Demokraatti 30.10.2014 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Palveluntarjoajat: LähiTapiola Keskinäinen Vakuutusyhtiö, LähiTapiolan alueyhtiöt sekä LähiTapiola Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö. Lokakuun erikoisnumero TOR STAI 30.1 0.2 01 4 Numero 205 007443-14-44 Hinta 1,20 e (sis.alv) Kodin ja kotiväen turva kerralla kuntoon Nyt on oikea aika tulla asiakkaaksi LähiTapiolaan, sillä tarjoamme sinulle kotivakuutuksen 25?%:n alennuksella. Hankkiessasi samalla henkivakuutuksen saat sen puoleen hintaan. Tarjoushinnat koskevat ensimmäisen vuoden vakuutusmaksuja. www.lahitapiola.fi/kotikuntoon Näistäkin vakuutuksista saat Bonusta.. Ja mikä parasta . Kampanja-aika on 1.11.???30.12.2014. kun ostat kotivakuutuksen, saat vielä alaikäisten lasten tapaturmavakuutukset maksutta
Myös uusien työväenpuolueiden suhtautuminen työväen etuja ajavaan ammattiyhdistysliikkeeseen on nihkeä. Kokoomuslaisen ajattelun rautalankamallin kiteytti puolueen nuorisojärjestön puheen- johtaja Susanna Koski viime viikonlopun televisiohaastattelussa. Hänen mukaansa ?jokaisella pitäisi olla oikeus ja vapaus hinnoitella oma työpanoksensa kuten haluaa?. Kosken ajatuksen kääntöpuoli on, että myös työnantaja voisi vapaasti päättää, minkä arvoiseksi hän hinnoittelee tarjoamansa työn tai työntekijän työpanoksen. Etenkin työntekijän oikeuksista puhuttaessa. Kosken malli merkitsisi työntekijän vapauden lisäämisen asemesta ammattiliittojen työntekijän turvaksi neuvottelemien palkkauksen perälautojen avaamista. Työväen puolueissa ja porvarillisissa ?työväenpuo lueissa. Työ- ja elinkeinomi- nisteriön arvion mukaan Suomessa on tällä hetkellä työttömiä työnhakijoita noin 330 000. Ja miksipä ei lämmittelisi. Näissä neuvotteluissa, etenkin nykyisissä työttömyysluvuissa, on yksittäinen työntekijä heikoilla. Niihin kuuluu muun muassa oikeus työhön. Puolueilla on yhteinen ja oikea huoli työllisyyden parantamisesta - ja samalla kansantalouden kääntämisestä kasvuun. Tästä huolimatta etenkin kokoomuksen työväenpuolue-teemat keskittyvät töissä oleviin. on kuitenkin eroja. Yrittäjiä ja opiskelijoita lukuun ottamatta äänestäjät kokevat itsensä enemmän tai vähemmän työläiseksi - tai ainakin palkansaajaksi. Sitä ryhmää kannattaa kalastella äänestäjäksi. T n n n yöväenpuolueissa ja porvarillisissa ?työväenpuolueissa. Työttömien arki on sivuosassa - lukuun ottamatta heidän rooliaan potentiaalisena työvoimareservinä. on eroja.. Kyse on valtavasta joukosta. Lokakuun erikoisnumero Lehdessä nyt Avaus Ajatuspaja 4?6 21?23 8?11 12?15 16?17 18?19 20 Tuomiojan Erkki on ulkoministeriön merkki Kentältä kajahtaa: Parempaa työelämää Töissä ilman palkkaa 24?25 Vaaliraati: Näin suomesta tulisi Fiksusti hoidettu työväentalo säilyy, Heidi Niemisen kolumni 26?27 Napit vastakkain, Nettipuheet Kuukauden kuva Uuden ajan aamu Näkökulma: Suomen ensimmäinen sosialidemokraatti ?Vanhaan kylmään sotaan ei ole paluuta muun muassa siksi, että puolet maailmasta kieltäytyy siihen osallistumasta.? vielä turvallisempi 8?11 Jukka-Pekka Flander 16?17 Suomalaiset lahjoittavat työnantajilleen miljoonia työtunteja ilmaiseksi. Kiitosta? Vai onko vain pakko? 4?6 Arki 28?29 30?31 32?33 Faktat haltuun: Poimintoja tulevaisuudesta Enemmän kuin tuhat sanaa, Kielen päällä Vaaliteemoja teroitellaan kentällä Pääkirjoitus Taas on työväellä ystäviä V aalit lähestyvät ja puolueissa mietitään keinoja äänestäjien mielenkiinnon herättämiseksi. Mitä he tavoittelevat. Keskusta lämmittelee kokoomuksen viime vaaleissa markkinoimaa työväenpuolueteemaa muun muassa ensi viikon työpäivä-tilaisuudella
Lopuilla yrittäjäuran alkamisessa sattumalla on ollut merkittävä rooli. Itsensä työllistäjiin lasketaan kuuluvaksi yksinyrittäjät, ammatinharjoittajat, freelancerit ja apurahansaajat. Viime vuonna Suomessa oli itsensä työllistäjiä yli 150 000, pääsihteeri Miikka Lönnqvist. Demarinuorten mukaan parlamentaarisen työryhmän tulisi pohtia, nähdäänkö poliittiset nuorisojärjestöt ennen muuta poliittisina toimijoina vai nuorisotyötä tekevinä järjestöinä. Poliittisten nuorisojärjestöjen avustusjärjestelmästä on keskusteltu viime päivinä, kun opetus-ja kulttuuriministeriö myönsi kokoomusnuorille valtionavustusta tänä vuonna 640 000 euroa ja demarinuorille 550 000 euroa mutta perussuomalaisille nuorille vain noin 30 000 euroa. Demokraatti kuusi prosenttia kaikista työllisistä. 0200 71000 n n n yöväenpuolueet, oikeat ja väärät, joutuvat jatkossa miettimään myös niin sanotulla harmaalla alueelle toimiven yksin yrittäjien asemaa. (Demokraatti) Katso tuoreimmat uutiset osoitteessa: Tilaajapalvelu: (09) 701 0500 Jakelutiedustelut ja -häiriöilmoitukset: . 0800 96675 puh. Heistä myös moni kitkuttaa minimipalkkaa pienemmillä tuloilla. toimitus@demari.fi . Vaasa Uutistoimitus Ilmoitusmyynti . Työryhmässä tulisi olla edustus kaikista eduskuntapuolueista tai niiden nuorisojärjestöistä. . Irtisanominen on elämän suurimpia sokkeja kuoleman ja avioeron lisäksi, sanoo Vilma Luoma-aho. Lindqvist pitää yleisinä ytneuvottelujen virheinä muun muassa tietojen panttaamista, epäjohdonmukaista toimintaa ja johdon sitoutumattomuutta prosessiin. Mikkeli Uutistoimitus (06) 317 8711 (06) 317 4104 050 5543430. 30.10. Nimipäivät tänään: Eila (ruots.) Jennifer Nimipäivät huomenna: Arto, Arttu, Artturi (ruots.) Artur Aurinko nousee: Helsingissä 7.36 Oulussa 7.58 Aurinko laskee: Helsingissä 16.31 Oulussa 16.05 -4...2 4...7 7...8 Uutispäivä Nuorisojärjestöjen tukiin halutaan selvyyttä Kari Hulkko Demarinuoret esittää, että kulttuuri- ja asuntoministeri Pia Viitanen (sd.) asettaisi parlamentaarisen työryhmän arvioimaan poliittisten nuorisojärjestöjen avustusjärjestelmää kokonaisuutena. Muu Suomi: puh. www.demari.fi . Monen yrittäjyys, osin vastoin omaa tahtoa, muistuttaa monin osin enemmän työsuhdetta kuin yrittäjyyttä. Tampere ja ympäristö: . etunimi.sukunimi@demari.fi . Helsinki Vaihde (09) 701 041 Uutistoimitus (09) 701 0555 Ilmoitusmyynti (09) 701 0512 Haapaniemenkatu 7-9, B-talo Postiosoite: PL 338, 00531 Hki Turku Uutistoimitus Ilmoitusmyynti . 0200 55888 puh. levikki@demari.fi . Sipilä on vahvasti Suomen Yrittäjien tavoiteohjelman takana. Siinä esimerkiksi esitetään paikallisen sopimisen vahvistamista ja yrityksen ensimmäisen työntekijän koeajan pidentämistä. T Itsensä työllistävistä ihmisistä viidennes on ajautunut yrittäjäksi olosuhteiden pakosta, kertoo Tilastokeskuksen tutkimus. Tutkimuksen mukaan omasta halustaan yrittäjäksi on ryhtynyt noin 40 prosenttia. Kyselyssä haastateltiin vuonna 2013 yt-neuvottelun käyneitä yrityksiä ja irtisanottuja. Jyväskylän yliopiston yhteisöviestinnän professori Vilma Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. Päätoimittaja: Antti Vuorenrinne Erikoisnumerosta vastaava toimituspäällikkö: Tua Onnela Toimitusjohtaja: Esko Ranto Kustantaja: Kustannus Oy Demari Ilmestyy viidesti viikossa, maanantaista perjantaihin. Demokraatin kuukausittainen erikoisnumero ilmestyy 10 kertaa vuonna 2014. ISSN-L 2242-6892 Demokraatti, ISSN 2242-6892 (painettu), ISSN 2242-6906 (verkkojulkaisu) Painopaikka: SLY-Lehtipainot Oy, Tuusula Demarinuorten pääsihteeri Miikka Lönnqvist haluaa selvät pelisäännöt poliittisten nuorisojärjestöjen rooliin. Luoma-aho uskoo näkemyseron syyksi sen, että irtisanominen on henkilökohtaista, mutta yritysten hallinto ajattelee ihmisiä korvattavissa olevina koneina. . ilmo@demari.fi . Kun nuorisolakia ollaan nyt uudistamassa, olisi samalla hyvä pohtia myös poliittisten nuorisojärjestöjen roolia ja asemaa nuorisotyötä tekevien järjestöjen kentässä. Työryhmän asettamisella saataisiin myös työrauha tärkeää työtä tekeville nuorisojärjestöille, sanoo Demarinuorten Moni päätyy yrittäjäksi olosuhteiden pakosta 34?35 36?37 28?31 32 SDP:n puoluetoimistolta Sarjakuvat ja tehtävät, yhdistystoiminta Radio ja TV Ismo-Topi Leppenel kokoomuksen sisäpiireissä Myös keskustan puheenjohtajan Juha Sipilän hieman hahmottomissa talouspoliittisissa linjauksissa on yrittäjänäkökulma isossa roolissa. 0200 30011 puh. Pohjanmaa, varhaisjakelu: . Helsinki, Uusimaa, varhaisjakelu: . Tampere Uutistoimitus Ilmoitusmyynti (02) 277 0477 050 568 7361 (03) 212 9455 050 568 7361 . (STT) Yritykset eivät osaa irtisanoa Irtisanottujen mielestä harva yritys hallitsee yt-neuvottelut. HRM Partnersin tuoreen kyselyn mukaan 65 prosenttia yrityksistä antoi yt-toiminnastaan arvosanan hyvä, mutta irtisanotuista 51 prosenttia sanoi suoritusta heikoksi
On tietysti tilanteita, joissa kokemus tulee merkittäväksi . Sitä paitsi he ovat hallituksen vanhimmat ministerit. Tuomioja nousi eduskuntaan 1970, jolloin iso osa nykyisen hallituksen ministereistä ei ollut edes syntynyt. Hän saa tänään kehuja myös niiltä poliittisilta ilmansuunnilta, jotka aiemmin hyvinkin voimallisesti arvostelivat radikaalina pitämäänsä Tuomiojaa. . Alkusyksystä julkistettiin gallup, jossa kansalaisten mielestä hallituksen kolmen luotettavimman ministerin joukossa oli kaksi sosialidemokraattia: Lauri Ihalainen ja Erkki Tuomioja. Sen jälkeen tuloerot ovat uudelleen kasvaneet ja köyhyys lisääntynyt, hän sanoo. . Tuloerot eivät ole tämän hallituksen aikana kasvaneet, Tuomioja sanoo. Hän katsoo, että toinen hallituksen pääpuolueista, kokoomus ajaa tätä nykyä koko ajan sellaisia asioita, jotka lisäisivät eriarvoisuutta. . Tilanne maailmalla on usein sellainen, että olisi perin kummallista, mikäli ulkoministeri nauraen kertoisi vakavista selkkauksista, hän kuittaa. Turvallisuuspolitikka puhuttaa Sanotaan, että mikäli ulkopolitiikka hoidetaan oikein huonosti, sen jälkeen sisäpolitiikkaa ei enää tarvita. . Tuloveroja alas, julkisia palveluja alas. Suomessa ollaan palaamassa luokkayhteiskuntaan. Itä ja länsi ottavat yhteen kuin takavuosina. . Venäjä on mukana niin lähi-idän rauhanprosessissa kuin Iranneuvotteluissa sekä terrorismin vastaisessa taistelussa, koska näissä on kaikilla yhteiset intressit.. Ei sillä ole korrelaatiota iän kanssa. Järkyttävää! Hälytyskellojen pitäisi soida, Tuomioja sanoo. Kokoomus vetää eri suuntaan Nykyisen hallituksen keskeinen tavoite oli pysäyttää eriarvoisuuden kasvu . Se oli Urho Kekkosen sanonta: jos jommankumman, sisä- tai ulkopolitiikan, pitää olla rempallaan, niin olkoon se sitten sisäpolitiikka, Tuomioja täsmentää. . Ulko- ja turvallisuuspolitiikasta tullaan keskustelemaan vaalien alla paljon enemmän kuin tavallisesti, ulkoministeri sanoo. ?Suomessa ollaan palaamassa luokkayhteiskuntaan. Sitä myötäilee RKP, joka on täydellinen kokoomuksen apupuolue, Tuomioja tekee selväksi. Kylmää vai viileää? Väitetään, että tätä nykyä eletään uutta kylmää sotaa. Tuloerot ovat uudelleen kasvaneet ja köyhyys lisääntynyt.? Köyhien ystävä Ulkopolitiikan Tuomioja hallitsee satavarmasti. Hänellä on myös satavarmat mielipiteet Suomen sisäisestä nykymenosta. Eki on köyhän puolella. . NHL:n palkkamenot ovat 1,5 prosenttia Suomen valtionvelasta. ?. Normaalisti näin ei ole. Olin Vanhojen tovereiden kokouksessa, jossa alustukseni jälkeen kukaan ei puhunut sisäpolitiikasta yhtään mitään. Kaikki kysymykset koskivat turvallisuus- ja ulkopolitiikkaa. Tilanne on nyt sellainen. Suuret uudistukset: julkinen terveydenhoito, kansanterveys ja peruskoulu. Vanhaan kylmään sotaan ei ole paluuta muun muassa siksi, että puolet maailmasta kieltäytyy siihen osallistumasta, ulkoministeri toteaa. Tuomioja muistuttaa, että kaikkea yhteistyötä ei ole katkaistu. Elettiin 1970-luvun alkua. Demokraatti Niistä ajoista on jo yli 40 vuotta, mutta SDP:n ikiliikkuja Tuomioja, 68, on edelleen pinnalla. Mikäli nykyinen hallitus istuu huhtikuun vaaleihin asti, tulee Tuomiojasta Suomen historian pitkäaikaisin ulkoministeri. Tänään Tuomiojaa arvostavat muutkin kuin tuolloiset demarinuoret. Siinä on onnistuttu. Kaikkia näitä on ruvettu reunoilta nakertamaan. Tuomiojan mielestä terveydenhoidon tilanne on näistä vakavin, koska terveyserot eri kansanryhmien välillä ovat kasvaneet. . Sen kunniaksi Demokraatti tarjoaa lukijoilleen muita yhtä osuvia vertauksia. ?. en koe tätä sukupolvikysymyksenä. Lisää yksityistämistä ja ulkoistamista. . Biljardipallojen määrä on 0,0000016 prosenttia miljardista. ?Tuomiojan Erkki, edistyksen Teksti merkki!. 4 4 Avaus avaus avaus Lokakuun erikoisnumero TORSTAI 30.10.2014 SDP:n ikiliikkuja on köyhän asialla Tuomiojan Erkki on ulkoministeriön merkki Puheenvuoroja ja Puheenaiheita Kuukauden vertaukset Juha Sipilän vertaa julkisia menoja bruttokansantuotteeseen ja päättyy lukuun 58 prosenttia. Jos synnyt ykkösluokkaan, elät kahdeksan vuotta pitempään kuin köyhänä. Pitkä kehitys, joka johti pohjoismai- seen hyvinvointivaltioon ja myös kapeampiin tuloeroihin ja lisääntyneeseen tasa-arvoon, pysähtyi 1990-luvun alkuun. Olen aina tyytyväinen jos saan myönteistä palautetta, Tuomioja myöntää. Kuvat Kari Hulkko Demokraatti Televisiossa näkyy useimmiten vakavailmeinen ulkoministeri. . Kukaan tolkuissaan oleva ei ole kiistänyt Erkki Tuomiojan ammattitaitoa ulkoministerinä. Totta kai olen tyytyväinen. Liikenneonnettomuuk- sia tapahtui viime vuonna 16 prosenttia Suomen järvien määrästä. ?. Iskulause oli sosialiSeppo demokraattisten nuorten huuPeltoniemi lilla. Päinvastoin esimerkiksi meille tärkeä arktinen yhteistyö toimii
Tilanne maailmalla on usein sellainen, että olisi perin kummallista, mikäli ulkoministeri nauraen kertoisi vakavista selkkauksista, Erkki Tuomioja sanoo.. TORSTAI 30.10.2014 Lokakuun erikoisnumero Avaus 5
Olen aina tyytyväinen, jos saan myönteistä palautetta, Tuomioja myöntää. Tuomioja toivoo, että Ukrainan konflikti pystyttäisiin pysäyttämään sillä tavalla, että Venäjään kohdistuvat pakotteet voitaisiin purkaa. . Tietenkin silloin, jos syntyy rauhansopimus, silloin asia on selvä, Tuomioja sanoo. . Ei tule äkkiseltään mieleen Suomen lisäksi maata, jossa olisi kuuden puolueen hallitus, Tuomioja sanoo.. Työväenpuolue piti täydellisesti valtaa käsissään. En juokse enää maratoneja. Tuomioja kyllä edelleen juoksee mutta ?vain? kymmenen kilometrin lenkkejä. . Hän olisi kuitenkin hävinnyt Tuomiojalle kilometritolkulla. Tuomioja ei kehuskele omalla ajallaan eikä väheksy pääministerin tulosta. Lyhyempi ohjelma Tuomioja pohtii myös SDP:n kannatuslukuja. . Se tilanne ei ole vielä, mutta tilannetta seurataan tietenkin koko ajan. Milloin näemme itsenäisen Palestiinan valtion? . se lupaus ei toteutunut, Tuomioja letkauttaa. ?Olen aina tyytyväinen jos saan myönteistä palautetta.? Kun Israel perustettiin, se oli eräänlainen demariparatiisi. Kun luottamus on kerran mennyt, menee uuden luottamuksen rakentamiseen pitkä aika. Hallitusohjelmia on luonnehdittu liian pitkiksi. Vähemmälläkin sanamäärällä pärjättäisiin. Hän on juossut maratonin alle kolmen tunnin. Silloin tumppasin viimeisen tupakkani. Lopetin, tosin viisi kuukautta vaalien jälkeen. Työväenpuolue ei ole enää vahva. Veikko Vennamo (SMP) lupasi vaalien alla poistaa työttömyyden Suomesta . Se poikkeaa ympärillä olevista arabivaltioista. . Ihan erinomainen aika. Israel on muuttunut. Jos meillä olisi sosialidemokraattinen enemmistöhallitus, me pärjäisimme lyhyemmällä hallitusohjelmalla. . Minut valittiin. Tosin näin olisin sanonut jo 20 vuotta sitten. Israel muuttunut . Tärkeintä on päästä takaisin rauhanprosessiin ja synnyttää kahden valtion malli. Pääministeri Alexander Stubbin (kok.) Berliinissä syyskuussa juoksemaa uutta ennätystä 3.11.00 kehuttiin lehdissä kovasti. Mielelläni sanoisin, että kolmen vuoden sisällä. Tein vain yhden vaalilupauksen vuoden 1970 eduskuntavaaleissa. Aika ei ole valmis siihen, että Krimistä syntyisi neuvotteluratkaisu. En pidä mahdottomana, että sellainenkin voisi riittävän pitkän ajan jälkeen löytyä, mutta se aika ei ole vielä. Tuomiojan mukaan olennaista on, että Ukrainan suvereniteetti, koskemattomuus, turvataan. Se on kriittisin piste. Palestiina sihdin alla Ruotsin uusi hallitus on sosialidemokraattisen pääministerin Stefan Löfvenin suulla ilmoittanut halunsa tunnustaa Palestiinan valtio. Suomessa into Palestiinan itsenäisyyden tunnustamiseen on laimeaa. . Tämä tarkoittaa Krimiin liittyviä investointeja ja esimerkiksi matkustamista. Ulkoministeri muistuttaa, että hallitus aloitti kuuden puolueen koalitiolla. Nyt se on heikko. Sehän oli aiemmin monelle sosialidemokraatille tietynlainen mallimaa kibbutseineen, joissa vallitsi sosialidemokraattinen pioneerihenki. Sitä paitsi välillä vierähti kahdeksan vuotta, jolloin poltin tupakkaa. . Palestiinassa on järjestetty vapaat vaalit, mutta Israel ja Yhdysvallat eivät tulosta hyväksyneet koska väärä puolue voitti, Tuomioja oikoo. Voimille ottaa Erkki Tuomioja on kovakuntoinen mies. Lopetan tupakanpolton, jos tulen valituksi. Pidän Palestiinan valtion tunnustamista yhtenä mahdollisuutena. Kaikilla kuudella puolueella oli toiveita, jotka ne halusivat hallitusohjelmaan. . Ne pakotteet, jotka kohdistuvat Krimin liittämiseen osaksi Venäjää, jäävät voimaan. Ajat ovat muuttuneet, Tuomioja tähdentää. . Haluan onnitella Alexander Stubbia. 6 Avaus Lokakuun erikoisnumero TORSTAI 30.10.2014 Erkki Tuomioja saa tänään kehuja myös niiltä poliittisilta ilmansuunnilta, jotka aiemmin hyvinkin voimallisesti arvostelivat radikaalina pitämäänsä Tuomiojaa. . Jos rauhanprosessi ei etene, silloin pitää harkita, onko Palestiinan tunnustamisella vaikutusta rauhanprosessin etenemiseen ja tukeeko se kahden valtion ratkaisua. Voin huonosti, jos en pääse lenkille. Sitten tulee tieto, joka saattaa yllättää monet: . Israelista on tullut oikeistolainen sisäisesti jakautunut maa, Tuomioja tähdentää. Israel on kaikesta huolimatta demokraattinen valtio, jossa päätöksentekijät valitaan vapailla vaaleilla
TORSTAI 30.10.2014 Lokakuun erikoisnumero Demokraatti sytyttää . Painettu lehti ilmestyy viidesti viikossa, ensi vuoden alusta alkaen neljästi viikossa Avaus 7. Verkkolehti Demari.fi tavoittaa viikossa jopa yli 40 000 lukijaa . Painetulla lehdellä on 21 000 lukijaa joka päivä (Kansallinen mediatutkimus), ja viimeisin tarkastettu levikki on 11 743
