19 POLITIIKKA . 6 Valta vietiin EK:lta ELÄMÄ. Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja . MAALISKUUTA 2017 N0 13 Kop, kop – SDP tulee ovelle LIIKE . 22 KULTTUURI . Hinta 3 € 30. . 12 POLITIIKKA . 32 Aurinko, kuu ja vierivät kivet Heinäluoma – mies ja maine Onnen epäilijä ja saarnamies Tehtaanmyymälä, Vanha talvitie 8, 00580 Helsinki Chef Wotkin’s palvelutiskit Prisma Itäkeskus ja S-Market Sokos Helsinki tai www.wotkins.fi
WWW.JYTYLIITTO.FI Ammattiliitto Nousu ry .org www. 2 30. MAALISKUUTA 2017 HOTTIS Lehdessä 6 Omat kuohivat EK:n valtaa 10 Uutiskertaus: SDP asettaa oman presidenttiehdokkaan 11 Demokraatti.fi 12 Heinäluoma ja miestä isompi maine 15 Kulissien takaa: Jukka Gustafsson 16 Meppi Pitkätossu 17 Ämpäri, palju ja muita vaalikoukkuja 18 Poliitikkokin on aito ihminen 19 Kop, kop, kuntavaalit lähestyvät 20 Joni, Lopen demari-ilmiö 21 Sakset käteen ja pihalle 22 Olipa kerran minä: Markku Ojanen 26 Rivieran paratiisiin ui terrorismin pelko 27 Kasvot peilissä: Tuula Haatainen 28 Pihapiirien hukkakäytölle stoppi 29 Ikimuistoisia turkulaiskuvia ja -tapahtumia 30 Levyarviot 32 Rolling Stones ei vaan suostu sammaloitumaan 35 Kolumni: Jari Sedergren 36 Demokraatti 100 vuotta sitten 37 Puheenvuoro: Hanna Tainio 38 Puheenvuoro: Tero Shemeikka 39 Mielipide: Kuka hyötyy rasismista 42 Suomalainen demari 43 Järjestöt 45 Ristikko 46 Televisio 48 Horoskooppi, Närästäjä, Radio 17 Liike 29 Kulttuuri 21 Elämä 6 Politiikka 3 Maailmanparantaja Mari Pajula 4 Demo, Ville Ranta, Opposition ääni 5 Pääkirjoitus, Kohtaaminen Markku Ojasen kanssa Oi kesä 1965. Mick, minä ja Porin Yyterin hiekkarannan kuuma yö. www.paperiliitto.fi. Ota yhteyttä meihin! WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan Liitto tuken asi WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan www.pam.fi www.pau.fi www.pardia.fi JYTY KUULUU LÄHELLE JA KAUAS
Kumma juttu, että samaan aikaan saksalaiset Mersu ja Meyerin telakka tuovat tuotantoaan Suomeen. Osaamisesta ollaan valmiita maksamaan. Tämä on arka aihe, ja mahdollisuus saada apua nimettömänä on monelle tärkeää. MARI PAJULA TEKSTI HEIKKI SIHTO . Peliongelma on aina monen tekijän summa, erilaisia riskitekijöitä ja suojaavia tekijöitä on monenlaisia. Kartoitamme tilannetta ja mietimme yhdessä yhteydenottajan kanssa sopivia apukeinoja ja ohjaamme henkilön eteenpäin joko paikallisiin palveluihin tai Peluurin muihin palveluihin. Ilmapuntari ” Nettipelaamisessa voi muutamassa kuukaudessa saada aikaan hirvittävät velat.. Millainen on peliongelmaisen prototyyppi. alkaen) . . . Mikä synnyttää peliriippuvuuden. Tänä vuonna olemme saaneet ohjelmaan enemmän työntekijöitä, ja sen turvin pääsemme purkamaan jonoja. Määrällisesti kohtaamme eniten asiakkaita auttavassa puhelimessa kautta. Netistä haetaan koko ajan enemmän paitsi pelejä itsessään, myös apua pelaamisen ongelmiin. Pelaaminen voi myös tarjota pakopaikan ahdistavaan elämäntilanteeseen, esimerkiksi työttömyyteen. Pelintekijät osaavat myös luoda epärealistisia luuloja pelaajan oman osaamisen merkityksestä. Peluurin tuottavat yhdessä A-klinikkasäätiö ja Sininauhaliitto. Naisten osuus on pieni, mutta heillä on usein pahoja pelaamiseen liittyviä ongelmia. Ihminen selviää terveydenhoidon mullistavasta sotesta ilman siirtymäaikaa, mutta ahtaasti asuvaa sikaa rangaistaan uudella siirtymäajalla. Meiltä löytyy myös muun muassa vertaistukiryhmiä verkosta sekä nettipohjainen hoito-ohjelma. Peluuri on usein se ensimmäinen taho, johon ollaan yhteydessä, kun pelaaja tai läheinen lähtee hakemaan apua peliongelmaan. Vuodesta 2004 toimineen Peluurin tavoitteena on rahapelaamisesta aiheutuvien haittojen ehkäiseminen ja vähentäminen. Peluuri auttaa myös peliongelmaisten läheisiä. Risukasaan paistaa. Hallitus ja työnantajat naukuvat kilpaa Suomen kilpailukyvyttömyydestä ja korkeista palkoista. Apua on eri puolilla Suomessa saatavilla hyvin eri tavoin. Maailmanparantaja . Auttava puhelin ja chat soveltuvat hyvin tähän tarkoitukseen. . Palvelun rahoittaa Veikkaus. Mikä on Peluurin suosituin palvelu. MAALISKUUTA 2017 Kun pelaaminen karkaa hallinnasta Minkälaista apua Peluurista haetaan. Ongelmapelaajia löytyy kaikista ihmisryhmistä, mutta sekä tutkimuksen että Peluurin asiakastilastojen mukana suurin osa ongelmapelaajista on nuoria miehiä. . Esimerkiksi kotiäiti voi nettipelaamisessa muutamassa kuukaudessa saada aikaan hirvittävät velat. . Peluurin Peli poikki -hoito-ohjelma on todella suosittu ja sinne on ollut pitkä jono koko sen ajan, kun palvelu on ollut toiminnassa. Peluurin yksikön päällikkö (1.4. Lähes aina pelaaja vaikuttaa tavalla toisella läheisiinsä. Suomessa arvoidaan olevan noin 124 000 henkilöä, jolle rahapelaamisesta aiheutuu jonkinasteisia haittoja tai ongelmia. Sikayrittäjät lobbasivat MTK:n avustuksella ja hallituksen myötämielisyydellä jo toisen siirtymäajan, vuoteen 2025 saakka, sikojen karsinatilan kasvattamiselle. Pelaamisesta aiheutuvat haitat koskettavat suraan tai välillisesti ainakin 700 000 suomalaista. Apukeinot voi jakaa omaapuun, vertaistukeen ja ammatilliseen tukeen. Kuinka usein peliongelma heijastuu läheisiin ihmisiin. 3 30. . Haetaanko peliongelmiin apua liian myöhään. Pientä muutosta tässä on ehkä havaittavissa parempaan suuntaan. . KUVA JARI SOINI Lättiin sataa. . Peluurin sähköiset palvelut kattavat koko maan ja vastaavat melko hyvin sähköisen tuen tarpeeseen, mutta myös kasvokkaista apua tarvitaan ja tässä on suuria puutteita. Valitettavan usein apua haetaan vasta, kun ongelmat ovat kärjistyneet. Läheisiin kohdistuvat haitat voivat olla todella vakaviakin ja moni läheinen tarvitsee apua myös omaan tilanteeseensa. Useissa tapauksissa on peliongelmaisen läheisen talous romahtanut
Ruotsin opinnot eivät ole pois muiden kielten oppimisesta. Heikommasta välittäminen muistetaan kyllä juhlapuheissa, mutta sen jälkeen se jätetään tukijärjestelmien tai esimerkiksi SDP:n huolehdittavaksi. Eniten yksinäisyyttä koetaan nuoruudessa ja vanhana. Välittäminen on myös tunnetta, kykyä pitää toista ihmistä tärkeänä. Jos nyt kuitenkin keskusteltaisiin asiasta. UUSIEN AJATUSTEN KOEPONNISTAMO Demo HILDUR BOLDT Varhaistetaan kieliopintoja PÄÄMINISTERI SIPILÄ ONNISTUI peräänkuuluttamaan keskustelua ruotsin kielen palauttamisesta pakolliseksi ylioppilaskirjoituksissa – ja itse 10 tunnissa tyrmäämään idean perusteluitta. Yksinäisyys nostaa ennenaikaisen kuoleman riskiä jopa 45 prosentilla, mutta silti siitä ei välitetä tai pidetä merkittävänä ongelmana. Minua suututtaa suunnattomasti tällainen ihmisten välille syntyvä solidaarisuuskuilu. Jo varhaiskasvatuksessa pitäisi olla kielisuihkuja, jossa lapset tutustuvat kieliin. Hyväosaiset kokevat helposti, että huono-osaisuus on itseaiheutettua, laiskuutta tai välinpitämättömyyttä. Moinen pikavoitto ei kauan lämmitä. luokalla. Kirjoittaja on FSD:n toiminnanjohtaja. Ruotsin kieltä tarvitaan suomalaisilla työmarkkinoilla. 4 30. Eli jo varhaiskasvatuksessa pitäisi olla kielisuihkuja, jossa lapset tutustuvat kieliin laulun ja leikin välityksellä. Myös muita kieliä kirjoitetaan vähemmän, ja kieliopintoja keskeytetään aiempaa enemmän. Päinvastoin. Mutta sitä kaipaan, että välittäminen olisi vieläkin kova juttu. Tällainen suhteuttaminen ja välimatkan ottaminen ovat osoittautuneet toimiviksi tavoiksi peilata elämän sietämätöntä ihanuutta ja kurjuutta. Olen ottanut jo nuorena elämäntavakseni välittämisen, enkä ole koskaan katunut. Mitä useampaa kieltä taitaa, sitä helpommin uuden kielen oppi. Sen jälkeen, kun toista kotimaista ei enää ole tarvinnut kirjoittaa ylioppilaskirjoituksissa, yhä harvempi sen tekee. Lintuperspektiivistä EN KAIPAA MENNEISYYDESTÄ lankapuhelinta, en myöskään suppeaa televisiokanavien valikoimaa tai Napakymppiä. Jos haluaa tulla muistetuksi siitä, että on saanut jotakin aikaan, ei kannata rakentaa ”omaa polkuaan” välittämättä toisista. Se avaa myös ovet Pohjolaan sekä maamme kaksikieliseen historiaan ja kulttuuriin. Haikailen myös sellaisen katoavan kansanperinteen perään, missä kaveria ei jätetä. Välittämättä jättäVille Ranta. nella tavalla. MAALISKUUTA 2017 VIIKON SANA » Anton Tsehov: Jos sinulla on kiire, älä tee mitään. Ja mitä nuorempi lapsi on, sitä helpommin hän oppii kieliä ja sitä enemmän hän siitä hyötyy. Kirjoittaja on kansanedustaja (sd.). Ylioppilaskirjoitus näyttää vaikuttavan opiskelumotivaatioon ja siten kielitaitoon. Siinä, missä runoilija Pentti Saarikoski katseli maailmanmenoa pöydällä olevan Stalinin pään yli, olen itse pyrkinyt käyttämään lintuperspektiiviä. Itse opetuksessa painopisteen tulisi olla suullisissa taidoissa. Mitä paremmassa asemassa ihminen on, sitä helpommin hän kuvittelee muidenkin tulevan osalliseksi yleisestä hyvinvoinnista. Olen saanut olla nyt kymmenen vuotta todistamassa, kuinka asioita voi tehdä politiikassakin moOpposition ääni KRISTA KIURU minen näkyy siinäkin, että yksinäisyydestä on tullut suomalaisten uusi kansantauti. Joka kahdeskymmenes on jatkuvasti yksin. Välittäminen on ennen kaikkea teon verbi, välinpitämättömyys on valinta; puuttumatta jättäminen taas on yhtä lailla teko. Eriarvoistuminen nakertaa yhä enemmän hyvinvointiyhteiskuntaa, ja yhteiskunnan porvarillinen eliitti vannoo, että samassa veneessä ollaan. Menestys ja välittäminen eivät ole nykypäivänäkään toistensa vastakohtia, päinvastoin. Peruskoulun kielitarjontaan kannattaa panostaa ja kielten opetus aloittaa jo 1
Kunnat ovat ja pysyvät maassamme yksiköinä, joiden pohjalta identiteettimme vahvimmin syntyy. Perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895. Keväinen aurinko pilkistää Lahden Avainsäätiön ikkunasta ja suorastaan huutaa valon määrän lisääntyvän. Sipilän hallituksen luottamus mitataan ensi kertaa. Kunnissa voidaan entistä enemmän katsoa eteenpäin – kehittää. kerros, 00530 Helsinki Postiosoite: PL 338, 00531 Helsinki Uutistoimitus: 09 7010 555 Sähköposti: toimitus@demokraatti.fi Sähköpostit: etunimi.sukunimi@demokraatti.fi Politiikka: Simo Alastalo, 09 7010 437 Elämä: Nora Vilva, 09 7010 528 Demokraatti.fi TILAAJAPALVELU Puhelin: 09 7010 500 tilaajapalvelu@demokraatti.fi Kulttuuri: Rolf Bamberg, 09 7010 539 Liike: Anna-Liisa Blomberg, 09 7010 459 MARKKU OJASEN HAASTATTELU SIVULLA 22 Liike kohti onnea Onnellisuusprofessorina tunnetun Markku Ojasen tapaaminen herättää ajatuksia siitä, miten onnelliselta Ojanen itse vaikuttaa ja miten hän kuvaa onnellisuutta. Kunnat jäivät kuitenkin keskustelussa mopen osalle, kun keskusta nuoli maakuntatikkariaan ja kokoomus hurmaantui valitsemisesta ja vapaudesta. Uurnille on syytä sunnistaa, satoi tai paistoi, ja valita huolella oma ehdokkaansa. Se on kuitenkin olemassa. Syntyi käsitys, ettei kunnilla olisi enää merkitystä. Joskus siihen voi jopa pakahtua. Hallituksen viestinnän keihäänkärkenä olisi pitänyt paljon terävämmin olla kuntien roolin tärkeyden korostaminen myös tulevaisuudessa. MIELIPIDEPALSTA mielipide@demokraatti.fi Demokraatti/mielipide PL 338, 00531 Helsinki Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. Vasta kuntavaalien lähellä on havahduttu: tilanne kuntien suhteen onkin päinvastainen. Maankäyttö, kulttuuri, liikunta, kasvatus, koulut – muun muassa näihin voidaan nyt kunnissa paneutua uudella tavalla, kun sotea hoidetaan valtaosin muualta. Vielä on aika turuilla ja toreilla vakuuttaa ja vakuuttua siitä, että kuntavaaleissa on kyse isoista asioista. Viime vaaleissa nuoret, vähän koulutetut ja pienituloiset ovat äänestäneet entistä vähemmän. Ihminen pyrkii kynsin hampain pitämään onnesta kiinni ja rimpuilee, jos se näyttää karkaavan hyppysistä. Pieni liike, hyvä teko voi viedä kuitenkin askeleen lähemmäs onnea. Ei ole merkityksetöntä, miten kunta hoitaa elinvoima-, sivistys ja hyvinvointiroolinsa. Ihmisen on helppo määritellä onnellisuus omista lähtökohdistaan käsin. Jos SDP voittaa, sen viesti vahvistuu – pidetään kaikki mukana. Maakuntien harteille on siirtymässä tärkeä korjaava työ, esimerkiksi valtava sote-kokonaisuus ja työttömien saaminen takaisin työelämään. Itsenäisyytemme 100-vuotisjuhlavuonna tällaiseen skenaarioon ei pidä kuitenkaan alistua. Puhelinvaihde: 09 7010 41 Päätoimittaja-toimitusjohtaja: Mikko Salmi, 09 7010 504, mikko.salmi@demokraatti.fi Myyntijohtaja: Aila Pääkkö, 09 7010 560, ilmoitukset@demokraatti.fi Toimituspäällikkö (viikkolehti): Heikki Sihto, 09 7010 516 Toimituspäällikkö (verkko): Rane Aunimo, 09 7010 553 Kustantaja: Kustannus Oy Demokraatti Painopaikka: Lehtisepät Oy, Tuusula ISSN-L 2242-6892 Demokraatti, ISSN 2242-6892 (painettu), ISSN 2242-6906 (verkkojulkaisu) Käyntiosoite: Siltasaarenkatu 18–20, C-rappu, 6. Siinä lähellä. Kohtaaminen TEKSTI VIRPI KIRVES-TORVINEN . Elämässä tulee välillä turpaan ja rajusti. Joskus on mahdotonta kokea minkäänlaista onnea. Omalla vaihtoehdolla SDP kertoo, ettei Sipilän hosuhallitus ole toiminut oikein. Arkitodellisuus satuttaa. Onnea tulvii joka puolelta, piti siitä tai ei. Joku voi Ojasen mukaan uskotella itselleen olevansa onnellinen, vaikka todellisuus on päinvastainen. Tästä kertoo sekin, että ehdolla ovat miltei kaikki kansanedustajat. Valkoinen talo kiistää Donald Trumpin ojentaneen Saksan liittokanslerille Angela Merkelille 350 miljardin euron laskun Nato-puolustuksesta. MAALISKUUTA 2017 Seuraa meitä Facebookissa, Twitterissä ja Instagramissa. Tee itse oma onnesi -ajatukset tuntuvat olevan kaukana hänen ajattelustaan. Oma kunta on rakas ja siksi sitä pitää hoitaa huolella. JK. SDP:n sanoma ja toiminta tiivistyvät sanoihin Pidetään kaikki mukana. Vaalit on viesti. Poliitikot voivat katsoa peiliin, jos kuntavaalien äänestysprosentti putoaa, kuten jotkut asiantuntijat pelkäävät. Jos hallituspuolueet voittavat, se rohkaisee niitä jatkamaan epätasa-arvoistavaa politiikkaansa myös valtakunnan tasolla – puoliväliriihestä alkaen, jonka hallitus taktisesti siirsi kuntavaalien tuolle puolen. Kuntavaaleissa on poikkeuksellinen lataus myös siksi, että nyt ne ovat myös vahvasti yleisvaalit. Oma kunta on rakas, ja siksi sitä pitää hoitaa huolella. Lapsilla, nuorilla, sairailla, työttömillä, pienituloisilla ja eläkeläisillä tuskin on syitä aplodeihin. Ojensipa Trump laskua tai ei, hän saattoi ojentaa Merkelille vaalivoiton syksyn liittopäivävaaleissa tai vähintäänkin heikentää haastaja Martin Schultzin asemaa. Sen vuoksikin toivoisi, että jo viime vaalien alhainen 58,3:n äänestysprosentti paranisi. Ojanen huomioi toiset ihmiset, ja myönteisen palautteen antaminen on hänelle luontevaa. Se, mikä voi olla yhdelle onnea omassa arjessa, voi tuntua toisesta mitäänsanomattomalta tai vieraalta. Uurnille on syytä sunnistaa, satoi tai paistoi. Valtuustoissa päätetään siitä kuuluisasta arjesta eli miten me lapset, me työikäiset ja me eläkeläiset pärjäämme. Hän ei puhku onnellisuutta tai puhu maireita sanoja. Toinen voi tuoda esille kaikin tavoin omaa hyvinvointiaan, mutta onni lipuu vain kauemmaksi. 5 30. KUVA MARKKU OJANEN Unohtakaa puheet merkityksettömistä kunnista K un hallitus käynnisti maakuntauudistuksen, julkisuudessa alettiin käydä kuntia vähättelevää keskustelua. Tällaiset viestit vievät kansaa istuvan johdon taakse
Metsäteollisuus ry:n hallituksen puheenjohtaja Jussi Pesonen perusteli tuolloin ratkaisua eriävillä intresseillä. Yksi Demokraatin haastattelemista vaikuttajista näkee Metsäteollisuuden vetäytymisen syyksi työnantajia rasittavat sopimukset, jotka on kirjoitettu 1900-luvun suljetuilla markkinoilla. Se oli työnantajille ilmoitusasia. Metsäteollisuuden työmarkkinajohtajan Nina Pärssisen mukaan vientivetoisen palkkamallin kaatumisella ei ole yhteyttä EK:sta lähtemiseen.. Kysymys kertoo myös, miten tökerönä yhteydenpitoon ja sopimiseen tottuneella palkansaajapuolella pidettiin tapaa, jolla ratkaisu tehtiin. Samalla sopimuksia vuosikymmeniä sorvanneet keskusjärjestöt ovat sekä palkansaajaettä työnantajapuolella menettämässä osan vallastaan. 6 30. Nykyisin maailma ja markkinat ovat täysin toisenlaiset, eivätkä metsäteollisuuden työnantajat pidä vanhoja keskitetyn toiminnan sääntöjä enää käyttökelpoisina. Kommentti kuvastaa kuinka EK:n päätöstä osattiin odottaa, vaikka sitä ei erityisesti toivottu. Metsäteollisuudelle ei Pesosen mukaan riittänyt pienimmän yhteisen nimittäjän EK. Demokraatti kysyi pitkänlinjan työmarkkinavaikuttajilta ja poliitikoilta, mitä EK:lle kuuluu ja miksi se haluaa vähentää vaikutusvaltaansa. Tuotteet, kuten paperi myytiin keskitetysti ja investointeja sääteli Suomen Pankki. Jos uima-altaaseen pitää kusta, onko se pakko tehdä pomppulaudalta kolmen metrin korkeudesta, hän kysyy ja viittaa Elinkeinoelämän keskusliiton helmikuiseen päätökseen irtisanoa keskusjärjestösopimukset. MAALISKUUTA 2017 P Politiikka Tuottaja: Simo Alastalo 09 7010 437 simo.alastalo@demokraatti.fi VIIKON TWIITTI » Erkka Railo: Oikein piti ponnistella, että keksin vaalikoneessa vastaukset, joilla sain itselleni sopivan ehdokkaan. Sotavuonna 1940 solmittu tammikuun kihlaus on purkautunut ja työnantajaliitot ovat ongelmissa myös keskenään. Työantajapuolen turbulenssi tuli julkisuuteen, kun Metsäteollisuus ilmoitti keväällä 2016 lähtevänsä EK:sta. Etelärannan valtaa riisutaan sisältä päin ” Suomalainen oikeistopoliitikko luonnehtii EK:n jyrkemmän linjan kannattajia militanteiksi. Valtaosa haastatelluista on antanut tätä juttua varten taustatietoja, joten he eivät esiinny nimellään. Omatkin ovat valmiit uhraamaan EK:n paikallisen sopimisen alttarille N euvotteluhuoneen pöydässä istuva suomalainen työmarkkinavaikuttaja juo kahvia ja puhuu uima-altaaseen virtsaamisesta. Metsäteollisuuden aloitteesta kaatui myös jo lähes valmiiksi neuvoteltu Suomen malli, joka oli viime vuodet ollut erityisesti Teknologiateollisuuden työnantajien tavoitteena. Jos mitään yllättävää ei tapahdu, 2017 jää historiaan vuotena, jolloin keskitettyjen työmarkkinasopimusten aikakausi Suomessa päättyi. Tuolloin metsäteollisuudessa ei ollut kansainvälistä kilpailua. Työnantajaliitoilla ei ollut isoista kysymyksistä erimielisyyttä, mutta Metsäteollisuus ilmoitti vetäytymisestään yllättäen aivan loppusuoralla. Suomalaisen työmarkkinapolitiikan käymistila kiertyy EK:n ja sen jäsenliittojen ympärille
– Olen pettynyt vihreisiin, ja myös pettynyt kaikkiin puolueisiin, jotka lähtivät tähän hulluuteen mukaan, kokoomus mukaan lukien. ”VIHREYDESTÄ EUROOPAN VIHATUIN AATE” Eija-Riitta Korhola, ex-meppi (kok), sanoo ns. – Suomen parhaat asiantuntijat ovat suhtautuneet huomattavan epäillen koko tähän uudistukseen, Sailas sanoo. 7 30. energiakäänteen osoittautuvan taloudelliseksi katastrofiksi. MAAKUNTAMALLI ON HISTORIALLINEN RYÖSTÖ Kansanedustaja Sirpa Paatero (sd.) pitää historiallisena ryöstönä sitä, kuinka maakuntamallissa siirretään neuvottelematta ja korvauksetta sairaanhoitopiirien ja maakuntaliittojen kiinteistöt ja kunnilta vuokrattavien tilojen vuokrasopimukset valtakunnalliselle osakeyhtiölle. Korhola sanoo. MAALISKUUTA 2017 Erkka Railo: Oikein piti ponnistella, että keksi vaalikoneessa vastaukset, joilla sain itselleni sopivan ehdokkaan. Viikon luetuimmat 1 2 3 DEMOKRAATTI.FI POLITIIKKA POLITIIKKA POLITIIKKA. SAILAS KYSEENALAISTAA SOTEN JA SEN SÄÄSTÖT Ex-valtiosihteeri Raimo Sailas ei luota hallituksen sote-malliin. Hänen mielestään soten valmistelua pitäisi lykätä
Heikentyneen keskusjärjestön roolia on julkisessa keskustelussa pyrkinyt täyttämään Mikael Pentikäisen johtama Suomen Yrittäjät. Niin jyrkän, että suomalainen oikeistopoliitikko luonnehtii linjaa militantiksi. Toisten mielestä kysymys on murroksesta, jonka perinteisen sopimusyhteiskunnan kannattajat vain näkevät kaaoksena. Jos vientialat pääsevät sopuun, jonka taso kelpaa tammikuussa myös julkisille aloille ja yksityiselle palvelusektorille, voi lopputulosta pitää jonkinlaisena Suomen mallina. Politrukkien rooli on korostunut EK:n nähdään muuttuneen viime vuosien johtajanimitysten myötä aiempaa poliittisemmaksi. Wahlroos on Liberan vahva taustahahmo, nykyisin sen hallituksen varapuheenjohtaja. Pärssisen mukaan esimerkiksi paperiteollisuuden työehtosopimukset rajoittavat työnantajan mahdollisuuksia päättää liiketoiminnasta. Puheenjohtaja on kokoomuksen kansanedustaja Elina Lepomäki, joka seurasi tehtävässä Juha Sipilän hallituksen liikenneja viestintäministeriksi noussutta Anne Berneriä (kesk.). Haluamme puhtaan pöydän, Pärssinen sanoo. Osa EK:ssa haluaisi edetä vanhaan malliin liittojen välisillä sopimuksilla, joillekin EK:n toimistolla olisi kelvannut jopa keskitetty sopiminen, mutta hallinto oli toista mieltä. – Meillä on ulkopuolisen työvoiman käyttöön liittyviä määräyksiä, joista ei voi päättää ilman luottamusmiestä. Työmarkkinat pitäisi ”militanttien” mukaan vapauttaa, jolloin palkoista sovittaisiin yrityksissä yksilötasolla. Kaikki eivät usko erityisen ”Wahlroosin falangin” olemassaoloon, vaikka pitävätkin Wahlroosia vaikutusvaltaisena. Visiona on Suomen nostaminen yritysten toimintaympäristönä muiden Pohjoismaiden tasolle. EK:n yt-neuvottelujen seurauksena politrukkien roolin koetaan korostuneen. Kun tämä on pois käytöstä, suoraa kytkyä politiikkaan ei ole ja yhteydet pitää rakentaa muuta kautta. Työelämään halutaan lisää paikallista sopimista ja joustoja. EK:n sisällä on vanhastaan ollut ristivetoa kotimarkkinoille suuntautuneiden pelvelualojen ja suurten vientialojen välillä. Rajoitteista halutaan eroon. 8 30. Tässä vaiheessa iso paino on sanalla jos. Palkansaajajärjestöissä odotetaan maan hallituksen ratkaisuja kevään puoliväliriihessä ennen syksyn neuvotteluihin valmistautumista. Palkansaajapuolella keskusjärjestöjä ei ole riisuttu samalla tavoin kuin EK:ta, mutta neuvottelurooli muuttuu, kun vastapuolta ei enää ole. Siitä miten tähän pyritään, millä aikataululla ja kuinka syvällisesti on eriäviä mielipiteitä. Pari vuotta sitten Libera julkaisi raportin, jossa se piti EK:ta ja työnantajaliittoja ay-liikkeen veroisena esteenä työmarkkinoiden uudistuksille. Jos vientialat ovat lähempänä EK:n hallituksen puheenjohtajan Veli-Matti Mattilan näkemyksiä kustannuskilpailukyvystä ja palkoista, kaupan alaa huolettaa suomalaisten ostovoima. MAALISKUUTA 2017 – Emme halunneet, että mikään tällainen sopimus rajoittaa mahdollisuuksiamme neuvotella työehtosopimuksia. EK:n sisällä pakan ei koeta olevan sekaisin, pikemminkin uudessa järjestyksessä. Wahlroos nähdään myös työmarkkinapolitiikan amatöörinä, joka on UPM:n investoinneista puhuessaan sekoittanut julkisuudessa keskenään yleissitovuuden ja normaalisitovuuden. Metsäteollisuuden sopimukset ovat Pärssisen mukaan tiukemmat kuin Suomen mallia ajavalla Teknologiateollisuudella. Osa työmarkkina-asiantuntijoista näkee EK:n olevan täysin sekaisin. EK:n jäsenliittoja yhdistää kaikkien tähän juttuun haastateltujen asiantuntijoiden mielestä sama yleistavoite. Poliittisuus koetaan ennen muuta kokoomuslaisuudeksi, mutta myös keskustayhteyksillä on oma roolinsa. Myös Sammon konsernijohtaja Kari Stadigh tulee mainituksi. Näin on varmaan myös jatkossakin ja tes-neuvotteluissa paikallisen sopimisen lisääminen on hyvin keskeinen tavoite varmaan kaikilla aloilla, Häkämies sanoo. SAK:n hallituksen puheenjohtaja Jarkko Eloranta on keskusjärjestöjen uudesta roolista samoilla linjoilla kuin moni tätä juttua varten haastateltu asiantuntija. Teknologialla ei ole tällaista. Valtionvarainministeri Petteri Orpo (kok.) puhui alkuvuodesta keskitetyn sopimisen yhteydessä vanhentuneista rakenteista. Ay-liikkeen lyöminen työnantajakeskusjärjestöä heikentämällä vaikuttaisi onnistuneen, ellei palkansaajapuoli pysy yhtenäisenä. Siihen pääseminen edellyttää ay-liikkeen vallan riisumista. Palkansaajapuolella on pantu merkille Mattilan ja Metsäteollisuuden Pesosen kovat puheet, joiden perusteella syksyn liittokierros ei näytä helpolta. EK:n johdossa ajatellaan kovan linjan olevan seurausta viestinnän epäonnistumisesta: kun työantajalinnakkeesta otetaan kantaa Suomen kilpailukykyyn, se tulkitaan mediassa hyökkäykseksi ammattiyhdistysliikettä kohtaan. Yhteiskunnallisena äänitorvena oleminen ja normaali poliittinen vaikuttaminen nousevat erilaiseen rooliin, Eloranta arvioi. Wahlroosin nähdään vaikuttavan ennen muuta julkisuuden ja ajatuspaja Liberan kautta. EK:n nähdään valmistautuvan keskusjärjestöjen uuteen rooliin, jossa poliitikkojen lobbaaminen ja julkinen yhteiskuntavaikuttaminen korvaavat perinteisen työmarkkinapolitiikan. Pari vuotta myöhemmin EK:n johtoon nousi myös Apteekkariliiton toimitusjohtaja, kokoomustaustainen Ilkka Oksala. Markkinaliberaali ajatuspaja Libera on jo vuosia ajanut keskusjärjestöjen vallan riisumista. Hänellä itsellään ei ole suoranaista valtaa EK:ssa. Militantit markkinaliberaalit EK:n vientialoilla ja Metsäteollisuuden piirissä on myös jyrkemmän linjan kannattajia. Simo Alastalo Johannes Ijäs Demokraatti. Ulkomailla ollut Wahlroos ei antanut haastattelua tätä artikkelia varten. Demokraatin haastattelemat työmarkkinavaikuttajat mainitsevat Wahlroosin hengenheimolaisiksi ay-näkemysten osalta ”metsäteollisuuden porukan” kuten Metsäteollisuus ry:n puheenjohtajan Jussi Pesosen ja metsäyhtiöiden taustalla olevat vuorineuvokset kuten Metsä Groupin pääjohtajan, vuorineuvos Kari Jordanin. Wahlroos on myös Sammon hallituksen puheenjohtaja ja hallituksessa istuu hänen lisäkseen muun muassa EK:n Veli-Matti Mattila. – Nyt valmistaudutaan liittokierrokselle ja niissä neuvotellaan nykyisten tessien pohjalta. Palkansaajien ja työantajien suhde on EK:n näkökulmasta jäänyt kehityksessä muuta Pohjolaa jälkeen. – Perinteisesti valta on ohjautunut siihen, että kun keskusjärjestöt ovat työn hinnasta sopineet, samassa yhteydessä on sovittu muitakin sosiaa lipoliittisia asioita. Jyrkän linjan julkisena edusmiehenä pidetään yleisesti metsäteollisuusyritys UPM:n hallituksen puheenjohtajaa, pankkiiri Björn Wahlroosia. Kyydistä pudonnut EK Metsäteollisuuden ääneenlausuttujen EK-näkemysten rinnalla kuuluu myös toisenlaisia puheita. Huomattavin muutos oli entisen kokoomusministeri Jyri Häkämiehen nousu toimitusjohtajaksi vuonna 2012. EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies vaikuttaa uskovan liittojen välisten työehtosopimusten tulevaisuuteen. Jotkut Demokraatin haastattelemista asiantuntijoista kokevat EK:n työmarkkina-asiantuntemuksen ohentuneen politisoitumisen myötä. Hän korostaa, että EK vastaa jatkossakin työlainsäädännöstä ja sosiaa livakuutuksesta liittojen puolesta. Onnistuminen mitataan syyskuussa, kun Metsäteollisuus avaa palkkaneuvottelut
