Demokraatti 29.8.2024 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

PAL.VKO 2024-37 00 74 43 -2 41 5 SÄÄSTÖT TEEMA Onko enää varaa tehdä taidetta. 125-VUOTIAS SDP tutkii historiaansa AKT Liittojohtaja on pätkäduunari TUOTTAVUUS Nokian haamu elää 29.8.2024 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 15 • 20 24 / 29 . de_29082024_001.indd 1 de_29082024_001.indd 1 20.8.2024 10.43 20.8.2024 10.43. elo ku ut a PELLE PELOTTAVA Donald Trumpin koneisto on nyt valmiimpi valtaan
www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN AMMATTILIITTO JHL.FI /LIITY Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva www.turva.fi Työväenliikkeen kirjasto tyovaenperinne.. Lue uutiset verkosta osoitteessa demokraatti.fi ja syväluotaavat tarinat niiden takaa aikakauslehdestä. ED ITKILPAILU 2023 Vuoden yleisömedia VOITTAJA tsl.fi YHTEYTESI EUROOPPAAN: Suomen S&D-mepit Miapetra ja Eero! Tilaa uutiskirjeet ja ollaan yhteydessä: www.miapetra.fi www.eeroheinaluoma.fi @miapetrakumpula @eeroheinaluoma www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva www.turva.fi Työväenliikkeen kirjasto tyovaenperinne.. Sörnäisten rantatie 25 A, Helsinki pau.fi akt.fi aktlehti.fi paperiliitto.fi de_29082024_002.indd 1 de_29082024_002.indd 1 20.8.2024 10.54 20.8.2024 10.54. tietoa työstä ja yhteiskunnasta Liity Työväenkirjaston ystäviin : tyovaenkirjastonystavat.. tietoa työstä ja yhteiskunnasta Liity Työväenkirjaston ystäviin : tyovaenkirjastonystavat.. Sörnäisten rantatie 25 A, Helsinki pau.fi akt.fi aktlehti.fi Yhdessä parempaa pam.fi paperiliitto.fi www.tul.fi Liikunnan iloa hyvässä seurassa! Demokratia vai vallankumous -tapahtuma Maanantaina 19.2.2024 klo 17 – 20, Keskustakirjasto Oodin Maijansalissa Tilaajapalvelu ma–pe klo 9–15: 09 701 0500 tilaajapalvelu@demokraatti.fi, demokraatti.fi/tilaa-lehti Demokraatti Demokraatti on kotimaan politiikan, työmarkkinoiden ja kulttuurin ykköslehti. Tilaa Demokraatti 29€ kolme kuukautta Tarjous koskee vain uusia tilauksia
Laahaava tuottavuus vetää Suomea pinnan alle. ELOKUUTA 2024 / ILMESTYY JOKA TOINEN TORSTAI YHDYSVALLAT LEIKKAUKSET TALOUS Trumpin valinta voi aiheuttaa monen rintaman kaaoksen. POLITIIKKA TEEMA ILMIÖ de_29082024_03.indd 3 de_29082024_03.indd 3 19.8.2024 16.20 19.8.2024 16.20. Säästöt syövät taiteen tekemisen eväät. 3 Demokraatti 15 /2 4 24 14 53 POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI / 29
Päätoimittaja: Petri Korhonen, 050 387 4031 Toimituspäälliköt: Heikki Sihto (lehti), 09 7010 516 Rane Aunimo (verkko), 09 7010 553 Toimittajat: Simo Alastalo, Rolf Bamberg, Anna-Liisa Blomberg, Mikko Huotari, Johannes Ijäs, Marja Luumi Ulkoasu: AD Arja Jokiaho, Kuvatoimittaja Timo Sparf Valokuvaaja: Nora Vilva Levikkipäällikkö: Nina Lindén Markkinointipäällikkö / ilmoitukset: Sari Ojala, 09 7010 522 Kustantaja: Kustannus Oy Demokraatti Painopaikka: PunaMusta Oy, Joensuu Aikakausmedia ry:n jäsen Käyntiosoite: Siltasaarenkatu 18–20, C-rappu, 6. 15 /2 4 POLITIIKKA KULTTUURI Pääkirjoitus: Edistyksen rattaat Viikon kuva: Kamalan kiito Pätkät: Meiltä ja muualta Mikä meno: Anneli Portman D-analyysi: Kallis diili D-ilmiö: Trump – kysymysmerkki Mepitshow: Maria Guzenina Paatero: Nyt riitti politiikka Talous: Paha tuottamattomuus D-kolumni: Esa Suominen Britannia: Brexitexit SDP: Hallitukselle kyytiä Kielen päällä: Kuolonrajalla Kirja: Kirjalliset itäsuhteet Kirjavisa: Kiehtova Khemiri Kirja: Klassinen aateromaani Kirja: SDP:n uudistuminen Elokuva: Taas pahoitetaan mieltä Kolumni: Jari Sedergren Mielipiteet Ristikko Ti ti tyy Politiikan kirjahylly: Peter Mickwitz IHMINEN JA ELÄMÄ D-kasvo: Ismo Kokko Kolumni: Pinja Perholehto Kasvot peilissä: Maria Mäkynen Kaikki ei ole sitä miltä näyttää. Ka nn en ku va : Le ht ik uv a / A FP / N at al ie Be hr in g 1X 48 SOVITTELIJA-PAASIO 125-vuotiaan SDP:n uudistaja ETUNIMI SUKUNIMI Selitysteksti + TEEMA Taiteen tuki 53 5 6 8 11 12 14 21 22 24 29 30 32 33 34 40 41 42 45 46 48 50 51 61 64 65 66 ED ITKILPAILU 2023 Vuoden yleisömedia VOITTAJA Liittojohtajan tärkeimpiä ominaisuuksia on kyky kuunnella ihmisiä. 34 ISMO KOKKO AKT:n puheenjohtaja de_29082024_04.indd 4 de_29082024_04.indd 4 21.8.2024 9.24 21.8.2024 9.24. www.demokraatti.f i Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. Perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895. kerros, 00530 Helsinki Postiosoite: PL 338, 00531 Helsinki Uutistoimitus: 09 7010 555 toimitus@demokraatti.fi Sähköpostit: etunimi.sukunimi@demokraatti.fi Ilmoitukset: ilmoitukset@demokraatti.fi Tilaajapalvelu: 09 7010 500, klo 9–15 tilaajapalvelu@demokraatti.fi Puhelinvaihde: 09 7010 41 Seuraava numero ilmestyy 12.9. 4 Demokraatti Seuraa meitä myös somessa
Tästä varoittava esimerkki on nykyinen hallitus, joka kylvi heti ensimmäisenä vuotenaan tulevan tappionsa siemenet. Muun muassa Slovakian venäjämielinen ja änkyräpopulistinen Smer on pääministeri Robert Ficon johtamana hyvä esimerkki siitä, miten väärin sosialidemokratian voi votkapäissään tai rahanahneuksissaan käsittää. Euroopassakin on itseään demareiksi kutsuvia puolueita, jotka ovat kääntyneet karikatyyreiksi nimellisestä ideastaan. D emareita kannattaa nyt 125-vuotispäivänään onnitella. 5 Demokraatti Petri Korhonen päätoimittaja petri.korhonen@demokraatti.fi X: @petri2020 Onnea SDP, jatka edistyksen ajamista Pääkirjoitus KENENKÄÄN EI OLE HYVÄ JÄMÄHTÄÄ PERINNESEURAKSI TAI ULKOMUSEOKSI. Monessa asiassa SDP on yhä varsin lähellä alkuperäistä versiotaan, eikä gallupkehityskään näytä huonolta – puolueelle on siis yhä tarvetta. Samoin käy, jos itsekeskeiset johtajat pääsevät muokkaamaan puol uetta liikaa omaksi kuvakseen. Jokaisen poliittisen tai yhteiskunnallisen toimijan täytyy säännöllisesti tarkistaa, vieläkö oma toiminta vastaa jäsenistön tai äänestäjien tarpeisiin. Siksi onkin arvokasta, miten edistyshalu, demokratian kunnioittaminen, heikompiosaisten puolella oleminen ja reilumpien työehtojen vaatiminen ovat SDP:lle edelleen yhtä olennaisia kuin 125 vuotta sitten. Suomessakin monet entiset kivijalkapuolueet ovat SDP:n tavoin hajonneet, eheytyneet ja lähteneet eri teilleen suhdanteiden vieminä. MINKÄÄN PUOLUEEN pysyminen edes nimensä mukaisena ei ole itsestäänselvyys. Toiset ovat ajautuneet marginaaliin ja odottavat joka vaalien jälkeen puoluerekisteristä poistamista. Uudistuminen ja ulkoisten tapojen päivittäminen ei tarkoita menneisyyden häpeämistä, mutta se joskus voi olla tarpeen uusien tulijoiden puhuttelemiseksi. ALKUPERÄISYYS EI tietenkään ole itseisarvo. Moni etääntyy lähtökohdistaan, kun maailma muuttuu ja ensimmäiset tavoitteet täyttyvät. Jos valtaannousu innostaa vastapuolen kyykyttämiseen ja alistamiseen, siitä maksetaan seuraavissa vaaleissa. Tämän riskin välttäminen vaatii 125 vuoden kokemusta – ja sopivaa edistysmielisyyttä. OMISTA VIRHEISTÄ oppiminen on puolueille tärkeää, mutta yhtä paljon pitää varoa voitonhuuman kirousta. de_29082024_05.indd 5 de_29082024_05.indd 5 19.8.2024 16.09 19.8.2024 16.09. Olipa kyse kirkosta, yhdistyksestä tai puolueesta, kenenkään ei ole hyvä jämähtää perinneseuraksi tai ulkomuseoksi hassuine hattuineen ja lauluineen. Politiikan kuumassa ryhmässä säilyminen yli vuosisadan ajan ei ole kenellekään helppo tehtävä
Demokraattien president tiehdokas ja varapresidentti Kamala Harris on monessa osavaltiossa jo ohittanut kannatuksessa republi kaanien Donald Trumpin. Moni demokraatti on jo verrannut Harrisin kampan jaa Barack Obaman vuoden 2008 voittoon. Harris on ehdokkuutensa varmis tuttua nopeasti onnistunut yhdistämään demokraatit. de_29082024_06.indd 6 de_29082024_06.indd 6 20.8.2024 16.23 20.8.2024 16.23. Nousu on yllättänyt monet. 6 Demokraatti V iik on ku va A FP / Ch ip So m od ev ill a OSAT VAIHTUIVAT. Viime viikolla pidetyssä demokraattien puolueko kouksessa nähtiin toiveikas ja yhtenäinen puolue
7 Demokraatti de_29082024_06.indd 7 de_29082024_06.indd 7 20.8.2024 16.23 20.8.2024 16.23
ERKKA RAILO X:SSÄ Masentava esitys VM:ltä. Joutaa mennä, sanoo Orpon hallitus. Se tarkoittaa rajallisten resurssien uudelleenjakoa, johon kuuluvat myös tuloja varallisuuserojen tasaaminen niin verotuksen kuin sosiaalipolitiikan keinoin, Anna Rajavuori sanoo. Muutoksen taustalla on useiden kriisien kasautuminen, Turun yliopiston sosiologian professori Mikko Niemelä arvioi. Oikeutettu huoli on, vaarantuuko samalla myös potilasturvallisuus ja hoidon laatu. SUOMI ON jo seitsemättä vuotta maailman onnellisin maa. LAURI FINÉR X:SSÄ Epäilen, että leikkauksia tai vähintään sopeutustoimia tulee vielä lisää. Ei vaarannu, vakuuttaa HUSin toimitusjohtaja Matti Bergendahl. Uuden tutkimusraportin mukaan suomalaisten kokema hyvinvointi ja onnellisuus ovat romahtaneet 2020-luvulla: pudotuksen aiheuttivat ensin pandemia, sitten Ukrainan sota ja nyt talouden taantuma. ULLA KIURU X:SSÄ YHTEISKUNTA Orpon hallitus esittää ensi vuodelle sotejärjestöjen avustuksiin leikkausta noin Suomi, onnellisuusharhan maa Getty Images de_29082024_08.indd 8 de_29082024_08.indd 8 21.8.2024 8.53 21.8.2024 8.53. Taloutta on tärkeää tasapainottaa, mutta keinot ovat arvovalintoja. – Nyt tarvitaan systeemisiä ratkaisuja: universaalia sosiaalipolitiikkaa, osallisuutta edistäviä palveluja, maapallon rajoihin mahtuvaa elämäntapaa ja taloutta. Mutta onko tämä vain harhaa. Vuosien 2022 ja 2023 vaihteessa osuus oli enää 57 prosenttia. Kuulostaa erikoiselta, mutta toki maalaisjärkikin sanoo, että jatkossa HUSiin on niin vaikea päästä hoitoon, että loputtomassa hoitojonossa ollessa ei tarvitse murehtia hoidon laatua. Huoltosuhteen heikkenemisen pahimmat vuodet ovat vasta edessäpäin. RAPORTIN TOIMITTANEEN valtiotieteen tohtorin Anna Rajavuoren mukaan suomalaiset kokevat elävänsä yhtäaikaista monikriisiä: maailmassa on samaan aikaan paljon sekä fyysisiä uhkia että teoreettisempia riskejä. euroa. Tutkijoiden mukaan suomalaiset eivät enää tunne itseään niin onnellisiksi kuin vielä edellisellä vuosikymmenellä. Yhä useampi ihminen väittää nyt kokevansa aniharvoin onnellisuuden tunteita. 8 Demokraatti PÄTKÄT HOKSAUS Hus hus Husista V IIK O N LU KU 80 milj. Kansalaisyhteiskunta, luotettava media, ihmisoikeudet, huono-osaisten toimeentulo ja oikeusapu, mitä näitä nyt on. – Vuonna 2016 ennen pandemiaa 82 prosenttia kyselyyn vastaajista koki onnellisuutta melko usein tai jatkuvasti. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (HUS) suunnittelee jopa tuhannen työntekijän vähentämistä. Elämän synkentymistä näkyy kaikissa väestöryhmissä, mutta tutkijoita huolettaa eniten nuorten lisääntynyt alakulo. Kalevi Sorsa -säätiön tuore, 15 tutkijan havainnoista koostettu Eriarvoisuuden tila Suomessa -raportti paneutuu moniin yhteiskunnallisiin ilmiöihin kuten yleiseen elämäntyytyväisyyteen, perhepolitiikkaan, äänestyspäätösten jakautumiseen ja sukupolvien väliseen tuloliikkuvuuteen
Esperi Care on Suomen suurimpia yksityisiä hoivayrityksiä. 9 Demokraatti PARI VALITTUA SANAA Hyvät marjayrittäjät, teidän tapauksessanne voisi sanoa, että muutama mätä marja pilaa kaikkien yrittäjien maineen ja bisnekset. Nykymitoitus on 0,65. Hyvinvointialueiden ensi vuoden budjetti on yhteensä noin 26 miljardia. TYÖELÄMÄ VANHUSHOIVA Yllättävä pari MYRSKY VESILASISSA MYRSKY LUONNOSSA Aina lasi vajaa Mikään ei riitä Hallitus jyrkentää vanhusten hoivan alamäkeä ORPON HALLITUS päätti, että ympärivuorokautisen palveluasumisen henkilöstömitoitus pudotetaan ensi vuoden alusta 0,6 työntekijään asiakasta kohti. Nyt esillä olleet marjakauppaan liittyvät ihmiskauppaja pakkotyösyytteet ovat sellaisia, suorastaan kuvottavia, joihin Suomessa ei ole totuttu. – Pyrimme sopimuksilla parantamaan jäsentemme turvaa tilanteissa, joissa yritys irtisanoo tai lomauttaa väkeä, Aalto sanoo haastattelussa. Palkankorotuksissa Aalto sanoo Teollisuusliiton tavoittelevan tasoa, jolla turvataan ostovoima. Ja pitkälti myös maineensa. Köhler oikoi myös puheita hoitopaikkapulasta. Riittämätön palkkio fyysisesti raskaasta työstä – jota suomalaiset eivät enää halua tehdä – on oma lukunsa. – Kaikin puolin vahingollinen päätös, Köhler totesi Helsingin Sanomissa. Teollisuusliiton ja Teknologiateollisuuden työnantajien neuvottelut alkavat syyskuussa. Henkilöstömitoituksen höllennys saa kritiikkiä yllättävältä taholta. Köhlerin mukaan Esperi Carella ei ole vaikeuksia löytää uusia työntekijöitä. de_29082024_08.indd 9 de_29082024_08.indd 9 21.8.2024 8.53 21.8.2024 8.53. Esimerkiksi Polarica Marjanhankinta on saanut 77 syytettä törkeästä ihmiskaupasta. Lisäksi kaikilta marjasato jää suurelta osin metsään. Yllätysten neuvottelupöytä TEOLLISUUSLIITON puheenjohtaja Riku Aalto lupaa työnantajille yllätyksiä työehtosopimuspöytään. Tarvetta tälle on, sillä Aalto laskee, että esimerkiksi ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan tulee hallituksen toimin yli 20 prosentin leikkaus. Hänen mukaansa hyvinvointialueiden hoivakodeissa on hyvin paikkoja, mutta alueet panttaavat niiden myöntämistä ja jonotuttavat hoitoa tarvitsevia. Muutaman marjayrittäjän toiminnan takia koko luonnonmarja-ala menetti tältä vuodelta thaimaalaiset marjanpoimijat. Olisiko syytä miettiä jonkinlaista alan sisäistä valvontaa. Kauppalehden haastattelussa Aalto arvioi, että perinteisestä kaavasta poiketen neuvotteluihin nousee kokonaan uusia elementtejä kuten muutosturva. Vain kahleet puuttuvat. Mutta esimerkiksi kelvottomat asuinolot, ruuaksi järjestetyt kalanpäät ja lihaämpärit sekä Suomeen tulleiden velkavankeuteen joutuminen ovat kuin jostain orjakaupasta kertovasta dokumentista. Hyvät ahneet, ihmisarvoa väheksyvät ja omaa pesää likaavat marjayrittäjät, jos ette osaa pyörittää yritystoimintaa kannattavasti, ei sitä Suomessa saa myöskään tehdä pakkotyöllä ja ihmisarvoa polkemalla, sanoo Demokraatin väki. Yrittäjä katsoo olevansa syytön. Esperi Caren ikäihmisten palveluista vastaava Arne Köh ler sanoo, että mitoituksen lasku vaikeuttaa työntekijöiden rekrytointia, heikentää hoivan laatua ja tavoitellut säästötkin jäävät saamatta. Hallitus tavoittelee 45 miljoonan euron säästöjä vuositasolla. Myös hoitajapula on helpottunut. Edellinen hallitus suunnitteli mitoituksen nostamista
Näyttääkin siltä, että alueet halutaan saada tekemään ”kaikki mahdollinen, mikä tehtävissä on”. 7. Lindénin mukaan vuoden 2023 sote-kustannusten kasvu ei johtunut sote-uudistuksesta vaan muun muassa ennakoitua suuremmista kustannuksista, kuten palkoista ja tarvikkeista. NOT GUNS NOT GUNS de_29082024_10.indd 10 de_29082024_10.indd 10 20.8.2024 16.52 20.8.2024 16.52. 10. 2. 4. Oik eat vas tau kse t: 1) Hei li Sirv iö, 13 v 2) hip pok am pus 3) ita lia nves iko iria 4) pun ain en 5) Ite lla 6) sei väs hyp pää jä Wilm a Mur to 7) 169 mrd . Luku voi kasvaa vielä lisää loppuvuoden aikana. – Hallitus ja valtiovarainministeriö tietävät hyvin, että alueet eivät pysty nyt vaadittaviin suuriin sopeutuksiin. Yt-neuvotteluja käydään tai on jo käyty lähes kaikilla hyvinvointialueilla. Arvio alijäämästä on kasvanut yhdessä kuukaudessa noin 180 miljoonalla eurolla. Mitkä ovat Suomen yleisimmät kuolinsyyt. Millä toisella nimellä tunnetaan aivoturso. Kuinka suureksi arvioidaan valtionvelka tämän vuoden lopussa. Montako lasta suomalainen nainen keskimäärin synnyttää. Kuka on kaikkien aikojen nuorin suomalaisurheilija olympialaisissa. Kuinka monta F1-sarjan maailmanmestaruutta on tullut Suomeen. 6. Mikä väri on sateenkaaressa ulommaisena. 9. 10 Demokraatti PÄTKÄT VIIKON MEEMI AFP / Eyad Baba MAKE FOOD, MAKE FOOD, 10 VIS V 1. Mikä on Postin edellinen nimi. Entinen perheja peruspalveluministeri, kansanedustaja Aki Lindén (sd.) perää faktoja sote-menojen kasvun taivasteluun. Tästä seuraa, että alueet tekevät tuhoisia leikkauksia palveluihin, jotka on myöhemmin pakko korjata, ja usein kalliimmalla. 8. Kesäkuun arvioiden mukaan alijäämä kasvaa tänä vuonna noin 1,43 miljardiin euroon. eur oa 8) ver enk ier toe lin ten sai rau det , kas vai met ja mui stis aira ude t 9) noi n puo lito ist a 10 ) 4, Kek e Ros ber g, Mik a Häk kin en kah des ti ja Kim i Räi kkö nen MAAILMAN TILA • Terveydenhoidon kriisi Kallista terveydestä säästämistä H yvinvointialueiden alijäämä on räjähtämässä. 3. 5. Minkä rotuisia ovat Petteri Orpon koirat Taavi ja Pessi. Hän muistuttaa, että hallitus on vastuussa sote-alueiden suurista leikkaussuunnitelmista. Urheilija, mutta kuka. Samaan aikaan Suomi käyttää julkiseen terveydenhuoltoon vähemmän resursseja kuin verrokkimaat
On eri näkemyksiä, minkälainen yhteiskunnan pitäisi olla ja demokratiassa neuvottelemme siitä. Teksti ja kuva Nora Vilva kentaa uusi. Esimerkiksi traumakokemukset, uhriutuminen, uhrikokemukset, syrjityksi tuleminen, sosiaaliset ja taloudelliset kuilut. Väkivaltaisen radikalisoitumisen takana on usein jokin ihmistä destabilisoinut juttu, joka avaa mielen radikalisoitumisen polun mahdollisuudelle. Suomessa elää myös ihmisiä, jotka ajattelevat, että tämä yhteiskunta ei ole heitä varten, joten se olisi parasta tuhota ja raMikä meno, THL:n erityisasiantuntija Anneli Portman. Radikalisoituminen, eli se, että alkaa ajatella, että jonkun asian pitää muuttua, on tosi jees ja demokratian Polut ääriliikkeisiin ovat yksilölliset Onko taakka radikalisoitumisesta pelkästään yksilön harteilla. MAAHANMUUTTAJANUOREN TÄRKEÄ KYSYMYS ON, KELPAANKO TÄHÄN YHTEISKUNTAAN. de_29082024_11.indd 11 de_29082024_11.indd 11 21.8.2024 8.54 21.8.2024 8.54. Toinen ankkurini on Taalainmaan hevonen, joka muistuttaa, että maailma on laajempi kuin se pieni kotimaa, mistä olen kotoisin. Nuoruuteen kuuluu idealistisuus, mustavalkoisuus ja palo olla jotain mieltä, sata lasissa. Maahanmuuttajanuorten yksi tärkeä kysymys on, että kelpaavatko he tähän yhteiskuntaan. Olet erikoistunut väkivaltaisen ekstremismin ja radikalismin ennalta ehkäisyyn. Radikalisoitumisen polut ovat yksilölliset. Miten väkivaltaista radikalisoitumista voi ennaltaehkäistä. Maljakko kulkee aina mukanani ja tuo kotoisan olon sinne, missä ikinä olenkin. Vaikuttaako tämä väkivaltaisen radikalismin lisääntymiseen. Toinen on pieni Wedgewood-maljakko. Keskeinen kysymys on, miten me voimme auttaa ihmisiä löytämään rakentavia ratkaisuja heidän elämänsä kriiseihin. On myös eroteltava radikalisoituminen ja väkivaltainen radikalisoituminen toisistaan. Ongelma syntyy, jos uudistuksen välineenä aletaan pitää väkivaltaa ja että vastakkainasettelu ei ainoastaan ole välttämätöntä, vaan ”nuo toiset pitää tuhota”. Ketkä ovat alttiita väkivaltaiseen radikalismiin. Miksi joku radikalisoituu. Tai jos vaikka isovanhempasi ovat syntyneet ulkomailla, muuttaneet aikoinaan Suomeen ja itse olet syntynyt täällä, ja saat joka käänteessä kuulla, että ”hei mene kotiisi”. 11 Demokraatti perusta. Onko taakka radikalisoitumisesta pelkästään sen yksilön harteilla vai voiko ulossulkevalla yhteiskunnalla olla osuutta asiaan. Suomen rasistisessa ilmapiirissä suuri heikkous on, että jos me emme tarjoa aitoja ”sinä olet yksi meistä” -kokemuksia näille nuorille, niin mitä ne vaihtoehdot ovat. Yksinkertaista vastausta ei ole. Mitkä ovat ankkureitasi ja miksi. Tällaisessa tapauksessa väkivalta koetaan välttämättömyytenä. Kotouttamismäärärahoja on aikomus pienentää ja palveluista leikataan. Myös ympäristön paine ja väkivallan käytön opittu malli voivat lisätä alttiutta mennä mukaan väkivaltaiseen ääriliikkeeseen. Koetan saada äkkiä kiinni, mitä pitää tehdä. Olen juuri palannut lomalta töihin ja fiilis on kuin olisin juosten hyppäämässä liikkuvaan junaan. Tätä käytetään hyväksi ja nuoria värvätään mukaan ääriliikkeisiin
