16 Kone älä hyydy ELÄMÄ . Hinta 3 € 30. 34 POLITIIKKA . 28 KULTTUURI . MARRASKUUTA 2017 N0 48 Suklaatehtaan joulu alkaa kesällä ELÄMÄ . 10 Työväen joululehti 2017 Tehtaanmyymälä, Vanha talvitie 8, 00580 Helsinki Chef Wotkin’s palvelutiskit Prisma Itäkeskus ja S-Market Sokos Helsinki www.wotkins.fi. Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja . . 42 Lastenkirja menee Suomen historiaan Moni lapsi toimii pikkuaikuisena Kosmologista tuli kansalaisaktivisti POLITIIKKA
4 Demo, Ville Ranta, Opposition ääni 5 Pääkirjoitus, Kohtaaminen Syksy Räsäsen kanssa Kannen kuva: Jari Soini Kuvan henkilö: Mika Jyrkämö Terveys ja yhteiskunnan rahat hassataan, jos työterveys ei toimi. 2 30. www.paperiliitto.fi www.teollisuusliitto.fi M oi #MeToo on monelle naiselle arkea. Viikon valinta 10 Ota yhteyttä meihin! WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan Liitto tuken asi WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan www.pam.fi www.pau.fi www.pardia.fi JYTY KUULUU LÄHELLE JA KAUAS. #Me. Muu yhteiskunta ei sitä tunnu näkevän. MARRASKUUTA 2017 Lehdessä 6 Seksuaalinen häirintä on myös työsuojeluongelma 8 Uutiskertaus: Demarinuoret löysivät mijardisäästöt verojärjestelmästä 10 Työterveys voi olla brankkarille elämän ja kuoleman kysymys 16 Moni lapsi joutuu vanhempiensa omaishoitajaksi 18 Meppi Pitkätossu 21 Solidaarisuus on arkinen asia 22 Demarinaiset rakentaa reilumpaa maailmaa 24 Joulupukki on joukkuekapteeni 25 Kielikylpy: Nu är kampen förevigad 26 Salmiakkia 27 Tonttuovi vie jouluun 28 Olipa kerran minä: Syksy Räsänen 32 Suurella sydämellä Haataisen kampanjaan 33 Kasvot peilissä: Noora Eilola 34 Oodi suomalaiselle suklaalle 36 Saaristolaisleipä sopii joulupöytään 37 Kukon pilli jaksaa soida 40 Rappiotaidetta ja muodon tyyliä 42 Lastenkirjat sukeltavat Suomen historiaan 46 Demokraatti 100 vuotta sitten 47 Puheenvuoro: Reijo Paananen 48 Puheenvuoro: Antton Rönnholm 49 Nieminen Vee 50 Suomalainen demari 51 Järjestöt 53 Ristikko 54 Televisio 56 Horoskooppi, Närästäjä, Radio 21 Liike 37 Kulttuuri 27 Elämä 6 Politiikka 3 Mikä meno, Antti Palola. WWW.JYTYLIITTO.FI Ammattiliitto Nousu ry .org www
Mutta, jos nyt perinteisesti sanoo, niin ehkä Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtaja Jyri Häkämies. Meno on oikein hyvä. Se oli vanha retriitti, jolla juhlistettiin päiväntasaajan ylitystä. TOPI JUGA KUULUMISIA KENTILTÄ Päiväntasaajalla munat tervataan STTK:n puheenjohtaja Antti Palola, mikä on meno. Olet toiminut merikarhuna ja kiertänyt maailman meriä. Eiköhän se ole: Hei katsotaan vielä kerran. Kyllä siellä oli ihan asiantuntevat henkilöt tervaamassa, itse siinä ollaan ihan statistin roolissa. Tämä on ilmeisesti niin sanottu valelogo. – Karhu. Pitäisikö tasa-arvon nimissä laivoja nimetä myös miesten mukaan. Ulkoilemalla ja liikkumalla. Kuinka pidät huolta mielenterveydestäsi. Sitä en siihen aikaan ottanut sellaisena. Yhä tietty porukka kutsuu minua karhuksi. Ilmapuntari. MARRASKUUTA 2017 Karhu jäi lempinimekseni urheilukentiltä. Sinänsä tatuoinneissa ei ole mitään vikaa ja se on osa hienoa kulttuuria. 3 30. Niiltä olen säästynyt. Harrastatko merimiestatuointeja. Voisi sanoa näin, että tuli opittua ja nähtyä paljon. Joskus myös rentoudun sohvan pohjalla, silloin parasta viihdettä on jääkiekko ja jalkapallo. Ei ole vastustajia, vain yhteistyökumppaneita. Nuorempana se saattoi olla aika lähellä, mutta jokin sitten sanoi vastaan. Mielilajit ovat lenkkeily, sauvakävely ja talvisin hiihto. Onko munien tervaaminen työpaikkakiusaamista. Se on ihan ehdoton: Iso Antti. Minkä miehen nimen itse valitsisit laivalle. Firefox on ilmeisesti aloittanut yhteistyön Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin kanssa. Se on jäänyt lempinimekseni jo alle 20-vuotiaasta urheilukentiltä. Kuinka tuuheaa oli meno Etelä-Amerikan satamissa aikoinaan. Kuka on rakkain vastustajasi edunvalvonnassa. Ja ri So in i Halvaannuttavan jäätävää. Paras pehmitysrepliikkisi neuvottelupöydässä, millä Häkämies murenee. Mutta naisten nimiä ne ovat perinteisesti olleet ja laivahan on feminiininen sana monella kielellä. – En harrasta. Paikalla ovat muun muassa merenjumala Ahti, poliisi ja lääkäri. Trump puhui kampanjansa aikana valeuutisista. Mikä on voimaeläimesi. Firefoxin uuteen logoon on uitettu salakavalasti Donald Trumpin fysiologisia ja painovoimaisia lakeja rikkova hiuskuontalo. No kyllä 1970-luvun loppupuolella pienen kaupungin työläisperheen pojalle, joka lähti maailmalle ihmettelemään sitä menoa, sattui kaikenlaisia mielenkiintoista. Kyse on vaivihkaisesta mielipidemuokkauksesta ja PR:stä. Ehdottomasti ja kyllähän niitä muutamia onkin
Looginen jatko on, että kukaan ei enää saa verotonta osinkoa. Demokraatin väki Sosiaalisen median viimeistelemätön kieli hiipii jo kouluteksteihin. Oikeisto hyökkäsi vaihtoehtobudjettimme kimppuun, jossa esitettiin muun muassa osinkoverotuksen kiristämistä. Tämä koskee myös säätiöitä ja yleishyödyllisiä yhteisöjä, kuten ammattiliittoja. SDP:n vaihtoehtobudjetin tuloverolinja hyödyttää 95 prosenttia palkansaajista ja eläkeläisistä. Lisäksi on esitetty, että lukutaidon kokeessa on väärin rangaista kielenhuollollisista puutteista, jos oppilas osaa analysoida ja lukea hyvin (Helsingin Sanomat 27.11.). Kun tuijotetaan vain bruttotuloja, keskustelu vääristyy. Nykyhallituksen politiikka on rikastuttanut varakkaampaa puolikasta ja köyhdyttänyt köyhimpiä neljää tuloluokkaa. Useimmiten tuloerojen osalta keskitytään tuloveroihin – vaikka kaikkein köyhimmät ja kaikkein rikkaimmat eivät niitä maksa. Sipilän hallituksen politiikka on peilikuva edellisen hallituksen toimista. On tärkeä huomata, että eriarvoisuutta luovat ennen kaikkea kasvavat varallisuuserot. Todellisuus selviää vuoden 2015 Pisa-tuloksista. Linjauksen myötä myös äidinkielen kahdesta kokeesta toinen mittaisi selvästi vain lukutaitoa, toinen puolestaan kirjoitustaitoa. MARRASKUUTA 2017 VIIKON SANA » Walt Whitman: Tulevaisuus ei ole sen epävarmempi kuin nykyisyys. 4 30. Institutionaalisten sijoittajien tulisi maksaa apulaisprofessori Tomi Viitalan esittämä viiden prosentin osinkovero. Ekonomisti Olli Kärkkäinen Nordeasta laski, ketkä ovat kantaneet taakan talkoissa. Oikeinkirjotus vaikuttaa ajattelun jäsentymiseen sekä lähdekriittisyyteen. Rakas YTL, älä sahaa omaa oksaasi HYVÄ YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA, AIOTTE uudistaa ylioppilaskirjoitusten äidinkielen lukutaidon koetta siten, että tekstien oikeakielisyyttä ei arvioida enää erikseen. Pari valittua sanaa Ville Ranta. Kirjoittaja on kansanedustaja (sd.). Työn verottamisesta omistamisen verottamiseen OLEMME TEHNEET VÄLIKYSYMYKSEN eriarvoisuudesta. SDP:n verolinja on: työn verotuksesta omistamisen verotukseen. Mutta rikkaudet syntyvät omaisuuden tuotosta, jota Suomessa verotetaan hellemmin kuin EU:ssa keskimäärin. Suurin ongelma on keskittymistä vaativan lukemisen vähentyminen. On humpuukia väittää, että EU:n keskitasoa tavoitteleva omistamisen verotus vaikeuttaisi yrittämistä Suomessa. Sanavarasto hupenee ja luetun ymmärtäminen heikkenee. töön kuin lapsia harrastuksiinsa autoilevalle, asuntolainaiselle insinöörille. Vuosina 2011–2015 hallituksen päätöksistä hyötyi kansalaisten vähävaraisempi puolikas ja ylimmät kolme tulokymmenystä menettivät. Hieman hirvittää. Niiden mukaan 11 prosenttia peruskoulun päättävistä nuorista ymmärtää ja omaksuu tekstiä niin heikosti, että he eivät selviydy edes arkisista tilanteista. Nuoret lukevat entistä enemmän vain pirstaleisia lyhyitä tekstejä. Sosiaalisen median viimeistelemätön kieli hiipii jo kouluteksteihin; pisteen paikka on vaikea ja suuret kirjaimet puuttuvat. Uudistusta olette perustelleet sillä, että kieliasun moitteettomuus ei liity lukutaitoon. Jos asuu velattomassa kodissa, eikä ole huollettavia, näennäisesti pienituloisellekin voi jäädä enemmän rahaa käytOpposition ääni TIMO HARAKKA Noudatimme hallituksen oman asiantuntijaryhmän ehdotusta tasapuolistaa sijoitusten kohtelua. Pienija keskituloisille jää enemmän käteen, suurituloisille vähemmän. Varakkain prosentti suomalaisista omistaa 75 prosenttia Suomen pörssivarallisuudesta. Nykyajan mediaähkyssä on vaikea nähdä, että oikeinkirjoituksen merkityksen vähentäminen auttaisi nuoria ymmärtämään paremmin lukemaansa. Mutta haaste on SDP:lle isompi kuin muille: jos emme ole rahallisesti yhtä avokätisiä, meidän on tehtävä kaikin toisin tavoin yrittämisen ympäristö entistä paremmaksi. Itsekin pienyrittäjänä veikkaan, että muutaman satasen verolisä 10 000 euron mediaaniosinkoon ei kaada elinkeinoelämää
Ikuisuusteemasta väitellään taas, ja osin toisten ohi. Viileä analyyttisyys ja sydämellisesti hersyvä nauru täyttävät huoneen. Kohtaaminen TEKSTI JA KUVA VIRPI KIRVES-TORVINEN. Jo pari viikkoa sitten Haatainen haastoi kaikki presidenttivaalien ehdokkaat puoluevaltuuston yhteydessä. kerros, 00530 Helsinki Postiosoite: PL 338, 00531 Helsinki Uutistoimitus: 09 7010 555 Sähköposti: toimitus@demokraatti.fi Sähköpostit: etunimi.sukunimi@demokraatti.fi Politiikka: Simo Alastalo, 09 7010 437 Elämä: Nora Vilva, 09 7010 528 Demokraatti.fi TILAAJAPALVELU Puhelin: 09 7010 500 tilaajapalvelu@demokraatti.fi Kulttuuri: Rolf Bamberg, 09 7010 539 Liike: Anna-Liisa Blomberg, 09 7010 459 Pääministeri Sipilä, olet taas väärässä S osialidemokraattinen eduskuntaryhmä haluaa, että eduskunnassa käydään ajankohtaiskeskustelu seksuaalisesta häirinnästä. Jonkinlaisena kuluttajaneuvonnallisena vinkkijuttuna vakava asia on vaarassa banalisoitua. Siksi on aika, että seksuaalisesta häirinnästä ja sen kitkemisestä käydään parlamentaarinen keskustelu. MIELIPIDEPALSTA mielipide@demokraatti.fi Demokraatti/mielipide PL 338, 00531 Helsinki Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. Seksuaalinen häirintä on noussut valtavaksi maailmanlaajuiseksi puheenaiheeksi erityisesti #MeToo-kampanjan johdosta, jonka käynnisti amerikkaisnäyttelijä Alyssa Milano. Kannattaa tutustua aihetunnisteeseen #metoo. Monet muutkin (mies)tähdet ovat kohun polttopisteessä. Räsänen ei ole innostunut kristillisistä juhlapyhistä, mutta joulun hiljentymistä hän odottaa. ”Jokaisella ihmisellä on oikeus elää ilman häirintää. Hollywoodissa kampanjan laineet ovat jo kaataneet muun muassa raskaista rikoksista syytetyn elokuvatuottaja Harvey Weinsteinin ja Oscar-palkitun näyttelijän Kevin Spaceyn. Kansalaisaktivismi on hänen prioriteettilistallaan tärkeimpänä. Räsänen vastaa välillä puhelimeen tai sähköpostiin, jotka koskevat hänen uutta Israelin apartheid-kirjaansa. Jotain Suomessa piilevistä asenteista koko asiaa kohtaan tiivistyy siinäkin Yleisradion jutussa, joka otsikoitiin ”A-teeman vieraiden vinkit: Näin flirttailet syyllistymättä seksuaaliseen häirintään”. Sosiaalisessa mediassa varsin vieras Sipilä voisi lukea vielä surkeampaa näkökulmaa asiaan, jos hän tai avustajansa kiireiltään ehtisivät. MARRASKUUTA 2017 Seuraa meitä Facebookissa, Twitterissä ja Instagramissa. JK SYKSY RÄSÄSEN HAASTATTELU SIVULLA 28 Avokätinen kansalaisaktivisti Kosmologi, kansalaisaktivisti Syksy Räsänen huomaa työpöytänsä kellon olevan vielä kesäajassa. Välillä Räsänen miettii pysähtyen hetkeksi. Perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895. Sipilä ei allekirjoittanut näkemystä, jonka mukaan kampanja seksuaalista häirintää vastaan ei olisi Suomessa herättänyt tarpeeksi keskustelua. ”Ei sitä missään tapauksessa Suomessakaan ole ainakaan vähätelty, en ole tällaista kuullut kenenkään suusta.” Tällaisella lausunnolla Sipilä todistaa ainakin sen, ettei ole noteerannut esimerkiksi perussuomalaisten varapuheenjohtajan, kansanedustaja Teuvo Hakkaraisen kommenttia. SDP:n ehdottoman ajankohtaiskeskustelun järjestämisestä päättää eduskunnan puhemiesneuvosto. ”Haluan haastaa kaikki presidenttiehdokkaat siihen, että teemme kaikkemme sen eteen, että seksuaalinen häirintä kitketään.” Suuren mediahuomion keskellä pääministeri Juha Sipilän (kesk.) ainakin varomaton kommentti aiheesta herätti närkästystä viime viikon loppupuolella. Hän vaihtaa sen puhuessaan talviaikaan. Myös päivät joulun ja uuden vuoden välissä ovat hyvää aikaa latautua. Kun tulee puhe harrastuksista, rajaus käy haastavaksi. 5 30. Turha luulla. Olemme Kumpulassa fysiikan laitoksen kolmannessa kerroksessa. Hän lahjoittaa kolmanneksen palkkatuloistaan hyväntekeväisyyteen. Fysiikka on merkittävin harrastukseni, hän naurahtaa. On aika, että seksuaalisesta häirinnästä ja sen kitkemisestä käydään parlamentaarinen keskustelu. Puhelinvaihde: 09 7010 41 Päätoimittaja-toimitusjohtaja: Mikko Salmi, 09 7010 504, mikko.salmi@demokraatti.fi Myyntijohtaja: Aila Pääkkö, 09 7010 560, ilmoitukset@demokraatti.fi Toimituspäällikkö (viikkolehti): Heikki Sihto, 09 7010 516 Toimituspäällikkö (verkko): Rane Aunimo, 09 7010 553 Kustantaja: Kustannus Oy Demokraatti Painopaikka: Lehtisepät Oy, Tuusula ISSN-L 2242-6892 Demokraatti, ISSN 2242-6892 (painettu), ISSN 2242-6906 (verkkojulkaisu) Käyntiosoite: Siltasaarenkatu 18–20, C-rappu, 6. Aloitteen ensimmäinen allekirjoittaja on puolueen presidenttiehdokas, kansanedustaja Tuula Haatainen. Entä kuinka moni työttömistä oikeasti työllistyy ja kuinka moni on menettänyt työvoimakelpoisuutensa. Hakkaraisen mukaan seksuaalisesta ahdistelusta ei tarvitse välittää, koska ”eihän siitä jälkeä jää”. Matematiikastakin pitää voida puhua, mutta inhimillisyys olisi paikallaan. Mikä on Suomen todellinen työvoimareservi, 40 000 kuten Juhana Vartiainen sanoo vai jotain muuta. Keskustelun jälkeen on johtopäätösten ja tekojen aika”, perustelee Haatainen aloitteessa. Eduskuntakaan ei ole vapaa vyöhyke ahdistelusta. Tässä on kyse jokaisen ihmisen turvallisuudesta”, tiivistää presidenttiehdokas Haatainen ydinviestin. ”Kun koko Suomi puhuu asiasta, kansanedustajat ja eduskunta eivät voi vaieta. – Minulla ei ole työaikoja
Se toi esiin ongelman laajuuden. Työmarkkinajärjestöistä PAM on aloittanut laajemmin pohtia ongelmaa. Seksuaalisen häirinnän nosti isoksi puheenaiheeksi sosiaalisen median #MeToo-kampanja. – Pitää pohtia, millä tavalla eri organisaatioissa voidaan tehdä konkreettisia kulttuurimuutoksia. Siellä pitäisi kysyä, miten ja miksi asiassa on epäonnistuttu, vaikka järjestöjen pitäisi olla työsuojelun ja työpaikkakulttuurin ammattilaisia. Aloitteen ensimmäinen allekirjoittaja on kansanedustaja, SDP:n presidenttiehdokas Tuula Haatainen. Jos häirintätapausta sovitellaan, siitä syntyy kuva, että häirinnässä olisikin kyse riidasta. Miksi ilmoituksia ei tehdä. – Vastuulliset päättäjät ajattelevat, että #MeToo-kampanja on hätähuuto. Se on merkki valtavasta epäonnistumisesta siinä mielessä, että meillä on olemassa tasa-arvolaki, rikoslaki, työsuojelulaki ja eri valvontakäytäntöjä, mutta niillä ei ole pystytty, haluttu tai kyetty puuttumaan ongelmaan. 6 30. Työmarkkinajärjestöjen pitäisikin hänen mukaansa järjestää seksuaalisen häirinnän yleisyyden vuoksi kriisikokouksia. Suomi välttelee #MeToo-keskustelua Suomessa vasta pohditaan, miten seksuaalisesta häirinnästä puhutaan, Ruotsissa on jo päästy puheesta tekoihin S osialidemokraattinen eduskuntaryhmä on tehnyt aloitteen eduskunnan ajankohtaiskeskustelusta seksuaalisesta häirinnästä. P Politiikka Tuottaja: Simo Alastalo 09 7010 437 simo.alastalo@demokraatti.fi VIIKON TWIITTI » Juhana Vartiainen: Demarinuoret järkilinjoilla dorkapopulismia vastaan, hienoa! Yleinen alvalennus ja alennettujen kantojen poistaminen lisäisi hyvinvointiamme. – On sanottu, että on tärkeätä, että puhutaan eikä vaieta. Tätä uutista kirjoitettaessa ei vielä ollut tiedossa, päättääkö puhemiesneuvosto hyväksyä keskustelun. Hänen mielestään nyt olisi puhuttava ennen kaikkea työsuojelusta ja työpaikkakulttuureista. Se edellyttää vastuiden tunnustamista ja sen käsittämistä, että tässä todella puhutaan isosta työsuojeluongelmasta eri aloilla. Koivusen mukaan keskustelun ei pidä rajautua vain ihmisten vapaa-aikaan ja ihmissuhdekysymyksiin. Hän myös ihmettelee, miten häirintätapauksia työpaikoilla käsitellään: onko sovittelu sovelias menettely. – Kun ongelma raportoidusti on niin iso, miksi ilmoituksia ei tehdä. Haatainen painottaa, että täytyy puhua myös siitä, mitä seksuaalinen häirintä ylipäänsä on, jotta asiasta ei olisi epäselvyyttä.. – Tällaisiiin kysymyksiin ei saa vastauksia eduskunnan suuressa salissa, mutta puolueiden poliittinen tuki eduskuntakeskustelun kautta on tärkeää, Anu Koivunen toteaa. Koivusen mukaan mahdollisen eduskuntakeskustelun tärkein asia on määritellä, millaisesta ongelmasta on kyse. Poliittisten päättäjien pitää myös osallistua sen määrittelemiseen, millaisesta ongelmasta on kyse. Esimerkiksi Ruotsissa vilkas mielipiteiden vaihto on jo johtanut jo erilaisiin toimenpiteisiin. Mediatutkimuksen laitoksella Tukholman yliopistossa työskentelevä elokuvatutkimuksen professori Anu Koivunen pitää tärkeänä, että keskustelu seksuaalisesta häirinnästä jatkuu. Nekin ovat tärkeitä, mutta sen osoittamiseksi, että asia on ongelma eri organisaatioissa, tarvitaan poliittisen keskustelun tukea. Koivunen muistuttaa aluehallintoviraston tiedottaneen, että seksuaalinen häirintä päätyy harvoin työsuojeluviranomaisen valvottavaksi. Julkinen keskustelu on nyt viimeistään osoittanut, että seksuaalinen häirintä on suuri ongelma. Miksi asia on niin vaikea tuoda esille, Koivunen kysyy. Hän painottaa, miten työsuojelun näkökulma on jäänyt julkisuudessa aivan liian vähiin. Ruotsissa on jo päästy puheista tekoihin SDP painottaa, että seksuaalisesta häirinnästä tarvitaan parlamentaarinen keskustelu. MARRASKUUTA 2017 ” Työmarkkinajärjestöjen pitäisi järjestää seksuaalisen häirinnän yleisyyden vuoksi kriisikokouksia. Tuula Haatainen kertoo saaneensa myönteistä palautetta keskustelualoitteesta
– Se on asia, johon pitää hakea ratkaisuja, millä lailla tilannetta voitaisiin parantaa. Keskusteltavista teemoista hän nostaa ensimmäisenä esiin lasten seksuaalisen hyväksikäytön ja sen, miten asioita pystyttäisiin ennaltaehkäisemään ja saattamaan ajoissa viranomaisten tietoon. Ryhmän puheenjohtaja Simon Elo kertoo suhtautuvansa myönteisesti siihen, että asiasta keskusteltaisiin eduskunnassa. Lohelan mukaan teema on ollut väistelty ja olisi hyvä, että siitä puhuttaisiin. 7 30. Puhemies Maria Lohelan (sin.) mielestä on arvokasta, että tällainen aloite tehdään. Naisiin kohdistuvaan seksuaaliseen häirintään Jokinen ei ole omassa työympäristössään viime aikoina törmännyt. Itse suhtaudun aloitteeseen myönteisesti, Kaikkonen sanoo. Junassa ei vessaa ole. Hän sanoo sinisen tulevaisuuden suhtautuvan vakavasti sekä naisiin että miehiin kohdistuvaan seksuaaliseen häirintään. Ja pääteasemalla Matinkylässä on melkein puolen kilometrin matka vessaan – yhteen suuntaan. Kyseessä on asia, jota ei millään lailla missään voi hyväksyä, Jokinen toteaa. – Puhemiesneuvoston on syytä suhtautua siihen vakavasti ja katsoa, voitaisiinko tällainen keskustelu järjestää. METROKUSKILLA ON KUPLA OTSASSA Länsimetro rassaa kuljettajia monin tavoin. Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kalle Jokinen sanoo, ettei asiasta ole puhuttu ryhmässä. Hallituspuolueiden eduskuntaryhmissä on hyvin myönteistä viritystä ajankohtaiskeskustelulle. MAAILMA TUHOUTUU, SELITYKSIÄ RIITTÄÄ Pilapiirtäjä Ville Rannan viime viikon pilapiirroksessa puolueet esittelivät ratkaisumallejaan maailman tuhoutumisen estämiseksi. Olen keskustelualoitteen kannalla. MARRASKUUTA 2017 V astuulliset päättäjät ajattelevat, että #MeToo-kampanja on hätähuuto. Hänen mielestään nykyinen käytäntö on lastensuojelulain vastainen. – Joka sen kohteeksi joutuu, se on varmasti ikävä ja pelottava asia sekä vaikea käsitellä, Jokinen pohtii. Viikon luetuimmat 1 2 3 DEMOKRAATTI.FI POLITIIKKA POLITIIKKA POLITIIKKA – Siinä on kirkastamisen paikka. Juhana Vartiainen: Demarinuoret järkilinjoilla dorkapopulismia vastaan, hienoa! Yleinen alvalennus ja alennettujen kantojen poistaminen lisäisi hyvinvointiamme. Kuten vessalla, tai lähinnä sen puutteella. ALAIKÄISET ULOSOTTOON SDP:n kansanedustaja Satu Taavitsainen on kauhistunut siitä, että Suomessa joutuu maksamattomien laskujen vuoksi ulosottoon myös alaikäisiä lapsia. Keskustelu itsessään voi olla omiaan vähentämään tätä ilmiötä. – Eduskuntakin voi olla siinä yksi foorumi. Sinisten eduskuntaryhmässä ei asiaa oltu vielä käsitelty maanantaina. Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen pitää SDP:n aloitetta tärkeänä. Siksi julkinen keskustelu on paikallaan. Kaikkonen toteaa, että Suomessakin tapahtuu paljon seksuaalista häirintää. Tapiolassa vessaa ei ole. En voi kuvitella, että joku olisi toista mieltä. Johannes Ijäs Demokraatti #Me Too Emilie Uggla
Julkinen sektori lähtee tähän kisaan lähes epätoivoiselta takamatkalta. – On poliitikoilta uskomatonta laiskuutta käyttää uusia verovähennyksiä politiikan välineenä. Aggressiivisen verosuunnittelun mahdollistaminen on mielivaltainen tuki suuryrityksille, Demarinuorten puheenjohtaja Mikkel Näkkäläjärvi sanoo. Kun hallitus on sählännyt soteja maakuntauudistuksen kanssa, ovat yksityiset terveysjätit jo osin toteuttaneet oman sotensa, jonka tuloksiin julkinen sektori joutuu pitkin hampain taipumaan. Järjestelmä on monien kompromissien, lobbaamisen sekä poliittisten lehmänkauppojen summa ja se on uudistettava kiireesti. Nyt on vaarana, että toimiva järjestelmä uhrataan valinnanvapauden ja maakuntamallin alttarille. Demarinuoret palauttavat mieleen Sipilän hallituksen ohjelman, jossa lukee: ”Verotuksen perusperiaate on laaja veropohja, matalat verokannat. Demarinuorten mukaan paitsi monimutkainen myös byrokraattinen ja kilpailua vääristävä verojärjestelmä heikentää hyvinvointivaltion rahoitusta vakavalla tavalla. Demarinuorten puheenjohtajan mukaan myös metsänomistajien, sijoittajien, apteekkarien ja turveteollisuuden on kyettävä tinkimään saavutetuista eduistaan, jotta väestön ikääntyessä hyvinvointivaltion rahoitus saadaan turvattua. Vuonna 2018 ne maksavat noin 26,8 miljardia euroa, josta 17,5 miljardia euroa kohdistuu valtion verotuloihin. Sotea perusteltiin aikoinaan säästöillä ja paremmalla palvelulla. Etenkin Mehiläinen – osin sen kahden koJulkinen sektori lähtee tähän kisaan lähes epätoivoiselta takamatkalta. Länsi-Pohjan keskussairaalan siirtyminen Mehiläiselle on arvioitu miljardibisnekseksi 15 vuoden aikana. Hyvä diili on myös tämän kaupan irtisanomissopi. Ilman suuria piilotukia voisimme alentaa työn verotusta tuntuvasti, panostaa sosiaaliturvauudistukseen ja lisätä määrärahoja koulutukseen, tutkimukseen ja innovaatiotukiin, Mikkel Näkkäläjärvi sanoo. Järjestö muistuttaa, että Suomen verojärjestelmässä näitä on yli 180 kappaletta. koomuksessa kouliintuneen johtajansa ansiosta – on tehnyt onnistuneita liikkeitä. MARRASKUUTA 2017 Jälkimaku TOIMITTAJA KOMMENTOI VIIKON TAPAHTUMIA HEIKKI SIHTO toimituspäällikkö heikki.sihto@ demokraatti.fi Uutisviikko KOONNUT HEIKKI SIHTO Demarinuoret haluaa uudistaa monimutkaisen veroja verotukijärjestelmän esittämällä yli neljän miljardin euron ohjelmaa, jossa karsitaan verotukia ja -vähennyksiä. Yritykset ovat iskeneet kiinni terveydenhuoltojärjestelmän porsaanreikiin. Demokraatti Demarinuoret löysivät miljardisäästöt verojärjestelmästä ” Suomen verojärjestelmän voittajia ovat ne, jotka osaavat optimoida parhaiten. Sote-juna sujahti porsaanreikään mus, mistä Mehiläinen tienaisi jopa 100 miljoonaa euroa. H allituksella on hieno luottamus yritysten haluun tehdä ensisijaisesti hyvää ja vasta sen jälkeen raakaa bisnestä. Suomi toimii aktiivisesti kansainvälisen veronkierron estämiseksi.” Demarien nuorisojärjestön mielestä hallitus on tästä huolimatta tehnyt verotukseen vain uusia reikiä ja lisännyt verovähennyksiä, kuten yrittäjävähennyksen ja metsälahjavähennyksen. Nyt pitää kysyä, verrattuna mihin. 8 30. – Suomen verojärjestelmän voittajia ovat ne, jotka osaavat optimoida parhaiten. Tuoreen OECD:n selvityksen mukaan Suomen terveydenhoitomenot ovat (elintaso ja kustannukset huomioiden) OECD-maiden alhaisimpia ja terveydenhoidon kustannukset ovat kehittyneet viimeisen kymmenen vuoden aikana hyvin maltillisesti verrokkimaihin nähden
Valtioneuvoston kanslian teettämässä tutkimuksessa arvioidaan, että kasvu on jo korvannut aukon, jonka Nokian romahdus jätti viennin luomaan kotimaiseen arvonlisäykseen. Koulutus ja sivistys ovat eriarvoisuuden poiston ytimessä, hän painotti. Sopeutumiseläkkeistä ei päästä eroon Mikäli lainsäädäntöön ei tule muutoksia, sopeutumiseläkettä nauttivaan entiseen kansanedustajaan voi törmätä vielä vuosikymmeniä. Jaamme apurahoja taloudelliseen tutkimukseen, tiedotukseen ja koulutukseen. Tavoittelemme myös oppivelvollisuuden jatkoa toiselle asteelle sekä toisen asteen maksuttomuutta. Vaalin ehdokasasettelu päättyi maanantaina. 0400 603 144).. Ehdolla ovat teologian tohtorit Heli Inkinen, Björn Vikström, Ilkka Kantola, Ville Auvinen ja Tapio Luoma. Eduskunnassa on edustajia, joilla on oikeus sopeutumiseläkkeeseen vielä vuosikymmenien päästä. PT, työväen sivistysjärjestöt ja yliopistot. MARRASKUUTA 2017 Lisää uutisia: Demokraatti.fi Arkkipiispa valitaan ensi vuonna viidestä ehdokkaasta Ensi vuoden arkkipiispan vaalissa on mukana viisi ehdokasta. Hakemukset palkkatoivomuksineen sähköpostitse saatio@palkansaajasaatio.fi 20.12.2017 mennessä. Etenkin it-palveluiden vienti on raportin mukaan kasvanut Suomessa 2010-luvulla. Yhtiöt ilmoittivat yt-neuvotteluista, jotka koskevat 801 henkilöä, joista noin 180 on vaarassa menettää työnsä. Yhteistyökumppaneitamme ovat mm. Vuodesta 2010 arkkipiispana toiminut Kari Mäkinen jää eläkkeelle kesäkuussa. Palkansaajasäätiö on vuonna 1989 perustettu apurahasäätiö, jonka varallisuus on 57 miljoonaa euroa. SPD ja Merkelin kristillisdemokraatit (CDU/ CSU) voisivat muodostaa yhdessä enemmistöhallituksen. Varsinaisten palvelualojen lisäksi palvelujen viennin merkitys on kasvanut myös teollisuudessa. Vaalin ensimmäinen kierros käydään 8. Sipilä yrittää laittaa keskustan juoksupojat ruotuun Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) varoitti kuntapäättäjiä ryhtymästä ”kansainvälisten yritysten juoksupojiksi” Joensuussa keskustan puoluevaltuustossa. Rajan yli menevät ansiotulot vähentävät eläkettä, mutta huomioon otetaan vain ansiotulot, ei pääomatuloja. Hän arvioi puheensa jälkeen, että vuoden lisäaika on voimistanut yritysten sopimustarjousten virtaa. Ruotsissa oman vetoomuksen ovat tehneet myös muun muassa näyttelijät ja juristit. Apunaan toimitusjohtajalla on osa-aikainen talousja hallintoassistentti. helmikuuta. Apurahatoimintamme laajentuessa etsimme päätoimista TOIMITUSJOHTAJAA vastaamaan säätiön apurahatoiminnan kehittämisestä, sijoitustoiminnan tuloksesta ja säätiön juoksevasta hallinnosta. Toimitusjohtaja raportoi hallitukselle ja hänellä on tukenaan myös apurahatoimikunta ja sijoitustoimikunta. Kova kiire ihmetyttää Vakuutusväen liiton puheenjohtajaa Liisa Halmetta. Vakuutusfuusio tietää monelle töiden loppumista Vakuutusväen liitto ei hyväksy rajuja otteita, millä tavalla vuodenvaihteessa fuusioituvat eläkeyhtiöt Ilmarinen ja Etera runnovat yhdistymistä läpi. Palveluvienti korvasi Nokian jättämän aukon Palveluviennin merkitys on kasvanut Suomessa viime vuosina. Ennen vuotta 2011 eduskuntaan valitut kansanedustajat ovat oikeutettuja sopeutumiseläkkeeseen, jos he ovat työskennelleet kansanedustajina vähintään seitsemän vuotta. Varhaiskasvatus on paras sijoitus tasa-arvoon Kansanedustaja Tytti Tuppurainen jatkaa Sosialidemokraattisten Naisten puheenjohtajana. suomalainen.com • www.booky.fi www.prisma.fi • www.adlibris.com Elämänmakuinen ja jännittävä kertomus työläisten elämästä sata vuotta sitten. Siihen on kerätty naisten kertomuksia työssä kohdatusta seksuaalisesta häirinnästä ja seksismistä. Mikä ihmeen kiire yhtiöillä on. Lisätietoja antaa hallituksen puheenjohtaja Tapani Hellstén (puh. Lue pitkä juttu verkossa: Demokraatti.fi Tytti Tuppurainen. Ruotsin rakennusala vetoaa seksuaalista häirintää vastaan Ruotsissa seksuaalista häirintää vastustava metoo-kampanja jatkaa paisumistaan. Merkel on sanonut vievänsä puolueensa mieluummin uusiin vaaleihin kuin johtavansa epävakaata vähemmistöhallitusta. Hän vetosikin puheessaan, että kuntapäättäjät luottaisivat enemmän tuleviin maakuntiin kuin jo sopimustarjouksia postittaviin pörssiyrityksiin. Tuppurainen vaati purkamaan päivähoidon leikkaukset sekä panostamaan toisen asteen koulutuksen kehittämiseen. 9 30. – Aikataulu on täysin käsittämätön. Rahoitamme myös väitöskirjoja ja nuorten oman talouden hallintaan liittyvää koulutusta. SPD pyörsi perjantaina aiemman kielteisen kantansa ja ilmoitti olevansa valmis neuvottelemaan hallitusyhteistyöstä Merkelin kanssa. Pitkänsillan pohjoispuolella MIKA MIKKOLA Kirja verkkokaupoissa! www. Nyt yhteensä 4 627 rakennusalalla työskentelevää naista julkaisi oman vetoomuksensa. – Varhaiskasvatus on paras sijoitus tasa-arvoiseen yhteiskuntaan. Sipilän mukaan soteja maakuntauudistuksen lykkääminen vuodella on tuonut ymmärrettävästi epävarmuutta maakuntiin ja kuntapäättäjille. Palvelujen vienti vastasi tutkimuksen mukaan viime vuonna 36 prosentista viennin kokonaisarvonlisäystä. Merkel valmis neuvotteluihin demarien kanssa Saksan liittokansleri Angela Merkelin puolue on valmis keskustelemaan vakavasti hallitusyhteistyöstä sosiaalidemokraattien (SPD) kanssa. Jos kukaan ehdokkaista ei saa yli puolta äänistä, toinen vaali käydään kahden eniten ääniä saaneen kesken 1. Alkava kolmivuotiskausi on Tuppuraiselle toinen liiton johdossa. Sopeutumiseläkettä saavan sopeutumiseläke ja ansiot saavat ollaan enintään noin 60 prosenttia kansanedustajana saamastaan palkkiosta. maaliskuuta