9 30. ” Palkansaajapuolen keskusjärjestöjen neuvottelurooli muuttuu, kun vastapuolta ei enää ole. Dirk Ercken. MAALISKUUTA 2017 ” Metsäteollisuudelle ei riittänyt pienimmän yhteisen nimittäjän EK
Moni muistutti, että päällimmäisenä on ensin kuntavaaleissa pärjääminen. – Yksi viisas ihminen, kansanedustaja Jutta Urpilainen, ei valitettavasti ole käytettävissä, Lahti murehtii. Toistaiseksi Yhdysvaltojen poliittinen järjestelmä on estänyt pahimmat ylilyönnit. Turkin politiikkaan aiemmin sotkeutuneet kenraalit on saatu kuriin, samoin oikeusjärjestelmä. Demokraatti kysyi muutamalta valtuuston jäseneltä, kenet itse kukin näkisi mieluiten SDP:n ehdokkaana. Erdogan on muuttunut 2000-luvun alun uudistajasta yksinvaltiaaksi, joka islamistisen AKP-puolueensa avulla valvoo Turkin tiedotusvälineitä. Joensuulaisten mielestä neuvoa-antava jäsenäänestys olisi paikallaan. Vahvana nimenä esiin on noussut kerta toisen jälkeen kansanedustaja Eero Heinäluoma, joka jo ehti kieltäytyä kunniasta. Marja Luumi Demokraatti SDP asettaa oman presidenttiehdokkaan. Melkein tulee ikävä sotilasvallankaappauksia. Ne kohdistuivat pääministeri Dimitri Medvedeviin, mutta myös Vladimir Putiniin. He avaisivat vaalin myös muille kuin SDP:n jäsenille. MAALISKUUTA 2017 Jälkimaku TOIMITTAJA KOMMENTOI VIIKON TAPAHTUMIA T urkissa järjestetään huhtikuussa kansanäänestys, jossa presidentti Recep Tayyip Erdogan valtaoikeuksia laajennettaisiin entisestään. Tässä laajuudessa ei ole aikaisemmin hyökätty maan ylintä johtoa vastaan. Hän nostaa esille Heinäluoman nimen, sekä europarlamentaarikko Miapetra Kumpula-Natrin ja kansanedustaja Tytti Tuppuraisen. Presidenttiasia tulee keskusteluun vasta kuntavaalien jälkeen. Hän yrittää vaientaa mediaa, tekee diilejä ja palkkaa Valkoiseen taloon sukulaisiaan. Jos lakihanke toteutuu, Erdogan voi yksin päättää ministereistä, virkamiehistä sekä julistaa kansallisen hätätilan. Voitto Raita-aho Satakunnasta Karvialta kuuluu heihin, jotka eivät olisi pistäneet pahaksi, vaikka SDP ei asettaisi vaaleihin ollenkaan omaa ehdokasta. Venäjällä odotetaan yksinvallan vastaiskua. Lahdella ei ole mitään sitä vastaan, että SDP järjestäisi avoimen vaalin presidentistä. Viimeisten 50 vuoden aikana armeija on kaapannut vallan Turkissa neljästi. Jari Soini SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne ja puoluevaltuuston puheenjohtaja Sirpa Paatero vakuuttivat puoluevaltuustossa, että SDP asettaa oman presidenttiehdokkaan vuoden 2018 vaaleihin. Viranomaisten hallinnassa pääosin oleva media ei kertonut mielenosoituksista. Rinteen mukaan harkinnassa on useita nimiä. Viime viikonloppuna Venäjällä järjestettiin useita korruption vastaisia mielenosoituksia. 10 30. Puoluevaltuustolla on viimeinen sana sanottavana presidenttiehdokkaasta. HEIKKI SIHTO toimituspäällikkö heikki.sihto@ demokraatti.fi Yksinvaltius voi hyvin Uutisviikko KOONNUT HEIKKI SIHTO Melkein tulee ikävä sotilasvallankaappauksia. SDP:n piirissä on väläytelty jäsenvaalia presidenttiehdokkaasta. Nyt hän on luvannut miettiä asiaa uudelleen. Raita-aho perustelee näkemystään sillä, että istuva presidentti Sauli Niinistö vaikuttaa tällä hetkellä kovin ylivoimaiselta. Niistä huolimatta, tai niiden ansiosta, jatkui Turkissa maan avautuminen Erdoganin valtaannousuun saakka. Noora Kettunen ja Joakim Kärkäs Savo-Karjalan piiristä Joensuusta ovat varmoja siitä, kuka pärjäisi presidenttikisassa. Turkulainen, Varsinais-Suomen piirin Mari Lahti pitää tärkeänä, että SDP löytää ehdokkaita, jotka pystyvät puhuttelemaan kansalaisia yli puoluerajojen. Takana on aika, jolloin Turkki, Naton jäsen, suuntasi länteen ja tavoitteli EU-jäsenyyttä. Yhdysvalloissa Putinia kehuva presidentti Donald Trump koettelee demokratiaa. – Kyllähän tuo Eero Heinäluoma olisi erittäin hyvä vaihtoehto, kun katsoo hänen asiaosaamistaan, persoonaansa ja karismaa, Kettunen perustelee
Yle kertoo, että kevään kuntavaaleissa sitoutumattomien valitsijayhdistysten ehdokkaita on yhteensä 805 kappaletta. Roomassa allekirjoitettiin julistus, jossa hahmotetaan EU:n tulevaisuutta ilman Britanniaa. MAALISKUUTA 2017 Lisää uutisia: Demokraatti.fi Enemmän sitoutumista, vähemmän sitoutumattomia Sitoutumattomien ehdokkaiden määrä on laskenut vuosien saatossa. Sipilä: Valinnanvapauslain aikataulua viilataan Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) arvelee, että valinnanvapauslain luonnokseen tulee viilauksia sen suhteen, missä aikataulussa valinnanvapauden osat otetaan käyttöön. Hutiloiden valmisteltu, kiireellä runnottu – kaaos on tuhatkertainen verrattuna Kelan sekamelskaan.” Sari Glad ”Entäpä jos valtio (Kela) lopettaisi yksityisten firmojen tukemisen ja säästyvät rahat tai edes osa siitä käytettäisiinkin julkisen terveydenhollon palvelujen kehittämiseen?” Minna Tuuri ”Siirtämällä sote-uudistusta seuraavalle vaalikaudelle Sailas haluaa estää soten maaliintulon tällä vaalikaudella. HS kertoo, että osakeyhtiöön tulisi yhteensä neljä eri yksikköä. Kovalla kiireellä luonnosteltu valinnanvapauden malli aiheuttaa kuitenkin keskusjärjestön mukaan merkittäviä riskejä monille asiakasryhmille, henkilöstölle ja kustannuskehitykselle. MTV:n vieraana olleen Sipilän mukaan luonnosta pitänee tarkastella vielä myös perustuslain näkökulmasta. Sote-uudistukseen sisällytetyn valinnanvapauden toteutumisen aikataulua on kritisoitu liian kiireiseksi. Arto Heikinaro Lisää uutisia ja kommentteja: Lue Demokraatti.fi Demokraatti.fi KOONNUT RANE AUNIMO RAIMO SAILAS ESITTI VIIME LAUANTAINA DEMOKRAATIN HAASTATTELUSSA, ETTÄ SOTE-UUDISTUSTA OLISI LYKÄTTÄVÄ 1–2 VUODELLA. eri tahtiin. Lehden mukaan hallitus aikoo muodostaa viraston, joka puolestaan vastaisi yhtiön omistajaohjauksesta. Eritahtisuuden hyväksyminen on julistuksen isoin uusi asia. HS: Hallitus kaavailee Tekesin ja Finpron yhdistämistä Hallitus aikoo yhdistää teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekesin ja kansainvälistämispalveluja tarjoavan Finpron, kertoi Helsingin Sanomat. Läpinäkyvää politikointia.” Erkki Siponen ”Kuinka neljän eri hallituksen ajama uudistus on niin vaikea ajaa maaliin. Kuluttajat pitävät lisäksi taloutensa säästämismahdollisuuksia hyvinä seuraavan vuoden aikana. Erot heijastuvat myös puolueiden kannattajiin. Vihreät ja kokoomus jekuttavat äänestäjiä Äänestäjiä johdetaan harhaan, jos kuntavaalit yksinkertaistetaan kahdentai kolmenvälisiksi henkilövaaleiksi. SDP ikääntyy Kuuden Suomen suurimman puolueen jäsenet ovat keski-iältään puolueen kannattajia vanhempia. Lainsäädännön ja Tekesin jakaman yritystukirahan vuoksi uusi toimija olisi lehden mukaan osakeyhtiön ja viraston yhdistelmä. Julistuksessa listataan, mitä Euroopan unioni on saanut aikaan, mitä ongelmia sillä on ja mitä pitäisi tehdä. Ennätysluottamusta tulevaisuuteen Tilastokeskuksen mukaan kuluttajien luottamus talouteen oli kaikkien aikojen ennätystasolla maaliskuussa. Näin kirjoittavat kuuden puolueen puoluesihteerit yhteisessä mielipidekirjoituksessaan Helsingin Sanomissa tänään. 11 30. Samaan on päästy aiemmin vain syyskuussa 2010. Tuolloin valituksi tuli 480 ehdokasta eli lähes 4 prosenttia kaikista valtuutetuista. Veikkaisin puolueiden nurkkakuntaisuutta.” Tero Jaskari ”Aina kun keskusta jyrää jotain uudistusta pakolla läpi, tulevat köyhille ja vanhuksille huonot ajat.” Reijo Huusko Lääkäreiden vastaanottokapasitteetti on nostettava, eli jokaisen suomalaisen lääkärin tulisi vastaanottaa noin kaksi kertaa enemmän potilaita aikayksikössä kuin nyt. Vuoden 2000 kuntavaaleissa puolueisiin sitoutumattomia ehdokkaita oli lähes 1 700. Siksi STTK ehdottaa sote-lausunnossaan valinnanvapaudesta säätämiseen aikalisää. Kuluttajilla on hyvin valoisa näkemys sekä omasta että Suomen taloudesta. Yhdistämisen syyksi Helsingin Sanomat kertoo hallituksen halun parantaa suomalaisten yritysten kansainvälistymistä.. Hallintohimmelillä tuetaan oikeistolaisen politiikan vallan vahvistamista.” Jorma Härkönen ”Sailas tietää. Tulevaisuuden visio kuului luonnosten mukaan: Maat menevät yhdessä eteenpäin, mutta joskus on tarpeen hyväksyä myös eteneminen ”Valinnanvapaus on harhautus heikoimmille ja tuki jo nyt varakkaille, jotka muutenkin käyttävät yksityispalveluja. Asialla ovat Jouni Ovaska (kesk.), Riikka Slunga-Poutsalo (ps.), Antton Rönnholm (sd), Joonas Leppänen (vas.), Fredrik Guseff (r.) ja Asmo Maanselkä (kd.) He muistuttavat, että kuntalaki ei tunne pormestarivaaleja. Tulosten mukaan keskustan jäsenistössä on yhä merkittävä määrä maanviljelijöitä, kokoomuksen jäsenet ovat useasti korkeakoulutettuja tai yrittäjiä suurimmista kaupungeista ja vasemmistopuolueiden voidaan nähdä edustavan työntekijöiden intressejä. Raihnainen kuusikymppinen EU juhli viime lauantaina 60 vuoden taivaltaan Roomassa, missä 60 vuotta sitten allekirjoitettiin sopimukset, joilla Euroopan talousyhteisö perustettiin. SDP:n jäsenet ovat kaikkein vanhimpia ja vihreät nuorimpia, selviää Turun yliopiston tutkimuksesta. STTK haluaa aikalisän valinnanvapauteen Toimihenkilökeskusjärjestö STTK kannattaa sote-uudistuksen päätavoitteita ja suhtautuu myönteisesti myös asiakkaiden valinnanvapauteen. Myös työttömyyskehitykseen suhtaudutaan optimistisesti. HS:n mukaan yksikön nimeksi tulisi Business Finland
Jos aina on vain oma ajatus ensimmäisenä mielessä, ei tule kauheasti ystäviä. Pitää olla kiinnostunut ihmisistä ja muiden ajatuksista. Mitä Heinäluoma voisi opettaa vaikuttamisen taidoista vaikkapa aloittelevalle kansanedustajalle. Sinne on paha mennä neuvomaan, kanssakäymistä on tänään pikemminkin liian vähän kuin liian paljon. Osalle hallitukseen päässeistä käy niin, että he kuvittelevat kaiken vallan olevan käsissään, koska ovat niin älykkäitä ja viisaita, Heinäluoma sanoo – ehkä nykyhallitus mielessään. Ei ole pikatietä voittoon tai arvostukseen. Minusta äänestäjät voivat olla tyytyväisiä, että heidän äänestämänsä kansanedustaja vaikuttaa asioihin, hän kiteyttää. 12 30. Heinäluoma luonnehtii maailman olevan kovassa muutoksessa. MAALISKUUTA 2017 Vaikuttava mies noteerataan Eero Heinäluoma korostaa ahkeruuden merkitystä politiikassa, jossa ei ole pikatietä vaikutusvaltaan Sehän ei ole totta. Niille, jotka paneutuvat, tulee vaikutusvaltaa, heidät noteerataan. – On vielä kolmaskin asia. Haastatteluissa kysytään säännönmukaisesti suuresta vaikutusvallasta ja laajoista verkostoista. Heillä on sanottavaa. Tämän päivän hallitus on huomisen oppositio. Jos tämän ymmärtää, se tuo nöyryyttä, mutta myös oikeata kunnianhimoa.. – On huvittavaa, jos pidetään ongelmana sitä, että ihminen on kansanedustaja ja vaikuttaa paljon. EK ei enää neuvottele keskitettyjä tuloratkaisuja, ja se sanoi irti keskusjärjestösopimukset. – Se täytyy hyväksyä, että politiikassa ihmisistä lausutaan monenlaisia asioita. Konsensuksen, yhteis” Tämän päivän hallitus on huomisen oppositio. Jos tämän ymmärtää, se tuo nöyryyttä, mutta myös oikeata kunnianhimoa. Käännetäänpä näkökulma. Niistä osa on totta ja osa ei. Olen hyväksynyt sen, että mitä arvioita poliitikoista kulloinkin tehdään, niihin ei voi juurikaan vaikuttaa. Hän antaa esimerkiksi Lauri Ihalaisen, joka tulee seitsemän jälkeen aamulla eduskuntaan ja löytyy vielä kello 18 kirjoittamasta omasta työhuoneestaan. – Ay-liike on aina tehnyt itse päätöksensä riippumatta siitä, mikä sukupolvi kulloinkin on vastuussa. Heinäluomaa on nimitelty milloin shakinpelaajaksi, milloin Don Eeroksi. – Pitää paneutua asioihin. – Tässä kirjoitetaan Suomea tämän hallituksen aikana hyvin vahvasti uusiksi. Nyt utelu fokusoitui hänen vaikutukseensa ay-liikkeeseen, jossa Heinäluoma teki arvostetun uran ennen valintaansa kansanedustajaksi 2003. Kaunis nimi mutta vähemmän kaunis sisältö Työmarkkinapolitiikassa eletään turbulentteja ja samalla historiallisia aikoja. Etuliite ”pelätty” isketään mielellään mieheen mediassa. Ahkeruuden vaatimusta ai aina ymmärretä. – Arvostukseen liittyy myös se, että tapaa ihmisiä talon ulkopuolelta, pitää olla verkottunut. Sehän on ihan imbesilliä ajattelua, Eero Heinäluoma hymähtää
Siinä käytetään hyväksi sitä, että kaikki kannattavat sopimista ja myös paikallisuutta. 13 30. Heinäluoman mukaan nyt on rakentumassa Suomi, jossa vanha isäntävalta nousee uudella nimellä varustettuna. Heinäluoma painottaa, että kaikissa tilanteissa yleissitovia työehtosopimuksia tarvitaan Suomessa jatkossakin. Toinen tärkeä asia on Heinäluoman mielestä lainsäädäntö. MAALISKUUTA 2017 Vaikuttava mies noteerataan ymmärryksen hakemiseen perustuvaa yhteiskuntamallia siirretään piippuhyllylle. – Kun kuntavaalit on ohi, työväenliikkeessä pitää pysähtyä miettimään, mikä ensi vuosikymmenen iso strategia on ja mitkä ovat oikeat johtopäätökset työnantajapolitiikan muutoksesta, Heinäluoma summaa. Näiden pitäisi hakea yhteistä vaihtoehtoa talousja työmarkkinapolitiikan suunnaksi. – Ne antavat perusturvan työntekijöille mutta myös yrittäjille tiedon siitä, että työehtoja polkemalla ei naapuriyrityskään voi hankkia itselleen kilpailuetuja. Jos ja kun keskusjärjestöt eivät keskitetysti sovi, katse täytyy Heinäluoman mielestä kääntää työntekijöiden pärjäämiseen työpaikoilla. Ay-liike on oikeutettu vaatimaan työehtoihin parannuksia ja oletan, että sieltä eduskuntaan suuntautuu enemmän vaikuttamista. – Parlamentarismia on nyt sitten tulossa. Heinäluoman mielestä vain yhteinen vaihtoehto voi olla riittävän uskottava hallituksen ja Elinkeinoelämän keskusliiton sopimustoiminnan hajautukseen perustuvalle vaihtoehdolle. Heinäluoma katsoo, että työnantaja pitänyt jonkin aikaa tahtipuikkoa hallussaan omilla toimillaan. Kun työnantajat ovat halunneet heikentää sopimusyhteiskuntaa ja huutaneet työmarkkinoille parlamentarismia, sitä olisi nyt siis luvassa. Se ei tarkoita, että aina päätetään työntekijöille heikoimmalla tavalla. Tässä hän nostaa esiin kaksi tärkeää asiaa, työntekijöiden edustuksen yritysten hallinnossa ja luottamusmiesten aseman. Sitä pitäisi alkaa ajaa eduskunnasta käsin – työntekijöiden eduksi. Sisäänrakennettuna tulee kuitenkin se, että työntekijöiltä halutaan viedä työehtosopimusten suoja. – Se uusi nimi on kaunis, mutta sen sisältö on vähemmän kaunis. Kuvat Jari Soini. Ay-liike ja työväenliike sen sijaan ovat vasta ottamassa tilannetta haltuun. Nimi on paikallinen sopiminen. Heinäluoma aprikoi, että työnantajat eivät ole loppuun saakka ymmärtäneet sitä, että heidänkin kannaltaan asioiden siirtyminen sopimuspöydästä lakipöytään voi olla ongelmallinen. Heinäluoma sanoo painokkaasti, että tällaisen kehityksen pitäisi soittaa hälytyskelloja ay-liikkeessä ja ihmisten tasa-arvoa ajavassa sosialidemokraattisessa liikkeessä. – Tässä täytyisi uhrata aikaa sen näkemiseen, mikä työnantajan asenteesta on sellaista, jota on vaikeaa muuttaa ja mikä on sellaista, mikä ansaitsee tulla muutetuksi. – Tarvitaan uutta lainsäädäntöä, jotta työpaikoilla kaikkia kohdellaan asiallisesti ja työntekijöillä on mahdollisuus huolehtia eduistaan
MAALISKUUTA 2017 Elämää ei ole loputtomasti Tällä hetkellä Eero Heinäluoma pyrkii uusimaan paikkansa Helsingin kaupunginvaltuutossa. Ystävät ja lapset ovat kantaneet rankemman ajan ylitse. – Asumme erillään, mutta vapaa-aikaa vietämme yhdessä. Eero Heinäluoman vaimo Satu Siitonen-Heinäluoma kuoli syöpään kaksi vuotta sitten. Yhteiskunnallisissa tehtävissä hän aikoo pysyä. Viihdyn myös oppositiossa. Ja yllättävää kyllä, meillä on myös samanlainen huumorintaju. Niissä Juha Sipilän (kesk.) hallitus on ensi kertaa kahteen vuoteen kansalaisten arvioitavana. – Eduskunnassa olen viihtynyt erittäin hyvin, hämmästyttävän hyvin. On puoluejohdon tehtävä miettiä kuntavaalien jälkeen, miten edetään, Heinäluoma sanoo. Se on auttanut. Meitä aatteen lisäksi myös se, että olemme elämänmyönteisiä. En ole miettinyt uudelleen asiaa Urpilaisen kieltäytymisen jälkeen. On hieno asia, että lapset kaiken jälkeen suhtautuvat politiikkaan myönteisesti. Kun Heinäluomaa pyytää tarkastelemaan omaa paikkaansa kymmenen vuoden päästä, hän sanoo oppineensa itseään kokeneemmilta, että asioita täytyy miettiä silloin, kun ne ovat ajankohtaisia. Heinäluoma antaa edesmenneelle vaimolleen kiitosta, että tämä korosti arjessa lapsille puolueitten merkitystä kansanvallassa ja sitä, miten tärkeää on edistää ihmisten arjen asioita. – En enää ajattele, että elämää on loputtomasti edessä ja kaikki on mahdollista. – Olen hyvin iloinen, että Eveliina on politiikassa. Toisaalta mietin niin, että pitää pitää huolta kaikkien suomalaisten hyvinvoinnista, mutta pitää huolehtia myös omien läheisten hyvinvoinnista, tässä ja nyt. Tiedämme, että hallitus on ennätysmäisen epäsuosittu. Johannes Ijäs Demokraatti ” Olen hyväksynyt, että mitä arvioita poliitikoista tehdään, niihin ei voi juurikaan vaikuttaa.. Kuntavaaleissa on siis vahva yleispoliittinen lataus. Vaimon kuolema havahdutti Eeron elämän rajallisuuteen. 14 30. On paljon paineita ja ristiriitoja. Jokainen tietää, että politiikassa on omat rankat hetkensä. Nyt ei ole aikaa eikä energiaa siihen, koska kuntavaalit ovat sekä minulle että puolueelle tärkeät. SDP:n puoluesihteerinä, puheenjohtajana, valtiovarainministerinä ja puhemiehenä toiminut mies kiertää Fiat-asuntoautolla tapaamassa kaupunkilaisia. Oliko se Hesarin vai Ylen vaalikoneen vastaukset, niin taisimme olla 85 prosenttisesti samaa mieltä – emme ole koordinoineet, Heinäluoma ei malta olla sanomatta. Kyse on vain siitä, onnistuvatko demarit omalla vaihtoehdollaan vakuuttamaan, että olemme parempi vaihtoehto. – Kuulun niihin onnellisiin, joilla on paljon ystäviä, joiden kanssa voi puhua kaikista asioista. – Kanta on entinen, kesällä kieltäydyin ja kehotin katsomaan muita nimiä mainiten Jutta Urpilaisen. Sen takia nyt pitää tehdä niin ehdokkaiden, tukiryhmien kuin koko sosialidemokraattisen puolueen lujasti töitä, että väki on liikkeellä 9.4. Heinäluoman mielestä SDP:n vaalilause Pidetään kaikki mukana on erinomainen. – Politiikka on sillä tavalla muutosaltista, että siinä itsestäänselvyydet voivat nopeasti heittää häränpyllyä. Kaikki lapseni ovat puolueen jäseniä. – Jos äänestysprosentti jää kovin alas, vaalit voivat olla hyvin yllätykselliset lopputulokseltaan. – Väistämättä ihmiset miettivät, ovatko he hallitukseen tyytyväisiä vai eivät. – Se tiivistää kuntavaalien asetelman täydellisesti kolmeen sanaan. Tällä kaudella tuntuu siltä, että oppositio on vaikuttanut enemmän kuin hallituspuolueiden eduskuntaryhmät. Elämässä on myös uusi vaihe. Molemmat olemme myös kohtuullisen hyviä kuuntelijoita. Siellä pystyy yllättävän paljon vaikuttamaan. Kuntavaalien hän painottaa ratkeavan siihen, ketkä lähtevät vaaliuurnille. Asuntoautoa koristaa hänen ja Eveliina Heinäluoman, tyttären, kuva. ja sitä ennen ennakkoäänestyksessä. – Kumpikin tekee omaa kampanjaansa, kummallakin on omat ajatuksensa. Oppositiossa voi vaikuttaa Kysymykseen presidentinvaaliehdokkuudestaan Heinäluoma vastaa ties kuinka monetta kertaa medialle, että nyt on kuntavaalien aika. Heinäluoma on seurustellut jonkin aikaa SDP:n eduskuntaryhmässä työskentelevän Ayla Shakirin kanssa. Siitä nyt on Suomessa kysymys, pidetäänkö kaikki mukana vai mennäänkö vahvempien yhteiskuntaan. Vaaliauto yhdistää. Se kertoo, että jossakin on onnistunut ja politiikasta ei ole jäänyt vastenmielinen ja vieras käsitys. Presidentinvaalien ehdokkuutta hän pohtii vasta niiden jälkeen. Tähän se pelkistyy. Surutyön Heinäluoma sanoo edistyneen hyvin. Tytärkin on SDP:n ehdokkaana
