Demokraatti 30.1.2025 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

tradeka.fi/liity -20 % -20 % -15 % -25 % -15 % -20 % -20 % -25 % -20 % Lastenhoito Kotisiivous Verkkokaupasta PAL.VKO 2025-07 00 74 43 -2 50 2 6 414880 074923 2 5 2 YKSIN TEEMA Eristämisen kirous OMALÄÄKÄRI Malli ja ”malli” OSAAMINEN Ääntä hiljaisesta tiedosta DIGIJÄTIT Totuuden kuolema 30.1.2025 / 6,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI 2/ 25 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 2 • 20 25 / 30 . Etuja ja enemmän. Tutustu ja liity jäseneksi . ta m m ik uu ta OPI EI! Jenny Hill muuttuu beigestä tapetista tahtonaiseksi. Tuntuvia alennuksia arkeen ja ilonpitoon sadoista etupaikoista 33,64 € kertamaksulla. Nimetön 1 1 Nimetön 1 1 21.1.2025 9.25 21.1.2025 9.25
www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN AMMATTILIITTO JHL.FI /LIITY Työväenliikkeen kirjasto tyovaenperinne.. tietoa työstä ja yhteiskunnasta Liity Työväenkirjaston ystäviin : tyovaenkirjastonystavat.. Sörnäisten rantatie 25 A, Helsinki akt.fi aktlehti.fi Yhdessä parempaa pam.fi paperiliitto.fi www.tul.fi Liikunnan iloa hyvässä seurassa! Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva www.turva.fi Työelämän joukkovoima Ammattiliitto Pro proliitto.fi de_30012025_002.indd 1 de_30012025_002.indd 1 17.1.2025 15.56 17.1.2025 15.56
Nuoret tarvitsevat yhteiskunnan lukuoppia. 3 Demokraatti 2/ 25 22 14 32 POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI / 30. KASVO POLITIIKKA ILMIÖ de_30012025_03.indd 3 de_30012025_03.indd 3 20.1.2025 13.44 20.1.2025 13.44. Hiljaisesta tiedosta pitää puhua äänekkäästi. TAMMIKUUTA 2025 / ILMESTYY JOKA TOINEN TORSTAI DIGIJÄTIT EKSYKSISSÄ TYÖELÄMÄ Somesta tuli entistä myrkyllisempi
Ka nn en ku va : M itr o H är kö ne n Xxx. www.demokraatti.f i Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. kerros, 00530 Helsinki Postiosoite: PL 338, 00531 Helsinki Uutistoimitus: 09 7010 555 toimitus@demokraatti.fi Sähköpostit: etunimi.sukunimi@demokraatti.fi Ilmoitukset: ilmoitukset@demokraatti.fi Tilaajapalvelu: 09 7010 500, klo 10–14 tilaajapalvelu@demokraatti.fi Puhelinvaihde: 09 7010 41 de_30012025_04.indd 4 de_30012025_04.indd 4 22.1.2025 10.52 22.1.2025 10.52. 54 YKSIN Eristäminen syö terveyttä Seuraa meitä myös somessa. Päätoimittaja: Petri Korhonen, 050 387 4031 Toimituspäälliköt: Heikki Sihto (lehti), 09 7010 516 Rane Aunimo (verkko), 09 7010 553 Toimittajat: Simo Alastalo, Rolf Bamberg, Anna-Liisa Blomberg, Mikko Huotari, Johannes Ijäs, Marja Luumi Ulkoasu: AD Arja Jokiaho, Taittaja Jaana Vainikka Valokuvaaja: Nora Vilva Markkinointipäällikkö / ilmoitukset: Sari Ojala, 09 7010 522 Kustantaja: Kustannus Oy Demokraatti Painopaikka: PunaMusta Oy, Joensuu Aikakausmedia ry:n jäsen Käyntiosoite: Siltasaarenkatu 18–20, C-rappu, 6. 4 Demokraatti Seuraava numero ilmestyy 13.2. 1X 28 ELÄKEUUDISTUS Melkein kaikki voittavat ETUNIMI SUKUNIMI Selitysteksti + TEEMA Yksinäisyys 54 5 6 8 11 12 14 21 22 26 27 28 30 32 38 39 40 46 50 52 53 61 62 64 65 66 Ostarakismi on sosiaalista ja henkistä väkivaltaa. 2/ 25 POLITIIKKA KULTTUURI Pääkirjoitus: Robustia rajalle Viikon kuva: Vieläkin kuivempaa Pätkät: Meiltä ja muualta Mikä meno: Jari Korpela D-analyysi: Koekaniinit D-ilmiö: Digijätit jyräävät D-kolumni: Marjo Ollikainen Työelämä: Hiljainen tieto Työelämä: Roti osa-aikatyöhön Mepitshow: Eero Heinäluoma Eläkkeet: Varovainen uudistus Puolustus: Ei enää prosenttipeliä Teatteri: Beigestä värivaloihin Teatteri: Tusinallinen vinkkejä Teatteri: Eläinten nousu ja tuho Kirjavisa: Antiikkia Katajanokalla Kolumni: Laura Ruohonen Liikkeen etuvartiossa: Mikkel Näkkäläjärvi Mielipiteet Ristikko Ti ti tyy Politiikan kirjahylly: Topi Lappalainen IHMINEN JA ELÄMÄ D-kasvo: Rasmus Mannerström Kolumni: Mikko Majander Kasvot peilissä: Katri Söder Kaikki ei ole sitä miltä näyttää. Perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895
Huonolla tuurilla arkajalkainen Saksa voi olla kuin se robusta-kahvin seasta löytyvä palmunlehvän palanen, joka vesittää hyvät ainekset. Tuloksena oli jo valmiiksi pohjaanpalaneen makuista sumppia, jota oli lama-aikana tarjolla täkäläisilläkin huoltoasemilla. Sellaista poltteli esimerkiksi ärisevä, mutta pohjimmiltaan kiltti Archie Bunker tv-sarjassa Perhe on pahin. Sen merkkinä Nato aloittaa Itämerellä ehkä kuukausia kestävän Baltic Sentry -valvontaoperaationsa, rauhanajan kokoonpanoilla. Ja miten laivastomahti Britannian saisi pysyvästi mukaan Itämeren vahtimistalkoisiin, että toiminnassa olisi enemmän pitkäkestoista churchillia kuin nopeasti loppuun palavaa robustoa. Määritelmä vaikuttaa semanttisesti ihan hyvin Itämeren turvallisuustilanteeseen sopivalta. Aikoinaan moniin Vietnamista tuotuihin halvimpiin robustaeriin oli pakkausvaiheessa päätynyt jatkeeksi marjoja, lehviä ja jopa kaarnaa. Karkeatekoista, mutta ei kuitenkaan reteää tai pullistelevaa. Suomi, Nato ja EU lupasivat vastata Itämerellä nähtyihin kaapelikatkomisiin ja muihin hybridi-ilkeyksiin robustisti. Churchillin palaminen voi kestää parikin tuntia. V uoden ensimmäinen uusi turvallisuuspoliittinen muotitermi saatiin tammikuussa Helsingin Nato-kokouksesta. ARVOPOHJAISEN OPTIMISMIN hengessä sopii toivoa, että Itämeren Nato-liittolaisilla on nyt yhtenäinen käsitys siitä, mitä robustilla tarkoitetaan. Ei uhota, mutta näytetään että venevajat ovat lukittuina, rantamökeissä varashälyttimet päällä ja Naton vartiointiliike kiertelee paikalla. Kunnolla kasvatettuna ja valikoituna robustasta saa herättävää ja erittäin kofeiinipotkuista kahvia. Sehän on kahvipapujen päälajikkeista se arabicaa ”kehnompilaatuisempi” valinta. 5 Demokraatti Petri Korhonen päätoimittaja petri.korhonen@demokraatti.fi X: @petri2020 Robustia rajalle Pääkirjoitus ROBUSTILLA TARKOITETAAN ROTEVAA, ROIMAA JA VANKKA RAKENTEISTA. ROBUSTIUS TUNNETAAN toki muistakin yhteyksistä. SANAKIRJOJEN MUKAAN robustilla tarkoitetaan rotevaa, roimaa ja vankkarakenteista. Sikarityyppinä robusto on lyhyt ja paksu. Robusto onkin hyvin amerikkalainen käsitys siitä, miltä sikarin pitää tuntua, sisällöllä ei ole niin väliä näyttävyyden rinnalla. de_30012025_05.indd 5 de_30012025_05.indd 5 17.1.2025 14.24 17.1.2025 14.24. Pavun maine meni tuolloin vähän turhaan. Eurooppalaisen vastarinnan ikonina tunnettu Winston Churchillin nimikkosikari olisi robustoa selvästi pitempi. KAHVINYSTÄVILLEKIN ROBUSTA on tuttu. Entä onko Itämerellä keitetty robustius liian kitkerää Etelä-Euroopan maille, joita harmittaa Naton painopisteen siirtyminen tänne. Siihen verrattuna robusto on lyhytaikaista lystiä, kuten Baltic Sentry -operaatiokin
6 Demokraatti V iik on ku va A FP / M au ro Pi m en te l de_30012025_06.indd 6 de_30012025_06.indd 6 10.1.2025 13.36 10.1.2025 13.36
Pahempaa on luvassa. Yksi syy metsäpalojen pahenemiseen on ilmaston lämpeneminen. 7 Demokraatti KUIVUUS VOITTI ALLIGAATTORIN. Kuivuus uhkaa jopa maailman keuhkoiksi sanottua Amazonin aluetta ja sen sademetsiä. Viime vuonna maailman keskilämpötilan nousu ylitti kriittisenä pidetyn 1,5 asteen rajan ensimmäistä kertaa. de_30012025_06.indd 7 de_30012025_06.indd 7 10.1.2025 13.37 10.1.2025 13.37. Samaan aikanaan Kaliforniassa edes iso raha ei suojannut Los Angelesin rikkaita, kun alueella riehuvat metsäpalot ovat tuhonneet monia asuinalueita. Vuosi 2024 oli mittaushistorian lämpimin useimmilla mantereilla. Kuollut alligaattori kuivuneen joen pohjalla Amazonilla kuvaa hyvin ilmastokriisiä
Lähes yhtä moni uskoo olevansa työssään energisempi ja tuloksellisempi lyhyemmällä työajalla. Työ ja muu elämä saataisiin parempaan tasapainoon vapaa-ajan lisääntymisen avulla, arvioi 65 prosenttia Verianin kyselyyn vastanneista. Suosituinta työajan lyhentäminen oli 25–34-vuotiaiden keskuudessa. HENRIN HAAPAJÄRVI X:SSÄ Äkkiseltään sanoisin, että USA:n astronautti Marsissa on huomattavasti todennäköisempää kuin USA autonvalmistuksen suurvaltana. TYÖAIKA iStock de_30012025_08.indd 8 de_30012025_08.indd 8 22.1.2025 9.19 22.1.2025 9.19. Eläkeläiset maksavat Suomen tuloveroista reilun HOKSAUS Sen minkä hallitus söhri ay-liike pelasti Hallituspuolueet ovat kilvan omimassa kunniaa palkansaajien tämän vuoden ostovoiman kehityksestä. MATIAS MÄKYNEN X:SSÄ Mihin unohtui jatkuva oppiminen. Ti la st ok es ku s V IIK O N LU KU 20 prosenttia. Joka kymmenes (12 %) koki, että toimeentuloa ajatellen työtunteja on liian vähän, PAMin vastaajista näin koki liki puolet. Veronmaksajain keskusliiton mukaan ostovoiman kasvu johtuu tehdyistä palkankorotuksista. Niihin hallitukselle ei ole ollut osuutta. PAMin jäsenkyselyssä yli puolet vastaajista (57 %) katsoi, että sopivin viikkotuntimäärä olisi 30–36 tuntia. Veronmaksajain keskusliiton mukaan keskituloisen palkansaajan ostovoima nousee tänä vuonna 1,9 prosenttia, noin 600 euroa. DIMITRI QVINTUS X:SSÄ Hätätai poikkeustilan julistamisella on käynnistetty monta totalitaristista järjestelmää. Verianin kyselyssä joka neljäs suomalainen koki, että hänellä on omaa hyvinvointiaan ajatellen liikaa työtunteja. Se nousisi selvästi enemmänkin, ellei hallitus olisi kiristänyt tälle vuodelle palkansaajien verotusta. 8 Demokraatti PÄTKÄT Siellä se maailman rikkain mies pilkaten heilaa maailman vaikutusvaltaisimman miehen virkaanastujaisbileissä. Ainakaan positiivista. Osa-aikaisesti työskentelevät suhtautuivat työajan lyhentämiseen epäilevämmin kuin kokoaikaista työtä tekevät. Kansa haluaa vähemmän työaikaa ENEMMISTÖ SUOMALAISISTA suhtautuu myönteisesti ajatukseen työajan lyhentämisestä ansioita alentamatta, selviää tutkimusyhtiö Verianin kyselystä työikäisille suomalaisille ja Palvelualojen ammattiliitto PAMin jäsenkyselystä. Kielteisimmin ajatukseen suhtautuivat johtajat. Työaikaa olisi molempien kyselyiden vastanneiden enemmistön (71 ja 78 prosenttia) mielestä hyvä lyhentää erityisesti yötyössä ja muissa kuormittavissa töissä. PAMin jäsenkyselyssä lähemmäs 70 prosenttia vastaajista arvioi, että jos työntekijöiden työtunteja vähennettäisiin, lisäisi se työvoiman tarvetta hänen työpaikallaan. Molemmat täysin koskemattomia, lain ja moraalin yläpuolella. Marras-joulukuussa tehdyissä kyselyissä kysyttiin, miten vastaaja suhtautuu ajatukseen lyhentää työaikaa niin, että hänen ansiotasonsa ei alene
POLITIIKKA Hallitus hävittää paneelit tapettiin ASIANTUNTIJAJA tiedevihamielinen Orpon hallitus suunnittelee neljän eri tiedepaneelin yhdistämistä yhdeksi paneeliksi. de_30012025_08.indd 9 de_30012025_08.indd 9 22.1.2025 9.19 22.1.2025 9.19. Tiedepaneelit ovat tuottaneet tutkimustietoa ja antaneet politiikkasuosituksia päättäjille. – Ihmisten kannustaminen työntekoon ja ohjaaminen ensisijaisten tukien pariin on kannatettavaa, mutta hallituksen ainoa keino näyttää olevan leikkaukset. Hyvät antaa palaa -ihmiset, nyt on teille mannaa tarjolla, kun presidentti Donald Trump ilmoitti heti virkaanastujaispäivänään, että Yhdysvallat vetäytyy Pariisin ilmastosopimuksesta. Hyvät antaa palaa -ihmiset, nyt roihuavaa paloa, ilmaston lämpenemistä, ei torjuta kieltämällä sen olemassaolo, työntämällä pää pensaaseen tai pissaamalla omaan lahkeeseen. Hallitus on myös päättänyt leikata 100 miljoonaa sosiaalihuollosta. Silmien sulkeminen polttelevalta totuudelta on kirjaimellisesti menneeseen hirttäytymistä. Valitettavasti tuo tarjolla oleva fossiilinen manna voi polttaa pahasti näppejä, tai vaikkapa yhdysvaltalaiskaupungin. Hyvät anti-antaa palaa -ihmiset, nyt teiltä vaaditaan selkärankaa – niin päät täjiltä kuin elinkeinoelämältä. Ilmastopaneelin puheenjohtajana toiminut Markku Ollikainen totesi Helsingin Sanomissa, että ”poliitikot eivät pysty ilman tieteen tukea luomaan toimivaa politiikkaa”. Näistä ilmastoja luontopaneeli ovat lakisääteisiä. Työttömyyden taustalla on usein terveyteen ja koulutukseen liittyviä syitä, ja hallitus pahentaa näitä molempia. Mutta ei tässä vielä kaikki. Hallitus on esittämässä 70 miljoonan euron lisäleikkauksia viimesijaiseksi turvaksi tarkoitettuun toimeentulotukeen. Samalla paneelin jäsenten kokonaismäärä vähenisi. Hän myös kertoi Yhdysvaltojen jatkossa poraavan öljyä ja kaasua enemmän kuin koskaan. Odotettavissa on, että paneelien yhdistäminen heikentää niiden mahdollisuuksia tuottaa uutta tutkimustietoa. Niputus koskee ilmasto-, luonto-, kestävyysja biotalouden tiedepaneelia. Sen verran paljon tilanteesta on tieteellistä tutkimustulosta ja omin silmin arkielämässä havaittavaa muutosta. 9 Demokraatti PARI VALITTUA SANAA Yllättävä pari MILJOONA PUHTAANA KÄTEEN MILJOONA PUHTAANA KÄTEEN Iloinen jättipotti Tarttuva jättipotti POLITIIKKA Naps! Siinä säästyi taas 70 miljoonaa THL:N ARVION mukaan hallituksen päätökset työttömyysturvaan, asumistukeen ja muihin etuuksiin siirtävät noin 100 000 ihmistä toimeentulotuen piiriin. Pienituloisuus muun muassa lisää sairastumisriskiä ja myös heikentää mahdollisuuksia saada hoitoa ja pitkittää sairauksista toipumista, Demarinaisten puheenjohtaja ja SDP:n kansanedustaja Helena Marttila sanoo. Alkuvuodesta Los Angelesissa riehuneiden tuhoisien tulipalojen yhtenä syynä pidetään ilmaston lämpenemistä. Lipsumiseen tai taka-askeliin ei ole varaa tai aikaa, vaikka edessä olisi minkälaisia bisnesmahdollisuuksia, sanoo Demokraatin väki. Muun muassa amerikkalaiset ja Lähi-idän diilimiehet tulevat haastamaan ilmastotavoitteet
Mikä on maailman suurin autonvalmistaja. Toinen vaihtoehto olisi alentaa soveltamisrajaa 50 työntekijään, mutta Ahtela pitää perustellumpana edetä maltillisesti. Teollisuuden palkansaajien kyselyn työntekijävastaajista valtaosa (79 %) kokee, että hallintoedustajalla on vain vähän, melko vähän tai ei laisinkaan vaikutusmahdollisuuksia yrityksessä. 5. Mikä on pinta-alaltaan Euroopan 2. Hallintoedustus on kuin uinuva jättiläinen”, Ahtela sanoo tiedotteessaan. de_30012025_10.indd 10 de_30012025_10.indd 10 22.1.2025 9.44 22.1.2025 9.44. Minkä lipun alla Eagle S -tankkeri kulkee. 10 Demokraatti PÄTKÄT VIIKON MEEMI Lehtikuva / Vesa Moilanen TOTUUS LASTEN SILMIN 10 VIS V 1. 6. Kuinka monta työntekijää on valtiolla. 7. Mistä Jeff Bezos on tunnettu. Selvityksen mukaan kokemukset hallintoedustuksesta ovat olleet pääosin myönteisiä. ”Siellä, missä hallintoedustus on toiminut hyvin, se nähdään järjestelmänä, josta on hyötyä kaikille. 2. Mikä on Grönlannin omakielinen nimi. Muissa Pohjoismaissa soveltamisrajat vaihtelevat 25–35 hengen välillä. Sadan työntekijän raja toisi lain piiriin noin 750 uutta yritystä. Kuka oli Suomen alle 20-vuotiaiden miesten jääkiekkojoukkueen maalivahti tammikuun MM-kisoissa. Uinumisen syy voi myös olla asenteissa. Monesko Suomen tasavallan hallitus Orpon hallitus on. Teollisuuden palkansaajien pari viikkoa sitten julkaistun kyselyn mukaan henkilöstön hallintoedustus puuttuu edelleen joka toisesta lain piiriin kuuluvasta yrityksestä. 3. 6) Dan iel Gra ig (vi im eisin Jam es Bon d) 7) Toy ota 8) Am azo n-v erk kok aup an per ust aja na 9) noi n 1 60 10 ) noi n 81 70 hen kilö ä (20 23) MAAILMAN TILA • Hallintoedustus matelee Hallintoedustus etenee, tai sitten ei O rpon hallituksen asettama selvityshenkilö, varatuomari Jukka Ahtela ehdottaa, että henkilöstön hallintoedustus pitäisi laajentaa yli sadan työntekijän yrityksiin. 9. Hallitus tekee hallintoedustusta koskevat päätöksen puoliväliriihessä. suurin valtio. Oik eat vas tau kse t: 1) Kal alliit Nun aat (ih mist en maa ) 2) Coo kin saa rte n 3) Ukr aina 4) Pet ter i Rim pin en 5) 77. Kuinka monta tohtoria valmistuu vuosittain Suomessa. Vähän on pyöristytty, mutta kuka tässä poseeraa. 8. 4. Nykylainsäädännön mukaan raja on 150 hengen yrityksissä. 10
SAK:n historiassa se taitaa olla poikkeuksellista. Liiton toimintaan tulin ensi kerran, kun tulin valituksi edustajistoon 2012. Olin viiSähköistä menoa Teksti ja kuva AnnaLiisa Blomberg / Kuvankäsittely Jaana Vainikka meiset 13 vuotta luottamustehtävissä ja toistakymmentä vuotta ammattiosaston puheenjohtajana. Minulla on ollut kiinnostus omista ja yhteisistä asioista. LIITTOJEN JULKISUUSKUVAA PITÄÄ PARANTAA. Haluan luoda hyvät suhteet myös sidosryhmiin. Mikä olet miehiäsi, miten päädyit ay-hommiin. Jäsenmääräsuuntaus on huolestuttava. Hyvältä tuntuu! Luottamus, jota jäsenistö minulle osoitti, lämmittää mieltä. Jo nuorena kiinnostuin ay-asioista. Tehdä työtä entistä avoimemmin ja jäsenläheisemmin, rakentaa hyvällä yhteishengellä luottamuksen ilmapiiriä. de_30012025_11.indd 11 de_30012025_11.indd 11 21.1.2025 16.50 21.1.2025 16.50. Hallitus nuorentui merkittävästi, tuli iso sukupolvenvaihdos. Olen rauhallinen ja neuvotteleva, toiset huomioon ottava, mutta tarpeen tullen pystyn olemaan tiukkanakin asioista. Jotta saadaan jäseniä, se vaatii näkyvyyttä kentällä. Nyt on kova luotto ja odotukset, että saamme vähän erilaista näkökulmaa moniin asioihin. Miksi. Mikä meno, Sähköliiton uusi puheenjohtaja Jari Korpela. Tärkein tavoitteesi puheenjohtajana. Leijona on horoskooppimerkkini. Toki olen ollut hallinnossa kaksitoista vuotta ja hallituksen varapuheenjohtajanakin, mutta en ole ollut liitossa töissä. Voimaeläimesi on leijona. Valintani oli varmasti monelle yllätys, kun nousin tavallaan rivijäsenestä johtoon. En toki voi kuin kehua Sähköliiton edellistäkin hallitusta. Odotuksesi kevään tes-kierrokselle. Onko se vetreä vanhus. Teollisuusliiton sopimukset määrittelevät palkankorotusten tason, eikä siitä tule kukaan menemään yli, se on varma. Kyllä se on ja se on nuorentumaan päin. Moni kuvittelee, että työelämän pelisäännöt tulevat jostain tarjottimella. Meillä on aina ollut hyvä neuvottelukulttuuri ja asiantuntevat neuvottelijat. Mistään helpoista neuvotteluista ei varmasti puhuta. 11 Demokraatti Moni kuvittelee työelämän pelisääntöjen tulevan tarjottimella. Se on luonteeseenikin sopiva, koska leijona on myös rauhallinen, vaikka raju eläin onkin. Työurani, 27,5 vuotta, olen tehnyt sähköasentajana SSAB:n terästehtaalla Hämeenlinnassa. Sähköliitto täyttää syksyllä 70 vuotta. Ylipäätään liittojen julkisuuskuvaa pitäisi parantaa. Tekstikysymyksiä on aina molemmin puolin reppukaupalla. Tes-kierros käydään hieman normaalista poikkeavassa tilanteessa, mutta uskon silti vahvasti sopimisen kulttuuriin
VIRKAANASTUJAISISSA OLI kutsuvieraana myös Argentiinan presidentti Javier Milei. Luvassa on muun muassa yritysten verotuksen ja sääntelyn keventämistä. Argentiinan talous on kääntymässä parempaan, mutta kansalaiset maksavat siitä kovaa hintaa. Y hdysvaltalaiset osallistuvat seuraavan neljän vuoden aikana hallinnolliseen ihmiskokeeseen, jos presidentti Donald Trump toteuttaa edes osan vaalipuheistaan. Kova velkaantuminen yhdistettynä Trumpin ja republikaanipuolueen lupaamiin rajuihin veronalennuksiin voi olla myrkkyä Yhdysvaltain kansantaloudelle. Ne voivat luoda kotimarkkinoille työpaikkoja, mutta samalla myös nostaa tuontituotteiden hintoja. Ratkaisevassa roolissa on tavallinen amerikkalainen ja hänen lompakkonsa. Vaarana on, että Yhdysvallat ajautuu maksukyvyttömyyteen. Trumpin lupailema ”kultainen kausi” voi osoittautua tavalliselle amerikkalaiselle katinkullaksi, jos talous alkaa heiketä. Trumpiin verrattuna Milein lähtötilanne oli helpompi, kun Argentiina oli romahduspisteessä. Hän on talouspolitiikassa Trumpin sukulaissielu. Argentiinalaisista noin puolet elää köyhyysrajan alapuolella. Inflaatio voi kiihtyä, vaikka Trump on luvannut sen sen suitsimista monen muun asian ohella. UUDEN TALOUSPOLITIIKAN voittajia ovat rikkaat. Trumpin toimintaa helpottaa hänen vahva asemansa. Kaverikapitalismista saatiin esimakua jo virkaanastujaistilaisuudessa, jossa eturivissä istuivat kolme maailman rikkainta ihmistä: X:n omistava Elon Musk, Amazonin perustaja Jeff Bezos ja Metan toimitusjohtaja Mark Zuckerberg sekä vähän vähemmän rikkaita. TRUMP TEKEE omapäistä ja protektionistista talouspolitiikkaa, joka voi onnistuessaan kääntää Yhdysvaltojen talouden kasvuun – tai romahduttaa sen. Pelkästään 340 miljoonan asukkaan maan johtaminen voi olla haasteellista, kun osa uusista virkamiehistä, kaikki ministerit ja suuri osa hallinnollisten virastojen johtajista on valittu uskollisuusperiaatteella – uskollisuudella Trumpia kohtaan – ei pätevyystai edes sopivuuskriteerein. analyysi de_30012025_12.indd 12 de_30012025_12.indd 12 22.1.2025 11.14 22.1.2025 11.14. 12 Demokraatti Laita musta kuvapalkki kohdalleen vasempaan marginaaliin kun nostat pohjan kirjastosta! (yläosa leikkausvaraan) Otsikko ohut 40 > KESKITÄ! Ingressi pieni > KESKITÄ! ANF 5 Leipis Uuden kappaleen alkuun Leipis 1 kpl CAPS Poiminta viivoilla, mahdollisimman vähän tavutuksia Heikki Sihto heikki.sihto@demokraatti.fi Kirjoittaja on Demokraatin toimituspäällikkö. Juhlahumun laskeuduttua edessä on velkainen arki. Koelaboratorio TRUMPIN UUDEN TALOUS POLITIIKAN VOITTAJIA OVAT RIKKAAT. Yhdysvalloissa testataan, kuinka rahavallalla ja ohuella hallinnollisella osaamisella johdetaan suurvaltaa. Milei onnistui reilussa vuodessa taltuttamaan Argentiinan hyperinflaation. Hänen kaudellaan on leikattu julkisia menoja 30 prosenttia ja 30 000 valtion työntekijää on irtisanottu. Talouteen liittyvä iso kysymysmerkki on myös Trumpin maalailemat tullit ja tariffit. Yhdysvalloissa asiat olivat lähtökohtaisesti paljon paremmassa kunnossa – paitsi Donald Trumpin mielestä. Kummassakin tapauksessa muu maailma joutuu maailman suurimman talouden imuun. Toisaalta monelle Trumpia äänestäneelle laiton maahanmuutto voi olla taloutta isompi asia. Hän voitti vaalit selvällä äänierolla ja republikaaneilla on enemmistö senaatissa ja edustajainhuoneessa. Milein talouspolitiikka ei ole vielä merkittävästi leikannut hänen kannatustaan. Yhdysvaltain valtiovarainministeriö aloittaa poikkeustoimet maan velkakaton täyttymisen vuoksi