Hänellä on kiinnostava työ, ja sen jäykkä erottaminen vapaa-ajasta olisi mahdotontakin. . Erityisesti ammattiliitot ovat jäsenkyselyin ja muin keinoin yrittäneet selvittää, paljonko niiden jäsenet lahjoittavat aikaansa työnantajille. Monella alalla päällimmäisen huolen vastikkeettomasta työstä aiheuttavat ilmaiset ylityöt. Töihin jäädään ?vielä hetkeksi?, töitä otetaan kotiin ja lomilla vahdataan sähköpostia ilman, että siitä kukaan maksaa. Toimihenkilöitä edustavan ammattiliitto Pron työmarkkinatutkimuksessa vuonna 2012 selvisi, että liiton jäsenet tekevät viikossa keskimäärin puoli tuntia harmaita ylitöitä eli hoitavat työasioita korvatun työajan ulkopuolella. 8 Avaus Lokakuun erikoisnumero TORSTAI 30.10.2014 Suomalaiset kuluttavat kymmeniä miljoonia tunteja vuodessa paiskimalla ilmaisia ylitöitä, ?harjoittelemalla. Sellaistakin toki on. Esimerkiksi Palkansaajien tutkimuslaitoksen tutkija Petri Böckerman kertoo suoraan, että hänellä kyllä tulee tehtyä hommia vapaa-ajallakin. Enintään 15 prosenttia meidän jäsenistä kokee, että työn sisältö täyttää hyvän työn tunnusmerkit. Jos oletetaan, että myös heidän ilmaisten ylitöidensä määrä on suunnilleen keskitasoa, voidaan huvin vuoksi tehdä laskelma, joka antaa kuvaa koko väestön palkattomasta pakertamisesta. Jos Suomen kaikki 2 118 000 työllistä palkansaajaa tekevät ilmaisia ylitöitä puoli tuntia työviikossa, vuodessa siitä tulee yhteensä 51 miljoonaa tuntia. Kiinnostavia haasteita ja ankeaa puurtamista Harmaat ylityöt kasautuvat aloille, joilla koulutustaso on korkea ja vastuuta paljon. Lopuksi pohditaan myös, mitä väliä sillä on. Ilmaisella työllä ei tässä tarkoiteta ihmisen huvikseen tai yhteiseksi hyväksi tekemiä vapaehtoistöitä eikä itseään ja perhettään varten tekemiä kotitöitä. Huominen stressaa jo valmiiksi, joten päätät jatkaa vielä vähän. Nyt puhutaan oikeista hommista, joita tehdään työnantajan hyväksi ja määräysvallassa mutta ilman palkkaa. Ja niitä riittää. Jos Suomen kaikki 2 118 000 työllistä palkansaajaa tekevät ilmaisia ylitöitä puoli tuntia työviikossa, vuodessa siitä tulee yhteensä 51 miljoonaa tuntia. Miljoonia tunteja harmaata ylityötä Kokonaisselvitystä ilmaisen työn määrästä ei todennäköisesti ole tehty. Sitä paitsi oma asiasihan se on, ajattelet. Mutta väärin menee. Ylitöistään sai lainmukaisen korvauksen vain joka viides. Matalan koulutustason töistä taas monet ovat ilmaisylityöltä kokonaan suojassa. Esimerkiksi ylempien toimihenkilöiden neuvottelujärjestön YTN:n selvityksessä jäsenliittojen ylemmät toimihenkilöt kertoivat tekevänsä keskimäärin lähes neljä tuntia viikossa harmaata työtä. Keskiluokkaisissa ammateissa kaikki eivät suinkaan tee työtä, jota tekisivät ilmaiseksikin. Totta kai joillakin on tosi fantsuja duuneja, mutta meillä jää usein näkemättä se iso massa, joka tekee ne ihan perustyöt, Palmu sanoo. Pakkoa ei ole, mutta... Jotkut valitsevat ilmaiset ylityöt itse. Jos luen kotona sähköpostia, miten sitä edes voisi kukaan valvoa tai estää. Ne vaikuttavat kansantalouteen, työmarkkinoihin ja siihen, minkälaisessa ilmapiirissä töitä teemme. Ainakin yhden tutkimuksen mukaan ne, jotka tekevät eniten palkattomia ylitöitä, etenevät urallaan muita nopeammin, hän kertoo. Toisia ajavat esimerkiksi kiire, tapa ja työnantajan painostus. . Mobiililaitteet sun muut mahdollistavat 10 § Jos työsuhteessa ei tule sovellettavaksi työehtosopimuslain nojalla sitova työehtosopimus eikä yleissitova työehtosopimus eivätkä työnantaja ja työntekijä ole sopineet työstä maksettavasta vastikkeesta, on työntekijälle maksettava tekemästään työstä tavanomainen ja kohtuullinen palkka.. Ehkä velvollisuudentuntosi joskus huomataan. Sellaisia on tullut esimerkiksi Pron tutkimuksessa runsaasti vastaan. . Ainakaan sellaista ei löydy Tilastokeskuksesta, Valtion taloudellisesta tutkimuskeskuksesta eikä Palkansaajien tutkimuslaitoksesta, eikä kukaan muukaan tähän juttuun haastatelluista muista sellaista nähneensä. Palkattoman työn eri muotoja on kuitenkin jonkin verran tutkittu. Puolituntinen vierähtää, toinenkin, ennen kuin lopulta lähdet. Et kehtaa merkitä yliaikaasi ylitöiksi. Eihän pomo suoranaisesti pyytänyt jäämään, eivätkä muutkaan merkitse. Petri Böckerman sanoo, että palkaton ylityö voi toimia työntekijälle esimerkiksi investointina omaan uraan. . Esimerkiksi tehdastöitä ei voi ottaa kotiin, eikä kukaan jää kaupan kassalle istuskelemaan työpäivänsä päälle. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että kaikki ilmainen ylityö olisi kiinnostavaa ja antoisaa. palkatta ja matkustamalla vapaa-ajalla työnantajan asioilla Arvotonta Työpäivä on lopuillaan, hommat eivät. Siitä kertyi yhteensä kaksi miljoonaa työnantajalle lahjoitettua työtuntia. Työsopimuslaki 1§ Tätä lakia sovelletaan sopimukseen (työsopimus), jolla työntekijä tai työntekijät yhdessä työkuntana sitoutuvat henkilökohtaisesti tekemään työtä työnantajan lukuun tämän johdon ja valvonnan alaisena palkkaa tai muuta vastiketta vastaan. Tätä lakia on sovellettava, vaikka vastikkeesta ei ole sovittu, jos tosiseikoista käy ilmi, että työtä ei ole tarkoitettu tehtäväksi vastikkeetta. 7§ Pron jäsenet sijoittuvat palkkatasoltaan suomalaisten keskivaiheille. Vapaa-ajalla kaikki kai saavat tehdä, mitä haluavat, vaikka sitten töitä. Eivätkä kaikki edes koe sähköpostin lukemista työksi, mikä voi tietysti olla hyvä tai huono asia, Böckerman sanoo. Työnantajan on noudatettava vähintään valtakunnallisen, asianomaisella alalla edustavana pidettävän työehtosopimuksen (yleissitova työehtosopimus) määräyksiä niistä työsuhteen ehdoista ja työoloista, jotka koskevat työntekijän tekemää tai siihen lähinnä rinnastettavaa työtä. Toisessa päässä ovat sitten ne, joiden ilmainen ylityö on ankeaa puurtamista. Ilmaiset työt eivät ole vain työntekijän oma asia. Firmalla on esimerkiksi niin tiukka deadline, tai koetaan, että palkaton ylityö on vastuullisuutta. Kotiin joudutaan siis viemään töitä, jotka ovat boring, sanoo Pron tutkija Petri Palmu. Hän kritisoi ruusuista kuvaa, joka ilmaisen ylityön tekijöistä joskus leviää esimerkiksi mediassa. . Mahdollisesti ne vaikuttavat myös siihen, riittääkö jollekulle toiselle töitä vai ei. Tässä jutussa selvitetään, millaisilla eri tavoilla ja miten paljon suomalaiset tekevät ilmaista työtä
Samassa yhteydessä työ- ja elinkeinoministeriö teki selvityksen näiden harjoittelujen mahdollisesta väärinkäytöstä . Tehdään raskaita mannertenvälisiä reissuja, ja seuraavana päivänä pitäisi olla taas tikkana töissä, Porokari sanoo. Mistään pienestä ilmiöstä ei ole kyse. Oikeassa harjoittelussa harjoittelija saa ohjausta, hänen tehtävänsä eivät ole yhtä vaativia kuin työntekijöiden, hän ei ole kenenkään sijainen ja työnantaja satsaa itsekin harjoittelun onnistumiseen. Rankalla reissulla ilman palkkaa Joskus palkattomaksi koettu työ syntyy siitä, etteivät työnantaja ja työntekijä ole yhtä mieltä työn määritelmästä. Tällainen ilmaistyön muoto piinaa esimerkiksi ylempiä toimihenkilöitä: moni heistä viettää ison osan vapaa-ajastaan matkustamalla työtehtävissä, työnantajan hyväksi, mutta ilman korvausta. Palkka ei ole silloin mitenkään välttämätön. Ilmaistyön puolelle mennään, kun harjoittelija tekee oikeita töitä oikeiden töiden vaatimuksin muttei saa siitä rahaa. Miten yleistä tällainen ?harjoittelu. Nykyään työ on myös usein kansainvälistä, jolloin aikaero voi vaikuttaa, Palmu luettelee syitä. Suoranaista pakottamistakin esiintyy, vaikkapa niin, että jos ilmaiset ylityöt eivät kelpaa, koko paikka täytetään jollakulla sellaisella, jolle kelpaavat. Selvityksessä ei löytynyt evidenssiä, että harjoitteluja olisi systemaattisesti käytetty väärin. Usein pyöritään harmaalla alueella vapaaehtoisuuden ja pakollisuuden välissä. sältyy peruspalkkaan. Huhuja liikkuu, mutta faktatietoa on tarjolla vähemmän. Hyviä uutisia työkokeilusta Työllistämistoimiin kuuluvia harjoitteluja muutettiin vuonna 2013. Pääsääntöisesti matka-aikaa ei korvata tai se korvataan huonosti. . on, ei ole tarkkaan tiedossa. Työntekijäpuoli kokee toisin. Insinööriliiton ja YTN:n puheenjohtaja Pertti Porokari kertoo, että vasta kahteen heidän alojensa työehtosopimukseen on saatu vaatimus matkojen korvaamisesta ja toisessa niistäkin tarkoitetaan vain kotimaanmatkoja. Tämä on todella yleistä ja ongelmana iso, Porokari tiivistää. Tua Onnela Demokraatti tua.onnela@ demari.fi Oikea harjoittelija harjoittelee, ei raada Joko tulee tunne, että suomalaiset lahjoittavat työnantajilleen aika paljon aikaa. Sitä näkyi vain joissakin yksittäistapauksissa, Kerminen sanoo. Hän uskoo tilanteen entisestään parantuneen sen jälkeen, kun harjoittelumuodot yhdistettiin. Nykyinen sana työkokeilu kuvaa jutun jujua hyvin: työkokeilussa esimerkiksi pitkäaikaistyötön --- Vuorokautisen säännöllisen työajan ylittävältä kahdelta ensimmäiseltä työtunnilta on maksettava 50 prosentilla ja seuraavilta 100 prosentilla korotettu palkka. Työnantajien mielestä matkustaminen ei ole työaikaa, joten siitä ei tarvitse maksaa. Vielä ei kuitenkaan ole puhuttu mitään harjoittelusta. YTN:n selvityksen mukaan kaksi kolmasosaa ylemmistä toimihenkilöistä matkustaa työnsä takia ja keskimäärin matkapäiviä on vuodessa 27. Aikaisemmat työkokeilu, työharjoittelu ja työelämävalmennus yhdistettiin työkokeiluksi. Viikoittaisen säännöllisen työajan ylittäviltä työtunneilta on maksettava 50 prosentilla korotettu palkka.. Avaus 9 Lokakuun erikoisnumero TORSTAI 30.10.2014 työtä? sen, että työntekijä on aina tavoitettavissa. Monet matkustavat todella paljon, eikä se ole mitään mukavaa matkustelua. ?orjatyöstä?, kuten hallitusneuvos Päivi Kerminen sanoo. Tulokset eivät olleet dramaattisia. . Tai siis ?harjoittelusta?. Palkansaajajärjestöt, työnantajat ja valtio ovat yhtä mieltä siitä, että työharjoittelua tarvitaan eikä oikeassa harjoittelussa ole mitään vikaa. Noin puolet vastaajista ilmoittaa, ettei normaalin työajan ulkopuolista matka-aikaa korvata lainkaan tai se si- Työaikalaki 4§ Työajaksi luetaan työhön käytetty aika sekä aika, jonka työntekijä on velvollinen olemaan työpaikalla työnantajan käytettävissä. 17 § --Ylityötä on työnantajan aloitteesta --säännöllisen työajan lisäksi tehty työ. 22 § Tällaisesta harjoittelusta harjoittelija saa korvaukseksi arvokasta oppia. Jos matka-aika korvataan, tyypillisesti se korvataan vapaana yhden suhde yhteen. . Me koemme tämän todella epäoikeudenmukaiseksi. Epäilyksiä olisi herättänyt esimerkiksi, jos harjoittelijoita olisi otettu useita peräkkäin
Sitä paitsi miten esimerkiksi toimihenkilöitä estettäisiin tekemästä ilmaisia ylitöitä. Palkat ja työn määrä puolestaan hakeutuvat tasapainoon sen mukaan, mikä on työmarkkinatilanne, Huhtala sanoo. Petri Palmu puolestaan on vakuuttunut, että ilmaiset työt nimenomaan vievät mahdollisuuksia toisilta. . Ilmaiset työt ovat tuottavuus- ja tehokkuusongelma, jaksamisongelma ja työllisyysongelma. Ilman niitä työllisyys saataisiin jaettua tasaisemmin, Palmu sanoo. Jos oletamme, että hän on oikeassa, meidän kannattaa ottaa vielä esiin kokeilulaskelma suomalaisten ilmaisista ylitöistä. Siis 30 000 kokoaikaista työpaikkaa. Työehtosopimuksiin pitäisi saada harjoittelusta selkeät pelisäännöt. Toisaalta lisäkannattavuus ei jakaudu kovin reilusti. . Se asettaisi yritykset tasavertaiseen asemaan keskenään. Nyt jotkut yritykset hakevat palkattomasta harjoittelusta kilpailuetua, ja se on yksiselitteisesti väärin. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen VATT:n tutkimusjohtaja Anni Huhtala puolestaan sanoo, että vastikkeeton työ vaikeuttaa markkinoiden toimivuuden arviointia. . Tapausten määrä ja törkeysaste riippuvat alasta, mutta paljon niitä on. . Koeaika on sitä varten, että voidaan testata työntekijän soveltuvuus, Rönni-Sällinen sanoo. Epäreilua kilpailua Ilmaisia töitä siis tehdään, muodossa jos toisessa. Työn jakaminen on kuolleena syntynyt idea. En usko, että toisten töitä tekemään palkattaisiin uusia ihmisiä. Lopputuotteidenkaan hinnat ei- TORSTAI 30.10.2014 ?Se ei ole mitään mukavaa matkustelua. Tehdään raskaita mannertenvälisiä reissuja, ja seuraavana päivänä pitäisi olla taas tikkana töissä.? vät kuvasta niiden tekemiseen käytettyä työaikaa ja kustannuksia, Huhtala sanoo. 30 000 työtöntä vähemmän? Ehkä suurin palkattomaan työhön liittyvä kysymys on se, viekö toisten ilmainen pakerrus työmahdollisuuksia toisilta. Petri Böckerman on aiemmin selvittänyt työn jakamisen mahdollisuuksia, eikä hän suhtaudu niihin innostuneesti. . Olen ollut tässä työssä reilut kymmenen vuotta, ja melkein koko tänä aikana näitä tapauksia on aina silloin tällöin pompsahdellut esiin. Enimmäkseen ne kuitenkin jäävät piiloon . Työllisten määrä määräytyy siten, että työntekijän tuottavuus vastaa hänelle maksettavaa palkkaa, mukaan lukien mahdolliset vastikkeettomat ylityöt. Hän kertoo, että koulutuksen nimellä kulkevat koevuorot voivat kestää useamman päivänkin. Tietenkään koevuorokikkailu ei ole laillista. . 10 Avaus Lokakuun erikoisnumero voi testata, onko hänen ammattitaitonsa ajan tasalla, tai vammainen, kuinka paljon hän pystyy tekemään töitä. Jaksot ovat Kermisen mukaan lyhyitä, kolmisen kuukautta, ja aloite kokeiluun tulee usein kokeilijalta itseltään. Huonoja uutisia opiskelijoista Opiskelijoiden työharjoittelusta sen sijaan on huonompaa kerrottavaa. Akavan opiskelijoiden puheenjohtaja Jouni Markkanen sanoo, että täyttä työtä muistuttavat mutta palkattomat harjoittelut ovat opiskelijoilla varsin yleisiä. Ja siinä oli ilmaistyön muodoista vasta yksi. Jäikö jokin ilmaisen työn muoto käsittelemättä? Huonontavatko ilmaistyöt työllisyyttä. Jos on töissä, siitä pitää saada palkkaa. Se on erittäin iso ongelma, Markkanen sanoo. Pahimmillaan palkaton harjoittelu voi olla kunnon raadantaa. ?Korkeakoulu on pahimmassa tapauksessa maksanut saadakseen harjoittelijan laitokseen mutta silti harjoittelija ei ole saanut mitään ohjausta eikä perehdytystä.? . Sehän vihjasi, että lahjoittaisimme ylitöitä työnantajille 51 miljoonaa tuntia vuodessa. Kun 51 miljoonaa tuntia muutetaan henkilötyövuosiksi, saadaan luvuksi 30 000. Työaikajousto on Suomessa pitkään käytetty muoto järjestellä työtä ja suhteuttaa työpanosta kysynnän lyhytkestoisiin vaihteluihin. Mutta miksi tämän työn tulisi olla ilmaista? Toki siitä pitää maksaa kohtuullinen korvaus jo sen takia, että muutoin kilpailutilanne vääristyy, sanoo Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan tutkimusjohtaja Rita Asplund. Myös Jouni Markkanen, joka painii palkattomien harjoittelujen kanssa, nostaa esiin epäreilun kilpailun. . Se on teknisesti mahdotonta, Böckerman kuittaa. Anni Huhtalan mukaan palkattoman työn työllisyysvaikutukset riippuvat siitä, onko työvoimaa paljon vai vähän tarjolla. . Esimerkiksi sairaanhoitajaopiskelijoilta olen kuullut, että korkeakoulu on pahimmassa tapauksessa maksanut saadakseen harjoittelijan laitokseen mutta silti harjoittelija ei ole saanut mitään ohjausta eikä perehdytystä. Ei semmoista pidä olla olemassa. harvoin kukaan uskaltaa riitauttaa koevuorojaa, kun ollaan siinä pelossa, saadaanko työpaikkaa ollenkaan, kertoo Palvelualojen ammattiliiton neuvottelupäällikkö Annika Rönni-Sällinen. Pamin varapuheenjohtaja Jaana Ylitalo puolestaan on törmännyt samaan kaupan alalla. Niitä tehdään baareissa, tutkimuslaitoksissa ja kaikenlaisissa työpaikoissa siltä väliltä. Sinäkin olet ehkä tehnyt niitä. Mutta mitä väliä sillä on? Tutkijat nostavat esiin monenlaisia erilaisia ilmaistöiden vaikutuksia. Palkattomat työt ainakin parantavat yritysten kannattavuutta, mainitsee Petri Böckerman. Lähetä kirjoituksesi osoitteeseen toimitus@demari.fi.. Eli on kyse isommasta asiasta kuin pelkästään siitä, että työn hinta halpenee, kun vain osasta työaikaa saa korvauksen. Se on huomattu myös ravintola-alalla, jolta kantautuu ehkä ilmaistyöilmiön älyttömin esimerkki: ilmaiset ?koevuorot?. Koevuoroissa yritys kertoo mahdollisesti palkkaavansa henkilön, kunhan tämä ensin näyttää taitonsa palkattomassa koevuorossa. . Jos työstä ei makseta korvausta, silloin työvoima ei kohdennu optimaalisesti, koska joitain tehtäviä tavallaan piilotuetaan. Sen sijaan hänet on laitettu tekemään kaikki ikävimmät tehtävät, Markkanen kertoo. Myös sellaisia tapauksia on tullut vastaan, joissa sama työpaikka ketjuttaa harjoitteluja, siis käytännössä pyörittää kokonaista työtehtävää ilmaistyövoimalla. Kelpaatko sinä ? kokeillaan ilmaiseksi Nuoret vasta työelämään pyrkivät ihmiset ovat joskus helppoja jymäytettäviä. Talouden ja työmarkkinoiden toimivuuden kannalta työajan joustavuus on keskeinen tekijä. Jatka keskustelua Demokraatin yleisönosastolla
TORSTAI 30.10.2014 Avaus 11 Lokakuun erikoisnumero Kansan Sivistysrahaston apurahat Rahasto tukee työväen ja työväenliikkeen sivistyksellisiä pyrkimyksiä sekä yhteiskunnallisesti painottunutta tutkimusta, taidetta, opiskelua ja kansainvälistä solidaarisuutta edistävää tiedotus- ja valistustyötä. Rahasto jakaa yleis-, erikois- ja maakuntarahastoistaan apurahoja yksityisille henkilöille, työryhmille ja yhteisöille. Kotisivujemme hakusovelluksessa tehdyt hakemukset tulee postittaa allekirjoitettuna, suosituksineen ja liitteineen Kansan Sivistysrahastolle 31.12.2014 mennessä. Viimeisen hakupäivän kotimaan postileimalla lähetetty apurahahakemus otetaan käsittelyyn, ulkomailta lähetettävien hakemusten tulee olla säätiöllä viimeiseen hakupäivään mennessä. SAK:n kulttuurirahastolle tarkoitetut hakemukset postitetaan kuitenkin poikkeuksellisesti omaan ammattiliittoon. KSR:n Tammen rahaston hakuaika päättyy 31.3.2015, samoin hakemuksia kesäksi Savonrannan kirjailija- ja kääntäjäresidenssiin otetaan vastaan 31.3.2015 saakka. Lisätiedot ja hakulomake löytyvät säätiön kotisivuilta, joilla julkistetaan jaetut apurahat huhtikuun loppuun mennessä. Apurahamme rahoitetaan merkkipäiväkeräysten, muistamispalvelujen, lahjoitusten ja pääomamarkkinoiden tuotoilla. Kansan Sivistysrahaston hallitus Säästöpankinranta 2 A 8. krs, 00530 Helsinki Puhelin (09) 5868 530 Kotisivut: www.sivistysrahasto.fi Sähköposti: muista@sivistysrahasto.fi Kuvit us Arja Jokia ho Punaista muulloinkin kuin jouluna. Vuodesta 1895.