MAALISKUUTA 2017 VALTTERI AALTONEN Lakimies, OTM ____________________________ SDP:n eduskuntaryhmän lakimies, Helsingin Satama Oy:n hallituksen jäsen, varavaltuutettu www.valtteriaaltonen.fi HELSINKI 365 Eduskunnan numero 10 Kulissien takaa JOHANNES IJÄS johannes.ijas@demokraatti.fi Jukka Gustafsson EDUSKUNNAN VIRKAMIES EHDOTTI leikillään kansanedustaja Jukka Gustafssonille (sd.), että eduskuntatalon remontin valmistuttua Gustafssonin jalkapallopelipaita numero 10 jäädytettäisiin ja nostettaisiin täysistuntosalin kattoon. Gustafsson, entinen SM-tason jalkapallotaituri, on pelannut 30 vuotta eduskunnan jalkapallojoukkueessa samalla numerolla. Hallitus väitti, että oppositio oli aiemmin vaatimassa samoja leikkauksia. Näin olisi turvattu aloituspaikkojen alueellinen saatavuuskin, hiljattain 70 täyttänyt Gustafsson kuittaa. Sen sijaan Tampereen kaupunginvaltuuston, jossa hän on vaikuttanut vuodesta 1976, kausien erottelu on hankalaa. Tämän Gustafsson oikoo: – Ero on kuin yöllä ja päivällä edellisen hallituksen kokonaisesitykseen, joka pyrki koko toisen asteen rakenteelliseen kehittämiseen, siis lukion, ammatillisen ja vielä kansanopistojen. Gustafsson toteaa, että pystyy erittelemään tarkasti eri eduskuntakaudet, esimerkiksi vuosien 87–91 valtavan nousukauden ja vuosien 91–95 maailmanennätyslaman. Mieleen muistuvat tietyt kohokohdat, kuten Tampere-talon rakentaminen. On aivan sietämätöntä, että opettajat ja oppilaat sairastuvat. – Tampereen pitää nopeuttaa koulujen korjaamisaikataulua ja nostaa se miltei tärkeimmäksi asiaksi. Ennen eduskuntaa Gustafsson toimi Murikka-opiston rehtorina. Maija Anttila kaupunginvaltuutettu, sairaanhoidon opettaja Kallio Tapio Bergholm erikoistutkija, dosentti Vallila Heidi From teologian maisteri ja suntio Hermanni Juhana Harju vanhempi konsultti Kalasatama Samuel Jokela Opiskelija Arabianranta Tarja Kantola kirjanpitäjä, varavaltuutettu Toukola Ilona Törmikoski muotoilija-yrittäjä ArabianrantaVanhakaupunki Vanhankaupungin sosialidemokraatit palveluksessasi. 369 374 379 388 401 407 471 A nna ääni kaupungille ja hyville palveluille. Pisa-tutkimusten mukaan poikien lukuja kirjoitustaito on heikentynyt. Oppositio teki juuri välikysymyksen ammatillisen koulutuksen säästöistä. Demokraatti. Gustafsson tahtookin peruskouluun lisää tukija erityisopetusta. Nyt leikkaus kohdistuu vain ammatilliseen koulutukseen. Hän tuntee syvää kiitollisuutta yhteiskuntaa kohtaan mahdollisuudestaan kouluttautua ja tahtoo taistella muidenkin paremman koulutuksen puolesta. Vantaa pitää esitettyä mallia monimutkaisena. Lausunto hyväksyttiin neljän tunnin keskustelun ja seitsemän äänestyksen jälkeen. Vielä ei ole aika jäädyttää pelipaitaa. SEPPO HEIMOLINNA Sepossa On Särmää HAKUNILAN SUURALUE ¤ LÄNSIMÄKI www.seppoheimolinna.fi Palvelut säilytettävä alueilla Toimitilojen sisäilmat terveellisiksi Eläkeläiset ovat voimavara Kaikille säällinen toimeentulo 040 170 4717 sheimolinna@gmail.com 35 TT Y:n tu ell a Kohtelias soten täystyrmäys Vantaa otti maanantaina kantaa lakiluonnokseen, joka koskee asiakkaan valinnanvapautta sosiaalija terveyspalveluiden uudistuksen jälkeen. Virkamiehen heiton kuullut varapuhemies Mauri Pekkarinen (kesk.) sutkautti, että kattoon pitäisi nostaa Gustafsson itse. Rakkaus opetukseen kumpuaa syvältä Gustafssonin taustasta. Hän aikoo keskittyä ensi kaudella esimerkiksi koulujen homeongelmiin ja ikäihmisten toimintamahdollisuuksien parantamiseen. – Toteutustapa vaikeuttaa kustannusten hillintää tai jopa lisää niitä. Vantaan valtuuston puheenjohtaja, kansanedustaja Antti Lindtman (sd.) kuvaa päätöstä Twitter-tilillään kohteliaaksi täystyrmäykseksi. – Olen pohjimmiltani kansansivistäjä. Hallitus esittää eduskunnalle uusien maakuntien perustamista 1.7.2017 alkaen sekä sosiaalija terveydenhuollon järjestämisvastuun siirtämistä kunnilta maakunnille 1.1.2019 alkaen. Onhan Jukka ollut yhtä pitkään kansanedustaja, vuodesta 1987. Keskikoulun käynyt mies eteni työväenopiston ja kansankorkeakoulun kautta Tampereen yliopistoon ja valmistui maisteriksi. Samansuuntaiset tiukat lausunnot on hallituksen suuntaan lähtenyt myös Helsingistä ja Espoosta. Eduskunnassa Gustafssonin leipälaji on kasvatus ja sivistys, olihan hän Kataisen hallituksessa opetusministerinäkin. Asiakas ei pääse vaikuttamaan omiin palveluihinsa, jatkuu kritiikki. Hän vaikutti keskeisesti ammattikorkeakoulujärjestelmän syntymiseen. Gustafsson on ollut omasta halustaan eduskunnan sivistysvaliokunnan jäsen yli 20 vuotta. Edellisen hallituksen oli tarkoitus hallitusti arvioida koko toisen asteen järjestäjäverkkoa. Kuuntelemme ja vaikutamme. Vantaan valtuusto totesi, että lakiesityksen vaikutusten arviointi on tehty laajasti ja huolella, mutta siihen ei ole suhtauduttu vakavasti lain valmistelussa. – Kunnallispolitiikassa olen ollut punavihreä demari, ympäristöasioiden perään hyvin huolellinen, kuntavaaleissa jälleen ehdolla oleva Gustafsson toteaa. VANTAAN VARAVALTUUTETTU KORJAUSRAKENNUSPÄÄLLIKKÖ, Eläkk. Taloudellisten vaikutusten arviointi on puutteellinen. Varhaiskasvatuksen maksuttomuuskin tukisi lapsia. 15 30
MAALISKUUTA 2017 Nimi (tekstaten) paikkakunta hinta (euroa) ” Lapset ansaitsevat kouluympäristön, joka ei tee heitä sairaiksi. ESIR on Euroopan strategisten investointien rahasto, josta voi hakea hyvin halpaa lainaa. Yksittäiselle kunnalle hakeminen voi olla liian työlästä ja myönnettävät summat ovat yleensä isompia kuin yhden koulun remonttilasku. Kuntaliiton mukaan Suomessa on yli tuhat koulua, jotka pitäisi pikaisesti korjata tai purkaa. Esimerkiksi Ranskassa remontteja on maksettu ESIR-rahalla. Remontit ja niiden rahoitus ovat tärkeä osa direktiiviä. Remontit voisi tarvittaessa tehdä demareiden ehdottaman valtionyhtiön kautta, mutta rahoitusta on tarjolla ilmankin. Se on tärkeää sekä ilmaston että ihmisten asumisen ja elämisen kannalta. Kuntien rahoitusasema huononee huomattavasti nykyisestä, mikä vaikuttaa varmasti mahdollisuuteen saada lainaa ja rahan hintaan. Jos homekoulujen korjaaminen on kiinni rahasta, Suomi ja Kuntarahoitus voisivat hakea rahoitusapua EU:sta. 16 30. Entä miltä tuntuu lähteä joka päivä töihin homeen keskelle, kun silmät alkavat valua ja kollegoja kaatuu ympäriltä hengitystieoireisiin. Meppi pitkätossu MIAPETRA KUMPULA-NATRI miapetra.kumpula-natri@ ep.europa.eu M iltä tuntuu lähettää lapsi joka päivä homekouluun tietäen, että koulunkäynti voi sairastuttaa lapsen loppuiäkseen. Tässäkin mielessä EU-raha olisi hyvä vaihtoehto. Kuntarahoitus voisi kuitenkin hakea suurempaa summaa ja tarjota sitä kunnille homekouluremontteihin. EU-lainarahaa kannattaa hyödyntää, kun sitä kerran on tarjolla. Demarien kuntavaalilupaus on tarjota lapsille kunnon kouluolosuhteet ja pitää huolta kouluhenkilökunnan terveydestä. Miksei näin tehtäisi myös Suomessa. Olen EU-parlamentissa demariryhmän vastaava valmistelija rakennusten energiatehokkuusdirektiivissä. Homekoulut voitaisiin kunnostaa EU-rahalla EUROPARLAMENTAARIKKO KERTOO KUULUMISET BRYSSELISTÄ. Tavoite on tehdä eurooppalaisista rakennuksista energiatehokkaampia. Maakuntaja soteuudistuksen jälkeen maakunnat vuokraavat kuntien sote-kiinteistöt kolmen vuoden ajaksi. Lainat jäävät kuitenkin kunnille. Suur-Pariisin alue loi yhdessä pankin kanssa alustan, jolla voidaan rahoittaa yksittäisten talojen tai rakennusten remontteja. Lapset ansaitsevat kouluympäristön, joka ei tee heitä sairaiksi.
Kehitystä etsimässä Erityistukea tarvitsevien koulunkäynnin ohjaajana työskentelevä SDP:n ehdokas ja valtuutettu Anna Kymäläinen toivoo, että Orivedellä otettaisiin nykyistä paremmin huomioon erityistä tukea tarvitsevat oppilaat. Kuntavaa lit 2017. Kimmo Mäkelän ja demariporukan nuorimman ehdokkaan, 23-vuotiaan Lauriina Lehtosen huulilla on muuttotappio. Kaikki tarvittava on lähellä, Lehtonen summaa hyviä syitä muuttaa Orivedelle. – Tampereen imua pitäisi hyödyntää paremmin. Lauantaina Oriveden demarit houkuttelivat kuntalaisia juttusille jakamalla ämpäreitä. Itsekin käyn töissä Tampereella, ja matka on ajallisesti lyhyt. MAALISKUUTA 2017 A nn aLi is a Bl om be rg L Liike Tuottaja: Anna-Liisa Blomberg 09 7010 459 anna-liisa.blomberg@demokraatti.fi Ämpäreitä, paljua ja politiikkaa N yt ovat käsillä ne tärkeät hetket, joina äänestäjät täytyy vakuuttaa siitä, että uurnille kannattaa lähteä ja äänestyslipukkeeseen kirjata SDP:n ehdokkaan numero. – Haluamme kaikki rakentaa yhteistä hyvää, se on minusta hienoa, hän sanoo. Täällä ovat kaikki palvelut, mitä tarvitsee, ja Tampereelle pääsee puolessa tunnissa. Oriveden vetovoimaa olisi tarpeen lisätä. 17 30. – Kouluasiat ovat täällä muuten aika hyvin. – Täällä on hyviä, pieniä kouluja ja päiväkoteja ja halpoja tontteja. Toki luokkakokoja voisi pienentää erityisesti ensimmäisillä luokilla, Kymäläinen sanoo. Liikenneyhteyksiä pitäisi kehittää – lisää junavuoroja ja 9-tie pitää kunnostaa, Mäkelä sanoo. SDP:n ehdokas Heidi Jakara arvioi, että torin tunnelma, jossa muiden puolueiden ehdokkaat moikkaavat iloisesti kilpakumppaneitaan, kuvaa myös päätöksenteon yhteishenkeä. Demariväki on lähtenyt loppukiriin monin kampanjakonstein. Torin täyttivät puolueiden kojut ja puheensorina
varapuheenjohtaja Maarit Feldt-Ranta, joka piti myös tapahtuman avajaispuheen. Epärehelliset roistot. Joskus Zyskowicz meni muuten tunnustamaan, että minä olen hänen lempiväittelijänsä. Feldt-Ranta kasvoi onnellisessa, mutta vaatimattomassa ja vähävaraisessa perheessä. Se on iskostunut hänen identiteettiinsä niin, että kun media kysyi tuoreelta asuntoministeriltä, kuka hän on, kuului vastaus: – Olen Pia Viitanen Hervannasta ja lähiöt ovat lähellä sydäntäni, hän muistelee. Anna-Liisa Blomberg Demokraatti. – Ideoimme, että millä muulla vähän vastaavalla tavalla voisi tavata ihmisiä vapaammissa merkeissä kuin sisällä istuen tai kaupan edustalla. Hän muistaa järkyttyneensä, kuinka hän muuttui päättäjäksi tullessaan yhdessä yössä ”reippaasta, ahkerasta ja tunnollisesta kolmen lapsen äidistä itsekkääksi paskiaiseksi, oman edun tavoittelijaksi ja roistoksi”. Feldt-Ranta on samaa mieltä. 18 30. Ensimmäisten joukossa paljuun pulahti SDP:n 2. Moni tällaista negatiivista palautetta saava on välillä musertua palautteen alle, hän sanoo. Seinäjoen SDP:n kuntavaaliehdokas Jari Kivimäki ja puolueen 2. Tampereen Koskikeskuksessa tiistaina järjestetyssä keskustelussa otettiin hieman toisenlainen kulma. – Seinäjoen ajankohtaiset asiat ja tulevaisuus puhuttivat. Millaisista asioista haluttiin makkaraa mutustellessa ja paljussa lilluessa jutella. Vaalien alla järjestettävissä keskustelutilaisuuksissa poliitikkoja tentataan sotesta, paikallisista puheenaiheista ja valtakunnallisestikin puhuttavista asioista. Ihmiset voivat tulla toimeen keskenään, vaikka poliittisesti olemme asioista eri mieltä, Viitanen kertoo. Kavereita ollaan yli puoluerajojen, vaikka joskus ”kinataan oikein kunnolla”. Asiat tappelevat, eivät ihmiset Vanha klisee, että politiikassa asiat tappelevat, eivät ihmiset, pitää keskustelijoiden mielestä kutinsa. Kuvat Jaakko Nuolikoski Päällimmäisenä ihmisten mielissä olivat sote-asiat – miten taataan, että kuntalaisten palvelut toteutuvat. – Jos kaikki päättäjät arvioidaan tällä tavalla, eivät kaikki kiinnostuneet välttämättä jaksa tai viitsi hakeutua politiikkaan. Ajattelin, että voisimme raaputtaa vähän pintaa syvemmältä, alusti tilaisuuden juontanut SDP:n entinen kansanedustaja, Sitran vanhempi neuvonantaja Jouni Backman. Paljussakin oli jatkuvasti pari, kolme ihmistä kerrallaan. Kultalusikka suussa. – Nyt ei puhuta vaaleista, vaan siitä, millaisia ihmisiä meidän päättäjämme ovat. Makkaraa paistettiin, ämpäreitä jaettiin ja äänestäjien kanssa keskusteltiin aurinkoisessa säässä. MAALISKUUTA 2017 Kyytiä poliitikko-stereotypioille Ku va t A nn a-L iis a Blo m be rg SDP:n kansanedustajat Pia Viitanen ja Maarit Feldt-Ranta raaputtivat Jouni Backmanin johdolla poliitikkoa pintaa syvemmältä. Lue koko juttu demokraatti.fi/ pirkanmaa Anna-Liisa Blomberg Demokraatti, Tampere Seinäjoen demarit pystyttivät sunnuntaina telttasaunan ja paljun Sahanlahden avantouintipaikalle. – Onnistunut ulkoilupäivä ja kokeilemisen arvoinen juttu. Viitanen lähtee paljastusten tielle: – Ben Zyskowicz (kok.) on yksi lempivastustajani, mutta se ei tarkoita, ettemme voisi istunnon jälkeen siellä kahvilassa olla kavereita. Moni mieltää poliitikot kultalusikka suussa syntyneiksi, vaikka Suomessa politiikkaan voi nousta monenlaisista lähtökohdista. Isä oli sokea, eikä 1960-luvulla apua ja tukea juuri saanut. varapuheenjohtaja Maarit Feldt-Ranta pulahtivat paljuun. Ajatuksena oli, ettei vaalityötä tehdä tyrkyttämällä vaan siten, että ihmiset tulevat omasta halustaan ja tarkoituksella tapaamaan ehdokkaita, kertoo Seinäjoen työväenyhdistyksen puheenjohtaja Sirkka Penttilä paljutempauksen synnystä. ”Onnistunut ulkoilupäivä” Penttilä kertoo, että väkeä kävi demareiden juttusilla mukavasti. Rennosti on kampanjoitu aiemminkin, kun demarit ovat kutsuneet kuntalaisia lenkille ja makkaranpaistoon kuntoilureitin laavulle. Telttasauna yllätti myös positiivisesti, Penttilä summaa. – Mielestäni poliitikot ovat rehellisiä ja uskon, että politiikkaan lähdetään vilpittömästä halusta parantaa asioita, Viitanen vastaa kysymykseen poliitikkojen rehellisyydestä. Hän oppi, että rakkaus ja toisista ihmisistä välittäminen kannattelee. Backmanin johdolla SDP:n kansanedustajat Pia Viitanen ja Maarit Feldt-Ranta pääsivät murskaamaan poliitikkoihin liittyviä sterotypioita omien kokemustensa kautta. Kuntavaalit 2017 Sunnuntain aikana Seinäjoen demarit jakoivat myös 400–500 makkaraa. Osa kävijöistä oli vakituiseen avantouintia harrastavia, toiset tulivat paikalle varta vasten SDP:n väkeä tapaamaan. Myös laajan päivystyksen sairaalan tulosta Seinäjoelle puhuttiin, Penttilä kertaa. Viitanen taas on ylpeästi lähiön kasvatti
Ja kirin pitää riittää vaalipäivään asti. – No sittenhän isä on aikoinaan kuulunut siihen. Ihan pienenä likkana olin puolueen vaalijutuissa jo mukana, Lea-rouva naurahtaa – ja ehkä SDP muuttuukin jo vaihtoehdoksi... Davitsaisilla on kesäpaikka Sulkavalla ja siellä jos jotain kolhuja sattuu, pitää mennä Savonlinnaan saakka. Marja Luumi Demokraatti, Porvoo. Puolueen johto, muun muassa puheenjohtaja Antti Rinne, puoluesihteeri Antton Rönnholm ja muut ehdokkaat eri puolilta Uuttamaata ja Helsinkiä valloittivat maanantaina Porvoon Kevätkummun alueen. Aatos Rantasen kampanjaväki tavoittaa kerrostalon rapusta. Mutta kyllä nuoriakin riittää – ehdokkaiksi saakka. Rantanen ilahtuu kuullessaan, että SDP esittää ohjelmaa eläkeläisköyhyyden nujertamiseksi. Hän toivoo, että eläkeläisten asioihin tulee parannusta – hän itse kertoo olevansa pienipalkkainen eläkkeensaaja. Tuoreen tutkimuksen mukaan SDP:n jäsenet ovat puoluekartalla vanhimpia. 20-vuotias Mikko Mäntylä Espoosta ja 21-vuotias Markus Myllyniemi Kirkkonummelta kävivät Porvoossa rimpauttelemassa ovikelloja. Asiana oli luonnollisesti muistuttaa äänestämisen tärkeydestä. Nuorten alhaisesta kiinnostuksesta vaikuttaa ollaan syystä huolissaan. Ikänsä Kirkkonummen Veikkolassa asunut Myllyniemi koki, että hän on sen verran velkaa kotikunnalleen, että haluaa vaikuttaa erityisesti nuorten asioihin. – Kun kunnallispoliitikkojen keski-ikä on 60:n ”paremmalla puolella”, nuorten arki unohtuu helposti. MAALISKUUTA 2017 Kuntavaalit 2017 Kop kop, kuntavaalit lähestyvät ” Vaikka oven avaaja ei suhtautuisikaan positiivisesti, kohtelias käytös on muistettava. SDP on koputellut ansiokkaasti ihmisten oville eri vaalien alla Ruotsin opin mukaisesti. Rinne vakuuttaa, että sosialidemokraattinen puolue on se vanha kunnon työväenpuolue edelleenkin. Mikko Mäntylä, Markus Myllyniemi ja Ann-Marie Amy Julin valmistautuivat maanantaina kohtaamaan äänestäjiä heidän omissa kodeissaan. Rouva kysäisee, mikä puolue oli aikoinaan työväenpuolue, miksi se on muuttunut nykyisin. Ei niin kovin yllätyksellisesti pariskuntaa askarruttaa, miten kauas sosiaalija terveyspalvelut karkaavat. Mitä enemmän demarit saavat ääniä näissä vaaleissa, sitä vahvempia olemme myös eduskunnassa, Rinne korosti ja huomautti, että ovelta ovelle -kampanjointi on mitä oivallisin tapa viedä viestiä. Rinne ja Uudenmaan demarinaisten puheenjohtaja Anette Karlsson kysyivät avioparin ovella, mitä on päällimmäisenä mielessä kuntavaalien lähestyessä. Kuvat Kari Hulkko Antti Rinne, Anette Karlsson ja Aatos Rantanen löysivät yhteisen sävelen: eläkeläisten arki kaipaa helpotusta. He eivät välttämättä ymmärrä sitä, miten politiikalla vaikutetaan jokaisen arkeen. – Kyse ei ole vain kuntavaaleista vaan koko Suomen suunnasta. Kevään kuntavaalit eivät ole poikkeus. Viime eduskuntavaalien alla Rinne koputteli yli 200 ihmisen ovelle ja hyvin pieni osa ei käynnistä kiitellyt. 19 30. Ennen jalkautumista Rinne muistutti tärkeästä asiasta: – Vaikka oven avaaja ei suhtautuisikaan positiivisesti, kohtelias käytös on muistettava. Kevätkumpu on ollut Porvoon toiseksi paras äänialue demareille. Hän toivoo, että demariehdokkaat kaikkialla Suomessa ottavat kunnon loppukirin nyt, kun ennakkoäänestyskin alkaa keskiviikkona. Davitsaisen pariskunta Lea ja Veikko Porvoon Viikinkitiellä aikoo ainakin käyttää äänioikeuttaan. Kysymykseen, onko SDP yksi vaihtoehto äänestää, Lea Davitsainen vastaa: ”Ei oikeastaan.” Rinne ja Karlsson ihmettelevät, miksi ei. Nuoret miehet pohtivat, että syynä on pääasiassa päätöksenteon irrallisuus nuorten elämästä
Palkittua toimintaa Vuoden 2012 vaaleissa Lähde kantoi jo päävastuuta ehdokashankinnasta. Ikärakenne haastaa Suuri haaste Lähteen mukaan Lopella on seuraavan kymmenen vuoden aikana yhdistyksen ikärakenne. – Nuoret eivät jaksa oikein istua kokouksissa. Alho siis ajoi varta vasten utelemaan Lähteeltä, mistä nyt tuulee. Se oli vähemmän, kuin koskaan. – Mutta nyt ehdokasporukan kanssa on ensimmäistä kertaa todellinen ryhmä-flow sitten vuoden 2008. Ehdokkaina sen sijaan on runsaasti alle kolmeja nelikymppisiä miehiä ja naisia, hissiasentajasta konsulttiin. – Ei täällä Lopella olisi demareita ilman tuota miestä, huikkaa Lopen keskustan pitkäaikainen työmyyrä Aimo Alho kunnantalon edustan jalkakäytävälle ajamastaan autosta. Olemme menettäneet Lopella viimeisen 20 vuoden aikana asemaamme kokoomukselle. Toisaalta nyt moni ilmoittautui ehdokkaaksi tilanteesta sisuuntuneena, Lähde kertoo. Se oli puolueen paKanta-Hämeen ja Uudenmaan etelärajalla sijaitsevassa 8 000 asukkaan Lopen kunnassa on nyt hyvä draivi, kertoo Lopen dema reiden varapuheenjohtaja Joni Lähde. Silloin listalle saatiin 22 ehdokasta. Kun jutustelemme kirkonkylän kunnantalon edustalla, joka toinen ohikulkija moikkaa Lähdettä. Vuonna 2016 Lähde nosti Lopen demarit eniten uusia jäseniä jäsenhankintakilpailussa keränneeksi osastoksi Hämeessä. Aina suosiossa ei ole paistateltu. Minullekin oli iso haaste lähteä vuonna 2008 eläköityvän yhdistyksen hallitukseen, Lähde pohtii. Moikkailututtuja miehellä on ”satoja”, somessa kavereita on toista tuhatta. Vuoden 2008 vaaleissa hän nousi vain 19-vuotiaana Lopen historian nuorimmaksi valtuutetuksi. – Vaikka perussuomalaisten jytky sulatti mahdollisuutemme 2012, olimme toinen kahdesta kunnasta Kanta-Hämeessä, joissa sosialidemokraatit nostivat kannatustaan. Nimiä listalla on nyt 25. Lopen demareilla oli katastrofaalinen tilanne, kun Lähde tuli mukaan vaalikuvioihin. Samana vuonna Loppi sai puolueelta palkinnon Demarirock-tapahtumastaan. 28-vuotias Lähde on valtuutettu, edellisten vaalien ääniharava, some-aktiivi ja Lopen kunnanvaltuuston ensimmäinen varapuheenjohtaja. Minna Saarinen Demokraattui, Loppi Kunta vaalit 2017. Kanta-Hämeessä vain Lopella ja Forssassa demarit ovat saaneet nostettua ehdokasmääräänsä edellisistä kuntavaaleista. Lopen tuttu demari Lähde on Lopella suosittu persoona. 20 30. – Vaalitouhu meni tuolloin aika sammutetuin valoin. Kiitos Lopen demareiden ehdokashankinnasta kuuluu valtaosin yhdelle miehelle, Joni Lähteelle. Hän vei tittelin nykyiseltä kansanedustajalta Timo Heinoselta (kok.), joka valittiin aikanaan 21-vuotiaana valtuustoon. MAALISKUUTA 2017 Joni – Lopen poliittinen demari-ilmiö ” Lähes kahdeltasadalta hengeltä taisin kysellä, lähtevätkö mukaan.” Kanta-Hämeen eteläisimmän kunnan, Lopen, demarit lähtevät kuntavaaleihin isoimmalla ehdokaslistalla sitten vuoden 2000. Meillä on ehdokkaita monipuolisesti joka ikäryhmästä ja ammattiasemasta, Joni Lähde iloitsee. Hallituksessa on nyt vain kolme alle viisikymppistä. Minna Saarinen ras kampanjaviikonloppu. Ohikulkijat eivät kuitenkaan tule varsinaisesti vastaan. – Lähes kahdeltasadalta hengeltä taisin kysellä, lähtevätkö mukaan, Lähde muistelee. Vuonna 2008 ehdokkaita oli 14. He vaihtavat tietoisesti reittiä nähdäkseen Lähteen
Omenapuiden leikkaus helpottaa omenoiden kypsymistä ja keräämistä. 6 Havupensaiden leikkauksissa varovaisuus kannattaa. Kivellisten hedelmien puita, kuten kirsikkaa ja luumua sekä koivuja, vaahteroita ja hevoskastanjaa ei kuitenkaan kannata leikata keväällä, koska leikkaushaavan nestevirtaus heikentää kasvia. 5 Riittävän ajoissa aloitetulla leikkauksella puun ja esimerkiksi pensasaidan korkeutta voidaan hallita. Sakset käteen ja pihalle Puutarhaliiton perusvinkit leikkaajille: 1 Huonokuntoiset ja kuolleet oksat leikataan aina ensin pois. Puita ei saisi koskaan leikata tappiin, jolloin menetetään puun luonnollinen kasvutapa. Nyt on otollisin aika tarttua puutarhasaksiin ja antaa pihan puille ja pensaille kevättrimmaus. 4 Hyvin teräväkulmaiset, ylöspäin kasvavat oksat poistetaan jo nuorena, sillä ne aiheuttavat myöhemmin puun rungon repeämisvaaran tai muodostavat kilpalatvan. Säännöllinen leikkaus ja hoito vauhdittavat kasvua ja pitävät kasvit pidempään paremmassa kunnossa. Ainoastaan saman vuoden uutta kasvua typistetään ja latva katkaistaan vasta, kun toivottu kasvukorkeus on saavutettu.. 3 Puista kannattaa poistaa myös ohuita, pitkiä vesiversoja, jotka kasvavat suoraan ylöspäin. 21 30. 2 Latvusta tai pensasta kevennetään niin, että sisäänpäin kasvavia oksia poistetaan. Puiden ja pensaiden pihaa varjostava vaikutus pysyy aisoissa säännöllisellä leikkauksella. MAALISKUUTA 2017 E Elämä Tuottaja: Nora Vilva 09 7010 528 nora.vilva@demokraatti.fi Maaliskuinen kevätaurinko vie talven viime rippeet mennessään ja herättelee luonnon uuteen kasvukauteen. Hedelmäja marjapensaiden onnistunut leikkaus pitää kasvin hyvässä mallissa sekä satoisampana pitkään
Sitä ei tapahtunut usein äidin kanssa Tammelassa kaksin eläneelle sotaorvolle. Onnellisuus-sanaa ei silloin juuri käytetty. En kokenut, että minulla olisi ollut sen vähempää kuin muillakaan naapurin lapsilla, Ojanen sanoo. 22 30. – Minulla oli niin fiksu ja järkevä äiti. Äiti puhui kirjakieltä, joten poikakaan ei oppinut pohjalaismurretta. Hän luki seitsemänvuotiaana Aleksis Kiven Seitsemän veljestä. Hän ei osannut kaivata sisaruksia tai isää, mutta leikkikavereita hän kaipasi. Samana vuonna poika sai myös Martti Jukolan Urheilun pikkujättiläisen. Äidillä oli usein kirja kädessään. – Ymmärsin paljon enemmän kuin tavalliset lapset. Se oli kuin sanomaton sopimus. Ohjaaja näki, ettei muilla ollut mitään mahdollisuuksia päihittää häntä. Partioleirillä urheilutietokilpailu loppui siihen, kun Ojasella oli kuusi palkintokynää taskussa. Ojanen suree, ettei tullut koskaan ottaneeksi puheeksi äidin kokemusta yksinhuoltajuudesta. KUVAT JARI SOINI Olipa kerran minä. Hän pyrki käyttäytymään niin, ettei pahoittaisi äitinsä mieltä. Kumpikaan ei siitä puhunut. Ojanenkin on kotonaan missä vain ottaessaan kirjan käteensä. MAALISKUUTA 2017 M arkku Ojasen ensimmäiset onnen hetket liittyivät kirjan tai sarjakuvalehden saamiseen. Onnellisuuden saarnamies – ja epäilijä TEKSTI VIRPI KIRVES-TORVINEN
