Demokraatti 30.01.2014 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Chaplinin elokuvaura alkoi sata vuotta sitten ...14?16 TO R STA I 3 0. tammi ku uta 201 4 Kimmo Kiljunen: EU:n on hyvä olla aktiivinen Ukrainassa ...3 Keskustalta välikysymys ja vaatimus uusista vaaleista ... 6?7 Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja?. Hinta 1,20 e (sis.alv) Suojelupoliisi kertoo terrorismi yhteyksien Suomesta lisääntyneen Kantasuomalaisten määrä Syyriassa kasvaa ...4?5 Vadim Kozlovsky Hoitotahtoja tehdään Suomessa vähän ...8?9. N:o 18, 007443-14-5
Helsinki Vaihde (09) 701 041 Uutistoimitus (09) 701 0555 Ilmoitusmyynti (09) 701 0512 Haapaniemenkatu 7-9, B-talo Postiosoite: PL 338, 00531 Hki Turku Uutistoimitus (02) 277 0477 Ilmoitusmyynti 050 568 7361 . Alkavaa Hevosen vuotta juhlitaan Kiinassa perjantaina. Politiikka Kulttuuri Demari.fi 3 14?16 ?Ministeriehdokkaalla puolue varmistaisi suotuisissa olosuhteissa paitsi SDP:n nykyisen paikkamäärän myös antaisi eväitä tavoitella kolmatta meppipaikkaa.? 4?5 6?7 8?9 10?11 12?13 Ukraina-tuntija Kimmo Kiljunen: Eu:n reagointi on tärkeää Kantasuomalaisia virtaa Syyriaan, pääkirjoitus Keskusta porskutti Hakaniemen hallissa Hoitotahto on yhä harvinainen Keskiluokka huolettaa Pohjoismaita Keskustelua ja taustaa Charlie Chaplinin elokuvauran alusta 100 vuotta Ihmiset 17?19 Oma temperamentti on työssä tärkeää 20?21 Sarjakuvat ja tehtävät, Eemeli Peltonen blogissaan yhdistystoiminta 22?23 Radio ja TV 24 Millaiset Putinin olympialaiset? ?Kutonen liikunnasta on kansanterveydellinen riski? Hanna Huumonen otsikoi demariopiskelijoiden, SONKin blogissa Päätoimittaja: Antti Vuorenrinne Toimitusjohtaja: Esko Ranto Kustantaja: Kustannus Oy Demari Ilmestyy viidesti viikossa, maanantaista perjantaihin. ISSN-L 2242-6892 Demokraatti ISSN 2242-6892 (painettu), ISSN 2242-6906 (verkkojulkaisu) Painopaikka: SLY-Lehtipainot Oy, Tuusula Tilaajapalvelu: (09) 701 0500 Jakelutiedustelut ja -häiriöilmoitukset: . 0200 72822 Pohjanmaa, varhaisjakelu: puh. Jos poliisi voisi vapaa-ajallaan työskennellä esimerkiksi taksinkuljettajana tai portsarina, se olisi Paateron mukaan halpa ratkaisu sisäisen turvallisuuden parantamiseksi. Nykyään poliisi ei saa tehdä sivutöitä esimerkiksi järjestyksenvalvojana, ravintolan vahtimestarina tai taksinkuljettajana. Pekingissä valmistaudutaan uuteen vuoteen. 0200 55888 Tampere ja ympäristö: puh. 30.1. Nimipäivät tänään: Irja (ruots.) Gunnel, Gunilla Päivä kuvana Aurinko nousee: Helsingissä 8.40 Oulussa 9.12 Aurinko laskee: Helsingissä 16.28 Oulussa 15.51 Nimipäivät huomenna: Alli (ruots.) Alfhild, Alfa Uutiskertaus -20...-13 n Keskusta tekee välikysymyksen kuntauudistuksesta. 0200 30011 Lounais-Suomi, varhaisjakelu: puh. Ilmatorjuntaohjusten n Paatero: Poliisi portsarina parantaisi turvallisuutta. Poliisiylijohtaja Mik- hallitukselle välikysymyksen kuntauudistuksen tilanteesta ja kuntien pakkoliitoksista. Ryhmäpuheenjohtaja Kimmo Tiilikaisen mukaan puolue haluaa välikysymyksellä selon siitä, ajaako hallitus jääräpäisesti pakkoliitoksia ja onko linjalla hallitusryhmien yksittäisten kansanedustajien tuki. Helsinki, Uusimaa, . Keskusta tekee n Lehti: Sadat paenneet maastopaloa Norjassa. Vaasa . Norjassa sadat ihmiset n Suomi päätti amerikkalaisohjusten hankinnasta. Adressa-lehden mukaan Fröyan saarella Trondheimin länsipuolella riehuva palo on pakottanut yli 400 ihmistä pois kodeistaan. Ihmiset on siirretty busseilla turvaan saaren toiselle puolelle. Sen sijaan Flatangerissa Trondheimin pohjoispuolella raivonnut palo saatiin aamulla sammutetuksi. hankkiminen Yhdysvalloista on varmistunut. Puolustusministeri Carl Haglund on allekirjoittanut sopimuksen, jonka arvo on noin 90 miljoonaa euroa. Sopimus tuo Maavoimien käyttöön satoja Stinger-ilmatorjuntaohjuksia. Lyhyen kantaman ohjuksilla voi ampua esimerkiksi helikoptereita ja lentokoneita. ko Paatero ehdottaa, että poliisien mahdollisuuksia tehdä sivutöitä laajennettaisiin. Tampere . Mikkeli Uutistoimitus (03) 212 9455 Ilmoitusmyynti 050 568 7361 Uutistoimitus (06) 317 8711 Ilmoitusmyynti (06) 317 4104 Uutistoimitus toimitus@demari.fi ilmo@demari.fi levikki@demari.fi etunimi.sukunimi@demari.fi 050 5543430 Lisätietoja: www.demari.fi ? ? ? ? varhaisjakelu: puh. 0200 71000. 0800 96675 Muu Suomi: puh. Keskusta hakee välikysymykseen tukea myös muilta oppositioryhmiltä. -18...-13 -11...-5 AFP Photo / Wang Zhao ovat joutuneet jättämään kotinsa maastopalon vuoksi
Viranomaisten otteet ovat olleet koviakin, mutta Kiljunen pitää myönteisenä sitä, että ainakaan toistaiseksi puolustusvoimat eivät ole jalkautuneet kaduille. . Jos tilanne vielä provosoituu ja mennään vielä pidemmälle, on mahdollista, että syntyy entistä laajempia väkivaltaisuuksia ja päädytään sisäiseen selkkaukseen, hän sanoo. Tilannetta on pyritty rauhoittamaan muun muassa mellakkalaeilla, mutta käytännössä ne vain lietsoivat levottomuuksia. Täytyy löytää balanssi näiden kahden välillä, hän arvioi. Kimmo Kiljunen.. 30.1.2014 3 Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto Kiovassa on koettu jo kahden kuukauden ajan joukkomielenosoituksia. Itäosaa hän taas luonnehtii aidosti venäläiseksi alueeksi. . On ihan hyvä, että EU on ollut aktiivinen ja Venäjä myös omalla tahollaan. Osa ääriryhmistä on järjestäytynyt aseellisesti, ja hän pelkää, että levottomuudet pahenevat. . Samalla hän korostaa, että suoran toiminnan sijaan tarvitaan edustuksellista demokratiaa. On tärkeää, että tilanteeseen reagoidaan ja ymmärretään, että alue on keskellä Eurooppaa, hän sanoo. Ukrainan levottomuudet käynnistyivät viime marraskuun lopussa Ukrainan hallituksen vetäydyttyä yhteistyö- Sirpa Taskinen Demokraatti sirpa.taskinen@ demari.fi ?On tärkeää, että tilanteeseen reagoidaan ja ymmärretään, että alue on keskellä Eurooppaa.? ja vapaakauppasopimuksesta Euroopan unionin kanssa. Lisäksi maa on energian osalta täysin riippuvainen Venäjästä. Sen vuoksi hän pitääkin mahdottomana pohtia Ukrainan tu- levaisuutta huomioimatta Venäjä-yhteyksiä. . Väkivaltaisuuksissa on kuollut useita ihmisiä. Levottomuuksilla on syvät juuret Kimmo Kiljunen on seurannut Ukrainan tilannetta jo pitkään ja vierailee maassa lähes vuosittain. Sen on monesti ollut EU:n virhe, mutta jakolinja maiden välillä ei ole mahdollinen, koska taustalla on pitkät poliittiset, taloudelliset ja kulttuurilliset siteet, hän painottaa. Viimeaikaisten levottomuuksien taustalla on Ukrainan voimakas kahtiajakautuneisuus. Opposition johtohahmot edustavat länttä ja presidentti Janu- kovitsh ja alueiden puolue itää. Maan länsiosassa, Kiova mukaan lukien, ukrainalainen nationalismi on Kiljusen mukaan ollut perinteisesti vahvimmillaan. Hän korostaa, että maan sidos Venäjään on tiukka. Esimerkiksi 85 prosenttia Ukrainan viennistä suuntautuu Venäjälle. Myös Janukovitsh on tehnyt suuria virheitä laiminlyödessään täysin Eurooppa-suuntautuneisuutta. Poliittisen ratkaisun löytäminen edellyttää hänen mielestään välttämättä myös ulkomaista apua. . Jos niin käy, tilanne polarisoituu pahasti, hän sanoo. Poliittinen liikehdintä jatkuu Presidentti Viktor Janukovitshia vastustavan opposition päävaatimuksena on ennenaikaisten vaalien järjestäminen. Maan hallitus erosi tiistaina ja aiemmin samana päivänä mellakkalait peruttiin. Kiljunen pitää ennenaikaisia vaaleja oikeansuuntaisena ajatuksena. Levottomuuksia on pyritty rauhoittamaan muun muassa rajoittamalla kokoontumisvapautta, mutta käytännössä rajoitus vain lietsoi niitä. ??Kimmo Kiljunen pelkää otteiden kovenevan Ukrainassa ?EU:n reagointi on tärkeää? Ulkoministerin rauhanvälityksen erityisedustaja Kimmo Kiljunen on seurannut erittäin huolestuneena jo kaksi kuukautta jatkunutta mellakointia Ukrainan pääkaupungissa Kiovassa
Vaikka yritän rauhoittaa ruokahetkeni työstä, löydän välillä itseni lukemasta työsähköposteja. Vaikka työpisteellä lounastaessaan ei töitä tekisikään, ovat aivot helposti silti virittäytyneet työntekoon. Jyrki Katainen (kok.) odottaa edelleen soittoa, jolla hänet kutsuttaisiin EU-komission johtoon. Puoluuessa on selvästi se henki, että keskustelun, debatin ja vaalien kautta putsaamme pöytää ja uskomme tähän omaan touhuumme. Ne ovat valmiina reagoimaan, kun sähköposti kilahtaa tai puhelin pirahtaa. Jospa tänään yrittäisin noutolounaan sijaan nauttia kiireettömästä hetkestä aivan jossain muussa ympäristössä, kuin näyttöpäätteen ääressä. Osapuolella ei kuitenkaan ole kaikille merkitystä, sillä osa lähtijöistä pyrkii vain hakeutumaan aseelliseen toimintaan. Viime vuoden lo- pulla hallitus vastasi yritysten huutoon ja päätti alentaa yritysten yhteisöveroa lähes 900 miljoonalla eurolla. Suomesta lähteneillä on useita etnisiä taustoja. Missä NHL-joukkueessa Aleksander Barkov pelaa? Vastaukset palstan alalaidassa. Vastaukset: 1) Teija Tiilikainen 2) Tarkkailee yritystoiminnan globaaleja vaikutuksia 3) 1,2 miljoonaa 4) Tampereen työväen teatterin 5) Florida Panthersissa Tätä mieltä Anna-Liisa Blomberg anna-liisa.blomberg@demari.fi Kiireetöntä lounasta etsimässä virkistävä tauko työstä. Kokeile sinäkin! Ilmapuntari Tuulista. Kaipaamme pientä ravistelua. Se näkyy esimerkiksi puheenjohtajakamppailun viriämisenä . Joku nauttii lounaansa siinäkin kiireettömästi, mutta osa tekee töitä taukonsakin aikana. Uutinen herätti huomaamaan, että teen itse tismalleen samaa. Mitä tekee kansalaisjärjestö Finnwatch? 3. Jo se kuuluisa maalaisjärki kertoo, ettei se ole hyväksi. Mikään ei kuitenkaan estäisi minua tutustumassa työpaikkani lähistöllä olevien lounasravintoloiden tarjontaan. En aina kiireestä, vaan lähinnä tavasta johtuen. Lounaan pitäisi oLLa n n n hakemassa ruokani kaupasta, mutta tuon evääni syötäväksi usein piipahdan uLkona päätteen ääreen. Se saa kiitoksen sitten myöhemmin, että kyllä silloin itseasiassa tehtiinkin ihan oikeita ratkaisuja. Näin on ollut aiemminkin. Viisi kysymystä 1. Viime viikolla julkaistusta Fazerin teettämästä kyselystä selvisi, että kovin moni meistä istua nököttää työpisteellään lounastauon aikaan. ottamatta kantaa siihen, kuka olisi hyvä puheenjohtaja. Vastuunkanto on yksi SDP:n tehtävistä. Tällä hetkellä vastuuta kannetaan erittäin vaikeista ajoista. Minkä teatterin näyttämöllä seikkailee hahmo nimeltään Mauno Peppone? 5. Kuinka monta koululaista ja opiskelijaa Suomessa oli vuonna 2012? 4. Minusta se näkyy politiikassamme.? ??Syyrian sisällissotaan lähtenyt Suomestakin kymmeniä Joukossa on myös kantasuomalaisia Syyriaan on sen lähes kolme vuotta kestäneen sisällissodan aikana lähtenyt myös Suomesta kymmeniä henkilöitä. Lounaalla kerätään energiaa, jotta jaksaa taas työpäivän loppuun. Kuka on Ulkopoliittisen instituutin johtaja? 2. Vastuuta pitää kantaa jopa galluppien kustannuksella, koska se on pitkän päälle järkevää politiikkaa. Suojelupoliisin tietojen mukaan heistä noin puolet osallistuu tai pyrkii mukaan väkivaltaisten ryhmien toimintaan. . Mukana on myös kantasuomalaisia, Suojelupoliisin ylitarkastaja tuomas portaankorva sanoo Demokraatille. Supon tietojen mukaan enemmistö sotatoimiin osallistuvista Suomesta lähteneistä pyrkii mukaan taisteluihin hal- lituksen joukkoja vastaan. Eli Katainen jatkaa jahkailua jatkokuvioistaan. Tilannetta mutkisti eilinen Euroopan keskustaoikeistolaisten puolueiden EPP:n puheenjohtajan ilmoitus, että Katainen on vasta päässyt neljän ehdokasfinalistin joukkoon. Kylmää. 4 30.1.2014 Tulevaisuuden SDP Millainen on tulevaisuuden SDP ja mikä on sen tehtävä yhteiskunnassa? Petri Vanhala, Paperiliiton puheenjohtaja: ?Näen SDP:n tulevaisuuden nousujohteisena. Tällä arvioitiin syntyvän yli 5 000 työpaikkaa. Elinkeinoelämä kiitti miljoonista ja on koko alkuvuoden ilmoittanut väenvähennyksistä.
