Demokraatti 3.3.2022 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Joku hoitaa sen, mitä muut eivät tule ajatelleeksi. Tuodaan työ näkyväksi. de_03032022_001.indd 1 de_03032022_001.indd 1 21.2.2022 14.25 21.2.2022 14.25. Julkisten ja hyvinvointialojen ammattiliitto JHL jhl.fi/liity JHL Kyllä joku hoitaa Demokraatti 205x245mm ilmoitus.indd 1 JHL Kyllä joku hoitaa Demokraatti 205x245mm ilmoitus.indd 1 16.2.2022 12.18.56 16.2.2022 12.18.56 PAL.VKO 2022-11 00 74 43 -2 20 4 3.3.2022 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI 4/ 22 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 4 • 20 22 / 3. Ja se joku on usein yksi meistä rautaisista ammattilaisista. m aa lis ku ut a LASIKATTO TEEMA Tasa-arvo ei toteudu TILASTOMIES Faktatieto ratkaisee VAIKUTTAMINEN Valtuusto avasi silmät HINNAT Kuluttajaa koetellaan Lisää liksaa! Satu Suvivirta kertoo, miten naisvaltaisella kaupan alalla palkalla pärjää
tsl.fi YHTEYTESI EUROOPPAAN: Suomen S&D-mepit Miapetra ja Eero! Tilaa uutiskirjeet ja ollaan yhteydessä: www.miapetra.fi www.eeroheinaluoma.fi @miapetrakumpula @eeroheinaluoma www.pau.fi www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 Sillä sinun työsi on tärkeä jytyliitto.fi Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva www.turva.fi de_03032022_002.indd 1 de_03032022_002.indd 1 21.2.2022 12.56 21.2.2022 12.56
Monien miesten on vaikea nähdä omia etuoikeuksiaan. Lasikatto lyttää naisia edelleen. MAALISKUUTA 2022 / ILMESTYY JOKA TOINEN TORSTAI PALKKAERO TASA-ARVO TYÖVÄENLEHTIPÄIVÄ Naisten palkkakiri on tuskaisen hidas. 3 Demokraatti 4/ 22 29 14 55 POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI / 3. YHTEISTYÖ TEEMA ILMIÖ Museovirasto de_03032022_03.indd 3 de_03032022_03.indd 3 22.2.2022 17.19 22.2.2022 17.19. Pitkää yhteistyötä
päätoimittaja: Rane Aunimo, 09 7010 553 Toimituspäällikkö: Heikki Sihto, 09 7010 516 Toimittajat: Simo Alastalo, Rolf Bamberg, Anna-Liisa Blomberg, Mikko Huotari, Johannes Ijäs, Marja Luumi Ulkoasu: AD Arja Jokiaho, Kuvatoimittaja Timo Sparf Valokuvaaja: Nora Vilva Levikkipäällikkö: Nina Lindén Markkinointipäällikkö / ilmoitukset: Sari Ojala, 09 7010 522 Kustantaja: Kustannus Oy Demokraatti Painopaikka: PunaMusta Oy, Joensuu Aikakausmedia ry:n jäsen Käyntiosoite: Siltasaarenkatu 18–20, C-rappu, 6. kerros, 00530 Helsinki Postiosoite: PL 338, 00531 Helsinki Uutistoimitus: 09 7010 555 toimitus@demokraatti.fi Sähköpostit: etunimi.sukunimi@demokraatti.fi Ilmoitukset: ilmoitukset@demokraatti.fi Tilaajapalvelu: 09 7010 500, klo 9–15 tilaajapalvelu@demokraatti.fi Puhelinvaihde: 09 7010 41 Seuraava numero ilmestyy 17.3. Vettä tulee hanasta ja tilastoja Tilastokeskuksesta. Perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895. Va. 34 24 EMILIA KANGASKOLKKA Vaikuttaja MARKUS SOVALA Tilastoja ex-virkamies + TEEMA Lasikatto 55 5 6 8 11 34 40 41 42 46 47 48 50 53 63 64 D-analyysi: Hankalaa tukea D-ilmiö: Palkkamontussa Tehdas: Nyt viedään jäätelökin Vaikuttaja: Valtuuston kuopus Vallan laidalta: Seppo Kääriäinen Kielikylpy: Överbrygga klyftor 12 14 22 24 28 32 65 72 73 74 de_03032022_04.indd 4 de_03032022_04.indd 4 23.2.2022 10.40 23.2.2022 10.40. Ka nn en ku va : Ti m o H ar tik ai ne n Olemme kuin vesilaitos. www.demokraatti.f i Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. 4 Demokraatti Seuraa meitä myös somessa. 4/ 22 POLITIIKKA KULTTUURI Pääkirjoitus: Historia ei loppunut Viikon kuva: Liikaa muovia Pätkät: Meiltä ja muualta Mikä meno: Juha Beurling-Pomoell Kuvataide: Kamera maalaa Kirja: Morrison-myytin purkua Kirjavisa: Nälän kurittamat Teatteri: Kaikki Kivestä Elokuvat: Sukupolviketju Kolumni: Jyrki Liikka Puheenvuoro: Anette Karlsson Puheenvuoro: Johanna Ojala-Niemelä Mielipiteet Ristikko Ti ti tyy Politiikan kirjahylly IHMINEN JA ELÄMÄ D-kasvo: Markus Sovala Kolumni: Mikko Majander Kasvot peilissä: Reeta Vaahtera Kaikki ei ole sitä miltä näyttää
5 Demokraatti Rane Aunimo va. Ei tarvitse silti olla yliopiston käynyt oppinut voidakseen katsoa menneisyyden aikajanaa. päätoimittaja rane.aunimo@demokraatti.fi Twitter: @raneaunimo Historia ei loppunut Pääkirjoitus 1990-LUKUA HALLITSI IDEALISTINEN OPTIMISMI. Taustalla saattoi olla myös laskennallista to dennäköisyyttä siitä, etteivät suur valtojen intressit saata enää koskaan mennä liian pahasti ristiin ydinasei den maailman todellisuudessa. rauhanjaksojakin, mutta aina uudel leen myös erittäin julmia ja yhä tu hoisampia sodan aikoja. Aiemminkin historiassa on ol lut aikalaisille pitkiltä tuntuvia ns. Tämä tun tuu välillä unohtuneen. de_03032022_05.indd 5 de_03032022_05.indd 5 22.2.2022 17.16 22.2.2022 17.16. 1990-LUKUA HALLITSI idealistinen optimismi, joka taisi aidosti ammen taa ihmiskunnan uudenlaiseksi us kotusta keskinäisriippuvuudesta ja karttuneesta sivistyksestä. A merikkalainen Francis Fukuyama teki vuonna 1992 julkais tussa teoksessaan Historian loppu ja viimeinen ihminen johtopäätöksen, että liberaali demokratia voitti ja päätti aatteiden kamppailut. Teosta on luettu myös Suomessa osana valtiotieteellisten tiedekuntien oppivaatimuksia. Sa malla Euroopan mahtimaan Saksan kohtalonyhteys venäläiseen maa kaasuun lähentelee katastrofia. 1970luvun lapset ja 90luvun op timistit näkivät Jugoslavian hajoa missodat, Ruandan, Irakin ja Syy rian sodat esimerkkeinä pahuudesta monen säilyttäessä silti toiveikkuu tensa. Venäjän ja sen diktaattoripresi dentin Vladimir Putinin häikäile mättömyyden seurauksena maailma seuraa taas järkyttyneenä ihmisen roistomaisia piirteitä ja sen valta poliittisia heijastusvaikutuksia. 1970lu vun Suomeen syntynyt ja Suomessa elämänsä asunut nyt keskiikäinen sukupolvi ei ole kokenut sotaa aina kaan välittömässä lähiympäristös sään. Neuvostoliiton hajoamisen jälkei sen Venäjän heikkous sokaisi silmiä siltä, että maalla on nyt sotilaallisen varusteluarsenaalin lisäksi johtaja, joka ei piittaa ihmishengistä. Kun nyt järki näyttää karkaa van täysin Putinin matematiikasta, kohtaamme historian synkimmät pi meydet uudelleen ja viimeinen opti misti sammuttaa valot. Tä mänkertaisesta kriisistä vastuussa on yksin Putin, ei Yhdysvallat, Nato, Euroopan unioni tai Ukraina. Jo silloin akateemisissa piireissä kritisoitu mutta suurta näkyvyyttä joka tapauksessa saanut opus am mensi perusteesinsä kylmän sodan päättymisestä ja Berliinin muurin kaatumisesta. Maail ma valmistui
6 Demokraatti V iik on ku va A FP , A nd ri Sa pu tr a de_03032022_06.indd 6 de_03032022_06.indd 6 21.2.2022 15.04 21.2.2022 15.04
Tänä päivänä alle 10 prosenttia maailman muovista päätyy kierrätettäväksi. Tutkijat vaativat tuotantorajan määräämistä saasteiden vähentämiseksi. Ihmisen tuottama muovija kemikaalisaasteiden määrä on merkittävästi ylittänyt ihmiselle ja maapallolle turvallisen rajan, osoittaa uusi tutkimus. Muovin kokonaispaino maapallolla on jo nelinkertainen kaikkien elävien eläinten biomassaan verrattuna. de_03032022_06.indd 7 de_03032022_06.indd 7 21.2.2022 15.04 21.2.2022 15.04. 7 Demokraatti NYT RIITTÄÄ
Raiskauslain uudistus on kouriintuntuva teko turvallisemman, tasa-arvoisemman ja paremman Suomen puolesta. AFP, Wang Zhao Kaikki maailman autoritäärit, yhtykää VENÄJÄN AGGRESSIO, Vladimir Putinin valtapeli ja hänen hännystelijänsä osoittavat, kuinka autoritääriset hallitsijat tuntevat vetoa toisiinsa. Tästä yksi osoitus oli, että Venäjä odotti Pekingin olympialaisten päättymistä ennen Krimin kapinallisalueiden haltuunottoa. Valko-Venäjän autoritääri Lukašenka oli jo valmiiksi niin sanotussa Putinin taskussa. Toisaalta luulisi, että Orbán tuntisi olonsa epävarmaksi entisen Neuvostoliiton etupiirimaan pääministerinä. Suomalaisista 63–67-vuotiaista eläkeläisistä käy töissä noin El äk et ur va ke sk us AFP, Wang Zhao MAAILMANPOLITIIKKA AUTORITÄÄRINEN JOHTAJA HALUAA TAKERTUA VALTAAN, VAIKKA SE JO KURISTAISI KAULAA. Mutta ehkä autoritäärinen johtaja haluaa loppuun saakka takertua valtaan, vaikka se jo kuristaisi kaulaa. Tai ainakin tukevat toisiaan vahvistaakseen omaa valtaansa. Niin se on sitten ei. Kiitos. EMILIA TERVONEN TWITTERISSÄ Seksuaalirikoslainsäädännön uudistus on tärkeä ja kauan odotettu. Vähän hyödytöntä valtion verotulojen hassaamista, kun muilla keinoilla voisi kohdentaa tuki niille, jotka sitä oikeasti tarvitsevat. Tätä esittivät muun muassa perussuomalaiset, kristillisdemokraatit ja Liike Nyt energianhintoja koskevassa välikysymyksessään. Jatkossa vain kyllä on kyllä. TYTTI TUPPURAINEN TWITTERISSÄ Eläkeiässä monella on vielä kovat työhalut. Raiskauksen määritelmä rikoslaissa muutetaan suostumusperusteiseksi. Venäjän toimien ymmärtäjiä ja virallisia hännystelijöitä ilman globaalia vaikutusvaltaa ovat muun muassa Brasilian presidentti Jair Bolsonaro ja Unkarin pääministeri Viktor Orbán. 8 Demokraatti PÄTKÄT HOKSAUS Jäitä energiaverokeskusteluun V IIK O N LU KU 10 prosenttia. de_03032022_08.indd 8 de_03032022_08.indd 8 23.2.2022 10.29 23.2.2022 10.29. Kun sanotaan Ei. Jonkinlainen hyväntahtoinen diili oli todennäköinen Kiinan presidentin Xi Jinpingin ja Putinin kesken. Veronalennukset ovat taattu vetonaula vaaliteltoilla, mutta nyt malttia keskusteluun polttoaineveron laskemisesta. Jatkossa keskeistä on uhrin oma tahto. Esimerkiksi Mustread-julkaisu on laskenut, että jokaista euroa kohden, jonka pienituloisimpaan kymmenykseen kuuluva autoilija hyötyisi polttoaineveron alennuksesta, suurituloisimpaan kymmenykseen kuuluva autoilija – joka ei tukea tarvitse – hyötyisi neljä euroa viisikymmentä senttiä. NIINA MALM TWITTERISSÄ ”Ei on ei” on eilisen hokema
Tilanne voi kirvellä omistajianne, sillä tuotteillenne on nyt kova kysyntä. LÄHES KAKSI kolmasosaa suomalaisista arvioi, että vasemmiston ja oikeiston ristiriita on kasvanut merkittävästi jyrkemmäksi kuin aiempina vuosikymmeninä, ilmenee Elinkeinoelämän valtuuskunnan Evan arvoja asennetutkimuksesta. Pari viikkoa sitten hallitus kertoi uusista työllisyystoimistaan, pitkälti sen mukaan mitä niistä aiemmin oli sovittu. Sinä, Björn, olet siirtymässä syrjään UPM:n hallituksen puheenjohtajan paikalta ja sinä, Jussi, toimitusjohtajan paikalta. Heistä noin seitsemän prosenttia oli jonottanut yli puoli vuotta. Hyvät Björn ja Jussi, te ehkä näette tilanteen viimeisenä mahdollisuutenanne kepittää ammattiyhdistysliikettä. Keskimäärin yhden potilaan jonotusaika oli 1–2 kuukautta. Joka päivä teette tappiota 2–3 miljoonaa euroa. Hoitovelan purkua hidasti viime vuonna myös pula terveydenhuollon henkilökunnasta. Tämä hyvä uutinen olikin pienempi uutinen kuin spekulointi hallituksen vaikeuksilla. EUKONKANTO Olympialaisissa EUKONKANTO Maaseudulla TYÖLLISYYS TERVEYDENHOITO POLITIIKKA Korona kasvattaa hoitovelkaa SUOMESSA LÄHES 160 000 potilasta odotti pääsyä sairaanhoitopiirien sairaaloiden kiireettömään erikoissairaanhoitoon joulukuussa, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Jonottajia oli yli 17 000 enemmän kuin vuosi sitten samaan aikaan. Mutta. Vastakkainasettelun aika ei ole ohi Tavoite ja sen täyttymys VIIME SYKSYSTÄ saakka oppositio rummutti – ja osa mediaa sitä komppasi – että hallitus ei onnistu työllisyystoimissaan ja pahimmassa tapauksessa hallitus kaatuisi. Kumma, että isot kilpailijanne pääsivät helposti sopimukseen Paperiliiton kanssa, pohtii Demokraatin väki. Ehkä se on teille pikkuraha, jos sillä pääsee kyykyttämään Paperiliittoa ajamalla viittä liiketoimintakohtaista työehtosopimusta. 9 Demokraatti PARI VALITTUA SANAA Yllättävä pari Hyvät Björn ja Jussi, UPM:n Suomen tehtaat ovat seisseet lakossa viikkokaupalla. Tästä kertoo työnantajia edustavan graafisen teollisuuden eurooppalaisen järjestön Intergrafin UPM:lle lähettämä kirje, jossa vaadittiin lakon lopettamista. de_03032022_08.indd 9 de_03032022_08.indd 9 23.2.2022 10.29 23.2.2022 10.29. SDP:n ja vasemmistoliiton kannattajien joukossa pidetään työnantajien ja työntekijöiden välistä ristiriitaa erityisen voimakkaana verrattuna koko väestön näkemyksiin. Mielestänne ehkä olette oikealla, työnantajan, asialla, mutta samalla voi miettiä pelinne panoksia. Moni muu laskee, että noita menetyksiä maksetaan vuosikausia, vaikka saisittekin tavoittelemanne sopimukset. Merkittävä syy on korona. Teillä molemmilla on ansiokas ja pitkä ura, mutta nyt tuntuu, että neuvotteluhaluttomuudessa ideologia on ohittanut järjen. Vasemmistopuolueita äänestävät näkevät yhteiskunnassa enemmän ja voimakkaampia ristiriitoja kuin perinteisiä porvaripuolueita kokoomusta ja keskustaa äänestävät. Tutkimuksen mukaan erityisesti perussuomalaisten kannattajat näkevät poliitikkojen ja kansan välisen ristiriidan erityisen voimakkaana. Näiden ja hallituksen aikaisempien toimien tavoite on päästä 75 prosentin työllisyysasteeseen vuosikymmenen puoliväliin mennessä
9. 7. Missä urheilulajissa esiintyy termi krenslaus. 5. Mikä on Ukrainan rahayksikkö. Kenellä Marinin hallituksen ministereistä on pisin ministerikokemus. 10 Demokraatti VIIKON MEEMI PÄTKÄT Lehtikuva, Roni Rekomaa Triviaali TARTUNTAMAHDOLLISUUS 10 VIS V 1. Oik eat vas tau kse t: 1) Nor ja, Sak sa, Kiin a 2) Alp pih iih dos sa (su ksi men ee vää räl tä puo lel ta por ttia ) 3) Pet ro Por ose nko 4) 5/8 , 62, 5 % 5) kuu sia tuh oav a kaa rna kuo ria ine n 6) Mat ti Ber gen dah l, Hel sin gin ja Uud enm aan sai raa nho itop iiri n toi mitu sjo hta ja 7) tut kiv an jou rna lis min siv ust o 8) Teo llis uus liit to, jäs eni ä yht een sä 20 6 580 9) Pek ka Haa vist olla 10 ) hry vni a NÄRÄSTÄJÄ • Lääkettä poliittisen liikahappoisuuden puutteeseen Kaikki on politiikkaa, myös jääkiekko M itä yhteistä on jääkiek kojoukkue Jokereilla ja Fennovoiman ydinvoi malalla. Tätä kirjoit taessa Venäjään kohdistuvista vasta toimista ei ollut vielä tarkempaa tie toa, mutta lähtökohtaisesti nykytilan teessa suomalaisen jääkiekkoseuran pelaaminen Venäjän jääkiekkosarja KHL:ssä pitäisi olla mahdottomuus, kuten myös venäläisen ydinvoimalan rakentamisen jatkaminen Suomeen. 8. Mitkä kolme maata olivat Pekingin olympialaisten mitalitaulukon kärjessä. Mikä oli Kerttu ja Iivo Niskasen yhteissaldo Suomen mitaleista. Vladimir Putin kyseenalaisti Ukrainaan kohdistu valla aggressiollaan kummankin toi mintaedellytykset ja latasi kummankin päälle poliittisen riskin. 4. 6. 10. Mikä on kirjanpainaja. Tälläkin kertaa monella suulla on sa nottu, että urheilu tai energiahankkeet eivät ole politiikkaa eikä niitä saisi sot kea toisiinsa. Kuka oli Ukrainan presidentti ennen Volodymyr Zelenskyitä. Kuka on kuvassa. de_03032022_10.indd 10 de_03032022_10.indd 10 22.2.2022 16.25 22.2.2022 16.25. Venäjä on tehnyt ja tekee politiikkaa kummallakin. Se on puhdasta puppua. Mikä ammattiliitto on jäsenmäärältään Suomen suurin. 3. Onneksi jälleen kerran esimerkiksi Jokereiden kannattajayh distyksellä on enemmän tervettä järkeä ja selkärankaa kuin seuran johdolla. Mikä on Bellingcat. 2. Yh distys vaati seuraa vetäytymään KHL:stä heti, kun Venäjä oli ilmoittanut joukko jen siirrosta Ukrainan itäosiin
Mitä pitäisi tehdä, jos hintojen nousu jatkuu. En Kuluttajan puolustaja Kuluttaja-asioissa puuttuu poliittinen yhteinen näkemys. Se on siis myös voimaeläin. Tämä on pitkä tie, vaikka nykyinen hal litusohjelma on kuluttajan kannalta his toriallisen hyvä. Nyt on käsittelyssä paljon kuluttajalle tärkeitä lakihankkeita, jotka vaativat paljon vaikuttamista. Kuluttajaliitto ei ota kantaa keinoi hin, mutta poliittisessa keskustelussa on jo ollut hyviä keinoja ihmisten aut tamiseksi. Mitkä ovat tärkeimmät lakihankkeet kuluttajan kannalta. de_03032022_11.indd 11 de_03032022_11.indd 11 23.2.2022 9.47 23.2.2022 9.47. Jos raha ei riitä ruokaan tai lääkkeisiin, pitää miettiä toimeentulo tuen hakemista. Mitä nyt pitäisi tehdä. Moni luulee väärin, että sitä saadakseen pitäisi aina myydä auto tai asunto. Kuluttajalii tolla on vastassa yrityksiä, joilla on lob bausvoimaa, paljon rahaa ja suora puhe linyhteys monille poliittisille päättäjille. Darman kanssa puuhastelu ja ulkoilu rauhoittaa arjen kiireiden keskellä. Kuluttajien osaa mista pitäisi vahvistaa. Pikavippejä pitää välttää! Ne ovat vihoviimeinen ratkaisu. Myös sosiaalinen luottoon yksi mahdollisuus. Päättäjien pitäisi muistaa, että kuluttajina elämme erilaisissa to dellisuuksissa. tojen noususta selviää. Nykytilanne on katastrofaalinen eten kin pienituloisille. Monella on remonttia tarvitseva rintamamiestalo, suora säh kölämmitys ja vanha polttoainetta syövä auto. 11 Demokraatti sin pitäisi ottaa yhteyttä omaan sähkö yhtiöön ja neuvotella lisää maksuaikaa laskuille sekä selvittää voiko vaihtaa edullisempaan sopimukseen tai kilpai luttaa sopimus. Tämä olisi paljon helpompaa, jos näistä asioista olisi po liittisesti yhteinen näkemys. Teksti Heikki Sihto Kuva Mikko Huotari KAIKKI TOIMIJAT EIVÄT OLE KULUTTAJAN VAAN RAHAN ASIALLA. Tuloerojen lisäksi myös osaaminen ratkaisee siinä, kuinka hin Mikä meno Juha Beurling-Pomoell, Kuluttajaliiton pääsihteeri. Valitetta vasti kaikki toimijat eivät ole kuluttajan, vaan jotkut erityisesti rahan asialla. Rauhaneläimesi on oma koirasi Darma, miksi. Hintojen nousu ahdistaa kuluttajia. Puhelin ja kotimyyntiin tarvitaan pa rempi kuluttajasuoja ja pikavippifirmat pitäisi saada kuriin. Olennaista on, että tietää, mistä tarvittaessa hakee tie toa ja apua. Siinä eletään akuuttia kriisiä. Kova meno
Tukien kohdentaminen vaatii äärim mäistä tarkkuutta. Lähtökohtien erilaisuuden unohtamisesta varoittaa myös Kuluttajaliiton pääsihteeri Juha Beurling-Pomoell tämän lehden haastattelussa. On, jos katsotaan vain pelkkää litrahintaa muutaman vuoden aikajänteellä. Mikä kriisi Suomeen saadaankaan, jos Juhlamokka-paketin hinta nousisi vaikkapa kymppiin. Hintamuutosten vaikutusten vertailun tekee ongelmalliseksi se, että kuluttajia ei voi niputtaa yhdeksi homogeeniseksi ryhmäksi. Ukrainan kriisin paheneminen aiheuttaisi nopean lisäpompun energianhintoihin. Yhtä lailla on vaikeaa asettaa rinnan maaseudun ja pääkaupunkiseudun asukasta. Myös ilmastotoimet voivat aiheuttaa painetta polttoaineiden hintakorotuksiin. Polttoaineen hintakeskustelu tarjoaa tähän oivaa polttoainetta. Polttoainepumpulla kaikki hyvin. Lisäksi kun verrataan bensiinin hintamuutosta ja otetaan rinnalle esimerkiksi tulotason nousua osoittava ansiotasoindeksi, niin polttoaine alkaa näyttää vähemmän kalliilta kuin parin viime viikon keskustelun perusteella voisi luulla. Lisäksi bensiinin hinnannousun vaikutusta tasaa se, että polttonesteiden osuus kulutuskorista on Tilastokeskuksen mukaan pienentynyt noin neljänneksen viimeisen 20 vuoden aikana. P olttoainepumpulla ähkitään kipurajalla, asuntojen lämpötilaa säädetään kylmemmälle. Monessa maassa, muun muassa naapurimaa Ruotsissa, on jo kompensoitu kallistunutta sähköä kotitalouksille. KULUTTAJIA EI VOI NIPUTTAA YHDEKSI HOMO GEENISEKSI RYHMÄKSI. Välillisesti nämä vaikuttaisivat pian monien muiden tuotteiden hintoihin ruokakaupasta alkaen, kun erilaiset valmistusja kuljetuskulut nousisivat. Mutta onko kaikki oikeasti kalliimpaa kuin aikaisemmin. Kaikki kallistuu. Muuten niillä helposti tuetaan keskija hyvätuloisia, jotka eivät tällaista kompensaatiota oikeas ti tarvitse, mutta jotka osaavat pitää isoa ääntä oman elämänsä suurista epäkohdista. Hintojen nousun kompensoimisessa pitää kuitenkin olla nyt maltti mukana, sillä tilanne tulee vielä nykyisestä pahenemaan. Siksi myös suunnitelmat nykyisten energian hintojen kompensoimisesta ovat vaikeita. Energian hinnan kompensoinnissa pitää olla tarkkana, ettei tuki mene niille, jotka huutavat kovimmalla äänellä, mutta eivät tukea tarvitse. Samalla tavalla voidaan tukea ohjata vääriin kohteisiin, jos tuen taustalla on populistinen poliittinen peli, jolla haetaan helppoa suosion kasvatusta. Osansa saavat siinä muun muassa työmatkoja tekevät matkakuluvähennyksen noston kautta, maatalous, ammattiautoilijat dieselverojärjestelmän muutoksella ja pienituloiset, joilla energian hinnan noususta aiheutuneet asumisen kulut otettaisiin huomioon toimeentulotuessa. MARININ HALLITUS julkaisi pari viikkoa sitten melko monipuolisen tukipaketin, jolla se kompensoi energian ja polttoaineen hinnannousua. Inflaation laukka on yllättänyt talouspäättäjät. 12 Demokraatti Heikki Sihto heikki.sihto@demokraatti.fi Kirjoittaja on Demokraatin toimituspäällikkö. Se, mikä tarkoittaa keskitai suurituloiselle pientä pistosta, voi suistaa pienituloisen talouden vaikeuksiin. Ei, jos hintaa vertaa vaikka vuosiin 2008 tai 2012, jolloin bensiini maksoi lähes saman kuin nyt. analyysi de_03032022_12.indd 12 de_03032022_12.indd 12 22.2.2022 17.00 22.2.2022 17.00
Kiiretön hoito Jonot sairaaloiden kiireettömään erikoissairaan hoitoon pitenevät. Lehden paperi ja painotyö on 100 % suomalaista. NOUSUSSA LASKUSSA Lähde: Tilastokeskus Lähde: THL Arvostamme suomalaista työtä. Vastaavasti Venäjä ei peittäisi edes Afrikan pohjoisosaa. 13 Demokraatti D EM O G RA A FI Suomi on suurvalta – kartalla Kartta valehtelee enemmän kuin tuhat sanaa. G ra fii kk a: A rja Jo ki ah o / Lä hd e: Ka rt ta .c om Suomen talous Kohoavasta inflaatiosta ja maailman tilanteesta huolimatta Suomen talous kasvoi loka–joulukuussa. Kasvua on tullut vuodessa 17 000 potilasta. Esimerkiksi Suomi näyttää näissä kartoissa valtavalta. Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 SUOMI UKRAINA Kartalla Ukraina, pinta-alaltaan Euroopan toiseksi suurin maa, ei näytä kovin suurelta, mutta todellisuudessa se peittäisi suuren osan Länsi-Euroopasta itä-länsi-suunnassa. Maiden todellisia kokoja verrattaessa esimerkiksi Chile ulottuisi Eurooppaan sijoitettuna Suomen Lapista Afrikan Libyaan. Mutta onhan Suomi iso, Keski-Euroopan päälle sijoitettuna se ulottuisi Monacosta Hampuriin. Yleisimmän eli Mercatorin projektion mukaan tehdyissä kartoissa pohjoisen pallonpuoliskon maa-alueet korostuvat etelään verrattuna. HAMPURI GENEVE MONACO WIEN BRYSSEL PARIISI FIRENZE MÜNCHEN de_03032022_13.indd 13 de_03032022_13.indd 13 22.2.2022 17.04 22.2.2022 17.04
