Demokraatti 30.07.2014 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Hinta 1,20 e (sis.alv) Compic / Mauri Ratilainen Mirjami Lassilan mielestä siivoojia arvostetaan aikaisempaa enemmän Gazan lapset eivät unohda Sota jättää lähtemättömät jäljet lapsiin ...8?9 Eurovaalien vaalirahoitus julki Porvaripuolueiden ehdokkailla hintavimmat kampanjat ...3 Marinin kokoomusmitta on täyttymässä Sanna Marin epäilee, mahtuuko SDP jatkossa kokoomusvetoiseen hallitukseen ...6 Siivoojan työ on itsenäistä ja haastavaa ...14?15. H EI NÄ KUU TA 2 01 4 Suomi kirii fillarimaana Pyöräilijä on muun liikenteen armoilla ...16?17 Osa EU-maista jarruttaa vanhempainlomaa ...6?7 Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja?. Enemmän hyvää tahtoa kuin tekoja Suuri osa Itämerestä on yhä huonossa hapessa ...4?5 KESK I V II KKO 3 0. N:o 139, 007435-14-31
0200 30011 Lounais-Suomi, varhaisjakelu: puh. 0200 71000. Hollannin pääminis- n Herukkasato alkaa valmistua. Mikkeli Uutistoimitus (03) 212 9455 Ilmoitusmyynti 050 568 7361 Uutistoimitus (06) 317 8711 Ilmoitusmyynti (06) 317 4104 Uutistoimitus toimitus@demari.fi ilmo@demari.fi levikki@demari.fi etunimi.sukunimi@demari.fi 050 5543430 Lisätietoja: www.demari.fi ? ? ? ? varhaisjakelu: puh. Helsinki, Uusimaa, . Myös energiapakotteet ovat mahdollisia, joskin energiaviennin rajoittaminen vahingoittaisi myös Venäjää itseään. teri Mark Rutte on vedonnut Ukrainan presidenttiin Petro Poroshenkoon, että hallituksen joukot pidättäytyisivät taisteluista toissa viikolla pudotetun malesialaiskoneen putoamispaikalla. Taistelut ovat toistuvasti estäneet kansainvälisen tutkijaryhmän pääsyn putoamispaikalle. Tampere . Poroshenko on luvannut tekevänsä kaikkensa, jotta tutkijat pääsevät perille asti. Suomessa herukoita on jo päästy poimimaan, kertoo ProAgria. 30.7. Nimipäivät tänään: Asta (ruots.) Helena, Elena Päivä kuvana Aurinko nousee: Helsingissä 4.55 Oulussa 4.08 Aurinko laskee: Helsingissä 21.57 Oulussa 22.39 Nimipäivät huomenna: Asta (ruots.) Helena Uutiskertaus 15...16 n EU-lähteiden mukaan unioni olisi sopinut uusista pakotteista, jotka koh- n Venäjä vastaa todennäköisesti EU:n pakotteisiin omilla pakotteillaan, us- n Hollanti pyytää lopettamaan taistelut hylyn luona. Vaasa . 0800 96675 Muu Suomi: puh. Etelä- distuvat Venäjän presidentin Vladimir Putinin lähipiiriin. Helsinki Vaihde (09) 701 041 Uutistoimitus (09) 701 0555 Ilmoitusmyynti (09) 701 0512 Haapaniemenkatu 7-9, B-talo Postiosoite: PL 338, 00531 Hki Turku Uutistoimitus (02) 277 0477 Ilmoitusmyynti 050 568 7361 . 0200 55888 Tampere ja ympäristö: puh. Käsittämätöntä, sillä juuri huomion kohteena pitäisi pystyä parantamaan työoloja.? Sirpa Paatero Twitterissä Suomi on pyöräilyn kehitysmaita, Sarjakuvat ja tehtävät, yhdistystoiminta ?Monen kotihoidossa olevan vanhuksen osa on yksinäisyys.? Radio ja TV Jussi-Pekka Ahonen blogissaan MM-ralli kaipaa uudistuksia Päätoimittaja: Antti Vuorenrinne Toimitusjohtaja: Esko Ranto Kustantaja: Kustannus Oy Demari Ilmestyy viidesti viikossa, maanantaista perjantaihin. ISSN-L 2242-6892 Demokraatti ISSN 2242-6892 (painettu), ISSN 2242-6906 (verkkojulkaisu) Painopaikka: SLY-Lehtipainot Oy, Tuusula Tilaajapalvelu: (09) 701 0500 Jakelutiedustelut ja -häiriöilmoitukset: . 0200 72822 Pohjanmaa, varhaisjakelu: puh. Mikäli kuivuus jatkuu, voi se verottaa satoa. Kuuman päivän aamu. Politiikka Kulttuuri 3 12?13 4?5 6?7 8?9 10 Kokoomuslaisten kampanjoilla isoin hintalappu Itämeren tila on yhä huono, pääkirjoitus Vanhempainloma ei etene EU:ssa Demari.fi Mirjam Helin -kilpailu alkaa, Koskinen Tampereelta ja syön rautaa Ihmiset Gazan lapset elävät jatkuvan pelon vallassa 14?15 Keskustelua ja taustaa 16?17 18?19 20 Työpaikat pidetään puhtaana kesälläkin ?Qatar 2022 - veren tahrimat kisat. Herukan päätuotantoalueilla Itä- ja Keski-Suomessa korjuu alkaa lähipäivinä. Vadelmien satokausi on jo käynnistynyt eteläisessä Suomessa, ja se vain kiihtyy tällä ja lähiviikoilla. Uutistoimisto AFP:n lähteiden mukaan neljältä henkilöltä ja neljältä yritykseltä jäädytettäisiin varoja, ja heidät asetettaisiin matkustuskieltoon. EU:n odotetaan hyväksyvän Venäjälle myös entistä laajemmat taloussanktiot, jotka koskisivat asekauppaa ja elintarvikkeiden vientiä. 19...26 24...28 Nora Vilva koo professori Pekka Sutela Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta. Sutelan mukaan Venäjän asettamat pakotteet koskevat todennäköisimmin maataloustuotteita, koska ne on mahdollista korvata omalla tuotannolla satokauden aikana. ProAgrian mukaan raakileita kehittyy parhaillaan runsaasti
3 30.7.2014 ??Eurovaalikampanjat kallistuivat vuoden 2004 vaaleista vain vähän Kokoomuslaisten kampanjoille rapsahti isoin lasku Keskusta ?? Olli Rehn 145 472 ?? Paavo Väyrynen 92 653 ?? Anneli Jäätteenmäki 59 129 ?? Hannu Takkula 108 685 (varalla) iet Sirpa P s. ss t . Kaikki jätetyt ilmoitukset saapuivat perille määräaikaan mennessä. Eniten rahaa valikampanjoihinsa käyttivät porvaripuolueet. Vaalien toiseksi halvin oli Heidi Hautalan (vihr.) 10 000 euron suuruinen kampanja. Jaakonsaari käytti vaaleihin 66 889 euroa ja Kumpula-Natri 87 367 euroa. Myös Jaakonsaaren ja Kumpula-Natrin kampanjoissa paloi ehdokkaiden omaa rahaa. Jaakonsaaren kampanjasta 31 630 euroa tuli omasta pussista. Oman rahan osuus on vaaleissa valittujen ehdokkaiden joukossa neljänneksi suurin. Aikaisemmasta poiketen nyt myös ensimmäiselle varasijalle valitut ehdokkaat olivat ilmoitusvelvollisia. Toukokuun vaaleissa valittujen demariehdokkaiden kampanjat maksoivat yhteensä 154 000 euroa. Läpi pääässeiden Liisa Jaakonsaaren ja Miapetra Kumpula-Natrin kampanjabudjetit pysyivät maltillisina. J l a- Kokoomus Parlamenttiin myös halvalla Europarlamentaarikon paikka heltisi myös halvalla. Jaakonsaarta tukivat muun muassa Palvelualojen ammattiliitto PAM ja Teollisuusalojen ammattiliitto TEAM. Kokoomuksen ja keskustan ehdokkaat keräsivät myös eniten yksityisiä- ja yrityslahjoituksia muiden puolueiden ehdokkaisiin verrattuna. Eniten rahaa vaaleissa valituista ehdokkaista käytti Sirpa Pietikäinen (kok.), jonka kampanjaan kului yhteensä 183 701 euroa. Kokoomuksen valittujen ehdokkaiden kampanjat mak- Demareiden kampanjat kallistuivat SDP:n valittujen eurovaaliehdokkaiden kampanjat kallistuivat vuodesta 2004, jolloin Mitro Revon ja Liisa Jaakonsaaren kampanjat maksoivat yhteensä 94 000 euroa. Vuonna 2004 valitut kolmetoista ehdokasta käyttivät yhteensä 932 000 euroa rahaa kampanjointiin. Kum- pula-Natrin kampanjaan kului 11 724 euroa ehdokkaan omaa rahaa. Demariehdokkaiden vaalikampanjoita tuettiin reilusti ammattiyhdistysliikkeestä. Vähiten rahaa kului perussuomalaisten Jussi Halla-Ahon kampanjaan, joka maksoi 4 000 euroa. J u i H a l l aA e a is Petri Sarvamaa 46 217 (varalla) ?? Liisa Jaakonsaari 66 889 ?? Timo Harakka 72 484 (varalla) ?? Sampo Terho 30 097 ?? Jussi Halla-Aho 4 055 ?? Pirkko Ruohonen-Lerner 20 534 (varalla) Vihreät ?? Heidi Hautala 10 071 ?? Oras Tynkkynen 46 406 (varalla) Vasemmistoliitto ?? Merja Kyllönen 12 591 ?? Li Andersson 35 669 (varalla) RKP ?? Nils Thorvalds 49 567 ?? Christina Gestrin 85 375 (varalla) n , keskusta. K L E V N I S AI Ha Perussuomalaiset Lähes kaikki vaaleissa valitut käyttivät myös omaa rahaa vaalityöhön. ula akk T u Ha Miapetra Kumpula-Natri 87 367 skusta. ?? n SDP ula, ke ?? akk uT Henna Virkkunen 91 857 nn ?? H N I V AL erussuo m o, p al Alexander Stubb 126 596 ussuo m ala Ah ?? en, kokoom u Sirpa Pietikäinen 183 701 , per ho N ir p a P i et ?? I E L AL u s s i Hal t. Eniten omaa rahaa käyttivät Sirpa Pietikäinen, Henna Virkkunen ja Olli Rehn (kesk.). Sen sijaan Halla-Ahon ja Alexander Stubbin (kok.) kampanjoissa ei käytetty lainkaan omaa rahaa. Paikka euroopan parlamentinsta irtosi siis keskimäärin 71 000 euron kampanjabudjetilla. Haitari halvimman ja kalleimman kampanjan välillä oli tälläkin kertaa merkittävän suuri, yli 170 000 euroa. u ise Näin he maksoivat K en, kokoom S Demokraatti in ikä in ikä Eemeli Peltonen soivat yhteensä 402 000 euroa, kun taas keskustan 297 000 euroa. Ammattiliitto Pro ja Metalliliitto tukivat molemmat Kumpula-Natria.. Vastaava summa viime toukokuun vaaleissa oli 960 000 euroa. Eurovaalien vaalirahailmoitusten viimeinen jättöpäivä valtiontalouden tarkastusvirastolle umpeutui maanantaina. Vähällä pääsi myös vasemmistoliiton Merja Kyllönen, joka vaalirynnistys nieli 12 000 euroa kampanjarahaa. Lähes kaikki vaaleissa valitut käyttivät myös omaa rahaa vaalityöhön. Pietikäisellä oli myös valituista ehdokkaista suurin vaalilaina, 60 000 euroa. s. Eurovaalikampanjat kallistuivat vuoden 2004 Euroopan parlamentin vaaleista vain vähän
päivänä, jolloin salamahavaintoja tehtiin noin 13 800. Toisaalta taas tupakointia tulee välttää, koska kuiva maa voi roihahtaa metsäpaloksi. Sopimus velvoittaa vähentämään kuormitusta kaikista päästölähteistä, suojelemaan meriluontoa ja säilyttämään lajien monimuotoisuutta. Sopimuksen osapuolia ovat Euroopan unioni, Latvia, Liettua, Puola, Ruotsi, Saksa, Suomi, Tanska, Venäjä ja Viro. Edellisen kerran taivas löi tulta ennätyksellisesti heinäkuun 15. Meren tilan osalta kaikki eri tekijät ovat yhteydessä toisiinsa, eivätkä saastuttaminen ja saastuminen kulje aina käsikädessä. Viime vuonna suurin saavutus meren suojelussa olivat yhteiset kuormitustavoitteet, Fleming-Lehtinen kertoo. Ralli on ilmeisen vaarallinen laji myös katsojille. Pikkulinnut ovat kyllä tviittailleet, että meillä Suomessa pyöräilijä on pääministeri. Syttyvän kuumaa. Jos salama ei iske tai metsä pala, voi kärähtää myös muulla tavalla. Nykyisin listalla on noin viisikymmentä kohdetta. Listaa on kritisoitu siitä, että siltä on ainoastaan poistettu kohteita, joiden on arvioitu supistaneen päästöjään. Keväällä esimerkiksi levän määrä vähenee, mutta kesällä se saattaa taas lisääntyä. Niiden myötä jokaiselle Itämeren osaalueelle on laskettu kuormituskatto ja määritelty, miten paljon ympärysmaiden tulee vähentää typpi- ja fosforikuormitustaan. Merta rasittaa haitallisten kemikaalien lisäksi myös rehevöityminen, joka muuttaa osaltaan meren monimuotoisuutta eli biodiversiteettiä. Uusien päästöongelmien myötä listalle ei ole kuitenkaan lisätty kohteita, esimerkiksi Puolan Gdanskista viime kesänä paljastunutta jätekipsivuorta, joka vuotaa Itämereen fosforia. Perusteena sille, ettei listalle lisätä uusia kohteita on se, että Itämeren suojelussa on käytössä useita maiden välisiä sopimuksia ja toimintaohjelmia. lanne voi olla hyvä, mutta kokonaiskuva on yhä se, että Itämeri on kauttaaltaan rehevöitynyt. Kuormituksen yhteiset tavoitteet ovat saavutus Tällä hetkellä yksi merkittävimpiä suojeluprojekteja on hanke, jossa sovitaan Itämeren tilan kuvaajista ja niille asetetuista tavoitteista yhteistyössä Itämeren maiden kesken, Fleming-Lehtinen kertoo. Samanlaista seurantaa tehdään myös meren biodiversiteetille ja sitä kuormittaville haitallisille aineille. Kaikkien aikojen salamaennätys Suomessa on 40 000 salamaa. Ilmatieteenlaitoksella on yksi salamapaikannin, joka