. 30 Worldcon on scifin ja fantasian juhlaa SDP:n ja uskonnon hankala suhde Katuelämä kouli kirjailijaksi Tehtaanmyymälä, Vanha talvitie 8, 00580 Helsinki Chef Wotkin’s palvelutiskit Prisma Itäkeskus ja S-Market Sokos Helsinki www.wotkins.fi REILUMPI SUOMI, TURVALLISEMPI MAAILMA. 12 POLITIIKKA . 6 Naisviha kiehuu somessa ELÄMÄ . Maarit Feldt-Ranta presidenttiehdokkaaksi Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja . 20 KULTTUURI . POLITIIKKA . Hinta 3 € 3. ELOKUUTA 2017 N0 31
WWW.JYTYLIITTO.FI Ammattiliitto Nousu ry .org www. 2 3. ELOKUUTA 2017 Ota yhteyttä meihin! WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan Liitto tuken asi WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan www.pam.fi www.pau.fi www.pardia.fi JYTY KUULUU LÄHELLE JA KAUAS. www.paperiliitto.fi 15 Työväentalokisassa vuorossa Iisalmi 18 Feldt-Ranta ja Haatainen presidenttikisan kärjessä Lehdessä 6 Someviha sukupuolittuu 8 Uutiskertaus 10 Kaupunkisodat ovat tuhoisia siviileille 11 YK:n pääsihteeri toivoo ymmärrystä ja rahaa pakolaisille 12 SDP:n myytit: SDP:n ja uskonnon vaikea suhde 15 Liike 25 Kulttuuri 19 Elämä 6 Politiikka 3 Maailmanparantaja Atte Wahlström 4 Demo, Ville Ranta, Opposition ääni 5 Pääkirjoitus, Kohtaaminen Pekka Matilaisen kanssa Meilaillaan vain rakkautta, eikös :). Haleja ja pusuja kaikille! HOTTIS Ar ja Jo kia ho 19 Sinilevä on äklövihreä myrkky 20 Olipa kerran minä: Pekka Matilainen 24 Kasvot peilissä: Mikko Koskinen 25 Musareiden nelikentässä riitti kirjoa 28 Humanismi haastaa totuuden jälkeisen maailman 30 Worldcon kerää maailman scifija fantasiaväen Helsinkiin 32 Elokuvat: Miami 33 Demokraatti 100 vuotta sitten 34 Nieminen Vee 35 Suomalainen Demari 36 Järjestöt 37 Ristikko 38 Televisio 40 Mun luonto, Närästäjä, Radio
Ja lopulta sodat ovat oma ikävä lukunsa. On, valtava! Asevarustelu kuluttaa luonnonvaroja ja aiheuttaa suuria päästöjä. ELOKUUTA 2017 töön. Tekniikka elämää palvelemaan ry:n (TEP) puheenjohtaja . Rauhantyö taitaa olla ainoa keino suitsia asevarustelua. Vähällä vaivalla voitaisiin tehdä paljon kestävämpiäkin laitteita. TEP:n toiminnan pääalueet ovat asevarustelun vähentäminen ja rauhan edistäminen, uusiutuvien energialähteiden käytön edistäminen ja muu ekologisesti ja sosiaalisesti kestävä teknologia, tekniikan etiikka sekä kehitysyhteistyö. Molempia tarvitaan. Vladimir Putinin vierailun aikana poliisi suositteli osassa Savonlinnaa välttämään parvekkeelle menoa ja ikkunoiden aukaisua. . Talousjärjestelmämme perustuu tuloksen tekemiseen, jossa ympäristönäkökulmat usein unohtuvat. Samoin kuluttajat pitäisi saada miettimään valintojensa merkitystä. Voi vain miettiä, mitä hyvää olisi saatu, jos aseiden suunnitteluun käytetty aika olisi käytetty hyvän kehittämiseen. Johtaja on teräshenkilö, joka työskentelee 24/7, lomatta. . Valistustyöllä on tässä iso rooli. Tekniikka jeesaa maailmanparannusta Voiko uusi tekniikka vähentää kulutusta. Tosin en ole tästä aivan varma, kun katsoo ihmisten jatkuvaa matkapuhelimen käyttöä. Onneksi emme ainakaan vielä elä tieteistarinoiden luomassa maailmassa, jossa koneet olisivat ottaneet vallan. Tällainen teräsnainen on SEB-pankin juuri irtisanoutunut johtaja Annika Falkengren, jolta jäi 12 vuoden työrupeamalta seitsemän kuukauden edestä pitämättömiä lomia. Haiskahtaa rahastukselta. . 3 3. Asevarustelussa myös hukataan valtavasti henkisiä resursseja. Ilmapuntari . KUVA JARI SOINI ” Mitä hyvää olisikaan saatu, jos aseiden suunnitteluun käytetty aika olisi käytetty hyvän kehittämiseen. Insinööri voi tehdä esimerkiksi luonnonvaroja säästäviä innovaatioita, mutta ilman poliittista ohjausta niitä ei saada laajempaan käytLaariin sataa. kia koskevaa suurta kokonaisuutta, vaan kehitetään erilaisia vimpaimia kestämään vain pari vuotta. Tupakointi on vaarallista. Myös yksilön henkilökohtaisilla valinnoilla on merkittävä vaikutus maailman pelastamisessa. Tekniikka elämää palvelemaan (TEP) on vienyt kehitysmaihin muun muassa aurinkokeittimiä ja aurinkopaneeleja. Viimeisen tupakan jo tumpanneena: tule Putin meille useamminkin kylään. Suurvallat kehittävät esimerkiksi itsenäisesti toimivia tappajarobotteja. Nyt ihmiset yksinkertaisesti kuluttavat liikaa. Onko asevarustelu rasite ihmiskunnalle. Uudet tekniikat voivat olla aikaisempaa ympäristöystävällisempiä, mutta kaikkein olennaisinta on poliittinen ohjaus ja ihmisten käyttäytymisen muutos, jos oikeasti halutaan vähentää kulusta ja auttaa ihmisiä esimerkiksi kehitysmaissa. . Onko tekniikalla etiikka. Pelastaako insinööri vai poliitikko maailman. Ja etenkin parveketupakointi, jos asuu Savonlinnassa. Hän kuittaa lomarästeistä 780 000 euroa. Vieläkö ihminen hallitsee teknikkaa. Mitähän etiikalla milloinkin tarkoitetaan… Tekniikan suunnittelussa pitäisi miettiä enemmän ympäristövaikutuksia. TEP edistää luonnon kiertokulkuihin mukautuvia ja globaalia tasa-arvoa lisääviä teknisiä ratkaisuja yhteistyössä muiden organisaatioiden kanssa. Teknisessä kehityksessä ei aina mietitä tätä meitä kaikMaailmanparantaja TEKSTI HEIKKI SIHTO . Metsäpalovaara. Tulevaisuudessa tilanne saattaa muuttua. ATTE WAHLSTRÖM
Hallituspuolueiden yhteenlaskettu kannatus on poikkeuksellisen alhainen, vain 37,8 prosenttia. Kolmen erilaisen puolueen ei ole järkevää tehdä yhteistä ohjelmaa vaalien alla, mutta niissä isoissa linjakysymyksissä, joilla on niin Suomen tulevaisuuden kuin hallitustyön kannalta merkitystä, on järkevää. Juha hei, eiköhän tämä koske myös saavutettuja etuja kuten palkkaa. Opposition ääni LI ANDERSSON tuoda esille yhteistä näkemystä. Erkki Tuomiojan viime vuonna tekemään ehdotukseen SDP:n, vihreiden ja vasemmistoliiton yhteistyöstä vaalien alla suhtauduttiin penseästi ennen kaikkea vihreissä. Asekaupoistakin päättäminen saattaa koetella lain kirjainta käskyssä älä tapa. Syyt kannatuksen laskulle eivät löydy vain perussuomalaisten hajoamisesta ja Sinisen tulevaisuuden suosion olemattomuudesta, vaan myös pääministeripuolue keskustan kannatus on poikkeuksellisen alhainen ja kokoomuksen kannatus alavireinen. Hallituksen kompurointi sote-mallinsa kanssa, hallituksen pystyssä pitäminen entisten perussuomalaisten loikkariryhmän avulla sekä tiukennukset työttömyysturvaan ovat kaikki nakertaneet suomalaisten uskoa hallituksen kykyyn johtaa maata. Kuinka paljon parempi työyhteisö eduskunta olisikaan, jos kansanedustajien välillä olisi vilpitön ja hyvä tahto. Käskyjen mukaan lähimmäisestä ei saisi sanoa väärää todistusta. Ville Ranta UUSIEN AJATUSTEN KOEPONNISTAMO Demo HEIKKI SIHTO Taivaallista opastusta eduskuntaan PÄÄMINISTERI JUHA SIPILÄ murehti kansanedustajien taivaspaikan puolesta, kun hän epäili eduskunnassa usein rikottavan valehtelun kieltävää kahdeksatta käskyä. Koskeeko kymmenes käsky myös saavutettuja etuja kuten palkkaa. Kirjoittaja on Demokraatin toimituspäällikkö. ELOKUUTA 2017 VIIKON SANA » E.W.Howe: Ihminen on usein tarkempi rahoistaan kuin periaatteistaan. Äänestäjien kannalta merkitystä on myös sillä, miten näissä kolmessa puolueessa suhtaudutaan mahdollisiin hallituskokoonpanoihin ensi vaalien jälkeen. Heinäkuinen gallup herätti myös keskustelua seuraavan hallituskokoonpanon erilaisista vaihtoehdoista. 4 3. Viimeinen käsky kieltää tavoittelemasta lähinmäisen puolisoa, karjaa, työntekijöitä tai mitään sellaista, mitä hänelle kuuluu. Punavihreää yhteistyötä tarvitaan myös vaalien jälkeen HEINÄKUUSSA JULKAISTU YLEN puoluekannatusarvio antaa aihetta pohdinnalle hallituksessa ja oppositiossa. Kirjoittaja on kansanedustaja ja vasemmistoliiton puheenjohtaja. SDP:n politiikan pitkä linja on ollut rakentaa yhdenvertaista Suomea, jossa kaikilla on mahdollisuus kouluttautua ja joka tasaa tuloeroja. Mutta kymmenestä käskystä saisi muutakin ohjenuoraa eduskuntaan. Mitenkäs kiky tähän sopii. Paras tapa puolustaa tuota linjaa löytyy punavihreästä yhteistyöstä. Sipilän perusporvarihallituksen politiikassa ideologia on ollut vahvasti läsnä ja nyt on poikkeuksellisen tärkeää osoittaa, että on olemassa poliittinen vaihtoehto Sipilän linjalle: tämä vaihtoehto rakentuu tasa-arvon, yhdenvertaisuuden ja sivistyksen kunnioittamisen varaan. Nämä kolme puoluetta ovat usein löytäneet yhteisen sävelen oppositiossa isoissa linjakysymyksissä, kuten sote-uudistuksessa sekä koulutusja perusturvaleikkauksissa. Vihreiden kannatus on historiallisen korkealla ja niin SDP:n kuin vasemmistoliiton kannatus on nousussa. Tärkeäksi kysymykseksi nousee, ollaanko kaikissa kolmessa puolueessa sitoutuneita jatkamaan punavihreää yhteistyötä myös vaalien jälkeen. Sen osoittamiseksi tarvitaan punavihreän kokoonpanon ympärille muodostettu hallitus. Käsi sydämelle kansanedustajat: kuinka monta kertaa poliittisen tarkoituksenmukaisuuden nimissä olette panetelleet perättömillä kanssapoliitikkoanne tai tietoisesti muuten tahranneet hänen mainettaan. Esimerkiksi vanhustenhoitoon suunnitellut leikkaukset saattaisivat sulkea monelta kansanedustajalta taivaanportin, jos käsky isän ja äidin kunnioittamisesta laajennettaisiin koskemaan kaikkia isiä ja äitejä
Materiaalia on paljon ja se on kiinnostavaa. Työnantajat toivovat samaa edelleen, mutta paineet ovat kovat. Entä jos haastattelunauhuri petti, mielessä häivähtää, niinhän minulle kerran kävi. KUVA ELLA KAVERMA. Hetken verran tunnen nolostuttavaa, hölmöä kateutta: perhana vie, minäkin haluan kotiini tällaisen rauhallisen, lukemiselle omistetun huoneen! Mutta sitten tulen ajatelleeksi Matilaisen omaelämäkerrallisen romaanin päähenkilöä, joka kamppailee alkoholisminsa ja umpikujamaisen elämäntilanteensa keskellä. Parin tunnin kuluttua totean mielessäni, että ani harva haastattelu ja haastateltava toimittajanurallani on ollut tällainen. Hallitus paukuttelee turhaan henkseleitään, kun se omii omiin ja kikyn nimiin Suomen talouskasvua. ELOKUUTA 2017 Seuraa meitä Facebookissa, Twitterissä ja Instagramissa. Sillä on halua palkankorotuksilla purkaa paperitehtaiden työehtosopimuksia. Nyt väännetään siitä, mitä tässä tilanteessa merkitsee maltillinen palkankorotus. Puhelinvaihde: 09 7010 41 Päätoimittaja-toimitusjohtaja: Mikko Salmi, 09 7010 504, mikko.salmi@demokraatti.fi Myyntijohtaja: Aila Pääkkö, 09 7010 560, ilmoitukset@demokraatti.fi Toimituspäällikkö (viikkolehti): Heikki Sihto, 09 7010 516 Toimituspäällikkö (verkko): Rane Aunimo, 09 7010 553 Kustantaja: Kustannus Oy Demokraatti Painopaikka: Lehtisepät Oy, Tuusula ISSN-L 2242-6892 Demokraatti, ISSN 2242-6892 (painettu), ISSN 2242-6906 (verkkojulkaisu) Käyntiosoite: Siltasaarenkatu 18–20, C-rappu, 6. Vaikeuskerrointa lisää se, että keskusjärjestöt ja hallitus ovat enemmän tai vähemmän ulkona neuvotteluista, kun Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) ulkoisti itsensä keskusjärjestösopimuksista. Tämän pelätään heijastuvan muiden alojen palkkaneuvotteluihin. 5 3. Puhumme hänen juoppovuosistaan, vanhemmistaan, suurista ikäluokista ja sodan varjoista. Tälle halutaan nyt kompensaatiota. Niitä on paljon, kaikista genreistä ja elämänaloilta. Perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895. Hallitus lupasi kilpailukykysopimuksen yhteydessä veronalennuksia, joilla kompensoitaisiin työntekijöille siirrettyjä työnantajamaksuja. Kiky ja monet muut hallituksen palkansaajiin kohdistuvat toimet työttömyysturvan heikennyksistä alkaen saattavat edelleen hiertää neuvotteluissa. Metsäteollisuuden rooli työmarkkinaneuvotteluissa on kysymysmerkki. kerros, 00530 Helsinki Postiosoite: PL 338, 00531 Helsinki Uutistoimitus: 09 7010 555 Sähköposti: toimitus@demokraatti.fi Sähköpostit: etunimi.sukunimi@demokraatti.fi Politiikka: Simo Alastalo, 09 7010 437 Elämä: Nora Vilva, 09 7010 528 Demokraatti.fi TILAAJAPALVELU Puhelin: 09 7010 500 tilaajapalvelu@demokraatti.fi Kulttuuri: Rolf Bamberg, 09 7010 539 Liike: Anna-Liisa Blomberg, 09 7010 459 Liittokierros lupaa rapsakkaa syksyä P aha talouskasvu! Suomen talouskasvu on yllättänyt myönteisesti monet ennustajat. MIELIPIDEPALSTA mielipide@demokraatti.fi Demokraatti/mielipide PL 338, 00531 Helsinki Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. Esimerkiksi Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto on torjunut toiveet nollaratkaisusta. Kaatuneen Suomen mallin olettama oli, että neuvottelut aloittavien vientialojen sopimukset loisivat katon myös palveluja julkisille aloille. Nykytilanne kun antaa työntekijäliitoille vahvat perusteet ajaa palkankorotuksia. Vaikka kolmikanta ei tänä syksynä toteudu, odottavat työmarkkinaneuvottelijat hallituksen elokuun budjettiriihen veroratkaisuja. Viime syksyn neuvotteluissa kuntien ja valtion työntekijät myöntyivät 24 vuotuisen lisätyötunnin ja sosiaalivakuutusmaksujen noston lisäksi luopumaan kolmanneksesta lomarahojaan. Mutta totuuden nimissä pitää muistuttaa, ”yllätys” on toistaiseksi ollut prosentin tai kahden luokkaa. Nykytilanne antaa työntekijäliitoille vahvat perusteet ajaa palkankorotuksia. Työnantajapuolella olisi todennäköisesti toivottu talouskehityksen paranemista vasta syksyn työmarkkinaneuvottelujen jälkeen. Talous on kasvanut jo pitkään muissa EU-maissa muun muassa alhaisten korkojen ja Euroopan keskuspankin löysän rahapolitiikan takia. Ei pettänyt. Kohtaaminen TEKSTI JANNE ORA . Tulee paljon auki kirjoitettavaa, valitsemista, pois rajaamista. Jo Lauri Ihalainen SAK:n puheenjohtajana korosti, palkansaajien ostovoiman paraneminen on suuria palkankorotuksia tärkeämpää. JK PEKKA MATILAISEN HAASTATTELU SIVULLA 20 Kirjojen mies karisti kadut Kirjailija Pekka Matilaisen lukuhuoneessa on paljon kirjoja ja ne on pinottu siististi. Paikallista sopimista ajava Teknologiateollisuus on liputtanut yrityskohtaisten palkankorotusten puolesta. Katse peiliin ja kysymys: miksi kitualias talouskasvu alkoi Suomessa vasta nyt. Matilainen on kirjastohuoneensa ja lukemisrauhansa ansainnut. Hän näkee, että taloudellisen tilanteen ja työllisyyden parantumisen pitää näkyä myös palkoissa. Aloitamme haastattelun. Liittokierrosten jälkimaininkeja on usein selvitelty pitkään valtakunnan sovittelijan johdolla. Työmarkkinasyksystä on tulossa rapsakka, jos vanhat ennusmerkit pitävät paikkansa. Puhumme myös kirjoittamisesta, eroista, epäonnistumista, lähtöpasseista ja potkuista, naisista, Pariisista ja jalkapallosta. Vientialojen Suomen mallia ei syntynyt, kun Metsäteollisuus jäi siitä pois. Se tuntui erityisesti naisvaltaisten ja matalapalkka-alojen kukkaroissa. Hallitus ja työnantajat ovat pitäneet esillä myös ultramaltillista nollalinjaa. Hän haluaisi liittokierroksella Teollisuusliiton jäsenten ostovoimaa vahvistavat työehtosopimukset. Nykyajalle epätyypillisesti hyllyssä on vain kirjoja
– Naisiin kohdistuva verkkoviha ei kuulu heille vaikka verkkoviha on todella sukupuolittunutta ja sitä on tutkittu globaalistikin. . 6 3. Hänen mukaansa nykyisen lainsäädännön koventamisperusteet soveltuvat kaikkiin rikoksiin kunnianloukkauksesta laittomaan uhkaukseen ja pahoinpitelyyn. Valtionsyyttäjä Jukka Rappe myöntää, että vihapuheesta on tullut ilmiönä valtava. VIHAPUHE ” Huumonen on tehnyt saamis taan viesteistä viisi rikos ilmoitusta, joista yksikään ei ole toistaiseksi edennyt. Valtaosa syyteharkintaan edenneistä jutuista on liittynyt kansanryhmän vastaiseen kiihotukseen. Someraivo vyöryy poliisin Nettiviha on usein vahvasti sukupuolittunutta . Huolissaan ovat myös Huumosen läheiset. – Pointtini on, että viharikokset pitäisi tunnistaa nykyistä paremmin poliisissa, jotta koventamisperusteet voitaisiin huomioida myös syyteharkinnassa ja mahdollisessa tuomioistuinkäsittelyssä. Seuraavaksi eniten rikosnimekkeistä on noussut esiin kunnianloukkaus ja laiton uhkaus. Jos rikoslakiin olisi kirjattu erikseen viharikos, se saattaisi kaventaa lain soveltamisalaa nykyisestä. Rikosilmoitukset eivät ole auttaneet Sosiaalisessa mediassa yleistynyt vihapuhe on noussut isoksi puheenaiheeksi maahanmuuttoon liittyvän rasistisen kirjoittelun vuoksi. Vaikka olen sanonut, että he eivät minua hiljennä niin kyllä minä rajoitan omaa sananvapauttani ja mietin, että jaksanko lausua aiheesta mitään. Viranomaisten resurssit eivät ole lähelläkään sitä ongelmien määrää mitä verkossa liikkuu, Rappe sanoo. – Kun poliisin vihapuheryhmä lyö rukkasensa mihin tahansa nettiin, sieltä saa heti käsiinsä kourallisen. Hänen kasvonsa on liitetty kuvankäsittelyllä pornokuviin, joita on lähetetty suomalaisten lehtien toimituksiin. Puheet ja kirjoitukset ovat ylittäneet rikoksen kynnyksen. Vihaviestien tulva alkoi Sonkin MV-lehden vastaisesta kampanjasta, jonka tavoitteena oli lopettaa mainostaminen valeuutisia julkaisevalla sivustolla. Vihapuheyksikkö ei Huumosen mukaan käsittele hänen saamiaan viestejä, koska hän ei edusta ryhmiä, joihin yksikkö on keskittynyt. Huumosen väitetään valeuutissivustoilla syyllistyneen muun muassa huumausainerikoksiin ja seksuaaliseen hyväksikäyttöön. Huumosen puhelin, sähköposti ja somekanavat ovat täyttyneet ulkonäköön puuttuvasta herjaamisesta, tappouhkauksista, jopa murhafantasioista. Tuomioita on nettikirjoittelun perusteella langetettu muun muassa kiihottamisesta kansanryhmää vastaan ja uskonrauhan rikkomisesta. Sonkin kampanja henkilöitiin Huumoseen. Hän on tehnyt saamistaan viesteistä viisi rikosilmoitusta, joista yksikään ei ole toistaiseksi edennyt. Viharikoksen uhriksi joutumisen kokemus on Kilpeläisen mukaan yhtä vakava ja vahingollinen kohdistuu teko sitten mieheen tai naiseen tai muuhun vähemmistöryhmään. Helsingin poliisin vihapuheyksikkö on saanut tähän mennessä tutkittavakseen 53 tapausta, joista 12 on edennyt syyteharkintaan. Kampanja on purrut, sivuston tulot ovat tiettävästi vähentyneet. Kai he ymmärtävät, että näin he antavat luvan kirjoittaa ihmisistä murhafantasioita, Huumonen kysyy. – Yöunet ja yksityiselämä ovat osin menneet. Kaikki olivat naisia. Apulaisvaltakunnan syyttäjän Jukka Rappen mielestä laki tunnistaa suuren ryhmän tekemän kunnianloukkauksen välillisesti hyvinkin. . 42 paikallispoliisilaitoksilla toimii viharikoskouluttaja. Vihamotiivi tulee silloin huomioiduksi rangaistuksen mittaamisessa. Myös Huumonen on todennut saman. Se on ihan kamalaa. Valtaosa tapauksista on liittynyt kiihottamiseen kansanryhmää vastaan. Kilpeläinen ei kannata naisiin kohdistuvan verkkovihan erillistä kriminalisointia, jollaista on esitetty julkisuudessa. Vihapuhekeskustelun ikuisuuskysymys on, pitäisikö viharikoksesta tehdä lainsäädäntöön erillinen rikosnimeke. – Syyttäjän päätöksessä luki, että tapaus ei uhkaa erityistä yksityistä tai yhteistä etua. Myös poliisissa on havahduttu. – Nykyinen lainsäädäntö on mielestäni riittävä. Hän on maksanut siitä kovan hinnan. Juridisesti niissä on kyse kunnianloukkauksesta. Helsingin poliisilaitokselle perustettiin keväällä kymmenen hengen vahvuinen yksikkö, joka tutkii työkseen vihapuhetta. ELOKUUTA 2017 P Politiikka Tuottaja: Simo Alastalo 09 7010 437 simo.alastalo@demokraatti.fi VIIKON TWIITTI » Jussi Lähde: Poliittinen johtajuus syntyy silloin kun omat ovat eri mieltä. Poliisi ei näe tarvetta lainmuutokseen Poliisihallituksen poliisitarkastaja Timo Kilpeläinen vakuuttaa, että vihapuheryhmä kuten muukin poliisi palvelee kaikkia kansalaisia ja tutkii rikoksia riippumatta asianomistajan sukupuolesta tai taustasta. . S osialidemokraattisten opiskelijoiden (Sonk) entinen puheenjohtaja Hanna Huumonen on runsaan vuoden aikana saanut satoja henkilökohtaisia vihaviestejä. Väitteet eivät perustu mihinkään. Keskeytetty esitutkinta liittyi murhafantasiaan, jossa kirjoitettiin Huumosen lisäksi myös muista julkisuudessa esillä olleista henkilöistä. Heinäkuussa MV-lehti on ollut välillä päiviä pois verkosta maksamattomien laskujen takia. – Jopa kymmenien tekijöiden voimin yhteen uhriin kohdistet. Kilpeläinen ei muuttaisi lakia tältäkään osin. Tosin kunnianloukkaus on asianomistajarikos, joten tutkinnan käynnistäminen vaatii rikosilmoituksen. Samat kriminalisoinnit soveltuvat laajasti eri viharikosten kohteiksi joutuviin asianomistajiin riippumatta henkilön ihonväristä, etnisestä alkuperästä, vakaumuksesta, seksuaalisesta suuntautumisesta tai vammaisuudesta. . Samassa rikosilmoituksessa olivat esillä Huumosen tekemiksi väitetyt rikokset. Iso osa viesteistä on kohdistunut Huumosen sukupuoleen. . Yhden tutkinta on kihlakunnansyyttäjän päätöksellä keskeytetty kustannusperusteella
