N:o 197, 007435-15-53 . Se on Harakka! ...24–25 Se on Harakka! ...24–25 Uusi Demokraatti on pian kädessänne D Viikkolehti aloittaa 7.1.2016 – kestotilauksenne jatkuu normaalisti …24–25. JOuluKuuTA 2015 120 vuotta Jari Soini Onko se lentävä joulupukki vai mäkimies. Hinta 1,20 e (sis.alv) KESKIVIIKKO 30. Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja?
Ajatuspaja 20–22 Tyttö, joka ei halunnut kuuluisuutta 24–25 Tässä on Demokraatin joulupukki 2015 27 Cava yrittää lyödä shampanjat 28–29 Sarjakuvat, ristikot, yhdistystoiminta 30–31 Radio ja TV 32 Nieminen Vee. joulukuuta 2015. Pohjanmaa, varhaisjakelu: puh. Motörhead perustettiin vuonna 1975 Nimipäivät lauantaina: Aapeli (ruots.) Gerhard, Gert, Jerry Nimipäivät sunnuntaina: Elmeri, Elmo, Elmer (ruots.) Elmer, Helmer Maanantaina: Tiitus, Tiit (ruots.) Rut Nimipäivät tiistaina: Lea, Leea (ruots.) Lea Nimipäivät keskiviikkona: Harri (ruots.) Harry, Harriet Etelä-Suomessakin päästiin vihdoin hiihtämään – keinolumella tosin. 0200 71000 . Bändin johtaja Lemmy Kilmister kuoli eilen 70 vuoden iässä Los Angelesissa. Hard rock -yhtye Motörhead lopettaa toimintansa, sanoo bändin ruotsalainen rumpali Mikkey Dee Expressen-lehdelle. 0800 96675 . Mikael Jungner Twitterissä 16–17 Vuorenrinteeltä 18 Keskustelua ja taustaa Uutiset Avaus Arki Demokraatti.fi Uutiskertaus Päivä kuvana Lehtikuva / Vesa Moilanen n Motörhead ei jatka toimintaansa. Janne Laulumaa Twitterissä Teitittely on jotenkin niin kömpelöä ja moukkamaista että soisi moisen jo jäävän historian hämärään. Helsinki Vaihde (09) 701 041 Uutistoimitus (09) 701 0555 Ilmoitusmyynti (09) 701 0522 Haapaniemenkatu 7-9, B-talo Postiosoite: PL 338, 00531 Hki toimitus@demokraatti.fi ilmoitukset@demokraatti.fi tilaajapalvelu@demokraatti.fi etunimi.sukunimi@demokraatti.fi Lisätietoja: www.demokraatti.fi Mikkeli Uutistoimitus 050 5543430 30.12. Päätoimittaja: Mikko Salmi Toimitusjohtaja: Ville Wallin Kustantaja: Kustannus Oy Demari Ilmestyy neljästi viikossa, tiistaista perjantaihin. Latujen lumetusta Vantaan Hakunilan urheilupuistossa 29. Uusi vuosi tuo tullessaan kovat pakkaset koko maahan ja ennusteen mukaan kylmä ilmamassa kaakosta tuo runsaasti lunta Etelä-Suomeen. Rumpali sanoo Expressenille, että "Lemmy oli Motörhead" ja bändi jatkaa nyt elämäänsä monien ihmisten muistoissa. Mikkey Deen mukaan yhtye ei enää lähde kiertueille eikä tee levyjä. Muu Suomi: puh. Tampere ja ympäristö: puh. Nimipäivät tänään: Taavi, Taavetti, Daavid (ruots.) David -11...-3 -11...-5 -5...-1 Aurinko nousee: Helsingissä 9.25 Oulussa 10.27 Aurinko laskee: Helsingissä 15.20 Oulussa 14.13 Nimipäivät orstaina: Silvo, Sylvester (ruots.) Sylvester Nimipäivät perjantaina: Uudenvuodenpäivä Nyårsdagen 3 Finavian yhtiökokous halutaan yhä koolle 4–5 ”Riski uudesta finanssi kriisistä on kasvanut” 6–9 Demokraatin vuosikymmenet – sarja päättyy 10 Koko vuosi yhtä odottelua 12–13 Puute ahdistaa Afrikan vanhuksia 14–15 Reissumies ja misui En ole Nordean asiakas, toivottavasti et sinäkään. Helsinki, Uusimaa, varhaisjakelu: puh. 0200 30011 . 0200 55888 . ISSN-L 2242-6892 Demokraatti ISSN 2242-6892 (painettu), ISSN 2242-6906 (verkkojulkaisu) Painopaikka: SLY-Lehtipainot Oy, Tuusula Tilaajapalvelu: 09 701 041 (vaihde) Jakelutiedustelut ja -häiriöilmoitukset:
Ilkka Yrjä Demokraatti. VTV aloittaa selvitystyönsä vuodenvaihteen jälkeen. Sosialidemokraatit vaativat selvitystä Eduskunnan talousvaliokunnan puheenjohtaja Kaj Turunen (ps.) toivoi maanantaina, että Finavian yhtiökokous kutsutaan koolle päättämään mahdollisista kanteista, joilla yhtiö voisi saada korvauksia vuoden 2011 johdannaistappiosta. Finavialle on tullut 34 miljoonan euron tappiot johdannaiskaupoista. Finavian yhtiökokous halutaan koolle Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) suosittelee Finaviaa pitämään yhtiökokouksen siitä, nostaako yhtiö kanteet 34 miljoonan euron johdannaistappioista, kertoi Helsingin Sanomat tiistaina. Finavia tarjoaa lennonvarmistuspalveluja palvelusopimuksen pohjalta. Hän tarkensi lisäksi MTV:lle, ettei yhtiökokouksella ole kiire ja asia voidaan käsitellä huolellisesti ensi kevään yhtiökokouksessa. . Lappeenrannan lentoasema -yhtiö vastaa puolestaan jatkossa kentän liiketoiminnasta. Kauppa astuu voimaan perjantaina. VTV:n ylijohtajan mukaan päätökset kanteiden perumisesta on perusteltua viedä yhtiökokoukseen. Uudet omistajat ovat Saimaan lentoasema säätiö ja Lappeenrannan lentoasema. VTV:n ylijohtajan Marko Männikön mukaan virasto on ilmaissut kantansa Finavialle ja liikenneministeriölle useasti. VTV:n ylijohtaja Männikkö sanoi Helsingin Sanomille, että päätökset kanteiden perumisesta ”on perusteltua viedä yhtiökokoukseen”. SDP:n edustajat liikenneja viestintävaliokunnassa ovat jättäneet kirjallisen kysymyksen ministerille Finaviaan liittyvistä epäselvyyksistä. STT Lehtikuva / Martti Kainulainen Liikenneministeri Anne Bernerin mukaan Finavian tapauksessa on noudatettu hyvää hallintotapaa. Heitä on 13. Finavia ei poistu kokonaan Lappeenrannasta, sillä lennonjohtajat pysyvät edelleen Finavian palveluksessa. Liikenneministeri Anne Berner (kesk.) ja tarkastusvirasto ovat julkisuudessa olleiden tietojen mukaan erimielisiä siitä, mitä yhtiökokouksen pitämisestä on ministeriöön viestitetty. Anne Berner kommentoi vyyhtiä eilen Ylen uutisille. Säätiön takana ovat Lappeenrannan kaupunki ja Etelä-Karjalan liitto. Joko ministeri Berner antaa periksi. Berner pitää ”ehdottomasti veronmaksajien edun mukaisena”, että Valtiontalouden tarkastusvirasto selvittää kaikki Finavian johdannaistappioihin liittyvät asiat. Säätiön omistukseen siirtyy lentoasemakiinteistö. Vuoden 2010 osalta kanteiden nostamisen määräaika umpeutuu vuoden lopussa. Lentoasemalla työskentelevä henkilöstö siirtyy kaupan yhteydessä yhtiön palvelukseen vanhoina työntekijöinä. Berner puolestaan katsoi HS:lle lähettämässään viestissä, että yhtiökokoukselle ei ole ilmennyt tarvetta. Turusen mukaan yhtiökokous pitää kutsua koolle vasta sen jälkeen, kun kaikki asiaa koskevat selvitykset on saatu valmiiksi. Lappeenrannasta ei ole ollut viime aikoina liikennettä Helsinki-Vantaalle tai muille Finavian kentille. Finavian hallitus päätti aiemmin tässä kuussa, ettei yhtiö nosta kannetta miljoonatappiot aiheuttaneista johdannaissopimuksista. Lappeenrannan lentokentälle uusi omistaja Lappeenrannan lentokenttä siirtyy Finavialta uudelle omistajalle. 3 30.12.2015 UUTISET
. Se voi lähteä koroista tai kiinteistöistä, tai voi se lähteä osakkeistakin, mutta en pidä sitä kaikkein todennäköisimpänä vaihtoehtona, Ritakallio sanoo. Kuplien luonteeseen kuuluu, että ne havaitaan yleensä vasta jälkikäteen. Demokraatti. Vajaalla uudenvuodenviikolla kuohuviiniä arvioidaan myytävän liki kymmenkertaisesti noin 300 000 litraa. – On äärimäisen vaikea ennakoida, mistä omaisuusluokasta uusi kriisi lähtee liikkeelle. Vuodenajan vastaavalla myyntijaksolla Alkosta myydään normaalisti noin 34 000 litraa kuohuviiniä. 4 30.12.2015 UUTISET . Esimerkiksi Ruotsissa asuntojen hinnat ovat nousseet rajusti. Myös alkoholittomien tuotteiden myynnin arvioidaan kasvavan, noin 180 prosentilla. – Rahan määrän lisääminen on vääjäämättä paisuttanut eri omaisuuserien kuplamahdollisuuksia, Ritakallio sanoo. Uudenvuoden vaikutusta myyntiin on arvioitu edellisen vuoden myyntilukujen perusteella, tiedottaa Alko. Yhdysvalloissa Fed aloitti jo koronnostot, mutta Euroopassa Kuohuviiniä kuluu nyt paljon Ilmiö Uudenvuodenaaton juhlinta näkyy myös Alkon myyntitilastoissa. Matalan korkotason myötä rahaa on virrannut osakemarkkinoille, mutta myös useissa maissa kiinteistömarkkinoille. Markkinoilla on spekuloitu pitkään, onko pörsseissä jo osakekuplaa. Keskuspankit ajurin paikalla Keskuspankkien mittavat elvytystoimet värittivät kuluvaa sijoitusvuotta, ja tilanne jatkuu myös alkavana vuonna. Hänen mukaansa kasvaneiden riskien taustalla ovat keskuspankkien voimakkaat elvytystoimet ja pitkään historiallisen matalalla pysynyt korkotaso. Yritysten tuloskunnon lipsuminen toisi tuuliset ajat pörsseihin ”Riski uudesta finanssikriisistä on kasvanut” Riski uudesta finanssikriisistä lähivuosina on merkittävästi kasvanut, sanoo Suomen suurimpiin sijoittajiin kuuluvan työeläkeyhtiö Ilmarisen toimitusjohtaja Timo Ritakallio. Kaiken kaikkiaan Alkon litramyynti on arviolta yli kaksinkertainen uudenvuoden viikon aikana, kun myyntiä verrataan normaaliin ja juhlattomaan myyntijaksoon marraskuun lopulla. Samppanjaa myydään normaalisti noin 3 200 litraa, mutta uudenvuoden aikana myynti on liki 20 000 litraa. Kuohuviinin myynnin odotetaan kasvavan liki 800 prosentilla ja samppanjankin noin 500 prosentilla, kertoo Alko. Maailmalla pörssit ovat olleet pääosin myötätuulessa jo keväästä 2009 lähtien. – Vuokralle menevän asuntosijoituksen tuotto Tukholman alueella pyörii parissa kolmessa prosentissa, mikä ei ole kestävä taso, Ritakallio sanoo
Heittelystä huolimatta Helsingin pörssin yleisindeksi on tänä vuonna noussut noin kymmenen prosenttia. Se ei kuitenkaan ollut sanomalehden ainoa tehtävä. Lähes kaikki suomalaiset sanomalehdet perustettiin tukemaan jotain aatemaailmaa. Muut tehtävät jäävät jatkossa kerran viikossa ilmestyvälle painetulle Demokraatille. Radio ja televisiokaan eivät aikanaan kyenneet haastamaan sanomalehtiä samalla tavalla kuin mobiililaitteet ovat nyt tehneet. Määrä oli 10 prosenttia suurempi kuin vuosi sitten. Matka jatkuu. Osana median murrosta painettu Demokraatti muuttuu vuodenvaihteessa viikkolehdeksi. Aalto-yliopiston rahoituksen professorin Vesa Puttosen mukaan keskuspankit ovat nyt selvästi kuskin paikalla. Puttosen mukaan osakemarkkinoiden myötätuuli voi jatkua, jos taloudessa ei nähdä ensi vuonna suuria yllätyksiä, kuten Venäjän talouden ajautumista kassakriisiin tai Kiinan talouden pahempaa köhimistä. Tänä vuonna pakettiautomaattien kautta on kulkenut 48 prosenttia enemmän paketteja kuin viime vuonna. Työmies –1918, Suomen Sosialidemokraatti –1988, Demari –2001, Länsi-Suomen Työmies –1906, Sosialisti –1918, –1951, Demokraatti –1919, Turun Päivälehti –2001, Uutispäivä Demari –2012 Päätoimittaja Mikko Salmi antti.vuorenrinne@demokraatti.fi Pääkirjoitus Antti Vuorenrinne ”On äärimäisen vaikea ennakoida, mistä omaisuusluokasta uusi kriisi lähtee liikkeelle.” Keskuspankit ovat elvyttäneet mittavasti päättyneenä vuonna. Internetin aikakausi mullisti tiedonvälitystä, aluksi vähitellen. – Pörssikurssit ovat nousseet vuoden 2009 pohjista Euroopassa 150 prosenttia ja Yhdysvalloissa lähemmäs 250 prosenttia, Ritakallio sanoo. Paketteja toimitettiin vastaanottajille posteihin, pakettiautomaatteihin ja koteihin. On suuri tarve järjestää ja taustoittaa maapalloistuvan ja monimutkaistuvan maailman ilmiöt ja tapahtumat. Posti on karsinut konttoreitaan viime vuosina ja korvannut niitä pakettiautomaateilla. Myöhemmässä vaiheessa yhdistäväksi tekijäksi tuli entistä enemmän paikallisuus. Ne lehdet, jotka ovat säilyttäneet alkuperäisen aatteellisen viitekehyksensä, ovat tässä vahvoilla. Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. 5 30.12.2015 UUTISET 120 vuotta – ei aivan suotta Painettu sanomalehti oli Suomessakin yli sadan vuoden ajan ihmisten tärkein uutisväline. Sisällissodan jälkeen lehti, nyt Suomen Sosialidemokraatti, kehittyi täyden palvelun sanomalehdeksi. Tietokoneet mullistivat ensin painettujen lehtien tuotantotekniikan. Lehtien taittovaihe siirtyi toimitusten sisälle. Myös yhdyssiteenä toimimisen tehtävä korostuu. Monesta entisestä puoluelehdestä tuli maakunnallinen tai alueellinen lehti, jota alueen ihmiset saattoivat pitää omanaan. – Lyhyellä aikavälillä tuntuu kivalta, että meillä on isoveli joka sanoo, että me pidetään markkinoista huolta, mutta pitkällä aikavälillä se luo pohjan kuplille, Puttonen sanoo. Lehtikuva / Markku Ulander Työeläkeyhtiö Ilmarisen toimitusjohtaja Timo Ritakallio sanoo, että yritysten tuloskunnon lipsuminen toisi tuuliset ajat pörsseihin. Hyvin monet vieläkin ilmestyvät lehdet ovat alkuperältään puolueiden äänenkannattajia. Olli Kuivaniemi STT Tulevaisuus odottaa Demokraattia ensi vuonnakin. Demokraatti.fi -verkkolehdestä tuli oikeastaan vasta kuluneen vuoden alusta lehden todellinen uutisnyrkki. Ne asemat se säilytti 1960-luvulle saakka. Varsinainen kumous tapahtui kuitenkin vasta siinä vaiheessa, kun tietoverkko saatiin toimimaan kunnollisesti mobiililaitteissa. Älypuhelimet ja tabletit toivat uutisvirran jokaisen taskuun. STT. Myös koko vuoden pakettimäärä on lisääntynyt. Median murros tarkoittaa sitä, että painettu sanomalehti ei ole uutisvälineenä enää kilpailukykyinen. Sanomalehden muut tehtävät ovat sen sijaan nousseet arvoonsa ja korostuneet. Lehti perustettiin vuonna 1895 vanhan työväenliikkeen äänenkannattajaksi, neljä vuotta aikaisemmin kuin liike järjestäytyi poliittiseksi puolueeksi. Posti teki ennätyksen joulun alusviikolla – yli miljoona pakettia Posti kertoo käsitelleensä joulunalusviikolla ensimmäistä kertaa yli miljoona pakettia yhdellä viikolla. Ammattimaisesti toimitetut verkkolehdet ovat tulossa vasta murrosikään. Perustettu 1895. Osaltaan keskuspankkien elvytystoimet nostivat pörssikursseja alkuvuonna, mutta Kiinan taloushuolet katkaisivat nousuvireen. Riskejä maailmantaloudessa on paljon. Toimitusten ja painokoneiden välissä olleet työvaiheet automatisoituivat. Ne tehtävät eivät ole vähäiset. Median nykyinen murros alkoi oikeastaan jo 20–30 vuotta sitten. Talouden, politiikan ja median murrokset toivat 2000-luvulla uudet haasteet. Posti on kuljettanut tänä vuonna yli 33 miljoonaa pakettia, mikä on 2,5 prosenttia enemmän kuin viime vuonna. EKP:llä on edelleen tiukasti elvytysvaihde päällä. Pitkään jatkuneesta noususta huolimatta Puttonen ei näe, että osakemarkkinoilla olisi vielä kuplaa syntynyt. – Ellei mitään ennakoimatonta tapahdu, eurooppalaisten yritysten houkuttelevuus sijoituskohteena ei ole vähenemässä, vaan voi pikemminkin kasvaa, Puttonen arvioi. Syynä ennätykseen on se, että verkkokaupoista tilattiin jouluksi yhä enemmän paketteja. Postin mukaan pakettiautomaattien osuus on kasvanut reippaasti. – Jos ensi vuonna tulokset eivät parane nykyisten ennusteiden mukaisesti, kyllä pörssikurssit heilahtavat alaspäin, Ritakallio arvioi. Isoja korjausliikkeitä voi olla luvassa Ilmarisen Ritakalllio uskoo, että pörsseissä voidaan alkavana vuonna nähdä herkästi isoja korjausliikkeitä ja pörssivuodesta on tulossa pomppuisa. Demarista tuli politiikan erikoislehti samaan aikaan kun sosialidemokratiasta tuli pitkäksi aikaa Suomen johtava poliittinen voima. Kun korot ovat pohjilla, rahaa virtaa osakemarkkinoille parempien tuottojen perässä. n n n Demokraatti on tänä vuonna juhlinut 120-vuotista historiaansa. Latomot hävisivät. Sanomalehti yhdisti
Turun tapahtuman jälkeen puheenjohtajakiertue jatkoi puolueen järjestämänä muille paikkakunnille. Hänen takanaan näkyy jutun kirjoittaja Olli Hella.. Päätoimittaja Juha Peltosen juontamassa tentissä oppositioasemassa olleen SDP:n ja sen järjestöjen uudistaminen nousi keskiöön. Nyt sarjan päätösjaksossa paneudumme kuluneen vuosikymmenen 2005–2015 tapahtumiin. Kuvassa kandidaatteja haastattelee päätoimittaja Juha Peltonen (oikealla). Viimeisen kymmenen aikana SDP:n puheenjohtaja on vaihtunut kolme kertaa. Sarja alkoi Työmies-lehden selostuksella SDP:n tai silloin oikeammin Suomen Työväenpuolueen perustavasta kokouksesta vuonna 1899. Julkaisemme nyt uudestaan politiikan toimittaja Olli Hellan jutun ensimmäisestä tenttitilaisuudesta. Päätös oli kova mutta harkittu. Huhtikuun alkuun mennessä SDP:n puheenjohtajakisaan oli ilmoittautunut peräti yhdeksän ehdokasta: Tarja Filatov, Ilkka Kantola, Kimmo Kiljunen, Miapetra Kumpula-Natri, Johannes Koskinen, Jouko Skinnari, Erkki Tuomioja, Jutta Urpilainen ja Pia Viitanen. Puoluesihteeri Eero Heinäluomasta tuli puolueen puheenjohtaja Jyväskylän puoluekokouksessa 2005. Juttu julkaistiin vasta saman viikon torstaina SDP:n jäsenlehdessä, joka siihen aikaan ilmestyi Vuoden 2008 SDP:n puheenjohtajakiertue käynnistyi Turun Aurinkobaletin tiloissa 7. Heinäluoman ilmoitus siitä, että kolmen vuoden puheenjohtajakausi jää vain yhteen tuli keväällä 2008 kuitenkin yllätyksenä. Uuden puheenjohtajan etsintä alkoi toden teolla huhtikuussa 2008. huhtikuuta. Kisan voittaja Jutta Urpilainen istuu vasemmalla. Demokraatti, silloinen Uutispäivä Demari sai kunnian järjestää puolueen puheenjohtajaehdokkaiden ensimmäisen tenttitilaisuuden, joka pidettiin Turussa Aurinkobaletin tiloissa 7.4.2008. 6 30.12.2015 AVAUS Demokraatin vuosikymmenet 12/12 SDP:n puheenjohtajaa etsitään Demokraatti on kuluneen juhlavuoden aikana julkaissut uudestaan lehdessä olleita juttuja eri vuosikymmeniltä