koostuu useista antureista ja keskusyksiköstä. Yksi osa rehevöitymisongelmaa ovat sinileväkukinnat. Päätökset meren suojeluun tähtäävistä sopimuksista tehdään yhdessä eri maiden välillä, ja maiden asiantuntijat tuovat oman panoksensa työhön. Maiden edustajat kokoontuvat kerran vuodessa. Komission sihteeristö sijaitsee Helsingissä. Saastuttajien kuuma lista ?? ?? ?? Vuonna 1992 perustettuun Helcomin hot spot -listaan merkittiin perustettaessa noin 160 pahinta Itämeren kuormittajaa. Mitä useampi anturi on havainnut salaman, sitä tarkemmin salama voidaan paikantaa. Ilmapuntari Ilmapyörteitä. Uutisen mukaan pyöräilymaana Suomi pärjää, mutta ei loista, vaikka vertailussa sijoittuukin neljänneksi Tanskan, Hollannin ja Ruotsin jälkeen. Sopimukset eivät ole sitovia tai lainvoimaisia, jos maat eivät sisällytä niitä omaan lainsäädäntöönsä, Fleming-Lehtinen muistuttaa. Numeropalvelu 16 200 Maanantaina salamoi enemmän kuin minään muuna päivänä tänä vuonna. Vaikka merta saastuttava kuormitus vähenee, ei muutos näy heti ympäristön tilassa, Helcomin projektimanageri Vivi Fleming-Lehtinen sanoo. Itämeren tilan parantaminen on pitkä prosessi, joka vaatii maiden välistä yhteistyötä. MM-rallissa kaupitellaan uutistietojen mukaan myös seksiä. STT:n haastattelema tutkijatohtori sanoo, että keskustoissa jalankulkijan tulisi olla kuningas ja pyöräilijän kakkonen. Anturit on sijoiteltu siten, että ne kattavat mahdollisimman hyvin koko Suomen. Keskusyksikkö on Helsingissä. Salaman rekisteröintiin tarvitaan tarpeeksi yhtäaikainen havainto vähintään kahdelta anturilta, jotta havaintojen leikkauspiste voidaan laskea. Uu- tisten mukaan MM-rallikansan tulee varoa käyttämästä sateenvarjoja, koska ne ovat ukkosella vaarallisia. Rannikkoalueilla ti- Helsinki Comission ?? ?? ?? ?? Helsinki Comission on Itämeren merellisen ympäristön suojelukomissio. Komission tehtävänä on Helsingin sopimuksen velvoitteiden seuranta ja kehittäminen. Siitä voikin syntyä kotiinviemisiksi aivan omanlaistansa polttelua.. 4 30.7.2014 ??Meren suojelu vaatii aikaa ja maiden välistä yhteistyötä Itämeren tila on yhä huono Viime vuonna päivitetyn rehevöitymisen arvion perusteella Itämeren avomerialuiden tila on alueellisista eroista huolimatta yhä huono. Helsingin sopimus astui voimaan vuonna 1980. Ilmatieteenlaitoksen mukaan vuorokauden aikana tehtiin kaikkiaan 16 200 salamahavaintoa. Pai- Elina Harju Demokraatti elina.harju@ demari.fi kallisesti meren tilassa tapahtuu sekä positiivista että negatiivista kehitystä
Talouden kuva synkkeni jo keskustajohtoisen hallituksen (2007?2011) aikana. Kaikkea pitääkin harkita, mutta nähdä myös riskit. Valtion investoinnit teollisuuden hyväksi ja veronkevennykset voivat olla toimivia ratkaisuja, jos ne kääntävät talouden kasvuun. Tuo silloinen porvarihallitus yritti korjata tilannetta massiivisilla veronalennuksilla, jotka vain velkaannuttivat valtiontaloutta, koska lääke ei toiminutkaan odotetusti. Seuraavalle hallitukselle jäi olennaisesti pienempi liikkumavara tehdä jotain ratkaisevaa, kun eurooppalainen taloustaantuma ei ota hellittääkseen. Tämä koskee myös nykyistä pätkähallitusta, joka kuitenkin yrittää saada aikaan kotimaista elvytystä. Tilanne on erittäin vaikea, sillä Elinkeinoelämän keskusliitto kertoi maanantaina yritysten heikoista odotuksista. Varsinkin vähittäiskauppa, rakentaminen ja palvelualat kyntävät syvällä. Näköpiirissä yhä vain epävarmuutta VILKKAIN KESÄLOMAKAUSI ALKAA olla lopuillaan, ja edessä on vähi- tellen valmistautuminen politiikan syyskauteen. Perustettu 1895. Työmies ?1918, Suomen Sosialidemokraatti ?1988, Demari ?2001, Länsi-Suomen Työmies ?1906, Sosialisti ?1918, ?1951, Demokraatti ?1919, Turun Päivälehti ?2001, Uutispäivä Demari ?2012 Päätoimittaja Antti Vuorenrinne. Se on kytköksissä Venäjään kohdistuviin talouspakotteisiin ja sitä kautta idänkauppaan, joka on Suomelle paljon ratkaisevampaa kuin monelle muulle EUmaalle. SUOMI ON VAIKEASSA Sinilevä on osa Itämeren rehevöitymisongelmaa. Kupla n n n Ihan varmasti se hauki oli ainakin tämän kokoinen! PELLERVON TALOUSTUTKIMUKSEN TOIMITUSJOHTAJA Pasi Holm on ehdottanut investointeja, jotka helpottavat teollisuuden edellytyksiä. Elinkeinoelämän keskusliiton johtavan ekonomistin Penna Urrilan lääke olisi veronkevennykset. Vain teollisuuden tuotanto näyttäisi lisääntyvän lähikuukausina. Siihen kuuluu olennaisena osana hallituksen budjettiriihi, jota on itse asiassa pohjustettu virkamiestyönä jo pitkin kesää. Budjettiesityksen valmistelu noudattaa tuttuja käytäntöjä myös sikäli, että etujärjestöt ja ekonomistit avittavat prosessia omilla näkökulmillaan ja esityksillään. Niihin sisältyy sekä etujen valvontaa että myös aitoa huolta Suomen talouden tilasta ja kehityksestä. n n n taloustilanteessa, mutta se ei ole joutunut siihen yhdessä tai kolmessakaan vuodessa. Teollisuudestakin on tullut jatkuvasti työllisyyttä heikentäviä väen vähentämisilmoituksia. Arvaamattoman lisän tuo vielä Ukrainan kriisi. 30.7.2014 5 Pääkirjoitus Timo Sparf Jukka-Pekka Flander Meren tilan osalta kaikki eri tekijät ovat yhteydessä toisiinsa, eivätkä saastuttaminen ja saastuminen kulje aina käsikädessä. Taloustilanne vaikeuttaa valtion budjetintekoa. Mutta jos Euroopan heikko taloustilanne jatkuu, edessä on valtion lisävelkaantuminen. Vaihtoehdot ovat siis vähissä, eikä mikään niistä ole takuuvarma. AFP Photo / Mandel Ngan Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. Vähittäiskauppa, rakentaminen ja palvelualat kyntävät sen sijaan syvällä
Hajonta on harvinaisen isoa, sanoo Terhi Taulavuori ProAgriasta Alkukesän kosteat säät edistivät myös lehtilaikkutautien leviämistä, mutta heinäkuun kuivuus on parantanut tilannetta. Heinäkuussa sateisinta on ollut Etelä-Pohjanmaalla, jossa sademäärä on ollut 120 prosenttia keskimääräisestä, ja kuivinta Uudellamaalla ja Etelä-Suomen rannikkoalueella, joilla sademäärä on ollut vain 20 prosenttia keskimääräisestä. . Työntekijän saisi erottaa aikaisintaan sen jälkeen, kun äitiysvapaan päättymisestä on kulunut kuusi kuukautta. Jäsenvaltioiden määrävähemmistö vastusti parlamentin esitystä joulukuussa 2010 ja neuvottelut jumiutuivat. Puheenjohtajamaana Tanska yritti viedä aloitetta eteenpäin vuonna 2012, mutta jälleen jäsenmaiden määrävähemmistö esti esityksen etenemisen. Nyt parlamentin naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa- Olli Hella Demokraatti olli.hella@ demari.fi ?Mitään ei tapahdu EU:ssa, jos muutama jäsenmaa haluaa estää päätökset.? Palkansaajat ja naisjärjestöt kirjelmöivät Eurooppalaisten palkansaajien yhteisjärjestö EAY ja yli 2 000 eurooppalaista naisjärjestöä edustava Naisten eurooppalainen eturyhmä EWL lähettivät europarlamentaarikoille kesällä kirjeen, jossa ne toivoivat tukea direktiivin uudelle käsittelylle. Järjestöt korostivat, että oikeus täyteen palkkaan äitiysloman aikana on ainoa tae yhtäläisestä palkkauksesta ja siitä, että syn- nyttävillä naisilla säilyy samat oikeudet sosiaaliturvaan ja että he pysyvät myös veronmaksajina. EAY ja EWL muistuttavat, että raskaana olevat naiset ovat työmarkkinoilla edelleen kaikkein heikoimmassa asemassa, etenkin talousongelmien aikana. Marin kirjoittaa blogissaan, ettei soisi näkevänsä demareita enää kokoomusvetoisessa hallituksessa. Keskustelu liittyy kokoomuksen Harri Jaskarin arvosteluun, jonka tämä kohdisti Mariniin. Marin kirjoittaa, että Jaskari syytti häntä populismista eilisessä Aamulehdessä, koska hän kritisoi Jaskarin intoa poistaa perintö- ja lahjavero. Marin sanoo Jaskarin sortuvan itse populismiin väittäessään, että työllisyysongelmat ratkeaisivat perintö- ja lahjaveron poistamisella. . Keskustaajamissa kulkuyhteydet ovat paremmalla mallilla, mutta haja-asutusalueilla linja-auto- tai junaliikenne on harvaa ja vähenemässä. 6 30.7.2014 ??Komissio veti pois esityksensä Neuvosto esti vanhempainlomaEuroopan unionin vanhempainlomadirektiivi on vaikeuksissa. Virkakauttaan lopetteleva komissio haluaa peruuttaa koko ehdotuksen. Siinä komissio esitti, että palkallista äitiyslomaa pidennetään 14 viikosta 18 viikkoon ja sen ehtoja parannetaan. Syksyllä 2010 Euroopan parlamentti paransi esityksen ehtoja niin, että äitiysvapaa olisi 20 viikkoa ja lisäksi isillä olisi mahdollisuus kahden viikon palkalliseen isyysvapaaseen. Parlamentin enemmistö paransi lisäksi raskaana olevien työsuhdeturvaa vapaan päättymisen jälkeen. Samaa halpamaista argumentaatiota oikeisto on harjoittanut aiemminkin muun muassa perusteltaessa työnantajien Kela-maksun poistoa tai yhteisöverojen alentamista. Tulokset ovat jääneet miljardien aukoiksi valtion verotuloihin. Työllisyys ei ole näillä toimilla kohentunut. Kaikkiaan viljasadosta on tulossa tyydyttävä. Mutta mitään ei tapahdu, jos muutama jäsenmaa haluaa estää päätökset, SDP:n euroedustaja Liisa Jaakonsaari sanoo. Pitkä ja tuulinen tie Komissio teki alkuperäisen esityksen vanhempainlomadirektiivistä vuonna 2008 eurooppalaisten työmarkkinaosapuolten neuvottelujen jälkeen. Läheskään kaikilla kansalaisillamme ei ole mahdollisuuksia käyttää tietotekniikkaa. José Manuel Barroson komissio perustelee päätöstään EU-lainsäädännön keventämiseen tähtäävällä REFITohjelmalla. Ennen lomakautta parlamentissa puhunut komission varapuheenjohtaja Siim Kallas sanoi esityksen olleen liian kauan jumissa jäsenmaista koostuvassa neuvostossa. . Komissiolta tuli hyvä esitys, ja parlamentissa olimme erittäin innostuneita asiasta. Liikennepalvelut ovat tärkeitä lähipalvelujen ja haja-asutusalueiden asukkaiden arjen kannalta. Tämä osoittaa EU:n päätöksenteon vaikeuden. Bussivuoroja lakkautetaan ja junat pysähtyvät yhä harvemmalle asemalle, Kokko sanoo. (Demokraatti) Viljojen satonäkymissä on tänä vuonna poikkeuksellisen paljon hajontaa, kertoo maaseutukeskusten liitto ProAgria. Aikaisin keväällä kylvetty vehnä näyttää tuottavan hyvän sadon kesäkuun sateiden ansiosta. Viimeisimpänä kylvetyt viljat, kuten ohra ja kaura, ovat monin paikoin kärsineet kuivuudesta. Hajontaa on paljon tilojen välillä, sillä kesän sademäärät ovat vaihdelleet suuresti eri alueiden välillä. Mielestämme on perustuslain hengen vastaista rankaista ikäihmisiä siitä, ettei heillä ole tietokonetta, älypuhelinta tai internetyhteyttä, kertoo Eläkkeensaajien Keskusliiton EKL:n toiminnanjohtaja Timo Kokko. Kokon mukaan lähipalvelujen merkitys korostuu väestön ikääntyessä. . (STT) Sanna Marin.. Säästöpolitiikka on osunut kaikkein kovimmin naisiin ja etenkin kriisimaiden naisvaltaisiin julkisiin aloihin. Demarit, palkansaajat ja naisjärjestöt uskovat edelleen, että unioniin saadaan seuraavan komission aloitteesta vähimmäisstandardit vanhempainvapaalle. Marin epäilee kokoomusvetoista hallitusta EKL moittii VR:ää lipunmyynnin lopetuksista Kesän viljasadoissa paljon vaihtelua SDP:n varapuheenjohtaja Sanna Marin suhtautuu suurin varauksin SDP:n ja kokoomuksen yhteistyön jatkumiseen tulevissa hallituksissa. (Demokraatti) Eläkkeensaajien mielestä VR:n päätös lopettaa lipunmyynti 11 juna-asemalla ei ole perustuslain hengen mukainen.
