Demokraatti 3.8.2023 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Tämä on onnistunut etenkin naisvaltaisissa liitoissa. de_03082023_001.indd 1 de_03082023_001.indd 1 25.7.2023 10.46 25.7.2023 10.46. elo ku ut a REILU SIIRTYMÄ TEEMA Ihmisoikeudet vaarassa AY-LIIKE TIENHAARASSA Ammattiliittojen jäsenkadon voi kääntää myös kasvuksi. DEM-takasivu-205x245mm-syksy2023-39e.indd 1 DEM-takasivu-205x245mm-syksy2023-39e.indd 1 13.6.2023 12.14.08 13.6.2023 12.14.08 PAL.VKO 2023-33 00 74 43 -2 31 3 JAKSAMINEN Työstä pitää palautua BRITANNIA Valta on vaihtumassa TYÖELÄMÄ Puhuria luvassa 3.8.2023 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI 13 /2 3 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 13 • 20 23 / 3
tietoa työstä ja yhteiskunnasta Liity Työväenkirjaston ystäviin : tyovaenkirjastonystavat.. tsl.fi YHTEYTESI EUROOPPAAN: Suomen S&D-mepit Miapetra ja Eero! Tilaa uutiskirjeet ja ollaan yhteydessä: www.miapetra.fi www.eeroheinaluoma.fi @miapetrakumpula @eeroheinaluoma www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva www.turva.fi Työväenliikkeen kirjasto tyovaenperinne.. Sörnäisten rantatie 25 A, Helsinki pau.fi akt.fi aktlehti.fi paperiliitto.fi Lehti, verkko ja some de_03082023_002.indd 1 de_03082023_002.indd 1 25.7.2023 9.16 25.7.2023 9.16
Vallisaari täynnä taidetta. 3 Demokraatti 13 /2 3 32 14 40 POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI / 3. ELOKUUTA 2023 / ILMESTYY JOKA TOINEN TORSTAI JÄSENKATO BIENNAALI UUPUMUS Naiset arvostavat ammattiliittoa miehiä enemmän. Työnteko tarvitsee rajat. KASVO KULTTUURI ILMIÖ de_03082023_03.indd 3 de_03082023_03.indd 3 25.7.2023 11.50 25.7.2023 11.50
Ka nn en ku va : G et ty Im ag es Vihreä siirtymä uhkaa nyt ihmisoikeuksia. 13 /2 3 POLITIIKKA KULTTUURI Pääkirjoitus: Me ja ne vihattavat Viikon kuva: Maailma palaa Pätkät: Meiltä ja muualta Miissä olet nyt: Elina Hirvonen D-analyysi: Parasta politiikkaa D-ilmiö: Liittojen pyöröovi Alastalon salissa: Fiilis vie Korruptio: Yhteiskunnan syöpä Britannia: Vallanvaihto lähenee Työelämä: Puhuri jatkuu Mepitshow: Eero Heinäluoma Taide: Biennaali valtasi saaren Kirja: Suomi on saksalainen Kirjat: Opettavaista sarjakuvaa Kirjavisa: Runolla liikkeelle Kolumni: Rolf Bamberg Syvässä päässä: Antton Rönnholm Mielipiteet Ristikko Ti ti tyy Politiikan kirjahylly: Anna-Kristiina Mikkonen IHMINEN JA ELÄMÄ D-kasvo: Anniina Virtanen Kolumni: Pinja Perholehto Kasvot peilissä: Juha Viitala Kaikki ei ole sitä miltä näyttää. 51 28 KIMMO PALONEN Raksalaisten pomo HELENA GUALINGA Kansalaisaktivisti + TEEMA Reilu siirtymä 51 5 6 8 11 12 14 23 24 26 28 31 32 38 39 40 44 46 48 49 59 60 64 65 66 de_03082023_04.indd 4 de_03082023_04.indd 4 25.7.2023 15.40 25.7.2023 15.40. Päätoimittaja: Petri Korhonen, 050 387 4031 Toimituspäälliköt: Heikki Sihto (lehti), 09 7010 516 Rane Aunimo (verkko), 09 7010 553 Toimittajat: Simo Alastalo, Rolf Bamberg, Anna-Liisa Blomberg, Mikko Huotari, Johannes Ijäs, Marja Luumi Ulkoasu: AD Arja Jokiaho, Kuvatoimittaja Timo Sparf Valokuvaaja: Nora Vilva Levikkipäällikkö: Nina Lindén Markkinointipäällikkö / ilmoitukset: Sari Ojala, 09 7010 522 Kustantaja: Kustannus Oy Demokraatti Painopaikka: PunaMusta Oy, Joensuu Aikakausmedia ry:n jäsen Käyntiosoite: Siltasaarenkatu 18–20, C-rappu, 6. www.demokraatti.f i Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. 4 Demokraatti Seuraa meitä myös somessa. Perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895. kerros, 00530 Helsinki Postiosoite: PL 338, 00531 Helsinki Uutistoimitus: 09 7010 555 toimitus@demokraatti.fi Sähköpostit: etunimi.sukunimi@demokraatti.fi Ilmoitukset: ilmoitukset@demokraatti.fi Tilaajapalvelu: 09 7010 500, klo 9–15 tilaajapalvelu@demokraatti.fi Puhelinvaihde: 09 7010 41 Seuraava numero ilmestyy 17.8
Tälle ajattelulle löytyi yllättävän helposti kannattajia 1900-luvun alun Venäjällä. Suurinpiirtein noin, vapaasti assosioituna, puhuttiin suomalaisista Venäjällä 120 vuotta sitten, sortokausien aikana. Niillä ei ole mitään vaikuttavaa kulttuuria, ei korkeampaa taidetta eivätkä ne kunnioita sitä, mitä suuri valtiomme on heille hyvän hyvyyttään antanut.” Väärin arvattu: tuota ei ole lainattu Jussi Halla-ahon Scripta-blogista. Silti sille on kannattajansa, koska muiden syyllistäminen tarjoaa hyvin helpon selityksen omiin vaikeuksiin. Sama toimii nykyaikana molempiin suuntiin: ei ketään maahanmuuttajaa saa ”kiitollisemmaksi Suomea kohtaan” väkivallalla tai vihalla. Suomessa on puolueidenkin johtopaikoilla ihmisiä, jotka jostain omasta kokemuksestaan järkyttyneinä turvautuvat vihanlietsontaan, kansallisaatteen nimissä. M istä ihmisjoukosta voitaisiin puhua näin. Kaikki parlamentaariset ja kansalaisaktivismin keinot vaarallisen kansalliskiihkoilun pysäyttämiseksi ja ihmisten omantunnon herättämiseksi pitää tänä syksynä ottaa käyttöön. 5 Demokraatti Petri Korhonen päätoimittaja petri.korhonen@demokraatti.fi Twitter: @petri2020 Me ja ne vihattavat Pääkirjoitus KANSALLISMIELISYYS ON USEIN PELKKÄÄ LIKAISTA KANSALLISKIIHKOILUA. Mikä pahinta, emme osoittaneet riittävästi kiitollisuutta ylempää kulttuuria eli venäläisyyttä kohtaan. Suomalaisuutta ei saatu ruoskittua meistä pois, eikä kukaan konetuliaseita kellarissaan väsäävä uusnatsi muutu ihmisoikeuksien puolustajaksi hakkaamalla häntä. Ajatus siitä, että suomalaisuuden saa hakattua meistä pois, osoittautui mahdottomaksi. de_03082023_05.indd 5 de_03082023_05.indd 5 25.7.2023 10.58 25.7.2023 10.58. Siksi tsuhnat piti palauttaa ruotuun, opettaa vaikka ruoskan avulla kunnioittamaan venäläisen miehen ylivertaisuutta. Kiihkokansallinen ajattelu johtaa aina oikeusmurhiin, yhteiskunnallisiin vääryyksiin ja suoriin rasistisiin tekoihin. Valistus ja vastarinta auttavat aina paremmin. Yksi asia on varmaa: kiihkoilijoihin ei koskaan tepsi vastaväkivalta. Kansallismielisyys on usein pelkkää likaista kansalliskiihkoilua. Kansallismielisten venäläisten poliitikkojen mielestä Suomen suuriruhtinaskunta oli saanut liikaa erivapauksia ja tullut ylimieliseksi emämaalle. Me olemme parempirotuisia, meillä pitää olla syntyperämme perusteella määräysvaltaa toisiin ihmisiin. ”Ne ovat laiskoja, tyhmiä ja niiden ilmeetön tuijotus kertoo vihasta ja epäluulosta meitä kohtaan. Korskean käsitteen taakse peitetään ajatus omasta ylemmyydestä muualta tulleisiin verrattuna. VASTALÄÄKETTÄ TÄLLE on välillä vaikea löytää. MUISTAMME KAIKKI, miten siinä kävi
6 Demokraatti V iik on ku va A FP , D av id M cn ew de_03082023_06.indd 6 de_03082023_06.indd 6 25.7.2023 12.00 25.7.2023 12.00
7 Demokraatti ANTAA PALAA. Se myös varoittaa, että pahempaa on tulossa, ellemme vähennä päästöjä ja fossiilisten polttoaineiden polttamista. de_03082023_06.indd 7 de_03082023_06.indd 7 25.7.2023 12.00 25.7.2023 12.00. Ei hyvältä näytä. Esimerkiksi lentomatkustus lisääntyy koko ajan ja Kreikassa riehuvista jättimäisistä tulipaloista huolimatta maa vetää koko ajan turisteja. Helleaallot olisivat ”käytännössä mahdottomia” ilman ihmisen aiheuttamaa ilmastonmuutosta, toteaa World Weather Attribution -tutkijaryhmä
– Pääministeripuolue ja koko hallitus ovat ruotsidemokraattien toimesta kuin yksi käsi sidottuna, Peter Stadius toteaa. Keskustavetoisen hallituksen kausi oli myrskyinen. ELISA GEBHARD TWITTERISSÄ V IIK O N LU KU 50 prosenttia. TIMO HARAKKA TWITTERISSÄ Rasismia ei pidä hyväksyä eikä rasistinen ideologia saa ohjata politiikkaa. Selvityksessä haastateltiin SAK:laisten liittojen työssä käyviä jäseniä. MIKKEL NÄKKÄLÄJÄRVI TWITTERISSÄ Viis veisaatte Suomen tärkeimmän teknologiayhtiön ja Suomen suurimman veronmaksajan huolista. SUOMESSA VAALIEN toiseksi suurin puolue, oikeistopopulistinen perussuomalaiset, nousi hallitukseen. RUOTSISSA, BLOKKIPOLITIIKAN mallimaassa, vaaleissa pitkään hyvin menestynyt ruotsidemokraatit on pidetty vaalista toiseen ulkona hallituksesta. Hallitus pysyi pystyssä vain kaksi vuotta, mutta sinä aikana viisi Ekren nimittämää ministeriä joutui eroamaan – ensimmäinen heistä vain päivä hallituksen nimittämisen jälkeen. de_03082023_08.indd 8 de_03082023_08.indd 8 26.7.2023 10.07 26.7.2023 10.07. Meillä on perinteisesti ajateltu, että valta hioo pahimmat populismin särmät – ja syö samalla kannatusta. STT:n haastattelema Helsingin yliopiston professori Peter Stadius arvioi ruotsidemokraattien roolia hallituksessa merkittäväksi. POLITIIKKA G lo ba l En vi ro nm en t Ch an ge -le ht i Jos pääministeri Orpo ei saa vihellettyä rasismikeskustelua lopullisesti poikki, tulee sillä olemaan maallemme vahingollisia seurauksia. Samassa STT:n jutussa Göteborgin yliopiston valtiotieteen professori Carl Dahlström arvioi, että ruotsidemokraattien asema hallituksen ulkopuolisena tukipuolueena suojelee hallitusta joutumasta samanlaisiin kohuihin, joita Petteri Orpon johtama hallitus on nyt Suomessa kokenut. Samanlaisia tuloksia saatiin myös Työterveyslaitoksen tuoreessa tutkimuksessa. Viime valtiopäivävaaleissa tapahtui kuitenkin merkittävä muutos, kun ruotsidemokraatit, vaalien oikeistoblokin suurin puolue, pääsi maltillisen kokoomuksen johtaman hallituksen ulkopuoliseksi tukipuolueeksi. Yksi prosentti maailman ihmisistä tuottaa kaikista lentoliikenteen päästöistä RUOTSIN HALLITUS ON RUOTSIDEMOKRAATTIEN TOIMESTA TAVALLAAN YKSI KÄSI SIDOTTUNA. Ruotsissa hallitus tarvitsee ruotsidemokraatteja saadakseen eduskunnan enemmistön päätöstensä tueksi. Toistaiseksi ruotsidemokraattien rooli on ollut tukipuolueen asemaa merkittävämpi, sillä puolue muun muassa lähes saneli hallituksen maahanmuuttoa koskevat linjaukset. Tilanne muistutti Orpon hallituksen alkutaivalta. SAK:n tutkimuksen mukaan työn tuottavuus paranee, jos työntekijät pääsevät vaikuttamaan omaan työhönsä ja itseään koskeviin tuotannollisiin päätöksiin. VIROSSA VUODEN 2019 vaaleissa perussuomalaisten sisarpuolue Ekre nousi hallitukseen. 8 Demokraatti PÄTKÄT HOKSAUS Osallistaminen on kannattavaa Kaaosta ja taustavaikuttamista Yksioikoinen rahan läträäminen uusiin värkkeihin ja koulutukseen ei ratkaise Suomen tuottavuuden ongelmia. Vastausten perusteella henkilöstön vaikutusmahdollisuudet ja osallisuus työssä lisäävät henkilöstön halua ideoida tuoteja palveluparannuksia työpaikalla. Aikamoista
de_03082023_08.indd 9 de_03082023_08.indd 9 26.7.2023 10.07 26.7.2023 10.07. Vihreiden kannattajista näin ajattelee 84 prosenttia ja SDP:n 69 prosenttia. POLITIIKKA TYÖELÄMÄ Sopimukset suojaavat hallitukselta Rasismi jakaa puolueita LAIT RYSKYVÄT ja aitaa kaatuu kun Orpon hallitus heikentää työntekijöiden asemaa. Kuka tahansa gallupintekijä hyperventiloisi tällaisesta koko kansaa koskevasta otoksesta. Sitten perustelu. Kokoomuksen kannattajista 25 prosenttia ja RKP:n kannattajista 50 prosenttia jakaa perussuomalaisten näkemyksen. Perussuomalaisten kannattajista vain kaksi prosenttia katsoo, että rasismiin ei suhtauduta riittävän vakavasti. Eli vähän kärjistäen 98 prosenttia katsoo, että esimerkiksi kesän aikana käyty rasismikeskustelu kävelevine jätesäkkeineen on liioittelua. Meidän pitää tehdä myös ero asiallisen maahanmuuttokeskustelun ja rasismin välille. Hallitusohjelman kirjauksen mukaan henkilöön liittyvän irtisanomisperusteen sääntelyä muutetaan siten, että työsopimuksen päättämiseen riittäisi jatkossa asial linen syy. 096 henkilöä) – on puolestaan Ylen kysely, jonka mukaan perussuomalaisten kannattajista vain kaksi prosenttia katsoo, että rasismiin ei suhtauduta riittävän vakavasti. Tämä ei ole helppoa, jos suuri osa väestöstä ajattelee ylläolevien lukujen mukaisesti, pohtii Demokraatin väki. – Pelkkä asiallisuuden vaatimus ei kuitenkaan täytä kansainvälisiä eikä kotimaisiakaan sopimusoikeuden velvoitteita, Lehto painottaa. Heistä kolme neljäsosaa oli miesäänestäjiä, pääosin työikäisiä. Hyvät rasistit, siis me, kaikesta huolimatta Suomessa ei pitäisi olla sijaa rasismille. Kokoomuksen kannattajista tätä mieltä on 25 prosenttia, kristillisdemokraattien 34 prosenttia ja RKP:n kannattajista 50 prosenttia. Lehdon mukaan irtisanomisen oikeuttavien syiden pitää olla enemmän kuin asiallisia. Perussuomalaiset sai viime eduskuntavaaleissa 620 981 ääntä. Esimerkistä käy hallitusohjelman esitys työntekijän irtisanomissuojan heikentämisestä. Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön SAK:n lakimies Anu-Tuija Lehto sanoo esityksen olevan kansainvälisten sopimusten vastainen. Ylen kyselyn mukaan erityisesti hallituspuolueiden kannattajat ovat sitä mieltä, että rasismiin suhtaudutaan Suomessa tarpeeksi vakavasti. – Sopimuksissa ei ole tarkemmin kerrottu, mitä perusteettomuudella tarkoitetaan ja miten sitä tulee yksittäistapauksessa arvioida. Koko väkilukuun suhteutettuna noin 11 prosenttia kaikista suomalaisista äänesti perussuomalaisia ja äänioikeutetuista liki 14 prosenttia. Suuntaa antava – ei yhtä kattava otos (1. Suomen työsopimuslaissa asia on ratkaistu niin, että irtisanominen arvioidaan kokonaisharkinnalla, jossa sekä taloudellinen ja tuotannollinen että henkilöstä johtuva irtisanominen edellyttää aina asiallista ja painavaa syytä, Anu-Tuija Lehto sanoo. Oppositiopuolueista muun muassa vasemmistoliiton kannattajista 86 prosentin mielestä rasismiin ei suhtauduta riittävän vakavasti. ERI PUOLUEIDEN kannattajat suhtautuvat rasismiin eri tavoin. 9 Demokraatti PARI VALITTUA SANAA Yllättävä pari HIILINIELU HIILINIELU Taivaalta talteen Taivaalle savuna Meille rasisteille, katsotaan peiliin; suomalaiset ovat rasisteja – etenkin miehet. Nykyisin edellytetään asiallista ja painavaa syytä
Osin työllisyysluvut selittyvät kausivaihtelulla, mutta Suomen tilanne on moneen EU-maahan verrattuna poikkeuksellinen. Mikä on väkiluvultaan maailman suurin kaupun ki. 8. 7. 2. 4. Pylkkänen korostaa koulutuksen merkitystä työllisyyden parantamisessa. 10 Demokraatti PÄTKÄT VIIKON MEEMI Nora Vilva 10 VIS V 1. de_03082023_10.indd 10 de_03082023_10.indd 10 26.7.2023 11.38 26.7.2023 11.38. Hassu raitaeläin, mutta minkä niminen. 3. KATOAVAA KANSANPERINNETTÄ. Esimerkiksi työja elinkeinoministeriön alivaltiosihteeri Elina Pylkkänen kutsui blogissaan Suomen tilannetta epäloogiseksi työmarkkinoiden kohtaanto-paradoksiksi. Hallituksen toistaiseksi esittämien työllisyyskeinojen – enemmän keppiä kuin porkkanaa – vaikutukset jakavat näkemyksiä. Työvoimatiekartta-hankkeen mukaan noin 140 000 työttömällä on koulutus tai ammattitaito, jolle ei ole enää kysyntää työmarkkinoilla. Kuinka paljon bensii nin kuluttajahinnasta on veroja. Milloin Pekka Haavis to valittiin ensimmäistä kertaa eduskuntaan. Miten yritys Plug Power liittyy Suomeen. Mihin tehtävään Jyrki Katainen siirtyi Sitran yliasiamiehen tehtävästä. Kuka on SDP:n pitkä aikaisin puoluesihteeri. Monesko Naton jäsen maa Ruotsi olisi. 5. Mikä oli Suomen ensi rekisteröidyin automalli toukokuussa 2023. 9. Kesäkuun lopussa oli työnvälityksessä 53 200 vapaata työpaikkaa. EU-maiden välisessä vertailussa Suomea korkeampi työllisyysaste on yhdeksässä maassa, mutta työttömyysaste 18 maassa pienempi. 10. Tuoreiden työllisyyslukujen mukaan työllisiä ja työttömiä oli kesäkuussa enemmän kuin vuotta aiemmin, ja samaan aikaan monella alalla on jo pitkään kestänyt huutava työvoimapula. Uudella hallituksella on kunnianhimoiset työllisyystavoitteet, muun muassa vahvistaa työllisyyttä vähintään 100 000 työllisellä. KATOAVAA KANSANPERINNETTÄ. Oik eat vas tau kse t: 1) Toy ota Cor olla 2) 32 3) Mat ti Tur kia (19 06– 191 8) 4) Nor dea n yht eis kun ta suh dej oht aja ksi 5) Tok io, noi n 37 milj oon aa asu kas ta 6) oka pi 7) Plu g Pow er suu nni tte lee Suo mee n kol mea vih reä n ved yn tuo tan tol aito sta 8) 198 7 9) noi n 56 pro sen ttia 10 ) ham pai den nar sku tte lua MAAILMAN TILA • Työllisyys Työllisyyden ristiriita S uomen työllisyystilanne on ristiriitainen. Mitä on bruksismi. 6
HAASTATTELUPÄIVÄNÄ HIRVOSEN viides romaani, Rakkauksien lokikirja, on juuri lähtenyt painoon. Elina Hirvonen Maailman ymmärtäjä ja aktivisti. Sanotaan, että idealistisen haihattelun sijaan on aika keskittää katseet tiukasti omaan maahan, kansaan ja omaan puolustukseen. – Mielestäni kovinta poliittista realismia on, ja on aina ollut, ihmisoikeuksista ja ympäristöstä huolehtiminen ja eriarvoisuuden kasvun ehkäisy. Ei pelkästään romanttinen rakkaus, vaan rakkauden kokemus mihin tahansa, vaikka omaan olemassaoloon. Sillä tavalla jokainen saa elämäänsä lähtökohdat, joista pystyy etenemään. – Kuusivuotiaana pidin ystävälleni eriarvoisuuspuheen. S uomalaisen keskustelun äänenpainoissa kuultaa kovan poliittisen realismin aika. – Punkkariporukat olivat aktivistijengiä. Kirja kertoo rakkaudesta ja sen maailman inspiraationa ovat todelliset keskustelut. HIRVOSELLE RAKKAUS on konkreettisesti maailmaa muuttava voima, ja hyvän yhteiskunnan perusta. Rankinta oli epätietoisuus, että tietääkö maailma mitä oli tapahtumassa. 1990-luvun teininä Hirvonen löysi punkkaripiirit. Globaali tietoisuus oli tosi vahvaa. – Kuulostaa raamatulliselta, mutta ”rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi” on hyvä ohje. Paasasin, että on vain sattuman oikku, että Etiopian nälkäänäkevät lapset ovat syntyneet sinne. Hirvosen kontakti Afganistanin naisliikeeseen on syntynyt 2000-luvun alussa, jolloin Yhdysvallat suunnitteli hyökkäystä maahan. On taianomainen hetki tuntea, kuinka rakkauden kokemus lävistää. – Meidän täytyy myös rakastaa tätä planeettaa, jotta voimme pelastaa sen. Osoitettiin mieltä ja kerättiin adresseja. – Taustalla on ajatus, että rakastaminen synnyttää merkityksiä ja aikaansaa elämänjanon. 11 Demokraatti Teksti Nora Vilva Kuvat Nora Vilva ja Kari Hulkko MISSÄ OLET NYT. HIRVONEN ON paraikaa tekemässä afganistanilaisen ohjaajakollegansa kanssa dokumenttielokuvaa Afganistanin naisista ja Kabulin salaisesta lukupiiristä. Hyvän yhteiskunnan perusta on kyky rakastaa tuntematonta. Olin ystäväni mielestä välillä aika rasittava. – Mielestäni idealistista haihattelua on nimenomaan sellainen ajattelu, että voisimme olla välittämättä muusta maailmasta ja ympäristöstämme, olla välittämättä eriarvoisuudesta, että voisimme kääntyä sisään päin, sanoo kirjailija, dokumenttielokuvaohjaaja Elina Hirvonen. Löysin internetistä afganistanilaisen naisliikkeen, RAWAn (Revolutionary Association of the Women of Afghanistan), ja tein heistä sähköpostihaastattelun Naisasialiitto Unio nin julkaisemaan Tulva-lehteen. Vuonna 2023 Vuonna 2005 Hyvän yhteiskunnan perusta on kyky rakastaa tuntematonta. Siitä lähtien olen kokenut, että olemme näille naisille velkaa sen, että heidän äänensä tulee kuuluviin. de_03082023_11.indd 11 de_03082023_11.indd 11 26.7.2023 9.18 26.7.2023 9.18. – Silloin koko ajan puhuttiin Afganistanin naisista, mutta heidän omaa ääntään ei ollut esillä missään. Naisilla ja vähemmistöillä ei ollut mitään oikeuksia, oli julkisia teloituksia ja katujen varsille ripustettuja raajoja. – Ohjaajakollegani on elänyt Taleban-lapsuuden. HIRVONEN ON pienestä pitäen ollut superkiinnostunut maailmasta ja sen ymmärtämisestä