Esimerkkinä on Haminan työväentalo. Summasta vain 335 000 Marja menee työväentalojen kohenLuumi Demokraatti nukseen. Nopeammin kuukahtavat ne, joilla ei ole minkäänlaista taloa, Leskelä väittää. Hänen mukaansa oma talo luo yhteishenkeä ja se houkuttelee yhdistykseen myös käytännön ihmisiä. Hieno esimerkki löytyy Saarijärveltä siitä, mitä tapahtuu, kun käytännön ihmiset pistävät tuulemaan. . Sillä ei ihmeitä korjailla. Talkoohenkeä ja tuloja vaaditaan. Tuloja tulee pääasiassa eri yhteisöjen juhlien ja perhejuhlien vuokratuloista. Viereinen hotelli osti talon konkurssipesästä kongressitaloksi. On turha romantisoida. Leskelä kehuu esimerkiksi Länsi-Porin demareiden Preiviikin taloa, jonka remontin tupaantuliaisia vietettiin elokuussa. Surullisiakin kohtaloita syntyy, jos ahnehditaan liian hienoa. Yksityinen firma kohentaa usein koko taloa ja tuo elävyyttä, Leskelä huomauttaa. Työväentalo nimenä ei houkuta Helsingin työväentalosta on muodostunut kongressikeskus, joka on Leskelän mielestä taloudellisenakin yksikkönä ?viimeisen päälle hieno?. Häntä ihmetyttää kritisointi, että työväenhenki olisi talosta hävinnyt. . Toiminnanjohtaja Anssi Leskelä laskee, että puolet toimiikin oikein hienosti . neuvo yhdistykselle, joka haluaa pitää työväentalonsa hengissä. . Muutamia taloja on Leskelän mukaan nytkin samanlaisessa vaarassa. Remontteihin vähän rahaa tarjolla Rakennuksen kuin rakennuksen elinkaari päättyy ilman peruskorjauksia. Komean remontin tuloksena työväenyhdistys meni konkurssiin. . Valitkaa johtokuntaan ihmisiä, jotka ymmärtävät käytännössä jotain kiinteistöjen hoidosta. Näin talo pysyy tuottavana ja elävänä. ?10 000 eurolla ei ihmeitä korjailla.?. Opetus- ja kulttuuriministeriö on jakanut viime vuosina vajaa kaksi miljoonaa euroa korjausavustuksia. Talon valmistuttua innokkaasti mukana olleita ei saatukaan maksaviksi asiakkaiksi, Leskelä kertoo. Taantuma iski. Henki on sellainen: Työväentalon nimen häivyttäminen edesauttaa liiketoimintaa. Anssi Leskelä ennustaa, että parinkymmenen vuoden päästä Suomessa on hieman yli sata työväentaloa, jotka ovat terverunkoisia ja hyvin pidettyjä. . Yleensä yhdistykset, joilla on oma talo, toimivat paremmin. Liiton tehtävänä on pitää talot elinkelpoisina. Olin jo ehtinyt merkitä ylös, että Lanneveden työväentalo on tiensä päässä. Samoin Tampereen vastaava tunnetaan Puistotornina. tapahtumia riittää ja home ei haise. Oma talo luo yhteishenkeä Leskelää on harmittanut se, että vanhoja työväentaloja tuijotetaan sillä silmällä kuin talon kunto kertoisi puolueosaston aktiivisuudesta. . Aikoinaan monen työväentalon yhteydessä toimi ravintola, mutta niitä ei enää yhdistykset pyöritä vaan tilat on vuokrattu yksityisille. . Suurin kato kävi torpparilaitoksen lakkauttamisen ja Karjalan menettämisen myötä. Nyt työväentaloja on hieman yli 200, joista 155 kuuluu Suomen työväentalojen liittoon. Taloa kohden rahaa on jaossa vähän yli 10 000. 12 Avaus Lokakuun erikoisnumero TORSTAI 30.10.2014 Työväentaloja ei kannata tekohengittää väkisin Fiksusti hoidettu talo säilyy Vajaa sata vuotta sitten Suomesta ei löytynyt kolkkaa, jossa ei olisi ollut työväentaloa. Elävät talot säilyvät. Ei puolueorganisaatiossa ole halua tekohengittää taloja väkisin. Hänellä on yksi ?kolkko. Talosta tuli kuin karamelli ja äänentoisto oli konserttitalon luokkaa. Se on nyt niin elävä kuin voi olla, Leskelä ihastelee. Liian hieno kostautuu Muitakin positiivisia esimerkkejä on. Talo tarjoaa yhä jäsenjärjestöille edulliset toimitilat, hän korostaa. Helsingin työväentalo markkinoi itseään Paasitornina. Parhaimmillaan niitä oli noin 900. Suurimman osan saavat nuorisoseurat ja maamiesseurat. Leskelän mukaan työväentalojen remontteihin tulee vuosittain noin 40 hakemusta, joista 30?35 on realistisia. . Leskelä ei näe siinä mitään pahaa. . Uusi johtokunta laittoi kuitenkin talon todella hienoon kuntoon
Pysyvät vuokralaiset ovat tukijalka. Pakkomyynnin takia se oli jopa kaljafirman olutvarastona. Parkkarilan työväenyhdistys osti talon takaisin itselleen 1981 ja on nostanut sen jaloilleen. . Taloa haluavat käyttää muutkin kuin ?oma. Vuoden alusta alamme näkyä taas politiikassa enemmän, hän lupaa. Lind toivoo, että Kaukaan tehtaan varjossa sijaitseva työväentalo tarjoaa kaikille luontevan kohtauspaikan . . Muut tuovat tärkeitä lisätuloja, Lind korostaa. Ja tapahtumia riittääkin lähes joka päivälle: tanssikursseja, pilatesta, mummorockia, zumbaa, kirpputoreja, näyttelyitä... Sen ovat vallanneet niin kommunistit kuin suojeluskuntakin. Jo keväällä yläkerran tilat ehostettiin, kun vanhat vuokralaiset muuttivat pois. Onneksi kaikkea vanhaa ei pureta, hän huokaisee. Talonmies Airi Puonti pitää huolta myös talon varauksista. TORSTAI 30.10.2014 Avaus 13 Lokakuun erikoisnumero Kuvat Marja Luumi Tallipajan puodin Sanna Kilpeläinen on tyytyväinen vuokralainen. Hyvä työ kantaa hedelmää. niin nuorille kuin vanhoille. Tirilän työväentalo kohentuu entisestään, kun julkisivu maalataan lähitulevaisuudessa.. Omistaja Sanna Kilpeläinen ei kauan miettinyt, kun hänelle tarjottiin tilaa. Hänen mielestään vanha talo sopii hyvin sisustuspuodille, jossa uusien esineiden ohella on myynnissä käsintehtyä ja kierrätettyä tavaraa. Järjestötyö on puheenjohtaja Lindin mukaan jäänyt vähän vähemmälle, kun yhdistys on korjannut taloa entistä ehommaksi. . Lind on hyvillään, että vintillä on nyt uudet asukkaat, sisustusliike Tallipajan puoti ja Pamin osasto. . väki, Parkkarilan työväenyhdistyksen puheenjohtaja Mikko Lind iloitsee. Taloa on kunnostettu viime vuodet urakalla. Alkukesästä remontoitiin keittiö. Pikkujoulun juhlijat ja ylioppilasjuhlien pitäjät ovat jo liikkeellä. Tirilän talo kukoistaa taas Tirilän työväentalo Lappeenrannassa on kokenut monia vaiheita 103 vuoden aikana. Tirilän työväentalo on myös suosittu erilaisten juhlien pitopaikka. Tallipajan puoti muutti syyskuussa idyllisiin tiloihin työväentalon yläkertaan kaupungin keskustasta
14 Avaus Lokakuun erikoisnumero TORSTAI 30.10.2014 Tikso-kellari on hyvissä käsissä Kaikki Vantaan Tikkurilassa tietävät Tikso-kellarin, Tikkurilan työväenyhdistyksen toimitilan. Virtasen mukaan säätiö on vakavarainen, mutta rahaa ei ole koskaan törsättäväksi saakka. . Kellariin mahtuu hieman yli sata henkeä ja se taipuu moneksi aina tansseihin saakka. . Se on myös muun muassa Tikkurilan seudun eläkkeensaajien ja rintamamiesveteraanien kohtauspaikka. Tiksossa tehdään yhä kaikkea sitä, mikä kuuluu työväenliikkeen perinteisiin, Tikkurila säätiön halituksen puheenjohtaja Matti Virtanen korostaa. Tikkurilan työväenyhdistys teki ilmeisen fiksusti, kun se perusti 1990-luvun alussa Tikkurila säätiön, jolle siirtyi yhdistyksen koko omaisuus tiloineen kaikkineen. Työväentalon on aina ollut kylän sydän. sydän. Tiksossa järjestetään työväenyhdistyksen kaikki tilaisuudet. Vanha työväenaate näkyy, siitä pitää meidän porukkamme huolen, Matti Virtanen vakuuttaa.. Johtokunta päättää siitä erikseen. Toimintaa on lähes joka päivä, joten tilan varaamisessa kannattaa olla ajoissa liikkeellä. Työväenyhdistyksen jäsenet saavat pientä siivouskorvausta vastaan tilan käyttöönsä maksuttaa mihin juhliin tahansa. Vanha talo purettiin ja tilalle, samalle tontille, rakentui vuonna 1969 kiinteistö, jossa Tikso-kellarikin nyt on. Tikkurilan seudun eläkkeensaajat harjoittelevat Tikso-kellarissa maanantaisin. Tikkurilan työväenyhdistyksen jäsenelle Raija Mattlinille (etualalla) kuoro on tärkeä henkireikä. Tikso-kellari Tikkurilan keskustassa on ?kylän. Korjaus olisi maksanut liikaa. Yhdistys huolestui jo 1950-luvun lopulla vanhan työväentalon huonosta kunnosta. ainakin niin pitkään, kun säätiössä istuu taloutta ymmärtäviä ihmisiä. Jo edellinen sukupolvi ymmärsi taloudenpidon päälle. Yhdistelmä on osoittautunut erittäin toimivaksi . Rahantulo ei kattaisi kulutuksen tuomia kustannuksia, Virtanen selventää. Suurempiin remontteihin ei hänen mukaansa ole tarvetta, vain seinät kaipaisivat pientä ehostusta. Tikkurilan työväenyhdistyksessä on jäseniä runsaat 300. . Demarijärjestöt saavat käyttää kokoustilaa maksutta. Ulkopuolisille vuokraaminen toisi rahaa, mutta yhdistys on luopunut siitä periaatteessa kokonaan.
Lentäjille annettiin palkka-alen lisäksi sopimus, jolla firman kurssin noususta sitouduttiin maksamaan suoraa rahaa työntekijöille. Työehtosopimuksella työnantaja ostaa alalle työrauhan. Eikä siitä, millä osuudella taloudellisen nousun aikaiset eurot tulisi jakaa niille, joita nyt huudetaan apuun ja palkkojaan alentamaan. Yksi poikkeus on tosin edelliseen. Me kun pidämme kiinni työehtosopimuksista eli niistä minimityöehdoista. niin kuin nyt jotkut toivovat? Kaikki olisivat oman onnensa seppiä ja samalla omien työehtojensa sopijoita. Palkka-aleja ja työehtoheikennyksiä saataisiin alussa aikaiseksi, sillä yhden yksittäisen työntekijän neuvotteluasema ei koskaan ole niin hyvä kuin koko porukan yhteenliittymässä. Tämä varmaan huomattaisiin aika pian työpaikoilla. Ja pyörä, eli se työntekijöiden yhdistys eli ammattiliitto ja sen perusidea, keksittäisiin uudestaan. Jos työntekijöiden yhdistyksiä ja työehtosopimusjärjestelmää halutaan ajaa alas, ajetaan alas myös työrauhajärjestelmää. Tosin se palkka-alekin on varmaan helpompi ihan käytännön elämässä suorittaa, kun palkka on lähtötasoltaan neljä viisi kertaa isompi kuin sillä, joka on nyt saamassa kahdeksan euron korotuksen. n n n ostityöntekijän palkankorotustakin vakavampi uhka tämän maan nousukiidolle näyttävät joidenkin mukaan olevan ammattiliitot. Ja ylipäätään yleissitovat työehtosopimukset eivät kuulemma jousta tarpeeksi tämän hetken tarpeisiin. Hoituuko talouskriisi sillä, että postityöntekijälle, siivoojalle, kaupankassalle ja automekaanikolle jätetään tuo alle kympin yleiskorotus maksamatta. Yleiskorotukset ovat nyt huono asia, vaikka ne ovat viime vuosina olleet enintään muutamia kymppejä kuukausitilissä. Vai pitääkö tuosta parin tonnin kuukausipalkasta leikata kymppejä tai satasia pois, jotta kilpailukyky saadaan nousuun? Tarkoista euroista ei kukaan palkka-alea ehdottanut ole puhunut. Korotus tarkoittaa 2000 euron kuukausipalkkaan 8 euron korotusta. Ei paljoa hymyilytä postityöntekijää eikä minua neuvottelijana. Matti Virtanen muistaa hyvin vanhan ja vetoisan entisen työväentalon. Ammattiliitto tekee niin, koska sen jäsenenä olevat ihmiset haluavat niin. Mitä jos ammattiliitosta lähtisivät jäsenet ja sitä kautta se voima, jolla työehtosopimuksia tehdään . Kun haluaa yhteiskunnan ilman työehtosopimuksia, tulee samassa paketissa ostaneeksi yhteiskunnan ilman työrauhavelvoitetta. Hoituuko talouskriisi sillä, että postityöntekijälle, siivoojalle, kaupankassalle ja automekaanikolle jätetään alle kympin yleiskorotus maksamatta? Kolumni Heidi Nieminen Kirjoittaja on Posti- ja logistiikka-alan unionin PAU:n puheenjohtaja.. Jos ei sopimusta synny, työrauhaa ei alalla ole 1.11. alkaen. Suuria palkankorotuksia ei ole tulossa. Maassa on yleisesti voimassa vuosi sitten syntynyt työllisyys- ja kasvusopimus, joka lupaa toisen sopimusvuoden korotukseksi 0,4 prosenttia. Avaus 15 Lokakuun erikoisnumero TORSTAI 30.10.2014 Duunaria huudetaan maksajaksi N P euvottelut postilaisten työehdoista ovat käynnissä. Tämä sitoo käytännössä myös postialaa, vaikka emme sopimuksessa olekaan osallisia. Maalaus talosta on kunniapaikalla Tiksossa. Kuvat Kari Hulkko V n n n ielä vähemmän hymyilyttävät useat viimeaikaiset palkka-aleavaukset. Postityöntekijää ja muita duunareita huudetaan talouskriisin hoitajiksi
16 Avaus Kuukauden kuva Lokakuun erikoisnumero Jukka-Pekka Flander TORSTAI 30.10.2014
TORSTAI 30.10.2014 Lokakuun erikoisnumero Avaus 17
Sen kannessa on otsikko ?Wankilakammio ja muita runoja.. Vaikka olikin varttunut keskiluokkaisessa kodissa ja uskonnollisessa ilmapiirissä, alkoivat työväenliikkeen arvot ja naisten asema kiinnostaa nuorta opettajatarta niin väkevästi, että hän alkoi kirjoitella työväenlehtiin palavasieluisia artikkeleita muun muassa porvarillisen naisliikkeen taantuneisuudesta. Hänen intomielensä ja edistyksellisyytensä huomioitiin laajemmissakin piireissä, niinpä hänet vuonna 1902 valittiin 26-vuotiaana hiljattain perustetun Työläisnaisten liiton puheenjohtajaksi. Kirjaillisia kykyjään Hilja Pärssinen oli ehtinyt mittauttaa jo sitä ennen. Hän tuli valituksi Suomen ensimmäiseen yksikamariseen eduskuntaan. Lehden lukijat ehkä Rolf Bamberg Demokraatti rolf.bamberg@ demari.fi Kuvat Hilja Pärssisen arkisto / Työväen arkiston kokoelmat, kuvaaja Arja Jokiaho Monet tahot onnittelivat sähkeillä Hilja Pärssinen-Liinamaata hänen vapautuessaan vankilasta 1923. aavistelivat, että tuossa tytössä voisi olla ainesta vaikka kirjailijaksi tai ties miksi. siis opetusministeriä vastaavaan toimeen. Minä pyydän, ettette pilalehteen kovin suuttuisi, vaikka ei se aina määräajalla tulekaan.? Keskipohjanmaalaisen Lindgrenin pappisperheen Hilja-tytär alkoi 11?12-vuotiaana julkaista lähipiirinsä iloksi ?Pieni Pilalehti. Näin hän kirjoitti Sortavalasta isoveljelleen Oivalle: ?Olen, näet, kauvan jo hautonut nimenmuuttoa. Nyt sen panen toimeen. Työmiehen kustantamana, ja myös työväen julkaisuissa ja tilaisuuksissa hänen runouttaan oli luettavissa ja kuultavissa taajaan läpi 1910-luvun aina kansalaissodan syttymiseen asti. Kapinasta katkeriin vankilavuosiin Maailmansodan melske ja Venäjän vallankumouksen tuulet kantautuivat Suomeenkin vuonna 1917, jolloin Hilja Pärssinen-Liinamaalta ilmestyi viides runokokoelma ?Elämän harha?. Hänen poliittisessa toiminnassaan naisasian rinnalle tuli koko ajan uusia huomion kohteita kuten kätilöiden ammattikunnan asiat, työttömyyden hoito, yhteiskunnan järjestämä lastenhoito, turvakotien perustaminen jne. Kansanedustajuus ei hiljentänyt Pärssinen-Liinamaata runoilijana. Lopullisena määränpäänä oli Siperia, mistä he kaavailivat passin saatuaan siirtyvänsä Sveitsiin.. Pärssiset yrittivät saada passia sekasortoisesssa Venäjän maassa puolitoista vuotta, kunnes tulivat lopulta Virossa pidätetyksi ja Suomeen palautettaviksi marraskussa 1919. Se on ehdottomasti tehtävä, niin arvelen. Muutamme täällä noin 8 tyttöä piakkoin. Kansanedustajana hänen erityisiä huomion kohteita olivat naisten tasa-arvokysymykset, aviottomien äitien ja lasten asema sekä raittiusasia. Pärssinen-Liinamaan parlamenttiura jatkui aina kansalaissotaan asti. Pessimismi voi olla liioiteltu luonnehdinta kokoelman yleissävystä, mutta kuten Sylvi-Kyllikki Kilpi kirjoitti, noiden runojen kirjoittaja ?tuntee myöskin keski-ikäisen ihmisen väsymystä turhaa sanahelinää ja turhaa touhua vastaan?. Näin tuollaiset tuntemukset purkautuivat säkeiksi: ?Ihannetta etsit, houkka, / täältä löytämättä. / Sydämiä kalvaa toukka / kahle käärii kättä. Tuota tehtävää hän ei ehtinyt hoitaa kauan, sillä punaisten tappion alkaessa häämöttää myös Pärssiset alkoivat valmistella pakoa itään. 18 Avaus Lokakuun erikoisnumero TORSTAI 30.10.2014 Uuden ajan aamu VI 12 matkaa työväenrunouden ytimiin. Vapaus, runous ja tasa-arvo ?Tämä lehti tulee iloisena tänä vuonna kaikille tilaajille joka toinen viikko. Näin Pärssinen-Liinamaan kirjallisesta kehityksestä kirjoitti 1930-luvun lehtiartikkelissaan vasemmistolainen kulttuurivaikuttaja Sylvi-Kyllikki Kilpi: ?- - - Kun Hilja Pärssinen-Liinamaa v. Ensin kun sitä mietin, olivat perusteet jokseenkin pintapuolisia; nyt olen oppinut käsittämään nimenmuuttoa syvemmillä syillä. Mitähän omaiseni mahdatte arvella nimestäni?? Pelkkänä Liinamaana Hilja ei kauan ehtinyt vaikuttaa, sillä hänestä tuli kolme vuotta nimenmuutosilmoituksensa jälkeen Pärssinen, kun hän avioitui opiskelutoverinsa Jaakko Pärssisen kanssa. Mutta vielä tulisi, ja varsin piankin, Liinamaanimelle käyttöä. Politiikkaa ja runoutta ritirinnan Erään kirjallisen uran alkupiste: 11-vuotiaan Hilja Lindgrenin lähipiirin iloksi toimittama Pieni Pilalehti ilmestyi vuosina 1887?88. Uuden vuosituhannen tuulet tempaisivat Hilja Pärssisen valtoihinsa. Siinä oli hänen itsensä sepittämiä kaskuja, kompia, arvoituksia ja pilapiirroksia. Hiljasta tuli kirjailija. Jo oppikouluvuosina virinnyt innostus runojen kirjoittamiseen hyppäsi seuraavalle tasolle, kun tamperelaiskustantaja Wesander julkaisi vuonna 1900 hänen esikoiskokoelmansa ?Primuloita . Ja Hilja Pärssisenä ties mitä: opettaja, toimittaja, kansanedustaja, sosialidemokraattisen työläisnaisliiton keulahahmo, kansanvalistaja... -nimistä, sataprosenttisena käsityönä väsättyä julkaisua. Nämä ovat vaan meidän luokkalaisia, tietysti seuraa esimerkkiä nuoret. Hilja Liinamaa -kirjailijanimellä julkaistu runoteos oli hengeltään vielä enemmän romanttinen kuin aatteellinen, mutta ituja yhteiskunnallisesta heräämisestä oli jo pinnalla. Vuonna 1907 ilmestyneessä kokoelmassa versot puhkesivat punaiseen kukintoon. Vuonna 1913 ilmestyi uusi kokoelma ?Musta virta. Hänen Jaakkopuolisonsa sai huomattavasti pienemmän tuomion väitettyään vaimonsa yllyttäneen hänet mukaan kapinaan. Jaakko Pärssinen armahdettiin jo 1921, Hilja vapautui Hämeenlinnan vankilasta vasta talvella 1923. Pärssinen-Liinamaan vankilavuosien tunnot ovat hyvin kouriintuntuvasti luettavissa Työväen arkistosta löytyvästä paksusta vahakantisesta vihosta. Olikin. Hänellä oli tuon ajan poliitikoksi myös huomattavan laajat, naisten tasa-arvotyössä hankitut kansainväliset kontaktit. ?Pehmeäsointinen, vaatimaton? Vuonna 1876 Halsualla syntynyt Hilja Lindgren pääsi opiskelemaan Sortavalan opettajaseminaariin, josta hän valmistui kansakoulunopettajaksi 1896. Jo seminaariaikoinaan Hilja alkoi pohtia varsin radikaalia, joskin tuossa ajassa yleistä ratkaisua. poimittu kylän pojille ja tytöille?. Se on selvä, pehmeäsointinen ja vaatimaton. Kirjan nimikin sen jo kertoo: ?Taistelun tuoksinasta?. Uusi nimeni on Liinamaa. Näin hän kirjoittaa nimirunossa: ?Kidutuskammio, kolkko hauta, jossa me vuosia kärsittiin. Sieluhun leikkoi kahlerauta, painoi muotomme murroksiin.. 1907 julkaisee kolmannen runokoelmansa, huomaa jo nimestä, että siinä aatteellisessa harrastuspiirissä, missä kaikin tavoin järjestötoimintaan osaaottava Talikkalan kansakoulunopettaja puuhaa, eletään riemukkaita työn ja tarmon vuosia.? Vuosi 1907 oli Hilja Pärssinen-Liinamaalle muutenkin käänteentekevä. Hilja Pärssinen tuomittiin valtiopetoksesta ja siihen yllyttämisestä vankilaan 12 vuodeksi. // Aukee tuonen tupa jäinen, / ihanteesi tapaat: / kuningas ja kerjäläinen / säädystään on vapaat.? Tammikuussa 1918 Hilja Pärssinen-Liinamaa lähti Sosialidemokraattisen naisliiton muun johdon rinnalla mukaan vallankumoushallintoon. Maaliskuussa hänet nimitettiin Kansanvaltuuskunnan kouluasiain valtuutetuksi . Sitäpaitsi se sointuu hyvin etunimeeni. He myivät Helsingin asuntonsa, ja siirtyivät rajan yli epäilysten välttämiseksi erikseen, ensin Terijoelle ja siitä edelleen Pietariin
