Demokraatti 3.9.2020 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Tilaajapalvelu: 09 7010 500 / tilaajapalvelu@demokraatti.fi / www.demokraatti.fi/tilaa-lehti Demokraatti on kotimaan politiikan, työmarkkinoiden ja kulttuurin ykköslehti. 3.9.2020 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI TELEVISION KUOLEMA TEEMA Uusi tekniikka söi tv:n vision PAL.VKO 2020-38 00 74 43 -2 01 5 UUSI SDP Puoluekokous linjasi Tampereella kauas tulevaisuuteen. sy ys ku ut a Demok03092020_001.indd 1 26.8.2020 11.55. Tilaa Demokraatti 39 € neljä kuukautta Tarjous koskee vain uusia tilauksia. Lue uutiset verkosta osoitteessa demokraatti.fi ja syväluotaavat tarinat niiden takaa aikakauslehdestä. PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 15 • 20 20 / 3
(09) 774 3110, sähköp. www.pau.fi www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 Sörnäisten rantatie 25, 00500 HELSINKI Puh. info@tyark.fi www.tyark.fi Sörnäisten rantatie 25 A, 00500 Helsinki p. Nappaa hektisen uutispäivän kiinnostavimmat jutut matkaasi! POLITIIKAN SUURKULUTTAJAN YKKÖSÄPPI! Lataa sovellus Demok03092020_002.indd 1 25.8.2020 21.06. 09-766 429 www.tyovaenperinne.fi Työväenliikkeen kirjasto JYTY KUULUU LÄHELLE JA KAUAS JYTYLIITTO.FI Koulutetut ammattilaiset, asiantuntijat ja esimiehet alaan katsomatta
KASVO KULTTUURI TEEMA Nuoria ei perinteinen tv kiinnosta. De_03092020_03.indd 3 27.8.2020 10.03. Tampereella on hyvä johtaa teatteria. SYYSKUUTA 2020 / ILMESTYY JOKA TOINEN TORSTAI PULLON HENKI TV TEATTERISYKSY Pullopostia Seilin saaren unohdetulta. Televisio pitäisi keksiä taas uudestaan. 3 Demokraatti 15 /2 40 30 55 POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI / 3
15 /2 POLITIIKKA KULTTUURI / TEATTERISYKSY Pääkirjoitus: Johto nuoreni Viikon kuva: Marinin aika Pätkät: Meiltä ja muualta Mikä meno: Ana María Gutiérrez Sorainen D-analyysi: Työelämän jäte D-ilmiö: Tulevaisuuden puolue Indeksi: Absoluuttisen suhteellista Mepitshow: Eero Heinäluoma AY: Ei uutta johtorintamalla Teatterijohtaja: Mikko Kanninen Ruusu lavalla: Armi Aavikon tarina Hurme: Hurjaa Harhamaa Puheenvuoro: Anette Karlsson Mielipiteet Ristikko Mun luonto Politiikan kirjahylly: Liisa Jaakonsaari IHMINEN JA ELÄMÄ D-kasvo: Susan Heikkinen Kolumni: Mikkel Näkkäläjärvi Kasvot peilissä: Roope Lehto Kaikki ei ole sitä miltä näyttää. Va. päätoimittaja: Rane Aunimo, 09 7010 553 Toimituspäällikkö: Heikki Sihto, 09 7010 516 Toimittajat: Simo Alastalo, Rolf Bamberg, Anna-Liisa Blomberg, Mikko Huotari, Johannes Ijäs, Marja Luumi Ulkoasu: AD Arja Jokiaho, Kuvatoimittaja Timo Sparf Valokuvaaja: Nora Vilva Levikkipäällikkö: Nina Lindén Markkinointipäällikkö / ilmoitukset: Sari Ojala, 09 7010 522 Kustantaja: Kustannus Oy Demokraatti Painopaikka: PunaMusta Oy, Joensuu Aikakauslehtien liiton jäsen Käyntiosoite: Siltasaarenkatu 18–20, C-rappu, 6. www.demokraatti.f i Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. Ka nn en ku va : M ik ko H uo ta ri SDP nuorentui ja uusiutui Tampereen puoluekokouksessa. Perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895. 14 40 TEATTERI Näyttämöt kutsuvat PUOLUEKOKOUS 5 6 8 11 12 14 26 27 28 30 38 39 40 46 50 63 64 72 73 74 Teatterisyksy + TEEMA 55 Television kuolema Uusi SDP De_03092020_04.indd 4 27.8.2020 10.22. kerros, 00530 Helsinki Postiosoite: PL 338, 00531 Helsinki Uutistoimitus: 09 7010 555 toimitus@demokraatti.fi Sähköpostit: etunimi.sukunimi@demokraatti.fi Ilmoitukset: ilmoitukset@demokraatti.fi Tilaajapalvelu: 09 7010 500 tilaajapalvelu@demokraatti.fi Puhelinvaihde: 09 7010 41 Seuraava numero ilmestyy 17.9. 4 Demokraatti Seuraa meitä myös somessa
Ainakin se merkitys, joka koskee kaikkia muitakin puolueita: miltä puolue näyttää ulospäin. De_03092020_05.indd 5 27.8.2020 10.25. Kuten uusi puheenjohtaja Marin kommentoi Demokraatille että, puoluetoiminnassa, kuten muussakin elämässä tarvitaan eri ikäisiä ja eri taustoista tulevia ihmisiä. E läkeläisten puolueeksi vääräleukojen kommenteissa monesti väännetty SDP on paljon muutakin kuin pappoja ja mummoja. Myös ikääntyvä väestö on valtava voimavara. Puoluesihteeri Antton Rönnholm täytti tänä vuonna 40 vuotta. päätoimittaja rane.aunimo@demokraatti.fi Twitter: @raneaunimo Johto nuoreni, linja suoreni Pääkirjoitus MIELIKUVAT MUUTTUVAT, KUN SYYT NIILLE MUUTTUVAT. 1970-luvun radikaalinuoruus puolueessa on loistanut pitkään poissaolollaan. Puoluevaltuuston puheenjohtajana paikkansa puoluekokouksessa uusinut Sirpa Paatero on vasta 55-vuotiaana selvästi puoluejohdon kokeneempaa kaartia. MITÄ MERKITYSTÄ asialla on, kun puoluejohtoakin sitovat viime kädessä puoluekokouksessa tehdyt puolueen linjaukset, joita on ollut päättämässä 500 puoluekokousedustajaa, joiden joukosta löytyy kaiken ikäisiä aikuisia. Nuorennusleikkaus korostuu, kun katsoo SDP:n uuden puoluehallituksen nimilistaa. Nyt käänne on kuitenkin ilmeinen, eikä se ole keneltäkään pois vaan päinvastoin puolueelle lisää. 5 Demokraatti Rane Aunimo va. SDP:tä on ivattukin vain vanhempien ihmisten puolueeksi ja vähän tylsäksikin. Koko johtokaartin keski-ikä on 42 ja risat. 13 jäsenestä 6 on alle nelikymppisiä. Tällaiset mielikuvat muuttuvat hitaasti, mutta ne muuttuvat, kun syyt niille muuttuvat. Nyt puoluekokous otti viimein kielteisen kannan turkistarhaukseen – kysymykseen, joka on selvästi painanut etenkin monen nuoremman demarin ja demarien äänestämistä harkitsevan mieltä. Tampereen puoluekokous tullaan muistamaan paitsi nuorennusleikkauksestaan ja koronan vuoksi tehdyistä erityisjärjestelyistään myös kauas tulevaisuuteen ja syvään liikkeen sisään katsovien periaatejulistuksen ja poliittisen ohjelman hyväksymisestä. Riittää kun tarkastelee Tampereen puoluekokouksessa valitun ylimmän johdon ikähaitaria. Puolueen puheenjohtaja on 34-vuotias Sanna Marin, ensimmäinen varapuheenjohtaja 38-vuotias Niina Malm, toinen varapuheenjohtaja 46-vuotias Ville Skinnari ja kolmas varapuheenjohtaja 29-vuotias Matias Mäkynen. 60 vuotta täyttäneitä on yksi. Toimivaa puoluejohtoa vanhempienkin kansalaisten ääni kuuluu edelleen puolueessa, ja se kuuluu hyvin. SDP:n nuorisokannatuksen taso on herättänyt huolta puolueessa oikeastaan jo vuosikymmeniä
6 Demokraatti V iik on ku va Ju kk aPe kk a Fl an de r De_03092020_06.indd 6 26.8.2020 16.57
Nuorennus leikkaus tapahtui myös puoluehallituksessa. De_03092020_06.indd 7 26.8.2020 16.57. 7 Demokraatti SDP:N JOHTO NUORENI. Sen jäsenistä yli puolet on alle nelikymppisiä. SDP:n puheenjohtaja San na Marin ja puoluesihteeri Antton Rönnholm vetävät nyt merkittävästi johtoaan nuorentanutta puoluetta. Ainoa poikkeus uudessa johtokaartissa on puolue valtuuston puheenjohta japaikkansa uusinut Sirpa Paatero, joka 55vuotiaana edustaa puoluejohdon ko keneempaa kaartia. Koko puoluejohdon keskiikä on 42 ja risat. Tampereen puolueko kouksessa SDP siirtyi alle 50vuotiaiden johtoon
Raportti suosittelee, että mahdollisimman monen nuoren pitäisi suorittaa toisen asteen tutkinto, sillä ilman sitä syrjäytymisriski kasvaa. Työntekijöiden voi dessa paremmin tuottavuus kasvaa. Työajan lyhen nys on tapa jakaa tuottavuuden kas vua työntekijöille. Eriarvoisuuden vähentäminen -raportti lähestyi tuloeroja laajemmin kuin vain yleensä käytetyn Gini-kertoimen kautta. Eriarvoisuus vaikuttaa myös esimerkiksi terveyteen ja äänestyskäyttäytymiseen. Raportin toimittanut Kalevi Sorsa -säätiön hankevastaava Maija Mattila nostaisikin eriarvoisuuden vähentämisen talouspolitiikan keskiöön. He esittävät myös tulojen ja varojen ilmoitusvelvollisuutta. Korkeamman koulutuksen on todettu vähentävän työttömäksi jäämisen riskiä ja lyhentävän työttömyyden kestoa. Olennainen havainto oli, että eriarvoisuuden mittaaminen vain tuloja varallisuuseroilla ei riitä. Kalevi Sorsa -säätiön tuoreen Eriarvoisuuden vähentäminen -raportin mukaan 1980-luvun lopulta vuoteen 2016 ylimmän prosentin keskimääräinen varallisuus Suomessa on yli nelinkertaistunut, kun alimmassa 90 prosentissa varallisuustaso on pysynyt lähes paikallaan (grafiikka sivulla 13). Raportin kirjoittamiseen on osallistunut 20 tutkijaa Helsingin, Turun, Tampereen ja Jyväskylän yliopistoista sekä Valtion taloudellisesta tutkimuskeskuksesta ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta. Raportin mukaan eriarvoistuminen on monen tekijän summa, vaikka moni niistä kietoutuu nimenomaan tuloja varallisuuseroihin. Varallisuutta ja tuloeroja ovat tutkineet Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen erikoistutkija Marja Riihelä ja taloustieteen emeritusprofessori Matti Tuomala. MATTI RÖNKÄ TWITTERISSÄ Työtä tehdään koko ajan vähemmän, kun ihmiset halua vat rikastuessaan li sää vapaaaikaa. Tällä tavalla saataisiin tietoa esimerkiksi vakuutuskuorissa olevista varoista ja tuloista. Kyllä ne kasvavat. Koulutus myös periytyy voimakkaammin kuin ammattiasema tai tulotaso. Riihelä ja Tuomala esittävän korjausliikkeeksi siirtymistä pääomatulojen progressiiviseen verotukseen. He pitävät isona syynä tuloerojen kasvuun vuoden 1993 verouudistusta, jossa otettiin käyttöön eriytetty ansioja pääomatulojen verotus, eli vain ansiotuloverotus on progressiivista ja kiristyy tulojen kasvaessa. 8 Demokraatti PÄTKÄT V IIK O N LU KU 6 prosenttia. Lisäksi koulutus vähentää terveysongelmia ja ennustaa parempaa palkkaa. Esimerkiksi koulutus ja yhteiskuntaluokka vaikuttavat eriarvoistavasti. Raportti korostaa koulutuksen merkitystä eriarvoisuuden vähentämisessä. MATIAS MÄKYNEN TWITTERISSÄ Puhe työajan lyhen tämisestä tuntuu haihattelulta. Tutkijat panostaisivat toisella asteella etenkin alakohtaisiin aloituspaikkoihin ja opintojen läpäisyyn. Näin vahvasti olemme toivottomuuden mantran sisäis täneet. Suomessa suurituloisin kymmenen prosenttia maksaa 70 prosenttia valtion ansiotuloverosta, mutta tämä verolaji on kaikista Suomessa kerättävistä veroista vain Ve ro nm ak sa jie n ke sk us liit to ja va ltio va ra in m in ist er iö De_03092020_08.indd 8 27.8.2020 11.08. Lisäksi he esittävät muun muassa korkeakoulujen aloituspaikkojen lisäämistä. HEIKKI PURSIAINEN TWITTERISSÄ POLITIIKKA Köyhät köyhtyvät, rikkaat rikastuvat NYT TULI tutkittua tietoa väittelyyn tuloerojen kasvusta Suomessa
Trumpin on arvioitu olevan vaalikampanjansa pahin vihollinen ja samalla myös Bidenin kampanjan kirittäjä. Marraskuun 3. Eivät palvelualoilla työskentelevät ole asiakkaiden kusitolppia, vaikka moni niin olettaa. Helsingin Sanomat selvitti asiakaspalvelijoiden kokemuksia uhkailusta ja häirinnästä työpaikoilla. – Opposition uskottavuutta lisäisi huomattavasti, jos se uskaltaisi tunnustaa Suomen pärjänneen hyvin. UPM puolestaan aikoo lopettaa Kaipolan papertehtaan, 450 työpaikkaa. Hyvät suomalaiset, kun seuraavan kerran taas olemme asiakkaina, katsotaan asiakaspalvelijaa ihmisenä, joka tekee meille tärkeää työtä. Kummankin kohdalla kyse oli muodollisuudesta. Useissa vastauksissa tuli esille normaalien käytöstapojen täydellinen puuttuminen. Kaipola antaa mittakaavaa tällaisten päätösten vaikutuksista kansantaloudelle. PAMin asiaa selvittäneeseen kyselyyn vastanneista puolet oli kokenut sanallista uhkailua. Siksi on ihmeellistä, että asiakkaat katsovat oikeudekseen toisen työn väheksymisen. VÄLILLÄ ON kiristetty liikaa ja välillä liian vähän. Samat tahot, jotka heinäkuussa kritisoivat, että rajoituksia pitäisi purkaa nopeammin, ovatkin nyt sitä mieltä, että pitäisikin tehdä juuri päinvastoin, tuskaili SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman ryhmän kesäkokouksessa opposition toimintaa. Kuka kirittää ketä Ota nyt oppositiosta selvää SE ON nyt virallista: Joe Biden nimitettiin demokraattipuolueen presidenttiehdokkaaksi ja Donald Trump republikaanien. Tästä kertoo hyvin seuraava kommentti: ”ei voi luottaa, että asiakaspalvelijaa pidetään hengittävänä ja kokevana ihmisenä.” Työ on suomalaiselle tavattoman tärkeä asia. Opposition naukumisesta huolimatta Suomi on selvinnyt koronasta terveysnäkökulmasta kohtuullisen hyvin ja talouden osalta paremmin kuin monet muut maat. Valitaanko vaaleissa parhaan asemesta vähemmän huono vaihtoehto. Lindtman suuntasi sanansa osin kokoomukselle ja Petteri Orpolle. Hyvä Petteri, ei aina tarvitse olla hallituksen kanssa eri mieltä. Suomen bruttokansantuote laski toisella neljänneksellä verrattuna ensimmäiseen neljännekseen 3,2 prosenttia, kun EU:ssa lasku oli keskimäärin 11, 7 prosenttia. päivän vaalit ovat eriskummalliset. 9 Demokraatti PARI VALITTUA SANAA Yllättävä pari RAJAKYTTÄ SOMEKYTTÄ Korona jää rajalle Korona jää kotiin Hyvät töykeät suomalaiset Mikä meitä oikein vaivaa. Pitää toivoa, että kriisissä ei tehdä hätiköityjä päätöksiä, sillä jossain vaiheessa talous taas alkaa elpyä. Vastaukset masensivat ja saavat asiakkaan, toivottavasti, häpeämään. Myös uhkailu on yleistä. De_03092020_08.indd 9 27.8.2020 11.08. Voisihan sitä välillä sanoa, että näistä hallituksen toimista olemme samaa mieltä. Asiakas ei todellakaan ole aina oikeassa, muistuttaa Demokraatin väki TYÖELÄMÄ POLITIIKKA YHDYSVALLAT Nyt rytisee KORONAN VAIKUTUKSET realisoituvat työmarkkinoilla. Niistä suurin on Finnairin ilmoitus 1000 työntekijän vähentämisestä. Monet yritykset ovat ilmoittaneet jätti-irtisanomisista. Toisaalta Bidenin on sanottu karkottavan demokraattien nuoria ja uudistusta haluavia äänestäjiä. Etenkin, kun harva ei-asiakaspalvelija tietää, kuinka haasteellisesta työstä on kyse. Ja hyvät työnantajat, myös teillä on vastuu terveen työilmapiirin luomisesta. Välillä olisi pitänyt edetä nopeammin, välillä taas hitaammin. Aina väärin päin. Paperiliiton mukaan Kaipolan liikevaihdosta jää Suomeen 320 miljoonaa euroa
Kuinka montaa työpaikkaa Finnairin yt:t koskevat. 8. Suurituloisin kymmenen pro senttia maksaa noin 70 prosenttia val tion ansiotuloverosta, mutta tämä vero laji on vain kuutisen prosenttia kaikista Suomessa kerättävistä veroista. Ketkä kisasivat Akavan puheenjohtajuudesta. 4. 10. Mikä on puutiaisen toinen nimi. 2. 9. 7. Kuinka monta Volkswagen kuplaa on valmistettu. 6. Siksi julkisen sektorin kannatteleminen on lähinnä keskiluokan harteilla. Missä on tarkoitus pitää jääkiekon MM-kisat 2021. Näiden verojen maksami nen jakautuu tasaisemmin kuin valtion tuloveron, koska ne tasaveroja. Kuka on SDP:n 1. Twiit twiit! De_03092020_10.indd 10 27.8.2020 11.00. Syy tähän on se, että Suomen rikkaimmat saavat tulonsa usein pää omatuloina. Porissa on mitattu tämän kesän sade-ennätys, kuinka paljon. Oikeis tomantra on, että suurituloi simmat maksavat valtaosan veroista. Suurituloisin promille suomalaisista maksaa tuloistaan veroa noin 34 pro senttia. 5. STTK:n ekonomisti Antti Koskela on laskenut verotulojen ker tymää ja päätyi toisenlaiseen lopputu lokseen. Sama euroina: valtion ansiotuloverokertymä on kuusi miljardia euroa, mutta kaikki verot ja veronluontoiset maksut yh teensä ovat 99 miljardia (2018). Vuonna 2018 nämä tuottivat yhteensä 41 miljardia. 1) Jäm säs sä 2) 10 00 3) Niin a Mal m 4) pun kki 5) oop per ala ula ja Kar ita Mat tila 6) 21,5 milj oon aa kap pal ett a 7) Mar ia Tei kar i ja Stu re Fjä der 8) Val koVenäj ällä ja Lat via ssa 9) 42, 8 mill im etr iä vuo rok aud en aik ana 10 ) 675 00 MAAILMAN TILA • Verotulot ovat kaikkea muuta kuin vain ansiotuloverotus Keskiluokka maksaa verot B udjettiriihessä väännetään jälleen verotuksesta. varapuheenjohtaja. Suurimmat verokertymät Suomessa ovat arvonlisävero ja kuntien tulovero. Niiden verotus on ke vyempää kuin ansiotulojen. Kuinka monta tilaajaa on Suomen suosituimmalla tubettajalla (Lakko). 3. Kuka tunnettu suomalainen. Missä sijaitsee Kaipolan paperitehdas. Saman verran kuin noin vii situhatta euroa kuussa ansiotuloa tie naavat. 10 Demokraatti VIIKON MEEMI PÄTKÄT Kuva AFP / Jim Watson, kuvankäsittely Timo Sparf 10 VIS V 1
Miksi. Nicaraguassa naisilla on liian vähän mahdollisuuk sia kehittää itseään. Vaikka naisten ase massa on näiden kahden maan vä lillä huikea ero, olen huolestunut Suomessa naisten tasaarvon ti lanteesta. Lohja on kuin Suomi pienoiskoossa: iso ja pitkä ja kaikki keskittyy Loh Aktiivista vaikutusvaltaa Lohjaltakin voi nousta Keski-Amerikan vaikutusvaltaisimpien naisten joukkoon. Sitten olo oli pöllämystynyt. Tämä on iso ja voimaannut tava asia etenkin Nicaraguan naisille, kun he näkevät, kuinka pitkälle omalla tekemisellä voi päästä. Muuten olen huomannut, että vahvat, omakohtaiset tunteet kiin nostavat ihmisiä. Tämä oli täysi yllätys. Kirjoitan myös paljon naisten tasaarvosta ja ti lanteesta niin Suomessa kuin Ni caraguassakin. Kun olen tullut muualta, näen asiat ehkä hieman eri tavalla ja uskallan ottaa enemmän kantaa. Olen kirjoittanut sosiaalisessa mediassa paljon Latinalaisen Ameri kan asioista, myös espanjankielellä. Täällä ovat yleistyneet kommentit, että feminismi olisi miehelle jonkinlainen uhka. Lehdessä sanotaan, että olen muun muassa tunnettu kirjoittaja ja akti visti, kääntäjä ja espanjan opettaja sekä kunnallispoliitikko (sd.) Loh jalla. Elämää pitää olla myös reunaalueilla kyläkouluista alkaen. Kyllä! Niin kirjoittamisessa kuin kun nallispolitiikassa. Jokai nen nicaragualainen tuntee sen ja se on Nicaraguan kansallislintu. varavaltuutettuna olen ajanut etenkin kylien asemaa. Milkä ratkaisi valinnan Forbesin Keski-Amerikan sadan vaikutusvaltaisimman naisen listalle. Teksti Heikki Sihto Kuva Nora Vilva ja Timo Sparf VALINTA ON VOIMAANNUTTAVA ASIA NICARAGUAN NAISILLE. Siellä on asunut paljon suomalaisia solidaarisuustyön ta kia. Minkälaisella aiheella somessa saa lukijoita. Itse pidän politiikkaa par haana vaikutuskanavana. 11 Demokraatti jan keskustaan. Onko kahden maan taustastasi hyötyä. Esimerkiksi kir joitukseni isänmaallisuudesta sai tuhansia lukijoita. Lohjalla 1. Voimaeläimesi on mustakurkkumotmotti. De_03092020_10.indd 11 27.8.2020 11.00. Tämä on mahtava huomionosoitus! Ensin luulin valinnastani saamani tie don olevan huijausviesti. Miltä tuntuu olla Keski-Amerikan vaikutusvaltaisimpia naisia, Ana María Gutiérrez Sorainen. Vaikka Forbes on talouslehti, lista ei ole miljoonääreistä tai poliitikoista vaan lehden mukaan naisista, jotka ovat omalla alallaan pärjänneet par haiten. Suomalaisia kiinnostavat Nicara guan asiat. Se on kaunis ja näyttävä lintu. Kuntalai sia koskevat asiat päätetään pitkälti lautakunnissa
Vaikka työhaluja olisi kuinka, tosielämässä 55-vuotiaana työllistyminen on verrattavissa lottovoittoon. Siellä yli 55-vuotiaiden työllisyys on huomattavasti Suomea vahvempi, mutta myös monista muista syistä kuin VM:n esityksessä mainitut Suomen ”rasitteet”. VM on katsonut etenkin Ruotsiin esitystä tehdessään. Yli 55-vuo tiaiden kepillä työntäminen ei luo kysyntää työmarkkinoille. Laita musta kuvapalkki kohdalleen vasempaan marginaaliin kun nostat pohjan kirjastosta! (yläosa leikkausvaraan) Otsikko ohut 40 > KESKITÄ! Ingressi pieni > KESKITÄ! ANF 5 Leipis Uuden kappaleen alkuun Leipis 1 kpl CAPS Poiminta viivoilla, mahdollisimman vähän tavutuksia analyysi De_03092020_12.indd 12 26.8.2020 16.51. Keskustan puheenjohtaja Katri Kulmuni on kiitellyt VM:n esitystä, ja vihreät haluavat pitää kaikki vaihtoehdot auki. Työelämän ongelmajäte YLI 55VUOTIAIDEN KEPILLÄ TYÖNTÄMINEN EI LUO KYSYNTÄÄ TYÖMARKKINOILLE. V altiovarainministeriö teki kovan työllisyyspaketin koronataantuman porstuassa olevalle Suomelle. Moni ikääntynyt työntekijä voikin pitää VM:n esitystä pilkantekona. Niiden tehoon uskoo ken haluaa. Tämä voi olla myös yksi syy siihen, että moni ikääntynyt kokee työelämän ahdistavaksi ja syrjiväksi. JOTENKIN VM:N, ja usein myös elinkeinoelämän, esityksissä haiskahtaa näkemys, että ikääntyneet työntekijät haluavat karata kaikin mahdollisin keinoin ennenaikaiselle eläkkeelle. Eliniän pidetessä ”se on vain muutama satanen vähemmän eläkettä kuukaudessa” kertautuu 65 ja 90 ikävuoden välillä kymmeniksi tuhansiksi euroksi. Ennenaikainen eläkkeelle jääminen syö lopullista virallista eläkettä. Työllistyminen siinä iässä on verrattavissa lottovoittoon, vaikka kuinka olisi itse aktiivinen. Yllättävää VM:n ehdotuksissa on, että ne voimallisesti keskittyvät ikääntyvien ihmisten työllistämiseen, tai pikemmin heidän nykyisten etuisuuksiensa karsimiseen. VM laskee, että ikääntyneisiin kohdistetuilla toimilla tulisi 30 000 uutta työllistä, ansioturvan muutoksella 25 000 ja opintotuen muutoksilla 5 000 työllistä. Ruotsissa iso tekijä on ikääntyneiden työsuhteiden turvaksi lakiin kirjattu irtisanomisjärjestys eli viimeisenä palkatut sanotaan ensimmäisenä irti. Eläkeputkea on pidetty monessa yrityksessä pehmeänä ja hygieenisenä keinona vähentää väkeä. Pelkona on, että erilaisten varhaiseläkejärjestelmien karsiminen siirtäisi ikääntyviä työntekijöitä yhteiskunnan tukien varaan. Vasemmistopuolueet ovat enemmän elvytyksen kuin sopeuttamisen kannalla. Toki VM esittää myös lisäpanostuksia työvoimapalveluihin. Valtiovarainministeriö esittää muun muassa työkyvyttömyyseläkkeitä koskevien erityissäännösten poistamista, osittaisesta varhennetusta vanhuuseläkkeestä luopumista ja eläkeputkesta eli ansiosidonnaisen lisäpäivistä sekä muusta tähän kytkeytyvästä erillislainsäädännöstä luopumista. 12 Demokraatti Heikki Sihto heikki.sihto@demokraatti.fi Kirjoittaja on Demokraatin toimituspäällikkö. Jos yritykset eivät halua työllistää yli 55-vuotiaita – muuta kuin yhteiskunnan palkkatuella – tukitoimien teho jää mitättömäksi. Eivät halua, etenkään jos osaavat vähänkään laskea. Kun puhutaan eläkeputken poistamisesta, pitäisi ikääntyneiden työntekijöiden asemesta haastaa ennemminkin yritykset työuratalkoisiin. Tavoite on hallituksen tahtotilan mukainen eli saada 60 000 uutta työpaikkaa. Kyse on vasta virkamiesesityksestä syyskuun puolivälin budjettiriiheen, mutta se on jo jakanut vahvasti hallituspuolueita. Vaikka työhaluja olisi kuinka, käytännössä jo 55-vuotias on työmarkkinoilla usein ongelmajätettä
