PAL.VKO 2022-41 00 74 43 -2 21 7 VIHREÄ SIIRTYMÄ Kasvu törmää metallipulaan SYMBOLIT Rakennus puhuu OMISTAJAOHJAUS Vauhtia ja vaarallisia tilanteita 29.9.2022 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 17 • 20 22 / 29 . sy ys ku ut a Hallituksen loppukausi on lastattu isoilla asioilla, joista puhutaan myös vaaliväittelyissä. 17 /2 2 VASTAKKAINASETTELU KIERRÄTYS TEEMA Jätteestä tuli bisnes ja pula de_29092022_001.indd 1 de_29092022_001.indd 1 20.9.2022 11.13 20.9.2022 11.13. Lyöntiaseena käytetään muun muassa taloustilannetta. Oppositio vastaan hallitus -asetelma kärjistyy
Tarjoamme jäsenillemme tuntuvia taloudellisia etuja ja palautamme tuloksestamme vähintään 10 % yhteiskunnalle – niille, jotka sitä eniten tarvitsevat. Etuovemme yhteiseen hyvään tradeka.fi/liity Osuuskunta Tradeka on moderni omistajaosuuskunta, joka tuottaa yhteistä hyvää. -25 % Kotisiivouksesta ja muista kodin palveluista jopa tsl.fi YHTEYTESI EUROOPPAAN: Suomen S&D-mepit Miapetra ja Eero! Tilaa uutiskirjeet ja ollaan yhteydessä: www.miapetra.fi www.eeroheinaluoma.fi @miapetrakumpula @eeroheinaluoma www.pau.fi www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 Sillä sinun työsi on tärkeä jytyliitto.fi Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva www.turva.fi de_29092022_002.indd 1 de_29092022_002.indd 1 20.9.2022 8.28 20.9.2022 8.28. Lunasta avaimesi yhteiseen hyvään: Lukuisia helpomman arjen etuja Tradekan jäsenille. Johtoajatuksenamme on merkityksellinen omistajuus ja inhimillisemmän markkinatalouden toteuttaminen
Kuvien kätketyt tarinat. Jätteenkierrätys on rahamylly. KASVO POLITIIKKA TEEMA de_29092022_03.indd 3 de_29092022_03.indd 3 20.9.2022 16.44 20.9.2022 16.44. 3 Demokraatti 17 /2 2 32 24 51 POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI / 29. SYYSKUUTA 2022 / ILMESTYY JOKA TOINEN TORSTAI UNIPER KIERRÄTYS SYMBOLIT Vierestä on helppo huudella
4 Demokraatti Seuraa meitä myös somessa. 32 LIISA VÄISÄNEN Symbolien avaaja + TEEMA Kierrätys 51 5 6 8 11 12 14 23 24 28 31 32 38 39 40 44 46 48 59 64 65 66 MERTEN KLOVNI Lunni löysi aarteen 65 de_29092022_04.indd 4 de_29092022_04.indd 4 21.9.2022 10.58 21.9.2022 10.58. Päätoimittaja: Petri Korhonen, 050 387 4031 Toimituspäälliköt: Heikki Sihto (lehti), 09 7010 516 Rane Aunimo (verkko), 09 7010 553 Toimittajat: Simo Alastalo, Rolf Bamberg, Anna-Liisa Blomberg, Mikko Huotari, Johannes Ijäs, Marja Luumi Ulkoasu: AD Arja Jokiaho, Kuvatoimittaja Timo Sparf Valokuvaaja: Nora Vilva Levikkipäällikkö: Nina Lindén Markkinointipäällikkö / ilmoitukset: Sari Ojala, 09 7010 522 Kustantaja: Kustannus Oy Demokraatti Painopaikka: PunaMusta Oy, Joensuu Aikakausmedia ry:n jäsen Käyntiosoite: Siltasaarenkatu 18–20, C-rappu, 6. Ka nn en ku va : A rja Jo ki ah o Nykymaailmassa kuva voi selittää asioita paremmin kuin teksti. Perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895. 17 /2 2 POLITIIKKA KULTTUURI Pääkirjoitus: Arjen sankarit Viikon kuva: Katkera kotiinpaluu Pätkät: Meiltä ja muualta Mikä meno: Iisakki Kiemunki D-analyysi: Lama peruttu – kai D-ilmiö: Taloussumua Vallan laidalta: Suvi-Anne Siimes Tuppurainen: Vauhtia ja vaaraa Kielikylpy: Carola gick i pension Mepitshow: Eero Heinäluoma Kuvataide: Metallia ja funkkista Teatteri: Suuri hetki Suomelle Elokuva: Viimeinen romanssi Kirjavisa: Parempi hovimestari Mielipiteet Ristikko Ti ti tyy Politiikan kirjahylly: Markku Kangaspuro IHMINEN JA ELÄMÄ D-kasvo: Liisa Väisänen Kolumni: Mikkel Näkkäläjärvi Kasvot peilissä: Reijo Paananen Kaikki ei ole sitä miltä näyttää. kerros, 00530 Helsinki Postiosoite: PL 338, 00531 Helsinki Uutistoimitus: 09 7010 555 toimitus@demokraatti.fi Sähköpostit: etunimi.sukunimi@demokraatti.fi Ilmoitukset: ilmoitukset@demokraatti.fi Tilaajapalvelu: 09 7010 500, klo 9–15 tilaajapalvelu@demokraatti.fi Puhelinvaihde: 09 7010 41 Seuraava numero ilmestyy 13.10. www.demokraatti.f i Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja
Avannut suunsa silloin, kun kukaan muu ei ole uskaltanut tai, kun jotain kollegaa on kohdeltu kaltoin. Kaikki vanhatkin ovat nimittäin nyky-Suomessa kärsineet inflaatiosta. Työmestari. Kehunut kaveria tai jopa pomoja, kun siihen on ollut aihetta. Jokaisen työpaikan pitäisi keksiä keinonsa palkita ja kiittää heitä. Kauppaneuvoskin alkaa olla lähinnä huvittava muisto television menneiden viihdeohjelmien hahmoista. Pääkirjoitus MIKÄ SITTEN OLISI SOPIVA KUNNIANIMITYS TÄLLAISELLE IHMISELLE. Millä tavalla ihmiselle voitaisiin osoittaa se, että hänen tekemänsä uurastus on kunnioitettavaa ja tärkeää. Työn sankari ei käy, sillä itänaapuri pilasi tämän termin jakelemalla titteliä milloin mistäkin pahanteosta. Heitä on yhä olemassa, ja yhtä sankarimaisina kuin ennenkin. Oppimestari. Keittänyt kahvit, murjaissut vitsin tai halannut taakkansa alle väsynyttä työkaveria oikeassa paikassa. S aimme äskettäin lukijaltamme kirjeen ajattoman tärkeästä asiasta, tavallisen työntekijän arvostamisesta. Suomessa työskentelee monin eri tavoin ansioituneita lattiatason työntekijöitä. Arjen sankarikin olisi paremmin tällaisen ihmisen merkitystä kuvaava ilmaisu. Työpaikalla moni kiista on voinut ratketa siihen, että tämä vaatimaton tukipilari on tehnyt jotain pientä mutta tärkeää. Lukija muistutti, että tällaiset hiljaiset ja näkymättömät puurtajat ovat silti voineet rakentaa työllään Suomea vuosikymmenien ajan erityistä ahkeruutta, aktiivisuutta ja neuvokkuutta osoittaen. Näistä ei Suomessa julkisesti palkita, ja se on lukijamme mielestä vääryys: Ehdotan kunnioittavasti, että Suomessa harkittaisiin jonkinlaista arvonimeä tai muuta julkista huomioimista arkisille työelämän sankareille, jotka ovat pätevöityneet työssään tai kehittäneet työyhteisöään. Asentajia, hoitajia, kaupankassoja, laitoshuoltajia, työporukan ja tiimien henkisiä vetäjiä. de_29092022_05.indd 5 de_29092022_05.indd 5 20.9.2022 15.38 20.9.2022 15.38. Mikä sitten olisi sopiva kunnianimitys tällaiselle ihmiselle. NO, EHKÄ erityistä uutta arvonimeä ei tarvita. 5 Demokraatti Petri Korhonen päätoimittaja petri.korhonen@demokraatti.fi Twitter: @petri2020 Väitätkö, ettei hän sankari ois. Harva porhokaan tavoittelee tosissaan enää vuoritai vuoristoneuvoksen titteliä. Työneuvos. Mutta nämä ihmiset, jotka monin eri tavoin pitävät työpaikkoja sisäisesti pystyssä, ansaitsevat paitsi palkkansa, myös arvostuksemme. Veikko Lavi lauloi aikoinaan Limperin Hilmasta, puurtajasta joka kannatteli jälleenrakennusajan Suomea. Sellaisia työyhteisön kantavia voimia, jotka eivät koskaan työelämänsä aika na tule julkisesti huomioi duksi, lukijamme huomautti
6 Demokraatti V iik on ku va A FP , Se rg ei Ch uz av ko v de_29092022_06.indd 6 de_29092022_06.indd 6 21.9.2022 9.07 21.9.2022 9.07
7 Demokraatti SOTA JATKUU. Ukrainan vastahyökkäyksen vauhdikas eteneminen on yllättänyt monet, etenkin venäläiset. Sota kuitenkin jatkuu eikä sen loppua näy. Ukrainalaisten kotiinpaluu vapautetuille alueille voi olla surullinen, jos kotitalo on tuhoutunut taisteluissa. de_29092022_06.indd 7 de_29092022_06.indd 7 21.9.2022 9.07 21.9.2022 9.07
Toiset hoitajat jatkoivat lakossa olemista minunkin puolestani ja lopulta silloinkin ratkaisu löytyi. EEVA HIILA FACEBOOKISSA Työvoimapulaan joudutaan lisäämään maahanmuuttoa, syntyvyys ei vain riitä. Euroopan komissio esittää 7–8 miljardin euron leikkausta Unkarin saamiin EU-tukiin oikeusvaltiorikkomusten vuoksi. Tosin tukileikkaus pitää vielä hyväksyä EU-maiden valtiojohtajista koostuvassa Eurooppa-neuvostossa. Nora Vilva de_29092022_08.indd 8 de_29092022_08.indd 8 21.9.2022 9.11 21.9.2022 9.11. – Silloin kun mikä muu tarve tahansa on vastakkain tämän oikeuden kanssa, oikeus terveyteen ja elämään menee edelle, Tuula Väätäinen sanoo. – Olin lakossa, kun työkaverit huolehtivat kriisityöstä ja kun he eivät enää selviytyneet, pystyneet pitämään potilaita hengissä, minut kutsuttiin takaisin töihin. Potilasturvallisuuslaki on tehty Tehyn ja Superin edelleen kesken olevaa työriitaa varten. Väätäinen on istunut kolme vuotta perustuslakivaliokunnassa. REIJO RÄSÄNEN FACEBOOKISSA PÄTKÄT HOKSAUS Rahalla saa oikeutta V IIK O N LU KU 20 prosenttia. 8 Demokraatti Miten hoitajatilanne saadaan hoidettua niin, että keväällä juhlitaan vaalimenestystä. Hän kertoi olleensa mukana Tehyn lakossa vuonna 1995. Se on päivätty olemaan voimassa tammikuun loppuun saakka. POLITIIKKA Asuntolainojen korot hätyyttelevät Suomessa nyt kahta prosenttia. HEIKKI MIETTINEN FACEBOOKISSA Jos valtio sotkeutuu työehtosopimusneuvotteluihin, sotku vain pahenee. marraskuuta saakka. TEEMU HIRVONEN FACEBOOKISSA Nyt on tehtävä ratkaisut riittävästä rahoituksesta palkkaukseen, resursseihin ja johtamiseen. Mielenterveyden erikoissairaanhoitajana pitkän uran ennen kansanedustajan tehtävää tehnyt SDP:n Tuula Väätäinen sanoo potilasturvallisuuslailla varmistettavan, että perustuslakiin kirjattu oikeus terveyteen ja elämään toteutuu. Unkari on vähät välittänyt EU:n yhteisistä arvoista ja on rikkonut muun muassa oikeusvaltioperiaatetta. 1990luvun lamavuosina asuntolainojen korot saattoivat olla pahimmillaan ”Oikeus terveyteen ja elämään menee edelle” ENSIN EDUSKUNNAN sosiaalija terveysvaliokunta ja sitten eduskunta pääsi pari viikkoa sitten sopuun hoitajien työtaistelua varten räätälöidystä potilasturvallisuuslaista. Nyt vihdoinkin Euroopan unioni on asettamassa ”hinnan” Unkarin saamalle EU-tuelle. Väätäinen uskoo, että ratkaisu löytyy nytkin, mutta se vaatii hänen mukaansa askeleen molemmilta osapuolilta. Unkarilla on aikaa korjausvaateiden toteuttamiselle 19
Tämä kävi ilmi Kansalaispulssi-kyselyssä, joka selvitti muun muassa kansalaisten suhtautumista energian kallistumiseen. Heistä 17 edustaa hallituspuolueita. Asiasta pitääkin olla huolissaan, mutta olette vetäneet kritiikissänne myös aika paljon mutkia suoraksi. Suomen velkaantumisvauhti on ollut koronapandemian puhjettua euromaiden neljänneksi pienintä. Kuusi puolueen nykyistä kansanedustajaa – viime vaaleissa yhteensä 50 000 ääntä – on ilmoittanut, ettei tavoittele jatkokautta ensi keväänä. de_29092022_08.indd 9 de_29092022_08.indd 9 21.9.2022 9.11 21.9.2022 9.11. Heistä valtaosa on tunnettuja pitkäaikaisia kansanedustajia. Vastausten mukaan sähkön ja muiden energianmuotojen hinnannousut huolestuttavat yli puolta suomalaisista, kun taas noin neljännes ei ole huolestunut asiasta. Suomen taloudenpidossa on työllisyys avainasemassa. 9 Demokraatti PARI VALITTUA SANAA Yllättävä pari HYMY KUIN HANGON KEKSILLÄ AITO HANGON KEKSI Nimitys poliitikon vallassa pitää Keksi miehen tiellä pitää Hyvät velalla pelottelijat, te etenkin siellä oppositiossa olette ripotelleet tuhkaa hallituksen ja suomalaisten päälle, kun olette vuodattaneet huolta maan velkaantumisesta. Inflaatio ja kallistuva energia kurittavat etenkin pienituloisia. Merkittävin ero näkyy eri tulotasojen välillä. – Tilanne ei yllätä. Ja etenkin hyvä kokoomus, vaihtoehtonne – suurituloisia suosiva miljardiluokan yleinen tuloverokevennys – velkaantumisen kääntämiseksi on lähinnä uusi iso reikä valtion budjettiin. Hyvät velalla pelottelijat, voisitte velkakritiikissänne myös huomioida, että Suomen työllisyystilanne on kaikki kriisit huomioon ottaen suorastaan hämmästyttävän hyvä. STT:n tekemän selvityksen mukaan 22 nykyistä kansanedustajaa ei varmasti tavoittele jatkokautta. Aika hyvä saavutus. Tämä antaa pelivaraa ja -aikaa velkataakaan sulatteluun, muistuttaa Demokraatin väki. Pienituloisista yli 70 prosenttia on huolissaan energian hinnannoususta, kun taas hyvätuloisista huolissaan on vain reilu kolmannes. Huolestuneisuuden määrä vaihtelee eri väestöryhmissä. ENERGIA POLITIIKKA Valta vaihtuu TÄLLÄ KAUDELLA eduskunnan jättää moni puolueensa ääniharava: Anu Vehviläinen (kesk.), Satu Hassi (vihr.), Erkki Tuomioja (sd.), Riikka Slunga-Poutsalo (ps) ja Markus Mustajärvi (vas.) muiden muassa jättävät eduskunnan. Tehtyjen työtuntien määrä ei ole ollut vuosikymmeniin näin korkealla ja myös Ruotsiin verrattaessa ero työllisyysasteessa on kaventunut pienimmäksi tämän vuosituhannen aikana. Keskituloisista huolestuneita on hieman yli puolet. Eniten luopujia on keskustan riveistä. Hallituspuolueen edustajat joutuvat perustelemaan omille äänestäjille kompromisseja ja hankalia ratkaisuja, politiikan tutkija Hanna Wass totesi STT:n jutussa. Taas köyhää kuritetaan ELÄMÄ EI ole tasa-arvoista
8. Todennäköisesti se keskittyy Pohjoismaiden energiamarkkinoille, missä sillä on omaa energiatuotantoa. Mikä on kalhu. Oik eat vas tau kse t: 1) Wel sh Cor gi Pem bro ke 2) Mik ki Hiir i 3) Sep po Kää riä ine n, 199 1 4) 365 3 päi vää eli lik i 10 vuo tta 5) vyö tiä ine n 6) Wal esi n prin ses sa Cat her ine 7) Kle opa tra 8) Kun taja hyv inv oin tia lue työ nan tajat 9) 40 0-lu vul la 10 ) suk si MAAILMAN TILA • Fortum menetti Uniperin Se siitä maailmanvalloituksesta S uomalaisilla yrityksillä on osin huono historia maailmanvalloituksesta yritysostoilla. Olennaista on nyt miettiä Fortumin tulevaisuutta. Kuka keksi ilmauksen ”veret seisauttava vaalivoitto. Uniperia ei ollut mahdollista päästää kaatumaan eikä Fortumilla ollut hartioita rahoittaa yhtiötä. 7. Mikä eläin on armadillo. Koska Ukrainan pääkaupunki Kiova on perustettu. 9. de_29092022_10.indd 10 de_29092022_10.indd 10 21.9.2022 10.19 21.9.2022 10.19. 10 Demokraatti PÄTKÄT VIIKON MEEMI Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto 10 VIS V 1. Kuinka monta päivää tai vuotta Kalevi Sorsalle kertyi pääministerinä. Hyvää on, että Fortum saa takaisin Uniperille antamansa yhteensä kahdeksan miljardin lainan ja takuun. Fortumin Uniper-kauppa teki tässä menetetyllä rahalla laskettuna ennätyksen, kun Saksan valtio päätti ottaa Uniperin hallintaansa. Kuten kokoomuksen epäluottamuslause hallitukselle Uniper-politiikasta, vaikka kokoomus oli itse mukana edellisessä hallituksessa, joka siunasi Uniper-kaupan. 2. 6. 4. Mikä kuuluisa hahmo esiintyy elokuvassa Höyrylaiva Ville. Fortumin Uniperista maksama seitsemän miljardin kauppasumma vaihtui ”nimelliseen” korvaukseen. Fortumilla ja Suomen valtiolla oli huonot kortit Uniper-pelissä, kun energiakriisi iski Saksaan. 3. Siitä huolimatta se voi tarvita valtiolta uutta pääomitusta, sillä Fortum on Suomen valtiolle liian tärkeä yhtiö, että sen voisi päästää kaatumaan. Kuka oli Egyptin viimeinen faarao. Uniperiin liittyy opposition tympeää jeesustelua. 5. Minkä rotuisia olivat Elisabet 2:n suosikkikoirat. 10. Voi ei, jäikö kotiin valot palamaan. Mihin järjestöön viittaavat kirjaimet KT työmarkkinapolitiikassa. Kuninkaallinen, mutta kuka. Uniper ja sen välittämä kaasu on Saksalle vielä tässä vaiheessa energiamuutosta elintärkeä
Teksti Heikki Sihto Kuva Nora Vilva ja iStock SOSIAALISEN MEDIAN ROOLIA NÄKYVYYDESSÄ EI VOI VÄHEKSYÄ. Hän oli ampunut navetan katolla kotieläimiä väijyneen linnun. Olen ollut pitkään kuntaja aluetasolla politiikassa mukana. Se on uljas lintu ja oma sukuni on Lapista. Mutta onhan tuo tapaus surkuhupaisa. Toimin taustani takia myös (edellinen työpaikka Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin viestintäjohtaja) sosiaalija terveysvaliokunnan viestintävastaavana. Sanna Marin on tästä hyvä esimerkki. Minkälainen on mielestäsi kansan edustajan mediaosaaminen. Sosiaalisen median roolia näkyvyydessä ei voi väheksyä. Marinin tanssivideosta, ajattelemattomasta kaverin postauksesta yksityiseen ryhmään, alkanut kohu myös opetti, että kannattaa tarkkaan miettiä mitä itsestään someen jakaa. Miksi. Voimaeläimesi on lapinpöllö. Hänellä on somessa käytännössä käytössään omat kanavansa, joiden seuraajamäärä on tällä menolla kohta suurempi kuin Suomen perinteisillä medioilla yhteensä. Minulla on myös ollut amulettina lapinpöllön jalat, jotka sain sedältäni. Mikä veti eduskuntaan. de_29092022_11.indd 11 de_29092022_11.indd 11 21.9.2022 11.25 21.9.2022 11.25. Jossain vaiheessa toivon pääseväni rikkomaan hieman pääkaupunkikeskeistä viestintäkuviota eli auttamaan kansanedustajia parantamaan näkyvyyttään heidän kotipaikkakuntiensa medioissa. 11 Demokraatti Mikä meno Iisakki Kiemunki, Sosialidemokraattisen eduskunta ryhmän mediasuhteiden asiantuntija. Voisi puhua jopa kriisitunnelmista, kun Sanna Marinin tanssikohu, budjettiriihi, energiakriisi sekä Fortumin ja Uniperin tilanne ja viimeiseksi potilasturvallisuuslaki ovat tiivistäneet eduskunnan ja median tunnelmaa. Politiikanteon ytimessä Media-asiantuntija, jonka voimaeläin popsii sopuleita. Mitä eduskuntaryhmän mediasuhteiden asiantuntija tekee. Olen kansanedustajien linkki mediaan, ja tietenkin linkki toimii myös toisinpäin. Jokaisella kansanedustajalla on oma tapansa hakea osansa julkisuudesta. Valinta oli lopulta helppo kun tuli tilaisuus päästä töhin politiikanteon ytimeen. Kansanedustajista toiset osaavat toimia erittäin hyvin median kanssa, mutta totta kai monella on myös vielä kehittymisen varaa. Kauhea kohu, joka samalla muutti demarien julkikuvaa asiapenttien puolueesta ”yöväen” bilepuolueeksi. Aika vilkas alku uudessa työpaikassa. Kyse voi olla myös sen rajaamisesta, kuinka paljon haluaa antaa itsestään paloja julkisuudelle. Oli melkein kuin Dingo-hysteriaa, kun loppukesän toritapahtumiin tulvi lukioikäisiä tapaamaan Marinia. Ja sopiihan työhöni se, että lapinpöllö syö sopuleita
Inflaatio laukkaa, ostovoima heikkenee ja hyvästä työllisyystilanteesta huolimatta kukkaroon jää aikaisempaa vähemmän rahaa. 12 Demokraatti Heikki Sihto heikki.sihto@demokraatti.fi Kirjoittaja on Demokraatin toimituspäällikkö. Mutta ne varaukset. Tämän vuoden kaksi ensimmäistä neljännestä olivat vahvat alkaen työllisyyden ja kulutuksen kehittymisestä. VM:n talousennusteen julkistamistilaisuudessa Mikko Spolander muistutti Suomen julkisen talouden kestävyysongelmasta: talouden suorituskyky ei riitä julkisen sektorin tarpeisiin, ei lakisääteisiin eikä muihin menoihin. Näistä riittää keskustelua eduskuntavaalien lähestyssä. Spolander oli Ylen A-studion haastattelussa huolissaan tavallisten kuluttajien synkistelystä. analyysi de_29092022_12.indd 12 de_29092022_12.indd 12 21.9.2022 11.56 21.9.2022 11.56. Taantumassa kotimainen kulutus on usein osaltaan pitänyt taloutta pystyssä. Kotitalouksien luottamus talouteen oli kesällä koko mittaushistorian synkin. MUTTA EI talouslukuja ilman kestävyysongelmaa. Spolander pelkää, että jos suomalaiset leikkaavat kuluttamistaan ja alkavat säästää, heikkenee myös koko maan talous. Toki uhkaa puskee myös rajojen yli. Tästä huolimatta näkemyksissä on vahva ristiriita, kun verrataan kuluttajien pessimismiä saman ajanjakson hyviin talouslukuihin. Uhkana on, että liiat rajut toimet, muun muassa koronnostot, hyydyttävät hennon talouskasvun. Hyvistä talousluvuista huolimatta Spolander pitää ikäviä yllätyksiä – ja myös taantumaa – mahdollisena. Samalla työttömyys voi kääntyä kasvuun. Huonomminkin voisi mennä KRIISIN ENNUSTAMINEN ON AINA VAIKEAA. Spolander arvioi A-studion haastattelussa, että myös energian hinta alkaisi Suomessa laskea ”kevätauringon lämmittäessä”, ellei nykytilanteessa tapahdu jotain uutta ja yllättävää. Suomessa kotitalouksien kulutusmenojen osuus bruttokansantuotteesta on yli puolet. ”Haluamme tarjota Pohjoismaisten verrokkimaittemme tasoiset julkiset palvelut, vaikka taloutemme suorituskyky on verrokkejamme heikompi”, Spolander sanoi. Eikä ihme. Spolander pitää olennaisena, että keskuspankit, etenkin EKP, onnistuvat taltuttamaan inflaation – potilasta tappamatta. Tämä ennustamattomuus toteutui muun muassa 1990-luvun alussa, kun Suomi syöksyi taantumaan vahvan kasvukauden jälkeen. Kriisin ennustaminen on aina vaikeaa. Kaikki kolme lääkevaihtoehtoa ovat tuttuja: lisää veroja, karsiminen ja leikkaaminen tai lisätään tuloja ja työllisyyttä. Pelko on aiheellinen. VM arvioi, että jo vuonna 2024 Suomen bruttokansantuote kasvaisi 1,4 prosentin vauhdilla. Ministeriö arvioi, tietyillä varauksilla, että Suomi saattaisi selvitä talouden luisusta vain kasvun hidastumisella, siis vajoamatta taantumaan tai lamaan. V altiovaraiministeriö tunnetaan melkoisena taloussynkistelijänä, mutta pari viikkoa sitten se julkaisi tässä synkistelevässä ajassa suorastaan positiivisen talousennusteen. Suomen talouden tuomiopäivä on peruttu – jos suomalaiset jatkavat kuluttamista eikä EKP sössi inflaatiotaistelua. Valtiovarainministeriön osastopäällikkö, ylijohtaja Mikko Spolander myöntää ministeriönkin yllättyneen aikaisempia arvioita paremmasta talouskasvusta