Avaus 19 Lokakuun erikoisnumero TORSTAI 30.10.2014 Työväen arkisto Hilja Liinamaa: Isän puhelu pojalleen Mun isän rautarattaineen he murjoi ammoin. Niin aukes kuilu kurjuuteen vain tuskan kammoin. Taas hetken päivä pilkotti, sain armaan, sulon. Ja toivehissa lempeni näin suven tulon. Mut tehdas ryösti omaltain pois posken pohteen. Sai sinisilmät siellä vain sairahan johteen. Sä synnyit. - - - ? Muilla runoilla on sellaisia nimiä kuin ?Teloitettu?, ?Kauhujen yöt?, ?Kiviä sataa. / Mut nähkää! mullan lapsi viittoo tänne / ja kuuluu kuiske: kuin ma, elämänne / vihkikää suureen pyhään taisteluun.? Vaikea uusi alku Heti vankilasta vapautumisen jälkeen Liinamaalta oli ilmestynyt kokoelma ?Jälleen vapaana?, jonka runot olivat hieman valoisampia, uuden alkuun tähyäviä. Poliitiikassa siitä alusta kiinni saaminen oli vaivojen takana, sillä sosialidemokraattisessa liikkeessä Neuvosto-Venäjältä palanneita pakolaisia katsottiin varsin karsaasti. Hänen tapauksessaan ei ole klisee sanoa, että runot jäivät eloon. surun kätken katkeran mä sydänalaan. Sait elon aamun ankaran, vois olla toisin! Ah jospa uuden maailman ma luoda voisin. Taas aatokseni vauhdin saa, kun sinut tapaan. Mä tahdon henkees puhaltaa nyt hehkun vapaan. Sinussa jääköön kytemään vihani valkeet. Käy koston tulet liekintään, kun lietsoo palkeet. Hilja Pärssinen vuonna 1917 otetetussa studiokuvassa. Teljet ja puomit, ikkunakaitteet, piikkinen, pistävä ristinpuu. Kammoksi tuskaksi laaditut laitteet, joita ei kuvata taida suu. Hilja Liinamaan lyriikka on kestävimmän lajin työväenrunoutta. Näin paatoksella kirjoitti Liinamaasta runoilijakollega ja aatetoveri Pietari Salmenoja Suomen Sosialidemokraatin In memoriam -runossa: ?- - - On kuolon tauko. Nyyhky sulkee suun. Suomalaista työväenrunoutta Sari Oikarisen artikkeli ?Hilja Pärssinen . työväenliikkeen poliitikko ja runoilija? Laps, polvelleni istu vain ja leiki hetki. On isäs orja . Myös välit naisliiton johtoon nousseen Miina Sillanpään kanssa olivat jo vanhastaan kireänlaiset. Pärssinen-Liinamaa valittiin vielä uudelleen eduskuntaan 1929, mutta hänen viimeiset vuotensa olivat syöpäsairauden ja aviomiehen petollisuuden takia vaikeita; Jaakko Pärssinen näet ryhtyi suhteeseen perheen kasvattityttären kanssa, mikä johti kuluttavaan avioeroprosessiin. Lähteet: Hilja Liinamaan runokoelmat Musta virta (1913), Elämän harha (1917) , Jälleen vapaana (1923) ja Muistojen mailta (1926) Hilja Pärssisen arkisto Työväen arkiston kokoelmissa Kansallisbiografia Kalevi Kalemaa: Käy eespäin . ja ?Sodoma ja Gomorra?. raadantaan taas hällä retki. (Kokoelmasta Elämän harha, Otava 1917.). Vankeuden ahdistus sekä hävityn sodan synnyttämä katkeruus lyövät runoista läpi. Sisällysluettelon 71 runosta monen yli on vedetty viiva, mutta pääosa niistä julkaistiin Kansanvallan vuonna 1928 kustantamassa Liinamaan viimeisessä kokoelmassa ?Muistojen mailta?. Hilja Pärssinen-Liinamaa menehtyi vaikean sairauden uuvuttamana syyskuussa 1935. . Äitis väsynyt jäi syliin tuonen. Iäksi sammui hymyilyt ja syke suonen. Nyt työhön yksin taivallan ja yksin palaan. Mies
HänestäPäätoimittajuudesta hän kieltäytyi. kin saatiin siten ruotsinkielen taitaja. Lehti aloitti ilmestymisensä 2.3.1895, n n n josta ensi maaliskuussa tulee kuluneeksi 120 vuotta. ietoyhteiskunta on moninkertaisTehtailija von Wright paheksui hanketta tanut mahdollisuudet kansainväja epäili, ettei lehtiriepu elä puolta vuotta liseen yhteydenpitoon ja yhteiskauempaa. työhön. Eikä siinä ollut vielä kaikki. Työväenkraatti). Pohjanmaa johti toimitusta vuosina 1952?68, mutta hän tuli lehden palvelukseen jo vuonna 1924. levitHänestä tuli niin oikeaoppinen sosialisti, täjänä. Ruotsinkielisen mestarinsa ja saksalaisen työpartnerinsa avulla hän oppi ruotsin ja saksan kielet. Ajan tavan mukaan kirjasitojakisälli Virta kiersi jo 18-vuotiaana maata, mutta asettui pian Helsinkiin ja liittyi Viktor Julius von Wrightin perustamaan työväenyhdistykseen. Yrjönkadulla. Hän menehtyi 28-vuotiaana keuhkotautiin vuonna 1897. Jos Virta olisi elänyt pitempään, hänestä olisi luultavasti tullut yksi työväenliikkeen historian jättiläisistä. Saksan taitajana Virta oli päässyt jyvälle sosialismin aatteesta. Joku merkittävä kuvanveistäjä olisi veistänyt Hakaniemeen Vilho Virran patsaan. Paasitornin Congress Centerissä olisi Vilho Virta -niminen sali. Mene ja tiedä. Hän pääsi kirjansitojan oppiin, siis kiinni lähes herraskaiseen ammattiin. Minusta tuo ei ole ihan vähäpätöinen meriitti. Virta syntyi siis Tampereella 1869 ja jäi jo 7-vuotiaana orvoksi. Ja juuri nyt sosialistisen työväenliikeen aatteellisia tuntuu siltä, ettei eurooppalaisilla demapyrintöjä. Hän olisi ollut myös tärkeä hahmo Väinö Linnan Täällä pohjantähden alla -romaanissa. Siinä hänet sosialismiin. mielessä tarvittaisiin kipeästi Vilho Virran Salin ja kumppanit pyörittivät samoiasennetta. hin aikoihin työväenyhdistyksen kuulua On hyvä kysyä, missä on internationa?juttutupaa. Vilho Virta jäi unohduksiin, historian etäiseksi hahmoksi. Palattuaan Saksasta häntä kauhisteltiin työväenyhdistyksessä ?villiopin? levittäjänä. S n n n ilti Vilho Virrasta on sanottu, että hän oli Suomen ensimmäinen sosialidemokraatti. oppositioksi. kerran Työmiehen palvelukseen 1901 hän Valitettavasti Virtaan tarttui Saksan piti huolta, että toimitukseen tilattiin Sakmatkalta sosialismin lisäksi myös keuhkosan demarien lehti, vuonna 1891 perustettu tauti. Vorwärts, jonka ensimmäisiin kirjoittajiin Ennen kuolemaansa Vilho Virta ehti kuului muiden muassa Friedrich Engels. vielä perustaa Työmies-nimisen lehden Kannattaa panna merkille, että hyvä kie(sittemmin Suomen Sosialidemokraatti, litaito oli monien vanhan työväenliikkeen Demari, Uutispäivä Demari ja Demojohtohahmojen yhteinen piirre. Jopa kielitaidoton Eetu Salin kustanjohtokunnan puheenjohtaja ja toimittaja. nettiin opintomatkalle Ruotsiin. Työväenyhdistyksen oppositiota, että sai liikanimen ?paavi?. johon Virta itseoikeutetusti kuului, kutsutKun Edvard Valpas tuli ensimmäisen tiin ?rähinöitsijöiden. Esimerkiksi Eetu Salin myönsi ripuolueilla ole riittäviä yhteisiä vastaukmyöhemmin, että Virta oli johdatellut sia globaalikapitalismin ongelmiin. Vuonna 1969, kun Vilho Virran syntymästä oli kulunut sata vuotta, hänestä olisi julkaistu postimerkki. Näin ei käynyt. Aatteen sielismi nyt, kun sitä erityisesti kaivattaisiin. T K. Kuvakokoelma alkaa ensimmäisen päätoimittajan A.H. Ensimmäiseen toimitukseen neljäntenä kuuluneesta Viktor Sohlmanista ei ole käytettävissä valokuvaa. Vilho Virta on kuvassa vakavakatseinen nuori mies, ajan tapaan kovat kaulassa. Nuoreksi mieheksi Virta jäikin. Se oli kova kohtalo, Kuva nkäs ittely Jari Soin i varsinkin 1800-luvun lopun Suomessa. Varmaankin Linna olisi kuvannut hänet agitaattorina tuuraamassa juopunutta Eetu Salinia Pentinkulman työväentalolla. Palattuaan häntä kauhisteltiin tuli Työmiehen pitkäaikaisin päätoimittaja. työväenyhdistyksessä ?villiopin. Jo vuonna 1893 hän arvosteli wrightiläi- Tätä postimerkkiä ei koskaan julkaistu. sen työväenyhdistyksen linjaa ja vaati ?jyrkempää esiintymistä?. Myöhemmin Vilho Virta matkusti menet levisivät ja oppia ammensi myös Saksassa ja tutustui lähemmin sosialismin muuan Edvard Valpas-Hänninen, josta oppeihin. Kuvakokoelma on Suomen Sosialidemokraatin pitkäaikaisimman päätoimittajan Atte Pohjanmaan alulle panema. Ehkä hänen mukaansa olisi nimetty katuja tai puistoja. Vilho Virralla ei ollut käytössään twitteriä, wikipediaa, instagramia eikä n n n edes älypuhelinta, puhumattakaan noielitaitonsa ansiosta Vilho Virpeista liikenneyhteyksistä. ralla oli kykyä ja myös harrasMutta ei ollut kapitalismikaan sillä tusta seurata kansainvälisen tavalla globaalia kuin nyt. Vilholla oli kuitenkin hyvä tuuri. 20 Avaus Lokakuun erikoisnumero TORSTAI 30.10.2014 Juuri nyt tuntuu siltä, ettei eurooppalaisilla demaripuolueilla ole riittäviä yhteisiä vastauksia globaalikapitalismin ongelmiin. Näkökulma Antti Vuorenrinne Suomen ensimmäinen sosialidemokraatti D emokraatin toimituksen seinällä on valokuva lähes kaikista talossa 120 vuoden aikana töissä olleista toimittajista. Nils Robert af Ursin, joka oli myös SDP:n edeltäjän Suomen työväenpuolueen ensimmäinen puheenjohtaja. Kolmannessa kuvassa on nuori mies nimeltään Vilho Virta. Hän teki lehdestä ensimmäisen liike oli alusta saakka internationalistinen kustannusarvion ja oli sen ensimmäisen liike. Valokuvakokoelmaa on vaalittu Pohjanmaan aikanaan 1970-luvulla esittämän toiveen mukaisesti tähän päivään saakka. Työmies-lehden ensimmäiseen toimituskuntaan kuului neljä miestä. Karvosen kuvalla, sitten vuorossa on turkulainen ?punainen tohtori
sen hyvistä ja huonoista puolista sekä kehittämistarpeista. Eniten ihmisiä mietityttää raskasta työtä tekevien työntekijöiden asema tulevassa eläkesysteemissä.. ajatuspaj 21 ajatuspaja TORSTAI 30.10.2014 Väittelyä ja ajatustenVaihtoa Ajatuspaja 21 Lokakuun erikoisnumero Kentältä kajahtaa Markku Lahikainen Demokraatti markku.lahikainen@demari.fi Ay-kenttä tarjoaa lääkkeitä työelämän ongelmiin ?Kiire kuriin ja tasoa johtamiseen? Suomen työelämä on Euroopan paras vuonna 2020. kuilu kauniiden juhlapuheiden ja työelämän arjen välillä on vielä liian useissa työpaikoissa leveä ja syvä. Mutta paljon on myös petrattavaa. Eikä viime aikojen irtisanomisbuumi lisää intoa korostaa suomalaisen työelämän hyvyyttä. Demokraatti lähestyi eri puolilla maata toimivia ay-aktiiveja ja kysyi heidän näkemyksiään suomalaisesta työelämästä . Haastateltavat pääsivät myös pohtimaan, minkälainen on hyvä työpaikka. Vastaukset ovat melkoisen hyvin linjassa SAK:n syyskuun alussa julkaiseman hyvän työn mittarin tulosten kanssa. Työelämässämme on vastaajien mukaan paljon hyvää. Suurimmiksi ongelmiksi koetaan jaksaminen, kiire, puutteellinen johtaminen ja työntekijöiden mahdollisuudet vaikuttaa työyhteisössä esimerkiksi oman työnsä kehittämiseen. Työmarkkinajärjestöjen eläkeratkaisu saa ay-nelikolta pääsääntöisesti hyvät arviot. Ainakin, jos uskomme Työelämä 2020 -hankkeeseen. Hanke perustuu vuonna 2012 valmistuneeseen työelämästrategiaan, joka on kirjattu myös nykyhallituksen ohjelmaan. Tavoite on hyvä ja kova
Hyvää ratkaisussa on se, että työeläkettä alkaa kertyä jo 17-vuotiaana tehdystä työstä, ja se, ettei eläkettä laskettaessa palkasta vähennetä enää työntekijän työeläkemaksua. . Niihin vedotaan heti, kun aloittaa keskustelun henkilöstöä koskevista asioista. Makkonen toivoo työelämään myös enemmän vuorovaikutusta johdon ja työntekijöiden kesken. . Työelämässä on todella paljon muutakin korjattavaa. Työpaikan hyvinvointi on erittäin tärkeä asia, se on kaiken aa ja oo. Työpaikan hyvinvointiin vaikuttaisi merkittävästi muun muassa se, että työnantajat ja työntekijät toimisivat vuorovaikutuksessa. Eläkeuudistuksessa on hyviä asioita Aila Makkonen hyväksyy eläkeratkaisun ?tässä taloudellisessa tilanteessa?. . Seuraavan hallituksen on keskityttävä torjumaan harmaata taloutta ja kehittämään hyvinvointia työpaikoilla, evästää rovaniemeläinen Vahur Lihtkivi. Hänen mielestään harmaan talouden estämisessä on vielä paljon tehtävää. . Ja ne voisivat julkistaa hyviä käytäntöjään, joita myös toiset työpaikat voisivat hyödyntää. Aila Makkosen mielestä henkilöstö on voimavara, ei pelkkä kustannustekijä. Virossa syntyneen ja Suomessa vuodesta 2008 linja-autonkuljettajana toimineen Vahur Lihtkiven mielestä suomalaisessa työelämässä on myös hyviä piirteitä. . Ja siitä olen tyytyväinen, että omalla työpaikallani noudatetaan työehtosopimusta kutakuinkin hyvin, kertoo Lihtkivi. Hyvälle työpaikalle on kiva mennä Ammattitaitoiset työntekijät sekä asiantuntevat ja määrätietoiset työnantajat ovat Vahur Lihtkiven mielestä avainasemassa, kun mietitään, mitkä asiat tekevät työelämästä hyvän. . Esimiesten ammattitaito johtamisessa nousee suureen rooliin. Tässä on vielä paljonkin parannettavaa. . Hyviä työyhteisöjä tarvitaan huomattavasti enemmän. Jaksamista parantaa myös se, että työtehtävät jakautuvat tasapuolisesti. . Kunnissa on tehty henkilöstökyselyjä, joiden tulokset pitäisi aina myös toteuttaa ja toteuttamista seurata. Esimiesten rooli on erittäin tärkeä Aila Makkonen korostaa, että hyvässä työyhteisössä esimiestaidot ovat tärkeitä erityisesti henkilöstön johtamisessa. . Kiire on iso este henkilöstön vuorovaikutusmahdollisuuksille. Työyhteisöissä pitäisi olla enemmän yhteisiä vapaamuotoisia keskusteluja esimerkiksi siitä, miten meidän työpaikalla jaksetaan ja miten työmenetelmiä voitaisiin yhdessä kehittää. paremmin. . Työtehtävät muuttuvat koko ajan, ja siksi henkilöstön pitää päästä tarpeeksi koulutukseen ja saada näin työssään tarvittavaa ajankohtaista tietoa. Säästöt ovat tällä hetkellä tietynlainen kirosana. Se edellyttää sitä, että saamme maahamme lisää työpaikkoja. Julkisen sektorin heikko taloustilanne on vahvasti läsnä työntekijöiden arjessa. . Ylityöt ja sairauspoissaolot ovat lisääntyneet. tosin eivät kaikki. Seuraavan hallituksen pitää pystyä saamaan työllisyys nousuun ja talous paremmalle tolalle. Tärkeää on sekin, että työntekijöillä on luottamusta esimiesten ja päättäjien toimintaan. Makkonen on vakuuttunut siitä, että ?hyvän. työpaikan yritys pärjää ?huonoa. Luulenpa, että työkyvyttömyyseläkeläisten määrä tulee kasvamaan. Hieman hämmennystä aiheuttaa sekin, ketkä kuuluvat raskaan työn tekijöiden joukkoon. Eläkeiän alarajaa nostettiin nyt, vaikka Suomessa ihmisten eliniänodoteaika ei enää ole nousussa, päinvastoin se on laskussa.. Hyvä työpaikka on moninkertaisesti tuottavampi ja luovempi kuin huono työpaikka. Ketkä ovat raskaan työn tekijöitä? Vahur Lihtkivi ei pidä tehtyä eläkeratkaisua kovin onnistuneena työntekijöiden kannalta. . Monet työtehtävät ja työpaikat kuuluvat yleissitovuuden piiriin. Hyvä asia on sekin, että sekä työnantajat että työntekijät ovat järjestäytyneet . Hyvässä työpaikassa työntekijät antavat kaikkensa ja vielä enemmänkin. Onneksi vielä ja toivottavasti jatkossakin meillä käydään erilaisissa työntekijöitä koskevissa asioissa kolmikantaneuvotteluja valtakunnallisesti. Makkonen muistuttaa, että henkilöstö on voimavara, jota työelämässä pitää kohdella oikeudenmukaisesti ja tasa-arvoisesti. Aila Makkonen Pääluottamusmies, Savonlinna JHL:n liittohallituksen ja työvaliokunnan jäsen, SDP:n valtuutettu, teknisen lautakunnan jäsen, sairaanhoitopiirin valtuuston jäsen . Ehdottomasti. Mutta olisin kyllä toivonut, että Akava olisi lähtenyt ratkaisuun mukaan. Vahur Lihtkivi tekisi liian pienen palkan maksamisesta laitonta. Vahur Lihtkivi linja-autonkuljettaja, Rovaniemi AKT:n hallituksen jäsen, osasto 123:n puheenjohtaja, Gold Line Oy:n pääluottamusmies, Rovaniemen vapaaajanlautakunnan varajäsen (sd.) . Kaikille aloille pitää saada yleissitova työehtosopimus ja alipalkkaus on kriminalisoitava, Lihkivi lisää. Järjestäytymisessä on parannettavaa ?Säästöt ovat nykyisin tietynlainen kirosana? Työelämän ykkösongelmana Aila Makkonen pitää työttömyyttä. . 22 Ajatuspaja Lokakuun erikoisnumero TORSTAI 30.10.2014 Kentältä kajahtaa ?Muutosmyllerrys koettelee jaksamista? ?Harmaata taloutta pitää torjua tosissaan? Savonlinnalainen Aila Makkonen kantaa huolta kuntatyöntekijöiden jaksamisesta. . Työntekijät ovat ylpeitä omasta työstään ja työyhteisössä on hyvä yhteishenki. . Samat työt pitää tehdä vähentyneellä henkilöstöllä. Työnantajien pitää kannustaa työntekijöitä esimerkiksi lisäkoulutuksiin ja etenemään työssä mahdollisuuksien mukaan. Lihtkiven mukaan hyvä työpaikka on sellainen, jonne on kiva mennä ja josta lähtee pois sillä mielin, että sinne pääsee taas takaisin. . Julkisella sektorilla esimiehiltä vaaditaan hyvää muutoksen hallintaa, henkilöstön motivointia, työhyvinvointiin vaikuttamista ja tasa-arvoista kohtelua. Suomalaisen työelämän vahvuutena Makkonen pitää sopimista. . Ja hyvällä työpaikalla työhyvinvointiin kiinnitetään koko ajan huomiota
Hyvässä työpaikassa on toimiva neuvottelujärjestelmä ja siellä koetaan työntekijä voimavaraksi, ei välttämättömäksi pahaksi. Päälliköitä ja muita silmäätekeviä ei saa olla liikaa. Vuorovaikutukses on Ruostetojan mukaan erittäin tärkeä asia. . Nykyisin osataan puuttua paremmin tällaisiin ongelmiin. Ruostetojan mukaan työyhteisöissä on tärkeää myös sellainen ilmapiiri, että ihminen uskaltaa avata suunsa havaitessaan työtoverin olevan avun tarpeessa. . Näin saataisiin kokopäivätyötä monille ihmisille. varapuheen johtaja, SAK:n valtuuston jäsen, SDP:n kaupunginvaltuutettu ja hallituksen jäsen . Mutta on uudessa hyviäkin puolia, esimerkiksi tasapuolisempi kohtelu eläkekertymissä. Ja vaikka kuunneltaisiinkin, mitään ei tapahdu. . Siellä puhalletaan yhteen hiileen. Mutta työntekijöitä ei Savolaisen mukaan juurikaan kuunnella työpaikoilla. Huolestuttavaa on se, että jos irtisanomistahti jatkuu nykyisenä, mikä on työntekijöiden lopullinen eläke, jos he välillä putoavat vielä turvaverkkojen ulkopuolelle. Työntekijää kuunnellaan mutta usein ei kuulla Arja Savolaisen mielestä suomalaisessa työelämässä on paljon hyvää. Arja Savolainen Kerroshoitaja/pääluottamusmies, Naantali Pamin edustajiston 1. Siellä on vain vähän byrokratiaa eikä organisaatio saa olla liian raskas. Esimerkiksi yleissitova työehtosopimus antaa turvaa. Ja työpaikkojen kiusaamisen ja henkisen kuorman purkamiseen on tullut lisää työkaluja. Pari työvuotta lisää ei ole ongelma, jos ihmisellä riittää terveyttä. Se on kevyemmissä töissä ihan ok. Mutta raskaissa töissä on pulmana, miten ihminen jaksaa, ellei työn kuormaa saada pienennettyä tai jaksotettua erilaisilla työaikamalleilla, Ruostetoja sanoo. Tapio Ruostetoja pitää tärkeänä, että erityisesti vientiteollisuuteen saadaan uusia työpaikkoja.. Kun ihmisillä on kunnon työsuhteet, siitä hyvinvoinnin kierre syntyy ja siitä hyötyvät kaikki. Savolainen arvioi, että osa-aikaisuuden, pätkätöiden ja vuokratyön karsiminen ei onnistu työehtosopimuksilla. . Olen myös huolissani pamilaisten työpaikoista. Hallituksen on edistettävä myös uusia innovaatioita, joilla tuetaan vientiteollisuuden pärjäämistä. Näin tiivistää suurimmat toiveensa maan seuraavalle hallitukselle vaasalainen Tapio Ruostetoja. Ongelmissa olevaa työtoveria pitää auttaa Kanneoikeudella ihmiskauppa kuriin Arja Savolainen haluaa luottamusmiehille kanneoikeuden. . Nykyisin satsataan työturvallisuuteen: esimerkiksi suojavälineitä saa aina, kun niitä tarvitsee. Hyvä työpaikka on sellainen, jossa annetaan palautetta hyvistä ja huonoista asioista. Vuorovaikutus on parhaimmillaan, kun luotetaan työntekijöiden osaamiseen ja pidetään tärkeänä sitä, että he osallistuvat esimerkiksi työmenetelmien kehittämiseen yhdessä johdon kanssa. Pari lisävuotta ei ole ongelma kevyissä töissä Tuore eläkeratkaisu on Tapio Ruostetojan mielestä pääosin hyväksyttävä. . Hyvää on myös eläkkeelle pääsy 38 vuoden raskaan työuran jälkeen, kunhan järjestelmä saadaan oikeudenmukaiseksi ja toimivaksi. Savolaisen mielestä eläkeratkaisussa olisi pitänyt asettaa työnantajille vaatimuksia, esimerkiksi ikäohjelmia, joilla turvataan ikääntyvien työntekijöiden jaksaminen. . Näitä ongelmia ei saada korjattua varsinkaan silloin, jos maahan tulee oikeistohallitus. ?Hyvällä työpaikalla annetaan palautetta? . Työnantajilla pitää olla yhteiskuntavastuuta, ja heidän on osattava ajatella myös työntekijän elämää ja toimeentuloa. En usko, että asia etenee ilman lainsäädäntöä, jolla määritellään niiden todellinen tarve. Ja jos tarvitsee, apua pi- Tapio Ruotetoja Koestaja ABB Oy:n Transformes yksikössä, Vaasa Metallin ammattiosaston varapu heenjohtaja, SDP:n 1.varavaltuutettu, Variskan koulun vanhempainyhdis tyksen puheenjohtaja tää hakea yhdessä esimerkiksi luottamusmiehen, työsuojeluvaltuutetun, työterveyden edustajan tai jonkun muun ammattilaisen kanssa. Vuorovaikutus on erittäin tärkeää Tapio Ruostetoja korostaa palautteen merkitystä myös työelämässä. . Toki on toisenlaisiakin työpaikkoja. Ilman sitä olisimme monessa mielessä aika heikoilla. Tämä on ihmiskauppaa. Savolainen haluaa myös, että seuraavalla hallituskaudella harmaan talouden kitkemiseen tartutaan kunnolla. . Maan seuraavan hallituksen on luotava ja tarvittaessa tuettava vientiteollisuuden työpaikkoja. Alkoholin tuonti Virosta vaikuttaa vahvasti ravintolaalaan, kun ihmiset esimerkiksi siirtyvät pitämään juhliaan paikkoihin, joihin saa tuoda omat juomat. ?Eläkeratkaisussa on hyviäkin puolia? Nykyinen eläkejärjestelmä on Arja Savolaisen mielestä toimiva. . Todellinen vuorovaikutus on arvokas asia molemmille osapuolille. Arja Savolainen on huolissaan palvelualojen työpaikoista. Teollisuudessa työskentelevä Ruostetoja löytää monia hyviä asioita omalta työpaikaltaan ja yleensäkin suomalaisesta työelämästä. . Hyvää ovat myös monet työehtosopimusten tuomat asiat kuten esimerkiksi loma-ajat, työaikamääräykset ja vanhempainlomat. Pitää kysyä reilusti, tarvitseeko toinen apua. Myös työturvallisuus on osassa työpaikkoja todella hyvin hoidettu. Savolaisen mielestä työntekijän äänen pitää kuulua työpaikoilla, koska hän on paras asiantuntija omassa työssään. . Ajatuspaja 23 Lokakuun erikoisnumero TORSTAI 30.10.2014 ?Pätkätöistä päästään eroon hyvällä suunnittelulla? Naantalilainen Arja Savolainen uskoo, että pätkätyötä ja osa-aikaisuuksia voitaisiin monessa työpaikassa vähentää hyvällä työvuorosuunnittelulla. . Monilla työpaikoilla ulkomaalaisia työntekijöitä käytetään törkeästi hyväksi. Heille ei makseta työehtosopimuksen mukaista palkkaa ja muutkin työsuhteen ehdot ovat miten sattuu