Se myös striimattiin suorana verkkolähetyksenä useammassakin kanavassa. Hän kertoi saaneensa paineensietokykyä siitä, että on joutunut ministerinä tekemään myös ikäviä päätöksiä. Pia Viitanen pitää valtteinaan poliittista kokemusta ja silti säilynyttä ennakAntti Vuorenrinne Demokraatti antti.vuorenrinne@ demokraatti.fi Ehdokkaita tenttaamassa täysi sali Uutispäivä Demari 7.4.2008 koluulottomuutta. Jutta Urpilainen haluaisi herättää uuden SDP:n uuteen Suomeen. Kimmo Kiljunen kertoi omaavansa pitkän kokemuksen eduskunnasta, kunnallispolitiikasta Vantaalla ja myös kansainvälistä osaamista. Hän sanoi, ettei osaa kehua omia ansioitaan, mutta on mukana, koska niin moni on pyytänyt. Poissa oli ainoastaan Turun oma poika, Ilkka Kantola ulkomaanmatkan vuoksi. Hän haluaisi palauttaa samanlaisen innokkuuden ja sukupolvien välisen yhteistyön, joka 70-luvulla leimasi politiikkaa. Johannes Koskinen sanoi, että nyt tarvitaan vahvaa aatteellista pohjaa. Hän on mielestään hyvä puheenjohtaja, koska osaa antaa tilaa muillekin. Hänestä SDP tarvitsee rohkeaa uudistusjohtajaa, joka ei katso peruutuspeiliin, vaan on valmis viemään puoluetta uuteen suuntaan. Ehdokkaat kutsuttiinkin tervetulleiksi estradille rytmikkäin aplodein. Tarja Filatov kertoi olevansa mukana, koska niin moni pyysi. Erkki Tuomioja sanoi olevansa ehdolla, koska SDP:tä äänestää vain vähän yli 20 prosenttia, vaikka suuri enemmistö kannattaa demarien arvoja. Uutispäivä Demarin SDP:n puheenjohtajaehdokkaiden tentti keräsi maanantaina Turkuun Aurinkobaletin teatteriin täyden salillisen kuulijoita. Demokraatti organisoi toukokuussa ehdokkaiden ainoan väittelytilaisuuden vain viikkoa ennen Seinäjoen puoluekokouksen äänestystä. Miapetra Kumpula-Natri sanoo, että SDP:n pitää olla edelläkävijäpuolue. Tentin vetäjä, päätoimittaja Juha Peltonen pyysi kutakin ehdokasta kertomaan miksi juuri hän olisi paras puheenjohtaja puolueelle. Ehdokkaiden välinen linjaero löytyi talouspolitiikasta. Paikalla oli runsaasti toimittajia valtakunnallisista medioista. Viime vuoden tammikuussa ammattiliitto Pron puheenjohtaja Antti Rinne haastoi valtiovarainministerinä toimineen puolueen puheenjohtajan. Kaikki saatavilla olleet tuolit jouduttiin raahaamaan kuppilan puoleltakin. Ehdokkaiden kohtaaminen järjestettiin Helsingin työväentalon perinteikkäässä juhlasalissa. Kuten tunnettua, voiton vei Jutta Urpilainen, joka johti puoluetta viime vuoteen saakka. Juontajana oli Demokraatin silloinen päätoimittaja Antti Vuorenrinne, tämän kirjoittaja. Linjaeroja taloudesta Vuoden 2011 vaalien jälkeen Urpilainen vei SDP:n Jyrki Kataisen sixpack-hallitukseen. Hän pyrkii avoimeen keskusteluun tulevaisuudesta. Puheenjohtajakamppailu huipentui aikanaan Hämeenlinnan puoluekokouksen äänestyksiin. Toimittaja Timo Vainio kirjoitti tapahtumasta napakan jutun Demokraattiin (5.5.2014). Puheenjohtajakamppailu kiinnosti paitsi yleisöä, myös muita tiedotusvälineitä. Viitanen on mielestään parhaimmillaan innostaessaan muita. Kaikilta ehdokkailta luonnistuvat kielistä vähintään Kari Hulkko. Vaalikauden lopulla Kataisen hallituksen kone alkoi kuitenkin yskiä siinä määrin, että paine SDP:n sisällä alkoi kasvaa. Jouko Skinnari kertoo olleensa mukana vuodesta -72 Paasion hallituksen poliittisen sihteerin tehtävistä asti. Tuomioja kertoi, ettei ole kokenut järkeväksi asettua ehdolle sen jälkeen, kun toimi 12 vuotta apulaiskaupunginjohtajana. Hän arvioi, että puolueella on edessä haasteelliset ajat, jolloin myös hänen pitkä kokemuksensa on tarpeen. Kunnallistasolta kansainvälisyyteen Erkki Tuomiojaa lukuun ottamatta kaikki ehdokkaat ilmoittivat olevansa ehdolla syksyn kunnallisvaaleissa. 7 30.12.2015 AVAUS 120 vuotta SDP:n puheenjohtajaa etsitään Tarjolla kokemusta ja tuoreita ajatuksia Uutispäivä Demarin liitteenä. Juttu julkaistaan nyt uudestaan tämän Demokraatin vuosikymmenet -sarjan viimeisenä juttuna. Hän kuitenkin painotti paikallispolitiikan tärkeyttä ja lupasi harkita ehdokkuuttaan, jos tulee valituksi puolueen puheenjohtajaksi. Vaalit eivät sujuneet hyvin mutta lopulta paremmin kuin odotettiin. Hän uskoo tarjoavansa tuoreutta siihen, miten maailma nähdään parinkymmenen vuoden päästä. Lehti jaettiin kaikille SDP:n jäsenille. Tällä kertaa puheenjohtajakandidaattien kesken ei puolueen toimesta järjestetty kiertuetta. Hän haluaa rakentaa puoluetta laajemmaksi etsimällä ääniä oikealta ja toisaalta niiltä, jotka ovat pettyneet politiikkaan
Lehden lukijoiden laatimien kysymysten lisäksi myös yleisö esitti omiaan. Johannes Koskisen mielestä osastojen uudistamiseen on kiinnitetty liian vähän huomiota. Hänestä puolue ei voi kilpailla viihdeteollisuuden kanssa, vaan ydin on olla poliittinen liike, joka tarjoaa jäsenille vaikuttamismahdollisuuksia. Kun on paljon epävarmuutta, on tärkeää, että emme itse lisää sitä kyseenalaistamalla tekemiämme päätöksiä, sanoi Urpilainen, jonka mukaan kyse on myös luottamuksesta SDP:hen hallituskumppanina ja siitä, luotetaanko maailmalla, että Suomi panee toimeen tekemänsä päätökset. Seuraavaksi yleisimmät työkielet olivat ranska, saksa ja venäjä. Hän pelkää puolueen aktiivien ja kannattajien erkaantuneen toisistaan, koska järjestörakenne ei tavoita suuria joukkoja. Kimmo Kiljusen mielestä demarien pitää luottaa itseensä ja saavutuksiinsa, mutta heidän on otettava huomioon maailman ja sen tavoitteiden muuttuminen. 8 30.12.2015 AVAUS Urpilainen ja Rinne kohtasivat viikkoa ennen puoluekokousta englanti ja ruotsi kohtalaisesti. – SDP on ollut yksimielinen, että näiden päätösten jälkeen hallituksessa jatketaan. Myös lapsilisäpäätös tulisi miettiä uudelleen. Rinne esitti uutta päätöstä, että koko 1,9 miljardia käytetään kokonaan talouskasvuun. Puheenjohtaja Jutta Urpilainen oli täysin eri mieltä kehyspäätöksen avaamisesta. Hän olisi aloittanut avautumisen ja suoran osallistumisen jäsenäänestyksestä. Suurimmat erot parituntisessa keskustelussa löytyivät talouskasvuun ja työpaikkojen luomiseen tarvittavasta rahasummasta, kun Rinne piti vääränä hallituksen kehysriihen päätöksiä. Hän muistutti jäsenistön ikääntymisestä ja vähenemisestä. – Minä olen sosialidemokraatti, Urpilainen vastasi. Erkki Tuomiojan mielestä edellä mainitut asiat ovat välttämättömiä, mutteivät riittäviä. Hallitus päätti, että loppu valtion omaisuuden myynnistä saatavasta 1,9 miljardista eurosta käytetään velan lyhennykseen. Hän pelkää puolueen menettäneen kaksi sukupolvea vihreille, jotka ovat yhden asian liikkeiden liittoutuma. Puolueosastojen uudistaminen mielessä Jutta Urpilaisen mielestä puolueosastot ovat puolueen sydän ja kiinni kunnallisessa politiikassa. Hänen mukaansa uutta hallitusohjelmaa ei kesäkuussa kannata rustata, kun hallituksella on aikaa kymmenisen kuukautta ja sen ohjelmasta jo 90 prosenttia on toteutettu. Hänestä kynnystä osallistua pitää madaltaa. Hän on itse vetänyt kansalaisjärjestöprojektia. Timo Vainio Demokraatti Demokraatti 5.5.2014 ”Ei ole järkeä maksaa lainoja pois etukäteen, kun työpaikkoja häviää.”. Miapetra Kumpula-Natri haluaisi osastojen kutsuvan esimerkiksi potilas-, ympäristöja vammaisjärjestöjen edustajia asiantuntijoiksi kokouksiinsa. Hän kaipaa myös eri asioista kiinnostuneiden verkostoja. On tärkeää, että saadaan syntymään talouskasvua ja työllisyyttä, Rinne sanoi ja uskoi valtion saavan parilla miljardilla samanlaisen viisinkertaisen vipuvaikutuksen kuin aiemmilla työllisyyslisäbudjeteilla. Hän myös lisäisi yhteistapahtumia eri kansalaisjärjestöjen kanssa ja alajaostoja eri aihepiireittäin. Tarja Filatov oli samaa mieltä siitä, että asiat ratkaisevat myös sen, kuinka houkuttelevia puolueosastot ovat. Hän hyödyntäisi internetiä ja kyselisi osastoittain miten kunnallisia palveluja pitäisi parantaa. Se on hänen kansanedustajatyönsä pohja. – Tehdään siis uusia päätöksiä, Urpilainen sanoi. Urpilainen ei avaisi päätöksiä SDP:n puheenjohtajana Antti Rinne yrittäisi muuttaa hallituksen kehyspäätöksiä kesäkuun minihallitusneuvotteluissa, jotka käydään, kun pääministeri vaihtuu Jyrki Kataisen jättäessä kokoomuksen puheenjohtajuuden. Myös ideoita arkipäivän teoiksi ilmastonmuutosta vastaan penättiin. Hän toivoo, että jokainen puolueeseen tuleva löytäisi heti mielekästä tekemistä, oli sitten kyse kulttuurista, vammaistyöstä tai ympäristöasioista. Myös tiedottamiseen pitäisi satsata. Työtä vaatii vielä sote-uudistus, mutta esimerkiksi kuntien tehtävien miettiminen uusiksi jää soten jälkeen seuraavalle hallitukselle. Jouko Skinnari sanoo olleensa 30 vuotta osastonsa puheenjohtaja. Vastaavanlaista kansalaisjärjestöihin suhtautumista hän kaipaa. – Ei ole järkeä maksaa lainoja pois etukäteen, kun työpaikkoja häviää. Hänkään ei usko, että puolue kykenee kilpailemaan vapaa-ajan ohjelmilla. Urpilainen pisti jo lauantaina ministeriönsä lähettämään valmisteluun 600 miljoonan euron kasvupaketin. Hänestä puolue voisi kysyä osastojen kantaa eri asioissa. Uudistukseen tarvitaan kaikkia, eikä Helsingistä voi ohjata, miten paikallistasolla pääsee vaikuttamaan. – Ja minä sosialisti, Rinne vastasi. Linjaero löytyi talouskasvun rahasummasta SDP:n puheenjohtaja, valtiovarainministeri Jutta Urpilainen ja hänen haastajansa, ammattiliitto Pron puheenjohtaja Antti Rinne kohtasivat ensimmäistä ja viimeistä kertaa väittelyssä vajaata viikkoa ennen puheenjohtajaäänestystä Seinäjoen puoluekokouksessa. Hänestä olisi tärkeää, että ihmiset voisivat liittyä suoraan jäseniksi puolueeseen. Pia Viitanen muistutti, että SDP on aloittanut suuren uudistamistyön ja tulevaisuusohjelman. Hänen mukaansa se tarkoittaa politiikan sisällössä erilaista painopistettä. Lauantain Helsingin työväentalon keskustelua isännöi Demokraatti-lehti, jonka päätoimittaja Antti Vuorenrinne löysi kysymyksellään eron, minkä sortin sosialisteja ehdokkaat ovat. Laajin kielitaito on Tuomiojalla, perässä seuraavat Kiljunen, Skinnari ja Koskinen. Rinne haluaa kesäkuun neuvotteluihin selkeäksi tavoitteeksi työllisyysasteen noston ja työttömyyden vähentämisen. Hän lisäisi yhteistyötä liikuntaja kulttuurijärjestöjen kanssa. Mielenkiintoa herätti ehdokkaiden näkemys siitä, pitäisikö puoluekokouksen asiakirjojen kiertää aikaisemmassa vaiheessa osastoissa saamassa palautetta
9 30.12.2015 AVAUS 120 vuotta 2005–2015 Kari Arolan yhdeksän vuoden mittainen päätoimittajakausi päättyi vuonna 2006. Uutistuotanto oli siirtynyt verkkoon ja mobiililaitteisiin. Uudeksi päätoimittajaksi valittiin demaritaustaisen UP-uutispalvelun päätoimittaja-toimitusjohtaja Juha Peltonen. päätoimittaja. Taloon palkattiin vuonna 2004 ensimmäinen päätoiminen verkkotoimittaja, nykyinen verkkolehden toimituspäällikkö Rane Aunimo. Silloisesta puoluejohdosta puoluesihteeri Mikael Jungner kannatti nimenmuutosta. Vuonna 2001 uudistettu ulkoasu ja sisällöllinen kokonaisuus eivät enää 2010-luvulle tultaessa olleet ajanmukaisia. Uusi lehti rakennettiin valmiiksi niin, että se olisi voitu toteuttaa jo vaalivuoden 2011 alussa. Ensi vuoden alusta verkkotoimitusta vahvistetaan lisää. Demokraatti-nimellä lehti ilmestyi ensimmäisen kerran 1.3.2012. Konseptiuudistuksen vetäjäksi taloon tuli elokuussa uusi päätoimittaja. Näin tehtiin myös Demokraatin toimituksessa. Median murros ja toimintakonsepti Juha Peltosen päätoimittajakausi päättyi toukokuussa 2013. Demarilehdistö supistui rajusti 2012 vuodenvaihteessa. Nimi oli kuitenkin peräisin lehden monipolvisesta historiasta. Muut epäilivät. Ennen UP-pestiään Peltonen päätoimitti Viikko-Häme -lehteä. Ensimmäinen versio verkkolehti demari.fi:stä syntyi pian tuon jälkeen. Vuoden 2014 puoluekokouksen jälkeen kävi selväksi, että tulevat vaalit ja puolueen taloustilanne edellyttivät muutoksia SDP:n viestintätuen käyttöön. Taustalla lienee ollut muitakin syitä kuin julkisuudessa mainittu ennenaikainen uutisointi SDP:n ministerikierrätyksestä. Vuoden 2015 alusta Demokraatti.fi -verkkolehteen perustettiin erillinen kolmen hengen toimitus. Panostukset kannattivat. Turkulainen Sosialisti, myöhemmin Turun Päivälehti, ilmestyi Demokraatin nimellä sisällissodan jälkeen vuonna 1919, kunnes muuttui taas Sosialistiksi. Mikko Salmi aloitti tehtävässä 1.9.2015. Vuoden 2015 siirtymäkauden ajan lehti on ilmestynyt 4-päiväisenä. Salmi on Demokraatin 120-vuotisen historian 19. Arolan kauden lopulla uudistettiin Uutispäivä Demarin verkkosivut. Verkkotoimintaa kehitettiin perustamalla lehden ja puolueen yhteinen Ruusuverkko-yhtiö, nykyinen Kehittämö. Jo uudistustyön alkuvaiheessa suunnitelmissa oli myös lehden nimenmuutos. Vuoden aikana verkkolehden lukijamäärä moninkertaistui. Ennen pitkää kävi selväksi, että lehti tarvitsee isomman loikan. Kolme viikkolehteä lopetti toimintansa. Tämän kirjoittaja oli lehden päätoimittajana 2013–2015, aluksi virkaa tekevänä, myöhemmin vakituisena. Toki samaa edellytti myös meneillään oleva median murros. Demokraattiin kohdistunut tukileikkaus merkitsi jo itsessään sitä, että lehden koko toimintakonsepti oli uudistettava. Painetun lehden muuttaminen viikkolehdeksi oli ajan kysymys. Antti Vuorenrinne Demokraatti ”Kun on paljon epä-varmuutta, on tärkeää, että emme itse lisää sitä kyseenalaistamalla tekemiämme päätöksiä.” Juha Peltonen Antti Vuorenrinne Mikko Salmi. Lehtiuudistus oli kiistan takia hyllyllä vuoden päivät. Kaksi niistä, Viikko-Häme ja mikkeliläinen Vapaus sulautuivat Demari-konserniin. Viikkolehtiuudistus toteutuu vuoden 2016 alusta. Lehti muuttaa taas nimeään Lehtiuudistus käynnistettiin vuonna 2009. Kiistat nimenmuutoksesta kuitenkin viivästyttivät hanketta
– Säilörehun laatu vaihtelee aika runsaasti, ja sen energiaja valkuaisarvot ovat aika alhaalla. Maitotiloilla kuluneena vuonna haasteita oli muutenkin. – Jos metsissä on käyty vielä joulun alla sienessä, niin onhan siellä bakteeritoiminta ollut vilkasta siihen asti. Puut ovat yhteyttäneet pitkälle syksyyn, koska maa on ollut sula ja vettä saatavilla. Kylmä ja sateinen kesä sen sijaan näkyy Ihmeen tilalla yhä muun muassa säilörehussa. Nyt odotuksissa on lumi ja kunnon pakkaset. Viileän kesän hyvä puoli oli, että se saattoi hillitä kaarnakuoriaisten lisääntymistä. Maata voisi tuolloin parantaa mekaanisesti. Kaarnakuoriaiset, kuten kirjanpainaja, aiheuttavat metsäteollisuudelle mittavia tappioita vuosittain. Syksyn ja talven tuhot paljastuvat vasta keväällä. Kun on sateista ja märkää, pitää varoa, ettei raskailla työkoneilla mennä heikentämään tilannetta. Säät ovat pakottaneet viljelijät odottamaan. 10 30.12.2015 AVAUS Maanviljelijät odottavat vaikean kesän jälkeen hyvää talvea – pahalta näyttää Koko vuosi yhtä odottelua Säät eivät ole tänä vuonna olleet erityisen suosiollisia. Tuhot syntyvät, kun homeet ja sienitaudit iskevät kaarnakuoriaisten tekemiin käytäviin. Lauha syksy hankaloitti hakkuita Syksyn runsaat sateet ovat hankaloittaneet puunkorjuuta ja metsänhoitoa, koska märkä maa ja tiet eivät kestä metsäja kuljetuskoneiden painoa. Ensin piti odotella kunnon kesää, nyt odotuksissa on lumi ja kunnon pakkaset. Pellot ovat tällä hetkellä paikoin hyvin märät runsaiden sateiden jäljiltä. Sillä ajatuksella eteenpäin, Olli Ihme huokaa. Varmuus asiasta saadaan ensi kesänä. Kunnon pakkanen parantaisi maan rakennetta. Tosin nythän näyttää hyvältä, kun tuli pakkasta, Islander kuvaa. – Kyllä tämä kasvukausi aikamoinen jännitysnäytelmä kaiken kaikkiaan oli. Metsäteollisuuden metsäasiantuntija Anu Islander kertoo, että metsäyritykset ovat tottuneet ja varautuneet leutoihin talviin. ”Toive on, että jospa ensi kesä olisi parempi kesä. Onneksi oli kuiva ja lämmin syyskuu, muuten olisi ollut todella huono tilanne. Taulavuori muistuttaa vaikeina vuosina korostuvan se, että maan kunnosta on pidetty huolta. – Mistään huippusadoista ei viljapuolella voi puhua. Jos pakkasta ei tule, täytyy taas odottaa ja toivoa, että ensi kesästä tulee poutaisempi. Sään aiheuttamat ongelmat tulivat siihen lisäksi. Puun ostomäärät yksityismetsistä ovatkin olleet tasaisia pitkin syksyä ja pysyneet Islanderin mukaan samoissa lukemissa kuin viime vuonna. – Lämpiminä kesinä kaarnakuoriaiset ovat ehtineet tehdä parveilun sekä alkuettä loppukesästä, kertoo Rakemaa. Sillä ajatuksella eteenpäin.” Lehtikuva / Martti Kainulainen. Toisilla tiloilla saatiin hyvä ja hyvänlaatuinen taso, toisissa satotasot jäivät heikoksi. Olen seurannut kasvutilanteita 1990-luvulta asti, eikä näin myöhään venyneitä puinteja ole tullut vielä vastaan, Taulavuori päivittelee. Olli Ihme sanoo olevansa kuitenkin tyytyväinen, että kaikki tärkeimmät työvaiheet saatiin kesällä tehtyä oikuttelevasta säästä huolimatta. Hakkuita tehdään nyt siellä, missä metsän ja teiden kunto sallii. Märkyys tukahduttaa kasvustoa, liettää pellon pintaa ja heikentää kasvukykyä. ”Aikamoinen jännitysnäytelmä” ProAgrian kehityspäällikön Terhi Taulavuoren mukaan viime kesää leimasi se, että tilanne vaihteli hyvin paljon samoilla alueillakin. – Osa talvikohteista saattaa jäädä odottamaan seuraavia vuosia, jos talvi jatkuu leutona. Toive on, että jospa ensi kesä olisi parempi. Anna Rakemaa Metsäkeskuksesta sanoo, että puiden kasvukauden kannalta lämmin ja sateinen syksy on mielenkiintoinen. Johanna Vuonokari STT Säät ovat koetelleet etenkin maanviljelijöitä. – Viljelijät ovat siinä puun ja kuoren välissä, kun satokin pitäisi saada korjattua. – Varsinkin pellon lanttopaikoissa vesi seisoo ja märkyyttä on paljon, kuvailee pohjoispohjalaisessa Sievissä tilannetta maitotilallinen Olli Ihme. Se tuo omat haasteensa ruokintaan. Rakemaan mukaan oletus on, että viileä kesä esti nyt toisen parveilun
11 30.12.2015 AVAUS Hyvä Demokraatin lukija, Ensi viikolla 7. Tervetuloa niin entiset kuin uudet tilaajat Demokraatin uudistuneeseen maailmaan. Teemme lehdestämme laadukkaan lukuelämyksen, joka avaa poliittisia ilmiöitä, pureutuu yhteiskunnallisiin asioihin vasemmistolaisella otteella sekä tarjoaa liikkeen tärkeimmät keskusteluteemat huumorilla höystettynä. Erityisesti lehtemme palvelee sosialidemokraattisen aatemaailman omaavia lukijoitamme. Kannamme vastuumme SDP:n pää-äänenkannattajana jatkossakin. päivä tammikuuta ilmestyy ensimmäinen Demokraatin tuhti viikkolehti. Kun uusi vuosi pyörähtää käyntiin, lehti kannetaan tilaajille jatkossa joka torstai. Hyvää uutta vuotta 2016! Mikko Salmi Demokraatin päätoimittaja. Demokraatti on suunnattu elämän ilmiöihin intohimoisesti ja inhimillisesti suhtautuville lukijoille, joka kaipaavat syvällisiä näkökulmia oman ajattelun ravinnoksi