Ruotsissa sosialidemokraatit, vasemmistopuolue ja vihreät ovat nousukiidossa. Milloin Suomessa? SEMPAA. Eurooppalaiset demarit pitävät erittäin tärkeinä yhteisiä minimistandardeja vanhempainvapaalle. Vihreille moinen kyyti on liian hapokasta. Pakkaa sekoittavat kuitenkin perussuomalaiset, joiden kannatus saattaa leikata pois ratkaisevan osan vanhaporvarilliselta enemmistöltä. 30.7.2014 Kolumni -direktiivin arvon valiokunnan uusi puheenjohtaja Iratxe Garcia Péres (S&D) toivoo, että Italia veisi direktiiviä eteenpäin. . Toissa vuonna varattomiksi tai tuntemattomiksi todettiin noin 220 000 maksajaa ja vajaan miljardin euron arvosta velkoja. Ylen mukaan ulosottoon päätyy usein velkoja, joista tiedetään jo etukäteen, ettei niitä koskaan makseta. Perinteisesti sellainen on tarkoittanut kokoomuksen, keskustan, RKP:n ja kristillisten koalitiota. Sellaisia ovat esimerkiksi konkurssiin menneiden yritysten verovelat, joita peritään uudelleen tasaisin määräajoin. Myös yksityiset velat kiertävät usein vuosi toisensa jälkeen velkojan ja ulosoton välillä, sillä velkoja haluaa tarkistaa, onko varattomaksi todetun velallisen rahatilanne muuttunut. Suuret velat voivat puolestaan jäädä maksamatta siksi, että ne kasvavat korkoa nopeammin kuin velallinen ehtii niitä lyhentää. (STT) 7 Politiikan tutkijoilla olisi oivallinen paikka ottaa selvää, millaisen uskottavan ohjelman taakse Suomeen voisi muodostaa enemmistöhallitus. OLISI TOKI MONIPUOLI- ja kiinnostavampaa pohtia myös muita kuin porvarihallitusten vaihtoehtoja, mutta vasemmistopuolueiden ja vihreiden nykyiset kannatukset eivät anna siihen mahdollisuutta. Pohjanlahti on koko maailman mittakaavassa aika mitätön lätäkkö, mutta se rajaa tiukasti kahta aivan erilaista poliittista todellisuutta. Se tasoittaa jäsenmaiden välisiä eroja. Niissä vaaleissa on kysymys paljon enemmästä. n n n Suuri osa veloista jää perimättä varattomuuden takia Suomessa jää vuosittain keräämättä miljardien eurojen edestä velkoja, sillä velallinen on varaton, kertoo Yle uutiset. Viime vuonna perinnässä oli 5,4 miljardia euroa. Tästä seuraa vuolas ja monitulkintainen hallitusohjelma, jonka muuttaminen käytännön politiikaksi on vaivalloista. Toisin on Ruotsissa, missä keskusta on pieni ja parlamenttivaalit käydään sikäläisiä sosialidemokraatteja ja kokoomusta ympäröivien blokkien välillä. Se olisi samalla iso palvelus äänestäjille ja voisi jopa nostaa alas vajonnutta äänestysprosenttia. Tämä keskustelu pitäisi aloittaa heti syksyllä, jotta ensi kevään vaalikeskustelut eivät menisi sekavaksi mölinäksi ja lappuäänestyksiksi Natosta. Eri asia sitten on sellaisen ohjelman uskottavuus, jonka useasta kohdasta hallituspuolueet voivat olla mitä mieltä tahansa. Politiikan tutkijoilla olisi nyt oivallinen paikka ottaa ajoissa selvää, millaisen uskottavan ohjelman taakse Suomeen voisi muodostaa enemmistöhallituksen seuraavien eduskuntavaalien jälkeen. Seuraavissa vaaleissa sama vempulointi ei enää toimi, jos vaalitulos mahdollistaa uskottavan lähtökohdan hallitusneuvotteluihin. Tästä päästään eduskuntavaalien jälkeiseen hallitusohjelmaan. Tästä seuraa, että uusporvarillisten perussuomalaisten pitäisi sopeutua jonkinlaiMIELIPIDEMITTAUKSET OVAT VIITANNEET seen kokoonpanoon, jotta maahan saataisiin enemmistöhallitus. Perussuomalaisilla meni vuoden 2011 eduskuntavaalien jytkyvoiton jälkeen pupu pöksyihin ja he pakenivat oppositioon heti kättelyssä. Teoriassa niiden ei pitäisi toimia lainkaan, mutta käytännössä kumpikin surisee aivan kohtalaisesti. Samankaltaisuuden vaikutelma syntyy tosin siitäkin, että kimalaisen ja hallituspolitiikan liikerata ovat usein lähes paikoillaan pörisemistä tai yllätyksellisen syöksyilevää. Meillä mennään eduskuntavaaleihin puolivaloilla, jolloin puolueet varmistavat yhteistyömahdollisuuden melkeinpä minkä tahansa kumppanin kanssa. Niistä ulosotolle maksettiin runsas miljardi euroa. Äänestäjät tietävät, millaisten ratkaisujen puolesta he voivat valita. n n n jo pitkään siihen, että Suomessa on kevään 2015 eduskuntavaalien jälkeen porvarihallitus. Olisi nimittäin todella kiinnostavaa nähdä sellaisen ohjelman muotoilut, joihin perussuomalaiset sitoutuvat esimerkiksi EU-politikassa, maahanmuutossa, kehitysyhteistyössä ja seksuaalisen yhdenvertaisuuden kysymyksissä. Ne ovat osittain vain siivuja hallitusohjelman kokonaisuudessa, mutta niitä ei voi kiertää. Toki on mahdollista muodostaa perussuomalaisilla täydennetty porvarihallitus, jonka monet asiat ovat niin sanottuja omantunnon kysymyksiä. Uskon, että uusi komissio laati asiasta uudelleen ehdotuksen, Liisa Jaakonsaari sanoo. Getty Images Matti Linnanahde matti.linnanahde@kolumbus.fi, twitter: @MattiLinnanahde Kirjoittaja on työskennellyt Suomen Sosialidemokraatin toimittajana 1974?1976 ja Uutispäivä Demarin pääkirjoitustoimittajana 1997?2007. Uusporvarien ongelma olisi uskottava ohjelma s uomen parlamentaarinen demokratia muistuttaa erehdyttävästi kimalaisen lentoa
?Toisaalta mili- tantit palestiinalaisryhmät eivät ikinä pysty tuhoamaan ja päihittämään Israelia. Ibrash arvioi, että sotilaallinen selkkaus voimistaa ristiriitoja myös palestiinalaisväestön keskuudessa. Sota aiheuttaa Gazan lapsille ahdistuneisuutta, pelkoa ja epävarmuutta. Israel oli menettänyt 43 sotilasta ja kolme siviiliä. Gazan sairaalat kärsivät lääke- ja tarvikepulasta. Gazan terveysministeriön edustaja Ashraf al-Qedra on pyytänyt kansainväliseltä yhteisöltä välitöntä apua varastojen täydentämiseksi. Turvaa gazalaiset ovat hakeneet kouluilta, joiden toiminnasta vastaa palestiinalaispakolaisia avustava YK-järjestö Unrwa, mutta Israel on pommittanut niitäkin. Järjestö on virallisesti vaatinut Israelia kunnioittamaan kansainvälisiä humanitaarisia sääntöjä ja siviilien suojelua sotatilanteissa, kertoo Unrwan tiedottaja Adnan Abu Hasna. . Haavoittuneita arvioitiin olevan yli 6 000. Eniten Israelin sotatoimista Gazassa kärsivät lapset, jotka joutuvat elämään jatkuvan pelon vallassa, sanoo lastenpsykiatri Sami Awaida. Awaida työskentelee Gazan mielenterveysohjelmassa, joka hoitaa sotatraumoista ja muista henkisistä ongelmista kärsiviä lapsia ja aikuisia. . Uhrien joukossa on paljon lapsia. Yhteenottojen jatkuttua kolme viikkoa palestiinalaisia oli kuollut yli tuhat, joista suurin osa siviilejä. Moni gazalainen lapsi joutui kokemaan myös vuosien 2009 ja 2012 väkivaltaiset tapahtumat. . Kokonaiset perheet ovat menettäneet henkensä kotiensa pommituksissa. Se kertoo sekä kansainvälisten lakien rikkomisesta että sotarikoksista. Gazalainen poliittinen analyytikko Ibrahim Ibrash puolestaan uskoo, ettei Israel onnistu koskaan nujertamaan Hamasia ja palestiinalaisten vastarintaa Gazassa. Virallisen palestiinalaishallinnon toiminta ei tyydytä kansaa, ?ja se luonnollisesti tietää huonoja aikoja Gazalle.? Palestiinalaisia kansainvälisesti edustava hallinto pitää valtaa Länsirannan alueella, ja se on ollut pitkään huonoissa väleissä Gazaa vuodesta 2006 johtaneen islamistisen Hamasin kanssa. Osapuolet ehtivät sopia yhteistyöstä juuri vähän ennen Gazan väkivaltaisuuksien alkua. Khaled Alashqar IPS, Gaza. Me mielenterveyden ammattilaiset kohtaamme sen traumaperäisenä stressihäiriönä. Kasautuvat kokemukset lisäävät mielenterveyden häiriöiden todennäköisyyttä. 8 30.7.2014 Moni palestiinalaislapsi on jäänyt kodittomaksi Israelin ilmaiskujen takia. ??Israelin pommitusten siviiliuhrien suuri määrä järkyttää Gazan lapset elävät jatkuvan pelon vallassa . Uusi trauma herättää aiemman tuskan ja sokin, mikä johtaa siihen, että lapset alkavat pelätä jatkuvasti, Awaida selittää. Perheitä kuolee Sotatoimet Gazassa alkoivat 7. heinäkuuta. Unrwa painottaa, että YK:n pääsihteeri Ban Ki-moonin vaatimusta väkivallan välittömästä lopettamisesta täytyy noudattaa, sillä Israelin iskujen ja pommitusten uhriksi päätyy jatkuvasti lisää naisia ja lapsia, hän sanoo. Viikonvaihteessa alueelle julistettiin lyhytkestoisia tulitaukoja, mutta ne pitivät huonosti. Sisäistä eripuraa Gazan Al-Mezan ihmisoikeuskeskuksen johtaja Assam Yunis kuvaa ihmisoikeusloukkauksia törkeiksi. . Hoitohenkilökuntaa ja journalisteja valitaan kohteiksi lasten ja naisten ohella
Molemmat vanhemmat menehtyivät aidsiin. Deborah ja hänen neljä sisarustaan asuvat Gisimba Memorial Centerin lastenkodissa Kigalissa, Ruandan pääkaupungissa. Gisimban lastenkodin perustajat, Peter ja Dancilla Gisimba, alkoivat ottaa hoitoonsa orpoja 1980-luvun alkupuolella. EU:n odotetaan hyväksyvän Venäjälle entistä laajemmat taloussanktiot, joiden tarkoituksena on laittaa muu- tenkin vaikeuksissa oleva talous vielä suuremman paineen alle. Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Lenita Toivakka (kok.) kirjoittaa blogissaan, että uusien asekauppojen tekeminen Venäjän kanssa loppuu ja Venäjän valtion omistamien rahoituslaitosten pääsy rahoitusmarkkinoille vaikeutuu. Toivakan mukaan EU kaavailee lopettavansa myös sellaisen korkean teknologian viemisen, jota Venäjä tarvitsee syvänmeren öljyesiintymien tutkimiseen. Pakotelistalle päätyvien nimet on määrä julkaista keskiviikkona EU:n virallisessa lehdessä. EU-päättäjät pohtivat eilen Brysselissä uusia lisäpakotteita Venäjälle Ukrainan kriisin takia. Sutelan mukaan energiaviennin rajoittaminen vahingoittaisi myös Venäjää itseään, koska kaksi kolmasosaa Venäjän vientituloista ja puolet federaation budjetin tuloista tulee energiasektorilta. . Noin 40 prosenttia on alle 16-vuotiaita. Gisimbassa ei ole sähköä eikä juoksevaa vettä. Molemmat on katkaistu, koska laskuja ei ole maksettu. Ihmiset nukkuivat makuusaleissa, ulkona ja ihan kaikkialla, kunhan vain saivat olla yhdessä, koordinaattori Elie Munezero kertoo. Verisen kansanmurhan jäljiltä ainakin puoli miljoonaa lasta jäi orvoksi. Asukkaita valmennetaan siirtymään muualle, sillä lastenkodista aiotaan tehdä koulu. Ruandan hallitus haluaa palauttaa maahan ?sukulaishuollon. Perustajat kuolivat vuosikymmenen lopulla, mutta lastenkoti jatkoi toimintaansa. Ihmiset pakenivat Gisimbaan silmitöntä Sisämaavaltio KeskiAfrikassa Ruandassa ei ole toimivaa adoptiojärjestelmää. Lapset kuuluivat yhteisöön ja kun äiti kuoli, oli tätien ja isovanhempien tai perheen ystävien velvollisuus pitää huolta orvoista. Vuonna 1994 Ruandassa hutut teurastivat tutseja. Järjestöt sopivat yhteistyöstä vähän ennen kuin Hamasin ja Israelin yhteenotot Gazassa alkoivat. Lähde: BBC ?Uusi trauma herättää aiemman tuskan ja sokin, mikä johtaa siihen, että lapset alkavat pelätä jatkuvasti.? Asukkaita 11,3 miljoonaa Alle 1,25 dollarilla päivässä eläviä 63,26 % Kansallisen köyhyysrajan alla 44,9 % Yli 15-vuotiaista lukutaitoisia 71,1 % Sijoitus Inhimillisen kehityksen indeksissä 167/187 Lähde: YK Turvapaikka tuhon keskellä Deborahin ja hänen sisarustensa lisäksi lastenkoti on koti yli 2000 ruandalaislapselle. Lastenkoteja maassa on 29. Deborah sisarineen on asunut Gisimban lastenkodissa yhdeksän vuotta. Uutistoimisto AFP:n lähteiden mukaan neljältä henkilöltä ja neljältä yritykseltä jäädytettäisiin varoja, ja heidät asetettaisiin matkustuskieltoon. Pakotteet kohdistuvat lähteen mukaan ihmisiin ja tahoihin, jotka tukevat Venäjän toimia Ukrainassa tai hyötyvät niistä. 