MAALISKUUTA 2017. 23 30
Yksinäisyyden kokemus jäi taakse vaimon ja lasten myötä. – On arvokasta, jos saa sen ymmärryksen, että on paljon ihmisiä, jotka ovat samassa veneessä. Yleensä ihmiset ovat kuitenkin onnellisempia, kun heidän ympärillään on positiivisia ja mukavia ihmisiä. Ihminen voi tottua myös kielteisiin asioihin. Olen pikkuisen pessimistinen, hän arvioi. He joutuivat uusimaan omakotitalonsa alakerran kokonaan. Onnellinen ihminen haluaa muillekin hyvää. Avainsäätiön ja Tampereen kaupunkilähetyksen hallituksen jäsen . Pituus pelasti hänet. julkaissut useita kirjoja . Perhe päätti kuitenkin yhdessä selvitä tilanteesta. Millaiset arkiset asiat ilahduttavat sinua. Hän ei haikaile mennyttä tai haaveile paremmasta tulevaisuudesta. Mikä urheilulaji on sinulle nykyisin tärkein. – Katkeroituminen on maailman luonnollisin asia. Isä on hyvin kiitollinen pojistaan. Ojasen ollessa neljäntoista, äiti osti tilalle lehmiä ja koneita. Ojasen perheelle sattui iso vesivahinko kolmetoista vuotta sitten. Meillä vaimo on se loistava kokki. . Myönnän, etten pysty siihen aina itse. Kyllä vaikutusmahdollisuudet ovat rajallisempia, mitä pinnalliset oppaat antavat ymmärtää, hän luonnehtii. psykologian emeritusprofessori . Hänestä nyky-yhteiskunta alkaa korostaa jo liikaa yksilön vastuuta. Hän ei halunnut olla lainkaan niiden juoppojen ja väkivaltaisten isien kaltainen, joita oli nähnyt. Se oli kovaa aikaa. He ovat aina menneet työn edelle. ” On arvokasta, jos ymmärtää, että on paljon ihmisiä, jotka ovat samassa veneessä. Silloin onnellisuus tuntui olevan kaukana. Nykyisin hän käyttää aikaansa elokuvien historian parissa. Häpeäminen tai eristäytyminen ovat turhia ja ne usein vain pahentavat tilannetta. Toisille ihmisille riittää pienikin määrä kontakteja. . Pitkään kahdestaan Ojaselle oli selvää, että hän halusi opettajaksi ja tutkijaksi. Kyllä varmaan olen hirveästi poikien kautta elänytkin. Varsinkin lännen elokuvat kiehtoivat ja kiehtovat edelleen. Jokainen järkevä ihminen tietää, ettei Jumalan olemassaoloa pysty todistamaan. Muut pojat eivät enää uskaltaneet kiusata häntä. . Siinä on omat mutkat vastassa. MAALISKUUTA 2017 Länkkäreiden lumo Kouluaika oli Ojaselle pettymystä. Ojanen kritisoi yhteisöllisyyspuhetta, joka jää usein pintapuoliseksi. Se ei kuitenkaan tee elämästä välttämättä helppoa tai onnellista. Ojanen teki jokaisesta näkemästään elokuvasta tietokortin, johon kirjasi näyttelijät, ohjaajan ja oman arvionsa. – Joskus tuntuu, ettei ihmisellä ole vapaata tahtoa ollenkaan. Siihen hupenee helposti vuosia. KOLME KYSYMYSTÄ JA VASTAUSTA . . Muodin tiukka rajaus ihmetyttää Ikäviin elämänkäänteisiin on Ojasen mukaan vaikea tottua varsinkin silloin, jos tietää paremmasta tai ne ovat erityisen raskaita. Hän ehti olla pitkään kahdestaan hammaslääkärivaimonsa kanssa, ennen kuin pojat syntyivät vuosina 1984 ja 1991. 24 30. Poikien syntymästä puhuminen nostaa tässä hetkessä tunteet pintaan. Maataloustyöt ja monipuolinen liikunta tekivät nuorukaisesta vahvan. Nuorempi on valmistunut lääkäriksi, ja vanhempi opiskelee kirjallisuustiedettä ja englantilaista filologiaa. asuu Lempäälässä . Ihminen voi kuitenkin tehdä myönteisiä tekoja, ja niistä voi ajan kanssa muotoutua jotain suurempaa. Itsenäinen opiskelu Tampereen yliopistossa oli haastavaa ja jännittävää. Rinnalla olisi hyvä olla läheinen, joka sanoisi, ettei syytä itseään turhaan. – Yhteisöllisyydellä halutaan huolenpitoa ja välittämistä, mutta hyvin helposti se on vain yhdessä oloa, hän pohtii. – On hyvä, jos pystyy suuntaamaan ajatukset positiiviseen suuntaan. Opintomenestys vain vahvisti ajatusta. Ajatusten muuttaminen on yllättävän vaikeaa. – Sain aloittaa isänä tyhjältä pöydältä. Ojasta ärsyttää nykyinen ajattelutapa siitä, että elämä on juuri sellainen, miksi sen itse teet. Mitä ruokaa valmistaisit vaimollesi. vaimo ja kaksi aikuista lasta MARKKU OJANEN Taas myönteisiin huippukokemuksiin tottuminen käy varsin nopeasti, ja onnellisuuden tunne latistuu. Ojanen muistuttaa, että geneettiset erot puhumattakaan elämänkohtaloista ja kokemuksista vaikuttavat onnellisuuden kokemukseen. – Vaikka olisi kuinka onnellisuusgeenit, elämä voi muuttaa ja päinvastoin, Ojanen tähdentää. Vakuutus ei korvannut mitään, ja prosessi kesti kahden vuoden ajan. Myös valmiuksien tai halun puuttuminen voivat olla esteenä myönteisen suunnan löytämisessä. Arkuutta valmiille vastauksille Mitä enemmän vuosia tulee lisää, sitä enemmän psykologian emeritusprofessori Markku Ojanen arkailee sanoa valmiita vastauksia onnellisuudesta tai mistään muustakaan. Elokuvien maailma imaisi Ojasen mukaansa rippikouluiässä. Minä keitän puuroa. Pian Ojanen työnsi kolme metriä pidemmälle kuulaa kuin muut luokkakaverit. Salaojat pettivät, ja vesi tulvi lattioille. Ihmeellisin ja hienoin asia on se, ettei katkeroidu.. Muistikin valikoi asioita ih” Katkeroituminen on maailman luonnollisin asia. Jatkuva kuri ja kiusaaminen tekivät elämän raskaaksi. – Koulussa ei ollut enää niin kamalaa, kun tuli urheilumenestystä. Ihmeellisin ja hienoin asia on se, ettei katkeroidu, hän sanoo. Hän oppi pitämään puoliaan. Hyväntahtoiset ihmiset ja tapahtumat. Se auttoi pääsemään pahimman yli. Ojanen avioitui vuonna 1972. Voimaa Ojanen sai silloin ja saa edelleen kristillisestä vakaumuksestaan. Lentopallo on tärkein katsojana, mutta itse harrastaen se on hiihto. On kohtuutonta esittää tällaisia ajatuksia ihmiselle, joka on vasta kokenut raskaita vastoinkäymisiä. syntynyt Laihialla vuonna 1944 . Hän saattoi joutua syntipukiksi, vaikka hänellä ei ollutkaan mitään tekemistä koko asian kanssa. – Mitään syitä henkseleiden paukutteluun uskossa ei ole. Kun pojat olivat pieniä, oli mahdottoman mukavaa. Silti Ojanen viljeli pitkään maata vielä yliopistossa ollessaan. – Kaikki valehtelevat jonkin verran itselleen. Poika pelkäsi mennä kouluun. . Vesivahingosta yli perheen voimin Ihminen voi olla Ojasen mukaan yksin onnellinen, mutta yksinäisyys on eri asia. Se on suojautumismekanismi. . Onnellisen ihmisen ei tarvitse vertailla elämäänsä muihin. Kohokohtia ovat ne viikonloput, kun jompi kumpi pojista tulee käymään kotona
Hyväksyttynä olemisen kokemuksen löytäminen on arvokasta. Se voi luoda varsinkin nuorille kovia paineita siitä, millainen pitäisi olla. Ihmiset kahlitsevat itsensä muotiin ja rahaan. Lähde: Ojanen, Markku: Kaikki on hyvin juuri nyt 100 paradoksia onnesta (Minerva Kustannus Oy 2015).. – Voisin pitää puoliunissani kohtalaisen hyvän luennon. Hän ei ole koskaan ollut kiinnostunut ylellisyyksistä, kuten ulkomaan matkailusta. Tämä lasten ja nuorten säätiö auttaa vaikeissa elämäntilanteissa olevia toiminnallisin menetelmin. Kaukana ylellisyyksistä Ojanen saattaa käyttää suhteettoman paljon aikaa luentojensa valmisteluun. Kulinaristia hänestä ei saisi tekemälläkään. – Se on omiaan lisäämään onnellisuuden kokemusta. Siinä hän on hämmästellyt, millaisten yksilöllisyyden ja samanlaisuuden paineiden keskellä nuoret elävät. – Kun olen järjissäni ja positiivisella mielellä, niin on käynyt hyvin. Professori tunnustautuu lihapullien ja pannukakun ystäväksi. Ojanen on mukana Dreams-projektin johtoryhmässä. Ennen luentoa Ojanen saattaa nähdä unta mikrofonin johtoon kompastumisesta tai siitä, ettei paikalle tule lainkaan kuulijoita. Hän ottaa liikaa tavaraa mukaan luennoilleen, ettei materiaali pääsisi loppumaan. Hän on tyytyväinen arkisista asioista. 25 30. Hän luonnehtii itseään kylähulluksi, joka on huono olemaan toimettomana. Ojanen ei ole koskaan ymmärtänyt muodin tiukkaa rajausta. Se, että muut perheenjäsenet olisivat terveitä ja heillä olisi hyvä elämä, on vielä tärkeämpää. Yliopiston lentopallojoukkueenkin hän koki kotoisaksi vasta vuosikymmenten jälkeen. Luennon jälkeen hän pohtii, menikö hänen viestinsä perille. Ojanen toivoo voivansa kirjoittaa kirjoja ja pitää luentoja vielä pitkälle tulevaisuuteen. Menestyäkseen pitäisi olla valtavasti erilaisia persoonallisuuden piirteitä. Miksi vain tietynlaiset ihmiset olisivat oikeanlaisia. Ojanen ei ole haaveilijatyyppi. On tärkeää armahtaa itseään ja muita. MAALISKUUTA 2017 miselle itselleen edullisella tavalla. – Innostumisen armolahja on säilynyt hyvänä, hän nauraa. Ojaselle uusiin porukoihin meneminen on ollut jo lapsesta vaikeaa
Helenan kirja kertoo kulttuurieroista, mitä Ranskaan muuttanut suomalainen nainen ja äiti kohtaa. Näitä asioita miettii Helena Liikanen-Renger Ranskan Rivieralla.. Siellä tulin uudelleen raskaaksi, Helena kertoo. Tämä oli oikeastaan yllätys myös Helenalle, vaikka on itsekin asunut aiemmin ulkomailla. Mutta toisaalta elämässämme täällä on paljon tosi hyvää: rakastamme rentoa välimerellistä elämäntyyliä, aamuisin nousevaa aurinkoa, lämpöä, hyvää ruokaa ja iloisia ihmisiä. – Yleinen ilmapiiri muuttui iskujen jälkeen pelokkaammaksi. Oliko hän ensisijassa nainen vai äiti, miten lapsi on kasvatettava lapsuuteen ja elämäntapaan, joka poikkesi totutusta. Koko juttu alkoi Savon sydämestä. Nyt hän asuu perheineen Antibesin kaupungissa, joka sijaitsee Nizzan ja Cannesin välissä. Lapset kasvavat kaksikulttuurisessa perheessämme, mutta ympäristö on täysin ranskalainen. Helenan kokemuksen mukaan esimeriksi lapsen imetys on Ranskassa asia, joka on täysin lapsenkengissä. Ranskan suhde naiseuteen ja äitiyteen poikkeaa suomalaisesta melkoisesti. Imetystä pidetään naista alentavana ja rasittavana toimintana eikä tueta tai kannusteta. Ranskassa olimme ranskalainen perhe, jossa oli hassu suomalainen äiti, joka tilasi Suomesta lapsilleen mustikkasosetta ja luumupilttiä”, hän kirjoittaa. Ajatus Suomeen paluusta oli aluksi esillä, mutta elämä eteläranskalaisessa ympäristössä alkoi tuntua kotoisalta. 26 30. Sain kuitenkin toimittajastipendin Amerikkaan, joten muutimme Los Angelesiin. – Menimme naimisiin ja Suomessa meille syntyi myös lapsi. Blogikirjoitusten pohjalta, niitä laajentamalla ja syventämällä, hän on nyt julkaissut kirjan Maman finlandaise – poskisuukkoja ja perhe-elämää Etelä-Ranskassa. Toki toivoisi, ettei lasten tarvitsisi elää lapsuuttaan paikassa, jossa aseistettujen sotilaiden läsnäolo on normaalia. Kaksivuotiaalle pojalleni ne nyt kelpaavat. Sotilaat tulivat kaduille Helena Liikanen-Renger sanoo olevansa hyvin suomalainen. MAALISKUUTA 2017 Paratiisielämää terrorismin varjossa Elämä on kuljettanut Suomessa tv-toimittajana tunnettua Helena Liikanen-Rengeriä Kalifornian kautta Ranskaan. Olisiko Suomessa todellinen elämä, jossa Helena olisi uranainen, pyöräilisi töihin pakkasessa ja laittaisi lapsille makaronilaatikkoa”. Helena sai huomata, että ensimmäisen lapsen kohdalla koettu suomalainen, hyvin lapsikeskeinen kohtelu oli tipotiessään. Mieheni oli asunut maassa jo pidempään, hän on oikea Suomi-fani. Ranskassa pääosassa oli äiti, jota hoidettiin ja paapottiin, jottei hänelle tule laskimovaivoja tai roikkovatsaa. ”Suomessa olimme suomalainen perhe, jossa oli eksoottinen ranskalainen isä. Vähitellen huomasin, että se ei onnistu. – Ulkoinen olemus on Ranskassa niin tärkeä, että esimerkiksi en millään saa viisivuotiasta tytärtäni pukemaan päälleen mummon Suomesta tuomia kirjavia unisex-vaatteita. Sieltä löytyi miehelle työpaikka ja Helena jäi kuopuksen syntymän myötä kotiäidiksi ja alkoi kirjoittaa blogia siitä, millaista on olla kahden lapsen kotiäiti Ranskassa. Pariisissa ja Nizzassa tehdyt terrori-iskut muuttivat ajattelua. Muutto Ranskaan ja kotiäidiksi Paluu ei osunutkaan enää Suomeen vaan miehen kotimaahan Ranskaan. Äitiyteen, lapsen saamiseen ja kasvatukseen liittyvät asiat ovat nimittäin varsin tiukasti kulttuurisidonnaisia. Helenan oli Ranskassa vaikea löytää rooliaan äitinä ja naisena, koska kohtelu oli aivan erilaista kuin Suomessa. – Kuvittelin aluksi, että voin kasvattaa lapseni samaan tapaan kuin itseni on kasvatettu Suomessa. Muutama vuosi sitten Helena tapasi Tahkolla, yökerhon hämärässä ranskalaisen miehen mösjöö Rengerin, joka työskenteli Nokian insinöörinä. Jo 1700-luvulta periytyy asenne, että naisen tulee olla ensin miestään tukeva puoliso, sitten yhteiskunnan velvoitteita omaava nainen ja vasta kolmanneksi äiti. Hilkka Kotkamaa Demokraatti Anni Kotkamaa ”Onko elämä Välimeren leppeydessä pelkkää leikkielämää
Nyt kun katson itseäni, huomaan, miten häkellyttävän paljon paljon käytän samanlaisia ilmeitä, hymyä ja eleitä kuin äitini. Hänkin saa kuulla, miten paljon hän muistuttaa äitiään. Silloin oli paljon vapaampaa. Kasvoissa näkyvät elämän jäljet. Kenties jotakin sellaista, mistä tulevatkin sukupolvet hyötyvät. Ja se tietysti ärsyttää tytärtäni. Minulla on äitini kasvot. On minussa toki isäänikin, mutta kasvonpiirteet tulevat äidiltä. Jotkut tunnistettavat piirteet selvästi kulkevat suvussani. Minulle sanottiin lapsena jatkuvasti, että ”kylläpä on äitinsä näköinen tyttö”. 27 30. Mutta kun nauramalla ryppyjä saa, niistä pitää olla onnellinen. Onhan kasvoissa tapahtunut paljon muutosta nuoresta tytöstä tähän päivään. Olisi tärkeää, että voisimme tarjota lapsille paremman maailman kuin, mitä itse olemme saaneet. Näen omassa tyttäressäni hyvin paljon samoja piirteitä kuin itsessäni. Siksi nauran paljon. Se on kyllä totta, vaikka lapsena se ärsytti. Toivoisin, että naiset rohkaistuisivat olemaan oma itsensä. MAALISKUUTA 2017 Kasvot peilissä TEKSTI JA KUVA NORA VILVA Tuula Haatainen, 57 N äen peilikuvassani sen pikkutytön, joka oli lapsuudessa hyvin paljon äidin tyttö. Nauru, ilo ja huumori ovat hirveän tärkeitä minulle. Elämästä pitää nauttia ja olla kiitollinen kaikesta siitä, mitä on saanut ja keskittyä siihen, mitä omalla elämällään tekee. Tietysti elämässä on ollut suruakin, mutta olen optimistinen luonne. Sai olla poikatyttö ja rasavilli, eikä kiinnitetty juurikaan huomiota siihen, miltä näytti. Nuorten tyttöjen ulkonäköpaineet ovat paljon suuremmat tänä päivänä kuin, mitä oli omassa nuoruudessani. Ei keskittyä ulkopuolelta annettuihin malleihin siitä, miten naisen pitää olla ja suhtautua omaan ulkonäköönsä. Poikani on sen sijaan perinyt enemmän isänsä vahvoja piirteitä. Tuula Haatainen on kansanedustaja (sd.) ja Helsingin pormestariehdokas.
Tai tiedämmehän toki sen verran, että arkiaamuisin elämänpolkumme tuovat meidät ohittamaan toisemme aina samassa paikassa samaan aikaan. 28 30. Aluksi tietenkin riensimme aamusta toiseen toistemme ohi. Parin korttelin päässä työpaikaltani minua vastaan kiiruhtaa joka ikinen arkiaamu kuusissakymmenissä oleva nainen. Pihojen välisten kulkuyhteyksien turvallisuutta ja sujuvuutta voi parantaa yhteistyössä kunnan kanssa. MAALISKUUTA 2017 PAINOIN HISSIN NAPPIA kuudenteen kerrokseen ja tajusin, että tämän aamun työmatka jäi vajaaksi. Vaikka ihmisen näkee toistuvasti päivästä toiseen, on hänet hämmästyttävän luontevaa jättää kokonaan noteeraamatta. Mitä enemmän lapset pääsevät itsenäisesti kävelemään ja pyöräilemään lähiympäristössään, sitä paremmin he omaksuvat kestävien ja terveellisten kulkumuotojen käytön osana normaalia arkea. Niinhän voi käydä, jos ei pidä silmiään tiiviisti kadun pintaan liimattuna tai muuten vaan lepsuu ja unohtaa väistellä katsekontakteja. En tiedä. Sillä tyylillä niin kuin nyt vieraiden ihmisten ohi riennetään. Minne hän on matkalla ja millainen on hänen elämäntiensä. Kuin vahingossa tärkeäksi, mieltä ilahduttavaksi osaksi jokaista arkipäivääni. Tai sairastunut. Aina samalla korttelinpätkällä. Muuttanut. Moikkaamistamme alkoi oikein odottaa. u u u ON MUKAVA TAJUTA, miten merkitykselliseksi asiaksi satunnainen kohtaaminen täysin tuntemattoman ihmisen kanssa voi kehittyä. Mikä hänen tarinansa on. Tänä aamuna, maaliskuisen aamuauringon säteiden häikäistessä silmiäni tuntematonta naista ei näkynyt. Kohtaaminen tuntemattoman kulkijan kanssa. En tiedä. Priorisoimalla ja turvaamalla hyvät kävelyn ja pyöräilyn olosuhteet laajennetaan sekä lasten että esimerkiksi ikäihmisten toiminnallista tilaa, mikä on koko yhteiskunnan etu. Katseemme kohtasivat sattumalta noin sadasosasekunnin ajaksi. Sen kummemmin kasvoihin katsomatta, kiiruusti ohi pyyhkäisten, alkaneen päivän asiat mielessä risteillen. Nukkunut pommiin. Tämä aiheuttaa tarpeetonta mielipahaa ja tilojen vajaakäyttöä. Asuinalueiden eri taloyhtiöt voisivat esimerkiksi luoda hieman erilaisia leikkija oleskeluympäristöjä, jotka muodostaisivat virikkeellisen kokonaisuuden, josta kaikki asuinalueen asukkaat saisivat nauttia joustavasti. Intiaanikesän helleaamuina, näkökentän sumentavassa tihkusateessa, liikehuoneiston jouluvalojen hämyssä, niinä aamuina kun kadut ovat jääkuorrutettu luistinradoiksi. Oli oikeastaan ihan vähän ikävä aamurutiiniamme. Siitä puuttui oleellinen osa. Osumme tämän henkilön kanssa samalle kadunpätkälle aina samaan aikaan. Myös yhteiskunta hyötyy Pihojen laajempi yhteiskäyttö vaati kuitenkin myös asukkaisen aktiivisuutta ja yhteiskäyttö tulee huomioida niin alueiden suunnittelussa, rakentamisessa kuin myös asumisen eri vaiheissa. Samalla sekunnilla silmäkulmiin karehtivat pienet hymynvivahteet, jotka huikkasivat ”moi, tässä me taas ollaan”. Olet tärkeä minulle, tuntematon nainen Nora Vilva Pihapiirien yhteiskäyttö olisi kaikkien etu Nykyisin jopa samaan pihapiiriin kuuluvat taloyhtiöt saattavat pitää tarkkaa lukua omista pihaneliömetreistään ja kieltää muiden lasten leikkimisen alueella. Minne hän on matkalla ja millainen on hänen elämäntiensä. Joillekin meistä se voi olla päivän ainoa kontakti toiseen ihmiseen. Eräänä aamuna tapahtui käänteen tekevä poikkeus. Ohikiirehtimiset muuttuivat kohtaamisiksi ja joka aamuiset tervehdyshymyt jalostuivat iloisiksi hyvän huomenen toivotteluiksi. Mistä hän haaveilee ja mikä tekee hänet onnelliseksi. Asuinalueille on mahdollista saada enemmän leikkipaikkoja ja pelialueita, jos niitä käytetään ja hoidetaan yhdessä. Onko hän tyytyväinen ja onnellinen, vai kenties surullinen tai huolestunut. Jäänyt auton alle. Ehkä hän on lomalla, mietin. Ekovinkki PAULA VÄISÄNEN, VALONIA Lisa Quarfoth Alextype. Seuraavana aamuna oli yllättävä huomata, mikä vaikutus voi olla puolihajamielisellä pikamulkaisulla vieraan ihmisen silmiin. ” Asuinalueille on mahdollista saada enemmän leikkipaikkoja ja pelialueita, jos niitä käytetään ja hoidetaan yhdessä. Joka ikinen arkipäivä. Työmatkan loppuosan hahmottelin mielessäni tarinoita naisen ”katoamisen” syyksi. Nainen ja minä emme tiedä toisistamme mitään. Vaihtoehtoisia toimintatapoja on olemassa. Tutulla ohitushetkellä vilkaisimmekin toisiamme ihan tarkoituksella. u u u SIITÄ SE SITTEN alkoi. Sen sijaan tiedän, miten merkityksellistä on nähdä toinen ihminen ja tervehdyksellä kertoa arvostavansa hänen kohtaamistaan
K. Hietasen lehtikuvat kertovat presidentti Urho Kekkosen ajan Suomesta, mutta näkökulma on turkulainen ja varsinaissuomalainen. Turun Hamburger Börs puretaan. K. 29 30. Siis Turun taudiksikin kutsutun purkuvimman eteneminen 1950-luvulta 1980-luvulle. Vuosina 1961–1989 hän oli Helsingin Sanomien Turun aluetoimituksen valokuvaaja. Demokraatti Mick Jagger vuonna 1965. V. Kuvat V. JOKA säilyttää ja julkaisee suomalaisia lehtikuvakokoelmia. Olkiluodon ydinvoimalan peruskiven muuraus vuonna 1974. Turun aluekuvaajana Hietaselle lankesivat ne kuvaukset, joissa presidentti otti kesäaikaan vastaan ulkomaisia valtiovieraita Kultarannassa Naantalissa ja kun Kekkonen vei vieraita kalareissuille Turun saaristoon. Turkulaiset osoittivat mieltään, mutta monet vanhoista arvorakennuksista purettiin kokonaan, joistakin jäi jäljelle julkisivu. Journalistinen kuva-arkisto perustettiin Museoviraston Kuvakokoelmien yhteyteen vuonna 2014. Hän oli myös todistamassa Olkiluodon ensimmäisen ydinvoimalan peruskiven muurausta elokuussa 1974. K. Hietasen lehtikuvissa näkyy myös Turun vanha, historiallinen keskusta ja sen nopea muutos. Hietanen oli paikalla myös juhannuksena 1965, kun Rolling Stones saapui ensimmäiselle Suomen-keikalleen. Se turvaa merkittävien lehtikuvaajien ja sanomaja aikakauslehtien kuvakokoelmien säilymisen yhdessä muiden museoiden ja arkistojen kanssa ja vahvistaa lehtikuvan asemaa osana kulttuuriperintöä. V. Hietasen (1924–2012) lehtikuvaajan ura kesti yli 30 vuotta. Hän aloitti 50-luvun puolivälissä kuvaamalla turkulaisiin sanomalehtiin, Uuteen Auraan ja Åbo Underrättelseriin. Viljo Kalervo Hietasen eli V. Ja silloin, kun Neuvostoliiton pääministeri Aleksei Kosygin tuli salaiselle vierailulle Suomeen lokakuussa 1968. K. Hietanen kuvasi paljon sitäkin hienoa kulttuurista jaksoa 1970-luvulla, kun Ralf Långbacka ja Kalle Holmberg nostivat kunnianhimoisilla taiteellisilla linjauksillaan Turun Kaupunginteatterin valtakunnalliseksi puheenaiheeksi. Hietanen K Kulttuuri Tuottaja: Rolf Bamberg 09 7010 539 rolf.bamberg@demokraatti.fi Kalevi ”Häkä” Häkkinen laskee kilpaa rallikuski Rauno Aaltosen kanssa Hirvensalon laskettelukeskuksessa 1967.. MAALISKUUTA 2017 Ikimuistoisia turkulaiskuvia M useoviraston Journalistinen kuva-arkisto JOKA on saanut perikunnan lahjoituksena hallintaansa turkulaisen lehtikuvaaja Viljo Kalervo Hietasen kuvakokoelman