de_03032022_14.indd 14 de_03032022_14.indd 14 22.2.2022 14.19 22.2.2022 14.19. 14 Demokraatti OLISI IHANAA, ETTÄ MINULLA OLISI RAHAA TILILLÄ, TILANNE, ETTÄ VOISIN TEHDÄ JOTAIN EX TEMPORE
Bergholm muistelee, kuinka 1990-luvulla ja vuosituhannen vaihteessa laskettiin, että tällä vauhdilla palkkaero kaventuu sadassa vuodessa. Teksti Marja Luumi / Kuvat Timo Hartikainen M iesten ja naisten välinen palkkaero on jymähtänyt ja mitään ei ole tapahtunut. 15 Demokraatti ILMIÖ PALKKA MONTUSSA IKUISESTI. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK julkistaa vuosittain naisten palkkapäivän päivän, jolloin naiset tekevät loppuvuoden ”Ilmaiseksi” työtä. Tahti on mielestäni kova, jos 20 vuodessa eli 2000-luvulla palkkaeroa on saatu kurotuksi umpeen viisi prosenttiyksikköä niin, että naisten yleinen palkkataso on 85 prosenttia miesten palkkatasosta. – Tilastoaineistoon perustuvan näkemykseni mukaan tällä hetkellä näyttää siltä, että ero on kaventumassa kovaa vauhtia. – Mutta kuinka ollakaan: pari vuotta sitten tuli tietoa, että jos tahdin muutos jatkuu tällaisena, siihen menee 30 vuotta. Tilastot kertovat yhtä ja ihmisen arki toista. Bergholm myöntää, että 2000-luvun myönteisestä kehityksestä huolimatta palkkaero kaventuu asianomaisten näkökulmasta kohtuuttoman hitaasti. YKSI ”ASIANOMAINEN” on Kuopion Ikealla oman osastonsa myyntipäällikkönä työskentelevä Satu Suvivirta, joka haluaa tuoda kaikde_03032022_14.indd 15 de_03032022_14.indd 15 22.2.2022 14.19 22.2.2022 14.19. Eli on tapahtunut muutosta, joka oli aiempina vuosikymmeninä olematonta. Pitkään työmarkkinoita tutkinut, nykyisin dosenttina Itä-Suomen yliopistossa työskentelevä Tapio Bergholm pitää olettamaa vääränä
Budjetti ei vain riitä. – Olen itse ollut siinä tilanteessa, ettei minulla ollut varaa kuukausilippuun. – Olisi ihanaa, jos menisi useampi kuukausi kuun lopun häämöttäessä, että minulla olisi oikeasti rahaa tilillä, sellainen tilanne, että voisin tehdä jotain ex tempore. Ja eihän se riitä. Työkaverin lapsilla oli hiihtolomaviikko. Mutta rahapula on suuri häpeä, sitä ei haluta myöntää. Heidän pitäisi itsekin arvostaa enemmän arvokasta työtään. Saati sitten, jos tulee jotain äkillistä rahanmenoa. Kun jo nytkin tekee tiukkaa, Suviranta kertoo työkavereiden huolista. Hän huomauttaa, että Kuopiossakaan asuminen ei ole mitenkään halpaa, kun vuokra-asunnosta joutuu maksamaan 800–900 euroa kuussa. Hän toivoisi, etteivät rahaongelmat olisi sellainen tabu kuin ne ovat. Osa-aikaisuus, ettei saa tarpeeksi työtunteja, köyhdyttää erityisesti. Työnantaja voi maksaa enemmänkin. Kun ei ollut varaa kylpylätai laskettelulomaan, perhe meni Kuopion torille, osti Hanna Partasen lihapiirakat ja pillimehut. Suvivirta jutteli tätä haastattelua varten työkavereidensa kanssa siitä, miten hyvin palkka riittää. Alun perin tekstiilialalle kouluttautuneella Suvivirralla on kokemusta myös työstä pikaruokalassa ja osa-aikaisuudesta kaupassa. Ylimääräistä riesaa on tänä talvena tuonut ilmalämmityksen rikkoutuminen. MIKÄ OLISI se taikasauva, jolla naisvaltaiset alat saisivat hilatuksi palkkoja ylemmäs. Suvivirta kertoo konkreettisen esimerkin. Satu Suvivirran mies on myös kaupan alalla, kassalla samaisessa Ikeassa. Perheellä ei ole Suvivirran mukaan mahdollisuutta ottaa juuri nyt riittävän isoa lainaa. Toinen tytär opiskelee muualla, toinen opiskeleva tytär asuu vielä kotona. Työkaveri sanoi hyvin, että ”kyllä se vain masentaa, jos tilillä ei ole rahaa”. Tiukkaa tekee, kun kaupan alalla parikymmentä vuotta töitä tehnyt saa käteen noin 1 700 euroa. Esimiehen palkka on keskimääräistä myyjän palkkaa muutaman sata euroa korkeampi, mutta se ei vielä tee arkea helpoksi. Ihmiset ovat aika ahdistuneita. – Arvostan jokaista, joka tekee mitä tahansa rehellistä työtä. Sitä ei voi korjata ja uusi järjestelmä maksaa 13 000–17 000 euroa. Unelmoin myös, että saisin maksetuksi velat pois, Suvivirta kertoo päällimmäisistä toiveistaan. – Miehet ovat naisia reippaampia ottamaan palkka-asiat esille. Omakotitalon ylläpito vaatii omat kustannuksensa, luottokorttimaksut on maksettava – joten rahanmenoa on ihan riittävästi. – Mielestäni palvelualojen pitäisi pystyä elättämään kaikenlaisissa elämäntilanteissa olevat ihmisen, yksinhuoltajaäidistä yksineläjään, Suvivirta painottaa. Jos ne nostettaisiin esille rohkeammin, työnantajakin voisi reagoida palkka-asioihin. – Se on valtavan surullista, että osa-aikaisena raha ei riitä vuokraan, ja sen takia ei voi muuttaa esimerkiksi vanhempien luota omilleen. – Varttuneemmat kollegat ovat huolissaan siitäkin, miten pärjäävät eläkeläisinä, kun eläkekertymä jää monia muita aloja alhaisemmaksi. – Miten selvitä, jos viikkoa ennen tilipäivää on kymppi tilillä. Esimmäiseksi keinoksi hän nostaa ammattiylpeyden, että arvostaa omaa ja toisen työtä. de_03032022_14.indd 16 de_03032022_14.indd 16 22.2.2022 14.19 22.2.2022 14.19. Jos siivoojat olisivat viikon lakossa, sillä olisi oikeasti merkitystä, ja sen huomaisivat kaikki. Ikea-vuosia on takana jo 15 alkaen Vantaalta. Paljon puhutaan mielenterveysongelmien syistä. 16 Demokraatti D-ILMIÖ kien kaupan alalla työskentelevien naisten tunnot kuuluville. Naiset vain PITI VARATA KIRPPISPÖYTÄ JA MYYDÄ TAVARAA, ETTÄ SAIN 55 EUROA KUUKAUSILIPPUA VARTEN. Piti varata kirppispöytä ja myydä tavaraa, että sain sen 55 euroa kasaan, hän kertoo arjen ongelmista pääkaupunkiseudulla asuessaan. Siinä odotat kuin kuuta nousevaa, että joku kokoaikainen lähtisi lätkimään, mutta siellä on kymmenen muutakin jonossa. Toiseksi: työehtosopimuksen mukainen palkka on vain minimi. Ilmalämpöpumpusta ja parista irtopatterista huolimatta lämpötila on painunut sisällä kovimmilla pakkasilla 16 asteeseen
Ensinnäkin naiset tekevät yhä pitempiä työuria ja naisten koulutustaso on noussut huimasti. Hän edustaa myöskin Suomen työntekijöitä Ikean EWC:ssä, eurooppalaisessa yritysneuvostossa. Kaupan alalle saatiin juuri neuvotelluksi toukokuun alusta kahden prosentin palkankorotus. – Ihmisten huoli pärjäämisestä vähenisi, ostovoima paranisi ja kauppa kävisi. Hän on mukana Palvelualojen ammattiliiton PAMin sopimusalaneuvottelukunnassa tappelemassa paremmista työehdoista. Työurien pituuksien tasoittumiselle hän löytää selityksen juuri naisten koulutustason noususta. Hän itse huomauttaa, että kyllä se vain helpottaa, kun raha riittää elämiseen. Lisäksi Pelastakaa lapset ry:n tukihenkilönä Suvivirta pääsee irti työn arjesta. Silloin voi tulla kohta, jossa olisi hyvä sanoa: ”Kiitos tarjouksesta, mutta tämä ei nyt mene läpi”, Suvivirta patistaa. Ja unelmoinhan minä siitä, että jonain päivänä joku huomaisi, kuinka hyvä oikeasti olen ja tarjoaisi sen, minkä ansaitsen, hän palaa vielä unelmiinsa. de_03032022_14.indd 17 de_03032022_14.indd 17 22.2.2022 14.19 22.2.2022 14.19. PÄÄSTETÄÄN DOSENTTI Bergholm vielä ääneen. Suvivirta pohtii, jospa alalle täräytettäisiin euromääräinen kahden euron tuntikorotus ja kaikille halukkaille työtunteja riittävästi. – Naisten ja miesten työurien keston erot ovat lähes kadonneet. Koulutustason nousu ja työurien pidentyminen ovat parantaneet naisten koko työurien yhteenlaskettuja ansioita. 17 Demokraatti odottelevat, että joku jonain päivänä huomaa, kuinka hyvä hän onkaan. Siihen on useitakin mahdollisia syitä. Hänestä kollega kuvaa hyvin nykymenoa töissä: Työ on tullut kevyemmäksi fyysisesti, mutta henkisesti raskaammaksi. Onnellinen asiakaspalvelija tekee onnellisempia asiakkaita ihan jo vahingossa. – Tuntibudjetit ovat tiukempia ja tavoitteet kovempia. Niin sanottuja läpsystä vaihtoja on liikaa – kuulumisten vaihto tai yhdessä työn tekeminen on entistä harvinaisempaa. Hän pohtii, mikä selittää miesten ja naisten palkkaeron ripeämmän kaventumisen. Satu Suvivirralla on muutama henkireikä, jotka tuottavat suurta iloa. Täytyy hallita koko ajan enemmän asioita, mutta se ei näy palkassa. Ja veikkaisin, että vetovoima alalle kasvaisi ja sairauspoissaolot vähenisivät. – Siinä kokee tekevänsä hetken jotakin todella hyvin tärkeää. Työvoimapula uhkaa nyt lähes joka alaa. Suvivirta muistaa entisen esimiehensä sanat, ettei se ole aina palkka, joka tekee onnelliseksi. Miesten koulutusvaje on jopa kasvanut tällä vuosituhannella
Sukupuolilla on sellaista eroa, että miehillä se on yleensä nuoruuden vaihe, mutta alle 1 800–2 000 euron kuukausitienesteihin jää naisia kaikissa ikäryhmissä. 18 Demokraatti D-ILMIÖ Lähde: PAMin jäsenkysely, syksy 2021 Keskimääräinen palkka kuukaudessa Kokoaikainen Osa-aikainen Kaupan ala 2 424 € 1 834 € Majoitus-, ravintolaja matkailuala 2 308 € 1 653 € Kiinteistöpalveluala 2 064 € 1 289 € Turvallisuusala 2 526 € 2 028 € Kaikki jäsenet 2 324 € 1 704 € Tällä on Bergholmin mukaan dramaattinen vaikutus myös eläkkeisiin. Täysiä työtunteja ei saa välttämättä, ja tämä on ehkä yksi selittävä tekijä naisten huonoille palkoille. Bergholmin mielestä on turhaa lietsoa palkansaajien keskinäistä kateutta, koska mitä enemmän palkkaa ja veroja paperija metallityöläiset saavat, sitä enemmän julkisen sektorin naisvaltaisilla aloilla on varaa maksaa palkkaa. Myös kaupan alalla on yhä enemmän isoja keskitettyjä toimijoita, joihin ammattiliitto pystyy keskittämään vahvoja toimia ja edistämään yleissitovien työehtosopimusten ehtojen parantamista. – Hoitajaliitto Tehy on vaatinut pitkään samanlaisia palkkoja kuin rakennusinsinööreillä. – Mutta kun toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n liitoissa on noin 75-prosenttisesti naisia, se kääntää koko ay-liikkeen jäsenistön selvästi naisenemmistöiseksi, Bergholm laskee. SAK:SSA JA korkeakoulutettujen työmarkkinajärjestössä Akavassa puntit menevät suunnilleen tasan, kun SAK:n jäseninä on työelämässä olevia miehiä hieman naisia enemmän ja Akavassa toisin päin. Bergholm pohtii, että myös naisten miehiä selkeästi ahkerampi järjestäytyminen ay-liikkeeseen voi olla yksi syy myös palkkaeron kaventumiseen. Siinä vertailussa hoitajat jäävät pitkälle takamatkalle. Sekin pelaa jossain mittakaavassa ja on ehkä jo pelannutkin naisvaltaisten alojen pussiin. Bergholm arvelee, että yhteiskunnan muutokset heijastuvat myönteisesti ”kohtaamisammatteihin”. Toisen maailmansodan jälkeinen palkkasäännöstely kavensi vuonna 1945 teollisuustyöväen miesten ja naisten palkkaeron hetkellisesti alle 30 prosenttiin, kun se vielä jatkosodan päättyessä oli yli 40 prosenttia. – Se saattoi nostaa joidenkin naisten palkkoja yli sadalla prosentilla. – Naiset ovat nykyisin valmiita yhteistoiminnalla puuttumaan omiin asioihinsa, ja sillä on ollut myönteinen vaikutus. – Loikkien välissä palkkaero oli kasvanut taas yli 30 prosentiksi, mutta sopimus vauhditti palkkatasa-arvoa hitaasti mutta varmasti. ”UKK-sopimus” nosti alimmat palkat kolmeen markkaan tunnilta. Sairaanhoitajilla on ammattikorkeakoulututkinto siinä kuin de_03032022_14.indd 18 de_03032022_14.indd 18 22.2.2022 14.19 22.2.2022 14.19. Hän laskee, että naisten alkava eläke oli vuonna 2020 noin 76 prosenttia miesten alkavasta eläkkeestä. miespuolisilla insinööreillä. Monesti kuulee sanottavan, että naisvaltaisia aloja ei arvosteta samalla tavalla kuin miesvaltaisia ja tämä asenne heijastuu palkkoihin. Hän sanoo olevansa SAK-taustansakin takia enemmän huolissaan siivoojien, ravintolatyöntekijöiden, kaupan kassojen, perushoitajien ja lastenhoitajien palkoista kuin koulutettujen naisten palkkatasosta, ”jota sitäkin varmaan pitäisi olla varaa parantaa”. Sopimus tuli voimaan 1962, ja se poisti työehtosopimuksista erilliset naisja miespalkkataulukot. BERGHOLM LÖYTÄÄ esimerkkejä loikista myös historian hämäristä. – Naisilla on enemmän vastentahtoista osa-aikatyötä erityisesti kaupoissa, ravintoloissa ja siivouksessakin. – Sairaanhoitajien ansiot saattavat olla keskiansioiden alapuolella, mutta ne ovat naisten keskipalkkoja parempia. OSA-AIKAISUUS, ETTEI SAA TARPEEKSI TYÖTUNTEJA, KÖYHDYTTÄÄ ERITYISESTI. Hoitajaliitot ovat olleet erityisen äänekkäitä vaatimaan reiluja korotuksia ja omaa palkkaohjelmaa. ”Naisten sarjassa” sairaanhoitajat pärjäävät, Bergholm huomauttaa. – Meitä omasta tulevaisuuden hoivastaan kauhuissaan olevia ikääntyviä on yhä enemmän. Merkittävä rajapyykki nähtiin myös, kun eduskunta hyväksyi 1962 Kansainvälisen työjärjestön ILO:n sopimuksen samanarvoisesta työstä. PALKANSAAJAKESKUSJÄRJESTÖ SAK:N tasa-arvovastaavana vuosina 2011–2016 Bergholm perehtyi myös pienipalkkaisuuteen. Miesten järjestäytyminen on rapautunut tällä vuosikymmenellä selvästi, niin että ay-liikkeen jäsenistössä on selkeä naisenemmistö. Kolmantena loikkana Bergholm näkee vuosille 1971–72 syntyneen 15 kuukauden tulopoliittisen ratkaisun presidentti Urho Kekkosen myötävaikuttamana
Työvuorot pitäisi saada toimimaan myös kokoaikaisilla työsuhteilla. Lisäksi soviteltua työttömyysetuutta ja toimeentulotukea saa harvempi, Toivanen vastaa. de_03032022_14.indd 19 de_03032022_14.indd 19 22.2.2022 14.19 22.2.2022 14.19. Kiinteistönja maisemanhoidossa on muita hieman korkeampi osuus kokoaikatyötä tekeviä, osittain miesvaltaisen kiinteistöhuollon takia. Hänen mielestään hallitukselta olisi tarvittu työntekijöillekin korvauksia ansionmenetyksestä, kun yritykset ovat saaneet kustannustukikierroksia toisensa jälkeen. – Työnantajat ovat hyvin halukkaita yhdistelemään tehtäviä. – Suurin ongelma on osa-aikaisuuden kasvu. Moni naisvaltainen ammattiliitto on vaatinut omaa palkkaohjelmaa. Miten noilla ansioilla elää erityisesti kalliilla pääkaupunkiseudulla. – Eihän niillä pärjääkään. Mutta se on palvelualojen ikuisuusongelma, että laatua ja tuottavuutta on hirveän vaikea mitata. Palvelualoille voi olla yhä enemmän vaikeuksia houkutella työntekijöitä näillä palkoilla ja työtunneilla. Yleensä palkkavertailussa kohteena ovat kokoaikaiset ansiot. Toivasen mukaan ansiokehitys oli ripeämpää kaikkein pienituloisimmilla. PAMissakin sellainen toteutettiin taulukkopalkkojen korotuksina kiinteistöpalvelualalla vuosina 2011–2017. TYÖVOIMAPULA ON jo ryöpsähtänyt palvelualoillekin. Valitettavasti kriisitoimialoilla, kuten ravintoloissa, yritystenkin tilanne on ollut huono rajoitusten takia, Olli Toivanen pohtii. Osa-aikatöissä myös tuntia kohden saatu ansio on selkeästi pienempi. Jopa 20 prosenttia palvelualojen pienipalkkaisissa ammateissa työskentelevistä joutuu turvautumaan asumistukeen. Toivanen pitää ehdottoman tärkeänä saada osa-aikaisuuden kasvu katkeamaan – se olisi jopa palkankorotusprosentteja tärkeämpää. Sen pitäisi näkyä palkkatasossa. Voisi kuvitella, että siinä olisi vipuvartta saada kaikille halukkaille täysiä tunteja ja sitä kautta parempaa toimeentuloa. Hän näkee, että erilaisten tukien tarpeesta irti pääseminen ei hoidu vain palkankorotuksilla. – Lähtökohdan pitäisi olla tietysti se, että työssäkäyvän tulojen pitäisi olla sellaisia, ettei ainakaan ruoasta joudu tinkimään, Toivanen huomauttaa. 19 Demokraatti Kun raha ei riitä ruokaan M iten palvelualojen palkoilla tulee toimeen. Toivanen toivoo, että korona-aikana viimeistään olisi huomattu, kuinka tärkeitä ja osaamista vaativia palvelualojen työt – ja olennaisia yhteiskunnan pyörimisen kannalta. Määräaikaiselle työsuhteelle pitää aina olla peruste, mutta osa-aikaisuudelta sitä ei vaadita. Se helpottaisi myös uusien työntekijöiden rekrytointia. Toivanen huomauttaa, että palkkatiloista jää usein sivuun, että naiset tekevät huomattavasti miehiä enemmän osa-aikatöitä, jotka vähentävät ansioita merkittävästi. – Osa-aikaisuus ja erilainen silpputyö on kasvanut trendinomaisesti etenkin vähittäiskaupassa, mutta samaa on näkyvissä myös majoitusja ravitsemisalalla. – Ohjelmasta huolimatta siivoojien ansiot ovat yhä erittäin alhaiset ja ala kärsii työvoimapulasta. Tehtaassa voi laskea panosten ja tuotosten suhteen, mutta mikä on esimerkiksi lähikaupan palvelukokemuksen arvo, Olli Toivanen vertaa. Pysäyttävä oli äskettäinen Helsingin ja Tampereen yliopistojen tutkimus, jonka mukaan monen pamilaisen rahat eivät riitä päivittäiseen terveelliseen ruokaan. Pääkaupunkiseudulla vieläkin enemmän, siellä asumistuki on pysyvä palkanlisä. – En yhtään ihmettele, että majoitusja ravitsemusaloilta halutaan pois. – Työvoimapulan pitäisi aina olla signaali työnantajalle, että palkkoja pitää nostaa. Harva olettaa, että tämä jää viimeiseksi tilanteeksi, joka saattaa uhata näitä aloja. Tilasto kertoo, millä keskiansioilla eri palvelualojen työntekijät joutuvat tulemaan toimeen. Kaupassa joutuu hoitamaan samalla myyjän, vartijan ja siivoojan hommat. Tilanne koetaan turvattomaksi. Ekonomisti Olli Toivanen Palvelualojen ammattiliitto PAMista avaa tilannetta. Vaatimustason kasvu on huomattu ammattiliitossa. Se vaikuttaisi pitkällä tähtäimellä palkkakehitykseen ja sitä kautta alalle hakeutumiseen
Lehti, verkko ja some de_03032022_20.indd 20 de_03032022_20.indd 20 21.2.2022 17.10 21.2.2022 17.10. Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva • turva.fi • 01019 5110 “Vakuutusyhtiö, josta saat vastinetta rahallesi.” Tämä ei ole mainoslause, vaan asiakkaidemme suusta kuultua: Kaikista Suomen vakuutusyhtiöistä Turvan asiakkaat kokevat saavansa eniten vastinetta rahalleen. Tämän vahvistaa EPSI Rating -asiakastyytyväisyystutkimus 2021. Liity sinäkin tyytyväisten asiakkaiden joukkoon: turva.fi/turvaan Tiedonjanoon
Tiedon rinnalle ovat tulleet tunteiden välitys ja yhä pienemmäksi pirstoutuvat yleisöt. Marlboro-miehen aikoihin verrattuna mainostajat tietävät meistä enemmän kuin tiedämme itsestämme. Tupakkayhtiöt eivät mainontakieltoa säikähtäneet. YHTIÖIDEN JA heidän mainostaja-asiakkaidensa etu on käyttäjien tyytyväisyys. Tuohtumus yhdistää, saa ihmiset tuottamaan sisältöä ja reagoimaan päivityksiin. Niiden suhteen on syytä olla erityisen tarkkana kriisitilanteissa, joissa myös valtiolliset toimijat hyötyvät lisääntyvästä epäluottamuksesta. TUOHTUMUS YHDISTÄÄ M arlboro-mies lakkasi ratsastamasta Suomen televisioissa maaliskuun alussa vuonna 1978. Lopulta markkinatuomioistuin kielsi myös Marlboro Classics -vaatteiden mainonnan tupakkalain vastaisena. VIHOLLISKUVILLA TAI väärällä tiedolla ei ole sijaa yhteiskunnallisessa keskustelussa. Suomessa ei ole haluttu lisätä haitallisten tuotteiden houkuttelevuutta mainostajien tarinoilla ystävistä, menestyksestä ja vaikutusvallasta. Kaikki käy, kunhan asiakas palaa takaisin. Rahaa riitti runsaasti kiertoteiden keksimiseen. Useimmat osallistuvat tähän mielellään, koska saavat palkinnoksi myönteistä palautetta ja tunnetta joukkoon kuulumisesta. Vastuu haitallisista sisällöistä on siirtynyt viranomaisilta jokaiselle somen käyttäjälle. Tutkijoiden mukaan Twitter vahvistaa käyttäjiensä tunnekokemuksista erityisesti pöyristymistä. Pahimmillaan tarjolla on maailmankuvia, joissa yhteisiksi tarkoitetut faktat hajoavat. de_03032022_21.indd 21 de_03032022_21.indd 21 22.2.2022 14.33 22.2.2022 14.33. Sen sijaan, että kaikille myytäisiin samaa, algoritmit ajavat meitä yhä pienempiin ja yksilöidympiin aitauksiin, joissa yksittäisen tuotteen mainonnan kieltäminen on käytännössä mahdotonta. Myös Suomesta löytyy ihmisiä, jotka ovat ostaneet Venäjän sepittämät sadut itsenäisyyden puolesta taistelevista Itä-Ukrainan separatisteista ja venäläisväestön sorrosta. Kissavideoiden ystävät palkitaan kissavideoilla, kulttuurisotien ystävät uusilla kulttuurisodilla ja koosteilla vastapuolen sakeimmista ylilyönneistä. al as ta lo @ de m ok ra at ti. Internetin ja somen myötä mainonnan logiikka on kääntynyt lähes päinvastaiseksi. Some ei ensisijaisesti tarjoa uutta tietoa meille vaan mainostajille, meistä. Blokatun Twitter-kuninkaan, Yhdysvaltain edellisen presidentin Donald Trumpin uusi somealusta on tässä nimensä puolesta osuva: Truth Social. Akuuteimpana esimerkkinä on Venäjän toiminta Ukrainassa. 21 Demokraatti Si m o Al as ta lo sim o. Digitaalisen paimentamisen olennaisin muutos on siirtyminen tiedonvälityksestä tiedon keräämiseen. fi A la st al on sa lis sa Vi lle Ra nt a Twitter vahvistaa käyttäjiensä tunne kokemuksista erityisesti pöyristymistä