Tämä osaltaan kertoo Suomen pitkään madelleesta palkkakehityksestä. G ra fii kk a: A rja Jo ki ah o, ku va iS to ck / Lä hd e: Eu ro op an n ko m is si o, ST TK Suomalaisten reaalipalkat romahtivat lähes 7 prosenttia vuosina 2022–2023. Suomen nimelliset yksikkötyökustannukset suhteessa muihin EU-15 maihin 2015=100 D EM O G RA A FI Matelevaa palkkakehitystä Euroopan komission uuden ennusteen mukaan Suomen kustannuskilpailukyky saavuttaa tänä vuonna koko EU-jäsenyysajan huipputason. 88 90 92 94 96 98 100 102 Kilpailukyky parantuu 1995 2000 2005 2010 2015 2020 2025 Ennuste 2024–2026 Korona Nokia de_30012025_13.indd 13 de_30012025_13.indd 13 20.1.2025 14.11 20.1.2025 14.11. Lehden paperi ja painotyö on 100 % suomalaista. OECD-maista Suomessa reaalipalkka on pudonnut viidenneksi eniten vuoden 2019 lopusta vuoden 2024 alkuun. 13 Demokraatti Konkurssit Suomessa on nyt konkursseja enemmän kuin 25 vuoteen. NOUSUSSA LASKUSSA Lähde: Konkurssiasiamiehen toimisto Lähde: Tilastokeskus Arvostamme suomalaista työtä. Usko tulevaan Kuluttajien luottamus hiipui joulukuussa heikoimmalle tasolleen sitten viime kevään
14 Demokraatti 14 Demokraatti de_30012025_14.indd 14 de_30012025_14.indd 14 21.1.2025 17.34 21.1.2025 17.34
de_30012025_14.indd 15 de_30012025_14.indd 15 21.1.2025 17.34 21.1.2025 17.34. Sananvapaus ja totuus ovat jo hävinneet. Teksti Simo Alastalo ja Heikki Sihto / Kuvitus Arja Jokiaho 15 Demokraatti FAKTALLE. 15 Demokraatti ILMIÖ MITEN KÄY Somemaailmassa puhuu nyt raha. X ja Meta kilpailevat rahasta ja digivallasta
En kuitenkaan näe, että komissio voisi luopua tavoit teistaan. Salo sanoo digijättien seuraavan tark kaan myös Eurooppaa. Kyse on yli 400 miljoonan ihmisen markkinasta. MIKKO SALO pitää EU:ssa ongelmalli sena, että digimaailman väärinkäytök siin liittyvä uusi lainsäädäntö on erityi sesti jäsenmaatasolla vielä pitkälti toi meenpanematta. Mikko Salo lähestyisi niin Metan kuin X:n toimintaa niiden toimintalogiikan ja markkinointivetoisen bisnesmallin kautta. Samalla digijätit ovat huolissaan EUsäätelyn vaikutuksista niiden bis neksiin. Sen algoritmien toiminta on yhtä salaperäistä kuin muillakin digijä teillä. – Nyt pelataan kovaa peliä. Hei dän välillään käydään iso peli, jossa mää räävät taloudelliset intressit ja Trump. – Eurooppa on eräänlainen edelläkä vijämarkkina. Elon Musk on hämmentänyt puuttumalla muun muassa suurimman EUmaan Saksan vaaleihin tavalla, joka Yhdysvalloissa katsottaisiin jo vaalivaikuttamiseksi. FAKTANTARKISTUKSEN LOPETTAMINEN on Metan perustajan ja toimitus johtajan Mark Zuckerbergin peliliike, jolla hän ajaa Metaa lähemmäs Donald Trumpia. Sosiaalisen median yhtiö Meta kertoi alkuvuodesta lopettavansa faktantarkis tuksen palveluissaan (Facebook, Insta gram ja Threads) Yhdysvalloissa. EU:n nykyisetkin digipalveluja kos kevat säännöt ja lainsäädäntö tarjoavat jo hyvän työkalupakin digijättien toi SANANVAPAUS ON YHDYS VALLOISSA ALISTETTU KILPAILULLE. Salo näkee digiasioista vastaavan ko missaarin Henna Virkkusen pestin äärimmäisen tärkeänä ja haastavana. Digijä teille on tärkeää, ettei EU:n ajama ku luttajien oikeuksille ja EU:n arvoille ra kentuva sananvapauskäsitys pääsisi ai nakaan leviämään. Niin Trump kuin X:n omis taja Elon Musk ovat kutsuneet faktan tarkistusta sensuuriksi. – Paineet ovat varmasti hirveät, kun samaan aikaan pitäisi toimeenpanna EU:n reilun datapolitiikan uusi sään tökokonaisuus, ja näiden päälle tulevat vielä jenkkien painostus. Taus talla on kilpailu X:n kanssa, joka on jo aiemmin jättänyt viestien totuudellisuu den tarkistamisen palvelun käyttäjien itse tekemien ilmoitusten varaan. – Komissio ja EUparlamentti ovat nyt kovan lobbauksen kohteena. de_30012025_14.indd 16 de_30012025_14.indd 16 21.1.2025 17.34 21.1.2025 17.34. Siksi lobbarit hyök käävät, häiritsevät ja hämmentävät val mistelutyötä, kun ne katsovat tilanteen olevan vielä auki ja uudet pelisäännöt haavoittuvia. Ja jos nyt EU peräy tyisi, niin kellä muulla enää olisi muske lia vaatia jotain Metan tai X:n kokoisilta yrityksiltä. Tässä vaiheessa voi vain spekuloida toi mijoiden motiiveja ja miettiä onko tämä bluffia vai totta. Facebook on maailmanlaajuisesti os tanut faktantarkistuspalveluita noin 80 eri organisaatiolta. D. 16 Demokraatti D-ILMIÖ ananvapaus on Yhdysval loissa jos alistettu kilpailulle. Musk ja Zuckerberg digivallan kas voina käyvät kovaa kisaa Trumpin suo siosta ja Piilaakson kuninkuudesta. Faktantarkistus on vain pieni osa EU:n somea koskevaa säätelyä. Somejäteillä on paljon hel pompi toimia jos niiden ei tarvitse miettiä sananvapau teen liittyviä rajoituksia. J. Tässä tarvitaan jäsenmaiden tukea. Toinen asia on, kuinka toimin takykyiseksi säädökset saadaan. Dis informaation kitkentä inter netistä on kuitenkin vain si vujuonne, kun kyse on koko internetin ja sieltä datansa keräävän tekoälyn hallin nasta, faktantarkistuspal velu Faktabaarin toiminnan johtaja Mikko Salo sanoo. Kiinalainen Tiktok on oma ongelma vyyhtinsä. Vance vihjasi jo marraskuussa, että digijättien suitsiminen voisi vai kuttaa jopa Euroopan turvallisuuteen. Euroopan kohdalla tek nologia on iso draiveri. Kyllä jenkit haluavat olla täällä mukana
Etenkin lainsäädäntöpuo lella EUparlamentti on kysymysmerkki, mihin suuntaan se kääntyy. Oma haasteensa digijättien valvon nassa on erilainen suhtautuminen sa nanvapauteen. DIGIMEDIA-ASIANTUNTIJA, Ylen kehi tyspäällikkö, kirjailija, kolumnisti Kari Haakana sanoo EU:n nykyisen digi palveluasetuksen (DSA) antavan Euroo passa verrattain hyvät valmiudet valvoa digijättejä. Se ei ole itse osallistu nut Metan faktantarkistukseen, vaan pa nostanut erityisesti informaatiohäiriöitä ehkäisevään mediakasvatukseen. 17 Demokraatti minnan valvomiseen. – Kun ollaan julkisessa tilassa, ko koontumispaikassa, näillä toimijoilla on vastuu, että heidän algoritminsa ei vät suosi kansanryhmää vastaan kiihot tamista, ihmisoikeuksien polkemista tai naisvihamielistä sisältöä. – Mitä ilmeisimmin Metan faktan tarkistus kuitenkin jatkuu Euroopassa. Romanian viranomaisten mukaan muun muassa TikTokissa yritettiin vai kuttaa vaalien lopputulokseen. de_30012025_14.indd 17 de_30012025_14.indd 17 21.1.2025 17.34 21.1.2025 17.34. Esimerkiksi Unkarin ja Itävallan suhtautuminen digivallan valvontaan huolestuttaa. Niinistön mukaan X:ssä liikkuu jo niin paljon väärää tietoa, että sen perusteella on vaikea saada luotettavaa kuvaa ajan kohtaisista tapahtumista. Nyt EUtasolla noin 150 virka miestä tekee DSAvalvontaa. Ja puuttumiselle alkaa olla tarvetta. Komissio on muun muassa vaatinut TikTokin avaamaan Romanian presi dentinvaaleihin liittyviä algoritmitie toja. MYÖS EUROPARLAMENTAARIKKO Ville Niinistö (vihr.) uskoo, että DSAlain säädäntö antaa EU:lle tarvittavat väli neet puuttua somejättien mahdollisiin väärinkäytöksiin. – Politiikkaa tulee mukaan kun mieti tään, mitä tehdään teknisten selvitysten valmistuttua. DIGIJÄTTIEN SUITSIMINEN VOISI VAIKUTTAA JOPA EUROOPAN TURVALLISUUTEEN. Algoritmiin liittyvät velvoitteet ovat lainsäädännössä hyvin selvät, Niinistö painottaa. Nyt EU:ssa on menossa kaksi X:ään liittyvää DSAprosessia. – Euroopassa on nähdään sananva pauskäsitys paljon vastuullisempana kuin Yhdysvalloissa, jossa voi sanoa lä hes mitä tahansa ilman seuraamuksia. Meneillään on jo useampi komission selvitys sakkoineen. Toinen ongelma voi olla poliittinen tahto eli onko EUpäättäjillä halua ja poliittista valmiutta puuttua mahdolli siin ongelmiin. – Trollien ja valekeskustelijoiden määrä, siis keskustelijoiden joilla on jo kin muu agenda, kun vaihtaa tietoja, on X:ssä valtava. Haakana ei usko, että Metan päätös lo pettaa Yhdysvalloissa ulkopuolisilta toi mijoilta ostettu faktantarkistus vaikut taisi merkittävästi Eurooppaan – aina kaan kovin nopeasti. Täällä sääntely on muutenkin selvästi tiukempaa kuin Yh dysvalloissa. Parla mentin laitaoikeiston ryhmistä syytet tiin Virkkusta sananvapauden rajoitta misesta. Tosin EU:ssa etenkin oikeisto ja va semmistopopulistit ovat jo haastaneet eurooppalaista sananvapauskäsitystä. FAKTABAARI ON pitkään tehnyt paljon yhteistyötä muiden maiden faktantar kistajien kanssa. Kyse on kuitenkin isoista periaatteel lisista kysymyksistä. Ne etenevät to della hitaasti. – Viime kädessä kyse on siitä, onko komissaareilla poliittista pääomaa, int ressiä ja rohkeutta viedä asetusten pro sesseja eteen päin, Kari Haakana sanoo. Näitä digijätit pelkäävät. Euroopan parlamentti hyväksyi ke sällä 2022 somealustoja velvoittavat digipalvelusäännöt. Komissaari Henna Virkkusen liik keelle panema tutkinta herätti EUpar lamentissa myös vastustusta. Jos Metan ostama faktantarkastus loppuisi Euroopassa, olisivat sen näky vät vaikutukset Suomessa melko pienet. Polarisoivista kanavista on hyötyä näiden maiden ny kyhallituksille. Haa voittuvimpia ovat maat, joissa journalis tinen media on ahtaalla. Niillä pyritään suit simaan paitsi eurooppalaisia yrityksiä myös yhdysvaltalaisia jättifirmoja Me taa, X:ää, Googlea ja kiinalaista Tik Tokia. Salo pitää tällä hetkellä EU:n vahvim pina pelimerkkeinä malttia ja erilaisia kanteita ja tutkintoja, jotka voivat joh taa alustojen haastamiseen oikeuteen ja sakottamiseen. Pallo on myös jäsenmailla. Parlamen tissa on oikeisto ja vasemmistopopulis teja, jotka ehkä voivat kannattaa trumpi laista sananvapausretoriikkaa. DSAasetus asettaa Euroopan markki noilla digijäteille vaatimuksia, joita ei Yhdysvalloissa ole. Merkittävä jakolinja kulkee Euroopan ja Yhdysvaltojen vä lillä. Mikko Salo kuitenkin uskoo, että Meta pohtii faktantarkistuksen lopettamista myös muualla kuin Yhdysvalloissa. Hän kuitenkin pitää haas teena DSAvalvonnan resurssien riittä vyyttä. Salo arvioi Metan ostaman suomenkieli sen faktantarkastuksen osuudeksi enin tään yhden henkilötyövuoden
Kekkosen aikana vuorineu vokset ja itävienti olivat osa Suomen ul kopolitiikkaa. Jos joku on Metan tai TikTokin vastaavissa fak tantarkistusohjelmissa sensuroinut, se on ollut alustayhtiö. Tämä synnyttää uusia palveluita, joihin ihmiset siirtyvät. – Tosin onhan Suomessakin koke musta poliittisen ja taloudellisen vallan kytköksistä. Haakanan mielestä tiedonsaannin kuplaantumista ja sen vaarallisuutta on Suomessa jonkin verran liioiteltu. – Tiedonsaanti on meillä ehkä vasta kuplaantumassa, mutta perinteiset tie dotusvälineet – tvkanavat, lehdet ja näiden internetjulkaisut – ovat edel leen tärkein keino pysyä kärryillä siitä mitä maailmassa tapahtuu. Haakana on huolissaan myös Yhdys valloissa vahvistuneesta poliittisen ja kaupallisen vallan symbioosista. Pelottavaa, että tässä tilanteessa po liittiset toimijat yrittävät murtaa niitä, myös Suomessa, Salo sanoo. Hän arvioi kaaok sen asemesta somepalveluiden jakautu van nykyistä vahvemmin eri yleisöille. Salo muistuttaa, että sen enempää faktantarkistajat kuin EUlainsäädäntökään ei sensuroi po liittisia näkemyksiä. Digi jätit kilpailevat nyt Trumpin suosiosta. – Riippumattoman faktantarkistuk sen lopettaminen yhdessä alustojen oman moderoinnin kanssa avaa täysin filtteröimättömiä kanavia ajaa suodat tamattomia näkemyksiä verkkoon. – Moni tiedonvälityksestä huolissaan oleva panee nyt toivonsa perinteiseen mediaan, etenkin yleisradioyhtiöihin. Esimerkiksi ihmisten avoin pilk kaaminen somessa lisääntyi, kun Trum pin kaltainen toimija teki sitä, Haakana sanoo. 18 Demokraatti D-ILMIÖ EU seuraa, kuinka verkko alustat noudattavat EU:n digi palvelu säädösten velvoitteita. – Trump oli ensimmäisellä kaudel laan näkyvä ja populistinen esimerkki toimijasta, joka haastoi eettisiä käsityk siä siitä mitä saa sanoa ja mikä on so pivaa. Hän uskoo, että Donald Trump tulee presidenttinä entisestään kärjistämään somen ilmapiiriä. Ja tämäkin on ta pahtunut faktantarkistajien tietämättä. de_30012025_14.indd 18 de_30012025_14.indd 18 21.1.2025 17.34 21.1.2025 17.34. – Tuntemani faktantarkistajat ovat hyvin tarkkoja siitä, että sisältöjä ei sensuroida. Faktantarkistajat päinvas toin lisäävät ja selittävät tietoa tiukan avoimuuskoodiston sitomina. KARI HAAKANA ei näe ainakaan vielä lähitulevaisuudessa somedystopiaa, vaikka hänkin on huolissaan somen ke hityksen suunnasta. Hän painottaa, että kyseessä ovat hä nen omat näkemyksensä, eivät Ylen. Faktantarkistusta vaikeuttaa Yhdys valtojen ja Euroopan erilaiset sanan vapauskäsitykset. Hän perustelee näkemystään sillä, että kansainvälisessä vertailussa uutis ten lukeminen pelkästään somen kautta on Suomessa edelleen suhteellisen vä häistä. – Metahan on jo viestinyt, että yri tysten pitäisi olla maskuliinisempia, että pitäisi pystyä sanomaan ihmisistä rumasti. TIEDONSAANNIN KUPLAANTUMISTA JA SEN VAARALLISUUTTA ON SUOMESSA LIIOITELTU. Ongelma on, että Metan kaltainen jätti voi joko os taa uudet toimijat tai vaikeuttaa niiden toimintaa, Kari Haakana sanoo. Mutta tuskin sellaiseen palve luun on tunkua, jossa kohdellaan huo nosti esimerkiksi erilaisia vähemmis töjä
Jäsenemme tut kivat ja julkaisevat todisteet väitteiden mahdollisesta virheellisyydestä. Euroopan ko mission lehdistöedustajien mukaan toi nen asia, jos samaa yritetään soveltaa Euroopassa. de_30012025_14.indd 19 de_30012025_14.indd 19 21.1.2025 17.34 21.1.2025 17.34. Tämän ti lalle tulee ”yhteisön huomautukset” jär jestelmä, joka muistuttaa Elon Muskin omistaman X:n (entisen Twitterin) käyt tämää mallia. EFCSN rohkaisee EU:ta pysymään vahvana poliittisen paineen edessä ja jatkamaan toimiaan mis ja disinfor maation leviämisen estämiseksi suurilla verkkopalvelualustoilla. Faktantarkistajat ei vät ”sensuroi” ketään. On aina ollut Metan päätös, miten se toimii fak tantarkistajien merkitsemän sisällön suhteen, ei meidän. – Faktantarkistuksen on todettu tois tuvasti olevan tehokasta misinformaa tion torjumisessa. EUROOPPALAISTEN faktantarkistusjär jestöjen verkosto (EFCSN) on tyrmisty nyt Metan päätöksestä lopettaa kolman sien osapuolien faktantarkistusohjelmat ”aloittaen Yhdysvalloista”. ”Emme kommentoi asiaa, koska EU:n digipalvelusäädöstä (DSA) sovelletaan vain EU:ssa”, hän kertoo sähköpostitse ja jatkaa, että amerikkalaisilla on omat käytäntönsä ja säädöksensä. KOMISSION teknologiasuvereniteetista vastaavan lehdistöedustaja Thomas Regnierin mukaan komissio seuraa tarkasti Metan ilmoituksen seurauksia liittyen sen sisällön moderointikäytän töihin Yhdysvalloissa. Jos Meta tai jokin muu verkkoalusta ei noudata DSA:n säädöksiä Euroopan unionissa, siitä on selkeästi säädöksiin kirjatut seuraamukset. Cruzin mukaan faktantarkistus ei ole sensuuria, vaan päinvastoin se lisää kes kusteluun tietoa ja kontekstia, jotta jo kainen kansalainen voi muodostaa oman mielipiteensä. Vaikka DSA:n säädökset koskevat ensisijaisesti Euroopan unionin jäsen maita, EU voi ryhtyä tutkimaan myös tapauksia, jotka uhkaavat ulkopuolelta demokratiaa tai yhteiskuntaa EU:ssa. Ilmoitus on herättänyt EU:ssa huolta, mutta EU:n komission ulkosuhdehal linnon EUH:n alainen, verkossa val heellista informaatioita monitoroiva EuvsDisinfotoimisto ei halua suoraan kommentoida Metan päätöstä, joka koskee ainakin tässä vaiheessa vain Yh dysvaltoja, ei EUmaita. Esimerkiksi terrorististen sisältöjen le vittäminen voi käynnistää tutkinnan. Sama pätee disinformaatioon ja laitto man sisällön levittämiseen. Kirjoittaja on Brysselissä asuva toimittaja. ”Meta on myös allekirjoittanut disin formaation vastaisen käytännesäännös tön ja se sisältää useita erityisiä faktan tarkistukseen liittyviä sitoumuksia Me tan palveluissa kautta EU:n”, Regnier tähdentää. Regnier muistuttaa, että DSA:n mu kaisesti suurten verkkoalustojen tulee EU:n alueella suorittaa riskinarviointi ja toimittaa siitä raportti Euroopan komis siolle ennen sellaisten toimintojen käyt töönottoa, joilla voi olla merkittävä vai kutus järjestelmäriskeihin. – Tämä vaikuttaa poliittisesti mo tivoidulta päätökseltä Yhdysvalloissa Donald Trumpin uuden hallinnon kontekstissa, ei näyttöön perustuvalta päätökseltä, toteaa EFCSN:n puheen johtaja Clara Jiménez Cruz. ”Tällaisissa tilanteissa näille yrityk sille annetaan mahdollisuus korjata ti lanteensa. Tämä koskee esimerkiksi disinfor maation leviämistä tai kielteisiä vaiku tuksia kansalaiskeskusteluun ja vaalien tasapuolisuuteen. 19 Demokraatti EU yrittää suitsia somejättejä Teksti Mika Horelli M ark Zuckerberg ker toi tammikuun alussa, että Meta lopettaa kol mansien osapuolten suorittaman faktojen tarkistuksen Yhdysvalloissa. Jos palvelu ei näin tee, seu raamukset voivat sisältää jopa yrityksen globaalista liikevaihdosta lasketun kuu den prosentin sakon”, Regler muistuttaa. Järjestö tuo mitsee Metan toimitusjohtajan ja pää omistajan Mark Zuckerbergin lausun non, joka yhdistää faktantarkistuksen sensuuriin. ”EU seuraa jatkuvasti, kuinka Metan kaltaiset erittäin suuret verkkoalustat noudattavat digipalvelusäädösten vel voitteita Euroopan unionissa.” Regnierin mukaan digipalvelusäädök sen mukaan yhteistyö riippumattomien faktantarkistajien kanssa on yksi teho kas tapa alustoille vähentää niiden pal veluista aiheutuvia järjestelmäriskejä, samalla täysin kunnioittaen sananvapa utta
ILMIÖ ULKOMAAT KASVO TEEMA KULTTUURI POLITIIKKA de_30012025_20.indd 20 de_30012025_20.indd 20 21.1.2025 17.18 21.1.2025 17.18. 20 Demokraatti Lehti, verkko ja some Rakennuspalikoita ajatteluun
Tämä taas heiken tää suomalaisten työllisyyttä, tasaarvoa ja hyvinvointia. Olemme jää mässä pahasti kilpailijamaidemme jalkoihin. Tukholman seudulla vastaava luku on 62, Kööpenhaminassa 61 ja Oslossa 63 prosenttia. Marjo Ollikainen marjo.ollikainen@teknologiateollisuus.fi Kirjoittaja on Teknologiateollisuus ry:n viestintäpäällikkö, ex-talousja politiikantoimittaja. Sisäinen turvallisuuskin uhkaa huonontua, jos yhä suu remman osan koulutus ja osaaminen ei vastaa työelämän ja ympäröivän yhteiskunnan tarpeita. Listasta puuttuu olennainen, ehkä jopa tärkein: osaamispääoman kasvu. HAASTEITA ON niin paljon, että inhimillisen pääomamme kartuttaminen on aloitettava nyt. D-kolumni RATKAISU OSAAJAPULAAN EI LÖYDY VAIN KORKEAKOULUISTA. Nuorten osaa mistuloksia mittaavan Pisatutki muksen mukaan suomalaisnuorten osaaminen on ollut laskusuunnassa jo vuosia, ammattikouluista ei val mistu ja työllisty tarpeeksi osaajia, korkeakoulujen hakijajonoihin jää liian suuri joukko nuoria eivätkä hekään kaikki valmistu ja työllisty. HALLITUS ONKIN sitoutunut toimiin, joilla pyritään nos tamaan korkeakoulutettujen nuorten aikuisten määrä mahdollisimman lähelle 50:tä prosenttia viidessä vuo dessa, vuoteen 2030 mennessä. 21 Demokraatti Suomalaisten osaamisen tasoa on parannettava kaikkialla. Ratkaisu ongelmaan ei löydy vain korkeakouluista. Tar vitsemme yhä enemmän hyvin kou lutettua työvoimaa, jonka osaamisen tasosta on pidettävä kiinni koko työ uran ajan. Tasoa on parannettava kaikkialla. Kasvua se ei turvaisi. de_30012025_21.indd 21 de_30012025_21.indd 21 20.1.2025 14.54 20.1.2025 14.54. Alueellisesti parhaiten sujuu Helsingin seudulla, jossa nuorista aikuisista hieman alle puolet on suorittanut kor keaasteen tutkinnon. Tarvitsemme Suomeen lisää ihmisiä. Korkeaasteen koulu tettujen osuus 25–34vuotiaista on OECDmaissa 47 pro senttia, Suomessa noin 40 prosentin tasolla. Olemme aiempaakin vahvemmin riippuvaisia osaamista, tutkimusta ja innovatiivisuutta vaativista aloista, ja vaatimustaso kasvaa koko ajan. Muut Suomen alueet olisivat kolmen matalimmin koulutetun USA:n osavaltion, Arkansasin, Nevadan ja Oklahoman, joukossa. Samaan aikaan suurin osa OECDmaista on voimak kaasti kasvattanut nuorten aikuisten koulutustasoa. Jos koulutustasomme ei nouse emmekä saa houku teltua maahan osaavaa työvoimaa, Suomen asema kan sainvälisillä markkinoilla heikkenee. Suomen kaltaisen pienen, vientivetoisen maan tärkein valtti on osaamisen korkea taso ja korkean jalostusarvon tuotteiden valmistus. Tarve kasvaa koulutetun väestön vanhetessa. Se ei kuitenkaan riitä. Vaikka onnistuisimme jo reilun viiden vuoden kuluttua kouluttamaan yli 50 prosenttia nuoristamme, määrä onnistuisi vain pysäyttämään osaa mispääoman laskun. Yhdysvaltojen osavaltioiden joukossa Helsingin seutu sijoittuisi juuri ja juuri keskitason yläpuolelle. Suomen suu rimmalla vientialalla, teknologiateollisuudessa, nyt jo 65 prosenttia toimialan kasvun osaamistarpeesta kohdistuu korkeakoulutettuihin. Korkeaasteen tutkinnon suoritta neiden osuus lähti Suomessa lievään laskuun 2010luvulla. Inhimillinen pääomamme on pahasti ra pistumassa. Tasoissa Oklahoman kanssa K ukapa ei olisi jo kuullut, että Suomi tarvitsee kipeästi kasvua, investointeja ja pääomia eli varallisuutta