Tulo- ja varallisuuserojen lisääminen ei rakenna hyvää yhteiskuntaa. Hallituksen ongelma kiteytyy Rauhanneuvottelut eivät etene, pakolaisille löytyy uusi kotimaa ?? Hallitus sai kehysriihen valmiiksi viime vuoden maaliskuussa. 30.1.2014 5 Pääkirjoitus Jukka-Pekka Flander Terrorismin uhka-arvio Suojelupoliisilla on sama kuin takavuosinakin. . Heidän osuutensa on lähes puolet 1 050 kiintiöpakolaisesta, joiden määrä nousee 300:lla. Ensin pitää päästä yhteiseen näkemykseen sopeutustarpeesta ja sen jälkeen täytyy löytää kaikkien hallituspuolueiden hyväksymät ratkaisut. Meidän viesti on se, että organisoidun terrorismin uhka suomalaisia ja Suomea kohtaan Afp Photo / Mahmud Al-Halabi on vähäinen, Portaankorva sanoo. Yhteyksiä kansainväliseen terrorismiin Vaikka Suomi ei ole profiloitunut minkäänlaisen äärijärjestön kohteeksi eikä meillä ole aktiivisia terroristiryhmiä, Suomessa oleskelee aiempaa enemmän ihmisiä, joilla on yhteyksiä kansainväliseen terrorismiin. Heidän määrästään Suojelupoliisi ei halua julkisuuteen kertoa, mutta puhuu kolminumeroisesta luvusta täsmentämättä onko määrä lähempänä sataa vai tuhatta. Syyrian sisällissodassa on kuollut ainakin 130 000 ihmistä. Aseisiin on tarttunut myös kymmeniä Suomesta lähteneitä, heidän joukossaan myös kantasuomalaisia. Timo Vainio Demokraatti timo.vainio@ demari.fi Ylitarkastaja Tuomas Portaankorva sanoo poliisia huolestuttavan, että niiden Suomessa asuvien määrä on kasvanut, jotka pitävät yhteyksiä ulkomaisiin väkivaltaisiin järjestöihin. Syyteharkintaan on juuri siirretty Suomen ensimmäinen terrorismirikostutkinta, jossa rikosnimikkeet ovat terrorismiryhmään värvääminen ja terrorismin rahoitus. Syyriaan Suomesta matkustetaan Suojelupoliisin arvion mukaan niin kauan kuin konflikti jatkuu. Kokoomuksella on lisäksi tulossa jonkinmoinen ministerikierrätys, mikä lisää puolueen joidenkin kärkipoliitikkojen julkisuustarvetta ja painetta laukoa kärjekkäitä mielipiteitä. Jyrki kataisen (kok.) n n n kahteen pääasiaan. Valtiovarainministeriö (VM) arvioi joulukuussa talouskasvuksi tänä vuonna 0,8 prosenttia, mutta OP-Pohjola ennakoi vastikään 1,7 prosenttia. Viime päivien puheenvuorot kertovat siitä, että varsinkin jälkimmäisen kanssa on odotettavissa ankaraa vääntöä. Julkisen talouden sopeutustarve riippuu olennaisesti talouskasvusta. Myös muut maat ovat ottamassa vastaan lisää pakolaisia Syyriasta. Kupla AFP Photo / John Thys Mikä ihme tässä puhujanpöntössä haisee? Luodaanko perustaa vai tuhotaanko sitä? hallituksella on maaliskuussa edessä jälleen uusi uskottavuustesti, kun ministerit kokoontuvat kehysriiheen päättämään julkisen talouden sopeutuksesta. Niinhän hallitusohjelmassa on sovittu. Kokoomus ja RKP korottaisivat kärkkäästi arvonlisäveroja, mitä esimerkiksi sosialidemokraatit vastustavat, ellei samalla varmisteta muun verotuksen jakautumista oikeudenmukaisesti. Se sisältää huomattavia kiistanaiheita, varsinkin jos on tarkoitus hoitaa sopeutukset puoliksi menojen leikkauksilla ja verotuksella. Haarukka on yli miljardi euroa. Jo nyt Suomeen on tullut Syyriasta henkilöitä, jotka suunnittelevat matkaa takaisin. Turvallisuusasiat otetaan huomioon myös, kun Suomeen on tulossa Syyriasta pakolaisia. ?? ?? ?? Syyrian hallitus ja oppositio aloittivat rauhanneuvottelut Genevessä viime lauantaina. Suurta edistystä neuvotteluissa ei ole tapahtunut. Suurimpia kiistoja on presidentti Bashar al-Assadin asema siirtymäajan hallinnossa. Kolme vuotta kestänyt sota on pakottanut jo miljoonia syyrialaisia jättämään kotinsa. Kysymyksessä on samalla mittaus hallituksen kyvystä hoitaa tehtävänsä vaalikauden loppuun saakka. Tilannetta hankaloittaa lisääntyvä jännite, joka syntyy EU-parlamentin toukokuisista vaaleista ja runsaan vuoden päästä pidettävistä eduskuntavaaleista. Siinä piilee perimmäinen jännite. VäHemmälle poHdinnalle on Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. Siis sellaisessa välyksessä pitäisi osata ratkaista, paljonko esimerkiksi hyvinvointipalveluja ja tulonsiirtoja leikataan. On tosin odotettavissa, että VM:n lukema vielä tarkentuu aiempaa suuremmaksi kehysriihen alla, mutta mitään luonnonlain omaista tarkkuutta ei ennakoidusta kasvusta voida tietenkään saada. Toinen ratkaiseva tekijä on talouskasvun ohella tulopuolen rukkaaminen eli lähinnä verotuksen taso ja laajuus. Ne saarnaavat talouden sopeutusta kovin keinoin, mutta peittelevät ilmeistä tarkoitusta runnoa hyvinvointivaltiota ideologisesti toisenlaiseen asentoon. Sopeutustalkoissa ei näin ollen ole kyse vain talouden käytännön toimista vaan paljon isommista ja periaatteellisista asioista. Jälleen on edessä sama koitos hallituksen kärkikaksikolla, Jutta Urpilaisella ja Jyrki Kataisella. n n n jäänyt, mitä hallituksen oikeistopuolueet lopulta tavoittelevat. Kuolleita on yli 130 000. Suomi ottaa tänä vuonna vastaan 500 Syyriasta tulevaa wwpakolaista. Perustettu 1895. Työmies ?1918, Suomen Sosialidemokraatti ?1988, Demari ?2001, Länsi-Suomen Työmies ?1906, Sosialisti ?1918, ?1951, Demokraatti ?1919, Turun Päivälehti ?2001, Uutispäivä Demari ?2012 Päätoimittaja Antti Vuorenrinne
Sitä vetää yksi varapuheenjohtajista, kansanedustaja Juha Rehula. Valtioneuvoston tiedotteessa parin vuoden takaa todettiin, että kuntauudistusta johtaa pääministeri, Tiilikainen perustelee. Tiilikaisen mielestä tällä viikolla täystyrmäyksen kuntapäättäjiltä saama Joensuun seudun suurkuntaliitos kertoo kaiken kuntauudistuksen tilasta. Esitys pohjautuu raporttiin, jonka Suomen Pankin pääjohtajan Erkki Liikasen johtama ryhmä luovutti komissiolle toissa vuonna. Vauhti jatkui edellisvuoden tasolla myös vuoden lopulla. Kirja kertoo muutoksista, joita Suomen ensimmäinen naispresidentti toi siihenastisiin miehisiin käytäntöihin, ja siitä, kuinka Halosen kansanomainen mediakuva syntyi. Maria Romantschuk työskenteli Tarja Halosen lehdistöpäällikkönä vuosina 2000?2007. Meidän täytyy kieltää riskipitoisimmat toimet, tunnistaa ja eristää riskit sekä yksinkertaistaa näiden suurpankkien rakenteita ja pienentää sen kokoisiksi, että ne eivät vaaranna koko rahoitusjärjestelmän vakautta, sanoi sisämarkkinakomissaari Michel Barnier. EU-komissio haluaa rajata suurpankkien aiheuttamia riskejä EU-komissio on esitellyt suunnitelmansa suurpankkien aiheuttamien riskien rajaamisesta. Tavoitteena on estää koko ra- . Aluerahoitukseen ja maatalousrahoitukseen on tullut suuret menetykset. Keskustaväkeä kokoontuu politiikka- ja toimintapäiville Katariina Kivistö Demokraatti katariina.kivisto@ demari.fi Jyväskylään 8.?9. Haluamme kuulla, mitä kunnissa ajatellaan hallituksen pakkotoimista, eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kimmo Tiilikainen sanoo. Kannatusmittausten ykkössija on saanut keskustan voimainsa tuntoon. 6 30.1.2014 ??Maakuntien puolue höökii myös Helsinkiin Keskusta kalastelee kehys Keskustan poliitikot kiertävät kevään mittaan kehyskunnissa. Keskusta passittaa joukkonsa kaikkiin niihin kuntiin, joissa ?hallituksen pakkoliitos. Odotusarvo on pieni, että he pystyisivät seuraavassa hallituksessa parempiin saavutuksiin, Peltonen arvioi. Kuuluisa puoluekoneisto viritetään tuleviin koitoksiin. Keskusta tiukkaa hallituksen kuntalinjaa välikysymyksellä Keskusta tekee hallitukselle välikysymyksen kuntauudistuksen tilanteesta ja kuntien pakkoliitoksista. Ryhmäpuheenjohtaja Kimmo Tiilikaisen mukaan keskusta haluaa välikysymyksellä selon siitä, ajaako hallitus jääräpäisesti pakkoliitoksia, ja onko linjalla hallitusryhmien yksittäisten kansanedustajien tuki. Hallitus on epäonnistunut myös EU-politiikassaan. Se kritisoi Nordeaa huippuosinkojen jakamisesta omistajille ja johdon erityisbonuksista. Nordea teki viime vuonna liikevaihtoa 4,1 miljardia. Ei, rouva presidentti -nimisen kirjan kustantaa Otava, ja sen kirjoittaa toimittaja Pirjo Houni. Lehtinen asettaa tavoitteeksi kolme kansanedustajan paikkaa seuraavissa eduskuntavaaleissa. Laajavuoreen odotetaan 200?300 aktiivia. SDP:n kansanedustajat Mikael Jungner ja Tuula Peltonen on myös kutsuttu puhujiksi. Aiempi päätös oli 450 miljoonasta. Lopulliset päätökset Nordea tekee kesäkuussa. . Puoluekokoukseen ei puututa, vaan se on jatkossakin massiivinen tapahtuma. Metrolla Hakaniemeen Keskustassa on Suomenmaalehden (24.1.) mukaan laskeskeltu, että Helsingissä on lähes puoli miljoonaa äänioikeutettua, mutta keskustaa heistä äänestää enimmillään 20 000. Keskustan Helsingin piirin uusi puheenjohtaja Sanna Maria Romantschuk. Tarja Halosen exlehdistöpäälliköltä muistelmat Presidentti Tarja Halosen entinen lehdistöpäällikkö Maria Romantschuk julkaisee ensi syyskuussa muistelmansa. (STT) Nousu pelkää Nordean ajavan alas konttorinsa Finanssikonserni Nordean toimihenkilöiden ammattiliitto Nousu pelkää työnantajansa uusien toimien ajavan alas Nordean konttoriverkon ja lopettavan käteispalvelut jäljelle jäävistä konrroreista. Nordea ilmoitti keskiviikkona tavoittelevansa nyt 900 miljoonan säästöjä ensi vuoden loppuun mennessä. Ennenaikaisia eduskuntavaaleja väläyttelevä puolue on puhaltanut uutta tuulta koneistoonsakin. Hän on kiertänyt kaikki keskustapiirit parin viime viikon aikana. Rehulan mukaan nyt luodaan tilannekuva siitä, onko keskustan kuuluisa puoluekoneisto niin vahva kuin pitää lähdettäessä tuleviin koitoksiin. . (Demokraatti) Ole Johansson Aker Arcticin hallituksen johtoon Meriteknologiaa kehittävä Aker Arctic -yhtiö nimesi keskiviikkona uuden hallituksensa puheenjohtajaksi Ole Johanssonin. Aamulla keskustaedustajat matkasivat metrolla Hakaniemen halliin kahvittelemaan. Hallitus maalina EU-kampanjassakin Keskusta aikoo hyödyntää EUvaalikampanjansakin hallituksen virheiden esittelyyn. Peltoseen keskustan uho ei uppoa. Peltosen mukaan keskustalla on vahva ja itseriittoinen ote ja puolue on varma hallituspaikasta. Nyt keskustan ainut helsinkiläisedustaja on Mari Kiviniemi. Tiilikaisen mukaan suomalaiset ottavat eurovaaleissa kantaa hallituksen toimintaan. . Eivät edes hallitusryhmien paikalliset päättäjät sille juuri ymmärrystään ja tukeaan osoittaneet, Tiilikainen päivittelee. Keskustan eduskuntaryhmä oli eilen koolla Helsingissä valmistautumassa ensi viikolla alkavaan eduskunnan kevätistuntokauteen. 7 000 jäsenen ammattiliitto Nousu (STTK) pelkää myös irtisanomisia. helmikuuta. Paikalla on puolueen kärkikaartia ja eurovaaliehdokkaita. Järjestötoiminta on tarkoitus saada yhä parempaan iskuun. Tieto kulkemaan jäsenistölle Keskustassa on käynnissä myös laaja järjestöuudistus. Eniten keskusta ratsastaa lupauksella kaataa kuntauudistus. . Pitää muistaa, ettei ole kauaa siitä kun keskusta oli vallassa. Suomessa toimivista pankeista tähän kategoriaan kuuluu Nordea. . Tarkoitus on säätää aparaatti semmoiseen asentoon, että tieto kulkee sekä järjestön sisällä että jäsenistölle. Jäsenyyden sisällön vahvistamista keskusta miettii samaan tapaan kuin SDP. Viikonlopun aikana keskustellaan kunta- ja EU-asioista, mutta tarjolla on myös eväitä paikallisen toiminnan vireyttämiseen. Lehtinen arvelee, että keskusta voi hyötyä esimerkiksi kaupunkilaisten kiinnostumisesta lähiruokaan. Tavoitetta kohti keskusta starttasi jo eilen, kun puolueen kansanedustajat jalkautuivat talvikokouksensa yhteydessä ympäri Helsinkiä ja Uuttamaata. on ajankohtainen. . Sen jälkeen hän työskenteli viestintätehtävissä Fortumissa ja Tammessa. Yhtiön toimitusjohtajaksi hallitus valitsi RekoAntti Suojasen. Diplomiekonomi Johansson, 62, toimi Wärtsilän konserni-. (STT) hoitusjärjestelmää horjuttavat suurpankkien kaatumiset. Esityksen keskeinen ajatus on kaikkein riskipitoisimpien arvopaperikauppojen erottaminen peruspankkitoiminnasta. Arvopaperikauppa omaan lukuun kiellettäisiin kokonaan. Rajoitukset koskisivat vain kaikkein suurimpia Euroopassa toimivia pankkeja, joilla katsotaan olevan merkitystä koko rahoitusjärjestelmän kannalta. Keskusta hakee välikysymykseen tukea myös muilta oppositioryhmiltä. Vastaajaksi keskusta haluaa itsensä pääministerin, vaikka Jyrki Katainen (kok.) on ehtinyt jo huomauttaa, että hallitus valitsee välikysymyksiin vastaajat itse. Otavan tiedotteen mukaan Halosen presidenttivuosia kuvataan ensimmäistä kertaa Linnan sisältä
Pieseminaareista nissä ja keskisuurissa yrityksissä tämä jo mojotain on opittu, nin paikoin ymmärretään, enää toiveena olisi niin se että että viesti menisi perille myös omahyväisyymoisten järjes- dessään rypevälle isojen pomojen kaartille. Entrepreneurial State ? Debunking Public and Private Sector Myths haastaa täminen kanmielenkiintoisella tavalla nattaa lopettaa Suomessa käytävää yhden to- säästäen näin tuuden talouspoliittista kes- kaikkien työaikaa sekä keskustelua. (STT) huimasti, selviää Unicefin julkaisemasta raportista. Lapsikuolleisuus on puolittunut vuoden 1990 tasosta muun muassa rokotuskampanjoiden ansiosta. Kun yritykset näkevät valtion investoivan ja luovan kyseisen alan tuotteille ja ratkaisuille kysyntää, ne alkavat kehittää tuotteitaan ja palveluitaan. Molemmat tarvitsevat toisiaan. Sen kannatus on laskenut hieman tammikuussa. Myös kokoomuksen ja SDP:n suosio putosi vähän. Perussuomalaisten kannatus nousi hieman joulukuun luvuista. Gallupia varten haastateltiin noin 3 400:a henkilöä. Hän osoittaa koukittyä etsimään riintuntuvin esimerkein mi- aidosti uusia ten monet amerikkalaiset ja raikkaita yritysjätit, puhutaan sitten ajatuksia elinApplesta, Googlesta tai mer- keinopolitiikan kittävistä lääketeollisuuden uudistamiseen. yrityksistä, ovat itse asiassa rakentaneet menestyksensä julkisella sektorilla tehdyn tutkimus- ja kehitystyön varaan ? ja myöhemmin tarjonneet tuotteita ja palveluita niin yksityiselle kuin julkiselle sektorille. Perustutkimus ei riitä, sillä hyvin usein yksityinen sektori on myös varovainen kasvurahoittaja. Puoluetta kannatti 23,6 prosenttia vastaajista. (STT) johtajana vuosina 2000?2011. Hän on eQ Oyj:n hallituksen puheenjohtaja ja Svenska Handelsbanken AB:n hallituksen jäsen. Suojasta toimitusjohtajana edeltänyt Mikko niini jatkaa Aker Arcticin palveluksessa helmikuun loppuun saakka. Valtio osti viime vuoden lopussa Aker Arcticin osake-enemmistön STX Finlandilta. (STT) Unicef: Lasten aliravitsemus laskenut ja koulutus parantunut Maailman lasten hyvinvointia kuvaavat luvut ovat parantuneet viime vuosikymmeninä Oikaisu Demokraatin keskiviikon (29.1.) jutussa meriteollisuuden haasteita yritettiin puhua portugalin kieltä, koska Brasiliakin on alalle tärkeä. Kyllä on portugaliksi sim eikä si, kuten toimittaja oli kirjoittanut. Virhe ei ollut jutussa haastatellun ylitarkastaja Janne Peltolan. uodenvaihteessa on ollut mahdollisuus seurata korkean tason mielensäpahoittamista. Ja kun elinkeinoelämän nykyisestä kermasta ei ainakaan viimeaikaisten ulostulojen perusteella ole muuhun kuin valittamiseen ja toisten syyttelyyn, näkökulmia kannattaa hakea jostain aivan muualta. Koulutusviennille nopea ja vikkelä suomalainen kokeiluvaltio olisi taivaan lahja. Samalla kotimaasta saatu referenssi kehittää alaa ja tarjoaa apua vientiponnisteluissa. Muutokset joulukuun mittauksesta mahtuvat virhemarginaalin sisään. Raportin mukaan vuonna 2011 koulussa oli 81 prosenttia peruskouluikäisistä lapsista. Hyvinvointi jakautuu kuitenkin yhä epätasaisesti, Unicef muistuttaa. Käytännössä kyse onkin ollut monin paikoin julkisesta riskisijoittamisesta uuteen, tilanteessa jossa yksityinen raha on ollut liikkeellä vain varoen jos sitenkään. the n n n talous edelleen sakkaa, vienti ei vedä ja työn kysyntä aikana, jolloin kansainvälinen 7 suoMessa jos Missä on. Aker Arctic on erikoistunut jäänmurtajien ja muiden arktisten alueiden laivojen suunnitteluun ja tekniseen konsultointiin. Tämä kuitenkin vaatii selkeää strategiaa toivotusta suunnasta ja itseluottamusta määrittää aloja joille suunnataan paitsi tk-, myös hankkeiden toteuttamiseen tarkoitettua rahaa. Usein tilaisuudet ovat vielä huipentuneet patojen hyökkäykseen kattiloita kohtaan, kun herrat tuomitsevat suomalaisessa yhteiskunnassa vallitsevan pessimismin ja valittamisen kulttuurin. Jos alkuvuoden seminaareista jotain on opittu, niin se että moisten järjestäminen kannattaa lopettaa säästäen näin kaikkien työaikaa sekä keskittyä etsimään aidosti uusia ja raikkaita ajatuksia elinkeinopolitiikan uudistamiseen. Näin luodaan kysyntää kehittyville tuotteille ja rohkaistaan yrityksiä laajentamaan toimintaansa. Mitä tämä voisi tarkoittaa Suomessa. Se voisi, esimerkiksi, tarkoittaa voimakkaasti kasvavaa julkista tk-rahoitusta yhdistettynä konkreettisiin investointiohjelmiin esimerkiksi kotimaisessa energiantuotannossa tai automaattisessa liikenteessä. Erityisesti näin on aloilla, jossa tkkustannukset ovat korkeita, tai uusi kehittyvä teknologia kaukana nopeasta tuotteistamisesta. Eräitä Suomessa uudenlaisia ajatuksia voi löytää Atlantin länsipuolelta, ja erityisesti tutkija Mariana Mazzucaton työstä. n n n Mazzucaton uutuusteos on matalalla tasolla, on tärkeää pohtia välineitä luoda uusia markkinoita. Markkinoiden luontia tulisikin pohtia selkeänä ja oleellisena valtion tehtävänä taloudessa. Myös selvästi useampi lapsi käy koulua. 