Maailmanpankin tilaston mukaan kehitysmaat käytävät keskimäärin 1,6 prosenttia kansantuotteestaan sosiaaliturvaan, mutta Keniassa osuus on kolme prosenttia. Lisäksi monen eläke on niin pieni, että työtä on tehtävä vielä vanhanakin. Korkeimmat eläkeiät ovat käytössä vauraissa maissa, kuten Italiassa, Japanissa ja Ruotsissa. Niissä 65-vuotias voi odottaa elävänsä vielä 17– 21 vuotta. Nyt työikäisiä on enää neljä yhtä yli 65-vuotiasta kohti, ja vuoteen 2050 tultaessa määrä uhkaa puolittua uudelleen. Nykyisin oikeus taloudellisesti turvattuun vanhuuteen tunnustetaan yleisesti. Esimerkiksi Angolassa, Tšadissa ja Nigeriassa nyt 15-vuotias henkilö kuolee 33 prosentin todennäköisyydellä ennen kuin täyttää 60. Kenia aloitti köyhimpien seniorien tukemisen 2011. Sitä ennen sosiaaliturvan piirissä olivat vain Eläkeiän saavuttaneista maapallon asukkaista 48 prosenttia ei saa eläkettä, kertoo Maailman työjärjestö ILO. – Huolehdin monen muun tavoin aidsin orvoiksi jättämistä lapsista ja olen itsekin hiv-positiivinen, hän kertoo. Edunsaajina ovat vanhusten ohella vammaiset ja lapset. Kun paperisota on valmis, vanhukselle täytyy ilmoittaa, että tuki on nostettavissa. Naisille vähemmän rahaa Naisten alhaisempaa eläkeikää on perusteltu muun muassa sillä, että pari eläköityisi samoihin aikoihin, koska vaimo on usein miestään nuorempi. Noin neljännes valtiosta päästää naiset eläkkeelle viisi vuotta miehiä varne, joilla oli työpaikka talouden virallisella sektorilla. Zimbabwe sääti vuonna 2012 vanhuslain, mutta Gwerun mukaan sen edellyttämä eläkerahasto on yhä perustamatta.. Duben kaltaisia aids-orpojen isovanhempia on kosolti, ja moni vajoaa köyhyyteen maksaakseen lasten ruuan ja koulumaksut, vahvistaa Centre for Community Development Solutions -järjestön tiedottaja Conrad Gweru. Saharan eteläpuolisen Afrikan valtioista Kenian edellä ovat sosiaaliturvan järjestämisessä Sierra Leone, Burundi, Etelä-Afrikka, Mauritius ja Namibia. hemmin. Naiset elävät keskimäärin miehiä pitempään, mutta kahdessa kolmasosassa maista sukupuolten eläkeikä on sama. Nykyisellään paljon tukirahaa makaa pankeissa, koska tieto ei kulje, hän kertoo. Käytännössä se kutistaa naisen eläkettä, jota esimerkiksi äitiyslomat ovat jo voineet verottaa. Joukkoon kuuluvat muun muassa Argentiina, Brasilia, Iran, Israel, Kiina, Puola, SaudiArabia ja Venäjä. – Olen köyhä, koska olen myynyt kaiken omaisuuteni voidakseni huolehtia aidsin orvoiksi jättämistä lapsenlapsistani. Puute ahdistaa Afrikan vanhuksia Yli 60-vuotiaiden määrän arvioidaan nousevan Afrikassa nykyisestä 50 miljoonasta liki 200 miljoonaan vuonna 2050. Eläke on verrattain nuori keksintö. Lesothossa ja Swazimaassa todennäköisyys on jopa 50 prosenttia. Yksi heistä on Nairobin valtavassa Kiberan slummissa asuva Diana Ignosi, joka saa valtion kuukausirahaa. Lopuissa maissa naiset eläköityvät 1–4 vuotta miehiä nuorempina. Zimbabwessa arvioidaan olevan lähes 800 000 seniorikansalaista, joista 64 prosenttia elää avustusjärjestöjen mukaan köyhyydessä. 12 30.12.2015 AVAUS Kenia antaa köyhimmille alle 20 euron kuukausirahan Zimbabwessa tuki viipyy Eläke on harvojen etuoikeus Ikääntyvän väestön sosiaaliturva on yksi ongelma lisää köyhyyden kanssa kamppaileville Afrikan valtioille. Valtio myöntää, että tukisummaa pitäisi korottaa, jos vanhukset mielitään nostaa köyhyydestä. Kenia on alkanut maksaa tuloja ja eläkettä vailla oleville 65-vuotiaille 18 euron kuukausirahaa. Eläköitymisen ikähaarukka vaihtelee 50:stä 70 ikävuoteen. Teollisuusmaiden eläkejärjestelyjä helpotti menneillä vuosikymmenillä suotuisa huoltosuhde, jossa työikäisiä (15–64-vuotiaita) oli keskimäärin kahdeksan jokaista ikääntynyttä kohti. Useimmat valtiot ovat määritelleet eläkeiän ja tehneet suunnitelmia eläkeohjelmista, mutta turva ei kata kaikkia. Alhaisimmat eläkeiät ovat yleisimpiä kehitysmaissa, joissa myös elinpäiviä on luvassa vähiten. Vaikeasti saavutettava ikä Alhaisimmat eläkeiät ovat yleisimpiä kehitysmaissa, joissa myös elinpäiviä on luvassa vähiten. Vuonna 1935 Yhdysvallat asetti eläkeiän 65 vuoteen, mikä sekin ohitti eliniänodotteen kolmella vuodella. Zimbabwen valtio ei auta kaltaisiani, kertoo Bulawayossa asuva Senzeni Dube, 74. Tieto tuesta ei kulje Kuukausirahaa saa nyt Keniassa 59 000 ikäihmistä, mutta siihen oikeutettuja arvioidaan olevan kolminkertainen määrä. Kenian 45-miljoonaisessa väestössä on nyt 60 vuotta täyttäneitä pari miljoonaa. Varsinkin Saharan eteläpuolisessa Afrikassa monen maan eläkeikä ylittää silti eliniänodotteen. Kenian turvaverkossa on yhä pahoja aukoja, huomauttaa sosiaalityöntekijä Beatrice Akoth. Eläkeiäksi määrättiin 70 vuotta, mikä ylitti reippaasti tuolloisen elinajanodotteen. Syrjityt seniorit Yli 60-vuotiaiden määrän arvioidaan nousevan Afrikassa nykyisestä 50 miljoonasta liki 200 miljoonaan vuonna 2050. Yleisimmät eläkeiät ovat 60 ja 65 vuotta, naisilla myös 55 vuotta. – Jonkun pitää löytää tuen tarpeessa olevat ihmiset ja rekisteröidä heidät. Ensimmäinen kansallinen eläkeohjelma otettiin käyttöön Saksassa 1889
Huoltosuhteen muuttaminen vaatisi kuitenkin vielä jyrkempää eläkeiän nostoa, ja se hirvittää poliitikkoja. Hän haluaisi ajaa puolueen käytännössä jonkinmoiseen isolationismiin. Corbynin kuherruskuukausi loppui nopeasti Jeremy Corbyn jakaa vahvasti Britannian työväenpuoluetta. Toisaalta hän ymmärsi, että blairismista oli päästävä eroon ja blairismin taistelu köyhyyttä vastaan ei riittänyt, vaan laajamittaisempi tasa-arvopyrkimys oli taas saatava tapetille. n n n työväenpuolueessa on miltei kaksi eri puoluetta: blairilainen tai muutoin maltillisempi keskustavasemmistopuolue, johon kuuluu suurin osa kansanedustajista ja varjohallituksesta sekä kova vasemmisto, joka on Jeremy Corbynin ja hänen ystäviensä kautta saanut puolueen johdon osittain haltuunsa. Afrikan unioni käsittelee parhaillaan ikääntyvien oikeuksia koskevaa lisäystä, joka on määrä sisällyttää vuonna 1981 hyväksyttyyn afrikkalaiseen ihmisten ja kansojen oikeuksien julistukseen. Ed Miliband oli varomattomasti muuttanut johtajavaalitapaa niin, että kansanedustajilta ja ammattiliitoilta vietiin valta ja se annettiin puolueen jäsenille, joksi pääsi kuka tahansa vain muutamalla eurolla. Niissä Corbynin vaistot tuntuvat juontavat Vietnamin sodasta ja anti-amerikkalaisuudesta sekä yksipuolisesta aseriisunnasta. Ongelmana ei ole niinkään sisätai talouspolitiikka,vaan ulkoja puolustuspolitiikka. Eeva Lennon Jeremy Corbynin valinta työväenpuolueen johtajaksi on ajanut puolueen hajoamisen partaalle. Joseph Chamie IPS, New York Kirjoittaja johti aiemmin YK:n talousja sosiaalineuvoston väestöosastoa ja toimii nykyisin väestötieteen konsulttina. IPS / Jeffrey Moyo. Teollisuusmaissa on alettu myös korostaa omaehtoista eläkesäästämistä. – Moni vanhus elää maaseudulla kaukana palveluista ja kärsii sosiaalisesta ja taloudellisesta ikäsyrjinnästä. Vain kolmetoista kansanedustajaa ja kolme varjohallituksen jäsentä äänesti häntä johtajavaalissa. Parasta olisi, että puolueelle löytyisi uusi johtaja, joka kykenee yhdistämään puolueen uuden nykyaikaisemman vasemmistolaisen ohjelman taakse. Pääsyy hänen häviöönsä viime vuoden vaaleissa oli se, että äänestäjät eivät luottaneet hänen ja työväenpuolueen kykyyn hoitaa taloutta. 66-vuotias Jeremy Corbyn ei ehkä itsekään halua jatkaa puolueen johdossa ensi vaaleihin. Naton ja EU:n – Ranskan ohella – merkittävin eurooppalainen sotilasmahti ei heidän mielestään voi vetäytyä katsomoon. Yleinen kehityssuunta on se, että työssä on jaksettava yhä pitempään. Hän ei myöskään käynyt kunnolliseen taistoon David Cameronin ja oikeiston valheellisia syytöksiä vastaan, joiden mukaan Britannian mammuttibudjettivaje johtui edellisen työväenpuolueen hallituksen tuhlauksesta eikä finanssikriisistä. Koska hän nimenomaan halusi erottautua Blairin “uudesta työväenpuolueesta”, hän ei julkisesti kiittänyt edellistä työväenpuolueen hallituksen saavutuksista köyhyyden poistamisessa ja julkisten palvelujen kohentamisessa. Mutta samanaikaisesti hänellä on kansanedustajien ja heistä leivotun varjohallituksen keskuudessa vähäisempi kannatus kuin yhdelläkään johtajalla tähän asti. n n n eD milibanDin tappio johtui siis merkittävästi kommunikaatioja propagandavirheestä, joka loi hänelle itselleen ja työväenpuolueelle väljähtyneen ja sekavan identiteetin. Seurauksena oli, että Jeremy Corbyn sai puolueen valitsijamiehiltä ja naisilta – siis jäsenistöltä – huomattavasti ylivoimaisemman mandaatiin kuin kukaan aikaisempi johtaja oli saanut. Moni on nostanut eläkeiän 65:stä 67 vuoteen. Sama ongelma oli puolueen keskustaa edustavilla ehdokkailla vaalitappiota seuranneessa johtajavaalissa. Jeremy Corbynille sen sijaan oli voimakas vasemmistolainen menneisyys ja identiteetti, joka innosti puolueen jäseniä ja toi puolueeseen uusia jäseniä. Niin sanottua kovaa vasemmistoa edustavan veteraaniradikaalin valintaan johti ilmeisesti se, että tony blairin aikanaan välttämätön kompromissi sosialidemokratian ja thatcherismin välillä alkoi vähitellen nakertaa työväenpuolueen identiteettiä. 13 30.12.2015 AVAUS Kolumni Maailma tänään Kirjoittaja on lainopin kandidaatti ja valtiotieteen maisteri. Lisäksi lukutaidottomuus on yleistä varsinkin naisten keskuudessa, kertoo zimbabwelainen kehitystutkija letwin ngondo. Puolueen jäsenten ja kansanedustajien ristiriita on vanha ongelma Britannian järjestelmässä. Edellinen johtaja ed miliband oli siirtymäkauden johtajana vaikeassa asemassa. Miriam Gathigah IPS / Nairobi Elinikä pitenee myös Afrikassa, mutta valtion vanhuksille tarjoama turva puuttuu esimerkiksi Zimbabwesta. Suurin osa kansanedustajista ja varjohallituksesta pitää näitä asenteita presidentti obaman ja aggressiivisemman Venäjän aikakaudella aikansa eläneinä. Tilanne oli melkein samanlainen kuin 80-luvulla, jolloin puolue hajosi, ja ryhmä oikeistososialidemokraatteja perusti uuden Sosialidemokraattisen puolueen. Puolueen jäsenten ja kansanedustajien ristiriita on vanha ongelma Britannian järjestelmässä. Mutta sen epäonnistuminen ei rohkaise eroamista. Mutta koska Ed Miliband oli ollut ministerinä tuossa hallituksessa, hän sai kuitenkin niskoilleen nuo väärät syytökset liiallisesta tuhlauksesta. Tšekki, Tanska, Irlanti, Italia ja Britannia tähtäävät jo 70 vuoteen. Se velvoittaa valtiot turvaamaan vanhusten ihmisoikeudet lailla. Garry Knight Yli puolet maailman valtioista, joukossa valtaosa teollisuusmaista, on uudistanut eläkejärjestelmäänsä viiden viime vuoden aikana. Tässä järjestelmässä, joka yhä on pääasiassa kaksipuoluejärjestelmä, kumpaankin pääpuolueeseen tuppaa liittymään radikaalimpaa oikeistoa ja vasemmistoa kuin mitä äänestäjäkunta keskimäärin on
Naissuhteissaan onnettoman kömpelön Inton yritykset päästä Aini Bondsdorffin mielitietyksi näyttäytyvät tragikoomisen hellyyttävinä. Tämä hukuttaa murheet taas uusiin matkoihin, Lontooseen, Pariisiin... K. Toinen juttu sitten on, tekeekö I. Rajala jäi palkinnotta, mutta eipä plagiointisyytöksistäkään käteen mitään jäänyt. Rolf Bamberg Demokraatti rolf.bamberg@ demokraatti.fi. Sortokaudet tai itsenäistyminen eivät heilauta Inhan eloa juuri suuntaan tai toiseenSisällissota sentään toiseen, sillä Inhan rakas veli, Hämeenkyrössä nimismiehenä toimiva Väinö Nyström, menettää henkensä punaisen terrorin uhrina. Kirjat Finlandia-ehdokkaaksi nousseen Panu Rajalan”Intolija”-romaanin ympärille yritettiin viritellä aika tarkoitushakuisen oloista kohua. Jälkimmäiset ovat Inhan kulttuurihistoriallisen merkityksen alleviivamisen kannalta ehkä tärkeitä, mutta romaaniaineksena ne häviävät inhimillisemmälle ja traagisemmalle puolelle. ”Olen paossa itseäni, taas kerran.” Pariisin reissu suomalaistaiteen näkökulmasta legendaarisena maailmannäyttelyvuonna 1900 kuvataan kirjassa Inhalle katkerana palana. Vanhanaikainen poljento ja sanasto riittävät aikakoneeksi viemään lukijan 1800-luvun lopun ja seuraavan vuosisadan alun Suomeen. Rajala käyttää tässä vaiheessa kuten myöhemminkin kirjassa Sibeliusta toimivana sivuhenkilönä ja peilinä sille, kuinka kahdesta omilla aloillaan kyvykkäästä vain toisesta tulee kansallinen suurmies. Lukijan spekuloitavaksi jää, millainen Inton ja Ainon liitosta olisi voinut tulla. Todettiin, että kirjailija on merkinnyt asianmukaisesti lähteet teoksensa loppuun, lainannut dokumenttiromaaninsa kohteen tekstejä sallitulla tavalla, ja spulinat pois. Inhan varhaislapsuus mennään romaanissa joutuisasti läpi, jotta päästään aikuistumisriitin kynnykselle ja romaanin ensimmäiseen merkittävään käännekohtaan: Into Konrad pääsee Hämeenlinnan Normaalilyseoon, ihastuu matematiikanopettajansa E. Bondsdorffin Aini-tyttäreen ja saa koulutoverikseen musikaalisesti lahjakkaan, mutta muuten kehnosti koulussa menestyvän Jannen, kaupunginlääkäri Sibeliuksen pojan. ”Hän alkaa olla niin kuuluisa, että se nousee hänelle knalliin”, toteaa Inha kitkerästi, mutta ei ehkä perusteettomasti. Hannu Mäkelä teki saman tempun ja yhtä pieteetillä Finlandia-palkitussa Eino Leino -romaanissaan ”Mestari” (Otava, 1995). ”Pariisista muistan parhaiten nälän, jota lievensin vippaamalla tuttavilta.” Niitä riittää suomalaistaiteilijoiden ”siirtokunnassa”, johon kuuluvat muun muassa juhlitut maalarit Edelfelt ja Gallén sekä musiikkipuolelta vanha koulukaveri Janne Sibelius. Rajala sujahtaa taiten Inhan nahkoihin kielen avulla. J. Loppu on taas suomalaista kulttuurihistoriaa. ”En palaa enää Helsinkiin, Sodoman kaltainen kivikylä se on, tuhon alku ja loppu!”, manaa Inha mörskässään ja vaeltaa muistoihinsa. Rajalan romaanin sukkuloinnin Inhan rakkaussuhdeviritelmien ja matkaraporttien välillä ymmärtää. Hänen ruohonjuuritasolla tekemänsä kulttuurityön kohtalona on jäädä suurten taideteosten ja sävellysten varjoon. Näiden teemojen varjoon jäävät kirjassa lähes kokonaan Suomen historian kuohuvat vuosikymmenet. K. Kansallisaarteeksi jo kohotettu säveltäjänero ei ole enää tuntea Inhaa. Rajala on kuitenkin keskittynyt valottamaan ennemmin I. Se jättää romaanihenkilö Inhaan syvät arvet. Mielestäni ei. Dokumenttivalokuvauksen uranuurtaja ja kansanperinteen tallentaja I. Tällaista laajempaa historiayhteyttä romaanilta olisi toivonut enemmänkin. Ei tullut runotytöstä Aino Inhaa. Palavasti heti ensinäkemillä rakastunut Into kiertää tätä kulttuurisuvun lahjakasta runotyttöä kuin kissa kuumaa puuroa ja Aino samaa lautasta toiseen suuntaan. Romaanin kehyksenä ovat elämäntyönsä vähäiseen huomioimiseen pettyneen ikämies-Inhan taaksepäin kelailut piilopirtissään (tai pikemminkin koijassaan) Lohjanjärven Kivessalmella. V. Toinen, jo miehuusvuosilla Helsingissä virinnyt seurustelusuhde Inhalla on Aino Krohnin kanssa. Pitkäksi venyvät matkakuvaukset, ensin Pohjois-Pohjanmaa ja Lappi, sitten liki puolivuotinen samoilu Karjalassa Vienan perukoita myöten, ovat muuten eloisan romaanin väsyttävämpää antia. Ainon tuntemuksia Rajala välittää tämän päiväkirjamerkinnöin, joista paljastuu melkoinen tuuliviiriluonne. Inhan sisäisiä mielenliikkeitä, ja onnistuu fiktioimaan ne uskottaviksi ja myötäelettäviksi. Onnettomat pariutumisyritykset Into Konrad Inha (oik. K. Inhan ”reissukirjojen” (lähinnä teokset ”Suomen maisemia”, 1895–96 ja ”Karjalan laulumailta”, 1911) reipas hyödyntäminen välttämättä hyvää Rajalan proosalle. Hän nai lopulta virolaisen diplomaatin ja kielentutkija Oskar Kallaksen. Inhasta on kirjoitettu useampikin elämäkerta, ja fiktioitua biografiaa Panu Rajalakin kirjoittaa käydessään läpi Inhan elämänvaiheita lapsuudesta loppuelämän erakoitumiseen. Tähtien varjossa Aino-suhde on Rajalan romaanin koskettavinta luettavaa. Tuskin pitkä, sillä Rajala piirtää Aino Krohnin päiväkirjasitaateilla melkoiseksi pelinaiseksi, tunteilla leikittelijäksi. Nyström, 1865–1930) on romaaninsa ansainnut, juhlavuosi se on hänelläkin, tällä Sibeliuksen luokkatoverilla. 14 30.12.2015 AVAUS Reissumies ja misut Panu Rajala: Intoilija WSOY 2015, 419 s
Sillä on hintansa myös hävittyä huumesotaa kuvaavassa eepoksessa, mutta hänen tyylitajunsa on ehdoton. Chandor: Väkivallan vuosi Nelikymppinen amerikkalaisohjaaja ei sano suurelle yleisölle mitään – ainakaan Suomessa. Ei siis uutta auringon alla, kun se mestariteoskin antaa yhä odottaa. Epätavallinen, verisyyttä vain vähän väläyttävä vampyyrifilmi todistaa, että näyttelijä pystyy muuhunkin kuin pullisteluun. Vuodenvaihteessa olen toiminut Demokraatin kriitikkona kymmenen vuotta. Oletko kunnossa. Nykyisin hän kuvaa suuria rikosdraamoja tähtinäyttelijöiden kanssa, eikä käsikirjoita elokuviaan. Kevään iloinen yllätys.. Voi olla, että vaisua tuntua alleviivaa kotimaisen fiktiofilmin ponnettomuus: yksikään ei ollut lähelläkään niin sanottua neljän tähden laatuluokkaa. Ruben Östlund: Turisti Machomiehen myytin ensin rikkova ja lopulta, tavallaan, uudelleen rakentava ruotsalaiselokuva laskettelulomalle matkaavasta ydinperheestä, jonka kulissit murtuvat isän pelkuruudesta. Andrei Zvjagintsev: Leviathan Suuren itänaapurimme kärkiohjaajaa pidettiin ensin ”uutena Tarkovskina”. Poliittinen viesti osuu lännen tarpeisiin. Jacques Audiard: Dheepan Vuoden ajankohtaisin elokuva, joka hiukan epäilyttää sen vuoksi. Asif Kapadia: Amy Satumaisen lahjakas mutta huumeiden ja hyväksikäyttäjien vietävissä ollut brittilaulaja Amy Winehouse menetti kosketuksen järjen ääniin turhan varhain. Rajaan tälläkin kertaa listani käsittämään Suomessa teatterilevityksen saaneet elokuvat. Denis Villeneuve: Sicario Kokonaisvaltaisena audiovisuaalisena kertojana kanadanranskalainen ohjaaja lukeutuu suosikkeihini. 1. Hänen kaksi viimeisintä elokuvaansa sijoittuvat nyky-Venäjälle. Niinpä Snowdenia suojelee nyt diktatorisen Putinin Venäjä. Surullisenkaunis dokumentti antaa nuorena, vain 27-vuotiaana kuolleelle artistille rosoisen, häiritsevän ja inhimillisen äänen siviilissä. 6. Laura Poitras: Citizenfour Aavemainen kyberdokumentti maanpaossa elävän sananvapaustaistelijan Edward Snowdenin kamppailusta vilpillisiä instituutioita vastaan avautuu pelottavaksi varoitukseksi kansalaisvapauksien menettämisen ja viholliseksi julistamisen helppoudesta maailmassa, jossa totuudenpuhujilla on vähän ystäviä. Hänen kolmas ohjauksensa on hänen kunnianhimoisimpansa tähän mennessä. 2. Rane Aunimo Demokraatti rane.aunimo@ demokraatti.fi 4. Henry Hobson: Maggie Arnold Schwarzeneggerin paluu elokuvabisnekseen on sujunut mollivoittoisesti. Tilastollisesti vuosi oli tavanomainen: annoin puolelletusinalle ensi-iltaelokuvalle erinomaisen arvosanan ja vielä isommalle tukulle hyvän. Pawel Pawlikowski: Ida Puolan henkistä tilaa toisen maailmansodan jälkeen kartoittava mustavalkoelokuva ilmestyi jo 2013, mutta Suomessa sen teatterikierros oli vasta 2015. 7.-9. Melkein liiankin virheetön teos oli monen suomalaiskriitikonkin listalla jo viime vuonna. Ei naurata hiukkaakaan. Miksi. 7.-9. Tätäkin taustaa vasten en tohdi puhua ”vuoden parhaista elokuvista” vaan listaan kymmenen teosta ensi-iltaelokuvien joukosta, jotka syystä tai toisesta ovat jääneet mieleeni syvimmin. Niitä yhdistää lohduton kyynisyys, ellei suora nihilismi. C. 5. Länsi ei olekaan onnela, eivätkä tulokkaatkaan pyhimyksiä. 10. Simppeli juoni jättää tilaa tulkinnoille. David Robert Mitchell: It Follows Ensimmäinen varsinainen kauhuelokuva, jonka nostan vuosilistalleni 2000-luvulla. 7.-9. 15 30.12.2015 AVAUS Demokraatti valitsi vuoden 2015 ensi-iltaelokuvat Vuoden elokuvassa kysytään olennaisia: Oletko siellä. Kuvakerronta ja sitä säestävä kolkko musiikki vangitsevat tuoliin. Kertooko se lajin tilasta vai omasta rajoittuneisuudestani. 3. Pakolaisteemaa ihanteettomasti tarkastelevan Cannes-voittajan tapahtumat sijoittuvat Pariisin räjähdysherkkään lähiöön. Kohta päättyvästä elokuvavuodesta 2015 jäi kokonaisuudessaan vähän valju kuva. J. Se laventaa ilmaisua mafiaja rikoselokuvan perinteeseen ja Amerikan poliittiseen lähihistoriaan, mutta se ei tavoittele helppoja huippuja monen samoilla apajilla kalastelevan kolportöörin tavoin. Pitkästä aikaa kymmenen elokuvan listallani ei ole ainuttakaan suomalaista ensi-iltaa – ei edes dokumenttia, joista on yleensä löytynyt ”pelastus” elokuvavuoteen. Kotimainen pitkien elokuvien vuosi oli lattein miesmuistiin – ja menestynein. Alkuvuodesta se palkittiin Oscarilla vieraskielisten filmien sarjassa. Esikoisohjaaja ammentaa klassikoista, joista etenkin Kubrick ja Carpenter osuvat omiin silmiini ja korviini