Hiljainen 22 Demokraatti HILJAINEN TIETO ON KYKYÄ TUNNISTAA OLENNAISIA ASIOITA PÄÄTÖKSIÄ TEHTÄESSÄ. – Kun hybridityö on nykypäivää, on äärimmäisen tärkeää löytää uusia keinoja kasvokkaisen kohtaamisen tilalle, jotta tieto siirtyy yhä edelleen työyhteisössä. Ongelmia voi syntyä, jos jokin olennainen tieto tai osaaminen on vain yksittäisen työntekijän hallussa. Tutkimuksen kohteeksi se osaamista, jota ei ole kirjattu mihinkään toimintaohjeisiin tai prosessikaavioihin. 22 Demokraatti HILJAINEN TIETO Nyt ääntä HILJAISESTA tiedosta on tullut laajemmin kuitenkin 1990-luvulla, Kannisto kertoo. Syynä on ihmisten siirtyminen koronapandemian jälkeen enenevässä määrin etäja hybridityöhön. Teollisuustyössä työntekijä voi esimerkiksi tunnistaa jo äänestä, että laite on kohta vikaantumassa. Tätä me emme itsekään välttämättä tunnista. Hoitotyössä esimerkiksi muistisairaan hoitajalle on kertynyt kokemus siitä, mistä aiheista kannattaa puhua, jos potilaalla on huono päivä – miten hänet saa rauhoittumaan. de_30012025_22.indd 22 de_30012025_22.indd 22 17.1.2025 14.37 17.1.2025 14.37. Nyt hiljaisen tiedon, suullisen perinnön, kerryttäminen on vaikeutumassa. – Meillä jokaisella on paljon omasta työstämme tietoa ja osaamista, jota ei ole kirjattu mihinkään. – Jos työyhteisössä tiedetään, että seuraavan viiden vuoden aikana on tulossa laaja eläköitymisaalto, siihen on syytä varautua jo hyvissä ajoin, Kannisto patistaa. – Se on usein kantapään kautta syntynyttä tietoa siitä, miten kannattaa ja miten ei kannata toimia. Kanniston mukaan se on työkokemuksen myötä kertynyttä, usein henkilötai tiimikohtaista taitoa ja Teksti Marja Luumi / Kuva Frances Coch A siaan perehtynyt Työterveyslaitoksen (TTL) erityisasiantuntija Henriikka Kannisto painottaa, että hiljainen tieto on hyvin tärkeää niin organisaatiolle, työnantajalle sekä työntekijöille kuin yhteiskunnallisestikin. Kriittinen vaihe on käsillä erityisesti siinä vaiheessa, kun suuri määrä ihmisiä on eläköitymässä. MITÄ TYÖELÄMÄN hiljaisella tiedolla sitten tarkoitetaan. TYÖELÄMÄN HILJAISEN tiedon hyödyntäminen ei ole mikään uusi idea, sillä käsitteenä se on ollut tiedossa 1960-luvulta lähtien
– Kasvokkaisia kohtaamisia tarvitaan psykologisen turvallisuuden rakentamiseksi, jolloin on myös helpompi vaikkapa kysäistä kollegalta apua ohimennen kahvia hakiessa. Etätyössä verkon välityksellä tuo kynnys voi olla aika korkea, Kannisto pohtii. TYÖN SIIRTYESSÄ yhä enemmän kotiin kasvokkainen vuorovaikutus väkisinkin kärsii. 23 Demokraatti tieto kuvaa nimenomaan tietotaitoa, se ei ole vain päähän iskostuneita ohjeita. Onnistunut hiljaisen tiedon siirto vaatii ennen kaikkea suunnitelmallista johtamista. 23 Demokraatti Jokaisessa työyhteisössä on paljon tietotaitoa, jota ei ole kirjattu mihinkään. Se on kykyä tulkita ympäristön signaaleja tai tunnistaa olennaisia asioita päätöksiä tehtäessä. de_30012025_22.indd 23 de_30012025_22.indd 23 17.1.2025 14.37 17.1.2025 14.37. Ja se on oleellista hiljaisen tiedon jakamisessa
24 Demokraatti Suomalaiset tuppaavat usein olemaan hiljaisia puurtajia, jotka keskittyvät vain siihen omaan työhönsä. Joskus tehtävään voi liittyä turhiakin vaiheita, koska ”näin on totuttu tekemään”, ja talon tapa siirtyy vuodesta toiseen aina uusille ihmisille. de_30012025_22.indd 24 de_30012025_22.indd 24 17.1.2025 14.37 17.1.2025 14.37. – On todella tärkeää, että työkulttuuri tukee oppimista, oivallusta ja kokemusten jakamista – antaa tilaisuuksia käydä keskustelua. Hän voi huomata myös sen, että tietyn työvaiheen voisi tehdä paremmin. Kaikki saisivat kysyä ja kommentoida. Varsinkin kun kiire työelämässä lisääntyy alalla kuin alalla. – Keskeistä johtamisessa ja strategisessa suunnittelussa on ymmärtää, mitkä ovat juuri tämän työyhteisön kriittiset osaamispisteet, ja miten sitä tietoa jaetaan omalle työpaikalle sopivalla tavalla. Vuoropuhelu ja kokemusten jakaminen vaikuttaa myös työn tekemisen ilmapiiriin, työn iloon ja sitä kautta tuottavuuteen. – Sitä voi olla vaikeaa yksittäisen ihmisen vain päättää, että ”nyt minä menen jakamaan tätä hiljaista tietoani”. JUURI VALMISTUNEELLA saattaa olla uusinta tietoa esimerkiksi turvallisimmista suojavälineistä. Ei ole yhtä patenttiratkaisua hiljaisen tiedon kerryttämiselle, joka sopisi kaikille. Se liittyy aivan kaikkeen tekemiseen: kaikilla on hiljaista tietoa. Mikä oppi tältä mieleen jääneeltä juttukeikalta on otettavissa. Itse menin aamuvarhaisella Kallioon paikan päälle. TYÖPAIKAN LÄHTÖKOHDAT ja tarpeet ovat hyvin erilaisia, hän muistuttaa. Meillä toimittajilla on liian usein joku ennakko-oletus tilanteesta. 1980-LUVUN JUPPIAIKA kulutusjuhlineen loppui kuin seinään, kun 1990-luvun lama iski kunnolla. Se on myös turvallisuuskysymys: lisäriskeiltä välttyy, kun jokainen tietää, miten toimia ongelmatilanteissa. Koko työporukka voisi käyttää aikaa tiimipäivillä tai palavereissa siihen, miten jokin haastava työtehtävä voitaisiin vaihe vaiheelta hoitaa. HILJAINEN TIETO Leipäjonossa Empatia ja kärsivällisyys eivät ole pahasta toimittajan työssä. – Kokeneemmat voisivat kertoa, mitä saattaa tulla vastaan ja miten siihen kannattaisi varautua. Miten helposti meiltä käy kokemusten jakaminen muiden kanssa. – Sillä on merkitystä työn sujuvuuteen, työhyvinvointiin, jaksamiseen ja tietyillä aloilla myös pitovoimaan. He näyttivät olevan pääosin ihan tavallisen oloisia ihmisiä. Mitä sinä teet leipäjonossa, sitähän piti mennä kysymään. Tuolloin sen häpeän, ettei ole rahaa ruokaan, aisti konkreettisesti. Kenen vastuulla hiljaisen tiedon jakamisen pitäisi olla. Siirry seuraavaan, jos vastausta ei kuulu. Nykyajassa oppia annetaan muun muassa mentoroinnin avulla. Työterveyslaitoksen Turvaa tiimistä -hankkeessa kävi ilmi, että tietyt teemat eivät tule luontevasti keskustelun aiheeksi, vaikka ne olisivat olennaisia yhteisen ymmärryksen rakentamiseksi – varsinkin, jos työyhteisö työskentelee paljon virtuaalisesti. Kannisto muistuttaa, että Suomessa on pitkä perinne mestari–kisälli-työmallista, jossa konkari opastaa tulokasta. Sitä löytyy myös tulokkaalta, joka vasta aloittaa työuraansa tai sillä, joka on tullut taloon äskettäin, Kannisto painottaa. Kuvaaja kävi jo etukäteen ottamassa jonosta kuvaa. Kansainvälisissä medioissa asti kerrottiin, kuinka hyvinvointivaltio-Suomessa ihmiset jonottavat ilmaista ruokaa. Moni ei ehdi tehdä työajan puitteissa kuin ne niin sanotut pakolliset. Hänen mielestään olisi syytä tietoisesti suunnitella tavat, joilla hiljaista tietoa hyödynnetään. Kukaan ei katsonut silmiin, 15 sekuntia tuntui pitkältä ajalta, kun odotti toiselta vastausta kysymyksiin. Leipäjonojutun otsikkona oli muuten Suomi-neidon hylkäämät. Kannisto allekirjoittaa tämän: kun on paine saada oma työ käsistä pois, epämuodollisen vuorovaikutuksen määrä vähenee. Kanniston mielestä kyse on johtamisesta: tarjotaan tilanteet, kanavat, keinot ja toimintatavat, jotka tukevat esimerkiksi seniori-juniori-työparin työskentelyä tai mentorointia. Vaikka tavallisen ihmisen kokemuksista on tärkeää kertoa, häntä ei saa kiusata. Kun yksi uskaltaa avata suunsa, muutkin haluavat kertoa, miltä tuntuu. Hiljaisen tiedon siirtoa ei voi vastuuttaa vain yksilöille vaan se vaatii suunnitelmallista johtamista. Kannisto on itse kannustanut yrityksiä mielikuvaharjoitteluun samalla tavoin kuin urheilijat tekevät omaan suoritukseensa valmistautuessaan. Se vaatii sen, että työpaikalla on kanavia keskustella työn tekemisen tavoista, hyödynnetään vuorovaikutusta. Oletin, että jonossa on lähinnä laitapuolen kulkijoita, mutta pieleen meni. TTL:N TURVAA tiimistä -tutkimushankkeessa kävi Kanniston mukaan selkeästi ilmi se, miten tärkeää on tiimin kyky hyödyntää yhteistä tietoa, sitä hiljaista. Empatia ja kärsivällisyys eivät ole pahasta toimittajan työssäkään. – Keskeistä on se, että tulokas uskaltaa kysyä siltä konkariltakin, miksi hän tekee jotakin juuri tällä tietyllä tavalla. Ei revolverihaastattelua, eikä tivaamista. Ja totta se oli, jono oli monen korttelin pituinen
Somessa onkin sitten hiljaisempaa, vaikka moni naispuolinen tutkija ja toi mittaja tekee siellä hienosti oman osansa faktatiedon levittämisessä. SIVIILIPUOLELLA VALTIOLLA sukupuol ten tasaarvo on jo pidemmällä. Menneinä vuosina tämä oli lähes sääntö, johtuen yhteiskunnan yleisestä mies johtajana/tutkijana/professorina keskeisyydestä ja vakiintuneista asen teista. Tänäkin talvena asevoimiin tai soti laallisiin kysymyksiin liittyvissä asioissa julkiset keskustelut ovat olleet liian usein allmalepaneeleita. Siinä missä esimerkiksi kokoomus poliitikot Jarno Limnell, Pekka Toveri ja Mika Aaltola jakavat turval lisuus ja sotilasasioiden näkemyksi ään somessa liki päivittäin, hyvin harva asiantuntijanainen yltää samaan kom mentointitahtiin. de_30012025_25.indd 25 de_30012025_25.indd 25 22.1.2025 9.51 22.1.2025 9.51. Tutkijapiireissä ja akateemisessa maa ilmassa sukupuolijakauma on vielä pa rempi. Silti turhan harvoin television ajankoh taisohjelmissa ja turvallisuuspolitiikan ylätason seminaareissa näkee edelleen kään upseerinaisia esiintyjinä. Sain arvioida kolmen finalistin – kaikki ansio ituneita naisia – tehtävävastauksia tur vallisuuspolitiikan kannalta. Somen nojatuolisoturien dominanssi johtaa siihen, että tutkijanaistenkin us kottavuutta sotilasteknologian ja tak tiikan kommentoinnissa kyseenalaiste taan edelleenkin helposti. Jos siinä päsmä röivät vain miehet, lopputulos jää pakos takin näkökulmiltaan vaillinaiseksi. On hassua olettaa, että 6–12 kuukautta asepalvelusta jotenkin automaattisesti pätevöittäisi ihmisen turvallisuuspoli tiikkaan tai sotilasdoktriinien arvioin tiin, mutta silti siihen yhä somessa ve dotaan. Ammattiupseereilla on tietysti tilan teeseen hyvä syy: asepalvelus avattiin vapaaehtoisille naisille vasta 1995, neli sen vuotta sen jälkeen kun naisia oli hy väksytty rauhanturvaajiksi. NAISTEN USKOTTAVUUTTA sotilastek nologian ja taktiikan kommentoinnissa kyseenalaistetaan edelleenkin helposti. Suomessa on vielä matkaa siihen, että media jonottaa ottamaan vakiovieraak seen entistä tiedustelupäällikköä ”Päivi Toveria” tai entistä puolustusvoimien komentajaa ”Camilla Lindbergiä”. Tietysti ”osasyyllisiä” ovat myös semi naarien, paneelien ja haastatteluiden jär jestäjät: on aina helpointa kutsua paikalle se entuudestaan tuttu asiantuntijamies. Muistan hyvin, kun vuonna 2017 Helsingin yliopistolle ja Maanpuolustus korkeakoululle valittiin yhteistä turval lisuuspolitiikan apulaisprofessoria. Vielä enemmän on aikaa siihen, että naisia olisi enemmän evpupseereina, eläkkeeltä vapaammin asioita kommen toivien asiantuntijoiden rooleissa. Samaa voisi kääntäen sanoa sotilas asioista käytävästä media, politiikka ja kansalaiskeskustelusta. KOMMENTTI: Missä ovat turvallisuuspolitiikkaa kommentoivat upseerinaiset. 25 Demokraatti Sotilasasiat tarvitsevat naisnäkökulman TASA-ARVO Jos sotilas asioista käytävää keskustelua päsmäröivät vain miehet, lopputulos jää näkökulmiltaan vaillinaiseksi. Teksti Juhani Pihlajamaa T ämän ääneen sanomisessa on väärinymmärryksen riski, mutta silti: turvalli suuspoliittiseen keskuste luun, nimenomaan sotilas asioiden puolella, tarvitaan enemmän tasaarvoa, nykyistä enemmän naispuo lisia osallistujia. Tässä puo lustusvoimat saisi ryhdistäytyä ja tarjota aktiivisesti osaajiaan julkisuuteen. Kesti vuosia, ennen kuin ensimmäi nenkään kadettikoulun käynyt nainen eteni ”everstiluutnanttiikään”, jossa yleisimmin turvallisuuspolitiikkaa kom mentoidaan viran puolesta joko maan puolustuskorkeakoulussa tai eri puolus tushaarojen kouluissa. NYKYISTÄ asevelvollisuusjärjestel määmme arvostelevien mukaan puolus tusvoimat jättää käyttämättä puolet jo kaisen ikäluokan potentiaalista, kun ase palvelukseen käsketään vain miehiä. Esimerkiksi ulkoministeriössä on tur vallisuuspolitiikan polttopistealueilla ja kuumissa kohdemaissa ollut jo pitkään päteviä naisia pomoina ja suurlähetti läinä. Mutta sekin aika tulee jonain vuonna, väistämättä, ja siihen kannattaa alkaa to tutella jo nyt. Kirjoittaja on everstiluutnantti evp. Tytöttelyä ja ”oletko käynyt edes armeijaa” heittoja kuulee yleisesti. He myös pääsevät esittämään nä kemyksiään julkisuuteen, jos haluavat
26 Demokraatti de_30012025_26.indd 26 de_30012025_26.indd 26 22.1.2025 9.57 22.1.2025 9.57. He eivät saaneet ylityökorvauksia ajalta, joka ylitti heidän työsopimuksensa mukaisen viikoittaisen työajan. – Pohjoismaissa tämä on aika yleinen käytäntö työehtosopimuksissa. PAMin mukaan pelkästään kaupan alalla sekä matkailuja ravintola-alalla heitä on 107 900. Jos on sovittu tätä lyhyemmästä viikkotyöajasta, on työvuoroluetteloon merkityn säännöllisen työajan lisäksi tehty työ lisätyötä. Ruotsissa on otettu jo kantaa, että käytäntöä pitää muuttaa. – Kyllä neuvottelupöytään viedään tavoitteena se, että osa-aikatyöntekijöillekin tulisi työsopimuksen ylittävistä tunneista asianmukaiset korvaukset. Näillä aloilla uusista työpaikoista noin 60 prosenttia oli osa-aikaisia. Onko siis niin, että käytännössä työntekijät voisivat hakea saamatta jääneitä korvauksia tekemistään lisätunneista, jotka nyt katsotaan ylitöiksi. – Tämä on todella mullistava tuomio ja se vahvistaa ehdottomasti osa-aikaisten työntekijöiden asemaa, PAMin juristi Marianne Friman kiteyttää. – Tuomiossa kysytään ensinnäkin, onko tämä syrjivää ja toiseksi, että onko tälle jokin objektiivinen, asiallinen peruste. Teksti Anna-Liisa Blomberg / Kuva iStock E uroopan unionin tuomioistuin (EUT) on todennut osa-aikaisten ylityökorvausten puutteen osa-aikadirektiivin vastaiseksi. Frimanin mukaan voidaan katsoa, että myös Suomen työaikalaki on ristiriidassa tuomion kanssa. EUT:n tuomion taustalla on osa-aikadirektiivi eli osa-aikatyöntekijöitä koskeva puitesopimus, joka kieltää osa-aikaisten työntekijöiden syrjinnän. Palvelualojen ammattiliitto PAMin puheenjohtaja Annika Rönni-Sällinen kertoo, että tilanne halutaan korjata direktiivin mukaiseksi työehtosopimusneuvotteluissa. Lisäja ylityöstä linjataan laissa, että ylityötä on työ, joka ylittää kahdeksan tuntia vuorokaudessa tai € 40 tuntia viikossa. EUT katsoi käytännön myös tasa-arvodirektiivin vastaiseksi syrjinnäksi, koska enemmistö osa-aikatyöntekijöistä oli naisia. Friman huomauttaa, että EUT:n tuomioilla on taannehtiva vaikutus, mikä tarkoittaa, että niiden tulkinta pätee direktiivin täytäntöönpanon määräajasta alkaen. EUT:N TUOMION taustalla on kaksi tapausta Saksasta, joissa osa-aikatyötä tekevät henkilöt esittivät, että heitä kohdellaan syrjivästi ja osa-aikadirektiivin vastaisesti. Rönni-Sällinen arvioi, että kun työnantajat eivät enää EUT:n tuomion myötä hyödy yhtä paljon osa-aikatyön teettämisestä, voi se lisätä työnantajien motivaatiota tarjota kokoaikaista työtä tai vähintäänkin osa-aikatyötä todellisen tarpeen mukaisin tunnein. Se on tärkeää heidän toimeentulonsa kannalta. 26 Demokraatti OSA-AIKATYÖ Joko loppuu ilmainen työ. TÄLLÄ HETKELLÄ PAMin aloilla työskenteleville ei ole tavatonta, että osa-aikatyöntekijän sopimuksessa on vaikkapa 20 viikkotuntia, mutta todellisuudessa töitä paiskitaan enemmän. – Toki kannekelpoisuudessa on vielä tutkittavaa ja tulkittavaa, mutta tämä siellä taustalla on, Friman sanoo. EUT:n tuomio voi tuoda osa-aikatyöntekijöille työsopimuksen ylittävistä tunneista asianmukaiset korvaukset. PAMin mukaan tuomio haastaa nykyisen käsityksen osa-aikatyön palkkauksesta – lisäja ylitöistä. Tuomiossa todetaan, että on syrjivää, eikä asiallista perustetta löytynyt, Friman avaa. Se on nyt työantajalle halpaa lisätyötä, josta pitää lain mukaan maksaa vain yksinkertainen tuntipalkka. Asia koskee suurta työntekijöiden joukkoa, sillä vuonna 2023 osa-aikatyötä teki 402 000 suomalaista. Totta kai odotamme myös, että lainsäädäntöä pitää muuttaa, Rönni-Sällinen sanoo Demokraatille. EUT:n tuomiolla on merkittävä vaikutus myös muissa EU-maissa. Ylityökorvauksia he saivat vasta, kun tehtyjen tuntien määrä ylitti kokoaikaisen työntekijän tuntimäärän
Irtautuminen Pariisin ilmastosopimuksesta kirjaimellisesti polttaa maan tulevien sukupolvien jalkojen alta. Yhtäkkiä ei enää uskalleta esiintyä kansojen itsemääräämisoikeuden ja pienten kansojen oikeuksien puolesta, vaan todetaan pelisääntöjen muuttuneen. Trump haastaa myös Euroopan SUHTAUTUMISESSA TRUMPIIN ON SAMAT VAIKENEMISEN JA MIELLYTTÄMISEN AINEKSET KUIN SUOMETTUMISESSA. Aiemmin Trumpia kritisoinut miljardööri Elon Musk on Trumpin uusi bestis, Facebookin perustaja Mark Zuckerberg oli valmis myymään some-alustoidensa periaatteet, myös jokunen eurooppalainen valtionjohtaja yrittää liittoutua Trumpin imperiumin kanssa. Yksi elefantti huoneessa, aivan hauraiden astiakaappien läheisyydessä, on käsittämätön mielistely Trumpin suuntaan. On ihmetelty, miten suomettuminen oli mahdollista. Moni toimija miljardööreistä valtionjohtajiin on valmis kumartamaan ja suutelemaan sormusta periaatteista riippumatta. Sääntelemätön yritysmaailma uhkaa keskittää kaupallista valtaa jo ennestään suurille portinvartijoille, vapaakaupan sijaan sovellettavat tuontitullit lamauttavat kansainvälisen kaupan. Nyt suhtautumisessa Trumpiin on tismalleen samat vaikenemisen ja miellyttämisen ainespuut mukana. Ukrainan sodan vähättely sekä puheet operaatioista Panaman kanavan tai Grönlannin haltuunottamiseksi kertovat kovaa kieltään Trumpin maailmasta, jonne monenkeskiset sopimukset tai oikeusnormit mahtuvat heikosti. Meidän on oltava ihmisten puolella, oli kyse sitten kunnianhimoisesta ilmastopolitiikasta, toimivista ja reiluista markkinoista, työntekijöiden oikeuksista, tai rajoista somejättien ja suuryritysten vallalle. Tuo vasta-aalto voi saada alkunsa jo kahden vuoden kuluttua pidettävissä Yhdysvaltojen kongressin välivaaleissa. Meidän eurooppalaisten pitää nyt toimia niin, että voimme olla asemastamme ylpeitä myös kahden ja neljän vuoden kuluttua, kun aaltoliike on noussut uudelle harjalle. Trumpin politiikka on kaukana EU:n toiveista ja politiikasta. Kun Yhdysvallat on suuri, Trump äkkipikainen ja tämän yhdistelmän vaikutukset kauaskantoisia, on maailma tietysti epävakaampi. 27 Demokraatti Eero Heinäluoma Europarlamentaarikko, Bryssel eero.heinaluoma@ep.europa.eu MEPIT E uroopan unioni on kovassa paikassa. EUROOPAN ON nyt pidettävä oma linjansa ja periaatteensa sekä tehtävä se tiiviissä keskinäisessä yhteistyössä. de_30012025_26.indd 27 de_30012025_26.indd 27 22.1.2025 9.57 22.1.2025 9.57. Ja nyt Donald Trump on palannut Yhdysvalloissa vallan pallille uhaten Eurooppaa tulleilla ja ympäristöja yritysvastuun syrjäänlaitolla. Kiina kulkee lähellä Venäjää ja haastaa valtiontuilla eurooppalaisia yrityksiä. Venäjä on aloittanut Euroopassa täysimittaisen sodan hyökkäämällä koko rintamalla Ukrainaan. Historia osoittaa, että kaikki kehitys nostaa myös vasta-aallon. SUOMESSA ON puhuttu paljon suomettumisesta. Ukrainaa on tuettava oikeudenmukaisen ja kestävän rauhan aikaansaamiseksi