Sairaankuljetuksessa työskentelevät tekevät puolet työvuorostaan ambulanssissa ja toisen puolen paloautossa. Hälytysten hoitamisen lisäksi työvuoroon mahtuu välineistön huoltamista, harjoittelua ja kouluttautumista. Brankkarille oma keho on arvokkain työkalu. Jyrkämö huomauttaa, että aika monella on väärä kuva palomiesten työstä. Kolmen vapaapäivän aikana pääse hyvin irti työkuvioista. 10 30. Aikamoisen kirjon olen nähnyt helsinkiläisten ihmisten elämää tähän mennessä. – Aika normaali vuoro on takana. Aiemmin hän vaihteli sairaankuljetuksen ja palopuolen välillä. Koko ajan oli menossa töihin tai lähdössä töistä. Se ei maistunut. – Kiireellisissä tapauksissa liikkeelle lähtevät pelastuslaitoksen ambulanssit, ja miehistönä ovat nimenomaan ensihoidon taitavat palomiehet. Työvuorossa Kalliossa on kerrallaan noin 20 henkeä pelastustehtävissä ja ambulanssissa. Se ei ole vain palojen sammuttamista. – Tämä tahti sopii tähän ammattiin. MARRASKUUTA 2017 2 4 tunnin työputki alkaa olla lopuillaan ylipalomies Mika Jyrkämöllä aamulla kello 9. – Tämä on hieno ammatti, koska vieläkään ei osaa arvioida, mitä vuorokauden aikana tapahtuu. Ennen kotiinlähtöä hän suuntaa vielä Helsingin Kallion keskuspelastusaseman liikuntatiloihin venyttelyjumppaan. Nyt hän on pelkästään palopelastuksessa. Tosin ambulanssipuolella pitää kiirettä näin pikkujouluaikaan. Seniori on ollut koko uransa Kallion asemalla. Ylipalomies Jyrkämön tittelissä kertoo hänen mukaansa ”että täällä on oltu pitkään”. Se ei istunut ollenkaan. Jyrkämö muistuttaa, että vastapainoksi tulee kolme peräkkäistä vapaapäivää. Jyrkämöllä on nuoruusvuosilta kokemusta autoasentajan töistä päivävuorossa. 1980-luvulla kokeilimme kaksi vuotta 2-vuorotyötä
MARRASKUUTA 2017 Jari Soini. 11 30
Jos huomautettavaa tulee, lääkärikäyntien jälkeen pelastuslaitoksen omat liikunnanohjaajat tekevät treeniohjelman muutamaksi kuukaudeksi. Palomiehet sairastuvat myös kroonisiin sairauksiin niin kuin muissakin ammateissa. – Rauhallisesti ja ammatillisesti yritämme kiireen keskellä tehdä oikeita päätöksiä. Myös pään pitää kestää dramaattisissakin tilanteissa. Toistaiseksi on mennyt hyvin ja työnantaja (Helsingin kaupungin pelastuslaitos) on löytänyt muita paikkoja työskennellä. 12 30. – Mitä enemmän ikää tulee, sitä enemmän pitäisi treenata. Vapaa-aika kuluu muun muassa purjelautailun, jääkiekon ja slalomin merkeissä. Ja tässä työssä ei mustelmia ja ruhjeita oikein lasketakaan vaan pidetään niitä ammattiin kuuluvina, hän hymähtää. Jyrkämö on nähnyt, kuinka hänen rinnaltaan on todella paljon työkavereita päättänyt uransa työkyvyttömyyseläkkeeseen. Hän määrittelee itseään ”vähän friikiksi”, mitä urheiluun tulee. Sen jälkeen testi toistetaan. Tasapainon kanssa ensimmäisenä ongelmia Kuntosalilla Jyrkämö tekee kyykkyjä 30 kiloa rautaa tangossa. – Pystyn kyllä vielä tekemään kaiken vaadittavan, mutta savusukellus ja korkealle kiipeäminen... Tasapainohan alkaa lähteä ensimmäisenä. – Samalla tavalla meille tulee myös kulumia kuin muillakin. Konkari miettii, mihin työtehtäviin ei välttämättä erityisesti enää haluaisi. Työkavereiden Vuoden brankkariksi valitsema Jyrkämö yrittää Kallion asemalla kannustaa toisena liikuntavastaavana kaikkia pitämään omaehtoisesti huolta kunnostaan. Kun ikää karttuu, myös riskit sairastua kasvavat. MARRASKUUTA 2017 Mustelmat ja ruhjeet eivät hetkauta 57-vuotias palomies alkaa olla aikamoinen harvinaisuus – saati sitten, että hän on hyvässä kunnossa. Fyysisellä puolella työasennot eivät välttämättä ole ergonomian kannalta parhaimpia. Hän korostaa, että palomiehen on vain pakko tuntea kroppansa ja pitää siitä huolta. Eikä näytä tekevän tiukkaakaan. Ja kuulemma tsemppi on saanut ihan positiivisen vastaanoton. Monella muulla työn aiheuttamat rasitusvammat ja loukkaantumiset vievät valitettavasti pitkille sairauslomille, joista toipuminen töihin voi olla vaikeaa. Ja jos rajoitteita selvitä nykyisistä tehtävistä tulee, vaihtoehtoisia töitä on vaikea löytää. Siinä on aika säpinää usein. Vaikka Jyrkämökään ei ole säästynyt loukkaantumisilta, hyvä peruskunto on nopeuttanut takaisin työkuntoon tulemista. Jyrkämöltäkin on mennyt pari kertaa polvi ja olkapää operointikuntoon. Jyrkämöllä ei ole ollut vaikeuksia läpäistä niitä. Toiveena räätälöintiä työterveyshuoltoon Helsingin pelastuslaitos tekee työntekijöilleen joka vuosi fyysiset testit, joissa testataan muun muassa sydämen ja keuhkojen toiminta sekä fyysinen kestävyys. Kiireen keskellä, kun ”tilanne on päällä” ei vältytä myöskään loukkaantumisilta. Porukka pistetään jumppaan ja testeihin. – Alle prosentti meistä lähtee täysin työkykyisenä eläkkeelle. Pitää yrittää ottaa etäisyyttä tilanteeseen, vaikka elämän realiteetit tulevat tässä ammatissa aika lailla lähelle, Jyrkämö pohtii. Se, mikä palomiehen työssä kuormittaa, on Jyrkämön mukaan monien syiden summa. Pitempi, neljän viikon As” Tässä työssä ei mustelmia ja ruhjeita oikein lasketakaan vaan pidetään niitä ammattiin kuuluvina.. Tosin omat harrastukset pitävät huolen siitä, että vielä ei heiluta
Nikula vastaa itse: ”Toivomme asiantuntijoita, jotka kykenevät ohjaamaan palomiehen nopeasti oikeaan paikkaan saamaan tarvittavaa apua”. Mutta aiemmin oli paremmin, kun palomiehet kuuluivat erikoismaksuluokkaan. Työmäärä vain lisääntyy, mutta yhteiskunnan rahat vain hupenevat. – Nykyään kuitenkin näyttää olevan mahdoton yhtälö, että ihminen kestäisi jopa 40 vuotta palomiehen tehtävissä. Nikula löytää selkeän syyn: ammatilliset eläkeiät ovat poistuneet. Mika Jyrkämön aikomuksena on ottaa päivät aika iisisti. Hän tarkoittaa sillä sitä, että vähintään 30 ja pahimpina vuosina jopa 60 prosenttia palomiehistä poistuu työkyvyttömyyseläkkeen kautta takia työmarkkinoilta. Kaupungin työterveyshuolto toimii Jyrkämön käsityksen mukaan ”yllättävänkin hyvin”, mitä tulee palomiesten terveyteen. Potkut uhkaavat sairauslomalla olevaa Palomiesliiton puheenjohtajan mielestä kipuraja tulee vastaan, jos työnantaja irtisanoo palomiehen tämän ollessa sairauslomalla ja työkyvyttömänä. Työnantaja järjestää palomiehille erilaisia työkykyja kuntoutusjaksoja, mutta Nikulan mielestä liian vähän – minimit hänen mukaansa varmaankin täyttyvät. Se avustaa liiton jäseniä taloudellisesti työtapaturmista syntyneiden vammojen sekä työperäisten tai työolosuhteista aiheutuneiden sairauksien lääketieteellisessä hoidossa. 57-vuotiaana hänellä on vähän päälle neljä vuotta eläkeikään. Hänen mukaansa ammattiliitto on hyvin huolissaan palomiesten työturvallisuudesta. – Eläikä on nyt kohtuuttoman korkea operatiivisessa työssä. Ammatilliset eläkeiät poistuivat: tässä tulos – Vuodet eivät ole veljiä ja siskoja keskenään, Suomen palomiesliiton johtaja Kim Nikula huokaisee. Palomiesliitolla on oma lisävakuutusrahasto, joka on ottanut osittain työnantajan roolia. Nikula pelkää, että voimavarat pitää pelastustoimea ja operatiivista henkilöstöä riittävän suurena pienenevät sitä myötä. Tämä kokemus herätteli kuuntelemaan omaa kehoaan. – Kaikki perustuu osaavaan työterveyshuoltoon. Liiton avustuksella pyrimme siihen, että sairauden jälkeen mahdollisimman nopeasti takaisin työelämään. Ja selvitysten mukaan tämä on toiminut, Nikula korostaa. Mielestäni nyt pitäisi istua yhteisen pöydän ääreen. – Esimerkiksi erikoislääkärille pääsi helpommin. Jyrkämö epäilee, että 55 vuoden eläkeikään ei varmaan enää päästä, mutta... Mutta tällaisia varapaikkoja ei ole enää paljon. Eikä vasta siinä vaiheessa, kun ihmisen työkyky on jo mennyt. – Onko palomiehen kohtalo tulevaisuudessa se, että hänet potkitaan pihalle, kun hän ei pysty enää tekemään fyysisesti raskasta työtä – sen jälkeen, kun hän on antanut koko kroppansa yhteiskunnan hyväksi. Vuonna 1963 ja sen jälkeen syntyneillä eläkeikä on jo 65 vuotta. Eikä tämä varhaiseläkemaksurumbakaan yhteiskunnalle halpaa ole. Jotta ne voidaan tehdä mahdollisimman turvallisesti, se edellyttää hyvää motoriikkaa ja henkistä kanttia. – Moni työnantaja on kouluttanut uudelleen ja tarjonnut muita tehtäviä. – Työnantajan vakuutukset eivät korvaa esimerkiksi magneettikuvauksia. Palomiesliitto korostaa, että työurien pidentäminen on hyvä tavoite, mutta... Kevan tietojen mukaan työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden keski-ikä vuosina 2000–2015 oli 51,5 vuotta. – Pelastustoimessa ei ole oikein onnistuttu ratkaisemaan tätä ongelmaa. Ylipalomestari Mika Jyrkämö Helsingin pelastuslaitokselta on pitkälti samaa mieltä. Mutta kyllä vain se väsy välillä tulee, vaikka hyväkuntoinen olenkin, hän pohtii. Se nopeutti oikean diagnoosin ja hoidon saamista ja sitä myötä nopeampaa toipumista takaisin töihin. Arvaamaton arki paloasemalla on taas edessä neljän päivän päästä. Jyrkämö toivoo, että ”tasapäistäminen” olisi ohi – ammatit ja sitä myötä niiden riskit työterveydelle kun ovat erilaiset. Hän korostaa, että yleistää ei silti pidä. Nikulan mukaan näyttää nyt siltä, että ensimmäinen tapaus on tulossa käsiin. – Jos ei mitään kummempaa tapahdu, tätä menoa varmaan jaksankin siihen asti. Venyttelyjumpan jälkeen alkavat ansaitut vapaat. – Toivon hartaasti, että pelastustoimi ja -laitokset ottaisivat enemmän vastuuta, miten jo hyvissä ajoin mietittäisiin, kuinka työuria saataisiin aidosti pitemmiksi. Nikulan mielestä tilastot työkyvyttömyyseläkkeelle jäävien hurjasta prosenttiluvusta puhuvat puolestaan. Joskus on puhuttu siitä, tarvitseeko pelastustoimi omat työterveyshuollon asiantuntijat kuten ilmailualalla. Se alkaa pääsääntöisesti olemaan kaikilla palomiehillä jossain vaiheessa uraa edessä. lak-kuntoutusjakso hänellä oli aikoinaan, kun selän välilevy ja polvet tuottivat ongelmia. Poliittiset päätökset tuntuvat aika erikoisilta, ja ammattilaisia ei kuunnella enää ollenkaan, hän kritisoi. 13 30. Työterveyteen omat asiantuntijat Nikula kehottaa miettimään, millaista palomiehen työ on: – Hän on 60 sekunnin lähtövalmiudessa vastaamaan kaikkiin mahdollisiin tilanteisiin, mitä kuvitella saattaa – sammuttamaan tulipaloa, raivaamaan liikenneonnettomuuksissa, pelastamaan vesillä... MARRASKUUTA 2017 ” Onko palomiehen kohtalo, että hänet potkitaan pihalle, kun hän on antanut koko kroppansa yhteiskunnan hyväksi. – Mutta jos ne haluavat pitää tällaista pappakerhoa täällä, niin minkä sille voi. Nikula painottaa, että tällaista kehitystä ei yhteiskunnankaan pidä hyväksyä. Marja Luumi Demokraatti Kari Hulkko. Keskustelu eläkeiästä taas ajankohtainen Ja taas päästään ongelman ytimeen: Onko palomiesten eläkeikä nyt kohdallaan. – Se ei ole helppo polku, koska se edellyttää vähintään vuoden sairauslomakierrettä
Toteuttajiakin riittää yrityksistä, kuntoutuslaitoksista ja yksityisistä terapeuteista lähtien. Onnistunut työhönpaluu edellyttää hyvää yhteistyötä niin työterveyshuollon kuin kuntoutuspalvelun tuottajan välillä. . Se tulee kreivin aikaan, kun ikääntyvien suomalaisten työuria yritetään pidentää. Tämä on selkeästi uusi tehtävä, Juvonen-Posti toteaa. Ammatilliseen koulutukseen käytettiin 34 miljoonaa, vaativaan lääkinnälliseen kuntoutukseen 193 miljoonaa, kuntoutuspsykoterapiaan 58 miljoonaa (kasvua 46%) ja harkinnanvaraiseen kuntoutukseen 65 miljoonaa euroa (vähennystä 45,9%) . Ammatillista kuntoutusta sai 19 500 henkeä ja työkykyä ylläpitävää ja parantavaa kuntoutusta 4 300 kuntoutujaa . . Vaikka työterveyshuollolle on annettukin velvoitteita, Juvonen-Posti pitää ongelmallisena sitä, että niiden toteutus vaihtelee tällä hetkellä liian paljon. Hän huomauttaa, että kuntoutukseen pääsy vaikeutuu monin tavoin, jos ihminen joutuu työttömäksi. Työpaikan rooli on Juvonen-Postin mukaan aivan keskeinen, kun ihmiset halutaan pitää työkuntoisina mahdollisimman pitkään. Hän pitää erittäin tärkeänä linjana sitä, että työikäisiä ei ehdotuksen mukaan erotella sen mukaan, onko hän työssä vai työtön. . . Toimintaterapiaa sai 8 600 ja puheterapiaa 9 800 henkeä . Alun perin järjestelmä luotiin sotien jälkeen, kun sodassa sairastuneita ja vammautuneita pyrittiin saamaan takaisin työkuntoon. Juvonen-Posti on havainnut, että keskisuuret ja suuret työnantajat ovat havahtuneet siihen, että työurat eivät pitene ilman aktiivisuutta kuntoutuksessa. – Johdon ja esimiesten lisäksi myös työkavereiden pitää olla ymmärtäväisiä. Työnantajien asenteet vaihtelevat Juvonen-Posti painottaa koko työyhteisön kannustavaa otetta, jos halutaan, että kuntoutuksessa olleen paluu töihin onnistuu. Juvonen-Posti oli komitean jäsenenä. – Työpaikoilla johdon ja esimiesten täytyy perehtyä entistä tarkemmin henkilöstön tilanteeseen – ketkä ovat kuntoutuksen tarpeessa ja millaista kuntoutusta pitäisi järjestää. . 14 30. . – Kuntoutusta koskevaa lainsäädäntöä löytyy noin 30 eri laista tällä hetkellä. Osasyynsä lienee sillä, että työkyvyttömyyseläkkeistä tulee työnantajalle lisäkustannuksia. Työnantajien asennetta kuntoutukseen vaihtelee hyvin paljon. Keskimääräiset kuntoutuspalvelukustannukset olivat 3 210 euroa/kuntoutuja vuodessa . Kuntoutujia oli eniten Kainuussa, Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Pohjanmaalla KELAN KUNTOUTUSTILASTO 2016. Sosiaalija terveysministeriö asetti noin vuosi sitten komitean valmistelemaan kuntoutusjärjestelmän kokonaisuudistusta. Komitea esittää työterveyshuollon roolin vahvistamista ja selkeyttämistä. . Sekavaan kuntoutusjärjestelmään haetaan selkeyttä Suomalainen kuntoutusjärjestelmä vaikuttaa tavattoman monimutkaiselta. . Tukija liikuntaelinsairauksien vuoksi kuntoutusta sai 23 500 . Tässä korostuu yhteistyö työterveyshuollon kanssa. Harkinnanvaraisessa kuntoutuksessa mediaani-ikä oli 54 vuotta . Siinä Suomessa on hänen mukaansa vielä paljon tehtävää. Velvoitteita on annettu terveydenja sosiaalihuollolle, työhallinnolle, sosiaalivakuutuksella ja jonkin verran myös työnantajille, Juvonen-Posti huomauttaa. Kuntoutusrahaa maksettiin 104 miljoonaa euroa . Uusien kuntoutujien mediaani-ikä oli 39 vuotta . . – Hänen tarvettaan tuelle ja kuntoutukselle pyritään havaitsemaan yhtä aktiivisesti ja systemaattisesti riippumatta siitä, mikä ihmisen asema on työmarkkinoilla. Työssä käyvien osuus kaikista kuntoutujista oli 35%, heistä oli palkansaajia 92% ja yrittäjiä 8% . Suuri muutos hänen mukaansa tuli 1970-luvulla, kun kuntoutus tuli osaksi eri sektoreiden toimintaa. . Kuntoutujia oli 109 740 . . MARRASKUUTA 2017 ” Johdon ja esimiesten lisäksi myös työkavereiden pitää olla ymmärtäväisiä. . – Työterveyden pitää seurata kuntoutumispolkua, työhön paluuta ja työssä selviytymistä entistä pitempään. . Järjestäjiä on pilvin pimein, muun muassa Kela, julkinen terveydenhuolto, työterveyshuolto, kunnan sosiaalipalvelut, vammaisjärjestöt ja työeläkelaitokset. Vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta sai 28 300 henkeä (yleisin fysioterapia) . . Sillä on jo nyt voimassa olevan lain ja asetuksen pohjalta keskeinen rooli työkyvyn tukemisessa. . – Toimet työkyvyn tukemisessa eivät saisi riippua siitä, minkä työterveyshuollon palveluntuottajan tai ammattilaisen kanssa ihminen asioi. Päätösten pitäisi olla tasavertaisia. Komitean raportti nostaa esille työkykyjohtamisen. Työkykyjohtaminen on uusi työkalu Työterveyshuolto kuuluu kaikille työssä käyville. – Mutta pienemmät työnantajat pitävät kuntoutuksesta tulevaa taloudellista riskiä liian suurena, Juvonen-Posti pahoittelee. Kelan kuntoutuksen menot olivat 456 miljoonaa euroa . Yleisin syy hakeutua Kelan kuntoutukseen oli mielenterveysongelmat (58 000) . Vanhempi asiantuntija Pirjo Juvonen-Posti Työterveyslaitokselta allekirjoittaa näkemyksen. Komitean raportti sisältää 55 ehdotusta
MARRASKUUTA 2017. 15 30
Koulu on myös vastapainoa sääntöinen ja rutiineineen kodin kaoottisuudelle. Sote uhkaa sotkea myös omaishoidon SDP:n kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen teki alaikäisten omaishoitajien asemasta marraskuussa kirjallisen kysymyksen. Ruusun sisko Vanamo kuvaa elämää äidin kanssa kuplaksi. – Monet lapsiomaiset ovat tosi pärjääviä, koska vanhemmasta täytyy huolehtia. Äidillä ei ollut läheisiä eikä ympärillä ollut muita aikuisia. Äiti oli ollut miltei koko ajan työtön. Perheja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk.) tyytyi vastauksessaan toteamaan, että viranomaisten on tuettava vanhempia ja huoltajia ja tarjottava perheelle tarpeellista apua riittävän varhain sekä ohjattava lapsi ja perhe tarvittaessa lastensuojelun piiriin. Luin oireet ja ajattelin jokaisen kohdalla, että kaikki niistä ovat tuttuja. Sisarukset tajusivat myös todistaneensa teini-ikäisenä äitinsä psykoosia. Se, että ystävien vanhemmat halusivat vain jutella, ei ollut minun mielestäni normaalia. – Tosi vaikea näin jälkikäteen miettiä, että miten tilanteeseen olisi voitu puuttua. Äiti oli toisaalta kannustava ja valoi lapsiin itseluottamusta. Miten lapset ja nuoret uskaltavat kertoa asioista ja vanhemmat hakea apua ilman, että heidät leimataan huonoiksi vanhemmiksi, Hytönen kysyy. Mielenterveysomaisten keskusliiton FinFamin toiminnanjohtajan Pia Hytösen mukaan tilanteen parantaminen pitäisi aloittaa siitä, että tunnustetaan alaikäisten omaishoitajien olemassaolo. Taloudellisen tuen lisäksi perheet tarvitsevat kotiin tuotavia palveluja ja kokonaisvaltaisempaa hoitoajattelua. Jos huomataan, että joku lapsi vetäytyy tai on epäily, ettei kaikki ole kotona hyvin, siihen pitää puuttua. Meillä on yksinpärjäämisen eetos, mutta kenenkään ei pidä eikä tarvitse pärjätä yksin. – Meihin oli istutettu ajatus, että muut ihmiset ovat uhka. Vanhempaansa omaishoitavat alaikäiset ovat suuri ja näkymätön ryhmä, joka jää usein koulussa ja terveydenhuollossa huomaamatta. Lähtökohta on tosi vaikea, Ruusu ajattelee. Kumpikaan tytär ei diagnoosin kuultuaan varsinaisesti yllättynyt. Mielenterveysongelmasta kärsivää läheistään hoitaa Suomessa arvioilta 400 000 ihmistä. Lopulta hän luki asiasta lehdestä hammaslääkärin odotushuoneessa. Molemmat muistavat koulusta tapauksia, joiden perusteella kotioloihin olisi ollut syytä puuttua. Tämä on sairaus sairauksien joukossa. Siitä jää porskutus ja selviytymisen pakko. Ajattelin, että niillä on joku taka-ajatus, Ruusu sanoo. MARRASKUUTA 2017 Monet lapset hoitavat salaa vanhempiaan ” Ajatus lapsuuden tapahtumien poissulkemisesta oli absurdi. Jos he menisivät naimisiin, he eivät kertoisi asiasta edes aviomiehilleen. Taustalla on edelleen häpeää. Ruusu koki koulun pakopaikkana, jossa oli kavereita ja luotettavia aikuisia. Vanamo oli jo vuosia aiemmin tehnyt skitsofreniasta koulussa esitelmän. Ruusu oli tuolloin noin 20-vuotias. Äitini ajatus tarttui myös minuun. Edes kysyä jotakin, Vanamo sanoo. Pelkäsimme, että meidät erotetaan toisistamme, vaikka pelko ei ollut realistinen, Vanamo sanoo. Pitää kysyä, miten kotona menee eikä tyytyä yhteen vastaukseen. Kotona ei ollut sääntöjä kotiintulotai ruoka-aikojen suhteen. – Kaikki me aikuiset olemme vastuussa tästä, opettajat, naapurit, kummitädit ja valmentajat. Luottamuksen rakentuminen vie aikaa. – Joka toinen suomalainen sairastuu jossakin vaiheessa mielenterveysongelmiin. Julkisen tuen ja tilastojen ulkopuolella arvioidaan olevan noin miljoona omaishoitajaa, joiden joukossa on myös Ruusun ja Vanamon tavoin omaisiaan hoitavia lapsia. Toivo löytyi vertaisryhmästä Ruusun ja Vanamon pelastukseksi koitui FinFamin tarjoama aikuisten lapsiomaisten vertaistukiryhmä. – Jutun lopussa oli tietolaatikko, missä oli kuvattu skitsofrenian oirei ta aika yksinkertaisesti. Tuli hyvin selkeä tunne, että äidillä on tämä. Meidän äiti ei tehnyt sitä. – Se oli kurkkaus sellaiseen luukkuun, jonka äärellä totesimme, että emme todellakaan avaa tätä. Tekeillä olevalta sote-uudistukselta Hytönen toivoisi sitä, että palveluita olisi paremmin saatavilla eivätkä hoitopolut enää entisestään pirstoutuisi. Heitetään avain pois ja upotetaan tämä jonnekin, hän kertoo nyt vuosia myöhemmin. Mäkisalo-Ropponen kysyi, miten hallitus aikoo puuttua alaikäisten omaishoitotehtävissä olevien lasten ja nuorten tilanteen tunnistamiseen ja riittävän avun ja tuen antamiseen heille. Hytösen mukaan Suomessa on vallalla kulttuuri, jonka mukaan muiden ongelmat eivät kuulu minulle. Apua pitää olla tarjolla matalalla kynnyksellä. Joka neljännen lapsen kotona kärsitään päihdetai mielenterveysongelmasta Kaksikymppinen, juuri kotoaan muuttanut Ruusu muistaa selvästi muutaman vuoden takaisen keskustelun siskonsa kanssa. Molemmat arvelevat onnistuneensa aika hyvin esittämään normaalia. Lapsuus oli Ruusun ja Vanamon mukaan kuitenkin paikoin kaoottinen ja turvaton. Lasten ja vanhempien roolit kääntyivät päälaelleen. Koin, että olimme kuplassa, jonne kukaan ei päässyt helposti sisään, Vanamo kertoo. Ruusu ymmärsi jo tuolloin, että ajatus lapsuuden tapahtumien poissulkemisesta oli absurdi. Ongelmat liittyivät äitiin, jonka kanssa sisarukset olivat eläneet valtaosan lapsuudestaan. Sitä, että kaikki on hyvin. – Silloin piti vain pärjätä, ei voinut miettiä, mikä äidillä on. – Siitä, että meillä on lapsia ja nuoria, jotka joutuvat ottamaan hoivaja hoitovastuuta ei ole oikein puhuttu missään. Ruusu oli huomannut ahdistuvansa, kun aiheesta puhuttiin yläasteen oppitunnilla. Noin kymmenessä minuutissa he päättivät, ettei aiheeseen, jota he molemmat pitivät hirveänä ja nolona palata enää koskaan. Pelkästään sairastuneen vanhemman hoitaminen ei riitä. Sisarukset ajattelivat hänen olleen myös syrjäytynyt. Olisiko apua haluttu. Pärjääminen vaikeuttaa havaitsemista Mielenterveysomaisten keskusliitto Finfami on arvioinut, että jopa joka neljäs lapsi kasvaa päihdetai mielenterveysongelmasta kärsivän vanhemman kanssa. Ruusun mukaan havaitsemista vaikeuttaa varhainen vastuunotto. – Tuollaisista olisi ehkä voinut vähän arvata. – Lapset ovat niin lojaaleja vanhempiaan kohtaan. Mäkisalo-Ropponen on kiinnittänyt huomiota siihen, että valtaosa omaishoidosta on Suomessa tuen ulkopuolella. Ehkä siinä näkyi äidin epäluuloisuus. Diagnoosin jälkeen äiti saatiin hoitoon. He löysivät ryhmän sen jälkeen, kun äidille saatiin muutama vuosi sitten diagnoosi ja hänen erikoinen käytöksensä varmistui skitsofreniaksi. – Tajusin silloin, että jotakin on vialla. Miten lyödämme perheet, joissa tukea tarvitaan, ja joissa vanhemmilla on mielenterveysongelmia. Apua tarvitsee Hytösen mukaan koko perhe. 16 30. – Pidin itse nuorena ystävien vanhempia outoi na, koska he halusivat tutustua kavereidensa lapsiin. Sairauden paljastuminen. Äiti oli välillä myös holtiton rahankäyttäjä ja hänen unelmansa irtosivat todellisuudesta. Sekä Ruusu että Vanamo ovat jälkikäteen ihmetelleet, miten heidän tilannettaan ei huomattu
Me emme olisi omia itsejämme ilman näitä kokemuksia. oli toisaalta rankkaa mutta myös hyvin helpottava kokemus. – Oli suuri helpotus, kun asia sai nimen ja raamit. Oli ihan uskomatonta, että emme olleet ainoita. Siltä se tuntuu. Se on ollut meidän elämämme ja kaikesta voi selvitä, Ruusu sanoo. Joku möykky kulki koko ajan mukana. MARRASKUUTA 2017 ” Molemmat arvelevat onnistuneensa aika hyvin esittämään normaalia. Ruusu ja Vanamo eivät esiinny jutussa omilla nimillään. – Muistan ikuisesti tunteen, kun ensimmäisen kerran lähdimme FinFamin vertaisryhmästä. Rehellinen ja aito ja tasapainoinen elämä, Vanamo kuvaa. Emme muuttaisi mitään. Elämä alkoi silloin 22-vuotiaana. – Elämä ennen sitä tuntui vain porskuttamiselta ja taistelulta. – Vaikka elämä on ollut vaikea ja traaginen, se ei ole se mitä me elämästämme ajattelemme. Nyt ajatus tuntuu absurdilta, Ruusu sanoo. Simo Alastalo Demokraatti. – Kaikki mitä siitä on seurannut, on saanut ikään kuin uuden elämän. Se ei ollutkaan ihan ufoa vaan oli tapahtunut muillekin. – Se on tuonut syvyyttä. Sitä, että kaikki on hyvin. Olimme olleet varmoja, että kenelläkään muulla ei ollut tällaista kokemusta. He katsovat lapsuuttaan nykyisin toivon näkökulmasta. 17 30. Kaikilla on omat haasteensa
Yksi tärkeimmistä päätöksistä oli, että EU ei enää seuraa maiden tilaa vain talouden perusteella, vaan rinnalle otetaan sosiaalisia indikaattoreita. Tyytyväisyys johtuu siitä, että sosiaaliasiat ovat vihdoin nousemassa EU:n tutkalle. Unionin taloussuosituksilla on merkitystä sisältöön ihan oman maan sisälläkin! Göteborgin huippukokoukseen osallistui ministereitä lähes kaikista EU-maista. Tavalliselle ihmiselle huippukokous ei varmaan vaikuttanut kiinnostavammalta kuin huipparit yleensäkään, mutta tämä oli toista maata. Jatkossa maan hyvinvointia mitataan myös katsomalla vaikkapa koulupudokkaiden, köyhyysrajan alla elävien tai työttömien määrää sekä sitä, kuinka hyvin maassa toteutuu tasa-arvo. Työllisyys nousi EU-agendalle 90-luvulla, kun demarit olivat vahvoilla monissa maissa, aikoina kun Suomikin liittyi jäseneksi 1995. Koulutuksen laatuun tai elinikäiseen oppimiseen. 18 30. Kreikan kaunistuvat talousluvut toivat muassaan itsemurha-aallon, lääkepulan ja torikauppiaiden hylkäämiä puolimätiä vihanneksia nälkäänsä keräävät vanhukset. Meppi pitkätossu MIAPETRA KUMPULA-NATRI miapetra.kumpula-natri@ ep.europa.eu Talouslukujen kaunistumisella ei ole väliä, jos vanhukset syövät jätteitä Nimi (tekstaten) paikkakunta hinta (euroa) E uroopassa on pieni joukko ihmisiä, joiden huulille nousee tyytyväinen hymy aina, kun he kuulevat jonkun mainitsevan sanat Göteborgin huippukokous. Göteborgissa oli esillä monta tärkeää asiaa työoikeuksista vanhempainvapaaseen. Nyt äkkiä Suomi pois nurkasta. Silloin ei todellakaan voi puhua vain onnistumisista. Nyt ei demareita hallituksissa juurikaan ole, mutta Euroopan parlamentin vaatima enemmistö syntyy vain toiseksi suurimman ryhmän tuella eli voimme vaikuttaa kansalaisten äänellä. Tämä ei tee vielä tulonsiirtounionia, jolla jotkut tahtovat heti pelotella, kun puhutaan sosiaalisesta Euroopasta. MARRASKUUTA 2017 EUROPARLAMENTAARIKKO KERTOO KUULUMISET BRYSSELISTÄ. Ne ovat äärimmäisen tärkeitä asioita kaikille suomalaisille ja eurooppalaisille. Talouslukujen kohentuminen on yhdentekevää, jollei ihmisten hyvinvointi nouse samalla. Suomea ei kiinnostanut kommentoida sosiaaliasioita silloin, kun EU erikseen pyysi mielipidettä.. Puheenjohtajuuskaudelle on suunniteltu kokouksia, mutta ei esimerkiksi yleistä työllisyysja sosiaaliasioiden komiteaa. Kyseessä oli nimittäin ensimmäinen sosiaaliasioiden huippukokous eli valtiopäämiesten kokoontuminen 20 vuoteen. Suomesta pääministerin estyneenä ollessa ei naapurimaan erityishuippariin, ei edes oheistapahtumiin, lähtenyt kukaan ministeri – ei koulutusasioista, ei digitaalisen työn tulevaisuudesta puhumaan. Uskon, että muutos on alkanut! Näyttää siltä, että Brysselissä on vihdoin hyvin liberaalin ja tiukan kurin ohella alettu ymmärtää, että talous ja hyvinvointi liittyvät yhteen ja kasvun edellytyksinä on myös kansalaisten vointi. EU skarppaa, myös Suomen hallituksen täytyy. Suomea ei ole kiinnostanut myöskään kommentoida sosiaaliasioita silloin, kun EU erikseen pyysi mielipidettä. EU on kyllä kokoustanut pankkiasioissa, raha-asioissa, kriisiasioissa ja sadassa muussa asiassa, mutta sosiaaliasioista ei ole oltu kovin kiinnostuneita. Eikö Pohjoismaisella hyvinvointivaltiolla Suomella todella ole sanottavaa minimitoimeentuloon, vanhempainvapaisiin tai työsuojeluun
tule tekemään löytöjä! Looks and Goods 2. . MARRASKUUTA 2017 * Käsinkudotut villasormikkaat, kynsikkäät ja myssyt. . 19 30. * Perinteiset villahousut naisille ja miehille * Unisukat * Diabetessukat M. . kerros myyntipaikka 167 Te rve tul oa ! SISUSTUS MARGA Pop up -verhot, huonekalukankaat -verhotangot jakiskot -tapetit, matot ja huonekalut -ompelupalvelu -ilmainen suunnittelu ja kotikäynti Hakaniemen Halli 2krs Avoinna ti-pe 11-17, la 11-15 0414424058 www.sisustusmarga.fi Pop up -liikkeitä Polttopuusta Muista syksyn ylioppilaita ja valmistuneita. Halli avoinna: Ma-pe klo 8-18 La klo 8-16 Su suljettu www.hakaniemenkauppahalli.fi Tervetuloa kaupoille! Kivoja vaatteita sKandimerKeiltä Finlayson, l’evolution, lindon, mingel, naru, Plan B yms. 134-136, puh. Seuraa meitä. Hakaniemen Kauppahalli, Helsinki Roiniset Oy REITIN KALA Hakaniemen halli, myymälä 30, 32 puh. . . Aukioloajat: su 17.12. 09 714 140 . . Suomalaista käsityötä Ensimmäinen kerros . klo 8-14 . puh. . klo 8-20 Jouluaattona 24.12. Joulupukki 11-13. . . 040 765 0176 Hakaniemen Halli II krs. . Kilpailu tiedossa. . Joulu on tapahtumassa Tulkaa Hakaniemen Hallin joulutapahtumaan 2.12. 09 701 3658 RAKKAUDESTA KIVEEN Aidot kivi ja hopeakorut Muutokset, korjaukset, kurssit Tervetuloa Onnenaurinkoon 0505631449 fb-onnenaurinko Avoinna ma-pe / mån-fre / Mon-Fri 10-17 la /lör / Sat 10-14 Italialaiset pientuottajien herkut suoraan maahantuojalta. klo 10-16 ma la 18.12.-23.12. . KURONEN Hakaniemen halli II krs. . .