30.7.2014 AFP Photo / Thomas Coex 9 ??Lapset halutaan palauttaa yhteisöjen vastuulle Ruanda tyhjentää lastenkoteja borgogniels Deborahin koti on lastenkoti, on ollut suurimman osan 14-vuotiaan tytön elämästä. ja sijoittaa lapset ja nuoret joko laajennettuun perheeseen tai naapureiden ja ystävien hoidettavaksi. Siitä huolimatta maan hallitus suunnittelee lastenkotien alasajoa. murhaamista. On vauvoja, pienokaisia, teinejä ja nuoria aikuisia, jokaista sukupolvea löytyy, Munezero selittää. Lastenkodit täyttyivät, mutta niiltä puuttui suunnitelma siitä, minne lapset vartuttuaan menevät. Sukulaishuoltoa peräänkuulutetaan Gisimban lastenkodissa asuu 125 ihmistä. . Ruandan adoptiojärjestelmä on kuitenkin keskeneräinen, ja sen puitteissa on adoptoitu vain yksi lapsi. Deborah ei tiedä tulevaisuuden suunnitelmistaan, joten hän jää ainakin toistaiseksi Gisimbaan. Amy Fallon IPS, Kigali Venäjä vastannee EU:lle omilla pakotteillaan Venäjä vastaa todennäköisesti EU:n pakotteisiin omilla pakotteillaan, uskoo professori Pekka Sutela Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta. Sutelan mukaan Venäjän asettamat pakotteet koskevat todennäköisimmin maataloustuotteita, koska ne on mahdollista korvata satokauden tullessa omalla tuotannolla. . Aika on pitkä, mutta monet viettävät laitoksessa pidempäänkin. Annet Birungi, Ruandan lastenkomission (NCC) ja UNICEFin viestintäkonsultti pelkää, että pitkä laitosaika vahingoittaa lapsia. Ennen kolonialismia tapana oli kohdella ?jokaista lasta kuin omaansa?, Birungi sanoo. . Jos Venäjä ottaa vastatoimenpiteeksi rajoitteita elintarviketuonnissa, se iskee myös suomalaisiin. Esimerkiksi Sketju, K-ketju ja Stockmann ovat investoineet Venäjälle, Sutela sanoo. Myös energiapakotteet ovat mahdollisia. Äitinsä Deborah menetti kolmivuotiaana, isä kuoli pari vuotta myöhemmin. Paketti on EU-maiden kesken neuvoteltu kokonaisuus, Toivakka kirjoittaa. STT. Enimmillään Gisimbassa asui 700 ihmistä. . Palestiinalaisten sisäinen eripura on osaltaan vaikeuttanut Lähi-idän rauhanhankkeita. Perinteisesti Venäjän valmius ampua itseään jalkaan on ollut kohtuullisen hyvä. EU-päättäjät pohtivat tänään iltapäiväneljältä Suomen aikaa Brysselissä uusia pakotteita Venäjälle. EU-pakotteet iskevät Putinin lähipiiriin Ennen lehden painoonmenoa tiistaina tulleiden tietojen mukaan unioni olisi sopinut uusista pakotteista, jotka kohdistuvat Venäjän presidentin Vladimir Putinin lähipii- riin. Nyt se on monen muun ruandalaisen lastenkodin tavoin sulkemassa oviaan. Ruanda ?? ?? ?? ?? ?? ?? Palestiinalais-alueet ?? ?? ?? ?? ?? Gazassa on asukkaita 1,8 miljoonaa ja Länsirannalla 2,6 miljoonaa. Gazan pinta-ala on 365 ja Länsirannan 5 970 neliökilometriä. Israel on miehittänyt alueita laittomasti vuodesta 1967. Nuorin asukas on kaksivuotias, kaksi vanhinta kolmikymppisiä. Sen Länsirannalle perustamissa siirtokunnissa asuu yli 500 000 juutalaista. Israel veti siirtokuntansa Gazasta 2005. Sotilaallinen miehitys vaihtui tiukkaan taloussaartoon 2007, kun islamistinen Hamas sai alueella vallan. Länsirannan palestiinalaishallintoa johtaa Fatah-järjestö, jolla on ollut huonot välit Hamasiin
Energiaomavaraisuus on tottakai myös turvallisuuspoliittinen kysymys, mutta ennen kaikkea taloudellisesti merkittävä asia. Toinen keskeinen haaste on ilmastonmuutos. Nykyinen energiapolitiikka on todellista uhkapeliä maapallon tulevaisuudella. EU-maiden johtajien venkoileva pakotepolitiikka tuskin johtaa siihen, että koneturman todellinen syyllinen astuisi ulos kaapistaan. EU-maista ei monikaan halua kauppapoliittisista syistä koventaa Venäjä-pakotteitaan, koska ne saattaisivat osua nykyistä kipeämmin myös kunkin maan omaan nilkkaan. Tärkeintä on, että tupa lämpeää ilmastoa ja ympäristöä rasittamatta ja mieluusti sopuhintaan. Vaikuttaa lupaavalta, että ensi kevään eduskuntavaaleissa energiatulevaisuus on yksi keskeinen teema, josta puhutaan. Toivottavasti silloin ei tyydytä hurskastelemaan energiantuotannon eri keinoilla ja niiden vahvuuksilla, vaan katsotaan kokonaiskuvaa. Suomen pääministeri Alexander Stubb (kok.) sai jo julkisuudelta sulan hattuunsa, kun hänen kerrottiin taannoin torjuneen pakotteiden laajentumisen. Suomessa usein ajatellaan, että sähkö olisi erittäin kallista, mutta näin asia ei ole. Ilmastosopimusten tavoitteena on pitkään ollut, että maapallon keskilämpötilan nousu kyettäisiin rajaamaan kahteen celsiusasteeseen. Vihreät tuskin heti pyörtävät päätöstään ydinvoimasta, vaikka siitä lehtien palstoilla ja televisiossa väännettäisiin kuinka. Jonkin ajan kuluttua tämä työttömyyden ja opiskeluvaikeuksien puristuksessa kamppaileva teini-ikäinen riisti itseltään keskeneräisen elämänsä. Virheettömyyden ihanne saattaa olla raunioittava asia myös laihduttajalle. Jossakin vaiheessa täydellisen hienon suorituksen jahtaaminen kääntyykin vastakohdakseen. Ilmastonmuutos pitää pysäyttää, rahan tuhlaamista tuontienergian ostamisella vähentää ja pitää pitää kuluttajahinnat alhaalla. Suomessa käytetystä energiasta ainoastaan 30 prosenttia on itse tuotettua ja loput tuodaan ulkomailta. Vielä suurempi tappio tapahtuu siinä vaiheessa, kun iso kuva unohtuu eikä kukaan muista, mitkä ne todelliset haasteet energiapolitiikassa ovat. Ensimmäinen haaste on Suomen heikko energian omavaraisuusaste. on samea kääntöpuolensa. Tähän ei kuitenkaan kannata tuudittautua. 10 30.7.2014 Kolumni Mikkel Näkkäläjärvi Kirjoittaja on kone- ja tuotantotekniikan insinööriopiskelija ja Demarinuorten varapuheenjohtaja. Millä tupa tulevaisuudessa lämpiää? huomata, että viime aikoina keskustelu energiasta on vallannut julkisessa debatissa palstatilaa yllättävän paljon. Tarve lisäenergialle tulee globaalisti kasvamaan vielä pitkään ja energiaa säästävät ratkaisut tulevat olemaan kovaa valuuttaa. Liika on liikaa, kun se vie mennessään tuoreuden ja tekemisen riemun. Nyt pitää asettaa tavoitteet niin, että ollaan jalat kaksikymmentä senttiä irti maasta ja mitoittaa keinot niiden mukaan. Tämä tarkoittaa vuositasolla noin 12 miljardin euron kustannuksia. EU:ssakin johtajat pitävät vain asian vuoksi kokouksiaan, joista he syytävät median välityksellä eurokansalle kovasanaisia puheitaan ikään kuin jotain oltaisiin tekevinään. Sekin on mahdollista, että aika vesittää koneturman syyllisyysetsinnän kokonaan. On kuitenkin harmillista, että keskustelu tyssää usein siihen, että jäädään jankkaamaan, mikä energian tuotantomuodoista on paras ja mikä on tiukasti kiellettävä. Julkisuudessa on jo vilauteltu, että matkustajakoneen alasampuminen olikin vahinko. Saadaanko koneturman syyllisyydestä perimmäistä totuutta selville koskaan. Nuori pianisti oli harjoitellut konserttiinsa ahkerasti, hampaat irvessä. Lähetä mielipiteesi osoitteeseen toimitus@demari.fi tai Demokraatti, PL 338, 00531 Helsinki. Täydellisyyden tavoittelu on suurta julmuutta Brasiliassa jalkapallon maailmanmestaruuskisoissa täydellisyyden tavoittelu muuttui epäjumalaksi. Energiaomavaraisuutta pitää nostaa huomattavasti ja Suomen pitää olla hiilineutraali maa vuoteen 2050 mennessä. Matkustajakoneen turmassa kuoli 298 ihmistä Nykyasetelman perusteella on vaikea uskoa, että Venäjämielisten separatistien alueella tapahtuneen koneturman syyllinen pystyttäisiin virallistamaan. Kuvassa kisojen parhaiksi nimetyt pelaajat, Saksan maalivahti Manuel Neuer ja pettynyt Argentiinan Lionel Messi. Euro suojelee koneen alasampujaa Itä-Ukrainassa malesialaiskoneen alasampuja on Euroopan unionissa eurovaluutan suojassa. Elämään jäänee vain olettamuksia, joista kukin valitsee mieleisensä totuuden. Pentti Välimaa Pori. Rukoillaan hartaasti voittoa, vaahdotaan ja itketään kuin pikkukakarat, vaikka todellisen itkun syytä maailmaan kyllä mahtuu, kun on menetetty terveys, rakkaat omaiset ja koti. ?Sulhaseni on niin täydellinen, sillä hän on minun kaikkeni?, huokasi nuori nainen, mutta ?täydellisyydessäkin. Joku kehaisi hänen uurastustaan eräälle musiikkikriitikolle, joka lakonisesti totesi: ?Ja sen kyllä huomasi.? Yliharjoittelu on tuttu termi myös urheilussa. Lähimmäisen luoma halveksiva silmäys pulleaan keskivartaloon tuottaa asiantuntijoitten mukaan niin paljon mielipahaa ja lohtusyömistä, että se on terveydelle vaarallisempaa kuin pienoinen ylipaino. Täydellisyyden tavoittelu on suurinta julmuutta tässä vajavaisuuksien maailmassa. Tunnettu tosiasia on, että luonnonvarat ovat rajalliset eikä niiden riittämiseen voi loputtomiin ladata uskoaan. Energiasta keskustellaan ja hyvä niin. Eräs nuori valitti haikeana äidilleen, että hän haluaisi elämän olevan täydellistä. Sanotaan myös, että täydellinen on valmista tuhoon. Tässä olisi maailma pelastettavana. ON TÄRKEÄ KYSYÄ Keskustelua ja taustaa Kirjoita omalla nimelläsi. Kyllä tulevat sukupolvet tulevat ihmettelemään, kuinka piittaamattomasti nykyinen sukupolvi suhtautui ihmiskunnan tulevaisuutta määrittävään ilmastonmuutokseen. Kolmas kysymys liittyy sähkön hintaan. Näyttää ilmeiseltä, että tähän tavoitteeseen ei päästä. on joskus ollut koko olympialaisten ydinajatuksena. Jos ihmiseltä puuttuu kiitollisuus, häneltä puuttuu kaikki. Ritva-Liisa Harjumaa Rovaniemi AFP Phtoto/Pedro Ugarte Kirjoittajan mielestä jalkapallon MM-kisoissakin tavoiteltiin täydellistä, eikä loistava kakkossija ollut mitään. Siinä keskustelussa harvoin saavutetaan mitään. Suomessa sähkön hinta on noin 13 senttiä kilowattitunnilta, kun keskiarvo EU:ssa on 20 senttiä. Kyse on siis rahasta, joka tässäkin asiassa menee kaiken inhimillisyyden edelle. Urheilun, taiteen ja uskonnon pitäisi olla palkitsevaa ja iloista. Suomalaisessa urheilumediassa on kuultu niinkin julmia repliikkejä, että älä enää ollenkaan ilmesty areenalle, jos aina jäät toiseksi. Jalkapallon MMkisoissa toiseksi tullut, loistavan hopean saavuttanut Argentiina joutui todistamaan, kuinka sen pettyneet kansalaiset tuhosivat kauppoja ja uhkasivat jopa ihmishenkiä. Tämä on vääristynyttä urheiluhenkeä, sillä ?Ei se voitto, vaan jalo kilpa. Säh- Tässä olisi kön hinnan nousu vaikuttaa oitis maailma siihen, miten paljon tavallisella pelastettaihmisellä on rahaa käytössään. vana. ON OLLUT ILAHDUTTAVAA n n n millä tupa tulevaisuudessa lämpeää
30.7.2014 OSOITTEEMME VERKOSSA EEVAJOHANNA ELORANTA Sinun puolestasi Varsinais-Suomi TYÖVÄENLIIKKEEN KIRJASTO www.eeva-johanna.net www.jytyliitto.fi Sörnäisten rantatie 25, 00500 HELSINKI Puh. info@tyark.fi WWW.AYT.FI .org Ammattiliitto Nousu ry Ilmoitus_Demokraatti_2013.indd 1 Tilaa ihmiselle. Puh. 09 766 429, 0440 750 429 Avoinna:ma masuljettu, suljettu, titi10-18, Avoinna: 10-18, 12-18,to-pe to-pe 10-16. keke12-18, 10-16. Kirjakahvila: Kesä-elokuu auki ti-pe 10-15 Suljettu 1.7.-5.8. www.tyovaenperinne.fi Asemamiehenkatu 4, 00520 Helsinki www. Sörnäisten rantatie 25, 00500 HELSINKI AMMATINHARJOITTAJIEN JA YRITTÄJIEN TYÖTTÖMYYSKASSA 1/21/2013 3:57:51 PM Aina uutta. 11. (09) 774 3110, sähköp
He arvioivat kilpailijoiden suorituksia yksityishenkilöinä. Yleisö pääsee seuraamaan kansainvälisten huipputason laulupedagogien työskentelyä 11.?12.8., kun tuomariston jäsenet Ben Heppner, Andrea Rost, Robert Holl, Nathalie Stutzmann ja Franz Grund- heber pitävät mestarikursseja kilpailijoille. Itse kilpailua voi seurata yle. fi/klassinen-sivujen kautta suorana lähetyksenä maailmanlaajuisesti. Samana iltana kello 18 arvotaan kilpailujärjestys. Naisten ja miesten sarjan voittaja saa 30 000 euroa. Varjoraatilaisilla sen sijaan sana on vapaa ja he voivat kommentoida blogissaan esimerkiksi laulajien ääntä, tekniikkaa, tulkintaa ja esiintymistä ja siten avata suurelle yleisölle uusia näkökulmia kilpailusuorituksista ja laulamisesta. Varjoraadissa työskentelee neljä laulajaa ja yksi pianisti: baritoni Joonas Asikainen, tenori Petri Bäckström, mezzosopraano Ann-Marie Heino, sopraano Jenni Lättilä ja liedpianistina palkittu Juho Alakärppä. Itse kilpailu käynnistyy alkukarsinnoilla SibeliusAkatemian konserttisalissa. Suomalaislaulajia kisaan haki 38, joista kilpailuun pääsi viisi: mezzosopraano Katariina Heikkilä, sopraanot Olga Heikkilä, Heli Huuki ja Hannakaisa Nyrönen sekä baritoni Waltteri Torikka. Naisten sarjassa yläikäraja on 30 vuotta ja miesten sarjassa 32 vuotta. Palkintojen yhteissumma on 133 000 euroa. Lisäksi palkituille tarjotaan esiintymistilaisuuksia Suomessa ja ulkomailla. Moni aiemmista voittajista on kivunnut ajan myötä laulumaailman huipulle. Kilpailuun on heistä osallistumassa 53. Yle Teema lähettää suorina väli- ja loppukilpailun, ja Yle Areenassa julkaistaan jokaisen kilpailijan esitykset videoklippeinä. Demokraatti. Osallistujien lopullinen lukumäärä vahvistuu lauantaina, kun kilpailijat ilmoittautuvat kilpailutoimistossa. Ohjelmisto on laaja-alainen ja vaativa, sillä laulajan pitää hallita niin oratorio, lied kuin ooppera. Tänä vuonna kilpailuun haki eri puolilta maailmaa 326 laulajaa, joista esikarsintaraati valitsi mukaan 63 laulajaa. Lontoolainen oopperakriitikko Yehuda Shapiro liittyy joukkoon kirjoittajavieraana väli- ja loppukilpailussa. Edellisen Mirjam Helin -kilpailun voittajiksi nousivat venäläinen Julia Lezhneva ja eteläkorealainen Kihwan Sim. Varjoraatilaisilla sana on vapaa ja he voivat kommentoida blogissaan esimerkiksi laulajien ääntä, tekniikkaa, tulkintaa ja esiintymistä. Raatilaiset bloggaavat osoitteessa www.mirjamhelin.wordpress.com. 12 30.7.2014 ??Viisi suomalaista selvisi mukaan vaativaan laulukisaan Mirjam Helin -kilpailu alkaa maanantaina Heikki Tuuli Ensi viikon alussa Helsingissä käynnistyvä joka viides vuosi järjestettävä kansainvälinen Mirjam Helin -laulukilpailu tunnetaan yhtenä maailman merkittävimmistä lajissaan. Heitä ovat esimerkiksi Olaf Bär, Elina Garanca, René Pape, Andrea Rost ja edellisen kilpailun voittaja Julia Lezhneva. Bloggaavat varjoraatilaiset Kilpailun tuomariston puheenjohtajana toimii Savonlinnan oopperajuhlien taiteellinen johtaja Jorma Silvasti. Tuomaristo ei ohjesääntönsä mukaisesti kommentoi julkisesti eikä keskustele keskenään kilpailijoiden suorituksista arvioidessaan heitä