Pidän sitä myönteisenä, koska se mahdollistaisi laajemman osakesijoit tamisen, Kiander sanoo Demokraatille. Kiander summaakin, että inflaatio jarru tarkoittaisi sitä, että eläkkeellä ole vien riski nousee vähän. Sinänsä pettynyt uudistukseen Kian der ei kuitenkaan ole. – Kevan Jaakko Kiander arvioi. Järjestö huo mauttaa, että eläkkeiden ostovoiman turvaavat indeksit ovat eläkeläisille käy tännössä ainoa keino parantaa eläkkei tään. Hän huomauttaakin, että yksittäinen inflaatiojarru toteutuisi lähinnä melko poikkeuksellisissa tilanteissa eikä sillä ole kovin suurta vakauttavaa vaikutusta. Käytännössä tällainen nuo titus tarkoittaisi sitä, että osakesijoitus ten osuus voisi Kianderin arvion mukaan nousta eläkeyhtiöissä noin 50 prosen tista 60 prosenttiin. Tätä uudistusta Kiander sanoo yllättäväksi asiaksi. KESKUSKAUPPAKAMARIN pääekono misti Jukka Appelqvist kommentoi viestipalvelu X:ssä uudistusta sanoen, että ilmeisesti ei tehdä juurikaan mitään muuta kuin mahdollistetaan suurempi osakeriski. Tällaisia tilan teita, joihin inflaatiojarru purisi, ei ole kuitenkaan juuri lainkaan nähty. – Siihen tämä vakauttaja ei näytä rea goivan mitenkään ainakaan näiden ny kyisten tietojen pohjalta, hän ihmettelee. – Luulen, että vaikutus olisi tällainen, mikä olisi ihan hyvä. ELÄKELÄISLIITTOJEN ETUJÄRJESTÖ EETU ry puolestaan on kertonut tiedot teessaan seuraavansa huolestuneena uu tisointia indeksileikkurista. Työeläkeindeksi ei voisi kahden vuoden tarkastelujaksossa kas vaa enempää kuin palkkakerroin. Etujärjestön mielestä se on Suomen koko eläkeläis väestölle ”ankara isku”. Kevalla ei ollut edustusta nyt työnsä päättäneessä työryhmässä. Se onkin nostanut sijoitustoimintansa ris kitasoa. Esimerkiksi osakesijoitusten enim mäismäärää on tarkoitus muuttaa 85 prosenttiin. ELÄKKEIDEN VUOTUISIIN indeksikoro tuksiin tulee vuodesta 2030 alkaen käyt töön uusi ”inflaatiovakauttajaksi” kut suttu leikkuri. Kuitenkin esimerkiksi 2023 työeläk keisiin tehtiin kovan inflaation vuoksi 6,8 prosentin korotus palkkojen nous tessa paljon vähemmän. Suurin riski järjestelmässä liittyy Kianderin mielestä väestökehitykseen. Teksti Johannes Ijäs / kuva iStock J ulkisen sektorin työeläke vakuuttaja Kevan toimitus johtaja Jaakko Kiander näkee, että tiedot luvassa olevasta elä keuudistuksesta, etenkin sijoi tuksiin liittyvästä, vaikuttavat odotetun kaltaiselta. – Minä luulen, että tällaiset tilanteet ovat aika harvinaisia, missä eläkkeet nousisivat nopeammin kuin palkat. Ehkä paljon yli 60 prosentin ei kannata lähteä menemään kään. – Mitään olennaista tässä ei tunnu ta pahtuvan. – Ei ole yllättävää, että mennään tähän suuntaan. 28 Demokraatti ELÄKEUUDISTUS Ihan hyvä eläkeuudistus Kumman ääni eläkeuudistuksessa kuuluu, työntekijän vai työnantajan. – Ajattelin, että haettaisiin mekanis mia, jolla voisi enemmänkin vakauttaa järjestelmän rahoituspohjaa, Kiander toteaa. Kevaa itseään eivät koske vakavarai suussäännöt kuten yksityisiä eläkelai toksia, koska julkisella puolella ei ole yksilöllisesti katettavia eläkevastuita. 28 Demokraatti de_30012025_28.indd 28 de_30012025_28.indd 28 22.1.2025 10.04 22.1.2025 10.04. – Tämä on ihan käypäinen uudis tus, mutta ehkä se ei mennyt ihan niin pitkälle kuin ajattelin, että olisi voinut mennä
Vastaisuu dessa yritys saa lainata takaisin enintään 10 miljoonaa euroa. Jatkossa velkavipua voisi käyttää samalla tavalla suorissa kiinteistösijoituksissa. – Kyllä. – Työnantaja halusi, että (eläke) maksu ei nouse ja siitähän nyt sovit tiin, että maksu pidetään nykytasolla ja työntekijäpuoli taas halusi, että etuuksia ei leikata, eikä niitäkään minun mieles täni oikeastaan leikata lukuun ottamatta tätä yhtä mahdollista indeksien leikku ria, joka kuitenkin varmaan toteutuu aika harvoin. Ennen tällaista suo raa summaa ei ole suoraan määritelty. JÄRJESTELMÄN SUURIN RISKI LIITTYY VÄESTÖKEHITYKSEEN. Kiander arvioi, että varmasti ajatus on, että maksu voisi olla pidemmänkin aikaa vakaana. Vielä hallitusneuvottelujen aikana puhut tiin jopa parin miljardin uudistustar peesta. Kiander arvioi muutoksen liittyvän sijoitusuudistukseen. Demokraatin tietojen mukaan uu distus vahvistaisi taloutta peräti 0,57 prosenttiyksiköllä. Takaisinlainaus mahdollisuutta halutaan rajoittaa sen vuoksi, jottei tulisi tilannetta, jossa huo nona vuotena asiakasyhtiöt haluaisivat lainata paljon rahaa eläkeyhtiöstä, jossa sillä hetkellä ei olisi likvidiä rahaa. Toivo taan parasta, hän jatkaa. Kyseessä on ollut lä hinnä kriisiajan poikkeusväline. – Eläkevarojahan on jo melkein 300 miljardia, joten aika pienikin tuottopro sentin kasvu tuottaisi tuon verran. Yritykset voivat lainata eläkeyhtiöiltä takaisin rahaa niiden eläkerahastoihin maksamista eläkemaksuista. 29 Demokraatti – Ja nuoret tietenkin kantavat (eli suo meksi maksavat) isomman riskin. Jo näillä spekseillä. HALLITUKSEN MUKAAN eläkeuudis tuksen tulee vahvistaa julkista taloutta miljardia euroa järjestelmälle pitkällä aikavälillä eli työryhmälle määritelty ta voite ylittyisi numeraalisestikin selvästi. Kiander toteaa, että normaalioloissa uudistuksella ei ole yrityksiin mitään vaikutusta, koska takaisinlainausta käy tetään hyvin vähän. Kiander kuittaa tämän ”työmarkki naasiaksi”, josta on varmaan keskus teltu mutta on päädytty siihen, että ne saavat jäädä rauhaan. Kiander laskee nopeasti päässä, että arvioitu vaikutus olisi noin 1,5 29 Demokraatti de_30012025_28.indd 29 de_30012025_28.indd 29 22.1.2025 10.04 22.1.2025 10.04. Työmarkkinajärjestöt sopivat vakaut tavansa eläkemaksun tason 24,4 pro senttiin vuosiksi 2026–2030. – Näkisin tämän kyllä enemmän nuo ria hyödyttävänä ratkaisuna. Uudistukseen kuuluu myös se, että työeläkeyhtiöiden mahdollisuutta niin sanottuun takaisinlainaukseen rajoi tetaan. Viimeistään vuoden 2030 tie noilla lasketaan, missä silloin ollaan. Vaikuttaako tämä sitten yritysten sel viytymiseen kriisiaikoina. HELSINGIN SANOMAT kertoi sovun tar koittavan myös sitä, että työeläkeyhtiöi den mahdollisuutta käyttää niin sanot tua velkavipua laajennetaan koskemaan kaikkia työeläkeyhtiöiden tytäryhtiöiden kiinteistösijoituksia. Ansiosidonnaisen tai opiskelun aikai siin eläkekertymiin uudistuksissa ei il meisesti puututa, sellaista tietoa ei aina kaan ole tullut julkisuuteen. Kiander summaa lukujen tulevan luontevasti siitä, että rahaa sijoitetaan enemmän osakkeisiin, joissa tuottoodo tukset ovat muita sijoituskohteita kor keammat. pitkällä aikavälillä noin 0,4 prosent tiyksiköllä suhteessa bruttokansan tuotteeseen, mikä vastaa noin miljar dia euroa vuoden 2023 tasossa. – Jos asiat kehittyvät oletetulla ta valla, silloinhan tämä maksu voisi olla paljon pidempäänkin vakaana, Kiander uskoo. Luvut perustuvat Eläketurvakeskuk sen tekemiin laskelmiin. Tätä Kiander ei pidä suurena muutok sena nykytilanteeseen. KUN KIANDERIA pyytää arvioimaan, kuuluuko tähänastisten tietojen perus teella eläkeuudistuksessa enemmän työntekijäpuolen vai työnantajapuolen näkemykset, hän sanoo, että oikeastaan molemmat osapuolet saivat läpi sen, mitä halusivat. Tässä mielessä voi sanoa, että molemmat saavuttivat tavoitteensa ja keino siihen oli sijoitusuudistus. Kiander sanoo, ettei näe, että uudis tuksessa olisi isoa riskiä nuorille. – Luulen, että sitä ei ole kovin pal jon pohdittu, vaikuttaako se siihen, vai keksitäänkö siihen kriisin aikana muita poikkeusvälineitä. Nykyisin eläkeyh tiöt voivat perustaa kiinteistöyh tiöitä, joissa ne ovat mukana omistajina ja kiin teistöyhtiöt voivat ottaa velkaa. Sen si jaan jos osakesijoittaminen tuottaa pit källä aikavälillä paremmin, se nimen omaan hyödyttäisi nuoria ikäluokkia eläkerahastojen kasvaessa nopeammin
Hybridisodankäynnin muodossa tämä on jo tapahtunut. Teksti Mika Horelli / Kuva iStock P residentti Sauli Niinistö sanoi Viron yleisradiolle ERR:lle antamassaan haastattelussa viime vuoden viimeisenä päivänä, että eurooppalaiset myös muualla kuin EU:n itärajalla ovat vähitellen heräämässä huomaamaan, että Venäjän uhka koskee kaikkia. Keski-Euroopan maiden suhtautuminen Venäjän uhkaan on poikennut merkittävästi siitä, miten sen muodostama uhka on nähty ja varsinkin nyt nähdään lähempänä EU:n itärajaa. Belgiassa ja Alankomaissa aletaan vihdoin ottaa tosissaan uhka siitä, että Venäjän Ukrainaa vastaan aloittama sota voi laajentua laajemmaksi eurooppalaiseksi konfliktiksi. Kun uhka on mielletty riittävän kaukaiseksi, se ei ole tuntunut koskettavan äänestäjiä eikä poliitikkoja. Nato-päämajaa ja EU:n instituutioita isännöivään Belgiaan kohdistuu erityisen paljon painetta. Belgiassa ja Alankomaissa keskeisiin suosituksiin kuuluu henkilöllisyystodistusten ja passin pitäminen saatavilla sekä riittävän käteisen rahan varaaminen mahdollisten pankkipalveluhäiriöiden varalta. 30 Demokraatti PUOLUSTUS Ei prosenttipeliä, vaan oikea uhka Myös Euroopan länsilaidalla aletaan nyt ymmärtää, että Venäjän uhka koskee kaikkia. Lisäys tarkoittaa, että Belgiassa on lähes 1 500 sotilasta valmiina lähetettäväksi sotilaallisiin tehtäviin vain joidenkin päivien varoitusajalla Naton tarpeiden mukaan. ALANKOMAIDEN JA Belgian toimet ovat ensimmäisiä julkisia reaktioita Naton uuden pääsihteerin, Alankomaiden entisen pääministerin Mark Rutten puheeseen joulukuun puolivälissä, jolloin hän varoitti, ettei Eurooppa ole valmis siihen, mitä on tulossa seuraavan neljän-viiden vuoden aikana. Belgian puolustusministeri Ludivine Dedonderin mukaan uhat eri puolilla Eurooppaa vaihtelevat. Belgia on tällä hetkellä neljänneksi vähiten puolustusmenoihin varoja käyttävä Nato-maa ja käytti puolustukseen tänä vuonna vain 1,13 prosenttia bruttokansantuotteestaan. ”Samaan aikaan kun Belgia varautuu lähettämään huomattavasti aikaisempaa enemmän Nato-joukkoja etulinjan maihin Itä-Euroopassa, Belgian on kyettävä kehittämään puolustautumista erityisesti hybridihyökkäyksiä ja muuta ”epäilyttävää” toimintaa vastaan omassa maassa”, Dedonder kertoi esitellessään Belgian operatiivista puolustussuunnitelmaa vuodelle 2025. Kansalaisia on nyt ryhdytty aktiivisesti ohjeistamaan siitä, kuinka varautua mahdollisiin poikkeusoloihin. Tilanne on nyt alkanut nopeasti muuttua. Belgiassa joulukuun puolivälissä julkaistussa, vuoden 2025 varautumissuunnitelmassa hahmotellaan noin 20 prosentin lisäystä sotilaallisiin operaatioihin ja belgialaisten Naton valmiusjoukkojen kasvattamista kolmin-nelinkertaisiksi. Erilaiset hybridi-iskuksi tai niiden yrityksiksi tulkitut tapahtumat ovat lisääntyneet kaikkialla läntisessä Keski-Euroopassa, myös Belgiassa. Belgian pääministeri Alexander De Croo sitoutui vuoden 2022 Madridin Nato-huippukokouksessa kahden prode_30012025_30.indd 30 de_30012025_30.indd 30 21.1.2025 11.17 21.1.2025 11.17. Tämä näkyy hyvin esimerkiksi siinä, kuinka vähän esimerkiksi Belgia on panostanut puolustukseensa, 1,1 prosenttia bruttokansantuotteestaan (BKT) kun jo tähän asti Nato-maiden keskenään sopima tavoite on ollut kaksi prosenttia BKT:sta. Malli tähän on poimittu Suomesta ja Ruotsista. Kotona suositellaan olevan riittävästi ruokaa ja vettä useamman päivän tarpeisiin sekä henkilökohtaisia lääkkeitä ja ensiaputarvikkeita. Rutten mukaan Länsi-Euroopan Nato-maiden on viimeistään nyt herättävä tajuamaan, että sodan uhka koskee myös muita kuin Venäjän rajanaapureita. Belgian sotilaskohteiden ympärillä raportoidut ”epäilyttävän toiminnan” tapaukset ovat lisääntyneet merkittävästi parin viime vuoden aikana
Vielä vähemmän rahaa puolustukseen käyttivät Espanja (1,28 %), Slovenia (1,29 %) ja Luxemburg (1,29 %). Viron puolustusvoimien edellinen komentaja Martin Herem varoitti viime vuonna, että sodan mahdollisen eskaloitumisen varalta seuraavan kolmen vuoden aikana ratkaisevat päätökset on tehtävä nyt. de_30012025_30.indd 31 de_30012025_30.indd 31 21.1.2025 11.17 21.1.2025 11.17. Kirjoittaja on Brysselissä asuva toimittaja. Hän ehdotti puolustusmenojen kaksinkertaistamista. Viime vuonna 2024 Viron puolustusbudjetin arvioidaan olleen yli kolme prosenttia maan BKT:sta. Yhdysvalloista on jo esitetty vihjauksia, että Nato voisi siirtää päämajansa pois Belgiasta, ellei maa todella nosta puolustusmenojaan. Lisäksi Puola on panostanut sekä Valko-Venäjän vastaisen itärajansa että Venäjälle kuuluvan Kaliningradin vastaisen rajan vahvistamiseen ja sotilaallisen valmiuden parantamiseen. Tärkeimmät linjaukset puolustusmenoista tehdään Naton huippukokouksissa, joissa kaikki jäsenmaat ovat edustettuina. Tänä vuonna Puolan puolustusbudjetin on suunniteltu kasvavan edelleen noin 44 miljardiin euroon, mikä nostaisi osuuden lähelle viittä prosenttia BKT:sta. Maa on tehnyt merkittäviä hankintoja, kuten yhdysvaltalaisia Abrams-panssarivaunuja, panssarihaupitseja, uuden sukupolven hävittäjiä, raketinheittimiä ja ilmapuolustusjärjestelmiä. Puolan puolustusbudjetti on kohdistettu erityisesti asevoimien modernisointiin ja vahvistamiseen. Se nostaisi ne noin kuuteen prosenttiin Viron BKT:sta. Toinen merkittävästi sotilasmenojaan kasvattanut Nato-maa on Viro. Kysymys näyttää kuitenkin olevan liikkuvasta maalista. Nato-maiden puolustusbudjettitavoitteista päätetään yhteisymmärryksessä, mutta ne eivät ole juridisesti sitovia. Nykyisestä kahden prosentin KUN UHKA ON RIITTÄVÄN KAUKANA, SE EI OLE KOSKETTANUT ÄÄNESTÄJIÄ EIKÄ POLIITIKKOJA. Lähempänä Venäjää herätys sodan eskaloitumisen uhkaan on tapahtunut aikaisemmin ja paljon voimakkaampana kuin läntisessä Euroopassa. Joka tapauksessa on selvää, että kaksi prosenttia ei jatkossa enää riitä, vaan Nato-maiden on varauduttava käyttämään omaan sotilaalliseen turvallisuuteensa merkittävästi enemmän. Mallia uudesta ajattelusta on saatu jo nykyisestä EU:n puheenjohtajamaa Puolasta, joka on merkittävästi lisännyt puolustusmenojaan viime vuosina ja on asteittain kasvamassa yhdeksi Länsi-Euroopan sotilasmahdeista. VIIMEKSI JOULUKUUN puolivälissä Yhdysvaltain entinen ja tuleva presidentti Donald Trump väläytti Financial Timesin mukaan vaatimuksen nostamista jopa viiteen prosenttiin, mutta tätä on yleisesti pidetty neuvottelutaktiikkana, jonka tarkoitus on päästä sopimaan kolmen tai kolmen ja puolen prosentin tavoitteesta. Pääsihteeri Rutten mukaan kaksi prosenttia ei kuitenkaan uudessa tilanteessa enää riitä, Nato-maiden pitäisi jatkossa sijoittaa vähintään kolme prosenttia BKT:staan puolustukseen. Tämä tarkoittaa, että Nato-maiden johtajat neuvottelevat ja sopivat tavoitteista yhdessä, mutta niiden toimeenpano jää jäsenmaiden kansalliseen päätösvaltaan. tavoitteesta sovittiin alun perin vuonna 2014 Naton Walesin huippukokouksessa ja se vahvistettiin minimiksi vuoden 2023 huippukokouksessa Vilnassa. 31 Demokraatti Ei prosenttipeliä, vaan oikea uhka sentin BKT-tavoitteeseen, mutta tilanteen muuttaminen ollut poliittisesti erittäin hankalaa. Viime vuonna Varsova budjetoi puolustukseen noin 31,5 miljardia euroa, mikä vastaa yli neljä prosenttia maan BKT:sta
Mannerström tapasi toisen vaimonsa deittipalvelu Tinderissä. Olemme jutelleet reilun tunnin identiteettitutkija Rasmus Mannerströmin kanssa, kun hän kertoo kertomuksenpoikasen, joka saa terästämään kuuloa. 32 Demokraatti KASVO TUTKIMUS MATKA MINUUKSIIN Nuorten on vaikea tehdä päätöksiä ja valintoja, kun he eivät mutkikkaassa nyky maailmassa näe mihin ne ovat johtamassa, toteaa identiteetti tutkija Rasmus Mannerström. Hän oli pyyhkäissyt, swaipannut, naisen kuvan oikealla ekalle. Mutta faktaa se on ja kytkeytyy haastattelun ja D-kasvoartikkelimme teemoihin. Haastattelu on lopuillaan. Hitusen yllätyksellinen yksityiskohta kuulostaa Paul Austerin romaanin sivujuonteelta. Teksti Janne Ora / Kuvat Jani Laukkanen A loitetaan tämä tarina lopusta. de_30012025_32.indd 32 de_30012025_32.indd 32 21.1.2025 11.28 21.1.2025 11.28
33 Demokraatti de_30012025_32.indd 33 de_30012025_32.indd 33 21.1.2025 11.28 21.1.2025 11.28. 33 Demokraatti OLEMME LIIKKUNEET ÄÄRI LAITAAN, JOSSA YKSILÖN NÄHDÄÄN OLEVAN KAIKEN KESKIÖSSÄ
Edessämme on syvällisiä työkseen pohtiva Tinder-swaippaaja, mutta miten Mannerströmin kertoma anekdootti liittyy hänen ajatuksiinsa, työhönsä ja tutkimuksiinsa laajemmin. MANNERSTRÖM ON tutkinut muun muassa nuorten aikuisten identiteetin muodostumiseen ja elämänvalintoihin liittyviä ilmiöitä. Sitoutumisen kammo yhdistettynä rajattomaksi ja loputtomaksi koettuun vaihtoehtojen viidakkoon synnyttää pseudovalintoja, jossa kumpikaan suhteen osapuoli ei panosta suhteeseen. – Identiteetin muodostuminen on todella laaja käsite. – Minusta ja monista muista luokkani pojista tuntui, että opettaja katsoi meitä alaspäin. Mannerström sanoo, että hänen elämänvalintojaan ohjasivat osin sattumat nuoruudessa ja varhaisaikuisuudessa. MANNERSTRÖMIN MUKAAN nuorten aikuisten identiteettikipuilut lieveilmiöineen näkyvät modernissa nykyajassa erityisen hyvin parisuhteissa. Se on jäänyt viime vuosina vähemmälle, mutta musiikki on säilynyt näihin päiviin Mannerströmin arjessa: vanhempi hänen ”toisen aviokierroksen” pojistaan soittaa päivittäin pianoa. – Varhainen muisto oman identiteetin muodostumisen kannalta liittyi 1980–90-luvun taitteen graffiteihin, joita oli esimerkiksi Malminkartanon aseman liepeillä. – Ne alkoivat kiehtoa minua paljon ja sitä kautta kiinnostuin myös hiphop-kulttuurista. Kotona puhuttiin yhteiskunnallista asioista. Parisuhteelle on sen sijaan eduksi panostaa täysillä ja ”katsoa kortit”, Mannerström sanoo. Sain kuitenkin esseetehtävästä arvosanan L. Kun hän oli ollut puolitoista viikkoa siellä, hän totesi sen olevan ihan kamalaa ja että ”nyt minä jätän tämän palvelun”. MANNERSTRÖMIN kasvuympäristö oli Helsingin Malminkartano 1980–1990-luvuilla, jonka harmaan betoniarkkitehtuurin keskelle alkoi vähitellen juurtua elävää kaupunkija nuorisokulttuuria. Körötellään ja mutkitellaan niitä vastauksia kohti, pikku hiljaa. Samaisena iltana hän näki minut Tinderissä ja swaippasi minut oikealle kuten minäkin olin tehnyt, Mannerström kuvaa. Kuitenkin kohdallemme sattui tällainen kohtaaminen, jota emme olleet kumpikaan suunnitelleet. Oli tärkeää, että sain tunnustuksen juuri tältä opettajalta, jonka koko suhtautuminen minuun muuttui myös esseen kirjoittamisen mukana. de_30012025_32.indd 34 de_30012025_32.indd 34 21.1.2025 11.28 21.1.2025 11.28. Miten tullaan itseksi ja mitkä tekijät vaikuttavat siihen sekä mihin identiteetin kokemus itsestä liittyy, kuvaa Mannerström tutkimusteemojensa keskeisiä kysymyksenasetteluja. Mannerström toteaa onnistumisen kokemuksen herättäneen hänessä kiinnostuksen yhteiskunnallisiin ilmiöihin ja teemoihin. Siksi ihmissuhteessa ei synny molemminpuolista luottamusta, mikä on edellytys sen syventymiselle ja jatkumiselle pidempään. NUORTEN AIKUISTEN IDENTITEETTI KIPUILUT NÄKYVÄT NYKY AJASSA ETENKIN PARISUHTEISSA. Ihmiset ovat sitoutuvinaan, mutta eivät silti sitoudu, vaan kaiken aikaa huhuillaan ja tähyillään muualle, kohti muka parempaa. Lähestyttiin millenniumia. Lärkanin ruotsinkielisen lukion suomen kielen opettaja Kirsti Tanhuanpää antoi lukiolaisnoviiseille tehtäväksi lukea Pentti Linkolasta kertovan artikkelin sekä kirjoittaa hänestä essee. En sitoudu tähän ihmiseen, koska saatan ihan kohta tavata paremman tai tämä nykyinen kumppanini saattaa tavata sellaisen. Suurin yksittäinen, muovaava avainkokemus sattui kuitenkin koulussa, lukion ensimmäisellä luokalla. – Olin itsekin saarnannut kavereille, että Tinder ei ole vaimon hakua varten. Tanssin lisäksi Mannerström innostui rumpujen soitosta. – Siinä tilanteessa kumpikaan ei aidosti lähenny toista, kun molemmat kuvittelevat suojelevan itseään pettymyksiltä. – Tunsin, että voin olla hyvä jossakin. Tinderissä ja sen kaltaisissa seuranhakupalveluissa ikuisen valitsemisen ja hakemisen problematiikka näyttäytyy raadollisimmillaan. Mannerströmin mukaan pseudovalinnan taustalla, sen polttoaineena, on sinänsä ymmärrettävä yleisinhimillinen tarve. – Pseudovalinnassa kuvitellaan suojeltavan itseä esimerkiksi pettymyksiltä. Yläasteella aloin itsekin tanssia breakdancea. Se herätti minut monin tavoin. – Panostaminen muuttaa koko parisuhteen dynamiikkaa. Hän on työstään kuitenkin vanhempainvapaalla haastattelua tehdessä. Tinder alleviivaa sitä. Demokraatti tapaa puolestaan Mannerströmin Helsingin yliopiston Svenska socialoch kommunalhögskolanissa, jossa hän työskentelee sosiaalipsykologin lehtorina. Jos kumpikaan ei satsaa suhteeseen, ei se todennäköisesti johda kovin hyvään lopputulokseen suhteen kannalta. Erityisesti psykologian, sosiaalipsykologian ja sosiologian kysymykset alkoivat enenevästi kiehtoa häntä. – Nuoret aikuiset haluavat olla vapaita valitsemaan ja vapaita lähtemään suhteesta. 34 Demokraatti D-KASVO – Nykyinen vaimoni ei ollut halunnut mennä Tinderiin, mutta oli lopulta taipunut, kun ystävä oli siihen painostanut