– Elokuun aikana on tarkoitus lähettää kaikki saamani viestit pakettina poliisille. Rappen mukaan oikeudellinen järjestelmä ei ole vielä täysin sopeutunut ilmiöön. Rappen mukaan tämä on yhdenmukaistanut linjaa ja käytäntöjä. – Vihaviestien lähettäjä on usein hyvin hankala saada selville. Tapaukset kuuluvat sananvapausrikoksina valtakunnansyyttäjälle. Simo Alastalo Demokraatti Someraivo vyöryy poliisin resurssien yli A rj a J o k i ah o. LISÄÄ PORKKANAA SAK esittää 50 miljoonan euron vuosittaista määrärahaa aikuisten osaamisen edistämiseen. Vaikka tekninen keino olisi olemassa, se voisi edellyttää hirmuisen kallista kansainvälistä selvittelyä, joka olisi rikoksen vakavuuteen nähden kohtuuttoman raskas. Kaikki viestintävälineiden avulla tehdyt vihapuheeseen liittyvät rikokset käsitellään Rappen mukaan Suomessa keskitetysti. Vihapuheen suuren määrän lisäksi viranomaiset kamppailevat myös tutkintaa vaikeuttavien teknisten kysymysten kanssa. – Kun esimerkiksi selvitellään missä mikäkin serveri toimii, siinä palaa rahaa ja tupakkia. Hanna Huumonen on kesällä saanut poliisista tiedon, jossa hänen tapauksensa on luvattu tutkia. SAK:n mukaan nyt hallitus työntää kepillä työttömiä suuntaan, missä työtä ei ole. Haluaisin saada MV-lehden taustatoimijat vastuuseen. Viikon luetuimmat 1 2 3 DEMOKRAATTI.FI POLITIIKKA POLITIIKKA POLITIIKKA tuun tekoon voi kuitenkin liittyä piirteitä, joiden vuoksi juttu voidaan tärkeän yleisen tai yksityisen edun vuoksi katsoa virallisen syytteen alaiseksi. 7 3. Perustava puoluekokous on kaavailtu järjestettäväksi alkusyksyllä. ELOKUUTA 2017 MAALARI MAALAA SINISTÄ Perussuomalaisista irtautunut Sininen tulevaisuus -yhdistys kaavailee uuden puolueen nimeksi siniset-puoluetta. Hän aikoo tehdä vielä yhden tutkintapyynnön. PUTIN, VILKUTTELIJA IDÄSTÄ Suomessa vieraillut Venäjän presidentti Putin ja tasavallan presidentti Niinistö keskustelivat muun muassa Yhdysvaltain ja Venäjän kiristyneistä väleistä ja Venäjä-pakotteista Punkaharjulla
Suomi perustelee linjaustaan välivaiheen ratkaisuna, jolla selvitään Suomen päästövaateista. Jälkimaku TOIMITTAJA KOMMENTOI VIIKON TAPAHTUMIA E uroopan isot maat ovat kilvan ilmoittaneet tulevista rajoituksista bensiinija dieselhenkilöautojen käytölle. Myöhemmin Ruotsi on pyöristellyt päätöstä ydinvoimamyönteisemmäksi. Työnantajapuoli puolestaan näkee, että korotusten tulee olla hyvin maltillisia, jotta kasvua ei tuhottaisi. Keskustan metsäja biotaloutta tukevan ideologisen linjauksen takia Suomessa panostetaan biopolttoaineisiin. Tänä syksynä haetaan uutta työmarkkinaneuvottelumallia, kun keskusjärjestöt eivät ole sopimuksia tekemässä vaan neuvotteluja käydään liittojen kesken. Lehmuksen mukaan hallituksella ei ole liiemmin varaa tuloverojen kevennyksiin tällä neuvottelukierroksella. Vaikka biopolttoaineiden päästöt ovat useissa tapauksissa fossiilisia pienemmät, on kyse polttomoottoritekniikasta, josta muut maat haluavat eroon. EU:n tulkinnat saattavat uhata myös Suomelle tärkeitä biopolttoainetehdashankkeita, sillä EU valmistelee biopolttoaineiden raaka-ainelähteille kestävyyskriteerejä. Kiky-sopimuksen mukaisesti työntekijän eläkeja työttömyysvakuutusmaksut nousevat ensi vuonna, joten niiden vaikutus tulee hänen mukaansa ottaa huomioon. Mutta mitä tekee Suomi. Hallitus pelaa nyt EU:n kanssa uhkapeliä, jossa panoksena on Suomen energia-, ilmastoja myös teollisuusstrategian onnistuminen. Tästä huolimatta herää kysymys, tarvitseeko Suomi oikeasti tällaista välivaihetta, kun muun Euroopan autokanta sähköistyy kovaa vauhtia. Autoteollisuus on vastannut kiristyneisiin ympäristövaateisiin ja kehittää kilvan HEIKKI SIHTO toimituspäällikkö heikki.sihto@ demokraatti.fi Suomi antaa taas muille etumatkaa Hallitus pelaa EU:n kanssa uhkapeliä. – Vaikka tulisi jonkinlaiset tuloveron alennuksetkin, liikutaan siinä haarukassa noin karkeasti ottaen, hän sanoo. sähköautotekniikkaa. Pahimmillaan riitely voi äityä lakkoiluksi. PT: Palkoissa jopa prosentin korotuspaine Palkankorotusten tulisi syksyn työmarkkinaneuvotteluissa olla noin 0,5–1 prosenttia, jotta palkansaajien ostovoima pysyisi edes tämän vuoden tasolla, arvioi Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja Seija Ilmakunnas. Palkkakoordinaatio on kuitenkin edelleen tärkeä, Ilmakunnas toteaa. – Jos ansiot nousisivat yli kahden prosentin, Suomen kilpailukyky viennissä saattaa kärsiä, Lehmus sanoo. Esimerkiksi Hollanti ja Norja kieltävät uusien bensiinija dieselautojen myynnin 2025 ja Ranska sekä Britannia 2040. Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tutkija Markku Lehmus arvioi, että ansiot voisivat nousta ensi vuonna yhden prosentin verran ja siitä hitaasti kohti kahta prosenttia seuraavien kahden vuoden aikana. Se tosin vertautuu esimerkiksi Ruotsin Tsernobylin ydinvoimalaonnettomuuden jälkeen tekemään päätöksen luopua ydinvoimasta. STT Uutisviikko KOONNUT HEIKKI SIHTO. Hänen arvionsa pitää sisällään palkkojen sopimuskorotuksen sekä sen päälle tulevan palkkaliukuman, joka on tyypillisesti noin 0,2–0,4 prosenttia. Tavoite on kova. 8 3. ELOKUUTA 2017 ” Vaikeuskerrointa on huomattavasti enemmän kuin aiemmilla kierroksilla. – Tähän voi olla mahdollisuus, jos halutaan näyttää, että liitolla on voimaa edelleen tallella, kun kiky-sopimuksen myötä annettiin periksi työnantajalle ja sen jälkeen talous on kääntynyt nousuun, Lehmus sanoo. – Vaikeuskerrointa on huomattavasti enemmän kuin aiemmilla kierroksilla. Palkansaajaliitot haluat päästä osaksi orastavaa talouskasvua eivätkä halua tyytyä symbolisiin korotuksiin
EK:n heinäkuussa tekemän suhdannebarometrin mukaan Suomen elinkeinoelämän suhdanteet ovat vahvistuneet koko alkuvuoden. Maksuja peritään EU:n ja Euroopan talousalueen ulkopuolisilta tutkinto-opiskelijoilta. Kaikkonen haluaa korotuksen pienituloisimpien eläkeläisten takuueläkkeisiin. Tämänhetkistä tilannetta kuvataan teollisuudessa ja rakentamisessa jonkin verran keskimääräistä paremmaksi ja palvelualoillakin tilanne kohentui hieman yli keskimääräisen. ELOKUUTA 2017 Lisää uutisia: Demokraatti.fi Sote tyrehdytti kuntaliitokset Ensi vuonna ei tehdä yhtäkään kuntaliitosta, kertoo Uutissuomalainen. Hakijoiden määrän vähenemisestä kertoivat myös Vaasan ja Jyväskylän yliopistot, Aalto-yliopisto sekä Tampereen ja Lappeenrannan teknillisen yliopistot. Lukuvuosimaksujen vaikutus näkyy jo Englanninkielisiin tutkinto-ohjelmiin hakeneiden määrä laski tämän vuoden haussa, kertovat useat yliopistot STT:lle. – Me olemme kansakuntana pulassa. Ohjeet hakemiseen löytyvät osoitteesta www.sivistysrahasto.fi Viikkolehti ja netti: Demokraatti.fi Ihminen ensin. Jihuu! Rekrytointi vaikeutuu Hyviä uutisia. Esimerkiksi Helsingin yliopistossa hakijoiden määrä kansainvälisiin maisteriohjelmiin väheni noin kolmanneksella. Viimeksi kuntaliitoksia ei solmittu vuosina 2012 ja 2014. Esimerkiksi vuonna 2009 solmittiin kaikkiaan 32 kuntaliitosta, joissa mukana oli peräti 99 kuntaa. Sivistysrahaston kohderyhmänä on erityisesti suomalainen työikäinen väestö. Hakijoiden vähenemiseen ovat voineet vaikuttaa lukuvuosimaksut, joita korkeakoulujen on perittävä syksystä lähtien. Kansankunta nimeltä Suomi on pulassa SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne ei pidä kestävänä tilannetta, jossa syntyvyys on laskenut Suomessa ensi kertaa alle 50 000:n sitten vuoden 1868 nälkävuoden, vaikka väkimäärä on yli tuplat 150 vuoden takaiseen. elokuuta. Valtiovarainministeriön ylitarkastaja Suvi Savolainen pitää hyytynyttä kuntaliitostilannetta poikkeuksellisena. Virastolla on muutto edessään brexitin takia. Elokuun budjettiriihessä takuueläkkeitä pitäisi Kaikkosen mukaan nostaa 40–50 eurolla. Apurahan hakeminen tapahtuu sähköisesti Kansan Sivistysrahaston verkkosivujen kautta 1.-31. SDP esittää perhepoliittisia vaatimuksia jo parin viikon sisällä, kun puolueet kokoontuvat kesäkokouksiinsa. Hallitus on tällä kaudella sekä korottanut että leikannut takuueläkettä. Suomessa suhdanteiden kohenemisen myötä kapasiteettipula ja rekrytointivaikeudet ovat yleistyneet, ja toisaalta yhä harvemmat yritykset kärsivät vaisusta kysynnästä. Kuntaliiton erityisasiantuntija Arto Koski pitää ymmärrettävänä, ettei liitoksia nähtäne seuraavan parin vuoden aikana. Helsingin Sanomat kertoo, että kortistoista on löytynyt tuhansia ihmisiä, jotka ovat saaneet töitä mutta ovat jättäneet asian ilmoittamatta TE-toimistoon. Lisäksi EU:n kilpailukyky hyötyy. 9 3. Taustalla on, että kaikki odottavat, miten kuntien tehtävät ja talous muotoutuvat vuoden 2020 jälkeen. Politicon arvion arvioidaan perustuvan lähinnä siihen, että Suomi jahkaili kampanjointinsa aloittamisessa EU:n lääkeviraston uudesta sijaintipaikasta päätetään marraskuussa. Arvostettu nettijulkaisu Politico rankkasi Suomen ”vähemmän sitoutuneiden” joukkoon analysoidessaan, mitkä EU-maat ovat vakavimmillaan asiassa. Takuueläkkeeseen esitetään korotusta Eduskuntaryhmänpuheenjohtaja Antti Kaikkosen esitykseen nostaa takuueläkkeitä hallituksen budjettiriihessä. Näin voisi tiivistää Suomen EU:lle lähettämän hakemuksen pääviestin. Me tarvitsemme kerta kaikkiaan perhepoliittisen läpibvalaisun, joka ulottuu kaikkeen päätöksentekoon. Haastattelujen johdosta rekisterit ovat puhdistuneet ja pitkäaikaistyöttömyys on tilastollisesti vähentynyt. Suomi antoi etumatkaa lääkevirastokisassa Suomi hoitaa Euroopan lääkeviraston siirron Lontoosta Helsinkiin sujuvasti ja luotettavasti. Rinne pohtii asiaa Ilta-Sanomissa. KANSAN SIVISTYS RAHASTON APURAHAT ON HAETTAVANA ELOKUUSSA Kansan Sivistysrahasto tukee apurahoilla sivistystyötä, kulttuuria, yhteiskunnallista tutkimusta ja kansainvälisen solidaarisuustyön tiedotusta. Työttömien haastattelut puhdistivat kortiston Hallituksen päätös haastatella työttömiä työnhakijoita kolmen kuukauden työttömyyden jälkeen on puhdistanut työttömyyskortistoa
Liittolaisia hillittävä Mardini korostaa, että sotien osapuolia tukevien valtioiden pitää hillitä liittolaisiaan ja varmistaa, että nämä kunnioittavat humanitaarista oikeutta. Hänen mukaansa selkkausten seuraukset tuntuvat vielä sukupolvien ajan ja vaarana on, että kaupungeista kehittyy väkivallan hautomoja. Raportti valottaa piirityssodan ja räjähteiden käytön tuhoisia vaikutuksia asukkaisiin ja tärkeisiin perusrakenteisiin. Poliittisten ratkaisujen puuttuessa selkkausten pitkittyminen uhkaa tuottaa yhä lisää pakolaisia, raportti varoittaa. – Pystyvätkö voittajat säilyttämään rauhan, jos ihmisistä tuntuu, etteivät he ole kunnioittaneet sen enempää lakia kuin asukkaiden ihmisarvoakaan, Mardini kysyy. Järjestö vaatii sotien osapuolia ottamaan huomioon taistelujen vaikutukset ihmisiin, joita he haluavat hallita. 17 miljoonaa paennut Kodistaan pakenemaan joutuneita irakilaisia, syyrialaisia ja jemeniläisiä on yhteensä yli 17 miljoonaa. ELOKUUTA 2017 Kaupunkisodat tuhoisia siviileille Syyriassa, Irakissa ja Jemenissä menehtyi vuosina 2010–2015 puolet kaikista maailman selkkausten siviiliuhreista. Tilanne muuttui entistä hälyttävämpi, kun uuuudet operaatiot alkoivat Syyrian Raqqassa tai hyökkäykset kiihtyivät Irakin Mosulissa. Syyrialaiset lapset odottavat hoitoa Arbinin kaupungissa tehdyn pommi-iskun jälkeen.. ” Vaarana on, että kaupungeista kehittyy väkivallan hautomoja. ICRC:n raportin pohjana ovat kaupunkeja koskevat tiedot, joita on koottu useista Irakin ja Syyriaan ” Kodistaan pakenemaan joutuneita irakilaisia, syyrialaisia ja jemeniläisiä on yhteensä yli 17 miljoonaa. Asiantuntija-arvioita tukevat asukkaiden kertomukset Syyrian Alepposta, Irakin Mosulista ja Jemenin Taizista. Raportti perustuu alustavaan analyysiin Lähi-idän taisteluja koskevista tiedoista kolmen viime vuoden ajalta. Sen mukaan kaupunkisotien tuhoisuus johtuu tavasta, jolla niitä käydään. Aseelliset osapuolet eivät kykene erottamaan sotilaskohteita siviilirakenteista – tai käyvät tarkoituksella siviilien kimppuun. Kaupunkeihin kohdistuneissa hyökkäyksissä kuoli viisinkertainen määrä siviilejä muihin taisteluihin verrattuna, Punaisen Ristin kansainvälinen komitea (ICRC) raportoi. – Se kuvaa sitä, miten tappaviksi taistelut ovat käyneet. ”Kun aseet vaikenevat, paikallisten ihmisten ja järjestöjen tulee päästä täysillä mukaan jälleenrakennukseen.” Raportissa käsitellään myös Libanonin sisällissotaa (1975–1990) ja esitellään Beirut väkivallasta toipumisen mallina muille kaupungeille. – Tutkimuksemme kertoo, että kolmen viime vuoden aikana Irakin ja Syyrian sodan siviiliuhreista järkyttävät 70 prosenttia kuoli kaupungeissa, ICRC:n Lähi-idän aluejohtaja Robert Mardini sanoo. Punainen Risti muistuttaa, että tilannetta voivat muuttaa ne, joilla on valtaa. Urbaani kärsimys saa uudet mittasuhteet, kun kukaan tai mikään ei ole turvassa väkivallalta, hän jatkaa. 10 3
maakunnista vuoden 2014 tammikuun ja kuluvan vuoden maaliskuun väliseltä ajalta. Sama pätee muihinkin siirtolaisiin kuin sotaa tai sortoa pakeneviin. Useimmilla ei ole työtä eikä mahdollisuutta arvokkaaseen elämään. u u u Yhä useammat rajat sulkeutuvat, varsinkin vauraissa maissa. u u u Humanitaarista tukea on lisättävä, sillä nykyisin rahoitusta saadaan vain noin puolet pyydetystä. Suojelun lisäksi Uganda on tarjonnut heistä monille maapalstan, jonka avulla voi päästä elämisen alkuun leirillä virumisen sijasta. Rajat olivat pääsääntöisesti auki, ja pakolaisia palautettiin harvoin vaarallisiin oloihin. Vetoan YK:n jäseniin, jotta ne ryhtyisivät pakolaisten oikeuksien kunnioittamisen vaatimiin toimiin. Esimerkiksi Libanonin väestöstä kolmannes on pakolaisia. Järkevä maahanmuuttokeskustelu parantaa olosuhteita yhteiskunnissamme, jotka ovat jo monietnisiä, monikulttuurisia ja moniuskontoisia. Valtioilla on oikeus hoitaa rajojaan vastuullisesti, mutta se ei anna niille lupaa torjua suojelun tarpeessa olevia turvapaikanhakijoita tai palauttaa heitä vaarallisiin oloihin. On parempi mahdollistaa liikkuminen laillisesti kuin jättää se salakuljettajien ja ihmiskauppiaiden hoidettavaksi. Köyhien maiden leireiltä teollisuusmaihin otettujen turvapaikanhakijoiden määrä tuplaantui kymmenvuotisen virkakauteni aikana. Nyt tilanne on muuttunut, vaikkakin useat maat auttavat edelleen pakolaisia merkittävästi. Se auttaisi tasaamaan taakanjakoa miljoonia pakolaisia majoittavien kehitysmaiden kanssa. On muistettava, että 80 prosenttia maailman pakolaisista oleskelee kehitysmaissa. Se myös auttaisi pakolaisia hyötymään suojelusta ja oikeuksista, jotka heille laillisesti kuuluvat. Afrikkalaiseen Ugandaan on saapunut naapurimaista 1,3 miljoonaa ihmistä, joista lähes miljoona Etelä-Sudanista. Artikkelin välitti IPS. Baher Kamal IPS, Rooma AFP / Abdulmonam Eassa A FP / Bu le nt Kil ic Raqqa on muuttunut lähes aavekaupungiksi isisin ja kaupunkia vapauttaneiden Yhdysvaltain tukeman SDF-liittouman joukkojen välisissä taisteluissa.. Pakolaisia on nyt enemmän kuin koskaan, joten on tärkeää muistaa, että heidän suojelussaan ei ole kyse solidaarisuudesta tai anteliaisuudesta vaan kansainvälisen lain määräysten toteuttamisesta. Valtaosa pakolaisista elää köyhyysrajan alla vailla terveydenhoitoa ja mahdollisuutta kouluttaa lapsiaan. Miljoonat omassa maassaan pakoilevat joutuvat raakuuksien ja julmuuksien kohteeksi, vaikka ihmisoikeudet ja kansainvälinen humanitaarinen oikeus koskevat myös heitä. Koko maailman konflikteihin on liittynyt keskimäärin 90 000 siviilikuolemaa vuosina 2010–2015. Kytkeytyessään yhä tiiviimmin terrorismiin selkkaukset eivät ole uhka vain pakolaisille vaan koko maailmalle. ELOKUUTA 2017 ANTÓNIO GUTERRES Maailma tänään Pakolaisten suojelu perustuu lakiin K ymmenen vuotta YK:n pakolaisasian päävaltuutettuna tutustutti minut maailman haavoittuvimpien ihmisten kärsimyksiin mutta myös heidän uskomattomaan rohkeuteensa ja kykyynsä olla menettämättä toivoaan. 11 3. Ugandan, Kenian ja Etiopian pakolaismäärät ovat miljoonan luokkaa. Vetoan YK:n jäseniin, jotta ne ryhtyisivät pakolaisten oikeuksien kunnioittamisen vaatimiin toimiin. On tiedostettava, että pakolaisten ahdinko ei ratkea humanitaarisilla toimilla. Ihmisillä on laillinen oikeus muuttaa myös taloudellisten syiden nojalla tai paremman elämän toivossa. Maat tarvitsevat lisää apua turvaa hakeneiden hoitamiseen mutta myös oman kehityksensä vauhdittamiseen. Vauraat maat haluavat, että pakolaiset jäävät kehitysmaihin, mutta niiden antama apu ei mahdollista sitä. Se muutti elämäni ja sai minut pyrkimään YK:n pääsihteerin virkaan. u u u Maailman yli 65 miljoonasta kotoaan lähtemään joutuneesta noin 22 miljoonaa on jättänyt kotimaansa. Tarvitaan vahvempaa solidaarisuutta. Kirjoittaja on YK:n pääsihteeri. Vetoan teollisuusmaihin myös siinä, että ne nostaisivat pakolaiskiintiönsä vähintään samalle tasolle, jolla se oli 2–3 vuotta sitten. Takavuosina niin tapahtuikin. Se on huolestuttavaa ja liittyy usein poliittiseen populismiin, muukalaisvihaan ja rasismiin. Pakolaisia syytetään terrorismista, vaikka he ovat sen ensimmäisiä uhreja ja joutuneet juuri sen vuoksi lähtemään. Irakin, Syyrian ja Jemenin yhteenlaskettu vuotuinen uhrimäärä oli 42 000 eli 47 prosenttia kaikista. Tarvitaan poliittisia ratkaisuja konflikteihin, sillä niissä kukaan ei voita vaan kaikki häviävät. Niin on tehty kautta historian, ja se on välttämätön osa globaalin tasapainon säilymistä
– Kirkkoa arvostetaan sosialidemokraattien piirissä. Vaikka kirkon lopullinen päämäärä sijaitsee tuonpuoleisessa, se ei käännä päätään maallisten ongelmien edessä. Kantola on toiminut pitkän kirkkovaltuustossa ja kirkon eri luottamustehtävissä. Ohjelmakohta ei saanut osakseen jakamatonta tunnustusta edes puolueen piirissä. Kristillisen Työväen Liitto toimi omana puolueenaan vuoteen 1922, jonka jälkeen se jatkoi valistusja sivistysjärjestönä. kotipesäkseen hän kokee Paavalin seurakunnan Helsingissä. Yhtenä yhdeksästä maallikkojäsenestä hän edustaa koko Helsingin hiippakuntaa. Vuonna 1946 SDP:n siipien suojaan perustettiin Helsingin työväentalolla Kristillinen Sosialidemokraattinen Liitto KSDL. Luterilaisen maailmanliiton kongressi toukokuussa Namibiassa Windhoekissa teki Kantolaan vahvan vaikutuksen. Ympäri Suomea nousevilla työväentaloilla uskonto oli ”oopiumia kansalle”. SDP:stä on sukeutunut arvopuolue, jonka jäseneksi voi tulla erilaisista maailmankatsomuksellisista lähtökohdista käsin, myös uskonnollisista. Se on kirkon ja valtion erottaminen toisistaan. 12 3. – Kysymys on luomakunnasta. Kirkko on ollut rohkea yhteiskunnallisen tasa-arvon puolestapuhuja. Papit eivät kainostelleet kertoa saarnastuoleista kansalle, kenen puolelle kirkko ja itse jumala luokkaristiriidassa asettui. – Tässä arvomaailma on hyvin lähellä kirkon vastaavaa. Perusarvoissa ei eroa Kantola korostaa, että sosialidemokratiaan kuuluu hyvinvointivaltion kehittäminen ja heikoimmista huolehtiminen. Olisi vähän outoa, jos kirkkoa vastaan ruvettaisiin hyökkäämään, Kantola sanoo. Sotakokemukset ja käynnistyvä jälleenrakennus liennyttivät kirkon ja sosialidemokratian karheita suhteita. – Demareissa on ollut kautta aikojen arvostettuja kirkonmiehiä ja nykyisin myös naisia. – Kirkko on ollut heikkojen puolustaja. Kirjoissa saarnattiin avoimesti työväenaatetta vastaan. Esimerkiksi piispojen nimitysoikeus on siirretty presidentiltä kirkolle itselleen. SDP:n myytit. Hänen mielestään myös Forssan ohjelman henki kirkon ja valtion erottamisesta on toteutunut. Uskonnonvapaus on lähtökohta Kirkkoon kuulumisen perusteella SDP:n jäsenkunta ei eroa muista kansalaisista. Sen ilmaukseksi perustettiin Kristillisen Työväen Liitto vuonna 1906. Uskonnonvapaus kuuluu olennaisesti SDP:n arvoihin, korostaa Tarja Kantola. Uskonto istui syvässä työväestön keskuudessa. Sieltä nousi vahva viesti luovuttamattomista ihmisoikeuksista ja toiminta ilmastomuutoksen torjumiseksi. Se oli vastareaktio sosialidemokraattisen puolueen uskonnonvastaiselle asenteelle. Pikemminkin on haluttu korostaa kirkon hyviä puolia. Kantola pääsee toista kertaa valitsemaan Helsingille piispaa, kun Irja Askolalle valitaan seuraaja. ”Oopiumia kansalle” Sosialidemokraattien ja uskonnon ja kirkon suhde ei ole ollut aina mutkaton. Viime aikoina se on ollut esillä myönteisesti maahanmuuttokysymyksissä, Kantola sanoo. Hän on monen muun tehtävän ohella kirkkohallituksen täysistunnon jäsen. Moni demari olisi mieluusti nähnyt Helsingin ex-piispan Irja Askolan tavoittelevan SDP:n presidenttiehdokkuutta. ELOKUUTA 2017 Sosialidemokratian ja uskonnon vaikea suhde Täyskäännös kirkonvastaisuudesta myönteisyyteen S osialidemokratian suhde uskontoon ja kirkkoon on ollut kompleksinen. Usein sanotaan, että kuuluisassa Forssan ohjelmassa vuodelta 1903 on vain yksi kohta, jota sosialidemokratia ei ole toteuttanut. Alkuvaiheiden jyrkästä uskonnon ja kirkonvastaisuudesta on tultu neutraalin suhtautumisen kautta nykyiseen, myönteiseen asenteeseen. Miten me käytämme sitä omana aikanamme ja mitä jätämme jälkeemme tuleville sukupolville. Kirkon arvostuksesta kertoo sekin, että Demarinaiset ovat palkinneet arkkipiispa Kari Mäkisen tasa-arvopalkinnolla. Neutraali suhtautuminen kirkkoon on kääntynyt myönteiseksi. – On vaikea nähdä, mikä tässä mahtuisi sosialidemokraattisen arvomaailman ja kirkon opetuksen väliin. Kirkon suhteen asenne on vuosien myötä kehittynyt hyvin myönteiseksi. Varhaisen työväenliikkeen suhde kirkkoon oli perin kielteinen. Tämä tosiasia mielessä SDP on varonut kärkevää kritiikkiä kirkkoa kohtaan