Muille hallitusneuvottelijoille tuskin tuli yllätyksenä, että osalla perussuomalaisia raja maahanmuuton ja rasismin välillä on häilyvä ja että puolue on valmis nostamaan ministeriksi julkisesti natsismin kanssa flirttailleen henkilön. Puheiden ja kirjoitusten perumista. Vastakkainasettelua. Toki sillä on tässä mukana käsien pesua ja vastuun työntämistä pääministeri Orpolle. Se pelasi hallituspelin hyvin ja sai läpi sille tärkeitä maahanmuuttoa koskevia kiristyksiä. SUOMEN POLIITTISESSA historiassa olisi ollut vähintäänkin erikoista, jos vaalien toiseksi suurin puolue perussuomalaiset ei olisi ollut mukana hallitusneuvotteluissa. Orpon hallituksen alkutaival on hyvässä ja pahassa muistutus siitä, mitä politiikka on. Uhriutumista. Raadollista ideologiaa. Samalla tavalla Suomen ruotsalainen kansanpuolue RKP myi liberaalit arvonsa, jotta pääsi hallitukseen vaikuttamaan. S uuria tunteita. analyysi de_03082023_12.indd 12 de_03082023_12.indd 12 25.7.2023 14.35 25.7.2023 14.35. Tämä on parasta politiikkaa ARVOT UNOHTUVAT, KUN HALUTAAN VALTAA JA PÄÄSTÄ AJAMAAN OMAA IDEOLOGIAA. Raivokasta riitelyä. Juhlapuheiden ja vaalikampanjoiden hienot arvot unohtuvat, kun halutaan valtaa ja vaikutusvaltaa sekä päästä niiden avulla ajamaan omaa ideologiaa. Orpon sanat voi tulkita myös niin, että hän haluaa haudata ikävät asiat niitä käsittelemättä. Perussuomalaisten ympärillä vellova keskustelu on myös muistutus siitä, että oppositiosta huutelu on helppoa, mutta vanhat puheet voivat kostautua, kun joutuu hallitusvastuuseen, jossa salonkikelpoisuuden kriteerit ovat kovemmat. Lisää popcornia katsomoon. Pääministeri Petteri Orpo haluaa hallituspuolueiden rivit suoriksi ja keskittyä tulevaan. Petteri Orpon johtaman hallituksen alkukausi on tarjonnut suurta draamaa ja samalla äänestäjälle raadollisen muistutuksen siitä, mitä politiikka osaltaan on ja mitkä tekijät lopulta ohjaavat puolueiden ja poliitikkojen toimintaa. Nyt politiikka ei ole mitään taskulämmintä hymistelyä, mielikuvahöttöä tai kabinettien sulle-mulle-politiikkaa. Oppositiosta käsin olisi vaikea ajaa ruotsinkielisten asiaa, mutta hallituspuolueista RKP kipuilee nyt eniten tehdyistä ratkaisuista. HALLITUKSEN HAASTEELLISESTA alkutaipaleesta kertoo paljon se, että tarvittiin tasavallan presidentin lähes isällistä ohjausta, jotta hallitus kykeni yhteisellä ilmoituksella irtisanoutumaan rasismista – tosin lähinnä vain symbolisesti. Tämä on toiveajattelua, sillä rähäkkä alkaa uudelleen viimeistään syyskuussa, kun eduskunta aloittaa istuntokautensa. 12 Demokraatti Heikki Sihto heikki.sihto@demokraatti.fi Kirjoittaja on Demokraatin toimituspäällikkö. Häpeää. Kokoomuksesta löytyy vielä sivistysporvareita, mutta nyt he ehkä kokevat maksaneensa kovan hinnan siitä, että kokoomus sai hallitusohjelmaan muiden muassa työelämää ja sosiaaliturvaa koskevat leikkaustavoitteensa. RKP:n tuska myös aikaisempaa selvemmin osoittaa, kuinka puolueen kannattajakunta on jakautunut lähempänä perussuomalaista ajatusmaailmaa olevan konservatiivisemman Pohjanmaan ja liberaalimman Etelä-Suomen välillä
13 Demokraatti D EM O G RA A FI Pelko ratkaisee vaaleissa Perussuomalaiset saivat viime eduskuntavaaleissa eniten kannatusta siellä, missä on vähiten maahanmuuttajia. G ra fii kk a: A rja Jo ki ah o / Lä hd e: Ti la st ok es ku s Aurinkovoima Aurinkovoimaan investoidaan tänä vuonna enemmän kuin öljyntuotantoon. Lehden paperi ja painotyö on 100 % suomalaista. Polttoainekulutus Liikennepolttoaineiden kulutus laski 3–5 prosenttia vuonna 2022 vuoden takaisesta. Samanlainen ilmiö oli havaittavissa Britannian brexit-äänestyksessä, jossa ulkomaalaisia kohtaan oli sitä enemmän pelkoa ja ennakkoluuloja, mitä vähemmän paikkakunnalla oli maahamuuttajia. NOUSUSSA LASKUSSA Lähde: Kansainvälinen energiajärjestö IEA Lähde: Autoalan tiedotuskeskus Arvostamme suomalaista työtä. Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 30 25 20 15 10 5 28,2% 26,6% 24,5% 22,2% 20,5% 15,2 % Perussuomalaisten kannatus eduskuntavaaleissa 2023 kunnittain suhteessa kunnan ulkomaalaistaustaisen väestön osuuteen vuonna 2022 Pe ru ss uo m al ai st en ka nn at us , ed us ku nt av aa lit 20 23 % Ulkomaalaistaustaisen väestön osuus (%) kunnassa Alle 1,5% 1,5– 2,5% 2,5– 4% 4– 5,5% 5,5– 8% Yli 8 % de_03082023_13.indd 13 de_03082023_13.indd 13 26.7.2023 9.40 26.7.2023 9.40
14 Demokraatti 14 Demokraatti de_03082023_14.indd 14 de_03082023_14.indd 14 26.7.2023 10.05 26.7.2023 10.05
Teksti Marja Luumi / Kuvat iStock 15 Demokraatti de_03082023_14.indd 15 de_03082023_14.indd 15 26.7.2023 10.05 26.7.2023 10.05. 15 Demokraatti ILMIÖ AY-OVI KÄY VÄÄRÄÄN SUUNTAAN Ennen muinoin ammattiliittoon kuuluminen oli monelle itsestäänselvyys, mutta järjestäytymisen aste Suomessa on laskenut 1990-luvulta lähtien. Miten ihmeessä näin on käynyt ja mitä on tien päässä, jos trendi vain jatkuu
Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n lasku oli 63 000, kun korkeakoulutettujen Akavan jäsenmäärä taas nousi noin 7 000:llä. Siitä kertoo sekin, että teollisuudesta löytyy aloja, joissa on jopa yli 90 prosentin järjestäytymisaste. Keskusjärjestöjenkin tilanteissa on eroja. Sippola huomauttaa, että viime vuosinakin palkat ovat kohonneet kuitenkin juuri tällä kriittisellä työntekijäkunnalla ja edelleenkin moni pitää ammattiliiton jäsenyyttä tukijalkana, tärkeänä turvana ja edunvalvojana. Se on noussut Suomen suurimmaksi työttömyyskassaksi, ja yhä useampi palkansaaja on ajatellut, että ”halvempikin työttömyysturva riittää – mitä sitä suotta ammattiliitossa olemaan”, Sippola pohtii. Tähän on päätynyt erityisesti ammattiyhdistysliikkeen ydinryhmä, miehet, jotka työskentelevät työntekijäammateissa teollisuudessa ja rakentamisessa. Selkeästi suurimman, palkansaajakeskusjärjestö SAK:n liittojen pudotus oli suurin vuoteen 2017 verrattuna: kokonaisjäsenmäärä väheni 99 000:llä. He ehkä ajattelevat, ettei ammattiliitto enää esimerkiksi euroalueeseen liittymisen jälkeen pysty puolustamaan heidän materiaalisia etujaan samalla tavalla kuin aiemmin. Myös miesten ja naisen ammattiliittoon järjestäytymisessä on iso ero: naisista kuului liittoon 60,9 prosenttia ja miehistä 48,5 prosenttia vuonna 2021. de_03082023_14.indd 16 de_03082023_14.indd 16 26.7.2023 10.05 26.7.2023 10.05. Aivan näin yksioikoinen tilanne ei kuitenkaan ole. Työelämän tutkija Markku Sippola Helsingin yliopistosta arvioi, että syyt olla ammattiliitossa ovat muuttuneet. Heikointa se oli yksityisissä palveluissa, joissa järjestäytyminen jäi 41,6 prosenttiin. – Tässä porukassa on näkynyt suurin muutos. Paljon on pohdittu, olisiko kyse siitä, että he kokevat olevansa 1980-luvulta alkaneen globalisaation häviäjiä: enää ei mennä teollisuus edellä. 16 Demokraatti D-ILMIÖ uhtikuussa julkistettu työja elinkeinoministeriön (TEM) tuorein tutkimus palkansaajien järjestäytymisestä on melkoisen karua luettavaa. Yhä useammalle riittää YTK:n jäsenyys. TEMIN TUTKIMUKSESTA käy ilmi, että järjestäytymisasteessa on eroja toimialoittain. Tutkija huomauttaa, että järjestäytymisastetta nostaneessa Akavassa ja SAK:ta vähemmän kärsineessä STTK:ssa sattuu nyt vain olemaan paljon sellaisia naisvaltaisia liittoja, kuten hoitajajärjestöt, jotka ovat kyenneet viimeisimmissäMITÄ MINÄ TÄSTÄ SAAN. – Liikejäsenyys, tapajäsenyyskin, on antanut sijaa instrumentaaliselle, välineelliselle liittojäsenyydelle. SUURIMMAKSI YKSITTÄISEKSI ”syylliseksi” Sippola nostaa Yleisen työttömyyskassan, YTK:n, niin sanotun Loimaan kassan, joka perustettiin 1990-luvun alussa. Vuoden 2021 lopulla järjestäytymisaste oli 54,7 prosenttia, kun neljä vuotta aiemmin se oli vielä 60,2 prosenttia. Valtion ja kunnan palveluksessa, julkisissa palveluissa, järjestäytyminen oli 76,7 prosenttia vuonna 2021. Väkisinkin tulee mieleen, että naiset luottaisivat liittojen kykyyn hoitaa heidän asioitaan... Trendinomainen lasku on jatkunut jo pitkään. Eli ammattiliittoon kuulumisen etuja arvioidaan samalla tavalla kuin mihin tahansa yhdistykseen liittymistä: mitä minä tästä saan
Viesti pitäisi saada myös perille. – Kyllä sillä on merkitystä, kun tämä instrumentalismi on nostanut päätään eli mitä hyötyä minä saan liittojäsenyydestä. Eivät työntekijät työpaikoilla jäisi toimettomiksi, vaan he hakisivat edustuksen, jos ei ammattiliiton, niin jotakin muuta kautta. Tilannetta nähdäkseni nyt lähinnä seurataan. Lama-ajan hallitus lanseerasi ajatuksia, jotka herättivät todella paljon vastustusta työväestössä ja niitä ei sitten toteutettu. Mutta jotakin ay-liikkeen täytyy tehdä, jos esimerkiksi lakko-oikeut ta rajoitetaan tai paikallinen sopiminen etenee pelkästään työnantajan pillin mukaan. Nykypolvi ei tiedä, millaisten taistelujen tuloksena palkansaajat ovat pystyneet kohentamaan asemaansa. Ruokkiiko se siis tunnetta, että tuonnehan kannattaa liittyä. Laman jäljiltä Suomen järjestäytymisaste kävikin noin 85 prosentissa. – Ainakin takavuosina esimerkiksi lakko saattoi lisätä jäsenmäärää, mutta kuinka pitkäaikainen vaikutus sillä olisi. En osaa sanoa. AMMATTILIITTOJEN OLISI VIISASTA TUODA ESILLE, MITÄ PARANNUKSIA NE OVAT HISTORIANSA AIKANA SAAVUTTANEET. Ay-liikkeen viesti piti silloin ottaa vakavissaan, ettei pahimmillaan olisi jouduttu yleislakkoon, Sippola pohtii. Näen, että poliittisuus voi olla myös riski. Yksi tie on myös mannereurooppalainen skenaario, jossa Suomeen vakiintuisi 20–40 prosentin järjestäytymisaste, joka on tavallista manner-Euroopassa. Keski-Euroopassa, kuten Saksassa, on tämä tilanne, ja siellä ovat työntekijöiden myötämääräämisoikeudet työpaikoilla laajat. Ay-liike näivettyy ja jokainen on oman onnensa seppä. Yksi ihan konkreettinenkin keino on lähestyä erityisesti nuorisoa: käyttää rohkeasti ja aktiivisesti sosiaalista mediaa viestinnässä siitä, mitä ammattiliitoilla on tarjota. – Lähtisivätkö liitot yhtenäisenä suureen mielenilmaisuun nyt mukaan. Eli painopiste menisi työpaikoille, joille tulisi yritysneuvostoa tai laajennettua yhteistoimintaa. 17 Demokraatti kin palkkaratkaisuissa puolustamaan jäsentensä etuja. – Silloin ammattiliittojen jäseninä oli paljon työttömiäkin. – Naisvaltaiset liitot ovat pystyneet tuomaan esille, kuinka alan työntekijät ovat palkkakuopassa ja saaneet viestiään myös perille. de_03082023_14.indd 17 de_03082023_14.indd 17 26.7.2023 10.05 26.7.2023 10.05. Nyt hallituksen ohjelmassa on lukuisia esityksiä, jotka toteutuessaan heikentäisivät palkansaajien asemaa. Hän ottaa esimerkiksi laajat mielenilmaisut Juha Sipilän (kesk.) hallituksen aikana, kun pelkästään Helsingin Rautatientorilla oli yhtä aikaa 30 000 ihmistä vastustamassa ”pakkolakeja”. Sippola näkee muutamia skenaarioita. Norjan tie voi olla mahdollinen, mutta se vaatisi, että aste ei enää tästä laske. TIETÄMYKSEN TASO, historiattomuus siitä, mitä ay-liike on vuosikymmenien aikaan saanut, on Sippolan mielestä heikentynyt ja se osaltaan vaikuttanee nuoren polven järjestäytymiseen. Ja jos hallitus saadaan perääntymään aikeissaan, sillä voi hyvin olla positiivinen signaali järjestäytymiseen. – Voidaanko Suomessa päästä enää mihinkään Ruotsin tai Tanskan lukemiin. Pakkolait väistettiin, mutta tilalle tulivat ”ilmaiset kiky-tunnit” monella alalla. – Se muuttaisi totaalisesti kaiken. Sen luulisi puhuttelevan heitäkin, jotka empivät ammattiliiton jäsenyyttä. Silloin pitäisi lisätä lakisäätelyä eli työntekijöiden työehtoja pitäisi viedä työlainsäädäntöön. Vai jäämmekö Norjan tasolle, jossa järjestäytymisaste on ollut pitkään 50–55 prosentissa. Sippola on huomannut valtiotieteellisessa tiedekunnassa opettaessaan, että monelle opiskelijalle ”yleissitovuus” tai ”tupo” eivät sano sanoina mitään. – Ammattiliittojen olisi ehkä viisasta tuoda esille, mitä työja sosiaalipoliittisia parannuksia ne ovat historiansa aikana saavuttaneet – muutoksia, jotka ovat tukeneet sekä palkansaajien asemaa että hyvinvointivaltiota. Voisiko ayliike ärhäkällä toiminnalla nostaa jälleen jäsenmääräänsä. AY-LIIKKEESSÄ KIERTÄÄ sanonta, että 1990-luvun alussa laman alkaessa silloinen valtiovarainministeri Iiro Viinanen (kok.) oli ammattiliittojen paras jäsenhankkija. – Perusasiat ovat hämärtyneet. MITÄ ON tien päässä, jos järjestäytymisen trendi on koko ajan laskeva. Tutkija ei mene siitä ihan takuuseen
JHL:N NÄKYVYYS JA BRÄNDI OVAT VAHVISTUNEET MERKITTÄVÄSTI. D-ILMIÖ de_03082023_14.indd 18 de_03082023_14.indd 18 26.7.2023 10.05 26.7.2023 10.05. JHL:n puheenjohtajan uskoo, että hyvän neuvottelutuloksen myötä luottamus ammattiliittoon neuvottelijana vahvistui: ”Me ymmärrämme, mitä työpaikoilla tarvitaan ja me pystymme vastaamaan tähän tarpeeseen.” – Isoin asia oli, että palkat saatiin julkisella sektorilla kilpailukykyisiksi yksityiseen verrattuna, mutta matkan pitää jatkua, sillä tämä on vasta ensiaskel. Tästä syntyi uskomattoman hieno kokonaisuus sote-sopimus mukaan lukien. Sillä on merkitystä jaksamiseen, hyvinvointiin ja työn laatuun – oli työ sitten julkisella tai yksityisellä puolella, Niemi-Laine kertoo. Meidän ääntämme myös kuunnellaan. ME PIDÄMME ÄÄNTÄ, OTAMME KANTAA. Ay-liikkeen eetos rakentui jälleen kerran sille, että tuemme toinen toistamme ammattiin katsomatta. Noin 170 000 jäsenellään JHL on keskusjärjestö SAK:n suurimpia ammattiliittoja. Siksi JHL on saanut väen liikkeelle ja liittymään riveihinsä. NIEMI-LAINE ANTAA tunnustusta Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestölle Jukolle, jonka kanssa yhteistyössä JHL sai kesäkuussa neuvotelluksi hyvän sopimuksen kunta-alalle. – Jokaisella ammattilaisella työpaikalla, esimerkiksi terveydenhuollossa, on oma merkityksensä palveluketjussa ja sen pitää näkyä myös palkoissa. NIEMI-LAINEEN MUKAAN JHL:n näkyvyys ja brändi on vahvistunut merkittävästi ja sillä on vaikutusta myös jäsenhankinnan onnistumiseen. Kampanjan sanoma oli myös se, että jokaiselle kuuluu oikeudenmukainen palkka. Puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine pitää yhtenä syynä hyvään vireeseen liiton jäsenmaksun laskemista yhteen prosenttiin, ja se kattaa myös työttömyyskassan jäsenyyden. – Me pidämme ääntä, otamme kantaa ja tuomme esiin epäkohtia. 18 Demokraatti POSITIIVISIA POIKKEUKSIAKIN liitoista löytyy. Tätä keskustelua käytiin kovasti viime vuonna. – Vaatimus kaikille kuuluvista palkankorotuksista saikin jengin yhdessä liikkeelle mielenilmauksiin. NIEMI-LAINE ANTAA kiitosta myös Kuntaja hyvinvointialuetyönantajat KT:lle, jonka kanssa kunta-alalle saatiin myös hyvinvointiohjelma. Hän uskoo, että JHL:n uskallus taistella viime kädessä lakkojen avulla kunta-alan työntekijöiden paremmista palkoista viime kesänä alan neuvottelupöydässä on myös noteerattu. – Kampanjan tärkein viesti oli, että jokaisella ammatilla on merkitystä ja työt tukevat toisiaan. Esimerkiksi Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL sai viime vuonna uusia jäseniä vähintään 19 000 – kaksinkertainen määrä normaalivuoteen verrattuna ja trendi on ollut pari vuotta nouseva. – Me pystyimme yhdistämään voimamme ja saimme palveluketjussa jokaisen työn näkyväksi – oli hän sitten akateemisesti tai ammatillisesti koulutettu. JHL:n palkintoja kahminut kampanja ”Kyllä joku hoitaa” ei ole voinut jäädä keneltäkään näkemättä. Sopimus oli lottovoitto, kun siihen kuului palkkausjärjestelmän uudistus ja viiden vuoden palkkaohjelma
Hän uskoo, että ”äksöniin” ollaan valmiita, jos Petteri Orpon (kok.) hallituksen aikeet heikentää palkansaajien asemaa uhkaavat realisoitua. – Ammattiliiton on muistettava oma roolinsa. 2017 2021 2017 2021 2017 2021 2017 2021 Teollisuus 39,9 38,3 20,5 19,1 10,8 9,9 26,3 24,4 Yksit. Järjestäytyneet tahot tulevat pitämään huolen siitä, että neuvotteluoikeudet säilyvät meidän toimialojemme ammattiliitoilla. KORONA-AIKAKAAN EI saanut JHL:n jäsenistöä etääntymään ammattiliitostaan – ”ja tämä on varmasti pettymys niille tahoille, jotka ajattelivat, että joukkovoiman aika on ohi koronan myötä”, Niemi-Laine naurahtaa. Luulen, että järjestäytymisaste kasvaa, kun ihmiset huomaavat, mitä tästä kaikesta on seuraamassa. palvelut 39,3 40,0 31,7 32,9 36,0 33,4 36,2 35,9 Julk. Se on pidettävä vahvana mielessä, että mihinkään kikyihin ei lähdetä mukaan. – Tämän tyrmää koko julkisen sektorin järjestömaailma, tai muuten tulee hankala syksy. 19 Demokraatti Naiset järjestäytyvät Suomessa reilusti miehiä innokkaammin ja Niemi-Laine pitääkin sitä erittäin tärkeänä, että naisvaltaiset alat saavat vaatimuksiaan läpi. palvelut 19,6 19,8 47,5 47,8 52,2 55,9 36,6 38,7 Alkutuotanto 1,2 1,9 0,3 0,2 1,0 0,8 0,9 1,0 Yhteensä 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 N 611 582 533 584 414 477 420 469 387 574 362 036 1 413 633 1 316 089 SAK AKAVA STTK YHTEENSÄ Järjestäytyneiden palkansaajien jakaantuminen toimialoittain (%) vuosina 2017 ja 2021 Lähde: Työja elinkeinoministeriö de_03082023_14.indd 19 de_03082023_14.indd 19 26.7.2023 10.05 26.7.2023 10.05. Niemi-Laine uskoo myös, että Juha Sipilän (kesk.) hallituksen aikaiset mielenilmaisut näyttävät syksyn protesteihin verrattuna lasten leikiltä. Hänen mielestään hallitus esittää täysin epätasa-arvoista työmarkkinamallia, jossa miesvaltaiset alat saisivat määritellä muun muassa JHL:n alojen palkkatason
IKÄÄNTYVÄ UKKOPUOLUE, joka ratsastaa auringonlaskuun… Tällainen mielikuva SDP:stä on ollut pitkään, mutta onko se kuva muuttunut viimeisen neljän vuoden aikana. Mielestäni meillä on todella hienot arvot, ja haluan olla osaltani varmistamassa, että ne arvot toteutuvat, Niemi perustelee Demokraatille. – Toivoisin, että Jutta Urpilainen siihen lähtisi. Meillä on ideoita, joilla muuttaa Suomea ja koko maailmaa. PUOLUESIHTEERILLÄ ON keskeinen rooli aina vaaleihin valmistautuessa. Tähän tehtävään hän siirtyi Brysselistä meppi Miapetra Kumpula-Natrin avustajan töistä. – Uskon, että saamme hyvän listan aikai seksi, jolla saamme kasvatettua meppimäärän nykyisestä kahdesta. Hän huomauttaa, että tarve sosialidemokraattiselle vastavoimalle on ilmeinen, kun tuleva oikeistohallitus on aikeis sa nakertaa suomalaista hyvinvointivaltiota vähän joka kulmasta. Seuraavat eli presidentinvaalit ovat jo heti ensi vuoden alussa. – Demareita on pidetty auringonlaskun puolueena varmaan jo 1970-luvulta asti. Jos meillä on parhaat ideat muuttaa maailmaa arvojemme mukaisesti, kyllä ihmiset myös äänestävät meitä. M onen johtavan SDP:n poliitikon avustajana tunnetuksi tullut Matti Niemi ehti ensimmäisenä ilmoittaa, että pyrkii SDP:n puoluesihteeriksi. Niemen mielestä puoluesihteerillä voisi olla enemmän myös poliittista roolia. Totta kai tarvitsemme hyviä kampanjoita, hyvää viestintää ja järjestötyötä myös, mutta ilman vakuuttavaa sisältöä muu työ jää vähän ylätasoiseksi. Meidän pitää oppositiossa olla se puolue, joka ei päästä hallitusta helpolla. Lisäksi hän on toiminut vaikuttajaviestinnän konsulttina Blicillä. Vajaan vuoden päästä edessä ovat myös europarlamenttivaalit. Demokraatti esittelee SPD:n puoluesihteeriehdokkaat. 35-VUOTIAAN VALTIOTIETEEN maisterin, Matti Niemen cv on aika hengästyttävää luettavaa. 20 Demokraatti PUOLUESIHTEERI TARVE SOSIALIDEMOKRAATTISELLE VASTAVOIMALLE ON ILMEINEN. de_03082023_20.indd 20 de_03082023_20.indd 20 25.7.2023 15.18 25.7.2023 15.18. Niemen ajatuksissa puoluesihteeri johtaisi koko poliittista valmistelukoneistoa, joka tarjoaa puoluejohdolle ja kansanedustajille politiikan vaihtoehtoja, joista he voivat ammentaa omia ulostulojaan. Sanna Marinin aloittaessa pääministerinä Niemi toimi aluksi hänen EU-avustajanaan ja sen jälkeen ykkösavustajana ja ministeriryhmän sihteerinä ennen kuin siirtyi vuosi sitten Turun kaupungin yhteysjohtajaksi. – Olen ollut itse pitkään mukana liikkeessä, ja perhetaustaakin on demareissa useammassa polvessa. Sitä ennen hän työskenteli muun muassa eurooppaministeri Tytti Tuppuraisen erityisavustajana. Tarvitsisimme uusia jäseniä, ja meidän pitäisi laittaa siihen paukkuja. Niemi odottaa, että SDP asettaa oman ehdokkaan. – Meidän menestyksemme lähtee politiikan sisällöstä. KÄYTÄNNÖN TOIMINNAN vetäjä, tämä on ollut puoluesihteerin keskeisimpiä tehtäviä SDP:ssä. Hän olisi loistava presidentti Suomelle. Haluan olla tekemässä oman osani, jotta demarit pärjäisivät. – Meillä on valitettavasti ollut vuosikausia tilanne, että jäsenmäärä laskee, eikä tätä kehitystä ihan lähivuosina pysäytetä. Hän selittää, miksi. Tässä lehdessä ovat vuorossa Matti Niemi ja Kaisa Vatanen. Mutta vuoden 2019 eduskuntavaaleihin valmistauduttaessa tuli sellainen olo, että SDP voi keksiä uusia avauksia ja asioita. Niemen mielestä muutos lähti liikkeelle jo aiemmin. – Sen verran huonoja päätöksiä on tulossa hyvinvointivaltion kannalta, että odotan SDP:n käyvän niihin tiukasti kiinni. – SDP:n voittoisa tie lähtee sisällöstä, vaikka myös järjestökoneiston kunnossapitäminen on hyvin tärkeää. Ja myös siihen, että saisimme olemassaolevista jäsenistä enemmän irti. MATTI NIEMI Teksti Marja Luumi / Kuva Nora Vilva Sellaiseksi haukkuminen on osa meidän kilpakumppaneidemme työkalupakkia