Vuosina 1990–2017 pienimmässä tuloluokassa luku romahti 4,1 prosenttiyksikköä. ! De_03092020_13.indd 13 26.8.2020 16.55. Vuosina 1966–1990 käytettävissä olevat varat kasvoivat pienimmän tulokymmenyksen kohdalla eniten, mutta 1990-luvulla kehitys kääntyi päinvastaiseksii. 13 Demokraatti D EM O G RA A FI Tuloerot kasvavat Suomessa G ra fii kk a: A rja Jo ki ah o / Lä hd e: Ka le vi So rs a -s ää tiö Usko eläketurvaan Kolme neljästä suomalaisesta luottaa eläke järjestelmään. Kasvua viime vuodesta on reilut kuusi prosenttiyksikköä. Suomen talous Suomen BKT supistuu tänä vuonna noin 5–11 prosenttia eli ennusteessa on suuri epävarmuus. Lehden paperi ja painotyö on 100 % suomalaista. NOUSUSSA LASKUSSA Lähde: Eläkebarometri Lähde: Suomen Pankki Arvostamme suomalaista työtä. Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 5 4 3 2 1 Ylin 1 % Kaikki Tuloluokka alimmasta ylimpään 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 4,9 4,5 4,1 3,9 3,7 3,4 3,2 3,0 2,7 2,2 1,9 3,6 3,2 1,6 2,4 1,7 1,6 1,5 1,4 1,3 1,2 1,1 1,0 0,8 1966–1990 1990–2017 Käytettävissä olevien tulojen vuosikasvu vuosina 1966–1990 ja 1990–2017 tuloluokittain 25 20 15 10 5 65 60 55 50 45 40 Va ra lli su us os uu s, yl in 1% Va ra lli su us os uu s, al in 90 % 19 87 19 89 19 91 19 93 19 95 19 97 19 99 20 01 20 03 20 05 20 07 20 09 20 11 20 13 20 15 20 17 Alin 90 % Ylin 1 % 8,4 64,7 13,5 54,2 Nettovarallisuuden osuudet ylimmässä prosentissa ja alimmassa 90 prosentissa Kalevi Sorsa -säätiön raportin mukaan suomalaisten varallisuusja tuloerot ovat kasvaneet 1990-luvulta alkaen
14 Demokraatti De_03092020_14.indd 14 27.8.2020 10.45
15 Demokraatti ILMIÖ Tulevaisuuden PUOLUE Minkälainen SDP on nyt. Millaisena puolue lähtee syksyyn, kun puolue sai Tampereen puoluekokouksessa uuden periaatejulistuksen ja poliittisen ohjelman. Teksti Demokraatti M Ik ko H uo ta ri De_03092020_14.indd 15 27.8.2020 10.45. ”K uten Tampereella todella monessa puheenvuorossa todettiin, SDP on nyt yhtenäinen, eteenpäinkatsova ja dynaaminen, puoluekokouskonkari, Tampereen SDP:n valtuustoryhmän puheenjohtaja Pekka Salmi sanoo. Puoluekokouksen ensikertalainen, turkulainen Ville Kurtti nostaa kärkeen erityisesti ohjelmatyön hedelmät – asiasisällöt
Korona aiheutti erikoistoimia puoluekokouksessa. Anna-Liisa Blomberg Pekka Salmi hehkuttaa SDP:n puoluekokouksen hyvää tunnelmaa. Koronatoimista huolimatta puoluekokouskonkari Salmi kuvaa kokousfiilistä poikkeuksellisen hienoksi. – Tällä johdolla SDP siirtyy tälle vuosituhannelle, Pohjanmaalta saapunut ensikertalainen toteaa. Ei pidä liikaa ylpistyä eikä ottaa mitään itsestäänselvänä. Tosin se olisi paikoin voinut olla vielä rohkeampi ja kunnianhimoisempi, Ville Kurtti sanoo. Työryhmissä oli satoja ihmisiä, ja kentän ääni näkyy ohjelmatyössä, Puskala sanoo. PUOLUEKOKOUKSEN HENKILÖVALINTOJEN ”draama” keskittyi varapuheenjohtajien valintaan. – 1980-luvulla syntynyt sukupolvi ottaa vahvan aseman puolueen johdossa. Kokouksen tunnelmaa Salmi luonnehtii erilaiseksi kuin muissa puoluekokouksissa. Imatralainen, enKENESTÄ VAIN VOI TULLA MITÄ TAHANSA. Etäisyydet ja maskit vievät osan ihmisten tapaamisista. Tärkein kysymys SDP:n uudessa ohjelmassa on Heinäluoman mukaan ilmastonmuutos. Heinäluoma uskoo puolueen siirtyvän nyt uuteen aikaan. – Olen ollut 40 vuotta lähellä sosialidemokraattista liikettä, ja oikeastaan vasta nyt on ensimmäisen kerran on oikein paneuduttu ohjelmatyöhön. Mutta muutokseen vastaaminen on vasta alkanut. Ilmastonmuutokseen liittyvät talouden modernisaatiotavoitteet ovat se ykkösasia. Hän antaa myös täydet pisteet ohjelmatyöstä Antti Rinteelle, jonka puheenjohtajakaudella puolueen ohjelmatyöhön pantiin vauhtia. Kun oltiin kahdessa eri salissa ja pidettiin turvavälejä, oli selvää, ettei sosiaalinen kokemus ole aivan samanlainen kuin täpötäydessä salissa. Olen tätä jo europarlamentissa harjoitellut ja huomannut, että viestinnästä se puhuttu sana on ehkä seitsemän prosenttia, loppu on äänensävyjä, äänenpainoja ja ilmeitä. Kokousväki oli jaettu kahteen eri saliin ja kanssakäyminen tapahtui usein maskin takaa. Nyt hän ei keksi mitään sellaista, vaikka kuinka miettisi. 16 Demokraatti D-ILMIÖ – Poliittinen ohjelma on todella hyvä ja kattava tulevaisuuslinjaus, joka katsoo aika rohkeasti ja kunnianhimoisesti tulevaisuuteen. De_03092020_14.indd 16 27.8.2020 10.45. Kyllä tämä puoluekokous jää historiaan myös koronan takia, SDP:n europarlamentaarikko Eero Heinäluoma summaa Tampere-talolla. Silti Salmen mukaan fiilis on hyvä. Oletan, että täällä tehdyn ohjelmatyön ansiosta katsomme nyt vaalikautta pidemmälle. Salmi ei muista, että yhdestäkään aiem masta puoluekokouksesta olisi lähtenyt näin yhtenäinen SDP – aina on ollut jotain pientä. Kaikilla tasoilla pitää tehdä duunia tulevan vaalivoiton eteen, niin ehdokasasettelussa kuin asiapuolella. Salmi on ollut kokousedustajana kaikissa sen jälkeen järjestetyissä puoluekokouksissa, joten klopista on kasvanut konkari. SDP piti viimeksi puoluekokouksensa Tampereella vuonna 2002, ja silloin nuori Pekka Salmi oli päässyt ensi kertaa puoluekokousedustajaksi. Tässä ajassa politiikkaa ei voi tehdä, ellei katse ole 20–30 vuoden päässä, Heinäluoma sanoo. Heikki Puskalan mielestä puheenjohtaja Sanna Marinin tueksi saatiin hyvä tiimi varapuheenjohtajiksi valituista Niina Malmista, Ville Skin narista ja Matias Mäkysestä. – Se kuulostaa kliseeltä, ja moni kokee, että siitä on puhuttu jo riittävästi. – Ainoa ongelma vaalivoiton tiellä olemme me itse. – Tämä on vähän kuin avaruusolennot-kokoontuminen
SDP:n varapuheenjohtaja Matias Mäkynen kehuu SDP:n uutta johtokuusikkoa tasapainoiseksi kokonaisuudeksi, kolme naista ja kolme miestä, josta löytyy monipuolista osaamista ja kaiken ikäisiä. Mäkynen pitää tärkeänä, että SDP saa lisää nuoria puolueen toimintaan. Kuinka valmis olet tarttumaan ykkösruoriin, jos sellainen tilanne tulee vastaan. Malmia kiinnostaa muun muassa työja perhe-elämän kysymykset sekä ympäristönsuojelu – ja sen rinnalla myös se, miten teollisuus pärjää. Malm uskoo, että hänen polkunsa järjestötoiminnasta ja perinteiseltä duunaripohjalta nousu-uralle -politiikka vakuutti puoluekokousväen. Kaikesta selvitään ja kaikki on mahdollista, kun takana on omien tuki, Niina Malm vakuuttaa. – Pakkohan se on. Meillä on sellainen joukkue ja puolue, että tukea annetaan, jos yllättäviä tilanteita tulee vastaan. Ensimmäisenä varapuheenjohtajana Malm toimii tarvittaessa ykköspuheenjohtajan, Sanna Marinin, sijaisena. 17 Demokraatti simmäisen kauden kansanedustaja, Niina Malm sai SDP:n puoluekokouksessa muhkean äänimäärän, 629, ja hänet valittiin puolueen ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi. – Se, että kenestä vain voi tulla mitä tahansa – ehkä meidän ihmisemme kaipaavat tätä muistutusta, 38-vuotias Ovakon terästehtaan nosturinkuljettaja ja pääluottamusmies pohtii. Hän Lehtikuva / Roni Rekomaa De_03092020_14.indd 17 27.8.2020 10.45
Puolueessa varapuheenjohtajien rinnalla tärkeässä roolissa on puoluevaltuuston puheenjohtajaksi valittu kuntaministeri Sirpa Paatero. – SDP:n pitää kirkastaa omaa imagoaan, jotta meistä tulee nuorten silmissä houkuttelevampi. – Nyt saatiin vanhaan jengiin uutta verta ja energiaa. Olen ollut SDP:n toiminnassa 12 vuotta mukana, eikä SDP ole mielestäni koskaan ollut näin yhtenäinen ja aloitteellinen, Mäkynen sanoo Toiselle kaudelle varapuheenjohtajaksi valittu Ville Skinnari iloitsee puoluejohdon valinnoissa tapahtuneesta sukupolvenvaihdoksesta. 18 Demokraatti D-ILMIÖ toivoo suomalaisten näkevän, että nyky-SDP:ssä tavalliset ihmiset pääsevät vaikuttamaan niin puolueen kuin hallituksenkin linjaan. De_03092020_14.indd 18 27.8.2020 10.45. Uskon, että puolueen toiminnan ja ohjelmien avaaminen vie meitä hyvään suuntaan. Hän sai vaalissa 252 ääntä ja kansanedustaja VAALIVOITON TIELLÄ OLEMME VAIN ME ITSE. Skinnari näkee oman roolinsa kehitysyhteistyöja ulkomaankauppaministerinä – sekä myös SDP:n varapuheenjohtajana – kasvupolitiikan, työllisyyden ja viennin edistämisen. Työväen marssi raikui Tampereen puoluekokouksessa taas komeasti, vaikka koronan takia se jouduttiin laulamaan maskin takaa. Sitä tarvitaan, sillä edessä on kriittinen syksy ja talvi, kun yritämme vastata vientiteollisuuden ongelmiin, lahtelainen Ville Skinnari sanoo
19 Demokraatti Jukka-Pekka Flander De_03092020_14.indd 19 27.8.2020 10.45
TAMPEREELLA SDP:N puheenjohtajaksi valittu pääministeri Sanna Marin sivusi linjapuheessaan syyskuun puolivälin budjettiriihtä kuumentavaa työllisyyspolitiikkaa. Se on esimerkki toimesta, joka on oikeudenmukainen ja vaikuttava. Hyvä ohjelma ei yksin riitä. Marin korosti Tampereella, että työllisyyspäätösten täytyy olla paitsi vaikuttavia myös ihmisten näkökulmasta reiluja. Askeleita tähän suuntaan odotetaan syksyn riihestä. Työllisyyskeskustelu kääntyy usein puheeksi kepistä ja porkkanasta tai kovista ja pehmeistä keinoista työllisten määrän Jukka-Pekka Flander SDP:n uudet varapuheenjohtajat ovat Nina Malm, Matias Mäkynen ja Ville Skinnari. Puheessaan hän nosti esiin muun muassa työelämän laadun parantamisen. – Uusi ohjelma avaa aikaisempaa selvemmin sitä, mitä me olemme ja edustamme. Sitran tutkimuksen mukaan ihmisten luottamus poliitikkoihin ja politiikkaan on lisääntynyt. Miten uusi ohjelma muuttaa puoluetta, puoluesihteeri Antton Rönn holm. Alkuperäistä, koko hallituskaudelle asetettua 60 000 uuden työllisen tavoitetta ollaan kesäkuun lisätalousarvion yhteydessä tehdyn hallituksen kannanoton perusteella entisestään korottamassa. Monelle ohjelmatyötä tehneelle ehkä vasta matkan aikana selvisi, mitä meidän pitää tehdä. Marin piti kiinni hallitusohjelman kunnianhimoisista työllisyyskirjauksista ja riihen tavoitteena olevista päätöksistä, joiden perusteella työllisten määrän pitäisi nousta Suomessa 30 000:lla. Meillä on mahdollisuus säännönmukaisten tehtävien lisäksi tehdä poliittisia linjauksia ja ohjelmia. Näiden työllisyyttä vahvistavien keinojen puolesta me toimimme, Marin totesi. Hän arvioi, että jäsenistön laaja osallistuminen ohjelmatyöhön vahvisti ”luottamusta ja omistajuutta” puolueeseen. De_03092020_14.indd 20 27.8.2020 10.45. SDP:lle tärkeää on pitää kiinni työllisyyspolitiikan oikeudenmukaisuudesta. – Ei kovin radikaalisti, emme me tässä kohtaa syntyneet uudelleen. Yksi olennainen muutos on ekologisen puolen nostaminen poliittisen työn keskiöön, Rönnholm sanoo. Kun Paaterolta kysyy puoluevaltuuston puheenjohtajan tärkeintä tehtävää, vastaus on ytimekäs: – Kyllähän se on pitää tätä puoluetta ojennuksessa. – Puoluetta ja sen ohjelmaa pitää markkinoida ihmisille aktiivisesti. Se on se, mihin puoluevaltuustoa kannattaa hyödyntää, hän painottaa. 20 Demokraatti D-ILMIÖ Aki Lindén 237 ääntä. Hän arvioi ohjelmatyössä prosessin ehkä olleen tärkeämpi kuin itse päämäärä. – Yksi keino, jolla voimme samaan aikaan vahvistaa työllisyyttä ja parantaa perheiden tilannetta on päivähoitomaksujen alentaminen. Selvitysten mukaan kiinnostusta on, mutta ihmiset eivät tiedä, miten poliittiseen toimintaan pääsee mukaan, Rönnholm pohtii. Olennaista on kuntavaalien lähestyessä saada uudet ihmiset innostumaan politiikasta ja ehdokkuudesta vaaleissa. SDP on enemmän edistysaskelin etenevä kuin vallankumouksellinen puolue, Antton Rönnholm linjaa. Sirpa Paatero uusi valtuuston puheenjohtajan paikkansa. MONI PUOLUEKOKOUSEDUSTAJA kehui vuolaasti puolueen tekemää ohjelmatyötä
Hallitusohjelman työllisyyskirjaus on erityisen kriittinen sisäisestä hajaannuksesta kärsivälle hallituskumppani keskustalle, joka kokoontuu syyskuun alussa Ouluun äänestämään puheenjohtajasta. 21 Demokraatti lisäämiseksi. Taustalla olivat laajasti uutisoidut tapaukset ulkomaisen työvoiman hyväksikäytöstä Suomessa. – Lisäpäivien eli eläkeputken poisto on nostettu yhdeksi keinoksi ikääntyneiden työntekijöiden työelämässä pysymiseksi. Kaikki välineet tällaisen riistotalouden lopettamiseksi on etsittävä ja käytettävä. Ministeriön paketti sisälsi muun muassa ajatuksen eläkeputken poistosta ja kiristyksiä työnhaun velvoitteeseen. Ilman työhyvinvointiin ja työssä jaksamiseen panostamista emme tule saavuttamaan tavoitettamme ikääntyvien nykyistä korkeammasta työllisyydestä. Marin sanoi. – Kun Suomessa siirryttiin aikoinaan sosialidemokraattien tavoitteen mukaisesti kahdeksan tunnin työpäivään ja viiden päivän työviikkoon, eivät tämän seurauksena palkat romahtaneet vaan ovat vuosikymmenten saatossa parantuneet, Marin muistutti. Alipalkkaukseen voi puuttua tehokkaasti esimerkiksi hallinnollisilla sanktioilla ja ammattijärjestöjen ryhmäkanneoikeudella. – Ei voi olla niin, että Suomessa osa ihmisistä työskentelee epäinhimillisissä oloissa, alipalkattuna ja jaksamisensa ääri rajoilla. Marin korosti eläkeikää lähestyvien työntekijöiden asemaa eläkeputkea laajempana kysymyksenä. Puolueen historian suuriin saavutuksiin kuuluva kahdeksan tunnin työpäivää voitaisiin Marinin mukaan entisestään lyhentää työntekijöiden palkkatasoa laskematta. De_03092020_14.indd 21 27.8.2020 10.45. Samalla on kuitenkin parannettava ikääntyneiden työntekijöiden turvaa. Marin palasi linjapuheessaan vuotta aikaisemmin SDP:n 120-vuotisjuhlassa esittämäänsä ajatukseen työajan lyhentämisestä. Lyhyempää työaikaa on myös kokeiltu, ja tuottavuus on joissakin yrityksissä Marinin mukaan parantunut niin, että esimerkiksi kuuden tunnin työstä on voitu maksaa ongelmitta seitsemän tai kahdeksan tunnin työtä vastaavaa palkkaa. MARIN KUTSUI PALKANSAAJA LIIKKEEN MUKAAN POHTIMAAN KUUDEN TUNNIN TYÖPÄIVÄÄ. Marin kutsui palkansaajaliikkeen mukaan pohtimaan aloitetta, jota myös puoluekokous oli asettunut kannattamaan. Hyvä esimerkki mielipiteitä jakavasta työllisyyskeinosta on Sanna Marinin puheessaan mainitsema eläkeputken poisto, jota ay-väen piirissä vastustetaan. Myös SAK:n pitkään ajama ryhmäkanneoikeus sai Marinilta tukea. Lehtikuva / Roni Rekomaa Tampere-talon työntekijät olivat suojavisiireissään kuin avaruuselokuvan hahmoja. Poliitikkojen suussa sanat ovat helposti tulkinnanvaraisia, ja yhden keppi on toisen porkkana. Keskustan ja SDP:n piirissä on ollut erilaista ilmaa esimerkiksi valtiovarainministeriön elokuun työllisyyspaketin keinoista
Ihmiseen ei voi luottaa, vaan täytyy sanktioida ja rankaista, Vatanen sanoo. – Kapitalismin voi määritellä rajoittamattomaksi. – Nyt pitkin kevättä ja kesää poliittinen oikeisto vaatinut, että tarvitaan pakkotoimia ja rajoituksia. Periaatejulistus pureutuu arvopohjaan, ja poliittinen ohjelma sisältää konkreettisia politiikkatoimia. – Julistuksessa ja yleisemminkin liikkeessä jaetaan ajatus siitä, että kapitalistinen järjestelmä ja jatkuvan materiaalisen kasvuun pyrkivä järjestelmä on aiheuttanut sekä ekologisen katastrofin, mutta myös valtavia sosiaalisia ongelmia, Vatanen vastaa. Tuhovoimaista kapitalismia vastustetaan, ei markkinataloutta. Periaatejulistuksessa halutaan tuoda markkinat ja talous reilulle pohjalle ja demokraattisen kontrollin alle. talous toimii. Sen on tarkoitus toimia liikkeen visiona usean vuosikymmenen ajan. Mikä on sosialidemokratian suhde markkinatalouteen. PERIAATEJULISTUKSEN KESKEISENÄ ajatuksena on, että ihminen on rationaalinen ja rakentava toimija, joka haluaa tehdä yhteistä hyvää – Luotamme siihen, että ihmiset yhdessä haluavat rakentaa parempaa yhteiskuntaa, Vatanen sanoo. Periaatevaliokunnan puheenjohtaja Kaisa Vatanen sanoo, että periaatejulistus on suunnattu puolueen jäsenille ja toimijoille. 22 Demokraatti D-ILMIÖ Periaatteet ovat käyntikortti Teksti Mikko Huotari S DP:n uusi periaatejulistus korvaa edellisen, vuonna 1999 hyväksytyn periaateohjelman. PERIAATEJULISTUKSEN KIVIJALKANA on kestävä kehitys. Markkinatalous voi toimia myös niin, että yhteiskunta asettaa säänDe_03092020_14.indd 22 27.8.2020 10.45. – Emme ole markkinatalouden toimintalogiikkaa vastaan, mutta kapitalismi on eri kuin markkinatalous. Mikä on kapitalismin ja markkinatalouden ero. Ei niin kuin eurokriisin jälkeen toimittiin, ja ajateltiin, että mahtaville monikansallisille pankeille ei voida asettaa mitään ehtoja. Tavoitteena on sosiaalinen, ekologinen ja taloudellinen kestävyys. Sosialidemokraatit on puolueena kuitenkin markkinatalousmyönteinen. Meidän lähtökohtamme on, että luotetaan ihmisiin ja halutaan tarjota mahdollisuuksia sen sijaan, että rajoitetaan. – Jos joku on kiinnostunut sosialidemokraattisesta liikkeestä, niin tämän lukemalla he saavat käsityksen siitä, mitä me olemme. – Mutta samalla se on kutsu tähän liikkeeseen, Vatanen sanoo. – Sama näkyy, kun puhutaan sosiaaliturvauudistuksesta, eli ihmiset, jotka eivät ole elämässään onnistuneet, pitäisi saada sanktioilla ruotuun. – Tämä vaatii toteutuakseen laajaa tasa-arvoa ja solidaarisuutta, myös yli sukupolvien, Vatanen sanoo. – Nimenomaan niin päin, että demokraattisesti päätetään reunaehdot, joilla IHMISIIN LUOTTAMINEN ON YKSI POLIITTI SEN VASEMMIS TON JA OIKEIS TON EROAVUUS. Hänen mielestään ihmisiin luottaminen on yksi poliittisen vasemmiston ja oikeiston eroavuus. Tässä on vissi ero. Puoluekokouksessa hyväksytty periaatejulistus määrittelee sosialidemokraattien perusarvot, tehtävä ja näkemys tulevaisuudesta. Muutaman sivun mittaisen julistuksen lisäksi puolueen työkaluna on yli satasivuinen poliittinen ohjelma, joka on tarkoitus päivittää jokaisessa puoluekokouksessa. Periaatejulistuksessa sätitään kahteen otteeseen kapitalismia. Siinä mielessä se on myös käyntikortti
Samaan hengenvetoon hän iloitsee, että puolueen johdossa on Sanna Marin. Kun korostamme kristillistä etiikkaa tällä tavalla, sanomme että muiden etiikka ei ole saman arvoinen, Åkers perusteli muutosesitystä. Kokouksen ykkösasiana Ranjith Kumar pitää periaatejulistuksen hyväksymistä. Puoluekokous kumosi muutosesityksen selvin äänin, 440-30. Asiasta äänestettiin. Nora Vilva De_03092020_14.indd 23 27.8.2020 10.45. – Tänä päivänä maamme tunnetaan ympäri maailmaa uudesta brändistä, se on pääministerimme Sanna Marin. – Suomi on aikaisemmin ollut tunnettu Nokia-brändistä. – Puolue tuntuu nyt yhtenäiseltä, ja suunta on oikea. 23 Demokraatti Hauskaa politiikkaa HÄMEENLINNALAINEN PUOLUEKOKOUSEDUSTAJA Prabhaka ran Ranjith Kumar on erittäin tyytyväinen kolmepäiväisen puoluekokouksen antiin. – Me emme tässä periaatejulistuksessa mielestäni missään nimessä arvota tätä minkään muun etiikan yli. Puoluekokousedustaja Rebekka Åkers esitti seuraavan virkkeen poistamista: ”Sosialidemokratia on maailmankatsomuksellisesti moniarvoinen liike, jonka aateperintö on sosialismin teorioiden ohella saanut vaikutteita eri aikakausien humaanista filosofiasta, kristillisestä etiikasta ja valistuksen edistysaatteista.” – Toisista välittäminen ei ole vain kristillisiä arvoja, vaan löytyy melkein kaikista maailman uskonnoista. Hän korosti, että kyse on historiallisesta kontekstista. – Politiikka voi olla välillä myös hauskaa, Ranjith Kumar sanoo. Etelä-Intiasta lähtöisin oleva Ranjith Kumar tiesi Suomen muun muassa Nokiasta ennen kuin muutti ja asettui Hämeenlinnaan. Se on viidakon laeilla toimiva markkinatalousjärjestelmä, jossa valta on vahvimmilla ja yhteinen etu ja inhimillinen toiminta unohtuu. – On aivan kiistatonta, että 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alussa suomalaisen sosialidemokraattisen liikkeen syntyyn ja sen aateperinnön muodostamiseen on vaikuttanut nimenomaan kristillinen etiikka, Vatanen sanoi. nöt, joilla kaikki toimivat reilusti, Vatanen vastaa. – Sen avulla viedään meidän liikettämme eteenpäin. PUOLUEKOKOUKSESSA ESITETTIIN vain yhtä muutosta periaatejulistukseen. – Kapitalismi on markkinatalouden muoto, jolla ei ole yhteisiä reiluja pelisääntöjä. Periaatevaliokunnan puheenjohtaja Vatanen puolusti puheenvuorossaan pohjaesitystä, eli virkkeen säilyttämistä
Suomen vienti ei vauhditu sillä, että Suomi itse pumppaa vientiin rahaa. EU De_03092020_24.indd 24 27.8.2020 10.36. Tämä on se tärkeä viesti suomalaisille, koska EU on suomalaisille myös turval lisuuspoliittinen ratkaisu”, eurooppami nisteri Tytti Tuppurainen tiivistää. Euroopalla on yhteisiä haasteita. Voimme olla turvallisin mielin, varoilla investoidaan ja siirretään unionin talous uudelle vuosikymmenelle, Tuppurainen painottaa. Hän sanoo, että elvytyksen vaihtoeh tona on uhka konkurssiaalloista. Se joka ei pärjää, häviää globaaleilta markki noilta. 750 miljardin paketista sovittiin heinäkuussa. Suomi on EUporu kassa, KumpulaNatri sanoo. Elvytyssuunnitelmat hy väksytään Eurooppaneuvoston kokouk sessa, ja komissio seuraa näiden suunni telmien toteutumista. Suomi on EU:n täysvaltainen jäsenmaa. – Mikä olisi toinen vaihtoehto. Euroopalla ei ole varaa tähän, Mia petra KumpulaNatri sanoo. Eurooppaministeri Tytti Tuppurainen ja SDP:n europarlamentaarikko Miapetra Kumpula-Natri pohtivat EU-rahaston roolia ja merkitystä Demokraatin päätoimittaja Rane Aunimon juontamassa D-Studion haastattelussa SDP:n puoluekokouksessa Tampereella. KumpulaNatrilla on selkeä kuva siitä, missä ryhmässä Suomi nykyään Euroo passa liikkuu. Epärea listinen mahdollisuus käyttää vain kan sallisia varoja. Jos viennin ostajat, markkinat, kaatuvat, olemme aivan erilaisessa tilanteessa. Tuppurainen kuvaa kokoomuksen masinoimaa keskustelua Suomen osal lisuudesta niin sanottuun nuukaan ne likkoon ”laiskaksi suoritukseksi Euroop papolitiikan opponoinnissa”. Ja pani, Kiina ja Yhdysvallat elvyttävät. Tuppurainen muistuttaa, että rahas tosta jaettavat varat eivät ole lahjarahaa, vaan rahastossa on tiukat ehdot. – Pääministeri Sanna Marinilla ja Suomella oli jo kypsän EUmaan it setunto neuvotella itsenään, tehdä pa ketti, joka sopii Suomelle, parantaa poh jaesitystä meidän kannaltamme mutta samalla koko ajan rakentaa eurooppa laista ratkaisua. Haemme kumppaneita sieltä, missä se on tarkoi tuksenmukaista. Teksti Rane Aunimo / Kuva Nora Vilva ”P ihvi on se, että sopu syntyi. – Lisäksi on hätäjarru. Euroop pa voi ajautua tragedioiden kier teeseen, ja tämä, näin uskon, on piirun verran kauempana, kun EU näyttää ole vansa toimintakykyinen ja vahva. Kaikki maat tekevät selvityksen siitä, mihin ra hat menevät. 24 Demokraatti Mikä olisi vaihtoehto. – Osa kansallismielisistä populis teista on fasisteja ja kansallissosialisteja. EU pystyi – brexitin jälkeenkin, kun koko globaali monenkeskinen yh teistyö natisee liitoksistaan – yksimie liseen ja yhteiseen päätökseen, vastaa maan ennennäkemättömään koronan aiheuttamaan talousshokkiin. – Odotan heiltäkin vähän enemmän. ETUMME ON YHTENÄINEN EU, JOKA EI JAKAUDU YKSITTÄISIIN BLOKKEIHIN. Keskeistä on EU:n toimintakyvyn säilyminen. Ne voi sivat nostaa valtaan häikäilemättömät populistit. Europarlamentaarikko Miapetra Kumpula-Natrin mukaan paketissa merkittävää on myös se, että julkisia va roja käytetään elvyttämiseen ja rakenta miseen. Jos maa ei käytä rahoja sinne, minne piti, esimer kiksi digitalisaatioon, green dealiin tai työllisyyteen, vaan vaikkapa populistien kohteisiin, voidaan rahoitus katkaista. Etumme on yhtenäinen EU, joka ei ja kaudu yksittäisiin blokkeihin. EU:n elvytysrahasto on herättänyt keskustelua läpi kesän, eikä keskustelu näytä laantuvan