Muutos ei tapahdu sotimalla kirkon sisällä, vaan käymällä dialogia. Kantola muistaa, että hänen nuoruudessaan sosialidemokratian piirissä käytiin keskustelua, pitääkö ja voiko demari olla aktiivinen toimija kirkossa. – Demarit ovat aktiivisia toimijoita kirkossa, ei siitä ole kahta sanaa. Kirkon pitää olla Kantolan mielestä mukana ajassa ja yhteiskunnassa oman oppinsa mukaan. Demareita on puoluetunnuksilla ja omalla kirkkopoliittisella ohjelmalla ehdokkaina kirkkovaaleissa. Kantola korostaa, että SDP:n keskeisin uskontoja ja kirkkoa koskeva periaate on uskonnonvapauden kunnioittaminen. Valtiopäiven avajaisten ekumeeninen juhlajumalanpalvelus pidettiin Helsingin Tuomiokirkossa 2011. Kuvassa presidentti Tarja Halonen ja tohtori Pentti Arajärvi saapumassa jumalanpalvelukseen, vasemmalla Jutta Urpilainen ja Ben Zyskowicz. Kuitenkin päättäväisesti, Kantola vakuuttaa. Katsottiin, että hyvä sosialidemokraatti tekee juuri niin. Kantolan mukaan uskonnosta ja kirkosta on tullut sosialidemokraateille luonteva asia. Kari Leppänen UP Lehtikuva / Jussi Nukari – Isäni oli ay-aktiivi ja työväenyhdistyksessä erottiin hyvin laajasti kirkosta. – Enää ei vierasteta. Ja nykyisinhän Suomessa vaikuttaa useita uskontokuntia, eikä sitäkään pidetä enää kummallisena. – Kun yhteiskunta muuttuu, myös kirkko muuttuu omalla tahdillaan. Väri esiin myös kirkossa Nykyään asiassa ei nähdä ongelmaa, Kantola vakuuttaa. Miellä on myös vahvoja ateistitoimijoita. – On hyvä, että ihmiset, joille uskonto on tärkeä, löytävät SDP:n. Kyllä se muuttuu, mutta se tekee kipeää ja ottaa aikansa ja sitäkin pitää jonkin verran ymmärtää. Luonteva suhde kirkkoon Joskus aikaisemmin Kantola sai kuulla negatiivista palautetta ja kirkollista aktiivisuutta saatettiin pitää hieman kummallisena. Poliittisia tavoitteita ei pidä johtaa uskonnosta. Tämän hetken kaikkein kipeimmäksi asiaksi Kantola näkee avioliittolain. ELOKUUTA 2017 ” Ympäri Suomea nousevilla työ väentaloilla uskonto oli ”oopiumia kansalle”. – Kirkkoon kuuluminen on OK, mutta yhtälailla kunnioitamme jokaisen oikeutta olla kuulumatta mihinkään kirkkokuntaan. – Olemme kritisoineet kristillisdemokraattien linjaa, jossa tuppaa usein menemään puurot ja vellit sekaisin. – Se on kirkolle vaikea kysymys. 13 3. Kantola haluaa vetää tarkan rajan uskonnon ja politiikan välille. Saa vapaasti olla kirkon luottamustehtävissä ja toimia seurakunnassa. – Meillä on hieno systeemi, jossa kirkkovaltuustot valitaan vaaleilla.. Kantola korostaa, että kirkossa käytetään valtaa ja usein sitä käytetään sammutetuin lyhdyin. – Toki paikkakunnittain tilanteet vaihtelevat ja yleisillä listoillakin on paljon sosialidemokraatteja. Katson, että on hyvä tunnustaa väriä ja tuoda taustansa esille myös kirkossa. Esimerkiksi puoluekokousten yhteydessä järjestetään erillinen pieni hartaustilaisuus
Mutta nyt ovat ensimmäiset merkit jo nähtävissä, ja pahan ilman linnut olivat siis oikeassa. Niinpä valtiovarainministeri Philip Hammond on liike-elämän painostuksesta alkanut ajaa pitkän siirtymävaiheen asiaa ja pääministeri May tukee häntä. Mielipidetiedustelujen mukaan, brittien enemmistö olisi valmis hyväksymään vapaan maahanmuuton, jos se takaisi vapaan kaupan sisämarkkinoilla. Ja vaikka halitus täällä vaihtuisi ja työväenpuolue pääsisi valtaan, niin Jeremy Corbynin halusta palata EU:hun ei täällä kukaan enää ole varma. Näyttää nimittäin siltä, että jos britit jossain myöhemmässä vaiheessa muuttavat mielensä, he eivät noin vain ehkä voisi vain palata EU:hun entisillä ehdoilla, vaan Britannian tulisi neuvotella uusi EU-sopimus. Nyt aletaan päinvastoin tuntea hätää siitä, millä korvata sankoin joukoin täältä nyt lähtevät EU-maiden kansalaiset, kun maassa on täystyöllisyys. Siirtymistä pehmeämmän brexitin kannalle on havaittavissa, mutta muutoin näyttää jonkinmoista yksimielisyyttä olevan vain siitä, että tuon aikataulun pitäminen ei ole mahdollista. Britannian hallitus on jo ilmoittanut EU:lle, että täällä nyt asuvat EU-kansalaiset saisivat muitta mutkitta jäädä ja käyttää ilmaiseksi kansanterveyshuoltoakin. Taloustieteilijät ja monet muutkin ennakoivat ennen kansanäänestystä, että brexit iskisi pahasti Britannian talouteen. Hammondin tuorein idea on kaksivaiheinen prosessi: ensin pitempi siirtymävaihe, jossa nykyiset säännöt toimivat, ja vasta sitten aletaan panna täytäntöön sitä neuvoteltavaa uutta sopimusta Britannian ja EU:n suhteista. Konservatiiivisessa puolueessa on yhä eripuraisuutta siitä, mihin pitäisi pyrkiä. 14 3. Monet alkavat ymmärtää, että taloudellinen isku voidaan välttää vain monilla ehkä briteille epäedullisilla kompromisseilla, joita fanaattisimmat brexitin kannattajat eivät voi hyväksyä. Koko prosessi kestäisi vuoteen 2022 eli seuraaviin vaaleihin asti. Mutta nyt ekspertit varoittavat, että brexit voi uhata myös täkäläisten vakaata ja turvallista halvan ruuan saantia. Brexit-uni muuttuu brittipainajaiseksi B rexit neuvottelut ovat alkaneet melkoisen sekavuuden vallassa. Hän nosti työväenpuolueen LänsiEuroopan jäsenistöltään suurimmaksi puolueeksi. EU:n pätevä ja kokenut neuvottelutiimi ihmettelee Britannian puolen neuvottelijoiden amatöörimäisyyttä ja sen pyrkimysten epämääräisyyttä. Se sopii varmasti hyvin Ranskan presidentti Macronille, joka ei halua Britannian enää jarruttavan EU:n uudistumista. Ja se onkin totta. Huomattava osa sen oikeistoa ja osa vasemmistoakin ei missään nimessä haluaisi brexitiä. Mutta tietysti Britannia menettäisi jo siirtymäkauden aikana paikkansa EU:n päättävissä pöydissä. Yleinen mielipide on nyt kuitenkin jo synkistynyt. Mutta hallitus ei brexitin jälkeen halua enää olla missään tekemisissä EU-tuomioistuimen kanssa, ja se on yksi neuvottelujen pahimpia kompastuskiviä. Brexitin lopullinen vaikutus Britannian talouteen selviää kuitenkin vasta myöhemmin. Hävittyjen vaalien jälkeen painopiste alkaa selvästi olla enemmän taloudessa kuin maahanmuutossa. Hän on nostanut työväenpuolueen Länsi-Euroopan jäsenistöltään suurimmaksi puolueeksi ja aktivoinut kesäkuun vaaleissa huomattavan osan tähän asti aivan liian poliittisesti passiivista nuorta sukupolvea perinteisen sosialidemokratian kannattajiksi. Mutta EU-vaatii, että Britannian on hyväksyttävä EU-tuomioistuin takaus heidän oikeuksilleen, muutoin Britannian parlamentti voi koska tahansa ottaa sen pois. Kello tikittää, ja vuoden 2019 maaliskuussa britit putoavat automaattisesti ulos EU:sta, jos sopimukseen ei päästä sitä ennen, varoittelee pääneuvottelija ranskalainen Michel Barnier. Pahimpina ongelmina ovat lentoturvallisuus ja ydinvoima-asiat. Jokainen päivä tuo tietoon lisää palveluja, jotka EU on hoitanut halvalla Britannian puolesta, ja jotka Britannian nyt pitäisi opetella hoitamaan paljon kalliimmalla. Tässä luuraakin työväenpuolueen sisäinen kiista. Keskustapuolue liberaalidemokraattien uusi johtaja Vince Cable ennustaa jo, että koko brexit alkaa näyttää päivä päivältä yhä pahemmalta vyyhdeltä, ja että ajan mittaa britit tulevat luopumaan koko hankkeesta. Heitä pilkattiin, koska se ei heti tapahtunut. Miltei kaikki puolueessa myöntävät nyt, että Corbyn on puoluejohtajana yltänyt todellisiin urotöihin. Nyt liike-elämän edustajilla ei ole aavistustakaan millä ehdoilla kauppaa tullaan käymään. Kuvitelkaa liike-elämän edustajien epätoivoa: 60-prosenttia Britannian kaupasta käydään EU-maiden EEVA LENNON, LONTOO Uutisanalyysi AFP / Justin Tallis tai EU:n kanssa kauppasopimuksen tehneiden maiden kanssa. Ja silloin britit tuskin enää saisivat esimerkiksi nykyistä alennusta jäsenmaksuunsa. Näin pitkälle ei sentään kannata toistaiseksi ennusteluissa mennä. Ilmeisesti EU voisi suostua pitempään siirtymävaiheeseen, jos sen aikana kaikki – vapaa maahanmuutto mukaan luettuna – jäisi ennalleen. Mutta vaikka siirtymäajasta päästäisiin sopimukseen, niin se vain lykkää brexitiä eikä ratkaise, millainen brexit on tulossa. Sillä sitähän “corbynistojen” vaaliohjelma oli, eikä mitään muuta, vaikka se thatcheriläisessä Britanniassa voi vaikuttaa kovin vasemmistolaiselta.. EU-maissa ei ymmärretä, kuinka on mahdollista, että Lontoossa suhtaudutaan kevytmielisesti neuvotteluihin, joiden tuloksesta riippuu paljolti Britannian talous ja sen paikka maailmassa. ELOKUUTA 2017 ” Corbyn on puoluejohtajana yltänyt todellisiin urotöihin
Talon värikäs historia niin iloisine kuin synkkine hetkineen on iisalmelaisille demareille selvästi tärkeä asia. Vuonna 1930 talo suljettiin poliisiviranomaisen määräyksellä. Maalari Aaro Salon suunnittelemaksi merkityssä talossa on historian saatossa kokoustettu, vietetty iltamia, pyöritetty kirjastoja teatteritoimintaa ja tupa on ollut täynnä painikilpailujen aikaan. Ku va t Ja ri So in i. Lapualaisaikaan oli karua häiriköintiä – kiviä lensi ikkunoista sisään. Elokuvan suurmies Edvin Laine aloitti täällä näytelmäharrastuksensa. – Kyllä meidän itsetuntoa kovasti nostaa tällainen historiallinen talo ja se tieto, että työväenliike on saanut tämän paikan aikaan, kuvailee Pekka Ruotsalainen – talon entisen talonmiehen pojanpoika ja elokuvakoneen hoitajan poika. Sisällissodan aikaan koettiin synkempiä vaiheita, kun punaiset olivat vankina omassa talossaan. 15 3. ELOKUUTA 2017 L Liike Tuottaja: Anna-Liisa Blomberg 09 7010 459 anna-liisa.blomberg@demokraatti.fi Talo kuin kameleontti – tarpeen mukaan muuttunut Kaunein työväentalo DEMOKRAATTI ETSII SUOMEN KAUNEINTA TYÖVÄENTALOA Talo 5/5 I isalmen työväentalo rakennettiin aikanaan suureen tarpeeseen, kun työväenyhdistys tarvitsi tiloja toimintaansa
työväenyhdistys IISALMEN TYÖVÄENTALO kertaan. Talo oli muuttunut paljon kulloistenkin tarpeiden mukaan. . Ei siitä ollut kuin 15 metriä pääkadulle, mutta pää oli pyörällä – siinä oli suuren kaupungin meininkiä, Tikkanen nauraa. ELOKUUTA 2017 Elokuvia, traktoreita ja kanootteja Iisalmen työväentalo on taipunut vuosien varrella moneen. Iso entisöintiurakka Työväentalosta on kertaalleen tehty purkamispäätös, mutta myös talon kunnostamista mietittiin moneen . – Isä ja minä olemme ostaneet tästä työväentalosta kolme traktoria, Tegelberg kertoo. Moni talotoimikunnan väestä on käynyt aikoinaan talossa katsomassa elokuvia. Eero Toppinen on puolestaan 1980-luvulla pitänyt kansalaisopiston lasikuitukurssin talolla. Ulos ei tultukaan pääkadulle, ja olin ihmeissäni, että mihin päin nyt lähdetään. . Talon omistaa Iisalmen sos. Pohjolankatu 11, Iisalmi . Eero Tegelberg muistaa ajan, jolloin nuorisoliittolaiset pitivät kokouksiaan talon nurkkahuoneessa, koska talon muut tilat olivat liikehuoneistoa elokuvateatterin lopetettua vuonna 1966. Talon huoneistoala on 712 neliömetriä . . Vuonna 1991 ajatus kunnostamisesta nousi uudelleen pintaan ja suuri entisöintiurakka alkoi vuonna 1995. . Ensin oli Saastamoisen auto, sitten Ylä-Savon maatalousmyymälä. dem. Juhlatila 200 hengelle (istuen), 300:lle (seisten) . – Pääovesta tultiin sisään, ja kun näytäntö loppui, ohjattiin toisesta ovesta ulos, koska oli kaksi näytäntöä peräkkäin. Rakennettu vuonna 1908 . . Liikehuoneistoa varten salin seinään oli puhkottu suuri oviaukko, josta traktorit saatettiin ajaa sisään. 16 3. Silloin salissa oli traktoreiden sijaan rakenteilla olevia veneitä ja kanootteja. Sali oli täynnä monenlaista myytävää. Elokuvateatteriaikaan taas oli paloturvallisuussyistä rakennettu erillinen parveke, josta oli sisäänkäynti projektorihuo. Ensio Tikkanen muistelee kertaa, kun hän tuli 1950–60-lukujen taitteessa serkkupojan luo kaupunkiin ja työväentalolle elokuviin
Pekka Ruotsalainen, Aira Åhman, Eero Toppinen, Eero Tegelberg, Ensio Tikkanen ja Kaarina Mäyrä ovat ylpeitä hienosta työväentalosta.. Suomen kauneinta työväentaloa äänestetään sähköpostilla. – Olin ottanut monisteen alkuperäisestä talon kuvasta ja tuonut sen näyttämön seinälle. Työväenyhdistyksen kirjastotoimintaan 1910-luvulla rakennettuun kaappiin on kirjattu työväen keskeinen tavoite – 8 tuntia työtä, 8 tuntia vapaata ja 8 tuntia lepoa. Åhman tuumii, että entisöintityön aikoina jokaisessa kahvipöydässä kahviakin kuumempi puheenaihe oli, että mitä työväentalolla juuri nyt tapahtuu. Entisöinnin päätyttyä kirvesmies porukoineen kertoi, että he olivat ottaneet kuvan malliksi, kun piirustuksia ei ollut, Aira Åhman kertoo. Eläkkeensaajat ovat talon vakikäyttäjiä, ja jonkin verran talossa käy kiertäviä kauppiaita, taidenäyttelyitä ja huutokauppoja. Voit äänestää taloista vain yhtä. ELOKUUTA 2017 neeseen. Teatteria ja toimintaa Tänä päivänä talossa on monenlaista toimintaa. Oli lykky, että sähkömiehet oivalsivat merkinnän merkityksen ja asensivat sähkökaapin ylemmäs kuin se alunperin oli tarkoitus asentaa. Talon julkisivu oli kaukana alkuperäisestä. – Kun tämän talon ja ympäristön siivoaminen aloitettiin, oli eläkeläisryhmiä puolueeseen katsomatta parisenkymmentä, joskus enemmänkin, mukana työssä – satoi tai paistoi, hän kertoo. 17 3. Lähetä äänesi 17.8. Ihmettelin, kuka sen on ottanut. Anna-Liisa Blomberg Demokraatti Suomen kauneinta työväentaloa voit äänestää tästä hetkestä lähtien. Kun tulin käymään seuraavan kerran, oli moniste hävinnyt. Kirjoita sähköpostiin äänestämäsi talon nimi ja numero, oma nimesi ja yhteystietosi. – Tänne tehdään teatterivierailuja muualta, ja ihmiset ovat aina kiinnostuneita talosta ja ihastelevat tätä, Kaarina Mäyrä sanoo. Ennen esitystä työväenyhdistyksen porukka rakentaa talkoilla saliin nousevan katsomon ja näytäntöjen aikaan pyörittää ravintolaa ja hoitaa naulakkoa. Talossa juhlitaan häitä, perhejuhlia ja syntymäpäiviä. Työväentalokilvassa äänestäneiden kesken arvotaan kirjapalkintoja. kello 12 mennessä osoitteeseen liike@demokraatti.fi Finalistitalot ovat: Nro 1: Uusikaupunki, nro 2: Vihti, nro 3: Forssa, nro 4: Kuhmoinen, nro 5: Iisalmi. Entisöintiä tekivät ammattimiehet, mutta paljon tehtiin myös talkootyötä. Talo saa hyvää palautetta niin näyttelijöiltä kuin vierailtakin. ÄÄNESTYSLINJAT OVAT AUKI! Näyttämön takana seinään on puumerkkinsä kirjaillut Edvin Laine. Tärkeitä vuokralaisia ovat iisalmelaiset teatterit
Kokonaisäänimäärä oli 152. Gallupiin vastanneiden kesken arvottiin pääpalkintona Viking Linen Ruotsin risteily. 18 3. Lisäksi julkaisemme D-crewvideotiimin tuottaman videon demokraatti.fi:ssä, Facebookissa, Twitterissä ja YouTubessa. Lehteä jaetaan Hakaniemessä katuja torijakeluna. klo 10–14. Gallup tehtiin Demokraatti-lehden musiikkitapahtuman esittelypisteessä kyselapulla. Tulevaisuudessakin tarvitaan solidaarista, kaikista huolta pitävää, erilaisuuden hyväksyvää ja ihmisten kehitystä tukevaa liikettä, hän sanoo. Tervetuloa mukaan! Yhteinen ajattelu on polku tulevaan ESKO VATANEN 60 VUOTTA . Jos tuloksena on tarkoitus syntyä tulevaisuuden hyvinvointivaltiota kuvaava periaateohjelma kolmessa vuodessa, on työ aloitettava jo tänä syksynä. . (Demokraatti) Maarit FeldtRanta Tuula Haatainen Sirpa Paatero. . Vastuu on yhteinen. Nousun vauhdin pystymme määrittelemään itse. ilmestyvässä numerossa. Merkkipäivä 3.8.2017 . Ei vastaanottoa Syntymäpäivät Tamperelainen Esko Vatanen puhuu mielellään työväenliikkeen kehityksestä ja tulevaisuudesta. Kolmannen polven sosialidemokraatti on seurannut yhteiskunnan ja liikkeen muutoksia SDP:n ja ay-liikkeen tehtävissä. Katutoimituksemme jutut julkaistaan Demokraatin 17.8. Kakkosena oli Tuula Haatainen (63 ääntä) ja kolmosena Sirpa Paatero (23 ääntä). Vatanen toivoo, että SDP paneutuisi nykyistä enemmän esimerkiksi globaaleihin kysymyksiin ja Eurooppa-politiikkaan. Nähdään Ympyrätalon edustalla, Hakaniemen torin puolella. – Työväenliikkeen pitäisi olla yhtenäisempi ja luottaa poliittisessa agendassa enemmän yhteiseen ajatteluun kuin siihen, että olisi jokin messias, joka voisi pelastaa meidät, hän sanoo. Sen voitti Kaija Manninen, Valkeakoski. Gallupissa ykkössijan otti Maarit Feldt-Ranta (66 ääntä). Tärkeänä Vatanen pitää myös sitä, että liikkeeseen saadaan lisää nuoria jäseniä, joille annetaan tilaa ottaa valtaa itselleen. Anna-Liisa Blomberg Demokraatti, Tampere Feldt-Ranta ja Haatainen presidenttigallupin kärjessä Demokraatti selvitti SDP:n presidenttiehdokkaiden kannatusta Valkeakosken Musiikkitapahtumassa. Demokraatin toimitus jalkautuu kadulle 9.8. – Työväenliikkeenä emme ole pystyneet luomaan vaihtoehtoa omalla Eurooppa-politiikallamme. Vatasen mielestä olisi tärkeä pohtia, mitkä liikkeen periaatteet ovat tässä ajassa ja millainen on liikkeen, Suomen ja koko maapallon tulevaisuus. Arvonnassa Työmies-paidan voitti Eija Mäkinen, Vuorentausta sekä kirjapalkinnon Minna Hiltunen, Tampere ja Oili Hevonoja-Nilsson, Helsinki Palkinnot postitetaan voittajille. ELOKUUTA 2017 Yhdessä ympyrässä Nähdään Ympyrässä! Tervetuloa tekemään teemalehteä kanssamme, kertomaan kuulumisia ja tuomaan juttuideoita. Vatasen mukaan puolueessa tarvitaan avointa ja laajaa keskustelua, jossa omasta poikkeavia mielipiteitä ei heti tyrmätä vääräoppisina. – Olemme nyt aallon pohjalla. Keskustelun vetäjäksi Vatasen mukaan oma linja olisi tärkeä löytää, koska tällä hetkellä monissa aiheissa muut vetävät keskustelua
Sinisiä, lämpimissä ja ravinnerikkaissa vesistöissä tavattavia syanoeli sinibakteereita on vain alettu kutsua sinileväksi. Sinibakteeri on mikroskooppisen pieni, yksisoluinen eliö, jonka voi havaita vain mikroskoopilla. Lähteet: Wikipedia ja THL. Eläin voi saada tappavan annoksen myrkkyä uimalla sinileväisessä vedessä tai nuoltuaan uinnin jälkeen turkkiaan. ELOKUUTA 2017 E Elämä Tuottaja: Nora Vilva 09 7010 528 nora.vilva@demokraatti.fi Vihreä on myrkyn väri Sinilevä lienee suurinpiirtein yhtä epätoivottu kesän ilmiö kuin punkit. Sinibakteerien sisältämät myrkyt eivät häviä vedestä edes keittämällä. Sinilevämyrkytykseen ei ole lääkkeitä. Vasta kuolemansa jälkeen sinibakteeri muuttuu siniseksi. Sinilevän aiheuttamia allergiaja myrkytysoireita ovat esimerkiksi silmien ja huulten kirvely, rakkulat, nuhainen olo, lihaskivut tai pahoinvointi. 19 3. Sinibakteerimassan sekaan ei kannata mennä polskimaan eikä sinileväistä vettä saa käyttää löylyvetenä tai syötävien vihannesten pesuun. Suomessa ei ole raportoitu vakavia myrkytystapauksia ihmisillä, mutta silloin tällöin koiria tai lehmiä kuolee saatuaan elimistöönsä tappavia sinileväannoksia. Yleisempiä ovat maksaa vaurioittavat versiot. Sinilevä on päässyt punkin kanssa samaan inhokkikastiin, koska osa sinibakteereista sisältää maksaan ja hermostoon vaikuttavia myrkkyjä. Oikeasti sinilevä ei edes ole levää
. . . . . . tiedonjulkistamisen valtionpalkinto 1993, Skepsis ry:n Sokrates-palkinto kriittisestä journalismista, kirjoittanut useita tietokirjoja. potkut oppikoulusta viidenneltä luokalta huonon käytöksen takia. ylioppilas iltakoulusta 1989, maisteri Helsingin yliopistosta 1992. syntynyt 1946 Helsingissä, asunut siellä ja täällä Suomessa ja ulkomailla, nyt kirjoilla Espoossa. 20 3. PEKKA MATILAINEN. . esikoisromaani Kupoli ilmestyi 2013 ja sai vuoden parhaan esikoisdekkarin palkinnon. ELOKUUTA 2017 . uusin romaani, Miniatyyrimaalari ilmestyy elokuussa 2017. . . . . . . Yliopisto-lehden päätoimittaja 1989–2002. muun muassa entinen urheilutoimittaja, satamatyömies, torimyyjä, lestinheittäjä, tullaaja, erityisnuorisotyöntekijä, puutarhuri, muurarin apulainen, putkimiehen apulainen, tiedottaja, freelance-toimittaja ja tutkimusavustaja. .