Unilever-konserni osti vuonna 2011 suomalaisen Ingmanin jäätelötuotannon. JÄÄTELÖTEHDAS de_03032022_22.indd 22 de_03032022_22.indd 22 22.2.2022 14.27 22.2.2022 14.27. Hänen mukaansa ihmisillä on huoli tulevaisuudesta. JÄÄTELÖTEHTAALLA TYÖSKENTELEE yhteensä noin 60 henkeä, joista noin puolet työskentelee Suomen elintarviketyöläisten liiton (SEL) meijerialan työntekijöiden työehtosopimuksen alla. Konsernin maailmanlaajuisia tunnettuja merkkejä ovat esimerkiksi Magnum ja Ben & Jerry’s. Ruotsi on mainittu todennäköiseksi uudeksi paikaksi valmistaa jäätelöitä. Oli se aika järkytys, alkuun ei löytynyt edes sanoja, hän kuvailee tunnelmia tehtaalla. Lundbergin toteaa, että Etelä-Suomessa toki on elintarviketehtaita, mutta niiden työllistämismahdollisuuksista hän ei osaa sanoa tässä vaiheessa. – Me tietysti haluamme, että tehdas pysyisi Sipoossa ja meidän työpaikkamme säilyisivät, pääluottamusmies kertoo neuvotteluasetelmasta. SEL:n liittosihteerin Henri Lindholmin mukaan volyymien lasku sinänsä varmaan pitääkin paikkansa. Yhtiö perustelee tehtaan lakkauttamista sillä, että tuotanto on vähentynyt tehtaalla 50 prosentilla kuudessa vuodessa ja tuotanto toimii alle 50 prosentin kapasiteetilla. – Kaikki kivet käännetään, SEL:n liittosihteeri korostaa. – Ingman on niin tunnettu tuotemerkki kaikkialla Suomessa, että ainakin sen jäätelöt pitäisi pystyä vastaisuudessakin tekemään Suomessa. Työntekijöitä edustavan pääluottamusmiehen Johanna Lundbergin (kuvassa) mukaan ilmoitus työnantajan aikeista tuli tammikuussa aivan puskista. 22 Demokraatti Kaikki kivet käännetään VANHAT JÄÄTELÖBRÄNDIT OVAT TÄRKEITÄ KOKO SUOMELLE. Kuinka käy Sipoon tehtaiden työntekijöiden, Kingiksen ja Jättis-tuutin. Sipoon tehtaan henkilöstö sai pari viikkoa sitten ”tulitukea”, kun elintarvikealan ammattiliittojen maailmanjärjestön IUF:n ja Unilever-konsernin henkilöstöä edustavan eurooppalaisen yritysneuvoston EWC:n edustajat vierailivat tehtaalla tutustumassa tilanteeseen. Moni kuluttaja pitää tärkeänä, että tuotteessa on Avain-merkki. Lundberg myöntää, että tehtaalla on ollut toki hiljaisempaa kuin joskus aiempina vuosina. maaliskuuta. Jos suomalaisjäätelön tuotanto siirtyisi muualle, luulen, että boikotteja tulisi. Henkilöstöllä on neuvottelujen aikana mahdollisuus esittää vastaehdotuksia tehtaan sulkemiselle. Yksi syy on myös kiristynyt kilpailu jäätelömarkkinoilla. Uskon ihan kuluttajanakin, että esimerkiksi ruotsalaisina jäätelöinä Ingmanin jäätelöt eivät pysty pitämään markkinaosuuttaan Suomessa nykyisenlaisena, Lindholm painottaa. – Mutta koneet toimivat nyt aiempaa paremmin ja olemme saaneet hyvin projekteja tehdyksi. YT-NEUVOTTELUT OVAT alkaneet ja niiden viimeisin tiedossa oleva neuvottelupäivä on 8. Maaliskuun alkupuolilla selvinnee, sulkeeko työnantaja, monikansallinen Unilever, tuotantonsa paikkakunnalla. – Vanhat brändit ovat tärkeitä koko Suomelle. Teksti Marja Luumi / Kuva Nora Vilva J äätelötehtaalla Sipoossa työskennellään jännittyneissä tunnelmissa. – Emme osanneet edes kuvitella, että tällaista olisi tulossa. Ingmanin suomalaisille tuttuja jäätelöitä ovat muun muassa Jättis-tuutti, Kingis ja Solero. Siksi tämä vaikuttaa oudolta. Samaa mieltä on Johanna Lundberg. – Mutta meidän näkemyksemme on, että Unilever ei ole satsannut ja markkinoinut Ingmanin omia suomalaiskansallisia tuotemerkkejä samalla tavoin kuin konsernin monikansallisia brändejä
Mutta paluu takaisin ”kotiin” oli edessä vuonna 2014, kun brändin markkinaosuus heikkeni reilusti. – Onhan tämä otettu esille. Sen suhteen olen optimistisempi. Mutta onko siitä opittu mitään, se on toinen asia, Lundberg hymähtää. – Sen suhteen olen aika skeptinen, että kaikki jatkuisi entisellään Sipoossa. 23 Demokraatti VANHAT JÄÄTELÖBRÄNDIT OVAT TÄRKEITÄ KOKO SUOMELLE. Tehdasvierailulla mukana ollut liittosihteeri Lindholm kertoo, että esille nousi useita skenaarioita, joilla ainakin Ingmanin jäätelötuotanto saataisiin pysymään Suomessa. de_03032022_22.indd 23 de_03032022_22.indd 23 22.2.2022 14.27 22.2.2022 14.27. Lindholm korostaa, että jos pahin tapahtuu kansainvälisen EWC-prosessin mukaisesti yrityksen on käynnistettävä tukitoimet työntekijöiden uudelleentyöllistymiseksi ja tarvittaessa koulutettava heidät uusiin tehtäviin. Yrityksellä on mielestäni velvollisuus selvittää, löytyisikö alihankintamahdollisuuksia tai ulkopuolinen investoija, joka olisi halukas ostamaan osan tuotannosta eli suomalaisbrändin ja näin turvaamaan työpaikat. Suomalaiset vaihtoivat sinappinsa suomalaiseen vaihtoehtoon. Sen tuotanto siirtyi ensin Ruotsiin ja sieltä Puolaan. Mutta paremmat vaihtoehdot pitää käydä ensin läpi. Sekä pääluottamusmies Lundberg että SEL:n liittosihteeri Lindholm ovat muistuttaneet, mitä tapahtui Unileverin omistuksessa olleelle Turun Sinapille. Yritysneuvostolla on oikeus antaa lausunto, jossa esitetään vaihtoehtoja työnantajan suunnitelmille. Yritysneuvoston puheenjohtaja, saksalainen Hermann Soggeberg kertoi SEL:n verkkolehdelle, että EWC tukee työntekijöiden tavoitetta säilyttää jäätelötehdas ja työpaikat Sipoossa. – Ja varmasti tulossa on myös jonkinlainen irtisanomiskorvaus, jos näin pitkälle mennään
Kangaskolkka oli yksi näistä ”erikoisehdokkaista”, joita haastateltiin eri medioihin, myös Demokraattiin. Että voi vitsit, hän tunnelmoi. He ehtisivät sittenkin täyttää 18 vuotta ennen vaalipäivää. 24 Demokraatti PÄÄTTÄJÄ Valtuuston KUOPUS Kuntapolitiikassa vaikuttaminen on maistunut Emilia Kangaskolkalle, joka pääsi myös varalle aluevaltuustoon. Tulee sellainen vastuuntunto ja kunnia, että näitä ihmisten elämässä ihan konkreettisesti näkyviä juttuja saan olla itse päättämässä ja hoitamassa. Kaikki tapahtui hurjalla rytinällä, hän muistelee nyt. Yllättäen ehdolle ja sitten vielä kertaheitolla valtuustoon! de_03032022_24.indd 24 de_03032022_24.indd 24 22.2.2022 14.47 22.2.2022 14.47. len ihan uudella tavalla rakastunut kotikuntaani, Emilia Kangaskolkka hehkuttaa. – On ollut jännä huomata, miten nyt on katsonut ympärilleen ihan uusin silmin. Teksti Anna-Liisa Blomberg / Kuvat Minna Raitavuo Paljon pianoa soittava Emilia Kangaskolkka istahti kuvattavaksi Penttilä-salin pianon ääreen. Liperin valtuusto kokoontuu salissa, mutta kokousten yhteydessä musisointia ei ole kuultu, hän kertoo. Viime keväänä kuntavaalien siirtyessä huhtikuulta kesäkuulle, avautui joukolle nuoria yllättäen mahdollisuus lähteä ehdolle
25 Demokraatti de_03032022_24.indd 25 de_03032022_24.indd 25 22.2.2022 14.47 22.2.2022 14.47
Hän kokee saaneensa valtuuston nuorimpana hyvän vastaanoton sekä demariryhmässä että muutoinkin. Kangaskolkka jätti aloitteen marraskuussa ja se on edennyt vauhdilla. Olin tehnyt aloitteen pohjan ja he saivat täydentää sitä. Varavaltuutettuna hän pääsee mukaan demariryhmän työhön. – Selvisi, että nuoret kaipaisivat jotakin omaa tilaa tai aluetta, missä voisi olla ja tavata kavereita vapaa-ajalla, hän kertoo. Vuorovaikutus on tärkeää sekä osallisuuden että luottamuksen rakentamisen näkökulmasta. On tärkeää, että kaikki kokisivat kunnan omakseen, Kangaskolkka summaa. Siitäkin hän on innoissaan, mutta vaihdetaan ensin kuntakuulumiset. Vaalikampanjointi ei aina ollut helppoa. Kun siirrytään hyvinvointialueeseen, hallintorakenteet siirtyvät, eikä muutos välttäOLEN IHAN UUDELLA TAVALLA RAKASTUNUT KOTIKUNTAANI. Sitten kirjoitin valtuustoaloitteen yhdessä nuorten kanssa. de_03032022_24.indd 26 de_03032022_24.indd 26 22.2.2022 14.47 22.2.2022 14.47. Kunnassa oli havaittu nuorten epäasiallista käytöstä ja nuoret näyttivät olevan kunnan silmissä häiriötekijä ennemmin kuin vahvuus. Myös valtuutetut osallistuvat hyvin, hän kiittää. ALUEVAALEIHIN HÄN lähti, koska sote-uudistuksen asiat tuntuivat tärkeiltä. Valtuustotyöstä Kangaskolkka on nauttinut jopa enemmän kuin osasi aavistaa. Aluevaaleissa Kangaskolkka ponkaisi varalle Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen aluevaltuustoon. Kangaskolkka myöntää olleensa itsekin huolissaan, mutta kiittää nyt puolueita, ehdokkaita ja muita vaaleihin liittyviä tahoja hyvästä viestinnästä. – Hirveästi en ole nähnyt sellaisia konkreettisesti nuoria koskevia juttuja, jotka saisivat nuoret kiinnostumaan ja osallistumaan. EMILIA KANGASKOLKALLE tähän mennessä tärkein hanke on ollut nuorten kanssa syksyllä tehty yhteistyö, josta syntyi myös hänen ensimmäinen valtuustoaloitteensa. Niistäkin hän puhui, mutta joidenkin mielestä hän piti omituisen paljon esillä paljon palveluita tarvitsevien näkökulmaa, kuntien kanssa tehtävää yhteistyötä ja sote-palvelujen integraatiota. – Viesti meni kohtuullisen hyvin läpi ottaen huomioon, että Pohjois-Karjalassa on ollut jo kuntayhtymä Siun sote. ENNEN KUNTAVAALEJA Emilia Kangaskolkka päätti, että viestisi aktiivisesti esimerkiksi valtuuston päätöksenteosta. Valtuuston henki on kiva ja yhteistyö toimii yli rajojen, hän kiittää. Samalla perehdyttiin vähän siihen, miten valtuustoaloite ylipäätään toimii. On luonnollista, että vaalikeskustelut osin painottuivat myös ikäihmisille merkityksellisiin asioihin, hän sanoo. Kangaskolkka halusi pohtia, miten asia korjataan, joten hän otti yhteyttä Liperin nuorisotoimeen. Vaali-iltana kaikki ympärillä juhlivat ja olivat innoissaan puolestani. Pyysimme, että kaikki puolueet allekirjoittaisivat sen ja kaikki allekirjoittivatkin. – Yhteistyö sujuu aina paremmin, kun ihmiset pääsevät kunnolla tutustumaan toisiinsa, hän sanoo. – Mielestäni on Pohjois-Karjalan ehkä isoin elinvoimakysymys, että miten hyvinvointialue tulee tulevaisuudessa toimimaan, hän perustelee laajaa otettaan. 26 Demokraatti – Oli aika uskomaton tunne. Hän kertoo kokeneensa nyt enemmän kuin kuntavaaleissa vähättelyä ikänsä vuoksi. Ajattelen, että politiikan pitää kiinnostua nuorista, että nuoret kiinnostuvat politiikasta. Minä en vielä tajunnut sitä ollenkaan. Hän arvioi, että hänen odotettiin kampanjoivan enemmän nuorten kärkiteemoilla, kuten mielenterveyspalveluilla. Hän onkin kertonut kuulumisia Facebook-sivullaan ja osallistunut myös paikallisen fb-ryhmän keskusteluun, jota hän kehuu aktiiviseksi. Vaalien alla oli huoli, ymmärtävätkö ihmiset, mistä aluevaaleissa on kyse. – Liperi on tosi monipuolinen – kunnan sisällä on tosi erilaisia väestöryhmiä. Hän iloitsee, että kaikki valtuuston ja lautakunnan kokoukset on voitu pitää kasvotusten. – Meillä oli vielä suunnittelutapaaminen, missä oli ihmisiä kunnan johtoryhPÄÄTTÄJÄ mää myöten. Mietin, että apua, nyt tarvitsen ensin hyvät yöunet ja sitten pystyn tätä käsittelemään, Kangaskolkka nauraa. Hän on iloinen, että aloitteen myötä saatiin aktivoitua nuoria. Ensin järjestettiin tapaaminen, jossa nuoret, nuorisotoimen väki, poliisin edustaja ja nuorten vanhemmat pääsivät keskustelemaan. Nyt on jo päästy konkreettisesti suunnittelemaan sitä, millä tavoin nuorten oma ulkotila – katettu vapaa-ajanviettopaikka – käytännössä toteutetaan. Itse näen, että olen nähnyt todella paljon vaivaa ja käyttänyt kenties paljonkin enemmän aikaa – useamman vuoden – sote-uudistukseen liittyviin asioihin perehtymiseen kuin moni muu ehdokas. Se oli toivon mukaan tosi hieno projekti myös nuorille, Kangaskolkka jatkaa. Tuntuu, että on joutunut kauheasti perustelemaan itseään, että oikeuttaa oman ehdollaolonsa, hän kuvailee. Sen vuoksi ihmisten on ehkä ollut haastavampaa hahmottaa eroa. Perehtyminen valtuuston ja elinympäristölautakunnan kiinnostaviin asioihin ja uuden oppiminen – niin paljon kun opeteltavaa onkin ollut – on tuntunut mielekkäältä ja arvokkaalta. Hän muistuttaa Pohjois-Karjalan olevan korkean sairastavuuden aluetta, jossa väestö on ikääntyvää. – Ei uskottu, että minulla on kykyä ottaa kokonaisuus haltuun
Nyt ei ole poliittisen riitelyn aika, varavaltuutettu sanoo. Siihen pitää muistaa resurssoida. Vaikka opiskelupaikka olisikin jossain muualla, aion olla tiiviisti mukana politiikassa täällä edelleen, hän kertoo. Nenä on kiinni paitsi oppikirjoissa myös Liperin valtuuston ja Pohjois-Karjalan aluevaltuustonkin asioissa. On tärkeää, että liikkeellelähtö olisi mahdollisimman sujuva ja sen varmistaminen nähtäisiin yli puoluerajojen yhteisenä hyvinvointija elinvoimatekona Pohjois-Karjalalle, Kangaskolkka sanoo. POLITIIKAN PITÄÄ KIINNOSTUA NUORISTA, ETTÄ NUORET KIINNOSTUVAT POLITIIKASTA. KUN ENSIMMÄINEN aluevaltuusto käärii nyt hihansa, on Emilia Kangaskolkan mielestä hyvä henki, aktiivinen ja rakentava ote erittäin tärkeä. Pitää tukea hyvinvointia ennalta sen sijaan että jouduttaisiin suuremmissa määrin hoitamaan pahoinvointia, hän summaa. KEVÄT ON täynnä tekemistä, kun abiturientti Emilia Kangaskolkka tavoittelee yo-tutkintoa. – Kunnilla tulee edelleen olla vahva motivaatio edistää esimerkiksi ennaltaehkäisyä. – Totta kai ne kulkevat heti kauden alusta mukana, mutta toivon, että poliittisia erimielisyyksiäkin lähestyttäisiin yhteisen tavoitteenasettelun hengessä ennemmin kuin riidellen, hän kuvailee. Hän katsoo, että vasta sujuvan startin jälkeen on tarkempi tavoitteiden asettelun paikka – siis niiden asioiden puiminen, joista kukin ehdokas ja puolue on vaalikampanjansa kärkeen nostanut. Kangaskolkka pitää myös olennaisena, että hyvinvointialueen ja kuntien välillä käydään aktiivista keskustelua. – Ratkaistavana on paljon hallinnon, osallisuuden ja demokratian kannalta tärkeitä kysymyksiä siinä itse hyvinvointialueen toiminnassa. de_03032022_24.indd 27 de_03032022_24.indd 27 22.2.2022 14.47 22.2.2022 14.47. On tärkeää pelata yhteen. Eihän ole niin, että yhtäkkiä kaikki ihmisten hyvinvoinnista huolehtimiseen liittyvä katoaisi kunnista. Mihin Kangaskolkka tähyää sen jälkeen, kun ylioppilaslakki on painettu päähän. On tärkeää, että se koetaan merkitykselliseksi tehtäväksi. Tekemistä on, mutta energiaa riittää. – Vielä tuntuu, että on paljon vaihtoehtoja, eikä se ole täysin tarkentunut, mutta varmasti lähden opiskelemaan jotain yhteiskunnallista. 27 Demokraatti mättä näy palvelujen käyttäjän arjessa heti niin kauheasti. Että esimerkiksi kouluissa muistettaisiin yhä koulutsempparit ja hyvinvointipedagogit – sellainen arjen perustyö
Ulko-, turvallisuusja puolustuspolitiikka nousee ensi vuoden eduskuntavaalien pääkysymysten joukkoon. TOINEN PUNKTI koskee kansanedustajien ulko-, turvallisuusja puolustuspoliittista aktiivisuutta ja osaamista. Puolueiden kannattaa huolehtia edustajiensa ulkopoliittisesta osaamisesta. Itsemääräämisoikeus ja liikkumatila pysyvät kestoaiheina. KOLMANNEKSI: KOULUJEMME historian ja yhteiskuntatietouden opetuksessa on syytä käsitellä huolella ainakin itsenäisyysajan merkittävimmät käännekohdat. Hyvä on myös muistaa presidentin juhlallisen vakuutuksen loppusanat: ”kaikin voimin edistän Suomen kansan menestystä.” Vakuutuksen huipennus ei voine olla tyhjä sana. Ei olisi pahitteeksi, jos historian murroskohtia valaistaisiin mediassakin. Seuraavana vuorossa on Suvi-Anne Siimes. Suomen tie murroksissa on ollut vaativa. Parlamentaarinen kytkentä tulee myös siitä, että mahdollisen ristiriidan ratkaisee eduskunta. Kolme punktia ulkopolitiikasta Vallan laidalta Seppo Kääriäinen, ministeri PUOLUEIDEN KANNATTAA HUOLEHTIA EDUSTAJIENSA ULKOPOLIITTISESTA OSAAMISESTA. Suomalaisten on tärkeää tehdä itselleen selväksi selviytymisemme toisesta maailmansodasta ja sen jälkimainingeista, kylmä sota ja sen loppu, EU-ratkaisu ja maailmanjärjestyksen uudelleenmuotoutuminen tällä vuosisadalla. Eikä se ole helppoa jatkossakaan. Tuntuu lattealta sanoa, että se on tärkeä valinta Suomelle ja laajemminkin. Palstalla kirjoittavat Seppo Kääriäinen, Ulpu Iivari ja Suvi-Anne Siimes. Presidentti johtaa perustuslain mukaan ulkopolitiikkaa yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa. Ulkoja turvallisuuspolitiikassakin kaikki liittyy kaikkeen. Eihän eduskunnassa eikä vaalikentillä ole puhuttu kovinkaan paljon ulkopolitiikasta, Suomen tärkeimmästä asiasta. Vanhan presidentin suorasuokainen pohdinta suurvalloista ja pienten valtioiden asemasta on ajankohtaista. 28 Demokraatti K ahden vuoden päästä kansa äänestää presidentti Sauli Niinistön seuraajan. de_03032022_28.indd 28 de_03032022_28.indd 28 22.2.2022 14.55 22.2.2022 14.55. Presidentti Koiviston kiteytys Suomen ideasta ”pysyä hengissä, selviytyä” (2002) ei vanhene. Se ei ole tuonut kannatusta, ei ainakaan huolettomina aikoina. Viittasin eduskunnan viimekätiseen vastuuseen myös ulkopolitiikassa. ”Kovasta turvallisuudesta” kiinnostuneita edustajia ei ole ainakaan liikaa. Meikäläinen lukee silloin tällöin Paasikiven päiväkirjat (1944–1956). Myönteistä on se, että ihmisoikeudet ja laaja turvallisuus kiinnostavat useampia. Voiko häneen luottaa tiukassa paikassa. Niin se vain on. On selviydytty ja menestytty. Edellytämme presidentiltä ulkopolitiikan johtamisessa ja muutenkin harkintakykyä ja lujuutta. Puolueiden on syytä pohtia ehdokkaitaan siitä näkökulmasta, onko ehdokkaalla oikeasti kykyjä ulkopolitiikan johtamiseen. Suomella on sellainen historia ja maantieteellinen asema, että puolueilla on oltava kärkijoukoissaan ulkopolitiikkaa taitavaa ja yhteistyöhön kykenevää väkeä
www.sak.fi sak@sak.fi SAKSuomenAmmattiliittojenKeskusjarjesto @duunarit @sak_ffc de_03032022_29.indd 29 de_03032022_29.indd 29 21.2.2022 16.39 21.2.2022 16.39. 29 Demokraatti Hyvää työväenlehtipäivää! Luotettava tieto on työläisen perusoikeus
Ku va M us eo vi ra st o, Yr jö Ko ho se n ko ko el m a de_03032022_29.indd 30 de_03032022_29.indd 30 21.2.2022 16.39 21.2.2022 16.39. 30 Demokraatti Hyvää työväenlehtipäivää! Suomen Sosiali demokraatin toimitus vuonna 1914
31 Demokraatti Pitääkö työpaikan olla turvallinen. 127 VUOTTA 2 2 2 P PA AM M O ON NN NIIT TT TE EL LE EE E 112 277--V VU UO OT TIIA AS ST TA A D DE EM MO OK KR RA AA AT TT TIIA A!! de_03032022_29.indd 31 de_03032022_29.indd 31 21.2.2022 16.39 21.2.2022 16.39
Text Topi Lappalainen / Bild Sara Riihiaho de_03032022_32.indd 32 de_03032022_32.indd 32 21.2.2022 15.16 21.2.2022 15.16. 684 röster är hennes röstetal efter kontrollräkningen. 32 Demokraatti Kielikylpy Ruotsinkielinen artikkeli yhteistyössä Arbetarbladetin kanssa. arbetarbladet.fi:ssä. Pidempi versio on julkaistu 30.1. En person som vill överbrygga klyftor Petra Baarman från Raseborg lyckades bli invald i välfärdsområdets fullmäktige i Västra Nyland
Esbo har en stark dominans i Västra Nylands områdesfullmäktige men hon säger att hon är van vid att samarbeta med politiker från andra kommuner från sin tid i Raseborgs fullmäktige. Jag har varit familjeterapeut, avdelningsskötare och projektkoordinator. – TILL GRUNDUTBILDNING är jag sjukskötare och har jobbat både i Finland och i Sverige. Lite över 100 av hennes röster kom från andra kommuner än Raseborg En person som vill överbrygga klyftor välfärdsområdets fullmäktige = hyvinvointialueen valtuusto stadsfullmäktige = kaupungin valtuusto flygblad = lentolehtiset uppdateringar = päivitykset familjeterapeut = perheterapeutti avdelningsskötare = osastonhoitaja högre YH-examen = ylempi AMKtutkinto språkgräns = kieliraja väljarkår = äänestäjäkunta beslut = päätös tangera = sivuta koppling = yhteys, kytkös Ordlista och hon fick röster från alla av områdets kommuner. 33 Demokraatti ”V alarbetet var jätteintressant och spännande”, säger Petra Baarman som berättar att många hade tagit kontakt med henne under kampanjens gång. – Det känns bra med tanke på FSD, och också ur Raseborg-Hangöregionens synvinkel. Hon vet att hon har också fått stöd från sådana som vanligtvis röstar på andra partier. Ett beslut tangerar så många kopplingar, avslutar Petra Baarman. de_03032022_32.indd 33 de_03032022_32.indd 33 21.2.2022 15.16 21.2.2022 15.16. Jag skulle tro att alla som har ställt upp i det här valet vill ha ett samarbete som fungerar för hela området. Baarman ställde inte upp till omval i kommunalvalet i Raseborg 2021 utan valde att koncentrera sig på områdesvalet. Lisää juttuja: Arbetarbladet.fi Jag gillar äventyr och naturen. – Kampanjen var i mindre skala än vad vi hade tänkt eftersom vi fick ställa in alla större tillställningar på grund av pandemin, säger Petra Baarman som menar att det skulle i normala fall ha ordnats kaffestunder där väljarna får möta kandidaten. Att ha en mångsidig stödtrupp och väljarkår känns som en väldigt positiv sak för Petra Baarman som gärna vill vara en person som överbryggar klyftor. Jag är dessutom utbildad specialyrkeslärare och arbetar vid Axxell som lärare. – Tanken om att vi är en helhet har funnits redan då och det finns jättebra socialdemokratiska fullmäktigeledamöter i Esbo som vi har samarbetat med. – Jag gillar äventyr och naturen, samarbetar gärna med andra människor och behärskar både finska och svenska, säger Petra Baarman som menar att hon inte upplever någon språkgräns i sin vardag. – Jag hade en sida på Facebook där jag höll väljarna uppdaterade om vad som pågick. I själva valkampanjen ingick det flygblad och annonser och uppdateringar på sociala medier. Hon upplever att hon gjorde mycket av det grundläggande arbetet för valkampanjen nu genom att informera om sitt arbete i stadsfullmäktige 2017–2021. Som sjukskötare har jag högre YH-examen och har specialiserat mig på ledarskap och utbildning
34 Demokraatti KASVO 34 Demokraatti de_03032022_34.indd 34 de_03032022_34.indd 34 23.2.2022 10.45 23.2.2022 10.45
35 Demokraatti 35 Demokraatti Tilastokeskuksen pää johtaja Markus Sovala taitaa pitkän virkamiesuransa jäljiltä talousrealismin ankarat luvut ja lainalaisuudet. Hän kuvailee oloaan ”onnesta kankeaksi” uudehkossa pääjohtajan työssään. Ei mikään JEES MIES Teksti Janne Ora / Kuvat Jani Laukkanen de_03032022_34.indd 35 de_03032022_34.indd 35 23.2.2022 10.45 23.2.2022 10.45