Hyväksikäyttö on tun nistettava ilmiöksi, johon meidän on puututtava entistä tiukemmalla otteella. – Kenen puoleen kääntyä, jos sukset me nevät ristiin työnantajan kanssa. Tarkoituksena on muun muassa tarjota hyväksikäytön uhreille entistä enemmän turvaa ja lisätä viranomaisten mahdollisuuksia rangaista työntekijöi tään riistäviä työnantajia. 25 Demokraatti Riistotalous kuriin MEILLÄ ON OIKEUS MÄÄRITELLÄ PELISÄÄNNÖT – JA VELVOLLISUUS VALVOA, ETTÄ NIITÄ NOUDATETAAN. Jos pitää, työsuhde päättyy ja joutuu maasta pois, uhri ajattelee. Miksi sitten riistoa tapahtuu. HALLITUSNEUVOS OLLI SORAINEN , työ ryhmän puheenjohtaja, arvioi ulkomai sen työvoiman hyväksikäyttöä laajaksi ilmiöksi – laajemmaksi kuin kuvitel laankaan. Meillä on oikeus määritellä pelisäännöt ja velvollisuus valvoa, että niitä noudatetaan. Työministeri Tuula Haatainen (sd.) asetti viime keväänä työryhmän valmis telemaan työperäisen hyväksikäytön vastaisia toimia. Jos hankkii kilpailuetua tinkimällä henkilöstökus tannuksista, sen ei luulisi olevan yhden tekevää kenellekään. – Tekijöiden kirjo on laaja. TYÖNTEKIJÖIDEN OIKEUDET De_03092020_24.indd 25 27.8.2020 10.36. Koska se on erittäin kannattavaa liiketoimin taa, Sorainen vastaa. Sorainen kertoo, että monet viran omaiset eivät näe ulkomaisen työvoiman hyväksikäyttöä isona ongelmana. Lisäksi hy väksikäytön uhrille halutaan antaa mah dollisuus jatkaa oleskelua ja työntekoa. Ongelma on, että usein työntekijä saa tietonsa työn antajalta tai hänen edustajaltaan, ja tieto voi olla vääristeltyä, Olli Sorainen sanoo. – Pahimmillaan harmaassa taloudessa ei ole kyse vain verojen ja maksujen lai minlyönnistä vaan ihmisten törkeästä hyväksikäytöstä. Teksti Marja Luumi / Kuva Countdown T yö ja elinkeinoministeriön tuore 14 toimenpiteen pa ketti pyrkii kitkemään yhä laajemmin rehottavaa ulko maisen työvoiman hyväksi käyttöä. – Ja yllätys, yllätys, näin ajattelevat myös kilpailevat yrittäjät. Lisäksi kiinni jäämisen riski on pieni, koska toiminta ei Soraisen mukaan useinkaan näy ”tavalliselle pulliaiselle” ulospäin. Työministeri pitää yhtenä keskeisenä ongelmana sitä, kuka kantaa vastuun ul komaalaisen työntekijän hyväksikäytöstä. – Mutta se on hyväksyttävää vain, jos toimitaan suomalaisen työelämän peli säännöillä. Usein pu hutaan, että ulkomaalaisia työntekijöitä käyttävät hyväksi omat maanmiehet, mutta on heitä muitakin. Työryhmä myös pi tää tärkeänä nostaa työperusteista oles kelulupaa hakevien tietotaitoa. Toimenpidepaketti on osa harmaan talouden torjunnan strategiaa. Muutos on välttämätön. Uhri myös usein hyväksyy koh talonsa eikä lähde pitämään meteliä. – Uhri saa enemmän suojaa, hyväk sikäyttöön syyllistyvän työnantajan ti lanne tehdään tukalammaksi. Harmaan talouden si jasta parempi termi sille onkin riistota lous, Haatainen huomautti. Ulkomaisen työvoiman riistoon käydään kiinni kovalla otteella: uhri saa enemmän suojaa, työnantajan tilanne käy tukalammaksi. Työryhmä esittää, että tiedotusta lisä tään edustustoista viisumin tai oleskelulu van myöntämisen yhteydessä. Hän painotti toimenpidekokonai suutta esitellessään, että Suomi tarvit see työperäistä maahanmuuttoa. – Näitä toimenpiteitä on pakko tehdä myös rehellisten elinkeinonharjoittajien suojaksi, jotta kuluttajat voivat huoletta asioida ja elinkeinonharjoittajat voivat luottaa siihen, että toinen ei saa epärei lua etua sääntöjä rikkomalla. – Tätä tilannetta ei voi luonnehtia rei luksi, koska vastuun kantaa nyt lähinnä uhri, ei hyväksikäyttäjä
Toisaalta, vaikka lukuja suhteutetaankin eri mittapuihin, voidaan luvut nähdä joko suurina tai pieninä katsojasta riippuen. Lohtu on laiha. Nämä erimielisyydet johtuvat siitä, ettei faktoista voi johtaa arvoja. Kumpi painaa enemmän, kilo rautaa vai kilo höyheniä. Mitä heikommin taloudessa menee, sitä matalampi on mediaanitulo, ja sitä vähemmän meillä on pienituloisia. USEIN MYÖS itse vertailukohta liikkuu koko ajan. Ja nämä ovat kaikki mitattavia suureita; tässä ei vielä edes puhuta kauneusarvoista tai moraalista mitään. Absoluuttisesti näitä mittaluokkia ei välttämättä ymmärtäisi, mutta kun valtionvelka suhteutetaan esimerkiksi viime vuoden tai varsinkin vuosituhannen vaihteen tasoon, voidaan sanoa, että velkaa on kertynyt runsaasti. Kun tulot jäävät alle 60 prosenttiin mediaanista, henkilö luokitellaan pienituloiseksi. Taito on tärkeä sen vuoksi, että osaisimme keskittyä olennaiseen ja tärkeimpään, koska aika on rajallinen. Samalla myös suuri yleisö on illuusioiden vallassa, kun miljardit ja miljoonat menevät kuulijan ajatuksissa sekaisin. Absoluuttisina euroina valtion budjettia on vaikeaa – lähes mahdotonta – ymmärtää. Vaikka sosiaaliset yhteisöt ja niissä muodostuneet normit auttavat suunnistamaan elämässä, ovat jokaisen omat, itse valitut mittatikut tärkein ohjaava tutka-aalto onnellisen elämän saavuttamisessa. Hyvä havainnollistus tästä on tuloerojen perusteella laskettu pienituloisuus tai köyhyysriski. E rittäin usein asioiden ihmettely ja päivittely lähtee siitä, että jotakin asiaa on liian paljon tai sitten liian vähän. De_03092020_26.indd 26 26.8.2020 17.32. Lamassa pääomatulot putoavat usein kymmenillä prosenteilla ja vastaavasti työttömyys pudottaa ansiotuloja. Kaikki eivät siis sittenkään ole samaa mieltä vertailtaessa asioita toisiinsa, vaikka numerot olisivat kaikille samat. Se lasketaan väestön mediaanitulosta. Pandemiassa taas vertailukohdaksi käy erinomaisen hyvin muiden maiden kuolleisuusluvut väkilukuun suhteutettuna. Esimerkkejä löytyy paljon: aika, raha, etäisyys, nopeus, pituus, paino... Henkilö, joka alentuneeseen tulomediaaniin perustuvan laskelman lopputuloksena nousee pienituloisuudesta pois ilman, että tulot olisivat lisääntyneet sentilläkään, ei ole yhtään sen rikkaampi absoluuttisesti mitattuna. Kansalaistaidoista keskeisimpiä on juuri kyky oppia suhteuttamaan asioita. Kun puhutaan miljardeista, käsityskyky on koetuksella. Mutta mistä voi tietää, mikä on paljon ja mikä on vähän. 26 Demokraatti Elina Pylkkänen Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja elina.pylkkanen@labour.fi Indeksi Absoluuttisen suhteellista Huolettaa, kun miljardeista puhutaan lyhyen ministeri kokemuksen varassa vakuutta valla naamalla. Tämänhetkisten keskustelujen painotusten perusteella kuulostaa siltä, että Suomessa valtionvelkaa on liikaa ja koronan aiheuttamia kuolemia on vähän. Ongelma tällaisessa luokittelussa on se, että mediaani vaihtelee hurjan paljon talouden suhdanteiden mukaan. Siksi huolettaakin, että miljardeista ryhdytään puhumaan lyhyenkin ministerikokemuksen varassa vakuuttavalla naamalla tiedotustilaisuuksien kateedereilta
Se on lukemisen arvoinen dokumentti, vaikkei tietenkään yllä vuoden 1952 periaateohjelman lennokkuuteen tai vuoden 1903 Forssan ohjelman kauaskatsoisuuteen. Linjaus on merkittävä ja ohjaava kannanotto, kun suurta sosiaaliturvan uudistusta lähivuosina valmistellaan. Tampere-talon tärkeisiin päätöksiin kuului uuden periaatejulistuksen hyväksyminen. Tampereella asetetut tavoitteet muuttuvat todeksi laajassa yhteistyössä hallituksessa, eduskunnassa, kunnanvaltuustoissa ja Euroopan parlamentissa. PERIAATEJULISTUKSEN MUKAAN ihmisten hyvinvoinnin kannalta tärkeät peruspalvelut ja yhteiskunnan keskeiset tukitoiminnat tulee toteuttaa julkisena tuotantona tai pitää julkisessa määräysvallassa. Voimaannuttava kokous EKOLOGISESTI KESTÄVÄ TALOUSJA YHTEISKUNTAKEHITYS ON SDP:N SUURI YHTEISKUNNALLINEN TEHTÄVÄ. Yhteistyön on taas perustuttava monenkeskiseen, sääntöpohjaiseen maailmanjärjestykseen ja vahvoihin, yhteisiin instituutioihin. Tänään länsimaiden edistysusko ja teknologinen etevämmyys törmäävät luonnon asettamiin rajoihin. Sääntöpohjainen maail manjärjestys, vahvat yhteiset instituutiot yhdistettynä itsenäiseen Suomeen toimivat hyvinä pitkospuina tulevassa keskustelussa. Kansainvälisen yhteistyön perustana on oltava kansallisen itsemääräämisoikeuden kunnioitus ja kulttuurien arvostus. Mielenkiintoista kyllä, periaatejulistus ei mainitse Euroopan unionia. Omistuksessa tai määräysvallassa on itse asiassa hyvinkin laajan liikkumistilan mahdollistava linjaus. Itsenäinen Suomi on periaatejulistuksessa sosialidemokraateille keskeinen lähtökohta. Perinteemme mukaisesti uusi johto sai mukaansa runsaan joukon ohjelmallisia eväitä. Tampereen julistus jatkaa tällä linjalla. Uusi julistus pitää kiinni periaatteesta, jonka mukaan ansiotyön on taattava tekijälleen toimeentuloon riittävä palkka. Globaaleja ongelmia ei voi väistää eristäytymällä. Ekologisesti kestävän talousja yhteiskuntakehityksen mahdollistaminen nähdään nyt liikkeemme suureksi yhteiskunnalliseksi tehtäväksi. SDP uusi johtonsa ja siirtyi 1980-luvulla syntyneiden johdettavaksi. SDP:n valinta tässä isossa taistelussa on selvä: luonnon ja elämän moninaisuuden säilyttäminen on tehtävämme. SDP ON aina rakentanut vahvaa kansainvälistä yhteistyötä ja on sitoutunut siihen. Uusi puoluejohto yhdistää kokemusta ja uutta voimaa. Miten tehdä tämä oikeudenmukaisesti, on lähivuosina kaiken politiikan suurin haaste. Julistuksen kansainväliset periaatteet antavat kuitenkin hyvät suuntaviivat myös tulevaan EU:n uudistustyöhön. 27 Demokraatti Eero Heinäluoma Europarlamentaarikko, Bryssel eero.heinaluoma@ep.europa.eu SH W MEPIT T ampereen puoluekokous oli voimaannuttava kokoontuminen. Tässä työssä on ilo olla mukana. Kannanotto pitää sisällään joustavuutta. De_03092020_27.indd 27 26.8.2020 14.40
On hienoa, että hallitus käyttää kolmi kantaa, mutta kyllä hallituksella tah toakin pitää olla. – Jos taustalla on vain peruskoulu, mahdollisimman moni on pyrittävä saamaan toisen asteen koulutuksen piiriin. Teksti Marja Luumi Kuva Lehtikuva, Heikki Saukkomaa A kavan puheenjohtajana jatkavalla Sture Fjäderillä on toive maan hallitukselle. Eli katso taan vaalikauden loppuun, mikä talou dellinen tilanne on. Sture Fjäder povaa vaikeita aikoja, jos koronapandemia jatkuu. Yhteiskunnan pitää kannustaa, jotta ihminen tarttuu maksuttoman koulutuksen mahdollisuuteen. – Akava ottaa kutsun vastaan ja käy mielellään asiasta keskustelua. – Vähän on tullut sellaisia signaaleja, että peruskoulu on unohtunut uudis tusvimmassa. Maailma ympärillä muuttuu, ja Suomen on muututtava pärjätäkseen. SDP:n puheenjohtajaksi valittu pää ministeri Sanna Marin (sd.) toivoi linjapuheessaan palkansaajajärjestöjä pohtimaan askelmerkkejä kohti ly hyempää työaikaa. Akava kannattaa oppivelvollisuuden pidentämistä, mutta virallinen kanta on se, että jos rahaa ei juuri nyt ole, sii hen tarvitaan siirtymäaika. – Toivon, että hallitus uskaltaa tehdä myös omaa politiikkaa. Fjäderin mukaan Akavalla ei ole kantaa asiaan, mutta hän kertoo vie vänsä työaikakysymyksen keskusjär jestön hallintoon ja valmisteluun syk syn aikana. – Hyvältä tuntuu. AKAVA De_03092020_28.indd 28 27.8.2020 11.37. 28 Demokraatti Puhumalla työllisyysaste ei parane Akava ottaa kutsun vastaan ja käy mielellään keskustelua kuuden tunnin työajasta. Hän toivoo hallitukselta aloitteelli suutta lisäten, että ”tietenkin varmaan sitä onkin”. Se vaikut taa kielteisesti bruttokansantuottee seen ja sitä kautta työttömyys lisääntyy ja lomautukset ryöpsähtävät. Jos perusta ei ole kun nossa, ihan turhaan meillä on lukioita ja yliopistoja. – Siksi tulevat vuodet näyttävät ras kailta. Vain puhumalla työl lisyysaste ei nouse, Sture Fjäder sanoo. STURE FJÄDER päihitti Akavan liitto kokouksen äänestyksessä vastaehdok kaansa Yhteiskuntaalan korkeakoulu tettujen YKAn palvelujohtajan Maria Teikarin äänin 578–292. Lisäksi julkistalouden rahoitus ajautuu krii siin, ihmisten toimeentulo on uhattuna ja yrityksiä kaatuu. Sen mukaan työnanta jan on kannettava suurempi vastuu ih misen työllistymisestä, jos tämä joutuu irtisanomisuhan alle tai on irtisanottu. Eloranta lähetti ter veisiä budjettiriiheen vaatimalla irtisa nomissuojan tiukentamista. Hän ei tarkoita vain korkea koulutettujen osaamisen tason nostoa vaan aivan kaikkien. Fjäderin mukaan Akavassa ei täl laista linjausta työsopimuslakiin ole tehty, vaan keskusjärjestö liputtaa muutosturvaa. Fjäderille suurempi huoli on se, että Akavan jäsenkunta tekee pitkiä päiviä mutta ei saa korvauksia. Osaaminen on sana, jota Fjäder jak saa toistaa. Sain vahvan man daatin jatkaa, Fjäder sanoo. – Uskoisin, että tulee vielä isoja asioita loppusyksystä pöydälle, koska korona sotki kaiken, Fjäder varoittelee. PALKANSAAJAKESKUSJÄRJESTÖ SAK valitsi Jarkko Elorannan jatkamaan puheenjohtajana. Fjäder totesi jo ennen vaalia, että ne livuotinen kausi tulee olemaan hänen viimeisensä, jos tulee valituksi. Hänen mukaansa uudistuksen suun nittelu kannattaa aloittaa kolmikan nassa
Eloranta vaati, että irtisanomissuojaa on tiukennettava ja irtisanomisen kus tannuksia on nostettava siten, että aina kannattaisi vielä kerran miettiä, onko järkevää panna oma, kokenut porukka pihalle ja korvata se halvemmalla. Elorannan mielestä on varmistettava kansallisen työhyvinvointiohjelman ra hoitus. Valtiovarainministeriö esitteli työllisyystoiminaan huomattavia leik kauksia ja kiristyksiä ikääntyneiden tur vaan. Samalla ministeriöstä todettiin, että työhyvinvointiin ja jaksamiseen on lisättävä panostuksia. – Mutta vain kaksi päivää aikaisem min julkaistussa VM:n budjettiesityk sessä kansallisen työhyvinvointiohjel man rahoitus oli leikattu kokonaan. SAK:n hallituksen uusi varapuheen johtaja on filosofian maisteri Katja Syvärinen. Työssä on pärjättävä ja työstä saatavalla palkalla on tultava toimeen. Eloranta sanoo, että SAK:n on ol tava jatkossakin kärjessä uudistamassa työelämää ja huolehtimassa työntekijöi den asemasta. ELORANTA ON johtanut SAK:ta vuodesta 2016. Ris tiriitaista on. Mutta ei sosiaalitur van leikkaamisessa ja ihmisten elämän edellytysten heikentämisessä vaan työ elämässä, SAK:n puheenjohtajaksi jat kokaudelle valittu Jarkko Eloranta sanoo. 29 Demokraatti Jaksaminen ei leikkaamalla parane BUDJETTIRIIHI ON muutaman viikon päästä, ja siihen eri etujärjestöt ja po liittiset puolueet ovat kilvan ehdotelleet työllisyyden kovia keinoja. Hän muistuttaa, että jos työllisyys halutaan nousuun ja talous kuntoon, ikä tai työkyvyn hiipuminen ei saa olla työuran loppu. – Sanotaan nyt sitten mekin se. Teksti Demokraatti De_03092020_28.indd 29 27.8.2020 11.37. Kovia toimia tarvitaan
30 Demokraatti Pullon henki HÄN EI KADONNUT, HÄNET KADOTETTIIN, KUTEN MONET KALTAISENSA. De_03092020_30.indd 30 27.8.2020 9.45
Teksti Janne Ora / Kuvat Jani Laukkanen De_03092020_30.indd 31 27.8.2020 9.45. 31 Demokraatti Pullon henki KASVO oli unohdettu elämä Kirjailija ja toimittaja Susan Heikkinen kävi kesällä 2017 tutustumassa pienimuotoiseen museonäyttelyyn Lapinlahden sairaalassa. Se vei hänet tutkimusmatkalle ja syväsukellukselle toisen ihmisen elämän tarinaan ja Suomen lähihistoriaan
Seilin sairaalan arkisto Saima Rahkonen kuvattuna Seilin saaren mielisairaalassa. Se tökötti siinä yksikseen samalla, kun sen viereen ripustettu pakkopaita pyrki viemään museovieraiden kaiken huomion. Heikkisen kirja on tärkeä dokumentti, sillä se nostaa unohdetun, vaietun ihmisen elämän päivänvaloon. Annetaan kirjailija Heikkisen itsensä kertoa: ”Pieni lasipullo kiilteli orpona ikkunapenkillä. 32 Demokraatti D-KASVO T ämä on tarina yli puoli vuosisataa sitten kuolleesta Saima Rahkosesta. Hän kuoli Seilin saaressa Turunmaan saaristossa vuonna 1959. De_03092020_30.indd 32 27.8.2020 9.45. Ja niin kuin kaikissa tarinoissa, esiintyy tässäkin kertomuksessa risteileviä ja toisensa kohtaavia polkuja – monia tarinoita ja sattumia. Jos Heikkinen olisi ollut toimittajana työkeikalla muutamaa päivää myöhemmin, näyttely ja sen ikkunapenkillä välkehtivä lasipullo olisivat jääneet häneltä OLIKO MINULLA VAIHTOEHTOA, ETTÄ TYÖNNÄN TÄMÄN IHMISEN TAKAISIN ARKISTOIHIN JA UNOHDUKSIIN. Tarinan päähenkilöt ovat kotipalvelija Saima Rahkonen sekä tietokirjailija Susan Heikkinen. Samalla Pullopostia Seilin saarelta valottaa Saima Rahkosen elämänvaiheiden kautta myös Suomi-neidon tarinan, sen psykoja lähihistorian. Saima Rahkonen syntyi työläisperheeseen Suurperon kylässä Viipurin pitäjässä vuonna 1903. Emme tietäisi Saima Rahkosesta ja hänen elämänvaiheistaan mitään ilman Susan Heikkisen uteliaisuutta ja sinnikkyyttä. Viimeisin niistä oli Seilin saaren mielisairaala Turunmaan saaristossa. Kirjaa lukee kuin kiihkeästi etenevää romaania tai dekkaria. Heikkinen kerii taitavasti annostellen Saima Rahkosen tarinaa auki. Valtaosan elämästään, 35 vuotta, hän asui ja eli erilaisissa laitoksissa. Lasipullo sai rauhassa heijastella meren välkettä, joka tunkeutui entisen Lapinlahden sairaalan sivurakennuksen ikkunasta sisään.” Näin Susan Heikkinen kertoo vasta ilmestyneessä Pullopostia Seilin saarelta – Potilas numero 43 -tietokirjassa
33 Demokraatti De_03092020_30.indd 33 27.8.2020 9.46
Saima Rahkosen päällysnainen on viisikymmenvuotias Eva Holm. Ajoittain Ekholm kuulee Holmin ojentavan ja nuhtelevan Saima Rahkosta. Joulukuun 17. Hän lähtee kesäkuun lounastunnilla metsäkävelylle. Saiman Lempi-sisko kirjoitti sairaalaan ja vieraili Seilissä. 34 Demokraatti D-KASVO näkemättä: näyttely oli nimittäin auki viimeisiä päiviä. VÄKIVALLANTEOSTA VUODEN 1923 lopussa alkaa Saima Rahkosen taival hiljan itsenäistyneen Suomen laitoksissa, ensin Helsingin lääninvankilassa, sittemmin mielisairaaloissa. Ihmisläheisemmän tulkinnan mukaan tuntematon ihminen yritti 1950-luvulla kurottaa kohti muita ihmisiä, ja sitten kävi niin, että toisella ihmisellä aivan toisessa ajassa oli halua, taitoa ja valtaa tarttua menneisyydessä ojennettuun käteen, miettii Susan Heikkinen kirjansa alkuituja. SAIMA RAHKOSEN elämä jakaantui kahteen aikaan ja elämään. Hän on uusi työntekijä, aloittanut vasta marraskuun alussa. Joulukuussa 1923 kaksikymmentävuotias Saima Rahkonen työskentelee palvelijana Helsingin Suutarinkylässä Hannusas-nimisellä tilalla. ”Osa Seilin mielisairaalan potilaista oli saanut kulkea saaressa vapaasti. Turun yliopiston professori Ilppo Vuorinen johtaa Saaristomeren tutkimuslaitosta. Näyttelyn jälkeen pullo matkasi Lapinlahdesta takaisin Seilin saareen, varastokomeron pimentoon. Mutta tänä vuonna, jolle oli annettu ajanlaskussa numero 2010, joku oli näkemässä.” Vuorinen löysi onkaloista umpiruostuneen peltipurkin ja kolme lasipulloa, joihin kaikkiin oli sullottu pieniä tekstilappusia. ”Huora! Hamppari!” haukkuu Holm. Lappusissa oli hoitajia. Tämä pukeutuukin ”niin kuin minä en tykkää” ja ”puhuu sellaista kuin minä en tykkää”, kuvailee Saima myöhemmin. – Maailmaa voi tarkastella kyynisestä tai humaanista näkökulmasta. Illalla Holm on yksin keittiössä. SAIMA RAHKOSEEN liittyvistä poluista yksi kuljetaan vuonna 2010 Seilin saaressa. päivänä Saima Rahkonen kokee, että Eva Holm jatkaa taas hänen ”harmistuttamistaan”. Holm jää eloon, mutta saa vakavia vammoja. Hänen sukunsa nykypolvet eivät kertomansa mukaan ole tienneet, että tällainen täti ja isotäti on ollut olemas sakaan. ”Ehkä se oli ainoa hetki vuodesta, jolloin saattoi tapahtua se, mitä sitten tapahtui. KUKA OLI KIRJOITTANUT PULLOSSA OLEVAN TEKSTIN, JA MITÄ TEKSTI SISÄLSI. ”Saiman äiti, sisko ja veljet veivät tiedon hänestä mukanaan hautaan. joulukuuta 1923 sekä aikaan ja elämään sen jälkeen. De_03092020_30.indd 34 27.8.2020 9.46. Ilppo Vuorinen ilmoitti löydöstään Kansallisarkistoon. Hänestä vaikeni myös ympäristö. Isäntä pitää moitteita aiheellisina. Kyyninen versio kuuluu siten, että toimittaja haistoi juttuaiheen. SUSAN HEIKKINEN palasi juttukeikalta ja Lapinlahden sairaalan näyttelystä kotiin. Piilikö tässä sekä inhimillisesti että yhteiskunnallisesti kiinnostava ja tärkeä kertomus. Aikaan ja elämään ennen 17. Saima harkitsee tappavansa Eva Holmin sape lilla, jonka on nähnyt talossa. Saima Rahkosen mielessä viime päivien ajatus on saanut uuden muodon: ”Miksei nyt sitä tekisi, kun kerran on meinannut”, Saima ajattelee, ”niin ettei jälkeenpäin tarvitse sitä katua.” Saima Rahkonen lyö kirveellä Eva Holmia päähän. Ja sähköjä. Kun hän kuolee vuonna 1959 Seilin saaren sairaalassa, ei ulkopuolinen maailma juuri muistele Saima Rahkosta, saati tiedä hänestä. Professori Vuorinen tutki pulloista helpoimmin avautuneen sisällön. Laitosten varjoelämää eläneen Saima Rahkosen tarina olisi luultavasti jäänyt kertomatta. Pullot jäivät tutkimusasemalle odottamaan, että alan tutkijat ennättäisivät tutkia peltipurkin ja pullot sisältöineen asianmukaisin menetelmin. Minkäänlaista muistitietoa ei hänen viimeinen työnantajansakaan välittänyt jälkeläisilleen siitä surkeasta tapauksesta, kun yksi suvun kotitalon piioista löi toista kirveellä kyökissä. Oli ovia ja oli huoneita”, Heikkinen kuvaa. Mielessä pyörivät monet ajatukset ja tunteet: kuka oli kirjoittanut pullossa olevan tekstin ja mitä teksti sisälsi. Hän saa kuitenkin uuden ajatuksen: sapeli on liian arvokas ja kunniallinen tuolle vanhalle ämmälle. Talon isäntä on suuren elämänmuutoksen tehnyt mies, Carl Ekholm, entinen poliisikonstaapeli, joka on hankkinut tilan maat juuri ennen sisällissotaa. Saima Rahkonen piilottaa kirveen keittiön porstuaan. Hän ei kadonnut, hänet kadotettiin, kuten monet kaltaisensa.” Näin Susan Heikkinen kirjoittaa Pullopostia Seilin saaresta -kirjansa jälkisanoissa. Ehkä vain silloin auringonsäteet lankesivat juuri sellaisesta kulmasta, että ne työnsivät kallionhalkeamaa pitkin hajavaloa erään onkalon perälle asti. Niin ainakin Saima jälkeenpäin väittää.” Joulukuun puolivälissä Saima Rahkonen päättelee hiljaa mielessään, että Eva Holm on ”sellainen ihminen, ettei hänen tarvitse elää, vaan on lopetettava, jos jatkaa tätä harmistuttamista”. ”Saiman mieli mustenee yhtä matkaa katuvalottomien, säkkipimeiden iltojen kanssa Kaikki työtoverissa tuntuu ärsyttävän Saimaa. Miksi kukaan ei ollut avannut ja tutkinut pulloja sen tarkemmin