30.1.2014 kunnissa Kolumni Esa Suominen esa.suominen@minedu.fi Kirjoittaja on Opetusministerin erityisavustaja. Kari Hulkko Rohkea ja vahva valtio investointeja luomaan v Keskustan varapuheenjohtajat Annika Saarikko ja Juha Rehula ottavat roolia puheenjohtaja Juha Sipilän sairausloman ajan. Ylen gallup: Keskusta jatkaa ylivoimaisena ykkösenä Keskusta jatkaa selvästi suosituimpana puolueena Ylen puoluekannatusmittauksessa. Ja niin edelleen. n n n pienenä maana tarve ymmärtää valtion ja yksityisen sektorin kohtaJos alkuvuoden lonyhteys. Erinäisissä seminaareissa on konsernijohtaja toisensa perään kiivennyt toisten konsernijohtajien eteen kertomaan miten Suomessa menee huonosti, julkisella vallalla ei ole rahaa mihinkään ja että ongelmat pitäisi ratkaista karsimalla kuluja ja siirtämällä vapautuvia varoja paikalle kerääntyneiden taskuihin. Moni läpimurtoinnovaatio olisikin jäänyt tekemättä ilman valtion voimakasta läsnäoloa markkinoilla sekä uskoa innovaatioiden kehittämiseen ja tuotteistamiseen
Rosengren totesi, että Wärtsilän aikoo strategiansa mukaan jatkaa ja menestyä itsenäisenä. . Omistusrakenteemme on kuitenkin sellainen, että vihamielisellä ostotarjouksella ei ole menestymisen mahdollisuuksia, Rosengren muistutti. Wärtsilän keskeisten omistajien joukossa ovat Ehrnroothin ja Wallenbergin teollisuussuvut. Wärtsilä on kiinnostava yhtiö, joten huhuja ostotarjouksista kuullaan usein. Brittien viime vuonna tekemä ostotarjous ei kuitenkaan saanut vastakaikua, eikä keskusteluja nyt jatketa. Vuosi sitten se oli 162 miljoonaa. Ongelmallista rekisterin ylläpitämisen ja tietojen ajantasaisuuden kannalta olisi myös se, että hoito- tahtoa on oikeus muuttaa milloin tahansa. Anttilan mukaan on arvokasta, että toiveet hoidosta kirjataan ylös. Heistä Suomessa on noin 3 800. Eniten työntekijöitä on palveluliiketoiminnassa, toiseksi eniten merimoottoreissa ja loput voimalaitoksissa. Yhtiön tulos ennen veroja parani loka-joulukuussa 181 miljoonaan euroon. Toisaalta hän sanoo, että normaali hyvä hoito sisältää yleensä asioita, joita hoitotahdossa usein on. Liikevaihto laski kahdeksan prosenttia 1,4 miljardiin, osin toimitusten viivästymisen, osin epäsuotuisten valuuttakurssien takia. Hallitus esittää, että yhtiö maksaisi viime vuodelta 1,05 euron osingon, joka on viisi senttiä viime kevään jakoa suurempi. Rolls-Roycen kanssa ei enää keskustella Wärtsilän kurssia on alkuvuonna nostanut tieto siitä, että brittiläinen lentokonemoottorivalmistaja Rolls-Royce on ollut yhtiöstä kiinnostunut. Hoitotahto on syytä tehdä varsinkin, jos potilas on saattohoidossa tai vaikeiden pitkäaikaissairauksien kohdalla. Hoitotahto sitoo hoitohenkilö- kuntaa, sillä potilaslain mukaan potilaan oma mielipide tulee ottaa huomioon hoitoa koskevissa ratkaisuissa, ja päätösten on tapahduttava yhteisymmärryksessä potilaan kanssa. Elämänlaatutestamentti kertoo arjen toiveet Sähköisissä potilastietojärjestelmissä löytyy tieto mahdollisesta hoitotahdosta, mutta on tärkeää että myös läheiset tie- tävät, mistä tiedot tarvittaessa löytyvät, Anttila muistuttaa. Uuden Kansallisen Terveysarkiston sähköiseen potilastietoarkistoon on tarkoitus kirjata tietoja potilasasiakirjoista ja samalla tiedot hoitotahdoista tulisivat keskitetymmin saataville. Hoitotahdon voi tehdä kuka tahansa esimerkiksi onnettomuuden varalta. Tiedot on hyvä kirjata ylös varsinkin, jos ei ole lähiomaisia. Wärtsilältä vahva tulos ja 200 hengen vähennykset Suomessa Konepajayhtiö Wärtsilä teki loka-joulukuussa vahvan tuloksen, mutta ei aivan saavuttanut markkinoiden odotuksia. Työntekijöille oli tarjolla vielä huonompia uutisia, sillä Wärtsilä kertoi keskiviikkona aloittavansa 60 miljoonan euron säästöihin tähtäävän kulukuurin. Wärtsilä aikoo toimillaan vähentää maailmanlaajuisesti noin tuhat työpaikkaa, joista noin 200 on Suomesta. Konsernijohtaja Björn Rosengrenin mukaan Wärtsilän kulurakenne on ollut liian raskas. . Ehrnroothien hallitsema Fiskars ja Wallenbergien Investor-yhtiö omistavat yhdessä reilun viidenneksen Wärtsilän osakkeista. Nina Törnudd STT Elina Harju Demokraatti. 8 30.1.2014 ??Potilaslaki velvoittaa huomioimaan potilaan tahdon hoidossa Hoitotahto on yhä harvinainen Valviran ylilääkäri Sari Anttila arvioi potilaan toiveet vakavan sairauden kohdalla ilmaisevien hoitotahtojen olevan suhteellisen harvinaisia. Suomessa ei ole yhteistä rekisteriä, johon hoitotahdot olisi kirjattu, koska mikään taho ei ole halunnut ylläpitää rekisteriä, Anttila kertoo. Ohjeita ja valmiita kaavakkeita sen laatimiseksi löytyy muun muassa THL:n ja Muistiliiton nettisivuilta. Toiveita hoidosta voi esittää myös hoitotahtoa laajemmassa elämänlaatutestamentissa. Näin meidän on toi- Wärtsilä työllistää maailmanlaajuisesti yli 18 600 ihmistä. Heistä Suomessa on noin 3 800. mittava, jotta olisimme jatkossakin kilpailukykyisiä, hän sanoi. Wärtsilä työllistää maailmanlaajuisesti yli 18 600 ihmistä. Siihen voi kirjata esimerkiksi muistisairauden varalta millaista pidemmän ajan hoitoa haluaa tai arkielämän mieltymyksiä, kuten toiveita ruoasta tai musiikista, jota haluaa kuunnella. Olemme usean vuoden aikana järjestelleet rakennettamme, jotta osaisimme tunnistaa päällekkäiset ja tehottomat toiminnot
Siihen on mahdollista kirjata arkielämän mieltymyksiä kuten millaisesta ruoasta tai musiikista pitää. Getty Images Valio kermat: Uusi muoto, tuttu määrä ja maku. Valio kermat löydät nyt uusissa kätevissä ja kierrätettävissä pakkauksissa . Potilaslaki velvoittaa hoitohenkilökuntaa noudattamaan hoitotahtoa mahdollisuuksien mukaan. Hoitotahtoa varten tehdään merkintä potilasasiakirjoihin tai erillinen potilaan tahdon ilmaiseva asiakirja. Hoitotahtoa on mahdollista korjata tai muuttaa myöhemmin. Toiveita hoidosta voi ilmaista myös tekemällä elämänlaatutestamentti. helmikuuta 2012. Vaasan toimitusyksikkö (Delivery Centre Vaasa) vastaa Ship Powerin ja Power Plantsin myymien nelitahtimoottoreiden toimituksesta. valio.fi 9. 30.1.2014 Hoitotahto ja elämänlaatutestamentti ?? ?? ?? Hoitotahdolla henkilö ilmoittaa suullisesti tai kirjallisesti millaista hoitoa haluaa vakavan ja ennusteeltaan toivottoman sairauden kohdalla. kierrä korkkia ja kutsu pöytään. Lehtikuva/Mikko Lehtikuva Wärtsilä Finland Oy:n Vaasan tuotantolaitos 24
Panostukset infrastruktuuriin ja perhepolitiikkaan näkyvät myös. Syntyvyystaso on hyvä ja naisten työllisyys korkealla. Hänen mukaansa Norjan hyvät luvut perustuvat vahvaan julkiseen ja yksityiseen sektoriin. Stoltenberg kuittasi hymähdyksellä. Tarvitaan peruskoulu-uudistus ja laajaa kes- kustelua, kuinka se tehdään. Sisällön lisäksi on pohdittava myös opetusmetodeja, Urpilainen sanoi. Urpilainen muistutti, että vaikka Suomi on edelleen koulutuksen kansainvälistä kärkeä, Pisa-tulokseen suhtaudutaan vakavasti. . Keskustelua ruokkivat Pisa-tulokset, jotka olivat etenkin Ruotsin kannalta katastrofaaliset. Äskettäin julkaistiin raportti, jonka mukaan maailman 85 rikkainta ihmistä omistaa yhtä paljon kuin 3,5 miljardia ihmistä. . Tätä selitetään yleensä kahdella asialla: Norjan öljyllä ja maakaasulla. Stoltenberg ei tyydy näin yksinkertaiseen selitykseen. . Norjalle on etua öljy- ja kaasuvaroista, jotka ovat vakaalla pohjalla. Myös maahanmuuttajien integraatiossa on onnistuttu. Islantia finanssikriisi ravisteli rajusti. Urpilainen puhui koulujen välisistä eroista ja huomautti, että vanhempien sosioekonominen tausta vaikuttaa entistä enemmän lapsen koulumenestykseen. . Peruskoulu luotiin nimenomaan tasaamaan sosioekonomisia eroja. Tuloerot, asuinalueiden ja koulujen väliset erot sekä erot oppimistuloksissa ovat nähtävissä, Jutta Urpilainen sanoi. Viime vuoden lopun iso teema Pohjoismaissa oli koulutus. Näistä teemoista käytiin tilaisuudessa vilkas paneelikeskustelu, jossa mukana olivat muun muassa Pohjoismaiden demaripuheenjohtajista valtiovarainministeri Jutta Urpilainen, Norjan en- Sosialidemokraattien pitää puolustaa keskiluokkaa, joka on maksanut verot ja rahoittanut hyvinvointivaltion. tinen pääministeri ja työväenpuolueen puheenjohtaja Jens Stoltenberg, Ruotsin demarit maan suosituimmaksi puolueeksi luotsannut Stefan Löfven ja Thorning-Schmidt. Perusasiat kuntoon Keskustelussa nousi esiin Davosin Maailman talousfoorumin kokous, jossa yksi pääteema oli eriarvoisuus. Työttömyyskriisin ratkaisemiseen haettiin keinoja Suomen ja Ruotsin 90-luvulla käyttämistä keinoista?, Islannin Sosialidemokraattisen liiton puheenjohtaja Árni Páll Árnason kertoi. Samak Norjan, Suomen, Tanskan ja Islannin demaripuheenjohtajien mielestä Pohjoismaiden sosialidemokraatit voisivat tiivistää yhteistyötään.. Nyt se on laskenut neljään-viiteen prosenttiin. Yhteistyö ay-liikkeen kanssa ja panostaminen erityisesti nuoriin työttömiin on tuottanut tulosta. . Suomi on inspiroinut meitä, Stefan Löfven hehkutti. Hän moitti puheenvuorossaan Ruotsin porvarihallitusta, jonka tekemät veronkevennykset ovat koulutuksesta pois. Löfven listasi puolueensa tavoitteiksi pienemmät luokkakoot ja aikaisempaa puuttumista ongelmiin. Suomessa nähtiin ongelmat jo keskustan ja kokoomuksen johtaman porvarihallituksen aikana. 10 30.1.2014 ??Eriarvoistuminen haastaa demarit Keskiluokan tulevaisuus huolettaa Pohjoismaita Työllisyys, koulutus ja ilmastonmuutos nousivat tärkeimmiksi aiheiksi Pohjoismaisen työväenliikkeen yhteistyökomitea SAMAKin vuosikokouksessa Tanskassa. Tanskan pääministeri Helle Thorning-Schmidtin kutsuman kokouksen pääteemoina olivat työehtojen polkemisen estäminen, koulutus ja ilmastonmuutos. Eriarvoistumisen lisääntyminen haastaa Pohjoismaita ja sosialidemokraatteja. Tavoitteenamme on, että vuonna 2017, itsenäisen Suomen juhlavuonna, meillä olisi maailman paras peruskoulu. Työttömyys puhutti Norjassa on Pohjoismaiden alin työttömyys, kolme prosenttia. Mutta Norjalla oli öljyä ja kaasua myös 1990-luvulla ja silti meillä oli pankki-, asunto- ja työttömyyskriisi. Myös Suomen kohdalla tulokset heikkenivät. Useassa paneelipuheenvuorossa viitattiin Suomen rooliin esimerkillisenä maana, josta muut Pohjoismaat ovat ottaneet mallia. . Työttömyys nousi vuodessa kahdesta prosentista seitsemään. Nyt kehitys on pysähtynyt. Öljy ei siis yksin pelasta, vaikka siitä hyötyä onkin, Stoltenberg sanoi. Kysymyksen ?norjalaisesta magiasta
Ilmastonmuutos ei ole jokin asia tulevaisuudessa. Tavoitteena on hillitä amerikkalaisten yhä syveneviä tuloeroja. . Tärkeä kysymys on, mistä uutta työtä saadaan tilalle. . Tässä auttaa SDP:n vahvasti ajama nuorisotakuu. Olemme jo supistaneet lehden sivumäärää ja painosta, minkä ansiosta laskemme pärjäävämme 12 päivää, kertoo maan kaakkoisen teollisuusalueen valtalehden Ciudad Guayana de Correo del Caronín päätoimittaja David Natera. Venezuelassa ei valmisteta sanoma- eikä aikakauslehtipaperia, vaan kaikki ostetaan ulkomailta, Kanadasta, Chilestä ja Euroopan maista. Hän kaipasi erityisesti yhteistä näkemystä EU:sta, mikä auttaisi Euroopan sosialidemokraattien kesken käytävää keskustelua. Tanskan pääministeri Helle Thorning-Schmidt oli samaa mieltä Urpilaisen kanssa. . Hänen mukaansa lehdistö pärjäsi 129 000 paperitonnilla vuonna 2012, mutta viime vuonna maahan tuotu 142 000 tonnia ei riitä. Lehtiväen ammattiliiton pääsihteeri Marco Ruiz valittaa, että sananvapauden rajoittamisen ohella paperipula vaarantaa alan 30 000 työpaikkaa. Aika on nyt Obaman puolella talouskasvun myötä. Obama ei puheessaan hakenut yhteistyötä kongressin kanssa vaan sanoi useaan otteeseen toimivansa tarvittaessa omin päin. . Puheenjohtajat olivat samaa mieltä siitä, että ei voi valita joko kasvua tai ympäristöä, vaan tarvitaan strategia, jossa kasvun lisääminen ja ympäristön suojeleminen yhdistyvät. . Tähän vastaa hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen luoma kolmen päivän koulutusoikeus. Dimitri Qvintus Demokraatti, Tanska Yhteistyötä voidaan tiivistää Suomi on ainoa pohjoismainen euromaa, mutta EU:ssa Ruotsi ja Tanska istuvat samoissa pöydissä. Urpilaisen mukaan Pohjoismaat voisivat tiivistää yhteistyötä. Sekä sanoma- että aikakauslehtipaperi uhkaavat loppua. . Se on myös yksi syy rakenteelliseen työttömyyteen ja pitkäaikaistyöttömyyteen. . Tilanne ei ole ideaali Ruotsissakaan. Valitettavasti on niin, että jos ihmisillä on vara valita, ympäristö kärsii. Se tapahtuu nyt, Stoltenberg sanoi. Obama kehottaa nostamaan minimipalkkaa Yhdysvaltain presidentti Barack Obama kehottaa maan kongressia kohottamaan amerikkalaisten minimipalkkaa. Presidentti on pyysi kansakunnan tilaa luotaavassa puheessaan tukea ehdotukselle, joka nostaisi minimipalkkaa lähes 40 prosenttia reiluun kymmeneen dollariin tunnilta. Ruotsin demarit ovat Löfvenin suulla kertoneet tavoitteekseen Euroopan alimman työttömyysprosentin vuoteen 2020 mennessä, mikä tarkoittaisi työttömien määrän puolittumista. Työmarkkinoiden jako haastaa demarit Urpilaisen mukaan työmarkkinoiden jakautuminen haastaa sosialidemokraatit ja ayliikkeen. 