Demokraatti 30.1.2020 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Syitä hakata ja olla hakkaamatta. Juhlalehti ilmestyy 27.2. Demok30012020_001-002.indd 1 21.1.2020 15.50. ta m m ik uu ta 30.1.2020 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI TEATTERIKEVÄT Näyttämöllä nummet ja ladut VANHEMMUUS Monimuotoiset perheet yleistyvät PUNAMULTA Naapuriapua raja-aidan takaa METSÄ PAL.VKO 2020-07 00 74 43 -2 00 2 Demokraatti täyttää tänä vuonna 125 vuotta. 12 5 vuotta 2 2 TEEMA: PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 2 • 20 20 / 30
LOGO Suoja-alueelle ei saa sijoittaa muita graafisia elementtejä. Työväen Urheiluliitto TUL tarjoaa Tradekan jäsenille GeeBee-turnauksen (6.–8.3.2020) lipuista 50 % alennuksen. Uusi Ammattiliitto Pro Työttömyyskassa Pro Uusi Ammattiliitto Pro ja Työttömyyskassa Pro toivottavat Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! Uusi Ammattiliitto Pro ja Työttömyyskassa Pro toivottavat Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! Pr ol iit to .fi www.pam.fi www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 Sörnäisten rantatie 25, 00500 HELSINKI Puh. 09-766 429 www.tyovaenperinne.fi Työväenliikkeen kirjasto JYTY KUULUU LÄHELLE JA KAUAS JYTYLIITTO.FI Helmikuun extraedut Tradekan jäsenille Tradekan helmikuu on täynnä liikunnan iloa! Helmikuussa Tradekan jäsenet varaavat –30 % alennuksella täyden palvelun Happi Holiday -hiihtoloman viikoille 8, 9 tai 10 Liikuntakeskus Pajulahdessa. Uusi Ammattiliitto Pro Työttömyyskassa Pro Uusi Ammattiliitto Pro ja Työttömyyskassa Pro toivottavat Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! Uusi Ammattiliitto Pro ja Työttömyyskassa Pro toivottavat Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! Pr ol iit to .fi www.pam.fi www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 Sörnäisten rantatie 25, 00500 HELSINKI Puh. 220 000 jäsentä Hyviä jäsenetuja Moderni omistajaosuuskunta Merkityksellistä omistajuutta Osallistu talouselämään Vaikuta yhteiskuntaan Demok30012020_001-002.indd 2 21.1.2020 15.50 Julkisten ja hyvinvointialojen liitto Facebook, Twitter, Instagram: @jhlry Youtube: @JHLviestii jhl.fi www.pau.fi Proliitto_negalogo_cmyk.eps Proliitto_logo_cmyk.eps x x x x Ammattiliitto Pro miniohje 2/2 • 2010 VÄRIT PMS 1935 C CMYK c10, m100, y50, k0 RGB r213, g29, b89 #D51D59 VADELMANPUNAINEN MUSTA PMS Process Black CMYK c0, m0, y0, k100 RGB r0, g0, b0 #000000 VALKOINEN PMS CMYK c0, m0, y0, k0 RGB r255, g255, b255 #FFFFFF SUOJA-ALUE 2. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto Facebook, Twitter, Instagram: @jhlry Youtube: @JHLviestii jhl.fi www.pau.fi Proliitto_negalogo_cmyk.eps Proliitto_logo_cmyk.eps x x x x Ammattiliitto Pro miniohje 2/2 • 2010 VÄRIT PMS 1935 C CMYK c10, m100, y50, k0 RGB r213, g29, b89 #D51D59 VADELMANPUNAINEN MUSTA PMS Process Black CMYK c0, m0, y0, k100 RGB r0, g0, b0 #000000 VALKOINEN PMS CMYK c0, m0, y0, k0 RGB r255, g255, b255 #FFFFFF SUOJA-ALUE 2. LOGO Suoja-alueelle ei saa sijoittaa muita graafisia elementtejä. (09) 774 3110, sähköp. Piristävän talviloman voi viettää myös Kisa keskuksessa, jossa Tradekan jäsenet lomailevat hiihtolomilla 17.–20.2.2020 20 % alennuksella. Käytä aina originaalilogoa. (09) 774 3110, sähköp. Piristystä arjen keskelle tarjoaa Restelin alennus O’Learys-, Wanha Mestarija Hemingway’s-ravintoloissa, joissa Tradekan jäseniä odottaa talon viinipullo 15 € hintaan. Hyvien jäsenetujen lisäksi olet vaikuttamassa suomalaiseen yhteiskuntaan ja talouselämään. Jäsenyys Tradekassa on merkityksellistä. Piristävän talviloman voi viettää myös Kisa keskuksessa, jossa Tradekan jäsenet lomailevat hiihtolomilla 17.–20.2.2020 20 % alennuksella. info@tyark.fi www.tyark.fi Sörnäisten rantatie 25 A, 00500 Helsinki p. Piristystä arjen keskelle tarjoaa Restelin alennus O’Learys-, Wanha Mestarija Hemingway’s-ravintoloissa, joissa Tradekan jäseniä odottaa talon viinipullo 15 € hintaan. Tarkemmat tiedot extraeduistasi tradeka.fi-sivustolta. Käytä aina originaalilogoa. Hyvien jäsenetujen lisäksi olet vaikuttamassa suomalaiseen yhteiskuntaan ja talouselämään. 220 000 jäsentä Hyviä jäsenetuja Moderni omistajaosuuskunta Merkityksellistä omistajuutta Osallistu talouselämään Vaikuta yhteiskuntaan Demok30012020_001-002.indd 2 21.1.2020 15.50. 09-766 429 www.tyovaenperinne.fi Työväenliikkeen kirjasto JYTY KUULUU LÄHELLE JA KAUAS JYTYLIITTO.FI Helmikuun extraedut Tradekan jäsenille Tradekan helmikuu on täynnä liikunnan iloa! Helmikuussa Tradekan jäsenet varaavat –30 % alennuksella täyden palvelun Happi Holiday -hiihtoloman viikoille 8, 9 tai 10 Liikuntakeskus Pajulahdessa. info@tyark.fi www.tyark.fi Sörnäisten rantatie 25 A, 00500 Helsinki p. Jäsenyys Tradekassa on merkityksellistä. Työväen Urheiluliitto TUL tarjoaa Tradekan jäsenille GeeBee-turnauksen (6.–8.3.2020) lipuista 50 % alennuksen. Tarkemmat tiedot extraeduistasi tradeka.fi-sivustolta
3 Demokraatti 2/ 20 42 24 59 POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI / 30. TAMMIKUUTA 2020 / ILMESTYY JOKA TOINEN TORSTAI TEEMA PERHEVAPAA METSÄ TEATTERI POLITIIKKA KULTTUURI Monimuotoiset perheet haastavat perinteisen perhemallin. Hurjaa huminaa nummilla. Niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan. De_30012020_03.indd 3 22.1.2020 14.57
Sisältö 2/ 20 POLITIIKKA KULTTUURI Pääkirjoitus: Johtajapeliä Viikon kuva: Tuhkaa Filippiineillä Pätkät: Meiltä ja muualta Mikä meno: Jarmo Aaltonen D-analyysi: Tyhjää täynnä D-ilmiö: Punamultaohari Kielikylpy: Starkare fokus på sakfrågor Alastalon salissa: Häpeän kalja pelastaa Perhe: Monimuotoiset vaateet Vallan laidalta: Seppo Kääriäinen Työ: Työaikajumppa Haatainen: Vastuunkantaja Teatteri: Ranteet auki nummilla Teatteri: Hiihtäjän tahdonvoima Teatteri: Sinivalas olohuoneessa Elokuva: Pahuuden giljotiini Pelin purku: Melkein Eurajoen Becker Puheenvuoro: Harri Järvinen Mielipiteet Ristikko Ti ti tyy Politiikan kirjahylly: Marja-Liisa Rajakangas IHMINEN JA ELÄMÄ D-kasvo: Amanda Kotaja Kolumni: MIkko Majander Kasvot peilissä: Aino-Kaisa Pekonen Kaikki ei ole sitä miltä näyttää. 4 Demokraatti Seuraa meitä myös somessa. Perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895. kerros, 00530 Helsinki Postiosoite: PL 338, 00531 Helsinki Uutistoimitus: 09 7010 555 toimitus@demokraatti.fi Sähköpostit: etunimi.sukunimi@demokraatti.fi Ilmoitukset: ilmoitukset@demokraatti.fi Tilaajapalvelu: 09 7010 500 tilaajapalvelu@demokraatti.fi Puhelinvaihde: 09 7010 41 Seuraava numero ilmestyy 13.2. päätoimittaja: Rane Aunimo, 09 7010 553 Toimituspäällikkö: Heikki Sihto, 09 7010 516 Toimittajat: Simo Alastalo, Rolf Bamberg, Anna-Liisa Blomberg, Mikko Huotari, Johannes Ijäs, Marja Luumi Ulkoasu: AD Emilie Uggla, Timo Sparf, Arja Jokiaho (opintovapaalla) Valokuvaaja: Nora Vilva Levikkipäällikkö: Nina Lindén Markkinoinnin sihteeri / ilmoitukset: Sari Ojala, 09 7010 522 Kustantaja: Kustannus Oy Demokraatti Painopaikka: PunaMusta Oy, Joensuu Käyntiosoite: Siltasaarenkatu 18–20, C-rappu, 6. 14 42 AINO-KAISA SAARINEN Latu vie nyt lavalle PUNAMULTA Poliittista naapuriapua + TEEMA Metsät 59 5 6 8 11 12 14 20 23 24 29 30 32 34 40 41 42 48 52 54 56 67 68 72 73 74 Teatterikevät De_30012020_04.indd 4 23.1.2020 11.37. Ka nn en ku va : iS to ck Kaken kylässä Kankaanpäässä tehdään tavallista syvempää punamultaa. Va. www.demokraatti.f i Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja
5 Demokraatti Rane Aunimo va. Kun Mišustinin noususta pääministeriksi äänestettiin parlamentin alahuoneessa, tulokasta vastaan ei äänestänyt perivenäläiseen tyyliin kukaan. Tällä kertaa demokraattivastustaja tullee kolmikosta Joe Biden, Bernie Sanders ja Elizabeth Warren. Käytännössä pääministerin nimestä päätti yksin Putin. Navalnyin liittolainen Ruslan Šaveddinov vietiin jouluviikolla väkisin asepalvelukseen Jäämerelle. Näkyvä oppositiojohtaja Aleksei Navalnyi osoittaa usein mieltään ja on melkein yhtä usein pidätettynä. Donald Trumpin niskassa on virkarikossyyteprosessi, mutta presidenttiä pidetään edelleen tulevien vaalien suosikkina. Läntisestä demokratiasta maassa ei ole kuitenkaan tietoakaan. Hätä keinot keksii. MAAPALLON LÄNTISESSÄ navassa Yhdysvalloissa valmistaudutaan puolestaan jo tänä vuonna pidettäviin presidentinvaaleihin. De_30012020_04.indd 5 23.1.2020 11.37. Putinin pitkän valtakauden aikana venäläinen keskiluokka on laajentunut, joskin pienentynyt viime vuosina. Muutosten myötä osa presidentin valtuuksista siirtyy parlamentille ja muille valtion päätöselimille. päätoimittaja rane.aunimo@demokraatti.fi Twitter: @raneaunimo Suuren maailman johtajapeliä Pääkirjoitus HÄTÄ KEINOT KEKSII. Asiantuntija-arvioissa ollaan yksimielisiä lähinnä siitä, ettei Putinilla ole aikomusta luopua tosiasiallisesta vallasta. Teollisuus alueiden duunarit äänestivät viimeksi Trumpia. Suuressa oligarkkisessa maassa ökyrikkaita on kasapäin. Vaalit ratkaistaan ruostevyöhykkeellä. Putinin jatkoa presidenttinä rajaa Venäjän perustuslaki, joka nyt muuttuu mutta presidentin valtaa vähentävään suuntaan. Tällä hetkellä kellään Putinin ulkopuolella ei ole tarkempaa tietoa siitä, mitä Putin aikoo tehdä neljän vuoden kuluttua. Putin tuskin on katoamassa kuvasta. Amerikkalainen erikoisuus sekin, että vuonna 2016 Trump sai kolme miljoonaa ääntä vähemmän kuin Hillary Clinton mutta voitti. Navalnyi on verrannut viranomaisten toimia kidnappaukseen. Viime presidentinvaaleissa 2018 hänen ehdolle asettumisensa estettiin. Putinin seuraava johtorooli voi löytyä Venäjän turvallisuusneuvostosta, parlamentin ylähuoneesta tai vaikkapa valtakunnanneuvostosta. Järjestelmämuutoksista kerrottiin Putinin jokavuotisessa puheessa, jonka jälkeen pääministeri Dmitri Medvedevin hallitus ilmoitti oitis erostaan ja uudeksi pääministeriksi nousi liittovaltion veroviraston liki tuiki tuntematon päällikkö Mihail Mišustin. V ladimir Putinin valtakausi Venäjän presidenttinä on näillä näkymin päättymässä vuonna 2024
6 Demokraatti V iik on ku va A FP / Ed Jo ne s De_30012020_06.indd 6 23.1.2020 10.41
Alueen kylät ovat nyt tuhkan peitossa. Vuori voi syöstä ilmaan laavaa ja tuhkaa vielä viikkojen ajan, varoittavat viranomaiset. De_30012020_06.indd 7 23.1.2020 10.41. Tulivuori on yksi Filippiinien aktiivisimmista. 7 Demokraatti MISSÄ KAIKKI OVAT. Filippiineillä aktivoitunut Taal-tulivuori on ajanut noin 30 000 ihmistä kodeistaan. Solidumin mukaan se purkautui edellisen kerran vuonna 1977. Tulivuoren pelätään yhä purkautuvan räjähdysmäisesti, eikä tarkkaa tietoa käynnissä olevan purkauksen kestosta pystytä antamaan
Tätä tarvitaan lisää. Hän muun muassa piti 10 euron tuntipalkkaa hyvänä pohjana minimipalkan haarukoinnille. Kunnat tekevät nyt hätäpäissään lyhytnäkösiä ratkaisuja. BP, Chevron, ExxonMobil ja Shell) tuottanut kaikista kasvihuonepäästöistä Digiosaaminen on nykypäivän kansalaistaito, jota tarvitaan niin työelämässä kuin vapaa-ajallakin. Jos minimipalkka nakertaisi työehtosopimusjärjestelmää, pelkona olisi palkkatason lasku vielä nykyisestä. iStock Lä hd e: Cli m ate A cc ou nt ab ilit y In sti tu te Kun minimistä tulee maksimi EU-KOMISSIO AJAA minimipalkkaa koko EU:n alueelle. Vuodesta 1965 saakka on 20 yrityksen joukko (mm. Suomessa on jo nyt 60 000 työssäkäyvää köyhää. Toisen intohimo on toisen pelko, sillä minimipalkasta saa helposti myös maksimin. De_30012020_08.indd 8 23.1.2020 10.50. Joidenkin arvioiden mukaan Suomessa on vähintään 200 000 työntekijää, jotka eivät ainakaan ajoittain tule palkallaan toimeen. 8 Demokraatti Tavoitteemme on saada sote-lait eduskuntaan vielä tänä vuonna. Usein tueksi tarvitaan sosaaliturvaa eli yritykset ulkoistavat palkanmaksua yhteiskunnalle. Minimipalkka voi sanana kuulostaa pienituloisesta hyvältä, mutta harvassa maassa se riittää elämiseen. SAK aloittaa yhteistyössä Googlen ja Demos Helsingin kanssa maksuttomia digikoulutuksia. Myös arjessa digisyrjäytyminen uhkaa, jos esimerkiksi sähköinen asiointi ei onnistu. Suomessa minimipalkkakeskustelu on herättänyt intohimoja muun muassa kokoomuksessa. SISKO PYYKKÖNEN TWITTERISSÄ Kiire on. Ne maat, joissa on työmarkkinaosapuolten väliset vahvat neuvottelusuhteet ja kattava työehtosopimusjärjestelmä, kuten Pohjoismaissa, suhtaudutaan minimipalkkaan varauksellisesti. Lähes joka työssä tarvitaan ainakin jonkinlaista digiosaamista, jos aikoo pysyä työelämän muutoksessa mukana. Sen koulutusta pitää lisätä. Tiukoille elo sillä palkalla menisi, kun jo nyt muun muassa kaupan tessissä alin tuntipalkka on 10,49 euroa. NINA PULKKINEN TWITTERISSÄ MINIMIPALKKA PÄTKÄT HOKSAUS Digittömyys tuuppaa työmarkkinoilta V IIK O N LU KU 23 prosenttia. Tutkimuksen mukaan 25–33-vuotiaista noin kolmannes ei selviä vaativimmista sähköisen asioinnin tehtävistä. Ja tämä voi vaatia nykyistä kovempaa verotusta. KRISTA KIURU TWITTERISSÄ Toivottavasti myös kansalaisia kunnioitetaan kuuntelemalla ja ottamalla huomioon heidän tarpeensa. Viime viikolla kokoomuksen kansanedustaja Elina Lepomäki puolusti televisiossa minimipalkkaa. Puutteellista digiosaamista on myös nuorilla. Suomessa sopimusten kattavuus on tällä hetkellä lähes 90 prosenttia. Minimipalkkaa ajamalla kokoomus myös pääsisi heikentämään työehtosopimusjärjestelmää, jossa nyt alakohtaisesti sovitaan alimmista tuntipalkoista. Haastava tehtävä, sillä työmarkkinoiden tilanne vaihtelee paljon eri maissa
Hinnat ovat nousseet selvästi etenkin Etelä-Suomessa. Mutta unta pikkulasten vanhemmat saavat muita vähemmän. Mutta sääliksi teitä vähän käy, kun kuningasperheen valovoimaisimmat jäsenet suunnittelevat siirtymistä takavasemmalle, pohtii Demokraatin väki Yllättävä pari DONALD TRUMP CARROT VON PORKKANA USA:n presidentti Kasvimaan paroni Kallis uudistus KIISTELTY TAKSILAIN uudistus lisäsi taksien määrää, mutta samalla taksikyydin hinta on noussut varsinkin kasvukeskuksissa. Terveyden ja Hyvinvoinnin laitoksen tuoreen tutkimuksen mukaan pikkulasten vanhemmat elävät monilla tavoin terveellisemmin kuin muut samanikäiset aikuiset. Taksilain uudistuksen takana oli keskustalainen liikenneministeri Anne Berner. Juha Sipilän (kesk.) porvarihallituksen mukaan uudistuksen piti kilpailun vapautumisen ja sääntelyn purun nimissä laskea hintoja, mutta tilastokeskuksen mukaan taksilla matkustaminen on kallistunut puolessatoista vuodessa keskimäärin 13 prosenttia. Ykkösluokassa helvettiin Kaksi erilaista maailmaa kohtasi Sveitsin Davosissa järjestetyssä talousfoorumissa. ”Silmät kiinni ja ykkösluokassa helvettiin”, voi tiivistää Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin puheen foorumissa. Trump torjui ”tuomiopäivän profeetat”, jotka varoittavat maailman olevan keskellä ympäristökriisiä ja mainosti puheessaan muun muassa fossiilisia polttoaineita. No, heh heh. Hirveä poru, jos kuningasperheen jäsen väsyy edustuspönötykseen ja haluaisi elää tavallisempaa elämää. Toisin suunniteltiin. 9 Demokraatti LAPSET DAVOS TAKSILAKI PARI VALITTUA SANAA Hyvä Britannian kuningasperhe, Täältä tasavallasta katsottuna teidän touhunne, anteeksi vain, tuntuu hieman tunkkaiselta ja vanhanaikaiselta. Lapsi, tuo elämän eliksiiri Kyllä lapsia kannattaa tehdä, vaikka asia vähän nykymaailmassa ahdistaisikin. Me tasavaltalaiset iloitsemme heidän puolestaan. The Times -lehden mukaan Harryn henkilökohtainen omaisuus on noin 35 miljoonaa euroa. De_30012020_08.indd 9 23.1.2020 10.50. Hyvä kuningasperhe, siellä briteissä on mediakin kovasti pohtinut, että työntääkö kuningasperhe siniverisen kätensä syvemmälle veronmaksajan taskuun eli kuinka Harryn ja Meghanin uusi elämä rahoitetaan. Toisenlainen viesti oli ruotsalaisaktivisti Greta Thunbergilla. Sussexit ovat kertoneet, että he haluavat olla taloudellisesti riippumattomia brittihovista. Hänen mukaansa hallitukset eivät ole tehneet mitään torjuakseen ilmastonmuutosta ja peräänkuulutti tekoja sen vastaisessa taistelussa. Pikkulasten vanhemmista lähes yhdeksän kymmenestä kokee elämänlaatunsa hyväksi tai erittäin hyväksi. Ja Harryhan odottaa, että vaikka hän ja Meghan luopuisivat valtion apurahasta, pappa betalar eli isä Charles jatkaisi noin parin miljoonan punnan vuotuista avustustaan pojalleen. Täältä katsottuna Sussexien, prinssi Harryn ja tämän puolison herttuatar Meghanin suunnitelma vetäytyä kuningasperheen kovasta ytimestä tuntuu heidän kannaltaan suorastaan vapauttavalta. He ovat myös muita tyytyväisempiä perhe-elämäänsä ja saavutuksiinsa. Sanna Marinin hallitus on päättänyt, että taksilakia arvioidaan uudelleen ja tehdään tarvittavia korjauksia, mutta paluuta vanhaan hintoja sekä taksien määrää ja paikkaa säädelleeseen aikaan ei ole tulossa
8. Vas tau kse t: 1. Vanhan sanonnan päivitys kuuluukin, että ilmaisia lounaita tai kiky-tunteja ei ole. 10 Demokraatti NÄRÄSTÄJÄ • Lääkettä poliittisen liikahappoisuuden puutteeseen VIIKON MEEMI PÄTKÄT Sopimukset on tehty avattaviksi V altakunnansovittelija Vuokko Piekkalan saldo kuluneen kierroksen sovitteluista oli tätä juttua kirjoittaessa vielä nolla. Viimeinen sovittelun niitti työntekijäpuolelle taisi olla Piekkalan ääneenpohdinta siitä, että valtakunnansovittelija ei esitä sopimuksissa olevien kiky-ratkaisujen avaamista. 3. Missä lajissa kilpailee Team Unique. Pun atä htie n 8. 6. Mistä maasta kuva on. Kuka on toiminut Suomen pääministerinä vanhimpana. Muo dos tel mal uist elu ssa 9. El Sal vad or ja Hon dur as 10. Kuka toimii nykyisenä yhdenvertaisuusvaltuutettuna. 7. Niin Paltan kuin myös Teollisuusliiton sovitteluista tuli hylky, ja ratkaisu näihin neuvotteluihin löytyi lopulta palkansaajien ja työnantajien neuvottelupöydästä. Paa sik ivi 7. 9. De_30012020_10.indd 10 23.1.2020 10.54. 2. Selitykset ovat kummasti kiemurrelleet ja muuttuneet neuvottelukierroksen edetessä. Kikyn selittämisestä ja yhtenäisen kiky-tarinan löytämisestä on tullut työnantajille melkoinen riesa. Mihin tieteenalaan liittyy ajatuskoe ”Schrödingerin kissa”. Seb astia n Kur z 5. J. Trumpin nimessä oleva J-kirjain. Kirs i Pim iä 3. 10. Joh nia 4. K. 4. Minkä maalainen on Alkon viime vuoden myydyin punaviini 2u Duas Uvas. Mitä tarkoittaa Donald J. Kuka on maailman nuorin tehtävässä oleva pääministeri. Mutta kumma kyllä, jokaisella neuvottelukierroksella ovat työnantajat esittäneet – ainakin tähän saakka ja myös tällä kierroksella – aikai sempiin sopimuksiin erinäisiä heikennyksiä. Lehtikuva / Steve Parsons No ku se on niin last season.” ” 10 VIS V 1. Sve its ist ä 6. MItkä maat sotivat ”jalkapallosodan” vuonna 1969. Työnantajapuolelta muun muassa Teknologiateollisuuden työmarkkinajohtaja Minna Helle on puhunut sopimuksista kuin Jumalan sanasta, jota ei saa avata. Minkä yhtyeen jäseniä ovat mm. Varma Kosto ja Aatos Punanen. Por tug alil ain en 2. Kva ntt ify siik kaa n 5
Työelämän friikki SDP:n uusi tiedottaja inhoaa haaste-sanaa. Haaste-sana on kamala. Olen työelämän friikki! Suomen työmarkkinoiden ikäsyrjintä on uskomatonta, kun sen kohtaavat jo alle viisikymppiset. Meillä ikäkeskusteluun liittyy paljon puolitotuuksia, kuten vertailu Ruotsiin. Miksi. Olet tilastollinen poikkeus, kun sait 63-vuotiaana töitä. Ja tasa-arvon tukijana miellyttää se, että afrikannorsujen laumaa johtaa vanha viisas naaras. De_30012020_10.indd 11 23.1.2020 10.54. Teksti Heikki Sihto Kuva Nora Vilva ja Timo Sparf SUOMEN TYÖMARKKINOIDEN IKÄRASISMI ALKAA JO ALTA VIISIKYMPPISENÄ. Samalla pitäisi kertoa, että Ruotsissa laki on irtisanomistilanteessa ikääntyneiden suojana eli first in, last out. Norsuja pidetään myös vanhoina ja viisaina. Mikään selvitys ei tue sitä, että nuoret olisivat ikääntyneitä parempia työntekijöitä. Se on rauhallinen ja vakaa eläin, mutta itsepäinen ja mahdoton kesyttää. Jännittynyt ja uteliaan innostunut tästä uudesta tehtävästä. 11 Demokraatti Mikä meno Jarmo Aaltonen, SDP:n eduskuntaryhmän mediasuhteiden asiantuntija. Yllättävän vähän, kouluarvosana on 6. Työmarkkinoista puhutaan enemmän. Onneksi olemme niistä asioista pitkälti samaa mieltä. Itsekin pääsin nauttimaan Sipilän aktiivimallista, jossa oletettiin ihmisen potkimisen vauhdittavan työnhakua. Kerro SDP:n ”tiedotusvahtina” poliitikkojen kielellisistä mokista. Samaa sarjaa ovat myös Timo Soinin viljelemät, keksimällä keksityt melonit ja takiaiset. Sinulla on pitkä kokemus talous-, työmarkkinaja politiikan toimittajana. Liikaa on kaikenlaista perusjargonia, josta ei saa asiasta selvää. Puolisosi on Ammattiliitto Pron viestintäjäjohtaja Jaana Aaltonen. Voimaeläimesi on afrikannorsu. Paljonko kotona puhutaan politiikkaa. Välillä on vaikea edes hahmottaa, mitä puoluetta puhuja edustaa
Koska perussuomalaiset yhä edelleen esiintyy mieluusti köyhien ja kurjien ystä vänä sekä yrittäjämyönteisenä puolueena, on vähintäänkin mielenkiintoista lukea ve ropolitiikan asiantuntijan arviosta, jossa to detaan, että perussuomalaiset lupauksiensa vastaisesti korottaisi yritystukia ja puhkoisi veropohjaan veronkiertäjien mentäviä auk koja. De_30012020_12.indd 12 23.1.2020 10.58. 12 Demokraatti Kirjoittaja on Demokraatin va. Jotkut ovat vain ansainneet heikomman aseman.” Kenties osuvimmin perussuomalaisten yhteiskunnallisen eetoksen kiteytti kui tenkin perussuomalaisten kansanedus taja Veikko Vallin twiitissään 10. ”Heille on ok, jos esimerkiksi naiset tai maahanmuuttajat ovat huonommassa asemassa. ”P erussuomalaisten eh dotukset ovat täynnä virheitä ja ristirii dassa sen julki lau sumien tavoitteiden kanssa. Jylhä puhuu sosiaalisen do minanssin orientaatiosta, siitä, miten halu kas ihminen on ylläpitämään ihmisryhmien välisiä eroja tai jopa kasvattamaan niitä. tam mikuuta. Finér huomauttaa, että esimerkiksi vaihtoehtobudjetissaan perussuomalaiset olisi leikannut maahanmuuton ja kotout tamisen kustannuksista tänä vuonna 85 prosenttia eli 315 miljoonaa euroa, mutta todellisuudessa puolueen ehdotukset to dennäköisesti vain kasvattaisivat maahan muuton kustannuksia. Samalla se tarjoaisi yhteiskun nan hyväosaisille veronalennuksia.” Kuntaministeri Sirpa Paateron erityis avustajan, veroasiantuntija Lauri Finérin vuodenvaihteen lähellä julkaisema verkkoanalyysi gallupkärki perussuoma laisten talouspolitiikasta valaisi mainiosti niitä mahdottomuuksia, joita perussuo malaisten linjauksiin sisältyy, mutta joista huolimatta puolue porskuttaa kannatusky selyiden ykkösenä. Puolueen leikkauspolitiikka sorsisi pienituloisia. päätoimittaja. JYLHÄ Tulevaisuuden tutkimusinstituutista Tukholmasta puoles taan tutkii, miten poliittinen ideologia vai kuttaa ilmastoasenteisiin. Jossain vaiheessa äänestä jienkin luulisi näistä kiinnostuvan. Ihmiset jotka hyväksyvät epätasaar voisuuden, kieltävät useammin myös ilmas tonmuutoksen. ”Esityksillään se romuttaisi suo malaisen lakiin ja järjestykseen nojaavan hyvinvointivaltion perusrakenteita.” Toisaalta perussuomalaisten, joka ra kentaa menestystään rajat kiinni retorii kan ympärille, luulisi olevan erityisen tark kana maahanmuuttolaskelmiensa kanssa – aina kin halutessaan kritisoida uskotta vasti ”holtittoman” maahanmuuton seu rauksia. Esimerkiksi oleske lulupien lyhentäminen lisäisi hakemusten määrää, byrokratiaa ja siten viranomaisten kustannuksia. Heidän näkemyksensä mukaan hier arkiat ovat luonnollisia eikä niistä pidä pyrkiä eroon. Tyhjää täynnä JOSSAIN VAIHEESSA ÄÄNESTÄJIEN LUULISI NÄISTÄ KIINNOSTUVAN. Jylhä arvioi Ylellä, että tärkein tekijä on näkemys epätasaar vosta. Finérin mukaan perussuomalaiset paitsi leikkaisi yhteiskunnan huonoosai silta se myös suuntaisi veronalennuksia jo valmiiksi hyvin toimeentuleville. Finér tiivistää näkemyksensä huomioon, että perussuomalaisten talouspolitiikka on suomalaisessa poliittisessa kentässä oikeaa äärilaitaa. ”Eivät kaikki ihmiset ole saman ar voisia.” Puheet ja keinot ovat siis paperilla ko via, mutta seurauksista tai kustannuksista ei niin väliä. Finér tarkasteli perus suomalaisten eduskuntavaalien alla jul kaisemia ohjelmia sekä kahta viimeisintä vaihtoehtobudjettia. Rane Aunimo rane.aunimo@demokraatti.fi Twitter: @raneaunimo analyysi Perussuomalaisten talousja maahanmuuttopolitiikka on pullollaan ristiriitaisuuksia. TUTKIJA KIRSTI M
Demokraatti haastattelee pääministeriä juhlanumerossa, joka ilmestyy 27.2. Avioerojen suhteellinen riski on korkein hotellija ravintolaalalla ja vuokratyöläisillä. 13 Demokraatti Ökyrikkaus Miljardöörien määrä tuplaantui vuosikymmenessä. Nämä 2 150 ihmistä omistavat enemmän kuin 60 % muusta väestöstä. . . . . . Malediivit Venäjä Yhdysvallat Suomi G ra fii kk a: Em ili e U gg la / Lä hd e: Ti la st ok es ku s 11 4,7 4,3 2,5 todennäköisyydellä ensimmäinen avioliitto päätyy eroon Suomessa 39 % . NOUSUSSA LASKUSSA Lähde: Oxfam D EM O G RA A FI Ero vai ei. Avioeroja 1 000 ihmistä kohden vuodessa S olmittujen avioliittojen määrä on laskenut vuodesta 2008. . Korkeakoulutetuilla on puolet pienempi avioeroriski kuin vähemmän koulutetuilla. Yli 40-vuotiaana solmitut liitot kestävät todennäköisemmin kuin 16–22-vuotiaana solmitut. ! Mitä haluaisit KYSYÄ Sanna Marinilta. Suurkaupungissa erotaan herkemmin. 125 vuotta 2 2 Ehdota kysymystä: rane.aunimo@demokraatti.fi De_30012020_12.indd 13 23.1.2020 10.58. Sovittelu Työntekijäliitoissa on halua rukata valtakunnansovittelijan toimintaa ja vaihtaa nykyinen sovittelija.