Ikärakenteeltaan kovaa vauhtia vanhenevaa Suomea vaivaa myös työvoimapula lähes joka alalla. Jokainen joskus työttömänä ollut – kieltä osaavat ja hyvät verkostot omaavat kantasuomalaisetkin – tietää, että kolme kuukautta on usein lyhyt aika löytää töitä. Kolmen kuukauden sääntö on tosielämälle vieras. Elinkeinoelämä ja hallitus vetivät yhtä köyttä ammattiyhdistysliikkeen toimintaedellytysten rajoittamisessa. Perussuomalaiset sai puolestaan kokoomuksen tuella toteuttaa haluamaansa maahanmuuton kiristämistä. Muissa poliittisissa kokoonpanoissa kummankaan tavoitteet tuskin olisivat voineet toteutua tässä laajuudessa. Kokoomus sai perussuomalaisten täydellä tuella kurittaa vähävaraisia, työelämää ja ammattiyhdistysliikettä. Kokoomuksen valmius vaikeuttaa maahanmuuttoa voi tulla Suomelle kalliiksi. Maakuvassa on usein kyse mielikuvista. Tämä yhtälö ilman maahanmuuttoa uhkaa kansantaloutta ja hyvinvointivaltion rahoitusta. Hallitus luo nyt Suomesta kielteistä mielikuvaa maana, johon haluaisi tulla töihin. 12 Demokraatti Heikki Sihto heikki.sihto@demokraatti.fi Kirjoittaja on Demokraatin toimituspäällikkö. O rpon hallitus hankaloittaa työperäistä maahanmuuttoa monin tavoin. Yrityksissä oli laskettu, että lakkoilun aiheuttamat tappiot kannatti maksaa. Moni yritys ponnistelee omin toimin löytääkseen osaavaa työvoimaa ulkomailta. Etenkin niin sanotuista huippuosaajista on huutava pula, vaikka tällä hetkellä työllisyys on heikentynyt. analyysi de_29082024_12.indd 12 de_29082024_12.indd 12 21.8.2024 9.02 21.8.2024 9.02. HALLITUSNEUVOTTELUISSA PERUSSUOMALAISET suostui työelämän heikennyksiin ja ammattiyhdistysliikkeen kurittamiseen, vaikka puolueessa varmasti tiedettiin sen olevan riski kannatukselle. Maahanmuuton vaikeuttamisessa on kyse paljon isommasta asiasta. Hallitus vie tältä työltä pohjaa. Turmiollinen diili SUOMEN MAAKUVA ON ROMAHTANUT ULKOMAISTEN OSAAJIEN SILMISSÄ. Sitä se on etenkin ulkomaalaiselle, joka joutuu hyvissä ajoin suunnittelemaan oma ja mahdollisen perheen muutto Suomesta. Jos hallitus halvaannuttaa työperäisen maahanmuuton pidemmäksi aikaa, voi lasku vaikkapa lakko-oikeu den rajaamisesta ja paikallisen sopimisen lisäämisestä kasvaa merkittävästi viime keväästä. Näkyvimmin on kritisoitu parhaillaan lausuntokierroksella olevaa kolmen kuukauden sääntöä, jonka mukaan maahanmuuttaja joutuu poistumaan maasta, mikäli ei työllisty kolmessa kuukaudessa. VIIME KEVÄÄN lakot tulivat kalliiksi yrityksille. Niissä kummallekin avautui tilaisuus tehdä poliittista kauppaa kovilla panoksilla. Taustalla voi olla hallitusneuvotteluissa tehty diili kokoomuksen ja perussuomalaisten kesken. Erikoista on, että kokoomus yleensä kuuntelee tarkalla korvalla elinkeinoelämää, mutta nyt se ei noteeraa sieltä tulevaa järjestökentän huolta työperäisen maahanmuuton vaikeuttamisesta. Hallituksen toimilla on todennäköisesti ollut iso merkitys myös siinä, että vain vuoden aikana Suomen maakuva ulkomaisten osaajien silmissä on romahtanut
G ra fii kk a: A rja Jo ki ah o / Ku va iS to ck / Lä hd e: Va lti ov ar ai nm in is te riö , ve ro -o sa st o, La ur i Fi né r Osaajapula Lähes 90 prosenttia osaajista pitää Suomen maahanmuuttokeskustelua huolestuttavana. 13 Demokraatti D EM O G RA A FI Verotus kevenee – hyvätuloisilla Valtiovarainministeriön budjettiesityksen mukaan valtion tuloverot laskevat ja kuntien nousevat. de_29082024_13.indd 13 de_29082024_13.indd 13 20.8.2024 15.25 20.8.2024 15.25. Käytännössä verot laskevat lähinnä Uudellamaalla ja nousevat muualla. Lehden paperi ja painotyö on 100 % suomalaista. 450 400 350 300 250 200 150 100 50 0,90 0,80 0,70 0,60 0,50 0,40 0,30 0,20 0,10 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Keskimääräinen tulomuutos, euroa/vuosi Keskimääräinen tulomuutos, %-yksikköä euroa % Tulodesiili Valtion verotulot laskevat ensi vuonna noin 400 miljoonaa euroa. Korkean kuntaveron kunnissa etenkin pienija keskituloisten verotus nousee, matalan veron kunnissa laskee. Valtio ottaa kuitenkin omansa laskemalla kuntien ja kirkon valtionosuuksia. Poliisien määrä Hallituksen leikkaukset voivat merkitä leikkauksia poliisin ja Supon työntekijämääriin. Kuntien sekä kirkon vastaavasti nousevat. Yksilötasolla veromuutoksen vaikutukset ovat kymmeniä euroja vuodessa. NOUSUSSA LASKUSSA Lähde: Yle Lähde: HS.fi Arvostamme suomalaista työtä
14 Demokraatti ILMIÖ ITSEOn monta syytä, miksi Donald Trump olisi valtaan päästessään vaarallisempi kuin vuonna 2016. Nyt hän on valmistautunut itsevaltiuteen paremmin. Teksti Janne Riiheläinen / Kuvat Lehtikuva, iStock enties yleisin määre Yhdysvaltain republikaani VALTIAAN PALUU de_29082024_14.indd 14 de_29082024_14.indd 14 20.8.2024 16.28 20.8.2024 16.28
Kannattajien hurmoksellisuus mahdollistaa Trumpille ennenkuulu mattomia vapauksia. Hallintokoneistolla ja vapaalla me dialla on merkittävät vastuunsa lain mukaisuuden ja demokratian puo lustamisessa. Joka tapauk sessa Yhdysvallat olisi hänen seuraa van kautensa päättyessä 2028 tyystin erilainen maa kuin nyt. Syvää ihmetystä politiikan tutkijoissa herättää myös se, miten Trump onnistuu asioissa, joissa ei pitäisi onnistua ja selviää vaikeuksista, joista ei pitäisi selviytyä. Tarkoittaako retoriikka sitä, että Trump tekisi uudistuksia joita ei voi perua, sitä emme tiedä. Lehtikuva / Michael Ciaglo de_29082024_14.indd 15 de_29082024_14.indd 15 20.8.2024 16.28 20.8.2024 16.28. Taannoin konservatiivikristittyjen vaalitilaisuudessa Trump lupasi, et tei heidän tarvitse enää neljän vuo den päästä äänestää uudelleen tavoi tellakseen muutosta. Nykyinen Yhdysvaltain poliittinen ilmapiiri ja Trump taus tajoukkoineen ovat kuitenkin naker taneet näihin riittävästi heikkouksia. Kysymys ei ole vain siitä, mitä hän sanoo ja tekee. 15 Demokraatti enties yleisin määre Yhdysvaltain republi kaanipuolueen presi denttiehdokkaan Do nald Trumpin tekemi sistä on ”ennenkuulu maton”. Silti ennen kaikkea kysymys on kyvyistä, toimintatavoista ja kokonaisuudesta, jolla hän raivaa tietään läpi hyvien ta pojen, normien ja lakien. Kyllä Trumpilla onneakin on
Keskeisiin johtopäätöksiin kuului, että puolueen olisi puhuteltava uudenlaisia ihmisiä ja muututtava maltillisemmaksi. Näin hänen otteensa puolueesta, ja myös sen rahapussista, on tiukka. Trumpismi ei häviä puolueesta, vaikka Trump siirtyisikin jossain vaiheessa sivuun. Vielä alkuvuonna 2016 moni po litiikantutkija arveli, että president tiehdokkuus rauhoittaisi Trum pia, ja että viimeistään virassa hän käyttäytyisi eri tavalla kuin kohu julkkiksena. Mikäli republikaanit saavat enem mistön senaattiin ja edustajainhuonee seen, Trump saa heidän kauttaan lain säädäntövallan ja toimeenpano vallan. Keväällä 2024 Trump vaihdatti puo lueensa johtajiston nimittäen sinne muun muassa miniänsä Lara Trumpin. Trump, kuten jokainen ihminen, arvioi muita oman maailmanku vansa kautta. 16 Demokraatti D-ILMIÖ Itse valtias DONALD TRUMPIN (1946) keskei nen voimavara on jo lapsuudesta asti ollut häpeilemätön itsekes keisyys. Jo virkaanastujaisten puhe ja räikeä valehtelu tilaisuu den yleisömäärästä kertoivat, ettei Trump halua muuttaa käytöstään. Ku kaan poliittista tulevaisuutta havitte leva republikaani ei kritisoi edes mie dosti Trumpia. Trump on myös äärimmäisen harvoin pyytänyt anteeksi sanomi siaan, vaikka syytä siihen olisi jat kuvasti. Karkea ilmaisu tarkoittaa ih mistä, joka ei sinällään pyri valeh telemaan vaan sanoo, mitä kulloin kin hyödylliseksi näkee totuudesta tai todisteista välittämättä. He tottelivat, koska koki vat mellakoineensa hänen lähet täminään. Trump haluaa muun muassa laittaa häntä tutkineet kongressin jäsenet vankilaan. Tällöin Trump soitti toimit tajalle esiintyen omana tiedottaja naan ja kehuskellen kiinteistöyrit täjän seksuaalisella menestyksellä – minkä luulisi olevan bisnesten kannalta epärelevantti asia. Trump on tässä poikkeus. Hän sanoi jo esi vaalikamppailussa 2016, että voisi seisoa keskellä katua New Yorkissa ja ampua jonkun menettämättä äänes täjiä. Vasta tunteja myö hemmin Trump taipui käskemään väkivaltaiset valtaajat poistu maan. Länsimaisissa demokratioissa poliitikko menettää yleensä kanna tustaan, jos hänet tuomitaan rikok sista tai väärinkäytöksistä. Sisäisen vihollisen välitön vaara on ollut alusta asti keskeinen teema Trum pin politiikassa. Rahaa vaatii paitsi kampanja myös Trumpin valtavat oikeuskulut, joihin myös vaalirahaa käytetään. Hän sanoo ole vansa vihattu, koska on kannatta jiensa ja ”niiden” välissä. Trumpia ja hänen kan natustaan eivät rajoita normaalit sosiaaliset normit, ja tätä on ollut vaikea selittää. TRUMPIN PERSOONAAN kuuluu myös välinpitämätön suhde totuu teen. Tästäkään emme tiedä, miten tosissaan mies puhuu. päivänä vuonna 2021 Trump katseli televisiosta, kun hänen vaalitappiosta suut tuneet kannattajansa tunkeutui vat Capitolkukkulalle uhaten va rapresidentin ja kongressin jäsen ten henkeä. Tammikuun 6. Vance (yläkuvassa) on samalla hänen seuraajaehdokkaansa puoluekoneistoon. Puolueensa muuttaja KUN Mitt Romney hävisi vuoden 2012 presidentinvaalit Barack Obamalle, republikaaninen puolue teetti raportin tappion syistä. Itsensä hän näkee täydellisenä, mutta samalla hän tuntuu kaipaavan määrättömästi kannattajiensa ihailua. Amerikkalaisessa kielenkäytössä on tälle oma terminsä, paskanpu huja. Kuvaavaa on tapaus vuodelta 1991. D. Eri mieltä olevat ovat hänelle vastustajia, mustavalkoisesti jopa vihollisia. Washington Post laski hänen ensimmäisellä kaudellaan valeh delleen tai esittäneen harhaanjoh tavan lausunnon yli 30 000 kertaa. Maltillisempi väki sen sijaan kaikkoaa pikkuhiljaa, ja puolue radikalisoituu entisestään. Trump on julistanut, että valintansa jäl keen hän olisi jo ensimmäisenä päivänä ”diktaattori”. Trumpin varapresidenttiehdokkaak seen ottama J. Trumpin aikana puolue on kulkenut täysin vastakkaiseen suuntaan. Trumpin psyyke näyttää kestävän poikkeuksellisia asioita, kuten valehtelusta kiinni jäämistä. Liz Cheneyn kaltai set, Trumpia vastustaneet republikaa nit karkotetaan puolueesta. Trump kunnioittaa voimaa ja valtaa, ja tästä kertoo hänen it sevaltiaiden ihailunsa. AFP / Alex Wong de_29082024_14.indd 16 de_29082024_14.indd 16 20.8.2024 16.28 20.8.2024 16.28. Hän kuvaa it sensä vaihtoehdoksi, joka pelastaa Yhdysvallat demokraattien puo lelta uhkaavalta tuholta
Hyvä esimerkki tästä on hänen puheensa, jonka seurauksena väki lähti valtaamaan Capitolia. Trump suhtautuukin avoimesti lakei hin ja säädöksiin kuin mafiapomo. Kumpikin näistä piti suunsa kiinni Trumpin kam panjan Venäjäyhteyksiä koskevassa tut kinnassa. Viimeisenä päivänään presidentin vi rassa hän armahti entisen päästrate ginsa Steve Bannonin, jota syytettiin varojen huijaamisesta Trumpin kannat tajilta. Vastaavasti hän on autta nut pulaan joutuneita apureitaan. Trump toi mukanaan valkoiseen taloon tyttärensä Ivankan ja tämän miehen, Jared Kushnerin. Johtajan tavat TRUMP TEKI uransa korruptiontäytei sellä kiinteistöalalla. Hänen kansliapäällikkönään toimi nut exkenraali John Kelly muisteli kirjassaan, miten Trump oli tuskastu nut asevoimiensa johtoon. Yritystoiminta on ollut usein oikeudessa. 17 Demokraatti SISÄISEN VIHOLLISEN VÄLITÖN VAARA ON OLLUT ALUSTA ASTI KESKEINEN TEEMA TRUMPIN POLITIIKASSA. Trump vaatii alaisiltaan ehdotonta tottelevaisuutta, jopa lakien ja etiikan yli. Todennäköisesti ehdokkaan ainoat luottoihmiset ovat hänen perheenjäse nensä. Presidentti oli valittanut Kellylle, miksi he eivät ol leet kuin Hitlerin kenraalit, jotka totte livat varauksetta päättömiäkin käskyjä. Jo aiemmin Trump oli armahta nut entisen kampanjapäällikkönsä Paul Manafortin ja peruuttanut likaisten temppujen erikoismiehen Roger Stonen saaman vankilatuomion. Trump on jo vuosikymmenten ajan tottunut antamaan käskynsä epäsuo rilla tavoilla, joista ei jää oikeudessa kiinni. Kun Trumpyh tiöt tuomittiin veronkierrosta, firmasta löytyi kaksi kirjanpitoa, toinen verotta jalle ja toinen omaan käyttöön. AFP / Christian Monterrosa de_29082024_14.indd 17 de_29082024_14.indd 17 20.8.2024 16.28 20.8.2024 16.28. Vävyllä oli vaikeuksia saada työhön tarvittava tur valuokitus, koska FBI:n tarkastajat piti vät miehen kontaktiverkostoa epäilyttä vänä. Lupa kuitenkin heltisi FBI:n joh don kautta. Trump vaatii lojaalisuutta, joka edel lyttää ihmisen olevan samaa mieltä hä nen kanssaan. Hän on aina viaton ja vainottu, ja häntä vas taan todistavat valehtelevat. Hän sanoi kuuli joilleen vain, että he ovat menettämässä maansa, jos eivät nyt taistele, ”fight like hell”
Trumpin koneisto käynnisti vastikään kirkkoihin suunnatun ”Believers for Trump” äänestysaktiivisuuskampan jan. Tämä positiiviseksi uskonnonva paudeksi nimitetty pyrkimys on käytän nössä kristinuskon ylivallan tavoittelua. Alkuvaiheen kaaos ei toistu, jos Trump valitaan toiselle kau delle. Trump kosiskelee häpeämättömästi arvokonservatiivisten kristittyjen järjes töjen ja äänestäjien tukea. Trumpin taustalla on voimakkaita uskonnollisia toimijoita, joilla on omat suunnitelmansa voiton varalle. Siinä Trump lupaa parantaa uskon non asemaa joka tasolla. Schedule F tullee uudes taan voimaan, jos Trump valitaan. Kristillisten yhteisöjen mainonnassa Trump esitetään nyt valtiaana, joka pin nallisesta kelvottomuudestaan huoli matta tekee Jumalan työtä. Se ehti olla voimassa vain lyhyen aikaa; presidenttinä Joe Biden peruutti määräyksen ensi töikseen. Konservatiivikristittyjen tavoitteena on tuoda kristinusko symboleineen ta kaisin kouluihin, virastoihin ja kaik kialle muualle, joista niitä on pidetty poissa valtion ja uskonnon erottavilla laeilla. Tämä varmis taa, että seuraava republikaani hallinto pystyy tehokkaasti ja no peasti toteuttamaan konservatii vista politiikkaa. Mukana on myös uskoa valkoisen ro dun, jos ei nyt ylivaltaan niin ainakin oikeu teen pitää Yhdysvallat itsellään. Iso joukko konservatiivisia ajatushautomoita ja säätiöitä loi vuosikymmenen alussa Project 2025 nimisen hankkeen, jolla on kasvatettu valmiiksi uusia lojaa leja virkamiehiä hyödyntämään Trumpin voittoa. Nyt sa manlainen Trumpin tavoittelema ryhmä on fanaattisimmat kryptovaluuttojen harrastajat, jotka myös kokevat raha eliitin vainoavan heitä. Trump it sekin korostaa, miten hän tekee asioita, joihin kukaan muu ei pysty. Taannoin suuressa kryptokonferens sissa Trump lupasikin erottaa krypto kansaa piinaavat ”pahat” valvontavi ranomaiset. Samalla Trumpista itsestäänkin on tullut kannattajille messias, lähes uskon nollinen hahmo. Kun hanke al koi tänä vuonna saada negatiivista mediahuomiota, Trumpin kam panja on ottanut siihen etäisyyttä. Lupausten taustalla lienee myös toive saada kryptorahaa vaalikam panjaan. Evankelikaalisissa piireissä Trumpia verrattiin jo vuonna 2016 Per sian keisari Kyyrokseen, joka Vanhan testamentin mukaan vapautti juutalaiset ja antoi heille luvan rakentaa Jerusale min temppeli uudelleen – vaikka olikin pakana. Kesän 2024 murhayri tys vahvisti kuvaa hänestä Jumalan va litsemana työkaluna. Trump on itse kieltänyt tietä vänsä Project 2025hankkeesta mitään, mutta siinä on mukana toistasataa hänen hallinnossaan palvellutta ihmistä. Presidentin ”hallintotöissä” Trump oli taitamaton ja laiska. iStock de_29082024_14.indd 18 de_29082024_14.indd 18 20.8.2024 16.28 20.8.2024 16.28. Neljästä vuodestaan Valkoisessa talossa hän käytti yhteensä kym menen kuukautta golfaten. Myös muunlaiset syvemmän päädyn lahkot kiinnostavat Trumpia. Siirtymäkausi ja virkakunnan vaihdos oli kaootti nen, ilman kunnon ohjelmia tai suunnitelmia. Aivan kautensa lopussa Trump perusti Schedule F appointment nimisen virkaluokan, joka laa jensi merkittävästi presidentin oikeut ta nimittää ja erottaa eri laisia valtiokoneiston viranhalti joita. 18 Demokraatti D-ILMIÖ Uskon asialla Parempi koneisto KUN TRUMP voitti presidentin vaalit vuonna 2016, hänen lähi piirinsä ja kampanjakoneistonsa oli valmistautumaton käytännön vallansiirtoon. Trumpin epäuskonnollinen käytös seksiskandaaleineen ja syrjähyppyineen on pakottanut moraalia korostavat pii rit etsimään syitä ohittaa hänen heik koutensa. MAALLISTUNEESSA EUROOPASSA on helppo unohtaa, miten keskeinen tekijä uskonto on edelleen Yhdysvaltain politii kassa. Edelli sellä kaudellaan hän flirttaili avoimesti QAnonsalaliittoteorian kanssa
Yhdysvalloissa on 50 vuoden takaisen Watergateskandaalin jälkeen yritetty pitää oikeusministeriötä epäpoliittisena osana valtionhallintoa. Tuomio olisi tarkoitta Nyt tulevissa vaaleissa olennaisten osavaltioiden vaaliviranomaisten jou kossa on suuri määrä Trumpin kannat tajia, jotka lienevät valmiita auttamaan mahdollisissa samanlaisissa pyrkimyk sissä. Heidän ratkaisunsa voivat luoda en nakkotapauksia, jotka ohjaavat tulevia oikeudellisia tulkintoja. Neljästä nyt käynnissä olevasta oikeusprosessista ehkä vain yksi saadaan loppuun ennen marraskuun vaaleja. Kun republikaa nit saivat korkeimpaankin oikeuteen sel vän konservatiivienemmistön, seurauk sena oli muun muassa kansallisen abort tioikeuden peruuttaminen vuonna 2022. Trumpin ensimmäisellä kaudella mo net hänen hankkeensa pysähtyivät sii hen, että ne eivät olleet laillisia. Vuoden 2023 aikana häntä vastaan nostettiin 91 syy tettä neljässä eri rikosjutussa. Oikeus puolellani YHDYSVALTOJEN OIKEUSJÄRJESTEL MÄSSÄ tuomarien tehtäviin kuuluu la kien tulkitseminen ja soveltaminen. nut vaalikelvottomuutta. Vaalirahailmoitusten mukaan Trump käytti vuonna 2023 55 miljoonaa dollaria vaalirahaa asianajokuluihinsa. Presidenttikau dellaan Trump selvisi kongressissa re publikaanien äänillä kahdestakin virka rikossyytteestä. Trumpin strategia häntä vastaan nos tetuissa syytteissä on aina ollut viivyt täminen, ja se on onnistunut. Kaikilla presi denteillä on ollut haluja vaikuttaa ylem pien oikeus asteiden tuomarien valintaan puo lueensa hyväksi. Presidenttinä Trump nimitti poik keuksellisen suuren määrän liittovaltion tuomareita eri asteille. AFP / Logan Cyrus de_29082024_14.indd 19 de_29082024_14.indd 19 20.8.2024 16.28 20.8.2024 16.28. Halpaa tällainen juristiarmeijan vaa tima strategia ei ole, mutta Trump on pannut kannattajansa maksamaan viulut. Trump on koko uransa aikana tottunut käräjöimään asioista. Samoin hänen yrityksensä kääntää syksyn 2020 vaalitulosta kymmenillä ja kymmenillä oikeusjutuilla epäonnistuivat. Trump haluaisi toisella kaudellaan ottaa oikeusministe riönkin suoraan presidentin ohjaukseen. 19 Demokraatti TRUMP ON KOKO URANSA AIKANA TOTTUNUT KÄRÄJÖIMÄÄN ASIOISTA. Tämä tekee käytännössä lähes mah dottomaksi syyttää presidenttiä mistään virkakautensa aikaisesta teosta. Kesällä 2024 maan korkein oikeus päätti, että vastedes presidenteillä on täydellinen immuniteetti viranhoidos saan. Tämä tulee muuttamaan ennes tään hyvin vahvan presidenttiyden luon netta melkeinpä itsevaltaiseksi. Tällöin hän voisi lopetuttaa kaikki liitto valtion oikeusjutut häntä vastaan. Jos presidenttiä vastaan nostetaan syyte yksityisasiasta, siinä ei saa käyttää todisteena mitään virkatoimiin liittyvää, esimerkiksi keskusteluja Valkoisen talon henkilökunnan kanssa
Uusi maailma houkutteli Euroopasta ihmisiä, jotka pa kenivat uskonnollisia vainoja tai itseval tiaiksi nousseita tyranneja. Poliitikon sanat ovat poliitikon tekoja. Mitä tapahtuisi YHDYSVALLOISSA SISÄISEN vallankäy tön kolmijakooppi ja checks and balan ces järjestelmä ovat perustuslaillisia pe riaatteita. Trumpin päästrategina toiminut Steve Bannon on kertonut olevansa leninisti, joka uskoo siihen, että vanha pitää hävittää uuden tieltä. Kun Capitolvaltauksen seurauksena Trump heitettiin ulos suurilta somealustoilta, hän perusti oman sosiaalisen me dian palvelunsa, Truth Socialin. AFP / Chris Delmas de_29082024_14.indd 20 de_29082024_14.indd 20 20.8.2024 16.28 20.8.2024 16.28. Siellä hän on saanut puhua vapaasti omiaan ja omilleen. MITÄ ÄÄRIMMÄISEMPIÄ asioita Trump taustajoukkoineen yrittää toteuttaa, sitä suuremmaksi kasvaa riski Yhdysvaltojen murenemisesta, jopa yhteenotoista. Televisiokanava Foxin konservatiivinen katsojakunta ha luaa katsella Trumpia ja hänen kannattamistaan. Hankkeessa tarvitaan valtava määrä suunnittelua, logistiikkaa ja joukkoja. Trump ja hänen taustavoimansa ovat huolellisesti rakentaneet elementtejä, jotka auttaisivat Trumpia sivuuttamaan nämä periaatteet. Trumpin jatkuva ja seuraukseton valehtelu tekee sen, että aito poliittinen kes kustelu hänen linjanvedoistaan on käytännössä mahdotonta. Demokratian voi haihduttaa demo kraattisesti, kuten Unkarin esimerkki osoittaa. Kaikilla omat totuudet YHDYSVALTAIN POLITISOITUNEESSA mediakentässä kan salainen voi halutessaan seurata vain omia näkemyksiään vahvistavia uutiskanavia. Niillä varmistetaan, ettei yksi kään hallinnonhaara (lainsäädäntö, toi meenpano ja tuomioistuimet) saa liikaa määräysvaltaa. Yksi Trumpin keskeisiä lupauksia on ollut karkottaa yli kymmenen miljoonaa laittomasti maassa oleskelevaa siirto laista. Trumpin kannattajat ja vastusta jat voivatkin rauhassa pysyä omissa todellisuuskuplissaan – joissa Trumpin tekemiset kiinnostavat molempia. Olisiko se mahdollista. Viktor Orbán onkin yksi Trumpin suosikeista. Armeijaa ei saa lain mukaan käyttää Yhdysvaltojen maaperällä, joten Trump on ilmoittanut komentavansa työhön osavaltioiden kansalliskaartit ja poliisit. Jos Donald Trump valitaan, hän taus tavoimineen muuttaa Yhdysvaltoja yhä enemmän kansalliskiihkoisen kristilli syyden ja itsevaltiaan presidentin hal litsemaksi yhteiskunnaksi. Miljoonien ihmisten joukkopidätykset, kokoamisleirit ja rajan yli karkottami nen ovat valtava operaatio, johon on re sursseja vain Yhdysvaltain asevoimilla. Liberaalin MSNBCkanavan katsojat haluavat nähdä Trumpia ja hänen vastustamistaan. Riippumatta siitä, miten he tässä onnistuvat, on helppo ennustaa Yhdysvaltojen hajoa van ainakin henkisesti. Keskustelua voi toki käydä ja uutisia tehdä, mutta sillä ei juuri ole vaikutusta ihmisten asenteisiin saati kannatukseen. Vaikuttaa siltä, että monet yhdysvalta laiset konservatiivit ovat unohtaneet Yh dysvaltain syntyhistorian. Tämä lähes tymistapa voi osaltaan selittää Trumpin politiikan määrätietoista hakeutumista konflikteihin olemassa olevien normien kanssa. Liittovaltion asioissa presidentti voikin niin tehdä. Pelkkä yritys toteuttaa ihmisten ja perheiden massakarkotuksia aiheuttaa hyvin todennäköisesti konflikteja liitto valtion ja ainakin demokraattien hallit semien osavaltioiden välillä. 20 Demokraatti D-ILMIÖ TRUMPIN PERSOONAAN KUULUU MYÖS VÄLINPITÄMÄTÖN SUHDE TOTUUTEEN