Taialla, jolla vain kirjallisuus voi olla täyttä totta ja sepitettä yhtä aikaa. Tässä kohdin Matilainen myöntää: juuri siinä romaanin tilanteessa päähenkilö on hän itse. – Romaanin loppupuolella tulee kohtaus, jossa kaveri, päähenkilö, istuu Tähtitorninmäellä. Äkkiä se kaveri katsoo muurahaista ja ruohon kasvamista, niin kuin näkisi sen kaiken ensimmäistä kertaa elämässään. Ja koska Matilainen on kirjailija, hän on kuvannut tuon hetken romaaniinsa Takaisin nollapisteeseen. ELOKUUTA 2017 TEKSTI JANNE ORA . 21 3. Hän harkitsee taas itsemurhaa. Yhtäkkiä hän näkee jalkojensa juuressa ruohikolla kulkevan muurahaisen. Annetaan Pekka Matilaisen itsensä kertoa elämänsä avainhetkestä Helsingin Tähtitorninmäellä keväällä 1979. Matilainen oli potkittu pois Järvenpään alkoholistiparantolasta kolme kuukautta aiemmin. Romaanin kaveri on Pekka Matilainen, mutta sillä mutkikkaalla tavalla, jolla kirjan kirjoittaja ja sen päähenkilö joskus ovat yksi ja sama. Hän oli ollut juoppona liian hyvä.. KUVAT ELLA KAVERMA Olipa kerran minä Kirjailija kadulta K irjailija Pekka Matilainen, 71, muistaa elämänsä kenties tärkeimmän hetken tarkasti, kirkkaasti
Itsemurha-ajatukset ovat alkoholisteille tyypillisiä, kun näkee Matilaisen sanoin ”kaikkien teiden olevan tukossa”. Muistan senkin, että jonkun pallo putosi alas. Matilainen on murrosvaiheen lapsi, 1960-luvun lopun nuorisoliikkeen ja -kulttuurin. Kaksivuotias Pekka Matilainen oli kateissa lopulta seitsemän tuntia. Äiti on lähtenyt pikkuveljen, perheen poikavauvan, kanssa asioille. Siitä olemme kulkeneet Linnunlaulun kalliolle. Ei ollut rahaa, ei asuntoa, ei työtä, ei naista, ei ollut halua jatkaa entistä dokuelämää, mutta ei myöskään ollut yhtään voimia ja motiivia aloittaa uutta elämää. Sen synnyttäneet kokemukset eivät olleet yhtä ainutlaatuisia. Monella ajatus ei jää ajatukseksi. Kun äiti ja Pekan pikkuveli palaavat kotiin, äiti ihmettelee missä Pekka on. – Muistan, että olin lähtenyt isompien poikien matkaan Kaisaniemen rantaan uittamaan veneitä. Vanhemmat menevät alas pihalle. Kerrostalon piha kaikuu kymmenien leikkivien ja ilakoivien lasten huudoista. 22 3. – Onneksi silloin oli kevät. – Seuraavaksi muistan seisseeni kadulla ja joku täti kysyy minulta kenen poika mä olen. Tämä mielikuva herää, kun kuuntelee Matilaisen elämäntarinaa. Hänen vaelluksensa oli kuitenkin edennyt helvetin ja paratiisin puolimatkankrouviin jo silloin, kun matka romaaninteon syvimpään olemukseen oli hänessä vasta oraalla. Pekka Matilaisen kirjailijanpolussa ovat yhdistyneet kaikki nämä kovat elementit ja esineet. – Kavereita riitti kodin pihalla ja koulussa. Pegasos hyytyi Seinen rannalle. Kesäkuussa Pekasta on tullut isoveli. Riimi ei lähtenyt liitoon. Ei mulla juuri muuta ollut mukana kuin kokoelma Eino Leinon runoja ja Alex Matsonin Muistiinpanoja. Ajan tavan mukaisesti Pekan isä on laittanut pojan leikkimään pihalle muiden lasten kanssa. Mister Viinapiru oli jo Pariisin aikoina 1960-luvun puolivälissä ehtinyt napata Pekka Matilaisesta jämäkän purennan. Kun Matilainen puhuu 1960-luvun solidaari” Kaksivuotias Pekka Matilainen oli kateissa lopulta seitsemän tuntia.” suudesta, haastattelijassa herää äkillinen ajatusitu: luotiinko 1960-luvun solidaarisuudelle pohja suurten ikäluokkien itsenäisissä pihaleikeissä ja yhteisissä seikkailuissa. Runoilijanalun polttonestettä, viiniä ja viinaa, oli saatava päivittäin ja sitä saadakseen oli tehtävä ”kaikenlaista pikku jekkua”, kuten kirjailija Matilainen silloisia planttuvaiheitaan kuvaa, viisikymmentä myöhemmin.. Minulla ei ollut mitään muuta sillä hetkellä. Ymmärsin olevani osa ihan kaikkea. Annetaan miehen itsensä kertoa tärkeistä harharetkistään. Pekkaa ei näy missään. ELOKUUTA 2017 – Siellä Tähtitorninmäellä tajusin, että hei mä olen elossa. Polku kirjailijaksi on kivetty otsaluuhun iskeytyvillä bumerangeilla: kustantajien hylkykirjeillä ja sen mukaisilla pettymyksillä. On vuoden 1948 heleä suven päivä. Niiden kanssa leikittiin ja touhuttiin paljon. Lauseen voi tulkita ainakin kahdella tapaa, yhtäältä lasten keskinäisen sovun ja toisaalta aikuisten ankarassa maailmassa pärjäämisen merkityksissä. Pikku Pekka katosi Mennään vuotta 1979 kauemmas ajassa. Faija laski kerran ikkunasta, että talomme pihalla leikki samaan aikaan 92 lasta. Matilaisen kokemus Tähtitorninmäellä oli yksilöllinen. – Olin 19-vuotias, kun liftasin Pariisiin. – Nimenomaan, jouduimme tulemaan toimeen keskenämme, Matilainen sanoo. Viimeinen muistikuvani on se, kun faija tulee poplariin ja lierihattuun pukeutuneena hakemaan mua poliisiasemalta ja hänen ilmeensä näyttää tosi tuimalta. Kodin ikkunasta liikkuvaiset, pellavaiset pikku päät näyttävät kovin paljon toisiltaan. Nyt jos menet saman talon pihalle, ei siellä leiki yhtään lasta. Sen hetken jälkeen en ole miettinyt koko itsemurha-asiaa, Matilainen murahtaa tälle asialle pisteen. Matkaseuralaisina kulkivat Pimeyden prinssin lisäksi ainakin Pentti Saarikoski ja Ernest Hemingway. Se riitti mulle sillä hetkellä. On vuosi kuuskytviis Tie helvettiin on kivetty hyvillä aikomuksilla. Kohdennetaan katse Helsinkiin ja Kallion Agricolankadulle, erään aivan tavallisen kerrostalon yhtä tavalliselle pihalle. Yksi heistä on kaksivuotias pellavapää Pekka
Pariisi on tässä näin, jos sä meinaat kirjoittaa tosissaan, Matilainen osoittaa päätään. ELOKUUTA 2017 Mikä on parasta elämässäsi juuri nyt. Palataan asiaan sitten, kun luen Homerosta ja Vergiliusta alkukielellä. Meitä ei ole tarkoitettu istumaan ja tuijottamaan ruutua. Samalla teoksen kirjoittaminen avasi omaa elämää aivan uusista ” Faija laski kerran ikkunasta, että talomme pihalla leikki samaan aikaan 92 lasta. Olen tyytyväinen elämääni. Jutellaan niitä näitä heidän kanssaan ja jutuilla ei ole mitään tekemistä kirjoittamisen kanssa. Käyn tanssimassa naisystäväni kanssa Tanhuhovissa Lohjalla paikallisten isäntien ja emäntien kanssa. Mikä on parasta Suomen kesässä. Tämän vuoden maaliskuussa tuli omaelämäkerrallista ainesta sisältävä romaani Takaisin nollapisteeseen. En osannut kirjoittaa romaania myöskään kärsivällisyyden puolesta. Matilainen ei kirjailijana tuolloin enää ollut untuvikko. Keski-Euroopassa ei ole kovin selkeitä eroja vuodenajoissa. Aina talvella luulen, että en jaksa enää esimerkiksi innostua puutarhahommista. – Totesin silloin 1983, että eihän mun taidot riitä kirjailijaksi. Matilainen muistuttaa ulkonäöltään ja olemukseltaan jotakuta toista. Romaani vaatii uudelleen ja uudelleen kirjoittamista, hiomista. Miten rentoudut parhaimmin. Hän harmitteli kirjeessään sitä, ettei mies, joka tuntee näin hyvin Helsingin alamaailman saanut parempaa jälkeä aikaan. Vuonna 1983 WSOY:n kaunokirjallisen osaston silloinen legendaarinen johtaja Ville Viksten palautti Matilaisen käsikirjoituksen tekijälleen. – Broidi sanoi, että katsotaan vielä tuonne äidin sängyn patjan alle. Viininhuuruinen Seine vaihtui vankilaan ja maitojunaan, joka vei Matilaisen takaisin kotiin, Suomeen. Sänky oli täynnä äidin päiväkirjoja ja vanhoja valokuvia. Olihan se haihattelua tietysti, vaikka osasinkin kirjoittaa. Meinasin tulla hulluksi pari kertaa, kun tunteet nousivat niin vahvasti esiin. Toinen romaani, Takaisin nollapisteeseen oli kuitenkin käsikirjoituksena ja tarinana olemassa jo 1980-luvun alussa. – Mut karkotettiin Pariisista. Totesin, että kiitos palautteesta. Ei sitä istuta ja kirjoiteta kerralla valmiiksi tuosta noin vain. Matilaisen matka kirjailijaksi on tavallistakin mutkikkaampi ja kivisempi. Sodan pitkien varjojen alla kasvaneita kuuskytlukulaisia kummatkin! ” Tajusin, että hei mä olen elossa” asioilla isoveli Pekan kadotessa Linnunlaulun kallioille – tyhjensivät kuolleen äitinsä asuntoa, tapahtui jotakin yllättävää. Editan vuonna 2008 julkaisema elämäkertateoksesta Äitini asunnossa tuli Matilaiselle henkilökohtainen matka perheensä, sukunsa ja jälleenrakennusajan Suomen vaiheisiin. Kuolema synnytti kirjailijan Vuonna 2006 Pekka Matilaisen äiti Eeva Matilainen kuoli. Parasta on se, että se poikkeaa talvesta paljon. Nyt jos menet saman talon pihalle, ei siellä leiki yhtään lasta.. Syntyi Atenan julkaisema historiallinen romaani Kupoli (2013). Harrastan myös joogaa. Mutta johdonmukaisesti tälle on myös hänen romaaniensa ilmestymisjärjestyksessä hauskaa takaperoisuutta. KOLME KYSYMYSTÄ JA VASTAUSTA – Joo Hemingwayt ja nämä, Matilainen hymähtää. Vein päiväkirjat ja valokuvat mökille. Esikoisromaani Kupolin aihe ja miljöö, varhaisrenessanssin juonitteleva ja rikollinen Firenze oli kaukana esikoisromaanien tyyppitapauksesta, nuoren ihmisen omakohtaisesta odysseiasta. Uhossa oli katetta. 23 3. Rikoksekseni luettiin vagabondage, irtolaisuus. Olen päättänyt aloittaa opiskelun. Asettautuminen vanhempien nahkoihin auttoi osaltaan tiirikoimaan auki fiktion kirjoittamista estäneet lukot. Ei ole olemassa mitään ”Pariisia”. Ruumiillisessa työssä ja raittiissa ilmassa on jotakin sellaista ihmettä ja perusjuttua, johon evoluution viiden miljoonan vuoden tuotekehittely on meidät tarkoittanut. – Viksten antoi kannustavaa palautetta. Kyllä, heissä on samaa: maailmaa kokeneen, harmaantuneen herrasmiehen tyyntä tyylikkyyttä. Charlie Wattsia, Rolling Stonesin rumpalia. Päiväkirjojen lukemisen innoittamana aloin kirjoittaa Äitini asunnossa -kirjaa. – Vastasin Vikstenille aika nokkavasti. Äidin kuolema synnytti Pekka Matilaisen romaanikirjailijana. Takana oli jo tuhti esseeja tarinakokoelmien tuotanto. Matilainen aloitti kuuden laudaturin ylioppilaaksi luettuaan latinan ja klassillisen kreikan opinnot Helsingin yliopiston humanistisessa tiedekunnassa. Mutta ketä. Kun tulee lämpimät ilmat, niin samalla lailla mä taas siellä puutarhassa rääkkään itseäni kuin aiempinakin vuosina. Kun Pekka Matilainen ja hänen Martti-veljensä – kyllä, juuri se sama pikkuveli, joka oli äidin kanssa näkökulmista, kun Matilainen saattoi uudella tavalla eläytyä vanhempiensa arjen valoihin ja varjoihin sodanjälkeisessä Helsingissä
ELOKUUTA 2017 Kasvot peilissä TEKSTI JA KUVA NORA VILVA Mikko Koskinen, 36 N äytän päivä päivältä enemmän itseltäni. Kurssi oli kolmena iltana viikossa ja työpäivän päälle se tuntui aika raskaalta. Luonnossa kulkeminen rentouttaa muutenkin, mutta en koe olevani suoranaisesti ihan luontoihminen. Aloitin myös melontaharrastuksen. Sellaista elämää, mihin on itse tyytyväinen. Syömään, nukkumaan ja elämään tasapainoista elämää. Tajusin, miten tärkeää on pyrkiä terveellisiin elämäntapoihin. Siihen, miltä kehoni tuntuu. Vesillä on niin rauhallista. 24 3. Nyt muutamia vuosia olen ollut tyytyväisempi siihen, miltä näytän ja olen sinut itseni kanssa. Mikko Koskinen on SDP:n poliittisen valmistelun päällikkö.. Aika usein käyn salilla. On ollut aikoja, jolloin en ole ollut tyytyväinen ulkonäkööni. Tuntuu, että se näkyy sekä ulospäin että vaikuttaa myös siihen, millä mielellä katson itseäni peilistä. Kävin alkeiskurssin ja nyt odottelen, että pääsisin melontaseuran jäseneksi. Tein nyt keväällä itselleni säännön, että harrastan jotakin liikuntaa kolme kertaa viikossa. Mutta kun pääsin kajakkiin ja merelle, nollautuivat päivän stressitekijät päästä aika nopeasti. Pyrkimys olisi päästä merelle melomaan
ELOKUUTA 2017 K Kulttuuri Tuottaja: Rolf Bamberg 09 7010 539 rolf.bamberg@demokraatti.fi Valkeakoskella vietettiin laulun juhlaa Demokraatin tarjoamassa Työväen Musiikkitapahtuman Gösta Sundqvist-konsertissa laulettiin Leevi and The Leavingsien hittejä.. 25 3
26 3. Se ihan ykköskeikka oli tällä kertaa kuitenkin torstai-illassa upeasti rockin ja bluesin klassikoita versioinut Heikki Silvennoisen ja Dave Lindholmin luotsaama SF Blues, joka oli saanut raudanlujalle kitaristirungolleen vahvistukseksi vielä Eero Raittisen ja Jukka Gustavsonin. Heidän kilometrejä pitkiltä ansiolistoilta voi nostaa esiin sen, että 1970-luvun alussa Hilpeät pollarit Maltti ja Valtti olivat lasten suosikkeja.. Maittavia musiikkeja Kilpeläisen karavaanin ohella festivaalin parhaita hetkiä ainakin tämän kirjoittajan korvaan tarjosivat muun muassa Hoedown vierailijanaan hieno laulullinen tarinankertoja Edu Kettunen sekä Kainuun lahja Suomen rock-taivaalle, kovaa nousua tekevä railakas Litku Klemetti, joka ei epäröi yhdistellä punkpoppia, euroviisumodulaatioita ja slaavipoljentoista iskelmää. Työväen Musiikkitapahtuman nelipäiväinen ohjelmisto oli tänä vuonna kenties moni-ilmeisin tällä vuosituhannella – tai kautta aikainkin. Tutusti kaikki maut kattavan runsaan musiikkitarjonnan lisäksi festivaalilla oli monenlaista ohjelmaa lapsille, keskustelusessioita painavista aiheista, live-musiikilla säestettyä mykkäelokuvaa, karaokea, virsilaulua ja muuta yhteislaulantaa sekä uutuutena SAK:n ja Työväen akatemian järjestämä Duunari stand up, jossa duunipaikkojen suupaltit saivat kerrankin testata tosimielessä ja lahjomattoman yleisön läsnä ollessa, ovatko heidän juttunsa ihan oikeasti hauskoja. ELOKUUTA 2017 V iime viikonloppuna juhlitun 45. Mikäli musariviikonlopun ääripäistä laatisi nelikentän, yhteen kulmaan voisi sijoittaa torstain viinija virsi-illan, sen vastakulmaan vaikkapa itähelsinkiläisen rap/rockpommi Atomirotan keikan, ja muihin nurkkiin sitten Tuure Kilpeläisen ja Kaihon karavaanin rennonletkeän konsertin Paperitorin päälavalla ja sen vastakohdaksi Salakapakan keskustelutilaisuuden otsikolla ”Asuntopolitiikka työvoiman liikkuvuuden esteenä”
Jos festariviikonlopusta pitäisi nostaa yksi yksittäinen ison vaikutuksen tehnyt biisi esiin, se olisi varmaan lauantaisen työväenlauluseminaarin huipennukseksi kuultu Karri ”Paleface” Miettisen esitys Mikko Perkoilan aikoinaan levylleen löytämästä yli kymmenminuuttisesta ja arkkiviisusta ”Punikin kirjelaatikko”. ELOKUUTA 2017 herrat kuuluivat samaan aikaan kahden kilpailevan progesuuruuden miehistöön, ”Eppu” Tasavallan Presidenttiin ja ”Gustu” Wigwamiin. Demokraatin tarjoamassa tribuuttikonsertissa kuultiin monta hienoa poimintaa Leevi and The Leavings -yhtyeen nokkamiehen mehevästä, myös työtätekevää kansaa ja vähäväkisempiä ihmisiä käsittelevästä biisituotannosta. Yöyhteislaulut Kirjaslammella ovat Työväen Musiikkitapahtuman klassikko. Musareilla biletettiin neljä päivää valtaosin koreassa kesäkelissä.. Solisteina kunnostautuivat Ninni Poijärvi, Mariska, Tero Vesterinen ja Mikko Salmi, Markku Perttilä johti housebandia, joka soitti sopivissa kohdin yksi yhteen Leavings -tyylillä, paikoin taas biisejä oli sovitettu vähän reippaammin. Pitkälti yli 20-säkeistöisen laulun esittäminen on jo fyysisenä suorituksena kova rypistys, mutta Paleface sai vielä intensiteetinkin kestämään alusta loppuun. Työväen laulua komeimmillaan, tosin ei esimerkiksi Tanner-irvailuissaan karkkia kaikkien demareiden korville. O sole mio. Rolf Bamberg Demokraatti, Valkeakoski Kuvat Kari Hulkko Litku Klemetti loi Salakapakkaan vinkeän tunnelman. Lauantain huipensivat tuttuun tapaan The Yhteislaulut, Kirjaslammen uimalassa kajautettavat työväenlauluklassikot. Festarikansa pääsi jo siinä vaiheessa lauantaita yhteislaulun makuun, kun sai hoilata sydämensä kyllyydestä ”Pohjois-Karjalaa” ja ”Sopivasti lihavaa”. Göstan elämä ja teot Gösta Sundqvist, jonka syntymästä tuli toukokuussa kuluneeksi 60 vuotta ja kuolemasta parin viikon päästä 14 vuotta, oli yksi Valkeakosken festivaalilla hyvin esillä olleita lauluntekijöitä. Perjantaina hänestä keskustelivat pian ilmestyvän elämäkertakirjan kirjoittaja Timo Forss sekä laulaja ja sielunveli Jarkko Martikainen. 27 3
Taiteilijat irvistelevät suomalaiselle alkuperäisyyden myytille, nationalismille ja muukalaisvastaisuudelle. Erityisesti hän on kiinnostunut 1960ja 1970-lukujen ilmaisusta taidemetropolien laitamilla kuten Puolassa, Unkarissa tai vaikkapa Syyriassa. Se tarjoaa nykytaiteelle mahdollisuuden katsoa taaksepäin, mutta potku eteenpäin on vaimea. Venetsian taidetarjonnan läpikahlaaminen vaatisi ammattikatsojaltakin ehkä kuukauden. Hän onnistuukin nostamaan esiin monia omintakeisia ja ansiokkaita tekijöitä, jotka voivat olla kansainväliselle yleisölle ennestään tuntemattomia. Useiden Giardinin puistoon sijoitettujen ”vanhojen” kansallisten paviljonkien – Suomi mukaan lukien – ote on pikemminkin rämäpäinen vastakohtana kansainvälisen päänäyttelyn hillittyyn asenteeseen. Päätöksenteon hajauttaminen lisääkin biennaalin moniarvoisuutta. Jokainen luo reittioppaansa itse Arsenalen suuressa näyttelytilassa Christine Macel tekee ajankohtaisempia ratkaisuja kuin Giardinissa. Hulluttelevaa kritiikkiä Suomesta Biennaalin kuraattorin valta ei yllä kansallisten paviljonkien ratkaisuihin, jotka perustuvat kunkin maan omiin järjestelmiin hyvässä ja pahassa. Giardinin pääpaviljongin kansainvälisessä näyttelyssä Macel pyrkii vastaamaan ajan haasteisiin luotaamalla kriittisesti modernin taiteen lähihistoriaa. Christine Macel, Venetsian biennaalin kuraattori, painottaa humanistista näkökulmaa valintojensa lähtökohtana. Kahta suurnäyttelyä täydentävät ja haastavat kansallisten paviljonkien kuvataiteen esitykset varsinaisella biennaalialueella ja sirotellen eri puolilla kanavakaupunkia yhdessä monien erikoisnäyttelyiden kanssa. Guan Xiao: David, 2013, kolmikanavainen video. Ansioistaan huolimatta Macelin kokoama näyttely Giardinin paviljongissa jättää nostalgisen ja hieman konservatiivisen vaikutelman. Yee Sookyung: Yhdeksän lohikäärmettä ihmemaassa, 2017, keraaminen assemblaasiveistos.. Kuraattori ei kuitenkaan edellytä, että katsojat lukisivat hänen nuottejaan, vaan jokainen voi tehdä omia löytöjään. Kotoinen junttihuumori brittiläisesti rytmitettynä ja poliittisen ironian maustein panee nauramaan, samalla kun animaation ja videoinstallaation teatraalinen yhteensovittaminen Aalto-paviljongissa riemastuttaa. Hänestä epävakaa aikamme vaatii humanismin päivittämistä. Näyttelyn 120 taiteilijasta – elävistä ja edesmenneistä – 103 osallistuu biennaaliin ensimmäistä kertaa. Tehkäämme niin. Suomea edustavat brittiläissyntyinen Nathaniel Mellors ja Erkka Nissinen, taiteilijatyöpari, joka yhdistää infantiilin hulluttelun terävään kritiikkiin ja teknologiseen kekseliäisyyteen. 28 3. Suosittelen. Hän on jakanut näyttelykn seitsemään osastoon, jotka muodostavat kertomuksen, ja perustelevat hänen humanistista kantaansa. Ranskalainen Macel ei innostu spektaakkeleista vaan pikemminkin hiljaisemmista taiteen poluista ja sivupoluista. ELOKUUTA 2017 Humanismi haastaa totuuden jälkeisen maailman Venetsian biennaali luottaa kulttuurien vuoropuheluun G iardinin puiston ja Arsenalen kansainväliset teemanäyttelyt määrittelevät joka toinen vuosi järjestettävän kuvataiteen megakatselmuksen – Venetsian biennaalin – askelmerkit