– Nuorten aikuisten identiteetin muodostumisessa olen tutkinut esimerkiksi sitä, miten heillä kehittyy kokemus, varmuus ja tieto siitä, mihin he ovat menossa; miten se puolestaan linkittyy psyykkiseen hyvinvointiin, arvoihin ja poliittiseen osallistumiseen. aviossa toista kertaa, kolmen lapsen isä ja helmikuussa on syntymässä neljäs . harrastaa juoksua, pyöräilyä sekä mielellään monenlaista muutakin ulkona liikkumista, soittaa pianoa Mannerström korostaa monien yhteiskuntatieteilijäkollegoidensa tavoin yhteiskunnan ja ympäristötekijöiden merkitystä identiteetin muodostumisessa; niihin lukeutuvat myös sattumat ja aikaja tilannesidonnaiset seikat. JOKAINEN ANSAITSEE OMAN MENESTYKSENSÄ TAI EPÄONNISTUMISENSA. Yhtä kaikki, yhteiskunta ja ympäristö vaikuttavat niin syiden kuin seurausten tasolla. 35 Demokraatti RASMUS MANNERSTRÖM . identiteettitutkija, sosiaalipsykologian lehtori Helsingin yliopiston Svenska socialoch kommunalhögskolanissa . asuu ja työskentelee Helsingissä . de_30012025_32.indd 35 de_30012025_32.indd 35 21.1.2025 11.28 21.1.2025 11.28. väitöstutkimus Jyväskylän yliopistossa 2019 otsikolla Uncertain future plans – Personal identity among Finnish youth and its links with well-being, digital engagement and socio-economic circumstances . Mannerström on työskennellyt tutkijana viime vuosina myös tutkimushankkeissa, joissa selvitettiin nuorten käyttämien digitaalisten laitteiden käyttön merkitystä osana identiteetin muodostumista. Hän on mukana myös Suomen Akatemian rahoittamassa hankkeessa, jossa tutkitaan väestörakenteen muutoksiin ja syntyvyyden laskuun vaikuttavia tekijöitä
Rajattomalta tuntuvat mahdollisuudet ovat lopulta kuitenkin näennäisiä. – Olemme monella tapaa liikkuneet 1970-luvun ääripolitisoituneesta, yhteiskunnan merkitystä kaikessa painottaneesta aikakaudesta toiseen äärilaitaan, jossa yksilön nähdään olevan kaiken keskiössä. NUORTEN AIKUISTEN elämää sävyttävät pseudovalinnat syntyvät pintatasolla valintojen rajattomuuden ja paineiden ristiaallokossa ja liittyvät usein parinvalinnan ohella koulutukseen. Hän hymähtää haastattelun aikana useaan otteeseen, että puhuu ”vanhanaikaisesti: että moni pitää häntä näiden sanojensa takia konservatiivisena tai suorastaan taantumuksellisena. Tuntuu kuitenkin, ettei sitä viestiä oikeasti kuunnella. Näin menetellen koulujen ja oppilaitosten opintojen ohjaajat toimisivat kaikkein kannustavimmin. 36 Demokraatti D-KASVO KOULUIHIN VOISI PERUSTAA UUDEKSI OPPIAINEEKSI YHTEISKUNNAN LUKUOPIN. Pseudovalintode_30012025_32.indd 36 de_30012025_32.indd 36 21.1.2025 11.28 21.1.2025 11.28. Mannerström tiedostaa liikkuvansa näine ajatuksineen ja puheineen aavistuksen tuulisilla ja karikkoisilla vesillä. – Olennaista olisi se, että ihminen löytää omat vahvuutensa, vaikka sekin kuulostaa fraasilta. YKSILÖLLISYYTTÄ JA yksilöä painottava nykyinen asenneja keskusteluilmapiiri on Mannerströmistä valitettava monista syistä. Yksilön valintojen ja vapauksien liiallinen painottaminen sälyttää monen nuoren niskaan kohtuuttoman valintojen ja mahdollisuuksien labyrintin. Mannerström mainitsee esimerkinomaisesti koulutukselliset suuntautumiset. Yhteiskuntatieteilijänä Mannerström tuntee aatemaailmoiden heilahtelut vuosikymmenestä toiseen. Tyhjien ja katteettomien ”jokaisesta voi tulla mitä vaan ja saavuttaa mitä tahansa” -fraasien kuulemisen ja uskomisen sijaan nuoret tarvitsevat Mannerströmin mielestä pikemmin suhteellisuudentajua, nöyryyttä, valintojen karsimista ja vaihtoehtojen rajaamista. – On vain niin, että meistä kaikista ei ole kaikkeen: ei kaikista voi tulla Googlen pääjohtajia, eikä tarvitsekaan tulla
Hän esitteli luentokalvollaan rajallisen määrän vaihtoehtoja siitä, miten sosiaalipsykologian pääaineopiskelijat voivat myöhemmin sijoittua työelämässä. MANNERSTRÖMIN OMIIN opintoihin liittyviä valintoja helpotti ensimmäisten opintoviikkojen aikana luennoinut professori. Mannerström korostaa, että valintojen moninaisuus ja runsaus eivät lähtökohtaisesti ole sen enempää huonoja kuin hyviä asioita. Mutta vaikeus syntyy siitä, kun yhä nykypäivänä on tietyssä iässä valittava koulutuspolku. voinko, ehdinkö ja kannattaako minun vielä valita toisin. Se oli hyvä valinta. – Valintoja vaikeuttaa myös tämän päivän imperatiivi siitä, että sinun on oltava onnellinen ja menestynyt. Mitkä ovat olleet elämäsi keskeisiä valintoja. Epävarmuuden tunteen takia nuoret aikuiset jäävät kiinni loputtomaan vatvomisen ja murehtimisen tilaan: tuliko valittua oikein vai väärin; olisinko onnellisempi, jos olisin valinnut toisin; ainakin yhteiskuntaopin sisällä opetettavaksi kokonaisuudeksi yhteiskunnan lukuopin. Syy on yksinkertainen: yliopisto-opiskelijan status on korkeampi kuin ammattiin opiskelevan. Jokainen ansaitsee oman menestyksensä tai epäonnistumisensa. de_30012025_32.indd 37 de_30012025_32.indd 37 21.1.2025 11.28 21.1.2025 11.28. Mannerströmin kuvaus omista nykyopiskelijoistaan havahduttaa ja hieman myös huvittaa. Yksi opiskelija oli todennut, että hän haluaisi kyllä opiskella, mutta ei haluaisi lukea tai kirjoittaa. Olin silloin 23-vuotias. VIELÄ MUUTAMA vuosikymmen sitten oli toisin. Nuori saattoi seurata vanhempiensa jalanjälkiä tai valita määrätyn koulutuksen, joka turvasi koko työuran ajalle tietynlaisen työn tai jopa työpaikan. – Olen samaa mieltä kasvatustieteilijä Kristiina Brunilan kanssa siitä, että koulussa voitaisiin nykyistä enemmän opettaa sitä, minkälainen yhteiskunta on ja miten se toimii. YKSI RATKAISU vatvomisen, päättämättömyyden, asioiden lykkäämisen, sitoutumattomuuden ja suhteellisuudentajuttomuuden kaltaisiin ongelmiin voisi löytyä melko ilmeisestä suunnasta. 3 KESKEISINTÄ 3 Tutkijaksi ryhtyminen. – Yleensä ihminen pitää monista valinnan mahdollisuuksista ja vaihtoehdoista. Muutama muu opiskelija on puolestaan todennut, että opiskelee vain vanhempiensa toiveesta yliopistolla. 2 Toisen vaimoni kohdalla swaippasin Tinderissä oikealle. Se on juuri päinvastaiseen tulokseen johtava ansa nuorille. Nuoret voisivat muuttua armollisemmiksi itseään ja toisiaan kohtaan. – Samaan aikaan vanhempi väki ihmettelee, mikä nuorisoa vaivaa ja miksi heidän on niin vaikea päättää mistään ja sitoutua mihinkään. Kielteiseksi valintojen laajuus muuttuu, kun nuori tai nuori aikuinen ei saata nähdä, mihin hänen valintansa ovat häntä viemässä. Ensimmäinen vaimoni kysyi, että hankitaanko lapsia ja minä sanoin, että okei, hankitaan vaan. – Tämäkin ajatukseni lienee nykyisin tabu, mutta sen kaltaisten asioiden opetus rokottaisi nuoria nykyistä paremmin kaikkivoipaisuuden vaatimuksia ja käsityksiä vastaan. – Ajatus menee niin, että olemme kaikki sitä, mitä olemme itsestämme tehneet. Toisin kuin ennen, ei nykyisin enää ole mitään valmiiksi annettua, vaan kaikki pitää lähtökohtaisesti ansaita itse, mikä taas liittyy meritokratian, henkilökohtaisen kyvykkyyden ja osaamisen korostamisen, ajatukseen. Mannerströmin mukaan yhteiskunnan lukuoppi tarjoaisi – toisin kuin lähinnä yhteiskunnan instituutioihin rajoittuva perinteinen yhteiskuntaoppi – nuorille itseymmärrystä ja analyysimenetelmiä esimerkiksi siitä, miten ihmisen sosioekonominen tai muu tausta voi rajoittaa tai vaikuttaa valintoihin. Nykyisin ei Mannerströmin mukaan nuori voi – monista vaihtoehdoista huolimatta – yhdestäkään valinnasta varmaksi tietää, onko se seurauksiltaan hyvä vai huono. Mannerström ehdottaa, että kouluihin voisi perustaa uudeksi oppiaineeksi tai 1 Lapset. – Taustalla jyllää ajatus kaiken optimoinnista: nuoren tulisi aina olla paras versio itsestään. Nuori Mannerström saattoi helpottuneena pyyhkiä omasta luettelosta yli tutkijan, sillä se hänestä ei ainakaan tulisi. Tunnen muitakin, jotka ovat löytäneet puolison Tinderistä. – Nykyiset identiteetin ongelmat ovat pitkälti syntyneet yksilönvapauden ympärille. Kun Mannerström kysyi, mikä hänelle olisi mieluisin pääaine, tämä vastasi sen olevan viestintä. Sellainen tietoisuus synnyttää ahdistusta, päättämättömyyttä ja pahimmillaan halvaannuttavaa toimintakyvyttömyyttä. 37 Demokraatti jen synnyn alla jylläävät myös aatehistorialliset muutokset yhteiskunnan syvärakenteissa. Vaikka myöhemmin kävi juuri päinvastoin, rajaaminen selkiytti silloista epävarmuutta. Samaan aikaan ei nykymaailmassa enää kuitenkaan voi selkeästi nähdä minne se johtaa
Tästä näkökulmasta huomio kohdistuu tänään Ukrainaan, jonka kansallinen ja kulttuurinen olemassaolo on akuutisti uhattuna. Vastaava yhteisymmärrys tuntuu vallitsevan oman maan puolustuskapasiteetin vahvistamisesta. Kulttuuri puolustustaistossa KOLUMNI Mikko Majander mikko.majander@magma.fi Kirjoittaja on Helsingin yliopiston poliittisen historian dosentti, joka työskentelee tutkijana ajatuspaja Magmassa. Kummallakaan ulottuvuudella ei kulttuurin merkitystä kannata kutistaa pelkäksi välinearvoksi, vaikka se voi niukkuutta jakavassa väittelyssä tuntua nokkelalta. de_30012025_38.indd 38 de_30012025_38.indd 38 20.1.2025 13.58 20.1.2025 13.58. Kulttuuriaktivistit ovat pyrkineet tälle siivelle korostamalla, että myös he palvelevat Suomen kokonaisturvallisuutta ja kriisinkestokykyä, resilienssiä. Eivät kaikki taiteeseen investoidut eurot tule moninkertaisina takaisin, vaikka niin on muodikasta muotoilla. Mutta kokonaisuutena voimme niillä saavuttaa jotain ihmisinä ja kansakuntana olemisen kannalta paljon olennaisempaa. EI ORPOSTA JA PURRASTA SENTÄÄN OLE AIKAMME BOBRIKOVEIKSI. Ääntä ja meteliäkin on pidettävä demokraattisten keinojen puitteissa, jotta päätöksentekoon kohdistuu painetta hyvien asioiden puolesta. RUNSAAT SATA vuotta sitten alamaisten mobilisoinnissa kansalaisiksi oli kyse venäläistämistoimien vastustamisesta. Eduskunnan joululahjarahoista riitti taiteelle ja kulttuurille pelkkiä rippeitä, ja niistäkin meni suuri osa sotahistoriallisten muistojen vaalimiseen. Taloudellinen argumentti ei ole menettänyt otettaan, mutta sen ylivallan on korvannut turvallisuus. Sen suhteen Suomi on täyttänyt osansa varsin mallikkaasti, laajalla yksimielisyydellä yli koko poliittisen kentän ja syvälle kansalaisyhteiskuntaan. KULTTUURIN PUOLUSTUSTAISTOISSA on toistaiseksi kirjattu vain vähän torjuntavoittoja. En ollut yksi allekirjoittajista, vaikka kulttuuria ja sen julkista rahoittamista toki kannatan, niin kulttuuripalvelujen suurkuluttajana kuin vaikkapa tällä kolumnilla. 38 Demokraatti K ulttuuriväen viimevuotinen kapina hallituksen leikkaustoimia vastaan huipentui itsenäisyyspäivän aattona, kun lähes satatuhatta allekirjoitusta kerännyt Sakset seis! -adressi luovutettiin eduskuntapuolueille Kansalaistorin mielenosoituksen saattelemana. Sotasektorille eivät valtiovarainministeriön sakset pure. Historioitsija minussa vierasti sitä, että nyt kerätty vetoomus rinnastettiin kevättalven 1899 Suureen adressiin, johon köyhästä agraariSuomesta kerättiin parissa viikossa yli puoli miljoonaa nimeä. Ei kai Orposta ja Purrasta sentään ole aikamme Bobrikoveiksi. Museovirastolle heltisi ylimääräinen miljoona, jolla se voi ensi vuonna pitää Seurasaaren, Hvitträskin, Louhisaaren ja Langinkosken museokohteet avoinna yleisölle. Ampumaratojen ylläpito ja reserviläistoiminta pärjäsivät paremmin. Vielä muutama vuosi sitten yhteiskuntapolitiikan eri lohkoja arvioitiin ja arvotettiin ensi sijassa kansainvälisen kilpailukyvyn näkökulmasta
39 Demokraatti Katri Söder K un katson nykyään peilikuvaani, tuntuu tosi oudolta. Kaikillehan kertyy osaamista koko ajan. Ehkä kasvoilta näkyvässä iässä näkyy myös se kokemuksen ja osaamisen kertyminen. Se tuntuu omituiselta. Tunnistan ilmeistäni sen saman tyypin kuin nuorena, mutta kokemus on tuonut kasvoilleni mukanaan varmuutta ja levollisuutta. Kerrytän osaamistani tavoitteellisesti. KASVOT PEILISSÄ Teksti ja kuva Nora Vilva nora.vilva@demokraatti.fi 48-vuotias TSL:n pääsihteeri de_30012025_39.indd 39 de_30012025_39.indd 39 21.1.2025 15.37 21.1.2025 15.37. Tälläkin hetkellä opiskelen. Aina oppii uutta, jos ei ole varuillaan. Se johtuu siitä, että sisimmässäni koen yhä olevani se sama ihminen, joka olin nuorena – utelias, idealistinen, päämäärätietoinen ja sinnikäs – mutta peilikuvastani katsoo takaisin joku vanha ja hyvinkin väsyneen näköinen tyyppi. Iän myötä olen myös oppinut olemaan armollisempi itseäni kohtaan. Olen jo monta vuotta opiskellut koko ajan työn ohella. Yritän ottaa asian sillä tavalla, että ehkä kaikki ne juonteet ja muut tarkoittavat myös sitä, että kun on tullut ikää, niin on tullut myös paljon kokemusta ja osaamista. Kun yksi tutkinto tai vastaava on tehty, niin aloitan heti seuraavan. Välillä myös työkaverit saattavat sanoa, että näytän väsyneeltä sellaisessa tilanteessa, missä en ole ollenkaan väsynyt. Toivottavasti uteliaisuus ja ideologisuus eivät koskaan häviä, vaikka ulospäin alkaakin näyttää väsyneeltä. Kuitenkin, kun katson silmiäni ja ilmettäni, niin kyllä siellä näkyy se sama idealisti ja sinnikkyys
40 Demokraatti 40 Demokraatti JENNY JENNY tahtoo beigestä väreihin JENNY de_30012025_40.indd 40 de_30012025_40.indd 40 22.1.2025 10.23 22.1.2025 10.23
Teksti Rolf Bamberg Kuvat Mitro Härkönen tahtoo beigestä väreihin Keski-ikäinen Jenny Hill (Sari Haapamäki, toinen oikealla) palaa muistoissaan kouluaikojensa diskomuistojen myötä taas araksi teiniksi, Jenni Mäeksi. Muut näyttelijät Helsingin kaupunginteatterin harjoituksissa vasemmalta Vappu Nalbantoglu, Sanna Saarijärvi ja Merja Larivaara. de_30012025_40.indd 41 de_30012025_40.indd 41 22.1.2025 10.23 22.1.2025 10.23. 41 Demokraatti KULTTUURI Aikuisen naisen uudet aakkoset: A-B-C-EI
Tähkäpää on Minna Rytisalon romaanissa Jenny Hill yksi kuudesta Ajattaresta, jotka kannattelevat ikään kuin vertaistukijoina kirjan nimihenkilöä – ne muut ovat vanhat tutut Lumikki, Tuhkimo, Ruusunen, Punahilkka ja Kerttu. Arkirealismia, alitajunnanvirtoja ja fantasiaa railakkaasti sekoittava kirja on aika kova pala. 42 Demokraatti KULTTUURI let alkanut kirjoittaa itseäsi lähemmäksi ydintäsi ja, vaikket sitä tiedä, kertoa omaa tarinaasi niin, että pystyisit pitämään enemmän naisesta, joka olet.” Noin miettii Grimmin saduista tuttu Tähkäpää, pitkähiuksinen maalaistyttö, jonka isä antaa hänet vaihtokaupassa pahan noidan omaisuudeksi, ja torniin teljettäväksi. Hän on tottunut olemaan helposti ohitettava nöyrä jees-nainen, mutta viidenkympin kynnyksellä hän, avioeron myötä, haluaa muuttua Jenny Hilliksi, joka noteerataan tässä maailmassa. Vuonna 2023 ilmestynyt Jenny Hill oli siinä kohtaa vielä lukematta, eikä se todellakaan ole helppo dramatisoitavaksi. He ovat olleet ”unina ja satuina ja kuluneina kuvina mukana Jennyn elämässä vuosikymmeniä, seuranneet tätä naista miten hän lakastuu, katsoneet kun vääristeltyjä tarinoitamme on toisteltu tuhansia kertoja ja siirretty hänenkin sukupolvelleen.” Keski-ikäinen, persoonanakin beigen värinen Jenni Mäki on ollut teini-ikäisestä lähtien tuomittu jäämään tapettiin. Kun eräskin Demokraatin teatterikriitikko (käytettäköön hänestä nyt vaikka nimikirjaimia RB) nähtyään Minna Rytisalon kahdesta ensimmäisestä romaanista Lempi ja Rouva C tehdyt teatterisovitukset äityi Lempi-arviossaan lausumaan, että Rytisalon kirjat ovat kuin luotuja näyttämöillä toteutettaviksi, hän saattoi jo kohta todeta vähän keulineensa. de_30012025_40.indd 42 de_30012025_40.indd 42 22.1.2025 10.23 22.1.2025 10.23
Jonkin verran dramatisoijat sitä esitykseen ovat kirjoittaneet. UTUISEN HARMAANA eli vähän kuin jennimäenvärisenä tammikuisen talvipäivänä kaupunginteatterin pienellä näyttämöllä Jenny Hill -näytelmän harjoituksessa on päällä hyvä hyrinä. Jenny Hill kulkeutui Mustosen ohjaamaksi, kun dramaturgikaksikko Piirto-Niemeläinen oli nähnyt Tampereen Teatterissa keväällä 2023 hänen ohjauksensa Elena Ferranten romaanista Hylkäämisen päivät. Ensimmäinen romaanin pohjalta tehty käsikirjoitusversio tuli käsiini viime keväänä, ja silloin totesin, että haluan olla mukana tässä produktiossa. Myös näyttämöversiosta on erotettavissa jonkinlainen kehystai kehityskertomus, mutta mitään perinteistä juoninäytelmää ei olla tekemässä. JENNY HILL -romaanista voi hyvällä tahdolla löytää jonkinlaista kronologista etenemistä. Kun Mustonen ensi kertaa tutustui Rytisalon romaanin maailmaan, hän tunnisti oitis sen ydinteeman, ja mielessä alkoi kiherrellä juuri se, miten sen ytimen saa siirretyksi näyttämölle. Sain haastetta siitä, että romaani on hyvin polveileva. Minna Rytisalon romaanista Jenny Hill de_30012025_40.indd 43 de_30012025_40.indd 43 22.1.2025 10.23 22.1.2025 10.23. Näyttämöteos, Mustonen alleviivaa. Päiväja iltaharjoituksen välissä ohjaaja Liisa Mustosella on tovi aikaa valaista, millainen teatteriesitys Rytisalon vinhan kerroksellisesta romaanista on syntymässä. Minua kiehtoi tässä heti se ydin, siis päähenkilön sisäinen irtautuminen vanhasta minästään, kasvu lapasobjektista subjektiksi. 43 Demokraatti Helsingin kaupunginteatterissa romaanin tarjoama haaste on kuitenkin uskallettu ottaa vastaan. Sillä tavalla tämä on erittäin isosti juuri meidän näkökulmastamme sovitettu. – Ajattarien kautta teokseen tulee maaginen realismi. – Tällä on ollut aika pikainen aikataulu. Haluan kyllä kuulla ne tarinat, mutta myös niiden takana olevan ytimen, pulssin. En kuitenkaan halunnut jokaisen Ajattaren tarinaa monologina. Perinteinen puhenäytelmä Jenny Hill ei siis ole, vaan enemmän fragmentaalinen ketju ikään kuin esitysnumeroita. – Henna on pääasiallisena sovitustyön tekijänä ratkaissut sen isoimman ongelman, eli että miten niistä päähenkilö Jennyn loputtomista päänsisäisistä monologeista muokataan dialogia. Tai hyörinä ja pyörinä, sillä nyt hinkataan näyttelijöiden asemia, sisääntuloja ja poistumisia – niinpä pyörönäyttämö on edestakaisessa liikkeessä miltei koko ajan. Viime kesän mittaan syöttelimme Hennan kanssa versioita ja lopullista muotoa haettiin vielä viime syksyn ajan. Niinpä Mustonen päätti hyödyntää vähän toisenlaista kerrontavalikoimaa: Ajattarista yksi vetääkin flamencoa, toinen kehollistaa tarinaansa tangolla, kolmas esittää fadoa, on räppiäkin... Sovitus onkin hyvin kirjallinen, kun olen purkanut juuri sen ominaisuuden näyttämöllä ulos. Talon dramaturgit Henna Piirto ja Sanna Niemeläinen ovat yhdessä ohjaaja Liisa Mustosen kanssa muovannut Rytisalon monisyisestä romaanista draamakomedian, joka saa ensi-iltansa teatterin pienellä näyttämöllä 13.2. – Ja nimenomaan niin, ettei tule sellaista mahdollista ”väistöä”, joita kirjallisuudessa voi tapahtua. Koska romaanissa ei ole ulos kirjoitettua dialogia käytännössä lainkaan, ei henkilöhahmojen (tai fantasia-) välisiä vuoropuheluita paljon kuulla näyttämölläkään. He löysivät siitä esityksestä samankaltaisia teemoja kuin Jenny Hillistä, jota olivat näytelmäksi muokkaamassa. Eli että päähenkilö voi puhua loputtomasti omista tunnoistaan ilman, että pääsee jutun ytimeen. Minä olen sen jälkeen tehnyt sitä seuraavan tason sovitusta, jolla on viety dialogi kohtaustilanteisiin. Maagisessa realismissa ihan kivuton homma, koska Ajattarethan ovat Mustosen TEATTERIN VÄLIAJALLA VESSASSA JENNY HILL MIETTII, HUOMAISIKO KUKAAN, JOS HÄN JÄISI SINNE
