Politiikka ajautuu umpikujaan. SDP 120 VUOTTA Tulevaisuuden tekijä 29.8.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI PAL.VKO 2019-37 00 74 43 -1 91 6 MAAHANMUUTTO TEEMA Tätä Suomi tarvitsee Kä tke tty Ve nä jä Demok29082019_001-002.indd 1 20.8.2019 15.49. elo ku ut a BORIS PELURI Panoksena brexit ja Britannia TYÖMARKKINAT Kuinka käy kikyn. 16 /1 9 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 16 • 20 19 / 29 . Kansa paljastaa kyntensä kaduilla
www.pau.fi Proliitto_negalogo_cmyk.eps Proliitto_logo_cmyk.eps x x x x Ammattiliitto Pro miniohje 2/2 • 2010 VÄRIT PMS 1935 C CMYK c10, m100, y50, k0 RGB r213, g29, b89 #D51D59 VADELMANPUNAINEN MUSTA PMS Process Black CMYK c0, m0, y0, k100 RGB r0, g0, b0 #000000 VALKOINEN PMS CMYK c0, m0, y0, k0 RGB r255, g255, b255 #FFFFFF SUOJA-ALUE 2. Uusi Ammattiliitto Pro Työttömyyskassa Pro Uusi Ammattiliitto Pro ja Työttömyyskassa Pro toivottavat Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! Uusi Ammattiliitto Pro ja Työttömyyskassa Pro toivottavat Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! Pr ol iit to .fi www.pam.fi www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 Sörnäisten rantatie 25, 00500 HELSINKI Puh. Käytä aina originaalilogoa. LOGO Suoja-alueelle ei saa sijoittaa muita graafisia elementtejä. 09-766 429 www.tyovaenperinne.fi Työväenliikkeen kirjasto Demok29082019_001-002.indd 2 20.8.2019 15.49. info@tyark.fi www.tyark.fi Sörnäisten rantatie 25 A, 00500 Helsinki p. (09) 774 3110, sähköp
Kotouttaminen ratkaisee maahanmuuton onnistumisen. ”Sopimusneuvotteluihin ei kaivata draamaa.” De_29082019_03.indd 3 21.8.2019 12.54. Ekonomisti, joka kaipaa humanistia. ELOKUUTA 2019 / ILMESTYY JOKA TOINEN TORSTAI TEEMA KIKY MAAHANMUUTTO KORKMAN ILMIÖ KASVO Neljä kirjainta, jotka voivat kaataa työrauhan. 3 Demokraatti 16 /1 9 36 16 59 POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI / 29
kerros, 00530 Helsinki Postiosoite: PL 338, 00531 Helsinki Uutistoimitus: 09 7010 555 toimitus@demokraatti.fi Sähköpostit: etunimi.sukunimi@demokraatti.fi Ilmoitukset: ilmoitukset@demokraatti.fi Tilaajapalvelu: 09 7010 500 tilaajapalvelu@demokraatti.fi Puhelinvaihde: 09 7010 41 Seuraava numero ilmestyy 12.9. www.demokraatti.f i Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. Va. Perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895. Sisältö 16 /1 9 POLITIIKKA KULTTUURI Pääkirjoitus: Rahapelihurskastelua Viikon kuva: Siirtotyöläiset auringossa Pätkät: Meiltä ja muualta Mikä meno: Kari Arffman D-analyysi: Kosovo mittaa EU:ta SDP 120 vuotta: Katse tulevaisuudessa Neuvottelu: Keskitetysti keskittämätön Indeksi: Hankalan halpaa rahaa Alastalon salissa: Järki ja tunteet Ulkomaat: Boris on peluri Venäjä: Ahdistus kasvaa Piirikierros: Lappi Mepitshow: Miapetra Kumpula-Natri Kuvataiteet: Japanilaista fjongaa Kulttuurikeidas: Aparaattitehdas Tässä ajassa: Pythonin ote Elokuvat: Kärsimys ja kunnia Kirjavisa: Magiikkaa Pelin purku: Koukussa avoveteen Mielipiteet Puheenvuoro: Tytti Tuppurainen Ristikko Mun luonto Politiikan kirjahylly: Eveliina Heinäluoma IHMINEN JA ELÄMÄ D-kasvo: Sixten Korkman Vallan laidalta: Osmo Soininvaara Kasvot peilissä: Aki Lindén Kaikki ei ole sitä miltä näyttää. 14 5 6 8 11 12 14 16 22 23 24 26 32 34 36 42 43 44 48 51 52 54 56 67 70 72 73 74 + TEEMA Maahanmutto 59 60 RAPARPERI Sairaanhoitaja, poliitikko ja yrittäjä De_29082019_04.indd 4 21.8.2019 14.14. päätoimittaja: Rane Aunimo, 09 7010 553 Toimituspäällikkö: Heikki Sihto, 09 7010 516 Toimittajat: Simo Alastalo, Rolf Bamberg, Anna-Liisa Blomberg, Mikko Huotari, Johannes Ijäs, Marja Luumi Ulkoasu: AD Emilie Uggla, Timo Sparf, Arja Jokiaho Valokuvaaja: Nora Vilva Levikkipäällikkö: Nina Lindén Markkinoinnin sihteeri / ilmoitukset: Sari Ojala, 09 7010 522 Kustantaja: Kustannus Oy Demokraatti Painopaikka: PunaMusta Oy, Joensuu Käyntiosoite: Siltasaarenkatu 18–20, C-rappu, 6. 4 Demokraatti Seuraa meitä myös somessa. Ka nn en ku va : Em ili e U gg la ”Setärintama” hyökkäsi Sanna Marinin työajan lyhentämisehdotusta vastaan
Yhtiö myös lisää vastuullisuusmittarin johdon palkitsemisjärjestelmään. Monet tärkeää työtä tekevät järjestöt pyörivät veikkausrahoilla. Vuoden 2022 alusta pelaajan on tunnistauduttava, kun hän pelaa raha-automaattipelejä. Jo edellisen hallituksen aikana käynnistyi arpajaislain uudistamista koskeva lainsäädäntöhanke. Ei ole takeita, että esimerkiksi Ruotsin malliseen lisenssijärjestelmään siirtyminen toimisi pelihaittojen ehkäisyssä tehokkaammin. Veikkauksen Totoja Keno-mainonnasta nousi kohu. Pelimonopolin yksi keskeinen peruste on pelihaittojen vähentäminen, mutta toisaalta yhtiö tavoittelee myös tuottoa ja sen parantamista edunsaajiaan varten. De_29082019_05.indd 5 21.8.2019 10.49. Ulkopuolinen selvityshenkilökin käy nyt läpi yhtiön toimintaa. Kauppoihin ja kioskeihin on sijoitettu kaikkiaan 18 500 Veikkauksen rahapeliautomaattia. Ainakin se näyttää viimeistään nyt selvältä, että yleinen mielipide on kääntynyt Veikkauksen tietyntyyppistä, aggressiivista ja yhtiön vastuullisuus-imagoa vasten todellisiin ongelmiin liian kevyesti suhtautuvaa mainontaa vastaan. Johtoa on palkittu avokätisesti tuoton lisäämisestä. päätoimittaja rane.aunimo@demokraatti.fi Twitter: @raneaunimo Veikkaus veti kriittisen huomion puoleensa itse Pääkirjoitus ERITYISESTI VÄHÄ VARAISET ELÄKE LÄISET KÄRSIVÄT PELIONGEL MISTA. Hallitusohjelman mukaan Veikkauksen asemaan ei ole tulossa muutoksia. Yhtiön oma strategia perustuu ”kilpailukykyiseen yksinoikeusasemaan”, jossa muun muassa ”digipelien ja -palveluiden on oltava kilpailukykyisiä suhteessa nopeasti lisääntyvään kansainväliseen rahapelitarjontaan”. On älyllisesti rehellistä myöntää, että Veikkauksen tehtävä on ristiriitainen, mutta arvioinnissa on pidettävä maltti ja tolkku. Toto-mainoksessa terapeuttihahmo kehotti asiakasta pelaamaan. Lisäksi Veikkauksen peliautomaattien poistamiseksi marketeista on laadittu kansalaisaloite. Pelien tuotoista noin puolet tulee viideltä prosentilta pelaajista. 5 Demokraatti Rane Aunimo va. T änä kesänä aiempaakin kiivaammaksi virinnyt keskustelu Veikkauksen asemasta rahapelimarkkinoilla syntyi yhtiön omien ponnistelujen seurauksena. Erilaiset riippuvuudet, pelija pikavipit, eivät ole kevyen veistelyn asioita. Veikkaus kertoi kohun keskellä panevansa noin puolet mainonnastaan tauolle syyskuun loppuun saakka. Keno-mainoksessa annettiin ymmärtää, että peli kuuluu monien ihmisten tuttuihin päivärutiineihin, on kahvinjuonnin kaltaista. Monissa marketeissa näkee omin silmin tilastot, joiden mukaan erityisesti vähävaraiset eläkeläiset kärsivät peliongelmista. Riittävätkö toimet
6 Demokraatti V iik on ku va A FP / Ka rim Sa hi b De_29082019_06.indd 6 21.8.2019 9.59
Vihannestukkuun kiirehtivien aasialaisten siirtotyöläisten silueteista muodostuu kävelysillalle taideteos. Siirtotyöläisten arki on kuitenkin kova. Aurinko nousee Dubaissa. Arabiemiraateissa on noin kahdeksan miljoonaa siirtotyöläistä. De_29082019_06.indd 7 21.8.2019 9.59. 7 Demokraatti TYÖMATKA KUIN TAIDETEOS. He raatavat muutaman sadan euron kuukausipalkalla, ja suuri osa heistä asuu valtavissa parakkikortteleissa
Edelläkävijän kirous POLITIIKKA Suomessa on asioita joista saa pu hua – ja ei saa puhua. Se maksaa pikkusiivun rahoista takaisin muun muassa kansanterveydelle. SANNA MARIN TWITTERISSÄ miljardia euroa. SARI MULTALA TWITTERISSÄ Ihminen ei ole kone, ja siksi lyhempi työaika voi jopa lisätä tuottavuutta. Tä män on kokenut myös pääminis teri Antti Rinne. 8 Demokraatti PÄTKÄT HOKSAUS Polkimet peliautomaatteihin V IIK O N LU KU 20 Suomen valtion budjetti on noin 55 miljardia euroa. JUKKA LEPPÄNEN TWITTERISSÄ Edes ripaus realismia ei ministeriltä olisi pahitteeksi. Siitä terveydenhuollon kokonaiskustannukset ovat yli Veikkaus rahastaa suomalaisia kauppojen ja muiden vastaavien tilojen peliautomaateilla. Edelläkävi jän kohtalo onkin välillä ikävä. Kansanterveydellisesti pelaajien kunto kohenee ja sähköä säästyy. Eikä näistä kommenteista ollut kulunut mon taakaan viikkoa, kun aiheista oli jo tullut valtavirtaa ja osa yhteistä huolta. iStock Työajan lyhentämisestä pitää keskustella. 4 päivän työviikko tai 6 tunnin työpäivä voi olla tulevaisuudessa totta. Jos alkaa pelätä jonkin puheenvuo ron herättävän negatiivista huo miota, ei kannata poliitikkona ol lakaan, Rinne totesi Demokraatti. Hänen yhteis kunnalliseen keskusteluun aika naan nostamista aiheista muun muassa syntyvyys, ruoan ympä ristöyställisyys eli niin sanottu li havero ja lannanlevityksen ym päristölle aiheuttamat ongelmat nostivat ison äläkän. AFP / Tobias Schwarz Huomisesta on puhuttava jo tänään, vaikka kuraa tulee niskaan. Nyt keskustellaan, pitäisikö tyrkyllä olevat automaatit siirtää vähemmän houkutteleviin paikkoihin. fi:n haastattelussa. Tai ei aina kaan ennen kuin asioista on tullut yleisesti hyväksyttyjä. Mutta tässä on parempi idea: liitetään automaatteihin polkimet, joita pitäisi polkea esimerkiksi viisi minuuttia, jotta laitteeseen saisi tuotettua virtaa. ELINA SIPILÄ TWITTERISSÄ De_29082019_08.indd 8 21.8.2019 10.01. – Omassa mielessä ja tutkittuun tietoon pohjaavia suomalaiseen yhteiskuntaan vaikuttavia asioita on nostettava rohkeasti esiin
Ja mahtaa myös puheenjohtajakisan ehdokkaita Katri Kulmunia ja Antti Kaikkosta harmittaa, kun mediassa heidät on leimattu kakkosketjulaisiksi ja mahdollisiksi pätkäpuheenjohtajiksi. Mahtaa ehdokkaita harmittaa Missä kaikki jännitys. Tuskin edes puolueen omaa kenttäväkeä. Säästö potentiaalia löytyy, jos esimerkiksi ennal taehkäisyssä onnistuttaisiin ja sairauk silta ja työkyvyttömyydeltä vältyttäisiin, Schugk totesi Kauppalehdessä. Toki ymmärrämme, että peli on kovaa, kun työmarkkinaneuvottelut alkavat, mutta pysytään faktoissa, toivoo Demokraatin väki Yllättävä pari KUMIANKKA RED Kylpylelu Animaatiohahmo Voi meidän mielenterveyttä THL:n uuden Finterveys-tutkimuksen mukaan työkykyisinä itseään pitävien 30–69vuotiaiden osuus on laskenut vuo desta 2011 vuoteen 2017. Ihmiset koke vat työkykynsä alentuneen nimenomaan psyykkisten syiden takia. 9 Demokraatti TYÖKYKY POLITIIKKA PARI VALITTUA SANAA Fake-news, kiky-news Hyvä elinkeinoelämä, teitte onnistuneen kiky-manööverin Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (Etla) kanssa, kun julkaisitte selvityksen kikyn vaikutuksista työllisyydelle ja yrityksille. Etlan tutkimuksessa kuitenkin todettiin, että suomalaisten työaika ei näytä poikkeuksellisen lyhyeltä. Suomen valtion budjetti on noin 55 miljardia euroa. Media toisti lukujanne niitä enempää kyseenalaistamatta, vaikka Etlassa selvityksen tehneet Antti Kauhanen ja Markus Lehmus toistivat tutkimuksen tiedotustilanteessa rehellisesti moneen kertaan, että kyse on pitkälti arvioista ja erilaisista skenaarioista. – Paremmasta työkyvystä hyötyy työn tekijä, työnantaja ja yhteiskunta. Työeläkevakuutusyhtiö Varman ylilää käri Jan Schugk onkin huolissaan tilan teesta. Esimerkiksi Suomen tärkeimmissä kilpailijamaissa Saksassa ja Ruotsissa keskimääräinen viikkotyöaika on Suomea lyhempi. Kikyn rinnalla markkinoitte onnistuneesti ajatusta siitä, että Suomessa tehtäisiin EU-vertailussa poikkeuksellisen vähän työtunteja. Alle 37vuo tiaiden työkyvyttömyyseläkkeistä 74 pro senttia johtuu mielenterveyden häiriöistä. De_29082019_08.indd 9 21.8.2019 10.01. Keskusta valitsee syyskuussa uuden puheenjohtajan, mutta ketään ei tunnu kiinnostavan. Hyvä elinkeinoelämä – ja Etlan selvityksen tilanneet Metsäteollisuus ry, Teknologiateollisuus ry ja Kemianteollisuus ry – kikyn vaikutus Suomen työllisyydelle on kiistaton, mutta sen suuruusluokka aika kiistanalainen. Fyysisen terveyden osalta tilastoissa ei ole muutosta. Kyse on suurista summista, jos työelä mässä ei jakseta. Terveyden huollon kokonaiskustannukset ovat noin 20,6 miljardia euroa ja työikäisen väestön sairaanhoitokustannukset noin kahdeksan miljardia euroa. Keskustan vetovoima tuntuu nyt olevan äitiyslomalainen Annika Saarikon va rassa
Boh em ian Rha pso dy De_29082019_10.indd 10 20.8.2019 16.10. Vuo nna 194 5, 10. 6. 3. Vaaleissa kun ei ole vaihto-oikeutta. 9. Joh an Sig frid Siré n, 5. Kuka on Suomen kuntaja omistajaohjausministeri. 4. 7. Kyse on kokonaisuudesta, ei vain pullan rusinoista. Tätä pohdintaa on käyty tänä kesänä helsinkiläisen kaupunginvaltuutettu Abdirahim Husseinin (sd.) twiitin takia, jossa hän totesi, että ”kaikki persut ja niiden äänestäjät/kannattajat ovat rasisteja”. Tbi lisi , 2. Kuka arkkitehti on suunnitellut vuonna 1931 valmistuneen eduskuntatalon. Montako vuotta SDP täyttää tänä vuonna. Voiko siis äänestää esimerkiksi populistista tai oikeistoradikaalia puoluetta, jos hyväksyy vain osan sen ohjelmasta. Minä vuonna YK on perustettu. Mikä on Georgian pääkaupunki. Missä järjestetään Satasoitto-festivaali. Kommentti oli osin yleistävä ja leimaava, mutta Hussein sanoo halunneensa nostaa tviitillään rasistisen vihapuheen ja sen normalisoinnin keskusteluun. Usein ratkaisevat itselle kivat jutut, vaikka ne olisivat vain pieni osa puolueen politiikasta. Kem ijo ki, 7. 120 vuo tta , 3. Toki, mutta samalla liian usein suljetaan silmät kokonaisuudelta populismin ja ”politiikan erikoistarjouksien” takaa. Kun ingas vär isu ora , 4. Mikä on Suomen pisin joki. Vas tau kse t: 1. Mikä oli Suomen katsotuin elokuva elokuvateattereissa vuonna 2018. 10 VIS V AFP / Brendan Smialowski ASEET eivät tapa, MIELI SAIRAUS tappaa 1. Kaj Bär lun d oli min ist erin ä Har ri Hol ker in hal litu kse ssa 198 7–1 991 , 6. 2. 8. Kenen hallituksessa kuvan henkilö toimi ympäristöministerinä. Mikä on Pokeri-korttipelin paras käsi. 5. Kannattaa miettiä, mitä äänestää, jos puolue sattuu pääsemään valtaan. 10 Demokraatti NÄRÄSTÄJÄ • Lääkettä poliittisen liikahappoisuuden puutteeseen VIIKON MEEMI PÄTKÄT Äänestäjä ei voi valita vain rusinoita pullasta Ä änestäjällä on vallan lisäksi myös kova vastuu. Tässä vaiheessa helposti unohtuu, mitä arvoja ehdokkaan puolue ajaa. Har jav alla ssa ja Kok emäe llä , 9. Nykyään äänestäjät liikkuvat ja äänestyspäätössaatetaantehdäfiiliksellä vasta äänestyskopissa. 10. Sirp a Paa ter o (sd .), 8
Ja vähän edellinen asuinpaikkanikin vaikutti valintaan. Aina ei voi onnistua. Näyttelijöillä on eri pyrstöt uimiseen ja kävelemiseen, mutta vedenalainen maailma on luotu muun muassa projisoinneilla ja lennätyksillä. Ennen Helsinkiä johdin Jyväskylän ja Kotkan teattereita. Mikä meno Kari Arffman, Helsingin kaupunginteatterin johtaja. Se on viihteellisesti ennennäkemätön, siinä liikutaan vedessä ja veden päällä. Ehkä tarinaa olennaisempaa on se, kuinka tarina kerrotaan. Minkälaisilla esityksillä teatteriin saadaan katsojia. 11 Demokraatti Teksti Heikki Sihto Kuva Mikko Huotari ja Getty Images Tylsintä on laimea teatteri Tarinaa tärkeämpi on se miten se kerrotaan. Keskeneräisiä produktioita on paljon, mutta keskeneräisyyttä pitää sietää ja yrittää keskittyä kulloinkin edessä olevaan tilanteeseen. Aika juoksee sellaista vauhtia, että on vaikea etukäteen tietää, mikä muuttuu ilmiöksi. Jos esitys ei kiinnosta, sitä ei tulla katsomaan edes ilmaiseksi. Esitys sopii kaikenikäisille eli ei tarvitse miettiä tarvitseeko mukaan lapsiseuraa. JOS TEATTERI ESITYS EI KIINNOSTA, NIIN SITÄ EI TULLA KATSOMAAN EDES ILMAISEKSI. Miten selviät viiden eri näyttämön johtamisesta. Päänäyttämön ensi-ilta on Pieni Merenneito, onko vaaraa vesivahingosta. Voimaeläimesi on kotka, miksi. Kotka on ylväs eläin. Niissä on vielä Helsinkiä olennaisempaa, että osataan puhutella katsojaa sillä kielellä, mihin hän on tottunut eli pitää päästä lähelle katsojaa. Viiden eri näyttämön esitykset alkavat hahmottua. Pelkkä erikoisuuden tavoittelu paljastuu aina. Huh. Kesälomien jälkeen on päästy hyvään vauhtiin. De_29082019_10.indd 11 20.8.2019 16.10. Tylsintä teatteria on laimea teatteri, joka ei herätä mitään tuntemuksia
12 Demokraatti Kirjoittaja on Demokraatin toimittaja. Kosovo-kysymys mittaa EU:n uskottavuuden JÄNNITTEET BALKANILLA EIVÄT KUITENKAAN KADONNEET MIHINKÄÄN. Tästä esimerkkinä on vuonna 2008 Serbiasta irtautunut Kosovo, jota Serbia pitää yhä maakuntanaan. Espanjan äänekäs vastustus näkyi myös toukokuussa 2018, kun maan silloinen pääministeri Mariano Rojoy boikotoi Bulgariassa järjestetyn huippukokouksen Balkan-osuutta. S uomen EU puheenjohtajuuskautta seurataan tarkasti Balkanilla, missä odotetaan pääsyä EU:n syleilyyn.Balkanin ruutitynnyri räjähti 90-luvulla, mikä jätti jälkeensä joukon itsenäisiä valtioita. Väistämättä herää kysymys, miksi. Jännitteet Balkanilla eivät kuitenkaan kadonneet mihinkään, vaan jäivät pinnan alle kytemään. Serbia vuorostaan on onnistunut siinä, ettei Kosovoa ole hyväksytty Unescon tai kansainvälisen rikospoliisijärjestö Interpolin jäseneksi. Vierailin viime vuonna Serbian pääkaupungissa Belgradissa ja ilmapiiri Kosovan suhteen oli kireä. EUobserver-verkkolehti uutisoi tammikuussa 2018, että Espanja olisi halunnut jättää Kosovon EU:n laajentumissuunnitelmien, niin kutsutun ”WB6-konseptin”, ulkopuolelle.WB6-konseptilla viitataan kuuteen Länsi-Balkanin maahan: Serbiaan, Montenegroon, Pohjois-Makedoniaan, Kosovoon, Bosnia-Hertsegovinaan ja Albaniaan. Parhaassa tapauksesta vuodesta 2025 voi tulla historiallinen vuosi Euroopassa. Jos Espanja näyttäisi vihreää valoa Kosovolle, saattaisi se aloittaa maan hallituksen mielestä lähtölaskennan myös Katalonian irtautumiselle. Kosovo-kysymys on arvatenkin myös Serbian jäsenyyden kynnyskysymyksiä, sillä maalta vaaditaan suhteiden neutralisoimista. Syitä tietenkin voi olla monenlaisia, mutta esimerkiksi Espanjan kohdalla päätökseen vaikuttaa Katalonian voimistunut itsenäisyyspyrkimys. Syynä oli Kosovon edustajien läsnäolo tilaisuudessa. Edes Euroopan unionin jäsenmaiden välillä ei ole yhtenäistä linjausta asiasta, sillä Espanja, Kypros, Romania, Kreikka ja Slovakia eivät tunnusta Kosovoa itsenäiseksi. Onko Kosovon kohtalo kiinni siis joidenkin maiden sisäpolitiikan vetonaruista ja suurvaltojen isottelusta. De_29082019_12.indd 12 21.8.2019 13.40. Jos taas EU epäonnistuu, millainen uskottavuus on sillä sen jälkeen. Ismo Puljujärvi ismo.puljujarvi@demokraatti.fi analyysi Moni maa sotkeutuu yhä Balkanin kehitykseen. Näistä lähimpänä ovat Serbia ja Montenegro, joiden kohdalla EU:n komissio on väläytellyt vuotta 2025, jolloin ne liittyisivät Euroopan maiden perheeseen. Suurvalloista Kiina ja Venäjä ovat hyödyntäneet veto-oikeuttaan YK:n jäsenhakemuksen estämisessä. Helppoa se ei tule olemaan. Edessä oli sotarikosten selvittäminen ja yhteiskuntien uudelleen rakentaminen. Maan parlamenttitalon eteen oli asetettu kylttejä, joissa Kosovon EU-jäsenyyttä vastustettiin voimakkaasti. Kukin kuudesta Länsi-Balkanin maista odottaa pääsyään EU:n viralliseksi jäseneksi. Jos EU pystyy toiminnallaan ratkaisemaan Kosovo-kysymyksen lopullisesti, on se kansainvälisen politiikan näkökulmasta katsottuna merkittävä teko
Virvoitusjuoma Viini Olut Tupakka De_29082019_12.indd 13 21.8.2019 13.40. syyskuuta. D-gallup: Onko palkkatuki hyvä lääke työllisyyteen. Tarvitaan myös koulutusta, palkkapolitiikkaa ja joskus elvytystä. KYLLÄ Palkkatuki on hyvä täsmälääke, mutta hyväkään lääke ei riitä yksin eikä toimi joka vaivaan. SDP:n setelimalli yksinkertaistaisi tukibyrokratiaa nykyisestä. Vähittäiskaupat Suomalaisten vähittäis kauppojen määrän pelätään vähentyvän jopa 40 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. KYLLÄ Palkkatuki auttaa ihmistä, jolla on vaikeuksia saada työtä. Syysistuntokausi Kesälomat ovat ohi, ja uusi eduskunta aloittaa työnsä. Nyt se on turhan byrokraattinen. Se kannustaa ottamaan työtä vastaan ja jättää valinnan yksilölle. Ensimmäinen täysistunto järjestetään keskiviikkona 4. 13 Demokraatti D EM O G RA A FI Kyllä! ELINA LEPOMÄKI Kansanedustaja (kok.) TARJA FILATOV Kansanedustaja (sd.) ILKKA KAUKORANTA SAK:n pääekonomisti Verojen prosenttiosuus tuotteiden hinnoissa 17% 1 % 12 % 13 % 55 % 47 % 24 % Nettohinta Verot Pullopantti (sis. alv) G ra fii kk a: Em ili e U gg la / Lä hd e: Ve ro nm ak sa ja t, 20 19 KYLLÄ Kannatan sellaista palkkatukea, jolla tue taan suoraan ihmistä jonkin yksittäisen työpaikan sijaan. Sen tehoa lisäisi, jos se kohdistettaisiin suoraan työnhakijalle. NOUSUSSA LASKUSSA Teksti Ismo Puljujärvi Lähde: Kaupan liitto sokeripitoinen (1,5 litraa, 2,30 €) 12 % (0,75 litraa, 9,00 €) 4,6 % (0,33 litraa, 1,20 €) (aski, 7,70 €) 28 63 42 88 MIKA KUISMANEN Suomen Yrittäjien pääekonomisti KYLLÄ Palkkatuki vähentää työttömyysriskiä sen päättymisen jälkeen. 5/5 MIKKEL NÄKKÄLÄJÄRVI Demarinuorten pj KYLLÄ Palkkatuki on toimiva lääke työllisyyteen, mutta tarvitaan myös muutakin, kuten hyvää talouspolitiikkaa, investointeja ja panostuksia koulutukseen