Talous Ei kriisiä tai romahdusta, mutta talouskasvu hiipuu. Samaan aikaan on tukija liikuntaelintensairauksien määrä vähentynyt. Sairauspäivärahaa vuoden aikana saaneiden osuus (%) ei-eläkkeellä olevista 16–67-vuotiaista sairausryhmissä, 2005–2021 de_29092022_13.indd 13 de_29092022_13.indd 13 20.9.2022 17.14 20.9.2022 17.14. Niiden lukumäärä on ollut nopeassa kasvussa vuodesta 2015 saakka. 000 enemmän kuin viime vuonna samaan aikaan. 13 Demokraatti D EM O G RA A FI G ra fii kk a: A rja Jo ki ah o / Lä hd e: Ke la Työllisten määrä Työllisiä oli elokuussa 30. NOUSUSSA LASKUSSA Lähde: Tilastokeskus Lähde: Valtiovarainministeriö Arvostamme suomalaista työtä. Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 Saajien osuus, % 2005 2007 2009 2011 2013 2015 2017 2019 2021 4 3 2 1 Mielenterveyden häiriöt Tukija liikuntaelinten sairaudet Mieli sairastaa Yhä useampi jää pois töistä mielenterveyden häiriöiden takia. Lehden paperi ja painotyö on 100 % suomalaista
de_29092022_14.indd 14 de_29092022_14.indd 14 21.9.2022 10.52 21.9.2022 10.52. 14 Demokraatti Oppositio hyödyntää menossa olevia kriisejä – myös niitä, joihin hallitus on syytön
Vaaleihin mennään suuressa epävarmuudessa. Myös lähestyvät eduskuntavaalit kiristävät puolueiden välejä. Hallituksen loppukaudesta tuskin tulee alkua helpompi. Ensin korona sotki monet kunnianhimoiset suunnitelmat. Sitten Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. 15 Demokraatti ILMIÖ SUMUSSA Hallituksen ja eduskunnan loppukausi on täynnä isoja kesken eräisiä asioita. Alkoi toisiaan ruokkiva energiakriisi, laukkaava inflaatio ja taloushuolet. T ällä kaudella hallitus ei ole päässyt helpolla. Teksti Simo Alastalo, Johannes Ijäs, Heikki Sihto / Kuvitus Arja Jokiaho de_29092022_14.indd 15 de_29092022_14.indd 15 21.9.2022 10.52 21.9.2022 10.52
– Talven isot sähkölaskut ovat vasta tulossa. Kokoomuksen loppukauden politiikan kärjeksi Vuorelma veikkaa taloutta ja valtion velkaantumista. – Tämä on aika hyvä saavutus Antti Rinteen hallitukselta, vaikka erityisesti talouspolitiikan osalta hallitusohjelma ei ole toteutunut. – Vasemmistoa ja vihreitä äänestävissä nuorissa voi olla translain uudistamisen etenemiseen pettyneitä. Se pani taloudessa kaiken uusiksi. Ja kääntävän sen ilmastotoimien vastustamiseksi. 16 Demokraatti D-ILMIÖ Politiikantutkija Johanna Vuo relma näkee, että eduskunnassa on nyt yllättävänkin paljon keskeneräisiä isoja asioita näin lähellä vaaleja. Toinen on sote, vaikka sitä on vuosikymmenien aikana suunnitellut jo useampikin hallitus. Isojen kysymysmerkkien vallitessa Vento kuvaa Suomen taloustilannetta ”erittäin viheliäiseksi”. Pitää muistaa, että hallitus oli ensimmäiset kuusi kuukauttaan sisäisessä kriisissä, joka johti pääministerin ja hallituksen eroon. Soteen liittyy myös toinen, ainakin vielä tällä hetkellä keskeneräinen vääntö: sairaanhoitajajärjestöjen neuvottelut ja työtaistelut. Mutta vaalitulokseen mielenosoitukset voivat kylläkin vaikuttaa. – Perussuomalaiset puhuivat jo viime eduskuntavaaleissa ilmastotoimien turhuudesta. Ne kohdistuisivat hallitusta vastaan. Saa nähdä, miten kansanedustajilla kestää hermo eli aletaanko tunkea lisää tukirahaa budjettiin, Heikki Vento sanoo. – Mielenosoitus on ulkoparlamentaarinen poliittisen vaikuttamisen keino. Mielenosoitukset aiheuttavat poliittista levottomuutta, mutta harvoin ne ovat Suomessa vaikuttaneet konkreettisesti poliittiseen päätöksentekoon. Nyt alkaa näyttää siltä, että eduskunta ei ehdi käsittelemään asiaa ennen vaaleja. JOHANNA VUORELMA pitää mahdollisena, että Suomessa nähdään talvella samanlaisia energian hintaan liittyviä mielenosoituksia kuin Keski-Euroopassa on jo ollut. Näistä jälkimmäistä hän tosin pitää osin vielä keskeneräisenä. VUORELMA SANOO vaalien läheisyyden koventavan eduskunnassa poliittista retoriikkaa ja sen vastakkainasettelua. Perussuomalaisten hän uskoo ratsastavan energian hinnalla. Syy on pelko stagflaatiosta, jossa inflaatio jatkaa nousuaan, mutta työllisyys heikkenee ja ostovoima kutistuu. Eduskunnan loppukauden varmoja aiheita on energia ja siihen liittyen Fortum. – Eduskuntavaalit ovat myös sote-vaalit, vaikka aluevaaleissa jo valittiin vastuulliset luottamushenkilöt. Hallituksen on annettava 17.11. Jos ne ovat kesken vielä alkuvuodesta, voi tilanne koetella etenkin vasemmistopuolueita. Tämän on myös puolueen puheenjohtaja Riikka Purra myöntänyt. Ne eivät ole vielä merkittävästi edenneet tällä kaudella, vaikka hallitus niitä ajoikin kautensa alussa. Asetelma oli tuolloin perussuomalaiset vastaan muut puolueet. Vento ei vielä vertaisi nykytilannetta 1990-luvun taantuma-ajan vaaleihin. – Hoiva on myös aihe, joka tulee lähelle jokaisen suomalaisen arkea. Vuorelma uskoo, että oppositiopuolueet hyödyntävät vaalien lähestyessä täysin rinnoin meneillään olevia kriisejä – myös niitä, joihin hallitus on syytön. Vuorelma muistuttaa, että Suomessa ei ole mielenosoituksiin suurta kynnystä. Vuodenvaihteessa valtiolle siirtyy budjettivastuu hyvinvointialueiden rahoituksesta. Vento arvioi eduskuntakauden lopun isoiksi teemoiksi nousevan turvallisuuden, niin talouteen kuin Ukrainan sotaan liittyvän. Siitä huolimatta, että vaalien jälkeen puolueet voivat olla yhdessä suunnittelemassa hallitusta ja sen ohjelmaa. Pelkona on, että jos hallituspohja muuttuu, lain uudistaminen pysähtyy. Tähän osaltaan liittyy energian hinta. Etenkin, kun asiasta tehtiin kansalaisaloitekin. Energian hinta on perussuomalaisille hyvä konkreettinen aihe, josta saa vaihtoehdon hallituksen toimille. Hyvinvointialueet aloittavat vuodenvaihteessa, mutta jo nyt tulee viestiä, että niillä on edessä krooninen työvoimapula ja riittämätön rahoitus. de_29092022_14.indd 16 de_29092022_14.indd 16 21.9.2022 10.52 21.9.2022 10.52. – Vuonna 1991 mentiin vaaleihin onnellisen tietämättöminä tulevasta ja vuonna 1995 Suomen talous oli jo pohjalla, Heikki Vento perustelee. Hän sanoo hallituksen onnistuneen kahdessa päähankkeessaan: oppivelvollisuusiän pidentämisessä ja sote-uudistuksen toteuttamisessa. Ei äänestäjä välttämättä halua olla samaa mieltä poliitikon kanssa. Puoluepolitiikan ulkopuolelta Vuorelma arvioi keskusteluun nousevan muun muassa translain ja ilmastopolitiikan. menneessä ne esitykset, joita se haluaa vielä näillä valtiopäivillä käsiteltävän. Vuorelma sanoo tilanteesta tekevän erityisen akuutin potilasturvalaki. YLI 40 vuotta politiikan toimittajana ja siitä ajasta suuren osan eduskunnassa työskennellyt Heikki Vento pitää hallituksen loppukautta poikkeuksellisena. Meillä on paljon liikkuvia äänestäjiä, jotka miettivät äänestyspäätöstään loppusuoralle asti. Vuorelma pitää energia-aihetta perussuomalaisille tarpeellisena, sillä maahanmuuton politisoiminen ei onnistu tämän hetken poliittisessa ilmastossa. Pian sen jälkeen alkoi korona. Hän ei muista uraltaan vastaavaa tilannetta, jossa hallitus aloittaisi loppukautensa yhtä suuressa epävarmuudessa kuin nyt. – Se on työntekijöiden oikeuksien kannalta poikkeuksellinen toimi ja varmasti lisää jännitettä yhteiskunnassa
Perussuomalaiset oli siinä tilanteessa valmis jopa konsensukseen EU-linjauksissa. Mutta Ruotsin mallista poiketen meillä lähdetään hallitusneuvotteluihin puhtaalta pöydältä. – Kärjistäen jako menee niin, että oikeisto sanoo vasemmiston kasvattavan lainarahalla ostovoimaa ja vasemmiston mielestä oikeisto tarjoaa juustohöylää ja palveluihin kohdistuvia säästöjä, Vento sanoo. Keskusta-oikeisto puolestaan pelottelee vasemmiston velkapolitiikalla. – Meillä äänestäjä toimii eduskuntavaaleissa sokkona. Heikki Vento uskoo, että Suomen vauhdilla kasvanut velkataakka on osaltaan vahvistanut oikeiston ja vasemmiston välistä vastakkainasettelua. – Ei äänestäjä välttämättä halua olla samaa mieltä poliitikon kanssa. – Suomessa ei vakavilla asioilla haluta kerätä irtopisteitä. Olennaista on, että tämä osaa uskottavasti perustella näkemyksensä. Kun kyse on politiikan isoista linjoista, Vento toivoo keskustelun osaltaan nostavan suomalaisten vaisua äänestysintoa. Tästä osaltaan kertoo se, kuinka nopeasti, parissa viikossa, Suomi kääntyi kannattamaan Nato-jäsenyyttä. Hän näkee poliittisen keskustelun kärjistymisessä myös hyviä puolia. – Ei korruptiovapaa, mutta muuten kohtuullisen terve, Vento tarkentaa. Vento uskoo yhteisvastuullisen politiikan kertovan osaltaan siitä, että Suomen poliittinen järjestelmä on vastakkainasettelustaan huolimatta varsin terve. JOHANNA VUORELMA näkee, että Suomen puoluepolitiikka on lähestynyt Ruotsin blokkiajattelua. Ruotsissa jo vaalikampanjan aikana hallituksen rakentade_29092022_14.indd 17 de_29092022_14.indd 17 21.9.2022 10.52 21.9.2022 10.52. 17 Demokraatti – Vasemmisto ja vihreät muistuttavat Sipilän hallituksen ”julmasta leikkauspolitiikasta”. Ja todennäköisesti jonkin verran on puhetta maahanmuuttopolitiikasta ja pelottelua Ruotsin tiestä, Vuorelma arvioi
Tämä on yksi keskeisimmistä kysymyksistä kevään eduskuntavaalien alla, sanoo keskustan hiljattain valittu ryhmäpuheenjohtaja Eeva Kalli. Mikäli nykyisissä kannatusluvuissa ei tapahdu isoja muutoksia, on yksi mahdollinen hallituskokoonpano sinipuna, kokoomuksen ja SDP:n ympärille rakentuva hallitus. – Tässä kohtaa toivon, että meillä voisi olla myös mahdollisessa sinipunassa yhde_29092022_14.indd 18 de_29092022_14.indd 18 21.9.2022 10.52 21.9.2022 10.52. Pitää myös muistaa, että Suomessa suku on yleensä pahin. – Myös kasvu ja työllisyys ovat edenneet hyvin. Mutta kun kysytään keinoista, alkaa löytyä eroja hallituksen ja opposition työkalupakista. Oppositiossa olevan kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kai Mykkänen nostaa tulevien vaalien ykkösteemaksi hyvinvointivaltion rahoituspohjan pelastamisen. Maahanmuuton politisoiminen ei onnistu tässä poliittisessa ilmastossa. Siitä oli puhetta jo viime vaalien jälkeen ja tämä hallituskausi on ollut keskustalle todella vaikea, Vuorelma sanoo. Hän muistuttaa, että tällä hallituskaudella on kohdattu kolme isoa kriisiä: korona, sota ja energiakriisi. Talouskasvun lisäksi Suomeen tarvitaan velkavastuuta. Lindtmanin mukaan on asetettava kunnianhimoiset työllisyystavoitteet, löydettävä ratkaisut työvoimapulaan ja satsattava osaamiseen. Muuten hallitusneuvotteluissa voi tie nousta pystyyn. Vaatii pitkäaikaisen suunnitelman, miten se saadaan haltuun. Se on selvää, että ei ole varaa minnekään kevyesti mitään lisätä. Erityisen tarkkaan he varmaan seuraavat, kuinka oikeudenmukaisia keinot ovat eri väestöryhmille. – Kestävä talous ei millään ratkea leikkauslinjalla, mutta voi olla, että sopeuttamistakin tarvitaan. Heikki Vento jakaa Johanna Vuorelman näkymyksen siitä, että vaalit usein nollaavat puolueiden vastakkainasettelun ja hallitusneuvottelut voidaan aloittaa puhtaalta pöydältä. Siitä huolimatta, että nämä puolueet ovat vaalien päätaistelupari. 18 Demokraatti D-ILMIÖ miseen liittyvät vaihtoehdot ovat pitkälti selvillä. Tosin onhan meilläkin jo SDP ilmoittanut, että se tuskin lähtee samaan hallitukseen perussuomalaisten kanssa. Taloudesta nousee esiin niin tavallisten suomalaisten ostovoima kuin valtiontalouskin. Jos hallitusta yritetään rakentaa sinipunan pohjalta, pitää Vento päähaasteena sitä, miten SDP ja kokoomus löytävät yhteisen linjan talouden sopeutuksesta. Ainoa kestävä asia on työllisyys ja kasvu. Myönteisesti katsoen valtion talouden tilaa voidaan kohentaa myös talouden suorituskykyä parantamalla. KUN EDUSKUNNASSA kysyy loppukauden ja vaalien isoista kysymyksistä, ykkösvastaus on talous. Myös SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman mainitsee tärkeistä vaaliteemoista ensimmäisenä talouden. Tarvitaan yhteistyötä yli puoluerajojen, Eeva Kalli sanoo. Työllisyystilanne on Mykkänen mukaan jo kohtuullisen hyvä. – Jokainen momentti on käytävä erittäin tarkasti läpi, onko jossain säästövaraa. Silloin pitää olla rohkeutta esittää myös menokevennyksiä, säästöjä, Kai Mykkänen sanoo. – Valtion velkaantuminen on iso huoli. – Keskustapuolueen kannatuksen lasku ja perussuomalaisten nousu on rikkonut perinteisen ”kolmen ison puolueen” ympärille rakentuvan hallitusvaihtoehdon. Kysymyksen valtiontalouden sopeuttamisen tarpeesta Kalli kiertää ja toteaa, että suurin vastaus tulee kasvusta ja työllisyyden tukemisesta. – Velkapelon olisi syytä nousta yhdeksi keskeiseksi kysymykseksi. Se ei tarkoita, etteikö ensi vaalikaudella kestävän talouden turvaamisessa ole edelleen paljon työtä edessä, Lindtman muistuttaa. – Tästä huolimatta vanha viisaus on hyvä muistaa: politiikassa pitää ottaa voittoja, mutta ei liian isoja voittoja. Kokoomuksen lääkkeet ovat vanhoja tuttuja. Sopeuttamisen eli leikkausten tai verokorotusten suuruutta hän ei lähde avaamaan. Itse luulen, että keskusta menee oppositioon. Kun meillä ei ole Ruotsin mallin mukaisia pitkiä listoja, voivat vaalipiirien jäsentenväliset olla aika likaisia kamppailuja, Vento sanoo. Suomi on päässyt niistä yli Lindtmanin mukaan niin, että esimerkiksi suhteellinen velkaantuminen on ollut euroalueen pienimpiä. Riittävätkö rahat. Yksi vaalikausi ei riitä. Luulen, että kansalaiset haluavat kuulla puolueiden vaihtoehdot
3,6 prosenttia sotealueiden palkkasummasta on jo itsessään noin miljardi. Antti Lindtmankin painottaa, että on tärkeää löytää työkalut, joilla energiamarkkina saadaan Euroopassa vakautettua ja oikeudenmukaiset tukitoimet niille, joita kriisi eniten koskee. TYÖMARKKINAKENTTÄ ON ollut myllerryksessä kuluvan vaalikauden aikana. Nyt ei päästä oikein pakoon siitä, etteikö ratkaisu olisi aina valtion rahoituksesta kiinni. Kansantalousosaston päällikkö Mik ko Spolander totesi valtiovarainministeriön tilannekatsauksessa syyskuussa, että hoitajajärjestöjen palkkatavoite, 3,6 prosentin korotus kunta-alan sopimuksen päälle, on ”merkittävä riski” julkiselle taloudelle. Samalla on tehtävä yhteiseurooppalaisia päätöksiä. Myös yritysten kannustaminen osaamisen parantamisessa on tärkeää. Hän toivoo, että palkkakiista pysyy työmarkkinaosapuolten välisenä. Puolue on pitkin matkaa arvostellut äänekkäästi kasvavaa kestävyysvajetta. T&k-verovähennykset menevät siihen suuntaan. Valtiovarainministeriön mukaan se on parin vaalikauden urakka. Tässä vuoden takaisessa (vaihtoehtobudjetissa) on jo 2,6 miljardin leikkauslista. Tätä ei voi vaaleissa väistää. Kokoomusta on arvosteltu julkisuudessa käytännön leikkauskohteiden välttelystä. Jos tulevaisuutta varten halutaan tästä ottaa oppia, pitää katsoa, millaisella riskianalyysillä nämä päätökset on aikoinaan tehty. Ja sitähän tässä hoitajaliitot ovat yrittäneet tehdä pitkin vuotta ja ajaa pääministerin selkä seinää vasten, että sinä olet vastuussa, ettei meillä ole de_29092022_14.indd 19 de_29092022_14.indd 19 21.9.2022 10.52 21.9.2022 10.52. – Ne maat, joissa tätä ei ole kiirehditty, maksavat nyt kaikkein eniten. – Kaikkihan me olemme samaa mieltä, että yhdessä vaalikaudessa ei pysty näin pahasti kuralle ajautunutta valtiontaloutta tasapainottamaan. Valtion rahoittajaroolin korostuminen mutkistaa tilannetta. Hän muistuttaa, että Suomessa on jo vuosia tehty siirtymää pois fossiilisesta energiasta. Osoitamme, että voimme samaan aikaa vähentää velkaantumista ja keventää verotusta. — Totta kai hallitusta aina kulloisestakin tilanteesta grillataan. – Mutta lähdemme siitä, että teemme tämän rehellisen laskukaavan mukaan. – Ei minusta ole sanomaan, etteikö hoitohenkilöstön palkkoja pidä tarkistaa ja etteikö meillä pitäisi pystyä tekemään kuoppakorotuksia, mutta emme me voi myöskään leikkiä, että ne voidaan tehdä, jos rahoitusta ei löydy. – Se tulee myös poliittisen päättäjän pöydälle, onko neuvotteluasetelma työelämälainsäädännössä tasapuolinen uudessa tilanteessa. Mykkänen on haluton tekemään tosiasiasta liian nopeita johtopäätöksiä. On pohdittu, voisiko kansa lähteä kadulle, kun talven kylmät tulevat ja energian hinta nousee. ENERGIAKRIISI ON myös takuuvarma vaaliteema. Mutta ei olisi reilua olla muistamatta sitä, että ne jotka nyt koviten oppositiosta käyttävät asiaa hyväkseen, suoraan tai hiljaisuudella hyväksyivät Uniper-kaupat 2017 ja investoinnit Venäjälle 2008. 19 Demokraatti teisiä näkemyksiä kääntää sivua niin, että lähdemme oikeasti panostamaan tuotekehitykseen ja tutkimukseen. Sähkömarkkinoiden pelisääntöihin on puututtava niin, ettei samalla viedä pohjaa tulevaisuuden investoinneilta. Tietenkin luvut pitää päivittää tämän päivän tilanteeseen. Lindtman uskoo, että hallituksen toimet sähkömarkkinoiden vakauttamiseksi auttavat. Kai Mykkänen kutsuu Spolanderin kantaa epämiellyttäväksi totuudeksi, josta ei voi olla eri mieltä. Mykkäsen mukaan leikkauslista on luvassa tulevassa vaihtoehtobudjetissa vaikka hän myöntää niiden olevan oppositiossa riskialttiita. Marinin hallitusta on moitittu ankarasti sähköyhtiö Fortumin vaikeuksista ja Uniper-seikkailusta. – En haluaisi, että tässä joutuisi pääministeri neuvottelemaan sopimuksen. Mutta miten siitä saisi sellaisen parin vaalikauden urakan, ettei se alkaisi vasta toisella vaalikaudella. –Toki toivon, ettei sellaista Suomessa tarvitse nähdä. Keskustan Eeva Kalli painottaa, että hallituksen toimet kansalaisten elämän helpottamiseksi on saatava nopeasti eteenpäin. – Kyllä meillä täytyy olla rohkeutta. Jo pelkästään hoitajat ovat iso ryhmä ja on aika selvä, että jos hoitajat saavat kuntalinjan päälle vielä tuon 3,6 prosenttia, se valuu sinne lähiryhmiin aika nopeasti. Lindtman näkee ison syyn siinä, että työnantajapuoli on halunnut purkaa pitkäaikaisia sopimusrakenteita. – Jokainen voi kuvitella, että hyvinvointialueiden budjetista on valtaosa palkkamenoja
20 Demokraatti rahaa. Valtion roolin korostuminen alueiden rahoituksessa uhkaa Mykkäsen mukaan muuttua vääntömomentiksi, jolla alueet voivat kiristää ministereitä. Jos näyttää siltä, että vanhuksista, sairaista ja terveistäkin pystytään huolehtimaan paremmin ilman velkaantumista yhdistymällä naapurialueeseen, näin pitää tehdä. Kalli ei suostu edes spekuloimaan sillä, että keskusta jäisi nykyisten gallupien näyttämiin kannatuslukemiin vaaleissa ja oppositio kutsuisi automaattisesti. Kuten aina vaalien jälkeen, hallitukseen menoa tai pois jättäytymistä täytyy arvioida paitsi vaalituloksen myös asioiden kautta. Vuoden alussa aloittavien hyvinvointialueiden kohtaloa Kai Mykkänen kutsuu satojen miljoonien kysymykseksi. de_29092022_14.indd 20 de_29092022_14.indd 20 21.9.2022 10.52 21.9.2022 10.52. Lindtman huomauttaa myös, että EU:n puolustusyhteistyön on vahvistuttava. Nykyisilläkin menoilla useimmat sote-alueet uhkaavat hänen mukaansa olla alijäämäisiä jo aloittaessaan. – Pidän suomalaisen järjestelmän vahvuutena sitä, että eduskunnan täysistuntosalin keskilinja pystytään ylittämään hallitusyhteistyössä. Toivottavasti tästä alueiden määrästä ei tule pyhää lehmää, että niitä joudutaan joka budjettiriihessä tekohengittämään. Vaalien alla olisi tärkeää, että erilaiset hallitusvaihtoehdot tulisivat julkisessa keskustelussa esiin, jotta suomalaiset voivat valita. – Pian luodaan pohja ja traditio tuleville vuosikymmenille. – Kuten Ruotsista nähdään, se ei aina ole kovin yksinkertaista. HAASTATELLUT RYHMÄNJOHTAJAT uskovat, että sote-kysymykset nousevat isoksi vaaliaiheeksi. Eeva Kalli painottaa keskustalle olevan tärkeää, että hyvinvointialueiden rahoituksen on perustuttava vahvasti tarveperusteisuuteen. Asetelma on sellainen, että piikki aukeaa aika pitkälle, jos siihen peliin lähtee. Tässä pitää uskaltaa käyttää evoluutiopykälää. – Sen osuuden rahoituksesta pitää pikemminkin nousta kuin laskea. Nato-jäsenyyden myötä ei tarvitse enää pohtia, että Nato-jäsenyys ja EU:n puolustusyhteistyön syventäminen olisivat toistensa vaihtoehtoja. Kallinkaan mukaan Suomella ei ole varaa sulkea erilaisia näkemyksiä tai hallituskoalitioita pois. Rajaatko näin sanomalla perussuomalaiset pois hallitusyhteistyöstä. ANTTI LINDTMANIN mukaan seuraavan hallituksen yksi kauaskantoisempia kädenjälkiä näkyy myös siinä, millaiseksi Nato-maaksi Suomi määritellään. Suomen liittyminen Natoon ikään kuin poistaa pidäkkeet siltä, että EU-yhteistyötä ajetaan entistä voimallisemmin. – Hallintoon ei pidä rakastua. – Siitä ei ole kyse. Kerroin vain mikä on minun näkemykseni, Lindtman vastaa. – Tämä voi tulla jokavuotiseksi, että heikommat hyvinvointialueet tuovat esiin huolensa hoidon piiputtamisesta sen takia, että hallitus ei pahuudessaan anna lisää rahaa. Mieluummin otetaan hallinnosta, kuin että ajaudutaan ylivelkaantumiseen tai joudutaan jättämään ihmisiä heitteille. – Ilman muuta lähden siitä, että vaalipäivänä kannatus on paljon parempi kuin nyt. Tähän tarvitaan parlamentaarista pohdintaa, jossa presidentti on mukana. D-ILMIÖ Kokoomuksen leikkauslista on luvassa tulevassa vaihtoehto budjetissa. SEN ENEMPÄÄ Antti Lindtman kuin Eeva Kallikaan ei kaipaa Suomeen Ruotsin kaltaista blokkijärjestelmää. On kanavoitava rahaa sinne, missä sitä oikeasti tarvitaan. Viittaan jakamisen kriteereinä esimerkiksi hyvinvointialueiden ikärakenteeseen ja sairastavuuteen. Suomen on löydettävä tärkeissä kysymyksissä kumppaneita eikä pitäisi sotkeentua kansallisen keskustelun kengännauhoihin. Blokkipolitiikan pariin välillä haikaillaan, mutta muutamastakin naapurimaasta on nähty, ettei sekään ole aina autuus päätöksentekokyvyn kannalta, Lindtman sanoo. Lindtman painottaa myös, että seuraavallakin hallituksella pitää olla aktiivinen ote Eurooppa-politiikassa