De_30012020_14.indd 14 22.1.2020 13.40. 14 Demokraatti ILMIÖ Punamultaohari Kaken kyläksi kutsutussa Kankaanpäässä annetaan poliittista naapuriapua keskustan ja SDP:n puoluerajan yli
15 Demokraatti De_30012020_14.indd 15 22.1.2020 13.40
Meillä on mennyt erittäin hyvin tämä yhteistyö. Juhantalon mukaan perussuomalaisia ei hallintoon haluttu, vaikka se olisi heille äänimäärän perusteella kuulunut. Viimeisenä eduskuntaan valittuna demarina hän varmisti SDP:lle suurimman puolueen statuksen ja pääministerin paikan. – Luulen, että olen seuraava kohde. Juhantalon mukaan perussuomalaisten kannatukselle on Kankaanpäässä historialliset syyt. Muusta he eivät halua ymmärtääkään. Sen sijaan Juhantalon seuraajaksi kaavaillun keskustan Mikko Uusitalon Viljanen päihitti niukasti. Kauko ja Liisa tarjoavat kahvit. Viljanen luopui kaupunginhallituksen puheenjohtajuudesta kesällä, kun tuli valituksi eduskuntaan. Kaksi kautta kaupunginhallituksen puheenjohtajana toiminut Juhantalo on siirtynyt muiden kiireidensä vuoksi valtuuston puheenjohtajaksi. KAIKKIALLA JUHANTALOJEN kotona on taidetta, Liisa Juhantalon veistoksia, monien muiden taiteilijoiden maalauksia ja grafiikkaa. NäKYLLÄHÄN ME ASENTEELLISESSA VÄHEMMISTÖSSÄ JA OPPOSITIOSSA OLEMME. Naapuri Viljanen on tuonut paikalle itseleipomiaan korvapuusteja. Ja GT, entinen SEO, on maalaisisäntien keskustahenDe_30012020_14.indd 16 22.1.2020 13.40. – Lupasin aikoinaan Paasion Pertille pitää kuntoutuskeskuksen hallinnossa yhtä hyvää demaria. Juhantalon lapset järjestivät kouluaikoinaan bileitä. SDP:lle Viljasen vaalimenestys oli ratkaisevaa. TOINEN KANKAANPÄÄN läpimenijä on perussuomalaisten Jari Koskela, ammatiltaan pastori kuten edeltäjänsä, alkujaan jo SMP:ssä vaikuttanut Anssi Joutsenlahti (ps.). Likeiset välit on pantu merkille myös laajemmin Kaken kyläksi kutsutussa Kankaanpäässä. – Sanoin heti kuntavaalien jälkeen Heidille, että ala sinä hallituksen puheenjohtajaksi. – He ratkaisevat maahanmuuton ja pari muuta kysymystä. – Vaikka täällä on neljä ja puolisataa neliötä tilaa, mitään ei mahdu enää seinille, Kauko toteaa. Kysyin Heidiltä, että kiinnostaisiko häntä tulla kuntiksen hallintoon. – Aikoinaan, kun Vennamo erosi meistä ja perusti pienpuolueensa, täällä Suomenselän alueella oli hyvin paljon karjalaista siirtolaisasutusta. Viljasen mukaan Kankaanpään Shellin ”parlamentissa” olisi puhuttu Juhantalon jopa poliittisesti ohjailevan Viljasta eduskunnassa. Viljasen mukaan järjestely suututti Kankaanpään perussuomalaiset, jotka pärjäsivät kuntavaaleissa demareita paremmin. Heidi Viljasesta tuli Juhantalon naapuri vuonna 2004. Uuden oikeistolaisemman perussuomalaisuuden purema on koskettanut Juhantalon sanoin ”oikeassa olevia ihmisiä”. Käy ilmi, että Kankaanpään huoltoasemien kahviloissa on voimassa epävirallinen poliittinen läänitys. Pohjois-Satakunta on Suomen perussuomalaisin alue. – Te ette olleet kotona silloin, mutta ei siitä sen enempää, Viljanen sanoo. Neste on enemmän demari ja ay-voittoinen. Koululaisena hän heilutti Suomen lippua presidentti Koiviston Kankaanpään vierailulla, jota Juhantalo isännöi. – Aikamoista. Viljanen on Juhantalon lasten koulukaveri. Onneksi Heidi lähti siihen, Juhatalo kertoo. Silloin koettiin, että tästä Kihniöön saakka oli paljon porukkaa, joka piti yhtä. SDP sai pitkästä aikaa edustajan Kankaanpäästä. Viljanen ja viime kaudella eduskunnan jättänyt Kankaanpään poliittinen suuruus Kauko Juhantalo (kesk.) ovat paitsi naapureita myös poliittisia yhteistyökumppaneita. Punamultahenkinen ystävyys alkoi Kankaanpään paikallispolitiikasta ja on jatkunut sen jälkeen, kun Viljanen nousi eduskuntaan ja Juhantalo jättäytyi pois. Tulos selvisi vasta tarkistuslaskennassa. Juhantalo kertoo seuranneensa Viljasen uraa paikallispolitiikassa. Tällaista täällä kylällä on, Viljanen toteaa. Kuntoutuskeskuksen hallinnossa on nimekkäitä vaikuttajia, muun muassa eduskunnan eläkkeellä oleva pääsihteeri Seppo Tiitinen. 16 Demokraatti D-ILMIÖ Teksti Simo Alastalo / Kuvat Nora Vilva kinen paikka. – Shell on persujen ja sen tyyppisten ihmisten hallitsema paikka, jotka ovat aina oikeassa. Hän on tukenut Viljasta esimerkiksi Kankaanpään kuntoutuskeskuksen kautta. Kaikesta voi päätellä, ettei Juhantalo liiemmin perussuomalaisia arvosta. Viljasen mukaan Juhantalo on saanut vaalipiirissään kokea kaikenlaista selkäänpuukotusta ja arvostelua. Istumme Kauko Juhantalon ja hänen kuvataitelijapuolisonsa Liisan olohuoneen pöydän ääressä. – Sitä jännitettiin Helsingissä asti. K ansanedustaja Heidi Viljasen (sd.) naapurin oven pielessä lukee suurin keraamisin kirjaimin Juhantalo. Minä käyn kaikissa niissä, Juhantalo sanoo. – Tehtiin punamultaohari täällä, Juhantalo sanoo. Yhteinen historia on suuren ikäeron huomioon ottaen pitkä. Myös Juhantalon koti tuli tutuksi jo ennen kuin Viljanen muutti naapuriin miehensä luo. Tuntuu, että keksimällä keksitään kaikennäköistä, Viljanen kuittaa epäilyt Kauko-ohjauksesta. Olen vitsaillut siitä monta kertaa, Viljanen sanoo. Se jämähti tänne perusrakenteisiin, Juhantalo kertoo. Hänen miehensä on asunut viereisessä talossa koko ikänsä. Jos Juhantalo olisi ollut kevään eduskuntavaaleissa ehdolla, Kankaanpään toinen edustajanpaikka olisi tuskin osunut Viljaselle
JuhanDe_30012020_14.indd 17 22.1.2020 13.40. Myös vaalitulosta voi pitää huonona, ja moni keskustalainen vastusti sen vuoksi hallitukseen lähtemistä. Viljasen mukaan perussuomalaiset pohtivat kiivaasti ovatko he sinisiä vai edelleen sinikeltaisia. Heidi Viljanen on siviiliammatiltaan päihdekuntoutuslaitoksen johtaja. Juhantalo suree punamullan arvostuksen laskua. Kumpikin oli tyytyväinen. Mutta villitsi hyvin kansaa. Vihreillä on aika hyvä kannatus, ja kokoomus on säilyttänyt asemansa. Hän kertoo nähneensä työssään kuinka kylmää kyytiä sairaat ja ikäihmiset ovat viime aikoina saaneet. – Se kuuluu tähän kristilliseen traditioon, että herra petetään, Juhantalo säestää. Onneksi molemmat ovat pettyneet, Juhantalo sanoo. Hän tuntee olonsa kotoisaksi punamullassa eikä vaikuta pitävän kokoomuksen kanssa tehtyä yhteistyötä suuressa arvossa. Toki siellä on otettu yhteenkin, mutta se suurin juttu on yhdessä luotu ja sitä meidän pitää yhdessä puolustaa, jos haluamme pitää heikoimmista huolta. SEKÄ VILJANEN että Juhantalo tunnustautuvat punamullan vankkumattomiksi kannattajiksi. Persuilla on tällainen kannatus. Harmia vain. Keskustan kannatus on mielipidemittauksissa historiallisen alhainen. – Minä olen punamultamies. – Joutsenlahti otti voimakkaasti kantaa ja oli soinilaisten takana, sitten hän perui puheitaan jälkeenpäin, Viljanen sanoo. Se on se yhteinen ideologia taustalla. Juhantalo kertoo keskustan välillä unohtaneen peruslinjansa. Se on ykkösasia, jota meidän pitää puolustaa. 17 Demokraatti kemys vaalipiirin äänikuningattaresta, myöhemmin europarlamentin valinneesta Porin Laura Huhtasaaresta (ps.) on tyly. Kyllähän me asenteellisessa vähemmistössä ja oppositiossa olemme. – Mediassakin voimat alkavat olla sitä vastaan. – Huhtasaaresta ei ollut mitään hyötyä viime vaalikaudella. Kun kokoomuksen kanssa on hallituksessa, koetaan varmasti kumpikin vuorollamme, että me tehdään se paskahomma ja kaveri ottaa ne pisteet. Kokoomus osaa politiikan teon mediassa paremmin. Olen koko ikäni tottunut siihen yhteistyöhön, Juhantalo jatkaa. Sitä ei voi kiistää kukaan. – Meillä oli tuossa vesiputkihommat ja oltiin kumpikin saappaat jalassa, mieheni oli mukana, ja siinä sitten puhuttiin, että nyt saadaan punamulta. – Tiesin, että meidän hyvinvointivaltiomme on pitkälti luotu punamullalla. – Olemme joka kerta pettyneet siinä helvetisti, niin kuin olette tekin. Viljanen muistelee tulevan punamullan lämmittäneen naapureita jo hallitusneuvottelujen aikaan. Perussuomalaisten jakautuminen oli kriisi myös Kankaanpään puolueaktiiveille. Tietysti kirjoittajat ovat nuoria ja uusia
Sen takia meitä vanhempia jäi mäisen tai toisen kauden kansanedustajia. – Nyt kun silloin tällöin katson kyselytunnin, onhan se aika helvetinmoista touhua. Juhantalon lisäksi keskustan vanhoista lopettivat muun muassa Tapani Tölli, Seppo Kääriäinen, Timo Kalli ja europarlamenttiin siirtynyt Mauri Pekkarinen. – Selvitin Heidille heti aluksi, miten käyttäydyt siellä, mihin otat yhteyttä ja kenen kanssa kannattaa olla. Nykyisin vuotoja tulee jopa oman puolueen eduskuntaryhmästä ja valiokuntien kokouksista. – Käyttäytyminen kyselytunneilla tuntuu välillä uutenakin kansanedustajana vastenmieliseltä. Molemmat vakuuttavat kykyään poliittiseen yhteistyöhön. Juhantalo muistelee uransa alkuvaiheen sopuisaa tunnelmaa, jossa poliitikot ja toimittajat saunoivat yhdessä. – Ei silloin ollut sellaista välistävetohommaa. SDP on keskustan kilpaileva puolue, ja kilpailu on ajoittain rajuakin. Siihen, nähdäänkö kesän puoluekokouksessa jo uusi puheenjohtajavaali, Juhantalo ei ota suoraan kantaa. Myös keskustan syksyn puheenjohtajavaali vaikutti Juhantalon mukaan lässähtäneeltä. SEITSEMÄN KAUTTA eduskunnassa, välillä myös ministerinä toiminut Juhantalo tunnetaan värikkäästä urastaan, johon sisältyy myös valtakunnanoikeuden tuomio, erottaminen ja uusi nousu politiikkaan. Aluksi he eivät osanneet, mutta se systeemi alkoi pelata mahdottoman hyvin. – Uskon, ettei meidän taru tähän pääty, hän kuitenkin sanoo. Olen miettinyt kuinka paljon sorrun itsesensuuriin sen takia, että en viitsi kirjoittaa sinne seurausten pelossa. Tuen mahdollisimman hyvin nyt valittua Kulmunia. – En osaa ajatellakaan, että nykyinen ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Mika Niikko (ps.) voisi olla tehtävässään. Häntä pidettiin ylivoimaisena ehdokkaana puolueen johtoon. Väki tähän vähän tuudittautuikin. Tilanne on nykyisin toinen. Siitä on vaikea nousta. – Näin sen pitää ollakin. Joukosta puuttui yksi ehdokas. JUHANTALO EI suostu Viljasen mentoriksi hyvästä yhteistyöstä ja naapuruudesta huolimatta. Keskustan kentällä tunnetaan Juhantalon mukaan hämmennystä. – Jouduin opettamaan niille, että älkää tehkö täällä poikkevia ehdotuksia, koska täällä ei äänestetä. Ja niin se pitää olla täällä maalaiskylässä, että et missään kohtaa asetu muiden yläpuolelle, Viljanen kertoo. Juhantalo on hänelle jopa tutumpi kuin monet SDP:n puoluetoverit. Olin niin sanotusti ymmyrkäisenä. Ei ollut enää kotoisaa. Puhukaa salissa, se on sitä varten. Puhemieheksi päätynyt Matti Vanhanen jäi. Politiikka on pitkän uran aikana muuttunut. Nykymaailma on sellainen, että kun joku sanoo väärän lauseen, se kestää hautaan saakka. Se ei ole enää pelkkää välihuutojen huutamista vaan yleistä joukkomylvintää, Viljanen sanoo. Kauppareissujen Viljanen kertoo nykyisin venyvän pitkiksi. Jo viime kaudella puhuttanut eduskunnan keskustelukulttuuri on kiinnittänyt myös eduskunnassa juuri aloittaneen Heidi Viljasen huomion. Perussuomalaisten koetaan vieneen kannatusta eniten juuri keskustalta. Kaikesta juteltiin ja asiat pysyivät luottamuksellisena. Toimisin itse ihan samalla tavalla vastaavassa tilanteessa, Viljanen sanoo. – Kun puretaan näitä työehtosopimuksia (kiky), tuodaan aina esille, miten tämä paska kausi nyt loppuu. Oma lukunsa on sosiaalinen media, josta on tullut poliittisen keskustelun uusi areena. varmaan pois. Kun olin viime kaudella valtiovarainvaliokunnassa jonkun aikaa hänen jaostonsa jäsenenä, hän ei osannut johtaa puhetta ollenkaan. – Annika Saarikko oli erinomainen ministeri. Valtiovarainvaliokunnan kauppaja teollisuusjaostossa Juhantalo kertoo kouluttaneensa ensimmäisen kauden edustajista nykyisiä ministereitä Li Anderssonia ja Timo Harakkaa sekä kokoomuksen Juhana Vartiaista. Hoidin asunnonkin Heidille. – Kun oli vakiintuneet puolueet, joiden kesken oli kilpailua, keskeisille paikoille valiokuntien puheenjohtajiksi ja varapuheenjohtajiksi valittiin konkareita. – Ollaan hyvin paljon samanhenkisiä ihmisiä, Juhantalo säestää. 18 Demokraatti D-ILMIÖ talon mukaan Sipilän kauden muistelu vaikuttaa edelleen taustalla. Apua on myös annettu. Nyt selvästi toimittajat hakevat ruotsalaista mallia ja pitävät vähän etäisyyttä. – On ihan selvää, että julkinen keskustelu pyörii sen ympärillä haluamme me sitä tai ei. Muistan aina, kun Kauko silloinkin, kun en häntä vielä tuntenut, tuli paikalle flanellipaidassa, henk seleissä ja saappaissa kuin kuka tahansa. Tärkeiden valiokuntien johdossa on nähty ensimKUN SILLOIN TÄLLÖIN KATSON KYSELY TUNNIN, ONHAN SE AIKA HELVETIN MOISTA TOUHUA. – Tyttö sanoi jo, ettei hän tule enää kanssani kauppaan, kun jään aina suustani kiinni. – Kaken ja minun vahvuus on se, että emme pelkää ihmisiä. Silloin ei ollut puhettakaan, että olisi päässyt esimerkiksi ulkoasiainvaliokuntaan tai valtiovarainvaliokuntaan, ellei ollut istunut eduskunnassa vähintään kolmea kautta. Jaostossa ei kannata kuluttaa aikaa politikointiin. De_30012020_14.indd 18 22.1.2020 13.40. Niin ei saisi käydä. Puhun mölinästä täysistuntosalissa. Viljanen kertoo soittelevansa Juhantalolle myös eduskuntaan liittyvissä asioissa. Jos teette, hylkään ne, koska hallituspuolueet voittavat jokaisen äänestyksen. – Tuntuu, että sinne uppoaa kaikki mahdollinen
19 Demokraatti De_30012020_14.indd 19 22.1.2020 13.40
Åtta händelserika månader senare börjar han vara varm i kostymen. I bagaget hade han redan då ett turbulent årtionde som journalist, med erfarenhet av bland annat arbetslöshet, sjukdom i familjen och livet som småbarnsförälder. Pidempi versio on julkaistu 30.12.2019 arbetarbladet.fi:ssä. Jag visar honom Yles video från valkvällens avgörande stund. Han ler och har genast efteråt svårt att hitta orden. Kvarnströms politiska bana fick sin start så sent som 2017, då han efterträdde Siv Åstrand som chefredaktör för Arbetarbladet. Efter ett drygt år som lokalpolitiker blev det efter många om och men även en nationell kandidatur i årets riksdagsval. ÅTTA MÅNADER senare sitter vi på Kvarnströms rum i riksdagen. Anställningen på ABL ledde till en kandidatur i kommunalvalet samma år, som i sin tur resulterade i en fullmäktigeplats i hemkommunen Raseborg. Han berättar att kampanjen redan då var seriös, men dittills hade haft ett större fokus på framtiden och ett evenDe_30012020_14.indd 20 22.1.2020 13.40. Mitt i chocken och sorgen över vännens sjukdomsbesked fick Kvarnström plötsligt anpassa sig till en verklighet som FSD:s toppkandidat i Västnyland. Då seglar han plötsligt, i elfte timmen, upp på riksdagsplats. Efter Feldt-Rantas sjukdomsbesked i januari förändrades däremot förutsättningarna fullständigt. Vägen hit, från Jägarbacken i Ekenäs till Arkadiabacken i Helsingfors som han själv uttryckt det, har i vissa avseenden varit lång – i andra exceptionellt kort. Ursprungligen var Kvarnström tänkt som utfyllnadskandidat till FSD:s och Västnylands långvariga riksdagsledamot, röstdrottningen Maarit Feldt-Ranta. Kvällen har varit lång: rösträkningen i Nyland har varit trög och vid ett-tiden på natten är resultatet ännu vidöppet för Kvarnström, som inledde kvällen på några tiotal förhandsröster. – Den där videon är alltid en hjärtevärmande stämningshöjare. Det var en episk kväll. Valdagen har redan övergått i valnatt och på Karis järnvägsstation håller Johan Kvarnström valvaka tillsammans med några tappra anhängare och valarbetare. Det räcker: FSD:s mandat i riksdagen är säkrat. 20 Demokraatti Kielikylpy Ruotsinkielinen artikkeli yhteistyössä Arbetarbladetin kanssa. Text Lukas Lundin / Bild Jukka-Pekka Flander A pril 2019. valvaka = vaalivalvojaiset kontrollräkning = tarkastuslaskenta röstdrottning = äänikuningatar plenisal = istuntosali informatör = tiedottaja diskussionsklimat = kesusteluilmasto ställningskrig = pattitilanne utkomststöd = toimeentulotuki Sanasto Starkare fokus på sakfrågor Ett av förra årets stora glädjeämnen för den finlandssvenska socialdemokratin var Johan Kvarnströms oväntade inval i vårens riksdagsval. Där stannar han medan de sista rösterna trillar in och efter en spänd väntan på kontrollräkningen några dagar senare stannar röstetalet slutligen på 4 219 röster
ARGUMENT SKJUTS STÄNDIGT NER HÅRT OCH OSAKLIGT De_30012020_14.indd 21 22.1.2020 13.40. I dessa korridorer spenderar ledamöterna och de anställda mycket tid. Dessutom blir det ofta bra diskussioner i restaurangen, där man oftast slumpmässigt sätter sig ner där det är ledigt. Mycket jobb ligger alltså framför, då Finland och riksdagen nu går in på 2020-talet Riktningen tycks ändå vara utstakad: vänsterut. Trots de förändrade omständigheterna beslutade man sig ändå tidigt för att så långt som möjligt fortsätta som tänkt. – Det var som ett maratonlopp: vi funderade inte på tiden eller att komma i mål, bara på att springa så långt vi orkade. Nu, åtta månader efter invalet, navigerar han vant och självsäkert genom riksdagens labyrint av korridorer, underjordiska gångar och hissar. – Det är ett ställningskrig som inte ändras. – Vi visste ändå att vi hade rätt förutsättningar att göra ett bra val och att det kunde kasta mycket. – Själv har jag stor hjälp av och förtroende för Jacob Storbjörk som min assistent och informatör. Argument skjuts ständigt ner hårt och osakligt, säger han utan att nämna vilka partier det handlar om. Själv vill Kvarnström bland annat jobba för att utveckla barnbidraget, genom att i framtiden inte räkna det som inkomst då utkomststöd behovsprövas. Redan då bestämde vi oss för att inte ändra kampanjen – kärnan skulle vara densamma. Det är uppenbart att händelserna har skadat förtroendet inom regeringen, men Kvarnström både tror och hoppas att det kan återställas. Det vardagliga arbetet och samarbetet mellan riksdagsgrupperna har under omständigheterna fungerat bra och så måste det förbli, säger han – för regeringsprogrammets skull. Han konstaterar att det handlar om en fråga med enorm inverkan på många människors liv. Det strider mot bidragets universella karaktär, säger Kvarnström. Behandlingen av frågor är mycket ingående, inget slarvas bort. – I korridorerna och utskottsrummen är stämningen god. – Den största delen av tiden ägnas åt att lyssna på experter. 21 Demokraatti Lisää juttuja: Arbetarbladet.fi tuellt senare inval. – Jag förstår att oppositionen måste kritisera, det är deras uppgift i demokratin, men det skulle kunna göras på ett annat, mer sakligt, sätt. – Vi hade kampanjmöte i Ekenäs samma dag som Maarits besked hade kommit. Kvarnström berömmer servicen i huset, som underlättar smidigheten i arbetet enormt. BEHOVET AV att blicka framåt är något Kvarnström lyfter upp flera gånger under intervjun, som vi gör några dagar efter regeringskrisen. DET RÄCKTE. – Vi ska givetvis inte sopa de problem som finns under mattan, men vi måste också kunna berömma och lyfta varandra. – Det leder i praktiken till att fattiga familjer inte får bidrag medan rikare familjer investerar det. Förhoppningsvis kan det också råda bot på en stor del av barnfattigdomen. Vi passerar kanslier, gruppoch utskottsrum som utgör skådeplats för en stor del av det vardagliga arbetet i huset. Överlag finns det för mycket negativitet i politiken just nu, enligt Kvarnström. I plenisalen är det däremot tragiskt hur dåligt debattklimatet har blivit, säger Kvarnström. – Det kan också minska behovet av andra bidrag och få folk på fötter i en form av positiv spiral. Därför var vi också tvungna att göra vårt yttersta. Både Kvarnström och kampanjchef Camilla Grundström hade höga mål men ingen hade trott på över 4 000 röster. Ett inval vågade ändå ingen räkna med. DET ÄR ETT STÄLL NINGSKRIG SOM INTE ÄNDRAS. Det verkar vara ett genomgående tema i riksdagsarbetet. Även i övrigt löper det vardagliga samarbetet på bra och diskussionklimatet är i allmänhet gott. Arbetet för vanliga människor och ett bättre samhälle måste vara i fokus
Mykkänen lataa numeroita: Wolt-lähetti tekee keskimäärin 20-tuntista työviikkoa. Tarjoamme tiettyä palkkiotasoa, ja lähetti saa itse päättää, haluaako tehdä työtä sillä hinnalla. Tämä on ennennäkemätöntä vapautta, jonka mobiili-internet on tuonut. UUSI TYÖ De_30012020_22.indd 22 23.1.2020 10.28. – 84 prosenttia sanoo olevansa tyytyväisiä joustavuuteen. Tästä taitetaan peistä. Työntekijöiden oikeuksia alustataloudessa tutkinut Maija Mattila Kalevi Sorsa -säätiöstä huomauttaa, että alustatyö – työn teettäminen ilman työsuhdetta pakkoyrittäjänä – ei ole kovin uusi juttu. Yksi työnteon murroksen ilmiö ovat verkkoalustoilla toimivat yritykset, jotka ovat rynnistäneet Suomenkin työmarkkinoille. – Jos olet toimeksiantosuhteessa, sinä kannat riskiä siitä. Samoilla linjoilla oli johtaja Heli Puura SAK:sta. Hänen mukaansa tavoitteena on saada pelisääntöjä, kun riskiä siirretään työntekijän asemassa olevalle ”yrittäjälle”, jolta kuitenkin puuttuvat työsuhteessa olevista poiketen oikeudet muun muassa vakuutuksiin tai sairausja vuosilomiin. TÄYSIN ERI linjoilla ay-liikkeen edustajien kanssa on Juhani Mykkänen, yksi suomalaisen ruokalähettifirman Woltin perustajista. Läheteistä täysipäiväisiä on 32,7 prosenttia. – Yrittäjänä toimiva lähetti voi itse päättää, milloin laittaa puhelimen päälle ja tekeekö keikkaa kuinka paljon – vai ei ollenkaan. Teksti Marja Luumi / Kuva Michele Ursi A irbnb, Uber, Foodora, Wolt... Tällä hetkellä Woltin kautta ansaitsee rahaa noin 20 000 lähettiä ympäri maailman. Tämä kävi hyvin selväksi palkansaajakeskusjärjestö SAK:n tammikuun puolivälissä järjestämässä paneelissa. – Lähetti ei näe, mihin tilaus pitää toimittaa ennen tilauksen valintaa. – Työnteon uusi ketterä muoto – teknologia – ei ole muuttanut sitä perusasetelmaa, että työntekijä on työnantajaan alisteisessa asemassa. Jos tietäisi, hän voisi valita, kannattaako tilaus ottaa vastaan, hän kertoo käytännön ongelmista. Häneltä puuttuu sosiaalija eläkevakuutuksen turva, työsuhdeturva ja hänellä ei ole turvaa myöskään toimeentulosta ja sen jatkuvuudesta. Keskimääräinen tuntipalkkio on 13,44 euroa ja se on noussut 11 prosenttia kahden vuoden aikana. Mykkäsen mukaan riski kuuluu alustatalousbisnekseen. Se on jokaisen oma valinta. – Keikkatyötä tekevällä yrittäjällä on todella turvaton asema. Ammattiyhdistysliike näkee niiden toiminnassa epäkohtia. Hänellä ei ole mahdollisuuksia sopia työn hinnasta eikä keikoista, Puura luettelee. Alustayrittäjien hehkuttama valinnanvapaus ei Tammiston mielestä toimi toivotunlaisesti. 22 Demokraatti Hyvä, paha alustatyö. Hänen mukaansa esimerkiksi pyörälähetillä ei ole käytännössä yrittäjän vapautta, vain vastuu. Pyörälähetin näkökulman keskusteluun toi yleisön joukosta Tuomas Tammisto, joka korostaa, ettei kampanja halua lopettaa alustayritysten toimintaa. Hän päättelee, että keikkapalkkiotakaan ei pidetä kovin huonona, koska viime vuonna 10 500 haki Wolt-lähetiksi. Onko alustayrityksessä lähettinä työskentelevä aidosti vapaa yrittäjä vai ilman oikeuksia ja turvaa oleva työntekijä. – Tällaiset toimeksiantosuhteet pitäisi katsoa työsuhteisiksi. JUSTICE FOR Courieras -kampanja yrittää parantaa lähettien oikeuksia maailmanlaajuisesti. Aito yrittäjyys on Tammiston mielestä kaukana, jos lähetti ei saa päättää tärkeimmistä asioista eli tilauksista ja työn hinnoittelusta