Hän puolusti sitä, että uskalletaan asettaa kauaskantoisia tavoitteita. Marin toi juhlaväelle esiin myös omat kolme tulevaisuuden ”utopiaa” tai konkreettista tavoitetta, jotka hän haluaisi nähdä jo lähitulevaisuudessa toteutuvan. KALEVI SORSA -säätiön paneelikeskustelussa pohdittiin, mitä vuoden 1899 teemat voisivat merkitä tänä päivänä. – Länsimaista demokratiaa haastetaan eri tavoin. – Meitä voidaan maalata erilaisilla poliittisten kilpailijoiden kuvilla, mutta tämä on se peruslähtökohta yhteiskunnan uudistamiseen. – Minusta näyttää tästä pikkuisesta julkisesta kiehunnasta huolimatta, että meillä on hyvin selkeä näkemys siitä, miten Suomea viedään eteenpäin 2030-luvulle, Rinne toteaa hallituksestaan. Tämän päivän poliittisella kentällä Rinne määrittelee SDP:n paikan yhteiskuntaa uudistavaksi sosialidemokraattiseksi puolueeksi, jolla on omista arvoistaan lähtien tavoitteena tehdä tavallisten ihmisten arjesta parempaa. – Moni myös ennen minua puolueeseen liittynyt jakaa sen saman kokemuksen, että eivät muista, milloin puolueessa olisi tehty tällaista tulevaisuuteen katsovaa ohjelmatyötä yhdessä, Marin sanoi. Rinteen mukaan tänä päivänä sosialidemokraattien ja muiden vastuullisten poliittisten liikkeiden tehtävä on ratkaista ongelmat ajoissa, jotta populistit eivät pääse hyväksikäyttämään ongelmia. MYÖS PUOLUESIHTEERI Antton Rönn holm pohti 120-vuotisjuhlapaneelissa SDP:n keskeisiä tulevaisuuden kysymyksiä. Rönnholm otti esimerkiksi sen, että kahdeksan maailman rikkainta omistaa tänäkin päivänä yhteensä enemmän kuin 3,7 miljardia köyhää yhteensä. Lisäksi Marinin mukaan SDP:n pitäisi tarttua lapsiperheköyhyyteen nykyistä suuremmalla vakavuudella. Demarinaisten puheenjohtaja, eurooppaministeri Tytti Tuppurainen toi esiin sen, että Turun puoluekokouksessa 1889 nostettiin esiin vaatimuksia naisten aseman parantamiseksi. – Hyvinvointivaltio, jonka olemme yhdessä luoneet, on vastaus yhteiskunnallisen muutoksen negatiivisiin sivuvaikutuksiin, Rinne sanoi. – Nyt on aika tehdä se, minkä sosialidemokraatit tekevät parhaiten: katsoa eteenpäin, keskittyä tulevaisuuteen, seuraavaan 120 vuoteen. Minun mielestäni ihmiset ansaitsevat enemmän aikaa perheittensä, läheistensä, harrastusten ja sivistyksen parissa. Hallitusyhteistyön kannalta tämä tarkoittaa Rinteen mukaan sitä, että pitää sopia asioista aika hyvin jo liikkeelle lähdettäessä. Hän kokee juuri ohjelmatyön tuoneen SDP:lle voiton viime eduskuntavaaleissa. Tämä voisi olla se seuraava askel meille työelämässä. Syyttä ei Rinteen hallituksen ohjelman ensimmäinen sana ole ilmastonmuutos. SDP on yhä, 120 vuoden jälkeen, tulevaisuuspuolue. – Kolmas konkreettinen asia olisi se, että yksikään ikäihminen ei pelkäisi vanhenemista. Se kehittää ja vie meitä itseämme eteenpäin, mutta aivan erityisesti se kehittää ja vie Suomea eteenpäin, Rinne muistutti. – Helposti ajatellaan, että tämä olisi vääjäämätöntä ja oikeistokin tällaista selitystä tarjoaa. Teksti Johannes Ijäs / Kuva Jukka-Pekka Flander S DP juhli Turussa 120-vuotista historiaansa. Samalla ne yrittävät murentaa oikeusvaltioperiaatetta. Tavoitteeksi asetettiin jo tuolloin ”naisten ja miesten täydellinen yhdenvertaisuus.” SDP 120 VUOTTA De_29082019_14.indd 14 20.8.2019 9.55. Siitä meidän on pidettävä kiinni. Populistit eli politiikan puoskarit tarjoavat yksinkertaisia vastauksia monimutkaisiin kysymyksiin. Ensinnä hän kysyi, mikseivät neljän päivän työviikko ja kuuden tunnin työpäivä voisi olla seuraava tavoite. Puolueen varapuheenjohtaja, liikenneja viestintäministeri Sanna Ma rin ylisti SDP:n ohjelmatyötä. Joka päivä on määriteltävä uudelleen, missä horisontti on. 14 Demokraatti ”Menestystarina vailla vertaa” JÄLLEEN KERRAN SDP:N MUKAVUUSALUEENA ON TULEVAISUUS. Olen tyytyväinen siihen, että jälleen kerran – kuten niin monta kertaa aiemminkin – SDP:n mukavuusalueena on tulevaisuus. Puoluet ta ikä ei paina, sillä katse on vahvasti tulevaisuudessa. Ei ole – asiaan on saatavissa muutos, Rönnholm sanoi. Kun aiemmin oli kohtalaisen helppoa talousja yhteiskuntapolitiikan perusteiden kautta puhua vasemmistosta ja oikeistosta, nykyään tämä menee yksittäisten asiakokonaisuuksien kautta, Rinne pohti. – Onko se kahdeksan tuntia se lopullinen totuus. Mennyttä 120 vuotta puolueen puheenjohtaja ja pääministeri Antti Rinne kuvasi menestystarinaksi vailla vertaa
Tuppurainen peräsi myös naisten ja miesten palkkaeron kuromista umpeen. De_29082019_14.indd 15 20.8.2019 9.55. Paasion mukaan on tärkeää luottaa omaan puolueeseen ja kunnioittaa yhdessä rakennettua politiikkaa ja toinen toistaan, vaikkei aina kaikkeen olisikaan tyytyväinen. – Yhteiskunnan peruslinjan pitää olla heikkojen puolustaminen. Kuvassa edessä liikenneja viestintäministeri Sanna Marinin valtiosihteeri Mikko Koskinen. DEMOKRAATTI KYSYI myös SDP:n entisiltä puheenjohtajilta Pertti Paasiolta ja Ulf Sundqvistilta, mikä on puolueen suurin ratkaisua vaativa kysymys, jotta se pärjää jälleen seuraavat 120 vuotta. – Pitää lakata kuvittelemasta, että on olemassa jokin ratkaisu, jota me emme vain huomaa. – Se on juuri sitä, mistä SDP:n puheenjohtaja Antti Rinnekin on puhunut, että olemme silloin parhaimmillamme, kun olemme rohkeimmillamme, Tuppurainen kuvasi tavoitteen ennakkoluulottomuutta tuona aikana. – 17 prosentin palkkaero ei voi olla sellaisessa yhteiskunnassa totta, jossa naiset ja miehet ovat täysin yhdenvertaisia. 15 Demokraatti ”Menestystarina vailla vertaa” SDP:n 120-vuotisjuhlaa vietettiin Turussa. Ulf Sundqvistin mukaan tällä hetkellä puolue on oikealla linjalla siinä, että se pitää yllä vahvaa käsitystä siitä, että markkinatalous on hyvä renki mutta huono isäntä. Tämä on kansainvälinen liike. Toinen asia on se, että maailman parantaminen ja perustaminen on aina ollut sosialidemokraattinen linja. Sen takia demokratia ja rauhantyö, siinä on sosialidemokratian pitkä linja, Sundqvist paaluttaa. Ilman rauhaa ei saada estettyä ilmastonmuutosta. Se on jatkuvaa työtä ja kuuntelua, yhteistoimintaa sekä luottamusta omaan porukkaan ja puolueeseen, Pertti Paasio opasti. Puheenjohtaja Antti Rinne sanoi puheessaan, että SDP:n pitää nyt katsoa eteenpäin – eli tehdä se minkä puolue osaa parhaiten
KESKITETYSTI KESKITTÄMÄTÖN Näkemyseron laajuus kikystä on 180 astetta. ILMIÖ De_29082019_16.indd 16 20.8.2019 16.17. Neuvottelijoilla on erimielisyyttä myös siitä, kuinka keskitetysti liittokierroksia käydään
Työajat . Koulutus De_29082019_16.indd 17 20.8.2019 16.17. Näkemykset ovat kaukana toisistaan. Paikallinen sopiminen . . Raha . KIKY . Ammattiliitot haluavat siitä eroon, ja työnantaja haluaa siitä pysyvän ratkai sun. Kikyä ratkotaan ensimmäisenä nyt alkavissa Teollisuusliiton ja Teknologiateollisuuden neuvot teluissa. Teksti Heikki Sihto / Kuvitus Arja Jokiaho ja IStock S e on kiky, tulee vastaus, kun eri tahoilta kysyy juuri alkavien työmarkkinaneuvotteluiden isointa – ja vaikeinta – asiaa
Viime vuoden syksyn työmarkkina tilannetta Aalto kuvaa poikkeuksellisen jännittyneeksi. KIKYÄ TAI ei, Aalto toivoo neuvotteluissa päästävän sopimukseen ilman suurem paa draamaa tai vastakkainasettelua. Riku Aalto pitää sitä enemmän näkemyksil tään hieman yksipuolisena tilaustyönä. Hallitus lo pulta perui esityksensä. De_29082019_16.indd 18 20.8.2019 16.17. – Vaikea edes arvioida, kuinka koviin toimiin työntekijäjärjestöt olisivat men neet, ellei hallitus olisi vetänyt esitys tään takaisin. Aalto ei kuitenkaan liioittelisi kikyn roolia tulevissa neuvot teluissa. Mer kittävä syy tilanteelle oli Sipilän halli tuksen toiminta. Neuvottelutilanteen vaikeudesta ker too elokuun alussa julkaistu Etlan sel vitys kikytuntien vaikutuksesta. Teollisuusliitossa on kuitenkin edelleen 28 sopimusta, joissa kiky on osana sopimusta. Mieleen ovat jääneet etenkin Suomen Yrittäjien viime vuoden ulostulot, joilla järjestö hyökkäsi ammattiyhdistysliik keen toimintaa vastaan. Teollisuusliitossa viidessä sopimuk sessa – entisen Metalliliiton sopimuk sissa – kiky oli määräaikainen ja se on niissä päättymässä. Saimme liiton ammattiosastoilta yli tu hat aloitetta tuleviin neuvotteluihin, Riku Aalto kertoo. Tai mitä työnantajapuoli olisi tehnyt, jos tilanne olisi pahentunut, Riku Aalto muotoilee varovaisesti, pohtii hetken ja jatkaa: – Onko Suomen kilpailukyky ja tuot tavuus todellakin 24:n palkatta tehtävän työtunnin varassa. Eivätkä sopimukset muu tenkaan ole veljiä keskenään. 18 Demokraatti D-ILMIÖ PALJON YHTEISKUNNALLISTA HYVÄÄ TUOTTANUT SUOMALAINEN SOPIMUSMALLI ON RAPAUTUNUT. Ei auta muu kuin aloittaa yhteisten ratkaisujen etsiminen, Minna Helle sanoo. Hän arvioi koko työmarkkinakentän muuttuneen repaleiseksi – ja samalla paljon yhteiskunnallista hyvää tuotta neen suomalaisen sopimusmallin rapau tuneen. – Työmarkkinaneuvotteluissa yleensä aina nousee joku asia muita tärkeäm pään rooliin. Tilanne oli tulehtunut myös liittotasolla vanho jen neuvotteluosapuolien kesken. Riku Aalto on jo linjannut, että myös niissä on pääs tävä kikystä eroon. Yleensä asiat menevät tärkeysjärjestyksessä raha, työaika ja vasta sitten muut asiat. Vaarana oli jopa liittojen jäsenkentän radikalisoituminen. Yhdeksi syyksi hän näkee työn antajapuolen koventuneen retoriikan. Niin sanotun kamelin selän katkaisi hallituksen esitys irtisano missuojan heikentämisestä. Minna Helteen mielestä jo se osoittaa kikyn merkityksen Suomen työllisyydelle, kilpailukyvylle ja tuottavuudelle. Teknologiateollisuuden työmarkkina johtaja Minna Helle kuvaa näkemys eron suuruudeksi 180 astetta. – Todella hankala lähtökohta. Työaika on vain yksi osa isoa kokonaisuutta, Aalto sanoo. Lähim pänä yhteistä näkemystä Helle ja Teol lisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto tuntuvat tällä hetkellä olevan siitä, että hallitusta ei kaivata neuvotteluihin mu kaan, ei edes sen veroratkaisuja
De_29082019_16.indd 19 20.8.2019 16.17. Tämän työn iso haaste on tuntea oman kentän mielenliikkeet. Suunnitelma ei ihan onnistunut, sillä monet liitot tekivät ehdollisen sopimuk sen, joka oli sidottu Metalliliiton ratkai suun. MUUN MUASSA pääministeri Antti Rinne on pohtinut, kannattaisiko kikyä ratkoa keskitetysti. Tänä syksynä Teknologiateollisuus ei ole julkisuudessa puhunut Suomen mallista, mutta Helteen mukaan tavoit teena on jälleen viime kierroksen tapai nen koordinointi. Myös Etelärannan työnantajajärjes töissä seurattiin viime syksyn liikehdin tää huolestuneena. Minna Helle toteaa yllättyneensä, kuinka pahaksi tilanne eteni. Toisaalta ymmärrän, että työelämän murros aiheut taa epävarmuutta ja asioiden kär jistymistä. Olemme tarjon neet vetovastuuta julkiselle sektorille, mutta halukkuutta ei ollut, Aalto sanoo. Metalliliitto – ja nyt Teollisuusliitto – on ”perinteisesti” aloittanut sopimusneuvottelut ja sa malla näyttänyt suuntaa muiden liitto jen ratkaisuille. Hän arvioi, että rehellinen uusien ja rakentavien ratkaisujen hakeminen hyy tyy, jos tehdyt esitykset voi kaataa ve tooikeudella. Tilanne on ollut sama myös sopi musneuvotteluissa. 19 Demokraatti – Työmarkkinajärjestöt ovat kuin isoja laivoja, jotka kääntyvät hitaasti. Nyt tuntuu hiertävän se, että yksi ala päättää yleisestä suunnasta. TÄMÄN TYÖN ISO HAASTE ON TUNTEA OMAN KENTÄN MIELENLIIKKEET. Vaikka järjes tötasolla päästäisiin jostain vaikeasta asiasta sopuun, voi kenttä liikkua vielä pitkään toiseen suuntaan, Riku Aalto sanoo. Aallon mukaan muiden liittojen tekemillä kirjauksilla kiky ei olisi men nyt Metalliliiton valtuustossa läpi. – Tällaisessa tapauksessa hallituksen päätös pitää vain hyväksyä, vaikka jos kus hampaita kiristellen. Meillä ei ole va raa tuollaisiin selkkauksiin. Aalto ymmärtää, että kansantaloudelle merkittävä – ja vahva – liitto aloittaa neuvottelut, mutta muis tuttaa, että jokainen liitto käy neuvotte lut omista lähtökohdistaan. Minna Helle tyrmää keskitetyt keskusjärjestövetoiset ratkai sut kuten myös tupon. Toivon rauhallisempia aiko ja työmarkkinoille. Viennin osuus Suomen bkt:stä on lähes puolet. – Ymmärrän jäsenistön monenlaiset odotukset, mutta liitot kantavat myös vastuuta niin työllisyydestä kuin posi tiivisesta talouskehityksestäkin, jonka ansiosta monet ovat saaneet työpaikan. – Tupoissa oli hyvää se, että niissä saa dut ratkaisut olivat yleisesti hyväksyt tyjä. Tämä on avaajaalan suojelua. Edellyttäen, että ensin on yh dessä käyty läpi hyvä ja avoin prosessi, missä ei ole kävelty osapuolten yli. Eikä myöskään vain pitkään alalla olleiden tai vasta aloittaneiden työntekijöiden toiveiden perusteella. METALLILIITTO OLI viime sopimuskier roksella viimeinen iso liitto, joka teki kikysopimuksen. Hyvä kehitys on helppo rikkoa, yhdessä muiden neuvottelijoiden kanssa tai yk sin, Aalto sanoo. Vielä viime neuvottelukierroksella Teknologiateollisuus ajoi niin sanottua Suomen mallia, jossa vientialan liitto jen neuvotteluratkaisu olisi määrittä nyt myös muiden liittojen palkkarat kaisuja. – Se oli myös meille raskas jupakka, etenkin kun olimme koko tilanteessa vähän sivullisia. Mallia ei virallisesti syntynyt, mutta työnantajapuoli onnistui kuiten kin koordinoimaan neuvottelut niin, että Teknologiateollisuuden palkankorotuk sia ei muissa liitoissa ylitetty. Metallin jäsenistö oli suurelta osin kikyä vastaan. Helle muistuttaa Teknologiateolli suuden vastaavan leijonanosaa Suomen viennistä. Tässä mielessä ymmärrän valtakunnansovit telijan näkemystä siitä, että häneltä on turha hakea liittokierroksen avaajaalaa kovempia palkankorotuksia. Sopimusta ei voi tehdä parhaimmin tai huonoim min menestyvän yrityksen työntekijöi den odotusten mukaan. Vain liittokierros kelpaa. Aalto muistuttaa sopimuksissa olevan aina kyse kompromisseista. – Ajateltiin olla kaukaa viisaita ja kat soa minkälaisia sopimuksia muut teke vät, Riku Aalto hymähtää. Hänen mielestään hallituk sen tuleekin tehdä ratkaisut lakiesitysten sisällöstä. Ko van väännön jälkeen päädyttiin määrä aikaiseen sopimukseen. Helle pitää kolmikantaisen neuvottelun isona ongelmana järjestöjen vetooikeut ta. Tulevaisuuteen katsovia rat kaisuja tarvitaan niin politiikassa kuin työmarkkinoilla
JHL kysyi jäsenistöltään ensi talven so pimusneuvottelujen tavoitteita. De_29082019_16.indd 20 20.8.2019 16.17. Kuntatyönantajilla ei ole rahaa palkka erojen merkittävään pienentämiseen. Helteen mielestä tästä on turha syyttää liittokohtaisia ratkaisuja. 20 Demokraatti D-ILMIÖ – Yksi vientiteollisuuden työpaikka synnyttää enemmän kuin yhden työpai kan palvelusektorille. Kyse ei siis ole palkkojen tai työehtojen hei kentämisestä; yhtä hyvin palkat hyvänä aikana nousevat. Hallituksen apua tarvitaan myös JHL:n samapalkkaisuustavoitteessa. Nie miLaineen mielestä työntekijäpuolen on välillä vaikea tietää, kenen kanssa varsinaisesti neuvotellaan. Vientiteollisuu della on merkittävä rooli Suomen työl lisyydelle ja julkisen sektorin rahoituk selle. Liitot arvioivat tämän vaa tivan palkankorotuksiin 100–150 mil joonaa euroa vuodessa. – Tässä ei ole kyse julkisen ja yksityi sen sektorin eroista vaan mies ja nais valtaisten alojen välisten palkkaerojen pienentämisestä. – Teknologiateollisuus on nyt uusi EK. Yhtenä tavoitteena tässä on mahdollisesti halu heikentää yksityisen ja julkisen sektorin välejä. Käytännössä tavoite myös tarkoittaa, että JHL:n palkankorotus olisi kor keampi kuin vientialoilla. Hän ei näe vastakkainasettelua vientiteollisuu den ja naisvaltaisten alojen palkkarat kaisuissa. Se ajaa kaikille sa manlaista keskitettyä pakkomallia, jossa on yksi yhteinen palkankorotus ja ki kyratkaisu. Myös Tehyn jäsenistölle kiky on kipeä asia, josta halutaan eroon. Hän sanoo koko työmarkkinaken tän muuttuneen, kun Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) muutti sääntöjään ja luopui keskitetyistä sopimuksista. Viime neuvottelukierroksella naisval taiset palvelu ja julkisen sektorin alat kokivat joutuneensa vientiteollisuuden jyräämiksi ja osin myös kikyn maksa jiksi. Toivon tässä SAK:n liitoilta yhteistä rintamaa, Päivi NiemiLaine lataa. Hän pitää nykymaail massa toimimattomana mallia, jossa jär jestötasolla päätetään kuinka paljon pal kat voivat muuttua. – Palkkatasaarvo on jännittävä asia, kun koskaan ei tunnu olevan oikea hetki sen toteuttamiseen. Teknologiateollisuus voi päättää omista asioistaan, ja me neuvottelemme oman sopimuksemme omista lähtökoh distamme, Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen sanoo. – Vientivetoinen malli ei estä fiksuja alakohtaisia ratkaisuja. NAISVALTAISILLA ALOILLA ihmetellään Helteen ehdotonta näkemystä keskitet tyjen sopimusten hylkäämiseen. Naisvaltaisena liittona Tehy tavoitte lee sopimuskierroksella JHL:n tapaan palkkatasaarvon parannusta. – Paikallisella sopimisella kytketään palkat tuottavuuden kehitykseen. Tämä voidaan mokata huonoilla ratkaisuilla, Helle sanoo. Esimerkiksi Ruotsissa kuntaalalla on tehty naisia suosivia erillisratkaisuja, vaikka siellä kin vientiteollisuus määrittelee palkan korotusten suunnan, Helle sanoo. Työnantajia ei naisen euro kiinnosta, siksi tarvitaan valtioval taa apuun, Rytkönen sanoo. TEOLLISUUSLIITTO ON NYT UUSI EK. Kikyn työajanpidennys haluttiin perua kokonaan tai siitä pitäisi maksaa kun non korvaus. – Pidän kohtuuttomana, että tehyläiset joutuvat tukemaan vientiä ilmaisella tal kootyöllä, Millariikka Rytkönen sanoo. Tehy sekä lähi ja perushoitajaliitto SuPer julkaisivat ke väällä tasaarvoohjelman, jolla 10 vuo dessa kurottaisiin sukupuolten palkka ero umpeen. Maksa jaksi toivotaan valtiota. Sen jättämään työmarkkinatyhjiöön olisi tulijoita, muun muassa Suomen Yrittä jät ja Keskuskauppakamari. Mutta palkkatason eriytymistä paikallinen sopiminen kyllä vauhdittaa, Helle muistuttaa. että tämä edellyttäisi palkankoro tuksia, jotka olisivat 1,8 prosenttiyksik köä korkeammat kuin vientialoilla. Helle muistuttaa yri tyksissä luotavan edellytykset kasvulle ja työllisyydelle. – Ketä Teknologiateollisuus huijaa väittäessään, että keskitettyjen sopi musten aika on ohi. Vientiteollisuus sanoo, että julkisella sektorilla ei ole varaa pal kankorotuksiin, mutta kumma että vien titeollisuudelle kelpaa esimerkiksi jul kisella rahalla maksettavat useamman miljardin euron yritystuet. Hän toivoo EK:n miettivän uudelleen yhteiskunnal lista asemaansa ja rooliaan. Kikyn ohella Teknologiateollisuuden isoja tavoitteita on paikallisen sopimi sen laajentaminen. Onko EK enää vain työmarkkinamaailman pape ritiikeri. Tehy on arvioi nut. Koska sen momen tum oikein on. NiemiLaine pitäisi myös ovea auki hallituksen suuntaan – jos työmarkki naneuvotellut menevät pahasti solmuun. Vastaa jia oli 8 500 joista lähes 85 prosenttia oli sitä mieltä, että suurin osa palkanko rotuksista pitäisi tulla yleiskorotuksena. Julkis ten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n pu heenjohtajan Päivi Niemi-Laineen mielestä Teknologiateollisuus yrittää tästä huolimatta ohjata keskitetysti mui den alojen sopimuksia. – TEHY AIKOO käydä aidon liittokierrok sen
21 Demokraatti TYÖ LLIS YYS TUPOISSA OLI HYVÄÄ SE, ETTÄ NIISSÄ SAADUT RATKAISUT OLIVAT YLEISESTI HYVÄKSYTTYJÄ. TYÖNANTAJIA EI NAISEN EURO KIINNOSTA. De_29082019_16.indd 21 20.8.2019 16.17
Hän ei pidä Suomen nykytilanteessa tilapäistä velkamäärän kasvua vaarallisena, pikemminkin järkevänä. Etenkin, jos taloustilanne on sellainen, jossa myyntituottoja joudutaan käyttämään valtion kassan eli juoksevien kulujen kattamiseen. Mutta jatko pelottaa. Kuinka paljon kannattaa myydä valtion omistuksia – esimerkiksi joka vuosi osinkotuottoa antavia osakkeita – tulevien investointien rahoittamiseksi. TOISAALTA JO pitkään on varoitettu globaalin talouden hyytymisestä. Hänen mielestään valtion velkaantuminen ei ole peikko tai merkki huonosta taloudenpidosta. € De_29082019_22.indd 22 20.8.2019 10.19. Jos on kyse jälkimmäisestä, niin mitä tapahtuu, kun ”halpaan” rahaan tottunut maailman talous joutuu taas opettelemaan nousevien korkojen kanssa elämistä. Nyt ei onneksi olla näin huonossa taloustilanteessa. 22 Demokraatti Heikki Sihto Toimituspäällikkö heikki.sihto@demokraatti.fi Indeksi Hankalan halpaa rahaa Valtion velkaantuminen ei ole peikko tai merkki huonosta taloudenpidosta. Heiskanen ei näe erityistä syytä omai suuden myynnille, jos lainaa saa edullisesti. Samaisessa Ylen haastattelussa hän toteaa, että ”velkaantumista pelottavampaa on se, että käperrytään sisäänpäin ja vähennetään velkaa kaikin keinoin välittämättä tulevaisuudesta. Mutta tarkkaa pelisilmää vaatii myös valtion tuottavan omaisuuden myyminen. Eli kun kansalaiset saavat vielä makuuttaa rahojaan säästötileillä eli lainata pankille rahaa ilman korvausta, joutuvat jo suursijoittajat maksamaan sitä, että lainaavat rahaa valtioille. Esimerkiksi Osuuspankin pääekonomisti Reijo Heiskanen pohti Ylen haastattelussa mahdollista elvytystarvetta. Tämä iskisi myös Suomeen. Onko halvasta rahasta tullut uusi normaali vai eletäänkö nyt poikkeuksellista aikaa. Tuleville sukupolville voi jättää valtion ilman velkaa, mutta vailla kasvumahdollisuuksia – tai valtion, jolla on velkaa, mutta paljon tuotantopotentiaalia”. Etenkin kun valtion lainamäärä on kaksinkertastinut 10 vuodessa. Vai seuraako Eurooppa Japania, missä korot ovat olleet alhaalla jo parikymmentä vuotta, mikä on valitettavasti myös samalla merkinnyt matelevaa talouskasvua. Samaa mieltä Heiskasen kanssa on Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja, ekonomisti Elina Pylkkänen. Tällöin edessä voi olla tulevaisuusinvestointien lisäksi myös keskustelu keynesiläisestä elvyttävästä talouspolitiikasta. HALPA RAHA kuulostaa hyvältä lainarahaa tarvitsevien kuluttajien ja etenkin valtioiden kannalta, sillä valtion ottaman velan korko ei edes nouse laina-aikana. Raha on jopa niin halpaa, että osa valtioista saa lainaa miinuskorolla. Maailma ei ole koskaan aikaisemmin elänyt aikaa, jolloin lainaraha on lähes ilmaista. Hallitusohjelman kolmen miljardin euron tulevaisuusinvestoinnit on jo päätetty rahoittaa valtion omaisuutta myymällä. P oliittiset päättäjät ovat taas vaikean valinnan edessä. Vai kannattaako rahoittaa hankkeet nollakorkoisella lainalla. Tämä on iso kysymys myös hallitukselle. Tästä tosin ei ole ainakaan tällä hetkellä merkkejä. Valtion velkataakan kasvattaminen on Suomessa poliitikolle usein kauhistus, jolla vastustaja voi lyödä viimeistään seuraavissa vaaleissa. Mutta jos esimerkiksi taloustilanne heikkenee, voi tulla tarvetta elvyttävälle lisärahoitukselle