Ukrainan on selvittävä sodasta voitta jana. VENÄJÄN ALOITTAMA sota vaikuttaa myös laa jempaan eurooppalaiseen turvallisuuteen. Ja sitä me nyt olemme. de_29082024_14.indd 21 de_29082024_14.indd 21 20.8.2024 16.28 20.8.2024 16.28. Me halusimme olla osa länttä. Niissä läpi menivät muun muassa Alexander Stubb, Anneli Jäätteenmäki, Reino Paasilinna, Lasse Lehtinen ja Paavo Väyrynen. Tämän vuoden eurovaalit käytiin huolestu neissa tunnelmissa. Ja koko Euroopan on löydettävä tie kestä vään huomiseen. 21 Demokraatti Maria Guzenina Europarlamentaarikko, Bryssel maria.guzenina@europarl.europa.eu MEPIT M uistan kuinka hienolta tuntui kun Suomesta tuli Euroopan unionin jäsenmaa. Osa on lähtenyt turvaan ulkomaille, osa jäänyt maan sisäisiksi pakolaisiksi. ENSIMMÄISET VAALINI oli vat eurovaalit vuonna 2004. Ei siis ole merkityksetöntä, ketkä EU:n päätöksentekoon osallistuvat. Enää ei kysytä. SUOMEN PÄÄTÖS liittyä Euroopan unioniin oli aikoinaan kaukaa viisas. Jos ta loutemme sakkaa, sakkaa myös niin moni hyvin vointiin liittyvä asia. Jälkimmäiset olivat sil loin kovia koko kansan tun temia konkareita. Ja silti niin monet äänestäjät ympäri Eu rooppaa hakevat Graalin mal jaa ääriajattelusta. SE ON VÄHÄN KUIN PISSAISI PAKKASELLA HOUSUIHINSA. Me halusimme kump panuutta ja joukkovoimaa globaalien haasteiden varalle. Pidetään huolta siitä, että näin on jat kossakin. Se on vä hän kuin pissaisi pakkasella housuihinsa. Vain vuotta aiemmin eduskuntaan oli va littu muuan Timo Soini, perussuomalaisten esi isä. Siksi Euroopan pitäisi tiivistyä edelleen. 90luvulla olimme se hajonneen Neuvostoliiton rajanaapuri. Äärivasemmiston ja äärioi keiston nousu on uhka Euroo pan turvallisuudelle ja kyvylle löytää ratkaisuja tämän ajan suuriin ongelmiin. Äärioikeistolle povattiin hur jaa tulosta huolimatta siitä, että tiedossa oli sen nuiva suhtautuminen Ukrainan tukemiseen. Vanhenevan väestön Eurooppa uhkaa hävitä kil pailukyvyssä Yhdysvalloille ja Kiinalle satanolla jo seuraavan 20 vuoden ai kana. Ve näjä on pakottanut yli 10 miljoonaa ukrainalaista jättämään kotiseutunsa. Asuin silloin Lontoossa ja työskentelin kansainvälisessä ja monimuotoisessa mediaalan työyhteisössä. Ensi vuoden alussa siitä tulee kuluneeksi 30 vuotta. Minulta kysyttiin tavan takaa, puhuvatko kaikki Suomessa venäjää. Kollegoiden mielestä tulin kaukaa Suomesta, maasta, josta ei tiedetty paljoakaan. Euroopassa tänään, tässä ja nyt MONI ÄÄNESTÄJÄ HAKEE GRAALIN MALJAA ÄÄRI AJATTELUSTA. Ensin mai nittu taas uusi lupaus politii kan kentällä, joka oli muut tumassa nopeammin kuin kukaan uskalsi enna koida
– Edestakaisin politiikasta ei seuraa mitään hyvää. Nyt on ainakin ollut kunnolla aikaa mummoilla sekä harrastaa liikuntaa ja käsitöitä. Mahdolliset onnittelut voi ohjata KSR:n Lasten ja nuorten puolesta rahastoon tilille FI85 1521 3000 0060 09, tiedon antoon: Sirpa Paatero. Nuorten Kotkien keskusliitossa ja Suomen Liikunta ja Urheilu ry:ssä Politiikan vuoristoradassa Suosittelen politiikkaa vaikka työksi, mutta itselleni politiikan tekeminen jo riittää, Sirpa Paatero sanoo. . TUL puheenjohtaja 2007–2016 . 9. kehitysministeri (Stubbin hallitus) . 22 Demokraatti PAATERO 60 VUOTTA SIRPA PAATERO . Asuu Kotkassa . de_29082024_22.indd 22 de_29082024_22.indd 22 20.8.2024 16.32 20.8.2024 16.32. (merkkipäivänä matkoilla) . Ei siitä mitään katkeruutta jäänyt. Silloin samassa Kaakkois-Suomen vaalipiirissä ensimmäisellä varasijalla ollut Paatero olisi noussut takaisin eduskuntaan. – Jännitin kovasti EU-vaalitulosta. Hallitus kurittaa nyt pienituloisia ja alistaa ammattiyhdistysliikettä, joka pitää ihmisten puolta. Pahalta näyttää, kun kasvun mahdollisuuksia ei tueta, Sirpa Paatero sanoo. – Ministerin tehtävissä aina silloin tällöin käy, että ministeri ottaa vastuuta ja väistyy paikaltaan. Paatero ihmettelee hallituksen tekemää jyrkkää käännöstä, jossa muun muassa perutaan edellisen hallituksen tekemiä päätöksiä. syntymäpäivä 9. PAATERO TIPPUI – vain seitsemän puuttuvan äänen takia – viime vaaleissa eduskunnasta. Eduskuntaan paluu olisi ollut hieno juttu. Töiden loppuminen oli iso elämänmuutos, kun parikymmentä vuotta oli mennyt tiiviisti niin kansanedustajan, ministerin kuin puolueen ja järjestöjen tehtävissä. Se oli sellainen tilanne ja sillä selvä, Paatero sanoo. Paatero on huolissaan Suomen nykysuunnasta, niin suomalaisten kuin koko yhteiskunnan kannalta. Hän näkee tässä jonkinlaista hakeutumista blokkipolitiikkaan. Hän on somessa ruotinut kovin sanoin Orpon hallituksen toimintaa. Lukuisia luottamustehtäviä, mm. Hän myöntää tämän olleen 17 kansanedustajavuoden jälkeen melkoinen yllätys. kuntaja omistajaohjausministeri (Rinteen hallitus) . Tilanne muuttui pian, sillä vain viikko eroilmoituksen jälkeen Suomessa oli Teksti Heikki Sihto / Kuva Jukka-Pekka Flander N yt on itsellä aikaa antaa katsomosta neuvoja ja kommentoida nykymenoa, Sirpa Paatero sanoo. Dramaattisin oli vuonna 2019 Postin omistajaohjaukseen liittynyt tapaus, jonka seurauksena tuolloin omistajaohjausministerinä toiminut Paatero ilmoitti eroavansa. KOLMESSA ERI hallituksessa ministerinä toiminut Paatero on saanut osansa politiikan nurjista puolista ja vuoristoradasta. kuntaministeri (Marinin hallitus) . Aikaisemmin, kolmen suuren puolueen aikana, politiikka ei ollut näin repivää ja tehtyjä päätöksiä kunnioitettiin. Paatero ei halua tarkemmin avata tapahtunutta. – Olen yrittänyt asennoitua elämään niin, että eletään aina eteen tulevan tilanteen mukaan. – Työttömyys, köyhien määrä ja velkamäärä kasvavat hallituksen toimien takia. Vielä EU-vaaleissa paluulle oli pieni takaportti, jos kansanedustaja Suna Kymäläinen (sd.) olisi päässyt Brysseliin. kansanedustaja 2006–2023
Sen hän kuitenkin on päättänyt, että politiikka saa hänen osaltaan jäädä. Paatero myöntää, että politiikka vie paljon aikaa. 23 Demokraatti uusi hallitus, ja sen pääministeri Sanna Marin teki Paaterosta kuntaministerin. 25 vuotta kuntapolitiikassa saa riittää. Paatero oli SDP:n puoluevaltuuston puheenjohtaja, kun puolue päätti osaltaan asiasta. Samalla myös näkemys SDP:n jäsenistössä muuttui. – Sannan luottamuksenosoitus uutena pääministerinä oli upeaa. Taustaa ja osaamista löytyy, sillä Paatero on toiminut TUL:n puheenjohtajuuden lisäksi muun muassa monissa urheiluja liikuntajär jestöis sä sekä kansanterveyttä edistävissä järjestöissä. PAATERO KANNUSTAA kaikkia mukaan politiikan tekemiseen tai ainakin kokeilemaan sitä. VIELÄ LOPUKSI takaisin katsomoon. Hän sanoo demarien tavaksi, tai vallan perisynniksi, tapaa huudella nimetöntä kritiikkiä. Kansanedustajaja ministeripesteistä sekä omasta eduskuntaryhmästä jäi Paaterolle pääosin vain hyviä muistoja. – Itse näen, että puoluekokouksen valitsema johto on se paras ja se osaa tehdä tarvittavat päätökset. Ihmisiin menevää arvostelua hän ei ymmärrä. – Lopputulos ei enää yllättänyt, kun kansalaismielipide Venäjän toimien ja julkisen keskustelun myötä muuttui prosessin aikana radikaalisti. Samanlainen vaikuttamisen tahto saa ihmiset myös ehdolle kuntavaaleissa. – Ajatus, että on juuri niissä pöydissä, joissa tehdään isoja Suomea koskevia päätöksiä. Valtuuston kanta äänestyksessä oli selvä: SDP kannatti Nato-jäsenyyttä. de_29082024_22.indd 23 de_29082024_22.indd 23 20.8.2024 16.32 20.8.2024 16.32. Pitkään puoluehallituksen pöydän ääressä eri tehtävissä olleena tiedän, että katsomosta on vähän liian helppoa huudella neuvoja. Paateron kiinnostus on enemmän järjestöpuolella. SDP:ssä eri luottamustehtävissä toiminut Paatero toivoo puolueen jäsenistöltä armollisempaa suhtautumista puoluejohtoon ja sen tekemisiin. Hän pitää yhteisten asioiden hoitamista palkitsevan mielenkiintoisena. Hän pitää hyvänä ja demokratiaan kuuluvana, että puolueessa ollaan eri mieltä asioista ja erilaiset näkemykset perustellaan. – Politiikkaa kannattaa ajatella harrastuksena eli luottamustoimena tai myös ihan työnä. Etenkin valtakunnan tasolla. Hän ei enää lähde ehdolle eduskuntavaaleissa eikä edes ensi kevään kuntatai aluevaaleissa. Monien poliittisten vääntöjen rinnalle ”megaluokkaan” Paatero nostaa myös Suomen Nato-päätöksen. PAATERON TULEVAISUUDENSUUNNITELMAT ovat auki. Kiehtovan siitä tekee mahdollisuus vaikuttaa
de_29082024_24.indd 24 de_29082024_24.indd 24 21.8.2024 9.57 21.8.2024 9.57. 24 Demokraatti TUOTTAMATON SUOMI Surkea tuottavuus vetää Suomea kurjuuteen. Mutta parempaa voi olla luvassa. TUOTTAVUUSKRIISI 24 Demokraatti SUOMI LIUKUU VÄHITELLEN POHJOIS MAIDEN MATALA PALKKA MAAKSI
Kyse on isosta asiasta myös Varmalle. Kriisi on meillä jo sylissä, Murto toteaa kin haastattelun alkuun. YKSI MALIRANNAN mainitsemista ”ta loussynkistelijöistä on työeläkevakuu tusyhtiö Varman toimitusjohtaja Risto Murto. Jos tuottavuus lähtisi Suomessa kasvuun, se toisi meille paljon kaikkea hyvää, helpottaisi julkisen talou den rakenteellisen alijäämän korjaamista, kasvattaisi palkansaajien reaalipalkkoja ja parantaisi yritysten kustannuskilpailuky kyä, Maliranta listaa. Tuottavuuden hiipuminen on globaali ongelma, mutta Suomen surkeus on liki omaa luokkaansa länsimaissa. – Tuottavuudella on valtava merkitys talouspolitikassa. Edellisestä huolimatta Maliranta näkee Suomen nykytilanteen ja tulevaisuuden varsin optimisesti – toisin kuin monet ta loussynkistelijät. 25 Demokraatti de_29082024_24.indd 25 de_29082024_24.indd 25 21.8.2024 9.57 21.8.2024 9.57. Sen si joitusten arvo on noin 61 miljardia euroa. 25 Demokraatti TUOTTAMATON SUOMI Teksti Heikki Sihto Kuva Kari Hulkko, kuvitus Arja Jokiaho T uottavuus, tuottavuus, tuottavuus. Hän pitää Suo men talouden pahoinvoinnin perimmäi senä ongelmana talouden ja tuottavuu den olematonta kasvua. Kysyy ke neltä talousviisaalta tahansa Suomen ta louden suurinta on gelmaa, vastaus on tuottavuuden surkea kehitys. Murto on jo pitkään synkistellyt Suo men talouden ja pörssin alamäkeä. Samaa sanoo Työn ja talouden tutkimus Laboren johtaja Mika Maliranta. Niiden tuotto on jo pitkään tullut suurelta osin ulkomaille tehdyistä sijoituksista
Edellisestä huolimatta kasvua ei ole saatu aikaan. Tuottavuudessa toi mialarakenne on muuttunut melkoisesti vuosituhannen vaihteesta. Niille suhdanteiden ke hittyminen on tärkeämpää kuin vakaille vanhoille yrityksille, Maliranta peruste lee optimismiaan. Meillä on tuot tavuuden kasvun perustekijät kunnossa: paljon hyviä yrityksiä ja yrittäjiä, osaa vaa työvoimaa ja toimivat instituutiot. – Meidän työmarkkinaosapuolten teh tävänä on syksyllä pitää huoli suomalai sen työn kilpailukyvystä. Maliranta on tässäkin suhteessa luot tavainen. Meille on esimerkiksi tullut työelämään sukupolvia, joiden elintaso ei ole noussut. – Kun globaali talous lähtee kasvuun, tällaisten yrityksien osaaminen pääsee paremmin esille. Rautaportaan mielestä tällä hetkellä Suomi ei houkuttele investoimaan eikä meillä sen takia ole kasvua. Tämä on historiallisesti erittäin iso asia. Suomen pieni talous on riippuvai nen maailmantaloudesta. Eikä tässä vielä kaikki. Joudumme ehkä määrittelemään hyvinvointivaltion uudelleen. Käytännössä tämä merkitsee julkisen sektorin vetäy tymistä. – Tämä lisää painetta julkisen talou den sopeuttamiselle. Hän toteaa Suomen talouskehi tyksen olevan monia muita maita enem män nuorten keskisuurten yritysten va rassa, jotka ovat suhdanneherkempiä. – Se piste on ohitettu, että onnistui simme enää tasapainottamaan julkista sektoria ja ylläpitämään nykyisen kal taista hyvinvointivaltiota. Kun se aika naan taas kääntyy kunnolla kasvuun, voi huono tuottavuus jarruttaa Suomen pää syä kasvuun mukaan. Myös vuonna 2008 alkanut finanssikriisi osaltaan pa hensi Suomen tilannetta. Väki ja samalla työpanoksen määrä vä henee työelämässä. Maliranta sanoo vielä 2010luvun al kuvuosina Suomessa olleen poikkeuk sellisen paljon innovaatioperusteisia TOIVON ORPON HALLITUKSELTA PONNEKKAAMPAA TOIMINTAA TYÖVOIMA PULAN RATKAISEMISEKSI. 26 Demokraatti TUOTTAVUUSKRIISI Murrolta myös ilmestyy tuottavuutta käsittelevä kirja tämän vuoden loka kuussa. Tästä tulee kivulias prosessi, Murto arvioi. Hidas työn hinnan kehitys on osaltaan kompensoinut heikkoa työn tuottavuutta. Siksi tuottavuus ei meillä ole kääntynyt paremmin kasvuun. – Etenkin julkisen puolen tkinves toinnit ovat kilpailijamaita alemmalla tasolla. Mutta. – Emme ole kansakuntana saaneet te kemistämme sinänsä oikeista toimista palkkiota. Sen romahdus ja myynti oli järisyttävä shokki Suomen taloudelle ja elinkeinorakenteelle. Malirannan mukaan monikansalli nen pääoma – jonka hän rankkaa vii saimmaksi pääomaksi maailmassa – on myös tunnistanut Suomen myönteisen kehityksen. TEKNOLOGIATEOLLISUUDEN pääeko nomisti Petteri Rautaporras nostaa Suomen talouden ongelmissa tuottavuu den rinnalle vanhenevan ikärakenteen. Murto näkee Suomen vähitellen liukuvan Pohjoismaiden mata lapalkkamaaksi, kun tuottavuuden ja kil pailukyvyn välinen kytkös on katkennut. Suomi on jo pitkään elänyt rakennemuutosta. Samaan aikaan – 2010luvun vaihtee seen – osui myös metsäteollisuuden iso rakennemuutos, jossa hävisi paljon eten kin paperiteollisuuden korkean tuotta vuuden työpaikkoja. Moni asia on kuitenkin Suomessa näen näisesti hyvin. Bruttokansantuot teen ja hyvinvoinnin kasvu jää kituliaan tuottavuuskasvun varaan. Akuutein kriisi on julkisessa talou dessa. Tuottavuuden kehittämisestä puhut taessa voi usein vetää yhtäläisyysmerkin tuottavuuden sekä tutkimus ja kehitys investointien välille. Kyse on enemmän kuin laivan kääntymisestä, asteittain kiihtyvästä tuottavuuden kas vusta seuraavan kymmenen vuoden aikana. de_29082024_24.indd 26 de_29082024_24.indd 26 21.8.2024 9.57 21.8.2024 9.57. Tässä tilanteessa toivon Orpon hallitukselta ponnekkaam paa toimintaa työvoimapulan ratkaise miseksi, Rautaporras sanoo Hän näkee huonon taloussuhdanteen peittävän alleen pitkän aikavälin osaa misongelman, kun väliaikaisesti työvoi masta ei ole kovaa kysyntää. Voi myös kysyä, onko Suomea vaivannut inves toinneissa jonkinlainen kunnianhimot tomuus. – Itse näen tämän kehityksen hyvin kin todennäköisenä. Olemme lähestyneet Ruotsia siinä, että Suomen nykyisestä tutkimus, ke hittämis ja innovaatiotoiminnasta (tki) jo suuri osa on ulkomaisten yritysten ra hoittamaa. – Suomeen muista maista tulleet pää omasijoitukset ovat kasvaneet merkittä västi. Kilpailukyvyssä ei perintei sillä makrotalouden mittareilla ole ongel maa, Suomen tkpanostus on kansainvä lisesti hyvää tasoa ja meillä on tehty vas tuullisia palkkaratkaisuja, Murto listaa. Suomi elää hiljaisessa kriisissä. – Tuolloin tkitoiminnasta vastasivat pääosin teollisuusyritykset, nyt valtaosa yritysten tutkimus ja kehitystoimin nasta tapahtuu yksityisissä palveluissa. Tässäkin suhteessa me olemme perässä tulijoita verrattaessa Ruotsiin, jossa ra kennemuutoksia on tapahtunut vuosi kymmeniä aikaisemmin. KUN PUHUTAAN tuottavuudesta ja ra kennemuutoksista, leijuu ympärillä yhä Nokian haamu. MIKA MALIRANTA ei odota tuottavuu teen mitään äkkinäistä hyppäystä
Sen jälkeen ei ole vielä päästy näihin lukuihin. Mutta Suo men tuottavuustilanne on normalisoitu massa. Vajosimme taantu maan, kun sellun hinta laski riittävästi. Negatiivisesta tuottavuusshokista pa lautuminen kestää usein vuosikausia. Suomessa ollut teknologinen tieto menetti osin arvonsa, kun Nokia luopui käyttämästään omasta symbiankäyttöjärjestelmästä. Tuottavuusshokin omi naispiirre on, että paluuta menneeseen ei ole. 27 Demokraatti ONKO SUOMEA VAIVANNUT INVESTOINNEISSA JONKILAINEN KUNNIAN HIMOTTOMUUS. Kun hintatilanne korjaantui, työn tekijät palasivat takaisin paperitehtaalle. – 2010luvun vaihteen negatiivinen tuottavuusshokki tuhosi reilussa viidessä vuodessa kymmeniätuhansia työpaik koja, jotka olivat tuottavia, paljon arvon lisää tehtyä työtuntia kohden tuoneita. Ydinsyy tuottavuuden isoon romah dukseen oli se, että työpaikat tuhoutuivat lopullisesti. Samalla katosi valtava määrä teknologista osaamista. 2010-LUVUN SURKEUDESTA huolimatta Suomen tilanne ei ollut tuolloin talous historiallisesti mitenkään ainutlaatui nen. 27 Demokraatti de_29082024_24.indd 27 de_29082024_24.indd 27 21.8.2024 9.57 21.8.2024 9.57. Hän kehuukin Nokian innovaattorin roolia, mutta pohtii samalla, hidastiko se myös elinkeinorakenteen kehittymistä – kuten oli aikaisemmin tapahtunut teolli suuden veturina toimineessa paperiteol lisuudessa. Uusi kasvu tapahtuu uudenlaista tuo tantotoimintaa rakentamalla. Hyvää on, että meillä on nyt tuot tavuuden kasvun potentiaalia enemmän kuin vuosikausiin. Maliranta sanoo monen maan olleen usein vastaavassa tilanteessa. Siinä meni Nokian työpaikat, mutta pal jon myös sen alihankkijoita, saman eko systeemin yrityksiä, Maliranta sanoo. yrityksiä. – Taantumia ja ongelmia on ollut en nenkin, etenkin silloin, kun paperiteolli suus oli vielä vahva. Nekin ovat osal taan jarruttaneet käännettä. – Suomen harmiksi tähän väliin on tul lut koronaa ja putinia. Sitten pantiin vähäksi aikaa paperikone kiinni. Korkean TOIVON ORPON HALLITUKSELTA PONNEKKAAMPAA TOIMINTAA TYÖVOIMA PULAN RATKAISEMISEKSI. Nokian haamut voidaan jo haudata, sillä Malirannan mukaan mennyttä on turha haikailla