HÄPEÄN KALJA PELASTAA MAAILMAN K eksintöjen menestys perustuu niiden hyödyllisyyteen. Tarkoitus oli syyttää Niinistöä kaksinaismoralismista ja herättää hänessä ilmastohäpeää. Kysymys ”mitä minä tästä hyödyn” on itsekeskeisyydessään monien maailmanparannushankkeiden vihollinen. Ajatus on itsestään selvä mutta pinnan alta kiinnostava, koska hyödyllisyys on ihmisten maail massa lyhytnäköinen ja henkilökohtainen ilmiö. Lihaa syödään kaksin käsin, ihmiset autoilevat ja lentelevät niin kuin ennenkin. Oak Barrel tarvitsee rinnalleen ilmastohäpeää taklaavan Shame Barrel -pubin, jossa kaljatuoppi maksaa sata euroa. Tarvitsemme palveluita, joilla ihmiset voivat brändätä itseään samalla, kun he maksavat lentämisestään ilmastokompensaation. Olen nähnyt satoja Oak Barrel -oluita, joista heruneiden tykkäysten voimalla ystäväni ovat lentäneet maailmalle. Autoilu on koetaan vieläkin hyödylliseksi. Muutos näkyy myös poliitikkojen keskinäisissä puukkoringeissä. Jokin on myös muuttunut. Pitkällä aikavälillä ilmastotoimet olisivat kaikkien etu, mutta toimiakseen itsekkyydestä on seurattava nopeita palkintoja. al as ta lo @ de m ok ra at ti. 23 Demokraatti Si m o Al as ta lo sim o. Idea on yksinkertainen. fi A la st al on sa lis sa Vi lle Ra nt a lmastohäpeä on käytännössä lopettanut matkailulla kehuskelun sosiaalisesta mediasta. Ylihintaisen oluen tuotoista suurin osa maksetaan ilmastokompensaationa tulevan lennon päästöille. Köyhyys ja epäoikeudenmukaisuus pysyvät keskuudessamme, koska omaisuuden kerääminen omiin taskuihin on monien mielestä jakamista tärkeämpää. MIKÄ ETEEN, kun kuluttajat ja yritykset eivät ole toistaiseksi olleet erityisen innostuneita ilmastonmuutoksen vastustamisesta. Samalla on sanottava, että kapitalismi on parhaimmillaan järjestelmä, jossa itsekkyys on yhteisen hyvän palveluksessa. Polttomoottorista on ollut kotiplaneetallemme Maalle varsin vähän hyötyä, mutta ihmiset eivät auton keksimisen jälkeen ole koskaan lopettaneet ympäriinsä ajelua. Sosiaalisen median reissupäivitykset ovat vähentyneet. Ratkaisu on itsekkyyteen vetoaminen. Kaljarahalla istutetaan hiiltä sitovia puita Saharaan. De_30012020_22.indd 23 23.1.2020 10.28. Keskustan kansanedustaja Mikko Kärnä sivalsi vihreiden europarlamentaarikko Ville Niinistöä Kuuban joululomasta. Ilmastohäpeä on käytännössä lopettanut matkailulla kehuskelun sosiaalisesta mediasta. OLEN KEKSINYT tavan kiihdyttää ilmastonmuutoksen vastaista taistelua. Kaikki voittavat, myös planeettamme Maa. Vaikka suhteellinen köyhyys pysyy, absoluuttinen puute on maailmanlaajuisesti koko ajan vähentynyt. Kärnä ihmetteli missä Niinistön somekuvat viipyvät. Olemme lyhytjänteinen eläinlaji. Helsinki-Vantaan lentokentällä sijaitseva Oak Barrell oli muutama vuosi sitten matkailijoiden suosima someravintola
Lisäksi hallitus selvittää perhevapaalta palaavien työsuhdeturvan parantamista. – Työssäkäyntimahdollisuudet ovat tällä hetkellä hyvin pitkälti kiinni siitä, kuinka lämmin on työnantajan sydän, hän hymähtää. Totaaliyksinhuoltaja Aleksi Vienonen nostaa esiin työpaikan joustot. – Tukien maksu isovanhemmille olisi olennaista esimerkiksi sairastellessa, työmatkoilla ja muutenkin niissä tilanteissa, joissa lasta ei voi laittaa hoitoon, tai joissa itse tarvitsee lyhytaikaista apua, totaaliyksinhuoltaja Sanna Karhula pohtii. Jutun kirjoittamisen aikaan uudistuksesta vastaava ministeri Anna-Kaisa Pekonen ei halunnut ottaa kantaa valmistelussa olevan mallin tarkempaan sisältöön. Itse tosin olen raskausajan määräaikaisen työsuhteen jälkeen ollut pääosin ansiosidonnaisella työttömyyspäivärahalla hoitorahan sijaan, hän kertoo. Hallitusohjelmassa luvataan molemmille vanhemmille yhtä paljon perhevapaakuukausia. SDP:n mallissa näin onkin. Nykyinen perhevapaajärjestelmä ei kuitenkaan ota huomioon perherakenteissa ja työelämässä tapahtuneita muutoksia, todetaan SDP:n mallissa perhepolitiikan uudistamiseksi. Hallitusohjelman mukaan perhevapaauudistus toteutetaan siten, että se kohtelee tasa-arvoisesti myös monimuotoisia perheitä. Nämä etuudet päättyvät lapsen ollessa 9 kuukauden ikäinen. 24 Demokraatti Monimuotoiset tarpeet YHDEN VANHEMMAN PERHEITÄ ON NOIN NELJÄNNES KAIKISTA LAPSIPERHEISTÄ. – Laaja työaika-autonomia, mahdollisuus määritellä omia työaikoja pitkine etätyömahdollisuuksineen ovat välttämättömiä lapsen kanssa arjessa, Vienonen tarkentaa. PERHEVAPAA De_30012020_24.indd 24 21.1.2020 15.46. Prosentuaalisesti yhden vanhemman lapsiperheet ovat noin kaksinkertaistuneet vuodesta 1960. Mallin keskiössä ovatkin joustot perhetilanteet huomioiden. Tämän jälkeen tulevan vanhempainrahakauden pituus on 6 kuukautta. Uusi perhekäsitys on haaste, kun hallitusohjelma lupaa toteuttaa kunnianhimoisen perhevapaauudistuksen monimuotoiset perheet huomioiden. Tämän jälkeen vanhemmilla on oikeus kotihoidontukeen siihen asti, että lapsi täyttää kolme vuotta. Yhden vanhemman perheitä on noin neljännes kaikista lapsiperheistä. – Se on eri tilanne kuin vaikkapa omani. Sanna Karhula haluaa varmistaa, että lapsen toiselle vanhemmalle kiintiöity perhevapaa on jatkossakin itsellisen vanhemman käytössä täysimääräisenä. – Tämän pitäisi olla itsestäänselvää, sillä lähtökohtahan lienee lapsen etu. RASKAUS JA perhevapaan käyttö eivät hallitusohjelman mukaan jatkossa vaikutta määräaikaisen työsuhteen jatkumiseen. Jos itsellisenä äitinä esimerkiksi sairastuisin vakavasti, lapsellani ei olisi mitään toista vaihtoehtoa, ikävä kyllä, Karhula kuvaa termejä. Isille kiintiöityjä vapaita pidennetään lyhentämättä äitien käytettävissä olevaa osuutta. Nämä ovat merkittäviä parannuksia kaikille, mutta varsinkin yhden vanhemman perheille. Sanna Karjula kertoo, että termiä totaaliyksinhuoltaja käytetään toisinaan myös tilanteissa, joissa isä kuitenkin lymyää jossain, vaikkei osallistuisikaan juuri koskaan. Hallitusohjelman mukaan selvitetään mahdollisuus maksaa etuus suoraan lasta hoitavalle isovanhemmalle sekä mahdollisuudet lisätä työajan joustoa. Molemmille vanhemmille tullaan maksamaan korotettua ansio-osaa nykyistä äitien osuutta vastaavasti. Teksti Inari Juntumaa / Valokuvat Nora Vilva T ilastokeskuksen mukaan vuonna 2018 Suomessa oli melkein 1,5 miljoonaa perhettä. Lisäksi perhevapaat tulevat edelleen sisältämään vapaasti valittavan vanhempainvapaajakson. Äitiysrahakauden voi aloittaa 5–8 viikkoa ennen vauvan syntymän laskettua aikaa
25 Demokraatti De_30012020_24.indd 25 21.1.2020 15.46
Oikeus olla tuella lapsen kanssa kotona on kaksi vuotta, lukuun ottamatta aivan pienenä adoptoituja vauvoja, jotka ovat käytännössä Suomessa syntyneitä. Biologiset perheet voivat saada kotihoidontukea siihen asti, että lapsi täyttää kolme vuotta. Adoptiovanhemmille suunnattu vanhempainvapaa on pidentynyt saman mittaisiksi kuin biologisiten vanhempien. Uhtio muistuttaa, että adoptiolapsen kiintymyksen muodostuminen perheen kanssa riippuu monista tekijöistä, kuten lapsen iästä, persoonasta ja sen yhteensopivuudesta perheen kanssa sekä aiemmista kokemuksista ja mahdollisesta aiemmasta traumatisoitumisesta. 26 Demokraatti ADOPTIOITA, JOISSA perheeseen muuttaa ei-biologinen lapsi, tehdään toista sataa vuosittain. PERHEVAPAA Anna Kokon ja Outi Lepistön lapset 1,5-vuotias Elli Ruusu ja 4-vuotias Heikki sekä Nappi-koira kerääntyivät katsomaan Pikku Kakkosta. De_30012020_24.indd 26 21.1.2020 15.46. – Lapsia ei voi niputtaa, koska tilanteet vaihtelevat niin paljon. Adoptioperheet tarvitsevat valinnanmahdollisuuksia, jotta he voivat toimia juuri heidän perheelleen tarpeellisimmalla tavalla, Uhtio painottaa. – Suurin huoli koskee tulevien etuuksien pituutta eli käytännössä hoitovapaata ja kotihoidontukea, kertoo Adoptioperheet ry:n toiminnanjohtaja Anu Uhtio
– Adoptiolapsilla elämän ensimmäiset kuukaudet ja vuodet ovat voineet olla erilaisia, esimerkiksi hoivan ja ravinnon puutetta tai lastenkotielämää. Esimerkiksi tällaisissa tapauksissa jotkut lapset voivat tarvita paljon enemmän perhehoivaa kuin biologisiin perheisiin syntyneet ja niissä kasvaneet lapset. Adoptiovanhempi Pinja Nieminen korostaa pitkän kotihoidon merkitystä jo siksi, että adoptio on aina lapselle erittäin suuri mullistus. Tämän takia lapsi tarvitsee rauhallista aikaa kotona. Hän muistuttaa, että adoptiovanhemmuus ei välttämättä ole raskasta erityisvanhemmuutta, mutta adoptiossa on kuitenkin usein kyse äärimmäisestä lastensuojelutoimenpiteestä. – Meidän lapsillamme on lastensuojelutausta. De_30012020_24.indd 27 21.1.2020 15.46. Tämä palvelee sopeutumista, kiintymyssuhteen kehittymistä ja lapsen aivojen kehitystä. Varhaiskasvatuksessa sen sijaan odotetaan ikätasoista käyttäytymistä, Nieminen vertaa. Adoptoitu lapsi ottaa usein takaisin menettämänsä hoivan ja haluaa taantua ihan pieneksi. 27 Demokraatti Adoptiovanhempi Marjukka Weide kuvaa asiaa lastensuojelun näkökulmasta. Alun panostus voi olla myöhempien ongelmien ennaltaehkäisyä, Marjukka Weide painottaa
– Olisin kaivannut isojen mullistusten keskellä, lapsen synnyttyä, tosi selkeitä ja konkreettisia ohjeita tilanteeseen, jos toinen äiti käyttää oikeuttaan vanhempainvapaisiin. Anna Kokko ja Outi Lepistö ovat molemmat olleet sekä äitiysettä isyyslomilla. Tämä voi tarkoittaa, ettei toinen vanhempi ehdi käyttää vapaitaan. Kelan sivuilla todetaan selvennyksenä, että äidin puolisolla on oikeus isyysrahaan. Avoimeksi jäi, mihin nykyisiä jaksotusrajoituksia tarvitaan ylipäätään, Lepistö kertaa. Sekä Outi että Anna ovat molempien lasten huoltajia perheen sisäisellä adoptiolla. Voisiko ilmoitusmenettely riittää jatkossa, kun vanhemmat ovat avioliitossa. – Vanhempia koskevana epäkohtana tämä tulee esiin esimerkiksi eläkkeessä. Jossain käsityksessä olin siitä, että se oikeus kuuluisi puolisolle, Metsäketo kertoo. 28 Demokraatti Hänen mielestään lapsen syntymän sijaan aikaa tulisikin laskea lapsen kotiintulosta. Sen jälkeen ei-synnyttänyt vanhempi on hoitanut lasta kotona 6 kuukautta. He pitävät tätä viranomaisten sekä perheiden ajan haaskauksena. PERHEVAPAA De_30012020_24.indd 28 21.1.2020 15.46. Jenna Metsäkedon puoliso ei käyttänyt vanhempainetuuksia. Kokko ja Lepistö kokivat saaneensa Sateenkaariperheiden perhevalmennuksessa hyvät toimintaohjeet Siitä huolimatta Lepistö tulkitsi Kelan ohjeita väärin ja haki isyyslomaa liian monessa eri jaksossa. Samaa sukupuolta olevien vanhempien perheitä oli vuonna 2018 vajaa tuhat. – Siksi on olennaista, että synnyttänyt vanhempi voi hoitaa lasta myös koko vuoden. OHJELMISSA PUHUTAAN äideistä ja isistä. Onneksi äitiyslain myötä vanhemmuuden voi tunnustaa avoparien tapaan neuvolassa, jos lapsi on saanut alkunsa klinikalla. Näin voi esimerkiksi olla, kun kaksi saman sukupuolen pariskuntaa lisääntyy yhdessä tai jos pariskunnan lapsen biologinen äiti on sijaissynnyttäjä. Olemme kuulleet, että joskus tämä on se syy, että isyysrahoja jää käyttämättä, Kokko pohtii. Kumpikin on synnyttänyt perheen lapsen, jota on hoitanut kotona 13 kuukauden ajan. Kaikki työnantajat eivät mahdollista maidon pumppausta eikä pumppaaminen kaikilta suju helposti. Outi ja Anna ovat kuulleet, että joissain kunnissa perheensisäiset adoptiot sisältävät lukuisiakin kotikäyntejä. Tasapuolisen vanhemmuuden saavuttamiseksi perhe koki, että molempien on tärkeää kantaa lapsista päävastuu. – Onneksi Helsingissä menettely oli keveämpi. – Mitenkähän haavoittuvammissa asemissa olevat perheet saavat ohjeet tulkittua. – Olemme kuulleet tapauksista, joissa perheen sisäinen adoptio voi viedä huomattavan kauan. – Mikäli synnyttänyt vanhempi imettää, on se myös olennaista turvata, Outi Lepistö tarkentaa. Sateenkaariperheiden lisäksi puhutaan kuitenkin myös ns. – Onneksi Kelassa voitiin jälkikäteen perua kahdessa osassa aiemmin käyttämäni kolmen päivän vapaa – palkkatuloineen – jotta sain vielä kuuden viikon isyysrahan käyttööni. Heillä asia järjestyi muutamalla käynnillä, ja perhe sai käräjäoikeuden virallisen päätöksen siitä, että ”adoptio on lapsen edun mukaista” ja että oikeus ”pitää asiassa selvitettynä, että lapsi tulee saamaan hyvän hoidon ja kasvatuksen”. Nykyisin järjestelmä tuntee korkeintaan vain kaksi vanhempaa, joilla on perhevapaisiin mahdollisuus. apilaperheistä, kun lapsella on enemmän kuin kaksi vanhempaa. Lisäksi adoptiolapsilla voi olla kuntouttamista vaativia erityistarpeita, jotka vaativat ensimmäisinä vuosina paljon erilaisia terveydenhuoltokäyntejä, joiden hoitaminen edellyttää vanhemmilta päivisin aikaa ja liikkumisvalmiutta. Moni adoptiolapsi saapuu taaperoikäisenä, joten häntä kaksi vuotta kotona hoitava vanhempi jää ilman eläkekertymää lapsen kotihoidon ajalta tämän täytettyä kolme vuotta
Jos puolueen kannatus nousee tai laskee yhtämittaisesti samansuuntaisesti pitemmän aikaa, se enteilee myös vaalitulosta. Niin se on Marininkin hallitukselle. Ja suosion laskulle yritetään löytää uskottavia selityksiä. MITEN GALLUPMEININKIIN olisi viisasta suhtautua. Seuraavana vuorossa on Ulpu Iivari. Kymmenysten muutoksia selitetään lennokkaasti. Gallupnumeroiden taustojenkin tulkinta on sekalaista ja ”tarkoituksenmukaista”. Hallituspuolueen on jaksettava tehdä vakuuttavaa jälkeä hallituksessa ja pidettävä hermonsa gallupeidenkin sävyttämässä poliittisessa ilmapiirissä. De_30012020_24.indd 29 21.1.2020 15.46. Useimmiten tyydytään toteamukseen ”gallupit ovat gallupeita”. Jyrki Katainen sanoi A-Talkissa (9.1.2020), ettei osaisi enää johtaa puoluetta. Niistä ei pääse eroon vähättelemällä niiden saamaa säännönmukaista julkisuutta. Tuskin kaikki kommentaattorit edes tietävät virhemarginaalista tuon taivaallista. Mutta gallupit ovat kiinteä osa politiikkaa. Hallituksen vastuulla on hoitaa gallupeista välittämättä parhaansa mukaan maan asioita, jotka ovat joltakin kannalta aina vaikeita. Gallupista toiseen Vallan laidalta Seppo Kääriäinen, ministeri MEDIALLE GALLUPNUMEROT OVAT HERKKUA. MIELIPIDEMITTAUKSILLA ON yllättävän suuri vaikutus puolueiden sisäiseen elämään. 29 Demokraatti P olitiikan rytmiksi on muotoutunut kuukausittain tunnelmointi parin kolmen puoluekannatusgallupin tiimoilta. Hallituspuolueet eivät voi toimia hetkellisten galluptunnelmien mukaisesti. Pienikin nousu tulkitaan julkisuudessa yläkanttiin. Selitykset vedetään hatusta. Palstalla kirjoittavat Seppo Kääriäinen, Ulpu Iivari ja Osmo Soininvaara. Yksittäiselle gallupnumerolle ei pidä antaa juurikaan arvoa. Mikäpä spekulaatiot voittaisi. Ne tarjoavat hyvin sulavaa aineistoa arvioida puolueiden, ministereiden ja puoluejohtajien asemaa. En tiedä, mitä kaikkea entinen puheenjohtaja ja pääministeri tarkoitti, mutta lausahdus ainakin kuvastelee politiikan teon nopeaa muutosta hankalampaan suuntaan. Galluptulokset luovat parin viikon välein tunnelmaa, joka säätelee liian paljon poliittista elämää ja puolueiden edesottamuksia. MIKÄPÄ SPEKULAATIOT VOITTAISI. Sen sijaan pitemmän aikavälin trendit on syytä noteerata. Mittaustuloksia tiiraillaan kymmenysten tarkkuudella eikä virhemarginaaliakaan aina muisteta. Medialle gallupnumerot ovat herkkua. Eihän kannatusmuutosten taustoja mittauksissa edes tutkita
Uusi laki muuttaa ylitöiden laskutapaa. – Toivottavasti toimivia työaikajärjestelyjä ei lähdetä purkamaan vain sen takia, että mahdollisuus jaksotyöhön aukeaa, hän sanoo. 30 Demokraatti Työaikajumppa TERVEELLISISTÄ JA TULOKSELLISISTA TYÖAJOISTA HYÖTYVÄT KAIKKI. Lehdon mukaan uudistettu laki lisää mahdollisuuksia sopia työajoista paikallisesti. Jatkossakin sopiminen kuitenkin painottuu Lehdon mukaan työehtosopimuksiin. MONIN PAIKOIN työaikalain konkreettiset vaikutukset selviävätkin tarkemmin vasta, kun laki alkaa näkyä työehtosopimuksissa. AnuTuija Lehto huomauttaa, että vaikutusten laatu riippuu jälleen alasta. Enimmäistyöaikaan lasketaan jatkossa kaikki työ eli säännöllinen työaika, lisätyö ja ylityö. JHL:n neuvottelupäällikkö Mari Keturi nostaa esiin työnantajan mahdollisuuden käyttää jaksotyöaikaa entistä useammalla alalla. Teksti Anna-Liisa Blomberg / Kuva Getty Images V uoden alussa voimaan tullut uusi työaikalaki pyrkii vastaamaan työelämän muutoksiin, uusiin työnteon tapoihin ja aikoihin. – Kalenterivuoden aikana on myös jatkossa mahdollista teettää ylityötä huomattavasti nykyistä enemmän. Toisaalta laki sisältää myös työntekijän kannalta myönteisiä jouston mahdollisuuksia ja työaikasuojelu kiristyy paikoin. Työnantaja saa toisaalta teettää jatkossa tilapäistä yötyötä ilman aluehallintoviranomaisen erillistä lupaa. Esimerkiksi työaikapankista voidaan sopia työpaikalla. – Minulla on sellainen käsitys, että paljon useammassa työssä olisi mahdollisuuksia etätyöhön, jos niitä vain etsittäisiin. Laki antaa työnantajalle vapaammat kädet teettää esimerkiksi vuoro-, yöja jaksotyötä. Laki kiristää työntekijöiden työaikasuojelua, kun työvuorojen väliin jäävä lepoaika pitenee myös jaksotyössä 11 tuntiin ja peräkkäisten yövuorojen enimmäismäärä kutistuu seitsemästä viiteen. JHL:n Mari Keturi arvioi, että työajoilla tulee olemaan iso rooli kevään tes-neuvotteluissa. – Siellä on paljon sellaisia hyviä ja huonoja asioita, jotka eivät välttämättä merkitse toiselle alalle yhtään mitään, mutta toiselle merkitsee, Lehto summaa. Liukuhihnatyötä on hankala viedä kotiin tai kahvilaan, mutta Lehto huomauttaa, ettei etätyö kenties olekaan niin harvojen herkkua kuin usein ajatellaan. Uusi laki mahdollistaa myös laajaa sopimista suoraan työntekijän kanssa. Liukuvasta työajasta voidaan sopia aiempaa laajemmin. Uusi työaikalaki vaikuttaa eri tavoin eri aloilla ja tuo haastetta kevään tes-neuvotteluihin. TYÖAIKALAKI De_30012020_30.indd 30 23.1.2020 11.17. Uusi laskutapa saattaa joillain aloilla lisätä ylitöiden määrää, joillain saattaa käydä päinvastoin. SAK:n lakimies Anu-Tuija Lehto sanoo, että uuden lain vaikutuksia työntekijän arkeen on vaikea arvioida yleisellä tasolla. – Uuden lain mukaan myös hätätyö, kuten sähkölinjojen korjaaminen myrskyn jälkeen, lasketaan työaikaan, joten hätätyötä tekevien työmäärä tosiasiassa varmaan vähenee, Lehto arvioi. Samoin kaikissa töissä ei ehkä päästä nauttimaan uuden työaikamuodon – joustotyön – työntekijälle tarjoamista laajoista mahdollisuuksista päättää työajoista ja työn tekemisen paikasta. – Kilpailukykysopimuksella sovitut työajanpidennykset saavat varmasti isoimman huomion kierroksella, mutta myös työehtosopimusten ja uuden työaikalain yhteensovittamisessa tulee todennäköisesti olemaan haasteita, hän arvioi. Toivottavasti sopiminen on aitoa eikä ota tai jätä -tyyppistä sanelua, Keturi jatkaa. Voi olla esimerkiksi paperihommia, Lehto sanoo. UUSI TYÖAIKALAKI sisältää työntekijän näkökulmasta myös uhkia. Kaikkiaan myönteisenä asiana Lehto pitää sitä, että todellisen työajan pitäisi tulla nyt entistä paremmin näkyviin riippumatta siitä, missä tai millä nimikkeellä tunnit tahkotaan. – Jos tekeminen täyttää työajan tunnusmerkit eli työntekijä tekee työtä, on työpaikalla tai muutoin työnantajan käytettävissä, se on silloin työaikaa, josta maksetaan palkka, Lehto kiteyttää. Siinä ei esimerkiksi tarkkailla vuorokautista tai viikoittaista ylityön kertymistä. – Siellä on pitkä liuta pykäliä, joissa lukee, että työehtosopimuksissa voidaan sopia toisin. Jatkossa puhutaan enimmäistyöajasta, johon lasketaan kaikki työ
Uuden työaikalain mukaan korvaavaa lepoaikaa voi yhä siirtää painavista syistä, mutta De_30012020_30.indd 31 23.1.2020 11.17. Veikko Lehtosen mukaan se on silloinkin se on annettava viimeistään 14 vuorokauden kuluessa, Lehtonen sanoo. – Korvaako kunta työntekijälle myös lisät, kun työaikalain piiriin tullessaan hän tulee väkisin myös lisien piiriin, hän pohtii. – Kun työaikalaki muuttui, maksimiksi tulee väkisin 14 vuorokautta. Sillä on kuitenkin ollut esimerkiksi vammaisen henkilön matkoille lähtemisen kannalta iso merkitys, että heta-tes on mahdollistanut jopa liki kuukauden mittaisesta 24/7-työrupeamasta sopimisen. – Muutamissa tes-pöydissä on jo alustavasti sovittu myös yhteisten työaika-oppaiden päivityksestä. 31 Demokraatti Keturi muistuttaa, että työajoilla voidaan vaikuttaa tehokkaasti työssäjaksamiseen ja työhyvinvointiin. Esimerkiksi te-toimisto saattaa tulkita toisin kuin työnantaja tai työntekijä. ENSIMMÄISTEN KATKOLLA olevien JHL:n alojen työehtosopimusten joukossa on henkilökohtaisten avustajien heta-tes, joka päättyy tammikuun lopussa. Terveellisistä ja tuloksellisista työajoista hyötyvät kaikki, hän sanoo. – Työnantajan kannalta tämä on ollut suurin etu liittyä Heta-liittoon ja saada työehtosopimus noudatettavaksi, hän sanoo. – Kysymysmerkkejä jää valitettavasti paljon, kuten monessa muussakin edellisen hallituksen tekemässä lakiuudistuksessa, toteaa myös JHL:n sopimustoimitsija Veikko Lehtonen. Keturi arvioi työaikalain jättävän avoimeksi monia kysymyksiä. – Milloin katsotaan, että työntekijällä on mahdollisuus sopia työajoistaan itsenäisesti ja milloin ei ja kuka sen päättää esimerkiksi henkilökohtaisen avun työnantajamallissa. Lehtosen mukaan on työntekijöiden kannalta hyvä asia, että yhä useampi tulee työaikalain piiriin. tarjonnut erittäin joustavat mahdollisuudet sopia työajoista työnantajan ja työntekijän välillä. Hän kuitenkin uumoilee, että työaikalain piiriin kuulumisen tulkinnasta ”voi tulla aikamoinen sekamelska”. Työnantajamallissa vammainen henkilö toimii avustajansa työnantajana ja kunta maksaa avustajan palkan. Esimerkiksi lepoaikojen käyttäytymistä eri tilanteissa ei ole Keturin mukaan mietitty loppuun asti. Lehtonen pitää ymmärrettävänä työntekijän suojelun näkökulmasta, että laki rajoittaa peräkkäisten yövuorojen määrää ja kiristää lepoajoista sekä niiden siirtämisestä sopimista. Hän sanoo JHL:n keskittyvän neuvottelukierroksen tavoitteissaan myös tähän näkökulmaan. Veikko Lehtonen pohtii, voiko kunta tulkita toisin, vaikka työnantaja katsoisi työntekijän olevan työaikalain piirissä
Vanhempien elämänasenne kantaa edelleen: – Ei ole olemassa niin vaikeaa tilannetta, etteikö siitä ulos pääsisi. 32 Demokraatti Peloton vastuunkantaja ”Ei ole olemassa niin vaikeaa tilannetta, etteikö siitä ulos pääsisi.” Tätä asennetta Tuula Haatainen haluaa levittää. – Jos näen jonkun epäkohdan, en voi seurata sivusta ja antaa muiden hoitaa. – Tajusin, kuinka työttömyys koskettaa myös työttömäksi jääneen ympärillä olevia, perhettä, työkavereita, ystäviä. On oltava polkuja, jotka luovat uskoa ja toivoa paremmasta. Mutta edellytän myös sitä, että muutkin toimivat. Vastuunkannon hän otti omakseen jo lapsuudessa. Jo ennen poliittista uraa hän kohtasi nuorena sairaanhoitajana ihmisiä traagisissa tilanteissa, ja sekin teki hänestä tavallaan tahtoihmisen. Niistäkin ajoista on selvitty, ja niin selvitään tulevistakin, Haatainen vakuuttaa. POLITIIKKA De_30012020_30.indd 32 23.1.2020 11.17. – Tilanne on nyt sentään aivan toisenlainen. Se on politiikankin tärkein tehtävä – kuten nyt työministerinkin tontilla. 60 VUOTTA helmikuussa täyttävän Haataisen ura on hengästyttävän monipuolinen ja vaikuttava: moninkertainen ministeri, Helsingin kaupungilla ja Kuntaliitolla johtotehtävissä, SDP:n presidenttiehdokas... Teksti Marja Luumi / Kuva Nora Vilva T yöministeri Tuula Haatainen (sd.) muistaa, kuinka lama iski 1990-luvun alussa Suomeen ja työttömyys nousi huippulukemiin. Hän itse säästyi irtisanomisilta, mutta näki läheltä, kuinka monelle ystävälle kävi huonommin. Joulukuun alkupuolella työministerin tehtävät vastaanottanut Haatainen toteaa, että nyt on tehtävä kaikkensa, jottei samanlainen kauhuskenaario toistu