Parhaimmillaan tunne on politiikassa aatteen, maailmakuvaa ja ideologiaa edustavan järjen, palveluksessa. 23 Demokraatti Si m o Al as ta lo sim o. Nopeus ei ole aina hyvä asia. Pikateloitukset tehdään aina ilman oikeudenkäyntiä, joten mokaksi tulkittavaa sananmuotoakin voi seurata ihmisjahti, sairausloma tai potkut. Ajatus edellyttää järjen käyttöä ja etäisyyttä välittömään intuitioon. Kestävät, kaikkien etua palvelevat ratkaisut tarvitsevat aikaa ja harkintaa. Tuskin kukaan haluaisi maailman olevan sellainen tai toivoisi tätä omalle kohdalleen. Sama pätee politiikkaan, jossa tunne on ollut aina massojen suurin liikuttaja. Jeesus oli löytänyt idean rabbi Hillelin nimeä kantavasta juutalaisesta perinteestä. Kantin mukaan ihmisen pitäisi tehdä valintansa perusteilla, jotka kelpaisivat yleiseksi laiksi. Kristinuskon päähenkilö Jeesus kehotti seuraajiaan rakastamaan lähimmäistä niin kuin itseä ja etäännytti harkinnan toisten ihmisten tasolle. Yksilön kokemus on ytimeltään yleisinhimillinen, mutta kokemuksen yleinen merkitys ei helposti avaudu. Preussilainen filosofi Immanuel Kant hahmotti yksityisen ja yleisen suhteen kategorisessa imperatiivissaan. Kirjailijat, jotka kirjoittavat viime kädessä omista kokemuksistaan, korostavat etäisyyden merkitystä. Harvat miettivät enää yleistä merkitystä. JÄRKI JA TUNTEET Y ksityinen ja yleinen limittyvät kiinnostavasti toisiinsa. MORAALINEN TAI poliittinen toiminta ilman etäisyyttä ja harkintaa on suodattamatonta tunnepohjaista reagointia. De_29082019_22.indd 23 20.8.2019 10.19. Samanlainen ajatus löytyy myös kauempaa aatehistoriasta. Kun aatteet väljähtyvät ja tunneviestinnässä tapahtuu vallankumous, politiikasta tulee tempoilevaa ja lyhytjänteistä. Tekstistä tapaa tulla henkilökohtaista terapiaa, jossa tunne hallitsee eikä analyyttinen järki vielä jäsennä koettua. Välittömien reaktioiden maailmassa julkisuudesta tulee säälimätöntä, virheisiin vastataan lempeyden sijasta lynkkaamalla ja yhä useampi ihminen löytää itsensä seipään nokasta kiikkumasta. fi A la st al on sa lis sa Vi lle Ra nt a Pikateloitukset tehdään aina ilman oikeudenkäyntiä. Ylimmäisenä päämääränä harkinnassa oli kaikille yhteinen ihmisarvo. al as ta lo @ de m ok ra at ti. Selkäytimestä kumpuava toiminta kelpaa vain pelkoa ja vihaa saarnaavien populistien suosion perustaksi. Minkäänlaista viivettä tai filtteriä ei ole. Suoraan kokemuksesta käsin on vaikea kirjoittaa. Vaikka yksittäiset ihmiset hahmottavat someen liittyvät riskit, ihmisjoukot tempautuvat kerta toisensa jälkeen mukaan. Tunteen voitto järjestä johtuu sosiaalisesta mediasta, jossa julkiseen keskusteluun voi osallistua sitä mukaa, kun asiat tapahtuvat
päivä. 24 Demokraatti BORIS JOHNSON Teksti Eeva Lennon / Kuva AFP, Paul Ellis B ritannian konservatiivinen hallituspuolue valitsi Boris Johnsonin uudek si johtajakseen ja samalla jo laman partaalla hoippuvan Britannian pääministeriksi. Ja Boris Johnson on suosittu, jos kohta myös vihattu poliitikko. Vain hän pystyy konservatiivien mielestä päihittämään nykyisen opposition seuraavissa vaaleissa. Siksi hänellä ei Britannian uusi pääministeri ajaa brexitiä hinnalla millä hyvänsä. Hänen ikuinen optimistinen retoriikkansa vetoaa ihmisiin, vaikka se johtuu siitä, että hän kieltäytyy myöntämästä tosiasioita. EU:n Britannialle antama uusi lähtöpäivämäärä on lokakuun 31. Mutta lumous haihtui pian, Johnsonin retoriikan tyhjyys alkoi ikävystyttää. De_29082019_24.indd 24 20.8.2019 16.19. Monet konservatiivitkin pitävät Boris Johnsonia epäluotettavana valehtelijana ja kevytmielisenä opportunistina. Kun ensimmäisen kerran tapasin Boriksen lehdistökonferenssissa, minäkin hämmästyin hänen viehätysvoimaansa, enkä voinut olla nauramatta tuolle veijarille. Monet äänestäjät pitävät Johnsonista, koska hän on hauska, karismaattinen ja värikäs poliitikko. Mies on älykäs ja kyvykäskin, hän vain ei tunnu kykenevän ottamaan oikein mitään vakavasti. On tietysti oikein, että poliitikko, joka on valheillaan ja retoriikallaan tehnyt eniten Britannian saattamiseksi sen nykyiseen brexitkaaok seen, myös joutuu vihdoin ottamaan vastuun tekemisistään ja selvittäBREXIT mään tilanteen jollain tavalla. Mutta nyt ei enää ole kysymys yksinomaan brexitis tä vaan koko puolueen elämästä ja kuolemasta, sillä eurovaaleissa konservatiivit saivat vain yhdeksän prosenttia äänistä
Brexitistä huolimatta Theresa May oli yleensä ulkopolitiikassaan EU:n linjoilla sekä suhteissa Iraniin, Kiinaan että Venäjään. Hän selitti syyksi, että ei voi hyväksyä Theresa Mayn EU:n kanssa tekemää erosopimusta. Moni ulkomaalainen voisi myös luulla, että Borisin ylipaino, sekainen vaalea hiuskuontalo ja nuhruinen asu olisivat merkkejä boheemisuudesta. JOHNSONIN ASENTEIDEN juuret ovat Englannin yläluokassa. Niiden mukaan älykäs ihminen ei ota mitään vakavasti, se ei ole tyylikästä, cool. Mutta siinä hommassa hän lähestyi keltaisen lehdistön karikatyyri-journalismia, osoitti jopa lieviä rasistisia piirteitä puhumalla mustista rasistisella ilmauksella piccaninny (so. Trump oli tietysti imarreltu ja puhui julkisesti ystävänsä Boriksen puolesta. BORIS ON väittänyt olevansa valmis lähtemään EU:sta vaikka ilman sopimusta lokakuun 31. musta lapsi) ja viittaamalla heidän ”melonihymyynsä”. Kuten kaikki muutkin Britanniassa Johnson arvosteli alunperin Trumpia, mutta ryhtyi sitten jäljittelemään häntä, kun Trump alkoi menestyä. Pääministeri May leipoi hänestä kuitenkin ulkoministerinsä, ja siinä Johnson teki pahimmat virheensä, kunnes näki parhaaksi erota hommasta. Ulkoministeriöstä kerrottiin, että kun hänelle yritettiin kertoa tosiasioita, hän pani kädet korvilleen. sivana poliitikkona – jolla tosin oli taipumus panna alulle kalliita ja näyttäviä projekteja, joista todellisuuden paineissa ei tullut mitään. Onko tämä vain pokeria, jolla hän yrittää kiristää EU:lta uutta sopimusta. Nyt Johnsonin uusi tyttöystävä on kuitenkin laihduttanut ja vähän siistinyt miesytävänsä ulkomuotoa, jotta hän olisi enemmän konservatiivisen keskiluokan makuun. Lyödäkseen Jeremy Corbynin johtaman työväenpuolueen ja muun opposition ensi vaaleissa, hän on vihjannut vievänsä puolueensa brexitin jälkeen enemmän keskustaan. Mutta miten hän sitten joutui äärioikeistolaisten brexit-kiihkoilijoiden riveihin ja rupesi pelottelemaan brittejä turkkilaisten maahantulolla. Ilmeisesti sattumalta, sillä vaikka hän ei ehkä EU-pilkastaan huolimatta uskonut brexi tiin, hän päätti ruveta tukemaan sitä, koska hän arvioi sen takaavan paremmat mahdollisuudet päästä konservatiivien johtajaksi. Boris on käynyt yläluokan tunnetuinta sisäoppilaitosta Etonia, ja sieltä hän on omaksunut yläluokan asenteita. BORIS JOHNSON oli alunperin tunnettu lehtimies. Tai edes jonkinmoista viikunanlehteä vanhan sopimuksen päälle, koska lähtö ilman sopimusta on myös EU:n etujen vastaista. KUN BORIS takavuosina ryhtyi Lontoon pormestariksi, hänet tunnettiin vielä varsin liberaalina maahanmuuttoa suoLUMOUS HAIHTUI PIAN, JOHNSONIN RETORIIKAN TYHJYYS ALKOI IKÄVYSTYTTÄÄ. Voi ennakoida, että pääministeri Johnson lähenee ainakin jonkin verran Trumpia ja imartelee häntä enemmän. Vaikka Johnson työskenteli oikeistolaisessa laatulehdessä Daily Telegraphissa, hän lehden Brysselin kirjeenvaihtajana omistautui pääasiassa tekemään pilaa EU:sta aina hiukan vääristellen asioita. Kirjoittaja on Lontoossa asuva toimittaja. Mutta ei. Brittiparlamentti tuskin tulee antamaan siunaustaan lähdölle ilman sopimusta, ja jotkut siellä ovat uhanneet viedä asian oikeuteen, jos hän yrittää kiertää parlamentin oikeuksia. – tuli sitten brittiläisen sanonnan mukaan ”helvetti tai nousuvesi”. Johsonin ystävät muistuttavat kuitenkin, että hän osallistui yhdessä muiden maiden kanssa Isisin vastaisen koalition luomiseen, ja loi presidentti Trumpiin hyvät suhteet. 25 Demokraatti ole moraalisia estoja ja hän harvoin viitsii kunnolla paneutua asioihin. Hänen isoisänsä isä oli Turkin muslimeja, ja usein maahanmuuttajat ja heidän jälkeläisensä haluavat olla englantilaisempia kuin englantilaiset itse. Luvassa on todellinen jännitysnäytelmä: saamme nähdä lyökö tosiasioista piittaamaton poliitikko vihdoin päänsä seinään vai selviääkö hän tästäkin jotenkuten oveluudellaan ja hyvällä onnellaan. Hän on brittiläisen EU-vastaisen journalismin isä. Mutta kun brexit-kampanja sitten voitti kansanäänestyksessä, hän oli pöllämystynyt ja tunaroi niin, että voitto meni sivu suun Theresa Maylle. Nekin kuuluvat yläluokan ylimieliseen ”minun ei tarvitse välittää” -kulttuuriin. De_29082019_24.indd 25 20.8.2019 16.19. Muualla Euroo passa pudisteltiin päätä
Vaatimuksena oli, että oppositioryhmien ehdokkaat saisivat osallistua syyskuun paikallisvaaleihin. 26 Demokraatti VENÄJÄ VENÄJÄ Turhautunut kansa osoittaa mieltä. Kahden kuluneen vuoden aikana mielenosoituksien määrä Venäjällä on kaksinkertaistunut. Ne eivät kuitenkaan estäneet kansaa kokoontumasta laittomaksi julistettuihin mielenosoituksiin. Mieltä on osoitettu myös Jekaterinburgissa, Uralvuorten kupeilla sijaitsevassa suurkaupungissa. Venäjä on kulkemassa kohti poliittista umpikujaa, sanoo Ulkopoliittisen instituutin tutkija. Alkukesällä kansa nousi barrikadeille, kun korruptiota tutkiva toimittaja Ivan Golunov yritettiin hiljentää tekaistuilla huumesyytteillä. Useilta suosituilta ehdokkaita on suljettu mahdollisuus osallistua vaaleihin. Katedraalin rakentamisesta vetäydyttiin. Kaatopaikkahanke on nyt osittain jäissä. Tuhannet ihmiset protestoivat hanketta toukokuussa, ja Putinin piti puuttua peliin. Golunov vapautettiin, ja Putin antoi potkut kahdelle poliisipäällikölle pidätyksestä nousseen kohun jälkeen. Presidentti Vladimir Putinin täytyi puuttua asiaan. Pohjois-Venäjällä Arkangelissa on ollut laajoja jäteprotesteja, koska alueelle on suunniteltu kaatopaikkaa ja jätelaitosta moskovalaisten roskille. Siellä kaupungin keskeiselle vapaa-ajanvieton alueelle päätettiin rakentaa suuri katedraali näennäisvanhalla arkkitehtuurilla. Maahan taltutetun miehen kasvot vääristyvät kivusta. Käytäntö on tuttua Venäjällä. Teksti Mikko Huotari / Kuvitus Emilie Uggla VALTASI KADUT De_29082019_26.indd 26 21.8.2019 10.28. Silloin kansan tahto meni läpi. M usta pamppu heilahtaa yläilmoista miehen reiteen. Moskovassa heinäkuussa ja elokuussa järjestetyissä mielenosoituksissa pidätettiin yli kaksituhatta ihmistä. Mustiin kypäriin ja naamioihin verhoutuneet erikoisjoukkojen miehet retuuttavat mielenosoittajia poliisiautoihin. Viranomaisten koventuneita otteita pidettiin ylimitoitettuna. Virkavalta koventaa otteita. Valtaapitävät saavat tällä tavalla pidettyä epämieluisat poliitikot vallan sisäpiirin ulkopuolella
Nyt venäläisten into Krimin miehityksen suhteen on laantunut. Huomionarvoista on, että nyt myös Putinin kannatus on laskenut, Lassila sanoo. De_29082019_26.indd 28 21.8.2019 10.28. Venäjällä on kasvamassa sukupolvi, joka ei muista edes 1990-lukua. Nyt Putinin lumo on rapautumassa. Venäjällä kaikkien kannatus laskee, sanoo Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Jussi Lassila. – Sitten kun jokin asia ei toimi, niin lähdetään mielenosoitukseen. Se on synnyttänyt uskoa muutokseen. Esimerkiksi seksuaalivähemmistöihin suhtautuminen oli kielteisempää 1990-luvulla. Kuluva vuosi on käytännössä katsoen kuudes vuosi peräkkäin, kun venäläisten ostovoima laskee. Nyt kansan tyytymättömyys ja turhautuminen on kasvanut. – Krim-kerroin kansalaisten luottamuksessa hallintoon ja instituutioihin on laskenut takaisin Krimin valtausta edeltäneisiin lukuihin, eli verrattain alas. Näkemys on hyvin tulkinnanvarainen, Lassila sanoo. – Kremlin hoveissa on luotu kuva siitä, että konservatiivisuus uppoaisi venäläisiin. Myös paljon hänen omia tuttujaan, yliopistoväkeä, kirjailijoita ja humanisteja, joita hän tapaa jatkuvasti työssään. Ne ovat näkyneet katukuvassa jo neuvostoajoista lähtien. Lisäksi venäläisillä näyttää olevan valmius osoittaa mieltä, vaikka mielenosoituslupien saamista on vaikeutettu ja rangaistuksia kovennettu luvattomiin protesteihin osallistumisesta. Ylin valta on hyvin kapean eliitin hallussa. Useilla mielenosoituksilla on saavutettu toivottuja tuloksia. – Demokratioissa tapahtuu tyypillisesti niin, että kun yhden puolueen kannatus laskee, niin jonkin toisen nousee. – Tämä puhuttelee kaikkia, sekä älymystöä että muitakin venäläisiä. Puhuttiin Krim-euforiasta, joka käänsi vuosien 2011–2012 massaprotesteista jatkuneen Putinin kannatuksen laskun uusiin huippulukemiin. Se edustaa valtaosin viimeisiä neuvostosukupolvia, eli heitä, jotka aikuistuivat neuvostoaikana. Lainsäädäntö on kiristynyt internetin, kokoontumisvapauden ja seksuaalivähemmistöjen kohdalla. – Venäjän puolueet ovat hyvin heikkoja, minkä vuoksi tyytymättömyyden kanavointi ei tunnu toimivan vaalien kautta. Lassilan mukaan hallinnolle vaarallisin poliittinen aktivismi ja yhteiskunnallinen kritiikki liittyvät kiinteästi korkeasti koulutettuihin nuoriin kaupunkilaisiin. – Tässä on havaittavissa luonnollista ”isänmurhaa”. Putinin suosio on perustunut paljolti elintason kasvuun ja vakauteen, jotka hän onnistui tuomaan sekavan 1990alun jälkeen, kun Neuvostoliitto oli hajonnut ja Boris Jeltsin horjui vallan kahvassa. V iime vuonna käynnistyneiden massaprotestien aalto eroaa vuosien 2011–2012 mielenosoituksista siten, että nyt nuoret ovat tulleet laajasti mukaan. Kansallista yhteenkuuluvuuden tunnetta on yritetty pönkittää myös konservatiivisuudella. – Syvän poliittisen kriisin riski on olemassa. V enäjä miehitti Krimin niemimaan vuonna 2014. Perinteisiä arvoja on yritetty vahvistaa ortodoksisen kirkon tuella. Venäläisen kirjallisuuden ja kulttuurin professori Tomi Huttusen mukaan kaduilla on paljon tavallisia venäläisiä, jotka ovat suhteellisen tyytyväisiä elämäänsä ja palkkatasoonsa. Kyse on huonoista päätöksistä, jotka kohdistuvat suoraan tavallisiin ihmisiin, Huttunen kuvailee. Nyt näyttää siltä, että ainoa vastaus on kadut. Kirkko on saanut lisää poliittista valtaa. Luottamus puolueisiin ja politiikkaan on ohentunut entisestään. Se tosin tapahtuu vaiheittain, ei yhtäkkiä, Lassila sanoo. Viranomaiset ovat joutuneet vetäytymään suunnitelmistaan. 28 Demokraatti VENÄJÄ E dellinen mielenosoitusaalto oli vuosina 2011–2012, kun parlamenttivaalien yhteydessä protestoitiin vaalivilppejä vastaan. Protesteja järjestetään kaikkialla Venäjällä, ei ainoastaan suurissa kaupungeissa, kuten aiemmin. – Venäjää koskevassa keskustelussa on yllättävän vähän huomioitu sukupolvien vääjäämätön murros. Siitä voi syntyä yllättävä käänne. ”Tietoisesti nukkuvien äänestäjien” osuus on pitkälti yli 20 prosenttia. Kyse on siis heistä, jotka ovat ilmoittaneet, etteivät aio äänestää missään vaaleissa. Ollaan menossa kohti poliittista umpikujaa, Lassila pohtii. Paikallisviranomaisten mielivalta on vaikeuttanut ihmisten arkea. Sisäpoliittisesti Krimin miehitys oli hetken ajan merkityksellinen. Kun kansa lähtee barrikadeille, asiat koskettavat yleensä ihmisten välitöntä ympäristöä ja arkea. Konservatiivisuuden pönkittämisestä kertoo hiljattain voimaan tullut homopropagandalaki. – Arvokyselyjen mukaan venäläiset ovat muuttuneet monissa asioissa liberaalimmiksi. Kaveritkin lähtevät. Äänestämällä tai puolueiden kautta asioihin ei voi vaikuttaa. Se on päässyt vaikuttamaan lakeihin, jotka koskevat perheväkivallan rangaistusten lieventämistä ja uskovien tunteiden loukkaamisen kriminalisointia. – Ne eivät ole ideologisesti värittyneitä eivätkä välttämättä mitään puo-luetta vastaan tai puolesta. Se kasvatti kansallista itsetuntoa. Yleensä mieltä osoitetaan huonoja paikallispoliittisia ratkaisuja vastaan, Huttunen pohtii. Esimerkiksi Leningradin perestroika lähti käyntiin 1980-luvulla pienistä mielenosoituksista. Venäjällä mielenosoituksilla on pitkä perinne. Samanaikaisesti hallinnon ote kansalaisyhteiskunnasta on kiristynyt tuntuvasti. He ovat niin sanotusti Putinin lapsia, ja varttuneet poliittisesti vaihtoehdottomassa tilassa. Putinin hovi ei ole enää onnistunut kasvattamaan vaurautta
Ne eivät todellisuudessa haasta vallanpitäjiä. – Kommunistit tuomitsevat Putinin lähinnä sen vuoksi, että hänet nähdään Jeltsinin perillisenä, joka jatkaa kapitalistista liberalisaatiota ja joka tuhosi Neuvostoliiton, Lassila sanoo. Kyse on kansalliskonservatiivisesta liikkeestä, jossa on pieniä äärimarxilaisia ryhmittymiä, mutta useat tukevat ortodoksista kirkkoa ja kannattavat Putinin ulkopolitiikkaa. Vielä 2000-luvun alussa KPRF vastusti Putinia pontevasti, mutta nyt terä De_29082019_26.indd 29 21.8.2019 10.28. Näennäisenä vastavoimana duumassa on niin sanottu systeemioppositio, eli virallisissa elimissä oleva oppositio. – Žirinovski on räyhännyt asiasta kuin asiasta, mutta duumassa hänen puolueensa on äänestänyt Kremlin linjan mukaisesti. V allassa olevalla Yhtenäinen Venäjä -puolueella ei ole ärhäkkää oppositiota, joka pitäisi poliittisen kunnianhimon korkealla. 29 Demokraatti PUTININ LUMO ON RAPAUTUMASSA. Sillä on ollut tärkeä rooli viedä ääniä kommunisteilta ja poliittisen kontrollin ulkopuolisilta nationalisteilta, Lassila selittää. – Žirinovskin liberaalidemokraatit on räyhäpuolue, joka on pitkälti Kremlin luomus. Tai on sellaisia aika ajoin ollut, mutta ne on vaiennettu vilpillisellä vaalibyrokratialla. Neuvostoliiton kommunistisen puolueen perillisellä KPRF:llä ei ole käytännössä mitään tekemistä eurooppalaisen vasemmiston kanssa. Siihen kuuluvat muun muassa Vladimir Žirinovskin liberaalidemokraattinen puolue LPDR ja Venäjän Federaation kommunistinen puolue KPRF
Pidätyksen jälkeen seurasi erikoinen episodi, kun lääkäri epäili Navalnyin joutuneen myrkytyksen uhriksi. – Suuren runoilijan Aleksandr Puškinin tragedia oli se, että hänen ja dekabristikapinallisten ideat eivät tavoittaneet kansaa, Huttunen sanoo. Taiteella ja performansseilla on provosoitu valtaa pitäviä. 30 Demokraatti VENÄJÄ on tylsistynyt. Siksi varteenotettava vaihtoehto näyttää olevan kadut. Kulttuuriväellä ja älymystöllä on aina ollut tärkeä rooli Venäjällä. Puškin eli 1800-luvun alussa. Ulkoparlamentaarisen opposition lisäksi on kirjava joukko mielipidevaikuttajia, eli älymystöä. Hän on tullut kuuluisaksi korruption vastaisesta taistelusta, minkä vuoksi on joutunut Kremlin silmätikuksi. De_29082019_26.indd 30 21.8.2019 10.28. Navalnyi tuomittiin vankilaan laittoman mielenosoituksen järjestämisestä heinäkuussa 2019. – Valinnasta voi seurata protesteja, koska hän on niin epäsuosittu. Häntä Pussy Riot -yhtye esitti värikkäisiin kasvonaamioihin pukeutuneena "punk-rukouksen" (Jumalanäiti, karkota Putin) Kristus vapahtajan katedraalissa Moskovassa vuonna 2012. Kreml tekee kaikkensa keinoja kaihtamatta, jotta epäsuosittu ja korruptoitunut Aleksandr Beglov valitaan uudelleen, koska hän on Putinin luotettu, Lassila sanoo. Älymystö voikin auttaa venäläisiä kanavoimaan turhautumisensa. Kremlin luomus on myös Oikeudenmukainen Venäjä -puolue, jonne pyrittiin kanavoimaan sosiaalidemokraattien äänet. Tästä esimerkkinä on Pussy Riot -aktivistiryhmän tempaus Kristus vapahtajan katedraalissa Moskovassa vuonna 2012. – Tämän vuoden aluevaaleissa syyskuussa valitaan myös Pietarin kuvernööri, joka on Moskovan ohella valtakunnallisesti äärimmäisen tärkeä alue. Hän oli saanut allergisia reaktioita. Yksi syy on se, että vaalien ehdokasasetteluissa on karsittu vaaralliseksi koettuja vaikuttajia pois. Nyt puolueen kannatus on laskenut niin alas, että seuraavissa duumanvaaleissa vuonna 2021 se on vaarassa pudota pois, Lassila sanoo. Tomi Huttusen mukaan mielenosoitukset ovat toimineet Venäjällä silloin, kun kansa ja älymystö ovat löytäneet yhteisen sävelen. Kolme jäsentä tuomittiin kahdeksi vuodeksi vankeuteen huliganismista. – Vuosien 2011–2012 protesteissa Oikeudenmukainen Venäjä alkoi käyttäytyä oikean oppositiopuolueen tavoin, jonka seurauksena keskeisiä toimijoita heitettiin pihalle ja puoluetta rangaistiin. V enäjällä on myös ulkoparlamentaarista oppositiota, eli heitä, jotka eivät ole onnistuneet saamaan paikkoja duumassa. Vuosien 2011–2012 protestien siivittämänä ulkoparlamentaarisen opposition johtajaksi on noussut Aleksei Navalnyi. Poliittisen järjestelmän kautta vaikuttaminen on siis äärimmäisen vaikeaa ja turhauttavaa