MARRASKUUTA 2017 Olen aina tilannut Demokraattia, koska lehti tarjoaa politiikkaa taustoittavia laadukkaita juttuja. 20 30. Demokraattia tilaamalla sinäkin pysyt ajan tasalla tulevan presidenttikampanjani aiheista. Lehden avaamista näkökulmista on paljon hyötyä. Tuula Haatainen SDP:n presidenttiehdokas Nora Vilva
Se voi herättää halun tehdä myös itse hyviä asioita. Sivuilla on yli 2600 solidaarisuustekoa Suomesta ja maailmalta. Annoin pavun siemeniä serkulleni. Työpajoissa tutustutaan soliM oi daarisuustekoihin eri puolilla maailmaa ja pohditaan myös median välittämän kehitysmaakuvan todenmukaisuutta. Auran mukaan sivuja selatessa voi huomata, ettei hyvän tekeminen ole varallisuudesta kiinni. Nämä poiminnat ovat kehitysyhteistyöjärjestö Solidaarisuuden solidaarisuusteko.fi-sivustolta, jonne alettiin kerätä esimerkkejä arjen pienistä ja suurista hyvistä teoista nelisen vuotta sitten. Arjen solidaarisuus näkyville A utoin vanhusta punnitsemaan hedelmät kaupassa. – Tässä ajassa on paljon pahuutta ja usein katsotaan asioiden huonoja puolia. Solidaarisuuden kehitysyhteistyökohteista kerätyistä tarinoista näkee, kuinka kaikkein köyhimmissäkin oloissa elävät auttavat toisiaan. Solidaarisuusteot-kampanja on sittemmin muuttanut muotoaan Tarinoita solidaarisuudesta -kouluvierailuhankkeeksi. Se voi herättää halun tehdä myös itse hyviä tekoja. Vahvistamme myös maailmankansalaiselle tärkeitä taitoja, kuten kriittistä ajattelua, Nuorten akatemian kehittämispäällikkö Niina Salmi summaa. Anna-Liisa Blomberg Demokraatti Kuvitus: Emilie Uggla Työväen joululehti 2017. 21 30. Ensi vuonna kouluvierailuja tehdään myös alakouluihin. Hanke toteutetaan ulkoasiainministeriön viestintäja globaalikasvatustuella. Videoita solidaarisuudesta Oppilaat tekevät videotrailereita hyvistä teoista hankkeen YouTube-kanavalle ja solidaarisuusteot.fi-sivustolle. Siksi on tärkeää nähdä, mitä hyvää ympärillä tapahtuu, Solidaarisuuden viestintäpäällikkö Siru Aura kertoo. Kuka tahansa voi käydä kertomassa oman hyvän tekonsa, näkemänsä hyvän teon tai itse saadun avun solidaarisuusteot.fi-sivulla. Tarinoita solidaarisuudesta -hanketta toteuttamassa ovat Solidaarisuus, Nuorten akatemia, Mediakasvatuskeskus Metka, Opinkirjo, Hämeenlinnan kaupunki ja Etäkoulu Kulkuri. Tänä vuonna hanke on elänyt hiljaisempaa aikaa, sillä nyt valmistaudutaan laajentamaan hanketta. Olen opettanut suomen kieltä maahanmuuttajille. Kierrätän. Vuodesta 2015 lähtien se on tutustuttanut yläkoululaisia, lukiolaisia ja toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevia nuoria solidaarisuuden käsitteeseen. – Solidaarisuutta ja hyviä tekoja on tärkeää käsitellä kouluissakin. Naapurin lehmät saavat olla laitumellani. Toimin vapaaehtoisena HIV-positiivisten lasten parissa Nairobissa. MARRASKUUTA 2017 L Liike Tuottaja: Anna-Liisa Blomberg 09 7010 459 anna-liisa.blomberg@demokraatti.fi ” Solidaarisuutta ja hyviä tekoja on tärkeää käsitellä kouluissakin. Viime vuonna kouluvierailuja tehtiin 77, oppilaita tavoitettiin 1 200 ja työpajoissa syntyneitä videoita katseltiin 5 400 kertaa
– Ja naisten ääntä saadaan kuuluviin, kun naiset kokoontuvat omilla paikkakunnillaan, Piho jatkaa. Pihon mielestä se on tärkeää, koska naiset ja miehet ymmärtävät joitakin asioita eri tavoin. Asennemuutos olisi paikallaan – pitäisi oppia sietämään erilaisia mielipiteitä. Naistoiminta on tärkeää Demarinaisten toiminta on Boenischille tuttua pitkältä ajalta. Hän lähti uudelleen puheenjohtajaksi, kun pyydettiin. MARRASKUUTA 2017 Paikallista KOONNUT ANNA-LIISA BLOMBERG POIMINTOJA DEMOKRAATTI.FI:N ALUESIVUILTA Päätöksenteko uuteen asentoon Demokraatti.fi:n aluesivuilla on alkanut Omakuva-juttusarja, jossa esitellään paikallistoimijoita – alkaen uusista SDP:n valtuutetuista. Boenisch iloitsee, että Varsinais-Suomen piiriin on saatu myös uutta verta. Siksi meidän pitäisi kuunnella ja nähdä enemmän kuin tuottaa omaa puhetta, siis pyrkiä aitoon kuntalaisten kuulemiseen! Demokraatti.fi/kaakkois-suomi Tiina Isotalus, 33 Kokkolalaisella Tiina Isotaluksella on aina ollut paloa yhteisiin asioihin ja vaikuttamiseen. Itseopiskelu lisääntyy ja lähiopetus vähenee. – Ihmisellä on kaksi korvaa ja kaksi silmää, mutta vain yksi suu. Painettuun lehteen nostamme aika ajoin paloja haastatteluista. Eriarvoistuminen huolettaa Demarinaisten liittokokouksessa vieraillut SDP:n presidenttiehdokas Tuula Haatainen puhui muun muassa turvallisuudesta, ja miten Suomessakin nähtävä eriarvoistumisen kasvu vaikuttaa siihen. – Haluan tätä kautta ja puolueessa toimimalla olla mukana tekemässä maailmasta reilumpaa, Frilander sanoo. Nyt vastataan kysymykseen: ”Minkä asian korjaisit päätöksenteossa?”. Esimerkiksi joka toinen viikko kahvipussikasseja askarrellessa päästään keskustelemaan naisten kesken. Frilander edustaa Nuorsosialidemokraattien puolueosastoa Helsingin Demarinaisissa, ja hän saapui Tampereella viikonloppuna järjestettyyn Demarinaisten liittokokoukseen tutustumaan naisliiton toimintaan paremmin. Riihimäen puolueosastossa on jaostonsa monenlaiselle toiminnalle – soittokunnalle, Nuorille kotkille, Demarinuorille ja -naisille. Anne Heikkilä, 57 Kotkalaisen Anne Heikkilän mielestä kaikenlaisen uudistamisen haaste on pessimismi ja muutosvastarinta. – Erityisesti keskusteltiin ammatillisesta koulutuksesta. Hän näkee niiden aiheuttamaa jähmeyttä niin muissa kuin omassakin puolueessa. Demokraatti.fi/pohjanmaa Anne Heikkilä Reilumpaa maailmaa rakentamassa ”Y hteiskuntamme ei ole vielä tasa-arvoinen. Samalla Pisa-tutkimukset osoittavat, että pojat ovat heikoilla. Päätöksenteossa hän painottaisi nykyistä enemmän kuuntelemista. Ihkauusi jäsen Tarja Helenius valittiin syksyn piirikokouksessa 1.varapuheenjohtajaksi ja Nina Savinen aloittaa 2.varapuheenjohtajana. Hyviä keskusteluja riitti. – Haluan ylläpitää naistoimintaa ja kannustan sen uudistamiseenkin – jos vaikka varapuheenjohtajat innostuvat. Paljon puhutaan siitä, että tarvitaanko naistoimintaa ollenPresidenttiehdokas Tuula Haatainen Presidenttiehdokas Tuula Haatainen puhui Demarinaisten liittokokouksessa Tampereella. – Poteroista on vaikeaa miettiä, miten asiat olisi oikeasti hyvä järjestää, hän sanoo. Demarinaisten liittokokous valitsi SDP:n kansanedustaja Tytti Tuppuraisen jatkamaan puheenjohtajanaan. Lassina Ouattara oli djembe-rumpuineen rytmittämässä presidenttiehdokas Tuula Haataisen saapumista liittokokoukseen.. Kyllä meitä on paljon, jotka uskovat, että tarvitaan, hän sanoo. Varapuheenjohtajiksi valittiin Emmi Lintonen Forssasta sekä Sari Melkko Kouvolasta. On vielä paljon rakenteita, jotka suosivat minua vain sen perusteella, että olen syntynyt tähän sukupuoleen. – Järjestöllisestä näkökulmasta on tärkeää, että on erilaisia toimintaryhmiä, joiden kautta ihmiset tulevat puolueosastoon, Auvinen sanoo. Ainoa miespuolinen liittokokousedustaja kertoo viihtyneensä kokouksessa mainiosti. 22 30. Se on väärin”, sanoo Jan Frilander. 110-vuotisjuhlavuottaan viettävän Varsinais-Suomen naispiirin puheenjohtajana ensi vuonna aloittava kaan. Anna-Liisa Blomberg Demokraatti, Tampere Maiju Boenisch kertoo eriarvoisuuden ja tuloerojen kasvun puhuttaneen myös piirin järjestämässä seminaarissa. Pojathan jätetään heitteille, jos heidän pitää vielä enemmän opiskella itsenäisesti, hän sanoo. Hän aloitti Varsinais-Suomen piirin hallituksessa vuonna 1993, johti piiriä 2008–2013 ja toimi välillä varapuheenjohtajana. Jo lapsena hän kirjoitti kaverikirjaan toiveammatikseen ”diplomaatti”. Riihimäen naisjaoston toiminta on vireää. Haastatteluissa he kertovat muun muassa itsestään ja näkemyksiään paikallispolitiikasta. Tuore SDP:n valtuutettu korjaisi päätöksentekoa toivottamalla etujärjestölinjat unholaan. Keskustelua naisten kesken Riihimäeltä liittokokoukseen saapuneet Maija Auvinen ja Lea Piho pitävät erillistä naistoimintaa tarpeellisena. Huolta kannettiin myös koulutuksesta
” Naisten ääntä saadaan kuuluviin, kun naiset kokoontuvat omilla paikkakunnillaan. Kypsä, tasapainoinen ja rohkea oman tiensä kulkija.. – Olisi tärkeätä, että tiedettäisiin mistä päätetään, kun päätöksiä tehdään, hän sanoo. Päivi Huhtala, Paimio Evelinan Tornado, jossa lauletaan ”laita mut liikkuu”. Naisenergia liikuttaa ja vie eteenpäin. 23 30. Jos Demarinaiset olisi biisi, mikä se olisi. Erja Järvinen, Pori Demarinaiset olisi kuin hyvä blues – improvisoivaa, luovaa ja vaihtelevaa! Annukka Mäkelä, Eurajoki Ei ehkä mikään tietty biisi, vaan jotain menevää. Jotain sellaista, missä on myös hyvä sanoma. Demokraatti.fi/hame Tiina Isotalus Maaret Ollila Jan Frilander kokee Demarinaiset hyväksi väyläksi olla tekemässä maailmasta parempaa paikkaa. Naisissa on voimaa. Kuvat: Anna-Liisa Blomberg Riihimäeltä Tampereelle saapuneet Maija Auvinen ja Lea Piho sanovat, että liittokokouksesta saa kotiinviemisiksi virtaa paikalliseen toimintaan. Päätöksenteossa hän korjaisi päättäjien tietotasoa kunnan palvelujen parissa työskentelevien arjesta. Tytti Tuppurainen, Oulu Aikuinen nainen. Hänestä päättäjien pitäisi jalkautua palveluihin kokeilemaan ja osallistumaan päivän töihin. MARRASKUUTA 2017 #demokraatti INSTAGRAM-KUVIEN NÄYTEIKKUNA Maaret Ollila, 58 Hausjärveläinen Maaret Ollila kuvailee pyrkivänsä olemaan asioista selkoa ottava, kuunteleva, tarkkaileva ja asioita eteenpäin vievä ihminen
DEMOKRAATTI/ JOULUPUKKIVISA PL 338 00531 HELSINKI Kirjepostimerkki Joulupukkivisa ARVAA KUKA PARRAN ALLA LUURAA Joulupukkivisailun ohjeet Joulupukkikisaan voi osallistua kuka tahansa ikään, sukupuoleen tai puoluekantaan katsomatta. – Pukin pajassa eivät perinteiset sukupuoliroolit ahdista, eikä saisi mielestämme ahdistaa yhteiskunnassakaan, pukkimme virkkoo. MARRASKUUTA 2017 VASTAAJAN NIMI: OSOITE: POSTINUMERO: PUHELINNUMERO: . JOULUPUKKINA OVAT JO OLLEET: Joulupukki on joukkuekapteeni D emokraatin joulupukista paljastettiin viime viikolla, että hänellä on hymy herkässä. Arvauksia sallitaan vastaajaa kohden vain yksi. Onko se nyt aivan oikein, että siinä kannustetaan tonttu-ukkoja. Pukkimme tietää, että hapsien harmaudesta riippumatta maan kaikki punanutut ovat asiasta samaa mieltä. Lähetä veikkauksesi tai varma tietosi oheisella vastauskupongilla osoitteeseen Demokraatti/Joulupukkikisa, Siltasaarenkatu 18–20 C, PL 338, 00531 Helsinki. Oikein vastanneiden kesken arvomme kahden hengen lahjakortin Scandicin hotelleihin. Hauskoja muistoja olivat pelireissut – lähin paikallisottelu oli yleensä yli sadan kilometrin päässä kotoa. Pukki tuumii, että ehkä pelkkä ”tontut” riittäisi. Demokraatin joulupukiksi pääsee vain kerran elämässään, joten ennen kuin veikkaat, tarkista, ettei nimi löydy oheisesta listasta. Anna-Liisa Blomberg Demokraatti Ja ri So in i. Politiikan paikallisjoukkueeseen hän ponkaisi viime keväänä ja sai ensikertalaisena heti vastuuta ryhmän puheenjohtajana. Jääkiekko on tärkeä juttu edelleenkin, TPS:n kannattajaksi tunnustautuva pukkimme kertoo. Pukkimme henkilöllisyys paljastetaan Demokraatissa 21.12., jolloin selviävät arvonnan voittajat. Ismo Kallio, Margit Eskman, Sakari Kiuru, Veikko Helle, Matti Ahde, Erkki Aho, Kaisa Raatikainen, Tellervo Koivisto, Vappu Taipale, Pekka Oivio, Antti Kalliomäki, Anu Kaipainen, Pirjo Ala-Kapee, Lasse Lehtinen, Arto Bryggare, Antero Kekkonen, Pertti Paasio, Tarja Halonen, Teemu Selänne, Liisa Jaakonsaari, Säde Tahvanainen, Kari Rajamäki, Päivi Lipponen, Mandi Malek, Pelle Miljoona, Erkki Tuomioja, Tapani Kansa, Erkki Liikanen, Reino Paasilinna, Maarit Feldt-Ranta, Maria Guzenina-Richardson, Eero Heinäluoma, Tommy Tabermann, Lauri Lyly, Jukka Virtanen, Mikael Jungner, Amin Asikainen, Ann Selin, Antti Lindtman, Timo Harakka ja Sanna Marin. – Joulupukin pajassa ei ainakaan harmittaisi, jos suodaan hyppimistä ja riemun raikkahinta aikaa kaikille, hän myhäilee. Joulupukkihan on... Valtakunnallisesti hänet tunnetaan kaikkea muuta kuin harmaantuneiden tonttujen pajan pomona. Pukin mukaan nuorille tontuille onkin tänä päivänä jo selvää, että jokainen voi tehdä juuri sitä, mihin mieli halajaa ja minkä parhaiten taitaa. Ainakin hänen lapsuuden sankarinsa on Saku Koivu. Punanuttuamme ja Koivua yhdistää joukkuekapteenin rooli. Riemun raikkahin aika kuuluu kaikille Joulupukkimme hörähtää makeaan nauruun, kun häneltä kysyy mielipidettä Hei tonttu-ukot hyppikää -kappaleen sanomaan. Pukkimme mielestä on tärkeää ravistella ajatusta siitä, että tyttötontut ompelevat ja valmistavat pehmeitä paketteja ja poikatontut veistelevät puuleluja. Lisäksi arvotaan kaikkien vastanneiden kesken kaksi kirjapalkintoa. Lienee jo tähän mennessä selvää, että pukkimme viittaa tällä sosialidemokraatteihin. Liekö hän myös sitkeä kuin pohjoinen vaivaiskoivu. Tätä pajaa johdetaan Helsingistä. – Nuoruus tuli vietettyä kaukalon laidalla. 24 30. Voit lähettää vastauksesi myös sähköpostitse osoitteeseen liike@ demokraatti.fi Vastausten tulee olla perillä viimeistään 14.joulukuuta. Häntä voisikin kuvailla valoisaksi kuin Lapin yötön yö. Pitäisikö puhua tonttuhenkilöistä
Hela nationen var mitt i ett accelererande reformarbete och de finlandssvenska socialdemokraterna sökte sin väg i en ny tid där de politiska konkurrenterna fanns på bägge sidor. MARRASKUUTA 2017 Kielikylpy RUOTSINKIELINEN ARTIKKELI YHTEISTYÖSSÄ ARBETARBLADETIN KANSSA JOKAISEN KUUKAUDEN VIIMEISESSÄ LEHDESSÄ JUTTU ON JULKAISTU 9.10. Det kan handla om hur Maarit Feldt-Rantas kommer över nervositeten då hon första gången blir vald till FSD:s ordförande, eller att Marianne Laxén säger “nej fan”, klär av sig och sätter stopp för traditionen med karlarnas bastumöten. Som Kaj Bärlund konstaterar i förordet har FSD (tidigare FSA) haft “ett inflytande som överskridit dess organisatoriska styrka”. Därmed möter historien nutid och kampen så här långt är förevigad. Detta ger boken variation och levandegör historien genom påminnelser om det som idag används som partiets slogan: Det går att förändra världen, det behövs bara modiga människor. Historiken fokuserar också på förbundets roll inom det socialdemokratiska partiet. Bortsett från mängden tryckfel finns endast gott att säga om boken som säljs i SDP:s webbshop (sdpkauppa.fi). Den aktuella perioden är en storhetstid för finlandssvensk socialdemokrati. Som läsare slås man av gemensamma nämnare hos många av profilerna. Därmed var han som förutbestämd att skriva Med djärva tankar. Exempelvis tv-grälet om en svenskspråkig kanal skildras detaljerat. Den diplomatiska vägen och vägran att välja sida vid partisplittringen gav på sikt förstärkt politiskt förtroende och goda kontakter till partiledningen. Även rollen som nordiska länk har genom personliga kontakter till Sverige och övriga Norden gett förbundet ett speciellt inflytande. Lisää juttuja: Arbetarbladet.fi Boken går kronologiskt fram med personporträtt som fördjupande pauser. 25 30. Boken visar tydligt hur saker rört på sig tack vare att människor repat mod i svåra stunder eller tagit det där avgörande steget för att bryta mönstret. Små och stora frågor I och med att perspektivet är förbundets växlar Helsing mellan stora frågor på riksnivå (som EEC-avtalet och presidentämbetet) och frågor som främst skapat rubriker i Svenskfinland. Språkligt lyckas Helsing få in mycket på sidorna tack vare flera summerande metaforiska formuleringar. De flesta centrala aktörer har intervjuats för verket, vilket tveklöst är dess största styrka och behållning. Med djärva tankar, Finlandssvensk socialdemokrati 1974-2014 är utgiven av Finlands svenska socialdemokrater (FSD) och samtidigt ABL:s julklappstips nummer ett. I stället avslutas den med några ämnesvisa kapitel som täcker luckor som uppstått på vägen. Nu är kampen förevigad Alf-Erik Helsing (som i decennier ledde Arbetarbladet) har skrivit ett tiotal föreningshistoriker och var en av redaktörerna till den tidigare FSA-historiken. SANASTO djärv = uskalias erfarenhet = kokemus formulering = kielellinen muoto föreviga = ikuistaa grundlagsreform = perustuslakiuudistus inflytande = vaikutus modig = rohkea nervositet = hermostuneisuus perspektiv = näkökulma rörelse = liike samvete = omatunto verk = teos ” Finlands svenska arbetarförbund hade som mest hela fem riksdagsledamöter samtidigt. Eriksson, Marianne Laxén, Kaj Laxén och Yrsa Stenius. ARBETARBLADET.FI:SSÄ JOHAN KVARNSTRÖM Johan Kvarnström A lf-Erik Helsings storverk dokumenterar 40 år med “SDP:s samvete och nordiska länk” på ett livfullt sätt med journalistiskt grepp. Dessa gäller Norden, facket, kvinnors ställning och dagens aktiva inom FSD:s ledning. Det gällde att parera både mot SFP på högerflanken och mot den föryngrade yttre vänstern. Helsing skildrar skickligt de ideologiska strömmar som förde med sig nytt syre till den socialdemokratiska rörelsen, men också en del utmaningar. Det är inte alls ovanligt att ha mist sin pappa på sätt eller annat eller av andra skäl genom egen erfarenhet insett behovet av en samhällelig grundtrygghet. Modiga människor Finlands svenska arbetarförbund hade som mest hela fem riksdagsledamöter samtidigt och spelade en viktig roll för såväl grundlagsreformen som för exempelvis inrättandet av ett miljöministerium. Han beskriver boken som “sitt mest arbetsamma projekt”.. Historiken kör igång på allvar med “60-talsgenerationens intåg” som personifierades av bland andra Ulf Sundqvist, Ralf Friberg, Jacob Söderman, Lars D
Vaikka sekä punaisten että valkoisten tavoitteena oli itsenäinen Suomi, keskinäiseen luottamukseen ei ollut eväitä. Maisemat vaihtuivat tiheään, mutta usko koivun ja tähden löytymiseen ei hälvennyt. Omakotitalon lämmössä istuu keski-ikäinen pariskunta. Onko tämä maa minun uusi kotini. Näin päättyi Sakari Topeliuksen tunnetuin satu Koivu ja tähti. 26 30. Kun tämän päivän pakolainen lähtee rauhattomasta ja vieraasta maasta, hän ei tiedä uudesta kotimaastaan mitään. Rakas kotimaamme on muuttunut ja kasvanut satusetä Topeliuksen ajoista melkoisesti. Yhtenä päivänä tuo nälkää ja sodan kauhuja paennut pakolainen näkee suomalaisen koivun ja sen lehtien keskeltä loistavan tähden. Ihmiset ottivat pienen kaksikon lempeästi vastaan, ja lopulta – kuin ihmeen kaupalla – oman kotipihan koivu löytyi ja se kirkkain tähti. u u u Suomi viettää ensi viikolla 100-vuotisjuhlaansa. Suomen tulevaisuuden ratkaisee se, miten otamme nämä kaikkein heikoimmat vastaan. MARRASKUUTA 2017 M atka kaukaisesta maasta kohti kotia kesti ainakin vuoden. Olen monesti miettinyt, miltä tuntui työväenliikkeen pojasta, joka jääkäriksi koulutettuna ja kotiin palattuaan päätyi taistelemaan omaa veljeään vastaan. Aika harvan valtion synnytys on ollut yhtä tuskainen ja verinen kuin Suomen. Maailmansodan hullut vuodet ja suuret aatteet saivat pienenkin, ensi askeleitaan ottavan maan sekasorron tilaan. Ymmärrämme huomattavasti paremmin, että pienen kansakunnan on toimittava yhteistyössä, jos haluamme pärjätä kansainvälisestä. He eivät puhu samaa kieltä kuin oma äiti ja isä kaukana Lähi-idässä. Kappale suomalaista historiaa ja mielenmaisemaa. Erityisesti viestintäteknologia on kokenut hurjan muutoksen. Koivun ja tähden Suomi on tällä hetkellä hyvin toisenlainen kuin sata vuotta sitten. Silti jokin tuntuu näiden ihmisten keskellä hyvältä. Uskomme, että yhteiskunta, jossa ihmiset luottavat toisiinsa on kaikkein kilpailukykyisin. Suuntamerkit eivät olleet kovin selkeitä; muistoina vain kotipihan koivu, jonka oksien läpi loisti linnunradan kirkkain tähti. Tähän ajatukseen kiteytyy aika lailla kansalaissodan koko karmeus. Uskomme, että yhteiskunta, jossa ihmiset luottavat toisiinsa on kaikkein kilpailukykyisin. Tuvassa odottivat jo iäkkäät äiti ja isä. Usko vahvistui kovasti, kun vastaan tulevat ihmiset alkoivat puhua lasten omaa äidinkieltä. Vaikka hyvinvointivaltiota on tämän hallituksen toimesta pyrittykin purkamaan asteittain, on kansalaisten luottamus toisiinsa aiKoivun ja tähden toisenlainen Suomi van eri tasolla kuin vuosisadan alussa. Hän kulkee usein vaarallisen venematkan ja päätyy kulkutautien riivaamille pakolaisleireille. u u u Palaan vielä hetkeksi Koivu ja tähti -satumaailmaan. Vaikka vieraassa maassa lapsista oli pidetty hyvää huolta, koti-ikävä pakotti sisarukset lähtemään uhkarohkealle matkalle kohti kotimaata. Emme enää eksy koskaan, mutta piiloutumisesta on tullut melkein mahdotonta. Sota ja nälänhätä olivat kuljettaneet suomalaislapset kauas kotipirtin lämmöstä ja vanhempien suojeluksesta. Vaikka koivupuu vaihtuu Lähi-idässä sypressiin, elämme silti saman tähtitaivaan alla. Jälleennäkemisen riemu oli ylimaallista. Matkaoppaina sisaruksilla oli kaksi pikkulinnuiksi naamioitunutta enkeliä, jotka kulkivat jo teini-ikäisiksi varttuneiden sisarusten edellä. Mukana ei hänellä ole kahta pikkulintua, jotka johdattavat kohti uutta kotia. Tämän päivän Suomessa lapset eivät enää katoa vieraisiin maihin, vaan pikemminkin isoveli valvoo kaikkialla. Salmiakkia MIKKO SALMI MIKKO.SALMI@DEMOKRAATTI.FI #MSALMI MIKKO SALMI MIKKO.SALMI@DEMOKRAATTI.FI TWITTER: @MSALMI. Hän pohtii, tohdinko mennä taloon sisään kysymään yösijaa
MARRASKUUTA 2017 E Elämä Tuottaja: Nora Vilva 09 7010 528 nora.vilva@demokraatti.fi Ku va us jä rje st el yt Em ili e U gg la ja N or a Vi lv a Työväen joululehti 2017 Joulun alla voi lattianrajaan ilmestyä tonttuovi.. 27 30
KUVAT JARI SOINI Olipa kerran minä. MARRASKUUTA 2017 TEKSTI VIRPI KIRVES-TORVINEN . 28 30
Räsäsellä ei ollut tästä aavis tustakaan. 29 30. Hän oli gra dussaan löytänyt kvarkkien vankeuteen liittyvässä lähestymistavassa virheen. Maisterin tutkintoon Räsäseltä kului seitsemän ja puoli vuotta. Maalampi kysyi Räsäseltä, muistaako hän palautelomakkeensa kirjoitusta. – On hyvä saada tällaisia muistutuk sia erehtyväisyydestä. Räsänen oli juuri Maa lammen modernin fysiikan kurssilla innostunut kosmologiasta, josta myö hemmin piti itse vastaavan kurssin. Se oli suuri jär kytys. Samassa tilaisuudessa pu hui myös fyysikko, professori Jukka Maalampi. Hän oli henkilö, jota olin suuresti arvostanut.. ”En ymmärrä, miksi tällaisia kursseja on”, oli ollut opiskelijan vastaus. Hän oli sitä mieltä, että ongelman ratkaisu kuului hänelle. Ihmi set muistavat Räsäsen mukaan asioita, jotka sopivat heidän tarinaansa. MARRASKUUTA 2017 Palestiinan puolustaja Kosmologi pelkää normaaliuden illuusiota K osmologi, kansalaisak tivisti Syksy Räsänen oli vuosia sitten luen noimassa suhteelli suusteoriasta Jyväs kylässä. – Silloin ajattelin, että ympyrä sulkeu tuu, Räsänen kertoo. – Graduohjaajani antoi minulle ken kää