Päästyään leiriltä hän jatkoi valajan am mattiaan konepajalla. Taipaleenjoen Jylhä nimesi tuonelanjoeksi. Isoisä lähti tästä maailmasta ennen aikaisesti ja monta vuotta aikaisemmin kuin minä synnyin. Nyt suun taamme kuitenkin tulevaisuu teen. Aikaisempien sukupolvien katkera ope tus on, että kun yhteiskunnassa ihmisten keskinäinen luottamus murenee, murenee paljon muutakin. Kaikissa maailman maissa minun ikäiseni ja minusta nuoremmat eivät ole olleet yhtä onnekkaita. antti kaihovaaran kokoama kirja kannattaa lukea. Sellaiselle sanalle ei vuosikymmeniin ollut mitään käyttöä. Sen sodan hän soti Taipaleessa, sa massa paikassa, josta runoilija Yrjö jylhä kirjoitti koskettavasti kokoelmassaan Kii rastuli (1941). Ennen leirille joutumista hän piileskeli toverinsa kanssa metsissä ja joenpenkkaan rakennetun saunan taakse kaivetussa maakuopassa kuukausikaupalla. n n n MInun nuoruutenI sattuI 1960 ja 1970luvuille. Pahin uhka on ilmastonmuutos. Siis syyllistyi merkittävään valtiorikokseen. Niistä asemista näki paljaalla silmällä Leningradin tornit. Niissä taisteluissa Suomi pe lastettiin. Jos vähänkin tutkii isoisäni ja isäni suku polvien historiaa, voi käsittää kuinka paljon menetettävää meillä on. Haavoittuminen oli sikäli onnekas, että TaliIhantalan suurtais telut siinä asemassa alkoivat vasta seuraa vana päivänä. n n n täMä on vIIMeInen Vuorenrin teeltäkolumnini. Vihapuhe on uusssana. n n n jatkossa jouduMMe kaMppaIleMaan monenlaisia uhkia vastaan. Sellaiselle sanalle ei ollut vuosikymmeniin mitään käyttöä. Sivistys ja tiedonvälitys nähtiin kaikkein tärkeimmiksi. En joutunut sotiin. Isoisäni ja isäni nuoruusvuosiin verrattuna koen ol leeni tavattoman onnekas. Jos vähänkin aistii maailman ja sen ilma piirin muutoksia, voi tulla mieleen, että me netykset ovat todellakin mahdollisia. Luottamuksen menettämi nen politiikkaan uhkaa demokratiaa. Sen tärkeä viesti on, että hyvinvointiyhteiskuntaan on alkanut ilmes tyä säröjä. Vankileiri ei tehnyt ukin terveydelle hy vää. Niiden si jaan Suomeen rakennettiin pohjoismaisen mallin mukainen hyvinvointivaltio. Kaksi päivää sitten, viat tomien lasten päivänä, pieni tyttärenpoikani saa vutti korkean kahden vuo den iän. Isän sota loppui kranaatinsirpaleisiin Ta lissa kesäkuussa 1944. Siksi opetus, tiede, kulttuuri ja sivistys sen laa jimmassa merkityksessä eivät voi olla ensimmäisiä leikkauskohteita. Hän ei osallistunut sisällissodassa taistelui hin mutta oli paikkakuntansa punakaartin kirjeenvaihtaja. Yhä useammassa paikassa ihmi siä jaetaan meihin ja heihin. Akilina Winner. Toivon hänelle ja maail man kaikille muil lekin kaksivuotiaille tur vallista matkaa. Sanomalehti oli Suomen Sosialidemokraatti, tämä lehti. 16 30.12.2015 AJATUSPAJA Antti Vuorenrinne antti.vuorenrinne@demokraatti.fi twitter: @AVuorenrinne Hennalan kasarmeilta jakolinjojen Suomeen IsoIsänI joutuI kesällä 1918 Hennalan vankileirillä syömään ruohoa, ettei olisi kuollut nälkään. Isoisäni ja isäni sukupolvet kokivat ja nä kivät, että voi tapahtua järkyttäviä asioita. Kahlitsematon globaali markkinatalous ja kapitalismi uhkaavat kil pailukykyämme. Kiitän mah dollisia lukijoitani. Kun vähän laajentaa tätä kuvaa, tulee mieleen, ettei Euroopan unioni ole ollut mi kään turha projekti. Kalevi Sorsa säätiö julkaisi tänä vuonna tärkeän ajankuvan nimeltään Jakolinjojen Suomi. Ensi vuonna tulevat uu det jutut, uudet kujeet ja uu det esineet. Valimon höyryt eivät nekään tehneet ukin terveydelle hyvää. Ensin elvytettiin sanomalehti ja sitten perustet tiin Työväen Sivistysliitto. Hennalan vankileirin ja Taipaleenjoen si jaan minun kohdallani sukupolveni nuorien kovimmat taistelut käytiin Teiniliitossa ja demarinuorten liittokokouksissa. Hauskaa oli. Isän seuraaja kaatui heti. Tämä sama koskee yhteiskun taa laajemminkin. Vihapuhe on uussana. Seuraavassa sodassa isäni hyökkäsi Kar jalankannaksella siinä porukassa, joka taval laan lävisti Kannaksen. Sisällissodan jälkeen työväenliikettä ryhdyttiin rakentamaan uudestaan. n n n IsänI lähtI 22-vuotIaana vänrikkinä tal visotaan. Sota opetti. Ei ollut sellaista työsuojelua kuin nyt on. He ovat niitä, jotka nyt viruvat pakolaisleireillä tai hakevat turvapaikkaa meidän maastamme. Hyökkäys alkoi lä heltä Laatokan rantaa ja päätyi Suomenlah den rannikolle Rajajoelle
Hallituksen säästötoimenpiteet sosiaalija terveydenhuollon sektorilla tarkoittavat konkreettisesti kahta asiaa: eriarvoisuuden kasvua ja köyhyyden lisääntymistä. Kunnissa on hyvin vähän kykyä tehdä kustannusvaikuttavuusanalyyseja, joissa arvioitaisiin esimerkiksi sitä, mitä kokonaisvaikutuksia tietyllä toiminnalla on pitkällä aikavälillä. Todellisuudessa työnantaja kuitenkin palkkaa tekijöitä vain sen määrän, mitä tuotteen tai palvelun teettäminen edellyttää, ei yhtään enempää. Pentti Välimaa Pori Suomessa moni vanhus joutuu tasapainoilemaan riittämättömällä eläkkeellä. Meillä on tulevaisuudessa entistä enemmän ikäihmisiä, jotka joutuvat valitsemaan ruuan ja lääkkeiden välillä tai ihmisiä, joilla ei ole varaa lähteä lääkäriin. Hyvä kärkihanke menettää merkityksensä, kun muut hallituksen toimenpiteet toimivat toiseen suuntaan. Tämä on todella epäinhimillistä politiikkaa. Työpaikkasopimiseen houkutellaan muun muassa sillä, että se lisäisi työpaikkoja. Lähetä mielipiteesi osoitteeseen mielipide@demokraatti.fi tai Demokraatti, PL 338, 00531 Helsinki. Työpaikkakohtainen sopiminen tietää palkkaja työehtojen heikentämistä, eli tulonsiirtoa palkansaajalta työnantajalle. Hallituksen työelämän pakkolakien taustalta pilkottaa myös työehtojen sopiminen työpaikoilla. Päätökset tehdään siis tietoisesti. 17 30.12.2015 AJATUSPAJA Vuore nrinte eltä Vuore nrinte eltä Keskustelua ja taustaa Kirjoita omalla nimelläsi. Kuitenkin tiedän, että monessa kunnassa minimimitoitussuosituksista tulee maksimimitoitus. Työnantaja voi jopa yksipuolisesti sanella kunkin työntekijän palkkaja työehdot. Niistä ei välttämättä tarvitse edes sopia. EK:n työelämätavoitteet sopivat myös keskustan Juha Sipilän hallitukselle, jossa on kaikki poliittiset oikeistosuunnat edustettuina. Suurimmassa osassa kuntia ei lähdetä ikäihmisten palveluissa asiakkaiden tarpeista vaan säästöistä. EK päätti luopua lopullisesti keskitettyjen sopimusten tekemisesti. Näin palattaisiin 1930-luvulle ja sitä edeltäneisiin aikoihin. Sen jälkeen palkkaehtojen paikallinen valvonta on erittäin vaikeaa. Paikallinen sopiminen loppuun vietynä tietää myös sitä, että kakkien alojen työja palkkaehtoja turvaava yleissitovuus poistuu. Hallitus puhuu kärkihankkeista. Säästöt tulevat kalliiksi Oikeisto veisi työehtosopimisen sinne, missä se tulee halvaksi Elinkeinoelämän keskusliitto EK katsoo nyt tilaisuutensa tulleen tavoitteidensa toteuttamiselle, kun viime eduskuntavaaleissa poliittinen oikeis to entisestään vahvistui. Ennustan, että säästöpäätösten kustannukset tulevat olemaan tulevaisuudessa huomattavan suuret. Työntekijöiden vähentämisestä on tullut itsestäänselvyys. Merja Mäkisalo-Ropponen kansanedustaja (sd.) Yuri Arcurs. Ministeri Rehula on myöntänyt, että toimeentulotukiasiakkuudet todennäköisesti näillä säästöpäätöksillä lisääntyvät. Ministeri Rehula on sanonut, että numerot eivät varmista hyvää hoitoa. Olen samaa mieltä, että henkilöstömitoituksen tulisi lähteä asiakkaiden tarpeista. Varmasti kuntien johtavilta viranhaltijoilta on tullut kiitostakin, mutta lukuisista hoitoyhteisöistä olen saanut palautetta, ettei kukaan kysynyt asiakkaiden tarpeita, vaan hoitoyhteisöön tuli ainoastaan ilmoitus siitä, että nyt on virallinen lupa vähentää työntekijöitä. Ikäihmisemme ansaitsevat parempaa! Hallitus laskee myös palvelutasoa heikentämällä henkilöstömitoitussuosituksia. Tästä on vakuuttunut perussuomalaisia edustava oikeusja työministeri Jari Lindström, joka kertoi taannoin keskustelleensa asiasta yrittäjien kanssa. Toisaalta ei hallituskaan ole mitään kustannus-vaikuttavuus tai kustannus-hyöty-analyyseja tehnyt. Eihän sitä muuten ajettaisi, ellei siitä koituisi työnantajalle hyötyä. Ne kuitenkin helposti jäävät pelkäksi sanahelinäksi, jos perusrahoitukselta viedään pohja pois. Toivon, että kunnissa osattaisiin katsoa palvelut ihmisten tarpeiden mukaan, mutta 10 vuotta suomalaisia kuntia työyhteisökouluttajana kiertäneenä minun on oltava realistinen. EK:n päätöksen tavoitteena on siirtää palkkaja työehdoista sopiminen sinne, missä ne tulevat työnantajalle mahdollisimman halvaksi, eli työpaikoille. Meillä on tulevaisuudessa entistä enemmän ikäihmisiä, jotka joutuvat valitsemaan ruuan ja lääkkeiden välillä tai ihmisiä, joilla ei ole varaa lähteä lääkäriin. Erityisesti pienituloisten eläkeläisten tilanne muodostuu yhtaikaisten säästöjen jälkeen todella vaikeaksi
Onhan tällä maalla ja maailmalla ollut paljon vaikeampia tilanteita. Uteliaisuuttani menin katsomaan mitä asiaan liittyvää löytyy Kansalaisaloite.fi sivustoilta. Se ei myöskään lisää etuuksia tai ole vain oikeudenmukaista eläkeläisille, vaan se on heidän oikeutensa. Hyvä niin. Tai pikemminkin niiden kasvua on jo syytä hillitä. Tällainen tilanne ei ole missään toisessa Länsi-Euroopan maassa. Sosiaalisessa mediassa ja yleisönosastoilla on leikkaukset ja taksojen korotukset tuomittu, mutta tyytymättömyyden laajuutta ne eivät kerro. Taitettu indeksi syö eläkkeitä Getty Images. Onko nyt niin, että ihmisillä ei ole tietoa saati mahdollisuutta vaikuttaa asioiden kulkuun aloitteen kautta. Kyse ei ole eläkkeen korotuksesta, vaan ansaitun tulotason säilyttämisestä. Lisäksi pitää kohdistaa verotusta sinne, missä on varallisuutta. Pitää tehdä toimenpiteitä, jotka palauttavat uskon yhteiseen tekemiseen, kuten lisätä koulutusta, tutkimusta ja tuotekehittämista. Parempaa vuotta 2016 ja rauhaa ja uskoa tulevaisuuteen. Samoin se ehdotti työeläkerahastoissa olevien EMU-puskurien käyttöönottoa. Leikkausten sijasta eläkkeitä pitäisi korottaa parantamaan ostovoimaa ja vähentämään eri tukia, jotka rasittavat taloutta kunnissa ja valtionhallinnossa. Peruuttaa annetut 6 000 miljoonan helpotukset, jotka eivät tuoneet luvattuja työpaikkoja vaan ylisuuria osinkoja ja lisääntynyttä veronkiertoa. Indeksiuudistus lisäisi suoremmin kotimaista ostovoimaa kuin työeläkemaksujen alentaminen. Eläkkeiden tarkistusten piti turvat eläkeläisille yleisen elintason muutos. Erkki Hintikainen Kansallinen ”hätätila” on liiottelua Hätätila johtuu siitä, että meiltä on viety usko tähän yhteiseen olemassaoloon. 18 30.12.2015 AJATUSPAJA Keskustelua ja taustaa Kansalaisaloite, yliarvostettu demokratian väline Kun maan hallitus käy kaventamaan kansalaisten entuudestaan matalaa elintasoa – muun muassa niiltä eläkeläisiltä, jotka elävät köyhyysrajan alapuolella (1 070 e) – alkoi kiinnostaa, miten siihen reagoidaan. Siksi indeksi sidottiin alun perin palkkakehitykseen, kuten useimmissa EU-maissa yhä tehdään. Esimerkistä käyvät veronkiertoministerit. Odotin, että sieltä löytyisi selvä viesti siitä mikä maassa mättää. Yhteishenkeä ei enää ole, kun kaikki ajattelevat, että tämä on uppoava laiva ja minä kahmin tästä vielä niin paljon kuin irti saan. Kansalaisilla on mahdollisuus antaa tämä arvo allekirjoittamalla: kansalaisaloite.fi/fi/ aloite/1591. Pitkälti tämä koskee eläkeläisiä ja ainakin niitä yli 600 000 köyhyysrajan alapuolella elävää. Suomessa kuitenkin eläkemenojen hillitsemiseksi otettiin käyttöön puoliväli-indeksi ja sittemmin taitettu indeksi. Nyt pitää tehdä muutakin kuin lasten tarharyhmien kokojen suurentamista tai eläkeläisten ja työttömien koukuttamista. kimmo.kiljunen@hotmail.com Kimmo Kiljunen Kolumni SDP:n eDuSkuntaryhmä on vaihtoehtobudjetissaan ehdottanut työeläkemaksujen tilapäistä alentamista ostovoiman lisäämiseksi. Tosiasiassa kaikki eduskuntapuolueet ovat siunanneet nykyisen harjoitetun eläkepolitiikan. n n n anSioSiDonnainen työeläkejärjeStelmä on yksi suomalaisen ay-liikkeen suurimmista saavutuksista. Touko Virkkala emeritus Nyt pitää tehdä toimenpiteitä, jotka palauttavat uskon yhteiseen tekemiseen. Lopputuloksena ikääntyminen vie kohti köyhyyttä. Palkkaindeksin palauttaminen ei ole voimavarakysymys. Eläkerahastojen jatkuva kasvu (noin viisi prosenttia vuodessa) tuotti yli kahdeksan miljardia euroa vuonna 2013. Taitetulle indeksille on annettu ”Lipposen”leima. Tulos oli yllättävän heikko! Niissä ryhmissä, joissa mielestäni suurimmat epäkohdat ovat, eivät kannatusluvut yltäneet lähellekään kyseisiä ryhmiä vastaavia lukumääriä. Mutta nimenomaan SDP:n tulisi ensimmäisenä puolueena antaa täysi arvo omalle ja ay-liikkeen suurelle saavutukselle: ansiosidonnaiselle työeläkejärjestelmälle. Eläkerahastot ovat Suomen jättimäisin pääomakeskittymä ja niitä voidaan vihdoin alkaa myös käyttää. 100-vuotiaista jo lähes puolet on vajonnut sen alle. Kun 65-vuotiaista seitsemän prosenttia elää köyhyysrajan alla, niin yli 75-vuotiaista 20 ja yli 85-vuotiaista 30 prosenttia. Tähän asti eläkepolitiikassa on painotettu eläkemenojen hillitsemistä ja rahastojen kasvattamista. Se on lakialoite työeläkeindeksin palauttamisesta palkkatasoindeksiksi. Kolumni Kirjoittaja on rauhanvälityksen erityisedustaja. Tämä maa ei nouse halpatyövoimakilpailulla. n n n tämän Päivän SuomeSSa todistamme uskomatonta epäsuhtaa jättimäisten eläkevarojen ja laskevien eläketasojen välillä. Työeläkeindeksin tehtävä on ansaitun tulotason turvaaminen eläkevuosina. Siitä olisi varaa korjata eläkkeitä ilman, että EMUn kriteerit ja AAA-luokitus kärsisivät. Tämä olisi tärkeä suunnanmuutos. Sen seurauksena eläkkeet ovat jääneet jälkeen yleisestä ansiokehityksestä ja elintason noususta. Eläkkeitä on niin moneen kertaan leikelty ja muokattu että alkuperäinen tavoite on jäänyt haaveeksi. On hyvä muistaa, että indeksiuudistus lisäisi suoremmin kotimaista ostovoimaa kuin konsanaan työeläkemaksujen alentaminen. Kuinka he pääsevät vaikuttamaan oleellisesti itseään koskeviin asioihin. Mutta ennen kuin työeläkemaksuja aletaan alentaa ja EMU-puskureita puretaan, pitäisikö ensimmäiseksi oikaista työeläkeindeksi
09 766 429, 0440 750 429 Avoinna: ma suljettu, ti 10-18, ke 12-18, to-pe 10-16. (09) 774 3110, sähköp. Viikkolehti ja netti: demokraatti.fi Uusi lehti vuoden alusta. info@tyark.fi www.tyark.fi www.jytyliitto.fi Asemamiehenkatu 4, 00520 Helsinki AMMATINHARJOITTAJIEN JA YRITTÄJIEN TYÖTTÖMYYSKASSA WWW.AYT.FI Ammattiliitto Nousu ry .org www. Sörnäisten rantatie 25, 00500 HELSINKI Puh. Demokraatti.fi KÄHÄRÄ UUSIMAA Uusi lehti vuoden alusta. Uusi lehti vuoden alusta. www.tyovaenperinne.fi TY Ö VÄ EN LI IK K EE N K IR JA S TO Punanurkka-divari auki ti-ke 16-18. 19 30.12.2015 AJATUSPAJA OSOITTEEMME VERKOSSA www.pam.fi Sörnäisten rantatie 25, 00500 HELSINKI Puh