Mutta minulla asiat ovat menneet niin päin, että kun olen kasvanut veljieni ympäröimänä ja kavereina on ollut paljon poikia, olen oppinut tappelemaan vastaan. – Ihan hirveästi. Ex-mies Jussikin piipahtaa kuvioissa... Vaikka itse olenkin ollut se hankala tyttö, tunnistan täysin sen kasvatuskulttuurin, minkä Jenny on niellyt. MYÖNTYVÄISESTÄ JENNISTÄ kohti omanarvontuntoisempaa minäänsä tietä etsivä Jenny on tietysti nimikkonäytelmänsä keskiössä, mutta hänen elämäänsä vaikuttavat, ohjailevat tai poikkeilevat monenlaiset sivuhenkilöt. Yksi mainituista arkkityypeistä, Ruusunen siis, määrittääkin Rytisalon romaanissa tilansa näin osuvasti: ”Kohtaloni on ollut olla mykkä ja tajuton tyttö, jota katsotaan ja jolle voi tehdä mitä vaan.” Vähän siinä asemassa on ollut Jenni Mäkikin lapsuudesta tähän päivään. Mustonen kertoo, että hänellä oli edellisessä ohjaustyössään Ronja Ryövärintyttäressä Hämeenlinnassa mukana maailmalla nykysirkusnäyttämöitä kiertänyt koreografi-liinataiteilija Matleena Laine. – Syy, minkä takia Jenni on pysynyt läpi elämänsä objektina, on se uhrin paikka. 44 Demokraatti KULTTUURI luonnehtimana hahmoja, jotka lävistävät todellisuuden, rikkovat ajan ja myös kulttuuriset rajat. Jenny näet käy kuvitteellista kirjeenvaihtoa presidentin puolison kanssa – kohtelias ”Hyvä rouva Macron” muuttuu mielikuvitusmatkan varrella ihan vaan tuttavallisesti ”Brigitteksi”. Myös nykysirkuksen estetiikkaa on otettu näyttämökerronnassa käyttöön. – Johonkin esityksen numeroon voi näin lisätä fantasiaelementtiä siihen tapaan, että kun joku polkaisee maata, niin se polkaisu voi olla niin iso, että tyyppi heittääkin liinalla kiepit ylös kohti näyttämön kattoa. Hän lähti Mustosen pyynnöstä mukaan värittämään Jenny Hillinkin maailmaa. Se kulttuurillinen ja kasvatuksellinen juttu, että tytöiltä ikään kuin viedään se ilmaisukeino, jolla he voisivat sanoa suoraan, että ”vittu ei, tää ei sovi mulle!” Ja tämähän on edelleen olemassa oleva asia, ei se koske vain 1700–1800-lukujen arkkityyppiprinsessoja. Jenny Hillin keskushenkilöllisyyden Mustonen määrittää niin, että tämä on koko ensimmäisen näytöksen ajan vain liikuteltava objekti, jota Ajattaret pyörittävät kohtauksesta toiseen. Kun Jenny oppii suremaan, hän saa kiinni omasta aggressiostaan ja pystyy sitten laittamaan ihmisille rajoja. Mustosen mukaan tässä kohtaa tiivistyy romaanin ja näytelmän välittämä kulttuuriero nais/miesakselilla. de_30012025_40.indd 44 de_30012025_40.indd 44 22.1.2025 10.23 22.1.2025 10.23. LIISA MUSTONEN löytää Jennystä, lähes ikätoveristaan, samaistumispintaa. Tai mielentiladialogin, sillä Jennyn päässähän se kaikki tapahtuu. Aina siihen pisteeseen, kun Jenny saa kolmanneksi viimeisessä kohtauksessa raivarin, jo vähän ennen sitä Jenny on alkanut herätä poikansa joutuessa onnettomuuteen. Sen jälkeen hänet voi nähdä jo näin, kuten romaanin loppupuolella: ”Sitten hän menee vessaan, pesee kätensä kylmällä vedellä ja miettii, että kai ihminen saa muuttua. – Ajattarien ykkösmotiivi tässä näytelmässä on saattaa Jenny käyttämään hänen luontaista elämänvoimaansa ja agg ressiotaan mennäkseen toisia ihmisiä kohti ja sanoakseen ei – siis tullakseen aidosti toimijaksi. Näyttelijäensemblestä nimiosaa esittävä Sari Haapamäki sekä Tähkäpäätä ja Jennyn tytärtä esittävä Elina Hietala ovat saaneet sirkuskoulutusta Circus Helsingissä Suvilahdessa. – Näytelmän kaikkien muiden henkilöiden tehtävä taas on jollain lailla mennä yli Jennin rajojen uudestaan ja uudestaan. Kai joskus tulee sellainenkin raja vastaan, että liki viisikymppinen ihminen saa sanoa kiitos ei.” Liisa Mustonen vaihtoi viime vuosikymmenen alussa näyttelijäntyöt lähes tyystin ohjaamiseen – koulutustaan vastaavia hommia molemmat. On myös kuviteltuja, kuten jo mainitut Ajattaret sekä eräs vaikutusvaltainen hahmo. Eli näillä näytelmän ihmisillä voi olla myös supervoimia. Esityksen maagisen realismin mahdollistamana Brigitte Macron kehollistuu näyttämöllä kirjeistä henkilöksi, jota esittää Merja Larivaara. – Me tuomme näin romaanin kirjedialogin kevyesti näyttämödialogin muotoon. Siihen raivariinsa asti. Olla kuulematta ja näkemättä häntä, asettaa hänelle vaatimuksia ja ikään kuin tönäistä ohi mennessään. On todellisempia kuten sisar, oma tytär ja poika sekä työja lapsuuden kavereita
syntynyt 1969 . Wuolijoki: Niskavuoren Heta (TTi, 2020) . Dostojevski: Idiootti – Nastasja Filippovna (Espoon kt, 2009) Ohjaajana: . Williams: Lasinen eläintarha (Kansallisteatteri, 2007, TeaK-lopputyö) . valmistui näyttelijäksi Teatterikorkeakoulusta 1997 . 45 Demokraatti Piazzolla-ilta ARGENTIINALAISEN TANGOMUSIIKIN JA TANSSIN JUHLA TANSSIN TALOSSA 3.4.-5.4.2025 Liput: tanssintalo.fi Niskavuoren Heta Täyden tunteen teatteria LIPPUMYYMÄLÄ ti-pe klo 11-17 lktliput@lahti.fi p. Shakespeare: Myrsky – Ariel (Ryhmäteatteri, 2002) . Fassbinder: Verta kissan kurkulla – Phoebe Zeitgeist (Hkt 1993, TeaK-lopputyö) . Tshehov: Lokki – Nina (Ryhmäteatteri, 1998) . 0600 30 5757 lahdenkaupunginteatteri.fi HELLA WUOLIJOKI MIKKO ROIHA VIRSTANPYLVÄITÄ LIISA MUSTOSEN TEATTERITIELTÄ . Hiljaiset sillat (Hkt, 2022) . Ferrante: Hylkäämisen päivät (TT, 2023) de_30012025_40.indd 45 de_30012025_40.indd 45 22.1.2025 10.23 22.1.2025 10.23. Kaartinen: Kolmas – Katariina (Kom-teatteri, 2008) . Shakespeare: Romeo ja Julia – Julia (Ryhmäteatteri, 1995) . McNally: Frankie ja Johnny (Teatteri Jurkka, 2013) . lopputyö TeaK:in ohjaajatyön linjalta 2011 Valikoituja töitä näyttelijänä: . Järvikallas: Äidin rakkaus (Kansallisteatteri, 2017)
Laulaja-lauluntekijänäkin viime vuosina tunnetuksi tullut, teatterikorkeasta pari vuotta sitten ohjaajaksi valmistunut Liila Jokelin on kirjoittanut ja ohjannut TTT:n kellarinäyttä1 mölle absurdin tulevaisuuskomedian, jonka keskiössä on kaikkien hupinäytelmien äiti – verotoimisto! Hallitus julistaa KivaTyöTyöTyö-somekilpailun, joka aktivoi verotoimiston väen aivomyrskyyn, eikä ihme, sillä palkintona on miljardi euroa. Turun kaupunginteatteri: Macbeth / 31.1. Kun lyödään pöytään nimet William Shakespeare, Kari Heiskanen ja Eero Aho, kannattaa aina olla valppaana. 46 Demokraatti KULTTUURI 46 Demokraatti Puhdas tusina Maamme hallituksen masinoimat kulttuurileikkaukset iskivät erityisen voimakkaina teattereihin, ja se alkaa nyt näkyä kevät ohjelmistoissa: paljon dekkarinäytelmiä, kepeää komediaa, koko perheen näytelmiä. 2 de_30012025_46.indd 46 de_30012025_46.indd 46 22.1.2025 10.36 22.1.2025 10.36. Tällä yhdistelmällä syntyi jo tämän vuosituhannen alussa tärisyttävää valtapelidraamaa, kun Heiskanen ohjasi Helsingin kaupungin teatteriin Hamletin, jonka nimiosassa nähtiin Aho. Näytelmän rooleissa nähdään monia uudempia työvisläisiä kuten Pihla Pohjolainen, Maiju Saarinen, Esme Kaislakari ja Mika Helppi sekä kokeneemmasta kaartista Suvi-Sini Peltola ja porukan nestorina Jyrki Mänttäri. Teksti Rolf Bamberg / Kuvat teattereiden V aativammalle katsojalle voi kevään ohjelmistokartalta kuitenkin vähän tiheämmällä sihdillä seuloa katsomissuosituksiksi 12 jyvää, hippua, helmeä... Siis potentiaalisesti yleisöön menevää. Oheista listaa ei ole numeroitu arvojärjestyksen, vaan ensi-ilta-ajankohdan mukaan. Vähän myöhemmin hänet nähtiin Tanskan prinssin isäpuolena Paavo Westerbergin vähintään yhtä mojovassa Hamlet-sovituksessa Turussa. ”Verovirkailijoiden unelmat ja salaisuudet kiihtyvät farssin sfääreihin, jonka panoksena on – ei enempää eikä vähempää kuin ihmiskunnan tulevaisuus”, lupaa komedian esittelyteksti. Tampereen Työväen Teatteri: Verot ja kuolema / 30.1
47 Demokraatti 47 Demokraatti TEATTERIKEVÄT 2 Eero Aho on Turun Macbeth. de_30012025_46.indd 47 de_30012025_46.indd 47 22.1.2025 10.36 22.1.2025 10.36
Kurjet-näytelmän päähenkilöistä) ehkä tunnetuimman teoksen, Sudenmorsiamen. Tampereen Teatteri: Aina joku eksyy / 5.2. Tutkapari Tiina Puumalainen – Teppo Järvinen teki viime talvena Kansallisteatterissa läpi vuoden menestyksellä pyörineen draaman Krohnin kirjailijasisaruksista, eivätkä he kauas aihepiiristä etäänny tänä keväänäkään. Voittoisa ja muutenkin vuolaasti kehuttu romaani Sinun, Margot saa Helsingin kaupunginteatterissa näyttämösovituksen, jonka dramatisoinnista vastaa Tuomas Timonen ja ohjauksesta viime syksynä Espoossa Minna Craucherilla säväyttänyt Riikka Oksanen. Emmi Itärannan romaani Teemestarin kirja oli ilmestymisvuotensa 2012 vahvimmin huomioiduimpia teoksia Suomessa – ja sitä seuraavina vuosina myös noteeratuimpia suomalaiskirjoja maailmalla, sillä Itärannan esikoisteoksen englanninnos ilmestyi niin Englannissa, Australiassa kuin Yhdysvalloissa. Sen ohjaa Jaakko Kiljunen, jolle kyseessä on lopputyö Taideyliopiston Teatterikorkeakouluun. Esittäjäryhmän kimppatyönä syntyvä esitys kertoo tyrannimiehestä, ”feeniks-linnusta, joka räjähtäessään tuhkaksi vie kaiken elollisen ympäriltään mukanaan”. Teatteri Jurkka: Boris Godunov – mies kuin unelma / 1.2. Hämeenlinnan Teatteri: Sudenmorsian / 6.2. Helsingin kaupunginteatteri: Sinun, Margot / 6.2. Sama ydinporukka oli asialla muutama vuosi sitten TTT:ssä nähdyssä Strindbergin Kuolemantanssissa, ja jälki oli sykähdyttävää. Lappeenrannan kaupungin teatteri: Teemestarin tytär / 1.2. On hienoa, että hänen yksi parhaista näytelmistään pääsee yhä ohjelmakartoille, kun Tampereen Teatterin Frenckell-näyttämölle tulee värikkään Rinteen perheen kipuiluista kertova tragikomedia Aina joku eksyy. Nyt hänet nähdään Heiskasen ohjaamana nimiosassa mestari Willien kenties hurmeisimmassa kuningasnäytelmässä Macbeth. Krohn eli yksi e.m. 3 4 5 6 7 Sudenmorsiamen pääroolissa nähdään Maija Lang (profiilikuvassa) ja tanssija Katri Riihilahti. Ensi vuonna tulee kuluneeksi 20 vuotta vuosituhannen vaihteen tienoilla yhdeksi merkittävimmäksi kotimaiseksi teatterintekijäksi kohonneen Reko Lundánin aivan liian varhaisesta kuolemasta. Allegoriaa tämän päivän ”tsaareihin” ei tarvitse hakea kaukaa, kun esityksen promokuvassa poseeraa mies ilman paitaa hevosen seurassa. 6 8 de_30012025_46.indd 48 de_30012025_46.indd 48 22.1.2025 10.36 22.1.2025 10.36. Perhesalaisuuksia ja ihanteiden murtumista kuvaavan intensiivisen näytelmän päärooleissa äitinä ja tyttärenä nähdään elokuvissa ja tv-draamoissa hienoja rooleja tehnyt Sara Soulié ja Q-teatterista lainassa oleva upea Satu Tuuli Karhu. Keskushenkilöä Hanna Rinnettä esittää Mari Turunen, jolle roolin voi uskoa istuvan kuin varta vasten hänelle kirjoitettuna. Kun piskuisen huoneteatterin uutuuden päähenkilö on tsaari, jonka hahmo on aiemmin nähty lavalla muun muassa oopperajuhlilla Olavinlinnassa ja Helsingin kaupunginteatterin isolla näyttämöllä, herää uteliaisuus. Näyttämökantaesityksensä se sai Kajaanissa 2016 nimellä Veden muistista, ja nyt on vuorossa Lappeenrannan kaupunginteatteri, jonne sen sovittaa ja ohjaa (kuten Kajaanissakin) Helka-Maria Kinnunen. Demokraatinkin sivuilta kolumnistina tuttu Meri Valkama voitti esikoisromaanillaan Helsingin Sanomien kirjallisuuspalkinnon vuonna 2021. Alina Tomnikov on Vampira. 48 Demokraatti KULTTUURI Shakespeare ja Turku ovat taas kutsuneet Ahoa. Puumalainen sovittaa sekä ohjaa ja Järvinen visualisoi Hämeenlinnan teatterin näyttämölle Aino Kallaksen (os. Mystisestä rakkaustarinasta syntyy fyysiseen liikkeeseen nojaava esitys, jossa koreografiasta vastaa maineikas tanssijapari Sirpa Suutari Jääskö ja Jukka Haapalainen. Luvassa on näytelmä ”toivon merkityksestä ja ystävyyden voimasta, yksilön rohkeudesta sekä maasta ja vedestä, jota mikään ei voi kahlita”
Samuel Beckettiltä tavataan nykypäivänä esittää sitä yhtä ja samaa klassikkoa Huomenna hän tulee. Heikki Huttu-Hiltusen ohjaamaan esitykseen kuuluu myös dokumenttiteatterin keinoin toteutettu johdanto, jossa avataan Hasanin kokemuksia Beckettin näytelmien tekemisestä Irakissa. 9 Pekka Heikkinen ja Bakr Hasan (yllä) Leikin lopussa. Teatteri Siperia & Kansallis teatteri: Leikin loppu / 9.4. Siksi on virkistävää, että mestariabsurdikon toinenkin merkkiteos Leikin loppu (nähty teattereissa joskus myös nimellä Loppupeli) pääsee taas esille, kun ilman omia tiloja toimiva tamperelainen indieteatteri Siperia ja Kansallisteatteri tekevät sen yhteistuotantona. Nyt Q:ssa on tartuttu yhteen romaanitaiteen peruskiveen, Dostojevskin Rikokseen ja rangaistukseen. Kansiksen Maalaamosali on oiva tila kahden hengen tiukasti rajautuvalle näytelmälle, jossa käydään hirtehistä valtapeliä. ensi-iltaan Hkt:n ja quulaisten yhteistuotantona rakennettu villi musikaalikomedia Uusi Eden, jonka on kirjoittanut ja ohjaa Juho Mantere, joka oli vastuussa myös Q-teatterin toissavuotisesta jättihitistä Uuteen nousuun. Rooleissa nähdään talon viimeisimmät kiinnitykset Vilma Kinnunen ja Miikka Wallin. Vampiran/Maila Nurmen roolissa nähdään Alina Tomnikov. Qteatteri: Rikos ja rangaistus / 19.2. 49 Demokraatti Q-teatterista puheen ollen kaupunginteatterin Studio Pasilassa tulee 5.2. KOMteatteri: Vampira / 12.2. Kirjassa 1860-luvun suuren nälänhädän aikoihin sijoittunut tarina siirtyy Oulun teatteriin kantaesityksessä johonkin tarkentumattomaan vuoteen lähitulevaisuudessa, jossa Suomea koettelee valtaisa vesikriisi. 8 9 10 12 11 Q-teatterin Rikoksessa ja rangaistuksessa nähdään Miro Lopperi, Elena Leeve, Lotta Kaihua ja Hannu-Pekka Björkman. Lauri Maijalan kausi Lahden kaupunginteatterin johdossa alkoi syksyllä jo räväkästi The Black Rider -musikaalilla, ja meno ei ole keväälläkään hiipumaan päin, kun Maijala ohjaa irlantilaisen Enda Walshin kirjoittaman tunteikkaan kasvutarinan Disco Pigs. 12 de_30012025_46.indd 49 de_30012025_46.indd 49 22.1.2025 10.36 22.1.2025 10.36. Amerikkalaisessa populaarikulttuurissa kulttihahmoksi nousseen camp-henkisen horrorhahmon Vampiran esittäjä oli suomalaissyntyinen Maila Nurmi. Nurmen yksityisempi elämäntarina oli rosoinen, käänteikäs ja lopulta traaginen. Mitä saadaan, kun väkevä venäläinen moraliteetti sijoittuu Helsinkiin, syöksykierteeseen ajautuneen opiskelijan elämään ja aikaan, jossa hallituksen armottomat sakset ovat valmiit silpomaan varattomimpienkin ihmisten elannosta. Oulun Teatteri: Nälkävuosi / 4.4. Spekulatiivista fiktiota edustavan, näytelmän on sovittanut ja ohjannut Oxi Koskelainen. Yhdistelmä Q-teatteri ja kirjallisuuden suuret klassikot on tuottanut vuosien varrella säväyttävää jälkeä. Siitä KOM-teatterin johtajana viime vuonna aloittanut Susanna Airaksinen on kirjoittanut yhdessä Rosa-Maria Perän kanssa näytelmän, josta luvataan tulevan ”ylistyslaulu mielikuvituksen rikkaudelle, eriskummallisuudelle ja ulkopuolisuudelle”. Rooleissa nähdään Pekka Heikkinen ja Irakista pakolaisena Suomeen tullut Bakr Hasan. Mestari ja Margarita, Sota ja rauha, Decamerone, Berlin Alexanderplatz... Luvassa on kuulemma myös ennenkokemattomia visuaalisia ratkaisuja. Lahden kaupunginteatteri: Disco Pigs / 19.2. Pohjavedet saastuvat käyttökelvottomiksi ja syntyy uusi nälkäkriisi. Aki Ollikaisen sivumäärältään pieni mutta intensiteetiltään suuri romaani Nälkävuosi oli ilmestymisvuotensa 2012 kirjallisia tapauksia. Se kertoo kahdesta samana päivänä syntyneestä ystävyksestä, Possusta ja Nasusta, jotka yrittävät hallita Bay Cityn ankean kaupungin kaduille itse rakentamaansa vapauden valtakuntaa
Esitys tuntuu tulevan suoraan katsojan syliin. Surkuhupaisat hetket lammaslauman määkiessä opetettuja iskulauseita vaihtuvat suruun uskollisen työhevosen Nyrkin (Pirjo Määttä) loukkaannuttua viljelijöiden hyökkäyksessä. 0600 1 16 16 Ohjaus ja sovitus: Esa-Matti Smolander Rooleissa: Hannu-Pekka Björkman, Lotta Kaihua, Elena Leeve ja Miro Lopperi DOSTOJEVSKI – SMOLANDER KULTTUURI George Orwell: Eläinten vallankumous Suomen Kansallisteatteri, Taivassali Ohjaus, dramatisointi, suomennos: Michael Baran – Lavastus ja puvut: Tarja Simone – Valot ja videot: Mikki Kunttu – Musiikki: Juhani Nuorvala – Äänet: Jani Peltola, Juhani Nuorvala ja Turkka Inkilä – Naamiointi: Petra Kuntsi – Näyttämöllä: Jani Karvinen, Verneri Lilja, Pirjo Luoma-aho, Pirjo Määttä, Antti Pääkkönen, Wenla Reimaluoto, Marketta Tikkanen, Mikko Jutila, Seela Sella (videolla) TEATTERI Kun demokratia murtuu Kansallisteatterin Orwell-dramatisoinnin eläinihmiset kertovat tarinaa, joka tuntuu myös nyt kehittyvän ympärillämme. Hetkeksi saavutettu demokratia sortuu, koska hyvät eivät toimi ajoissa ja suuri osa tottelee mielellään. Totalitaarisen vallankäytön alla paikoilleen jääneillä ei ole fyysistä eikä henkistä liikkumatilaa. 50 Demokraatti Q-TEATTERI LIPUT: Q-teatteri p. ORWELLIN NEROKAS allegoria Stalinin Neuvostoliitosta on ollut jatkuvasti ajankohtainen, milloin suuremmassa, milloin pienemmässä mitassa. Tällaisen vision lavastusja pukusuunnittelija Tarja Simone on luonut Michael Baranin dramatisoimaan ja ohjaamaan Eläinten vallankumoukseen. Karsinoiden yläpuolella kulkee navettojen ruokintatai juottolaitteita muistuttavia metalliputkia. Tässä tapauksessa ne ovat penkkejä, joihin maatilojen tuotantoeläimiä esittävät näyttelijät on kahlittu. Teksti Minna Tawast / Kuva Mikki Kunttu K ansallisteatterin Taivassalissa 0n leveä ja käytävämäinen näyttämö, johon on rakennettu rivi ”pilttuita” tai ”karsinoita”. Heidät on puettu terrakotan värisiin verkkareihin eikä kasvoja ole naamioitu eläimellisiksi. Sen tarkat huomiot demokratiaa murtavista mekanismeista ovat puistattavan tuttuja: jaetaan kansa meihin ja heihin (”neljä jalkaa hyvä, kaksi jalkaa paha”), hämärretään totuutta puhumalla ensi toista ja sitten toista, sumennetaan kielen merkityksiä, nostatetaan henkilöpalvontaa, käytetään raakaa väkivaltaa. 044 248 7835 (ti–pe klo 11–15) www.Q-teatteri.fi www.tiketti.fi p. Nyt Eläinten vallankumous näyttää peiliä myös meille Euroopassa. Ahtaus ja liikkumattomuus kuvaavat hyvin brittikirjailija George Orwellin 1945 julkaistun klassikkofaabelin sanomaa: itsekkyys ja pahuus jyräävät jalotkin aatteet. Kaiken kaikkiaan on ahdasta. Katsoja ei voi myöskään välttyä viittaukselta tuotantoeläinten kohtaloon, varsinkin kun tarinan eläimet kuvailevat toiveitaan vähemmästä raadannasta ja väkivallasta sekä mahdollisuudesta viettää eläkepäiviä vapaana laitumella. Baranin ohjaus luottaa tekstiin ja näyttelijöihin, jotka kertovat tarinaa suoraan ja konstailematta, kertomustaan eläen. Eläimet eivät esityksen aikana juuri liiku, vaikka ovatkin tehneet vallankumouksen ja vapauttaneet itsensä juopon ihmisisäntänsä ikeestä. Aivan niiden takana on rivi raskaita, suljettuja ovia, joita käytetään myös liitutauluina. Tapahtumat etenevät vauhdilla ja kierrokset kasvavat. Tunnistetde_30012025_50.indd 50 de_30012025_50.indd 50 22.1.2025 11.09 22.1.2025 11.09
Kansallisteatterin näyttelijät pilttuissaan: vasemmalta Marketta Tikkanen, Verneri Lilija, Wenla Reimaluoto, Pirjo Luoma-aho ja Jani Karvinen. Muuten hyvin erilaisissa esityksissä käsitellään samoja aiheita, suuria aatteita ja niiden nimissä tehtyjen tekojen seurauksia. Kerronnan voimaan luotti myös Baranin Nuoret idealistit -näytelmä ja ohjaus vuodelta 2023. Niihin kytkeytyvät myös antisemitismi ja juutalaisten kohtalot, joista muistuttaa Eläinten vallankumous -esityksen loppu. de_30012025_50.indd 51 de_30012025_50.indd 51 22.1.2025 11.09 22.1.2025 11.09. 51 Demokraatti Hersyvä musiikkikomedia Keski-Uudenmaan Teatteri esittää 4.6.-30.8. Krapin Kesäteatteri Rantatie 2, Tuusula KAUPPA.KUT.FI KUT.FI TEATTERIKEVÄT tava vallanhalu puistattaa Verneri Liljan esittämän Napoleon-sian pettäessä joukkonsa ja ilmeikkään Vinkuja-sian (Wenla Reimaluoto) selittäessä mustan valkoiseksi