30.1.2014 11 AFP Photo / Larry Downingus Dimitri Qvintus Yhdysvaltain presidentti Barack Obama haluaa korottaa maan minimipalkkaa lähes 40 prosenttia. Ruotsin demareiden puheenjohtaja Stefan Löfven valittiin SAMAKin uudeksi puheenjohtajaksi. Suomessa työttömyysprosentti on tällä hetkellä kahdeksan, joten matkaa on hallituksen viiden prosentin tavoitteeseen. Olemme menettäneet keskipalkkaisia työpaikkoja varsinkin teollisuudesta, kuten myös esimerkiksi pankkisektorilta automaation takia. Tämä on työväenliikkeelle todella suuri haaste, Urpilainen sanoi. Hänen mukaansa sosialidemokraattien pitää puolustaa keskiluokkaa, joka on maksanut verot ja rahoittanut hyvinvointivaltion. Epätasa-arvo on syventynyt. Olemme pitäneet paljon yhteyttä vaikeissa tilanteessa Suomen SDP:n kanssa, Thorning-Schmidt sanoi. Myös ilmastonmuutoksen kohdalla pohjoismaista yhteistyötä tarvitaan. Neutraalia linjaa noudattava laajalevikkisin tabloidi Últimas Noticias on joutunut supistamaan sivumääriään, samoin kommunistien Vea. Hallitsevan puolueen kansanedustaja Julio Chávez syyt- Lehtiväen ammattiliiton pääsihteeri Marco Ruiz valittaa, että sananvapauden rajoittamisen ohella paperipula vaarantaa alan 30 000 työpaikkaa. tää paperipulasta lehtitaloja, jotka myyvät paperia eteenpäin pienemmille julkaisuille. Mahdollisuudet aseman Suomalaistutkija: Obamalla edessään paremmat ajat Presidentti Barack Obaman puheessa liitovaltion tilasta oli paljon positiivisen muutoksen sanomaa, arvioi ohjelmajohtaja Mika Aaltola Ulkopoliittisesta instituutista. Hän mainitsi perusteluiksi työttömyyden laskun ja asuntomarkkinoiden elpymisen. STT Paperipula piinaa Venezuelan lehdistöä Venezuelassa pitkään jatkunut pula päivittäistavaroista on levinnyt tiedonvälitykseen. Kuulostaa suomalaisittain rajulta, että kongressi ohitetaan, mutta se on enemmän retoriikkaa, joka liittyy vaaleihin. Hän muun muassa ilmaisi tukensa ilmaisunvapaudelle Ukrainassa ja varoitti, että al-Qaidan suunnasta tuleva uhka on kasvanut. Enimmäkseen Obama kuitenkin maalaili poliittisesti menestyksekkääksi osoittautunut kuvaa itsestään keskiluokkaisten perheiden sankarina, joka kamppailee yli taloustaantumasta. Presidentin mukaan tämä vuosi voi olla läpimurtovuosi maan taloudelle, joka on kitkutellut viimeisimmät viisi vuotta. Valtio sääte- lee tiukasti valuutalla käytävää kauppaa. Hän odottaa, että alkanut vuosi sujuu Yhdysvaltain presidentiltä huomattavasti viime vuotta paremmin. . Yhtä olennaista Urpilaisen mielestä on huolehtia aikuisten koulutuksesta. Lupaa paperin tuontiin ei ole myönnetty kuukausiin kenellekään, sanoo El Nacional -lehden päätoimittaja Miguel Henrique Otero. Tilanteesta kärsivät eniten presidentti Nicolás Maduron vasemmistohallitusta vastustavat lehdet, mutta paperipulaa potevat muutkin. Sosialidemokraateilla on oltava vastaus siihen, miten ihmisille luodaan turvaa, kun he menettävät työnsä eikä entiselle osaamiselleen ei ole enää kysyntää. Urpilaisen mielestä avainasemassa on koulutus. Työpaikoistaan ovat huolissaan myös runsaslukuisten lehtikioskien myyjät. Humberto Márquez IPS, Caracas. Tällä hetkellä SAK:n jäsenistöstä vain 30 prosenttia pääsee koulutukseen. Aaltola sanoo. Hänen mukaansa presidentin liikkumavara ei ole todellisuudessa kovin suuri. ?Obama sanoi useaan otteeseen toimivansa tarvittaessa omin päin.? parantamiseen ovat heikentyneet, ja liian moni on edelleen vailla työtä, Barack Obama sanoi. Kotiyleisölle suunnatussa puheessa Obama käsitteli vain lyhyesti ulkopolitiikkaa
Inhorealistinen näkemys on, että jos kriisi ei meitä muuten kiinnosta, niin kiinnostaa se meitä ainakin siinä vaiheessa, kun he kolkuttelevat meidän rajojamme. Niilo Simojoki STT Rauhanturvaaja saa räätälöityä koulutusta Rauhanturvaajat saavat koulutuksensa Porin Prikaatissa Säkylässä. takaamaan ihmisarvoista elämää, Soiri kuvaa perusasetelmaa. Kriisiin laineet lyövät kauas Selekat syrjäyttivät vajaa vuosi sitten presidentti Francois Bozizen ja syyllistyivät sen jälkeen julmuuksiin, mikä sai Keski-Afrikan vastavalittu presidentti Catherine Samba Panza vannoi virkavalansa Banguissa tammikuun lopussa. Seremoniassa presidentti vastaanottaa heimopäälliköltä miekan ja kilven. kristityt perustamaan omia itsepuolustusjoukkojaan. Maan väliaikaiseksi presidentiksi valittiin aiemmin tässä kuussa Catherine Samba-Panza, mikä on Soirin mukaan osoitus eri valtaryhmien aidosta halusta ratkaista konflikti. Hakijan tulisi olla 20?45-vuotias. Humanitaarisen hädän lievittämisen ohella tarjolla on itsekkäämpiäkin motiiveja. Koulutuspäivät ovat pitkiä, Valli sanoo. Rauhanturvaajaksi voi hakea sekä Puolustusvoimien kantahenkilökuntaan kuuluva että reserviläinen. Soirin mukaan tämä on yksinkertaistus. Vaikka entiset Seleka-kapinalliset ovat pääosin muslimeja, eivät he motivoi toimintaansa islaminuskolla. Sama pätee myös heitä vastaan nousseisiin Anti-Balakaryhmiin. . Afrikan operaatioissa ranskan kielen taito voidaan katsoa eduksi. Väli-Suomen Median Sunnuntaisuomalainen kertoi hiljattain, että rauhanturvaajaksi haluavien reserviläisten määrä on romahtanut. Heidät perehdytään muun muassa ampuma-aseisiin, räjähteisiin, armeijan ajoneuvoihin ja lääkintään. Porin Prikaatin tiedottaja Laura Valli korostaa, että kohdemaan vaatimukset otetaan huomioon jo koulutusta suun- niteltaessa. Hän on hyvin rohkea, hyvin rehellinen, Olga sanoi valinnan jälkeen uutistoimisto AFP:lle. Pitkän kurjistumisen tulos Keski-Afrikan tilanne on uutisoitu maailmalla jälleen yhtenä muslimien ja kristittyjen välisenä konfliktina. Esimerkiksi maan kulttuurista pidetään luentoja. . Olisikin tärkeää, että kaikki sotilaita lähettävät maat pelaisivat avoimin kortein ja tukisivat keskiafrikkalaisten omia pyrkimyksiä ongelmien ratkaisemiseksi. Miksi pohjoisen Suomen sitten pitäisi olla kiinnostu- nut kriisistä köyhässä Afrikan maassa. Tuhansia on surmattu, ja esimerkiksi pääkaupungissa Banguissa noin puolet 400 000 asukkaasta on lähtenyt pakoon, monet heistä kansainvälisen lentokentän liepeillä olevalle pakolaisleirille. Maassa olevat ranskalais-afrikkalaiset joukot ovat pääosin lentokentällä, ja sinne sijoitettaneen myös tulevat EU-sotilaat. Hyvin suoritettu varusmiespalvelus on luonnollisesti etu, ja hakijalta edellytetään muun muassa englannin kielen taitoa ja hyvää fyysistä kuntoa. Valtio ei ole kyennyt moniin vuosiin . Uusi johtaja on ollut aiemmin mukana sovintoprosessissa, eikä hän ole sidoksissa kumpaankaan väkivaltaisuuksista vastuussa olevaan pääryhmään. . Heistä monet ovat kristittyjä, mutta eivät he millään ristiretkellä ole, Soiri sanoo. Kriisin syyt ovat syvemmällä. Kuten monessa muussakin Afrikan maassa, Keski-Afrikassa on kyse pitkittyneestä konfliktista. Soirin mukaan millä tahansa konfliktilla on vaikutuksia koko maailman turvallisuuteen muun muassa pakolaisten määrän kasvun vuoksi. . Tilanne ei ole niin huolestuttava kuin tilastotiedon lukuarvot antavat ymmärtää. Se että hänet tuotiin tavallaan uuden lähestymistavan keulakuvaksi, kertoo ehkä jotain siitä, että siellä on kuitenkin niitä ituja, joiden päälle voi alkaa rakentaa, Soiri arvelee. Samba-Panzan, 59, tytär Olga ainakin uskoo äitinsä ominaisuuksiin, . vuosikymmeniin . Samba-Panza on kuitenkin varoittanut, ettei joukkojen määrä riitä tilanteen rauhoittamiseen. Suomi päättänee osallistumisestaan Keski-Afrikan operaatioon ensi viikolla. Soirin mukaan niin entisellä siirtomaaisännällä Ranskalla kuin alueen afrikkalaisilla Kuten monessa muussakin Afrikan maassa, Keski-Afrikassa on kyse pitkittyneestä konfliktista. mailla on omia intressejään Keski-Afrikassa. Nykyisellä hakijamäärällä olemassa olevat tehtävät saadaan täytettyä, Valli kommentoi. Tuomas Arkimies STT. Tehtäviin hakeutuu suhteellisesti saman verran hakijoita kuin huippuvuosina, joiden aikana myös avoinna olevia tehtäviä oli suhteellisesti enemmän. 12 30.1.2014 ??Tutkijan mukaan Keski-Afrikan tasavalta ei ole täysin toivoton tapaus ?Jotain on jonka päälle rakentaa? AFP Photo / Issouf Sanogo Keski-Afrikan tasavallan tilanne ei ensi silmäyksellä anna paljon aihetta toiveikkuuteen: valtion kassa on tyhjä, toimivaa hallintoa ei ole ja puolet kansasta on hätäavun tarpeessa. Pohjoismaista Afrikka-instituuttia johtava Iina Soiri ei kuitenkaan heittäydy totaalipessimistiksi. Kun hakijoita oli kymmenen vuotta sitten 4 000, parina viime vuonna heitä on ollut 1 500. . Prikaatista ei oteta kantaa mahdolliseen Keski-Afrikan operaatioon, mutta yleisellä tasolla kerrotaan, että Säkylässä on täysi valmius kouluttaa rauhanturvaajia vaikeisiin oloihin. Rauhanturvaajien koulutus kestää kahdesta seitsemään viikkoa. Ei yksi ihminen tietenkään voi ratkaista tätä konfliktia. Keskushallinto on heikentynyt maassa koko ajan, ja eri ryhmät ovat keskittyneet ajamaan omia etujaan.
Keskusjärjestön rahkeetkaan eivät riitä pitämään etuja, jos ihmisillä ei ole poliittista tahtoa äänestää demareita, jos ei ajeta heidän tarvitsemiaan asioita. Ehdotan henkilövaihdoksia duunarisuuntaan. Siis valtakunnallista ja kunnallista linjaa viisi piirua vasemmalle. Ay-demarina olen todella huolissani nykyisestä. Sillä sitten muutetaankin EU:n, valtakunnan ja kuntien politiikkaa. Kun rehellisesti sanotaan, nykyiset oikeistodemarit viis veisaavat vähempiosaisten eduista ja työpaikoista. Mikä on sopiva määrä kielteisyyttä, jos nyt ollaan liian? Kielteisyys kuuluu suomalaisuuteen. Työttömien määrä samoin. Tuohon päälle sitten tulee tieto oikein valtakunnan hallituksen suunnalta, että suomalaiset ovat liian kielteisiä. Maahanmuuttajien määrää lisäämällä lisääntyy tiemmä hyvinvointi. Riuska joukko! Ne työpaikat myös pysyvät Suomessa. Tuloksena on väritön, hajuton ja omaa luonnetta vailla oleva puolue. Turha siitä on poliitikkoja syyttää. tuntija alkuunkaan, joten en kykene kommentoimaan pätevän kielteisesti talousgurujen ajatuksia. Nuoriin ei näytä olevan yhteyttä. 30.1.2014 Keskustelua ja taustaa Kirjoita omalla nimelläsi. Haalariporukan duunareita on tosi, tosi harvassa. Eivät poliitikot ole niitä keksineet. Mies tulee räkänokastakin, vaan ei tyhjän naurajasta. Eniten kasvoi matkustus Kiinasta ulkomaille. n n n asemaansa yhteiskunnallisten päätöksentekijöiden ajattelussa Suomessa, mikä on erinomainen asia. Se mitä tiedän lähialueen työväenyhdistyksistä ja niiden jäsenkannoista, niin ne ovat keskimäärin 75-vuotiaita ja ehkä vain viidesosa alle 40-vuotiaita. Luonnollista poistumaa käy koko ajan ja duunareita aktiivijäseninä on aina vaan vähemmän. Kysymys ei ole johdon väittämästä ongelmasta, että viestiä ei olisi saatu perille. Puoluejohdon pitäisi tehdä syvällisempi politiikan uudelleenarvio tai laajempi yhteiskunnallinen analyysi siitä, millaisessa yhteiskunnallistaloudellisessa ja poliittisessa tilanteessa nyt toimitaan. Politiikkaa tehdään hallitusohjelman rajoittamana taktisten askelkuvioiden ohjaamana. Näköpiirissä ei ole millaista yhteiskuntaa, hyvinvointivaltiota, hyvää elämää tai demokratiaa tavoitellaan. Globalisaation, ilmastokriisin, veroparatiisien, finanssikriisien, EU:n tai rahaliiton kriisin sen paremmin kuin työttömyyden tai tulo- ja omaisuuserojen kasvun ongelmat eivät Kolumni 13 ole ohjelmallisen kehitystyön kohteena. Demokratiavaje näyttää myös kasvavan. Ei näillä aktiivijoukoilla enää kovinkaan uskottavaa vaalityötä tehdä. Matkailuala maksaa lähes 10 prosenttia kaikista verotuloista. Ei huono juttu sekään. Kansainvälinen matkailu kasvaa joka vuosi. Joskus jokin suurkatastrofi voi notkauttaa kasvun hetkeksi, mutta trendi on nouseva. Se porskuttaa. Viime vuonna kansainväliset saapumiset globaalisti tekivät (taas) kaikkien aikojen ennätyksen 1 087 000 000 kappaletta. Sitä kun on jatkunut kauan, ei haalariporukka ole samaistunut nykyisten demareitten harjoittamaan politiikkaan, vaan epäedullista palautetta tulee ja aidot duunarit ovat tuuliajolla vaalien äänestyskäyttäytymisessä. EK, porvarit ja heidän perässähiihtäjänsä lyövät meitä vähempiosaisia jo nyt neljästä suun- nasta. Se näkyy suoraan kannatuksessa. Kun SAK:laiset duunarit saadaan takaisin demareiden riveihin, on mahdollisuus saada puolimiljoonaa ääntä puolueelle. Suomi saa siitä siivunsa, myös jatkossa. Pitkään. Kuulemme yhtiöitten myymisistä, konkursseista, ties mistä ikävästä. Ei noita oikein tajua. Maassa on noin 170 000 yhden hengen yritystä, joissa yrittäjä työllistää miten kuten itsensä. Siis valtakunnallista ja kunnallista linjaa viisi piirua vasemmalle, niin saadaan pari prosenttia vuosittain demareitten kannattajia luonnostaan mukaan. Nopeasti pitää linjata, ovatko demarit duunareiden puolue vasemmistoliiton oikealla puolella, vai tuleeko joku duunaripuolue siihen väliin saamaan ne puoli miljoonaa ääntä jotka nyt ovat haluttomia äänestämään, kun omien asioiden ajajia ei löydy. Veijo Virtanen SAK:n Hämeenlinnan paikallisjärjestön pj Jaakko Lehtonen Kirjoittaja on Matkailun edistämiskeskuksen ylijohtaja. jaakko.lehtonen@visitfinland.com Mitä jää jäljelle? Lähes päivittäin tulee uutisia yt-menettelyistä. Uuden kannattajakunnan tavoittelu on samaa kuin muillakin puolueilla, siirtyminen keskustaan kaikkien suosion tavoitteluun. Ja voihan se eräänä päivänä lähteä tosi nousuun. Matkailuala työllistää vähän laskutavasta riippuen 140 000?180 000 ihmistä. Valtiovallan on viisasta luoda matkailun kehitykselle hyvät edellytykset. Matkailu jää jäljelle, ihan varmasti. matkailu on vahviStanut. Mitä sitten tapahtuukaan, kun demareiden kannatus on vasemmistoliiton tasolla, nehän ?jyrää meidät täysin. Ennen kaikkea täytyisi hahmottaa ohjelmaa tulevaisuuden tavoitteluun. Veikko Räntilä Tampere Kielteisyys kuuluu suomalaisuuteen. Useimmilla niistä ei mene kaksisesti, mutta eipä ainakaan olla pelkkien tukiaisten varassa. Moni Suomen teollisuuden lippulaiva toimii hiipuvassa kysyntäympäristössä ja merkittävässä määrin investointituotteissa. Turha siitä on poliitikkoja syyttää. Sananlaskumme ovat kielteisiä: joka kuuseen kurkottaa, se katajaan kapsahtaa. Matkailustahan niitä saa. Eteenpäin, sanoi mummo lumessa, ei ole sananlasku. Suomen talouSelämäSSä tyrSkyää. n n n en ole kanSantalouden asian- Mikä on sosialidemokratian tulevaisuus? Sosialidemokraattien kannatus on laskeva eikä sitä näytetä saavan nousuun rytminvaihdoksilla, mediakeinoilla tai henkilöitä johdossa vaihtaen. koko vasemmiston. Kestävyysvajeen hallinta, valtion talouden alijäämän ja velan supistaminen tai taloudellisen kasvun aikaansaaminen näyttävät myös olevan vaikeita kysymyksia ratkaista. Näihin aikamme suuriin ongelmiin ei mikään puolue tarjoa ohjelmallista näköalaa. Sattuuko joku muistamaan edes yhden sananlaskun, joka olisi rohkaiseva, innostava, iloinen. Kohta toteutuu vanha mainoslause, jonka mukaan joku odottaa kirjettäsi. Matkustaneita ihmisiä oli vähemmän, koska sama henkilö voi tuottaa yhdellä reissulla monta saapumista. Ruoka voi olla liian suolaista, juoksumatka liian pitkä. Sanasta ?liian. Usko puolueisiin ja vaaleihin on vähentynyt. Markkinoiden valta ja taloudellisen eliitin vahva hallituksen ja parlamentin lobbaus rajaa kansanvallan alaa. Sosialidemokratian tehtävä oli vahvimmillaan hyvinvointivaltion rakentajana, uuteen tilanteeseen sillä ei näytä olevan otetta. Nykyisin puolueen identiteetti määräytyy valtionhoitajatehtävästä. Entinen vahva tuki teollisuuden työväestössä on murentunut. Kannattajakunta on ikääntynyt. Työvoiman tarjonnan lisääntyminen lisää työpaikkoja eikä väkeä kortistossa. Tässä roolissa tehtyjä ratkaisuja ei voi arvostella puolueen oman linjan tai ohjelman perusteella. Markkinoiden valta ja taloudellisen eliitin vahva hallituksen ja parlamentin lobbaus rajaa kansanvallan alaa. Sosialidemokratian kannatuspohja on muuttunut. Lähetä mielipiteesi osoitteeseen toimitus@demari.fi tai Demokraatti, PL 338, 00531 Helsinki. Takaisin duunaripuolueeksi SDP on unohtanut työväenliikkeen peruspilarin, SAK:laisen duunarin. Johtopaikoilla on etupäässä akavalaisia ja STTK:laisia, pomojen etumiehiä. Valtionvelka kasvaa hurjaa vauhtia. Itku pitkästä ilosta. Ehdotan henkilövaihdoksia duunarisuuntaan. Itella on näistä ikävä esimerkki. voi tietysti saivarrella, koska se on vertaileva. Maamme tarvitsee kipeästi jokaisen euron ja työpaikan, joka on saatavissa. Arkijärki väittäisi päin vastaista. Ihan vetämättömäksi heittäytymisestä ei kansaa kuitenkaan voi moittia. Matkailu on kulutushyödyke. Onko katusoittajuus työpaikka. Saapuminen tarkoittaa, että henkilö menee toiseen maahan ja yöpyy siellä vähintään yhden yön. Tätä kehitystä tukee nykyinen kuuden puolueen hallitustyö. Puolueen uudistuminen vaatisi syvällisempää tutkimusta ja avointa keskustelua siitä, mihin on tultu ja mitkä tekijät ovat taustalla sekä siitä, miten puolueen omat ratkaisut ovat vaikuttaneet nykyiseen tilanteeseen
