Demokraatti 30.09.2015 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Hallituksen toimet yhä vastatuulessa liitoissa Kokoomusvetoista bisnesajattelua ?Tämä on markkina uskovaisten hallitus. ...4?5 ?Perusongelma ei muutu miksikään. N:o 147, 007435-15-40 . ...3 Demokraatin vuosikymmenet: Vuorossa Koiviston nousu ...8?11 120 vuotta KESK I V II KKO 3 0. Hinta 1,20 e (sis.alv) Hallituksen lomarahaleikkuri lisääkin kustannuksia Toisen onni on toisen epäonni ...6?7 Lomarahaleikkurista tulee hallitukselle sudenkuoppa, odottamaton ongelma. Säästöt kääntyvätkin lisäkustannuksiksi. Tasapuolisuudesta ei ole tietoakaan.. Sy ysku uTA 201 5 Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja?
Helsinki Vaihde (09) 701 041 Uutistoimitus (09) 701 0555 Ilmoitusmyynti (09) 701 0522 Haapaniemenkatu 7-9, B-talo Postiosoite: PL 338, 00531 Hki Mikkeli Uutistoimitus 050 5543430 toimitus@demari.fi ilmo@demari.fi levikki@demari.fi etunimi.sukunimi@demari.fi Lisätietoja: www.demokraatti.fi . Myrsky rantautui Kiinaan. Päätoimittaja: Mikko Salmi Toimitusjohtaja: Ville Wallin Kustantaja: Kustannus Oy Demari Ilmestyy neljästi viikossa, tiistaista perjantaihin. ISSN-L 2242-6892 Demokraatti ISSN 2242-6892 (painettu), ISSN 2242-6906 (verkkojulkaisu) Painopaikka: SLY-Lehtipainot Oy, Tuusula Tilaajapalvelu: 09 701 041 (vaihde) Jakelutiedustelut ja -häiriöilmoitukset: . Muu Suomi: puh. 0800 96675 puh. Helsinki, Uusimaa, varhaisjakelu: . Myrsky tappoi kaksi. lottovoitto Sarjakuvat, yhdistys toiminta, radio ja tv Nieminen Vee Paikallinen asukas keräili eilen kiviä Xindian-joen rannalta. Valtiovarainministeriö n Niinistö: Krimin liittämistä Venäjään ei saa hyväksyä. 0200 71000. 30.9. Nimipäivät tänään: Sirja, Siru, Sorja (ruots.) Roger Uutiskertaus Aurinko nousee: Helsingissä 7.24 Oulussa 7.25 Aurinko laskee: Helsingissä 18.51 Oulussa 18.57 6...12 12...14 Nimipäivät huomenna: Raine, Rainer, Raino, Rauno (ruots.) Ragnar, Rainer x...x Uutiset Demokraatti.fi 3 Kilpailukyky ei ole pelkkä hintakilpailukyky, vaan kyse on tuottavuudesta, osaamisesta ja innovaatioista. 4?5 6?7 Liitot yhä vihaisia hallituksen esityksille Heinäluoma: Tämä on markkinauskovaisten hallitus, pääkirjoitus Lomaleikkurista tuli hallituksen sudenkuoppa Avaus 8?11 12 14?15 Manu-ilmiö oli huipussaan vuonna 1981 18?19 20 Karkkien ja jätskien hinnasta voi pudota neljännes . 0200 55888 puh. THL huolissaan ylipainon lisääntymisestä. Hanna Tainio Twitterissä YK myytiin halvalla Kurdit yhdistivät rivinsä Isisiä vastaan Arki 16?17 Tarja Filatov Twitterissä Päivä kuvana n Volkswagen: Päästöhuijaus koskee yli 26 000 autoa Suomessa. 0200 30011 puh. Asiasta tiedotetaan ensi kuun aikana. Audin, Seatin ja Volkswagen-hyötyajoneuvojen osalta luvut kerrotaan myöhemmin. on julkistanut hallitukselle valmistelemansa taustamuistiot, jotka liittyvät hallituksen esityksiin kilpailukykyä parantavista toimista. Taustamuistiot sisältävät muun muassa laskelmia yksikkökustannusten alentamiseksi. Mukana on myös laskelmia säästöjen kustannus- ja työllisyysvaikutuksista. nistön mukaan Ukrainan kriisi ei ole vielä ohi. Suomi kannattaa kaikkia toimia, joilla Minskin sopimus saadaan toimimaan. YK:n yleiskokouksessa puhunut Niinistö sanoi myös, että laittomuuksia, kuten Krimin alueen liittämistä Venäjään ei saa eikä pidä hyväksyä. AFP Photo / Sam Yeh Opiskelijakämppä . Volks- n VM julkisti laskelmia hallituksen kiristystoimista. Pohjanmaa, varhaisjakelu: . Yli 300 loukkaantui Taiwanissa. Tampere ja ympäristö: . Presidentti Sauli Nii- wagen on selvittänyt päästökohua koskevien autojen määrän Suomessa: päästöhuijaus koskee yli 26 000 liikenteessä olevaa Volkswagen-henkilöautoa. Lukuun sisältyvät kaikki Volkswagen-henkilöautot, jotka on varustettu tyypin EA 189 -dieselmoottorilla. Asiakkaille, joita tapaus koskee, ilmoitetaan henkilökohtaisesti, että heidän autonsa voidaan korjata. Joki tulvi vielä supertaifuuni Dujuanin jäljiltä
Neuvotteluita jatketaan taas keskiviikkoaamuna yhdek- sältä, ja tavoitteena on saada esitys valmiiksi lähiviikkojen aikana. Liitot ovat toiveikkaita, että sopimus syntyy keskusjärjestöissä. . Lista on muutoinkin pitkä ja rankka, Ylitalo sanoo. Työmarkkinajärjestöt aloittivat tiistaina aamulla oman pakettinsa suunnittelun vaihtoehdoksi hallituksen suunnitelmille. Vaikka tehyläistä hoitohenkilöstöä ja rohkeita kätilöitä kuultiin ja leikkaukset kohdistuvat nyt tasapuolisemmin eri palkansaajaryhmiin, taustalla on edelleen pohjoismaiseen sopimusyhteiskuntaan erittäin huonosti sopiva pakkolaki, Tehyn puheenjohtaja Rauno Vesivalo arvostelee. Hän korostaa, että lomarahan leikkaus kaventaa huolestutta- vasti ostovoimaa ja pienentää verotuloja. Järkevin ratkaisu on löydettävissä työmarkkinaosapuolten kesken sopimalla. . Periaate on isoin ongelma. Emme halua lähteä julkiseen huutokauppaan keinoista, Aalto sanoo. Viivi Salminen STT Tehy: Vaikka rohkeita kätilöitä kuultiinkin, ei tämä käy vieläkään Sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö Tehy suhtautuu edelleen kriittisesti hallituksen eiliseen uuteen leikkausesitykseen. Siinä luovutaan ylityö- ja sunnuntailisien leikkaamisesta ja korvataan ne lomarahan leikkaamisella kaikilta. . Kokonaisuuden pitää olla tasapainossa, JaanaYlitalo sanoo. Liitot eivät halua tarkemmin avata, mistä keinoista ne ovat valmiita neuvottelemaan ja mihin keinoihin ei ainakaan suostuta. . Esityksessä hiertävät yhä myös sairauspäiväkarenssi ja lomien lyhentäminen, Vesivalo huomauttaa. Työmarkkinajärjestöt neuvottelevat parhaillaan vaihtoehtoisista ratkaisuista hallituksen pakkolakiesityksille. PAMista, AKT:sta ja Metalliliitosta sanotaan, että perusasetelma pysyy hallituksen kilpailukykypaketissa samana: hallitus aikoo pienentää työmarkkinajärjestöjen sopimusvapautta lainsäädännöllä. . Samalla hallitus kertoi, että sopimusvapautta rajoittavat lait pannaan toimeen määräaikaisella lainsäädännöllä kolmeksi vuodeksi. Alun perin niiden piti olla voimassa toistaiseksi. . Ja milloin se taas muutetaan toisenlaiseksi. UUTISET 3 30.9.2015 ??Soutaminen ja huopaaminen ei herätä luottamusta, sanoo AKT ?Hallituksen uusi esitys ei muuta perusongelmaa? Hallituksen päivitetty esitys kilpailukyvyn parantamiseksi aiheuttaa kovaa kritiikkiä SAK:laisissa liitoissa. Hallitus aikoo päättää asioista, jotka kuuluvat työmarkkinajärjestöille, sanoo PAMin edunvalvontajohtaja Jaana Ylitalo. Metalliliiton puheenjohtaja Riku Aalto sanoo, että hallituksen työmarkkinaosaaminen vaikuttaa viimeaikaisten toimien takia hyvin ohuelta. AKT:n puheenjohtajan Marko Piiraisen mukaan hallituksen ?soutaminen ja huopaaminen? työmarkkina-asioissa ei herätä luottamusta. Soutamisella ja huopaamisella Piirainen viittaa siihen, että hallitus ilmoitti maanantaina korvaavansa sunnuntailisien ja ylityökorvausten leikkauksen pienentämällä lomarahaa 30 prosentilla. PAMin Ylitalo sanoo, että PAMin jäsenille erityinen kipukohta on ensimmäisen sairauslomapäivän palkattomuus. ?Hallituksen työmarkkinaosaaminen vaikuttaa viime aikaisten toimien takia hyvin ohuelta.? Metallin Riku Aalto Sairaanhoitajat osoittivat pari viikkoa sitten muiden mukana mieltään hallituksen epäreiluja leikkauksia vastaan.. Tärkeintä on saada pakkolait pois. Pienituloisiin jäseniimme se iskee lujaa. Ei tämä sellaisenaan käy vieläkään. Mikä on hallituksen seuraava pakkolakiesitys. Uskon edelleen, että järkevin ratkaisu on löydettävissä työmarkkinaosapuolten kesken ja sopimalla. Tim o Sp arf Järjestöt suunnittelevat omaa pakettiaan AKT ja Metalliliitto eivät halua nimetä, mitkä yksittäiset toimet hallituksen kilpailukykypaketissa eniten hiertävät. Piirainen kysyy. . Ydinongelma ei ole muuttunut. Näille neuvotteluille on varattu aikaa lähiviikot ja hallituksella on mahdollisuus vetää lakiesityksensä pois, jos ratkaisu löytyy neuvottelutietä. Vesivalo muistuttaa, että työllisyys- ja kasvusopimuksen mukaiset työehtosopimukset ovat voimassa vuoden 2017 tammikuun loppuun eikä mikään ole muuttumassa heti.