ALOITTAESSAAN VUOSI sitten Tilastokeskuksessa Sovala – monien virkojen ja tehtävien talousasiantuntija – pohti millaiseen työpaikkaan hän tällä kertaa oli tullut. Hän käyttää verevää ilmaisua muistellessaan valtiovarainministeriön vuosiaan. – Sähkölaitoksethan ajattelivat ennen myös niin, että eihän meihin kohdistu mitään mielenkiintoa, kunnes niiden toimintaan alkoi kuluttajien mielestä liittyä ongelmia. Se on pelin henki. – Vaikka kuinka yrittää viedä asioita eteenpäin, niin eivät ne aina läheskään mene. Hän varttui Kontulassa, asuu nykyisin Herttoniemessä ja työskentelee Kalasatamassa. Kun itse suhtaudun asioihin hyvin tavoitteellisesti, olisi hyvin vaikea tulla töihin vain sen takia, että saa palkkaa, Sovala sanoo. Ja kuitenkin niistä puhutaan ikään kuin ne melkein jo olisivat totta. Lukujen mies osaa lukea ja ymmärtää myös maailmaa ja sen de_03032022_34.indd 36 de_03032022_34.indd 36 23.2.2022 10.45 23.2.2022 10.45. – Kyllä minä joka päivä mietin, miten näitä hommia pitää tehdä. – Asiat menevät kuitenkin useammin pieleen kuin toteutuvat. – Jalat maassa -tyyppisen valtiovarainministeriön virkamiehen on tosi vaikea suhtautua sellaisen hallitusohjelmaan, jossa on satoja tavoitteita ja niistä voi toteutua korkeintaan vain se kolmannes. Sovala tuntuu kuin havahtuvan siihen, että nyt puheet voivat liikuskella hitusen kaltevilla pinnoilla. – Kyllä valtiovarainministeriössä ollaan avoimia, Sovala torjuu vertauksen televisiosarjaan. Työ on lähtökohtaisesti poliittisen päätöksenteon avustamista ja valmistelua. TILASTOKESKUKSEEN SOVALA tuli valtiovarainministeriön talouspolitiikan koordinaattorin tehtävästä maaliskuussa 2021. Sekä rivien väleistä että riveiltä itseltäänkin käy ilmi, että pitkän linjan virkamies ja talousosaaja ei erityisen voimallisesti haikaile superministeriön kiivaiden vuosien perään. Karkeasti kuvaillen yksi kolmasosa onnistuu siitä, mitä yritetään ja kaksi kolmesta asiasta epäonnistuu. Mikäpä kiinnostaa ihmisiä nykyisin enemmän kuin se, mistä heidän VALTIO NEUVOSTON LINNA OLI AIKAMOINEN NÄÄDÄNPESÄ. Väliin mahtuu sentään lähes kolmen vuoden työpesti Yhdysvaltojen pääkaupungissa Washingtonissa, opintovuosi Cambridgessä ja puoli vuotta kansallisena asiantuntijana EU-komissiossa Brysselissä. Sovala valottaa poliittista päätöksentekoa valmistelevan virkamiehen pinnepaikkaa hieman toisestakin kulmasta. O len etninen itähelsinkiläinen, nauraa Tilastokeskuksen pääjohtaja Markus Sovala. – Ministeriöissä virkamiehen duuni on tavalla tai toisella lähellä poliittista päätöksentekoa. – Kun Tilastokeskusta vertaa työpaikkana valtiovarainministeriöön, niin on ollut kovin erilainen kokemus aloittaa täällä. Haastattelun aikana hänestä piirtyy kuva rauhallisesti ja analyyttisesti jutustelevasta rennosta, hyvästä tyypistä, jonka seurassa mielellään kumoaisi kitusiin parit oluet samalla kun turisisi Telluksen menosta. Ehkäpä siksi hän tarkentaa aiempaa toimenkuvaansa. 36 Demokraatti D-KASVO monenkirjavia ihmisiä; senkin vaikutelman Sovalasta saa. Vesilaitokseen ja Tilastokeskukseen kiinnitetään huomiota vasta sitten, kun vettä tai tilastoja ei enää tule tai jos niiden laatuun liittyy joitakin ongelmia. Punakynäministeriön ex-virkamies ei täytä kliseisiä mielikuvia realismia ja tiukkaa kulukuria vaalivasta ja vaativasta talousammattilaisesta, joskin tämäkin puoli Sovalasta tarvittaessa taatusti löytyy. Sovalan puheelle on katetta. Niin poliitikot kuin virkamiehet ovat usein aika intohimoisia ja haluavat vaikuttaa asioihin. Sovalan mukaan hän on ”onnesta kankeana” Tilastokeskuksen pääjohtajan työssä. Siinä mielessä, jos halutaan hakea vertausta, kuvaisi Knalli ja sateenvarjo -kuunnelmasarja virkamiehen työtä ministeriössä paremmin, Sovala nauraa. Vettä tulee hanasta ja tilastoja tulee Tilastokeskuksesta. Leppoisuudesta huolimatta Sovala ei kuitenkaan vaikuta miltään liukuvien lounaiden jäähdyttelijäbossilta, vaikka hän haastattelua tehdessä tietää kuukauden tarkkuudella eläkeiän alkamisajanohdan: se on 49 kuukauden päässä. VALTIONEUVOSTON VERTAAMINEN näädänpesään vie ajatukset takavuosien brittisarjaan Kyllä, herra ministeriin ja sen hykerryttäviin käytäväja kabinettijuonitteluihin, jossa näennäisen sulavakäytöksiset brittivirkamiehet veivät ja pysyivät, ministerit vikisivät ja vaihtuivat. – Tämä ei ole ollenkaan niin kaoottista kuin poliittisen päätöksenteon avustaminen. Ongelmat eivät ole niin eksistentiaalisia tai ihmistä isompia. – Tulin siihen ajatukseen, että olemme hieman kuin vesilaitos. SOVALA TYÖSKENTELI valtiovarainministeriössä useaan otteeseen ja vaihtelevissa tehtävissä; ennen talouspolitiikan koordinaattorin työtä hän toimi kansantalousosaston osastopäällikkönä ja apulaisbudjettipäällikkönä. Valtiovarainministeriön tekemisistä julkisuus on kaiken aikaa kovin kiinnostunut, mutta täällä Kalasatamassa olemme vähän kuin herran kukkarossa, Sovala myhäilee. – Kun ajattelen valtioneuvoston linnaa, jossa sentään aika monta vuotta tein töitä, niin onhan se aikamoinen näädänpesä. – Mutta ristiriitoja on paljon ja asioista väännetään ja väitellään rajusti
– Emme ole tiedon tuottajina sen kaikkein seksikkäimmässä kohdassa, vaan pikemmin tiedon arvoketjun puolivälissä, Sovala toteaa. työskennellyt pääministeri Lipposen avustajana, ohjelmajohtajana entisessä Kauppaja teollisuusministeriössä, Maailmanpankissa Yhdysvalloissa Suomen edustajana. SOVALA PITÄÄ Tilastokeskuksen yhteiskunnallista roolia varsin selvänä. – Alamme on hyvin kansainvälinen. – Esimerkiksi Traficom järjestelee ihmisille rekisterikilvet autoihin ja kerää ajoneuvoverot. – Tiedon arvoketjun alkupäässä joku rekisteröi tietoa johonkin ja me tulemme peliin sen jälkeen: tyypillisesti suuri osa meidän tiedoistamme tulee eri viranomaisten rekistereistä, joita yhdistelemme ja jalostamme. Vaarana on silti, että suuri yleisö kokee Tilastokeskuksen toiminnan ja toiminta-alueet käsitteellisiksi, vaikeasti avautuviksi. asuu Helsingin Herttoniemessä, aviossa, kahden aikuisen lapsen isä ja neljän lastenlapsen isoisä. Sovalan leikillisestä tehtävänkuvauksesta huolimatta ammatillinen riippumattomuus ei ole itsestäänselvyys. TILASTOKESKUS TARJOAA paljon käyttökelpoista ja käytännönläheistä tietoa poliittisen päätöksenteon valmistelun tueksi. Päätöksenteon valmisteluun ja politiikkaan verrattuna Tilastokeskus on Sovalan mukaan kuitenkin ”siinä onnellisessa tilanteessa”, että Tilastokeskuksen tavoitteet ovat niin lähtökuin ”asetuskohtaisesti” selkeämpiä kuin poliittista päätöksentekoa valmistelevien virkamiesten. de_03032022_34.indd 37 de_03032022_34.indd 37 23.2.2022 10.45 23.2.2022 10.45. . Muita isoja tilastotoimijoita ovat, muun toimintansa ohessa, Terveydenja hyvinvoinnin laitos (THL), maaja metsätaloustilastoja keräävä Luonnonvarakeskus (Luke) sekä viennin ja tuonnin dokumentoiva Suomen tulli. valtiotieteiden tohtori Helsingin yliopistossa, opintoja myös Cambridgessä Iso-Britanniassa. Sovala huomauttaa, että myös Suomessa voi tulla se päivä eteen, jolloin tilastotiedon saantiin tai laatuun tulee ongelmia. OLEN ”ONNESTA KANKEANA” TILASTO KESKUKSEN PÄÄJOHTAJAN TYÖSSÄ. . toiminut VM:ssä apulaisbudjettipäällikkönä ja kansantalousosaston osastopäällikkönä. Alan eettiset normit ovat vieläkin kansainvälisempiä, YK-järjestelmässä synnytettyjä. Sovala painottaa, että Tilastokeskus toimii hyvin konkreettisten tietojen ja ilmiöiden parissa. 37 Demokraatti MARKUS SOVALA . – Yksi tärkeä toimintaamme säätelevä periaate on ammatillinen riippumattomuus. Me uusiokäytämme tai kierrätämme tiedot tilastoiksi. Ne on kuule lähtökohtaisesti eri maiden tilastokeskukset, jotka päättävät miten tilastot tehdään, eivätkä ne ole neuvottelukysymyksiä, vaan meidän päätöksiämme. aloittanut virkamiehenä 1995 VM:ssä sitä ennen tutkijana Helsingin yliopiston kansantaloustieteen laitoksella. – Roolimme ei niinkään ole tutkia. EU-lainsäädäntö määrittelee kaikkien EU-maiden tilastokeskusten toimintaa. Samalla hän huomauttaa, että Tilastokeskus ei ole ainoa tilastoja keräävä ja hallinnoiva viranomainen Suomessa. . . Sipilän hallituksen maakuntauudistuksessa tehtävänä oli Uudenmaan maakunnan perustaminen. sähkönsä tulee ja miten sen hinta muodostuu. Keräämme ja yhdistämme tietoa ja toimitamme sitä tiedon arvoketjussa eteenpäin sen loppupäähän, tutkimukseen sekä poliittisen päätöksenteon valmisteluun. Se taas on heidän ensisijainen tehtävänsä.
Olen mielestäni toiminut oikein, kun olen myös pistänyt hanttiin tilanteissa, joissa tiedän, että päätös tulee menemään toisin. Olen puolustanut niitä kantoja, joita pidän viisaina, vaikka ne tilanteet eivät välttämättä aina ole helppoja ja miellyttäviä. 2 Se, että hoksasin haluta saada lapset aika nuorena. Siellä Sovala työskenteli neuvonantajana Maailmanpankissa vuosina 2011–2013. Se on tärkeää muuttuvien tai ilmiasultaan vaihtelevien yhteiskunnallisten ilmiöiden ja trendien ennakoimisessa. Sovalan entinen työnantaja valtiovarainministeriö on asettanut työryhmän selvittämään, miten nykyistä laajemman rekisteriaineistojen hyödyntämisen ja data-analyysin avulla voidaan tukea tietoon perustuvaa päätöksentekoa. Suomalainen keskustelu hallinnon siiloutumisesta sai Sovalan silmissä Washingtonin vuosina uuden sävyn ja mittasuhteet. Sovalan mukaan Tilannehuoneen työ herätti ajatuksen siitä, että myös pandemia-kriisin jälkeen on järkevää hyödyntää isoja, koottuja tietoaineistoja yhteiskuntapolitiikan suunnittelussa ja erilaisten kehityskulkujen ennakoinnissa. Mitkä ovat olleet elämässäsi kolme tärkeää päätöstä. Työelämässä ratkaisevaa on haasteeseen tarttuminen sillä hetkellä, kun se tulee eteen. Vai meneekö sen toiminta kuin omia lakejansa. – Ehkä Tilastokeskuksen nimi ei koskaan muutu, mutta käsitteellisellä tasolla meistä tulee enemmänkin tilastoja tietovirasto. Se on kasvun ja kehittymisen mahdollisuus tässä meidän bisneksessä. Sovalan viime aikoina tapaamat eri maiden kollegat sanovat kaikkialla samaa: poliittiset päättäjät haluavat tilastotietoja yhä nopeammin, mahdollisimman reaaliaikaisesti. En olisi voinut kuvitellakaan vielä neljätoista kuukautta sitten, että olen Tilastokeskuksen pääjohtaja. – Näin jälkeenkinpäin ihmetyttää se, että jos kyseessä on tarpeeksi iso koneisto, niin voiko sitä enää johtaa. – Tilannehuoneen konsepti syntyi keväällä 2020, kun yritettiin nopealla aikataululla ymmärtää, mitä taloudessa tapahtui. Olin 26-vuotias, kun minusta tuli isä. – Maailmanpankilla oli yksi toimintatapa latinalaisessa Amerikassa ja toinen Aasiassa. Sovala näkee, että tiedon tuottamisessa yleistrendi on muutenkin menossa kohti synteesien hakua, ison kuvan syvällisempää ja nykyistä nopeampaa ymmärtämistä. Miten sellaista valtavaa koneistoa johdetaan. Suomessa tämä tarve on näkynyt hyvin käytännöllisellä tavalla siinä, miten Tilastokeskuksen, Taloustieteen tutkimusyksikön ja Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen perustama Tilannehuone tarjosi tietoa poliitikkojen tueksi pandemia-ajan muuttuvissa tilanteissa. VETTÄ TULEE HANASTA JA TILASTOJA TULEE TILASTO KESKUKSESTA. 3 TÄRKEINTÄ 3 Olen ajatellut, että virkamiehenä teen poliitikolle parhaan palveluksen, sillä etten ole jeesmies. 1 Elämääni työasioissa eniten vaikuttanut asia on se, että suunnittelu ei vie kauhean pitkälle. – Kun osallistuu viikoittain Maailmanpankin johtokunnan ja komiteoiden kokouksiin huoneissa, joissa istuu pitkälti yli sadan maan edustajat, niin on se aika jännä kokemus. Vastaamme omalta osaltamme tietojohtamisen tarpeisiin. – Edellinen uutinen oli puolestaan Montenegrosta, ja yhä vieläkin käsitellään Kreikan tilastokeskuksen pääjohtajan erottamista oikeudessa vain sen takia, että hän tilastoi Kreikan julkisen talouden oikein, suostumatta siistimään tilastoja. Tilannehuoneen toiminta päättyi viime vuodenvaihteessa. Sovalaa pohdituttaa yhä Maailmanpankin jättiorganisaation seuraukset sen toiminnan kannalta. Siellä oli paljon yritystä hallinnon siiloutumisen ylittämiseen; siiloutumisen, joka käytännössä meni maanosittain. SE WASHINGTON. SOVALAN MUKAAN koronapandemia on kirittänyt tilastointa ympäri maailman. Maailmanpankin pääkonttorissa työskenteli lähes 6 000 kansainvälistä kollegaa. 38 Demokraatti – Ammatillinen riippumattomuus ei toteudu edes kaikkialla Euroopassa näin leppoisalla tavalla. Pika-analyysien avulla huomattiin, että kevään 2020 romahdus jäisi paljon pienemmäksi kuin oli ennakoitu. Mediassa oli juuri uutinen siitä, että Turkin tilastokeskuksen pääjohtaja oli erotettu. D-KASVO de_03032022_34.indd 38 de_03032022_34.indd 38 23.2.2022 10.45 23.2.2022 10.45. Heinäkuussa 2020 Suomi oli jo suhteellisen normaalissa taloustilanteessa. Liki kolmen vuoden silmiä avaava työjakso oli viisikymppiselle työtä ja tapahtumia täynnä. Yhdistettyjen tietoaineistojen pohjalta muut toimijat pystyvät tekemään tarvittavia johtopäätöksiä. Tilannehuoneen asiantuntijat seurasivat ja analysoivat Suomen taloudellisen tilanteen kehittymistä tavanomaista talouden seurantaa tiheämmällä ja nopeammalla aikavälillä
39 Demokraatti de_03032022_34.indd 39 de_03032022_34.indd 39 23.2.2022 10.45 23.2.2022 10.45
Suomen sija Euroopan unionin rintamassa on selvä, mutta millaiseen koetukseen EU:n, Naton ja USA:n keskinäinen solidaarisuus joutuu, on paljolti Venäjän käsissä. Tämän päivän näkökulmasta hanke näyttäytyy hukatulta mahdollisuudelta, joita historiassa riittää spekuloitavaksi. 40 Demokraatti V iime aikoina on kuultu huokauksia, joiden mukaan Suomen olisi pitänyt liittyä Natoon 1990-luvulla, kun mahdollisuuksien ikkuna oli auki. Ukrainan konflikti muokkaa väistämättä dilemman puntarointia. Ajatuskulku istuu sotilaallisen liittoutumisen kannattajiin, mutta ei se ole vieras niillekään, jotka epäröivät puolesta ja vastaan. Heikko Venäjä olisi sopeutunut tapahtuneeseen tosiasiaan siinä missä naapurinsa jäsenyyteen Euroopan unionissakin. MENNEEN HARMITTELU ON TURHAA. OLIN LUENTOSALISSA kuuntelemassa, kun Yhdysvaltain turvallisuuspolitiikan suuruus Zbigniew Brzezinski vieraili 1990-luvun puolivälissä Oxfordissa. KOLUMNI Mikko Majander mikko.majander@magma.fi Kirjoittaja on Helsingin yliopiston poliittisen historian dosentti, joka työskentelee tutkijana ajatuspaja Magmassa. Eri käsitykset alkavat pohdinnasta, kumpi painaa enemmän: vaara sotkeutumisesta konflikteihin, joista Suomi muuten voisi pysyä erossa, vai turva siitä, että hädän hetkellä apuna olisi mahtava sotilasliitto. de_03032022_40.indd 40 de_03032022_40.indd 40 22.2.2022 11.06 22.2.2022 11.06. Parhaassa tapauksessa Nato-Suomen suhde itään olisi mutkaton kuin toisella pohjoisen rajamaalla Norjalla. Kuten Suomen kansanäänestys 1994, jos siinä olisi samalla kysytty sotilaallisesta liittoutumisesta. Hän kertoi koonneensa joukon raharikkaita ryhmäksi, jonka missiona oli estää Ukrainan luisu takaisin Venäjän huomaan. Huonoimmillaan kärsittäisiin samankaltaisista jännitteistä kuin Baltian maissa, mutta niitäkin kyettäisiin hallitsemaan hyvällä diplomatialla, suuren liittokunnan suojissa. Paikallisen pubin jälkipeleissä naureskelin opiskelukavereiden kanssa, että nimeltä mainitut multimiljardöörit voisivat esimerkiksi ostaa Ukrainan. Vakavammin kyse oli 50-miljoonaisen kansakunnan vahvistamisesta ja integroimisesta osaksi Keski-Eurooppaa, sen taloudellisia ja poliittisia rakenteita. Kansallisen konsensuksen mukaan Natoon oven on oltava auki, vaikka siitä ei astuttaisi sisään. KRIMIN VALTAUKSEN aikoihin vuonna 2014 Brzezinski herätti kansainvälistä huomiota ehdottamalla ”Suomen mallia” ratkaisuksi Ukrainan ja Venäjän suhteisiin. Menneen harmittelu on tosin turhaa, sillä poliittisia ratkaisuja tehdään ajassa. POLIITTISIA PÄÄTÖKSIÄ TEHDÄÄN AJASSA. Rinnastus ei suomalaisia ilahduttanut, yhtä vähän kuin etupiiriajattelu tai suomettumisen varjo tänä päivänä. Monille EU-Suomen ”luonnollinen” paikka olisi Natossa, mutta nyky-Venäjän vierestä sinne on vaikea päästä lisäämättä turvallisuusriskejä. Historian hukatut hetket. Muutkin seikat olisivat saattaneet mennä toisin
41 Demokraatti Reeta Vaahtera 22-vuotias Uudenmaan Demarinuorten puheenjohtaja. Silti julkisessa keskustelussa pyöritellään näitä teemoja yksilön kulutuskäyttäytymisen, yksityisautoilun ja muiden tavallaan alatason seikkojen kautta. Omalle ikäluokalleni tyypillisesti olen kantanut huolta ympäristöstä, mikä on ohjannut itseni sekä mukaan yhteiskunnalliseen toimintaan ja politiikkaan että myös opiskelemaan ympäristöalaa. Ajattelen, etten tiedä, mihin olen matkalla mutta tiedän missä olen, ja ettei siihen pidä jäädä. KASVOT PEILISSÄ Teksti ja kuva Nora Vilva nora.vilva@demokraatti.fi de_03032022_41.indd 41 de_03032022_41.indd 41 22.2.2022 16.02 22.2.2022 16.02. Minusta se on kaunis ajatus, ja haluan elää maailmassa, jossa se myös jokaisen kohdalla voi olla totta. Minusta ympäristöstä ja ilmastosta murehtimisen taustalla on laajempi ilmiö, jossa yhteiskunnan ongelmista tehdään yksilön ongelmia ja toisaalta yksilön ongelmista kokoaan suurempia yhteiskunnan ongelmia. Vastaava on myös yhteiskunnassa kehittymisen ehtona – vaikka tulevasta ei voi tietää, pitää olla valmis ottamaan vastaan muutoksia. Tulen hyvistä taustoista, ja jo lapsesta asti vanhempani ovat kasvattaneet minut ajattelemaan, että minusta voi tulla ihan mitä vain. Oikeastaan olen oppinut arvostamaan tasa-arvoa ymmärrettyäni, kuinka paljon olen itse saanut hyötyä siitä, että elämässä on jaettu hyvät kortit käteen. Ei ihme, että nuoret kokevat suorituskeskeisyyttä ja riittämättömyyttä, kun vastuu käsittämättömän suurista haasteista koetetaan lakaista maton alle yksilöiden murehdittavaksi. Esimerkiksi juuri ilmastokysymyksissä syyttävä sormi heiluu usein yksilöiden suuntaan, vaikka fakta on, että meillä on valtava globaali kriisi, jota ei ratkaista yksilötasolla. Samalla itsessä näkee myös paljon keskeneräistä ja kehitettävää sekä jonkunlaista idealismia. N uorena ihmisenä peilikuvaa katsellessa alkaa helposti miettiä tulevaisuutta
42 Demokraatti KULTTUURI Per Stenius: Sommitelma, 1951. de_03032022_42.indd 42 de_03032022_42.indd 42 23.2.2022 11.05 23.2.2022 11.05
Ehkä sen hetkellisyys oli samaa kuin impressionistien maalauksissa. Ateljeekuvat, muotokuvat ja maisemat noudattivat jo vuosisatojen aikana koeteltuja oppeja. Kehiteltiin uusia vedostusmenetelmiä, joiden avulla kuvaa muokattiin pimiössä. Mutta tekniikkaan puututtiin myös kuvaustilanteissa. Pyrittiin eroon liian tarkaksi ja teräväksi koetusta kuvaustavasta. Pilvet vedostettiin kuviin usein erillään muusta aineistosta. Piktorialismin kehittelijät olivat amatöörejä. Suurin osa on museon omista kokoelmista. Esikuvina olivat erityisesti impressionistit. Tavoiteltiin ihmissilmän tapaa nähdä todellisuutta; mehän emme näe kerrallaan kuin näkökentän yhden pienen alueen terävänä, muu on enemmän tai vähemmän utuista. Kaupunkikin tuli suositetuksi aiheeksi. Linssejä käsiteltiin mitä mielikuvituksellisimmin tavoin. Se oli liian tekninen, sen avaama näkymä todellisuuteen oli useimpien mielestä mekaaninen, taiteilijalla ei ollut juurikaan osuutta lopputuloksen syntyyn. Hän vierasti kirjallista ainesta, jota usein yritettiin salakulPiktorialismi-näyttely: Oiva Kallion Maisema, 1923. Mutta erityisesti pyrittiin maalauksellisuuteen, valon ja varjon vuorotteluun. Sehän oli itse asiassa amatööreiltä jossain määrin kiellettyäkin. He olivat vauraita herrasmiehiä – ja nimenomaan miehiä, sillä naisia ei joukossa juuri ollut. Meni kuitenkin vuosikymmeniä ennen kuin laji tunnustettiin taiteeksi. Eihän tässä mitään kummallista ole, onhan maalareillakin käytössään vuosisatojen aikana kehitellyt tekniikat. Voimakas vaikutelma oli tärkeämpi kuin tarkka todellisuuden kuvaus. Teksti Seppo Heiskanen V alokuvaus oli alkuvuosinaan paljon velkaa maalaukselle. MAALAUKSELLISUUS OLI tärkeää myös Per Steniukselle. Siksi onkin yllättävää ja ilahduttavaa, että valokuvataiteen museoon on saatu esille näin laaja valikoima maalauksellista valokuvaa. Valokuvaajat ryhtyivät 1800-luvun lopulla kilpasille maalareiden kanssa. 43 Demokraatti Maalauksellisuutta ja kukkaloistoa Kun valokuvaaja maalaria matkii. Tästä tuli suunnan nimi piktoriaalisuus eli maalauksellisuus. Tuloksena oli hyvin pehmeänsävyisiä muotokuvia ja utuisia maisemia. Näiden herrojen ei myöskään tarvinnut myydä vedoksia de_03032022_42.indd 43 de_03032022_42.indd 43 23.2.2022 11.05 23.2.2022 11.05. Lopputulokseen pääsemiseksi käytettiin kuitenkin erilaisia tekniikoita. elääkseen
saakka, ti–su 11–18, ke 11–20 Didrichsenin taidemuseo, Helsinki: Per Stenius, etsijä Avoinna 8.5. Voimakkaat värit taiteilija löysi Intian matkaltaan. saakka, ti, to, pe 11–18, ke 11–20, la–su 11–17. 44 Demokraatti KULTTUURI jettaa taiteeseen. Hän piti kuitenkin usein yksityisnäyttelyitä ja osallistui yhteisnäyttelyihin. Suomenkieliset – kuten Ahti Lavonen, Kain Tapper, Laila Pullinen tai Jaakko Sievänen tulivat mukaan vasta 1960-luvulla. rifrakmentit tarjoavat varsin musikaalisen vaikutelman. de_03032022_42.indd 44 de_03032022_42.indd 44 23.2.2022 11.05 23.2.2022 11.05. Hän oli myös keksijä. Hän matkusti paljon, ja Intiasta tuli hänen suosikkikohteensa. Muutenkin hän kirjoitti paljon taiteesta ja kaikesta muustakin. Suomalaiset modernistit olivat aina 1950-luvulla saakka ruotsinkielisiä: Lars-Gunnar Nordström, Anitra Lucander, Ernst Mether-Borgström. Asetelmissa muodot vääristyivät ja hajosivat, voimakas ääriviiva piti kokonaisuutta yhtenäisenä. Koko viime vuosisadan ajan niitä Per Stenius: Intialainen katunäkymä, 1975. Toisinaan ilmaisu oli kuitenkin abstraktia. Kovin moni ei tiennyt edes hänen asuinpaikkaansa. Hän kiinnostui intialaisesta filosofiasta ja kirjoittikin siitä runsaasti. Hänellekin vaikutelma oli tärkeämpi kuin todellisuuden esittäminen tai kuvan sanallinen selitys. saakka, ti–su 11–18 Sinebrychoffin taidemuseo, Helsinki: Linné ja pieni pala paratiisia Avoinna 28.8. Väritys oli niukkaa, käytössä olivat oikeastaan vain maavärit. Per Stenius oli monipuolinen ja monin tavoin lahjakas taiteilija. KUKKATAULUILLA ON hivenen huono maine. Stenius aloitti kubismin merkeissä. Sen jälkeen hänen teostensa pinta hajosi pieniksi palasiksi, väKUVATAIDE Suomen valokuvataiteen museo, Helsinki: Piktorialismi, valokuvataiteen synty Avoinna 24.4. Taiteilija oli erakko. Maalauksista tunnistaa ilmishahmoja tai maiseman muotoja, mutta tuntuu siltä, että ne eivät kuitenkaan ole kokonaisuudessa oleellisia, ehkä ne pitävät kuitenkin materiaalia koossa