Uusin on vielä vallan lukemattakin. n n n Tähän suvisarjaan olisin voinut valita minkä tahansa Jokisen rikosromaaneista, koska hän on todella tasalaatuinen. Kokoelmastani puuttuvat hankki- matta jäänyt ?Lyöty mies. Tuon dramatisoinnin pohjana oli muutama alkupään Koskis-romaani, ei kuitenkaan Tampereella toimiva Lastenkirjainstituutti järjestää ensi sunnuntaina Tove Janssonin 100-vuotisjuhlan kunniaksi koko perheen satutapahtuman. Janssonin Muumipapan urotyöt -kirjassa sata vuotta täyttävä leikkisä itsevaltias järjestää syntymäpäivänsä kunniaksi juhlat, joihin kaikki maan asukkaat osallistuvat. (sarjan kuudes kirja), jonka summanmutikassa olin napannut jostain antikvariaatin hyllyltä tutustumisaineistokseni. Kolmanneksi itse rikosvyyhti, jossa joukko miekkosia pääsee eroon isosta summasta rahaa . Juhlien ohjelmaan kuuluvat muun muassa kuninkaan järjestämät mielikuvitukselliset yllätykset, kuninkaalliset arpajaiset ja karuselli. Toiseksi halusin ottaa viilentäväksi tuulahdukseksi kertauslukuun jonkun talvidekkarin. johonkin uuteen, arvaamattomaan suuntaan. Seppo Jokinen: Hiirileikki Karisto 2006, 282 s. Demokraatin tämän kesän kirjasarjassa murha ei vanhene. Ensi kerran tartuin hänen kirjaansa mukavasti työn merkeissä kesällä 2009, kun valmistauduin tekemään tähän lehteen ennakkojuttua Tampereen Työväen Teatterissa samana syksynä kantaesitetystä näytelmästä Komisario Koskinen. Tove 100 -puutarhajuhlat mukailevat näitä juhlia ja niiden henkeä. Kuninkaankadun Tallipihalla järjestettävän tapahtuman avaa klo 12 sen suojelija, kulttuuriministeri Pia Viitanen ja hänen jälkeensä kirjastoneuvos Tuula Martikainen puhuu Tove Janssonin merkityksestä kulttuurissamme. Oman kortensa juhlakekoon kantavat myös musiikkiesityk- siä tarjoava Heikki Mäenpää & Muumilaakso-orkesteri, sekä lastenkulttuurikeskus Rulla ja sanataideyhdistys Yöstäjä omilla ohjelmillaan. Tove 100 -puutarhajuhla 3.8.2014 klo 12?17 Tallipihalla (Kuninkaankatu 4) Tapahtumaan on vapaa pääsy. Moomin Characters Tovea juhlitaan Tampereella. Tänä vuonna ilmestynyt ?Mustat sydämet? on siis jo yhdeksästoista. Jokisen dekkarisarjan viehätyksestä suurin osa on juuri tuttuuden ansiota. Nykyisellään hän on jotain 50+, eronnut ja uuteen naissuhteeseen jo kertaalleen sitoutunut mutta traagisesti siitä luopumaan joutunut mies. Sen se ainakin on valaissut, että Tampereella on elämää (kirjoissa jopa kuolemaa) rautatien, Hämeenkadun, Satakunnankadun ja Hämeenpuiston rajaaman keskustasuorakaiteen ulkopuolellakin. Kari Hulkko n n n Olen itse aika myöhäsyntyinen Jokis-fani. Koskiseni, sarjan toiseksi tuoreimman kirjan ?Vihan sukua?. Vähän äijämäisen ylikonstaapeli Pekin kanssa on tosin näin vähän käynyt hänen tultuaan isäksi, mutta onneksi pehmenneen isikuorenkin alta löytyy yhä sama inttämishaluinen ja omapäinen poliisijunttura. Koskinen itse oli dekkarisarjan käynnistyessä noin nelikymppinen perheenisä. Jokisen esikoisdekkari ?Koskinen ja siimamies?, jossa komisario (silloin tosin vasta ylikonstaapeli) ensi kerran esintyi, ilmestyi 1996, ja siitä lähtien on joka vuosi saatu uusi Koskis-kirja. Eipä sen lukeminen hukkaan mennyt, päinvastoin, vaikka siitä ei dramatisoinnissa ollut riviäkään; Jokisen itsensä hyväntuulisen heiton mukaan häneltä oli näytelmässä kaksi sanaa: nimikirjoitus teatterin kanssa tehdyn sopimuksen alla. Tiina Puumalaisen ohjaama ja sovittama juttu oli joka tapauksessa ihan hyvä suoritus, dekkaritarinoita kun ei ole kovin helppo tehdä teatteriksi. Ensikosketukseni on johtanut sittemmin vakavaan suhteeseen: tänä kesänä ostin aseman pokkarikaupasta 16. Yhtään floppia ei satsissa ole vastaani tullut, mutta ei toisaalta yhtä muiden yläpuolelle nousevaa elämää suurempaa rikosromaaniakaan. Päädyin ?Hiirileikkiin?, koska siinä yksi häikäilemättömän rikossarjan uhreista, onneksi kuitenkin henkensä säilyttävä Arvi, on kuvattu aivan vastaansanomattoman vilpittömänä heppuna. Ja yhä vaan sama, vähän juro, lyhytpinnainen ja omissa oloissaan viihtyvä, mutta ehdottoman reilu ja oikeudentuntoinen esimies. Ja olympiatalvi kun on, on poliisien pieni lätkänaljailukin paikallaan. Raipe nääs, tiedättehän... Juuri tamperelaisuus on jokaisen Jokisen kirjan ehdoton valtti. Se on paljastava, mutta ei mitenkään rumaksi tai rujoksi tekevä spotti. Hänestä olisi vaikka korvaamaan loppuunkulutettu Linnan Koskela johtamistaidonkurssien ihannepomon prototyyppinä. ?Hukan enkelit. Kymmenen rikosromaanin kattauksessa on tarjolla niin klassikoita kuin nykydekkaristejakin. Helsinkiläisenä, mutta Tampereella varsin tiuhaan vierailevana olen oppinut katsomaan kaupunkia hieman uudessa, Jokisen kirjojen taittamassa valossa. -novellikokoelma, ja ?Piripolkka?romaani, joka on luettu, mutta ei hyllyssäni. ja jotkut hengestään ? on hyvin vetävästi kerrottu. Lähes jokaiseen Koskis-kirjaan liittyvä mukava arkinen sivujuonnekin on taas mukana, tällä kertaa Tampereen poliisilaitoksen henkilökuntaan liittyvä vaalitaistelu. Kaupunkia kuvataan tarkasti ja kattavasti, sillä Mansen kaikki keskeiset kaupunginosat tulevat tarinoissa kolutuksi (vai onko oltu vielä syventyneemmin Pispalassa, pitää tarkistaa...). 8. Sakari Koskisen ja hänen alaistensa, Pekin, Lundelinin, Kaation, Simon ja kumppaneiden luonteenpiirteet, tavat ja pikkuoikut on kuvattu niin moneen kertaan, että olisi jopa pettymys, jos tyypit lähtisivät ?kehittymään. 30.7.2014 Kymmenen pientä dekkarikirjaa 13 Rolf Bamberg Käy kolme pientä neekeripoikaa nyt eläintarhan teitä, kun yhden karhu kahmaisee, on kaksi enää heitä. Koskinen Tampereelta, syö rautaa... Seppo Jokisen luoma tamperelaiskomisario Sakari Koskinen voisi aika pian viettää Sorin kamarilla 20-vuotistaitelijajuhlaa
On joskus. Lisää pyykinpesua tehdään pitkin päivää tarpeen niin vaatiessa. Saako esimerkiksi tyhjän työhuoneen työpöydältä siirrellä papereita? . Antoisinta työssä on päästä palvelemaan asiakkaita. Onkohan Lassilan työ kiireistä? . Samalla tulee kohdattua erilaisia ihmisiä. Menin Pohjanmaalla asuessani kaupungille harjoitteluun ja avustin siellä siivoojaa työssään. Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitran jylhän lasipalatsin aulatyöntekijät eivät kuitenkaan ole kirmanneet lomille. Perusperiaate on, että vapaat tasopinnat pyyhitään. Aurinko on lämmittänyt avaran hissiaulan kesäisen lämpimäksi. Tähtäimessä on jo laitoshuoltajan ammattitutkinto. Mitä eroa tutkinnoilla on? . Tarkoituksenani on seurata Lassilan työtä ja keskustella ammatin saloista. . Mutta eivätköhän kaikki työt ole tänä päivänä kiireisiä. Hänen vastuullaan on Sitran toimiston pitäminen siistinä myös kesäisin. Tapaan Lassilan varhain aamulla toimistorakennuksen ovensuussa, josta meidän on tarkoitus aloittaa tutkimusmatka siivoojan työhön. Papereihin tai muuhun sen sellaiseen ei kosketa. Arvostus ammattia kohtaan kasvanut Lassilalla ei ole työyhteisöä sanan varsinaisessa merkityk-. Lomille ei ole myöskään jäänyt meitä aulassa odotteleva Mirjami Lassila. Lassila työskentelee palveluyritys Lassila & Tikanoja Oyj:n palveluksessa siivoojana. Läpimäräksi ei enää hirveästi kastella yhtään mitään siivotessa. Seuraavaksi ovat vuorossa neuvotteluhuoneet. Aika paljon ratkaisee se, miten työn organisoi. Lassila kertoo, että haastavinta hänen työssään ovat yllättävät tilanteet. Lassila naurahtaa ja sovimme, että toimitilahuoltajaa voi huoletta kutsua kansanomaisesti siivoojaksi. . Hän pesee aamuisin siivouksessa käytettäviä puhdistusliinoja, jotta ne olisivat käyttökunnossa työpäivää varten. Lassila kertoo viihtyvänsä työssään ja pitävänsä erityisesti mukavasta palautteesta, jota on saanut tehdystä työstä. Lassilan puhdistaessa neuvotteluhuoneiden pöytäpintoja on pakko kysyä, miten työntekijöiden henkilökohtaisten työhuoneiden siivoamisessa sopii menetellä. Kesä vaikuttaa tottakai työhöni ja työtehtäviini. Nihkeällä saa poistettua parhaiten pölyt. Aloin saada sijaisuuksia kaupungilta, kun huomattiin, että teen hommani hyvin. Myöhemmin Lassila ryhtyi opiskelemaan saadakseen toimitilahuoltajan perustutkinnon. Kun suurin osa rakennuksessa työskentelevistä on poissa, ei esimerkiksi viikkosiivouksia tarvitse tehdä yhtä usein. Huomasin, että ehkä tämä voisi olla minun alani. Hiki nousee pintaan vähemmästäkin. Lassila poimii työkärryistään tottuneesti työvälineitä ja ryhtyy moppaamaan lattiaa. Vaikkapa siistijä on ilmauksena jo ihan vanhaa aikaa, Lassila nauraa. Lassilan työpäivä alkaa pyykinpesulla. 14 30.7.2014 ??Siivoojan työ on itsenäistä, haastavaa ja ajoittain palkitsevaa Työpaikat pidetään Kesä on autioittanut paitsi Helsingin Itämerentorin, myös sitä reunustavat toimistotilat. Mopin tulee olla nihkeä, ei kostea, Lassila opastaa. . Perustukinnosta lähinnä Pöly lähtee parhaiten nihkeällä liinalla. Myös siivousvälineiden pitää olla siistissä kunnossa. Seitsemän vuotta kokemusta alalta Lassila on työskennellyt alalla yhteensä seitsemän vuotta. Niitä toimistorakennuksessa riittää. Hän aloitti työnsä Pohjanmaalla. Siellä tuli siivottua niin koulurakennuksissa kuin vanhankodeissakin. . Satunnaisempien töiden, kuten tekstiilihuonekalujen imurointiin, jää enemmän aikaa, Lassila kommentoi kesän vaikutuksia työhönsä. Siivooja, laitoshuoltaja vai mikä? Toimittajan mieltä askarruttaa, millä nimikkeellä siivoojia pitäisi puhutella. Mirjami Lassila puhdistaa ex-pääministeri Esko Ahon entistä työhuonetta Sitran tiloissa. valmistutaan toimistosiivouksiin ja laitoshuoltajan ammattitutkinto tähtää laitospuolelle, Lassila vastaa. Hyvä palaute piristää Eemeli Peltonen Demokraatti Nousemme hissillä toimistorakennuksen viidenteentoista kerrokseen
Toki kohteissa, kuten esimerkiksi koulujen ja toimistojen välillä, on näissäkin asioissa eroja. Siivoojan työssä käytettävät kemikaalit nousevat ajoittain keskustelunaiheiksi. Kesällä työt voi aloittaa hieman myöhemmin, kun rakennus on vähemmällä käytöllä. Mediassa käydään ajoittain keskustelua eri ammattien arvostuksesta suomalaisten parissa. Hänellä ei ole myöskään omia, vastaavia kokemuksia esimerkiksi allergiaoireista. . Toki tukea ja apua saa olemalla yhteydessä työnantajaan, jos pulmatilanteita tulee. Työ on siis hyvin itsenäistä. En ole kokenut aineita millään tavalla haitallisiksi. Enimmäkseen tulee pölyä. 30.7.2014 15 puhtaana kesälläkin Kuvat com.pic. Toisinaan niitä pidetään allergisoivina ja terveydelle haitallisina. Keskustelua ovat herättäneet samalla tavalla myös kampaajien työssään käyttämät kemikaalit. Lassila ei ole kuullut tapauksia siivoojista, jotka olisivat kärsineet työhön liittyvien puhdistusaineiden käytöstä. Se ei kuitenkaan Lassilaa haittaa, eikä hän pidä itseään yksinäisenä työssään. Lassila kehuu myös käytettäviä työvälineitä. Lasit ja hanskat ovat varatoimi, eikä tässä ole kyse mistään poikkeuksellisesta. Ne ovat myös säädettävissä käyttäjänsä mukaan. Roskakori roskakorilta ja tila tilalta Lassilan päivä etenee iltapäivää kohti. / Mauri Ratilainen Mirjami Lassila moppaa huolellisesti toimistorakennuksen viidennettätoista kerrosta. WC:tä puhdistaessa on puettava suojalasit ja hansikkaat, jotta kemikaalikosketukselta vältyttäisiin. sessä. Kyllähän saippuankin roiskumisella silmään aina vaikutuksensa on.. Hänen työpäivänsä ovat kahdeksan tunnin mittaisia, aamukuudesta kahteen saakka. Kahvitaukoja on kaksi puolen tunnin lounastauon lisäksi. Lassila kokee työnsä arvostuksen kasvaneen vuosien varrella. . Työvälineet ovat kehittyneet merkittävästi. Tuntuu siltä, että ihmisten arvostus siivoojia kohtaan on kasvanut. Ennen meitä saatettiin katsoa hieman alaspäin, Lassila toteaa. Suojalasit kasvoille ja töihin Mirjami Lassila pitää ihmisiä käytökseltään kohtuullisen siisteinä, eikä esimerkiksi hänen työpaikallaan synny ylimääräistä sotkua. . Poliitikkojen ohella siivoojat ovat häntäpäässä työn arvostuksessa. Työni on täysin turvallista, Lassila kertoo. Saniteettitiloja, kuten vessoja, puhdistettaessa käteen on kuitenkin vedettävä suojahanskat ja kasvoille suojalasit. . Toimistosiivous, jota teen, on muutenkin aika siistiä. Ergonomia on päivän sana myös siivoojan ammatissa.