. ¥¿ Hyytävää. ?ber-yritysmyönteinen hallitus aikoo pehmentää lomarahojen 30 prosentin leikkaamisen tuomaa järkytystä tuomalla lomarahaoikeuden kaikille työntekijöille. Nyt jäämmekin odottamaan hallituksen vatulaatiota, jolla lomarahaveivaus korvataan yrittäjille.. Kukaan sen rivissä ei puhu enää valtion roolista mitään, ei keskusta eikä perussuomalaiset, Heinäluoma huomioi. . Hallituksen budjettiesityksen hyväksyminen tarkoittaisi suurtyöttömyyden hyväksymistä ja lisääntyviä tuloeroja, kovaa oikeistolaista politiikkaa, SDP:n ryhmäpuheenvuoron pitänyt Eero Heinäluoma sanoi budjetin lähetekeskustelussa eduskunnassa. Heinäluoman mukaan keskusta ja perussuomalaiset ovat luopuneet omista eväistään ta- louden kuntoon laittamisessa ja luovuttaneet ykkösviulun kokoomukselle. Lähetekeskustelun startti toi vaihtoehdot selkeästi esille. . ?? Ç\?. . Pimeällä katu- ja mainosvalot sekä puiden ja pensaiden varjot pikemminkin hankaloittavat kuin helpottavat havainnointia. ?? ? SAK ???? ? ??? . Viime vuonna heijastinta käytti taajama-alueella 56 prosenttia suomalaisista eli lähes joka toiselta kulkijalta heijastin puuttui. Liikenneturvan teettämän kyselytutkimuksen mukaan heijastimen käyttöön suhtaudutaan myönteisesti. Pääministeri Juha Sipilä kertoi päättäneensä pehmentää palkansaajien oikeuksien leikkaamista ylityö- ja sunnuntailisien osalta, kun hän oli nähnyt televisiossa, kuinka kätilöt selittivät leikkausten epäoikeudenmukaisuutta. Ettei hallituksen perääntymiseen olisi kuitenkin vaikuttanut myös työmarkkinajärjestöjen lähes historiallinen vastaantulo. Hallitus on tiivistynyt markkinavetoisen linjan taakse. On iso riski, että mustan puhuminen alkaa toteuttaa itsensä. Yrityksissäkin moni investointipäätös on psykologiaa, Eero Heinäluoma sanoo. Ilmiö Heijastimet esiin! Valtakunnallista heijastinpäivää vietetään huomenna torstaina. Liikenneturva on tarkkaillut heijastimen käyttöä pimeän ja hämärän aikaan jo vuodesta 1993. 4 30.9.2015 UUTISET ??Heinäluoma: Suomi on siirtynyt kokoomusvetoiseen bisnesajatteluun ?Tämä on markkina uskovaisten hallitus? . Tarkempaa tietoa löytyy osoitteesta https://www. liikenneturva.fi/fi/kampanja/heijastinkampanja-2015/heijastansinua. Lähes kaikki vastaajat pitivät tärkeänä sitä, että heidän läheisensä käyttäisi heijastinta. Liikenneturva haluaa muistuttaa, että heijastin on tarpeen pimeän ja hämärän aikaan myös valaistussa kaupunkiympäristössä tai hajavaloalueen taajamissa. Twitterissä heijastinpäivä näkyy #heijastansinua. Ilmapuntari Taskulämmintä. Ensin oli Sari Sairaanhoitaja ja nyt on Kätilö. Suomi on siirtynyt bisnesajatteluun, myös hallituksen politiikassa. ?Alkio oli päiväunilla, eikä Veikko Vennamosta ollut jälkeäkään.? Kari Hulkko . Jäljelle jää vain se, että markkinat hoitaa. Valojen ja tuulilasin likaantuminen tai huurtuneet ikkunat voivat heikentää kuljettajan näkymää. Liikenneturvan järjestää tempauksia eri puolilla Suomea heijastinpäivänä. Tästä tulee kallis lisälasku etenkin monelle pienelle yrittäjälle. Mutta esimerkiksi SAK taitaa olla hallituksen sanaston ruma sana, jota ei lausuta missään myönteisessä yhteydessä. ?? . Tämä on mark kinauskovaisten hallitus
jos sitä koskaan olikaan, Heinäluoma vastaa. Budjetti heijastaa yleisen hallituspolitiikan oikeistolaisuutta. Heinäluoma kiteyttää sen näin: . Tälläkin kertaa pääministeri Juha Sipilä sanoi uusia keinoja esitellessään, että Suomen kilpailukyky on kilpailijamaita 15 prosenttia jäljessä. Yksikkötyökustannukset, joihin ministeri kilpailukyvyllä tapaa viitata, ovat kuitenkin Suomen teollisuudessa tasoissa Ruotsin kanssa ja pienemmät kuin Saksassa. Mitä on tapahtunut? . Ehkä muutama väärä fakta on saatu muuttumaan yleiseksi totuudeksi ja kansa uskomaan entistä vakaammin työnantajien suosimisen ?välttämätyömyyteen?. Vähintäänkin hallitus on onnistunut kääntämään keskustelua pois niistä kurjistuksista, jotka todella toteutuvat, kuten koulutuksen ja tutkimuksen leikkauksiin. tua.onnela@demari.fi Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. Te johdatte Suomea kuin yritystä, ja meillä on huonoja esimerkkejä siitä, miten yritykset voivat kaatua huonoon johtamiseen.? Antti Rinne, sd. ?Olisi ollut suotavaa, että erityisesti vielä ennen vaaleja työläisiä puolustaneiden perussuomalaisten ministerit olisivat olleet täällä puolustamassa linjaa, jossa leikataan pienituloisilta ja työssäkäyviltä.? ?Te leikkaatte yksinkertaisella tavalla tulevaisuuden kasvun eväitä pois ja kutsutte sitä uudistamiseksi. Se on 1900-luvun alkua!? Ville Niinistö, vihr. ?Koulutusleikkauksilla hallitus sahaa meitä kannattavaa oksaa.? Krista Kiuru, sd. Paavo Arhinmäki, vas. ?Pohjoismaisen perhepolitiikan kulmakivi on toimiva päivähoito . Se täytyy tehdä tosissaan. On aidosti paneuduttava kasvun ja työllisyyden logiikkaan. Vain se voi olla pohja hyvälle vaihtoehtobudjetille. Heinäluoma toivoo demarikentältä ideoita vaihtoehtoon. . varmuus siitä, että lapsella on hoitopaikka. Kokoomus näyttää voittaneen talouspolitiikan linjakeskustelun hallituksen sisällä Budjettikeskustelussa sanottua ?Kun kuuntelen hallituksen linjauksia ja perusteluja, tulee mieleen vanha suomalainen kansansatu, jossa hölmöläiset ikkunattomaan tupaan pyrkivät ämpärillä kantamaan valoa ulkoa. Hallitus väittää selvittäneensä, että rajoitukset ovat perustuslain ja kansainvälisten sopimusten mukaan mahdollisia, mutta mitään todisteita tällaisesta selvityksestä ei ole löytynyt. Tätä viedään härkäpäisesti läpi. Hallituksen ?kilpailukykyloikan. Se on hyvässä vauhdissa, Heinäluoma kertoo. Marraskuussa oppositio tulee esittelemään omat vaihtoehtonsa. Vaihtoehto haastaa myös demarit. . Prosessi on avoin ja sähköpostit ovat auki, hän sanoo. n n n Kupla Hallituksen työeHtopaketti saattaa siis sisältää nyt esiteltyjä Lehtikuva / Mikko Stig Ai jai. Luvut voi kuka tahansa tarkistaa Eurostatista. lisää epävarmuutta kuvioon Budjettikäsittely eduskunnassa kestää vuoden loppuun saakka. SDP on aloittanut oman vaihtoehtobudjettinsa laatimisen. . Sellainen on tarkoitus esitellä eduskunnalle myöhemmin. Budjetti tulee kasvattamaan sosiaalista eriarvoisuutta, koska säästöt kohdistuvat pienituloisiin ihmisiin. . valmistelu alkaa käydä vä- hintäänkin hämmentäväksi. Edellistä keinovalikoimaa ei ollut vielä edes ehditty virallisesti esitellä, kun hallitus ilmoittikin, että eipä sittenkään . Samaan aikaan hallitus odottaa myös työmarkkinajärjestöjen sopivan joistakin toisista keinoista, jotka voisivat kumota nyt ehdotetut. Vaihtoehtobudjetin laadinta alkanut n n n tuovat sekä työehtoheikennysten perustuslailliset ongelmat että alati puheissa pyörivät väärät tiedot. Ehkä suurin vika työehtopaketissa on alun perin ollut se, että työnantajan eli vahvemman osapuolen suojaksi säädettävät pakottavat lait rajoittavat työelämän sopimisoikeuksia maailman mittakaavassa ainutlaatuisella tavalla. Perustettu 1895. Työmies ?1918, Suomen Sosialidemokraatti ?1988, Demari ?2001, Länsi-Suomen Työmies ?1906, Sosialisti ?1918, ?1951, Demokraatti ?1919, Turun Päivälehti ?2001, Uutispäivä Demari ?2012 Päätoimittaja Mikko Salmi. Suupieliin sattuu. Muutoksen nimi on palkanalennukset ja ammattiyhdistysliikkeen vähäisempi neuvotteluvoima. Yritä nyt näytellä vakavaa ja myötätuntoista, kun ay-liikettä kurmootetaan. toimia tai sitten ei. UUTISET Pääkirjoitus 30.9.2015 5 Tua Onnela Lehtikuva / Vesa Moilanen Heinäluoma kehottaa käymään läpi hallituspuolueiden edustajien puheenvuorot. Johtopäätös olisi, ettei ollut kuin kokoomuslaisia esiintyjiä. Sen sijaan palkansaajia kuritetaan yhdellä uudella konstilla eli lomarahojen leikkauksella ja osalla vanhoista eli sairaussakolla, lomien lyhennyksellä ja arkipyhävapaiden poistolla. Tämäkään versio ei kuitenkaan ole virallinen. Köyhän asiasta ei enää puhuttu. . Työmarkkinoilla ajetaan kovaa muutosta. Päinvastoin kaikki perustuslakiasiantuntijat ovat suhtautuneet julkisuudessa esityksiin varsin varautuneesti. Tätä ongelmaa eivät uudet ehdotukset poista. Hallituksen edustajat myös käyttävät sujuvasti tietoja, jotka eivät pidä paikkaansa ja joiden paikkansapitämättömyys on moneen kertaan todistettu. Nyt hallitus maksaa mieluummin 700 euroa nuorelle kehyksen ulkopuolelta, jotta nuori ei tee töitä vaan on passiivisesti kotona.? Tytti Tuppurainen, sd. Tarja Filatov, sd. Anna-Maja Henriksson, r. Ilkka Yrjä Demokraatti ilkka.yrja@ demari.fi Mitä Juha Sipilä aikoo? Hämärää, ja hämärämmäksi käy . Järkevämpää olisi varmaankin rakentaa niitä ikkunoita.? ?Olen hirvittävän huolissani pääministeri teidän johtamiskyvystänne. Työllisyystoimet jäävät uupumaan, ne jätetään markkinoille. . Se on mielenkiintoinen kysymys. Se saattaa ylipäätään olla mahdollinen toteuttaa tai sitten ei. Paljon hälyä ja pelkoa on ainakin saatu aikaan. Hallituksen päätös lakkauttaa subjektiivinen päivähoito-oikeus on valtava virhearvio.? ?Nyt hallitus sanoo ?kehittävänsä nuorisotakuuta?. Mutta se ei itsekään näytä uskovan työnsä tuloksiin. alkio oli päiväunilla, eikä veikko vennamosta ollut jälkeäkään, Heinäluoma analysoi keskustan ja perussuomalaisten koventunutta asennetta. ?Kokoomus näyttää voittaneen? Miksi näin. sunnuntai- ja ylityökorvauksia ei poistetakaan. Se saattaa korvautua työmarkkinajärjestöjen sopimuksella tai sitten ei
Suomessa heitä on noin kaksi miljoonaa. Säästöistä lisäkustannuksiksi Lomarahaleikkurista tulee hallitukselle sudenkuoppa, odottamaton ongelma. Asiantuntija korostaakin, että WEF:n mittaama kilpailukyky on eri asia kuin se kilpailukyky, joka nyt on esillä Suomen poliittisessa puheessa. . Lyhyellä aikavälillä työllisyyskehityksemme vaatii sitä joka tapauksessa, jotta saamme vientiä käytiin kun muu euroalue alkaa elpyä. Listasijoitus vain suuntaa antava Kilpailukykyvertailuissa suuriakin eroja. on Toukokuussa IMD:n (Institute for Management Development) julkaisemassa vertailussa Suomi oli vasta sijalla 20. WEF:n vertailu koostuu kahdesta osasta: tilastoluvuista sekä lähinnä yritysjohtajille suunnatusta nettikyselystä. Suomea koskien kyselyyn vas-. Voi olla, että hallituksen selvitykset ovat tältäkin osin olleet puutteelliset, hän lisää. Kaukorannan mukaan lomarahaleikkuri pienentäisi tuhansien, jopa kymmenien tuhansien yritysten tuloja. Kauppakamarikin kummastelee Hallituksen päätös tehdä lomarahasta lakisääteinen tuo huomattavia lisäkustannuksia järjestäytymättömille pienyrittäjille, sanoo Suomen Yrittäjät. Myös Keskuskauppakamarin huumorintaju on koetuksella. . Se on noin 200 000 kansalaista. Hallituksen on selvennettävä lomarahapäätöstään mahdollisimman pian, Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Risto E. Olen yrittänyt kysellä hallituksen edustajilta kuinka moni palkansaaja hyötyy lomarahojen leikkauksesta ja kuinka Seppo Peltoniemi Demokraatti seppo.peltoniemi@ demari.fi moni menettää. silti yhä Maailman talousfoorumi WEF arvioi Suomen kilpailukyvyn heikentyneen viimevuotisesta. Keskiviikkona julkaistussa kilpailukykyvertailussa Suomi putosi kahdeksannelle sijalle, kun viime vuonna Suomi oli vertailun neljäs. Suomen sijoitus 140 maan vertailussa on edelleen varsin hyvä. J. Niille yrityksille, jotka eivät ole lomarahoja maksaneet uusi tilanne tulee yllätyksenä. Ne menettävät, hän täsmentää. Työehtosopimusten ulkopuolella on noin 10 prosenttia työvoimasta. Tämä ei mennyt oikein putkeen. Hallituksen esitys lomarahojen leikkauksesta pakkolailla on sellainen, jossa yhteinen nimittäjä näyttää järjestöjen välille löytyvän. . Siinä on kyse siitä, mitä meidän tuottamamme tavarat maksavat suhteessa muun maail- man tavaroihin, kertoo Helsingin yliopiston tutkija Juha Tervala. Tervalan mukaan Suomen hintakilpailukykyä pitää parantaa riippumatta siitä, miten sijoitumme WEF:n kaltaisissa kilpailukykyvertailuissa. . On selvää, että uuden velvoitteen piiriin joutuvilla aloilla ei saavutettaisi tavoiteltavaa viiden prosentin kilpailukykyhyppyä, vaan monissa tapauksissa kilpailukyky päinvastoin heikkenisi, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Jussi Järventaus sanoi tiistaina. Suomi putosi kilpailukykyvertailussa . Penttilä vaati tiistaina tiedotteessa. Hallitus ilmoitti, että samalla kun lomarahasta tehdään lakisääteinen, sitä leikataan 30 prosentilla. Lomarahat määräytyvät eri tavoin kolmessasadassa eri työehtosopimuksessa. ?Tämä ei mennyt oikein putkeen. Hallituksen leikkuri on kaikkea muuta kuin tasapuolinen?. Kilpailukyky heikkenee Lomarahoja leikkaamalla kilpailukykyloikka jää yksinomaan työehtosopimusten piirissä olevien palkansaajien taakaksi. . Säästöt kääntyvätkin lisäkustannuksiksi. . En ole saanut mitään vastausta, Kaukoranta toteaa. . Jos palkat muodostavat ison osan yrityksen liikevaihdosta, uusien lomarahojen saajien joukko tulee leikkaamaan merkittävästi yrityksen voittoja, Ilkka Kaukoranta muistuttaa. Vastauksia vailla . Hallituksen leikkuri on kaikkea muuta kuin tasapuolinen, Kaukoranta toteaa. . 6 30.9.2015 UUTISET ??Hallituksen kalkulaattorissa käsittämättömiä lukuja Lomaleikkurista tulikin hallitukselle sudenkuoppa Aika harvoin on nähty tilanteita, joissa palkansaajakeskusjärjestö SAK ja yrittäjien edunvalvontajärjestö Suomen Yrittäjät löytävät yhteisiä näkemyksiä. Nyt kun Suomessa on puhuttu kilpailukyvystä, se on käytännössä synonyymi hintakilpailukyvylle. Vaikka maalla olisi talouskasvun edellytyksiä pidemmällä ajalla, hintakilpailukyvyn pitää silti olla kunnossa. Ne, joille ei lomarahoja ole jaettu saavat käytännössä kolmen prosentin palkankorotuksen ja ne, jotka saavat lomarahoja joutuvat tinkimään yhden prosentin verran ansioistaan, SAK:n ekonomisti Ilkka Kaukoranta laskeskelee. Kaukorannan mukaan palkansaajat pääsääntöisesti menettävät ja yritykset voittavat. . Pakkolaki toteutuessaan tarkoittaa, että kaikki ovat oikeutettuja lomarahoihin