– Minusta ei ole mikään automaatio, että sosialidemokraatit ei olisi kokoomuksen kanssa yhteistyökykyinen, koska sellaisista asioista kuin kansainvälisyys, avoimuus ja elinvoimaisuus varmasti löytyy yhteisiä näkökulmia, joiden pohjalle tehdä järkeviä ratkaisuja. 21 Demokraatti Edellisessä lehden numerossa esiteltiin puoluesihteeriehdokkaista Hanna Kuntsi ja Mikkel Näkkäläjärvi. VATANEN EI näe, että Suomessa olisi viime vuosien tapahtumien seurauksena väistämättä jokin pysyvä oikeistoja vasemmistoblokki. Kun katsoo Suomen ja sosialidemokraattisen puolueen historiaa, me olemme olleet johtava poliittinen voima tässä maassa. Meillä on täydet mahdollisuudet siihen nytkin ja odotan itse esimerkiksi, että Jutta Urpilainen jossain kohtaa ilmoittaisi olevansa käytettävissä. Meillä on edelleen paljon jäseniä, ei toki niin paljon kuin joskus aiemmin. – Olen aina sanonut, että olen demokraattinen sosialisti. VATANEN ON sanonut, että puoluesihteeri on ennen kaikkea ihmisjohtaja. Mutta myös sellaisia, jotka eivät ole missään luottamustehtävässä. Rooleja puolueessa on ollut jo monta, mutta Vatanen on nyt valmis myös seuraavaan, puoluesihteeriksi. Kun Vataselta kysyy tarkennusta, hän palaa SDP:n historialliseen rooliin kansanliikkeenä. Minkä sortin sosialisti tai sosialidemokraatti olet. Vain ihmisiä kohtaamalla voimme voittaa tulevaisuudessa. SEURAAVAT MERKITTÄVÄT vaalit, jotka Suomessa pidetään, ovat ensi vuoden presidentinvaalit. Myönnän ja ylpeästi kannan sosialistin leimaa, jos niin voi sanoa. KAISA VATANEN S DP:n poliittisen valmistelun päälliköllä Kaisa Vatasella on runsaasti kokemusta puoluetoiminnasta aivan sen ytimestä, sillä hän on toiminut muun muassa Sorsa-säätiön toiminnanjohtajana, puoluehallituksen jäsenenä sekä SDP:n periaatetyöryhmän puheenjohtajana. SITTEN KLASSIKKOKYSYMYKSEEN, joka SDP:n sisäisiin vaaleihin osallistujilta tavataan kysyä. – Viime vuosina on kehittynyt paljon ajatuksia siitä, miten puolueen työtä voisi kehittää laajemmin niin, että poliittinen sisältö viedään myös järjestörakenteen kautta käytäntöön. Mutta luontaisimmat yhteistyökumppanit SDP:lle ovat edistyksellisissä voimissa yleisemmin: punavihreät puolueet, RKP ja se liberaalikokoomus, joka kuitenkin on olemassa jossain siellä tämän vallanhimonkin keskellä. Minulla on SDP:n politiikan sisältöjen laaja-alaisesta työstämisestä niin perusteellinen kokemus, että koen olevani valmis kantamaan laajempaa vastuuta puolueorganisaation johtamisesta. Tuleva puoluekokouskausi kestää kolme vuotta kesään 2026, josta on eduskuntavaaleihin vajaa vuosi. – Me olemme edelleen kansanliike, massaliike. – Eli kaikki se, mitä me haluamme tehdä 2027 vaaleihin, pitää tehdä tämän puoluekokouskauden aikana. Lue pitkät jutut verkossa: Demokraatti.fi VAIN IHMISIÄ KOHTAAMALLA VOIMME VOITTAA TULEVAISUUDESSA. Hän uskoo, että SDP voi pystyä jatkossakin yhteistyöhön esimerkiksi kokoomuksen kanssa. Meillä on ollut hyvät presidenttiehdokkaat, ja kyllä siitä pitää pitää kiinni. – Olen ollut viimeiset vuodet unelmaduunissa ja pidän todella paljon siitä, mitä teen ja olen ollut pitkään kiinnostunut nimenomaan tästä aatteesta ja ideo logiasta, ohjelmista ja politiikasta, jolla puoluetta ja koko maata viedään eteenpäin. Pitääkö SDP:lla olla kaikissa olosuhteissa oma presidenttiehdokas. Vatanen liittää määrittelyihinsä kernaasti myös feministin ja federalistin määreet. Olemme olleet vahvimmillamme silloin, kun ihmiset yhdessä ovat menneet samaan suuntaan. – Kyllä mielestäni pitää olla. SDP:n ehdokkaan nimestä on vielä vain arvauksia ja kenties toiveitakin. Teksti Rane Aunimo / Kuva Nora Vilva de_03082023_20.indd 21 de_03082023_20.indd 21 25.7.2023 15.18 25.7.2023 15.18. Mielestäni puoluesihteerin tehtävä on johtaa ihmisiä ja ihmisten tekemää työtä erilaisilla tavoilla
Myös sosia lidemokraatit vaativat nyt muutoksia. Vihreän talousministerin Robert Habeckin johdolla Saksan hallitus sopi laista, jonka mukaan vuoden 2024 alusta vanhaa kaasuja öljylämmitystä ei saisi enää vaihtaa uuteen, vaan remontin yhteydessä ja uudisrakennuksissa taloon pitäisi käytännössä hankkia lämpöpumppu tai siirtyä lämmityksessä muuten pääosin uusiutuvan energian käyttöön. Myös asentajista on kova pula: Saksan saniteetti-, lämmitysja ilmastointialan keskusliitto arvioi, että pelkästään Habeckin tavoitteiden toteuttamiseksi tarvittaisiin 60 000 asentajaa nykyistä enemmän. Saksa on kaukana takana – asukasmäärään verrattuna Suomessa on 12 kertaa niin paljon asennettuja lämpöpumppuja kuin Saksassa. AfD:n kannatus on joidenkin kyselyiden mukaan jo lähes kaksinkertaistunut viime vaaleista, kun äänestäjät vastustavat Berliinin herrojen sanelupolitiikaksi kokemaansa päätöstä. Suomen luku on korkein suhteessa talouksien määrään koko Euroo passa. Sosialidemokraatit ovat lähellä vihreitä lämpöpumppukysymyksessä, mutta he ovat ajaneet 170-sivuiseen lakiehdotukseen runsaskätiset tuet lämpöpumppuihin vaihtajalle. Hallituksessa oleva liberaalipuolue FDP on alkanut jarruttaa lakia, vaikka sen sisällöstä on sovittu aiemmin tänä keväänä. 22 Demokraatti Fossiilipolitiikkaa OPPOSITIO OTTAA KAIKEN IRTI HALLITUKSEN ENERGIAMURROSTOIMISTA. OPPOSITIO OTTAA tilanteesta kaiken irti. ”FDP ei tässä vaiheessa pidä aiemmin annettua sanaansa”, Habeck sanoi libeSAKSA de_03082023_22.indd 22 de_03082023_22.indd 22 24.7.2023 11.25 24.7.2023 11.25. Lämmitysriitely iskee nimenomaan vihreiden kannatukseen, jotka viimeksi toukokuussa ottivat rökäletappion Bremenin osavaltiovaaleissa. Teksti Visa Noronen E ri kyselyissä kaksi kolmasosaa saksalaisista vaatii fossiilisista polttoaineista luopumista. TUKIEN JA alhaisempien käyttökustannusten takia lämpöpumpun hankkiminen ja käyttäminen tulevat asunnon omistajalle pitkän päälle edullisemmaksi kuin kaasulämmityksessä pysyminen, vaikka tavanomaisten lämpöpumppujen hinta ilman tukia, asennusta ja mahdollista muuta energiaremonttia on nyt Saksassa noin 30 000 euroa. Lämpöpumppuihin siirtymistä vaikeuttaa pula pumpuista ja asentajista. raalien päätettyä jarruttaa lain käsittelyä liittopäivillä eli Saksan parlamentissa. Puolet talouksista lämpiää kaasulla ja neljännes öljyllä eikä kaukolämmitystä juuri käytetä entisen DDR:n ulkopuolella. ”Talojen lämmityksen muutoksessa kyse ei ole vain ilmaston suojelusta vaan myös huoltovarmuudesta”, talousministeri Habeck sanoi. Saksassa yli puolet energiasta käytetään talojen lämmitykseen. ”Niin sanottu energiamurros vähentää omaisuuden arvoa ja estää talouskasvua”, julistaa oikeistopopulistisen AfD:n parlamenttiryhmän toinen puheenjohtaja Tino Chrupalla Tik Tokissa. Venäjän Ukrainaan hyökkäyksen alettua lämpöpumppujen kysyntä on kasvanut roimasti kaikkialla Euroopassa: vaikka uusia pumpputehtaita avataan nyt Euroop paan lähes viikoittain, jonotusajat voivat olla yli puoli vuotta. Kaasulämmitys on keskeinen syy, miksi Venäjän kaasutuonnin rajoitukset iskivät pahasti saksalaisten talouksien kukkaroon. Kyselyiden mukaan ihmiset vastustavat Saksassa uutta ehdotusta voimakkaasti. Saksa on kaukana Suomen takana lämmityksen ympäristöystävällisyydessä. Samaan aikaan kaksi kolmasosaa saksalaisista vastustaa uutta lakiehdotusta, jonka mukaan kaasuja öljylämmitystä seuraavan kerran remontoitaessa talouteen pitäisi ottaa energiankulutusta leikkaava lämpöpumppu. Sosialidemokraatit ovat pystyneet välttämään kannatusromahduksen, ja se on jälleen hallituksen suosituin puolue. Suomeen on asennettu jo noin 1,5 miljoonaa lämpöpumppua, mikä vähentää lämmitykseen taloudessa käytettävää energiaa taloudesta riippuen noin kolmannekseen. Kirjoittaja on Berliinissä asuva toimittaja. Saksalaiset haluavat irti fossiilisista polttoaineista – ja vastustavat jyrkästi toimenpiteitä niistä irti pääsemiseksi. Lopullista tietoa laista ei kenelläkään vielä voi olla, koska sen säätäminen on vielä kesken ja monet uskovat huhuja, joiden mukaan kaikkien on pakko tehdä remontti ensi vuotta vanhaan kaasuja öljylämmitykseen. Kyselyissä Habeckista on tullut koko hallituksen toiseksi epäsuosituin ministeri, vaikka hallitusyhteistyön alussa hän kuului kaikkein suosituimpiin. Seuraavaksi eniten pumppuja on Norjassa ja Ruotsissa
Työväenliikkeen voiman vuosina luotiin ammattiyhdistysliike, joka neuvotteli kahdeksan tunnin työpäivän, asialliset lomat ja vapaat. Alkujaan työväki kuului työväenliikkeeseen, koska siellä unelmoitiin yhteisestä tulevaisuudesta, jossa ihmiset ovat tasa-arvoisia solidaarisuuden varaan rakennetussa yhteiskunnassa. de_03082023_23.indd 23 de_03082023_23.indd 23 26.7.2023 10.17 26.7.2023 10.17. Jos unohdamme jyrkemmän marxilaisuuden vallankumousunelmat, jäljelle jäävät sosialismin demokraattisen muodon tavoitteet, joiden edistämiseen tarvittiin yhtälailla joukkovoimaa. Sen tien päässä lapset eivät käy yhdessä koulua. Ilman yhteistä rintamaa järjestelmän vastapooliksi jää yksilö, kuluttaja, joka valitsee itselleen hyödylliset edut ja jäsenyydet sen hetkisen fiiliksen mukaan kuin oluen marketin loputtoman tuntuisilta kaljahyllyiltä. Käytämme aikaamme hammasharjojen värien kaltaisten olennaisuuksien pohtimiseen. al as ta lo @ de m ok ra at ti. Ongelma yhdistää ainakin palkansaajajärjestöjä ja puolueita, tilauksistaan kamppailevia sanomalehtiä ja kirkkoa. Jäsenyysetujen pitäisi kehittyä kuin partahöylien ja hammasharjojen, joihin saadaan joka sesongiksi paitsi uudet värit ja pakkaukset sekä myös ”vallankumouksellisiksi” brändättyjä teknisiä ratkaisuja. FIILIS VIE, EI AATE P erinteisten instituutioiden on ollut viime aikoina hankala motivoida ihmisiä jäsenikseen. Si m o Al as ta lo sim o. Ja sitähän kolumneissa tehdään. Perinteiset identiteetit ovat menettäneet suosiotaan. fi A la st al on sa lis sa Vi lle Ra nt a Ensin tulee minä, ei enää me. Iso yhteinen päämäärä on kadoksissa. Osa etsii tarkoitusta varjopuolelta, rakentaa identiteettiään ennakkoluuloille ja vihalle. Kaikki olivat yhteistä ponnistusta vaatineita uudistuksia, jotka rakensivat pohjoismaisen hyvinvoinnin ydintä. Nyt meillä on melkein kaikkea, mutta ei sitä päämäärää. Ensin tulee minä, ei enää me. Sama on noussut esiin, kun on tutkittu kirkkoon kuulumista tai puolueiden jäsenyyttä. Jotakin yhteistä on hahmotettavissa, varsinkin kun kärjistetään. Saatiin työsuojelulaki, eläketurva ja vanhempainvapaajärjestelmä. Kuulumiseen ja identiteettiin nojaavien instituutioiden on vaikea elää shoppailevien kuluttajayksilöiden todellisuudessa. AY-LIIKKEEN JÄSENKATOA käsittelevässä jutussa (sivu 14) nostetaan yhdeksi jäsenkadon syyksi välineellinen ajattelu, kysymys siitä, mitä minä jäsenyydestä hyödyn. 23 Demokraatti Mitäs tänään syötäis ja mihin kuuluttais. Kansainvälisessä mainittu yhteinen rintama, johon laulussa kehotetaan liittymään, henkii työväestön luokkatietoisuutta. He tahtoivat maailman, jossa palkalla elää ja jossa köyhänkin lapset pääsevät kouluun. Instituutiot ovat erilaisia, samoin syyt ihmisten etääntymisen taustalla
– Joissakin maissa hallituksilla on edel leen laaja harkintavalta päättää, mikä on julkista ja jätetäänkö tietyt asiakirjat va paan saatavuuden ulkopuolelle. – Suomi ja Norja ovat harvinaisia poikkeuksia lähes viidenkymmenen maan Euroopan neuvostossa, GRECOn presidentti Marin Mr?ela kertoi Demokraatille Brysselissä vuosikertomuk sen julkistustilaisuudessa kesäkuussa. Olisi tietenkin hyvin toivotta vaa, että myös muut maat toimisivat sa malla tavalla. – Kuitenkin vakiosuosituksemme on, että mailla on oltava poliittisten puo lueiden tukemisessa vakiintuneiden käy täntöjen ohella myös selkeä puolueiden rahoitusta koskeva lainsäädäntö, Mr?ela jatkaa. – Muut eivät ole ottaneet omiin lain säädäntöihinsä kuin valikoidun osan GRECOn suosituksista, Mr?ela jatkaa. Hallitus ten tulisi kuitenkin taata julkisten asia kirjojen läpinäkyvyyden yleinen periaate on yhteiskunnan syöpä de_03082023_24.indd 24 de_03082023_24.indd 24 25.7.2023 10.35 25.7.2023 10.35. Erityisesti Mr?ela kritisoi sitä, että monissa jäsenmaissa julkisen hallinnon avoimuuden puute luo tarkoituksella edellytyksiä korruptiolle. Lisäksi tiedonsaantivapautta koskevien lakien soveltaminen on liian usein epäjohdonmukaista eri hallinto elinten välillä. GRECO on Euroopan neuvoston elin, jonka tavoitteena on parantaa jäsen tensä valmiuksia torjua korruptiota val vomalla, että ne noudattavat korruption vastaisia hallinnollisia ja lainsäädännöl lisiä standardeja. – Poliittisten puolueiden rahoituk sesta annettiin siis toistakymmentä suo situsta ja muistaakseni Suomi toteutti ne kaikki vajaassa vuodessa. – Ollessamme puolueiden rahoituk seen keskittyneellä kolmannella arvi ointikierroksella Suomessa, huoma simme, että maassa toimittiin vakiintu neen käytännön mukaan, mutta ilman asiaa koskevaa riittävää lainsäädäntöä, hän muistaa. MR?ELAN MUKAAN Suomella on poik keuksellisen rakentava lähestymis tapa GRECOn työskentelyyn. Vuoden 2022 loppuun mennessä hie man alle puolet GRECOn suosituksista valtioiden poliittisia johtajia ja vajaat kaksi kolmasosaa poliisia koskevista suosituksista oli toteutunut joko koko naan tai osittain. Se auttaa valtioita tun nistamaan puutteita kansallisessa kor ruption vastaisessa politiikassa ja käyn nistää tarvittavat lainsäädännölliset ja hallinnolliset uudistukset. Suomi ja Norja on rankattu parhaiksi maiksi luomaan edellytyksiä korruption torjunnalle. 24 Demokraatti KORRUPTIO KORRUPTIO KORRUPTIO ON EPÄVAKAUTTA LISÄÄVÄ VOIMA, JOKA ESTÄÄ YHTEISKUNTIEN KEHITTYMISEN. Teksti Mika Horelli / Kuvat iStock E uroopan neuvoston kor ruption vastaisen valtio ryhmän GRECOn tuoreen vuosikertomuksen mu kaan Euroopan neuvoston jäsenmaista suurin osa jät tää osan sen tekemistä, korruption kit kemiseen tarkoitetuista suosituksista toteuttamatta. Hän ot taa esimerkin Suomen suhtautumisesta GRECOn suosituksiin. Tämä osoitti, että Suomessa todella sitoudutaan GRECOn tavoitteisiin eli korruption tor juntaan. Hänen mu kaansa viranomaiset ovat usein halut tomia paljastamaan tietoja ja soveltavat mieluummin poikkeuksia, joiden avulla ne voivat salata kaikki pyydetyt tiedot tai osan niistä. Vain kaksi maata, Suomi ja Norja ovat vieneet lainsäädäntöihinsä kaikki GRECOn suositukset
Mr?elan mukaan hallinnon läpinäky vyyden ohella medialla on merkittävä tehtävä valvoa ja raportoida mahdolli sista epäkohdista ja väärinkäytöksistä. Oi keuslaitoksessa se rapauttaa oikeusval tion, koska se heikentää oikeusjärjestel män kykyä tarjota laillinen oikeussuoja keino. Muun muassa Unkarissa ja Puolassa on nähty erittäin huolestuttavana kehi tys, jossa valtapuolueet ovat pyrkineet rajoittamaan median toimintaa. Korruptio myös heiken tää luottamusta ja sosiaalista yhteen kuuluvuutta yhteiskunnassa. Korruptio voi myös johtaa ympäris tön heikentymiseen, koska ympäristön suojelua koskevat säännöt ja määräyk set voidaan helposti kiertää lahjusten avulla. Korkeat järjestäytyneen korruption ta sot voivat edistää muun muassa organi soitua rikollisuutta, terrorismia ja muita turvallisuusuhkia. 25 Demokraatti tymistä ja vaikuttaa kielteisesti ihmis ten elämään monella tasolla. Kor ruptio vaaleissa ja lainsäädäntöelimissä vähentää vastuullisuutta ja vääristää edustuksellisuutta politiikan teossa. – Mitä tulee nimenomaan julkisiin hankintoihin, julkinen valvonta ja oikeus tutustua virallisiin asiakirjoihin ovat avainasemassa korruption tehokkaassa estämisessä. GRECOn ajamat tehokkaat korruption vastaiset strategiat ovat välttämättömiä kestävän talou dellisen ja sosiaalisen kehityksen edistämiseksi. myös käytännössä, Mr?ela huomauttaa ja jatkaa, että kaikki poikkeukset julkistami sen sääntöön olisi rajoitettava minimiin ja perustella perusteellisesti. Korruptio myös syventää köyhyyttä ja lisää sosiaalista eriarvoisuutta ohjaa malla yksityisiin taskuihin varoja, jotka on tarkoitettu muun muassa terveyden hoitoon, koulutukseen ja infrastruktuu riin. Se voi johtaa sosiaaliseen levotto muuteen ja pettymykseen demokraatti sia poliittisia järjestelmiä kohtaan. KORRUPTIO ON epävakautta lisäävä voima, joka estää yhteiskuntien kehit de_03082023_24.indd 25 de_03082023_24.indd 25 25.7.2023 10.35 25.7.2023 10.35. Korruptio heikentää demokratiaa ja hyvää hallintoa kiertämällä tai jopa syr jäyttämällä muodollisia prosesseja. Korruption aiheuttama luottamuksen puute hallitusta kohtaan voi myös joh taa populististen, demokraattisia insti tuutioita vastustavien poliittisten liik keiden nousuun