Seilin sairaalan ylihoitaja pysäytti kaikkiaan 19 Saima Rahkosen kirjoittamaa kirjettä 1950-luvun mittaan. tietokirjailija ja toimittaja, yhteiskuntatieteiden maisteri . (SKS) . Ymmärsin, että tämä on luultavasti se samainen sapeli, jonka Saima kuulusteluissa mainitsi. Oliko minulla edes sitä vaihtoehtoa, että työnnän tämän ihmisen takaisin arkistoihin ja unohduksiin. Sannoovat naistohtorit näin. HEIKKINEN HAVAHTUI siihen, että hän oli löytänyt vähintään kirjan mittaisen tarinan. Se jäi kaivertamaan mieltä. Yksi teksti kuitenkin paljasti, että kirjoittajan etunimi oli ollut, luultavasti, Saima. Yhtä kaikki, auttoivat matkalaukun asiakirjat ja muistiinpanot Heikkistä luomaan kirjaansa elävöittävää ajankuvaa. Pullojen lappusissa ei ollut kenenkään allekirjoitusta. Tiedonsirpaleet ja tekstilappuset synnyttivät lisää uusia, avoimia kysymyksiä. Heikkinen alkoi selvittää pullon taustoja ja kuuli Vuorisen löytämästä tekstikätköstä. De_03092020_30.indd 35 27.8.2020 9.46. Niitä hän oli kirjoittanut muun muassa Lempi-siskolle, mutta myös miespotilaalle Pitkäniemen sairaalan vuosilta. Siinä kaikki. – Kun vähitellen alkoi avautua kuva unohdetusta ihmisestä ja siitä, miten hän oli omalla hyvin koskettavalla tavallaan yrittänyt kurottaa kohti ympäröivää maailmaa – ilmeisesti onnistumatta siinä kovin hyvin – minulle tuli velvollisuuden tunne tehdä enemmän ja hankkia hänestä enemmän tietoa, Heikkinen sanoo. Puhelinkeskustelun loppupuolella Ekholmin pojanpoika paljasti Heikkiselle silti iloisen yllätyksen. Yksi niistä oli se, kun hän onnistui jäljittämään Saima Rahkosen viimeiseksi jääneen työnantajan, tilanisäntä Carl Ekholmin pojanpojan. – Se kysymys herätti minussa vastakysymyksen. Tarinoiden polut risteilivät, avautuivat, suurenivat, syvenivät. . KIRJAN KIRJOITTAMINEN merkitsi venyviä työpäiviä: matkoja sairaaloiden, vankiloiden ja virastojen arkistoihin, asiakirjapyyntöjä, kuulustelupöytäkirjojen ja mielentilalausuntojen hakemista ja lukemista, useita matkoja muun muassa rajantakaiselle Karjalankannakselle ja Seilin saareen. Tää on kirjoitettu salama-aikana toinen päivä elokuuta. . syntynyt Helsingissä 1975 . . Mikä olisi vaihtoehto ja sen oikeu tus. harrastaa veneilyä ja retkeilyä Näyttelyn arvoituksellinen pullo oli suljettu tiiviisti – korkki oli suorastaan liimautunut kiinni pulloon – ruohotuposta tehdyllä omatekoisella korkilla. Uusin teos on Pullopostia Seilin saarelta – potilas numero 43. Olisinko voinut jättää kertomatta. Heikkinen työskenteli tuolloin toimittajana Suomen Kuvalehdessä. Ilmeni, että Ekholmin pojanpoika ei tiennyt vuoden 1923 murheellisesta tapahtumasta Hannusas-tilalla. . – Pullo herätti minussa voimakkaan uteliaisuuden ja jopa tyrmistyksen, että mikä se lappunen ja sen viesti on. Mikä oikeus minulla on kertoa tästä ihmisestä, hän kyseli itseltään. ”Nämä hoitajien perkeleimmät sähköt. Prosessista jäi Heikkisen mieleen monia erityisiä hetkiä. – Saiman kuulustelupöytäkirjojen mukaan hän oli harkinnut käyttää sapelia tappaakseen Holmin, mutta oli tullut siihen ajatukseen, että sapeli on siihen liian arvokas. asuu ja työskentelee Helsingissä . 35 Demokraatti SUSAN HEIKKINEN . Ekholmin suvun matkalaukun uumenista ei kuitenkaan löytynyt ainuttakaan mainintaa Saima Rahkosesta. . – Kukapa historian salapoliisi ei haluaisi kuulla sellaisia sanoja, että ”niin, minullahan on vielä yksi matkalaukullinen isoisän vanhoja papereita”, Heikkinen naurahtaa. Älä Saima rakas rupea enään pyytämään niille hoitajille sähköjä .” Heikkinen löysi Seilin arkistoista ylihoitajan takavarikoimia Saima Rahkosen kirjeitä. Kun kävin pojanpojan luona, näin seinälle kiinnitetyn sapelin. Heikkinen kävi kuitenkin sisäisen painin itsensä kanssa ennen lopullista päätöstään ryhtyä kirjoittamaan Saima Rahkosen tarinaa. kirjoittanut tietokirjoja ja oppikirjoja. Eikö kukaan tosiaan ole avannut tätä pulloa. Syntyi Heikkisen kirjoittama Tyttö, joka poimi mustikoita -lehtiartikkeli. Viesti Seilin potilaalta, luki näyttelytekstin selosteessa. Lehti kustansi konservaattorin avaamaan pullot. Vierailulla pojanpojan kotiin sattui vielä yksi hätkähdyttävä yllätys. – Lehtijuttua tehdessäni minulle valkeni, että näkyvillä on vain tarinan jäävuoren huippu
Vaurastumisen varjoihin on jäänyt kohtaloita, jotka letittyvät kansakunnan vaiheisiin yhtä lailla kuin me nestyjien tarinat. Minä taikurin soihtuin sinun sisimpäs löysin, minä vannoin ja loihtin lujin hellyyten köysin. R. Nykyajan ihmisen on silti hyvä myös muistaa, että psykiatrisessa hoidossa ei välttämättä ollut kovin hyviä vaihtoehtoja siihen aikaan. Kirjan lopussa Heikkinen päästää ääneen alan asiantuntijat, psykiatrian professori emeritus Raimo K. 2 Mielen sairauksiin liitetty stigma saisi jo hellittää. Hannusas-tilan isäntä Ekholm oli havainnut ”Eva Holmin mielipiteiltään valkoiseksi, Saiman punaiseksi”, Heikkinen kirjoittaa Saima Rahkosen varjoja laitoselämän vuosikymmeninä myös psykiatriassa elettiin voimakasta ja ristiriitojen sävyttämää murrosta. Saiman mikrokosmokseen mahtui varmaan sekä hyviä että huonoja hoitajia ja lääkäreitä. Saima Rahkosen äiti, Liisa Rahkonen joutui miehensä kuoleman jälkeen turvautumaan köyhäinapuun. Hän oivaltaisi, kuinka kirkkaat ajat vuorottelevat psykoottisten kanssa, ja tunnistaisi lähestyvän psykoosin merkit. Salokankaan sekä oikeuspsykiatrian erikoislääkärin Mika Rautasen. Mitä viestien kirjoittaminen ja piilottaminen merkitsi Saima Rahkoselle, Seilin sairaalan ja saaren vapaakävelijälle. – Saima oli nykypäivästä katsoen varmaankin oman aikakautensa ja sen ajat1 Jokainen ihminen on kirjan arvoinen. 3 TÄRKEINTÄ 3 Pelasta menneiden suku polvien keräämät valoku vat ja kirjeet. – Häntä kohdeltiin niin kuin sinä aikana katsottiin parhaaksi hoitaa psykiatrisia potilaita. Heidän arvionsa on potilastietojen perusteella yksimielinen: Saima Rahkonen sairastui nuorena skitsofreniaan. 36 Demokraatti D-KASVO HEIKKISEN TUTKIMUSTYÖ oli myös syväsukellus 1920–50-lukujen Suomeen, sen laitosten ja mielisairaanhoidon lähihistoriaan. Näitäkin Heikkisen teos pohtii dokumentteihin nojaten. De_03092020_30.indd 36 27.8.2020 9.46. Vain pieni osa psyykkisesti sairaista ihmisistä on ympäristölleen vaarallisia. Diagnoosin, jota potilaan elämän loppuvaiheilla alettiin epäröidä, koska joku tuntematon lääkäri oli piirtänyt potilaspapereihin sairaudenmäärityksen kohdalle kysymysmerkin. Saima Rahkosen teon taustalla kummittelivat hiljan käyty sisällissota, väkivaltainen 1920-luku ja Saima Rahkosen lapsuusperheen tragediat, niiden aiheuttamat varjot, vaikeudet ja traumat. Etsittiin ja kehitettiin uusia hoitomuotoja auttaa kroonikkopotilaita. Mikä oli niiden tapahtumien ja taustatekijöiden merkitys Saima Rahkosen elämässä. OLIKO HÄN, Saima Rahkonen, mieleltään sairas. Annetaan viimeinen puheenvuoro Saima Rahkoselle: ”Mammalleni kirjoitin tämän Pitkässäniemessä hänen äitinpäiväkorttiin. Heikkisen mielestä julkisessa maallikkotason keskustelussa arveluttava piirre on se, että menneiden vuosikymmenten psykiatriaa väritetään liikaa kauhukuvastolla ja hedelmättömällä jälkiviisastelulla. ”2020-luvulla nuoren Saiman kohtalo olisi todennäköisesti hyvin erilainen. Ehkä kuudessa tai kahdeksassa vuodessa hän kuntoutuisi niin hyvin, että pärjäisi avohoidossa, Hän saisi astua itsenäiseen elämään, jota yhteiskunta tarvittaessa tukisi”, Heikkinen kirjoittaa. Vastauksia ei tiedä kukaan. Oli mammani äitinpäiväkortissa tummanpunaisia ruusunkukkia ja keltasia ruusunkukkia.” Artikkelin kursivoidut otteet ovat kirjasta Pullopostia Seilin saarelta. Miten ne mahdollisesti vaikuttivat väkivallantekoon. Saima Rahkosen isä, punaisten puolella taistellut Vilho Rahkonen kuoli nälkään Viipurin sotavankileirillä elokuussa 1918. telutapojen uhri. Sairastuiko hän diagnoosinsa mukaisesti skitsofreniaan. Sairaan ihmi syyttä ei saisi kutistaa pelkäksi sairaudeksi. Hän saisi psykoosilääkityksen. Heitä ovat olleet esimerkiksi Seilin naispotilaiden kohtelua ja kohtaloita tutkinut Jutta Ahlbeck-Rehn sekä rotuhygienia-ajattelua, pakkosterilointeja ja pakkosterilointilakeja tutkinut Markku Mattila. Samaiset vuosikymmenet olivat kuitenkin myös rotuoppien, eugeniikan ja rodunjalostuksen aikaa, jonka irvokkaita ilmentymiä monet suomalaistutkijat ovat ansiokkaasti tuoneet päivänvaloon. Hän kävisi keskusteluja psykologin kanssa ja oppisi ymmärtämään omaa sairauttaan. Saima Rahkonen hävettiin unohduksiin. Oliko Saima Rahkonen Seilissä oikeassa paikassa. Taitavasti Heikkinen jättää näiden kysymysten vastaukset auki mahdollisimman pitkään. Kysymykset heräävät, kun lukee Pullopostia Seilin saarelta -kirjaa. Uskon kuitenkin, että valtaosa lääkäreistä ja hoitajista pyrki auttamaan ja hoitamaan potilaita parhaalla tavalla, sen ajan tiedon ja ymmärryksen ja oman osaamisensa mukaan. Miksi hän ne kirjoitti ja piilotti. Rikoksen tehtyään hän pääisi nopeasti oikeuspsykiatriseen hoitoon, ehkä valtionsairaalaan Vaasaan tai Kuopioon. Mitkä ovat kirjasi kolme tärkeintä viestiä. Heikkinen painottaa, että hän selvittää kirjatyössään ensisijaisesti yhden henkilön elämän kulkua ja sen taustoja. Kuvalehtestä Kaarlo Sarkian runosta
37 Demokraatti OLIKO SAIMA RAHKONEN SEILISSÄ OIKEASSA PAIKASSA. De_03092020_30.indd 37 27.8.2020 9.46
Näitä keinoja on ajettava voimalla nyt. De_03092020_38.indd 38 26.8.2020 15.42. Näitä keinoja ovat myös muun muassa puoluekokouksen kannattamat alipalkkauksen sanktiointi ja ammattiliittojen ryhmäkanneoikeus sekä TEM:n työryhmän esittämät lisäresurssit ja -toimivaltuudet työsuojeluviranomaisille sekä ulkomaalaislain uudistus, joka tähtää työperäisen hyväksikäytön uhrien suojeluun. Siitä kuuluu iso kiitos puoluetoimiston porukalle. PUOLUEKOKOUKSEEN HUIPENTUI edellisessä puoluekokouksessa aloitettu ohjelmatyö. Työn ja perhe-elämän yhteensovittamista on tärkeää edistää, työelämän joustoja lisätä, ihmisten jaksamisesta on huolehdittava. KEINOT OVAT voimakkaita, mutta ongelmatkin ovat räikeitä. Lisäksi puoluekokouksessa käsiteltiin lähes 250 aloitetta. PUOLUEJOHDON VALINNOISSA oli jatkuvuutta, mutta myös uusia kasvoja, kun ensimmäisen kauden kansanedustajat Niina Malm ja Matias Mäkynen nousivat varapuheenjohtajiksi äänestyksen jälkeen. ILOITSIN PUOLUEKOKOUKSESSA erityisen paljon siitä, miten jämäkät linjaukset saimme tehtyä työelämän kehittämiseen. Kokous oli hyvähenkinen ja kaikki järjestelyt toimivat koronakriisistä huolimatta moitteettomasti. Puoluekokouksessa näimme jälleen, että SDP on todellinen työväenpuolue. Pysytään sellaisena ja kehitetään päättäväisesti työelämää yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa. Tätä riistoa vastaan työväenliikkeen on taisteltava päättäväisesti. SDP päätti alkaa ajamaan turkistarhauksen kieltämistä, työajan lyhentämistä sekä turpeenpolton lopettamista yhtä aikaa kivihiilen kanssa. SDP:n on taisteltava sortoa vastaan yhä KOLUMNI Mikkel Näkkäläjärvi mikkel.nakkalajarvi@ demarinuoret.fi Palvelualojen ammattiliitto PAMin Pohjois-Suomen aluepäällikkö ja rovaniemeläinen kaupunginvaltuutettu PUOLUEKOKOUS TEKI JÄMÄKÄT LINJAUKSET TYÖELÄMÄN KEHITTÄMISEEN. Näihin vääntöihin laajalla porukalla tehty ohjelmatyö ja puoluekokouksen vankka tuki antavat vääntövoimaa. SIKSI ILAHDUIN siitä, millaisella otteella puolueen puheenjohtaja Sanna Marin linjasi kokouksen lopun puheessaan työelämäkysymyksistä. 38 Demokraatti S DP:n puoluekokous pidettiin viikonloppuna Tampereella. Nyt puolueella on 120-sivuinen poliittinen ohjelma. Toivon, että hyvin alkanut ohjelmatyö jatkuu ja vieläkin suurempi osa jäsenistä osallistuu siihen alkaneella puoluekokouskaudella. Eivätkä ne poistu toivomalla parasta. Lisäksi puoluekokous haluaa tarkastella mahdollisuutta laskea äänioikeutta 16 ikävuoteen 2025 kuntavaaleissa. Tänäkin kesänä olemme saaneet lukea myös mediasta juttuja suoranaisesta riistosta ja ihmiskaupasta, jota työmarkkinoilla tapahtuu. Marin vaati puuttumista räikeisiin epäkohtiin ja kaikkien välineiden käyttöönottamista riistotalouden lopettamiseksi. Puhuttaneista aloitteista jatkovalmisteluun lähti SDP:n suhtautuminen päihdepolitiikkaan sekä asevelvollisuuteen. MONI POLITIIKAN kysymyksistä herätti runsaasti keskustelua
39 Demokraatti Roope Lehto KASVOT PEILISSÄ Teksti ja kuva Nora Vilva nora.vilva@demokraatti.fi A loitin puoluekokouspäivät jo perjantaina kun vaalivaliokunta kokoontui. Ehkä se joskus kasvoissa ja käyttäytymisessä näkyykin, että voin olla aika puhki tai muissa maailmoissa. De_03092020_39.indd 39 27.8.2020 9.34. Sitä näkymätöntä työtä kaiken taustalla. Välillä sitä pohtii, onko toiminta sen arvoista ja mitä se vaikuttaa tässä nykyään aika yksilökeskeisessä maailmassa, jossa yhä useammin törmää ihmisiin, jotka ajattelevat ensin itseään ja sitten vasta muita. Sen muistaminen auttaa jaksamaan ja ne kasvojen rypytkin tasoittuvat hymyyn. Mutta perheeni tietää ja arvostaa sitä, että tämä ei ole tekemistä itselleni tai pelkästään puolueelle.Kaiken toiminnan tavoite, esimerkiksi koko tämän puoluekokouksen, on tehdä muille ihmisille hyvää elämää ja luoda parempaa tulevaisuutta meille kaikille. Neljännen päivän aamuna, kun katsoin peiliin, sitä silmäpussia oli jo kerääntynyt tämän kokousrumban jälkeen. Aika paljon tunteja kuluu viikossa erilaisissa vapaaehtoistoimissa ja luottamustehtävissä. Puoluekokouksessa todella tajusi, miten meillä on puolueessa satoja ja tuhansia ihmisiä, jotka tekevät pyyteettömästi hommia. Uskallan lukea itseni siihen porukkaan, joka tekee pyyteettömästi töitä yhteisöjen ja yhteisten päämäärien hyväksi. Kun katson tätä pärstääni, niin tulee mieleen, että mitenköhän lapset ja vaimo katsovat sitä, kun olen paljon poissa ja käytän aikaa moneen muuhunkin kuin perheelle. 44-vuotias SDP:n Pirkanmaan piirin puheenjohtaja
40 Demokraatti De_03092020_40.indd 40 27.8.2020 11.35
Teksti Rolf Bamberg / Kuvat Kari Hulkko De_03092020_40.indd 41 27.8.2020 11.35. 41 Demokraatti KULTTUURI Te at te ris yk sy Paluu lapsuuden reviirille Tampereen Teatterin juuri aloittanut uusi johtaja Mikko Kanninen tuntee jo vanhastaan työmaansa läpikotaisin
TT on Kanniselle kotiteatteri monella tapaa. – ... – Reino jätti jälkeensä huimat katsojatilastot. Siinä mielessä tilanne on hyvä, että he ovat samassa tilassa ja keskustelevat keskenään, Kanninen veistelee lievästi skitsosta tilanteestaan. Mutta tässä on nyt niin paljon kaikkea muuta tehtävänä. Suuri näyttämö oli paikka, jossa hän kymppivuotiaana näki ensi kertaa oikeaa teatteria – esitys oli Sugar, siis sama komedia, joka elokuvana tuttu nimellä Piukat paikat. Kirjakauppiaan poikana Mikolle läheisimpiä harrastuksia oli lukeminen. Hän kuitenkin uskoo, että yrittäjäperhetaustasta on hänelle nyt apua. – 1990-luvun alussa satuin kuitenkin valumaan Nätyn pääsykokeisiin ja pääsin viimeiseen vaiheeseen asti. Talo kuului keskeisenä osana lapsuuden reviiriin. Tekisi mieli sanoa, että ainoa, mitä uskallan luvata on, että ne luvut putoavat, Kanninen naurahtaa ja toteaa jatkoksi, että niin luultavasti kävisi, tekisi kuka tahansa toinen mitä tahansa. Kanninen toteaa nyt, liki 30 vuoden perspektiivillä, että oli hyvä, kun hän ei sillä ensimmäisellä kerralla päässyt sisään Tampereen yliopiston näyttelijätyön laitokselle... Kun Mikko Kanninen tuli maaliskuussa valituksi Tampereen Teatterin uudeksi johtajaksi, on siinäkin ollut kotiinpaluun tunnetta, vaikka hän ei pitkiksi ajoiksi ole Tampereelta pois lähtenyt, mitä nyt on muutamat vuodet piipahdellut teatteritöissä muualla. – Eli nuoruudessani aika pitkälle väistin teatteria. Ja tehty on. En esimerkiksi ollut nuorena mukana alan harrastajateatteriporukoissa. KANNISEN TUOREESSA työsopimuksessa ei ole kirjausta taiteellisesta työskentelystä johtotehtävien rinnalla. Kanninen muistaa kuitenkin välähdyksenomaisen hetken Nätyn pääsykokeissa 1993. koska eihän minulla silloin ollut mitään hajua, mistä tässä hommassa on oikeasti kysymys. – Perheemme asui Kansan Lehden talossa, ja monet kaverini asuivat tässä Keskustorin tuntumassa. Näyttelijä Auvo Vihro tuli sanomaan minulle, että ”kyllä sinun kannattaisi tätä kokeilla jatkossakin”. Sitä peTeatterisyksy De_03092020_40.indd 42 27.8.2020 11.35. On tuhlaajapoikia ja reissunaisia, on vaellusvuosia ja uraputkia jossain kaukana poissa. – Kyllä taiteellinen johtaja ja toimitusjohtaja riitelevät keskenään päivittäin. K otiinpaluussa on jo sanana draamallista klangia. Keväisestä johtajanimityksestään lähtien Kanninen on harjoitellut hommaa edeltäjänsä, elokuun alussa eläkkeelle lähteneen Reino Braggen opastuksella. – Minulle on toki kunnia-asia pitää katsojaluvut viime vuosien kaltaisella korkealla tasolla. Ja elokuvien katselu, myös elokuvakerhoissa. Tärkeintä on pohtia, miten taidetyöyhteisö organisoi itsensä niin, että se saa parhaiten ideansa ulos, taattua työhyvinvointinsa, järjestettyä keskinäisen kommunikaationsa… Ja myös miten tämä porukka kuuluu tähän yhteiskuntaan ja miten se reagoi muuttuvaan todellisuuteen. – Tuli ensi kertaa fiilis, että minusta voisi oikeasti olla tähän, ja että tämähän on itse asiassa kivaa. YKSI MIES, kaksi virkaa – Mikko Kannisen uuteen toimenkuvaan kuuluu, että hän on Tampereen Teatterissa sekä teatterinjohtaja että toimitusjohtaja. OLIKO SUGAR sitten se teatterikärpänen, jonka purema jätti Kanniselle parantumattoman poltteen. Pyörimme poikaporukassa paljon teatterin liepeillä ja vanhalla kirjastotalolla, ne olivat minulle lapsuuden rakkaimpia paikkoja, Kanninen kertoo istuskellessaan jututettavana Kulttuuriravintola Kiven terassilla, teatteritalon paraatiovien edessä. – Olen teatterilaisena aika myöhäsyntyinen. Oikeastaan ei. Kanninen puhuukin mielellään taidetyöstä, jossa ei eroteta, että talossa nuo on taiteilijoita ja nuo toiset muita henkilöstöryhmiä. Silloin myös tajusin, että tämä on nyt varmaan sitä, mitä voisi ruveta tekemään vakavissaan. Se on minulla aina kin tässä alussa nyt agendalla. 42 Demokraatti KULTTUURIN KULUTTAMI SESSA NAISET OVAT VALVEU TUNEEMPIA. – Kaikki meillä tekevät taidetyötä, eri ihmiset eri tavoin. Alta viisikymppisenä hän on ehtinyt olla teatterihommissa koko skaalan leveydeltä – paitsi koulutustaan vastaavissa töissä näyttelijänä myös ohjaajana, dramatisoijana, näyttelijöiden opettajana, festivaaliveturina... – Niistä sovitaan aina tapauskohtaisesti erikseen. Sivullinen skeptikko saattaisi ajatella, että eteen voi tulla se perinteinen enkeli ja piru olkapäillä -syndrooma, eli että taiteellinen johtaja visioi hurjasti ja toimitusjohtaja toppuuttelee, että otapa nyt iisisti. Tampereen Teatterilla on mielestäni omannäköisensä taiteellinen, erityisesti paikallistasolla näkyvä profiili, ja sitä on turha lähteä sössimään. Sanoin jo, kun hain tänne, että minun valintani ei tulisi vaikuttamaan niinkään paljon siihen, mitä tässä talossa tehdään kuin siihen, miten sitä tehdään. Tampereen Teatteria hän joka tapauksessa voi sanoa teatterilliseksi kodikseen. Ja levyjen kuuntelu. Saappaat, joihin pitäisi sujahtaa, eivät ole ihan pienet
Jos liossa olisivat minun rahani, voisin ottaa johtajana julmettuja riskejä ja panna kaiken likoon. Mutta kun ei ole, on minun sekä taiteellisena johtajana että toimitusjohtajana voitava taata, että näillä talon ihmisillä on töitä. Kaiken tämän opin jo ennen kuin aloin kiinnostua taiteista. Hänen varhaisempiin ohjaustöihinsä kuuluvat niin Andrei Tarkovskin kulttielokuvana mainetta niittäneestä scifi-klassikosta Stalker tehty näyttämösovitus sekä Tampereen ylioppilasteatterissa tehty, Suomessa ammattiteatteripuolella kautta historian tasan kaksi kertaa (molemmat Ralf Långbackan ohjaamia, ensin Kansallisteatterissa 1963 ja sitten legendaarisella Turun kauden joutsenlauluna 1977) tehty Georg Büchnerin monumentaalinen vallankumousnäytelmä Dantonin kuolema. Teatteri Circus Maximuksen yhteistyössä Helsingin kaupunginteatterin ja Tampereen Työväen Teatterin tekemä Stalkerhan oli menestys, meni loppuunmyytynä niin HKT:ssa kuin TTT:ssä. rimää on geeneissä kahden edeltävän sukupolven ajalta. Talouden pohjana on se, että meillä on työntekijöitä, joille talo on taannut, että he saavat työstään palkan. Kanninen pääsee röyhistämään rintaansa. Joku teatterin toimitusjohtaja olisi saattanut sanoa, että nyt jäitä hattuun, pojat... 43 Demokraatti TAMPEREEN TEATTERILLA ON OMAN NÄKÖISENSÄ TAITEELLINEN, ERITYISESTI PAIKALLISTA SOLLA NÄKYVÄ PROFIILI. – Vaikka Tampereen Teatteri on osakeyhtiö, emme me valtion avuilla tuettuna voittoa tavoitella, eikä täällä koskaan ole osakkeenomistajille osinkoa jaettu. De_03092020_40.indd 43 27.8.2020 11.35. On Kanninen nuorempana, vailla johtajavastuita, ollut riskejäkin ottamassa. Jos siihen Tampereen Keskustorin kulmat, teatteri ja vanha kirjastotalo kuuluivat rakkaina paikkoina Mikko Kannisen lapsuuden reviiriin. Mutta, mutta. Ja tosi hyvä näytelmä se onkin. – Dantonin kuolemasta sanoisin, että sitä esitetään isoissa eurooppalaisissa teatteritaloissa koko ajan. – Minä olen heidän työtään seuratessani oppinut ymmärtämään, että ”leipomattomia leipiä ei voi syödä”, velat on maksettava, palkoissa on sivukulut ja ilmaisia lounaita ei ole. Niinpä Kannisella on myös teatteritaloudesta varsin realistinen kuva. Ei siinä paljon puntti tutissut