Sotilaallista turvallisuutta voidaan lisätä omia puolustusvoimia kehittämällä ja pohjoismaista yhteistyötä lisäämällä. Tiedän, että aidosti vaikuttamalla lapsiperheiden asioihin ennakoivasti saadaan inhimillisiä, positiivisia vaikutuksia monen lapsen elämään. Ihmiset uskaltavat kulkea iltaisin, koska kokevat asuinpaikat turvalliseksi. Niinpä turvallisuuden lisäämiskonsteina mainittiin useammin esimer- kiksi yhteisöllisyys ja sosiaalipalvelut kuin poliisit ja Hornetit. Seuraavissa Vaaliraadeissa selvitetään esimerkiksi, tuntevatko ehdokkaat itsensä työläisiksi, ja valitaan yksi suomalaisen yhteiskunnan epäkohdista poistettavaksi. Suomi on turvallinen maa.? Jari Männikkö, Oulainen, Oulun vaalipiiri: ?Ehkä joitakin rangaistusten tuomioita voisi koventaa. Jokaisella tulee olla mahdollisuus toimia yhteiskunnassa täysivaltaisena jäsenenä. Uhkien kuten rikollisuuden katsottiin nousevan epätasa-arvosta, syrjäytymisestä ja epätoivosta. Pidämme asuinalueemme siistinä ja ehjänä ja sitä kautta turvallisempana. Tasaisin kaiken kaikkiaan sosiaalisia eroja ihmisten välillä.?. Turvallisuuden tunne kaikkoaa, jos ei pysty käsittelemään tulevaisuuden uhkakuvia. Todellisten riskien kartoituksella ja riskinhallinnalla sekä niistä tiedottamalla lisäisin turvallisuuden tunnetta ihmisille. Kuitenkin ensisijaisesti pitää aina miettiä, mitkä ovat ongelmien juurisyyt ja puuttua niihin jo ennaltaehkäisevästi. Kokonaisvaltaisesti tukemalla jo neuvolasta alkaen ja turvallisen kasvatuksen kautta saadaan paljon aikaan.? Pentti Arajärvi, Helsinki: ?Sisäpoliittisesti tärkeää on pitää kaikki mukana. Ulkopoliittisesti ei kannata kaivaa verta nenästä . Myöhemmin selviää myös, voiko ehdokkaita jaotella teollisuusdemareihin ja ympäristödemareihin. Tua Onnela Demokraatti Tarja Tenkula, Seinäjoki, Vaasan vaalipiiri: Mikkel Näkkäläjärvi, Inari, Lapin valipiiri: ?Yhteisöllisyyden kautta! Me kaikki välitämme naapurin mummosta, lapsista ja läheisistä. Ehdokkailta kysyttiin, miten nämä tekisivät Suomesta vielä turvallisemman. Moni ehdokas hakeutui vastauksessaan hyvinvointiyhteiskunnan alkulähteille. Peruspalvelujen tulee olla kunnossa ja kriisiapua saatavilla helposti ja koko maassa.? Eero Pirttijärvi, Mänttä, Pirkanmaan vaalipiiri: ?Yhteiskunnallista epätasa-arvoa karsimalla.? Kimmo Kiljunen, Vantaa Uudenmaan vaalipiiri: ?Suomen turvallisuuden avainkysymys ovat hyvät naapurisuhteet. Syrjäytymisen ehkäisyyn panostaisin nykyistä painokkaammin keinoin. Satsaisin koulutukseen, koska koulutetut yhteiskunnat ovat poikkeuksetta vakaampia ja turvallisempia. En kannata Suomen liittymistä Natoon.? Päivi Lipponen, Helsinki: ?Poistaisin eriarvoisuutta ja panostaisin varhaiskasvatukseen, kouluihin ja perheiden varhaiseen tukemiseen, jos vaikeuksia ilmenee.? Timo Suhonen, Varkaus, Savo-Karjalan vaalipiiri: ?Turvallisuus lähtee esimerkiksi siitä että turvataan lapsiperheiden mahdollisuudet hyvään elämään. Koin itse yhdeksänvuotiaana lapsena huostaanoton. Meillä on pitkä yhteinen historia, ja nykyisinkin olemme monella tapaa samankaltaisia maita.? Janina Lepistö, Vaasa, Vaasan vaalipiiri: ?Turvallisuushan on uhkien ja riskien poistamisen lisäksi myös psykologista kokemusta niiden poissaolosta. 24 Ajatuspaja Lokakuun erikoisnumero TORSTAI 30.10.2014 Kysymyksiä SDP:n eduskuntavaaliehdokkaille. Inka Hokkanen, Kuusamo, Oulun vaalipiiri: ?Suomessa lähisuhdeväkivalta on edelleen tabu. Eritoten naiset ja lapset kokevat turvattomuutta nimenomaan kotonaan. Parempi ystävät lähellä ja viholliset (jos niitä on) kaukana kuin viholliset lähellä ja ystävät kaukana.? SDP:n eduskuntavaaliehdokkaille turvallisuus tarkoittaa välittämistä, ei Natoa Näin Suomesta tulisi vielä turvallisempi Demokraatin uudessa Vaaliraati-juttusarjassa SDP:n eduskuntavaaliehdokkaat pohtivat ajankohtaisia, monisyisiä ja joskus vähän provosoiviakin kysymyksiä. Kouluissa, päiväkodeissa eikä työpaikoissa ei kiusata ketään.? ?Poistaisin Suomesta köyhyyden ja työttömyyden, koska ne syrjäyttävät ihmisiä yhteiskunnasta ja ovat omiaan aiheuttamaan turhautumista. Ensimmäisellä kerralla aiheena on turvallisuus. Mielenterveys- ja päihdeongelmat lisäävät väkivallan uhkaa, joten näihin asioihin tulee puuttua hyvin varhaisessa vaiheessa, jotta saataisiin turvattua kaikille lapsille turvallinen kasvuympäristö.? Ville Jalovaara, Helsinki: ?Turvallisuuspolitiikassa kannatan lämpimästi tiiviimpää yhteistyötä naapurimaamme Ruotsin kanssa. ei Natolle.? Mia Hahtala, Leppävirta, Savo-Karjalan vaalipiiri: ?Tekisin Suomesta turvallisemman tasaamalla tuloeroja ja sitä kautta tasaamalla myös mahdollisuuksia elämän hyvinvointiin
Sotilaallista liittoutumista esimerkiksi Natoon ei tarvita.? Katja Taimela, Salo, Varsinais-Suomen vaalipiiri: ?Kaikki lähtee siitä, että ihmiset välittävät toisistaan. Suomella on mahdollisuus tehdä kansainvälisestä rauhantyöstään vielä näkyvämpää.? O Maria-Riitta Mällinen, Rovaniemi, Lapin vaalipiiri: Nelli Baran, Turku, Varsinais-Suomen vaalipiiri: M ?Elämä ilman toivoa vie motivaation osallistua yhteiskuntaan ja ajaa ihmiset epätoivoisiin tekoihin.? ?Koin itse yhdeksänvuotiaana lapsena huostaanoton. Taloudellinen ja sosiaalinen turvallisuus varmistetaan lainsäädännön keinoin sekä osallistumalla kansainväliseen rauhanturvatyöhön. Elämme kulttuurissa ja ajassa, jossa media pelottelee meitä joko tarkoitushakuisesti tai uutisten sivutuotteena. Diplomatia ja rauhantyö takaavat pienen valtion turvallisuuden myös tulevaisuudessa. Turvattomuus liittyy monesti yksinäisyyteen. Se tie ei kanna kauas.? Jaana Vasama, Uusikaupunki, Varsinais-Suomen vaalipiiri: ?Suomen turvallisuus perustuu hyviin naapurisuhteisiin sekä omaan puolustuspolitiikkaan. Suomi on ajanut omat puolustusvoimat alas. Tiedän, että vaikuttamalla lapsiperheiden asioihin ennakoivasti saadaan inhimillisiä, positiivisia vaikutuksia.? Ajatuspaja 25 Lokakuun erikoisnumero IL TORSTAI 30.10.2014. En usko siihen, että ihmisten perusoikeuksia tulee rajoittaa mahdollisten uhkien vuoksi. Elämä ilman toivoa vie motivaation osallistua yhteiskuntaan ja ajaa ihmiset pahimmillaan epätoivoisiin tekoihin. Siksi panostaisin siihen, että ihmisten lähipiiriin voisi syntyä aitoa yhteisöllisyyttä eri muodoissaan.? Marko Iltanen, Rauma, Satakunnan vaalipiiri: ?Minusta Suomi on turvallinen. Ennen kaikkea tulisi puuttua lapsiköyhyyteen.? ?Edistämällä miesten ja naisten välistä tasa-arvoa, johon sisältyvät myös koskemattomuus ja toisen kunnioittaminen sekä yhtäläiset mahdollisuudet turvalliseen elämään ja riittävään toimeentuloon. ?Kaikille töitä ja sitä kautta perusturva elämään. Työssä käyvällä ja omillaan toimeentulevan ihmisen ei tarvitse tehdä rikoksia rahan takia.? Ninni Taavitsainen, Kotka, Kaakkois-Suomen vaalipiiri: ?Yhteiskunnan heikoimmassa asemassa olevien auttaminen tekee aina yhteiskunnasta turvallisemman.? ?Turvaamalla ihmisten arjen. Ulkoisten turvallisuusuhkien torjumiseen vaaditaan hyviä kahdenvälisiä suhteita muiden valtioiden kanssa. Kun ihminen kokee saavansa apua hädän hetkellä, oli kyse sitten taloudellisesta hädästä, nälästä, kurjuudesta tai väkivaltatilanteesta, luo se turvallisuutta.? Minna Ylikännö, Lieto, Varsinais-Suomen vaalipiiri: Tuula Petäkoski-Hult, Lempäälä, Pirkanmaan vaalipiiri: ?Tekisin Suomesta turvallisemman vähentämällä köyhyyttä. Turvallisuutemme on perustuttava uskottavaan puolustuspolitiikkaan.? US Tero Savala, Pori, Satakunnan vaalipiiri: Kyösti Kurvinen, Parainen, Varsinais-Suomen vaalipiiri, FSD: IT ?Laittaisin tuomiot kohdilleen, pitäisin poliisivoimat läsnä koko Suomessa ja verkossa, parantaisin yhteiskunnallista koheesiota ja yhteisöllisyyttä, tavoittelisin pieniä tuloeroja ja syrjäyttämisen vähentämistä, pitäisin yllä hyviä suhteita naapurimaihin enkä liittyisi Natoon.? ?Turvallisuuden yhtenä peruskivenä ovat puolustusvoimat
Työvoiman liikkuvuutta pi täisi parantaa. Mielestäni sosialidemokraattien kin pitää tunnustaa se, että jotkut tavallaan käyttävät yhteiskunnan palveluita väärin. Silloin on tie tysti paikallaan kysyä, mikä mät tää. miseen, on myös kaikilla oikeus saada Palveluiden tarkoitus on kasvattaa ih näitä palveluita. Esimerkiksi Ruotsissa ansi osidonnainen päiväraha toimii peruspe riaatteeltaan siten, että se kannustaa no peammin hankkiutumaan takaisin työn syrjään. Mielestäni on kuitenkin absurdia pu hua siitä, että ihmiset käyttävät yhteis kunnan tukea väärin. 26 Ajatuspaja Lokakuun erikoisnumero TORSTAI 30.10.2014 Napit vastakkain Kaksi näkemystä yhdestä väitteestä. ?Yhteiskunta hyysää ihmisiä liikaa? Puolesta ?Kyllä tämän yhteiskun että työllä on mahdollisuus nan kehitys on mennyt sii aidosti ansaita elantonsa. hen suuntaan. Meidän tulee nostaa työllisyysastetta, jotta suurempi osa väestöstä olisi työnsyrjässä kiinni. Tietysti myös rakenteiden pitää olla sellaisia, Anna-Liisa Blomberg Demokraatti Vastaan ?En sanoisi, että yhteis huolta ja nostaa hänet ja kunta hyysää liikaa. Kyllä ihmiseen Hyvinvointivaltion palveluita tarjo täytyy voida luottaa.? taan tällä hetkellä pitkälti sillä periaat teella, että ne ovat kaikille on samat ja käyttäköön ken haluaa. Tämä ei kokoomukselle kelvan nut. On varmasti aika mini maalinen joukko suomalaisia, jotka haluaisivat vain maata kotona työ markkinatuen tai sosiaaliturvan va rassa. Mielestäni lapsilisiäkin voitaisiin hyvin maksaa enemmän niitä aidosti enemmän tarvitseville sen sijaan, että lisiä maksetaan aivan kaikille saman verran. Nettoveronmaksajia Suomessa on tällä hetkellä vain 25 prosenttia eli 75 prosenttia on nettosaajan puolella hy vinvointivaltion palveluissa. Vastaus ei kuitenkaan ole, että teemme työstä kannattavaa leikkaamalla sosiaalitur vaa tai polkemalla palkkoja. Palvelut vaativat laa jan veropohjan. Silloin hyvä tuloisemmat olisivat saaneet lapsili sää vähemmän ja pienituloiset enem män. Hy den nimeen. Vanha loilleen, jos hän on jostain sanonta, että yhteiskunnan syystä kaatunut. Joona Räsänen arvo mitataan sillä, miten Sosialidemokraatit ovat Demarinuorten se huolehtii heikommis aina vannoneet laajojen puheenjohtaja universaalien palvelui taan, on aika kuvaava. Tällä varmistetaan ve misen potentiaalia, pitää ihmisestä ronmaksuhalukkuus. Lähden kuitenkin siitä näkökulmasta, että tällaisessa tiukassa taloudellisessa tilanteessa yhteiskunnan resursseja pi tää laittaa sinne, missä niitä kipeimmin tarvitaan. Se, että joku hyödyntää yh teiskunnan palveluita väärin, ei kuitenkaan voi olla syy sille, että palveluita vietäisiin pois heiltä, jotka niitä kipeimmin tarvit sevat.?. sen suuruutta ja kestoa. Silloin heitä syy tetään laillisen ja olemassa olevan jär jestelmän hyväksikäyttämisestä, vaikka olemme kuitenkin yhteisesti päättäneet, että tällaiset toimintatavat ovat mahdol lisia. Kyse on mielestäni ennen kaikkea siitä, onko työnteko riittävän kannus tavaa. Suuri osa työttömistä kuiten kin haluaisi tehdä töitä. Totta kai perusperiaatteen pitää aina olla, että työllä pitää tulla toimeen ja työn pitää olla kannattavaa. Kun jokai vinvointivaltion tarkoituk seen kuuluu, että meistä jokainen on nen osallistuu oman maksukykynsä oikeutettu tiettyihin palveluihin sil mukaan julkisten palveluiden rahoitta loin, kun elämäntilanne sitä vaatii. Koko järjes Yhteiskunnassa on aina Susanna Koski niitä, jotka eivät pärjää ja telmää pyritään rakenta Kokoomusnuorten joilla ei ole edellytyksiä maan sillä tavalla, että yk puheenjohtaja huolehtia itse itsestään. silö ei pääse käyttämään Siitä huolimatta koko yh omaa valinnanvapauttaan kysymyksissä, joissa olisi ihan perustel teiskunnan pelisääntöjä ei pidä raken tua luottaa ja uskoa yksilön omiin ky taa sillä tavalla, että mikäli valvova silmä kyihin tehdä omaa elämäänsä koskevia välttää, olisi joku heti valmis laittamaan valintoja. koko homman läskiksi. Muuten kyseenalais tan vahvasti näkemystä siitä, että julki nen sektori olisi kaikissa tilanteissa au tomaattisesti paras palveluntuottaja tai toimija. Yhteiskunnan tukiverkko on aivan pe rusteltu aidosti apua tarvitseville. Työmarkkinoiden kohtaanto ongelma johtuu esimerkiksi siitä, että paikkakunnilla, missä töitä olisi tar jolla, ovat asuntojen hinnat pilvissä. Korkeiden hintojen vuoksi ihmisten on mahdotonta muuttaa sinne työn perässä. Esimer kiksi Saksassa on syntynyt työssä käyvä köyhälistö, joka käy ensin töissä mata lapalkkaaloilla ja menee kotiin sossun kautta, josta he hakevat avustuksia voi dakseen maksaa vuokran. Kysymys on myös siitä, miten yh teiskunnan rakenteet toimivat siten, että töitä on mahdollista ottaa vas taan. Varmasti kaikissa tapauksissa, joissa työttömyys kohtaa, ihminen tar vitsee siinä tilanteessa tukea ja turvaa. Se on kuitenkin ongelma, että meillä on mahdollista olla 500 tai 400 päivää vain työnhaussa. Olen sanonut, että yhteiskunnan tuen pitää olla kuin trampoliini, ei riippumatto. Sellaisia ihmisiä, jotka eivät voi tilan teeseensa itse omilla ponnisteluillaan vaikuttaa, ovat esimerkiksi lapset, sai raat ja vanhukset. Olen kritisoinut esimerkiksi ansiosi donnaista päivärahaa . Kun työtä tehdään myös niiden lukuun, jotka ei vät syystä tai toisesta tee itse mitään, se käy ennen pitkää tällä kustannus ja palvelurakenteella liian raskaaksi. On aivan selvää, että tässä tilanteessa on välttämätöntä miettiä palveluita. Ne palvelut, joita ilman ei pärjätä, täy tyy tietenkin olla. sen vastineeksi vaaditaan erilaisia toi menpiteitä. Uskon vahvasti siihen, että työssäkäyvissä kotitalouk sissa aikuiset ihmiset pystyvät teke mään päätöksiä omasta rahankäytös tään ja siitä, millaisia hyvinvointival tion palveluita he tosiasiassa tarvitse vat. Esimerkiksi lapsilisä olisi voitu laittaa verolliseksi. Mistä tahansa työstä saadun kor vauksen pitää olla kilpailukykyisempi yhteiskunnan tukeen nähden. Sillä saisimme varmistettua myös julkisten palveluiden rahoituspohjan. Kokonaisuudessaan meillä on so siaaliturvassa kannustavuutta . Tervehdin sitä ilolla, jos oikealla ajatellaan, että yhteiskunnan palveluita pitää satsata sinne, missä niitä kipeim min tarvitaan. Tällä hetkellä, kun työllisyysaste on alhaalla, eivät ongelmat korjaannu pal veluita karsimalla
?Taustassa. Räsänen kertoo olevansa taipumuksiltaan enemmän käytännönläheinen puurtaja kuin teoreettinen ahertaja. Lokakuun erikoisnumero TORSTAI 30.10.2014 Nettipuheita Toimituksen poimintoja kiinnostavista nettikeskusteluista. Demarinuori tähtää eduskuntaan Joona Räsänen, 27, on valmis eduskuntaan. Nyt tiedot Räsäsen liikkeistä löytyvät etusivun listanäkymästä, mikä ei ole välttämättä selkein tapa tiedon välittämiseksi. Räsänen tunnetaan myös aktiivisena tviittaajana. Ainakaan virallisessa tilaisuudessa en ole nähnyt Räsästä koskaan ilman huomiota herättävää punaista yllään. Sivuston sisältö on jaoteltu valikossa blogiin, eduskuntavaaleihin, taustaan ja kuviin. Yhteystiedot löytyvät sivuston alaosasta. erikseen kirjoitettuna ja suurikokoinen kuva henkilöstä itsestään tummaan pukuun sekä punavalkopilkulliseen kravattiin ja taskuliinaan pukeutuneena. Kaikki riippuu viime kädessä äänestäjistä, mutta kokemusta nuorella miehellä on enemmän kuin useimmilla ikäisillään. Kotikuntansa Lohjan kaupunginvaltuuston puheenjohtajuus vuoden 2013 alusta ja Demarinuorten puheenjohtajuus vuodesta 2012 ovat olleet näköalapaikkoja niin kunta-, järjestö- kuin valtakunnalliseenkin politiikkaan. Mitä puolia Räsänen paljastaa itsestään omilla verkkosivuillaan? Jo ensivilkaisu tuo esiin sen, minkä tavallaan jo tiesimmekin: sd-aate on vahvasti esillä. SDP:n ja Demarinuorten logot, epiteetti ?työn tekijä. Ehkä tämä osio sivustosta vielä laajenee ja täsmentyy lähempänä vaaleja hänelle keskeisten teemojen mukaan? Toisaalta vastauksia voi etsiä ja antaa blogi, joka koostuu leijonanosin Räsäsen eri julkaisuihin kirjoittamista kolumneista. Erillinen tapahtumakalenteri voisi olla tarpeen. Perustiedot avataan riittävästi, mutta utelias lukisi varmasti lisääkin. Koska eduskuntavaalit ovat saaneet valikosta oman paikkansa, ratkaisu voisi tuntua perustellummalta, jos Räsänen linjaisi hieman yksityiskohtaisemmin, mitä hän esimerkiksi tarkoittaa sanoessaan, että ?Tarvitsemme uudistuksia, jotka lisäävät työllisyyttä, laajentavat veropohjaa ja parantavat julkisten palveluiden laatua. Tämä on mahdollista, mutta se vaatii meiltä rohkeutta.. Se näkyy myös hänen sivuillaan, jossa hänen Twitter-syötteensä kulkee lukijan mukana läpi sivuston. Lue lisää: http://joonarasanen. fi/ Rane Aunimo Demokraatti Ajatuspaja 27. Median näkökulmasta on hyvä, että kuvapuolella myös kerrotaan, että kuvat ovat vapaasti käytettävissä
30 28 Olkaa valmiina, 28 Arki Lokakuun erikoisnumero TORSTAI 30.10.2014 arki arki Faktat haltuun pakko on tehdä ?Nato-jäsenyys selkiinnyttäisi monella tavalla Suomen asemaa.? Siinä yksi ulkoministeriön tulevaisuuskatsauksesta irrotettu ministeriön virkamiesten muotoilema lause, joka lokakuun alussa herätti keskustelua Suomen ulkopolitiikan tulevaisuudesta. Myös muiden ministeriöiden virkamiehillä on näkemyksensä siitä, miten maailma muuttuu ja mitä heidän mielestään lähivuosina on pakko tehdä. Olemme irrottaneet puhekupliin muistakin katsauksista yksityiskohtia. Nyt ette voi ainakaan sanoa, että teille ei olisi kerrottu, mitä tulevalla vuosikymmenellä on odotettavissa. Timo Vainio Demokraatti Käyttötietoa KesKusteluun ja osallistumiseen Väestön elintapojen kohentaminen on edelleen tarpeellista. Osa ammateista katoaa ja niiden tilalle syntyy uusia. Yksilöiden väliset tuottavuuserot kasvavat. Itsenäinen ja yrittäjämäinen työ lisääntyy. Käyttäjä voisi nykyistä paremmin vaikuttaa liikkumisensa hintaan omaehtoisilla valinnoillaan ja käyttäytymisellään. Nykyisillä voimavaroilla ja henkilöstöllä ei pystytä vastaamaan kasvavaan palvelutarpeeseen. Asuminen on kohtuuhintaista. Sosiaalisten ryhmien arvot, elämäntavat ja asuinalueet eriytyvät. Ilmastomuutoksen myötä äärisääilmiöt Liikennekuotoistuvat nykyistä lemien määrä useammin. Haja-asutusalueiden puolitetaan. palvelut järjestetään palvelukokonaisuuksina Vähitellen ollaan hyödyntäen digitaasiirtymässä vaiheeseen, lisia ratkaisuja. jossa viranomaisten Liikkumis- ja kanssa asioidaan kokokuljetuspalveluita naan digitaalisesti. tarjotaan markkinaehtoisesti.