Kimmo Sarje Peter Miller: Lasimaalaus, 2014, ”elokuva”. Hänen teoksensa koostuu silmäniiristä muistuttavasta elokuvakoneella seinälle heijastetusta hämärärajaisesta ympyrämuodosta, jonka väri vaihtuu violetista vihreään ja keltaiseen. Michelangelon David-patsaan roolia maailman taiteen risteyksissä ja verkoissa ihmettelevä kiinalaisen Guan Xiaon kolmikanavainen David-videoesitys (2013) oli havaintojeni mukaan yksi biennaalin suosituimpia ja vangitsevimpia teoksia. Kyse on koneen lampun heijastuksesta linssin lävitse seinälle. Taiteilijaa kiinnostaa arkiesineiden hidas orgaaninen muodonmuutos. Michel Blazy: Jalkinekokoelma, 2017, installaatio. Etelä-korealainen Yee Sookyung rakentaa monumentaalisia keramiikkaveistoksia, jotka koostuvat korealaisen keramiikkatehtaan virheellisinä hylkäämistä koristeellisista vaaseista ja maljakoista. Heijastuksen keskiössä on musta pyöreä pupillimainen piste. Peter Millerin elokuvakoneinstallaatio todistaa yksinkertaisen visuaalisen eleen vangitsevasta voimasta. Miksaamansa videokertomuksen, jossa kysytään ironisesti miksi piirrämme, maalaamme ja monistamme Davidia, taiteilijatar laulaa englanniksi kiinalaisittain murtaen: ”Studying him, Shooting him, Singing for him… Why is he everywhere?”. Hajamielinen katsoja voi sivuttaa hänen omituisen Jalkinekokoelma-viherinstallaationsa (2015–2017) välinpitämättömänä mutta havahtuu, kun huomaa kasvien työntyvän ulos lenkkareista ja esillepanon parodioivan näyteikkunan somistusta. Younnès Rahmoun: Taqiya-Nor, 2016, installaatio. Päähineiden sisällä on metallikehikko, joka nostaa ne sentin pari lattiasta, ja valaisin.Syntyy vangitseva kulttuurinen planetaario. Päähineet, joita on 77 kappaletta, ovat valon ja valaistumisen symboleja islamilaisen sufismin hengessä. Teoksen nimi Taqiya-Nor viittaa valoon ja luku 77 korkeaan uskonnolliseen vakaumukseen. Yhdeksän lohikäärmettä ihmemaassa -assemblaasiveistos (2017) viestii raikkaasti ja väkevästi korealaisesta perinteestä, kun taiteilijan otteen suorasukaisuus ja keramiikan hienostuneisuus törmäävät. asti. ELOKUUTA 2017 Monacolainen Michel Blazy on ekologisen taiteen riemastuttava yllättäjä. Kuvat Kimmo Sarje ” Kotoinen junttihuumori brittiläisesti rytmitettynä ja poliittisen ironian maustein panee nauramaan.. Elokuvakoneen surina on oleellinen osa hypnoottista vaikutelmaa. Kierrättämällä taide uusiutuu. Marokkolainen Younnès Rahmoun ammentaa kansankulttuurista. Kuva-aineiston Guan on poiminut internetistä. 29 3. Biennaali on avoinna 26.11. Installaatio on sijoitettu viileään ja rapistuneeseen kulmahuoneeseen. Käsityökulttuurin täydellisyyden vaatimus vaatii veronsa. Hänen lähtökohtanaan ovat puolipallon muotoiset villapäähineet, joista hän on loihtinut salaperäisen installaation näyttelytilan lattialle. Taiteilija pelkistää välineen minimiin, ja pyrkii näin paljastamaan elokuvan ja cinematorisen tekniikan luonteen. Nathaniel Mellors ja Erkka Nissinen (Suomi): The Aalto Natives, 2017, installaatio, video, veistosanimaatio
Tapahtumaa aamusta yöhön Helsingin Worldconissa on ohjelmaa viiden päivän aikana aamukymmenestä puoleenyöhön asti, sunnuntaina päättäjäisseremonia päättää tapahtuman iltakuudelta. Päiväsaikaan samanaikaisia ohjelmia on käynnissä yli 20, joten Messukeskuksen eri halleissa valinnanvaraa riittää. Mitään avaruuseikä keskiaikapukujen kavalkaadia ei kuitenkaan ole luvassa. Suomesta on tulossa Finlandia-palkittu kirjailija Johanna Sinisalo, Yhdysvalloista kirjailija Walter Jon Williams, jonka isovanhemmat ovat kotoisin Suomesta, Ranskasta sarjakuvataiteilija ja kuvittaja ClaireWendling, Ruotsista kirjailija John-Henri Holmberg ja Kanadasta jamaikalaissyntyinen kirjailija Nalo Hopkinson. Toivon että pääsen nyt tutustumaan paremmin hänen ajatuksiinsa, ja myös sitä, että mahdollisimman moni Worldconin kävijä löytäisi hänen teoksensa. Paneelikeskustelujen lisäksi on luvassa presentaatioita, workshoppeja, myyntikojuja, fanien kokoontumisia, tietokilpailuja, elokuvanäytöksiä, pelejä, musiikkia – ja juhlia. Kuin olympialaiset Worldcon on amerikkalaisen World Science Fiction Societyn vuosittainen kokoontuminen. Tyypillistä ohjelmaa ovat paneelikeskustelut, joissa osallistujat keskustelevat ennalta valitusta aiheesta. Ensimmäinen järjestettiin New Yorkissa vuonna 1939, ja nyt on vuorossa jo 75. coni (lyhenne sanasta ”convention”). Messukeskuksessa jokaisella kunniavieraalla on omat haastatteluja esittelysessionsa, ja he osallistuvat paneeleihin ja signeeraavat teoksiaan. Juhlista osa on avoinna kaikille, kun taas osa on salamyhkäisesti tarkoitettu vain tietylle piirille. He eivät ole välttämättä pukeutuneet mitenkään erikoisesti, harrastajakunnan jäsenen saattaa paljastaa amerikkalainen aksentti tai juuri hankittujen kirjojen pino. – Hopkinson on todella mielenkiintoinen ihminen. Hänen mukaansa Hopkinson ei tyydy kirjoittamaan tyypillistä genrekirjallisuutta vaan hänellä on uudenlaiset näkökulmat genren konventioihin ja terve piittaamattomuus sen rajoista. Alan faneille se merkitsee yhtä paljon kuin urheilusta innostuneille olympialaisten saaminen Helsinkiin vuonna 1952. Tulen ja jään laulu Suuren yleisön eniten odottama Worldcon-kävijä on amerikkalais” Kesäisin on kulttuurisesti oikea aika lukea dekkareita, mutta milloin on lupa lukea scifiä?” Vuonna 2013 Teksasin San Antoniossa Helsinki hävisi vielä täpärästi Washingtonin osavaltion Spokanelle, mutta juuri Spokanessa kaksi vuotta myöhemmin Helsinki voitti äänestyksen ylivoimaisesti päihittäen Montrealin. Jo sen saaminen Suomeen vaati vapaaehtoisilta järjestäjiltä kovaa työtä ja matkustamista. ELOKUUTA 2017 Helsingin Worldcon – scifin ja fantasian jättimäinen kokoontumisajo M ikäli satut liikkumaan Pasilassa elokuun toisella viikolla, törmäät todennäköisesti kokeneisiin science fictionin ja fantasiakirjallisuuden harrastajiin. 30 3. – Vaikka jotkut, varsinkin nuoremmat fanit saattavat erityisesti pukeutuakin, Worldcon on kirjallisuustapahtuma, ei sellainen pukujuhla kuin esimerkiksi anime-harrastajien Animecon, Halme täsmentää. Halmeen mielestä viime aikojen mieleenpainuvin paneelikeskustelu käytiin vuonna 2013 Brightonin World Fantasyconissa, jossa kolme kirjailijaa, joilla oli sama opinahjo ja sama yhteinen ystävä (maailmankuulu kirjailija Philip K. Tapahtuma järjestetään nyt vasta neljättä kertaa anglomaailman ulkopuolella. Hän teki aikanaan gradunsa Helsingin yliopiston englanninkielen laitoksella aiheenaan Hopkinsonin kaksi ensimmäistä romaania ”Brown Girl in the Ring” ja ”Midnight Robber”. Siellä 9.– 13.8. Hopkinsonin töihin on hyvin tutustunut Worldcon-vapaaehtoinen ja freelance-kääntäjä Juha Tupasela. – Amerikkalaisille tasaluvut merkitsevät mielettömästi, joten totta kai mainostimme Suomi 100-vuotta teemalla. Tupaselaa kiehtoo Hopkinsonin kirjoissa niiden moniulotteiset henkilöt ja rikas kieli sekä teosten inhimillisyys. Tyypillisesti kunniavieraaksi voidaan tulla valituksi vain kerran, vaikka muutamia poikkeuksia on historian saatossa ollut.. Jos itse harrastat kyseisiä kirjallisuudenlajeja, sinun on paras suunnata Messukeskukseen. Kunniavieraat valokeilassa Jokaiseen Worldconiin kutsutaan erikseen muutama kunniavieras, joiden töitä halutaan kunnioittaa ja esitellä. Lisäksi jokaisella on hotellikabinetissa oma kahvituokionsa, jonne osallistujien pitää tilan vähyyden takia ilmoittautua ennakkoon. Montrealin kaupunki viettää tänä vuonna 200-vuotisjuhliaan, mutta se ei tällä kertaa riittänyt, myhäilee Halme. – Tällä hetkellä 5 000 odotetusta kävijästä kolmasosa tulee Yhdysvalloista, kolmasosa Suomesta ja viimeinen kolmannes muualta maailmasta, arvioi tapahtuman pääjärjestäjiin lukeutuva Jukka Halme. Tupasela itse haastattelee Hopkinsonia kunniavierashaastattelussa. Suurin osa Worldconeista on historian aikana järjestetty Yhdysvalloissa tai muissa englanninkielisissä maissa. järjestettävä Worldcon saattaa olla vuoden suurin täysin vapaaehtoisvoimin toteutettu kulttuuritapahtuma Suomessa. Dick), muistelivat elämäänsä ja uraansa. Tupasela kertoo. Suomalaiset järjestäjät ovat kutsuneet kunniavieraiksi ihmisiä, joilla on yhteys Suomeen tai tulevat harvemmin edustetuilta alueilta
Viiden vuoden rupeama on pian järjestäjillä tulossa päätökseen. Kuvat Worldcon. Tämäkin seikka lisää lukijoiden yhteenkuuluvuutta. – Vaikka en millään tavalla halua ratsastaa Game of Thronesilla, on Martinin mukanaolo tuonut meille paljon julkisuutta, Halme valottaa. Ensi vuonna joutuukin taas matkustamaan Atlantin yli, koska isäntänä on silloin Kalifornian San José. Manu Paavola kirjailija George R. Halmeen on vaikea keksiä asiaan ehdotonta selitystä, mutta arvata voi. ELOKUUTA 2017 Messukeskuksessa Martin ei ole kuitenkaan kunniavieras, vaan hän on maksanut jäsenmaksun kuten tavallinen rivijäsen. Tähän mennessä noin parisataa vapaaehtoista on eri puolilla maailmaa ollut mukana kehittämässä Helsingin Worldconia, ja tapahtumaviikolla kokonaismäärä kasvaa kolmeensataan. – Ensimmäisestä kolmesta vuodesta voi puhua osa-aikatyötä vastaavasta urakasta, viimeistä kahta vuotta voi verrata kokopäivätyöhön, jota olen hoitanut normaalin palkkatyöni ohella. Jamaikalaissyntyinen kanadalaiskirjailija Nalo Hopkinson on yksi Worldconin kunniavieraista. Ohjelmaan Martin on merkitty kolmeen sessioon, hän signeeraa kahteen otteeseen ja osallistuu yhteen keskusteluun. – Muissa populaarikirjallisuuden lajeissa esimerkiksi dekkareilla on kesäisin järjestettävä dekkariviikko, mutta koska murhat on sinänsä vakava aihe, sen puitteissa on vai keampi pitää hauskaa. Scifija fantasiatapahtumissa pyörii tuttua väkeä. Kesäisin on kulttuurisesti oikea aika lukea dekkareita, mutta milloin on lupa lukea scifiä, Halme kysyy. Finlandia-palkittu Johanna Sinisalo edustaa suomalaista kirjallisuutta Worldconin kunniavieraslistalla. Järjestäminen vaatii niin omistautuneen faniyhteisön, ettei sellaista ihan joka kulmalla kasva. Martin, jonka Tulen ja jään laulu -kirjasarjasta on tehty katukuvassakin näkyvä HBO tv-sarja Game of Thrones. Lisäksi hän on sijoittanut erään varhaisen novellinsa tapahtumat Suomenlinnaan. Suurin vastuu on ollut noin viiden hengen ydinporukalla, johon Jukka Halme siis kuuluu. Messukeskukseen saapuvilla harrastajilla on kuitenkin mahdollisuus todistaa tapahtumaa, jota ei todennäköisesti nähdä lähiaikoina edes naapurimaissa. Lujaa yhteenkuuluvuutta Scifillä ja fantasialla on faniyhteisö, jonkalaista muissa kirjallisuuden lajeissa ei juuri tunneta. Lisäksi science fiction ja fantasia ovat aina olleet arvostuksessa hieman altavastaajan asemassa. Vasemmalla Worldcon-järjestäjä Jukka Halme ja oikealla kymmenes Doctor Who, näyttelijä David Tennant. Conissa vierailee pikaisesti myös kaksi kyseisen tv-sarjan käsikirjoittajaa, koska he ovat ehdolla siellä jaettavissa Hugo Awardseissa. Martin on aikaisemmin vieraillut Suomessa kahdesti, ja hän tuki julkisesti Helsinkiä molemmilla Worldcon-hakukerroilla. R. 31 3
Elokuvan jännitysmomentit ovat tässä vaiheessa korkeimillaan, mutta sisarusdraama ja trillerikierrokset kulkevat nyt hyvin käsi kädessä. Vasta finaalissa isot elementit kohtaavat toisensa. Mutta siskokullat saavat huomata, että vedättämisellä on hintansa, etenkin jos yrittää napata liian ison kalan. Elokuvan ongelmana on sovittaa toisiinsa tarina sisarussuhteen jälleenrakentamisesta ja toisaalta road movie -tyyppinen trilleripuoli. Ei ole esimerkiksi ihan helppo uskoa, että hiljainen ja arka Anna noin vaan pystyy kivettämään sydämensä ja ryhtymään täysin diletanttipohjalta tanssijaksi saati kiristyspuuhiin, vaikka siskonsa varsin manipulatiivinen persoona onkin. ELOKUUTA 2017 Siskokullat on the road Siihen nähden, että Zaida Berg rothin kahden aiemman pitkän elokuvan vahvuus on kummunnut pitkälti hyvästä käsikirjoituksesta, on aika yllättävää, että ohjaajan kolmannessa elokuvassa ”Miami” tarinapuoli jättää eniten toivomisen varaa. Jatkuva liikkellä olo haittaa syventymistä Angelan ja Annan persooniin, toisaalta katsojan tajuntaa sähköistäväksi rikosdraamaksi ja tien päällä -elokuvaksi Miami on hidas ja säyseä. Tanssikohtauksissa ja kapakkatunnelmissa ei haeta glamouria, vaan jotain nukkavierua puolimaailmaa, jossa Angela todellisuudessa elää vaikka muuta tahtoisikin. Käsikirjoituksessa tökkäisee myös se, että katsojalle yritetään syöttää ikään kuin annettuina totuuksina asioita, jotka vaatisivat pientä syventämistä. Skavabölen pojista Forsströmille irtosi parhaan kässärin Jussi-patsaskin, mutta siitä hän saa kyllä kiittää myös Antti Raiviota, jonka Q-teatterille 1990-luvun alussa kirjoittamaan upeaan näytelmään elokuva pohjautui. Angela maanittelee Annan tanssiparikseen ravintolakeikoille, mutta kun tanssitöillä ei oikein tahdo saada kokoon hämäräbisneksiä pyörittävän Mertsin peräämää velkasummaa, siskokset keksivät tuottoisamman, kiristyspohjaisen sivubisneksen: Angela antaa privaattinäytöksiä ravintolasta yhytetyille kiimaisille ukoille, Anna kuvaa ne kännykällä – video meilinä äijille saatesanoilla ”jos et maksa kahta tonnia, tämä lähtee nettiin...” Jo kohta alkaa velanmaksukassa karttua mukavasti. Ennen kuin Anna hakeutuu klubille, jossa Angela esiintyy showtanssijana. Hänen replikoitinsa arkisuus on suloisessa ristiriidassa roolihahmon kuu taivaalta -asenteen kanssa. Torvi ja sordiino Krista Kosonen on elementissään epävakaan, vähintäänkin bipolaarisen Angelan roolissa. Viime keväänä teatterikorkeakoulusta valmistunut Sonja Kuitti nen on raikas löytö Annan rooliin, vaikka hänen tehtävänsä on Kososen impulsiivisen irrottelun rinnalla epäkiitollisempi. Ei siis iänikuisia lauritilkasia, jussivatasia ja samuliedelmanneja, vaan pääparin katveessa pikkurooleissaan väräyttävät esimerkiksi teatteriguru Kristian Smeds ja hänen virolainen luottonäyttelijänsä Juhan Ulfsak, edellinen Mertsi-pirulaisena ja jälkimmäinen kylmäsieluisena latvialaisliikemiehenä. Sen voima lähti syvästi käsitellyssä ja esitetyssä veljesja perhetarinassa. Angela ja Anna ovat vanhempiensa avioerossa joutuneet erilleen jo varhaislapsuudessaan, eivätkä ole olleet toistensa kanssa tekemisissä. Eripariset elementit Zaida Bergrothin ote ohjaajana on edelleen varma ja rohkea. Miami on ylipäätäänkin roolitettu kiinnostavasti. Onnellinen elämä Miamin auringossa uhkaa jäädä sittenkin haaveeksi. Ja ne tanssit: mekaanisuus on korvannut eroottisuuden jo kauan sitten, mutta sitä Angela ei edelleenkään tunnusta. Angela joutuu maksamatta jääneen velan vuoksi perintätorpedon kovistelun kohteeksi, mutta Anna menee rohkeasti väliin, ja auttaa siskonsa pakoon – siskonsa, joka ei aluksi tiedä olevansa pelastajansa verisukulainen Tästä alkaa sitten vähän pidempi road trip. Siskosten pakoilun kulminoituessa lopulliseen pesänselvitykseen heitä piinaavien ikävien miesten kanssa, Angelan ja Annan keskinäisessä suhteessa padot alkavat murtua, ja kriisin edessä he löytävät todellisen yhteyden. Rolf Bamberg Demokraatti ELOKUVA Miami Ohjaus Zaida Bergroth Pääosissa: Krista Kosonen, Sonja Kuittinen, Juhan Ulfsak, Kristian Smeds, Janne Reinikainen 2017, 119 min. Angela (Krista Kosonen) antaa Annalle (Sonja Kuittinen) showtanssin pikakurssiin öisella huoltamopihalla.. Annan on koko ajan oltava se järjen ääni ja pantava vähän sordiinoa päälle Angelan antaessa torven soida. Angelan tapauskonnollisuus taas on kumma lisämauste, josta jää kertomatta, mistä ja miksi iltarukouksien tarve ja jumalkuvien palvonta lähtee. Outoa se on siksikin, että ohjaajan käsikirjoituskumppanina on kahden edellisen, ”Skavabälen poikien” (2009) ja ”Hyvän pojan” (2011), tapaan ollut Jan Forsström. Siskoksia kuvataan alussa paljon läheltä, jolloin heidän mikroilmeensäkin pääsevät hämmentyneessä uudelleentutustumisvaiheessa näkyviin. Kuumaa tanssia ja vedätystä Skavabölen pojat on edelleen tämän vuosituhannen parhaita kotimaisia esikoiselokuvia. Miamissakin tarinan perustana on sisarussuhde. 32 3. Tanssii siskonsa kanssa