Minulla oli tietokirjoja tähtitieteestä, mutta niistä ei ole jää nyt kunnollista muistikuvaa. Räsänen asui neljä–viisi vuotta Genevessä, jossa kieli toi omat haas teensa. – Siellä suomalainen tapakult tuuri tuntui hieman töykeältä. – Sitä ennen en kokenut, että mi nulla olisi ollut henkilökohtaista velvollisuutta tehdä jotain. Räsänen lähti IsoBritanniaan tut kijavaihtoon vuonna 2002. Se, mikä Genevessä oli normaalia, oli Suomessa yhtäkkiä yliystävällistä. Varsinkin sarjakuvien supersan karit ja science fiction kiehtoivat. MARRASKUUTA 2017 Gradun jälkeen Räsänen siirtyi kosmologiaan saatuaan siihen hel pommin ohjausta ja rahoitusta. Ei ole oleellista, muistetaanko minut henkilönä, vaan se, jos voin julkisilla esiintymisilläni ja kirjoituksillani vaikuttaa rakentavasti ihmisten käsityksiin. Breyten Breytenbach ja Mahmud Darwish. Ketkä ovat mielirunoilijoitasi tällä hetkellä. Syksy on lempivuodenaikani Hel singissä. Räsäsen seurasi, miten yhteis kunta käsitteli Irakin sotaa. – Minun tunnelmani ei ollut sil loin toiveikas. KOLME KYSYMYSTÄ JA VASTAUSTA. Englan nin kieltä hän imi britti ja yhdysval talaisista tietokonepeleistä. – Oli sellainen olo, että olisi pitä nyt tehdä enemmän. Räsänen allekir joitti vetoomuksia, osallistui mie lenosoituksiin ja lahjoitti rahaa. Räsäsellä ei ollut entuudestaan minkäänlaista rakennuskokemusta. Vuotta myöhemmin Räsänen osal listui yhdessä miljoonan ihmisen kanssa IsoBritannian suurimpaan Irakin sodan vastaiseen mielenosoi tukseen. – Kun on itse poissa, näkee sen ison muutoksen, Räsänen pohtii. 30 30. Silloin Irakin sota näkyi maassa vahvasti. Ilman ulkomaanvuosia elämä olisi voinut olla Räsäsestä älyllisesti köy hempää. Ulkomailla asuessaan Räsänen pystyi vetoamaan kielitaidon puut teeseen oman kansalaisaktivisminsa suhteen. Väi töskirja valmistuikin parissa vuo dessa. – Luin paljon ja olin tunnollinen koululainen. – Huomasin, että se valtavirran käsitys, mikä meillä on yhteiskun nasta ja politiikasta on perustavalla tavalla virheellinen. Mistä toivoisit ihmisten muistavan sinut. Hän teki jotain. Jukka oli 1970luvulla syntyneillä yleinen nimi. En ym märtänyt tapahtumia ja aloin lukea LähiIdän politiikkaa ja poliittisen historian analyyseja. Minä en tehnyt. Kun Räsänen tiesi palaavansa Suomeen, hän lakkasi ajattelemasta mieliasioitaan Genevessä. Suo malaiset ovat hirveän epäkohte liaita koko ajan. Vaatimus tehdä itse epä kohtien eteen alkoi kyteä. Äiti oli alaasteen opettaja. Myös Suomen asioita saattoi tarkas tella isomman viitekehyksen kautta. Maailmalla hänet tunnetaan maailmankaikkeuden kiihtyvää laa jenemista koskevasta tutkimuk sestaan. Millainen kuluttaja olet. Suomesta oli tullut kahdek san vuoden aikana huomattavasti rasistisempi kuin ennen. Hän kuoli vuotta myöhemmin. Se on ainut vuodenaika, josta pystyy nauttimaan kunnolla odottamatta sen loppumista. Sen jälkeen hän ahmi Chomskyn kirjoituksia. – Oli valaisevaa nähdä tuhottuja taloja ja koulurakennuksia ja käydä sen jälkeen Tel Avivissa, jossa kaikki oli normaalia. Rakentamaan ilman kokemusta Vuonna 2011 Räsäselle tarjoutui mahdollisuus tehdä jälleenrakenta mistyötä kolmen viikon ajan Pales tiinan miehitysalueella. Sitä on ulkopuolinen sil loinkin. Noam Chomsky herätti Räsänen ei ollut kiinnostunut juuri kaan yhteiskunnallisesta epäoikeu denmukaisuudesta ennen vuotta 2001. Työt alkoivat yhdeksältä aamulla ” Siinä on räikeä ero, miten esitämme asiat ja mitä ajattelemme niistä, kun sitä vertaa todellisuuteen. – Kun mietin tätä nimeä, katsoin ikkunasta, ja lehdet putosivat puista. Isä sairastui syöpään Räsäsen ol lessa viisivuotias. Silti hän ei pitänyt itseään kovin aktiivi sena. Siinä on räikeä ero, miten esitämme asiat ja mitä ajattelemme niistä, kun sitä vertaa todellisuuteen. Sen jälkeen hän on käynyt siellä useita kertoja. päivän terroriteot Yh dysvalloissa koskettivat eri puolilla maailmaa. – Silloin tuli ilmi teoreettisen ym märryksen hyödyttömyys. – Suomeen palattuani minulla ei ollut enää mitään tekosyytä. – Kun tulee takaisin vuosien jäl keen, on itse muuttunut ja Suomi on muuttunut. Neljä Jukkaa Räsäsen isä oli yrittäjä. Propa gandakoneisto jylläsi, poliittinen vallankäyttö ja vastuuttomuus nä kyivät eri puolilla. Nähdessään Noam Chomskyn kolumnin Helsingin Yliopisto lehdessä, jokin alkoi muuttua hä nen sisällään. Räsäsenkin luokalla oli neljä samannimistä. Syntinen. Saman vuoden syys kuussa 11. Melankolisuuden ja tunnel mallisuuden lisäksi syksyssä vuo denaikana kiehtoi muutos. Hän ei ko kenut henkilöityvänsä omaan ni meensä. Hän työs kenteli myös Kyproksella YKsoti laana. Eräässä mielenosoituksessa Räsä nen jutteli yhden tapahtuman järjes täjän kanssa, jolla ei selkeästikään ollut yhtä lailla tietoa tai ymmär rystä taustoista. Ulkopuolinen Muuttaminen oli helpompaa, jos ei kiintynyt liikaa paikkoihin tai ihmi siin. Jälkimmäisen kautta Räsänen muis teleekin saaneensa ensimmäisen kosketuksen kosmologiaan
. Lähde: Räsänen, Syksy: Israelin apartheid (Into Kustannus 2017).. – Suomen pitää lopettaa ase kauppa ja yhteistyö Israelin kanssa. Esimerkiksi SDP on esittänyt vuonna 2014 Palestiinan valtion tunnustamista ja aseviennin jäädyt tämistä Israeliin. Alue oli suljettu palestiinalaisille ja avoin israelin juutalaisille. – Normaaliuden illuusio on hy vin epänormaalia ja kaikkein jär kyttävintä. . Räsäselle korostui paikan päällä, miten pieni alue oli ja miten lähellä kaikki oli toisiaan. Suomi osallistuu Räsäsen mu kaan apartheidin tukemiseen käy mällä asekauppaa Israelin kanssa ja sallimalla tuonnin miehitettyjen alueiden laittomista siirtokunnista. Oli hienoa nähdä valmiin talon luovuttaminen per heelle. . . – Mitä luonnontiede paljastaa, on aina erilainen kuin arkikokemuk semme. avoliitossa SYKSY RÄSÄNEN ja saattoivat jatkua iltakuuteen asti. Se kehystää inhimillistä kokemusta. Lain mukaan yksi et ninen ryhmä oli muiden yläpuo lella. väitteli tohtoriksi 2002 . Hänellä on tekeillä lastenkirja. 31 30. Uskomatonta oli puolestaan havaita israelinjuutalaisten näke mys siitä, ettei miehitystä Gazassa ja Länsirannalla ole. MARRASKUUTA 2017 ” Silloin tuli ilmi teoreettisen ymmärryksen hyödyttömyys. Hä nestä lapsille teoreettisen fysiikan tai kosmologisten ilmiöiden selit täminen ei juurikaan eroa aikuisille kertomisesta, vain perusteluiden tu lee olla paljon tiiviimpiä. – Solidaarinen toiminta luo mie lekkyyden tunteen elämälle ja tuo olon, ettei ole yksinäinen vaan osa inhimillistä kokemusta. – On erinomainen linjaus, että puolue on sitoutunut toimimaan sen eteen, että siirtokuntatuotteille saa daan kansainvälisiä tuontikieltoja, Räsänen kiittelee. Parhaimmillaan lämpömittari näytti + 35 astetta. Snellmanin palkinto 2014 . – Miehitysjoukot tuhosivat ra kennuksen kuusi kertaa. Illalla oli erilaista poliittista ohjelmaa. Minä en tehnyt. Ilman kan salaisaktivismia kokisin elämäni ehkä vähemmän mielekkääksi, hän pohtii. Se on vas tarinnan symboli ja muistuttaa siitä, mistä tässä on kysymys ja miksi tätä työtä tarvitaan. Sitä ennen hän haluaa saada kuitenkin englan ninkielisen käännöksen valmiiksi Israelin apartheidkirjastaan. Toinen taloista, joita Räsänen oli jälleenrakentamassa oli Ihmisoi keusjärjestö ICAHD:in (Israel Com mittee Against House Demolitions) tukikohta. . Siirtokunnista tulevien tuotteiden kieltämistä Amnestyn esityksen mukaisesti on Räsäsestä ensisijai nen asia. . Israelinjuutalaiset ovat hyvin tietämättömiä, mutta he tie tävät tarpeeksi, etteivät halua tietää enempää. Maailmankaikkeus on Räsäsen mukaan osa meitä ja sitä, miten ole misemme ja ajattelumme on mää räytynyt. ICAHD Israel Committee Against House Demolitions Suomen haaran puheenjohtaja . J. . Solidaarisuudesta mielekkyyttä Räsänen on tottunut kansantajuis tamaan kosmologiaa blogikirjoituk sissaan ja kolumneissaan. . V. Hän teki jotain. kosmologi, teoreettisen fysiikan dosentti, yliopistotutkija ja kansalaisaktivisti . työskennellyt esimerkiksi Oxfordin ja Geneven yliopistoissa, Euroopan hiukkasfysiikan tutkimuskeskus CERN:ssä, Annecyn LAPTH-tutkimuslaitoksessa sekä Koben yliopistossa . syntynyt 1973 Helsingissä . Luonnontieteellinen tutki mus osoittaa, miten merkityksettö miä me olemme ja meidän kuvitel mamme siitä, millainen maailma on. Vierailut olivat henkisesti raskaita, mutta fyysinen työ tasapainotti. ICAHD:n kannattaa nykyisen koko Palestiinan kattavan apart heidvaltion korvaamista yhdellä demokraattisella valtiolla, jossa kai killa on yhtäläiset oikeudet
– Eräs toimittaja keksi soittaa ja tentata asiaa minultakin. Vähän yli kolmekymppinen Lehtinen sai korujen toteutukseen vapaat kädet, mutta toiveena oli, että koruihin käytetään vain kotimaisia materiaaleja. Tilanne oli kiusallinen. Samalla hahmotellaan korun värimaailmaa; kivien värit sekä käytetäänkö keltakultaa vai valkokultaa. Tyttöjen piti olla ylioppilaita, pojat pääsivät sisään kansakoulupohjalta. Tillanderilla tehtyjen työvuosien jälkeen Lehtinen perusti vuonna 1998 oman yrityksen, Royal Princess Design-Atelier Oy:n. – Niskastani löytyi nivelrikko. Ensimmäisellä tapaamisella asiakas kertoo ideastaan ja tuo mukanaan esimerkiksi jalokiviä tai puvun, jota on ajatellut korun kanssa käyttää. Näin esimerkiksi kävi, kun media bongasi vuosia sitten Tarja Halosen rintapielestä Jaana Lehtisen suunnitteleman liito-oravakorun. Onhan hänellä niitä kissojakin, niin ei kai tämän korun nyt mikään suoranainen kannanotto tarvitse olla. Tillanderille, kun olin heidän pääsuunnittelijanaan viidentoista vuoden ajan. – Pääsin 70-luvun alussa Lahden kultaseppäopistoon tyttökiintiön avulla. 32 30. Sydämen keskellä kimmeltävä värjätty makean veden helmi sointuu täydellisesti Haataisen demarinpunaiseen bleiseriin. – Joudun tavallaan puolen vuoden pakkolomalle, Lehtinen naurahtaa. Prototyyppi kun on, on koru numeroitu ykkösellä. – Jonkunlainen kohuhan siitä nousi. – Sen jälkeen piirrän asiakkaalle erilaisia luonnoksia korusta. – Dianan ja Carolinen korut olivat 80-luvun puolivälissä Wärtsilän tilauksia A. – Tällä hetkellä työn alla on jouluksi tilattuja koruja. Lehtinen oli alun perin ajatellut jatkaa alalla niin kauan kuin henki pihisee, mutta vuosi sitten diagnosoitu ammattitauti muutti suunnitelmat. A. – Olen alkanut myös haaveilla löytäväni liikkeelle jatkajaa. MARRASKUUTA 2017 Suurella sydämellä Haataisen kampanjaan Eduskunnan Valtiosalin edusta kuplii naisenergiaa. Korulla voi viestiä Koru voidaan joskus tulkita myös viestiksi. Piirustuksia hiotaan pieniä yksityiskohtia myöten, kunnes asiakas löytää haluamansa version ja on tyytyväinen. – Siinä sitten pyörittelin, että käsittääkseni Tarja Halonen on aina ollut eläinten ystävä ja pienten suojelija. Koruissa on suomalaiset kivet ja kultahiput ovat Lapista. – Ajatus oli, että tytöistä tulisi hyviä myyjättäriä, jos he osaisivat puhua vähän englantia ja laskea, Lehtinen hymähtää. Demarinaisten Merja-Hannele Vuohelainen ja kultaseppä Jaana Lehtinen ovat luovuttamassa presidenttiehdokas Tuula Haataiselle prototyyppiä hänen kampanjakorustaan. Koko prosessi kestää kuukauden tai pari. Jaana Lehtinen on ollut alalla 46 vuotta. Kultasepillä se on työasennosta johtuva ammattitauti, vähän niin kuin nuorisolla kännykkäniskat. Hopeinen Suurella sydämellä -riipus solahtaa Haataisen kaulalle. Iltapäivälehdet spekuloivat onko kyseessä presidentin kannanotto, Lehtinen muistelee. Yhteistyö on kaiken perusta Korujen suunnittelu on tiimityötä. Korualalla ei ole tapana sen kummemmin puhua asiakkaista. Olisi hienoa saada tähän nuori yrittäjä, jonka mentorina ja apuna voisin toimia. Voisi sanoa, että kansainvälisesti korubisnes on yhä vahvasti miesten hallussa. Ilmassa leijuu juhlan tuntua. – Sillä rajauksella ei edes tarvitse ajatella mitään timantteja. Ensi vuoden alussa Lehtinen paketoi Pietarinkadun kivijalassa sijaitsevan työhuoneensa ja korumyymälänsä kiinteistön putkiremontin alta muutamaksi kuukaudeksi turvaan. Kuninkaallisten suunnittelija – Ruotsin prinsessa Victoria, prinsessa Diana, Monacon Caroline, Lehtinen luettelee tunnetuimpia asiakkaitaan kodikkaalla työhuoneellaan Helsingissä. Nora Vilva Demokraatti Kuvat Jari Soini Työväen joululehti 2017 Merja-Hannele Vuohelainen ja kultaseppä Jaana Lehtinen luovuttavat kampanjariipuksen Tuula Haataiselle.. Miesten alaa Jalokivikauppiaat ja kultasepät ovat perinteisesti miehiä
Tässä on saanut tehdä todella paljon kivoja ja omiin arvoihini sopivia asioita. Kotoa on jäänyt sellainen fiilis, että sukupuoli ei ole syy olla tekemättä mitä haluaa. Olen rohkea tarttumaan asioihin. Olemme saaneet harrastaa paljon ja kokeilla kaikenlaisia uusia harrastuksia, eikä yleensä haitannut, jos jonkun harrastuksen lopetti kesken. MARRASKUUTA 2017 Kasvot peilissä TEKSTI JA KUVA NORA VILVA Noora Eilola, 28 S uhtaudun elämääni go with the flow -asenteella. Olen tosi tyytyväinen, että sanoin kyllä. On helppo mennä rohkeasti vaan päin uusia juttuja, kun samaan aikaan muistaa, että kaikesta ei tarvitse selvitä yksin. Aika siistiä. Noora Eilola on Demarinuorten viestintäsuunnittelija.. Se johtuu varmasti paljon kotikasvatuksestani. Kotona opetettiin, että ei ole häpeä sanoa, jos omat taidot tai aika eivät jollain hetkellä riitäkään. Kun huomaa, että jossain asiassa tulee seinä vastaan tai omat taidot eivät riitä, yleensä löytyy aina joku, joka auttaa ihan mielellään. Niin olen tullut mukaan myös tähän puoluetoimintaan. Tärkeintä on vaan osata sanoa ääneen, että nyt on sellainen hetki, että en pystykään tähän yksin. 33 30. Ja myös se, että kaikkea voi kokeilla – ja jos joku ei tunnukaan hyvältä, niin sitten voi siirtyä seuraavaan juttuun ja se on ihan ok. Isompi ongelma on, jos ei sanokaan ja pikkuhiljaa hukkuu sen kaiken alle. Minulla on kolme pikkuveljeä ja meille on kaikille annettu vapaus tehdä omia juttuja. Olen innostuvaa ihmissorttia ja sanonut aina hulluille ja tuntemattomillekin asioille mieluummin kyllä kuin ei. Olen ollut puolueen jäsen vasta viime keväästä ja nyt jo saan olla mukana pressavaalikampanjassa. Meille kaikille on kotona opetettu samoja juttuja ruoanlaitosta pieniin rakennustöihin ja auton huoltoon
Färman kertoo viihtyneensä hyvin tehtaalla ja nyt eläkepäivät kangastelevat lähikuukausien kuluttua. Makuvirhe tuntuu suussa heti ja asiaan on puututtava. Robotti sulkee pakkaukset automaattisesti. – Pandalaisten omia makunystyröitä käytetään hyväksi. Sesonkien ajaksi myös henkilökunnan tarve lähes kaksinkertaistuu. Tehtaan päätuotteet ovat suklaa ja lakritsi. Suklaasta onkin tullut joulupöydän herkkujen herkku. Työväen joululeht i 2017 Ku va us jä rje st el yt Em ili e U gg la ja N or a V ilv a Ku va t A nn aLi is a Bl om be rg. Eniten töitä on joulumakeisten valmistuksen aikaan. Taisto Färman. Olemme etuoikeutettuja, kun monet osaavat sesonkityöntekijämme palaavat tehtaallemme vuosi vuoden jälkeen. Näin tuotteiden puhtaus kuluttajille pidetään aukottomana, selvittää suklaapuolen tuoteryhmän päällikkö Mirja-Riitta Helenius-Piiroinen. Suklaa valmistetaan kaakaomassasta, kaakaovoista, sokerista ja maitojauheesta. Makeisia on viety myös ulkomaille vuodesta 1963 lähtien. Suklaatehtaan joulu alkaa jo kesälomien jälkeen, sillä joulusuklaiden on oltava kaupoissa lokakuun loppupuolella. Suklaakoneen toimintaa tarkkailee yli 40 vuotta makeistehtaalla työskennellyt Taisto Färman. Toinen huippusesonki on pääsiäinen. Suklaakonvehdit saavat täytteet ja hihnat kuljettavat herkut pakkaamon robottilinjoille. Suklaata maistellaan, ja jos suut löytävät kitkeriä makuja, rakeita tai muuta outoa, asia korjataan välittömästi, kertoo toimitusketjun johtaja Virpi Aaltonen. – Pandalla työpaikat ovat vuosikymmenien saatossa kulkeneet äideiltä tyttärille ja isiltä pojille. Silmät ja suu ovat kehittyneet laaduntarkkailuun. Afrikasta kaakaopuun hedelmät kuljetetaan ensin Keski-Eurooppaan, jossa ne jalostetaan kaakaomassaksi ja -voiksi. Matka jatkuu Suomeen, Pandan makeistehtaalle Vaajakoskelle. 34 30. Suklaan polku Suomeen on monivaiheinen. Joulu alkaa kesällä Makeistehtaalla eletään sesongeittain. – Jokainen konvehti löytää pakkauksesta oman paikkansa, jota ihmissilmä vielä valvoo ja varmistaa, että tuote on hyväksyttävissä. Panda on valmistanut makeisia vuodesta 1920 lähtien. Suklaasta konvehdiksi Lukuisten vaiheiden jälkeen suklaa on valmista koneiden putkistoon ja valutettavaksi muotteihin. Hän sanookin helposti näkevänsä, jos jossain on parannettavaa. Aila Pääkkö Demokraatti, Vaajakoski Mirja-Riitta Helenius-Piiroinen ja Virpi Aaltonen. Nykyään tehtaalta lähtee makeisia 25 maahan ympäri maailmaa. MARRASKUUTA 2017 Oodi suomalaiselle suklaalle S uklaa, tuo makuhermoja kutkuttava, suussa sulava nautinnollinen aine on tulosta vuosikymmenien tuotekehittelystä sekä ihmisten, koneiden ja robottien yhteistyöstä. Sekaan sujautetaan vielä aitoa vaniljaa ja auringonkukkalesitiiniä, joilla houkutellaan esiin parhaat maut. Hänellä on Demokraatin lukijoille suklaaduunarin terveiset: – Ostakaa suomalaista suklaata, sillä on työllistävä vaikutus
klo 11 alkaen Prismoissa, S-marketeissa ja Alepoissa, niin kauan kuin leipiä riittää. (15,90 €). Osta suomalaisen ruokakulttuurin yli 400-sivuinen uusi suurteos! Ruoka-Kalevala – makumuistoja Suomesta. Kutsu Jaamme Elannon perinteisellä reseptillä leivottuja Kaurakakku-leipiä 6.12. klo 11–18. MARRASKUUTA 2017 Tervetuloa itsenäisyyspäivän kakkukahveille! HOK-ELANNON PRISMAT Espoo Iso Omena, Olari ja Sello Helsinki Itäkeskus, Kaari Kannelmäki, Malmi ja Viikki Hyvinkää | Järvenpää | Kerava Vantaa Jumbo ja Tikkurila 112-vuotias onnittelee 100-vuotiasta! HOK-Elanto tarjoaa Prismoissaan kakkukahvit Suomen kunniaksi 6.12. 35 30
Leivät on kätevä pakastaa.. Suomen nousu köyhästä pohjoisesta maasta kaikilla kansainvälisillä mittareilla loistavasti pärjääväksi pohjoismaiseksi hyvinvointivaltioksi ei sattumalta tapahtunut samaan aikaan sosiaalisen nousun mahdollistavan murroksen kanssa. Kun isoisäni kuoli talvisodassa, mummi jäi huolehtimaan ainoasta lapsestaan, äidistäni, yksin. taikina kohoaa vuokien reunoihin saakka. Kaada taikina voideltuihin leipävuokiin ja anna turvota noin 1,5 tuntia. Hän teki ensin kolmivuorotyötä tehtaalla ja myöhemmin kuusipäiväisiä työviikkoja varakkaan kartanonherran kotiapulaisena. Sekoita siihen hiiva, siirappi, suola ja kaikki jauhot. Tilastokeskuksen tämän vuoden Tieto & Trendit –julkaisu kertoo, että suomalaisten luokkaretket ovat vähentyneet tai jopa loppuneet. Me tarvitsemme jokaista. Pieni maa ei pärjää, jos vain hyväosaisina syntyneet pääsevät käyttämään täyden potentiaalinsa. Muuten olemme pulassa. Minulla on kaksi korkeakoulututkintoa ja elämä, josta mummini ei olisi koskaan osannut edes uneksia. 36 30. Muuten ne lässähtävät. Kirjoittaja on kirjailija, toimittaja ja dokumenttielokuvaohjaaja. Suomalaisten luokkaretket ovat vähentyneet tai jopa loppuneet. Nyt luokkaretket pitää pelastaa puoluerajat ylittävällä yhteistyöllä. Hyväosaiset tutkitusti äänestävät valtaan ihmisiä, jotka tekevät hyväosaisia suosivaa politiikkaa. Nyt hieno tarina uhkaa päättyä – eikä sen loppu näytä onnelliselta. Minun, kuten niin monen muunkin, elämä on osa suomalaisen sosiaalisen nousun tarinaa. Anna leipien jäähtyä ennen kuin laitat ne pusseihin. Paista uunissa 175 asteessa noin 1,5 tuntia. Muutos alkoi jo 1970-luvulla syntyneiden joukossa. Yhdysvaltain kaltainen väkirikas maa voi menestyä, vaikka täyden potentiaalinsa pääsisivät käyttämään ainoastaan varakkaiden perheiden lapset. Vuoden 2015 eduskuntavaaleissa äänesti lähes yhdeksän kymmenestä korkeakoulutetusta, mutta vain kolmannes pelkän peruskoulun käyneistä ihmisistä. Kun lähtökohdat eivät enää määränneet, mitä ihmisestä voi tulla, koko maa alkoi menestyä. u u u Kansalaisten eriytyminen näkyy myös poliittisessa osallistumisessa. Itsenäistymisen ja sisällissodan jälkeen suomalaisen yhteiskunnan vakautuminen ja vaurastuminen perustuivat maksuttomaan peruskouluun, jonka hienous oli, että samassa luokassa istui hyvin eri taustoista tulevia lapsia, ja sosiaalisen nousun mahdollisuuteen. Äitini muistaa lapsuudestaan sen, miten kipeältä tuntui, kun hänen äitinsä hoiti myös kartanon lapsia, mutta omalle tyttärelle oli harvoin aikaa. Elämäni, sellaisena kuin se nyt on, mahdollisti suomalaisen yhteiskunnan vaihe, jossa sosiaalinen nousu avautui köyhien perheiden lapsille. Tämä on ongelma sekä yhteiskunnan vakauden, että demokratian kannalta. MARRASKUUTA 2017 M ummini syntyi kahdeksan vuotta ennen Suomen itsenäistymistä yhden huoneen torppaan, jossa asui vanhempien lisäksi kaksitoista lasta. u u u Peruskoulu-uudistuksesta alkunsa saanut yhteiskunnallinen murros on vaikuttanut ratkaisevasti paitsi yksilöiden elämään, myös koko yhteiskunnan hyvinvointiin. Suomen kaltaiselle pikkuruiselle kansakunnalle sellainen ei olisi mahdollista. Elina Hirvonen Pelastetaan luokkaretket! Miljan äidinäidin veljen ex-avovaimon saaristolaisleipä ohjeesta tulee 3 leipää 1 litra piimää 1 pala hiivaa 1,5 rkl suolaa 3 dl tummaa siirappia 3 dl karkeaa ruisjauhoa 3 dl vehnäleseitä 3 dl Tuoppi-kaljamallasta 10–11 dl vehnäjauhoja Lämmitä piimä kädenlämpöä vähän lämpimämmäksi
Piirpauken tuoreella ”Juju”-levyllä kuullaan fuusioituja versioita Jean Sibeliuksen ja Toivo Kuulan, ranskalaisten Erik Satien ja Jean-Philippe Rameaun sekä puolalais-ranskalaisen Frederic Chopinin tuotannosta: tarjolla on versioita niin barokista, romantiikasta kuin kansallisromantiikasta. Tai ovathan ne tavallaan olleet olemassa jo aiemmin, mutta en ole ainakaan kuullut kenenkään käyttäneen noita nimiä. Ensimmäisillä keikoilla on heikoilla jäillä olemisen tuntua, Kukko naurahtaa.. Jos Piirpauken musiikkia yrittää määritellä, luonnehdinnoiksi voisivat sopia vaikkapa etnojazz, maailmanmusiikki, kansanmusiikki ja proge. Eri genret voivat olla sulassa sovussa keskenään, vaikka ne paperilla riitelisivät. 37 30. – Alun perin tarkoitukseni oli tehdä levy, jossa on vielä pitempiä matkoja eri genreistä toiseen. – Yksi bändimme viesteistä onkin se, ettei musiikin arvo ole kiinni siitä, mistä se on alun perin lähtöisin, vaan käsittelytavasta. – Se oli ihan okei varsinkin ensimmäiseksi keikaksi. – Ne ovat ba-rock ja pol-ska. MARRASKUUTA 2017 K Kulttuuri Tuottaja: Rolf Bamberg 09 7010 539 rolf.bamberg@demokraatti.fi Ku va t Ja ri So in i Kukon pilli jaksaa soida S akari Kukolle elämässä ajankohtaisia asioita ovat juuri nyt yhtyeensä Piirpauken levy, joululevy, elämäkertakirja ja afrikkalainen musiikki. Haastatteluhetkellä Piirpauke oli ehtinyt vetää yhden keikan uuden levynsä pohjalta. Ne ovat ehkä yleisön kannalta mielenkiintoisia epätäydellisyydessään. Toisaalta siirtymät eivät tunnu kauhean jyrkiltä, kun olemme käsitelleet lauluja omalla tavallamme, Piirpauken johtohahmo Sakari Kukko, 64, toteaa. Kukko kertoo keksineensä ”Juju”-levyn myötä pari uutta genreä
Piirpauke on saavuttanut menestystä ja mainetta Suomen ohella myös maailmalla, erityisesti Keski-Euroopassa. – Laulan levyllä jonkin verran itse, mutta lisäksi siinä kuullaan lukuisia muita laulajia, joiden ikäjakauma on 7–91. Uraan liittyvät Piirpauken ohella esimerkiksi nimet Kalevala, Punainen Lanka, Jukka Tolonen, Heikki Sarmanto, Esa Pakarinen, Radion sinfoniaorkesteri, Youssou N’dour, Kingston Wall, Amorphis, Paleface, Värttinä, Pelle Miljoona ja Anneli Sari. Kokosin materiaalin pääasiassa ”In dulci jubilo” -kirjasta, jossa on Taneli Kuusiston sovittamia kappaleita. Seuraava levy jo tiedossa Vuonna 1974 perustetulla Piirpaukella on ollut vuosikymmenten mittaan viitisentoista eri kokoonpanoa. Kukolle on myönnetty lukuisia palkintoja, muun muassa Erikois-Emma. Multi-instrumentalistina Kukko on soittanut monenlaisissa kokoonpanoissa sekä vieraillut lukuisten artistien ja yhtyeiden levyillä. Suurin osa levyni lauluista on suomalaisille tuttuja, mutta halusin siihen myös vähemmän tunnettuja hienoja joululauluja. Kukon mukaan se on aiempaa laulupainotteisempi. Alkuperäisjäsen Kukon jälkeen toiseksi pitkäikäisin bändiläinen on vuonna 1990 remmiin liittynyt Sané. – Tämä näkyy esimerkiksi festivaaleilla ja muussa keikkatarjon. – Mitä afrikkalaisempaa musiikki on, sitä suuremmalla syyllä se pitää äänittää livetilanteessa. Piirpauken ohella hänelle ajankohtaisia yhtyeitä ovat esimerkiksi SuperHelle, Humbalax ja Afrocola, joita yhdistää afrikkalaiset rytmit. Äskettäin Kukko julkaisi myös levyn nimeltä ”JouLumo.” – Se sisältää lähinnä Saksasta Suomeen tulleita hengellisiä joululauluja. Kukko on soittanut sega-musiikkia Seychelleillä, salsajazzia Kuubassa ja Kolumbiassa, calypsoa Bahamalla, Intiassa hindustani -tyylin klassista musiikkia ja niin edelleen. Toisaalta olen harrastanut aika ajoin myös paluuta alkuruutuun, ettei musiikki tuntuisi yleisöstämme liian oudolta. Halusin näin levylle perheen joulujuhlan tuntua. Esimerkiksi ”Juju”-levyn ykkösraita on hyvin paljon sukua Piirpauken ensimmäisen levyn ykkösraidalle: romanialaista kaiho-musiikkia, joka on rubatossa ja yleensä nimeltään Doina. Kukko soittaa ”JouLumo”-levyllä useita instrumentteja, ja hänen rinnallaan kuullaan basistia sekä muutamissa kappaleissa kitaristia ja trumpetistia. Studioympäristössä muusikoiden eläytymismahdollisuudet rajoittuvat huomattavasti. Levyteollisuushan korisee kuolonkouristuksissaan. Nykyisessä, vuodesta 2011 lähtien kasassa olleessa porukassa soittavat Kukon (puhaltimet, kosketinsoittimet) ohella Nicolas Rehn (kitara), Eerik Siikasaari (basso), Rami Eskelinen (rummut) ja Ismaila Sané (rummut). – En halunnut siihen mitään pitkiä konserttijameja, vaan lyhyehköjä biisejä. Keikat ja musiikilliset opintomatkat ovat vieneet kainuulaislähtöisen, nykyään Helsingissä asuvan Kukon eri puolille maailmaa. ”Hali”-levy on tarkoitus julkaista jossain muodossa vuoden 2018 aikana. MARRASKUUTA 2017 Kukon mukaan ”Juju”-levyllä asioita haluttiin ilmaista nasevasti. Yksittäisenä meriittinä voi mainita esimerkiksi ”Koli”-levyn nousun World Music Charts Europe -radiosoittolistan kärkeen lokakuussa 2010. Afrikkalaisuus kuuluu vahvasti myös Kukko GMS -Global Messengers Service -kokoonpanossa, jossa suomalainen jousikvartetto kohtaa afrikkalaiset muusikot. Tuoreinta julkaisua kasattaessa materiaalia kertyi niin paljon, että osa siitä siirtyy toiselle levylle. Laaja-alaisuutta ja avarakatseisuutta Kukon havainnon mukaan etnomusiikki on saanut Suomessa jonkin verran aiempaa enemmän tilaa. Halusin tehdä kappaleita, joissa kaikissa on oma hittipotentiaalinsa. Afrikkalaisuutta ja perheen joulujuhlaa Kukon tähänastista uraa ja elämää on taltioitu äskettäin ilmestyneeseen ”Sakari Kukko – Kaiken maailman pelimanni” -kirjaan, jonka on tehnyt Elina Saksala. Ensi toukokuussa Kukko GMS tekee livelevyn, joka taltioidaan Helsingin Malmitalon kahdessa konsertissa. – Löydän jatkuvasti uusia musiikillisia mielenkiinnon kohteita, jotka tavalla tai toisella ajautuvat Piirpauken ohjelmistoon. 38 30