UUTISET 30.9.2015 Kuvat Getty Images Demarinuoret: Hallitus tuhoaa nuorisotakuun Demarinuoret on järkyttynyt hallituksen tavoitteesta tuhota nuorisotakuu. Demarinuoret huomauttaa, että budjettiesitys sisältää kuitenkin leikkauksia myös työllisyysmäärärahoihin. Hänet kuljetettiin sairaalaan. Helmasynti on, että kyselyotokset ovat pieniä ja ne ovat maittain epäyhtenäisiä, mikä nakertaa luotettavuutta. nuorisotakuun rahoitus on yksinkertaisesti riittämätöntä hallituksen asettamiin tavoitteisiin nähden, sanoo Demarinuorten Petra Peltonen. Satamatyöntekijä loukkaantui vakavasti Kotkassa Lomarahaleikkurista tulee hallitukselle sudenkuoppa, odottamaton ongelma. Tyhjästä on paha nyhjästä . Selvitys mittaa vain pidemmän aikavälin rakenteellista kilpailukykyä. . Lisäksi työpajatoiminnasta ja etsivän nuorisotyön resursseista leikataan. . Näiden ongelmien ratkaisemiseen tarvitaan resursseja, ei tyhjiä lupauksia ja kauniita sanoja. Nuorisotakuu on nostettu hallituksen kärkihankkeeksi, mutta käytännössä siltä viedään pois tarvittavat resurssit. nuorisotakuun rahoitus on yksinkertaisesti riittämätöntä hallituksen asettamiin tavoitteisiin nähden. Sen arvona kuitenkin on, että se antaa lisätietoa kilpailukyvyn taustalla olevista tekijöistä. Maria Rosvall STT Kotkassa Hietasen satamassa työntekijä on loukkaantunut vakavasti jäätyään satamakoneen pyörän alle. Pelastustyöntekijät saivat hänet irrotettua koneen alta, ja uhri pysyi tajuissaan pelastustöiden ajan. Otokset eri maissa eivät myöskään koskaan ole samanlaisia. Rouvisen mukaan kilpailukykysijoitukset ovatkin vain suuntaa antavia, ja niissä pitäisi ottaa huomioon myös luottamusväli 5?10 sijaa molempiin suuntiin. . Ennaltaehkäisy on huomattavasti edullisempaa kuin jälkien korjaileminen myöhemmin, päättää Peltonen. Demokraatti Petra Peltonen . Viime hallituskaudella nuorisotyöttömyyden vähentämiseen tarkoitettuun nuorisotakuuseen varattiin 60 miljoonaa euroa, ja nyt hallitus kaavailee käyttävänsä nuorten työllistämiseen ja syrjäytymisen ehkäisyyn yhteensä 10 miljoonaa koko hallituskauden aikana. Säästöt kääntyvätkin lisäkustannuksiksi. kärkikymmenikössä tasi yhteensä 50 tutkijaa, virkamiestä ja elinkeinoelämän edustajaa. WEF:n kumppanina Suomessa toimivan Etlatiedon toimitusjohtaja Petri Rouvinen myöntää, että 50 vastaajan otos on hyvin pieni. . Tyhjästä on paha nyhjästä . Rahoituksen puute johtaa koko nuorisotakuun näivettymiseen. . Sekä nuorisotyöttömyys että nuorten pitkäaikaistyöttömyys ovat kasvussa. Poliisi tutkii onnettomuuden syytä. STT NAISILLE -Lahkeellisia alushousuja -Yöpaitoja 1/2 ja pitkiä hihoja -Laamapaitoja -Laamahousuja Aukioloajat: arkisin 10-14 la 9-14. Samalla kun nuorisotakuun resurssit romutetaan, tehdään myös massiivisia leikkauksia koulutukseen ja opintotukeen. Nuorilta 7 vedetään härskisti matto alta, lataa Demarinuorten varapuheenjohtaja Petra Peltonen. Nuorisotakuuta on tarkoitus toteuttaa osin työllisyysmäärärahojen puitteissa. Hallitus kampittaa nuoret jo lähtöviivalla
Hyvissä ajoin päätettiin, että SDP:n ehdokas tuleviin presidentinvaaleihin valitaan marraskuun puolueneuvoston kokouksessa 18.?19.11.1981. Lopulta lokakuun 26. Suomen Sosialidemokraattikin kertoi viikottain presidentin terveydentilasta. Melko pian alkoi näyttää siltä, ettei hän enää palaa tehtäviinsä. Kun kysyimme sosiaalisessa mediassa mikä tapahtuma tai juttu vuosina 1975? 1985 kosketti eniten, niin kyllähän ylivoimainen enemmistö oli sitä mieltä, että Mauno Koiviston valinta presidentiksi oli sen Antti vuosikymmenen suuri juttu. Vuorenrinne Manu-ilmiö alkoi kehittyä Demokraatti kohti kliimaksiaan syksyllä 1981, kun presidentti Urho Kekkonen oli sairastunut. Se on yhtäältä historiadokumentti 34 vuoden takaa, mutta toisaalta siitä voi hakea myös yhtäläisyyksiä nykytilanteeseen. Haastattelu oli tavallaan lehden lähtölaukaus vaalikamppailun loppusuoralle. Mauno Koiviston radio- ja televisiopuhetta otsikolla ?Rauhan hyväksi toimien teemme kunniaa Kekkosen elämäntyölle?. Päätoimittajana oli Aimo Kairamo, toisena päätoimittajana Seppo Heikki Salonen ja vakituisena politiikan kolumnistina Arvo Salo. Etusivulla kerrottiin myös, että uusi presidentti valitaan 26.1.1982. Haastattelijat antoivat Koiviston filosofiselle pohdiskelulle tilaa ja kun tuleva presidentti pääsi vauhtiin, juttuun alkoi kertyä painavaa sisältöä. ?Ssd lauantaina: Koiviston laaja haastattelu? Demari hehkutti Koivistoa perusteellisesti, kun puolueneuvosto kokoontui sääntömääräiseen kokoukseensa. viranhoidolle. 8 30.9.2015 AVAUS Demokraatin vuosikymmenet 9/12 Manu-ilmiö kehittyi huippuunsa syksyllä 1981 Demokraatin vuosikymmenet -sarjamme on edennyt aikalaismuisteloihin. Vaaleihin valmistauduttiin. Vaalihuuma pääsi valloilleen välittömästi. Suomen Sosialidemokraatti referoi 28.10. Nuorisoliiton, eli silloisen SNK:n edustajana kannatuspuheenvuoron käytti muuan Eero Heinäluoma. Toisen kokouspäivän pääaiheena oli Mauno Koiviston kokoukselle pitämä linjapuhe. Kokouksen jälkeen lauantainumerossaan Suomen Sosialidemokraatti julkaisi Koiviston laajan haastattelun, joka nyt julkaistaan uudestaan sellaisenaan. Haastattelun tekivät lehden politiikan toimittajat Seppo Halminen ja Ulpu Tapiola (nykyisin Iivari), valokuvaajana oli Reijo Forsberg. Halminen johti myöhemmin Demarin toimitusta toimituspäällikkönä ja Iivarista tuli SDP:n puoluesihteeri, kansanedustaja ja europarlamentaarikko. Tekstistä havaitsee, että Koiviston ?fundeerauksista. Sen tärkeimmäksi asiaksi tuli luonnollisesti presidenttiehdokkaan valinta. Seppo Halminen urakoi kampanjajuttuja ja oli mukana Koiviston kiertueella, joka käynnistyi Porin Riihikedon koululta 29.12.1981.. Demarin omien kolumnistien kärkijoukko oli tuolloin vahva. Haastattelijat kuitenkin antoivat Koiviston tyypilliselle filosofiselle pohdiskelulle kunnolla tilaa ja kun tuleva presidentti pääsi vauhtiin, juttuun alkoi kertyä painavaa sisältöä. päiväksi päivätyllä ilmoituksellaan presidentti Kekkonen totesi sairautensa muodostavan ?pysyvän esteen. Ensimmäisenä kokouspäivänä puolueneuvokset pääsivät kukin kehumaan valittavaa ehdokasta. Tänä päivänä juttua voi lukea kahdellakin tavalla. oli vaikea saada vetävää otsikkoa juttuun
etusivun yläkulmassa luvataan lauantaiksi ?Koiviston laajaa haastattelua?. Haastattelu julkaistaan nyt uudestaan. Mauno Koivisto lähtee avoimella mielellä presidenttiehdokkaaksi. . Mutta luulen, että nämä kaksi asiaa ovat erotettavissa. Enemmistöjärjestelmän maat . Onko tämä poliittisessa toiminnassa etu vai haitta? Mauno Koivisto tähdentää, että hallitusten muodostamisen helppous taivaikeus riippuu vaalitavasta. Ilmeisesti edessä on hyvin tapahtumarikas aika. Vaalitaistelun kuluessa esitetään monia mielenkiintoisia näkökohtia, hän arvelee. Koivisto antaa ymmärtää pyrkivänsä myös kampanjan aikana olemaan oma itsensä. Aiemmin, kun tasavallan presidentti on ollut enemmän tai vähemmän rajatun ajan ulkomaanmat- koilla, on lähtökohtana ollut, että pääministeri hoitaa ne asiat, jotka ehdottomasti pitää hoitaa. Useassa tapauksessa on voitu jäädä odottamaan presidentin paluuta. . Torstain 19.11. AVAUS 30.9.2015 120 vuotta Mauno Koiviston 21.11.1981 julkaistun haastattelun kuvasi Suomen Sosialidemokraatin silloisista kuvaajista Reijo Forsberg. Koivisto rohkaisee avoimiin asenteisiin Suomen Sosialidemokraatti hehkutti Mauno Koivistoa koko viikon, kun SDP:n puolueneuvosto 18.?19.11.1981 nimesi hänet presidenttiehdokkaaksi. Matala profiili säilynee eikä tulossa juuri ole uusia avauksia. Pääministerin vastuulla on nyt tasavallan presidentin tehtävien hoito. Miten tämä vaikuttaa vaalitaistelun käyntiin? . Presidentin tehtävien hoito on pidettävä koko ajan mielessä ja se on johonkin mittaan tilannetta mutkistava asia. Sitä mukaa kuin vaalihetki lähestyy, ehdokkaana olo tulee etualalle. Nyt presidentin sairauden alusta alkaen on ollut toinen lähestymistapa. Suomessa, jossa hallitusten keski-ikä on mm. lyhytaikaisten virkamieshallitusten vuoksi alhai- 9. Sen sijaan kaikissa niissä maissa, joissa suhteellinen vaalitapa on käytössä, on tullut yhä vaikeammaksi muodostaa enemmistöhallituksia. . Mitenkä sijainen suhtautuu presidentin valtaoikeuksien käyttöön? . Pohjoismaista on vain Suomessa ja Islannissa tällä hetkellä enemmistöhallitukset. tuottavat selkeitä enemmistöjä. Islannissa on tilanne lisäksi sikäli erikoislaatuinen, että johtava hallituspuolue on samalla oppositiossa. . kuten Ranska, Englanti ja Yhdysvallat . On lähdetty siitä, että kaikki asiat hoidetaan eikä ryhdytä siitämään ratkaisuja, Koivisto selittää. . Odotan mielenkiinnolla, mitä tästä tulee. Kuitenkin vain välttämättömin hoidetaan. Kaikki seremonialliset esiintymiset pyritään jättämään vähälle, hän jatkaa. Sovittelun pakolla huomattavat etunsa Suomalaisen politiikan luonteenomaiseksi piirteeksi on sanottu enemmistöjen muodostamisen vaikeus. Vaikka tietysti presidentille kuuluvat asiat pitää tulla hoidetuiksi ja siinäkin roolissa esiintyä, Koivisto sanoo. Välttämättömin hoidetaan Jotkut valtio-oppineet ovat tulkinneet, että presidentin sijaisena toimivan tosiasiallinen asema vahvistuu, kun presidentin este on todettu pysyväksi. Ei tilanne ole miksikään muuttunut