45 Demokraatti pidettiin lähinnä toritaiteena. Niillä oli myös tieteellistä kiinnostusta ja merkitystäkin. Muiden ohella kasvien tieteellisen luokituksen kehittäjä Carl von Linné tarvitsi julkaisujensa kuvittajiksi taitavia piirtäjiä ja maalareita. Sinebrychoffin museoon on rakennettu kiinnostava näyttely, jonka lähtökohta on tieteen ja taiteen kohtaaminen. Paljolti Linnén ansiota on, että puutarhataide levisi pohjan perillekin. Esillä on maalauksia ja grafiikkaa kukkakimpuista, puutarhoista ja puistoista. Näytteitä Carl von Linnén astiastosta. Tätä ilosanomaa levitti erityisesti Turun yliopistossa toiminut professori Pehr Kalm. Hauskoja ja kiinnostavia ovat näytteet tiedemiehen astiastosta, jossa koristeena on vanamon kukkia; onhan vanamon tieteellinen nimikin linnea borealis. de_03032022_42.indd 45 de_03032022_42.indd 45 23.2.2022 11.05 23.2.2022 11.05. Suuri osa teoksista on peräsin Keski-Euroopasta, erityisesti Alankomaista, mutta on mukana suomalaisiakin kuten Ferdinand von Wrightin maalaus Haminalahden puistosta tai Augustin Ehrensvärdin grafiikkana toteuttama Linnén muotokuva. Piktorialismi-näyttely: Alfred Nybom: Nuori nainen, 1905. Kolmetai neljäsataa vuotta sitten kukat olivat kuitenkin merkittävää maalauksen aihepiiriä
Näin saattaa aika monikin kysyä takavuosien kitaristinimen putkahtaessa esiin. The Doors-yhtyeen kitaristi Krieger ei kuitenkaan ollut vain vokalisti Jim Morrisonin taustalla soittava huomaamaton näppäilijä, vaan hänelle kuuluu muun muassa kunnia yhtyeen jättihitistä Light My Fire, joka myi enemmän kuin muut yhtyeen levyt yhteensä. Krieger repii myyttejä Morrisonin ja Doorsin ympäriltä kuin sipulinkuoria. Mutta vaikka Jim oli addikti, hän oli sitä vain viinan suhteen, kun taas Krieger itse veti kaikkia aineita kannabiksesta ja LSD:stä hero iiniin. Mutta yhtye oli jo aikaa sitten tottunut työskentelemään ilman Jimiä, koska tämä jätti päihtymyksensä vuoksi usein saapumatta studiosessioihin. Saipa post-Morrison-ajan Doors yhden hitinkin: Mosquito, joka on yhtyeen eniten muiden versioima biisi Light My Firen jälkeen. 46 Demokraatti KULTTUURI Bändikaveri raastaa Morrison-myyttiä Teksti Pekka Wahlstedt K uka kumman Robby Krieger. Niistä vähäpätöisin ei ole väite, että Jim olisikin elossa. Hän jopa syyttää Morrisonin läheistä ystävää, Doors-urkuri Ray Manzarekia vääristelystä. Vaikka myös Manzarek ruoti kriittisesti 1990-luvulla ilmestyneessä elämäkerrassaan Oliver Stonen elokuvaa, hän itse Kriegerin mukaan lankeaa samankaltaisiin myytin rakennusyrityksiin. KIRJA viinanhuurun täyttämiä. Hän kannustikin muusikkotovereitaan säveltämään ja sanoittamaan, ja rahat bändissä jaettiin aina tasan. Minkäänlaista hysteriaa ei myöskään yleisön puolella esiintynyt, ja Jim saattoi turvallisesti mennä yleisön sekaan nimikirjoituksia jakelemaan ilman, että fanit olisivat alkaneet repiä vaatteita hänen yltään. ROBBY KRIEGER arvostelee kovin sanoin Oliver Stonen kuuluisaa Doors-eloku vaa, jossa Jim Morrison esitetään pelkkänä sekopäisenä egoistina. Humalassa Morrison kyllä muuttui vastakohdakseen ja valitettavasti niin usein, että tämänkin kirjan Morrisonia käsittelevistä sivuista suurin osa on Kitaristi Robby Krieger kertoo oman versionsa The Doorsin päihdehuuruisesta taipaleesta. Morrison oli Kriegerin kuvaamana myös vaatimaton, eikä viihtynyt rocktähden roolissaan. Kriegerin yhdessä muusikko-dokumentaristi-kirjailija Jeff Alulisin kanssa tekemän muistelmateoksen mainioimpiin puoliin (erotuksena monista muista Doors-kirjoista) kuuluu se, että usein taustalle jäänyt kitaristi tuo näkyväksi myös uusia, tuntemattomia puolia Doorsin vaiheista ja etenkin Jim Morrisonin luonteesta. Kirsi Luoma Like 2022, 440 s. Krieger kertoo kirjassaan myös Morrisonin jälkeisestä Doorsista. de_03032022_46.indd 46 de_03032022_46.indd 46 23.2.2022 10.48 23.2.2022 10.48. Monet kysyivät Morrisonin kuoleman jälkeen, mitä Doors olisi ilman sen keulakuvaa. Itse asiassa Morrison oli niin ujo ja arka, että kun Krieger näki ensimmäisen kerran tämän, Jim oli niin väritön ja huomaamaton, että Krieger meinasi kieltäytyä tämän houkutteluista liittyä bändiin. Robby Krieger & Jeff Alulis: Set the Night on Fire – Elämää, kuolemaa ja kitaransoittoa the Doorsissa Suom
de_03032022_47.indd 47 de_03032022_47.indd 47 22.2.2022 15.22 22.2.2022 15.22. Vastaukset viimeistään 7.3. Nykyäänkin ihmiset joutuvat lähtemään pakolaisiksi kodeistaan, kun elinolosuhteet ovat toivottomat. Ja vaikka he eivät kuole lumituiskuun, Välimereen hukkuneita on paljon.” Raila Rinne komppaa: ”Juhanin kasvot ja koko keho kalpenevat kuoleman maalarinkäden alla Aki Ollikaisen romaanissa Nälkävuosi. Teos on harvinaisen kypsä ja hallittu esikoiskirja. Karl Bergstad kuoli aika monen muun tavoin vuonna 1868, mutta onneksi hänellä oli silloin jo kaksivuotias poika August.” Nälkävuoden tunnistivat myös Matti Kärkkäinen, Juhani Niemi, Sirpa Taskinen, Tarmo Tikka, Terhi Tuomikoski, Eero Reijonen, Mauri Panhelainen ja Veikko Huuska. Kiirehdin tuolloin Nälkävuoden lukemaan ja pidin siitä kovasti.” Mauri Niemikin on vaikuttunut. Vaikka teos on realistinen, jopa inhorealistinen, Ollikainen ei mässäile kauheuksilla tekstissään. Kuka, mikä teos, jossa hengästyttävästi on koko 190 sivua yhtä kappaletta. Ollikainen tarkastelee aikaa eri näkökulmista: köyhän torpparin perheen, helsinkiläisen yläluokan ja päättäjien näkökulmasta. ”Lounasaikaan saakka Wienin taidehistoriallisen museon kahdeksantoista asteen lämpötila on hänelle miellyttävin, iltapäivän hän viihtyy paremmin lämpimässä Ambassadorissa, missä on aina kahdenkymmenenkolmen asteen lämpätila. Yksi heistä on Jari-Pekka Vuorela. Iltapäivällä en enää halua ajatella niin paljon ja niin intensiivisesti, Reger sanoo, silloin minulla on varaa mennä Ambassadoriin.” Kirjallisuussitaattien tunnistusta jo vuodesta 1992 Nälän kurittama aika V iime vuosikymmenillä kotimaisille kirjamarkkinoille läpimurron tehneet kirjailijat tuntuvat olevan tuttuja myös visaväelle: taas tuli ihan mukavasti vastauksia, kun kohteena oli kymmenen vuotta sitten menestyksekkäästi debytoinut kirjailija. Eipä ihme, että se voitti ilmestymisvuonnaan 2012 HS:n kirjallisuuspalkinnon. Vastauksista enemmän visan verkkoversiossa. Kirjassa on hyvin kuvattu, miten eri lailla maaseudun pieni perhe ja helsinkiläisen eliitti kohtasi hädän. Vahva lukukokemus, ei ihme, että kirja oli ehdolla Man Booker-palkinnonsaajaksi. ”Visan aiheesta tuli mieleen oman suvun kirjallinen historia. Alle seitsenkymppisenä 1980-luvun lopussa kuollut kirjailija kirjoitti komean tuotannon proosaa, näytelmiä ja runout ta. Tästä käsillä olevasta teoksesta tehtiin Helsingissä viime vuosikymmenellä poikkeuk sellisen väkevä teatteriversio. (rb) Aki Ollikainen. 47 Demokraatti VISASITAATTI 3 Jätetään suomalainen nykykirjallisuus hetkeksi ja otetaan esiin eurooppalainen moderni klassikko. ”Nyt kun olemme eläneet pari vuotta poikkeuksellista aikaa, Nälkävuoden lukukokemus on pysäyttävä ja asettaa tämän päivän murheet ja ongelmat oikeaan mittakaavaan. Taru Vuorimaa kertoo kuka ja mikä. Yhdelle palkinto. Silloin menehtyi nälkään ja tauteihin Suomessa satojatuhansia ihmisiä. Palkinto Taru Vuorimaalle. klo 12 mennessä osoitteella kirjavisa@demokraatti.fi. Isoisäni isoisä torpanpoika Karl Bergstad kirjoitti 14-vuotiaana puhtaaksi Uuden Kalevalan, yhdessä Helenius-nimisen torpanpojan kanssa, Laukon kartanon mailla vuonna 1849. Kuva ja tarina ajasta ja sen ihmisistä kertovat enemmän kuin tilastot, joiden mukaan Suomessa kuoli nälkään lähes kymmenen prosenttia väestöstä. ” Useampikin vastaajista tiesi suuren nälänhädän koskettaneen myös omaa sukuaan. ”Kysymyksessä on Aki Ollikaisen Nälkävuosi vuodelta 2012, loistava pieni teos, joka kertoo 1800-luvun lopun suurista nälkävuosista, nälänhädästä
Tällaisessa tyylilajissahan ylenmääräisen kanonisoinnin ja pönötyksen tulee olla vain ilveilyn ja ironian lähde ja kohde. Ja alkuperäiskirjauksen edellyttämällä virneellä. Pelkistetyn Aleksis Kivi -nimen saanut esitys tekee silti teemahenkilölleen myös kunniaa tavalla, joka ehkä ilahduttaisi kirjailijaa itseään, järkyttäisi hänen aikansa kulttuurin portinvartijoita ja suistaisi August Ahlqvistin peruuttamattomasti raiteiltaan. de_03032022_48.indd 48 de_03032022_48.indd 48 23.2.2022 11.08 23.2.2022 11.08. Niko Kumpuvaaran, Marzi Nymanin ja ohjaaja Linda Wallgrenin musiikkidramaturgiassa on paljon vitsikkäitä vinjettejä tutuista sävelteoksista Carmenista Kadonneen aarteen metsästäjät -teemaan ja Led Zeppeliniin Bryan Adamsin Summer of ’69 soi nyt riemuisasti juhlistamassa sitä, että suomenkielisen teatterin syntyhetki osuu kesän korvalle 1869, jolloin Kiven Lea kantaesitettiin Kansallisteatterin edeltäjän, Suomalaisen teatterin ensimmäisenä tuotantona. Toisaalta näytelmien rakkauskohtaukset peilataan myös heijastumina Kiven omasta elämästä, esimerkiksi hänen suhteestaan huolenpitäjäänsä Charlotta Lönnqvistiin. Viinan ensipuraisu havainnollistetaan, ja sitten hypätään jo kohti loppusovintoa, concordiaa – esityksen avainkäsitteitä. Kansallisteatterin lavalla nähdään kuitenkin hyvällä flowlla etenevä kompakti show, joka yleisöön kontaktia ottaessaan on myös sopivasti rönsyilevä ja improvisatorinen. Kansallisteatterissa klovnit katkaisevat Nummis-Eskon ensihumalaepisodin hyvissä ajoin ennen kliimaksia, jossa juostaan päätä mäntyyn. Klovnit nostavatkin Charlottan isoon arvoon kulttuurihistoriamme merkittävimpänä mesenaattina. Siitä jatkumona koetaan koko esityksen uljain hetki, kun tuota neitsytnäytännön Leaa esittänyt ummikkoruotsalainen näyttelijätähti Charlotte Raa kasvaa isommaksi kuin varmasti koskaan suomalaisilla näyttämöillä. Yleisö purkautui Kansallisteatterin ovista ulos noin 21.40, joten kun vähentää 25 minuutin väliajan ja noin seitsemän minuutin raivoisat loppuaplodit, niin hiukka pitkäksihän se meni. Kyllähän tuollaisista eväistä voisi saada kokoon aika kaoottisen keitoksen. Toiset nokkelampia, jotkut pakotetumpia, yksi aika venytetty eli nyrkkeilysankari Rockyn uhon ujuttaminen kullervolaiseen vihaan. Käytännössä Kiven koko tuotanto (no, Vuoripeikot-satua en huomannut noteerattavan) ja elämänkaari saatiin kelatuksi. Vaan ei väliä, Miken (Tuukka Vasama), Zinin (Timo Ruuskanen), Niko Kumpuvaaran ja Avanti!-kvartetin touhuja olisi voinut seurata pidempäänkin. Kansalliskirjailijamme tuotanto, elämä koko vimmaisuudessaan ja traagisuudessaan, kaiken perustana klovnerian teatterilaji, haitaristijohtoinen jousikvartetti... Kansankomediassa, johon nojaa esimerkiksi vahva suomalainen kesäteatteritraditio, on aina panostettu vankkoihin kännäilykohtauksiin Nummisuutareista lähtien. Mike ja Zin kapuavat vaivalla Hiidenkivelle, mutta huomaavat kohtauksessa tarvittavan viinarepun unohtuneen. Eihän hommasta tule mitään ilman Laurin humalaista saarnaa! Eikä kohtausta repun puuttuessa voi paikata Impivaaran alkoholipitoisella joulusaunaepisodillakaan... Teksti Rolf Bamberg / Kuva Cata Portin V ähän arvelutti lupaus, etenkin klovnien antamana: ”Aleksis Kiven elämä ja koko tuotanto kahdessa tunnissa.” Piti se melkein kutinsa. TÄLLAISEEN ESITYSTAPAAN kuuluu suruton anakronismi. Epäpyhää Rednosen temmellyksessä (vai pitäisikö sanoa Kiven tapaan tiimelyksessä) on esimerkisi se, miten käsitellään viinan kiroa Aleksiksen elämässä ja tuotannossa. Rakkaus on ylipäätäänkin esityksen keskeisiä temaattisia nostoja. Se todentuu esimerkiksi hempeissä kohtauspoiminnoissa Kiven Leasta ja Leosta ja Liinasta. Se on klovneriavetoisena myös harkitun anarkistinen. Niinpä Aleksis Kiven elämään ja tuotantoon putkahtelee yllättäviä yhteyksiä nykypäivästä. AINEKSIEN RUNSAUTEEN nähden Aleksis Kivi -esityksen käsikirjoitustiimi – Kansallisteatterin dramaturgi Eva Buchwald, ohjaaja Linda Wallgren sekä klovnit Timo Ruuskanen ja Tuukka Vasama – ansaitsee tosiaan erityiskiitokset. Päädytään siihen, että koska Venlan kosinnassa ei viinalla ollut roolia, hoidetaan se homma huolella, isolla sydämellä. 48 Demokraatti KULTTUURI Vauhdilla vierivä Kivi Rednose Companyn ilveilijät tekevät fennomaniasta ja kirjallisuushistoriallisesta pönötyksestä naurettavaa. Ehkä löysät hioutuvat vielä pois. Sillä niin tiheäksi mutta eloisana rullaavaksi oli Rednose Companyn ja Kansallisteatterin Aleksis Kivi -esitys taiteiltu. Riemukkaasti vesittyvät myös Seitsemän veljeksen avainkohtaukset, joiden klovnit noteeraavat olevan viinavetoisia
17.5. Tosin kun luulimme nähneemme jo kauniin finaalin, tuli vielä yksi kirmaisu, jonka klovnit olivat aiemmin väittäneet kuuluvan pakollisena numerona suomalaiseen komediatraditioon. Rednose Companyn vahvasti läsnäolevat klovnit tekevät Aleksis Kivestä niin sydämellisen esityksen, että melkoisen iloRednose Company Aleksis Kivi Suomen Kansallisteatteri Esitysidea ja -konsepti: Timo Ruuskanen ja Tuukka Vasama – Käsikirjoitus: Eva Buchwald, Timo Ruuskanen, Linda Wallgren, Tuukka Vasama – Ohjaus: Linda Wallgren, Timo Ruuskanen, Tuukka Vasama – Lavastus ja puvut: Tarja Simone – Valot: Ville Virtanen – Musiikin suunnittelu: Niko Kumpuvaara, Marzi Nyman, Timo Ruuskanen, Linda Wallgren, Tuukka Vasama – Musiikin sovitus: Marzi Nyman, Niko Kumpuvaara – Näyttämöllä: Timo Ruuskanen, Tuukka Vasama, Niko Kumpuvaara (harmonikka, musiikinjohtaja; Avanti!-jousikvartetti (ensi-illan kokoonpanossa Eriikka Maalismaa, Terhi Paldanius, Olga Reskalenko, Joasia Cie?lak) KLOVNERIA ton ihminen on hän, joka synkkänä tällaisesta positiivisesta ilveilystä kotiinsa poistuu. Eipä siis jäänyt sitä(kään) syytä. saakka jatkuvan Kansallisteatterin esitysjakson jälkeen Rednose Companyn Aleksis Kivi lähtee kierrokselle muihin yhteistyöteattereihin, ensin syyskuussa Turun kaupunginteatteriin, sitten Jyväskylän kaupunginteatteriin, myöhemmin vielä Tampereen Työväen Teatteriin sekä Kuopion ja Lahden kaupunginteattereihin. de_03032022_48.indd 49 de_03032022_48.indd 49 23.2.2022 11.08 23.2.2022 11.08. 49 Demokraatti Esityksen loppulaskettelu on ylipäätäänkin rauhallisempi, Kiven traagiseen loppuun sävytetty. Sen puuttuminen saa kuulemma porukan vaatimaan rahojaan takaisin
Siinä on varsinaisesti vain yksi puherooli miehelle – isäksi tahtomattaan tulemista kavahtavalla Arturolla – eikä maskuliineja juuri muutenkaan näy kuvissa. Niin tarinallisesti kuin tavassaan saada naisnäyttelijät loistamaan elokuviensa päärooleissa. 50 Demokraatti KULTTUURI Naisia sukupolviketjussa Almodóvarin uutuudessa kohtaavat nykypäivän äitiroolit ja lähihistorian jättämät arvet. RINNAKKAISET ÄIDIT on jopa Almódovarin mittapuulla poikkeuksellisen naisvaltainen elokuva. Cruzin esittämä naistenlehden huippuvalokuvaaja Janis tulee raskaaksi pyytämättä ja yllättäen ajautuessaan petiin kuvauskohteensa kanssa. Teksti Rolf Bamberg E spanjalaisen elokuvan näyteikkunan ykkössomistajana pitkästi yli 30 vuotta heilunut Pedro Almodóvar on ollut uransa alusta alkaen tunnettu vahvoista naiskuvistaan. Ensi-ilta 4.3. Hänen tuoreimmassa ohjauksessaan Rinnakkaiset äidit kaava on yhä voimissaan. Suhde kehittyy pidemmällekin, vähemmän palvelutyyppiseksi. Totaalinen naisvetoisuus lepää mietityllä miljööja henkilöperustalla: synnytyssairaala, naistenlehden toimitus Ana (Milena Smit, vasemmalla) Janisin (Penélope Cruz) kokkikoilussa. ELOKUVA distä juuri muu kuin vahinkoraskaus ja yksinhuoltajaäitiys, heidän välilleen viriää erityislaatuinen suhde. Vaikka nelikymppistä ja alle parikymppistä naista ei lähtökohtaisesti yhRinnakkaiset äidit Ohjaus: Pedro Almodóvar Pääosissa: Penélope Cruz, Milena Smit, Rossy de Palma 122 min. Se johtaa lopulta siihen, että Anasta tulee, oman lapsensa kätkytkuoleman kautta menetettyään, Janisin lapsenhoitaja. Synnytyssairaalassa Janis saa huonetoverikseen teini-ikäisen Anan, joka on, kuten myöhemmin selviää, tullut raskaaksi eräissä bileissä tapahtuneen joukkohyväksikäytön – sanalla sanoen raiskauksen – seurauksena. Arturo (Israel Elejade) on oikeusantropologi, jonka asiantuntemuksen avulla Janis haluaa päästä selville Espanjan sisällissodassa tasavaltalaisena teloitetun ja joukkohautaan päätyneen isoisoisänsä kohtalosta. Erityisen yllättävä se ei siis ole, mutta jääköön spoilaamatta. Nyt pääosissa ensimmäisen lapsensa saavina kahden eri sukupolven äiteinä ovat Almodóvarin luottohenkilöstöön kuuluva Penélope Cruz, joka on aina parhaimmillaan juuri hänen ohjauksissaan, sekä Cruzin pikemminkin vastakuin rinnakkaisvoimana Milena Smit, jonka maineteoista tullaan varmasti vielä kuulemaan. Sitten tapahtuu dramaattinen käänne, jonka tulosta katsojalle on annettu pieniä vihjeitä Janisin ja Anan yhteisestä synnytyssairaala-ajasta lähtien. de_03032022_50.indd 50 de_03032022_50.indd 50 23.2.2022 9.40 23.2.2022 9.40
51 Demokraatti Pahanhautoja Ohjaus: Hanna Bergholm Pääosissa: Siiri Solalinna, Sophia Heikkilä, Jani Volanen, Reino Nordin 2022, 91 minuuttia *** ELOKUVA Kauhea kulissi Paha vaanii tyttöä (Siiri Solalinna). HYVINVOIVAN KESKILUOKKAISEN pientaloalueen virheetön lähiöidylli muodostaa Ilja Rautsin laatiman käsikirjoituksen näyttämön. Nyt se jää varsin irralliseksi kehystarinaksi ja loppukohtauksen ”kokoonkutsujaksi”. Rakkauden esineellistyminen viiltää sydämestä konkreettisesti. Miesten puuttuminen huomioidaan tarinakaaressa, mutta siitä ei tehdä isoa numeroa. Säikyttely sinänsä kulkee kauhufilmeistä tuttuja latuja öisine metsineen, pimeine huoneineen ja kirkuvine äänineen, jotka Bergholm annostelee kankaalle varmaotteisesti. Pahanhautojan perinteinen kohdeyleisö jännittää tulokkaan yhä uhkaavammiksi käyviä toimia. ELOKUVAN KESKEISTEN ”nykynaisten” – Janisin, Anan ja Elenan lisäksi Anan näyttelijä-äiti Teresan (Aitana Sanchéz-Gijón) – ohella siinä on tärkeässä osassa menneisyys, vaiettu lähihistoria. Se purkaa turhan valjusti hienosti kehitellyn tunnelatauksen. Hanna Bergholmin esikoisteos Pahanhautoja (2022) on toista maata, muodoltaan ja tuotannoltaan valmista levityselokuvaa kauhunnälkäiselle yleisölle. Pahanhautoja erottuu massasta kipeällä teemalla täydellisyyden tavoittelusta ja äitimyytin rikkoutumisesta, jotka johtavat kaikkia kouraisevaan katastrofiin. ja työnkuva, isättöminä varttuneet päähenkilöt, syntyvät vauvatkin molemmat tyttöjä... Häntä näet esittää upea Rossy de Palma, joka oli keskeisessä roolissa jo Almodóvarin läpimurtoelokuvassa Naisia hermoromahduksen partaalla 34 vuotta sitten, ja on sittemmin ollut useasti mukana useasti castingeissa. Rinnakkaiset äidit on parhaimmillaan puhtaana melodraamana, jollaiseksi nämä kahden eri taustaisen naisen mutkaisesti paralleelit kohtalonpolut elokuvaa vääjäämättä vievät. Almodóvarin ohjaajantien naiskuvausten pitkän linjan henkilöitymänä voi Rinnakkaisissa äideissä nähdä Janisin ystävän, Mujeres Ahora -lehden (mikä elokuvan luonnetta alleviivaava julkaisunimi! – voisi olla suomeksi vaikka Me Nykynaiset) pomon Elenan. Tavaraa särkyy ja ihmisiä raadellaan porvarillisen onnelan murentuessa. Sisällissotatematiikasta olisi toki ihan omaksi elokuvansa aiheeksi. de_03032022_50.indd 51 de_03032022_50.indd 51 23.2.2022 9.40 23.2.2022 9.40. Myös edeltävien sukupolvien ketjussa, jonka sisällissotaperintöä elokuvan kehyksessä tutkaillaan, tuntuvat elossa olevan vain naiset. Tämä ei tuota elokuvan kerronnalle mitään ongelmaa, vaan se etenee hyvin luontevana. Teos esitettiin jo Sundancen elokuvajuhlilla, ja sen agenttina maailmalla toimii kuulu Wild Bunch International, yhtiö usean Oscarja Cannes-voittajan takaa. Jättimäisestä munasta kuoriutuu monenlaisia tuntemuksia herättävä limainen olio, joka kaataa kalliin kodin kulissit ja polttaa alitajuntaan poljetut pettymykset. Vahinko, että Almodóvar ei kulje sitä polkua ihan perille asti vaan hyppää elokuvan loppuvaiheilla arkisempiin sävyihin. Nelihenkisen perheen valkoista puhtautta hohtava arki järkkyy, kun vaativan äitin sä valvovan silmän alla telinevoimistelua vastentahtoisesti harrastava tyttö kiikuttaa metsästä löytämänsä linnunmunan huoneeseensa ja alkaa hautoa sitä kuin olennon emo. Linnunmunasta kuoriutuu hirviö. Elokuvalla on suurin budjetti, jonka naisohjaaja on koskaan Suomessa saanut. Ei miehiä toisaalta dissata tai demonisoidakaan. Teksti Rane Aunimo S uomalainen genre-elokuva näpertelee yleensä roposilla kansainvälisiin esikuviinsa verrattuna ja jälki on yritteliäisyydestä huolimatta kotikutoisen kömpelöä