Viisikymppisen työnsaanti tyssää usein ikään. Haatainen viittaa maalittamiseen ja vihapuheeseen. Naimisissa, kaksi lasta, lapsenlapsi . Hän muistuttaa, että maailmantalouden heilahdukset vaikuttavat Suomeen, pieneen maailmantalouteen, ja sitä kautta työllisyyteen – ja siihen on vaikeaa pelkästään omin voimin vaikuttaa. Tätä on syytä vielä kirkastaa, että se on koko hallituksen yhteinen ponnistus, Haatainen huomauttaa. – Somehan on avoimuuden, tiedonsaannin ja -välittämisen sekä demokratian kannalta iso asia, että voi ilmaista mielipidettään ja saada tietoa ilman turhia muureja, mutta se on tuonut lieveilmiöitä mukanaan. – En ole koskaan pelännyt vaikeita tehtäviä. – Eduskuntasalissa pitää puhua ja kritisoida asiallisesti, ei saa loukata ketään eikä yllyttää vihanpitoon. Eduskunnan varapuhemies 2018– 2019 . Hallitus tavoittelee 75 prosentin työllisyysastetta ja 60 000 uutta työpaikkaa vaalikauden loppuun mennessä. Isoimmaksi mullistukseksi, joka näkyy myös eduskunnassa, hän nostaa kuitenkin sosiaalisen median sisäänmarssin – niin hyvässä kuin pahassa. . ”Avainlasten” vanhempien huoli helpottui, kun opetusministeri Haataisen esityksestä eduskunta hyväksyi pienten koululaisten aamuja iltapäivätoimintaa koskevan lainsäädännön. Työministeri 10.12.2019– Mahdolliset onnittelut voi ohjata Ensija turvakotien liitolle tilille FI87 1012 3000 2074 54, tiedonantoon: Tuula Haatainen. . Helsingin apulaiskaupunginjohtaja 2007–2012 . Sairaanhoitaja, valtiotieteen maisteri . – Tätä työtä, joka on jäänyt hieman taka-alalle, pitää nyt vain jatkaa, Haatainen pohtii. TYÖMINISTERIN POSTISTA on sanottu, että siitä ei kukaan selviä kuivin jaloin. . – Siihen ei ole olemassa yhtä yksittäistä temppua, eikä yksi ihminen ratkaise ongelmia. . Haatainen tietää, että moni kokee työelämässä epävarmuutta – erityisesti nuoret ja ikääntyneet. Tykkään saada aikaan asioita konkreettisesti, Tuula Haatainen naurahtaa. . – Rekrytoijilla pitäisi olla avarakatseisuutta tuijottaa muutakin kuin ikää eli mitä ihminen osaa ja mitkä valmiudet hänellä on oppia, työministeri korostaa. Käyn työhön kiinni nöyrällä mutta reippaalla otteella, Haatainen painottaa. Se on hänen mukaansa yksi syy sille, että nuorempi polvi empii perheen perustamista. . Syntynyt 11.2. – Mutta järjestelmämme on rakentunut niin, että on aina puskurivaraa, instrumentteja olemassa, etteivät huonot ajat näyttäytyisi ihmisten arjessa ylivoimaisen kovina. Puheista on vaikea perääntyä, jos viesti on jo mennyt perille. Sosiaalija terveysministeri 2005– 2007 . . Kansanedustaja 1996–2007, 2015– . Poliittisesti vaikeaa oli myös saada liikkeelle musiikkitalo-ideaa, koska se puuttui hallitusohjelmasta. . 1960 Tuusniemellä . Minua on vähän ihmetyttänyt yksioikoinen ajattelu, että työllisyystavoite on yksin työministeriön ratkaistavissa. AIEMMILTA MINISTERIVUOSILTA Haataiselle on jäänyt mieleen muutamia kohokohtia, asioita, joita hän oli viemässä eteenpäin. – Työ on tärkeä osallisuudenkin kanava ja itsetunnon luoja, ja väistämättä yhteydessä ihmisen hyvinvointiin ja pärjäämiseen, Haatainen muistuttaa. Opetusministeri 2003–2005 . – Se saa luvan loppua. Sosiaalija terveysministerinä hän laittoi liikkeelle itselleen tärkeitä asioita, muun muassa hallituksen tasa-arvo-ohjelman, johon liittyi myös palkkatasa-arvo. – Minussa on yhä sitä leikkaussalisairaanhoitajaa. Työ on tärkeä osallisuuden kanava ja itsetunnon luoja, ja yhteydessä hyvinvointiin ja pärjäämiseen. Hän on surullinen siitä, että korkean sivistystason Suomessakin ihmiset haksahtavat tähän. 33 Demokraatti TUULA HAATAINEN . Meillä poliitikoilla on vastuumme, jos lietsomme ihmisten ennakkoluuloja. . Nuoret naiset muun muassa ovat nousseet aivan toisella tavalla vaativille ministeripaikoille ja poliittinen kenttä on muuttunut pirstaleisemmaksi. Eduskunnan varapuhemiehenä Haatainen puuttui käyttäytymiseen salissa. De_30012020_30.indd 33 23.1.2020 11.17. Tukitoimet ovat monelle olennainen osa selviytyä kivikoista eteenpäin ja nähdä toivoa elämässään. . PALJON ON eduskunnassa muuttunut siitä, kun Haatainen vuonna 1996 avasi ensimmäistä kertaa ”pylvästalon” oven. Oman työn jäljen näkeminen antaa aina uutta intoa. Haatainen piti pintansa, ja kehuttu talo seisoo Töölönlahdella. Siksi häntä häiritsee vähättelevä asenne esimerkiksi erilaisiin tukitoimiin, joilla ihminen saa työn syrjästä kiinni. Päättäjät puhuvat kerkeästi vain prosenteista ja euroista, ja ihmiselle yksi tärkeimmistä – työ – jää tavallaan sivuosaan. Kuntaliiton varatoimitusjohtaja 2012–2015
34 Demokraatti De_30012020_34.indd 34 22.1.2020 11.51
– Muutama vuosi oli tuloksellisesti vaisumpaa. Kotaja valittiin joulukuussa ensimmäisten viiden joukossa Tokion paralympialaisiin syksyn Dubain MM-kullan jälkeen. – Dubain MM-kisojen finaalissa meni tosi hyvin loppupuolelle asti, kunnes kiinnitin huomiota sivulta lähestyvän kiinalaisen etupyörään. Nyt olen päässyt omalle huipputasolleni. Seuraavana haasteena onkin harjoitella psyykkisen valDe_30012020_34.indd 35 22.1.2020 11.51. 35 Demokraatti KASVO Radan liitäjä Kulta ei merkitse kaikkea. Nyt hän osaa nauttia arjen iloista ja kisamenestyksestä – ja tämä näkyy myös tuloksissa. Olen pystynyt keskittymään olennaiseen. Se tuntuu vieläkin mahtavalta. Olen antanut näyttöni pitkällä aikavälillä, eikä ole tarvinnut todistella tietyssä kisassa osaamistani. Teksti Virpi Kirves-Torvinen / Kuvat Nora Vilva J o nuoresta menestynyt 25-vuotias Amanda Kotaja harjoittelee parhaillaan ensi syksyn Tokion paralympialaisia varten. Ratajakelaaja Amanda Kotajalle voitontahdon hillintä oli vaikeaa. Se on antanut kilpailemiseen rauhan, Dubaissa marraskuussa MM-kultaa voittanut Kotaja iloitsee. Kotaja näkee silti suorituksessaan parannettavaa. Voitontahdon asettaminen aisoihin ei ole ollut mikään helppo tehtävä
Vuonna 2015 Dohan MM-kisojen hopea 100 metrin matkalla oli pettymys. Oloni oli ihan hirveä, halusin vain pois sieltä. KYMMENEN VUOTTA on jo hujahtanut kilpailukentillä. – Tiesin, etten ollut niin hyvässä kunnossa. Minulla oli sellainen olo, että näin oli pakko tehdä saadakseni uuden suunnan urheilulle. Vuonna 2018 näkyvissä oli jo valonpilkahduksia. Kotaja asettaa itselleen kaikkein kovimmat tavoitteet. – Se oli tosi iso juttu. Yksi kuulijoista tiesi fysiikkavalmentaja Jussi-Pekka Kurtin, ja asiat lähtivät etenemään vauhdilla. Oli vaikea tehdä päätös valmentajan vaihtamisesta Lontoon MM-mestaruuden jälkeen. – Kisan alkaessa minua oksetti. Tämä oli Kotajan uralla yksi ratkaiseva käänne, jota ei ole tarvinnut katua. Se herätti ajattelemaan, miten voisin nauttia niistä hetkistä, joita on joka päivä. Valmennuksessa painottui myös oma hyvinvointi. Valmentaja ja valmennettava olivat heti samalla aaltopituudella. Pian Kotaja huomasi, ettei nauttinut jokapäiväisestä harjoittelusta samoin kuin ennen. Edes kultamitali 200 metrillä ei sitä juuri lievittänyt. Paineita oli niin paljon, ja toivoin, että kilpailu olisi jo ohi. Tullessani kolmanneksi olin todella ENNAKKOLUULOT MURENEVAT YHDEN PÄIVÄN AIKANA. Silloin Berliinin EM-kisojen pronssi 200 metrillä tuntui jo hienolta. Jääkiekon, salibandyn ja kamppailulajien parista tunnetun valmentajan opissa kaikki meni uusiksi. Kotaja tiesi kulkevansa oikeaan suuntaan. Jos tavoittelen pelkästään kultaa, en voi olla koskaan tyyty väinen. D-KASVO De_30012020_34.indd 36 22.1.2020 11.51. Nyt nautin urheilusta enemmän kuin koskaan, Kotaja kertoo. – Olen kaikkein armottomin itselleni. He aloittivat yhteistyön helmikuussa 2018. Tietoinen ajatustyö on vaatinut aikaa. Vaikka ratakelaustai yleisurheiluvalmennus eivät olleet Kurtille tuttuja, sillä ei ollut merkitystä. Kotaja joutui miettimään ja perustelemaan jokaisen harjoituksen kohdalla, miksi hän tekee juuri niin. 36 Demokraatti mentajan kanssa kaiken ulkopuolelle sulkemista kilpailun aikana. Myös Rion paralympialaisten kuudennen sijan vuotta myöhemmin piti olla urani tähtihetkiä, mutta en ollut fyysisesti tarpeeksi kovassa kunnossa. VIERUMÄELLÄ loppuvuodesta 2017 Amanda Kotaja kertoi urastaan ratakelaajana opiskelijoille. Hän tuli maininneeksi olevansa sillä hetkellä ilman valmentajaa. Olen oppinut vähän hellittämään siinä ja miettimään, mikä on kyseisessä tilanteessa realistista. – Se ei ollut enää niin vapauttavaa. Jokin oli muuttunut. PÄIVÄN LOPUKSI OLEMME IHAN TAVALLISIA IHMISIÄ
Ollessani toisella puolella, koko ajan opin tulevaa varten, Kotaja selvittää. Sinänsä kilpailutilanne on niin nopea, ettei siinä ehdi juuri ajatella. Mitkä ovat elämäsi kolme tärkeintä päätöstä. Haastatteluaamun tunnelmasta ei voi erehtyä katsoessaan Kotajan säteileviä kasvoja. NYKYISIN KOTAJA voi olla tyytyväinen, vaikka suoritus ei olisikaan täydellinen. Kun pääsen radalle, pystyn jättämään kaiken taakseni, hän luonnehtii. RAKASTAMISEN ARVOINEN. Huonoa hetkeä on vaikea peitellä, hyvänä päivänä maailma tuntuu syleilevän. Nyt olen toisella aallonharjalla menossa ylöspäin. Jos lähtö menee pieleen, tai jos lyön ohi, sanon itselleni, että nyt vain annat mennä. Nyt hänellä on urheilupsykologi psyykkisenä valmentajana. Se on pyörätuolikelauksen luokista nopein. Kelatessa tunnen itseni tosi vahvaksi. Joskus liitämisen tunne on kuitenkin kaukana. Kotaja kilpailee T54-luokassa, jossa ylävartalo saa toimia normaalisti. – Kun kilpailu alkaa, syöksyn omaan kuplaani. Ulkomailla kilpaileminen on tullut Kotajalle hyvin tutuksi. En koskaan lähde matkalle sillä periaatteella, että pitäisi nähdä jokin nähtävyys. Kotaja osallistui juoksukilpailuihinkin pyörätuolilla. Viime kesänä ratsastin ja meloin monen vuoden haaveilun jälkeen. Harjoitellessani olen vain urheilija. – Lontoossa olin käynyt neljä tai viisi kertaa ennen kuin pääsin keskustaan katsomaan Big Beniä ja muita nähtävyyksiä. Sitä tarkoittaa Amanda latinaksi. Kelauksen tullessa kuvioihin KELATESSA TUNNEN ITSENI TOSI VAHVAKSI. Tiedän, mitä teen ja saan toteuttaa sitä, missä olen hyvä ja missä voin kehittyä ja tulla paremmaksi. Vanhemmat mahdollistivat harjoittelun taloudellisesti. Toiselle voi sanoa suoraan, mitä ajattelee. Hän edustaa yhä Vampulan Urheilijoita. Kumpikin tietää toisen tavat, huumori on sama. Kotaja on uusperheen viidestä sisaruksesta toiseksi nuorin. – Teen kauhean mielelläni psyykkisen valmennuksen harjoituksia, koska itseäni kiinnostavat ne asiat. Sitä Kotaja kokee olleensa läpi elämänsä. Se tunne ei ole niinkään fyysinen vaan henkinen mielen tasolla, Kotaja luonnehtii. Eivät pakottaneet vaan kannustivat kaikessa, ja se oli tyttärelle tärkeää. Samoin voi käydä, jos kisa on sujunut huonosti. Joskus niistä voi tulla aika isoja asioita itselle. Silloin Kotaja käyttää mielikuvitustaan. Vanhemmat kohtelivat häntä samoin kuin muitakin sisaruksia. Äiti oli mukana talkoissa. Kotaja kertoo, että harjoitusten jälkeen on mukava viettää yhdessä aikaa. – Kun hän näkee oikeasti, mitä teen päivittäin, hän ymmärtää paremmin elämääni. Hän on vasta valmistunut liikuntaneuvojaksi, mutta haluaa tällä hetkellä keskittyä urheilijan ammattiin. Pikkusisko Iiris on ollut viime aikoina mukana ulkomaan leireillä. 3 TÄRKEINTÄ 3 Pienten unelmien toteuttaminen. Tunnistan erilaisia olotiloja ja tunteita. Herkkyys on tullut Kotajalle hyvinkin tutuksi niin hyvässä kuin pahassa. Se oli yksi iso käännekohta elämässäni. Tällöin oman suorituksen analysoiminen jälkikäteen on haasteellista. Isä lähti tyttärensä mukaan leireille. Vaikka Iiris on mukana harjoituksissa, vetäydyn kelatessa omaan kuplaani. iloinen. Pienellä paikkakunnalla kisatunnelman ja latauksen saaminen ei käy yhtä helposti. – Jos pääsen flow-tilaan, kaikki muu unohtuu, enkä edes juuri muista kisasuorituksesta. De_30012020_34.indd 37 22.1.2020 11.51. Välillä se on hyvä asia. Jollakin tavalla tunnen kehossani muiden läsnäolon ja kannustuksen. En ollut aiemmin pystynyt nauttimaan muusta kuin kullasta. Samalla päätin tavoitteistani uralla huippu-urheilussa. Kaiken keskellä he kuljettivat minua sinne ja tänne. URHEILUPSYKOLGI ON ollut pitkään Kotajan haaveammattina. 2 Valmentajani vaihtaminen Jussi-Pekka Kurttiin helmikuussa 2018. – Rankan harjoitusjakson aikana en liidä vaan uppoan sinne radalle. Kotaja on nopeasti oppinut kääntämään epäonnistuessaan ajatuksensa seuraavan kilpailun onnistumiseen. Se antaa lisäbuustia. Jos jotain pääsen näkemään, se on plussaa. Hän näkee mielellään uusia maita ja kulttuureja mutta toteaa samaan hengenvetoon, että usein maisemia voi ihailla vain hotellin, kisapaikan ja lentokentän välillä. – Koen aika vahvasti kaikenlaisia tunteita. Kotajan siirtyessä arjen touhuista radalle hänen mielessään tapahtuu käänne. 37 Demokraatti 1 Päätökseni muuttaa Helsinkiin vuonna 2011 päästessäni Mäkelänrinteen urheilulukioon. DUBAI, DOHA, Rio, Lontoo, Berliini... Onneksi he ottivat tosissaan innostukseni. – Vanhempani olivat ne ratkaisevat tyypit urani alkuaikoina. Hänellä on synnynnäinen selkäydinvamma. On erilaista olla ulkomailla leireillä, kun läheinen ihminen on mukana. – Tuntuu kuin liitäisin radan pinnassa, on vapauttavaa päästä kelaamaan
Päivän lopuksi olemme ihan tavallisia ihmisiä. Haen erilaisia elämyksiä ja kokemuksia. Kotaja on käynyt esimerkiksi Suomen Paralympiakomitean Para School Day -kiertueella kertomassa vammaisurheilusta eri puolilla Suomea. Joku haluaa tulla henkilökohtaisesti kertomaan tuntevansa jonkun pyörätuolia käyttävän. – Haaveilen yhä perheestä, mutta se ei ole vielä ajankohtaista. 38 Demokraatti Kotaja harjoitteli alkuun omassa huoneessaan. – En koe olevani superuskonnollinen ihminen. Kotaja sai surffikoulusta valmentajan, joka uskalsi viedä hänet lainelautailemaan. Nykyään Kotaja ja Tähti tekevät yhteistyötä. Keikan edetessä hän teki kaikki samat asiat, mitä minäkin. Tiedän, mitä on tulossa ja mitä siellä pitää tehdä. Toinen vastaava kokemus oli surffaaminen Malesiassa pari vuotta sitten. Tällaisissa hetkissä on jotain ainutlaatuista. Pyörätuoliin joidenkin on hankala suhtautua, Kotaja kokee sen luonnollisena osana omaa persoonaansa. Leo-Pekka Tähteen Kotaja kiinnitti huomiota jo varhain. HAEN ERILAISIA ELÄMYKSIÄ JA KOKEMUKSIA. On siistiä kokeilla kaikkea uutta ja erilaista. – Sitten jaksoin harjoitella taas omassa huoneessa. Ensimmäisiin kansainvälisiin aikuisten kilpailuihin Kotaja osallistui Sveitsissä 2011. – Tyttö katseli enemmän minua kuin keikkaa. Monet haaveet tuntuvat vielä yhtä kaukaisilta kuin vuosia sitten. Keikan jälkeen äiti kysyi, voiko ottaa yhteiskuvan minusta ja tyttärestään, Kotaja riemuitsee. Siksi hänen ei tarvinnut miettiä Liikkuva seurakunta -juhlavuoden kummiksi lähtemistä vuonna 2016. Keikan alkaessa Kotaja alkoi tanssia ja laulaa esityksen mukana. Ne Kotaja tallettaa sydämeensä. Leo-Pekan nähdessäni tuli sellainen olo, että minäkin haluan olla yhtä hyvä joskus. D-KASVO De_30012020_34.indd 38 22.1.2020 11.51. Tähtihetkiä oli päästä kelaamaan kiitoradalle. – Nyt ei jännitä niin paljon. – Ymmärsin, että minua ei nähdä. – Olemme alkuun vähän kummajaisia kertoessamme omasta vammastamme. Tasavertaisuudesta on tullutkin Kotajalle yksi tärkeimmistä arvoista. HAASTATTELUN JÄLKEEN Kotaja on menossa kauppakeskus Rediin Fööni-vapaalentotunneliin, jossa hän ei tarvitse pyörätuolia. Olen vähän tällainen rämäpää. – Alkuun mietin vähän, että hukunko tuonne. En ollut ajatellut yhtään olevani mitalitoivo, Kotaja muistelee. – Malesian jälkeen merestä on tullut vielä läheisempi. Se oli niin hellyttävää. Se ei ole tavanomainen näky pyörätuolikatsomossa. Hän nautti tilanteesta, jossa pääsi haastamaan itseään. Surffaaminen oli hänelle entuudestaan täysin vierasta. Kyseessä on vasta toinen kerta. ÄITI JA tytär pyörätuolissa bändin keikalla vähän aikaa sitten. MYYJÄ EI katso pientä, innosta hehkuvaa tyttöä lainkaan, joka on hieman jännittäen tekemässä ensimmäisiä ostoksiaan. Kotajan omasta kohtaamistavasta heijastuu hyväksyntä ja lämpö. Olen yrittänyt saada sitä tunnetta takaisin, hän hymyilee. Se oli siintänyt haaveena mielessä, mutta jossain kaukaisuudessa. Myös Tähti oli paikalla. Vähän mahan pohjassa on perhosia. Pääasia oli se, että todella erilaisia ihmisiä yhdisti liikunta. Myyjä puhuu suoraan äidille vilkaisemattakaan toisaalle. Lapset saattavat kysyä, miten pystyn nukkumaan pyörätuolissa. Se ei ollut kaikkein motivoivin tapa harjoitella, mutta se oli talvella ainut, mitä pystyin tekemään, Kotaja nauraa. Sellainen on joskus vieläkin hämmentävää. Koen vahvasti, miten toinen kohtaa minut. Kotaja korjaa toki, ettei hän nuku pyörätuolissa vaan sängyssä niin kuin muutkin. Lontoon paralympialaisissa vuotta myöhemmin hän sijoittui 100 metrin kelauksessa neljänneksi tehden uuden Euroo pan ennätyksen. Lapset kaipaavat tietoa. Olin alku-uralla nuori tyttö, joka koki kaikkea kivaa ja uutta. Maisema ei vaihtunut, enkä edennyt mihinkään. Tuota omakohtaista hetkeä Kotaja ei ole voinut unohtaa. Siinä oppilaat pääsevät kokeilemaan paralympialajeja. Ennakkoluulot murenevat yhden päivän aikana. Puhuuko hän suoraan minulle vai ohitseni. Kotaja osaa uida, mutta hänellä ei ollut aavistustakaan, miten se onnistuisi meren aallokossa. He tarjoavat käytetyn tuolinsa sitä tarvitsevalla harrastajalle, jolla ei siihen olisi muuten mahdollisuutta. Kaikki saattoivat olla yhdessä. – Eihän minun pitänyt edes päästä kisoihin. Tavatessani ihmisen ensimmäistä kertaa, hänestä välittyy tietynlainen energia. – Jos olen ihan rehellinen, se oli ihan äärimmäisen tylsää. Sitä voi verrata laskuvarjohypyn vapaapudotukseen. Tähdeltä Kotaja sai myös itseään varten muokatut kelauskapulat, jotka olivat yksi ratkaiseva tekijä Dubain MM-kullassa. Kaikki sujui hyvin. Aiemmin Kotaja tyytyi vain rannalta meren ihailemiseen. OLEN VÄHÄN TÄLLAINEN RÄMÄPÄÄ. Tähän mennessä Kotajalla on ollut viisi tuolia. Vampulassa on yksityinen lentokenttä. Kotaja matkusti Malesian Cheratingiin yksin lentäen. Viesti liikkumiseen kannustamisesta kunkin omalla tavalla oli niin merkityksellinen. Kotaja osallistui 7-vuotiaana lasten kisoihin Tampereella – ja voitti. Tasavertaisuuden viestiä tukevat kouluvierailut myös sykähdyttävät. – Hän oli esikuvani ja innoittajani. Olen käynyt nyt meressä uimassa, eikä minun tarvitse pelätä. Amanda ja muutamat muut ratakelaajat ovat sopineet yhdestä periaatteesta
vuoden nuori urheilija 2014 . avoliitossa . asuu Helsingissä De_30012020_34.indd 39 22.1.2020 11.51. ylioppilas Mäkelänrinteen urheilulukiosta 2015 . . ratakelaaja, vastavalmistunut liikuntaneuvoja . . . vuoden satakuntalaisurheilija 2015 . 13 arvokisamitalia . . . syntynyt 1995 Vampulassa . 39 Demokraatti AMANDA KOTAJA . . . . . viimeisin kulta 2019 MM-kisoissa Dubaissa 100 metrin ratakelauksessa
De_30012020_40.indd 40 22.1.2020 15.04. 40 Demokraatti JEAN-CLAUDE JUNCKER toimi Euroopan komission puheenjohtajana 2014–2019, joka oli EU:lle monin tavoin vaikeaa aikaa. JUNCKER ITSE onnistui uusimaan pääministeripostinsa vuoden 2009 vaaleissa, mutta Luxemburg on liian pieni maa yleisen maksiimin todisteeksi. Ruotsi on toinen Euroopan menestysmaa, joka ei anna Junckerin laille empiiristä tukea. Unionin historiassa häntä tuskin muistetaan integraation suurmiehenä, ehkä ennemminkin eksentristen esiintymistensä johdosta. JUNCKERIN LAKI NOJAA NÄKEMYKSEEN, JOSSA ELIITTI MUKA TIETÄÄ, MUTTA TOLLO KANSA EI VAAN TAJUA. Sen sijaan poliittiseen käsitehistoriaan Juncker on onnistunut ikuistamaan nimensä. Mutta pitääkö kirous kutinsa. Suomessakin on ahkerasti toistettu niin sanottua Junckerin lakia tai paremminkin kirousta: ”Me kaikki tiedämme, mitä pitäisi tehdä, mutta emme sitä, kuinka tulisimme sen jälkeen valituksi uudelleen.” Naseva lohkaisu on jäänyt kiertämään Economist-lehden haastattelusta keväältä 2007, jolloin Juncker toimi Luxemburgin pääministerinä ja euroryhmän puheenjohtajana. Ehkäpä taitavammin toimimalla olisi suosiotakin säästynyt, tuloksista tinkimättä. Angela Merkel nousi liittokansleriksi vuonna 2005 ja on sen jälkeen valittu tehtävään peräti kolmesti uudelleen. Junckerin kirous on nostettu tarinan motoksi, ikään kuin kannatuksen romahdus olisi onnistumisen luonnonlain mukainen kääntöpuoli. ”Kirous” ei siten ole koskenut Saksan sisäistä politiikkaa. Erityisesti kiky-sopimuksen ylenpalttinen hehkutus kummastuttaa, kun työmarkkinat ja sitä myöten koko kansakunta kipuilee siitä yhä vieläkin. Tulevaisuus tuppaa olemaan arvaamattomampi kuin kummankaan järki riittää. Junckerin kirous KOLUMNI Mikko Majander mikko.majander@magma.fi Kirjoittaja on Helsingin yliopiston poliittisen historian dosentti, joka työskentelee tutkijana ajatuspaja Magmassa. Toisaalta edes Merkel ei ole rohjennut sitoa maansa resursseja muutoksiin, joita koko euroalueen onni edellyttäisi. Fredrik Reinfeldt tuli 2010 uudelleenvalituksi nimenomaan sen vuoksi, että hänen porvariallianssinsa luotsasi Ruotsin pragmaattisesti läpi kansainvälisen finanssikriisin. Sitä paitsi koko Junckerin laki nojaa vaarallisesti näkemykseen, jossa itsevarma eliitti muka tietää, mutta tollo kansa ei vain tajua. Saksan sen sijaan luulisi eurooppalaisen politiikan mahtimaana sopivan tehtävään paremmin. Sanontaa on sittemmin sovellettu ongelmiin, joihin hallitukset ovat törmänneet niin yhteisvaluutan kuin hyvinvointivaltion rakenteiden uudistamisessa. RISTO UIMONEN käy kirjassaan Tulos tai ulos läpi Juha Sipilän myrskyisän valtakauden tavalla, jossa sankaripääministeri pelastaa Suomen itsensä uhraamisen hinnalla
Huulet ja nenä, ne ovat ihan isääni. Pikkuveljelläni on sama. Ehkä se antaa kasvoille vähän aatelista tunnelmaa. Pikkuveljellä on tummat, paksut kulmakarvat ja ripset, ja isoveljellä pitkät sormet ja hienot kynnet. Keskustelu on levinnyt serkkutapaamisiin. Myös lapseni sekä veljeni lapset näyttävät viihtyvän nenäkysymyksen äärellä. Olen aika ilmeikäs ja monieleinen ihminen, ja siitä tulee helposti palautetta. N äen peilikuvassa äitini ja äidin äitini. Olen vaalentanut hiuksiani, joten 88-vuotiaalla mammallani ja minulla on nyt samanvärinen tukka. Sen jälkeen olen kärsinyt siitä. On varsin epäreilua, että he poikina ovat perineet tällaiset ominaisuudet, mitkä olisivat voineet olla tytölle tai naiselle hyväksi elämässä. Minulla on ohuet hiukset ja pienet kulmakarvat. Isoveljeni mielestä on hankala erottaa kumpi on kumpi, koska yhdennäköisyytemme on niin suuri. KASVOT PEILISSÄ Teksti ja kuva Nora Vilva nora.vilva@demokraatti.fi De_30012020_40.indd 41 22.1.2020 15.04. En ole saanut muissa töissä ulkonäkökommentteja, paitsi kansanedustajana ja ministerinä. Nykyisin olen ihan ylpeä nenästäni. Kun olin terveyskeskuksen vuodeosastolla töissä, niin jotkut ihmettelivät miksi meikkasin aina yövuoroonkin. Minusta se oli kunnioitusta niitä ihmisiä kohtaan, keitä varten siellä työssäni olin. Lapsena aloin ajatella, että minulla on jotenkin iso nenä. Aihe on vaivihkaa siirtynyt seuraavallekin sukupolvelle. Mutta toisaalta, ehkä voin ikääntyä rauhallisesti, jos isoäitini näyttää nelikymppiseltä. Puimme yhdessä näitä nenäasioita. Olen aina tykännyt huolitella itseäni ja meikata. 41 Demokraatti Aino-Kaisa Pekonen 40-vuotias sosiaalija terveysministeri. Mitä enemmän ikää tulee, sitä enemmän heiltä näytän. Tietysti toivoisin, että olisin vähän nuoremman näköinen kuin mammani. Se tuntuu hassulta ja hämmentävältä. Minulla on kaksi veljeä. Pohdimme porukalla, ketkä meistä jakavat tämän Hirviniemen nenä -kokemuksen