Lienee Klytaimestran vainajapuhetta trilogian päätösosassa; ”murhasin (...) kuljen häpeässä” ja edelleen: ”minut teurasti äidinmurhaaja!” Eli niissä syvemmissä vesissä ollaan, Kirsti Simonsuuren suomentamana. klo 12. Vahvoja omaelämäkerrallisia aineksia sisältäneestä teoskokonaisuudesta tehtiin myös upea tv-draamasarja, jonka ohjasi muuan mannereurooppalainen ohjaaja, jonka viimeisin laadukas elokuva on meilläkin teattereissa juuri nyt. Liikuttuneena kerroin lapselleni paikan historiaa. Yhdelle palkinto. Yksi kantava aine oli teatterihistoria, jonka tentin kirjoittamalla esseen noista kolmesta kantaisästä, Aiskhyloksesta, Euripideesta ja Aristofaneesta ja heidän merkityksestään nykyteatterille. Kuka, mikä. Työvai huvimatka?’ ’Ei kumpikaan.’ ’Anteeksi kuinka?’ Virkailija oli päärynänmuotoinen ja etanan värinen lyhyttukkainen nainen, jolla oli isot silmälasit ja tummansininen univormu. ’Anteeksi kuinka. Itselleni tärkein paikka oli Epidauros, teatteriareena, jossa yhä on mahtava akustiikka. Ja muistan kyllä Raivoisien ruusujen produktion Katajanokan konepajalla (anno dazumal).” Avauksen ratkaisivat myös Veikko Huuska, Mauri Niemi, Juhani Niemi, Helena Nurmio, Sirpa Taskinen, Taina Ukkonen, Unto Vesa, Mauri Panhelainen ja Tarmo Tikka. 52 Demokraatti Kirjallisuussitaattien tunnistusta jo vuodesta 1992 Antiikkia Katajanokalla V isavuodelle saatiin ihan kelpo avaus, puolentoistakymmentä tietäjää lähes. Hyvä on myös olla itse niin vanha, että muistaa Raivoisat Ruusut.” Stefan Ek rajasi oitis mahdolliset ratkaisut kolmeen suureen. Olen yhä vaikuttunut ja onnellinen, että olen voinut viedä lapseni tutustumaan niin vanhaan Kreikkaan kuin myös Roomaan, jossa hän halusi mennä Colosseumille toisenkin kerran. (rb) VISASITAATTI 2 Tämän, kirjoittajansa kotimaassa merkittäviä palkintoja voittaneen romaanisarjan ensimmäiset teokset ilmestyivät jo yli 30 vuotta sitten, mutta Otava julkaisi sen suomennoksen kahtena niteenä vasta viime vuosikymmenellä. Ei kuulu’, nainen sanoi viranomaisen kärsimättömyydellä. ”Aiskhyloksen Oresteiahan tämä. Suomennoksesta on vastannut Kirsti Simonsuuri, vaikka myönnettäköön, Pentti Saarikoski tuli ensimmäisenä mieleen.” Tehtävä vei Raila Rinteen 1990-luvun opintoihin ja antiikkiin asti. Palkinto Raila Rinteelle. Koulun historiankirjan karttakopio kädessä me siellä hahmotimme, kuinka eläimet ja orjat viruivat hiessä ja nälissään häkeissä pimeässä kellarissa ja kuinka ylpeä toogapukuinen hienosto kokoontui tänne valoisalle areenalle seuraamaan taisteluja.” V-P Salminen muistelee edesmennyttä hienoa näyttelijää. ”Anteliaat vihjeet johdattelivat perille Aiskhyloksen Oresteia-trilogiaan. Vähän ennen vuoden 2004 kesäolympialaisia minulla ja ylioppilaaksi kirjoittaneella tyttärelläni oli tilaisuus lähteä Klassinen Kreikka -kiertomatkalle. ’Tulin hakemaan isäni ruumista!’ Patrick huusi hitaasti. Kirjoittaja löytyy, kun tietää, että kysymyksessä on sotasankari eikä tämän oppipoika. Sen keskeisiä kohteita olivat Akropolis, Delfoi ja Olympian hämmästyttävän pieni urheilukenttä. ”Olipa haastava visa, huolimatta siitä, ettei ole kuin kolme epäiltyä: Aiskhylos, Sofokles ja Euripides. ” de_30012025_52.indd 52 de_30012025_52.indd 52 22.1.2025 11.07 22.1.2025 11.07. ”’Mikä on saapumisenne tarkoitus. Piti siis tarttua annettaviin vihjeisiin ja tyytyä valistuneisiin arvauksiin. Vastaukset osoitteella kirjavisa@demokraatti.fi viimeistään 3.2. Jari-Pekka Vuorela tiivistää muutamaan riviin liki kaiken olennaisen. ”Opiskelin työn ohessa teatteritietoa TeaKin avoimessa yliopistossa 1990-luvulla. Aiskhylos lienee kolmikosta ainoa sotasankari ja – bingo! – naisnäyttelijöistä koostuva Teatteri Raivoisat Ruusut esitti hänen teoksensa Oresteia 1990-luvun alussa. ’Tulin hakemaan isäni ruumista’, Patrick mutisi. Paljon enemmän aiheesta verkkoversiossa
Minun nähdäkseni ei ole kyse Suomen maineesta tai rahasta, vaan taiteilijalle elintärkeästä mahdollisuudesta astua uuteen maailmaan. Jos suomalainen teatteri haluaa vaalia taiteellista laatua, se ei voi käpertyä pussin pohjalle oman kielen ja rajojen sisään happanemaan. Yksittäisten tekijöiden arvokas tietotaito ja syntyneet kontaktit katoavat savuna ilmaan, eivätkä kasaudu yhteiseksi pääomaksi, jonka varaan rakentaa laajempaa menestystä. Yksittäinen taiteilija voi tässä tehdä hyvin vähän – korkeintaan kiusallisesti kehua omia ja kollegojen teoksia – ei kovin vakuuttava kansallinen strategia. Laura Ruohonen Lastenkirjailija ja teatteriohjaaja Kulttuurikolumni de_30012025_52.indd 53 de_30012025_52.indd 53 22.1.2025 11.07 22.1.2025 11.07. Työ on meillä yksittäisten tulisielujen, kuten vuosikausia kv-draamatyöpajoja vetäneen kääntäjälegendan J-P. Kuinka tehdä suomalaisesta draamasta kansainvälistä. Tätä kokoontui pohtimaan joulukuussa seminaarillinen näytelmäkirjailijoita, ohjaajia, kääntäjiä, ja paikalle kutsuttuina kahden merkittävän saksalaisen ja pohjoismaisen agentuurin edustajat. Koska kuulun siihen kouralliseen suomalaisia dramaatikkoja, joita on esitetty maailmalla, olin mukana paneelissa niistä puhumassa. Huutava puute on, ettei mikään taho kerää tietoa vuosien varrella kasautuneista kokemuksista ja käytännöistä, joista ottaa oppia. Kun oma näytelmä törmää uuteen teatteritraditioon, se haastaa oman työn, ajattelun, taiteellisen näkemyksen ja maailmankuvan, tarjoaa ainutlaatuisia kohtaamisia, ravistelee ja rikastuttaa. Kuten eläinlajeille, myös taiteenlajeille sisäsiitos on lopun alku. Näytelmiä ei enää käännetä. Mutta kuka nekin maksaisi. MUTTA ESTEITÄ on muitakin. MITÄ NYT tehdä tilanteessa, jossa maailmanvalloitusta peräänkuuluttava hallitus leikkaa toimijoilta viimeisetkin siiventyngät. Toisin kuin vaikkapa norjalaisilla Ibseneineen, ei meillä myöskään ole kaikkien tuntemaa kansallista traditiota tukenamme. Teatteria maailmalle S uomalainen musiikki ja kuvataide tunnetaan maailmalla, samoin arkkitehtuuri. Pohdin hätäratkaisuja: voisiko näytelmistä kääntää vain muutaman kohtauksen – erinomaisesti – kuten proosateosten kohdalla usein tehdään – kieli, tunnelma ja tyylilaji tulisi kuitenkin selväksi. 53 Demokraatti KUTEN ELÄIN LAJEILLE, MYÖS TAITEEN LAJEILLE SISÄSIITOS ON LOPUN ALKU. Eikä osaavia draamakääntäjiä löydy pilvin pimein, etenkään niillä palkkionmurusilla, joita työstä tarjotaan. Entä se perimmäinen kysymys. Muita ei lueta. Miksi on tärkeää, että suomalainen näytelmä kansainvälistyy. Pajusen harteilla. Oma kokemukseni on, että suomalaisten dramaatikkojen toteutuneiden kansainvälisten hankkeiden taustalla on useimmiten sattuma, yksittäisten henkilöiden innostus ja henkilösuhteet. Suurin este on tietysti kieli, jota kukaan ei ymmärrä. Lähinaapurissakaan ei meitä juhlita: Ruotsin ammattiteattereissa on esitetty neljä uutta suomalaista näytelmää viimeisen 20 vuoden aikana. Draamaa ei, vaikka tapaamme pitää itseämme teatterimaana, jossa tehdään paljon ja kiinnostavaa. Agenttien kanta oli vielä yksiselitteisempi: Tarvitaan erinomaisia käännöksiä. Se synnyttää parempaa taidetta. Voisiko teatteritieteen yliopisto-opiskelijat innostaa tekemään tutkimusta näytelmäviennin onnenkantamoisista ja katastrofeista ja kartuttaa kulttuuriviennin työkalupalkkia. Vai onko. Tarvitaan käännöksiä. OKM:n Teatterin tiedotuskeskukselle vuosittain myöntämä tuki näytelmäkäännöksiin loppui vuonna 2024
Kun Eelis kertoo ideansa palaverissa, se sivuutetaan, vaietaan kuoliaaksi. Kun Kari kertoo tai jakaa someyhteisössään jotakin, se jätetään lähes aina tykkäyksittä ja kommenteitta. Teksti Janne Ora / Kuvitus Arja Jokiaho de_30012025_54.indd 54 de_30012025_54.indd 54 22.1.2025 10.36 22.1.2025 10.36. He eivät kysy yhdeltä tiimin jäseneltä, Merjalta, lähtisikö tämäkin mukaan. T yöpaikalla ihmiset lähtevät yhdessä lounaalle. Aikuisena moni jättää hänet ulkopuolelle yhteisissä työja vapaa-ajankuvioissa. 54 Demokraatti Kun yksi on Seurasta ulos sulkeminen on henkistä väkivaltaa, mistä lankeavat pitkät varjot ja isot kustannukset. Lapsena Kerttu jätettiin usein kutsumatta muiden lasten syntymäpäiväkutsuille. PELISTÄ POIS TEEMA Yk si nä is yy s Er ist äm ise n ki ro us . Kerta toisensa jälkeen
55 Demokraatti de_30012025_54.indd 55 de_30012025_54.indd 55 22.1.2025 10.36 22.1.2025 10.36
Junttila johtaa myös ”Right to Belong: yksinäisyyden ja ostrakismin vähentäminen lapsuudessa ja nuoruudessa” -tutkimuskonsortiota. Monet tutkimukset niin Suomessa kuin maailmalla ovat osoittaneet, että tahaton yksinäisyys vastaa fysiologisilta seurauksiltaan kroonista kipua. Se tarkoittaa seurasta ulossulkemista, sivuuttamista, näkymättömäksi ja kuulumattomaksi tekemistä. Näin toteaa Turun yliopiston kasvatuspsykologian professori Niina Junttila. 56 Demokraatti TEEMA Edellä kerrotut nimet, arkiset tapaukset ja esimerkit ovat kuvitteellisia. Piinalla voi olla kauaskantoiset ja kalliit inhimilliset seuraukset. Ostrakismi on henkistä ja sosiaalista väkivaltaa, olkoonkin että usein hyvin hienostunutta sellaista. Sivuuttaminen ja muiden seurasta ulos sulkeminen vertautuvat sosiaaliseen kiduttamiseen. Tyypillistä sille on sen hienovaraisuus. Sosiaalinen ulos sulkeminen voi olla niin huomaamatonta, että yhteisössä sitä joko vähätellään tai sitä ei ylipäätään huomata, vaikka sitä kuitenkin kaiken aikaa harjoitetaan. Vastaavat todelliset tapaukset ja tilanteet ovat kuitenkin arkipäivää tuhansille ihmisille Suomessa. Ulos sulkeminen, ostrakisointi, voi olla joko tahallista tai tahatonta. Sosiaalisten kuvioiden ikävälle ja pahimmillaan suorastaan tuhoisalle ilmiölle on olemassa nimi: ostrakismi. – Voidaan toimia tavallaan sivistyneesti, kun ihminen jätetään ulkopuode_30012025_54.indd 56 de_30012025_54.indd 56 22.1.2025 10.36 22.1.2025 10.36. Kuvantamistutkimukset ovat osoittaneet, että ulos sulkemisen ja sivuuttamisen kielteiset vaikutukset näkyvät jopa aivojen tasolla. OSTRAKISMIA EI kuitenkaan kannata vähätellä, monista syistä. Yksinäisyys näkyy aivojen ja hermoston toiminnassa muun muassa kohonneina stressihormoni kortisolin pitoisuuksina. Hän on analysoinut ja selvittänyt ostrakismin ja yksinäisyyden ilmenemismuotoja monissa tutkimuksissaan
. de_30012025_54.indd 57 de_30012025_54.indd 57 22.1.2025 10.36 22.1.2025 10.36. Ostrakismin uhri voi alkaa ajatella, että tämä on minun oma vikani. – Ostrakismi voi satuttaa vieläkin enemmän kuin fyysinen kipu, sillä se saa ihmisen kyseenalaistamaan omaa olemassaoloaan. Yksinäisyys ja ulkopuolisuus ovat monien hyvinvointija terveysongelmien taustasyitä, joten niiden aiheuttamat suorat ja epäsuorat kustannukset ovat yhteiskunnallisesti merkittäviä. . Se satuttaa uhria yhtä lailla kuin fyysinen kipu, Junttila sanoo. Tutkimusten mukaan pitkään jatkuessaan ostrakismi muodostaa uhan ihmisen perustavaa laatua oleville psykologisille tarpeille, joita ovat tunne kuulumisesta yhteisöön, itseluottamus ja -kunnioitus, tunne oman elämän hallinnasta, osallisuudesta ja merkityksellisestä olemassaolosta. Hyvät sosiaaliset suhteet omaavilla lapsilla ja nuorilla oppimistulokset ovat muita parempia. Nuoret pojat kokevat tyypillisesti tyttöjä enemmän emotionaalista yksinäisyyttä, kun taas tytöt enemmän sosiaalista yksinäisyyttä. He ajattelevat, että haukuttavaa kohdellaan väärin. Suuntaa antavasti voidaan kuitenkin soveltaa esimerkiksi Iso-Britanniassa, Tanskassa, Alankomaissa ja Yhdysvalloissa tehtyjä laskelmia yksinäisyyden ja ostrakismin seurauksista. Laskelmat ovat kaikkialla samansuuntaisia. Sen sijaan jos ihminen kokee, että hänet jätetään ulkopuolelle, eivät muut välttämättä huomaa mitään. . JUNTTILA VIITTAA muun muassa Jane O´Reillyn Yhdysvalloissa tekemään tutkimukseen, jossa vertaileva kokeellinen asetelma osoitti ostrakismin vaikuttavan jopa suoraa fyysistä väkivaltaa tai työpaikkakiusaamista kielteisemmin ihmiseen. Suomessa kustannuslaskelmat ovat vasta tekeillä. Toimenpideohjelma perustelee myös faktoin ja luvuin, miksi sitä tarvitaan. Iso-Britanniassa esimerkiksi ar vioidaan yksinäisyyden kustannusten nousevan yli 12 000 euroon vuodessa henkilöä kohden. . – Ostrakismi aiheutti halua irtisanoutua työstä tai jäädä muiden seurasta pois. – Kun joku haukkuu ihmistä suoraan vaikkapa työpaikalla, muut kokevat sympatiaa häntä kohtaan. 57 Demokraatti YHTEEN KUULUMINEN ON YDINTARVE Osallistujien Suomi -toimenpideohjelma poimi sivuilleen tutkimukseen perustuvia faktoja ulkopuolisuudesta ja yksinäisyydestä: . . Jokaisella ihmisellä on perustavanlaatuinen ydintarve kuulua johonkin. Jo 2–3 minuutin altistuminen sosiaaliselle ulos sulkemiselle aiheutti tutkittavissa hyvin vahvoja kielteisiä tunteita, erityisesti vihaa ja surua. . Yksinäisyys nostaa ennenaikaisen kuoleman riskiä enemmän kuin tupakointi, alkoholi, liikkumattomuus, ylipaino ja ilmansaasteet. OSTRAKISMI ON HENKISTÄ JA SOSIAALISTA VÄKI VALTAA, USEIN HYVIN HIENOSTUNUTTA SELLAISTA. Yksinäisyyttä kokevat nuoret kärsivät muita toistuvammin päänsäryistä, vatsakivuista, hermostuneisuudesta ja nukahtamisvaikeuksista sekä käyttävät näihin ongelmiin muita enemmän lääkkeitä. . Yksi esimerkki vakavaan kansanterveydelliseen ja yhteiskunnalliseen ongelmaan havahtumisesta on eduskunnassa toimiva yksinäisyyden ja ostrakismin vastainen työryhmä. Tilastokeskuksen mukaan prosenttiosuudet ovat nousseet merkittävästi – yli kahdeksan prosenttiyksikköä – vuodesta 2018 vuoteen 2022. Ostrakismin vaikutus jää ikään kuin oman pään sisälle, Junttila kuvaa. Noin 30 prosenttia suomalaisista kokee itsensä yksinäiseksi vähintään joskus. Sen perustivat kansanedustajat Eeva-Johanna Eloranta (sd.) ja Paula Risikko (kok.) syksyllä 2022. Pahimmillaan tunne ulkopuolisuudesta voi johtaa voimakkaaseen eristäytymiseen tai ilmetä väki valtaisena, radikalisoituneena toimintana, jopa ääritekoina. lelle näkemättä tai kuuntelematta häntä. Yksinäisyydellä on erityisen vahvat yhteydet ahdistuneisuuteen, masennukseen ja itsetuhoisuuteen. Ydintarpeen täyttymättömyys uhkaa hyvinvointia, terveyttä, turvallisuutta ja olemassaoloa. Työryhmä on käynnistänyt kansallisen Osallistujien Suomi -toimenpideohjelman, joka pyrkii vahvistamaan osallisuutta sekä vähentämään yksinäisyyttä ja ostrakismia. Ensimmäisen polven maahanmuuttajalapset ja -nuoret kokevat ikätovereitaan enemmän yksinäisyyttä ja ulkopuolisuutta. SOSIAALISEN ULOS sulkemisen monenlaisia kielteisiä vaikutuksia on lisääntyneen tutkimustiedon, mediaraportoinnin ja julkisen keskustelun myötä alettu vähitellen tiedostaa ja ymmärtää aiempaa paremmin.
Mannisen Itä-Suomen yliopiston väitös Olin muuttunut persona non grataksi on tähän mennessä laajin työpaikkaostrakismia Suomessa selvittänyt tutkimus. – Suurin osa toimenpiteistä on jo lähtenyt liikkeelle. – Esimerkiksi Sirpa M. – Työmme lähti liikkeelle ihan käsittämättömällä vauhdilla ja tavalla. On ainutlaatuista, että eduskunnan epävirallinen työryhmä saa aikaan tällaista. Kaikki voivat omassa lähiyhteisössään – esimerkiksi työpaikalla, kouluissa ja oppilaitoksissa – huolehtia siitä, ettei ketään jätetä yksin ja syrjään, Eloranta kiteyttää toimenpideohjelman yleishengen. – Ihminen voi koko elämänsä ajan kokea, ettei hän ole muiden mielestä mitään: mielipiteeni ei ole mitään, olen tyhjää muille ja koen olevani ulkona kaikesta. Junttilan mukaan ostrakismi on sitä yleisempää, mitä kilpaillumpi ala tai työpaikka on kyseessä. TERVEYDENHUOLLOSSA AIEMMIN tehdyt suomalaiset tutkimukset ostrakismista ovat selvittäneet kerrallaan vain yhden tai kahden ammattiryhmän koYKSINÄISYYS JA ULKO PUOLISUUS OVAT MONIEN HYVINVOINTI JA TERVEYS ONGELMIEN TAUSTASYITÄ. Junttila on Right to belong -tutkimuskonsortion kollegoineen mukana eduskunnan työryhmässä erillisenä asiantuntijaryhmänä. Myös Elorannan mukaan ohjelma on saanut hyvää vastakaikua. – Radikalisoitumisen ilmiöiden taustalla on monesti ollut ulos sulkemista ja muunlaista kiusaamista. Työryhmä julkaisi marraskuussa 2024 toimenpideohjelman, joka sisältää 21 konkreettista toimenpidettä, jotka on kohdennettu kattavasti eri tahoille: yksilöille, perheille, työyhteisöille, oppilaitoksille ja kouluille, seurakunnille, urheiluseuroille, poliittisille päättäjille ja viranhaltijoille. – Jokaisen meistä on hyvä ajoittain laittaa silmilleen ”yksinäisyyssilmälasit”. Mannisen viime vuonna julkaistun väitöskirjan mukaan yli 70 prosenttia terveydenhuollon työntekijöistä oli kokenut, että jossakin vaiheessa muut sulkevat heidät ulkopuolelle, Junttila kertoo. Elorannan mukaan yksinäisyyden ja ostrakismin vastainen työryhmä pyrkii pysyvään, yli vaalikausien ulottuvaan työhön. Luvut olivat kuitenkin korkeita myös muissa ammattiryhmissä. Olympiakomitea valitsi vuoden seuran sen perusteella, missä vähennetään onnistuneesti yksinäisyyttä ja korostetaan kaveritaitoja. OSTRAKISMIN VAKAVAT seuraukset, kuten pitkittynyt yksinäisyys ja tunne osattomuudesta voivat pahimmillaan johtaa myös ääritekoihin, painottavat sekä Eloranta että Junttila. OSTRAKISMI ON varsin yleinen ilmiö. Tutkimusten mukaan monien kouluampumistapausten juurisyitä ovat osin olleet ulos sulkemisen ja yksinäisyyden synnyttämä viha ja katkeruus. Yhdysvalloissa tutkituissa 15 kouluampumisessa näin oli ollut 13 tapauksessa. Väitöskirjan mukaan ostrakismia kokivat tutkimukseen osallistuneissa kahdessa yliopistosairaalassa eniten sosiaalityöntekijät: lähes 80 prosenttia kaikista vastanneista sosiaalityöntekijöistä. Vastaajat kokivat muun muassa, että heidän seuraansa välteltiin ja muut jättivät heidät näkymättömiksi: muut eivät esimerkiksi tervehtineet tai pyytäneet heitä kahville lainkaan. Sama koski Jokelan ampumistapauksen taustoja, Eloranta kertoo. Kaikista kyselyyn vastanneista 569:stä terveydenhuollon työntekijästä jopa 73 prosenttia kertoi kokeneensa työssään ostrakismia edeltävän vuoden aikana. Sellainen tunne voi joillakin ihmisillä johtaa siihen, että hän tekee lopulta jotakin todella radikaalia. Esimerkiksi harrastusten Suomi -malli on pitkällä. TEEMA de_30012025_54.indd 58 de_30012025_54.indd 58 22.1.2025 10.36 22.1.2025 10.36. Tekijät olivat nimenomaan kokeneet, että heidät oli järjestelmällisesti ja pitkään suljettu ulos, tehty näkymättömäksi. 58 Demokraatti Väestömäärältään Suomea vastaavassa Tanskassa tehtiin vuonna 2021 selvitys, jonka mukaan yksinäisyys maksaa valtiotasolla vuosittain noin seitsemän miljardia euroa
Nuorten yksinäisyys vaaliteemana Y ksinäisyys ja muiden seurasta ulos sulkeminen liittyvät usein myös sosioekonomiseen asemaan, mikä näkyy erityisen selvästi lasten ja nuorten maailmassa. – Se myös lisää sairastumisia, pitkiä sairauslomia, työntekijöiden halua irtisanoutua ja ylipäätään monenlaista pahoinvointia työyhteisöissä ja sitä kautta myös työnantajan kustannuksia poissaolojen ja työn tulosten heikentymisen takia. kemaa ulos sulkemista. Näin selvisi, miten ulos sulkemista esiintyy eri ammattiryhmien välillä ja sisällä. Kansanedustaja Eeva-Johanna Eloranta haluaa nostaa esiin myös tätä kokonaisuutta ja yhteyttä kevään 2025 alueja kuntavaaleissa. de_30012025_54.indd 59 de_30012025_54.indd 59 22.1.2025 10.36 22.1.2025 10.36. Mannisen tutkimuksessa mukana olivat lähihoitajat, sairaanhoitajat, lääkärit, sosiaalityöntekijät ja kaikki johtajatasot. TAHATON YKSINÄISYYS VASTAA FYSIOLOGISILTA SEURAUKSILTAAN KROONISTA KIPUA. Noin kymmenen prosenttia kokee ostrakismia joko jatkuvasti tai usein, noin neljännes puolestaan toisinaan. Vaaliohjelmaan on kirjattu yksinäisyyteen liittyviä monia näkökohtia sekä kolme konkreettista sitoumusta lapsille ja nuorille. Sekä ostrakisoijien että ulos sulkemisen kohteeksi joutuneiden ajateltiin olevan tietynlaisia persoonia, esimerkiksi liian hiljaisia tai liian äänekkäitä. – Kun kokouksessa ei anneta puheenvuoroja tai oteta mukaan työryhmiin, se heikentää koko työyhteisön ja yrityksen tulosta, kun yhden ihmisen työpanos jää pois, Junttila sanoo. – Poliittisessa työssä asiat ja niiden hoito vaativat toki hyvin pitkän perspektiivin. Ilmiötä selitettiin myös esimerkiksi organisaatioon liittyvillä syillä, kuten työyhteisön toimintatavoilla, kulttuurilla tai kuppikunnilla. Myös HelsinkiMission selvitykset ovat osoittaneet työpaikkaostrakismin yleisyyden. Pääosin on tutkittu sairaanhoitajia. 59 Demokraatti Yksinäisyyden ja ostrakismin vastainen työ vaatii toimia yhteiskunnan kaikilla tahoilla ja tasoilla. Eloranta on myös SDP:n nuorisopoliittisen työryhmän toinen puheenjohtaja. Ohjelman kolmas sitoumus pureutuu yksinäisyyden vähentämiseen otsikon yksinäisyydestä yhteisöllisyyteen alla. – Myös pahoinvoinnin inhimilliset, yksilökohtaiset kustannukset ovat suuria, Junttila korostaa. Mannisen mukaan ostrakismia kokeneet ja sitä havainneet työntekijät tulkitsivat ja selittivät työpaikkaostrakismia monin eri tavoin. Yksinäisyyden ja ostrakismin vastainen työryhmä järjestää huhtikuussa 2025 seminaarin eduskunnassa, jossa esitellään Osallistujien Suomi -toimenpideohjelmaa sekä suunnitellaan ja sovitaan työn jatkamisen liittyvistä toimista. Eloranta sanoo työskentelevänsä sen eteen, että lasten ja nuorten asiat ja ongelmat – mukaan lukien yksinäisyys ja osattomuuden kokemukset – kirjataan myös SDP:n seuraavaan eduskuntavaaliohjelmaan. Ostrakismille ei nähty yhtä syyllistä tai syytä, vaan vastaajat tunnistivat niin itsessään, työtovereissaan kuin työyhteisössään erilaisia tilanteita ja piirteitä, milloin ja miksi ostrakismia on esiintynyt. Hän painottaa, että yksinäisyyden ja ostrakismin vastainen työ vaatii toimia yhteiskunnan kaikilla tahoilla ja tasoilla. Toivottavasti myös seuraavaan hallitusohjelmaan saadaan joitakin oikeasti konkreettisia toimia yksinäisyyden ongelmien korjaamiseksi