Uudet innovaatiot usein kanni balisoivat tai tuhoavat vanhaa tuotantoa. Mutta nopeita ratkaisuja ei ole. Hyvä esimerkki on suomalaisen Silo AI:n myynti. – Koko Euroopan kasvusektoria kos keva ongelma on amerikkalainen raha. MURTO MUISTUTTAA, että nyt yritys kentän kuplinta ja veto tapahtuvat uusil la aloilla. Miksi silti vielä Suomessa synkistellään. Hän ei pidä realistisena, että vaikkapa suomalaisesta perinteisestä investointitavarayhtiöstä tulisi seuraava Spotify. – Perinteisillä makrotalouspolitii kan välineillä ei Suomea enää pelasteta. Tähän liittyy tyypil lisesti verotus ja valtion suuri rooli omis tajana. – Taantuma peittää hyvän kehityk sen. Ja kun tässä ti lanteessa katsoo julkista sektoria, siellä on helpompi leikata kuin saada vauhtia talouden ja tuotannon kasvuun. Se voi luoda edellytyksiä, mutta ei pysty estä mään yritysten myyntiä ulkomaille liian aikaisin tai yrityskentän toimialajakoa. Edellyttäen, että yritykset pysy vät hengissä niin pitkään. Maliranta sanoo innovaatioyritys ten synnyn vievän jopa parikymmentä vuotta. de_29082024_24.indd 28 de_29082024_24.indd 28 21.8.2024 9.57 21.8.2024 9.57. Murron mukaan yksikään suo malainen sijoittaja tai pörssiyritys ei olisi edes harkinnut 665 miljoonan dollarin kauppasummaa, jonka yhdysvaltalainen puolijohdevalmistaja AMD siitä maksoi. – Se kone, jonka pitäisi tuottaa kasvua ei toimi. Lyhyesti voi sanoa, että suomalaisen synkistelyn alla meille on syntynyt poik keuksellisen paljon innovaatioperustei sia yrityksiä. Pääomia kyllä löytyy, ku ten eläkejärjestelmässä, mutta eläkesi joittajat eivät ole omistajia. Suomella on vielä itse mahdollisuus ratkaista talouden kriisi. Nokian romahduksesta on kulunut jo lähes neljännesvuosisata. 28 Demokraatti TUOTTAVUUSKRIISI arvonlisäyksen työpaikkojen lisääminen on pitkä prosessi. Monen yrityksen tuottavuus vaikut taa heikolta, koska kysyntä on heikenty nyt. Maliranta taklaa yleisen harnaluulon suomalaisyritysten haluttomuudesta in vestoida tuottavuuteen. JOUDUMME EHKÄ MÄÄRITTELEMÄÄN HYVINVOINTIVALTION UUDELLEEN. Murto ei näe tilannetta vielä kokonaan menetettynä. Viime kädessä ratkaisut tehdään omis taja ja yritystasolla. Yrityskentällä on uusia nousevia tähtiä. Nyt jokainen kasvava yritys myydään pois, Murto summaa. Ja sittenkin ol laan vasta vaiheessa, jossa yritykset alka vat kasvaa kunnolla. Murron oma näkemys on, että valtio ei tule ratkaisemaan tätä ongelmaa. Viime kädessä kysymys on siitä millä tavoin suomalaiset yritykset kasva vat uusilla toimialoilla ja miten me niitä omistamme. RISTO MURTO jakaa Malirannan näke myksen 2010luvun tuottavuusromah duksesta ja sen merkityksestä. Tuotekehitys on toki nuo remmassa yrityskunnassa merkittävää, mutta sieltä ei ole noussut yhtään ve turiyritystä. ”Haluttomuus” koskee lähinnä isoimpia, yli 500 hengen, perinteisiä yrityksiä. Näin on menty jo aika pit kään. Sen liikevaihto oli 15 miljoo naa euroa. – Isoimpien yritysten haluttomuus pa nostaa uusiin innovaatioihin on ymmär rettävää. Alkaa näyttää, että sieltä ei myös kään enää nousta. – Isot yrityksemme ovat hyviä omalla alallaan, ja Suomi tarvitsee niitä, mutta näiden yritysten ei ole luontevaa tai helppoa siirtyä uusille kasvualoille. – Rahalle ei ole saatu kunnon tuot toa eikä yrityskannan uusiutuminen ole onnistunut. Henkilöstömääräl tään pienemmät yritykset ovat Maliran nan mukaan tkpanostuksissaan kan sainvälistä eturintamaa. Positiivisena Murto pitää, että Suo mella vielä vaikeissa olosuhteissa riittää kykyä satsata kehitykseen, mutta aika ei enää riitä julkisen sektorin pelasta miseen. Valtiosta on vähitellen tullut kon servatiivinen säilyttäjä. Se hallitsee ja on valmis maksamaan eniten. Murto on Ma lirantaa synkempi Suomen tkpanos tusten onnistumisesta, vaikka hän pitää niitä määrällisesti merkittävinä. Hänen mielestään Suomeen tarvitaan lisää omistajia. Tämä on meidän ydinhaasteemme tällä hetkellä. Se on hyväntah toisesti tahtomattaan halunnut, että tämä nykyinen toimialarakenne säilyy. Jos tämä kehitys jatkuu, niin osasta niistä tulee suuria, korkean tuottavuuden yrityksiä, jotka vahvistavat Suomen talouskasvua. – Vaikkapa korkeakoulusektoriin pa nostamisen tulokset näkyvät vasta kym menen vuoden päästä. Jos Suo messa tuottavuus olisi kehittynyt vuo desta 2008 samaa vauhtia kuin Ruot sissa, olisi meillä Murron mukaan brut tokansatuote kansalaista kohden tois takymmentä prosenttia nykyistä kor keampi – ja julkisen sektorin alijäämä ongelma olennaisesti pienempi. Kun laskee vuosia Nokian romahduk sesta, niin Suomessa pitäisi jo olla ko vassa vauhdissa olevia yrityksiä
YKSITYISAUTOILUN VÄHENTÄMINEN ON POLIITTISESTI VAIKEAA. Sen puolella ovat vain tunteet ja mukavuudenhalu. Taustalla on ennen muuta nykyisen hallituksen fossiilisia polttoaineita suhteellisesti suosiva politiikka. Eli lopulta sekä älyllinen että fyysinen laiskuus. AUTO ON myös merkittävä syypää elintasosairauksiin. Poliittisesti vaikeaa se toki on, eikä sillä vielä hetkeen voi teta vaaleja. SUOMALAISET PIENEMMÄT paik kakunnat ovat luonnoltaan kauniita mutta taajamiltaan vähemmän vie hättäviä. Yksityisautoilun vähentäminen – tehdään se sitten kepillä tai pork kanalla – olisi todennäköisesti erin omainen keino vahvistaa kotitalouk sien taloudellista tilannetta, parantaa vaihtotasetta, edistää terveyttä, vä hentää päästöjä ja tervehdyttää yhdyskuntarakennetta. Maan kalleim pia neliöitä Kruununhaassa tai Punavuoressa käytetään valtavissa määrin parkkeeraamiseen – vaikka niihin voi taisiin rakentaa puistoja tai lisää koteja. Samalla kerrottiin, että täyssähköautojen osuus uusista rekisteröin neistä oli pudonnut kolmanneksesta 27 pro senttiin. Kaupungeissa istutaan ruuhkassa – ja autoillaan yhtä lailla sisääntuloväylien kauppakeskuksiin. Jo tämä on huonoa kehitystä – niin päästöjen, huol tovarmuuden kuin vaihtotaseenkin näkökulmasta. Kun joka paikkaan, jopa liikkumaan, mennään autolla, vähenee arkiliikunta kuin varkain. Asumukset ovat hajal laan, mikään ei ole kävelymatkan päässä eikä joukkolii kenne kannata. Yksityisautoilu pilaa kaiken Yksikään järkisyy ei puolla yksityisautoiluun perustuvaa yhteiskuntaa. de_29082024_24.indd 29 de_29082024_24.indd 29 21.8.2024 9.57 21.8.2024 9.57. Jat kamme tarpeettoman pitkään ulkomaisen tuontipoltto aineen varassa, kun voisimme liikkua kotimaisella sähköllä. Opetamme myös lap semme pois normaalista liikunnallisesta elämäntavasta kuskaamalla heitä sellaisiinkin harrastuksiin, joihin he voisivat kävellä, pyöräillä, tai siirtyä julkisilla. On myös vaikea kuvitella typerämpää tapaa käyttää omaa pääomaa kuin nopeasti vanheneva ja jälleenmyyn tiarvoaan pudottava laite, joka makaa vähintään 90 % vuorokaudesta paikallaan käyttämättömänä. Kirjoittaja omistaa Kia Optima -hybridiauton, ajaa miltei joka päivä ja häpeää laiskuuttaan. Ja kun auto on ainoa vaihtoehto, keskittyvät vähät pal velut valtatien varren ABCasemalle ja sen viereiseen K tai Skauppaan – ja keskustat kuihtuvat. 29 Demokraatti Esa Suominen esa.suominen@rudpedersen.com Kirjoittaja on konsulttitoimiston osakas ja politiikan taustavaikuttaja. MUTTA TÄRKEÄÄ olisi huomata, että yksikään järkisyy ei puolla yksityisautoiluun perustuvaa yhteiskuntaa. Seurauksista maksetaan li havuuslääkkeitä ostamalla ja opette lemalla elämään diabeteksen kanssa. Syynä on autoilun varaan rakennettu yhdyskuntarakenne. Mutta autoilun ongelmallisuus ulottuu paljon käyt tövoimia ja niiden aiheuttamia eko logisia haittoja pidemmälle. D-kolumni E lokuussa uutisoitiin bensiinikäyttöisten auto jen rekisteröintien suhteellisesta lisääntymi sestä viime vuodesta
EU:ssa tämä näkyy erityisesti Saksassa, joka pyrkii nyt kaikin keinoin tukemaan Britannian paluuta tiiviimpään eurooppalaiseen yhteistyöhön. Tämä nähtiin heinäkuun lopulla, kun Berliini kertoi halustaan kasvattaa Starmerin ehdottamaa turvallisuusyhteistyön tiivistämistä laajemmaksi sopimukseksi EU:n ja Britannian välillä. Samalla Saksassa tiedostetaan hyvin, että Starmerin liikkumavara on toistaiseksi hyvin pieni, mitä tulee kaikkeen, mikä voisi näyttää brexitin peruuttamiselta. 30 Demokraatti BREXIT EXIT BRITANNIA Saksa haluaa tiivistää EU:n ja Britannian yhteistyötä. Brexitin pyörtäminen on kuitenkin vielä kielletty aihe. Teksti Mika Horelli / Kuva iStock K onservatiivien rökäletappion jälkeen Britannian uuden pääministerin Keir Starmerin johtaman työväenpuolueen hallitus on kääntänyt kertaheitolla uuden vaihteen päälle maan suhteissa Euroopan unioniin. de_29082024_30.indd 30 de_29082024_30.indd 30 15.8.2024 11.48 15.8.2024 11.48. Sopimus kattaisi kaiken maataloussäännöistä Erasmuksen opiskelijavaihto-ohjelmaan
MERKKEJÄ LÄHENTYMISESTÄ on kuitenkin jo nähty. 5. Toinen merkittävä etu olisi strateginen ja geopoliittinen vakaus. Oma haasteensa on tehdä tämä rikkomatta ainakaan liian näkyvästi EU:n perussopimusta ja brittien brexit-päätöstä. Kirjoittaja on Brysselissä asuva toimittaja. Saksan Britannian-suurlähettilään Miguel Berger kertoi Politico-lehdelle antamassaan haastattelussa, että EU:n ja Britannian tulisi nyt etsiä kaikkia mahdollisia alueita, joilla voitaisiin palata yhteistyöhön. Käytännössä yksikään eron mainostetuista hyödyistä ei ole toteutunut ja esimerkiksi luvatut viikoittaiset satojen miljoonien puntien säästöt ovat vaihtuneet miljardien lisäkuluihin puhumattakaan hankaluuksista, joita brexit on tuonut tavallisten brittien arkielämään. BREXIT-ERONEUVOTTELUJEN AIKANA EU:ssa pidettiin tiukasti kiinni siitä, ettei Britanniaa saa eron toteutumisen jälkeen päästää poimimaan rusinoita pullasta suhteessa sisämarkkinoihin. Britannia on torjunut – ainakin toistaiseksi – muun muassa EU:n avauksia opiskelijoiden nykyistä vapaamman liikkuvuuden avaamiseksi EU:n ja Britannian välillä, koska se saatettaisiin Britanniassa tulkita EU:n vapaan liikkuvuuden palauttamisyritykseksi. 31 Demokraatti Lisäksi Britannian ja EU:n läheisempi yhteistyö voisi edistää poliittista vakautta ja turvallisuutta Euroopassa. Saksan etu on, että EU pysyy yhtenäisenä ja vahvana globaalina toimijana, mikä olisi vaikeampaa ilman Britannian aktiivista osallistumista. Tämä yhteistyö voisi merkittävästi tehostua, jos Britannian ja EU:n väliset suhteet syvenisivät. SAKSAN NÄKÖKULMASTA Britannian suhteiden tiivistyminen Euroopan unioniin olisi monella tapaa hyödyllistä. Repivä riitely EU-eron ympärillä on edelleen tuoreessa muistissa Britanniassa, eikä haavoja haluta lähteä avaamaan, ainakaan ennen kuin selvästi nykyistä suurempi enemmistö briteistä on uudelleenliittymisen kannalla. Tämä johtui erityisesti siitä, että komissio halusi hillitä muiden EU-eron kanssa flirttailleiden jäsenmaiden lähtöhaluja. Millä nimellä uutta vapaampaa oleskeluja työlupaohjelmaa ryhdytään aikanaan kutsumaan, onkin lähinnä poliittista retoriikkaa. Jäljelle jääneissä 27 EU:n jäsenmaassa puheet EU-erosta ovat kuitenkin vaimentuneet sitä mukaa, kun brexitin todelliset seuraukset ovat alkaneet konkretisoitua brittien arjessa. de_29082024_30.indd 31 de_29082024_30.indd 31 15.8.2024 11.48 15.8.2024 11.48. On todennäköistä, että kysymys on vain ajan peluusta. Ensinnäkin taloudellisesti Saksan kaltaiselle vientivetoiselle maalle on tärkeää säilyttää mahdollisimman esteetön pääsy Britannian markkinoille. Myös Britannialle asia on tärkeä, vaikka Starmer joutuukin toimimaan osin sammutetuin lyhdyin. Todellisuudessa Britanniassa on huutava ja koko ajan paheneva eurooppalaisen työvoiman pula muun muassa hoivaja palvelualoilla. On kuitenkin selvää, että varsinkin Saksan tavoitteena on pyrkiä paikkaamaan brexitin aiheuttamia suurimpia vahinkoja nyt, kun se on uudella tavalla mahdollista vallan vaihduttua Lontoossa. heinäkuuta virkaansa astunut Starmer ja Saksan liittokansleri Olaf Scholtz ehtivät uuden pääministerin ensimmäisen kymmenen päivän aika na tavata jo kolme kertaa. Tuoreimman, toukokuun lopussa julkaistun mielipidetiedustelun mukaan 55 prosenttia briteistä oli sitä mieltä, että EU-ero oli virhe, 31 prosenttia piti päätöstä edelleen oikeana ja 13 prosentilla ei ollut asiaan kantaa. Starmer on lähiaikoina tapaamassa myös EU-komission tehtävässään jatkavaa puheenjohtajaa Ursula von der Leyeniä, jolloin komission virkamiesten mukaan on tarkoitus ryhtyä kartoittamaan, mistä kaikesta voidaan tai ei voida neuvotella. EU-KOMISSIO HILLITSI EUERON KANSSA FLIRTTAILLEIDEN JÄSENMAIDEN LÄHTÖHALUJA. Saksan kannalta turvallisuusja oikeusalojen yhteistyö, kuten tiedustelutiedon jakaminen ja yhteistyö Europolissa, on keskeistä. EU:n sisäinen yhtenäisyys vahvistuu, jos Britannia toimii aktiivisesti mukana eurooppalaisissa projekteissa, kuten ilmastonmuutoksen torjunnassa ja digitalisaation edistämisessä. MYÖS RANSKA on suhtautunut varovaisen myönteisesti EU:n ja Britannian yhteistyön lisäämiseen erityisesti talouden ja turvallisuuden aloilla työväenpuolueen vaalivoiton jälkeen. Brexitin jälkeinen EU:n ja Britannian välinen kauppaja yhteistyösopimus tarjoaa jo nyt puitteet tullittomalle ja kiintiöttömälle kaupalle, mutta suhteiden tiivistyminen voisi parantaa kaupankäynnin sujuvuutta entisestään ja vähentää byrokraattisia esteitä. Brysselin kanta oli selvä: ollaan joko sisällä tai ulkona. Presidentti Emmanuel Macron totesi Britannian vaalituloksen tarjoavan mahdollisuuden ”uuteen alkuun”. Matkustaminen on aikaisempaa hankalampaa, kännyköiden roaming-maksut pilvissä ja esimerkiksi pk-yritysten tuotteiden pääsy EU-markkinoille on paperisodan vuoksi niin kallista, että monet yritykset ovat joutuneet lopettamaan viennin kokonaan
Hallitus ei myöskään pääse sopeuttamisessaan tavoittelemiinsa tuloksiin. Myös yritystuista pitäisi säästää. Hän muistuttaa suhdanteen olevan koko Euroopalle sama. SDP de_29082024_32.indd 32 de_29082024_32.indd 32 20.8.2024 15.21 20.8.2024 15.21. 32 Demokraatti Pohjatonta politiikkaa TALOUSPOLITIIKKA ON KOKENUT HYVIN KOKONAIS VALTAISEN HAAKSIRIKON. Ne löytyvät oikeistohallituksen politiikasta. hän samankaltaista keskustelua on ollut Ylen ympärillä. Teksti Johannes Ijäs SDP:N PUHEENJOHTAJA Antti Lindt man ihmetteli Rovaniemen kesäkokouksessa Demokraatille antamassaan haastattelussa Helsingin ja Turun välisen nopean junayhteyden ympärillä käytyä keskustelua. SDP:n kesäkokouksessa hallituksen talouspolitiikka sai kylmää kyytiä. Antti Lindtman sanoitti jo aiemmin omassa puheessaan, miten hallituksen olisi alv:n kanssa toimittava. Toiseksi, unohtakaa kymmenen prosentin arvonlisäverokannan eli lääkkeiden, kirjojen, kulttuurin, liikunnan, majoituksen ja joukkoliikenteen verokantojen korottaminen 14 prosenttiin. Hankeyhtiö Länsirata oli hakenut vajaan 200 miljoonan euron rahoitusta, joka jäi siis saamatta. Räsänen tiivisti, että orastavaa talouskehitystä ei kannata jarruttaa syyskuun alkuun tuotavalla historian suurimmalla arvonlisäverokorotuksella. Nyt rakennusala vetää taloutta taantumaan. Sen ”arvonlisäveromoukari” lyö Räsäsen mukaan kulutuskysynnän kasvua kasvoille. Tässä katseet ovat hallituksessa, jonka tehtävä on vaikuttaa EU-kentillä, että Suomi saa ylipäätänsä osansa niin tämän hankkeen kuin muistakin EU:n tuista. – Ensin, lykätkää yleisen arvonlisäveron jättikorotus. Se, että hanke olisi realistista toteuttaa, edellyttää EU-tukea. Lindtman painottaa, että itsesääntelyelin on juuri tällaisia lehdistön tärkeitä peruspilareita. VALTIOVARAINVALIOKUNNAN valiokuntavastaava Joona Räsänen antoi myös kylmää kyytiä hallituksen toimille. Vä– Ei Suomi ole sillä tavalla erityinen saareke, että hallitus voisi mennä täysin kansainvälisen suhdanteen taakse. Räsäsen mukaan pienija keskituloisia työntekijöitä ja eläkeläisiä pitäisi verottaa vähemmän kuin hallitus tekee. Ja kolmanneksi, tukekaa pienyrittäjiä nostamalla arvonlisävelvollisuuden alarajaa 30 000 euroon, Lindtman sanoi. VIIME AIKOINA politiikassa on puhuttanut myös hallituksen aikomus lopettaa kokonaan tuen maksamisen Julkisen sanan neuvostolle (JSN). Tuppuraisen mukaan hallitus on tehnyt merkittävän virheen, kun se ei ole loiventanut rakennusalan romahdusta. SDP:N EDUSKUNTARYHMÄN puheenjohtaja Tytti Tuppurainen totesi kesäkokouksessa, että hallituksen talouspolitiikalta on pohja pois. Se ei selitä sitä, miksi Suomella juuri nyt menee niin poikkeuksellisen huonosti. – Hallitus epäonnistui EU-vaikuttamisessa, kun se tässä haussa jäi ilman rahaa. Tuppuraisen mielestä hallitus ei rakenna Suomeen aitoa kasvua ja työllisyyttä vaan sopeuttaa Suomea kuihtuvaan kansantalouteen. Pikemminkin on tullut uusia työttömiä. – Voi sanoa, että talouspolitiikka on kokenut hyvin kokonaisvaltaisen haaksirikon. Tämäkin tukisi kotimaista kysyntää. – Todella toivon, että hallitus tekee riihessä ratkaisun, jotta tätä tukea ei lopeteta. Hän syytti hallitusta myös työmarkkinoiden sotkemisesta. Tähän löytyy ihan kotimaisia syitä. Se tuottaa vain meille heikompaa kasvua ja aneemisuutta, apatiaa yhteiskuntaan, jossa vaikeuksista huolimatta pitäisi kääntää katse kohti parempaa työllisyyttä ja kasvua. Tuppurainen ei usko, että hallitus saavuttaa lähellekään työllisyystavoitettaan. Lindtman sanoo, että kun katsoo koko hallituksen ja etenkin perussuomalaisten suhtautumista esimerkiksi Yle-keskusteluun, näyttää valitettavasti siltä, että esitys JSN-tuen lopettamisesta on osa jatkumoa, jossa perussuomalaiset selvästi pyrkii horjuttamaan niitä vakiintuneita instituutioita, jotka ovat suomalaisen yhteiskunnan tärkeitä peruspilareita. Tuppurainen ihmettelee näkemystä, jonka mukaan kaikki ongelmat johtuvat huonosta suhdanteesta. Räsänen nosti esiin myös muun muassa tutun SDP:n vaateen uudistaa listaamattomien yhtiöiden osinkoverotusta. Mutta kyllähän tässä epäilemättä nyt tulee mieleen, että oliko tässä taas jokin viesti, joka yritetään lähettää. Kyse on noin 135 000 euron vuosittaisesta tuesta. – Se on fundamentaalisesti väärä valinta. Hänen mielestään hankkeen toteuttaminen ilman EU:sta tulevaa rahaa ei ole realistista
Deadline lienee laajimmin mediakielessä yhteisesti käytetty termi, muutenhan tuo sanasto on paljolti toimituskohtaista. Myös sen voi käsittää kahdella tavalla. Niin käytännön kokemus kuin sanakirjat tarjoavat näitä kahta aivan eri vaihtoehtoa. Suosin nykyään tuota ”viimeistään”-tyyppistä takarajoitusta kellonajan kera. Mutta kun 5.6. lähestyi ja olin tietysti vetkutellut jutun kanssa viime tinkaan, tajusin, etten tiennytkään, minä päivänä se pitäisi lähettää. Kun vielä huomioidaan tyypilliset työajat eli se, ettei kukaan oikeasti ole ottamassa juttua vastaan kello 23.59, homma mutkistuu entisestään. Sitä yritettiin markkinoida meille tehokäyttöön, mutta selostuksia kuunnellessani olen ilolla todennut, että suomiversio äkkikuolema on suositumpi sanamuoto pelin pikaratkaisusta. En tiedä, onko tuo hirviö ollut käytössä muissa toimituksissa, mutta vetoan: älkää kokeilko sitä kotona eli arkikielessänne. Itsekin seurasin skeittauslähetystä hetken, ja totesin saman: englannin hallitsema termistö oli minullekin vierasta. Jos alkaisin seurata, pitäisi varmaan ottaa sanasto haltuun. kuluessa”, ”ennen keskiviikkoa 5.6.” tai ”viimeistään 5.6. 33 Demokraatti KIELEN PÄÄLLÄ Pystärillä kuolonrajalle T ein vastikään pienen lehtijutun uudelle asiakkaalle. Vai kelpaisiko samalla perusteella torstaiaamu. mennessä”, niin suomenkielinen kuin se onkin. Muistanet, Tua, kuinka meillä väännettiin verbi sivun pdf-version luomisesta: peedeeäfföidä. Olisiko itse asiassa kohteliasta lähettää juttu jo tiistaina iltapäivällä. Lähtisitkö, Rolle, mukaan talkoisiin. Toimittaja nääs parahti kommenttijutussaan, ettei ymmärtänyt skate boardingin selostuksesta juuri mitään. de_29082024_32.indd 33 de_29082024_32.indd 33 20.8.2024 15.21 20.8.2024 15.21. Ei pitäisi jäädä tulkinnan varaa. Urheilutermistöstä muuten yritettiin äskeisten olympiakisojen aikaan nostaa iltapäivälehden sivulla pikku hälyä. Ehdotan, että luovumme kuoleman rajakokemuksista ja käytämme yksi selitteisiä suomen kielisiä ilmaisutapoja. (TO) OLEN JO lähtenyt, Tua. Totta se on: olen ollut toimittaja 20 vuotta mutten vieläkään tiedä, mitä deadline tarkoittaa! Sanan – ja monet sen suomennoksista kuten määräajan ja takarajan – voi nimittäin ymmärtää kahdella tavalla. (RB) Kielipoliisioperaatioista ja kielen ilmiöistä keskustelevat Rolf Bamberg ja Tua Onnela En oleta, että kaikki hahmottavat, mistä on kyse, kun joku lyö pystärin takalukijan ohi kakkosluukkuun. aikana tai ennen sitä eli tiistaivuorokauden puolella. Joko jutun pitää olla perillä keskiviikon 5.6. En siis oleta oman entisen leipälajini kohdalla, että kaikki hahmottavat, mistä on kyse, kun joku lyö pystärin takalukijan ohi kakkosluukkuun. Sellaisia ne nyt vaan ovat, ammattitai muut rajoitetun piirin erikoissanastot. Niinpä ehdotan, että yksissä tuumin luovumme hämmentävistä kuolemanrajakokemuksista ja käytämme yksiselitteisiä suomenkielisiä ilmaisutapoja, kuten ”keskiviikon 5.6. Kansallispelimme sanasto on sentään vielä silkkaa suomea. Mutta niin on itse lajikin. Deadlinesta tuli sujuvasti mieleeni urheilukielen sudden death. Esimerkki: kun tämän lehden toimituksessa puhutaan etusivulle tulevasta otsikosta tai tekstipätkästä kansivinkkinä, eräässä aiemmassa työpaikassani se oli äläys, toisaalla taas etuvinkkaus. kello 16”. Viisikirjaiminen ”virtaviivaistus” dedis on tosin vallannut meillä alaa, mutta sitä visusti karttakaamme. Sain ohjeen, jota äkkiseltään pidin normaalina ja ymmärrettävänä: jutun deadline oli keskiviikkona 5.6. Sekään ei ole hauskaa. Yksiselitteisiin ilmauksiin ei tosin kuulu ”5.6. Hyvin on joku deadline-termin luonut angloamerikkalainen uutispäällikkö saanut sen pesiytymään journalismin globaaliin ammattikieleen. Olen ollut tämän sekaannuksen keskellä ja kuullut kaikki selitykset myös töiden tilaajana