Puolueella on sy lissään melkoinen konkurssipesä, jonka brexit, covid ja Ukrainan sota ovat syn nyttäneet. Bidenomicsiin kuuluu myös vahva teollisuuspolitiikka, jossa liittovaltio tu kee kansalliselle turvallisuudelle ja ta louskasvulle tärkeitä sektoreita sekä vih reää siirtymää. Mennyttä on usko markkinoiden kykyyn hoitaa asioita ilman hallituksen ohjausta tai yhteistyötä julkisen ja yksityisen sek torin kesken. maissa nähtyyn äärioikeistopopulismin kasvuun, herravihaan. Rishi Sunakin tulo pääministeriksi on vähentänyt etumatkaa, mutta vaalivoittoon on realistinen mahdollisuus. Parasta olisi, jos uudistukset eivät mak saisi mitään, vaan niitä pystyisi hoita maan laeilla ja asetusmuutoksilla. Älykäs Rishi Sunak on pärjännyt pää ministerinä hyvin ja kuronut puolueiden kannatusvälimatkaa umpeen. Kyse ei niinkään ole ideologian tuke misesta, vaan monet yritykset sanovat kaipaavat taloudenpitoon edes jotain pysyvyyttä ja järkeä. Bri tanniankin työväenpuolueessa sitä tutki taan innokkaasti ja puolue lähtee toden näköisesti samoille linjoille. Tällä hetkellä valtaapitävien konservatiivien ja työväenpuolueen kannatusero on pa risenkymmentä prosenttia, kun se epä suositun pääministeri Boris Johnsonin kauden lopulla käväisi jo yli 30:ssa. 26 Demokraatti ISO-BRITANNIA Brittien työväenpuolue valmistautuu valtaan Teksti Eeva Lennon / Kuva AFP, Jessica Taylor J os Britannia menee ensi vuonna normaalisti parla menttivaaleihin, työväenpuo lue Labourin on todennäköi sesti syytä valmistautua otta maan pääministeriys. Mitään murskavoittoa heille on silti vielä turhan aikaista ennustaa. SUUNTAA NÄYTTÄÄ nimittäin Yhdys vallat, jossa on menossa iso talouspara digman muutos. Joe Bidenin hallinto uudistaa talousjärjestelmää kauemmas uusliberalismin, reaganomicsin ja brit tikonservatiivien rakastaman thatche rismin suunnalta. Näiden lupausten seu rauksena työväenpuolue onkin saanut yllättävästi lisärahoitusta maan yritys elämältä. BIDENOMICS ON jo alkanut levitä muun muassa Australian työväenpuolueen ja Saksan demarien talouslinjauksiin. Yksi loppuvuoden kestoaiheita Bri tanniassa tulee olemaan talouspolitii kan linja, ja tässä konservatiivit ovat jää mässä ajatuksineen yksin. Työväenpuolue ei ole mainostanut ulkoistamisten perumista. Varsinkin ilmastonmuu toksen torjuminen vaatii ehdottomasti valtiolta asioihin puuttumista. Siksi työväenpuolue pyrkii säilyttämään uskottavuutensa ja lupaa maan kalliita uudistuksia vain niukasti. Lontoon vesilaitos, yksityistetty Tha mes Water on vararikon partaalla. Silti kon servatiivipuolue voi pakottaa hänetkin tekemään välillä populistisia hölmöyk siä vastoin tahtoaan. Lisäksi thatcheris min muutkin elementit alkavat osoittau tua epäonnistuneiksi. Useinhan alennukset johtavat julkisten palvelujen huononta miseen leikkauksilla. Yhdysvalloissa uutta suuntausta kut sutaan presidentin nimellä Bidenomics. Talouslehti Financial Timesin ko lumnisti julisti ne kuitenkin jo tuskas tuneena ”huonoksi talouspolitiikaksi” ja ”huonoksi politiikaksi”. AFP / Jessica Taylor de_03082023_26.indd 26 de_03082023_26.indd 26 24.7.2023 14.48 24.7.2023 14.48. JOS LABOUR pääsee ensi vuonna val taan, sen hallituskausi ei tule olemaan ruusuilla tanssimista. Yritystukia työväenpuolue lisäisi lä hinnä teollisuuden vihreän siirtymän nopeuttamiseen. Ekonomistipiireissä on nähty, että uusliberalismin luoma epävarmuus ja tuloerojen kasvu ovat yksi syy länsi Britanniassa työväenpuolueen suosio nousi Boris Johnsonin eron jälkimainingeissa. Rau tateitä on otettu takaisin julkiseen omis tukseen vähin äänin. Sen sijaan maan konservatiivit pitävät yhä kiinni thatcherilaisyydestä ja kaipaavat veron alennuksia ennen ensi vaaleja. Esillä ovat olleet muun muassa työelä män nollatuntisopimusten poistaminen Ranskan tapaan sekä yleinen työhyvin voinnin lisääminen. Toistaiseksi puolueen talousohjelma puhuu vain rau tateiden kansallistamisesta ja energiaja kelun turvaamiseen perustettavasta uu desta valtionyhtiöstä. Nykytilanteessa veroale olisi silkkaa populismia, jos hallitus ei kerro miten ne rahoitettaisiin
Starmer ei juristina pal jonkaan tajua talousasioista, taloudelli sen uskottavuuden taakka lepää siis Ree vesin harteilla. Työväenpuolueen Keir Starmer vai kuttaa heidän täydelliseltä vastakohdal taan, ja sitä britit nyt varmaankin halua vat. Starmerissa – juristissa ja entisessä yleisessä syyttäjässä – ei ole pisaraakaan karismaa. de_03082023_26.indd 27 de_03082023_26.indd 27 24.7.2023 14.48 24.7.2023 14.48. Edellinen johtaja Jeremy Corbyn ei saa enää edes yrittää ensi vaaleissa kan sanedustajaksi puolueen listoilta. Kyllä Starmerissa radikalismiakin on, jos se ei maksa maltaita. Rishi Sunak on pärjännyt pääministerinä hyvin ja kuronut konservatiivien ja työväenpuolueen kannatusvälimatkaa umpeen. Mutta hän näyttää sopivasti huolestuneelta aikuiselta, jonka älyk kyyteen, pätevyyteen ja vastuuntuntoon äänestäjä voi luottaa. 27 Demokraatti Ainakaan työväenpuolue ei huuda “F**k business” kuten Boris Johnson teki. Radikaali rautatieläisten ja kul jetustyöläisten liitto RMT sekä sairaan hoitajien liitto Royal College of Nursing ovat myös mukana rintamassa. Puolue onkin luvannut parantaa hoitajien palk koja. Starmer näyttää kuitenkin säästö syistä perääntyvän aikaisemmasta lu pauksestaan palauttaa Britannialle il mainen yliopistoopetus nykyisen kal liin lukukausimaksun sijasta. Ulkopolitiikassa Starmer haluaa jat kaa Boris Johnsonin aloittamaa sotilaal lista tukea Ukrainalle. Molemmat olivat joutuneet huonoihin väleihin konserva tiivien kanssa arvosteltuaan näiden po litiikkaa. Jopa Englannin kirkon pää, Canter buryn arkkipiispa Justin Welby suh tautuu nykyään suopeasti puolueen lin jauksiin. Työväenpuolueen liittolaisiin ja ra hoittajiin kuuluu kaksi suurinta ammat tiliittoa, joista suurin on sekatyöläisten Unite ja julkisen sektorin työntekijöiden Unison. Paikallispoliitikoista Starme ria auttavat Manchesterin toimelias por mestari Andy Burnham sekä Lontoon pormestari Sadiq Khan. Keir Starmerin on onnistunut puhdis taa puolue sen aikaisemmasta antisemi tismista ja corbynismista eli vasemmis topopulismista. LÄHIMMISTÄ TYÖTOVEREISTA Starme rille tärkein lienee nykyisen varjohal lituksen valtiovarainministeri Rachel Reeves, 44vuotias entinen keskuspan kin ekonomisti. BRITANNIAA OVAT ennen Rishi Sunakia hallinneet poliitikot, jotka kaikessa ka rismaattisuudessaan ovat käyttäytyneet kuin vastuuttomat lapset. Työväenpuolueen tavoitteita ovat tu keneet myös monet mediakasvot, kuten luontodokumenteistaan tuttu David Attenborough ja urheilukommentaat tori Gary Lineker. PUOLUE ON kuluneen vuoden aikana saanut tuekseen yllättävän laajan jou kon uusia brittiläisiä vaikuttajia – jotka eivät edes ole työväenpuolueen varsinai sia jäseniä. Hänen mielestään thatcheris miin liittynyt eriarvoisuuden hyväksy minen on tehnyt maalle pahaa sosiaa lista tuhoa. Hän aikoo ur heasti hyökätä yläluokan perinteisiä lin nakkeita, parlamentin ylähuoneen ase maa ja yksityisten sisäoppilaitosten ve rohelpotuksia vastaan
– Rakennuttajan pitäisi huolehtia siitä, että työmaalla ei ole pitkiä alihankintaketjuja ja epämääräisyyksiä. Teksti Marja Luumi / Kuva Nora Vilva T oukokuun puolivälissä SAK:laisen Rakennusliiton puheenjohtajaksi valittu Kimmo Palonen on siinä mielessä ”outo lintu” nykyisten ay-johtajien joukossa, että hänellä ei ole akateemista taustaa. – Varsinkin sitä, että mikromanageeraukseen ei kannata ryhtyä vaan keskittyä puheenjohtajana ay-poliittiseen linjanvetoon. Säädöspohjahan meillä on kunnossa eli työehtosopimusta pitää noudattaa, mutta konnat ovat aina askeleen edellä. Kevytyrittäjyys on iso riesa alalla, ja teemme kaikkemme, ettei se valtaisi enempää jalansijaa, Palonen kertoo. Rakennusalalla sen lisäämistä hänen mielestään pitäisi harkita kahteen kertaan. 28 Demokraatti Työmarkkinoiden puhuri jatkuu TYÖEHTOSOPIMUSTA PITÄÄ NOUDATTAA, MUTTA KONNAT OVAT AINA ASKELEEN EDELLÄ. Perinteisen osastotoiminnan muuttaminen on haastavaa, mutta tarvetta muutokselle varmaan on. Mutta selvää on, että se ei ole ammattiliiton perustehtävä vaan viranomaisten. TYÖELÄMÄ Palonen ottaa kantaa paljon puhuttuun työperäiseen maahanmuuttoon. – Oma vapaa-aika on yhä tärkeämpää, kyllähän sen ymmärtää. Me olemme tässä ottelussa vähän poliisin roolissa. Alkukesästä luettiin hurjia juttuja, kuinka ulkomaista työvoimaa käytetään hyväksi rakennustyömailla. Koko ajan väitetään, ettei pystytä valvomaan ja sitten sallitaan härskit tapahtumat työmailla. – Ammattimaisuudesta en osaa sanoa, mutta kyllä minä vielä varaajan ja hanan vaihdan, hän naurahtaa Demokraatin kysymykselle, vieläkö putkiasentajan työt sujuisivat. Rakennusliitto tekee voitavansa: liiton toimitsijat käyvät työmailla ja puuttuvat epäkohtiin. Osa osastoista toimii hyvinkin, mutta paljon on niitä, joissa puolet on eläkeläisiä. Palonen huomauttaa, että aina se on ollut ”hieman haasteellista”. Monesta ammattiliitosta kuuluu valitus, että nuorta väkeä on tätä nykyä vaikea saada innostumaan ay-toiminnasta. Syykin on selvä: kokouksien pakkopulla ei houkuttele. Oikeudessa on parhaillaan ihmiskauppajuttu, jossa Suomeen rakennustöihin de_03082023_28.indd 28 de_03082023_28.indd 28 24.7.2023 14.53 24.7.2023 14.53. Suomessa uhrit rekisteröitiin työntekijäaseman sijaan niin sanotuiksi kevytyrittäjiksi heidän tietämättään. Toimet kitkeä harmaata taloutta ja halpatyövoiman käyttöä ovat hänen mukaansa auttaneet, mutta se mitä tarvitaan nyt on alan omavalvonta ja moraaliloikka. 15 vuoden putkiasentajan työ ennen liiton ”paperihommia” antaa kuitenkin hänelle hyvän tuntuman, mitä työ rakennuksilla oikeasti on. Konkarilta on tullut evästystä tulevaan, mutta ennen kaikkea hän on näyttänyt esimerkkiä. Totta kai pitää olla lainsäädäntöä ja sanktioita, mutta rakennusalan itse pitäisi ottaa itseään niskasta kiinni ja putsata tällaiset. houkutellut virolaiset ja latvialaiset joutuivat syyttäjän mukaan pakkotyöhön. Palosen edeltäjä Matti Harjuniemi toimi pitkään liiton johdossa. RAKENNUSTYÖMAILLA KUULEE lähinnä ulkomaan kieliä, ainakin tällainen on mielikuva. Palosen mukaan ulkomaalaisen työvoiman määrää on mahdotonta sanoa, mutta Uudellamaalla heitä on ainakin yli kolmasosa kaikista rakentajista. Rakennusliiton uusi puheenjohtaja pitää kevään neuvottelukierrosta surkuhupaisana
29 Demokraatti 29 Demokraatti de_03082023_28.indd 29 de_03082023_28.indd 29 24.7.2023 14.53 24.7.2023 14.53
Eivät he tule suoraan YIT:lle tai Skanskalle timpureiksi vaan he ovat aina jossain ketjussa vuokratyövoimana, aliurakoitsijan töissä, kevytyrittäjinä ja ties minä. Palosen tullessa keskustoimistoon töihin, liitossa jylläsivät vielä poliittiset ryhmät. de_03082023_28.indd 30 de_03082023_28.indd 30 24.7.2023 14.53 24.7.2023 14.53. Se mahdollistaa hyväksikäytön. Palonen huomauttaa, että hänellä itsellään ei ole minkään puolueen jäsenkirjaa, mutta hän on ikänsä äänestänyt aina vasemmistoliittoa. Asuu Tampereella . Yhteistoimintaa kannattaa hänen mukaansa jatkaa. RAKENNUSLIITTO ON ay-liikkeen viimeinen vasemmistoliiton linnake. – Mennään ylös ja alas – ja mitäs sitten, kun työt pysähtyvät kuin seinään. 54-vuotias . TYÖMARKKINOILLA ON käynyt aikamoinen puhuri. Silloin täällä on joko kolmannesta maasta tullut tai suomalainen tavalla tai toisella sosiaaliturvan varassa joka tapauksessa. Hän sanoo ymmärtävänsä ”jollain lailla” niin sanotun yleisen linjan hakemisen. Palonen kuvailee kevään neuvottelukierrosta suorastaan surkuhupaisaksi. 2023 Rakennusliiton puheenjohtaja RYHMÄTOIMINNAN LOPPUMINEN ON HELPOTTANUT TODELLA PALJON ELÄMÄÄ. Palonen muistaa, kuinka työnantajaliitto Rakennusteollisuuden työmarkkinajohtajalta kysyttiin, ”kun vouhkaaminen oli hulluimmillaan paikallisesta sopimisesta”, onko sitä tarvetta lisätä sitä alalla. Työttömyysturvan kohtalo huolestuttaa myös Palosta: ”Meille on tärkeää, ettei siihen koskettaisi.” Ansiosidonnaista hän pitää ”vähän herkkänä aiheena”. Paikallinen sopiminen tuntui vielä jokin aika sitten olevan ay-liikkeelle jonkinlainen kirosana, mutta rakennusalallakin sovitaan asioista nykyään hyvin TYÖELÄMÄ KIMMO PALONEN . Palonen uskoo, että kevään kokemukset loivat SAK:laisissa liitoissa kriisitietoisuutta. Yhtä varmaa kuin koivuun tulivat keväällä lehdet, yhtä varmaa oli varsinkin 1970-luvulla rakennusalan lakko, kun vähemmistöläiset vaativat kovempaa linjaa ja valtaapitävien piti vastata vaatimuksiin. PERUSSUOMALAISTEN ”JYTKYÄ” ay-vaikuttamiseen on odotettu kauan, mutta sitä ei ole kuulunut. Tällainen ryhmätoiminta loppui vuonna 2011. Palonen arvioi, että Rakennusliiton jäsenkunnastakin löytyy perussuomalaisten kannattajia kuten monista muistakin duunariammattiryhmistä. Haluaisin selkeämpää lainsäädäntöä, niin että lyhyemmänkin keikan vastaanottaminen kannattaa, eikä siitä joudu kärsimään taloudellisesti. 2019 varapuheenjohtaja . Koulutus putkiasentaja . – Se pitää tietenkin säilyttää, mutta tämä järjestelmä on tehty liian monimutkaiseksi ja sitä ollaan sotkemassa lisää. Hänen missionsa on selkeä: Työmiehen ja -naisen kunnianpalautus sekä työsuhdetyön kunnianpalautus. Päänavaajaliittoa pitää tukea, ja jos ratkaisua ei tahdo syntyä, liitto kerrallaan jättää työtaistelu-uhkia – kuten kävi kevään kierroksella. Ylipäätään se, että ymmärrettäisiin, että ihmiset eivät ole vain tuotantovälineitä. – Se porukka ei ole kovin järjestäytynyttä. Ja se sopii, kun sopiminen ei ole sanelua. Nykymuotoinen työmarkkinamalli on yhtä neuvottelua. Tältä se näyttää minun silmin. 30 Demokraatti RAKENNUSLIITTO EI lisäisi alalle työperäistä maahanmuuttoa eritoten niin sanotuista kolmansista maista eli EUja Eta-alueen ulkopuolelta niin pitkään, kun räikeää hyväksikäyttöä, pahimmillaan räikeää ihmiskauppaa ei saada kuriin. – Siellä on aina työvoiman välittäjä, joka järjestelee ja junailee paperihommat työpaikan saamiseksi, ja ottaa hirmusummat siitä välistä. Yksiselitteinen vastaus oli ”ei”. Se menee aina näin. Varsinkin halu puuttua lakko-oikeuteen hirvittää. paljon. Ja sitten voi kauhistella lakkojen määrää ja vaatia lakko-oikeuden rajaamista. Kimmo Palosella on edessään ainakin neljä vuotta puheenjohtajana. – Se on helpottanut todella paljon elämää ja keskittymistä tekemiseen, mitä on ihan tarpeeksi ilman sisäistä valtakamppailuakin. – Mutta näin tiukka työnantajan koordinaatio tuottaa väkisin konflikteja, kuten nähtiin. Rakentajat olivat viimeksi lakossa vuonna 2018 palkkajärjestelmäuudistuksen takia. Nyt on helppo hengittää, kun voimme keskustella ilman mitään poliittisia ryhmiä asiallisesti, olla eri mieltäkin ja tehdä kuitenkin päätökset. Säätytalon suuntaan hallitusneuvotteluihin Rakennusliiton puheenjohtaja ketseli aika kauhunsekaisin tuntein. Vallasta taistelivat aikoinaan SKP – sen enemmistöja vähemmistösiipi – sekä sosialidemokraatit. Suhdanneherkällä rakennusalalla ylenmääräinen höpöttäminen osaajapulasta ei Palosen mielestä oikein istu. 2016 neuvottelupäällikkö . 2003 Rakennusliiton sopimusalavastaava . Tosin jo järjestelmä monessa liitossa blokkaa perussuomalaisten ryntäystä vaikuttajapaikoille, koska ehdokkaaksi pääseminen vaatii tietyn määrän kannattajia
Harvassa nimittäin ovat sellaiset politiikan supertähdet, joilla on kannatusta ja jotka niittävät mainetta pitkin Eurooppaa. Sitä ennen on syytä jatkaa aktiivista toimintaa oikeusvaltion, perusoikeuksien, ympäristön ja demokratian puolesta, niin Suomessa kuin muuallakin Euroopassa. Hänen nimensä on tuttu niin taksikuskeille kuin tarjoilijoille, toimittajille ja eurooppalaisille päättäjille. Ympäristötietoisuus, tasa-arvo, vähemmistöjen oikeudet ja suvaitsevaisuus tulevat nousemaan monen äänestäjän prioriteettilistan kärkeen. Kenestä kärkiehdokas. 31 Demokraatti Eero Heinäluoma Europarlamentaarikko, Bryssel eero.heinaluoma@ep.europa.eu MEPIT E nsi vuoden eurovaalit alkavat nousta keskusteluihin. TULEVAT EUROVAALIT ovat todella tärkeät, sillä poliittinen polarisaatio tuottaa kaikkialla Euroopassa politiikaltaan täysin erilaisia vaihtoehtoja. Kärkiehdokkaana Marin yhdistäisi eurooppalaisen sosialidemokratian ja edistyksellisen äänes täjäkunnan. Hänen äskeinen ilmoitus palata Hollannin politiikkaan pääministeriehdokkaana jättää aukon Brysselissä vaikuttavien päättäjien riviin. Vaikka Suomessa on hiljattain käyty eduskuntavaalit, puolueet miettivät jo ehdokaslistoja eurovaaleihin. Samanlaiseen suoritukseen ei yksikään suomalaispääministeri ole kyennyt. PES VALITSEE kärkiehdokkaansa eurovaaleihin myöhemmin vahvistuvan aikataulun mukaan, todennäköisesti tammikuussa. Timmermansin ilmoitus palata Hollannin politiikkaan avasi Marinille jo auki olleen oven apposen ammolleen. MARIN OLISI EDISTYKSELLISTEN ARVOJEN JA IHMISOIKEUKSIEN VAIHTOEHTO. Selväsanaiset mediaesiintymiset ja johdonmukainen politiikka ovat hänen valttejaan. Viime eurovaalien alla Euroopan sosialidemokraattinen puolue PES asetti Timmermansin kärkiehdokkaakseen. de_03082023_31.indd 31 de_03082023_31.indd 31 24.7.2023 12.30 24.7.2023 12.30. KÄRKIEHDOKKAISTA PUHUTTAESSA moni kysyy, mitä Suomen Sanna Marin tekee. Näistä asioista puhuttaessa Marin vakuuttaa. Aihe puhuttaa myös Euroopan parlamentissa, jossa eurooppalaiset poliittiset puolueet pohtivat kärkiehdokkaiden nimiä. MARIN OLISI todellinen, edistyksellisten arvojen ja ihmisoikeuksien vaihtoehto. Marin nousi pääministerikaudellaan yhdeksi tunnetuimmista eurooppalaisista päättäjistä. Lähtökohtana on, että vaalit voittavan puolueen kärkiehdokkaasta tulee uuden komission veturi. Laitaoikeisto on nousussa ja lisää tämän hetken lukujen valossa paikkojaan kansallisten parlamenttien lisäksi myös Euroo pan parlamentissa. HOLLANTILAINEN SOSIALIDEMOKRAATTI, komission varapuheenjohtaja Frans Timmermans on jo pidempään ollut johtavia eurooppalaisen sosialidemokraattisen politiikan hahmoja. Tarvitsemme äärioikeiston kasvavalle vaikutukselle selkeän vastavoiman oikeistolaisen EPP-puolueen hakeutuessa yhä tiiviimpään yhteistyöhön ääri oikean laidan puolueiden kanssa
32 Demokraatti 32 Demokraatti de_03082023_32.indd 32 de_03082023_32.indd 32 24.7.2023 17.09 24.7.2023 17.09
Hän toteuttaa itsekin oppejaan omassa elämässään. de_03082023_32.indd 33 de_03082023_32.indd 33 24.7.2023 17.09 24.7.2023 17.09. 33 Demokraatti KASVO 33 Demokraatti HYVÄN PALAUTUMISEN PUOLESTAPUHUJA Anniina Virtanen kouluttaa työyhteisöjä palautumisen ja hyvinvoinnin pariin