Paasilinna) ”Mielipuolen päiväkirja” (Gogol) sekä samassa muotissa muotonsa saaneet Leskisen ja Keski-Vähälän komediat ”Euroopan taivaan alla” ja ”Jatkuvaa kasvua” ovat kuluneiden kahdeksan vuoden aikana tulleet Ryhmiksen ohjelmistossa jopa formaatiksi. Vakuutusmyyjästä karhukaiseksi Kafkan tarinan kauppamatkustaja Gregor Samsa on nyt vakuutusmyyjä Keijo Saastamoinen, joka huomaa työelämävaatimusten kiristyessä olevansa ajautumassa pudokkaaksi. Karikatyyriset ylilyönnit ja alleviivaukset niveltyvät syöpäläismetaforassa kuitenkin luontevammin tarinankuljetukseen. Rolf Bamberg Demokraatti Vakuutusmyyjä Keijo Saastamoisen muodonmuutos kohti syöpäläisyyttä on edennyt jo pitkälle. TEATTERI Ryhmäteatteri Esa Leskinen-Sami Keski-Vähälä: Muodonmuutos Ohjaus Esa Leskinen – Lavastus ja puvut Janne Siltavuori – Valot Ville Mäkelä – Videosuunnittelu Ville Vierikko – Ääni Jussi Kärkkäinen Naamiointi Ari Kärkkäinen – Rooleissa Vesa Vierikko, Sari Mällinen, Taisto Oksanen, Minna Suuronen, Robin Svartström, Santtu Karvonen Ryhmäteatterin käsiohjelman kannesta ja seuraavan sivun tekijätiedoista pistää silmään, ettei Franz Kafkan nimeä mainita missään. Niinpä Muodonmuutos ei parin edeltäjänsä tapaan ole enää vain hahmoja sketsiteatteria vaan eheämpi kertomus tästä ajasta. lääkkeitä jatkojalostukseen huumehommissa kouliintuneille uusille kavereilleen. MARRASKUUTA 2017 nassa, koulutuksessa sekä radio-ohjelmissa. – Jokainen saa tietysti kuunnella, mitä haluaa. Mutta etnomusiikkiin keskittyvää kanavaa ei ole järkevää perustaa, jos kuuntelijoita ei ole tarpeeksi. Ymmärrän, ettei Ylelläkään niin helppoa ole, kun sen täytyy kilpailla kaupallisten kanavien kanssa. Muodonmuutos on mielestäni tämän ”sarjan” rapsakimpia ja myös yhteiskunnallisena satiirina virkeimpiä. Vesa on sitä paitsi luomupartoineen mitä soveliain tapaus karhukaiseksi. – Nykyäänhän radiokanavia on vaikka kuinka paljon ja kaikki pyrkivät hakemaan oman kohderyhmänsä. Vesa Vierikko tekee roolissa komeaa jälkeä. Ei kuitenkaan kannata päättää ennakkoon, mikä on hyvää musiikkia vaan kuunnella avoimin korvin erilaisia genrejä. Kielikuva toteutuu hyvin konkreettisesti. Kafkan nimeä taas etsin käsiohjelmasta siksi, että myös kirjailijan ja hänen yli sata vuotta sitten kirjoittamansa novellin henki on tässä näytelmässä vahvemmin läsnä kuin esimerkiksi edeltäneessä Mielipuolen päiväkirjassa. Sakari Kukko toivoo, että kaikista musiikinkuuntelijoista löytyisi ennakkoluulottomuutta ja laaja-alaista avarakatseisuutta. Tässä häpeämättömän mustavalkoisessa tarinassa pahaa, tai hölmöyttä, edustavat ahne talouselämä, tyhmistävä media ja byrokraattinen hallintokoneisto, hyviksiä ovat vähäisimmät maan matoset. Ylösnousemus vai jälleensyntymä. Ei kirjoittajana, ei innoittajana, ei kiitosten kohteena. Vasta ohjelmavihon neljännellä aukeamalta löytyy Kafkan pienoiselämäkerta. Häntä esittävä Taisto Oksanen vetäisee terävillä Aatu-maneereilla höystäen yhden hillittömimmistä Ryhmis-rooleistaan, yhtä aikaa kuoliaaksinaurattavan ja karmivan. Siis muuttumassa tehostaja-sopeuttaja-saneeraajien silmissä ehdaksi syöpäläiseksi. Keijon ulkomuoto alkaa tosiaan muuttua rouheammaksi ja kotona hän viihtyy paremmin sohvan alla kuin päällä. Ne osaavat haalia kuulijakuntaa helpoilla ratkaisuilla, jotka varmasti kiinnostavat laajaa yleisöä. Leskisen keinovalikoima on yhä pitkälle sama kuin aiemmissa tämän formaatin esityksissä. Loppukuvan viimeisen muodonmuutoksen voi tulkinnan mukaansinetöidä kohtalon tai herättää toivoa tai. Muodonmuutoksessa Ryhmiksen koko kuusihenkinen ensemble toimii ennemmin kuin hyvin soittava bändi, jolla on solistina huippuvireinen Vierikko. Surkuhupaisten sattumien kautta Keijo löytää lopulta itsensä tekemässä uutta uraa ”import-export-alalla” eli myymässä itselleen määrättyjä psyykeym. Vesa Vierikko oli Mielipuolen päiväkirjassa kertomuksen luonteen mukaisesti näyttämöllä liideri ja muut komppasivat. Kukko muistuttaa kysynnän ja tarjonnan on suhteista. Siitä alamäki on jyrkkä: vaimo jättää, terveys pettää, kaikki mättää. Keijo ei ole suinkaan ainoa syöpäläiseksi muuttuja, vaan hänelle alkaa ilmaantua kohtalotovereita.Yksi on muuan yliopiston saksan kielen proffa, joka muuttuu kohumedian rakastamaksi ”Hitlerin näköiseksi mieheksi”, josta ikään kuin ajan hengen ohjailemana tulee kohta kansankiihottaja. Kansallisteatterin pääohjaajaksi siirtyvä Leskinen on jäähyväisohjauksessaan Ryhmäteatterissa kuitenkin löytänyt formuun säihkeen. ”Päällystakki” (Gogol), ”Jäniksen vuosi” (A. Kestävätkö pudokkaat ydinlaskeumankin. Totta on, että nämä klassikkoromaaneista innoituksensa saaneet Esa Leskisen ja Sami Keski-Vähälän näytelmät ovat Ryhmäteatterissa kulkeneet niin kahlitsemattomasti omilla poluillaan, ettei niistä alkulähdettä ole juuri erottanut kuin hupaisista henkilönimiväännöksistä ja itse näytelmän nimestä. Juhana Unkuri Piirpauke töissä: G Livelabin lauteilla vasemmalta oikealle Sakari Kukko, Erik Siikasaari, Rami Eskelinen, Ismaila Sané ja Nicolas Rehn. Mitro Härkönen. – Vastuuta asiassa voisi kantaa lähinnä meidän yhteisillä rahoillamme ylläpidetty Yleisradio. Harmi vain, että satsin avanneessa Päällystakissa ja Eurooppa-tarinassa puhaltanut raikkaus ja anarkistisuus hyytyivät matkan varrella. 39 30. Bändi soittaa hyvin yhteen Kafkan novellin teema hyväksynnän etsimisestä vihamielisessä ympäristössä saa Leskisen ja Keski-Vähälän vauhdinpidossa raisuja muunnelmia. Mutta kyllähän etnomusiikki on niin meillä kuin muualla edelleen aika marginaalissa. Mutta kyllä kiitos hänen muodonmuutoksensa hurjimmista asteista pitää osoittaa myös naamioitsija Ari Kärkkäiselle ja rispantuneen pukukuosin suunnitelleelle Janne Siltavuorelle. Metamorfoosi jatkuu Keijon kohdalla niin pitkälle, että hän alkaa muistuttaa karhukaista, yhtä univesumin sitkeintä joskin alkeellisinta pikkuotusta, joka sietää kaiken: alimmat ja korkeimmat lämpötilat, tappavat myrkyt, suunnattomat säteilyannokset..
Siinä on monia kerääjän ystävien teoksia, mutta myös klassikoiden ja aivan nuorimpienkin tekijöiden tuotantoa. Esillä on grafiikkaa, suurin osa puutai linopiirroksia. Minulle ne kuitenkin ovat jo vuosia tuoneet mieleen taannoisten eksistentialistien opit: ihminen on maailmaan heitetty, hänelle ei ole annettu opaskirjaa, hänen on itse valittava ja löydettävä tiensä. Monet taiteilijat lähtivät jopa vapaaehtoisina rintamalle. Tapio Wirkkala: Lehtivati, 1970-89 Antti Tanttu: Hullun keinu, 2017. Kubismin ja afrikkalaisen taiteen vaikutus näkyy monissa. Hän on neuvoton, vailla opastajaa, surumielinenkin hän on. Vedosten hahmot ovat rujoja, kulmikkaasti piirrettyä. Jos niin haluaa nähdä. Mukana on myös pieni virolaisen nykytaiteen osasto. EMMA – Espoon modernin taiteen museo Tapio Wirkkalan retrospektiivinen näyttely Avoinna 22.4.2018 saakka, ti, to 11–18, ke, pe 11–19, la–su 11–17. Muodon taitaja Espoon EMMAan on raivattu uusi osasto muotoilun esittelyyn. Siitäkin Salmen kokoelmassa on näytteitä. Ihmisen ihmetys Antti Tanttu on puupiirtäjä, joka venyttää lajin rajaa maalaukseen päin. Hänet on pantu yllättävään tilanteeseen, painajaismaiseen keinuun tai horjumaan puujaloilla. Hän on vapaa tekemään mitä vain, mutta samalla yksin vastuussa teoistaan. Siitä näyttelyn nimi. Galleria Heino, Helsinki Aistihavaintoja – Antti Tantun grafiikkaa ja animaatioteos Avoinna 17.12. Piirtämisestä ja näkemisestä on kysymys. Tuolloin luotiin uudenlaisia, koskettavia teoksia kaikilla taiteen alueilla, myös kuvataiteessa. Tietenkin mukaan tulee aina taiteen tekemisen perusasioiden koetteleminen. Suurikokoisissa teoksissa on sama tumma, miltei musta ihmishahmo, nainen tai mies – tai lapsi. 40 30. Mukana on sekä designia että muuta materiaalia, tasapainoinen paljon puhuva kattaus. Mukana on sellaisten kuuluisuuksien kuten Max Beckmannin, Otto Dixin, George Groszin tai Käthe Kollwitzin vedoksia, mutta myös meillä vähemmän tunnettujen taiteilijoiden teoksia. Saastamoisen säätiön näyttelysalien viereen on avattu Aukio-tila. Vuodet ensimmäisestä maailmansodasta Hitlerin valtaannousuun oli merkittävä ja merkillinen ajanjakso Saksan historiassa ja kulttuurissa. Museon yläkerrassa on esillä näytteitä Vexi Salmen nykytaiteen kokoelmasta. Tuosta kokemuksesta monet vedokset kertovat, ehkä vaikuttavimmin Franz M Jansenin grafiikan salkku ”Sota”, joka sisällöllisesti tuo mieleen sata vuotta varhemman Francisco Goyan ”Sodan kauhuja” -sarjan. Avajaisnäyttelyksi kuraattori Harri Koskinen on koonnut valikoiman Tapio Wirkkalan tuotannosta ja elämästä. MARRASKUUTA 2017 Rappiotaidetta, ihmis kohtaloita ja muodon tyyliä KUVATAIDE Hämeenlinnan taidemuseo Rappiotaide – Saksalaista ekspressionismia Vexi Salmen kokoelmasta Avoinna 18.2.2018 saakka, ti–to 11–18, pe–su 11–17. Silti hänen teoksensa ovat vahvan mustavalkoisia, pelkistettyjä ja jylhiä, mutta täynnä vakavaa asiaa. Se on omistettu Tapio Wirkkalan ja Rut Brykin tuotannon esittelyyn. Juuri maailmansota näkyy näiden teosten taustalla. saakka, ti–pe 11–17, la–su 12–16. Sanoittaja, kirjailija ja taiteenkerääjä Vexi Salmen 59 teoksen kokoelma avaa kiinnostavan näkymän tuon ajan kuvataiteeseen. Vuoden 1920 tienoilla tyyli alkaa muuttua realistisemmaksi, uusasiallinen suunta on astunut esiin. Natsit nimittivät tällaisia teoksia rappiotaiteeksi. Tantun teoksissa on selvä surrealistinen juonne. Sitä Tanttu testaa myös hienossa animaatioteoksessaan. Aukioon kuuluu vaihtuvien näyttelyiden osasto ja katseluvarasto, johon yleisö voi museon aukioloaikoina mennä tutustumaan näiden taiteilijoiden tuotantoon. Salmi on koonnut ainutlaatuisen kokoelmansa viimeisen runsaan neljännesvuosisadan aikana vähitellen Saksan matkoiltaan. He tulivat takaisin pettyneinä ja usein sekä fyysisesti että mieleltään rampautuneina
Teokset ovat pelkistettyjä maisemia, jylhiä kuin pohjoisten alueiden näkymät. Joitakin tämän maailman elemettejä on ensin teoksista tunnistavinaan, mutta sitten katse harhautuu vapaan abstrakteihin muotoihin. KUVATAIDE Maiju Salmenkiven teoksissa puutarha tai puisto on keskeisessä osassa. Raikkaita teoksia joka tapauksessa. Maiju Salmenkivi: Chinese Puzzle.. saakka. saakka. Jani Hänninen: Less is more, 2016. Sami Havia: A Little Bite. En muistanutkaan, että Wirkkala on suunnitellut niin monia setelirahoja. Avoinna Galleria G:ssä 17.12. Joskus se vaikuttaa eksoottiselta, joskus urbaanilta ”salaiselta puutarhalta”. Toki monia niistä on nähty näyttelyissä aikaisemminkin, mutta mielenkiinnolla niitä katselee uudelleenkin. 41 30. Aino-Kaarina Pajari: Maa ja taivas. Sympaattinen näyttely. KOONNUT SEPPO HEISKANEN KUVATAIDE Sami Havia piirtää ja maalaa vauhdikkaasti, spontaanin tuntuisesti. KUVATAIDE Wirkkalan teoksia katsellessa löytää monia tuttavuuksia monilta elämänaloilta. MARRASKUUTA 2017 Näyttelykuvia Aino-Kaarina Pajarin näyttelyn nimi on ”Kolme elementtiä”. Avoinna tm-galleriassa 3.12. Avoinna Helsinki Contemporaryssa 3.12. ”Tuokin on hänen tekemänsä”, ajattelee itsekseen. Adolf de Haer: Tyttö, 1919. Itse kiinnostuin eniten vitriinistä, jossa on esillä taiteilijan luonnoksia, piirustuksia ja kuvauksia esineen syntyprosessista. Maa, vesi ja ilma ovat näissä puupiirroksissa ja valokuvissa mukana, tuli puuttuu. saakka. Seppo Heiskanen Otto Dix: Heinrich Klein – Maalaustarvikkeita, 1920
Silmät ja sielu lepäävät hienoissa värisävyissä ja hauskoissa yksityiskohdissa. Sähköistä viestitystä Kirjoja karsastavia yläkoululaisia kannattanee houkutella lukemaan Kaj Korkea-ahon ja Ted Forsströmin kirjoittamalla ja sarjakuvataiteilija Pentti Otsamon kuvittamalla kirjalla ”Zoo! – Viraalit nerot”. Lentokentälle on nytkin kiidettävä melkein suoraan nelosluokkalaisten itsenäisyyspäivätanssiaisista Finlandia-talolta, vaikka Ebba olisi mieluummin jäänyt Suomeen muistelemaan tanssiaistunnelmia. Erilaiset tunnekokemukset ovat tekstissä voimakkaasti läsnä, ja ne tulevat lukijalle selviksi ilman selitteleviä rönsyjä. Lyhyisiin pätkiin järjestetty ja listoilla, kaavioilla, piirroksilla ja sarjakuvilla jaksotettu teksti madaltaa varmasti kynnystä tarttua kirjaan. Se todella kannattaa, sillä elävästi kuvailtu tilannekomiikka, irtonainen kielenkäyttö ja tekstiä vitsikkäästi mukaileva kuvitus irrottavat tuon tuosta mehevät naurut. Lentäen kahteen kotiin Riikka Ala-Harjan ensimmäinen lastenromaani ”Kahden maan Ebba” kertoo kymmenenvuotiaasta tytöstä, jonka kaksi kotia sijaitsevat eri maissa. Viestien sisältö on paljolti hormonipitoista teinihuurua, mutta myös pöhkönhauskaa huumoria. Ala-Harjan lyhyt lause, tiivis ilmaisu ja selkeä kerronta toimivat erinomaisesti myös lapsille suunnatussa teoksessa. Ninka Reitun ”Sinä olet superrakas” tuo mieleen Arvaa kuinka paljon sinua rakastan – kuvakirjaklassikon, jossa iso pupu ja pieni pupu pohtivat rakkauden määrää ja mitattavuutta. Tarina kuvaa oivaltavasti alakouluikäisten välillä mutkatonta, välillä yllättävänkin kiemuraista maailmaa, ja sitä, miltä tuntuu olla jo melko iso ja pärjäävä mutta silti vielä aika pieni. 42 30. Kiehtovia sukelluksia Suomen historiaan. Tarinaa eteenpäin vievänä aiheena on muun muassa koulun johtokunnan oppilasedustajan vaali, joka tuntuu pelkistyvän nörttejä edustavan Atlaksen ja sekopäisiä videoklippejä tehtailevan lihaskimppu Justuksen välille. Ilman erityisempää juonta etenevässä kirjassa huomataan, että rakkaus antaa rohkeutta ja turvaa, tuo hyvää oloa, saa nauramaan ja kestää jopa kiukuttelun. Lisäksi rouhea ja reipas kuvitus tuo sopivaa kontrastia helposti liian imeläksi kääntyvään aiheeseen. Suomen ja Saksan väliä monta kertaa vuodessa matkustava Ebba hallitsee lentorutiinit, mutta kodista ja kulttuurista toiseen siirtyminen ei silti ole aina kovin mukavaa. Kaj Korkea-aho & Ted Forsström: Zoo! – Viraalit nerot Kuvitus Pentti Otsamo Suomentanut Laura Beck. Riikka Ala-Harja: Kahden maan Ebba Kuvitus Marika Maijala, Otava 2017, 109 s. Kirjailija on tavoittanut tekstiinsä upeasti lapsen ajattelun poukkoilevuuden ja nopeasti muuttuvat mielialat kadottamatta silti tunnistettavaa tyyliään. Atlas hallitsee itseironian ja selvästi sekä osaa että haluaa käyttää aivojaan. Neropatin päiväkirjoja muistuttava tarina on leivottu kasaan sähköpostiviesteistä, joita kahdeksasluokkalainen Atlas kirjoittaa toiselle puolen maapalloa muuttaneelle Elliotkaverilleen. Teksti on harkitun vähäeleistä, niin kuin kuvatkin. MARRASKUUTA 2017 Rakkautta ja teinitouhuja Lastenja nuortenkirjallisuuden Finlandia-palkinnosta on tänä vuonna kilpaillut ilahduttavan monipuolinen joukko. Seuraavassa esittelen kirjakuusikosta kolme: kuvakirjan, lastenromaanin ja nuorille suunnatun, sähköpostiviesteillä leikittelevän tarinan. Otava 2017, 208 s. Marjo Jääskä KIRJAT Ninka Reittu: Sinä olet superrakas Otava 2017, 32 s. Reitun kirjassa rakkauden olemusta eivät kuitenkaan tunnustele söpöt eläinhahmot vaan taivaalla lentelevät supersankarit – isä ja poika
Tämä on mainiota, mutta tarinan taustalla vaikuttavat historialliset käänteet olisi voinut kerrata aavistuksen perusteellisemminkin. Vilhon kauppiasisä kuuluu suojeluskuntaan, mutta mukava suutari punakaartiin. Marjo Jääskä. Aikajanaa tutkimalla voi hahmottaa esimerkiksi silmälasien keksimisen ja Mona Lisan maalaamisen ajankohdat. Juonelliseen tarinaan Vertti ja kumppanit eivät siis pääse. Suomen keskiaika lapsille on nykytyyliin pirstaleinen teos, jonka ei ole tarkoituskaan antaa aiheesta selkeää kokonaiskuvaa. Kirjan jälkisanoissa Kohonen kertoo isänsä muistelmista ja samalla mainitsee muutamia aikakauden keskeisiä tapahtumia, kuten marraskuun yleislakon. Toisenlainen, totisempi ja vielä vaarallisempi tilanne tulee vastaan, kun pojat keksivät ryhtyä vakoilemaan venäläisiä. Suomen historiasta kertova fiktiivinen tarina herättänee oppikirjaa helpommin kiinnostuksen menneeseen. ”Suomen keskiaika lapsille” -kirjassa tekijäkaksikon ”Kuninkaantie”-teoksesta tuttu Vertti opastaa lukijoita yhdessä historioitsija Minoon, opettaja Jarmon ja arkeologi Ullan kanssa. Itsenäisyyden juhlavuosi näkyy lastenkirjoissa mukavasti sekä muiden teemojen lomassa esiintyvinä pieninä nostoina että kokonaisina historia-aiheisina kirjoina. Faktaa on tarjolla melkoinen määrä, mutta onneksi mukana on myös lapsinäkökulmaa. Laila Kohonen: Miehuuskoe 1917 Otava 2017, 157 s. Aukeamien yläosassa kuljetetaan aikajanaa, jossa kuvataan historiallisia avaintapahtumia meillä ja muualla. Silpputiedossa hyvää on se, että siihen pääsee hyvin käsiksi selailutekniikallakin, ja pikku anekdootit kutkuttavat varmasti historiasta kiinnostunutta koululaista. Pojat haastavat alkusyksystä toisensa vaaralliseen miehuuskokeeseen, Olavin linnan muurin kiertämiseen. Vilho seikkailee kavereidensa Birgerin ja Petjan kanssa kaupungin kaduilla, eikä voi olla huomaamatta ympärillään levittäytyvää vihaa, uhkaa ja pelkoa. Tiivis teksti herää uudella tavalla eloon vaikkapa keskustelun tai – jos kanssalukijalla riittää tietämystä – sopivan taustoituksen avulla. 43 30. Nuoria lukijoita innostavat varmasti myös kuvaukset entisajan lasten maailmasta. Pienten yksityiskohtien avulla kirjoittaja piirtää näkyviin aikakauden aateilmastoa ja sitä, miltä kaikki lapsen silmin näyttää. Venäläiset sotilaat vangitsevat askareissaan kulkevia kaupunkilaisia ja tutut ihmiset kääntyvät oudosti toisiaan vastaan. MARRASKUUTA 2017 Kiehtovia sukelluksia Suomen historiaan KIRJAT Carlos da Cruz & Janne Haikari: Suomen keskiaika lapsille S & S 2017, 33 s. Kirjan pääosassa on värikäs, humoristinen ja yksityiskohtainen kuvitus, joka houkuttelee tutkimaan myös lyhyisiin pätkiin kirjoitettua tekstiä. Levoton aika lapsen silmin Suunnilleen alakouluikäiselle on omiaan myös Laila Kohosen lastenromaani ”Miehuuskoe 1917”. Hahmot kurkistelevat aukeamien reunoilla ja heidän puhekupliinsa on kirjoitettu napakkaa keskiaikaistietoutta. Parhaimmillaan kirja kuitenkin lienee aikuisen kanssa tutkittuna. Elinkeinojen, säätyjen, uskonnollisen elämän, linnojen ja vaikkapa keskiaikaisten kaupunkien esittelemisen ohella kirjasta oppii myös sen, miten keskiajan lapset leikkivät, mitä he söivät ja miten joulua vietettiin. Lastenja nuortenkirjallisuuden Finlandia-palkintoehdokkaaksikin siivilöityi Mauri Kunnaksen Koiramäen Suomen historia. Kohonen kertoo tarinaa rauhallisesti ja sopivan vähäeleisesti. Suomen itsenäistymistä edeltävät vaiheet kun eivät välttämättä ole kristallinkirkkaina kaikkien aikuistenkaan muistissa. Tätä koulupojan on vaikea käsittää. Tositapahtumia myötäilevä, kirjailijan isän kokemuksiin pohjautuva tarina kertoo kohta kolmetoistavuotiaasta Vilhosta, joka elää Savonlinnassa syksyn 1917 levotonta aikaa Suomen itsenäistymisen aattona. Kirja etenee kronologisesti, mutta kuviin ja tietoiskuihin sisältyy paljon myös tarkkoihin ajanjaksoihin kiinnittymätöntä asiaa. Vuosilukuja on annettu paljon muun muassa ristiretkistä ja muista valtataisteluista mutta myös tieteellisistä edistysaskeleista ja taiteen kehityksestä. Kunnaksen kirjan aikarajaus ulottuu 1500luvulta 1800-luvulle, mutta kuvittaja Carlos da Cruzin ja historiantutkija Janne Haikarin kirja vie meidät vielä kauemmas, keskiajalle saakka
Katherinen on lopulta vapautettava pahalla pahojen voimien patoama tunteidensa virta: ruumiita tulee. Tyylikästä se on, mutta ulkokohtaista. Tarinan olisi hyvin voinut päättää tähän, mutta ilmeisesti suuren suosion vuoksi kirjailija on kirjoittanut kaksi jatko-osaa (joita en ole lukenut), ja trilogiasta on tehty Norjassa myös televisiosarja.” u u u Sirkka-Liisa Piirainen on mainitun tv-sarjan ystävä. Ragde (s.1957) on maailmanmaineestaan huolimatta minulla uusi tuttavuus. 2009) oli kirjailijan läpimurtoteos. Kinnunen taas hurmasi Lopotti-käännöstensä tulevaa lukijakuntaa, toki paljon kollegaansa vähäisempää... 44 30. Sirpa Taskisella trilogian lukeminen on jäänyt toistaiseksi vai heeseen. Ragde (s. Tässä valittua palaa: ”Minä tunnustan kiduttamatta... Erakkoravut ja Vihreät niityt seurasivat sitä. Maisemakuvienkin värimaailma on kuin klassisesta taiteesta. Piinasta versoaa pahuus Nikolai Leškovin novelli ”Mtsenskin kihlakunnan Lady Macbeth” on filmattu viidesti, ensi kerran jo mykkäkaudella Neuvostoliitossa 1927. Nuori Katherine pakkonaitetaan maakaupan ”välirahana” maatilalle, jota isännöi isänsä Boriksen varjossa rimpuileva Alexander. ”Anne B. Tämänvuotisilla Göteborgin kirjamessuilla (ulkona paukkuivat savupommit, sisällä oli seesteisempää) oli, yhtenä monien joukossa, kirjailijakeskustelu mielenkiintoisella kokoonpanolla: Anne B. Jota etsi kuumeisesti Vuorelan Pertti: ”Visakirjailija Anne B. 17-327-7 – tämä hyppelehtivä lukusarja kertoo vastausmäärät viimeiseltä neljältä viikolta. Teemana oli siis muutto kaupunkiin.” Palkinto Sirkka-Liisa Piiraiselle, ja sitten kuulemiin. 1957) kirjoittaa tavallisista arkipäiväisistä asioista mutta saa henkilönsä tuntumaan varsin uskottavilta – ehkä vanhimman veljen tytärtä ja nuorimman veljen rakastajaa lukuun ottamatta. Oldroyd tuntuu rakastavan maalaustaidetta, sillä kuviltaan Lady Macbeth on täynnä asetelmia, potretteja ja interiöörimaalauksia. Alexander on aviomiehenä kylmä ja häijy, joten syystä vangiksi itsensä tunteva Katherine etsii roihua elämään toisaalta. Kirjan lopussa paljastuu varsin järisyttävä sukusalaisuus, joka valaisee menneisyyden merkillisyyksiä. Täysin luettavaa on se muttei yhtä jäntevää kerrontaa kuin Poppeleissa... yllättäen pidin melkoisesti tästä ’Poppelikirjasta’. Lukematta, mutta vihjeillä pääsi perille myös Ilpo Pietilä. Löytyi tästä visataiteilijasta linkki myös suomalaiseen kirjallisuuteen. Visakirja Berliininpoppelit (suom. Elokuvan edetessä katsojan myötätunto nuorta naista kohtaan hyytyy alle nollan. Ragde ja Tommi Kinnunen. Ja kolmas, Vihreät niityt on pääosin henkilökuvaukseen perustuvaa, mutta kylläkin ihan ilmavaa tarinaa. Ragde todella täyttää joulukuussa 60 vuotta. Oli nautittavaa katsella ja kuunnella kiinnostavaa norjannkielistä tarinaa – yleensä sarjojen väki taitaa rakastaa ja vihata amerikan-englanniksi.” Eero Reijonen äityi tälläkin kertaa lähes Sinuhe-mittakaavan kirjailuihin. Salskea Sebastian tulee oikeastaan hyväksikäytetyksi, kun Katherine haluaa irti omasta hyväksikäytetyn asemastaan. Siksi oikeastaan vain ukko-Borista näyttelevä Christopher Fairbanks (jonka muistamme 1980-luvun mainiosta tv-sarjasta ”Näkemiin vaan muru”) pääsee vapaammin antamaan pahan kosketusta.. Ja mikä ettei, tarinahan on nimensä viittaamalla tavalla shakespeariaaninen eli jykevä ja jyrkkä. Ragde. Norjalainen kirjailija on menestynyt varsinkin Berliininpoppelien (2004) ansiosta myös kansainvälisesti. MARRASKUUTA 2017 Naisen naamio: alistettu Katherine (Florence Pugh) tahrii olosuhteiden ajamana itse kätensä vereen. Neshovin perheen vaiheet päätyivät myös tvsarjaksi, jonka olen nähnyt. Näyttelijät joutuvat tässä tyylilajissa jarruttelemaan. En tiedä vielä mikä osa, mutta on -tuo trilogia yksissä kansissakin.” Siinähän se oikea vastaus tulikin, trilogialla kun on sama nimi kuin kysytyllä avausosalla. Anne B. Yksi on sikatilallinen, toinen hautausurakoitsija ja kolmas ikkunasomistaja. Se on hieman harhaanjohtava, sillä alkuperäinen Lady Macbeth tahri kätensä vereen silkkaa vallanhimoisuuttaan ja ahneuttaan, Leškovin tarinan Katherine enemmän intohimosta ja vapauden janosta. Anne oli mainostamassa jo neljättä... Vahinko, ettei Anne Ragde enää pystynyt/halunnut säilyttää tätä tasoa ihan trilogian tappiin asti. Sarja tarjoaa mutkikkaita perhesuhteita tehokkaan huumorin kantamana. Trilogian kakkososa, ”Erakkoravut” on jo vähän pysähtynyt. Tämä vuosi toi esiin odotetun neljännen osan, Perintötilan (suomennos Katriina Huttunen). Olisin halunnut lukea sen nyt visaa varten, mutta kaikki kappaleet lähikirjastoissa Espoossa olivat lainassa, ilmeisesti muilla visailijoilla. Se myös syö henkilöistä suuria tunteita, kun he elävät ikään kuin taulun kehyksissä. Pitkäksi luiskahtanut trilogia Onko Linnanmäki avattu keskellä kaamosaikaa?! Siltä tuntuu, kun tätä Kirjavisan vuoristorataa ajelee. Ja otsikko maestrojen keskustelulle se vasta sikahyvä olikin: ’Should I stay or should I go’ oli pöllitty hauskasti The Clash yhtyeen kasarihitistä. Laskelmoiva on tämä elokuvankin leidi. (rb) Anne B. Alexin matkustaessa pitkin poikin piirikuntia, hän iskee silmänsä jä vähän enemmänkin tilan renki Sebastianiin. Tarina on yhtäaikaa hyytävä ja intohimoinen, joten siinä on kelpo ainek sia niin oopperaksi kuin elokuvaksikin. ja vähän viidettäkin Neshov-tarinaa ja myös tulevaa tv-sarjaa. Dmitri Šostakovitš sävelsi aiheen pohjalta oopperan, joka oli viedä häneltä hengen – Stalin ei nääs ty kännyt. Laitetaan lukemattomien lukemattomien kirjojen listalle.” Myös toinen visan kantapeikko Juhani Niemi myöntää, että Ragde on häneltäkin koluamatta, mutta netti tuli avuksi. Ragde: ’Berliininpoppelit’. Suhde on tietysti vaarallinen tyrannimaisen patriarkka Boriksen katseen alla. William Oldroyd on ottanut esikoiselokuvansa nimen ilman lisämääreitä Shakespearen suurten kuningasdraamojen johtavalta pahattarelta. ”Berliininpoppelit onkin varsin koukuttava sukutarina kolmesta hyvin erilaisesta veljeksestä. Unto Vesa ehätti jälleen kerran ensimmäisenä sähköpostilaatikolle ja lähetti ytimekkään viestin: ”Tehtävän ratkaisu (ainakin osin): Anne B