”Suojelutyöstä tulee päästä ratkaisuun työnantajan ja työntekijöiden välillä. Lisäksi suojelutyöstä maksetaan 30 prosenttia normaalia korkeampaa palkkaa. Vastuuta sovun saavuttamisesta tulee mielestämme kohdistaa vahvemmin (Kuntaja hyvinvointialuetyönantajat) KT:n puolelle pöytää.” ”Eduskunta on valmis etsimään lisärahoitusta hoitajien palkkaukseen ja hoitoalan vetovoiman vahvistamiseen, jos työehtosopimus saadaan osapuolien kesken solmittua.” Demariryhmän mukaan SDP:ssä hoitoalan haasteet on tunnistettu. Henkilöstö halutaan osallistaa välttämättömimpään suojelutyöhön kannusteiden, ei sanktioiden kautta.” Valiokunnassa oli ryhmän mukaan hallituspuolueilla yhteisymmärrys siitä, että lainsäätäjän velvollisuus on turvata ihmishenkien ja terveyden suojelu. Nyt säädettävä laki on tarkoitettu suojaamaan ihmisten henkeä ja terveyden vakavaa vaarantumista työtaistelutilanteessa, jossa suojelutyöstä poikkeuksellisesti kieltäydytään. Laki on viimesijainen keino, eikä kyse todellakaan ole lakonmurtolaista”, demariryhmä painotti tiedotteessa. ”Ykköstoiveemme on sopu neuvottelupöydässä. Nelikon mukaan SDP:n ajamana lakiluonnoksesta poistettiin sanktiot, jotka olisivat kohdistuneet suojelutyöstä työtaistelun aika na kieltäytyvään yksittäiseen hoitajaan. Sosiaalija terveysvaliokunnan demariedustajat summaavat, että potilasturvallisuuslailla suojataan ihmisten henkeä ja terveyttä. Kansanedustajien mukaan katseet tulisi nyt kääntää ratkaisun hakemiseen neuvottelupöydässä. Suojelutyön määrittelyn tulee olla oikeudenmukaista ja tasapuolista”, ryhmä muistuttaa. 21 Demokraatti Ei mikään lakonmurtolaki Potilasturvallisuuslaki on tarkoitettu suojaamaan ihmisten henkeä ja terveyttä. Myös ensi vuoden budjetin satsaukset muun muassa hoiva-avustajien koulutusmäärien merkittävään lisäämiseen ovat välttämättömiä.” POTILASTURVALLISUUSLAKI de_29092022_21.indd 21 de_29092022_21.indd 21 21.9.2022 10.31 21.9.2022 10.31. Sote-valiokunnan demariryhmä eli SDP:n kansanedustajat Ilmari Nurminen, Kim Berg, Anneli Kiljunen ja Heidi Viljanen kertovat kiinnittäneensä lain valiokuntakäsittelyssä huomiota erityisesti yksittäisten työntekijöiden oikeuksien suojeluun. Hoitajilla on korkea työmoraali, ja myös he haluavat turvata potilaidensa hengen. ”Uhkasakko suojelutyöstä kieltäytymisestä kohdistuisi lakon järjestäneeseen liittoon, ei yksittäiseen työntekijään, mikä mielestämme olisi ollut kohtuutonta. DEMARIRYHMÄN MIELESTÄ hoitajaliittojen työtaistelutoimet kertovat sopimisen kulttuurin murentumisesta. ”Työnantajapuoli on halunnut rikkoa neuvottelurakenteet, ja se näkyy kaikenlaisena levottomuutena työmarkkinoilla. SDP:n ajama henkilöstömitoituksen kirjaaminen lakiin on yksi keskeinen keino. Jos ei sopuun päästä, ulkopuolisen viranomaisen eli aluehallintoviraston tulee määritellä, mikä on minimivaatimus ihmishenkien turvaamiseksi. ”Marinin hallitus on esimerkiksi lisännyt hoitoalan koulutuspaikkoja tällä hallituskaudella ja SDP:n johdolla hallitus käynnisti syksyllä 2021 ohjelman, jonka tehtävänä on löytää ratkaisuja sosiaalija terveysalan henkilöstöpulaan.” ”Pitkän ajan kuluessa kehittyneeseen henkilöstöpulaan ei ole pikaratkaisuja, vaan ongelman ratkaisu vaatii työmarkkinaratkaisujen lisäksi aikaa kouluttaa uutta henkilöstöä alalle ja parantaa työoloja. Teksti Demokraatti P otilasturvallisuuslaki oli monella tavalla hankala hyväksyä etenkin vasemmiston kansanedustajille
Kriisipolitiikan yksi piirre on, että me hyvin nopeasti haluamme reagoida mahdollisimman vahvasti ilman, että mietitään, mitkä ovat oikeudelliset perustat ja muutkin poliittiset pidemmän tähtäimen argumentit. Mutta se syy, mihin Viron kaltaiset maat vetoa vat, on se, että Schengen-säännöstöissä on se poikkeus, että jos jostain maasta tuleva liikenne muodostaa turvallisuusuhan, rajoittaminen on perusteltua. – Nyt on puhuttu paljon viisumien täyskiellosta. Sitä vastustan. Siinä mielessä totaalinen eristäminen ei ole välttämättä hyödyllistä. Ja minusta Suomen virkamieskunnan tulkinta on ollut, että tällaista syytä ei ole tällä hetkellä olemassa. Eikä ole yleisestikään pakotteiden hengen mukaista tehdä etnisyyden tai kansalaisuuden perusteella tällaista toimenpidettä. – Jos ajatellaan Schengen-säännöstöä, siinä periaatteessa kielletään kansalaisuuden perusteella tehtävä syrjintä viisumikäytännöissä. Ovatko nämä maat menneet liian pitkälle. – Moni maastalähtijä saavutti hyvin merkittävän aseman Hitlerin jälkeisessä hallinnossa. Suomi rajoittaa venäläisten uusien turistiviisumien saantia. Baltian maat ja Puola aikovat puolestaan evätä venäläisiltä turisteilta kokonaan pääsyn Schengen-alueelle. Jos ostosmatkailijoiden rajoittaminen on se keskeinen päämäärä, minusta siihen riittää Suomen päätös radikaalisti vähentää viisumien määrää, koska silloin se mahdollistaa jo harkinnanvaraisuuden. Ja minusta nämä menevät välillä keskustelussa sekaisin. 22 Demokraatti Moraali vai oikeus VIISUMIEN TÄYSKIELTO ON TARPEETTOMAN KOVA INSTRUMENTTI. Ainakin jotkut ovat esittäneet kaikkien viisumien kieltämistä. Tämä aspekti keskustelusta näyttää puuttuvan. nalta tärkeistä syistä tulevien ihmisten kohdalla. – Viisumikieltoasiassa on minusta selvää, että on moraalisesti oikein rajoittaa ostosmatkailua. – Yleisviestini on se, että jos sota jossain vaiheessa päättyy, meidän pitää myös miettiä, ketkä ovat ne ihmiset tai ajatukset, mitkä Venäjällä pääsevät valtaan. En ole varma, onko se kaikista järkevin toimi. Minusta täyskielto, jota monet ovat vaatimassa, ei ole hyvä ratkaisu tähän tilanteeseen. – Oma näkökulmani on se, että keskustelua pitäisi katsoa myös siitä näkökulmasta, että mitkä ratkaisut tukevat parhaalla mahdollisella tavalla Venäjän oppositiota, kansalaisyhteiskuntaa ja kriittisiä journalisteja ja niin edelleen. Miettinen sanoo kuitenkin kannattavansa yleisesti sitä linjaa, jonka hän näkee olevan Suomen ajattelun taustalla, eli että ostosmatkalaisten tai puhtaasti turistitarkoituksessa tai kiinteistöomaisuudenkin perusteella tulevien ihmisten tuloa pystyttäisiin rajoittamaan. Tärkeää olisi miettiä myös, mikä keinojen päämäärä lopulta on, Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen keskuksen akatemiatutkija Timo Miettinen totesi Työväen Sivistysliiton kutsuseminaarissa pari viikkoa sitten. Täyskielto on siihen tarpeettoman kova instrumentti. Miettinen sanoo. EU:n viisumifasilitaatiosopimus, joka helpottaa viisumin saamista, se on syrjäytetty, mutta on kahdentyyppisiä viisumeita, jotka ovat nyt puheenaiheena eli Schengen-alueelle myönnettävät turismiviisumit ja kansallisesti myönnettävät pidemmän aikavälin viisumit. Hänen mielestään käytävästä viisumikeskustelusta puuttuu nyansseja. Nyt kysymys on kai siitä, muodostavatko kaikki venäläiset turvallisuusuhan Suomelle. Teksti Rane Aunimo ”S uomalaisessa keskustelussa halutaan mennä nopeasti kaikkein järeimpiin keinoihin. Venäläisten turistien reissaaminen Suomessa ja Euroopassa samaan aikaan, kun maa käy veristä hyökkäyssotaa Ukrainassa, on puhuttanut niin poliitikkoja kuin tavallisia kansalaisia pitkin alkusyksyä. Miettinen huomautti kuitenkin, että edes toisen maailmansodan aikana saksalaisia ei estetty liikkumasta. Nämä ovat ehkä sellaisia asioita, jotka kannattaisi pitää rinnalla. Hän kuitenkin säilyttäisi harkinnanvaraisuuden erilaisista humanitaarisista syistä tulevien ihmisten kohdalla tai muista kansalaisyhteiskunnan kanVIISUMI de_29092022_22.indd 22 de_29092022_22.indd 22 21.9.2022 9.23 21.9.2022 9.23
Esitykseen kohdistuu paljon paineita myös eduskunnassa. Ihannemaailmassa tasapainotus tehtäisiin suunnitelmallisesti kahden perättäisen vaalikauden aikana. Lisäksi isot hallituksen esitykset pitää valmistella hyvin ja pitkäjänteisesti. Seuraavana vuorossa on Ulpu Iivari. Myös lainvalmistelun apuna käytettävien työryhmien rooli on muutoksessa. Aika on ollut ja on yhä hyvin poikkeuksellista. Voi olla, että seuraavina vuosina tarvitaan myös ansiosidonnaisen sosiaalivakuutuksen kunnianpalautusta. Syksy on vaarojen karikko KOMPROMISSEJA JA NIIHIN SITOUTUMISTA TARVITAAN MYÖS JATKOSSA. H allituksen viimeinen syksy on käynnistynyt vauhdikkaana. Sen saantiehtoja ja kannustavuutta on helppo arvostella etenkin työttömyysturvan kohdalla. Hallitusohjelman ja sitä tukevan lainsäädäntöohjelman laatiminen vievät aina aikaa vaalikauden alussa. 23 Demokraatti Vallan laidalta Suvi-Anne Siimes, Työeläkevakuuttajat TELAn toimitusjohtaja Palstalla kirjoittavat Seppo Kääriäinen, Ulpu Iivari ja Suvi-Anne Siimes. Ne ovat tarpeen etenkin Suomen julkisen talouden tasapainottamisessa ja sen osaksi tarvittavan talouskasvun ja tuottavuuden parantamisen aikaansaamisessa, sillä taitavinkaan hallitus ei selviä urakasta neljässä vuodessa. On hyvä miettiä, onnistuisiko sellainen nykypolitiikassa. Suomen kansainväliset kummajaiset löytyvät kuitenkin ilman työhistoriaa myönnettävästä työmarkkinatuesta ja varallisuuden huomioon ottamisen vähäisyydestä eräissä perusja vähimmäisturvamme osissa. de_29092022_23.indd 23 de_29092022_23.indd 23 20.9.2022 14.39 20.9.2022 14.39. Siksi asialle kannattaisi uhrata ajatus tai kaksi myös seuraavan hallituksen ohjelmassa. Samalla vaalikauden viimeinen syksy on ollut hallitusten kannalta jo pitkään monin tavoin haavoittuva ja hutera. Tai ainakin niissä tapahtuva kompromissien etsiminen ja niihin sitoutuminen ovat heikentyneet siitä, mikä oli ennen tapana. Kompromisseja ja niihin sitoutumista tarvitaan myös jatkossa. Vakuutuspohjaisen ansioturvan vahvistaminen lisäisi sosiaaliturvamme yhteensopivuutta työvoiman globaalin liikkuvuuden kanssa. Nyt sen aikana käsiteltävät hallituksen esitykset näyttävät olevan vielä aiempaakin suuremmassa vaarassa vesittyä. Silti pitää pohtia, miten paljon enemmistöhallituksen käytössä oleva tehokas peliaika eli kyky yksimielisten esitysten valmisteluun ja niiden läpivientiin eduskunnassa voi enää lyhentyä nykyisestä. Sen jo ennen lomia antamaa esitystä yrittäjän eläkelain täsmentämisestä kritisoidaan kovaa ja korkealta etenkin sosiaalisessa mediassa. Sillä olisi arvonsa huomattavasti nykyistä suurempaa työperäistä maahanmuuttoa tavoittelevassa Suomessa. Potilasturvallisuuslaissa oltiin hallituskriisin rajamailla, hoitajamitoitus on polttanut paljon päreitä ja energiakriisissä pahin on vasta edessä
yritysjohdolle. Myös kokoomus on esittänyt kritiikkiä. de_29092022_24.indd 24 de_29092022_24.indd 24 21.9.2022 10.39 21.9.2022 10.39. Hänen mielestään siellä ovat pasmat sekaisin, kannat sekavia ja ristiriitaisia sekä ”irti todellisuudesta”. 24 Demokraatti Vauhtia ja vaarallisia tilanteita OMISTAJAOHJAUS Vastuu omistajaohjauksesta on ministerille usein työläs tehtävä. Tuppuraisen lääke Fortum-myrskyn keskellä on ollut yrittää pitää roolijaot selkeinä. – Poliitikkojen ei pidä haksahtaa ottamaan itselleen vastuuta, joka kuuluu – Osa porvarillisen Suomen edustajista on antanut ymmärtää, että meidän tulisi ottaa täysin julkiseen hallintaan ja julkisomisteisiksi strategisen intressin pörssilistatut yhtiöt. Perussuomalaisten ryhmäjohdosta on vaadittu niin Fortumin toimitusjohtajan, hallituksen kuin omistajaohjausministerinkin eroa. Silloinkin, kun odotetaan, että asettuisin kuskin paikalle, pitää malttaa mielensä sekä vaatia tulosta ja toimintaa yrityksen johdolta ja hallitukselta. Tällainen operaatio olisi helposti kymmenien miljardien arvoinen. Valtion omistamissa yhtiöissä tuppaa tapahtumaan yllätyksiä, joihin myös poliittinen puoli tulee vahvasti kytketyksi mukaan. Energia-asioista on tulilla myös välikysymys. Jos näin tehtäisiin, käytännössä pörssistä olisi vedettävä niin Finnair, Fortum, Neste kuin teräsyhtiö SSAB. Näiden yhtiöiden valtio-omistusten markkina-arvo on tällä hetkellä vähän reilut 20 miljardia euroa ja Solidiumin kautta omistettavien yhtiöiden osakkeiden markkina-arvo lisäksi noin kahdeksan miljardia euroa. – Ei siellä tunnuta tiedettävän, mitä omistajaohjauspolitiikalta halutaan. Tässä ei saa mennä roolit sekaisin. – Silloin meidän pitäisi pistää myyntiin kaikki valtioneuvoston kanslian suorassa omistajaohjauksessa olevat mainitut neljä yhtiötä, SSAB, Fortum, Finnair ja Neste. Teksti Johannes Ijäs / Kuva Jani Laukkanen E urooppaministeri Tytti Tuppurainen (sd.) peri omistajaohjausasiat nykyiseltä kuntaministeri Sirpa Paaterolta (sd.) tämän erottua Posti-kohun takia 2019. Jälkimmäisen Uniper-seikkailu energiakriisin oloissa takaa sen, että omistajaohjausministeri pysyy työllistettynä. Muuten ajaudutaan hyvin kaltevalle pinnalle, Tuppurainen sanoo. Se on kevyttä ja epärealistista puhetta. Näin on käynyt Tuppuraisen kaudella Finnairin ja viimeksi Fortumin kanssa. Tytti Tuppurainen ei halua nostaa erikseen nimiä tai juuri puolueitakaan tikunnokkaan, vaan puhuu yleisesti ”porvarillisesta omistajaohjauspolitiikasta”. Sitä ei häiritse se, että se oli hallituspuolue, kun Fortum viime vaalikaudella 2017 osti Uniperin. Tuppurainen on huhkinut omistajaohjausministerinä reilut 1 000 päivää. OPPOSITION KRITIIKKI Fortumin Uniper-touhuista on ollut kovaa. Ensimmäinen joutuu muuttamaan menestyksekkään strategiansa Ukrainan sodan vuoksi ja itäisen ilmatilan sulkeuduttua. Omistajalla on oma tehtävänsä. Toisaalta Tuppurainen on kuullut viestiä, että valtion pörssiomistukset olisi yksityistettävä. – Tämä on varsin kaukaa haettu ajatus
– Kokoomuksella ei ole nyt yhteistä linjaa, miten valtio-omistuksiin suhtaudutaan. Se on yhtä epärealistista kuin se, että lunastettaisiin meidän strategisen intressin yhtiömme pörssistä. Lokakuusta alkaen Uniper jyvittää pelastuspaketin sääntöjen mukaisesti asiakkailleen 90 prosenttia korkeammista kaasun hankintakustannuksista. Kuinka realistista on, että tällainen pystyttäisiin toteuttamaan. Saksa on vuoden 2022 aikana säätänyt energiaturvallisuuslain ja siihen täsmennyksiä. Tuppurainen kuittaa Mykkäsen puheet utopistisiksi. – Se, millä tavalla Saksa omaa lainsäädäntöään soveltaa, on maan kansalliseen suvereniteettiin kuuluva kysymys. de_29092022_24.indd 26 de_29092022_24.indd 26 21.9.2022 10.39 21.9.2022 10.39. Täytyy muistaa, että juuri nämä samat keskustelijat olivat hyvin kriittisiä ja närkästyneitä siitä, kun syksyllä 2021 siirsin teräsyhtiö SSAB:n omistuksen Solidiumista suoraan valtioneuvoston kanslian omistajaohjaukseen. Kaiken yksityistäminen on tässä ajassa ehkä kaikkein eniten jalat irti maasta, koska huoltovarmuus ja kriittisen infrastruktuurin turvaaminen on sodan vuoksi noussut entistä tärkeämmäksi. KOKOOMUKSEN EDUSKUNTARYHMÄN puheenjohtaja Kai Mykkänen otti omistajaohjaukseen kantaa hiljattain Ilta-Sanomissa. Yhtäältä sanotaan, että strategisen intressin yritysten pitäisi olla julkisomisteisia ja toisaalta on sanottu, että kaikki pitäisi yksityistää. Tätä kritisoitiin silloin. Saman viestin myös Suomen valtio Fortumin enemmistöomistajana on välittänyt. – Samassa yhteydessä huolehdin, että yhtiön nimitystoimikunta esittää yhtiökokoukselle kokonaisuutta, jossa myös virkamiesjäsen on yhtiön hallituksessa mukana. Hän toteaa, että kysymyksessä on Saksan oma lainsäädäntö. Mistä löytyy yksityistä varallisuutta ja pääomaa. Sitä pidettiin valtavana valtio-omistajan interventiona markkinoille. Toiminnoissa, jotka ovat vapaassa kilpailussa markkinoilla, valtion ei Mykkäsen mielestä kannata olla enemmistöomistajana. – Siitä yhteisestä tilannearviosta emme pääse yli, että Saksa on tehnyt vakavan virheen nojatessaan maakaasuun eikä sillä ole ollut helposti korvaavia energiamuotoja järjestettävissä. – Jos olisi syntynyt pienikin uhka sille, että EU-komissio olisi lähtenyt kyseenalaistamaan tätä Saksan käytäntöä, niin pidän ihan mahdollisena, että se olisi voinut vaikuttaa siihen, minkälainen kompromissi sieltä saadaan, Mykkänen sanoi IS:lle viitaten Uniperin kesäiseen pelastuspakettiin. – En näe, että löytyisi laajaa poliittista tukea sille, että pantaisiin sileäksi kansalllisvarallisuuttamme kymmenien miljardien eurojen edestä yksityistämällä. Tämän vuoksi valtio-omistaja määritteli intressin strategiseksi ja siirsi yhtiön suoraan omistajaohjaukseen. Me voimme Suomesta aivan hyvin arvostella Saksan energiapolitiikkaa, koska itse olemme raPORVARILLISESSA OMISTAJAOHJAUSPOLITIIKASSA KANNAT OVAT SEKAVIA JA IRTI TODELLISUUDESTA. Saksassa on lainsäädäntö, joka mahdollistaa force majeure -syistä kaasun hintaa koskevien sopimusten mitätöimisen. Hinnat ovat niin tähtitieteellisen korkealla. Siihen ei voida ulkopuolelta vaikuttaa. Tuppurainen näkee Mykkäsen puheissa hakuammuntaa. Jos valtiolla on omistukselleen strateginen intressi, kuten pitää riittävä määrä sähköntuotantoa Suomessa, tällaisen yrityksen ei Mykkäsen mukaan lähtökohtaisesti pitäisi olla pörssilistattu. – Minä en puhu tässä Saksan puolesta, mutta olen ymmärtänyt heidän viesteistään, että he ovat kokeneet lähestulkoon mahdottomaksi siirtää korkeita kaasulaskuja tavallisten saksalaisten maksettaviksi. 26 Demokraatti OMISTAJAOHJAUS – Eli lähes 30 miljardia euroa olisi kokoomus yksityistämässä. On vaadittu virkamiestä kaikkien yhtiöiden hallituksiin. Mykkänen kritisoi IS:ssä myös sitä, ettei nyrkkiä hakattu pöytään ja vaadittu EU-komissiota tutkimaan, miksei Uniperille sallittu kaasun hintojen nostamista Saksassa. – Niin kauan kuin kaasua on markkinoilla tarjolla, vaikkakin korkeampaan hintaan, he ovat arvioineet, että sitä pykälää ei voi soveltaa, Tuppurainen sanoo. – Porvarit ovat nyt esittäneet näkemyksenään, että yhtäältä pitäisi yksityistää ja toisaalta, että pitäisi ottaa yhtiöistä vahvempi ote. Nyt nämä samat äänet vaativat täysin toista. Tuppurainen lisää, että Fortum ja Uniper ovat kuitenkin viestineet Saksan hallitukselle, että on yhtiön etujen mukaista, että tavalliset saksalaiset kuluttajat maksaisivat laskun. Me voimme Suomessa myös jossain määrin ymmärtää Saksaa, kun meillä on keskusteltu korkeista sähkönhinnoista ja keinoista, millä tavalla valtiovalta lievittää korkean sähkönhinnan ja kovien sähkölaskujen vaikutuksia kotitalouksille. SSAB:n omistajaohjauksen muutoksen taustalla oli se, että teräksen tuotannossa oli käynyt ilmi mahdollisuus fossiilittomuuteen vetypelkistyksen avulla
TUPPURAINEN PERÄÄ kansalliseen omistajaohjauspolitiikkaan pitkäjänteisyyttä. Osakeyhtiölain mukaankin virkamies edustaa hallituksessa yhtiön etua. Yksittäisten yhtiöiden kuten Fortumin valtion omistusosuutta Tuppurainen ei halua spekuloida. – Suomessa on tehty valinta, että valtio on mukana markkinoilla, jo vuosikymmeniä sitten. FINNAIRIA ON KOHDANNUT KAKSI KUVITELTAVISSA OLEVAA PAHINTA MAHDOLLISTA ISKUA. FINNAIR ON julkistanut uuden strategiansa. Valtio on sekä rahoittanut että pääomittanut Finnairia huomattavilla summilla. – Ihanteellisella tavalla se myös näkyy kannustinohjelmissa, jos yhtiö on ottanut vastuullisuuden huomioon. TUPPURAINEN PUHUU kolmen kohdan ohjelmasta omistajaohjauksen kehittämisessä. Valtionyhtiöt ovat tässä olleet tietynlainen poikkeus pääsäännöstä. Tuppuraisen mukaan vastuullisuuteen liittyvät kysymykset muun muassa yhteiskunta-, veroja ilmastovastuusta kuin myös hyvästä henkilöstöpolitiikasta. Finnairin kannalta kaikkein kriittisin ilmatila eli Venäjän ylilennot ovat nyt ohi. Tällä vaalikaudella varsinkin näiden kriisien valossa on käynyt ilmeiseksi, että kyllä valtio-omistajan äänen pitää kuulua myös niissä pöydissä, joissa tehdään strategisia päätöksiä yhtiön toiminnasta. Hänen mielestään pandemia on osoittanut strategisten intressin yhtiöiden merkityksen. – Yhtiötä on kohdannut kaksi kuviteltavissa olevaa pahinta mahdollista iskua. Hän muistuttaa, että esimerkiksi Fortumin hallituksessa oli edellisen kerran virkamiesjäsen vuonna 2006. Se tähtää yhtiön kannattavuuden parantamiseen. Finnair on aivan eksistentiaalisten kysymysten äärellä. – Yhtiön johdolla on vastuu tehdä strategia herkässä tilanteessa. Toinen asia ministerin kolmen kohdan ohjelmassa on yhtiön toiminnan vastuullisuus. Hän kuitenkin huomauttaa, että omistajaohjausta ei tehdä hallituksessa olevan virkamiesjäsenen kautta. Näin ei ole välttämättä aina käynyt. 27 Demokraatti kentaneet oman energiapalettimme huomattavasti kriisinkestävämmäksi. Kaikkien valtionyhtiöiden operatiivisen johdon palkkio-ohjelmiin on omistajaohjauksen periaatepäätöksenkin mukaisesti sisällytettävä vastuullisuuskriteerit. Tuppurainen nostaa esiin hallitusohjelmaan kirjatun aktiivisen omistajaohjauksen tavoitteen, jota on täsmennetty omistajaohjauksen periaatepäätöksessä. Yksi kolmesta on valtio-omistajan äänen vahvistaminen yhtiöiden hallituksissa. – On kuunneltu hyvin tarkoin vuorineuvosten varoituksia siitä, että valtion ei tulisi millään tavalla sekaantua julkisesti noteerattujen yhtiöiden toimintaan. Näin toimitaan markkinoilla muuallakin. – Esimerkiksi Finnair turvaa yhteyksiä maailmalle sekä kotimaan kriittisiä yhteyksiä. Nyt siltä on mennyt pohja pois. – Tuolloin yhtiön hallituksen puheenjohtaja on minulle kerrotun mukaisesti kokenut tarpeelliseksi informoida valtio-omistajaa investoinnista vasta puoli tuntia ennen kuin asiasta julkaistiin pörssitiedote, Tuppurainen tuhahtaa. Tarkoitus on vähentää yksikkökustannuksia 15 prosentilla vuoden 2019 tasosta. Fortum taas on sähköhuollon kannalta aivan kriittisen tärkeä Suomessa. Jos yhtiössä on tapahtumassa sellaista kriittistä, jonka olisi syytä olla valtio-omistajan tiedossa, hän omalta osaltaan varmistanee, että yhtiön hallituksen puheenjohtaja ottaa asian puheeksi valtio-omistajan kanssa. – Mutta oletan ja pidän sitä lähestulkoon selvänä, että kyseinen virkamies tuntee valtio-omistajan tahtotilan. Kolmanneksi Tuppurainen vaatii omistajaohjauksen ammattimaisuuden vahvistamista. Lehden painopäivänä selvisi, että Saksan valtio on kansallistamassa Uniperin, mutta siihen liittyvät yksityiskohdat tai muut Fortumiin liittyvät vaikutukset eivät ehtineet juttuun mukaan. Kun Fortum on tehnyt päätöksen investoida Uniperiin seitsemän miljoonaa euroa vuonna 2017, yhtiön hallituksessa ei ole ollut valtio-omistajan edustajaa. Tästä ei tulla ulos niin, että kaikki jatkuu ennallaan. Saman hän lupaa nyt myös Nesteeseen. Tuppurainen kuvaa Finnairin tilannetta hyvin vaikeaksi. Ensin pandemia lopetti ihmisten lentämisen. Jos tulokset eivät vastaa tavoitteita, bonukset eivät voi tulla kuin Manulle illallinen. Nämä ratkaisut on tehty tilanteessa, jossa arveltiin, että pystyttäisiin jatkamaan Aasian strategialla. Sitten kun Finnair vähitellen alkoi palata lennoille, ilmatila meni kiinni. Hän kokee ministerinä korjaavansa vuosikymmenten porvarillisen omistajaohjauspolitiikan painolastia, jossa pörssiyhtiöihin ei ole haluttu juurikaan vaikuttaa omistajaohjauspolitiikalla. Virkamiesjäsenen Tuppurainen on kaudellaan huolehtinut myös Finnairiin ja SSAB:hen. Sen äkkinäinen muuttaminen ei ole sen enempää perusteltua kuin mahdollistakaan. Voittajastrategiaa, joka teki Finnairista monella tavalla menestyneen yhtiön, ei enää ole olemassa. de_29092022_24.indd 27 de_29092022_24.indd 27 21.9.2022 10.39 21.9.2022 10.39. Keväällä 2022 Tuppurainen nimitti sinne jälleen virkamiesjäsenen. Tuppurainen ei kommentoi uutta strategiaa. Tuppurainen kritisoi aiempaa toimintaa liiasta markkinaehtoisuudesta