42 Demokraatti De_30012020_42.indd 42 22.1.2020 11.44
– Halusin rooleihin tyypit, jotka eivät pyytele anteeksi. Lauri Maijala haluaa selättää kohtuuttoman kovan brittiklassikon. 43 Demokraatti Te at te rik ev ät » KULTTUURI Ranteet auki nummille J otain erityistä tässä romaanissa täytyy olla. Teksti Rolf Bamberg / Kuvat Kari Hulkko De_30012020_42.indd 43 22.1.2020 11.44. Kirjailijan sisar valmisteli lukijaa sen vuonna 1850 ilmestyneeseen toiseen painokseen kirjoittamassaan esipuheessa näin: ”Jos kuullessaan hänen lukevan ääneen käsikirjoitustaan kauhisteli sitä, että henkilöt olivat luonteeltaan niin julmia ja leppymättömiä ja henkisesti niin kieroutuneita ja langenneita, tai jos valitti menettävänsä yöunensa ja mielentasapainonsa kuullessaan kuvauksia niin hirveistä kohtauksista, tällaiset valitukset kummastuttivat Ellis Belliä ja hän epäili niitten olevan pelkkää teeskentelyä.” Lauri Maijala poimi Humisevan harjun päärooleihin Catherineksi ja Heathcliffiksi hänelle entuudestaan tutut näyttelijät, Oona Airolan ja Markus Järvenpään
MIKÄ ON Humisevassa harjussa se erityisyys, joka nappasi Lauri Maijalaa niin, että hän päätti ehdottaa sen ohjaamista kaupunginteatterin johdolle. Hiljattain hän tuli katsoneeksi kulttielokuvan Manaaja. 44 Demokraatti Teatterikevät Tästä huolimatta monet aikalaislukijat luonnehtivat romaania adjektiiveilla moraaliton, synkkä, karkea, pakanallinen. (Kuva Humisevan harjun harjoituksista) De_30012020_42.indd 44 22.1.2020 11.44. ”Synkkyys”, ”karkeus”, ”täydellisyys”.... – Ei kirja silti minulle mikään ”tuon minä olen aina halunnut tehdä” -tyyppinen tapaus ole ollut. Humiseva harju (Wuthering Heights, 1847), 30-vuotiaana kuolleen Emily Brontën ainoaksi jäänyt romaani. ”MISTÄ SINUN KANSSASI VOI KESKUSTELLA. Se on ihmisen ja elämän luonteen voimakkaasti yksilöllisen tajuamisen ainut laatuinen ilmennys.” Siis mikä. Romaani, joka on filmattu eri muodoissa lähes 40 kertaa ja josta on tehty lukemattomia näyttämösovituksia. Tajuta, mistä siinä on kysymys. Kriitikko Walter Allen kirjoitti viime vuosisadan puolivälissä teoksesta näin: ”Se on täydellinen mitä harvinaisimmalla tavalla. Sen loppukohtauksessa poliisihahmo pyytää pappia seurakseen elokuviin. kirjailijan Jo Cliffordin tekemän dramatisoinnin. Mutta kyllä minä haluan sen selättää. Muunlaisiakin arvioita on kuultu. Hän kertoo esimerkin. Humisevaa harjua, tietysti. Ja kuka ihmeen Ellis Bell. Romaani, joka jätti hänen nimensä pysyvästi mailmankirjallisuuden historiaan, vaikka salanimellä teoksen julkaiskin. YHTÄ HYVIN VOISIN SEURUSTELLA JONKUN MYKÄN TAI PIKKUVAUVAN KANSSA!” Catherine Heathcliffille romaanissa Humiseva harju Nyt se nähdään ensimmäistä kertaa teatterilavalla Helsingissä, kun Lauri Maijala ohjaa kaupunginteatterin suurelle näyttämölle skottilaisen näytelmäHeathcliffin ja Carherinen suhteessa riittää vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Mitä katsomaan. Ohjaaja sanoo, että teos on ollut hänelle aina olemassa, se pulpahtelee esiin tuon tuosta elokuvissa ja populaarikulttuurissa
– Se on minulle niin tärkeä kirja, etten vielä ole uskaltanut. – Emily Brontën ei varmasti ollut helppo lähteä tekemään tietoisesti näin vastenmielistä kirjaa. löytävät toisensa, ohjaaja muka huokaisee. Vaan eipä Maijalakaan osaa sanoa lopullista totuutta siitä yli puolentoista vuosisadan ajan eri lukijapolvia askarruttanesta asiasta, että olisiko Brontën pitänyt saataa Heathcliff ja Catherine yhteen. – Häneltä puuttuu koko perusturva, molemmat vanhemmat. Mehän emme tarkemmin tiedä hänen historiaansa, mutta ei se ainakaan hyvä ollut. Brontën teoksen ikoniselta keskushenkilöltä, rajuluontoisella Heathcliffillä ei ehkä ole sitä puolikastakaan. 45 Demokraatti – En tiedä, miten suhtautuisin siihen, jos lukisin sen tässä ajassa uutena teoksena. Olisiko se ratkaisu kaikkiin ongelmiin. – En tiedä, olisiko niiden rakkaus hyvä asia. Hän, joka heidän isänsä kuoltua yrittää ottaa tämän paikkaa, yrittää tulla hyväksi aviopuolisoksi, mutta kaikki vain kuolee hänen käsissään. Kirja, jonka henkilöt ovat kaikki enemmän tai vähemmän vastenmielisiä! Kirja, jonka kohtauksissa saattaa samaan aikaan yksi ajaa puukon kanssa toista takaa ja kolmas hirttää koiranpentua tuolin selkänojaan, for no reason... – Ja sitten kaksi tällaista ihmistä vielä Lauri Maijala haluaisi liittää klassikko-ohjaustensa joukkoon Victor Hugon Kurjat. – He ovat ikään kuin puolikkaita ihmisiä, jotka yrittävät etsiä sitä toista puolikastaan, Maijala kiteyttää. Hänet on helppo tehdä yksipuolisesti hirviöksi, mutta minua kiehtoo hänessä se, miksi hän tuntee itsensä koko ajan syrjäytetyksi. HUMISEVA HARJU ei ole siinäkään mielessä niitä helpoimpia dramatisoitavia, että sen keskushenkilöistä toinen kuolee synnytysvuoteelle jo vähän romaanin puolivälin jälkeen. Catherinekin kuvataan kirjassa aika pitkälle ilman äidin läheisyyttä jääneenä, kovan isän hyvin ahdistavassa ilmapiirissä kasvattamana tyttönä. Mutta totta kai se kiehtoo, kun miettii, mihin yhteiskuntaan kirja on kirjoitettu, ja että se on vielä nuoren naisen tekemä. Maijalan ohjauksen fokus tulee kuitenkin olemaan heissä, Heathcliffissa ja Catherinessa. Se on tavallaan myös kirjan heikkous, että ne tyypit ovat niin monomaanisia, niin inhottavia toisilleen. De_30012020_42.indd 45 22.1.2020 11.44. Siksi meillä on ollut teosta näyttämölle valmistaessa työ ja tuska löytää sieltä hyvyyttä, nähdä niitä kerroksia sen katkeruuden ja kohtuuttomuuden alla. Muutenkin kaikki tarinan ihmiset etsivät paikkaansa. Toki voisi ajatella, että ne ovat niin ihania, niiden pitää saada toisensa, mutta se olisi vääristämistä. – On tämä aika lailla täysin heidän tarinansa, mutta ikään kuin b-juonilinjana on myös Hindley, Catherinen veli. Tässä Maijalan pohdintaan alkaa sekoittua hyytävän syvältä kumpuavaa naurua, mutta asettuessaan hän summaa, että erityisesti häntä houkuttaa päästä ymmärtämään, mikä on se mieli, mikä se ahdistuksen määrä, joka on pannut kirjailijan tekemään ajassaan niin rajua romaania
Ainakin harjoituksissa Yorkshiren nummien korpit raakkuivat vaikuttavasti. Humisevan Harjun ensi-ilta Helsingin kaupunginteatterissa 30.1. En ole ollut vielä valmis siihen, että huudan Hugon äärellä, että ”vittu, mitä tääkin on, ihan järjetön kohta tää tässä...” Kurjia odotellessa voi mennä katsomaan, kuinka korkealta jalustalta Emily Brontë on laskeutunut. He ovat tyyppejä, jotka voisivat syyttää maailmaa kaikesta, ja jäädä siihen kieriskelemään. En tosin voi lähteä moralisoimaan Cathyn valintaa, että hän alkaa sen Edgarin (orpopoika Heathcliffin kasvinkumppani) vaimoksi, se on täysin ymmärrettävää. Cathyn hahmohan on ihan kohtuuton – ja saa olla. – Ja siitä olen saanut kiinni, kuinka ikävystyttävä se saattaa olla. Se on sitä samaa keskiluokkaista unelmaa kuin meidän ajassamme, jossa haaveillaan siitä omakotitalosta, ydinperheestä, siitä, että on ne kivat matkat ja hyvät viini-illalliset kavereiden kanssa... Siinä on kaksi tyyppiä, joilla on lähtökohtana, että vähä ei riitä, ja se on minulle tosi tärkeää. 46 Demokraatti Teatterikevät Sen verran juonipaljastusta voi vielä tehdä, että Maijalan ohjauksen toisen puoliajan ytimessä tulee olemaan aikuistuminen. – Ne ihmistyypit ovat olleet omana aikanaan hirveitä, mutta kun nyt on jo totuttu kaiken maailman väkivaltapornoon ja muihin äärijuttuihin, ei meitä ihan kauheasti enää järkytetä Brontën romaanihenkilöiden pakanallisuudella. Kun sellaista lähdetään monomaanisesti hakemaan, saattaa unohtua se, mistä tässä kaikessa on loppujen lopuksi kyse. Silloin hän oli vielä John Clifford, mutta on sittemmin vaihtanut sukupuoltaan. De_30012020_42.indd 46 22.1.2020 11.44. Hän, niin kuin Heathcliffkin, ovat ulkopuolisia. Cathyn ja Heathcliffin päärooliin Maijala on poiminut näyttelijät, joiden kummankin kanssa on kertaalleen tehnyt yhteistyötä: Oona Airola vakuutti KOM-teatterille vuonna 2018 tehdyssä Veriruusuissa, Markus Järvenpää oli Simeonina Turkuun vuonna 2017 ohjatussa Seitsemässä veljeksessä. Maijala sanoo, että tässä ajassa Humisevan harjun päähenkilöistä pitää pystyä kaivamaan esiin isoja kipupisteitä. Vaikka olisi kiehtovaa ajatella, tekisikö hän nyt jotain toisin, jääköön Maijalaa sillä ajatuksella kiusaaminen syrjään, koska: – Me teemme tätä nyt ja tässä. Katalogista löytyy Tshehovia, Tolstoita, Kiveä, Linnaa. ENNEN HUMISEVAA harjua Maijala on reilun kymmenen vuotta kestäneellä ammattiurallaan ohjannut jo aika nipun klassikoita tuoreempien tekstien rinnalla. Juu, ei varmaan, kirjailijoita eivät ole koskaan deadlinet painaneet, he eivät koskaan ole kirjoittaneet krapulassa, ja Kivikin varmaan kirjoitti teoksensa just aamulenkiltä tulleena, Maijala hersyt telee. Että ne ovatkin ihan ihmisten kirjoittamia teoksia. – Sillä lailla varmaan, että joka kerta, kun sellaisen näyttämölle teen, se tulee itselleni tavallaan pois jalustalta, mikä on sekä ihanaa että surullista. – Haluaisin joskus tehdä puheteatterina Victor Hugon Kurjat, mutta se on minulle niin tärkeä teos, etten vielä ole uskaltanut. JO CLIFFORD teki Helsingin kaupunginteatterissa nähtävän Humisevan harjun dramatisoinnin eräälle skottiteatterille jo 25 vuotta sitten. Jotain on jalustalla pysynytkin.. Mutta ei, he ottavat tavallaan oikeuden omiin käsiinsä ja tekevät siitä ulkopuolisuudestaan lyömäaseen. Niitähän on saatettu jopa Teakissa opetella pilkulleen tyyliin ”mikään ei ole sattumaa, mitä niihin on kirjoitettu”. taan silpoa, pitää veri liikkeessä, toteaa Maijala lämpimästi hörähdellen. ”OLEN NIIN LIKAINEN KUIN MINUA HALUTTAA, MINUSTA ON HAUSKAA OLLA LIKAINEN JA TAHDON OLLA LIKAINEN!” Nuori Heathcliff romaanissa Humiseva Harju Meidän täytyy siis näyttämöllä uskaltaa mennä todella syvälle näihin ihmisiin, ja uskon, että sinne pääsy tapahtuu vasta ensi-illassa. Minun tehtäväni on heidän ranteiNummen korppien kuoro käy dialogia Catherinen kanssa. Hänen suhteensa kirjallisiin järkäleisiin on vuosikymmenessä muuttunut epäpyhemmäksi. Pääosavalinnoillaan ohjaaja pani ehkä myös itsensä alttiiksi jollekin odottamattomalle. Cliffordin sovituksessa on todella kiinnostavaa, että se ei uhriuta päähenkilöitään. He ovat äärimmäisen taitavia, mutta myös tosi vaativia ohjaajalle. – Halusin siihen tyypit, jotka eivät pyytele anteeksi, ja Oona ja Markus ovat sellaisia. – Oona ja Markus ovat sellaisia näyttelijöitä, että jos he eivät saa olla näyttämöllä ranteet auki, he alkavat oireilla pahasti
Pääroolissa Antti Leskinen. OHJAUS ANNA-MARIA KLINTRUP MUSIIKKINÄYTELMÄ: ARMI – KAIKEN SULLE ANTAA TAHTOISIN Armi Aavikko oli vasta 18 vuotta, kun hänet kruunattiin Suomen kauneimmaksi. Charlie ystävineen huijaa lomamatkallaan muita majatalon asukkaita, ettei mukamas ymmärrä heidän puheistaan yhtään mitään ja siitäkös soppa syntyy! Charliena loistava Kari Kukkonen. Armin roolissa Annuska Hannula. OHJAUS KATRIINA HONKANEN ALK. Musiikki, PK Keränen. 21,50,kot kan tea tter i.fi ALK. Charlien tytär Ellie ilmestyy eräänä päivänä ja järkyttyy tunnistamattomaksi paisuneesta isästään ja Charlie saa vielä viimeisen mahdollisuuden kohdata tilanteensa. 21,50,ALK. Valitsiko Armi sen tulevaisuuden, josta oli haaveillut. 05 234 4199 ti–pe klo 11–17 ja 2 h ennen esityksiä teatteriliput@kotka.fi www.kotkanteatteri.fi www.lippu.fi RIIPAISEVAN HAUSKA TARINA: VALKOINEN VALAS Charlie painaa 270 kiloa. 05 234 4199 ti–pe klo 11–17 ja 2 h ennen esityksiä teatteriliput@kotka.fi | www.kotkanteatteri.fi | www.lippu.fi Lapsille ”Heinähattu ja Vilttitossu” ja ”Lasse-Maijan etsivätoimisto” Nappaa hektisen uutispäivän kiinnostavimmat jutut matkaasi! POLITIIKAN SUURKULUTTAJAN YKKÖSÄPPI! Lataa sovellus De_30012020_42.indd 47 22.1.2020 11.44. OHJAUS PASI LAMPELA HULVATON KOMEDIA: PELKKÄNÄ KORVANA Juttelu vieraiden ihmisten kanssa on ujon Charlien mielestä kamalaa. 47 Demokraatti Liput puh. Hänen elämänsä ei ole mennyt aivan niin kuin piti. Pian hänen ja Dannyn hitti ”Tahdon olla sulle hellä” nosti hänet kaikkien tuntemaksi tähdeksi. 26,50,Liput ja ryhmämyynti: puh
– Saan ihan hirmuiset kiksit tästä. Nyt, uran fyysisimmän roolin myötä, se on vain korostunut. Näytelmä pohjautuu vuonna 2016 ilmestyneeseen urheilutoimittaja Pekka Holopaisen kirjaan Tahto – Aino-Kaisa Saarisen kahdet kasvot. Kehotietoisuuden merkitys on korostunut prosessin aikana. Teksti ja kuvat Virpi Kirves-Torvinen K uultuaan pääroolistaan näytelmässä Tahto näyttelijä Sari Harju aloitti valmistautumisen tehtävään opettelemalla vuorohiihto-, puolihaarakäynti-, ja haarakäynti-termejä netin opetusvideoista. Minä vain annan palaa, Harju luonnehtii. Rooli on hyvällä tavalla kropan rääkkäämistä, Harju iloitsee. 48 Demokraatti Tahdonvoiman hinta Huippuhiihtäjän rooli on Kuopion kaupunginteatterin näyttelijälle Sari Harjulle hänen uransa toistaiseksi fyysisin tehtävä. Niinpä kuntosali ja erilaiset ryhmäliikuntatunnit täyttävät tällä hetkellä vapaa-aikaa. Harju harrasti yleisurheilua lapsena ja osallistui silloin myös hiihtokilpailuihin. Lämmin ruoka harjoitusten välissä ei ole tullut nyt kuuloonkaan roolin fyysisyyden takia. Ladulle hän ei ole mennyt, koska näyttämölläkään hän ei hiihdä oikeasti. Hän näyttää suunnan, mihin olen menossa. Silloin pääroolin teki näyttelijä Sanna-June Hyde. Viimeisestä hiihtokerrasta on tosin vierähtänyt jo vuosia, eikä hän voi luonnehtia itseään penkkiurheilijaksikaan. Näytelmän päähenkilön, maastohiihdon moninkertaisen maailmanmestarin ja olympiamitalistin Aino-Kaisa Saarisen mielenmaisema tuntui saman tien kiinnostavalta. Roolin myötä Harju on pohtinut, miten naishuippu-urheilijat De_30012020_48.indd 48 23.1.2020 11.24. SARI HARJU on ihastunut Kuopion kaupunginteatterin Tahdon ohjaavan Heidi Räsäsen tapaan käyttää äänimaailmaa, rekvisiittaa ja lavasteita. Heidin kanssa työskentelystä on tullut vapauttava, turvallinen ja luotettava olo. Aina Berg rothin näytelmätekstiä Harju pitää hyvin teatterillisena, tapahtumat ja paikat vaihtuvat salamannopeasti. Hänestä on ollut hienoa itse koko ajan lavalla ollessaan määrittää tekemisen meininkiä. Kun voin itse olla rooliini tyytyväinen, on ilo ja nautinto olla näyttämöllä. Tuo kokemus välittyi Harjulle hyvin voimakkaana. Bergroth vieraili syksyllä Kuopion teatterilla ja toi esiin heti kättelyssä, miten lähellä taiteilija ja huippu-urheilija ovat toisiaan. Entuudestaankin sporttinen Harju on laihtunut viitisen kiloa. Levon ja palautumisen merkitys on avautunut uudella tavalla. Harjulle aktiiviliikunta on ollut aina elinehto. Kun televisiosta tulee sitä, juutun katsomaan. Harju ei ota asiasta kuitenkaan turhia paineita. Näyttelijä on myös tarkkaillut omaa sykettään ja kiinnittänyt erityistä huomiota ruokavalioonsa. Tahdon kantaesitys Helsingin kaupunginteatterissa tammikuussa 2019 sai erinomaiset arviot. Harju ei ole nähnyt esitystä, saati ollut yhteydessä Hydeen, koska haluaa tehdä työnsä omalla tavallaan. – Nyt innostun hiihdosta ihan suunnattomasti. – Olen rauhassa saanut leikkiä ja kokeilla juttuja, että toimivatko ne, ja miltä mikäkin tuntuu. TAHDON HARJOITUKSET alkoivat marraskuussa. – Haluan onnistua tässä mahdollisimman hyvin
49 Demokraatti Sari Harju kertoo saaneensa ”hirmuiset kiksit” kuultuaan pääsevänsä näyttelemään huippuhiihtäjä Aino-Kaisa Saarista. Teatterikevät De_30012020_48.indd 49 23.1.2020 11.25
Teatterikevät De_30012020_48.indd 50 23.1.2020 11.25. Heidän tekemisensä tavat ovat kuitenkin olleet niin erilaiset. Sen tunteen tavoittaminen on ollut Harjulle vaativaa. Harju ei pyrikään tekemään roolista siloteltua. Esitykset jatkuvat 16. Keravalta kotoisin oleva Harju on näytellyt Kuopion kaupunginteatterissa syksystä 2004. – Olen luonteeltani suorittaja. – Aino-Kaisa on todella mennyt sitä kohti, mitä on halunnut tehdä ja vähät välittänyt siitä, mitä muut sanovat. – Olen joutunut miettimään, miltä tuntuu, kun antautuu noin totaalisesti jollekin asialle ja joutuu samalla kokonaan luopumaan monesta muusta. Hauraus on hieno vastavoima kaikelle sille, mitä kilpahiihtäminen on. toukokuuta 2020 asti. – Tietäähän sen, miten itsekästä ja röyhkeääkin oman edun tavoittelua huippu-urheilu vaatii. Oman haasteensa rooliin tuo se, että Aino-Kaisa aktiivisesti muun muassa Salpausselän kisojen pääsihteerinä vaikuttava henkilö. Päästessäni henkilöhahmoon sisälle se tulee niin lähelle, Harju luonnehtii. Sataprosenttinen antautuminen on helppo tunnistaa myös itsessä. KILPAKUMPPANI VIRPI KUITUSEN roolissa Kuopion produktiossa on näyttelijä Virpi Rautsiala. 50 Demokraatti kohtaavat paljon voimakkaampaa arvostelua kuin miehet. Hän on valmistunut fyysiseen teatteriin keskittyvästä teatterilaboratorio ECS:sta. ”Liian lyhyet vipuvarret”, ”runttaaja liu’utuslajissa” ja ”tönkköjalkainen” olivat erään lääkärin luonnehdintoja Aino-Kaisa Saarisesta. Sitä ominaisuuttani saan nyt tässä roolissa käyttää hyödyksi, Harju kertoo. Harju ilahtui tästä valinnasta, koska heillä on samanlainen tapa ja energia työskennellä. Näytelmä osoittaa, miten erityisen läheinen ihminen kykenee myös satuttamaan syvästi. Viime kädessä huippu-urheilija on monissa tilanteissa yksin. Pian hän oivalsi samojen asioiden löytyvän hänestä itsestään. – Virpin ja Aino-Kaisan suhde on ollut ystävyyttä kaikissa väreissä. Hiihtomaajoukkueen ex-päävalmentaja Reijo Jylhä puolestaan sanoi aikoinaan, ettei Saarisesta tulisi koskaan henkilökohtaisen tason arvokisamitalihiihtäjää. – Se kertoo Aino-Kaisan hauraudesta ja tekee hänen persoonastaan liikuttavan ja inhimillisen. Alkuun Harju mietti, miten ihmeessä voisi tehdä asioita juuri samoin kuin Aino-Kaisa. Tahto-näytelmän ensi-ilta Kuopion kaupunginteatterin Maria-näyttämöllä 3. helmikuuta. Sisukkuus Aino-Kaisalle on tullut jo äidinmaidossa. Se saattaa ärsyttää monia läheisiä paljonkin ja voi aiheut taa myös sisarusten välien rikkoutumisen, Harju pohtii. HARJUSTA ON ollut hämmentävää, miten riippuvainen Aino-Kaisa on ollut valmentajansa Jarmo Riskin (jota Kuopion toteutuksessa esittää Mikko Paananen) palautteesta, ja miten se on korostunut kisapäivinä. Päästessäni henkilöhahmoon sisälle se tulee niin lähelle. Minusta tuntuu siltä, että olen varastanut Aino-Kaisan tarinan itselleni. Näytelmän roolikirjossa Aino-Kaisan neljästä siskosta on mukana vain yksi, hiihdossa myös menestynyt kaksossisko (roolissa Riina Björkbacka). Vain huippu-urheilija voi oikeasti ymmärtää toista huippu-urheilijaa. Naisurheilijaan kohdistuu kohtuuttomiakin paineita kun kyse on vaikkapa työn ja kodin yhdistämisestä, äitiydestä, ulkonäöstä. Vaikka aktiiviliikkuja onkin aina ollut, Tahto-näytelmän rooli on pannut Sari Harjun fyysisesti lujille. – Minusta tuntuu siltä, että olen varastanut Aino-Kaisan tarinan itselleni. Vielä ennen ensi-iltaa hän on ehtinyt Lahteen tapaamaan Saarista, jolloin Aino-Kaisasta tehtiin video näytelmää varten
Täydellinen rikos. JUORUJA Farssi skandaalinkäryisistä iltamista Ensi-ilta 22.1. Koko illan improvisoitu esitys Ensi-ilta 30.1. KARNEVAALI 2020 Ainutlaatuinen teatterispektaakkeli Kantaesitys 14.2. 51 Demokraatti OMAPOHJASSA 30.1.–21.3.2020 KONSEPTI Kati Kaartinen ja Jussi Lehtonen ROOLEISSA Angela al Debs, Bakr Hasan, Kalle Lehto, Mohammad Manla ja Marja Salo KANTAESITYS WILLENSAUNASSA 13.2.2020 Paula Salminen ILMASILTA Paavo Westerberg SINIVALAS OHJAUS Saana Lavaste ROOLEISSA Pirjo Luoma-aho, Pyry Nikkilä ja Alina Tomnikov OHJAUS Paavo Westerberg ROOLEISSA Eero Aho, Elmer Bäck, Kristiina Halttu, Elena Leeve, Esa-Matti Long, Markku Maalismaa, Emmi Parviainen, Heikki Pitkänen, Antti Pääkkönen ja Timo Tuominen KANTAESITYS SUURELLA NÄYTTÄMÖLLÄ 4.3.2020 KATSO KOKO OHJELMISTO WWW.KANSALLISTEATTERI.FI UNDOCU MENTED LOVE LIPUT 010 7331 331 (0,835 € + pvm/mpm), www.lippu.fi ILO KOKEA – TEATTERIN KEVÄÄN OHJELMISTO Lippumyymälä 0600 30 5757 (1,53€/min+pvm) • Ryhmämyynti (03) 752 6000 / Väliaikatarjoilut (03) 7826 474 / www.lahdenkaupunginteatteri.fi • www.lippu.fi Tove Jansson – Pipsa Lonka Neil Simon KESÄKIRJA Tarina ystävyydestä, kesästä, elämästä ja kuolemasta Suomenkielinen kantaesitys 16.1. Ohjelmistossa jatkavat: Nunnia ja konnia • Neljäntienristeys • Isä • Aarresaari De_30012020_48.indd 51 23.1.2020 11.25