34 Demokraatti KASVO PÄTKÄ DUUNARI Kokoaan suurempi AKT on ärhäkän edunvalvojan maineessa. 34 Demokraatti Teksti Anna-Liisa Blomberg / Kuvat Jani Laukkanen de_29082024_34.indd 34 de_29082024_34.indd 34 21.8.2024 10.42 21.8.2024 10.42. Sen puheenjohtajan pitää lunastaa paikkansa joka päivä
35 Demokraatti PÄTKÄ DUUNARI 35 Demokraatti de_29082024_34.indd 35 de_29082024_34.indd 35 21.8.2024 10.42 21.8.2024 10.42
36 Demokraatti D-KASVO H akaniemen halli on syntyjään helsinkiläiselle Ismo Kokolle rakas paikka lapsuudesta. Oli raskasta katsoa niitä pettyneitä, kun he ymmärsivät, ettei heille ehkä ollut kerrottu ihan kaikkea, mitä tuleman pitää. Kokko on kitaristi yhtyeessä nimeltään Loot. KEVÄT OLI rankka, sitä Kokko ei voi kieltää. Hän on SDP:n jäsen eikä sitä kiellä, mutta leima tuntui turhauttavalta, kun työelämäheikennykset ja sosiaaliturvan leikkaukset kuitenkin koskettavat laajaa joukkoa eikä vain demareita. Monella on vahva mielipide siitä, mitkä asiat ammattiliitolle kuuluvat ja mitkä eivät. Kokko huomauttaa, että keväällä pidettiin meteliä myös työttömyysturvan leikkausta vastaan. Yksilökeskeisessä ”kaikki heti mulle nyt” -nyky-yhteiskunnassa sellainen ajattelu on Kokon mielestä kortilla. – Nythän vasta alkaa kaikessa voimassaan näkyä tänä syksynä kaikki se, mitä on päätetty ja minkänäköistä lainsäädäntöä on tullut. Lomalla kitaraankin ehti taas tarttua paremmin. Raskaalta tuntui, kun hallituspolitiikan vastustamisesta sai puoluepoliittisen ihmisen leiman, Kokko kertoo. Se lähti käyntiin heti kesän 2023 jälkeen. Kun hän oli koko ikänsä tehnyt töitä, oli silloin tällöin varaa käydä Hakaniemen hallissa ostoksilla, ja se oli hänelle tärkeä asia, Kokko muistelee. Siellä hän kävi mummonsa kanssa usein lauantaisin. Hän kuitenkin muistuttaa, että kevään lakkoihin kulminoitunut projekti alkoi jo tuoreen hallitusohjelman työelämäosion karuuden paljastuessa. – Siitä kahdeksan viikon jälkeen tulee ensimmäinen 20 prosentin leikkaus. Kesällä on ollut uutta aktivoitumista. Kokko tunsi harteillaan myös sen painon, että on pitkälti ammattiliittojen varassa, saadaanko tilanne korjattua vai ei. Sydämestäni toivon, ettei sellaista tilannetta tule, mutta pelkään, että tulee. Henkilökohtaisella tasolla se tarkoittaa, että elät ja hengität sitä 24/7. Lakkojen suurin arvo oli, että pystyimme osoittamaan, ettei suomalaista ay-liikettä pysty pyyhkäisemään maailmankartalta tuosta vain. Autoja kuljetusalan ammattiliitto AKT:n puheenjohtaja pohtii, että hänen mummonsa ajan ajattelutapa oli pitkälti sitä, mistä ammattiyhdistysliikkeessäkin on kyse. Pahoin pelkään, että ihmiset tulevat silloin kysymään, että miten näin voi tapahtua, miksei kukaan kertonut ja miksei kukaan tehnyt mitään. Vapaaaikaan sa Kokko viettää mielellään musiikin parissa – kuunnellen, keikoilla käyden ja itse soittaen. – Leikkaukset sattuvat myös hallituspuolueita äänestäneisiin. Ammattiliittoja kritisoidaan toisinaan siitä, että ne valvovat vain työsLIITTOJOHTAJAN TYÖSSÄ YKSI TÄRKEIMPIÄ TAITOJA ON KYKY KUUNNELLA IHMISIÄ JA KIINNOSTUA HEIDÄN MIELIPITEISTÄÄN. – Silloin ajateltiin, että yhdessä on mahdollista saavuttaa jotain parempaa. Se oli aina erityinen päivä, koska halli oli jotain muuta kuin kotikulmien – Puistolan – Elanto. Puhumattakaan siitä, mitä on vielä tulossa – lähtien sairaussakoista, heikennyksistä yt-lakiin ja irtisanomissuojaan… KESÄLLÄ LIITTOPOMOLLA oli aikaa palautua ja ladata akkuja syksyllä alkavaa neuvottelukierrosta varten. Kokolta on kysytty monesti, oliko kevään lakoista hyötyä, kun hallituksen pää ei kääntynyt. – Mummoni oli kotoisin Pohjois-Karjalasta ja tuli vaatimattomista oloista. Puhut jatkuvasti aiheesta ja koetat saada ihmiset ymmärtämään, mitä tässä maassa on tapahtumassa. – Se on viimeisen vuoden ajan ollut sattuneesta syystä telakalla. Sekin teki keväästä henkisesti haastavan, kun ei mitenkään voinut tietää, mikä lopputulos on. Vaikka olet linja-autonkuljettaja, olet paljon muutakin. Kokkoon uppoaa erityisesti metalli ja raskaampi rock, mutta musiikkimakunsa skaalaksi hän kuvaa ”Arpasta Judas Priestiin”. Hän puhui hallituspolitiikkaa vastaan liittojohtajana. Hänen vanhempansa kuolivat aika aikaisin ja hän joutui kymmenvuotiaana piikomaan. – Sen tiesi heti, että tästä tulee pitkä projekti. Kävi selväksi, että ay-liikettä ollaan ajamassa yhteiskunnassa entistä ahtaammalle ja säkäyvien jäsentensä etuja. – Minusta ammattiliitoille kuuluu myös moni muu asia kuin vain tietyn ammatin työehdot. de_29082024_34.indd 36 de_29082024_34.indd 36 21.8.2024 10.42 21.8.2024 10.42. Kritiikkiä lakkoilusta ei tullut omista riveistä mutta ulkoa sitäkin enemmän. Sinuun vaikuttaa verotus, lainsäädäntö, sosiaaliturva – monet asiat – ihan niin kuin muihinkin. Vain joitain lievennyksiä. Se oli jotain vähän parempaa. Nyt täytyy vain muistaa se, yksittäisille työntekijöille oli tarjolla iso tukku heikennyksiä. Silloin tällöin on ollut treenejä, mutta ei ole yksinkertaisesti aika riittänyt kaiken melskeen keskellä. – Ihmiset usein odottavat jotain konkreettista, ja on hyvä tunnustaa, että ihan hirveästi sellaista ei syntynyt. Molempien keikat hän näki kesällä. Ihmiset ponnistelivat sen eteen, että saadaan aikaan jotain hyvää – myös tuleville sukupolville. Ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastus astuu voimaan syyskuun alussa. Ayliike näytti vastikään, että yhdessä tekemiseen ja joukkovoimaan silti vielä uskotaan
Ylemmät toimihenkilöt YTN:n neuvottelujohtaja 2009–2015 . Kuskaamista treeneihin ja matseihin riittää. – Pidän erityisesti siitä, että jos on ollut prätkällä ajopäivä – niin, jos pääsee vaikka leirintäalueen rantasaunaan ja siitä semmoiseen viileään suomalaiseen kesäjärveen simmaamaan, on se oikeastaan parasta kesässä. ENSIMMÄISET TRADENOMIT aloittivat koulutuksensa vuonna 1992. Pariskunnan polut kohtasivat ay-kuvioissa. Arkea pyöritetään yhdessä vaimon, SDP:n eduskuntaryhmän viestintäpäällikön Tiina Rytkyn kanssa. Teollisuuden palkansaajien pääsihteeri 2016–2017 . Levykauppa Black & White on musiikkia harrastavalle aarreaitta, jossa tuli aikoinaan käytyä tiuhaan. Työpäivien jälkeen Kokon arki täyttyy yleensä kahden nuorimman lapsen, 13-vuotiaan tyttären ja 14-vuotiaan pojan, harrastuksista. Hakaniemen hallista vain kivenheiton päässä on toinen Kokolle tärkeä paikka. – Näin siellä koulutettavien keskellä ollessani, että on paljon tehtävää siinä, miTÄMÄ TEHTÄVÄ VAATII SEN, ETTÄ SITÄ TÄYTYY ELÄÄ JA HENGITTÄÄ. perheeseen kuuluvat vaimo, kaksi kouluikäistä ja kaksi aikuista lasta . AKT:n puheenjohtaja 2021– . SAK:n työehtoasiantuntija 2017–2020 . Valmistuttuaan hän toimi tuntiopettajana silloisessa Espoon-Vantaan teknillisessä ammattikorkeakoulussa. Menopelinä Kokolla on Harley Davidson – aivan kuten Demokraatin juhannusnumerossa päristelleellä AKT:n pääluottamusmiehellä Jape Lovénillakin. – Meillä on enemmänkin prätkämiehiä, ja olen ihmetellytkin, että kas kun kukaan ei ole perustanut meille kerhoa. – Kun oli fyrkkaa, tuhlasin ne käytettyihin levyihin. Kumpikin pelaa jalkapalloa ja poika myös jääkiekkoa. Palvelualojen ammattiliitto Pamin sopimuspäällikkö 2020–2021 . de_29082024_34.indd 37 de_29082024_34.indd 37 21.8.2024 10.42 21.8.2024 10.42. Ismo Kokon kesäisiin harrastuksiin kuuluu myös moottoripyöräily. Siinä joukossa oli myös Ismo Kokko. Ehkä sellaisen voisi perustaa – MC AKT tai jotain. Tradenomiliiton toiminnanjohtaja 2000–2008 . harrastaa musiikkia, moottoripyöräilyä ja kuntoliikuntaa että elämää on myös töiden ulkopuolella, Kokko hymähtää. – Työskentelin silloin Tradenomiliitossa toiminnanjohtajana ja Tiina tuli sinne aktiiviksi. 37 Demokraatti ISMO KOKKO . kauppatieteiden maisteri, tradenomi . Pohjoismaiden Kuljetustyöntekijäin Federaatio NTF:n puheenjohtaja 2023– . syntynyt 1971 Helsingissä . Nyt voin vain kuvitella, miten joku Wille Rydman (ps.) repii verkkarinsa tästä, että minähän sanoin, että ne ovat niitä prosenttikerholaisia, Kokko nauraa viitaten ministerin puheisiin ay-mafiasta. Samaan aikaan hän kiinnostui juuri perustetun Tradeno miliiton toiminnasta
Meidän pitää tarjota erilaisia osallistumisen muotoja ja vaihtoehtoja, jotka sopivat paremmin tähän päivään. Kun pohdin kaikkia omia kollegoitakin, niin ei sitä tarvitse miettiä hetkeäkään, että onko se. Mitä pitäisi tehdä, jotta kehityksen suunta muuttuisi. Kun tiedät, että joku asia meni juuri niin kuin olit suunnitellut, se on tosi palkitsevaa, hän kuitenkin avaa. Hän liittyi SDP:n jäseneksi vuonna 2007. Minulla on nyt neljän vuoden pätkä, josta kaksi on jäljellä. – Kannatin esimerkiksi kovia toimia asioiden korjaamiseksi, jos oli jotain korjattavaa. – En koe jyrähteleväni, mutta media tykkää käyttää sitä ilmausta. – Liittojohtajan sitoutuminen täytyy olla sata prosenttia. Viimeksi mainitussa on vierähtänyt jo liki kymmenen vuotta. Hän löytää itsestään ainakin laajasti monenlaisista asioista, talou desta historiaan kiinnostuneen tutkiskelijan. Se oli se vetävä voima. Koetan aina kin ymmärtää erilaisia ilmiöitä – olla utelias ja kiinnostunut. Näin sen ennen kaikkea mahdollisuutena – jos oikeasti haluat jotakin muuttaa ja saada aikaiseksi, niin nyt siihen olisi tilaisuus. JÄRJESTÄYTYMINEN ON aiempaa heikompaa ja ammattiliittojen jäsenmäärät ovat laskeneet ay-liikkeen parhaimmista ajoista. Vaikkapa viime keväänä oli tiettyä eroa suhtautumisessa lakkoihin. Ay-maailma vei miehen mukanaan. Edellinen puheenjohtaja Marko Piirainen lähti tehtävästään kesken kauden, ja liiton hallinto päätti etsiä puheenjohtajaa liiton ulkopuolelta avoimella haulla. Totta kai se kiinnosti, koska AKT tunnetaan vahvana ammattiliittona. Nämä asiat vetivät minua liittoon. Pesti puheenjohtajana oli puoleksi vuodeksi. AKT:N PUHEENJOHTAJAKSI Ismo Kokko tuli poikkeuksellisella tavalla. Tuolloin Pamin sopimuspäällikkönä työskennellyt Kokko päätti hakea tehtävään. – Ei joka hetkestä voi nauttia, mutta kyllä se itse matka on usein herkullinen, ja se tietysti aina palkitsee, jos onnistuu jossain. Se tuntuu kotoisalta. Jäsenistö on numero yksi; heidän toiveidensa mukaan pitää mennä. Pitikö jyrähtelyä harjoitella. Hän luonnehtii, ettei Akavan liitoissa toimiessaan ollut ”perinteinen akavalainen”. – Joka sen keksii ja tietää, jää varmasti historiankirjoihin! Kokko arvioi, että liitoissa tarvitaan aina kin parempaa ymmärrystä tämän päivän työelämän pirstaleisuudesta. Neuvottelupöydässä istuminen on oma taiteenlajinsa. Kaikkien herkullisimmista onnistumisista Kokko ei viitsi pitää meteliä – hän ei halua paljastaa korttejaan neuvottelukumppaneille. Hän kuvasi, että AKT on aina ollut merkitykseltään kokoaan suurempi ammattiliitto, jolla on kovan edunvalvojan maine. Liittojohtajan työssä yksi tärkeimpiä taitoja on kyky kuunnella ihmisiä ja kiinnostua heidän mielipiteistään. Sieltä tulee odotuksia, eivätkä toiveet aina ole yhdensuuntaisia, vaan ne saattavat olla myös ristivetoisia. Eikä tämä ole kritiikkiä, vaan huomio. Tutiseeko palli, jos jäsenistö on tyytymätön. tammikuuta 2000. ISMO KOKKO löysi ensin ay-liikkeen ja vasta myöhemmin puoluepolitiikan. – Nyt ollaan asian ytimessä – tässähän ollaan pätkätöissä. Kuinka paineinen pesti on, kun edustat jäsenistöä ja ajat heidän etujaan. – Tulee seurattua paljon eri asioita laajalla kirjolla. – Kun olin ollut SAK:ssa töissä ja tutustunut myös AKT:n ihmisiin, syntyi ajatus, ettei se olisi aivan mahdoton siirto. Julkisuudessa Kokko esiintyy jämäkästi ja suorapuheisesti. – Kaikkien saavutettujen asioiden merkitys ei välttämättä tule näkyville, vaikka asiat olisivatkin tekstinä paperilla. KUN ISMO Kokolta kysyy, millaisena tyyppinä hän pitää itseään, hän menee mietteliääksi. Jollei siitä nauttisi, ei liiton puheenjohtajana voisi toimia. 38 Demokraatti D-KASVO ten he sijoittuvat työmarkkinoille – millaisia töitä he tulisivat tekemään ja millä ehdoin. Neuvotteluissa taas on osattava kuunnella muutakin kuin sitä, mitä sanotaan tai tekstissä lukee. – Silloin, kun ruvettiin kasaamaan porvarihallitusta – Vanhasen toista halTultuaan valituksi puheenjohtajaksi Kokko lupasi kiitospuheessaan, että AKT:n särmä säilyy jatkossakin. Kesällä 2022 AKT:n edustajakokous valitsi Kokon jatkamaan liiton puheenjohtajana. Pitäisin itseäni myös suhteellisen avarakatseisena. – Ihmiset ajattelevat eri tavalla kuin ennen, mutta liittojen rakenteet ja tavat toimia ovat samanlaisia kuin ennen. Insinööriliitto, Ylemmät toimihenkilöt YTN, Teollisuuden palkansaajat, SAK, Palvelualojen ammattiliitto Pam. Se meidän täytyisi kyetä ymmärtämään ja uskaltaa sanoa ääneen. Menin joihinkin kokouksiin, ja siitä se lähti. Siinä on eroa, kuinka kovaa linjaa vedetään neuvottelutoiminnassa ja millaisiin järjestöllisiin toimiin ollaan valmiita. Ihmiset vaihtavat työpaikkoja ja aloja selvästi aiempaa enemmän. JÄSENISTÖ ON NUMERO YKSI, HEIDÄN TOIVEIDENSA MUKAAN PITÄÄ MENNÄ. Sitten löysin itseni sieltä töistä 1. de_29082024_34.indd 38 de_29082024_34.indd 38 21.8.2024 10.42 21.8.2024 10.42. Painetila on tavallaan koko ajan. Täytyy osata yhdistellä niitä ja hakea kompromisseja. Taisin toiminnanjohtajana olla silloin liiton ainoa työntekijä. Vaikka joku esittäisi kritiikkiä, on senkin taustalla halu tulla kuulluksi, Kokko kuvaa. Koettu ja nähty on niin akavalainen kuin SAK:lainen maailma. Tämä tehtävä vaatii sen, että sitä täytyy elää ja hengittää
Vaikka hän on toiminut oman puolueosastonsa puheenjohtajana, hän ei ole ollut esimerkiksi ehdolla valtakunnallisissa vaaleissa. Mitkä ovat hyvän neuvottelijan kolme tärkeintä ominaisuutta. Liityin puolueeseen ja sillä tiellä ollaan. – Näen, että demareiden täytyy puolueena olla jatkossakin sellainen, johon jääkiekkoa seuraava, moottoripyörällä ajava, rokkia kuunteleva sekasyöjä voi liittyä ja olla mukana täysin rinnoin. Se, mitä tekstissä lukee ei usein ole se, mitä toinen osapuoli oikeasti haluaa. – Olen ajatellut niin, että tässä työväenliikkeessä varmasti tämä ammatillinen puoli on enemmän minun juttuni kuin poliittinen puoli. NEUVOTTELUISSA EI JOKA HETKESTÄ VOI NAUTTIA, MUTTA SE ITSE MATKA ON USEIN HERKULLINEN. litusta – se jotenkin kirkastui, että täytyy varmaan puoluepoliittisestikin aktivoitua. Vahvempaa otetta puolueelle perinteisiin työelämäja työmarkkinakysymyksiin. Monesti eteen tulee absurdejakin esityksiä. 39 Demokraatti 1 Pitkä pinna. 3 TÄRKEINTÄ 3 Kyky kuunnella. 2 Johdonmukaisuus. Kokko ei kuvaisi itseään kovaksi aktiiviksi. Silloin pitää vain ajaa omaa agendaa systemaattisesti ja rauhallisesti. SDP:n politiikkaan hän on viime vuosina kaivannut ”sellaista karheutta”. de_29082024_34.indd 39 de_29082024_34.indd 39 21.8.2024 10.42 21.8.2024 10.42. Se pitää osata kaivaa esiin
Sen sijaan toimitilan vuokra, kuluttajien ostovoima, arvonlisäverotuksen kiristyminen ja alv-alarajahuojennuksen poisto huolettavat paljonkin. Smoothieyrittäjänä rikastunutta kansanedustajakollega Fagerströmiä koskeva tutkiva journalismi oli typistynyt vähän hutkivaksi kynäilyksi, mutta sai kuin saikin lopulta hopeareunuksen, kun kesälomalaiset heräsivät kiistelemään sosiaalisessa mediassa yrittäjyydestä ja siitä, millä siinä onnistumista oikeastaan mitataan. YRITTÄJYYS VOI olla kaikkea tätä, ja ei silti mitään edellä mainituista. ISOJEN TYÖNANTAJAYRITYSTEN ja duunarien välinen vastakkainasettelu on yhä totta, mutta yhä harvemmin. YRITYSTOIMINNAN PAHIMMAN dystopian ei pitäisi olla konkurssi, vaan yrittämättä jättäminen. Kasvuhakuisuus ja vienti ulkomaille. KOLUMNI Pinja Perholehto pinja.perholehto@eduskunta.fi Yksinyrittäjä jää yksin de_29082024_40.indd 40 de_29082024_40.indd 40 21.8.2024 9.48 21.8.2024 9.48. Jos esimerkiksi parin tuhannen euron kuukausiansioille niukin naukin yltävältä yrittäjältä kysytään, kokiko hän omistajuutta viime syksyn työmarkkinakaaoksesta, vastaus voi olla, että ei juurikaan. Velkaantuminen, ulosotto ja konkurssi. Etenkin ajassa, jossa Suomi kaipaa uutta puhtia ja kasvua, on itsensäkin työllistäminen aina hatunnoston arvoinen asia. Kirjoittaja on kansanedustaja (sd.). YRITYSTOIMINNAN PAHIMMAN DYSTOPIAN PITÄISI OLLA YRITTÄMÄTTÄ JÄTTÄMINEN. Työllistettävien ihmisten määrä ja maksetut verot. VÄHEKSYMÄTTÄ LAINKAAN ay-liikkeen valitettavan tuttuja mittelöitä ja sopimusyhteiskunnan puolustustaistelua, tuntuu niidenkin lomassa hitusen liian helposti unohtuvan, ettei yhteiskunta ole vain suuryrityksiä ja niille töitä tekeviä, vaan yhä useammin itsensä työllistämistä, alustataloutta sekä työn ja yrittäjyyden yhteensovittamista. Sosialidemokraattien viestiin he sen sijaan voisivat tulevaisuudessa samaistua. Liikevoitto ja -vaihto. Itse asiassa yksinyrittäjät ovat ylivoimaisesti suurin ryhmä yrittäjistä, mutta jäävät silti usein varjoon työmarkkinapolitiikan turbulenssissa. 40 Demokraatti M einasin taannoin tukehtua kahviini lukiessani Helsingin Sanomia. Vaikka yrittäjämyönteisen politiikan keinoista ollaan usein suloisen erimielisiä, yhdistää monia ajatus siitä, että yhteiskunnallinen kuvasto yrittäjistä, yrittäjyydestä ja yrityksistä on kapeampi kuin eteläeurooppalaisen pikkukylän mutkakujat konsanaan. TOIMINIMELLÄ YRITTÄVÄ graafikko, itsensä työllistävä kampaaja tai pienen ravintolan omistaja ei todennäköisesti samaistu pörssiyrityksen toimitusjohtajaan tai start-up-miljonääriin yhtään sen enempää kuin palkkatyössä puurtava duunarikaan. Luovat innovaatiot
Ihana pienlapsiperheaika, missä katsellaan perhosia ja tongitaan hiekkaa. Nyt ammattiliitossa se kaikki tulee yhteen, yhdeksi kokonaisuudeksi. Nyt olen vain että who cares, been there done that. Opintojeni aikana olin hyvin kiinnostunut työfilosofiasta, työelämän muutoksesta ja kansalaisyhteiskunnan murroksesta, miten joukoilla saadaan yhteiskuntaa muutettua. Aiemmin etsin kokemusta ja uutta ymmärrystä, mutta nyt olen löytänyt paikkani ja päämääräni, jossa voin hyödyntää kaikkea aiemmin oppimaani. On varmaa tyyneyttä ruuhkavuosien keskellä. O len tehnyt paljon monenlaisia juttuja elämässäni, kontrastisiakin. Samanaikaisesti työelämässä voimaannun ja innostun, en kuitenkaan sellaisella pinkovalla tavalla, jossa asiat pitää saada tehtyä mahdollisimman äkkiä. Kun aamulla kävelin junan kautta kuvauksiin kasvonaamio naamalla, mietin, miten kymmenen vuotta sitten se olisi tuntunut aika jännittävältä. Haluan kehittää työelämää ja uudenajan joukkovoimaa. Olen palannut takaisin siihen. Katse eteenpäin on itsevarma ja rauhallinen. Elämässäni on ihana vaihe. Kunpa tähän aikaan voisi jäädä. Selkeys kumpuaa moninaisesta työkokemuksesta kehittää työelämää: Olen ollut tutkijana, ministeriössä, eduskunnassa, koulutuspäällikkönä. Peilistä katsoo henkilö, joka tietää määrätietoisesti, mitä haluaa tehdä. KASVOT PEILISSÄ Teksti ja kuva Nora Vilva nora.vilva@demokraatti.fi de_29082024_41.indd 41 de_29082024_41.indd 41 21.8.2024 9.29 21.8.2024 9.29. Olen ollut hyvin kunnianhimoinen ja tietoisesti hakenut työelämässä erilaisia näkökulmia ja kokemuksia. 41 Demokraatti Maria Mäkynen 36-vuotias Ammattiliitto Pron yhteiskuntasuhdejohtaja
Koosteen annista voi ottaa vain haarukkapaloja – samalla kiittäen monipuolista tarjontaa. Mukana on 18 tieteentekijää useilta humanistisilta aloilta. Ottelinin vaiheita Moskovassa vuodesta 1812. Teksti Kari Sallamaa Kuva Museovirasto/Finna K un Ukrainan sota alkoi, Suomessa nousi ääniä, jotka tahtoivat katkaista kaikki yhteydet Venäjään, jopa klassisen kulttuurin osalta. G. He tutustuivat merkittävään kirjailijaan ja historioitsijaan Nikolai Karamziniin, joka monin tavoin tuki näitä nuorukaisia. Tomi Huttunen (toim.): Henkinen muuri Suomalaisvenäläiset kirjallisuus suhteet 1800–1930 SKS 2024, 549 s. Pahaksi onneksi sota tuli väliin Napoleonin suuren armeijan valloitettua KULTTUURI de_29082024_42.indd 42 de_29082024_42.indd 42 21.8.2024 9.53 21.8.2024 9.53. G. Tällainen on käsillä oleva tuhti antologia maittemme vanhoista kirjallisuussuhteista. PARASTA ON alkaa alusta, tässä tapauksessa Suomen valtiollisesta synnystä 1809. Antologian toimittaja, venäläisen kirjallisuuden ja kulttuurin professori Tomi Huttunen valottaa ensimmäisten suomalaisstipendiaattien, Turun akatemian opiskelijoiden E. KIRJA Tukeva antologia valottaa kirjallisia naapurisuhteita. 42 Demokraatti Rakoja muurissa TUHTI ANTOLOGIA VALOTTAA SUOMEN JA VENÄJÄN VANHOJA KIRJALLISUUSSUHTEITA. Menneisyys ei silti katoa, ja on yhä tutkijoita, jotka selvittävät sitä ainakin totuuden vuoksi. Ehr strömin ja C. Nyt Suomen liityttyä Natoon ja rajan ilmatiiviin tilkinnän jälkeen tuntuu, että maillamme ei ole minkäänlaisia suhteita. Älä lue Dostojevskia tai Tšehovia, älä kuuntele Tšaikovskia tai Šostako vitšia, unohda Repinin maalaukset