– Älymystön kirjo kertoo siitä, että ei ole todellakaan mitään yhtä älymystöä. Myös Kremlissä on oma älymystönsä, joka pyörittää vaikkapa Russia Today -kanavaa. Jutussa on käytetty lähteenä myös puolustusministeriön julkaisemaa Voiman Venäjä -julkaisua (2019). Hänen mielestään Putin on ollut esikuva uudelle nationalistiselle ajattelulle, eli esikuva Donald Trumpin nousulle, perussuomalaisten nousulle, italialaisten ja itävaltalaisten nationalistien nousulle. Oma ryhmänsä on emigranttiälymystö, jonka piiristä löytyy vaikutusvaltaisia ajattelijoita ja suosittuja kirjailijoita. Rap-musiikkia pidetään vaarallisena nuorisolle. Onnistuneeseen vallankumoukseen meni aikaa vielä melkein sata vuotta. Teoksissa pohditaan, mihin maa voi vajota, jos nykymeno jatkuu kymmeniä vuosia. Ä lymystö voi toimia kansakunnan tilan tulkkina ja uuden suunnan näyttäjänä. Jos sen piiristä löytyy protestihenkeä, on kyse ennen muuta elämäntapakritiikistä. Tavallinen arki ei ylitä uutiskynnystä. Rap-musiikki on joutunut viranomaisten silmätikuksi, ja monia konsertteja on kielletty. Dekabristikapinalliset halusivat länsimaalaistaa Venäjän perustuslain ja lakkauttaa maaorjuuden. 2000-luvun ensimmäisenä vuosikymmenenä Venäjällä kirjoitettiin paljon dystopiakirjallisuutta, enemmän kuin koskaan aiemmin. Se synnytti kansallismielisen älymystön, joka oli aikaisemmin kritisoinut Putinin valtaa. Moskovalainen glamour-älymystö on erityisen kiinnostunut muodista ja sen tutkimuksesta. Hän julisti viime keväänä Putinin valtakauden ikuiseksi. Tämän päivän protestiproosaa on uusi realismi, joka pyrkii taltioimaan syrjäseutujen ahdistuksen, korruption ja alakulon kaunokirjallisuuden keinoin. – Emigranttiälymystö pitää esillä ajatusta, että elämä on Venäjällä, mutta siellä ei voi elää. Monilla tubettajilla on miljoonayleisöt, joten heidän näkemyksiään ei voi ohittaa olkaa kohauttamalla. Heitä kiinnostaa ennen kaikkea tekemisen vapaus, Huttunen sanoo. Sillä on taas kerran messiaaninen tehtävä, aivan kuten 1800-luvulla filosofit kokivat, Huttunen selittää. Eri älymystöt edustavat eri sukupolvia ja eri sektoreilla toimivia ihmisiä, Huttunen sanoo. Toisaalta kirjallisuus on aina ollut tärkeä Venäjällä, Huttunen sanoo. Ennen Krimin miehitystä älymystön rooli oppositiovoimana oli selkeämpi. – Toki oli hankala olla samoissa riveissä, mutta isoissa mielenosoituksissa heillä oli yhteinen vihollinen. He kannattavat valtausta ja ovat valmiita tukemaan Itä-Ukrainan separatisteja, Huttunen selittää. Teatteriesitykset ja elokuvat ovat kalliita tuotantoja, joten niiden kohdalla valvonta on tiukempaa kuin kirjallisuudessa. Kremlin älymystö elää poliittisen eliitin läheisyydessä, myötäilee valtaa, mutta nostaa esiin myös mielenkiintoisia keskusteluavauksia. De_29082019_26.indd 31 21.8.2019 10.28. Puškin oli mukana tukemassa vuonna 1825 puhjennutta liberaalien upseerien kapinaa, jonka tarkoitus oli estää keisari Nikolai I:n nousu valtaistuimelle. Keisarin joukot lopulta taltuttivat kapinan. Kremlin älymystöön kuuluu muun muassa Vladislav Surkov, joka ilmeisesti havittelee itselleen parempaa näköalapaikkaa päivänpolitiikassa. Vuosien 2011–2012 aikana oli mielenosoituksia, joissa jopa liberaalit ja ultranationalistit olivat lyöttäytyneet yhteen. He eivät haasta hallintoa, vaan yrittävät vaikuttaa ajatuksillaan kansalaisiin ja oikeuttaa vallanpitäjien toimia. Krimin valtaus oli siinä mielessä sisäpoliittinen voitto, että kriittinen älymystö hajaantui. – Täytyy muistaa, että Venäjällä, myös kulttuuripiireissä, on todella paljon ihmisiä, joita ei tuon taivaallista kiinnosta päivän politiikka, eikä se, kuka Kremlissä istuu nyt tai huomenna. V enäläinen todellisuus näkyy suomalaisille pääasiassa uutiskynnyksen ylittävien tapahtumien kautta. Krimin valtauksen jälkeen nationalistit eriytyivät täysin omaksi ryhmäksi. Älymystöä löytyy kulttuuripiirien lisäksi hyvin erilaisista viitekehyksistä, maastamuuttajista, Kremlistä, ökyrikkaista ja jopa sosiaalisen median vaikuttajista. Esimerkiksi Artemi Troitski, joka muutti perheineen Tallinnaan vuonna 2014, kun hän pelästyi sitä, kuinka paljon lapsille syötetään propagandaa. Vuonna 2013 hyväksyttyyn homopropagandalakiin vedoten monilta produktioilta on vedetty tuet pois. Älymystö on Krimin valtauksen seurauksena hajaantunut valtavasti, Huttunen sanoo. Ja sitten on koko joukko supersuosittuja tubettajia, joilla on kymmeniä miljoonia seuraajia. Teatterin ja elokuvan kohdalla on ollut paljon ongelmia, koska niissä on ollut paljon yhteiskuntakritiikkiä ja seksuaalivähemmistöjä koskevia teemoja. – Kirjailijoita ei vainota, koska heitä ei pidetä vaarallisina. Jotkut mielipidevaikuttajat myötäilevät Putinia, mutta esimerkiksi libertaristit sekä glamourja emigranttiälymystö ovat hänen politiikkaansa vastaan. Parhaimmillaan kymmenien miljoonien nuorten seuraamissa rap-battlevideoissa eri ideologiat taistelevat keskenään. – Surkovin mielestä kaikki näyttävät seuraavan Venäjää. Nykyvenäjän älymystöä löytyy myös vahvasti oikeistolaisista libertaristeista, jotka haluavat turvata menestyneiden ihmisten toimintavapauden. 31 Demokraatti pidetään venäläisen kirjallisuuden kultakauden synnyttäjänä. – Ei ole olemassa mitään ideologiaa, joka yhdistäisi Venäjän älymystöä. – Silloin kansa ei pystynyt ymmärtämään, miten koreasti pukeutuneet dandyt pystyisivät muuttamaan todellisuutta ja tekemään sellaista, joka koskettaisi Venäjän kansaa, Huttunen sanoo. Silloin älymystö ja kansa puhalsivat yhteen hiileen
Lapissa rata jakaa mielipiteitä myös SDP:n riveissä. Arktisilla raiteilla Pohjoista maisemaa halkova junarata Jäämeren rantaan jakaa mielipiteitä Lapissa. Rata ei joka tapauksessa ole lähitulevaisuuden asia. Tässä jutussa ajatuksiaan avaa neljä SDP:n valtuutettua. – Jos rata Jäämerelle välttämättä halutaan, se olisi viisainta tehdä Tornion kohdalta, siellä on valmiit raiteet. Rata olisi hyvä myös matkailun kannalta. De_29082019_32.indd 32 21.8.2019 10.31. Hän katsoo radan pitkällä tähtäimellä tekevän hyvää teollisuudelle, turismille ja kaikkiaan Lapin elinvoimalle. Nyt olisi tärkeintä tehdä Lapin huonokuntoiset tiet turvallisiksi. Se antaa mahdollisuuden kielellemme ja kulttuurillemme kehittyä ja säilyä elävänä luonnollisessa ympäristössä, hän sanoo. PAIKALLISSÄÄ SDP:n valtuustoryhmien puheenjohtajat Kemijärveltä, Torniosta, Sallasta ja Posiolta kertovat, missä asioissa heidän paikkakunnallaan paistaa aurinko ja mikä on pilvistä – vaatii korjausta tai haastaa muulla tavoin. Terhi Heikkilä Rovaniemeltä suhtautui rataan aiemmin myönteisemmin aluetaloudellisten hyötyjen vuoksi, mutta huoli radan haitoista alkoi painaa mielessä enemmän. Hän pitää kestämättömänä, että kotiseutuunsa vaikuttavissa asioissa oikeudenomistajia olevat saamelaiset joutuivat kuulemaan liikemiehen hankkeesta median kautta. varapuheenjohtaja Pekka Tiitinen (sd.) kertaa omat ja biotuotetehtaalta paljon odottavan kaupungin kuulumiset. Henkilöliikenteen määrä olisi kuitenkin prosentuaalisesti pieni. – Ymmärrän sen hyvin, ja se olisikin tässä ainoa kannatettava asia. Suomen ja Norjan yhteisen selvitystyöryhmän helmikuisessa raportissa rata todetaan taloudellisesti kannattamattomaksi, eikä sen edistämistä ”tällä erää” esitetty. Itse en näe, että rata pystyisi palvelemaan matkailua niin paljon, että sillä kumottaisiin luonnolle, poroelinkeinolle ja saamelaiskulttuurille aiheutuvat haitat, hän sanoo. Poronhoito ei ole saamelaisille vain toimeentulon lähde, vaan merkittävä osa kulttuuria. Inarilainen Jaana Seipiharju muistuttaa, että kuljetusvolyymin pitäisi kasvaa nykyisestä huomattavasti, jotta rata kannattaisi, eikä moni kaipaa alueelle esimerkiksi kaivoksia. Aihe on jälleen pinnalla, eikä vähiten siksi, että toukokuussa liikemies Peter Vesterbacka ilmoitti ryhtyvänsä edistämään ratahanketta. PIIRI PYÖRII Syysterveiset kolumniksi kynäili SDP:n Lapin piirin toiminnanjohtaja Paulus Toropainen. Liikenne on lisääntynyt valtavasti ja tiemäärärahat viime vuosina ovat olleet surkeita. – Varsinkin Kevitsan kaivoksen avaamisen jälkeen Sodankylässä osa odottaa rataa, joka veisi lisääntynyttä rekkarallia pois maanteiltä. 32 Demokraatti PIIRIKIERROS / LAPPI Lue pitkä versio piirikierroksesta: demokraatti.fi/lappi LAPPI Demokraatti kiertää SDP:n piirit +3 VERKKOVINKKIÄ TOIVEIDEN TEHDAS Kemin kaupunginhallituksen 1. Luoston matkailu on suuressa roolissa kunnassamme, Mäkelä kertoo. Hän arvioikin monen kannattavan rataa ensisijaisesti ekologisen matkailun lisäämisen toivossa. Teksti Anna-Liisa Blomberg, Kemi, Rovaniemi J äämeren radasta on väännetty vuosien varrella moneen kertaan. – Rata heikentäisi saamelaisen kulttuurin mahdollisuuksia säilyä elinvoimaisena, koska rata muun muassa halkoisi paliskuntia ja heikentäisi poronhoidon edellytyksiä. Huhtikuussa Lapin liitto merkitsi Pohjois-Lapin uuteen maakuntakaavaan Jäämeren radan reitin Rovaniemeltä Sodankylän kautta Norjan Kirkkoniemeen. Anne Mäkelä Sodankylästä huomauttaa, että ennenkin on tehty isoja investointeja, jotka eivät ole kannattavia heti. Utsjokelainen Anni Koivisto ei ilahtunut Vesterbackan ilmoituksesta tai tavasta toimia
Näihin liittyviä asioita on mietittävä taiten, ettei ainutkertaisuus häviä. Joka vuosi täytyy huiputtaa vähintään yksi tunturi. Tarvitsemme kuitenkin myös ihmiskontakteja! Vaikka nautimme arktisesta luonnosta, emme ole erakkoja. Mitä kuuluu Lapin demareille. 33 Demokraatti SDP:n Lapin piirin puheenjohtaja Hilkka Halonen rakastaa arktista luontoa ja Kemin kulttuuritarjontaa. Meillä on maailman puhtain vesi, puhtain lumi. Mikä Lapissa haastaa. Olet kemiläinen, mitä kuuluu kotikaupunkiisi. Nyt syksyllä on luvassa piirikokous ja TSL:n koulutusta jäsenille. Se haastaa myös kulttuurin, joka on minulle tärkeä asia ja yksi Kemin vahvuus. Paperiteollisuuspaikkakunnalla rakennemuutos on jyllännyt jo 90-luvulta alkaen. Pohjoisilla, arktisilla maisemilla on minulle suuri merkitys. Anna-Liisa Blomberg Anna vinkki matkailijalle – missä on Lapin piilotettu helmi. Kemi on hieno kultuurikaupunki teattereineen, orkestereineen ja taidemuseoineen! De_29082019_32.indd 33 21.8.2019 10.31. Tenojokilaaksossa kannattaa myös käydä katsomassa huikeaa ja pysäyttävää maisemaa. Paljasjalkaisena lappilaisena näen, että se on monimuotoinen luonto. Lapissa haastaa myös väestön keskittyminen – Rovaseutu kasvaa ja maaseutu tyhjenee. Pitkät välimatkat haastavat sekä politiikan että ihmisten arkea. Väki on vähentynyt ja vanhentunut. Ne ovat arvoja, joita ei saada takaisin, jos ne joskus onnistutaan hävittämään. Lapin helmet ovat pohjoisessa, ja niitä on monta. Etäisyyksien takia esimerkiksi maakuntatason luottamustehtävissä toimiminen on töisevämpää kuin muualla. Kärjessä ovat tunturit Pallas ja Kiilopää. Arjen kannalta toimivat nettija kännykkäyhteydet ovat tärkeitä. Mikä on Lapin vahvuus. Puheenjohtajana voi olla tosi tyytyväinen kevään vaalien tuloksiin! Meissä on vetoa – sitä kuvaa hyvin, että eduskuntavaaleissa kirkkaan kärjen kannoille nousi aiempaa isompi joukko tuhannen pintaan tai sen yli ääniä keränneitä. Upea luonto tuo matkailijoita ja meillä on myös mineraaleja
Samalla tietenkin tehdään suomalaisille ja eurooppalaisille töitä – luodaan markkinaa suomalaiselle korkealle osaamiselle ja saadaan meidän valikoimiimme tuotteita alemmilla tulleilla tai tulleitta. Vienti ja taloudellinen toimeliaisuus ovat tietysti keskiössä, mutta se ei ole koko totuus. Uutena työnä aloitan kansainvälisen kaupan valiokunnassa. Arvaatte varmaan, että mielestäni kauppasopimukset eivät voi olla sokeita ilmastomuutokselle. Yhteistyökykyä ja yhteisiä pelisääntöjä. Olen erittäin motivoitunut aloittamaan työt! Jos kauppaneuvotteluita ei käydä lainkaan, löystyy yhteys ja yhdessä tekeminen. Edustamalleni S&D-ryhmälle on tärkeää, että kaikissa EU:n sopimuksissa osapuolet sitoutuvat Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteisiin. Ilmastonmuutos pysyy heinäkuussa alkaneella uudella parlamenttikaudella tapetilla. On selvää, että EU:n ja Etelä-Amerikan Mercosur-maiden keskeisessä kauppasopimuksessa tullaan Amazonin sademetsän alati kiihtyvä metsähävikki huomioimaan! Jos Brasilia halajaa Euroopan markkinoille, joka olisi sille taloudellisesti erittäin kannattavaa, pitää presidentti Jair Bolsonaron muuttaa linjaansa ja hillitä Amazonin kiihtyvää raivaamista peltomaaksi. Miapetra Kumpula-Natri Europarlamentaarikko, Bryssel miapetra.kumpula-natri@ep.europa.eu SH W MEPIT De_29082019_34.indd 34 21.8.2019 11.24. Sen lisäksi että EU kykenee tehokkaalla lainsäädännöllä ja yli 500 miljoonalla kuluttajallaan muuttamaan markkinansa kestävämmäksi (esimerkiksi autojen päästöt tai kielletyt kemikaalit), kykenee se kauppasopimuksilla vaatimaan tätä myös muilta talousalueilta. Itse jatkan tällä vaalikaudella teollisuus-, tutkimus-, viestintäja energiavaliokunnassa. Asetelma toimii myös kääntäen: sopimuksilla ja niiden avulla toteutettavalla politiikalla voi vaikuttaa positiivisesti. Usein kuulee pessimistisiä puheenvuoroja, että näinköhän EU yksin kykenee hillitsemään maapallon lämpenemistä, syntyyhän saasteita muuallakin. Tuoreimmat esimerkit taustalla jylläävästä politiikasta tulevat Yhdysvaltain ”kovimman” diilintekijän Trumpin tviiteistä, taloudellista jalansijaa maail massa valloittavasta Kiinasta ja heidän keskinäisestä nokittelustaan. 34 Demokraatti K auppapolitiikka ja -sopimukset mielletään usein vain taloudellisen hyödyn tavoittelemiseksi. Myös esimerkiksi Kiinan taloudellisen yhteistyön varjolla tekemiä investointeja ja hankintoja on syytä katsoa osana isompaa kokonaisuutta: miksi juuri kyseinen tehdas, satama tai maa-alue päätyi kiinalais omistukseen ja miksi Kiina haluaa rakentaa tietoliikenneverkkoja kaukana Euroopassa ja Suomessa. Laadukkaat sopimukset antavat oikeat pelisäännöt kansainväliselle yhteistyölle ja kaupalle! Kauppasopimukset ovat vaikuttavaa politiikkaa KAUPPASOPIMUKSILLA VOI VAIKUTTAA POSITIIVISESTI. EU:n neuvottelemat vapaakauppasopimukset ovat parhaimmillaan nerokkaita työkaluja, joilla edellytetään sopimuskumppanien sitoutumista ihmisoikeuksiin ja demokratiaan, Pariisin ilmastosopimukseen, kestävämpään ja puhtaampaan talouteen sekä reilumpaan työelämään. Kyse on myös suuremmasta: kauppasopimukset ovat kansainvälistä politiikkaa konkreettisimmillaan
Teksti Sari Saloranta / Kuva Jani Laukkanen ISON KUVAN hahmottaja De_29082019_34.indd 37 21.8.2019 11.25. 37 Demokraatti KASVO Me suomalaiset tarvitsisimme parempaa itsetuntoa, hullunrohkeutta ja leikkimielisyyttä, Sixten Korkman sanoo
Yhteiskunnan taantumassa järkevämpää on yleensä törsätä, lisätä kulutusta ja investointeja. Ecofin-neuvoston pääjohtaja 1995–2005 . – Joskus, mutta ei aina. . Mieluummin hän käyttäisi sanaa ekonomisti. – Ruotsissa jatko-opiskeluissa loin sellaisen verkoston, josta on ollut iloa koko ammatillisen urani aikana. . 38 Demokraatti D-KASVO SIXTEN KORKMAN . Yhteiskunnalliseen heräämiseen vaikutti Vaasan kaupunginkirjastosta lainattu Harry Martinsonin Nokkoset kukkivat. Aalto-yliopiston taloustieteen laitoksen professorina muutama vuosi sitten hän oli otettu siitä, miten hyvää osaamista sieltä löytyy. – Toimiva yhteiskunta nojautuu merkittävässä määrin markkinatalouteen. Paljon kiitosta on tullut selkokielisyydestä, hän osaa pukea vaikeatkin asiat ymmärrettävään muotoon. He voivat myös olla väärässä. ETLA:n ja EVA:n toimitusjohtaja 2005–12 . – Tämä on nähty niin monta kertaa. Aalto-yliopiston työelämäprofessori 2012–15 . syntynyt 1948 Vaasassa . Omaelämäkerrallisessa romaanissa ruotsalainen työväenkirjailija, myöhemmin Nobelilla palkittu runoilija, kertoo karusta lapsuudestaan huutolaispoikana viime vuosisadan vaihteessa. Korkman muistuttaa, että asiantuntijoillakin voi olla poliittisia motiiveja. Kun kaikki rupesivat laittamaan suuta säkkiä myöten Eurooppa ajautui pitkäkestoiseen taantumaan. Miten he saattoivat päätyä johonkin niin absurdiin, Korkman ihmetteli silloin ja ihmettelee vieläkin. OECD:n sihteeristön johtaja 1981–83 . Ruotsissa, jossa hän kävi jatko-opiskelemassa, vasemmistolaisuus oli kirjavampaa. 71-vuotiaan ekonomistin arvomaailma on pysynyt vakaana sitten opiskeluaikojen. Se iskosti nuoreen koulupoikaan arvoja, jotka ovat pysyneet läpi elämän. Tämän Korkmankin on itse todennut. Silti hän suosittelee sitä lämpimästi nuorille. Mutta yhtälailla on selviö, että me tarvitsemme vahvan ja laajan julkisen sektorin, joka huolehtii asioista joita markkinatalous ei hoida tai jossa se epäonnistuu. Taloustieteen parissa töitä riittää ainakin niille, jotka siihen vakavasti paneutuvat. Sitä ei heiluttanut edes 1970-luvun taistolaisuus, vaikka taistolaisten joukoissa oli myös hyviä ystäviä. Väittäisin että siellä se on laajempaa ja systemaattisempaa kuin meillä. . valtiovarainministeriön kansantalousosaston ylijohtaja 1989–95 . Esimerkiksi kun yksityisen ihmisen taloudessa menee huonosti, pitää säästää. De_29082019_34.indd 38 21.8.2019 11.25. Viimeksi 2010-luvun velkakriisin yhteydessä. avoliitossa, kolme aikuista lasta, yhdeksän lastenlasta O lin jo kouluikäisenä kallellani yhteiskuntatieteisiin, Sixten Korkman kertoo. KANSANTALOUSTIEDE ON monelle nuorelle sarjassa EVVK – ”ei voisi vähemmän kiinnostaa”. Suomessa sattumanvaraisemmin kuin Ruotsissa. Suomen Pankin toimistopäällikkö 1984–88 . Myöhemmin tiiviistä yhteistyöstä pohjoismaiden kollegoiden kanssa on ollut hyötyä eri tehtävien hoidossa. Siihen ovat harjaannuttaneet muun muassa lukemattomat kolumnit ja useat taloustieteen kirjat, joita hän on kirjoittanut. . Itse Korkman ei tänä päivänä koe olevansa taloustieteilijä. Miten paljon suomenruotsalaisuus on vaikuttanut sujuvaan puhetaitoon ei Korkman osaa sanoa, vaikka pitääkin mielenkiintoisena oletuksena, että kaksikielisyys olisi avittanut asiaa. – Aina olen ollut myös arvoliberaali. KORKMAN ON yksi Suomen siteeratuimmista taloustieteilijöistä. Se on selviö. . Entä hallitus, kuunteleeko se tarpeeksi talousasiantuntijoita. Kyllä meillä olisi tässä parantamisen varaa. Ekonomistilla on taloustieteellinen koulutus jota hän pystyy hyödyntämään eri yhteyksissä. . valtiotieteen tohtori . Toisaalta Korkman näkee suurta potentiaalia nuorissa akateemisissa taloustieteilijöissä. Sellainen toimii akateemisessa yhteisössä. Minusta suvaitsevaisuus on maailman suurimpia hyveitä. . Joka tapauksessa se on rikastuttanut elämää. Siksi ihmettelen, että sana suvakki on nykyään haukkumasana joissakin piireissä. Korkman on tunnettu Pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan puolustaja. . Mikä siinä sitten voisi innostaa. Mutta toisiaan he vihasivat vielä enemmän, hän muistelee huvittuneena. . Nykyaika arvostaa taloustieteilijöitä ja heidän mielipiteitään halutaan kuulla. – Tukholman yliopistossa oli maolaisia, trotskilaisia, leniniläisiä ja kaikki he vihasivat kapitalismia. – Se, että kansantalous toimii toisenlaisella logiikalla kuin yksityinen kotitalous, siinä on jotain älyllisesti kiehtovaa
– Kunnioitan heitä ja minusta on tärkeää, että ihmiset hakeutuvat politiikkaan. Mitkä puolueet nimenomaan, sitä hän ei paljasta. – Jostain syystä se ei ole mun juttuni. 39 Demokraatti JOSTAIN SYYSTÄ POLITIIKKA EI OLE MUN JUTTUNI. Koskaan hän ei ole edes harkinnut asiaa. Useampikin puolue olisi halunnut hänet ehdokkaaksi vaaleihin. Poliitikot ovat meillä ”aikalailla kauttaaltaan hyvää tarkoittavia ja korruptoimattomia”. – Pyrin nykyään enemmänkin hahmottamaan yhteiskunnan isoa kuvaa, enkä esiintymään jonkun segmentin asiantuntijana. Hänestä on käsittämätöntä kuinka rationaaliset ja käytännönläheiset britit voivat valita maalleen tällaisen ”tuhon tien”, josta kukaan ei edes tiedä mitä se käytännössä tulee tarkoittamaan. Vuoden 2016 kansanäänestyksessä brittien niukka enemmistö halusi erota EU:sta. – Kahelein päätös mitä mikään kansakunta on tehnyt vuosikymmeniin, pois lukien se, että amerikkalaiset valitsivat Donald Trumpin presidentiksi. Britanniallahan oli paras mahdollinen sopimus EU:n kanssa, se antoi heille De_29082019_34.indd 39 21.8.2019 11.25. BREXIT SAA muuten niin diplomaattisesti sanansa asettelevalta Korkmanilta täystyrmäyksen. Korkmania on vuosien varrella kosiskeltu myös politiikkaan. Suomalaista politiikkaa hän pitää kyllä kunniallisena varsinkin verrattuna muun maailman menoon