Mistä päästään siihen, että: – Fakta on se, että kaksikymppisellä opiskelijalla on yksinkertaisesti vähemmän rahaa käyttettäväksi teatteriin tai ylipäätään kulttuuriin kuin työssäkäyvillä keski-ikäisillä. Kanninen tietää, että heikoimmin tällaisiin muutoksiin pystyvät reagoimaan teatteritalojen suuret näyttämöt, joiden tuotantokoneistojen kääntö ketteriksi ei tapahdu taikasauvan heilautuksella. Taakse ovat jääneet ajat, jolloin jako oli vielä punavalkoinen; Tampereen Teatteri oli porvareiden linnake ja ”Työvis” duunarikansanosan ylpeydenaihe. De_03092020_40.indd 44 27.8.2020 11.35. Mitä paikallisuus teatterijohtajan ajatuksissa tarkoittaa. TAMPEREESEEN ON lyöty lähtemättömästi teatterikaupungin leima. Laitosteatterihan on raskaine koneistoineen aika hidas apparaatti tarttua päivänpolttaviin aiheisiin. ANNETAANPA KANNISEN pureskeltavaksi toinenkin inttämä, jota kuulee paljon laitosteatteriyhteyksissä: Teattereita pitävät Suomessa pystyssä yli kuusikymppiset naiset. Sivistynein, lukenein ja vuorovaikutteisin. Jo siitä syystä, että uusi teatterilakihan lähtee nyt syksyllä lausuntokierrokselle, ja jos se menee läpi, laki astuu voimaan 2022. ENTÄ SITTEN sen paikallisen teatterin reaktiivisuus. – Nopeammalle reagoinnille voi tehdä paljonkin ja myös tehdään. Minusta taiteessa on tärkeää, että se on dialogissa ympäröivän todellisuuden kanssa. 44 Demokraatti löytäisi sopivan miehityksen, sen voisi tehdä uudelleenkin, Kanninen pohtii, ja katseesta voi erottaa lupaavan pilkkeen. – Minulle siitä tulee ensimmäisenä mieleen, että tämä on varmaan Suomen ainoita kaupunkeja, jossa ei tarvitse käydä poliittista vääntöä siitä, tarvitsemmeko teatteria vai emme. On arvioitu, että sitä on jopa noin 15 prosenttia koko väestöstä. Yleisön sukupuolijakaumasta Kanninen tohtii sanoa sen, että teattereiden Paikallisuus on Mikko Kanniselle vuorovaikuttamista. Paikallisia kirjailijoita. Kanninen muistaa mainita, että Tampereella on myös jotain, mitä vaikkapa stadilaiset voivat vain kadehtia: – Teatterikesä, Pohjois-Euroo pan suurin kansainvälinen teatterifestivaali. – Nykyään näiden kahden talon profiloituminen taitaa mennä enemmän teatterilain määrittelyjä noudatellen. – Se varmasti muuttaa teattereiden tuotantorakenteita niin, että ne voivat olla paljonkin reagoivampia. En usko, että juuri kukaan järjellä ajatteleva tamperelainen lähtee kiistämään teatterin isoa merkitystä kaupungille. Pitkästi yli satavuotiaat isot teatteritalot TT ja TTT ovat saaneet rinnalleen monia pienempiä ammattija harrastajateattereita. TTT:n tehtävä on siis olla valtakunnallinen, meidän paikallinen, tuumaa Kanninen. Taide vaikuttaa siihen, miten ihmiset katsovat todellisuutta, ja se, miten todellisuus elää ja muuntuu, vaikuttaa siihen, millaista taidetta tehdään. – Tuohan tarkoittaa vain sitä, että se on meillä kaikkein sivistynein kansanosa. Juuri nyt on käynnistymässä Business Finlandin tukema vuoden kestävä Teatteri muutoksessa -hanke. Siinä ajassa ympäröivässä todellisuudessa ehtii tapahtua vaikka mitä vallankumouksia, mutta tuon suuruusluokan produktio ei pääse niihin kiinni. Yleisöä piisaa, teatterista myös puhutaan toreilla ja raiteilla. Siinä esitetään muun muassa, että teattereiden saama tuki voisi määräytyä hyvinkin pitkälle sen mukaan, miten ne tavoittavat eri yleisöryhmiä. Kanninen kertoo, että yksin sen lavastusratkaisuja rakenneltiin vuosi. – Se on minulle vuorovaikutusasia. Sillä pyritään lähestymään niitä yleisöjä, jotka eivät eri syistä teatteriin pääse. Sillä ikäryhmällä on aikaa, ja se osaa käyttää sitä oikein, Kanninen kiteyttää ilman ironian häivääkään. Kanninen kokee teatterikaupunki-epiteetin enemmän kannustimena kuin velvoittavana taakkana. – Ajatellaan jotain yhden hengen konseptiesitystä, joka on valmistettu vaikka koulukiertutta varten. Isoimpien tuotantojen pystyttämiset ovat sen verran kallista puuhaa, että lippujen hintoja ei vain voi pudottaa kovin alas, edes dynaamisella hinnoittelulla. Yksikään vakavasti otettava kunnallispoliitikko ei lähde asiaa kyseenalaistamaan. Tämän päivän Tampere on varsin yksituumainen teatterikaupunki. Mutta kun kaikkien produktioiden ei tarvitsekaan olla ylöspanoltaan katedraalimittakaavassa... Sehän pystyy muuttamaan muotoaan vaikka minuutissa. Hän ottaa esimerkiksi omasta talostaan viime kauden suuren menestystarinan, Notre Damen kellonsoittaja -musikaalin. Paikallisia draaman aiheita. Sama pätee myös yleisemmällä tasolla
Lämmin. TAMPEREELLA EI TARVITSE KÄYDÄ POLIITTISTA VÄÄNTÖÄ SIITÄ, TAR VITSEMMEKO TEATTERIA VAI EMME. Miten siitä eteenpäin riippuu siitä, millainen talouskatastrofi tämä syksy on. MIKKO KANNISEN valinta Tampereen Teatterin johtoon osui lievästi sanoen erityislaatuiseen hetkeen. ”Tästä en tiedä mitään”, näyttelijä miettii ja menee sinne silti. Ajatellaan vaikka neuvostoelokuvaa. Lähestyttävä. – Me menemme näillä seteillä nyt tammikuuhun. Miten on, nostiko koronakriisi taistelutahdon. Kyse onkin siitä, miten me niihin reagoimme, heitetäänkö hanskat tiskiin vai tapellaanko vastaan. Kanninen uskoo ja tietääkin, että koronakriisi tulee aiheuttamaan myös teattereiden toimintaan pysyviä muutoksia. 45 Demokraatti kannalta on hankala tilanne, kun miesten kiinnostus ei varsinaisesti roihua. – Toivottavasti niistä osa myös hyviä. – Minusta rajoitteet ovat taiteessa myös mahdollisuuksia. Meidän on tehtävä jotain sellaista, jota emme tekisi muuten – se muuhan me osataan jo. – Ei Jouko Turkasta tässä nyt sen enempää, mutta aika paljon tuli nuoria miehiä hänen innoittamanaan teatteriharrastuksen pariin, kun hän oli vahvimmassa vauhdissaan. – Siinä yhtälössä on henkilökunnan turvallisuus, joka on number one, yleisön turvallisuus, joka on toinen number one, ja henkilökunnan työpaikat – kolmas number one. – No, Kaarnallehan ei käynyt kovin hyvin. Sitten vakavammin ottaen. Teatterissa me puhuisimme hänen toiminnastaan hybriksenä, ja kun jumalia uhmaa, huonosti käy, Kanninen vetäisee piiskatykillä ja nauraa päälle. Puhutaan käsitteestä ”actor as an adaptor”, näyttelijä sopeutujana. Kyllä minä huomasin sen kehityksen jo lukiossa: meitä kirjoja, sarjakuvia ja elokuvia ahmivia poikia oli paljon vähemmän kuin lätkää pelaavia, niin se vain menee. 2020 – viikon päästä siitä Suomi oli jo poikkeustilassa. Voi muuttua nopeasti, ja silti voittaa. Kanninen sanoo kantavansa eniten huolta siitä, miten kriisin eteen tuoma monimuuttujainen yhtälö ratkaistaan. vallisuus on kunnossa, työpaikat säilyvät ja kontakti yleisöön pysyy. Se haastaa meitä esittävän taiteen tekijöitä pohtimaan, miten toimimme yhdessä tässä tilanteessa. Mutta jos puhun vain teatterin näkökulmasta, on pakko ottaa tämä niin, että me emme saa mitään ilmaiseksi. Eli eiköhän se selviä koronastakin, kun se kesti aikoinaan Rooman kirkon pimeän vallankin. Syksyn katsomokapasiteetista käytössä on puolet, ja Kanninen huokaiseekin syvään, että ”helvetin huonoa bisnestähän tämä nyt on”. Tuokin olisi käynyt kohottavasta lopetuksesta, mutta pyydän Kannista vielä heittämään kolme adjektiivia, joiden hän haluaisi nousevan teatterikansalle päällimmäisenä mieleen , kun puhutaan Tampereen Teatterista Kannisen kolmen ensimmäisen johtajavuoden jälkeen. – Teatteri selvisi Euroopassa keski-ajastakin hengissä – siellä on sellainen 500–800 vuoden aika, jolloin Euroo passa ei rakennettu yhtään uutta teatterirakennusta. Mutta on hän huomannut senkin, että aina joskus tulee aaltoja, jotka imaisevat myös poikia vaikkapa teatterin pariin. Ja ennen kaikkea: pidämmekö me itsemme luovina. Pääsemmekö me kokonaisuudessa balanssiin, jossa turTeatterisyksy De_03092020_40.indd 45 27.8.2020 11.36. Koko työnkuva lähtee nimenomaan muutoksesta, muuntautumisesta, sopeutumisesta tilanteisiin, joissa ei vielä ole ollut. – Se pätee kyllä koko kulttuurin kuluttamisen kanssa – naiset ovat näissä asioissa valveutuneempia. Teatterit sulkivat ovensa, jotkut lomauttivat väkensä eikä tulevasta ollut tietoa. – Vähän samaa on tässä akuutissa kriisissä. Siitä on kulunut puoli vuotta. Lähdettiinkö jättimäistä vastustajaa päin Tuntemattoman sotilaan kapteeni Kaarnan asenteella ”mennäänpäs mokoman suon yli että heilahtaa”. Iso inhimillinen tragediahan tämä on jo nyt, esimerkiksi työttömyyden kasvun ja perheiden vaikeuksien tähden. Vajaamääräiset yleisöt kasvattavat gäppiä koko ajan isommaksi, mutta jos panisimme ovet kokonaan kiinni, se kasvaisi vielä nopeammin. Minulle tuli tunne, että juuri tuohon minä haluan mukaan. Muistan, kun itsekin silloin 1980-luvun lopussa katsoin Seitsemää veljestä telkkarista, ja koko suku kauhisteli ympärillä... Nimitys julkistettiin 6.3. – Me pelaamme aikaa olemassa olevalla kassalla ja mahdollisella lainanotolla. – Avoin. Kanninen on johtanut TT:tä nyt virallisesti kuukauden. Kovin pitkälle ei uskalleta ohjelmiston tai ylipäätään koko paletin pyörittämistä suunnitella. – Kun puhutaan muutoksesta, kuka on siinä parempi ammattilainen kuin näyttelijä. – On muistettava, että teatteri on läpi globaalin historiansa ollut aina vähän kriisissä, isommissa tai pienemmissä. – Yhteiskunnan isoissa muutoksissa voisi näyttelijän ammatista ottaa oppia. Vai onko johtajansaappaissa koko ajan iso kivi hiertämässä. Ei se diktatorinen hallinto pystynyt kahlitsemaan Tarkovs kia, Klimovia ja kumppaneita tekemästä mestariteoksia
Danny on pysynyt vaiti. Honkanen puuttuu näyttelijätyöhön vain, kun se on välttämätöntä. Myös Dannylla oli iso vaikutuksensa Armin elämään. Dannysta oli olemassa jo kaksi musiikkinäytelmää. – Kairon historiallinen merimieskapakkamiljöö sopii hyvin esityspaikaksi tämänaiheiselle näytelmälle. Kaikessa herkkyydessään Armi oli myös jämäkkä ja vahva. Niin kuin Armia, joka sai paljon kuraa niskaansa. Kirjoittaessaan hän peilasi Armin elämää myös itseensä ja omiin valin”V älkähdys valon, lammessa riite, perhosen hentojen siipien liike. Kantaesityksen käsikirjoittaja ja ohjaaja seuraa rauhallisena kohtauksen harjoituksen etenemistä musiikkinäytelmän esitystilassa ravintola Kairossa Kotkan sataman kupeessa. Missikisat olivat käännekohta, joka muutti hänen elämänsä suunnan. Tyttöjen silpomisesta kertova valokuvaaja Meeri Koutaniemen kuvareportaasi pysäytti. Tunnelma on klubimaisessa tilassa hienovarainen. Perehtyessään asioihin hänelle syttyi vahva myötätunto Armia kohtaan, varsinaista nuoruuden fanituslähtökohtaa hänellä ei ole ollut. Idea Armin elämän esiin nostamisesta syntyi vuonna 2017. ARMIN NUORIN sisko ja muutamat ystävät ovat antaneet näytelmää varten taustahaastatteluja. SURULLINEN FLASHBACK menneisyydestä: Armi maDe_03092020_46.indd 46 27.8.2020 9.38. Hän ansaitsee tilaa estradilla muutenkin kuin Dannyn musiikin osana. Hän ei ehkä elänyt sitä elämää, jonka olisi itse valinnut. Se vei ohjaajan hänen kanssaan Etiopiaan ja tuomaan näkyviin naisiin ja tyttöihin kohdistuvaa väkivaltaa. Hitti Tahdon olla sulle hellä nosti Armin iskelmätähdeksi, vuotta myöhemmin ilmestyi menestyksekäs lp-levy Danny & Armi. 46 Demokraatti Teatterisyksy Ruusu kaunein oot ”HÄN OLI SULOINEN ARMI, JOKA ELI HYVIN ERIKOISEN ELÄMÄN.” Vahva myötätunto sai Katriina Honkasen käsikirjoittamaan ja ohjaamaan Kotkan kaupunginteatterille musiikkinäytelmän Armi Aavikon elämästä. Vuonna 2017 BPW Finland valitsi hänet Vuoden naiseksi. Hän lähti lähes saman tien kiertueelle Dannyn kanssa täysin valmistautumattomana julkisuuteen. Teksti Virpi Kirves-Torvinen / Kuvat Nora Vilva eli hyvin erikoisen elämän, Honkanen luonnehtii. Vuonna 1981 Armi julkaisi myös omaa nimeään kantavan levynsä. Maailmanparantaminen ja naisten oikeudet ovat tulleet Honkaselle entistä tärkeämmiksi hänen muutamia vuosia sitten käynnistämänsä taiteilijoiden Wings to Fly -kampanjan myötä. Armi oli suorittaja. Hän on kirjoittanut sen Kotkan kaupunginteatterin Armi – Kaiken sulle antaa tahtoisin -musiikkinäytelmää varten. Jos Armi olisi elossa, he olisivat lähes ikätovereita. Sitäkö rakkaus on?” kuuluu Katriina Honkasen kirjoittaman Rakkaus-laulun sanat. Hän latasi hirveästi paineita itselleen siitä, mitä on olla missi, hän pohtii. Honkanen etsi käsiinsä kaiken mahdollisen materiaalin Armin elämästä. Honkanen mietti, miksi Armi ei voisi saada omaansa. Alusta alkaen Honkaselle oli selvää käsikirjoituksen punainen lanka: ihmisen tekemät valinnat ja oma vastuu. Honkanen muistaa missivalinnan selvästi. Armi Aavikosta (1958–2002) tuli Miss Suomi vain kahdeksantoistavuotiaana vuonna 1977. – Armi oli uniikki, oikeasti elänyt, herkkä ihminen. – Minussa herää hirmu taistelija, kun jotakuta kohdellaan väärin. – Armi kehittyi esiintyjänä ihan valtavasti. Honkanen on ollut käynnistämässä Mikkelin Teatterissa myös kehitysvammaisten Hyppy!-teatteritapahtumaa. Honkanen on pohtinut, mitä Armista olisi voinut tulla, jos elämän kulku olisi mennyt toisin. Hän oli suloinen Armi, joka toihinsa
47 Demokraatti De_03092020_46.indd 47 27.8.2020 9.39
Minusta itsestäni ei ole kirjoitettu kohujuttuja, joten en halua tehdä sitä myöskään Armille. De_03092020_46.indd 48 27.8.2020 9.39. – Näytelmäteksti ei sievistele eikä kaunistele mutta ei toisaalta mässäile Armin elämän murheellisuuksilla. Emme hae tällä mitään kohua, Honkanen painottaa. Rakkaus-laulun lisäksi hän on säveltänyt ja sanoittanut näytelmää varten myös kappaleet Sydän täynnä toivoa, Tahdon asia ja Ruusu kaunein oot. Näytelmän alkupuolella on valoisuutta, glamouria ja iloa, tummat sävyt tulevat toisessa osassa. Sitä tehdessään hän sai kuulla toiveita Armin lähipiiristä myös siitä, ettei näytelmää tehtäisi lainkaan. Honkanen on tehnyt uransa freelancerina, poikkeuksena vuodet 2014–2018, jolloin hän työskenteli Mikkelin Teatterin johtajana. Armin siskoista näytelmässä ovat mukana Arja ja Malla (rooleissa Eeva Hautala). Honkanen ei näytelmässään peittele Armin tragediaa – mielenterveysongelmia tai alkoholismia osana laulajan lyhyeksi jäänyttä elämänkaarta. Teatterin keinot mahdollistavat näidenkin teemojen kunnioittavan käsittelyn. Vieraileva näyttelijä Miikka Tuominen sopii jo ulkoiselta olemukseltaan Dannyn raameihin; hänellä on kyky löytää samaistumispintoja viihdekonkarista. Jokainen voi esitystä katsoessaan miettiä, miten asiat ovat oikeasti menneet. Mukana levyllä on myös hänen muusikkomiehensä Ilkka Tenhunen. Musiikkinäytelmän Armi – Sulle kaiken antaa tahtoisin -kantaesitys nähdään 3. Armia esittää Marika Huomolin, joka on vuoden kiinnityksellä Kotkan kaupunginteatterissa. Myös julkisuudessa vatvotun Arja-siskon itsemurha vaikutti huomattavasti Armin elämään. Honkanen kiittelee Huomolinin herkkyyttä ja lauluääntä. Käsikirjoituksen hän on työstänyt huolella. Armi Aavikko menehtyi keuhkokuumeeseen 43-vuotiaana. Honkanen sanoo olevansa luonteeltaan optimisti, ja siitä kulmasta hän katsoo myös Armin elämää. Esityksen visuaalisessa ilmeessä lavastaja-pukusuunnittelija Iita Torvisen ja ohjaaja Honkasen linjana on selkeys ja yksinkertaisuus. syyskuuta ravintola Kairossa Kotkassa. Vantaalla asuva näyttelijä–laulaja, lauluntekijä Katriina Honkanen opiskeli Teatterikorkeassa Jouko Turkan kasvattina vuosina 1982–1986. 48 Demokraatti kaa kuolleena sängyssään, turkki päällä, ikkuna on auki pakkasella. KATRIINA HONKASELTA on ilmestymässä tänä syksynä Rolling Rust -yhtyeen sä kanssa englanninkielinen albumi, jonka sävellyksistä hän on tehnyt osan ja tekstit kirjoittanut kokonaan itse. Se pesti laajensi kokonaiskuvaa teatterityöstä. Aiemmin Honkanen on säveltänyt yhdeksän albumillista omaa musiikkia. Esityksessä musisoiva, Ari Ismälän kapellimestaroima live-orkesteri oli Honkaselle ehdoton edellytys, sillä hän kertoo näkevänsä asioita musiikin ja äänen kautta. Seuraavaksi Honkanen ohjaa Jyväskylän Kaupunginteatteriin Lumikuningattaren. Honkanen onkin sanonut heille: tulkaa katsomaan. PIENEN TYTÖN ääni nauhalta johdattaa Armi-esityksen katsojan nimihenkilön lapsuuden kipupisteisiin. – Toivon, että ihmiset ymmärtävät, että tämä ei ole faktaa eikä dokumentti vaan fiktio. En hae myöskään syyllisiä
sekä su 13.9. Asukkaiden keskuudessa työpajojen kantavaksi teemaksi nousi kanssakulkijuus. Esityksen kesto n. Tapaamiset järjestettiin etäyhteydellä, erilaisten kävelytehtävien ja videotapaamisten muodossa. Tilanteessa, jossa korona pysäytti kaiken muun, jäi työpajatoiminta monelle osallistujalle ainoaksi yhteisölliseksi toiminnaksi. Esityksessä kuljetaan noin kilometrin pituinen reitti. Esitys on myös kunnianosoitus Malminkartanon alueelle, joka on Helsingin ensimmäinen nimenomaan kävelyä varten suunniteltu kaupunginosa. Varaukset: wilhelmina.sederholm@kansallisteatteri.fi / 050 305 42 51 De_03092020_46.indd 49 27.8.2020 9.39. Niinpä Kanssakulkijat-esitys kertookin kävelyretkistä Malminkartanon ympäristössä koronan aikaan. 1,5 h. Vapaa pääsy, vaatii paikkavarauksen. 49 Demokraatti Ryhmämyynti (03) 752 6000 • lktryhmat@lahti.fi / www.lippu.fi / Lippumyymälä 0600 30 5757 (1,53 €/min+pvm) • lktliput@lahti.fi / Väliaikatarjoilut (03) 782 6474 Leslie Bricusse – Steve Cudden – Frank Wildhorn JEKYLL & HYDE Suurmusikaali hyvän ja pahan taistelusta ensi-ilta 5.9.2020 Molière Saituri Kun mikään ei riitä ensi-ilta 3.10.2020 Anni Kytömäki – Ari-Pekka Lahti kultarinta Maaginen tarina vapaudesta kantaesitys 7.10.2020 Teatterisyksy Kanssakulkijat-esitys syntyi yhteisöllisyyden kaipuusta Kanssakulkijat on nimensä mukaisesti kulkeva esitys, kävelyteatteria Helsingin Malminkartanon ympäristössä. Kuluneella viikolla ensi-iltansa saaneen Kanssakulkijoiden muut esitykset: perjantaina 4.9., su 6.9., pe 11.9. Kaikki esitykset Malminkartanossa klo 18.00. Jokainen meistä voi kulkea omalla tavallaan – ja samaan suuntaan kulkemista tarvitsemme ihmisinä nyt enemmän kuin koskaan, luonnehtivat teoksen ohjaajat ja Kaarella-hankkeen aluetaiteilijat Anni Pellikka ja Martta Pesonen. Teksti Demokraatti / Kuva Kansallisteatteri KANSALLISTEATTERIN KAARELLAaluehankkeen Kanssakulkijat-esitystä alettiin työstää työpajoissa viime keväänä, kun käsillä olivat poikkeusajat. – Kanssakulkijat syntyi kaipuusta yhteisöllisyyteen kävelyn keinoin. Matkan varrella pysähdytään välitiloihin haaveilemaan ja etsimään yhteyttä toisiimme. Myös turvallisuus koettiin merkittäväksi; turvallinen käveleminen oman kaupunginosan kaduilla kuuluu meille kaikille
Maiju Lassilana kirjailija taas pelkisti ilmaisunsa umpikieroiksi ”kansallisiksi” komedioiksi. – Rantamalan Harhama pyrkii Dostojevskin tai Thomas Mannin teosten kanssa samaan painoluokkaan kaikilla puntareilla punnittuna. – Näytelmän ensimmäinen puoliaika on musikaalityylinen aatteiden show, jossa Harhama lumoutuu kaikista mahdollisista kirjassa esitellyistä ideologioista. Äkkiseltään ero on huimaava. Hurme ehti harjoittaa sen keväällä niin valmiiksi, ettei se ole juuri päässyt häiritsemään Espoon kaupunginteatterissa neljä päivää aiemmin ensiesitettävän Harhaman harjoitusprosessia. – Pari vuotta sitten kirjoitin ja ohjasin Untola/Lassila-sarjaani pienoisnäytelmän Sanamyrsky, jossa kerrottiin esikoiskirjailijan erikoisista vaiheista Porissa 1908, jotka johtivat Harhama-järkäleen syntyyn. jana on 1 100-sivuinen tajunnanvirtainen romaani, ja esityksessä vielä samalla kuvataan Rantamalan teoksen syntyvaiheita, tiivistämisen taito on taatusti ollut tarpeen. – Tämä kaikki toteutuu komediallisin keinoin, kuitenkin Rantamalan romaania kunnioittavassa sävyssä. Sekä tämän yli-inhimillisen ponnistuksen väistämättömän romahduksen ja raunioitumisen. – Kirjoitin ja ohjasin vuonna 1996 Ylioppilasteatterille Mustikkamaalle näytelmän Terra Potatis, joka kuvasi Suomen tietä itsenäiseksi valtioksi suunnilleen vuosina 1900–1918, ja käytin tärkeimpänä lähteenä Harhamaa. Teatterisyksy De_03092020_50.indd 50 26.8.2020 17.15. Mutta olisiko syytä. Millaisia lisäpiirteitä tämä omaelämäkerrallinen romaani tuo Untola/Lassila/Rantamala/jne:n kirjailijaja henkilökuvaan. Mitä asioita Harhama-järkäleestä ja sen tekijästä tuot näyttämöllä esiin. – Itse asiassa Espoon teatterin näytelmä on tavallaan jo kolmas tekemäni toteutus Rantamalan Harhamasta. Keväältä koronan vuoksi kesän yli siirretty, Pink Floyd -yhtyeen perustajan ja päättymättömälle tripille juuttuneen Syd Barrettin elämästä kertova samanniminen ”pieni ja hiljainen rock-näytelmä” saa ensi-iltansa Teatteri Telakalla Tampereella 29.9. Kun sinulla, Juha Hurme, on ollut työn alla näytelmä, jonka pohJuha Hurme on tunnetusti töitä pelkäämätön mies, mutta tämä alkusyksy on hänenkin mittapuullaan varsin täyteen ladattu. Kuinka pitkään Harhaman tekeminen näyttämölle on kuplinut mielessäsi. Aika harvassa taitavat olla ne nykyihmiset, jotka ovat Harhaman läpi lukeneet. Jo aiemmin tällä viikolla ilmestyi hänen uusin romaaninsa Suomi, jatko Finlandia-voittaja Niemelle. Toinen puolisko kuvaa seurojentalon luukkunäyttämön estetiikalla, napakkana juoninäytelmänä, kuinka Harhama kirjoittaa vastoinkäymisten halki kirjaansa, johon mahduttaa kaiken kaikesta sekä ratkaisun ihmiskunnan ongelmiin. Vähän huolellisempi paneutuminen osoittaa, että sama taituri molemmissa on asialla. – Jos on sitä mieltä, että kirjallisuudella, ja eritoten suomenkielisellä kirjallisuudella, on merkitystä, Harhama on hurjastelua, joka kannattaa kokea. Ja miksi. Algot Untola oli yksi näytelmän henkilöistä. Harhama – kyllä, juuri se kirjailijapseudonyymi ja Työmies-lehden agitaattiritoimittaja Irmari Rantamalan romaani – on totisesti haastava teos paitsi lukea, myös siirtää näyttämölle. Kolmas kerta, joka toden sanoo, 25 vuoden tutkimusten ja kokeilujen tuloksena. 50 Demokraatti ”Harhama on hurjastelua, joka kannattaa kokea” Teksti Rolf Bamberg / Kuva Kari Hulkko S yyskuussa Juha Hurmeelta on luvassa parin viikon välein kaksi ensi-iltaa kahden kaupungin teattereissa ja niitä seuraavalla viikolla kirjanjulkistus, kun ilmestyy Väinämöinen, Mäinämöinen ja Zäinämöinen, yhdessä Kati Raipian, Elli Salon ja Miira Luhtavaaran kanssa syntynyt ”valekalevala”
Teatterintekijät vastaavat suoraan suoriin kysymyksiin teatterista ja sen tekemisestä Esiripun takaa De_03092020_50.indd 51 26.8.2020 17.15. – Vaikka mitä löytyy. – Oikeastaan minua huvittaisi dramatisoida ja toteuttaa perusteellisesti myös se esitetyin Lassila-tarina, Tulitikkuja lainaamassa, ja osoittaa näyttämöteoksen voimin, kuinka surrealistisesta tekstistä on pohjimmiltaan kysymys. Se on umpianarkistinen kertomus 7-vuotiaista terroristeista, jotka tuhoavat kaiken, mitä eteen sattuu. Esimerkiksi Martva, Harhaman 1 000-sivuinen jatko-osa, joka on oikeastaan ihan yhtä hyvä tai huono kuin Harhama. Nämä nyt nousevat päällimmäisinä mieleen. Samoin varsin seksuaalisen draaman Kun ruusut kukkivat. Onko Espoon esityksessä sukulaisuutta parin vuoden takaiseen, KOM-teatterissa nähtyym Making of Leaan, jossa myös oli aiheena kotimainen klassikko ja sen syntyprosessi. – Postuumisti julkaistu näytelmä Ikiliikkuja on mestariteos, jonka mielelläni ohjaisin. 51 Demokraatti Juha Hurme (keskellä) ja hänen Harhama-näyttelijäjenginsä harjoituksissa. Teit viime vuosikymmenellä ison Lassila-ohjausten sarjan ja sitä ennenkin olit kirjailijan tuotantoon tarttunut. Oliko roolitus jo etukäteen räätälöity tälle porukalle. Onko tässä nyt Lassila/ Untola/Rantamala-urakkasi definitiivinen finaali vai vieläkö hänestä löytyy perattavaa. Vasemmalta Eetu Känkänen, Cécile Orblin, Tomi Alatalo, Enni Ojutkangas, Antti Laukkarinen ja Roosa Söderholm. Täsmätilaukseen lukeutuvat myös koetut yhteistyökumppanit, säveltäjä Petra Poutanen, koreografi Saara Hurme ja visua lisoija Raisa Kilpeläinen. Pienoisromaanista Pojat asialla voisi syntyä jotakin. Espoossa lavalla on kuusihenkinen ensemble, joka koostuu sinun kanssasi eri yhteyksissä työskennelleistä näyttelijöistä. – Mahdollisimman vähän. – Kirjoitin käsikirjoituksen, joka on samalla ohjaussuunnitelma, juuri näille näyttelijöille mittatilaustyönä
www.demokraatti.fi Seuraa meitä myös somessa. De_03092020_52.indd 52 26.8.2020 17.19. 52 Demokraatti Värittömyys pahasti hakusessa Kaikki ei ole sitä miltä näyttää
MEP EERO HEINÄLUOMA PYSYT AJAN TASALLA EU:N POLITIIKASTA JA TAUSTOISTA TILAA UUTISKIRJE APURAHAT JA STIPENDIT POLITIIKAN SUURKULUTTAJAN YKKÖSÄPPI! Lataa sovellus Hejsan kaikki tofsvipat! Lensin korkealle. Katsoin sen kieppumista kirkkaalla taivaalla. 53 Demokraatti ANNA LAHJA TULEVILLE SUKUPOLVILLE. De_03092020_52.indd 53 26.8.2020 17.20. Tuli tuulenpuuska ja nappasi höyhenen minusta. www.eeroheinaluoma.