Lite tillkom det på Helsingforssidan för att här är det mycket kommunalpolitik. arbetarbladet.fi:ssä. Carola gick i pension Carola Grönlund gick i pension efter fyra decennier i partiets tjänst. När det gäller speciellt trevliga minnen från karriären, minns hon den nordiska arbetarrörelsens samarbetskommitté SAMAK med värme. På Junkkilas uppmaning blev Grönlund 1975 fackligt ansluten och året därpå gick hon med i partiet. Jag var med på arbetsgruppsmöten, seminarier och årsmöten. Som byråföreståndare för Helsingforsdistriktet och innan dess FSD har hon varit en viktig länk på partikansliet mellan partiets ledning och gräsrötterna. 28 Demokraatti Kielikylpy Ruotsinkielinen artikkeli on julkaistu yhteistyössä Arbetarbladetin kanssa. – Jag har hjälpt Nyland ännu efter att jag flyttade över till Helsingforsdistriktet. För mig var det något nytt. Hon har också varit sekreterare för partiavdelningen. – På 90-talet när jag kom från mammaledigheten, så sålde man hälften av min arbetstid till SAMAK. Pernå var kommunen på den tiden och mina föräldrar var jordbrukare. Det var intressant och då fick jag resa i Norden med honom när det ordnades seminarier och möten. – Inte blir jag riktigt hemma och sitta. Sedan tog det slut när Tom for bort till ett annat jobb. GRÖNLUND BERÄTTAR att det har varit mycket intressant med kommunalpolitiken i Helsingfors men under åren har det funnits en del interna tvister i den socialdemokratiska fullmäktigegruppen. Jag jobbade i nästan fyra år ihop med Tom Saxén, på halvtid som hans sekreterare. Hon har varit medlem sedan 1 oktober 1976. Oftast hade de finlandssvenska socialdemokraterna två riksdagsledamöter under Grönlunds tid, men till exempel i valet 1987 fick man tre: Mats Nyby, Kaj Bärlund och Ilkka-Christian Björklund. Ibland har det varit bra tider, någon gång har vi haft 21 fullmäktigeledamöter och nu har vi 13. När jag redde upp efter pappas död lite papper såg jag att han har någon gång i världen prenumererat på Arbetarbladet. Kanske i Borgå ger jag mitt lillfinger och går med om de har tält någonstans. Utöver FSD och Helsingforsdistriktet jobbade Grönlund också en del för SDP:s nyländska distrikt. de_29092022_28.indd 28 de_29092022_28.indd 28 21.9.2022 11.27 21.9.2022 11.27. 21 ledamöter hade SDP efter kommunalvalet 2004. Jag har ju jobbat för partiet, både inom Finlands Svenska Socialdemokater och Helsingfors Socialdemokrater, totalt 40 år, 3 månader, 21 dagar om man är precis. Efter kommunalvalet finns det alltid speciellt mycket att göra på Helsingforsdistriktet med tanke på alla nämnder och det händer mycket också mellan valen. Jag har trivts riktigt bra, annars skulle jag inte ha varit så här länge. – Man får hoppas att det kommande valet går bättre för FSD. – Först var jag kanslist, sedan blev det byråsekreterare och därefter byråföreståndare. Text och bild Topi Lappalainen ”J ag måste säga att det känns skönt. Nuförtiden har FSD en riksdagsledamot. Sedan hade jag samma uppdrag på Helsingforsdistriktet. – Jag är född i Pernå i en by som heter Isnäs, nuförtiden är det Lovisa. Borgå svenska socialdemokrater är Carola Grönlunds partiavdelning. Jag har fått så mycket bra respons, säger Carola Grönlund. Se da när valarbetet drar igång. Då var jag i samma utrymmen, Helsingfors fakturerade Nylandsdistriktet och jag fick göra det på arbetstid. Den 10 maj 1982 började Carola Grönlund på Finlands svenska arbetarförbund FSA som sedan 1997 heter Finlands svenska socialdemokrater FSD. Man får hoppas, att det kommande valet går bättre för FSD. Pidempi versio on julkaistu 1.9. Antalet mandat sjönk successivt till 12 i valet 2017 och 2021 gick man upp till 13. Saknaden efter alla medlemmar kommer att vara stor. Om det fanns en längre sjukledighet där, köpte de en del av Grönlunds arbetstimmar. Egentligen har jag ingenting annat planerat för hösten än att få gå i svampskogen men det förutsätter ju att det kommer lite regn i våra trakter där i Borgå, det har inte regnat något, det är så torrt, och sedan ska jag motionera mera. – Man får ha åsikter men man kunde sköta dem inom väggarna. – Jag jobbade på Sokos varuhus i Borgå på beklädnadsavdelningen och förtroendemannen där, Unto Junkkila, som inte mera finns bland oss, han pratade om det
Någon gång hade distriktet fler anställda men inte under min tid. Valkampanjerna går enligt Grönlund enligt samma rutiner. – När jag började i början på 2000-talet så var det lite att de pratade skräp om den andra. Det måste finnas för att inte klarar sig två personer här i Helsingfors. Det kommer alltid någon som vill prata svenska. Lisää juttuja: Arbetarbladet.fi pension = eläke byråföreståndare = toimistonhoitaja partikansliet = puoluetoimisto lillfinger = pikkusormi varuhus = tavaratalo kommunalpolitik = kunnallispolitiikka inom väggarna = seinien sisäpuolella arbetstid = työaika förtroendemannaskatt = luottamusmiesvero kommunalorganisation = kunnallisjärjestö skrivmaskin = kirjoituskone valbil = vaaliauto Ordlista Också bland de finskspråkiga partiaktiva önskar hon sig en större närvaro av de unga. – Vissa kandidater har sin egen valbil som kör runt här i Helsingfors och distriktet brukar ha en valbil. Det är en klar förbättring, det är för Socialdemokraterna vi försöker få rösterna. Vissa kandidater brukar ordna tillsammans diskussionstillfällen. Då gjorde man också bokföringen för hand. – Inte kan vi vara bara på Facebook och på Instagram. Där finns inte en dag som man skulle sitta och rulla på tummarna utan alltid kommer det någonting. Vi är ju bara två. På grund av arbetet har hon förstås uppdaterat hemsidorna. På 1980-talet fick vi våra första datorer till distriktena. Då skulle jag säkert inte ha orkat vara på jobb, fast det inte skulle beröra mig. – När jag började 1982 fanns det inga datorer på kontoret, bara en skrivmaskin. Den interna kampen på SDP:s lista upplever hon ha mildrats och sammanhållningen blivit starkare i Helsingfors trots att kampen om riksdagsplatserna är hård i huvudstaden. Allt elakt som man skriver dit skulle jag ha tagit åt mig själv. de_29092022_28.indd 29 de_29092022_28.indd 29 21.9.2022 11.27 21.9.2022 11.27. – Jag är inte med på Facebook eller Instagram. Man måste tänka på att Helsingforsdistriktet är både ett partidistrikt och en kommunalorganisation. 29 Demokraatti – Det är mycket man ska följa med, man ska uppdatera hemsidorna och sedan ska man se till att alla betalar sin förtroendemannaskatt. Ibland saknar hon de gamla tiderna då de som var elaka ringde eller skrev epost och det blev inte synligt för alla. En timme hit och dit skulle hjälpa mycket. Man skriver ofta ibland så elakt om folk, konstaterar Grönlund om den hätska stämningen på nätet nuförtiden. Man måste möta väljarna. Valarbetare anställer vi alltid för tre-fyra månader. SJÄLV ÄR Grönlund inte aktiv på sociala medier. Det är svårt att få folk som har möjlighet att stå dit. – Strömmingsmarknaden är en sådan som FSD i Helsingfors har varit ansvarig för i några år i följd och det är redan bra men annars skulle man kunna dejourera mera. När det gäller FSD:s synlighet i Helsingfors, önskar Grönlund ett större engagemang på valstugorna när det drar ihop sig till valtider. Nu har jag inte upplevt det mera, nu gör man att det är vi
Oleskelu Saksassa ennen palkan saantia pitäisi rahoittaa itse eli työttömyyskorvausta ei makset taisi työnhakijoille. Nykyistä työnhakuviisumijärjestelmää hän pitää liian hitaana ja vaikeana järjestelmänä. Saksan työministeri Hubertus Heil esitteli Berliinissä suunnitelmat järjes telmästä, jossa henkilökohtaisen pistey tyksen perusteella ulkomaalaiselle työ voimalle avataan portteja leveämmälle Saksaan töihin tulemiseksi. Tällä hetkellä Saksan työttömyys prosentti on 5,6. Uudessa järjestel mässä EU:n ulkopuolelta saisi tulla etsi mään työpaikkaa Saksasta, jos täyttää vä hintään kolme ehtoa neljästä. Nämä ovat: yliopisto tai ammattitutkinto, vähintään kolmen vuoden ammatillinen työkoke mus, Saksan kielen taito tai aiempi asu minen Saksassa ja alle 35 vuoden ikä. Siksi haluaisin avata työmarkkinoita entises tään ammattitaitoisille työntekijöille, joilla on tutkinto ja työsopimus, mutta ei vielä tässä maassa tunnustettua tut kintoa, Heil sanoi. Ehdot täyttämällä kortin saaneet sai sivat tulla Saksaan etsimään töitä vuo den ajaksi hallituksen päättämän vuosi kiintiön mukaisesti. Hän haluaa esimerkiksi poistaa nykyisiä vaatimuksia siitä, että EUmaiden ulko puoliset tutkinnot pitää erikseen vahvis taa saksalaisia vastaaviksi Saksassa. Jotkut yritykset ja tutkijat pel Pisteet ratkaisevat käävät, että tulossa olisi edelleen liian monimutkainen ja byrokraattinen jär jestelmä, vaikka työvoimapula on jo jar ruttanut talouskasvua Saksassa. Muut maat eivät aseta tällaisia esteitä. Siihen kuuluu myös Saksan kansalaisuuden saamisen no peuttaminen niin, että sen saisi jo vii den maassaolovuoden jälkeen nykyisen kahdeksan vuoden sijasta ja joissain ta pauksissa jo kolmen vuoden jälkeen. Kiintiön koko vaihte lisi työmarkkinoiden tarpeiden mukaan. Kirjoittaja on Berliinissä asuva toimittaja. – Kaikkialla Saksassa on pulaa am mattitaitoisista työntekijöistä ja työvoi masta – esimerkiksi sairaanhoitoalalla, käsityöläisten ammateissa, hotelleissa ja ravintoloissa, sosialidemokraatteja edustava Heil perusteli ja muistutti väes tön nopeasta ikääntymisestä maassa. UUSI MAHDOLLISUUKSIEN kortti – Chan cenkarte – muistuttaa Kanadan käyttä mää pistejärjestelmää. MÜNCHENILÄISEN TALOUSTUTKIMUSLAITOS Ifon yrityksille tekemän kyselyn mukaan lähes 90 prosenttia yrityksistä on kärsinyt työvoimapulasta. Saksan työministeriön arvion mukaan vuonna 2026 maassa olisi jo 240 000 ammattityöntekijän vaje. Heilin esittelemä ehdotus on osa laa jempaa maahanmuuttolakien uudis tusta, jonka hallitus esittelee myöhem min tänä syksynä. de_29092022_30.indd 30 de_29092022_30.indd 30 20.9.2022 11.07 20.9.2022 11.07. 30 Demokraatti SAKSA Saksa houkuttelee ulkomaalaista työvoimaa uudella pistejärjestelmällä. Yli kolmannes vastanneista yrityksistä sanoo työvoima pulan uhkaavan heidän kilpailukykyään. – Ulkomaisten tutkintojen tunnus taminen maksaa rahaa ja aikaa. Työministerin mukaan tavoitteena on saada ammattitaitoista työvoimaa maa han ilman raskasta byrokratiaa. Teksti Visa Noronen / Kuva iStock, Ralf Geithe S aksa suunnittelee uutta jär jestelmää, joka helpottaisi koulutetun työvoiman tule mista maahan EU:n ulko puolelta. Myös kaksoiskansalaisuus on tarkoitus sallia nykyistä laajemmin. Uusien ukrainalaisten työnhakijoiden saapumisesta ja talou den ongelmista huolimatta työttömyys on laskenut viime vuoden vastaavasta ajasta. Elinkeinoelämän puolella tarkempaa ehdotusta odotetaan erittäin kiinnostu neena
Uuden lainsäädännön hyväksyminen on kuitenkin nähtävä ennen kuin isompaan juhlaan on aihetta. Yhteensä kyse on lähes 15 miljardin euron potista, jonka saamatta jäämisellä olisi valtaisa vaikutus Unkarin talouteen. Silloin asiaan koh distui myös paljon epäilyksiä. Unkarilta uhkaa jäätyä 7,5 miljardia euroa EU:n koheesiorahastojen tukea. Kansalaisten perusoikeuksia rik kovat, tuomioistuinten ja tiedonvälityksen riippu mattomuuden hylkäävät maat eivät voi jatkaa uni onin jäsenenä muina miehinä nauttien jäsenyyden taloudellisista ja poliittisista eduista. Ilman EUparlamentin määrätietoisuutta uutta lainsäädäntöä ei olisi koskaan syntynyt. Ennestään jumissa on jo 7 mil jardia elvytysrahaston varoja. Lainsäädännön hyväksymisen jäl keen parlamentti 2021 syksyllä vaati komissiota käytännön toimiin uhaten haastaa komission oi keuteen, jos mitään ei tapahdu. Raha konsulttina RAHA VOI OLLA KANSALAISOIKEUKSIEN JA DEMOKRATIAN LIITTOLAINEN. OIKEUSVALTIOMEKANISMI HYVÄKSYTTIIN EUlainsäädäntöön pitkän väännön jälkeen. Hän arvioi kymmenen vuotta sitten, että EUavus tusten jäädytys on ainoa asia, joka saa Orbanin hal lituksen perääntymään harvainvaltaisen ja korrup tatiivisen kehityksen tieltä. Suomi otti esityksen ajaakseen omalla EUpu heenjohtajakaudellaan 2019. 31 Demokraatti Eero Heinäluoma Europarlamentaarikko, Bryssel eero.heinaluoma@ep.europa.eu MEPIT E uroopan unioni on myös arvoyhteisö, jossa jäsenmaat ovat sitoutuneet kun nioittamaan kansalaisten perusoi keuksia, demokratiaa ja oikeusvalti oita. Tässä vaiheessa tyytyväisyy teen on aihetta myös Suomen entisellä Unkarin suurlähettiläällä Jari Vilenillä. Pääministeri Orbanin valtiosihteeri lupasi heti uusia, korjaavia lakiesityksiä Un karin parlamentin käsittelyyn. Unioni toimii maailmalla vapauden ja demokra tian aatteiden lipunkantajana. EU:n budjettiva rojen käytön vaarantuminen antaa siis mahdolli suuden, ja suorastaan pakottaa, väliintuloon. Komission 19.9.2022 te kemä päätös keskeyttää Unka rin EUavustusten maksu oike usvaltiopuutteiden takia on his toriallinen. Vuoden 2021 alussa voimaan tullutta oikeusvaltio mekanismia sovelletaan nyt en simmäisen kerran. Komissin mukaan Unkarissa EUvaroja valuu valtapuolueen korruptioon muun muassa tarjous kilpailujen laiminlyömisen takia. de_29092022_30.indd 31 de_29092022_30.indd 31 20.9.2022 11.07 20.9.2022 11.07. Eurooppalaiselle demokratialle on tärkeää, että meillä on jäsenmaiden keskinäisestä kaupankäyn nistä riippumaton parlamentti. Komission kovistelu näkyi vä littömästi Unkarin hallituksen toiminnassa. Joskus raha on myös kansalaisoikeuksien ja demokratian liittolainen. Siksikin sen täy tyy katsoa, että unionin kotipihalla ei eletä toisin säännöin kuin mitä muilta vaadimme. Suomessakin va roitettiin liiasta aktiivisuudesta asiassa; voimme saada vihamiehiä, sanottiin. Sosiali demokraatit parlamentissa ajoivat asiaa kaikissa käänteissä johdonmukaisesti koko elvytyspaketin käsittelyn ajan. Raha on kova konsultti. EUvaaleissa vai kuttaminen kannattaa myös Euroopan demokra tian ja kansalaisoikeuksien näkökulmasta
32 33 Demokraatti Demokraatti KASVO Rakennus puhuu Symbolitutkija Liisa Väisänen selvitti, mitä Helsingin arkkitehtuurin symbolit kertovat. Hän löysi talojen seinistä aatteiden paloa, kansainvälisiä vaikutteita ja uskoa pääkaupungin kehitykseen. 32 Demokraatti de_29092022_32.indd 32 de_29092022_32.indd 32 21.9.2022 10.21 21.9.2022 10.21
Väisänen huomioi, että vuonna 1870 valmistuneessa, uusrenessanssia edustavassa rakennuksessa kalevalaiset elementit kertovat Suomen halusta itsenäisyyteen. Maineikkaaan jugendrakennuksen julkisivun kohokuvat ja patsaat suunnitteli kuvanveistäjä Hilda Flodin, joka ei säästellyt mielikuvituksensa lentoa. Pohjolan talon kohokuvissa vuoroin irvistävät ja naureskelevat rujon näköiset mies ja nainen. Pääsisäänkäynnin patsassyvennyksistä löytyvät Väinämöinen kanteleineen ja Ilmarinen sepän varusteineen. Väisänen on juuri esitellyt Helsingin kaupunginmuseossa uutta kirjaansa Symbolien Helsinki, ja saanut ison joukon kuulijoita mukaansa tutustumaan pääkaupungin rakennusten kuvakieleen. Päärautatieaseman kohdalla huomion vangitsevat nykyisistä VR:n mainoksistakin tutut lyhdynkantajat. Jykevien mieshahmojen alkuperäinen idea tulee historiallisten rakennusten miespäisistä pilastereista, jalallisista pilareista, mutta vuonna 1917 valmistuneeseen helsinkiläiseen versioon on kuvattu suomalainen torppari körttikampauksineen. 34 35 Demokraatti Demokraatti D-KASVO H elsingin Aleksanterinkatua etenee yli sadan henkilön muodostama letka, jota johtaa lennokkaasti puhuva, punatukkainen nainen. – Lyhdynkantajat ovat symbolisesti valon eli tietoisuuden tuojia. Vahingoista muistuttaminen olikin luontevaa mainontaa Vakuutusyhtiö Pohjolalle, joka rakennutti Väinämöisen linnaksi kutsutun graniittipalatsin Helsingin pääkadulle vuonna 1902. Aleksanterinkatu 44 kohdalla hämmästellään harmaaseen kiviseinään veistettyjä groteskeja hahmoja. Rautatieasemalla tämä tehtävä on annettu suoTeeksti Maarit Piippo / Kuvat Jani Laukkanen de_29092022_32.indd 34 de_29092022_32.indd 34 21.9.2022 10.21 21.9.2022 10.21. Joukkio pysähtyy tämän tästä kadun varrella sijaitsevien rakennusten äärelle, joiden julkisivuista paljastuu kiinnostavia yksityiskohtia, eläimiä, kasveja, ihmisiä, koristekuvioita ja ornamentiikkaa. Kierros etenee Vanhalle ylioppilastalolle, josta bongataan lisää Kalevalan sankareita. Pohjolan talon pinnoilla kiipeilee kalevalaisen mytologian lisäksi suomalaisen luonnon voimaeläimiä poikkeuksellisen persoonallisesti kuvattuna. Ollaan tietokirjailija ja taiteentutkija Liisa Väisäsen opaskierroksella. Rakennus haluaa muistuttaa, että vahinkoja voi sattua kenelle vain, Liisa Väisänen kertoo. – Pohjolan talon irvistelevät päät kertovat Kalevalan tarinaa. Pohjolan tytär oli ilkeyttään leiponut leivän sisälle kiven, johon huono-onninen Kullervo katkaisee puukkonsa