– Mutta nyt on tullut aika, jolloin ulkoisia uhkia ei juuri näy. – Tänä kesänä luin uudestaan Harry Martinsonin Aniaran. 40 Demokraatti D-KASVO 1 16-vuotiaana kun olin kesätöissä merillä kirjoitin Vaasan ruotsalaisen lyseon rehtorille, että olen päättänyt jatkaa lukiossa. Mutta tässäkin hän on optimisti. Olisi siis kaikki edellytykset suurempaan itseluottamukseen. Hän käy ahkerasti klassisen musiikin konserteissa ja oopperassa. TALOUS JA raha tunkevat nyt kaikkeen päätöksentekoon ja ajatteluun yhä enenevässä määrin. Syksyllä Korkman valitsee tietokirjallisuuden Finlandia-palkinnon saajan. Silloin talouskin lähtisi kukoistamaan. Mutta riittääkö meillä järkeä. Menestykseen tarvitaan myös innostusta. Jos ei nälänhätä, niin Neuvostoliitto, konkurssiaalto tai muu kriisi on uhannut. 3 TÄRKEINTÄ 3 Lähtö EU:n ministerineuvoston sihteeristöön töihin. De_29082019_34.indd 40 21.8.2019 11.25. Se on palvellut minua hyvin. – Kaikessa tässä tarvitsemme sellaista ymmärrystä, jota humanistiset tutkijat parhaimmillaan voivat tarjota. Eikä kyse ollut pelkästään yrityksestä torjua globalisaatiota. Optimistiksi tunnustautuva Korkman näkee jo selviä merkkejä itsetuntomme noususta. Lisää panosta kulttuurin edustajilta ja humanisteilta kuitenkin kaivattaisiin Korkmanin mielestä nimenomaan arvojen muodostuksessa. – Hänhän on halunnut aktiivisesti osallistua myös yhteiskunnalliseen keskusteluun eri yhteyksissä. Ja jälleen hän luottaa nuoriin. – Jos sitä ei olisi olemassa, se pitäisi välittömästi luoda, hän sanoo. – Suomen kirous on ollut pitkään siinä, että olemme vähän pelokkaita. Esimerkiksi Italiassa ja Ranskassa edes populistit eivät vaadi eroa EU:sta. – Me tarvittaisiin enemmän suuria humanistisia ajattelijoita, Korkman sanoo ja muistelee ihailtua suomalaista filosofia, Georg Henrik von Wrightia. Maailmassa tapahtuneen edistyksen Korkman laskee ennen kaikkea kulttuurin ansioksi. Vaikka Korkman ei usko suomalaisten sisäsyntyiseen huonoon itsetuntoon, hän myöntää, että olemme huonoja markkinoimaan. Se on jonkunlainen hätähuuto, varoitussignaali siitä, että asioita on hoidettu huonosti. On yritystapahtuma Slush, start up-buumi ja paljon lahjakkaita, kielitaitoisia, ilmaisukykyisiä nuoria. Vaikka Euroopan unionia paljon haukutaan, se on Korkmanin mielestä paljon mainettaan parempi. Hän on Kansallisoopperan hallituksen jäsen. Ja nyt se kostautuu, Korkman sanoo. Heikommassa asemassa olevista ei ole kannettu huolta. Se oli riemastuttava kokemus. Suomen taloudelle siitä ei Korkmanin arvion mukaan koidu isoa ongelmaa. Avopuoliso Maria Romantschukin myötä myös teatteri on tullut mukaan kuvaan. Brexit-kampanja perustui valheelliseen propagandaan ja manipulaatioon. Mutta lukee ekonomisti myös kaunokirjallisuutta. Kulttuuri on tärkeällä sijalla myös hänen yksityiselämässään. Aina on ollut jotain pelättävää. – Meillä on kaikki tekniset ja taloudelliset edellytykset ratkoa maailmanlaajuisia ongelmia. Mitkä ovat elämäsi kolme tärkeintä päätöstä. On jo pitkään toiminut kattava hyvinvointivaltio, olemme EU:n jäseniä ja Venäjänkin suhteen enemmän turvassa kuin aiemmin, hän tuumii. 2 Taloustieteen valitseminen. Sopimukseton, ilman siirtymäaikoja tapahtuva ”kova” brexit olisi kolaus Euroopan taloudelle, mutta huomattavasti enemmän se vahingoittaa Britanniaa. lokakuuta. Paljon yhteiskunnallisia kirjoja lukevalle miehelle se tulee olemaan mieluinen tehtävä. Yritysten menestys ei perustu vain teknologisiin innovaatioihin, kuten meillä on totuttu ajattelemaan. Korkmanin mielestä syy ei kuitenkaan ole kansanluonteessa, vaan historiassa, joka on kohdellut meitä usein kaltoin. Sopimuksen kanssa tai ilman, kuten pääministeri Boris Johnson on uhannut. Vielä yöpöydällä odottaa Dostojevskin Idiootti. – Saarivaltio ei kuulu Schengeniin, ei euroalueeseen, heillä oli alennus jäsenmaksuun, Korkman luettelee. Isossa-Britanniassa, kuten Yhdysvalloissakin raaka markkinatalous on saanut liikaa sijaa. Se liittyy populismin nousuun. – Suomessa julkaistaan ällistyttävän paljon ja hyvää tietokirjallisuutta. KORKMAN TOIVOISI, että meillä suomalaisilla olisi enemmän ”tervettä itsetuntoa, hullunrohkeutta ja leikkimielisyyttä”. Digitaalisuus pelastaa meidät, kun ei enää tarvitse mainostaa kasvokkain. Näillä näkymin Britannia eroaa EU:sta 31. Olemmeko kykeneviä poliittisiiin ratkaisuihin ja yhteistyöhön, hän pohtii. Nyt elävistä humanistiajattelijoista hän mainitsee Ilkka Niiniluodon. – Arvojen maailmassa on tapahtunut jotain. vapautta kaikissa heille olennaisissa asioissa. Korkman ymmärtää, että markkinatalouden ulottuminen kaikkiin elämänalueisiin voi huolestuttaa. Hän ottaa esimerkiksi ruotsalaisten Ikean ja tanskalaisten Legon. Tarvitaan luovuutta, kykyä yhdistellä erilaisia elementtejä. Paradoksaalista on, että brexit on pikemminkin vahvistanut Euroopan unionin yhtenäisyyttä, kun muut maat ovat nähneet, kuinka surkeasti prosessi etenee
41 Demokraatti SUVAITSEVAISUUS ON MAAILMAN SUURIMPIA HYVEITÄ. De_29082019_34.indd 41 21.8.2019 11.25
Samalla vapaaehtoiset toimet ovat menettäneet te honsa. Siksi bensaauton korvaaminen sähköau tolla hyödyttää ilmastoa, tuotetaan sähkö miten hyvänsä. Palstalla kirjoittavat Osmo Soininvaara, Seppo Kääriäinen ja Ulpu Iivari. Se ohjaa toimiin paremmuusjärjestyksessä: halvimmat ensin, niin kuin järkevää on. Vieläkö tämä ehtisi puheen johtajakauden agendaan. 42 Demokraatti I lmaston muutoksen pysäyttäminen ei tulisi koh tuuttoman kalliiksi, jos suosittaisiin kustannuste hokkaita keinoja. Ylivoimaisesti parasta olisi aset taa päästöille riittävä hinta. Seuraavana vuorossa on Seppo Kääriäinen. Suomen hiili ja turvevoimalat kan nattaa sulkea, kun päästöoikeuksien hinta tekee niistä kannattamattomia – toivottavasti mahdollisimman pian. Niitä me jah taamme suurin kustannuksin, vaikka päästökauppasek torilla saman säästön tekeminen olisi halvempaa. Se kuuluu bensakauppiaan tehtäväksi. Muille päästöille on kansallinen kiintiö. Päästöoikeuksien määrä alenee liian hitaasti, 2,2 pro senttia vuodessa, kun oikea tahti olisi noin seitsemän prosenttia vuodessa. Siinä meni vuosi kymmen hukkaan. Yk sittäisen autoilijan ei tarvitse päästöoikeuksia ostaa. Koska sähkön tuotanto on päästökaupassa, sähköauton pääs töt pakottavat vähentämään päästöjä toisaalla. Päästöoikeuksille pitää saada kunnon hinta SUOMEN PITÄISI AJAA EU:SSA PÄÄSTÖOIKEUKSIEN VÄHENEMISTÄ. Suomen pitäisi ajaa EU:ssa päästö oikeuksien vähe nemistä ilmastolupausten mukaisessa tahdissa. Suomella ei ole kansallista tavoitetta päästökaup pasektorin päästöille, vaan tavoite on EU:n yhteinen. Päästö oikeuksien kohonnut hinta pakottaa oikeasti alentamaan päästöjä ja ohjaa esimerkiksi Itämeren piirissä voima loiden ajojärjestystä vähäpäästöiseen suuntaan. Noin puolet päästöistä, esimerkiksi lii kenteen ja talokohtaisen lämmityksen päästöt, ovat päästökaupan ulkopuolella. Teollisuuden järjestöt lobbasivat päästökaupan niin täyteen reikiä, että se menetti tehonsa. Muu on tehotonta, koska säästöt yhdessä maassa johtavat lisäpäästöihin muissa maissa. Ainoa tapa nopeuttaa päästöjen vähentämistä on vä hentää liikkeelle laskettavia päästöoikeuksia paljon no peammin. Sama koskee öljylämmityksen korvaamista sähkölämmityksellä. EU:ssa tähän tarkoitukseen käytetään päästö kauppaa. Nyt se kuitenkin toimii. Epä loogista! Kaikki päästöt on otettava päästökaupan piiriin. Suomes sakin saastuttavat voimalat suljettaisiin nopeammin. Vallan laidalta Osmo Soininvaara, tietokirjailija De_29082019_42.indd 42 20.8.2019 10.50. Kun Suomessa suljetaan hiili ja turvevoima loita, päästöoikeuksia vapautuu muualle, eikä ilmasto hyödy lainkaan
Mutta nyt olen ensimmäistä kertaa poliitikko. KASVOT PEILISSÄ Teksti ja kuva Nora Vilva nora.vilva@demokraatti.fi De_29082019_42.indd 43 20.8.2019 10.51. Teiniliiton hallituksessa vuonna 1970, missä oli mukana myös Liikasen Eki ja Satu Hassi. Tulin 15-vuotiaana Teinikunnan puheenjohtajaksi ja siitä eteen päin olen ollut yli viisikymmentä vuotta yhteiskunnallisesti aktiivinen. 43 Demokraatti Aki Lindén 67-vuotias uusi kansanedustaja (sd.). N äen peilikuvassani ihmisen, joka on ensimmäisen kauden kansanedustaja tehtyään ensin yli 40 vuoden työuran lääkärinä ja terveydenhuoltoalan johtamistehtävissä. Näen peilikuvassani ihmisen, jolle ei olisi ollut vielä luontevaa vetäytyä rauhallisiin eläkevuoisiin, vaikka siinä roolissa olisinkin varmasti ollut läheisilleni hyödyllinen ja tarpeellinen. Minulla on voimakas palo vaikuttaa maailmaan niissä asioissa, jotka koen tärkeiksi. En väheksy sitä roolia ollenkaan, haluan toki nytkin pitää läheisistäni huolta ja olla heidän kanssaan. Olin nuorempana mukana kunnallispolitiikassa, mutta se tapahtui aina opiskelun tai työn sivussa. Vieläkin pikkuisen oudoksuttaa nähdä joissakin teksteissä, että tittelini on poliitikko. Olin politiikassa mukana jo 70-luvulla. Tämä on ensimmäinen kerta elämässäni, kun lähden täyspäiväisesti politiikkaan
44 Demokraatti Japanista keskiajan valoon Aimo Kanerva: Talvimaisema Otalammelta, 1951–52. KULTTUURI De_29082019_44.indd 44 20.8.2019 16.22
YKSI JAPANISTA oppia hakenut taiteilija on Laura Heinonen. Galleria Heino, Helsinki Jussi Twoseven: Our World. Japanilaisuuden vaikutus on kuitenkin edelleen nähtävissä taiteessamme, erityisesti taidegrafiikassa. Avoinna 8.9. Teksti Seppo Heiskanen D iplomaattisuhteet Japanin ja Suomen välillä solmittiin sata vuotta sitten. Avoinna 1.9. Galleria Sculptor, Helsinki Lauri Anttila & Corinna Helenelund: Pimeän keskiajan valo. Heinosen puupiirrokset ovat herkkiä ja hienovaraisesti, ellei peräti hienostuneesti rakennettuja. Kun Japanomania esitteli japanilaisen kulttuurin vaikutusta pohjoismaiseen taiteeseen, Hiljainen kauneus tuo esiin vuorovaikutuksen: vaikutteita kulki molempiin suuntiin. saakka, ti–pe 11–17. Samansuuntainen sävytys näkyy myös näyttelyssä olevissa ruotsalaisissa teoksissa. Ne ovat maisemia Japanista ja Suomesta, aina ei oikeastaan erota kummasta maasta on kysymys. Hiljaisen kauneuden myöhäisimmät esimerkit ovat 1960-luvun lopulta. saakka, ti–pe 11–17, la, su 12–16. Vuorovaikutus näkyy designissakin, ehkä hyvinkin tietoisena. Hän myös kirjoitti useammankin artikkelin japanilaisesta arkkitehtuurista. Näyttelyn nimi on Samoilua, ja teoksissa vaelleDe_29082019_44.indd 45 20.8.2019 16.22. Toisaalta katselmus on jatkoa kolme vuotta sitten nähdylle Japanomania-näyttelylle. 45 Demokraatti Japanista keskiajan valoon Ateneumin taidemuseo, Helsinki Hiljainen kauneus – Pohjoismaiden ja Itä-Aasian yhteys Avoinna 6.10. Tuona aikana hänelle selvisivät ne monet yhteydet, jotka taiteellamme itään edelleenkin on. Sekä idässä että Pohjolassa ihailtiin vanhan kansanrakentamisen yksinkertaisuutta. Informalismi, vapaamuotoinen abstraktismi, näyttää kiinnostaneen myös japanilaisia, esimerkkinä voisi olla vaikkapa Key Sato. Alvar Aaltokin sai idästä ideoi ta, vaikkei siellä koskaan käynytkään. Monet graafikot ovat opiskelleet puupiirroksen suurvallassa. Galleria Duetto, Helsinki Laura Heinonen: Samoilija – puupiirroksia Japanista ja Suomesta Avoinna 1.9. Tähän merkkivuoteen on sovitettu myös Ateneumin näyttely Hiljainen kauneus, joka esittelee maittemme taiteen, designin ja arkkitehtuurin vuorovaikutusta tuon sopimuksen synnyn jälkeisenä aikana. saakka, ti–pe 11–17, la, su 12–16. Hän opiskeli pari vuotta sitten puupiirrosta Kiotossa. Mutta myös arkkitehtuuri sai Japanista virikkeitä. Yhtäläisyyksiä löytyykin monia. Villa Maireassakin on nähty useita itään viittaavia elementtejä. Yksi on samankaltainen suhde luontoon, toinen pelkistämisen taito, joka etenkin grafiikassa tulee esiin. Erkki Hervo ja myöhemmin Kari Laitinen ovat ansiokkaasti tuoneet maahan japanilaista tekniikkaa. Aimo Kanervan pelkistetyissä ja hienostuneesti maalatuissa maisemissa tai Ahti Lavosen informalistissa teoksissa on nähtävissä ripaus japanilaisuutta. Myös vanhemmasta taiteestamme läytyy esimerkkejä. saakka, ti, pe 10–18, ke, to 10–20, la, su 10–17. la, su 12–16. KUVATAIDE Ateneumin näyttely esittelee kauniisti Pohjoismaiden ja Japanin taiteellista vuorovaikutusta
Vaeltajia ei tosin näy. Helenelundin teosten lähtökohtana – ainakin yhtenä – on keskiaikaisen mystikon Hildegard Bingeniläisen visiot ja lääkekirjat. Sellaiset keksinnöt kuten silmälasit ja valon taittuminen tuovat esiin näyttelyn teeman. Twosevenin tausta on katutaiteessa, graffiteissa ja muraaleissa eli seinämaalauksissa. Ne puhuvat tavallaan eri kieltä kuin Anttilan teokset. Ehkä kuvat ja tekstit pyhiinvaellusmatkoista ovat nekin ilmausta jonkinlaiseen valoon pyrkimisestä. Hän on maalannut tummilla sävyillä kaupunkinäkymiä. KESKIAIKAA ON joskus väärin perustein sanottu pimeäksi. Tätä puolta näyttelyssä edustavat takahuoneen animaatioelokuvat. VAELLUKSELLA ON ollut myös Jussi Twoseven. Anttila tuo käsitteellisissä teoksissaan esiin aikakauteen liittyviä keksintöjä ja ilmiöitä tekstein, esinein ja valokuvin kuten lajin perinteeseen kuuluukin. 46 Demokraatti taankin erilaisissa maisemissa, järvien rannoilla ja luonnonsuojelualueiden pitkospuilla. Urbaaneissa seinämaalauksissa on usein tarkasti toteutettuja eläinhahmoja, jotka tuovat eläimet kaupunkiin. Ehkä senkin vuoksi kohteina ovat asemat ja takapihat, joiden rujoutta teosten tummat sävyt vielä korostavat. Taiteilijat edustavat eri sukupolvia, ja sen vuoksi mukaan tulee kiinnostava vuoropuhelu. Anttila on jälleen kerran rakentanut kiinnostavia kokonaisuuksia. Teokset levittäytyvät eräänlaisina verkkoina tilaan, ne käyttävät myös tilan elementtejä hyväkseen. Yhteistyötäkin näyttelyssä on nähtävillä. KUVATAIDE De_29082019_44.indd 46 20.8.2019 16.22. Jussi Twoseven: Travel Diary: Helsinki, 2019. Shoji Hamada: Lautanen, 1946. Monin tavoin sympaattinen näyttely. Ne ovat tarkkaa työtä, ensikatsomalla niitä voisi luulla valokuviksi. Hänen matkansa ei kuitenkaan ole vienyt suomalaiseen luontoon vaan eurooppalaisiin kaupunkeihin. Ahti Lavonen: Plastinen reliefi, 1966. Ehkä tämänkin vuoksi Lauri Anttila ja Corinna Helenelund ovat halunneet tuoda näyttelyssään esille tuon aikakauden valon
Lauri Anttila: Astrologin pöytä, 2018–2019. Titus Verhe De_29082019_44.indd 47 20.8.2019 16.22. 47 Demokraatti Laura Heinonen: Lapinsalmi ropebridge, Repovesi 2019
De_29082019_48.indd 48 20.8.2019 14.23. 48 Demokraatti Aparaattitehdasta koristaa kaksikymmentä metriä korkea seinämaalaus, jonka taiteilija Awer maalasi vuonna 2016 Tarton katutaidefestivaalin yhteydessä
1970-luvulla tehtaassa työskenteli 1 500 työntekijää. Gutenbergille on varattu ruokakuppeja ympäri tehdasta. Taiteilijat keksivät, että tehdas alue pitää ottaa luovan toiminnan käyttöön, Aparaattitehtaan ohjelmajohtaja Karmen Otu kertoo. Aparaattitehdas on samanlainen luovan työn ja toiminnan keskus kuin Tallinnan Telliskivi. Talouslama vei rahat, eikä projektia voitu toteuttaa. Tehdasprojekteissa työskentelevät taiteilijat ja nuoret yrittäjät verkostoituvat ja tapaavat toisiaan. Niiden tuotantoa peiteltiin valmistamalla myös sateenvarjoja ja vetoketjuja. Sen omistajat suunnittelivat aluksi tehdasalueen purkamista ja uusien toimistojen rakentamista. Kissasta tehdyt piirustukset ja maalaukset koristavat tehtaan seiniä. APARAATTITEHDASTA KEHITETTIIN alusta pitäen luovan työn yhteisöksi. Aparaattitehdas oli alun perin konepaja. Siellä on taidegallerioita, konserttitiloja, ravintoloita, työtiloja ja soma antikvariaatti. Sen remontointi aloitettiin vuonna 2014 ja jatkuu yhä. Neuvostoaikana siellä valmistettiin erilaisia koneita ja koneen osia. Teksti Sirpa Pääkkönen / Kuvat Malle Kolnes, Tartto J os hyvin käy, tapaat Tarton Aparaattitehtaassa Johannes Gutenbergin. Otun mukaan vanhojen tehdasalueiden kunnostaminen kulttuuritoimintaan on trendi ympäri Eurooppaa. Tuotannossa oli jäähdytyslaitteita ja salaisia sukellusveneen osia. Molempien tehdasyhKULTTUURIKEIDAS TARTOSSA teisöjen taustalla on sama perustaja ja toimintaideologia. 49 Demokraatti LUOVA ALA PUHALSI VANHAN TEHTAAN HENKIIN Tarton Aparaattitehdas (Aparaaditehas) vastaa Tallinnan Telliskiveä. Tämä Gutenberg ei tosin keksinyt kirjapainokonetta 1400-luvulla vaan on neljällä jalalla tassutteleva kissa ja Aparaattitehtaan yhteisön lemmikki. – Telliskivi täyttää tänä vuonna kymmenen vuotta. Tehtaassa oli terveyskeskus, sauna, uima-allas, ruokala ja De_29082019_48.indd 49 20.8.2019 14.23
Karmen Otun mukaan Aparaattitehtaalla on nyt sopimus noin sadan yrityksen ja taiteilijan kanssa. Elokuun lopussa 29.-31.8. Aparaattitehtaassa järjestetään festivaali, jossa on paljon kulttuuriohjelmaa, yöleffa, kirpputori, katukeit tiöitä, urheilua ja musiikkia. Tehdasyhteisön ideologia perustuu kierrätykseen. Aparaattitehdas sijaitsee Riiaja Kastanikatujen kulmassa Tartossa lähellä rautatieasemaa. Siellä pidetään kirpputoreja sekä konsertteja ja elokuvaesityksiä ulkoilmassa. Joskus siellä käy terapiakoira antamassa halukkaille tassuterapiaa. Aparaattitehtaassa on useita ravintoloita. Alueen sydän on sisäpiha, jota reunustaa neljä tehdasrakennusta. www.aparaaditehas.ee KULTTUURIKEIDAS TARTOSSA Käsityöläiset ja taiteilijat myyvät tuotteitaan Made in Aparaaditehas -kaupassa. Tilat kävivät kuitenkin museolle ahtaiksi. Tehdasalueella työskentelee nelisensataa eri alojen ammattilaista. Luovan toiminnan keskusta siitä alettiin kehittää viisi vuotta sitten, kun omistaja myi sen Telliskivelle. Siellä järjestetään kirjaesittelyjä, runoiltoja ja pieniä konsertteja. Viron itsenäistymisen jälkeen 1991 tehdas jäi tyhjilleen. Se muutti viereiseen kortteliin, mutta kissa Gutenberg oli niin kiintynyt tehtaaseen, ettei lähtenyt sieltä minnekään. De_29082019_48.indd 50 20.8.2019 14.23. Vuonna 2006 Aparaattitehtaan osti ABC Kinnis varateenuste OÜ. Kesällä ravintolat kantavat pöydät ulos ja lapset leikkivät hiekkalaatikolla. Hyllyt peittävät pientä kirjakauppaa katosta lattiaan. Sinne on tulossa korjauspaja, jossa vanhoja tavaroita paikataan ja korjataan ja laitetaan uudelleen kiertoon. Tehtaan viehättävin paikka on antikvariaatti Fahrenheit 451, joka on vanhojen kirjojen viimeinen koti. Sisäpiha on Aparaattitehtaan sydän. 50 Demokraatti useita hallintorakennuksia. Sisäpihaa kutsutaan taskupuistoksi. Vapaaehtoiset pyörittävät kirjakauppaa. Ensimmäisenä Aparaattitehtaaseen muutti Kirjapainoja paperimuseo ja sen mukana kissa Gutenberg. Siellä on neljä ravintolaa, kahvila, ruokastudio kokkikoululle, antikvariaatti, taidegalleria Kogo, valokuvagalleria Ag47, kuorostudio, tanssistudio, pikku putiikkeja ja konserttitiloja
Ja jos se joskus sellaisia viritteli, se tehtiin noille lajityypeille ilkkuen, niin kuin tv-ohjelmaparodiassa ”Miten tunnistat kehonosat”, jossa esitellään pedantisti paitsi tutumpia kropan kohtia myös ihmisen ja muun muassa hevosen sekä muurahaisen ”tuhmat paikat”. kustannuksella tehtiin pilaa ihan surutta. ”Pythoneskia” on itsessään tietysti mahdoton määritellä, niin vapaata liitoa noiden kuuden koomikon viljelemä absurdi huumori oli. 51 Demokraatti Rolf Bamberg rolf.bamberg@demokraatti.fi Tässä ajassa JOS MONTY PYTHONIN LENTÄVÄ SIRKUS ALKAISI UUTUUTENA NYT, SE AIHEUTTAISI SILMITTÖMÄN SOME-MYRSKYN. Henkilökohtaisiin suosikkeihin kuuluu myös sketsi vaalivalvojaisillasta. Pythonin ote pitää T ulevan lokakuun viides päivä on kulunut 50 vuotta siitä hetkestä, jonka jälkeen mikään tv-viihteessä ei ollut enää entisellään. Siinä määrin, että jos Monty Pythonin lentävä sirkus alkaisi uutuutena vasta ensi lokakuussa, se aiheuttaisi silmittömän some-myrskyn ja isot bulevardilehtiotsikot. Python-sirkuksen veroista ei ole ruutuihin sen koommin jysähtänyt, vaikka yrittäjiä on piisannut. Aikoinaan oli esimerkiksi aivan mullistavaa, että sketseillä ei ollut selkeitä punch lineja, naurun irrottavia loppuhuipentumia, vaan ne saattoivat limittyä toisiinsa ja kytkeytyä jatkumoksi. Sen puna-asuiset inkvisiittorihahmot pelmahtelivat mitä yllättävimpiin paikkoihin ja tilanteisiin aina kun joku vertasi kokemaansa kohtelua Espanjan inkvisitioon. Laihoin tuloksin. Jos navanalaisuuksissa ja pissakakka-vitseissä säästelikin, eri maiden kansalaisten, kansojen, skottien, irkkujen, walesilaisten vähemmistöjen, niin eri ammattikuntien, sukupuoliroolien, naiskuvien jne. Meidän onneksemme vapaamielisemmällä 1970-luvulla niitä saatiin neljä, joten onpahan ainakin pohjamateriaalia, jota tämän päivän sketsinvääntäjät voivat yrittää matkia. Vaalipiirissä kuin vaalipiirissä Hölmöpuolueen edustaja lyö Järkevien puolueen ehdokkaan, ja läpi menee muun muassa sellaisia hölmöjä kuin Jethro Q. MONTY PYTHON -KUUSIKON sketsit nähtiin niin hankalana luokitella mihinkään tunnettuihin huumorifakkeihin, että sille keksittiin – luonnollisesti – oma tyylilajimääritys, pythonesque. naughty bits. PYTHON-RYHMÄ EI juuri turvautunut sellaisiin sketsismin vakioelementteihin kuten verbaalisiin puujalkavitseihin tai kompastelu-, eritetai alapäähuumoriin. Jonkun sketsin henkilöt voivat varoittamatta tupsahdella myöhempiin episodeihin jopa viikkojen päästä esitettävissä jaksoissa. Oxbridgen eli Oxfordin ja Cambridgen eliittiyliopistojen kasvatit Graham Chapman, John Cleese, Eric Idle, Terry Jones, Michael Palin sekä amerikkalainen animaattori Terry Gilliam loivat ihan uudenlaisen huumoriajattelun, jonka brittiläiset ja myöhemmin koko Euroopan ja maailmankin tv-katsojat aikansa totuteltuaan ottivat omakseen. BBC lähetti silloin ensimmäisen jakson sketsisarjasta Monty Python’s Flying Circus. Inkvisiittoreitakin ikonisempia Python-sketsejä ovat muun muassa Hassun kävelyn ministeriö, Kuollut papukaija, Kalallaläpsyttelytanssi ja Hävytön englanti-unkari fraasisanakirja. Näin tapahtui esimerkiksi yhden oman suosikkisketsini Spanish Inquisition kohdalla. De_29082019_51.indd 51 20.8.2019 14.37. Walrustitty ja Tarquin Fim-TimLim-Bim-Whim-Bim-Lim-Busstop-F’tangF’tang-Olé-Bisquitbarrell, joka lyö järkevien Alan Jonesin selvällä äänierolla. Luultavasti sille ei tulisi nyt uusia tuotantokausia