Esimerkiksi Antti Tuisku laulaa: ”Tiesin sä tuut vielä vastaan”. De_03092020_54.indd 54 26.8.2020 16.21. Yksi tällainen on kauhistavaksi kielen tuhoksi aikanaan leimattu elikkä-sana. Minulle riittäisivät hyvin pysyvän muutoksen tapaiset tylsät mutta täsmälliset ilmaisut. Ei etätyöskentelystä, käsidesillä lotraamisesta, maskin aiheuttamasta parran kutinasta, kanssaihmisten julmista katseista, joita jokainen rykäisyni julkisilla paikoilla vetää puoleensa. Edelliseen mukinaan nähden on ehkä ristiriitaista, että kaikesta huolimatta pidän sellaisesta yhtä lailla paradoksaalisesta laatusanasta kuin uusvanha. ”Valkoinen on uusi musta” huvitti kerran pari kuultuna, mutta alkoi aika pian väsyttää. Kuten, Rolle, mainitsetkin, turhia enkkulainoja tulee välttää, joten pidimme tätä merkittävänä uhkana. Etenkin, kun sen normaalin määrittely voi olla joskus yksiviivaista tai jopa mielivaltaista puuhaa, ja sen tekevä näyttäytyy ennemmin vallankäyttäjänä kuin suunnannäyttäjänä. Muistan, miten se herätti kielisivistyneistön pahennusta, ja ties vaikka olisimme sitä tälläkin palstalla ruotineet. Tuo mukanokkela käsite oli toki pienemmissä piireissä käytössä jo ennen koronaakin, mutta nyt se on viruksen lailla salakavalasti pesitynyt arkikieleen. Nyt elikkä on tavallista puhekieltä, johon en ole aikoihin kiinnittänyt huomiota. Pop-musiikkiin Vilkkumaa tosin taisi aiheuttaa jonkin pienen pysyvän muutoksen virtauksen. Johanna Kurkela panee vielä paremmaksi ja oikein pakkosyöttää meille että-sanan puutetta: ”Ne sanoo mä oon keijukainen, ne sanoo mä en totta oo”. Aina, kun englanninkieliselle muoti-ilmaisulle löytyy toimiva ja ilmaisuvahva suomenkielinen sana, se ansaitsee tulla laajemmin käytetyksi. Muistin nimittäin yhtäkkiä, miten olimme nuorena kaverini kanssa kauhean huolestuneita siitä, alkaako että-sana kadota. Muodin kielessähän oli joskus trendikästä hokea, että joku väri on ”uusi musta” . Ovathan enkkulainat niin last season, vai mitä Tua. Tietää-sanan kanssa että-sana voi puhekielessä jäädä pois, mutta silloinkin painotus on yleensä vähän erilainen: ”Tiedän! Olen myöhässä” tai ”Tiedän – olen myöhässä”. (RB) MINÄKIN OLEN miettinyt uusia normaaleja, tai siis kielen pysyviä muutoksia. Merkittävää tuhoa en ole huomannut elikkä-sanan takia tapahtuneen. Vaikka että-huoli osoittautui turhaksi ainakin laajemmassa mitassa, moni muu minua alkujaan ärsyttänyt kielen ilmiö on kyllä muuttunut normaaliksi, ellei jopa uudeksi mustaksi. Olen vain ihan täynnä ilmaisua uusi normaali. Edes puhekielessä olisi edelleen hyvin omituista sanoa ”Luulen olet oikeassa”. Kai se sitten on viihdyttävää naittaa keskenään riitelevät sanat uusi ja normaali ilmaisemaan pysyvää muutosta, tilaa tai uudistusta, joka on tullut jäädäkseen. (TO) Kielipoliisioperaatioista ja kielen ilmiöistä keskustelevat Rolf Bamberg ja Tua Onnela Normaalin määrittelijä näyttäytyy ennemmin vallankäyttäjänä kuin suunnannäyttäjänä. Saman on tehnyt ikäihmisten vireyttä luonnehtiva ”kahdeksankymppiä on uusi 60”. Minusta se on hyvinkin sympaattisena soinnahtava suomenkielinen vastine retrolle ja vintagelle. 54 Demokraatti KIELEN PÄÄLLÄ Että Normaali K orona-aika on saamassa mittani täyteen. Taidanpa sitä itsekin käyttää. Vaan ei minun korvissani. Mitään merkittävää tuhoa en ole huomannut elikän takia tapahtuneen. Pelkomme taisi kuitenkin olla turha. Sillä siis yritettiin ilmaista, että joku on pysyvästi muotia. Maija Vilkkumaa lauloi tuolloin ”Mä pelkään aina ne saa mut”, ja me puolestamme pelkäsimme suomalaiset alkavat englannin tapaan jättää että-sanan pois joidenkin sivulauseiden alusta
55 Demokraatti Yhteinen visio katoaa Te le vi si on ku ol em a Pe rin te in en m ed ia jo ut ui ah ta al le Perinteinen tv jää digitaalisuuden varjoon. Vähemmistön äänet nousevat nyt paremmin esiin, samoin suoranaiset valheet. Korona lisäsi tv:n katselua Uusi laki rajoittaisi Yleä Kolumni: Maria Guzenina TEEMA De_03092020_55.indd 55 26.8.2020 18.02
56 Demokraatti TEEMA R.I.P. Teksti Mikko Huotari De_03092020_56.indd 56 26.8.2020 15.10. TV
Maailma on muuttunut entistä pirstaleisemmaksi digitalisaation myötä. Teksti Mikko Huotari / Kuvitus Arja Jokiaho K un Arvi Lind puhui, Suomen kansa uskoi. Jokainen voi perustaa oman kanavan nettiin ja kertoa, miltä maailma näyttää hänen vinkkelistään. Teksti Mikko Huotari Digitalisaatio mursi yhtenäiskulttuurin. TV. 1900-luvun viimeiset vuosikymmenet olivat television ja yhtenäiskulttuurin kulta-aikaa. Ja miksei Arvia olisi uskottu. Vanhemmat eivät tiedä, mitä nuoret seuraavat. 57 Demokraatti R.I.P. De_03092020_56.indd 57 26.8.2020 15.10. Isojen mediatalojen uutisja ohjelmatarjonnan lisäksi tarjolla on myös toisenlaisia maailmankuvia. Uutiskoneisto oli tarkastanut faktat. Isoa yleisradioyhtiötä pidettiin luotettavana
DIGINATIIVIT, NUORI sukupolvi, käyttävät luontevasti uutta teknologiaa. Se ei ole sama kuin muutama vuosikymmen sitten. MENNEESSÄ MAAILMASSA median käyttöä ohjasi vuorokauden rytmi. Tämä evoluutio on tapahtunut muutaman vuosikymmenen aikana. Ihmismassat seurasivat muutamaa kanavaa, Kopu sanoo. Sanomalehti luettiin aamulla, työmatkalla autossa kuunneltiin radiota ja ilta oli television aikaa. Jotkut ihmiset viettävät aikansa tietynlaisen maailmankuvan kanssa ja alkavat lopulta uskoa siihen. – Vanhemmat ovat ihan pihalla siitä, mitä nuoret seuraavat. Perinteistä televisiota he eivät liiemmin katso. Vanhemmalle väelle se on edelleen luonteva tapa katsoa televisiota. Myös Suomessa muutama kaupallisen median markkinajohtaja pääsi nauttimaan kultakauden hedelmistä. Noin 40 vuoden ajan televisio oli seuratuin mediaväline. Kun valta-asema on kadonnut, rohkeimmat ovat povanneet jopa television kuolemaa. Digitaalisuudella ja moniäänisyydellä on myös kääntöpuolensa. 1990-luvulla MTV sai oman kanavansa, 2000-luvulla Nelonen sai kanavansa, Kopu sanoo. – Liberaalissa maailmassa se voisi parhaimmillaan johtaa kehitykseen, jossa voimme ymmärtää toisiamme paremmin ja olemme suvaitsevaisempia toisiamme kohtaan. Siellä kerrottiin, mitä Suomessa ja muualla maailmassa tapahtuu, ja mikä on tärkeää. – Jos suomalaisille halusi 1990-luvulla kertoa, että maksalaatikko maksaa viisi markkaa, tehokkain tapa oli mainostaa Hesarissa ja Maikkarissa, Kopu sanoo. – Suomessa 1980-luvulla oli Ylen kanavat, ja MTV lainasi aikaa TV2:lta. – Digitalisaatio on lisännyt moniäänisyyttä valtavasti, ja se on mielestäni hyvä asia, Kopu sanoo. – Kun 1990-luvulla oli lama, kaikilla oli yhteinen tietoisuus siitä, että nyt on lama, Kopu sanoo. Perinteisellä televisiokanavalla on vain rajallinen määrä tunteja. – En ihmettele yhtään, että Yhdysvalloissa on esimerkiksi rokotevastainen kupla. YHTENÄISKULTTUURI MAHDOLLISTI myös kaupallisen median menestymisen. Muutaman vuosikymmenen ajan mediajätit, varsinkin suurilla kielialueilla, tekivät ennennäkemättömän kovaa taloudellista tulosta. Erilaiset ryhmittymät levittävät väärää tietoa omien päämääriensä saavuttamiseksi. Kyse on tiedonvälityksen evoluutiosta. Televisiokin muuttuu koko ajan. Teollista logiikkaa sovellettiin median tekemiseen. Yhdysvaltojen presidentinvaalit on varoittava esimerkki. – Tuolloin MTV:n televisiolupa oli todellinen rahasampo, koska muita vaihtoehtoja ei ollut. – Kun keskustelin Youtuben toimitusjohtajan kanssa, hän sanoi, että Youtuben tehtävänä on antaa ääni sellaisille toimijoille, joilla ei ole ollut ääntä. – Se mahdollisti yhtenäiskulttuurin poikkeuksellisella tavalla. Monelle vanhemmalle esimerkiksi Lakko ei sano yhtään mitään, Kopu sanoo. Televisiouutiset keräsivät suomalaiset vastaanottimiensa ääreen puoli yhdeksältä. Digitalisaation muuttaessa kulutustottumuksia on puhuttu myös sanomalehtien kuolemasta ja musiikin kuolemasta. Siis sitä ohjelmavirtaa, jota kanavat tarjoavat, ja jossa katsoja voi vaikuttaa sisältöön vain kanavaa vaihtamalla. Internetissä on paljon journalismiksi naamioitua propagandaa. Televisio oli muutaman vuosikymmenen ajan tiedonvälityksen kuningas. Käytimme vuorokaudestamme eniten aikaa sen parissa. Tarjonnasta karsiutuu pois vähemmistöjen ääni. Se ei ole enää mahdollista digitalisaation aikana. Hän on kirjoittanut kirjan Media television jälkeen, jota varten hän haastatteli yli 140 kansainvälistä asiantuntijaa median, markkinoinnin, teknologian ja rahoituksen kentällä. 58 Demokraatti TEEMA Nuoret katsovat hyvin vähän perinteistä televisiota eli niin sanottua lineaarista televisiota. Digitaalinen teknologia on antanut alustan moniäänisyydelle. Yhtenäiskulttuuriin ei ole enää paluuta. Tavallaan se pitää paikkansa. – Kun televisio digitalisoitiin, annettiin valtava määrä toimilupia. – Kun televisiokanavia oli vähän, se mahdollisti erittäin korkean saavuttavuuden. – En usko television kuolemaan, KLOK-yrityksen toimitusjohtaja Pauli Kopu sanoo. De_03092020_56.indd 58 26.8.2020 15.11. Internetissä on paljon journalismiksi naamioitua propagandaa ja suoranaista valehtelua
Kyse on tiedonvälityksen evoluutiosta. Niille, joilla ei ole varaa maksaa, jää perinteinen televisio. Netflixin vuotuinen sisältöbudjetti on noin 15 miljardia dollaria. Jos Hesarin ostaa paperilehtenä, maksaa myös urheilusivut, vaikkei niitä lukisikaan. Vertailun vuoksi Disneyn koko elokuvabudjetti on vuodessa noin viisi miljardia dollaria. Musiikkibisnes ei kuitenkaan kuollut digitalisaation vuoksi. Se vaikuttaa tarjontaan ja etenkin mainoksiin. Kun televisiokanavan perinteinen logiikka katoaa, syntyy esimerkiksi Netflix ja Youtube, Kopu sanoo. koko levy, vaikka olisi kuunnellut vain muutamaa biisiä. PERINTEISEN TELEVISION katsojat ovat vuosi vuodelta vanhempaa väkeä. Hänen Youtube-kanavalla on enemmän tilaajia kuin Helsingin Sanomilla. – Sama on tapahtumassa televisiossa. – Tämä on mielenkiintoinen kehityssuunta. Koronapandemia on hieman muuttanut median kuluttamista. Spotifyssä kuunnellaan vain niitä, joista tykätään. Paketointien purkautuminen tapahtui musiikin saralla jo aiemmin. Mediataloista tulee alustataloja. Strategioissa jo vuonna 2015 tiedostettiin, että Areenasta tulee Ylen isoin kanava, Kopu sanoo. 59 Demokraatti Lakko on Suomen suosituin tubettaja. Teknologisesti ketterät nuoret omaksuvat uusia tapoja käyttää mediaa, vanhat ihmiset omaksuvat hitaammin kuin nuoret. Aikaisemmin piti ostaa Kuvat Yle, Demokraatin arkisto ja Solar-films / Miska Reimaluoto De_03092020_56.indd 59 26.8.2020 15.13. Suosituimpia videoita on katsottu lähes kolme miljoonaa kertaa. Tosiasioista ja tilannekuvasta ei ole enää kirkasta kuvaa, vaan on monia toistensa kanssa kilpailevia näkemyksiä. – Perinteisestä televisiosta ei tule samanlaista bisnestä kuin se oli ennen, mutta toivottavasti kustannusrakenne kestää sen. – Jos perinteistä televisiota eivät katso enää hyvätuloiset, miksi ihmeessä Volvo tai Mersu tai mikään kallis tuote mainostaisi siellä. – Ammattimaisesti tehtyjen medioiden katsojaja kuluttajamäärät ovat kasvaneet. Perinteisen television mainosvirrassa näkyy jo vanhemmalle kohderyhmälle suunnatut tuotteet, kuten lääkkeet ja erilaiset rohdot. Liikevaihdon määrä pieneni, mutta musiikinkulutus on tällä hetkellä suurempaa kuin koskaan aikaisemmin. Digitaalisen television sisältöön käytetään enemmän rahaa kuin aikaisemmin. – Pitäisi olla huolissaan siitä, mitä tämä tekee meidän yhtenäiskulttuurillemme ja kyvyllemme olla asioista samaa mieltä, Kopu pohtii. Tämä on haaste perinteisille mainosrahoitteisille medioille. – Kun media digitalisoituu, paketoinnit purkautuvat, Kopu sanoo. – Kriisin aikana haluamme tulla ulos kuplistamme ja olla jälleen samalla sivulla muiden kanssa. – Suomessa Yle on ollut hyvin ajassa kiinni. Ihmiset haluavat auktorisoitua ja kuratoitua sisältöä, ja sitä, että joku on varmasti tarkistanut faktat. – Päätämme itse, minkälaista sisältöä kulutamme. Digitaalisessa maailmassa kuluttaja valitsee valtavasta tarjonnasta sen, mikä kiinnostaa. – Meidän maailmankuvamme ei ole enää yhtenäinen. – Ne, joilla on varaa maksaa Netflixien ja muiden suoratoistopalvelujen kuukausimaksuja, katsovat laatusisältöä niistä, Kopu sanoo. Liikevaihto on pienentynyt, koska enää ei tarvitse ostaa koko pakettia, vaan ainoastaan se, mitä kuluttaa. MENNEESSÄ MAAILMASSA median tarjonnan päätti kanavajohtaja tai päätoimittaja. Perinteisen television katsojamäärät ovat nousseet. Kyse on selviytymisvietistä ja tarpeesta ymmärtää maailmaa samalla tavalla, Kopu pohtii. Iän lisäksi myös tulotaso vaikuttaa median kuluttamiseen. Se muuttui. Bisneksen maailmanlaajuinen koko on tosin tipahtanut 20–30 miljardista eurosta noin kymmeneen miljardiin euroon. Netistä voi poimia itseä kiinnostavan sisällön
Nuoret ikäluokat seuraavat viihdettä ja maailmanmenoa muun muassa lyhyiden videoiden palveluista. Niitä tarjoavat kansainväliset yritysjätit, kuten Instagram, Tiktok ja Youtube. Onko televisio kuolemassa. T elevision katsojaluvut ovat tipahtaneet kaikkialla maailmassa, eri maissa hieman eri tahtiin. – Televisiolla on yhä isot katsojaluvut ja suuri merkitys, mutta on selvää, että nuoremmissa ikäluokissa digitaalisella sisällöllä on suurempi merkitys. 60 Demokraatti TEEMA Areena on Netflixiä suositumpi Uusi laki rajoittaisi Ylen toimintaa netissä. De_03092020_56.indd 60 26.8.2020 15.16. Pohjoismaissa hieman hitaammin kuin Yhdysvalloissa, ja Suomessa hitaammin kuin Ruotsissa. – Huhut television kuolemasta ovat pahasti liioiteltuja ja ennenaikaisia, niin kuin sanonta kuuluu, Yleisradion toimitusjohtaja Merja Ylä-Anttila aloittaa vastaamisen. Perinteisen eli niin sanotun lineaarisen television katselu on painottunut vanhempiin ikäpolviin
– Lisäksi on rimpsu poikkeuksia, joiden ei välttämättä tarvitse liittyä edes kuvaan tai ääneen, Ylä-Anttila sanoo. Hallitus esittää, että Yleisradion julkaiseman tekstimuotoiDe_03092020_56.indd 61 26.8.2020 15.16. – Jo nyt yli 90 prosenttia meidän sisällöistämme liittyy ääneen tai kuvaan. – Korona on osoittanut suoran lähettämisen valtavan merkityksen, ja sen, että samoja sisältöjä on saatavilla eri alustoilla, kuten vaikkapa älypuhelimella. 61 Demokraatti Areena on Netflixiä suositumpi Miten televisio pitäisi keksiä uudelleen, jotta se selviäisi jatkossakin. Täytyy voida varoittaa ilman että on videota tai äänisisältöä. Luonnos on lausuntokierroksella elokuun loppuun asti. Ylä-Anttila ei pelkää, että laki suitsisi liikaa Ylen toimintamahdollisuuksia. Ylen Olohuone-lähetyksillä on pyritty tukemaan esiintyviä artisteja, jotka jäivät ilman keikkoja. MEDIAN MURROS iskee raskaasti kaupalliseen mediaan, koska sen täytyy keksiä rahan tekemisen logiikka uudelleen. Yle voi jatkossakin tehdä tekstisisältöjä, kun kyse on huoltovarmuudesta, nopeasti päivittyvistä uutistilanteista tai oppimiseen ja kulttuuriin liittyvistä sisällöistä. – Ihmisten täytyy saada tietää, jos vaikka kaasurekka kaatuu jossain. Samaan aikaan, kun Yle on tuottanut tekstiä nettiin, lehdet ovat alkaneet tarjota videoita ja suoria lähetyksiä. Kantelussa on siis kyse siitä, kuinka paljon Ylellä voi olla verkkolehtityyppistä sisältöä. Ylen toimintaan kuuluu kanavien ohjelmavirran lisäksi videoiden ja äänisisältöjen digitaalinen jakelu. Kansainvälinen kilpailu alalla kasvaa koko ajan, eikä Yle voi jäädä laakereille lepäämään. Kaupallisen media-alan etujärjestö Medialiitto teki kolme vuotta sitten kantelun, jossa se pyysi Euroopan komissiota ratkaisemaan, saako julkisia varoja käyttää sellaisten tekstimuotoisten journalististen verkkosisältöjen tuottamiseen, jotka eivät liity julkisen palvelun yleisradio-ohjelmistoihin. sen sisällön tulisi pääsääntöisesti liittyä yhtiön liikkuvaa kuvaa tai ääntä sisältävään julkaisuun. Liikkuvaa kuvaa katsotaan monesta paikasta eikä vain siitä yhdestä olohuoneen nurkassa olevasta vastaanottimesta, Ylä-Anttila vastaa. Yle Areena lanseerattiin vuonna 2007. – Televisio on itse asiassa jo keksitty uudelleen, sillä se on muuttunut paljon matkan varrella. MUUALLA MAAILMASSA Netflix on katsotuin suoratoistopalvelu, mutta Suomessa titteli kuuluu Yle Areenalle. – Eri muotojen jyrkkä erotteleminen ei ole ehkä ihan tätä päivää median kehityksessä, varsinkin kun asiaa ajattelee ihan kuluttajan kannalta, Ylä-Anttila sanoo. Se oli Euroopan ensimmäisiä suoratoistopalveluja. Lapsille suunnattua Pikku Kakkosta tuotteistetaan perinteisen television lisäksi myös muille alustoille. Vanhemmat ovat ihan pihalla siitä, mitä nuoret seuraavat. Televisio on jo keksitty uudelleen. Ylä-Anttila uskoo, että perinteisen television merkitys tulee olemaan vahva vielä pitkään, digitaalisten kuvapalvelujen rinnalla. Syksyllä Suomeen rantautuu isoilla oikeuksillaan Disney Plus -palvelu. Yle kehittää aktiivisesti digitaalisia brändejä. – Yhä edelleen meille tulee ihmisiä ja tv-yhtiöitä ympäri maailmaa tutustumaan Areenan filosofiaan ja palvelu lupaukseen, Ylä-Anttila sanoo. Kaikki mediat yhdentyvät. Lakiluonnoksessa lähdetään siitä, että Yle ei olisi kilpailemassa kaupallisten medioiden kanssa tekstisisällöillä, jotka liittyvät esimerkiksi lifestyle-sisältöihin. Esimerkiksi nuorille suunnattu Yle Kioski näkyy kansainvälisillä sosiaalisen median alustoilla. Tarkkojen rajojen piirtäminen on tosin vaikeaa, koska median tekemisen tavat muuttuvat koko ajan. Myös jumppavideot olivat suosittuja, kun harrastusmahdollisuudet vähenivät. Ylellä on kansalliseen huoltovarmuuteen liittyviä tehtäviä, mutta myös muunlaiset sisällöt ovat kiinnostaneet poikkeusolojen aikana. Nyt Yle-lakia ollaan muuttamassa. Ne ovat sisältöjä, joita luetaan radiossa tai ovat televisiossa digitaalisessa muodossa, Ylä-Anttila sanoo
Se joka saa oman totuutensa tehokkaimmin levitettyä kansan keskuuteen, on voittaja. Sanat ovat aina olleet sotilaita, jotka voi valjastaa niin moneen tarkoitukseen. Googlesta löytyy seitsemän miljoonaa osumaa suomenkielen sanalle totuus. Sellaisessa käytössä sanojen selkärangat katkeavat liian taakan alla. Kun ihmiset tietävät asioiden taustat ja tiedostavat todellisuuden monimutkaisuudet, he eivät ole vietävissä kuin pässi narussa. Sellaiset johtajat, joille vallasta tulee henkilökohtainen pyrkimys yhteisen hyvän edistämisen sijaan, ymmärtävät poikkeuksellisen hyvin sanojen ja myös kuvien voiman. Myös meidän on Suomessa oltava varuillamme, koska tieto on todellakin valtaa, ja vallan täytyy olla kansalla. Vain siten me kaikki olemme voittajia. Uljaita sanoja, joita joissain maissa käytetään lähinnä sellaisten vitsien yhteydessä, joille kansa ei jaksa enää edes nauraa. Jo pelkästään Donald Trumpin jäljiltä totuus on saanut yhä erikoisempia piirteitä. Kennedy: ”Olisipa minulla ollut samanlainen salainen poliisi kuin on tuo Stasi, eipä olisi Lee Harvey Oswald päässyt ampumaan minua Dallasissa.” Mihin Napoleon Bonaparte: ”Vaan jos olisi minulla ollut sellainen sanomalehti kuin on kommunistisen puolueen Neues Deutschland, maailma ei vielä tänä päivänäkään tietäisi, että kärsin tappion Waterloossa.” De_03092020_62.indd 62 26.8.2020 14.47. Englanninkielellä googlattuna totuutta on jo 877 miljoonaa. Mutta valtaapitävien kannalta mieluisat tarinat kerrotaan television yhden totuuden iltauutisissa. Meneillään olevassa median murroksessakin vapaan median on oltava voittaja. ”Kun minä panen sanan tekemään ylitöitä, maksan sille aina vähän ylimääräistä siitä vaivasta”, sanoo Tyyris Tyllerö Lewis Carrollin vuonna 1865 ilmestyneessä Liisan seikkailut ihmemaassa -kirjassa. Esimerkiksi Puolaa, Unkaria, Turkkia tai vaikkapa Valko-Venäjä yhdistää vapaan median toimintamahdollisuuksien tietoinen kaventaminen laeilla, rahoituksen vähyydellä ja kriittisten toimittajien vaientamisella. 62 Demokraatti TEEMA Teksti Marja Guzenina, kansanedustaja (sd.), Ylen hallintoneuvoston jäsen Totuus – vai valhe ja manipulointi KOLUMNI Y hä sirpaloituvammassa mediakentässä totuudet kimpoilevat erityisesti sosiaalisen median tileillä vailla lähteitä tai sen suurempia analyyseja. Ensin puhui Adolf Hitler: ”Olisipa minulla ollut tuollainen Volksarmee, niin ei olisi Stalingradissa käynyt niin kuin kävi.” ”Well”, jatkoi John F. Demokratia, sananvapaus, totuus. Historiassa sanoja on pelätty ja poltettu kirjarovioilla, niillä on johdatettu ihmisiä sivistykseen ja niitä on rakastettu. Populistit tietävät, miten kansaa manipuloidaan. Kokonaista kansakuntaa ohjattiin ampumaan itseään jalkaan. Yleisradion nettisivuilta löytyvässä Venäjä verkossa -kirjoitussarjaan kuuluvassa kolumnissa Vapaan maailman johtaja (YLE 27.12.2013), Jarmo Mäkelä kertoo vitsin: ”Eräänä kauniina kylmän sodan päivänä poutapilvi purjehti Berliinin kaupungin yllä. Demokratia, sananvapaus ja totuus ovat kaikkialla taistelemisen arvoisia. Sen reunalla kolme entistä valtionpäämiestä ihaili allaan, kaupungin itäisessä osassa avautuvaa yhteiskunnallista maisemaa. Yksinkertaistukset ja valheelliset iskulauseet vetoavat monimutkaisessa maailmassa. Brexit sai voimansa netissä oikealle kohdeyleisölle syötetyistä valheista. Yhdysvalloissa Donald Trump syyttää kriittistä mediaa valheiden levittämisestä mutta käyttää itse Fox Newsiä käsikassaranaan. Nämä käärmeöljyn kauppiaat pääsevät omien metodiensa kautta jokaiseen kotiin. Hyvän sanat ovat kohottaneet ihmiskuntaa kohti parempaa, mutta sanoja on myös väärinkäytetty johdattamaan kuulijoita harhaan ylitöihin laitettujen puolitotuuksien ja disinformaation kautta