Aivan eri asia on kuitenkin se, olisiko Suomen asema sitten turvallisermpi, turvattomampi, parempi vai huonompi, Tuomioja sanoi Ylen Ykkösaamussa 5.10. Medialukutaito on kova sana itse kullekin. Ministeriöt ovat laatineet omat tulevaisuuskatsauksensa valtioneuvoston kanslian toimeksiannosta puolueiden käyttöön hallitusneuvotteluita varten. Totta kai jäsenyys selkiyttäisi Suomen asemaa. Ministerit eivät ole millään tavoin osallistuneet aineiston laadintaan.. . Siirtyminen perusasteelta lukio- ja ammatilliseen koulutukseen tulee varmistaa. Yhteiskunnan kahtiajakautuminen syvenee ja syrjäytyminen lisääntyy. Tavoite siirtyä yhä laajemmin ikääntyneiden kotona asumisen pidentämiseen tuottaa merkittäviä säästöjä kunnille. Olisi myös mahdollista lisätä opiskelijoiden vastuuta tutkinnon rahoittamisessa. Kun palvelut ovat kaukana, lisääntyy liikenteen määrä ja henkilöautoilun osuus liikkumisesta kasvaa. Kansalaisia voidaan kuulla laajemmin ja useammin myös järjestämällä kunnallisia kansanäänestyksiä. BKT:n on ennustettu laskevan ilmastonmuutoksen johdosta jopa 20 %. ala Taide- ja kulttuurilaitosten lakisääteisten valtionosuuksien rahoitus tulee siirtää veikkausvoittovaroista budjettivaroihin. kk Rikollisuus kehittyy nopeammin kuin mihin viranomaiset pystyvät reagoimaan. No Yhteiskunnan tulee reagoida lain rikkomiseen. Kansalaisjärjestöjen kanssa tehtävät sopimukset lakisääteisten palvelujen tuottajina yleistyvät. o Merivoimien taistelualukset ja ilmavoimien torjuntahävittäjät vanhenevat ja niiden tilalle on hankittava uusia. Taataan jokaiselle riittävä osaamisperusta varmistamalla varhaiskasvatuksen ja esi- perusopetuksen resurssit ja riittävät tukitoimet niitä tarvitseville. m Ti Työssäolovuosien lisääminen on yksi keskeisistä tavoitteista. Kehitys ei ole ongelmatonta. Arki 29 Lokakuun erikoisnumero TORSTAI 30.10.2014 Julkisen hallinnon johtamisjärjestelmä kaipaa uudistamista. Kosteus- ja homeongelmien poistaminen ja korjaaminen luo kiinteistö- ja rakennusalalle lisääntyvää kysyntää. ?Aivan eri asia? Tähän Faktat haltuun -aukeaman puhekupliin eri ministeriöiden tulevaisuuden näkemyksiin kannattaa suhtautua, kuten ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd.) oman ministeriönsä katsauksesta irrotettuun yhteen lauseeseen
Oikeastaan en ymmärtänyt edes, mitä kirjassa tapahtui. Hölmö olo jäi, mutta mikäs siinä. Sitten kerrot, mitä sinun mielestäsi asialle pitäisi tehdä.. 3. Keitä ovat hoitotyön johtajat. 3. Et voi löpistä kassajonossa umpia ja lampia etkä voi tietää, mitä naapurisi tietää asian taustoista. Niinpä hoidan homman yksinkertaisimman kautta. Kerrot normaalilla arkikielellä, mikä on pielessä. Aihe on todella vakava, mutta puhujien positiivinen yleisvire ennen lehdistötilaisuutta antaa uskoa siihen, että kansojen vankalla yhteistyöllä saamme myös tämän katastrofitilanteen hallintaan. Kielen päällä Rolf Bamberg ja Tua Onnela toteuttavat kielipoliisioperaatioita ja pohtivat kielen ilmiöitä. Sano se rautalangoin Luin kerran romaanin, joka kertoi kärpäsistä ja josta en tajunnut mitään. Johnsonin elekieli oli ajoittain harkitun teatraalista ja sopi tämänkaltaisen puheen luonteeseen hyvin. Erikoislaatuiset kielikuvat sekä tiilen heiluttelu puheen aikana saivat yleisön ulvomaan naurusta. Joku muu ehkä tajuaa. Sittemmin olen kokenut samanlaista oloa ihan toisenlaisissa tilanteissa: lukiessani kansanedustajien ja paikallispoliitikkojen tiedotteita, ko- lumneja ja muuta poliittista viestintää. Esimerkiksi kelpaa vaikkapa tiedote, jossa muuan poliitikko kertoo tukevansa ?Tehyn vaatimuksia säilyttää ja parantaa hoitotyön johtajien asemaa?. Kansanedustaja taustoittaa asiaa: ?Sosiaali- ja terveydenhuollon johtamiskysymykset ovat nousseet esille muun muassa viimeaikaisissa organisaatiouudistuksissa.? Esimerkkitapauskin tiedotteessa mainitaan VarsinaisSuomesta: ?Sairaanhoitopiirissä on toteutettu organisaatiouudistus, joka kohdistuu koulutetun hoitohenkilöstön johtamisen toimintaedellytyksiin.? Tiettävästi ihan normaalilla järjenjuoksullani saan tiedotteesta irti seuraavat asiat: 1. Hoitotyön johtajien asemaa aiotaan jollakin tapaa heikentää. 2. 4. Mistä helkkarista on kyse. Tällaisiin kirjallisiin tuotoksiin en suhtaudu ?mikäs siinä? -asenteella. Tehyn mielestä asiassa pitää menetellä jotenkin toisin, ja kansanedustaja on samaa mieltä. Komiikan käyttö puheessa vaatii taitoa ja riskinottoa, ja onnistumisen kannalta on on ensiarvoisen tärkeää, että puheen kohderyhmä on juuri oikea. AFP Photo / Mladen Antonov Britannian ulkoministeri Philip Hammond (vasemmalla) ja Yhdysvaltain ulkoministeri John Kerry saapumassa yhteiseen ebolaa käsittelevään lehdistötilaisuuteen Washingtonissa. Kaikenlaisia kirjoja saa kirjoittaa. Myös Varsinais-Suomessa hoitotyön johtajien asemalle on tapahtunut jotain ongelmallista. Sen sijaan en saa tiedotteesta irti seuraavia asioita: 1. 30 Arki Lokakuun erikoisnumero TORSTAI 30.10.2014 Enemmän kuin tuhat sanaa AFP Photo / Leon Neal Nora Vilva analysoi kuvia ja kuvattavien kehonkieltä. Kirjoittajalla on kokemusta sekä lehtikuvien käytöstä että kuvattavana olemisesta. Lontoon pormestari Boris Johnson päätti kokeilla stand up -komiikan voimaa puhuessaan brittiläisen konservatiivipuolueen konferenssissa Birminghamissa. Tahkosin koko teoksen kannesta kanteen, mutta missään vaiheessa en tavoittanut aavistustakaan siitä, mitä kirjailija yritti sanoa. Hän kysyy, minkälainen poliittinen kysymys sinulla juuri nyt pyörii päällimmäisenä mielessä. Mieti, miten vastaat. Miten Tehyn mielestä pitää menetellä. Mikä tai kuka aikoo heikentää hoito- työn johtajien asemaa, miten se on tapahtumassa ja mitä Varsinais-Suomessa on tapahtunut. 2. Kaikenlaisia tiedotteita ei saa kirjoittaa, eikä demokratiassa riitä, että joku tajuaa päättäjän viestistä jotain. Demokratiassa jokaisen pitää voida tajuta. Siksi ehdottaisin kaikille politiikkaan osallistuville hyvin yksinkertaista niksiä, jolla kirjoi- tuksesta tulee ymmärrettävä. Näin se menee: Kuvittele, että olet käymässä Siwassa ja kassajonossa törmäät naapuriisi
Mutta: veltostuminen on kehityksen vastakohta. Farkuistakin koetettin vääntää jeansit eli dsiinssit. Olimme ensimmäistä burgeriketjusukupolvea, ja se kuului puheesta. Voimakkaat eleet korostavat asian tärkeyttä tehokkaasti. AFP Photo / Thierry Charlier AFP Photo / Ciro De Luca Euroopan komission puheenjohtajalla José Manuel Barrosolla (vasemmalla) ja Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajalla Herman Van Rompuylla on rennon hauska hetki ennen kokouksen alkua Brysselissä. Pankkivelho Mario Draghilla, Euroopan keskuspankin puheenjohtajalla, on itsevarman positiivinen ja rauhallinen elekieli, joka on varmasti eduksi myös niinä hetkinä, kun Draghilla on synkkää kerrottavaa Euroopan taloustilanteesta. Kas niin, olet tuottanut ymmärrettävää puhetta. tai ympärivuorokautisuutta syyhyn lailla levittäytynyt ?24/7. Alkoi se näkyä tekstissäkin. Osa siitä angloamerikanisaatiosta jäi pysyvästi kieleen, osa kuoli, osa on korvautunut vielä vahvemmilla ilmauksilla. Super-etuliite kytkettiin muinoin ihan kaikkeen, tänään se on ?mega?. Kyllä, kyllä, Tua, tiedän: kieli kehittyy ja elää ajan virrassa, eikä sitä prosessia vastaan juuri kannata potkia. Siirrä se paperille, ja sinulla on poliittinen viesti. Politiikan kielessä yksinkertainen on kaunista. Se piirre siinä on eri- tyisen kaunis, oli kieli sitten yksinkertaista tai vähän mutkikkaampaa. (RB). Mutta sitä on vaikeampi sulattaa, että nämä ?asap:it. Deletoiminen, buuttaaminen tai googlaaminen taitavat olla jo niin yleiskieltä, etten vaivaudu niitä kursivoimalla korostamaan. ?omg:t. Intensiivinen katse, eteenpäin suuntautunut kehon painopiste, kohdennettu, terävä kädenliike ja tanakka ote mikrofonista. (TO) n n n Proosakirjallisuudessa olen ennen kaikkea iloinen siitä, että se tarjoaa minulle . Arki 31 Lokakuun erikoisnumero TORSTAI 30.10.2014 AFP Photo / Stephane De Sakutin Ranskan entinen presidentti ja presidenttiehdokas Nicolas Sarkozy käyttää puhuessaan vahvoja, alleviivaavia eleitä. Vitaali kaunokirjallisuus panee vastaan kehitykselle, joka tuntuu koko ajan laiskistavan kieltä. meille . kieltä, jonka perusominaisuuksiin kuuluu elinvoimaisuus. Minusta se on kaunista myös romaaneissa, mutta siitä ehkä olet, Rolle, toista mieltä. ujuvat puhe- ja puhelinkielestä kirjakieleen. Juuri informaatioteknologia on ryöpsäyttänyt valloilleen anglismien uuden aallon. Silkkaa laiskuutta. Updeittaamiselle, downloudaamiselle, upgreidaamiselle, downshiftaamiselle, appseille tai cookieille on olemassa hyvät vastineensa suomen kielessä. Viimeksi mainitun kohdalla pidän kuitenkin enemmän sen havumetsähenkisestä muodosta ?kuukkeloida?. Muistelen kaiholla 1970-luvun kultaisia kouluvuosiani, jolloin anglismit alkoivat mainos- ja populaarikulttuurin kielen kautta tulvahdella rajumpana hyökynä kieleemme. Mekin aloimme mennä kesällä biitsille tsekkaamaan, onko mitään häppeninkiä tiedossa. Me digattiin biisejä ja saatiin niistä hyvä fiilis (ei sentään vielä fiilistelty) tai draivia. Tarkoitan laiskistumisella sitä, että käännöslainat, anglismit, lyhenteet ja muut veltot ilmaisut saavat koko ajan jalansijaa myös kirjoitetussa kielessä. On ymmärrettävää, että tekstarikielessä viljellään lyhenteitä ja koodikielisyyksiä, kun rajattuun tekstimäärään upotetaan mahdollisimman paljon tavaraa
Jos esitetään menolisäystä, täytyy katsoa, miten se pystytään rahoittamaan. Vilkas kulttuurielämä - johon kaikilla on mahdollisuus osallistua- sivistää ja antaa virikkeitä sekä vahvistaa demokrotiaa, kulttuuri- ja demokratiaministeri Alice Bah Kuhnke sanoi kun hallitus jätti esityksensä valtiopäiville tällä viikolla. Budjettiehdotukseen sisältyy muun muassa valtiollisten museoiden sisäänpääsymaksuista luopuminen ensi vuonna. . Tarkempi ajankohta, milloin pääsymaksuista luovutaan on vielä vahvistamatta. Edellisen kerran sosialidemokraattinen hallitus toi ilmaisen sisäänpääsyn valtion museoihin vuonna 2005. Seurauksena oli museoiden kävijämäärien putoaminen. Sari Saloranta Demokraatti Demokraatti tukee tätä tapahtumaa T yöväenkirjasTon Puheenjohtaja Antti Rinne kiertää vaalipiireissä järjestettävissä paikallisissa kokouksissa. ysTäväT ry a o l a j a t s Aato a o l a v n u u k s a r r - ma Stadin työväenkirjalliSuuSpäivä lauantaina klo 10 -19 8.11.2014 Työväenliikkeen kirjasTossa sörnäisten rantatie 25, Helsinki www.tyovaenperinne.fi Piirien kokouksissa positiivinen SDP:n vaaliteemat syntyvät porukalla SDP:n puheenjohtaja, valtiovarainministeri Antti Rinne kiertää kaikkien puoluepiirien paikallisissa kokouksissa syksyn aikana. Kierroksella kerätään pohjamateriaalia SDP:n eduskuntavaaliohjelmaan. . Me kaikki yhdessä olemme valtionmuseoiden omistajia. Siksi on luonnollista, että ne ovat ilmaisia ja avoinna kaikille, valtiovarainministeri Magdalena Andersson sanoo. Ensi vuonna esimerkiksi suosittuun Tukholmassa sijaitsevaan nykytaiteen museoon Moderna Museet?iin on kaikilla vapaa pääsy. Se esittää ensi vuoden talousarvioon 252 miljoonaa kruunua (27 milj. 32 Arki Lokakuun erikoisnumero TORSTAI 30.10.2014 ? ? p a u ? s a v l? s ´ ´ t t eh t ç til a h W ie g menr det . aa m l i W om tå aa m C ur s al. Jos esitämme uudistuksia, jotka vaativat rahaa, on myös haettu, mistä se raha otetaan pois. Lähtökohta on, että lisää rahaa järjestelmään ei ole lähiaikoina tulossa. . Käynnistimme työn valtakunnallisella kokouksella elokuussa ja sen jälkeen puheenjohtaja vie kaikkiin piireihin saman viestin eteenpäin vaalityöstä ja tavoitteista, puoluesihteeri Reijo Paananen kertoo. Käsiteltävät asiat ja teemat ovat sekä valtakunnallisia että alueellisia, vaalipiirikohtaisia. Palaute tulee kokouksissa suoraan puheenjohtajalle. Talouden realiteetteja ei Paanasen mukaan unohdeta. . Porvarien tullessa valtaan seuraavana vuonna uudistus lakkautettiin. i puolilta H ué tmisia er ¿Qkan kuulu li Po tii Ruotsin hallitus uskoo kulttuuriin Ruotsin punavihreä hallitus uskoo kulttuurin voimaan. Eikä vastaus kaikkeen voi olla se, että nos-. euroa) lisää kulttuurille. Koko kulttuuribudjetti on 7,1 miljardia kruunua.
Senkin jälkeen on vielä muutamia kokouksia, joissa näitä asioita käydään läpi, Paananen sanoo. Ilkka Yrjä Demokraatti ilkka.yrja@ demari.fi Arki 33. vaikka kysymyksessä ovat eduskuntavaalit. Paananen kertoo, että väki on ollut hyvin liikkeellä ja vire vahvasti positiivinen. . Lokakuun erikoisnumero TORSTAI 30.10.2014 Jukka-Pekka Flander ja realistinen vire ?Jos esitetään meno lisäystä, täytyy katsoa, miten se pystytään rahoittamaan.? ??Meidän kenttäporukalla on realismi sen suhteen, mitä voidaan tehdä, puoluesihteeri Reijo Paananen kuvaa palautetta. tetaan rikkaiden veroja, Paananen huomauttaa. Kenttä: Hyvä, nyt ryhdytään tekemään Muun vaalityön osalta kierros palauttaa Paanasen mukaan taas mieliin yksinkertaisen faktan: . Palaute on kaikkialla, että hyvä, nyt ryhdytään tekemään. On se halu, että tämä tehdään porukalla ja isommalla rytinällä yhteiseen maaliin, hän kuvaa. Yhtä selkeä viesti on, että kentällä vallitsee realismi sen suhteen, mitä on mahdollista tehdä. Katteettomien lupausten aikaa tämä ei ole. Vaaliohjelman SDP vahvistaa valtuustonsa kokouksessa Kotkassa marraskuun lopulla. . Ensimmäinen tapaaminen oli Joensuussa ja siellä 140 osallistujaa, Pohjanmaalla yli sata, puoluesihteeri listaa. . Vaaleja ei voiteta Arkadianmäeltä eikä Hakaniemestä. Ne täytyy jokaisessa kunnassa voittaa erikseen
Samalle sivulle kootaan myös Tutustu kaikkiin työkaluihin osoitteessa www.sdp.fi/ehdokkaalle.. Nykyiset paneelin jäsenet saavat kyselyn automaattisesti sähköpostiinsa. . Yksi vastaus on Kansalaispaneeli, joka avattiin lokakuun alussa. Kansalaispaneeli on kerännyt hyvän suosion, sillä osallistujia on jo melkein 600, iloitsee tiedottaja Maarit Hirvensalo, joka vastaa paneelin toteutuksesta. Ehkä yksi syy on paneelin helppoudessa ja nopeudessa. Puolueen Facebook-sivuille tulee taas uuden kyselyn alkaessa ilmoitus, jota voi jakaa eteenpäin omille fbkavereilleen, Hirvensalo vinkkaa. Jäsenviesti eAimo on uudistunut Kansalaispaneeliin osallistuminen on helppoa ja nopeaa. Nyt on aika vaikuttaa äänestyspaikkoihin! Kunnissa keskustellaan ja päätetään parhaillaan kevään eduskuntavaalien äänestyspaikoista. Viestisi voit lähettää meille palautelomakkeella, joka löytyy uutiskirjeen lopusta. Saat uutiskirjeen automaattisesti sähköpostiisi, kunhan sähköpostiosoitteesi on oikein jäsenrekisterissämme. Osoitteen pääset tarkistamaan ja päivittämään helposti uuden jäsenpalvelun kautta: www.sdp.fi/jasenelle - JäsenExtra Työkaluja onnistuneeseen kampanjaan Eduskuntavaaliehdokas! Tiesithän, että löydät puolueen tarjoamat materiaalit, työkalut ja vinkit onnistuneeseen kampanjaan kootusti osoitteesta www.sdp.fi/ ehdokkaalle? Ehdokkaan työkaluista löydät esimerkiksi vaalirahoitusohjeet, uusia ideoita vaalityön tekemiseen ja taustamuistiota ajankohtaisista teemoista. Vastaaminen sähköiseen kyselyyn onnistuu vaikka omalta kotisohvalta, eikä vie kuin muutaman minuutin. Osallistuminen on mahdollista niin SDP:n jäsenille kuin kaikille muillekin vaikuttamisesta kiinnostuneille. Osallistumaan pääset osoitteessa www.sdp.fi/kansalaispaneeli. Kansalaispaneelin seuraava kysely alkaa lähiaikoina. Päätöksiä tehdään parhaillaan. Kauppakeskukset, kirjastoautot ynnä muut ovat mainioita paikkoja, ja jo monissa kunnissa käytössä äänestyspisteinä. Oletko huomannut, että SDP:n jäsenille lähetettävä jäsenviesti eAimo on uudistunut. Kuten kaikki tiedämme, äänestysaktiivisuus on merkittävässä asemassa puolueemme menestyksessä. Vastaamaan pääsi muun muassa siihen, onko Suomen syytä pysyä liittoutumattomana ja miten puolustusvoimien hankinnat tulisi rahoittaa. Vielä ehtii mukaan Mikäli olet kiinnostunut vastaamaan ulko- ja turvallisuuspoliittiseen kyselyyn, vielä ehdit mukaan, kun toimit nopeasti. Siksi otamme mielellään vastaan palautetta ja kehitysehdotuksia. Ak- tiivisuutta ei ainakaan lisää, jos äänestyspaikat eivät ole ihmisvirtojen varrella tai paikkoja on liian harvassa. Vastaamisaika päättyy huomenna perjantaina. Kansalaispaneeliin osallistuminen on helppo tapa vaikuttaa yhteisiin asioihin ja puolueen kannanmuodostukseen. Ensimmäisessä Kansalaispaneelin kyselyssä käsiteltiin ulko- ja turvallisuuspoliittisia kysymyksiä. Kannattaa levittää tietoa Kansalaispaneelista esimerkiksi sosiaalisen median kautta. Verkkoseminaareja järjestetään loppuvuoden aikana ainakin varainhankinnasta, sosiaalisesta mediasta ja ehdokasviestinnästä. Työkaluista löydät myös esimerkiksi ohjeet oman varainkeräystilin perustamiseen Holvi-nimiseen verkkopalveluun sekä linkin palveluun, jossa voit tehdä itsellesi puolueen graafisen ilmeen mukaiset lehtimainokset, postikortit yms. Ja paljon uutta on vielä tulossa! Ehdokkaan työkaluista tulet löytämään kaikki puolueen vaaliteemoihin liittyvät aineistot. 34 Arki Lokakuun erikoisnumero TORSTAI 30.10.2014 SDP:n puoluetoimistolta Turvallisuuskysymykset kiinnostivat Kansalaispaneelissa Puoluetoimistolla on mietitty syksyn aikana uusia keinoja, miten jäsenet pääsisivät vaikuttamaan asioihin. Tutustu myös viestintäoppaaseen! Työkaluista löydät myös linkin SDP:n kuvapankkiin, jonka kuvat ovat vapaasti hyödynnettävissä mainoksiesi, esitteittesi ja verkkosivujesi kuvituskuviksi. Tietoa ja vinkkejä eri järjestöjen ja yhdistysten tuottamia vaaliaineistoja. Ehdokkaalle-sivulta löydät tietoa ajankohtaisista koulutuksista ja verkkoseminaareista. Siksipä pyydämme kaikkia huolehtimaan, että kunnan- ja kaupunginhallitusten sd-toverit puolustavat painokkaasti hyviä äänestyspaikkoja. Sähköinen jäsenviesti sisältää entistä enemmän juttuja, taustoja viikon varrella keskustelua herättäneistä aiheista, tietoa tapahtumista ja kampanjoista, niin puolueen omista kuin lähijärjestöjenkin. Kehitämme jäsenviestiä koko ajan paremmin jäseniä palvelevaksi