Ratkaiseva senaatin kokous pidettiin seuraavana päivänä (2.8.), jonka jälkeen Työmies kiirehti tuomitsemaan hankkeen pääkirjoituksessaan (juttu alla).. Heinäkuussa hyväksytty valtalaki oli Aleksandr Kerenskille liikaa. Sosialistisenaattorit äänestäneet julkaisemista vastaan. /-/ Senaatin täysi-istunnossa eilen klo 11:ltä a.p. – Mikäli S.T.T. Kaksiosainen ”Musta veljeskunta” on joka tapauksessa hieno ja jännittävä tarina milanolaisista, riistäjää vastaan järjestäytyvistä nuohoojapojista. Sveitsinsaksalaisen Lisa Tetznerin (1894–1963) nuortenromaaneja alettiin nimitellä sosialistisaduiksi. Venäjän väliaikainen hallitus oli 31.7.1917 päättänyt hajottaa Suomen eduskunnan ja määrätä uudet vaalit pidettäviksi lokakuussa. ELOKUUTA 2017 Demokraatti 100 vuotta sitten ANTTI VUORENRINNE ”Savutorvi kapeni. hyväksymässä olleet Suomen porvaripuolueet vehkeilivät Suomen Pietarissa toimineen ministerivaltiosihteeri Carl Enckellin tuella eduskunnan hajottamisen puolesta. Julkaisemista vastaan äänestivät senaattorit Tokoi, Paasivuori, Vuolijoki, Voionmaa, Tanner ja Ailio. /-/ Työmies 3.8.1917 Uutispommi: eduskunta hajotettu! Vuoden 1917 elokuu alkoi dramaattisella uutisella. 33 3. Istunnossa, joka päättyi klo 1/2 1 päivällä, päätti senaatti äänestyksen jälkeen, jossa annettiin 7 ääntä 6 vastaan, promulgeerata manifestin lähettämällä siitä oitis kirjelmän eduskunnalle sekä julaisemalla sen virallisissa lehdissä ja maan asetuskokoelmassa. Asian käsittelyssä antoi senaattori Tokoi senaatin pöytäkirjaan seuraavan lausunnon: /—/… kun lisäksi myötävaikuttamalla manifestin julkaisemiseen joutuisi vastustamaan eduskunnan viime heinäkuun 18 päivänä tekemää päätöstä Suomen korkeimmasta hallitusvallasta, jolle eduskunnalle katson olevani vastuunalainen ja kun edelleen manifestin julkaisemisella syvästi loukkaisin kansani työtätekevän luokan mieltä, jonka edustajana olen maan hallitukseen astunut, en katso voivani myötävaikuttaa manifestin julaisemiseen, vaan äänestän sen julkaisemista vastaan. Venäjän muut tapahtumat vaikuttivat Kerenskin hallituksen jyrkkään Suomen politiikkaan. varmalta taholta on saanut tietää, on senaattiin saapunut määräys eduskunnan hajoittamisesta, Työmies uutisoi. Myös valtalakia Wikimedia Commons Kenraalikuvernööri Mihail Stahovitsh oli muodollisesti senaatin talousosaston eli Suomen hallituksen puheenjohtaja. Suomeen uutinen saapui 1.8.1917. Senaatti kokoontui jo samana iltana käsittelemään asiaa, mutta puolueet halusivat informoida eduskuntaryhmiään ennen päätöstä siitä, julkaistaanko käskykirje vai ei. Osasyynä oli varmaan sekin, että hänen miehensä oli kommunisti ja että hänen kirjansa tulivat sodan jälkeen suosituksi DDR:ssä. Lähes yhtä aikaa valtalain hyväksymisen kanssa (18.7.) Venäjän bolshevikit yrittivät kaapata vallan Pietarissa. Senaatissa äänestivät käskykirjeen julkaisemisen puolesta kenraalikuvernööri Stahovitsh, senaattorit Setälä, Tulenheimo, Serlachius, Ehrnrooth, Holsti ja Kallio. Suomalaisten ajoitus petti. kenraalikuvernööri Stahovitshin johtaessa puhetta käsiteltiin kysymystä väliaikaisen hallituksen eduskunnan hajoittamista koskevan manifestin promulgeeraamisesta. Hyökkäys Suomen kansan itsehallinto-oikeutta vastaan. Häntä alkoi pyörryttää, ja hän kääntyi takaisin.” Maailman kirjallisuuden katekismus LISA TETZNER: MUSTA VELJESKUNTA (DIE SCHWARZEN BRUDER, 1940) SUOMENNOS HANNES KORPI-ANTTILA TULKINTA ROLF BAMBERG Mitä se on: Jos on lastenkirjailija ja sattuu omaamaan rutkasti tendenssiä vaatimuksiin oikeudenmukasesta ja tasa-arvoisesta maailmasta, alkavat leimakirveet kohta heilua. Suomalaisten sosialidemokraattien separatismi ei sopinut vallasta kamppailleen väliaikaisen hallituksen kuvioihin. Hän ilmaantui johtamaan kokousta ja antoi ratkaisevan äänen kun eduskunnan hajottaminen vahvistettiin. Venäjän väliaikaisen hallituksen käskykirje eduskunnan hajoittamisesta ja uusien vaalien toimittamisesta. Senaatin enemmistö, jonka muodostivat porvarilliset senaattorit ja kenraalikuvernööri, päättänyt julaista käskykirjeen. Hänen silmänsä olivat täynnä nokea ja niitä kirveli yhä enemmän, ja hänen nenänsä oli jo niin tukossa, että hän voi hengittää vain suun kautta. Senaattori Tokoin perustelut. Mutta sekin tuntui pian vaikealta
Hyi h-vetti paheksui Jallu. Tässä Hakkaraisen tapauksessa se onkin paras tae siitä, että pysyy puolueensa (mahdollisella) linjalla. Taannoin ylpeili hän sillä, että ei lue lehtiä, ei kuuntele radiota eikä katsele televisiota. Viime vuosisadan puolivälin mailla seikkaili Apu-lehdessä erittäin sekalainen Sortin sakki. Ja meneillään on meillä nyt soinittuminen. Ilmatieteen laitos. Kirjoittaja on eläkkeellä oleva SDP:n ex-kansanedustaja. Sellaista havaittiin tapahtuvan eräänkin presidenttimme aikana ja suojeluksessa, jos ei myötävaikutuksellakin. Olivat kuitenkin liiankin kansanomaisia, joskin osuvia, yleisempään käyttöön otettaviksi. Eipä olisi vielä kevään korvalla uskonut, että tässä Sipilän ees-taas-hallituksessa istuu viisi ministeriä 0,7 prosentin Soinittuuko Suomi kannatuksella. Sunilan kok. Lopuksi totesi Jallu, että työttömyys on värähtänyt hieman alaspäin. Nyt näyttää siltä, että kun tuo aiottu sininen-sana on jo 18-lla muulla järjestöllä nimessään, niin nimestys ent. Sillä persuista siinneellä loikkariporukalla taas on lopullinen nimikin hukassa, muusta kuten esimerkiksi ohjelmasta, puhumattakaan. u u u Mäkisen Jallu sanoi kylän paarissa, että kyllä nämä kohta jo menneen kesän ilmat ovat häntäkin vatuloituttaneet enemmän kuin laki sallii. TIMO ROOS timo.roos@kopteri.net Tällä palstalla vuorottelevat Nieminen Vee ja Mikko Salmen Salmiakkia.. Onnittelimme aluksi lämpimin sanoin toisiamme ihan vaan sen takia, että olemme kumpikin eläneet tiettävästi vanhemmaksi kuin yksikään mies ennen meitä suvuissamme. persuilla jatkuu. porvarihallituksen aikana, 30-luvun pulavuosien pahimmin ahdistellessa, epäiltiin hallituksen lopettavan työttömäin tilastoinnin; ei olisi ollut työttömiä, joten ei olisi tarvinnut jakaa työttömyysavustustakaan! Ei ollut Sunilan porvarihallituksessa muuten työministeriä, vaan olipa sentään kaksi maatalousministeriä! u u u Minulta on tiedusteltu, tiedänkö, mikä on Suomen jännittävin työpaikka. Aitojen persujen varapuheenjohtajistoon nousi muuan kansanedustaja Hakkarainen, sahuriksikin sanottu. Suomea suometettiin voimallisesti. Hyvien tapojen suosijana ja harrastajana Jallu ilmoitti paheksuvansa nuorisomme kielenkäyttöä. Torilla kuulin kyllä maukkaita nimiehdotuksia Vilunsinisistä alkaen. suomettuminen. Se se vasta antaakin painoa tämän kääpiöporukan sanoille ja mielipiteillekin, jos porukasta sellaisia sattuisi irtoamaan. Meneillään on meillä nyt soinittuminen. Se oli poliittis-henkistä alennustilaamme se. suomettuminen. Sotavuonna 1940 oli Suomessa satavuotiaita tai vanhempia yksi mies ja seitsemän naista! Mitä kaikkea nuo kahdeksan olivatkaan vuosisatansa mittaan nähneet tai kokeneet – vuosien 1868–69 nälkävuodet, tsaarivallan, kansalaissodan kauheudet ja sen jälkeiset julmuudet, itsenäistyneen isänmaansa mahtavan kehityksen jne! Annoimme opettajan kanssa mielikuvitukselle siivet pohtiaksemme, mitä kaikkea tulevatkaan näkemään ja kokemaan ne tuhannet, jotka sata vuottaan saavat täyteen vuonna 2117! u u u Muutama puolue, tai sellaiseksi havitteleva, on näillä helteillä päässyt pohtimaan johtonsa uusimista. ELOKUUTA 2017 Nieminen Vee K ylän entinen opettajakin soitteli. Todeten tosin välittömästi, että suomalaisten keski-ikä kasvaa kovempaa kuin demarien kannatus. Sitä kummastelisi jo isä-Vennamokin. Nyt se sortteeraa ja sekottaa asioita uudella nimellä. Ei enää Sortin sakkina vaan Soinin sakkina. Suureen ääneen ja julkisella paikalla huutavat jopa tytötkin synnytyskanavan nimeä. Jäljetkin jo pelottavat, vrt. Takavuosina maamme sisäja osin ulkopolitiikkaakin seuranneet muistanevat sanan ”suomettuminen”. 34 3. Muutkin ehdotukset hyvin kuvasivat mainittua porukkaa johtajineen. Jäljetkin jo pelottavat, vrt. Ja kuin jatkokertomuksena olemme nyt saaneet ihastella, mihin soinittuminen on yhden joukkion johtanut. Heitä on nyt jo liki 800! Meidän syntymämme aikoina 30-luvun puolivälin maissa satavuotias suomalainen mies oli jo melkein nähtävyys. Vastaan nyt, että tiedän. Koskaan ei voi tietää, mitä seuraava päivä tuo tullessaan. Mielenkiintoisimpia tapoja kuvata asiaa on tilastoida satavuotiaat
020 774 0420 Aluejohtaja Outi Rannikko Puistokatu 6 A, 20100 Turku, puh. Lisäksi sinulla on mah dollisuus hyödyntää liiton tarjoamia edullisia lomaja harrastusmahdollisuuksia. 0400-423835 VAASAN SOS.DEM. 20100 Turku, turku@pam.fi Hautauspalvelut Perustettu 1932 80v HAUTAUSTOIMISTO Annikki Perttala-Koskinen Oy Linnankatu 3 Brahenkadun kulma Puh. KUNNALLIS-JÄRJESTÖ ry Pitkäkatu 50 65100 VAASA http://vaasa.sdp.fi sdp.vaasa@netikka.fi Puheenjohtaja Markku Ahonpää 040 557 0846 Varapuheenjohtaja Oili Airaksinen-Rajala 040 561 1884 Sihteeri Virve Airaksinen 040 569 8300 Taloudenhoitaja Erik Cederholm 0500 365 944 KOKKOLAN SOS.DEM KUNNALLISJÄRJESTÖ ry. 231 4074 Myös liikeajan jälkeen TURKU www.perttala.fi Demokraatti testaa painojälkeä. Demokraatti testaa painojälkeä. Todistusjäljennöksiä ei tarvitse lähettää. SEL on SAK:lainen 33 000 jäsenen ammattiliitto, joka toimii elintarvikealan työntekijöiden työehtojen ja työympäristön parantamiseksi. Ammattiyhdistysja järjestötoiminnan tuntemuksesta sekä graafisen suunnittelun osaamisesta on hyötyä. Jokainen toimitsija on laulun arvoinen. Backlundinpolku 1 A 67700 Kokkola http://kokkola.sdp.fi Puheenjohtaja Sakari Ruisaho 040 838 7697 Varapuheenjohtaja Jaana PikkarainenHaapasaari 040 736 2614 Sihteeri Pirjo Paavolainen 050 352 2123 Taloudenhoitaja Esa Kant 040 778 9810 SAK:n ja liittojen aluetoimistot palvelevat Sinua muun muassa työttömyysturvaan, työsuhdeturvaan ja koulutukseen liittyvissä kysymyksissä. krs. www.sak.fi Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry Autoja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry Metallityöväen liitto ry www.akt.fi www.metalliliitto.fi Jäsenyys ja liittyminen 030 100 600 Jäsenten työsuhdeasiat 030 100 620 Työttömyysturva 020 690 211 Vaihde 020 774 002 etunimi.sukunimi@pam.fi Palvelualojen ammattiliitto PAM ry www.pam.fi www.jhl.fi SAK:N LOUNAIS-SUOMEN TOIMINTA-ALUE / TURKU Liity SAK:n ammattiliiton jäseneksi! Maariankatu 6 b, 20100 Turku, puh. Sinulla on hyvän viestijän ominaisuudet: otat asioista selvää, olet tarkka ja huolellinen etkä pelkää työtä. Osaat organisoida ja kehittää työtäsi, sinulla on hyvät yhteistyöja vuorovaikutustaidot sekä työskentelet tuloksekkaasti niin itsenäisesti kuin tiimin jäsenenä. 36 3. Viikkolehti ja netti: Demokraatti.fi Ihminen ensin Kiitos muistamisesta 80-vuotispäivänäni. Tarjoamme mielekkään työn ay-liikkeessä ja mukavan työyhteisön. (02) 4501 541, 4501 540 fax (02) 4501 543 etunimi.sukunimi@akt.fi Avoinna ma–pe klo 8.20–16.00 Humalistonkatu 6, 20100 Turku puh. Tietotekniset valmiutesi ovat hyvät. 010 770 3700, fax 010 770 3701, etunimi.sukunimi@jhl.fi Maariankatu 6 b, 20100 Turku puh. Olet viestinnän moniosaaja, kirjoitat ja valokuvaat, sinulta syntyvät jutut Elintae-lehteen ja erilaiset tekstit verkkoon, tiedotteisiin, oppaisiin ja esitteisiin. 020 77 41323 fax 020 77 41330 Työttömyyskassa 020 690 455 etunimi.sukunimi@metalliliitto.fi Avoinna ma–ti klo 9–12 ja 13–16 to–pe klo 9–12 ja 13–16 ke suljettu Yliopistonkatu 33 G, 4. Sinulla on kokemusta verkkojulkaisujärjestelmistä ja tunnet sosiaalista mediaa. ELOKUUTA 2017 Lakiasiat LAKIASIAINTOIMISTO SEIJA KÄRNÄ OY Helsinki-Akaa-Nurmijärvi Kaikki lakiasianne. Lisätietoja tehtävästä antaa viestintäpäällikkö Karoliina Öystilä, p. Jos olet etsimämme henkilö, lähetä vapaamuotoinen hakemuksesi, ansioluettelosi ja muutama työnäyte kirjoittamistasi teksteistä 11.8.2017 klo 16 mennessä sähköpostilla SEL:n puheenjohtaja Veli-Matti Kuntoselle osoitteeseen veli-matti.kuntonen@selry.fi. Urpo Ekström toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen 1.9.2017 alkaen SEL:n keskustoimistoon Helsinkiin. 040 508 2580. Hallitset erinomaisesti suomen kielen, ruotsin ja englannin kielen taidosta on etua. HAEMME PALVELUKSEEMME tiedottaja-toimittajaa Palvelukseen halutaan Merkkipäivät. Riitaja rikosoikeudenkäynnit 25 vuoden kokemuksella
Merkitse kuoren päälle ristikon numero. 8. Jee suk sen ruu mis ta. julkaistun ristikon 10 euron lahjakortin voitti Sirkka Vuorinen Yliskulmalta. Kuinka paljon suomalaisia kuoli nälkävuosina. Rav inn oks i käy tet täv ää män nyn jäl sija nila ker ros ta. Nimi: Osoite: Postitoimipaikka: Tietovisa VEIJO WIREN veijo.wiren@gmail.com Ratkaisuja Sudoku 1. Mikä kriisi koetteli Suomea 150 vuotta sitten. Keisari Valerianus mestasi pyhän Laurin, mutta mitä on valeriaana. Ratkaisu Ristikon 29/2017 ratkaisu: Torstaina 20.7. Ratkaistuja ristikoita odotetaan toimitukseen seuraavan viikon perjantaihin mennessä. Ketä pyhimystä runoilija Leino voisi kiittää menestyksestään. Roh tovirm aju urt a, val eria ana a, käy tet ään mm . Ratkaistut ristikot lähetetään osoitteella Demokraatti / Ristikko, PL 338, 00531 Helsinki. Mitä ehtoollisleipä kuvaa. Suu ret näl käv uod et 5. uni lää kke enä ja ahd ist uks en lie vitt äm ise en. 6. 5. Veh nä 9. MIkä on yleisin leipävilja. Noi n 40 kilo a 10. 8. ELOKUUTA 2017 Ristikko 31/2017 Kuvaristikko ilmestyy joka torstai. Mikä on pettu. Jop a 20 00 6. 7. 2. 3. 10. +1,8 °C 7. 9. Onnea voittajalle! Vis an vas tau kse t: 1. Oikein vastanneiden kesken arvotaan yksi 10 euron lahjakortti. Kuinka paljon suomalainen syö leipää vuodessa. 4. 4. Pai nija Ein o Lei no 2. 3. Pyh ää Lau ren tiu sta , jok a on kirj oje n ja kirj ast oje n suo jel upy him ys. Eino Leino runoili, mutta millä loi maineensa kansainvälisesti tunnetumpi kaima. Mikä oli Helsingin keskilämpötila nälkävuoden 1866 toukokuussa. 37 3
Merkittävä osa Ozin ohjaamista elokuvista on komedioita. (1991), jossa riemastuttava Bill Murray näyttelee psykiatrinsa (Richard Dreyfuss) hulluuteen ajavaa terapiapotilasta. Huumori on mustaa, mutta sen kylkeen ujutettu hyväsydämisyys aiheuttaa omituista dissonanssia. Suomessa eräs tunnetuimmista on mielenterveyskomedia Entäs Bob. Yhdistelmä tukkilaisromantiikkaa, kiihkeitä tunteita ja hulluutta. 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Mustamaalattu (12) 23.35 Hävyttömät (12) 00.40 Yövahti (12) 01.40 Zoo (12) 02.30-03.05 Nurse Jackie (12) NELONEN 06.00 Bubble Guppies 06.25 Disneyn esikoulu: Mikki ja ralliryhmä 06.45 Disneyn esikoulu: Leijonakaarti 07.10 My Little Pony: Ystävyyden taikaa (7) 07.35 My Little Pony: Ystävyyden taikaa (7) 07.55 Sonic Boom (7) 08.05 Lego Ninjago (7) 08.30 Angry Birds Toons 08.35 Kung Fu Panda (7) 09.00 Vaaleanpunainen pantteri 09.10 Remppa vai muutto: Lomakodit 10.05 Soppa365 10.15 LIVE: Onnenarpa 11.45 LIVE: Tiedä ja Voita 13.45 Andrew Maynen metkut 14.15 MasterChef Australia 15.50 Leijonan luola USA 16.55 Huvila & Huussi 17.55 Huvila & Huussi 18.55 HS-uutiset ja sää 19.00 Suomen huutokauppakeisari 20.00 Suomen hauskin tavis 20.58 Keno 21.00 Elokuva: Up in the Air 23.15 Elokuva: Need for Speed (12) 01.55 Leijonan luola USA 02.55 The Voice of Finland YLE TEEMA & FEM 09.00 Kesäpuhujat 10.00 Puutarhassa tuoksuu ruoka 10.32 Tinan keittiössä 11.00 Luontomatkalla 12.00 Sisä-Mongolian hiilikenttien uhrit 13.30 Talousennustajat 13.55 Sibelius, Lintu ja RSO 15.00 Ranskan modernismin kiehtova historia 15.55 Kuun pimeä puoli (12) 16.50 Jäitä hattuun (7) 17.25 Tinan keittiössä 17.55 Nyheter TV-nytt 18.00 Henri ja uudet asiat 18.05 Löytöpingviini 18.30 Leirille! (7) 18.41 Full Proof 18.54 Viidakkojytä (7) 19.00 Minun Ruotsini 19.30 Nyheter TV-nytt 19.49 800 vuoden jäljillä 20.00 Isältä tyttärelle (12) 21.00 Kino: Välikohtaus (16) 22.36 Elävä arkisto: Mennään naimisiin 22.37 Nuori avioliitto 23.10 Nuori avioliitto 23.35-00.09 Mateli-säkeitä runonlaulajan elämästä YLE TV1 06.25 Puutarhaunelmia 06.55 Ylen Aamu-tv 09.30 Lomamatka 70-luvulle: Nyt meni hermot! 10.00 Mr Selfridge (12) 10.48 Päivän kasvo 11.00 Uutiset 11.05 Alueellisia uutisia x 10 12.10 Oddasat 12.15 Piikkejä paratiisissa (7) 13.00 Mieheke 14.30 Mykland-metsäpalon jälkeen 15.00 Uutiset 15.05 Uutiset selkosuomeksi 15.10 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.55 Avara luonto: Attenborough’n lempilinnut 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.10 Mr Selfridge (12) 18.00 Uutiset 18.13 Uutiset alueeltasi 18.20 Päivän kasvo 18.30 Lomamatka 70-luvulle: Mennään mopedilla! 19.00 Kansan mies (7) 19.45 Vaiheessa: Luolamies 20.00 Jarkko ja kuuro Amerikka 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 The Young Pope-piru vai pyhimys (16) 22.00 Dicte (16) 23.30 Uutiset 23.35 Oddasat 23.40 Naistenosastolla Amerikassa (12) YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 4.8. N: Regina Linnanheimo, Eero Paganus, Assi Raine. Arvoituksia arkussa Yle TV2 klo 19.10 LAUANTAI 5.8.. 