Ne ovat kaikki klassikkotavaraa, erityisinä helminä mainittakoon A Dog?s Life (Koiran elämää), ensimmäiseen maailmansodan synkkyydet farssiksi kääntänyt Shoulder Arms (Kivääri olalle vie) ja tekopyhyydelle riekkuva The Pilgrim (PyKAVI Vartin mittainen Laughing Gas (Ilokaasua) kesältä 1914 oli ensimmäisiä Chaplinin kokonaan itse ohjaamia ja kirjoittamia elokuvia. Keystonella hän pääsi kokonaan itse ohjaamaan jo kolmannentoista elokuvansa Caught in The Rain (Charlie sateessa), ja siitä eteenpäin hän hoiti auteurina koko homman aina viimeiseen pitkään elokuvaansa Hongkongin kreivitär asti. Chaplin oli kehitellyt hahmon kuitenkin jo aiemmin tuotannossa olleeseen kymmenminuuttiseen hupailuun Mabel?s Strange Predicament (esitetty Suomessa ainakin nimellä Charelie hotellissa) jonka päätähti oli Sennettin tallin ykköskomedienne Mabel Normand. Yhteistä varhaisimpien elokuvien kulkurihahmolle on, että vielä tässä vaiheessa hän oli huonotapainen viinaanmenevä häirikkö, laitapuolen kulkija ellei suorastaan syrjäytynyt luuseri. 14 30.1.2014 Maailman tunnetuin ihminen . Itse elokuva, Henry Lehrmanin ohjaama 13-minuuttinen Making a Living, toki oli Mack Sennettin luotsaaman suositun Keystone-studion taattua liukuhihnatuotantoa. voi siinä mie- lessä olla vähän harhaanjohtava, ettei Charlie ollut edes Keystone-leffoissa suinkaan aina työtä vieroksuva ajelehtija puhumattakaan myöhemmistä, jalostuneemmista lyhytfilmeistä. (pikkumies tai pikkukaveri), joksi Chaplin nimitti hahmoa Kultakuume-elokuvaan jälkikäteen lisätyllä kertojaääniraidalla, on passelein määritelmä tälle boheemille tyypille. Kaikki narut omiin käsiin Chaplinin lyhytelokuvista alkoi tulla taiteellisesti merkittäviä siitä lähtien, kun hän otti itse suitsit käteen. Knalli ja bambukeppi olivat heti keskseliäässä käytössä, tulta hän napsi savukkeen- tai sikarinpätkäänsä milloin mistäkin lähelle osuvasta pinnasta (kaljusta, takamuksesta ym.) ja koreografisesti harkitut kompastelut olivat kaikki heti mukana ilmaisurekisterissä. Suomenkielinen luonnehdinta ?kulkuri. Hänen läpimurtonsa ja luomisvoimaisimpien vuosikymmentensä aikaan 1910-luvun puolivälistä 30-luvun lopulle elokuvan mediallinen arvo oli vahvempi kuin kenties koskaan historiassaan, joten tuotteliaan, tasoa vaalivan ja rakastetun Chaplinin nousu alan ykköstähdeksi oli luonnollista. Aikaansaava kulkuri Rolf Bamberg Demokraatti Kun tarkemmin ajattelee, ei se maailman tunnetuin ihminen ehkä sittenkään ollut Charles Chaplin vaan hänen luomansa elokuvahahmo, pikku kulkuri Charlie. Hahmo oli myös varsin yritteliäs ja toimeen tarttuva miekkonen, joskin herkästi kaaosta ympärillään synnyttävä. tai hahmo Helmikuun 2. Yhtiön elokuvien tavaramerkiksi olivat tulleet ennemmin päättömästi koheltavat pollarit, Keystone Kops, kuin mikään älyllisillä finensseillä ladattu ja suuria tunteita nostattava, virtuoosimaisesti esitetty komedia. Sellaisen taitajana tuo mainittu maahanmuuttajanäyttelijä tultaisiin jatkossa tuntemaan. Vain muutama vuosi myöhemmin tämä Charles Chaplin olisi kaikkien muidenkin kuin elokuvafanien huulilla. Lontoossa vuonna 1889 syntyneestä Charles Spencer Chaplinista ei suotta ole puhuttu aikansa kuuluisampana ihmisenä. Siinä kulkurihahmokin oli jo vakiintunut koko maailman myöhemmin tuntemaan muotoonsa. hiinvaeltaja/Susi lammasten vaatteissa). Siinä hän ei tosin ollut itse enää pääosassa, vaan tähtinä loistivat Sophia Loren ja Marlon Brando (eikä isojen egojen yhteistyö sujunut kitkatta). Lyhytelokuvien ajanjaksoista merkittävin oli First National -yhtiön kanssa tehty miljoonan dollarin suuruinen sopimus, jonka puitteissa Chaplin teki vuosina 1918?22 kahdeksan elokuvaa. Myöhemmissä tuotannoissa Keystonella ja sitä seuranneilla kausilla Essanay-, Mutual- ja First National -yhtiöiden leivissä kulkuri-Charlie nähtiin mitä moninaisimmissaammateissa ja pääosin selvin päin. Myös kulkurin mimiikka, liikekielen linjat ja myöhemmin jatkuvasti varioidut perusgagit tulivat tutuiksi jo ensiesittäytymisissä. Tuo koko maailman muistiin ikiaikaisesti iskostunut hahmo nähtiin ensi kerran valkokankaalla helmikuussa 1914 Chaplinin ensi-iltajärjestyksessä toisessa Keystone-elokuvassa Kid Auto Races at Venice. Se oli tunnin mittainen eli vain vajaa kymmenen minuuttia lyhyempi kuin Chaplinin ensimmäiseksi pitkäksi elokuvaksi luokiteltu The Kid. Ehkäpä se yleispätevämpi ?little fellow. päivä tasan sata vuotta sitten elokuvan ystävät eivät ehkä ymmärtäneet, että nyt kannattaisi mennä kinoon. Jos olisivat tajunneet, olisivat voineet joskus myöhemmin brassailla, että tulipa muuten nähtyä eräs tietty elokuva ensiillassaan. Tuolloin vielä nuoren elokuvaviihteen kuluttajat eivät kenties noteeranneet korkealle Fred Karnon varieteeryhmässä komiikkaa tehneen brittisiirtolaisen ensiesittäytymistä valkokankaalla
Vuonna 1916 valmistuneessa elokuvassa ammattina oli kanikonttorin pitäjä. (Chaplinin poika), jonka hän oli ohjannut vuonna 1921. ?Pojasta. Heikoimmillaan nuori Charles asui köyhäintalossa. Kokemukset pettymyksistä ja kurjuudesta on helppo nähdä hänen myöhemmin alkaneen taiteilijanuransa johtolankana. Charles Chaplin on n n n elokuvahistorian kuu- Brittikoo- köyhä mikko pikku kulkuri, on surullisen oli mies hahmon ritari, ulkoinen rää- moneksi: syläinen mutta sydämeltään kansainväpuhdas romantikko. Chaplinin omaelämäkerta (1964), jonka tulkintoja on paljon arvosteltukin, valaisee tapahtumia uransa jo päättäneen mutta sen hehkussa edelleen lämmittävän vanhuksen näkökulmasta. Yksi asia on selvä. Kulkurissa viehätti varmaan myös tämän pienikokoisuus, joka auttaa samastumisessa. Lasta naurattavat tietysti hassut sattumukset, kun kulkuri muksahtaa takamukselleen tai syö kenkänsä yhdessä komediahistorian klassisimmista kohtauksista elokuvassa Kultakuume. Aikuisille Chaplinin nerous on muutakin, runollista melodraamaa ja yhteiskunnallisen eriarvoisuuden kuvausta hauskuuksien ohessa. Kultakuume, Kaupungin valot, Nykyaika, Diktaattori, Ritari Siniparta ovat elokuvia, jotka kaikki kevyemmälläkin entusismilla tähän taiteenlajiin suhtautuvat tuntevat. n n n lukeudun vielä sukupolveen, jolle Chap- linin komedioihin tutustuminen televisiossa oli itsestäänselvä juttu. Monen, myös minun mielestäni kehityksen kauneus on täydellisimmillään Kaupungin valoissa, jonka hän uppiniskaisesti valmisti äänifilmin läpimurron jälkeen. 30.1.2014 Kolumni Rane Aunimo 15 rane.aunimo@demari.fi Rane Aunimo on Demokraatin toimittaja ja elokuvakriitikko. Ryysyistä rikkauksiin ja riskipeliin luultavasti yksi 1900-luvun tunnetuimmista ihmisistä yhdessä laulaja elvis presleyn, näyttelijä Marilyn Monroen ja natsijohtaja adolf hitlerin rinnalla, jota hän myös esittää yhdessä tunnetuimmista elokuvistaan Diktaattori. Chaplinin tavaramerkkejä ovat knalli, keppi, kengät ja huonosti istuva tumma puku siinä missä Presleylle lanteet, Monroella punaiset huulet ja Hitlerille viikset. Englantilainen Chaplin ei syntynyt kultalusikka suussaan, vaan hänen perheensä kamppaili jokapäiväisestä leivästä. Hitlerin esittäminen toisen maailmansodan alussa ennen kuin Yhdysvallat oli mukana sodassa johti ongelmiin. Pikimustassa Ritari Siniparrassa Chaplin on ehkä näyttelijänä parhaimmillaan miehenä, tyylikkäänä monsieur Verdoux´na, joka on iäkkäiden naisten sarjamurhaaja. n n n YhdYsvaltoihin eMigroitunut Mutta sieltä maahanpalaamiskiellon saanut brittikoomikko oli mies moneksi: kansainvälinen tähti, seurapiirien suosikki, elokuvamoguli, naissankari, intellektuelli ja poliittinenkin mielipidevaikuttaja, tosielämän rooli, joka on taustalla hänelle julistettuun porttikieltoon 1950-luvun alussa. Chaplin oli aikansa superjulkkiksena myös lukuisten yksityisten skandaalien pääosassa. Ilman Chaplinia elokuva ei olisi nykyisensä. Aforismi aamupalaksi Ihmiset saavat enemmän energiaa toistensa nutistamisesta kuin yhteisen synergian löytämisestä. Vuonna 1947 valmistunut Ritari Siniparta sai Chaplinin ja amerikkalasen yleisön välit viilenemään. Näin ei linen tähti, kuitenkaan ollut aina. Konflikti johti lopulta siihen, että Chaplin savustettiin ulos Yhdysvalloista.. lähtien, viimeistään, kaikki onkin sitten ei pelkästään elokuva- vaan maailmanhistoriaa. Jo selvemmin poliittisesti latautuneessa Nykyajassa Chaplin hyvästelee paitsi mykkäelokuvan myös pikku kulkurin elokuviensa kantavana henkilöhahmona. Vaikka Chaplin pelkäsi äänen latistavaa vaikutusta kulkuriin, hän osasi myös uudistua ja ottaa riskejä. Raha-asiat olivat ainainen riesa niiden syistä riippumatta. Sydämen särkevässä loppukohtauksessa näkönsä kulkurin avulla takaisin saanut kukkia kauppaava tyttö ymmärtää auttajansa todellisen henkilöllisyyden ja vilpittömyyden. luisin kadunMies, Chaplin oli lyhytfilmeissäån paljon muutakin kuin pikku kulkuri. En ole varmasti nähnyt yhdeltäkään toiselta elokuvantekijältä yhtä monta elokuvaa yhtä nuorena kuin Chaplinilta. Häneen ihastumista helpotti kulkurin universaali luonne, pantomiimista ponnistava sanaton mimiikka, jota voi seurata lukutaidoton pikkulapsikin. Nykyperspektiivistä avioliitto 16-vuotiaan nuorukaisen kanssa on yksinkertaisesti sopimaton. Var- seurapiirien suosikki, elohaisimmissa lyhytelokuvissa kuvamoguli, rooli sisältää yllättäen myös naissankari, aggressiivisuutta ja väkival- intellektuelli taakin, ei toki sellaista hyök- ja poliittinen käävää ja graafista, johon mielipidevaiolemme tottuneet uudessa kuttaja. mediakulttuurissa, mutta kuitenkin. Kulkuri siistiytyi näistä piirteistä ennen kuin Chaplin pääsi ohjaamaan ensimmäistä pitkää elokuvaansa Chaplinin poika
(Olisi ne sitaattialkuperät voinut kyllä lulistata kirjan loppuun lähdeluetteloksi, vaikka nyt ihan antikvariaattikierrosten motivointiin meille lyhyemmän oppimäärän chaplinisteille.) Antoisinta luettavaa kirjan jälkipuoliskolla tarjoavat paitsi pitkä luku kenties hienoimmasta Chaplin-elokuvasta Kaupungin valot, myös heittäyty- vät tekstit Nykyajasta ja Ritari Siniparrasta. Toinenkin toteutumaton projekti, elokuva Napoleonista, tulee kirjan kronolgiassa käsitellyksi. Chaplinin 11 pitkää elokuvaa on alan kirjallisuudessa esitelty, analysoitu ja aseteltu erilaisiin historiakehyksiin niin perusteellisesti, ettei edes von Bagh kykene tuomaan niille kumouksellisia lisävalöörejä. Von Bagh muistaa myös moittia Chaplinia Koiran elämää-, Pyhiinvaeltaja- ja Kivääri olalle vie -elokuviin myöhemmin lisäämistä kertojaääniraidoista. (Pyhin kirja tässä kategoriassa lienee 1980-luvun puolivälissä ilmestynyt brittiläisen David Robinsonin Chaplin . Keystone-kausikin, joka usein pikakelataan Chap- lin-filmografian ruodinnoissa vähäpätöisempänä lähtölaukauksena, saa nyt perusteltua huomiota, sillä silloin kylvettiin monia sellaisia siemeniä, joista versoi myöhempinä aikoina reheviä kasvustoja. Von Bagh nostaa näissä lyhäriluvuissa valokeilaan myös Chaplinin merkittävimpiä työtovereita, jotka tuppaavat monesti jäädä mestarin varjoon. Fatty Arbuckle, Ben Turpin, Eric Campbell, Henry Bergman, Rollie Totheroh ja tietysti Essanay- ja Mutual-vuosien leading lady Edna Purviance ovat toden totta Petteriltä saamansa sydämellisen huomion ansainneet. Sitä mukaa kuin Chaplinin filmit pitenevät, venyvät myös elokuvakirjailijan niille suoman käsittelyn laajuus. -pohjalta tehty elokuvaelämäkerta. On myös mukava nähdä Kuningas New Yorkissa -elokuvan saavan tässä varsin tasavertaisen kohtelun, vaikka monet suuret elokuvakriitikot André Bazinia myöten ovat pitäneet sitä jo vähän väsähtäneenä joutsenlauluna. Kirsikaksi kakun päälle kirja loppuun on vielä liitetty Jouko Turkan ja PvB:n käymä yöradiokeskustelu keväältä 1989, jolloin Chaplinin syntymästä tuli kuluneeksi sata vuotta. Kun tarvittiin syvä ja nimenomaan elokuviin painottuva suomalaistekoinen kokonaisesitys Charles Chaplinista, kirjoittajaksi tuli Peter von Bagh. on hyvä sijoitus. Sitä paitsi tyylillisesti hän laukkailee tekstissään paikoin kuin villivarsa . Vuonna 1964 ilmestynyttä My Autobiographya (ilmestyi suomeksi samana vuonna nimellä Oma elämäkertani) ei ole pahemmin raskautettu tällaisten lähtökohtaisesti itseriittoisten teosten perisynneillä eli omat virheet maton alle lakaisevalla sievistelyillä ja jälkiviisaudella. varastaneen Adolf Hitlerin aatteet ja vaatteet ja muun patsastelun.. Se on varsin vilpitön ja kokonaisvaltainen opus, jota von Baghkin voi luottavaisesti siteerata pitkin omaa tekstiään. Kirjat Peter von Bagh pitää kiitettävästi fokuksensa Chaplinin elokuvissa Peter von Bagh: Chaplin Like 2013, 495 s. Von Baghin Chaplin-teos on varsin definitiivisesti ?kehdosta hautaan. Tai ainakin raikkaasti vaihtoehtoisia näkökulmia ja luonnehdintoja. Rolf Bamberg Demokraatti ?Olen yhä aivan sama mies kuin ennenkin, en yhtään sen enempää: klovni. Jos joku on kirjan mittaan kaivannut pientä soraääntä koko maailman veisaamaan Chaplin-kaanoniin, niin Turkalta löytyy. elämä ja elokuvat.) Siksi erityisen kiintoisaa ja tiedollisesti ruokkivinta luettavaa ovat von Baghin liki viisisataasivuisen kirjan ensimmäiset 150 sivua, jossa käydään valikoiduin ?lähikuvin? läpi Chaplinin Keystonelle, Essanaylle, Mutualille ja First Nationalille tekemiä lyhytfilmejä ja ja niistä muodostuvaa kehityskaarta. Tuopahan kirjaan mukavasti moniäänisyyttä. siinä kyydissä nuoremmillakin olisi pysymistä. Lyhytfilmit lähitarkastelussa Von Baghin Chaplin-kirjan suurin ansio on ehdottomasti sen paneutumisessa itse asiaan, elokuviin. Charles Chaplinista on kirjoitettu eri aikakausina monta elämäkertaa monin motiivein. Skandaalihaukoille on riittänyt omat aineksensa, filmihulluille omansa. 16 30.1.2014 Näinhän sen varmaan piti mennä. First Nationalille tehdyistä, tulevia pitkiä elokuvia ennakoivista puolipitkistä mestariteoksista saadaan jo reilut analyysit. Olisi tietysti ollut kiinnostava lukea, millaisissa valoissa ja kulmissa Chaplin avautuu jollekin nuoremman polven elokuvaihmiselle, mutta kun taattua laatua halutaan, ?Petteri. Eikä sekään riitä, sillä Hongkongin kreivitär -luvun perästä löytyy vielä selvitys toteutumatta jääneen The Freak -elokuvan suunnitelmista 1960-luvun lopulta. Kirjan alkuosassa hänen fokuksensa on ollut hyvin puhtaasti siinä, mitä tehtiin studioilla. Hän ei myöskään ujostele käyttää oman tekstinsä rinnalla runsaskätisesti sitaatteja muilta, itseään ennen syväluotauksia Chaplinin filmeistä tehneiltä elokuvakirjoittajilta. Eikä se mitenkään pahasta ole eikä kieli laiskuudesta. Kultakuumeeseen asti päästyä vastaava moite äityy jo lisäluvun arvoiseksi sättimiseksi otsikolla ?Ohjaajan väärennös?. vään todellisuuteen. Se kuljettaa lukijat Chaplinin lapsuuden ja nuoruuden varieteeuraa käsittelevän lyhyen preludin jälkeen suoraan ensimmäisen elokuvatyönantajan Keystonen studiolle ja ensimmäiseen elokuvaan, ja siitä eri pituisin askelin viimeisen pitkän filmin ohjauksen loppujakson ääreen. Elokuvaurakin on voitu pilkkoa vielä erilaisiin osiin tarpeen mukaan, olihan Chaplin kaikkia lankoja käsissään pitänyt auteur vailla vertaa. Yhden parhaista Chaplinkirjoista on kirjoittanut Chaplin itse. Tämä tosiseikka sijoittaa minut korkeammalle kuin yhdenkään poliitikon.? Charles Chaplin Diktaattori-elokuvan valmistumisen aikoihin Sitaattikavalkadista moniäänisyyttä Kuten todettu, Chaplinin pitkien elokuvien käsittelyssä von Bagh ei lähde kehittelemään mitään elokuvahistoriallisesti mullistavia uustulkintoja. Hänen on tässä vaiheessa pakko ottaa lyhytelokuva-analyysejä runsaammin mukaan linkityksiä Chaplinin henkilökohtaisen elämän tapahtumiin ja elokuvamaailman ympärillä pyöri- Koiranelämää vuodelta 1918 on yksi rakastetumiista Chaplinin lyhytfilmeistä Peter von Bagh käsittelee kirjassaan terävästi myös Diktaattori-elokuvaa, jossa Chaplinin teki naurunalaiseksi ?identiteettinsä