Tutkimuksissaan Väisänen havaitsi, että nykyihmisen kuvanlukutaito on heikentynyt. Pitkänsillan kupeessa oleva modernistisesti tyylitelty pöllö taas kertoo ihailusta insinööritaidon saavutuksiin. – Symbolit resonoivat aikamme ihmismieleen. Kunnes 1930-luvulla vallalle noussut funktionalismi käytännöllisine linjoineen poisti symbolit lähes kokonaan arkkitehtuurista. asuu Malagassa miehensä, 4 rescuekoiran ja löytölintujen kanssa malaisia piirteitä edustaville hahmoille, huomioi Väisänen. Pöllön esiintyminen Helsingin rakennuksissa kertoo tarpeesta osoittaa sivistystä. – Kansallisteatteriin on ladattu valtavasti kansallisromanttista symboliikkaa, jonka kautta aikakauden fennomaanit edistivät suomalaisuusaatetta, Väisänen kertoo. Jylhä linnamainen rakennus, jonka seinäpinnoilla elävät suomalaisen luonnon myyttiset eläimet, kuten karhu ja joutsen, huokuu kotimaisen kulttuurin puolustamista. – Karhu on esikristillisen ajan toteemieläin, joka elää vahvasti suomalaisessa mytologiassa. Opastaessaan turisteja Euroopan historiallisissa kohteissa Väisänen kuitenkin huomasi, että symbolit kiinnostavat matkailijoita. Pro Arte -mitali (2009), Martti Ahtisaari -mitali (2010) ja kirkkotaiteen Engel-palkinto (2016) . Helsinki on varsin nuori kaupunki, ja sen arkkitehtuuri alkoi kehittyä vasta 1800-luvun alkupuolelta lähtien. Kiinnostus symbolien maailmaa kohtaan on nousussa, kuten Väisäsen luentojen ja kävelykierrosten suosio osoittaa. filosofian maisteri kirjallisuustieteessä ja filosofian tohtori estetiikassa . HISTORIAN LISÄKSI Väisänen on perehtynyt viime aikoina kaupunkien kehityksen tutkimukseen. Ehkä leimallisin symboli Helsingin kuvakielessä on karhu, suomalaismetsien pelätty ja kunnioitettu mesikämmen. symbolitutkija ja tietokirjailija . HELSINGIN RAKENNUSTEN yleisimmät symbolit ovat pöllö ja karhu. LIISA VÄISÄSEN uunituore kirja esittelee kymmenen kävelyreittiä helsinkiläisen arkkitehtuurin symbolikieleen. Kuvataide ei ole saanut sijaa suomalaisten koulujen opetusohjelmissa samoin kuin katolisissa maissa, joissa uskonnolliset riitit korostavat kuvan asemaa. väitellyt islamilaisesta taiteesta Genovan yliopistossa ja opiskellut mm. syntynyt Helsingissä 1964 . – Symbolit ovat kuvataiteen aakkoset, ja niiden kautta voidaan ymmärtää inhimillistä kulttuuria. Sittemmin muun muassa taidehistoriaa, kirjallisuutta ja teologiaa myös Genovan, Kairon ja Sorbonnen yliopistoissa opiskellut Väisänen on väitellyt tohtoriksi islamilaisesta taidefilosofista. Etenkin Pohjois-Euroopan protestanttinen kulttuuri on suosinut sanaa ja ääntä kuvallisen esittämisen sijasta. kirjoittanut 19 kirjaa taideja kulttuurihistoriasta . – Helsingin symboliikalle on tyypillistä, että länsimaisen kulttuurin vaikutteet ja suomalaisen perinteen kuvasto elävät arkkitehtuurissamme rinnakkain, kertoo Väisänen. Kun kierros saapuu vuonna 1902 valmistuneen Kansallisteatterin luokse, opasryhmän katse on jo virittynyt huomaamaan julkisivun isänmaallisen viestin. – Pöllö on viisauden symboli, koska se osaa suunnistaa pimeässä. toimittajana ja juontajana YLE TV1:n Merkkien salat -tv-sarjassa, joka käsitteli symboleita . Väisänen itse löysi symbolitutkimuksen Pariisin yliopistossa, jonne hän siirtyi vuonna 1986 jatko-opiskelijaksi Helsingin yliopistosta. toiminut matkaoppaana ja saanut Vatikaanin hyväksymän uskonnollisten kulttuurimatkojen diplomin . Rakennuskulttuurin alkua Helsingissä leimasivat niin kutsutut kertaustyylit, kuten uusgotiikka, uusrenessanssi ja uusklassismi, mutta 1800-luvun lopulta yleistynyt kansallisromantiikka eli jugend on se tyylisuunta, joka sai symbolimaailman kukoistamaan. filosofiaa, taidehistoriaa, kirjallisuutta, estetiikkaa ja teologiaa Kairon, Sorbonnen ja Helsingin yliopistoissa . Kansallisromantiikka näkyy niin vahvasti 1900-luvun vaihteen rakennuksissa, että viestiä ei voi olla huomaamatta: täällä elää kansa, joka haluaa itsenäistyä naapurimaiden kuninkaiden ja keisarien vallan alta. Karhu löytyy vaikkapa vartioimasta Kansallismuseota tai Pohjolan talon sisäänkäyntiä, ja otsolle on omistettu esimerkiksi Karhupuisto Kalliossa ja Kontio-talo Kruunuvuorenkadulla. 34 35 Demokraatti Demokraatti LIISA VÄISÄNEN . Karhun käyttö kaupungin kuvakielessä kertoo oman kulttuurin arvostamisesta ja kansallisromantiikan optimismista. Pöllö on antiikin mytologiasta peräisin oleva viisauden symboli, joka löytyy vaikkapa uuden ylioppilastalon seinästä viisauden jumalattaren Minervan merkkinä. uusin kirja Symbolien Helsinki ilmestyi elokuussa 2022 . Hän sanoo kaupunkien olemukseen kuuluvan jatkuvan muutoksen. Kun Väisänen alkoi tutkia Helsingin symboliikkaa kävelyretkillä ja arkistolähteistä, hän yllättyi, miten valtava vaikutus poliittisella aatemaailmalla on ollut pääkaupungin rakentamiseen. Usein muutosprosessi tuo mukanaan ajoittaista epämude_29092022_32.indd 35 de_29092022_32.indd 35 21.9.2022 10.21 21.9.2022 10.21
Jopa kirjaimilla on alkunsa kuvakielessä, sillä latinalaisten aakkosten alkuperä voidaan johtaa Egyptin hieroglyfeihin. Kansainvälistyvässä maailmassa kuva voi selittää asioita paremmin kuin teksti. Henkilöautoilun sijaan esimerkiksi metromatkalla pääsee oman todellisuuden toiselle puolelle. Helsingin uusi arkkitehtuuri antaa siihen myös mahdollisuuksia, kuten keskustakirjasto Oodi, jossa kaikenlaiset ihmiset voivat kohdata tasa-arvoisesti. Tästä syystä Malmin lentokentän lopettamisen vastustajat eivät saa Väisäseltä sympatioita. Tunsin, että myytit tarjoavat syviä totuuksia ihmisenä olemisesta. Pariisin uusissa rakennushankkeissa on tuotettava myös rakennuksen neliömäärää vastaava ala viheralueita. Me törmäämme niihin vaikkapa liikennevaloissa, logoissa tai hymiöis sä, jotka ovat jatkumoa esihistoriallisista piktogrammeista. Väisänen näkee myös digitaalisuuden hyödyt: nykyisin osa oppilaitosten tarjonnasta on helposti saatavilla netin kautta. – Kaupunkien selviytymiselle on nyt oleellista löytää ratkaisuja ekologisiin ongelmiin. 36 37 Demokraatti Demokraatti D-KASVO kavuutta kaupunkilaisille, ja voi saada aikaan muutosvastarintaa. – Nyt kaupungin ilme on siisti, ja entistä leveämmillä kaduilla on tilaa kulkea. Kaupungit joutuvat taistelemaan ilmaston kuumenemisen vaikutuksia vastaan vähentämällä asfalttia ja lisäämällä viilentävää kasvillisuutta. Viime aikoina hän on opiskellut muun muassa tulevaisuuden tutkimusta Hämeenlinnan ammattikorkeakoulussa, pedagogiaa Jyväskylän ammattikorkeakoulussa ja saavutettavuutta Laureassa. Yhdessä valokuvaajana työskentelevän miehensä Marco Peretton kanssa he ovat antaneet kodin neljälle de_29092022_32.indd 36 de_29092022_32.indd 36 21.9.2022 10.21 21.9.2022 10.21. Väisänen on nähnyt, että kehittyneet alueet ovat lähes aina kansainvälisiä. Venetsiassa hän toimi matkaoppaana, ja sai ihailla taidekirjoista tuttujen akatemian ja Ufficin gallerioiden aarteita paikan päällä. Sieltä käsin hän hoitaa töitään etänä ja välillä matkustaen. Hänen elämänasenteensa on saanut vaikutteita transhumanistisesta ajattelusta, joka uskoo ihmiskunnan jatkuvaan evoluutioon. Ei, vaikka hänelläkin on tunneside alueeseen: lapsuudessa lentokenttää kierrettiin talvella hiihtäen. – Mikään kulttuuri ei ole itsessään täydellinen, vaan alueiden kukoistus on yhteydessä kykyyn ottaa vastaan kansainvälisiä vaikutteita. Minun on vaikeaa ymmärtää, miksi politiikassa on juututtu vanhalle oikeisto-vasemmisto-aksellille. Lentokentän toiminnan lopettaminen tuntuu Väisäsestä nyt kuitenkin perustellulta. – Digitaalisuus toteuttaa demokratian ajatusta siitä, että kaikilla pitäisi olla mahdollisuus saada maailman parasta opetusta. Hankaluudet unohtuivat pian, kun uusi jätejärjestelmä otettiin käyttöön; maanalaiset jätekuilut ovat ekologinen ratkaisu ja lisäävät asumisen mukavuutta. Hän oli lukenut ranskalaisfilosofi Roland Barthesin teoksen Mytologioita, joka tutkii moderneja myyttejä ja tunsi vastakaikua kirjan ideoi ta kohtaan. Vuosikymmenet ulkomailla ovat tuoneet etäisyyttä Suomeen. Väisänen kehuu myös entistä kotikaupunkiaan Pariisia, jonka lainsäädäntöön on saatu ekologisia arvoja edistäviä uudis tuksia. – Rakastuin Barthesin ajatuksiin. – Suosittelen myös kulkemista julkisilla liikennevälineillä. Puhuvatko rakennukset enää ihmisille, vai onko kuvakieli kuollut. Niin kävi Väisäsellekin hänen kotikaupungissaan Malagassa, kun siellä uusittiin jätejärjestelmää. Suomi on maantieteellisesti syrjässä, ja Väisänen on havainnut täällä pelkojen aiheuttamaa itseensä sulkeutumista. – Kaikki tämä ilman, että minun tarvitsi kertaakaan käydä opintojen takia Suomessa! EUROOPAN KIERTOVUOSIEN jälkeen Väisänen on päätynyt Espanjan Aurinkorannikolle, Malagaan. Huvilentäminen sopii huonosti siihen tarpeeseen. Lentämisen ekologinen jälki on iso, eikä se sovi enää kaupunkien uusiin arvoihin. Tulevaisuuden kaupunkien ratkaisuihin kuuluu ruuhkien välttäminen ja luonnon monimuotoisuuden lisääminen. MUUTOS JA usko kehitykseen tulevat vahvasti esille Väisäsen pohdinnoissa. Transhumanismin mukaan ihminen voi tieteellisen ja teknisen edistyksen kautta jatkuvasti kehittyä sekä ruumiillisesti, mielellisesti että yhteisönä. Kairossa hän opasti ja perehtyi yliopistossa islamilaiseen kulttuuriin. Kokemus henkisestä jumiutumisesta hegeliläiseen ajatteluun sai Väisäsen aikoi naan siirtymään Helsingistä Pariisiin yliopistoon. Väisänen pitääkin polarisoitumista aikam me isona vaarana. Asennustyömaa osui Väisäsen päivittäiselle kulkureitille, ja hän joutui kulkemaan kiertotietä. ENTÄ SYMBOLIEN asema nykykulttuurissa. – Nyt Pariisiin nousee uudisrakennusten myötä vertikaalisia metsiä ja kattoterassien puutarhoja. Suomessa tarvittaisiin hänen mielestään rohkeutta kohdata erilaisuutta. Hän uskoo kuvallisen kulttuurin uuteen nousuun. Siinä on Väisäsen mielestä onnistunut esimerkiksi Malaga maanalaisine roskakuiluineen. Kaupunkien kehityskuvioissa kannattaisikin mielestäni aina miettiä, mikä on lopputulos muutoksen jälkeen. Entisten kotikaupunkien lista on pitkä: Pariisin lisäksi Nizza, Biarritz, Kairo, Aleksandria, Venetsia, Genova ja Ventimiglia. Kesäisin Egyptin kuumuus ajoi hänet hetkeksi Välimeren rannalle Aleksandriaan. Kaupunki halusi siirtää roskat pois katukuvasta asentamalla maanalaiset jätesäiliöt, jonne lajitellut roskat voidaan tiputtaa kuiluista. – Transhumanismin mukaan myös aate maailma kehittyy. Väisänen on itsekin hyötynyt etäopetuksesta. Väisäsen mielestä kuvallisuus on muuttanut muotoaan, mutta symbolit elävät yhä. Pariisin vuosiensa jälkeen Väisänen on opiskellut ja asunut ympäri Välimerta
Helsingin symbolien tutkimuksen myötä Väisänen toivoo, että ihmiset alkaisivat katsella asuinympäristöään uusin silmin. SYMBOLIT OVAT KUVATAITEEN AAKKOSET. 36 37 Demokraatti Demokraatti 1 Kosminen puu eli elämän muu. Se kuvaa maailmankaikkeutta ja ihmisen asemaa siinä. Pariskunta on rakentanut pihalleen lentämöitä, joissa linnut voivat lentää ja saada suojaa. Tämäkin on trans humanistille merkki siitä, että arvot muuttuvat ja kehityksen siemen elää. – Ensimmäinen lintumme, ruusukaijanen, lennähti eräänä päivänä mieheni olkapäälle ja haki meiltä turvaa. Joutsen laittaa pään veden alle, ja sen on ajateltu näkevän salaiseen maailmaan ja sen tietoon. Nykyisin eläinten kaltoin kohtelusta voi saada vastaavan rangaistuksen kuin lapsiin kohdistuvasta rikkomuksesta. Joutsen kertoo uskosta omaan kulttuuriin. – Kaupunki ei ole valmis, eivätkä totuudet ole valmiita. Ehkä tutusta ympäristöstä voi löytyä uusia merkityksiä. de_29092022_32.indd 37 de_29092022_32.indd 37 21.9.2022 10.21 21.9.2022 10.21. löytökoiralle ja kymmenille hylätyille lemmikkilinnuille. 3 3 Atlakset, miehen malliset pylväät, jotka kannattelevat rakennusten yläkerroksia. Runko on ihmisen osa maan päällä. Sen jälkeen eläinsuojelun parissa työskentelevät ystävämme ovat ehdottaneet meille TÄRKEINTÄ HELSINGIN SYMBOLIA lisää hylättyjä lemmikkilintuja, jotka eivät pärjäisi luonnossa. Juuret ulottuvat tuonelaan. 2 Joutsen, joka kertoo suomalaisuudesta ja viisaudesta. Ne ovat viite antiikin klassiseen kulttuuriin ja liittävät Suomen Länsi-Eurooppaan. Latva kurottaa taivasta kohden eli jumalten maailmaan. Väisänen kertoo, että löytöeläinongelmasta ikävää mainetta saanut Espanja on tämän vuoden alussa uudistanut eläinsuojelulakiaan. Tutkimus jatkuu
Päätöksentekoon kohdistui myös kritiikkiä muun muassa oikeuskanslerilta ja eduskunnan apulaisoikeusasiamieheltä. On arvioitava sitä, että toimiiko siiloutunut hallintomme kriisiolosuhteissa ja ovatko toimivaltasuhteet riittävän selkeät. Olisi perusteltua pohtia myös sitä, että pitäisikö jatkossa ikäihmisellä olla yksilönä enemmän päätäntävaltaa etenkin kriisin pitkittyessä. IKÄIHMISTEN SUOJELUSSA siis onnistuttiin, mutta mitä on tehtävä, jotta tulevaisuudessa päätösten valmistelun taso ja ikäihmisten sosiaaliset oikeudet voidaan turvata paremmin. Mitä Covid-19-epidemiasta opitaan. Hän kehottikin hallitusta siirtymään virkavalmisteluun ja paremmin dokumentoituihin menettelyihin. Keskityin siinä etenkin ikäihmisten suojeluun liittyvään päätöksentekoon. Tätä kirjoittaessa Suomessa tautiin on kuollut noin 5 700 ihmistä ja Ruotsissa yli 20 000 ihmistä. varapuheenjohtaja. OIKEUSKANSLERIN MUKAAN päätökset olivat syntyneet kiireessä poliittisina linjauksina hallituksen neuvotteluissa. Tutkin tätä hallintotieteen pro gradu -tutkielmassani, jonka tein Lapin yliopistoon. de_29092022_38.indd 38 de_29092022_38.indd 38 21.9.2022 9.49 21.9.2022 9.49. MAINITUISTA TOIMISTA seurasi ihmisille yksinäisyyttä. Toisaalta niillä suojattiin ikäihmisiä vakavilta tautimuodoilta ja pelastettiin henkiä. Eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen mukaan STM:n antama ohjeistus vierailukiellosta ikäihmisten palveluasumisyksiköihin oli virheellinen ja johti siihen, että vierailuja rajoitettiin lainvastaisella tavalla. Koronavirukseen kuolleista ihmisistä Suomessa lähes 90 prosenttia oli täyttänyt 70 vuotta. Suomen koronapäätöksenteossa onnistuttiin monilta osin hyvin, myös ikäihmisten suojelun osalta. On pidettävä huolta siitä, että epidemiaan liittyvä osaaminen ei ole liian harvojen ihmisten varassa ja resursseja on riittävästi. KOLUMNI Mikkel Näkkäläjärvi mikkel.nakkalajarvi@gmail.com Kirjoittaja on Rovaniemen kaupunginvaltuuston 2. Valtioneuvoston kanslian roolia voi olla viisasta vahvistaa kriisitilanteissa. Tuohon päivämäärään, 31.3., mennessä Suomessa oli kuollut koronavirukseen 17 ihmistä, kun Ruotsissa vastaava luku oli 180. 38 Demokraatti C ovid-19-epidemian alkamisesta on jo kaksi ja puoli vuotta, mutta mitä siitä voi päätöksenteon näkökulmasta oppia. TOIMIIKO SITOUTUNUT HALLINTOMME KRIISISSÄ. Ero Suomen ja Ruotsin kuolleisuuden osalta on merkittävä. Yhtä kaikki, mitä enemmän asioita voi suunnitella ja valmistella etukäteen, sitä helpompaa toimiminen on kriisioloissa. Julkista keskustelua käytiin muun muassa siitä, että oliko oikeudenmukaista, että yli 70-vuotiaita velvoitettiin eristäytymään koteihinsa ja että vanhainkoteihin asetettiin vierailukieltoja. Huomionarvoista on, että Suomessa valtioneuvosto kielsi omaisten vierailut hoivakoteihin 16.3.2020 ja Ruotsin hallitus vasta 31.3.2020
Nyt kun asun Ruotsissa, katselen varsinkin päivän politiikkaa Suomessa hiukan eri tavalla, kun ei itse tarvitse olla siinä kiihkeästi mukana. Minun on helppo sopeutua erilaisiin paikkoihin. 39 Demokraatti Reijo Paananen 58-vuotias pohjoismaisten teollisuustyöntekijöiden yhteenliittymän Nordic IN:n pääsihteeri. Ehkä tässä vaiheessa uskallan sanoa, että kasvoistani paistaa jonkin verran kokemustakin. Esimerkiksi puoluesihteerinä olin paljon liikkeellä. Nyt olen viidettä vuotta Ruotsissa, mutta aiemmin ihan Suomessakin. Näissä hommissa täytyy olla aika sosiaalinen, jotta saa tuotua ajamansa asiat esille – ja mielellään myös ajettua ne läpi. K yllä sieltä peilikuvasta katsoo takaisin vähän sellainen reissu-Reijo. KASVOT PEILISSÄ Teksti ja kuva Nora Vilva nora.vilva@demokraatti.fi de_29092022_39.indd 39 de_29092022_39.indd 39 21.9.2022 10.45 21.9.2022 10.45. Ei pelkästään tämän nykyisen työni vuoksi, sillä minulla on aina ollut aika liikkuva työ. On ollut ilo tehdä töitä ammattiyhdistysliikkeen puolella ja myös suoraan politiikassa. Pandemia oli aika kova koettelemus, kun ei päässyt kunnolla tekemään tiimityötä. Totta kai uusia tapoja opiskeltiin ja oltiin netissä, mutta kyllähän se asioiden pallottelu ja kehittely yhdessä on paljon tehokkaampaa silloin, kun voidaan olla myös fyysisesti läsnä. Aika menevä meininki. Pidän niitä kaikkia kotipaikkoinani. Siitä on se ehdoton hyöty, että pystyn yhdistelemään hyvinkin erilaisia asioita erilaisista tehtävistä. Asuin siellä kolme vuotta ja kävin Suomesta käsin töissä kaksi vuotta. Eipä juuri eroa asunko Brysselissä, Helsingissä vai Tukholmassa. Ja tietysti myös Brysselin keikat. Siinä on kertynyt takkiin vähän kokemusta
Teksti Seppo Heiskanen S ibelius-monumentti on Suomenlinnan ja Temppeliaukion kirkon ohella yksi Helsingin suosituimmista monumenteista. Se aloitti 1960-luvulla abstraktin taiteen läpimurron tässä lajissa. 40 Demokraatti KULTTUURI Metallia ja runollista funkkista Aino ja Alvar Aallon näyttely tarjoaa käsityön lumoa ennen sarjatuotantoa. Hieno teoshan se onkin ja hienolla paikalla puiston keskellä. de_29092022_40.indd 40 de_29092022_40.indd 40 20.9.2022 14.52 20.9.2022 14.52. Eila Hiltunen hitsaa, 1960. Toki Hiltunenkin teki realistisia hautamonumentteja muiden kollegoidensa tavoin. Aikaisemminhan sitä oli hallinnut realismi, joka tuli esiin varsinkin sankarihautausmaiden muistomerkeissä. Nehän työllistivät kuvanveistäjiä aina 1950-luvun lopulle saakka. Hyvällä syyllä sitä voi pitää tekijänsä Eila Hiltusen (1922– 2003) pääteoksena. Monumentti on useammallakin tavalla käänteentekevä suomalaisen julkisen taiteen historiassa. Varsinkin kesäiseen aikaan sen äärelle kulkee bussilasteittain sekä kotimaisia, mutta varsinkin ulkomaisia turisteja
saakka, ti, to, pe 11–18, ke 11–20, la–su 11–17. HAM Helsingin taidemuseo: Viggo Wallensköld. Monumenttien tekijätkin olivat aikaisemmin olleet enimmäkseen miehiä. Metallista tuli jo 1950-luvun lopulla hänen materiaalinsa, hänen taiteensa runouden lähtökohta. Eila Hiltunen 10 vuotta. 41 Demokraatti KUVATAIDE Didrichsenin taidemuseo, Helsinki: Materian runous. Hänen teoksiaan nähtiin usein länsimaiden gallerioissa ja museoissa. Merkittävää on sekin, että hän oli ensimmäisiä huomiota saaneita naisia tällä varsin miesvoittoisella alalla. Hän sai julkisten teosten tilauksia aina Irania ja muutakin Lähi-itää myöten. Raskaasta materiaalista huolimatta hänen veistoksissaan on keveyden tuntua. Avoinna 29.1.2023 saakka, ti–su 11–18. Muiden veistäjien tavoin Hiltunen teki myös runsaasti muotokuvia. Avoinna 23.10. Hän opetteli hitsaustekniikankin ja valmisti teoksensa omakätisesti loppuun saakka. Hiltunen opetteli myös piirtämään hitsauspuikolla. Aino ja Alvar Aalto keräilijän silmin. Helsingin Taidehalli: Aallot. Eila Hiltunen oli yksi kansainvälisesti tunnetuimpia taiteilijoitamme. Siitä on merkkejä myös Sibelius-monumentissa. Hiltunen tunnettiin myös idässä. Avoinna 12.3.2023 saakka, ti 10–17.30, ke–su 11.30–19. Hiltunen uudisti suomalaista kuvanveistoa muillakin tavoin. Ne ovat läpinäkyviä ja voisivat leijailla ilmassa – niin kuin ne usein tekevätkin. de_29092022_40.indd 41 de_29092022_40.indd 41 20.9.2022 14.52 20.9.2022 14.52. Eila Hiltunen: Esiäiti, 1961
Tulkinta jää katsojalle – niin kuin yleensäkin taiteessa. Esineet ovat ajalta ennen koneellistumista ja sarjatuotantoa. Myös miljööt tai interiöörit, joihin heidät on sijoitettu, koostuvat monista aineksista. Hänen teoksensa eivät tuo mieleen oikeastaan yhtään tämän päivän kuvantekijää. Monet ovat kuin kipsimuotokuvista maalattuja. 42 Demokraatti KULTTUURI VIGGO WALLENSKÖLD on hyvin omaperäinen taiteilija. Usein Wallensköldin hahmot ovat torsoja. de_29092022_40.indd 42 de_29092022_40.indd 42 20.9.2022 14.52 20.9.2022 14.52. Hänellä on kokonainen sarja hautakuvia, joissa ihmishahmot on sijoitettu korkeiden hautakivien päälle. Viggo Wallensköldin maalauksista välittyy ulkopuolisuuden tunne, ehkä niissä on myös tiettyä surumielisyyttä. Heiltä puuttuvat kädet tai jalat – tai molemmat. AINO JA ALVAR AALLON muotoilua eli huonekaluja, lamppuja ja astioita ei itse asiassa ole kovin usein nähty näyttelyissä, ei ainakaan näin laajasti kuin Taidehallin katselmuksessa. Huomionarvoista on sekin, että Aino Aalto on tässä näyttelyssä saanut ansaitsemansa sijan. Niihin on sisällytetty useita ominaisuuksia: ne ovat yhtä aikaa miehiä ja naisia, vanhoja ja nuoria, vallanpitäjiä ja alamaisia. Wallensköld aloitti uransa maalaamalla maisemia, mutta pian hän siirtyi kuvaamaan ihmisiä. Niissä on sellaista käsityön aikaansaamaa lumoa, joka kiehtoo. Tietenkin tuo kaikki on sulautunut taiteilijan omiin pyrkimyksiin. Taiteilija tuntuu kuitenkin suhtautuvan kohteisiinsa lämpimällä myötätunnolla. Se näkyykin katselmuksessa. Kirjallisuus ja kirjat liittyvät myös oleellisesti maalausten maailmaan. Heidän voi kuvitella arvioivan koko kalmistoa. Toisaalta niistä näkyy selkeästi taidehistorian, erityisesti keskiajan ja renessanssin maalaus ten tuntemus. Itse Viggo Wallensköld: Ruhtinaan perhe, 2007. Esineet ovat Pertti Männistön huomattavasta kokoelmasta, jossa kaikkiaan on noin 1 000 esinettä. Niin, ihmisiä, niitähän hänen hahmonsa ovat, vaikka ovatkin vähän outoja ja omituisia
Joukosta löytyy monia tuttuja, sellaisia, jotka muistan lapsuudestani 1950-luvulta. Alvar Aalto: Valaisin, Saturnus, 1927–28. Näyttelykäyntiin kannattaa varata runsaasti aikaa, niin paljon nähtävää on. de_29092022_40.indd 43 de_29092022_40.indd 43 20.9.2022 14.52 20.9.2022 14.52. Taidehallin salit on lastattu täyteen esineitä. Kalusteryhmät, sängyt, tarjoilupöydät, yöpöydät ja pienet lipastot ovat aivan kuin taideteoksia. Viggo Wallensköld: Päiväuni, 2002. Aino Aalto: Lastensänky, 1940. Aluksi se vähän hämmentää, mutta itse asiassa se on aika hyvä ratkaisu. 43 Demokraatti asiassa se on varsin runollista