Ihan vain siksi, että saamme tämän näytelmän estetiikan haluamallamme tavalla artikuloiduksi. – Ensisijaisesti tämä on näytelmä perheestä, näytelmä muutoksen pelosta. Eli pelkomme siitä, että minua ei rakasteta tai minä en ole riittävä. Millaisia erityisvaateita Kansallis teatterin suurelle näyttämölle kir joittamisessa on – toisaalta näyttä mön statuksen, toisaalta fyysisen tilan mielessä. 52 Demokraatti Sinivalas ui muutosten virrassa Teksti Rolf Bamberg / Kuva Nora Vilva K un Kansallisteatterissa maaliskuun alussa ensi-iltaan tuleva uutuusnäytelmä on saanut nimekseen Sinivalas, me kaikki putkiaivoisemmat ajattelemme näinä aikona oitis, että nyt pelastetaan jotain Willy-merenelävää tai että vähintään näytelmällä on joku kosketus globaaleihin ympäristöuhkiin. Olen tehnyt tätä pitkään ja tässä on ollut monia ihmisiä apuna. – Minkään statuksen kautta en tilaa ajattele, mutta se, mikä juuri tässä näyttämössä on oleellista, on sijainti. Sen lisäksi että sinivalas symboloi juuri muutoksen pelkoa, nimi avautuu aika moneen suuntaan. Onko, millaisia ja mitä muuta tuo elonpiirimme suurin nisäkäs näy telmässä symboloi, Sinivalaan kir joittaja ja sen myös ohjaava Paavo Westerberg. Siihen juuri draamalla pääsee lähelle. Sen kautta pohditaan, miksi totuuden kohtaaminen tuntuu niin pelottavalta. Laajempana kysymyksenä käsitellään sitä, voiko ihmiskunta kääntyä kadotuksesta kohti jonkinlaista kirkkautta, tosiasioiden myöntämistä. – Sen verran voin tästä paljastaa, että näyttämöllistämisessä käytetään nytkin sekä live-elokuvan että perinteisemmän teatterin keinoja. Olen päässyt käymään aihepiirin tiimoilta paljon kiinnostavaa dialogia esimerkiksi juuri ilmastonmuutoksesta ja sen torjumisesta. De_30012020_52.indd 52 22.1.2020 11.42. Maisemaltaan ja maailmaltaan tämä on siis ollut sillä tavalla ihana työ, että kaiken on saanut keksiä alusta. Yksi keskeinen ajatus näytelmässä on, että kun joudumme kohtaamaan jonkun murroksen, meidän primääripelkomme tulevat todeksi. Mutta minun kokemukseni mukaan Kansallisen suuri näyttämö asettaa vielä voimakkaamman rehellisyyden vaateen. – Aloin ideoida näytelmää jo joskus 2016–2017 taitteessa ja kirjoitin sitä viimeisen vuoden ajan. – On, joo. Casting saatiin aika varhaisessa vaiheessa lyötyä lukkoon. Siteeraan nyt näytelmän yhtä roolihenkilöä, Pekkaa: ”Ei meidän olohuoneessa ollu mikään virtahepo, siel oli sinivalas.” Kun liikutaan noin monella ta solla, niin onko näytelmän kirjoi tusprosessi vaatinut erityisen laa jan taustatyön. Tässä päähenkilö on kuitenkin 35-vuotias nainen, josta on kirjoittanut 40+-ikäinen mies, joten... Toki teatteri aina asettaa sen rehellisyyden vaateen, että esitys tapahtuu tässä ja nyt, ja kommentoi juuri sitä aikaa. Ydinkysymys on, miten kohdata vääjäämätön muutos itsessä ja ympärillä. (naurahdus) Mahdollisissa maailmoissa eivät suuren näyttämön raamit riit täneet, vaan piti videokameran kanssa kirmailla pitkin Rautatien toria... Olen päässyt siis kirjoittamaan näytelmää ajatellen, keitä mahdollisesti tulisi rooleihin. Oletko saa nut kokoon sellaisen porukan kuin olet halunnut. Onhan tässä ihan dream team kasassa – suurin osa sellaisia, joiden kanssa olen jo työskennellyt, ja myös sellaisia, joiden kanssa olen jo pitkään halunnut tehdä töitä. Sinivalaan rooleissa sinulla on Kansallisteatterin omasta ensem blestä poimittujen ohella vierai levina näyttelijöinä luottomiehesi Eero Aho, Elena Leeve, Emmi Par viainen ja Elmer Bäck. Onko tässä sellaisia. – Ainahan kirjoittamisessa havainnot ovat, toivon mukaan, omakohtaisia. Tällä näyttämöllä korostuu usein se, että riippumatta siitä kuka tekee ja mitä, katsoja tulee sellaisesta maailmasta, joka tapahtuu juuri nyt, ja hän palaa siihen maailmaan esityksen jälkeen. Tätä kysymystä pohditaan aika monella eri tasolla. Minusta se on sellainen piirre, jota ei tekijänä kannata väheksyä. Vaikka harvemmin fuulaaminen menee muuallakaan läpi. Tässä on keskeisenä myös muna vai kana -tyyppinen kysymys: kumpi oli ensin, muutosta pelkäävä ihminen, joka alkoi elää tavalla, joka muodostui kestämättömäksi, vai ihminen, joka tajuaa, että hänen on pakko muuttua, kun olemme eläneet kestämättömällä tavalla. Eli kun tulet ulos tästä tilasta, olet saman tien Rautatientorilla, ihan tämän kaupungin keskellä. Paikassa, jossa ihmisten tiet risteävät ja jossa on elämää ympäri vuorokauden. Edellisessä Kansallisteatterin suu relle näyttämölle kirjoittamassasi näytelmässä Mahdolliset maailmat oli paljon autofiktiivisiä, omasta elämästäsi poimittuja aineksia. – Näytelmän yksi symbolinen kuva muutoksen pelolle on valaan vatsaan joutuminen eli se Raamatun Joonan myytti. Perheen lisäksi tekstissä on yhteiskunnallinen ja globaali taso eli sitä kautta toki myös tämä ilmastonmuutoksen näkökulma
Minulla kun on tavoitteena yrittää joka ohjauksessa löytää jotain uusia tapoja ilmaista asioita. – Tietenkin se, että Mika Myllyaho on tilannut meiltä kantaesityksiä nimenomaan suurelle näyttämölle, on ollut ennakkoluuloton veto. Eli se tosiaan on poistanut paineita, joita voi tulla silloin, kun teet uusien tyyppien kanssa töitä. 53 Demokraatti Teatterikevät Sinivalas ui muutosten virrassa Ja ehkä sellaisella tavalla, jota en itse ole aiemmin kokeillut. Kotikirjailija Paavo Westerberg Kansallisteatterin uumenissa niskassaan Die Ellan eteerinen katse. Mitä asema Kansallisteatterin yh tenä kotikirjailijana (muut ovat Juha Jokela, Heini Junkkaala, Sofi Oksanen ja Laura Ruohonen) on antanut sinulle kirjoittajana ja oh jaajana. Tämä on kaikkiaan viides kantaesitys (joista Sinivalas on kolmas kotikirjailijan statuksella, toim.huom), jonka tähän Kansallisteatteriin teen, ja sen lisäksi olen ohjannut tänne nipun klassikoita – niinpä olen päässyt tekemään pitkänä jatkumona töitä monien samojen ihmisten kanssa. – Onhan se suurta luksusta saada tehdä työtä tällaisessa pidemmässä kaaressa. On ollut tosi ihanaa saada kehittyä tekijänä talossa, jossa ympärillä on upea, ammattitaitoinen jengi. De_30012020_52.indd 53 22.1.2020 11.42. Sellainen ei edes muualla Euroopassa ole ollenkaan itsestään selvää, ja tästä mahdollisuudesta olemme kollegoideni kanssa olleet erittäin ilahtuneita. Jatkuvuus on mahdollistanut työryhmän sisällä käytävän dialogin syventämisen. Luulisi sen antavan aina kin aika vakaan ja paineettoman alustan työskentelylle
Kauneus ja kauheus käyvät rinnan kuvissa ja hengessä. Teksti Rane Aunimo K uvattuaan 1970-luvulla kaksi amerikkalaisen elokuvan merkki teosta Terrence Malick katosi alalta kahdeksikymmeneksi vuodeksi, mutta on palattuaan kuronut umpeen menetettyjä vuosia kiristyneellä julkaisuvauhdilla. HISTORIALLINEN KEHYS ei merkitse luentoa menneisyydestä. 54 Demokraatti Kohti giljotiinia Rikottu paratiisi. Osatakseen asettaa Malickin uutuuden oikeaan lokeroonsa ohjaajan kahtalaisessa tuotannossa sitä on siis lähestyttävä tästä temaattisesta jatkumosta, jota 76-vuotias teksasilainen maustaa yhä vahvemmin myös uskonnollisesta vakaumuksestaan kumpuavalla pohdiskelulla. A Hidden Life (2019) on ohjaajan viides elokuva kymmenessä vuodessa. Aikamme suurista elokuvantekijöistä Malickista on tullut samalla mielipiteitä jakavin ohjaajanimi. Määrä ei ole aina korvannut laatua, mutta Malickin vaikutus amerikkalaiseen draamaelokuvaan ja laajemmin mainosestetiikkaan on suurempi kuin kenties yhdenkään muun nykyohjaajan. Ohjaaja aloittaa ja päättää edellisen vuosikymmenen kahteen taivaallisia tasoja tavoittelevaan monumenttiin, joista The Tree of Life (2011) voitti Kultaisen palmun Cannesin elokuvafestivaaleilla ja A Hidden Life palautti tekijänsä historialliseen aihepiiriin kokeellisten nykyelokuvien jälkeen. Pienessä itävaltalaisessa vuoristokylässä elänyt Franz Jägerstätter kieltäytyy vannomasta sotilasvalaa Hitlerille. Terrence Malick kuvaa pahuudelle selkänsä kääntävän yksilön kaltoinkohtelua ja sisäistä etsintää. Jo varhaisissa töissään Malick tunsi viehtymystä ympäröivän yhteiskunnan sääntöjä ja yhteisön odotuksia vastaan asettuvia poikkeusyksilöitä kohtaan. Impressionistinen tyyli edellyttää paneutumista häivähdyksenomaisiin hetkiin, onnen tuokioihin, epäileviin katseisiin, mielen järkkymisiin ja kaikelle edelliselle mittasuhteet antaviin ympäröivän luonnon ihmeisiin. Toisen maailmansodan sankaruuksiin täysin poikkeavan näkökulman ottava sotaelokuva Veteen piirretty viiva (1998) vain vahvisti ohjaajan runollisen eetoksen kumpuavan ihmisen ja luonnon ykseyttä korostavasta filosofiasta, jossa väkivallan tuhoisat koneistot häiritsevät rauhaisaa sielunja maailmanjärjestystä. ELOKUVAT De_30012020_54.indd 54 22.1.2020 11.54. Franz (August Diehl) ja Fani (Valerie Pachner) Jägerstätter natsien valtaamassa Itävallassa toisen maailmansodan aikana
Sattuma saattaa heidät yhteen Etelä-Korean talousihmeen menestyjien kanssa, jotka elävät vauraan eliitin alueella arkkitehtonisessa luksustalossa. Dramaturginen pudotus tapahtuu Franzin tutkintavankeudessa, kun kulmien alta pälyily ja sisäiset monologit alkavat toistaa itseään. Siinä missä Veteen piirretyn viivan tai Uuden maailman (2005) viidakkopuiden lehmukset kurottavat kohti korkeuksia, Malickin kamera viipyilee nyt Alppien yltä laaksoihin valuvissa pahaenteisissä pilvissä, jotka enteilevät huonoa natsien hirmuvaltaa vierastavalle maanviljelijälle. Tyyliltään Parasite (2019) lienee musta komedia. Äiti-Park (Yeo Jeong Cho) eteläkorealaisen nykyelokuvan äkkiväärissä käänteissä. Syvään maailmankatsomukseen ja moraaliseen harkintaan vetoaminen on kaukana nykytrendien itse-ehostuksesta ja repivyydestä. Suljetun kamarinäytelmän luonne sekä rakennus lukuisine huoneineen ja käytävineen puoltaisi vahvempaa tilan tajua mitä Bongilla on sittenkään tarjota. Tiiviissä kyläyhteisössä yhden asettuminen vastahankaan koetaan häväistykseksi ja avoimeksi petturuudeksi. Katsojakin pudotetaan polvilleen. Ohjaajan oma uskonnollisuus ei estä häntä arvostelemasta instituutioita, muun muassa katolista kirkkoa, opportunismista ja heikkojen hylkäämisestä. Bongin tuorein ohjaus palkittiin viime keväänä Cannesin elokuvajuhlien Kultaisella palmulla. 55 Demokraatti A Hidden Life Ohjaus: Terrence Malick Pääosissa: August Diehl, Valerie Pachner, Maria Simon 2019, 174 minuuttia Ensi-ilta 7.2. Onnen kulissit Parasite Ohjaus: Joon-ho Bong Pääosissa: Kang Ho Song, Sun Kyun Lee, Yeo Jeong Cho, Woo Shik Choi, So Dam Park, Jung Eun Lee, Hyae Jin Chang 2019, 131 minuuttia Ensi-ilta 31.1. Etelä-Korean talousihmeen kaksi kerrosta avautuvat mustassa, kauhuksikin kääntyvässä komediassa. KOVIN PALJON enempää teoksen tarinaa ei halua avata sen arvoitusta paljastamatta. SIELUNDRAAMA Syntyy kuvaus luodittomasta sodasta, hiljaisesta kamppailusta ja sisäisestä etsinnästä oikean tien löytämiseksi. Kyynisessä kuvauksessa kärryiltä pudonneet ovat patologisia onnenonkijoita ja tunteettomia kiipijöitä, rahalla siunatut taas huonolla ihmistuntemuksella varustettuja omahyväisiä hölmöjä. Sen juonessa Kimin köyhä perhe asuu kurjassa kellariloukussa suurkaupunkimiljöön takapihalla. Selvin viittaus kuullaan ikonimaalarilta, jonka mukaan totuutta vastaan ei enää taistella, koska totuus vain sivuutetaan. Malickilla on ihmeellinen vaisto löytää suurelle yleisölle tuntemattomia näyttelijöitä, joiden silmissä ja olemuksessa on jotain pyhää. Ensin Kimien poika tekeytyy Parkien teini-ikäisen tyttären englanninopettajaksi, seuraavaksi Kimien tytär hivuttautuu Parkien koulupojan auttajaksi ja lopulta myös äitija isä-Kimille on löytynyt töitä hyväuskoisen porvariston modernista betonikartanosta autonkuljettajana ja taloudenhoitajana. Symboliikkaa viljelevistä kärkiohjaajista Bong Joon-ho ja Kim Ki-duk eivät myöskään tingi verisestä väkivallasta, mutta edellisen iskut eivät ole samalla tavalla sadistisia kuin hänen äärimmäisen tuotteliaalla maanmiehellään. Elokuvan yhteiskunnallista vertauskuvallisuutta sopii silti epäillä, vähintäänkin sen syvyyttä. Oma lukunsa ovat August Diehlin kasvot. Teksti Rane Aunimo E telä-Korean tunnetuimmat elokuvantekijät kiertävät kansainvälisiä filmifestivaaleja hyvällä menestyksellä piittaamatta töissään realistisen logiikan vaatimuksista. Salaisuus. Toisaalta lopullisen tuomion antamisesta teloituksen pimeyteen ohjaaja kulkee taas päähenkilön rinnalla kipeän realistisesti ja vangitsevasti. KOLMITUNTINEN A Hidden Life on kiistatta ylipitkä. Lopulta Parasite lieneekin vain äkkiväärää ja -jyrkkää satua elokuvaviihteen akateemisemmille harrastajille. Jännityksenä ja kauhunakin Parasite jää puolitiehen. Hahmojen psykologinen massa mahtuu tulitikkuaskiin. De_30012020_54.indd 55 22.1.2020 11.54. Äärioikeiston uuden nousun vuosina elokuvaa on houkutus tulkita ajankohtaisempana puheenvuorona kuin Malickilla on suoraan ollut tarkoitus. KAUHUKOMEDIA HAHMOJEN PSYKOLOGINEN MASSA MAHTUU TULITIKKUASKIIN
päätoimittaja Rane Aunimo. 56 Demokraatti Olen osallistunut elämässäni yhteen ainoaan tennisturnaukseen ja voittanut sen, kirjoittaa Demokraatin va. Eurajoen Beckeristä ei tullut Ruusuvuorta PELIN PURKU Lehti kuva / Roni Reko maa De_30012020_56.indd 56 23.1.2020 11.28
Minä itkin. Sitten Laitila jäi ja tenniskin, kun muutimme Eurajoelle. Muistan hakanneeni palloa kerrostalon ulkoseinään jo Laitilassa. Aivan kuten Maradona, myös Becker oli lajinsa paha poika, kapinallinen, jonka myöhemmässä siviiliurassa on surullisiakin piirteitä. Ostin mailan ja toisenkin. En oikeastaan muista, miksi tai kuinka löysin tenniksen. Joka päivä koulun jälkeen. Kunnassa on siis paljon sähköä, mutta on siellä paljon bensiinimopojakin. Jos oikeasti lahjakas Ruusuvuori taitaa mielensä paremmin, hänestä tulee huippu. Vielä häntäkin nuorempaa Otto Virtasta, 18, arvellaan toiseksi tulevaisuuden huippunimeksi. Viime vuonna katsoin Breaking Bad -televisiosarjan viisi tuotantokautta muutamassa päivässä. Tennis on pallopeleistä jaloin. Siihen yhtäläisyydet jäivät. Tennistä aloin pelata päivittäin. En ole sen jälkeen enkä sitä ennen itkenyt urheilun vuoksi. Parikymppinen Emil Ruusuvuori (kuvassa) on noussut maailman sadan parhaan pelaajan tuntumaan. Tulivat taas muutto, opiskelut ja muut kuviot. KUN JARKKO NIEMINEN lopetti uransa, asiantuntijatkin luulivat, että suomalainen tennis kuolee. Rakkaus lajiin jäi, ja luulen vieläkin olevani aika hyvä. A loin pelata jalkapalloa seurajoukkueessa 7-vuotiaana ja jatkoin tosimielellä yhdeksänteen luokkaan saakka, kunnes tytöt ja muu vapaa-aika alkoivat kiinnostaa enemmän. Suhtaudun usein maanisesti asioihin, joista oikeasti innostun. YKSILÖLAJISSA VOI PETTYÄ VAIN ITSEENSÄ. Tulivat raumalainen jalkapallosuuruus Pallo-Iirot, hiljalleen totisemmaksi käynyt seuraharjoittelu ja jonkinlaista menestystäkin. Ihailin saksalaista Boris Beckeriä, punatukkaista volley-pelaamisen mestaria, joka valloitti Wimbledonin vain 17-vuotiaana. Yksilölajissa voi pettyä vain itseensä. Menestyminen ei edellytä vastustajan minkäänlaista vahingoittamista, kuten jalkapallossa ja jääkiekossa, vaan taitoa ja kärsivällisyyttä. Jotain Maradonan kyyneleet aloittivat ja päättivät. De_30012020_56.indd 57 23.1.2020 11.28. Minä olin pelaajana kuumakalle, joka ei hallinnut hermojaan. Turnauksella oli pramea nimi: Eurajoki Open! Loppuottelussa kaatui kilpatennistä aktiivisesti pelannut vieraspaikkakuntalainen 7–5, 7–6. Mutta kentällä Becker oli jättiläinen, jota oli syytäkin kannattaa. Hurjimpana keväänä harjoittelin syöttöä kevätlumisella kentällä yksinäni ilman pelitai keskustelukumppania. Ehkä siihen, että olen osallistunut elämässäni yhteen tennisturnaukseen ja voittanut sen. Pitkä tukka, lippis ja kova voitontahto. Löytyi tenniskenttä ja jopa harrastesarja, jossa Eurajoen pelurit ottivat mittaa toisistaan. Etenkin Ruusuvuoren katsominen tuo nuoruuden vuodet mieleen. Olin 17-vuotias, kuten Becker ensimmäisen suuren voittonsa päivänä. Katsokaa Roger Federeriä. Nyt näkymät ovatkin parempia kuin miltei koskaan. Mopo vapautti minut 15-vuotiaana kyydeistä. En tiedä, toivuinko lopulta koskaan täysin siitä, että Argentiina hävisi Länsi-Saksalle jalkapallon MM-turnauksen loppuottelussa viime hetken epäoikeudenmukaisella rangaistuspotkulla vuonna 1990. Siitä tietää, että on jo oikeasti keski-ikäinen. Vastustajani piti syöttöäni niin huonona, ettei omien puheidensa perusteella osannut lyödä niin kehnoa syöttöä vastaan. Mailani sai kokea sen jänteissään liian monta kertaa. 57 Demokraatti MINÄ OLIN PELAAJANA KUUMAKALLE, JOKA EI HALLINNUT HERMOJAAN. EURAJOELLA ON ydinvoimala, Olkiluoto. Jopa kaltaiseni never-been, ei-koskaan-ollut, tunnistaa sen. En tiedä, mihin se perustui. Joskus hellin ajatusta, että potentiaalini urheilijana olisi ollut suurin nimenomaan tenniksessä. Seurasi parin vuoden jakso nuoruudessani, kun en pelannut mitään lajia tai kokenut vetoa kilpailemiseen. Näin hyvää odotusarvoa ei ole ollut sitten Veli Paloheimon ja Aki Rahusen päivien. Sillä tiellä yllättäen tennis käveli minua vastaan. Oikeat pelit loppuivat pitkälti siihen kesään. Olin juuri ja juuri kouluikäinen, kun iskin pallon naapurin ikkunaan, joka meni tietysti säpäleiksi. Minullakin oli sellainen, Suzuki, jota virittelin ja joka ei silti jaksanut kunnolla ylämäessä. Diego Maradona itki. Mopo vei suoraan lukion penkiltä tennis”areenoille”, maalatuille asfalttialustoille. Ehkä alkutahdit lyötiin lapsena
Tilaa Demokraatti 39 € neljä kuukautta Tarjous koskee vain uusia tilauksia. SEURAA UUTISIA VERKOSSA LÄPI KESÄN: DEMOKRAATTI.FI De_20062019_01.indd 1 25.7.2019 13.30 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 23.5.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 23 . Uusi suunta PELIN PURKU Jazz soi ja lätkä liikkuu KIKYN PALUU Tupot menivät, mutta liitot hoitavat NUORET Lapsi on itsensä asiantuntija De_25042019_01.indd 1 18.4.2019 9.51 Demokraatti on kotimaan politiikan, työmarkkinoiden ja kulttuurin ykköslehti. hu ht ik uu ta X /1 9 XXX xxx XXX xxx XXX xxx 8 Sosiaalinen media tarjoaa tehokkaan väylän demokratian horjuttamiseen. Se haluaa enemmän. sy ys ku ut a De_26092019_01.indd 1 19.9.2019 12.59 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 25.4.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 25 . sy ys ku ut a De_12092019_01.indd 1 4.9.2019 9.57 Politiikka ajautuu umpikujaan. m aa lis ku ut a X /1 9 Vuoden valtuutettu -kilpailun voitto oli Minna Räsäselle yhtä iso yllätys kuin valtuustopaikka. he lm ik uu ta MUISTA LAITTAA LEHDEN NUMERO JA PÄIVÄMÄÄRÄ KANTEEN JA SELKÄÄN! X /1 9 TAIDE Surrealismin mysteerio Helsingissä TRUMP Suosikki vastoin odotuksia OMA TALOUS Velkavankeus vaanii TEEMA: Pelkän peruskoulutuksen varaan jääneitä nuoria uhkaa usein työttömyys ja syrjäytyminen. m aa lis ku ut a MUISTA LAITTAA LEHDEN NUMERO JA PÄIVÄMÄÄRÄ KANTEEN JA SELKÄÄN! 6/ 19 XXX xxx XXX xxx XXX xxx Rauhanneuvottelija Hussein al-Taee haluaa luottaa ihmiseen, vaikka työ on harmaannuttanut hänen hiuksensa. ta m m ik uu ta 24.1.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI DE_24012019_01.indd 1 17.1.2019 11.38 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 7.2.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI 4 • 20 19 / 7. Kansa paljastaa kyntensä kaduilla. ke sä ku ut a X /1 9 XXX xxx XXX xxx XXX xxx Demokraatin rakkausteemassa sukelletaan järjettömään lempeen ja pohditaan pitkän parisuhteen saloja. 23.5.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI DIILI PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 12 • 20 19 / 23 . elo ku ut a BORIS PELURI Panoksena brexit ja Britannia TYÖMARKKINAT Kuinka käy kikyn. hu ht ik uu ta De_11042019_01.indd 1 3.4.2019 10.44 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 12.9.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 12 . sy ys ku ut a X /1 9 XXX xxx XXX xxx XXX xxx Nourdeen Toure matkasi kaksi vuotta Togosta Suomeen, sopeutui uuteen maahan ja luo nyt uraa ammattinyrkkeilijänä. m aa lis ku ut a VAALIT TV-tentti voi ratkaista vaalivoiton PALKAT Joko palkkasalaisuus murtuu BREXIT Vääntö ilman voittajia ILMASTO TEEMA Puhe ei enää riitä 7.3.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI De_07032019_01.indd 1 27.2.2019 11.42 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 9.5.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 9. ÄÄRIOIKEISTO Miekkamiehet johtavat Itävaltaa EDUSKUNTAVAALIT Kuka nappaa luopujien äänet. TEEMA Työelämän murros ja tekoäly ”Ei voi jäädä vain kauppa ja kapakka”, Eveliina Heinäluoma iloitsee parjatun Itä-Helsingin lähiöiden kasvojenkohotuksesta. ke sä ku ut a X /1 9 XXX xxx XXX xxx XXX xxx TUL TEEMA Koko kansan liikuttaja 13 /1 9 Tappava katse ja killeri-askel. ke sä ku ut a NAISET Populismi uhkaa naisten asemaa KIKY Syksyllä alkaa kiky-vääntö POLITIIKKA Oikeistossa on ahdasta De_06062019_01.indd 1 29.5.2019 14.31 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 4.4.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 4. hu ht ik uu ta X /1 9 XXX xxx XXX xxx XXX xxx 10 /1 9 25.4.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI Antti Rinne aloittaa hallitustunnustelijana perjantaina. De_30012020_58.indd 58 23.1.2020 11.41. SEURAAVA LEHTI ILMESTYY 25.4. to uk ok uu ta X /1 9 XXX xxx XXX xxx XXX xxx 9.5.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI EU TEEMA Mikä suunta, eteen vai taakse. ke sä ku ut a 20.6.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI Kesä! SEURAAVA LEHTI ILMESTYY 1.8. MANU Vain yksi tähteläläisistä 1918 Hennalan vankihistoria aukeaa POLITIIKKA Keskikentän puolueet pulassa 26.9.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 18 • 20 19 / 26 . OSOITTEESSA WWW.DEMOKRAATTI.FI. 15 /1 9 USA Taalapino ratkaisee vaalivoiton KAIVOS Hyvä-paha kaivosteollisuus SDP Päätähtäin vuodessa 2030 TSL TEEMA Suomalaisten sivistäjä 1.8.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI PAM! De_01082019_01.indd 1 30.7.2019 14.20 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 26.9.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 26 . SDP 120 VUOTTA Tulevaisuuden tekijä 29.8.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI MAAHANMUUTTO TEEMA Tätä Suomi tarvitsee Kä tke tty Ve nä jä De_06062019_01.indd 1 20.8.2019 16.00 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 20.6.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 20 . SEURAA TULOSILTAA 14.4. PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 11 • 20 19 / 9. Mihin niitä tarvitaan. ta m m ik uu ta 3/ 19 TYÖPAIKAT Tarvitaanko vielä pääluottamusmiestä. 6.6.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI Kävelijä PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 13 • 20 19 / 6. Hyvän tähden 6/ 19 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 6 • 20 19 / 7. he lm ik uu ta 7.2.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI MAAILMALLA SUOMALAISTA POLIITIKKOA VIEDÄÄN, JA SE VAIN VIKISEE. he lm ik uu ta 4/ 19 XXX xxx XXX xxx XXX xxx KAKKOSKUSKI Sanna Marin UUSIKAUPUNKI Tehdas kuin kaupunki PORVARIHALLITUS Työmarkkinoista vaaliteema TEEMA: Itämeren pohja on happikadon takia osin kuollut. he lm ik uu ta 21.2.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI De_21022019_01.indd 1 13.2.2019 14.20 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 7.3.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI 6 • 20 19 / 7. to uk ok uu ta ON THE ROAD Keski-Suomen kautta Brysseliin PILLERI Huume muuttuu lääkkeeksi EU-VAALIT EU-ehdokkaat testissä De_23052019_01.indd 1 15.5.2019 9.25 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 6.6.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 6. UHKA 8/ 19 DDR JA 1918 Historian pitkä varjo VAALIT Jalkatyö ratkaisee VAALIENNUSTE Punaisempi eduskunta PERHE TEEMA Unelma ydinperheestä 4.4.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI vapaudelle De_04042019_01.indd 1 3.4.2019 13.12 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 1.8.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 1. sy ys ku ut a X /1 9 XXX xxx XXX xxx XXX xxx TEEMA: Uudet hoidot pelastavat ihmisiä, mutta onko meillä varaa niihin. 17 /1 9 TEATTERITEEMA Kulisseissa ja katsomossa SE LYHENEE Vastustajia riittää, mutta työaika lyhenee MCAMMATTI Hampurilainen työuralla 12.9.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI Sisukas ENERGIA TEEMA Hiiletön tulevaisuus PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 17 • 20 19 / 12 . 14 /1 9 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 14 • 20 19 / 20 . Suojelutoimista huolimatta Itämeri on edelleen heikossa hapessa. hu ht ik uu ta X /1 9 XXX xxx XXX xxx XXX xxx VAALILEHTI 9 9/ 19 11.4.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI SDP on valmis suurimmaksi puolueeksi ja Antti Rinne pääministeriksi. EVE Donna 3/ 19 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 3 • 20 19 / 24 . PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 9 • 20 19 / 11. Elinikäinen KOULU 5/ 19 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 5 • 20 19 / 21 . Markkinatalous ei riitä Kiinalle. to uk ok uu ta X /1 9 XXX xxx XXX xxx XXX xxx 12 /1 9 TEEMA: Suomi pistää hävittäjiin jopa kymmenen miljardia euroa. Alf Rehn De_07022019_01.indd 1 1.2.2019 9.49 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 21.2.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 21 . Yritysjohtaja ja liikunnan puolestapuhuja. elo ku ut a X /1 9 Juristi otti ohjat ison liiton johdossa. ONGELMA PINNAN ALLA 4/ 19 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 4 • 20 19 / 7. to uk ok uu ta KENEN SYY Lasta ei saa leimata LIIKENNE Suomi tippuu kuoppaan BRYSSEL Missä palkansaaja, siellä EU N äl kä in en lo hi kä är m e 11 /1 9 De_09052019_01.indd 1 2.5.2019 11.05 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 21.3.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 21 . Oho! 7/ 19 HYVÄ HOIVA Norja, hoitotyön onnela EI ASEILLE Työmaana rauha HALLITUS Sipilän kiemurainen ero ASUMINEN TEEMA Suomi muuttaa – ja muuttuu 21.3.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI De_21032019_01.indd 1 14.3.2019 9.26 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 11.4.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 11. Lue uutiset verkosta osoitteessa demokraatti.fi ja syväluotaavat tarinat niiden takaa aikakauslehdestä. 58 Demokraatti Tilaajapalvelu: 09 7010 500 / tilaajapalvelu@demokraatti.fi / www.demokraatti.fi/tilaa-lehti PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 24.1.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI 3 • 20 19 / 24 . 16 /1 9 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 16 • 20 19 / 29 . Valentin Kononen ei ole jättänyt lajiaan. MUUTOS! VAALIEXTRA