Vallan ja seksuaalisuuden kytkökset ovat yhä tärkeitä: neljännesvuosisata myöhemmin keskustelemme seksuaalisesta häirinnästä ja seksuaa lisesta ahdistelusta. Jari Sedergren Elokuvia 1987–1996: Hamlet liikemaailmassa (1987), Pohjanmaa (1988), Talvisota (1989), Tulitikkutehtaan tyttö (1991), Zombie ja kummitusjuna (1991), LiptonCockton in the Shadows of Sodoma (1995), Yöjuna (1996). Vaikka traditiolla on suuri merkitys Isä meidän -elokuvan synnyssä ja toteutuksessa, se on rakenteeltaan äärimmäisen moderni. Mennyt ja nykyaika lomittuvat toisiinsa takaumilla, jotka rikkovat tyypillisesti janamaisen aikakäsityksen sekä jännitteitä luovalla visuaalisuudellaan että radikaalilla sijoituksellaan. Tuhlaajapojassa Küttner, ajan suuria toivoja elokuvan ikuisessa uudistumisprosessissa, oli sadomasokistisen suhteen analyysilla tuonut vallan ja pahuuden ristiriitaiset maailmat osaksi suomalaista elokuvaa. MARRASKUUTA 2017 ”Tutkielmana” siitä, miten viattomuudesta versoaa julmuus ja kuinka esineellistetystä naisesta tulee laskelmoiva kostaja, Lady Macbeth toimii kuitenkin kelvollisesti. 45 30. Isä meidän -elokuvan päähahmot, dementoitunut, kaiken unohtanut isä ja katkerien kokemusten runnoma poika elävät väistämättä yhteisessä maailmassa. Se, mikä ja kuka tätä seksuaalisuutta edusti, ei ollut tärkeää. Kuka räväkkä moniosaaja, jonka tytärkin on näytellyt elokuvassa, mutta ennen kaikkea musisoinut. Samasta todisti päätös tehdä elokuva vastoin vallitsevaa trendiä mustavalkoisena. Ihmissuhteet ja tunteet ovat aina olleet elokuvan ydinmehua, mutta vasta 1990-luvulle tultaessa niistä tuli tarinan kantava voima. Rolf Bamberg Demokraatti OSA 1/10: 1987–1996 Isä meidän Ohjaus Veikko Aaltonen, 1993 Demokraatin Suomi 100 -vuoden juttusarjassa lehden elokuvasta kirjoittavat toimittajat sekä alalla työskentelevä kolumnisti ovat valinneet subjektiivisin kriiteerein jokaiselta itsenäisyyden vuosikymmeneltä yhden elokuvan, joka kertoo ehkä jotain erityistä tästä maasta ja kansasta, sen luonteenpiirteistä ja historiasta. Isä meidän kytkeytyi suoraan kuumana käyneeseen keskusteluun insestistä. Menneisyys ja nykypäivä. Maailmanlaajuinen #metoo-kampanja toi teemat esiin erityisesti elokuvan ja muun esittävän taiteen alueella. Syntyvä psykodraama, johon katsoja helposti löytää yleisellä tasolla esikuvia eurooppalaisesta elokuvatraditiosta, on täynnä vihaa mutta myös sen toista ääripäätä, sovitusta. Hurja ilmavirta hakkasi kasvoihin, melkein irrotti ihon, Tuula katsoi maata kaukana allaan, pieniä pisteitä, jotka oikeasti olivat puita tai taloja, teiden kiemurtelevia matoja, karttasivulta näyttäviä vesialueita. Ei jumalauta, mitä mä täällä teen. Aaltoselle seksuaalisuus kietoutuu aina valtaan, ja kääntäen, valtasuhteissa on aina tekijänä seksuaalisuus. Kuvaajaksi värvättiin viimeisiin vanhan filmiteollisuuden osaajiin kuuluva Ola Tuomi. ELOKUVAT Sadan vuoden itsenäisyys Mielenkuva isältä pojalle Kun Veikko Aaltonen hahmotteli kolmatta pitkää näytelmäelokuvaansa ”Isä meidän” (1993), kirjasi hän varhaisiin käsikirjoitusversioi hin avainsanoiksi ”mielenkuva”, ”sielunmaisema” ja ”maalaismelodraama tai ballaadi”. Jo ennen kirjaa tarina nähtiin viime vuosikymmenellä näytelmänä. Lähtökohtana oli siis jokin muu kuin perisuomalainen elokuvatyyli, realismi tai kuten tutkijat nykyisin sanovat, realismi-illuusio. ”Lentokoneen sivuovi lävähti auki. Yhdelle palkinto. KIRJALLISUUSSITAATTIEN TUNNISTUSTA JO VUODESTA 1992 VIIKON 48 SITAATTI Tämän viikon kirjailija taitaa olla visahistorian ensimmäinen Jussi-palkittu näyttelijä, vieläpä esikoiselokuvastaan. mennessä osoitteella Demokraatti/Kirjavisa, PL 338, 00531 Helsinki tai sähköpostilla kirjavisa@ demokraatti.fi. Tuula oli pyörtyä. Esikoinen on tämä hänen romaaninsakin, joka taas on visalaskurilla mitaten tuoreempi tapaus. Vanhasta maailmasta muistutti myös isän roolin esittäjä Martti Katajisto. Suomalaisen elokuvan kaksi sukupolvea kohtasivat Martti Katajiston ja Hannu Kiviojan hahmoissa elokuvassa Isä meidän. Elokuvassa aina tarvittavaa tarinaa tai juonta tehtäessä Aaltosen avuksi tuli vanha tuttu Iiro Küttner. Aaltosen 1990-luvun alun elokuvat liittyvät hitaasti avartuviin käsityksiin seksuaalisuuden eri muodoista. Nyt Aaltonen kirjoitti isän ja pojan roolit Katajistolle ja Hannu Kiviojalle, joka tähditti jo ohjaajan edellistä menestyselokuvaa Tuhlaajapoika (1992). Vastaukset viimeistään 5.12. Nokian herkkä rooli Valentin Vaalan Sillanpää-filmatisoinnissa Ihmiset suviyössä (1947) on kuolematon, suomalaisen elokuvan huippuhetkiä. Elokuvan lisäksi oival lusta hyödynnettiin erityisesti televisiossa. Mauri Suménin omaääninen musiikki toimii äärimmäisen kontrolloidun visuaalisuuden ja rytmin vastapainona kudoksessa, jossa yhdistyy elokuvan traditio, muutosta uhkuva nykyisyys ja elokuvan uudet tuulet tulevaisuudessa. Myös seksuaalinen alistaminen on vallan oleellinen elementti. Hän oli aloittanut klaffipoikana ja kamera-assistenttina 1940-luvun lopulla. Ei tämä ole totta ollenkaan, aikuinen nainen ja jotain näin outoa tekemässä, nyt lähtee henki tai ainakin katkeaa jalat, hän ajatteli ja hyppäsi pelkän ilman varaan.” ELOKUVA Lady Macbeth Ohjaus William Oldroyd Pääosissa Florence Pugh, Cosmo Jarvis, Paul Hilton, Christopher Fairbank 2016, 89 min.. Isä meidän tarttui auktoriteettiin, siis valtaa käyttävään henkilöön, johon oli uskottava ehdottomasti, vaikka kaikki olisi valhetta
SDP:n ylimääräinen puoluekokous pidettiin Helsingissä 25.–27.11.1917. Edessä oli suurisuuntaisia päätöksiä. SDP:n ylimääräinen puoluekokous marraskuussa 1917 taisi olla Stalinin viimeinen Suomen reissu. --Rikkaat elää hyvyydellä. saanut Pietarista tiedon, että bolshevikkihallitus tunnustaisi Suomen itsenäisyyden, jos sitä tultaisiin pyytämään. /-/ Suomen kansan vapaaehtoinen, rehellinen liitto Venäjän kansan kanssa! Ei mitään holhousta, ei mitään valvontaa ylhäältä päin Suomen kansan suhteen! Nämä ovat kansankomissarioiden neuvoston politiikan johtavat perusteet. Itsenäisyyssenaatti odotti tunnustamista kuitenkin ennen muita Saksalta, eikä halunnut lähteä Pietarin tielle. Dantonin menettelytapa: ”uskallus, uskallus ja vielä kerran uskallus”. Tästä ilmakehästä voi pysyä pystyssä ja voittaa ainoastaan yksi valta, sosialistinen valta. Mutta jokainenhan tietää, että on mahdotonta saada aikaan tällaista luottamusta tunnustamatta jyrkästi Suomen kansalle vapaata itsemääräämisoikeutta./-/ Tärkeää on se, että kansankomissarioiden neuvosto tulee vahvistamaan tämän sanallisen tunnustamisen itse teossa, että se tulee toteutetuksi horjumatta elämässä./-/ Sillä on tullut aika, jolloin vanha tunnuslause: ”Kaikkien maiden köyhälistö liittykää yhteen” on toteutettava elämässä. Toimituksen historiasta kertovan Sirkuskatu 3 -kirjan mukaan tieto välitettiin Svinhufvudille. Marraskuun 1917 puoluekokous oli tunnelmaltaan kireä. Työmiehen toimitus oli jo 24.11. Kokouksessa puhui itse Stalin (juttu alla). Köyhät, ne vain räpeltää rahalla.” Maailman kirjallisuuden katekismus JUICE LESKINEN: KESKITYSLEIRIN RUOKAVALIO (KAPPALE SAMANNIMISELTÄ LP:LTÄ) 1976 . Nimikappaleen keskitysleiriallegoria oli niin tyly, ettei kappaletta ole myöhemminkään radioiden soittolistoille juuri nostettu. /-/Minä ilmotan, että me pettäisimme sosialismin, jos emme ryhtyisi kaikkiin toimenpiteisiin veljesluottamuksen palauttamiseksi Suomen ja Venäjän työläisten välille. Josif Stalin oli bolshevikkihallituksen eli kansankomissarioiden neuvoston kansallisuusasioista vastaava komissaari. 46 30. Kansankomissarion Stalinin puhe puoluekokouksessa. Tiettävästi ensimmäisen kerran puolueen eri virtauksia edustavat osanottajat pitivät ennen kokousta omia junttakokouksiaan. Päätöslauselma menettelytavasta jäi kuitenkin monimutkaisten äänestysten jälkeen osin avoimeksi. Tässä ilmakehässä kelpaa ainoastaan yksi menettelytapa. Vallankumouksen ja parlamentaarisen toiminnan linjat ottivat yhteen.. Puoluekokousuutisointia: lähdetäänkö vallankumoukseen. Stalinin puheessa kiinnittyy huomio itsenäisyyskysymykseen, jota samaan aikaan pohdittiin Svinhufvudin vastavalitussa senaatissa. Lopulta siihenkin oli kuitenkin taivuttava, kun Saksakin sitä edellytti. Rikkaat elää pahalla. MARRASKUUTA 2017 Demokraatti 100 vuotta sitten ANTTI VUORENRINNE ”Vahvat elää rakkaudella. Tästä te voitte olla varmoja. Stalin lupaa itsenäisyyttä Venäjän bolshevikit rohkaisivat vallanottoon. Puheessa tiivistyy myös leniniläinen kansallisuuspolitiikka, jossa oletetaan työväestön liittyvän ”vapaaehtoisesti” takaisin Venäjään onnistuneen vallankumouksen jälkeen. Heikot, ne vain vapisee kananlihalla. TULKINTA ROLF BAMBERG Mitä se on: Juicen uran ehkä dystopistisin albumi ”Keskitysleirin ruokavalio” näki päivänvalon maailmantilanteessa, jossa ääriryhmien kaupunkiterrorismi oli sysännyt monia maita kontrolliyhteiskuntien suuntaan. Ja jos te tulette tarvitsemaan meidän apuamme, niin me tulemme antamaan sitä veljellisesti ojentaen teille kätemme. Kommunistisessa blokissa elettiin syvintä pysähtyneiysyyden aikaa, jolloin mikään ei liikkunut, vähiten vapaat ajatukset. Päätökset eivät hillinneet omin päin liikkeelle lähteviä joukkoja. Vahvat elää vihalla. /-/ Siinä ilmakehässä, jonka muodostavat sota ja hajaannus, yhä kehittyvä vallankumousliike lännessä ja työväen vallankumouksen yhä lisääntyvät voitot Venäjällä, ei voi olla sellaisia vaaroja ja vaikeuksia, jotka voisivat kestää teidän rynnäkkönne edessä. ”Keskustelussa, jota mahdollisesti voimme selostaa myöhemmin, oli huomattavissa kolme päävirtausta: punainen senaatti, kokoomus, jossa on sosialistinen enemmistö, ja kolmanneksi, että työväestön käsiin otettaisiin vallankumouksellisesti valtiovalta”, Työmies kertoi (26.11.)
Kun pohjoismaisilla teollisuusliitoilla on yhteinen näkemys, alkaakin varsinainen työ. Muualla Euroopassa, puhumattakaan koko maailmasta, kun ei aina olla samaa mieltä meidän kanssamme. Oma työnkuvani tietysti on muuttunut melkoisesti. Keskeinen muutos työssäni onkin, että kun edellisessä tehtävässäni haettiin kannatusta suomalaisilta, nyt markkinoin tavoitteitamme ensisijaisesti eurooppalaisille toimijoille. Suurin muutos kiteytyy silti sanaan aika. iSt oc k. Olenkin löytänyt jälleen vanhan tuttavuuden, jota myös vapaa-ajaksi kutsutaan. Olkoon sitten kysymys ihmisten osaamisesta tai teknologiasta. Se näkyy ihmisten herkkyydessä puhutella toista, huomioida työkaveri tai asiakas kaupassa tai virastossa. Digitalisaatio on pelottava asia, ellei ole mitään keinoa pysytellä sen aallon harjalla. Kun olen pohtinut viittä aiempaa vuottani, olen kopioinut alkoholin kohtuukäyttäjiltä ajatuksen, jota ideaalimaailmassa myös politiikan tekijät voisivat soveltaa omaan elämäänsä. Tänä aikana minulta on kysytty usein, mikä on muuttunut. Liittojemme lähtökohdat ovat niin samansuuntaiset, että yhteinen sävel on helppo löytää. MARRASKUUTA 2017 REIJO PAANANEN Puheenvuoro Havaintoja muutoksesta M uutin Ruotsiin melko tasan viisi kuukautta sitten. Kyse on hyvien työpaikkojen säilyttämisestä, joten tarvitsemme ulkomaankauppaa samalla, kun oman koneistomme on oltava kunnossa. 47 30. Oma tulkintani on, että kansanluonteeseen vaikuttaa se, toivottaako maa muualta tulevia vuosikymmenien ajan tervetulleeksi, vai koetaanko maahanmuuttajat uhkana. Kirjoittaja työskentelee Tukholmassa Pohjoismaiden Teollisuustyöntekijöiden pääsihteerinä. Se on toki antoisaa mutta myös melko kuluttavaa. Olen joskus naureskellut ainaiselle diskuteeraamiselle, ruotsalaisten jatkuvalle keskustelulle. Politiikkaa tehdään 24/7-meiningillä, eikä hengähdystaukoja juurikaan ole, jos haluaa saada aikaan kunnon tulosta. Olisiko siis mahdotonta löytää aikaa itselle, läheisille ja uusiutumiselle yksi päivä viikossa, viikko kuukaudessa, kuukausi vuodessa ja jopa yksi vuosi kymmenestä. Työsuojeluun suhtaudutaan eri maissa hyvinkin eri tavoin. Ei Ruotsi mikään lintukoto enää ole, mutta kiistatta maa ja sen yritykset ovat menestyneet hyvin kansainvälisessä kilpailussa. Uudet näkökulmat kun tuppaavat sekä tuulettamaan omia aivoja että antavat mahdollisuuden uusil le ajatuksille. Työaikakysymykset ja kansalaispalkka keskusteluttavat. Jo lyhyessä ajassa olen huomannut, että sillä onkin laajakantoiset vaikutukset. Moni asia. Melkoinen ero on myös tunteessa, kuinka kansainvälinen ympäristö on. Lento Helsingistä Tukholmaan sujuu tunnissa, mutta muutos on suurempi. Järjestölläni on 20 jäsenliittoa, joissa on hieman yli miljoona henkilöjäsentä. Onneksi. Ruotsissa toista myös kuunnellaan aidosti ja jopa yritetään ymmärtää, mitä hän sanoo. Ruotsissa toista kuunnellaan aidosti ja jopa yritetään ymmärtää, mitä hän sanoo. Tahallisen väärinymmärtämisen kulttuuriin en ole täällä vielä törmännyt
Mietin niiden muurareita, joita saapui ympäri Suomea ja jotka ehkä jäivät tekemään vielä Sirénin Arkadianmäen. Kirkossa istuu ikään kuin osana peruskalliota. u u u Perjantaina 12 toukokuuta kiirehdin Temppeliaukion kirkkoon. Mietin Suomea. Mietin äitini kasvatusäitiä, joka Viipurissa tuona keväänä asettui ensin venäläisten jonoon, josta hänet ohjasi pois tuttu valkoinen. Vuosisata Idan jälkeen vuonna 2018 meidän tehtävämme ei ole sytyttää valoa torneihin vaan suomalaisten sisälle. Nuo laulut jäivät säveltäjän viimeiseksi työksi 1948 ja ovat täynnä kaipausta menneeseen aikaan ennen sotaa. Jotakin samaa minä koin Koiviston poismenon myötä. Eikä se kutsu suomalaisia ottamaan puoliaan. Kuulimme Straussin neljästä viimeisestä laulusta viimeisen Beim Schlafengehen – Nukkumaan mennessä. Kirjoittaja on SDP:n puoluesihteeri. Temppeliaukiota rakennettiin tasan 50 vuotta 1918 tapahtumien jälkeen. Vain se, mikä on oikein, kestää. Se on kävely Rautatientorin poikki. Näytelmä esitetään Helsingin Erottajalla aivan lähellä Smolnaa, jossa punaiset pitivät päämajaansa. Siellä esiintyi juhlakonsertissaan sellisti Arto Noras ja hänen oppilaitaan kolmessa polvessa. Näytelmän havainto on, että kaikki halusivat parempaa ja kaikki kokivat olevansa oikeassa. Siitä miten punainen valo syttyi Hakaniemen tornissa 27.1. Kirkon katossa on kuparinen auringonkehrä, jota saavutaan katsomaan ympäri maailmaa. u u u Ida Redsvenin hahmo kertoo näytelmän lopussa: ”En pelkää. Pisin matka Helsingissä vuonna 1918 oli matka Pitkänsillan yli. Miten se oli rakennettu ja mitä siitä aiomme tehdä. Ne kertoivat, miten maamme on muuttunut, ja kysyivät, mihin sen pitäisi mennä. Ympärillä pilkottavat 1920-luvun vuosina rakennetut Töölön talot. Tuona aikana Suomi kasvoi kohisten, oli tulevaisuususkoa ja projektina hyvinvointivaltio. On etsittävä erottajan sijaan taas yhdistäjää. Vuonna 2018 on lopetettava huutaminen. Yhtenäiskulttuurin aika oli ohi. Ja miten kaikki alkoi huutamisesta. Maailmanluokan klassinen koulutus kohtasi musiikin muualta. Olemme vapaita niin kuin ihmiset ovat.” Maa moninaistuu ja kulttuuri muuttuu, mutta Koiviston perintö kertoo kaikille, presidenttiehdokkaista muihin, että vain siitä, mikä on totta voi tulla jotakin suurta. Tuosta jonosta ammuttiin kaikki. Eikä se pala vain punaisena, sinivalkoisena. Musiikissakin kuului suomalainen ihme. On etsittävä erottajan sijaan taas yhdistäjää.. ja mitä sitten tapahtui. Pisin matka nyky-Suomessa ei ole Utsjoelta Hankoon. Se palaa kaikissa sateenkaaren väreissä ja kutsuu pois leireistä yhteen aaltoon, jossa ihmiset ovat, niin vapaita kuin ihmiset ovat. Ajattelen sitä, mitä olisi voinut olla. MARRASKUUTA 2017 ANTTON RÖNNHOLM Puheenvuoro Yhdistäjä 2018 I tsenäisyyden juhlavuonna vuonna koin kaksi kulttuurielämystä, jotka liittyvät satavuotiseen historiaamme. Tullessamme ulos konsertista meidät saavutti uutinen presidentti Koiviston kuolemasta. Ei se niin kovin paljoa ole.” Hän unelmoi ennen lopullista: ”Meri kimaltelee. elääkseen tuhansin tavoin”. Mietin omaa isoisääni tuossa sodassa. Laulu loppuu: ”kahleeton sielu vapain siiveniskuin nousee... Nyt vastapäätä teatteria sijaitsee perussuomalaisten puoluetoimisto. Straussin myötä aikakausi vaihtui ja romantiikka hiipui pois. Vaikka leirit on siivottu pois, ne ovat henkisesti yhä läsnä. Tuolloin Woodstockissa laulettiin ja Prahan keväässä tavoiteltiin vapautta. Siitä miten yksittäisen ihmisen toiveet oikeudesta ja unelmat vapaudesta murskautuvat historian pyörteissä. 48 30. Näytelmässä Erottaja 1917–1918 kuvataan palvelijatar Ida Redsvenin kohtalokkaasti päättyvä tarina kansalaissodan ajalta. Vuonna 2018 on lopetettava huutaminen
Olemme kumpikin seurailleet tasavaltamme juhlavuoteen liittyvistä tapahtumista tiedottamista eri puolilla Suomea. 49 30. Ja kukapa sitä suurella palkallakaan vierestä tykkää todistaa, kun huolella kansankodiksi rakennettu paljastuukin takiaisilla vuoratuksi harakanpesäksi. Se kertoo taisteluista eri puolilla maata, kertoo myös vankileireistä, niiden julmuuksista jne. Lopuksi neuvoi Jallu mokanneita poliitikkoja erään entisen keskustalaisen kansanedustaja-ministerin ohjeen mukaisesti: Älä selitä, älä välitä, älä tunnusta. Kansankielellä auton peräaukoksi mainitussa tilassa kun ei ollut turvavöitä. Paikallisten kynäilijöiden ”tutkimuksia” puolin ja toisin myös julkaistiin hyvin nopeasti. u u u SDP, pilkasta ja panettelusta huolimatta, näyttää askel askeleelta siirtyvän sille kuuluvalle paikalle eli kärkeen. Presidentti Niinistökin sai lehdestä lukea maansa kannattavan yhteisiä suursotaharjoituksia. Näin sanovat arvostetut tutkijat. Otetaan! u u u Mäkisen Jallu sanoi kylän paarissa arvostavansa asiantuntijoita. Tänäkin vuonna näitä sisällissodan tapahtumia käsitteleviä kirjoja on ilmestynyt lisää. SDP, pilkasta ja panettelusta huolimatta, näyttää askel askeleelta siirtyvän sille kuuluvalle paikalle eli kärkeen. Jallun mielestä esitys paranisi vielä, jos samat kiintiöt määrättäisiin myös maasta poismuuttoon. Sitä ei tarjota, se on otettava. Kirja oli täällä kielletty ja ilmeisesti siksi nyt harvinaisuus. u u u Minulta on tiedusteltu, tiedänkö, kannattaako sanomalehtien lukeminen enää tietokoneaikana. Painettu USA:ssa vuonna 1928 ja tuotu Suomeen ilmeisesti hyvin salaa. TIMO ROOS timo.roos@kopteri.net Tällä palstalla vuorottelevat Nieminen Vee ja Seppo Peltoniemen Peltsi.. Trumpin taitoa saada huulensa muistuttamaan torvea. Kohta on presidentinvaalit ja vähintäänkin kakkossija siinä ekakierroksella olisi Tuulalle seuraava sopiva tavoite. Meille sosialidemokraateille asian luulisi olevan itsestään selvä, muillekin kuin kaltaisilleni punaorvon pojille. Muistelen erään oikean asiantuntijan sanoneen noin yleensäkin paikallisten harrastajain tuotteista, että enempi ne kuvastavat ajan henkeä kuin todellisia tapahtumia. Hyvätuloista, oletettavasti jo luvattua virkapaikkaa ei passaa vaarantaa. Sinistä tulevaisuuttahan heijasteleva tuo paikka oli. Sisällissodan tapahtumista tehtiin kirjoja ilmeisesti jo sodan jatkuessa. Kirjahyllyssäni on harvinainen Suomen luokkasota. Korkealle arvostettavat Jaakko Paavolaisen teokset Punainen terrori ja Valkoinen terrori saivat tapaisiaan vakavasti otettavia seuraajia, joista vaikuttavimpia teatteriinkin päätynyt Tie Tampereelle. Vuoden 1918 tapahtumista on päästy lähes yksimieliseen lopputulokseen. Lukea kannattaa myös Sisällissodan Pikku jättiläinen. Korva hantti koottyy lintti korijoihin suntti! Ent. pääpersu Soini viihtyy ministeri-Audin takapenkillä paremmin kuin riitelevän aateperikuntansa parissa. Jallu sanoi arvostavansa myös pres. Se oli sisällissota, kansalaissotakin kelpaisi, mutta vapaussota se ei ollut. Hallituksen takapiru takakontissa! Tämän hallituksen sopisikin tätä urotekoa arvostaa määräämällä kontinkieli Kotkalla mantti Kontuniemeen mäntti! koulujen kielivalikoimaan. Ja mikä ettei joku lintuemo näkisi siinä nälkäisen poikasensa suun ja laita sinne kastematoa. Korsupentti kon ontti koet näntti kotoavaa kantti konsan kantti korinnetta pentti ko jontti konsi entti koolivaudella kantti. MARRASKUUTA 2017 Nieminen Vee K ylän entinen opettajakin soitteli. Vastaan nyt, että tiedän. Kannattaa. u u u Sintulainen valtiosihteeri ahtautui ministeriauton peräkonttiin muutamaksi dekametriksi ansaiten siitä sakon. Niitä suosittelen luettavaksi totuusarvoltaan Setä Topeliuksen teosten veroisina. Voittajien kirjailemia olivat ja totuusarvo paljolti sen mukainen. Suosittelemme sellaisia, joissa kerrotaan sisällissodasta, vapaussotakirjallisuuttakin oikeauskoisille taidetaan myös painaa. Sama mies ehdotti myös sukupuolikiintiöitä maahanmuuttoon. Sanoihan persujen varapuheenjohtaja Hakkarainenkin seksuaalisesta ahdistelusta, että ”mitäs siitä, kun ei siitä jälkeä jää”. Sillä on mukava töräytellä totuuksia
klo 19, pe 19.1. Eläkkeelle jäämisensä jälkeen Irmeli harrasti käsitöitä ja kierrätystä: huovuttamalla syntyi koruja ja tuunaamalla tarjottimia. Muistamme Irmelin valoisana kulttuuripersoonana, joka oli aina perillä viimeisistä kirjallisuus-, elokuvaja teatteritrendeistä. Irmelin molemmat vanhemmat olivat kotoisin luovutetusta Karjalasta. klo 19, la 16.12. Mittavan työuran hän teki äidinkielen ja kirjallisuuden lehtorina Petäjäveden lukiossa 1973–1989. 51 30. Silvennoinen) syntyi 23.10. Irmeli kirjoitti useita alansa oppikirjoja ja osallistui kirjoituskilpailuihin. Avioliitosta syntyi kaksi poikaa ja heille neljä lastenlasta. Hän kuoli vaikeaan sairauteen 31.10. Ystävyytemme aikana matkailimme useasti yhdessä. Irmeli osallistui myös aktiivisesti Demarin/Demokraatin kirjavisaan vuodesta 1994 lähtien. Heti valmistumisen jälkeen Irmeli työskenteli lukuvuoden 1971–72 Kemijärven kauppaoppilaitoksen äidinkielen ja kauppakirjeenvaihdon vt. MARRASKUUTA 2017 Intohimoinen kirjallisuuden ja teatterin ystävä Kuollut Lea Irmeli Panhelainen (os. Olimme aina tervetulleita vierailulle Jyväskylään ja heidän kesäasunnolleen Konginkankaalle. klo 19 ja la 20.1. Äidinkielen ja kirjallisuuden vanhemman lehtorin pätevyyden Irmeli sai auskultoituaan Jyväskylän Normaalikoulussa 1972–73. Filosofian maisterin tutkinto valmistui 1971. klo 18 (viim.esitys). Irmeli avioitui Maurin kanssa syksyllä 1967. Luonteva harrastus olivat myös kirjallisuuspiirit kuten Naisten pankin piiri viimeksi Jyväskylässä. klo 13 ja 19, pe 8.12. Kun vastauksia oli kertynyt yli kaksisataa, siirtyi päävastuu aviomiehelle Maurille. lippupalvelu TANSSITEATTERI HURJARUUTH talvisirkus.fi 09 565 7250 KAAPELITEHTAAN PANNUHALLISSA 9.11.2017–14.1.2018 Tragikomedia suomalaisen unelman tavoittelusta LINNAN JUHLAT VIIMEISET: to 30.11. Tuolloin vastaukset lähetettiin vielä postitse tai faksilla, eikä visakirjailijaa voinut etsiä netistä. Työnsä ohella Irmeli toimi äidinkielen ja kirjallisuuden lääninkouluttajana Keski-Suomessa 1980-luvulla. Irmeli oli myös elokuvien ja teatterin intohimoinen harrastaja ja osallistui aktiivisesti Huoneteatterin toimintaan Jyväskylässä. He tapasivat evakkoaikana Kanta-Suomessa ja asettuivat Siilinjärvelle Pohjois-Savoon. Kesyn lukion (myöhemmin Cygnaeus-lukio) äidinkielen ja kirjallisuuden vanhemmasta lehtoraatista 1989–2006 tuli viimeinen työpaikka ennen eläköitymistä. Irmeli kirjoitti laudaturylioppilaaksi Siilinjärven yhteiskoulusta 1965 ja samana syksynä alkoivat suomen kielen ja kirjallisuuden opinnot Helsingin yliopistossa. 2017 Meilahden sairaalassa Helsingissä 72 vuotiaana. lehtorina. klo 13, pe 5.1. Lapset ja lapsenlapset olivat Irmelille kaikki kaikessa, ja yhdessä Maurin kanssa tultiin usein pääkaupunkiseudulle lapsenlapsia hoitamaan. 1945 Siilinjärvellä. Perheeseen syntyi Irmelin jälkeen vielä kaksi lasta. klo 19, pe 1.12. Mirja ja Pertti Vuorela Kirjoittajat ovat Irmelin ystäviä Irmeli Panhelainen. www.kokkolanteatteri.fi Viikkolehti ja netti: Demokraatti.fi Teatterit