Saska Pulkkinen, Emilia Keskivinkka, Jussi-Pekka Parviainen, Martti Suosalo, Janne Kallioniemi, Juha-Matti Koskela, Mika Honkanen, Pihla Pohjolainen, Pauliina Saarinen, Hiski Vihertörmä, Petra Karjalainen, Aimo Räsänen, Petra Ahola MUSIKAALI de_29092022_44.indd 44 de_29092022_44.indd 44 20.9.2022 14.57 20.9.2022 14.57. Peltolan ja Salon oivalluksena näemme kultakauden taiteilijoiden rinnalla myös ne ruohonjuuritason ihmiset, jotka olivat mukana toteuttamassa kansallista unelmaa. Kaksi tarinalinjaa kulkevat joskus turhan kaukana toisistaan ja liian tasapäisesti, jolloin ne syövät toisiaan, eivätkä väliin luikautettavat laulut niitä juuri lähennä. Toisaalta viriämässä olleet aatteelliset myllerrykset – nationalismi ja sosialismi etunenässä – alkoivat viedä kohti sitä pistettä, jossa liikettä ei ollut enää mahdollista py säyttää. Koska musikaaleissa ilmeisesti pitää aina olla rakkaustarina, vaikka vähän päälleliimattunakin, niin Momentumissa se rakentuu duunariporukan nuorukaisen Eliaksen ja taiteilijajoukon mukana Pariisiin ujuttautuneen Ville Vallgrenin kummityttären Vernan välille. Etenkin, jos sen draamalliset ainekset kumpuavat jostain merkityksellisemmästä aiheesta kuin meillä kalliina tuontitavarana toteutetuissa genren maailmanhiteissä keskimäärin. Jopa vallattoman Villen valovoimaiset taiteilijakollegat jäävät varjoon tämän Momentum 1900 Tampereen Työväen Teatteri, suuri näyttämö Käsikirjoitus: Heikki Salo ja Sirkku Peltola – Sävellys: Eeva Kontu – Laulujen sanat: Heikki Salo – Ohjaus: Sirkku Peltola – Lavastus: Hannu Lindholm – Puvut, kampaukset ja maskit: Marjaana Mutanen – Koreografia: Petri Kemppinen – Kapellimestari: Tony Sikström – Valoja videosuunnittelu: Eero Auvinen – Äänisuunnittelu: Kalle Nytorp – Rooleissa mm. Näyttämöllä momentum kulminoituu terroristisena attentaattina, Suomen ja Venäjän historiassa se johti kenraalikuvernöörin julkimurhaan, vallankumouksiin, sisällissotiin. Toisaalta se kuvaa Suomen eturivin taiteilijoiden hurmioitunutta innostusta vastata maailmannäyttelyn tuomaan haasteeseen ja luoda Suomen paviljongista jotain ennennäkemätöntä ja nationalistisesti hohdokasta. TTT:n 120-vuotisjuhlateoksessa on sisäänkirjoitettuna molempia. 44 Demokraatti KULTTUURI Suuren hetken suomalaisia TTT:n kantaesitysmusikaalilla on tasapaino-ongelmia, mutta se näyttää ja kuulostaa hyvältä. Alkujaanhan momentum on fysiikan sanastoa, ja merkitsee muun muassa liiketai pyörimisvoimaa tai vielä tarkemmin sitä hetkeä, jossa alkanut liike ei ole enää pysäytettävissä. Nykykielessä se on muoti-ilmaus, joka tarkoittaa mitä tahansa otollista tai merkityksellistä hetkeä, etsikkoajan huipentumaa. Teksti Rolf Bamberg / Kuva Kari Sunnari O n aina kunnioittavan kumarruksen paikka, kun syntyy uusi, täysin kotimaisin voimin aikaan saatu musikaali. Siis epäsäätyisenä eli säädyttömänä. Uuden kotimaisen musikaalin lippua tällä vuosituhannella ylväimmin liehuttaneen kolmikon Sirkku Peltola-Heikki Salo-Eeva Kontu suurtyössä Momentum 1900 tuollaiset ainekset todella on. NIIN SUJUVAA katsottavaa ja kuunneltavaa kuin onkin, Momentum on ajoittain hautautua suurten ja pienempien elementtiensä alle. Hekin lumoutuvat omalla tavallaan suuren maailman atmosfääristä, vaikka eivät tietäisikään, mitä sana tarkoittaa. Siksi näillä hahmoilla pitäisi olla vielä enemmän tilaa syventyäkseen. Jopa liiankin kanssa. Nuorten kolmikko Verna (Emilia Keskivinkka), Elias (Saska Pulkkinen) ja jälkimmäisen isoveli Kustaa (Jussi-Pekka Parviainen), jota sosialistiset ihanteet ovat alkaneet poltella, on nostettu pääosaan – tavisihmiset Suuren Tarinan pyörteissä. He ovat ne eteläpohjalaiset nikkarit, jotka naulaavat ja naputtavat Suomen paviljongin kasaan. UUTUUSMUSIKAALIN NIMI tulee esityksessä perustelluksi molemmin puolin, sekä vierasperäisen sanan ihailtavan monikulmaisella avaamisella että tapahtuma-aikakautensa peilinä. Eeva Konnun säveltämissä ja Heikki Salon sanoittamissa biiseissä on kyllä luonnetta ja sisältöä paljon enemmän kuin vaikkapa Disney-musikaalien siirappisävelmissä. Pariisin maailmannäyttely oli Suomelle, tuolloin vielä Venäjän tiukasti otteessaan pitämälle suurruhtinaskunnalle, näytön paikka, kansallisen identiteetin vahvistuksen h-hetki. Mutta käy muun muassa niin, että Ville Vallgren nappaa shown haltuunsa liki joka kerta kun lavalla on. Se luo ikään kuin linkin kahden erisäätyisen ryhmän välille, vaikka nuorten ihastus onkin lähtökohdiltaan raskautettu vähän Romeo ja Julia -asetelmalla. MUSIKAALIN PÄÄTARINA on kaksinapainen. Albert Edelfelt, Akseli Gallen-Kallela, Ellen Thesleff ja Ville Vallgren ovat tässä Suomen ”brändityöryhmä,” joka luo ja myös juo Pariisin inspiroivassa ilmapiirissä
Vähän pienempi on nyt kaunista, ja esimerkiksi Vallgrenin esittelemä Havis Amandan pienoismalli on tehokkaampi katseenvangitsija kuin jos näyttämöllä seisoisi Suomi-paviljonki koko mitassaan. Minkäs sille voi, TTT:ssä vierailevan Martti Suosalon roolisuoritus nyt vain on niin kokonaisvaltaisena hersyvä. Videoseinä hoitaa muuten monumentaaliosaston. Sellaisia kohtauksia nähdään nytkin, kuten koko juttua pohjustava tummapukuisten hahmojen kansantanssimainen rymistely tai yhtenä kohokohtana Suomen paviljongin avaamiseen johdattava lyhtytanssi. SIRKKU PELTOLALLA on musiikaaliohjauksissaan aina ollut halu ja taito jykevöittää tarinankuljetusta joukkoliikkeellä. 45 Demokraatti innovoidessa, inspiroituessa ja rehennellessä. Saska Pulkkinen esittää nuorta rakentajaa Eliasta, takana Martti Suosalo, Hiski Vihertörmä, Janne Kallioniemi ja Juha-Matti Koskela eli Ville Vallgren, Akseli Gallen-Kallela, Albert Edelfelt ja Eliel Saarinen. Toki siitäkin nähdään siivuja työstövaiheessaan ja näyttämön päälle nostetuissa freskoelementeissä. Suuret taiteilijat ja heidän renkinsä. Peltolan luottomies, konkarilavastaja Hannu Lindholm ei ole lähtenyt luomaan näyttämökuvia niin isolla pensselillä kuin parin joissain aiemmissa yhteistöissä tai mihin maailmannäyttelykonteksti voisi houkuttaa. Toisaalta on myös on pari kohtausta joissa tunnutaan vedettävän musikaalikoreografiaa sen itsensä vuoksi. de_29092022_44.indd 45 de_29092022_44.indd 45 20.9.2022 14.57 20.9.2022 14.57
Teksti Jukka Sammalisto M uuan ystäväni totesi hiljattain, että ohjaaja Klaus Häröllä on urallaan sama ongelma kuin ruotsalaisella kol legallaan Lukas Moodyssonilla. 46 Demokraatti KULTTUURI Viimeinen romanssi Achillin saari Irlannissa luo puitteet Klaus Härön onnistuneelle uutuudelle. Se on mahdollisesti hänen toistaiseksi paras saavutuksensa. Näkymätön Elina (2003) oli toki varmaankin ihastuttavin elokuva, mitä suomalaisruotsalaisin voimin on konsanaan tehty, mutta Härö on tehnyt vielä parempia elokuvia sittemmin. Avariin ja ilmaviin maisemiin Achillin saarelle Irlantiin sijoittuva Rakkaani merikapteeni (2022) tarjoaa karaisevan tyrskyn verran puhumattomuutta ja poissaoloa. TÄLLAISIA PERHEDRAAMOJA on nähty tietysti lukemattomia, mutta Rakkaani de_29092022_46.indd 46 de_29092022_46.indd 46 21.9.2022 9.30 21.9.2022 9.30. Jää siitä ilmaan myös leudosti tuulevaa lämpöä ja välittämistä. Tuntematon mestari (2019) osoitti perinteisen taulukaupan kautta, kuinka nautittavaa klassinen kerronta sujuvimmillaan voi olla. Äideistä parhain (2005) oli kliseissään kiusallinen suuren maailman tyylinäyte ja Postia pappia Jaakobille (2009) taas asetelmallinen kuin vuosia tönöttänyt kirjelaatikko. Alkutöykeyksien jälkeen Annien ja Howardin välille leimahtaa rakkaus, mutta Howard ei kerro tästä Gracelle, jolle asia selviää juuri niin tahdittomasti kuin on narsismin piirissä tapana. Isästään huolestuneena ja taakkaansa hellittääkseen hän palkkaa tälle kodinhoitajan, Annien (Brid Brennan). NYT HÄRÖLTÄ tulee ensimmäinen englanninkielinen ja kokonaan Pohjolan ulkopuolelle sijoittuva elokuva. En taida olla ainoa, jolta Härön ilmeisesti henkilökohtaisin elokuva Elämää kuoleman jälkeen (2020) on yhä näkemättä. ”Kummankin paras elokuva on edelleen pitkä esikoinen jo vuosien takaa.” Moodyssonin kohdalla (Fucking Åmål, 1998) allekirjoitin hänen kantansa, mutta Härön en. Se ei jäänyt vain ensimmäisen vaan myös toisen korona-aallon vangiksi, kun sulkutoimet pilasivat jopa sille suodun, varsin poikkeuksellisen toisen ensi-iltayrityksen. Härön ote on parantunut viime vuosina. Kuvioista poistuneet perheenjäsenet aaltoilevat haamuina takaisin järkähtämättömään rantakallioon. Nimihenkilö Howard (James Cosmo) on eläköitynyt leskimies, joka parhaiden merimiesperinteiden tavoin tarinoi kyläpubissa kakaroille poskettomuuksia maailman eri kolkista. Aluksi ei aivan siltä näyttänyt. Maineensa ihmisläheisenä ja perinteistä ammentavana tarinankertojana Härö näillä elokuvillaan kuitenkin onnistui luomaan. Isän piristynyt tunne-elämä nostaa historiasta pintaan ikävät tunnesalaisuudet ja vastuunjaot. Hänestä huolehtii aikuinen tytär Grace (Catherine Walker), sairaanhoitaja, joka elää kalseassa parisuhteessa
Syyllisiä tai selitystä ei kuitenkaan ole. Uran alun tieteiselokuvat ovat loistaneet poissaolollaan koko 2000-luvun ajan. Tämä voisi olla avantgardena vaikuttavaakin, jos elokuvalla olisi temaattinen pointti. Catherine Walker tulkitsee sangen taidokkaasti Gracea, jonka kroonistunut huomaamattomuuden kokemus on tuonut tämän itseilmaisuun kireää vaivautuneisuutta. Elämän viimeinen rakkaus tai sukupolvien välinen sovinto ovat tarinassa mahdollisia, mutta eivät aivan sillä tavalla ja kaavalla kuin henkilöt kuvittelevat. Tuoreempi ei ole kuitenkaan uusintafilmatisointi tai jatketta. Ei ole sankareita eikä roistoja, alkua eikä loppua. Teksti Rane Aunimo K anadalaisella David Cronenbergilla on ikää 79 vuotta, eikä hänen uusimman elokuvansa jälkeen voi olla ajattelematta, että suurin taiteellinen luomisvire on takanapäin. Juonessa taiteilijapariskunta esiintyy maksaville asiakkaille yökerhoissa paljastaen miehen vartalon sisuksissa mutatoituvat elimet, joita leikellään. Äkkinäisiä uusperhekuvitelmia lietsova jouluateria ja Gracen uuden työpaikan kahvipöytärupattelu ovat suorastaan piinaavia. Härö on edelleen avoin humanisti, mutta mukana on myös kirpaisevaa katkeransuloisuutta. Crimes of the Future (2022) onkin pieni yllätys, scifin ja ruumillisten metamorfoosien pariin palaava ohjaus, jolla on vieläpä sama nimi kuin Cronenbergin varhaisella lyhytelokuvalla (1970). Cronenberg loi maineensa 1970ja 80-luvun kehollisen kauhun kulttifilmeillä, mutta osoitti myöhemmin hallitsevansa myös kultivoidummat ilmaisukeinot ja päänsisäiset traumat. Kokonaisuus kuitenkin kantaa erinomaisin näyttelijöin. Hurmaavan Annien tausta, suurperhe, jossa vaikeudet puhutaan ilmeisesti ensi tiloissa halki, nousee kiusalliseksi vastakohdaksi merikapteenin talon salaisuuksille. Käsikirjoittajat Kirsi Vikman ja Jimmy Karlsson olisivat voineet viedä vertailua pidemmällekin, sillä Annien lapset jäävät vähän statisteiksi. Elokuva alkaa hänen ryhmäterapiastaan. Vaikea sanoa, mitä se on tai haluai si olla. Pari kohtausta tuo mieleen jopa brittiläisen Mike Leigh’n tasoisen, tinkimättömän rehellisyyden. Valovoimainen Brid Brennan jäi mieleen jo James Marshin hienosta IRA-trilleristä Shadow Dancer (2012). Sitä katsoessaan voi tunnistaa itsensä häpeämättä ihan tavalliseksi katsojaksi. Katsojalle ne eivät riitä alkuunkaan. Kuivassa kerronnassa ja puhuvissa päissä teos vertautuu ohjaajan edelliseen floppiin A Dangerous Method (2011), mutta historian sijaan se sijoittuu jonnekin kenties dystooppiseen tulevaisuuteen. Crimes of the Future Ohjaus: David Cronenberg Pääosissa: Viggo Mortensen, Léa Seydoux, Kristen Stewart, Scott Speedman 2022, 107 minuuttia * ELOKUVA de_29092022_46.indd 47 de_29092022_46.indd 47 21.9.2022 9.30 21.9.2022 9.30. Rekisteritoimisto mutta myös virkavalta kiinnostuu outoja kirurgisia performansseja suorittavasta kaksikosta. Markkinoinnissa elokuva on suunnattu huomattavan selvästi ikäihmisille, mikä on erikoista, sillä Gracen kipupisteille tarina kietoutuu. 47 Demokraatti Rakkaani merikapteeni Ohjaus: Klaus Härö Pääosissa: James Cosmo, Brid Brennan, Catherine Walker 2022, 103 minuuttia **** ELOKUVA merikapteeni onnistuu kuvaamaan tilannetta varsin monisyisesti ja kaikkien osapuolten kannalta. Elinkauppaa Kehokauhun veteraani ohjasi flopin. AIHEENSA PUOLESTA elokuva on puhdasta Cronenbergia, mutta ilman jännitystä tai draamaa. Rakkani merikapteeni on yksi onnistuneimpia suomalaisohjaajan ulkomailla ohjaamia elokuvia. Cronenbergille näyttävät riittävän pimeä ja ränsistynyt maisema, marginaaliyleisölle heitetty tarinantynkä ja niminäyttelijät. Edellisestä teoksesta, viiltävästä Hollywood-satiirista Maps to the Stars on kahdeksan vuotta. Ehkä se väläyttää kehitystä, joka ei ole toivottava
Kirjasta tehtiin hieno elokuva vuonna 1993. de_29092022_48.indd 48 de_29092022_48.indd 48 20.9.2022 17.49 20.9.2022 17.49. Lewisiä. Kuten Kaarina Suonio: ”Kysytty kirjailija on japanilaissyntyinen, Englannissa lähes koko ikänsä asunut nobelisti Kazuo Ishiguro. Sen sijaan Ole luonani aina ja viimeisin Klara ja aurinko olivat aiheidensa tärkeydestä huolimatta liian ahdistavia ollakseen nautittavia. Mutta onneksi teitä printin lukijoitakin vielä on. Homma meni näet niin, että Hopkins kyllä voitti vuonna 1993 palkinnon, mutta koska hän oli ehdolla parhaan miespääosan esittäjäksi kahdessa elokuvassa, plakaatti tuli juuri siitä toisesta eli Varjojen maista. Anthony Hopkins ei tainnut kuitenkaan voittaa miespääosan Baftaa mutta oli ehdolla voittajaksi. S. Imperiumin hallitsijan viimeinen Pitkän päivän ilta -elokuvan pää osissa nähtiin Emma Thompson ja Anthony Hopkins. Vexi Lehto aloittaa vastauksensa muikealla knoppitiedolla. Ja kysytty teos on Kazuo Ishiguron Pitkän päivän ilta.” Nobel-vihjeen pudottaminen oli tietysti tarkoituksellista vaikeuskertoimen lisäystä. Kysytty kirja on Pitkän päivän ilta vuodelta 1989. 48 Demokraatti KULTTUURI Jumala hovimestareita suojelkoon ”H auskat vihjeet” otsikoi viestinsä aikaisten vastausten erikoismies Unto Vesa ja jatkaa: ”Hauskat sikäli, että puuttui se, mikä helpoimmin olisi auttanut etsijän perille: Nobel. Se taas on mitä kirjavisallisin elokuva, esittihän Hopkins siinä Narnia-tarinoiden luojaa C. Se sijaan oli silkkaa huolimattomuutta, että visaukko ei delegoinut syyslomansa ajalle kenellekään visan laittamista verkkoon, mikä varmasti pudotti vastausmäärää. Olen pitänyt paljon Ishiguron varhaisista teoksista, kuten Menneen maailman maalari ja Me orvot. Tätä vielä tullaan tietovisoissa kysymään! ”Kirjoitan tätä tekstiä Kuningatar Elisabeth II:n hautajaispäivän aamu na. Tiedän, että jotkut pitävät niistä paljon.” Suonio korjaa aivan oikein tuon vihjeen Bafta-viittauksen, mutta ei visaboomerikaan ihan metsässä asiassa ollut
”Pitkän päivän ilta on englantilaisen luokkayhteiskunnan ison muutoksen kuvaus. ”Myönnetään, visailijalla oli aikanaan käynnistymisvaikeuksia tämän opuksen kanssa. Lukija sai nähdäkseen kokovartalokuvan perienglantilaisesta hovimestarista, arvokkuuden ja velvollisuuksiensa tinkimättömästä täyttäjästä.” Koiviston perhejoukkuekin oli mukana ja tunnisti nobelistin. Me olemme saastuttaneet mehiläisten pesät. fi. Ja jos totta puhutaan, keskenhän se aikanaan jäi, eikä tämä tosiaankaan ollut Visa-Eerol la tapana. ”Suren mehiläisiä. Äänikirjan avulla pitkän päivän iltaan päästiin, alkunikottelun jälkeen jopa hieman tekstistä nautiskellen (kiitos myös hienolle lukijalle, Jukka Pitkäselle, joka on monasti pitänyt kuuntelukokemukset nautittavana). (rb) Kirjallisuussitaattien tunnistusta jo vuodesta 1992 VUOTTA 30 de_29092022_48.indd 49 de_29092022_48.indd 49 20.9.2022 17.49 20.9.2022 17.49. Kuningaskunta on samaan aikaan tulevaisuuteen katsova kansainvälinen, monikulttuurinen suurvalta ja menneisyyttään ihannoiva EU:sta eroava pikkusaari. Haikea ja viisas kirja toteaa osoittelematta, miten menestyksekäskin täydellisyyteen pyrkiminen yhdellä elämän osa-alueella kovin helposti sulkee muita, merkittäviäkin ovia. Wolynissa ei ole enää mehiläisiä.” Jumala hovimestareita suojelkoon matka hänelle rakkaasta Skotlannista ei tapahtunut Rolls Roycella (BMW, Saksa), Bentleyllä (VW, Saksa), Jaguarilla (Tata, Intia), Roverilla (Tata, Intia), Vauxhallilla (Stellantis, monikansallinen), MG:llä (SAIC, Kiina) eikä Daimlerilla (Tata, Intia). Coetzee (Etelä-Afrikka), Michel Faber (Hollanti-Australia), Marina Lewycka (Ukraina), William Boyd (Ghana), Buchi Emecheta (Nigeria) ... Hänen tuotantonsa pääosa koostui novelleista ja näytelmistä. Brittiläinen kirjallisuus voi hyvin. Turhaa lastia en halunnut kantaa, varsinkin kun repussa piti vielä kulkea isän ja äidin varauskirjat. Brittiläisen kirjallisuuden suuria nimiä ovat Kazuo Ishiguro (Japani), Salman Rushdie (Intia), Vikram Seth (Intia), Arundhati Roy (Intia), J. Leivän puuttuessa me hankimme sapeleillamme hunajaa. klo 15 mennessä sähköpostilla kirjavisa@demokraatti. Kirjat luettiin loppun, jos luentaan kerran ryhdyttiin. Henkihieverissä ne ovat lentäneet hitaasti ja surisseet tuskin kuuluvasti. God Save the King!” Myös Juhani Niemi nostaa romaanista esiin juuri menneen maailman luotauksen. Varsin niukasti suomennetulta kirjailijalta saatiin kuitenkin yksi valikoima Keltaisen kirjastonkin ensimmäisen sadan teoksen joukkoon. Minulle Pitkän päivän ilta oli hankala nimenomaan lukukokemuksen kannalta, sillä en tahtonut saada siihen mitään kosketuspintaa. Yhdistynyt Kuningaskunta on muuttunut ja tulee muuttumaan. Yhdelle palkinto. Nobelia vähän vaatimattomampi visapalkinto menee nyt Vexi Lehdolle. Sotaa edeltävät arvot ja asenteet eivät enää 1950-luvun maailmassa päde. Itse olen monien muiden suomalaisten tapaan anglofiili. Mutta mikä on nyt esillä oleva ”suuntaa-antavassa” kirjasarjassa esiinynyt teos. Imperiumin vahvuus on sen järjettömässä ristiriitaisuudessa. Vastaukset viimeistään 3.10. Voihan olla, että tällainen vähän tuskainenkin lukutaival nostaa kirjan aikojen saatossa mielessäni entistä arvokkaampaan asemaan.” Eero Reijosella on ollut kirjan kanssa vähän samoja ongelmia. Palkinto tästä urakasta oli välitön. 49 Demokraatti VISASITAATTI 13 Kun elokuun visa-avauksessa oli toisin ajatteleva venäläinen, on syytä nostaa tapetille myös ukrainalaissyntyinen kirjailija. Wolynissa ei ole enää mehiläisiä. Tälläkin hetkellä mietitään, pitäisikö roistovaltioon pitää yhteyttä ja pitäisikö sitä ymmärtää. Käytäntö syntyi ihan nöösipoikana. Matka taittui Mercedeksellä, mikä Saksi-Coburg-Gotha-suvun jäsenelle sopikin. Visakirjassa muistellaan mennyttä suuruutta, mennyttä politiikkaa ja ehkä menneitä virheitäkin. Jos oli Uspenskin kohtalo aika kova neuvostokoneiston hampaissa, vielä karummin kävi tälle kirjailijalle. Olemme tappaneet niitä rikillä ja räjäyttäneet ruudilla. Näytti vahvasti siltä, ettei tulevalla Pähkinänpurijalla ollut halua liittyä hovimestarin matkaseuraksi. Karhupuiston kirjaparatiisista oli kotiin matkaa kolmisen kilometriä. Taistelevat armeijat ovat hävittäneet ne. Kytevistä lumpuista on levinnyt paha löyhkä mehiläisten pyhissä tasavalloissa. M
Lue lisää: KULTTUURILAHJA.FI MARRASKUU 20 Sunnuntai de_29092022_50.indd 50 de_29092022_50.indd 50 20.9.2022 16.08 20.9.2022 16.08. 50 Demokraatti Anna aineeton lahja tai hae rahoitusta omalle hankkeellesi saat 20% sen päälle! Kulttuurilahja on Kansan Sivistysrahaston joukkorahoituspalvelu, jolla tuetaan suomalaista luovuutta
Kierrätys tavoitteisiin vielä matkaa TEEMA Lait puskevat jätealaa eteenpäin Kolumni: Risto Isomäki ARVOKAS JÄTE Forssassa kone jauhaa ja erottelee kylmälaitteen metallija muovimurusiksi, jotka voidaan käyttää uudelleen. 51 Demokraatti K ie rr ät ys ja jä te hu ol to M at er ia al it uu te en kä yt tö ön en tis tä te ho kk aa m m in . de_29092022_51.indd 51 de_29092022_51.indd 51 20.9.2022 14.32 20.9.2022 14.32
Seuraavassa vaiheessa kylmälaitteen kompressori irrotetaan voimasaksilla, ja sitten runko menee kokonaisena murskattavaksi. Lajittelemalla siitä saadaan uusiomateriaaleja ja polttamalla energiaa. Ensin kylmälaitteesta katkaistaan sähköjohto, sen jälkeen se siirretään käsittelylinjalle, jossa imuletkulla poistetaan öljy ja kylmäaine. 52 Demokraatti TEEMA Roskan uusi elämä Jäte on haluttu raaka-aine. Suurin osa Suomen kylmälaitekonteista kuljetetaan Forssaan Kiimassuon jätekeskukseen. 52 Demokraatti Teksti ja kuvat Mikko Huotari V iime kesänä poimitut mustikat ja naapurin metsästämä hirvenlihaköntti on siirretty uuteen pakastimeen. de_29092022_52.indd 52 de_29092022_52.indd 52 20.9.2022 15.17 20.9.2022 15.17. Kylmälaitteita kerätään sähköliikkeiden ja jäteasemien kautta kierrätyskontteihin, joilla ne viedään jätehuoltoon käsiteltäväksi. Sieltä materiaalit toimitetaan uudelleen käyttöön. Linjan loppupäässä on metallit ja muovit eroteltuna. Vanha – elämää kylliksi nähnyt – pakastinarkku lähtee viimeiselle matkalleen
53 Demokraatti Roskan uusi elämä 53 Demokraatti Kylmälaitteesta saadaan hyötykäyttöön lähes sata prosenttia. de_29092022_52.indd 53 de_29092022_52.indd 53 20.9.2022 15.17 20.9.2022 15.17