Se on vaikuttanut väis tämättä asioiden omakohtaiseen mietti miseen, elänkö yhtään niin kuin opetan. – Esimerkiksi millä aikavälillä työnte kijä odottaa vastauksia eri kanavista tu leviin yhteydenottoihin, onko vastattava heti vai voiko odottaa pari tuntia. Palautuneisuus ja aurinkoisuus välit tyvät myös ulospäin kantaen läpi haas tattelun. 34 Demokraatti D-KASVO H eti ensimmäisenä ei voi olla kysy mättä Anniina Virtaselta hänen omaa palautumis tilaansa aamu päivällä haastat telun alkaessa. MONIULOTTEISUUS TYÖYHTEISÖJEN hyvinvoinnissa ja inhimillisyydessä on piirtynyt Virtasen uralla vahvasti esiin. Virtanen kertoo muuallakin yleisten haasteiden näkyvän opettajien kohdalla selkeästi, koska ryhmäkoot ovat isoja ja työt valuvat helposti vapaaaikaan. Tilanteet eivät ole yleensä mustavalkoi sia: samassa työyhteisössä voi olla haas teita ja hyviä asioita samaan aikaan. Pääasiassa hän kouluttaa asiantun tijatyön parissa työskenteleviä sekä ope tus ja terveysalan henkilöstöä. Varsinkin koro naajan etätyön myötä palaveriputkien haasteet ovat yleistyneet. Olen antanut kalenterin tyhjentyä kesää kohti, ei ole enää niin paljoa kokouksia ja palavereita. Virtanen käy kouluttamassa eri puolilla Suomea työyhteisöjä palau tumisen ja työhyvinvoinnin teemoista. Työterveyslaitoksen kokopäivätöiden ja Psykologinen palautuminen kirjan kirjoittaminen samaan aikaan väitöksen loppurutistuksen kanssa loppuvuodesta 2021 olivat rankka rasti myös palautu misen ammattilaiselle. Jos päivä on hyvin intensiivinen, työajatukset jäävät helposti päälle työpäivän jälkeen. VÄITÖSKIRJATUTKIMUKSENSA OPETTAJIEN kuormituksesta ja palautumi sesta Virtanen aloitti Tampereen yliopis tossa vuonna 2017. Virtanen jou tui miettimään uudelleen, miten päästä eteenpäin vaativassa tilanteessa. Voi olla haastavia asiakas tai potilaskohtaamisia. – Olen päässyt kouluttamaan työyhtei söjä, joissa ihmiset kokevat myönteistä työn imua, iloa ja merkityksellisyyttä. Opettajaäidin ja lääkäriisän tyttä relle urapolku yliopistossa oli luonteva jatkumo. – Moni työyhteisö on ratkaissut tilan teen varaamalla tunnin sijaan 45 mi nuutin palavereja, jolloin aikaa jää myös tauoil le niiden välissä. – Tyypillistä tieto ja ihmissuhde työssä on työstä irrottautumisen vai keus. Myöskään viestinnän pelisäännöistä ei ole monilla työpaikoilla sovittu. Virtanen iloitsee saatuaan teh tyä suurimman osan väitöskirjatutki muksestaan ennen koronaaikaa osana työyhteisöä. Olin väitöskir jatutkijoiden työnohjausryhmässä. Joskus vähän yllättää, kun menee puhumaan esimer kiksi terveydenhuoltoalan työyhteisöön hieman sillä oletuksella, että työntekijät ovat uupuneita ja niin ei olekaan. – Vaikka palautumisessa olisi pulmia, voi olla tosi tärkeitä voimavaratekijöitä kuten hyvä työyhteisö tai hyvä johta minen. Sen mukaan onnis tunut työssä palautuminen vapaaajalla, lomilla kuin työpäivän aikaisilla tauoilla tuki opettajien psykologista hyvinvointia. Hyvin yleinen toinen pulma työyhtei söissä on huokoisuuden puuttuminen palaverikäytännöistä. Kun yhteisiä pelisääntöjä ei ole, tulee helposti tunne siitä, että pitäisi olla koko ajan ta voitettavissa. Työhön liittyvä viestintä seuraa vapaaajalle sähköpos teineen ja Teamseineen. Aika hyvin omassa elämässä mielestäni toteutan palautumisen oppejani. de_03082023_32.indd 34 de_03082023_32.indd 34 24.7.2023 17.09 24.7.2023 17.09. Moni kokee, ettei perustyö hön jää aikaa riittävästi. Jos näin ei olisi, Virtanen todennäköi sesti sanoittaisi tunnelmansa ääneen. Merkitykselli syyden kokemus voi olla osaltaan kan nattelemassa hyvinvointia. Hän ei usko edes päässeensä näkemään niitä työyhteisöjä, joissa tilanne on hei koin. Teksti Virpi Kirves-Torvinen / Kuvat Emil Bobyrev ”OLEN LÄSNÄ HETKESSÄ IHMISTEN KANSSA, EN TEE MITÄÄN MUUTA.” – On ollut hyvä alku omalle työelä mälle pallotella vuosia tällaisia hyvin voinnin teemoja. – Minulla oli työhuone yliopistolla toi sen väitöskirjantekijän huonekaverina. Työyh teisössä voi miettiä tietyn päivän, jolloin on yhteinen kahvitauko. On hyvä fiilis, kävin aamul la salilla ja kävelin tänne töihin ihanassa kesäsäässä, Työterveyslaitoksen koulut tajana ja erityisasiantuntijana Tampe reella työskentelevä Anniina Virtanen kuvailee. Opettaja joutuu olemaan psyko logi, sosiaalityöntekijä ja lääkäri opetus työn lisäksi. Opettajiin vai kuttaa myös töiden tekeminen iltaisin ja viikonloppuisin. – Moni puhuu perustyön päälle tul leesta ekstrasta, työtehtävät ovat lisään tyneet. Mo nien arki on tasapainoilua. – Tällä hetkellä olen aika hyvin palau tunut, on ollut melko leppoisaa töissä. Inhimil lisen työelämän puolestapuhujana Virta nen toivoisi, että myös työelämän hyviä puolia pidettäisiin esillä. Sain paljon vertaistukea. Virtanen suosittelee yhdessä tauko jen viettämistä, koska se tukee monien palautumista ja yhteisöllisyyttä. Juuri palautumiseen ja stressin sää telyyn liittyvät haasteet koskevat usein niitä työyhteisöjä, joita Virtanen koulu tuksissa kohtaa. On ihanaa ja kannustavaa huomata, että näitäkin työpaikkoja on. Työasiat jäävät mieleen työpäivän jälkeen
työskentelee kouluttajana ja erityisasiantuntijana Työterveyslaitoksella . MAAILMAN ONNELLISIN opiskelija luen tosarjan yhtenä kouluttajana Vir tanen oli viime marraskuussa Oulun yli opistossa. harrastukset kuvataide, keramiikka, teatteri, liikunta . Monelle on aika hähmäistä, mil loin on vapaalla ja milloin töissä. tutkijana Tampereen yliopistossa 2017–2020 . – Opiskelijoiden omat taidot eivät riitä ratkaisemaan, miten yleistä uupumus ja mielenterveyden haasteet ovat. Työelämässä on paljon hyvinvoi via ihmisiä ja työyhteisöjä, vaikka uupu mistakin on. Kun kaikki työvies tintä pyörii ympäri vuorokauden muu tenkin, ongelma ei kuitenkaan välttä mättä poistuisi sillä, ettei pomo voi ot taa yhteyttä. Tutkimuksetkin osoittavat työ hön liittyvien myönteisten kokemusten olevan yleisempiä kuin negatiiviset ko kemukset. asuu Tampereella avopuolisonsa kanssa – Työkaverit ja työyhteisön moni mai nitsee spontaanisti iloa ja merkitykselli syyttä tuovina. Siihen kuului tulevaisuuden työelämätaidot, itsensä johtaminen, vi reystila, ajatus ja tunneesteiden voit taminen. – On hyvä, että työn ja vapaaajan yh teen sulautumisen ongelma nostetaan esiin. ylioppilas Oulun Lyseon lukiosta 2010 . psykologi, psykologian tohtori Tampereen yliopistosta 2021 . kirjoittanut kirjan Psykologinen palautuminen (Tuuma 2021) . Kyse on laajasta yhteiskunnalli sesta ilmiöstä ja ongelmasta. Se ei ole koko totuus. Työelämästä puhutaan tosi kielteiseen sävyyn ja uhkien kautta. syntynyt 1991 Oulussa . On havaittavissa, että nuoret hieman pelkäävät työelämää. Moni kuormittuu siitä tosi paljon. – Puhumme nykyisin paljon tavoit teellisesta opiskelusta yhä nuorempana, tahti on aika tiukka. de_03082023_32.indd 35 de_03082023_32.indd 35 24.7.2023 17.09 24.7.2023 17.09. 35 Demokraatti ANNIINA VIRTANEN . Koko ongelmaa opiskelijoiden ja nuorten pa hoinvointiin liittyen ei ratkaista pelkäs tään nuorten tunnetaitojen harjoittami sella. VIRTANEN PITI tervetulleena ulostulona maaliskuista SDP:n esitystä lakimuutok sesta, ettei pomo saisi ottaa työntekijään yhteyttä vapaaajalla. Rajat ovat hämärtyneet. Virtanen korostaa koulutusjärjestel män roolia ja toimimista opiskelijoiden arjessa
3 TÄRKEINTÄ 3 Uteliaisuus ja uuden oppiminen. Minulla on uteliaisuutta maailmaa, ihmisiä ja ilmiöitä kohtaan. 36 Demokraatti 36 Demokraatti Mitkä ovat kolme tärkeintä asiaa elämässäsi. En halua suhtautua elämääni niin, että edistäisin vain omaa uraani. Ne tuovat eniten merkitystä elämään ollen iso osa ihmisyyttä. ”PALAUTUMINEN EI SAISI OLLA VAIN YKSILÖN, VAAN SE ON MYÖS TYÖYHTEISÖJEN JA PERHEIDEN ASIA.” D-KASVO de_03082023_32.indd 36 de_03082023_32.indd 36 24.7.2023 17.09 24.7.2023 17.09. Jos tämä puoli kärsii kovasti, se vaikuttaa kaikista eniten elämään. 2 Hyvän tekeminen. 1 Rakkaus ja ihmissuhteet. Minulle on tärkeää vaikuttaa työssä ja muussa elämässä asioihin myönteisellä tavalla. Siihen liittyy heikommassa asemassa olevien puolustaminen. Olen kiinnostunut tosi monista asioista, haluan elämässäni olevan tilaa myös työn ulkopuolella. Haluan osaltani olla parantamassa ihmisten elämänlaatua. Se on minulle perustavanlaatuinen osa sitä, kuka ja millainen olen
Virtanen muistuttaa, että kaikissa elä mäntilanteissa olevat kaipaavat palautu mista, ja jokaisella on siihen myös oikeus. HELSINKIMISSION TYÖELÄMÄN yksi näisyys barometrin (2022) mukaan joka kymmenes kokee jatkuvaa yksinäi syyttä työssään. – On tärkeää miettiä, miten työpai koilla voimme suojella ihmisten palautu mista ja ottaa käyttöön menetelmiä, jotka tukevat työ ja vapaaajan erottamista. Se tulisi nähdä osana elämää, eikä muusta elämästä irrallisena. Unesta huolehtiminen on ollut Virta selle kaikkein tärkeintä tiukimmissakin tilanteissa. – Ei se ole helppoa, kun tietää mitä ta hansa voivan tapahtua koska vain. Korona aika na moni on aloittanut uuden työn, on voinut kerran käydä perehdytyksessä työpaikalla ja työskentelee etänä mel kein koko ajan. Hän kuiten kin lopetti sen käyttämisen, kun ei huo mannut saavansa siitä enää lisähyötyä. Ydinper hekeskeisyys on näkynyt koronaaikana kin oletuksena aika vahvasti. Se vaikuttaa palautumiseen ja on ongelma muutenkin tasaarvon ja työs säjaksamisen kannalta. Vapaaajalla voi olla muitakin tärkeitä menoja kuin lasten hakeminen päiväko dista. Olen miettinyt, miten saisin vahvistettua luot tamustani elämään. Saatan joskus luisua hieman katastrofiajattelun tielle. – Loman jälkeenkin on mukava tehdä vielä kesäisiä juttuja pitkälle syksyyn. Hän on monen muun tavoin saanut so mesta yhteisöllisyyttä ja vertaistukea. Pidän aika huolestutta vana tilastoja siitä, miten naiset tekevät edelleen kotitöitä paljon enemmän kuin miehet. de_03082023_32.indd 37 de_03082023_32.indd 37 24.7.2023 17.09 24.7.2023 17.09. Psykologisesti turvallisen ilmapiirin luominen ja epäasialliseen käytökseen puuttuminen ovat Virtasen mukaan esi henkilöiden kohdalla ensiarvoisen tär keää. – Olen tutustunut moniin kavereihin ja ystäviin alun perin somessa. Voi olla kaikkensa antanut olo monen tunnin koulutuksen jälkeen varsinkin, jos viikon aikana on ollut monta koulutusta. Kun kaipaan te hopalautumista, menen metsälenkille, uimaan ja saunomaan. Myös expääministeri Sanna Marinin ja viimeksi vihreiden ehdotuk seen nelipäiväisen työviikon kokeilemi sesta Virtanen suhtautuu myönteisesti. Välillä hän huomaa ajautuvansa miettimään va paaajallaankin liikaa palautumista. – Älylaite voi toimia apuna sen tun nistamisessa, missä on menossa oman hyvinvointinsa suhteen. Virtanen arvioi työyksinäisyyden ko kemuksen lisääntyneen juuri koro naajan etätöiden myötä. – Se on monille hieman uusi ja vieras käsite. Myös kirjoittaessaan hän innostuu löytäessään kiinnostavaa kirjallisuutta tai uppoutuessaan siihen. Lomaltapaluuviikon Virtanen on suunnitellut elokuussa aikataulultaan väljäksi niin työssä kuin kotona. Vanhempi työntekijä saattaa hoitaa esi merkiksi työnsä ohessa vanhempaansa. – Kun uusi työntekijä tulee työyhtei söön, perehdyttäminen työtehtävään ja yhteisöön on kriittinen vaihe. Toivoisin saman laista kunnioitusta kaikkien menoihin. TYÖN IMU tulee Virtaselle itselleen työn monipuolisuudesta, vaikka moni saattaa olettaakin tutkijan olevan yhteen asiaan syventyjä. Virtanen kertoo omalla kohdallaan ihmisten harvoin uskaltautu van puhumaan suoraan yksinäisyydestä. Silti joskus psy kologinkin on vaikea luottaa siihen, että elämä kantaa. Menetelmät voivat vaihdella, mutta ne tulee sovittaa tehtävään työhön. Työyksinäisyys liittyy olennaisesti Vir tasen mukaan juuri nuorten ja nuorten aikuisten tilanteeseen. – On aika vaihtelevaa, kuinka yhden vertaisuutta ja moninaisuutta eri työyh teisöt osaavat ottaa huomioon. Miten etänä ja hybridityöskentelyssä voisimme pitää huolta yhteisöllisyydestä ja kaikkien mu kaan pääsemisestä. – Tämä on tärkeä lisä etätyö ja työ muotokeskusteluun. Hän iloitsee siitä, että työyksinäisyyttä on nyt tutkittu. 37 Demokraatti Laajat työaikaliukumat ja kansain välistä työtä tekevien aikavyöhykevai kutukset tulisi ottaa Virtasen mukaan aiem paa enemmän huomioon. Käyn ul koilemassa Pyynikillä, istuskelen aamu kahvilla Laukon torilla, pyöräilen hie man kauemmaksi eri kulmille pulahta maan järveen. Olen läsnä hetkessä ihmisten kanssa, en tee mitään muuta. – Kun pääsen keskittyneeseen työn imuun, se vaatii toisaalta paljon palau tumista jälkikäteen. On tärkeää miettiä, osaammeko kuunnella omaa kehoamme myös ilman älylaitteita. Se linkittyy yksinäisyyteen tosi paljon. – Palautuminen ei saisi olla vain yk silön, vaan se on myös työyhteisöjen ja perheiden asia. – Kesällä kaipaan pääseväni kokonaan irti työelämän pohdiskelusta. Tuottaa yksinäisyyttä, jos ei koe olevansa osa porukkaa. VIIDEN VIIKON yhtäjaksoiselle kesälo malle Virtanen haluaa varata aikaa myös laiskottelulle ja spontaanille tekemiselle. Työyhteisö voi olla tärkeä sosiaalinen konteksti per heettömälle tai uudelle paikkakunnalle muuttaneelle. Yksi uusimmista innostuksen aiheista on improvisaatioteatteri. ÄLYLAITTEIDEN JA somen käyttö toi mivat Virtasella mikrotaukona joskus työpäivän aikana, jolloin hän katsoo kevyem pää sisältöä tai hassuja videoita. Monet puhuvat yhteisöllisyyden puutteesta. Kävelemällä pieniäkin mat koja paikasta toiseen Virtanen saa hen gähdyshetkiä päiviinsä. – Välillä törmään ajatteluun, että lapsettomilta saatetaan olettaa enem män joustavuutta. Kaikilla tulisi olla mahdollisuus ra jata vapaaaikaa yhdenvertaisesti. Somesta on tullut hyvää ja mukavaa myös sen ul kopuolelle. Joustavuus on kuitenkin tarpeen. – Koulutus ja valmennustöissä koen tällä hetkellä sitä kaikkein vahvimmin. Virtanen käytti aiemmin älykelloa pa lautumisensa mittaamiseen. Yhteen asiaan keskittyminen ja hyvään keskusteluun tempau tuminen tuovat työhön imua ja kannattelevat sitä
OLIPA NYKYHALLITUKSEN taival kuinka lyhyt tahansa, on oman viestimme oltava yhä se, että jokaisella on oikeus odottaa parempaa huomista. Olisi muka-teräviä sutkautuksia ja halventavia nimityksiä, totuudelle ei sijaa nimeksikään. Säätytalolla käytiin surkea vaihtokauppa, jossa ihmisoikeudet myytiin pilkkahintaan. ENTISEN SIVISTYSPUOLUEEN, kokoomuksen, haparointia oli vaikeampi ennustaa. POLITIIKAN KULTTUURI on ollut murroksessa pitkään. Asiakritiikin ja yksilöihin kohdistuvan aggression ero on kuitenkin suuri. Merkkirajat eivät pidättelisi vihapuhetta ja sanan säilä iskisi niin kovaa, ettei kaveri uskalla puhua enää koskaan. MONI VAROITTI ennen vaaleja siitä, millaiselle ajattelulle perussuomalaisista löytyy hyväksyntää. Kirjoittaja on kansanedustaja (sd.). Sen vaikutuksia on kuitenkin suitsittava, sillä vihapuhetta ei pidä sallia. Vihapuhe ja ääriliikehdintä vaientavat, vihainen puhe sen sijaan voi antaa voimaa korjata epäkohtia. Tämän kieltäminen on kova hinta oikeiston markkinavetoisen kilpailutalouden unelmasta. Myös SDP Marinin johdolla ilmoitti, että arvoerot puolueiden välillä ovat liian suuret. KOLUMNI Pinja Perholehto pinja.perholehto@eduskunta.fi de_03082023_38.indd 38 de_03082023_38.indd 38 26.7.2023 10.22 26.7.2023 10.22. INTERNETIN HENKEÄ ei saa enää takaisin pulloon. Tältä arvopohjalta on hyvä ponnistaa tulevaan – toipa se mitä tahansa tullessaan. Hallitus, jonka kakkospuolueen blogissa voi kirjoittaa, että ihmisoikeuksia ei ole olemassa. MITÄ KAUEMMIN valheessa eläminen jatkuu, sitä kovemman hinnan koko hyvinvointivaltio joutuu maksamaan. Tämän lupauksen perusta on avoimessa, oikeudenmukaisessa, vapaassa ja kestävässä yhteiskunnassa, jota vahva demokratia ja yhdenvertaisuuden tavoite tukevat. Hallitus, jonka kansanedustajista osalle maalittaminen on mukava harrastus. KUTEN LÄPI historian, oli SDP jälleen vaalien jälkeen valmis kantamaan vastuuta. Jos olisin pääministeri Petteri Orpo ja haluaisin pitää hallitusohjelmasta kiinni, harkitsisin pian uuden pohjan neuvottelemista. Vihainen saa olla, koska yhteiskunnan eriarvoisuus sattuu. En puolueen kannatuksen, vaan Suomen ja suomalaisten takia. Säätytalon surkea vaihtokauppa VIHAPUHE VAIENTAA, VIHAINEN PUHE VOI ANTAA VOIMAA KORJATA EPÄKOHTIA. Kuinka väärässä olivatkaan he, jotka tätä paheksuivat. Se, mihin me emme olleet valmiita oli hallitus, joka romuttaa sopimusyhteiskunnan ja leikkaa heiltä, joilla ei ole mitään otettavaksi. 38 Demokraatti J os ihmisten käytös arjessa olisi kuin sosiaalisessa mediassa, olisi yhteiskunta kaaos. Toisinaan on silti vaikea uskoa tätä päivää todeksi: Suomea johtaa nyt hallitus, jota presidentti on ojentanut jo kahdesti rasismista
Nämä puolet tulevat kuitenkin hyvin toimeen keskenään. Nyt se on johtanut kansanedustajaksi. Luulen, että niiden kokemusten myötä olen syvästi tajunnut, että tämä hetki, tämä päivä, on tärkeämpi kuin eilinen. Minussa on tavallaan kaksi puolta – toinen on hyvinkin eläväinen, vauhdikas ja ekstrovertti puoli, ja toinen filosofisen pohdiskeleva ja rauhallinen. de_03082023_39.indd 39 de_03082023_39.indd 39 24.7.2023 12.55 24.7.2023 12.55. Olen oppinut arvostamaan sitä hetkeä, jota juuri nyt elän. Olen aina tehnyt paljon töitä ja katsonut, mihin se johtaa. Koen, että elämä on kuin seikkailu, josta on syytä nauttia. Olen oppinut tuntemaan ja hyväksymään itseni kokonaisuutena; osa heikkouksista on kääntynyt vuosien myötä vahvuuksiksi. Huomaan, että tämän, iän mukana tulleen tasapainon myötä olen alkanut enemmän ajatella ja kuunnella myös omia tunteitani ja analysoida niitä. 39 Demokraatti Juha Viitala 46-vuotias kansanedustaja (sd.) KASVOT PEILISSÄ Teksti ja kuva Nora Vilva nora.vilva@demokraatti.fi N äen peilikuvassani pikkuhiljaa tyylikkäästi harmaantuvan, keski-ikäisen miehen, joka ainakin itse ajattelee, että parran harmaantuminen tuo vain lisää charmia. Siihen on varmasti vaikuttanut lähipiirissäni kohdatut vakavat sairaudet. Kuljen nöyränä mutta en nöyristellen kohti uusia tuulia ja uusia seikkailuja. Huumorintajuakin peilikuvan tyypistä löytyy ja pilkettä silmäkulmasta. Pidän syvällisistä keskusteluista. Olen pohdiskeleva, oman elämäni filosofi. Näen itsessäni myös tasapainoa, joka on erilaisten elämänkokemusten myötä löytynyt nyt aikuisiällä
KUVATAIDE TAIDETTA SAARELLA JA MATKALTA MENNEISYYTEEN Helsinki Biennaalin näyttely kokonaisuus häviää Vallisaaren miljöölle. Sen luontokin on moni muotoista lehtoa, ja sieltä löytyy monia Alma Heikkilä: Coadapted with (sopeutua yhdessä), 2023. 40 Demokraatti KULTTUURI Helsinki Biennaali – Uusia suuntia voi syntyä Avoinna Vallisaaressa 17.9. saakka, ti, to, pe 11–18, ke 11–20, la, su 11–17. Teksti Seppo Heiskanen V allisaari Helsingin edus talla Suomenlinnan vie ressä on ainutlaatuinen kokonaisuus. de_03082023_40.indd 40 de_03082023_40.indd 40 26.7.2023 10.30 26.7.2023 10.30. saakka, ti–su 11–18 ja HAMissa 22.10. Ruotsa laisella kaudella Viapo rin sotilaat laidunsivat siellä karjaa omiin tarpeisiinsa. Venäläi senä aikana sinne rakennettiin linnoi tuslaitteita ja se tuli näin kokonaisuuden kiinteäksi osaksi. Helsingin Taidehalli Saara Ekström: Läpi aika myrskyn tyynen silmän Avoinna 27.8. saakka, ti 11–17.30, ke–su 11.30–19
Siinä pääosassa on saaren tunnelmallinen lampi, joka erikoisen mikro ilmaston vuoksi peittyy ajoittain sumuun. Helsinki Biennaali / Kirsi Halkola Keiken: Ángel Y?kai At?, 2023. de_03082023_40.indd 41 de_03082023_40.indd 41 26.7.2023 10.30 26.7.2023 10.30. Idea on todella hieno. Teokset joutuvat kilpailemaan miljöön kanssa, ja tuosta kisasta tulee helposti epätasainen – taiteen tappioksi. Ajatus on sinänsä hyvä. Tavoitteena on lyhyesti sanottuna etsiä uusia suuntia ihmisen, luonnon ja ympäristön kohtaamisen tarkasteluun. Harmi vain, että katsojan pitäisi olla saarella koko päivä aamusta iltaan kokeakseen tämän teoksen. Taidenäyttelyn sijoittaminen tällai sen vaikuttavaan ympäristöön ei ole helppoa, pikemminkin ongelmallista. Lauttaliput ovat kuitenkin niin kalliit, että harvalla on näinä aikoina varaa moneen käyntiin. Mutta nyt mukana on useitakin teok sia, jotka itse asiassa saavat kokonais muotonsa kesän kuluessa luonnon vai kutuksesta. Näin on käynyt tämänkertaisessa Helsinki Bien naalissakin, Se on valitettavaa, onhan Vallisaari katselmuksen päänäyttämö. Tai sitten käydä useam man kerran kesän aikana. Syy voi olla kokonaisuuden raken tamisessa mutta myös teemoissa tai perus ideassa. Minua kiinnosti erityisesti Sasha Huberin ja Petri Saarikon ympä ristöteos tai installaatio nimeltä Turvapaikka, utu. 41 Demokraatti kin perhoslajeja, joita muualla Suomessa ei ole tavattu
Asuncio Molino Gorda: Ja niin monta jokea, 2023. 42 Demokraatti KULTTUURI Sasha Huber & Petri Saarikko: Turvapaikka, Utu, 2023. de_03082023_40.indd 42 de_03082023_40.indd 42 26.7.2023 10.30 26.7.2023 10.30. Tuula Närhinen: Deep Depo sits: Tidal Impressions of the River Thames, 2023