30.1.2014 17 Getty Images Petra Lujala tietää, että nuotistonhoitajalle ei riitä pelkkä mekaaninen osaaminen, musiikkia on tunnettava myös itse. ??Omaa luonteenlaatua ei kannata sivuuttaa Temperamentti tukee työn arjen ratkaisuissa l?l?l
Esimerkiksi räjäytysainelaatikot painavat 25 kiloa, mutta Pynnönen on tottunut niitä kanniskelemaan. Suurin osa tuntemistani panostajista on rauhallisia kavereita, mutta joukkoon mahtuu värikkäämpiäkin persoonia. Virpi KirvesTorvinen Demokraatti, Jyväskylä On sellaisiakin, joilta on kielletty panostaminen kaupungin työmailla, Pynnönen paljastaa. Panostajan lupakirjan saamiseen tarvitaan lääkärintodistus, joka osoittaa, että hakija on terveydeltään ja ominaisuuksiltaan tehtävään sopiva. Tällaiset tilanteet vaativat selvittelytaitoja. Koirien kanssa ulkoilu, elokuvat ja itsepuolustuslaji kobudo saavat Pynnösen ajatukset pois työkuvioista. Ennen kaikkea palveluammatti Jyväskylä Sinfonian nuotistonhoitaja Petra Lujala on hyvällä tuulella ja valmistelee nuotteja illan konserttia varten. Hän altistui koville äänille ja harjoitteleminen kävi hankalaksi. Panos- tus vaatii tarkkaa suunnittelua, ja jokainen kohde on erilainen. Räjäytystärinöille herkät kohteet vaativat erikoissuunnittelua. . Aikaisemmin halusin tehdä yhden asian kerrallaan. Hän pitää itseään joskus liiankin kriittisenä ja varovaisena. Pynnösen isoisä aloitti räjäytykset 1940-luvulla, ja Sami edustaa yrityksen kolmatta sukupolvea. Onnistuminen panostamisessa selviää vasta laukaisulaitteen napin painamisen jälkeen, ja pieleen mennyttä räjäytystä ei pysty perumaan. Lujalalla oli myös vaihe, jolloin hän joutui miettimään alan vaihtoa. Jos kiviä pääsisi lentämään parinkymmenen metrin päähän, voisivat seuraukset olla vakavat. Isällä panostajan lupakirja loppui 65 ikävuoteen, joten Pynnösen oli aika tarttua toimeen. . Eniten päänvaivaa tuovat mukanaan asuinalueella tehtävät räjäytykset. . Joskus työkoneet rikkoutuvat kesken kiireisen työmaan, kallioperä on erilaista kuin tutkimuksissa on todettu, ja aikataulut menevät sekaisin, panostaja selvittää. Painava vastuu Säynätsalossa sijaitseva Louhintaliike J. Miehellä oli iso repertuaari vitsejä ja Lujala harmitteleekin, ettei tullut niitä opetelleeksi. Silloin seuraavan paukun lataaminen kysyy uskoa omaan osaamiseensa?.. Lujalaa ei liiemmin jännitä, oli hän sitten soittamassa käyrätorvea lavalla tai tekemässä jotain muuta konsertin kulkuun liittyvää tehtävää. Silloin seuraavan paukun lataaminen kysyy uskoa omaan osaamiseensa, Pynnönen valaisee. Rauhoittamisen taito Pynnönen tarkkailee jatkuvasti työnsä tuloksia. Yksi tärkeimmistä opeista koulutuksessa oli työn hyvä suunnittelu. . Pynnönen pitääkin työn vastuuseen nähden panostajan kursseja varsin lyhytkestoisina. Miehelle ei ole sattunut isompia vahinkoja, mutta läheltä piti -tilanteita on ollut muutamia. Työssä ei voi tuudittautua liikaan varmuuden tunteeseen. . Aluksi tein pienempiä räjäytyksiä turvallisissa paikoissa. Onneksi onnistuneita räjäytyksiä tuli enemmän kuin epäonnistuneita, Pynnönen kertoo. Pahimpana pelkona varsinkin alussa oli se, että räjäytyksen epäonnistuessa aiheuttaisi vahinkoa ympäristölle tai ihmisille. Räjäytyskohteesta kaukana asuva henkilö voi tehdä siitä valituksen, vaikka kaikki toiminta olisikin ollut sääntöjen mukaista. Ennen konserttia ja sen jälkeen Lujala vastaa roudauksesta. Pynnönen on Jyväskylän vanhin alan yritys. 18 30.1.2014 lll Räjäyttäminen kuulostaa hurjapään haaveelta, mutta kenelle tahansa se ei kuitenkaan sovi. Jyväskyläläinen ylipanostaja Sami Pynnönen tunnustautuu avoimesti olleensa nuorena hulivili, mutta nykyisin omassa työssään hän on rauhallinen ja harkitsevainen. Tässä työssä kaikkien kanssa täytyy tulla toimeen ja olla avoin eri asioille. Täällä olen oppinut tekemään montaa asiaa yhtä aikaa, Ylihärmästä lähtöisin oleva Lujala selvittää. Lujala aloitti kahdeksanvuotiaana alttotorven soiton, joka vaihtui pian käyrätorveksi. Hän kävi musiikkilukion Kaustisilla ja suoritti kandidaatin tutkinnon Helsingin SibeliusAkatemiassa. Panostajan tulee osata myös rauhoittaa ihmisiä ja luoda uskoa siihen, että räjäytykset menevät hyvin. Jos vahinko sattuu, lähtöoletus on se, että panostaja on syyllinen, Pynnönen kaavailee. Tuntuman pitää lähteä selkärangasta, eikä sitä pysty koulun penkillä opettamaan. Työ on hyvin fyysistä ulkohommaa. Pieneläinhoito oli ala, jota Lujala opiskeli silloin. Ratkaisuja yllättäviin tilanteisiin Lujala ehti saada oppia Teuvo Manniselta, joka työskenteli Jyväskylä Sinfonian nuotistonhoitajana nelisenkymmentä vuotta. Pahimmassa tapauksessa konsertti voitaisiin joutua perumaan, jos nuotistonhoitaja jättäisi hommansa hoitamatta. . Hänen lisäkseen heillä työskentelee Pynnösen isä ja pikkuveli. Pynnönen oli ensin isälleen apumiehenä, kantoi tavaroita ja teki lapiointi- ja remonttihommia. Isän rauhallisuus ja harkitsevaisuus olivat mallina nuorelle miehelle. Alussa Lujalan piti ope- Sami Pynnöselle kokemus on tuonut luottamusta omiin taitoihin; liiasta varmuuden tunteesta olisi panostajan työssä hallaa. ?Onnistuminen panostamisessa selviää vasta laukaisulaitteen napin painamisen jälkeen, ja pieleen mennyttä räjäytystä ei pysty perumaan
Käytöstavoista työpaikoilla puhutaan aivan liian vähän. Toisten toiveita ja ajatuksia tulisi kunnioittaa, Mulari sanoo. Avokonttori aiheuttaa ristiriitaisia tunteita Kaikissa työpaikoissa ei oteta vielä riittävästi huomioon erilaisen temperamentin omaavia ihmisiä. Hän myös vuokraa tarvittavat nuottimateriaalit ja palauttaa ne. Jokainen voi päättää, minkä verran antaa siellä itsestään muille, hän rohkaisee. Kuvat Virpi Kirves-Torvinen Temperamenttiaan voi kehittää ?? ?? ?? ?? ?? ?? ?? Ammatillisen identiteetin löytymiseen nuori tarvitsee nykyisin yhä enemmän vuorovaikutusta yhteiskunnan kanssa. Oman minäkäsityksen tutkiminen voi helpottaa luopumaan ei itselle edullisesta minäkuvasta. Temperamenttierot saattavat tulla esiin vasta ajan myötä. Atk-alalla aiemmin työntekijä saattoi kaikessa rauhassa työskennellä pääosin yksikseen, mutta nykyisin heiltäkin vaaditaan ulospäinsuuntautuneisuutta. Kun ujo voi harjoitella olemaan rohkeampi, sosiaalinen ja ulospäinsuuntautunut voi miettiä, kannattaako kaikkea sanoa ujon seurassa heti ääneen. Kaikkea ei tarvitse ottaa aina niin vakavasti. Osaan ottaa nykyisin asiat paljon rennommin. Mulari painottaa molemminpuolista oppimista. Nuotistonhoitajan tehtävää Lujala pitääkin ennen kaikkea palveluammattina. . Ihminen voi kokea itsensä ujoksi, vaikka muiden mielestä ei sitä olisi. Käytöstavat on kuitenkin asia, joilla voi pelastaa paljon. . Orkesteriin mahtuu monenlaisia persoonia ja eriluonteisia ihmisiä, joten erimielisyyksiltä ei voi aina välttyä. Esimerkiksi avokonttoreiden suhteen ei ole ajateltu, pys- tyvätkö kaikki siellä työskentelemään, psykologi arvioi. Nykyisin sosiaalisuus ja ulospäinsuuntautuneisuus ovat yhä useampien työpaikkailmoitusten toivelistalla. Äitiys on vaikuttanut tapaani reagoida asioihin. Joissakin työpaikoissa itselle luontaiset tavat reagoida on ymmärretty kuitenkin rikkautena, ja kukin voi tehdä omaan temperamenttiinsa sopivia tehtäviä. Uudenmaan työ- ja elinkeinotoimiston psykologi ja psykoterapeutti Marjatta Mulari suosittelee ennen työpaikan valintaa miettimään, mitkä ovat ne syyt, miksi kyseiseen tehtävään haluaa. 30.1.2014 tella muistamaan muusikoiden istumajärjestys ja monta muuta asiaa ulkoa. . Joku voi olla sosiaalinen, mutta kaipaa silti tavallista enemmän työskentelyrauhaa. Toiselta taas yhdessä työskentely tuo parhaat puolet esiin. . Joku ratkaisu aina löytyy, hetkessä improvisoimaan tottunut Lujala tuumaa. Nuotistonhoitajan työn lisäksi Lujala opettaa sivutoimisena käyrätorven soittoa, ja arki on pitkälle aikatauluttamista. . Kun Euroopassa arvostetaan sosiaalisia taitoja ja rohkeutta, Aasiassa pidetään tärkeinä nöyryyttä, vaiteliaisuutta ja herkkyyttä. Ihminen reagoi tilanteisiin temperamenttinsa mukaisesti, joskus omaa reaktiota kannattaa miettiä ja kehittää. Oppiessaan tuntemaan ja tiedostamaan omaa temperamenttiaan, on helpompi ymmärtää myös toisia. Temperamentti tulee esiin varsinkin siinä, miten ihminen toimii stressin ja paineen kohdatessa. Jos jokapäiväinen elämästä selviytyminen on kovaa voi helpommin hakeutua aloille, jotka eivät sovellu itselle vain tienatakseen elantonsa. Lähteet: Cain, Susan: Hiljaiset introverttien manifesti (BTJ Finland Oy 2012), Dunderfelt, Tony: Tunnista temperamentit (PS-Kustannus 2012), Mulari, Marjatta: Tietoisen ammatinvalinnan opas ( Atena Kustannus Oy 2013). ?Äitiys on vaikuttanut tapaani reagoida asioihin. Olen ollut ennen myös keikkamuusikkona soittamassa, eikä silloin osannut kiinnittää huomiota, mitä kaikkea nuotistonhoitajan työhön kuuluu, toista vuotta tehtävässä työskentelevä Lujala sanoo. Lujala huolehtii orkesterin kaluston kunnosta ja soitinten korjauttamisesta. Esimerkiksi elämäntilanne, vaikuttamismahdollisuudet työssä ja har- rastukset ovat siihen vaikuttavia tekijöitä. . Mularin mukaan osaamisen tulisi kuitenkin painaa vaakakupissa enemmän. . Huumori on aika hyvä työväline. Työ edellyttää pitkäjänteisyyttä ja tilanteisiin tarttumista. Ammatinvalinta vaatii itsetuntemusta, Mulari kertoo. Yt-neuvottelut ja muut erityistilanteet saattavat nostaa pintaan alkukantaisiakin reaktioita. Osaan ottaa nykyisin asiat paljon rennommin?. 19 Petra Lujalan työssä järjestelmällisyydestä on apua. Temperamentti ei ole ainoa asia, mikä kulkee mukana työn arjessa. Sosiaalinen media on saanut ihmisiä tulemaan ulos kuorestaan. Kuvassa oleva partituuri on nuotti, jossa on moniäänisen sävellyksen kaikki soitin- ja vokaaliosuudet.. Nuorella ajatus omasta ammatista tulevaisuudessa voi olla hyvinkin epärealistinen. En ole muutenkaan räjähdysherkkä ihminen. Käytöstavat temperamenttiakin tärkeämpiä Erilaiset temperamentit aiheuttavat työpaikoilla väärinymmärryksiä ja ristiriitoja
Kämp Groupin liikevaihtotavoite tälle vuodelle on noin 45 miljoonaa euroa. . Hän viittaa kuuluisaan berliiniläiseen Kempinski-hotelliin, joka nykyään on tunnettu luksusketju maailmalla. Talvisodan aikana 1939? 1940 Kämp oli kansainvälisen lehdistön kokoontumispaikka. Siihen kuului pommisuojakin. Vuonna 1965 rakennus purettiin ja paikalle tuli osin samannäköinen KOP-pankin pääkonttori, kunnes vuonna 1999 siinä avattiin jälleen hotelli Kämp. Glo-hotelleja tulee lisää Esa Karppisen ja hänen perheenjäsentensä omistama Ber- Sudoku Ruudukon jokainen vaaka- ja pystysuora rivi sekä 3x3 ruudun laatikko on täytettävä numeroilla 1-9 niin, että jokainen numero esiintyy rivissä tai laatikossa vain kerran. ling Capital myi enemmistöosuuden Kämp Group -konsernista, koska ?nyt on oikea hetki vaihtaa ohjaajan paikalle joku muu?. Kahden hengen huone aamiaisella maksaa Kämpissä tällä hetkellä halvimmillaan noin 335 euroa. Kallein huone eli Mannerheimsviitti maksaa 3 179 euroa. Akseli Gallén-Kallelan ja lukuisten muiden taiteilijoiden kantapaikkana aikanaan tunnettu hotelli ravintoloineen säilyy toistaiseksi suomalaisomistuksessa, sillä enemmistö CapMan-sijoitusyhtiön osakkeenomistajista on suomalaisia. Kämp on viiden tähden hotelli, jonka perusti vaatimattomista oloista lähtöisin ollut suomalainen ravintoloitsija Carl Kämp vuonna 1887. Niitä on nykyään neljä. Esa Karppinen on kaavaillut myös Kämp-hotellin brändin laajentamista Eurooppaan. CapMan ei täysin tyrmää ajatusta. Osapuolet eivät kerro kaupan hintaa. Konserniin kuuluu Kämpin lisäksi GLO Hotels -ketju, jonka hotellien määrää ostaja CapMan aikoo lisätä. Hotellista tuli nopeasti käsite. Me pyrimme vähintään tuplaamaan sen, 100 miljoonaa on realistinen tavoite, sanoo Tolppanen. Sanna Nikula STT Lehtikuva/Jussi Nukari Kämp on viiden tähden hotelli, jonka perusti vaatimattomista oloista lähtöisin ollut suomalainen ravintoloitsija Carl Kämp vuonna 1887. Helsingin keskustassa sijaitseva perinteikäs hotelli Kämp vaihtaa omistajaa. Sijoitusyhtiö CapManin rahastot ostivat enemmistön Kämp Group -hotellikonsernista. Sarjakuvat B.Virtanen - Urja. 20 30.1.2014 ??Legendaarinen Kämp-hotelli vaihtoi omistajaa Luksushotellin hintoja aiotaan nostaa roimasti Yöpyminen perinteikkäässä hotelli Kämpissä Helsingin keskustassa ei kauan onnistu nykyhinnoilla. Theodor Höijerin suunnittelemassa hotellissa oli muun muassa yksi Suomen ensimmäisistä hisseistä, ?hydraulinen wipu-laitos?. Luksushotellin uusi omistaja sijoitusyhtiö CapManin rahastot on aikeissa nostaa hintoja tuntuvasti. . Berling Capital jää konsernin merkittäväksi vähemmistöomistajaksi. Ei kuitenkaan heti kymmenillä prosenteilla, vaikka sekin olisi mahdollista, toppuuttelee sijoitusyhtiön senior partner Ari Tolppanen. Hänen mukaansa yöpyminen luksushotellissa on Suomessa huomattavasti halvempaa kuin muissa Pohjoismaissa