Yhdyskuntajäte tarkoittaa kotitalouksissa syntyneitä ja muun muassa palvelualoilla kertyneitä kotitalousjätteisiin verrattavia jätteitä. – Velvoitteiden myötä sekajäteastia pienenee. – Suomessa on vahvistettu uudet kunnianhimoiset kierrätystavoitteet yhdyskuntajätteen osalta. Koko kansan roskapussi painoi yli kolme miljardia kiloa. Nykyään jäte on raaka-aine, josta saadaan jätevoimalaitosten polttoainetta ja kierrätettyjä raaka-aineita. Muutos on käynnissä. Se tarkoittaa käytännössä, että nykyisestä sekajätteestä vielä melkein puolet pitäisi saada erillisiin kierrätyslaareihin. – Kotitalouksissa pitää olla jatkossa sekajäteastian lisäksi biojäteastia. Uusi jätelaki sitoo nyt yrityksiä kierrättämään, ensi kesänä laki koskee myös kotitalouksia. Tavoitetta nostetaan portaittain. Tavoite on kierrättää myös muovit, paperit ja kartongit, Mikkonen sanoo. 1990-luvun puolivälissä perustetun Loimi-Hämeen Jätehuollon ympärille on kasvanut yritys, joka tekee kunnallisten jätehuollon tehtävien lisäksi myös valtakunnallista liiketoimintaa jätteiden ja kiertotalouden ympärillä. Kuinka hyvää bisnestä jätteen ympärille voidaan rakentaa. SUOMALAISET TUOTTIVAT yhdyskuntajätettä 596 kiloa asukasta kohden vuonna 2020. Kasvu on ollut tasaisen tasaista ja vahvaa. Tavoitteena on, että vuoteen 2035 mennessä yhdyskuntajätteestä saadaan kierrätettyä jopa 65 prosenttia. Lä hd e: Ti la st ok es ku s de_29092022_52.indd 54 de_29092022_52.indd 54 20.9.2022 15.17 20.9.2022 15.17. Ensin lähdettiin pienestä liikkeelle. – Esimerkiksi biojätteet ja erilaiset pakkausmateriaalit pitää lajitella entistä kattavammin kotitalouksissa ja yrityksissä. – LHJ Groupille se on ollut hyvä alusta. 2010-luvun alussa jätemäärä vakiintui noin 500 kiloon asukasta kohden. – Meillä on ollut mahdollisuus kehittää Forssan alueen kiertotalouskeskittymää siten, että se palvelee laajemminkin valtakunnallisesti. Jätteen määrä ei ehkä pienene, mutta niitä lajitellaan vähän tarkemmin. Monessa taloudessa kierrätetäänkin jo mallikkaasti, mutta nyt siihen ohjaa myös laki. Vuonna 2020 yhdyskuntajätemäärä oli 596 kiloa asukasta kohden – määrä kasvoi 31 kiloa edeltävästä vuodesta. Ainoastaan kylmäaine, jota on alle prosentti painosta, menee hävitykseen, Cool-Finlandin toimitusjohtaja Pasi Kaskinen sanoo. Jo silloin huomattiin, että Forssan sijainti on hyvä, koska olemme Etelä-Suomessa isojen jätemäärien äärellä, Kaskinen vastaa. Sitä edistetään tiukemmilla lajitteluvelvoitteilla, Lassila & Tikanojan yhteiskuntasuhdejohtaja Jorma Mikkonen sanoo. Menneinä vuosikymmeninä jäte oli pelkkä riesa, jota kärrättiin kasvaville kaatopaikkavuorille. Tilastokeskuksen tuoreimman tilaston mukaan suomalaiset tuottavat jätettä entistä enemmän. Velvoite tarkoittaa käytännössä sitä, että esimerkiksi taloyhtiöissä pitää olla Suomalaisten yhteinen roskapussi painoi yli kolme miljardia kiloa vuonna 2020. Tekemistä riittää kosolti, koska nyt kierrätykseen menee 40 prosenttia jätteestä. Kylmälaitteita kierrättävä Cool-Finland on osa LHJ Group -konsernia. 54 Demokraatti TEEMA Yhdyskuntajätteet käsittelytavoittain vuosina 2004–2020, 1 000 tonnia 3 500 3 000 2 500 2 000 1 500 1 000 500 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 2018 2020 Materiaalihyödynnys Energiahyödynnys Kaatopaikkasijoitus – Kylmälaitteesta saadaan hyötykäyttöön lähes sata prosenttia
Minkälainen polttoaine sekäjäte on. de_29092022_52.indd 55 de_29092022_52.indd 55 20.9.2022 15.17 20.9.2022 15.17. Asuinkiinteistöjen erilliskeräysvelvoitteet on asetuksessa rajattu taajamiin, ja rivitai kerrostaloihin, joissa on vähintään viisi huoneistoa. Heidän osaltaan kyse on vapaaehtoisuudesta, Mikkonen sanoo. Viime vuonna Salossa otettiin käyttöön jätevoimalaitos, ja Vantaan energia suunnittelee jätevoimalaitosta vaarallisille jätteille. Viime vuosina on rakennettu myös aluekierrätyspisteitä, joilla on madallettu kierrättämisen kynnystä. KOTITALOUKSIEN JÄTTEESTÄ päätyi kaatopaikoille vain noin puoli prosenttia vuonna 2020. – Tässä on kaksi vastakkaista intressiä. 55 Demokraatti erilliset keräysastiat. Niissä sekäjätteestä tuotetaan energiaa. Taustalla vaikuttaa vuonna 2016 voimaan astunut laki, jonka mukaan biohajoavia jätteitä ei saa viedä enää kaatopaikoille. Kapasiteettia tulee edelleen lisää. – Täytyy siis huomioida, että edelleen noin miljoona suomalaista asuu sellaisissa kiinteistöissä, joihin velvoite ei kohdistu. Energiasektori näkee jätteen mielenkiintoisena polttoaineena, mutta kierrätyssektori näkee, että materiaalin voisi palauttaa uudelleen käyttöön, Mikkonen sanoo. Kaikki ymmärtävät, että märän biojätteen polttaminen ei ole kauhean energiatehokas toimenpide. Ensiksi hyvät uutiset. – Mitä enemmän lämpöarvoa poistuu, sitä huonompi polttoaine se on. Kaatopaikoilla muhinut biojäte aiheutti merkittävästi muun muassa kasvihuonekaasujen päästöjä, ja niistä on päästy nyt eroon. Kansalaisten mahdollisuudet kierrättää siis paranevat. – Kun näitä voimalaitoksia on suunniteltu, se on ollut ihan hyvä polttoaine. Jätepolttolaitosten tulevaisuuden haasteena on sekäjätteen määrän väheneminen, mutta myös se, että sekajätteen laatu polttoaineena heikkenee. Mutta kun nyt kierrätyksen myötä muovi ja pahvit otetaan siitä entistä tehokkaammin pois, niin siitä poistuu materiaali, jonka lämpöarvo on kaikista korkein, Mikkonen aloittaa vastaamisen. – Kierrätysratkaisuja pystyy tilaamaan, vaikkei olisi velvollinen kierrättämään. Sekajäte viedään polttoaineeksi Suomen yhdeksään jätevoimalaitokseen. Käsittelylinjalla kylmälaitteesta imetään öljy ja kylmäaine, ja kompressori irrotetaan voimasaksilla. Sitten hieman kiistanalainen näkökulma: kun kierrätystavoitteet kiristyvät, riittäkö jätevoimalaitoksiin enää polttoainetta
OECD:n ennusteet näyttävät hurjilta. Silloin kierrätyspaperia alettiin käyttää sanomalehdissä. Sekajätettä syntyy edelleen liikaa suhteessa tavoitteisiin. Tuoreimpienkin arvioiden mukaan vain noin kahdeksan prosenttia materiaalista päätyy takaisin kiertoon, Mikkonen sanoo. Siellä jätteellä tuotetaan Vaasan alueelle lämpöä ja sähköä. YHDYSKUNTAJÄTTEEN OSUUS kaikesta jätteestä on noin neljä prosenttia. Teollisuudessa ja maaja metsätaloudessa syntyy valtavia määriä jätteitä ja sivuvirtoja, joiden parempi hyödyntäminen on erittäin kriittistä ympäristön kannalta. Muun muassa kierrätetyille metalleille on löytynyt hyvin kysyntää, samoin kuiduille, paperille ja pahville. Kehitystä ei olisi tapahtunut ilman tällaista regulaatiota markkinaehtoisesti. Lainsäädäntö on potkinut jätealaa eteenpäin. Nyt on oivallettu, että se on todella tehokas keino myös ilmastonmuutoksen ja luontokadon hillitsemiseen. Jätepaperia alettiin kerätä voimallisesti 1970-luvulla, mutta sen hyötykäyttö sai tuulta siipiensä alle vasta 1990-luvulla. Isot materiaalivirrat syntyvät kaivosteollisuuden, rakentamisen ja teollisuuden piirissä. – Nykyisen EU-komission painopiste Green Dealissa tähtää kokonaismateriaalivirtoihin. Muissa materiaaleissa riittää vielä aika paljon tekemistä. – Se ohjasi siihen, että pitää olla riittävästi kapasiteettia kierrätyskelvottoman jätteen käsittelyyn. Siitä saadaan eriteltyä käyttökelpoisia muovilaatuja, joilla on markkinat olemassa, Kaskinen sanoo. Samalla täytyy huolehtia, että markkinat toimivat. Ja sekajätteen kierrättäminen on taloudellisesti melkein mahdotonta. 56 Demokraatti TEEMA LOIMI-HÄMEEN JÄTEHUOLTO palvelee 16 kuntaa, joiden alueella asuu 135 000 asukasta. Metallia kuonasta on noin kymmenen prosenttia. Prosessissa erotellaan metallit ja mineraalit. Meillä on varmaan maailman ennätystehokkuus talteenotossa. – Sen jälkeen kehitystä on tapahtunut erityisen hyvin. Lainsäädäntö on potkinut tätä alaa eteenpäin. Vuoteen 2060 mennessä raaka-aineiden käyttö lisääntyy 50–60 prosenttia. LHJ-konsernin tytäryritys on erikoistunut kuonan käsittelyyn hollantilaisella tekniikalla, Kaskinen sanoo. Todellinen roskapussi on siis 25 kertaa suurempi kuin kotitalouksien ja kaupan alan roskapussi. Käytetystä sanomalehtipaperista valmistetaan uusia sanomalehtiä. EUROOPAN VIHREÄN kehityksen ohjelma on politiikka-aloitteiden paketti, jonka tavoitteena on ohjata EU:ta kohti vihreää siirtymää. Sanomalehtipaperia on kerätty Suomessa hyvin tehokkaasti talteen. Täältä kierrätykseen kelpaamaton sekajäte kuljetetaan pääasiassa Mustasaareen. – Jo pelkästään se, että liityimme EU:hun 1990-luvulla, oli merkittävää, koska viimeistään sen mukana yleiseurooppalaiset standardit tulivat Suomeen, Kaskinen sanoo. Loppu on pääasiassa mineraaliainesta, jota voidaan hyödyntää maanrakentamisessa ja betoniteollisuuden raaka-aineena. – Työsarkaa on edessä. EU ON asettanut kunnianhimoiset tavoitteet kierrätykselle. – Nyt myös kierrätetty muovi on entistä houkuttelevampaa ja sillä on oikeasti arvoa. EU-komissio on onneksi toteuttanut vihreän kehityksen ohjelmaa, vaikka olosuhteet ovat olleet hankalat. Yhdeksi esimerkiksi hän nostaa sen, että orgaanisen jätteen vieminen kaatopaikoille kiellettiin. – Kun jäte poltetaan, niin noin viidesosa painosta jää vielä kuonaksi kattilan pohjalle. Olemme saavuttaneet näissä huippulukuja, Mikkonen sanoo. Yhdyskuntajätettä syntyy vuodessa 60 000–70 000 tonnia, josta sekäjätettä on noin puolet. Ikävä skenaario olisi se, että jätettä saadaan lajiteltua, mutta kierrätetylle raaka-aineelle ei löydy kysyntää. LAINSÄÄDÄNTÖ JA Euroopan unionin regulaatio ovat kirittäneet jätehuollon ja kierrätyksen tavoitteita. Samaa esimerkkiä pyritään toteuttamaan myös muissa materiaaleissa. – Nyt paperi on paras esimerkki kierrätyksestä, L&T:n Mikkonen sanoo. – Voisi sanoa, että 96 prosenttia jätteestä on syntynyt jo siinä vaiheessa, kun tuote ostetaan kaupan hyllyltä, Mikkonen sanoo. Niin oli käydä aikoinaan kierrätyspaperille. Useat kierrätetyt materiaalit ovat olleet rahanarvoisia jo pitkään. – Materiaaleja pitäisi pystyä kierrättämään entistä tehokkaammin. Kiertotalousajattelussa on otettu isoja askeleita. Neitseelliset luonnonvarat säästyvät, kun niitä korvataan uusioraaka-aineilla. Siellä etsitään isoa muutosta. Toisaalta jätebisneksessä markkinaehtoisuus on keskeistä, jotta kierrätetylle raaka-aineelle olisi aitoa kysyntää. Unioni tavoittelee ilmastoneutraaliutta vuoteen 2050 mennessä. – EU:lla on fokus oikeissa asioissa, koska pitää tavoitella laajaa systeemistä muutosta materiaalitaloudessa, Mikkonen sanoo. – Suomessa on paperin lisäksi hyviä esimerkkejä palautuspanttijärjestelmä ja rengaskierrätys. Suomen hallitus teki viime vuonna periaatepäätöksen, jossa asetettiin kokode_29092022_52.indd 56 de_29092022_52.indd 56 20.9.2022 15.17 20.9.2022 15.17. – Siksi ratkaisua haetaan siitä, että materiaalit saataisin paremmin lajiteltua ja puhtaina erikseen, jotta teollisuus voisi hyödyntää niitä entistä enemmän. – Löydettiin suljettu kierto
Materiaalien kierrättäminen näyttelee merkittävää roolia ympäristöasioissa. – Tärkeintä on saada teollisuus tähän muutokseen ajuriksi. 96 prosenttia jätteestä on syntynyt jo siinä vaiheessa, kun tuote ostetaan kaupan hyllyltä. Kansainvälinen luonnonvarapaneeli on arvioinut, että luonnonvarojen käyttöönotto ja prosessointi aiheuttavat noin puolet globaaleista kasvihuonekaasupäästöistä ja 90 prosenttia luonnon monimuotoisuuden vähenemisestä. Nyt pyritään kaksinkertaistamaan kierrätysmateriaalin käyttö, joka mataa tällä hetkellä alle kymmenessä prosentissa. – Hallitus on esittänyt kunnianhimoisen periaatepäätöksen, mutta ympäristösektorilla on oltu pettyneitä siihen, että ei ole toteutettu mitään vahvoja politiikkatoimia. Valtion rooli on keskeinen, koska uusilla normeilla voidaan synnyttää uusia mahdollisuuksia innovaatioille, mutta sääntely voi tulla kapulaksi rattaisiin, jos luvittavaa ja valvovaa virkakoneistoa ei saada omaksumaan yhteistä tavoitetta. Kiertotalous leikkaa kaikkien ministeriöiden alueiden halki. Se onnistuu vain siten, että luodaan vakaa ja ennustettava toimintaympäristö, jossa uskalletaan investoida, Mikkonen sanooo. Ohjaus kiertotalouteen ja jäteverolain uudistus ovat jääneet aika pliisuiksi. Mikkonen korostaa, että kiertotalous ei ole ensisijaisesti ympäristönsuojelua, vaan taloutta. Teknologia tarjoaa jo nyt paljon mahdollisuuksia esimerkiksi siinä, kuinka teollisuuden sivuvirtoja voitaisiin käyttää rakentamisen raaka-aineena. Materiaalitalouden kokonaisuudistuksen johtaminen ja yhteen hiileen puhaltaminen on avain. – Jos siinä onnistutaan, niin vihreä jälleenrakennus, joka on joka tapauksessa edessä, avaa Suomelle kokoaan suurempia mahdollisuuksia toimia kiertotaloudessa ja siten vahvistaa teollisuuden asemaa ja kilpailukykyä. Kone erottelee murskatun kylmälaitteen rungon metallit ja muovit. de_29092022_52.indd 57 de_29092022_52.indd 57 20.9.2022 15.17 20.9.2022 15.17. – Eniten on miettimistä siinä, kuinka tämä muutos johdetaan Suomessa ja Euroopassa, Mikkonen sanoo. 57 Demokraatti naismateriaalivirroille kunnianhimoisia tavoitteita
Maapallolla on tällä hetkellä 17 000 toimivaa ja 45 000 suunnitteilla olevaa kaivosta. Pohjoinen havumetsävyöhyke voi muuten syttyä palamaan kuin soihtu samalla kun Euroopan eteläosat kuivuvat ja merenpinnan nousu uhkaa alavia maita. Kaikista tärkeintä on kuitenkin vähentää neitseellisten metallien tarvetta kiertotaloutta tehostamalla, niin paljon kuin mahdollista. Metallien tarpeen kasvu on ongelma TÄRKEINTÄ ON VÄHENTÄÄ NEITSEELLISTEN METALLIEN TARVETTA KIERTOTALOUTTA TEHOSTAMALLA. STRATEGISTEN METALLIEN kasvava kysyntä voi johtaa myös merenpohjan monimetallinoduulien laajamittaiseen hyödyntämiseen. 58 Demokraatti M aailman on pakko siirtyä suhteellisen lyhyessä ajassa öljystä, hiilestä ja maakaasusta uusiutuvaan energiaan. Erityisesti hyvin pienen pitoisuuden malmeja hyödyntävät avolouhokset aiheuttavat isoja ilmastopäästöjä myös muuten kuin metsiä tuhoamalla. Me emme edes vielä tiedä, elääkö valtamerten pohjalla noin miljoona, kymmenen miljoonaa vai sata miljoonaa erilaista eliölajia. KOLUMNI Teksti Risto Isomäki, tietokirjailija / Kuva Into Kustannus, Eemeli Nättinen TEEMA de_29092022_58.indd 58 de_29092022_58.indd 58 21.9.2022 11.38 21.9.2022 11.38. Vihreä siirtymä kasvattaa kuitenkin muun muassa kuparin, nikkelin, koboltin, litiumin ja niin sanottujen harvinaisten maametallien kysynnän ratkaisevasti aiempaa suuremmaksi. Kaivosteollisuus ja malmien rikastaminen tuottavat yhteensä jo lähes 10 prosenttia kaikista ihmiskunnan hiilipäästöistä. Suunnitellut hankkeet vaikuttaisivat yhteensä noin viiden miljardin hehtaarin laajuiseen alueeseen. Olisi myös oleellista, että erilaisista vaihtoehdoista alettaisiin käydä kiihkotonta ja ratkaisukeskeistä keskustelua ympäristöliikkeen, kaivosteollisuuden ja muiden osapuolien välillä. Metallinoduulit ovat valtameren pohjalla laajoina kenttinä esiintyviä, pitkän ajan kuluessa muodostuneita kokkareita. Syvää geotermistä energiaa tuottavat voimalaitokset pystyvät jatkossa saostamaan kaikkia alkuainetaulukon metalleja pinnalle tuomastaan kuumasta vedestä. Esimerkiksi kaivosyhtiöiden havittelema Clarion-Clipperton-noduulikenttä on 400 miljoonan hehtaarin laajuinen. Suurin yksittäinen ongelma ovat uudet, kaivoksia varten rakennetut tiet, jotka avaavat syrjäisiä metsäalueita uudisasutukselle. Avolouhosten asemasta pitäisi hyödyntää syvällä maan alla sijaitsevia rikkaita esiintymiä. OLISI TÄRKEÄÄ, että vihreän siirtymän vaatimat metallit hankittaisiin ekologisesti järkevämmillä tavoilla. Noduuli on voinut saostua esimerkiksi 12 miljoonaa vuotta vanhan jättiläishain hampaan ympärille. Monimetallinoduuleja on paikoin jopa sata tonnia hehtaarilla, mutta kymmenen tonnia on tavallisempi luku. Monet Euroopan maat kehittävät sukeltavia kaivosrobotteja, joiden avulla voitaisiin jatkaa veden valtaamien ja hylättyjen kaivosten rikkaiden esiintymien hyödyntämistä. Myös iso osa kaikista maailman kansallispuistoista ja muista suojelualueista kärsisi. Sitä paitsi noduulien painosta puolet on vettä ja vain kolme prosenttia on arvokkaita strategisia metalleja kuten kuparia, kobolttia ja nikkeliä. Ihminen on tähän mennessä nähnyt vain noin yhden miljoonasosan syvän valtameren pohjasta. Toisin sanoen merenalainen kaivostoiminta joutuisi myllertämään suhteellisen pienien metallimäärien takia valtavan suuria alueita
Kyse on paitsi Suomen turvallisuudesta myös solidaarisuudesta Ukrainaa kohtaan. Kiinteistöomistuksista huolehtiminen katsottiin riittävän painavaksi syyksi, jonka varjolla saattoi päästä rajan yli myös ilman kaksoiskansalaisuutta. Näin koronan aikana kiinteistöjä pilkkomalla voitiin mahdollistaa rajan yli pääseminen myös sukulaisille. Jo silloin totesin, että laki on oikeansuuntainen, mutta ei riittävä. Ainoa keino sen estämiselle, että osaomistuksia alettaisiin systemaattisesti käyttää hyödyksi rajan yli pääsemisessä, on pysäyttää venäläisten kiinteistökaupat Suomessa kokonaan. 59 Demokraatti Ki rjo ita om al la ni m el lä si. Lä he tä m ie lip ite es i os oi tt ee se en m ie lip id e@ de m ok ra at ti. fi ta i D em ok ra at ti, PL 33 8, 00 53 1 H el sin ki Kiinteistö omistuksia voidaan käyttää monella tapaa väärin. Nyt kun venäläisten turistiviisumien vastaanottoa on tuntuvasti Ukrainan sodan vuoksi rajoitettu, osaomistukset toimivat uudella tavalla pääsylippuina rajan yli. Koronarajoitusten ollessa voimassa kiinteistö toimi venäläisille väylänä maahantuloon. Vuoteen 2000 saakka meillä oli käytössä toimiva lainsäädäntö, joka voitaisiin pikaisestikin ottaa uudelleen käyttöön. Vuonna 2020 astui voimaan nykyinen lakikokonaisuus, joka teki kiinteistökaupoista strategisten alueiden lähellä luvanvaraisia. Talouspakotteiden vuoksi venäläisten rahaliikenne Suomeen on jäissä, mikä on käytännössä pysäyttänyt tavalliset kiinteistökaupat venäläisten ja suomalaisten välillä. Suna Kymäläinen kansanedustaja (sd.) Lappeenranta LISÄÄ MIELIPITEITÄ OSOITTEESSA DEMOKRAATTI.FI de_29092022_59.indd 59 de_29092022_59.indd 59 20.9.2022 14.17 20.9.2022 14.17. Ki rjo itu st en m ak sim im itt a on 20 00 m er kk iä . Emme voi hyväksyä tilannetta, jossa viisumiehtoja alettaisiin kiertää pilkkomalla omistuksia entisestään sukulaisten kesken ja siten helpotettaisiin sotaa käyvän valtion kansalaisten pääsyä maahan. Käytännössä tämä tarkoittaa, että saatetaan joko lohkoa olemassa olevasta kiinteistöstä osa tai myydä prosentuaalinen osuus kiinteistöstä omalle sukulaiselle. Venäläisten osaomistusralli kuriin VENÄJÄN UKRAINAAN tekemän julman hyökkäyksen vuoksi asetetuista talouspakotteista huolimatta venäläisten kiinteistökaupat Suomessa ovat vain kiihtyneet. Huomionarvoista on myös, että perhepiirin ja lähisukulaisten välisiin kiinteistökauppoihin ei nykyisen sääntelyn mukaan tarvita lupaa, sillä ne on rajattu lupamenettelyn ulkopuolelle. Kiinteistöomistuksia voidaan käyttää monella tapaa väärin, kuten esimerkiksi tietojenkeräämisja vakoilutarkoituksessa tai tunnuksettomien joukkojen majoituksessa. Viime aikoina on kuitenkin todettu uusi ilmiö, jossa venäläiset tekevät Suomessa yhä enemmän määräosaja määräalakauppoja esimerkiksi sukulaisten kesken
Mutta Seinäjoki ehti ensin kulttuuritekoon. Portin pielessä seisoi parlamentaarikko Kustaa Tiitu. Katsojat olivat saaneet oppia Ilmajoelta, sillä lopputaputukset räjähtivät katsomon noustessa seisaalle, muutoin oltiin hiiren hiljaa. Hautajaisissa olin kuin lähiomaistani saattamassa. Monet lesket ovat löytäneet toisensa SPR:n myöhemmin järjestämissä pippaloissa, lapset päässeet opintielle. Kuten teatterija oopperaesityksissä usein käy, nytkin järkyttävyys saatiin ”pehmennettyä” taiteen keinoin. Siitä veljet marssivat kirkkopihan etuaitioon, Kekkonen istahtaen pehmustetulle sohvaistuimelle. ”Elämä yllättää, mutta se myös kantaa. Matkasin työpaikalle Seinäjoen historialliselle työväentalolle keskussairaalan risteykseen, jossa kotioven kumahdus osittain selvisi. Myös elokuva on tekeillä. Draaman aihe ei jää yksin lähelle, vaan koko Suomeen. Rasvakourainen asentaja muuntui körttipapiksi, jonka siunauspuheen haluaisin lausuttavaksi arkkuni äärellä. Ayjohto, luottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutetut tulivat työmarkkinatoimittajalle kuin työtovereiksi. Patruunatehdas kertoo myös rakkaudesta, tulevaisuuden valoisista toiveista. Voitte kuvitella työn raskautta. Siihen aikaan ei tunnettu kriisiapua. Juuri tässä palautuu pariviikkoinen jälkityöni Lapualla. Elin pitkään, Patruunatehtaan ensi-illassakin, lapualaisten kanssa samaa surua. Menehtyneille lausuttiin viimeiset sanat kuin körttipappi-näytelmässä. Avoimina maailman ihmeille. järkyttäviin tapahtumiin. Neljän vuoden kuluttua tulee 50 vuotta siitä, kun elämä ikään kuin pysähtyi. Kauan syyllisenä pidetty tehtaan pomo vapautettiin. Suru ja kaipaus on perheessä jokapäiväistä, kuten kymmenissä muissakin läheisensä menettäneissä perheissä. Elämä pysähtyi. Eläkää ihmiset, eläkää!” Näinkin saatiin kuulla näytelmässä, jossa surun syvyys ja toivon kirkkaus vuorottelivat. Elämä jatkuu. Auto pysähtyi, takaovi pongahti auki ja sieltä nousi ripeästi tasavallan presidentti Urho Kekkonen ja marssi suoraan Tiitua kättelemään. Riemuitkaamme siis elämästä. Kirjoittaja Anne Koski-Wood ja ohjaaja Panu Raipia vakuuttavat, ettei lapualaistenkaan tarvitse tulla katsomoon pelonsekaisin tuntein. Ja eläkäämme. Muistikuva on edelleen siitä, kun arkut oli sijoitettu kirkkopihalle. Kiireinen päiväni alkoi 13.4.1976 klo 7.42. Minä, paikan päällä ensimmäisten joukossa olleena, otin nitrosuihkeen mukaan. Ruotsikin halusi tuoreita tietoja tästä järkyttävyydestä Aftonbladetin kautta. Ministerit eivät uskoneet pomon ohjeita lataamon räjähdysvaarasta. Rengonkylän alakoulutoverini Hannele Hautamäki os. Vain ambulanssit kiirehtivät Paukun ja Seinäjoen keskussairaalan väliä. Kun saattoväki kokoontui kirkonmäelle, ajoi tumma auto kirkon portin eteen. Kyllä se tuttuus painoi herkkää mieltäni, kun puolisonsa menettänyttä haastattelin. Väli-Torala on 10 vuotta sitten löytänyt lapualaisen Heikkinsä, joka menetti rakkaan puolisonsa. Suuren surun keskellä eläviä tuttujakin, puolisonsa tai läheisensä menettäneitä haastattelin. Kaipaus täytti Lakeuden, kun 40 tehtaan työntekijää menehtyi ja yli 60 joutui sairaalahoitoon. Surutyö kannustaa elämän jatkumiseen. Olisiko Patruunatehtaan räjähtäminen ooppera-aihe Ilmajoen Musiikkijuhlille. Toive Tynjälä sosiaalineuvos toimittaja (eläk.) Ilmajoki Työväen Arkisto / Metalliliitto de_29092022_60.indd 60 de_29092022_60.indd 60 20.9.2022 11.18 20.9.2022 11.18. Oli vain tehtävä työtä. 60 Demokraatti MIELIPIDE LISÄÄ MIELIPITEITÄ OSOITTEESSA DEMOKRAATTI.FI Lapuan räjähdys vei suruun Seinäjoen kaupunginteatterin Patruunatehdas-näytelmä palauttaa vuoden 1976 pääsiäisviikon tiistain 13.4. Sulkiessani kotioveni havahduin kumahdukseen. Ruumisautot kulkivat hitaammin siirtäen 40 vainajaa pois räjähdyspaikalta. Ydinperheen läpi katsotaan koko traagista tapahtumaa