Ehrström toimi Turun hovioikeuden venäjän kielen kääntäjänä sekä Venäjän kirjallisuuden ja historian dosenttina yliopistossa. 43 Demokraatti Moskovan, jolloin suomalaiset muiden mukana evakuoitiin Nižni-Novgorodiin. Parivaljakko laati myös ensimmäisen venäjän kielen oppikirjan Suomessa vuonna 1814. de_29082024_42.indd 43 de_29082024_42.indd 43 21.8.2024 9.53 21.8.2024 9.53. Kärsimysten korvaukseksi suomalaiset saivat näkymiä Venäjän sydänmaihin. Nevan valtakatua ovat astelleet myös kirjailija Samuli Suomalainen ja moni muu Pietarin suomalainen. He ovat varhaisia venäläisen kirjallisuuden kääntäjiä, tässä vaiheessa ruotsiksi. Hevosella ja jalan kuljettiin Nevski prospektia 1890-luvulla
KOOSTEOPUKSET TUNTUVAT usein sattumanvaraisilta. Pietarilainen runoilija Edith Sö dergran toki on paikallaan. Kirjallisuushistoriat ovat lukeneet Suomalaisen väheksyvästi ”pienoishumoristien” joukkoon. Takarajan asettaminen vuoteen 1930 eikä 1939 ei selviä, ellei katsota lapualaisajan katkaisseen yhteydet ryssäja kommunistivihan mukana. A. Onervan suhdetta Venäjään, mutta Arvid Järnefeltin ja Ilmari Kiannon tiiviit naapurisuhteet jäävät syrjään, kuten Tolstoin merkitys heille. Tunnetuin pietarinsuomalainen kirjailija on Samuli Suomalainen (1850– 1907), joka käytti lyhennettä Samuli S. Hän toi myös tieteiskirjallisuuden Suomeen kääntämällä Jules Ver nea ja H. Kolmas pietarilainen M. de_29082024_42.indd 44 de_29082024_42.indd 44 21.8.2024 9.53 21.8.2024 9.53. Olkoon vain Gogol ukrainalainen Mykola Ho hol, venäjäksi hän kirjoitti ja valaisi laajan maan yhteiskuntaoloja. Kysymys kuuluu, mitä puuttuu. Vaikka kyse ei enää ole pelkästään venäläisestä vaan monikansallisesta neuvostokirjallisuudesta, valtaosa siitäkin ilmestyi slaavien pääkielellä. OLENNAINEN KULTTUURITEKIJÄ maiden suhteissa on kirjallisuuden antama naapurikuva. Vaikka etenkin Pietarissa oli käsityksiä tyhmästä suomalaisesta tšuhnasta, valtaosin venäläiskirjailijat ylistävät hiljaista ja puhdasta joutsen-Suomea. Huomattavin käännöstyö oli Gogolin Kuolleet sielut (1882). Ennen kaikkea hän oli suomentaja, joka on vahvasti vaikuttanut kirjakielemme kehitykseen. Tosiasiassa hyökkäämättömyyssopimus ja kauppasuhteet vaikuttivat kulttuurivaihtoonkin suojasäänä ennen Euroopan taivaanrannan synkentymistä. Nytkin Viola Parente-?ap ková käsittelee L. Koska tekijä ei kaunistellut vaan kuvasi kurjuutta oikein värein, Friman tuli välillisesti vaikuttaneeksi vuoden 1850 kieliasetukseen Suomessa, mikä kielsi julkaisemasta suomeksi muuta kuin uskonnollista ja taloudellista tekstiä. Hän oli todellinen yleisnero: novelisti, runoilija, dramaatikko, lastenkirjailija, hartausseppä, muusikko, kielitieteilijä, oppikirjojen tekijä, matemaatikko, luonnontieteilijä, toimittaja ja kansanvalistaja, henkivakuutusasiamies sekä komiteaja kunnallismies. G. Siinä on selkeä ero: suomalaiset matkakirjailijat M. A. Wellsia. Hän sai sortovuosina maanmiestensä vihat, kun tahtoi palvella uskollisesti tsaaria monen muun ryhtyessä passiiviseen vastarintaan joutuen karkoitetuksi maasta tai Siperiaan. Näiden piiristä nousi opettaja, kääntäjä ja toimittaja Thomas Friman (1821– 86), joka sepitti kertomuksia suomalaisten elämästä suurkaupungissa. Toinen vaihtoehto on, että voimme odottaa jatkoa vuosille 1931–1991. Tätä on perusteellisesti käsitellyt Helsingin yliopiston venäjän kielen professori Valentin Kiparsky klassikossaan Suomi Venäjän kirjallisuudessa (1945) maiden välisten suhteitten muutoksen airuena jatkosodan jälkeen. 1800-luvun puolivälissä suomalaisia oli puoli miljoonaa. Kirjailijanimellään Martti Wuori hän sepitti suosittuja komedioita seuranäyttämöille. Hänen suomennosurotekonsa oli Dostojevskin Rikos ja rangaistus vuonna 1888. Paine häntä vastaan kasvoi siihen mittaan, että hän erosi suurlakkovuonna. Venäläisturistit kiittivät Suomen siisteyttä ja mykkää, nöyrää, ahkeraa kansaa. Nikolai Gogol. Venäjän uusi pääkaupunki ei ollut suomalaisille outo 1700-luvullakaan; metropoli veti käsityöläisiä, kauppiaita, työläisiä ja kerjäläisiä. 44 Demokraatti KULTTUURI TOMI HUTTUNEN esittelee myös yhdessä Mika Pylsyn kanssa kolmea pietarinsuomalaista kirjailijaa. Venäläisklassikoista hän suomensi Puškinin, Gogo lin, Turgenjevin, Tolstoin ja Gorkin tuotantoa. Tosin valtaosa suomennoksista julkaistiin Petroskoissa ja Leningradissa. Castré nista ja August Ahlqvistista Kai Donneriin vakiinnuttavat stereotypian laiskasta, likaisesta ja juoposta ryssästä. Bergh (1858–1934) teki komean virkauran keisarin kanslioissa yleten Kuopion läänin kuvernööriksi 1903–1905
(roolihahmojen nimet piilotettu). Tämän genrensä huippuihin kuuluneen kirjailijan kuolemasta tuli viime keväänä kuluneeksi tasavuosia. L (nöyrästi ja mielistellen): Saanen toivottaa Teidän Majesteetillenne hyvän huomenen. 1978) sai mainitun palkinnon vuonna 2015 romaanistaan Kaikki se mitä en muista. Älä viitsi torjua. Yhdelle palkinto. Tai siis nyt jo! Mitä kuuluu. Sirpa Taskinen toki tämänkin ratkaisi. Jonas Hassen Khemiri (s. Vastaukset viimeistään 2.9. (Tätä hän ei kylläkään myönnä.) Itse hän on syntyperäinen (ja äidin puolelta) ruotsalainen, sukunimensä hän on saanut tunisialaiselta isältään.” Taina Ukkonen hämmästelee ja ihastelee teosta. M: Pelkkiä korulauseita tässä vaiheessa. Vielä täällä. Yritetäänpä hoitaa asia. Näytelmän ensisuomennos saatiin jo 60 vuotta sitten, mutta tämä tuoreempi versio on viime vuosikymmenellä Kansallisteatterissa nähdyn esityksen tiimoilta. Alussa lukija on vähän ymmällään (ainakin minä olin), mutta kun on päässyt loppuun, voi lukea uudestaan alun – ja ymmärtää vähän paremmin. Nihkeä kierros siis! Liekö osuutta sillä, että verkkovisa lipsahti väärään, teatterin kategoriaan. Hieno kirja.” Veikko Huuska muistaa Khemirin vissin kirjeen. Haluan meidän vaihtavan nahkojamme ja kokemusympäristöjämme. Vesa Kauton tarjokas oli fiksu mutta väärä: Johannes Anyuru. ”Visasitaatissa mainittu ”suurin ja kaunein” kirjallisuuspalkinto johti aluksi ajattelemaan Nobelin kirjallisuuspalkintoa, mutta ei, Ruotsin August (Strind berg) -palkinto on ilmeisesti se, mitä tarkoitettiin. Vain yhdeksi päiväksi.’ Takuuvarma keino saada huomiota, mutta etevä ja tehokas keino konkretisoida näkökulmien erilaisuuden merkitys siihen, mitä näemme, mitä koemme, mitä muistamme.” Tietäjiä olivat myös Mauri Panhe lainen, Jukka Eero Wuorinen ja Ja riPekka Vuorela. Minulle kuuluu huonoa! Mikä lie outo vaiva, jäsenet vähän kohmeessa, oli vaikea nousta sängystä, ja jalkoihin sattuu!. Kuka lajinsa huippu, mikä näytelmä. Vähän lisää verkkoversiossa. Maa rasahtelee, rajat loittinee, karja mylvii, sireenit ulvoo kerta kaikkiaan liikaa meteliä! Tähän on saatava jokin järjestys. ”En lukenut sitä tuoreeltaan, mutta muistijäljen jätti hänen avoin kirjeensä Ruotsin silloiselle oikeusministeri Beatrice Askille: (jokseenkin näin) ’Hyvä Beatrice. Martin Stenmark de_29082024_42.indd 45 de_29082024_42.indd 45 21.8.2024 9.53 21.8.2024 9.53. Hyvää huomenta, M-te. ”Kirjan rakenne on minusta erityisen kiehtova ja samalla haastava. Se, että Samuel oli tummaihoinen, on sikäli olennaista, että Khemiri on profiloitunut maahanmuuttajien puolestapuhujana. Käyn vaihtamassa tohvelit! Ehkä mä oon kasvanu! Nukuin huonosti. Niille on aivan se ja sama. Eikä meillä sitä paitsi ole insinöörejä. klo 12 mennessä sähköpostilla kirjavisa@demokraatti.fi. 45 Demokraatti VISASITAATTI 13 Seuraavan numeron teatterispesiaalin tähden tehtäväksi sitä lajia. Vaikka kertojia on monia ja heidän muistikuvansa ristiriitaisia, kirja on sikäli helppolukuinen, että aikatasot on erotettu asteriksilla. Ja esittää parhaat toivotukseni. Noidannuoliko tämä on. Miksi me lakkautettiin se teknillinen korkeakoulu. Kirjoitan sinulle yksinkertaisen toivomuksen. ulkomailta. (Wikipediassa on väärä vuosi 2016). Palkinto Veikko Huuskalle. (muille) Odotan insinööriä... K (M-telle ja sitten M-elle): Hyvää huomenta, M-ie. Kirjallisuussitaattien tunnistusta jo vuodesta 1992 Haastava, kiehtova Khemiri L ehdet kohta jo putoilevat, mutta visavastaukset näemmä eivät. Kirjassa yritetään selvittää, mitä tapahtui, kun muuan Samuel kuoli auto-onnettomuudessa. (rb) Jonas Hassen Khemiri. Au, mun kylkiluut! (lääkärille) Huomenta tohtori. Ei näistä meikäläisistä ole enää mihinkään
de_29082024_46.indd 46 de_29082024_46.indd 46 20.8.2024 9.27 20.8.2024 9.27. Kyseenalaisen isovenäläisen ajattelun, jossa sekoittui imperialismia ja uskonnollisuutta, ohella Dostojevs ki ymmärsi muun muassa psykologiaa. 46 Demokraatti KULTTUURI Klassisen aateromaanin paluu Fjodor Dostojevski on kai tässä hetkessä jossain määrin epäilyttävä kirjailija, mutta entä sitten. Teksti Esa Mäkijärvi / Kuva iStock F jodor Mihailovitš Dostojevskin (1821–1881) maine väkevänä prosaistina on joka tapauksessa ansaittu
On vaikea uskoa, että hän kirjoitti romaaninsa pelkästään samovaarilla keitetyn teen voimin, sen verran vauhdikkaita ne ovat. Etenkin selittävät alaviitteet ja avaavat jälkisanat tulevat tarpeeseen. Muodikkaat aatteet leviävät sinne suuresta maailmasta, kuten Pietarista ja Moskovasta. 184) RIIVAAJIEN KIRJOITUSAJANKOHDALLE tyypillisesti naiset ovat lähinnä typeryksiä, mutta tuomittavammaksi osoittautuu se, että miehetkään eivät pysty pitämään hermojaan kurissa. KIRJA Riivaajat (1872) kuuluu hänen suuriin romaaneihinsa. Riivaajissa Dostojevskin levottomuus näkyy muun muassa monien sivuhahmojen luonnosmaisuudessa. Ne ovat mahdollisia Venäjällä, eivät moraalittomassa lännessä. Jumalakin tekee kuolemaa, joten Dostojevski ei olisi varmasti viihtynyt esimerkiksi 1900-luvulla. Riivaajien kertoja, aktiivinen nuori mies, ivaa 1800-luvun jälkimmäistä puolta touhotuksen ajaksi. Jos sellainen tosiaan on olemassa. Pelkät paikalliset kärhämät eivät riitä ennen muuta uusista poliittisista ajatuksista johtuvien paineiden purkamiseen. Riivaajat on tyylillisestä vanhentuneisuudestaan ja hieman kyseenalaisesta poliittis-uskonnollisesta paasauksestaan huolimatta tärkeä teos, samaa mestarillista tasoa Rikoksen ja rangaistuksen (1866), Idiootin (1869) ja Karamazovin veljesten (1880) kanssa. Dostojevski huolestui kotimaansa kuohuista ja ennusti Venäjälle aivan oikein traagisia aikoja. Jatkokertomuksena aikoinaan julkaistussa romaanissa ei ole kyse nykymittapuulla tehokkaasta fiktiosta. Perivenäläiseen tapaan hän järkeili, että ainoat toimivat lääkkeet yhteiskunnalliseen kaaokseen ovat vahva isällinen johtaja ja alamaisten uskonnollinen kuuliaisuus. Heikot luonteet ovat Pjotr Stepanovitšin kaltaisten roistojen johdateltavissa. Riivaajissa vietetään aikaa venäläisessä pikkukaupungissa ja sen ummehtuneissa piireissä. Riivaajat ei tunnu tyylipuhtaalta ja valmiilta romaanilta, mutta kiihkeä keskeneräisyys oli Dostojevskin juttu, toisin kuin kilpailijallaan Leo Tolstoilla. Kuten Anhava kirjoittaa suomennoksensa jälkisanoissa: ”Vankeuden ja pakkotyölaitoksen kokemukset tekivät Dostojevskista syvästi uskovaisen ja keisarivallan vankkumattoman kannattajan.” MIKÄ VÄKEÄ sitten riivaa. Hän harmittelee, ettei harhaan ajautuneilla uuden ajan venäläisillä ole enää heitä kurissa ja nuhteessa pitäviä voimia, lähinnä keskusvaltaa ja Jumalaa. 1955) on suomentanut Riivaajat uudelleen ja kirjoittanut siihen jälkisanat, jotka valottavat Dostojevskin satiirin merkitystä. Hän näkee tarkasti läpi henkilöhahmojensa pikkumaisuuden, kuten heidän juoruilunsa. Ne on syytä lukea ymmärtääkseen paremmin venäläisen sielun. Kertoja jaarittelee ja ajautuu sivuraiteille, ja vuolas dialogikin on pitkälti lörpöttelyä. Riivaajiakaan ei välttämättä juuri kustannustoimitettu, mutta ei se mitään, sillä sen tekijän raaka lahjakkuus välittyy tekstistä. Se ilmestyi suomeksi alun perin Ida Pekarin kääntämänä vuonna 1928 ja myöhemmin Lea Pyykön versiona vuonna 1982. Romaanissa ihmetellään Venäjän keisarikuntaa noin 1860-luvulla. Martti Anhava Otava 2024, 753 s. Dostojevskin ajattelua voi kritisoida. Nihilistinen anarkia saapuu pikkukaupunkiin juonittelija, ihmisvihaaja ja toiminnan mies Pjotr Stepanovitšin vaikutuksesta. Siinä naureskellaan vallankumouksellisille ajatuksille, liittyivätpä ne sitten vaikkapa anarkismiin, nihilismiin tai sosialismiin. de_29082024_46.indd 47 de_29082024_46.indd 47 20.8.2024 9.27 20.8.2024 9.27. Sekä kumouksellinen toiminta että sen huomiotta jättäminen johtavat tarinassa tuhoon. Nyt Venäjän kulttuurin asiantuntija Martti Anhava (s. Hän kuvailee: ”Tunnusomaista näille ihmisille on heidän kertakaikkinen kyvyttömyytensä pitää pyyteet sisällään; heitä päin vastoin hallitsee pitelemätön pyrkimys tuoda ne kaikessa säädyttömyydessäänkin julki sitä mukaa kuin niitä syntyy.” (s. Toisaalta kirjailija osoittaa keskeisten henkilöidensä kohdalla jälleen huomattavaa ihmistuntemusta paneutuessaan heidän ristiriitaisiin persoonallisuuksiinsa. Dostojevski nälvii vähän kaikkia, rivien välissä myös vallanpitäjiä, jotka ovat joko hölmöjä tai välinpitämättömiä. Pakottava tarve muuttaa maailma, vaikka sitten väkivallalla. Olennaiset asiat voisi toki käsitellä 200 sivussa, mutta tiivistäminenkään ei ollut Dostojevskin juttu. AATEROMAANINA RIIVAAJAT on edelleen ajankohtainen. Jälkiviisaasti voi päätellä, että Riivaajien kuvaamassa kokonaisvaltaisessa kriisissä, jossa yhteisistä asioista ei päästä enää sopimukseen, ovat idulla sekä vallankumous että suursodat. Anhavan suomennos toimii sekä asiallisuutensa että kekseliäisyytensä puolesta, vaikka sen ensimmäiseen painokseen onkin jäänyt jonkin verran kirjoitusvirheitä. 47 Demokraatti Klassisen aateromaanin paluu Fjodor Dostojevski: Riivaajat Suom
Hannikainen käsittelee henkilökysymyksiä tiukan asiallisesti. Syntyi TPSL, joka kuitenkin hiipui suhteellisen nopeasti. Se tapahtui hämmästyttävän lyhyessä ajassa, muutamassa vuodessa, kun ottaa huomioon puolueen hajaannustilan 1950-luvulla. 48 Demokraatti KULTTUURI Hajaannuksesta Suomen johtoon Eheys oli ensimmäinen ehto nyt 125-vuotiaan SDP:n nousussa maan suurimmaksi puolueeksi. Hannikainen kiteyttää: ”Tannerin puheenjohtajakausi ei ollut menestys.” ”Sovittelija Paasio” on sosialidemokraattien uuden nousun keskeisin hahmo: eheytyksen päättäväinen loppuun saattaminen, vaalivoitot – etenkin 1964 ja 1966 – suhteet Kekkoseen ja NKP:hen sekä nousu pääministeriksi ja pitkäaikaiseksi pääministeripuolueeksi. SDP oli politiikan valmistelussa monta askelta muita puolueita edellä. A. KIRJA de_29082024_48.indd 48 de_29082024_48.indd 48 21.8.2024 10.00 21.8.2024 10.00. Puolueen kohoaminen hajaannuksesta maan johtoasemaan edellytti eheyttämisen lisäksi hyvin harkittua poliittisaatteellista johtoajatusta, aikaan sopivia lujia johtajia ja joustavaa yhteistyökykyä – ja myös kilpailijoiden virheitä. Puolue tukeutui yhteiskunnalliseen tutkimukseen, perusti kymmeniä asiantuntijajaostoja ja -työryhmiä ja laati suuren määrän ohjelmia. Hannikaisen tutkimus hahmottelee SDP:n nousua maan suurimmaksi puolueeksi. HANNIKAINEN ANALYSOI eduskuntaja kuntavaalien tuloksia esitellen valittuja sd-edustajia siten, että siitä muotoutuu kuva vähitellen eheytyvästä, uudistuvasta ja nuorentuvasta puolueesta. Hannikaisen analyysi sosiaalipoliittisista ja työelämäuudistuksista on erityisen vahvaa. K. Mutta eheys oli ensimmäinen ehto. HANNIKAISEN TAUSTA – talousja sosiaalihistorian dosentti Helsingin Yliopistossa – hyvinvointivaltion, työelämän ja talouskriisien tutkijana näkyy hänen kirjoitusotteessaan. Sosialidemokraatit kohosivat maan johtoon keskellä rajua rakennemuutosta: siirryttiin agraariajasta teollisuus-Suomeen, jota vauhditti eurooppalaisittain ennätysnopea maaltamuutto. Hannikaisen teos on viides osa SDP:n historiankirjoitusta. ”Järkähtämätön Tanner” – kuten Hannikainen Tanneria luonnehtii – yritti moneen otteeseen eheyttää puoluetta siinä onnistumatta. Kansainvälisyys voimistui. Hyvinvointivaltion rakentaminen oli myös keskeinen keino kommunistien ja kansandemokraattien vastaisessa väännössä. Väinö Tan ner palasi puoluejohtoon 30 vuoden tauon jälkeen vuonna 1957. Paasion tehtävä oli kaikkea muuta kuin helppo. Pekka Kuusi (60-luvun sosiaalipolitiikka) ja Mauno Koivisto (laajempaan kansanvaltaan) vaikuttivat puheillaan ja kirjoituksillaan sekä taustatyöllään olennaisesti puolueen politiikan suuntaan kohti kasvua ja teollistumista – ja keskittämistä. Fagerholm kiteytti helmikuussa 1964: ”On voitettava paljon katkeruutta.” Neljännelle puheenjohtajakaudelle 1972 yksimielisesti valittu Rafael Paasio johti joukkoja tervehtyneessä tilanteessa: vuonna 1957 vallan ottanut nelikko – Väinö Tanner, Väinö Leski nen, Kaarlo Pitsinki ja Olavi Lind blom – ei ollut enää puoluejohdossa. Eheytyminen ei kuitenkaan estänyt siMatti Hannikainen: Uudistuva puolue ja hyvinvointivaltio SDP:n historia 5 – 1957–1975 Siltala 2024, 512 s. Teksti Seppo Kääriäinen Kuva Demokraatin arkisto T ohtori Matti Hannikai sen tutkimus Uudistuva puolue ja hyvinvointivaltio valaisee perusteellisesti sosialidemokraattien politiikkaa vuosina 1957–1975. Totta kai henkilöillä ja valtakamppailuilla – etenkin hajaannustilanteessa – on keskeinen asema, mutta tämä ei ole peittänyt alleen yhteiskunnan rakennemuutoksen analyysia ja hyvinvointivaltion rakentamista
Silloin liikutaankin Sorsan, Paasion, Sundqvistin, Koiviston ja Lipposen ajassa – niin, ja Liikasenkin. de_29082024_48.indd 49 de_29082024_48.indd 49 21.8.2024 10.00 21.8.2024 10.00. Kansanterveyslaki ja peruskoulu-uudistus osoittivat yhteisen näkemyksen yhteiskuntamme rakentamisen suunnasta. Pälkäneläisille lähetetty sanoma keväältä 1970 kuvaa Paasion linjaa: ”Olen sanonut aikaisemmin, että puolueessa on katto korkealla ja seinät etäällä, mutta toistan kyllä jo sanomani, että ne kuitenkin ovat olemassa.” Sosialidemokraattien nousuun liittyvät keskeisesti aktiivisuus ja koko ajan paranevat valmiudet ulkopolitiikassa ja kansainvälisissä kysymyksissä. Kirjoittaja on valtiotieteiden tohtori, entinen kansanedustaja ja ministeri (kesk.). Runsas kuvitus elävöittää asiatekstiä palauttaen mieliin historian vaikuttajia ja käännekohtia. Väinö Tanner yritti 50-luvulla moneen otteeseen eheyttää puoluetta siinä onnistumatta. Tanner teki suhteensa silloiseen maalaisliittoon selväksi SDP:n kokouksessa kesäkuussa 1963: ”Suomalaista teollistuvaa yhteiskuntaa johti maan vanhoillisin aines, agraarit.” Maatalous-ja kehitysaluepolitiikka nostattivat kärhämiä puolueiden välille. Väinö Leskisen ulkopoliittinen käännös (Hannikainen nimeää Leskisen Kekkosen ”luottomieheksi”) ja Paasion toiminta veivät samaan suuntaan: suhteet tulivat kuntoon. Muutamissa tietolaatikoissa tutkija tiivistää henkilöiden kuten Tannerin ja Paasion merkityksen ja joitakin asioita kuten Zavidovo-vuotoa ja sosialidemokraattista ammattiyhdistysja naisliikettä. Sosialidemokraattien historian kuudes osa tulee vuosituhannen taitteeseen, sanoo historiatoimikunnan puheenjohtaja Erkki Liikanen Hannikaisen teoksen alkusanoissa. 49 Demokraatti säistä keskustelua eikä eriseuraisuuttakaan: pälkäneläisyys ja EEC-sopimuksen vastarinta kertovat siitä. Pohjustusta oli toki tapahtunut monia vuosia: Mauno Koiviston rooli oli keskeinen. Matka taistelujen vuosista 1950-luvulla ja Honkaliitosta 1961 siihen, että sosialidemokraatit pyytävät Kekkosta ehdokkaakseen, on muutamien vuosien mittainen, mutta samalla asiallisesti pitkä. Hyvinvointivaltion rakentamisen kahden perusrakentajapuolueen suhteet täyttyivät yhtä aikaa sekä yhteistyöstä että tiukastakin vastakkainasettelusta. Kalevi Sorsa kertoo ”Kansankoti ja punamulta” -muistelmissaan Kekkosen ja SDP:n johdon tapaamisesta keväällä 1975 Königstedtin kartanossa omasta puheenvuorostaan: ”Sosialidemokraattisella puolueella on puoluekokouspäätös, että seuraaviin presidentinvaaleihin puolue asettaa oman ehdokkaan – ja kukapa siihen paremmin sopisi kuin – sosialidemokraatti Urho Kekkonen.” Onhan tuo aika reippaasti sanottu. Tämä oli omiaan lisäämään puolueen vetovoimaa muutoinkin vahvassa myötätuulessa. Hannikainen tiivistää historiallisen yhteistyön ytimen teoksensa viimeisessä virkkeessä: ”Alueellisen ja sosiaalisen tasa-arvon sekä kansalaisten yhdenvertaisuuden edistäminen kuuluivat niin työväestöä kuin talonpoikia edustavien puolueiden tavoitteisiin.” HANNIKAISEN TUTKIMUS sosialidemokraattien politiikasta 1957–1975 on luettava ajan kanssa, ei hotkaisemalla. PRESIDENTTI URHO Kekkosen ja SDP:n suhteet ovat erikoinen tapaus. Kekkosen puhe 25.9.1964 Paasikivi-seurassa Helsingin Työväentalolla vastaantulosta puoliväliin ja ylikin oli pitkä askel demareiden suuntaan