Tule mukaan juttelemaan ja vaihtamaan ajatuksia. SDP:n eduskuntaryhmä kutsuu kaikki keskustelemaan arjen turvallisuudesta seuraavilla paikkakunnilla LAUANTAI 8.11. Vantaa: Kauppakeskus Myyrmanni klo 12.00-13.00 Lahti: Kauppakeskus Trio klo 11.00-13.00 Joensuu: Salmensuun kahvio klo 11.00-12.00 Kempele: Kauppakeskus Zeppelin, klo 16.0-17.30 PERJANTAI 28.11. Jyväskylä: Kauppakeskus Forum LAUANTAI 29.11. PERJANTAI 14.11. Mikkeli: Kauppakeskus Stella klo 14.00-16.00 LAUANTAI 15.11. MAANANTAI 17.11. Helsinki: Kauppakeskus Columbus, kerros T Vaasa: Rewell Center, klo 12.30-13.45 Pori: Kauppakeskus Puuvilla, klo 11.00-13.00 Turku: Kauppakeskus Skanssi Rovaniemi: Sampokeskus, klo 12.00-13.00 Kuopio: Kaupppakeskus Sektori Tampere: Koskikeskus 12.00-13.00 Tarkista tapahtumien juontajat ja kansanedustajat sekä tarkemmat kellonajat www.sdp.fi/turvallinensuomi tai paikallisesta lehdestä lähempänä ajankohtaa. #TURVALLINENSUOMI SOSIALIDEMOKRAATIT Arki 35. Lokakuun erikoisnumero TORSTAI 30.10.2014 Verkkokaupan ALE jatkuu! Viime kuussa startannut verkkokaupan suuri Outlet-myynti jatkuu edelleen. Viimeistään nyt kannattaa klikata itsensä ostoksille. Ja paljon muuta. Alennusmyynti on voimassa niin kauan kuin tavaraa riittää. SDP:n verkkokauppa osoitteessa: www.ripella.fi/tuotteet/sdp/1/ TULE KESKUSTELEMAAN AIHEESTA ARJEN TURVALLISUUS Perhetragediat, yksinäisyys, nuorten väkivalta, ilmastonmuutos, sosiaalinen eriarvoistuminen, osattomuuden tunne, digitaalisen maailman uhat, Ukrainan kriisi, ebola? Mitä turvallisuus Sinulle merkitsee. Myynnissä on paljon kampanjatuotteita puoleen hintaan. Alennuksessa on nyt muun muassa vauvabodyt, talvilippikset, työ ja oikeudenmukaisuus -julisteet, jäätelölaukut sekä poolopaidat
Voisitko ostaa pelkästään sellaista kahvia, josta kahvinviljelijä on saanut oikeudenmukaisen korvauksen työstään ja viljely tapahtuu ympäristöä kunnioittaen? Reilun kaupan kahvinviljelijällä on tyypillisesti noin jalkapallokentän kokoinen alue kahvipensaille. Maailmassa on noin 25 miljoonaa kahvinviljelijää. 36 Arki Seuraavassa erikoisnumerossa: ? Eduskunta vaalit lähes tyvät vauh dilla. Mistä keväällä puhutaan? Minkälaisella ohjelmalla SDP lähtee taistoon? ? Romanialainen las tensairaala, purettu talo, bussipysäkkien katokset, ovela isä puoli... Eduskunta vaaliehdokkaat kerto vat, mikä tönäisi heidät mukaan politiikkaan. ? Haastattelussa mies, jolle ayliike on kirjaimellisesti tapa parantaa maail maa ? Jukka Pääkkönen Suomen ammattiliittojen solidaarisuuskeskuk sesta. Demokraatin seuraava erikoisnumero ilmestyy 27.11. Sudoku Ruudukon jokainen vaaka- ja pystysuora rivi sekä 3x3 ruudun laatikko on täytettävä numeroilla 1-9 niin, että jokainen numero esiintyy rivissä tai laatikossa vain kerran. Lokakuun erikoisnumero TORSTAI 30.10.2014 Maailmasta tulee kahvia juomalla oikeudenmukaisempi Kaupan kahvihyllyssä on rivikaupalla kauniita paketteja. Joku valitsee aina halvimman paketin, toinen on uskollinen merkille, toinen alkuperämaalle. Juostessamme alennuskahvin perässä saatamme unohtaa, että paketissa oleva kahvi on edellyttänyt monelta viljelijäperheeltä paljon työtä. Noin kaksi prosenttia kaikista maailman kahvinviljelijöistä on Reilun kaupan kahvinviljelijöitä. Mutta entä jos kriteerinä olisikin eettisyys. Vastineeksi sääntöjen noudattamisesta he saavat myymästään kahvista vähintään Reilun kaupan takuuhinnan tai maailmanmarkkinahinnan, jos se on korkeampi. Lisäksi viljelijät saavat Reilun kaupan lisää yhteisöä hyödyttäviin hankkeisiin sekä koulutusta kaupankäynnistä ja viljelystä.. Yhdellä tilalla on keskimäärin 1 500 pensasta ja hyvänä satovuonna yhdestä pensaasta voi saada yhden kahvipaketillisen verran kahvia. Reilun kaupan kahvinviljelijöiltä edellytetään tiukkojen ympäristökriteerien noudattamista ja lapsityövoiman käyttö on kielletty. Heistä kaikki ovat pienviljelijöitä eli perheitä, joilla Sarjakuvat B.Virtanen - Urja on tyypillisesti noin jalkapallokentän kokoinen alue kahvipensaille. Rahaa ei siis jää perheen ja kodin muihin kuluihin. Suuri osa viljelijöistä on hyvin köyhiä ja kahvin maailmanmarkkinahinnan laskiessa myyntituotoilla katetaan hädin tuskin tuotantokustannukset
Lähetä tapahtumailmoituksesi osoitteessa www. demari.fi/ilmoitus, sähköpostilla osastot@ demari.fi tai faksilla 09 701 0569 julkaisupäivää edeltävänä arkipäivänä klo 10 mennessä. Tapahtumailmoitukset julkaistaan pyydettäessä maksuttomana kaksi kertaa. Varaamme oikeuden lyhentää ja jättää julkaisematta tekstejä. HELSINKI . Lisäksi valitaan yhdistyksen piirikokousedustajat vuodelle 2015. Sanna Räsänen Reilu kauppa ry:n tiedottaja Sudokun ratkaisu Liity sinäkin SAK:n Töölön Sosialidemokraattinen Yhdistys ry:n sääntömääräinen syyskokous pidetään maanantaina 17.11.2014 klo 18.00 alkaen Paasitornissa kokoushuone Johtokunnassa, Paasivuorenkatu 5 A. Teatterit . Tervetuloa! Länsi-Uudenmaan humanistiyhdistys ry. Hautauspalvelut Surun kohdatessa et jää yksin SAK:n ja liittojen aluetoimistot palvelevat sinua mm. klo 16.30 Työväen talo 3. 040-7372304, saat sen alakerran juhlasalista. 0400 402 172. . OTM Terhi moisio kertoo testamentin laadinnasta ja siihen liittyvistä tärkeistä asioista. Kahvitarjoilu. POHJANMAA . Kuukausikokous to 6.11. Ilmajoen työväenyhdistys! Jälleen suuret Adventtimyyjäiset Työväentalossa 29.-30.11. Varaa pöytäsi ajoissa Eliseltä p. klo 13 Kampin palvelukeskuksen Fade-salissa Salomonkatu 21B. Ilmajoen työväentalolla suuri syksyn huutokauppa ma 3.11. Alustamassa SAK:n työ- ja elinkeinojohtaja Matti Tukiainen sekä AKAVAn varapuheenjohtaja Lotta Savinko. Tilaisuuden järjestää Turun SDP. . Vaasan sosialidemokraatit ry. krs), Leppävaarassa Espoossa. työttömyysturvaan, työsuhdeturvaan ja koulutukseen liittyvissä kysymyksissä. krs, 33100 Tampere sähköposti: etunimi.sukunimi@jhl.fi puh. Paikkana panimoravintola Koulun historianluokka, Eerikinkatu 18. klo 18 D pisteessä, Pitkäkatu 50. Kokous on avoin jäsenille. ammattiliiton jäseneksi! Kokouksessa käsitellään ja hyväksytään johtokunnan laatima toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015, valitaan johtokunnan puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja sekä muut johtokunnan jäsenet, mahdolliset varajäsenet ja toiminnantarkastajat. Suupohjan Demarit kokoontuvat eduskuntavaalien merkeissä Ilmajoen työväentalossa la 8.11. 010 770 3620 » www.jhl.fi Yhdessä olemme enemmän. Valt.Virk. Venäjä & Suomi - sarjamme jatkuu. Hyvinkään Demarit ry. klo Kutsu Töölön Sosialidemokraattisen yhdistyksen sääntömääräiseen syyskokoukseen Maailmaa voi parantaa kahvia juomalla. Palaverissa esillä tavanomaiset syysajan asiat; tilit ja toiminta, sekä keskustelu srk-vaaleista ja Veljeysliikkeen tulevaisuudesta. pe 31.10. Ajo Sellon parkkihalliin Leppävaarankatu 9. sd yhd:n kok. krs, 33100 Tampere aluetoiminnan päällikkö Teuvo Pernu, puh. Kaikille avoin keskustelutilaisuus pe 31.10. klo 18.30 alkaen otsikolla ?Eläkeuudistus - antaa vai ottaa?. (03) 252 0111, avoinna klo 8.00 - 15.30 sähköposti: etunimi.sukunimi@sahkoliitto.fi » www.facebook.com/Sahkoliitto » www.sahkoliitto.fi SAK:n AMMATTILIITTOJEN ALUETOIMISTOJA TAMPEREELLA: Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT Ry Täyden palvelun toimisto Työväenliikkeen itsenäinen säätiö tukee omaehtoista kulttuurityötä hok-elannonhautauspalvelu.fi perunkirjoitustoimisto.fi Vuoden 2015 apurahat tulee hakea ajalla 1.11.-31.12.2014 Apurahojen hakuohjeet ja hakusovellus löytyvät sivuiltamme www.sivistysrahasto.? Kaikki on politiikkaa. Vuodesta 1895. Forum Hakaniemi Töölö Itäkeskus Malmi Espoonlahti Leppävaara Tapiola Tikkurila Myyrmäki Kerava Hyvinkää 010 76 66620 010 76 66500 010 76 66530 010 76 66590 010 76 66630 010 76 66640 010 76 66610 010 76 66570 010 76 66560 010 76 66600 010 76 66550 010 76 66580 PÄIVYSTYS 24 H: 050 347 1555 (0,0835 ?/puh.+0,1209 ?/min) Rautatienkatu 10, 6. Arki 37 Lokakuun erikoisnumero TORSTAI 30.10.2014 Yhdistystoiminta Ekovinkki Järjestöjen ja yhdistysten kevät-, syys- ja vuosikokousilmoitukset ovat maksullisia. Maksullisen ilmoituksen lisäksi ilmoitukset julkaistaan muistutuksena Yhdistystoiminta -palstalla kaksi kertaa maksutta. Kuukausikokous 4.11. ja työntek. Mukana kansanedustajaehdokkaat Kirsi Kandolin ja Otto Mantere. krs, alustajana kaup.valtuuston pj Seppo Lehtinen, kokouksen jälkeen iltapala, tervetuloa! PJj. krs, 33100 Tampere Avoinna: » www.metalliliitto.fi klo 8.20-12.00 ja 13.00-16.00 sähköposti: etunimi.sukunimi@metalliliitto.fi tsto puh. Valtion eläkkeensaajat VES-Helsinki ry marraskuun kokoontuminen ke 5.11. Valtiotieteen tohtori Laura Solanko kertoo aiheesta Talous Venäjällä ja talous Suomessa ti 11.11. Korson Eläkkeensaajat ry, Keskiviikkokerhossa Korsontie 2:n nuorisotilat, 5.11. Nyt maharottomasti tavaraa huudettavana. . 020 774 0370 sähköposti: teuvo.pernu@sak.fi » www.sak.fi/pirkanmaa Sähköalojen ammattiliitto ry Aleksanterinkatu 15, 33100 Tampere puh. klo 14.30 Ilmajoen työväentalossa, Asematie 2. Lisäksi sinulla on mahdollisuus hyödyntää liiton tarjoamia edullisia loma- ja harrastusmahdollisuuksia. SAK:n Länsi-Suomen toiminta-alue/ Tampereen toimipiste Rautatienkatu 10, 7. Ovet ja kahvio avataan klo 17. Suomessa on myynnissä yli sata erilaista Reilun kaupan suodatinkahvia. Suomessa vietettiin Reilun kaupan viikkoa ja Reiluja kahvitaukoja viime viikolla. 18 Sellon kirjaston Akseli-salissa, (2. Vapaa pääsy. Toimikunta klo 14. Venäjä-seuran osasto valmistelee Törnäväsaliin 70-v.juhlaansa, jossa 15.11. (03) 230 1510, (03) 230 1515 fax (03) 230 1520 » www.akt.fi Metallityöväen liitto Rautatienkatu 10, 7. Turun. Yläkerrassa kahvio! . Reilun kaupan kahvin hinnasta menee myös tuottajalle järkevä osuus. VARSINAIS-SUOMI UUSIMAA Kokoukset Valinnanvaraa kuluttajille on runsaasti . 020 774 1372, fax 020 774 1380 työttömyyskassan palv.numero 020 690 455 JHL-Julkisten ja hyvinvointialojen liitto Rautatienkatu 10, 7. klo 14. esiintyy Novgorodin filharmonikot solisteinaan sellisti Samuli Peltonen ja tangokuningas 1989 Risto Nevala Seinäjoelta, siis romasseja ja tangoja Suomesta ja maailmalta ! Liput myynnissä E-P:n Matkailussa ja jäsenille Matkalipussa sekä johtokunnan jäsenillä, kysy ajoissa, jotta saat paikan! . on vielä muutama paikka, kysy, http://korso.elakkeensaajat. fi/ p. klo.18.30 kaupungintalo kokous Mänty. Johtokunta klo 18 sama paikka. . Tervetuloa iltapäiväkahville Ilmajoelle! . krs, 33100 Tampere sähköposti: etunimi.sukunimi@akt.fi puh. kv pj. kansanedustaja Antti Lindtman klo 10.45, bingo, seurakuntavaalien ennakkoäänestys on käynnissä, kahvit ja muuta ohjelmaa klo 10.30 alkaen, Tallinnan matkalle 7.11. klo 18. Luodaan suuntaviivat vaalityölle! Ilmajoen ty kutsuu. . Pohjanmaan työväen kristillisen jaoston kokous ti 4.11. M.Vikström p. 0400 531 361.
19.00 Suomen vartijat 19.30 Cops 20.00 Huutokaupan metsästäjät 21.00 Bones 21.55 Criminal Minds 22.50 Ilman johtolankaa 23.45 The Walking Dead 00.40 Cops 01.05 Nolot vartalot 01.55 Nolot vartalot 02.50 Totta vai tarua. Uusi sarja alkaa! 14.35 Perhe pelissä (7) Pilkkakirves. 15.05 Alueellinen sääennuste 15.10 Mitä tänään syötäisiin? 15.15 hansin matkassa Mikko Nissinen. 16.15 Tie Roomaan: Kaksi pientä elefanttia Osa 6/9. 15.05 Maakuntaradio. 07.15 Urheiluradio. Muniiko onnellinen kana parempia munia? 21.00 Tiededokumentti: Rakennusten salattu elämä 2/3. 21.00 Musiikkia 21.15 Brysselin kone. Kartanoromantiikkaa tarjoavasta elokuvasta tuli ensimmäinen miljoonan katsojan ylittänyt kotimainen elokuva. Opi nuorena tai kuole. 16.50 Novosti Yle 16.55 Yle uutiset viittomakielellä 17.00 Yle uutiset 17.10 Murdochin murhamysteerit (12) Äänet. 18.00 Yle uutiset 18.22 Yle uutiset alueeltasi 18.25 Yle uutiset sää 18.30 Puoli seitsemän Vieraana komedienne Heidi Herala. Keräilijäsarjassa tutustumme kermakkojen mailmaan. 19.00 - 19.53 Viimeinen tango halifaxissa (7) 3/18. 09.40 Viking Loton ja Jokerin tulokset 09.45 Kauniit ja rohkeat (7) 10.10 Emmerdale (S) 10.40 Emmerdale (7) 11.10? 12.05 Lääkärit 04.00 Teematieto 13.35 david Attenborough - kasvien valtakunta Sa- 17.00 - 17.48 Kaupunki uusiksi: Keskusta eloon Osa demetsien elämää. Nuorten arkkitehtien tie vie saaristoon. N: Jalmari Rinne, Hanna Taini, Uuno Laakso, Elna Hellman ja Matti Lehtiö. 09.05 Urheiluradio. 16.15 Faunin iltapäivä. 23.10?06.00 Yöklassinen. YLe RAdIO SuOMI 05.00 Aamupala. O: Jaakko Pakkasvirta ja Risto Jarva. 03.05 - 05.30 Voittostudio NELONEN 07.00 Disneyn esikoulu (S) 07.25 Disney esittää: Lilo ja Stitch (S) 07.50 Lazy Town (S) 08.20 Shake It Up (S) 08.50 Maistuvimmat liikeideat 09.50 Huima konttihuutokauppa 10.20? 10.50 Jutta ja superdieetit 13.20 Kodikkaasti vuokralla 13.50 Maistuvimmat liikeideat Currya ja focacciaa. 14.50 Suhdekoukerot (S) Ohimenneet hetket. 15.20 Suhdekoukerot (S) Viisi asiaa. 15.50 himohamstraajat (7) 16.50 deittikamera Kolme toivomusta. 17.20 Frasier (S) 17.50 haapasalo Goes America (S) 18.55 hS-uutiset 18.58 hS-sää 19.00 Neljän tähden illallinen 19.30 Poliisit (7) Oulu. 20.00 hyvät ja huonot uutiset 20.57 Keno 21.00 Ravintola X Carl Haglund ottaa haasteen vastaan ja ryhtyy ravintoloitsijaksi! 22.00 Toimintatorstai: hellboy (12) (USA 2004). 21.40 Urheiluradio. 38 Arki Lokakuun erikoisnumero tv- ja RaDIO-Ohjelmat Torstai 30.10.2014 YLETEEMA MTV3 05.30 Aamusää 06.00 Studio55.fi 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Studio55. fi 09.30 Huomenta Suomen Uutiset 09.35 Mitä tänään syötäisiin. Sydäntä kylmää. 23.50 Muistin vanki (12) 14/22. Carrien saama nimetön puhelinsoitto saattaa poliisin hälytystilaan. 00.35 - 04.00 uutisikkuna Aku ja 7 ihmettä Vietnam. uutiset Päivän sää Viking Loton ja Jokerin tulokset 17.30 Kauniit ja rohkeat (S) Aly Forrester, kävelevä korkeajännite. 17.55 Mitä tänään syötäisiin? 18.00 emmerdale (7) Rikottu perhe. 18.30 emmerdale (S) Kieroa peliä. 19.00 Seitsemän uutiset 19.20 Päivän sää 19.30 Salatut elämät (7) Monica on ihan akit ja muusi 20.05 Koko Suomi leipoo Marjat. 21.00 enbuske & Linnanahde Crew Vieraina Pasi Nurminen, Pertti Salovaara, Paavo Lipponen ja Isac Elliot laulaa. 22.00 22.20 22.25 22.40 Kymmenen uutiset Päivän sää MTV Sport uutiset The day After Tomorrow (12) (Yhdysvallat) Scifipainajainen. 10.05 Mikä maksaa. 06.30 Maakuntaradio. 07.00 Yle Uutiset ja sää. Työpaikat. Kolme kovaa testaa hiusten suoristusraudat. 20.30 20.55 21.05 22.00 Yle uutiset urheiluruutu A-studio: Talk ulkolinja: Mustavalkoinen Turkki Recip Tayyip Erdogan vaihtoi pääministerin pestin presidentin virkaan. Viekö itsevarma Erdogan Turkkia kohti vakautta vai diktatuuria. 07.15 Aamusoitto. 20.00 Yle Uutiset. 20.03 Urheiluradio. 09.00 Yle Uutiset. Kolme kovaa koomikkoa kamppailee koko kilpailun voitosta Kansallisteatterin suurelta näyttämöllä. 21.50 Yle uutiset 22.00 urheiluruutu 22.05 Naurun tasapaino: Tuloslähetys 22.20 Ironside (16) 8/9. 06.52 Possu Pallero (S) 07.03 Hommat hoituu 07.07 Raa Raa, leikkisä leijona (S) 07.19 Muista laulaa 07.24 Lilli ja kukkaisystävät (S) 07.34 Neppajymykerho 07.40 Sasu (S) 07.54 Harri ja dinot (S) 08.15 Muumilaakson tarinoita (S) 08.39?08.50 Hupsis (S) 09.00 Sydänmailla (7) 09.45 Luontoretkellä: Jänissaari 10.15?11.15 Teenage Boss 11.20 Uusi päivä (S) 11.50 Tanskalainen maajussi 12.25 Oddasat 12.40 Sydämen asialla (7) Kenelle kellot soivat. 13.30 - 14.55 Siltalan pehtoori (S) (1934). 21.30 Yle Uutiset selkosuomeksi. 19.06 Radioteatteri esittää: Tuntematon sotilas?Vuoropuhelu Linnan romaanin kanssa. HD 16.45 Mimun maailma (7) Paetaan. 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Yle uutiset minuutissa 18.02 Sydänmailla (7) 2/18. 17.30 Taustapeili. 18.00 Yle Uutiset. 12.00 Yle Uutiset ja sää. 12.15 Maakuntaradio. 15.00 Yle Uutiset. Koulut, toimistot ja tehtaat ovat työympäristöjämme, mutta kovin harvoin erityisen inspiroivia. 16.15 Maakuntaradio. 17.00 Yle Uutiset ja sää. 22.00 Yle Uutiset ja sää. Kyläläiset vetävät yhtä köyttä totuuden salaamiseksi, mutta uhrin henkilöllisyys antaa lopulta vihjeen murhan motiivista. Vai harhautetaanko poliisia? 00.35 uutisikkuna 12.20 12.50 13.20 13.50 14.40 15.09 Muuttohaukantie Muuttohaukantie Älä kokeile tätä kotona Tartu Mikkiin Isot ja pienet (7) 5/7. Putoojat (12) Entinen par- tiolainen Will ehdottaa, että koulun päättymisen kunniaksi tehtäisiin neljään pekkaan jotain kivaa. 15.35 - 16.24 doctor Who (12) Melkein ihmisiä. 16.30 Galaxi 16.31 Nokkelikot (7) Kaukainen lahja. HD 16.15 17.15 17.20 17.25 Dok: master of the universe Yle Fem klo 22.00 Entinen suursijoittaja Rainer Voss uskoi olevansa mestari vaikuttamaan tapahtumiin maapallon toisella puolella. 03.15 Suomen vartijat 03.45?05.59 Sky News Sub 06.00 Voittostudio 08.00 Astral TV 10.00?11.00 Lemmen viemää (S) 14.00 Ylläs?huipulla tuulee 14.55 Myytinmurtajat 16.00 Walker, Teksasista (12) 17.00 Lemmen viemää (S) 18.00 Kurjat kuppilat USA 19.00 Naapurit-arvonta 19.05 Big Brother Extra 19.30 Miehen puolikkaat (7) 20.00 Rillit huurussa (S) 20.30 Simpsonit (7) 21.00 Arrow (16) 22.00 Big Brother 23.00 Eloonjääneet (12) 00.00 Supernatural (16) 01.00 Simpsonit (7) 01.30?05.25 Voittostudio TV5 06.15 Ihmemies MacGyver (12) 07.10 Matlock (7) 08.05? 08.55 Kellarin kunkku (7) 11.55 Tallinna 12.25 Tahdon morsiuspuvun! 