Nykyinen kielto johtaa tilanteisiin, joissa pariskunnat hakevat apua ul komailta, missä jopa kaupallinen si jaissynnyttäminen on mahdollista. Sijaissynnytys oli Suomessa sallittua vuoteen 2007 saakka, kunnes hedelmöityshoitolaki kielsi sen. LAPSETTOMUUDEN HOITO ei ole il maista, etenkin jos joutuu hakemaan palvelut yksityiseltä puolelta. Ihmi sistä, jotka haluavat lapsen, mutta syystä tai toisesta se on heille vaikeaa ellei jopa mahdotonta. Marinin hallituksen ohjelmassa on kirjaus eikaupallisen sijaissynnytyk sen sallimisen selvittämisestä. Nykyinen kielto johtaa tilanteisiin, joissa paris kunnat hakevat apua ulkomailta, missä jopa kaupallinen sijaissynnyt täminen on mahdollista. Näin suureksi osaksi omalla rahalla tehdyt hoitokerrat saattavat heikentää mah dollisuuksia onnistua, jos ja kun hen kilö vihdoinkin pääsee hoitoon julki sella puolella. Parin viime vuoden aikana tehtiin noin 13 000 hedelmöityshoitoa, joista noin 2 500 eteni lapsen syntymään. Myös aiemmat hoidot huomioidaan hoitomääriä laskettaessa. Aihe on lähellä sydäntäni, sillä lähipiirissäni on kokemuksia vas tentahtoisesta lapsettomuudesta, hedel möityshoidoista ja siitä pettymyksestä ja surusta, joka hoitojen epäonnistumiseen liittyy. Erilaisia keinoja syntyvyyden nostami seksi on heitetty ilmoille. Tämä tar koittaa, että yksityisellä klinikalla teh dyt lahjasoluhoidot lasketaan mukaan julkisen puolen hoitomääriin. Julkisella puolella hinta on edulli sempi, mutta jonot ovat pitkät ja hoi tokertoja on korkeintaan kuusi, kun han hoidon edellytykset täyttyvät. O petushallituksen selvityk sen mukaan peruskoulu jen määrä saattaa puolit tua vuoteen 2040 men nessä. Vielä on paljon teh tävää, jotta jokainen – joka on ha luaa ja on kykenevä huolehtimaan lapsesta – saa mahdollisuuden olla vanhempi. Yksi on kuiten kin jäänyt vähemmälle huomiolle, nimit täin lapsettomuushoidot ja niihin liitty vät ongelmat. Siitä lähtien sijaissynnyttä misen mahdollisuudesta on keskus teltu eri foorumeilla; muun muassa Lääkäriliitto ja Valtakunnallinen so siaa li ja terveysalan eettinen neuvotte lukunta ETENE ovat ottaneet myöntei sen kannan sijaissynnytyksen sallimi selle joissakin yksittäisissä tapauksissa. 63 Demokraatti Anette Karlsson Sosionomi (AMK) ja Uudenmaan Demarinaisten puheenjohtaja Kenellä on oikeus lapseen. Syynä on koulu ikäisten määrän väheneminen, eli syn tyvyyden lasku – teema, josta on viime vuosina puhuttu paljon. Esi merkiksi naisen ikä ja mahdollisuus tulla raskaaksi vaikuttavat hoitoon pääsyyn ja hoitokertojen määrään. Moni saattaa jopa turvautua lainaan, vaikka Kela korvaakin kolmen hoitokerran ku luja sairausvakuutuslain mukaisesti. Asia on monille niin arka ja kipeä, ettei siitä puhuta edes läheisille. Se on hyvä asia. Lapsettomuushoitoja ei myöskään anneta naiselle tai parille, joka tarvit sisi sijaissynnyttäjää. Vaikka kyse on kansallisessa mittakaavassa melko pienestä joukosta, on kyse kuitenkin tu hansista ihmisistä, joiden elämän pala pelistä puuttuu se viimeinen pala. De_03092020_63.indd 63 26.8.2020 15.48. PUHEENVUORO Vuosittain noin 3 000 paria hakeu tuu hedelmöityshoitoihin
Tämän toteutumiselle on tällä hetkellä useita esteitä. 64 Demokraatti Ki rjo ita om al la ni m el lä si. Norja on jo tehnyt poikkeuksia rajan läheisyydessä tapahtuvaan hoitoon, Suomessa asiaa tarkastellaan parhaillaan uudelleen. Haja-asutusalueiden ja maaseudun sairaanhoidon edellytysten turvaaminen on ensisijaisen tärkeää. Jo ennen koronakriisiä oli monia sektoreita, joilla pohjoismaista yhteistyötä voidaan ja pitää kehittää. Sosiaalidemokraattinen ryhmä esitti keväällä jäsenehdotuksensa rajat ylittävien ambulanssija sairaankuljetuspalvelujen sääntöjen tarkistamiseksi. Lääkkeitä ei saa tuoda maahan tai viedä maasta muista maista tulevissa ambulansseissa tai hälytysajoneuvoissa. Tämä koskee varsinkin ensihoitoa ja ambulansseja. Esimerkiksi Ruotsissa ensihoidon edellytyksenä on Ruotsin potilasturvallisuuslain mukaan hoitotyön pätevyysvaatimusten suorittaminen. Ki rjo itu st en m ak sim im itt a on 20 00 m er kk iä . Esteet ovat kuitenkin vain väliaikaisia, ja meidän on edelleen kehitettävä yhteistyötä ja helpotettava ihmisten vapaata liikkuvuutta Pohjoismaiden välillä. Tätä taustaa vasten tulee tarkastella kaikkia säädöksiä, jotka koskevat Pohjoismaiden välisten rajojen ylittävää ambulanssitoimintaa, jotta raja-alueilla voidaan tehdä sairaanhoidossa yhteistyötä. Nykyinen kriisi ja rajojen sulkeminen ovat vaikuttaneet yhteistyöhön ja etenemiseen kohti yhtenäisempää aluetta. Me Pohjoismaiden neuvoston Pohjoismaiden neuvoston Hyvinvointi Pohjolassa -valiokunnan jäsenet, kuten useimmat muutkin, olemme kevään aikana siirtäneet kokouksiamme ja tapaamme edelleen etäyhteydellä. Palokunta ja poliisi tekevät jo nyt yhteistyötä, minkä pitäisi toimia hyvänä esimerkkinä myös terveydenhuollolle. fi ta i D em ok ra at ti, PL 33 8, 00 53 1 H el sin ki Pohjoismainen yhteistyö turvaa yhdenvertaisen sairaanhoidon Pohjoismaisen yhteistyön kehittämistä on jatkettava, vaikka rajat ovat tällä hetkellä monin paikoin suljettu. Olennaista on, että ihmiset voivat tuntea olonsa turvalliseksi, ja että he tietävät saavansa hoitoa silloin, kun he sitä tarvitsevat. Työskentelemme valiokunnissamme yhteistyön kehittämiseksi ja rajaesteiden poistamiseksi. Eva Lindh Socialdemokraterna, Ruotsi Per-Arne Håkansson Socialdemokraterna, Ruotsi Nina Sandberg Arbeidepartiet, Norja Kasper Roug Socialdemokratiet, Tanska Ilmari Nurminen SDP, Suomi De_03092020_64.indd 64 26.8.2020 15.00. Yhteistoiminnan lisääminen raja-alueilla vahvistaa turvallisuutta ja edistää samalla yhteisten resurssiemme käyttöä tehokkaasti. Lä he tä m ie lip ite es i os oi tt ee se en m ie lip id e@ de m ok ra at ti. Pohjoismainen malli rakentuu vahvalle hyvinvointimallille, jota me sosiaalidemokraatit haluamme edelleen kehittää. Rajat ylittävä yhteistoiminta ja yhteistyö vahvistavat hyvinvointia ja lisäävät yhdenvertaisen hoidon saatavuutta myös silloin, kun etäisyydet sairaanhoitoon ovat pitkiä kotimaassa. Esimerkiksi terveydenhuollossa erityisesti raja-alueet hyötyisivät merkittävästi koordinaation ja integraation lisäämisestä. Ruotsissa voivat toimia vain Ruotsiin rekisteröidyt ambulanssit. Vaikka koronakriisi leimaa yhä kokouksiamme, suuntaamme katseemme eteenpäin yhteiseen visioon, jonka olemme hyväksyneet maailman kestävimmästä ja integroituneimmasta alueesta vuoteen 2030 mennessä
Valtio ja kunnat: nyt kiireesti perustamaan neuvottelukuntia matkaamaan Venäjälle. Suomen on onnistuttava Ruotsia paremmin, onhan meidän vanhastaan helpompi lähestyä venäläistä neuvottelukumppania. Koronakriisi toi selvästi esille lasten ja nuorten eriarvoistumisen ja perheiden polarisaation. Vahvuutta on esimerkiksi lisätty Kouvolaan laajennetulla mittavalla ratapiha-alueella eli logistisella terminaalilla. Joillekin lapsille etäopiskelu on erittäin vaikeaa, ja epäonnistuminen voi johtaa syrjäytymisvaaraan. Voidaan päätellä, että vientimme ainakin Venäjälle on huolestuttavan vähäistä ja peräti laiskaa. Merja Mäkisalo-Ropponen kansanedustaja (sd.) Jatkossa onkin varmistettava, että oppilaiden yhdenvertaiset mahdollisuudet oppimista edistävään vuorovaikutukseen ja opinnoissa etenemiseen taataan kaikissa olosuhteissa. Erityisesti oppimisen tuen ja yksilöllisen huomioimisen puutteet aiheuttivat monelle oppilaalle vaikeuksia. Opetusja kulttuuriministeriön sekä aluehallintovirastojen keräämien tietojen mukaan noin puolet Suomen kunnista tarjosi poikkeusoloissa kouluruoan kaikille halukkaille ja neljäsosa osalle etäopetuksessa olevista oppilaista ja opiskelijoista. Uuden lukuvuoden alettua on erityistä huomiota kiinnitettävä niihin lapsiin ja nuoriin, joita ei tavoitettu etäopiskelun aika na ja joiden osallistuminen opiskeluun oli vähäistä. 65 Demokraatti LISÄÄ MIELIPITEITÄ OSOITTEESSA DEMOKRAATTI.FI Maailmanpolitiikan muutos yksityisen pääoman vaikutusvaltaan eli nykymuotoiseen kapitalismiin saavutti Suomen 1980-luvun alkuun mennessä. Vuoden 2019 kauppavaihtotaseessa tavaravientimme Venäjälle oli koko vientimäärästä 5,6 prosenttia. Keväällä poikkeuslain aikana tehdyt virheet, kuten valmiuslain erilaiset tulkinnat kunnissa johtivat siihen, etteivät lasten oikeudet täysimääräisesti toteutuneet. Tämähän on perustuslakimme edellyttämänä valtion ja kuntien velvollisuus. Lisäksi kunnille suunnataan lisärahoitusta lapsiperheiden sosiaalipalveluihin sekä lasten ja nuorten mielenterveyspalveluihin. Yksityiset toimijat eivät ole kansalaisten hyvinvoinnin järjestäjiä. Maksuton perusopetus tarkoittaa myös kouluruokailua. Alueellisten erojen lisäksi myös lasten yksilölliset erot on huomioitava paremmin. Suomen vienti Neuvostoliittoon oli parhaimmillaan lähes 30 prosenttia koko viennistä. Suuri hiljainen ”oikeistovallankumous ” on myös heikentänyt valtiomme kykyä toimia itse kauppavaihdon vahvistamisessa. Oppimisen tukea ei saa karDe_03092020_64.indd 65 26.8.2020 15.00. Eduskunta hyväksyi kesäkuussa perusopetuslain väliaikaisen muutoksen, joka mahdollistaa alueja tilannekohtaiset ratkaisut koulunkäynnin järjestämiseen syksyllä, mikäli epidemiaryppäitä ilmenee ja kouluja joudutaan sulkemaan. Meillä on erinomainen ratayhteys Venäjälle. Myös lapsiasiavaltuutettu kiinnitti tähän huomiota. Nyt ei missään tapauksessa ole oikea aika lomauttaa opettajia. sia, vaikka sen toteuttamistapoja joudutaankin nyt soveltamaan. Onneksi hallitus päätti ennen kesätaukoa laaja-alaisesta, yhteensä 320 miljoonan euron lasten ja nuorten hyvinvointipaketista poikkeusolojen oppimisen ja koulunkäynnin vaikutusten tasoittamiseen, lukio-opiskelijoiden opintojen kertaamiseen ja tukitoimenpiteisiin sekä maksuttomien harrastusten mahdollistamiseen ja etsivään nuorisotyöhön. Sen seurauksena julkista valtaa ja toimintakykyä aina tähän päivään asti on heikennetty rakennemuutoksilla ja sallimalla tärkeiden hyvinvoinnin palveluiden, kuten terveys-ja sosiaalihoidon päätyminen yksityisille toimijoille. Vastaavasti samana vuonna Ruotsin vienti Venäjälle oli euroina kymmenkertainen Suomeen verrattuna. lkka Hyvärinen Valtio, nyt vähän ryhtiä! Lasten oikeuksista on pidettävä huolta myös korona-aikana Nyt ei ole oikea aika lomauttaa opettajia. Opetusjärjestelyt olivat kuntien ja jopa koulujen välillä erilaisia, minkä takia lasten eriarvoisuus lisääntyi
Trumppilainen nationalismi ja oikeistopopulismi on vastatuulessa Euroopassa. ”Tästä presidentistä tekee räikeän edeltäjiinsä verrattuna se, kuinka hän sepittää olemattomia skandaaleja ja keittää salaliittoja, joilla ei ole mitään faktapohjaa”, kommentoi New York Timesin haastattelema presidenttien historian tutkija Matthew Dallek (IS 19.5.2020). Tämä luovan tuhon talous uhraa kansalaiset yritysten toimintavapauden alttarille. Olen äitini kasvattama mies ja äiti kannusti ajattelemaan asiaa itse. Elämme sivistyneessä ja tasavertaisessa maailmassa, joka ottaa myös vastakkaisen sukupuolen huomioon. Ne yleensä tuottavat kehittäviä näkemyksiä yhteiskunnasta ja edistävät yhdenvertaisuutta. Molemmat toteuttavat kapitalismia, mutta sen toiminta selitetään kansalle eri saduilla. Populistien vallan tavoittelu näyttää merkitsevän myös demokratian hylkäämistä. Kertoo hyvin mistä kyseinen puolue on ensisijaisesti huolissaan. Tulevaisuus ei saa jäädä vain näkymättömän käden eli markkinoiden anarkian ohjaukseen; tavoitteista on voitava päättää demokraattisesti. Tosiasiassa populistit ovat libertaarien asialla. Orbánin poliittinen päämäärä on ”illiberaali” demokratia: kansallismielinen maahanmuuttoa ja monikulttuurisuutta vastustava järjestelmä, jota hän kutsuu myös kristilliseksi demokratiaksi. Suomen Perustan tukeminen 120 000 eurolla veronmaksajien varoista on kyseenalaista ja vahingoittaa poliittisten ajatuspajojen mainetta. Heille yritysten ylivalta on tavoitetila, jossa valtiot on typistetty pelkiksi kapitalistien aittojen yövartijoiksi ilman oikeutta rajoittaa yritysten toimintaa. Ongelmien poistaminen eli kapitalismin resetointi tarkoittaa talousjärjestelmän saattamista demokraattiseen kontrolliin. Hänestä autoritääriset järjestelmät, kuten Kiinassa ja Venäjällä, toimivat paremmin kuin liberaali demokratia. Populistit haukkuvat väärää puuta. Raimo Rintamäki De_03092020_66.indd 66 26.8.2020 15.06. Esimerkiksi Unkarin pääministeri Viktor Orbán julisti marraskuussa 2018, että liberaalin demokratian aika on ohi. Hankamäki itse sanoo Totuus kiihottaa -kirjan olevan ”akateemista proosaa”. Loppupeleissä perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho on huolissaan vain oman puolueen kannatuksesta suhteessa epävarmoihin äänestäjiin. Joku tosiaan ajattelee näin! Aika matalaotsaista ajattelua. Olisi oikein, jos Suomen Perusta palauttaisi varat takaisin opetusja kulttuuriministeriölle rikkeen takia tai tuen antaminen keskeytettäisiin tapahtuneen johdosta. He vaativat hallitukselta välitöntä valmistautumista eurosta irrottautumiseen, vaikka euro on ollut kiistatta hyvä Suomelle. Siksi populistien ja salaliittoteoreetikkojen kirjava joukko hyökkää nyt koronakriisin varjolla ja kansallisen itsemääräämisoikeuden nimissä valtioiden sääntöpohjaista yhteistyötä vastaan. Sami Korkiakoski Lahti Luovan tuhon talous uhraa kansalaiset yritysten toimintavapauden alttarille. Kun muut puolueet tekevät ohjelmatyötä yhteiskunnan hyvinvoinnin puolesta niin perussuomalaiset ovat huolissaan oman puolueensa kannatuksesta. Kieroon kasvaneen kapitalismin perusongelmia ovat liian suppean joukon edut huomioiva tulonjako, ekologisten arvojen huomiotta jättäminen ja toiminnallisesti hallitsematon talouden anarkia. Entä mikä on maailman tila jo tällä hetkellä. Yleensä tutkimukset pyrkivät hyvään. Valtioiden sääntöpohjaisen yhteistyön romutuksella ei lisätä itsemääräämisoikeutta vaan luovutetaan määräysvalta ylikansallisille yrityksille. Hankamäen ”tutkimus” on epätutkimus. Mitä eroa on kiinalaisten yritysten voitelemalla keskuskomitealla ja amerikkalaisten yritysten ostamalla kongressilla. Siinä leimataan ja joku altis ihminen kuvittelee naisvihan olevan jotakin oikeutettua maailmankuvaa. Perussuomalaiset ovat Halla-ahon johdolla liittyneet europpalaisten populistien rintamaan. Todellisuudessa vain raha ratkaisee. Erilaiset antifasistiset ryhmät varoittavat jo ”äärioikeistolaisen joukkoliikkeen” mahdollisuudesta. Kieltäydyn itse olemasta perussuomalaisen filosofin ja sosiaalipsykologin Jukka Hankamäen maailmankuvassa sellainen mies, joka ensisijaisesti toteuttaa omia mielihalujaan vastakkaiseen sukupuoleen nähden. 66 Demokraatti MIELIPIDE Populistien hämmentävä sekasorto Perussuomalaisten ”akateeminen proosa” on soopaa Alkukesästä perussuomalainen ajatuspaja, Suomen perusta julkaisi Totuus kiihottaa -nimisen teoksen, joka sisältää naisvastaisia asenteita miehen näkökulmasta. Huvittava ajatus, että perussuomalainen ajatuspaja painaa kirjaan sellaista ajatusta, että suomalainen nainen kostaa yhteiskunnalle naimalla ulkomaalaisen miehen
Eli kunnilla pitää olla myös viranhaltija, joka on perehtynyt metsätalouden hoitoon. Turvavälit ja käsihygienia ehdottomasti kunniaan. Yksi asia on pistänyt silmään: käytettyjä maskeja on heitelty kadulle, ja tuohon tarvitaan muutos. Kuntia pitäisikin johtaa niin, että kauaskatseisesti luodaan kuntiin ensin mahdollisuus kaavoittaa yritystontteja, jotka mahdollistavat yritysten investoinnit. Nyt jokaisen pitää ottaa itseään niskasta kiinni näissä asioissa. Edellisen takia kunnilla pitää olla myös omia viranhaltijoita, joilla on suuri ammattitaito ja asiantuntemus keskustella kuntien urakkatarjouksista, niin konsulttien kuin myös tarjouksia jättävien yritysten johdon kanssa. Tässä piilee kuntien taloudenpidon suurin virhe. Koronan toinen vaihe lähestyy tai on peräti alkanut. Tämän kaltaiset toimenpiteet auttavat kuntia investoimaan päiväkoteihin, kouluihin ja muihin kuntalaisille tärkeisiin kohteisiin. Näissä kuntien investoinneissa onkin jo pitkään ollut suuri virhe. Kuntien päättävien elinten ei koskaan pitäisi hyväksyä halvinta tarjousta, jos se eroaa muista tarjouksista kymmeniä prosentteja. Nämä luovat taas työpaikkoja, jotka tuovat verotuloja kuntiin ja siten myös asukkaita. Kuntien taloudellinen etu on, että kuntien investoimat projektit tehdään kerralla kuntoon aikataulujen mukaan. Kun kunta on tehnyt investointipäätöksen ja kun päätöksen pohjalta kunnat pyytävät tarjouksia, kunta valitsee aina halvimman mahdollisen tarjouksen. Myöskin sinne eturintamalla työskenteleville siistijöille, terveydenhoidon ammattilaisille ja muille on suunnattava tuntuvasti lisää resursseja. 67 Demokraatti LISÄÄ MIELIPITEITÄ OSOITTEESSA DEMOKRAATTI.FI Kunnissa halvin voi olla kallis Koronan torjunta vaatii vastuuta kaikilta Halvimman tarjouksen valinnassa on kuntien taloudenpidon suurin virhe. Näitä kuntien ammattihenkilöitä pitää myös kuunnella kuntien päättävissä elimissä, kun päätöksiä tehdään. Viime aikoina on raportoitu paljon kuntien vaikeuksista selviytyä tulevaisuuden haasteista eli suomeksi sanottuna velkaantumisesta. Tällä tarkoitan kuntien omistamaa metsäomaisuutta. Pitäisikö kokeilla samaa käytäntöä kuin huumeiden käyttäjien suhteen eli likaisia maskeja vastaan saa vasta uusia ja puhtaita tilalle. Nämä ammattitaitoiset kuntien viranhaltijat tulevat säästämään kuntien verotuloja, koska he näkevät, mikä on kuntalaisten etu. Nyt yhteiskunta lienee varautunut paremmin, kasvomaskien jako on alkanut, ja niiden käyttö ei saa jäädä nyt kellään varallisuudesta kiinni. Mielestäni niiden paikka ei ole kadulla, vaan pitäisi löytyä joku hygieenisempi ratkaisu. Pertti Leppänen Lieto Käytettyjä maskeja on heitelty kadulle, ja tuohon tarvitaan muutos. Jorma Talikka Turenki De_03092020_66.indd 67 26.8.2020 15.06. Koska nämä urakoitsijat ja tarjoajat tietävät, että kun he voittavat halvimmalla tarjouksella urakan itselleen, ei kunta sitä projektia voi jättää kesken, vaan kunnat maksavat lisää niin kauan, kunnes projekti on valmis. Koronaepidemia on vielä pahentanut tilannetta, koska verotulot ovat samalla ehtyneet. Tämä aina halvimman tarjouksen hyväksyminen tulee kunnille erittäin kalliiksi ja sitä kautta myös kuntien veronmaksajille. Narkomaanit ovat puhtaat neulansa omassa helvetissään ansainneet, ja en todellakaan ole tätä oikeutta heiltä pois viemässä. Missä ihmisiä tulee ja menee on saatava käsidesin saatavuus hyvälle tasolle. Kuntien metsiä pitää hoitaa kannattavasti ja ympäristön kannalta parhaalla mahdollisella tavalla, koska kasvava metsä sitoo eniten hiilidioksidia, ei aarniometsä. Alkuosassa viittasin myös kuntien omaisuuteen. Nämä ovat hiukan alkaneet jäädä huonolle hoidolle, aivan kuin pandemia olisi ohitse. Myöskin kuntien omaisuutta pitää hoitaa niin, että se tuottaa kunnille tuloja
Pertti Leppänen Lieto Ilmavoimat haluaa luoda hyökkäys kyvyn, joka ei ole Suomelle mahdollinen. Persianlahden sodassa 90-luvun alussa huomattiin, ettei satelliittiohjautuvia ballistisia ohjuksia pystytty torjumaan entisillä menetelmillä. Ilmapuolustuksen entisen tarkastajan eversti Ahti Lapin mukaan ilmasodasta siirrytään ohjussotaan, eikä ohjuksia voi torjua hävittäjillä. Hävittäjien välisiä taisteluja ei ole nähty vuoden 1982 Falklandin sodan jälkeen. Mutta yksittäisillä pienillä mailla on mahdollisuus elää maansa sisällä lähes normaalia elämää, jos jaksamme huolehtia etäisyyksistä, hygieniasta ja pitää kasvomaskeja. Euroopassa rakennetaan uusia ohjustentorjuntajärjestelmiä. Puolustusvoimien asiakirjoista ei Tervosen mukaan selviä, mitä ”kustannustehokkuudella” tarkoitetaan. Mikään maa ei yksin nouse taloudellisesti tästä taudista. Ilmavoimat haluaa luoda hyökkäyskyvyn, joka ei ole Suomelle mahdollinen. Sen sijaan olisi pitänyt käsitellä kaikki ilmapuolustuksen osatekijät ja tehdä esitys kokonaisratkaisuksi. Teoksen kirjoittajat ovat maanpuolustusaktiiveja ja evp-upseereita, ja se on maanpuolustuspiirien tervetullut kriittinen arvio Suomen puolustusdoktriinista, joka nojaa kalliisiin asehankintoihin. Ilmavoimiin painottuvaa ajattelua pidetään suurvaltojen politiikkana, joka ei sovi pienelle maalle. Strategisten pommikoneiden torjuntaan tarvittiin ilmatorjuntaohjuksia hävittäjien asemesta ja niitä oli 60-luvun alussa lähes jokaisella Euroopan maalla. Raportti väittää, ettei Hornetien elinkaaren jatkaminen ole kustannustehokasta. Tai lähteä iltaisin yökerhoon tai suuriin yleisötilaisuuksiin. Jokainen suomalainen voi miettiä omalta osaltaan, että onko tässä tilanteessa pakko lähteä ulkomaille. Vihreiden ja vasemmistopuolueiden kannattajista jopa kolme neljästä on tätä mieltä. Hannu Ketoharju Juuka Koronapandemia pahenee edelleen maailmassa, ja monet maat ovat joutuneet kiristämään toimenpiteitä ehkäistäkseen koronan leviämistä. Pääesikunnan entisen suunnittelupäällikön eversti Pertti Tervosen mukaan tarvittaisiin suurvallan monipuoliset ilmavoimat, jotta monitoimihävittäjillä olisi puolustusministeriön raportissa kuvailtu merkitys ilmatilan hallintaan sodan aikana. Tämän jälkeen maailma avautuu jälleen kaikille halukkaille turvallisesti. Nämä tartunnanehkäisyt ovat meistä itsestämme kiinni. Maasta laukaistavat ohjukset ovat uhka jopa suurvalloille, koska ne eivät vaadi ilmaherruutta tai edes ilmavoimia. Niinpä alkoi ripeä tykistöja risteilyohjusten ja lennokkien kehittely. Myyvää ilmaisua ei ilmeisesti ole tarvis perustella. Kehitys alkoi jo 1950-luvulla. Tähän en kuitenkaan usko, koska suomalaiset ovat fiksuja ihmisiä ja ymmärtävät tässä tilanteessa ison mahdollisuuden pärjätä siihen asti, kunnes on saatu toimiva rokote. Rauhanajan ilmavalvontaan ja kansainväliseen harjoitteluun riittää pienempikin konemäärä. 1900-luvun lopulla ilmavoimat ovat ratkaisseet vain ylivoiman tilanteessa. Pelkkä ilmaherruus ei liioin estänyt maasta laukaistavilla ohjuksilla tehtyä hyökkäystä. Professori Jouni Suistolan ja Ruotuväki-lehden entisen päätoimittajan eversti Heikki Tiilikaisen viime syksynä ilmestynyt kirja Uussota, vaihtuvat voimasuhteet sisältää muun muassa nämä edellä mainitut tiedot. Jos suomalaiset haluavat takaisin karanteeninomaiseen eristykseen, ravintoloiden sulkemisiin, joukkokokoontumisen rajoituksiin sekä etäkouluun ja etätöihin, älkää noudattako mainitsemiani pandemian leviämisen hoitokeinoja. Vertailevia laskelmia ei ole tehty. Suomi ja suomalaiset eivät pysty estämään koronan leviämistä maailmalla, mutta Suomi on pieni kansakunta, jolla on hyvät mahdollisuudet pärjätä pandemian ehkäisemisessä. 68 Demokraatti MIELIPIDE Hävittäjä on hukkahankinta Hyvät suomalaiset Enemmistö suomalaisista haluaa gallupien mukaan lykätä kallista, kymmenien miljardien hävittäjähankintaa koronakriisin aiheuttamien talousvaikeuksien vuoksi. Esiselvitys todistelee vailla tieteellistä pohjaa, että hävittäjä on korvattava hävittäjällä myös lukumääräisesti. Getty Images De_03092020_68.indd 68 26.8.2020 15.10. Alivoimaisella puolella on 96 prosenttia ilmavoitoista tullut ilmatorjunnalla, Afganistanissa ja Irakissa 100 prosenttia