myös niiden, jotka eivät itse pyöräile. . Jos pyöräilyä halutaan lisätä, pyöräreittien pitää olla nopeampia kuin autoreittien. Autolla voi vähän kiertää, Vaismaa sanoo. Samalla autoilusta voisi hänen mukaansa tehdä selkeää ja helppoa: ei seitsemää vaihtoehtoista tietä vaan keskitetyt reitit. Kunnianhimoisia suunnitelmia viritellään ainakin Vaasassa, Jyväskylässä, Helsingissä, Tampereella ja Oulussa, joista viimeistä pidetään perinteisesti hyvänä pyöräilykaupunkina. . Usein näyttää siltä, että pyöräilyn edistämisen ideat herättävät suunnatonta vastustusta byrokraateissa ja poliitikoissa. Ollitervon mukaan Suomessa ei vielä ymmärretä, että pyöräilyn lisääminen on kaikkien etu . 16 30.7.2014 ???Keskustoissa jalankulkijan tulee olla kuningas, pyöräilijän kakkonen? Suomi on pyöräilyn kehitysmaita Pärjää, muttei loista. Keskustoissa jalankulkijan tulee olla kuningas, pyöräilijän kakkonen, joukkoliikenteen kolmonen ja autoilijan vasta nelonen. Pitkään tärkeimpänä on pidetty autoa. Helsingin Polkupyöräilijöiden varapuheenjohtaja Marjut Ollitervo muistuttaa, että juuri asenteet ovat monesti isompi jarru kuin esimerkiksi rahapula. . Mutta Suomen vertaaminen pyöräilyasioissa Tanskaan ja Hollantiin on kuin vertaisi Kenian maanteitä Suomen maanteihin, tarkentaa tutkijatohtori Kalle Vaismaa Tampereen teknillisestä yliopistosta. Hän on väitellyt eurooppalaisten kaupunkien pyöräilystä ja johtaa parhaillaan Ihmisläheinen kaupunkiliikenne -tutkimusryhmää. . Pelkät pyöräkaistat eivät toimi kaduilla, joilla on vilkasta autoliikennettä ja raskaita ajoneuvoja. STT ?Opasteet kehnoja? Laatikkopyöränsä kanssa päivittäin liikkuva oululainen Pasi Haapakorva kannattaa pyöräilyä suosivaa tanskalais-hollantilaista mallia. Hän kiittää mahdollisuutta pyöräillä ympäri vuoden. . Hyötyinä ovat ruuhkien, melun ja saasteiden väheneminen. Pyörällä autoa nopeammin Vaismaan ja Ollitervon mukaan olisi siirrettävä pyöräilijät pois jalkakäytäviltä, suunniteltava nopeita ja suoria pyöräreittejä ja hidastettava autoilua tietyissä paikoissa. Autojen melu ei häiritse, koska reitit ovat täysin erillään autoteistä. Tanskan ja Hollannin mallissa pyöräilyväylä on useimmiten autotien vieressä, kivetyksellä erotettuna. Oulussa on paljon pyöräteitä kivoissa puistomaisemissa. Johdonmukaisuus puuttuu. Haapakorva kaipaisi myös parempia opasteita pyöräilijöille. Viime vuonna julkaistussa barometrissa edellä ovat vain pyöräilyn huippumaat Tanska ja Hollanti sekä naapurimme Ruotsi. . Esimerkiksi joissain Saksan kaupungeissa tosin ollaan paljon meitä pidemmällä. Kaksi ongelmaa Suomessa pyöräreittejä on tasaisen varmasti ympäri maan. Suuria ongelmia on Vaismaan mukaan kaksi: kaupunkien pyöräilyinfrastruktuuri ja se, ettei pyöräily ole aidosti osa liikennejärjestelmää. Esimerkiksi Oma näkökulma. Vuodesta 1895. Tutustu KSR:n upeisiin apurahatarinoihin, lahjoittajien ajatuksiin ja säätiön rahastoihin. Nouda tai tilaa KSR:n esite maksutta kotiisi - tai useampi tilaisuuksissanne jaettavaksi. Uusi osoitteemme: l Siltasaarenkatu Helsinki Säästöpankinranta6,2A, 8.krs, Helsinki puh. Reitit on opeteltava ulkoa, eikä esimerkiksi Oulun rautatieasemalta ydinkeskustaan tai keskustasta yliopistolle ole kunnollisia opaskylttejä. . (09) 5868 530 l muista@sivistysrahasto.fi l www.sivistysrahasto.fi ?Kaupungin keskustaan pitäisi päästä sujuvasti pyörällä? asuinalueilta kaupungin keskustaan pitäisi päästä sujuvasti pyörällä. . Pyörätiet suunnitellaan usein erillisinä kokonaisuuksina, eikä yhdessä muun liikenteen kanssa. Vaismaa toivoo, että Suomessa uskallettaisiin Hollannin ja Tanskan tapaan tehdä radikaaleja ratkaisuja. . Kunnon pyöräilymaissa pyöräilijöillä on omat väylät ja väistämissäännöt ovat selkeät.. Mutta oikeastaan pyöräteitä on vähän liikaa. Suomi tarvitsisi pyöräilymaana lisää rohkeutta ja itseluottamusta yltääkseen kiitettävään arvosanaan. Eurooppalaisen pyöräilyjärjestö ECF:n mukaan Suomi on Euroopan neljänneksi pyöräilijäystävällisin valtio. Olisi parempi, jos pyöräilijä pääsisi ajoradalle. Koti-isänä oleva Haapakorva harmittelee, ettei kaupungilla tunnu olevan varaa kaikkien pyöräteiden kunnossapitoon. Kun ajaa laatikkopyörällä lapsi Sarjakuvat B.Virtanen - Urja kyydissä, kuopat ja terävät kivetykset ovat hankalia. . Suomi on suunnilleen samalla tasolla kuin Ruotsi ja Saksa. Rakennetaan uutta, mutta ei korjata vanhaa
Lisäksi yksittäisiä keskijännitevikoja on eri puolilla Savon Voiman verkkoaluetta. Pohjois-Karjalassa sähköttä oli enää reilut parisataa asiakasta, kun pahimmillaan heitä oli noin 11 000. Tablettikielto on aika tuore juttu, ja harvemmin ihmiset niin isoja laitteita ottavatkaan mukaansa konsertteihin. Täyden palvelun toimisto hok-elannonhautauspalvelu.fi perunkirjoitustoimisto.fi Forum Hakaniemi Töölö Itäkeskus Malmi Espoonlahti Leppävaara Tapiola Tikkurila Myyrmäki Kerava Hyvinkää 010 76 66620 010 76 66500 010 76 66530 010 76 66590 010 76 66630 010 76 66640 010 76 66610 010 76 66570 010 76 66560 010 76 66600 010 76 66550 010 76 66580 PÄIVYSTYS 24 H: 050 347 1555 (0,0835 ?/puh.+0,1209 ?/min) STT. uusia katkoja povataan Ukkosten katkomat sähköt on suurelta osin saatu korjatuksi Itä-Suomessa. Savon Voiman verkkoalueella oli kuitenkin aamupäivällä sähköttömiä asiakkaita runsaat 1 700, kun heitä yöllä oli lähes kymmenkertaisesti. Pahimpia vika-alueita ovat Lapinlahti, Varpaisjärvi, Rautavaara ja Kuopion Nilsiä. Niiden nopeus voi yltyä aina 15 metriin sekunnissa. Joskus kuitenkin tiedot kuvauskielloista tai tiukemmista kuvausrajoituksista tulevat artistilta vasta keikkapäivänä. Onko yleisöltä tullut palautetta tablettikiellosta? En ole kuullut. (STT) Suomessa on alkanut useita hankkeita, joilla pyritään kehittämään pyöräilymahdollisuuksia. Surun kohdatessa et jää yksin Miksi konserteissa pitää jättää tabletti narikkaan? Suurien musiikkitapahtumien ovilla yleisö on joutunut jättämään tablettitietokoneensa narikkaan, vaikka älypuhelimet on saanut pitää mukanaan. Konserttijärjestäjä Live Nation Finlandin tiedottaja Maritta Kettunen kertoo, että käytännöt ovat kirjavia sekä maailmalla että Suomessa. Yleinen käytäntö on, että järjestelmäkamerat on kielletty, mutta pienemmät pokkarit ja kännykkäkamerat ovat ok. Miksi joissain konserteissa ei saa kuvata ollenkaan? Viime kädessä kuvauksesta päättää aina esiintyvä artisti. Toisinaan artisteilla on hyvin tiukkoja kuvaamista koskevia Hautauspalvelut vaatimuksia, ja toiveet voivat muuttua keikkakohtaisesti. Milloin kuvauskiellosta ilmoitetaan yleisölle? Pyrimme kertomaan yleisölle hyvissä ajoin etukäteen esimerkiksi verkkosivuillamme, jos vain tiedämme, että konsertissa ei saa kuvata. Verkkoyhtiö PKS Sähkönsiirto arvioi, että voimakkaat ukkosrintamat enteilevät sähkökatkoja tämän päivän lisäksi aina loppuviikolle asti. Ilmatieteen laitoksen mukaan myös maan etelä- ja keskiosassa sekä PohjoisPohjanmaan ja Kainuun maakunnissa kehittyy tänään ukkoskuuroja, joiden yhteydessä esiintyy voimakkaita ukkospuuskia. Joissain konserteissa tabletit on kielletty, koska ne ovat sen verran suuria, että ne haittaavat takana olevien näköyhteyttä lavalle. Millaisia kuvausvälineitä konserteissa sallitaan? . 30.7.2014 17 Lehtikuva / Martti Kainulainen Sähkövikoja korjattu . Kuvaussäännöt sanelee viime kädessä artisti itse. Miksi tabletti pitää jättää narikkaan mutta älypuhelimen saa ottaa mukaan konserttiin, tiedottaja Maritta Kettunen? . Lisäksi maan etelä- ja keskiosissa voi sataa tänään rankasti
Transurheilija Vera Räsänen. 10.05 Brysselin kone. Kotirintama. Maan äärissä. Saaristokeittiössä laitetaan keittoa. 13.25 Unelmakoti puoleen hintaan Koti veden äärellä. Brittiläisessä lifestyle-sarjassa uudistetaan koteja. 14.25 Kadonneen jäljillä UK Kino: Paha poliisi Yle Teema klo 22.10 Nicolas Cage esittää pahamaineista ja huumeriippuvaista rikosetsivää Katrina-myrskyn jälkeisessä New Orleansissa. TV1 TV2 04.00 Uutisikkuna 06.25 Kuoleman edessä 06.55 Ylen aamu-tv 06.55 04.00 Uutisikkuna 06.50 PIKKU Ykkösen aamu-tv:n otsikot. Ei yksinoikeudella (Ni exclusivo ni excluyente). Maapallon napa-alueilla on käynnissä ilmastonmuutoksia, jotka vaikuttavat ennen pitkää koko maapallomme tulevaisuuteen. 16.50 Novosti Yle 16.55 Yle Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.10 Kyläsairaala (12) Vihollinen sisäpiirissä. 18.00 Yle Uutiset Mukana talous ja kulttuuri. 18.13 Yle Uutiset alueeltasi Alueellisia uutisia. 18.16 Yle Uutiset sää 18.20 Päivän kasvo 18.30 Tuomas Enbuske - Sivistyksen käsikirja Arkkitehtuuri. 19.00 Historia: Tieteenteon nurja puoli Ihmisrotujen luokittelu kiinnosti monia 1800-luvun tiedemiehiä ja tutkimusmateriaalia hankittiin keinoja kaihtamatta. Evoluutiobiologi Matthias Glaubrecht on löytänyt todisteita haudanryöstöistä ja jopa murhista. Aarrekammio. 18.44 Kysy Laralta (7) Osa 18/26: Tyttöjen ilta. 18.56 Ruohonjuuritasolla (7) 19.00 Tyylikkäitä tilaratkaisuja 3/8. 19.30 Yle Nyheter TV-nytt 19.45 Muotokuvassa : Nina Åström 20.15 Popkalaset special Mikko Sipola Tammisaaren festivaalilavalla kesäkuussa 2012. 20.30 Puutarhakeskiviikko 12/12. 12.45 Merisää. 20.07 Café Tropical. 00.00 Yle Uutiset ja sää. 21.45 Amerikkalaisia puheenvuoroja. 08.15 Ykkösaamu. Alex myöhästyy matematiikan tunnilta ja opettaja Norris päättää rangaista koko luokkaa pitämällä yllätyskokeet. Francon kuolemasta on neljä vuotta, mutta muisto elää. Natalina kokeilee taitojaan puhelinmyyjänä. Cecchini yrittää parantaa Tommasin hiiripelkoa. 20.00 Mykkä valo: Ollin oppivuodet (S) Teuvo Puron vuonna 1920 ohjaama mykkäelokuva, johon säveltäjä Harri Vuori on säveltänyt uuden musiikin orkesterina RSO. 16.00 Yle Uutiset ja sää. Jaakko Selin retkeilee vanhojen laivojen Spakenburgiin. 12.30 Sydämen asialla (7) Kohtalon oikku. 13.20 Ratkaisun päivät (12) (Suomi 1956, 92?). Nuoret ja rohkeat: separatistiteini Andrei Donetskista. 11.00 Yle Uutiset. 22.00 Yle Uutiset ja sää. 09.11 Maakuntaradio. 18.00 Yle Uutiset. 18.03 Luonto-Suomen sieni-ilta 0203-17600. 07.17 Maakuntaradio. 06.56 Päivän mietelause. 03.15 Radioteatteri esittää: Rakkaudella, Rauli Badding. 07.45 Hartaita säveliä. SARJA JÄÄ TAUOLLE. Lasten joukkopako Keski-Amerikasta. 10.00 Yle Uutiset. 10.03 Ajantasa. 19.03 Lieksan vaskiviikko 2014. 14.00 Yle Uutiset. 14.03 Ajantasa. 13.03 Urheiluradio. 15.05 Kultakuume.Kännäyskulttuuri saa jo mennä 15.55 Yle News. 11.30 Yle Uutiset maakunnastasi. 