Teema: Kilpaa yli Atlantin, Hannu Mäkisen ?matkakertomus?. POHJANMAA . Miten henkilöhistorian kirjoittaja välttää subjektiivisuuden karikot kirjoittaessaan omasta esi-iästään. Keskustelua johdattelee Matti Tukiainen. Kahvitarjoilu. Vaikka ihmisellä olisi oleskelulupa, hän ei välttämättä saa kotikuntaa eikä sen myötä myöskään kunnan julkisia palveluita, esimerkiksi terveydenhuoltoa, sanoo Nykänen. Hyvää kehitystä Nykäsen mielestä hyvää kehitystä Suomessa on viime aikoina ollut esimerkiksi Helsingin kaupungin päätös laajentaa paperittomille tarjottavia terveyspalveluja. krs, 33100 Tampere sähköposti: etunimi.sukunimi@akt.fi puh. Johtokunta myös koolle ma 27.1. (Vuosikokous klo 18) Valmistellaan osaston 70-v.juhlavuotta. . Kahvitarjoilu. Kotimaassaan monet heistä eivät kuulu sosiaalivakuutuksen piiriin, ja sen vuoksi he eivät saa myöskään Suomessa esimerkiksi tervey- denhuollon palveluja kiireellistä sairaanhoitoa lukuun ottamatta, sanoo Nykänen. Nykänen on kirjoittanut pakolaisten ja muiden ulkomaalaisten ihmisoikeuksista juuri ilmestyneeseen Ihmisoikeuksien käsikirjaan (Tietosanoma). Käsikirjassa on mukana useiden eri kirjoittajien tekstejä ja se on tekijöidensä mukaan ensimmäinen suomalainen yleistajuinen esitys aiheesta. Paikalla tentittävinä meppiehdokkaat Ilkka Kantola, Riitta Myller ja Nasima Razmyar. Paikka: Wanha herra. Hän iloitsee myös siitä, että yhä suurempi osa turvapaikanhakijoista saa pakolaisaseman. Terveyden ja hyvinvoinnin Yhdistystoiminta Järjestöjen ja yhdistysten kevät-, syys- ja vuosikokousilmoitukset ovat maksullisia. Asioina mm: Ehdokkaiden asettaminen puoluekokousedustajista käytävään jäsenäänestykseen ja muut johtokunnan valmistelemat asiat. Tervetuloa! . (03) 230 1510, (03) 230 1515 fax (03) 230 1520 Nouda tai tilaa KSR:n esite maksutta kotiisi - tai useampi tilaisuuksissanne jaettavaksi. » www.akt.fi Metallityöväen liitto Yhteisiä unelmia vuodesta 1895. Tilaa ihmiselle. l Siltasaarenkatu 6, Helsinki puh. Suomessa on periaatteessa kattava hyvinvointivaltiojärjestelmä, mutta ihmisten oikeudet on määritelty hyvin tiukasti py- syvän asumisen varaan. Nyt on olemassa oikeudellista ja poliittistakin tahtoa heidän asemansa parantamiseksi. klo 18.30 Työväentalolla, Vilhonkatu 9 . Ilmoitukset julkaistaan muistutuksena Yhdistystoiminta -palstalla kaksi kertaa maksutta. Työväenyhdistyksen vaalitupa avoinna jälleen ma 3.2. Aamupuuroa tarjolla klo 7.30 - 8.30. Kansanedustaja Katja Taimela tavattavissa. 020 774 1372, fax 020 774 1380 työttömyyskassan palv.numero 020 690 455 JHL-Julkisten ja hyvinvointialojen liitto Rautatienkatu 10, 7. 6.2. Kirjassa käsitellään pakolaisten lisäksi esimerkiksi vammaisten, lasten ja alkuperäiskansojen ihmisoikeuksia. . Lisäksi sinulla on mahdollisuus hyödyntää liiton tarjoamia edullisia loma- ja harrastusmahdollisuuksia. SAK:n Länsi-Suomen toiminta-alue/ Tampereen toimipiste UUSIMAA Rautatienkatu 10, 7. (09) 5868 530 l muista@sivistysrahasto.fi l www.sivistysrahasto.fi Dosentti Liisa Nieminen ja Timo Koivurova esittelivät Ihmisoikeuksien käsikirjan Helsingissä keskiviikkona. Hanna Nissinen STT . klo 18 Kirjakahvila: Jussi Särkelä - Hirvelästä Särkeläksi. Torstai 30.1. Aika: ma 3.2. klo 11:30. Monet Itä-Euroopan romanit ovat Suomessa paperittoman henkilön kaltaisessa asemassa, vaikka heillä on sinänsä oikeus oleskella täällä. Tietosanoma, 2014. ?Hautaus?palvelut Liity sinäkin SAK:n ammattiliiton jäseneksi! SAK:n ja liittojen aluetoimistot palvelevat sinua mm. 30.1.2014 21 ??Ihmisoikeuksien käsikirja tuo esiin ulkomaalaisten ongelmia Paperittomat ja Itä-Euroopan romanit heikoilla Suomessa Suomessa oleskelevat pakolaiset ja muut ulkomaalaiset ovat epäyhtenäinen joukko, mutta osa heistä on selkeästi heikommassa asemassa kuin toiset. (03) 252 0111, avoinna klo 8.00 - 15.30 sähköposti: etunimi.sukunimi@sahkoliitto.fi . Ilmajoen työväenyhdistys! Johtokunta kokoontuu to 30.1. klo 17.30 Ystävyysseurojen kokoustilassa Alvar Aallon katu 9 C (Ent Virastotalo) C-porras I krs. Tilaisuus järjestetään yhteistyössä TSL:n kanssa. Tutustu KSR:n upeisiin apurahatarinoihin, lahjoittajien ajatuksiin ja säätiön rahastoihin. Sudokun ratkaisu laitoksella tehdään parhaillaan sosiaali- ja terveysministeriön toimeksiannosta selvitystä, joka kartoittaa paperittomien asemaa Suomessa terveydenhuollon näkökulmasta. . Erityisen vaikeaa on maassa luvattomasti asuvilla paperittomilla ja monilla Itä-Euroopan romaneilla, sanoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen erikoistutkija Eeva Nykänen. . liikennejärjestelyihin Huutokaupassa! Timo Koivurova ja Elina Pirjatanniemi (toim.): Ihmisoikeuksien käsikirja. Valtion eläkkeensaajat VES-Helsinki ry helmikuun kerhokokous ke 5.2. Tervetuloa! . Venäjä-seuran Seinäjoen seudun osaston johtokunta koolle ti 4.3. On vihdoin herätty siihen, että paperittomia on myös Suomessa, ja että ihmis- ja perusoikeudet kuuluvat myös heille. Demokraatti Rautatienkatu 10, 7. klo 14 Kampin palvelukeskuksen Fadesalissa. klo 16. krs, 33100 Tampere aluetoiminnan päällikkö Teuvo Pernu, puh. Lahden seudun Wanhat toverit. Veijo Lehto kertoo Helsingin Vanhusneuvoston työstä ja muutaman sanan myös EKL:n Helsingin piirin toiminnasta. klo 18. Varaamme oikeuden lyhentää ja jättää julkaisematta tekstejä. HELSINKI . Sen myötä teemme konkreettisia ehdotuksia paperittomien asemaan liittyvien ongelmien ratkaisemiseksi. (Sörnäisten rantatie 25 A 1) Haastattelijana kirjailija ja toimittaja Christine Hammar. Vapaa pääsy, kahvitarjoilu. HÄME . krs, 33100 Tampere sähköposti: etunimi.sukunimi@jhl.fi puh. Tervetuloa! » www.facebook.com/Sahkoliitto » www.sahkoliitto.fi SAK:n AMMATTILIITTOJEN ALUETOIMISTOJA TAMPEREELLA: Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT Ry Rautatienkatu 10, 6. Näihin ja muihin kiinnostaviin kysymyksiin saadaan vastauksia tietokirjailija Jussi Särkelältä Työväenliikkeen kirjaston kirjakahvilassa. Salon Sos.dem. Virkkalan Työväenyhdistyksen EUkeskustelu Tietolassa, Tietolantie 1, Virkkala to. krs, 33100 Tampere Avoinna: » www.metalliliitto.fi klo 8.20-12.00 ja 13.00-16.00 sähköposti: etunimi.sukunimi@metalliliitto.fi tsto puh. 020 774 0370 sähköposti: teuvo.pernu@sak.fi » www.sak.fi/pirkanmaa Sähköalojen ammattiliitto ry VARSINAIS-SUOMI Aleksanterinkatu 15, 33100 Tampere puh. Entä millaista on aineiston keruu, kun kyse on tavallisesta ihmisestä, josta ei ole kovin paljoa kirjallista materiaalia. 010 770 3620 » www.jhl.fi Yhdessä olemme enemmän. Lähetä tapahtumailmoituksesi osoitteessa www.demari.fi/yhdistystoiminta, sähköpostilla osastot@demari.fi tai faksilla 09 701 0569 julkaisupäivää edeltävänä arkipäivänä klo 10.00 mennessä. klo 17 Työväentalolla. työttömyysturvaan, työsuhdeturvaan ja koulutukseen liittyvissä kysymyksissä. Salon Sosialidemokraattinen Työväenyhdistys ry Puolueosaston kokous to 30.1
15.05 Maakuntaradio. Anneli joutuu poron vetämänä keskelle lakeuksia. 18.54 Gazoon (S) Ilmaa keveämpi Aamusta iltaan Yle Nyheter TV-nytt Obs debatt Aistit avoinna Italiaan Bo Hagström matkaa Adrianmeren rannikolle Portonovoon, jossa kalastus on monen perheen pääelinkeino. 21.00 Strömsön talkoot Kasvihuone alkaa muistuttaa kasvihuonetta. 16.15 Maakuntaradio. 17.00 Yle Uutiset ja sää. Tervetuloa syömään!? 20.30 Pasila (12) 10/12. 12.15 Ajankohtainen Ykkönen. 08.00 Yle Uutiset ja sää. Kuinka muovi keksittiin ja miten siitä tuli oman aikamme tunnustuote, jota pystytään käyttämään jo ihmisen elinten korvaajana? 21.00 Tappajan näköinen mies (16) Osa 6/8. 07.50 Merisää. 07.17 Maakuntaradio. Hänen tarinansa on samanlainen kuin muillakin naisilla, jotka joutuvat ihmiskaupan uhreiksi. 23.10 SVT:n ohjelmaa SUB 06.00 SubChat 06.30 Eurojahti 09.25 Eastenders (S) 10.00?10.55 Lemmen viemää (7) 13.55 Myytinmurtajat 14.55 Pieniä ihmeitä 15.55 Jamie Oliverin 15 minuutin ateriat 16.25 Eastenders (S) 17.00 Lemmen viemää (7) 18.00 Ensisilmäyksellä (7) 18.30 Muodin huipulle 19.20 Pilanpäiten 19.30 Tyhjätaskut (7) 20.00 Simpsonit (7) 20.30 Miehen puolikkaat (S) 21.00 Arrow (12) 22.00 Revolution (16) 22.55 Entourage (S) 23.30 Tyhjätaskut (7) 00.00 Kolme miestä ja tyttö (7) 00.30 Bones (12) 01.25 Rikos ratkaistu 02.15 Eurojahti 04.00?06.00 SubChat JIM 11.05 Homma haltuun 11.35 Start! 12.05 Lentokenttä (S) 12.35 JIM D: Modern Marvels 13.35 Kuuluisat kuppilat 14.30 MasterChef Australia 15.30 Leijonan luola USA 16.25 Kuppilat kuntoon, Gordon Ramsay! 17.20 Gordon Ramsay? pannu kuumana 18.15 MasterChef Australia 19.30 Kuppilat kuntoon, Gordon Ramsay! 20.30 Poliisit (S) 21.00 Talent USA 22.40 Poliisit (S) 23.10 Vaihtokauppiaiden kuninkaat 23.40 Trigger Happy TV (7) 00.10 Jussi Seljas: Showdown 00.40 JIM D: Salaliittoteoriat Jesse Venturan johdolla (S) 01.35 Leijonan luola USA 02.25 Taksi (7) 02.55 Älypää-TV LIV 09.00 Kodikkaasti vuokralla 09.30 Arvostele mun illallinen Ruotsissa 10.00 Trinny & Susannah Australiassa 11.00 Sikke?Ruokaa rakkaudella 11.30 Lauran matkakuvia: Tukholma 12.00 Arvostele mun illallinen Suomessa 13.00 Neljät häät Amerikassa 14.00 Inno 14.30 Pikakurssi kodinostoon 15.00 Leila leipoo Ranskassa 15.30 Huippukokki lähtee maalle 16.00 Isännän ja koiran käytöskoulu Amerikassa 17.00 Arvostele mun illallinen Suomessa 18.00 Supernanny (7) 19.00 Neljät häät Amerikassa 20.00 Jutta ja puolen vuoden superdieetit 21.00 Totuuden anatomia (12) 22.00 Supertähtien siivellä 23.00 Ruotsin plastiikkakirurgit 23.55 Supernanny (7) 00.45 Arvostele mun illallinen Suomessa 01.45 Neljät häät Amerikassa 02.40 Kauneusklinikka Tiina Jylhä 03.10?05.00 Älypää-TV AVA 06.00 Aamun AVAus 08.05?08.35 Namaste jooga 09.35 Lääkärit 10.30 Kadonneen jäljillä UK 11.30 Makuja & Elämää 11.50 Kodinkohentajat 12.45 Pilanpäiten 12.55 Miljoonan dollarin sisustukset 13.50 Stylisti Rachel Zoe 14.45 NYC:n täydelliset naiset 15.40 Lääkärit 16.35 Makuja & Elämää 16.55 Salatut elämät (S) 17.25 Eastenders (S) 18.00 Frendit (S) 19.00 Koko Ruotsi leipoo 20.00 Malliduunarit 21.00 Baby Mama (7) 23.05 Sydänmailla (S) 23.55?03.55 Yön AVA FOX 06.00 Sky News 06.30 FOX Kids 09.20 24Kitchen 11.20 Futurama 11.45 Tuohta tuhosta 12.10 Alaskan poliisit 13.00 Totta vai tarua. 11.57 Päivän mietelause. 1. Jättiläisplaneetat. Ilmari Turjan näytelmään perustuva elokuva, joka tarkastelee marsalkka Mannerheimin päämajaa Kannaksen läpimurron hetkinä vuonna 1944. 14.30 Hovsjö palaa Autopalojen, kivien heittelyn ja rikollisuuden leimaama ongelma-alue. Mutta Hovsjössä on jotain ihan muutakin. 21.15 Brysselin kone. 21.40 Urheiluradio. 11.45 Valomusiikkia. 09.05 Muistojen bulevardi. 10.00 Yle Uutiset. 14.00 Yle Uutiset. 12.55 Suomi tänään. 09.10 Sää. 12.45 Merisää. 09.11 Maakuntaradio. 10.00 Yle Uutiset. Paljastaako ääni pituuden. 15.00 Yle Uutiset. (U) 18.30 Emmerdale (S) Ilouutisia, 9/10. 09.05 Urheiluradio. Veli. 21.00 Siskonpeti (7) 5/12. 16.15 Faunin iltapäivä. 17.00 Yle Uutiset ja sää. 10.55 Pikkujuttu. Pääosissa: Jason Statham, Natalya Rudakova, Robert Knepper. 09.00 Yle Uutiset. 12.00 Yle Uutiset ja sää. 19.03 Urheiluradio. 07.53 Maakuntaradio. 07.50 Aamuhartaus. 21.00 Yle Uutiset. 19.50 Prokofjevin pianistinen elämäkerta. 20.03 Urheiluradio. 18.50 Merisää. Seinät ja katto tehdään vanhoista ikkunoista. 21.30 Kohtauksia keittiössä Pelastuspalvelun oppilaat. Keittiöön saapuu parivaljakko, joka saa tehtäväkseen valmistaa klassisen appelsiinisorsan. 21.43 Oddasat 21.57 Yle Nyheter TV-nytt 22.00 - 23.01 dok: Myyty tyttö Nuori prostituoitu murhataan Amsterdamissa. Tao Tao Tallukka. 20.05 Maajussille morsian Maajussit yhteistreffeillä Naantalin kylpylässä neljän valitsemansa puolisoehdokkaan kanssa. 21.00 Tiededokumentti: Materiaalien salat 2/3: Muovi. 06.15 Aamuhartaus. Seksi. 21.25 Kimmo (12) Osa 5/16: Hautajaiset. 21.50 Yle Uutiset 22.00 Urheiluruutu 22.05 Game of Thrones (16) Millainen oli Fabergén tie jalokiviseppien aateliin? 19.50 Lyhyesti: Tuolit puhuvat Merzin Spiraali. 20.00 Prisma Studio Pitkä vai pätkä - mikä on ihmisruumiin ihannemitta. 13.30 Tappajaeläimet 14.25 Supertehtaat 15.18 STT Uutiset 15.20 Eläinkunnan hurjimmat 16.10 24Kitchen 18.05 Futurama 18.35 Family Guy 19.00 Seiska News 19.04 Tuohta tuhosta 19.30 Matkalaukkujen metsästäjät 20.00 Varastojen metsästäjät 20.30 Huutokaupan Metsästäjät 20.55 Seiska News 21.00 Ilman johtolankaa 21.50 Criminal Minds 22.40 Da Vinci?s Demons 23.40 Elokuva: Alpha Dog 01.45 Nolot vartalot: Lihavat 03.25 Suomen vartijat (TXT) 03.55 24Kitchen 04.50?05.59 Sky News TV5 06.10 Pulmuset (S) 06.40 Todella upeeta (S) 07.15 Lasten eläinmaailma: Michaelan eläinmatkat 08.05?09.00 Matlock (7) 12.05 Pomo keittiössä 12.35 Kakkukuningas 13.05 Lasten eläinmaailma: Michaelan eläinmatkat 14.00 Todella upeeta (S) 14.35 Hale ja Pace?hauskat pojat (7) 15.05 Matlock 16.00 Kolmas kivi auringosta (7) 17.00 Pulmuset (7) 17.30 Kaikki rakastavat Raymondia (S) 18.00 70?s show (7) 19.00 Hengenvaarallinen saalis 20.00 NCIS Rikostutkijat (12) 21.00 Elokuva: Evan?taivaanlahja (7) 22.55 5D: Nainen järvessä 00.00 Elokuva: 21 (12) 02.15 5D: Masturbointiniksejä naisille (16) 03.10 Star Trek: The Next Generation (12) 04.00 Ihmemies MacGyver (12) 04.50 Hasta La Lista 05.15?05.43 Ranuan kummit (7) YLE RAdIO 1 06.00 Yle Uutiset. 21.30 Yle Uutiset selkosuomeksi. Mitä ulkonäkömme meistä todella kertoo? 20.30 Ikkunoita avaruuteen 4/12. 00.00 Yle Uutiset ja sää. 00.05?05.00 Yöradio. YLE PUHE 06.00 Yle Puhe esittää 06.30 Yle Uutiset 06.40 Puheen Aamu 10.00 Yle Uutiset 10.03 Puheen Päivä 12.30 Politiikkaradio 13.00 Yle Uutiset 13.02 Ali ja Husu 14.00 Yle Uutiset 14.03 Puheen Iltapäivä 18.00 Yle Uutiset 18.03 Urheiluilta 21.30 Puheen Aamun vieras 22.00 Yle Uutiset 22.05 Ali ja Husu 23.02 Päivä tunnissa 23.30?00.00 Politiikkaradio. 11.00 Yle Uutiset. 18.50 Iltahartaus. 19.00 Yle Uutiset ja sää. 19.06 Pelastetaan duunit. 14.00 M-studio. 22.05 Lähikuvassa Eläkeläiset -yhtye. 17.20 Filmiryhmä. 21.50 Merisää. Nyt! Videopäiväkirjat: Benjamin. 16.25 Apua, meille syntyy vauva 3/6. (U) 15.00 15.05 15.10 15.15 16.00 16.50 16.55 17.00 17.08 Yle Uutiset Yle News Yle Oddasat Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa Avara luonto: Galapagos Taianomaiset saaret. Novosti Yle Yle Uutiset viittomakielellä Yle Uutiset Sydämen asialla (7) Ristiriitaisia viestejä. 18.00 18.22 18.25 18.30 Yle Uutiset Yle Uutiset alueeltasi Yle Uutiset sää Puoli seitsemän Vieraa- na näyttelijä Riko Eklundh. Väitetään, että naisten ääni madaltuu. 19.00 Makumatka Italiaan 6/6. Nigella Lawson tekee sienirisottoa emmervehnästä. 19.30 Ensimmäinen, toinen ja kolmas kerta 10/10. Amerikkalaisen 1800-luvun luonnontieteilijän John James Audubonin teos päätyy huippuhinnalla uudelle omistajalleen. 20.00 Kuningaskuluttaja Vesimittarit uivat asuntoihin: onko kulutuksen mukaisessa vesilaskutuksessa järkeä? Virtuaalivalutta bitcoin on riskibisnestä. 09.00 Yle Uutiset. 11.03 Maakuntaradio. 10.03 Ajantasa. 21.03 Päivä tunnissa. 16.00 Yle Uutiset ja sää. Maan lisäksi vain Europalla, Jupiterin kuulla, saattaisi olla elämää, bakteerien kaltaisia eliöitä jäisen kuoren alla olevassa meressä. Jupiter, Saturnus, Uranus ja Neptunus ovat aurinkokuntamme jättiläisiä ja monin tavoin poikkeuksellisia planeettoja. 2569. 11.00 Valkoista valoa. 10.05 Kalle Haatanen: Mitä on postmoderni teologia. 06.25 Aamusoitto. 15.05 Kultakuume. 15.55 Yle News. 13.00 Yle Uutiset. 06.30 Maakuntaradio. 07.00 Yle Uutiset ja sää. 23.00 Yle Uutiset. 23.33 Minna Pyykön maailma. 08.17 Maakuntaradio. Osa 1. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.30 Salatut elämät (S) Osa 23.00 Hubotit - melkein ihmisiä (16) Vapaat hubotit loukkaantuvat koska heidän poikaystäviään ei kohdella kuten ihmisiä. 01.00 Misfits (16) Kuusi erilaista brittinuorta joutuu yhdyskuntapalveluun sovittamaan tekemiään rötöksiä. 22.00 Yle Uutiset ja sää. 14.03 Ajantasa. N: Joel Rinne, Jussi Jurkka. Vieraina ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd.), europarlamentaarikko Sampo Terho (ps.) sekä ukrainalaiset Jevgenii Sinielnikov ja Gennadiy Naumov. 22.00 Ulkolinja: Sri Lankan kuoleman kentät (16) 22.55 Yle Uutiset 23.00 Hiljainen todistaja (16) Pakosalla. 00.40 Uutisikkuna TV2 04.00 Uutisikkuna 06.50 Neposen aamu 06.51 Nimipäiväonnittelu: 30.1. 06.52 Kikattava Kakkiainen (S) 06.58 Kyllä Kasper osaa (S) 07.03 Possu Pallero (S) 07.14 Vertailuruutu 07.20 Lilli ja kukkaisystävät (S) 07.31 Mikko Mallikas (S) 07.44 Neppajymykerho 07.52 Franklin ja ystävät (S) 08.15 Kaapo (S) 08.41 Late lammas (S) 08.50 Pat & Stan (S) 09.00 Bensaa suonissa 09.30 Yle Uutiset alueittain 10.50 Oddasat 11.05 Ravintola kaltereiden takana 11.35 Terveyttä lautaselta 12.05 Menestyksen hinta Viviane Kallio oli 16-vuotias, kun hän pakeni Libanonin sotaa Suomeen. 