Paljon uhraten, aikaa ja vaivaa säästämättä. 20 30.12.2015 ARKI . – Äitini muutti miehensä kanssa Los Angelesiin 1968. . Reinen isä oli räätäli ja äiti parturi, käsityöläisiä molemmat siis. Hän työskenteli pitkään Finnairilla lentoemäntänä. Tuo matka jäi kuitenkin haaveeksi. Tosin sitä on vaikea uskoa. Kun isä New Yorkiin lähti – Isä oli aikanaan ennen naimisiin menoaan lähtenyt laivalla New Yorkiin. Juhani Aro Demokraatti juhani.aro@ demokraatti.fi Reine Rimón and Her Hot Papas esiintyivät itsenäisyyspäivän alla Helsingissä Storyvillessä. – Musiikki on ollut minulle aina itsestään selvää, laulaminen myös. Reine on silti ihan aito paljasjalkainen hesalainen, Rööperin tyttöjä. Mutta hyvä ystävättäreni asui New Yorkissa ja menin hänen luokseen lomalle Pan Amin hienolla koneella. Amerikkaan – ja mieheensä Alpo Collanukseen – rakastunut Rimón muutti pysyvästi jenkkeihin 1997. Lentoemäntänä Finnairilla Rimónilla on elämänsä aikana ollut toinenkin ura laulamisen ohella. Isän vanhemmat tulivat Venäjältä ja äidin vanhemmat Baltiasta. LA on monen kaupungin rypäs, mutta ei se minua asuinpaikkana kiinnosta, vieläkään, Rimón kertoo. Laulajatar on täydessä vedossa yhä. – Isä sanoi minulle aina, että hän vie minut New Yorkiin, sitten kun olen tarpeeksi iso, Rimón kertoo. Sinne hänet vei hotellivirkailijan työ San Diegossa. 2017 tulee kuluneeksi 60 vuotta siitä, kun Reine Rimón aloitti laulajattaren uransa. Rimónin musikaalisuudella on vahva perhetausta. Bändi ei harjoittele oikeastaan ollenkaan. Tarina kertoo paljasjalkaisesta hesalaistytöstä, joka paloi halusta laulaa jazzia englanniksi. Nykyään Reine Rimón asuu USA:n länsirannikolla, San Diegossa, Kalifornian osavaltiossa. Rimónin haave yhteisestä New Yorkin matkasta isän kanssa oli lähellä toteutua 1960-luvun puolivälissä, mutta sitten kohtalo puuttui peliin traagisella tavalla. Hänellä oli iäkkäät vanhemmat ja hän palasi tapaamaan heitä monen vuoden matkan jälkeen. Eläkeiät ovat nousseet ja henkilökuntaedut haihtuneet savuna ilmaan. Mutta lukekaa tarina, sillä se kerrotaan nyt Suomessa ensimmäistä kertaa kokonaisuudessaan. Nykyäänhän sellainen ei enää ole mahdollista. Taival on ollut pitkä, eikä sellaista ole tässä maassa toista nähty, tuskin nähdään jatkossakaan. Hän kuitenkin kuoli kurkkusyöpään, eikä matka koskaan toteutunut. Rimónin haave yhteisestä New Yorkin matkasta isän kanssa oli lähellä toteutua 1960-luvun puolivälissä, mutta sitten kohtalo puuttui peliin traagisella tavalla. Ja sen hän teki. Musiikki on niin verissä ja hyvässä muistissa.. – Isän puolelta kaikki olivat hyvin musikaalisia. Jossain vaiheessa Rimónin isä tapasi lasten äidin ja tarina sai alkunsa. Reine Rimón, aidon jazzin lähettiläs Suomesta Tyttö, joka ei halunnut kuuluisuutta Tämä tarina on erikoinen, sen verran erikoinen ja monipolvinen, että kokeneeltakin kirjoittajalta on mennyt tovi jos toinenkin sen kasaamiseen. Musiikkia perheessämme oli aina ja minulle on kerrottu, että osasin laulaa ennenkuin puhua, Rimón hymyilee. – Maaliskuussa 1965 aloitin lentämisen ja ajattelin, että ihanaa, nyt pääsen isän kanssa New Yorkiin. Se oli minulle upea kokemus ja tuli heti fiilis, että kuulun tänne, Reine kertoo. Samana vuonna Reine täyttää 75 vuotta. Musiikkia sen paremmin kuin lauluakaan Rimón ei ole juuri opiskellut. – Lopetin 33 vuoden jälkeen täysin palvelleena ja jäin eläkkeelle, Rimón kertoo. Pieni nainen täynnä karismaa, joka puhkeaa kukkaan bändin ensitahtien kajahtaessa
Kuvat Jari Soini. 21 30.12.2015 ARKI Rimónin haave yhteisestä New Yorkin matkasta isän kanssa oli lähellä toteutua 1960-luvun puolivälissä, mutta sitten kohtalo puuttui peliin traagisella tavalla
Hän oli Rimónin äidin hyvä ystävätär. – Itse haluan päättää, mitä laulan. Luulenpa, ettei halua. Aurinkoa ei ole näkynyt, eikä kuutakaan. Yhteistyö päättyi, kun Lindström olisi halunnut solistinsa laulavan suomeksi. Sellainen on USA. Jostain syystä. – Ruotsi on äidinkieleni. Vielä yhäkin hän työskentelee hotellivirkailijana, tehtävässä, josta kerran sai potkut. Haluan lavalle, Rimón sanoo. Mutta hän saa myös toteuttaa suurta unelmaansa ja rakkauttaan – laulaa New Orleans jazzia. Miten tähän on tultu. Rimónista yritettiin tehdä iskelmälaulajaa ja alkuun hän sitä olikin. Harrastelijoita kaikki tyynni, mutta rautaisia ammattilaisia. Uusi levykin on tulossa. Suomen ja Euroopankin kovatasoisimpien joukkoon rankatun helsinkiläisen jazzklubi Storyvillen ovella käy kuhina. Kiinnitys kesti kolme vuotta. Ensimmäinen single ilmestyi 1963 ja oli nimeltään Ilta Linnanmäellä. Tietenkään alaikäinen tyttö ei voinut esiintyä siellä, eihän hän olisi päässyt edes sisään. Antaa bändin suuren tähden kertoa. ”Jazz on ollut aina minussa” Rimónin tarina on ihan liian pitkä sopiakseen lehtijuttuun. Kertokoon siitä seuraava tarina. Tänä iltana on tarjolla jotain erityistä jazzin saralta. Julkisuus ei ole kiinnostanut minua koskaan. Oli kuitenkin ongelma. Yhdessä ”kuumien pappojensa” kanssa. Rimón oli kiinnitettynä legendaarisen ja elokuussa menehtyneen Erik Lindströmin yhtyeessä 1960-luvun alkuvuosina. Ja pysynyt aina amatöörinä. Tilausta hänelle olisi taatusti ollut ja kenties menestystä edessään glamourineen, myös kirouksineen. Rimón oli tiensä valinnut. Oikeustaistelun jälkeen hän sai tehtävänsä takaisin ja seisoo yhä, yli 70-vuotiaana, tiskin takana valmiina palvelemaan. Kun kuulen musiikin alkavan, niin tulee tunne, että minä kanssa.” Backstagella käytiin läpi illan ohjelmaa. Hän halusi nuoren lahjakkaan tytön vokalistikseen yhtyeeseensä. ”Julkisuus ei ole kiinnostanut minua koskaan. Ekstrovertti, joka olisi halunnut kuuluisuuteen Laila Kinnusen ja Marion Rungin rinnalle. Hän ”unohti” kysyä salaperäisen tähtensä paperit. 22 30.12.2015 ARKI New Orleans Jazz Itsenäisyyspäivän aatto Helsingissä 2015 on yhtä synkkä ja kostea kuten se on ollut jo pitkään. Hämmästyttävintä on, että Rimónin bändin liki kaikki jäsenet ovat suomalaisia. Maunolan bändin vakituinen esiintymispaikka oli ravintola Hungaria Helsingissä. Mutta lavalla kaikki muuttuu. Aivan alkuperäinen New Orleans jazz onkin lähtöisin jenkkien neekeriorjien musisoinnista. Turhaan. Mutta Rimón oli tyttö, joka ei halunnut kuuluisaksi. – Mitään työläisten musiikkia se ei ole. Entä, jos Rimón olisi ollut luonteeltaan toisenlainen. Kummallista kyllä, keikkailtana Hungarian ovelle ilmaantui aiemmin tuntematon eksoottisen näköinen laulajatar ”Nina Rives”. Näin siitä huolimatta, että pöydät on pitänyt varata kuukausia, jopa vuotta aiemmin. New Orleans jazzia, sitä ainoaa ja alkuperäistä. Elämäntarinassaan olisi aineksia loistavaan musiikkiromaaniin ja elokuvaan, ihan mihin tahansa, vaikka jazzmusikaaliin, jos Rimón vain itse haluaisi. Alaikäisenä baariin – laulamaan Rimónin laulajanura alkoi jo vuonna 1957, jolloin hän esiintyi Helsingissä Koskelan vanhainkodissa yhdessä saksofonisti Heikki S. Ei papereita muistanut kysyä edes ravintoloitsija. Alpo Collanus on bändin rautainen rumpali.. Loppujen lopuksi olen introvertti, mutta lavalla kaikki muuttuu. Englanniksi laulanut alaikäinen tyttönen herätti tv:n levyraadista tutun Mauno ”Maukka” Maunolan huomion. Hän halusi intohimoisesti jazz-laulajaksi. Bändin pomo kiinnitti hänet vakituiseksi solistiksi. Hän pääsi sisälle ja esiintyi Maunolan bändin tähtenä ja nousi heti yleisön suosikiksi. Pilvet roikkuvat alhaalla. Reine Rimón and her Hot Papas keikkailevat paitsi Suomessa, myös jenkeissä. Suomen kielellä laulamisen koen vieläkin vaikeaksi, englanti on paljon helpompaa, sanoo tähti. Mutta ei Rimón siihen muottiin sopinut. Se on orjien musiikkia, Collanus tähdentää. Reine Rimónin mies, bändin rumpali Alpo Collanus tosin väittää, että jazz-piirit Suomessa kiistävät koko genren olon. Kun kuulen musiikin alkavan, niin tulee tunne, että minä kanssa. Von Herzenin kanssa. – Erik Lindström teki omaa musiikkia, aivan ainutlaatuista, ei se ollut iskelmää, vaan pikemminkin jazzia, Rimón kertoo. Iskelmämoguli Toivo Kärki yritti puhua nuorta naista ympäri sanomalla, ettei jazzilla elä. Asiakkaat jonottavat sisäänpääsyä
23 30.12.2015 ARKI Tinan verran tuhdimpi
Onnea voittajille! Oikein vastanneiden kesken arvotun pääpalkinnon eli 200 euron lahjakortin haluamaansa Restel-ketjun kylpylähotelliin voitti Raili Liimatainen Kirkkonummelta. Eduskunnassa nähtiin omituinen näytelmä, jota Harakka kuvailee ”ihmeelliseksi mekkalaksi”. Mieltä nostattava ei sen sijaan ollut tapa, jolla hallitus suhtautui opposition vaihtoehtobudjetteihin. Nyt, kun me esittelimme omaa vaihtoehtoamme, padot purkautuivat jonkinlaisena alkukantaisena primaalihuutona, Harakka kertaa. Hyvät pöytätavat kunniaan Nyt jo kuolleen ja kuopatun hallintarekisterin ympärillä pyöri varsinainen sirkus. Tehtävä ei ollut helppo, sillä maskeeraaja Riikka Virtanen teki jälleen kelpo työtä muuntaessaan SDP:n kansanedustaja Timo Harakan Demokraatin joulupukiksi. Siksi SDP:n vaihtoehtobudjetissa esitetään, että yhteiskunta Anna-Liisa Blomberg Demokraatti ”Siitä huolimatta, että olemme pääoppositiopuolue, jonka pitää olla koko ajan terrierinä hallituksen lahkeessa, pääviestimme täytyy olla rakentava, sovinnollinen ja yhteistyöhaluinen.” Joulupukilla ja tontulla on vakavaa asiaa. Ääniä saivat myös muiden muassa Mauno Koivisto, Lauri Ihalainen, Antti Rinne, Vesa Mauriala, Sixten Korkman, Tarja Filatov ja Sirpa Paatero. Olen puhunut myös hallintarekisteristä ja veronkiertäjien armahduslaista. Hän on itsekin toiminut pienyrittäjänä 1980-luvun puolivälistä saakka. Ja vaihtoehtobudjettia tehtiin yötä päivää, Harakka kuvailee istahtaessaan maskeerattavaksi Demokraatin joulupukiksi. Harakan mukaan SDP:n vaihtoehtobudjetissa näkyy, että myös ”oman porukan ulkopuolelta” saatuja aloitteita on todella huomioitu. Sisältöä suklaarasiaan Erityisen herkästi korvia on höristelty yrittäjien suuntaan. Työtä riitti, mutta ylpeä vaihtoehtobudjetista sopii Harakan mielestä olla. – Niissä syntyy aidosti dialogia eri ryhmien, järjestöjen ja poliittisten toimijoiden välillä. Ministeri väitti, että 90 prosenttia hallintarekisteriä koskevista lausunnoista olisi myönteisiä, vaikka oikeampi luku oli lähempänä kymmentä prosenttia. Hallitus sai lahjaksi risuja.. – Minua ei selvästi kannata suututtaa, hän naurahtaa. Kun hallituksen esityksiä käsitellään eduskunnan valiokunnissa, nousevat viimeistään siinä vaiheessa esiin esitysten puutteet ja viat sekä kaavailtuja päätöksiä koskeva kritiikki. Tehtävän vaikeutta kuvaa hyvin, että toimituksessa ne henkilöt, jotka eivät ennalta tienneet, kuka parran takana piileksii, eivät olleet tuntea Harakkaa, vaikka he pääsivät tarkastelemaan punanuttua lähietäisyydeltä. Timo Harakka ei suo hallituksen töppäilyille kunniaa SDP:n gallupnoususta SDP:n poliittinen lintu raakkuu tarvittaessa SDP:n kansanedustaja Timo Harakan kotitalossa ulkovalo on palanut ja lamppu on ollut vaihtamatta jo useamman viikon. Silläkin on Harakan mukaan merkitystä, millä tavoin SDP pääoppositiopuolueena käyttäytyy suhteessa hallitukseen. Harakkahan sitä huttua keittää ja hännällänsä hämmentää! Hutiin osuneiden arvausten joukossa oli useampi ääni Paavo Lipposelle ja PirkkaPekka Peteliukselle. Harakka on mielissään siitä, että SDP on pienyrittäjien ja yksinyrittäjien asialla. Tässä tavoitteessa on jo onnistuttukin. Jollei tänä vuonna tärpännyt, on ensi vuonna taas revanssin paikka. – En tiedä, oliko hallituspuolueilla patoutunut aggressiivista energiaa, kun koko syksyn oli ollut siellä vastaanottavassa päässä. – Jälkimmäinen on jo peruttu ja uskon, että se ensimmäinenkin lähtee aika pian. Sieltä saadaan aloitteita Ei ollut pukki Nykäsen Matti vaan Harakan Timo Demokraatin perinteiseen joulupukkivisailuun saatiin tänäkin vuonna kosolti vastauksia. Oli kiva saada ikään kuin sisältöä suklaarasiaan, Harakka sanoo viitaten SDP:n vaalien alla lanseeraamaan Suklaata yrittäjille -kampanjaan. 24 30.12.2015 ARKI . ja ideoita, joita meidän täytyy kuunnella ja joiden pitää myös vaikuttaa meidän linjauksiimme, Harakka sanoo. – Ihan posketon tämä kalenteri. Epäkohtia on otettu esille ja hallitus onkin pyörtänyt päätöksen toisensa jälkeen. Hallitus miellettäneen yrittäjämyönteiseksi, mutta Harakka muistuttaa, että yksinyrittäjien, pienyrittäjien, keskisuurten yritysten ja isojen yhtiöiden tarpeet ovat varsin erilaiset. Olipa pari vastaajaa arvannut myös Matti Nykästä. Vaihtoehtobudjetin yrittäjäpaketti onkin ollut Harakalle tämän syksyn tärkeimpiä asioita ja hän sanoo olevansa lopputuloksesta ylpeä. Harakka kertoo yksinyrittäjien usein nostavan keskusteluissa esiin sen pulman, että kynnys palkata ensimmäinen työntekijä on niin iso riski, että harva siihen ryhtyy. – Hallituksen arvovalta on ajanut tässä jo niin monta kolaria, että kannattaisi keskittyä tekemään asioita huolellisemmin, hän jatkaa. Viimeisimpänä käänteenä paljastui, että valtiovarainministeri Alexander Stubb keksi lukuja omasta päästään. Tämä kuvaa hyvin sitä kiirettä, jota ensimmäisen kauden kansanedustajalla on pitänyt. Harakka muistuttaa, että totuudella on kuitenkin tapana lopulta paljastua. Sovitteleva terrieri Harakan mukaan on tärkeää, että SDP tuo johdonmukaisesti ja kaikin konstein esiin omaa vaihtoehtoaan hallituksen linjalle. Harakan mukaan myönteiset galluplukemat ovat kohottaneet mielialaa kentällä ja tunnelma on yhdistyksissä ja puolueosastoissa eri puolilla Suomea ”ihan toista kuin keväällä ja alkusyksystä”. Ei ole tahtonut löytyä sopivaa aikaa lopulta aika pienen homman hoitamiseen. – Hallituksella erityisesti on ollut ongelmana, että se on suuryrittäjien asialla. – Hallitus on ollut ristiriitoja, riitaa ja eripuraa yhteiskuntaan luova, hajottava ja repivä voima. Harakan mielestä SDP:n tulee sovinnollisuutta edistämällä osoittaa uskovansa siihen sopimisen ja luottamuksen kulttuuriin, jota on pidetty Suomen vahvuutena. Harakka on huomannut, että moni asia, jota hän on eduskunnan puhujanpöntöstä kritisoinut, on päätynyt peruttavien päätösten listalle. Useat tahot arvostelivat kovin sanoin hallintarekisteriä, mutta hallitus suitsutti sitkeästi sen erinomaisuutta. Kauden ensimmäisessä puheenvuorossaan hän muistutti subjektiivisen päivähoito-oikeuden leikkauksen vaaroista ja jyrähti eläkeläisten asumistuen leikkaamisen kohtuuttomuudesta. – Se analyysi, mitä jostain on ollut lukevinaan, että kaikki tämä on tapahtunut täysin ilman meidän omaa ansiotamme – että hallitus nyt vaan on kerta kaikkiaan niin mahdoton, että kansalaisille kelpaa ihan mikä tahansa muukin – tuntuu suorastaan loukkaavalta, Harakka sanoo. Siitä huolimatta, että olemme pääoppositiopuolue, jonka pitää olla koko ajan terrierinä hallituksen lahkeessa, pääviestimme täytyy olla rakentava, sovinnollinen ja yhteistyöhaluinen, Harakka luonnehtii. Nekin on molemmat haudattu, Harakka sanoo. Yksi esimerkki tällaisesta lähestymistavasta on Kättä päälle – yhteisen vastuun sopimus, jonka tiimoilta on järjestetty kokouksia syksyn mittaan. Valiokunnat – valtiovarainvaliokunta ja suuri valiokunta – ovat työllistäviä, eli ihan normipäivä tahtoo olla aika mahdoton. Kaikkien vastanneiden kesken arvottiin kirjapalkinnot. . Viimeisen kierroksen lastenlorua tapaileva vihje kantoi myös hedelmää. Ratkaiseva vihje tuntui olleen, ettei Harakan äidinkieli on viittomakieli. – Vaikka meillä on ollut ansiokkaita yrittäjäohjelmia ja on edelleenkin, tarvitaan sellaista, että mitä asiat tarkoittavat euroissa ja lakeina. Ne 200 000 yksinyrittäjää eivät hyödy siitä yhtään mitään, että hallitus on pääomamyönteinen, hän sanoo. Tekemistä on ja vastuita on ollut heti kättelyssä. – Kyllä kannattaisi noudattaa hyviä pöytätapoja sen suhteen, että pidetään kaikki informaatio saatavilla ja suhtauduttaisiin asiallisemmin siihen, mitä hyvin valmisteltu laki ja sen toimeenpano vaatii, Harakka sanoo. Toimitus onnittelee voittajia ja kiittää kaikkia kisaan osallistuneita. Hän muistuttaa, että hallituksen paine perua päätöksiään on syntynyt nimenomaan opposition ja SDP:n työstä. Vaihtoehtobudjetissa on suunnattu 140 miljoonaa euroa konkreettisiin toimiin yrittäjien hyväksi. Puhujanpöntöstä kajahtaa SDP:n vaihtoehto tuntuu purevan, sillä puolue on kivunnut gallupeissa. Ensimmäisellä vihjekierroksella oikeita vastauksia ei lukijoiltamme tullut yhtään, mutta toinen ja kolmas vihjekierros alkoivat tuottaa tulosta. Lukupaketti lähtee Matti Simola Helsingistä ja Pentti Laaksonen Helsingistä. – Tämä on näköjään aika tyypillistä tämän hallituksen toiminnalle, että sitä ajaa hyvin voimakas ideologinen intohimo ja kaikki, mikä siihen ei istu, yritetään lakaista maton alle, Harakka sanoo. Muun muassa valtiovarainministeriön oman veroosaston kriittinen lausunto jäi liittämättä muiden lausuntojen rinnalle viralliseen hankerekisteriin