06.53 Pikku perunat 06.56 Ihmejuttu 07.02 Hermanni Hiiri 07.13 Pikkuli 07.18 Nelli ja Noora 07.25 Herra Heinämäki 07.32 Richard Scarry: Touhulan arvoituksia 07.56 Melkein mestari 08.03 Anton Siilinen ratkaisee 08.18 Galaxi 08.19 Syrhämä (7) 08.50 Näin Norjassa 09.00 Casualty (12) 10.00 The Late Late Show with James Corden 10.40 Danne ja Bleckan 11.00 Kummeli (7) 11.30 Kukkaron herraksi 12.30 Aamujumpan aakkoset 13.00 Elämäni eläimet: Eläinsairaalassa 13.30 Tanskalainen maajussi 14.00 Rachel Khoo: Ruokatuliaisia maailmalta 14.25 Tobias leipoo maailmalla 14.55 Henkilökuvassa DJ Kygo 15.40 Maailman nopein mies 16.30 Uusi päivä 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Casualty (12) 19.00 Kummeli (7) 19.30 Yle FOLK: Burma-päiväkirja 19.50 Uusi päivä 20.20 Yleisurheilun MM 20.25 Bolt ja Farah-lajiensa jättiläiset 20.52 Yleisurheilun MM 22.55 Yleisurheilun MM 00.10 The Late Late Show with James Corden 00.50 Satisfaction (16) MTV3 06.25 Aamusää 06.55 Huomenta Suomi 09.05 Kesäterassi 09.35 Kauniit ja rohkeat 10.00 Paluu alttarille 11.00 Lääkärit 13.30 Koiralle koti 14.35 Ruotsin surkein kuski 15.30 Fresh Off the Boat 16.00 Aku ja 7 ihmettä (7) 17.00 Kauniit ja rohkeat 17.30 Salatut elämät (12) 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Kesäterassi 20.00 Diili 21.00 Pop’n’Roll 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Elokuva: Vihreän timantin metsästys (16) 00.45 Yövahti (12) 01.40 Myytinmurtajat 02.45 Nurse Jackie (12) NELONEN 06.00 Bubble Guppies 06.25 Disneyn esikoulu: Mikki ja ralliryhmä 06.45 Disneyn esikoulu: Leijonakaarti (7) 07.10 My Little Pony: Ystävyyden taikaa (7) 07.35 My Little Pony: Ystävyyden taikaa (7) 07.55 Sonic Boom (7) 08.05 Lego Ninjago (7) 08.30 Angry Birds Toons 08.35 Kung Fu Panda (7) 09.00 Vaaleanpunainen pantteri 09.10 Remppa vai muutto: Lomakodit 10.05 Soppa365 13.45 MasterChef Australia 15.15 Andrew Maynen metkut 15.45 Huvila & Huussi 16.50 Vain elämää 18.55 HS-uutiset ja sää 19.00 Hauskat kotivideot 20.58 Keno 21.00 Elokuva: Expendables (16) 23.10 Elokuva: Heitä mami junasta (16) 01.00 Poliisit-kotihälytys (12) 02.00 The Voice of Finland YLE TEEMA & FEM 09.00 Kesäpuhujat 10.00 Puutarhaperjantai 10.30 Tinan keittiössä 11.00 Tekniikka muuttaa ihmistä 11.30 Minun Ruotsini 12.00 Walter Benjaminin elämä ja kuolema 13.00 Benjamin, viimeinen yö 14.30 Lelumaa (7) 14.55 Elävä arkisto: Mennään naimisiin 14.57 Nuori avioliitto 15.55 Kuun pimeä puoli (12) 16.50 Jäitä hattuun (7) 17.25 Tinan keittiössä 17.55 Nyheter TV-nytt 18.00 Saara ja Sorsa 18.07 Taikaleipää 18.16 Kesä isän kanssa 18.22 Kesä isän kanssa 18.28 Minipala: Hyttynen 18.30 Kirjallisuus kaltereiden takana 19.00 Maahanmuuttajan paluu 19.30 Nyheter TV-nytt 19.49 800 vuoden jäljillä 20.00 Batman (7) 20.25 Batman (7) 21.00 Kino: Amiraali Yamamoto (12) 23.15 Yle Live: Maceo Plex 03 04 TORSTAI PERJANTAI Kino Tulio: Mustasukkaisuus (Suomi 1953) Yle Teema & Fem klo 22.00 Teuvo Tulion kiihkeä draama sisaruksista, jotka kilpailevat samasta miehestä. Vieläkin useampi on seurannut Ozin ääninäyttelemistä tietämättään katsoessaan George Lucasin Star Wars -elokuvia, joissa Oz on lainannut äänensä ja nukketaiteilijan kykynsä sanajärjestystä runtelevalle jedikouluttaja Yodalle. Kuvassa Daisy Donovan ja Kris Marshall. Kuvassa: Raili ja Reijo alasti puutarhassaan. Viikon vinkki SIMO ALASTALO Mustan huumorin sävyttämä brittifarssi hautajaisista, jonka aikana perhesalaisuudet alkavat paljastua johtaen aina vain pahempaan kaaokseen. ELOKUUTA 2017 YLE TV1 06.25 Usko, toivo ja alkoholi 06.55 Ylen Aamu-tv 09.30 Lomamatka 70-luvulle: Datsun minkä teit! 10.00 Mr Selfridge (12) 10.48 Päivän kasvo 11.00 Alueellisia uutisia x 10 12.10 Oddasat 12.15 Piikkejä paratiisissa (7) 13.00 Asessorin naishuolet 14.25 Ikimuistoinen: Huumorin Kukkia 15.00 Uutiset 15.05 Uutiset selkosuomeksi 15.10 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.50 A-studio 16.20 Tanskalaisia menestystarinoita 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.10 Mr Selfridge (12) 18.00 Uutiset 18.13 Uutiset alueeltasi 18.20 Päivän kasvo 18.30 Lomamatka 70-luvulle: Nyt meni hermot! 19.00 Kettu (12) 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 Kansan mies (7) 21.50 Ulkolinja: Kirkon ja mafian liitto 22.45 Uutiset 22.50 Oddasat 22.55 Deutschland 83 (16) 23.45 Koko elämä pelissä YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 3.8. Kun jäykät britit laitetaan Matthew Macfadyen etunenässä perhejuhlista muodollisimpaan, isän hautajaisiin, asetelma on valmis muun muassa hallusinogeenien tahattomalle käytölle, lyhytkasvuisille homoseksuaalikiristäjille (Game of Thronesista tuttu Peter Dinklage) ja pyörätuoliin sidotun isoisän ulosteille. 06.53 Jääkarhu Otto 07.06 Stella ja Sami 07.18 Laulujen ostoja myyntiliike 07.24 Arvaa kuinka paljon sinua rakastan 07.41 Killi ja Kiki 07.46 Fluugalaiset 07.57 Puutarhan tonttu 08.06 Martta puhuu 08.33 Galaxi 08.34 Minä ja Ronaldo 08.44 Råtta Booris 08.50 Näin Norjassa 09.00 Casualty (12) 10.00 The Late Late Show with James Corden 11.00 Kummeli (7) 11.30 Kukkaron herraksi 11.57 Kukkaron herraksi 12.30 Tanskalainen maajussi 13.00 Nuoret maajussit 13.30 Yksineläjä Severin 14.00 Kun mieli sairastaa 14.30 Rachel Khoo: Ruokatuliaisia maailmalta 14.55 Kaapista ulos 15.35 Yle FOLK: Maastamuuttajat 16.00 Au pairit Kanadassa 16.30 Uusi päivä 17.00 Pikku Kakkonen 18.15 Kummeli (7) 18.45 Jalkapallon naisten EM: Välieräottelu 1 21.00 Uusi päivä 21.35 Jalkapallon naisten EM: Välieräottelu 2 23.45 The Late Late Show with James Corden MTV3 06.25 Aamusää 06.55 Huomenta Suomi 09.05 Kesäterassi 09.35 Kauniit ja rohkeat 10.00 Paluu alttarille 11.00 Lääkärit 13.30 Makumuistoja 14.30 Grand Designs-unelma-asunnot 15.30 Fresh Off the Boat (7) 16.00 Suomen kaunein koti 17.00 Kauniit ja rohkeat 17.30 Salatut elämät (7) 18.00 Salatut elämät (7) 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Kesäterassi 20.00 Kokkisota 21.00 Pitääkö olla huolissaan. Kuvassa Artie Connors (Martin Sheen) ja Tony Goya (Victor Arnold). Kuvassa Riitta Maras (Regina Linnanheimo). Elokuva tekee pilaa brittiläisestä ylemmästä keskiluokasta, joka on luultavasti maailman estynein ihmisryhmä. MAANANTAI 7.8. TV-ohjelmat Kino: Välikohtaus (The Incident, USA 1967) Yle Teema & Fem klo 21.00 Kulttijännäri kahdesta nuoresta kovanaamasta, jotka alkavat terrorisoida metrovaunun matkustajia New Yorkissa. O: Virpi Suutari. Arvoituksia arkussa (Death at a Funeral 2007) on myös komedia mutta huumoriltaan aikuisempaan makuun. TORSTAI 3.8. Vaikkakin sairas, sittenkin herttainen Arvoituksia arkussa ei Hollywoodissa tehdyn uudelleen filmatisoinnin nähnyttä toimittajaa naurattanut, vaikka alkuperäisen elokuvan pitäisi olla objektiivisesti ottaen uusintaa parempi. O: Larry Peerce. Herttaisen sairasta elokuvailtaa Yhdysvaltalainen elokuvaohjaaja Frank Oz tunnetaan muun muassa nukkeanimaatio Muppet Showsta, jossa hän on näytellyt useita eri hahmoja. TIISTAI 8.8. Arvoituksia arkussa on reippaudestaan huolimatta farssina hieman ontuva. Sittemmin hän on myös ohjannut Muppet Show -elokuvia. Dokumenttiprojekti: Eedenistä pohjoiseen Yle TV1 klo 21.30 Eedenistä pohjoiseen on dokumentaarinen rakkauselokuva pariskunnista, joilla on intohimoinen suhde puutarhanhoitoon. N: Martin Sheen, Tony Musante, Beau Bridges, Ruby Dee, Donna Mills. Mikäli pidätte kauniista ja herttaisista asioista, älkää katsoko tätä elokuvaa. 38 3
06.52 Postimies Pate, erikoislähettipalvelu 07.07 Kimmo Kuu 07.28 Riku ja Rami 07.39 Pipsa Possu 07.45 Raa Raa, leikkisä leijona 07.57 Ryhmä Hau 08.21 Oktonautit 08.32 Oktonautit 08.45 Jari ja Kari 09.00 Galaxi 09.01 Tenavat (7) 09.08 Galaxin Soundi: Lavalla Robin 09.38 Galaxi Play 09.57 Tipu Touhukas 10.00 The Late Late Show with James Corden 10.40 Uusi päivä 11.10 Ratsastuksen maailma 11.40 Yleisurheilun MM 14.10 Yleisurheilun MM 16.10 Yleisurheilun MM 18.50 Jalkapallon naisten EM: Loppuottelu 20.35 Yleisurheilun MM 22.35 Yleisurheilun MM MTV3 08.05 Heidi 08.30 Muumilaakson tarinoita 08.55 Nuori Robin Hood 09.05 Pikku Prinssi 09.30 Paavo Pesusieni 10.00 Trinny & Susannah Skandinaviassa 11.00 Huippukokki landella 12.00 Metsällä 13.00 Suomen kaunein koti 14.00 Makumuistoja 15.00 Leila leipoo Ranskassa 15.30 Kuninkuusravit 17.30 Rakkaimmat autot 17.45 Rakkaimmat autot 18.00 Paimelan autoparoni 19.00 Seitsemän Uutiset 19.10 Tulosruutu 19.20 Urheiluextra 19.30 Täydellinen kesä 20.00 Olipa kerran elämä 21.01 Amazing Race 22.00 Kymmenen Uutiset 22.15 Viikon sää 22.20 Tulosruutu 22.30 Rizzoli & Isles (12) 23.30 NCIS: New Orleans (12) 00.25 Kallista kipua (7) 01.15 Lakia ja rakkautta (7) 02.05 Diili NELONEN 06.00 Myyrä ja Panda 06.10 Myyrä ja Panda 06.25 Bubble Guppies 06.50 My Little Pony: Ystävyyden taikaa 07.10 My Little Pony: Ystävyyden taikaa (7) 07.35 Sonic Boom (7) 07.45 Sonic Boom (7) 08.00 Lego Ninjago (7) 08.25 Angry Birds Toons 08.30 Angry Birds Toons 08.35 Star Wars Rebels (7) 09.00 Suomen kaunein mökki 10.00 Eläinsairaala 10.30 Jaksa paremmin 11.00 Neste Ralli Finland: Kisakooste 12.00 Hauskat kotivideot 12.55 Nieminen & Lahtinen Show 13.55 Nieminen & Lahtinen Show 14.50 Veikkausliiga LIVE: Futiskierros 17.10 Vaaleanpunainen pantteri 17.15 Vaaleanpunainen pantteri 17.25 HS-uutiset ja sää 17.30 Vain elämää 19.30 Supertähdet 20.58 Keno 21.00 Elokuva: G.I. Joe: Kosto (12) 23.15 Suomen huutokauppakeisari 00.15 Mad Cook Show 01.15 Poliisit-kotihälytys (12) 02.15 The Voice of Finland YLE TEEMA & FEM 08.30 Arkipellina ja kumma kylmyys: Arkipellina ja kumma kylmyys 09.00 Clay Kids (7) 09.12 Avaruusapinat (7) 09.15 Nina Patalo (7) 09.22 Nina Patalo (7) 09.30 Leirille! (7) 09.41 Full Proof 09.54 Viidakkojytä (7) 10.00 Annedroidit (7) 10.22 Kamppailu 10.30 Huippukuntoon koulussa 11.00 Sinikeltaisia unelmia 11.30 Bathinan erilaiset maailmat 12.00 Kino Klassikko: Kaikki tiet tukossa (12) 13.45 Fidelio 16.05 Lelumaa (7) 16.20 Sibelius, Lintu ja RSO 17.20 Arkipellina ja kumma kylmyys: Arkipellina ja kumma kylmyys 17.50 Jalkapallon naisten EM: Loppuottelu 18.50 Näin Norjassa 19.00 Vanhasta uudeksi-kierrätysvinkkejä 19.30 Nyheter TV-nytt 19.39 Sportnytt 19.50 Aistien haastaja 20.00 Tavoitteena usko, toivo ja rakkaus 21.00 Perilliset (12) 22.00 Elokuva: The quiet roar (12) 23.12 Skam (12) YLE TV1 06.25 Muisti: Kylmä sota Helsingissä 06.55 Ylen Aamu-tv 09.30 Lomamatka 70-luvulle: Mennään mopedilla! 10.00 Mr Selfridge (12) 10.48 Päivän kasvo 11.01 Pisara 11.05 Paluu luontoon 12.05 Piikkejä paratiisissa (7) 12.50 Runon kuningas ja muuttolintu 14.45 Ikimuistoinen: Olavi Virta 15.00 Uutiset 15.05 Uutiset selkosuomeksi 15.10 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 16.00-16.41 Luontoretkellä: Neljän suuren metsästys 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.10-17.55 Mr Selfridge (12) 18.00 Uutiset 18.13 Uutiset alueeltasi 18.20 Päivän kasvo 18.30 Lomamatka 70-luvulle: Kleinbussin matka. 13.45 Matematiikan taikaa 14.00 Isältä tyttärelle (12) 15.45 Mateli-säkeitä runonlaulajan elämästä 16.20-17.20 Kulttuurimatkalla Italiassa 17.25 Sinikeltaisia unelmia 17.55 Nyheter TV-nytt 18.00 Olli Oksamies 18.27 Lastenlauluja 18.30 Tekniikka muuttaa ihmistä 19.00 Bathinan erilaiset maailmat 19.30 Nyheter TV-nytt 19.39 Sportnytt 19.49 Arkkitehtuurin helmiä 20.00 Spandau Ballet: uusromantikkojen tarina 21.45 Kino: Thomas Crownin tapaus (12) 23.2501.01 Kino: Välikohtaus (16) YLE TV1 08.00 Uutiset 08.05 Avara luonto: Villi Kanada 09.00 Uutiset 09.05 Inhimillinen tekijä 09.55 Uutiset 10.00 Paluu luontoon 11.00 Uutiset 11.05 Kuka ryösti hylyn 12.00 Dokumenttiprojekti: Laulu koti-ikävästä 13.30 Usko, toivo ja alkoholi 14.00-14.55 Korpisodan suurvoitto 15.00 Uutiset 15.05 Historia: Kylmän sodan atomipommivarkaus 16.00 Pepi egyptiläinen: Sielulintuni 16.25 Tuhatvuotinen tammi 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.10 Rakkaudesta puutarhaan 18.00 Uutiset 18.10 Urheiluruutu 18.15 Ulos luontoon: Liikettä kesäyössä 18.45-19.24 Luontoretkellä: Neljän suuren metsästys 19.30 Kriminalisti (12) 20.30 Uutiset 20.45 Urheiluruutu 21.05 Kotikatsomo: Korpelan kujanjuoksu (7) 22.00 Taipumaton (16) 23.00 Mannerheim-Jörn Donnerin kertomana 00.00 Näin se vain on YLE TV2 04.00 Uutisikkuna 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 6.8. 19.00-19.52 Prisma: Eläinten superaistit 20.00 Puutarhaunelmia 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 A-studio 21.35 Karkotetut (16) 22.30 Uutiset 22.35 Oddasat 22.40 Ulkolinja: Kirkon ja mafian liitto 23.35 Huume-Suomen historia YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 9.8. 10.00 Midsomerin murhat (12) 10.48 Päivän kasvo 11.00 Uutisikkuna 12.35 Piikkejä paratiisissa (7) 13.20 Kulkurin valssi (7) 15.00 Uutiset 15.05 Uutiset selkosuomeksi 15.10 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.50 Muisti: Kylmä sota Helsingissä 16.20 Tanskan aarteenmetsästäjät 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.10 Midsomerin murhat (12) 18.00 Uutiset 18.13 Uutiset alueeltasi 18.20 Päivän kasvo 18.30 Lomamatka 70-luvulle: Pompannapin matka. 10.00 Mr Selfridge (12) 10.48 Päivän kasvo 11.01 Alueelliset uutiset x 10 12.10 Oddasat 12.15 Piikkejä paratiisissa (7) 13.00 Onnellinen ministeri 15.00 Uutiset 15.05 Uutiset selkosuomeksi 15.10 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.50 A-studio 16.20 Muisti: Kylmä sota Helsingissä 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.10-17.55 Midsomerin murhat (12) 18.00 Uutiset 18.13 Uutiset alueeltasi 18.20 Päivän kasvo 18.30 Lomamatka 70-luvulle: Linsenien matka. 06.53 Hyrräpäät 07.04 I-hah-haa 07.08 Mitä ihmettä. 06.52 Metkat Mesiläiset 07.00 Tuttiritari 07.10 Tie tähtiin 07.23 Franklin ja ystävät 07.34 Nalle 07.41 Timppa 07.51 Olivia 08.15 Galaxi 08.16 Tenavat (7) 08.23 Aika härdelli! (7) 08.35 Sohvaset (7) 08.50 Näin Norjassa 09.00-09.50 Casualty (12) 10.00-11.00 Holby Cityn sairaala (12) 11.05 Uutisikkuna 12.35 Kummeli (7) 13.05 Kukkaron herraksi 13.35 Yksineläjä Severin 14.05 Tanskan toisenlaiset frendit 14.35 Weggen huimapäät Lofooteilla 15.05 Mopoautolla halki Suomen 15.4516.15 Amerikkalainen lähettiläs 16.30 Uusi päivä 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Casualty (12) 18.50 Kummeli (7) 19.20 Uusi päivä 19.50 The Musketeers (12) 20.45 Yleisurheilun MM 22.45 Yleisurheilun MM 00.05 The Late Late Show with James Corden MTV3 06.25 Aamusää 06.55 Huomenta Suomi 09.05 Kesäterassi 09.35 Kauniit ja rohkeat (7) 10.00 Suomen ihanimmat häät 11.00 Lääkärit 13.30 Jamien lohturuokaa 14.30 Hurjat sääilmiöt 15.30 Fresh Off the Boat (7) 16.00 Paimelan autoparoni 17.00 Kauniit ja rohkeat 17.25 Salatut elämät (7) 17.55 Ravit: Toto65 vihjeet 18.00 Salatut elämät (7) 18.30 Salatut elämät (7) 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Kesäterassi 20.00 Makumuistoja 21.00 Rouva Ministeri (7) 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Vikinglotto, Jokeri ja Lomatonni 22.30 Tulosruutu 22.40 Golfia: Vierumäki Finnish Challenge 23.10 Nuori MacGyver (12) 00.05 Arrow (16) 01.00 Yövahti (12) 02.00 Zoo (12) 02.55-03.50 Pomo piilossa NELONEN 06.00 Bubble Guppies 06.25 Disneyn esikoulu: Mikki ja ralliryhmä 06.45 Disneyn esikoulu: Leijonakaarti (7) 07.10 My Little Pony: Ystävyyden taikaa (7) 07.35 My Little Pony: Ystävyyden taikaa 07.55 Sonic Boom (7) 08.05 Lego Ninjago (7) 08.30 Angry Birds Toons 08.35 Kung Fu Panda (7) 09.00 Vaaleanpunainen pantteri 09.05 Remppa vai muutto: Lomakodit 10.05 Soppa365 13.45 Candice sisustaa 14.15 Vain elämää 15.45 Leijonan luola USA 15.45 Leijonan luola USA 16.50 Huvila & Huussi 17.50 Huvila & Huussi 18.55 HS-uutiset ja sää 19.00 Kummalliset kammot 20.00 Mad Cook Show 20.58 Keno 21.00 Elokuva: 007 ja kuoleman katse (16) 23.40 Supertähdet 01.10 Leijonan luola USA 02.10 Kylmäverisesti sinun (12) 03.10 Rajavalvojat 03.40 Rajavalvojat YLE TEEMA & FEM 09.00 Ihmisen arvoitus 10.00 Piha kuntoon 10.30-11.00 Tinan keittiössä 12.35 Vempainmies 12.57 Vempainmies 13.20 Kansankodin kuokkavieraat 14.15 Funkiksen liekki 15.0015.50 Britannian monet kasvot 15.55 Kuun pimeä puoli (12) 16.50-17.20 Jäitä hattuun (7) 17.25 Tinan keittiössä 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben: Hittehatt 18.30 Luontomatkalla 19.30 Yle Nyheter TV-nytt 19.49 800 vuoden jäljillä 20.00-20.53 Isältä tyttärelle (12) 21.00 Villen keittiö 30 minuutissa 21.30 Matkamiehet Brydon ja Coogan Italiassa (7) 22.00 Kino: Musta hiili, ohut jää (16) 23.45-00.35 Historia: Ruoka-aikoja 05 06 07 08 09 LAUANTAI SUNNUNTAI MAANANTAI TIISTAI KESKIVIIKKO. 39 3. Joe (16) 23.25 Elokuva: Rob Roy (16) 02.05 Arman LIVE 03.00 The Voice of Finland YLE TEEMA & FEM 09.00 Elämäni eläimet 09.30 Minun totuuteni: Horace Engdahl 10.30 Tinan keittiössä 11.00 Maahanmuuttajan paluu 11.29 Annedroidit (7) 11.51 Kamppailu 12.00 Historia: Euroopan juutalaisten tarina (12) 13.00 Tiededokumentti: Mikä meitä odottaa. 06.55 Ylen Aamu-tv 09.30 Lomamatka 70-luvulle: Kleinbussin matka. 16.00 Kuun pimeä puoli (12) 16.50 Jäitä hattuun (7) 17.25 Tinan keittiössä 17.55 Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben: Äänijahti 18.30 Tuhatvuotinen usko 19.00 Uusi koti Ruotsissa 19.30 Nyheter TV-nytt 19.45 Näin Norjassa 20.00 Dok: Herttuattaren viimeinen matka 21.00 Minun totuuteni: Magnus Uggla 22.00 Petos (12) 22.58 Rita (7) 23.43-00.06 Skam (12) YLE TV1 06.25 Mikä meitä lihottaa. 