Asiasta toiseen, nyt on pakko puuttua omaan energian kulutukseensa. Valittaminen ja syyttäminen ei auta, vaan pitää toimia. Harkinta-aika on vain joitakin minuutteja. Naton työntyminen entistä tiiviimmin lähelle Pietaria ja Murmanskia lisää varmasti jännitteitä kahden ydinaseblokin välillä. Monien asiantuntijoiden mukaan Venäjän satelliittijärjestelmä, joka valvoo ydinohjusten laukaisua, on selvästi huonompi kuin Yhdysvaltojen. Niinpä päätös liittä Natoon lisäsi vahingossa syttyvän ydinsodan todennäköisyyttä ja oli siksi täysin vastuuton. Kunnat ja kaupungitkin voisivat sammuttaa puolet ulkovaloistaan. Näin ollen kaikki toimet, jotka lisäävät sotilaallista jännitystä Venäjän rajoilla ovat erittäin vaarallisia ihmiskunnan eloonjäämisen kannalta. Uhka sähkön hinnan moninkertaistumisesta ja sähkökatkosta nostaa hiukset pystyyn. Hyvät kehittämiskelpoiset visiot ovat kullan arvoisia. Pirjo Koivukorpi merikarvialainen demari Suomi lisää ydinsodan todennäköisyyttä Albert Einstein totesi vuonna 1945: ”Atomivoiman vapauttaminen on muuttanut kaiken paitsi meidän ajattelutapaamme.” Suomen ulkopoliittinen johto näyttää valitettavasti elävän ydinaseita edeltävässä ajassa: se ei ota huomioon, miten turvallisuuspoliittiset ratkaisut vaikuttavat ydinsodan syttymisen todennäköisyyteen. Netti on sekoittanut ”rohkeudellaan” hyvätkin visiot. 61 Demokraatti Ei kurjuuteta vaan järkeistetään Maailma elää tuhoisia aikoja ja tuntuu että järkeviltäkin ihmisiltä puuttuu mahdollisuus toimia. Itse irrotin viime syksynä vanhan arkkupakastimen seinästä, jolloin sähkölasku pieneni 30 prosenttia! En olisi uskonut etukäteen. Samaa toivon minäkin. Tämän päivän systeemeillä ei päästä koskaan seurauksen hoidosta syyn hoitoon. Erilaisten ristiriitojen hallitsemisen opettelu on kannustamisen arvoista. Niissä täytyy vain ehdottomasti olla mukana etiikka. Ja varmaan ilman montaa muutakin vempainta. Sukellusveneistä lähteviä ohjuksia Venäjän satelliitit eivät näe ollenkaan, joten ohjukset havaitaan vasta, kun ne tulevat tutkavalvonnan piiriin. Olli Tammilehto Turku de_29092022_60.indd 61 de_29092022_60.indd 61 20.9.2022 11.18 20.9.2022 11.18. Ei kurjuuteta vaan järkeistetään. Ristiriitoja ei nähtävästi hallita. Realismi on tänään täysin hakoteillä ja eletään koko ajan ylikierroksilla. Ne laukaisevat vastahyökkäyksen pian sen jälkeen, kun on tehty havainto saapuvasta ydinohjuksesta. Nostetaan katseemme kännykästä taivaalle, josta, Arvo Salon Ouraoopperan tekstin mukaan, saa aina jotain. Kyllä siihen opitaan, ei tarvita sotaa uuden oppimiseen tai turhasta luopumiseen. Lasten ja nuorten kohdalla se on johtanut vakaviin seurauksiin. Miehet ovat jostain syystä sotajalalla monessa maassa. Tosiasioiden tunnustaminen vaatii yleensä realismin tajua. Nyt turhat johdot irti pistokkeista, eikä joka päivä tarvitse käydä esimerkiksi suihkussa. Simo Silmu toivoo meille laulussaan onnea ja kaikkea hyvää. Onhan aikanaan pärjätty ilman ainoatakaan ulkovaloa. Tämä tekee vahingossa, virheellisen havainnon perusteella syttyvän ydinsodan täysin mahdolliseksi. Suomen hallituskin myöntää tämän eduskunnalle antamassaan selonteossa. Se on mielestäni tietotekniikankin ansiota. Niinpä Venäjällä on paljon vähemmän aikaa reagoida havaintoihin, ja se joutuu pitämään ”ydinaseliipaisimensa” paljon herkemmällä kuin USA. Rengistä on tullut isäntämme. Yhdysvaltojen ja Venäjän ydinsotajärjestelmät eivät odota vastapuolen ensimmäisen ydinohjuksen saapumista maaliinsa. Sen satelliitit havaitsevat mantereelta laukaistavat ydinohjukset myöhemmin kuin USA:n. Tietysti ennen kuin voi vaikuttaa toisiin pitää hallita itsensä. Pärjään hyvin ilman pakastinta. Mitä enemmän Yhdysvaltojen ja Venäjän suhteet kiristyvät, sitä enemmän vastapuolen pahantahtoisuuteen uskotaan ja sitä helpommin satelliittija tutkahavainnot tulkitaan ydinohjuksiksi. Meillä ei kelpuuteta vanhaa hyvää ohjetta eli tue ja rakasta, mutta älä lipsu rajoista, vaikka se tekeekin joskus kipeää. Iltalehdessä ollut tarina 10-vuotiaalle lapselle lähetetystä viestinnästä ja sen vaikutuksista oli karmeata luettavaa
Sopiva malli voisi olla vaikka seuraava: täysi-ikäiseltä edellytetään kaksi keskustelua ennen toimenpiteen suorittamista. 62 Demokraatti MIELIPIDE LISÄÄ MIELIPITEITÄ OSOITTEESSA DEMOKRAATTI.FI Sterilisaatio on osa seksuaaliterveyttä Sterilisaation kritiikki kohdistuu toimenpiteen byrokraattisuuteen. Sitä koskevat säännökset mahdollistavat sen, että sterilisaatioon kielteisesti suhtautuva viranhaltija voi jopa estää toimenpiteen. Sami Korkiakoski Lahti de_29092022_62.indd 62 de_29092022_62.indd 62 20.9.2022 11.24 20.9.2022 11.24. Markku J Kekäläinen Espoo Pääministeri-instituutio – mikä se on. Olisikin aika siirtyä yksilön tahtoa paremmin kunnioittavaan menettelyyn, kuten monien muiden lakien kohdalla on edetty. Tuntuisi järkevältä hyväksyä kahden lapsen perheille sterilisaatio sen enempää keskustelematta ja säästää lapsettomiakin liialta turhauttavalta byrokratialta. Mikäli tiedotukseen jää aukkoja, niin kaikki sellaiset täytetään omilla tulkinnoilla ja asenteilla, mikä luo epäluottamusta pääministerin työtä kohtaan. Avoimuus on kaksiteräinen miekka. Ja yhä useammat haluavat rajoittaa lapsiensa määrää. Perheen ja parisuhteen tilaa voidaan ruotia julkisesti, jos ei nyt pääotsikoissa, niin aina kin keskustelupalstoilla. Pääministerin halutaan olla avoin ja että hänen liikkeistään ollaan tietoisia. On Ukrainan sotaa, energiakriisiä sekä kasvavia inflaatiopaineita. Asiantuntijan ei tarvitsisi olla lääkäri, vaan siihen kelpaisi asianmukaisen koulutuksen saanut sterilisaatioon myönteisesti suhtautuva henkilö, joka ajattelee asiaa potilaan kannalta. Sillä saadaan heidät takajaloilleen, jotka arvostavat, että tietyt asiat pysyvät muuttumattomina. Pääministeri Sanna Marin ei välitä sellaista kuvaa itsestään. Suomi ei sellaista ilmoitusta kestä. Hän olisi voinut valita sellaisenkin linjan, ettei olisi vastannut yhteenkään median kysymykseen vapaa-ajastaan, jos olisi halunnut. Sterilisaation salliminen sitä tarvitseville aikuisille on taas noussut keskusteluun. Viimeistään nyt taitaa olla myös se selvää, että Kesäranta ei ole sellainen paikka, johon kutsutaan someinfluenssereita, vaan se on poliittisten vierailuiden näyttämö. Häntä voidaan syyttää monista asioista ja luullaan jopa holtitonta päihteidenkäyttöä. Kukaan ei haluaisi antaa itsestään sellaista kuvaa, että asioiden hoito ei kiinnosta kotona tai työpaikalla. Pääministerimme Sanna Marin on sanonut, että hänkin haluaa välillä kiireiden keskellä saada iloa ja valoa synkkyyden keskellä. Kyllä, nämä ajat ovat todella raskaita. Avoimuus on kaksi teräinen miekka. Kritiikki kohdistuukin toimenpiteen byrokraattisuuteen. Tätä käytäntöä on jatkossakin ylläpidettävä. Se tuskin on ollut lainsäätäjän tarkoitus. Kun pääministeri paljastaa asioita omasta elämästään, antaa hän myös aseita opposition syytöksille. Sellainen ei ole mukavaa. Nykyisen menettelyn monimutkaisuus on koettu hankalaksi silloinkin kun viranomaiset ovat suhtautuneet hakemukseen myönteisesti (https://www.filex.fi/fi/laki/ ajantasa/1970/19700283). Enää ei kanneta vanhanpiian veroa (eikä -pojan), ja yhä useampi ymmärtää niitä, jotka ovat valinneet vapaaehtoisesti lapsettoman elämäntavan. Vaikka tiedämme eduskunnassa istuvan seksuaalisuuteen kielteisesti suhtautuvia edustajia, niin valtaenemmistö pitää sterilisaatiota osana seksuaaliterveyttä. Nyt on varmasti selvää, ettei kannata väittää muuttavansa pääministeri-instituutiota. Nytkin tuo melko pysyvä ehkäisykeino on sallittu tietyin ehdoin. Se voi tuntua epäreilulta, mutta sellainen nyt näyttää olevan asiantila. Sekin olisi ollut valinta, josta kannetaan vastuu mutta luultavasti olisi välttynyt tarpeettomilta lisärummutuksilta. Maailman väestön liiallisen kasvun rajoittamisen ja pienentämisen kannalta hyvänä hedelmällisyyslukuna voidaan pitää kahta
– Alalla on syntynyt paljon hyvää tutkimusta, joka pitäisi vielä jalkauttaa ja saada näkyväksi. EevaMaria Hannula lukee runonsa. Tervetuloa! Puheenjohtaja. Miten Ukraina jälleenrakennetaan. Se on Kansan sivistysrahaston yhteydessä toimiva erikoisrahasto. klo 11. Työllisyysaste liki ennallaan Teksti Demokraatti Työllisyysaste pysyi elokuussa liki ennallaan. de_29092022_63.indd 63 de_29092022_63.indd 63 20.9.2022 11.46 20.9.2022 11.46. Huoh... Työllisten ja työttömien määrän kasvu samaan aikaan selittyy sillä, että työvoiman määrä 15–74-vuotiaista suomalaisista nousi ja vastaavasti työvoiman ulkopuolella olevien määrä laski. Kristityt toverit, tervetuloa kauem paakin Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän sosiaalide mokraattisimpaan seurakun taan ja Varissuon eksoottiseen lähiöön! Lisätietoja paivi.salmi nen@pp1.inet.fi, 040 534 6509. Vieraaksemme saamme kansanedustaja Johan nes Koskisen, jonka aiheena on: Sodasta rauhaan. Lähetä tapahtuma ilmoituksesi seuraavaan lehteen viimeistään maanantaina klo 11 mennessä sähköpostilla yhdistyspalsta@demokraatti.fi. Työllisyysasteen trendi oli 73,6 prosenttia, kertoo Tilastokeskus. Työllisten määrä oli elokuussa runsaat 2,6 miljoonaa ja työttömien määrä vajaat 190 000. HÄME • Lahden seudun Wanhat Tove rit. Maija Anttilan rahasto on tiettävästi ensimmäinen hoitotieteellistä tutkimusta tukeva rahasto Suomessa. Rahaston tarkoituksena on Kansan Sivistysrahaston sivistyksellisten pyrkimysten hengessä apurahoin ja tunnustuspalkinnoin tukea hoitohenkilökunnan tekemän hoitotyön tutkimuksen tekemisessä ja tohtorin tutkintoon johtavissa opinnoissa. Hoitotyön koulutuksen ja tutkimuksen merkitys on minulle sydämen asia. Muissa avustustehtä vissä on useita tovereita, mm. Anttilan 80-vuotissyntymäpäivään, 21. Kahviti laisuuden juontaa Päivi Salmi nen. päivä syyskuuta, liittyen Kansan Sivistysrahastoon perustettiin uusi Maija Anttilan rahasto. Työttömyysluvut olivat heikommat kuin heinäkuussa. Työttömiä oli 8 000 enemmän kuin vuosi sitten. Minkä olen saanut ammattikunnalta, voin nyt antaa takaisin, Anttila sanoo. Hoitotyön koulutus ja tutkimus sydämen asiana Teksti Demokraatti Maija Anttila, 80 vuotta, teki pitkän 27 vuoden työuran Sairaanhoitajaliiton ja Tehyn palveluksessa. Pirjo Riikonen KL, TtM, eMBA, Heinola 5.10. Hän on ollut kehittämässä ja suunnittelemassa hoitoalan korkea-asteen koulutusta ja tutkimusta. Kirkkokahveilla kuullaan kolme puheenvuoroa: Mauno Koiviston hengellisestä puolesta, Kirsi Kauliomäki: Kirkko kaupungin yhteistyökumppa nina, Piia Elo: Ajankohtaista kirk koon liittyvää eduskunnasta, EevaJohanna Eloranta. VARSINAIS-SUOMI • Työväen kirkkopyhää viete tään Turun Varissuon kirkossa (Kousankatu 6) su 9.10. Anttila haluaa tehdä tärkeän ammattikunnan työtä näkyväksi, jotta sen arvostus kasvaisi. Mika Maaskola. Perheen jäseniään ei kai voi valita. Työllisiä oli 30 000 enemmän kuin viime vuoden elokuussa. Työllisiä miehiä oli 10 000 enemmän ja naisia 19 000 enemmän kuin vuosi sitten. – Haluan rahaston kautta kiittää koko hoitoalan ammattikuntaa. Puheen vuorojen ohessa kuullaan Dan Anderssonin sävellettyjä runoja, jotka Rafaelin enkelit esittävät Jukka Alarin johdolla. Työllisyyden kasvu viime vuoden elokuusta kohdistui enemmän naisiin kuin miehiin. Piispan erityis avustaja Anna Hälli saar naa. Maksullisen ilmoituksen lisäksi ilmoitus julkaistaan pyydettäessä yhdistystoimintapalstalla maksutta kerran. Messun liturgina toimii Ka tariinanseurakunnan kirkko herra Leena Kairavuo ja kantto rina Markku Lautjärvi. klo 12– 15. Kokoonnumme lounaalle ra vintola Wanhan Herran tiloihin ma 3.10. Heinäkuun tarkennettu luku oli 73,5 prosenttia. Rahaston pääoma rakentuu tulevasta testamenttilahjoituksesta ja kertyneistä lahjoituksista. 63 Demokraatti 70 VUOTTA Syntymäpäivät Yhdistystoiminta Järjestöjen ja yhdistysten kokousilmoitukset ovat maksullisia
Merkitse kuoren päälle ristikon numero. Oikein vastanneiden kesken arvotaan yksi 10 euron lahjakortti. 64 Demokraatti RISTIKKO 17/2022 Veijo Wiren veijo.wiren@gmail.com Ratkaistut ristikot lähetetään seuraavan lehden ilmestymiseen mennessä: vastaukset@demokraatti.fi tai Demokraatti / Ristikko, PL 338, 00531 Helsinki. Nimi: Osoite: de_29092022_64.indd 64 de_29092022_64.indd 64 20.9.2022 11.28 20.9.2022 11.28
Kun ne ovat löytäneet hyvän paikan pesälleen, ne palaavat käyttämän samaa pesää vuosi toisensa jälkeen. Lunnit ovat ainakin kahdella tavalla uskollisia lintuja. Se aivan selvästi esitteli sulkia muille lunneille. Elokuun alussa näin Norjan Hornøyalla erikoisen näytelmän, kun mereltä lensi lunni nokassaan pari komeaa sulkaa. julkaistun ristikon 10 euron lahjakortin voitti Irma Vihriälä Hyllykalliolta. ais ud ok u. 65 Demokraatti SUDOKUN RATKAISU 98 43 65 21 7 75 31 82 96 4 26 19 74 53 8 63 78 21 49 5 81 54 39 72 6 49 27 56 18 3 34 82 17 65 9 17 65 93 84 2 52 96 48 37 1 TI TI TYY Anna-Liisa Blomberg anna-liisa.blomberg@demokraatti.fi RISTIKON 15/2022 RATKAISU 1.9. Toiseksi ne ovat myös paikkauskollisia. de_29092022_64.indd 65 de_29092022_64.indd 65 20.9.2022 11.28 20.9.2022 11.28. Se laskeutui aarteineen muiden lunnien keskelle ja tepasteli ympäriinsä ilmeisen ylpeänä saalistaan. Hauskalta se joka tapauksessa näytti. Lunnin harmiksi tosin vaikutti siltä, että oikein ketään muuta kuin meitä ihmisiä kameroinemme ei näyttänyt hänen upea aarteensa kiinnostavan. co m 4 7 3 6 7 4 7 2 1 5 2 6 8 3 3 7 6 9 1 3 2 2 6 4 1 P ersoonalliset lunnit ovat suosikkilintulajieni listan kärkipäässä. Ensinnäkin lunnit pariutuvat eliniäksi. Veden alla ne taas liikkuvat sujuvasti. En tiedä, oliko kyseessä jonkinlainen parisuhteen vahvistusrituaali, yritys löytää uusi partneri vai oliko lunni vain tuomassa sulkia pesäkolon täytteeksi. Pitkäikäiset linnut voivatkin pysytellä kimpassa yli parikymmentä vuotta. Niitä kutsutaan usein merten klovneiksi, koska niiden kasvot tuovat mieleen klovnin, mutta myös siksi, että maalla kulkiessaan ne vaappuvat koomisen kömpelösti. Onnea voittajalle! Vaikeusaste: (c ) Ar to In ka la ww w. Joka kevät ne vahvistavat siteensä uudelleen soidinrituaalein. Ne ruokkivat poikasiaan kokonaisilla kaloilla, ja ne voivatkin kerätä nokkaansa melkoisen rivistön pikkukaloja. Ne voivat sukeltaa jopa 85 kilometrin tuntivauhdilla jopa 60 metrin syvyyteen
Politiikan kirjahylly 1 3 2 Fyysinen kirja on mielestäni paras käyttöliittymä. Mihail Gorbatšov: Näin sen muistan Paul Robinson: Russian Conservatism Pekka Visuri: Paasikiven Suomi – suurvaltojen puristuksessa 1944–1947 Suhteellisen uusi tutkimus, joka käsittelee venäläisen konservatismin kehitystä 1800-luvulta tähän päivään. Venäläisellä konservatismilla on selkeitä yhtymäkohtia länsimaiseen konservatismiin. Luin juuri Gorbatšovin muistelmat uudelleen. Asiat on tärkeä panna omaan kontekstiin ja lukea siksi tutkimusta, ei mielipiteisiin perustuvia heittoja. Lapsuudestani lähtien olen pitänyt myös kirjojen tuoksusta. Hän puhuu vaimostaan hyvin lämpimästi, mutta taustalla kaikuvat myös konservatiiviset 1950-lukulaiset arvot ja näkemykset miehen ja naisen välisestä suhteesta. Tärkeää luettavaa, jos haluamme ymmärtää Putinin hallinnossa vallitsevaa ajattelutapaa ja myös imperialistisia pyrkimyksiä. Millaisia hahmoja siellä vaikutti, ketkä olivat uudistusta vastaan, ketkä sen puolesta. 66 Demokraatti Teksti ja kuva Nora Vilva Kaunokirjallisuus torjuu kapulakieltä Aleksanteri-instituutin Markku Kangaspuro tarvitsee Venäjä-tutkimuksen rinnalle proosaa. Välillä luen dekkareitakin. Hän kertoo näkemyksensä siitä, mitä perestoikassa tapahtui ja mitä hän yritti. Hän kertoo perhesuhteistaan, lapsuudestaan ja suhtautumisestaan vaimoonsa. On terveellistä lukea tästä, koska meillä on ollut paljon esillä täysin historiasta irrotettua keskustelua suomettuneisuuden kaudesta ja siihen liittyvistä ilmiöistä. de_29092022_66.indd 66 de_29092022_66.indd 66 21.9.2022 11.52 21.9.2022 11.52. Sivujen kääntäminen on huippunopea tapa siirtyä tekstissä eri kohtiin. Työasioiden ja tutkimusten lisäksi tarvitsen myös kaunokirjallisuutta, ettei kieleni muutu kapulakieleksi. Luen paljon myös Venäjään liittyvää tutkimusta. Hänen tutkimuksensa taustoittavat sekä Suomen toisen maailmansodan historiaa että sitä sodan jälkeistä ahdasta rakoa, josta Suomi tuli ulos ja alkoi rakentaa omaa ulkopoliittista linjaansa ja omaa yhteiskuntaansa. Perestroikan ajasta ja epäonnistumisesta tavallaan juontaa linja, miksi nykyinen Venäjä on sellainen kuin on. Lukeminen kuuluu jokapäiväiseen elämääni ja luen monissa paikoissa. Visuri on kirjoittanut monta sotien historian arkistolähteisiin perustuvaa uudelleentulkintaa, joissa on käytetty myös paljon uusia arkistolähteitä. Luen ennen nukahtamista ja heti aamulla. On kiva tarttua kirjaan, jossa on hyvin suunniteltu kansi. Gorbatšov oli Neuvostoliiton kontekstissa varsin edistyksellinen, mutta eivät nämä sukupuolten välisiä suhteita koskevat ajatukset tänä päivänä kyllä läpi menisi. Parasta on, jos on aikaa keskittyä ja käydä kirja läpi muutamassa päivässä. Kaunokirjallisuus ruokkii mielikuvitusta ja laittaa ajatuksia liikkeelle. Kannetkin ovat tärkeitä. Kiinnostava lukea Gorbatšovin omia näkemyksiä sisäisestä politiikkaja valtataistelusta, mitä Neuvostoliitossa käytiin perestroikan toteuttamiseksi. Kirja antaa kriittiselle lukijalle varmaankin aika paljon ja siitä paljastuu ehkä sellaisiakin puolia, mitä poliitikko-Gorbatšovista ei ole tiedetty. Se on ammattini ja luettavaa ilmestyy paljon. 1980-luvun Venäjä ja perestroika ovat aiheita joita olen pohtinut paljon ja myös kirjoittanut siitä. Se on yksi syy, miksi eurooppalainen radikaali, kansallismielinen äärioikeisto on löytänyt yhteistä pohjaa Putinin hallinnon kanssa
-25 % Kotisiivouksesta ja muista kodin palveluista jopa tsl.fi YHTEYTESI EUROOPPAAN: Suomen S&D-mepit Miapetra ja Eero! Tilaa uutiskirjeet ja ollaan yhteydessä: www.miapetra.fi www.eeroheinaluoma.fi @miapetrakumpula @eeroheinaluoma www.pau.fi www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 Sillä sinun työsi on tärkeä jytyliitto.fi Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva www.turva.fi de_29092022_002.indd 1 de_29092022_002.indd 1 20.9.2022 8.28 20.9.2022 8.28. Tarjoamme jäsenillemme tuntuvia taloudellisia etuja ja palautamme tuloksestamme vähintään 10 % yhteiskunnalle – niille, jotka sitä eniten tarvitsevat. Johtoajatuksenamme on merkityksellinen omistajuus ja inhimillisemmän markkinatalouden toteuttaminen. Lunasta avaimesi yhteiseen hyvään: Lukuisia helpomman arjen etuja Tradekan jäsenille. Etuovemme yhteiseen hyvään tradeka.fi/liity Osuuskunta Tradeka on moderni omistajaosuuskunta, joka tuottaa yhteistä hyvää
17 /2 2 VASTAKKAINASETTELU KIERRÄTYS TEEMA Jätteestä tuli bisnes ja pula de_29092022_001.indd 1 de_29092022_001.indd 1 20.9.2022 11.13 20.9.2022 11.13. sy ys ku ut a Hallituksen loppukausi on lastattu isoilla asioilla, joista puhutaan myös vaaliväittelyissä. Oppositio vastaan hallitus -asetelma kärjistyy. Lyöntiaseena käytetään muun muassa taloustilannetta. PAL.VKO 2022-41 00 74 43 -2 21 7 VIHREÄ SIIRTYMÄ Kasvu törmää metallipulaan SYMBOLIT Rakennus puhuu OMISTAJAOHJAUS Vauhtia ja vaarallisia tilanteita 29.9.2022 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 17 • 20 22 / 29