Aineellisesti köyhä, mutta ei missään nimessä onneton lapsuus heijastuu takaumista tähän päivään, jossa uransa kanssa umpikujaan ajautunut elokuvaohjaaja kärvistelee paitsi luomisen, myös monien kehollisten tuskiensa kanssa. 52 Demokraatti ELOKUVAT Kärsimys ja kunnia Ohjaus: Pedro Almodóvar Pääosissa: Antonio Banderas, Leonardo Sbaraglia, Asier Etxeandia, Penélope Cruz, Asier Flores 2019, 113 min; Ensi-ilta 30.8. DRAAMA Via dolorosa vie valoon Pedro Almodóvar on ohjannut tämän vuosikymmenen parhaan elokuvansa. Ilahduttavaa hänen verevän elokuvaestetiikkansa ystävien kannalta on, että nyt ensi-iltaan tullut Kärsimys ja kunnia (Dolor y gloria) on ohjaajan vähän epätasaisessa 2010-luvun setissä hänen parhaansa, ja ihan huippua koko 22 pitkää elokuvaa käsittävä urakin huomioiden. Taakse jätettyä työtoveruutta, ystävyyttä, rakkauttakin. Elokuvaohjaaja Salvador Mello (Antonio Banderas) löytää lapsuuskuvastaan uutta voimaa palata luovuuden lähteelle. Kun lasketaan ohjatut (useimmiten myös itse käsikirjoitetut) pitkät elokuvat lähtien hänen 33 vuoden takaisesta läpimurtofilmistään Matador, filmografiasta löytyy 17 ohjausta. VAIKKA MALLO on kipuihinsa alistuneena menettänyt jo osan taiteellisesta kunnianhimostaan, katsojalle vihjaillaan tuon tuosta, että kokonaan kipinä ei ole sammunut. Teksti Rolf Bamberg E nsi kuussa 70 vuotta täyttävä Pedro Almodóvar ei ole vuosien karttuessa pahemmin höllännyt ohjaustahtiaan. Kun hän pitkästä aikaa kohtaa menestyksekkäimmän elokuvansa päätähti Federicon, jonka kanssa on muinoin ajautunut törmäyskurssille, Salvadorille alkaa avautua uusi portti palata luovuuden lähteille. Episodimainen rakenne kuvaa niitä kohtaamisia, joita kohtalo Salvatoren kivikkoiselle jokapäiväisen elon tielle heittää. nyt ikääntyvä elokuvaohjaaja Salvador Mallo, joka on siinä mielessä epä alterego, että hänen suuruutensa päivistä on liki 30 vuotta eikä sen jälkeen taiteellisella arvolla mitaten ole kuin – hiljaisuus. Nyt hänen elämänsä naisia ovat vain asiainhoitaja/agentti Mercedes ja kodinhoitaja Maya. Päähenkilön terveystilan diagnosoinnin Almódovar hoitaa nokkelasti intensiivisellä animaatiojaksolla, joka levittäytyy katsojan eteen ikään kuin anatomian oppikirjan sivuilta. Tragikoomisen nurinkurisesti välittäjäaineena tässä prosessissa toimii FeDe_29082019_52.indd 52 21.8.2019 12.47. Jotkut ihmiset osuvat kohdalle sattumanvaraisesti, joku vastentahtoisesti, joku Salvadorin velvollisuudentunnon rippeiden saattelemana. KÄRSIMYS JA kunnia on paitsi elokuva sen otsikossa mainituista asioista, myös tiheä sarja välienselvitystä menneisyyden muistojen ja nykypäivän kipuilujen kanssa. Salvadorille tärkeä äiti-suhde on katkennut tämän kuolemaan vähän kerrontahetkeä aiemmin. Tavallaan Kärsimys ja kunnia onkin myös päähenkilönsä sairaskertomus, mutta lajissaan hyvin epätyyppillinen: valoisa ja hiljaisella tavalla humoristinen. Päähenkilönä Almodóvarilla on Toivoon aukeava ikkuna. Ilman heitä Salvadorin arjen pyörät tuskin pyörisivät, ainakaan eteenpäin
Tuntuu kuin 55-vuotias Binoche märehtisi roolissa omaa ikäkriisiään. Virtuaalista. Se taas on veikeä artistinen yllätyskäänne, jota ei ole syytä tässä avata. Elokuva alkaa näennäisen rohkealla ja paljastavalla seksikohtauksella. Ohjaaja on niin sydämellään ohjaajapäähenkilönsä puolella, että ei sysää tätä kadotukseen, vaan päästää tämän kivuista. Kokonaisuus vaikuttaa näillä keinoin pinnistellyn käsikirjoitetulta. Ensin puhtaasti uteliaisuudesta, sitten kivunlievittäjänä – ja sitten ollaan jo viittä vaille koukussa. Sen hän tekee imelyyksiä kaihtaen ja realismin vaateista kiinni pitäen. Sitä uskoa tukevat myös näyttelijäntyöt. Viisikymppisten ohjaajan ja päätähden aikuiselokuvaksi heidän yhteinen ponnistuksensa näyttää ja tuntuu valitettavasti oudon lapselliseltakin sormen heristelyltä. Paljastuu, että Binochen esittämällä Clairella on nuori rakastaja. De_29082019_52.indd 53 21.8.2019 12.47. Yllättävien käänteiden kautta Claire päätyy keskusteluun entisen rakastajansa ystävän Alexin kanssa, mutta koko ajan tiiviimmäksi virittyvä virtuaalinen suhde perustuu valheelle, joka vie naisen koko ajan syvemmälle vilpin uumeniin. Almodóvar on kulkenut niin omalakisen tien elokuvaohjaajana, ettei hänellä ole tarvetta tehdä ammatistaan mitään sisäänpäinlämpiävää taiteilijaelämän kuvausta avainjuoruineen ja cameoineen. Kun mies irtaantuu satunnaissuhteesta, Claire luo itselleen väärällä nimellä ja kuvalla Facebook-profiilin vakoillaakseen tätä. Ehkä kauneinta Almodóvarin elokuvassa on juuri se, että sen hyvään päin vievien käänteiden voi uskoa olevan totta. Pääosaa esittävän Antonio Banderasin ja takaumissa Salvadorin äitiä esittävän Penélope Cruzin kaltaiset, juuri tämän ohjaajan töissä kirkkauksiin kohonneet isot tähdet, näyttelevät nyt pienesti ja siksi suurenmoisesti. Verkon vanki Ranskalainen heristely virtuaalisilla vaaroilla tuntuu 1990-luvulta. Elokuvan loppu lässähtää, koska se ei ravistele ketään horroksestaan. Kärsimys ja kunnia ei itse asiassa kerro juuri mitään elokuvantekemisestä työnä, vaan siitä, mitä ammoin kiitetty alan ammattimies tuntee, kun oma kroppa ja tahto rapistuvat yhtä aikaa. 53 Demokraatti Olen kuka haluat Ohjaus: Safy Nebbou Pääosissa: Juliette Binoche, Nicole Garcia, Francois Civil 2018, 102 minuuttia Ensi-ilta 6.9. Almodóvar ei kuitenkaan jumitu piehtaroimaan pessimismissä, vaan näyttää takaumien kautta, miten tavoittamattomiltakin tuntuvat lapsuuden haaveet voivat toteutua: pikkupojan silmissä glamoröösinä näyttäytyvä elokuvamaailma on aikuisena muuttunut tälle arkitodellisuudeksi, työympäristöksi. Heposessioiden seurauksena Salvador kuitenkin antaa vanhan käsikirjoitushahmotelmansa Federicolle monologiksi työstettäväksi. Pariisin arkisilla kaduilla ja kuppiloissa Clairen harhailu tuntuu uskomattomalta. DRAAMA dericon polttelema heroiini, jota Salvadorkin päättää kokeille. Pikku-Salvadoria esittävä Asier Flores onkin sitten jo ihan syötävä tapaus. Kahta elokuvaa yhdistää myös Juliette Binoche, Ranskan suurimpiin kansainvälisiin nimiin lukeutuva näyttelijä. Safy Nebboun trillerimäisempi Olen kuka haluat (2019) varoittaa suoraan verkon turmiollisuudesta, kun kuka tahansa voi ottaa kenen tahansa identiteetin itselleen ja alkaa manipuloida todellisuutta mieleisekseen. Olivier Assayasin Rivien välissä (2018) murehtii, kuinka laatukirjallisuus kiinnostaa entistä pienempää joukkoa ja kuinka itse lukemisen tavatkin ovat digitalisoitumassa. Elokuvan nykyhetkessä Claire tilittää ajatuksiaan terapeutille ja valmistelee kirjaa tapahtumista. Se on alkusysäys johonkin isompaan, jonka saamme nähdä loppukohtauksessa. Ehkä verkon kehittymisen alkuhämärässä joskus 1990-luvun puolessavälissä olisi vielä odottanut juuri tämänkaltaista puheenvuoroa aikojen vaihtumisesta, mutta kaikkein vähiten ranskalaisilta kulttuurivaikuttajilta. Amerikkalaisen jännärin juonen pelaamisineen, katoamisineen ja löytymisineen ranskalaiseen mielenkin maisemaan vievä elokuva todistaa, kuinka paljon ulkoinen kehys vaikuttaa sisäiseen uskottavuuteen. Teksti Rane Aunimo C inema Mondon kevään ja kesän aikana Suomeen tuomissa ranskalaisissa elokuvissa surraan asenneja arvoilmaston muuttumista sekä perinteen katoavuutta. Viisikymppinen Claire (Juliette Binoche) rakastuu verkossa puolta nuorempaan Alexiin (François Civil)
Hänen pelastuksekseen koituu rakkaus toiseen (tähän vanhaan historiaan liittyvään) poikaan. Niin nytkin. Kaveri aloitti performancesta, siirtyi piirtämiseen ja maalaamiseen. Traditio jatkuu. Ja oikein. ”Philip Ridleyn Demonitromaa nia en ole lukenut, mutta pariin hänen lastenromaaneistaan olen tutustunut. Mahtavia moni osaajia on Visiiri usein singonnut päh kinäkokoelmiinsa, mutta tämä uusi vi saveikko on ehdoton huippu. Bethal Greenin kasvatti rankataan ny kyään maailmalla ykköskastin teatte rintekijäksi.” PEKKA JÄNTTI on lukenut muuta Rid leyta. Sirpa Taskinen taas vastaa yleensä visaan kuin visaan. Homo seksuaalista kirjallisuutta käsittelevissä teksteissä Ridleyn kuvausta siitä pide tään poikkeuksellisen kauniina.” Eero Reijonen on vaikuttunut kirjai lijan monilahjaisuudesta. Kris tillisessä kulttuurissa demoneista tuli ajan mittaan merkitykseltään riivaa jia ja langenneita enkeleitä, jotka oli vat liittyneet Saatanan sotajoukkoihin ikuisessa taistelussa hyvän ja pahan kesken. Kirjailijan maagisia elementtejä sisäl tävässä universumissa on onneksi myös taikavoimia, joiden avulla hyvä ihmi sessä ja yhteisössä voi kaikesta huoli matta päästä voitolle.” Pertti Vuorela oli lukukokemuk sesta hämmentynyt. Kuin Kesä yön unelmassa kaikki ystävykset ovat rakastuneet toiseen henkilöön kuin omaan kumppaniinsa. Runot, romaanit ja lastenkirjat, valokuvauskin tulivat pikkuhiljaa repertuaariin, myö hemmin moniosaaja värkkäsi myös lib rettoja oopperoihin. Ensimmäisen pit kän leffansa, huikean Reflecting Ski nin, Lapsuuden lopun, East Endin juuri nulikkaasteelta aikuisuuteen siirtynyt mies ohjasi 29 vuotiaana. Tekemisen taso on usein ollut ihan priimaa, koska kans sataiteilijat, taiteenystävät ja myös osin sponsorit ovat tykänneet tarjonnasta. Ainakin minua kerronta jäi monin paikoin askarrutta maan.” Juhani Niemeä kirja on puraissut. Katso taan, paraneeko tahti seu raavalla, jälleen pidenne tyllä periodilla. Olisi kiintoisaa lukea tästä romaanista semioottinen tutkielma. Visassa haettu esikoisteos Demonit (1989, suom. Näihin syyspuolen visaavauksiin vas taa yleensä aina ensimmäisenä sama mies. ”Demonit on eräänlainen kehitysker tomus, joka poikkeaa tavanomaisesta sekoittamalla surrealistisia ja maagisia piirteitä tarinaan. ”Kun jäi Pellinen vastaamatta, kii ruhdetaan nyt: Philip Ridley, De monit.” Hän oli siis Unto Vesa. ”Koska nyt jouduin juomaan teeni hieman vieraasta kupista, täytyy en sin yleisesti kehua Visataiteilijan ilmai suscaalan avaruutta. Tätä pojan on vaikea antaa anteeksi. 54 Demokraatti Epätodellisen maaginen kehityskertomus V ähän nihkeää oli tämän loppukesän pitkän visa välin vastausinto. Hän on opiskellut maalausta tai dekoulussa ja kuvien tekemisen lisäksi hän on kirjoittanut kirjoja niin lapsille kuin aikuisillekin sekä tehnyt elokuvia ja näytelmiä. Ky symys on vertauskuvista, myyteistä ja elämän merkittävistä tapahtumista. Kieltämättä melko mukaansatempaava teos, jota ei hevillä käsistään laske kesken lukemisen.” (rb) KIRJAT De_29082019_54.indd 54 21.8.2019 13.47. Suuri purskitsa jäi vähän junnaamaan ideaansa. ”Antiikissa demoni oli merkityksel tään ihmisen kaksoisolento, periaat teessa aika neutraali toinen minä. Välillä kerronta on aivan realis tista, välillä seikkaillaan surutta sur realismin ja magiikan syövereissä. 1960) on ilmeisen monipuolinen tai teilija. Tuolloin äiti on pettänyt ystävänsä ja keksinyt valheel lisen tarinan naapurista, jonka kuole malla kirja alkaa. Nykypäivänä teatteri näyttäisi kiin nostavan vuonna 1960 syntynyttä mo nitaitoa kaikkein eniten. Sen sijaan Dakotaa uskallan suositella; hauska, kummallinen satu.” Mauri Panhelainen uppoaa syvem mälle demonisuuteen. ”Ridleyn Demonit on erikoisin kerto mus aikuistumisesta, jonka olen luke nut. Hän kuu lee vanhalta, noidaksi kutsutulta eukol ta vähä vähältä tarinan äitinsä ystä väpiiristä vuosien takaa. Ridleyn tarina kertoo, että kai kissa meissä asuu pahan sanansaatta jia, demoneja, jotka etsivät tilaisuutta iskeä kukistaakseen luontaisen hyvän. 1993) kertoo Concordni misen pojan aikuistumisesta. ”Englantilainen Philip Ridley (s
Kirja päättyy ”Majonee silukuun” (jota on edeltänyt ”Alkusoitto Majonee silukuun”. Äiti ja Nancy. Yhdelle pal kinto. mennessä osoitteella Demo kraatti/Kirjavisa, PL 338, 00531 Helsinki tai säh köpostilla kirjavisa@demokraatti.fi. Hän sai elää pitkän ja rikkaan elämän ja on nyt päässyt parempaan paikkaan. De_29082019_54.indd 55 21.8.2019 13.47. Jumala teitä molempia siunatkoon. Siunauksemme ja rakkautemme on teidän kanssanne ja pian saamme tavata. PS. Vas taukset visaukon syyskesäloman tähden vasta viimeistään 27.9. Teiltä unohtui tänne majoneesi.” Äskettäin Teemallakin nähty The Reflecting Skin on Philip Ridleyn tunnetuin ja arvostetuin elokuva. Suomentajakin oli siis sa manhenkinen virtuoosi. Se kuuluisa viimein luku menee kokonaisuu dessaan näin: ”Rakkaat Florence ja Harv., sain juuri kuulla Edithiltä hra Goodin poismenosta. Te tiesitte odottaa sitä, ja oli hauska että saitte tavata hänet eilen, vaikka hän ei tuntenutkaan teitä. 55 Demokraatti Kirjallisuussitaattien tunnistusta jo vuodesta 1992 VISASITAATTI 16 No nytpä nostetaan esiin todellinen kulttihahmo, jonka on sanottu tehneen kirjallisuudelle saman, mitä Grateful Dead yhtye teki rockmusiikille: molempien teoksista voi nauttia erityisen pal jon huumepäissään. Otamme osaa syvimmästä sydämestämme, tapahtukoon Herran tahto. Kuka on tämä kulttikirjailija, mikä teos. Sellaisia kuin ”Uusi tapa valmistaa saksanpähkinäketsuppia”, ”Vii nijuoppojen Impivaara”, ”Hiekkalaatikko mii nus John Dillinger on yhtä kuin mitä” ja ”Sun nuntain puolikkaan kunnianosoitus kokonaiselle Leonardo da Vincille”. Tässä kirjailijan tunnetuim massa teoksessa, joka nousi tietyn sukupolven pii rissä klassikoksi, on vain 138 sivua, mutta peräti 47 erikseen nimettyä lukua
Intohimo avovesiuintiin antaa paljon enemmän kuin ottaa. Kesät uitiin avovedessä, aamusta iltaan. Monen vuoden kilpauintiharrastus vei ensin lapsena ja sitten 43 vuoden tauon jälkeen aikuisiällä uima halleihin. Siellä syntyi ensikosketus painottomuuteen, veden pehmeyteen. SIEMEN KYLVETTIIN lapsuudessa. Mutta kloorivedestä puuttuu jotain olennaista, jonka vain avovedet voivat tarjota. Tarkemmin ajatellen se vain antaa. Veden pinta on rajana ilman ja vedenalaisen maailman väDe_29082019_56.indd 56 21.8.2019 10.53. Luonnonvesissä ollaan rajoilla. Suhde avovesiuintiin syttyi noin seitsemän vuotta sitten, ja se on joka kesä herännyt entistä kukkampaan kukoistukseen. Intohimoni avovesiuintiin on kaksitasoinen. Teksti Ralf Sund / Kuva iStock R akkaus syttyi salakavalasti hiipien. Intohimo liikuntaan ja erikseen avovesiuintiin. Avovesiuinti ei ole määrällisesti kärjessä, laadullisesti kylläkin. Pidän yllä useita rakkaussuhteita samaan aikaan: melonta, pyöräily, uinti, shakki ja kuntosalit. Ympäröivän elämämme tärkeitä elementtejä. Ensin se kutitteli hiljaa ja hetken kuluttua jysähti kunnolla ja vei mennessään. Vikingan uimaranta Vaasan Präntöön kaupunginosassa oli toinen koti. 56 Demokraatti PELIN PURKU Koukussa veteen Avovesiuinnissa sukelletaan luontosuhteen ytimeen ja alitajunnan syvänteisiin. Se eteni kypsän iän rakkauden lainalaisuuksien mukaan. Veden syli rinnastui äidin syliin. Rannassa vesi vaihtuu maaksi. Ja liikunnan lisäksi kirjallisuus, tietokilpailut ja musiikki. Liikunta on hyvän olon ja onnellisuuden pysyväislääkitystä ilman haitallisia sivuvaikutuksia
Ja mikä ettei: liikunta pitää mielen ja maallisen tomumajan timmissä kunnossa. Mehän aikoinaan ryömimme vedestä maalle. IhonmyöDe_29082019_56.indd 57 21.8.2019 10.53. Ikä lisää vaatimuksia. Jos on hyvä kuvittelemaan. Suomessa liikunnallisesti tuhti avovesiuintikokemus edellyttää hieman apuvälineitä. Epävarmempaa sen sijaan on se, onko Itämeri uintikelpoinen. Avovesiuinnissa liikunnan ja hyvän kunnon ohella voi kokea esteettisiä kiksejä: Suomen suven luonnonvesien ilme veden pinnan yläja alapuolella on kaunis. Kohtuullisen hyvän saa satasella, ja se kestää kovassakin käytössä kauemmin kuin polkupyörä. 57 Demokraatti KLOORIVEDESTÄ PUUTTUU JOTAIN OLENNAISTA, JONKA VAIN AVOVEDET VOIVAT TARJOTA. Märkäpukujen myynti on yltänyt uusiin ennätyksiin. Vesien viileys vaatii märkäpuvun käyttöä. Minun intohimooni avovesiuintiin liittyy liikunnan ja estetiikan lisäksi yhteiskuntäinen hyvin joustava puku mahdollistaa vilukissallekin muutaman tunnin pulikoinnin jopa 15 asteisessa vedessä. Viikko ilman luonnonveden syleilyä on kuin pilvinen päivä… LIIKUNTA ON yhteiskunnallista toimintaa. Pienen kaveriporukan huulenheitosta on lähtenyt liikkeelle Lauttasaaren ympäriuinti, noin 10 kilometrin lenkki melko haastavissa oloissa. Ehkäpä uiminen jossain aivo jen alitajuisissa syvänteissä vie aikaan ennen syntymää: lapsiveteen lillumaan. Sana tuntuu kovin vaatimattomalta. Viime vuonna meitä kiertäjiä oli neljä, tänä vuonna 16. lillä. Kimmeltävänä näkyvä raja, mutta niin dramaattinen: veden alla ei ilman kiduksia tai paineilmalaitteita kauan olla. Avovesiuinti vie ihmisolion alkulähteille. Kumpi kuolee ensin, mies vai meri. Uimari tekee tämän matkan joka reissullaan ja voi kuvitella elämän kehittymisen ihmeen. Vuosi vuoden jälkeen siellä pulikoi kasvava joukko alan harrastajia. Ihmiset hakevat luontokokemusta, kun elämäntapamme on kuihduttamassa mahdollisuuksiamme kokea alkukotimme, luonnon, läheisyyttä. Ilman märkkäriä avovesiuintikausi jäisi kovin lyhyeksi. Monien luonnossa harjoitettavien liikuntamuotojen (suunnistus, polkujuoksu, swimrun, melonta, triatlon jne.) suosion kasvu saattaa kertoa siitä, että ihmiset ”äänestävät” jaloillaan. Tänä kesänä on ollut tarjolla avovesiuintikoulutustakin. Avovesiuimari sen tietää ja on luonnostaan vallankumouksellinen. Itämeren ja järviemme tila on surkea. nallinen paatos maapallon pelastamisesta. PÄÄKAUPUNKISEUDULLA AVOVESIUIMAREIDEN mekka on Kaitalammella, Vihdintien varressa noin 20 kilometriä Helsingistä. Joka uintireissulla sinne on kuitenkin mentävä ihmettelemään kahden maailman rajaa. Ja suosio kasvaa. Avovesiuinnissa vesien puhtauden merkitys korostuu. Haaveenani on, että Lauttasaaren ympäriuinnissa 35 vuoden kuluttua on mukana eräs 99 vuotias osallistuja. Me harrastajat puhumme märkkäristä
Keskustelu eriarvoisuudesta Poimintoja ohjelmasta: 7.9.2019 11-18 TYÖVÄEN KIRJALLI S U U D E N P Ä I V Ä Keskusteluja, kirjamyyntiä, näytteilleasettajia ja 10-vuotisjuhlatunnelmaa! Ku va : N au sk a/ In to Ku va : St in e Br o/ At en a NOORA VALLINKOSKI Ku va : Ta m pe re en yl io pi sto HANNA KUUSELA ANTTI KIVIMÄKI Ku va : Ri ik ka Ka nt in ko sk i/A te na KAI SADINMAA De_29082019_58.indd 58 21.8.2019 11.02. 58 Demokraatti Anna aineeton Kulttuurilahja tai hae hankkeellesi joukkorahoitus – saat 20% sen päälle! TEET HYVÄÄ JA OLET MUKANA TÄRKEÄSSÄ TYÖSSÄ! KULTTUURILAHJA.FI MAMMONA w w w .t yo va e n ki rj al lis u u d e n p ai va .c o m Vapaa pääsy ! Työväenmuseo Werstas Väinö Linnan aukio 8, Tampere Klo 11 AVAJAISET Avajaispuhe opetusministeri Li Andersson Klo 14.00 PERNO MEGA CITY Lähiö, mammona ja työväki Klo 16.15 UPPORIKASTA JA RUTIKÖYHÄÄ
Värikäs Suomi Ikääntyvässä Suomessa syntyy liian vähän lapsia, emme pärjää ilman maahanmuuttoa. De_29082019_59.indd 59 21.8.2019 9.27. 59 Demokraatti TEEMA » M aa ha nm uu tt o Vä yl ä au ki ty öe lä m ää n. Työpanoksen lisäksi kulttuurimme rikastuu
60 Demokraatti TEEMA VETOAPUA ul komailta De_29082019_59.indd 60 21.8.2019 9.27