12.35 Menestyksen hinta Antti Tuisku oli koulukiusattu rovaniemeläispoika, jolla oli unelma: päästä laulamaan. 17.15 Uutiset 17.20 Päivän sää 17.25 Kauniit ja rohkeat (S) Hei, rotutamma soittaa! 17.55 Mitä tänään syötäisiin? 18.00 Emmerdale (S) Niin makaa 14.15 Tartu Mikkiin 15.05 Rintheessä Vauhti on kovaa tunturissa. 15.35 McLeodin tyttäret (7) Valkoisia valheita. 16.20 Hupipätkät (S) 16.30 Galaxi 16.31 Kesäleiri (7) Neropatit. 16.45 Mimun maailma (7) Nimetön kissa. 17.00 Pikku Kakkonen Taavitiikerin naapurissa, Isot koneet, Hertan maailma, Olivia, Karvakuonojen salapoliisitoimisto sekä Tommin kiertävä sirkus. 18.00 Yle Uutiset minuutissa 18.02 - 18.45 McLeodin tyttäret (7) Eron katkeruus. 18.50 Kerrostaloelämää (7) 19.00 Yle Uutiset alueeltasi 19.10 Yle Uutiset 19.16 Urheiluruutu 19.20 Yle Uutiset Suora linja 19.30 Erätulilla Hälytyskellot soivat ja Peltsin haukiennätys on vaarassa rikkoutua Kokkolassa. 20.00 Silminnäkijä: Ruokaa roskiin ?Ruokaa jäi. Kärppä ja Korhonen ylittävät valtakunnanrajan laittomasti. 22.00 22.20 22.25 22.35 23.35 Kymmenen Uutiset Päivän sää MTV Sport Uutiset Kultapoika (12) Peli poikki. Löytäjä (12) Kahlekuninga- 21.55 Kino Suomi: Kaikki pelissä (16) (1994) Jännityselokuva eroottista elokuvaa tekevästä filmiryhmästä, jonka käsikirjoittaja yllättäen murhataan. O: Matti Kassila. tar. 00.35 - 05.30 Eurojahti NELONEN 07.00 Disneyn esikoulu (S) 07.25 Disney esittää: Kim Possible (7) 07.50 Disney esittää: Aku ja kumppanit (S) 08.00 Chuckin ja ystävien seikkailut (S) 08.15 Muuttajat 08.45 Yllätyskokki Niki 09.15 Reissussa lasten kanssa 09.50 Onni Extreme 10.20?10.50 Sisustuskaksoset 13.20 Onni Extreme Itsetutkiskelu. 13.50 Sisustuskaksoset Vettä ja vauvoja. 23.30 Kosketuksessa: Kari Peitsamo 00.25 - 04.00 Teematieto YLE FEM 07.00 Min Morgon 08.30?11.00 SVT:n ohjelmaa 14.15 SVT:n ohjelmaa 16.00 Nuorille. 19.03 Pianotaiteilija Olli Mustosen Prokofjev-resitaali Musiikkitalossa. 07.45 Hartaita säveliä. 08.00 Yle Uutiset ja sää. 20.06 Sää. 22.56 Suomi tänään. 20.15 Konsertti jatkuu. 06.05 Hartaita säveliä. 22 30.1.2014 TV- ja RaDIO-OhjelmaT Torstai 30.1.2014 YLETEEMA MTV3 05.30 Aamusää 06.25 Huomenta Suomen avaus 06.35 Studio55.fi 07.00 Huomenta Suomi 09.05 Studio55. fi 09.30 Huomenta Suomen Uutiset 09.40 Mitä tänään syötäisiin. 20.07 Euroopan taivaan alla. osa 4/15 20.00 Yle Uutiset. 08.15 Ykkösaamu. 07.15 Urheiluradio. 16.00 Yle Uutiset ja sää. Yle Uutiset ja sää. N: Esko Salminen, Satu Silvo, Antti Litja, Kari Heiskanen, Jukka Puotila, Aake Kalliala. 18.00 Arvassalo ry: Ravintoa nälkään ja elämisen tuskiin! 18.20 Maria Jotuni: Huojuva talo, osa 21 18.30 Hartaita säveliä. 22.00 Yle Uutiset ja sää. 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. 06.56 Päivän mietelause. 07.00 Yle Uutiset ja sää. Kristinan synnytys näyttää käynnistyvän ennen aikojaan, ja hän joutuu lähtemään sairaalaan ambulanssilla isoäiti tukenaan. 14.25 Yllätyskokki Niki Allasbileet. 14.55 Tyyliä vai ei Tohtorikokelas tyylikoulussa. 15.55 Supernanny (7) Portsari- 16.55 Tonttupartio Red Caps isän perhe. 16.55 Frasier (S) Rahalla ei saa rakkautta. 17.25 Matkaoppaat Selvityksen alla oleva tallelokerovarkaus saa yllättävän käänteen. 17.55 Tervetuloa kotiin Lähes alkuperäisessä kunnossa oleva talo pitäisi päivittää ystävien avulla. 17.19 17.25 17.55 18.00 18.55 HS-uutiset 18.58 HS-sää 19.00 Neljän tähden illallinen 19.00 19.30 19.55 20.30 Räppäri-beatboxaaja Rudirokin illallinen. 19.30 Matkaoppaat Katrin lastenkerhojen sankarit Touko Turska ja Morris Mato alkavat hahmottua. 20.00 Suuri painonpudotus Isäongelmia. 20.57 Keno 21.00 Toimintatorstai: Transporter 3 (12) (Ranska- pakenevat vanhaan kirkkoon. 01.45 - 04.00 Uutisikkuna 19.00 Carl Fabergé - jalokiviseppien kuningas eikö. 15.00 Yle Uutiset. 19.00 Yle Uutiset ja sää. 22.05 Todellisia tarinoita. 13.03 Urheiluradio. 21.55 Suomi tänään. 17.30 Taustapeili. 18.00 Yle Uutiset. 22.55 Kuuluttajan vieras: Elävän Arkiston toimittaja Sirpa Jegorow. 23.10?06.00 Yöklassinen. YLE RAdIO SUOMI 05.00 Aamupala. 18.55 Suomi tänään. 13.00 Klassista kahteen. 1/29. (1925 - 66) on amerikkalaisen stand up -komiikan kantaisä ja sananvapauden marttyyri. Dokumentti tutkii hänen perintöään. 18.00 Pyhimys (12) Nopeat naiset 18.50 Avaruuskansiot Maapallo soveltuu täydellisesti elämälle. Toimintaseikkailu. 13.06 Maakuntaradio. 07.15 Aamusoitto. 08.15 Urheiluradio. Ohjaus: Olivier Megaton. Hannibal (16) Suolapala. Frasier (S) Rahalla ei saa rakkautta. Metcalfe: Kosto (16) Osa 2/2.. Castameren sateet. 00.00 Hubotit - melkein ihmisiä (16) Therese ja Pilar 16.55 Lenny Bruce ja komedian rajat Lenny Bruce kuin petaa. 13.05 Sportmagasinet 13.35 Julkkis lapsenvahtina Tänään on vuorossa näyttelijä Kari Simonsen, joka vie lapset Kansallisteatteriin. 04.00 Teematieto 23.05 00.05 00.35 02.20 Britannia 2008). 17.20 Urheiluradio. 09.45 Sydänmailla (7) 10.40 Emmerdale (S) 11.10 Emmerdale (S) 11.40?12.35 Lääkärit 14.05 Alueellinen sääennuste 14.10 Koko Britannia leipoo Piirakat. 15.15 Mitä tänään syötäisiin? 15.20 Middle (S) Murtuneita unelmia. 15.45 Jamie Oliverin helpot herkut Georgen vapaapäivä. 16.15 Erilaiset äidit Perhe Kerminen-Vikman. Siskonpeti Yle TV2 klo 21.00 Nyt tartutaan tiukasti hanuriin, tehdään sulatejuusto-origameja ja koetaan seksin jälkeistä surua. Kuvassa Tuhkimo ja siskopuolet (Niina Lahtinen, Krisse Salminen ja Sanna Stellan) TV1 04.00 Uutisikkuna 05.55 Puoli seitsemän 06.25 Ylen aamu-tv 09.30 Akuutti 10.00 Sydämen asialla (7) 10.45 Maailman matkailuaarteet 11.00 Yle Uutiset 11.05 Puoli seitsemän 11.35?12.25 A-studio 12.30 Vuosien takaa nykypäivään Vuonna 1973 suljettiin Vänernin itärannalla Hällekisissä sementtitehdas, joka oli käytännöllisesti katsoen ollut alueen ainoa työllistäjä. 13.00 Päämaja (S) (Suomi 1970) O: Matti Kassila. 12.15 Maakuntaradio. 21.35 Novosti Yle. 18.03 Maailmanpolitiikan arkipäivää. Kolme kovaa testaa, pelastaako kuivashampoo huonon tukkapäivän. 20.30 Yle Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 A-studio: Talk Ruutitynnyri Ukraina. Jännityselokuvan jälkimmäinen osa. 23.03 Taustapeili. tuotantokausi. NCIS Rikostutkijat (12) Syylliset. 03.15 - 05.00 Älypää-TV (7) Vihreä kukkula. Gazoon (S) Pää pilvissä. Närbild Yle Nyheter TV-nytt BUU-klubben: Rohkea ritaripoika Osa 1/26: Maailmalle. 18.30 Sydämettömät (7) Osa 6/8
Suurperheen äiti puolestaan yllättyi hävikin pienuudesta. Ruokahävikkiä on pyritty vähentämään myös kaupan puolella. 30.1.2014 Jokainen heittää 70 kiloa ruokaa roskiin YLE TV2 klo 20.00 Lokit kirkuvat, kun tutkija Kirsi Silvennoinen penkoo roskapusseja Ämmässuon kaatopaikalla. Esko Salminen on komisario Max Num- mensyrjä, Allu Tuppurainen hänen konstaapeli Pynnösensä. Elokuvaväkeä edustavat tuottaja Heidi Ahola (Hannele Lauri), ohjaaja Antti Blomberg (Antti Litja), kuvauspäällikkö Jorma Jouppi (Jukka Puotila), kuvaaja Timo Korpi (Kari Heiskanen) ja näyttelijätär Ritva Rajos (Satu Silvo). Hajonta oli paikoin huomiota herättävän suuri, eikä alkutuotannon hävikkiä ole mitattu lainkaan. Silminnäkijässä mitataan ruokahävikkiä myös erikokoisissa kotitalouksissa. Monet kauppaketjut, yksittäiset tavarantoimittajat ja päivittäistavaraliikkeet lahjoittavat merkittäviä määriä ruokatavaroita hyväntekeväisyyteen, useimmiten ?parasta ennen?päivämäärän lähestyessä. Silti kaupasta biojätteeksi ja tunkiolle joutuu ainakin neljä kertaa enemmän kuin nälästä kärsiville. Kassila palaa rikospaikalle YLE Teema klo 21.55 Murha mutkistaa elokuvantekoa Matti Kassilan viimeisessä pitkässä leffassa, joka päivittää Palmujen rikosviihteen 1990-luvulle. Viimeisessä pitkässä fiktioelokuvassaan Kaikki pelissä Kassila palaa rikospaikalle, eli Palmuista tuttuun genreen. Tällä kertaa murha . Tulos oli yllätys yhden ja kahden hengen kotitalouksille. tai oike- astaan kaksi . Hukkaan menevä ruoka on suuri ja turha taakka ympäristölle. Jyväskylän Vaajakummun koulussa aloitettiin ensimmäisenä kokeilu, jossa kouluruokaa jaetaan ruoka-apuna myös ulkopuolisille. (16). Pussi toisensa perään sisältää leipää, salaatinjämiä, puolikkaita kastiketuubeja, jauhopusseja. Ruokahävikki suomalaisessa ruokaketjussa on arvioitu noin 400 miljoonaksi kiloksi vuodessa, eli noin 70 kiloksi henkilöä kohti. Hän tutkii suomalaista ruokahävikkiä, ja suuret luvut tulevat konkreettisiksi. (12) 23 Rohkea ritaripoika Yle Fem klo 18.00 Uudessa 26-osaisessa anomaatiosarjassa Trenkpoika perheineen elää raskasta maaorjan elämää julman ritarin alaisuudessa. Trenk saa häijyyksistä tarpeekseen ja lähtee etsimään onneaan. Joskus hän vielä vapauttaisi perheensä. Toimintatorstai: Transporter Nelonen klo 21.00 Jason Statham tekee paluun keikkakuskin Frank Martinin rooliin toimintaseikkailussa, jota on ollut käsikirjoittamassa ja tuottamassa lajityypin mestari Luc Besson. Martin saa hoidettavakseen ihmiskuljetuksen, joka sisältää poikkeuksellisen reunaehdon: mies sidotaan keikkaan rannekkeella, joka räjähtää kuljettajan poistuessa yli 25 metrin päähän autostaan. Ulkolinja: Sri Lankan kuoleman kentät Komisario Nummensyrjä (Esko Salminen) saa selvitettaväkseen käsikirjoittajan murhan. Yle TV1 klo 22.00 Sri Lankan hallitus kehotti tamiliväestöä hakeutumaan suojaan turvaalueelle, jonne maan armeija iski kuitenkin voimalla. Vuoden 2009 iskut vaativat yli 40 000 siviiliuhria . tapahtuu ohjaajalle hyvinkin tutussa ympäristössä, eli elokuvatuotannon keskellä. Käsikirjoittaja, joka aikoo ujuttaa juoneen paljastuksia vanhasta rikoksesta, päätyy vainajaksi, ja elokuva keskittyy enemmän rikostutkintaan kuin elokuvantekoon. Rikoksen maailmassa on perinteisiä palmumaisia motiiveja ja alibeja, mutta myös 90-lukulaista vauhtia ja ylenpalttisuutta. Näyttelijävalinnoissa Kassila on pysytellyt jo asemansa vakiinnuttaneiden elokuvanäyttelijöiden parissa. sotarikokset ovat 2000-luvun vakavimpia. Iskut oli tarkoitus toteuttaa salassa: kansainvälinen lehdistö ja YKjoukot pakotettiin lähtemään, oppositio nujerrettiin ja maan oma media hoidettiin hiljaiseksi tappamalla tai karkottamalla toimittajia. Keittiön henkilökunta, opettajat ja oppilaat ja Jyväskylän koulun ruokapalvelu ovat innoissaan antamastaan esimerkistä. Matts Dumellin toimittama Silminnäkijä-raportti Ruokaa roskiin selvittää, missä ruokahävikkiä syntyy, ja miksi arvio suomalaisten ruokahävikistä on ratkaisevasti alhaisempi kuin useimmissa muissa EU-maissa, puhumattakaan YK:n elintarvikejärjestö FAO:n tilastoista. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT julkisti 2012 raportin hävikin jakautu- Kaatopaikalla näkee, miten paljon suomalaiset heittävät ruokaa pois. misesta suomalaisessa ruokaketjussa
Eri puolilla maailmaa tapahtuneiden protestien kaiut jäivät Kiinassa vaimeiksi. Pekingin kisojen kokonaiskustannukset olivat 43?44 miljardia dollaria. Naganon talvikisoissa 1998 infrastruktuuria rakennettiin 10 miljardilla dollarilla, ja kaupunki alkaa vasta nyt selviytyä veloistaan. Olli Kemppainen STT Sotshin kisojen historiaa ?? ?? ?? ?? Ensimmäisen kerran Sotshi haki jo vuoden 2002 talvikisoja vuonna 1994. 24 30.1.2014 AFP Photo / Leon Neal Koirakin osallistui mielenosoitukseen, jonka balettitanssijat järjestivät Lontoossa Venäjän suurlähetystön lähistöllä. on päättänyt, että tehdään kaikkien aikojen talviolympialaiset, niin vahvasti ollaan menossa sitä kohti?, arvioi Suomen olympiajoukkueen johtaja Mika Kojonkoski Sotshissa käytyään helmikuussa 2013. STT. Mielenosoituksen järjesti Amesty International homojen oikeuksien puokesta juuri Sotshin olympialaisten alla. ??Aleksanteri-instituutin Kivinen: Hanke imperiumin perintöä Sotshilla nostatetaan venäläistä itsetuntoa Sotshin olympiakisoja leimaa Venäjällä ?ojasta noustaan? -henki, sanoo Venäjä-tutkimusta harjoittavan Aleksanteriinstituutin johtaja Markku Kivinen. Kun 1936 talvikisat pidettii kunnan asukkaiden välille yhteisyyden tunnetta. . Talvikisojen osalta on ensimmäinen kerta, kun kansainvälinen poliittinen huomio on kiinnittynyt kisoihin näin kovasti. Tanssijat valmistautuivat esittämään kohtauksen baletista Joutsenlampi. 38 miljardin euron kustannukset ovat suuret, mutta toisaalta Venäjän valtiolla on rahaa. . Venäjän kyky tehdä sellaisia päätöksiä, joilla suunnattaisiin rahoja esimerkiksi sosiaalipolitiikkaan, on erittäin heikko. On helpompi käynnistää suuri näyttävä hanke kuin laittaa instituutioita kuntoon, Kivinen arvioi. . Pohjoisna- van omimista itselleen venäläiset eivät vaatineet, mutta viesti oli selvä. . Olympiasoihtua käytettiin myös Pohjoisnavalla, jonne sen vei lokakuussa kansainvälinen ryhmä ydinjäänmurtajan kyydissä. Suomesta mukana ollut professori Lassi Heininen Lapin yliopistosta kertoo, että matkalla haluttiin korostaa sen kansainvälisyyttä. Kaikkein suurimmat ihmisoikeuskysymykset liittyvät Kaukasukseen, mutta niihin ei oteta kantaa, vaan otetaan esille seksuaalisten vähemmistöjen oikeudet. Kansallismielisyys leimaa koko poliittista kenttää, jolloin kaikki seisovat suurten kansallisten hankkeiden takana. Ihmisoikeuspuheissa kylmän sodan retoriikkaa Isoja boikotteja Sotshin kisoihin ei kohdistu, mutta Venäjän ihmisoikeustilanteen takia muutamat valtiojohtajat aikovat jäädä kisoista pois. Suuret rakennushankkeet hän lukee osaksi Venäjän imperiumin perintöä. Kivisen mielestä Venäjä on edelleen aika huonosti toimiva yhteiskunta, jolle on tärkeää osoittaa onnistuvansa isossa hankkeessa. Kivisen mielestä Venäjän ihmisoikeuksista puhumisessa on paljon kylmän sodan retoriikkaa, jolla pystytään vielä poimimaan irtopisteitä. . Ne taas ovat Venäjälle keino erottua lännen ?löyhän moraalin. onko se lisänimi leijonankesyttäjä . vastustajana, ja sillä haetaan myös vastakaikua islamilaisesta maailmasta, Kivinen arvioi. Käynti Pohjoisnavalla manifestaatio Yksi venäläisiä olympiahuumaan innostanut operaatio oli läpi maan kulkenut olympiasoihdun viesti. Kun 1936 talvikisat pidettiin Garmisch-Partenkirchenissä, ja Hitler kävi siellä, ei sitä juuri noteerattu, mutta Berliinin kisat kyllä muistetaan, Kokkonen huomauttaa. Pekingin kisoilla 2008 Kiinan valtiojohto sai Kokkosen mielestä luotua jättiläisvalta- Talvikisojen osalta on ensimmäinen kerta, kun kansainvälinen poliittinen huomio on kiinnittynyt kisoihin näin kovasti. Kun kisat onnistuivat urheilu- ja mediatapahtumana, kaikki mikä edelsi kisoja ikään kuin pyyhkiytyi suurelta osalta pois, Kokkonen sanoo. Sotshin kisat ovat Kokkosen mukaan olympiakisojen histo- rian kalleimmat. Muut hakijat olivat tuolloin Itävallan Graz, Espanjan Jaca, Ruotsin Östersund, Slovakian Poprad-Tatra, Sveitsin Sion, Italian Tarvisio, USA:n Salt Lake City sekä Kanadan Quebec. Vuoden 2014 kisoja olivat Sotshin lisäksi hakemassa Itävallan Salzburg, Etelä-Korean Pyeongchang, Bulgarian Sofia, Espanjan Jaca, Kazakstanin Almaty ja Georgian Borjomi. Venäjän presidentti Vladimir Putin perusteli Sotshin hankkeen tukemista vuonna 2006 sillä, että Venäjä tarvitsee modernin ja kehittyneen virkistyskeskuksen. ?Kun Vladimir . Kyllähän se oli manifestaatio, että venäläiset ovat ainoat, jotka kykenevät menemään sinne esteettä ja polaariyön aikana, Lassi Heininen myöntää. Sen sijaan hän huomauttaa, että Kanada vaati Pohjoisnapaa itselleen joulukuussa. Talvikisoissa ei ennen politiikkaa Suomen urheilumuseon erikoistutkija Jouko Kokkonen sanoo, että olympialiikkeen historiassa on vain harvoin ollut kesäkisoja, joihin ei olisi liitetty politiikkaa.