15.50 Veneilysää. Alkaako kylmä sota uudelleen. 12.55 Suomen radio. 13.00 Yle Uutiset. 06.05 Hartaita säveliä. 10.00 Yle Uutiset. 14.00 Kimasen kvartetot: Schönberg, Berg, Webern, Stravinsky ja Prokofjev. Amerikka 14.30 Jyrki Sukulan makujen maa 15.00 Kuppilat kuntoon Ruotsi 15.55 Ruotsin karmein koti 16.50 LA Ink 17.45 Leijonan luola Ruotsi 18.40 Kuppilat kuntoon Ruotsi 19.35 Suomen huutokauppakeisari 20.30 Panttilainaamo 21.00 Poliisit Norja 22.00 Hyvät ja huonot uutiset 23.00 Konttori 23.30 Maaginen Criss Angel 00.25 Trigger Happy TV 01.25 Rantavahdit 01.55 LA Ink 02.50 Ennustaja-TV LIV 05.00 Ennustaja-TV 09.00 Hulluna häämekkoihin Atlantassa 09.30 Tuhluriprinsessat 10.00 Sarahin sisustusvinkit 10.30 Eden 11.00 Lauran matkakuvia: Tukholma 11.30 Yllätyskokki Niki 12.00 Elixir 12.30 Arvostele mun illallinen Australiassa 13.00 Tomin keittiö 13.30 Tuhluriprinsessat 14.00 Hulluna häämekkoihin Atlantassa 14.30 Manhattanin äitiyskonsultti 15.30 Olet mitä syöt 16.00 Neljät häät Amerikassa 17.00 Hurja remontti 18.00 Kaisa ja puoli valtakuntaa 19.00 Neljät häät Amerikassa 20.00 Valheen vangit 21.00 Sinkkuelämää 22.10 Nashville 23.05 Ruotsin miljonääriäidit New Yorkissa 00.05 Victoria?s Secret Fashion Show 2013 01.00 Manhattanin äitiyskonsultti 01.55 Neljät häät Amerikassa 02.50 Ennustaja-TV AVA 06.00 Aamun AVAus 09.30 Jamie Oliverin 15 minuutin ateriat 10.00 Remontilla rahoiksi 10.30 Toinen nainen 11.00 Ostoskanava Guthy Renker 12.00 Market Kitchen 12.50 Hullut hamstraajat 13.45 Stylisti Rachel Zoe 14.40 Neljä huonetta 15.35 Lääkärit 16.30 Jamie Oliverin helpot herkut 17.00 Face 17.55 Esittelyssä: Iholla 18.00 Lily Cole taiteen parissa 19.00 Remontilla rahoiksi 20.00 Grand Designs 21.00 Working Girl - tieni huipulle 23.10 unelma-asunnot Iholla 23.40 Remontilla rahoiksi 00.40 Miamin täydelliset naiset YLE RADIO 1 06.00 Yle Uutiset. 16.15 Maakuntaradio. 18.30 Hartaita säveliä. 09.10 Sää. Kilpailu on edennyt finaaliin, ja on tullut aika ratkaista, kuka neljästä kilpailijasta kruunataan Tasten voittajaksi. 20.57 Keno 21.00 Kuppilat kuntoon, Jyrki Sukula! Juankoskella sijaitseva Ruukin Kievari. Kievarissa näennäisesti kaikki on hyvin, mutta Sukulan tarkastelun myötä paljastuu epäkohtia. 04.02 Kantritohtori Teppo Nättilä. YLE PUHE 00.00 Elävä arkisto: Populaarikulttuuri 01.00 Elävä arkisto: Kulttuuri 02.00 Elävä arkisto: Kotimaa 03.00 Elävä arkisto: Maailman tapahtumat 04.00 Elävä arkisto: Urheilu 05.00 Elävä arkisto: Populaarikulttuuri 06.00 Yle Puheen ihanat naiset 07.02 Puheen Aamu 09.02 Ali Show 10.00 Yle Uutiset 10.03 Puheen Päivä 11.00 Yle Uutiset 11.03 Puheen Päivä 12.00 Yle Uutiset 12.05 Puheen Päivä 12.30 Politiikkaradio 13.00 Yle Uutiset 13.02 Tommi Liimatta 14.00 Yle Uutiset 14.03 Puheen Iltapäivä 15.00 Yle Uutiset 15.01 Puheen Iltapäivä 16.00 Yle Uutiset 16.03 Puheen Iltapäivä 17.00 Yle Uutiset 17.01 Ali Show 18.00 Yle Uutiset 18.03 Arman Alizad 19.00 Urheiluilta: Jalkapalloa HJK - Apoel FC 21.30 Puheen Aamun vieras 22.00 Yle Uutiset 22.05 Tommi Liimatta 23.02 Päivä tunnissa 23.30 Politiikkaradio. 07.00 Yle Uutiset ja sää. 19.06 Luonto-Suomen sieni-ilta 0203-17600. 12.30 Yle Uutiset maakunnastasi. 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. 16.00 Yle Uutiset ja sää. 15.05 Maakuntaradio. Ei mies eikä nainen vaan toimittaja. 19.03 Urheiluradio. 22.05 Aikamme suomalaista musiikkia. Ylen v. 23.10 Yöklassinen. YLE RADIO SUOMI 05.00 Aamupala. 06.25 Aamusoitto. 20.00 Yle Uutiset. 18.50 Iltahartaus. 19.00 Yle Uutiset ja sää. O: Werner Herzog 00.06 - 04.01 Teematieto YLE FEM 07.55?16.00 SVT:n ohjelmaa 16.55 Tiedehemmot Osa 12/13: Vesiputoukset. 17.14 Uusi koti Ruotsissa Osa 4/5. 17.19 Ruohonjuuritasolla (7) 17.25 Urheilevat norjalaiset Leijahiihto. 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 18.00 Tarinoita maailmalta: Emilin kesäloma 18.04 Olli - avulias auto (S) BUU: Törmäilyauto Berit. 18.10 Taikaleipää (S) BUU: Hammaskeiju. 18.19 Mami Fatale (7) BUU: Osa 6/26: Mami Brutale. 18.30 Kapteeni Sapelihammas - merten kuningas (7) Osa 8/26. 17.00 Yle Uutiset ja sää. Karabinieerien ja Isä Matteon on selvitettävä, kuka tönäisi pidetyn kirjanpitäjän alas portaita. Selostus Antti Ennekari. 21.00 Alamaailma (16) Osa 2/3. Lakimies. 21.50 Yle Uutiset 22.00 Urheiluruutu 22.05 Rakkauden vuoksi tuomitut Afganistanin naiset elävät yhä ristiriitojen ja vaarojen keskellä. 07.53 Maakuntaradio. Elfriede Kuhr havahtuu lapsuuden leikeistään armottomaan todellisuuteen. 07.15 Urheiluradio. (U) HD 19.50 Unohtuneet rikokset Illan jaksossa käsitellään uskonnollisen Korpela-lahkon kehitystä ja sen johtajan Sigurd Siikavaaran toimia Torniojokilaaksossa 1930-luvulla. 20.00 Puutarhaunelmia: remix 20.30 Yle Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 A-studio 21.35 Monroe (12) 8/12. yle.fi/aamutv 09.30 Tuomas Enbuske - Sivistyksen käsikirja 10.00 Kyläsairaala (12) 10.50 Päivän kasvo 11.00 Yle Uutiset 11.05 Kiehtova maailma: Euroopan ruokatoreilla 12.00 Jaakko ja maailmanvalloittajat Lavastaja AnneMari Aholan tie on vienyt Posiolta Hilversumiin. O: Hannu Leminen. 14.50 Arkistokuvia: Kuvia Hangosta 15.00 Yle Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa Aamu-tv:n ajankohtaiset aiheet koosteena. 16.00 Avara luonto: Jäinen planeetta 1/6. Loputon sota rantarauhasta Sillanpään kesäidyllissä. 13.45 Kuvakirjeitä maailmalta: Kuvakirje Brasiliasta Koti äidille ja lapsille. 13.55 Erikoisrajajääkärit 2/6. 14.25 McLeodin tyttäret (7) Eturistiriitoja. 15.10 Doctor Who (12) Kybermiesten nousu. 16.00 Summeri (7) Elämäni huonoin vuosi - uudelleen: Koe. 17.35 Radioteatteri esittää: Rakkaudella, Rauli Badding. 12.00 Yle Uutiset ja sää. 12-vuotis Kori Brown sairastaa immuunipuutostautia, johon ei ole parannuskeinoa, mutta se ei estä häntä keräämästä rahaa syöpätutkimukselle. 14.20 Shake It Up (S) Tyttöjä, poikia ja tähtiä. 14.50 Isännän ja koiran käytöskoulu Amerikassa Romahduksen partaalla. 15.50 Deittikamera Houston, meillä on pariskunta. 16.20 Koiralle koti Uusi tilaisuus. 17.25 Frasier (S) Daphnen näyt. 17.55 Himohamstraajat (7) Kissat, koirat ja torakat. 18.55 18.58 19.00 19.30 20.00 HS-uutiset HS-uutiset HS-sää HS-sää Poliisit (S) Turku. Poliisit (S) Kotka. Taste Finaali. T: BBC. HD 22.10 Kino: Paha poliisi: Määräsatama New Orleans (16) (The Bad Lieutenant: Port of Call - New Orleans/ USA 2009) Nicolas Cage esittää pahamaineista ja huumeriippuvaista rikosetsivää Katrina-myrskyn jälkeisessä New Orleansissa. Leonardo: Siivet selässä. 17.00 Pikku Kakkonen Noksu, Rytmireissu, Neposen seikkailut, Oktonautit, Kaapo ja Late sekä Anton Siilinen ratkaisee. 07.00 uutiset, sää ja urheilu puolen tunnin välein. 21.40 Urheiluradio. 21.50 Merisää. 17.50 Suomi tänään. Ensimmäinen osaottelu. 08.00 Yle Uutiset ja sää. 10.55 Pikkujuttu. 18.50 Merisää. EteläAfrikka, Mosambik ja Sansibar. 2009 käynnistämän Mykkä valo -sävellystilaushankkeen ensimmäinen elokuva. 11.03 Suomen radio. 08.00 Yle Uutiset ja sää. 08.15 Urheiluradio. Sieltä lähdetään maatilalle hakemaan perunaa. 23.37 Suomi tänään. Pienyrittäjyys EU:ssa. Mitähän laatikosta tänään löytyy? 18.00 Yle Uutiset minuutissa 18.02 McLeodin tyttäret (7) Voimanaisten vastarinta. 18.50 Jalkapallon mestarien liigan karsinta HJK - APOEL FC. 20.06 Sää. 16.15 Faunin iltapäivä. 17.28 Suomi tänään. 13.00 Klassista kahteen. 20.03 Urheiluradio. 22.00 Yle Uutiset ja sää. 00.05 Yöradio - toiveiden yö. Ohjelman tekstitys teksti-tv:n sivulla 333. 22.00 Criminal Minds - FBItutkijat (12) Katse kohti taivasta. 23.00 Castle (12) Matkalla menestykseen. 00.00 Frasier (S) Daphnen näyt. 00.30 Poliisit (S) Kotka. 01.00 Red Widow (12) Kiista kokaiinista. 01.55 Dr. Kabulissa lähes puolet naisvankilan vangeista on tuomittu esiaviollisen seksin tai perinteitä vastaan kapinoinnin vuoksi. 23.20 Silminnäkijä: Yksinäisyyteen voi kuolla 23.50 The Wire (16) Tanssiinkutsu. 00.50 - 04.00 Uutisikkuna Kymmenen Uutiset Päivän sää Viking Lotto ja Jokeri MTV Sport Uutiset Kallista kipua Köydenve- 23.40 Noitapiiri Kirous. 00.35 Monk Monk petipotilaana. 01.30 - 06.00 Onnensoitto 12.26 Uusi päivä ?Ei puku tee 12.55 Ajankohtainen kakkonen Uber -palvelu haastaa Salatut elämät Seitsemän Uutiset MTV Sport Uutiset Päivän sää Suurin pudottaja Rengas- 05.00 Ennustaja-TV 08.50 Ostosruutu 10.50 LIVE: Tiedä ja Voita 13.20 Hurja remontti Nuori hyväntekijä. Sukula pistää keittiön siivoukseen, pomon puhutteluun ja ruokalistan uusiksi. 07.37 Lauran tähti (S) 07.51 Anniina Ballerina (S) 08.17 Muumilaakson tarinoita (S) 08.40 Late Lammas 08.50?08.55 Ruohonjuuritasolla (7) 09.00 Elämäni eläimet: Eläinsairaalassa 09.30 Yle Uutiset Uusimaa 09.37 Yle Uutiset Kaakkois-Suomi 09.44 Yle Uutiset Lounais-Suomi 09.51 Yle Uutiset Häme 09.58 Yle Uutiset Keski-Suomi 10.05 Yle Uutiset Itä-Suomi 10.12 Yle Uutiset Pohjanmaa 10.19 Yle Uutiset Pohjois-Suomi 10.30 Blogistania 11.00 Summeri (7) 12.00 Uusi päivä ?Unelmilla on siivet?. Vastauksia hakemassa. 15.25 Alueellinen sääennuste 15.30 Ensisilmäyksellä Grillijuhlat haudalla. 16.00 Ensisilmäyksellä Kauas pois. 16.30 Jamie Oliverin 15 minuutin ateriat Marokkolaiset lihapullat. 17.00 Jamie Oliverin 15 minuutin ateriat Rapubolognese. 17.30 19.00 19.15 19.25 19.30 meri. 20.00 Duudsonit tuli taloon Särkynyt unelma. 21.00 Klikkaa mua Sebastian. 22.00 22.20 22.25 22.30 22.45 toa. NELONEN pyhimystä?. taksimarkkinat. 09.00 Yle Uutiset. 17.20 Urheiluradio. 11.33 Suomen radio. 10.50 Naisen heinäkuun Kuuluttajan vieras: Yle Svenskan johtaja Marit af Björkesten. 11.00 Maisteri Lindgrenin musiikkiesitelmä: Pyhä yksinkertaisuus. 11.57 Päivän mietelause. 22.05 Uudenkansanmusiikki. 23.00 Yle Uutiset. Journalisti Simon Reeve perehtyy salametsästäjien vastaiseen taisteluun, ui haiden kanssa ja tapaa kotinsa jättäneitä pakolaisia. 07.50 Merisää. Ravitulokset. 15.00 Yle Uutiset. 17.00 Yle Uutiset ja sää. (U) 19.00 Isä Matteon tutkimuksia (7) Elämä pelissä. Sotaa ei kukaan pääse pakoon ja kaikki, lapset mukaan lukien, joutuvat kokemaan traagisia menetyksiä. Mv. 12.32 Suomen radio. 15.00 Yle Uutiset. 19.00 Yle Uutiset ja sää. 21.03 Päivä tunnissa. 07.15 Aamusoitto. Yle Uutiset ja sää. Ravisuoran ennakko. 21.35 Novosti Yle. 09.05 Naisen heinäkuun Muistojen bulevardi. 21.55 Suomi tänään. 06.30 Maakuntaradio. 07.00 Yle Uutiset ja sää. 13.32 Suomen radio. 12.10 Suomen radio. (U). 