Mielestäni Dome Karukosken ohjaama sarjan avaus on toistaiseksi nelikon mielenkiinnottomin, koska se tyytyi kuvittamaan Tuomas Kyrön luoman romaanihahmon stereotyyppisimpiä piirteitä. Mutta livekohtaaminen kaupalla onkin toista, kun on se tuoksu... ”Sekoitus teräketjuöljyä, vastakaadettua koivua ja karsittua mäntyä” maalailee Kyrö romaanissaan, ja tuo mikstuura on tietenkin sankarillemme vastustamaton. Kun hän sai rinnalleen vahvaksi toimijaksi Satu Tuuli Karhun raikkaasti esittämän pojantyttären Sofian, MP sai tarpeellisen vastavoiman, joka jäntevöitti kerrontaa. Ei ehkä luonnevaan luomunäyttelijä! Teksti Rolf Bamberg M ielensäpahoittajista saattaa olla tulossa tälle vuosisadalle Uuno Turhapuron kokoinen elokuvasarja, Vääpeli Körmynhän (viisi osaa) se saavuttaa jo seuraavalla kierroksella. äkeän sankarin saappaisiin astui Heikki Kinnunen. Kvartetin paras on kirjoissani yhä Tiina Lymin ohjaama kakkonen, Iloisia aikoja, Mielensäpahoittaja, jossa de_29082024_50.indd 50 de_29082024_50.indd 50 21.8.2024 11.12 21.8.2024 11.12. 50 Demokraatti MP ja naisen tuoksu KULTTUURI Mielensäpahoittajan toimia hallitsee aina järki ja nyt myös tunteet. Epätyypillisestä parisuhdeasetelmasta tulee enempi ”se tavallinen tarina”. On ilo, että kaikki tähän mennessä ilmestyneet neljä Mielensäpahoittaja-elokuvaa ovat olleet nimenomaan oikeita elokuvia, eivät joka suhteessa halvalta näyttäviä sketsikoosteita tai kökköjä farssipastisseja kuten nuo mainitut ”verrokkinsa”. Mukaan ympätty maahanmuuttajapoliisi (Ona Huczkowski) on hyvä yritys osallistua ajankohtaiskeskusteluun, mutta jää aika päälleliimatuksi episodiksi. Antti Litjakaan ei ollut valkokankaalla hahmossa niin kotonaan kuin radiosarjassa, jollaiseen tyyppi alun perin luotiin. Kyrön samannimisen romaanin ytimessä oli MP:n uuden ihmissuhteen rinnalla se vanha, pitkä liitto ”emännän” kanssa, joka haipui, kun puoliso alkoi dementian myötä kadota tavoittamattoMielensäpahoittajan rakkaustarina Ohjaus: Mika Kaurismäki Pääosissa: Heikki Kinnunen, Jaana Saarinen, Iikka Forss, Ville Tiihonen, Silu Seppälä 2024, 98 min.Ensi-ilta 6.9. TASO ON toki vaihdellut MP-sarjankin sisällä, mutta yhtään umpisurkeaa ei joukkoon ole mahtunut. Sen sijaan MP:n naapurin Kolehmaisen roolissa jälleen nähtävä Silu Seppälä on yhä rautaa. Sami Keski-Vähälän elokuvakäsiksessä tämä taso on läsnä enempi viittauksina, sillä tilan ottaa heti haltuun Saimi, rempseä ja boheemi pitäjäntaiteilija, joka ei ehkä Tinderissä MP:lle mätsäisi. Jaana Saarinen on rooliin täsmävalinta. Mika Kaurismäen ohjaamat kaksi seuraavaa ovat olleet laadullisesti ykkösen ja kakkosen väliltä. ELOKUVA miin ja lopulta sitten kuoli. Eskorttia etsimässä oli ohjaajalleen ominainen pikkunätti road movie, ja tämä uusin, Mielensäpahoittajan rakkaustarina, samaa luokkaa romanttisen komedia genressä. LUPAUKSIA HERÄTTÄVÄN ensikohtaamisen ja suhteen alkutunnustelujen jälkeen Kaurismäen elokuva liukuu tavanomaiseksi aikuisten ihmisten rakkaustarinaksi nousuineen, laskuineen ja läheisten epäilyineen
Jälkimmäiset pystyvät hyödyntämään digitaalista formaattia: elokuva voidaan saada halvemmalla melkeinpä kaikkiin elokuvateattereihin. EN TIEDÄ, tunteeko nykynuoriso usein kovaotteisissa elokuvissa esiintynyttä Delonia. Loppukesän suurin keskustelu on kuitenkin ollut televisiosarjoissa. Voi olla, että nuorempi elokuvankatsojapolvi ei tunne näitä ohjaajiakaan, saati heidän elokuviaan, tuskinpa edes Borsalinoa, elokuvaa ja hattua, josta tuli Delonin tunnusmerkki. 51 Demokraatti MONIEN ELOKUVIEN PELASTUS ON TULLUT ELOKUVAARKISTOISTA. Eivätkö r-vikaiset suutu, kysyttiin tekijältä. Hinta vetää hiljaiseksi, sillä se näyttää olevan 65 euroa. Tuli mieleen Juice Leskisen poppi-iskelmä, jossa kaikki r-kirjaimet oli korvattu j-kirjaimella. Samurai vuodelta 1967 lienee viimeisimpiä mestariteoksia markkinoilla restauroituna nykyaikaiseen formaattiin. Luettelossa ei ollut ruotsalaisia, islantilaisia, tanskalaisia, puolalaisia tai edes ranskalaisia ja korealaisia sarjoja, belgialaisista puhumattakaan. Koulukinon tapaiset organisaatiot tarjoavat palveluja myös kouluille. Kerääjille ja harrastajillekin uudet restauroidut versiot ovat antaneet odottaa itseään. Häntä sanottiin niin komeaksi, että hänen oli pakko näytellä varsin karskilla perusilmeellään, ettei katsoja hermostuisi. Varmuuden vuoksi hän luetteli kolumnissaan nimeltä useita kymmeniä sarjoja varmistaakseen riittävän suuttumusasteen faneilta. Uusien elokuvien lisäksi on jonkin verran tarjolla klassikoita. Muitakin skandaaleja riitti nostattamaan etusivujen fonttikokoa. Sekaan oli mahtunut myös riippumatonta elokuvaa tarjoava MUBI, kaikkea muuta kuin televisiosarjojen lähde. Ehkä Delonin kuolema tuo jonkin elokuvasarjan nähtäville myös suomalaisille kuluttajille. Ranskalaiset ovat kyllä osanneet pitää elokuvahistoriansa muutenkin harvinaisen hyvin piilossa. Häntä ohjasivat Jean-Pierre Melville (Samurai, Punainen ympyrä), Mic helangelo Antonioni (Kuumetta), Jean-Luc Godard (Uusi aalto) ja Luchi no Visconti (Rocco ja hänen veljensä, Tiikerikissa). Jari Sedergren Kansallisen audiovisuaalisen instituutin tutkija Kulttuurikolumni de_29082024_50.indd 51 de_29082024_50.indd 51 21.8.2024 11.12 21.8.2024 11.12. Tilannetta ovat paikanneet suoratoistopalvelut ja monet elokuvatapahtumat ja -festivaalit. OLEMME TOTTUNEET luottamaan siihen, että elokuva-arkiston (nykyisin KAVI) lisäksi myös televisio esittää paljon korkeatasoisia elokuvia. Aina joku jostain suuttuu, hän vastasi. Imageen kolumnoiva Tuija Siltamäki provosoi keskustelun moittimalla kaikki tietämänsä televisiosarjat ajanhukaksi ja surkeaksi viihteeksi. Paparazzit ja keltainen lehdistö seurasivat herkeämättä hänen tekemisiään ja varsinkin seurustelujaan. Tiedän, että asianharrastajat pilkkaavat minua, kun sanon, että Delon jäi eräällä lailla filmiajan, videoajan ja dvd-ajan väliin tavalla, joka teki monista hänen elokuvistaan tuntemattomia kulloinkin seuraavalle sukupolvelle. Tarjolla olevien kanavien määrä on kasvanut, mutta laatuelokuvan määrä välttämättä ei. Delon oli 50 vuotta sitten 1970-luvulla maailman elokuvanäyttämöiden suurimpia miesihanteita, seksisymboli, kuten silloin mieluusti ja häpeämättömästi sanottiin ilman, että sitä kukaan isommalti paheksui. Aina joku jostain suuttuu K irjoituspäivän uutisia on ranskalaisen elokuvatähden Alain Delonin kuolema. Kuuluisuus oli toki tullut jo edellisellä vuosikymmenellä. Monien elokuvien kohdalla pelastus on tullut elokuva-arkistoista
52 Demokraatti TYÖVÄEN KIRJALLI S U U D E N P Ä I V Ä ED ITKILPAILU 2023 Vuoden yleisömedia VOITTAJA de_29082024_52.indd 52 de_29082024_52.indd 52 20.8.2024 9.40 20.8.2024 9.40
TEEMA Kulttuurialalla yli 130 000 työntekijää Voiko taiteen arvoa mitata. Ku ltt uu ril ei kk au ks et Ta ite en va pa us uh at tu na . Kolumni: Nasima Razmyar Ilmaistaidon pitkä oppimäärä ”Kun kerran haluat työskennellä taiteen ja kulttuurin parissa, sinun täytyy sietää jatkuvaa epävarmuutta.” Ku va iS to ck , ku va nk äs itt el y A rja Jo ki ah o de_29082024_53.indd 53 de_29082024_53.indd 53 21.8.2024 10.08 21.8.2024 10.08
Ankara sopeutus tekee siitä totta. Teksti ja kuvat Mikko Huotari de_29082024_54.indd 54 de_29082024_54.indd 54 20.8.2024 12.31 20.8.2024 12.31. 54 Demokraatti TEEMA 54 Demokraatti Kulttuuri kyykkyyn Myytti nälkätaiteilijasta on kuulunut suomalaiseen ajattelumaailmaan
55 Demokraatti 55 Demokraatti de_29082024_54.indd 55 de_29082024_54.indd 55 20.8.2024 12.31 20.8.2024 12.31
Se vaatisi taas vakaata rahoitusta, Huovila sanoo. Leikkauksien tarkat summat tarkentuvat syyskuussa budjettiriihessä, silloin myös selviää, kuinka paljon OKM:n leikkauksista osuu kulttuurialaan. Kun ei tiedetä, toteutuvatko projektit, ei voida tehdä sopimuksia. Vahva leikkauspolitiikka ja epävarmuus siitä, mitä tapahtuu lähivuosina, johtavat siihen, että kulttuurituotantoja ei voi kunnolla suunnitella ja budjetoida. Työllisten määrä on laskenut tasaisesti vuodesta 2008, jolloin työllisiä oli yli neljä prosenttia. 56 Demokraatti TEEMA akset sohivat kulttuurialaa ennakoitua ankarammin, kun tuleville vuosille suunnattuja säästöjä aiotaan nyt aikaistaa. NYT ON ISO HUOLI SIITÄ, KUINKA ALALLA PYSTYY ENÄÄ TYÖLLISTYMÄÄN JA PYSYMÄÄN. de_29082024_54.indd 56 de_29082024_54.indd 56 20.8.2024 12.31 20.8.2024 12.31. Koronan aiheuttamasta notkahduksesta työllisten määrä on hieman kasvanut. HAAVOITTUVIMMASSA ASEMASSA ovat kulttuurialan freelancerit, Huovila sanoo. Ensi vuodeksi opetusja kulttuuriministeriön (OKM) hallinnonalalle kaavailtiin alun perin noin 15 miljoonan euron leikkauksia, mutta tuoreen budjettiehdotuksen mukaan ministeriön on nipistettävä valtionavustuksista yhteensä 65 miljoonaa euroa. Se vaatii, että rahoitus on vakaata. Käytännössä se tarkoittaa, että kulttuurialan työntekijöillä voi olla pieniä työsuhdepätkiä ja apurahatyötä, mutta myös ei-toivottua itsensä työllistämistä. Olivat leikkaukset minkä suuruisia tahansa, niin nyt on iso huoli siitä, kuinka alalla pystyy enää työllistymään ja pysymään, Teatterija mediatyöntekijöiden Temen toiminnanjohtaja Karoliina Huovila sanoo. Tilastokeskuksen tuoreimpien tietojen (kulttuurisatelliitti-tiedot vuodelta 2022) mukaan kulttuurin osuus Suomen työllisistä on 2,8 prosenttia, joten pienestä porukasta ei ole kyse. – Vielä ei ole luvuista tarkkaa tietoa, mutta miljoonaleikkaukset ovat isoja. – Taidealalla työskennelleet ovat tottuneet sietämään epävarmuutta, mutta nyt monet kokevat, että on parempi katsella jonnekin toisaalle ja työllistyä muulla alalla. Nämä luvut ovat OKM:n elokuussa julkaisemasta budjettiehdotuksesta. Kulttuuriala ei ole ehtinyt kunnolla toipua koronapandemian aiheuttamista iskuista, mikä vaikuttaa merkittävästi leikkauksien negatiivisiin vaikutuksiin. – Monissa Euroopan maissa kulttuuriala nähdään tärkeänä ja huomioidaan, että koulutetut ihmiset tekevät ansiotyötä. Leikkauksia saatiin ottaa vastaan myös viime vuonna, ja valitettavasti alalla ei ole puskureita. Suomalaiselle kulttuurialalle on syntynyt vakiintunut tapa tehdä suuri osa töistä freelancer-pohjalta. – Freelancer-käytäntöjen taustalla on monia syitä, mutta yksi keskeinen syy on rakenteellinen, ja sitä pitäisi lähteä ratkomaan. – Ajattelutapana on, että kun kerran haluat työskennellä taiteen ja kulttuurin parissa, niin sinun täytyy sietää jatkuvaa epävarmuutta, Huovila sanoo. Hallitusohjelman mukaan OKM olisi kärsinyt leikkauksista 125 miljoonan euron verran kuluvan hallituskauden aikana, mutta tällä hetkellä näyttää siltä, että summa paisuu ainakin 150 mil joonaan. Huovilan mukaan freelancer-työllistämisen nurjana puolena on se, että ihmiset työskentelevät haavoittuvassa asemassa
Nurinkurista tilannetta ei ole korjattu, vaan ansioturvaa on ajettu alas. TAIDEJA kulttuurialan vaikutus kansantalouteen ja työllisyyteen on merkittävä. Pelkona on se, että mennään kohti markkinaehtoista ja ekonomistien määrittämää tapaa tehdä taidetta. Kulttuurilla on kuitenkin valtava merkitys, mikä näkyi, kun katsoi Pariisin olympialaisten avajaisia. de_29082024_54.indd 57 de_29082024_54.indd 57 20.8.2024 12.31 20.8.2024 12.31. – Esittävä taide on luonteeltaan sellaista, että sieltä löytyy myös työsuhdetyötä, koska meillä on isoja taidelaitoksia, Huovila sanoo. SUOMALAISEEN AJATTELUTAPAAN on enemmän tai vähemmän juurtunut nälkätaiteilijamyytti, erityisesti kun puhutaan taiteen ja kulttuurin rahoituksesta. Moni haluaisi sellaisen. Heistä löytyy monenlaisia kulttuurin taitajia ohjaajista sirkustaiteilijoihin ja media-alalla toimiviin työntekijöihin. Valtaosa taiteilijoista on korkeasti koulutettuja, eli koulutusvaiheessakin siihen panostetaan paljon. Arvostus näkyy myös budjeteissa. Se nähdään taiteellisen tinkimättömyyden ja aitouden lähteenä. – Muilla taidealan sektoreilla on vielä enemmän yksilöllistä työn tekemistä, joten on vähemmän mahdollisuuksia saada työsuhdetta. Kulttuuri on tärkeä elementti kaikenlaisen vetovoiman kasvattajana, ja laajojen tutkimuksien mukaan taideja kulttuuriosallistumisella on positiivisia terveysvaikutuksia. – Taidetta ja kulttuuria pidetään Suomessa joskus harrastelijaja puuhailutoimintana. Yhtäältä taiteen pitää saada olla riippumaton ja ohjailematon, toisaalta taiteilija ei voi elää ilman rahaa. – Kulttuurikentälläkin asioita perustellaan talouden kautta, eli kerrotaan, kuinka paljon kulttuuriin sijoitettu euro poikii, Huovila sanoo. Valoa ei näy tunnelin päässä. TEATTERIJA mediatyöntekijöiden liitto on Suomen suurin taideja kulttuurialojen ammattiliitto. Se on ehkä syntynyt köyhän kansan historian varrella, taustalla lienee arvostus kärsimystä ja puutetta kohtaan. Ranskassa kulttuuri on merkittävä osa maan historiaa ja se on itsestään selvä osa yhteiskunnan rakennetta, Huovila sanoo. 57 Demokraatti Myös sosiaaliturvaja työmarkkinaheikennykset ovat iskeneet kulttuurialaan, koska suuri osa työntekijöistä ei saa nauttia vakipestin eduista. Taiteen ja rahan suhde on voimakkaasti jännitteinen. – Ilman rahaa ei saada. – Ehkä se johtuu siitä, että olemme sen verran nuori valtio. – Kulttuurialan työn realiteetteihin on kuulunut ajatus, että välillä joudutaan olemaan työttömyysturvan varassa, koska työ on luonteeltaan niin silppuista. Suomi on tosin reilusti jäljessä EU:n keskiarvosta, joka on yli neljä prosenttia. Eihän millään muullakaan alalla oleteta, että ihmiset tekisivät työtä saamaansa näkyvyyttä vastaan, vaan tarvitaan ansioita. – Helsingin kaupunki tukee kulttuuria 18 miljoonalla eurolla, ja joissain samankokoisissa eurooppalaisissa kaupungeissa voi olla jopa satojen miljoonien panostus. – Freelancerina toimiminen ei ole valtaosalla oma valinta. Tässäkin freelancerit ovat nimenomaan se ryhmä, joka ottaa eniten vastaan leikkauksia. Niin valitettavaa kuin se onkin, tarvitaan aivan konkreettisia euroja. VTT:n tekemän selvityksen mukaan luovien alojen liikevaihto oli vuonna 2022 noin 14 miljardia euroa, ja se syntyi suurelta osin pienyritysten ja yksinyrittäjien verkostoissa. – Taiteen pitää pysyä itsenäisenä, ja täytyy säilyä kyky haastaa yhteiskuntaa. On toki myös aitoa yrittäjyyttä, mutta kyllä ihmiset haaveilevat, että olisi hyvä työterveyshuolto, kertyisi eläkettä ja ansioturvaa ja saisi nauttia kuukausipalkasta. – Ne ovat isoja leikkauksia, ja yksilötasolla voidaan puhua sadoista euroista kuukausitasolla. Ala työllistää yli 130 000 ihmistä, ja sen osuus BKT:sta on 3,1 prosenttia. Taiteen ja kulttuurin arvostus ei ole Huovilan mielestä Suomessa samalla tasolla kuin eurooppalaisissa kulttuurin suurvalloissa. Huovilan luotsaaman liiton jäsenet toimivat esittävän taiteen kentällä. Romanttisissa mielikuvissa todellinen taiteilija kykenee luomaan merkityksellistä taidetta ilman merkittäviä taloudellisia resursseja, ja taloudelliset haasteet voivat toimia jopa luovuuden innoittajina. Saadaanko rahalla hyvää kulttuuria. Pitäisi olla itsestään selvää, että kulttuuria rahoitetaan. – Suhde pitäisi nähdä toisin päin, eli että talous on väline ja kulttuuri on se, jolla on arvo sinällään. Välillä nostetaan esille rahoituspohjan SUOMESSA ELÄÄ NÄLKÄTAITEILIJAMYYTTI, ERITYISESTI KUN PUHUTAAN RAHOITUKSESTA. LEIKKAUKSIEN JATKUESSA taideja kulttuurialan on sopeuduttava tilanteeseen. Huovila haluaa kuitenkin huomauttaa, että aina ei pitäisi tarkastella hyötynäkökulmaa. Ihmiset ovat ne, jotka työn tekevät, ja heille täytyy siitä maksaa, Huovila vastaa
Manzoni säilöi 90 säilyketölkkiin omaa ulostettaan vuonna 1961. 58 Demokraatti TEEMA Kuinka taiteen arvo mitataan. Kun yksi tölkeistä myytiin 275 000 eurolla eli noin 305 000 dollarilla Milanossa vuonna 2016, kultaunssin hinta oli silloin noin 1250 dollaria. Yhden purkin hinnaksi oli laitettu silloinen kullan hinta. Kun ei uskalleta ottaa riskejä, keskitytään kassamagneettityyppisiin produktioihin ja valikoidaan myös tekijät melko tarkkaan myynnin optimoinnin näkökulmasta, Huovila sanoo. Säilyketölkin muotoisen teoksen etiketissä luki ”Merda d’artista” eli ”taiteilijan paskaa”. – Uusien rahoituskanavien etsimisestä puhutaan, kun yhteiskunta ei rahoita kulttuuria riittävästi. Kussakin tölkissä oli etiketissä mainostettua tuotetta unssin verran eli noin 30 grammaa. ITALIALAISEN TAITEILIJAN Piero Manzonin kuuluisimmasta teoksesta maksettiin milanolaisessa Il Ponte -taidehuutokaupassa 275 000 euroa vuonna 2016. Manzonin tuotos päätyi tällä erää brittiläiseen yksityiskokoelmaan. Vuonna 1961 kultaunssi maksoi noin 37 dollaria. laajentamista yksityisellä sektorilla. Suo siellä, vetelä täällä, koska jo leikkaukset ohjaavat taiteen tekemistä. – Marginaalisempi ja kokeilevampi taide jää helposti lapsipuolen asemaan, kun rahat ovat tiukassa. Yritykset voivat rahoittaa kulttuuria ja taidetta, jolloin ne saavat vastineeksi näkyvyyttä ja yhdistävät brändinsä positiivisesti kulttuurin tukemiseen. PITÄISI NÄHDÄ, ETTÄ TALOUS ON VÄLINE JA KULTTUURI ON SE, JOLLA ON ARVO SINÄLLÄÄN. Monella tavalla hämmentävää taidetta tehnyt Manzoni otti vaikutteita ranskalaisen Marcel Duchampin readymade-taiteesta, jossa tiettyä käyttötarkoitusta varten valmistettu esine esitetään taideteoksena. Pikaisella laskutoimituksella selviää, että Manzonin teoksen arvo oli kasvanut yli 200 kertaisesti verrattuna kullan arvon kohoamiseen. – Kun budjetit pienenevät, tullaan varovaisemmiksi. Vaarana siis piilee, että rahoittajien motiivit alkavat ohjata tekemisen suuntaa. Se olisi myrkkyä taiteen vapaudelle. de_29082024_54.indd 58 de_29082024_54.indd 58 20.8.2024 12.31 20.8.2024 12.31. Yksittäisiä Merda d’artista -tölkkejä on nähtävissä muun muassa New Yorkin modernin taiteen museossa MoMAssa, Lontoon Tate Britain -museossa ja Pariisin Pompidoussa. Meillä on toki vakiintuneet säätiöt ja apurahamallit, mutta jos otetaan yrityspuoli mukaan, käy herkästi niin, että taiteen sisältöön halutaan vaikuttaa, Huovila sanoo. – Esimerkiksi av-puolella on jo jonkin verran sitä, että tilaajat haluavat vaikuttaa jopa ohjaukseen, eli minkälaista sisältöä tuotetaan
Listasta saa hyvinkin pitkän. Teoksissaan hän toi esiin kriittisiä huomioita taiteen maailmasta, taiteesta ja sen arvostuksesta. Taide ja kulttuuri ovat merkittäviä vetovoimatekijöitä ja maabrändin rakentajia. Hän ei ollut vain röyhkeä provokaattori, vaan merkittävä ja vakavasti otettu taiteilija. Se mittaa vain hintaa, joka perustuu lähinnä kysynnän ja tarjonnan lakiin. Bonalumi sanoi, että avatkaa yksi tölkki, jos ette usko. Kun Suomen valtio hankkii teoksiaan Kansallisgalleriaan, eli esimerkiksi Nykytaiteen museo Kiasmaan, niin taiteen sijoitusja jälleenmyyntiarvo ei ole ostokriteerinä. Rahallisen arvon pohtiminen astuu kuvioon vain siinä vaiheessa, kun kokoelman vakuutusarvoa määritellään. Yhtäältä taide voidaan nähdä myös kulttuurisena pääomana, joka rikastuttaa henkistä elämää ja rakentaa identiteettejä. de_29082024_54.indd 59 de_29082024_54.indd 59 20.8.2024 12.31 20.8.2024 12.31. Se ei ole lähtökohtaisesti väline mihinkään, kuten sijoitustuote, hyvinvoinnin edistäjä, työllistäjä, yhteiskunnallisen keskustelun ravistaja tai kansakunnan rakentaja. Markkinaehtoinen tapa mitata taiteen arvoa ei oikeastaan kerro taiteen oikeasta arvosta juurikaan mitään. Taideja kulttuuriala työllistää valtavasti ihmisiä ja se muodostaa merkittävän osan bruttokansantuotteesta. MODERNIN VAPAAN taiteen perusajatuksena on, että taiteelle ei voi asettaa päämäärää taiteen ulkopuolelta. Valtion tehtävänä on edistää taiteen omia päämääriä, ei poliitikkojen. Ja ne tarvitsevat rahoituksen. Ja ne tarvitsevat rahoituksen. OTETAAN TOINEN mittari. Toistaiseksi yhtäkään ei ole avattu. Taide ja kulttuuri ovat itsessään arvokkaita ja ansaitsevat tunnustuksen osana yhteiskuntaa. Manzonin työtoveri Agostino Bonalumi väitti vuonna 2007 brittiläisen Guardian-lehden mukaan, että säilyketölkeissä olisi ulosteen sijaan kipsiä. Myöskään ei voi unohtaa sitä, että taiteella ja taide-elämyksellä on kullakin ihmisellä oma henkilökohtainen merkitys ja arvo. Taiteen merkityksestä puhuttaessa voidaan tarkastella, mitä hyötyä siitä on. MITÄ TÄSTÄ nyt pitäisi sitten ajatella. Taide ja kulttuuri ansaitsevat tunnustuksen osana yhteiskuntaa. Se voi haastaa normeja, tuoda esiin vähemmistöjen ääniä ja vaikuttaa politiikkaan. Taiteen ja rahan suhde on aina ollut ristiriitainen. Ne vahvistavat hyvinvointia sekä mielenterveyttä, ja niillä on yhteys jopa pidempään elinajanodot teeseen. Taide voidaan nähdä myös tärkeänä yhteiskunnallisen keskustelun herättäjänä. 59 Demokraatti Kuinka taiteen arvo mitataan. Taide luo itse omat päämääränsä ja mittapuut. PALATAAN VIELÄ Piero Manzoniin. Kun yhteiskunta toimii rahoittajana, oleelliseen asemaan nousee myös sananvapaus, jotta taiteilija voi ilmaista (lain puitteissa) itseään ilman pelkoa vankilaan joutumisesta. Kaupalliset ja hyötyä tavoittelevat intressit käyvät harvoin täysin yksiin taiteen ihanteiden kanssa. Toki kysyntää ja kiinnostusta kasvattaa teoksen arvostus taidemaailman piirissä, mutta raha on huono mittari taiteelle. Hän ei päässyt näkemään teoksensa hinnankehitystä, koska kuoli 29-vuotiaana vuonna 1963