Muotokuva aktivisteista maalaa lohduttoman kuvan eläinten oikeuksista. Kivelä itse näyttää imeneen vaikutteensa vanhemmalta sisareltaan, vasemmistoliiton nykyiseltä kansanedustajalta Mai Kivelältä, joka äidiksi tultuaan ja politiikkaan siirryttyään alkaa vaikuttaa siskon mielestä aatteen hylänneeltä konservatiivilta. Samalla hän potee yrittämisen turhuutta ja ihmettelee ryhmänjohtajaa Kristoa, jota kysymykset kaiken mielekkyydestä eivät näytä vaivaavan ollenkaan. Mediakin löytää lähinnä mehukkaat oikeustaistelut sankareineen ja konnineen, kun eläinten pahoinvoinnin paljastajia itseään syytetään rikoksista. Syntyy laajempi muotokuva idealismista, joka roihuaa nuotion lailla käydäkseen välillä lähellä sammumista, kun pettymykset kasautuvat muutosten hitaudesta. Voi pohtia syyllistävän sormella osoittelun hyödyllisyyttä aktivistien perimmäisen tavoitteen näkökulmasta, koska defensiivisellä massalla nousevat helposti karvat pystyyn vastustamaan heille tuputettua ideologiaa, vaikka se toisinaan kokisikin valinnoistaan moraalista krapulaa. YLI KYMMENEN vuoden kaarelle taipuva seurantadokumentti on tietyllä tasolla yllätyksetön kärsimyksen kronikka, kun se kertaa julkisuudessa aiemminkinkin näytettyjä kauheuksia. Eläinoikeusjuttu Ohjaus: Saila Kivelä ja Vesa Kuosmanen 2022, 82 minuuttia **** ELOKUVA de_03032022_52.indd 52 de_03032022_52.indd 52 23.2.2022 9.42 23.2.2022 9.42. Suomalaisten aktivistien ohjaama, käsikirjoittama ja kansoittama dokumentti ei peittele aatteellisia lähtökohtiaan ja päämääriään mutta välttelee suoraan kuluttajan silmille hyökkäävää julistusta. Taivaalta tiloille tiirailevat otokset tuovat mieleen keskitysleirien parakit. ELÄINOIKEUSJUTTU ON aiheeseen istuva yhdistelmä keittiörealismia ja jännitysfilmiä, jonka öiset kuvat maatiloilta muistuttavat makaaberia kauhua. 52 Demokraatti KULTTUURI Kärsimyksen kronikka Kotimainen dokumenttielokuva vaatii systeemimuutosta. Teos näet malttaa todistaa, että suuressa kuvassa muutos on mahdollinen, vaikka ei toivotun pikainen. Varsinainen päähenkilö on elokuvan toinen ohjaaja Saila Kivelä ja tämän aktivistikumppanit. Katsojan mieleen jää kysymys, kuinka pitkään ihmiskunta on valmis sulkemaan silmänsä ja turruttamaan sydämensä suuhun ja päälle pantavan kivulta ja yksilöllisyydeltä. Teksti Rane Aunimo K asvissyönnin lisääntynyt näkyvyys julkisuudessa ei ole riittänyt haastamaan lihateollisuuden ylivoimaa, eikä edelläkävijoiden marginaali puhuttelemaan suurta yleisöä vakuuttaakseen väistämättömän muutoksen tarpeellisuudesta tehotuotannosta kohti eettisempiä vaihtoehtoja. Yksilöiden taivuttelun sijaan se tähtää systeemimuutokseen, mutta mikään ei muutu, ellei ihminen muutu. Eläinoikeusjuttu (2022) kuvaa muutaman lailliselle järjestykselle selkänsä kääntäneen kapinallisen silmin usein toivottomalta tuntuvaa kamppailua kaataa sortava rakennelma, jonka virheellisyydestä liian harva vaikuttaa aidos ti kiinnostuvan. Silloinen keskustalainen maatalousministeri Sirkka-Liisa Anttila todistaa salavideoiden synkkää antia, eikä aika ole tehnyt tämän välinpitämättömyydestä siedettävämpää. Oivallisimmillaan tekijät katsovat itseään peilistä ja pohtivat omien valintojensa mielekkyyttä. Miten jatkaa hävityltä tuntuvaa sotaa. Vaikutelmaksi ei jää silti mässäily
Merkittävää on, että ristiinpukeutumisen teema meni sensoreilta läpi. Muusikkokaverukset Joe (Curtis) ja Jerry (Lemmon) joutuvat sattumalta 1929 Chicagossa mafio sojen gangsterimurhan silminnäkijöiksi. Ikuisesti kadonneessa kirjoituksessaan komediasta Aristoteles voisi hyvin väittää, että katharsis on mahdollinen tragedian ohella myös komediassa. Brownin näyttelemä Daphneen rakastunut Osgood Fielding III. Elokuvateatterissa koettu yhteisöllisyys on voimauttava kokemus. Piukat paikat on kuuluisa myös näyttelijöiden Marilyn Monroe, Tony Curtis ja Jack Lemmon ansiosta. Yksi konnaa esittänyt näyttelijä huomasi, että hänen ilmaisunsa rupesi naurattamaan erästä yleisössä istuvaa rouvaa. (Olen kirjoittaja, mutta kukaan ei ole täydellinen). Matkan varrella molemmat rakastuvat orkesterin tähteen Sugariin (Monroe). Vuonna 1987 elokuva tuli siis nähtäväksi maamme elokuvateattereihin. Kuvausten loppuvaiheessa viimeisen kohtauksen repliikit eivät olleet valmiita. KUN PUHUTAAN Piukoista paikoista, seuraava kysymys on: ”Niinpä, mutta oletko nähnyt elokuvan One, Two, Three (Yks’, kaks’, kolme)?” Kyseinen elokuva valmistui 1961 ja sen esittäminen ehdittiin kieltää Suomessa, tietysti, kolme kertaa. 53 Demokraatti Naurettava mustavalkoinen maailma E lokuva Some Like It Hot (Piukat paikat) lienee yksi tunnetuimmista ja hauskimmista Billy Wilderin (1906–2002) ohjaamista elokuvista. Tragikoominen on Wilderin hautakiven tekstikin: I’m a writer, but then, nobodys’s perfect. Se on ollut yksi riemastuttavimmista elokuvakokemuksista. Suurimman ongelman muodosti kenties kohtaus hotellissa, jossa neuvostokomissaarit juhlivat vodkan voimalla niin riehakkaasti, että Hruštšovin muotokuva putoaa kehyksistään ja sen alta paljastuu Stalinin kuva. Elokuvan näytelmäversiota on esitetty usein. Muilla ei ollut ihan niin hauskaa. Se keksittiin nopeasti ja se on klassikko. Koko teatteriyleisö nauroi vedet silmissä ja nauroi vielä poistuessaan teatterista. Piti siis kehitellä jokin loppusutkautus. – No, kukaan ei ole täydellinen, vastaa Joe E. Elokuva oli kielletty Suomessa vuosina 1962–1986 poliittisin perustein. 1959 valmistunut elokuva sisältää oikeassa suhteessa romantiikkaa, takaa-ajoa ja musiikkia. Kuten tiedetään, Hollywoodin elokuvakoneisto on nopea ja tehokas. Toki voi ymmärtää, että jos tuohon aikaan elokuva olisi päästetty nähtäväksi, maamme sensoreita ei olisi paljoa naurattanut. Myös tuottajana tunnettu Wilder oli 1930-luvun maahanmuuttaja, joka muistetaan erityisesti komedioistaan. Päästäkseen pakoon he pukeutuvat naisiksi ja lähtevät naisorkesterin matkaan kiertueelle. Hän oli myös yksi elokuvan käsikirjoittaja. Kesäkuisena kuumana päivänä pieni helsinkiläinen elokuvateatteri oli tupaten täynnä. Kauan sitten näin näytelmän Budapestissa. Itkun ja naurun kyyneleet kun pulppuavat samoista kanavista. – Et ymmärrä! Olen mies, sanoo Jerry, naisen asussa Daphne. Jyrki Liikka Tamperelainen vapaa toimittaja ja käsikirjoittaja Kulttuurikolumni ITKUN JA NAURUN KYYNELEET PULPPUAVAT SAMOISTA KANAVISTA. de_03032022_52.indd 53 de_03032022_52.indd 53 23.2.2022 9.42 23.2.2022 9.42. Siitäkös näyttelijä riemastui! Hän osoitti repliikkinsä tälle rempseästi nauravalle naiselle, joka innostui yhä enemmän nauramaan. Arvoitukseksi jää, kuinka paljon he joutuivat esikatselussa pidättelemään nauruaan
www.demokraatti.fi Seuraa meitä myös somessa. 54 Demokraatti Värittömyys pahasti hakusessa Kaikki ei ole sitä miltä näyttää. de_03032022_54.indd 54 de_03032022_54.indd 54 22.2.2022 17.43 22.2.2022 17.43
TEEMA Keskusjärjestöjä eivät johda naiset Riittämätön perhevapaa uudistus Kolumni: Anni Marttinen 55 Demokraatti Toteutumaton Toteutumaton TASA-ARVO Ei riitä, että yksi nainen on rikkonut lasikaton. Perässä täytyy tulla muita. 55 Demokraatti La si ka tt o M uu to s ei ta pa hd u its es tä än . de_03032022_55.indd 55 de_03032022_55.indd 55 22.2.2022 16.06 22.2.2022 16.06
56 Demokraatti 56 Demokraatti TEEMA de_03032022_56.indd 56 de_03032022_56.indd 56 22.2.2022 16.47 22.2.2022 16.47
57 Demokraatti 57 Demokraatti Lasinen katto Naisten vähättely elää sitkeästi yhteiskunnassa, vaikka kukaan tuskin kannattaa epätasa-arvoa. Teksti Mikko Huotari / Kuvitus Arja Jokiaho de_03032022_56.indd 57 de_03032022_56.indd 57 22.2.2022 16.47 22.2.2022 16.47
Samaa kaavaa tun tuu toistavan se, että Rytkösen jutussa puhutaan ivailevaan sävyyn lampusta ja sen hintalapusta. Naisjohtajien kohdalla kiinnitetään usein toisarvoisiin asioihin huomiota. Tänä päivänä Paasikiven hallituksen päätös pöyristyttää, mutta toteutunei den lukujen valossa edistys ei ole päätä huimannut. Eurooppa laisissakin valtioissa on liikehdintää, joi den tavoitteena on aborttioikeuden ka ventaminen. Se tuli suurlakon seurauksena, Rytkönen sa noo. Juttua varten otettiin kuva, jossa Rytkönen istuu puupen killä, vieressä on Artekin Aaltova laisin. Istuva hallitus on saanut tällaisesta vähättelystä osansa, etenkin hallitustai paleen alkumatkalla. J. Paasikiven luotsaama hallitus valmis teli lain, jonka mukaan naisten tilipussi voisi olla enintään 80 prosenttia mies ten palkkaan verrattuna. – Usein unohdetaan, että tasaarvo asiat, kuten yhtäläinen äänioikeus on saatu taistelemalla, ei annettuna. Nainen jäi sivu osaan. Vuonna 1945 asia kirjattiin jopa lakiin. Siten viedään keskustelua varsinaisesta asiasta sivuun ja kyseenalaistetaan us kottavuutta. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2019 suomalaisten naisten kes kiansio oli 3229 euroa kuussa, miesten 3838 euroa kuussa. Monet muut kin naisten oikeuksiin liittyvät asiat ovat tulleet taistelemalla. Teksti selittää, että Eduskuntata lon peruskorjaus maksoi 115 miljoonaa euroa, mikä vastaa noin 46 000 tervey denhoitajan kuukausipalkkaa. NAISTEN ASEMA työelämässä on ollut aina heikompi kuin miesten. Kuvissa hän poseeraa sellaisten asioiden vieressä, jotka mak savat vähintään terveydenhoitajan pal kan verran. Asetelmaa kor jattiin vuonna 1962, kun Suomi ratifioi ILO:n samapalkkaisuussopimuksen, jonka mukaan samanarvoisesta työstä kaikille täytyy maksaa sama palkka. Nyt useissa maissa otetaan takapakkia naisten oikeuksien suhteen. – Ei silloin 1900luvun alussa vii saat miehet ajatelleet, että ’hei annet taisko naisille äänioikeus’. Instatili saavutti heti suuren suosion ja sillä on jo noin 10 000 seuraajaa. Hän loi Instagramiin @mil lajalampputilin. – Mietin tätä myös kätilön näkökul masta, koska olen kätilö. de_03032022_56.indd 58 de_03032022_56.indd 58 22.2.2022 16.47 22.2.2022 16.47. 58 Demokraatti TEEMA uvassa oli nainen ja lamppu. Tässä ajassa on hirveän huolestuttavaa se, että jo saa vutettuihin ihmisoikeuksiin ollaan jopa länsimaissa puuttumassa. On perusteltua kysyä, joutuisiko miesjohtaja tällaisen tölväi syn kohteeksi. Kun tietää millaista palautetta tulee julkisen pu heenvuoron jälkeen, ei ihme, että moni (nainen) jättää väliin. – Nainen on aina ollut altavastaaja. Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen antoi tammi kuussa Helsingin Sanomille haastat telun, jossa käsiteltiin hoitajien palk koja ja työoloja. Oli kyse politiikasta, perheelämästä, koulutuksesta, työelämästä ja jopa lää ketieteestä, Rytkönen sanoo. Voimia Milla riikka, ohi menee jälleen tämäkin.” Rytkönen osasi kääntää tilanteen edukseen. Tasaarvon eteen on vielä paljon teh tävää, vaikka monella mittarilla arvioi tuna Suomessa asiat ovat paremmin kuin muissa maissa. Naisten keskimää räinen tilipussi on 84 prosenttia verrat tuna miehen liksaan. Lapin yliopiston proses sioikeuden professori Mikko Vuorenpää älähti Twitte rissä, että kuvassa oleva lamppu maksaa yhtä paljon kuin tervey denhoitajien kuu kausipalkka. Päähuomio kiinnittyi lamppuun. Leimahti kiihkeä keskustelu. K. Politiikantutkija Karina Jutila kom mentoi Twitterin viestiketjussa Vuoren pään lamppukommenttia: ”Nämä on so mekulttuurin älyttömyyksiä. Esimerkiksi yhdessä ku vassa Rytkönen seisoo eduskunnan leh terillä
ARVOSTAMINEN ON monimerkityksinen asia. Kyselytutkimuksissa suomalaiset kertovat arvostavansa terveydenhuollon ja kasvatuksen ammattilaisia. Kotityötä pidetään toissijaisena. Viime vuosikymmeninä individualismi on saanut entistä vahvemman jalansijan. – Hoivatyöstä on yleisesti ajateltu, että se on sellaista jota naiset luonnos taan osaavat. Silti se on pesiytynyt yhteiskuntaamme. Nainen hoitelee työssä ikään kuin vähän isompaa kotitaloutta, Bairoh sanoo. Arvostuskoke musta söi vastausten mukaan negatiivi nen ryöpytys ja resurssien puute. Miesvaltaiset alat ovat olleet yhteis kunnassa arvovaltaisempia kuin nais valtaiset alat. Niiden muuttaminen vaa tisi laajamittaisia toimia eri tahoilla. de_03032022_56.indd 59 de_03032022_56.indd 59 22.2.2022 16.47 22.2.2022 16.47. Hoiva ja kasvatustöistä maksetaan pie nempää liksaa kuin miesvaltaisien alo jen töistä. – Työn yleinen arvostus ja siitä mak settava palkka ovat eri asioita, Elinkei noelämän keskusliiton EK:n lakiasiain johtaja Markus Äimälä sanoo. Naisvaltaisten alojen arvostus ei kui tenkaan näy palkkapussissa. Kyl lähän muutosta tapahtuu, mutta se on todella hidasta. – Ajan myötä ne ovat saattaneet jon kin verran muuttua, mutta kyllä niissä on jatkuvuutta, Bairoh sanoo. Sitä ei edelleenkään lasketa bruttokansan tuotteeseen, vaikka siihen tilastoidaan muun muassa salakuljetus, prostituutio ja huumekauppa. Historian saatossa meille on syntynyt käsitys ja käytäntö siihen, mitkä alat ovat merkityksellisiä. Kansa kunnioittaa monia naisvaltai sia aloja, kun taas monet miesvaltaiset alat eivät herätä niin positiivisia tunte muksia. – Ajatellaan, että jos nainen haluaa mennä heikosti palkatulle hoivaalalle, niin se on hänen oma valintansa, koska hän voisi mennä myös korkeasti palka tulle tekniikan alalle, Bairoh sanoo. NAINEN ON AINA OLLUT ALTAVASTAAJA. Jos kotityö laskettai siin mukaan BKT:hen, Suomen talous kasvaisi kertaheitolla 40 prosenttia. Arvostus ei kuiten kaan näytä välittyvän opettajille. Sen vuoksi työelämässä menestyminen nähdään yksilöiden valintojen kautta eikä yhteisön tai rakenteiden ongelmana. 59 Demokraatti SUOMESSA TUSKIN kukaan kannattaa enää epätasaarvoa, ainakaan julkisesti. – Palkanmaksuun vaikuttavat merkit tävästi muut tekijät, ennen kaikkea työn antajan palkanmaksukyky. Naisten systemaattinen aliarvostus näkyy hyvinvointivaltiossa vahvasti. OAJ teetti viime vuonna Taloustutkimuksella kyse lyn, joka paljasti, että yli 90 prosenttia suomalaisista arvostaa opettajaa paljon tai erittäin paljon. – On haluttomuutta tunnustaa, että eriarvoisuutta on ja että sille on raken teellisia syitä. Monien on vaikea tunnistaa epätasaar voa ylläpitäviä rakenteita, ja sen vuoksi niitä on vaikea muuttaa. OLI KYSE POLITIIKASTA, KOULUTUKSESTA TAI TYÖELÄMÄSTÄ. OAJ:n Fiilismittarikyselyn mukaan vain 44 prosenttia kertoi tuntevansa, että hä nen työtään arvostetaan. – Useilla ihmisillä on myös tietyn laista haluttomuutta nähdä, että on epä tasaarvoisuutta, Tekniikan akateemi set TEKin tutkimuspäällikkö Susanna Bairoh sanoo
– Mutta kyllä sieltä tulee myös viestiä, että on haasteita urakehityksessä. ENNEN AMMATTIYHDISTYSPOMON uraa Millariikka Rytkönen työskenteli kätilönä. Lasikatto on kansainvälinen ilmiö. Tämä on todettu useissa tutki muksissa, Bairoh sanoo. Ne, jotka ovat opiskelleet humanisti sia aineita tai oikeustiedettä, päätyvät usein henkilöstö ja lakiasiainjohtoon. Lasikattoilmiö näkyy myös siinä, että meillä ei keskusjärjestöjä johda nai set. Kysellään per EPÄTASA-ARVO ON PESIYTYNYT YHTEISKUNTAAMME. Tulevaisuudessa kun nat ja maakunnat. SUKUPUOLELLA EI ole mitään merki tystä sen suhteen, kuinka hyvin pärjää teknologian parissa ja kuinka hyvin sitä voi oppia. Miehiltä harvemmin ky sytään sitä. – Miehet ovat käyneet teknillisen korkeakoulun ja sitä kautta on pidetty luontevana, että he ovat liiketoiminta johdossa. – Tarja Halonen on itsekin sanonut, että ei riitä, että yksi nainen on rikkonut lasikaton. Liiketoiminnan johdossa olevat henkilöt tekevät strategista johtamista, joten hei dät valitaan myös yhtiöiden hallituksiin. Siellä suoma lainen yhteiskunta näyttäytyy erittäin ta saarvoisena, Rytkönen sanoo. – Meidän ulkonäköömme kiinnitetään huomiota toisella tavalla. Miehet taas saattavat enemmänkin ajautua alalle, koska se nähdään luontevana vaihtoehtona, Bai roh sanoo. TEKin selvityksissä on paljastunut, että naisten syrjintäkokemuksia ei ole vain uran alkuvaiheessa, vaan kokemuk sia on myös 20 tai 30 vuoden töissäolon jälkeen. – Tekniikan ala on siinä mielessä poik keuksellinen, että pätevyys, osaaminen ja maskuliinisuus kietoutuvat vahvasti toisiinsa. Se häiritsee myös talouden kasvumahdolli suuksia. BISNESMAAILMASSA LASIKATTOILMIÖN taustalla on yhtenä syynä opis kelualojen eriytyminen eli segregaatio. – Naiset, jotka ovat hakeutuneet tek niikan alalle, ovat yleensä oikeasti miet tineet sitä asiaa. TEKin Bairoh arvioi, että naiset pär jäävät miesvaltaisilla aloilla yleisesti ot taen hyvin. Naisjohtajat joutuvat törmäämään sii hen, että sukupuolta alleviivataan. 60 Demokraatti TEEMA Monien naisvaltaisten alojen palkkoja maksavat kunnat. Koko ajan täytyy tulla perässä muita. Silti teknologiaalan työnte kijöistä vain noin viidennes on naisia ja sama pätee opiskelijoihin ja tutkijoihin. heestä ja lapsista. Lasikatto viittaa ikään kuin näkymättö mään esteeseen, johon naisten urakehi tys tyssää ennen organisaatioiden ylem piä johtotasoja. Naisen pitää todistaa osaami sensa uudestaan ja uudestaan. Useissa tutkimuksissa on yritetty selvit tää, miksi pörssiyhtiöiden hallituksiin valitaan vähemmän naisia. Ni menomaan osaamisen tunnistamisessa on vaikeuksia, Bairoh sanoo. – Suuntautumiseen vaikuttaa jo var haislapsuuden aika perheessä ja päi väkodissa. – Kun tulin työmarkkinamaailmaan ja aloin tehdä tätä päätyökseni, niin mi nulle avautui, kuinka paljon asenteissa ja ennakkoluuloissa on ongelmia. He joutuvat kas vattamaan todella paksua nahkaa ja ole de_03032022_56.indd 60 de_03032022_56.indd 60 22.2.2022 16.47 22.2.2022 16.47. TEKin jäsenkunnassa on paljon hyvin koulutettua ja hyvin työllistynyttä väkeä. – Teknologiateollisuus on kovasti yrit tänyt houkutella naisia, koska siellä koe taan, että osa kykypotentiaalista jää käyt tämättä, jos naiset eivät halua hakeutua teknologiafirmoihin, Äimälä sanoo. – Myyntitykki ei ehkä perhejuhlissa pääse kehumaan, että tekee tärkeää työtä, mutta hän tuo paljon rahaa yri tykseen ja se näkyy hänen palkkapussis saan, Äimälä sanoo. Aivan kuin tämä olisi sillä taputeltu, Rytkönen sanoo. Segregaatio eli töiden eriytyminen naisten ja miesten aloihin on yhteiskun nan kannalta iso tasaarvoongelma. Suomalaiset arvostavat melko vähän myynnin ja markkinoinnin töitä. Hyvä myyntiihminen tuottaa kuitenkin yri tykselle taloudellista lisäarvoa. – On huolestuttavaa, että sanotaan, että onhan meillä ollut naispresidentti kin. – Syyksi todetaan, että vaikka naiset ovat yrityksissä usein johtotehtävissä, niin he ovat henkilöstöhallinnossa tai la kiasiainjohtajina tai muissa tukitoimin noissa, EK:n Äimälä sanoo. Vähän kärjistäen voi kysyä, onko liian myöhäistä yrittää vaikuttaa peruskoulussa, Äimälä sanoo. Uskallan väittää, että miespuolisilta johtajilta ei kysytä samanlaisia asioita. En silloin tajunnut muun työelämän epäta saarvoa, koska synnytyssalissa synnyt täjä on kaiken keskiössä. Minulta on jopa ky sytty, että kuka meillä siivoaa. – Miesvaltaisilla aloilla varsinkin nuo ret naiset joutuvat kokemaan ikäviä il miöitä yllättävän usein. Ongelma on se, että siinä vaiheessa kun ihminen on tulossa työelämään, on liian myöhäistä alkaa houkutella häntä toiselle alalle töihin. Myös naiset pärjäävät hyvin ja ovat työ hönsä tyytyväisiä. Suuntautuminen ja mielikuvat omasta alasta muovautu vat yleensä huomattavan paljon aikai semmin. Naisjohtajien määrä on vielä vähäi nen. – Siellä eli eräänlaisessa kuplassa. – Naisilla on yleensä tarina siitä, miksi he ovat tekniikan alalla, koska sitä ky sytään heiltä
– Muutosta on tapahtunut viime ai koina esimerkiksi sen suhteen, mikä on ookoo työpaikalla tai opiskelijayhtei sössä. Näen vahvasti, että tasaarvoteot eivät ole nollasumma peliä. Äimälän mielestä perhevapaauudistus on lähtökohtaisesti hyvä asia, mutta hän pitää sitä riittämättömänä. Mutta muutos ei tapahdu itses tään tai vääjäämättä. – Ne, jotka eivät ole pois töistä, pääse vät ihan pikkuisen edelle. Poikia ja mie hiä nostetaan aika harvoin näissä kes kusteluissa esiin, Rytkönen sanoo. Kaikki eivät tykkää, että sanon tämän ääneen. – Tämä voi sattua työuran alussa, ja seuraavassa vaiheessa ehkä valitaan jäl leen se, joka sai edellisen ylennyksen ja sen myötä kokemusta vastuullisemmista työtehtävistä. Naisista niin ajat telee vain kolmas osa. Isien toivotaan ottavan paremmin koppia lastenhoidosta. Niin sanotussa tilannekuvassa on pal jon eroja, mikä hankaloittaa muutoksen tekemistä. – Pelkään, että uudistuksen jälkeen naiset käyttävät edelleen enemmän per hevapaita kuin miehet. Tytöt me nestyivät myös matematiikassa tilastol lisesti merkitsevästi poikia paremmin. Tilas tokeskuksen mukaan 36 prosenttia nai sista ja 28 prosenttia miehistä oli suorit tanut korkeaasteen tutkinnon vuonna 2019. 61 Demokraatti maan ’hyviä jätkiä’, jotta sopeutuisi ja so pisi työpaikalleen. Vuoden 2018 PISAarvioinnin mukaan lukutaidossa tyttöjen osaami nen oli poikien osaamista parempaa, ja ero tyttöjen ja poikien välillä on Suo messa OECDmaiden suurin. Tasaarvokysymykset näyttäytyvät erilaisena eri ihmisille. Tasaarvoa pide tään tärkeänä tavoitteena, mutta naisten ja miesten välillä on kokemuksissa eroja. Uudistuksen myötä isille kiintiöity jakso pitenee lyhentä mättä äitien käyttöön nykyisin kiintiöi tyä osuutta. Jatkossa kummallakin vanhemmalla on yhtä pitkä vanhempainvapaajakso, josta osa on pidettävä itse ja osan saa siirtää toi selle vanhemmalle. STM:n tuoreimmassa Tasaarvobaro metrissä (2017) havaittiin, että miesten mielestä naisilla on yhtä hyvät mahdol lisuudet kuin miehillä. Uudistus astuu voi maan tämän vuoden elokuussa. – Jos otamme keskusteluun mukaan kaikki sukupuolet, niin ehkä me ratkai sisimme isoja ongelmia. Rinnalle nousevat miesten kokemukset naisten suosimisesta. NAISJOHTAJAT JOUTUVAT TÖRMÄÄMÄÄN SIIHEN, ETTÄ SUKUPUOLTA ALLEVIIVATAAN. PERHEVAPAAUUDISTUS ON konkreetti nen politiikkatoimi, jonka oletetaan li säävän tasaarvoa. – Keskusteluissa kuitenkin keski tymme siihen, että tytöt valitsevat hoito alan ammatteja ja pojista tulee insinöö rejä ja putkiasentajia. MILLARIIKKA RYTKÖSEN mielestä on vaarallista, että tasaarvokeskustelussa puhutaan vain naisista. Bairoh on tutkinut sukupuoleen pe rustuvan syrjinnän ristiriitaisia koke muksia tekniikan korkeakoulutettujen työpaikoilla. de_03032022_56.indd 61 de_03032022_56.indd 61 22.2.2022 16.47 22.2.2022 16.47. lään perhevapaita on käytetty hyvin epä tasaisesti. – Pitäisi keskustella tasaarvosta kaik kiin sukupuoliin liittyen. Ja se voi riittää siihen, että seuraavan ylennyksen koh dalla tehtävään valitaan se, jolla ei ole katkoja uralla, EK:n Äimälä sanoo. Muutosta tehdään, Bairoh sanoo. – Tiedämme esimerkiksi että suoma lainen nykykoulutusjärjestelmä ei ole luotu pojille. Silloin äidit eivät saa pitkää lovea työuraansa. EPÄTASA-ARVON TAUSTALLA olevan kulttuurin muuttaminen on tuskallisen hidasta työtä. Se on liian typisty nyt keskustelu, koska samalla tiedetään poikien huonommat oppimistulokset, Rytkönen sanoo. Nykyisel EPÄTASA-ARVO ON PESIYTYNYT YHTEISKUNTAAMME. Tämä linkit tyy siihen, että monien miesten on vai kea nähdä omia etuoikeuksiaan, Bairoh sanoo. Aika näyttää. – Ruotsalaisessa tutkimuksessa on törmätty samaan ilmiöön. Kun nainen on ottanut kodista päävastuun ja jättäytynyt joksikin aikaa pois työelämästä, hän voi jäädä piirun verran takamatkalle. Tilastojen valossa tyttöjen koulume nestys on parempaa kuin poikien. Mutta ei tämä toki ihan ly hyitä poissaoloja koske. Se tarkoittaa, että he jäävät edelleen pikkuisen taka matkalle. Naisten kokema syrjintä liittyy vahvasti työpaikoilla vallitsevaan maskuliiniseen kulttuuriin