21.10 Simon Reeve Intian valtamerellä 1/6. 09.05 Urheiluradio. 13.30 Yle Uutiset maakunnastasi. Jokainen epäonnistuu joskus. 22.20 Keskiviikon ravisuora 22.25 Kahden keikka (12) Joka miekkaan tarttuu. 23.20 Yle Uutiset 23.25 Ulkolinja: Puolan taistelu turskasta 00.25 Uutisikkuna KAKKONEN: Neposen ja Nallen aamu 06.51 Nimipäiväonnittelu: 30.7. 06.52 Paula (S) 07.00 Herra Nokkelo (S) 07.05 Tiketi Tok (S) 07.17 Tanssi tarttuu 07.18 Timppa (S) 07.28 Urpo ja Turpo (S): Urpo ja Turpo aarretta etsimässä. 18.55 Luonto-Suomen sieni-ilta 0203-17600. Phil (12) Isin pikkutyttö. 02.50 - 05.00 Ennustaja-TV YLETEEMA 04.00 Teematieto 16.55 Historia: Suursodan päiväkirjat 6/8. 12.15 Julkinen sana. 15.52 Maakuntaradio. Pernilla ja John viimeistelevät puutarhaa kesäkuntoon, minkä jälkeen John pääsee tanssimaan kesäniitylle ja Tareq rakentamaan hotelliaan sekä valmistamaan jälkiruokaa. 21.00 AD 1790 (16) 7/10: Kohtalon sokea käsi. 22.00 - 22.56 Henkivartijat (16) Osa 13/20. 23.15 - 03.00 SVT:n ohjelmaa FOX 06.00 Sky News 06.30 FOX Kids 09.20 Wipeout Kesä 10.10 24Kitchen 12.05 Uskomaton eläinlääkäri Pol 12.55 Eläinkunnan hurjimmat 13.45 Supertehtaat 14.35 Tappajaeläimet 15.25 Aarteen tonkijat 15.50 Hetki ennen tuhoa 16.15 Lentoturmatutkinta 17.05 Paksut poliisit 17.30 Autiotalojen aarteet 18.20 Family Guy 19.10 How I Met Your Mother 20.00 Huutokaupan Metsästäjät 21.00 Criminal Minds 21.55 Elokuva: Pathfinder - Legenda aavesoturista 23.45 How I Met Your Mother 00.35 Elokuva: Pimeä nousee 02.15 Family Guy 03.05 24Kitchen 04.00 Sky News SUB 06.00 Onnensoitto 07.45 Astral TV 10.00 Lemmen viemää 14.00 Suurperhe Bates 14.30 Jamie Oliverin kotona 15.00 Pomo piilossa UK 16.00 Myytinmurtajat 17.00 Lemmen viemää 18.00 Walker, Teksasista 19.00 Naapurit-arvonta 19.05 Ensisilmäyksellä 19.30 Lainvalvojat 20.00 Miehen puolikkaat 20.30 Simpsonit 21.00 The Hero 22.00 Aurinkorannan tähtöset 22.30 The McCoys Show 23.00 666 Park Avenue (16) 23.55 Vampyyripäiväkirjat (16) 00.50 Bones 01.45 - 05.58 Onnensoitto TV5 06.30 Suhdekoukerot 07.00 Kakkukuningas 07.30 Lasten eläinmaailma 08.20 Eläintarha 08.50 Tarzan 12.25 Pomo keittiössä 12.55 Cupcake Girls 13.25 Lasten eläinmaailma 14.20 Eläintarha 14.50 Tarzan 15.20 70?s show 16.15 Kadonneet 17.10 Suhdekoukerot 17.35 Tatuointistudio HelsINK 18.05 70?s show 19.05 Las Vegas 20.00 Tatuointistudio HelsINK 20.30 Poliisikokelaat 21.00 Elokuva: SEKOpallo 23.00 Blacklist 00.45 Tappavat suhteet 01.40 Hauska Britannia 02.05 Ponille kyytiä 03.05 Elokuva: Aidosti outoa 04.55 Mahdoton seikkailu 05.40 Kadonneet JIM 05.00 Ennustaja-TV 11.15 LIVE: Tiedä ja Voita 11.45 Krokotiilimies 12.15 Apua avajaisiin 13.05 Leijonan luola Ruotsi 14.00 Henkka & Niki vs. 21.00 Yle Uutiset. 06.15 Aamuhartaus. 17.20 Aristoteleen kantapää: Retrospektio 17.45 Tekijä:Teatterinjohtaja ja ohjaaja Sini Pesonen 18.20 Radioteatteri esittää: Volter Kilpi: Kirkolle, osa 16. 18 30.7.2014 Tv- ja RaDIO-OhjelmaT Keskiviikko 30.7.2014 MTV3 06.00 Onnensoitto 07.45 Aamusää 08.00 Säätiöt 09.05 Samaa sukua (7) 10.00 Suurin pudottaja 10.30 Lääkärit 11.25 Ostoskanava Tvins.com 12.55 Saaristoruokaa Peruna. Peruna on saaristoruokaa ihan oikeaa. 21.30 Yle Uutiset selkosuomeksi. Harrin makumatka saaristoon alkaa Jakobshamnin vierasvenesataman kesäravintolasta. 08.17 Maakuntaradio. 13.06 Suomen radio. HD 17.45 Francon jälkeen - Alcantaran perhe (7) Osa 222. 07.50 Aamuhartaus. 09.00 Yle Uutiset. 23.03 Kansanradio. Antoniolla ja Miguelilla on idea: he haluavat perustaa lipputehtaan. Carlos ei ymmärrä Aranchan käytöstä
Kabulissa lähes puolet naisvankilan vangeista on tuomittu esiaviollisen seksin tai perinteitä vastaan kapinoinnin vuoksi. Elokuvan pääosissa nähdään vakuuttava tähtikaarti: Melanie Griffith (kuvassa), Harrison Ford, Sigourney Weaver, Alec Baldwin ja Joan Cusack. Rakkauden vuoksi tuomitut TV2 klo 22.05 Afganistanin naiset elävät yhä ristiriitojen ja vaarojen keskellä. Kokeneet merenkävijät ovat kuitenkin oppineet kikkoja, joiden avulla kookaskin laiva voi vähentää riskejä joutua merirosvojen kiikariin. Paratiisimaisella Sansibarin saarella Simon perehtyy paikan karmivaan menneisyyteen orjakaupan keskuksena. 19 Working Girl AVA klo 21.00 Jo 1960-luvun lopulla Kuka pelkää Virginia Woolfia - ja Miehuuskoeelokuvillaan säväyttänyt Mike Nichols ohjasi keskellä 1980-luvun lopun juppiaikaa bisneskiipimistä lempeästi ironisoineen romanttisen komedian Working Girl Se kertoo kunnianhimoisesta sihteeristä, joka havittelee esimiehensä asemaa ? ja saa tilaisuuden yrittää, kun pomo loukkaantuu hiihtorinteessä. Simon ymmärtää, että huumekauppa on jotenkin kytköksissä kalatuotteiden salakuljetukseen ja joutuu yllätyksekseen huumekauppiaiden pesäpaikkaan. Mosambikissa Simon hyppää valtavan rahtilaivan kyytiin, onhan Intian valtameri yksi maailman tärkeimpiä kauppareittejä. Mosambikin aluevesiltä alkaa myös yksi maailman vaarallisimmista vesistöistä, jossa yksikään laiva ei ole turvassa merirosvoilta. Etelä-Afrikan rannikkovesissä Simon ui haikalojen kanssa. Sinänsä mautonta lihaa himoitsevat Kiinan uusrikkaat, joille haineväruoka on harvinaista herkkua ja siksi merkki rikkaudesta. Etelä-Afrikan tasavallassa nuoria addiktoi muotihuume ?tick?, metamfetamiini, jota on helposti saatavilla ja aiheuttaa voimakkaan riippuvuuden. Simon matkustaa rannikoita pitkin vesialueen ympäri maa-, vesi- ja ilmateitse. Majesteettisia petokaloja uhkaa salametsästys, sillä niiden evistä maksetaan huikeita hintoja. Tuoreessa tv-dokumentissa kolme afgaani naista kertoo ankarasti säädellystä elämästään.. Seikkailu vie hänet 16 maahan upeilta Malediiveilta kenties maailman vaarallisimpaan paikkaan: Somalian Mogadishun kriisipesäkkeisiin. Ensimmäisessä jaksossa matka alkaa Etelä-Afrikasta ja jatkuu Mosambikiin ja Sansibariin. 30.7.2014 Intian valtameri rannikolta rannikolle YLE Teema klo 21.10 Kirjailija, journalisti Simon Reeve tutustuu Intian valtamereen, joka on maailman kolmanneksi suurin vesialue
20 30.7.2014 ??Lisää tehoja, vikurimpia autoja ja sivuluisuja Ralliammattilaiset toivovat MM-sarjaan näyttävyyttä Rallin MM-sarjaa halutaan virkistää viilaamalla kilpailuformaattia ja tuomalla sarjan pääluokkaan uudenlainen kalusto 2017 alkaen. Mitä sarja sitten kaipaa. Sen jälkeen ne olisivat vikurimpia ajettavia. Autoista pitäisi tehdä vähän vaikeammin ajettavia, eli aerody- namiikka pois. Sellaisiakin puheita on, että mies miestä vastaan taistelua ei tulisi. Kansainvälisen autoliiton FIA:n MM-rallikomissio lyönee elokuun lopussa lukkoon kantansa kilpailuformaatin rukkaamisesta ensi vuodeksi. Julkisuudessa on ollut malli, jossa kymmenen kärkiautoa ratkoisi jatkossa rallien viimeisellä erikoiskokeella sijoituksia mies miestä -vastaan taistelulla, mutta vaihtoehtojakin on. Kai Tarkiainen aikoo viikonvaihteessa Jyväskylän MMrallin aikana kuulostella tallien ja FIA:n johtajien näkemyksiä. . Jos minulla olisi vapaat kädet, haluaisin, että jokaisella kilpailupäivällä olisi isompi arvo ja kolmen päivän aikana kasvava tunnelataus huipentuisi sunnuntaina suureen finaaliin, jossa ratkaistaisiin kilpailun voittaja, Viitanen sanoo. . Se saisi silloin suoran lähetysajan mahtimaissa kuten Saksassa ja Britanniassa, joissa sponsorit ja autonvalmistajat laskevat tv-sekuntiensa määrää. Lehtikuva / Toni Ollikainen. Sarjan tiimoilla työskentelevien ammattilaisten mielipiteet tuskin eroavat fanien toiveista, kun he toivovat sivuluisuja, vikurimpia, tehokkaampia ja äänekkäämpiä autoja. . Aerodynamiikkaa pitäisi riisua ja pyörien ulosjoustomatkoja lyhentää. Päiväkohtainen taistelu saattaisi kiristyä jossakin määrin, Jouhki arvelee. Marko Viitanen on tv-ammattilaisena samoilla linjoilla. . Jos tehoja nostettaisiin 350 hevosvoimaan, autoja olisi hirveän paljon vaikeampi ajaa suoraan, sanoo Jari-Matti Latvalan ja Mikko Hirvosen taustavoima ja pitkän linjan autourheiluvaikuttaja Timo Jouhki. . Se on vienyt sivuluistot ja tehnyt siitä vähän tylsän näköistä, tv-ammattilainen sanoo. Sivuluisto maistuu kaikkialla Huippupidolla, junamaisesti etenevien nykyautojen aerodynamiikkaa karsisi myös Jyväskylän MM-rallin kilpailunjohtaja ja Kansainvälisen autoliiton FIA:n MM-rallikomission jäsen Kai Tarkiainen. . Pikkuisen kaipaan spektaakkelia lisää. Viimeisen erikoiskokeen mies miestä vastaan -taistelua niin, että ykkönen ja kakkonen ajavat ykkössijasta, lisää ainakin sen päivän mielenkiintoa. Kasvattaako se kokonaiskilpailun mielenkiintoa, vaikea sanoa, mutta ainakin siten ralli on helpompi tuoda tv:n kautta Monen ralliammattilaisen mielestä autojen tekniikan kehittyminen on vienyt näyttävyyttä lajista. ihmisille, Timo Jouhki arvioi yhtä esillä ollutta vaihtoehtoa. Jouhki hyväksyisi myös jossakin vaiheessa esillä olleen ajatuksen MM-pisteiden jakamisesta aina kunkin kilpailupäivän päätteeksi. . Kun katsoo nykypäivän hyppäävää autoa, pyörät tipahtavat pari metriä alaspäin ja autot tulevat ihan järjettömistä korkeuksista maahan ilman, että auto ottaa minkäänlaisia kakkospomppuja, Tarkiainen sanoo. Tarkiainen muistuttaa, että nykyautojen hyvä ajettavuus nostaa vauhteja, mikä kasvattaa turvallisuusriskiä. Aerodynamiikan ja jousitusten ?Aerodynamiikka ei ole koskaan sopinut ralliin. Aerodynamiikka ei ole koskaan sopinut ralliin. Tehojen nostaminen onnistuu turbon kuristinta hölläämällä, eikä se kasvata kustannuksia. Samaa mieltä on MM-sarjan televisioinnista vastaavan FilmWorks-yhtiön toimitusjohtaja Marko Viitanen. . Jonkinlainen sellainen elementti halutaan kuitenkin säilyttää, että viimeinen pätkä voi vielä muuttaa jotakin, Tarkiainen sanoo. MM-rallit kaipaavat viimeisen erikoiskokeen huipennusta Ajatus MM-rallien viimeisen erikoiskokeen ratkaisuroolin korostamisesta ei kaiherra rallin MM-sarjan kanssa ammatikseen työskenteleviä. . Se on vienyt sivuluistot ja tehnyt siitä vähän tylsän näköistä.? rajoitusten vastapainoksi Tarkiainen lisäisi moottoritehoja, mikä poikisi luistoja ja näyttävyyttä. . Tällöin sunnuntaille olisi helppo rakentaa tv-lähetys alkuiltapäivään. Aina puhutaan, että suoma- laiset tykkäävät katsoa luistoja. Mutta jos Espanjassa tai Italiassa auto lähtee rallissa asvaltilla vähän luistoon, ihmiset huutavat suoraa huutoa kädet ilmassa. Se on niin hienoa, kun sitä näkee harvoin, Tarkiainen muistuttaa. STT Viimeisen ek:n rooli korostuu Kilpa-autojen tekniset säännöt ovat muuttumassa kaudeksi 2017