Voisi sanoa, että suurimmat ikäluokat edus tavat myös suurta yhteiskunnallista aktiivisuutta. Moni tuli tehtäviin nuorella iällä, monella pallilla istutaan nyt pitkään. Koiviston mielestä suomalaisten omanarvontunnossa ei yleisesti ottaen ole valittamista. Mitä tämä merkit see Suomelle? . Ei pitäisi pyrkiä vain sopeutta maan, vaan antamaan siinä nuorillekin roolinsa. . Muutoksia on ta pahtunut ja ilmeisesti tulee kaiken aikaa tapah tumaan. . Miltä suomalaisen yhteiskunnan kehi tyskaari näyttää tämän ajanjakson sisällä? . Kansainväli sissä järjestöissä, ennen kaikkea Yhdistyneissä ?Muutoksia on tapahtunut ja ilmeisesti tulee kaiken aikaa tapahtumaan.? ?Meillä on enemmän valmiutta periaatteelliseen osallistumiseen kuin omakohtaisiin käytännön uhrauksiin. Hallitseva ja jatkuva virta näyttää olevan se, että yhteiskunnan tulee ottaa vastuuta yhä laa jemmalla sektorilla. Pikemminkin sillä on taipumusta mennä enemmän yläkanttiin kuin alakanttiin. . Meillä on pyrkimyksenä ollut se, että ihmi set olisivat mukana päättämässä omista asiois taan muutoinkin kuin valitsemassa joskus har voin edusmiehiään valtakunnallisiin ja kunnal lisiin elimiin. . Kohtuullinen lähtökohta on, että roolimme on rajoitettu, vaikka vähän toiseltakin voisi näyt tää. On jouduttu ra kentamaan vaivalloisia kompromisseja. Tämä ajatus on nähdäkseni hyvin pitkälle säädellyt lainsäädäntöprosessia. Alunpitäen aika paljon vasemmiston ajatus yh teiskunnan vastuusta on viime vuosikymmeninä tullut kasvavassa määrin yleiseksi. Mauno Koivisto huomauttaa kuitenkin, että havaittavissa on monenlaisia ja päällekkäisiäkin ilmiöitä. Hänen mieles tään sen saa aikaan ennen kaikkea yhteiskunnal linen työnjako. Tämän hän sai ehkä siitä, ettei ollut ensimmäisten joukossa kiivailemassa kasvupolitiikan kakun jakamisesta. Hän nosti sormensa vakavasti varoittaen pystyyn. Viisasta olisi, jos se vastaantulo ei olisi vain valmiiden vasta usten tarjontaa. Onko yhteiskunta jättänyt nuoret poliit tisesti kodittomiksi. Me olemme suhteellisesta vaalitavasta, mo nista puolueista ja myöskin valtiosäännön mää räenemmistösäännöksistä johtuen pakotettuja sovittelupolitiikkaan. On ollut pyrkimystä siihen, että kansalaiset voisivat saada vaikutusmahdollisuuksia työelä mässä. Sillä on omat huomattavat etunsa. Erilainen tilanne on nyt pie nillä ikäluokilla. Ei pyritä vain sopeuttamaan Mikä voisi olla yhteiskunnan vastaus vai antaako elämä itse aikanaan sen? . Maailma muuttuu koko ajan. Toisinaan kyllä näyttää siltä, että täytyy vä hän pullistella, jotta näytettäisiin suuremmalta, Koivisto lohkaisee. Haavoittuva maailma Elämme epävarmuuden aikaa. Meidänkin tilanteemme on hyvin haavoit tuva ennen kaikkea taloudellisessa mielessä. Olemme vahvasti riippuvaisia siitä, mitä maail malla yleensä tapahtuu. Maailman tämänhetkinen tilanne on hyvin haavoittuva, helposti muuttuva. Luulen, että on hyvin tärkeätä yhteiskunnan tulla nimenomaan nuoria vastaan. Nuorilla on vaikeuksia päästä mu kaan. Ruotsissa, josta meillä mielellään otetaan mallia, oli sosialidemokraattisen puolueen hal litus vuosikymmeniä. Tässä keskustelussa Suomi on mukana enem män tai vähemmän aktiivisesti. Viime vuosina, kun asioiden hoito on vaikeu tunut kaikkialla, onkin voitu havaita mielenkiin toinen seikka. Lähinnä tulee mieleen se, että tänä aikana on julkisesti tunnustettu yhetiskunnan vastuun periaate. Mutta hallitusten muodos taminen on aina hieman pulmallista, kun täytyy olla monta puoluetta mukana. Enemmistöjen muodostamisen vaikeus liit tyy myös itse päätöksentekoon. 10 30.9.2015 AVAUS nen, on kehitys kuitenkin viimeisten kymmenen tai viidentoista vuoden aikana vienyt pitempi aikaisiin hallituksiin. Koi visto korostaa välitöntä vaikuttamista, vallan jakoa. . ? Kansakunnissa, käydään jatkuvasti keskustelua siitä, millä uudenlaisilla tavoin etenkin teollistu neen pohjoisen ja kehittymättömän etelän väliset suhteet voitaisiin järjestää. . Meillä on kuitenkin yhteiskunta sillä tavoin avoin, että se antaa mahdollisuudet ja johonkin mittaan rohkaiseekin uusein ajatusten esittäjiä. Tarve laadulliseen parantamiseen 70luvulla Suomen Pankin pääjohtajana Koivisto sai valtakunnan pessimistin maineen. Sotilaallisen tekniikan kehitys on johtanut siihen, että meidänkin haa voittuvuutemme lisääntyy, ellei pyrkimyksissä aseistuksen rajoittamisessa ja aseriisunnassa onnistuta. . Se on juuri tällä hetkellä kaikkein välttämät tömämmin ratkaistava kysymys. Työnjako tuo vieraantumista Koivisto pitää vieraantumisilmiötä hallitsevana piirteenä nykyyhteiskunnassa. Meillä kuten muuallakin olemassaolevat or ganisaatiot ovat varttuneempien ikäluokkien miehittämiä. Onko yhteiskunta pettänyt suurille ikäluokille antamansa lupaukset? . Kaikkein helpoimmalla päästään tietysti arvostelemalla suurvaltoja. Kaikkein tärkein kysymys on tällä hetkellä se, jatkuuko suurvaltaryhmittymien välinen jän nitystila ja aletaanko kiihtyvässä tahdissa sijoit taa voimavaroja aseistautumiseen. . Millaisia vaikutuksia tällä on? . Jos lähdetään siitä olettamuksesta, että niiden pitäisi toimia, mutta ne eivät kuiten kaan toimi, uskotaan ettei itsekään tarvitse tehdä mitään. Samalla voidaan kuitenkin poimia joita kin sympatiapisteitä. On sanottu, että suomalaisten kansallinen on gelma on terveen itsetunnon puute. Tietysti päätöksenteko oli silloin yksinkertaisempaa, kun se tapahtui pal jolti yhden puolueen sisällä. Puolueiden ja muitten yhteiskunnassa vaikuttavien organisaatioiden julkilausuttuna tavoitteena on ollut solidaarisuuden ja tasaar von lisääminen sekä eri lailla heikoimmassa ase massa olevien ihmisten aseman parantaminen. Esimerkiksi nyt ovat vammaisten asiat hyvin vahvasti esillä, Koivisto sanoo. . Kun asiat on kerran sovitellen saatu rat kaisuun, ne kestävät sitten paremmin, Koivisto määrittelee. . Olen lausunut huolestuneisuuteni siitä, että meillä on enemmän valmiutta periaatteelliseen osallistumiseen kuin omakohtaisiin käytännön uhrauksiin. Esimerkkejä löytyy myös haparoivista yrityksistä kehittää lähiödemokratiaa. Vieraantumisen eräinä näkyvinä ilmiöinä on pidetty liikkuvien äänestäjien määrän kasva mista sekä epäpoliittisten liikkeiden vahvistu mista. Ihmisen osa työelämässä on tiu kasti rajattu. Mitä voistaisiin tehdä vieraantumista vastaan? Mitkä ovat sen mukanaan tuomat haasteet. Olen halunnut kiinnittää huomiota sii hen, että mitä sitä aina huokaillaan, että jos kus oli mukavaa tai mahdollisesti joskus tulee olemaan mukavaa ja aika menee huokaillessa, hän vastaa. Vastuun periaate julkisesti tunnustettu Koivisto kuuluu sukupolveen, joka nuoruudessa koki sodan, osallistui sen jälkeen sekä henkiseen että aineelliseen jälleenrakentamiseen ja on nyt vastuussa. Jos monipuoluejärjestelmä saa daan pelaamaan, se pelaa hyvin, koska vastuu on laajoilla hartioilla. Miksi aina huokailla? Mauno Koivisto toisti viime talvena useassa yh teydessä, että eletään aikoja, joita tullaan kai pauksella muistelemaan. Mihin tämä toteamus perustui? . Päinvastoin oli asian laita eduskuntapaikkojen ollessa Ruotsissa tasan, jolloin monessa tapauksessa jouduttiin mene mään arvanheittoon. . Hän viittaa akateemikko Georg Henrik von Wrightin arvioihin itsekkyyden kasvusta. Kannatetaan hyvin yleisesti tulon siirtoja, mutta ei silloin kun se osuu omalle kohdalle siten, että joutuu maksavalle puolelle. Onko valmiutta käytännön uhrauksiin Millaisena Mauno Koivisto sitten näkee Suo men roolin maailman kansojen joukossa henki sen, kulttuurisen ja taloudellisen panoksen kan nalta tarkasteltuna.
meillä ja muualla . Se rikkaus, joka on ?korvien välissä. voimavarojen niukkuuden tähden ja tarpeet mahtavia voimavaroihin nähden niin se ei tarkoita sitä, etteikö kaiken aikaa olisi mahdollisuutta ja tarvetta yhteiskunnan laadulliseen parantamiseen. Siksi me myös olemme haavoittuvaisia. Meillä on kovin vähäiset mahdollisuudet rakentaa omista lähtökohdistamme käsin merkittävää hyvinvointia tähän maahan. Mahdollista on, että meillä on murrosmaisia aikoja edessä. Suomen Sosialidemokraatista tuli kokonaan tabloid-lehti vuonna 1976. Metsät ovat luonnonrikkaus. Mitä julkisen vallan kautta tapahtuu on paljolti sitä, että varat pohjautuvat sinne, mistä tulevatkin, Koivisto puntaroi tulonjakopolitiikkaa. Olemme olleet ja olemme vastakin riippuvaisia kehityksestä maailmalla. Mikä on suomalaisen työn ja taidon osuus? . Sitä ennenhän tabloid-formaattia oli kokeiltu lehden viikonvaihdenumeroissa. Poliittisesti elettiin kuohuvaa aikaa. On kiinnitetty huomiota siihen, että vaikka ilmeisesti määrällisen kasvun mahdollisuudet ovat entistä rajatummat . Mitään sellaista ei ole näköpiirissä, että tilanne nimenomaan murrokseen johtaisi. Sillä voi olla, mutta ei välttämättä tarvitse olla. Seppo Halminen Ulpu Tapiola Aimo Kairamo johti lehden toimitusta vuosikymmenen, mutta jäi lehdistöhistoriaan erityisesti kolumnistina. 1975?1985 Demokraatin toimituksessa yhdeksäs vuosikymmen 1975?1985 elettiin pääosin Aimo Kairamon komennossa. Ja yleensä on helpompi ennustaa jatkuvuutta kuin murrosta. On helpompi ennustaa sellaista, jos on kyse suurista luvuista. Paljon muuta ei sitten ole. . On vain muistettava, miten tämänkaltaiset tapahtumat syntyvät. Useimmiten murrokset syntyvät sinänsä vähäisistä samaan aikaan sattuvista erilaisista tekijöistä, joiden yhteisvaikutus on ennalta arvaamaton. Voisiko vaalitaistelulla ja tavalla käydä sitä olla vaikutuksia kansalliseen sopuun? . AVAUS 11 30.9.2015 120 vuotta teollisuuden huimapäisistä laajennuksista, mm. Nesteen kolmannesta öljyjalostamosta ja kiistan aikana syntysanat saaneesta Metsä-Botniasta puhuttaessa. Entä nyt, kun yleisesti puhutaan jatkuvasta niukasta kasvusta, niukoista voimavaroista ja tarpeesta varautua laajaan työttömyyteen. Runeberg sanoo, että Suomi on köyhä, jos kultaa kaivannet. muodostuu rikkaudeksi vain silloin, kun sitä voidaan käyttää ja olla mukana kansojen välisessä yhteistyössä. . Ei se kuitenkaan välttämätöntä ole. Joskus tulee murroksia kansainvälisiin suhteisiin ja myös yhteiskunnallisiin suhteisiin. Poliittisena kolumnistina hän oli seuraavina vuosikymmeninä ylittämätön hahmo suomalaisen lehdistön piirissä. Antti Vuorenrinne Demokraatti. Jos tästä vain voidaan sopia. . Runebergiläiseen filosofiaan liittyvästä Suomen kohtalonomaisesta köyhyydestä hänellä on oma näkemyksensä. . Meillä on jo pidemmän aikaa pyritty tekemään ero määrällisen kasvun ja laadullisen muutoksen välillä. Ajatuksen takana näkyy tieto siitä, että palkallaan elävä, tuloihinsa kohtuullisen tyytyväinen kansalainen on perin kitsas antamaan enää suurempaa osuutta yhteiskunnan yleisiin pyrkimyksiin tulonjaon tasaamisessa. Kari Hulkko Varovainen optimisti Koivisto on kaikesta huolimatta varovainen optimisti. Onko kansallinen sopu uhattuna? . Kairamo tuli lehden päätoimittajaksi vuonna 1974 ja viihtyi tehtävässä vuoteen 1984. Kairamon kauden näyttävin muutos lehden toiminnassa oli Suomen Sosialidemokraatin ja Paasipainon muutto Roihupeltoon vuonna 1976. Lehden vanha toimitalo Paasivuorenkadulla (entinen Sirkuskatu 3) purettiin ja sen tilalle rakennettiin STS:n pankkipalatsi. Se, mihin on päästy ja mitä on saavutettu, ei ole yksin omaa tuotetta eikä Suomikaan ole ollut pelkästään oman onnensa seppä. Olemme olleet osallisia kansainvälisessä työnjaossa. Jos meidän pitäisi lähteä siitä mitä on maaperämme alla ja mitä auringon säteily saa kasvua aikaan, ei sillä pitkään rakennettaisi. Suuri murros ei välttämätön Ensi keväänä Suomi siirtyy lopullisesti Urho Kekkosen jälkeiseen aikaan. Merkitseekö se maassa murrosta. Niitten ennustaminen on etukäteen kaikkein vaikeimpia asioita. . Kakkospäätoimittajan toimi perustettiin uudelleen vuonna 1979 ja paikalle pestattiin Yleisradiosta tunnettu uutismies Seppo Heikki Salonen. Vuosikymmenen vaihtuessa Suomen Sosialidemokraatilla oli omasta takaa vahva pakinoitsija- ja kolumnistikaarti, kun Aimo Kairamo, Seppo Heikki Salonen ja Arvo Salo kukin vuorollaan ruotivat ajankohtaisia tapahtumia. Aimo Kairamoa oma jutunteko alkoi viehättää huomattavasti enemmän kuin toimituksen operatiivinen johtaminen. Jossain työväenlehdistön päätoimittajien tilaisuudessa silloisen 7-päiväisen Eteenpäin -lehden päätoimittaja Jukka Vehkasalo kuvasi päätoimittajan työtä kapellimestarin työksi, johon Aimo Kairamo tokaisi olevansa pikemminkin säveltäjä. Niinpä Kairamo siirtyi lehden vakituiseksi kolumnistiksi vuonna 1984 ja päätoimittajaksi tuli Seppo Heikki Salonen. Aimo Kairamon ura Suomen Sosialidemokraatissa ja sittemmin Demarissa ja Uutispäivä Demarissakin on sikäli merkillinen, että hänet muistetaan erityisesti päätoimittajakautensa jälkeisistä ajoista. Urho Kekkosen valtakausi päättyi ja SDP pysyi suurimpana puolueena ja keskeisenä hallituspuolueena. Toimituksen johdossa kakkospäätoimittajaksi Metallin Ahjo-lehdestä vuonna 1973 tullut Jorma Cantell siirtyi valtion kuvaputkiyhtiö Valcon palvelukseen vuonna 1976. Roihupellon uusi painotalo merkitsi muutosta myös lehden formaattiin. Sitä ja muita samankaltaisia luonnonrikkauksia meillä ei paljon ole. Kaikki se, mikä Suomessa on tämän hetken rikkautta, rakentuu kaikessa oleellisessa siihen, että käytämme muista maista tuotettuja voimavaroja ja osallistumme kansainväliseen kauppaan, työnjakoon. Onko voimavarat syöty ja uudistuspolitiikan pohja kaluttu?