Jatko-osa Hei Taas! vie tällä kertaa 1980-luvun syntikkadiskon äärelle. Minä tuon mukanani sateet tuntuu levyltä, jonka tehtävä on lähinnä tehdä vaikutus pedantilla ja perusvakavalla suorittamisella. Vintage-biittejä tanssittavuuden yli suosivat kuulijat lienevät tästäkin suunnanvaihdoksesta kiitollisia, mutta esimerkiksi parin vuoden takaisen Lose It -hitin kaltaisia lohkaisuja levyltä on turha odottaa. Kuu ja komeetta -biisissä hairahdutaan hetkeksi teatterikoulumaiseen hurmioon, joka tuo mieleen Olavi Uusivirran. Kake Randelinin Nasta pimu on nauttinut ainoas taan kulttisuosiota. Niissä se onnistuu yhtä hyvin kuin pelkällä äänitekstuurillaan jähmeistä instituutioista pilakuvia piirtäneet 1980-luvun esikuvansa Depeche Modesta Frankie Goes to Hollywoodiin. Jyri Pitkänen JONI KLING Levyt Olkatoppauksia ja pajatsoiskelmää V ille Leinosella on ollut uskallusta venyttää repertuaariaan campin rajoille asti. Leinonen on versioinut suomalais-venäläisiä kansanlauluja Unilehto-albumilla, julkaissut äänikollaaseja ja coveroinut Danzigia. Joukosta on vaikea erottua, mutta Autio ei ehkä haluakaan. Häntä tekisi mieli kutsua Suomen Serge Gainsbourgiksi: moni alainen taiteilija, joka osaa käyttää viihteellisyyttä välillä hämäävänä viittana, välillä hittivaluuttana. Siihenkin sovittaja Janne Lastumäki on askarrellut aikalaissyntetisaattoreilla autenttisen kömpelöt pajatsoiskelmä-soundit. Debyytiksi se onkin erityisen tiivis, harkittu ja ammattimaiselta vaikuttava paketti, jonka suuntaviivat piirretään heti levyn avaavan komean nimikkokappaleen myötä. Tunnelma on paikoin entistäkin painostavampi ja edeltäviä unenomaisia albumeita raskaampi. Tehosekoittimesta kehittyi viihdeorkesteri pilke silmäkulmassa ja Martti Servo soitti huumorihumppaa. Laulajan vasta aloitellessa uraansa Valumo-yhtyeineen 90-luvun lopulla, elettiin rockpiireissä iskelmäbuumia. Sen kaikkia kappaleita yhdistää jälleen sanoittaja Raul Reiman. Tenavatähtimäisen sinisilmäisesti tulkittu Sadepisaroita kuulostaa viattomalta, mutta Leinonen ei olisi Leinonen, ellei Hei Taas! kantaisi myös iskelmäperinteeseen kätkeytyvää melankoliaa. Nuorena menehtynyt, alakuloisista teksteistä tunnettu Reiman on jäänyt kollegoitaan Juha Vainiota ja Vexi Salmea tuntemattomammaksi tekijäksi. 30 30. Lupaavana ensijulkaisunakin Aution levyltä nimittäin toivoisi useampaan otteeseen tilanteita, joissa kulmat kierretään terävämmin, sillä muutoin valitulla linjalla saattaa päätyä tuottamaan pelkkää tasapaksua tapettia.. Se tuntuu jälleen Leinosen varhaiskauden romanttisilta konseptilevyiltä, sisältävän tarinan pelkän hilpeän kasari-iskelmäkarusellin sijaan. ELEKTRO Austra: Future Politics Domino SYNTIKKADISCO Ville Leinonen: Hei Taas! Ratas Music Kriisiviestintää Tummasävyistä syntetisaattoripoppia kahden albumin verran Austra-nimellä julkaissut Katie Stelmanis turhautui sekä tulehtuneeseen pohjoisamerikkalaiseen ilmapiiriin että entisiin yhteistyökumppaneihinsa. Niin Suomi-iskelmän kuin chanson-perinteenkin tunteva tulkitsija on sinut myös kevyen musiikin synkemmän ja omituisemman laidan kanssa. Jos Leinonenkin aluksi vaikutti itseironiselta kiiltokuvalta, on hän jatkanut artistiminänsä kehittelyä yhä pidemmälle trendeistä ja näkyvyydestään välittämättä. Tekstiensä osalta albumin nimi ehkä viittaa isompaan konseptiin kuin mitä se lopulta pystyy tarjoamaan. Stelmanis on usein sanoittajana vain käsitteiden tasolle jäävä ja yksittäisiin iskulauseisiin takertuva kirjoittaja. Jokainen on silti kuullut jopa toista sataa sanoitusta vuodessa tehtailleen Reimanin kappaleita Titanicista Minttu sekä Villeen. Kikan Anna rakas raju hetki oli omana aikanaan hitti, Modern Talking -suomennos Ota kii sen sijaan käännösiskelmien suosion hiivuttua tuntemattomaksi jäänyt. Omistettuna pophistorian outsiderille Hei taas! herääkin cover-kokoelmaa laajemmaksi ja harkitummaksi teokseksi. Biisi ei ole järin onnistunut, mutta sillä on paikkansa. Osittain Meksikossa vietetyssä retriitissä soolotyönä syntynyt uusi Future Politics -levy ei kuitenkaan kuulosta vapautuneemmalta tai valoisammalta kuin Austran aiemmat julkaisut. Future Politicsin artikuloiduin sanoma onkin sen jäätävässä äänenkuvassa ja synteettisessä rytmissä. Hei!-levyllään (2007) Leinonen antautui täysin vanhoille Finnhitseille Katri Helenaa ja Markku Aroa tulkiten. Suurten kielikuvien ja hillityn instrumentaation tasapainoilussa seurataan Pekka Strengin viitoittamaa perinnettä sivuraiteille juuri poikkeamatta, kuin mielenrauhan ja zeniläisen levollisuuden ihanteita pikkutarkasti varjellen. FOLK Antti Autio: Minä tuon mukanani sateet Rapu Records Kevyitä kuuroja Nuorten miesten esittämää folkja indievaikutteista trubaduurimusiikkia on tällä hetkellä tarjolla yllin kyllin, ja Antti Aution myötä vielä hieman lisää. MAALISKUUTA 2017 ” Hei Taas! vie 80-luvun syntikkadiskon äärelle
FOLK / ETNO Joose Keskitalo: Julius Ceasarin anatomia Helmi Levyt Vakosamettihousuisia kummitusjuttuja Joose Keskitalon asemaa maan arvostetuimpien lauluntekijöiden joukossa ei aina ole ollut helppo ymmärtää. Tummaan, eskapistiseen kuvastoon verhottunakin Pariisin kevät kuulostaa vuosi vuodelta yhä enemmän nykypäivän iskelmältä. Kaikki kuin apteekin hyllyltä. Ammattimaisuus ja Tuunelan tuottajatausta kuuluvat jo rasitteeksi asti. MAALISKUUTA 2017 ROCK The Flaming Lips: Oczy Mlody Warner Astronautit hukassa 1980-luvun puolivälissä aloittanut Flaming Lips on tehnyt vaikuttavan nousun alkuaikojen räkäpunkista maailmojasyleilevään kosmiseen psykedeliapoppiin. Luultavasti onkin. Sittemmin he ovat jääneet pysyvästi haahuilemaan kiertoradalle. Mukaan on tarttunut ainakin täyteläisempiä syntetisaattorija house-elementtejä päivittämään yhtyeen aiempien levyjen viileää äänimaailmaa, joka näennäisestä tyylikkyydestään huolimatta olisi ennen pitkää muodostunut rasitteeksi. Yhtyeen uran viimeinen kolmannes on vierähtänyt epätasaisten erikoisjulkaisujen ja levottomien cover-projektien parissa, joiden ohella bändi on kymmenen vuoden sisään saanut ulos vain kaksi oikeaa levyä. Etenkään jos esoteerisviritteinen taidekoululta kalskahtava perinnemusiikki ei satu osumaan lähelle sydäntä. 31 30. Kuhmolaislähtöinen muusikko tuntee arkkityyppiset huru-ukot ja maatiaispunkkarit. Tavallaan levy on Youngin suorasanainen klassikkokappale Southern Man albumimittaan venytettynä. ROCK Neil Young: Peace Trail Reprise Neilin turhautunut tilapäivitys Peace Trail osoittaa, että digitaalisten musiikkisoittimien, hybridiautoprojektien ja eritoten epätasaisten yhdenasian albumeiden ohella Neil Young osaa myös välillä tehdä mutkattoman rocklevyn purevilla, ajankohtaisilla sanoituksilla. Suomen kokoiselle markkina-alueelle mahtuu kliseen mukaan aina vain pari kultasormista koko alaa dominoivaa hittinikkaria ja tuottajaa kerrallaan, mutta vaikka Tuunelalla olisi kaikki edellytykset nousta moiseen asemaan teollisuuden taustapiruna, jaksaa hän pakertaa oman Pariisin Kevät -yhtyeensä parissa. Tämä on Youngille tyypillistä moniajolla työskentelijän tehokkuutta, joka tosin usein ilmenee huolimattomilta tuntuvina lopputuloksina.. Julius Ceasarin anatomia ei tee Keskitalon kielikuvia yhtään sen helpommin avautuviksi, mutta se on antoisinta ja vaivattomimmin soljuvaa musiikkia artistilta tähän saakka. Pinnallisen käsittelyn vuoksi tuntee ajoittain seuraavansa keksittyjen hahmojen edesottamuksia televisiosarjassa, jonka roolit on kirjoitettu ilman taustatarinaa, jossa vuorosanat on sävelletty lennosta, ja jossa tunteita yritetään kuvata lähinnä uutisreportaasimaisilla päälauseilla. Viitekehys aikaan ja paikkaan on sama kuin muun muassa Räjäyttäjät-yhtyeestä nousseella Jukka Nousiaisella: hiekkatiet ja 1970-luku, Juice ja Mona Carita. Räväkkä Horror ’15 -levy ei tyytynyt ryppyotsaiseen suorittamiseen ja pöytälaatikkorunoiluun. Se on tuoretta verta maakunnista ponnistavan indien parissa, missä nuoret miehet perinteisesti tekevät lauluja sopeutumattomuudestaan omaa älyllisyyttään alleviivaten. Toisaalta Pariisin kevättä ei enää hetkeen ole voinut nähdä perinteisenä bändiprojektina. Kuumeen jokaiselta raidalta löytyy sävellyksellinen koukku, laskelmoitu kertosäe ja asian tuntevalta kuulostavia tuotannollisia kasariviitteitä. Coynen mielenterveydestä alkaa olla huolissaan, samoin kapteeniaan orjallisesti tottelevan bändin viihtyvyydestä. Smithin klubisoundiin keskittynyt soolo näyttää lopulta vain hyödyttäneen uudelleenkoottua ryhmää. Kuten niin usein nuorten aikuisten indiebändeillä tekstit keskittyvät jälleen (luultavasti pienen piirin välisiin) ihmissuhteisiin, mutta niitä lähestytään anonyymisti ja etäisesti. INDIE The xx: I See You Young Turks Liian viileästi cool The xx:n kohtalo ehti jo näyttää epävarmalta kahden kehutun, minimalistisen tunnelmointilevyn jälkeen. Syväoppivien algoritmien aikana ei ehkä enää pelkkää urbaanilegendaa. Synkeähköt ja vaikeat Embryonic ja The Terror saavat nyt jatkeekseen samaa kaavaa toistelevan Oczy Mlodyn. Se kuulostaa muusikolta, joka kunnianhimoisten projektiensa ja muun häsläämisen keskellä löytää tarpeen sanoa jotain painokkaasti rustaten sen nopeasti ylös ennen kuin unohtaa, mistä oli kyse. Haluaisi uskoa, että Ville Leinosen levyn yhteydessä jo mainitun liukuhihna-ammattilaisen Raul Reimanin tavoin olisi Tuunelallakin apunaan mystinen tietokoneohjelma, jolla viihdyttäviä popkaavoja olisi helpompi automatisoidusti lätkiä yhteen. Paatuneen viihdyttävältä ja epäilyttävän vaivattomalta. Kauhuelementit teksteissä ovat kevyen humoristia ja tarinankertojana Keskitaloa on kehuttava, vaikkei hän sitä perinteisessä mielessä ole. POP Pariisin kevät: Kuume Sony Menestyksen kaava Arto Tuunelalle on pakko antaa arvostusta. Vuonna 1987 syntyneelle Klemetille se on toki pelkkää etänostalgiaa ja Litkukin vaikuttaa olevan tekijän menevämpi ja rääväsuisempi sivupersoona: pikkukaupungin rokkitähtipyrkyri ja pissis, jolla on anteeksipyytelemätön asenne. Miksi kivijalkaan piilotetaan ruumiita ja mistä eksyneiden merimiesten seuraama valo on lähtöisin. Nyt se varmaan seurailee juuri niitä parikymppisiä hapuilevia happorockbändejä, jotka puolestaan ovat ottaneet varhaisen Flaming Lipsin esikuvakseen. Ulkoisesti vaatimaton Peace Trail sisältää kymmenen kappaletta, joissa kanadalainen Young pureutuu americanan arkirealistiseen puoleen ja purkaa moniselitteistä suhdettaan pohjoisamerikkalaiseen keskiluokkaan. Surrealistiseen tajunnanvirtaan sekoitettujen kertomuksien aukot kuulija yrittääkin täyttää itse. Perspektiiviharhaa ei auta sekään, että yhtye on aina yrittänyt pysyä ajan hermolla. Tunnetasolla The xx:n ilmaisu on kuitenkin edelleen pienten yöpakkasten asteella. Vastaava asetelma toki summattiin hyvin jo viime levyn Progetyttö-kappaleessa: kun maaseudun tyhjiöstä pääsee kaupungistumaan, huomaa oman kaikkivoipuutensa nopeasti karisevan. Komeista melodioista on taannuttu päämäärättömään jammailuun, joka kuulostaa Pink Floyd -välisoitolta albumimittaan venytettynä. Keskitalon usein kuolemanvakavan synkeissä vesissä uineet balladit on nyt sovitettu leikkisämpään ja sadunomaiseen vanhasta Love-progesta muistuttavaan palettiin, jossa kuuluu 1970-luvun folkin ohella muita ajan muodikkuuksia: Quilapayun-yhtyeen eteläamerikkalaista kansanmusiikkia ja liisankatulaista jazz-soundia. Wayne Coynen aikoinaan universaalia kauneutta huokuneet tekstit ovat nekin toistaneet pitkään samaa kuviota: hallusinaatioita ja sekavaa höpinää. Poliittinen ilmapiiri on selvästi herättänyt Youngin protestilaulajan vaistot. Kun avainjäsen Jamie Smith työsti soolouraansa, joutui yhtye jäämään määrittelemättömän pituiselle tauolle. Ajoittain kuullaan kiistellyn Trans-albumin vocoder-efektiä ja soitollisesti Peace Trail vaikuttaa siltä kuin se olisi syntynyt yhdessä nopeassa rykäyksessä. Soolojulkaisu Juna Kainuuseen jatkaa samalla reseptillä ammentaen pohjoisesta peräkyläbohemiasta. INDIE Litku Klemetti: Juna Kainuuseen Luova Records Haja-asutusalueiden hipit Vuosi sitten Sanna ”Litku” Klemetti haastoi Tuntematon numero -yhtyeensä kanssa kotimaisen vaihtoehtorockin turvaratkaisut. Keskitalon lauluäänen fraseeraus emuloi varmaankin tietoisesti Georg Malmsténia, Harri Rinnettä ja KOM-teatteria
Sinun sukupolvellesi aurinko, kuu ja Rolling Stones ovat aina olleet olemassa” Tämä kiteyttää myös yhtyeen nykyisen tilan: aikoinaan kapinallinen ja pelottava yhtye on vuosikymmenten saatossa muuttunut vastakohdakseen. Mitä tekemistä auringolla ja kuulla on Rolling Stonesin kanssa. Hän on ollut myös mukana Mick Jaggerin ja Martin Scorsesen kanssa yhteisissä rock-elokuvahankkeissa, muun muassa Vinyl-tv-sarjaa kehittelemässä. Asia selviää jo kirjan avaavasta sitaatista, joka on peräisin nuoremman polven kirjoittajan keskustelusta Keith Richardsin kanssa: ”Sano sinä, koska minä en tiedä. Onkin kiitollista, että Cohen keskittyy kirjassaan yhtyeen luovimpaan kauteen vuosiin 1968-72, jolloin syntyivät peräkkäisinä vuosina klassikkoalbumit ”Beggars Banquet”, ”Let it Bleed”, ”Sticky Fingers” ja ”Exile on Main St.”. Kirjan otsikko herättää heti hämmennystä. Silti on hieman outoa, että kirja ei käsittele juuri lainkaan vuonna 1966 ilmestynyttä ”Aftermathia”, joka kuitenkin oli paitsi ensimmäinen levy, jolla oli ainoastaan Rolling Stonesin omia kappaleita, myös yhtyeen ensimmäinen todellinen merkkiteos. Ei rahasta vaan soittamisen ilosta.. Millaista on elää maailmassa, jossa Stones on aina ollut olemassa. 32 30. Vuonna 1994 kivien vieriminen oli jo ennalta-arvattavaa ja alussa mustia blues-yhtyitä luovasti matkinut bändi on apinoinut siitä eteenpäin lähinnä itseään. Rolling Stonesista on tullut selviö ja myytti. Kiihkeät fanit painottavat, että yhtyeen kulta-aikaa oli 60-luvun loppu ja 70-luvun alku – heille viimeinen merkkialbumi oli vuonna 1978 ilmestynyt ”Some Girls”, verevä ja väkevä vastaus punkin heittämälle haasteelle. Sami Heino Otava 2017, 400 s. Instituutio, jonka hajoaminen saisi aikaan samanlaisen hämmennyksen kuin bändin synty ja nousu maailmanmaineeseen 1960-luvun alkupuolella. Kuun varjoisalla puolella Eniten kirja paneutuu kuitenkin vierivien kivien persoonallisiin peKari Hulkko Eletetyt vuodet uurtavat kasvoja, mutta soitto soi. Painotus kultakaudessa 1960-luvun lopulla syntynyt tuoreimman Rollari-kirjan kirjoittaja Rich Cohen on legendaarisen rocklehti Rolling Stonen toimittaja, joka on seurannut yhtyettä kiertueilla vuodesta 1994. MAALISKUUTA 2017 Rock-taivaan kiertävä kiintotähti KIRJAT Rich Cohen: Aurinko & kuu & Rolling Stones Suom. Vuosien varrella hän on Stonesin mukana kiertäessään haastatellut kymmeniä muusikkoja, tuottajia ja studiopomoja, ja näistä aineksista syntyi sitten ”Aurinko, kuu ja Rolling Stones” -kirja
u u u Monille meistä Meri on tuttu historian, sodan ja sotilasympäristön kuvaajana. u u u On aika yleistä, että kirjailija syntyy novellistina, Merikin. T. Pekka Wahlstedt. Nuoren Voiman E P-na kertoi lennokkaasti, miten tekijä töksäytti yllättäen ja pikkuseikka iskeytyi poikkiteloin. Outoa sekin on, että sankari pakenee sankaruutta. Näkee paremmin. W. Veijo Meren astuminen Suomen kirjalliselle kentälle tapahtui viime vuosisadan puolivälissä. Teknisesti hän kehottaa katsomaan kohdetta hieman sivuun. Saisimme kuulla hänen teostensa synnystä. Etenkin itsetuhoinen, 27-vuotiaana kuollut Brian Jones saa paljon tilaa. Ranskassa sijaitsevassa Villa Nellcôtessa, joka toimitti toisen maailmansodan aikana natsien päämajan virkaa. Vanhan tavan jatkumo istui vielä sitkeässä, mutta sitä vaivasi tunkkaisuus. Yhtye oli myös saattelemassa rauhan ja rakkauden vuosikymmentä manan majoille vuonna 1969 pidetyllä Altamontin festivaalilla, jonka ankea ja aggressiivinen ilmapiiri huipentui siihen, kun järjestysmiehiksi palkatut Helvetin enkelit puukottivat kuoliaaksi asetta heilutelleen nuoren miehen. Cohen ei kuitenkaan onnistu kaivamaan Rolling Stonesista esiin enää mitään uutta – onhan tämän kiehtovan vaarallisen ja shokeeravan joukkion edesottamukset pengottu ja käännetty viimeistä kiveä myöten. Vanhojen sotaromaanien piirteitä vastaan Meri nostaa makaaberiuden ja tragikoomisuuden, hauskuuden ja halkinaisuuden. 33 30. Itse hän avaa tuotantoaan näin: "Olen varonut visusti sanomasta, mitä kirjoissa olen sanonut. Esikoisnovelleissakin liikuttiin kapinavuosissa, jatkosodassa, Aunuksen retkellä. Meren tunnetuin teos "Manillaköysi" poikkeaa sotaromaanina kauas aiemmista ja aikalaisista. Sotatantereen selusta sisältää näet rauhanomaisen elämän ainekset, ennen kaikkea siellä on naisia. Kasarmialueen lapsi astuu kodista koulutielle mutta saa pettyä odotuksiinsa. Tuli Veijo Meren vuoro. Muutokselle oli tilausta. Kirjan voima on siinä, että kirjoittaja liikkuu edestakaisin menneisyyden ja nykyajan välillä ja viittaa paljon omiin kokemuksiinsa ja kohtaamisiinsa yhtyeen jäsenten kanssa. Yksi uuden airuista oli juuri ylioppilaille järjestetyn kulttuurikilpailun novelleillaan voittanut Veijo Meri. KIRJAT Sadan vuoden itsenäisyys Merellä menee lujaa Osallistuin 1970-luvulla Oriveden Kesän kirjallisuustapahtumaan. Lapsinovellissa "Hylsyt" vaihtui näkökulma. No, onko sitten "Meren tyttöjä". Modernismin tiellä oli tuoreet jalanjäljet. On, Mari Mörö, Rosa Liksom, Tuuve Aro esimerkiksi. Kirjailija siirrähytti oikullisesti teemasta toiseen ja palasi takaisin. Pian Meri solmi kustannussopimuksen Otavan kanssa ja novellikokoelma "Ettei maa viheriöisi" ilmestyi vuonna 1954. Jotenkin kuvaavaa Stonesien kapinalliselle imagolle on, että bändi teki ehkä parhaan levynsä Exile on Main St. Rintaman sijaan Meri kuvaa mieluummin sodan takapihoja. Meri käveli käytävän reunalle ja aloitti. Kriitikko Kai Laitinen piti kokoelmaa vuoden esikoisista itsenäisimpänä. Odotettiin ehkä jotain ilmaantuvaksi. Karjala-lehden T. Istuin kolme varvia takapenkistä eteen, läpi salin ojenteli kapea käytävä. Meri on vankka ja omavarainen kertoja, omintakeisuutta ja jäntevyyttä on, luonnehti Laitinen. innostui tekijän nasevan kirkkaasta tyylistä ja arvaamattomuudesta. Monipuolinen Veijo Meri on monen kirjailijan esikuva. Jos pystyisin sanomaan, sanoisin." Matti Saurama OSA 3/10: 1947–1954 Veijo Meri: Ettei maa viheriöisi Otava 1954 limanneihin ja heidän – ainakin joskus – raisuun elämäntapaansa, josta on tullut malli monille muille rock-muusikoille tuhoisine seurauksineen. Ja kun sitten alkoi tapahtua, innostuttiin. Ilmaisuherkässä tekstissä oli totista omalaatuisuutta, myötämielinen uteliaisuus heräsi. Ja kiihkeästä fanittamisestaan huolimatta hän uskaltaa myös arvostella yhtyettä, niin taiteellista tuotantoa kuin sen jäsenten, eritoten Mick Jaggerin, usein moraalisesti kyseenalaisia tekoja ja toimia. Kädet vahvistivat sanoja ja jäivät lopulta korkealle pään yläpuolelle. Puhe oli nopeahkoa, käheän ja möreän sekoitusta. Kirjailija jäi mieleen. Saman kokivat myöhemmin muun muassa Juha Seppälä, Olli Jalonen ja Petri Tamminen, "Meren pojat". MAALISKUUTA 2017 Demokraatin Suomi 100 -vuoden kirjasarjassa lehden kirjallisuuskriitikot ovat subjektiivisin kriteerein valinneet jokaiselta itsenäisyyden vuosikymmeneltä yhden teoksen, joka kertoo jotain erityistä tästä maasta, kansasta ja sen kielestä
34 30. Lauri Ihalainen Kansanedustaja, SDP Kari Hulkko. MAALISKUUTA 2017 llman Demokraatin esille nostamia aiheita yhteiskunnallisesti tärkeiden asioiden käsittely olisi meillä Suomessa köyhempää
Actionia ja asennetta riittää. Kummallisinta on, että suomalaiset näyttävät rakentaneen itsestään juuri tällaisen kiillotetun kuvan. Kadulta hänet poimii roskalaatikon vierestä töihin suomalainen mies, entinen kiertelevä paitakauppias, joka on toteuttanut unelmansa ja ostanut ravintolan vanhoine työntekijöineen. Niitä ovat muistumat lapsuuden maailmanloppumisen pelosta ja jättikokoiset turvaa ja hellyyttä huokuvat suurisilmäiset pehmoeläimet. Annikki Alku TANSSI Helsinki Dance Company: Jemina – The Great American Show Koreografia Jyrki Karttunen – Ohjaus ja käsikirjoitus Heidi Räsänen. Aki Kaurismäki on luonut tyylin, joka on tunnistettavissa muutamassa hetkessä. Vaikka elokuva on ryhmätyötä, ohjaajan osuus tyylin luomisessa on kiistaton. Jeminakin. Henkilöt eivät tavoittele muuta kuin vaatimatonta toimeentuloa ja onnellisuutta. Kohta hänen asuinpaikkansa on monien kohtalotovereiden tavoin vastaanottokeskus. Pakolaiselokuvaa ei mennä katsomaan uhallakaan. Me päätämme, millainen maailma tulee olemaan. Eikä sallita. Maailmalla Kaurismäen tyylittely ymmärretään. Tarina onnistuu silti kaappaamaan sisäänsä tunteiden kirjon, ja oikeastaan tyylittely johtaa siihen, että katsojan on keskityttävä enemmän elokuvan henkilöiden ja omiin tunteisiinsa kuin valkokankaalta näkyviin hahmoihin. Siis päinvastoin kuin supersuosituissa räkänauruisissa ”Luokkakokous”-elokuvissa. Nelisen vuotta sitten Jyrki Karttunen teki räävittömän hauskan, mutta huumorissaan terävän sooloteoksen Jeminan monta elämää, jonka keskushenkilö oli monessa liemessä keitetty glamourdiiva. u u u Ihan jännittää kuinka käy Dome Karukosken Tom of Finland -elokuvan. Nyt teos on saanut jatko-osan: Jemina – The Great American Show, jossa diivan tähtäimessä ei ole sen vähempää kuin Amerikan valloitus. Ja tietysti sitä, että jaksaa ihan itse raahautua elokuvateatteriin. Muutamassa kuukaudessa se on myyty yli 80 maahan ja sen myötä katsojat lasketaan miljoonissa. Se on jatko-osien ja uudelleen lämmittelyjen kirous. 35 30. Sillä, kun kyse on ison omenan valloituksesta, sitä ei Jeminakaan voi tehdä yksin, vaan mukaan tarvitaan rautainen ryhmä, jonka yhdeksän miesja naistanssijaa vaihtavat illan kuluessa lennossa roolista ja sukupuolesta toiseen. Kaapelitehtaan Pannuhallista on tehty ravintola, jonka kuusi eri puolille tilaa sijoitettua estradia Jemina joukkoineen valloittaa. Katsojalta se ei vaadi enempää kuin eläytymistä ja vastaanottokykyä. Missä vika. Kaikki tämä kerrotaan kiirehtimättä Kaurismäki-tyylillä, varsin lakonisesti ja näennäisen eleettömästi. Ensikokemusta ei voi koskaan täysin toistaa. Ensi kertaa Jeminaan tutustuvalle esitys on varmasti makea kokemus. Meillä, jotka olemme nähneet Karttusen alkuperäisen sooloesityksen, tunnelma ei välttämättä kohoa yhtä korkealle. Menestyäkseen nykymaailmassa ravintolan pitää olla ketterä muuttumaan, ja sen eteen kaikki ovat valmiita tekemään töitä, henkensä pitimeksi myös laiton pakolainen, joka saa apua myös perheen yhdistämiseen. MAALISKUUTA 2017 S uomalaisessa elokuvassa on ainakin yksi auteur, omaperäinen ohjaaja. Siihen ei erilaisuutta tai omaperäisyyttä lueta mukaan. Esitys sai ennen kuulumattoman suosion, ja sen ympärille kasvoi suoranainen fanijoukko. Hänen elokuviensa Suomi on sadun kaltainen äärim milleen viedyssä vaitonaisuudessaan, mutta samalla myös viattoman yksinkertaisuuden tyyssija. Jari Sedergren Tätä ei Suomen kansa kestä Aforismi välipalaksi Nuori tarvitsee paikan, minne tulla silloinkin, kun ei tiedä minne mennä. Mies ikävöi siskoaan, josta hän joutui eroon pakomatkalla halki Euroopan. Ja kaiken tykityksen jälkeen esitys päättyy pallon heittämiseen katsojille. Elokuvan kertomuksessa laiva tuo maahan ”jäniksen”, hiilenmustan miehen. Tämä on jalostettu valtiolliseksi visiotoiminnaksi, jonka lähtökohdista ei puutu sanoja brändi ja imago. Näiden toistuvien hetkien tarkoituksena on osoittaa, ettei kaikki ole aivan sitä, miltä näyttää, ja pohjimmiltaan jokainen meistä kaipaa hyväksyntää, turvaa ja hellyyttä. Ihan sitä samaa kuin aikoinaan Sir Charles Chaplin elokuvissaan. Meissä vai elokuvassa. Elokuvasensorinakin toiminut Arvo Salo kiteytti asenteen hienosti ja perusteli kerran, kiellettyään kokonaan japanilaisen eroottisen draaman ”Aistien valtakunta”: ”Tätä ei Suomen kansa kestäisi.” Kirjoittaja on Kansallisen audiovisuaalisen instituutin erikoistutkijana työskentelevä elokuvaja televisiotutkimuksen dosentti, elokuvien suurkuluttaja, joka vierastaa boikottihenkeä. Vaan ei Suomessa. Kaiken hurmaavasti ylivedetyn röyhkeyden ja narttumaisen erotiikan lomassa pilkahtaa myös muutamia herkempiä hetkiä. Aki Kaurismäen uusin ”Toivon tuolla puolen” on menestynyt maailmalla hyvin. ” Kaurismäen elokuvien henkilöt eivät tavoittele muuta kuin vaatimatonta toimeentuloa ja onnellisuutta. Näissä ajatuksissa kulttuuri on lähes vain ja ainoastaan vientituote, jonka tuotto lasketaan kilisevissä kolikoissa. Jeminan raivokas paluu Marko Mäkinen Jyrki Karttunen valloittaa Jeminana Yhdysvallat. Vaikka flopista ei voi puhua, elokuvan katsojaluvut ovat ällistyttävän matalat, muutamassa kymmenessä tuhannessa. Suomessa on aina pohdittu, mitä muut meistä ajattelevat. Suihkussa vaalentunut mies päättää hakea turvapaikkaa, koska hän on sodassa menettänyt kaiken. Touko Laaksosen taiteellista ja populaaria elämäntyötä on kunnioitettu postimerkillä ja osuvasti myös lakanoilla, mutta silti elokuvan tekijöiden on pohdittava nykypäivänä ja nyky-Suomessa, pystyykö suomalais yleisö ottamaan vastaan erilaisuuden historiat valkokankaalla liikkuvina kuvina. Erinäisten tyypillisten hallinnollisten kuvioiden jälkeen mies karkaa vastaanottokeskuksesta