. Harrastukset: Kulttuuri, koripallo . – Vammaisten ihmisten elämänlaadun parantaminen on usein aivan pienistä asioista kiinni, Harakka sanoo. Pitää esimerkiksi varmistaa, että yhdenvertaisuus toteutuu lainsäädännössä. Samaan hengenvetoon jatketaan, että ei tämäkään hallitus ole sen parempi. 25 30.12.2015 ARKI SDP:n poliittinen lintu raakkuu tarvittaessa tulisi jakamaan tuota riskiä. . Asema: Kansanedustaja keväästä 2015 alkaen . Vaikka puolueen kentällä olisikin ollut apea tunnelma kevään eduskuntavaalien jälkilöylyissä, on Harakan mukaan mieliala eduskuntaryhmässä ollut alusta asti mainio. Kotipaikka: Helsinki . Harakka muistuttaa, että vahva mielikuva edellisen hallituksen kankeudesta syntyi vasta aivan kauden loppumetreillä. Ajatus, että hei – mehän saisimme kaksi kertaa enemmän keikkaa, puhumattakaan siitä, että ei tarvitsisi yksin raataa yötä päivää. Harakan mukaan kyse on usein erittäin konkreettisista ja helposti järjestettävistä asioista, joilla on suuri merkitys vammaiselle. Julkisessa keskustelussa nousee välillä esiin kritiikki, että edellinen hallitus oli surkea, eikä saanut mitään aikaiseksi. . – Työnteko hyvässä yhteishengessä on helppoa, kun on määrätietoinen asenne ja selkeä linja siitä, mitä tehdään, Harakka summaa. Harakka antaa esimerkin, mitä tämä voisi tarkoittaa vaikkapa näkövammaisten kohdalla. Yhdenvertaisuusvaltuutetun rooli on Harakan mukaan tässä asiassa erittäin oleellinen. Yhdenvertaisuus sydämenasiana Harakka tunnetaan erityisesti talouspolitiikan kommentaattorina, mutta myös yhdenvertaisuusasiat ovat hyvin lähellä hänen sydäntään. – On tärkeää, että on joku taho, joka systemaattisesti pitää esillä kaikkien vähemmistöjen oikeuksia, antaa kertomuksen eduskunnalle vuosittain ja puuttuu epäkohtiin, Harakka sanoo. Harakka muistuttaa, että vammaisten ja muidenkin ryhmien yhdenvertaisuuden edistämiseen liittyy paljon myös periaatteellisia kysymyksiä. . – Kyllähän siellä saatiin aikaan vaikka mitä, mutta siinä vaiheessa, kun kaksi puheenjohtajaa oli vaihtunut ja vaalit olivat oven takana, niin sehän meni riitaiseksi. Työskennellyt: Toimittajana, tv-tuottajana ja kirjailijana . . Valtuutetun tehtävään kuuluu edistää yhdenvertaisuutta ja puuttua syrjintään. Yksinyrittäjä voisi vähentää ensimmäisen ulkopuolisen työntekijän palkkamenoja 20 000 euroa seuraavan vuoden verotuksessa. – Muistan eduskuntaryhmän kesäkokouksen elokuun lopussa. Harakan mukaan monien ensimmäistä kauttaan aloittavien kansanedustajien tunnetila varsinkin oppositiossa voi helposti olla turhautuminen siitä, että mihinkään ei voi vaikuttaa. Syntynyt: 31.12.1962 Äänekoskella . Joulupukiksi veikattiin muun muassa Matti Nykästä, Lauri Lylyä ja Paavo Lipposta.. . – Heillä on huoli siitä, että riittävän paljon ohjelmia olisi tarpeeksi näkyvästi tekstitetty televisiossa, Harakka sanoo. Timo Harakka . – Toiminta tehostuisi, laajenisi ja kävisi kannattavammaksi, jos yksinyrittäjä uskaltaisi ottaa toisen henkilön töihin. Vaikka gallupit nyt SDP:lle suotuisilta näyttävätkin, tarvitaan politiikan kevääseen varmasti edelleen samaa innostuneisuutta ja sisukkuutta. . Valtuutetun puoleen voi kääntyä, jos on kokenut tai havainnut syrjintää iän, alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, poliittisen toiminnan, ammattiyhdistystoiminnan, perhesuhteiden, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn takia. SDP:n hallitustaipaleen jälkeen päädyttiin oppositioon ja puolueen suosio näytti laskevan kuin lehmän häntä. Gallupeissa ei näkynyt suosion nousua, pikemminkin oltiin menty alaspäin vaaleistakin, mutta siitä huolimatta siellä oli hyvin innostunut ja sisukas tunnelma, Harakka kertaa. Hyvin on voinut oppositiossa vaikuttaa, hän sanoo. Se voisi olla hyvä kasvusysäys firmalle, Harakka kuvailee. . Hyvällä hengellä kevään haasteisiin Palataan vielä lopuksi hallituksen toimintaan ja politiikan tulevaan kevääseen. – Tämä tunne ei ole päässyt minun mieleeni ainakaan toistaiseksi. Kiinnostus yhdenvertaisuuden edistämiseen kumpuaa osittain myös hänen omasta taustastaan kuurojen vanhempien kuulevana lapsena. Puolue: SDP . Huomionarvoista: Europarlamenttivaaleissa 2014 ylsi SDP:n sitoutumattomana ehdokkaana varasijalle SDP:n kolmanneksi suurimmalla äänimäärällä Kuvat Jari Soini Sehän on Timo Harakka! Riikka Virtasen joulupukiksi taidokkaasti maskeeraama Timo Harakka oli hankala tuntea. Tämä on aivan omaa luokkaansa, että nyt hallituskriisi on ollut ovella jo kolme ja puoli vuotta ennen vaaleja, Harakka muistuttaa. Perhe: Puoliso Anu Laitila ja kolme lasta
työttömyysturvaan, työsuhdeturvaan ja koulutukseen liittyvissä kysymyksissä. Metalliliiton omistama maa-alue Murikan ympärillä Taipaleenniemessä on 63 hehtaaria, josta rantaviivaa on kolme kilometriä. Maksullisen ilmoituksen lisäksi ilmoitukset julkaistaan muistutuksena Yhdistystoiminta -palstalla enintään kaksi kertaa maksutta. Kuusankosken Wanhat Toverit kokoontuvat 12.1. 03 230 1510, 03 230 1515 fax 03 230 1520 Metallityöväen liitto Rautatienkatu 10, 7. 020 774 0370 sähköposti: sanni.halla-aho@sak.fi » www.facebook.com/Sahkoliitto » www.sahkoliitto.fi Autoja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT Ry Rautatienkatu 10, 6. krs, 33100 Tampere Avoinna: 8.20–12.00 ja 13.00–16.00 sähköposti: etunimi.sukunimi@metalliliitto.fi toimiston puhelin 020 774 1372, fax 020 774 1380 työttömyyskassan palvelunumero 020 690 455 JHL-Julkisten ja hyvinvointialojen liitto Rautatienkatu 10, 7. STT. krs, 33100 Tampere sähköposti: etunimi.sukunimi@akt.fi puh. Vuonna 1977 avatun Murikka-opiston toiminta työelämän kansanopistona jatkuu normaalisti uudistamisohjelman aikana ja myös sen jälkeen. Mukana kansanedustaja Sirpa Paatero , hän kertoo kuulumisia eduskunnasta. krs, 33100 Tampere sähköposti: etunimi.sukunimi@jhl.fi puh. mennessä aira. klo 12-16 Tampereen Työväentalolla. Merivoimien komentajana vuodesta 2013 toiminut Takanen aloittaa pääesikunnan päällikkönä ensi vuoden alussa. Lähetä tapahtumailmoituksesi osoitteessa http://ilmoitusmyynti.demokraatti.fi/yhdistyksille, sähköpostilla yhdistyspalsta@demokraatti.fi tai faksilla 09 701 0569 perjantaisin klo 12 mennessä. Peruskorjaus tehdään kiinteistön alkuperäistä arkkitehtuuria kunnioittaen. Vaihtotilaisuuteen liittyi paraatikatselmus, johon osallistuivat paraatiosastot kaikista merivoimien joukko-osastoista. Tervetuloa vuoden ensimmäiseen kerhoon! PIRKANMAA . 26 30.12.2015 ARKI SAK:n ja liittojen aluetoimistot palvelevat sinua mm. Kiinteistön piirtäneet Tuomo Siitonen ja Pekka Helin ovat tunnettuja suomalaisia arkkitehteja. Murikka oli heidän ensimmäisiä suurempia töitään. Uudistusohjelman kokonaisarvo on noin 16 miljoonaa euroa. Lisäksi sinulla on mahdollisuus hyödyntää liiton tarjoamia edullisia lomaja harrastusmahdollisuuksia. Poliisi käännyttää kaikki torille pyrkijät, sanoo Moskovan turvallisuusviraston johtaja Aleksei Majorov. Päärakennuksen katto ja 50 hengen rantasauna on jo remontoitu syksyn aikana. Toimisto on suljettuna ke 30.12.-31.12., Hyvää Vuodenvaihdetta! Esitykset vuoden 2015 parhaista urheilijoista piiritoimistoon jukka.nieminen@tul.fi viimeistään ma 4.1. STT-AFP Lehtikuva / Viena Kytöjoki Merivoimien komentaja, vara-amiraali Kari Takanen (oik.) luovutti tehtävänsä kontra-amiraali Veijo Taipalukselle 29. joulukuuta 2015 Heikkilän kasarmilla Turussa. (09) 5868 530 l www.sivistysrahasto.fi Apurahat Merkkipäivät Kirjekukat Adressit Huominen kasvaa tänään Yhdistystoiminta Järjestöjen ja yhdistysten kevät-, syysja vuosikokousilmoitukset ovat maksullisia. KYMENLAAKSO . Perinteisesti Punaiselle torille on tultu laskemaan kilpaa vuoden vaihtumista Kremlin tornikellon kanssa. Liity sinäkin SAK:n ammattiliiton jäseneksi! SAK:n Länsi-Suomen toiminta-alue/ Tampereen toimipiste Rautatienkatu 10, 7. Siitä ensimmäinen, noin kahdeksan miljoonan osuus kohdistuu hotelliosaan vuonna 2016. Palvelutuotannosta vastaavan Kokoushotelli Murikanrannan tehtävänä on majoitusja ravintolapalvelut ja niiden myynti, sekä uusien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen alueelle. Mediassa torin sulkemista onkin verrattu New Yorkin Times Squaren sulkemiseen. klo 14 Kettumäen Palvelukeskuksessa. Vuonna 2017 on vuorossa päärakennuksen tilojen peruskorjaus. TUL-Tampere. 010 770 3620 SAK:n AMMATTILIITTOJEN ALUETOIMISTOJA TAMPEREELLA: Yhdessä olemme enemmän » www.akt.fi » www.metalliliitto.fi » www.jhl.fi » www.sak.fi/alueet Sähköalojen ammattiliitto ry Aleksanterinkatu 15, 33100 Tampere puh. Virallinen selitys ennennäkemättömälle sulkemiselle ovat valtiollisen televisiokanavan konserttikuvaukset, joihin on tulossa vain kutsuvieraita. Viime aikoina Tampereelle tehtyjen hotelli-investointien sarja saa jatkoa, kun Teiskossa sijaitsevan Murikka-opiston tilat peruskorjataan täydellisesti. krs, 33100 Tampere aluetoimitsija Sanni Halla-aho, puh. Ilmoittautumiset ke 30.12. Metallilta mittava investointi Murikkaan Metalliliiton hallitus päätti 11. – Kunnioitamme samoja periaatteita myös uudistamisohjelmassa, Murikanrannan toimitusjohtaja Juha Leppäniemi lupaa. Vara-amiraali Kari Takanen luovutti tehtävänsä Merivoimien komentajana kontraamiraali Veijo Taipalukselle Heikkilän kasarmilla Turussa. Varaamme oikeuden lyhentää ja jättää julkaisematta tekstejä. Demokraatti Merivoimien komentaja vaihtui Punaisella torilla ei juhlita Moskovan Punainen tori suljetaan uudenvuodenaattona, kertovat kaupungin viranomaiset. Rakentamisen reunaehtoja olivat kotimaisuus, metallityöläisen käden jäljen näkyminen sekä rakennuksen istuvuus pirkanmaalaiseen rantamaisemaan. joulukuuta merkittävästä investoinnista Murikkaan. ikonen@tul.fi tai 0400 889 980 naisten liikunnan seuratapaamiseen loppiaisena 6.1. 03 252 0111, avoinna 8.00–15.30 sähköposti: etunimi.sukunimi@sahkoliitto.fi l muista@sivistysrahasto.fi l puh
Myyntiosuudet ovat vielä pieniä. Valmistajat yrittävät hyötyä myös Katalonian pääkaupunkiin Barcelonaan virtaavista turisteista, joita yritetään houkutella vierailemaan viinitiloilla. Espanjalainen kuohuviini cava haluaa vallata markkinat ranskalaiselta samppanjalta. Guilera kertoo, että kypsytys voi viedä jopa 12 vuotta, jotta juomaan saadaan kevyen hedelmäinen ja pehmeä maku. Kohtelemme heitä hyvin ja he kertovat cavastamme eteenpäin kotona. Katalonialaiset kuohuviinin Cavan tekijät ovat viime vuosikymmeninä menestyneet niin hyvin tuotteensa viennissä, että he aikovat aloittaa ”toisen maailmanvalloituksen” ja haastavat kuohuviinien kuninkaan ranskalaisen shampanjan. Tämä ei kuitenkaan ole hidastanut espanjalaistuottajia, joille kasvaneet markkinat ovat tuoneet itsevarmuutta. Kasvun tiellä ovat ennen kaikkea imago-ongelmat. STT-AFP. Olemme tehneet töitä sen eteen viime vuosina, ja se kantaa pikkuhiljaa hedelmää. Cavaa vietiin viime vuonna ulkomaille yhteensä 154,7 miljoonaa pulloa, joista vain noin kahdeksan miljoonaa oli juoman tasokkaampaa versiota. Tähtäimessä laatutuotteen maine Liiton kunnianhimoinen tavoite on kasvattaa laadukkaan cavan myyntiä peräti 40 prosentilla vuosikymmenen loppuun mennessä. Kuohuviiniä mainostetaan ja tarjoillaan nykyisin poliitikkojen ja muiden valtaapitävien tilaisuuksissa. – Kansainvälisesti cavaa pidetään yhä halpana tuotteena, sanoo espanjalainen viinintuntija Salvi Moliner. AFP Photo / Joseph Lago ”Muun muassa kuohuviinien ykkösvalmistajana tunnettu Freixenet on onnistunut kasvattamaan korkeatasoisen cavan myyntiä hitaasti.” valloittaa maailman uudelleen cavan erittäin laadukkaalla versiolla, sanoo pienija keskikokoisten cavatuottajien liiton johtaja Pere Guilera. Cava ylitti viime vuonna jo kuudennen kerran ranskalaisen samppanjan vientimäärissä. – Valloitimme maailman tavallisella cavalla. Cavan myynti kasvoi viime vuonna EU:n ulkopuolella, kertoi Katalonian uutistoimisto ACN. . – Vieraamme ovat parhaita mainostajia. Katalonian alueella valmistettava cava on kasvattanut reilusti myyntiään viime vuosina. Mutta se vaatii aikaa, investointeja ja huolellisia järjestelyjä, sanoo Freixnetin markkinointijohtaja Pedro Bonet. – Cavalla on yhä edessä pitkä tie imagon parantamiseksi. Samalla he pyrkivät eroon halvan juoman leimasta. Espanjalaisen kuohuviinin vienti ulkomaille on kasvanut jatkuvasti Korkeatasoisella cavalla on kuitenkin edessään pitkä tie markkinoiden valtaamiseksi. Laadukkaassa cavassa rypäleet valitaan huolellisesti. Nyt aiomme Cava pyrkii eroon halvan juoman leimasta . Cavaa kaupiteltiin aiemmin samppanjana, kunnes EU-säännökset kielsivät käyttämästä nimitystä muista kuin Ranskan Champagnessa valmistetuista kuohuviineistä. Myös Freixenet on pyrkimässä seuraavaksi Aasian markkinoille, erityisesti Japaniin. Muun muassa kuohuviinien ykkösvalmistajana tunnettu Freixenet on onnistunut kasvattamaan korkeatasoisen cavan myyntiä hitaasti. Se ei ole nopeaa, mutta se on pitkäkestoista markkinointia, sanoo Guilera. Aasian markkinoilla nostetta Mielikuvien muuttamiseksi cavan tuottajat ovat ryhtyneet kovaan markkinointiin. 27 30.12.2015 ARKI Barcelonalaisella Segura Viudasin viinitilalla korjattiin satoa heinäkuussa. Japanissa korkealaatuisen cavan myynti on jo jopa tavallista cavaa suurempaa. Valmistajat haluavat seuraavaksi kasvattaa erityisesti korkeatasoisen cavan myyntiä ja muuttaa samalla juoman imagoa
Kovat tuulet hidastavat jäätymistä. Etelä-Suomessa järvet ovat vasta jäätyneet rannoilta. – Jos sää pysyy pakkasella, suhteellisen nopeasti jäät vahvistuvat, sanoo hydrologi Heidi Sjöblom Suomen ympäristökeskuksesta. Sjöblomin mukaan teräsjäätä tarvitaan viiden sentin kerros, jotta ihminen voi kävellä sen päällä. Mittaaminen rannalla ei riitä. Ra tk ai st ut ris tik ot lä he te tä än os oi tt ee lla D em ok ra at ti / Ri st ik ko , PL 33 8, 00 53 1 H el sin ki . Osin jää oli myös maan pohjoisosissa heikkolaatuista. N im i: O so ite : Po st ito im ip ai kk a: R is ti kk o 53 _1/ 20 15 Ve ijo W ire n ve ijo .w ir en @ gm ai l.c om Urja Sarjakuvat Jäät kestävät ihmistä vasta Lapissa Suomen eteläja keskiosassa ei kannata vielä mennä järvenjäälle, varoittaa Suomen ympäristökeskus. Ra tk ai st uj a ris tik oi ta od ot et aa n to im itu ks ee n se ur aa va n vi ik on to rs ta ih in m en ne ss ä. STT. Lapissa mitattiin ennen joulua yli 20 sentin jääkerroksia. 28 30.12.2015 ARKI Ku va ris tik ko ilm es ty y jo ka pe rja nt ai . O ik ei n va st an ne ide n ke sk en ar vo ta an yk si 10 eu ro n ra ha pa lk in to . – Viiden asteen pakkanen vahvistaa jäätä sentillä vuorokaudessa, Sjöblom sanoo
Ra tk ai st uj a ris tik oi ta od ot et aa n to im itu ks ee n se ur aa va n vi ik on to rs ta ih in m en ne ss ä. 29 30.12.2015 ARKI Ku va ris tik ko ilm es ty y jo ka pe rja nt ai . Ra tk ai st ut ris tik ot lä he te tä än os oi tt ee lla D em ok ra at ti / Ri st ik ko , PL 33 8, 00 53 1 H el sin ki . Nykyiset sopimukset päättyvät elokuussa 2016, mutta niiden toimittamisesta on sovittu lyhyt jatkoaika nykyisten sopimusosapuolten kanssa. O ik ei n va st an ne ide n ke sk en ar vo ta an yk si 10 eu ro n ra ha pa lk in to . N im i: O so ite : Po st ito im ip ai kk a: Ta vu ri st ik ko 53 _2 /2 01 5 Ve ijo W ire n ve ijo .w ir en @ gm ai l.c om B.Virtanen Urja Sarjakuvat Markkinaoikeus hylkäsi valituksen poliisihallituksen passien hankinnasta Markkinaoikeus on hylännyt valituksen, jonka Sagem Segenmark teki poliisihallituksen hankintapäätöksestä, poliisi tiedottaa. STT. Valitus koski poliisihallituksen heinäkuista päätöstä hankkia jatkossa passit, henkilökortit, oleskelulupakortit ja oleskelukortit sekä niihin liittyvät palvelut Gemaltolta. Poliisihallitus edusti hankinnassa myös Maahanmuuttovirastoa, ulkoasiainministeriötä sekä Väestörekisterikeskusta
Päätösjaksossa vuosi 1925 lähenee loppua, ja se tuo muutoksia monen rakastetun ihmisen elämään. klo 21 Rakastettu sarja Downton Abbey päättyy. Downton Abbey Yle 1 5.1. Helsingistä vuonna 1962 järjestetty kansainvälinen nuorisofestivaali aiheuttaa mellakoita ja naiset menettävät sydämensä ulkomaalaisille miehille. 06.53 Musatoosa 06.58 Pingu 07.06 Laura 07.17 Närpiäiset 07.28 Metkat Mesiläiset 07.39 Stella ja Sami 07.51 Töötti ja Pulteri 08.15 Late Lammas 08.22 Jenni (7) 08.47 Porkkanoiden tuoksu 09.14 Petteri Kaniini 09.26 Herra Heinämäki ja leijonatuuliviiri (7) 10.00 New Yorkin herkut 10.30–10.38 Rauhassa–pelit ja vehkeet 10.45 Nopeiden autojen imussa 11.30 Lähdetään luontoon 12.00 Sivuraiteilla 12.30 Sivuraiteilla 13.00 Kioski: Marjan vallassa 13.30 Erätulilla 14.00 Hello Ladies (12) 14.30 FOLK-raati 15.00–16.28 Katy Perry: Prismatic World Tour 16.35 Pikku Kakkonen 17.35 Lorax (7) 19.00 Virtuaalijääkiekon SM 20.30–20.52 Kätevän emännän juhlat 21.00 SuomiLOVE 22.00 Uutiset 22.05 Urheiluruutu 22.10 Koukussa (16) 23.00–00.40 Jadesoturi (12) 00.45 FOLK-raati 03.40–04.00 Uutisikkuna MTV3 07.25 Aamusää 07.55 Mokon suuri maailma 08.05 Elias ja pelastusryhmän seikkailut 08.20 Littlest Pet Shop 08.45 Maija Mehiläinen 09.00 Supernelikko (7) 09.15 Paavo Pesusieni (7) 09.40 Kauniit ja rohkeat (7) 10.10 Emmerdale 11.10 Lääkärit 12.05 Elefantti tuli taloon 13.10 Ella ja kaverit 2 – Paterock 14.50 Pilanpäiten 15.05 Mike & Molly 16.00 Manitbois 17.30 Kauniit ja rohkeat 18.00 Emmerdale (7) 18.30 Emmerdale 19.00 Seitsemän Uutiset 19.10 MTV Sport Uutiset 19.20 Päivän sää 19.30 Uuno Turhapuro armeijan leivissä (7) 20.00 Mäkihypyn maailmancup 21.00 Manitbois 21.30 1001 Rikua 22.00 Kymmenen Uutiset 22.10 Päivän sää 22.15 MTV Sport Uutiset 22.30 Päivä jona maailma pysähtyi (12) 00.20 Eurojackpot ja Jokeri 00.25 Mustamaalattu (12) NeloNeN 07.45 Villiä menoa eläintarhassa 08.20 Paul OíGrady ñ rakkaudesta koiriin 08.50 Gordon Ramsay – pannu kuumana 09.50 Elokuva: Pentujengi ja aavekoira 11.40 Elokuva: My Future Boyfriend (7) 13.15 Gordon Ramsay – pannu kuumana 14.15 Pomo piilossa 15.15 Tulossa: Akin ja Ritan rakkausdieetit 15.20 Von Hertzen Brothers keikka majakkaluodolla 15.55 Neljän tähden illallinen 16.25 Neljän tähden illallinen 16.55 Neljän tähden illallinen 17.25 Neljän tähden illallinen 17.55 Hauskat kotivideot 10 vuotta 18.55 HS-uutiset 18.58 HS-sää 19.00 Yhdessä–Robin & World Vision 20.58 Keno 21.00 Elokuva: Rocky (16) 23.25 Tulossa: Quantico (7) 23.30 Elokuva: Limits of Control (12) 01.45 Zero Hour (12) 02.45 Team Ahma (7) 03.15 Team Ahma 03.45 Team Ahma 04.15 Team Ahma (7) Yle TeeMa 10.00–15.20 Lahjapaketti: Miyazakin maailma 10.00 Laputa – linna taivaalla (7) 12.00 Unten ja hulluuden valtakunta 13.55 Naapurini Totoro 15.20 RSO:n mukana Japanissa 15.35–17.23 RSO Tokiossa 17.35 Aikahahmoja 17.45 Valitut sanat: Niinistö & Donner 18.35 Elävä arkisto: Musiikkivuosi 1974 18.37 Iltatähti 20.00–20.53 Olipa kerran Harlemissa 21.00 Kino: Tamara Drewe (12) 22.50 Yle Live: Kylie, Kiss Me Once Yle FeM 09.00 SVT: Bamse–världens starkaste björn 09.20 SVT: Full fart i Verksta 09.30 SVT: Geografens testamente–eller Den stora Sverigeresan 10.00 SVT: Rapport 10.05 SVT: Cirkus Olympia 11.05 SVT: Gudstjänst 11.50 SVT: K-märkt: Riksvägar och stadshotell 12.05 SVT: PROGRAMTABLÅ 12.15–14.45 SVT: Nyårskonsert från Wien 15.45 Kolmikko ja Odinin kulta (7) 16.10 Ruohonjuuritasolla 16.15 Yksineläjä Severin 16.45 Metten joulu 17.13 Norjaa ristiin rastiin 17.15 Maailman parhaat naishiihtäjät 17.55 Yle Nyheter TVnytt 18.00 BUU-klubben: Urhea pikku Mörkyli 18.30 Arkistosta revittyä: Sähköt 19.00 Ruotsalainen lukupiiri 19.30 Yle Nyheter TV-nytt 19.40 Marsuista ja ihmisistä (7) 20.05 Dok: Optimistit 21.00 SVT: På spåret 22.00 Sinfoniaorkesteri saapuu kylään 23.35–00.22 Norjan sinfoniaorkesterin kyläkonsertti 00.30–02.00 SVT:n ohjelmaa KESKIVIIKKO TORSTAI PERJANTAI Kotikatsomo: Mieletön elokuu Yle 1 3.1. 19.50 Pohjolan luonto 20.00 Tosi tarina: Tarinoita karhunkolosta 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 A-studio: Uutisvuosi 2015 22.00 Jääkärit 23.00 Uutiset 23.05 Ulkolinja: Suuri siemenbisnes 23.50 Historia: Natsien lastenkodit 00.45 Uutisikkuna Yle TV2 04.00 Uutisikkuna 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 30.12. 