GPF muistuttaa, että Global Compactin oli tarkoitus herkistää yrityksiä kehityskysymyksille, mutta käytännössä se toimii myös yritysten etujen ajajana YK:ssa. YK:n koko vuotuinen rahoitus on noin 40 miljardia dollaria (dollari on 0,89 euroa). . Hänen mukaansa kaikkien yritysten toiminta ja maine eivät ole ristiriidattomia. YK-lähteiden mukaan maailmanjärjestö kääntyy nykyisin poikkeuksetta yritysten puoleen rahoitustarpeissaan. Maailmanlaajuisten YK:n ongelmat juontuvat siitä, että jäsenvaltiot eivät turvaa sille riittävää ja luotettavaa rahoitusta. pelisääntöjen laatiminen yrityksille kaatui liikeelämän vahvaan vastustukseen. GPF:n mukaan yritykset ovat viime vuosina päässeet hallitusten ja YK:n kumppaneiksi moniin hankkeisiin vakuuttamalla vastuullisuuttaan ympäristö-, ihmisoikeus- ja sosiaalikysymyksissä. Halvalla isoja hyötyjä YK:n pääsihteeri Ban Ki-moon ja alajärjestöjen johtajat puhuvat yritysyhteistyön puolesta. Rahan hankkimisen ohella heitä ohjaa käsitys, että vaikutusvaltaisten yritysten kumppanuus on välttämätöntä YK:n uskottavuudelle, Martens sanoo. . YK:n rahoituksesta yhä suurempi osa tulee korvamerkittynä, ja järjestön riippuvuus yrityssektorista kasvaa. Nämä lapset kuvattiin vuonna 2007 Sudanin Darfurissa, jossa väkivaltaisuudet jatkuvat edelleen. Uskottavuudella ja puolueettomuudella ei ole hintalappua YK myytiin halvalla YK on viime vuodet etsinyt aktiivisesti kumppanuutta yritysten kanssa. Ja rahanreikiä riittää: järjestön pitäisi muun muassa kaapia kokoon vuosittain sata miljardia dollaria, joka on luvattu kehitysmaille ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sopeutumiseen. Thalif Deen IPS, YK, New York Murusia asemenoista YK:n yritysyhteistyön välineenä toimivaan Global Compact -hankkeeseen on saatu mukaan yli 8 000 yritystä 162 maasta. Yrityksille koituvat kulut jäävät verrattain pieniksi, mutta ne voi- vat hyötyä suuresti, hän jatkaa. Se voi kuulostaa paljolta, mutta summa on pienempi kuin New Yorkin kaupungin budjetti, alle neljännes Euroopan unionin budjetista ja 2,3 prosenttia maailman sotilasmenoista, GPF:n johtaja Jens Martens sanoo. GPF:n tutkija Barbara Adams valittaa, että YK:n jäsenmaat toimivat ristiriitaisesti. He myyvät YK:n halvalla. Samaan aikaan varainhankintaa ja päätöksentekoa ulkoistetaan kumppaneille. Jäsenten rahoitus ei riitä Ongelmat juontuvat siitä, että YK:n jäsenvaltiot eivät turvaa sille riittävää ja luotettavaa rahoitusta, sanoo GPF:n johtaja Jens Martens. Hänen mukaansa Yhdysvaltain johtamat länsimaat ovat vuosia halunneet pitää YK:n menojen kasvun nollassa. Se on lisännyt riippuvuutta vapaaehtoisesta tuesta ja tilapäisistä kumppanuuksista yrityssektorin kanssa. Vuonna 1975 suuryritysten toimintaa valvomaan perustettu YK:n ylikansallisten yritysten keskus lakkautettiin 1992. Yritykset saavat YK:sta merkittävää imagohyötyä, näkyvyyttä ja suoran pääsyn maailman päättäjien puheille. . Mutta mitä tästä seuraa YK:n maineelle ja puolueettomuudelle, Martens kysyy. Tuoreen tutkimuksen mukaan suuryritykset ovat saaneet liikaakin jalansijaa 70-vuotiaassa maailmanjärjestössä. Riippumaton tutkimuslaitos Global Policy Forum (GPF) seuraa, miten hyvin YK toteuttaa omia periaatteitaan. Ne vaativat YK:lta entistä johdonmukaisempaa kehityspolitiikkaa, mutta korvamerkitsevät yhä suuremman osan tuestaan, mikä sirpaloi toimintaa entisestään. Ajatus, että liittoutuminen taloudellisten mahtitekijöiden kanssa on välttämätöntä YK:n uskottavuudelle, heikentää demokraatista hallintoa ja laajojen kansalaispiirien tukea. Liitto vahvojen kanssa ei aja heikkojen asiaa, Adams sanoo.. 12 30.9.2015 AVAUS IPS / Fred Noy Lisääntyvä yritysyhteistyö ei välttämättä paranna YK:n mahdollisuuksia ajaa lasten ja muiden maailman vähäväkisten asiaa, arvioi tuore tutkimus. Sen mukaan YK:n toimintaa leimaavat nyt valtioiden välisistä ristiriidoista aiheutuva toimintakyvyttömyys ja kasvava nojautuminen yritysvetoisiin ratkaisuihin globaaleissa ongelmissa. GPF:n hälyttävänä pitämä kehityssuunta näkyy YK:n rahoituksessa kaikilla tasoilla avustusohjelmista alajärjestöihin. Maailmanlaajuiset ongelmat paisuvat, ja YK:n mahdollisuudet ratkoa niitä kutistuvat, tutkimus arvioi
Antti Kujala, Mirkka Danielsbacka - Hyvinvointivaltion loppu Punanurkka-divari auki ti-ke 16-18 www.tyovaenperinne.fi .org Ammattiliitto Nousu ry Ilmoitus_Demokraatti_2013.indd 1 1/21/2013 3:57:51 PM Sörnäisten rantatie 25, 00500 HELSINKI Puh. 09 766 429, 0440 750 429 Avoinna: ma suljettu, ti 10-18, Avoinna: ma suljettu, ti 10-18, ke 12-18, to-pe 10-16. ke 12-18, to-pe 10-16. Kirjakahvila: 1.10. info@tyark.fi www.tyark.fi Uusi lehti vuoden alusta. Uusi lehti vuoden alusta. Demokraatti.fi 13. Matti Kurikka -seminaari 8.10. (09) 774 3110, sähköp. AVAUS 30.9.2015 OSOITTEEMME VERKOSSA UUSIMAA KÄHÄRÄ WWW.AYT.FI Uusi lehti vuoden alusta. Viikkolehti ja netti: demokraatti.fi AMMATINHARJOITTAJIEN JA YRITTÄJIEN TYÖTTÖMYYSKASSA www.jytyliitto.fi TYÖVÄENLIIKKEEN KIRJASTO www.pam.fi Asemamiehenkatu 4, 00520 Helsinki www. Sörnäisten rantatie 25, 00500 HELSINKI Puh
Lisäksi meitä pommitetaan räjähteillä täytetyillä bensakanisterella, hän kertoo. Isis - sai kurdiarmeijat yhdistämään voimansa viime kesänä. Vierailu kurdijoukkojen Isisiltä takaisin valtaamalla alueella näyttää väläyksen seudun mutkikkaista etnisistä asetelmista ja asejoukkojen suhteista väestöön. Runsaista öljyvaroistaan tunnettua Kirkukia vaativat omakseen niin kurdit, arabit kuin turkmeenitkin. Saavutukset on mahdollistanut kansainvälinen tuki, jota saamme sekä kaluston että ilmaiskujen muodossa, sanoo Jafar, joka työskenteli aiemmin seitsemän vuotta amerikkalaisjoukkojen kanssa. Hänen mukaansa Ranskasta on vastikään tullut auton lavalle asennettavia konekivääreitä. . Olemme saaneet myös tässä ympäristössä välttämättömiä yönäkölaiteita sekä saksalaisia Milan-ohjuksia. Kiista kuului Irakin hankalimpiin jo ennen ääriliikkeiden ilmaantumista. Yhteenotot jatkuvat Toveri Rebariksi kutsuttu kurdi vie IPS:n toimittajan aluetta ympäröivän suojavallin tarkastuspisteille. Viimeiset laukaukset on ammuttu noin tunti sitten. Jafar on tyytyväinen PKK-liittolaisiinsa. . Suhteemme ovat hyvät, ja meitä yhdistää kurdien asian lisäksi taistelu koko ihmiskunnan vihollista, Isisiä, vastaan, hän selittää. Tuki saa kiitosta Alapuolella näkyy Al Noorin kylä, jonka Irakin vuonna 2003 syrjäytetty presidentti Saddam Hussein perusti kurdialueelle siirtämiensä arabien asuinsijaksi. Al Noor on yhä Isisin hallussa, mutta edellisviikolla kurdijoukot onnistuivat valtaamaan takaisin yhdeksän muuta kylää Kirkukin lounaispuolella. . Nyt kasarmia miehittävät aiemmin toisiaan vastaan sotineet kurdiarmeijat. Turkin kurdien oikeuksia ajava Kurdistanin työväenpuolue PKK ja Irakin Kurdistanin peshmergajoukot sotivat vielä 1990-luvulla toisiaan vastaan. Ilmatukea tulee aina tarvittaessa, hän kertoo. Irakin kurdien peshmergajoukkojen eversti Jamal Masim Jafar sanoo, että yhteisen vihollisen liset kurdijoukot. AFP Photo / Safin Hamed Irakin kurdi Hama Sour korjaa isänsä kanssa Isisiä vastaan taistelevien permerga-sotilaiden aseita.. Kiista kuului Irakin hankalimpiin jo ennen ääriliikkeiden ilmaantumista. sin vallattuja kyliä, joista osa on tuhoutunut Yhdysvaltain ja sen liittolaisten ilmapommituksissa. Peshmergaeversti Jamal Masim Jafar toivottaa vieraat tervetulleiksi bunkkeriinsa 15-metrisen kallionkielekkeen vierellä. Jafarin mukaan alueella on jatkuvasti yhteenottoja. . 14 30.9.2015 AVAUS Etniset jännitteet sähköistävät sotaa Kirkukin seudulla Irakissa Kurdit yhdistivät rivinsä Isisiä Irakin armeija pakeni tukikohdastaan Kirkukissa, kun islamistinen Isis hyökkäsi alueelle kesällä 2014. Yhteinen vihollinen . Tarkka-ampujat tulittavat meitä kahdesta talosta ja rakentamastaan tornista. Matkalla tulee vastaan Isisiltä takai- Runsaista öljyvaroistaan tunnettua Kirkukia vaativat omakseen niin kurdit, arabit kuin turkmeenitkin
Yleisamerikkalaisen ihmisoikeuskomission tutkimusten mukaan operaatioon osallistuivat myös sotilaspoliisi ja liittovaltion poliisi. Vallattuaan Nouafelin Isis julisti vapauttaneensa meidät uskottomien kynsistä. Asialla ovat olleet viranomaiset. . Kolmas opiskelija kidutettiin hengiltä, ja hänen ruumiinsa löytyi läheisen kaatopaikan vierestä. Kaikki 43 Ayotzinapan opiskelijaa kuljetettiin muualle. Valtaosa asukkaista pysyi kylässä yli puolivuotisen Isisin miehityksen ajan. Toiminta hajautui ainakin yhdeksään eri paikkaan. Paikallispoliisi teloitti viisi siviiliä, joukossa kaksi opiskelijaa. Parhaillaan tutkitaan mahdollista toista ruumislöytöä, mutta muiden opiskelijoiden kohtalosta ei ole tietoa. Tapaus paljasti kytköksiä paikallisten poliittisten johtajien ja järjestäytyneen rikollisuuden välillä. eli islamistisen Isisin ilmaantuminen yhdisti aiemmin keskenään vihamie- Karlos Zurutuza IPS, Kirkuk, Irak Irak ?? Tasavalta Lähi-idässä ?? Asukkaita 33,8 miljoonaa ?? ?? Arabeja 75?80 %, kurdeja 15?20 %, turkmeeneja, assyrialaisia ja muita 5 % Muslimeja 97 %, joista ?iioja 65 % ja sunneja 35 %, kristittyjä ja muita 3 % ?? Kansallisen köyhyysrajan alla 18,9 % ?? Yli 15-vuotiaista lukutaitoisia 78,5 % ?? Sijoitus Inhimillisen kehityksen indeksissä 120/187 Lähteet: YK, World Factbook Noin 30 000 meksikolaista on kadonnut sen jälkeen, kun silloinen presidentti Felipe Calderón kiristi huumeiden vastaista taistelua 2007. Hallitus mainostaa Noin 30 000 meksikolaista on kadonnut sen jälkeen, kun silloinen presidentti Felipe Calderón kiristi huumeiden vastaista taistelua 2007. Hän kirjasi Calderónin valtakaudella 55 ihmisoikeuspuolustajan katoamisen, mutta Peña Nieton aikana jo 81. Läheinen Wastaniyan kylä on yhä Isisillä. . Joulukuussa 2012 presidentiksi tullut Enrique Peña Nieto jatkoi samalla linjalla mutta pyrkii kiinnittämään huomion muualle näyttävillä mediakampanjoilla. Rummutuksen keskiössä ovat olleet perustuslain uudistukset, jotka mahdollistivat energia- ja telealan avaamisen yksityisille sijoittajille. Vain yhden palanut ruumis on löydetty muovipussiin pakattuna. El Universal -lehden mukaan viranomaisten tietoon tuli vuonna 2014 yli 5 000 uutta tapausta. Kontrolli kovenee . Mielivaltaisten pidätysten määrä lähes tuplaantui aiemmasta. Cerezon mukaan Ayotzinapan joukkokatoaminen liittyy kontrollin kiristymiseen. . Luvut voivat näyttää pieniltä kadonneiden kokonaismääriin verrattuna, mutta ilmiö kertoo valtion kontrollin kovenemisesta?, Cerezo sanoo. Järjestö kirjasi 860 aktivisteihin kohdistunutta ihmisoikeusloukkausta kesäkuusta 2014 toukokuuhun 2015. Emme luota kyläläisiin, eräs kurditaistelija myöntää. 26. Muutama kyläläinen lähti, mutta ei sodan vaan työttömyyden vuoksi, hän sanoo. Arkan Ali Bader valittaa, että hänen ja useimpien kyläläisten pellot ovat jääneet kurdien ja Isisin väliin ei-kenenkään-maalle. Kyläläiset kuitenkin vakuuttavat olevansa iloisia PKK:n tulosta. Lausunnon vilpittömyyttä on vaikea arvioida, koska se annettiin PKK:n taistelijoiden läsnä ollessa. Islamistit sanoivat, että vallankumous oli voittanut, mutta eivät uhkailleet ketään, Juma Hussein Toma kertoo. Olot eivät hänen mukaansa muuttuneet olennaisesti islamistikomennon aikana. . AVAUS 30.9.2015 15 AFP Photo / Ronaldo Schemidt vastaan IPS / Karlos Zurutuza Meksikossa 43 kadonneen opiskelijan omaiset järjestivät syyskuussa mielenosoituksen, jolla kritisoitiin hallituksen saamattomuutta katoamisten tutkimuksissa. Vuoden takainen tapahtuma tulkittu varoitukseksi aktivisteille Kyteviä epäilyjä Katoamiset kalvavat Meksikon yhteiskuntaa Seuraava etappi on Nouafelin arabikylä, jossa PKK:n taistelijat ovat asemissa. Tilanne on sikäli muuttunut, että nyt katoaa ihmisoikeuspuolustajia ja aktivisteja, sanoo tapauksia tutkivan Cerezo-komitean perustaja Héctor Cerezo. PKK on kaivanut syvän ojan kylässä sijaitsevan tukikohtansa ympärille. . Tapaus on yhä selvittämättä, mutta katoamiset jatkuvat. Ayotzinapan opettajaseminaarin 43 oppilasta olivat matkalla mielenosoitukseen, kun he joutuivat Igualan paikallispoliisin hyökkäyksen kohteeksi. syyskuuta tuli vuosi siitä, kun 43 opiskelijaa katosi Igualassa Meksikon Guerreron osavaltiossa. Ihmisoikeusjärjestöjen mukaan Peña Nieton hallitus käytti pelkästään ensimmäisenä vuotenaan noin 450 miljoonaa euroa mainoskampanjoihin. Katoamiset ovat samaan aikaan jatkuneet. Pelkkä huumesota ei selitä tapahtuman raakuutta ja aggressiivisuutta tai sitä, että hallitus on valmis ottamaan näin suuren poliittisen riskin. Tarkoituksena on antaa opetus ihmisoikeus- ja sosiaalisille liikkeille?, Cerezo pohtii. Daniela Pastrana IPS, Iguala, Meksiko