Johansson myös avusti 1990-luvulla Demarin urheilutoimitusta. Siksi niukat eläkevuodet antoivat hänelle odottamaansa vähemmän. Palvelus ulkoasiainhallinnossa oli Rolf Johanssille elämää suurempi kokemus. Hänen toimiaan leimasivat reippaat otteet ja poikkeuksellinen ahkeruus. Ralf Friberg Kööpenhaminan suurlähettiläs 1995–2001 Lehdistö ja kulttuuriosaston päällikkö 1988–1992 Henrik Helenius Journalisti, luokkatoveri ja läheinen ystävä KUOLLUT De_03092020_68.indd 69 26.8.2020 15.10. Hänen isänsä toimi ainutlaatuisen posliiniteollisuutemme palveluksessa maalarina. Rolf lauloi ja sai viidentoista sekunnin julkisuuden Kööpenhaminassa. Johansson aloitti uransa tiedottajana erilaisissa tehtävissä. Hän oli nuorena innostunut nyrkkeilystä ja sittemmin jalkapallosta. Urheilu toi Rolf Johanssonille muhevia ruohonjuuritason kontakteja. Hän täydensi opintojaan Dublinin Trinity Collegessa aiheenaan Irlannin työväenpuolueen poliittinen toiminta ja sai lisensiaatin arvon. Johansson oli ruotsinkielisen Norssin kasvatti. Vuotta ennen ylioppilastutkintoa hän yhdessä luokkatovereidensa kanssa herätti henkiin perinteisen ruotsinkielisen sos.dem kerhon. Hän toimi parikymmentä vuotta Suomen ulkoasiainhallinnon palveluksessa. Rolf Johansson oli vakaumuksellinen nordisti. Vuonna 1990 Rolf Johansson palkattiin tilapäiseksi avustajaksi ulkoaisianministeriöön ja sen lehdistöja kulttuuriosastolle. Istuessaan Kööpenhaminan urheilupuiston stadionilla (Idraettsparken) tanskalainen tv-reportteri pyysi Rolfia vastapainona maaotteluhurmokselle laulamaan Suomen maajoukkueen tunnuslaulun ”Den glider in”. Hän oli laajasti opiskellut historian kirjoittaja. Raaka-Rolle oli hänelle hyvin ymmärtäväisesti myönnetty kutsumanimi. Nuorena Rolf Johansson nimitettiin Kulutusosuuskuntien valistussihteeriksi, Työväen sivistysliiton opintosihteeriksi, ja myöhemmin hän siirtyi pienen puoluelehden Arbetarbladetin toimittajaksi. Hänelle oli luontevaa toimia sosialidemokraattisen työväenliikkeen tehtävissä, ja hän tuli tunnetuksi yhtenä harvalukuisista ruotsinkielisten demareiden harvalukuisissa tehtävissä. Kanssakäyminen ihmisten kanssa, vahva toiminnallisuuden tarve ja vireä kiinnostus yhteiskunnallisiin kysymyksiin leimasivat Rolf Johanssonin elämää. Rolf Johanssonin kiinnostus ihmisiin muodosti toimivan lähtökohdan sille, että hän sekä kotona että asemapaikoissaan kykeni luomaan laajan ja toimivan kontaktiverkoston. Hän tunnustautui perinteiseksi tannerilaiseksi demariksi ja sen myötä liikkeen perinteisten arvojen kannattajaksi. Kööpenhamina ja Dublin olivat hänen elämänsä huippukokemuksia. 69 Demokraatti Rakastettu Raaka-Rolle LÄHETYSTÖNEUVOS Rolf Henry Johansson kuoli 6.8., 70 vuoden ikäisenä toiseen kohtalokkaaseen kaatumiseen kotonaan. Johansson kasvoi Arabian tehtaiden varjossa. Hän ylläpiti pohjoismaisia yhteyksiään vielä eläkkeellä ollessaan. Hän valitsi kuitenkin akateemisen uran valmistuttuaan Helsingin yliopistosta valtiotieteen maisteriksi. Mutta hän ei hurahtanut tuon ajan räy häradikalismiin. Tästä todistavat kaksi teosta Helsingin ruotsinkielisten sosialidemokraattien toiminnasta sekä arvostetut tutkielmat suomalaisten vapaussoturien vaiheista Tanskan ja Preussin sodissa 1848 ja 1864. Suoritettuaan pitkän päivätyön Helsingissä hänet nimitettiin lehdistöneuvokseksi Kööpenhamnin suurlähetystöön vuonna 1994, mistä tehtävästä hän siirtyi lähetystöneuvokseksi ensin Dubliniin ja sitten Belgradiin. Rolf Johanssonin toinen elämänvaihe oli tyystin toisenlainen
Yleensä vaikutteet tulivat hänen keittiöönsä ulkomailta, esimerkiksi Välimeren maista. Hän rakasti ruuanlaittoa. Kaipaamaan jäivät tytär Hanna ja lapsenlapset Samuel ja Emil sekä tietysti puoliso. Hän oli muun muassa perustamassa 1960-luvulla sukupuolten tasa-arvoa edistänyttä Yhdistys 9:ää ja sosialidemokraattisessa puolueessa hän oli keskeinen toimija niiden Helsingissä E-liikkeenä tunnettujen nuorten uudistajien riveissä, jotka halusivat uusia puoluetta radikaaliksi modernin hyvinvointivaltion rakentajaksi. heinäkuuta. Työväenliikkeen kansainvälisyyskasvattaja AARNI TUOMINEN, tunnettu Työväen Akatemian opettaja, kuoli kotonaan yllättäen 14. Aarnille tyypilliseen tapaan hän menehtyi Ranskan vallankumouksen vuosipäivänä, kuinkas muuten. Alle nelikymppisestä kahden kouluikäisen tytön yksinhuoltajasta tuli vuosien kuluessa neljän lapsenlapsen onnellinen mummo. Liisa Vasama oli myös aktiivinen alan kansainvälisissä yhteyksissä. Monet muutkin tapailivat Aarnia vielä hänen eläkepäivinään. Sivistyneenä miehenä Aarni kyllä hallitsi kaikki sivistyksen ulkoiset merkit. Siirtolapuutarha oli olennainen osa Liisan elämää yli neljän vuosikymmenen ajan. Liisa Vasama oli koko ikänsä maailmanparantaja. Hän oli 80-vuotias. Pestiä kesti yli De_03092020_70.indd 70 26.8.2020 17.49. Valkosipuli ja erinomaiset punaviinit olivat hänen intohimonsa. Hänen pitkäaikainen ystävänsä, Työväen Akatemian rehtori Kari Kinnunen lausuikin Aarnin hautajaisissa muistopuheessaan latinaksi: ”Aarni oli elinikäinen homo economicus ja homo politicus.” Aarni syntyi Turussa ja opiskeli Turun yliopistossa. Hän kiersi kenttää ahkerasti ja vieraili jokaisessa liiton jäsenpuutarhassa, monissa useaan kertaan. Hän toimi siirtolapuutarhojen pohjoismaisessa ja kansainvälisessä järjestössä. Karriäärin rakentamisesta ei ollut kyse, sillä käytännön sosiaalipoliitikkona kokemusta ja arvostusta kerännyt Liisa ei koskaan tyrkyttänyt itseään ja säilytti suorapuheisuudestaan huolimatta aina toimivat välit myös vanhemman väen kanssa. Pitkäaikaisimman panoksensa hän antoi jo 1960-luvulta alkaen ensin lastentarhain lautakunnan ja sitä seuranneen lasten päivähoitolautakunnan puheenjohtajana aikana, jolloin Helsinki oli edelläkävijä kaikille avoimen nykyaikaisen päivähoitojärjestelmän kehittäjänä. Hän eli voimakkaasti mukana yhteiskunnan kehityksessä. Tätä tehtävää Liisa hoiti tarmolla ja antaumuksella. Vasama toimi myös keskeisissä kunnallispoliittisissa luottamustehtävissä, varavaltuutettuna ja yhden kauden valtuuston jäsenenä sekä myöhemmin kuusi vuotta Helsingin kaupunginhallituksen jäsenenä. Yhteiskunnallinen kiinnostus jatkui hänen viimeiseen elinpäivään saakka. Ja sadat ja sadat oppilaat ja ystävät. Usein hän kutsui meitä, minua ja tyttöystävääni Liisaa, illastamaan silloisen vaimonsa kanssa. Liisa oli aktiivinen Pakilan siirtolapuutarhayhdistyksen toiminnassa ja yhdistyksen KUOLLEITA juhlien ohjelman toteuttajana (legendaarisena ohjelmanumeronaan ”Liisan vitsihuumori”), ruoan valmistajana erilaisiin tapahtumiin. Pisimmän aikaa hän toimi Työväen Akatemian yhteiskunnallisena opettajana ja kansainvälisyyskasvattajana. Liisa Vasama syntyi sosialidemokraattiseen kansanedustajaperheeseen, ja hän oli nuoruudestaan alkaen koko ikänsä täysipainoisesti mukana sosialidemokraattisessa järjestötoiminnassa niin puolueen nuorisoja naisjärjestöjen luottamustehtävissä kuin eri aikoina piirijärjestön hallituksen ja puolueneuvoston jäsenenä. Puhuttelen Aarnia tässä etunimellä, koska niin tekivät kaikki Työväen Akatemian oppilaat, talonmiehet ja rehtorit. 70 Demokraatti Sosiaalipoliitikko ja siirtolapuutarha-aktivisti LIISA VASAMA nukkui pois kotonaan 3.5.2020 rajun, nopeasti edenneen sairauden murtamana. Näin saatoimme jatkaa syventäviä keskusteluja päivän teemoista. Siirtolapuutarhamökki ja -palsta Helsingin Pakilassa olivat kaikkina näinä vuosina antoisa, elävä, työntäyteinen ja turvallinen ympäristö. Hän oli Aarni, mainio opettaja, joka vähät välitti muodollisuuksista. Tapasimme viimeisen kerran ravintola Juttutuvassa vain pari viikkoa ennen kuolemaa. Noista yhteiskunnallisesti henkevistä illallisista syntyi elämänikäinen ystävyys välillemme. Kuollessaan Aarni oli 74-vuotias. Elinikäinen ystävyys lienee kohtalaisen harvinaista oppilaan ja opettajan välillä, joskaan ei Aarnin kohdalla. Liisa oli myös avaamassa yhteyksiä Pietarin puutarhaväkeen. Jäätyään eläkkeelle sosiaalialan järjestön Kotien puolesta keskusliiton toiminnanjohtajan tehtävästä Liisa valittiin Suomen Siirtolapuutarhaliiton puheenjohtajaksi vuosiksi 2001–2009, ensimmäisenä ja toistaiseksi ainoana naisena
Uusi Helka löytyy osoitteesta helsinki.fi/helka. ja to 24.9. Aarni vastasi taloustieteiden ja kansainvälisen politiikan opetuksesta. klo 14. Keskusteluun joh dattavat puoluekokousedusta jat. Ilm. 71 Demokraatti KOKOUKSET Liisa oli siirtolapuutarha-aatteen läpitunkema. Käsidesit ja kahvit talon puo lesta. Aarni oli myös Akatemian vararehtori. Ne olivat antoisia oppitunteja, olihan opettajana vasemmistodemari, jonka kielenkäyttö oli paikoin hurjaa – ylittämättä kuitenkaan hyvän maun rajoja. Itsepalvelua suositaan. Liisa oli hyvin harvinaislaatuinen persoona: räiskyvän huumorin ja laajan sivistyksen nainen – julmetun kriittinen ajan ilmiöiden kommentoija, lämmin ja luotettava ystävä, poikkeuksellisen oikeamielisyyden ja yhteisen hyvän etsinnän ihminen. Tilai suuksista tiedotetaan myöhem min. Syysretki, Laivarantaan tutustuminen ja keskustelu tilaisuus aiheesta ”Mitä tapah tui, mitä päätettiin puoluekoko uksessa.” Pyhtään Laivarannassa (ent. mennessä. Koronan estosuositusten vuoksi tilai suus rajoitetaan n. UUSIMAA • Suomen Pankin emeritus pää johtaja Erkki Liikasen esitelmäti laisuus: ”Suomi Euroopassa, vä lirauhasta nykyaikaan” Rekolan Työväentalolla, Rekolantie 43, Vantaa ti 8.9. Ansiomerkki hakemukset piiritoimistoon su 15.9. Tervetuloa! De_03092020_70.indd 71 26.8.2020 17.49. TUL:n seuro jen ikäihmisten maksuton ter veysliikunta Ratinan voimiste lusali 2:ssa to 17.9. ty. men nessä johanna.autio@sdp.fi. Le ik ka a ta lte en ! Yhdistystoiminta HELSINKI • Työväenliikkeen kirjasto on avoinna! Kirjastossa pidetään turvavälit muihin asiakkaisiin ja henkilökuntaan. Työväenliikkeen kirjasto on siirtynyt muiden Helkakirjasto jen mukana uuteen kirjastojär jestelmään. ma 7.9. Hän korosti siirtolapuutarhaa neljän e:n samanaikaisena toimintana: ekologinen, ekonominen, esteettinen ja eettinen nivoutuvat kokonaisuudeksi, joka rikastaa sekä kunkin puutarhurin että kotikaupungin ja koko yhteiskunnan elämää. Divari Punanurkka on avoinna kirjaston aukioloaikoina. Tule te kemään löytöjä! Työväenliikkeen kirjasto, Sörnäisten rantatie 25 A 1, Helsinki. KYMI • EteläKymenlaakson Wanhat Toverit. 70 VUOTTA 50 VUOTTA Syntymäpäivät Tauno Sainio eläkeläinen, Turku 7.9.2020 Jarmo Vuorinen eduskunnan apulaispää sihteeri, eläkkeellä, Vantaa 11.9.2020 Folke Sundman erikoistutkija, eläkeläinen, Helsingfors 16.9.2020 Erkki Liikanen Helsinki 19.9.2020 Mahdolliset onnittelut voi ohjata KSR:n HannaLiisa ja Erkki Liikasen rahastoon tilille FI85 1521 3000 0060 09, tiedonantoon: Erkki Liikanen tai SPR:n katastrofirahastoon tilille FI52 5000 0120 4156 73, tiedonantoon: Erkki Liikanen 70. Jos kirjaudut Helkaan sähköpostiosoitteel lasi, joka oli vanhassa Helkassa, (tai Helsingin yliopiston verkko tunnuksilla), voit tarkastella tie tojasi Helkassa, uusia lainojasi, tehdä varauksia lainassa oleviin kirjoihin tai varastonoutopyyn töjä lehtiin. Purolan työväentalo) to 10.9. mennessä, osmo.kahkonen@pp3.inet.fi tai 050 566 8036. 35 vuotta, vuodesta 1976 alkaen. Johanna Autio toiminnanjohtaja, Seinäjoki 12.9.2020 Juhlakahvit torstaina 10.9.2020 klo 15–18 Hotel liRavintola Alma, Seinäjoki, ilmoittautumiset 3.9. PIRKANMAA • TUL Tampere. Juhani Aro Kirjoittaja on Aarni Tuomisen ystävä ja oppilas. 40 kuuli jaan. Hyvän Olon Päivät Kisa keskuksessa 28.–30.9., tiedus telut kimmo.kamppila@tul.fi, 041 547 5423. klo 17. ry. Nyt hän on ikuisesti poissa, mutta opetukset jäävät. täyttää 75 v. Ja ennen kaikkea rakastava äiti tyttärilleen, heidän perheilleen ja silmäterilleen mummon kullanmuruille. Jorma Bergholm Erkki Tuomioja Kirjoittajat ovat pitkään olleet Liisan ystäviä ja yhteistyökumppaneita puoluetyössä ja kuntapolitiikassa. 7.9.2020. klo 10. Tilaisuuksissa on istuin paikat turvavälein, joten paikan päälle mahtuu vähemmän osal listujia kuin normaalisti. Iltatapahtumia järjes tetään rajoitetusti, niihin ilmoit taudutaan etukäteen ja ne strii mataan. Mahdol liset muistamiset OP FI66 5131 3040 0067 64. Vanha kirjastokortti ja PINkoodi lainausautomaattei hin säilyvät samana kuin ennen. Työväen kirjaston ystävien uudet verkko sivut ovat tyovaenkirjastonysta vat.fi. Jos uuden järjestel män kanssa tulee ongelmia, ota yhteyttä kirjastoon: perinne@ tyovaenperinne.fi. Kirjaston verkkosivuja www.tyovaenpe rinne.fi on uudistettu ja uudista minen on vielä kesken. Tervetuloa! LAPPI • Veitsiluodon Sos.dem. Työväenliikkeen kirjaston sivuilta ystäväyhdistyksen verk kosivuille pääsee kohdasta linkit. Mahdolliset onnittelut voi ohjata Isak Penttalan opin torahastoon tilille FI77 1140 3000 2721 72, tiedonantoon: Johanna Autio
Nimi: Osoite: De_03092020_72.indd 72 27.8.2020 9.20. Merkitse kuoren päälle ristikon numero. Oikein vastanneiden kesken arvotaan yksi 10 euron lahjakortti. 72 Demokraatti RISTIKKO 15/2020 Veijo Wiren veijo.wiren@gmail.com Ratkaistut ristikot lähetetään seuraavan lehden ilmestymiseen mennessä: vastaukset@demokraatti.fi tai Demokraatti / Ristikko, PL 338, 00531 Helsinki
Nyt aikuisena ajattelen siemenen muodon muistuttavan stealth-hävittäjää. Se on lapsuuteni ääni, ja vieläkin. julkaistun ristikon 10 euron lahjakortin voitti Ari Antikainen Tampereelta. Istun surukivelläni suuren männyn alla pitkään verinen varvas vedessä. Menen keinumaan. Kehno ajatus, tunnustan. Keiteleen vesi oli silloin kirkasta, ja monenlaisia vesieläimiä oli paljon. co m 2 5 8 5 9 2 6 3 4 2 1 9 6 7 6 3 9 1 2 8 8 6 1 3 5 P E R H O O S A T A A R A T A M O R E K K A S L E V S P A A K A K N E A I T T A K S T S U N A M I E T O A I R A S R O M A N S I R O P E T R I T I L A E L Ä T I T E L I A S I K A R O S A L I I V A T E I T Ä M A A T I N T E R N O K A R E A N N A K O S I T E A T I K O H J E L O U I S T O T O T A R A A T I U L O K E N T O N Y I S S A A H K E R A I T I K K A K A A S T A T O N I A A N T A L S O L U A I D A E T T O N E E T O N A K O R D I A N N I A S I A S U L O L O T I O N N O R S S I I N U A A A S I M inulla on kaloja venevajan alla. Latvoissa on tuulenpuuskia. Juoksen savusaunalle itkemään, mutta lyön varpaani kiveen polulla. Hän kiiruhtaa lyömään hiiren poikki lapiolla. Punavalkoraidallinen olkipatja kahisee yläsängyssä, ja täkki on painava. Nousen savusaunan verannalle. ais ud ok u. Hiiri on kesy. Minulla on mummonjalat: iho on aivan ryppyinen ja valkoinen. Koivusta sataa siemeniä kuin lumihiutaleita. On pakko juosta. Ne tulevat esiin, kun kuulevat askeleni. Itkettää vielä enemmän. Matkalla aittaan kusiaiset tarraavat kipeään varpaaseeni. Kerron äidille. Aivan yläpuolellani oleva lautakatto alkaa ropista pisaroista. Onnea voittajalle! Vaikeusaste: (c ) Ar to In ka la ww w. Annan niille kauraryynejä ja madonpaloja joka päivä. Minä en osaa vielä uida veden pinnalla mutta veden alla jo monta metriä. 73 Demokraatti SUDOKUN RATKAISU 43 29 86 17 5 85 97 21 64 3 76 13 45 89 2 28 75 63 41 9 59 41 78 23 6 31 62 94 58 7 64 38 59 72 1 17 54 32 96 8 92 86 17 35 4 MUN LUONTO Timo Sparf timo.sparf@demokraatti.fi RISTIKON 13/2020 RATKAISU 6.8. Vesipunkit olivat parhaita: punaisia, sinnikkäästi uivia palloja, ja piippolimakotiloita oli joka kivessä. De_03092020_72.indd 73 27.8.2020 9.21. Silloin. Hän on jo kuusivuotias. Uimme isosiskon kanssa kaksikintoista kertaa päivässä. Yritän tehdä aitan matolla kuperkeikan, mutta siitä tulee häränpylly
Tietämättömyys on jännä kokemus. Kirjan päähenkilö etsii koko ajan totuutta. Kirjan tapahtumapaikkana on pieni kaupunki, jossa yhtäkkiä alkoi rutto levitä. Ja kyllähän minä olenkin kova lukemaan. Ei hän tietenkään löydä sitä eikä lopulta edes tiedä, mikä se on. Ruttosana on kauhea ja pelottava, ja niinhän omalla tavallaan on tämä korona-aikakin. 74 Demokraatti Puolisoni sanoo joskus vähän kriittisessäkin mielessä, että luen aina. Laumasuoja lopulta ilmeisesti löytyi. Lapsuuteni lempikirja oli Suomen kansan suuri satukirja. Rutto on ajankohtainen, kun elämme tätä korona-aikaa. Vasta jälkeen päin on analysoitu, että se symboloi saksalaisten Ranskan miehitystä. Ostin kirjan juuri. Se kertoo suomalaisnaisista, jotka lähtivät saksalaissotilaiden matkaan. Muistan hyvin, kuinka koulussa osoitettiin sormella niitä lapsia, jotka kenties olivat saksalaisten jälkeläisiä. Grimmin sadut ja Suomen kansan suuret sadut kiinnostavat vieläkin – ja joskus niitäkin on kiva lukea. Teksti ja kuva Nora Vilva Rutossa ja koronassa ihminen on tietämättömyyden äärellä Liisa Jaakonsaaren nuoruuden lempikirjan tarina on yhtäkkiä taas ajankohtainen. Kirja kiehtoo minua, vaikka en ole vielä ehtinyt lukea sitä. Muistan hyvin, kuinka pelkäsin sitä kirjaa nuorena. Politiikan kirjahylly 1 3 2 De_03092020_74.indd 74 26.8.2020 15.29. Luin niihin aikoihin paljon Albert Camusin kirjoja Sivullinen ja Rutto. Tällä hetkellä historia kiinnostaa minua erityisen paljon. Ja myös sellaiset kirjat, jotka tekivät minuun nuorena vaikutuksen. Albert Camus: Rutto Tommi Kinnunen: Ei kertonut katuvansa Albert Camus: Sivullinen Kinnusen uusin kirja liittyy aikaan, jolloin toinen maailmansota oli loppumassa. Tästä opimme, että kannattaa etsiä myös sellaisia asioita, joita ei kenties voi edes löytää. Se on lähihistoriaa, jota itsekin pystyn muistamaan. Nuoruuteen kuuluu sellainen, että ihminen etsii elämälleen tarkoitusta ja purkaa ahdistusta. Emme tiedä, loppuuko tämä ja jos loppuu, milloin. Jos ei muuta, niin sen häpeän tunteen, jota jotkut ihmiset kokivat. Natsien miehitys koettiin ruttona, joka levisi. Kirjan tarinassa haetaan koko ajan pienen kaupungin asukkaiden yhteistä etua ja keinoja, millä rutto saadaan tainnutettua – samoja ajatuksia kuin nyt korona-aikana. Niitä on kiva lukea uudelleen ja katsoa, tekevätkö ne enää vaikutusta. Tässä meidän ajassamme samaa kuin rutossa on myös koko ihmiskunnan tietämättömyys
www.pau.fi www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 Sörnäisten rantatie 25, 00500 HELSINKI Puh. info@tyark.fi www.tyark.fi Sörnäisten rantatie 25 A, 00500 Helsinki p. 09-766 429 www.tyovaenperinne.fi Työväenliikkeen kirjasto JYTY KUULUU LÄHELLE JA KAUAS JYTYLIITTO.FI Koulutetut ammattilaiset, asiantuntijat ja esimiehet alaan katsomatta. 09-766 429 www.tyovaenperinne.fi Työväenliikkeen kirjasto JYTY KUULUU LÄHELLE JA KAUAS JYTYLIITTO.FI Koulutetut ammattilaiset, asiantuntijat ja esimiehet alaan katsomatta. (09) 774 3110, sähköp. (09) 774 3110, sähköp. Nappaa hektisen uutispäivän kiinnostavimmat jutut matkaasi! POLITIIKAN SUURKULUTTAJAN YKKÖSÄPPI! Lataa sovellus Demok03092020_002.indd 1 25.8.2020 21.06. Nappaa hektisen uutispäivän kiinnostavimmat jutut matkaasi! POLITIIKAN SUURKULUTTAJAN YKKÖSÄPPI! Lataa sovellus Demok03092020_002.indd 1 25.8.2020 21.06 www.pau.fi www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 Sörnäisten rantatie 25, 00500 HELSINKI Puh. info@tyark.fi www.tyark.fi Sörnäisten rantatie 25 A, 00500 Helsinki p
Tilaajapalvelu: 09 7010 500 / tilaajapalvelu@demokraatti.fi / www.demokraatti.fi/tilaa-lehti Demokraatti on kotimaan politiikan, työmarkkinoiden ja kulttuurin ykköslehti. Tilaa Demokraatti 39 € neljä kuukautta Tarjous koskee vain uusia tilauksia. 3.9.2020 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI TELEVISION KUOLEMA TEEMA Uusi tekniikka söi tv:n vision PAL.VKO 2020-38 00 74 43 -2 01 5 UUSI SDP Puoluekokous linjasi Tampereella kauas tulevaisuuteen. Lue uutiset verkosta osoitteessa demokraatti.fi ja syväluotaavat tarinat niiden takaa aikakauslehdestä. sy ys ku ut a Demok03092020_001.indd 1 26.8.2020 11.55. PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 15 • 20 20 / 3