KUN HELSINKI Biennaalissa historia elää rinnan nykypäivän kanssa, sukeltaa Saara Ekström näyttelyssään todella kauas muinaisuuteen, siihen aikaan, jol loin ihmistä ei vielä maapallolla ollut kaan. Kaiken lisäksi ne ovat kaunista ”luonnon taidetta”. Jossakin on Willendorfin Venuksen hah moakin. Erityisen kiinnostava on Ajan halki matkaava uni, joka muodostuu prons siveistoksista ja fossiileista. 43 Demokraatti Tarjoavathan saaren kedot ja linnoi tuksen kasematit holveineen mahdol lisuuksia tehdä vaikuttavia teoksia pi meyden ja valojen avulla. Eikä ihmisiä ole Ekströmin teok sissakaan kuin ehkä välillisesti. Ih minen teki taidetta tai ainakin kuvia jo hyvin varhaisessa vaiheessa, mutta pal jon aikaisemmin sitä teki eloton luonto. Hieno näyttely. Tässäkin näyttelyssä on mukana liik kuvaa kuvaa kuten hieno Mythopoesis, kuva tulivuoresta. Välittä jinä ovat tulivuoret purkauksineen sekä erilaiset kivet ja mineraalit, jotka nekin ovat peräisin maan syvyyksistä. Saara Ekström: Mutabor, 2023. Hamin tiloihin Tennispalatsiin sijoite tut teokset eivät nekään juuri yllätyksiä tarjoa. Pääosa on kuitenkin valokuvissa ja veistoksissa. Niissäkin oli menneisyys usein läsnä. Ekström etsii maapallon historiaa sy vyyksistä läheltä keskipistettä. Ne tuo vat mieleen kivikauden ajan veistokset. Aikaisemmin Ekström on kunnostau tunut hienojen videoteosten tekijänä. Histo riaa kuvittavat myös erilaiset fossiilit ki vien ja kallioiden pinnalla. Kiinnostavin on Tuula Närhisen installaatio, joka koostuu kuvista ja joen rannalta kertyneistä esineistä. Saara Ekström: Mythopoesis, 2023. de_03082023_40.indd 43 de_03082023_40.indd 43 26.7.2023 10.30 26.7.2023 10.30. Sellainen on esimerkiksi espanjalaisen Asuncion Molinos Gordon teos, jossa hämär rettyyn tilaan on sijoitettu klassisia maljakoita
Hän pystyy vakuuttavasti todistamaan otsikon väitteen, vaikkei se ole hänen päätavoitteensa. Syynä oli valtiollinen hajanaisuus erilaisiin pikkuruhtinaskuntiin ja toisaalta kapitalismia luovan porvariston heikkous. Maamme leimaaminen saksalaiseksi on tekemättä, vaikka se olisi tärkeintä. KIRJA de_03082023_44.indd 44 de_03082023_44.indd 44 26.7.2023 10.48 26.7.2023 10.48. Loistavan saksalaisen kulttuurin synty kirjallisuudessa ja musiikissa selittyy samasta ilmiöstä käänteisesti: nerot pakenivat arjen viheliäisyyttä hengen sfääreihin. Snellmanin kautta luonut Suomen. Kun Putin-sodan oloissa on ihmetelty Saksan hitautta reagoida Ukrainan avustamiseen ja irtautumiseen Venäjän energiasta, Koskelaisella ei ole tähän vastausta, koska hän ei tunnu tuntevan saksalaisen kurjuuden käsitettä. Ilman saksalaista filosofiaa ja sotaväkeä, kahteenkin kertaan, Suomea ei olisi. V. Pitkän linjan runoilija, essseisti ja suomentaja Jukka Koskelainen naputtelee ponttilaudat tähän teesiin esseeteoksen ja matkakirjan yhdistelmällään. Koskelainen etsii saksalaista sielua, mutta se on passiivinen uneksija, toisin Jukka Koskelainen: Viisi matkaa Saksan sieluun Aviador 2023, 420 s. 44 Demokraatti KULTTUURI Suomi on saksalainen Jukka Koskelainen tavoittelee esseissään Saksan kautta Suomen ydintä. Herderin valistus, Hegelin kansallisfilosofia ja Itämeren divisioona loivat Suomen. Hegeliltä juontuu valtion merkityksen korostaminen ja kansalaisuskonnon omainen suhtautuminen valtaan. Ja kesällä 1944 lento-osasto Kuhlmay pelasti meidät. Hän esittää osuvia oivalluksia, mutta monesta voi olla eri mieltä. Suomalaiset tottelevat eivätkä rettelöi. Juuri Hegel on oppilaansa J. Se juontuu 1800-luvun varhaissosialistilta Moses Hessiltä, ja sosialidemokratian isä Friedrich Engels selittää sillä Saksan kivuliasta tietä moderniksi yhteiskunnaksi. PARHAAT JAKSOT käsittelevät kahta merkittävintä filosofia, Hegeliä ja Heideggeria. Saksa sattuu olemaan hänen tärkein kiinnostuksen ja reissujensa kohde. Kun sama vaivaa minuakin, luen Koskelaista sekä nyökytellen että päätä pudistellen. Teksti Kari Sallamaa Y le esitti takavuosina Juhani Seppäsen vetämät televisiosarjat Suomi on ruotsalainen, Suomi on venäläinen ja lopulta suomalainenkin
Näistä uduista ja saksalaisesta käytännöllisyydestä Suomi luotiin: Engelin arkkitehtuuri, Fazerin ja Stockmannin bisnes, Viipurin mahti ja Fiskarsin uutteruus. Joka siellä on ollut, voi ajatella toisin: ei siellä Stasi ollut mielessä vaan klassinen kirjallisuus ja Brechtin innovoiva teatteri. 45 Demokraatti kuin Hegelin Henki. Idässä koetettiin tarrautua klassiseen perintöön, mikä tukahtui yhteiskunnalliseen ankeuteen. Koskelaisenkaan mukaan talousihme ei kelpaa myytiksi. Yhdistyminen vuonna 1990 merkitsi lännen vyörymistä itäisiin maakuntiin, joihin jäi katkeruus ruokkimaan äärioikeiston nousua. Merkityksensä takia häntä on yritetty valkopestä, mutta tosiasiassa hän oli natsi loppuun asti, koska se vastasi hänen Olemisen filosofiaansa: Saksalla on erityisasema puhtaimmin olevana kansakuntana. KOSKELAINEN ON käsittänyt Johann Gottfried von Herderin väärin tulkitessaan hänet natsilaisen Koti ja kontu -ajattelun isäksi. Monin tavoin kiintoisaan teokseen on jäänyt valitettavia valuvikoja. Sivistyneistö olisi halunnut kansalaisyhteiskunnan säilyvän amerikkalaistympeyttä vastaan. Mutta romantiikka ei syntynyt Saksassa, vaan Englannissa yön, kauhun ja kuoleman gotiikkana, kaikenlaisen horror-kulttuurin isoäitinä ja toisaalta ylivertaisten luonnonelämysten, vuoristojen ja ärjyvän meren pelonsekaisena palvontana. Koskelainen ei muista tai tiedä, että aatteellinen Saksa luotiin Baltiassa: Königsbergissa, nykyisessä Kaliningradissa ja Riiassa, Kantin, Hamannin ja Herderin aivoissa. Tämä ajattelu eli puhtaan saksalaisissa ihanteissa, työssä ja uskollisuudessa, ei stasilaisissa käytännöissä. Hänen olisi kannattanut perehtyä suomalaisiin Herder-tutkimuksiin, muhkeaan antologiaan Herder, Suomi, Eurooppa (2006) ja Pertti Karkaman opukseen Kadonnutta ihmisyyttä etsimässä (2007), jossa johtava hegeliläis-marxilainen tutkija osoittaa perustajaisien, Lönnrotin, Runebergin ja Snellmanin omaksuneen herderiläisyydeltä kansanrunouden ja myyttisen historian merkityksen kansakuntaa luotaessa. Asiavirheitäkin löytyy, esimerkiksi Wolfgang Borchertin klassikko, oman nuoruuteni suurteos Ovien ulkopuolella (1947) on näytelmä, ei novellikokoelma. Tämä mentaliteetti on altis ankaran isän, milloin Führerin, milloin firman johtajan, Chefin komentovallalle. Se mistä tekijä puhuu varhaisromantiikkana on sentimentalismia, tunnekylläisyyttä, mikä jatkuu siirappimaisina schlager-iskelminä ja nahkahousujen paukutteluna. DDR oli Saksan preussilaisin ja luterilaisin osa. Koskelainen ei koskaan ehtinyt käydä DDR:ssä. Jakamalla maan Länsi-Saksaan ja DDR:ään liittoutuneet uusintivat saksalaisen kurjuuden, josta maa ei ole yhdistyttyäänkään vapautunut. Kuvat Museovirasto de_03082023_44.indd 45 de_03082023_44.indd 45 26.7.2023 10.48 26.7.2023 10.48. Tästä selittyy Koskelaisen toistuva romantiikan ylikorostus. Länsi-Saksassa ajateltiin liikaa ranskalaisittain. Hänen mukaansa romantikot panivat alkuun tämän loistavan kulttuurin. Ennen sitä metsä oli vihollinen: petojen ja vihollisten uhkaava tyyssija. On hyvä muistaa, että natsikaappauksesta on vain 90 vuotta, ja tähän kutoutuu toinen suuri saksalaisfilosofi, Martin Heidegger. Ja metsän ihannoinnin. Toiseenkin painokseen on jäänyt runsaasti ladontavirheitä ja katkeilevia virkkeitä, ikään kuin oikoluku olisi unohtunut. Saksa on antanut meille arjen käytännöissä nuorisoja urheiluliikkeen, lastentarhat ja siirtolapuutarhat, eli lasten, nuorten ja naisten virkistysidyllin ruhjovan miesylivallan unohdukseksi. Lännessä nousi teollisuus ja vauraus, mutta saksalaisuudella ei saanut elämöidä
46 Demokraatti Oravuuden etsintää, viherkasvifantasiaa ja muita ruutuherkkuja KULTTUURI Miila Westin: Loputon talvi Myyttiset 1 S & S 2023, 114 s. Teos voitti vuonna 2020 ansaitusti lasten ja nuorten Finlandia-palkinnon. Teksti Marjo Jääskä S ämpsä (tai Sampsa) Pellervoinen, Tapio ja Louhi lienevät tuttuja kaikille itämerensuomalaista mytologiaa vähänkään tunteville, mutta keitä ovat Pekko, Ägräs ja Rongoteus. Haltiat muistuttavat esimerkiksi animaatioelokuva Naapurini Totoron otuksia. Tulevaisuuteen sijoittuvassa tarinassa tunnelma on aluksi muutenkin lannistunut. Tarina kulkee sujuvasti ja tihenee loppua kohti. Anne Muhonen: Löytäjä saa pitää Monstera deliciosa 1 Hertta Kustannus 2023, 57 s. Mummonsa lahjoittaman erikoisen korun avulla Eevi luiskahtaa vahingossa fantasiaseikkailuun, jossa Tuonelan väkeä vastaan kamppailevat Eevin lisäksi monenlaiset myyttiset hahmot. Sähköt reistailevat ja lunta tupruttaa, vaikka eletään jo kesäkuuta. KIRJAT Lapsille suunnatut sarjakuvakirjat tarjoavat aineksia perheen yhteisiin lukuhetkiin. Piirrosjäljessä on varsinkin hahmojen osalta japanilaisvaikutteita. Westin on tuttu taitaja esimerkiksi Anja Portinin kirjoittaman lastenromaanin Radio Popovin kuvittajana. Teos on kokonaisuudessaan onnistunut. Eevi on isänsä kanssa käymässä mummolassa. Johanna Witick: Ossi ja Titityy Oravalaakson tarinat Otava 2023, 48 s. JOHANNA WITICKIN Ossi Orava on aiemmin seikkaillut kolmessa omakustannekirjassa. Samalla selviää, miksi kesä ei millään ala. Tämä selviää Miila Westinin sarjakuvaromaanista Loputon talvi, joka on ensimmäinen osa itämerensuomalaisesta myytistöstä ammentavaa Myyttiset -sarjaa. Tarina tarjoaa kuitenkin paljon aineksia myös aikuisen ja lapsen yhteisiin lukuhetkiin ja niiden jälkeisiin keskusteluihin. Ukki on juuri kuollut ja tavaroissa riittää setvittävää. Tekstiä on melko paljon, mutta tekstaus on niin selkeää, että lapsilukijakin voi tutustua teokseen itsenäisesti. Kiinnostusta pitää yllä myös kuvakulmien ja ruutukokojen vaihtelu sekä ilmaisuvoimainen värien käyttö. Juonenkäänteisiin liittyvät esimerkiksi metsäpeitto, sielulinnut ja Tuonen joki. Sekä alun melankolia että seikkailun jännitys välittyvät hienosti myös värisävyjen kautta. Westin pujottelee vauhdikkaaseen tarinaan harkittuja, myyteistä tuttuja ykde_03082023_46.indd 46 de_03082023_46.indd 46 25.7.2023 11.01 25.7.2023 11.01. Loputon talvi on kuvittamisen kentällä monipuolisesti työskentelevän Westinin ensimmäinen sarjakuvateos. sityiskohtia. Otavan julkaisemassa sarjakuvatarinassa seurataan, miten Ossi löytää ominaislaatunsa sekä rakkaan ystävänsä Titityyn
Sen jälkeen enimmäkseen lapsille ja nuorille suunnattuja sarjakuvakirjoja on syntynyt pitkälti yli kymmenen, uusimpana tämän päivän viherkasvibuumiin erinomaisesti istuva Löytäjä saa pitää. Heleänpehmeitä värisävyjä, valloittavan pyöreäpäisiä hahmoja ja lapsia ymmärtävää otetta on myös uutuusteoksessa, mutta nuorten sijaan kohderyhmänä ovat nyt pienemmät lapset. 47 Demokraatti Tarina käynnistyy, kun vauvoja tuova, hajamielinen Flamingo pudottaa pikku-Ossin vahingossa etanalle. Kaveruskolmikko Alaska, Skippy ja Moussa löytävät kadulta kummallisen kiven ja heti perään roskakatoksessa nököttävän peikonlehden. ANNE MUHONEN julkaisi ensimmäisen teoksensa jo vuonna 2003. Vitsikkyyttä on myös eläinhahmoissa, joiden pyöreinä tuijottavat silmät tuovat mieleen Matt Groeningin luomat Simpsonit-sarjan hahmot. Alaska saa vieraakseen peikonlehtiä hoivaavan Monsteramaisterin, ja mukaan napattu kivikin osoittautuu aivan muuksi kuin palaseksi perusgraniittia. Yöllä kuitenkin alkaa tapahtua. Osa vitseistä on selvästi suunnattu lapsen kanssa kirjaa tutkivalle aikuiselle. Oravuutta etanan on silti mahdotonta opettaa ja Ossin on lähdettävä etsimään itseään. Merkittävin löytö on kuitenkin kaunis, kirjava muna, jonka Ossi ensin meinaa ahmia välipalaksi. Aikuistenkin olisi syytä muistaa vaikkapa tämä: ”Älä kylvä kiukunkukkasia”. Kasvit olivat tärkeässä osassa myös Muhosen vuonna 2021 julkaistussa, lempeätunnelmaisessa sarjakuvaromaanissa Älä unohda minua. Fantasiaseikkailun lisäksi teos käsittelee hienovaraisesti kouluikäisen lapsen mielessä myllertäviä asioita. Pörröhäntä jättää munan syömättä ja ottaa sen mukaansa. Mielessä kuitenkin kaikuvat etanavanhemman antamat ohjeet, ja innostus herkutteluun lopahtaa. Tunnelmaltaan kepeä ja hyväntuulinen Löytäjä saa pitää on ensimmäinen tarina kaksiosaisessa Monstera deliciosa -sarjassa, eikä aloitusosassa päästä kuin seikkailun alkuun. Silti monet yksityiskohdat, kuten peikonlehtiin piirtyvät ennustukset, salaperäinen Bolinkolin -käärme sekä suurkäräjiä vartioivat räyskäratsastajat virittävät odotukset sen verran korkealle, että jatko-osaa jää odottamaan malttamattomana. Varsinkin kylteissä on vitsien lisäksi myös elämänohjeita, joita kannattaa pysähtyä makustelemaan. Adoptiovanhempi ei hätäänny, vaan ahmii kirjoista oravatietoutta ja kasvattaa Ossista kelpo kurren. Puhekuplien lisäksi luettavaa löytyy mielenosoituskylteistä ja tietolaatikoista. Kuvakirjan ja sarjakuvan tyylejä ja keinoja yhdistelevä kirja on tulvillaan kahjoa huumoria. Alaska kiikuttaa kiven ja kasvin kotiinsa, eikä mikään viittaa aluksi seikkailuun. Tekstiä on kirjassa aika paljon, mutta pienissä pätkissä. Reissulla tulee vastaan monenmoista, muun muassa loputtomasti runosäkeitä suoltava myyrä, possuja kotiinsa houkutteleva susi ja juustolle lemuavassa maanalusonkalossa asusteleva hiiriyhteisö. de_03082023_46.indd 47 de_03082023_46.indd 47 25.7.2023 11.01 25.7.2023 11.01. Muhosen taitavissa piirroksissa pienetkin tunnevivahteet erottuvat hahmojen ilmeistä ja kehon asennoista erinomaisesti. Miltä esimerkiksi tuntuu, kun ei toiveistaan huolimatta saa lemmikkiä tai kun toinen vanhemmista on koko ajan poissa kotoa
Sävyt kiirivät jyrkänteille ja katveisiin kuin veteen heitetyn auringon kehät. Kortelainen, R.S. Sen tekijä debytoi 2000-luvun alkuvuosina, ja seuraavasta kokoelmastaan hän sai arvostetun, nuorille kirjailijoille suunnatun palkinnon. Parkkinen sekä E. Metsän vihreät monistuvat, syvenevät mättäät ja oksat. klo 12 mennessä sähköpostilla kirjavisa@demokraatti.fi. Rantala, J. Mutta läpäisevä valo ei tiedä lopusta mitään, laskeutuu sinestä ja vihreästä kuin tuulen pyyhkäisemä kirjelappu, hetkessä unohtunut kuolemanviesti, kepeä lautta täynnä ilman kultaisia terälehtiä. Ja kun katse on ollut menneiden aikojen kirjallisuudessa, ainakin ennen vuotta 2000 julkaistussa kotimaisessa ja käännetyssä kaunokirjallisuudessa nimikkeiden enemmistö on ollut miesten kirjoittamia. Osin varmaan syystä, ovathan molemmat tätä kirjallisuusarvuuttelua vetäneet henkilöt olleet miesoletettuja. Näin naisten jalkapallon MM-kisojen ollessa käynnissä todettakoon, että tämä peli päättyi 5–4. Vastaukset viimeistään 7.8. 48 Demokraatti de_03082023_48.indd 48 de_03082023_48.indd 48 25.7.2023 15.36 25.7.2023 15.36. 48 Demokraatti VISASITAATTI 10 Kirjallisuussitaattien tunnistusta jo vuodesta 1992 Kirjapiiri kutsuu taas Kesän alussa jäi visasta uupumaan perinteinen juhannusruno, joten paikataan vaje loppukesän tunnelmia huokuvalla runolla. Strout. Päivä vaeltaa polkuja pitkin, lyhenevä ja ehkä viimeinen. Tehtävän asettelu kiteytettynä kuuluu ”kuka kirjoitti mitä?”, mutta kaikki lukukokemukset ja sivuhuomiot kysytystä kirjasta ovat vähintäänkin tervetulleita. Kirjavisa pyörähtää kesätauon jälkeen taas käyntiin tutuilla säännöillä: visaisäntä sinkoaa kahden viikon välein (lukuunottamatta syyskuun vähän pidempää katkoa) teidän jäljitettäväksenne sitaatteja kaunokirjallisista teoksista, ja antaa avuksi soveliain määrin vihjeitä tekijästä. Siis kenen ja mistä kokoelmasta on tämä runo. Teksti Rolf Bamberg / Kuva Frances Coch NYT 32. Yhdelle taas palkinto. Visan kevätkausi 2023, toki vain yhdeksän kysytyn kirjan mittainen, lienee siinä mielessä historiallinen, että se taisi olla ensimmäinen ”lukukausi”, jolla naiset olivat enemmistönä. Egan, L. Yksi vastaaja per tehtävä saa kirjapalkinnon. TOIMINTAVUODELLEEN pyörähtävää Kirjavisaa on joskus moitittu tehtävänasettelultaan ukkovaltaiseksi. Hänen viimeisin, luonnonläheistä nimeä kantava kokoelmansa on toissa vuodelta. Syvä musta järvi sammalhyökyjen keskellä on toinen lautta: siihen nousevat eivät koskaan unohda metsän kuvia, sillä siivilleen he nousevat ja muuttavat pois, lentävät yli talven muurin kuin ohuena harsona välkehtivät siemenet, vielä syntymättömien lehtien häivähdykset, näkymätöntä säkenöivät. Voitokkaan puolen maalintekijöitä olivat kirjailijat A
Tilanteessa, jossa ihmiset ovat juuri löytäneet tiensä takaisin kulttuurin pariin kolmen raskaan koronasulkujen kurittaman vuoden jälkeen. Tilanteessa, jossa teatterit ja konserttijärjestäjät ovat taas elpyneet koomasta ja taiteentekijöillä on ollut töitä. Alkuryöpyn jälkeen ei hallitusohjelman jyrkkien kirjausten vaikutuksista kansalaisten arkeen ole juuri kohistu. Sivitysfasismi kuulostaisi toki ristiriitaiselta käsitteeltä, contradiction in terms, sanoisi britti. Kulttuuriasiat eivät tosin tainneet olla rkp:läisille nyt kynnyskysymyksenä hallituksen ovenkahvaa nyittäessä, mutta annas olla, jos Korsholm Music Festivalin tai Inkoon Musik vid havet -festivaalin talous tulevaisuudessa veronkiristysten vuoksi romahtaa... Se koskisi siis myös kulttuurija viihdetilaisuuksien pääsylippuja, kirjojen ja lehtien hintoja, mikä taas aiheuttaisi painetta hinnankorotuksille. Tai että muistelisin lämmöllä niitä 1960-luvun manselaisporvareita, jotka eivät suostuneet astumaan Työviksen ovista sisään ennen kuin siellä esitettiin Turjan Päämajaa, jossa Mannerheim oli keskushenkilönä. Sellaiseen eivät vanhan liiton sivistysporvarit koskaan alentuneet. Perussuomalaisten kulttuuriagendaan on saatu jytkyn jälkeisinä 12 vuonna näkymää, joka lähinnä tuo mieleen historialliset ajatukset ”rappiotaiteen” kitkemisestä ja kansallismielisen taiteen tukemisesta. Sivistysporvareita, puoluejohtaja Georg C. Tällaisilla ihmisillä oli sydän oikealla mutta kuitenkin kulttuurin puolella. PS:N KULTTUURI AGENDA TUO MIELEEN HISTORIALLISET AJATUKSET RAPPIOTAITEEN KITKEMISESTÄ. HALLITUSOHJELMAN VÄSÄÄJILLÄ ei siis näytä olevan tilannetajua. Hän oli perusporvari joka solullaan ja näki kirjaimellisesti punaista aina, kun Kalle Holmbergin nimi jossain lausuttiin, mutta pyrki myös aina ajamaan teatterin etua. Ja sitten annetaan tulla märällä rätillä. Hänen eräällä oppitunnilla lausumansa ajatus, että ”Joseph Goebbels oli suuri humanisti” jäi näet lentäväksi lauseeksi meidän koulussamme. En olisi keväällä uskonut, että jo kohta tulisin kaiholla kaipaamaan vaikkapa Helsingin kaupunginteatterin hallitusta 1980-luvulla johtanutta kokoomuksen Ritva Laurilaa. On ikävä vanhoja kunnon sivistysporvareita. Sivistysvaltion tunnusmerkistöä on kai sitten myös esimerkiksi arvonlisäveron korotus kymmenestä prosentista neljääntoista. Kaunista, varmaan useimpien kansalaisten kannattama prinsiippi. Ehrnroothia myöten, siihenkin kuului. 49 Demokraatti Sivistysporvari in memoriam M aan hallituksella on mennyt koko kesä oman pesän puhdistukseen fasististen ja rasististen käenpoikasten sinne roiskimista jätöksistä. Ammoinen lukion historianopettajani Kauko Joustela tuollaisen ismin taisi nähdä mahdolliseksi. ”Monipuolinen ja arvostettu taideja kulttuurielämä on sivistysvaltion tunnusmerkki.” Näin lukee hallitusohjelman kulttuuria koskevan ympäripyöreän jaarittelun alussa. Rolf Bamberg rolf.bamberg@demokraatti.fi Tässä ajassa de_03082023_48.indd 49 de_03082023_48.indd 49 25.7.2023 15.36 25.7.2023 15.36. Kulttuuriväkikin on ehtinyt olla äänekkäämmin mukana vain tuossa rasismin vastaisessa rintamassa. Tuo edesmennyt POP muuten sijoittuisi nykypuoluekartalla persuista pari piirua vasempaan. Oikeistopuhurin vaikutuksista kulttuurin tekijöiden ja kuluttajien elämään ei ole joudettu enää meteliä pitämään. Mutta sodat käynyt ”Kake” olikin – jos saa sanoa – äärioikean miehiä, muun muassa kunnallisvaaliehdokkaana perustuslaillisten listalla 1976. Perussuomalaisilta en sitä toki odottanutkaan, mutta kokoomuksen ja RKP:n väeltä kylläkin. Neljä prosenttiyksikköä eli neljäkymmentä prosenttia
O de_03082023_50.indd 50 de_03082023_50.indd 50 25.7.2023 10.43 25.7.2023 10.43. 50 Demokraatti Lehti, verkko ja some S Y D N N I N T O Se puuttuva pala