06.52 Max ja Meeri 07.01 Jokeri Pokeri Box 07.05 Q Putti 5 07.16 Runoretki 07.18 Ritari Mikke 07.32 Noksu 07.37 Joulu Nuottiavain 07.45 Pusse 07.59 Richard Scarry: Touhulan arvoituksia 08.23 Martine (7) 08.36 Joraavat juurikkaat 08.39 Sherlock Jakki 08.52 Viljami Ubuyussa 09.17 Tarinoita maailmalta: Patikoiva enkeli 09.23 Dinojuna 09.47 Perun prinsessa 09.53 Isokissa ja Pikkukisu 10.00 Holby Cityn sairaala (12) 11.00–11.06 Kerrostaloelämää (7) 11.15 Nopeiden autojen imussa 12.00 Sivuraiteilla 12.30 Sivuraiteilla 13.00 Kioski: Rakelin kuplassa 13.30 Erätulilla 14.00 Afrikan makuja 14.30–14.39 Rauhassa–pelit ja vehkeet 14.45 Nopeiden autojen imussa 15.30–15.58 FOLK-raati 16.06–16.10 Hetkiä Kalliossa: Jukka Poika 16.15 Pikku Kakkonen 17.15 Jääkiekon Nuorten MM : SVK–FIN 20.30 Hello Ladies (12) 21.00 Koukussa (16) 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.00 Napapiirin sankarit (12) 23.35 Eastbound & Down (16) 00.05 FOLK-raati 03.50–04.00 Uutisikkuna MTV3 07.20 Aamusää 07.50 Mokon suuri maailma 08.00 Elias ja pelastusryhmän seikkailut 08.15 Littlest Pet Shop 08.40 Maija Mehiläinen 08.55 Supernelikko (7) 09.10 Paavo Pesusieni (7) 09.35 Mitä tänään syötäisiin. Mieletön elokuu elokuvan on ohjannut Taru Mäkelä. Helena Kara 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.10–17.55 Kotiin takaisin (12) 18.00 Uutiset 18.10 Kotikylä (12) 19.10 Tangomarkkinat 2015: Olavi Virta 100 v 20.30 Uutiset 20.45 Urheiluruutu 20.55 Hercule Poirot: Herkuleen urotyöt (12) 22.25 Yle Live: Vesa-Matti Loiri 23.25 Newsroom (12) 00.15 Uutisikkuna Yle TV2 04.00 Uutisikkuna 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 1.1. Elämä menee sekaisin myös Kati Outiselta, joka tutustuu kansainvälisiin vieraisiin. Kati Outinen näyttelee pääroolia komediassa kylmän sodan Helsingistä vuonna 1962, jolloin kaupungissa järjestettiin kansainvälinen nuorisofestivaali.. 30 30.12.2015 ARKI 30 31 01 Yle TV1 04.00 Uutisikkuna 07.30 Vuosirenkaita 08.00 Uutiset 08.05 David Attenborough – luonnon asialla 09.00 Uutiset 09.05–09.50 Hotellien salattu maailma 10.00 Uutiset 10.05–10.52 Murdochin murhamysteerit (12) 11.00 Uutiset 11.05 Uutiset Uusimaa 11.12 Uutiset Kaakkois-Suomi 11.19 Uutiset Lounais-Suomi 11.26 Uutiset Häme 11.33 Uutiset Pirkanmaa 11.40 Uutiset Keski-Suomi 11.47 Uutiset Itä-Suomi 11.54 Uutiset Pohjanmaa 12.01 Uutiset Pohjois-Suomi 12.08 Uutiset Lappi 12.20 Murdochin murhamysteerit (12) 13.10 Onnen-Pekka 14.30 Pimeä historia: Suomalaiset terroristit 15.00 Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Uutiset selkosuomeksi 15.20 SF-tarina 16.20 Naistenosasto B4 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Kotiin takaisin (12) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Suomi on ruotsalainen 19.00 Prisma: Miehen vai naisen aivot. 09.40 Kauniit ja rohkeat 10.10 Emmerdale (7) 11.10–12.05 Lääkärit 13.35 Pientä pintaremonttia 14.35 Mitä tänään syötäisiin. klo 21.05. 18.00 Emmerdale 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.30 Uuno Turhapuro armeijan leivissä (7) 20.00 Yökylässä Maria Veitola 21.00 Rouva Ministeri (12) 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Viking Lotto ja Jokeri 22.30 MTV Sport Uutiset 22.40 Myytinmurtajat 23.45 Bosch (12) 00.45 Louie (12) NeloNeN 07.45 Villiä menoa eläintarhassa 08.20 Paul OíGrady ñ rakkaudesta koiriin 08.50 Gordon Ramsay – pannu kuumana 09.50 Tulossa 09.55–10.50 Zoo Tales Special 2 (7) 13.50 Gordon Ramsay – pannu kuumana 14.55 Amerikan kovimmat keräilijät 15.55 Tulossa 16.05 Elokuva: Morsiusneitojen kosto (7) 17.55 HS-uutiset 17.58 HS-sää 18.00 Elokuva: Vapaalla pallo hukassa (7) 20.00 Hauskat kotivideot 20.58 Keno 21.00 Elokuva: Mela kateissa (12) 23.05 SM-Liiga: Illan Parhaat 23.10 Kuppilat kuntoon, Jyrki Sukula! 00.10 Amerikan kovimmat keräilijät Yle TeeMa 10.00–13.55 Lahjapaketti: Politiikan nappula 13.55 Ihmisoikeuskonsertti Genevessä 15.35 Taivaallisia ääniä 16.30 Sahara-tanssiteos 17.00 Impressionistit 18.00–18.54 Viipurin taidemuseon tarina 19.00 Velvet – muotitalon tarina 19.45 Päivä Ruotsissa 20.00 RSO:n mukana Japanissa 20.15 RSO Tokiossa 22.05 Kino: Ruotsalainen avioliitto (12) 23.45 Kino: Elämäni ilman minua Yle FeM 07.30 SVT:n ohjelmaa 16.15 Maantieteilijän testamentti 16.35 Kapteeni Tasapaino ja aikakone (7) 16.39 Ruohonjuuritasolla 16.45 Maailman parhaat naishiihtäjät 17.25 Urheilevat norjalaiset 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben: Ystävyyden talvi 18.30 Limbo 3 (7) 18.45 Clay Kids (7) 18.56 Knietzsche – maailman pienin filosofi (7) 19.00 Tanskalaisen maajussin kulunut vuosi 19.30 Yle Nyheter TV-nytt 19.45 Kolmas deitti (7) 20.00 Dok: Helsinginkatua pitkin 21.00 Elokuva: Näkymätön Elina 22.15 Joulu on taas! 22.45–23.13 Kehonvartijat 23.30 SVT:n ohjelmaa Yle TV1 04.00 Uutisikkuna 07.30 Pimeä historia: Suomalaiset terroristit 08.00 Uutiset 08.05 David Attenborough–luonnon asialla 09.00 Uutiset 09.05–09.49 Hotellien salattu maailma 10.00 Uutiset 10.05–10.52 Kotiin takaisin (12) 11.00 Uutiset 11.05 Uutiset Uusimaa 11.12 Uutiset Kaakkois-Suomi 11.19 Uutiset Lounais-Suomi 11.26 Uutiset Häme 11.33 Uutiset Pirkanmaa 11.40 Uutiset Keski-Suomi 11.47 Uutiset Itä-Suomi 11.54 Uutiset Pohjanmaa 12.01 Uutiset PohjoisSuomi 12.08 Uutiset Lappi 12.20 Murdochin murhamysteerit (12) 13.10 Taikayö 14.23– 14.34 Uutisvuosi 14.40 Illallinen yhdelle 15.00 Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Uutiset selkosuomeksi 15.20–16.41 Dokumenttiprojekti: Tavarataivas 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Kotiin takaisin (12) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Suomi on ruotsalainen 19.00 Mr Selfridge (12) 19.45 Löytöretkiä maailmaan 20.00 Tosi tarina: Vellipeikkoja odotellessa 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 Yle Live: Samuli Edelmann 22.00 Vuosi vaihtuu 2015 00.10 Yle Live: Katri Helena 01.05 Uutisikkuna Yle TV2 04.00 Uutisikkuna 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 31.12. Kartanon tapahtumia on seurattu jo kuuden kauden ajan. Millaisissa tunnelmissa jätetään jäähyväiset Downton Abbeyn kartanon vallasväelle ja palveluskunnalle. 06.52 Popi Kissa 07.04 Me Peltiset 07.08 Runokuva 07.10 Samu ja Salla 07.24 Humps 07.31 Tohtori Orff: Rautahammas 07.38 Lauri kilpa-auto 07.51 Milli ja Molli 08.15 Viidakkokirja (7) 08.27 Nokkelikot (7) 08.38 Pok ja Mok (7) 08.46 Dinotassut 09.07 Viiru ja Pesonen 09.20 Petteri Kaniini 09.32 Lumisade 10.00 Lohikulkuri 10.30–10.37 Erätulilla–kalavesillä 10.45 Nopeiden autojen imussa 11.30 New Yorkin herkut 12.00 Sivuraiteilla 12.30 Sivuraiteilla 13.00 Kioski: Kaarlen maailma 13.30 Erätulilla 14.00–14.30 Kielletyt koirarodut 14.40 Nopeiden autojen imussa 15.25 FOLK-raati 15.55 Pako erämaasta 16.45 Pikku Kakkonen 17.45 Jääkiekon Nuorten MM : FIN–CZE 20.30 Jääkiekon Nuorten MM : CAN–SWE 22.25 Katy Perry: Prismatic World Tour 23.55–01.35 Saalis (16) 02.35 FOLK-raati 03.55–04.00 Uutisikkuna MTV3 07.20 Aamusää 07.50 Mokon suuri maailma 08.00 Elias ja pelastusryhmän seikkailut 08.15 Littlest Pet Shop 08.40 Maija Mehiläinen 08.55 Supernelikko (7) 09.10 Paavo Pesusieni (7) 09.35 Viking Loton ja Jokerin tulokset 09.40 Kauniit ja rohkeat 10.10 Emmerdale 10.40 Emmerdale 11.10–12.05 Lääkärit 13.35 Haaveiden talo hartiapankilla 14.35 Pilanpäiten 14.40 Luojan kiitos! 15.35 Middle 16.00 Manitbois 16.30 Yökylässä Maria Veitola 17.25 Viking Loton ja Jokerin tulokset 17.30 Kauniit ja rohkeat (7) 18.00 Emmerdale 18.30 Emmerdale 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.30 Uuno Turhapuro armeijan leivissä (7) 20.00 Mäkihypyn maailmancup 21.00 Mustamaalattu (12) 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 MTV Sport Uutiset 22.35 The Day After Tomorrow (12) 00.55 Rikoksista pahin (12) NeloNeN 07.45 Villiä menoa eläintarhassa (7) 08.20 Paul OíGrady ñ rakkaudesta koiriin 08.50 Gordon Ramsay–pannu kuumana 09.50 Zoo Tales Special 3 (7) 10.50 Onnenarpa 11.50 LIVE: Tiedä ja Voita 13.50 Gordon Ramsay–pannu kuumana 14.50 Hotellit kuntoon, Gordon Ramsay 15.50 Elokuva: Mela kateissa (12) 17.50 HS-uutiset 17.53 HS-sää 17.55 Elokuva: Häät mielessä 20.00 Hauskat kotivideot 20.58 Keno 21.00 Elokuva: Kummituskartano (12) 22.55 Kuppilat kuntoon, Jyrki Sukula! 23.55 Kanadan rajalla 00.25 Von Hertzen Brothers keikka majakkaluodolla Yle TeeMa 10.00–14.45 Lahjapaketti: Sami Yaffa–Sound Tracker 10.00 Sami Yaffa – Sound Tracker 10.46 Sami Yaffa – Sound Tracker 11.34 Sami Yaffa – Sound Tracker 12.22 Sami Yaffa–Sound Tracker 13.10 Sami Yaffa–Sound Tracker 13.57 Sami Yaffa– Sound Tracker 14.45–16.35 Lumikuningatar 16.40 Tyhjyys 17.00 Mies, joka pelasti Louvren 18.00–18.55 Television uranuurtajat 19.00 Tiededokumentti: Aivot uuteen kuosiin 20.00 Yle Live: Laura Mvula, HKO ja UMO 21.30 Kino Suomi: Jouluksi kotiin 22.55 Taking Off–Otetaan hatkat (16) Yle FeM 07.30 SVT:n ohjelmaa 16.25 Kysy Laralta (7) 16.38 Clay Kids (7) 16.50 Knietzsche–maailman pienin filosofi (7) 16.55 Kehonvartijat 17.24 Norjaa ristiin rastiin 17.25 Tanskalaisen maajussin kulunut vuosi 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben: Mörkyli 18.30 Kolmikko ja Odinin kulta (7) 18.54 Ruohonjuuritasolla 19.00 Metten joulu 19.30 Yle Nyheter TV-nytt 19.40 Maartin (12) 20.00 Maailman parhaat naishiihtäjät 20.40 Rakkauden sanoma 21.00 Luontomatkalla 21.55 Norjaa ristiin rastiin 22.00–23.00 Dok: Vuosi oli 1965 23.35 SVT:n ohjelmaa Yle TV1 04.00 Uutisikkuna 07.30 Pohjolan sudet 08.00 Uutiset 08.05 Prisma: Legendaarinen jättiläiskalmari 09.00 Uutiset 09.05–09.50 Hotellien salattu maailma 10.00 Uutiset 10.05–10.54 Kotiin takaisin (12) 11.00 Uutiset 11.05 Pohjoisen taivaan alla 12.00 Tasavallan presidentin uudenvuodenpuhe 12.30 Uudenvuoden konsertti Wienistä 15.00 Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Uutiset selkosuomeksi 15.15 Cirque du Soleil: Amaluna 16.10 Silmän lumo. Kuvassa Tia-koira ja Branson (Allen Leech). Suosikkisarjan Downton Abbeyn viimeinen jakso esitetään tiistaina 5.1. 14.40 Pilanpäiten 14.55 Tanskan kaunein koti 15.25 Ensisilmäyksellä 15.55 Manitbois 16.25 Pomo piilossa 17.25 Kauniit ja rohkeat 17.55 Mitä tänään syötäisiin
06.52 Lauran tähti 07.04 Millä mennään 07.08 Lulu kilpikonna 07.23 Saku & Vaakku 07.34 Neppajymykerho 07.39 Kuminakuja 19 07.47 Kimmo Kuu 08.06 Vekarat! 08.33 Ötökät 08.35 Jack (7) 08.46 Tiketi Tok, taitonäytöksen aika 09.09 Pipsa Possu 09.25 Herra Heinämäki ja leijonatuuliviiri (7) 10.00 Pikku Kakkonen 11.00 Omin silmin maailmasta 11.30 Ihmiskokeita 12.00 Teiniäidit 12.30 Teiniäidit 13.00 Kioski: Aleksi’s wonderland 13.30 Erätulilla 14.00 Moone Boy (7) 14.25 Herkkuja: Banaanisokki 14.30 Herkkuja: Sitruunaletut 14.45 Pikku Kakkonen 15.45 Jääkiekon Nuorten MM : Pronssiottelu 18.45 Lentopalloa 19.35 Jääkiekon Nuorten MM : Loppuottelu 22.40 W.E. (16) 00.35 Koukussa (16) 01.25–04.00 Uutisikkuna MTV3 07.20 Aamusää 07.50 Mokon suuri maailma 08.00 Elias ja pelastusryhmän seikkailut 08.15 Littlest Pet Shop 08.40 Maija Mehiläinen 08.55 Supernelikko (7) 09.10 Paavo Pesusieni (7) 09.35 Kauniit ja rohkeat 10.05 Emmerdale (7) 10.35 Emmerdale 11.05–12.00 Lääkärit 13.30 Grand Designs Australia 14.35 Pientä pintaremonttia 15.35 Cristela 16.05 Piilokamera 16.30 Hinnalla millä hyvänsä (7) 17.25 Kauniit ja rohkeat 17.55 Emmerdale 18.25 Emmerdale (7) 18.55 Mitä tänään syötäisiin. 15.00 Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Pisara 15.15 Luontohetki: Eläintarinoita 15.40 Kolme tarinaa: Rakas äitini 16.03 Doc Martin (12) 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.07 Yle Live: Samuli Edelmann 18.00 Uutiset 18.10 Urheiluruutu 18.15 Kätilömies (7) 18.39 Avara luonto: Attenborough’n lempilinnut 19.30 Shetlandsaarten murhat (12) 20.30 Uutiset 20.50 Urheiluruutu 21.15 Uutisvuoto 21.45 Ylikomisario Banks (16) 23.15 Keisarikunta 00.50 Uutisikkuna Yle TV2 04.00 Uutisikkuna 07.45 Pikku Kakkonen 07.46 Nimipäiväonnittelu: 2.1. 23.00 Kehonvartijat 23.30 SVT: Stella Maris 00.00 SVT: Kampen om kronan 00.10 SVT: PROGRAMTABLÅ 00.15 SVT: Aktuellt 00.30 SVT: Sportnytt 00.45–02.35 SVT: En ganska snäll man Yle TV1 04.00 Uutisikkuna 08.00 Uutiset 08.05 Kiehtova maailma: Junamatka Eurooppaan 09.00 Uutiset 09.05 Tanskan kuningashuoneen tulevaisuus 10.00 Uutiset 10.05 Benjam ja lepakonetsijät 11.00 Uutiset 11.05 Tosi tarina: Tarinoita karhunkolosta 11.35–12.25 Dokumenttiprojekti: Kallis elämä 12.30–13.30 Dokumenttiprojekti: Isoisäni Mäntyranta 13.40 Saman taivaan alla: Tohtori Sikari 14.10 Prisma: Miehen vai naisen aivot. 07.48 Niksi-Nella 07.56 Franklin ja ystävät 08.20 Katti Matikaisen kirjamylly 08.32 Anniina Ballerina 08.59 Pikku Kakkosen postipyyntö 09.00 Galaxi 09.01 Karvinen (7) 09.15 Pelihaaste 09.27 Tenavat (7) 09.35 Villi tulevaisuus (7) 10.00 Teiniäidit 10.27 Teiniäidit 10.55 Teiniäidit 11.23–11.51 Teiniäidit 12.00 Yle Live: Justin Bieber Oslossa 13.05–13.10 Kerrostaloelämää (7) 13.20 Pyörällä halki Amazonin 14.03 Pyörällä halki Amazonin 14.50 Ajo mahdottomasta maailmanmestariksi 15.30 Palloilua: Salibandyä 18.00–18.55 Cheerleadingin SM 19.00 Uutiset 19.05 Urheiluruutu 19.10 Doctor Who 20.10 Naurupalat (7) 20.20 Uusi Sherlock (12) 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.05 Väärät miehet (12) 22.36 Väärät miehet (12) 23.06 Väärät miehet (12) 23.37 Väärät miehet (12) 00.10 SuomiLOVE 01.10–04.00 Uutisikkuna MTV3 08.05 Elias ja pelastusryhmän seikkailut 08.20 Chuggington 08.35 Littlest Pet Shop 09.00 Winx-klubi (7) 09.25 Pokémon (7) 09.55 Loton ja Jokerin tulokset 10.00 Grand Designs Australia 11.00 Tanskan kaunein koti 11.30 Tanskan kaunein koti 12.00 Nyt uutta Suomessa – suomalaisen mainonnan historia 13.00 Piilokamera 13.30 Pilanpäiten 13.40 Narnian tarinat: Kaspianin matka maailman ääriin (12) 15.55 Selviytyjät 16.55 Rouva Ministeri (12) 17.55 Pop’n’Roll 18.55 Naapurit-tuloslähetys 19.00 Seitsemän Uutiset 19.10 MTV Sport Uutiset 19.20 Mäkihypyn maailmancup 20.00 Amazing Race 21.00 Amazing Race 22.00 Kymmenen Uutiset 22.15 Viikon sää 22.25 MTV Sport Uutiset 22.35 C.S.I. 31 30.12.2015 ARKI 03 04 05 06 02 Yle TV1 04.00 Uutisikkuna 08.00 Uutiset 08.05 Avara luonto: Attenborough’n lempilinnut 09.00 Uutiset 09.05–09.45 Aamusydämellä 09.55 Uutiset 10.00–10.50 Prisma: Oudoimmat luonnonilmiöt 11.00 Uutiset 11.05 Tosi tarina: Vellipeikkoja odotellessa 11.35 Jääkärit 12.35 Jääkärin morsian (12) 14.05 Historia: Kaksinkamppailu etelänavasta 15.00 Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Pohjoisen taivaan alla 16.00 Doc Martin (7) 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.10 Neljä vuodenaikaa: Talvi 17.30 Uutisvuoto 18.00 Uutiset 18.10 Urheiluruutu 18.15 Luontohetki: Eläintarinoita 18.40 Peter Lund Madsen opintomatkalla 19.00 Foylen sota (12) 20.30 Uutiset 20.45 Urheiluruutu 21.05 Kotikatsomo: Mieletön elokuu (7) 22.45 Nuuskija (16) 23.35 Kiehtova maailma: Junamatka Eurooppaan 00.30 Uutisikkuna Yle TV2 04.00 Uutisikkuna 07.45 Pikku Kakkonen 07.46 Nimipäiväonnittelu: 3.1. 17.00 MTV Sport: Ravikunkku 18.00 Mäkihypyn maailmancup 19.00 Seitsemän Uutiset 19.10 MTV Sport Uutiset 19.15 Uuno Turhapuro– kaksoisagentti (7) 21.00 Selviytyjät 22.00 Kymmenen Uutiset 22.10 Päivän sää 22.15 Lotto ja Jokeri 22.25 MTV Sport Uutiset 22.35 Puhdistus (16) 01.00 Rouva Ministeri (12) NeloNeN 09.00 Paul OíGrady ñ rakkaudesta koiriin 09.30 Paul OíGrady ñ rakkaudesta koiriin 10.00 Star Wars Rebels (7) 10.30 Pomo piilossa 11.30 Mitä tuli tehtyä 12.25 Guinness World Records ñ Ihmeelliset ennätysvideot 12.55 Elokuva: Alvin ja pikkuoravat 14.50 Elokuva: Nacho Libre (12) 16.40 Tulossa: Akin ja Ritan rakkausdieetit 16.45 Elokuva: Häät mielessä 18.55 HS-uutiset 18.58 HS-sää 19.00 Suomen huutokauppakeisari 20.00 Hauskat kotivideot 10 vuotta 20.58 Keno 21.00 Elokuva: Pearl Harbor (16) 00.30 Elokuva: Prison – Vankila (18) 02.35 Zero Hour (12) 03.30 Team Ahma (7) 04.00 Team Ahma (7) 04.30–05.00 Team Ahma (7) Yle TeeMa 04.00 Teematieto 10.00–17.15 Lahjapaketti: Kaukasia 30 päivässä 10.00 Kaukasia 30 päivässä 10.43 Kaukasia 30 päivässä 11.26 Kaukasia 30 päivässä 12.09 Kaukasia 30 päivässä 12.53 Kaukasia 30 päivässä 13.36 Kaukasia 30 päivässä 14.19 Kaukasia 30 päivässä 15.02 Kaukasia 30 päivässä 15.46 Kaukasia 30 päivässä 16.29 Kaukasia 30 päivässä 17.15 Ruotsalaisia salaisuuksia 17.30 Uudenvuoden konsertti Wienistä 20.00 Kotiseutu–kaipauksen vuodet (12) 23.40 Uusi Kino: Miesten kylä 00.40–04.00 Teematieto Yle FeM 09.00 SVT: Fixarna 09.10 SVT: Piñata 09.30 SVT: Världarnas bok 10.00 SVT: Rapport 10.05 SVT: Cornelis–dokumentären 11.35 SVT: Snökajtning: Remi Meum i medvind 12.05 SVT: PROGRAMTABLÅ 12.15 SVT: Hundra procent bonde–i stan 13.15 SVT: En bok, en författare 13.45 SVT: Hockeymodell 14.00–14.55 SVT: Skavlan nyårsspecial 15.00 Unelmamatka 16.00 Luontomatkalla 16.55 Kypsien naisten kapina 17.25 Ruotsalainen lukupiiri 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben: Jontti tulee kylään 18.30 Kehonvartijat 19.00 Tiettömän taipaleen takana 19.30 Yle Nyheter TV-nytt 19.40 Sportnytt 19.50 Arkkitehtuurin helmiä 20.00 Neiti Frimanin taistelu (12) 21.00 SVT: Stjärnorna på slottet 22.00–23.50 SVT: Monica Z SUNNUNTAI MAANANTAI TIISTAI KESKIVIIKKO LAUANTAI. 08.15 Milin miljoona kysymystä (7) 08.22 Roni Neutroni (7) 08.46 Pusse 09.08 Petteri Kaniini 09.21 Herra Heinämäki ja leijonatuuliviiri (7) 10.00 Ihmiskokeita 10.30 Sukelluspioneerien jalanjäljissä 11.30 Omin silmin maailmasta 12.00 Sivuraiteilla 12.30 Teiniäidit 13.00 Kioski: Mamu–Suomi–mamu 13.30 SuomiLOVE 14.30 Herkkuja: Saksanpähkinäunelma 14.45 Pikku Kakkonen 15.45 Jääkiekon Nuorten MM : Välieräottelu 18.30 Kuntoiluriippuvainen 19.00 Minä, Makwan Amirkhani 19.30 Suomen Urheilugaala : Yleisöäänestys 19.35 Jääkiekon Nuorten MM : Välieräottelu 22.30 Game of Thrones (16) 23.20 Game of Thrones (16) 00.10 Game of Thrones (16) 01.00 Game of Thrones (16) 01.45 Game of Thrones (16) 02.55–04.00 Uutisikkuna MTV3 07.20 Aamusää 07.50 Mokon suuri maailma 08.00 Elias ja pelastusryhmän seikkailut 08.15 Littlest Pet Shop 08.40 Maija Mehiläinen 08.55 Supernelikko (7) 09.10 Paavo Pesusieni (7) 09.35 Kauniit ja rohkeat 10.05 Emmerdale (7) 11.05 –12.00 Lääkärit 13.30 Amazing Race 14.30 Amazing Race 15.30 Tanskan kaunein koti 15.55 Fresh Off the Boat 16.25 Hinnalla millä hyvänsä (12) 17.25 Kauniit ja rohkeat 17.55 Emmerdale (7) 18.55 Mitä tänään syötäisiin. 