päivänä, koska lehdet eivät edellisenä päivänä ilmestyneet vallankumouk sen uhrien muistojuhlien takia. Uusi hallitus, Tokoin senaatti nimitettiin 27.3.1917. 36 30. MAALISKUUTA 2017 Demokraatti 100 vuotta sitten ANTTI VUORENRINNE ”He jatkoivat keskustelua. Elokuussa hänestä tuli hallituksen pääministeri. Oikeusministeri Kerenski Helsingissä. Siitä hyvästä hänestä tehtiin myöhemmin kuuluisa pilkkalaulu: ”ai, ai Kerenski, turha on sun toiveesi. Uskomme, että näiden kahden kansan vapaa liitto tulee olemaan ikuinen ja luja. Kerenski oli aluksi väliaikaisen hallituksen ainoa vasemmistolainen jäsen. Työmies 31.3.1917 ”Ai, ai Kerenski…” Vallankumouksen hulinat jatkuivat Suomessa maaliskuun lopussakin. Sallikaa minun teidän nimissänne viedä Venäjän talonpoikaisväestölle teidän tervehdyksenne. Tukholman alamaailmaa iskevästi kuvaava eepos on varsin nihilistinen tarina rikollisliigojen valtataistelusta, jossa kantaruotsalaisilla on statistin osa. Hän kuoli New Yorkissa vasta vuonna 1970 89-vuotiaana.. Suomi on jo vapaa maa, ryssän vallasta.” Kerenskin vierailu huipentui Helsingin työväentalolla, jossa hän riehaantui antamaan poskisuudelman tuoreelle pääministerille Oskari Tokoille. Päätoimittaja Valpas otsikoi juttunsa: ”Taas vedetään huulesta”. /—/ Kunnallistoimikunnan puolesta toim. /-/ Toverit, minä olen itse sosialisti ja kuulun siihen puolueeseen, joka työskentelee Venäjällä etupäässä talonpoikaisväestön hyväksi. Samana päivänä Siperiaan karkotettuna ollut Pehr Erik Svinhufvud palasi Helsinkiin. Bolsheviikkien vallankumouksen jälkeen Kerenski asui maanpakolaisena Ranskassa, Australiassa ja Yhdysvalloissa. /-/ Tarjosi puhujapaikan Kerenskille, joka sille noustuaan lausui: /-/ Suomen kansalaiset, miehet ja naiset, toverit. Työmiehen selostus vierailusta ilmestyi vasta 31. Vastaanotto Helsingin rautatieasemalla oli Työmiehenkin mielestä ”suurenmoinen”. (Voimakkaita, kestäviä hyväksymishuutoja.) Venäjän sosialistien ja Venäjän kansan nimessä pyydän solmia lujan ystävyyden liiton teidän edustajienne, teidän hallituksenne päämiehen kanssa. TULKINTA ROLF BAMBERG Mitä se on: Henning Mankell loi jo 1990-luvulla perustan uudelle, yhteiskunnalliseen todellisuuteen kiinnittyvälle skandinaaviselle rikoskirjallisuudelle. Yleisön yhä jatkuvasti osoittaessa suosiotaan palasi Kerenski takaisin lavalle, puhui jotain venäjäksi ja kätteli läsnäolevia soittokunnan soittaessa koko ajan Marseljeesia. eli samana päivänä kun hallitus kokoontui ensimmäiseen istuntoonsa. Maail malla tunnetun, Hollywoodin kultakauden tummista rikoselokuvista lainatun nordic noir -käsitteen luojia taas oli erityisesti Jens Lapidus, kuten romaanitrilogian alaotsikkokin viittaa. Suurenmoinen vastaanotto. Puoluetoimikunnan selvitys hallitusratkaisusta julkaistiin kuitenkin Työmiehessä 29.3. (Puhuja suuteli julkisesti Tokoita.) /-/ Eläköön vapaa Suomi, eläköön vapaan Suomen kansalaiset! Jatkuvilla voimakkailla huudoilla vastattiin Kerenskin kehoitukseen. /-/ Jo ennen 9 oli talon pihamaa sekä Sirkuskatukin täynnä odottelevaa väkeä. Kävivät läpi kaikki Radovanin liiketoiminnan haarat ja hankkeet: tupakan ja alkoholin salakuljetuksen, perintäbisneksen, huumeet, Jack Vegas -kopiot, asuntobordellin, call service -huorat.” Maailman kirjallisuuden katekismus JENS LAPIDUS: RAHALLA SAA (SNABBA CASH – STOCKHOLM NOIR I, 2006) SUOMENNOS ANU KOIVUNEN . Venäjän väliaikaisen hallituksen oikeus ministeri Aleksandr Fjodorovitsh Kerenski (kuvassa) vieraili Helsingissä maaliskuun lopussa. /-/Työväentalo ei vielä koskaan liene nähnyt sellaista kansan paljoutta kuin mitä siellä nyt oli. Hän edusti Venäjän sosialistivallankumouksellista puoluetta. Suomen kansan kohtalo on teidän omissa käsissänne ja suuri Venäjän demokratia, teidän veljenne, tahtoo kulkea käsi kädessä teidän kanssanne saadakseen sekä Venäjällä että Suomessa aikaan perustuslakia säätävän kansalliskokouksen. K.Manner esitteli vieraat sekä lausui heidät tervetulleiksi järjestyneen työväen eteen. Kerenski halusi pitää Venäjän yhtenäisenä, eikä suhtautunut myötämielellä suomalaisten itsenäisyyspyrkimyksiin
Siihen kuuluu myös kunnassa harjoitettava päihdepolitiikka. Tim o Sp arf. Kuka haluaa uhrata vapaaaikan sa yhteisten tehtävien hoitoon ja saada siitä kiitokseksi haukkumista. Elinvoima on laajempi käsite kuin elinkeinopolitiikka. Tässäkin tärkeänä osana ovat kunnassa olevat eväät hyvään elämään, kuten laadukkaat palvelut, kulttuuritapahtumat ja harrastusmahdollisuudet sekä puhdas ja turvallinen ympäristö eli juuri se hyte. 37 30. Toinen tärkeä kokonaisuus kunnassa on hyvinvoinnin ja terveyden edistämistehtävä eli hyte. On valitettavaa, kun kuntavaalit eivät kiinnosta. Puolueiden kuntavaaliehdokashankinta ei sujunut ihan entiseen tapaan. Kuntavaalien viralliset vaalivalvojaiset järjestetään nyt ensimmäistä kertaa Kuntatalossa Ylen ja Kuntaliiton yhteistyönä. Edelleen kunnan tehtäviin kuuluu monta kansalaisille tärkeää kokonaisuutta. Kunnan tehtävä on toimia mahdollistajana ja tukijana järjestöjen toiminnalle. Kunnanvaltuusto ei houkuttele. Kansalaisjärjestöihin sijoitettu raha tuottaa moninkertaista hyvää niin avunsaajalle kuin kunnille, sillä järjestöt ovat myös merkittävä työllistäjä ja yhteisöllisyyden luoja. K untavaalit on jo reilun viikon päästä. Siksi tulevat kuntavaalit ovat tärkeät. Siihen kuuluvat maankäyttö ja kaavoitus, jotka mahdollistavat terveyttä tukevan rakentamisen, kuten kevyenliikenteen väylät ja liikuntapaikat. Myös some-aikakausi on tuonut vihapuheet ja jopa päättäjiin kohdistuvan väkivallan uhan arkipäiväiseksi. Elinvoimaan kuuluvat kaikki vetovoimatekijät, jotka tuovat kunnalle asukkaita, työpaikkoja ja verotuloja. Entä pormestarin valinta. Kääntääkö uusi maakuntavaltuustovaali tämän suunnan. Tulevaisuuden kunta on ennen muuta sivistyskunta, sillä sivistyspalvelut varhaiskasvatuksesta toiseen asteeseen muodostavat 60 prosenttia tulevan kunnan tehtävistä. Tulevaisuus on tekemisen asia! Kirjoittaja Suomen Kuntaliiton varatoimitusjohtaja. Uusia osallistumisen ja vaikuttamisen tapoja syntyy varmasti myös tämän kautta. Kunta, jolla on monta elinvoimatekijää, menestyy tulevaisuudessa. Nyt valitaan viimeistä kertaa valtuusto nykyisen kaltaiselle kunnalle – edellyttäen, että meneillään oleva maakuntaja sote-uudistus toteutuu hallituksen kaavailuiden mukaisessa aikataulussa. Pelkään pahoin, ettei käännä. Tulevaisuuden kunnista menestyvät ne, joilla on elinvoimaa. Laskeva äänestysprosentti on ollut jo pitempiaikainen trendi. Kuntaliiton selvityksen mukaan erityisesti yksityiselämään liittyvät syyt, soteja maakuntauudistus sekä kunnan päätöksentekokulttuuri vähensivät intoa asettua ehdolle. MAALISKUUTA 2017 HANNA TAINIO Puheenvuoro Miksei kunta kiinnosta. Toisin kuin usein luullaan, hyte ei ole kunnassa sitä perinteistä sosiaalija terveydenhuoltoa. Tulevaisuuden kunnista menestyvät ne, joilla on elinvoimaa. Yhteistyökumppaneina hytessä ovat kansalaisjärjestöt, jotka tukevat kuntalaisten laaja-alaista hyvinvointia. Se on kunnan tehtävien kautta kulkeva punainen lanka, johon kuuluvat kaikki sivistyspalvelut unohtamatta vapaata sivistystyötä sekä kulttuurija liikuntapalveluita. Tarvitaan päättäjiä, joilla on kauaskatseisuutta, rohkeutta ja kykyä kantaa vastuuta sortumatta popu lismiin
On lupaus vaurauden ja hyvinvoinnin kasvattamisen jatkamisesta. Meidän tulee nyt kiinnittää huomiota eurooppalaiseen teknologiateollisuuteen ja työpaikkojen määrän säilyttämiseen ja kasvattamiseen – tämä uusien it-teknologiaan perustuvien palvelujenkonseptien kehittämisen lisäksi. On ollut sitä jo pidemmän aikaa. Reaganin aikana USA:n omien kotimarkkinatuotteiden kysyntä käännettiin tuolloin kasvu-uralle pitkään jatkuneilla tuonnin ehkäisevillä raskailla suojatulleilla. Euroopan talous on viimeisten vuosikymmenien vaikeuksien jälkeen juuri nyt todellisen uudistumistarpeen edessä. Paradoksaalista on, että viilentyvässä maailmanpolitiikan ilmapiirissä on havaittavissa samalta näyttäviä ilmiöitä yhteisten resurssien käytön tarpeissa, vaikka kehitys tapahtuukin aivan toisessa kontekstissa. Nyt ja jatkossa tarvittaisiin ennen näkemätön määrä EU:n jäsenmaissa panoksia tutkimukseen ja kehitykseen niin julkisilta kuin yksityisiltä toimijoilta. Olemassaolon suurten haasteiden voittamiseksi on vain yksi ihmiskunta. Ei ole sijaa käpertymiselle synkkiin vastakkainasetteluihin. MAALISKUUTA 2017 TERO SHEMEIKKA Puheenvuoro Sula maa routii V uoden 2017 alkaessa on hiipinyt epäilys tai tunne kuin kylmä viileä kausi olisi muuttumassa pysyvämmäksi globaalipolitiikassa. Meidänhän piti olla kumppaneita. Nyt on aika vahvistaa ymmärrystä, joka kestävän kehityksen periaatteilla luo optimismia ajatteluun ”Humankind First ”. Yksilötason kehitys jää polkemaan paikallaan ja yhteisö reagoi järjestelmämuutoksella. Teknologisesti auttamattomasti jälkeen jäänyt ja imagoltaan vanhanaikainen Harley Davidsonin moottoripyörätehdas oli konkurssikypsä. Tämänkertaisen mahdollisen asevarustelukierteen nääntyjä voikin olla Eurooppa. Ajattelun ydin oli, että kun käytettävissä olevia resursseja joudutaan rajoitetun maailmankaupan maailmassa sijoittamaan asevarusteluun, heikompi ennen pitkää sortuu sisäisiin järjestelmätason paineisiin. Kirjoittaja on SDP:n kansainvälisten asiain sihteeri. Kylmän sodan aikana Yhdysvaltojen strateginen ajattelu perustui olettamaan, että asevarustelukierteellä kommunistisen leirin talousja yhteiskuntajärjestelmä saadaan romahtamaan. Tämä toteutui kommunistisen järjestelmän kaatuessa. Jotain vastaavaa voi olla odotettavissa eurooppalaisen teknologiatollisuuden tuotteille nytkin. Ei voi olla jakavia tekijöitä. Täällä suunniteltujen ja täällä valmistettujen tuotteiden tulisi olla menestyviä edes omilla kotimarkkinoilla, mutta erityisesti globaaleilla vientimarkkinoilla. On aika vaalia puutarhan hedelmäpuita. Olemassaolon suurten haasteiden voittamiseksi on vain yksi ihmiskunta. Poliittisen epävarmuuden elementtejä on kylvetty samoin kuin jo 1930-luvulla. Euroopan maiden kannalta edullisemmaksi näkymä ei muutu, kun kauppapolitiikan protektionismin uhkaan yhdistää vaatimuksen NATO:n eurooppalaisten kumppanien suuremmista panostuksista aseelliseen puolustukseen. On vastuu tuleville sukupolville. Kylmä sota päättyi ja Euroopan kansoille koitti leudompi kausi. Nyt se on markkinajohtaja omassa segmentissään globaalisti. 38 30. u u u Vielä ei ole tarkkaa tietoa Yhdysvaltojen presidentti Donald Trumpin suunnitelmista vapaakaupan esteiden luomiseksi. Kun näyttää, että sulakin maa routii. Jotkut ovat jopa kysyneet, olemmeko nyt hivenen pidempään käynnissä olleen kehityskulun vaiheessa, josta tulee käänteentekevä sen muokatessa maaperää suurelle muutokselle kriisin kautta. Voi kuitenkin tehdä kurkistuksen lähihistoriaan ja presidentti Ronald Reaganin kauteen. Viimeisten vuosien taloudelliset kriisit Euroopassa ja erityisesti USA:ssa todistivat, että keskiluokka voi edelleen menettää suhteellisesti asemaansa rankasti kurjistuen. Ei voi olla jakavia tekijöitä.. On kuin Krimin, Brexitin ja Trumpin jälkeinen maailma odottaisi syvempää murroskautta
Seuraavassa on muutamia näistä epäkohdista: – Tulevilla sote-asemilla toimivat yksityiset yhtiöt voivat minimoida kustannuksensa jättämällä hoidon pintapuoliseksi ja siirtämällä lähetteellä jatkohoidon julkiselle puolelle erikoissairaanhoitoon. Tämä luo yhteiskuntaan entistä kovemmat asenteet ja estää solidaarisuuden syntymistä. Kunpa hallitus perehtyisi edes jo saatavilla oleviin tutkimuksiin, kuten Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen julkaisuihin. Voiton maksimointi sopii huonosti tavoitteeseen terveestä kansasta! Osmo Kähkönen eläkeläinen (sd) Alkoholilain kokonaisuudistus etenee, ja sosiaalija terveysministeriö on julkaissut yhteenvedon esitysluonnoksesta annetuista lausunnoista. satavuotiaan Suomen tulee turvata lapsille ja nuorille mahdollisimman hyvä tulevaisuus. Mikä taho järjestää alkoholikasvatusta ja pyrkii ehkäisemään ennalta haittoja, jos lähikauppojen hyllyille tulee vahvat oluet ja viinit, kun nyt huumeet ja sekakäyttö ovat kasvava uhka. Tarja Eklund leipomotyöntekijä Taru Puurtinen päihdetyöntekijä/Sairaanhoitaja AMK Riitta Salasto rahoitusasiantuntija Kirjoittajat ovat sdp:n kuntavaali ehdokkaita Vantaalla Timo Sparf Mielipide KIRJOITA OMALLA NIMELLÄSI. Julkinen puoli ajautuu leikkauksiin asiakkaiden hävittyä. Sen perusajatushan on tahallinen eriarvoisuuden kasvattaminen yhteiskunnassa, kovan kilpailun edistäminen ja hyvin sosiaalidarwinistinen ihmiskuva. KIRJOITUSTEN MAKSIMIMITTA ON 3000 MERKKIÄ. Arvostelijoilleen hän vastasi: ”Teen vain samaa Euroopassa, mitä länsi on tehnyt siirtomaissa.” Rotuoppiin perustunut rasismi romahti Hitlerin myötä ja muuttui kulttuurirasismiksi 1960-luvulla. Päätösvalta luisuu yhtiöiden käsiin, ja demokratia kaventuu. Markkinat määräävät politiikan suunnan ja suuret yhtiöt yksityistetyistä julkisista hyvinvointipalveluista. Lapsilla ja nuorilla on oikeus turvalliseen elämään ja kotiin. Mitkä ovat vaikutukset perheenjäseniin kodeissa, joissa alkoholia käytetään liikaa. Valtaosin verovaroilla rahoitetun yksityistetyn palvelun voitot siirtyvät ulkomaille veroparatiiseihin esimerkiksi kiinteistövuokrina ja ketjumaksuina. Terveysja sosiaalipuolen toimintojen tavoitteena tulee olla mahdollisimman terve ja elinvoimainen kansa. Kun tavoite on tiedossa, määritellään keinot ja kannustimet niihin pääsemiseksi. Orjakauppa ja ihmisten alistaminen moderniin orjuuteen piti perustella ja tiedemaailma teki sen rotuopilla. MAALISKUUTA 2017 Kuka hyötyy rasismista. LÄHETÄ MIELIPITEESI OSOITTEESEEN MIELIPIDE@DEMOKRAATTI.FI TAI DEMOKRAATTI, PL 338, 00531 HELSINKI LISÄÄ MIELIPITEITÄ OSOITTEESSA DEMOKRAATTI.FI. Mitä enemmän keskustelumme rajoittuu pelkästään rasismin vastenmielisiin ilmenemismuotoihin, sitä vähemmän jää tilaa huomata, mitä politiikassa todella tapahtuu. Kun kilpailu häviää, kustannukset nousevat ja lopputulos on jopa 10 prosenttia korkeampi sote-kustannusten osuus bkt:stä. Helposti uskomme, että ay-liikkeen oli pakko alistua kikyyn, jolla ensimmäisen kerran heikennettiin työja palkkaehtoja ay-liikkeen johdon siunauksella. Veronkierron kautta katoaa miljardeja valtiolle kuuluvia tuloja veroparatiiseihin. Vuonna 2010 vain 388 rikkainta ihmistä omisti yhtä paljon kuin köyhin puolikas maailmasta. Ranskalaisen äärioikeiston ideologin Alain de Benoistin mukaan ratkaisevaa oikeistoradikalismin nousulle oli eurooppalaisen sosiaalidemokratian siirtyminen ”kolmannelle tielle” Tony Blairin johdolla 1990-luvulla. 39 30. Entä vaikutukset lapsiin ja lastensuojeluun. Tänä vuonna heitä on enää kahdeksan henkeä. Tällaiseen on jouduttu joiltakin osin puuttumaan jo nykyisenkin järjestelmän toiminnassa. Siihen Hitler nojasi kansanmurhapolitiikassaan täällä Euroopassa. Se tarkoitti työväenluokan hylkäämistä ja markkinatalouden kannattamista. Silloin voimme huomata rasismin hyödyttävän sitä pientä vähemmistöä, joka on kuorinut kerman yhteisen työn hedelmistä. Koko maailman mitassa se on johtanut vaurauden keskittymiseen yhteiskunnan huipulle ja hämmästyttävän nopeaa se on ollut nyt talouskriisin aikana. Siinä on pohja rasismin kasvulle. Alkoholilakia uudistetaan, mutta pelastetaan edes lapset! Rengiksi omaan taloon Rasisismin vastaisen viikon ja ihmisarvoa halveksivien some-esiintymisten jälkeen on hyvä kysyä, miten tähän on tultu ja kuka hyötyy rasismista. Länsimaisen rasismin juuret ovat syvällä. Alkoholilain valmistelussa lapsija perhevaikutusten arviointia ei ole tehty, vaikka siihen velvoittaa Yhdistyneiden Kansakuntien lapsen oikeuksien yleissopimus ja myös istuvan hallituksen kärkihankkeisiin kuuluva lapsija perhepalveluiden muutosohjelma. – Yksityiset toimijat voivat rekisteröityä sote-tuottajiksi ja aloittaa markkinointinsa yli vuoden aikaisemmin kuin nykyiset julkiset tuottajat, koska niillä on velvollisuus tarjota nykyisellä tavalla palveluja aina vuoden 2019 alkuun saakka. Se ei riitä, lisäksi pitää terävöittää eriarvoisuuden kritiikkiä, vaatia oikeu denmukaisuutta tulonjakoon ja laajempaa demokratiaa. Miten huomioidaan nuorten syrjäytymisvaara ja eriarvoistuminen. Uskomme rahojen loppuneen ja alistumme hyvinvointivaltion rapauttamiseen, vaikka kansantulo on viisinkertainen 1970-lukuun verrattuna. Sosiaa liturvaa leikataan ja ihmisiä pakotetaan orjatyöhön. Suomalaiset siirtyvät rengiksi omassa talossaan! – Sote-uudistuksen tulisi lähteä siitä, että palvelut pääosin tuottaa julkinen tuottaja ja tarvittavin osin se ostaa palveluja yksityiseltä puolelta. Vaadimme suvaitsevaisuutta mielenosoituksilla ja olemme närkästyneitä ihmisten ennakkoluuloille. Sairauksien ennaltaehkäisy ja toimintakyvyn ylläpito ovat parasta terveydenhoitoa. Meillä on hätä lapsista! Jo nyt lastensuojelu ja turvakodit tarvitsevat lisäresursseja. Uusliberalistinen politiikka on merkinnyt erittäin voimakasta eriarvoisuuden ja suoranaisen köyhyyden kasvua Suomessa ja koko EU:n alueella. Se sai vettä myllyynsä uusliberalistisesta yhteiskuntapolitiikasta, jonka läpimurto lännessä oli Thatcherin politiikka 80-luvulla. Lausunnoista saatu palaute kuulemma otetaan huomioon ja uudistuksen vaikutukset talouteen, terveyteen ja turvallisuuteen arvioidaan. Hannu Ketoharju Hallituksen esityksiä sote-lainsäädännöksi on julkisuudessa kritisoitu lukuisista epäkohdista. Yksityiselle puolelle asiakkaita tullaan houkuttelemaan (erikoistarjouksin jne…). Miten käy soteuudis tuksen säästötavoitteiden, jos vahvojen juomien vuoksi sosiaalija terveyspalvelujen tarve kasvaa
MAALISKUUTA 2017. 40 30
Varaukset teet tuotetunnuksella OSKTARJOUS osoitteessa booking.restel.fi extraetuja ei voi yhdistää muihin etuihin. R Huhtikuun extraedut Tradekan jäsenille Eturavintolasi Cumulus City -hotelleissa jopa -40% RUOKARAVINTOLOISSA -30%. Edun voit käyttää kampanja-aikana niin usein kuin haluat. Alennus annetaan Tradekan jäsenen PINS-kortinhaltijalle ja hänen kanssaan ruokailevalle perheelle tai kortinhaltijalle ja yhdelle seuralaiselle. Etuhuoneita on myynnissä rajoitettu määrä. 41 30. MAALISKUUTA 2017 Kaikki huhtikuun VIP-etusi ja vuosietusi tradeka.fi Ruokaravintoloiden extraetu koskee normaalihintaisia annoksia ja on voimassa ravintoloiden aukioloaikoina 30.3.–30.4.2017. Nyt herkuttelemaan koko perhe! Restelin ruokaravintoloissa saat ruoasta ja alkoholittomista juomista reilun 30 % alennuksen 30.3.–30.4.2017. Cumulus City -hotellien alennukset koskevat uusia varauksia ja vapaa-ajan matkustusta. Varaa kaupunkiloma Cumulus City -hotelleista säästöhintaan: 2 yön majoitukset -40% ja yhden yön majoitukset -35% alennuksella 10.–18.4.2017. Edun saa näyttämällä Tradekan jäsenen PINS-korttia tilauksen yhteydessä
Svinhufvud oli näkyvin hahmo poliittisessa taistelussa, joka johti Suomen irtautumiseen Venäjästä. Ennen taloudellista uraani työskentelin siellä toimittajana ja päätoimittajana. Digitaalinen media on saanut Harpfin mukaan käyttäjiä jopa uutissisällöille ”aika mukavasti”. Entisen Suomen viestintärahoituksen, nykyisen Eteenpäin oy:n toimitusjohtaja Tuomas Harpf arvioi, että median suurin haaste on rahoitus. – En kuusikymppisenäkään vielä osaa ajatella, että asioiden olisi hyvä jatkua ennallaan. Täyttää 60 vuotta 6.4. Hän kuoli vuonna 1944. Toisaalta hän on pehmeä Palkansaajasäätiön toimitusjohtaja, jolla liikenee aikaa pohtia myös yhteiskunnallisia asioita yleishyödyllisessä mielessä. – Se oli ikävä prosessi, koska olen kasvanut sd-lehdistössä. Ravistelua kaivataan Demarina Harpf on pohtinut SDP:n tulevaisuutta. – Kansakunnan henkisen tilan kannalta on tärkeää, että on tarjolla jäsenneltyä, analysoitua ja oikeaa tietoa. Tuomas Harpf joutui vaikeaan paikkaan, kun hänen piti ajaa alas suurin osa sosialidemokraattisesta maakuntalehdistöstä. 1980-luvun lopulla SDP:n suunnittelupäällikkönä työskennellyt Harpf tietää, että hallitusvastuu vie tehoja poliittiselta valmistelukoneistolta. 70 VUOTTA TUOMAS HARPF 60 VUOTTA . Helsinki . – Lisäksi ihmiset ovat tottuneet siihen, että netti on täynnä ilmaista materiaalia, joten käyttäjiä on vaikea saada maksamaan sisällöstä, hän kiteyttää. Hartonen Raimo rakennusmestari Helsinki 4.4. Oli kivuliasta, kun joutui irtisanomaan omia tuttujaan, jopa ystäviään, hän muistelee. STT fin mielestä hyödyntää SDP:n politiikan agendan kirkastamiseen ja toiminnan päivitykseen. SDP:n pitäisi käyttää oppositiokautta politiikan agendan kirkastamiseen ja toiminnan päivitykseen. . . Oulu 1.4. Suomen viestintärahoitus oy oli sosialidemokraattisen maakuntalehdistön tukijalka, ja sillä oli omistuksia, jotka toivat paikan muun muassa MTV:n sekä usean radioja lehtiyhtiön hallituksissa. Harpf arvioi, että pahin aallonpohja on kuitenkin ohitettu. Paluuta muistettiin tiistaina höyryjunamatkalla, jossa perinnevaunuja veti Ukko-Pekka-höyryveturi. Nykyisin Eteenpäin oy omistaa enää kaksi kaupunkilehteä ja ison siivun mobiilipeliyhtiöstä. Mahdolliset onnittelut voi ohjat a KSR:n Yrjö Kallisen rahastoon, tilille FI85 1521 3000 0060 09, tiedonantoon: Jorma Säkkinen Rainio Anne-Marita rakennusmestari Tampere 2.4. Hänet karkotettiin Siperiaan marraskuussa 1914, kun hän tuomarina kieltäytyi noudattamasta laittomina pitämiään venäläisten mää räyksiä. Se on tärkeää, sillä median rooli ei ole Harpfin mielestä vähäpätöinen. . Harpf teki viime vaalikaudella viestintäministeriölle selvitystä lehdistön tukemisesta median murroksessa. Toimitusjohtaja . Mistä saada rahaa, kun muiden muassa hakukoneet, sosiaalinen media ja pelit ottavat yhä kasvavan siivun mainostulojen kakusta. Juna lähti Lappeenrannan asemalta ja matka kulki Luumäen kautta Helsinkiin. Oppositiokautta pitäisikin HarpSvinhufvudin Siperiasta paluusta 100 vuotta Pehr Evind Svinhufvudin paluusta Siperian-karkotuksesta tulee kuluneeksi sata vuotta. 43 30. Mahdolliset onnittelut voi ohjata KSR:n Kymenlaakson rahastoon, tilille FI85 1521 3000 0060 09, tiedonantoon: Tuomas Harpf Syntymäpäivät Tuomas Harpfin mielestä mediaa tarvitaan demokratian tueksi tarjoamaan jäsenneltyä, analysoitua ja oikeaa tietoa. Anna-Liisa Blomberg Demokraatti Aleksi Vienonen. . Hän on yhtäältä kova sijoitusyhtiöpomo, joka puhuu rahasta ja tuotoista. MAALISKUUTA 2017 Kova ja pehmeä johtaja samassa paketissa Säkkinen Jorma erikoisammattimies, eläk. Se osui kipeästi Harpfin pehmeään puoleen, eikä se helppoa ollut sille kovemmalle minällekään. Myöhemmin hänestä tuli itsenäisen Suomen pääministeri ja sitten presidentti. Höyryjunamatkan järjesti P.E. Kipeitä asioita Harpfilla on kaksi minää. Se parantaa demokratian tilaa ja osallistumista, hän sanoo. Helsingin asemalla järjestettiin samankaltainen tilaisuus kuin sata vuotta sitten. Tilaisuudessa kuultiin laulua ja puheita. Svinhufvudin muistosäätiö. Omat toimintavat kaipaavat ravistelua, hän sanoo.