Metsien hiilinielut huomioidaan, kun ilmastopäästöjä lasketaan. De_30012020_58.indd 59 23.1.2020 11.42. Voisiko geenimuuntelu parantaa metsien kasvua. 59 Demokraatti TEEMA » M et sä t M et sä te ol lis uu s ko ro st aa ek ol og isi a ar vo ja . KUN METSÄ KERRAN HAKATAAN, KULUU IHMISELÄMÄ ENNEN KUIN SE PALAA VANKKANA TAKAISIN. OSUVAA Suomessa tehtiin ennätyshakkuut vuonna 2018. Se on al an el in eh to . TIETO-FINLANDIAN VOITTAJA JENNI RÄINÄ KOLUMNISSAAN metsänhoitoa
De_30012020_60.indd 60 23.1.2020 11.37. Siksi hakkuumääriä voitaisiin nostaa, ainakin periaatteessa. 60 Demokraatti TEEMA Jalostamalla metsä kasvaa nopeammin
Ja metsäteollisuus ampuisi omaan jalkaansa, jos se ei huolehtisi raaka-aineen saatavuudesta pitkällä aikavälillä. METSÄ ON suomalaisille tärkeä. Kokonaisinvestoinnin suuruus oli 1,4 miljardia euroa. Puunkorjuu, tehtaan logistiikka ja tuotannon ylläpito olisivat työllistäneet yli tuhat henkeä. De_30012020_60.indd 61 23.1.2020 11.37. Metsäteollisuudella on ollut omat kriisinsä muun muassa paperin kysynnän hiipumisen vuoksi, mutta muiden puupohjaisten tuotteiden kysyntä on vastavuoroisesti kasvanut. Tuotantoon suhteutetut ravinnepäästöt ovat vähentyneet 58 prosenttia vuodesta 1992. Metsäteollisuus ry teetti Suomen ympäristökeskuksella ja Luonnonvarakeskuksella yhteistutkimuksen. Konsultointiyritys Pöyryn arvion mukaan metsäteollisuustuotteiden globaali kysyntä kasvaa alkaneella vuosikymmenellä yli kaksi prosenttia vuodessa, mikä tarkoittaa 200 miljardin euron kysynnän kasvua vuoteen 2030 mennessä. Ympäristöaktivismi nosti päätään 1970-luvulla. – Tämä oli juuri sitä mitä halusimme ja tämän takia valitimme korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Metsäteollisuuden omien sanojen mukaan menestyvä puupohjainen biotalous perustuu kestävään metsien käyttöön. – Luonnon monimuotoisuus sekä metsien terveys ja kasvu ovat meidän agendallamme, Metsäteollisuuden metsäjohtaja Karoliina Niemi sanoo. Sorsasaloon kaavailtu tehdas ei saanut ympäristölupaa. Nyt metsäteollisuus on tehnyt tuotantomenetelmistään huomattavasti ympäristöystävällisempiä, ja ala kukoistaa. Hankkeen valmisteluvaiheessa luonnonsuojelujärjestöt olivat huolissaan suurtehtaan sulfaattipäästöistä. Finnpulp oli valmistellut maailman suurimman yksilinjaisen havusellutehtaan rakentamista Kuopioon. Metsäteollisuus on kiinnittänyt erityistä huomiota luonnon monimuotoisuuteen viime vuosina. Niin ei kuitenkaan käynyt. Monet pitivät vaatimuksia kohtuuttomina, ne ajaisivat metsäteollisuuden vararikon partaalle. Teksti Mikko Huotari / Grafiikka Emilie Uggla KUN METSÄÄ KASVATETAAN ENEMMÄN, SITÄ PYSTYTÄÄN HAKKAAMAAN ENEMMÄN. Sääntely kiristyy jatkuvasti vesiensuojelun ja ilmaan suuntautuvien päästöjen osalta. NYKYAIKAINEN METSÄTEOLLISUUS korostaa ekologisia arvoja. Metsäpolitiikka herättää tunteita, varsinkin silloin, kun ekologiset ja taloudelliset arvot joutuvat törmäyskurssille. 61 Demokraatti S elluhuuma sai takapakkia viime vuoden loppumetreillä. Pohjois-Savon luonnonsuojelupiirin puheenjohtaja Helvi Heinonen-Tanski oli huojentunut Finnpulp-hankkeen torppaamisesta. Luonnonsuojelijat arvostelivat kiivaasti metsien käsittelymenetelmiä ja vaativat, että metsäteollisuuden täytyy puhdistaa jätevetensä ja ilmaan tuprutellut päästöt. Korkein hallinto-oikeus perusteli päätöstään muun muassa Kallaveden ekologisella tilalla. Monilla on henkilökohtainen suhde metsään virkistäytymisen, kotimaisemien ja metsänomistamisen kautta. Olen tyytyväinen päätökseen Kallaveden puolesta, Heinonen-Tanski kertoi Suomen luonnonsuojeluliiton tiedotteessa. Samalla ajanjaksolla hiukkaspäästöt ovat vähentyneet 87 prosenttia ja fossiilinen hiilidioksidi 64 prosenttia. Myös tulevaisuus näyttää lupaavalta. Siinä selvitettiin, kuinka metsälaki, vapaaehtoiset metsäsertifiointijärjestelmät (FSC ja PEFC) ja muut luonnonhoitotoimet ovat vaikuttaneet monimuotoisuuteen. Biotuotetehdas olisi työllistänyt 200 ihmistä. Toteutuessaan Finnpulp olisi tarjonnut työtä monille suomalaisille. Se on alan elinehto. Kansalaisyhteiskunta ja kuluttajat reagoisivat nopeasti, jos teollisuus yrittäisi vähätellä luontoarvoja
Viranomaiset huolestuivat metsien häviämisestä jo 1800-luvun puolivälissä, koska metsät olivat hyvin voimakkaassa käytössä. Nämä ovat tärkeimpiä tekijöitä. Runkopuita hakattiin 78,2 miljoonaa kuutiometriä eli kasvua edeltävästä vuodesta oli kahdeksan prosenttia. – Luonnonhoitotoimien vaikutukset ovat olleet positiiviset. Metsänuudistamisessa hiili sitoutuu jälleen uudelleen kasvavaan puustoon. Lakiuudistuksilla haluttiin parantaa metsätalouden kannattavuutta, vaikuttaa positiivisesti metsien monimuotoisuuteen laajoilla alueilla ja motivoida metsäomistajia metsien hyvään hoitoon omien tavoitteidensa mukaisesti. Vuonna 2019 hakkuumäärät jäivät selvästi huippuvuodesta 2018. Samaan aikaan, kun päästöjä pitää pystyä leikkaamaan, hiiltä on saatava pois ilmakehästä. Lajeille tärkeitä elinympäristöjä on huomioitu ja esimerkiksi haavan määrä on lisääntynyt. Raportissa kuitenkin todetaan, että suojelun poistamisella puustoisilta alueilta, kuten puronvarsikohteilta, ”voi olla ekologisesti merkittäviä negatiivisia vaikutuksia melko lyhyelläkin tähtäimellä”. Myös tammikuussa julkaistun Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan metsälaki ja metsätuholain muutokset ovat pääosin onnistuneita, mutta monimuotoisuuden turvaaminen on osin heikentynyt. KESKUSTELU HAKKUUMÄÄRISTÄ ei ole uusi. Sertifioinnissa säästöpuut, eli ne puut, jotka hakkuussa jätetään metsään lahoamaan, ovat tulleet osaksi metsätaloutta, Niemi sanoo. Niitä toimia pitää vain jatkaa. Me pidämme huolta metsien kasvukyvystä, elinvoimaisuudesta ja monimuotoisuudesta, Niemi vastaa. Puut poimivat ilmassa olevan hiilen oman kasvunsa käyttöaineeksi. Jonain vuonna hakataan enemmän kuin toisena. Hakkuumääriin liittyvä matematiikka on yksinkertainen, jos tarkastellaan metsien roolia hiilinieluna. Mikä olisi oikea hakkuumäärä. Suojelun piiristä poistuneista alueista huomattava osa on vähäpuustoisia soita, jotka ovat metsätaloudelle merkityksettömiä. Vielä ei ole keksitty kojetta, jolla hiiltä voitaisiin tehokkaasti imuroida ilmasta pois. Paras käytettävissä oleva keino on metsien kasvattaminen. Metsälakimuutoksen seurauksena suojelun piiristä poistuneita metsäalueita on 27 000 hehtaaria. Hakkuumäärät ovat riippuvaisia metsäteollisuuden tuotteiden kysynnästä, joten puunkäyttö määräytyy globaaleilla markkinoilla. De_30012020_60.indd 62 23.1.2020 11.37. Metsäteollisuuden Niemi huomauttaa, että vuodet eivät ole veljiä keskenään. Suomessa tehtiin ennätyshakkuut vuonna 2018. Kun puita hakataan, niihin sitoutunut hiili siirtyy puupohjaisiin tuotteisiin ja vapautuu aikojen kuluessa takaisin ilmakehään. 62 Demokraatti TEEMA Luonnon monimuotoisuus on ollut tärkeä osa metsälakia vuodesta 1997 lähtien. – Suunta on hyvä ja toimet ovat oikeita. Viimeisin uudistus astui voimaan 2014. Nyt keskustelu hakkuumääristä käy kuumana, koska ilmastokriisi vaatii tehokkaita toimenpiteitä hiilen vähentämiseen ilmakehästä. Lisäksi puupohjaiset tuotteet korvaavat fossiilisia tuotteita. – Yksittäisen oikean hakkuumäärän pohdinnan sijaan meidän tulisi korostaa kestävän, pitkäjänteisen metsien hoidon ja käytön merkitystä. Suomen metsien hiilinielut romahtivat 43 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. NIEMEN MIELESTÄ Suomessa keskustellaan paljon oikeasta hakkuumäärästä, mutta kovin vähän siitä, kuinka metsät saadaan kasvamaan paremmin. Kun metsää kasMÄNTYÄ JA KUUSTA VOIDAAN VARTTAA SAMALLA TAVALLA KUIN PUUTARHAKASVEJA. Greenpeacen Suomen-maajohtaja Sini Harkki sanoi järjestön tiedotteessa, että ”tämä on karmea tieto ja äärimmäisen painava muistutus siitä, että Suomen metsien käyttö ei ole kunnossa”. Niemen mielestä selvitys antoi myös tukea siitä, että metsien käyttöä voidaan lisätä, kunhan samalla pidetään luonnon monimuotoisuudesta huolta. Suomeen säädettiin ensimmäinen metsälaki vuonna 1886. Lainsäädännön perustaksi tuli ohje ”metsää älköön autioksi hävitettäkö”
Valtio on tehnyt metsän jalostusta jo 1940-luvulta asti. Esimerkillisistä puuyksilöistä on aikoinaan valittu jalostuksen lähtöaineistoa. Kun metsässä käytetään jalostettua aineistoa, voidaan saada 10–20 prosenttia lisää kasvua laadusta tinkimättä, Niemi selittää. Yksityishenkilöt omistavat noin 60% 30,3 Suomalainen keskiverto metsänomistaja on 63-vuotias ja hänellä on . hehtaaria metsää. Sitä käytetään maatalouskasveilla jo paljonkin esimerkiksi Yhdysvalloissa ja puilla tätä tutkitaan tällä hetkellä esimerkiksi Yhdysvalloissa, Etelä-Amerikassa ja Kiinassa, Niemi vastaa. Ennätysvuonnakin, eli vuonna 2018 kokonaishakkuut olivat noin 73 prosenttia kyseisen vuoden kasvusta. – Me voimme edelleen lisätä metsien kasvua, ja olemme tehneet sitä. Kokonaiskasvua voidaan lisätä metsittämisellä, metsien terveydestä huolehtimalla ja oikea-aikaisilla metsänhoitotoimilla. – Metsien sertifiointijärjestelmät eivät hyväksy geenimuunneltujen puiden käyttöä. Metsänomistajien suuresta lukumäärästä johtuen metsäteollisuus tekee yli 100 000 puukauppaa vuodessa . – Näitä ei ole tuotu esiin lainkaan julkisessa keskustelussa. 63 Demokraatti vatetaan enemmän, sitä pystytään hakkaamaan enemmän. . Metsäsektorin työvoima oli noin 65 000 henkilöä vuonna 2018. . = 3/4 MILJOONAA HEHTAARIA SUOMALAISET OVAT METSÄKANSAA Suomen metsämaasta, mikä on 10,5 miljoonaa hehtaaria. 23 Suomen pinta-alasta on metsää tai muuta puustoista maata. – Esimerkiksi kangasmailla noin kymmenen vuotta ennen päätehakkuuta on hyvä aika lannoittaa. Sen vuoksi globaaleilla markkinoilla sertifioiduissa tuotteissa ei voi Suomi on metsäpeitteen perusteella Euroopan metsäisin valtio. – Perusrunkoon vartetaan hyvä kasvuyksilö, nämä yksilöt risteytyvät niin sanotuilla siemenviljelmillä vapaasti keskenään ja kehittyneet siemenet ovat edellistä parempaa aineistoa metsäkylvöön ja taimituotantoon. Lähteet: Luonnonvarakeskus, Klimaatti, Tilastokeskus, Metsäteollisuus ry De_30012020_60.indd 63 23.1.2020 11.37. Metsäsektori työllisti noin 200 000 henkilöä vuonna 1970. – Puutarhataloudessa meillä on jalostetut omenalajikkeet. Samoin alkuperäinen porkkana ei houkuttelisi, ne ovat kaikki jalostettuja. – Geenimuuntelua ei käytetä Suomessa. Myös lannoittaminen on tehokas keino kasvun nopeuttamiseen. Mäntyä ja kuusta voidaan varttaa samalla tavalla kuin puutarhakasveja. Näiden lisäksi metsän kasvua voidaan lisätä kikalla, joka on perin tuttu puutarhaja maataloudessa. Siten saadaan vielä järeytettyä puita, ja saadaan lisättyä tukkiosuutta, Niemi sanoo Entä voisiko geenimuuntelu parantaa metsien kasvua
Muuntogeeninen tuotanto peltokasveilla ja puilla on hyvin tarkasti säänneltyä Euroopan unionissa. Se elelee Urho Kekkosen kansallispuistossa Venäjän rajan tuntumassa. Niemi uskoo, että myös perinteisellä jalostuksella, eli siementen tuottamisella siemenviljelyksillä, voidaan päästä huipputuloksiin. Tekijät: Anssi Jokiranta, Pekka Juntti, Anna Ruohonen ja Jenni Räinä. 6% Suomen metsistä on täysin suojeltu tai rajoitetussa käytössä. Voittajan valinneen emeritusprofessori Sixten Korkmanin mukaan kirja on kiihkoton, mutta otteeltaan kriittinen, ja se esittää metsäpolitiikastamme karun kuvan. Jotkut yksilöt voivat elää huomattavasti pidempään. – Olemme metsäkansa, mutta kirja herättää meitä huomaamaan, että suuri osa Suomen metsistä on nyttemmin avohakkuita läpikäyneitä talousmetsiä, Korkman sanoi palkintoperusteluissa. – Teollisuuden toiveiden mukaisesti ja hallituksen hyväksynnällä metsiä kaadetaan laajoilla avohakkuilla. Suomen metsämaasta on rajattu hakkuiden ulkopuolelle. Metsä meitä ennen SUOMEN VANHIN puu on noin 800-vuotias aihki eli ikimänty. Suomen talousmetsistä on yli 90% 1950-luvulla viennistä lähes 80 prosenttia tuli metsäteollisuudesta. Geenien toiminnan tutkiminen auttaa myös ihan perinteistä jalostusta. Suomalainen mänty kuolee keskimäärin 300–400-vuotiaana. Mänty on viettänyt ensimmäisiä vuosiaan taimena 1200-luvun alkupuolella. Jos muualla maailmassa kehitetään geenimuunneltuja puita, heikentääkö se EU-maiden kilpailukykyä metsätaloudessa. Käsillä oleva kirja ei ole eikä väitä olevansa koko totuus, mutta se on painava puheenvuoro tuiki tärkeään metsäpoliittisen keskusteluun. 64 Demokraatti käyttää geenimuunneltua raaka-ainetta. Talousmetsässä männyt hakataan usein jo 60–80-vuotiaina. Metsä meidän jälkeemme, Like, 2019. 13% sertifioitu (FSC ja PEFC). 2010-luvulla osuus on ollut noin 20% Lähteet: Luonnonvarakeskus, Klimaatti, Tilastokeskus, Metsäteollisuus ry De_30012020_60.indd 64 23.1.2020 11.37. Tämä ja monta mielenkiintoista näkökulmaa löytyvät tietokirjallisuuden Finlandia-palkinnon voittaneesta teoksesta Metsä meidän jälkeemme. TEEMA SUOMALAISTEN METSÄNOMISTAJIEN PÄÄTÖKSILLÄ ON MERKITYSTÄ SIIHEN, KUINKA HIILINIELUT KEHITTYVÄT. – Nyt me pärjäämme perinteisellä jalostuksella vallan mainiosti, kunhan hoidetaan nämä muut kilpailukykyyn vaikuttavat asiat kunnolla, Niemi vastaa
Hiilinielujen metsälaskelmissa käytetään maastoaineistoa, jotka lasketaan kansainvälisen ilmastopaneelin IPCC:n ohjeiden mukaan. – Kun karulla kankaalla kasvaa kaunis suorarunkoinen männikkö, niin metsänomistaja voisi pidentää kiertoaikaa esimerkiksi 20 vuotta. Osa optimoi metsien käyttöä talouden mukaan, jolloin metsät ovat hyvin hoidettuja. – Jos tulevaisuudessa meidän todellinen mitattu hiilinielumme on suurempi kuin vertailutaso, saamme pienen hyvityksen. Sen jälkeen metsät ovat toimineet hiilinieluina, eli joka vuosi metsässä oleva hiilivarasto on suurempi kuin edellisenä vuonna. Pirstaleinen omistajuus on suomalainen erityispiirre, minkä vuoksi sadat tuhannet suomalaiset tekevät tahollaan merkittäviä ilmastopäätöksiä. – Metsien hiilinielujen mittaamisessa ja mallittamisessa on noin 30 prosentin epävarmuus, Lehtonen sanoo. Ne hakataan heti, kun metsät ovat päätehakkuukypsiä, ja sitten istutetaan nopeasti uutta metsää, Lehtonen sanoo. Kuinka metsänomistaja voisi saada taloudellista hyötyä siitä, että ylläpitää hiilinielua. Ilman sääntelyä metsien käyttö voisi muuttua holtittomaksi, kun muualla säännöt kiristyvät. M etsät näyttelevät tärkeää roolia ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa. Satunnaisesti metsää on hakattu Suomessa enemmän kuin mitä se on kasvanut ja tämä tapahtui viimeksi 50ja 60-luvulla. Kasvaessaan ne nielevät hiiltä ilmakehästä. Sen jälkeen metsät ovat toimineet hiilinieluina, eli joka vuosi metsässä oleva hiilivarasto on suurempi kuin edellisenä vuonna. Jos se on pienempi, joudumme maksamaan tai vähentämään päästöjä jossain muualla, Luonnonvarakeskuksen apulaisprofessori Aleksi Lehtonen sanoo. – Suomessa raportointi alkoi vuonna 1990. – Jos siis metsänomistaja lykkää metsän hakkaamista, eli pidentää metsän kiertoaikaa jonkin verran, niin lentomatkustaja voi kompensoida aiheuttamiaan päästöjä siten, että maksaa kompensaatiofirmalle, joka maksaa siitä metsänomistajalle. Jos näin tehtäisiin suomalaisissa männiköissä, se kasvattaisi hiilinielua, Lehtonen sanoo. • LULUCF-asetus määrittelee, kuinka maankäytön, maankäytön muutoksen ja metsänhoidon nielut ja päästöt otetaan huomioon EU:n ilmastopäästöjen laskennassa. UNIONIN LULUCF-ASETUS luo metsien käytölle pelisäännöt. • Pariisin sopimuksen tavoitteena on, että kasvihuonekaasujen päästöt ja nielut ovat tasapainossa vuoden 2050 jälkeen. • Laskenta tehdään valtioiden tasolla, eikä koske yksittäisiä toimijoita. Luonnonvarakeskuksen mukaan Suomessa on noin 632 000 vähintään kahden metsähehtaarin omistajaa. Esimerkiksi kuivalla maapohjalla kasvava kuusikko voi tuhoutua kuivuuden ja kaarnakuoriaisen vuoksi. Ehkä metsä on vain metsästyskäytössä tai maisema miellyttää. SUOMEN METSIEN hiilimäärä on kehittynyt merkittävästi 1950-luvulta tähän päivään asti. – Mutta on myös metsänomistajia, jotka arvostavat muita asioita ja eivät ole riippuvaisia kantorahatuloista. Silloin metsän arvo laskee ja nielu katoaa. EU-komission LULUCF-asetus tuo metsät ja maankäyttösektorin ilmastosääntelyn piiriin. Kaikissa metsätyypeissä hakkuun lykkääminen ei välttämättä kasvata nielujen määrää. – Jos esimerkiksi turpeen käyttämistä rajoitetaan, niin ilman sääntelyä voisi tapahtua niin, että hakataan yhä suurempia määriä metsiä ja poltetaan ne energiaksi, Lehtonen pohtii. Asetuksen puitteissa kullekin jäsenmaalle lasketaan aivan ensin hiilinielun vertailutaso. De_30012020_60.indd 65 23.1.2020 11.37. Suomalaisten metsänomistajien päätöksillä on merkitystä siihen, kuinka hiilinielut kehittyvät. Päästökaupan ja LULUCF-asetuksen matematiikka tarkoittaa käytännössä sitä, että nielujen ylimääräinen lisääminen antaa luvan synnyttää päästöjä. Mittaaminen on kuitenkin haasteellista. Asetus määrittelee laskentasäännöt sille, kuinka hiilinielut sekä maan ja metsien käytöstä syntyvät päästöt huomioidaan EU:n ilmastopäästöjen laskennassa. Samalla, kun päästöjä täytyy vähentää, hiilinieluja on vaalittava. Suurin osa Suomen metsistä on yksityisomistuksessa. – Suomalaisilla metsänomistajilla on erilaisia arvoja. Hoidetut metsät kasvavat ripeästi, joten ne keräävät myös hiiltä. – Suomessa kasvihuonekaasujen inventaarion raportointi alkoi vuonna 1990. – Voisi olla niin, että esimerkiksi yksityinen kompensaatiofirma maksaa siitä metsänomistajalle, Lehtonen vastaa. Suomen metsien hiilimäärä on kehittynyt merkittävästi 1950-luvulta tähän päivään asti. LULUCF • Lyhenne tulee englanninkielisistä sanoista land use, land-use change ja forestry, mikä tarkoittaa suomeksi maankäyttö, maankäytön muutos ja metsien käyttö. Nielut ovat siis taloudellisesti merkittäviä. Maanja metsänkäytön vaikutukset pystytään laskemaan tieteellisillä menetelmillä. 65 Demokraatti Mikä ihmeen Lulu
Pidämme normaalina sitä, mikä meitä ympäröi, kunnes pienet säröt kuvassa ajavat meitä kyseenalaistamaan laajempia yleisiä totuuksia. Myös suometsien ilmastopäästöt ovat merkittäviä. Ja kun metsä kerran hakataan, kuluu ihmiselämä ennen kuin se palaa vankkana takaisin. Pieni kunta uskaltaa luottaa tutkijoiden viestiin ja tulevaisuuden signaaleihin. Siksi tutkijoiden kuunteleminen päätöksenteossa on nyt ensisijaisen tärkeää. Samaan aikaan kun metsän arvo tunnustetaan Suomessa laajalti, sitä käytetään meillä matalamman jalostusasteen tuotteisiin kuin aiemmin. AIEMMAT RATSASTUSREITTINI kulkivat kylässä, joka kuuluu nykyään Iin kuntaan. Ii haluaa estää ravinteiden kulun vesiin ja suosii avohakkuiden sijaan metsän jatkuvaa kasvatusta. Vuonna 2018 sellusta lähti jalostamattomana suoraan vientiin lähes puolet. Ihmisen perspektiivi on lyhyt. Puhun kuin papupata. 66 Demokraatti TEEMA J os pitäisi valita yksi kuva lapsuudesta, se olisi reen edessä höyryävä vireä suomenhevonen. Juuri uhattuna oleva monimuotoisuus puolestaan lisäisi metsien kykyä sopeutua ilmastonmuutoksen tuomiin ongelmiin. Se lienee luonnollista. Myös lähitulevaisuuden painopiste Suomessa on yhä jättitehtaissa, jotka tuottavat päätuotteenaan nimenomaan sellua. Signaaleja 2020-luvun metsistä 2020-LUVULLA METSÄT OVAT GLOBAALISTI TÄRKEÄMMÄSSÄ ROOLISSA KUIN KENTIES KOSKAAN AIEMMIN. Isä kuuntelee kärsivällisesti ja malttaa olla tarttumatta ohjiin, vaikka reki raapii puiden kylkiin. Minulle nämä säröt olivat kadonneita metsiä, maisemaa, joka hävisi pala palalta reittieni varrelta. Mitä tutkijat sitten sanovat. Olen ehkä yksitoistavuotias – tai sitten neljätoistavuotias, sillä niin kului lapsuuteni, metsässä. Isä istuu kyydissäni ja ohjeistaa minua kääntämään isoa rekeä puiden väliä kiemurtelevaa polkua pitkin, laskeutumaan lumipalteelta tielle ja nousemaan jälleen palteen päälle. He kertovat, että yksipuolinen ikäja lajijakauma vähentää metsien monimuotoisuutta. Kun keskustellaan hakkuumäärien suuruudesta Suomessa, usein toistetaan, kuinka hakkuita kannattaa tehdä Etelä-Amerikan tai Venäjän sijaan nimenomaan täällä, jossa metsille on uudistamisvelvoite. Samalle se antaa vinkkejä laajempaankin päätöksentekoon. Ii puolestaan aikoo kulkea edelläkävijänä metsiensä käytössä. Tutkijat ovat huolissaan vesistöpäästöistä ja erityisen huolissaan tulevista laajoista suometsien hakkuista, jotka vapauttaisivat toteutuessaan suuria määriä ravinteita ja humusta vesistöihin. Talous on kunnalle yksi näkökulma muiden joukossa. 2020-LUVULLA METSÄT ovat globaalisti tärkeämmässä roolissa kuin kenties koskaan aiemmin. Kunta haluaa metsiensä toimivan kymmenen vuoden kuluttua nykyistä parempina hiilinieluina. KOLUMNI Teksti Jenni Räinä, toimittaja ja yksi Tieto-Finlandia-palkitun Metsä meidän jälkeemme -kirjan kirjoittajista Ku va : Ja ak ko A la ta lo De_30012020_66.indd 66 23.1.2020 11.33. Tässä yhteydessä tutkijat muistuttavat itsestäänselvyydestä: Suomen metsien monimuotoisuutta ei voi vaalia ja suojella missään muualla kuin Suomessa. Siitä huolimatta, että kasvoin metsien keskellä, minulta jäi muutama tärkeä huomio tekemättä. Myös metsien kytkeytyneisyys on tärkeää, jotta niissä elävät lajit pääsevät olosuhteiden muuttuessa siirtymään uusiin elinympäristöihin. Yksi arvoista on, että metsät olisivat houkuttelevia paikkoja kulkemiseen iiläisille jatkossakin. Joskus ratsastaen, joskus ravihevosia treenaten, joskus polttopuutalkoissa