Nyt ei kannata tehdä enää uusia hakemuksia meille, sillä käsittelemme vielä vanhojakin, hän sanoo. Hakemuksia on tehty erityisesti Helsinkiin ja Tampereelle, mutta suhteellisesti eniten hakemuksia on tehty Ouluun. Huoneiden kuukausihinta on 490 euroa, mikä on normaalihintaa halvempi. Nyt halutaan yksiöitä. Nykyopiskelijaa soluasuminen ei enää kiinnosta. Vuokrasopimuksia huoneisiin on solmittu jo 50. Jonossa kyselyitä on jopa satoja. . 16 30.9.2015 ARKI ??Opiskelija haluaa yksiön, soluasuminen suosittua vain Helsingissä Opiskelijakämppä on kuin pieni lottovoitto Sana ?soluasunto. löytäminen on lähes mahdotonta. Turkulaiset opiskelijat suosivat yksiöitä, kertoo Turun ylioppilaskyläsäätiön toimitusjohtaja Kalervo Have rinen. . Asunnoissa ei ole varsinaista keittiötä, mutta niistä löytyy esimerkiksi vedenkeitin ja jääkaappi. Hotelliasumiseen saa myös Kelan asumistukea, ainakin alkuvaiheessa. Myös Tampereella toimiva Dreamhostel tarjoaa opiskelijoille soluhuoneita edullisesti. Niihinkin on riittänyt tulijoita. . Kuva Turun ylioppilaskylästä.. Solujen kysyntä on heikompaa ja vähenee koko ajan, Haverinen sanoo. Omenahotellin opiskelijahuoneista satoja kyselyitä Omenahotelli tarjoaa hotellihuoneita opiskelijoille, jotka eivät ole onnistuneet saamaan itselleen omaa asuntoa. Kiinnostus on ollut runsasta, kertoo toimitusjohtaja Ville Valorinta. Jos meillä ei ole yksiötä, mitä tarjota, niin sitten ei edes tulla. Suosio on yllättänyt meidät. etenkin kohtuuhintaisten . Kyselyitä niihin tulee vuosittain kymmeniä. tuo monelle keski-ikäiselle kultaiset opiskeluvuodet mieleen. Osa majoittuu muutamaksi päiväksi, osa viikoiksi, kertoo hostellin johtaja Ville Virkki. Mitä laa jemmalta alueelta on valmis ottamaan asunnon, sitä paremmat mahdolli suudet. Pahin pula opiskelija-asunnoista on perinteisesti Helsingissä. Opiskelijoiden epäonneksi useimmissa kaupungeissa yksiöiden . Turun opiskelijat haluavat yksiöihin soluasuntojen sijaan
Kun kolmen hengen solu muutetaan yksiöksi, siitä tulee kaksi yksiötä, Haverinen kertoo. Pitkät jonot Uudet opiskelijat saattavat joutua odottamaan opiskelijaasunnon saamista jopa marraskuuhun saakka. . Mitä laajemmalta alueelta on valmis ottamaan asunnon, sitä paremmat mahdollisuudet. Jatkuvaa pulaa Turun ylioppilaskyläsäätiön toimitusjohtaja Kalervo Haverisen mukaan uusien asuntojen rakentamisessa pääpaino on yksiöissä. Jollakin se voi olla kaltoin kohtelun kokemuksista selviäminen, toisella päihderiippuvuudesta kuntoutuminen. Myös lapsen ikä vaikuttaa siihen, minkälaisia asioita sijaishuollon tulisi lapsen tilanteeseen tarjota. Selvitys on ladattavissa ilmaiseksi: www.lskl.fi/verkkokauppa. Reino Pasanen STT Laadukas sijaishuolto ei synny itsestään.. Asuntoa kannattaa hakea myös myöhemmin syksyllä, Helsingin opiskelija-asuntosäätiön toimitusjohtaja Tarhio sanoo. Asunnon saanti riippuu myös hakijan toiveista. Muissa suurissa kaupungeissa jonossa olevien määrä on arviolta 500?650 opiskelijaa. . Laadukas sijaishuolto ei synny itsestään. Tänä syksynä asuntoa on haettu arviolta 20 prosenttia viime vuotta enemmän, kertoo Pohjois-Suomen opiskelijaasuntosäätiön toimitusjohtaja Juha Aitamurto. Tuhannet uudet opiskelijat joutuvat jälleen odottamaan asunnon saamista opiskelupaikkakunnaltaan. ARKI 30.9.2015 17 Timo Sparf Haverisen mukaan yksiöitä tarvitaan niin paljon, että joidenkin kohteiden perusparannuksessa muutetaan kaikki soluasunnot yksiöiksi. Jos et puhu suomea, asuntoa on todella vaikea saada yksityisiltä asuntomarkkinoilta, sanoo toiminnanjohtaja Joonas Grönlund Lappeenrannan seudun opiskelija-asuntosäätiöstä. Opiskelija hyötyy rakentamisesta Oulussa lähes jokainen uusi opiskelija sai asunnon jo heti syyskuun alussa. . Soluasumista kohtaan kiinnostus on kasvamassa edullisempien asumiskulujen ja yhteisöllisyyden vuoksi, sanoo Tarhio. STT Sijaishuollon laatu voi kärsiä hintapaineesta Hinta voi määrittää liikaa lapsen sijaishuollon palveluiden valintaa. Raha sivuuttaa lapsen tarpeet tilanteissa, joissa kunnat ovat valmiita maksamaan ainoastaan minimikriteerien täyttymisestä. Arviot ovat peräisin Lastensuojelun Keskusliiton tiistaina julkaistusta selvityksestä Sattumuksia vai suunnitelmallisuutta? Lähes kahdenkymmenen eri sijaishuoltopalvelun tarjousten läpikäynti osoitti, että kilpailutusmenettelyiden avulla ei välttämättä saada laatua esille parhaalla mahdollisella tavalla, vaan minimistä tulee helposti maksimi sijaishuollon toteuttamisessa. . Tämä vähentää asuntopaikkojen kokonaismäärää. . Osa perhe- ja soluasunnoista on tyhjillään osan vuodesta. Yksiö on kaikkein suosituin asuntotyyppi myös Oulussa ja Lappeenrannassa, mutta myös edullinen kimppa-asuminen on suosittua. . Viime vuonna kuudessa suurimmassa kaupungissa vuosikulu lasta kohden vaihteli runsaasta 30 tuhannesta 60 tuhanteen euroon. Jonot ovat pidentyneet Tampereella, vaikka asuntoja on tullut tarjolle lisää, kertoo toimi- tusjohtaja Timo Lehto Tampereen opiskelija-asuntosäätiöstä. Helsingin seudun opiskelijaasuntosäätiön mukaan hakijamäärä on kymmenen prosenttia suurempi kuin viime vuonna. Opiskelija-asuntojen suosio on kasvanut myös Oulussa. . Oulussa on rakennettu niin paljon kerrostaloja ja vuokraasuntoja, että tilanne on hyvä opiskelijan kannalta, Juha Aitamurto kertoo. Lappeenrannasta arvioidaan, että kaikki saavat asunnon viimeistään lokakuussa. Pahin tilanne on Helsingissä, jossa opiskelija-asuntosäätiön jonossa on syksyllä reilusti yli 5 000 hakijaa. Kaksi kolmesta tapauksesta ostetaan yksityiseltä tuottajalta. Kilpailutusmenettelyjen käyttäminen kaventaa myös laadun kehittämistä. Palveluntarjoajan on vaikea myydä uudentyyppistä, ehkä laadukkaampaa palvelua, kun sijaishuoltopaikat laitetaan yksipuolisesti järjestykseen hinnan perusteella. Tampereelta kerrotaan, että pienistä asunnoista on pulaa läpi vuoden. Yksi mahdollisuus on luoda valtakunnallisesti käytössä olevat kriteerit, joiden käyttöön kaikki kilpailutuksista vastaavat sitoutuvat. Sen toteutumisen tueksi tarvitaan nykyistä selkeämpää kansallista ohjauspolitiikkaa, Hoikkala kertoo. Tukitarpeet vaihtelevat Lastensuojelun Keskusliiton ohjelmajohtaja Miia Pitkäsen mukaan lasta sijoitettaessa ei tiedetä aina tarkasti, minkä tyyppistä tukea tämä sijaishuollon aikana tarvitsee. . Kilpailutuksen myötä kustannuksista näyttää tulleen keskeinen sijaishuoltopaikan valintaa määrittävä tekijä. Kyllähän opiskelijan kukkaro on ohuempi kuin aikaisempina vuosina, Aitamurto sanoo. Poikkeuksen tekee Helsinki, jossa kiinnostus soluasumista kohtaan on kasvanut. . Kunnat ovat valmiita maksamaan useimmiten kilpailutuksessa määritellyistä minimikriteereistä, kertoo selvityksen laatinut Lastensuojelun Keskusliiton erityisasiantuntija Susanna Hoikkala. Hänen mukaansa joidenkin lasten tarpeisiin vastaaminen voi esimerkiksi tarkoittaa enemmän henkilökuntaa, kuin mitä minimivaatimuksissa edellytetään. Laatu kärsii eikä kehity Lasten sijaishuollon kustannusten haitari on laaja. Selvityksen mukaan erot osaamisessa ja laadussa eivät välttämättä tule riittävästi näkyville. . OpiskelijaAnna-Liisa Blomberg asuntoja välittävistä säätiöistä arvioidaan, että jonot saadaan purettua marraskuun alkuun mennessä. Vaihto-opiskelijoiden asuntotilanne on tällä hetkellä hyvä. Valtaosa kaupungeista on varannut ulkomaalaisille opiskelijoille osuuden tarjolla olevista asunnoista.
Profeetta omalla ja vie- raalla maalla. Lahden Seudun Wanhat toverit kokoontuvat Wanhassa herrassa ma 5.10. klo 11.30. Kozan oli kuolleessaan 70-vuotias. Mutta sitten hänen tilansa paheni, emmekä enää pystyneet pelastamaan häntä, eräs sairaalan edustaja sanoi. STT-AFP Yhdistystoiminta Järjestöjen ja yhdistysten kevät-, syys- ja vuosikokousilmoitukset ovat maksullisia. Uutistoimisto Doganin mukaan mies sai jäädä senkin takia, että tuli erinomaisesti toimeen henkilökunnan kanssa. Sujuvan suomenkielen lisäksi työssä tarvitaan englantia. 09 6131 1202. Kotkan Ahtaustyöntekijät ry os. He ovat luvanneet hyvitykseksi tehdä kunnossapitoja siivoustöitä. STT. Hän itse kiistää syyllistyneensä rikokseen. Ainakin osa Hennalaan kokoontuneesta väestä heitteli kiviä ja ilotulitteita turvapaikanhakijoiden tullessa, mutta 19-vuotias lakanamies kiistää, että hän olisi osallistunut tähän. Poliisi selvittää yhä tapahtumia ja pyytää paikalla olleita ilmoittautumaan. B.Virtanen - Urja Lahdessa on setvitty myös toista Ku Klux Klan -asuun liittyvää jupakkaa. Hän kertoi poliisille menneensä paikalle kaverinsa ehdotuksesta. 19-vuotias kaapumies oli yleisön joukossa, kun Hennalaan tuotiin turvapaikanhakijoita perjantain vastaisena yönä. Miehellä oli mukanaan Suomen lippu. Miestä epäillään tässä vaiheessa julkisesta kehottami- Sarjakuvat sesta rikokseen ja Suomen lipun häpäisemisestä. Sairaalan mukaan mies oli viipynyt näin kauan sairaalassa koska hänellä ei ollut paikkaa, minne mennä. Abdullah Kozan hakeutui sairaalaan Bursan maakunnassa pahan päänsäryn vuoksi vuonna 1978 ollessaan vielä armeijassa. Vapaa pääsy, kahvitarjoilu. Matti Kurikan kuolemasta tulee 4.10. Varaamme oikeuden lyhentää ja jättää julkaisematta tekstejä. HELSINKI . klo 13-16 Matti Kurikka . Maksullisen ilmoituksen lisäksi ilmoitukset julkaistaan muistutuksena Yhdistystoiminta-palstalla kaksi kertaa maksutta. Matti Kurikan elämänvaiheista ja vaikutuksesta puhuvat Työväenliikkeen kirjastossa Kirsti Salmi-Niklander, Anne Heimo, Mikko Pollari, Anna Rajavuori, Mikko-Olavi Seppälä, Sami Suodenjoki. 