Naisia häiritään ja targetoidaan mediassa enemmän kuin miehiä. Metoo-liike toi vuonna 2017 esiin naisten kokemaa häirintää ja syrjintää, mikä on vaikuttanut myös työelämään. Joku päivä ei enää naiskiintiöitäkään tarvita, kun viimeisetkin hyvävelikerhot on murrettu. Vaikka naisten määrä johtoasemissa kasvaa, voitot eivät ole tulleet helposti. Metoo muutti asenteeni. Lasikaton läpi näkee, johtoasemaan voi melkein koskea, mutta sitä ei noin vain rikota. Paineet korkeassa asemassa ovat suuremmat naisilla kuin miehillä. I wonder why. Itse ajattelin vielä 2015, että on varmaan ihan ok, jos miespankkiiri lähentelee töissä. Usein miehiä. Miksi niitä tarvitaan. Kapeat raamit, joihin naisasiantuntijat on ahdettu, häirintä ja hiljentäminen nousi vat tietoisuuteeni: ”Ei hitto, ovatko muutkin kokeneet näin?” Metoo:n jälkeen on kuvottava ajatella, kuinka moni nainen on kokenut vähättelyä ja häirintää työssä. Kun mies esiintyy pikkuisissa uimashortseissa, kansa kehuu urheilulliseksi ja söpöksi hassuttelijaksi. LASIKATOT MURTUVAT nykyään yhä helpommin. Toivon, että seuraavan sukupolven naiset eivät joudu käyttämään energiaansa kattojen murtamiseen vaan voivat rauhassa johtaa maailmaa. Naisten raamit olivat kapeat. Lasikattoja on murrettu esimerkiksi naiskiintiöillä. Eikö osaaminen riitä perusteeksi. Naispoliitikko esiintyy puvussa, jossa hänen rintalastansa näkyy, ja kansa haukkuu lyttyyn, kyseenalaistaa osaamista ja haukkuu paljastelevaksi. Ilmeisesti ei naisten kohdalla. Sukupuoli ratkaisee yhä, ei osaaminen KYLLÄ MINÄ VARMAAN OLEN PIHTARI, JOS KIELTÄYDYN PANKKIIRIN KUTSUSTA HOTELLIHUONEESEEN. Kun he olivat nuoria, oli ok kouraista pikkujouluissa takapuolesta, olettaa että nainen toimistolla keittää kahvit ja moittia siitä, jos nainen korotti ääntä tai hermostui. Naiset ovat aina olleet muuten hemmetin kovia: pystyneet nousemaan sadassa vuodessa vähiten arvostetun ihmisryhmän asemasta maailman johtoasemiin sietäen samalla häirintää, vähättelyä ja syrjintää. NYT NAISIA päästetään johtoasemiin. Vaikka jaksan pitää feministisiä ränttejä siitä, kuinka naisilla on edelleen vaikeaa, voi vanhempi sukupolvi ajatella, että mitä tuo etuoikeutettu tyttö itkee. Naiset ovat koulutetumpia kuin miehet, mutta ovat silti ali edustettuja johtoasemissa. Sellaistahan se on. En voi edes kuvitella aikaa, jolloin se on kuitattu olan kohautuksella. KOLUMNI Teksti Anni Marttinen, SOSTEn pääekonomisti TEEMA Kuva: Eva-Liisa Orupõld de_03032022_62.indd 62 de_03032022_62.indd 62 22.2.2022 16.12 22.2.2022 16.12. Mitä enemmän naisia on johtajina, sitä enemmän johtajanaisia tulee olemaan. Ja kyllä minä varmaan olen pihtari, jos kieltäydyn pankkiirin kutsusta hänen hotellihuoneeseensa. Esikuvat ovat tärkeä osa kehitystä. 62 Demokraatti L asikatto kuvaa ilmiötä, jossa naisten on vaikeam pi päästä johtoasemiin kuin miesten. Meillä milleniaaleilla ovat asiat paremmin kuin edellisellä sukupolvella. Ei voinut vielä 30 vuotta sitten ekonomistinainen twerkata Euroopan keskuspankissa ja silti edetä ihan kiitettävästi urallaan niin, että hänen asiantuntijuuteensa jopa uskottiin. Vilkaiskaa twitteriä ja kirjoittakaa #feminismi tai #naisviha, niin alkaa vastaus valjeta. Jotkut väittävät ongelman olevan siinä, etteivät naiset hae korkeisiin positioihin. Naisen täytyy todistaa uskottavuutta ja miellyttää. Olisiko näin käynyt ilman #metoo:ta
63 Demokraatti Anette Karlsson Porvoolainen kaupunginvaltuutettu ja kaupunginhallituksen 2. Sopimus on ollut Suomessa voimassa laintasoisena vuodesta 1991. Lapsivaikutusten arvioinnin tulisi myös olla ennemmin sääntö kuin poikkeus – kaikessa päätöksenteossa, ei vain asioissa, joiden me aikuiset ajattelemme koskevan lapsia. O lemme varmaan kaikki yhtä mieltä siitä, että lapsissa on tulevaisuus. Lapsivaikutusten arvioinnin tulisi olla ennemmin sääntö kuin poikkeus. Lapsiasiavaltuutettu esittää, että lapsen edun ensisijaisuus tulee sisällyttää perustuslain perusoikeussäännöksiin. Minun Suomessani jokaisella lapsella – perhetaustasta, sukupuolesta tai vammasta riippumatta – on yhtäläiset mahdollisuudet leikkiä ja oppia turvallisessa ympäristössä sekä rakentaa itselleen oman näköistä ja hyvää elämää. de_03032022_63.indd 63 de_03032022_63.indd 63 21.2.2022 15.22 21.2.2022 15.22. Perustuslaki määrää, että lapsia on kohdeltava yhdenvertaisina yksilöinä. Meidän tulisi ehdottomasti selvittää, voisiko Ruotsin tie olla myös meidän. Lapsen edun ensisijaisuuden kirjaaminen perustuslakiin olisi merkittävä parannus lasten oikeuksien toteutumisen kannalta. Lasten oikeuksien toteutumisessa on kuitenkin vielä yli 30 vuotta myöhemmin puutteita. Naapurimaassamme Ruotsissa tilannetta lähdettiin korjaamaan säätämällä lasten oikeuksien sopimus laiksi, jolloin kokonaisuus täydentää muuta lainsäädäntöä sekä saa etusijan ristiriitatilanteissa. LAPSIASIAVALTUUTETTU JULKAISI helmikuun alussa eduskunnalle annettavan kertomuksen lasten asemasta ja heidän oikeuksiensa toteutumisesta Suomessa vuosina 2018–2021. Meillä aikuisilla on erityinen velvollisuus suojella sekä tukea ja auttaa lapsia kasvamaan omiksi yksilöikseen, joiden unelmat ja toiveet voivat toteutua. Tällä hallituskaudella valmistunut, Suomen historian ensimmäinen kansallinen lapsistrategia ja sen toimeenpanosuunnitelma on suuri harppaus eteenpäin lasten oikeuksien toteutumisessa. varapuheenjohtaja, Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen valtuutettu, pienen lapsen äiti Miten lasten oikeudet toteutuvat. Kyseinen velvollisuus tulee YK:n lasten oikeuksien sopimuksesta. Lisäksi esitykset lapsibudjetoinnin käyttöönotosta kunnissa, hyvinvointialueilla ja valtion tasolla ovat erinomainen tapa tehdä päätöksenteosta läpinäkyvää ja lapsiystävällistä. Lasten oikeuksien toteutuminen on itseisarvo, jonka eteen meillä on vielä paljon tehtävää. Miten paljon panostamme lapsiin ja millaisia tuloksia nämä panostukset antavat – nämä ovat kysymyksiä, joista jokaisen päättäjän tulisi olla kiinnostunut. Lapsen edun ensisijaisuus on keskeinen periaate lasten oikeuksien sopimuksessa, mutta kansallisessa lainsäädännössä periaate jää miltei olemattomaan asemaan. Kansallisessa lainsäädännössä tämä tarkoittaa muun muassa lasten oikeutta saada PUHEENVUORO mielipiteensä huomioon otetuksi häntä koskevissa asioissa ja päätöksissä. Ensisijainen vastuu lapsen hyvinvoinnista, kehityksestä ja huollosta on lapsen huoltajilla. Kaikilla aikuisilla, lapsen huoltajilla ja viranomaisilla, on velvollisuus toimia ensisijaisesti lapsen edun mukaisesti
Valtion ohjaus on voimakkaampaa kuin aikaisemmin. Sosiaalipalveluiden on toimittava ihmisten tarpeiden mukaan. Sosiaalipalveluiden on toimittava ihmisten tarpeiden mukaan. Toivotan kaikille valituiksi tulleille aluevaltuutetuille ja virkamiehille sitkeyttä ja pitkäjänteisyyttä valtavan työmäärän edessä hyvinvointialueita rakennettaessa. Vastuu toimeenpanosta siirtyy väliaikaishallinnolta aluevaltuustolle parin viikon kuluttua. PUHEENVUORO Ihmiset toivovat soteuudistukselta yksinkertaisia asioita. Tehdään tästä vuosisadan uudistus, joka muistetaan. Tavoitteista kirkkaana mielessä on oltava terveyserojen kaventaminen ja saumattomien hoitoketjujen toteuttaminen. JOKAISEN VALTUUTETUKSI valitun on tunnettava alueen erilaiset palvelutarpeet ja millaiselle väestölle palveluita tuotetaan. Kun aikai semmin sotessa järjestämisvastuu oli lähes 200:lla kunnalla tai kuntayhtymällä, jatkossa 21 hyvinvointialuetta hoitaa sosiaalija terveyspalvelut sekä pelastustoimen. Uudistuksessa rahat tulevat jatkossa valtiolta ja tämä pakottaa hyvinvointialueen ja sosiaalija terveysministeriön sekä valtiovarainministeriön entistä tiiviimpään yhteistyöhön. Hyvinvointialueiden oma palvelutuotanto on oltava riittävää. Asiakasmaksut eivät saa estää lääkäriin menoa ja laadun on oltava kunnossa. Pitkät jonot, asiakkaan pompottelu, palveluiden epätasaisuus saatavuudessa ja laadussa ovat arkipäivää sosiaalija terveyspalveluissa. Hyvinvointialueet päättävät myös palveluseteleiden käytöstä eli siitä mitä palveluita ja millaisella kriteeristöllä hankitaan. Niistä maksetaan paitsi inhimillistä myös kansantaloudellista hintaa joka päivä. Hyvinvointialueen henkilöstön hyvinvointi ja pysyvyys on tärkeää. Palveluiden järjestämistä ohjataan laadittavaksi tulevilla hyvinvointialueja palvelustrategialla. Erityisesti lapsia, vanhuksia ja vammaisia on suojeltava ja heistä on pidettävä huolta. Sote henkilöstö työskentelee koronan takia tällä hetkellä poikkeuksellisen kuormittavassa ympäristössä. 64 Demokraatti Hyvinvointialueita rakentamaan E nsimmäiset historialliset hyvinvointialueiden vaalit on käyty ja hihat alueilla kääritty työhön tarttumiseksi. Aluevaltuutetut päättävätkin mitä palveluita tuotetaan itse, mitä tuotetaan yhdessä muiden toimijoiden kanssa ja mitä hankitaan yrityksiltä tai yhdistyksiltä. Johanna Ojala-Niemelä Kansanedustaja (sd.) de_03032022_64.indd 64 de_03032022_64.indd 64 22.2.2022 13.56 22.2.2022 13.56. Hyvinvointialueilla on myös valvontavelvollisuus ostamiinsa palveluihin. Valtion ohjausta oli laajasti toivottu valtakunnan tasolla esimerkiksi tietojärjestelmien yhtenäistämisen osalta. Euro on myös alueilla hyvä konsultti ja palveluita on osattava priorisoida. Hoitoon on päästävä jonottamatta ja sen vuoksi Marinin hallitus on lanseerannut seitsemän päivän hoitotakuun. Kuormittavuus johtaa korkeisiin sairauspoissaoloihin, työvoiman vaihtuvuuteen ja työkyvyttömyyseläkkeiden lisääntymiseen, mikä entisestään vaikeuttaa tilannetta. Siksi uudistus on välttämätön. Tämän vuoksi henkilöstön jaksamiseen muutosprosessin keskellä on panostettava
fi ta i D em ok ra at ti, PL 33 8, 00 53 1 H el sin ki Vetoomus sotealan työntekijöiden puolesta uusille aluevaltuutetuille LISÄÄ MIELIPITEITÄ OSOITTEESSA DEMOKRAATTI.FI Lainmukaisen palkkojen harmonisaation pitää koskea kaikkia ammattialoja puhtaanapidosta lähtien. Kantani edustaa omaa näkemystäni sotealan tilanteesta. Pitäkää työntekijöiden hyvinvointi aina päätöksienne keskiössä ettei hoitosekä muu tukipalveluväki karkaa muille aloille. Pitäkää huoli silloin, että palveluiden laatukriteerit otetaan myös huomioon. 65 Demokraatti HEI, TE uudet vastavalitut aluevaltuutetut! Teidän on vastuu ja velvollisuus kuulla eri ammattiryhmiä teidän päätöksenteossa. Ki rjo itu st en m ak sim im itt a on 20 00 m er kk iä . Teille myös tarjotaan uusia tarjouksia palvelusopimuksista palveluita kilpailutettaessa. Olen puhunut. Ottakaa silloin myös selvää mitä sellaiset kriteerit koskien kyseistä ammattialaa saattavat tarkoittaa. Lainmukaisen palkkojen harmonisaation pitää koskea kaikkia ammattialoja aivan puhtaanapidosta lähtien. de_03032022_64.indd 65 de_03032022_64.indd 65 22.2.2022 13.56 22.2.2022 13.56. Oikeudenmukaisuus ja henkilöstön hyvinvointi on avainasemassa. Edellyttäen, että halutaan tarjota hyvää palvelukokemusta asiakkaalle ja pitää osaava työvoima sotealalla. Lä he tä m ie lip ite es i os oi tt ee se en m ie lip id e@ de m ok ra at ti. Ja toivottavasti puhunut myös muidenkin työntekijöiden puolesta. Korona-aika on ollut raskas ja töitä järjestellään monien kohdalla. Sami Korkiakoski tukipalvelutyöntekijä, laitoshuoltaja Lahti Ki rjo ita om al la ni m el lä si. Aina
Tällä neuvottelukierroksella neuvotellaan koko hoitoalan ja hoidon laadun tulevaisuudesta. Yritysten voitontavoittelu esimerkiksi vanhustenhoidossa ja varhaiskasvatuksessa on jo pitkään toteutettu hoitajien toimeentulon sekä hoidon ja hoivan laadun kustannuksella. 66 Demokraatti MIELIPIDE Suomessa Nato-keskustelu on myös sisäpolitiikkaa Arvostettu toimittaja Ruben Stiller suivaantui 2006 Tarja Halosen valinnasta toisella presidenttikaudella niin, että hän lupasi syödä hattunsa, jos ei Nato-vastaisuudella ratsastaneen Halosen aikana Suomea viedä Natoon. Tästä kehiteltiin julkisuudessa poliittinen kohu, vaikka Marinin toteamus ei poikennut aiempien hallituksien vastauksista. Avoimena on, mikä alan tulevaisuus on ja mikä merkitys hoidon laadulla on jatkossa. Jos se sitä olisi, oltaisiin jo Natossa. Mikä on vanhusten sekä vanhustenhoidon arvostus, ja onko ikääntyneitä mahdollisuus hoitaa voimavaralähtöisesti ja eettisesti. Tuota asetta käytetään nyt pääministeri Sanna Marinia (sd.) vastaan, kun hän piti Reutersin haastattelussa epätodennäköisenä, että hänen hallituskaudellaan Suomi hakisi Nato-jäsenyyttä. Lastenhoitajat ovat hyvin tärkeä ammattiryhmä varhaiskasvatuksessa ja heistä on suuri pula. Moni miettii myös, mitä vaatimuksia mahdolliset pandemiat tuovat ja saako työntekijä lisäkorvauksia poikkeuksellisissa oloissa. Poliittisesti tarkoitushakuisesta väitteestä huolimatta Suomelle on Nato-ovi auki. Suomen ylimmälle poliittiselle johdolle ei Nato-jäsenyydestä päättäminen ole mikään helppo juttu. Tuo debatti jatkuu yhä. Näkyykö arvostus koskaan rahassa vai täytyykö tyytyä kiitospuheisiin. Näitä toimia tarvitaan, jotta hoitajilla on riittävä toimeentulo sekä jaksamista tukevat työolot ja kansalaisten palvelut voidaan turvata varhaiskasvatuksesta vanhustenhoitoon. Työvoimapula on seurausta siitä, ettei hoitoalan vetovoimaa ole haluttu parantaa ajoissa lukuisista varoituksista huolimatta. SuPer pitää tärkeänä, että palkkaohjelma toteutetaan julkisella ja yksityisellä sote-sektorilla sekä varhaiskasvatuksessa. Tilanteen on annettu ajautua pisteeseen, jossa tarvitaan merkittäviä rahallisia toimia alan vetoja pitovoiman korjaamiseksi. Pentti Välimaa Pori Hoitajien palkkauksen parantaminen on välttämätöntä Sote-sektori ja varhaiskasvatus ovat pahenevassa kriisissä hoitajapulan vuoksi. Vastavuoroisuus on ollut kadoksissa pitkään ja joustamista on vaadittu kauan ennen pandemiaakin. Natosta on kehitetty kotikutoinen sisäpoliittinen ase, joka on suunnattu aina jonkun puolesta tai jotain vastaan. Suomen ja Venäjän välisen rajalinjan pituutta on 1 343,6 kilometriä. Tuskin kuitenkaan presidentin tai hallituksen mahtikäskyllä voidaan Nato-jäsenyyttä hakea, vaikka sekin jollekin ”Nato-mieliselle” riittäisi. Venäjä on antanut ymmärtää, että Suomen Nato-jäsenyys muuttaisi rajan luonteen vihollisrajaksi. Tosin Venäjä on viestittänyt, että Natoon liittyminen on Suomen oma asia. Silja Paavola puheenjohtaja Suomen lähija perushoitajaliitto SuPer de_03032022_66.indd 66 de_03032022_66.indd 66 23.2.2022 10.45 23.2.2022 10.45. SuPer on esittänyt yhdessä Tehyn kanssa sote-alalle viiden vuoden pelastusohjelmaa, jolla peruspalkkatasoa nostetaan 3,6 % vuosittain normaalien ostovoimaa turvaavien sopimuskorotusten lisäksi. Rajamme on pysynyt toisen maailmansodan jälkeen vakaana. SuPer ja Tehy ovat esittäneet, että valtio rahoittaisi palkkaohjelman, sillä se on osaltaan vastuussa siitä, että naisten ja miesten välistä palkkaeroa kurotaan umpeen. Halosen kaudesta on siirrytty jo presidentti Sauli Niinistön toiselle kaudelle, mutta Suomella ei vieläkään ole virallista hakukantaa Nato-jäsenyydestä. Hoitoalan palkkaus on korjattava viimeistään nyt, sitä ei voida enää siirtää. Siihen ei presidentti Niinistöllä ollut MTV:n haastattelussa valmista vastausta. Varhaiskasvatuksen vetovoima tulee saattaa samalle tasolle kuin se oli ennen lainsäädännön muutoksia, jotka ovat karkottaneet hoitajia muille sektoreille. Mutta se on arvoitus, miten Venäjä Nato-jäsenyyteemme reagoisi. Hoitajapula ja sen korjaaminen on meidän kaikkien asia, sillä se näkyy meille kaikille. Liittojen vaatimukset ovat perustellut ja kohtuulliset. Tällä ohjelmalla sote-sektorin ja varhaiskasvatuksen palkkaus saataisiin samapalkkaisuusvaatimusten tasolle viiden vuoden kuluessa. Natosta on kyllä puheita pidetty puolesta ja vastaan. Niinistö tähdensi vain, ettei kansan mielipidettä kysyttäisi ainakaan tavanomaisilla gallupeilla. Yksityisellä sektorilla lisähaasteena on, että palkat täytyy saada samalle tasolle kuntasektorin kanssa. Mutta miten Suomen kansa pääsee jäsenprosessiin vaikuttamaan. Moni hoitaja pohtii, onko alalla jatkaminen mahdollista nykyisellä palkalla
Uuden lain määrittelemässä vuoropuhelussa on kysymys siis vaikutusmahdollisuuksien lisäksi tietojen vaihtamisesta puolin ja toisin. yrityksen kehitysnäkymiä ja taloudellista tilannetta, työpaikan sääntöjä, käytäntöjä ja toimintaperiaatteita, työvoiman käyttötapoja ja henkilöstön rakennetta, osaamistarpeita ja osaamisen kehittämistä sekä työhyvinvoinnin ylläpitämistä ja edistämistä. Kyseessä on pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelmaan sisältyvä merkittävä kokonaisuudistus. Uudistuksen yhteydesssä tuon lain säädökset siirrettiin pääosin uuteen yhteistoimintalakiin, jossa niistä käytetään termiä hallintoedustus. Uuden yhteistoimintalain mukaan työnantajan ja henkilöstön edustajan välillä olisi järjestettävä jatkuvaa vuoropuhelua yrityksen tai yhteisön tilanteesta ja työyhteisöön liittyvistä kysymyksistä. Tämä luo henkilöstön edustajalle aidon mahdollisuuden viedä työnantajan pöydälle henkilöstön kannalta oleellisia asiakysymyksiä, sekä kommentoida työnantajan esille nostamia asioita. Uuden lain tahtotila on, että osapuolet voivat vaihtaa ajatuksia työpaikan ja yrityksen asioista suullisesti ja välittömästi. Ennen uuden yhteistoimintalain voimaantuloa henkilöstön edustuksesta yrityksen hallinnossa säädettiin hallintoedustuslailla. Marinin hallitus on uudistuksessa lähtenyt selkeästi vahvistamaan työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksia työyhteisönsä toimintaan. Yhteistoimintalailla luodaan henkilöstölle vaikutusmahdollisuus yrityksen toimintaan. Se tulee toteuttaa sellaisissa hallintoelimissä, jotka tosiasiallisesti käsittelevät, tekevät päätöksiä ja seuraavat työnantajan liiketoimintaan, talouteen ja henkilöstön asemaan koskevissa asioissa. päivä astui voimaan uusi yhteistoimintalaki. Euroopan elinja työolojen kehittämissäätiön julkaisussa (Third European Company Surveyt: Workplace practices – Patterns, performance and well-being 2015) todetaan, että ”työntekijöiden laaja ja tuettu osallistuminen organisaation päätöksentekoon sekä luottamukselliset ja toimivat välit johdon ja työntekijöiden edustajien välillä parantavat työntekijöiden hyvinvointia ja yrityksen taloudellista menestystä”. Hallituksen esityksessä ar vioidaan, että uudella lailla on ”myönteisiä vaikutuksia työhyvinvointiin ja työssäjaksamiseen, koska henkilöstö voi vuoropuhelussa nostaa esille asioita, joilla näitä asioita voidaan parantaa”. Tämä toteutuu useimmiten henkilöstön edustajan eli luottamushenkilön välityksellä. Esityksessään uudeksi yhteistoimintalaiksi hallitus nosti esiin tarpeen rakentaa luottamusta ja ymmärrystä työnantajan ja työntekijöiden välillä. Hallitus myös painottaa sitä, että vaikutusmahdollisuuksien avulla työntekijöiden tarpeet mm. työn ja perhe-elämän yhteensovittamisessa tulevat paremmin huomioiduksi. Uudistus on laaja, joten nostan esiin kaksi keskeistä uudistusta: jatkuvan vuoropuhelun periaatteen ja hallintoedustuksen. Koska lain tahtotila on että henkilöstön hallintoedustaja pystyy aidosti osallistumaan toimielimen työskentelyyn, on hän oikeutettu vastaavaan koulutukseen, jota muut toimielimen jäsenet saavat toimielimen työskentelyyn liittyen. Kokonaisuudistuksen tavoitteena on kehittää yhteistoimintaa koskevaa lainsäädäntöä tavalla, joka vastaa 2020-luvun yritysten toimintaympäristöön. Uutta laissa asetetaan myös laadullinen vaatimus sille toimielimelle, jossa henkilöstön edustus toteutetaan. Petri Lillqvist Raitioja metrohenkilökunnan yhdistys JHL ry:n puheenjohtaja Helsinki de_03032022_66.indd 67 de_03032022_66.indd 67 23.2.2022 10.45 23.2.2022 10.45. Jatkuvuudella tarkoitetaan laissa vähintään neljännesvuosittain järjestettävää vuoropuhelua, jonka aiheet tulee määritellä riittävän laaja-alaisesti. Ne voivat koskea esim. Tässä on avainasemassa osapuolien välinen tiedonkulku. Henkilöstön vaikutusmahdollisuuksien kannalta suurin muutos uudessa laissa on velvoite säännölliseen ja jatkuvaan vuoropuheluun työnantajan ja henkilöstön edustajan välillä. Uusi yhteistoimintalaki antaa paremmat työkalut luottamuksen ja vaikutusmahdollisuuksien rakentamiseen suomalaisissa yrityksissä. 67 Demokraatti LISÄÄ MIELIPITEITÄ OSOITTEESSA DEMOKRAATTI.FI Uusi yhteistoimintalaki parantaa työelämän pelisääntöjä Tammikuun 1. On pitkälti työnantajien käsissä miten hyvin näitä uusia työkaluja halutaan aidosti hyödyntää