Sen jälkeen terveydenhoitajaksi. Rakkaansa perässä. Päivätyönsä hän tekee sairaanhoitajana kolmevuorotyössä Janakkalassa. Monien maahanmuuttajien kotoutumista hidastavat syrjintä ja byrokratia. Sillä nimellä hänet tunnetaan edelleen Hämeenlinnassa. Lähihoitajan opintojen jälkeen Ranjith Kumar opiskeli sairaanhoitajaksi. Kun Ranjith Kumar saapui Suomeen, oli 20 astetta pakkasta. Ranjith Kumar on tiskin takana palvelemassa asiakasta. Kivenheiton päässä Hämeenlinnan torilta, aivan kirkon kupeessa on Cafe Green Raparperi. Hän kävi kielikurssilla, ja heti sen jälkeen pääsi opiskelemaan lähihoitajaksi. Entisellä kotiseudulla Etelä-Intiassa oli silloin yli 25 astetta lämmintä. Teksti ja kuvat Mikko Huotari Grafiikka Emilie Uggla H eti aluksi paljastui, että nimi on hankala suomalaisille: Prabhakaran Ranjith Kumar. 61 Demokraatti Ranjith Kumarilla oli asennetta ja onnea. Ensimmäinen työpaikka oli vanhainkodissa, jonka mummot alkoivat kutsua häntä nimellä Raparperi. Ensin hänellä oli jäätelökioski, jossa työskenteli häul komailta De_29082019_59.indd 61 21.8.2019 9.27. Asettuminen Hämeenlinnaan kävi nopeasti. – Muutos oli suuri, mutta mitään esteitä tai vaikeuksia ei ollut. – Sen lisäksi pyöritän bisneksiä, Ranjith Kumar sanoo. Hän nakuttelee kassakoneeseen munkkikahvin hinnan ja rupattelee asiakkaan kanssa iloisesti. Hän muutti Suomeen vuonna 2002. Rakastuneella ihmisellä kaikki on hyvin, Ranjith Kumar sanoo hymyillen
Hän työllistää liiketoiminnallaan kahdeksan ihmistä. Maahanmuuttopolitiikka ei siis ole mikään muista erillinen politiikan lohko, Alho sanoo. Siksi aloitin opiskelut, Ranjith Kumar kertoo. Ja bisnekset tulivat luontevasti mukaan hieman myöhemmin. – Hän oli reppana alkoholisti, joka huuteli supermarketin aulassa. Sen jälkeen on vaadittu inhimillisempää tai tiukempaa maahanmuuttopolitiikkaa. – Maahanmuutto ja sen merkitys on kasvanut monessa maassa. SUOMEN TYÖIKÄISTEN määrä vähenee 75 000 henkilöllä vuoteen 2030 mennessä. Vaikka syntyvyys nousisi yhtäkkiä jostain kumman syystä, näin nopealla aikataululla he eivät ehdi paikkaamaan työvoimatarvetta. Hän sai apua ja tukea urapolkunsa käynnistämiseen työvoimatoimistosta. – Varmaan sekin on auttanut, että minulla on ollut positiivinen asenne, Ranjith Kumar sanoo. Hämeenlinnalainen Ranjith Kumar myöntää olevansa onnekas. Maahanmuuttajien joukkoon mahtuu hyvin erilaisia ihmisiä Nokian toimitusjohtajasta kriisialueelta paenneeseen turvapaikanhakijaan. Viime vuonna hän avasi keskustassa sijaitsevan Cafe Green Raparperin. Ranjith Kumar on tunnettu hahmo uudessa kotikaupungissaan. Hänet on valittu muun muassa vuoden positiivisimmaksi hämeenlinnalaiseksi ja Mr Maahanmuuttajaksi. 62 Demokraatti TEEMA meenlinnalaisia nuoria. – Maahanmuuttopolitiikalla viitataan yleensä sääntelyyn, esimerkiksi kenellä on oikeus asua tietyssä valtiossa. Se nivoutuu yhteen muiden politiikan sektoreiden kanssa, esimerkiksi ulko-, asuntoja koulutuspolitiikan kanssa. Maahanmuutosta tuli kuuma poliittisen keskustelun aihe viimeistään vuonna 2015, kun Suomeen saapui sankoin joukoin turvapaikanhakijoita. Asettuminen uuteen kotimaahan on ollut hänen omien sanojensa mukaan helppoa. Hän perusti valtatie 10:n varteen Cafe Raparperin, sitten aloitti ravintolatoiminnan Rengossa ST1-aseman yhteydessä. Humanitaarinen ja työperäinen maahanmuutto työnnetään keinotekoisesti samaan laariin. Suoraan rasismiin hän on kuulemma törmännyt vain yhden kerran. Hän löysi hyvin nopeasti paikkansa työelämässä. Kun puhutaan maahanmuuttajista, puurot ja vellit menevät usein sekaisin. MAAHANMUUTTAJISTA PUHUTTAESSA PUUROT JA VELLIT MENEVÄT USEIN SEKAISIN. Suomeen tultuani yritin ensin tehdä bisneksiä, mutta en osannut silloin vielä hyvin suomen kieltä. Kansakunta ja talous tarvitsevat työikäistä väkeä maan rajojen ulkopuolelta. Tässä jutussa käsitellään työperäistä maahanmuuttoa ja maahanmuuttajien asettumista uuteen kotimaahansa. De_29082019_59.indd 62 21.8.2019 9.27. – Olin Intiassa lääkemyyntiedustaja ja pyöritin apteekkia. Alho on tutkinut kansainvälistä muuttoliikettä ja työmarkkinoita. Hän on kiitollinen ja iloinen siitä, kuinka ennakkoluulottomasti suomalaiset ovat ottaneet hänet vastaan. Sittemmin liiketoiminta on laajentunut. Hän kirjoitti tänä vuonna SAK:n tilaaman selvityksen, joka pureutui työperäiseen maahanmuuttoon ja kotouttamiseen eri maissa. Yleensä siinä korostuu vastaanottavan maan intressit, sanoo Suomen akatemian tutkijatohtori Rolle Alho Helsingin yliopistosta. Maahanmuuttopolitiikalle ei ole mitään yhtä ainutta määritelmää
– Meillä on ikävä kyllä perinnettä syrjinnästä jo ennen maahanmuuton määrän kasvamista, Alho sanoo. – Vaikka Suomi on järjestäytynyt yhteiskunta ja asiat etenevät muodollisesti monessa mielessä, niin epämuodolliset verkostot ovat kuitenkin tärkeitä. YKSI TYÖLLISTYMISEN ESTE ON REKRYTOINNISSA TAPAHTUVA SYRJINTÄ. Valtiot pyrkivät tahoillaan houkuttelemaan sellaisia maahanmuuttajia, joita ne pitävät hyödyllisinä. – EU-tasolla keskusteluun on noussut turvapaikanhakijoiden palauttamispolitiikka, Alho sanoo. Maahanmuuttajien voi olla vaikea löytää koulutusta vastaavaa työtä. Kotouttamispolitiikan tavoitteena on kotouttaa maahanmuuttaja vastaanottavan maan täysivaltaisiksi jäseniksi. – Holmströmin malli mukailee uusliberalismia. Eri maissa on hyvin erilaisia intressejä ja ideologioita. Alhon mukaan tarjolla olevan koulutuksen taso on kirjava. – On tehty koe, jossa tekaistuilla työnhakijoilla on samanlainen ansioluettelo. Tavoitteena on vauhdittaa maahanmuuttajien kotoutumista työn avulla. Maahanmuuttopolitiikka on intressipolitiikkaa, vaikka toki siinä voi olla myös humanitaarisia elementtejä, Alho pohtii. Yhteiskunta tarjoaa koulutuksia erilaisille aloille. – On poliittinen ja ideologinen kysymys, halutaanko kasvattaa halpatyömarkkinoita vai pyritäänkö luomaan väyliä korkeamman tuottavuuden töihin. Kielikoulutuksen uskotaan johtavan parempaan kotoutumiseen työmarkkinoilla. Ruotsissa on pidemmälle kehitettyjä kotouttamistoimenpiteitä, Alho sanoo. Työllistymiskynnystä madallettaisiin siis työehtoja heikentämällä. Kouluttautuminen valmistaa siihen, että tulevaisuudessa voi tehdä haastavampaa ja tuottavampaa työtä, josta saa myös parempaa palkkaa. EU:lla on tavoitteita yhteisestä maahanmuuttopolitiikasta, mutta käytännössä se on osoittautunut vaikeaksi. Etableringsjobb on uusi palkkatukimalli, jossa on kevennetty byrokratiaa minimiin. Valtio maksaa osuutensa suoraan työntekijöille. – Kotouttamisessa kuntien vastuu on suuri. – Vaikka olisi hyvä koulutus ja ansioluettelo, niin voi olla vaikea työllistyä. SUOMESSA EPÄMUODOLLISET verkostot ovat tärkeitä työllistymisessä. Etableringsjobb-mallissa on huomioitu myös se, että työnantajat eivät voi hyväksikäyttää palkkatukea. – Siellä on toki satsattu enemmän resursseja, ja maahanmuuttajien määrä on paljon suurempi. Toisaalta verkostoihin kuulumattomien–myös muidenkin kuin maahanmuuttajien–on vaikea työllistyä. Toisaalta nämä vaihtoehdot eivät välttämättä kokonaan sulje pois toisiaan. Maahanmuuttajilla ei ole yhtä kattavia verkostoja kuin useilla ikänsä Suomessa asuneilla. Samanlaista syrjintää kohtaavat myös suomalaiset romanit. RUOTSISSA KÄYNNISTETÄÄN kuluvan vuoden loppupuolella niin sanottua etableringsjobb-malli. – Valitettavasti ihonvärillä on merkitystä joidenkin työnantajien silmissä. Verkostojen kautta saa tietoa tarjolla olevista työpaikoista. – Ja valtiot yrittävät evätä pääsyn heiltä, jotka koetaan vähemmän hyödyllisiksi tai jopa uhkaksi. – Palkkatukimalleissa on ollut ongelmana se, että työnantajille on kasautunut paljon paperisotaa, Alho selittää. De_29082019_59.indd 63 21.8.2019 9.27. Etableringsjobb-sana voisi olla suomeksi vaikkapa kotoutumistyö. Toki epäsuorasti sillä tavalla, että EU rahoittaa useita kotouttamishankkeita. EU-mailla on vapaus tehdä myös kotouttamispolitiikka omalla tavallaan. Suositaan tuttuja. – Byrokratian vähentämisen lisäksi tämä antaa maahanmuuttajille mahdollisuuden opiskella ja kouluttautua samaan aikaan, kun on työsuhteessa. Maahanmuuttajille on tarjolla myös kolmannen sektorin edustajien, kuten SPR:n, järjestämiä koulutuksia ja kurssitusta. Niiden kautta voi saada myös suosituksia. Sitä EU ei sääntele. Viime vuonna professori Bengt Holmström ehdotti, että maahanmuuttajille ei tarvitsisi maksaa työehtosopimuksen mukaista palkkaa. SUOMALAISESSA KOTOUTTAMISPOLITIIKASSA korostetaan työmarkkinaulottuvuutta. – Kursseja pitäisi räätälöidä entistä paremmin, koska maahanmuuttajien joukko on hyvin heterogeeninen. Kun työnhakijalla oli venäläinen sukunimi, hänen oli vaikeampi saada kutsua työhaastatteluun kuin sellaisen, jolla on suomalainen sukunimi. Maahanmuuttajien työllistämiseen on myös muunlaisia reseptejä tarjolla. Etableringsjobb on perinteisempi pohjoismainen malli, jossa katsotaan pitkäjänteisesti eteenpäin, koulutetaan ja parhaassa tapauksessa saadaan ihmisiä korkeamman tuottavuuden töihin. Työmarkkinaosapuolien muodostama toimikunta valvoo, että väärinkäytöksiä ei tapahdu. Työnantajille verkostoista on hyötyä, koska ne vähentävät rekrytointikuluja. Työnantaja ei joudu jälkikäteen perimään palkkakuluja valtiolta. 63 Demokraatti Maahanmuuttoon liittyvää politiikkaa tehdään pääasiassa kansallisvaltioiden tasolla. Merkittävää roolia näyttelevät myös työmarkkinat, koulutus ja kolmas sektori, Alho sanoo. Työehtojen heikentäminen on erilainen ratkaisu, Alho pohtii. Tämä koskee myös suomalaisia paluumuuttajia, jotka ovat olleet pitkään pois maasta, Alho sanoo. Pienessä maassa tämä korostuu, Alho sanoo. Esimerkiksi vieraskielisellä sukunimellä voi olla vaikea päästä työhaastatteluun
PALKANSAAJAJÄRJESTÖJÄ ON välillä moitittu penseiksi maahanmuuttoa kohtaan. OLESKELULUPAKÄYTÄNNÖT ASETTAVAT osan maahanmuuttajista haavoittuvaan asemaan työmarkkinoilla, minkä takia he eivät uskalla kääntyä viranomaisten tai ammattiliittojen apuun, kun syntyy ongelmia työnantajan kanssa. Hänen mukaansa työehtoihin liittyvät ongelmat esimerkiksi rakennusalalla liittyvät pääasiassa muista EU-maista lähetettyihin työntekijöihin, joille usein maksetaan alle suomalaisten tes:ien. 1965 1975 1985 1995 2005 2015 Lähde: Tilastokeskus 1 000 henkeä 30 20 10 – 10 – 20 – 30 – 40 Nettomaahanmuutto 1965–2015 Nettomaahanmuutto (maahanja maastamuuton erotus) on kasvanut viimeisen 20 vuoden aikana. 64 Demokraatti TEEMA Kenellä on oikeus työskennellä Suomessa. Järjestöissä on kannatettu saatavuusharkintaa. Ulkomailta rekrytointi ei välttämättä tarkoita, että työtä on sen takia vähemmän tarjolla Suomessa. Onnistuneet rekrytoinnit voivat luoda uusia työpaikkoja. Toisaalta työehtoja voisi periaatteessa valvoa nykyistäkin tehokkaammin – vaikka saatavuusharkintaa ei olisi – mikäli viranomaisilla olisi tarpeeksi resursseja valvoa työehtoja ja asettaa sanktioita niitä rikkoville työnantajille. Heitä voidaan hyväksikäyttää, koska eivät tunne systeemiä tai koska he pelkäävät, Alho sanoo. Nämä ongelmat koskevat pääasiassa niitä maahanmuuttajia, jotka tarvitsevat oleskeluluvan, Alho sanoo. Monet pelkäävät menettävänsä oikeuden olla maassa, jos työpaikka lähtee alta. SAK on ainakin toistaiseksi halunnut pitää siitä kiinni, tutkijatohtori Rolle Alho Helsingin yliopistosta sanoo. – Sen sijaan maahanmuuttajalla, joka on asunut pidempään Suomessa, on lähtökohtaisesti parempi maan systeemien tuntemus sekä myös paikallisia tukiverkostoja, joiden puoleen voi kääntyä. Kaikilla aloilla ei alun perinkään ole ollut saatavuusharkintaa. – Tietysti tarvitsemme sääntelyä ja valvontaa, mutta on tärkeä aina myös arvioida, mitkä seuraukset niillä on yksittäisen maahanmuuttajan aseman kannalta. Kun joillakin aloilla ja alueilla työvoiman saatavuus on vaikeutunut, niiden kohdalla saatavuusharkinnasta on luovuttu. Sen mukaan pitää antaa etuoikeus Suomessa ja EU-alueella asuville ihmisille. – Saatavuusharkinnasta puhuttaessa on myös hyvä muistaa, että työpaikkojen määrä ei ole koskaan kiveen hakattu. Saatavuusharkinnan ongelma työnantajan ja ulkomailta rekrytoitavan näkökulmasta on se, että se hidastaa ulkomailta, eli EU:n ulkopuolelta rekrytoimista. Saatavuusharkinnan taustalla on ajatus, että sen avulla voidaan työllistää paremmin niitä, jotka ovat Suomessa työttömiä. De_29082019_59.indd 64 21.8.2019 9.27. Akavan edustamia aloja saatavuusharkinta ei koske ja STTK:n puheenjohtaja Antti Palola sanoi viime vuonna, että saatavuusharkinnasta voitaisiin luopua. Saatavuusharkintaa on höllennetty jonkin verran vuosien varrella. – Saatavuusharkinnassa on kyse siitä, kenellä on ensisijaisesti oikeus työskennellä Suomessa. Kyseessä ei ole nollasummapeli. Saatavuusharkintaa on perusteltu myös sen vuoksi, että työehtojen toteutumista voidaan valvoa paremmin. Kyse on siis työvoimapoliittisesta harkinnasta, jossa selvitetään ennen työntekijän oleskeluluvan myöntämistä, onko Suomessa jo saatavilla tehtävään sopivaa työvoimaa. Heitä saatavuusharkinta ei koske muutoinkaan. – Moni ajattelee, että suomalaiset työttömät pitää laittaa etusijalle. Toisaalta saatavuusharkinta on ollut imagohaitta ay-liikkeelle, koska sen takia se joidenkin silmissä näyttäytyy maahanmuuttovastaisena. – He ovat niitä, jotka ovat vähän aikaa Suomessa. – Tässä on ay-liikkeen sisälläkin erilaisia näkemyksiä. Nettomaahanmuutto oli miinuksella 1960ja 1970luvuilla, kun Suomesta muutettiin suurin joukoin Ruotsiin
65 Demokraatti Ruotsi Irak Viro Venäjä Syyria Britannia Yhdysvallat Turkki Kiina Saksa Yhteensä Yhteensä Ruotsi Viro Britannia Saksa Yhdysvallat Espanja Norja Venäjä Kiina Intia 2 914 2 438 2 430 1 811 1 424 1 041 946 925 817 795 10 833 16 973 3 140 2 055 1 507 1 107 971 793 445 391 304 290 10 suurinta lähtöja kohdemaata vuonna 2017 Nettomaahanmuutto Muuttoliike maittain + 14 824 Mistä Suomeen tullaan. Oleskelulupien hakemuksissa yleisin peruste on pitkään ollut perhe, toisena tulee työ ja kolmantena opiskelu. Viime vuonna maahamme muuttaneista 26 000 henkilöstä vain vajaat 7000 oli työperäisiä maahanmuuttajia. Yhtälö on sikäli hankala, että työikäisten määrä suhteessa muuhun väestöön pienenee. Lähde: Tilastokeskus Suomeen muutetaan perheen vuoksi SUOMALAISIA SYNTYY entistä vähemmän. Niitä myönnettiin melkein 7000 tuhannelle ulkomaalaiselle vuonna 2017. Vasta sillä määrällä saadaan tyydytettyä kasvava työvoiman tarve. De_29082019_59.indd 65 21.8.2019 9.27. Työperäisten oleskelulupien määrä on ollut Migrin tilastojen mukaan hienoisessa kasvussa. Valtion omien intressien kannalta olisi parasta, jos maahanmuuttajat tulisivat tänne työn perässä ja asettuisivat tekemään tuottavaa työtä. Viime vuonna Suomeen muutti arvion mukaan noin 26 000 henkilöä. Suomessa asuu tällä hetkellä noin 280 000 ulkomaan kansalaista. Vaikka keskustelu turvapaikanhakijoista käy kuumana, heidän osuutensa maahanmuuttajista on vain noin viidesosa. EU-kansalaiset voivat etsiä töitä Suomessa ilman oleskelulupaa. Sisäministeriö julkaisi viime vuonna tulevaisuuskatsauksen, jonka mukaan Suomen vuotuisen maahanmuuton pitäisi olla 34 000 henkilöä vuoteen 2030 mennessä. Minne Suomesta lähdetään. Suomi tarvitsee lisää maahanmuuttajia, jotka asettuvat nopeasti ja sujuvasti työelämään. Samaan aikaan väestö elää pidempään
Opettajat eivät vain opettaneet meitä vaan olivat myös neuvonantajia ja opastajia. Viimeisen 25 vuoden aikana väestö on kasvanut yli puolella miljoonalla henkilöllä, mutta työllisten määrä vain noin 2 000 henkilöllä. Asunnon, koulutuksen ja työnsaannin tulee olla helpompaa kantasuomalaisten lisäksi myös maahanmuuttajille. Tutkimuksessa todettiin, että Suomi tarvitsee 34 000 nettomaahanmuuttajaa vuosittain, jotta työvoima ei lähivuosikymmeninä supistuisi. KOLUMNI Teksti Abdirahim Husu Hussein Mohamed, kunnanvaltuutettu (sd.), konsultti De_29082019_59.indd 66 21.8.2019 9.27. Myöhemmin päätettiin myös jatko-opinnoista. Tämä kuitenkin tarvitsee tiukkaa ja johdonmukaista maahanmuuttopolitiikkaa. Eli veroista ja kuinka jokaisen työssä käyvän piti osallistua niiden maksamiseen. KOTOUTUMISEN KANNALTA jokaisen Suomeen tulevan maahanmuuttajan olisi hyvä aloittaa elämänsä Suomessa Kehä kolmosen ulkopuolella. Ja vain ne hyväksymällä voidaan tulevaisuuden työvoimavajeelle tehdä jotain ennen kuin on liian myöhäistä. Tämä ja monet muut asiat pitäisi kotoutumiskurssilla opettaa uusille tulijoille. Kulttuuriin, ruokaan, musiikkiin, historiaan. Syrjintä ei auta ketään, eikä ratkaise itse ongelmaa. Asenne on vääristynyt, jos puhutaan vain maahanmuuttajista, jotka ovat Kelan asiakkaita, eikä nuoresta maahanmuuttajanaisesta, joka perustaa omia ystäviään työllistävän hoitoalan yrityksen. Kotouttaminen aloitettiin esimerkiksi minun osaltani heti kun tulin maahan. Maahanmuuton narratiivi Suomessa pitää myös muuttaa, sillä ainoastaan negatiivisuus pääsee esille. Kansantalouden näkökulmastakin tämä on kannattavaa, sillä kuuden hengen perheen ylläpitäminen verovaroin pääkaupunkiseudulla on paljon kalliimpaa kuin vaikka Kouvolassa tai Lahdessa. SAMAAN AIKAAN, kun Suomessa syntyvien lasten määrä vähenee ja ikäihmisten määrä kasvaa, on maahanmuuttajien keski-ikä Suomessa alle 40 vuotta. He avasivat meille oven suomalaisuuteen. Yksi tärkeä asia, jonka opettajat meille kertoivat, oli se mistä rahat näihin meille ilmaisiin palveluihin tulivat. Jokaisen uuden tulijan on päästävä heti ensimmäisen kolmen vuoden aikana vähintään työharjoitteluun tai kokeiluun, josta palkat maksetaan. Valtaosa maahanmuutosta on positiivista ja kotoutumisessa mennään koko ajan eteenpäin. Terveystarkastusten jälkeen piti aloittaa kielikurssi ja sieltä siirryin tavalliseen kouluun. Samaan aikaan työikäisen väestön määrä vähenee noin 10 000 henkilöllä vuosittain, kun eläkkeelle poistuvat ikäluokat ovat työelämään siirtyviä suurempia. Näin kirjoittivat Elinkeinoelämän valtuuskunnan tutkija Pekka Myrskylä ja Tilastokeskuksen yliaktuaari Topias Pyykkönen vuonna 2015. Jos puhutaan vain ikävistä asioista, tulee ihmisille käsitys siitä, että on vain ikäviä asioita. 66 Demokraatti TEEMA S uomi ei pärjää ilman maahanmuuttoa. Nämä ovat faktoja. Maahanmuutto on Suomen tulevaisuus KOTOUTUMISESSA MENNÄÄN KOKO AJAN ETEENPÄIN. Näin välttyy kuplalta, jossa on vain oman maan miehiä ja naisia. Heillä on yli puolet elämästään aikaa tehdä töitä. Opettajani kertoi minulle, että minultakin odotetaan heti koulun jälkeen osallistumista tähän. Tiukalla en tarkoita sitä, että ihmisten elämää kurjistetaan, sillä iloinen ja motivoitunut ihminen oppii paljon nopeammin ja työllistyy
Se ongelma ei poistunut Sipilän hallituksen hallituskauden aikana. Vuoden 2018 alussa voimaan astuneen aktiivimallin seurauksena olikin lähinnä vain työttömien toimeentulon heikkeneminen ansiotyön saamisen sijasta. fi ta i D em ok ra at ti, PL 33 8, 00 53 1 H el sin ki M ie lip id e Työttömyysturvan alentamisportaat lisäävät köyhyyttä Elinkeinoelän Keskusliiton EK:n ja Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n esitys työttömyysturvan alenemaportaiden toteuttamisesta työttömyysturvaan aiheuttaisi lisää toimeentulovaikeuksia työttömille ja erityisesti ikääntyneimmille työttömille, joille ansiotyön saaminen on tilastojenkin mukaan erittäin vaikeaa. Lä he tä m ie lip ite es i os oi tt ee se en m ie lip id e@ de m ok ra at ti. 67 Demokraatti Ki rjo ita om al la ni m el lä si. Työttömille pelkkänä perusturvana maksettujen korvauspäivien määrä oli liki kaksi kertaa suurempi kuin ansioturvana maksettujen päivien määrä. Maksettujen ansiopäivärahojen keskimäärä oli noin 62 euroa päivässä. Työja elinkeinoministeriön työllisyyskatsauksesta ilmenee, että vuonna 2018 ensimmäisen kerran työttömien peruspäivärahan maksamisesta aiheutuneet menot 232,9 miljoonaa euroa ja työmarkkinatukipäivinä maksetut menot 1 729,6 miljoonaa euroa, eli yhteensä 1,925 miljardia euroa, ylittivät ansiosidonnaisen työttömyysturvan päivärahan maksamisen menot, jotka olivat 1,729 miljardia. Ki rjo itu st en m ak sim im itt a on 20 00 m er kk iä . Työttömien toimeentulo-ongelmat ovat tilastojen mukaan lisääntyneet työttömyyspäivärahan saamisehtojen tiukennusten, turvan tason heikentymisen ja erityisesti ansiopäivärahan saamisen keston lyhentyessä. Ikäsyrjintä on ilmeistä Suomen työmarkkinoilla, ja se on tullut pysyvästi ikääntyneimpien työntekijöiden työllistymisen esteeksi. aktiivimalliin sisältynyt työllistämispiiskan hallitus oletti johtavan merkittävästi ansiotyöhön työllistymisiin, mutta tulokset jäivät työllistymisessä hyvin vähäisiksi. Työmakkinatukena maksettu päiväraha oli keskimäärin vain 35 euroa päivässä. Sipilän hallituksen toteuttama työttömyysturvan ns. Vuoden 2018 viimeisen kolmen kuukauden aikana 33 % kaikista ansiopäivärahan saajista ja 43 % Kelan työttömyysetuuden saajista sai alennettua työttömyysturvaa. Vastaavat osuudet olivat yli 60-vuotiaiden joukossa ansiopäivärahaa saaneilla 56 prosenttia ja Kelan työttömyysetuutta saaneilla 62 prosenttia. Veikko Simpanen Sosiaalineuvos, Espoo De_29082019_67.indd 67 21.8.2019 10.37. Työja elinkeinoministeriön tilastoista ilmenee, että työttömyysturvaa on saanut aktiivimallin aiheuttaman turvan tason leikkautumisen johdosta alennettuna sitä suurempi osuus saajista, mitä vanhempaa ikäryhmää tarkastellaan. Työttömyys on siis edelleen Suomessa suuri yhteiskunnallinen ongelma. Tilastot ja todellisuus osoittavat, että edes ansiopäivärahalta työmarkkinatuelle putoaminen eli päivärahan euromäärän lähes puolittuminen ei ole auttanut työtöntä työllistymisessä. Tilastojen mukaan aktiivimalli alensi työttömyysturvaa eniten vanhemmissa ikäryhmissä. Työja elinkeinotoimistoissa oli maaliskuun 2019 lopussa kaikkiaan 238 000 työnvälityksen säädösten mukaisesti työttömäksi työnhakijaksi tilastoitua henkilöä. Se ei poistu myöskään työttömyysturvan tason alentamisportailla