137 www.137.ammattiosastot.net Kymmeniä ihmisiä, joiden joukossa oli Ku Klux Klan -asuun pukeutunut mies, osoitti mieltään turvapaikanhakijoiden tuloa vastaan Hennalan ex-varuskunnan portilla Lahdessa torstaina 24. (09) 5868 530 l muista@sivistysrahasto.fi l www.sivistysrahasto.fi Palvelukseen halutaan Haemme palvelukseemme Toimistotyöntekijää AKT:n Kotkan aluetoimistoon toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen. Valittavalta toimistotyöntekijältä odotamme työkokemusta toimistotehtävistä, soveltuvaa koulutusta, monipuolisuutta ja atk-taitojen hallitsemista. Annamme arvoa ammattiyhdistysliikkeen tuntemukselle ja kielitaidolle. Venäjänkielen taito on hakijalle plussaa. Työsuhteessa noudatetaan ay-toimihenkilöiden työehtosopimusta. Hakemukset 9.10.2015 mennessä osoitteeseen maarit.lehto@akt.fi Tiedusteluihin vastaa 1. varapuheenjohtaja Arto Sorvali p. Tervetuloa! (Sörnäisten rantatie 25 A 1)?. PÄIJÄT-HÄME . Tärkeimmät teemat ovat Kurikan inkeriläistausta ja nuoruusvuodet, vaikutus suomalaisessa teatterissa ja työväenliikkeessä sekä kansainvälinen toiminta. Tapahtumailmoitukset julkaistaan pyydettäessä maksuttomana kaksi kertaa. sata vuotta. 18 30.9.2015 ARKI Koditon mies vietti 47 vuotta sairaalassa Turkissa Puoli vuosisataa sairaalassa viettänyt koditon turkkilaismies on kuollut, kertoi paikallinen media tiistaina. Lahden liikuntatoimenjohtaja Tommi Lanki kertoo, että jalkapallotähti Jari Litmasen patsaan huputti pahamaineisella asulla kuuden nuoren miehen joukko. Torstaina 1.10. Hän sairasti sokeritautia ja astmaa. . Miehet ilmoittautuivat itse ja ovat pahoillaan. Hän oli yksi meistä. Päivi Salmesvuori toimii puheenjohtajana ja kommentoijana. Paikalla Ville Marjomäki. Tutustu KSR:n upeisiin apurahatarinoihin, lahjoittajien ajatuksiin ja säätiön rahastoihin. Nouda tai tilaa KSR:n esite maksutta kotiisi - tai useampi tilaisuuksissanne jaettavaksi. l Säästöpankinranta 2 A 8 krs., Helsinki puh. Seminaari liittyy akatemiahankkeeseen ?Pirstaloituneet visiot?. syyskuuta 2015. Ku Klux Klanin asuun pukeutunut: Päähänpisto Lahden Hennalassa Ku Klux Klan -kaavussa esiintynyt mies sanoo toimeensa hetkellisestä, tyhmästä päähänpistosta. Sairaala otti hänet potilaaksi aina uudestaan, kun hänet oli määrä kirjata Lehtikuva / Heikki Ahonen ulos. Lähetä tapahtumailmoituksesi osoitteessa http:// ilmoitusmyynti.demokraatti.fi/ yhdistyksille, sähköpostilla yhdistyspalsta@demokraatti.fi tai faksilla 09 701 0569 julkaisupäivää edeltävänä arkipäivänä klo 10 mennessä
11.00 Maisteri Lindgrenin musiikkiesitelmä 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. Mäkihyppääjien tekniikkaa tutkitaan tieteen keinoin. Siellä nähdään Audrey Hepburn, Sylvia Plath, Nina Simone, Evita Peron ja Bronten sisarukset. 14.30 Ajankohtainen kakkonen 15.05 Norjan vuonot Miten Norjan vuonot ovat syntyneet? Millaisen elinympäristön vuono ja sen rannat tarjoavat eläimille, kasveille ja ihmisille? 16.00 Ypäjä 17/19: Huonoja uutisia. 16.30 Uusi päivä Tunnustuksia. 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Holby Cityn sairaala (12) Pimeä puoli. 19.00 Ypäjä 18/19: Takaisin satulaan. 19.30 Kioski: Kaarlen maailma 20.00 Uusi päivä Hämärän rajamailla. 20.30 Isot ja pienet (7) 1/7. 21.00 Docventures: elokuvan esittely 21.06 Docventures: studiovieraat 21.15 Docventures: The Forecaster 4/8. 22.44?23.43 Docventures: jälkikeskustelu Illan dokkarin jälkeen Riku ja Tunna keskustelevat studiovieraiden kanssa livenä taloudesta. 23.50 Ypäjä 18/19: Takaisin satulaan. 00.15 Kioski: Kaarlen maailma 00.45 Luck (16) 6/9. 01.35?04.00 Uutisikkuna 15.55 Salatut elämät Jannen 19.00?19.47 Ranskalainen kylä (12) Kausi 6, 7/12. 01.00 Uutiset ja sää. 23.00 Uutiset. 15.00 Uutiset. 21.55 Suomi tänään. 19.00 Uutiset ja sää. 22.05 Café Tropical. 11.00 Uutiset. 11.03 Maakuntaradio. N: Rauha Rentola, Stig Fransmann, Elina Salo, Pehr-Olof Sirén, Risto Mäkelä. Nyt sen yhteydessä varoitetaan syöpäriskistä. 14.20 Deittikamera Kaikki käy tai sitten ei. 14.50 Hauskat eläinvideot 14.55 Tervetuloa kotiin 16.00 Tulossa: Tripla Tulossa Nelonen Median kanavilla. 16.05 Frasier Korispainajaisia. 16.35 Isänmaan toivot (12) 2/10. 18.00 Uutiset. 2/10. 21.00 Rouva Ministeri (7) Yhdeksäs piiri. 22.00 22.20 22.25 22.30 22.40 Kymmenen Uutiset Päivän sää Viking Lotto ja Jokeri MTV Sport Uutiset Teknavi 2/12. 02.02 Yöradio. 03.00 Uutiset. Heikki Meriläinen: Pietolan tytöt, osa 49. 12.10 Urheiluradio. Täkyraksi puhuttaa taimenvesillä. 21.40 Urheiluradio. 15.05 Maakuntaradio. 04.00 Uutiset ja sää. (Mv.) 15.00 15.05 15.10 15.15 Uutiset Yle News Yle Oddasat Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.55 MOT: Apteekkien uusi rahasampo Apteekkeja säädellään erittäin tarkasti, mutta kuka valvoo apteekkien sivubisneksiä? 16.25 Luontohetki: Attenborough?n erikoiset 4/10. 21.50 Merisää. 00.00 Uutiset ja sää. Seuraamme tämän maagisen kaupungin elämää 24 tunnin ajan, tunnin kerrallaan. Titanic on lähdössä neitsytmatkalleen, ja Morgan on loistotuulella. 5/10. 17.25 Kauniit ja rohkeat Kiitospäivä. 17.55 Mitä tänään syötäisiin? 18.00 Emmerdale Vanha suola janottaa. 20.00?20.55 Kauneuden monet kasvot 3/5. Erätulilla lähtee peurajahtiin. 14.00?14.23 Psychobitches (12) 2/6. 2/10. 23.40 Myytinmurtajat Höyrykanuuna. 00.45 Mentalist (12) Viinin ja ruusujen päivä. 21.00 Muotibloggaajien maailma Aiemmin muodista ja vaatteista kirjoittivat alan ammattilaiset. Intia. Yhteiskunnalliset muutokset vaikuttavat hitaasti myös naisten asemaan Intiassa. Uskonnon ja perinteiden kahleista vapautuminen auttaa murtamaan vanhoja malleja ja kauneuskäsityksiä. 18.30 Emmerdale Hiljainen vatsakumpu. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.30 Salatut elämät (7) Iidalla on mirri kynimättä. 20.05 Yökylässä Maria Veitola Jutta Gustafsberg. unelma-asunnot 19.00 Dieetit vaihtoon! 20.00 Ensitreffit alttarilla 21.00 Muodin huipulle 22.00 Sinkkuelämää (12) 22.35 Beverly Hillsin täydelliset naiset 23.35 New Yorkin luksuslukaalit 01.30?06.30 Yön AVA YLE RADIO 1 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 07.25?16.00 SVT:n ohjelmaa NELONEN 30.9.2015 17.25 Sportmagasinet 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben: Hittehatt 18.30 18.44 18.55 19.00 19.30 20.00 20.30 20.45 21.00 Osa 4/14. 12.00 Uutiset ja sää. Poikamieselämää. 17.15 Team Ahma (7) Jailhouse rock. 17.50 MasterChef Australia Kiirettä iltatorilla. 18.55 18.58 19.00 20.00 HS-uutiset HS-sää Hottikset Kuppilat kuntoon, Jyrki Sukula! Täällä kokkaa 83-vuotias keittiömestari! 20.58 Keno 21.00 Paratiisihotelli ?Sun kannattaa alkaa kattel jotain muuta.? 21.55 Tulossa: Tripla 22.00 Hyvät ja huonot uutiset Tänään vieraana Kasmir. 23.00 SM-Liiga: Illan Parhaat 23.05 Rantavahdit Katsaus käsikirjaan. 23.35 Rantavahdit Aaltojen armoilla. 00.05 Katastrofin anatomia (12) 2/10. 16.17 Maakuntaradio. 08.10 Urheiluradio. Saksalaiset ovat lähteneet mutta joukko miliisejä on linnoittautunut koululle panttivankien kera. Kylän väki taustaan katsomatta on raivoissaan. 03.02 Tero Liete?Rocktoimittajan illallinen. 03.53 Yöradio. 16.15 Urheiluradio. Myyrmanni. 01.05 Castle (12) Liikkumatta. 02.05 Criminal Minds (12) Viimeinen laukaus. 03.05 Frasier Korispainajaisia. 03.35 Salaliittoteoriat Jesse Venturan johdolla (7) 2/8. Alue 51. 19 FOX 06.00 Sky News 06.23 FOX Kids 09.25 Wipeout 10.25 Teemu Laurell 11.00 Aarteen tonkijat 13.00 Maailmanlopun odottajat 14.00 Luonnon salaiset kansiot 15.00 Uskomaton eläinlääkäri Pol 16.00 Aivopelit 16.30 Varastojen metsästäjät 17.00 Lapin poliisit 17.30 Lyödään ällikällä 18.00 How I Met Your Mother 18.30 Family Guy 19.00 Kokeile tai kuole 19.30 Aivopelit 20.00 Huutokaupan metsästäjät 20.30 Lapin poliisit 21.00 Bimbo Oy 22.00 Ilman johtolankaa 22.55 Kreisikomedia: Hot Tub Time Machine . 00.05 Yöradio?toiveiden yö. Miksi niin monet dieetit epäonnistuvat ja saadaanko markkinoille toimiva laihdutuspilleri. 21.00 Uutiset. Millaista on burleskitanssi, voguing tai tankotanssi? 13.00 Kioski: Rakelin kuplassa 13.30 Erätulilla Paraisten kalatalous- ja ympäristöinstituutissa valmistuu kalatalouden ammattilaisia. 08.12 Maakuntaradio. N: Rauha Rentola, Stig Fransmann, Elina Salo, Pehr-Olof Sirén, Risto Mäkelä. (Mv.)Kuvassa: Erkki Sora ja Kati Korpi (Stig Fransman ja Elina Salo). TV1 TV2 04.00 Uutisikkuna 05.55 Akuutti 06.25 Ylen aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00?10.47 Naiskonstaapeli 56 (12) 11.00 Uutiset 11.05 Uutiset Uusimaa 11.12 Uutiset Kaakkois-Suomi 11.19 Uutiset Lounais-Suomi 11.26 Uutiset Häme 11.33 Uutiset Keski-Suomi 11.40 Uutiset Itä-Suomi 11.47 Uutiset Pohjanmaa 11.54 Uutiset PohjoisSuomi 04.00 Uutisikkuna 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 30.9. 06.52 Mitä ihmettä. 21.30 Uutiset selkosuomeksi. 20.05 Sää. 18.55 Luonto-Suomi: Lähteet ja metsäpurot katoamassa 0203-17600. Dokumenttisarja 13.35 Haaveiden talo hartiapankilla Uutta vanhaan 18.00?18.50 Titanic?verta ja terästä (12) 12/12. 19.03 Urheiluradio. 04.02 Kantritohtori Teppo Nättilä. Docventures 14.00 Uutiset 14.03 Puheen Iltapäivä 16.00 Uutiset 16.03 Musiikki ja minä 17.00 Uutiset 17.06 Päivä tunnissa 18.00 Uutiset 18.03 Urheiluilta: Jääkiekkokierros 21.30 Puheen Ilta 22.00 Uutiset 22.05?23.02 Riku ja Tunna? Docventures 23.03?23.55 Päivä tunnissa 00.00 Arkisto: Kari Suomalainen ja Seppo Ahti 02.00 Arkisto: Kysykää radiouutisista 04.00?06.00 Arkisto: Puhelintekniikan kehitys. Miten riippuvuus syntyy ja miten siitä pääsee irti? 22.50 Uutiset 22.55 Ulkolinja: Lähi-idän sodan lapset Israelin ja Palestiinan väliset iskut ovat kestäneet vuosia eikä niille näy loppua. 23.50 Puoli seitsemän 00.20 Uutisikkuna 12.00 Blogistania: Tämän kylän homopoika 12.30 Hehku Kiti, Emilia ja Elina kokeilevat stressinmittausta, vedenpitäviä ripsivärejä sekä pornahtavia lajeja. 16.00 Uutiset ja sää. Prefekti rauhoittelee tilannetta. luotto on kortilla. 16.25 Merta lähemmäs kalaan Kuka päästi koirat veneeseen?. 07.50 Merisää. 15.52 Maakuntaradio. Loistavien brittinäyttelijöiden tähdittämässä sketsisarjassa historian suurnaiset käyvät psykiatrin vastaanotolla. Elokuva näyttelijättärestä, joka joutuu kilpailemaan aviomiehestään nuoremman naisen kanssa. 13.00 Uutiset. 08.00 Uutiset ja sää. Kärsiikö astronautti unettomuudesta? 20.30 20.55 21.05 21.50 21.55 22.00 Uutiset Urheiluruutu A-studio Uutiset Urheiluruutu Inhimillinen tekijä Kaksi perheenäitiä kertoo, miten he jäivät koukkuun huumeisiin. Räjähdys. On syyskuu 1944. Perhesiteet. 22.30?22.56 Schrödingerin kissa 5/15. 23.03 Yöradio?toiveiden yö. Norjalainen tiedeohjelma. 23.05 SVT:n ohjelmaa Aamuhartaus. 12.45 Merisää. 06.30 Maakuntaradio. Uutiset ja sää 12.10 Julkinen sana 13.00 Klassista kahteen 14.00 Kantapöytä 14.45 Kohti Sibelius-viulukilpailua 15.00 Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.20 Aristoteleen kantapää 17.45 Näkökulma 18.00 Arvassalo ry: Suvaitkaa Amerikkaa! 18.20 Radioteatteri esittää. 07.12 Maakuntaradio. T: BBC 20.00 Prisma Studio Voiko painajaisessa kuolla. 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus. 20.03 Urheiluradio. 07.53 Maakuntaradio. 04.55?05.00 Yöradio. YLE PUHE 06.00 Yle Puhe esittää 06.30 Uutiset 06.40 Puheen Aamu 10.00 Uutiset 10.03 Puheen Päivä 11.00 Uutiset 11.03 Puheen Päivä 12.00 Uutiset 12.05 Puheen Päivä 12.25 Alivaltiosihteeri 12.30 Politiikkaradio 13.00 Uutiset 13.02 Riku ja Tunna . 