TUL-Tampere. Sokos Hotels -esitys klo 17.30, palkitsemiset klo 17.50 ja miniseminaari klo 18.10. Musiikkia Pekka Untamala sello ja Pekka Kivekäs piano. klo 18 Torkkelinkatu 11. klo 14 Lamminpään Osuuskuntatalolla, Vuorentaustantie 4, Tampere, tiedustelut 045 773 021 22. klo 10. Kokouksen pöytäkirja on nähtävänä suomalaisen seurakunnan kirkkoherranvirastossa 20.12.2017 lähtien. Vaasan Työväenyhdistyksen jäsenten jouluinen jäsenkokous ti 12.12. Pirivaltuuston Rasva-, suolaja sokeripommeille harkitaan haittaveroa Valtiovalta väläyttelee haittave roa tai arvonlisäveron korotusta paljon suolaa, kovaa rasvaa tai sokeria sisältäville elintarvik keille. Tammisaaren leirillä kadonneet ja kuolleet punasotilaat 1918. 020 77 41323 fax 020 77 41330 Työttömyyskassa 020 690 455 etun.sukunimi@teollisuusliitto.fi Avoinna ma–ti klo 9–12 ja 13–16 to–pe klo 9–12 ja 13–16 ke suljettu Yliopistonkatu 33 G, 4. Runsas kahvija glögitarjoilu. Kettumäen Palvelukeskuksessa klo 12 syyskauden viimeiseen kerhoon Joulun merkeissä: puuro+torttukahvit. krs. Edustamme työväenliikkeen arvoja ja teemme omalta osaltamme Suomesta parempaa paikkaa. Olet lämpimästi tervetullut keskustelemaan ajankohtaisista kunnallispoliittisista asioista. Tutustu toimintaamme ja ota yhteyttä sähköpostitse info@sivistysrahasto.fi tai puhelimitse 050 3200 272. Kuusankosken Wanhat Toverit kokoontuvat 12.12. STT Viikkolehti, netti ja some SAK:n ja liittojen aluetoimistot palvelevat Sinua muun muassa työttömyysturvaan, työsuhdeturvaan ja koulutukseen liittyvissä kysymyksissä. klo 18 Myllytien toimintakeskuksella. Backlundinpolku 1 A 67700 Kokkola http://kokkola.sdp.fi Puheenjohtaja Sakari Ruisaho 040 838 7697 Varapuheenjohtaja Jaana PikkarainenHaapasaari 040 736 2614 Sihteeri Pirjo Paavolainen 050 352 2123 Taloudenhoitaja Esa Kant 040 778 9810 VAASAN SOS.DEM. 30.11. Lisäksi sinulla on mah dollisuus hyödyntää liiton tarjoamia edullisia lomaja harrastusmahdollisuuksia. Mukana Ukko-yhdistyksien puheenjohtajat Jukka, Raimo ja Urpo. 12.12. klo 17–18.30 Pekka Visuria haastattelee Pentti Peltoniemi. Laulamme yhdessä joululauluja. Tervetuloa mukaan! KYMENLAAKSO . Työväenliikkeen kirjasto Sörnäisten rantatie 25 A 1, 00500 Helsinki. www.sak.fi Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry Autoja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry Teollisuusliitto ry www.akt.fi www.teollisuusliitto.fi Jäsenyys ja liittyminen 030 100 600 Jäsenten työsuhdeasiat 030 100 620 Työttömyysturva 020 690 211 Vaihde 020 774 002 etunimi.sukunimi@pam.fi Palvelualojen ammattiliitto PAM ry www.pam.fi www.jhl.fi SAK:N LOUNAIS-SUOMEN TOIMINTA-ALUE / TURKU Liity SAK:n ammattiliiton jäseneksi! Maariankatu 6 b, 20100 Turku Outi Rannikko 040 5434 875 etunimi.sukunimi@sak.fi Veli-Matti Kauppinen 0400 715 786 Puistokatu 6 A, 20100 Turku, puh. PIRKANMAA . 231 4074 Myös liikeajan jälkeen TURKU www.perttala.fi KOKKOLAN SOS.DEM KUNNALLISJÄRJESTÖ ry. Vaasa 30.11.2017 Tuulikki Kouhi yhteisen kirkkovaltuuston puheenjohtaja Viikkolehti ja netti: Demokraatti.fi Ihminen ensin. Tilaisuuden järjestää Helsingin krist.sd. Vastaavasti terveellisen ruuan, kuten hedelmien tai vi hannesten, veroa voitaisiin las kea. 20100 Turku, turku@pam.fi KUULUTUS Vaasan seurakuntayhtymän yhteisen kirkkovaltuuston kokous pidetään maanantaina 11.12.2017 klo 18.00 isossa seurakuntasalissa, Koulukatu 28. Sakasan keisari Suomen päämajassa vuonna 1941. (02) 4501 541, 4501 540 fax (02) 4501 543 etunimi.sukunimi@akt.fi Avoinna ma–pe klo 8.20–16.00 Humalistonkatu 6, 20100 Turku puh. Valtioneuvosto teettää ensi vuonna selvityksen terveellisen ravitsemuksen taloudellisista ja muista ohjauskeinoista. Riitaja rikosoikeudenkäynnit 25 vuoden kokemuksella. Kokouksen asialista on 4.12.2017 alkaen nähtävänä Vaasan seurakuntayhtymän ilmoitustaululla, Koulukatu 26 C. Veteraanien pikkujoulu to 30.11. 7.12. Tervetuloa! POHJANMAA . Eräs mahdollisuus vaikut taa kulutustottumuksiin olisi li sätä epäterveellisiin ruokiin va roitusmerkintöjä. Kirjailija Heikki Palmu ja rovasti Veli-Matti Hynninen kertovat joulumuistoistaan 11.12. KUNNALLIS-JÄRJESTÖ ry Pitkäkatu 50 65100 VAASA http://vaasa.sdp.fi sdp.vaasa@netikka.fi Puheenjohtaja Markku Ahonpää 040 557 0846 Varapuheenjohtaja Oili Airaksinen-Rajala 040 561 1884 Sihteeri Karita Blom 06 312 8314 040 572 8314 Taloudenhoitaja Erik Cederholm 050 036 5944 Lahjoita Kansan Sivistysrahastoon – olet tukemassa suomalaista kulttuurija sivistystyötä Säätiö jakaa vuosittain satoja apurahoja tavallisten, työikäisten suomalaisten luovuuden tukemiseen. klo 18–20 Slangiprofessori Heikki Paunonen ja tohtori Samu Nyström bamlaavat Stadin friiduista ja kundeista itsenäisessä Suomessa. Tampereen Työväentalon Tellervossa. klo 12. Ta voitteena on edistää kansanter veyttä ja kannustaa elintarvi keteollisuutta kehittämään ter veellisempiä ruokia. TUL:n seurojen ikäihmisten maksuton terveysliikunta Ratinan voimistelusali 2 :ssa to 30.11. Järvenpään työväenyhdistys ry:n sääntömääräinen syyskokous to 30.11. 0400-423835 Hautauspalvelut Perustettu 1932 80v HAUTAUSTOIMISTO Annikki Perttala-Koskinen Oy Linnankatu 3 Brahenkadun kulma Puh. Veteraanien toimintaryhmän kokous ma 4.12. Jumpan vetää Pekka Ruohonen. 010 770 3700, fax 010 770 3701, etunimi.sukunimi@jhl.fi Maariankatu 6 b, 20100 Turku puh. 52 30. HELSINKI . Yhdistystoiminta kokous to 30.11. yhdistys. MARRASKUUTA 2017 Lakiasiat Kuulutukset LAKIASIAINTOIMISTO SEIJA KÄRNÄ OY Helsinki-Akaa-Nurmijärvi Kaikki lakiasianne. klo 18 Vaasassa, Kasarminkatu 19 A. klo 19.15 Holiday Club Tampereen kylpylä, Konferenssitilat, Lapinniemenranta 12, kokousta edeltää kahvitarjoilu klo 17. UUSIMAA . Vaikuttavin joulumuistoni. Arpajaiset. klo 17–18.30 tutkija Tauno Tukkinen. Terveisin johtokunta. Glögiä tarjolla ja toivottavasti myös sungausta! . Kahvitarjoilu
8. Minkämaalainen sukellusvene katosi viime viikolla. julkaistun ristikon 10 euron lahjakortin voitti Arja Kallio-Soukainen Loimaalta. Arg ent iin ala ine n 8. Ism o Lei kol a 10. 5. 9. Mik ko 2. Mikä on Saku Koivun NHL:ssä pelaavan pikkuveljen etunimi. 53 30. Onnea voittajalle!. 2. Bon nis sa 4. Ratkaisu Ristikon 46/2017 ratkaisu: Torstaina 16.11. Millä numerolla Lauri Markkanen pelaa Chicago Bullsissa. 6. 24 Sudoku 1. 3. 7. Mikä arvonimi myönnettiin Niilo Tarvajärvelle. 4. Mitkä olivat Seitsemän veljeksen koirien nimet. Missä kaupungissa säveltäjämestari Beethoven syntyi. Kuka suomalainen on äänestetty maailman hauskimmaksi. Ratkaistut ristikot lähetetään osoitteella Demokraatti / Ristikko, PL 338, 00531 Helsinki. Dim itr i Sjö ber g 9. Mitä tapahtuu, kun maahan tulee kirsi. Kill i ja Kiis ki 7. Oikein vastanneiden kesken arvotaan yksi 10 euron lahjakortti. 10. Nimi: Osoite: Postitoimipaikka: Tietovisa VEIJO WIREN veijo.wiren@gmail.com Ratkaisuja Tie tov isa n vas tau kse t: 1. Kuka juonsi takavuosien Megavisaa. MARRASKUUTA 2017 Ristikko 48/2017 Kuvaristikko ilmestyy joka torstai. Ratkaistuja ristikoita odotetaan toimitukseen seuraavan viikon perjantaihin mennessä. Kam arin euv os . Merkitse kuoren päälle ristikon numero. Juk kaPek ka Pal o 6. Maa jää tyy 5. Kuka valittiin tangoprinssiksi vuosina 1997 ja 1998
17.55 Nyheter TVnytt 18.00 BUU-klubbenin joulukalenteri 18.15 Muinoset keksivät joulun (7) 18.30 Tusina tavaraa Suomesta 19.00 Ootsä joku maahanmuuttaja. Nykyisin rakennetaan paljon lasista. Kuvassa Elvis Costello. Elvis Costello ja Marcus Mumford. Vaarallinen matka. 30 01 TV-ohjelmat TORSTAI PERJANTAI Lasse Virén – Jälkikaikuja TV2 klo 21.05 Dokumentti luotaa nelinkertaisen olympiavoittajan uran ja elämän painopisteet. 23.00 Uutis-Suomi 23.10 Uutiset 23.15 Oddasat 23.30 Silta (16) 00.30–01.00 Puoli seitsemän YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.53 Jääkarhu Otto 07.03 Näin tehdään 07.08 Stella ja Sami 07.20 Arvaa kuinka paljon sinua rakastan 07.33 Killi ja Kiki 07.38 Fluugalaiset 07.49 Maikki ja pelottava Pontso 08.15 Galaxi 08.16 Pertti ja Purtti (7) 08.28 Tero hoitaa (7) 08.40 Late Lammas 08.50 Näin Norjassa 09.00 Holby Cityn sairaala (12) 10.00 The Late Late Show with James Corden 10.40 Ahmed ja Team Physix 11.00 Ali Show x 2 12.00 Ginan maailma 12.30 Kun sydän särkyy 13.00 Mieleni ja minä 13.30 Rakas päiväkirja 14.00 Weggen huimapäät Lofooteilla 14.30 Unelmakoti 15.30 Moa – he kutsuivat minua läskiksi 16.00 Silikonisukupolvi 16.30 Uusi Päivä 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Ampumahiihdon MC: Miesten normaalimatka 20.00 Syke (12) 20.50 Fantasia 21.05 Lasse Virén – Jälkikaikuja 22.10 Uutiset 22.16 Urheiluruutu 22.20 The Late Late Show with James Corden 23.00 Villi kortti 23.50–00.50 True Detective (16) MTV3 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Mitä tänään syötäisiin. Matka tyssää maiseman heijastukseen. 19.30 Nyheter TVnytt 20.00–00.50 TEEMA 20.00 Batman (7) x 2 21.00 Inside Llewyn Davis (12) 22.40 Live: Anderson .Paak 23.25 Jäitä hattuun (12) 23.55–00.50 Kirjaston naiset Dylania kenkälaatikosta Teema & Fem klo 22.00 (Lost Songs: The Basement Tapes Continued, USA 2014) Uusia biisejä Nobel-runoilija Bob Dylanin sanoihin! Tekstit olivat maailmalta piilossa vuodesta 1967. Tällaista tekniikkaa kokeillaan jo Suomessa. Useita lintulajeja on kuollut sukupuuttoon kissojen takia. Toinen jakso esitetään viikon päästä 11.12. Dokumentissa tutustutaan ehkä yllättäviinkin lintujen kuolinsyihin. Linnut suojelevat kasveja tuholaisilta. 17.25 Kauniit ja rohkeat 17.55 Emmerdale (12) x 2 18.55 Mitä tänään syötäisiin. Dokumenttiin on saatu linnuilla herkutteleva mies, joka ei ole valmis luopumaan pyydystysharrastuksestaan. TIISTAI 5.12. Entä mitä Virén pohtii 70-vuotissyntymäpäiviensä kynnyksellä urastaan ja elämästään. Se vähentää 70 prosentilla lintujen kuolleisuutta. 09.10 Kauniit ja rohkeat 09.35 Emmerdale (7) x 2 10.35 Leila kokkaa maalla 11.05–12.00 Ensitreffit alttarilla 13.30 Tyhjätaskut 14.00 Australian kaunein koti 15.00 Grand Designs Uusi-Seelanti 16.01 Salatut elämät (7) 16.30 Pitääkö olla huolissaan. 17.55 Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben: Bärtil 18.30 Hevostila Mistral (7) 18.52 Taivaankappaleita tähtikauhassa 19.00 Obs debatt 19.30 Nyheter TV-nytt 20.00–00.25 TEEMA 20.00 Milanon naisten paratiisi (12) 21.00 Kino Klassikko: Seikkailu (7) 23.20 Elävä arkisto: Itsenäisyyden kahdet kasvot 23.22 YLE: Marraskuunliikkeen itsenäisyyspäiväjuhla 23.43–00.25 Suomi eilen itsenäisyyspäivänä YLE TV1 05.55 Akuutti 06.25 Aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00 Ne kesät Intiassa (12) 11.00 Alueellisia uutisia 12.10 Oddasat 12.30 Kotiin takaisin (12) 13.20 Tanssi yli hautojen (7) 15.00 Uutiset 15.05 Uutiset selkosuomeksi 15.10 Aamu-tv 15.40 A-studio: Talk 16.35 Oddasat 16.40 Novosti 16.45 Uutiset viittomakielellä 16.50 Uutiset 16.56 Uutiset alueeltasi 17.00 Fifan jalkapallon MM lohkoarvonta 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 18.59 Tohtori Raimon joulukalenteri 19.00 Isän eläintarha (7) 20.00 Pressiklubi 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 Perjantai 22.00 Hiljainen todistaja (16) 23.00 Uutiset Uutis-Suomi 23.10 Uutiset 23.15 Oddasat 23.30 1864 (16) 00.30 Windsorit (12) 00.55–01.25 Puoli seitsemän YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.52 Pikku perunat 06.55 Kaapon ja Laten pähkinät 07.00 Hermanni Hiiri 07.08 Sanni Sateenkaari 07.21 Pikku Kakkosen posti 07.26 Töötti ja Pulteri 07.48 Karhunpaini 07.59 Joulukalenteri: Huiman hyvä joulu! 08.17 Galaxi 08.18 Late Lammas 08.19 Syrhämä (7) 08.50 Näin Norjassa 09.00 Holby Cityn sairaala (12) 10.00 James Corden Show 10.50 Kuvakirjeitä maailmalta 11.00 Ali Show x 2 12.00 Tyttöjen erämaaseikkailu 12.40 Weggen huimapäät Lofooteilla 13.10 Veljesten keittiössä 13.40 Niklaksen keittiössä 14.40 Vanhasta uudeksi – kierrätysvinkkejä 15.10 Norjan tunturipeurat 16.00 Eläinsairaalassa 17.00 Pikku Kakkonen 17.45 Joulukalenteri 18.00 Kätevän emännän juhlat 18.30 Ampumahiihdon MC: Naisten pikamatka 20.00 Joulukalenteri 20.12 Villi kortti 21.00 Sohvaperunat 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.00 James Corden Show 22.40 Päin seinää (12) 00.10–00.40 Jenny+ MTV3 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Mitä tänään syötäisiin. Johannes Ijäs Demokraatti Viikon vinkki JOHANNES IJÄS Linnunlaulu hiljenee Tiededokumentti: Muuttolintujen haasteet 1/2. Teema & Fem klo 13.05 MAANANTAI 4.12. 00.55 Kokkisota 01.55 112 (7) 02.50 NCIS: New Orleans (12) 03.45 Ota rahat ja juokse 04.40–05.35 Huippujengi NELONEN 06.00 Transformers (7) 06.25 Vili Vilperin seikkailut x 2 06.55 Ritariprinsessa Nella 07.20 Peukaloisen uudet retket (7) x 2 07.55 My Little Pony 08.20 Sonic Boom (7) 08.35 Lego Ninjago (7) 09.00 Remppa vai muutto 09.55–10.50 Heikoin lenkki 13.45 Grillit huurussa 14.50 Soppa365 x 2 15.10 Pikakurssi kodinostoon 15.40 Junior MasterChef Suomi 16.45 Nenäarpa 16.50 Leijonan luola USA 17.50 Heikoin lenkki 18.55 HS-uutiset ja sää 19.00 Grillit huurussa 20.00 Hyvät ja huonot uutiset 20.58 Keno 21.00 Stand Up! 22.00 Elokuva: 8-pallo (16) 00.15 Hyvät ja huonot uutiset 01.15 Rikkaiden panttilainaamo 02.20 Amerikan rajavartijat x 2 03.20–04.20 Suomen Tulli TEEMA&FEM 09.05–12.00 YLE 09.05 Luontomatkalla 10.00 Puutarhassa tuoksuu ruoka 10.30 Vem vet mest. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Salatut elämät (7) 20.00 Kokkisota 21.00 Say What 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.55 Myytinmurtajat 00.00 Pitääkö olla huolissaan. Ennen yleinen ja puolta Suomea asuttanut kaunis peltosirkku on muuttunut nopeasti erittäin uhanalaiseksi.. Kanta on romahtanut. Tiededokumentti piipahtaa Kanadan Torontossa. 54 30. Kuulemma esimerkiksi Helsingin Lasitalon alapuolelta voi jonakin päivänä suorastaan kerätä kadulle tippuneita lintuja. Dokumentissa vieraillaan niin Pohjois-Amerikassa, Keski-Amerikassa, Turkissa kuin Saksassa ja Ranskassa. Niitä sävelsivät sitten mm. Kuvassa Lasse Virén. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Salatut elämät (7) 20.00 Mökkireissu 21.00 Amazing Race 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Elokuva: Cop Land (16) 00.40 Hävyttömät (12) 01.45 Punk’d Suomi 02.40 Mökkireissu 03.35 Duudsonit (12) x 2 04.35 1001 Rikua 05.05–05.28 Sekoilevat idiootit (16) NELONEN 06.00 Transformers (7) 06.25 Vili Vilperin seikkailut x 2 06.55 Ritariprinsessa Nella 07.20 Peukaloisen uudet retket (7) 07.35 My Little Pony 08.00 Sonic Boom (7) 08.15 Disney: Lego Star Wars (7) 08.35 Lego Ninjago (7) 09.00 Hauskat kotivideot 09.55–10.50 Heikoin lenkki 13.45 Team Ahma (7) 14.25 Soppa365 x 2 14.45 Junior MasterChef Suomi 15.55 Leijonan luola USA x 2 17.55 Heikoin lenkki 18.55 HS-uutiset ja sää 19.00 Hauskat kotivideot 20.00 Idols 21.55 Keno 22.00 Elokuva: RED (12) 00.15 Platoon – nuoret sotilaat (K) (16) 02.40 Mad Cook Show 03.40–04.40 Amerikan rajavartijat x 2 TEEMA&FEM 08.45–12.00 FEM 08.45 Toinen maailma (12) 09.10 Kadonneita etsimässä 10.00 Puutarhaperjantai 10.30 Vem vet mest. 09.10 Kauniit ja rohkeat 09.35 Emmerdale (12) x 2 10.35 Leila kokkaa maalla 11.05–12.00 Ensitreffit alttarilla 13.30 Tyhjätaskut 14.00 Amazing Race 14.40 Pilanpäiten 15.00 Kokkisota 16.00 Salatut elämät (7) 16.30 Rankat duunit 17.25 Kauniit ja rohkeat (7) 17.55 Emmerdale (12) x 2 18.55 Mitä tänään syötäisiin. Lasirakennuksiin kuolee vuodessa satojamiljoonia lintuja. Laululintujen, joihin kuuluu noin puolet maailman lintujalajeista, määrä vähenee huolestuttavaa tahtia. Mikä teki Virénistä aikansa ylivoimaisimman juoksijan. 11.00 Schrödingerin kissa 11.30 Elämäni eläimet 12.00–17.25 TEEMA 12.00 Zhu Xiao-Mei: kuinka Bach voitti Maon 13.00 Norjan radion sinfoniaorkesteri esittää 13.40 Metsänpeitto 14.00 Venäjän vallankumous ja uusi taide 14.55 Elävä arkisto: Itsenäisyyden kahdet kasvot 14.57 YLE: Marraskuunliikkeen itsenäisyyspäiväjuhla 15.18 Suomi eilen itsenäisyyspäivänä 16.00 Velvet – muotitalon tarina (7) 16.45 Määränpäänä Santiago de Compostela x 2 17.25–20.00 FEM 17.25 Vem vet mest. Kanadalaisen tuomioistuimen päätöksen mukaan rakennuttajien ja talojen omistajien on otettava huomioon myös linnut. Talojen ikkunoihin on laitettava kontrastikas päällyste. Yhteen syyhyn päästään tutustumaan tiededokumentissa, jossa vieraillaan Lounais-Ranskassa. Dokumentti tutustuu myös USA:n kulkukissaongelmaan. Sinut on tunnistettu Teema & Fem klo 19.00 Valvontakameroiden kasvojentunnistusja videoanalyysiominaisuudet voivat tehdä yksityisyydestämme lopun. Linnuitta olisi myös ihmisen mahdotonta pärjätä. KESKIVIIKKO 6.12. MARRASKUUTA 2017 YLE TV1 05.55 Docstop: Tubetähdet 06.25 Aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00 Ne kesät Intiassa (12) 11.00 Alueellisia uutisia 12.10 Oddasat 12.30 Kotiin takaisin (12) 13.15 Eteenpäin – elämään (7) 15.00 Uutiset 15.05 Uutiset selkosuomeksi 15.10 Aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.30 A-studio 16.00 Eduskunnan kyselytunti 16.52 Oddasat 16.55 Novosti 16.57 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Ne kesät Intiassa (12) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Kettu (12) 20.00 Sadan vuoden talo 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 A-studio:Talk 22.00 Ulkolinja: FIFA, jalkapallon mätä perhe. Spotlight : Hymyile. Keväisin haikeasti laulavan peltosirkun kuuleminen Suomen pelloilta on nykyisin hyvin haastava tehtävä. Häntä ja hänen kaltaisiaan vastassa on luonnonsuojelijoiden joukko, joka yrittää pelastaa lajin. 11.00 Maastoautolla halki Indokiinan 11.30 Sportmagasinet 12.00–17.10 TEEMA 12.00 Kantapöytä 12.50 Oi maamme!: Kokeilun lumo 13.20 Francon jälkeen Alcántaran perhe (7) 14.35 Tapio Piirainen, elokuvaohjaajan tie 15.05 Urheilu-Suomi 16.05 Velvet – muotitalon tarina (7) 16.50–17.10 Määränpäänä Santiago de Compostela 17.25–20.00 FEM 17.25 Vem vet mest. Uutta tietoa saadaan myös kaupunkien valojen vaikutuksista lintujen muuttoon. TORSTAI 30.11. Oletko esimerkiksi ajatellut, miten paljon arkkitehtuuri tekee tuhoja. Se kertoo, miten maiseman muutokset vaikuttavat lintuihin
55 30. 17.55 Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubbenin joulukalenteri 18.15 Muinoset keksivät joulun (7) 18.30 Taivaallista menoa: Syövän jälkeen 19.00 Dok: Etsin oikeanlaisia hevosensilmiä 19.30 Nyheter TV-nytt 20.00 Dok: Tipu – naisen valinnat 21.00 Efter Nio 22.00 Maria Lang: Ruusuja, rakkautta, rikoksia (12) 23.31–00.25 Helvetin homo YLE TV1 05.55 MOT 06.25 Aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00 Ne kesät Intiassa (12) 11.00 Sadan vuoden talo 11.30 A-studio 12.00 Eduskunnan juhlaistunto 13.10 Aktivistit (12) 15.00 Uutiset 15.05 Uutiset selkosuomeksi 15.10 Aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.50 Seitsemäntoista (12) 16.45 Oddasat 16.50 Novosti 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Ne kesät Intiassa (12) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 18.59 Tohtori Raimon joulukalenteri 19.00 Seitsemäntoista (12) 20.00 Docstop: Perheen tähden 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.00 Vuosisadan etkot 22.00 Huuto syvyydestä (12) 23.00 Uutiset Uutis-Suomi 23.10 Uutiset 23.15 Oddasat 23.30 Sota ja rauha (16) 00.30 Prisma: Maailma jalkojemme alla 01.20–01.50 Puoli seitsemän YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.54 Kuiske 07.01 Närpiäiset 07.12 Hau Hau, Piip ja Veli 07.27 Babar ja Badun seikkailut 07.38 Askarrellaan 07.45 Dinojuna 08.10 Joulukalenteri 08.24 Galaxi 08.25 Lassie (7) 08.50 Näin Norjassa 09.00 Holby Cityn sairaala (12) 10.00 Vanhasta uudeksi 10.30 Kolme päivää nukkumatta 11.00 Ali Show x 2 12.00 Riistametsällä 12.45 Veljesten keittiössä 13.15 Niklaksen keittiössä 13.50 Isä, äiti ja lapset 14.20 Kerrostalojen prinsessat 14.50 Totuuden treffit 15.40 Sohvaperunat 16.30 Uusi Päivä 17.00 Pikku Kakkonen 17.48 Joulukalenteri 18.00 Holby Cityn sairaala (12) 19.00 Totuuden treffit 19.50 Joulukalenteri 20.00 Uusi Päivä 20.35 Jalkapallon Mestarien liigan makasiini 21.00 Villi kortti: Jalkapalloetkot 21.15 Jalkapallon Mestarien liiga 23.55 Kummeli (7) 00.25 Jalkapallon Mestarien liigan kooste 00.55–01.50 Koukussa pornoon (12) MTV3 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Mitä tänään syötäisiin. 9 (12) MTV3 08.00 Hello Kitty 08.10 Puuha-Pete x 2 08.40 Muumilaakso 09.05 Winx-klubi (7) 09.30 Paavo Pesusieni (7) 10.00 Makujen viikonloppu 10.30 Koko Suomi leipoo 11.30 Kokkisota 12.30 Tinan keittiö 13.30 Leila kokkaa 14.00 Arktiset vedet 14.30 Teknavi 15.00 Rankat duunit 16.00 Mestareiden mestari 17.00 Kansalainen Turhapuro 18.00 Mökkireissu 19.00 Seitsemän Uutiset 19.10 Tulosruutu 19.20 Hiihto Extra 19.30 Tähdet, tähdet 21.00 Mestareiden mestari 22.00 Kymmenen Uutiset 22.15 Viikon sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Farang (16) 23.35 Say What 00.35 Billions (7) 01.35 Mestareiden mestari 02.30 Pomo piilossa 03.25 Ketonen & Myllyrinne (12) x 2 04.20–05.15 Fameless – tuplajäynät x 2 NELONEN 06.00 Transformers (7) 06.25 Myyrä ja Panda x 2 06.55 Vili Vilperi (7) x 2 07.25 Ritariprinsessa Nella 07.50 Peukaloisen retket (7) x 2 08.20 Kung Fu Panda (7) 08.45 Angry Birds 08.50 Lasten uutiset 09.00 Hauskat kotivideot 10.00 Liiga: Viikkomakasiini 10.30 Jaksa paremmin 11.00 Soppa365 11.10 MasterChef Australia 13.40 Team Ahma (7) 14.20 Grillit huurussa 15.20 Suomen huutokauppakeisari 16.25 Gladiaattorit 17.55 Uutiset 18.00 Idols 20.00 Haluatko miljonääriksi. 15.55 Naapureita ja ystäviä (7) 16.50 Novosti 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.10 Inhimillinen tekijä 18.00 Uutiset 18.10 Urheiluruutu 18.15 Windsorit (12) 18.39 Tohtori Raimon joulukalenteri 18.40 Neljä vuodenaikaa: Talvi 19.00 Valtakunnallinen Suomi 100 -juhla 20.30 Uutiset 20.50 Urheiluruutu 21.15 Uutisvuoto 22.00 George Gentlyn tutkimukset (12) 23.30–00.25 Outlander – Matkantekijä (16) YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.52 Touhukkaat 07.15 Maltti ja Valtti – homma hanskassa 07.23 Tiketi Tok 07.35 Oktonautit ja seikkailu Mariaanien haudassa 07.58 Pikku Kakkonen 08.22 Mimosa ja Lennu 08.33 Jetron matkaan 08.48 Joulukalenteri 08.59 Galaxi 09.01 Näin meillä (7) 09.12 Karvinen (7) 09.25 Merten syvyyksissä (7) 09.46 Kammokatu (7) 10.00 The Late Late Show with James Corden 10.50 Yle Live: Pete Parkkonen 11.40 Syke (12) 12.30 Rakas kiven sisässä 13.15 Dok: Kuinka katkaista kierre 14.15 Urheiluviikonloppu 14.35 Hiihdon Ski Classics 15.35 Ampumahiihdon MC: Miesten pikamatka 16.55 Salibandyn naisten MM: FIN CZE 18.49 Joulukalenteri 19.01 Uutiset 19.08 Urheiluruutu 19.10 Marcus & Martinus: Yhdessä unelmiin 20.35 This Is 40 (12) 22.45 The Late Late Show with James Corden 23.25 Pikaluistelun MC 00.05 Muistin vanki (12) 00.45–01.35 Sohvaperunat MTV3 08.00 Hello Kitty – onnistu kanssani! 08.10 Puuha-Pete x 2 08.40 Muumilaakson tarinoita 09.05 Winx-klubi (7) 09.30–10.00 Paavo Pesusieni (7) 10.30 Salatut elämät (7) x 5 13.00 Elokuva: Ruby Sparks (12) 15.15 Pelisilmä 16.00 Tähdet, tähdet 17.30 Lauantairavit 18.30 Pelimies 19.00 Seitsemän Uutiset 19.10 Uutisextra 19.25 Tulosruutu 19.30 Punk’d Suomi 20.30 Kansalainen Turhapuro 21.30 Pelimies 22.00 Kymmenen Uutiset 22.10 Päivän sää 22.15 Lotto, Jokeri ja Lomatonni 22.25 Tulosruutu 22.35 Elokuva: Wallander: Veljekset (16) 00.30 Rikospaikka 01.00 Pelimies 01.30 Kansalainen Turhapuro 02.25 Viikingit (16) 03.25 Tyrant (16) 04.25–05.15 Vintiöt (7) x 2 NELONEN 06.00 Transformers Rescue Bots (7) 06.25 Myyrä ja Panda x 2 06.50 Vili Vilperin seikkailut (7) x 2 07.20 Ritariprinsessa Nella 07.45 Peukaloisen uudet retket (7) x 2 08.10 My Little Pony: Ystävyyden taikaa 08.35 Lego Ninjago (7) 09.00 Elokuva: Pikku Delfiini – unelmien laineilla (7) 10.50 Soppa365 x 2 11.10 MasterChef Australia x 3 15.05 Vaaleanpunainen pantteri 15.15 Hauskat kotivideot x 2 17.20 HS-uutiset ja sää 17.25 Elokuva: The Muppets 19.30 Gladiaattorit 20.58 Keno 21.00 Haluatko miljonääriksi. 