Omat haasteensa aiheuttaa lähiopetuksen vähenevä määrä. Kaikista ei ole hoitajiksi Sosiaalija terveydenhuollon ammattihenkilöksi valmistuvan tehtävä on erityinen ja vastuullinen. Sosiaalija terveysala on niin asiakaslähtöistä toimintaa, että on tarpeellista karsia alalle sopimattomat henkilöt. Jokaisella puolueella, poliitikolla, yrityksellä ja yrittäjällä pitää olla hyvät välit myös sellaisten tahojen kanssa, joilla on erilaiset tavoitteet, sillä joskus verotuloja ja työpaikkoja lisäävien päätösten ja kompromissiratkaisujen aikaan saaminen vaatii kaikkien tahojen hyväksynnän. Opiskelijan soveltuvuutta alalle pitää voida arvioida myös opintojen aikana. 68 Demokraatti Hyväveli, lahjonta ja korruptio politiikassa Poliitikon on hyvä tuoda julkiseen keskusteluun kuntapolitiikan ongelmia, sekä muistuttaa että lakeja ja asetuksia tulee päätöksiä tehdessä noudattaa. Äänestäjien on helppo samaistua uhkakuviin hyväveliverkostoista, lahjonnasta ja korruptiosta, yleisimpiä korruptiosyytöksiä kuntapolitiikassa ovat maaja rakennuslupiin liittyvät asiat. Tämän vuoksi on erittäin tärkeää, että alalla säilyvät valtakunnalliset soveltuvuuskokeet niin ammatillisella asteella kuin ammattikorkeakouluissakin. Ikävimpiä ovat tapaukset joissa poliitikko syyttää oman puolueen jäseniä hyväveliverkostoon kuulumisesta. Esimerkiksi päihdetai vakavat mielenterveysongelmat eivät sovi hoitotyöhön. Ammatillisen opiskelun haasteena onkin entistä enemmän laadukkaan työssäoppimisen turvaaminen. Virheelliset opiskelijavalinnat ja alalle soveltumattomuus, toisinaan jopa väärä motiivi hakeutua alalle, lisäävät hoitovirheitä. Lopputulokseen voi tyytyä tai aloittaa syyttelykampanjan. Jarno Strengell Kaupunginvaltuutettu SDP Mikkeli Poliitikon todellinen valta on asioiden valmisteluvaiheessa, kokousesityksissä ja äänestyksissä. Millariikka Rytkönen Tehy, puheenjohtaja LISÄÄ MIELIPITEITÄ OSOITTEESSA DEMOKRAATTI.FI De_29082019_68.indd 68 20.8.2019 16.28. Erilaisia yhteistyöverkostoja voidaan kutsua hyväveliverkostoiksi, mutta ne eivät aina ole paha asia, jokaisella poliitikolla on verkostoja. Tehy pitää tärkeänä, että sosiaalija terveysalan perustutkintoihin saataisiin kansalliset ja myös tutkintokohtaiset loppukokeet, jotta ammatissa edellytettävää osaamista kuten lääkehoitoon liittyvää osaamista, voidaan koulutuksesta valmistuvien osalta arvioida. Poliitikon todellinen valta on kuitenkin asioiden valmisteluvaiheessa, kokousesityksissä ja äänestyksissä. Korruptiosyytösten esittäminen ilman todisteita jotka johtaisivat oikeuslaitoksen tuomioon, syövät poliitikon uskottavuutta ja yhteistyömahdollisuuksia. Siksi Suomessa on jo pitkään säädelty sosiaalija terveysalan ammattihenkilöiden työhön liittyvistä oikeuksista ja velvollisuuksista. Opettajien käytettävissä olevat ohjausresurssit ja tuki työpaikoille ovat vähentyneet. Tämänkin vuoksi on tärkeää, että opiskelijavalintoihin kiinnitetään riittävästi huomiota. Poliitikolle yhteistyöverkosto muuttuu hyväveliverkostoksi silloin, kun hän ei itse mahdu mukaan. Kuka tahansa ei sovellu alalle, koska kyse on potilasturvallisuudesta ja hoidon laadusta. Erityisesti ikäihmisten palveluiden kannalta on tulevaisuudessa oleellisen tärkeää, että meillä on riittävästi motivoitunutta, osaavaa henkilökuntaa ja että ala säilyy vetovoimaisena. On hyvä muistaa että esimerkiksi 50 000 asukkaan kaupungissa on noin 25 000 asuntoa sekä vuosittain käsittelyssä noin 700 maaja rakennuslupa-asiaa
Työpahoinvointi työpaikoilla näkyy työkyvyttömyytenä, sairauspoissaoloina, sitoutumisen puutteena ja ennenaikaisina eläköitymisinä. Kun tiedämme suurimman osan metallituotteista sisältävän useita eri metalleja, niin niukaksi jäisi keräyksen tulos, jos ohjetta noudatettaisiin pilkulleen. Oikeuden metalliromun kierrätykseen voittanut yritys kielsi laittamasta seosmetalleja metalliromun keräysastiaan. Puhdas, kirkas muovipussi tai kääre kelpaa, rikkinäinen muoviämpäri vain kerran vuodessa. Niin ikään 75 prosentin työllisyysastetavoite näyttäytyy haastavana. Lapin yliopistolla on kehitetty mittareita ja konkreettisia välineitä, mm. Miksi työpahoinvointiin ei puututa työpaikoilla. Työhyvinvoinnin parantaminen työpaikoilla on niin työntekijän kuin työnantajankin etu, yhteisen sävelen luulisi siis löytyvän helpommin kuin edellisen hallituksen pakkokeinolla haetut ratkaisut. Kun seurasin televisiosta kuinka muovikeräyksiä järjestävä yritys ohjeisti muovin kierrättämisestä, tuntui ettei keräyslaatikkoon oikeas taan saa laittaa juuri mitään. Mutta jotakin on pahasti pielessä johtamisen saralla, jos katsomme työpahoinvoinnin aiheuttamia vuosittaisia kustannuksia yrityksille ja koko yhteiskunnalle. Marko Kaarlenpoika Pääluottamusmies, Iitti De_29082019_68.indd 69 20.8.2019 16.28. Hallitusneuvottelut ovat ohitse, ja palloa työelämän kehittämisestä on heitetty työmarkkinajärjestöille. Yhteiskunnan omat kierrätyslaitokset tuntuvat toimivan kohtuullisen hyvin. Työterveyslaitoksen emeritusprofessori Guy Ahosen mukaan kustannukset ovat vähintään 25 miljardia euroa vuodessa. Suomessa henkilöstöjohtamisen osaaminen on puutteellista, toki on myös työpaikkoja, joissa henkilöstöjohtaminen osataan ja ymmärretään sen merkitys. Työhyvinvointi on tuottavuustekijä. Tavoitteena talouden kasvu ja uutta työtä Suomeen – tästä tehtävästä ei tee yhtään helpompaa talouskasvun ennusteet, jotka povaavat synkempiä aikoja. Vastuullinen kuluttaja ostaa vain sellaisia muovia sisältäviä tuotteita, joiden uudel leen jalostamisessa syntyy kierrätysyrityksen osakkeenomistajille tuottoa. Mielestäni työpahoinvoinnin kitkeminen työpaikoilta on konkreettinen keino saada aikaan kasvua ja päästä työllisyystavoitteeseen. Taisi tulla taas vastaan ”luonnonsuojeluohje”, jossa tavallista tallaajaa syytetään luonnon turmelemisesta. On kuulemma kannattamatonta ottaa vastaan kymmeniä tuhansia erilaisia muovituotteita, lajitella niitä ja sen jälkeen sulattaa. Kasvua työhyvinvoinnilla Mitä muovia voi kierrättää. 69 Demokraatti Miksi työpahoinvointiin ei puututa työpaikoilla. Vertailun vuoksi: Suomen valtion budjetti on noin 55 miljardia euroa. Kerran aikaisemminkin olen törmännyt samanlaiseen jätteen ”laatuvaatimukseen”. tekoälyä hyödyntäen, millä henkilöstöjohtamista voidaan kehittää ja työhyvinvointia parantaa. Lisäksi ne voivat tarjota työpaikkoja ihmisille, joiden ammattitaito on vähäinen tai jotka ovat pitkään olleet työttöminä. Vaikka monella työpaikalla järjestetään työhyvinvointikyselyjä ja työhyvinvointi on kirjattu varmasti monen yrityksen suunnitelmiin ja strategioihin, konkreettiset toimenpiteet jäävät usein puutteellisiksi tai ongelmakohtiin ei edes osata puuttua. Markku J Kekäläinen Espoo Työpahoinvoinnin kustannukset suomalaiselle yhteiskunnalle vaihtelevat 25 miljardista eurosta noin 40 miljardiin, riippuen käytettävästä laskentatavasta. Suomi on kuitenkin työhyvinvoinnin tutkimuksen saralla edelläkävijä maailmalla. Jopa kultaiset esineet sisältävät koossa pysyäkseen jonkin verran kuparia tai muuta metallia
Oikeusvaltioperiaatteen edistäjänä Suomi on lujalla pohjalla paitsi omaan historiaansa, myös eurooppalaiseen lainsäädäntöön turvaten. Edellä luetelluista neljästä painopisteestä erityisesti oikeusvaltioperiaate ja ilmastopolitiikka ovat nousseet keskusteluaiheiksi. Samalla se on kansanvallan kestävyyden turva estäessään vaalijärjestelmän manipuloinnin ja väärinkäytön. Ministerimme eivät kuitenkaan johda puhetta neuvostossa Suomen edustajina vaan Euroopan yhteistyön edistäjinä. Puheenjohtajuuden puitteet ovat jokaiselle vetovastuun ottavalle maalle samat. Kummassakin teemassa olemme paitsi puheenjohtajuusvelvoitteita toteuttamassa, myös edistämässä meille itselle läheisiä asioita. EU:N GLOBAALI ilmastojohtajuus on myös haastava tavoite, sillä maankäyttöja energiapolitiikan uudistus ei toteudu itsestään. Kausi erottuu myös ohjelmansa painopisteillä. Meillä on velvollisuus kehittää oikeusvaltioperiaatetta ja sen instrumentteja, teemasta käytävää dialogia ja monivuotiseen rahoituskehykseen kytkeytyviä mekanismeja. Euroopan orkesteri toimii vain, kun se soittaa yhteen. oikeusvaltio, ilmastopolitiikka, EU:n sosiaalinen ulottuvuus ja kilpailukyky sekä kansalaisten kokonaisturvallisuus. Oikeusvaltioperiaatteen mukaisesti emme ole tuomareita omissa asioissamme. Suomen kauden tekee erityiseksi vaalien jälkeinen ajankohta. Puheenjohtajuutta helpottaa, että EU:lle yhdessä sovitut painopisteet koetaan ongelmitta omien arvojen ja tavoitteiden mukaisiksi. Lisäksi edustamme jäsenvaltioiden edustajista koostuvaa neuvostoa suhteissa muihin toimielimiin, erityisesti Euroopan parlamenttiin ja komissioon sekä hoidamme EU:n monivuotisen rahoituskehyksen neuvottelut. Suomen kauden tärkeimmiksi aiheiksi on määritetty sata vuotta sitten pidetyt eduskuntavaalit: sisällissodan jälkeen Suomessa oli halua syrjäyttää kansanvalta. Keskustelun asiallisuus ja maltti ovat puheenjohtajuuden onnistumisen edellytys. Se on vaaleihin perustuvaa kansanvaltaa vanhempi. Keski-Euroopan kuuma kesä on epäilemättä kypsyttänyt kansalaismielipidettä ymmärtämään ilmastopolitiikan tärkeyden, sillä ainakin mielipidekyselyissä eurooppalaiset kantavat huolta ilmastosta. Lain kunnioitus ja oikeusvaltioperiaate olivat kuitenkin vahvemmat, ja vapaat vaalit pidettiin. Neuvoston puheenjohtajan luotettavuus ja taito ovat tarpeen etenkin, kun parlamentti on aloittamassa kevään vaalien jälkeen ja komissio vaihtumassa kesken puheenjohtajuuskautta. PUHEENVUORO Tytti Tuppurainen Eurooppaministeri Oikeusvaltioperiaate ei ole vain poliittinen mielipide. Suomen oman historian hieno hetki oli De_29082019_70.indd 70 21.8.2019 10.45. 70 Demokraatti Euroopan kapellimestari H einäkuussa alkoi Suomen puoli vuotta kestävä EU-puheenjohtajuus, jonka aikana olemme euroop palaisen orkesterin kapellimestari. Tässäkin asiassa puheenjohtajuuskauden ohjelma sopii kansallisiin tavoitteisiin, sillä ilmastopolitiikka on hallitusohjelman ykkösasioita. Oikeusvaltioperiaate ei ole poliittinen mielipide vaan perussopimuksiin kirjattu sääntö, eli osa EU:n lainsäädäntöä. Edistämme lainsäädäntötyötä ja aloitteita neuvostossa sekä huolehdimme EU-asioiden käsittelyn jatkuvuudesta. OIKEUSVALTIOPERIAATE ON eurooppalaisen yhteiskuntajärjestyksen kivijalka
Tervetuloa! Aatosta jaloa marraskuun valoa stadin työväenkirjallisuuspäivät 22.–24.11. • Vaasan Työväenyhdistyksen jäsenkokous 24.9. Wanhojen tovereitten kuntopiiri on aloittanut toimintansa. Jussi Särkelä toimii julkkarien juontajana. Työväenliikkeen kirjastossa ja JHL-opistolla. Yhteiskuljetus Tampereen vanhalta kirkolta pe 20.9. POHJANMAA • Keski-Pohjanmaan Wanhat Toverit. ”Harrasteliikunnan monimuotoisuus ja seuratoiminta” keskusteluja kehittämisilta to 29.8. Kapinarunokirja IV julkistetaan Työväenliikkeen kirjastossa Helsingissä, Sörnäisten rantatie 25 ti 24.9. Perjantaisin klo 10–11 Kuusikummun kuntosalilla. Piirin 100 v seuraseminaarija juhlaristeily 20.–21.9. Ohjelmallista 50-vuotisjuhlaa vietetään Työväentalomuseossa sunnuntaina 15.9. Tule kuulemaan teknisen lautakunnan terveiset. klo 11 Panimoravintola Koulussa, Eerikinkatu 18, Turku. pe 6.9. Lisää uutisia: Demokraatti.fi Toimitus suosittelee Yhdistystoiminta Järjestöjen ja yhdistysten kevät-, syysja vuosikokousilmoitukset ovat maksullisia. Käsitellään myös muut syyskauden tapahtumat. nieminen@tul.fi ulkoilupäivään Koukkujärven majalla ja maastossa Nokialla su 16.9. klo 18–20.45 Tampereen Työväentalon Miina-kokoushuoneessa, tied. Ne ovat maksullisia ilmoituksia. Lehti, verkko ja some De_29082019_70.indd 71 21.8.2019 10.45. klo 10 alk. Yhdistystoiminta -palstalla ei julkaista vaali-/vaalitapahtumailmoituksia. klo 17.30. klo 18 kerhotilassa, Kasarminkatu 19 A. 045 7730 2122. Näyttelyssä myös huomioidaan, että museon perustajajäsenet Suomen Sosialidemokraattinen Puolue SDP täyttää 120 vuotta ja Työväen Sivistysliitto TSL 100 vuotta. Alustus kaupunginjohtaja Minna Arve, sekä kaupunginvaltuutettu Toni Eklund. Siihen liittyvä kesänäyttely on avoinna syyskuun loppuun saakka. Lounas klo 12. Museota ylläpitää Työväenperinteen Tutkimus ry. klo 18–20 studia generalia -luennon pitää professori Jouni Tilli aiheena – Miten puhumme, kun puhumme politiikkaa. Kahvipannu kuumana klo 17 alkaen. Kerho kokoontuu 2.9. Toimikunta. HELSINKI • Työväenkirjaston ystävien syksyn avaus 24.9. Juhlan tervehdyspuheen pitää Työväen Sivistysliiton pääsihteeri Jouko Muuri ja juhlapuheen Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen puoluesihteeri Antton Rönnholm. Maksullisen ilmoituksen lisäksi ilmoitus julkaistaan pyydettäessä Yhdistystoiminta -palstalla maksutta kerran. klo 9.15, osallistumismaksu 10 euroa. yhteiskuljetus Tampereen vanhalta kirkolta su 16.9. Kommentoijana toimii Jussi Särkelä ja illan isäntänä Pentti Arajärvi. klo 14. Lähetä tapahtumailmoituksesi seuraavaan lehteen viimeistään maanantaina klo 11 mennessä sähköpostilla yhdistyspalsta@demokraatti.fi. mennessä 045 7730 2122 tai jukka. 71 Demokraatti Valtakunnallinen Työväentalomuseo 50 vuotta -juhla, Riihimäki Valtakunnallinen Työväentalomuseo Riihimäellä täyttää tänä vuonna 50 vuotta. Museo perustettiin vuonna 1969 tallentamaan ja esittelemään maamme työväenliikkeen aatteelliseen ja järjestölliseen toimintaperiaatteeseen liittyvää aineistoa. Tervetuloa uudet ja vanhat kuntoilijat. VARSINAIS-SUOMI • Turun Seudun Wanhat Toverit. Kuusitie 20, Kokkola. klo 17, tiedustelut 045 7730 2122. Ilm. Kahvitarjoilua. Runoilijat Kirsi Komulainen, Tarja Okkonen ja Pilvi Valtonen esittävät runojaan. Juhlavuoden teema on ”50 vuotta museo museossa”. Näyttelyssä kerrotaan museon 50-vuotisesta taipaleesta, sen perustamisesta ja tärkeimmistä tapahtumista. Johtokunta. PIRKANMAA • TUL-Tampere. Turku-Tukholma, M/S Viking Grace
Merkitse kuoren päälle ristikon numero. Oikein vastanneiden kesken arvotaan yksi 10 euron lahjakortti. 72 Demokraatti RISTIKKO 16/2019 Veijo Wiren veijo.wiren@gmail.com Ratkaistut ristikot lähetetään seuraavan lehden ilmestymiseen mennessä: Demokraatti / Ristikko, PL 338, 00531 Helsinki. Nimi: Osoite: De_29082019_72.indd 72 20.8.2019 10.29
73 Demokraatti SUDOKUN RATKAISU MUN LUONTO Timo Sparf timo.sparf@demokraatti.fi RISTIKON 14/2019 RATKAISU 20.6. Punarinta ja sinitiainen viskuttelevat suviseurana. Ruokaa poikasilleen etsivä satakieli touhottaa kesäkuussa nokka maassa kuin suureksi venähtänyt päästäinen, punaruskea pyrstö heilahtelee. Onnea voittajalle! P E E A A T I N A A L I L L A K J H A I K U T A P A E N N E N U R U T I E O O N A A L T T I I S A R L I U O T I N K L I N N A T A O S P A A V O J E N I L I I T T O A L A S S E I S M I I H L A A R I S A A V I K K O L I A T A T U T O R L E O R I T A R A L I A I O T A P U N A I S A A K V I A T O N E T A A N I U R A T A S S L K I S A U N I A S U I L K K U A I L S E A I E T U P A S I S T A R L I N U S L E A R I L M A T A I T A R A I R T A I N A K T I M O S U L N Ä R E T O R K U T U H U O P A A L K O T I E T Vaikeusaste: (c ) Ar to In ka la ww w. Äitisatakieltä ei näy, mutta niin vain jonnekin risukon tai laonneiden nokkosten kätköön ilmestyy pesällinen munia. Tämän talven yli metsähiiretkin saavat lokoisasti maata ryllöttää muhkeiden mahojensa kanssa terhoröykkiöillä pirtissään. Pari viikkoa haudontaa, ja munista hypähtää yhden käden sormilla laskettava liuta kerjuukitoja. Tuo heinäkuun täpläturkkinen poikanen opettelee jo aikuisten metkuja. Miten se törmäämättä pystyy kiitämään vasaman lailla vitikkojen läpi. De_29082019_72.indd 73 20.8.2019 10.30. Tiheikköjen läpi ampaisee mustarastas liehuva mato nokassaan. ais ud ok u. co m 7 1 5 2 6 1 4 5 9 2 8 4 3 9 1 8 4 3 3 9 1 5 1 6 7 9 2 6 73 91 54 68 2 61 27 89 45 3 48 56 32 17 9 19 73 26 54 8 54 38 91 26 7 26 84 75 39 1 87 62 43 91 5 35 19 68 72 4 92 45 17 83 6 Orava kuopsuttelee hankea. Kun tuomet ja valtavat tervalepät saavat levitettyä lehtensä, kirkkaankin päivän aurinko juuttuu latvuksiin. Laakatuhatjalkaisen jalat lainehtivat lahopuulla. Toukokuun tuomipöheiköstä pulppuaa ja rätisee ponteva rehentelyralli. julkaistun ristikon 10 euron lahjakortin voitti Oiva Mäki-Mantila Tampereelta. Syksyllä se kätki myriadi tammenterhoa. Aluskasvillisuus ei menesty, ja valokuvaajakin miten kuten. Tammista vyöryi vuosi sitten hellekesän päätteeksi kaikkien aikojen sato
On tärkeä aistia mikä on sopiva suhde säilyttää vanhaa, mutta myös elää tässä päivässä ja mennä eteen päin. Olen kansanedustajan työn myötä aloittanut ruotsinkielen opiskelun uudelleen. Jussi Valtonen: He eivät tiedä mitä tekevät Tämä kirja on avautunut minulle todella vasta aikuisiässä. Rakastan sitä, kuinka kuvailevaa ja runsasta kieltä hän käyttää. Nykyisin juuri kotimainen kaunokirjallisuus on se, mitä eniten luen. 74 Demokraatti Teksti ja kuva Nora Vilva Kotimainen kaunokirjallisuus kiehtoo Eveliina Heinäluoman syysnautintoihin kuuluu vuoden Finlandia-ehdokaskirjojen lukeminen. Väinö Linna: Tuntematon sotilas Tämä kirja on avautunut minulle vasta aikuisiässä. Olen lukenut hänen kirjansa suomeksi ja tunnen tarinat, ja nyt yritän monipuolistaa ruotsinkielen sanavarastoani. Toimiessani kaupunkipäättäjänä Helsingissä, pohdin aika paljon, miten sekä ihminen itse että kaupunki muuttuu ja kehittyy. Opin lukemaan vasta koulussa, mutta sitten kun pääsin lukemisen makuun, niin käytin koulumatkankin lukemiseen. Siinä kohtaa koulumatkaan ei sisältynyt teiden ylityksiä. Iltalukeminen auttaa irrottautumaan päivän aikana päässä pyörineistä ajatuksista. Meillä on suuri vastuu sekä päättäjinä että kansalaisina huolehtia siitä, ettei sotaan enää jouduta. Väinö Linnan viesti on, että sota on inhimillisesti niin kauhea tilanne, että sotaan ei ikinä enää pitäisi päätyä, vaan kaikin mahdollisin keinon pyrkiä pitämään rauha maassamme. Kävelin nenä kiinni kirjassa. Syksyisin minulla on ollut tapana lukea läpi kaunokirjallisuus-Finlandian ehdokaskirjoja. Nyt aikuisiällä kaunokirjallisuuden lukeminen on jäänyt vähän vähemmälle, mutta luen silti aina säännöllisesti ennen nukkumaanmenoa sekä loma-aikoina. Tästä huolehtiminen on jokaisen sodan jälkeen tulevien sukupolvien tehtävä. Sen myötä kun olen lähtenyt mukaan rauhantyöhön, olen myös tarkemmin alkanut pohtia sodan ja rauhan kysymyksiä. Kjell Westö: Leijat Helsingin yllä Westön koko tuotanto on mielestäni aivan ihana. Politiikan kirjahylly 1 3 Olen aina ollut intohimoinen lukija, jo ihan lapsuudesta alkaen. Tietysti bussimatkat, mutta myös kävelymatkat. Louhimiehen Tuntematon sotilas -elokuva onnistui mielestäni hyvin tuomaan historiamme opetukset tähän päivään. Sekä tuoretta että vähän vanhempaa tuotantoa. Kirjojen Helsinki-kuvaus tempaa mielikuvituksen mukaansa. Siinä saa hyvän katsauksen suomalaiseen kirjallisuusmaailmaan. Sekä nykyisen kansainvälisen politiikan seuraamisen että rauhantyössä mukana olemisen kautta olen pohtinut paljon sodan ja rauhan kysymyksiä. Luen erityisesti Kjell Westön tuotantoa ruotsinkielellä. 1 2 3 De_29082019_74.indd 74 21.8.2019 14.14
Käytä aina originaalilogoa. 09-766 429 www.tyovaenperinne.fi Työväenliikkeen kirjasto Demok29082019_001-002.indd 2 20.8.2019 15.49. www.pau.fi Proliitto_negalogo_cmyk.eps Proliitto_logo_cmyk.eps x x x x Ammattiliitto Pro miniohje 2/2 • 2010 VÄRIT PMS 1935 C CMYK c10, m100, y50, k0 RGB r213, g29, b89 #D51D59 VADELMANPUNAINEN MUSTA PMS Process Black CMYK c0, m0, y0, k100 RGB r0, g0, b0 #000000 VALKOINEN PMS CMYK c0, m0, y0, k0 RGB r255, g255, b255 #FFFFFF SUOJA-ALUE 2. LOGO Suoja-alueelle ei saa sijoittaa muita graafisia elementtejä. Uusi Ammattiliitto Pro Työttömyyskassa Pro Uusi Ammattiliitto Pro ja Työttömyyskassa Pro toivottavat Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! Uusi Ammattiliitto Pro ja Työttömyyskassa Pro toivottavat Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! Pr ol iit to .fi www.pam.fi www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 Sörnäisten rantatie 25, 00500 HELSINKI Puh. (09) 774 3110, sähköp. info@tyark.fi www.tyark.fi Sörnäisten rantatie 25 A, 00500 Helsinki p
elo ku ut a BORIS PELURI Panoksena brexit ja Britannia TYÖMARKKINAT Kuinka käy kikyn. SDP 120 VUOTTA Tulevaisuuden tekijä 29.8.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI PAL.VKO 2019-37 00 74 43 -1 91 6 MAAHANMUUTTO TEEMA Tätä Suomi tarvitsee Kä tke tty Ve nä jä Demok29082019_001-002.indd 1 20.8.2019 15.49. 16 /1 9 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 16 • 20 19 / 29 . Politiikka ajautuu umpikujaan. Kansa paljastaa kyntensä kaduilla