07.48 Mimmi Lehmä ja Varis 07.57 Dinotassut 08.09 Albi Lumiukko 08.15 Laulujen ostoja myyntiliike 08.22 Ryhmä Hau 08.47 Petteri Kaniini 09.00 Galaxi 09.02 Nokkelikot (7) 09.14 Late Lammas 09.23 Aika härdelli! (7) 09.36 Lohikäärmeratsastajat (7) 10.00 Teiniäidit 10.26 Teiniäidit 10.54 Teiniäidit 11.22–11.50 Teiniäidit 12.00 YleX kesäfestarit: Kasmir 12.45–13.43 SuomiLOVE 13.50 Jääkiekon Nuorten MM : Puolivälieräottelu 16.20 Sportmagasinet 16.48 Yleisurheilun MM 17.45 Jääkiekon Nuorten MM : Puolivälieräottelu 20.30–22.23 Jääkiekon Nuorten MM : Puolivälieräottelu 22.30–00.39 Merirosvoradio (12) 00.45–01.21 Kova laki: Erikoisyksikkö (16) 01.30 FOLK-raati 03.50– 04.00 Uutisikkuna MTV3 08.05 Elias ja pelastusryhmän seikkailut 08.20 Chuggington 08.35 Littlest Pet Shop 09.00 Winx-klubi (7) 09.30–10.00 Pokémon (7) 10.30 Tanskan kaunein koti 11.00 Tanskan kaunein koti 11.30 Valtamerten pinnan alla 13.25 Big Top Scooby-Doo! (7) 15.00 Myytinmurtajat–Top 25 Special 16.50 Esittelyssä: Elastinen feat. 19.30 Ola, Topi ja Tapsa 300 vuotta 20.30 Uutiset 20.45 Urheiluruutu 20.55 Anna Karenina (12) 23.00 Ensin tulee rakkaus 00.40 Uutisikkuna Yle TV2 04.00 Uutisikkuna 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 6.1. 06.52 Pikku apulainen 06.54 Pingu 07.00 Nallepaini 07.02 Puuharit 07.16 Arvaa kuinka paljon sinua rakastan 07.27 Satuja Soitosta 07.37 Pasin ja Kielon valtakunta 07.48 Martta puhuu 08.11 Nimipäiväonnittelu: 4.1. 06.52 Tiketi Tok 07.04 Jokeri Pokeri Box 07.07 Q Putti 5 07.18 Ritari Mikke 07.33 Noksu 07.38 Musapoksi 07.41 Pusse 07.52 Richard Scarry: Touhulan arvoituksia 08.20 Martine (7) 08.33 Joraavat juurikkaat 08.35 Sherlock Jakki 08.48 Karvinen special (7) 09.51 Late Lammas 10.00 Pikku Kakkonen 11.00 Eläimet lähellä sydäntä 11.30 Juna kulkee–pyryssä ja pakkasessa 12.00 Teiniäidit 12.30 Teiniäidit 13.00 Kioski: Rakelin kuplassa 13.30 Erätulilla 14.00 Jäätävä maraton 14.50–15.18 Kuntoiluriippuvainen 15.25–16.55 Suden arvoitus (7) 17.00–17.55 Pikku Kakkonen 18.00 Holby Cityn sairaala (12) 19.00 Tatuoinnin varjopuolet 19.30 Rakkautta Detroitissa 21.00 Koukussa (16) 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.00 Theroux ja kuolemansairaat 23.00 Bad Luck Love (16) 00.30–04.00 Uutisikkuna MTV3 07.20 Aamusää 07.50 Mokon suuri maailma 08.00 Elias ja pelastusryhmän seikkailut 08.15 Littlest Pet Shop 08.40 Maija Mehiläinen 08.55 Supernelikko (7) 09.10 Paavo Pesusieni (7) 09.35 Kauniit ja rohkeat 10.05 Emmerdale 10.35 Emmerdale (7) 11.05 Lääkärit 12.00 Piilokamera 12.40 Jamie Oliverin säästöateriat 13.40 MTV.doc: Lumiapinoiden valtakunta 14.45 Walk the Line (12) 17.30 Kauniit ja rohkeat (7) 18.00 Emmerdale 18.30 Emmerdale 19.00 Seitsemän Uutiset 19.10 MTV Sport Uutiset 19.20 Päivän sää 19.30 Uuno Turhapuro armeijan leivissä (7) 20.00 Mäkihypyn maailmancup 21.00 Rouva Ministeri 22.00 Kymmenen Uutiset 22.10 Päivän sää 22.15 Viking Lotto ja Jokeri 22.20 MTV Sport Uutiset 22.30 Myytinmurtajat 23.35 Miehitetty 00.35 Bosch (12) 01.35 Louie (7) NeloNeN 07.00 Guinness World Records ñ Ihmeelliset ennätysvideot 08.00 Hauskat eläinvideot 08.30 Eläinten ABC 09.00 Gordon Ramsay – pannu kuumana 10.00 Elokuva: Kaksin karkuteillä (7) 12.05 Elokuva: Alvin ja pikkuoravat 14.00 Hurja painonpudotus UK 15.00 Tulossa: Akin ja Ritan rakkausdieetit 15.05 Gordon Ramsay–pannu kuumana 16.10 Himohamstraajat (7) 17.05 Tulossa: Ihon alla 17.10 Von Hertzen Brothers keikka majakkaluodolla 17.45 MasterChef Australia 18.55 HS-uutiset 18.58 HS-sää 19.00 Suomen huutokauppakeisari 20.00 Kuppilat kuntoon, Jyrki Sukula! 20.58 Keno 21.00 Quantico (12) 21.55 Quantico (12) 22.55 Tulossa: Ihon alla 23.00 Hyvät ja huonot uutiset 00.00 Paratiisihotelli 01.00 Mustat lesket (7) 02.00 Himohamstraajat (7) Yle TeeMa 10.00–15.00 Lahjapaketti: Iltatähti-special 15.00 Pitkä tie loppupeliin 16.10 Lumikuningatar 18.00 Lappeenrannan laulukilpailu 2016 20.30 Suomi–saame– suomi 21.00–21.45 Volga 30 päivässä 21.50 Lappeenrannan laulukilpailu 2016 22.10 Kino: Beasts of the Southern Wild (12) 23.40 Intiassa rakkaus on rikos Yle FeM 07.30 SVT:n ohjelmaa 15.31 Maantieteilijän testamentti 15.49 Kapteeni Tasapaino ja aikakone (7) 15.55 Lentopalloa: Olympiakarsinta BUL–FIN 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben: Yakari 18.30 Limbo 3 (7) 18.44 Clay Kids (7) 18.56 Knietzsche–maailman pienin filosofi (7) 19.00 Tanskalainen maajussi 19.28 Norjaa ristiin rastiin 19.30 Yle Nyheter TV-nytt 19.40 Haurain siivin yli Pohjanmeren 20.00 Maailman parhaat naishiihtäjät 20.40 Norjaa ristiin rastiin 20.45 Oddasat 21.00 Lainakengissä Saharan halki 21.50 Strömsöstä poimittua: Kaiken maailman suomalaisia 22.00 Onnistuuko avioliitto. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.30 Uuno Turhapuro armeijan leivissä (7) 20.00 Mäkihypyn maailmancup 21.00 Miehitetty 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 MTV Sport Uutiset 22.35 Tappajan näköinen mies (16) 23.35 Rush (16) 00.35 Tyrant (12) NeloNeN 07.00 Guinness World Records ñ Ihmeelliset ennätysvideot 08.00 Hauskat eläinvideot 08.30 Hauskat eläinvideot 08.35 Eläinten ABC 09.05 Gordon Ramsay – pannu kuumana 10.10–10.50 Villiä menoa eläintarhassa (7) 13.45 Hauskat eläinvideot 14.15 Tulossa: The Voice of Finland 14.20 Guinness World Records ñ Ihmeelliset ennätysvideot 14.55 Gordon Ramsay–pannu kuumana 16.00 Onnenarpa 16.05 Himohamstraajat (7) 17.05 MasterChef Australia 18.55 HS-uutiset 18.58 HS-sää 19.00 Hurja painonpudotus UK 20.00 Kuppilat kuntoon, Jyrki Sukula! 20.58 Keno 21.00 Suomen huutokauppakeisari 22.00 Poliisit–kotihälytys (12) 22.55 Tulossa: Quantico (7) 23.00 SM-Liiga: Illan Parhaat 23.05 Laihduin 300 kg (7) 00.10 Paratiisihotelli (7) 01.10 Mustat lesket (12) 02.10 Himohamstraajat (7) 03.10 Hurja painonpudotus UK Yle TeeMa 10.00–15.05 Lahjapaketti: Ruoka-Suomi 15.05 Matka Edeniin 16.40 The Piano Guys 17.35 Diana Vreeland, muotimaailman legenda 19.00 Velvet – muotitalon tarina 19.45 Ruotsalaisia salaisuuksia 20.00–20.53 Television uranuurtajat 21.00 Historia: Hovielämää 22.00 Elävä arkisto: Tamara Lund 22.02 Arkistovieraana: Maria Lund 22.17 Niin paljon kuuluu rakkauteen– Tamara Lund ja Alexandru Ionitza 23.10 Historia: Yhteinen tavoite Yle FeM 07.30–15.00 SVT:n ohjelmaa 15.55 Lentopalloa: Olympiakarsinta FIN–RUS 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben: Pahvipää 18.30 Maantieteilijän testamentti 18.50 Kapteeni Tasapaino ja aikakone (7) 18.54 Ruohonjuuritasolla 19.00 Kypsien naisten kapina 19.30 Yle Nyheter TV-nytt 19.45 Luontoretkellä lapintiiran siivin 20.00 Maailman parhaat naishiihtäjät 20.39 Norjaa ristiin rastiin 20.45 Oddasat 21.00 Urheilevat norjalaiset 21.30 Strömsö 22.00–22.47 Laava (12) 23.30–00.30 SVT: Ikväll är vi kungar Yle TV1 04.00 Uutisikkuna 07.30 Tosi tarina: Vellipeikkoja odotellessa 08.00 Uutiset 08.05 Historia: Olof Palmen tarina 09.00 Uutiset 09.05–09.50 Kotiin takaisin (12) 09.55 Uutiset 10.00–10.50 Jumalanpalvelus 11.00 Uutiset 11.05 Uutiset Uusimaa 11.10 Uutiset Kaakkois-Suomi 11.15 Uutiset Lounais-Suomi 11.25 Uutiset Häme 11.30 Uutiset Pirkanmaa 11.40 Uutiset Keski-Suomi 11.45 Uutiset Itä-Suomi 11.50 Uutiset Pohjanmaa 12.00 Uutiset Pohjois-Suomi 12.05 Uutiset Lappi 12.15 Yle Oddasat 12.20 Oddasat 12.35 Murdochin murhamysteerit (12) 13.25–14.50 Teerenpeliä 15.00 Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Uutiset selkosuomeksi 15.20 SF-tarina 16.20 Pimeä historia: Ihmiset Raatteen tiellä 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.10 Kotiin takaisin (12) 18.00 Uutiset 18.10 Suomi on ruotsalainen 18.40 Prisma: Humala vai tissuttelu. 00.25 Uutisikkuna Yle TV 2 04.00 Uutisikkuna 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 5.1. New York (16) 23.35 Rikoksista pahin (12) 00.35 Rizzoli & Isles (12) NeloNeN 08.30 Jaksa paremmin 09.00 Hotellit kuntoon, Gordon Ramsay 10.00 SMliigan viikkomakasiini 10.30 Elokuva: Asterix ja viikingit (7) 12.05 Elokuva: Justin Bieber: Never Say Never 14.15 Von Hertzen Brothers keikka majakkaluodolla 14.45 Tulossa: The Voice of Finland 14.50 Kanadan rajalla 15.20 Kanadan rajalla 15.50 Hauskat kotivideot 16.50 Neljän tähden illallinen 17.20 Neljän tähden illallinen 17.50 Neljän tähden illallinen 18.20 Neljän tähden illallinen 18.55 HS-uutiset 18.58 HS-sää 19.00 Hauskat kotivideot 20.00 Hauskat kotivideot 20.58 Keno 21.00 Elokuva: Kolme muskettisoturia (12) 23.10 SM-liigan viikkomakasiini 23.40 Metcalfe: Lupaus (16) 01.30 Zero Hour (12) 02.30 Team Ahma 03.00 Team Ahma 03.30 Team Ahma (7) 04.00 Team Ahma Yle TeeMa 10.00–15.25 Lahjapaketti: Marlene Dietrich 10.00 Marokko 11.30 Shanghain pikajuna (7) 12.50 Intohimojen keisarinna (12) 14.30 Marlene Dietrichin viimeiset vuodet 15.25–15.40 Sirocco (12) 15.45 Velvet–muotitalon tarina 16.30 Velvet– muotitalon tarina 17.15 Velvet–muotitalon tarina 18.00 Kino Klassikko: Kurjet lentävät (12) 19.35 Valossa Jouko Lehtola 20.05 Yrjö Kukkapuro ja tuolin henki 21.00 Kansas: Miracles Out of Nowhere 22.20 Yle Live: 2Cellos 23.45 Ensisuudelma (7) Yle FeM 08.30 BUU: Mietipä sitä! 09.00 SVT: Barna Hedenhös uppfinner julen 09.15 SVT: Pax jordiska äventyr 09.30 SVT: Min bror kollokungen 10.00 SVT: Rapport 10.05 SVT: Ole Ivars fyller 50 11.05–11.50 SVT: Gudstjänst 13.00 SVT: Strömsö 13.40–15.00 SVT: Mandelblom, kattfot och blå viol 15.45 Taivaallista menoa: Mark Levengood 16.13 Norjaa ristiin rastiin 16.15 Jälkivääntö 16.55 Joulu on taas! 17.25 Strömsö 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 18.00 BUU: Mietipä sitä! 18.30 Unelmamatka 19.30 Yle Nyheter TV-nytt 19.40 Sportnytt 19.50 Ruotsin kuningaskunnan historia 20.00 Sukelluspioneerien jalanjäljissä 21.00–22.30 Herrasmiehiä & Gangstereita (12) 00.00 SVT: Monica Zetterlund–Underbart är kort 01.30 SVT: Strömsö 02.10–02.40 SVT: Karl Johan Yle TV1 04.00 Uutisikkuna 07.30 Tosi tarina: Tarinoita karhunkolosta 08.00 Uutiset 08.05 Historia: Olof Palmen tarina 09.00 Uutiset 09.05 Pöllöjä pussissa 09.30 Saman taivaan alla: Tohtori Sikari 10.00 Uutiset 10.05–10.50 Kotiin takaisin (12) 11.00 Uutiset 11.05 Pisara 11.10 Prisma: Oudoimmat luonnonilmiöt 12.00 Vuosirenkaita 12.30 Murdochin murhamysteerit (12) 13.20 Evakko (7) 15.00 Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Uutiset selkosuomeksi 15.15 Yle Oddasat 15.20 SF-tarina 16.20 Vääpeli Körmy ja Marsalkan sauva 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10–17.55 Kotiin takaisin (12) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Suomi on ruotsalainen 19.00–19.50 Historia: Tri Livingstonen päiväkirjat 20.00 Pimeä historia: Ihmiset Raatteen tiellä 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.00 Dokumenttiprojekti: Uhka kampuksella 22.40 Uutiset 22.45 Newsroom (12) 23.45 Nuuskija (16) 00.35 Uutisikkuna Yle TV2 04.00 Uutisikkuna 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 4.1. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.30 Uuno Turhapuro armeijan leivissä (7) 20.00 Yökylässä Maria Veitola 21.00 Bones (12) 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 MTV Sport Uutiset 22.35 Rizzoli & Isles (12) 23.35 Scorpion (12) 00.35 Bones (12) NeloNeN 07.00 Guinness World Records ñ Ihmeelliset ennätysvideot 07.30 Guinness World Records ñ Ihmeelliset ennätysvideot 08.00 Villiä menoa eläintarhassa (7) 08.35 Eläinten ABC 09.05–10.50 Elokuva: Gnomeo & Julia 13.45 Hauskat eläinvideot 14.15 Hauskat eläinvideot 14.25 Mitä tuli tehtyä 15.25 Guinness World Records ñ Ihmeelliset ennätysvideot 16.00 Onnenarpa 16.05 Himohamstraajat (7) 17.05 MasterChef Australia 18.50 Tulossa: The Voice of Finland 18.55 HS-uutiset 18.58 HS-sää 19.00 Hurja painonpudotus UK 20.00 Mustat lesket (12) 20.58 Keno 21.00 Mustat lesket (7) 22.00 Elokuva: Blondit luokkakokouksessa 00.00 Tulossa: Quantico (7) 00.05 Poliisit – kotihälytys (12) 01.05 Hotellit kuntoon, Gordon Ramsay 02.05 Himohamstraajat (7) 03.05 Hurja painonpudotus UK Yle TeeMa 10.00–17.00 Lahjapaketti: Tapahtukoon sinun tahtosi S2 17.00–17.55 Georges Braque – omakuva 18.00 Historia: Brittiavioliitto 1900-luvulla 19.00 Velvet– muotitalon tarina 19.45 KC: Peräkärryllinen vankilataidetta 20.00 Valitut sanat: Hertta 20.30–21.53 Diana Vreeland, muotimaailman legenda 22.00 Kotiseutu (7) 00.00 Uusi Kino: Viimeinen armenialainen nuorallatanssija Yle FeM 07.30–15.30 SVT:n ohjelmaa 17.25 Tiettömän taipaleen takana 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben: Kiia ja kissa 18.30 Taivaallista menoa: Ei munkki vaan isä 18.57 Norjaa ristiin rastiin 19.00 Yksineläjä Severin 19.30 Yle Nyheter TV-nytt 19.45 Pyhän Klaran ihme 20.00 Tanskalaisia käsityöläisiä 20.30 Taksissa 20.45 Oddasat 21.00 Luontomatkalla 21.55 Norjaa ristiin rastiin 22.00–22.30 Arkistosta revittyä: Sähköt 23.00 SVT: Hundra procent bonde–i stan 00.00 SVT: En predikstol med hisnande utsikt 00.15 SVT: Aktuellt 00.40 SVT: Regionala nyheter 00.45–01.00 SVT: Sportnytt Yle TV1 04.00 Uutisikkuna 07.20 Aamusydämellä 08.00 Uutiset 08.05 Historia: Olof Palmen tarina 09.00 Uutiset 09.05 Prisma: Legendaarinen jättiläiskalmari 10.00 Uutiset 10.05–10.50 Kotiin takaisin (12) 11.00 Uutiset 11.05 Uutiset Uusimaa 11.10 Uutiset Kaakkois-Suomi 11.15 Uutiset Lounais-Suomi 11.25 Uutiset Häme 11.30 Uutiset Pirkanmaa 11.40 Uutiset Keski-Suomi 11.45 Uutiset Itä-Suomi 11.50 Uutiset Pohjanmaa 12.00 Uutiset Pohjois-Suomi 12.05 Uutiset Lappi 12.15 Yle Oddasat 12.20 Oddasat 12.35 Murdochin murhamysteerit (12) 13.25 Jumalan tuomio (7) 15.00 Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Uutiset selkosuomeksi 15.15 Yle Oddasat 15.20 SF-tarina 16.20 Vääpeli Körmy ja Marsalkan sauva 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10–17.55 Kotiin takaisin (12) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Suomi on ruotsalainen 19.00–19.55 Kiehtova maailma: Kuhiseva Kalkutta 20.00 Saman taivaan alla: Unelmien nainen 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.00 Downton Abbey (12) 21.50 Kotikatsomo: Mieletön elokuu (7) 23.30 Uutiset 23.35 Prisma: Miehen vai naisen aivot
Uskomme, että siitä viikkolehtenä tulee hyvä lukulehti. Onhan seuraava keskustelumme jo uudenlaisessa lehdessämme, jossa me tapaamme joka toinen viikko. Syyksi epäili Jallu sitä, että tämä osaa haukkua paremmin kuin paarinrouva. Lopuksi toivotamme vähän parempaa alkavaa vuotta, terveyttä ja terveysikälisää arvoisille lukijoillemme. Minä olen auki (pa) yleensä aina, siitä kuitenkaan isompaa melua pitämättä, sanoi Jallu. ”Pitäjä on pieni kuin aidanvittas, mutta silti on kolme huvipaikkaa ja haitarinsoittaja Liukkonen vielä neljäntenä” kuului kunnon kirkonmiehen arvio seurakunnastaan. Vastaan nyt, että tiedän. musta tusina. Viisas hallituspuolueen poliitikko asettelee nyt sanansa sillä tavalla, että ne on vähintäänkin kahdella eri tavalla ymmärrettävissä. Eräs sen jäsenistä oli todennut, että ”jos pyrkii noudattamaan omaatuntoaan, muistamaan perustuslakia ja äänestäjäin valtakirjaa, on poliittinen itsemurha mitä todennäköisin.” n n n M eillä kunnat liittyvät kuntiin, pitäjänhistorioita julkaistaan, kylien elämää laitetaan kansien väliin, vähemmän tieteellisiä muisteluksiakin annetaan kirjapainoista ulos. Sitä se varmaan on ollut niille, joiden jäsenkirjassa muste on tuskin kuivunut, kunnallispolitiikan kokemusta vähän tai ei ollenkaan, mutta sitäkin enemmän uskoa puoluejohtajansa kaikkitietävyyteen. Hämäläinen Tuulos, nyt jo osa Hämeenlinnaa, oli aikoinaan yksi pienimmistämme. Jallu kehui koiransa oppineen nopeasti hallituksen tavat – pysähtyy vatuloimaan joka sähkötolpan juurelle. Ajat ovat nyt sellaiset, että puhumista ja pohtimista riittää. Lopuksi toivotti Jallu paarinväestä kullekin ansaitsemaansa alkavaa vuotta. Pienessäkin kunnassa, pitäjäksikin sanotussa, saattoi elämä silti olla vilkastakin. n n n M äkisen Jallu poikkesi kylän paarissa kylän parhaista roduista polveutuvan koiransa. Totesimme keskustelumme historialliseksi. Seurakunnan kirkkoherra Järvisen arvion mukaan huvielämää silti oli. n n n Vuodenkin päättyessä Nieminen Vee K ulunut viime eduskuntavaalien jälkeinen aika on ollut uusille kansanedustajille politiikanteon karua arkipäivää. Tiltakin tuli mukaan muistuttaakseen meitä, että saimme Suomeen kutsumattomia jouluvieraita, rotuun, uskontoon ja ihonväriin katsomatta. kanssa. n n n M inulta on tiedusteltu, tiedänkö, mitä lippua muutama suomalainen vuorineuvos heilutti itsenäisyyspäivänämme. Nyt on alettu puhua vaalien aikaistamisesta. Timo Roos timo.roos@kopteri.net Jallu kehui koiransa oppineen nopeasti hallituksen tavat – pysähtyy vatuloimaan joka sähkötolpan juurelle. Paarinrouva määräsi koiran pysymään ulkona. 32 30.12.2015 ARKI Kolumni K ylän entinen opettajakin soitteli. Tilatkaa se, sillä puheenjohtaja Soinin opin mukaan ”sitä saatte mitä tilaatte.” Harmittaahan meitäkin tämä maamme lehdistöä laidasta laitaan koettelema muutos, kehitykseksikin kuulemma määritelty. Aikanaan oli kepussa ns. Menolippua veroparatiisiin. Elämän ja viisauden merkkejä ne, sillä jos ei vanhaa tunne, ei uuttakaan ymmärrä. Jallun mukaan hallituksen saavutus kauppojen aukioloaikojen lisäämiseksi oli kovin pieni. Nyt on tilaisuus osoittaa, mitä tarkoitimme laulaessamme joululaulua hyvästä lämpimästä ja hellästä mielestä tai maallisemmin ”huomispäivänä kansat on veljet keskenään”. Kovin laiha lohdutus, mutta helpottanee se, että samalla kuurilla ovat nyt muutkin puoluelehdet