Alkuperäiskansojen oikeudet unohtuvat Kichwoille sademetsä on elävä olento Kolumni: Mikkel Näkkäläjärvi de_03082023_51.indd 51 de_03082023_51.indd 51 26.7.2023 10.54 26.7.2023 10.54. TEEMA Vihreä kolonialismi Helena Gualinga taistelee oikeuden mukaisen vihreän siirtymän puolesta. 51 Demokraatti Re ilu si irt ym ä Ih m iso ike ud et ja ilm as to kr iis i
52 Demokraatti TEEMA 52 Demokraatti HELENA GUALINGA TUNNETAAN ERI PUOLILLA MAAILMAA ALKUPERÄISKANSOJEN PUOLESTAPUHUJANA. de_03082023_52.indd 52 de_03082023_52.indd 52 26.7.2023 11.25 26.7.2023 11.25
Sademetsä reagoi vahvasti ilmastonmuutokseen. Tulvat eivät olleet enää harvinainen tuttavuus. de_03082023_52.indd 53 de_03082023_52.indd 53 26.7.2023 11.25 26.7.2023 11.25. Teksti Mikko Huotari / Kuvat Mikko Huotari ja Getty Images EPÄREILU SIIRTYMÄ H elena Gualinga näki 13-vuotiaana ensimmäistä kertaa todellisen tulvan kotikylässään Amazonin sademetsässä. Aluksi se tuntui jopa hauskalta. Tilanteessa ei ollut enää mitään hauskaa. 53 Demokraatti Kun alkuperäiskansat taistelevat omien maidensa puolesta, he taistelevat myös planeetan pelastamiseksi. Ne toistuivat neljä kertaa saman vuoden aikana. Lapsena hänelle oli kerrottu, että tulvia tulee harvakseltaan joidenkin vuosien välein, mutta nyt tilanne alkoi muuttua. Kanootin kanssa pystyi leikkimään kodin sisällä
54 Demokraatti TEEMA Kolme vuotta sitten Sarayakun kylässä tulva teki suurta tuhoa. Samaan aikaan öljy-yhtiöt yrittivät tunPITKÄLLÄ AIKAVÄLILLÄ HYÖDYMME ENEMMÄN LUONNON SUOJELEMISESTA KUIN SEN TUHOAMISESTA. Gualinga tunnetaan eri puolilla maailmaa alkuperäiskansojen puolestapuhujana. Hän kuuluu Sarayakun kylässä elävään kichwa-alkuperäiskansaan. de_03082023_52.indd 54 de_03082023_52.indd 54 26.7.2023 11.25 26.7.2023 11.25. HELENA GUALINGA syntyi vuonna 2002. Gualinga asui kouluikäisenä osan ajasta Paraisissa, matkusti edestakaisin Suomen ja Amazonin välillä, lukion hän kävi ruotsinkielisessä Katedralskolan i Åbo -koulussa. 80 prosenttia kylästä pyyhkiytyi pois, kun joen vedet vyöryivät yli äyräiden. Täällä hän esiintyi muun muassa Maailma kylässä -tapahtumassa ja Kalevi Sorsa -säätiön keskustelutilaisuudessa. Muun muassa hänen setänsä talo ja koko omaisuus tuhoutui. Hänellä on myös kiinteä yhteys Suomeen, koska hänen isänsä on suomenruotsalainen. Kuluvan vuoden toukokuussa hän saapui toiseen kotimaahansa ulkoministeriön kutsumana. Hän on puhunut merkittävissä kansainvälisissä huippukokouksissa, kuten YK:n ilmastokokouksessa Egyptissä viime syksynä. HELENA GUALINGA, 21, on ecuadorilainen ihmisoikeusja ympäristöaktivisti, joka on joutunut pohtimaan globaaleja ympäristöongelmia koko ikänsä. Maailman talousfoorumi on rankannut hänet yhdeksi tärkeäksi ilmastovaikuttajaksi
– Se tarkoittaa, että meillä on oikeus alueisiimme, omaan hallintoon ja ihmisoikeuksiin. Se muistuttaa hyvin paljon vanhaa öljy-yhtiöiden uhkaa. – Vihreä ekstraktivismi on valitettavasti osa vihreää siirtymää. Hän huomauttaa, että Skandinaviasta on helppo osoitella Amazonin pahiksien suuntaan, mutta täällä on myös alkuperäiskansoja, joiden ääni ei pääse päätöksenteossa kuuluviin. Öljykonflikti käynnisti kymmenen vuoden mittaisen taistelun, jonka aikana yhteisö ei tiennyt, mitä huominen tuo tullessaan. Huolimatta ratkaisevasta roolista kestävän ja terveen planeetan turvaamisessa ihmisten ja luonnon hyväksi, alkuperäiskansojen ponnistuksia ei juurikaan tunnusteta tai tueta. Se tarkoittaa luonnonvarojen maksimaalista hyväksikäyttöä ja hyödyntämistä. 55 Demokraatti – Sarayakussa emme halunneet historian toistavan itseään. Tämä on hyvin ristiriitainen tilanne. – Vihreä energiateollisuus kasvaa nopeasti, ja se tunkeutuu alkuperäiskansojen maille täsmälleen samalla tavalla kuin öljy-yhtiöt tekivät aikaisemmin. Ilmaston kuumeneminen uhkaa saamelaisten perinteistä elämäntapaa, kansanedustaja ja kansalaisaktivisti Mai Kivelä (vas.) sanoo. – Kun maa-alueet annetaan alkuperäiskansojen hallintaan, se on tehokkain tapa suojella sademetsiä ja muita ekosysteemejä, Gualinga sanoo. Kysyin sitä sedältäni, joka oli ollut aktiivisesti mukana taistelussa. Öljy-yhtiöt käyttivät strategioinaan vainoa, uhkailua ja pelottelua. Meitä provosoitiin, mutta emme missään vaiheessa ryhtyneet väkivaltaan, Gualinga sanoo. Vihreä kolonialismi on myös vihreää ekstraktivismia. Vihreä siirtymä on muokannut teollisuuden ja tuotantojen rakenteita. Ilman suostumusta, armeijan tukemana ja väkivallalla pelotellen, Gualinga sanoo. – Taistelu jatkui vuoteen 2012 asti, kunnes voitimme kansainvälisessä oikeudessa. Olemme autonominen kansakunta kansakunnan sisällä. Vastassamme oli maan suurin taloudellinen ja poliittinen voima sekä armeija, Gualinga sanoo. Ilmastonmuutoksen erikoisuus on se, että pohjoiset vyöhykkeet lämpenevät voimakkaimmin koko maapallolla. Napa-alueilla lämpeneminen on 2–3 kertaa suurempaa kuin muualla keskimäärin. EKOLOGINEN KRIISI on vakava uhka maapallolle ja ihmiskunnalle. de_03082023_52.indd 55 de_03082023_52.indd 55 26.7.2023 11.25 26.7.2023 11.25. – Monet alkuperäiskansat ovat suoraan riippuvaisia asuinalueidensa ympäröivästä luonnosta. Ei voi tehdä pikaratkaisuja, koska ne eivät kestä pitkään. Skandinaviassa ei sentään murhata aktivisteja. lismi. Haluamme ratkaista ilmastokriisin, mutta samaan aikaan alkuperäiskansojen oikeuksien ja maiden yli ei saa kävellä, Gualinga sanoo. Se oli voitto Amazonille ja alkuperäiskansoille. – Vihreän siirtymän nimissä ei voi talloa ihmisoikeuksia. keutua hänen yhteisönsä maille ilman asukkaiden suostumusta. – Ilmiö on valitettavan yleinen Amazonin alueella sekä alkuperäiskansojen keskuudessa ympäri maailmaa, Gualinga kertoi Maailma kylässä -tapahtuman puheessaan. MAAILMAN LUONNON Säätiö WWF korostaa, että taistellessaan omien maiden puolesta alkuperäiskansat taistelevat myös planeetan pelastamiseksi. Alkuperäiskansoilla on nyt uusi uhka, vihreä koloniaPITKÄLLÄ AIKAVÄLILLÄ HYÖDYMME ENEMMÄN LUONNON SUOJELEMISESTA KUIN SEN TUHOAMISESTA. Alkuperäiskansat saavuttivat autonomian omilla alueil laan. Öljyteollisuuden vuoksi Amazonin aluetta oli jo tuhottu monilla alueilla. – Hämmästelin silloin, miksi juuri Sarayaku oli menestystarina. Ympäristöja ihmisoikeusaktivisteja on jopa murhattu vihreän energiateollisuuden vuoksi Amazonin alueella, mutta myös muualla maailmassa. Väkivalta liittyy usein kaivosteollisuuteen ja uusiutuvan energian voimaloiden rakentamiseen. Tuon voiton jälkeen kaikkien Latinalaisen Amerikan maiden oli noudatettava annettua tuomiota. EKOLOGINEN KRIISI vaikuttaa hyvin konkreettisesti alkuperäiskansojen mahdollisuuksiin ylläpitää omaa kulttuuriaan. Hän kertoi, että menestys perustui rauhanomaiseen vastarintaan. Vaikka he muodostavat alle viisi prosenttia maailman väestöstä, alkuperäiskansat suojelevat 80 prosenttia maapallon biodiversiteetistä metsissä, aavikoilla ja meriympäristöissä, joissa he ovat eläneet vuosisatojen ajan
– EU on iso toimija. Norjan tuulipuistohanke on varoittava esimerkki siitä, kuinka ei kannata toimia, Kivelä sanoo. Kuinka alkuperäiskansojen oikeuksista voidaan pitää paremmin huolta. Kansainvälisessä vaikuttamisessa Kivelä nostaa esiin Euroopan unionin tekemät kauppasopimukset. Kun vanhoja puita kaadetaan, porot eivät löydä talvella ruokaa, Kivelä sanoo. Saamelaisten alueella suurin osa on valtion maita. Ja sademetsää kaadetaan palmuöljyn vuoksi, koska ilmastonäkökulmaan vedoten tarvitsemme biodieseliä, Kivelä sanoo. Neuvottelujen jälkeen osapuoVIHREÄN SIIRTYMÄN NIMISSÄ EI VOI TALLOA IHMIS OIKEUKSIA. – Suomessa se on valtion velvollisuus. Vanhojen puiden oksilla kasvaa naavan kaltaista tupsumaista luppoa, jota porot syövät. Norjan korkein oikeus linjasi reilu vuosi sitten, että yli miljardi euroa maksanut tuulivoimalakokonaisuus Fosenin niemimaalla Trondheimin lähellä on laiton ja rikkoo ihmisoikeuksia. Perustuslaissa saamelaisten asema on tunnustettu, se velvoittaa meitä kaikkia, Kivelä aloittaa vastaamisen. Viime hallituskaudella ilmastolain osana päätettiin myös saamelaisten ilmastoneuvostosta. SAAMELAISET OVAT Euroopan unionin alueen ainoa alkuperäiskansa. Siirtymän täytyy olla reilu. Muutos etenee valtavaa vauhtia. – Alkuperäiskansojen kohdalla tämä liittyy etenkin luonnonvarojen käyttöön, kun rakennetaan tuulivoimaa tai tarvitaan uusia kaivosmineraaleja, Kivelä sanoo. – Saamelaisten oikeuksia on poljettu paljon historian saatossa. 56 Demokraatti TEEMA – Mahdollisuudet elää alkuperäiskansana ovat uhattuna ekologisen kriisin vuoksi. – Porot ovat ravinnonsaannin vuoksi riippuvaisia vanhoista metsistä. –Kauppasopimuksilla voidaan edistää ympäristötavoitteita, mutta myös let saivat sovittua, että osa metsistä jätetään hakkuiden ulkopuolelle. Se on valtavan epäoikeudenmukaista, koska he eivät ole aiheuttaneet kriisiä, Kivelä sanoo. SUOMESSA METSÄTEOLLISUUDELLA ja saamelaisilla on pitkään jatkunut konflikti. – Etelä-Amerikan alkuperäiskansat kärsivät, jotta me voimme saada lihankasvatusta varten laidunmaita. Kaupassa liikkuvat isot rahavirrat, ja sillä on suuri vaikutus, Kivelä sanoo. Saamelaiset ovat Euroopan unionin alueen ainoa alkuperäiskansa. de_03082023_52.indd 56 de_03082023_52.indd 56 26.7.2023 11.26 26.7.2023 11.26. – Alkuperäiskansojen oikeudet ovat jääneet reilun siirtymän keskustelussa jalkoihin, meillä puhutaan enemmän bensan hinnan kompensoinnista ja muista tällaisista asioista, Mai Kivelä sanoo. – On hyvä, jos pystytään ennaltaehkäisemään lain rikkomisia ja oikeuksien polkemisia. – Lähtökohtana pitäisi olla se, että me valtiona emme tee sellaisia asioita, jotka loukkaavat saamelaisten oikeuksia, Kivelä sanoo. Valtaväestöt ovat läpi historian tehneet hallaa vähemmistöille ja alkuperäiskansoille. Ihmisillä on tietovajetta siitä historiasta, mitä Suomen valtion ja saamelaisten oikeuksien välillä on tapahtunut. – Vihreän siirtymän kohdalla meidän täytyy tietää, ovatko suunnitellut hankkeet sellaisia, joita myös saamelaiset kannattavat. Energiantuotannon muuttuessa ja liikenteen sähköistyessä väliinputoajien oikeuksia poljetaan. Hän epäilee, että oikeuksien tallomisen taustalla on usein tiedon puute. Tarkoituksena on saada saamelaisten näkemykset ja tietämys esiin jo ilmastopolitiikan valmisteluvaiheessa. Saamenmaa tarkoittaa saamelaisten asuttamaa aluetta, joka koostuu Norjan, Ruotsin ja Suomen pohjoisosista sekä Venäjään kuuluvasta Kuolan niemimaasta. Saamelaisten oikeudet Suomessa turvataan kansainvälisillä sopimuksilla ja Suomen perustuslaissa. Hän oli vuonna 2005 Greenpeacen vapaaehtoisena ajamassa saamelaisten asiaa ja vastustamassa vanhojen metsien hakkuita. Esimerkiksi Amazonilla on nyt raivattu sademetsää karjatalouden käyttöön, kun lihankulutus kasvaa vauraissa maissa. Kyse on siitä, kuinka valtio ja Metsähallitus käyttää metsiä. Koulussa opetetaan hyvin vähän saamelaisten asioista. Alkuperäiskansoja uhkaa myös vihreän siirtymän hätiköidyt ratkaisut. Keskeistä näissä on alkuperäiskansojen itsemääräämisoikeuden turvaaminen ja kunnioittaminen
muualla maailmassa asuvien alkuperäiskansojen oikeuksia. de_03082023_52.indd 57 de_03082023_52.indd 57 26.7.2023 11.26 26.7.2023 11.26. Mitä yhtälaisyyksiä on suomalaisen ja kichwojen kulttuurien välillä. Siksi se vaatii molemminpuolista kunnioitusta. Kahdessa erilaisessa kulttuurissa elänyt Gualinga ymmärtää tämän hyvin, silti hän haluaa puhua elävästä metsästä myös teollisuusmaiden urbaaneille ihmisille, ja toimia eräänlaisena tulkkina. – Teollisuusmaiden ihmisten ja alkuperäiskansojen välillä suuri ero on yhteyden katkeaminen luonnon kanssa, Gualinga sanoo. – Nuorempien sukupolvien kohdalla on tapahtunut muutos, mutta ihmiset viettävät edelleen paljon vapaa-aikaa kesämökeillään ja siten on mahdollisuus kokea olevansa lähellä luontoa. Ajatus elävästä sademetsästä on tärkeä osa yhteisön maailmankatsomusta ja elämäntapaa. – Lyhyen aikavälin taloudellisten hyötyjen sijaan pitäisi ymmärtää, että pitkällä aikavälillä hyödymme enemmän luonnon suojelemisesta kuin sen tuhoamisesta. Niitä voidaan sisäänkirjata sopimuksiin. Minun suomalaisten isovanhempieni elämäntapa on ollut hyvin lähellä luontoa, Gualinga vastaa. ECUADORIN SARAYAKUSSA asuva kichwa-yhteisö suojelee maillaan 144 000 hehtaaria turmeltumatonta sademetsää. – Meidät opetetaan pienestä pitäen näkemään sademetsä elävänä olentona. – Hyödyn tavoitteleminen nousee ihmisiä tärkeämmäksi, talouskasvu nousee ihmisoikeuksia tärkeämmäksi. Saamelaiset ovat Euroopan unionin alueen ainoa alkuperäiskansa. Ja jos tämä jatkuu, se synnyttää suurta kärsimystä. – Kun Suomea verrataan muihin länsimaihin, suomalaisilla on yhä suhteellisen läheinen suhde luontoon. Ajatus elävästä metsästä voi olla länsimaisille ihmisille vieraan tuntuinen. Nämä opetukset ovat pitäneet yhteisömme resilienttinä kaikkein vaikeimpienkin aikojen yli, Helena Gualinga sanoo. Ero on taas se, että kiinteä yhteys luontoon ei kuulu Suomessa enää aitona elämäntapana, toisin kuin kichwojen kohdalla. 57 Demokraatti ALKUPERÄISKANSAT Grafiikka: Arja Jokiaho Lähde: YK ja oikeusministeriö yli 370 miljoonaa ihmistä 5 % maailman väestöstä 15 % maailman köyhistä yli 5000 eri yhteisöä asuvat yli 90 maassa heidän alueiden hallinnassa on 80 % maailman bio diversiteetistä puhuvat 4000 kieltä maailman kaikista 7000 kielestä 57 Demokraatti on kansainvälisesti sovittu termi, joka kattaa erilaiset alkuperäisja heimoyhteisöt ympäri maailmaa
Yhtäältä vihreälle siirtymälle tärkeitä kaivosteollisuuden tuotteita ja tuulivoimaa tarvitaan, jotta ilmastonmuutosta saadaan hillittyä. de_03082023_58.indd 58 de_03082023_58.indd 58 25.7.2023 10.37 25.7.2023 10.37. Vaikka saamelaiskäräjälain uudistus ei mennytkään oikeistokonservatiivien vastustuksen vuoksi viime kaudella eduskunnasta läpi, on Sanna Marinille annettava tunnustus työstä ja rohkeudesta. On silti selvää, että kaivosteollisuus ja tuulivoima aiheuttavat saamelaisalueella erittäin vaikeasti yhteensovitettavia maankäytön pulmia – toisinaan jopa mahdottomia. Vihreä siirtymä ei saa olla vihreää kolonialismia KOLUMNI Teksti Mikkel Näkkäläjärvi, Rovaniemen kaupunginhallituksen 1. Puhumattakaan kaikista globaaleista ongelmista, joita ilmaston kuumeneminen ja luontokato aiheuttavat. Ekologisen, taloudellisen ja sosiaalisen kestävyyden rinnalle tarvitaan myös kulttuurisen kestävyyden ajattelua. Julkisen keskustelun aktivoitumisesta on kiittäminen suurelta osin saamelaisten oikeuksia vuosikausia vahvasti ajaneita ihmisiä. Kehittyvä teknologia mahdollistaa esimerkiksi kielen ja kulttuurin elvyttämistä vaikkapa parantuneiden etäopiskelumahdollisuuksien ja saavutettavamman kulttuuritarjonnan myötä. Toivon, että samanlaista rohkeutta ihmisoikeuksien puolustamiseen on myös tulevalla SDP:n puoluejohdolla. OLEN ILAHTUNUT SIITÄ, MITEN MONI SUOMALAINEN ON TULLUT SAAMELAISTEN TUEKSI. Minun on erittäin vaikea nähdä, että saamelaisten kotiseutualueelle sopisi kaivoksia. Meidän pitää olla ihmisoikeuksia kunnioittava maa hallituspohjasta huolimatta, joten on erittäin tärkeää keskustella näistäkin teemoista. Teknologiaa voi hyödyntää yhä enemmän myös esimerkiksi poronhoidossa. Länsimaissa asuvat ihmiset ovat myös riippuvaisia kaivosteollisuuden tuotteista, eikä ole eettisesti kestävää ulkoistaa kaivosteollisuuden haittoja kehittyviin maihin. Heitä on paljon saamelaisyhteisössä, mutta olen myös ilahtunut siitä, miten moni suomalainen on tullut saamelaisten tueksi. Vihreä siirtymä ei saa tarkoittaa vihreää kolonialismia, jossa ilmastonmuutosta torjutaan polkemalla alkuperäiskansojen oikeuksia. Tällä hetkellä kasvubuumi koskee muun muassa akkuja, joita tarvitaan liikenteen sähköistämiseen. Kiistatonta on myös se, että ilman ex-pääministeri Sanna Marinin poikkeuksellista sitoutumista aiheeseen, keskustelu olisi jäänyt huomattavasti vähäisemmäksi. varapuheenjohtaja TEEMA TEKNOLOGIA JA vihreä siirtymäkin tuovat myös uhkakuvia saamelaiselle elämäntavalle, eikä kysymys vihreästä siirtymästä ole saamelaisten oikeuksien suhteen ongelmaton. Kehittyvä teknologia tarkoittaa myös, että sitä on saatavilla yhä useammalle ja luonnonvarojen kysyntä kasvaa. Mutta jos ilmastonmuutosta ei saada hillittyä voimakkaasti, aiheuttaa se saamelaisten perinteisille elinkeinoille todella vaikean tilanteen muun muassa erilaisten tauteja aiheuttavien loiseläinten leviämisen ja vesistöjen voimakkaan lämpenemisen myötä. 58 Demokraatti A lkuperäiskansaoikeuksia koskeva keskustelu on noussut aiempaa vahvemmin julkisille areenoilla myös Suomessa. Yksi kuuma puheenaihe alkuperäiskansojen oikeuksia koskevassa keskustelussa on teknologian kehitys ja vihreä siirtymä sekä se, mitä ne voivat tarkoittaa saamelaisten oikeuksien toteutumiselle
Eikä se ole raamattu. Mutta valintoja tehneiden on otettava esiin Ruotsista jo ennen sosialidemokratiaa kulkeutunut innovaatio. ”Tänk värt” -ohjelman keskustelussa pastori Kristensson saa puheenvuoron ja ryhtyy selittämään, miten maailmassa on paljon pahuutta. Saman ajatuksen ovat ostaneet pääkirjoitustoimitusten setämiehet ja osa elinkeinoelämän edushenkilöistä. Sopeutuksen tarkasta luvusta ja jaksotuksesta varmaan olisi voitu aidos ti de_03082023_59.indd 59 de_03082023_59.indd 59 26.7.2023 11.11 26.7.2023 11.11. SDP oli ja on valmis kantamaan vastuuta. Samalla somessa ja lehtien palstoilla on ryhdytty taivastelemaan, miten tällainen hallitus nyt syntyi, ja miten on sen toimintakyvyn laita kun pääministeri Orpo joutuu viikosta toiseen selittelemään ulkomailla asti mitä Suomessa tapahtuu. Se on peili. Ja syyllinen löytyy pyhistä kirjoista: homojen syy. Sen sijaan, että media olisi tehnyt työnsä ennen vaaleja ja käynyt keskustelua perussuomalaisten ajattelun premisseistä. KUTSUTTAVAT OLI päätetty jo ennen vaaleja. Puolue esittelee puoluekokouksessa uudet ohjelmat ja tavalliseen tapaan syksyllä vaihtoehtobudjetin. 59 Demokraatti Antton Rönnholm, SDP:n puoluesihteeri antton.ronnholm@sdp.fi Twitter: @anttonr Syvässä päässä Sossujen syy T änä kesänä suomalainen media on herännyt tutkimaan perussuomalaisten eturivin poliitikkojen nettikirjoittelua vuosien ja vuosikymmenten varrelta. neuvotella, jos tarjouksessa olisi ollut myös tulopuolen elementtejä. Kyseessä on kuin tv:n makasiiniohjelma, jossa puidaan asiantuntijoiden ja yleisön voimin jotakin teemaa. Näistä puheista ja kirjoituksista on osittain irtisanouduttu, mutta tosiasiassa kuitenkaan ei. Suora lähetys on kestänyt koko kesän. Ne työelämän heikennykset, joita ministeriöissä jo nyt hiki hatussa kirjoitetaan eivät olisi koskaan menneet SDP:n kanssa läpi. Kokoomuksen tavoite on systeeminen muutos, ja sitä on suunniteltu jo vuosikymmeniä. Yleisö yhtyy ajatukseen ja ohjelma muuttuu gospelkuoron lauluksi, jossa käydään läpi kaikki maailman ongelmat lappuliisoista Afganistanin sotaan. Ja se sopii myös niille, jotka toivoivat SDP:n estävän hallitusohjelman tietyt ylilyönnit. Sen sijaan, että elinkeinoelämä tuki miljoonilla oikeistopuolueiden ehdokkaita saadakseen sopimusyhteiskunnan repivät työelämäuudistukset. Juuri demareiden olisi pitänyt luopua omasta ohjelmastaan ja allekirjoittaa kokoomuksen epärealistinen ja talouskasvun vaarantava kuuden miljardin sopeutus. Minulle tulee mieleen vanha SVT:n viihdeohjelman satiiri tällaisesta keskusteluformaatista. Mutta sen valinnan tämän vaihtoehdon puolesta tekivät muut kuin sosialidemokraatit. Sen sijaan, että kokoomus olisi aktiivisesti neuvotellut hallitusratkaisusta SDP:n kanssa. Sen hintana on merkittävä negatiivinen julkisuus niin hallitukselle kuin Suomelle. Kansallisessa keskustelussa on helppoa ja houkuttelevaa ulkoistaa oma vastuu ja laulaa kuorossa historiasta tuttua selitystä: sossujen syy. Tässä tapauksessa kyseessä on merkittävä kansallinen kysymys eli valtaapitävien näkemykset ihmisoikeuksista ja demokratiasta. Hallitus neuvotteluihin kutsuttavat oli päätetty jo ennen vaaleja. On herätty tosiasiaan, että laarista löytyy kaikenlaista vihapuhetta ja antidemokraattisia näkemyksiä. Ja keskustelua sopeutuslistan lopullisesta sisällöstä ei olisi puolueiden kahdenvälisissä neuvotteluissa kuitattu: ”kyllä se olemassa on, sen näkevät ne, jotka neuvotteluihin kutsutaan”. Hulvattoman klipin löytää vaikkapa Youtubesta hakusanalla SVT bögarnas fel. Nyt ei ole kyseessä sama selitys, mutta kotimaan keskustelu lähentelee hupailun absurdiutta: kokoomuksen spin doctorit ovat keksineet, että hallituksen ongelmiin ovat syynä demarit. Kupletin juoni on lyhykäisyydessään, että jos SDP olisi luopunut omista tavoitteistaan ja nöyrtynyt kokoomuksen sanelemaan ohjelmaan, ei nykyisiä ongelmia olisi. Hän lohduttaa, että syypäinä emme ole me, jotka turvaamme herraan