Yksinäisyyden tunne on siis osa laumaeläimen puolustusjärjestelmää, jolla on varsinkin ennen ollut ihmisellekin keskeinen tehtävä vaaroja täynnä olevassa ympäristössä selviytymiseen. Yksinäisyyden kokemus on aivan normaalia ja me kaikki koemme sitä jossain vaiheessa elämäämme. PANDEMIA JA siihen liittyvät rajoitustoimet saivat kuitenkin aikaan melko dramaattisen käänteen huonompaan ja yksinäisyyden taso on uusimpien mittausten mukaan jäänyt korkealle pandemian jälkeenkin. Suomessa yksinäisyyden kehitystä on seurattu väestöaineistoissa ja ennen Covid-19-pandemiaa yksinäisten osuus oli suhteellisen vakaa ja jopa pientä myönteistä kehitystä oli nähtävissä. Yksinäisyys on ihmisenä olemiseen olennaisesti kuuluva ominaisuus, emotionaalinen reaktio tilanteeseen, jossa joudumme syystä tai toisesta eroon muista. Kansainvälinen tutkimus on myös osoittanut, että yksinäisyys on jotakuinkin yhtä haitallista nuorille ja vanhoille, miehille ja naisille, perusterveille ja pitkäaikaissairaille. ENNEN KUIN painottaa yksinäisyyden mukanaan tuomia ongelmia, kannattaa kuitenkin vähän peruutella. Jos tilanne jatkuu, myös yksinäisyyden mukanaan tuomien kansanterveysongelmien kasvu ja terveydenhuoltojärjestelmän kustannusten nousu jatkuvat. Yksinäisyys oli melko aktiivisen kansainvälisen tutkimuksen kohteena jo ennen kuin se nousi poliittiselle agendalle ja kansalaiskeskusteluun. Ihminen ei ole yksin tämänkaltaisten tunnereaktioiden kanssa vaan samankaltaisia reaktioita ja käyttäytymistä havaitaan muillakin laumassa elävillä eläimillä. Yksinäisyyskokemuksen lajinkehityksessä muodostunut tehtävä on pitää meidät turvassa lauman jäsenenä. Erityisen vahvana kokemus on hoitajansa tai vertaistensa tukea ja turvaa tarvitsevilla lapsilla ja nuorilla. Esimerkiksi Britanniassa yksinäisyydestä johtuvat sairauspoissaolot, tuottavuuden lasku ja muut työelämälle koituvat ongelmat maksavat eri arvioiden mukaan vuositasolla miljardeja. Lyhytkestoisena se ei ole meille haitaksi tai vaaraksi. Yksinäisyys on riski terveydelle, erityisesti mielenterveydelle, mutta myös useille keskeisille somaattisille kansataudeille, kuten diabetekselle, sydänja verisuonitaudeille tai muistisairauksille. Yksinäisyys nousi Covid-19-pandemian aikana merkittäväksi kansanterveysriskiksi ja useissa maissa yksinäisyyden vähentämiseksi on rakennettu erilaisia kansallisia toimenpideohjelmia. Pitkään jatkuva yksinäisyys on kuitenkin haitaksi ja se, kuten muut jatkuvasti päälle jäävät puolustusjärjestelmät, kuormittavat mieltä ja kehoa. Asialle kannattaisi siis tehdä jotain ja seuraavan pandemian iskiessä miettiä tarkkaan, mitkä sosiaalista kanssakäymistä rajoittavat toimet ovat aivan välttämättömiä. KOLUMNI Teksti Marko Elovainio, Helsingin yliopiston psykologian professori TEEMA de_30012025_60.indd 60 de_30012025_60.indd 60 22.1.2025 11.23 22.1.2025 11.23. Yksinäisyys on kallis ongelma YKSINÄISYYS KUORMITTAA MIELTÄ JA KEHOA. 60 Demokraatti Y ksinäisyydestä voi tulla kallis terveysriski, jonka vähentämiseksi olisi hyvä ryhtyä miettimään ratkaisuja. Tämä on onnekasta, sillä päättäjillä on varsin luotettavaa tutkittua tietoa yksinäisyyden terveysvaikutuksista. Yksinäisyyden vaikutukset kansantaloudelle on samoin arvioitu merkittäviksi
Ne onkin näh tävä lähinnä harhautuksena, jolla halli tus pyrkii kääntämään kunta ja aluevaa lien alla huomion pois rajusta leikkaus politiikastaan. SDP:n mallissa otetaan peruster veydenhuollossa käyttöön omalääkä riomahoitajamalli. ON MYÖS selvää, että omalääkärimallilla pystytään saamaan aikaan tehokkuus hyötyjä, mikä laskee hoidon kustannuk sia. Mikkel Näkkäläjärvi SDP:n puoluesihteeri mikkel.nakkalajarvi@sdp.fi X: @nakkalajarvi Bluesky: @nakkalajarvi.bsky.social Liikkeen etuvartiossa de_30012025_61.indd 61 de_30012025_61.indd 61 22.1.2025 10.47 22.1.2025 10.47. Ilman näitä päätöksiä toimivan omalääkärimallin rakentaminen on pelkkää katteetonta toiveajattelua. Omalääkärimallin ajatus on, että hoi don laatu ja palvelun käyttäjien kokema tyytyväisyys paranevat, kun potilasta hoitaa aina sama tuttu lääkäri. SDP:n mallissa myös amma tinharjoittajina työskenteleviä omalää käreitä ja omahoitajia voi hyödyntää. Ihmisiä ei pompotella lääkäriltä toiselle kerto maan yhä uudelleen oma terveystilan teensa. ORPON-PURRAN HALLITUKSEN puheet asiassa herättävät enemmän kysymyksiä kuin antavat vastauksia. Myös hallitus intoutui loppuvuodesta asiasta ja kertoi haluavansa toteuttaa omalääkärimallin. Lääkäri liiton arvion mu kaan terveyskeskuslääkärien vastaan ottamien potilaiden päivittäinen määrä voisi nousta jopa 1,5–2kertaiseksi, jos käytössä olisi toimiva omalääkärimalli. 61 Demokraatti Hallitus on politiikallaan tehnyt omalääkärimallin toteuttamisesta käytännössä mahdotonta. Nämä puheet ovat pelkkä silmänkääntötemppu, koska hal litus on politiikallaan tehnyt mallin to teuttamisesta käytännössä mahdotonta. Uskon, että ihmiset nä kevät tämän bluffin läpi. Jos hallitus olisi asiassa tosissaan, se peruisi karmaisevat leikkauksensa jul kiseen sosiaali ja terveydenhuoltoon eikä romuttaisi kahden viikon hoitota kuuta kolmeen kuukauteen. Tämäkin on tärkeää ja SDP ottaakin todella vakavasti julkisen talouden vah vistamisen. Rohkaisevia koke muksiakin löytyy muun muassa Oulun Tuirasta. Epäilemättä myös työntekijöiden kokema tyytyväisyys paranisi. Siinä potilasta hoi taa sama työparina työskentelevä lääkäri ja hoitaja. Siihen siirtymistä tuntuvat kannattavan kaikki puolueet. Tällä mallilla palvelun laatu pa ranee. Omalääkärimalliin siirtymistä on jo selvitetty, kun ministerinä Marinin hal lituksessa toiminut Aki Lindén teetti asiasta selvityksen. Reilum man politiikan puolestapuhujia tarvi taan ehdokkaina ja vaalityössä. KEVÄÄN VAALEISSA päätetään siitä millaisilla arvoilla meidän kaikkien yh teisiä palveluita rakennetaan. Sosiaali ja terveydenhuollon kustan nusten nousupaineeseen pitää löytää rat kaisuja ja olemme vastikään esittäneet niitä joukon. Suomeen tarvitaan aito omalääkäri-omahoitajamalli O malääkärimallista puhu misesta on tullut jonkin lainen sosiaali ja ter veyspolitiikan muotiil miö
Hän toteaa tämän olevan yksi hälyttävää huumeidenkäytön kehitystä edesauttanut tekijä. Nato ja DCA-puolustusyhteistyösopimus USA:n kanssa ovat vahvistaneet Suomen poliittisen eliitin itsetuntoa, mutta onko turvallisuutemme niin taattu kuin halutaan uskoa. ”Parempi ystävät lähellä ja viholliset etäällä”, oli koettu ja menestyksellinen periaate Suomen ulkopolitiikassa pitkään. Yle kertoi 29.11.2024 alle 25-vuotiaiden huumekuolemien lähes kaksinkertaistuneen vuodessa. Onko se tarpeen. Mikä mahtaa olla presidentti Stubbin ”plän bii”. Takavarikolla on perusteensa Maailman onnellisimmat huumeisiin kuolevat Päihteiden saanti on nykyään todella helppoa. Huumausaineiden jyrkästi lisääntynyt käyttö etenkin nuorten keskuudessa kertoo nuorten pahasta olosta ja näköalattomuudesta tulevaisuuden suhteen. Etenkin vahvojen huumausaineiden käytön pariin ei ”vain päädytä”. Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan muutti tilanteen. Tämä vakava kehityssuunta vaatii päättäjiltä konkreettisia toimia. ja oikeudella autonomiansa, mutta hanketta ei voi arvioida vain juridisesta tai moraalisesta näkökulmasta. Käynnissä oleva venäläisen omaisuuden takavarikointi, jolle korkein valtiojohto näyttää antaneen suostumuksensa, on sekin mielestäni riskialtis operaatio. Entä jos Trump presidenttinä ei piittaisikaan Euroopan kohtaloista. Mielenterveysongelman ja päihdeongelman yhdistelmä usein estää terapian saamisen. Entä jos Ukraina häviää sodan. Presidentti Koivisto korosti, että takataskussa on aina parasta olla varasuunnitelma. Eikö tilanteen kärjistämistä olisi parempi välttää. Huolestuttava piirre Suomen Venäjän politiikassa, jota presidentti Stubb johtaa, on Venäjän vähättely ja ärsyttäminen. Tämä on vain yksi esimerkki palvelujärjestelmämme viallisuudesta, kun ylipäätään mielenterveyspalveluiden piiriin pääseminen on tehty yhä vaikeammaksi ja saatavuus vaihtelee alueittain. Nämä faktat kertovat vakavista ongelmasta yhteiskuntamme palvelujärjestelmässä. Suomi sijoittuu huumekuolemissa Euroopan kärkeen ja tämä koskee etenkin nuorta väestöä. Tämä kehitys on ollut meneillään jo vuosia. Kimmo Sarje FT, VTL Ukrainan sodasta olemme kuulleet puhuttavan kuin menneessä aikamuodossa: ”Ukraina on jo voittanut sodan?” Myös Pohjois-Korean interventiota on tarkasteltu vähätellen. On kysyttävä, mitä se merkitsee kansallisen turvallisuuden kannalta. Pakkaset voivat kuitenkin olla erilaisia. Pettääkö arvopohjainen realismi, ajaako moralismi ja arroganssi realismin yli. Huumekuolemat ovat erittäin vakava asia, joihin meidän on yhteiskuntana puututtava. Ylen jutussa A-klinikkasäätiön kohtaavan huumetyön asiantuntija Jenny Kaasinen-Wickman kertoi päihteiden saannin olevan nykyään todella helppoa. Toimitaan ennen kuin on liian myöhäistä. Kun ollaan siinä pisteessä, että henkistä helpotusta haetaan päihteistä, olisi viimeistään tällöin jos milloin kriittisen tärkeää päästä avun piiriin. 62 Demokraatti LISÄÄ MIELIPITEITÄ OSOITTEESSA DEMOKRAATTI.FI MIELIPIDE Venäjän vähättely on vaarallista Pettääkö arvopohjainen realismi, ajaako moralismi ja arroganssi realismin yli. Hyvinvointialueiden rahoitusta on lisättävä. Selvää on, että ystävyyden ylläpitäminen Venäjän nykyjohdon kanssa olisi mahdotonta. Enni Ervasti Lapin SDP:n jäsen, Yhteiskuntatieteiden ylioppilas, Lapin yliopisto de_30012025_62.indd 62 de_30012025_62.indd 62 22.1.2025 10.49 22.1.2025 10.49. Mielen pahoinvointi voi kuitenkin nimenomaan johtaa siihen, että yksilö päätyy päihteiden, etenkin laittomien sellaisten, pariin. Tänä keväänä valittavien uusien kuntaja aluevaltuutettujen tulisi alueillaan tutkia yhteistyön vahvistamisen mahdollisuuksia etenkin nuorisotyössä ja sosiaalija terveyspalveluissa. Suomen ja Venäjän valtiolliset suhteet ovat nyt pakkasessa. Erityisesti hän huonossa kehityksessä korostaa myös matalan kynnyksen palveluihin kohdistuneita supistuksia ja korona-ajan kohtaamispaikkojen sulkutoimia, joita ei koskaan palautettu entiselleen
Kerhotapaaminen ma 3.2. klo 11–16 Hamarin työväentalolla, Hamarintie 22, Porvoo. UUSIMAA • Perinteinen pakkaskirppis la 1.2. Suurimman leikkauksen tekee Jämsä, jossa vähennetään 12 valtuustopaikkaa. Vähennykset näkyvät valtuustojen keskimääräisessä koossa. Toimikunta. ravintola Koulun Bellman-sali, Eerikinkatu18, Turku. Klo 14 alustus: emeritusprofessori Timo Soikkanen ”Kun sirkus tuli kaupunkiin”. Viranhaltijoista kaksi kolmasosaa suhtautuu myönteisesti ajatukseen, kun luottamushenkilöistä tällä linjalla on vain reilu kolmannes. Kello 12 saamme vieraaksemme Lahden kaupungin sivistyslautakunnan puheenjohtajan Marju Markkasen, joka kertoo meille sivistystoimialan tilanteesta ja näkymistä. Tervetuloa mielenkiintoisen aiheen pariin. Entistä useampi kunta siirtyy pienimpään lain sallimaan valtuustoon. Tulevalla kaudella kunnissa on keskimäärin 29 valtuutettua, kun kuluvalla kaudella luku on ollut 30. Alkavalla kaudella Suomen kuntiin valitaan yhteensä 8 586 valtuutettua, mikä on 273 vähemmän kuin päättyvällä kaudella, kertoo Kuntaliiton tuore selvitys. Määrä vaihtelee Luhangan kunnan 47 asukkaasta aina Helsingin kaupungin 8 042 asukkaaseen valtuutettua kohti. Yhdistystoiminta Järjestöjen ja yhdistysten kevät-, syysja vuosikokousilmoitukset ovat maksullisia. VARSINAIS-SUOMI • Turun seudun Wanhat Toverit. Valtuustojaan pienentävät etenkin pienet, alle 5 000 asukkaan kunnat. Tällä kaudella 13 jäsenen valtuusto on ollut vain kahdessa kunnassa, mutta vaalien jälkeen niitä on yhdeksän. Teksti Demokraatti / STT nistä kunnista 34 eli 26 prosenttia pienentää valtuustoaan. 10–20 000 asukkaan kunnista 13 pienentää valtuustoaan. Asukasluvultaan suurin valtuustoaan pienentävä kunta on Jyväskylä. Osassa kuntia valtuustoja pienennetään osana talouden tasapainottamisohjelmaa, kertoo tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom tiedotteessa. Tervetuloa muistelemaan ja kommentoimaan. 63 Demokraatti HÄME • Lahden seudun Wanhat Toverit. Toimikunta klo 12.30, lounas klo 13–14. Vähemmän on enemmän kunnanvaltuustoissa Noin joka viides eli yhteensä 61 MannerSuomen kuntaa pienentää valtuustoaan tulevalla valtuustokaudella. Maksullisen ilmoituksen lisäksi ilmoitus julkaistaan pyydettäessä yhdistystoimintapalstalla maksutta kerran. Lisätietoja: mirja.suhonen@gmail. Turun kunnallispolitiikka 1970-luvulta tähän päivään. Kokoonnumme ravintola Wanhan Herran tiloihin ma 3.2. Ne ovat maksullisia ilmoituksia. klo 11 alkaen lounaalle. com tai 040 536 4336. Yhtä valtuutettua kohti on keskimäärin 653 asukasta. Kahviossa voit nauttia ostosten lomassa pullakahvit ja jotain suolaista. – Pienempien valtuustojen etuna nähdään myös päätöksenteon tehokkuus ja kustannusten pienentyminen, mutta samalla on pohdittava, miten turvataan monipuolinen edustus ja pienryhmien ääni, hän sanoo. Yhdistystoimintapalstalla ei julkaista vaalitai vaalitapahtumailmoituksia. Keski-Suomi on maakunta, jossa useimmat kunnat pienentävät valtuustoaan. Helsingissä säilyy maan suurin, 85 jäsenen valtuusto. Vaala on ainoa kunta, joka aikoo kasvattaa valtuustonsa kokoa. Näistä pieJa ri So in i de_30012025_63.indd 63 de_30012025_63.indd 63 22.1.2025 10.57 22.1.2025 10.57. Lähetä tapahtuma ilmoituksesi viimeistään tekstin aineistopäivänä klo 12 sähköpostilla yhdistyspalsta@demokraatti.fi. Puheenjohtaja. Pöytävaraus 25 €. Kuntien viranhaltijat ja luottamushenkilöt ovat eri linjoilla valtuustojen pienentämisestä
Nimi: Osoite: de_30012025_64.indd 64 de_30012025_64.indd 64 21.1.2025 10.55 21.1.2025 10.55. Oikein vastanneiden kesken arvotaan yksi 10 euron lahjakortti. Merkitse kuoren päälle ristikon numero. 64 Demokraatti RISTIKKO 2/2025 Veijo Wiren veijo.wiren@gmail.com Ratkaistut ristikot lähetetään seuraavan lehden ilmestymiseen mennessä: vastaukset@demokraatti.fi tai Demokraatti / Ristikko, PL 338, 00531 Helsinki
1990-luvulla niitä eli luonnossa vajaa 60 paria Marokossa. ais ud ok u. Silloin niille tarpeellista nostetta antavat lämpimät ilmavirtaukset ovat jo liian heikkoja. Eihän sen kalju mikään maailman viehättävin ole, mutta on sillä sentään komea takatukka! Töyhtöiibis kuuluu myös niiden lintujen joukkoon, joiden mustalta näyttävät sulat hehkuvat auringonvalossa varsin värikkäinä. Laji kuoli Euroopasta sukupuuttoon 1600-luvulla. Tässä työssä mukana ollut Johannes Fritz kertoo BBC:llä, miten ilmastonmuutos haastoi keksimään linnuille uuden reitin. julkaistun ristikon 10 euron lahjakortin voitti Tuuli Kuusisto Espoosta. Kuvan yksilö asuu villinä ja vapaana Espanjassa. Lajin suojelemiseksi on tehty ällistyttäviä asioita, kuten opetettu ihmisen kasvattamat linnut lähtemään pesimäalueiltaan muutolle syksyllä. Linnut eivät päässeet Alppien yli, vaan jäivät kylmiin vuoriston laaksoihin. Pieniä vapaana eläviä ja lisääntyviä populaatioita on eri puolilla Eurooppaa. Sinnikkään työn tuloksena niitä on Marokossa jo viisisataa ja myös Euroopassa töyhtöpäitä taas elää. Reitin kerran opittuaan ne eivät enää tarvitse ihmistä rinnalleen. Töyhtöiibis on enää ”vain” uhanalainen, kun vuoteen 2018 saakka se luokiteltiin erittäin uhanalaiseksi. Onnea voittajalle! TI TI TYY Anna-Liisa Blomberg anna-liisa.blomberg@demokraatti.fi K auneus on katsojan silmässä. Lämpimät kelit jatkuivat myöhään ja linnut lähtivät Itävallasta Alppien yli Italiaan vasta marraskuussa. co m 5 3 4 6 4 6 9 3 8 6 3 2 8 9 5 8 7 5 1 2 3 8 6 7 8 1 RISTIKON 23/2024 RATKAISU 19.12. Linnut leimautuvat kasvattajaansa ja seuraavat riippuliitimellä kulkevaa ihmistä. 65 Demokraatti SUDOKUN RATKAISU 53 94 18 76 2 84 17 62 93 5 76 25 39 14 8 61 43 27 85 9 39 56 81 42 7 28 79 45 31 6 92 61 74 58 3 15 82 93 67 4 47 38 56 29 1 Vaikeusaste: (c ) Ar to In ka la ww w. Moni sanoo töyhtöiibistä rumaksi linnuksi. Euroopan töyhtöiibiskantaa on pyritty elvyttämään kasvattamalla lintuja tarhoissa. Jollei nyt kaunis niin ainakin hieno lintu se on. Italian sijaan ne lentävät nyt Espanjaan. Linnut pelastettiin, ja syksyn 2023 muutolle lähtevät nuoret yksilöt opetettiin lentämään pitempi reitti, joka kiertää Alpit. de_30012025_64.indd 65 de_30012025_64.indd 65 21.1.2025 10.55 21.1.2025 10.55
Jotkut kirjalijat ovat tuotannollaan tehneet lähtemättömän vaikutuksen ja puolalainen Nobel-kirjailija Czes?aw Mi?osz on yksi heistä. On vaikea palata siihen tyyliin, millä kirjoja luki nuorempana. Puolalaisesta vasemmistoradikaalista kasvoi diplomaatti, joka loikkasi toisen maailmansodan jälkeen Ranskaan ja sitten Yhdysvaltoihin, ja tuli tunnetuksi esseistään. Strömsö kirjan nimessä on silkkaa ironiaa. Fellmanin runot ovat pahoinvoinnin kuvausta ja millaista on olla onneton sellaisessa kulttuurissa. Näen hänen tuotannossaan monta eri ulottuvuutta. Czes?aw Mi?osz: Mitt Europa Juha Itkonen: Minun Amerikkani Rosanna Fellman: Strömsöborna Puolalaisen Nobel-kirjailijan muistelmateos. Suomesta puhutaan maailman onnellisimpana maana ja ruotsinkielisestä Pohjanmaasta Suomen onnellisimpana alueena. Voin kyllä rentoutua ja nauttia lukemisesta, mutta huomaan automaattisesti miettiväni kirjaa myös jostain ammatillisesta kontekstista. Opiskelun myötä kirjoja ei enää lukenutkaan huvikseen vaan kurssikirjoina, ja niistä piti muistaa yksityiskohtia tenttiä varten. Kirja kertoo Trumpin edellisestä kaudesta ja aihe on taas ajankohtainen. Sekin on muuttanut lukemistyyliäni tosi paljon. Mi?osz oli kommunismin kriitikko ja Amerikassa häntä käytettiin ehkä vähän propaganda-aseenakin Neuvostoliittoa vastaan. Matkakirjallisuus on kiinnostava ala ja nuorena matkustin paljon Yhdysvalloissa. 66 Demokraatti Teksti ja kuva Nora Vilva Kirja-arvostelujen tekeminen muuttaa lukutyyliä Kirjaa miettii lähes automaattisesti myös ammatillisesta näkökulmasta, Arbetarbladetin päätoimittaja Topi Lappalainen sanoo. Kirjallisuuden opiskelu muutti suhteeni kirjallisuuten erilaiseksi kuin mitä se aikaisemmin oli. Vaikka Mi?osz loikkasi toisen maailmansodan jälkeen länteen, kirjoitti hän koko tuotantonsa puolaksi. Mi?oszin elämäntarina on mielenkiintoinen. 1 2 3 de_30012025_66.indd 66 de_30012025_66.indd 66 21.1.2025 17.58 21.1.2025 17.58. Nykyisessä työssäni Arbetarbladetin päätoimittajana kirja-arvostelujen tekeminen on osa työtäni. Itkonen on taitava ihmismielen kuvaaja. Politiikan kirjahylly 1 3 2 Opiskelin nuorena taloushistoriaa Uppsalassa ja niihin aikoihin kaunokirjallisuus oli rakas harrastus. Se, mitä hän kirjoitti kommunistisesta systeemistä, oli merkittävää. Runoteos. Se, että lukee kirjoja alan opiskelijan, opettajan tai kirja-arvostelijan näkökulmasta, muuttaa tapaa lukea. Se oli tärkeä rentoutumiskeino. Olin myös jonkin aikaa yliopistolla tuntiopettajana opettamassa suomenkielisiä klassikoita ruotsinkielisille opiskelijoille. Hän sai Nobel-palkinnon vuonna 1980 ja kirjoitti hienoja teoksia vielä pitkään sen jälkeenkin. Mi?osz tuli tunnetuksi erityisesti runoilijana, mutta kirjavinkkini Mitt Europa on hänen muistelmateoksensa. Minulla on myös kirjallisuustieteen koulutus
Sörnäisten rantatie 25 A, Helsinki akt.fi aktlehti.fi Yhdessä parempaa pam.fi paperiliitto.fi www.tul.fi Liikunnan iloa hyvässä seurassa! Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva www.turva.fi Työelämän joukkovoima Ammattiliitto Pro proliitto.fi de_30012025_002.indd 1 de_30012025_002.indd 1 17.1.2025 15.56 17.1.2025 15.56. www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN AMMATTILIITTO JHL.FI /LIITY Työväenliikkeen kirjasto tyovaenperinne.. tietoa työstä ja yhteiskunnasta Liity Työväenkirjaston ystäviin : tyovaenkirjastonystavat.
Etuja ja enemmän. tradeka.fi/liity -20 % -20 % -15 % -25 % -15 % -20 % -20 % -25 % -20 % Lastenhoito Kotisiivous Verkkokaupasta PAL.VKO 2025-07 00 74 43 -2 50 2 6 414880 074923 2 5 2 YKSIN TEEMA Eristämisen kirous OMALÄÄKÄRI Malli ja ”malli” OSAAMINEN Ääntä hiljaisesta tiedosta DIGIJÄTIT Totuuden kuolema 30.1.2025 / 6,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI 2/ 25 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 2 • 20 25 / 30 . Nimetön 1 1 Nimetön 1 1 21.1.2025 9.25 21.1.2025 9.25. Tuntuvia alennuksia arkeen ja ilonpitoon sadoista etupaikoista 33,64 € kertamaksulla. Tutustu ja liity jäseneksi . ta m m ik uu ta OPI EI! Jenny Hill muuttuu beigestä tapetista tahtonaiseksi