12.55 Pomo keittiössä 13.55 Ihmemies MacGyver (12) 14.55 Matlock (7) 15.55 Suhdekoukerot (7) 16.25 Kaikki rakastavat Raymondia (S) 16.55 Pulmuset (S) (7) 18.00 Kellarin kunkku (S) 19.00 Tavallista elämää 19.28 Suomen rumimmat tatuoinnit 20.00 Myyntimies Jethro 21.00 Elokuva: Scream (16) 23.10 Suomen rumimmat tatuoinnit 23.45 Elokuva: Mona Lisa Smile (S) 02.05 5D: Aikuiset neitsyet (7) 03.00 Yllätystuunaajat 03.55?04.20 Suhdekoukerot (S) JIM 11.20 Krokotiilimies 12.20 JIM D: Modern Marvels 13.15 Kuppilat kuntoon Ruotsi 14.10 Leijonan luola UK 15.10 MasterChef Australia 16.05 New Yorkin tatuointitarinat 17.00 LA Ink (S) 18.00 MasterChef Australia 19.00 Leijonan luola UK 20.00 Talent USA 21.45 Poliisit (S) 22.15 Poliisit (7) 22.45 Leijonan luola UK 23.45 Guinness World Records 00.40 Arktiset Vedet 01.10 Outoa vai mitä. Pääosissa: Ron Perlman, Selma Blair, John Hurt, Jeffrey Tambor. 23.03 Taustapeili. 18.55 Suomi tänään. 10.03 Ajantasa. 13.03 Urheiluradio. 20.06 Sää. Pekka Viljakainen, neuvonantaja 11.00 Valkoista valoa: Taloutta ei pelasta kasvu, vaan sivistys. 09.11 Maakuntaradio. 10.00 Yle Uutiset. Yle Uutiset ja sää. 19.00 Yle Uutiset ja sää. 22.05 Todellisia tarinoita.Kalevankankaan kalmisto. 19.03 Urheiluradio. 19.00 Yle Uutiset ja sää. 07.50 Aamuhartaus. 22.00 Yle Uutiset ja sää. 13.00 Klassista kahteen. 21.55 Suomi tänään. Nyt on tullut aika hakea se pois. 20.00 Silminnäkijä: Vakuutusyhtiön hylkäämät 20.30 Naurun tasapaino extra 20.35 Pasila 2.5 - The Spin-Off (7) 7/40. 12.55 Suomi tänään. 13.00 Yle Uutiset. N: Elina Salo, Eino Krohn, Ismo Kallio. Mv. 15.00 15.05 15.10 15.15 Yle uutiset Yle News Yle Oddasat Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 16.00 Avara luonto: PohjoisAmerikka 3/5. 09.00 Yle Uutiset. 21.35 Novosti Yle. Laivastoviikolla pari merisotilasta sekaantuu prostituoidun kuolemaan ja saa peräänsä pahamaineisen jengin. 23.00 Syke (12) 1/20. Uudelle talonrakennustyömaalle Frank saa ystäviään auttamaan. 17.25 Lasso Nykyisin joka paikka pursuaa omakuvia poseeraavista ihmisistä. Ella saapuu San Gimignanoon, vanhan pyhiinvaellusreitin tärkeään pysähdyspaikkaan ja hyvin omalaatuiseen pikkukaupunkiin. 2/6. Hylätyn kaivoksen alueelta löytyy ruumis. 23.33 Minna Pyykön maailma. Seurauksia oli yhä vaikeampi ennustaa, ja lopulta kupla puhkesi. TV1 TV2 04.00 Uutisikkuna 05.55 MOT: Satu suuresta autokaupasta 06.25 Ylen aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00? 10.50 Murdochin murhamysteerit (12) 11.00 Yle Uutiset 11.05 Yle Uutiset alueittain 04.00 Uutisikkuna 06.50 PIKKU KAKKONEN: Nallen aamu 06.51 Nimipäiväonnittelu: 30.10. 09.10 Sää. Ohjaaja: Roland Emmerich, 2004. 08.00 Yle Uutiset ja sää. 17.20 Urheiluradio. 21.03 Päivä tunnissa. 11.57 Päivän mietelause. 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. Ohjaus: Guillermo del Toro. 00.25 Totuus rikosotsikoiden takaa (16) Valheiden verkko 01.25 Kylmä rinki (16) Muistokirjoitukset. 02.35 Frasier (S) 03.05 Salaliittoteoriat Jesse Venturan johdolla (7) Nevadan autiomaassa sijaitseva Alue 51 on yksi ufo-intoilijoiden lempiaiheista. 04.00 blue bloods (12) Todistajansuojelua. 04.50 - 05.00 ennustaja-TV 23.25 - 04.00 Teematieto YLE FEM 07.25?14.30 SVT:n ohjelmaa 15.56 Kapteeni Sapelihammas - merten kuningas (7) Ennustajaeukko. 16.10 Pax maan kamaralla Osa 4/10. 16.25 Aistien haastaja 7/8: Onnen avain. 16.55 Tanskalainen maajussi 2/10. (12) 02.10 Mestariampuja 03.00 JIM D: Tuhoisa Sandy-myrsky (12) 04.05 LA Ink (S) LIV 09.00 Hulluna häämekkoihin Atlantassa 09.30 Tuhluriprinsessat 10.00 Olet mitä syöt 10.30 Sarahin talo 11.00 Emilyn sisustussalaisuudet 11.30 Leila leipoo Ranskassa 12.00 Elixir 12.30 Arvostele mun illallinen Ruotsissa 13.00 Kiinalaisen keittiön herkut 13.30 Tuhluriprinsessat 14.00 Illallissota 14.55 Emilyn sisustussalaisuudet 15.25 Hurja remontti 16.25 Olet mitä syöt 17.00 Kaisa ja puoli valtakuntaa 18.00 Jutta ja puolen vuoden superdieetit 18.55 Hurja remontti 19.55 Sinkkuelämää (12) 20.30 Sinkkulaiva 21.00 Unelmien poikamiestyttö 22.55 Sinkkulaiva 23.25 Sinkkuelämää (12) 00.00 Häät sulhasen tapaan 01.15 Scandal (16) 02.10 Jutta ja puolen vuoden superdieetit 03.10?05.00 Ennustaja-TV AVA 06.00?08.30 Aamun AVAus 09.30 Jamie Oliverin 30 minuutin ateriat 10.00?11.00 Suurin pudottaja 12.00 Beverly Hillsin panttilainaamo 12.30 Makuja & Elämää 12.50 Lääkärit 13.40 Upeat skandikodit 14.40 NYC:n täydelliset naiset 15.40 Jamie Oliverin 30 minuutin ateriat 16.10 Makuja & Elämää 16.30 Suurin pudottaja 17.30 Salatut elämät (S) 18.00 Trinny & Susannah Skandinaviassa 19.00 Pientä pintaremonttia 20.00 Suomen kaunein koti 21.00 Iholla 21.30 NYC:n täydelliset naiset 22.30 Nettirakkautta 23.30 Iholla 00.00 Trinny & Susannah Skandinaviassa 00.55?04.55 Yön AVA YLe RAdIO 1 06.00 Yle Uutiset. 07.53 Maakuntaradio. 15.55 Yle News. 16.00 Yle Uutiset ja sää. 09.05 Muistojen bulevardi. 10.00 Yle Uutiset. Rauhanhäiritsijät. 18.45 #lovemilla3 (7): Fight Club 18.49 - 18.55 #lovemilla3 (7): Hinkki Ämpäri haluaa olla uskottava homo. 19.00 19.10 19.20 19.24 19.30 Yle uutiset alueeltasi Yle uutiset urheiluruutu Yle uutiset sää erätulilla Viime talvena Peltsi ja Tom piilottivat kanootin Lapin erämaahan. Millaisen kuvan haluamme antaa itsestämme? 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 18.00 buu-klubben: bärtil Älä 18.30 18.37 18.52 astu Stigin päälle. Fanny (7) Uimahallissa. Limbo 3 (S) Välirikko. Nina Patalo (7) Irvistely seis! Ruokapuheita 5/10. 19.00 19.30 Yle Nyheter TV-nytt 19.55 Obs debatt 20.30 Tämä tästä Stan Saanilan ja André Wickströmin vetämä uutisparodioita sisältävä huumoriohjelma. 20.45 Oddasat 21.00 efter Nio Kiinnostavat vieraat keskustelevat trendeistä, terveydestä, kuluttamisesta, työstä ja vapaa-ajasta Sonja Kailassaaren ja Mårten Svartströmin johdolla. 21.57 Yle Nyheter TV-nytt 22.00 - 23.29 dok: Master of the universe 23.45 - 03.10 SVT:n ohjelmaa TORSTAI 30.10.2014 FOX 06.00 Sky News 06.08 FOX Kids 08.50 Wipeout 09.40 Tilt 10.05 24Kitchen 11.05 Hullut tiedemiehet 11.30 Miehen paikka 11.55 Totta vai tarua. 12.45 Merisää. 14.00 Mstudio. 07.17 Maakuntaradio. 14.03 Ajantasa. 06.56 Päivän mietelause. 07.00 Yle Uutiset ja sää. 22.05 Pop eilen?toissapäivänä. 19.03 Euroradion konsertti-ilta. Possu. 21.00 Naurun tasapaino Suora finaalilähetys. 08.15 Urheiluradio. 08.00 Yle Uutiset ja sää. 18.50 Merisää. Itse asiassa ne voivat olla fyysisesti ja psyykkisesti kuluttavia. 21.50 Kino Suomi: Yö vai päivä (S) (1962) Modernissa komediassa ulkomainen seurue tutkii maamme kulttuuria ja pakanallisia juhannustapoja Puumalassa. 11.45 Valomusiikkia. 18.30 Hartaita säveliä. 18.50 Iltahartaus. 00.00 Yle Uutiset ja sää. 00.05?05.00 Yöradio. YLe Puhe 06.00 Yle Puhe esittää 06.30 Yle Uutiset 06.40 Puheen Aamu 07.20?07.25 Alivaltiosihteeri 10.00 Yle Uutiset 10.03 Puheen Päivä 12.30 Politiikkaradio 13.00 Yle Uutiset 13.02 Ali ja Husu 14.00 Yle Uutiset 14.03 Puheen Iltapäivä 17.15?17.45 Naurun tasapaino 18.00 Yle Uutiset 18.03 Urheiluilta: jääkiekkokierros 21.00 Puheen Ilta 21.30 Puheen Aamun vieras 22.00 Yle Uutiset 22.05 Ali ja Husu 23.02 Päivä tunnissa 23.30?00.00 Politiikkaradio. 22.55?23.05 Kuuluttajan vieras: toimittaja Sisko Loikkanen. 10.55 Pikkujuttu. 16.00 Yle Uutiset ja sää. 08.15 Ykkösaamu. Fantasiaseikkailu. 13.06 Maakuntaradio. 14.00 Yle Uutiset. 11.00 Yle Uutiset. 12.15 Ajankohtainen Ykkönen. 17.20 Filmiryhmä: Mitä Aristoteles tästä sanoisi? 18.00?18.15 Arvassalo ry: Suomi sairastaa! 18.20 Radioteatteri esittää: Volter Kilpi: Kirkolle, osa 81. Kirkon ovien sulkeuduttua heiltä tuleva aviopari haeskelee uutta paikkaa hääseremonialle. 20.00 Kuningaskuluttaja Kenelle VR:n alelippuja riittää? Kaukojunien hinnoittelu uudistui, selvitimme kuka voitti ja kuka hävisi. 18.03 Maailmanpolitiikan arkipäivää. 21.50 Merisää. 07.45 Hartaita säveliä. 08.17 Maakuntaradio. 12.25 Autonraadot rahaksi 13.15 Lentoturmatutkinta 14.10 FOX Wild: Eläimellistä duunia 15.00 How I Met Your Mother 15.50 American Dad 16.15 Futurama 16.40 Family Guy 17.05 Suomen vartijat 17.35 Huutokaupan metsästäjät 18.00 Lyödään ällikällä 18.30 Totta vai tarua. 06.15 Aamuhartaus. 06.05 Hartaita säveliä. 06.25 Aamusoitto. Pääosissa: Dennis Quaid, Jake Gyllenhaal, Ian Holm. 01.05 Pahan ajojahti (16) Suruaika. 02.05 Terriers (12) Vanhat haavat. 19.00 - 19.50 betonin brutaali runous 2/2. 15.05 Kultakuume. Parainen on suosittu mökkilomakohde, mutta miten kaupungin keskustaa voisi kohentaa ja lisätä sen vetovoimaa? 18.00 - 18.45 Tiededokumentti: Äitiys ja ura Kuinka käy Pohjois-Amerikassa, kun naiset haluavat edetä urallaan ja pitää samalla hyvää huolta perheestään ja kodistaan? Onko yhtälö mahdoton, ja selittääkö se samalla sen, miksi naisia on niin vähän yritysten johdossa. Jonathan Meades selvittää, miten barokkia ja modernia gotiikkaa seurasi betonirakentaminen. 20.00 Prisma Studio Onko mahdollista päästä kuntoon pelkällä arkiliikunnalla, ilman salikorttia ja lisäravinteita? Toimittaja testasi kuuden viikon ajan luomuliikuntaa. 20.30 - 20.55 Ruokaratsia 7/8. Kauppojen hyllyille saapuvat avokadot pikakypsytetään Hollannissa. 20.07 Euroopan taivaan alla. 21.00 Yle Uutiset. O: Risto Orko. HD 22.55 Yle uutiset 23.00 Syrjäinen maa (16) 3/4. Kuoleman kaivos. 15.00 Yle Uutiset. 23.00 Yle Uutiset. 17.00 Yle Uutiset ja sää. 07.50 Merisää. 11.03 Maakuntaradio
Kaikki liikenevä valta on keskittynyt yksiin käsiin. Korruptiota tutkivia poliiseja ja tuomareita syytetään salaliitosta, ja sananvapautta muun muassa internetissä on rajoitettu. Tätä vakautta turkkilaiset arvostavat. Mutta Erdoganin takana on vain reilut puolet turkkilaisista. Isolle osalle turkkilaisia hän on yhä vaarallisemmaksi käyvä itsevaltias. Parhaillaan on vireillä vakuutuslääkärijärjestelmää koskeva uudistus, jossa pyritään parantamaan potilaan asemaa. Vakuutusoikeus on taloudellisin mittarein arvioituna Suomen tehokkain tuomioistuin. Tehokkuuden kääntöpuoli on se, että paksuihin asiakirjanippuihin ei ole aikaa perehtyä. Avustajakoira Tosca on kertaalleen pelastanut Niinan hengen. Presidentti jakaa kansan YLE TV1 klo 20.00 mättä tehdä päinvastaisia päätöksiä kuin arvostetut hoitavat lääkärit, Häkkinen ihmettelee. Vammautuneiden ihmisten toimeentulo-ongelmat ja taistelu vakuutusyhtiöitä vastaan eivät ole mikään uusi asia. Vakuutusyhtiöiden tavoite on välttää aiheettomiksi katsomiaan korvauksia. Minulla on lainsuojaton olo hyvinvointiyhteiskunnassa nimeltä Suomi, Niina toteaa. Jalkaan on jäänyt hermovaurio, krooniset säryt ja liikuntarajoitteet. Se on niiden strategia tehdä hylkypäätöksiä, vaikka ihmisellä olisi oikeus korvauksiin. Valitusprosessi on käy- nyt korkeimmassa oikeudessa asti, mistä se palautettiin vakuutusoikeuteen ja sieltä edelleen takaisin lähtöpisteeseen eli vakuutusyhtiölle. . Silti vakuutusyhtiö alensi hänen eläkkeensä ja väittää hänen olevan 50 prosenttisesti työkykyinen. Ensihoitajana työskennelleen Pekka Häkkisen hälytys ambulanssilla päättyi kahden ambulanssin rajuun yhteentörmäykseen. Tämä on kuin Monopolipelissä, että palaa lähtöruutuun. Miten vakuutuslääkäri voi potilasta näke- Pääministerinä 12 vuotta toiminut Recip Tayiip Erdogan valittiin elokuussa Turkin presidentiksi suoraan ensimmäisellä kierroksella. Karismaattinen ja itsevarma Erdogan on suosionsa huipulla. Talous kasvaa ja ensimmäistä kertaa modernin Turkin historiassa myös sotilaskaappauksen uhkaa pidetään liki mahdottomana. Mun mielestä ne on konnia! He mitätöivät hoitavien lääkäreiden lausunnot ja ihmisten oirekuvat. Nilkka murtui, mutta siitä alkoi tapahtumien ja jälkiseurausten vyöry, joka lopulta vei työkyvyn. Ensimmäisessä leikkauksessa tapahtui hoitovirhe, jota seurasi molemminpuolinen keuhkoveritulppa. Niina on nyt taistellut vakuutusyhtiötä vastaan 13 vuotta. . Arki 39 Lokakuun erikoisnumero TORSTAI 30.10.2014 Taistelu vakuutusyhtiöitä vastaan on loputon suo YLE TV2 klo 20.00 Vammautumiseen ei tarvita kuin muutama sekunti, mutta taistelu vakuutusyhtiötä vastaan voi kestää vuosikymmeniä. Joten nyt popparit pöytään ja puhelin käteen! Voittaja ratkeaa tuloslähetyksessä uutisten jälkeen. Juontajana loistaa Sanna Stellan (kuvassa) ja tuomariston kruunaa viime vuoden Naurun tasapainon voittaja Robert Pettersson.. Hän on kävellyt kepin kanssa 13 vuotta. mustaa Turkkia. Tänä päivänä Turkissa on ennätyssuosittu presidentti, joka johtaa pahasti kahtia jakautunutta maata. Erdoganin Turkissa isot kansanosat tuntevat olonsa entistä uhatummaksi, oli kyse sitten uskonnollisista ja etnisistä vähemmistöistä tai poliittisesta oppositiosta. Recep Tayyip Erdoganin kannattajat juhlivat vaalivoittoa elokuussa Ankarassa. Naurun tasapaino Yle TV2 klo 21.00 Kuka vie 20.000 euroa ja katsojien sydämet? Kolme kovaa koomikkoa kamppailee koko kilpailun voitosta Kansallisteatterin suurelta näyttämöllä. Lavalla koomikot saavat viimein näyttää parhaansa ja puhua siitä mistä itse haluavat. Samalla valta siirtyy tuomareilta katsojille, joiden äänet ratkaisevat voittajan. Puhutaan varmaan noin 140 000 eurosta pelkästään ansiomenetyksinä. Kun menee työ ja terveys, menee samalla toimeentulo, pahimmassa tapauksessa asunto ja perhekin. Vahtiperämiehenä laivalla työskennelleen Niinan elämä muuttui vain 25-vuotiaana työtapaturman jälkeen. Samaan aikaan sunnalaisen islamin rooli on yhteiskunnassa yhä vahvempi, ja se pelottaa uskonnollisia vähemmistöjä sekä maallistuneita turkkilaisia. keusturva-aukkoja. Yhteiskunnan tehtävä on taata, ettei synny oi- Turkissa on perinteisesti puhuttu valkoisesta Turkista. Osana monimutkaista oirevyyhtiä Niina sai lisäksi aivoinfarktin, jonka seurauksena tuli vakava aivovamma. Häkkinen sai niskaretkahduksen eli whiplash-vamman, joka on vienyt häneltä osittain työkyvyn. Häkkisen taistelu vakuutusyhtiön kanssa on jatkunut viisi vuotta. Termillä on tarkoitettu hallitsevaa yläluokkaa, joka sortaa tavallista uskovaista kansaa
Kesku sta on gallup-luk mukaan ottanut ujen pesäeroa kokoom ukseen, ja mikäl Antti Rinteen du i SDP:n unarilinja puree, se k in koomuksen ohi. saattaa ajaa koPuheenjohtaja A lexander Stubb tä hdensi, että koko muksen vaalislo oganin pitää olla se llainen, joka on mutta siinä pitää ?c ool olla äksöniä?. Arve esitteli nel jältä mainostoim istolta tilattuja eh tuksia puolueen doeduskuntavaalien iskulauseiksi. Yksimielisesti p äädyttiin James Bond-tyyliseen vaalisloganiin: ?N imeni on kokoom us, kansallinen k mus. He voivat mainiosti maksa aivan a kalastusmaksu n, josta Kansallis nioriliiton jäsen en seet erillislailla pit ää vapauttaa. Ministeri Paula Risikko muistutt i Rätyä siitä, että Suomessa on tätä nykyä yli miljoo na 65-vuotiasta. 5§ Siirryttiin käsitte lemään kevään ed uskuntavaalinäk Kokoomuksen u ymiä. usi puoluesihteer i Minna Arve k että näkymät ov ertoi, at huonot. R ädyn mukaan Su on vain puoli mil omessa joonaa yli 65-vuo tiasta. Sen sijaan tilatt Ja m es B ond -vodkamarti järjestön, Kansa iin 24 llisen senioriliito nia ravistettuna ei n se koitettuna. puheenjohtajan Tapani Mörttise n kirjelmä, jossa k 7§ annatettiin kalas Luettiin eduskun tusmaksun ulottam nan valtiovarain ista myös yli 65valiokunnan puh tajan Kimmo Sa vuoeenjohtiaisiin edellyttäe si n il m oitus, jossa hän n, että se ei kosk o v sa al llistua kokoukse itti, ettei voi e Kansallisen senio en, koska hän m riliiton jäseniä, k ak aa vuoteessa pahan oska syysflunssan kourissa. ?järjestömme jäse net ovat työuran Päätettiin lähettä sa aikana ansainnee ä Sasille tekstari, t tuloja ja maksa jossa hänelle to iv o tt ii n n p ee ik t ai veroja hyvätulois sta paranemista äänin 8-4. ina huomattavas ti enemmän kuin k ansalaiset keskim 8§ äärin, eikä heidän näin ollen tarvit P u h ee njohtaja Alexand se maksaa enää vap er Stubb aa-ajan kalastam p ää tti kokouksen kel isesta mitään?. lo 14.00. Kokous hyväksy i yksimielisesti Mörttisen esityk sen. Salaisen pöytäkirjan käsiinsä saaneena Ismo-Topi Leppenel. K okouksen mielest Rinne kalastelee ä palkansaajien, v ähävaraisten ja el läisten ääniä vaa äketimalla näille ver ohelpotuksia ja sa maan aikaan Rinne hal uaa kiristää hyvät uloisten verotusta. 4§ Ministeri Laura Räty tähdensi, et tä kaikkien eläkeläisten vap auttaminen kalas tusmaksusta on demarien moniv ollut uotinen juoni. vai h eita. Puheensa lo pussa pääministe ri kertoi tavannee nsa Berliinissä m ohimennen Saksa yös n liittokanslerin Angela Merkeli Eduskuntaryhm n. än puheenjohtaja Arto Satonen h mautti, että Stub uobin aika ei ole hal lituksen maraton nätys vaan sitä p enitää hallussaan u lkoministeri, dem Erkki Tuomioja arien , jonka ennätys y li 42 kilometrin kalla on alle kolm maten tunnin: 2.59.0 0. 40Arki Lokakuun erikoisnumero TORSTAI 30.10.2014 Luo ttam uk s Kokoomuksen min elli isterien, s ta eduskuntaryhmän johdon, puoluetoim iston ja puolueen avainhen kilöiden strategiako kouksen salainen pöytäk i Aika 17.10.2014. Min isteri Sanni Gra Laasonen huom hnautti lisäksi Sato selle, että Alexil paljon makeemm a on at maratonkuteee t kuin Tuomioja jonka juoksuasu lla, muistuttaa DDR -tyyliä. 3§ Paheksuttiin syv ästi SDP:n puhee njohtajan Antti teen irtiottoja h Rinallituslinjasta. Stubb olisi häv Tuomiojalle lähes innyt 10 kilometriä. Kokous kehotti S atosta lopettamaa n välittömästi puheenjohtajan parjaamisen. K uksen päätöksist okoä saa kertoa kork eintaan Nykypäi lehden ja MTV3: vän luotettaville to imittajille sekä Verkkouutisten ja Uuden Suomen verkkosivustoista vastaaville henk ilöille. 2§ Puheenjohtaja S tubb piti lyhyen kymmenen minu kestäneen ajank uttia ohtaisen poliitti sen tilannekatsa josta kahdeksan uksen, minuuttia kului hänen selvittäes Berliinin marato sään nilla syyskuussa sa av uttamansa uuden maratonennätysa ikansa 3.11.24. K ello 12.00?14.00. Paikka Suomalai Klubi, Kansakou nen lukuja 3 A, Helsi nki. Läsnä 12 henkilö ä. rja 1§ Puheenjohtaja, p ääministeri Alex ander Stubb av kokouksen ja ko asi rosti sen ehdoto nta salaisuutta. Ravistettun okooa ei sekoitettuna? . 6§ Päätettiin jättää Luettiin kokoom työlounas väliin uksen eläkeläis