17.25 Kauniit ja rohkeat 17.55 Emmerdale (7) x 2 18.55 Mitä tänään syötäisiin. naisten MM: FIN NOR 18.50 Joulukalenteri 19.03 Uutiset 19.08 Urheiluruutu 19.10 Matkaaja: Pohjoinen jäämeri 20.05 Urheilu-Suomi 21.03 Tähtäimessä merivoimat 21.51 Uutiset 21.56 Urheiluruutu 22.05 Koukussa pornoon (12) 23.00 Dok: Kuinka katkaista kierre 00.00 Girls (12) 00.30 Silicon Valley (7) 01.00–01.30 Inside No. 10.00 Piha kuntoon 10.30 Vem vet mest. 17.55 Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubbenin joulukalenteri 18.15 Muinoset keksivät joulun (7) 18.30 Clay Kids (7) 18.42 Avaruusapinat (7) 18.45 Kysy Laralta (7) 18.57 Keltapaita 19.00 Spotlight: Hymyile. naisten MM: LAT FIN 17.00 Pikku Kakkonen 17.45 Joulukalenteri 18.00 Holby Cityn sairaala (12) 19.00 Tähtäimessä merivoimat 19.50 Joulukalenteri 20.03 Uusi Päivä 20.30 Rouva varapresidentti (7) 21.00 Jenny+ 21.30 Girls (12) 21.58 Uutiset 22.03 Urheiluruutu 22.08 True Detective (16) 23.30–00.25 Game of Thrones (16) MTV3 06.00 Huomenta Suomi 09.05 Mitä tänään syötäisiin. MC: Miesten takaa-ajo 16.55 Salib. 09.10 Kauniit ja rohkeat 09.35 Emmerdale (7) x 2 10.35 Leila kokkaa maalla 11.05–11.40 Ensitreffit alttarilla 12.00 Sinivalkoisen kansan valta – dokumentti suomalaisesta demokratiasta 13.02 Sääntö-Suomi 14.00 Tinan matkassa 15.00 Koko Suomi leipoo 15.55 Ravit: Toto65 vihjeet 16.00 Salatut elämät 16.30 Antti Holma ja maastamuuttajat 17.25 Kauniit ja rohkeat 17.55 Emmerdale (7) x 2 18.55 Mitä tänään syötäisiin. 19.00 Sportmagasinet 19.30 Nyheter TV-nytt 19.40 19.50 Claus Dalbyn joulu 20.00–01.25 TEEMA 20.00 Milanon naisten paratiisi (12) 21.00 Urheilu-Suomi 22.00 Dylania kenkälaatikosta 23.50 Uusi Kino: Tori portaat kirkko 00.15–01.25 Uusi Kino: Body of God () 02 03 04 05 06 LAUANTAI SUNNUNTAI MAANANTAI TIISTAI KESKIVIIKKO. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Salatut elämät (7) 20.00 Ahtisaari 21.00 Antti Holma ja maastamuuttajat 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Say What 23.35 Pelimies 00.05 Isänmaan puolesta (12) 01.05 Farang (16) 02.00 Rizzoli & Isles (16) 02.55 NCIS: New Orleans (12) 03.50 Ota rahat ja juokse 04.45–05.38 Huippujengi NELONEN 06.00 Transformers Rescue Bots (7) 06.25 Vili Vilperi 06.40 Disneyn esikoulu: Mikki ja ralliryhmä 07.05 Vili Vilperi 07.20 Peukaloisen uudet retket (7) 07.35 My Little Pony (7) 08.00 Sonic Boom (7) 08.15 LEGO Nexo Knights (7) 08.35 Lego Ninjago (7) 09.00 Hauskat kotivideot 09.55–10.50 Heikoin lenkki 13.45 Team Ahma x 2 14.45 Leijonan luola USA x 2 16.50 Heikoin lenkki 17.50 Idols 18.55 HS-uutiset ja sää 19.00 Haluatko miljonääriksi. 11.00 Dok: Etsin oikeanlaisia hevosensilmiä 11.30 Tusina tavaraa Suomesta 12.00–17.25 TEEMA 12.00 Francon jälkeen – Alcántaran perhe (7) 13.15 Marcello Mastroianni, aito italialainen 14.10 Dok: Itsenäisyyspäivä 15.05 Kirjaston naiset 16.00 Velvet – muotitalon tarina (7) 16.45 Määränpäänä Santiago de Compostela 17.25–20.00 FEM 17.25 Vem vet mest. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.15 Päivän sää 19.20 Tulosruutu 19.25 Elokuva: Terveisiä pohjoisesta (12) 21.10 Pelimies 21.40 Pilanpäiten 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Vikinglotto, Jokeri ja Lomatonni 22.30 Tulosruutu 22.40 Billions (7) 23.50 Arrow (16) 00.45 Twin Peaks 01.55 Punk’d Suomi 02.50 NCIS: New Orleans (12) 03.45 Ota rahat ja juokse 04.35–05.30 Huippujengi NELONEN 06.00 Transformers (7) 06.25 Vili Vilperi 06.35 Disneyn esikoulu: Sofia ensimmäinen (7) 07.00 Vili Vilperi 07.15 Peukaloisen uudet retket (7) 07.30 My Little Pony 07.55 Kung Fu Panda (7) 08.20 Sonic Boom 08.35 Lego Ninjago 09.00 Hauskat kotivideot 10.05 Heikoin lenkki 11.05 Team Ahma (7) 11.35 Idols 13.40 Haapasalo ja kaverit 14.40 Loirinuotiolla 15.40 Elokuva: Lupaus (12) 17.55 Anthony Bourdain maailmalla: Suomi-jakso 18.55 HS-uutiset ja sää 19.00 Grillit huurussa 20.00 Hyvät ja huonot uutiset 20.58 Keno 21.00 Suomen huutokauppakeisari 22.00 Arman Pohjantähden alla (7) x 2 00.00 Stand Up! 01.00 Mad Cook Show 02.00 Grillit huurussa 03.00–04.00 Amerikan rajavartijat TEEMA&FEM 08.35–12.00 FEM 08.35 Toinen maailma (12) 09.00 Ja he elivät onnellisina... 11.30 Zorro the chronicles (7) 11.51 Hajbo-video: Puhutaan kiusaamisesta 11.54 Hajbo Fakta: Keho ja vaivat 12.00–17.20 TEEMA 12.00 Kino: Submarine (12) 13.35 Jäitä hattuun (12) 14.05 Tapio Piirainen, elokuvaohjaajan tie 14.40 Metsänpeitto 15.05 Francon jälkeen – Alcántaran perhe (7) 16.20 Urheilu-Suomi 17.25–20.00 FEM 17.25 Sinikeltaisia unelmia 17.55 Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubbenin joulukalenteri 18.15 Muinoset keksivät joulun (7) 18.30 Saltön (7) 19.30 Nyheter TV-nytt 19.39 Sportnytt 19.50 Ruotsin kuningaskunnan historia 20.00–00.35 TEEMA 20.00 Tuhansien raitojen miehet 21.00 Lontoon kuolleet silmät (12) 22.35 Kostaja Lontoosta 00.00 1+1+1 – Sympathy For The Decay: Derby chill out (7) 00.09–00.35 Uusi Kino: Requiem (12) YLE TV1 08.00 Uutiset 08.05 Avara luonto 09.00 Uutiset 09.05 Inhimillinen tekijä 09.55 Uutiset 10.00 Jumalanpalvelus 11.00 Uutiset 11.05 Viikko viitottuna 11.15 Pressiklubi 11.45 Perjantai 12.40 Dok: Apua seksiin (7) 13.45 Lasten Suomi 100 v 14.15 Uutisvuoto 15.00 Uutiset 15.05 Neiti Marple: Syyttömyyden taakka (12) 16.50 Novosti 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.10 Kotilieden lämpöä (12) 18.00 Uutiset 18.10 Urheiluruutu 18.15 Eränkävijät 18.44 Tohtori Raimon joulukalenteri 18.45 Luontoretkellä: Kauriinvasa 19.00 Seitsemäntoista (12) 19.55 Tohtori Raimon joulukalenteri 20.00 Aira ja viimeiset veteraanit 20.30 Uutiset 20.45 Urheiluruutu 21.05 Kotikatsomo: Linnan juhlat 22.45 Silta (16) 23.45 Ykkösaamu 00.25–01.25 Hiljainen todistaja (16) YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.53 Musarullaa! 07.15 Kimmo Kuu 07.34 Tommin sirkus 07.45 Ryhmä Hau 08.09 Katti Matikainen 08.20 Oktonautit 08.44 Joulukalenteri 08.59 Galaxi 09.01 Aappo ja Tööt 09.08 Kesäleiri (7) 09.21 Tenavat (7) 09.28 Otso ja sopulit (7) 09.35 Urheiluhullut 09.37 Galaxi Play 09.55 Tipu Touhukas 10.00 James Corden Show 10.40 Uusi Päivä x 3 12.05 Sohvaperunat 12.55 Kätevän emännän juhlat 13.30 Urheiluviikonloppu 13.40 Jalkapallon Mestarien liigan makasiini 14.05 Ampumah. 09.10 Kauniit ja rohkeat (7) 09.35 Emmerdale (12) x 2 10.35 Makujen viikonloppu 11.05–12.00 Ensitreffit alttarilla 13.30 Tyhjätaskut 14.00 Pomo piilossa 15.00 Mestareiden mestari 16.00 Salatut elämät (7) 16.30 Sääntö-Suomi 17.25 Kauniit ja rohkeat 17.55 Emmerdale (7) x 2 18.55 Mitä tänään syötäisiin. 11.00 Strömsö 11.30 Spotlight: Hymyile. Sinut on tunnistettu 12.00–17.54 TEEMA 12.00 Tuntematon sotilas (12) 14.50 Syötävät sävelet: Madame Bénédictine 15.00 RSO Musiikkitalossa 17.45 Syötävät sävelet: Paholainen Paganini 17.55–19.50 FEM 17.55 Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubbenin joulukalenteri 18.15 Muinoset keksivät joulun (7) 18.31 Vem vet mest. MARRASKUUTA 2017 YLE TV1 08.00 Uutiset 08.05 Kiehtova maailma: Salattu Italia 09.00 Uutiset 09.05 Aamu-tv 10.00 Uutiset 10.05 Ykkösaamu 10.45 Seniori työssä 11.00 Uutiset 11.05 Alueellisia uutisia 12.15 Oddasat 12.35 RSO Musiikkitalossa 13.35 Eränkävijät 14.05 Prisma: Maailma jalkojemme alla 15.00 Uutiset 15.05 Pisara 15.10–15.40 Akuutti: Masennuksesta uusi alku. MC: Naisten takaa-ajo 14.55 Seinäkiipeilyn PM 16.05 Ampumah. Sinut on tunnistettu 19.30 Nyheter TV-nytt 20.00–00.50 TEEMA 20.00 Suomen tarina ranskalaisittain 21.00–00.50 Kino Suomi: Tuntematon sotilas (12) YLE TV1 06.00 Eränkävijät 06.30 Puoli seitsemän 07.00 Dokumentti: Itsenäisyyspäivä 08.00 Uutiset 08.05 Seitsemäntoista (12) 09.00 Uutiset 09.05 Seitsemäntoista (12) 10.00 Uutiset 10.05 Seitsemäntoista (12) 11.00 Pitkä taival kotiin 11.55 Jumalanpalvelus 13.00 Kohti Linnan juhlia 15.00 Uutiset 15.05 Kohti Linnan juhlia 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.08 Itsenäisyyspäivän paraati 18.00 Uutiset 18.08 Tohtori Raimon joulukalenteri 18.10 Kohti Linnan juhlia 18.50 Linnan juhlat 20.30 Uutiset 20.40 Linnan juhlat 22.20 Linnan jatkot 00.00 Oddasat 00.15 Ulkolinja: Vapaakauppasopimuksen vaarat 01.05–01.35 Docstop: Perheen tähden YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.53 Humps 07.00 Tuttiritari 07.09 Dinotassut 07.21 Sasu 07.33 Timppa 07.43 Millä mennään 07.47 Olivia 08.09 Joulukalenteri 08.22 Galaxi 08.23 Minä ja LeBron 08.37 Aika härdelli! (7) 08.50 Näin Norjassa 09.00 Holby Cityn sairaala (12) 10.00 Lasse Virén – Jälkikaikuja 11.05 MM Jääkiekko 1995: Vielä kerran 12.25 Kuningas Litmanen 14.10 Sotshin suomalaiset juhlahetket 15.10 Lauri Markkanen Special 16.10 Pikku Kakkosen lastenkonsertti: Oikeesti leikisti 17.00 Pikku Kakkonen 17.48 Joulukalenteri 18.00–19.00 Holby Cityn sairaala (12) 19.50 Joulukalenteri 20.00 Uusi Päivä 20.30 Kätevän emännän juhlat 20.55 Urheiluruutu 21.05 Jos rakastat (12) 23.00 The Late Late Show with James Corden 23.45 Jenny+ 00.15 Rouva varapresidentti (7) 00.45–01.10 Psychobitches (12) MTV3 06.30 Aamusää 07.00 Puuha-Pete 07.15 Elias ja pelastusryhmän seikkailut 07.30 Seikkailija Dora 07.55 Alvin ja pikkuoravat 08.10 Daltonit 08.35 Paavo Pesusieni (7) 09.05 Mitä tänään syötäisiin. 19.30 Nyheter 19.39 Sportnytt 19.50 Minun New Yorkini 20.00 Skavlan 21.00 Aika on meidän (12) 22.00–23.55 Elokuva: Turisti (12) YLE TV1 05.55 Sadan vuoden talo 06.25 Aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00 Avara luonto 11.00 Pisara 11.05 Jumalanpalvelus 12.05 Docstop: Tubetähdet 12.35 Kotiin takaisin (12) 13.30 Mannerheim – Suomen marsalkka (12) 15.00 Uutiset 15.05 Uutiset selkosuomeksi 15.10 Aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.50 Seitsemäntoista (12) 16.45 Oddasat 16.50 Novosti 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Ne kesät Intiassa (12) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 18.59 Tohtori Raimon joulukalenteri 19.00 Seitsemäntoista (12) 20.00 MOT 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.00 A-studio 21.30 Dokumenttiprojekti: Perkele 2 – Kuvia Suomesta (7) 23.00 Uutiset Uutis-Suomi 23.10 Uutiset 23.15 Oddasat 23.30 Kotikatsomo: Linnan juhlat 01.10–01.40 Puoli seitsemän YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.53 Hyrräpäät 07.05 Mitä ihmettä. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Salatut elämät 20.00 Suomen suurimmat etkot 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.40 Suomen suurimmat etkot 00.10 Antti Holma ja maastamuuttajat 01.05 Twin Peaks (16) 02.10 Kohde (12) 03.05 NCIS: New Orleans (12) 04.00 Ota rahat ja juokse 04.55–05.49 Huippujengi NELONEN 06.00 Transformers Rescue Bots (7) 06.25 Vili Vilperin seikkailut 06.40 Disneyn esikoulu: Leijonakaarti 07.05 Vili Vilperi 07.20 Peukaloisen uudet retket (7) 07.35 My Little Pony (7) 08.00 Sonic Boom (7) 08.15 LEGO Nexo Knights (7) 08.35 Lego Ninjago (7) 09.00 Hauskat kotivideot 09.55–10.50 Heikoin lenkki 13.45 Team Ahma (7) x 2 14.50 Leijonan luola USA 15.50 Heikoin lenkki 16.55 Idols 17.55 Uutiset ja sää 18.00 Liigastudio 18.30 Helsinki Ice Challenge LIVE: HIFK Kärpät 20.58 Keno 21.00 Suomen huutokauppakeisari 22.00 Mad Cook Show 23.00 Stand Up! 00.00 Haapasalo ja kaverit 01.00 Hyvät ja huonot uutiset 02.00 Rikkaiden panttilainaamo 03.00 Amerikan rajavartijat 03.30–04.30 Suomen Tulli TEEMA&FEM 08.38–12.00 FEM 08.38 Toinen maailma (12) 09.00 Efter Nio 10.00 Taivaallista menoa: Syövän jälkeen 10.30 Vem vet mest. 07.10 Kaapo 07.36 Ludovic 07.49 Pingu 07.56 Joulukalenteri 08.12 Galaxi 08.13 Villi tulevaisuus (7) 08.34 Unna Junná 08.50 Näin Norjassa 09.00 Holby Cityn sairaala (12) 10.00 Kultaa, kunniaa ja raakaa työtä 10.30 Unelmakoti 11.30 Elämäni eläimet: Eläinsairaalassa 12.30 Uusi Päivä 12.58 Uusi Päivä 13.26 Uusi Päivä 14.00 Pikaluistelun MC 14.50 Salib. 20.58 Keno 21.00 Pirates of the Caribbean: Mustan helmen kirous (12) 23.55 The Rock – paluu helvettiin (16) 02.40 Katastrofin anatomia (7) 03.40–04.40 Haapasalo ja kaverit TEEMA&FEM 07.42–13.00 FEM 07.42 Toinen maailma (12) 08.05 Näin Norjassa 08.15 Unna Junná 08.30 Joulukalenteri 08.45 Muinoset keksivät joulun (7) 09.00 Clay Kids (7) 09.11 Avaruusapinat (7) 09.14 Kysy Laralta (7) 09.26 Keltapaita 09.28 Hevostila Mistral (7) 09.50 Taivaankappaleita tähtikauhassa 09.55 Zorro (7) 10.16 Hajbo-video + Fakta 10.30 Kysymyksiä kulutusvalinnoista 11.00 Sinikeltaisia unelmia 11.30 YK-miehet moottoripyörillä 12.00 Jumalanpalvelus 13.00–17.21 TEEMA 13.00 Historia: Taiteen pelastaja 13.55 Live: Anderson .Paak 14.40 Norjan radion sinfoniaorkesteri 15.15 Bartabas Salzburgissa 16.20 RSO Musiikkitalossa 17.25–23.55 FEM 17.25 Strömsö 17.55 Nyheter 18.00 Joulukalenteri 18.15 Muinoset keksivät joulun (7) 18.30 Tanskalainen maajussi 19.00 Kuka, mitä, milloin. 10.30 Tanskalainen maajussi 11.00 Skavlan 12.00–17.25 TEEMA 12.00 Elävä arkisto: Itsenäisyyden kahdet kasvot 12.02 YLE: Marraskuunliikkeen itsenäisyyspäiväjuhla 12.23 Suomi eilen itsenäisyyspäivänä 13.03 Jäitä hattuun (12) 13.30 Tiededokumentti: Muuttolintujen haasteet 14.20 Veden Peili (12) 16.00 Velvet – muotitalon tarina (7) 16.45 Määränpäänä Santiago de Compostela x 2 17.25–00.25 FEM 17.25 Vem vet mest. 22.00 Elokuva: RED 2 (12) 00.20 Elokuva: Valkoinen kaupunki (16) 02.20–03.20 Amerikan rajavartijat x 2 TEEMA&FEM 08.20–12.00 FEM 08.20 Toinen maailma (12) 08.45 Tämä tästä 09.00 Aika on meidän (12) 10.00 Obs debatt 10.30 Vem vet mest. 20.00 Hyvät ja huonot uutiset 20.58 Keno 21.00 Suomen huutokauppakeisari 22.00 Stand Up! 23.00 Grillit huurussa 00.00 Hyvät ja huonot uutiset 01.00 Mad Cook Show 02.00 Rikkaiden panttilainaamo 03.05 Amerikan rajavartijat 03.35–04.35 Suomen Tulli TEEMA&FEM 08.35–12.00 FEM 08.35 Toinen maailma (12) 09.02 Puk ja Herman purjehdusretkellä 10.00 Kuka, mitä, milloin. 09.10 Kauniit ja rohkeat 09.35 Emmerdale (7) x 2 10.35 Leila kokkaa maalla 11.05–12.00 Ensitreffit alttarilla 13.30 Tähdet, tähdet 15.00 Pelimies 15.30 Arktiset vedet 16.00 Salatut elämät (7) 16.30 Pitääkö olla huolissaan. 11.00 Ootsä joku maahanmuuttaja
Joukkomuutto Ruotsiin teki suomalaisista risteilykonkareita. Onko Suomi Pohjoismaa. 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.05 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.15 Kuusi kuvaa 18.00 Todellisia tarinoita 18.50 Kuuluttajan vieras: toimittaja Marko Lönnqvist 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Jazzklubi 20.00 Jazzklubin illan keikka 21.00 Jazzklubin kolmas setti 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Avaruusromua 23.10–06.00 Yöklassinen. Jousimies 23.11.–22.12 Valtakunnansovittelija elelee kiireisiä aikoja. 23.10–06.00 Yöklassinen. Ostetaan itseironia Närästäjä LÄÄKETTÄ POLIITTISEN LIIKA HAPPOISUUDEN PUUTTEESEEN Härkä 21.4.–20.5. Keputhan ovat uskollisia omilleen, myös torstaisin. 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Suomi 100 -juhlakonsertti Berliinin filharmoniassa 21.00 Puissa soi 21.45 Ykkösvieras 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Todellisia tarinoita 22.55 Kuuluttajan vieras: toimittaja Marko Lönnqvist 23.10–06.00 Yöklassinen. Toisin on naapurissamme Ruotsissa, jossa asuu kahdeksan miljoonaa myönteistä bisnesneroa. Hauskan nähdessään keskiverto suomalainen haluaa tappaa sen. Haahuilkaa vaikka lauantaina. Kauris 22.12.–19.1. Hypetys puuttuu, halvaantumisen oireita. Simon, saat mennä. Heittää välillä helteeksi, vaikka ulkona sataa ja talvi tekee tuloaan. Joukkomuutto Ruotsiin teki suomalaisista risteilykonkareita. Pyrkyrit ovat aina syöneet tekijät. Äänet. Paitsi sinä, senkin pahis, tervetuloa, mainoksessa sanotaan englanniksi. Ei kannata avata suuta vedessä, eikä kukkaroa tuulessa. TIISTAI 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Uutiset 10.05 Sari Valto 11.00 Klassikkoparatiisi 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. Uutiset ja sää 12.10 Tiedeykkönen 13.00 Klassista Yle radio 1 30.11.–6.12.2017 kahteen 14.00 Näistä levyistä en luovu: Musiikkivieraana 15.00 Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.15 Lähde ja Hämäläinen 18.15 Nuntii Latini – latinankielinen viikkokatsaus 18.20 Radioteatteri esittää: Kadonnutta aikaa etsimässä 4, osa 12. Tiistaisin pitkät siimat. Elo, sininen supisuomalainen. SUNNUNTAI 07.00 Uutiset 07.03 Näistä levyistä en luovu: Musiikkivieraana 07.58 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.05 Kirjakerho. Palkankorotuksia vaiko eikö. 11.00 Valkoista valoa: Puhumattako paras. 1922 Anni Swan ja romaani Pikkupappilassa 17.35 Matkakuume. Uutiset ja sää 12.10 Tiedeykkönen 13.00 Klassista kahteen 14.00 Radion sinfoniaorkesteri konserttilavalla 15.00 Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.15 Sadan vuoden kirjat. 18.00 Kuunnelman esittely: Nainen, joka rakastui mustekalaan 18.20 Radioteatteri esittää: Kadonnutta aikaa etsimässä 18.30 Hengellisen musiikin toivekonsertti 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Radioteatteri esittää: 20.00 Radion sinfoniaorkesteri konserttilavalla 20.50 Väliajalla haastateltavina illan taiteilijoita 21.15 Radion sinfoniaorkesterin konsertti jatkuu 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Roman Schatzin Maamme-kirja. Odottavan mieli on nöyrä, joulurauhan puolesta. Nyt ei kannata päästää laukalle, suitset tiukalle ja menoksi. PERJANTAI 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Uutiset 10.05 Lähde ja Hämäläinen 11.00 Uudet levyt 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. Leijona 23.7.–22.8. Nuori rakkaus pelastaa ja voimaannuttaa viikonloppuisin. Katkeraksi vetää, niin katkeraksi, vaikka joulukin tulee. Keskiviikkoisin raveihin. Oinas 21.3.–20.4 Vaali & Pekka. Säästä tiistaille. 18.00 Romano mirits 18.15 Kurkistus Etnoiltaan 18.20 Radioteatteri esittää: Kadonnutta aikaa etsimässä 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Etnoilta: Sydänjuurilla: Sydänjuurilla: Itsenäisen kansan musiikkia 2007–2017 19.45 Etnoilta: Keinuva talo – Tuntisitko samaksi. 1923 Kaarlo Hänninen ja romaani Kiveliön karkurit 17.35 Salatut eläimet: Hämähäkit 18.00 Musiikkikamari 18.20 Radioteatteri esittää: Kadonnutta aikaa etsimässä 4, osa 11. Totuus ja tunne vuorovetona. 11.00 Klassikkoparatiisi 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. Maantaisin helpottaa. Valtiosihteeri kyykytettiin takakonttiin. Ministerimies kaappasi puheenjohtajuuden. Hjallis, tuo maailmanympärimatkaaja, yrittäjä, kansanedustaja, toimittaja, naistennaurattaja. 20.30 Etnoilta: Harri Tuomisen maailmanmusiikkiohjelma 21.30 Radioteatteri esittää: Viihdekuunnelma 21.50 Etnohetki 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Sari Valto 23.10–07.00 Yöklassinen. Vaalit & Torvalds Haastaa, haastaa, försöker bättre. Politiikan horoskooppi LAATINUT MADAME LOVIISA VIIKON VAAKA Matti Vanhanen.. Skorpioni 23.10.–22.11. Uutiset ja sää 12.10 Laajakulma 13.00 Klassista kahteen 14.00 Musiikkistudio 15.00 Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.15 Sadan vuoden kirjat. Jostakin valon puutteeseen linkittyvästä syystä turhantärkeitä vakavikkoja asuu erityisen tiheästi muutoin harvaanasutussa kotimaassamme. Uutiset ja sää 12.10 Maailmanpolitiikan arkipäivää 12.35 Puheenvuoroja 12.50 Radio 1 vastaa 13.00 Tasavallan Presidentin kyselytunti 14.00 Välilevyjä 15.00 Radioteatteri esittää: Viihdekuunnelma 15.20 Etnohetki 15.30 Aristoteleen kantapää 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.05 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.15 Historiasarjoja 18.00 Ehtookellot 18.01 Iltahartaus 18.10 Lauantain toivotut levyt 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Oopperailta – Riikka Talvitien ja Tommi Kinnusen radio-ooppera Kylmän maan kuningatar 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Kalle Haatanen 23.00 Radio 1 vastaa 23.10–07.00 Yöklassinen. Sattumaa vain, naisehdokkaat sattumoisin samojen tähtien alla. Gud Jul! Neitsyt 23.8.–22.9. Äänet. Ahkerat liikkuvat lauantaisin. Teki työn, hankki nimet uudelle puolueelle. 11.45 Valomusiikkia 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. Sunnuntain lapsi. Onko Suomi Pohjoismaa. Uutiset ja sää 12.10 Historiasarjoja 13.00 Klassista kahteen 14.00 Suomen juhlavuoden Musiikin voima: muusikko Olli Mustonen 14.45 Olli Mustosen valitsemaa musiikkia 15.00 Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.15 Kirjakerho 17.55 Äänitarina. Nöyryyttä ihannoidaan sinisten klaanissa. Vaalit & Tuula, vaalit & Merja. Rapu 22.6.–22.7. Kaksoset 21.5.–21.6. 56 30. 11.00 Välilevyjä 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. Vaaka 23.9.–22.10 Vaalit & Matti, lypsyämpäri ja Matti. Kukaan täysijärkinen ei tulisi Helsinkiin marraskuussa. Vaalit, vauva ja vaipat ovat huomista. Aikamies ja potkii karsinassaan niin omille kuin demareille. Helppo uskoa, ei mene hyvin heilläkään. Vaalit & Sauli. Intoa isyytteen. Juha Hurme ja teos Niemi 08.45 Kuunnelman esittely 09.00 Uutiset 09.05 Musiikkia vanhasta Euroopasta 10.00 Jumalanpalvelus Tampereen Aleksanterinkirkosta 11.00 Jumalanpalvelus Vaajakosken baptistikirkosta 12.00 Uutiset ja sää 12.05 Musiikkikamari 12.15 Horisontti 13.00 Klassista kahteen 14.00 Riikan tähtitarha: Vieraana laulaja-pianisti Vilma Talvitie 15.00–15.35 Radioteatterin valiouusinta: Seitsemän veljestä, osa 26/30: Terve, Jukola, kasoinesi, peltoinesi, niittuinesi. 18.20 Radioteatteri esittää: Kadonnutta aikaa etsimässä 18.30 Arkisto 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Suomessa syntynyt -mieskuorokonsertti 21.30 Musiikkia konsertin jälkeen 21.45 Puheenvuoroja 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Ajassa soi kantele! 23.10–06.00 Yöklassinen MAAILMA ON PUOLILLAAN ihmisiä, jotka eivät kykene nauramaan itselleen. KESKIVIIKKO 07.00 Uutiset ja sää 07.03 Itsenäisyyspäivän Aamusoitto 07.58 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.05 Säveliä Suomelle 08.30 Arkisto 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Uutiset 10.05 Aristoteleen kantapää 10.30 Musiikkia 10.50 Kuuluttajan vieras: toimittaja Seppo Puttonen 11.00 Riikan tähtitarha: Vieraana konserttiurkuri Pétur Sakari 12.00 Itsenäisyyspäivän ekumeeninen jumalanpalvelus Helsingin tuomiokirkosta 13.05 Itsenäisyyspäivän Klassista kahteen 14.00 Valkoista valoa: Ankaruudesta armoon 14.45 Valomusiikkia 15.00 Radion sinfoniaorkesterin itsenäisyyspäivän konsertti 16.00 Väliajalla suoraa puhetta Musiikkitalosta 16.30 Radion sinfoniaokesterin itsenäisyyspäivän konsertti jatkuu 18.00 Matkakuume. MAANANTAI 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Uutiset 10.05 Roman Schatzin Maamme-kirja. Kansanlauluversioiden ääripäitä. Uskomuksen mukaan kalan pää on levossa puolet vuorokaudesta. Kikyä vaiko eikö. Ennen maa reppee kun Timo häppee. Tilalla on pikkujoulujen palamistuotteita, pahaa oloa ja häpeää. Suomeksi lause ei pidä paikkaansa. Nyt ruotsalaiset ovat onnistuneet levittämään vaikutustaan Helsinki-Vantaan lentoasemalle, jonne on ilmestynyt itseironinen mainos. Kalat 20.2.–20.3. Nappivalinta kohderyhmälle, heruukohan ääniä. Serotoniinit ovat muuttaneet hänen aivoistaan etelään. Kevään lapsi on utelias ja levoton. Hän ei puhu, ei katso kohti eikä hymyile. Pätkätyöt ovat rasittavia, kuuden vuoden välein sama savotta. Ilman marraskuuta Suomessa olisi niin kivaa, että koomikot jäisivät työttömiksi. 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Helsingin kaupunginorkesterin konsertti 20.00 Kotimaisen konsertin väliaika 20.20 Helsingin kaupunginorkesterin konsertti jatkuu 21.20 Musiikkia konsertin jälkeen 21.40 Salatut eläimet: Hämähäkit 22.00–22.05 Uutiset ja sää 23.10–06.00 Yöklassinen LAUANTAI 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset 07.03 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.05 Kuusi kuvaa 08.50 Musiikkikamari 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Kalle Haatanen 10.55 Äänitarina. Vesimies 20.1.–19.2. Suomi on kaksikielinen maa ja sekin asia vaatii vahtinsa. Aaltoilevaa on killinkien jako, kuka saa kuka ei. MARRASKUUTA 2017 007443-1748 TORSTAI 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Uutiset 10.05 Mikä maksaa. Kukaan ei ole sosiaalisesti niin telineissä kuin suomalainen marraskuussa