Näin ollen tämäkin on mielenkiintoinen mahdollisuus. Näen, että kysymyksessä on eri valtioiden, eri mahdollisuuksin toteutetusta ilmastollisesta energiayhteistyöstä. de_03032022_68.indd 68 de_03032022_68.indd 68 21.2.2022 17.09 21.2.2022 17.09. Suomelle Venäjän maakaasun sininen vety raaka-aineena on mielenkiintoinen mahdollisuus. Mikäli Eurooppa ei ole aktiivinen, niin Kiina vie nämäkin markkinat. Vihreä vetyhän on pitkällisen jalostuksen tuote. Kuntien rajat tulevat hämärtymään, ja osittain varmaankin häipymään. Hyvä ja ajankohtainen aihe. Pitkittyessään vihreän vedyn tuotannon viivästyminen on ongelma Euroopalle, varsinkin Saksalle, joka on luopumassa hiilija ydinvoimasta. Pertti Pokki Laitila tuhansien järvien maa, vihreän vedyn raaka-aineen aarreaitta. Meillä Suomessa ei ole ollut käytössä tällaista väliportaan demokraattista hallintoa, kuten muualla läntisen Euroopan maissa. Suomi on ainoa maa, joka on ratkaissut ydinvoimaloissa syntyneen käytetyn polttoainejätteen loppusijoituksen. Toivotan kaikille hyvinvointivaltuutetuille onnea ja menestystä tulevaisuuden hallintoon. Nyt heillä alkaa uusi aikakausi, jolloin pitää unohtaa ne oman kulmakunnan asiat, ja alkaa katsella koko maakuntaansa kokonaisuutena. Hyvinvointialueen valtuutetun tulee myös ymmärtää, ettei hän ole jonkun ammattikunnan edunvalvojaksi valittu, vaan koko hyvinvointialueen väestön. Tämä tapahtuu sosiaalija terveystoimen kohdalla, ja palo-pelatustoimi on jo alueella. 68 Demokraatti LISÄÄ MIELIPITEITÄ OSOITTEESSA DEMOKRAATTI.FI MIELIPIDE Vety on globaali energian sampo Demokraatissa 13.1. Mielenkiintoista on se, että mitä muutoksia tulevaisuus tuo kunnan toimialaan, ja tapahtuuko niiden järkeviä yhdistymisiä. Useimmilla valtuutetuilla on kokemusta omien kuntien ja kaupunkien valtuustoissa. Molemmissa vaihtoehdoissa tuotetaan Eurooppaan joko pelkästään sähköä, tai valmiina tuotteena vihreää vetyä. Tämäkin on mahdollisuus. Ammattikunnan edunvalvonta tehdään aivan muissa pöydissä kuin aluevaltuustossa. Näin on. Helpoin tapa on tuoda energia sähkönä. Olen varma siitä, että sellainen hyvinvointivaltuutettu tulee saavamaan suuren arvostuksen, joka osaa katsoo aluetta kokonaisuutena, eikä ainoastaan ”oman kotinurkan” kautta. Monessa Euroopan maassa kunnalla ei ole lainkaan palvelutehtäviä. Mielenkiintoista on se, miten kuntien ja kaupunkien merkitys tulee muuttumaan. Suora tuote, energia vihreälle vedylle, Lisäksi sähkö on tuotteena helppo kuljettaa niin kotikuin ulkomaisillekin markkinoille. Suomi on Hyvä hyvinvointialueenvaltuutettu Uudet aluevaltuustot aloittivat ahkeroimisen maaliskuun alussa. Tehdään lisää vihreää sähköä, ydinvoimaa. Myönnän, tässä on ongelma. Paineita on. oli pitkä artikkeli Vety – Sampo vai riistoa. Muistakaa, että Suomi on maapinta-altaan suuri, meitä on vähän, rahaa on kohtuullisesti ja kaikkien kuuluu saada samantasoiset palvelut. Tässä energiaan liittyviä haasteita, joissa Suomen tulee olla mukana. Mielestäni vety on globaali, koko Euroopan unionia, varsinkin Saksaa koskeva tuleva energian sampo. Markku Palonen Nyt pitää unohtaa oman kulmakunnan asiat ja alkaa katsella koko maakuntaa kokonaisuutena. Nurkkakuntavaltuutetun asenne ei lupaa hyviä yhteistyömahdollisuuksia tai anna hyviä edellytyksiä koko valtuustotyölle. Mielestäni vihreän vedyn tuotanto artikkelin kuvaamalla tavalla – Afrikassa autiomaiden ja aavikoiden aurinkoa ja tuulta sähköksi tuotettuna – ei ole riistoa. Ei tekniikkaan ja teknologiaan liittyviä ongelmia, vaan talouteen ja kaupallisuuteen liittyviä murheita. Eurooppaan niin putkikuin laivatoimituksina tuotuna vety olisi kallis, ongelmallinen tuote. Hyvinvointialueet vaativat melko lailla uudenlaista ajattelua ja ideointia. Näin vedestä jalostettaisiin sähköenergialla Euroopassa vihreää vetyä
Sosiaalija terveyspalveluiden siirtyminen hyvinvointialueelle vaikuttaa useaan eri toimialat ylittävään yhteistyömuotoon. 69 Demokraatti Saumaton yhteistyö sote-uudistuksen keskiöön Mihin asiakkaat, jotka tarvitsevat kuntouttavaa työtoimintaa jatkossa ohjataan. ”Mikäli toimintamallia ei voida jatkaa, on epäselvää, mitä toiminnan piiriin osallistuville yli 33 000 asiakkaalle tapahtuu”, sanoo Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Hanna Tainio. Tämän lisäksi tarvitaan rohkeita, yhteistyökykyisiä ja keskisuomalaisten hyvinvointia arvostavia päättäjiä, viranhaltijoita sekä työntekijöitä. Työpajatoiminta on lähipalvelu, jota on tarjolla yli 90 prosentissa Suomen kunnista. On tärkeää, että nämä yhdyspinnat mahdollistetaan myös tulevalla hyvinvointialueella. Yhteistyön on jatkossakin oltava sujuvaa eri alojen ja toimintasektorien toimijoiden välillä, on myös huomioitava eri alueiden ja kuntien erilaiset tarpeet. Kunnissa on paljon palveluita, jotka toteutetaan monialaisessa yhteistyössä eri toimijoiden kesken, muun muassa sivistysja sosiaalitoimen sekä terveydenhuollon välillä. Asukkailla tulee olla myös aito mahdollisuus olla mukana vaikuttamassa sote-palveluiden rakentumiseen. Mihin asiakkaat, jotka tarvitsevat kuntouttavaa työtoimintaa jatkossa ohjataan. Palveluiden siirtyminen hyvinvointialueelle ei saa vaarantaa eikä katkaista sujuvia, jo olemassa olevia yhteistyöja toimintamalleja sekä palveluketjuja. Pienissä kunnissa se voi olla jopa ainoa kuntouttava ja työllisyyttä tukeva palvelu. Heidän tarjoamansa matalan kynnyksen tuki, apu ja ohjaus tulee myös jatkossa turvata osana sosiaalisen tuen palveluita. Tulevalla hyvinvointialueella heidänkin rooli palveluntarjoajana on edelleen epäselvä. Kuntaliiton mukaan yhdyspinnoilla tarkoitetaan toimintoja ja tehtäväkokonaisuuksia, jotka kuuluvat kunnan tai hyvinvointialueen järjestämisvastuulle ja joissa niiden asiakaslähtöinen toteuttaminen edellyttää yhteistyötä heidän välillään. Miten sote-palveluiden ja sivistystoimen välinen yhteistyö toteutuu esimerkiksi kouluterveydenhoidon, koulupsykologienja kuraattorien sekä muiden sosiaalisen tuen palveluiden osalta. Yhtenä hyvänä esimerkkinä tästä on kuntien nuorisotyön, työllisyyden hoidon ja sosiaalihuollon yhteistyö työpajatoiminnan toteuttamisessa nuorille ja pitkäaikaistyöttömille. Ne tulee myös toteuttaa moniammatillisessa yhteistyössä hyvinvointialueen sekä kuntien eri toimijoiden kesken. On myös palveluita, joissa mukana on vielä kolmannen sektorin toimijoita, kuten järjestöjä. On siis tärkeää, että myös nämä palvelut löytyvät jatkossakin läheltä lasten, nuorten ja perheiden arkea. Nyt nämä palvelut ja toimintamallit siirtyvät tulevan hyvinvointialueen järjestettäväksi, joka voi heikentää kunnallisten työpajojen toimintaedellytyksiä. Nuorisoalan aluevaalitavoitteisiin on kirjattu: ”on varmistettava, että apua tarvitsevan nuoren tukiverkko ei katkea kunnan ja hyvinvointialueen välisellä rajalla, vaan esimerkiksi koulun tai nuorisotyön piiristä alkava palveluketju jatkuu sujuvasti myös sosiaalija terveyspalveluihin”. Jaan tämän huolen Tainion kanssa. Kolmannen sektorin toimijat tuottavat myös työllisyyttä ja toimintakyky vahvistavia palveluita. Tällä hetkellä suuri osa työpajatoiminnasta on kuntien vastuulla, ja he tarjoavat kuntalaisille kuntouttavaa työtoimintaa sekä sosiaalisen kuntoutuksen palveluita. Työpajatoiminta on yksi tärkeistä tukimuodoista nuorille ja ihan kaikenikäisille vahvistamaan niin arjenhallintaa, työja toimintakykyä kuin tukemaan jatkosuunnitelmia kohti työja opiskeluelämää. Työpajatoiminta ei ole ainoa, jonka kohdalla herää huoli yhteistyön sujuvuudesta jatkossa. Leena Kautto-Koukka kunnanvaltuutettu (sd.) Laukaa de_03032022_68.indd 69 de_03032022_68.indd 69 21.2.2022 17.09 21.2.2022 17.09
Häikäilemätöntä on maanitella käyntiinajajia rikkureiksi. 70 Demokraatti LISÄÄ MIELIPITEITÄ OSOITTEESSA DEMOKRAATTI.FI MIELIPIDE Rikkuriksi houkutteleminen on häikäilemätöntä Sopuisa tiimi-ilmapiiri takaa myös hyvät työtulokset. Se voi kuulostaa idealistiselta, mutta ilman riittävää tavoitetta perustavanlaatuisia muutoksia ei saada aikaan. Nykytilanteessa rikotaan pahasti hyviksi koettuja pelisääntöjä. Kehityskulku on erittäin huolestuttava, ja meidän pitää aidosti tehdä asioita hoitoja hoivatyön houkuttelevuuden ja arvostuksen eteen. UPM:n tavoitteena oli saada pirstottua koko sopimiskenttä. Toivon etteivät he siihen alennu. Aivan uskomaton on ulkopuolelta tapahtuva värväystoiminta. Hän oli myös monesti itse myös merkittävä omistaja. Tätä tulee kunnioittaa, eikä lähteä yksipuolisesti repimään hajalle. Tätä tulee kunnioittaa. Vasta uutisoitiin, miten Ruotsissa ja Norjassa sosiaa lija terveysalojen työntekijöiden arvostus on Suomea oleellisesti korkeampaa – palkkauksen ohella kyse on muun muassa johtamisesta ja työn joustavuudesta. Pitää ajatella pitemmän päälle, ettei panta ala pahasti kiristämään. Omistajan edustaja joutuu varsin pienillä valtuuksilla lukemaan hänelle annettuja nuotteja toisille osapuolille. Esimerkiksi Rovaniemellä pikapoli oli hetken kokonaan kiinni, koska usea hoitaja irtisanoutui yllättäen samanaikaisesti. Muistan hyvin 1960-luvun varsin sekasortoisen toimintakentän. Tänä päivänä paperitehtaiden vakanssipalkka tarkoittaa myös tasa-arvoa. Laadukkaiden sosiaalija terveyspalveluiden edellytyksenä on osaava ja työssään viihtyvä henkilöstö. Sopimisessa ei voida puhua sopimisesta. Hän oli vaikutusvallaltaan suorassa yhteydessä omistajiin. Ammattiliiton työntekijänä tiedän, mitä saadaan aikaan panostamaan henkilökunnan jaksamiseen, työhyvinvointiin ja johtamiseen. Sopuisa tiimi-ilmapiiri takaa myös hyvät työtulokset. Maria-Riitta Mällinen Rovaniemi Getty Images de_03032022_70.indd 70 de_03032022_70.indd 70 21.2.2022 17.15 21.2.2022 17.15. Jos yhteiskunta ei tähän osaa reagoida, joudumme sekasortoon. Suomea ei saa viedä takaisin kehitysmaaksi. On aivan selvää, että tavallinen työntekijä tarvitsee entistä enemmän työsuhteensa perusturvaa. Paikallinen sopiminen ei näissä kansainvälisissä suuryhtiöissä mielestäni voi toimia. Tänään johtajasopimuksella työskennellään varsin ahtaassa raossa. Yksiköiden johtajien mahdollisuus vaikuttaa tältä osin on varsin vähäinen. Timo Nyberg entinen tiiminvetäjä Kuusankoski Työhyvinvointiin on panostettava Nyt tarvitaan aitoja toimenpiteitä hoitoja hoivatyön houkuttelevuuden ja arvostuksen parantamiseksi. Heillä ei ole merkittävää liikkumavaraa. Henkilökunnan hyvinvointi on ykkösasia, joka tulee olla kunnossa, jotta palvelut pelaavat. Jokunen saattaa vielä muistaa ajan, jolloin paikkakunnilla, joissa näitä metsäyhtiöitä oli, oli oikea paikallisjohtaja. Todella arveluttavaa on tarjota talossa työskenteleville rikkureille hyvän miehen lisää 30 euroa työpäivässä. Toiminta on tiukasti kontrolloitua. Elämä jatkuu, ja asiat lopuksi sovitaan. Naisten asema oli aivan toista luokkaa kuin nykyisin. Meidän pitää Lapin hyvinvointialueella asettaa tavoitteeksi olla Suomen paras työnantaja. Samasta työstä ei maksettu samaa palkkaa. Vasta uutisoitiin myös siitä, miten sote-aloilla on jo paikoin enemmän opiskelun aloituspaikkoja kuin aloittavia opiskelijoita. Olen itse työskennellyt starttija uudistustehtävissä paikoissa, joissa hallitaan vain pelolla ja kyynärpäillä. Panostetaan siis aidosti hyviin työnteon edellytyksiin, työssä jaksamiseen, koulutusmahdollisuuksiin ja laadukkaaseen johtamiseen tulevalla Lapin hyvinvointialueella. Eikä se tarkoita ylistämällä alistamista, vaan konkreettisia toimenpiteitä. Todellisuudessa paikallista sopimista on tehty niin kauan, kun ihmiset ovat tehneet jollekin toiselle palveluja korvausta vastaan
Mahdolliset onnittelut voi ohjata KSR:n Päivi ja Paavo Lipposen rahastoon tilille FI85 1521 3000 0060 09, tiedonantoon: Sinikka Laisaari. Työväenkirjaston ystävät striimaavat tilaisuutensa osoitteeseen: youtube. klo 17–19, Anna Lindholm: Den rätta färgen. Tilaa Demokraatti. Kaikkiin tilaisuuksiin tulee ilmoittautua erikseen, koska osallistujamäärä on rajallinen: kirjasto@ tyovaenperinne.fi, p. klo 14 Laivurin talossa. com/tyovaki. de_03032022_71.indd 71 de_03032022_71.indd 71 21.2.2022 17.20 21.2.2022 17.20. Helsingfors svenska arbetarföreningin järjestämän ruotsinkielisen kirjaillan aiheena on Anna Lindholmin elämäkertateos Anna Wiikin (1891–1964) elämästä. klo 17–19 Irja Askola ja Anne Mattsson keskustelevat elämäkertateoksen tiimoilta. 71 Demokraatti KOKOUKSET 70 VUOTTA 75 VUOTTA Syntymäpäivät Sinikka Laisaari ministeri, LKT, Helsinki 6.3. UUSIMAA • Porvoon Wanhat Toverit seuraava kerhokokous on 8.3. Kahvin ym. Lähiradio striimaa tilaisuuden: www.vapausvalitatoisin.com suorana ja tallenteena. Seuraava kokoontuminen on ravintola Wanhassa Herrassa 7.3. Ajankohtaiset asiat. Johtokunta. POHJANMAA • Tapaaminen to 3.3. Mahdolliset onnittelut voi ohjata Vapaa taide Tehdas Teatteri ry:n tilille: FI20 5716 9020 0104 97, tiedonantoon: Timo 70 v. Muutokset ovat mahdollisia. Keskiviikko 30.3. Helsingin Demarinaiset ry. Työväenkirjaston ystävät ry:n kevätkokous klo 16. En biografi om socialisten Anna Wiik. VARSINAIS-SUOMI • Turun Sos.dem. Yhdistystoiminta Tilaajapalvelu: 09 7010 500 tilaajapalvelu@demokraatti.fi www.demokraatti.fi/tilaa-lehti Valitse tieto. Timo Vainio toimittaja, Raisio 16.3. Järjestäjinä Vapaus valita toisin ry, Rauhanliitto, Rauhanpuolustajat ja Sadankomitea. Maanantai 25.4. klo 13. Aiheena hyvinvointialueen toiminta. HELSINKI • Työväenliikkeen kirjaston kevät: Lauantai 5.3. Ratas ry:n jäsenkokous ke 16.3.2022 klo 18.00 Rieskalähteen koulussa, Jöllintie 3, 20300 Turku. Lounaan jälkeen klo 12 vieraanamme on kirjailija Lasse Lehtinen, joka alustaa aiheesta ”Kalle Lehmus – salaista sotaa.” Tervetuloa! Puheenjohtaja. Paikallla Porvoon sosiaalija terveysjohtaja Ann-Sofie Silvennoinen. klo 17.30– 19 Demarinaisia – tavallisia ja tavattomia pienoiselämänkertoja helsinkiläisistä demarinaisista. Tiistai 26.4. merkeissä. klo 14.00–15.30, Uusi varustelukierre – hävittäjäkaupan jälkipuinti Keskustelemassa: professori Heikki Hiilamo, kansanedustaja Kimmo Kiljunen, toiminnanjohtaja Laura Lodenius, väitöskirjatutkija Kari Paasonen. 09 766 429. Läntinen Kirkkokatu 26, Kokkola. HÄME • Lahden seudun Wanhat Toverit
Merkitse kuoren päälle ristikon numero. Oikein vastanneiden kesken arvotaan yksi 10 euron lahjakortti. 72 Demokraatti RISTIKKO 4/2022 Veijo Wiren veijo.wiren@gmail.com Ratkaistut ristikot lähetetään seuraavan lehden ilmestymiseen mennessä: vastaukset@demokraatti.fi tai Demokraatti / Ristikko, PL 338, 00531 Helsinki. Nimi: Osoite: de_03032022_72.indd 72 de_03032022_72.indd 72 22.2.2022 16.30 22.2.2022 16.30
julkaistun ristikon 10 euron lahjakortin voitti Taina Tiilisaari Kauhavalta. Paperia, riepuja, sipsipusseja ja jopa alusvaatteita ja leluja on löytynyt niiden pesistä. Pari päivää ennen munintaa pariskunta koristelee pesän kaikenlaisilla aarteilla. ais ud ok u. Valitettavasti isohaarahaukankin kanta on taantunut petovihan, myrkytysten (myös välillisten ja tahattomien) sekä pesien ryöväämisen takia. Se esimerkiksi saattaa pitää samaa pesää vuosikausia ja laajentaa sitä vuosien saatossa. Laji saatiin palautettua 1980–90-luvulla Britannian luontoon tuomalla lintuja Ruotsista ja Espanjasta. Suomessa siihen on harvemmin mahdollisuus, koska ”ihaha” on meillä harvinainen vieras. de_03032022_72.indd 73 de_03032022_72.indd 73 22.2.2022 16.30 22.2.2022 16.30. Kuvan yksilö on kuvattu liitelemässä Espanjan arojen yllä. Euroopassa elää 95 prosenttia kaikista isohaarahaukoista eli enimmillään 25 000 paria. Britannian kuninkaallisen lintujensuojelusäätiön (RSPB) sivuilta löytyy paljon kiinnostavaa tietoa lajista ja sen tavoista. co m 6 9 7 2 7 9 5 6 8 7 1 6 4 2 1 3 5 4 5 8 9 3 4 2 I sohaarahaukan nimi englanniksi on varsin kuvaava: red kite, punainen leija. Onnea voittajalle! Vaikeusaste: (c ) Ar to In ka la ww w. On upeaa päästä seuraamaan isohaarahaukan taitavaa ja kaunista lentoa läheltä. Nyt brittien ilona liitelee arviolta 4 600 paria. William Shakespearen Talvisessa tarinassa kehotetaankin pitämään pyykkejä silmällä pesänrakennusaikaan, kun haukka saattaa nyysiä pyykit narulta. Esimerkiksi Britanniassa laji on käytännössä pelastettu kansallisen sukupuuton partaalta pitkäjänteisen suojeluohjelman avuin. 73 Demokraatti SUDOKUN RATKAISU 18 69 73 25 4 34 25 86 19 7 95 72 14 63 8 23 94 58 76 1 71 86 39 54 2 56 47 21 38 9 82 13 95 47 6 47 58 62 91 3 69 31 47 82 5 TI TI TYY Anna-Liisa Blomberg anna-liisa.blomberg@demokraatti.fi RISTIKON 2/2022 RATKAISU 27.1
Se oli raskasta luettavaa, mutta onhan autofiktio ihan hauska genre. Fiktiolle ei nyt ole tilaa, kun on työ, perhe ja joissain välissä pitäisi nukkuakin. Knausgård kävi juurta jaksain läpi isänsä alkoholismia ja kuolemaa sekä omaa aviokriisiään ja maailmantuskaansa kirjailijana. Koronapandemiaa käsittelevä kirja, jonka pääteesi on, että kriisi on historiallinen taitekohta, josta tulisi edetä kohti sosiaalisesti ja ekologisesti kestävämpää yhteiskuntaa. Tuntematon sotilas on luettu, se oli hieno kirja. Kaikkia ”pakollisia” kirjoja ei ole pakko lukea de_03032022_74.indd 74 de_03032022_74.indd 74 22.2.2022 17.06 22.2.2022 17.06. Ensimmäinen maailmansotahan ei Suomessa ole esillä juuri mitenkään, koska koemme virheellisesti ettei se oikeastaan liity meihin. Olen varmaan lisäksi myös huono sosialidemokraatti, koska en ole edes lukenut Täällä Pohjantähden alla, katsoin vain sen tv-sarjan. Minulla oli ilo olla myöntämässä kirjalle vuoden 2021 Kalevi Sorsa -palkintoa. Molemmat kuvasivat nuorten ihmisten kokemuksia sodan aikana. Tyylilajiltaan raskassoutuista akateemista luettavaa, mutta palkitsevaa, jos tällaiset aiheet kiinnostavat. 74 Demokraatti Teksti ja kuva Nora Vilva Michael Freeden: Ideologies and Political Theory: A Conceptual Approach Ian Goldin: Rescue: From Global Crisis to a Better World Timo Miettinen: Eurooppa – Poliittisen yhteisön historia Opinnoista tuttu kirja. Selittää teoreettisella tasolla, miksi poliittiset ideologiat eivät ole kiveen kirjoitettua dogmaa, vaan joustavia ja alati muuttuvia käsiterakennelmia. Voisi varmaan sanoa, että olen suomenkielisen kirjallisuuden osalta vähän moukka. En yleensä lue elämäkertoja, mutta joitakin vuosia sitten, ensimmäisen maailmansodan satavuotismuistovuonna asuin Englannissa ja luin silloin pari sota-ajan omaelämäkertaa, sellaisia klassikoita. Politiikan kirjahylly 1 3 2 Lukeminen menee aikalailla aaltoliikkeenä. Ajankohtainen ja aavistuksen idealistinen teos edistyksellisen yhteiskuntapolitiikan ystäville. Luin ensimmäiset kaksi osaa ja totesin, että tämä on niin masentavaa, että nyt lukuhomma saa jäädä kesken ja palaan siihen joskus, kun on vähän enemmän energiaa. Idea Euroopasta poliittisena yhteisönä on paljon vanhempaa perua kuin Euroopan unioni. Sorsasäätion toiminnanjohtaja Mikko Lievosen läpi elämän kulkeva lukuteema on Aku Ankka. Sitten voi olla kausia, kun en lue yhtään. Ne olivat tosi pysäyttäviä, kun miettii, että vain muutama sukupolvi sitten käytiin läpi sellainen katastrofi Euroopassa. Jos pitäisi nimetä yksi elämäni läpi kulkeva lukuteema, niin se on Aku Ankka. Jossain vaiheessa Knausgård oli muotikirjailija ja aloin lukea hänen Taisteluni-sarjaa. Mutta en ole lukenut näitä kaikkia pakollisia, Sinuhea ja muita, enkä Finlandia-palkittuja kirjojakaan. Olen lukenut niitä lapsuudestani saakka ja luen yhä. Tällä hetkellä menee vain työhön liittyvää ja tutkimuskirjallisuustyyppistä materiaalia. Mutta Englannissa se on valtava juttu. Kirjoittaja onnistuu tiivistämään yksiin kansiin yli 2000 vuotta eurooppalaista filosofiaa ja aatehistoriaa. Muut teemat tulevat ja menevät, innostukset hiipuvat ja uudet alkavat, mutta Aku Ankka pysyy aina. Kun innostun jostain, luen siitä joskus vuosienkin ajan. Robert Gravesin Good-Bye to All That, ja Vera Brittain Testament of Youth
tsl.fi YHTEYTESI EUROOPPAAN: Suomen S&D-mepit Miapetra ja Eero! Tilaa uutiskirjeet ja ollaan yhteydessä: www.miapetra.fi www.eeroheinaluoma.fi @miapetrakumpula @eeroheinaluoma www.pau.fi www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 Sillä sinun työsi on tärkeä jytyliitto.fi Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva www.turva.fi de_03032022_002.indd 1 de_03032022_002.indd 1 21.2.2022 12.56 21.2.2022 12.56
de_03032022_001.indd 1 de_03032022_001.indd 1 21.2.2022 14.25 21.2.2022 14.25. m aa lis ku ut a LASIKATTO TEEMA Tasa-arvo ei toteudu TILASTOMIES Faktatieto ratkaisee VAIKUTTAMINEN Valtuusto avasi silmät HINNAT Kuluttajaa koetellaan Lisää liksaa! Satu Suvivirta kertoo, miten naisvaltaisella kaupan alalla palkalla pärjää. Ja se joku on usein yksi meistä rautaisista ammattilaisista. Tuodaan työ näkyväksi. Julkisten ja hyvinvointialojen ammattiliitto JHL jhl.fi/liity JHL Kyllä joku hoitaa Demokraatti 205x245mm ilmoitus.indd 1 JHL Kyllä joku hoitaa Demokraatti 205x245mm ilmoitus.indd 1 16.2.2022 12.18.56 16.2.2022 12.18.56 PAL.VKO 2022-11 00 74 43 -2 20 4 3.3.2022 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI 4/ 22 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 4 • 20 22 / 3. Joku hoitaa sen, mitä muut eivät tule ajatelleeksi