07.13 Kaapo 07.38 Ludovic 07.53 Kasper ja Liisa 08.04 Ennin Intia 08.10 Niksi-Nella 08.18 Galaxi 08.19 Late Lammas 08.26 Villi tulevaisuus (7) 08.50 Näin Norjassa 09.00-09.50 Casualty (12) 10.00 Holby Cityn sairaala (12) 11.00 Kummeli (7) 11.30 Kukkaron herraksi 11.56-12.25 Kukkaron herraksi 12.30 Sydänsurujen biologia 13.00 Ginan maailma 13.30 Villi kortti 14.20-14.45 Rachel Khoo: Ruokatuliaisia maailmalta 14.50 Kekseliäs nikkari 15.30-16.10 Tyttöjen erämaaseikkailu 16.15-16.25 Kansallisaarteen etsintä: Näkymiä 16.30 Uusi päivä 17.00 Pikku Kakkonen 18.0018.50 Casualty (12) 19.00 Kummeli (7) 19.30 Satisfaction (16) 20.10 Yleisurheilun MM 22.10 Yleisurheilun MM 00.05 Kova laki: Erikoisyksikkö (16) MTV3 06.25 Aamusää 06.55 Huomenta Suomi 09.05 Kesäterassi 09.35 Kauniit ja rohkeat 10.00 Illallinen äidille 11.00 Lääkärit 13.30 Trinny & Susannah Skandinaviassa 14.31 Vapaaksi veloista 15.30 Mutsi (12) 16.00 Maajussille morsian 17.00 Kauniit ja rohkeat 17.30 Salatut elämät (12) 18.00 Salatut elämät (7) 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Kesäterassi 20.00 Suomen ihanimmat häät 21.00 Ex-Onnelliset (7) 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Pukumiehet (7) 23.35 Pelimies 00.05 Modus (12) 01.00 Rouva Ministeri (7) 01.55-02.49 Amazing Race NELONEN 06.00 Bubble Guppies 06.25 Disneyn esikoulu: Mikki ja ralliryhmä 06.45 Disneyn esikoulu: Leijonakaarti 07.10 My Little Pony: Ystävyyden taikaa (7) 07.35 My Little Pony: Ystävyyden taikaa (7) 07.55 Sonic Boom (7) 08.05 Lego Ninjago (7) 08.30 Angry Birds Toons 08.35 Kung Fu Panda (7) 09.00 Vaaleanpunainen pantteri 09.05 Remppa vai muutto: Lomakodit 10.05 Soppa365 13.45 MasterChef Australia 16.00 Leijonan luola USA 17.00 Huvila & Huussi 18.55 HS-uutiset ja sää 19.00 Kummalliset kammot 20.00 Hyvät ja huonot uutiset 20.58 Keno 21.00 Elokuva: Octopussy-mustekala (16) 23.40 Suomen huutokauppakeisari 00.35 Leijonan luola USA 01.35 Arman LIVE 02.35 Kylmäverisesti sinun (12) 03.35 Rajavalvojat 04.05 Rajavalvojat YLE TEEMA & FEM 09.03 Kesäpuhujat 10.00 Luontoretkellä: Rakas sisko 11.00 Tavoitteena usko, toivo ja rakkaus 12.00 Elävä arkisto: Eksoottinen Patakakkonen 12.01 Patakakkonen 12.25 Patakakkonen 13.00 Vempainmies 13.22 Vempainmies 13.45 Manfred Eicher-Hiljaisuuden ääniä 15.15 Tiededokumentti: Mikä meitä odottaa. 19.00-19.49 Rakkaudesta puutarhaan 20.00 Huume-Suomen historia 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.00 Naistenosastolla Amerikassa (12) 21.30 Jalkapallon Super Cup 22.35 Uutiset 22.40 Jalkapallon Super Cup 00.00 Oddasat 00.05 Prisma: Taivaan valloitus YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 8.8. 06.52 Touhukkaat 07.15 Anniina Ballerina 07.40 Maltti ja Valtti-homma hanskassa 07.48 Tiketi Tok 08.00 Sanni Sateenkaari 08.12 Pikku Kakkonen: Seikkailukone 08.32 Vilkki Ankka 08.43 Jetron matkaan 09.00 Galaxi 09.01 Vasikantanssi: Heinätalkoot 09.16 Näin meillä (7) 09.28 Karvinen (7) 09.40 Minä ja Max 09.44 Tero hoitaa (7) 09.55 Harri & Bip 10.00 The Late Late Show with James Corden 10.40 Uusi päivä 11.07 Uusi päivä 11.40 Yleisurheilun MM 13.40-15.40 Yleisurheilun MM 15.50 Kansallisaarteen etsintä: God and Pals 16.00 Assembly 2017 Summer 17.00 Villi kortti 17.50-18.15 Rachel Khoo: Ruokatuliaisia maailmalta 18.20 Mopoautolla halki Suomen 19.00 Uutiset 19.05 Urheiluruutu 19.10 Arvoituksia arkussa (7) 20.40 Yleisurheilun MM 22.40 Yleisurheilun MM 00.05 The Late Late Show with James Corden 00.45-04.00 Uutisikkunas MTV3 08.05 Heidi 08.30 Muumilaakson tarinoita 08.55 Nuori Robin Hood 09.05 Paavo Pesusieni 09.30 Kung Fu Panda (7) 10.45 Lentävät koirat 11.45 Elokuva: Working Girl-tieni huipulle 14.05 Hurjat sääilmiöt 15.00 Salatut elämät (7) 15.30 Salatut elämät 16.00 Salatut elämät 16.30 Kuninkuusravit 18.00 Huippukokki landella 19.00 Seitsemän Uutiset 19.10 Tulosruutu 19.15 Pilanpäiten 19.30 Ketonen & Myllyrinne (12) 20.00 Tuubi 21.00 Selviytyjät 22.00 Kymmenen Uutiset 22.10 Päivän sää 22.15 Lotto, Jokeri ja Lomatonni 22.25 Tulosruutu 22.35 Elokuva: Johan Falk 14-Hiljaista diplomatiaa (16) 00.35 Pukumiehet (7) 01.30 Syyllisyys (12) 02.30 Myytinmurtajat NELONEN 06.00 Myyrä ja Panda 06.10 Myyrä ja Panda 06.25 Bubble Guppies 06.50 My Little Pony: Ystävyyden taikaa (7) 07.35 Sonic Boom (7) 07.45 Sonic Boom (7) 08.00 Lego Ninjago (7) 08.25 Angry Birds Toons 08.30 Angry Birds Toons 08.35 Star Wars Rebels (7) 09.00 Suomen kaunein mökki 10.00 Julkkisselviytyjät 11.00 Soppa365 11.20 Heikki Paasonen Show 12.20 Vaaleanpunainen pantteri 12.30 Heikoin lenkki 13.30 Nieminen & Lahtinen Show 15.25 Haapasalo Goes America 16.25 Supertähdet 17.55 HS-uutiset ja sää 18.00 Vain elämää 19.30 Vain elämää 20.58 Keno 21.00 Elokuva: G.I. ELOKUUTA 2017 YLE TV1 08.00 Uutiset 08.05 Rakkaudesta puutarhaan 09.00 Uutiset 09.05 Avec Tastula 10.00 Uutiset 10.05 Kiehtova maailma: Matka Mekong-joella 11.00 Uutiset 11.05 Alueelliset uutiset x 10 12.15 Oddasat 12.20 Matematiikan taikaa 12.35 Tanskan aarteenmetsästäjät 13.05 Naistenosastolla Amerikassa (12) 13.35 Puutarhaunelmia 14.05 Prisma: Taivaan valloitus 15.00 Uutiset 15.05 Pisara 15.10 Ulos luontoon: Käärmeen kosketus 15.40 Luonnon yrttiapteekki 16.00 Naapureita ja ystäviä (7) 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.10 Inhimillinen tekijä 18.00 Uutiset 18.10 Urheiluruutu 18.15 Pokka pitää 18.45 Avara luonto: Villi Kanada 19.40 Bletchleyn nelikko (12) 20.30 Uutiset 20.50 Urheiluruutu 21.15 Syrjäinen maa (16) 22.50 The Spiral (16) 23.40 Kätketty YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 5.8. 06.52 Hei Taavi 06.59 Lauludiplomi 07.19 Hau Hau, Piip ja Veli 07.33 Hilla ja avaruuden Eetu 07.43 Askarrellaan 07.51 Petteri Kaniini 08.03 Apina opena 08.24 Galaxi 08.25 Lassie (7) 08.50 Näin Norjassa 09.00-09.50 Casualty (12) 10.00 Holby Cityn sairaala (12) 11.00 Kummeli (7) 11.30 Kukkaron herraksi 11.57 Kukkaron herraksi 12.30 Bathinan erilaiset maailmat 13.00 Kun sydän särkyy 13.30 Sydänsurujen biologia 14.00-14.40 Hädänalaisten eläinten ystävä 14.50 Häähumua Kakanin seurassa 15.20 Norjan kovin 16.00 Unelmatyö 17.00 Pikku Kakkonen 18.00-18.51 Casualty (12) 19.00 Kummeli (7) 19.30 Au pairit Kanadassa 20.00 Uusi päivä 20.30 Kerrostalojen prinsessat 21.00 Yleisurheilun MM 23.00 Yleisurheilun MM MTV3 06.25 Aamusää 06.55 Huomenta Suomi 09.05 Kesäterassi 09.35 Kauniit ja rohkeat 10.00 Makumuistoja 11.00 Lääkärit 13.30 Selviytyjät 14.30 Alone-yksin erämaassa 15.30 Fresh Off the Boat 16.00 Diili 17.00 Kauniit ja rohkeat (7) 17.30 Salatut elämät (7) 18.00 Salatut elämät 18.30 Salatut elämät (7) 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Kesäterassi 20.00 Paimelan autoparoni 21.00 Roba (12) 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 NCIS: New Orleans (12) 23.30 112 (7) 00.30 60 Days In 01.20 Kohde (12) 02.15-03.10 Myytinmurtajat NELONEN 06.00 Bubble Guppies 06.25 Disneyn esikoulu: Mikki ja ralliryhmä 06.45 Disneyn esikoulu: Leijonakaarti (7) 07.10 My Little Pony: Ystävyyden taikaa (7) 07.35 My Little Pony: Ystävyyden taikaa 07.55 Sonic Boom (7) 08.05 Lego Ninjago (7) 08.30 Angry Birds Toons 08.35 Kung Fu Panda (7) 09.00 Vaaleanpunainen pantteri 09.05 Remppa vai muutto: Lomakodit 10.05 Soppa365 13.45 Suomen hauskin tavis 14.45 Leijonan luola USA 15.45 Leijonan luola USA 16.50 Huvila & Huussi 17.50 Huvila & Huussi 18.55 HS-uutiset ja sää 19.00 Kummalliset kammot 20.00 Suomen huutokauppakeisari 20.58 Keno 21.00 Elokuva: 007-Älä kieltäydy kahdesti (16) 23.40 Mad Cook Show 00.40 Leijonan luola USA 01.40 Leijonan luola USA 02.35 Kylmäverisesti sinun (12) 03.35 Rajavalvojat 04.05 Rajavalvojat YLE TEEMA & FEM 09.00 Kesäpuhujat 10.00 Tuhatvuotinen usko 10.30 Tinan keittiössä 11.00 Uusi koti Ruotsissa 11.30 Kirjallisuus kaltereiden takana 12.00 Sibelius, Lintu ja RSO 13.00 Historia: Ruoka-aikoja 13.50 Viiva vinita 15.00 Historia: Euroopan juutalaisten tarina (12) 15.55 Kuun pimeä puoli (12) 16.5017.20 Jäitä hattuun (7) 17.25 Tinan keittiössä 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben: Peppi Pitkätossu 18.30 Clay Kids (7) 18.41 Avaruusapinat (7) 18.44 Nina Patalo (7) 18.51 Nina Patalo (7) 19.00 Sankareita helvetissä 19.30 Yle Nyheter TV-nytt 19.49 800 vuoden jäljillä 20.00 Britannian monet kasvot 20.50 Syötävät sävelet: Paholainen Paganini 21.00 Allsång på Skansen 22.00 Kino Tulio: Mustasukkaisuus (12) 23.30-00.30 Historia: Naisten nousu YLE TV1 06.25 Ulos luontoon: Liikettä kesäyössä 06.55 Ylen Aamu-tv 09.30 Lomamatka 70-luvulle: Linsenien matka. 19.00-19.54 Historia: Urheilukisoja sotakentällä 20.00 Tanskan aarteenmetsästäjät 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.00 A-studio 21.30 Dokumenttiprojekti: Eedenistä pohjoiseen 22.45 Uutiset 22.50 Oddasat 22.55 Kotikatsomo: Korpelan kujanjuoksu (7) 23.50 Parakkielämää Oslossa YLE TV2 04.00 Uutisikkuna 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 7.8
18.30 Hengellisen musiikin toivekonsertti 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Radioteatteri esittää: Virkistyspäivä 19.39 Arkisto 20.00 Radion sinfoniaorkesteri konserttilavalla 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Roman Schatzin Maamme-kirja 23.10 Yöklassinen. Kirjailija Göran Schildtin matkassa Välimerellä 18.20 Radioteatteri esittää: Kadonnutta aikaa etsimässä 3, osa 7. PERJANTAI 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Uutiset 10.05 Leikola ja Lähde 11.00 Syötävät sävelet: Bach ja suurperheen silakat 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. Miten pelolla johdetaan. SUNNUNTAI 07.00 Uutiset 07.03 Näistä levyistä en luovu: Musiikkivieraana kirjailijat Sinikka Nopola ja Tiina Nopola 07.58 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.05 Kirjakerho: Aarresaarella-Pekka Lipponen ja Jone Nikula 08.45 Romano mirits 09.00 Uutiset 09.05 Musiikkia vanhasta Euroopasta 09.55 Mikkelin Pitäjänkirkon kellot kutsuvat 10.00 Mukulamessu Mikkelin Pitäjänkirkosta 11.00 Ortodoksinen liturgia Pyhän kolminaisuuden katedraalista Oulusta 12.00 Uutiset ja sää 12.05 Musiikkikamari 12.15 Horisontti 13.00 Klassista kahteen 14.00 Maisteri Lindgrenin musiikkiesitelmä: Operatenorin ihmeelliset seikkailut nuoressa Suomessa 15.00 Radioteatterin valiouusinta: Kristuksen morsian. Työttömän korvaan särähtää ”isosti”, kun poroporvarillinen pientalollinen tuskailee viiden kuuden viikon hulppean loman vähäisyyttä. Norpankin näimme. On se niin kamalaa nousta taas sängystä ennen puoltapäivää ja tehdä töitä elääkseen. Pää pois sanonko mistä ja silmät auki. Tämänkesäistä röyhkeää katkeruutta lisäävät surkeaksi koetut suomalaiset lomasäät. Ympäri vuoden. Syrjäispäänniemestä näkyy hopeinen kuu, joka luo järvelle siltaa. Uutiset ja sää 12.10 TiedeykköYle radio 1 3.–9.8.2017 nen: Kvanttimekaniikkaa Bosen-Einsteinin kondensaatissa-kvanttimonopoli hajosi 13.00 Klassista kahteen 14.00 Näistä levyistä en luovu: Musiikkivieraana kirjailijat Sinikka Nopola ja Tiina Nopola 15.00 Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.15 Rakas ääniraita: Nainen 18.15 Nuntii Latini-latinankielinen viikkokatsaus 18.20 Radioteatteri esittää: Kadonnutta aikaa etsimässä 3, osa 4. MAANANTAI 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Uutiset 10.05 Roman Schatzin Maamme-kirja 11.00 Putkinotko: Elokuinen päivä 11.30 Putkinotko 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. Kirjailija Göran Schildtin matkassa Välimerellä 18.00 Romano mirits 18.15 Viikon luontoääni: näätä 18.20 Radioteatteri esittää: Kadonnutta aikaa etsimässä 3, osa 6. Yö on syvimmillään. 21.50 Etnohetki 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Kiveen hakatut 22.35 Musiikkikamari 23.10 Yöklassinen. Työtön ei suunnittele piharemonttia, Kroatian matkaa tai mökin vuokraamista juhannukseksi. 1957 Kirsi Kunnas ja satukokoelma Tiitiäisen tarinoita 17.35 Salatut museot: Kylmä päivisin, kuuma öisin 18.00 Musiikkikamari 18.20 Radioteatteri esittää: Kadonnutta aikaa etsimässä 3, osa 3. Tietysti nyt paistaa, kun palaan töihin.” Ja sitä rataa. 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.05 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.15 Alkuperäiskansat ja toivo, osa 2/2: Alkuperäiskansat ja toivon valta 18.00 Ehtookellot: Lappeenrannan Sammonlahden kirkon kellot 18.01 Iltahartaus 18.10 Lauantain toivotut levyt 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Oopperailta Barcelonan Liceu-teatterissa: W. Uutiset ja sää 12.10 Maailmanpolitiikan arkipäivää 12.35 Kolmannen maailman puheenvuoroja. Mozartin Don Giovanni 22.40 Musiikkia konsertin jälkeen 23.00 Radio 1 vastaa 23.10 Yöklassinen. 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Etnoilta: Kansanlaulun kaava 19.45 Etnoilta: Konsertissa Ulla Pirttijärvi & Ulda 20.30 Etnoilta: Harri Tuomisen maailmanmusiikkiohjelma 21.30 Radioteatteri esittää: Verinen lyhty, osa 3/12. Virvelini avokela kehii siiman aika usein jarrunupin ympärille puolan sijaan. Uutiset ja sää 12.10 Julkinen sana 13.00 Klassista kahteen 14.00 Syötävät sävelet: Alma Mahler ja viettelevät juomingit 15.00 Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.15 Aristoteleen kantapää 17.40 Ykkösvieras: Viktor Klimenko 18.00 Matkakuume. Uutiset ja sää 12.10 12 diktaattoria: Elokuvan nero Kim Jong-il 13.00 Klassista kahteen 14.00 Musiikkistudio 15.00 Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.15 Sadan vuoden kirjat. ELOKUUTA 2017 007443-1731 TORSTAI 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset ja sää 07.10 amusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Uutiset 10.05 Mikä maksaa. Auringonpaahde oli käristänyt varpujen lehdet punertaviksi. LAUANTAI 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset 07.03 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.05 Kuusi kuvaa 08.50 Musiikkikamari 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Kalle Haatanen 10.55 Äänitarina. 18.50 Kuuluttajan vieras: tiedottaja Laura Hämäläinen 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Jazzklubi 20.00 Jazzklubin illan keikka 21.00 Jazzklubin kolmas setti 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Automaattirakas-suomalaisen elektronisen musiikin historiaa 23.10 Yöklassinen. 40 3. Töihin palaajat ovat systeemin, pahamaineisen Sääntö-Suomen suuria voittajia. Selvittelin viimeisillä valoilla muhkean siimasopan. Uutiset ja sää 12.10 Tavallisten ihmisten historia, osa 1/3: Merimiesten muijat 13.00 Klassista kahteen 14.00 Laulun paikka: Nils-Eric Fougstedt – monipuolinen musiikkimies ja Radiokuoron perustaja 15.00 Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.15 Kirjakerho: Aarresarella-Corto Maltese ja Joel Haahtela 18.00 Kuunnelman esittely: Virkistyspäivä 18.15 Viikon luontoääni: näätä 18.20 Radioteatteri esittää: Kadonnutta aikaa etsimässä 3, osa 5. Viiksikarvatkin erottuivat. Daphne kuudessatoista maassa. 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Mäntän musiikkijuhlat 2017: PianoSuomi100 21.30 Musiikkia konsertin jälkeen 21.45 Kolmannen maailman puheenvuoroja. A. Hupaisaa hännänpaukutusta. Kiinan kulttuurivallankumouksen historia 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Aikamme suomalaista musiikkia 23.10 Yöklassinen. Niinpä niin, me seisoimme rantakalliolla ja kamera oli kanootissa, emmekä tohtineet liikahtaakaan. Työtön miettii, saisiko palan leipää salaatinlehtensä alle. Mun luonto TIMO SPARF Syrjäispäänniemen jylhällä kalliolla oli niin paljon mustikoita, että lienenkö missään muualla nähnyt, isoja ja maukkaita. 1956 Irja Virtanen ja romaani Kenttäharmaita naisia 17.35 Matkakuume. TAAS SE ALKAA, tai on jo alkanut: lomalta töihin palaavien jokavuotinen marmatus siitä, kuinka loma loppuu ja työt alkavat. 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Euroradiokonsertissa Alma-kvartetti 21.20 Musiikkia konsertin jälkeen 21.40 Salatut museot: Kylmä päivisin, kuuma öisin 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Ääniversumi: Puutarhakirjeitä 23.10 Yöklassinen. TIISTAI 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Uutiset 10.05 Kiveen hakatut 10.35 Musiikkikamari 11.00 Utelias äänimatkailija: Kansainvälistä kansallisromantiikkaa 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. ”Satoi joka päivä. 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Tiina Karakorpi ja Pirkko Siltala-diagnoosia ja musiikkia Meidän festivaalilla 21.00 Musiikkia konsertin jälkeen 21.45 Ykkösvieras: Markku Veijalainen 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Todellisia tarinoita. Krishnan morsian. 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.05 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.15 Kuusi kuvaa 18.00 Todellisia tarinoita. Lomalta töihin palaavat ovat narsisteja Närästäjä LÄÄKETTÄ POLIITTISEN LIIKA HAPPOISUUDEN PUUTTEESEEN. Krishnan morsian. Minusta onkin kehittynyt kärsivällinen siimasotkujen selvittelijä. Jos sitä ei huomaa ja erehtyy heittämään, on vahinko varma. Valittajat ovat tympäiseviä narsisteja, joilta puuttuu empatia kaikkia niitä kohtaan, jotka omasta valinnastaan riippumatta eivät voi pitää oikeaa palkallista lomaa. 22.55 Kuuluttajan vieras: tiedottaja Laura Hämäläinen 23.10 Yöklassinen. KESKIVIIKKO 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Uutiset 10.05 Brysselin kone 10.50 Kuuluttajan vieras 11.00 Maisteri Lindgrenin musiikkiesitelmä: Molièren Luulosairas à la Charpentier 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. Härkösaaren salmen majava yritti häätää meitä pois reviiriltään, kun Meloimme Mikon kanssa. Tyyntyi. Raja on ylitetty. Työttömän päälle sataa joka päivä. 11.00 Utelias äänimatkailija: Pöllösen lento 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. 15.27 Etnohetki 15.30 Aristoteleen kantapää: Mikä nimeksi varsalle. Uutiset ja sää 12.10 Tiedeykkönen 13.00 Klassista kahteen 14.00 Radion sinfoniaorkesteri konserttilavalla 15.00 Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.15 Sadan vuoden kirjat. Kiinan kulttuurivallankumouksen historia 12.50 Radio 1 vastaa 13.00 Rakas ääniraita: Nainen 13.55 Viikon luontoääni: kivitasku 14.00 Putkinotko: Naisten sankari 14.30 Don Juanin urotyöt 15.00 Radioteatteri esittää: Verinen lyhty, osa 3/12. 11.00 Valkoista valoa: Tarmokkaat, raivokkaat naiset 11.45 Valomusiikkia. Se katseli meitä pitkään ja ui lähelle