Kulttuuriin panostetaan myös matkailun ja houkuttelevuuden vuoksi. Kulttuurin arvoa ei mitata vain euroissa LEIKKAUS VAIKUTTAA EPÄREILULTA JA IDEOLOGISELTA. Monet sanovat pitkän korona-ajan olleen kulttuurille toivotonta aikaa, mutta nyt toivottomuus tuntuu pysyvältä. Tulevina vuosina kulttuuritarjonta kuihtuu: esityksiä perutaan, festivaaleja jää järjestämättä, ja taiteilijoiden toimeentulo heikkenee entisestään. Kun hallitus nyt leikkaa kulttuurista, se samalla kaventaa yhteistä ymmärrystämme siitä, keitä olemme ja mistä tulemme. 60 Demokraatti ”T untuu siltä kuin koko alaa oltaisiin nujertamassa.” Näin kulttuurialalla työskentelevät kuvailevat hallituksen kulttuuripolitiikkaa. Kulttuurilla rakennetaan sellaisia kaupunkeja ja ympäristöjä, joihin halutaan saapua lomalle sekä muuttaa työn perässä. KOLUMNI Teksti Nasima Razmyar, kansanedustaja (sd.), SDP:n varapuheenjohtaja TEEMA de_29082024_60.indd 60 de_29082024_60.indd 60 20.8.2024 10.30 20.8.2024 10.30. Kulttuuri on osa suomalaista sivistysvaltiota. Uusin leikkausuutinen tuntuu kuin moukarilta. Kun ihailemme pariisilaista kulttuuria, puhumme jopa vuosituhannen aikana rakennetusta kulttuuriympäristöstä, mutta se ei tee meidän kulttuuristamme yhtään sen vähäpätöisempää – päinvastoin, tämä on meidän kulttuurinen tarinamme, ja sen jatkumoon meidän tulisi panostaa. LEIKKAUKSET EIVÄT iske vain kulttuurilaitoksiin ja niiden henkilökuntaan, vaan myös laajaan verkostoon freelancereita, pienyrittäjiä ja taiteen tekijöitä. Kulttuurin arvoa ei voi mitata pelkillä euroilla. Valoa tunnelin päässä ei näy. KULTTUURI ON pienelle maalle elinehto, mutta hallituksen listalla viimeisenä. Valitettavasti selonteolta putoaa pohja, mikäli samanaikaisesti kulttuurin rahoitusta leikataan yli sietokyvyn. Hallitus ei tunnista sitä kulttuurin vientipotentiaalia, jota Suomessa on. Valtionvarainministeriö ehdottaa opetusja kulttuuriministeriön 50 miljoonan euron leikkauksen kohdistamista 60 prosenttisesti kulttuuriin, mikä vaikuttaa sekä epäreilulta että ideologiselta. Muistellessaan korona-ajan kulttuurimielenosoituksien sanomaa ja volyymia ihmetyttää, että jäikö se kaikki nykyisiltä hallituspuolueilta, erityisesti kokoomukselta, huomaamatta. Ehdotettu leikkaus esittävältä taiteelta ja museoiden käyttökustannuksista, yksityisen kopioinnin hyvityksen leikkaus, arvonlisäveron korotus ja vielä budjettiriiheen päätettäväksi jätetyt miljoonien euron lisäleikkaukset tulevat olemaan kokonaisvaikutuksiltaan mittavat. Lopulta kysymys on siitä, onko Suomella jatkossa kulttuuria, jota viedä maailmalle, jota juhlia, ja jota suomalaisena voi ylpeänä esitellä tuleville sukupolville. Silloin he olivat vahvasti kulttuurikentän takana, mutta nyt ääni kellossa on eri. Kulttuurin ympärille rakentunut ekosysteemi murenee, kun apurahat sekä tuet vähenevät ja ovet sulkeutuvat. Liki ironisesti hallitus on tuomassa samalla sekä leikkaukset että kulttuuripoliittisen selonteon eduskunnan käsiteltäväksi. Kulttuuri tarjoaa työtä, elämyksiä ja muistoja, mutta myös näkökulmia, kysymyksiä ja vastauksia, jotka auttavat meitä ymmärtämään itseämme – ja toisiamme. Ihmiset tulevat aina kaipaamaan taidetta, joka koskettaa ja herättää ajatuksia. Kulttuurista leikkaaminen ei ole kasvunkaan kannalta kannattavaa, sillä kulttuuri tuottaa elinvoimaa ja hyvinvointia
Iskussa kuoli Iranin vallankumouskaartin korkeita upseereita. LISÄÄ MIELIPITEITÄ OSOITTEESSA DEMOKRAATTI.FI iStock de_29082024_61.indd 61 de_29082024_61.indd 61 21.8.2024 10.09 21.8.2024 10.09. Länsimaat pysyvät kuitenkin yksiselitteisesti Israelin tukena. Aina kun Iran on uhannut ryhtyä Israelille vastatoimiin, niistä on lännessä noussut suhteettomankin suuri äläkkä. 61 Demokraatti Ki rjo ita om al la ni m el lä si. Nyt on nähty, että isku oli vain alkua tämänvuotiseen Israelin ja Iranin väliseen konfliktiin. Anssi Rajasärkkä Näyttää siltä, että kansainväliset sotalait eivät koske lainkaan Israelia. huhtikuuta rajun iskun naapurimaansa Syyrian pääkaupungissa Damaskoksessa olevaan Iranin konsulaattiin. Näin siitäkin huolimatta, että Iranin toimet ovat usein olleet varsin tehottomia ja ajallisesti rajoitettuja. HARVA MUISTAA, miten Israel teki jo 1. Hyökkäyksen olisi ilman muuta pitänyt johtaa tuomioistuimeen, mutta niin ei käynyt. Näyttää siltä, että kansainväliset sotalait eivät koske lainkaan Israelia. Länsimaiden reaktio oli käytännössä olematon, jopa hiljaisesti hyväksyvä. Lä he tä m ie lip ite es i os oi tt ee se en m ie lip id e@ de m ok ra at ti. fi ta i D em ok ra at ti, PL 33 8, 00 53 1 H el sin ki Miksi Irania on aina helpompi tuomita kuin Israelia. Ki rjo itu st en m ak sim im itt a on 20 00 m er kk iä . Maa saa tehdä Lähi-idässä aivan mitä tahtoo, jos länsimaat aina antavat sille vapaat kädet. En ole Israelin äärioikeistolaisen hallituksen politiikan kannalla, enkä voi hyväksyä Israelin viimeaikaisia toimia Lähi-idässä. Sen lisäksi, että he ovat polkeneet surutta alueella vuosisatoja asuneiden palestiinalaisten oikeuksia, he katsovat oikeudekseen toimia alueen muitakin kansoja kohtaan juuri niin aggressiivisesti kuin haluavat. Konsulaatit ovat osa valtioiden diplomaattisia rakenteita, joita vastaan tehdyt hyökkäykset ovat sotarikoksia
Kyllä, tämä on faktaa. Minulla ei ole rahkeita historian harrastajana ryhtyä akateemiseen debattiin historian tulkinnasta aiheesta väitelleen Lehtisen kanssa. Nyt on voitu käydä keskustelua niin, että on voinut poiketa puolueen puheenjohtajan näkemyksestä syyllistymättä majesteettirikokseen ja joutumatta jalkapuuhun. On ymmärrettävä se, että kun puoluetoveri on eri mieltä kanssasi, siihen voi olla hyvät perustelut ja hän ei tee näin suinkaan pahuuttaan. de_29082024_62.indd 62 de_29082024_62.indd 62 21.8.2024 10.22 21.8.2024 10.22. Ensin mainittu ei todellakaan myötäillyt Neuvostoliittoa ja toinen vaati yleistä ydinaseriisuntaa Itäja Länsi-Euroopassa. Onhan hän saanut itsekin tuta samaa. Todellinen vastustaja ei ole SDP:n sisäinen ”siipi”, vaan kyllä se löytyy eduskunnan istuntosalin oikealta laidalta. Nykyajalta Lehtiseltä on ilmeisesti jäänyt huomaamatta, että rauhanliike on vastustanut Venäjän oikeudetonta hyökkäystä Ukrainaan. Ensi vuonna tulevat kuntaja aluevaalit vaativat yhteisiä ponnistuksia. On myös mielikuvituksellista vetää suoria johtopäätöksiä rajalakikeskustelusta itsenäisyyden alkuvuosien tai toisen maailmansodan jälkeisiin vaaran vuosina tunnettuihin tapahtumiin. SDP:n sisäistä keskustelua ei edesauta leimaaminen. varapuheenjohtaja MIELIPIDE Nyt on voitu käydä keskustelua niin, että on voinut poiketa puolueen puheen johtajan näkemyksestä syyllistymättä majesteettirikokseen. 62 Demokraatti Todellinen vastustaja tulee eduskunnan oikealta laidalta, ei liikkeen sisältä Merkittävissä poliittisissa tehtävissä toiminut toimittaja ja kirjailija Lasse Lehtinen heristeli Demokraatissa varoittavaa sormea vaarasta vasemmalla meille sosia lidemokraateille. Mutta pidän ensiksi hieman pulmallisena käyttää yleisesti hyväksytyn termin ”sisällissota” sijaan nimitystä ”punakapina”. Edellä mainittu ei estä Lassea heiluttamasta leimakirvestä: lakia vastustaneita hän kutsuu ”SDP:n vasemmistosiiveksi”. Tulkitsen, että hän rinnastaa nämä kaiken karvaisiin menneitten vuosikymmenien kommunistien myötäjuoksijoihin. Jatkakaamme siis SDP:ssa rakentavaa ja toista arvostavaa keskustelutapaa. Silti toivon, että vaikka tällaista tapahtuu, niin Lehtinen ei suinkaan ole sitä mieltä, että rauhanaate sinänsä on pahasta, kun sitä näin savuverhona käytetään. Lehtinen kirjoittaa, että kommunistien rintaperilliset ajavat EU-parlamentissa Venäjän etuja. Pääosin puolueen sisällä keskustelu on ollut rakentavaa ja puoluetoveria arvostavaa. Eseensä viimeisessä kappaleessa Lehtinen pääsee vauhtiin. Tämän nämä ovat naamioineet pasifismin, rauhanaatteen nimiin. Tämä on edistystä. Meillä on jatkossakin tiedossa ”vauhtia ja vaarallisia tilanteita”. Hän itse toteaa, että ”käännnytyslaki” on kansainvälisten sopimusten vastainen, saattoi olla jo susi syntyessään eikä se välttämättä toimi tositilanteessa. Rauhanliikkeen menneisyydestä kirjoittaessaan Lehtinen unohtaa kokonaan Sadankomitean tai END (European Nuclear Disarmament) -liikkeen. Juha Jaatinen SDP Helsinki, 2. Tämä lyö pahasti korville sitä, mitä hän kirjoitti siitä, miten on luonnollista että SDP:n kaltaisessa kansalaisjärjestössä ollaan eri mieltä liikkeen toimintatavoista ja suunnasta. ”Käännytyslain” osalta SDP:hen on luotu painetta vasemmalta, oikealta ja median puolelta. Pitäisi Lehtisen se erittäin kokeneena toverina käsittää
9. UUSIMAA • Terijoen sos.dem. Jari Ritsilä KTT, dosentti, Jyväskylä 6. Kerhokokous ti 10.9. Lämpimästi tervetuloa! de_29082024_63.indd 63 de_29082024_63.indd 63 20.8.2024 10.37 20.8.2024 10.37. Mahdolliset onnittelut voi ohjata KSR:n Lasten ja nuorten puo lesta rahastoon tilille FI85 1521 3000 0060 09, tiedonantoon: Sirpa Paatero. 9. Kokoonnumme ravintola Wanhan Herran tiloihin ma 2.9. Merja Jutila Hämeenlinna 8. Aiheena Rämäsen kirja ”Rikottu rajamaa”, Karjalan kannaksen huvilaseudun suistuminen sisällissodan kauhuihin. Matkoilla Mahdolliset onnittelut voi ohjata KSR:n yleisrahastoon tilille FI85 1521 3000 0060 09, tiedon antoon: Jari Ritsilä. Lisätiedot sekä ohjeet hakemiseen: sivistysrahasto.fi Yhdistystoiminta HÄME • Lahden seudun Wanhat Toverit. mennessä Pasi Torkkelille (0400 401439). Hakuaika syyskuun 2024 loppuun saakka. Ilmainen kahvi/Tee -tarjoilu. klo 15 alk. Klo 12 kesäkauden kuulumiset ja Kari Kitunen kertoo kirjoittamastaan Liljankukka-kirjastaan. 9. Matkoilla Mahdolliset onnittelut voi ohjata KSR:n Presidentti Tarja Halosen rahastoon tilille FI85 1521 3000 0060 09, tiedonantoon: Merja Jutila. Tervetuloa! Puheenjohtaja. Ilmoittautuminen tarjoilun vuoksi 9.9. Aiheena loppuvuoden toiminta. 9. Kaikille avoin ”Kirjailijoiden ilta” Cooperin kulmassa to 12.9. Tutustu ja hae: Seppo Paldanius aluepäällikkö, eläkeläinen, Pori 3. Anne-Maarit Salomaa lähihoitaja, Simpele 2. 9. Sirpa Paatero Kotka 9. Kokouspaikka Raatikymppi. • Porvoon Wanhat Toverit. klo 13. Luovuus ja sivistys kuuluvat kaikille Apurahan hakeminen tapahtuu sähköisesti 1.-31. Kansan Sivistysrahaston apurahat vuodelle 2025 ovat nyt haettavana Kansan Sivistysrahaston 70-vuotisjuhlavuonna tuemme erityisesti maamme työväen ja työväenliikkeen sivistyksellisiä pyrkimyksiä. Syyskausi alkaa. Yhteistoimintaseminaari JHL:n majalla Vanhankylänniemessä la 14.9. Työväenyhdistys r.y. 63 Demokraatti 80 VUOTTA 70 VUOTTA 60 VUOTTA Syntymäpäivät Riihi säätiö myöntää apurahoja ja avustuksia muun muassa monipuolisen työväen perinteen ja kulttuuritoiminnan tukemiseen. Ei vastaanottoa Mahdolliset onnittelut voi ohja ta KSR:n Eetu Salinin rahastoon tilille FI85 1521 3000 0060 09, tiedonantoon: Seppo Paldanius. Paikalla kirjailijat Arvo Tuominen ja Antti Rämänen. klo 18–20. elokuuta. lounaalle klo 11 alk
64 Demokraatti RISTIKKO 15/2024 Veijo Wiren veijo.wiren@gmail.com Ratkaistut ristikot lähetetään seuraavan lehden ilmestymiseen mennessä: vastaukset@demokraatti.fi tai Demokraatti / Ristikko, PL 338, 00531 Helsinki. Oikein vastanneiden kesken arvotaan yksi 10 euron lahjakortti. Nimi: Osoite: de_29082024_64.indd 64 de_29082024_64.indd 64 19.8.2024 16.15 19.8.2024 16.15. Merkitse kuoren päälle ristikon numero
Minkille myös, ja kun kuoriutuneet ovat päässeet veteen asti, ei ole tavatonta, että pinnan alainen, piikkihampainen kitakin sorsan tipuun iskee. Ja puremaan kiihkeän kipeästi tungettelevaa kilpakosijaa kevään korvalla. Supikoira nuuskuttaa, kuuntelee – hidas mutta valpas. Niin oli tavallinen nokkosperhonenkin, kunnes katosi kokonaan ainakin pariksikymmeneksi vuodeksi, tai varpunen. Suojaväri suojaa hautojaa ja hievahtamaton kärsivällisyys. Vaikeusaste: (c ) Ar to In ka la ww w. Onnea voittajalle! Timo Sparf timo.sparf@demokraatti.fi TI TI TYY S orsa on tavallinen. Yhtä vähän kuin ihmiselle raffinaatit ovat soveliasta ravintoa muille eläimille. Upea puku kelluu lammen limaskaisella kalvolla. julkaistun ristikon 10 euron lahjakortin voitti Ari Antikainen Tampereelta. Uskoisinko. Hurjia tappeluksia! Pesiihän sorsa rantaheinikkoonkin, mutta pesä voi olla myös kaukana rannasta katajan alla tai jopa puussa variksen entisessä asumuksessa, väittävät. Luonnostaan arka lintu tottui ihmisiin niin, että sai metsästäjästä ruokkivan kaverin. Kyllä maistuisivat pienet piipittäjät. Jos leipää tarjoatte, olkoon se edes täysjyvää. ais ud ok u. co m 6 9 9 5 4 3 8 2 3 8 2 4 1 1 2 6 9 5 2 4 5 9 6 7 76 32 19 45 8 29 15 84 37 6 84 57 63 12 9 31 86 57 29 4 97 63 42 81 5 52 41 98 63 7 18 74 25 96 3 63 98 71 54 2 45 29 36 78 1 de_29082024_64.indd 65 de_29082024_64.indd 65 19.8.2024 16.15 19.8.2024 16.15. Siellä sorsa napsii etanan, hyönteisen, kasveja ja kun mustikat kypsyvät, se laiduntaa marjoja niin, että varvikkoon syntyy jopa oikeita sorsanpolkuja. Tuulenviri pyöräyttelee höytyä. Sorsa itse on piiloutunut surkean näköisenä tiheimpään viidakkoon, haukan ja muunkin katseen tavoittamattomiin – sulkii lentokyvyttömänä, kasvattelee uusia tamineita. Emeraldina kimmeltävä pää ja kellahtava nokka, joka on kykenevä yhteen lintumaailmamme värähdyttävimmistä rääkäisyistä. 65 Demokraatti SUDOKUN RATKAISU RISTIKON 13/2024 RATKAISU 1.8. Sorsa tulee varhain. Se on karaistunut ja lähteekin myöhään
Luin todella paljon ja pääasiassa proosaa. Aloin lukea sen suuren proosamassan vastakohdaksi tietokirjallisuutta. Tapasin sanoa, että pystyn tekemään kaiken, mikä liittyy kirjoihin, paitsi kannet ja myymisen. Aloitin kirjoittamisen 15-vuotiaana. Tähden hetki on kokeellinen ja poliittinen, traaginen ja koominen ja se on pienestä muodostaan (runsaat sata sivua) huolimatta laajalle kantava teos, jonka voi lukea uudelleen ja uudelleen. Isänikin oli kirjailija. Muun muassa Finlandia-palkinnon esiraadissa, valtionpalkinnon raadissa ja noin kahdeksan vuotta Valtion kirjallisuustoimikunnassa. On kirjailijan velvollisuus ja etuoikeus, että saa ja pitää olla utelias ja kiinnostunut kaikesta. Lukemisen neurologia on kiehtovaa; se mitä aivoissa tapahtuu, kun luemme. Siksi en pidä äänikirjoja ollenkaan kirjoina. Olen elättänyt itseäni ajoittain myös taittamalla kirjoja. Sehän merkitsi sitä, että oli periaatteessa velvollisuus lukea kaikki, mikä julkaistiin Suomessa molemmilla kielillä, mikä tietenkin käytännössä oli mahdotonta. George Eliot: Middlemarch (1871–72) Ann Jäderlund: Rundkyrka och sjukhuslängor vid vattnet himlen är förgylld av solens sista strålar (1992) Clarice Lispector: Tähden Hetki (1977) Politiikan kirjahylly 1 3 2 Olen kirjailija ja kasvanut perheessä, missä oli paljon kirjoja. Ruotsissa etenkin 50ja vielä 60-luvulla typografiataitot runokokoelmiin olivat tosi hienoja. Ann Jäderlund on sukupolvensa keskeisimpiä ruotsinkielisiä runoilijoita. Olen lukenut toki paljon myös proosaa. 2000-luvun alussa ja kymmenluvulla olin mukana monessa palkintoraadissa. Tykkään kirjoista myös esineinä. Olen kerännyt muutamien ruotsalaisten runoilijoiden alkuperäisteoksia, ensipainoksia, mutta se ei ole mikään suuri harrastus. Se on samanaikaisesti filosofinen, psykologinen ja realistinen. George Eliotin (Mary Ann Evans) hyvin laaja historian, ajattelun, luonnontieteiden ja monen muun osaaminen on osa siitä mikä tekee Middlemarchin lukemisesta seikkailun. 66 Demokraatti Teksti ja kuva Nora Vilva Lukeminen on vaativa aivoprosessi En pidä äänikirjoja ollenkaan kirjoina, sanoo Suomen PEN ry:n puheenjohtaja Peter Mickwitz. Kun olet kuunnellut äänikirjan niin et ole lukenut sitä. Kun kirjoitan, niin lukeminen on ihan yhtä tärkeää kuin itse kirjoittaminen, ellei jopa tärkeämpää. Ann Jäderlundin laaja suomennosvalikoima ilmestyi Jyrki Kiiskisen kääntämänä muutama vuosi sitten. ilmestyi 1990-luvun alussa olin itse juuri julkaisuut ensimmäisen runokokoelmani ja innostuin valtavasti Jäderlundin tavasta käyttää kieltä ja runon muotoja. Middlemarch on selvästi Tolstoin esikuva Anna Karenina -romaanille, mutta minun mielestäni Middlemarch on Anna Kareninaa paljon tärkeämpi kirja. Se tietysti tekee sen, että oppii asioita. 1 2 3 de_29082024_66.indd 66 de_29082024_66.indd 66 19.8.2024 17.13 19.8.2024 17.13. Kun Rundkyrka och sjukhuslängor... Kuunteleminen on ihan toinen prosessi aivoissa kuin lukeminen. Se on vaativimpia asioita, mitä aivot voivat tehdä. Jos en lue, niin en kirjoita tai kirjoitan ihan onnettomasti. Minulla kirjoittaminen ja lukeminen liittyvät tiiviisti yhteen. Kun ensimmäisen kerran luin Tähden hetken koin eräänlaisen herätyksen: ymmärsin että romaanikin voi olla avoin ja vapaa kirjallisuuden muoto. Lopulta se rupesi tuntumaan vähän ikävältä enkä sen jälkeen ole lukenut kuin hyvin valikoivasti romaaneja. Koska olen pääasiassa runoilija, niin runot ovat tietenkin ensisijainen kiinnostuksen kohteeni. Olen lukenut tämän romaanin kolme kertaa ja se edustaa minulle eräänlaista romaanitaiteen huipentumaa
www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN AMMATTILIITTO JHL.FI /LIITY Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva www.turva.fi Työväenliikkeen kirjasto tyovaenperinne.. Lue uutiset verkosta osoitteessa demokraatti.fi ja syväluotaavat tarinat niiden takaa aikakauslehdestä. Sörnäisten rantatie 25 A, Helsinki pau.fi akt.fi aktlehti.fi Yhdessä parempaa pam.fi paperiliitto.fi www.tul.fi Liikunnan iloa hyvässä seurassa! Demokratia vai vallankumous -tapahtuma Maanantaina 19.2.2024 klo 17 – 20, Keskustakirjasto Oodin Maijansalissa Tilaajapalvelu ma–pe klo 9–15: 09 701 0500 tilaajapalvelu@demokraatti.fi, demokraatti.fi/tilaa-lehti Demokraatti Demokraatti on kotimaan politiikan, työmarkkinoiden ja kulttuurin ykköslehti. Tilaa Demokraatti 29€ kolme kuukautta Tarjous koskee vain uusia tilauksia. ED ITKILPAILU 2023 Vuoden yleisömedia VOITTAJA tsl.fi YHTEYTESI EUROOPPAAN: Suomen S&D-mepit Miapetra ja Eero! Tilaa uutiskirjeet ja ollaan yhteydessä: www.miapetra.fi www.eeroheinaluoma.fi @miapetrakumpula @eeroheinaluoma www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva www.turva.fi Työväenliikkeen kirjasto tyovaenperinne.. tietoa työstä ja yhteiskunnasta Liity Työväenkirjaston ystäviin : tyovaenkirjastonystavat.. Sörnäisten rantatie 25 A, Helsinki pau.fi akt.fi aktlehti.fi paperiliitto.fi de_29082024_002.indd 1 de_29082024_002.indd 1 20.8.2024 10.54 20.8.2024 10.54. tietoa työstä ja yhteiskunnasta Liity Työväenkirjaston ystäviin : tyovaenkirjastonystavat.
de_29082024_001.indd 1 de_29082024_001.indd 1 20.8.2024 10.43 20.8.2024 10.43. PAL.VKO 2024-37 00 74 43 -2 41 5 SÄÄSTÖT TEEMA Onko enää varaa tehdä taidetta. 125-VUOTIAS SDP tutkii historiaansa AKT Liittojohtaja on pätkäduunari TUOTTAVUUS Nokian haamu elää 29.8.2024 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 15 • 20 24 / 29 . elo ku ut a PELLE PELOTTAVA Donald Trumpin koneisto on nyt valmiimpi valtaan