Antti Vuolanne yhteiskunnallisten aineiden opettaja Omnia LISÄÄ MIELIPITEITÄ OSOITTEESSA DEMOKRAATTI.FI Getty Images de_03082023_60.indd 60 de_03082023_60.indd 60 25.7.2023 10.39 25.7.2023 10.39. Yleissivistävien aineiden leikkaukset syövät tasa-arvoa VM:N BUDJETTIPÄÄLLIKKÖ Mi ka Niemelän mielestä toisen asteen ammatilliset perustutkinnot voisi leikata kaksivuotisiksi. Lä he tä m ie lip ite es i os oi tt ee se en m ie lip id e@ de m ok ra at ti. Yhteisiä ”yleissivistäviä” tutkinnon osia niistä on 35, eli alle viidennes. Omalla kurssillani opetan sellaisia teemoja kuten suomalainen yhteiskunta, palvelujen käyttö, syrjimättömyys, tasa-arvo ja yhdenvertaisuus, oman talouden riskit ja suunnittelu, kansalaisen perusoikeudet ja velvollisuudet sekä päätöksentekoon ja yhteiskuntaan vaikuttaminen. Yhteisten tutkinnon osien karsiminen saa kannatusta myös eduskunnasta. Ammattikorkeakoulujen hakijoista noin puolet tulee ammatillisesta koulutuksesta. Peruskoulun päättävistä nuorista noin puolet jatkaa ammatillisiin opintoihin. Opiskelijoistani Suomeen muuttaneita on noin kolmasosa. Suomen kalleimpia arvoja ovat yhdenvertaisuus ja valinnanvapaus. 60 Demokraatti Ki rjo ita om al la ni m el lä si. Se asettaa lukion ja ammatillisten oppilaitosten opiskelijat erilaiseen asemaan yhteiskunnassa ja elämässä selviytymisessä. Työelämän kurssilla opiskellaan sitä, mistä avoimia työpaikkoja löytää ja mitä taitoja työelämässä tarvitaan. On ehdottoman tärkeää, että heille taataan yhteiskunnassa ja omassa ammatissa toimimiseen tarpeelliset yleissivistävät perustiedot ja -taidot. Nyt ammatillinen perustutkinto on 180 osaamispistettä. Nyt näiden ehdotettujen leikkausten seurauksena ammatillisilta opiskelijoilta estettäisiin jo varhain elämässä eteneminen ja täysi osallisuus aktiivisena kansalaisena. fi ta i D em ok ra at ti, PL 33 8, 00 53 1 H el sin ki Suomen kalleimpia arvoja ovat yhdenvertaisuus ja valinnanvapaus. Ammatillinen järjestäytyminen, sopiminen ja työelämän yleiset pelisäännöt tulevat opinnoissa tutuiksi kaikille opiskelijoille. Aloite ”yleissivistävien” aineiden karsimisesta on ihmisiä eriarvoistava. Ki rjo itu st en m ak sim im itt a on 20 00 m er kk iä
Suomen sosialidemokraattisella puolueella on demokraattinen sosialismi ollut keskeinen aatteellinen perusta. Ruotsin sosialidemokraatit ovat aina korostaneet vahvan valtion merkitystä kansalaisten hyvinvoinnille ja turvallisuudelle. Unelma ei ehkä koskaan täysin toteudu, mutta sitä kohti kansanliikkeen on kuljettava. Olemme kansakuntana olleet osa läntistä taloudellista ja poliittista kulttuuria jo lähes tuhannen vuoden ajan. Saksan SPD pitää periaatteissaan kunniassa demokraattisen sosialismin ajatusta. Venäjän keisarikunnan hajotessa kärjistyivät yhteiskunnalliset ongelmat myös Suomessa, ja syntyneessä tilanteessa punakaartin johto lähti harkitsemattomalle vallankaappauksen tielle synkin seurauksin. Puolue on ensimmäisistä yleisen äänioikeuden vaaleista vuodesta 1921 lähtien ollut kaikissa vaaleissa Ruotsin suurin puolue. Sosialidemokraattisen ideologian syyksi vuoden 1918 sisällissotaa ei voi laittaa. Henkilökohtaisesti voin kuvata sosialidemokratian aatteenani koostuvan Ranskan vallankumouksen jälkeisen kansalliskokouksen hyväksymästä tasavallan tunnuslauseesta ”Vapaus, veljeys ja tasa-arvoisuus”, Jee suksen vuorisaarnan lähimmäisen rakkaudesta ja Karl Marxin kriittisestä kapitalistisen talousjärjestelmän analyysista. Demokraatin sosialismin käsitteen arvostelussa vertailut kohdistuvat sosialidemokratian näkökulmasta sosialismin irvikuviin. Vahvan julkistalouden rakentamisella ja markkinatalouden sääntelyllä on rakennettu myös meille esimerkkinä ollutta pohjoismaista hyvinvointivaltiota. Demokraattisessa Euroopassa Espanjan hallituspuolueena toimivan veljespuolueemme nimi on sosialistinen työväenpuolue. Esimerkiksi Ruotsissa demokraattisen sosialismin ideologiaa kehittäneitä tai käytännön politiikkaa toteuttaneita Tage Er landeria tai Olof Palmea on mahdotonta yhdistää epäinhimilliseen neuvostokommunismiin. Ravistelu tapahtui aatehistoriallisesti kepein perustein. Vuoden 1903 Kuuluisan Forssan ohjelmamme ideologinen perusta tuli Itävallan ja Saksan sosialidemokraattien ohjelmista. Sisällissodan jälkeen SDP selkeästi irtisanoutui Neuvostoliiton perustaneesta autoritäärisestä kommunismista. Sosialismi puolueen periaatteissa ei ole vienyt ihmisten kannatusta oikein ajassa toimivalta puolueelta. Suomen tullessa osaksi Ruotsia 1200-luvulla siirryimme osaksi läntistä kristikuntaa, jonka pohjalta meille kehittyi läntinen oikeusjärjestämä, peruslakiin perustuva valtiomuoto ja vuosisatojen kehityksen myötä säädöksiin perustuva markkinatalous. Artikkelissa sekä aatehistoriaa että Suomen kansakunnan historiaa ajatellen täysin perusteetta rinnastettiin SDP:n periaateohjelman demokraattinen sosialismi ja mahdollinen toveri sanan käyttö synkeään neuvostokommunismiin. Äänestäjiin vetoavat vaaliohjelmat tehdään periaatteita soveltaen vastauksena ajankohdan haasteisiin. Sosialidemokraattisen puolueen kaltainen joukkoliike tarvitsee unelman oikeudenmukaisesta yhteiskunnasta. Ruotsin perintönä syntynyt oikeusjärjestelmä oli voimissaan myös Venäjän keisarikuntaan kuuluneessa Suomen suurruhtinaskunnassa. Venezuelalla, valtiokapitalistisella Neuvostoliitolla tai Kiinalla ei ole mitään yhteistä demokraattisen sosialismin kanssa. Läntisen Euroopan perintöä on myös Suomen sosialidemokraattien aatteellinen perusta, vaikka yhteyksiä oli myös Venäjän työväenliikkeeseen. Ohjelman käytännön vaatimukset kuten yleinen äänioikeus, kahdeksan tunnin työpäivä ja maksuton oppivelvollisuus olivat sen ajan käytännön demokraattista sosialismia. Demokraattisen sosialismin unelman voi löytää vaikka Unto Monosen Satumaa tangosta: ”Aavan meren tuolla jossakin on maa / missä onnen kaukorantaan laine liplattaa / missä kukat kauneimmat luo aina loistettaan / siellä huolet huomisen voi jäädä unholaan.” Jouko Sillanpää turvallisuuspolitiikan väitöskirja tutkija Helsingin yliopistossa de_03082023_60.indd 61 de_03082023_60.indd 61 25.7.2023 10.39 25.7.2023 10.39. Demokraatin päätoimittajan 11/23 lehdessä kirjoittamassa sosialismin aave artikkelissa ravisteltiin sosialidemokratian perinteisiä oppeja. Valtion johtamiselle oppi vuodesta 1918 oli, että maassa ei saa olla aseellisia ryhmiä, joita poliittinen johto ei valvo ja johda. Erilaisten ohjelmien tarkoitus on ymmärrettävä. Maail man menestynein sosialidemokraattinen puolue eli Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue toteaa periaateohjelmassaan demokraattisen sosialismin olevan sosialidemokratiaa. Ruotsissa demokraattisen sosialismin aate ei ole ollut valuvikainen. Hienosti on kuvattu esimerkiksi vuoden 1952 periaateohjelmassa demokraattisen sosialismin selkeä ero kommunistiseen diktatuuriin ja pelkkään voiton tavoitteluun perustuvaan kapitalismiin. Itävallassa veljespuolueemme on sosialistinen puolue. 61 Demokraatti Demokraattinen sosialismi on pohjoismaista sosialidemokratiaa Sosialismia ei pidä määritellä oikeuden mukaisuutta polkevien järjestelmien ehdoilla. Periaateohjelma tai julistus on puolueen jäsenistölle oman aatteellisen ja historiallisen tietoisuuden ylläpitämistä siitä, keitä olemme. Ehkä artikkeli oli kirjoitettu kärjistävän ironian tyylillä keskustelun herättämiseksi
Tästä seurasi kutsu presidentinlinnan itsenäisyyspäivän juhlaan, mikä säilyi hänen mielessään lähtemättömänä merkkinä uudenlaisesta kulttuuriista ja ajasta Suomessa. Maritan muistoa jäivät kunnioittamaan kaksi nuorempaa sisarta, kaksi lasta ja lapsenlapset. Marita Ranta-Paano piirtyy mieleemme ystävällisenä, aina hyvää muille tarkoittavana, itsestään numeroa tekemättömänä kädentaitajana ja vähäosaisten paremman elämän taustavaikuttajana. Niissä hän osallistui eri julkilausumien valmisteluun, mielenosoituksiin ja oli soppatykin varressa. Se mahdollisti hyvät kädentaidot omaavalle Ranta-Paanolle ykköspaikan päästä kunnostamaan vanhoja arvotaloja ja toimimaan rakennustyömailla. Hän toimi niin kunnallisissa kuin seurakunnallisissa luottamustehtävissä, jatkaen aktiivisten vanhempiensa Hillevi ja Jukka Rannan viitoittamaa tietä. Kouluikänsä hän asui Riihimäellä käyden siellä Haapahuhdan ja Eteläisen kansakoulun sekä kansalaiskoulun. Omakohtaisesti koettu pitkittynyt työttömyys ja siitä seurannut loppuelämän heikko taloudellinen asema valjasti hänet toimimaan monimuotoisesti vähempiosaisten hyväksi. Hän oli kuollessaan 71-vuotias. Tuo aika innosti hänet myös toteuttamaan pitkällisen, jo nuoruudessa heränneen haaveensa eli kouluttautua kirvesmieheksi. Marita Ranta-Paano syntyi 19.1.1952 Laihialla (Seinäjoen synnytyssairaalassa) laihialais isän ja Sortavalasta Tervajoelle siirtyneen savolaisäidin nelilapsisen perheen esikoisena. Raija Ranta-Porkka Kaija Ranta Meriel Vincent Esa Roivas kirjoittajat ovat Maritan sisaret ja lapset de_03082023_62.indd 62 de_03082023_62.indd 62 26.7.2023 10.44 26.7.2023 10.44. Hän toimi muiden muassa pääkaupunkiseudulla eri työttömien yhdistyksissä. 62 Demokraatti KUOLLEITA Vähäosaisten auttaja Kirvesmies Marita Raakel Ranta-Paano kuoli yllättäen sairaskohtaukseen Helsingissä 3.4.2023. Ranta-Paano oli vakaumuksellinen sosialidemokraatti, joka yhtenä merkityksellisimpänä tapahtumana elämässään piti toimimista presidentti Tarja Halosen tiiviissä ja innostavassa presidentinvaalikampanjassa ja tukiryhmässä. Pääkaupunkiseudulle muuton, perheen perustamisen ja perhepäivähoitajan pienipalkkaisen uransa aikana hän pääsi keskittymään kahden 1970-luvulla syntyneen lapsensa kasvun seuraamiseen. Ammatilliseen uraan johdatteli Riihimäen kauppakoulu ja Tarttilan emäntäkoulu, josta valmistuttuaan hän melko pian siirtyi Liikeliiton kurssisihteeriksi Hattulan Petäyksen kurssikeskukseen ja sieltä edelleen Työväen Akatemian kirjastonhoitajaksi
63 Demokraatti 85 VUOTTA 60 VUOTTA 50 VUOTTA Syntymäpäivät Yhdistystoiminta Ilpo Rossi Helsinki 7.8. johtokunta de_03082023_62.indd 63 de_03082023_62.indd 63 26.7.2023 10.44 26.7.2023 10.44. Hakuaika syyskuun 2023 loppuun saakka. klo 12. Tarja Filatov Hämeenlinna 9.8. Mahdolliset onnittelut voi ohjata KSR:n Rafael Paasion rahastoon tilille FI85 1521 3000 0060 09, tiedonantoon: Ilpo Rossi. Luovuus ja sivistys kuuluvat kaikille Apurahan hakeminen tapahtuu sähköisesti 1.-31. UUSIMAA • SDP Porvoo (HTY + PTY yhteinen yhdistys): ylimääräinen jäsenkokous to 3.8. puouekokousasioista. Mahdolliset onnittelut voi ohjata KSR:n yleisrahastoon tilille FI85 1521 3000 0060 09, tiedonantoon: Miikka Leponiemi. Tarjolla talkoosapuskaa siivouksen, maalaamisen, putsauksen lomassa. APURAHAT Kansan Sivistysrahaston apurahat vuodelle 2024 haettavana elokuussa Kansan Sivistysrahasto tukee apurahoilla yhteiskunnallisesti suuntautunutta tutkimusta, opiskelua, harrastusja kulttuuritoimintaa sekä sivistystyötä. klo 9–15. t. Mahdolliset onnittelut voi ohjata KSR:n Työväen Näyttämö -rahastoon tilille FI85 1521 3000 0060 09, tiedonantoon: Tarja Filatov. Lisätiedot apurahainfosta sekä ohjeet hakemiseen: sivistysrahasto.fi Järjestämme kaikille avoimen apurahainfon 11.8. Tutustu ja hae: Hanne Aho puheenjohtaja, Sipoo 15.8. klo 18 alkaen Hamarin työväentalolla. johtokunta Talkoot Hamarin työväentalolla la 5.8. Riihi säätiö myöntää apurahoja ja avustuksia muun muassa monipuolisen työväen perinteen ja kulttuuritoiminnan tukemiseen. elokuuta. Miikka Leponiemi ammattiosaston puheenjohtaja, Teollisuusliiton hallituksen jäsen, Tammela 16.8. Osallistua voi tuolla aikavälillä oman tilanteen mukaan. t. Puhutaan mm
64 Demokraatti RISTIKKO 13/2023 Veijo Wiren veijo.wiren@gmail.com Ratkaistut ristikot lähetetään seuraavan lehden ilmestymiseen mennessä: vastaukset@demokraatti.fi tai Demokraatti / Ristikko, PL 338, 00531 Helsinki. Oikein vastanneiden kesken arvotaan yksi 10 euron lahjakortti. Merkitse kuoren päälle ristikon numero. Nimi: Osoite: de_03082023_64.indd 64 de_03082023_64.indd 64 24.7.2023 16.20 24.7.2023 16.20
Commedia dell’arten harlekiinihahmoon viittaava nimi kuvannee melko hyvin myös linnun ulkonäköä. hienot kuvioinnit poskitäplineen tuovat mieleen harlekiinin naamion ja värikkään asun. 65 Demokraatti SUDOKUN RATKAISU 82 15 37 49 6 97 48 62 15 3 65 31 49 28 7 59 72 81 36 4 23 64 95 71 8 41 86 73 92 5 34 59 28 67 1 16 27 54 83 9 78 93 16 54 2 RISTIKON 11/2023 RATKAISU 8.6. ”Naaraslintu sukelteli ja ruokaili aktiivisesti ja keräsi päivän mittaan liepeilleen arviolta 500–600 lintuharrastajan joukon”, STT uutisoi tuolloin (HS 27.11.2000). Suomessa virta-alli on nähty vain kerran – marraskuussa vuonna 2000 Vantaanjoessa. co m 2 1 5 3 6 2 1 8 7 7 8 6 3 6 8 9 5 3 8 7 5 9 3 1 5 4 K esäkuun alussa Islantiin lähtiessäni hehkutin ystävälleni, että pääsen reissussa varmasti näkemään virta-alleja. Kuvaavaa on, että lintukirjassa (Lars Svenssonin Lintuoppaasta tehty Collins Bird Guide -sovelde_03082023_64.indd 65 de_03082023_64.indd 65 24.7.2023 16.20 24.7.2023 16.20. Kuvan virta-allipariskunta uiskenteli lahdenpoukamassa Islannin Grundarfjörðurissa 3. kesäkuuta. Häntä nauratti, sillä hänelle nimestä syntyi mielikuva koskessa räpiköivistä naisten käsivarsista – hytkyvistä alleista. Vapaasti käännettynä laji tunnetaan useissa maissa nimellä harlekiinisorsa. Laji pesii lisäksi Pohjois-Amerikan pohjoisosissa, Grönlannissa ja Pohjois-Venäjällä. Lajin tieteellinen nimi Histrionicus histrionicus viittaa niin ikään teatterin maailmaan – latinankielinen sana histrio tarkoittaa näyttelijää. Virta-alli ei ole Euroopassa lainkaan yleinen vieras. Onnea voittajalle! Vaikeusaste: (c ) Ar to In ka la ww w. julkaistun ristikon 10 euron lahjakortin voitti Tuomo Niemi Vantaalta. Koiraan TI TI TYY Anna-Liisa Blomberg anna-liisa.blomberg@demokraatti.fi lus) lajin levinneisyysalueeksi Euroopassa on merkitty vain Islanti. ais ud ok u. Nauru ei ole kaukana myöskään nimestä, jolla lintu tunnetaan muilla kielillä
Hackman on paitsi loistava kirjailija, myös taitava maalari. Vaikka kirja on erittäin paksu – noin 700 sivua – tempaa se mukaansa niin, että lukeminen on nopeaa. Lukutottumukseni ovat muuttuneet vuosien varrella, mutta elämäkerrat on sellainen genre, mistä olen aina tykännyt. Hänen kädenjälkeään on kotini seinää koristava Putkinotko-aiheinen muraali. Alle kouluikäisenä juoksentelin kesäteatterissa tukka takussa, naama noessa ja villasukat jalassa pitkin maita ja mantuja, ja huutelin kettuperkelettä. Nyt odottelen hänen syksyllä ilmestyvää romaaniaan Kakspuusaari. Politiikan kirjahylly 1 3 2 En ole oikein vielä oppinut kuuntelemaan äänikirjoja, mutta yksi sellainen minulla jo on. Yksi teos, joka on jäänyt vahvasti mieleeni, on Jordanian kuningatar Noorin Uskomaton elämäni. Ilkka Hackman: Kakspuusaari Luin Hackmanin kolmisen vuotta sitten ilmestyneen esikoisteoksen Tähän aikaan huomenna. Ja sitten hommaan tuli sellainenkin aspekti, että löysin itselleni aivan ihanan kodin – ja sattumalta tietenkin ihan fyysisestä Putkinotkosta. On joitain kirjoja tai teoksia, jotka ovat muodostuneet minulle yllättävänkin merkityksellisiksi. Luen tietysti aikakausilehtiäkin, mutta kotiin en tilaa muita kuin Demokraattia. Viimeisin lukemani kirja oli tutkimus Suomen historian ensimmäisistä aluevaaleista. Saa nähdä, missä kaikkialla se vielä tuleekaan vastaan. Tästä innostuneena teetin kotini seinälle muraalin, jossa on Putkinotkosta tekstinpätkiä. Tosielämän tarinat ovat mitä ihmeellisimpiä. 4 3 de_03082023_66.indd 66 de_03082023_66.indd 66 24.7.2023 15.23 24.7.2023 15.23. Luen kaikenlaista romaaneista sarjakuviin, mutta viime aikoina painotus on ollut asiapuolella. Prinsessa Dianan elämästä olen lukenut muutamankin kirjan. Todella mielenkiintoinen lukukokemus. 66 Demokraatti Teksti ja kuva Nora Vilva Kirja voi olla yllättävällä tavalla läsnä elämässä Kansanedustaja Anna-Kristiina Mikkoselle (sd.) Putkinotko on hyvin tuttu teos Joel Lehtonen: Putkinotko Antti Pirinen: Perkeleitä ja enkeleitä Kuningatar Noor: Uskomaton elämäni Teos kertoo Ahlqvistien suvun maailmasta. Päähenkilö August Ahlqvist oli isoukkini velipuoli, ja ukkini nuoruusajan kuva löytyy täältä kirjasta. Saattaa olla mukavaa jonain iltana kuunnella, kun Haber kertoo elämästään korvakuulokkeissani. Myöhemmin olimme koko perhe mukana Vesa-Matti Loirin ja Eija Vilppaan tähdittämässä Putkinotkon tv-tuotannossa. Olen vasta muutama vuosi sitten havahtunut, miten merkityksellinen teos Putkinotko jostain syystä on elämässäni. Esimerkiksi Joel Lehtosen Putkinotko. Joskus omakin elämä tuntuu siltä, että eläisin jossain elokuvassa. Kuningatar Noorin elämäntarina on kiehtova, ja yksi esimerkki siitä, miten totuus on taruakin ihmeellisempää. Se on ollut varhaislapsuudestani asti elämässäni läsnäoleva teos. Olen aina tykännyt Sunrise Avenuesta ja Samu Haberista, ja kyseessä on siis Haberin elämäkerta
tietoa työstä ja yhteiskunnasta Liity Työväenkirjaston ystäviin : tyovaenkirjastonystavat.. tsl.fi YHTEYTESI EUROOPPAAN: Suomen S&D-mepit Miapetra ja Eero! Tilaa uutiskirjeet ja ollaan yhteydessä: www.miapetra.fi www.eeroheinaluoma.fi @miapetrakumpula @eeroheinaluoma www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva www.turva.fi Työväenliikkeen kirjasto tyovaenperinne.. Sörnäisten rantatie 25 A, Helsinki pau.fi akt.fi aktlehti.fi paperiliitto.fi Lehti, verkko ja some de_03082023_002.indd 1 de_03082023_002.indd 1 25.7.2023 9.16 25.7.2023 9.16
de_03082023_001.indd 1 de_03082023_001.indd 1 25.7.2023 10.46 25.7.2023 10.46. Tämä on onnistunut etenkin naisvaltaisissa liitoissa. DEM-takasivu-205x245mm-syksy2023-39e.indd 1 DEM-takasivu-205x245mm-syksy2023-39e.indd 1 13.6.2023 12.14.08 13.6.2023 12.14.08 PAL.VKO 2023-33 00 74 43 -2 31 3 JAKSAMINEN Työstä pitää palautua BRITANNIA Valta on vaihtumassa TYÖELÄMÄ Puhuria luvassa 3.8.2023 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI 13 /2 3 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 13 • 20 23 / 3. elo ku ut a REILU SIIRTYMÄ TEEMA Ihmisoikeudet vaarassa AY-LIIKE TIENHAARASSA Ammattiliittojen jäsenkadon voi kääntää myös kasvuksi