01.02 Yöradio?toiveiden yö. (7) 01.50 Elokuva: Catch and Release (12) 03.50 American Chopper 04.40?05.29 Kadonneet (7) JIM 11.00 Maistuvimmat liikeideat 12.00 Guinness World Records 13.00 Kuppilat kuntoon, Gordon Ramsay! 14.00 Top Chef 15.00 Kuuluisat kuppilat 15.30 Leijonan luola USA 16.30 Hurja remontti 17.30 Kuppilat kuntoon, Gordon Ramsay! 18.30 Leijonan luola USA 19.30 Hell?s Kitchen 20.30 Panttilainaamo 21.00 Rikkaiden panttilainaamo 22.00 Wahlburgers 22.30 Wahlburgers 23.00 Jim Akatemia: Välimerelliset reseptit 23.05 Leijonan luola USA 00.05 Huijari pilasi elämäni LIV 09.00 Hurja remontti 09.55 Rullaavat tytöt 10.30 Unelmamökki 11.00 Tanssin superäidit 11.55 Hotellit haltuun 12.50 Hurja remontti 13.45 Arvostele mun illallinen Suomessa 14.45 Fashion Star 16.05 Jutta ja puolen vuoden superdieetit 17.00 Arvostele mun illallinen Suomessa 18.00 Huippumalli haussa 19.00 Sinkkulaiva 20.00 Jutta ja puolen vuoden superdieetit 21.00 Toisenlaiset äidit 22.00 Vain elämää 23.30 Tulossa: Tripla 23.35 Lätkävaimot 00.35 Temptation Island Suomi (7) 01.35 Kieroilevat kaunottaret 02.30 Huippumalli haussa AVA 09.30 Jamie Oliverin 15 minuutin ateriat 10.00?10.55 Trinny & Susannah Skandinaviassa 11.55 Lääkärit 12.50 Jamie Oliverin ruokamanifesti 13.50 Makuja ja elämää 14.05 Beverly Hillsin täydelliset naiset 15.05 Trinny & Susannah Skandinaviassa 16.00 Beverly Hills, 90210 17.00 Lemmen viemää (7) 18.00 Grand Designs . 17.00 Uutiset ja sää. 17.20 Suomi tänään. 15.50 Veneilysää. 13.03 Maakuntaradio. 20.00 Uutiset. 14.00 Uutiset. 14.03 Ajantasa. 09.11 Maakuntaradio. 10.00 Uutiset. 09.40 Kauniit ja rohkeat 10.10 Emmerdale (12) 10.40 Emmerdale 11.10?12.05 Lääkärit 17.00 24 h Jerusalem tunneittain 23/24. 12.55 Suomi tänään. 07.00 Uutiset ja sää. Tarvitaan vain kiinnostava vaatekaappi ja Instagram-tili. 21.55 Kino: Faust (16) Aleksandr Sokurovin tulkinta Faustmyytistä, jossa mies myy sielunsa paholaiselle saadakseen naisen. Miten elektroninen musiikki vaikuttaa meihin? Merenalainen elämä voi mullistaa teollisen tuotannon. Avaruuden äänistä syntyy musiikkia. 10.03 Ajantasa. 09.00 Uutiset. Laivan lähtö on suuri tapaus, ja liput on myyty loppuun ajat sitten. Keitä laivaan lopulta astuu, ja mikä on heidän matkansa määrä? Mitä tänään syötäisiin? Pilanpäiten Pilanpäiten Elixir Life Ihanan kaunis järvijooga. 15.25 Luovat hullut Katala rakkaus. Naiset jotka minulle annoit TV1 klo 13.20 (Suomi 1962, 96?). 07.10 Urheiluradio. Harmaata, vihreää, liilaa. Limbo 2 (7) 12/16: Supersankari. Clay Kids (7) Osa 34: Koulun kauhu. Gazoon Merikäärme. Puutarhasissit 7/8. Yle Nyheter TV-nytt Lasso Sex & Sånt Oddasat Ängelby (12) Sarja alkaa, osa 1/12. 21.45 Kuvakirjeitä maailmalta 80-vuotias Mano Höllenreiner osallistuu Berliinissä romanien muistomerkin paljastustilaisuuteen. Eriskummalliset petkuttajat. 16.50 16.55 17.00 17.06 Novosti Yle Uutiset viittomakielellä Uutiset Uutiset alueeltasi Alueellisia uutisia. 17.10 Naiskonstaapeli 56 (12) 3/5. 19.05 Luonto-Suomi: Lähteet ja metsäpurot katoamassa 0203-17600. 22.00 Uutiset ja sää. 20.06 Metsäradio. 17.30 Pyöreä pöytä. 06.58 Max ja Meeri 07.06 Q Putti 5 07.17 Nyt mennään!: Leikkipuistossa 07.22 Ritari Mikke 07.37 Noksu 07.43 Taavi-tiikerin naapurissa 07.58 Touhukkaat: Hedelmät vaarassa 08.21 Martine (7) 08.34 Joraavat juurikkaat 08.36 Kesäleiri (7) 08.50 Kerrostaloelämää (7) 09.00 Holby Cityn sairaala (12) 10.00 Elämäni eläimet: Eläinsairaalassa 10.30 Luontoretkellä: Pariuskollisia eläimiä 11.30 Rokkarit vuorilla 12.01 12.05 12.20 12.49 Yle Oddasat Oddasat Vielä virtaa Seiväshyppyä. Vielä virtaa Ernie Burnistonin lihaksikkaat reidet. 13.20 Naiset jotka minulle annoit (7) (Suomi 1962, 96?). Kauden toisessa jaksossa Teknavin koeajaja Markku Alén ottaa selvää Lexuksen 500-hevosvoimaisen RC F:n suorituskyvystä. 23.10 Hybe Terveydettä hakkeroimassa. Kaunisteltu totuus. 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi Alueellisia uutisia. 18.30 Puoli seitsemän 19.00?19.50 Prisma: Dieettibisneksen rahastajat 3/3. 09.10 Sää. RMS tapaan. 14.35 14.40 14.45 14.55 Jerusalemin vuorokaudesta, sen asukkaista ja heidän elämästään. 21.35 Novosti Yle. Veistos pystytetään natsien kuolemanleireillä kuolleiden muistoksi. 21.57 Yle Nyheter TV-nytt 22.00 Perhe 2/12. 21.03 Päivä tunnissa. 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Uutiset 10.05 Brysselin kone 10.50 Kuuluttajan vieras: urheilutoimittaja Kaj Kunnas. 10.55 Pikkujuttu. Nyt blogit pursuavat asukuvia ja kenestä tahansa voi tulla muotialan vaikuttaja. 02.00 Uutiset. O: Aarne Tarkas. 09.05 Urheiluradio. ARKI TV- ja radio-ohjelmat Keskiviikko 30.9.2015 MTV3 YLE TEEMA 05.30 Aamusää 06.00 Studio55.fi 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Studio55. fi 09.30 Huomenta Suomen Uutiset 09.35 Mitä tänään syötäisiin. Unia voidaan jo tallentaa. O: Aarne Tarkas. Ohjaaja hakee visuaalisen inspiraationsa flaamilaisesta taiteesta. 07.00 Bubble Guppies 07.25 Transformers Rescue Bots (7) 07.50 Tervetuloa kotiin 08.50 Neljät häät Amerikassa 09.50?10.50 MasterChef Suomi 13.50 Deittikamera Pussailua ja burleskia. YLE FEM 16.25 Samin taikasormus 16.40 Kapteeni Tasapaino ja aikakone (7) Aurinkokello. 16.45 Ruohonjuuritasolla 16.50 Minipala: Hiekkataikuri 16.55 Spotlight: Myrkky jonka piti olla vaaraton Glyfosaatti on maanviljelijöiden eniten käyttämä rikkakasvien torjunta-aine. kasarikankkunen 00.45 Salakuljettajat satimeen 01.45 Euroopan verinen historia 02.45 The Walking Dead 03.40 The Walking Dead 04.35?05.59 Sky News SUB 10.00?11.00 Lemmen viemää 14.00 Mahdoton taloprojekti 15.00 Farm Kings 16.00 Top Chef: Mestarit 17.00 Walker, Teksasista (12) 18.00 Myytinmurtajat 19.00 Naapurit-tuloslähetys 19.05 Simpsonit (12) 19.30 Mutsi 20.00 Rillit huurussa 20.30 Simpsonit (12) 21.00 Ruotsin surkein kuski 22.00 Viikingit (16) 23.00 Sleepy Hollow (16) 00.00 Vampyyripäiväkirjat (16) 01.00 Bones (16) 01.55 Lainvalvojat (7) TV5 07.45 Akvaariomestarit 08.40?09.35 Fame 12.35 Fame 13.30 70?s show 14.20 Hulluna sinuun 14.45 Terapian tarpeessa (7) 15.15 Kadonneet (7) 16.05 Nanny 17.05 Hulluna sinuun 17.35 70?s show 18.30 Terapian tarpeessa 19.00 Myytinmurtajat: Spesiaali 20.00 Pelastajat 21.00 Jutan ja Vertin supersinkkudieetti 22.00 Elokuva: Uneton Seattlessa 00.00 Elokuva: Ollaanko jo perillä. 18.03 Luonto-Suomi: Lähteet ja metsäpurot katoamassa 0203-17600. 18.50 Merisää. 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Radion sinfoniaorkesterin konsertti 19.55 Katse PianoEspoo-festivaalin tarjontaan 20.20 Radion sinfoniaorkesterin konsertti jatkuu 21.20 Myöhäisillan kamarimusiikki 21.45 Sopraano Tamara Milashkina laulaa 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Ajassa soi 23.10?06.00 Yöklassinen. YLE RADIO SUOMI 05.00 Melkein hereillä. 12.12 Maakuntaradio. 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus
pitää saada poikki oitis, sanoi Rinne. pitkäaikaistyöttömiäkin tulee tuhat lisää joka kuukausi ja se ?kehitys. Puheenjohtaja Antti Rinne oli myös koko ajan paikalla. Vastaan nyt, että tiedän. Nahkuri joutuisi hankkimaan yhden orren lisää tai vahvistamaan entistä. timo.roos@kopteri.net. Pahin tilanne alkaa olla jo pientä eläkettä saavilla. Vaan ei käryäisi enää. Ei Immosta eikä edes hevosta harjattu persuryhmän kesäkokouksessa. Saimme kuulla rautaisannoksen ajankohtaista tietoa siitä, miten maa nyt makaa. Sodi nyt sitten tämmösellä armeijalla, kauhisteli Jallu. Ja ne jutut! Naisjutuista ei tietoakaan. Mutta miksi on Soini jättänyt nämä näyttävästi tuomitsematta? Liekö edes kunnolla nuhdellutkaan. Suomen historian suurin yksityistämisprosessi kautta aikojen. M Kolumni n n n n n n äkisen Jallu piti kylän paarissa katsauksen puolustusvoimiemme nykytilasta mahdollisia Nieminen Vee Timo Roos tulevia aikoja silmällä pitäen. Niin tehdään! Samassa tilaisuudessa saimme myös ajantasaista tietoa kuntataloudesta ja suunnitelmista sillä saralla. Mantan sakset napsuvat niin rikkaan kuin köyhänkin kuontalossa, sanoi Jallu. M n n n inulta on tiedusteltu, tiedänkö, mitä tapahtuisi, jos Paavo Lipponen olisi nykyisen eduskunnan puhemies. Arvuutellaan kuitenkin vain itseksemme. H n n n allituksen johtokolmikko on lähes ripeästi tuominnut rasistien pahimmat ylilyönnit. Jallu kehoitti katselemaan valokuvia sotavuosiemme jermuista, todellisista suomalaisista miehistä. Koko päivän aamusta ehtooseen Suomi-konepistoolia soitettuaan istuivat poikamme korsuissaan korttiringissä ja jokaisen suupielessä kärysi holkin päässä tupakki, kunnon Työmies. Huonosti makaa . On kuulemma kunkin irtiottajan oma asia! ja ?. Voiko tällaisessa asiassa tuon kaksinaamaisempi puoluejohdon toiminta olla? Hevosmies Soinin hepo on nyt heittänyt laukalle. Jallun alustus herätti vilkkaan keskustelun. Hevosmies Soinin hepo on nyt heittänyt laukalle. Nyt jo on nähty, että ruuasta ja lääkkeistä on jouduttu pihistämään. Hallitus jakaa kansaa epäoikeudenmukaisesti kahtia ja tällaiseen hallituksen politiikkaan tekee SDP selvän pesäeron. Puheenjohtaja Rinne kiertää jo toista piirikierrosta. Ja hevonen kumminkin on kotieläimistä siistein . Urakka on rankka, mutta takaa senkin, että puheenjohtaja tietää kentän mielipiteen ja kunnon. Ei Immosta eikä edes hevosta harjattu persuryhmän kesäkokouksessa. Jallu paheksui hallituksen aikeita taas leikata köyhän peitosta pala ja neuloa se rikkaan peiton jatkeeksi. Niin pitääkin. Soinin persuporukoissa on otettu näkyviä irtiottoja kolmikon julistuksista. Rinta rottingille ja vahvalla puheella eteenpäin, kannustettiin meitä. Opettaja sanoi, että jos näiden nimettöminä tai salanimillä esiintyneiden viisastelijoiden eduskuntavaalien äänestysliput pääsisi tutkimaan, niin mikäpä puolue olisi siellä yli muiden. Reijo Vuorennon esityksen kuultuamme osaamme nyt paremmin seurata hallituksen tulevia toimenpirteitä. Jos pitää leikata, niin se pitää tehdä tasapuolisesti, ottaa kaikilta. Tällaista leikkausoppia voisi tämä ukaasihallitus ottaa kylän parturi-Mantalta. Nyt roikkuisi joka miehen suussa porkkana, upseerikorsuissa banaani. Saati, jos pääsisimme toimitusten poistamat roskapostit ja paperikorit tutkimaan. Jokuset valtakunnan- ja paikallisen tason näkyvät perussuomalaiset vaikuttajat ovat selkeästi kallistaneet korvansa enemmän katujen ja torien möykkääjiin päin kuin puoluejohtajansa suuntaan. Muun muassa sitä, kuinka etenee soteprosessi . harja aina mukana. S DP:n Hämeen piiri piti sunnuntaina kokopäiväisen työkokouksensa Hämeenkoskella. Ja sanoi myös, että SDP tulee seisomaan niiden julkisen sektorin töiden takana, joita tavallinen ihminen tarvitsee. Opetuksemme, tasoa on ylistetty kautta maailman. 20 30.9.2015 ARKI Ajankohtaan nähden rauhatonta aikaa K ylän entinen opettajakin soitteli. Keskustelimme asiattomuuksista, jopa vihapuheista, joita jotkut henkisesti keskenkasvuiset ovat eri tiedotuskanavien kautta luettavaksemme tai kuultavaksemme työstäneet, joidenkin kohdalla rumasti sanoen ulostaneet. Sydämensivistyksemme nykytasosta voi joitakin johtopäätöksiä tehdä jo pelkästään lehtien yleisönosastoja lukemalla