Henkilöstöäkin – ja sitä kautta työllisyyttä – näissä valtion kokonaan tai osin omistamissa yhtiöissä on yhteensä yli 300 000. Lisäksi Valtion kehitysyhtiöön on siirretty kaksi miljardia euroa. Tärkeätkin viestit ministerille on turhan helppo upottaa viestitulvaan ja epäselvään ilmaisuun. Toki painetta luo jo sinällään valtion omistusten määrä. Oleellista on, että omistajan ääni kuuluu ja myös vaikuttaa silloin, kun niin halutaan. On vaikea uskoa, että omistajaohjaus olisi erityisesti vaikeampi tehtävä kuin mikään mukaan ministeriposti. Lisäksi omistuksessa on yhtiöitä niiden erityistehtävän takia, esimerkiksi Yleisradio. riittävä ja selkeä vuorovaikutteinen viestintä. Sitä ei pidä vaientaa vaikkapa ”hyvän hallintotavan” sumuverhoon. On erikoista, että hyvin nopeatempoisessa maailmanmenossa maan hallitus – omistaja – voisi vain kerran neljässä vuodessa linjata, ohjata yhtiöitä ja niiden toimintaa. Mukana on sekä strategista että enemmän rahantekemiseen liittyvää intressiä. Pörssiyhtiöissä omistusta on noin 24 miljardin euron verran ja muissa yhtiöissä kymmenkunta miljardia. Viestinnän selkeyttä on perättävä myös valtion omistuksessa olevien yhtiöiden hallinnolta ja toimivalta johdolta. Yhtiöt tekevät yhteensä noin 110 miljardin liikevaihdolla kymmenen miljardin euron voittoa. Tässähän media on ollut erityisen pätevä, mutta sylttytehtaita löytyy muualtakin. NIIN OMISTAJAOHJAUKSESSA kuin monessa muussakin asiassa keskeistä on De_30012020_66.indd 67 23.1.2020 11.33. Vähänkin merkittävistä uusista suunnitelmista on informoitava ministeriä riittävän aikaisin ja riittävän ymmärrettävästi. Kun 2000-luvulla omistajaohjauksessa on kompuroitu, tai ainakin annettu ymmärtää kompuroidun, paine kulloistakin omistajaohjausministeriä kohtaan on kasvanut. Oleellista on, että omistajan ääni kuuluu ja myös vaikuttaa silloin, kun niin halutaan. Eikä unohdeta työllisyyden merkitystä, joka tuntuu olevan kaikkien toimijoiden ykköstavoitteena. Tähän liittyy muun muassa kunnolliset työsuhteen ehdot, henkilöstön riittävä edustus yhtiöiden hallinnossa sekä henkilöstön osaamisesta huolehtiminen. PALKANSAAJIA EDUSTAVANA järjestönä SAK:lle on tärkeää, että valtion omistamissa yhtiöissä noudatetaan hyvää ja vastuullista henkilöstöpolitiikkaa. Näin ei kuitenkaan tarvitsisi eikä etenkään saisi olla. Kun uusi poliittinen hallitus aloittaa, sen on hyvä linjata hyvin selkeästi, mitä se omistajana haluaa. Mutta yhtä oleellista kuin edellä mainittu poliittinen pitkäjänteisyys on se, että omistaja voi niin halutessaan antaa yhtiöiden hallituksille ja sitä kautta operatiiviselle johdolle uutta ohjeistusta silloin, kun parhaaksi katsoo. Erityistä haittaa ei olisi, jos omistajan tahto kantaisi vaalikautta pidemmän ajanjakson eikä olisi erityisen ideologinen mihinkään suuntaan. 67 Demokraatti PUHEENVUORO Harri Järvinen Kirjoittaja on SAK:n yhteyspäällikkö ja SAK:n omistajaohjaustyöryhmän sihteeri Omistaja ohjaa – ja päättää V altion omistuksen ohjaus tuntuu olevan vaikea rasti hoidettavaksi kulloinkin vallassa olevalle hallitukselle ja sen omistajaohjauksesta vastaavalle ministerille
YTK eli Yleinen työttömyyskassa ei neuvottele työehtosopimuksista tai osallistu työpaikan luottamusmiestoimintaan, kaikki neuvottelut käydään ammattiliittoihin kuuluvien työntekijöiden jäsenmaksuilla. Ki rjo itu st en m ak sim im itt a on 20 00 m er kk iä . 1992–2005) sanoi YTK:n perustamisen olleen ammattiyhdistysliikkeen vastainen toimi. Neuvottelut koskevat 2,5 miljoonaa palkansaajaa. Jos ammattiliittoja ei olisi, Postin 2019 työehtosopimuskiista ja yli 30 prosentin palkanalennusesitykset olisivat arkipäivää kaikkialla Suomessa. Neuvotteluissa sovitaan muun muassa työntekijöiden palkankorotuksista, lisistä, työajoista, lomista ja paikallisesta sopimisesta. Työntekijät jotka eivät kuulu ammattiliittoon, unohtavat että esimerkiksi 2000-luvun alussa 1 200 euroa kuukaudessa ansainnut saa tällä hetkellä ammattiliittojen ansiosta noin 1 800 euroa kuukaudessa eli 50 prosenttia enemmän. 68 Demokraatti Ki rjo ita om al la ni m el lä si. Vaikka osa työntekijöistä on sitä mieltä, että he eivät ammattiliittoja tarvitse ja neuvottelevat tarvittaessa omat työehtonsa, ovat hekin hyötyneet ammattiliittojen edunvalvonnasta. Teknologiateollisuuden 93 000 työntekijälle sovittiin tammikuun alussa 3,3 prosentin palkankorotukset, mikä antaa suuntaa muidenkin työalojen palkkaneuvotteluille. Ammattiliittojen yhteistyöllä Postin palkanalennus 2 100 eurosta alle 1 600 euroon estettiin. Neuvotteluissa työntekijöitä edustavat ammattiliitot ja työnantajia työnantajaliitot. Jarno Strengell JHL, pääluottamusmies JHL, edustajiston jäsen Getty Images De_30012020_68.indd 68 23.1.2020 11.04. YTK:n perustaja ja pitkäaikainen johtaja Juho Paloheimo (vv. Lä he tä m ie lip ite es i os oi tt ee se en m ie lip id e@ de m ok ra at ti. Ilman ammattiliittoja Suomessa ei olisi valtakunnallisia työehtosopimuksia, minimipalkkalakia, työaikalakia, vuosilomalakia, työturvallisuuslakia, työeläkelakia, irtisanomissuojaa tai ansiosidonnaista työttömyysturvaa. Ammattiliiton jäsenmaksu, noin prosentti palkasta, on pieni korvaus työntekijöiden edunvalvonnasta. fi ta i D em ok ra at ti, PL 33 8, 00 53 1 H el sin ki M ie lip id e Kaikki työntekijät tarvitsevat ammattiliittoa Ilman ammattiliittoja Suomessa ei olisi valtakunnallisia työehtosopimuksia, irtisanomissuojaa, ansiosidonnaista työttömyysturvaa tai työaika-, vuosiloma-, työeläkelakeja... V altakunnalliset työehtosopimusneuvottelut vuosille 2020–2022 ovat vielä osin menossa
Jos kotihoitoon palkataan muita kuin ammattihenkilöitä, heidän tehtävänsä tulee määritellä selvästi. Tämän jälkeen täytyy olla ammattitaito toimia havaintojen ja tulosten edellyttämällä tavalla. Esteettömyys on myös tuoksuttomuutta! Tiina Arlin Vantaa Kunnilla on suuri houkutus vaihtaa ammattihenkilökunta heikommin koulutettuihin eli halvempiin. Ihmisten kotiin ei tule päästää ketä tahansa. Tuoksut ovat iso osa sisäilmaongelmaa. Monessa kunnassa on nostettu kotihoidon asiakkaaksi pääsyn kriteereitä. Valitettava tosiasia on, ettei kunnilla ole rahaa palkata kotihoitoon kuin välttämätön ammattihenkilökunta ja sitäkin vain minimimäärä. Moni on yksinäinen, eikä kotihoito pysty siihen tällä hetkellä vastaamaan. Voisiko kotihoidossa työskennellä vähemmälläkin koulutuksella tai jopa ilman koulutusta. Toisten ihmisten käyttämät hajusteet rajoittavat monien elämää, työntekoa, opiskelua, harrastamista ja liikkumista! Tuoksut aiheuttavat yhteiskunnalle miljoonien eurojen kustannuksia muun muassa lääkärissä käynteinä, sairauspäivinä ja lääkekuluina. Tuoksuherkkyys on krooninen sairaus, jonka oireina ovat äänen käheys, yskä, hengenahdistus, nuha, silmien ärsytys, päänsärky, pahoinvointi ja ihoja limakalvo-oireet. Kotihoidossa hoidetaan siten entistä sairaampia asiakkaita. Ymmärrystä vaatii se, ettei ravitsemus ole vain syömistä eikä hygienia vain suihkussa käyntiä. Kansalaisen on pystyttävä luottamaan siihen, että hän saa laadukasta ja ammattitaitoista hoitoa. Tämä kaikki tapahtuu aikapaineen alla. Ympäristö ilman keinotekoisia hajusteita eli tuoksujen välttäminen on toistaiseksi ainoa tepsivä keino hajusteista kärsiville. Työtahti on liian tiukka. Hajusteiden käytön rajoittamista voidaan siis ajatella myös luonnon ja ympäristön hyvinvoinnin kannalta. Monet astmaatikot, allergiset ja migreenipotilaat myös oireilevat tuoksuista. Keskusteluun nostetaan aika ajoin kotihoidon työntekijöiden ammattitaitovaatimukset. Ilman koulutettuja ammattilaisia kotihoidon asiakkaat ovat vaarassa. Tämä tarkoittaa, että päästäkseen kotihoidon palveluiden piiriin, kuntalaisen on oltava suuremman avun tarpeessa kuin ennen. Oireilua aiheuttavat myös luonnontuoksut eli vahvasti tuoksuvat kukat kuten hyasintit, kielot, syreenit, freesiat sisätiloihin tuotuina. Onkin tärkeää, että työntekijä osaa havainnoida kotikäynnin aikana, miten edellä mainitut hoidot ovat asiakkaaseen vaikuttaneet. Jokainen ymmärtää, ettei edellä kuvattuja tehtäviä voi suorittaa kuka tahansa. Jokaisella on oikeus hengittää sairastumatta, oikeus tuoksuttomaan hengitysilmaan kotona, työssä, harrastuksissa ja julkisissa tiloissa. Kotona on myös pärjättävä entistä pidempään. Turvallisuus ja laatu ovat silloin toisarvoisia, eikä yksinäisen kotihoidon asiakkaan tilanne näy sivullisille. Kunnilla on suuri houkutus vaihtaa ammattihenkilökunta heikommin koulutettuihin tai kouluttamattomiin, sillä se tulee halvemmaksi. Molemmat ovat kokonaisuuksia, joista ammattilainen tekee lukuisia huomioita. 69 Demokraatti MIELIPIDE Ilman koulutettuja ammattilaisia kotihoidon asiakkaat ovat vaarassa Hajut pois julkisista tiloista Nykyään puhutaan paljon sisäilmaongelmista, ja silloin tulisi kiinnittää myös huomiota siihen, että julkisten tilojen ja kulkuneuvojen tulisi olla tuoksuttomia. Ei ainakaan turvallisesti ja laadukkaasti, kuten lainsäädäntö vaatii. Poikkeuksetta kotihoidon asiakkaalla on yksi tai useita sairausdiagnooseja, sairauteen liittyvää lääkehoitoa ja sen johdosta tehtäviä mittauksia sekä muita hoitoja. Heidän luotettavuutensa tulee arvioida, sillä vain ammattihenkilöt ovat rekisteröityjä ja valvonnan piirissä. Vahvasti tuoksuvat pyykinpesuaineet, pyykinhuuhteluaineet, puhdistusaineet, parfyymit, partavedet, hiuskosmetiikka, tuoksukynttilät, ilmanraikastimet, suitsukkeet ja muut keinotekoiset tuoksut aiheuttavat osalle väestöstä suuria terveyshaittoja. Noin puolet palveluiden piirissä olevista muistisairaista hoidetaan kotona. Sari Erkkilä kotihoidon asiantuntija Suomen lähija perushoitajaliitto SuPer LISÄÄ MIELIPITEITÄ OSOITTEESSA DEMOKRAATTI.FI De_30012020_68.indd 69 23.1.2020 11.04. Ihminen kaipaa toisen ihmisen seuraa. Ammattitaitoa tarvitaan myös asiakkaan psyykkisen ja fyysisen toiminatakyvyn muutosten havainnointiin sekä muun muassa ravitsemuksen ja hygienian hoitoon. Keinotekoiset hajusteet kertyvät jätevesistä vesistöihin
Hän oli muun muassa lueen hallintopäälliköksi, jonka vastuulla olivat puo lueen raha-asiat. lokakuuta 1937 Pihtiputaalla syntyneen Maunu Ihalaisen työuraa kesti SDP:n eri tehtävissä aina vuodesta 1965 lukien yhteensä 35 vuotta. ”Kun 1967 tulin nuorena parikymppisenä toimitsijana sd.puoluetoimistoon, opasti silloinen puoluesihteeri Erkki Raatikainen minua: ’Kun kirjoitat, käytä vähiä sanoja, teet vähemmän virheitä, mutta valise sanat oikein. JOULUKUUTA 2019 Vantaalta kantautui suru-uutinen. Kukaan ei voi olla raitis toisen puolesta, eikä kukaan voi sairastaa toisen puolesta. Vastasin hänelle, että olet oikeassa, mutta missä sinun sivistyksesi on?” SDP:ssä hän eteni toimistopäälliköksi ja sitten puo 13. Hän mökkeili Sammatissa, pelasi golfia ja kommentoi poli tiikkaa. ”Olen opetellut, mutta en ole vielä valmis. 2019. Ja vielä yksi neuvo. Älä käytä ajatusviivaa, jos ei ole ajatusta”, Maunu kirjoitti Facebookissa 13.11. – Maunu Ihalainen oli sitä työväenliikkeen sivistyneistöä, joka tuli liikkeen palvelukseen Työväen Akatemian tietä. Eläkkeelle hän jäi vuonna 2000. Hieno ihminen, jolla oli herkkä oikeudenmukaisuuden taju, sanoo Maunun hyvin tuntenut SDP:n entinen puoluesihteeri Erkki Liikanen. 70 Demokraatti KUOLLUT SDP:n vahva taustavaikuttaja Kari Hulkko sosiaalisessa mediassa aktiivinen loppuun saakka. Ura puolueen maaseutusihteerinä urkeni Työväen Akatemian kautta. Kanslianeuvos Maunu Ihalainen, 82, oli pitkään sairastettuaan poistunut keskuudestamme. Hän totesi: Niin, sinähän olet koulusivistymätön. Hän jätti jälkeensä SDP:ssä uran, joka on vertaansa vailla. Suru on aina yksilöllistä, mutta iloita voi yhdessä.” ”Jos kaivat toiselle kuoppaa, kaiva se varalta omien mittojen mukaiseksi”, kuuluivat Maunun viimeiset aforismit. Sitä ennen hän työskenteli metsätyömiehenä. Maunu aloitti poliittisen työuransa vuonna 1965 SDP:n Keski-Suomen piirisihteerinä. Juhani Aro Värittömyys pahasti hakusessa Lehti, verkko ja some De_30012020_70.indd 70 22.1.2020 15.35. Hän itse muisteli Facebookissa: ”Kun 1965 menin nuorena arkana toimitsijana Keski-Suomen sd.piirin piirisihteeriksi, tapasin erään poliittisen vastustajan. Se ei kuitenkaan merkinnyt, että Maunu olisi vetäytynyt syrjään, päin vastoin. 31
Yhdistystoiminta -palstalla ei julkaista vaali-/vaalitapahtumailmoituksia. Ne ovat maksullisia ilmoituksia. ja 6.2. Maksullisen ilmoituksen lisäksi ilmoitus julkaistaan pyydettäessä Yhdistystoiminta -palstalla maksutta kerran. klo 13–19. klo 12 Tampereen Työväentalon 5. Veteraanien toimintaryhmän kokous ke 12.2. Tampereella Hervannan vapaa-aikakeskuksessa, kisainfo https://www.rantaperkionisku. Niemisen eläkeläiskahvit Tampereen Työväentalon Tellervossa to 30.1. Matti Puhakka ministeri, Eno 7.2.2020 Mahdolliset onnittelut voi ohjata KSR:n Antti Jussi Kososen rahastoon tilille FI85 1521 3000 0060 09, tiedonantoon: Matti Puhakka. TUL:n ryhmätanssin® avoimet mestaruuskilpailut 8.2. Varmaan joku 850volttinen sähköankerias. TUL:n harrastevaliokunnan kokous la 1.2. Työväenliikkeen kirjasto, Sörnäisten rantatie 25 A 1, Helsinki, www.tyovaenperinne.fi, https://helka.finna.fi/, ti 10–18, ke 12–18, to–pe 10–16, ma suljettu. HELSINKI • Torstaina 30.1. Le ik ka a ta lte en ! Ohhoh! Nyt tärppäsi, ja painaa kuin synti. PIRKANMAA • TUL-Tampere TUL:n seurojen ikäihmisten maksuton terveysliikunta Ratinan voimistelusali 2:ssa 30.1. klo 11.00 Tampereen Työväentalon Tellervossa. Köyhyystutkija, professori Juho Saari pitää ensimmäisen puheenvuoron. klo 18–20 Studia Generalia: Professori Anu Kantola luennoi uutuuskirjan, Huipputuloiset aiheista. Keskustelun isäntänä Työväenkirjaston ystävät ry:n puheenjohtaja Pentti Arajärvi. klo 11 Tampereen Työväentalon Tellervossa. krs:n Miiinassa. klo 10, ohjaus Pekka Ruohonen. com/tapahtumat/. KYMENLAAKSO • Etelä-Kymenlaakson Wanhat Toverit. Mitä äää h!!! Lehti, verkko ja some De_30012020_70.indd 71 22.1.2020 15.35. Torstaina 12.3. klo 14 Karhulan Työväentalolla, Vesivallinaukio 5 D. Tuula Haatainen työministeri, VTM, Helsinki 11.2.2020 Mahdolliset onnittelut voi ohjata Ensija turvakotien liitolle tilille FI87 1012 3000 2074 54, tiedonantoon: Tuula Haatainen. klo 18–20 Katriina Järvinen ja Laura Kolbe kertovat teoksestaan Sopivia ja sopimattomia. . 50 VUOTTA Pasi Hälinen metallimies, Helsinki 7.2.2020 Yhdistystoiminta Järjestöjen ja yhdistysten kevät-, syysja vuosikokousilmoitukset ovat maksullisia. Jorma Sorsa Helsinki 4.2.2020 Mahdolliset onnittelut voi ohjata KSR:n Irene ja Kalevi Sorsan rahastoon tilille FI85 1521 3000 0060 09, tiedonantoon: Jorma Sorsa. 71 Demokraatti 80 VUOTTA 75 VUOTTA 60 VUOTTA Syntymäpäivät Raimo Kantola toimitusjohtaja, Helsinki 13.2.2020 Mahdolliset onnittelut voi ohjata KSR:n Suomen Wanhojen Toverien rahastoon tilille FI85 1521 3000 0060 09, tiedonantoon: Raimo Kantola. Antero Kekkonen alustaa aiheesta ”Mitä Suomella on edessä?” to 30.1. Seurojen vuosi-ilmoitukset 2019 ja yhteyshenkilötiedot 2020 linkistä www.tul.fi/ jasenille/materiaalit. Lähetä tapahtumailmoituksesi seuraavaan lehteen viimeistään maanantaina klo 11 mennessä sähköpostilla yhdistyspalsta@ demokraatti.fi. TUL:n lentopallojaoston kokous la 8.2. Keskustelun isäntänä Työväenkirjaston ystävät ry:n puheenjohtaja Pentti Arajärvi
72 Demokraatti RISTIKKO 2/2020 Veijo Wiren veijo.wiren@gmail.com Ratkaistut ristikot lähetetään seuraavan lehden ilmestymiseen mennessä: vastaukset@demokraatti.fi tai Demokraatti / Ristikko, PL 338, 00531 Helsinki. Merkitse kuoren päälle ristikon numero. Nimi: Osoite: De_30012020_72.indd 72 21.1.2020 15.42. Oikein vastanneiden kesken arvotaan yksi 10 euron lahjakortti
Tammikuun vaihtuessa helmikuuksi alkaa nimittäin pöllöjen soidin ja on aika suunnata päivän päätteeksi pöllöretkelle! Nyt on nimittäin paras aika vuodesta tutustua noihin yön hiljaisiin saalistajiin. Onnea voittajalle! TI TI TYY Miikka Lönnqvist miikka.lonnqvist@soste.fi Vaikeusaste: (c ) Ar to In ka la ww w. Suomessa asustelee kaikkiaan kymmenen eri pöllölajia. De_30012020_72.indd 73 21.1.2020 15.42. Ennen pöllöretkelle lähtemistä kannattaa kuunnella vaikka Luontoportista (www. Näin soidinaikaan huomaa, että pimeyden keskelläkin on melkoisesti elämää, kunhan vain osaa avata korvansa sitä kuulemaan. co m 9 5 2 8 3 1 3 6 4 2 6 7 4 8 3 1 8 4 2 4 5 1 9 19 52 47 38 6 23 76 89 15 4 86 43 15 97 2 51 28 36 49 7 34 89 71 62 5 67 95 24 81 3 92 37 68 54 1 78 14 53 26 9 45 61 92 73 8 K R A K A K E S I I T A S A I N S S P O R I I N H O S A S S A T A U S R T O L U T A M M U S R A H I T E I L A T A T I S L A M T A O S O V E L A J U A N U R A K A T P L I L L E N E I L A A A R O M I N F I N N A I R S A K E A S I T O A I N T I E T O S A T T A V A A L A S K I A N A I S L A A S T I J A O T O N A N O D I U S A K A K A S A N T S I T U I S K E A V A L I I P A A N U J U T A R E V A R A O U T A U N I K O T E R I N U N E T O N R I T A L A T O T I L A E R O T I N O L E N T O A R O T L A N A E des tällaisena ikuisen syksyn talvena ei tule ajatelleeksi, että näin tammikuun lopulla alkaisi mikään osa luonnosta vielä herätä kevääseen – ainakaan lintumaailmassa. Illan hämärtyessä kannattaakin siis etsiytyä peltojen laidoille sekä metsäalueiden reunamille ja avata kuuloaistinsa kuulemaan tätä varsin ainutlaatuista yölaulantaa. Ensin huomaat ajattelevasi, että jopa sitä voikin olla monenlaista huhuilua ja pulputusta ja lähimetsässä yllätyt, kun kuulet, kuinka monta eri huhuilijaa löytyy omiltakin kotinurkilta. luontoportti.com), mikä ääni kuuluu millekin pöllölle. Ne kun eivät tähän aikaan vuodesta osaa olla hiljaa vaan huhuilevat tulevaa kumppaniaan varsin äänekkäästi. 73 Demokraatti SUDOKUN RATKAISU RISTIKON 24/2019 RATKAISU 19.12.2019 julkaistun ristikon 10 euron lahjakortin voitti Liisa Kiijärvi Vantaalta. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa. Useimmat niistä liikkuvat pääasiassa pimeällä, joten niihin törmääminen valoisan aikaan on siksi melko satunnaista. ais ud ok u
Silloinkin, kun loppu on surullinen, on se jollain tavalla perusteltu, jos se on toivoa herättävä tai avaa oven johonkin uuteen. Sund on avannut romaaneillaan ovia moneen sellaiseen maailmaan, johon en ole aiemmin tutustunut. Luen kaikki romaanit suomenkielellä. Colorado kuvaa kiihkotta sitä, miten tuhoisa sota oli, ja miten voittajatkin maksoivat järkyttävän kallista hintaa läheistensä kautta. Esimerkiksi sisällissotaan valkoisen Suomen puolelta. Heidi Köngäksellä on romaaneissaan maaginen kyky viedä lukija erilaisiin ”tiloihin”. Hyvä kirja liikuttaa kaikkia tunteita. Kirja on myös haikea ja täyttymätön rakkaustarina Dollari-Hannan ja Kunnanmies Smedsin välillä. Ajanut metropysäkiltä ohi ja kadulla kävellyt nenä kiinni kirjassa päin tolppaa. On ollut aikoja kun olen lukenut ihan koko ajan. Olin viisivuotias ja sen nimi oli Kilpikonnan syntymäpäivät. Minulle tunnelma on hirveän tärkeä. Olen kahlannut lähes koko Waltarin tuotannon. Itkuun tai onnen kyyneliin. Se oli kuvitettu, isofonttinen lastenkirja. Siellä luen aina ammattikirjallisuutta eli asiaa. Sillä tavalla kotona hiljaisesti kannustettiin, vaikka meillä kirjat eivät muuten olleet missään merkittävässä roolissa. 1930-luvun Helsingin tunnelmassa on yllättävän paljon samaa kuin mitä koen 90 vuotta myöhemmin. Mika Waltari: Surun ja ilon kaupunki Heidi Köngäs: Vieras mies Lars Sund: Colorado Avenue Olen junan tuoma, mutta Helsinki on minulle rakas. Edelleen kaupunki kasvaa, sitä rakennetaan aina uusiksi ja sen valot imevät ihmiset luokseen läheltä ja kaukaa. Vieras mies on hurmaava sanoitus kahden ihmisen välisestä vetovoimasta. Kyllä sekin kirja loppuu aikanaan. Se on samalla hyvä tapa irroittautua töistä ja laajentaa näkökulmia aiheisiin. Nyt olen loukussa ihan kauhean kirjan kanssa, jossa on yli 700 sivua. En olisi halunnut jättää sitä. On tärkeää yrittää ymmärtää toista näkökulmaa, vaikka kaikkea ei hyväksyisi. Tämä on eloisa kuvaus 1930-luvun Helsingistä eri yhteiskuntaluokkiin kuuluvien ihmisten näkökulmasta. Olin juuri oppinut lukemaan. Työmatkat kuljen metrolla. En voi jättää mitään kirjaa kesken. Lukuharrastus on ollut mukana niin kauan kun olen osannut lukea. Sisko toi sen kirjastoautosta. Se on jäänyt mieleeni. Isä osti joulupukinkontiin lelut, mutta äiti osti kirjan. Politiikan kirjahylly 1 3 2 Muistan elävästi ensimmäisen kirjan, jonka sain. Hyvässä kirjassa on tarina ja se päättyy jollain tavalla kyyneliin. Jotkut kirjat ovat sellaisia, että ne aukeavat vasta viimeisellä sivulla. Kun kirja piti palauttaa takaisin, muistan kuinka itkin. Olen taistellut sen viimeiselle viidellekymmenelle sivulle. En halua vapaa-ajalla lukea kirjoja sen takia, että koko ajan kehittyisin. 74 Demokraatti Teksti ja kuva Nora Vilva Parhaat kirjat loppuvat itkuun tai onnen kyyneliin STTK:n viestintäjohtaja Marja-Liisa Rajakangas ei jätä mitään kirjaa kesken. 1 2 3 4 1 2 3 De_30012020_74.indd 74 23.1.2020 11.08
(09) 774 3110, sähköp. Piristävän talviloman voi viettää myös Kisa keskuksessa, jossa Tradekan jäsenet lomailevat hiihtolomilla 17.–20.2.2020 20 % alennuksella. Hyvien jäsenetujen lisäksi olet vaikuttamassa suomalaiseen yhteiskuntaan ja talouselämään. 220 000 jäsentä Hyviä jäsenetuja Moderni omistajaosuuskunta Merkityksellistä omistajuutta Osallistu talouselämään Vaikuta yhteiskuntaan Demok30012020_001-002.indd 2 21.1.2020 15.50. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto Facebook, Twitter, Instagram: @jhlry Youtube: @JHLviestii jhl.fi www.pau.fi Proliitto_negalogo_cmyk.eps Proliitto_logo_cmyk.eps x x x x Ammattiliitto Pro miniohje 2/2 • 2010 VÄRIT PMS 1935 C CMYK c10, m100, y50, k0 RGB r213, g29, b89 #D51D59 VADELMANPUNAINEN MUSTA PMS Process Black CMYK c0, m0, y0, k100 RGB r0, g0, b0 #000000 VALKOINEN PMS CMYK c0, m0, y0, k0 RGB r255, g255, b255 #FFFFFF SUOJA-ALUE 2. Käytä aina originaalilogoa. LOGO Suoja-alueelle ei saa sijoittaa muita graafisia elementtejä. info@tyark.fi www.tyark.fi Sörnäisten rantatie 25 A, 00500 Helsinki p. Tarkemmat tiedot extraeduistasi tradeka.fi-sivustolta. Jäsenyys Tradekassa on merkityksellistä. Työväen Urheiluliitto TUL tarjoaa Tradekan jäsenille GeeBee-turnauksen (6.–8.3.2020) lipuista 50 % alennuksen. Uusi Ammattiliitto Pro Työttömyyskassa Pro Uusi Ammattiliitto Pro ja Työttömyyskassa Pro toivottavat Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! Uusi Ammattiliitto Pro ja Työttömyyskassa Pro toivottavat Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! Pr ol iit to .fi www.pam.fi www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 Sörnäisten rantatie 25, 00500 HELSINKI Puh. 09-766 429 www.tyovaenperinne.fi Työväenliikkeen kirjasto JYTY KUULUU LÄHELLE JA KAUAS JYTYLIITTO.FI Helmikuun extraedut Tradekan jäsenille Tradekan helmikuu on täynnä liikunnan iloa! Helmikuussa Tradekan jäsenet varaavat –30 % alennuksella täyden palvelun Happi Holiday -hiihtoloman viikoille 8, 9 tai 10 Liikuntakeskus Pajulahdessa. Piristystä arjen keskelle tarjoaa Restelin alennus O’Learys-, Wanha Mestarija Hemingway’s-ravintoloissa, joissa Tradekan jäseniä odottaa talon viinipullo 15 € hintaan
Syitä hakata ja olla hakkaamatta. ta m m ik uu ta 30.1.2020 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI TEATTERIKEVÄT Näyttämöllä nummet ja ladut VANHEMMUUS Monimuotoiset perheet yleistyvät PUNAMULTA Naapuriapua raja-aidan takaa METSÄ PAL.VKO 2020-07 00 74 43 -2 00 2 Demokraatti täyttää tänä vuonna 125 vuotta. Juhlalehti ilmestyy 27.2. 12 5 vuotta 2 2 TEEMA: PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 2 • 20 20 / 30 . Demok30012020_001-002.indd 1 21.1.2020 15.50