20100 Turku, turku@pam.fi Perustettu 1932 80v HAUTAUSTOIMISTO Annikki Perttala-Koskinen Oy Linnankatu 3 Brahenkadun kulma Puh. Terveiset Oulusta Juhani Määttä. Majoittuminen KalevSpa hotellissa, jossa on saatavilla hoitoja. Kevään kerhopäivät 2017: 15.5. ”Yllätysvieraita mukana” Tampereen retken asiat. Vaasa 31.3.2017 Tuulikki Kouhi yhteisen kirkkovaltuuston puheenjohtaja Yhdistystoiminta Järjestöjen ja yhdistysten kevät-, syys-, ja vuosikokousilmoitukset ovat maksullisia. Liikuntahallilla. Jäsen, jos matka kiinnostaa tule kerhoon tai ota yhteyttä pj Irmeli Aholaan puh. Kokouksen asialista on 3.4.2017 alkaen nähtävänä Vaasan seurakuntayhtymän ilmoitustaululla, Koulukatu 26 C. Klo 13 alustus / keskustelu, alustajina: Rafaelin Enkelit luo musiikin, puheen ja kuvan voimalla katsauksen työväenliikkeen kulttuuriperinnöstä historian myrskyissä. PÄIJÄT-HÄME . Turun Seudun Wanhat Toverit -kerho. Piirin joukkuevoimistelun vapaasarjojen mestaruuskilpailut su 2.4. 2017. . klo 10. Muista jäsenmaksu v. TUL:n seurojen ikäihmisten maksuton terveysliikunta Ratinan voimistelusali 2:ssa to 30.3. KUNNALLIS-JÄRJESTÖ ry Pitkäkatu 50 65100 VAASA http://vaasa.sdp.fi sdp.vaasa@netikka.fi Puheenjohtaja Markku Ahonpää 040 557 0846 Varapuheenjohtaja Oili Airaksinen-Rajala 040 561 1884 Sihteeri Virve Airaksinen 040 569 8300 Taloudenhoitaja Erik Cederholm 0500 365 944 KOKKOLAN SOS.DEM KUNNALLISJÄRJESTÖ ry. Millainen Helsinki on hyvä ihmisille. ”Hygienia ja hyvinvointi”, ”Aloe Verasta” esittelee Pirkko Lehtonen. klo 18–20 Työväenliikkeen kirjastossa. klo 14 Kettumäen Palvelukeskuksessa. 231 4074 Myös liikeajan jälkeen TURKU www.perttala.fi Hautauspalvelut Huominen kasvaa tänään Adressit ja Kirjekukat puh. KANTA-HÄME . Tervetuloa! hallitus. www.sak.fi Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry Autoja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry Metallityöväen liitto ry www.akt.fi www.metalliliitto.fi Jäsenyys ja liittyminen 030 100 600 Jäsenten työsuhdeasiat 030 100 620 Työttömyysturva 020 690 211 Vaihde 020 774 002 etunimi.sukunimi@pam.fi Palvelualojen ammattiliitto PAM ry www.pam.fi www.jhl.fi SAK:N LOUNAIS-SUOMEN TOIMINTA-ALUE / TURKU Liity SAK:n ammattiliiton jäseneksi! Maariankatu 6 b, 20100 Turku, puh. 44 30. muista@sivistysrahasto.com . Lahden Seudun Wanhat toverit. klo 11.30. HELSINKI . 0400-423835 VAASAN SOS.DEM. Jumpan vetää Anita Heinonen. 30.3. Kansanedustaja Eero Heinäluoma ja 5.6. Puoluesihteeri Antton Rönholm. TUL-Tampere. Keskustelun pohjana Arajärven ja Taipaleen uutukainen Kriittinen kaupunkiaapinen 2017. Tuolijumppa 7.4 klo 10. Keskustelemassa kaupunkitutkija Kaarin Taipale, toimittaja Eila Nevalainen ja Hgin Sos.dem. Varaamme oikeuden lyhentää tekstejä. Veteraanien kulttuurikatselmuksen paikallisen järjestelytoimikunnan kokous ke 5.4. klo 13. klo 12 Työväenliikkeen Kirjastossa, Sörnäistenrantatie 25. Mistä rahat. Panimoravintola Koulussa, Eerikinkatu 18. 044 024 6522. Lähetä seuraavan viikon lehteen ilmoitus viimeistään maanantaina klo 11 mennessä. Ennakkoon varatuista paikoista on 3 vapaana. Julkaisemme tapahtumistanne ilmoitukset kaksi kertaa maksutta. Ruissalo Ykköspirtti. Backlundinpolku 1 A 67700 Kokkola http://kokkola.sdp.fi Puheenjohtaja Sakari Ruisaho 040 838 7697 Varapuheenjohtaja Jaana PikkarainenHaapasaari 040 736 2614 Sihteeri Pirjo Paavolainen 050 352 2123 Taloudenhoitaja Esa Kant 040 778 9810 SAK:n ja liittojen aluetoimistot palvelevat Sinua muun muassa työttömyysturvaan, työsuhdeturvaan ja koulutukseen liittyvissä kysymyksissä. 020 77 41323 fax 020 77 41330 Työttömyyskassa 020 690 455 etunimi.sukunimi@metalliliitto.fi Avoinna ma–ti klo 9–12 ja 13–16 to–pe klo 9–12 ja 13–16 ke suljettu Yliopistonkatu 33 G, 4. VARSINAIS-SUOMI . (Julkaisematta jätettävistä teksteistä ilmoitamme lähettäjälle). Kokouksen pöytäkirja on nähtävänä suomalaisen seurakunnan kirkkoherranvirastossa 19.4.2017 lähtien. 020 774 0420 Aluejohtaja Outi Rannikko Puistokatu 6 A, 20100 Turku, puh. Lisäksi sinulla on mah dollisuus hyödyntää liiton tarjoamia edullisia lomaja harrastusmahdollisuuksia. Ohjelmakerho klo 11.30. Keskiviikkokerho 5.4. Kuusankosken Wanhat Toverit kokoontuvat 11.4. demokraatti.fi/ilmoitusmyynti/#yhdistyksille tai sähköpostilla yhdistyspalsta@demokraatti.fi tai faksilla 09 701 0569. klo 12 alkaen Ylöjärven Urheilutalolla, Koulutie 6. Riitaja rikosoikeudenkäynnit 25 vuoden kokemuksella. Seuraava kerhotapaaminen ma 3.4. Turengin Eläkkeensaajat ry. Helsingin Kotien Puolesta r.y. MAALISKUUTA 2017 Lakiasiat Teatterit Kokoukset LAKIASIAINTOIMISTO SEIJA KÄRNÄ OY Helsinki-Akaa-Nurmijärvi Kaikki lakiasianne. (09) 5868 530 . pj, oikeustieteen tohtori Pentti Arajärvi. Maanantaikerho 3.4. KYMENLAAKSO . Aloitamme klo 11.30 lounaalla. 010 770 3700, fax 010 770 3701, etunimi.sukunimi@jhl.fi Maariankatu 6 b, 20100 Turku puh. krs. Keskustellaan kevätretkestä Tallinnaan 28–31.5. (02) 4501 541, 4501 540 fax (02) 4501 543 etunimi.sukunimi@akt.fi Avoinna ma–pe klo 8.20–16.00 Humalistonkatu 6, 20100 Turku puh. Seuraavat tapaamiset 24.4., 8.5 ja 22.5.. Seurakuntakeskuksessa. Tapaamme Wanhassa herrassa 3.4. Toimisto suljettuna pe 31.3. www.sivistysrahasto.com KUULUTUS Vaasan seurakuntayhtymän yhteisen kirkkovaltuuston kokous pidetään maanantaina 10.4.2017 klo 18.00 isossa seurakuntasalissa, Koulukatu 28. PIRKANMAA . klo 10 Työväentalon Tellervossa. Keskustellaan vaalituloksesta
Ratkaistut ristikot lähetetään osoitteella Demokraatti / Ristikko, PL 338, 00531 Helsinki. Mar got Wal lst röm 10. 10. Ratkaistuja ristikoita odotetaan toimitukseen seuraavan viikon perjantaihin mennessä. MAALISKUUTA 2017 Ristikko 13/2017 Kuvaristikko ilmestyy joka torstai. Mitä hyviä uutisia viime viikolla saanutta kaupunkia johtaa Atso Vainio. Rak enn usl iito n 9. 8. Rei jo Fra nki n 8. 16 pro sen ttia 3. Uut tak aup unk ia. Kenen tulkitsemana laulu ”Veli, sisko” tuli erittäin tunnetuksi. 6. Merkitse kuoren päälle ristikon numero. Kuka viime aikoina ikävässä julkisuudessa ollut kirjailija kirjoittaa myös nimellä Enni Mustonen. Ratkaisu Ristikon 11/2017 ratkaisu: Torstaina 16.3. 3. 5. Minä vuonna pakollinen ruotsi poistui ylioppilaskirjoituksista. Onnea voittajalle!. 2. 4. Vuo nna 20 05 4. sei väs hyp yn 6. julkaistun ristikon 10 euron lahjakortin voitti Joanna Silver Seinäjoelta. Mikä on 65 vuotta täyttäneiden prosenttiosuus kevään kuntavaalien ehdokaslistoilla. Brittiläinen rikoskirjailija Colin Dexter kuoli viime viikolla. Matti Harjuniemi, minkä ammattiliiton puheenjohtaja. Mikä ministeri Yhdysvalloissa on John Mattis. Minkä yleisurheilulajin ME-mies on Renaud Lavillenie. 7. Mikä oli hänen Suomessakin suosittu romaanihahmonsa. 45 30. Nimi: Osoite: Postitoimipaikka: Tietovisa VEIJO WIREN veijo.wiren@gmail.com Ratkaisuja 1. Puo lus tus min ist eri 2. Kom isa rio Mor se 5. Oikein vastanneiden kesken arvotaan yksi 10 euron lahjakortti. Kirs ti Man nin en 7. Kuka on Ruotsin ulkoministeri. Sudoku 1. 9
Vaikka juonessa voi halutessaan nähdä yhtäläisyyttä lukuisiin klassisiin suuntiin aina Chaplinin pojasta (1921) melvillemäisen vähäilmeiseen poliisielokuvaan, tuntuvat teoksen yhteiskunnalliset näkökulmat auttamattoman kapeilta. Vanhanaikaista toverillisuutta ylpeänä arvossa pitävälle, kaikin puolin kunnialliselle miehelle on itsestäänselvyys auttaa sataman kontista virkavallan ratsiaa paennutta pakolaispoikaa. MAALISKUUTA 2017 YLE TV1 05.55 MOT: Kilpailutushuuman kolhimat 06.25 Ylen Aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00 Viidakkoperhe (7) 10.45 Löytöretkiä maailmaan 11.00 Uutiset Uusimaa 11.07 Uutiset Kaakkois-Suomi 11.14 Uutiset Lounais-Suomi 11.21 Uutiset Häme 11.28 Uutiset Pirkanmaa 11.35 Uutiset Keski-Suomi 11.42 Uutiset Itä-Suomi 11.49 Uutiset Pohjanmaa 11.56 Uutiset Pohjois-Suomi 12.03 Uutiset Lappi 12.10 Yle Oddasat 12.14 Oddasat 12.30–13.02 Tosi tarina: Vakavaa pelleilyä 13.15 Fennada-klassikot: Ylijäämänainen (7) 14.30 Puoluepäivä Perussuomalaiset 15.00 Uutiset 15.05 Uutiset selkosuomeksi 15.10 Yle Oddasat 15.15 Puoluepäivä Perussuomalaiset 16.00 Eduskunnan kyselytunti 16.55 Novosti Yle 16.57 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Viidakkoperhe (7) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Kriminalisti (12) 20.00 Muisti: Terrorismin pelko 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 Puoluepäivä pienpuolueet 22.35 Uutiset Uutis-Suomi 22.45 Uutiset 22.50 Ulkolinja: Mandela itkisi jos tietäisi 23.50 Hiljainen todistaja (16) 00.50–01.20 Puoli seitsemän YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu 06.52 Nelli ja Iiro 07.00 Katinkontti 07.11 Laura 07.23 Tilda ja hänen ystävänsä 07.35 Siiri ja Krokotiili 07.40 Taavi-tiikerin naapurissa 07.53 Kissat 07.58 Martta puhuu 08.25 Galaxi 08.26 Miika (7) 08.37 Nokkelikot (7) 08.50 UP: Lissu ja Vihreät Valot – Hyvää ja kaunista 2.2 08.55 Holby Cityn sairaala (12) 09.55 Maja mukavuuksilla 10.25 Tuntematon Norja 10.55 Korttelilääkäri 11.25 Laivakokin matkassa 11.55 Kandit 12.23 Kiveä kovemmat 13.15 Herkullinen Toscana 13.40 Sohvaperunat 14.30 Uusi Päivä 15.00 Taitoluistelun MM: Miesten lyhytohjelma 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Taitoluistelun MM: Miesten lyhytohjelma 19.00 Au pairit Kanadassa 19.30 Siskonpeti (7) 19.55 Tomaatti 20.01 Kaikki hyvin, Pekka (12) 20.10 Taitoluistelun MM: Parien vapaaohjelma 22.00 Uutiset 22.05 Urheiluruutu 22.10 Noin viikon uutiset 22.35 Villi kortti 23.25 Au pairit Kanadassa 23.55–00.20 Pulkkinen (12) MTV3 06.00 Aamusää 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Mitä tänään syötäisiin. Juontaja Juhani Seppänen (kuvassa) selvittää, ovatko suomalaiset ainoita maailmassa, jotka sotkevat sotasuoritukset urheilumenestykseen. O: Bob Rafelson. Näköaisti. Entä onko tiettyjen lintulajien ’haukansilmä’ niin tarkka kuin väitetään. Se on toinen teos satamatrilogiaksi uumoillusta kokonaisuudesta, jonka avasi Akilandian Ranskaan vievä Le Havre (2011). Suomi on suomalainen Yle TV1 klo 20.00 1/10 Taistelu. Aki Kaurismäki palkittiin tuoreimmasta, levityksessä olevasta ohjauksestaan Toivon tuolla puolen (2017) Berliinin elokuvajuhlilla parhaana ohjaajana. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Salatut elämät (12) 20.00 Stadi vs Lande 21.00 Amazing Race 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Elokuva: Knowing – Tieto (12) 00.55 Enbuske, Veitola & Salminen 01.55 Tyrant (16) 02.55–03.50 Sleepy Hollow (16) NELONEN 06.00 Bumba 06.05 Bubble Guppies 06.30 Myyrä ja Panda 06.40 K3 (7) x 2 07.05 Madagascarin pingviinit (7) 07.30 My Little Pony: Ystävyyden taikaa (7) 07.50 Sonic Boom (7) 08.05 Angry Birds Toons 08.10 Angry Birds Stella 08.15 Lego Elves (7) 08.40 Lego City (7) 08.50 Eläinpotilaiden pelastaja 09.50– 10.50 Remppa vai muutto 13.45 Huvila & Huussi 14.45 Matkaoppaat x 4 16.50 Julkkisselviytyjät 17.50 Suomen hauskin tavis 18.55 HS-uutiset ja sää 19.00 Hauskat kotivideot 20.00 The Voice of Finland 21.55 Keno 22.00 Elokuva: Mies ja alaston ase (12) 23.45 Elokuva: Don Jon (16) 01.35 Julkkisselviytyjät 02.30 Poliisit – kotihälytys (7) 03.30–05.00 Poliisit (7) x 3 YLE TEEMA 17.00 Elävä arkisto: Paula Koivuniemi 17.02 Paula Koivuniemi – Koko kansan leidi 17.32 Arkistovieraana: Paula Koivuniemi 17.46 Yle live: Paula Provinssirockissa 18.15 Arkistokuvia: Matkailijan keitaita 18.30 Valitut sanat: Ompelijatar 19.00 Batman (7) 19.25 Batman (7) 20.00 Volga 30 päivässä 20.45 Löytöretkiä maailmaan 21.00 Kino: Rajut kuviot (12) 22.35 Soundbreaking 23.25–00.20 Daddy and the Muscle Academy (16) Prisma: Eläinten superaistit Yle TV1 klo 19.00 1/3. Toivo paremmasta huomisesta on puunaamaisten miesten ja heidän sydäntään ymmärtävien naisten yksilöratkaisuissa, jotka haastavat byrokratian koneiston loogisen mielivallan. arkkipiispa Kari Mäkinen ja urheilutoimittaja Juha Kanerva. 21.45 Kino Suomi: Hamlet liikemaailmassa (12) 23.11 Aavikon kaiut (16) 00.05–01.00 Historia: Rooseveltin suku YLE TV1 05.55 Tosi tarina: Vankivaunu 06.25 Ylen Aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00 Viidakkoperhe (7) 10.45 Löytöretkiä maailmaan 11.00 Uutiset Uusimaa 11.07 Uutiset Kaakkois-Suomi 11.14 Uutiset Lounais-Suomi 11.21 Uutiset Häme 11.28 Uutiset Pirkanmaa 11.35 Uutiset Keski-Suomi 11.42 Uutiset Itä-Suomi 11.49 Uutiset Pohjanmaa 11.56 Uutiset Pohjois-Suomi 12.03 Uutiset Lappi 12.10 Yle Oddasat 12.14 Oddasat 12.30 Hercule Poirot (12) 13.25 Säkkijärven polkka 14.40 Arkistokuvia: Armi ja Gil Hilario Helsingissä 15.00 Uutiset 15.05 Uutiset selkosuomeksi 15.10 Yle Oddasat 15.15 Puoluepäivä pienpuolueet 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Sydämen kutsumus (12) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Hakekaa kätilö! (12) 19.45 Löytöretkiä maailmaan 20.00 Pressiklubi 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 Perjantai 22.00 Catastrophe (12) 22.25 Kennedyt (12) 23.10 Uutiset Uutis-Suomi 23.20 Uutiset 23.25–23.55 Puoli seitsemän YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu 06.52 Samsam 07.00 Jokeri Pokeri Box 07.06 Hermanni Hiiri 07.13 Pikkuli 07.18 Nelli ja Noora 07.26 Pikku Kakkosen posti 07.31 Petrin tiikeritarinat 07.43 Melkein mestari 07.51 Milli ja Molli 08.18 Galaxi 08.19 Syrhämä (7) 08.50 Näin Norjassa 09.00 Holby Cityn sairaala (12) 10.00 Au pairit Kanadassa 10.30 Elämäni eläimet: Eläinsairaalassa 11.00 Ratsastuksen MC: Kouluratsastus 12.30 Hiihdon SM: Miesten 10 km 14.30 Taitoluistelun MM: Jäätanssin lyhyt tanssi 16.25 Ratsastuksen MC: Esteratsastus 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Hiihdon SM: Kooste 19.30 Taitoluistelun MM: Naisten vapaaohjelma 22.00 Uutiset 22.05 Urheiluruutu 22.10 Sohvaperunat 23.00 Jääkiekon naisten MM: FIN-RUS 01.20 Banshee (16) 02.15 Eastbound & Down (16) 02.45–03.15 Girls (16) MTV3 06.00 Aamusää 06.25 Huomenta Suomi 07.35 Huomenta Suomi: Markkinaraati 08.00 Huomenta Suomi 09.05 Mitä tänään syötäisiin. Haastateltavina mm. Suomalainen pohdiskeli festivaalien aikana markkinakikalta hiukan kuulostaneella tavalla, että elokuva jää hänen viimeisekseen. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Salatut elämät (7) 20.00 Illallinen äidille 21.00 Enbuske, Veitola & Salminen 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.55 Miehitetty (16) 23.55 Suomen surkein kuski 00.50 Olipa kerran elämä 01.45 Revolution (16) 02.40–03.35 Rush (16) NELONEN 06.00 Bumba 06.05 Bubble Guppies 06.30 Myyrä ja Panda 06.40 K3 (7) x 2 07.05 Madagascarin ping viinit 07.30 My Little Pony: Ystävyyden taikaa (7) 07.50 Sonic Boom (7) 08.05 Angry Birds Toons 08.10 Angry Birds Stella 08.15 Lego Elves (7) 08.40 Lego City 08.50 Eläinpotilaiden pelastaja 09.50–10.50 Remppa vai muutto 13.45 Eläinsairaala (7) 14.15 Matkaoppaat 14.45 Kuppilat kuntoon, Jyrki Sukula! 15.45 Amerikan kovimmat keräilijät 16.50 Tulossa: Suomen hauskin tavis 16.55 The Voice of Finland 18.55 HS-uutiset ja sää 19.00 Stand Up! 20.00 Suomen huutokauppakeisari 20.58 Keno 21.00 Suomen hauskin tavis 22.00 Temptation Island Suomi 3 23.00 NCIS Rikostutkijat (12) 00.00 Amerikan kovimmat keräilijät 01.00 Rajavalvojat x 2 02.00 Blue Bloods (12) 03.00 Poliisit (7) x 2 04.00 Pelastushelikopteri 04.30–05.00 Matkaoppaat YLE TEEMA 17.00 Tiededokumentti: Sairauksien keisari 18.00 Kahlitsematon renessanssi 19.00 Rebellion – verellä ja sydämellä (12) 20.00 Vempainmies 20.30 Viimeinen pisto 21.00 Tiededokumentti: Mikä meitä odottaa. KESKIVIIKKO 5.4. 30 31 TV-ohjelmat TORSTAI PERJANTAI Kino: Rajut kuviot (12) Yle Teema klo 21.00 (Five Easy Pieces, USA 1970) Jack Nicholson esittää konserttipianistin uran jättänyttä nuorta miestä, joka kokeilee duunarin elämää ja irtosuhteita kunnes joutuu tekemään todelliset valintansa. Luottamus lähimmäiseen on vaistonvaraista uskoa sisimpämme jakamaan samankaltaisuuteen. Kaurismäen visuaaliset tägit ovat yhtä tuttuja: paidassa, kukkaruukussa ja seinässä näkyvä punainen väri on kuin ämyreistä kuuluva hätähuuto. Kaikkiaan Le Havren ilmaisu on jo niin hiottua, että elokuva lähestyy muodon tasolla elottomuutta, siis juuri sitä, mitä se sisällössään vastustaa. Laitakaupungin aurinkoisissa varjoissa rakkauden ja ystävyyden osoitukset ovat käytännöllisiä, eikä kenenkään tarvitse esittää passia tai valuuttaa todistaakseen ihmisyytensä. 46 30. LAUANTAI 1.4.. Eläinten näkökyky voi olla hämmästyttävä, eräs arktinen laji näkee ultraviolettivalon avulla saalistajansa. Le Havre on Kaurismäen uran valoisin elokuva, vetoomus humanismin puolesta. 09.10 Hyvää elämää 09.40 Kauniit ja rohkeat 10.05 Emmerdale (12) x 2 11.05–12.00 Lääkärit 13.30 Enbuske, Veitola & Salminen 14.30 Koiralle koti x 2 15.30 Middle 16.00 Salatut elämät (7) 16.30 Illallinen äidille 17.30 Kauniit ja rohkeat 17.55 Emmerdale (7) x 2 18.55 Mitä tänään syötäisiin. TIISTAI 4.4. Kuvassa Robert Eroica Dupea (Jack Nicholson). PERJANTAI 31.3. 09.10 Hyvää elämää 09.40 Kauniit ja rohkeat 10.05 Emmerdale x 2 (7) 11.05–12.00 Lääkärit Vajasta lukaaliksi 14.30 Suomen kaunein koti 15.30 Perhe pelissä (7) 16.00 Salatut elämät 16.30 Olipa kerran elämä 17.30 Kauniit ja rohkeat 17.55 Emmerdale (12) x 2 18.55 Mitä tänään syötäisiin. Viikon vinkki RANE AUNIMO Akilandiaa Ranskassa Teemalauantai: Aki Kaurismäki Elokuva: Le Havre Teema klo 21.50 Andre Wilms esittää kengänkiillottajaa, joka auttaa pakolaispoikaa (Blondin Miguel). Satu hyväsydämisen kengänkiillottajan pyyteettömyydestä käynnistyy juna-asemalta
09.11 Jamie Oliverin 15 minuutin ateriat 09.40 Kauniit ja rohkeat 10.05 Emmerdale (7) 10.35 Emmerdale 11.05–12.00 Lääkärit 13.30 Tuija Tähtien Kanssa 14.00 Tanssii Tähtien Kanssa 16.00 Salatut elämät (12) 16.30 Yökylässä Maria Veitola 17.30 Kauniit ja rohkeat (7) 17.55 Emmerdale (7) 18.25 Emmerdale (7) 18.55 Mitä tänään syötäisiin. 07.12 Eteenpäin Enni 07.23 Samu ja Salla 07.34 Kasper ja Liisa 07.45 Satuja Soitosta 07.55 Niksi-Nella 08.03 Galaxi 08.04 Late Lammas 08.11 Lohikäärmeratsastajat (7) 08.32 Unna Junná 08.50 Näin Norjassa 09.00 Holby Cityn sairaala (12) 10.00 Luontomatkalla Australiassa 10.30–11.20 Kohteessa: Mystinen Intia 11.30 Vanhasta uudeksi – kierrätysvinkkejä 12.00 Suuri vuosi 12.30 Soramonttuprinsessat 13.00 Hulluna moottorikelkkailuun 13.35 Noin viikon uutiset 14.00 Ratsastuksen MC: Esteratsastus 15.30 Uusi Päivä 15.57 Uusi Päivä 16.25 Uusi Päivä 17.01 Pikku Kakkonen 18.00 Jääkiekon Mestis: Välieräottelu 20.30 Uusi Päivä 21.00 Our Girl (12) 21.55 Uutiset 22.00 Urheiluruutu 22.05 Mr. 18.55 HS-uutiset ja sää 19.00 Leijonan luola USA 20.00 Hyvät ja huonot uutiset 20.58 Keno 21.00 Suomen huutokauppakeisari 22.00 Haluatko miljonääriksi. 47 30. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Salatut elämät (7) 20.00 Suomen surkein kuski 21.00 Mustamaalattu (12) 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Peter Nyman 23.05 NCIS: New Orleans (12) 00.05 Enbuske, Veitola & Salminen 01.05 Paluu alttarille 02.05 Kohde (12) 03.05–04.05 Kuin viimeistä päivää (7) NELONEN 06.00 Bumba 06.05 Bubble Guppies 06.30 Myyrä ja Panda 06.45 K3 x 2 07.10 Madagascarin pingviinit (7) 07.35 My Little Pony: Ystävyyden taikaa 07.55 Sonic Boom (7) 08.10 Angry Birds Toons 08.15 Angry Birds Stella 08.20 Lego Elves (7) 08.45 Lego City (7) 08.50 Eläinpotilaiden pelastaja 09.50–10.50 Hotellit kuntoon, Jyrki Sukula! 13.45 Eläinsairaala 14.15 Matkaoppaat 14.45 Kuppilat kuntoon, Jyrki Sukula! 15.45 Amerikan kovimmat keräilijät 16.50 Leijonan luola USA 17.50 Haluatko miljonääriksi. 09.11 Jamie Oliverin 15 minuutin ateriat 09.40 Kauniit ja rohkeat (7) 10.05 Emmerdale (7) x 2 11.05–12.00 Lääkärit 13.30 Ruokaritarit Jamie ja Jimmy 14.30 Löytäjät 15.00 Peter Nyman 15.30 Fresh Off the Boat 16.00 Salatut elämät (7) 16.30 Suomen surkein kuski 17.25 Kauniit ja rohkeat (7) 17.55 Toto65 vihjeet 18.00 Emmerdale (7) x 2 18.55 Mitä tänään syötäisiin. Le Havre 21.50 Le Havre (7) 23.20–00.00 Uusi Kino: Marian ilmestys YLE TV1 08.00 Uutiset 08.05 Avara luonto: Planeettamme Maa II 09.00 Uutiset 09.05 Inhimillinen tekijä 09.55 Uutiset 10.00 Tuntematon Selkämeri 11.00 Uutiset 11.05 Uutiset Viikko viitottuna 11.15 Pressiklubi 11.45 Perjantai 12.45 Dokumenttiprojekti: Saunaliittolaiset Kekkonen ja Hrushtshov 13.35–14.19 Kiehtova maailma: Salattu Italia 14.30 Uutisvuoto 15.00 Uutiset 15.05 Historia: Hitlerin eläimet 16.00 Benidorm 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.10 Isä Brown ja hänen laumansa (12) 18.00 Uutiset 18.10 Urheiluruutu 18.15 Luontohetki: Eläinmaailman ihmeitä 18.45 Arto Nyberg 19.30 Syyttäjä 20.30 Uutiset 20.45 Urheiluruutu 21.05 Kotikatsomo: Presidentti (12) 21.50 Hiljainen todistaja (16) 22.50 Ykkösaamu 23.30–00.25 Newsroom (7) YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu 06.52 Postimies Pate, erikoislähettipalvelu 07.07 Maikki ja pelottava Pontso 07.31 Herra Heinämäki 07.42 Ryhmä Hau 08.06 Dinojuna 08.31 Fluugalaiset 08.44 Yökyöpelit 09.00 Galaxi 09.01 Galaxi Play 09.20 Laita ittes likoon 09.25 Tenavat (7) 09.33 Neljä ja puoli kaverusta (7) 10.00 Jääkiekon naisten MM: CAN-FIN 10.50 Hiihdon SM: Naisten 15 km 12.00 Hiihdon SM: Miesten 30 km 13.50 Taitoluistelun MM: Loppunäytös 16.25 Hiihdon Ski Classics 17.05 MotorSport Extra: Rallin SM 17.35 Jalkapallon Mestarien liigan makasiini 18.00 Ratsastuksen MC: Kouluratsastus 19.00 Uutiset 19.05 Urheiluruutu 19.10 Kohteessa: Mystinen Intia 20.00 Tahdon asia (7) 21.00 Kiveä kovemmat 21.52 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.07 Looking (16) x 4 00.00–00.25 Märät säpikkäät (12) MTV3 08.05 Hunajapupuset 08.20 Vikke Viikinki 08.35 Alvin ja pikkuoravat x 2 09.10 Winx-klubi (7) 09.35 Paavo Pesusieni (7) 10.00 Erilaiset perheet 11.00 Elixir Life 11.30 Saaristoruokaa 12.00 Illallinen äidille 13.00 Suomen kaunein koti 14.00 Olipa kerran elämä 15.00 Piilokamera 15.30 Teknavi 16.00 Suomen surkein kuski 17.00 Stadi vs Lande 18.00 Bumtsibum 19.00 Seitsemän Uutiset 19.10 Tulosruutu 19.20 Tanssii Tähtien Kanssa 21.00 Rimakauhua ja rakkautta (12) 22.00 Kymmenen Uutiset 22.15 Viikon sää 22.20 Tulosruutu 22.31 Isänmaan puolesta (12) 23.35 NCIS: New Orleans (12) 00.30 Ensimmäisen asteen murha (12) 01.25 Pahan jäljillä (16) 02.25–03.20 Bosch (12) NELONEN 06.00 Myyrä ja Panda x 2 06.30 K3 x 2 07.00 My Little Pony: Ystävyyden taikaa (7) 07.25 Madagascarin pingviinit 07.50 Sonic Boom 08.05 Sonic Boom (7) 08.20 Lego Ninjago (7) 08.45 Angry Birds Toons 08.50 HS Lasten uutiset 09.00 Hauskat kotivideot 10.00 Liiga: Viikkomakasiini 10.30 Jaksa paremmin 11.00 Huvila & Huussi 12.00 Kaikki vastaan 1 13.30 Tulossa: Kummalliset kammot 13.35 Leijonan luola USA x 2 15.45 Julkkisselviytyjät 16.45 Suomen huutokauppakeisari 17.45 Tulossa: Kummalliset kammot 17.50 Hyvät ja huonot uutiset 18.55 HS-uutiset ja sää 19.00 Haluatko miljonääriksi. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Salatut elämät (7) 20.00 Kuntavaalien puheenjohtajatentti 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Viking Lotto, Jokeri ja Lomatonni 22.30 Tulosruutu 22.40 Rikospaikka 23.10 Bones (16) 00.10 Laurin talot 01.10 Enbuske, Veitola & Salminen 02.10–03.10 Antti Holma Show NELONEN 06.00 Bumba 06.05 Bubble Guppies 06.30 Myyrä ja Panda 06.45 K3 x 2 07.10 My Little Pony (7) 07.35 Transformers (7) 07.55 Sonic Boom (7) 08.10 Angry Birds x 2 08.20 Lego Ninjago (7) 08.45 Lego City (7) 08.50 Eläinpotilaiden pelastaja 09.50–10.50 Hotellit kuntoon, Jyrki Sukula! 13.45 Eläinsairaala 14.15 Matkaoppaat 14.45 Kuppilat kuntoon, Jyrki Sukula! 15.45 Amerikan kovimmat keräilijät 16.50 Leijonan luola USA 17.50 Heikoin lenkki 18.50 Tulossa: Kummalliset kammot 18.55 HS-uutiset ja sää 19.00 Leijonan luola USA 20.00 Kummalliset kammot 20.58 Keno 21.00 Mad Cook Show 22.00 Temptation Island Suomi 3 23.00 Hyvät ja huonot uutiset 00.00 Liiga: Playoffs Extra 00.05 Amerikan kovimmat keräilijät 01.05 Poliisit – kotihälytys (7) 02.05 Blue Bloods (12) 03.05 Poliisit (7) x 2 04.05 Pelastushelikopteri 04.35–05.00 Matkaoppaat YLE TEEMA 17.00 Tiededokumentti: Sairauksien keisari 18.00 Kantapöytä 19.00 Rebellion – verellä ja sydämellä (12) 20.00 Afroamerikkalaiset 21.00 Volga 30 päivässä 21.45 Kino: Leopardi – runoilijan elämä 00.05–00.35 Jäitä hattuun 01 02 03 04 05 LAUANTAI SUNNUNTAI MAANANTAI TIISTAI KESKIVIIKKO. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Salatut elämät 20.00 Laurin talot 21.00 Paluu alttarille 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Teknavi 23.05 Rizzoli & Isles (12) 00.05 Rimakauhua ja rakkautta (12) 01.05 Legends (16) 02.05–03.05 Bull (12) NELONEN 06.00 Bumba 06.05 Bubble Guppies 06.30 Myyrä ja Panda 06.45 K3 06.55 K3 07.10 Madagascarin pingviinit (7) 07.35 My Little Pony: Ystävyyden taikaa (7) 07.55 Sonic Boom (7) 08.10 Angry Birds Toons 08.15 Angry Birds Stella 08.20 Lego Elves (7) 08.45 Lego City (7) 08.50 Ravintola X 09.50–10.50 Remppa vai muutto 13.45 Eläinsairaala (7) 14.15 Matkaoppaat 14.45 Kuppilat kuntoon, Jyrki Sukula! 15.45 Hauskat kotivideot 16.50 Huvila & Huussi 17.50 Julkkisselviytyjät 18.55 HS-uutiset ja sää 19.00 Leijonan luola USA 20.00 Heikoin lenkki 20.58 Keno 21.00 Hyvät ja huonot uutiset 22.00 Tulossa: Vain elämää 22.05 Stand Up! 23.05 Poliisit – kotihälytys (7) 00.05 Amerikan kovimmat keräilijät 01.05 Stand Up! 02.05 Blue Bloods (12) 03.00 Poliisit (7) 03.30 Poliisit 04.00 Pelastushelikopteri 04.30–05.00 Matkaoppaat YLE TEEMA 17.00 Soundbreaking 18.00 Churchill: Verta, hikeä ja öljyvärejä 19.00 Bloomsburyn ryhmä – elämä ja rakkaus (12) 20.00 Syötävän hyvä Espanja 20.40 Giant 21.00 Kirjojen Suomi: Pilkun jälkeen 21.50 Kuvakirjeitä Etelä-Amerikasta 22.00 Aavikon kaiut (16) 22.55 Uusi Kino: Sodankäynti pöydän ääressä 23.05–00.25 Uusi Kino: Puolalaisia haavekuvia YLE TV1 05.55 Elämä käännekohdassa 06.25 Ylen Aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00 Sydämen kutsumus (12) 10.42 Löytöretkiä maailmaan 11.00 Uutiset Uusimaa 11.07 Uutiset Kaakkois-Suomi 11.14 Uutiset Lounais-Suomi 11.21 Uutiset Häme 11.28 Uutiset Pirkanmaa 11.35 Uutiset Keski-Suomi 11.42 Uutiset Itä-Suomi 11.49 Uutiset Pohjanmaa 11.56 Uutiset Pohjois-Suomi 12.03 Uutiset Lappi 12.10 Yle Oddasat 12.14 Oddasat 12.30 Hercule Poirot (12) 13.23 Natalia 15.00 Uutiset 15.05 Uutiset selkosuomeksi 15.10 Yle Oddasat 15.15 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.50 A-studio 16.20 Luontohetki: Eläinmaailman ihmeitä 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Sydämen kutsumus (12) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Hotellien salattu maailma 19.45 Mittatilaustyönä 20.00 Suomi on suomalainen 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.00 A-studio 21.30 Victoria (7) 22.40 Uutiset Uutis-Suomi 22.50 Uutiset 22.55 Kotikatsomo: Presidentti (12) 23.40 Prisma: Ilma, jota hengitämme 00.30–01.00 Puoli seitsemän YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu 06.53 Hei Taavi 07.05 Hau Hau, Piip ja Veli 07.19 Hilla ja avaruuden Eetu 07.29 Askarrellaan 07.35 Timppa 07.45 Sasu 07.58 Töötti ja Pulteri 08.22 Galaxi 08.23 Jenni (7) 08.50 Näin Norjassa 09.00 Holby Cityn sairaala (12) 10.00 NCAA koripallo 11.30 Zlatanin jalanjäljillä 12.00 Soramonttuprinsessat 12.26 Soramonttuprinsessat 13.00 Riistametsällä 13.30 Luontomatkalla Australiassa 14.00 Elämää ja pyörätuolirugbya 14.30 Tahdon asia (7) 15.30 Suuri vuosi 16.00 Siskonpeti (7) 16.30 Uusi Päivä 17.01 Pikku Kakkonen 18.00 Jääkiekon naisten MM: USA-FIN 19.30 Kandit 20.00 Uusi Päivä 20.30 Au pairit Kanadassa 21.00 Villi kortti 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.00 MotorSport Extra: Päijänneajo 22.30 Jääkiekon naisten MM: puolivälieräottelu 00.45–01.15 Au pairit Kanadassa MTV3 06.00 Aamusää 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Mitä tänään syötäisiin. 20.58 Keno 21.00 Elokuva: Iron Man 2 (12) 23.30 Elokuva: Signs (16) 01.50 Hottikset 2.0 02.50 Poliisit (7) x 2 03.50– 04.20 Pelastushelikopteri YLE TEEMA 10.00 Kino Klassikko: Viimeinen isku (12) 11.15 Päivä miehenä (7) 12.55 Giant 13.10 Syötävän hyvä Espanja 13.50 Jäitä hattuun 14.25 Yle Live: Big Weekend 2016, osa 2/2 15.25 Vempainmies 15.50 Kantapöytä 16.50 Volga 30 päivässä 17.35 Metropolitan: Tituksen lempeys 20.00 Historia: Espanjan armada 21.00– 23.21 Teemalauantai: Aki Kaurismäki ja Le Havre 21.00 Olipa kerran... 09.11 Jamie Oliverin 15 minuutin ateriat 09.40 Kauniit ja rohkeat (7) 10.05 Emmerdale (7) x 2 11.05–12.00 Lääkärit 13.30 Ruokaritarit Jamie ja Jimmy 14.30 Amazing Race 15.30 Kolme miestä ja tyttö 16.00 Salatut elämät 16.30 Paluu alttarille 17.30 Kauniit ja rohkeat (7) 17.55 Emmerdale (7) x 2 18.55 Mitä tänään syötäisiin. MAALISKUUTA 2017 YLE TV1 08.00 Uutiset 08.05 Hotellien salattu maailma 09.00 Uutiset 09.05 Ylen aamu-tv 10.00 Uutiset 10.05 Ykkösaamu 10.45 Löytöretkiä maailmaan 11.00 Uutiset 11.05 Uutiset Uusimaa 11.12 Uutiset Kaakkois-Suomi 11.19 Uutiset Lounais-Suomi 11.26 Uutiset Häme 11.33 Uutiset Pirkanmaa 11.40 Uutiset Keski-Suomi 11.47 Uutiset Itä-Suomi 11.54 Uutiset Pohjanmaa 12.01 Uutiset Pohjois-Suomi 12.08 Uutiset Lappi 12.15 Yle Oddasat 12.19 Oddasat 12.35 Dok: Totuus pelissä (12) 14.05 Prisma: Ilma, jota hengitämme 15.00 Uutiset 15.05 Pisara 15.10 Akuutti 15.40 Seniori työssä 15.55 Naapureita ja ystäviä (7) 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.10 Inhimillinen tekijä 18.00 Uutiset 18.10 Urheiluruutu 18.15 Pokka pitää 18.45 Avara luonto: Planeettamme Maa II 19.40 Midsomerin murhat (12) 20.30 Uutiset 20.50 Urheiluruutu 21.15 Uutisvuoto 21.45 Nuori Morse (12) 23.15–00.00 Jane Kennedy, kuolinsyyntutkija (12) YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu 06.53 Maikki ja pelottava Pontso 07.16 Anniina Ballerina 07.41 Viiru ja Pesonen 07.54 Sanni Sateenkaari 08.07 Pikku Kakkonen: Seikkailukone 08.30 Jetron matkaan 08.43 Petteri Kaniini 09.00 Galaxi 09.01 Aika härdelli! (7) 09.13 Late Lammas 09.20 Sohvaset (7) 09.33 Tero hoitaa (7) 09.58 Hiihdon SM: Naisten viesti 3 x 5 km 11.00 Hiihdon SM: Miesten viesti 4 x 10 km 13.00 Taitoluistelun MM: Miesten vapaaohjelma 15.00 Jääkiekon Mestis: Välieräottelu 17.30 Urheiluviikonloppu 17.45 Taitoluistelun MM: Jäätanssin vapaatanssi 20.00 Ratsastuksen MC: Esteratsastus 21.00 Sohvaperunat 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.05 Muistin vanki (12) 22.50 Noin viikon uutiset 23.15 Siskonpeti (7) 23.40–00.25 Bates Motel (16) MTV3 08.05 Hunajapupuset 08.20 Vikke Viikinki 08.35 Alvin ja pikkuoravat x 2 09.10 Winx-klubi (7) 09.35–10.00 Paavo Pesusieni (7) 10.30 Salatut elämät (12) x 5 13.00 Elokuva: Vili & Bill (7) 14.40 Tuija Tähtien Kanssa 15.10 Tanssii Tähtien Kanssa 17.00 Lauantairavit 18.00 Yökylässä Maria Veitola 19.00 Seitsemän Uutiset 19.10 Vaaliextra: Petteri Orpo 19.25 Tulosruutu 19.30 Ketonen & Myllyrinne (12) 20.00 Bumtsibum 21.00 Tuija Tähtien Kanssa 21.30 Solsidan 22.00 Kymmenen Uutiset 22.10 Päivän sää 22.15 Lotto, Jokeri ja Lomatonni 22.25 Tulosruutu 22.35 Elokuva: Wallander: Valkoinen naarasleijona (16) 00.25 Rikospaikka 00.50 Scorpion (12) 01.40 Limitless (12) 02.35–03.30 Sleepy Hollow (16) NELONEN 06.00 Myyrä ja Panda x 2 06.30 K3 (7) x 2 06.55 My Little Pony: Ystävyyden taikaa (7) 07.20 Madagascarin pingviinit 07.45 Sonic Boom (7) x 2 08.10 Lego Ninjago (7) 08.35 Transformers Rescue Bots (7) 09.00 Matkaoppaat x 4 11.00 Inspector Cartoons (7) x 2 11.15 Hauskat kotivideot 12.15 Leijonan luola USA 13.15 Amerikan kovimmat keräilijät 14.15 Tulossa: Kummalliset kammot 14.20 Hauskat kotivideot 15.20 Suomen hauskin tavis 16.25 Kaikki vastaan 1 17.55 HS-uutiset ja sää 18.00 The Voice of Finland 20.00 Haluatko miljonääriksi. 20.00 Kaikki vastaan 1 21.25 Keno 21.30 Elokuva: Star Wars: Imperiumin vastaisku (12) 00.05 Pahan jälkeen 01.05 Rajavalvojat x 2 02.05 Poliisit (7) x 3 03.35–04.05 Pelastushelikopteri YLE TEEMA 04.00 Teematieto 10.00 Elävä arkisto: Paula Koivuniemi 10.03 Paula Koivuniemi – Koko kansan leidi 10.32 Arkistovieraana: Paula Koivuniemi 10.46 Yle live: Paula Provinssirockissa 11.15 Arkistokuvia: Oman kodin omistajaksi 11.30 Metropolitan: Tituksen lempeys 13.55 Tiededokumentti: Mikä meitä odottaa. 14.40 Scene Shifts,in six movements 15.00 Ompelijatar (12) 16.35 Valitut sanat: Ompelijatar 17.05 Bodo kabareekuningas (12) 18.00 Kino Klassikko: Taivas odottakoon 19.50 Lohdutusseremonia 20.15 Kirjojen Suomi: Pilkun jälkeen 21.00 Soundbreaking 21.50 Yle Live: Kelis 22.40 Syötävän hyvä Espanja 23.20 Ammattina elokuva: Pirjo Honkasalo, elokuvaohjaaja 00.20 04.00 Teematieto YLE TV1 05.55 Muisti: Terrorismin pelko 06.25 Ylen Aamu-tv 09.30 Tosi tarina: Kirurginen safari 10.00 Sydämen kutsumus (12) 10.43 Löytöretkiä maailmaan 11.00 Pisara 11.05 Tuntematon Selkämeri 12.10 Hercule Poirot (12) 13.05 Tukkijoella 15.00 Uutiset 15.05 Uutiset selkosuomeksi 15.10 Yle Oddasat 15.15 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 16.05 Arto Nyberg 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Sydämen kutsumus (12) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Akuutti 19.00 Historia: Natsien taidekauppias 20.00 MOT 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.00 A-studio 21.30 Dokumenttiprojekti: Suomea rakentamassa 22.40 Uutiset Uutis-Suomi 22.50 Uutiset 22.55 Catastrophe (12) 23.20–00.35 Dokumenttiprojekti: Matka minuksi YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu 06.52 Hyrräpäät 07.07 Mitä ihmettä. 23.00 Pahan jälkeen 00.00 Liiga: Playoffs Extra 00.05 NCIS Rikostutkijat (12) 01.05 Amerikan kovimmat keräilijät 02.05 Blue Bloods (12) 03.05 Poliisit (12) x 2 04.05 Pelastushelikopteri 04.35–05.00 Matkaoppaat YLE TEEMA 16.30 Tiededokumentti: Sairauksien keisari 17.30 Le Havre (7) 19.00 Rebellion – verellä ja sydämellä (12) 20.00 William Dobson, barokin unohdettu nero 21.00 Historia: Eläintarhan vangit 21.50 Elävä arkisto: Hector 21.52 Q ja tähdet 22.35 Elämän estradi: Hector 23.20–23.45 Valitut sanat: Ompelijatar YLE TV1 05.55 Akuutti 06.25 Ylen Aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00 Sydämen kutsumus (12) 10.43 Löytöretkiä maailmaan 11.00 Uutiset Uusimaa 11.07 Uutiset Kaakkois-Suomi 11.14 Uutiset Lounais-Suomi 11.21 Uutiset Häme 11.28 Uutiset Pirkanmaa 11.35 Uutiset Keski-Suomi 11.42 Uutiset Itä-Suomi 11.49 Uutiset Pohjanmaa 11.56 Uutiset Pohjois-Suomi 12.03 Uutiset Lappi 12.10 Yle Oddasat 12.14 Oddasat 12.30 Hercule Poirot (12) 13.20 Ihmiset suviyössä (7) 14.30 Ikimuistoinen: Tauno Palo 15.00 Uutiset 15.05 Uutiset selkosuomeksi 15.10 Yle Oddasat 15.15 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.50 A-studio viittomakielelle tulkattuna 16.20 MOT 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Sydämen kutsumus (12) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Prisma: Eläinten superaistit 20.00 Prisma Studio 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 A-studio 22.00 Inhimillinen tekijä 22.50 Uutiset Uutis-Suomi 23.00 Uutiset 23.05 Ulkolinja: Mandela itkisi jos tietäisi 00.05–00.35 Puoli seitsemän YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu 06.52 Metkat Mesiläiset 07.00 Taitoset 07.06 Tie tähtiin 07.21 Babar ja Badun seikkailut 07.32 Riku ja Rami 07.42 Jussin matkat 07.54 Totta vai taikaa 08.00 Touhukkaat 08.25 Galaxi 08.26 Tenavat (7) 08.33 Joraavat juurikkaat 08.36 Aika härdelli! (7) 08.50 Näin Norjassa 09.00 Holby Cityn sairaala (12) 10.00 Elämäni eläimet: Eläinsairaalassa 10.30 Luontoretkellä: Luonnon aistimuksia 11.00 Kandit 11.30 Luontomatkalla Australiassa 12.00 Soramonttuprinsessat 12.28 Soramonttuprinsessat 13.00 Suuri vuosi 13.30 Kehonvartijat 14.00 Zlatanin jalanjäljillä 14.30 Vanhasta uudeksi – kierrätysvinkkejä 15.00 Häähumua Kakanin seurassa 15.30–16.20 Villi kortti 16.30 Uusi Päivä 17.01 Pikku Kakkonen 18.00 Holby Cityn sairaala (12) 19.00 Moottoripyörällä maailman ääriin 20.00 Uusi Päivä 20.30 Kioski 21.00 Tahdon asia (7) 21.52 Uutiset 21.57 Urheiluruutu 22.00 Stacey Dooley: Uusi huumesota (12) 22.55–23.50 Banshee (16) MTV3 06.00 Aamusää 06.25 Huomenta Suomi 07.35 Huomenta Suomi x 2 09.05 Mitä tänään syötäisiin. Robot (12) 22.45 Satisfaction (12) 23.30–23.55 Siskonpeti (7) MTV3 06.00 Aamusää 06.25 Huomenta Suomi 07.35 Huomenta Suomi: Talouden viikko 08.00 Huomenta Suomi 09.05 Mitä tänään syötäisiin
Uutiset ja sää 12.10 Julkinen sana 13.00 Klassista kahteen 14.00 Kantapöytä 15.00 Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.15 Aristoteleen kantapää 17.40 Ykkösvieras: 18.00 Puisevia tarinoita. Ällitällin tähdittämä ei eläkkeelle ennätä. Annin surma. Huomaakohan mies itse tilitapahtuman. Pakko, sillä tuolla paikalla pitääkin olla mies. Tuulan tähtikartta on nyt tuulen alla ja kääntyy kohti määränpäätä. 18.00 Romano mirits 18.15 Kurkistus Etnoiltaan 18.20 Radioteatteri esittää: Kadonnutta aikaa etsimässä. Politiikan horoskooppi LAATINUT MADAME LOVIISA VIIKON VESIMIES Tuula Haatainen.. 18.50 Kuuluttajan vieras: internetpäällikkö Mikko Rusama 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Jazzklubi 20.00 Jazzklubin illan keikka 21.00 Jazzklubin kolmas setti 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Avaruusromua: Tinamusiikkia! 23.10– 06.00 Yöklassinen MAANANTAI 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Uutiset 10.05 Roman Schatzin Maamme-kirja 11.00 Välilevyjä: Aikamme barokkisäveltäjät 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. Juha, Juha, miksi moppaat meidän pieniä neuvolaikäisiä. TIISTAI 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Uutiset 10.05 Sari Valto 11.00 Klassikkoparatiisi 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. Sakot ne vain, valtio kiittää. Huominen helpottaa, kun osaa luopua ylivallasta. Lenita jatkaa suoraa tyyliään ja muistelee muhinoitaan. Demari ei nimittäin voi koskaan olla liian mies. 48 30. 22.55 Kuuluttajan vieras: internetpäällikkö Mikko Rusama 23.10–06.00 Yöklassinen. Ota demarien jäsenkirja ja lähde tavoittelemaan ministerinsalkkua vuoden 2019 vaalien jälkeen. MAALISKUUTA 2017 007443-1713 TORSTAI 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Uutiset 10.05 Mikä maksaa. Perhettä se rassaa, mutta ei mitään havaintoa neitsyellä. Annin surma. KAURIS 22.12.–19.1. 1992 Daniel Katz ja romaani Saksalainen sikakoira 17.35 Puisevia tarinoita. Itseensä rakastunut neitsyt pärjää itsensä kanssa vallan mainiosti. RAPU 22.6.–22.7. Kaiken kansan hulinat nämä kuntavaalit ovat. 15.25 Etnohetki 15.30 Aristoteleen kantapää 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.05 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.15 Suomi ja teknologia kylmässä sodassa 3/3 18.00 Ehtookellot: Kangasniemen kirkon kellot 18.01 Iltahartaus 18.10 Lauantain toivotut levyt 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Kalle Haatanen 19.55 Oopperailta New Yorkin Metropolitanissa: Beethovenin Fidelio 23.00 Radio 1 vastaa 23.10–07.00 Yöklassinen. JOUSIMIES 23.11.–22.12. 21.50 Etnohetki 22.00 Uutiset ja sää 22.05–23.00 Sari Valto 23.10–06.00 Yöklassinen. Osaaja on usein ykkönen. Ei ole tämä vuosi alkanut parhaiden tähtien alla. Tuplaministeripostit söivät Jari Lindsrömiä sairastumiseen asti. 11.00 Valkoista valoa: Tupakkasota ei ole ohi 11.45 Valomusiikkia 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. Li Andersson vastaa vaalitentissä terävämmin kuin moni mieskollegansa. KUN MAAILMAA KATSOO ruusunpunaisin silmälasein, on vaikea ymmärtää Helsingin vihreiden pormestarikuvioita. Aarnio-Wihurin pankkitilillä käy 78 000 euron imuri. Pormestariksi on tunkua. SUNNUNTAI 07.00 Uutiset 07.03 Kohtauspaikka: Helena Hannikaisen vieraana viulisti Minna Kangas 07.58 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.05 Kirjakerho. Näin demarivinkkelistä Saurin sivuuttaminen pormestarikisassa on aivan käsittämätöntä. LEIJONA 23.7.–22.8. Kansanedustajan paikkakin irtoaisi Helsingissä kevyellä pintakaasulla. PERJANTAI 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Uutiset 10.05 Leikola ja Lähde 11.00 Uudet levyt Yle radio 1 30.3.–5.4.2017 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. Ehkä vihreiden silmälasien läpi Sauri on liian vähän nainen ja hipsteri. KALAT 20.2.–20.3. Kyllä keittää! SKORPIONI 23.10–22.11. Sanallinen ulosanti on moitteetonta, mutta Koijärvi pääsi unohtumaan. Miksi salaat suunnitelmia, se ei ole miehen mitta vaan hätäkakka. Show must go on – niitä miehiä. Puoliksi päätetty on puoliksi päättämättä. 18.20 Radioteatteri esittää: Kadonnutta aikaa etsimässä 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Liedja kuorokonsertti Baselista 21.30 Musiikkia konsertin jälkeen 21.45 Puheenvuoroja 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Ajassa soi 23.10–06.00 Yöklassinen. Pienet vihreät miehet ja naiset liputtavat ylivakavan ja yliartikuloivan Anni Sinnemäen puolesta, vaikka valittavana olisi ollut suuri humanisti ja somenero Pekka Sauri. NEITSYT 23.8.–22.9. Nimittäin jos Sauri olisi demari, (niin kuin epäilemättä kohta onkin!) hänen kaupunkipoliittisia avauksiaan tervehdittäisiin fanfaarein ja havuseppelein. OINAS 21.3.–20.4. Uutiset ja sää 12.10 Tiedeykkönen 13.00 Klassista kahteen perhosten siivillä 14.00 Kohtauspaikka: Helena Hannikaisen vieraana viulisti Minna Kangas 15.00 Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.15 Leikola ja Lähde 18.15 Nuntii Latini – latinankielinen viikkokatsaus 18.20 Radioteatteri esittää 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Oopperan huumaa Romanian radion sinfoniaorkesterin konsertissa 21.20 Musiikkia konsertin jälkeen 21.40 Salatut eläimet: Kana 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Radioateljee esittää: Oikkuja mielenmaisemissa, osa 1. VESIMIES 20.1.–19.2. 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Etnoilta: Sydänjuurilla 19.45 Etnoilta: Keinuva talo – Siskokset musiikin siivillä 20.30 Etnoilta: Harri Tuomisen maailmanmusiikkiohjelma 21.30 Radioteatteri esittää: Jäätynyt mies, osa 3/8: Tohtori Hicks esittäytyy. Hän kertoo levänneensä hyvässä herraseurassa, mutta ketä kiinnostaa. KESKIVIIKKO 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Uutiset 10.05 Brysselin kone 10.50 Kuuluttajan vieras 11.00 Riston Valinta 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.05 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.15 Kuusi kuvaa 18.00 Todellisia tarinoita. Miljardööri A. 23.10–06.00 Yöklassinen LAUANTAI 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset 07.03 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.05 Kuusi kuvaa 08.50 Musiikkikamari 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Kalle Haatanen 10.55 Äänitarina. Veljenpoika, herrasmies Niinistö paistattelee. VAAKA 23.9.–22.10. Uutiset ja sää 12.10 Maailmanpolitiikan arkipäivää 12.35 Puheenvuoroja 12.50 Radio 1 vastaa 13.00 Huhtikuinen Klassista kahteen 14.00 Välilevyjä: Soittakaa avustaja! 15.00 Radioteatteri esittää: Jäätynyt mies, osa 3/8: Tohtori Hicks esittäytyy. Kylmästä lämpimään, ja kateelliset hiljaiseksi. KAKSOSET 21.5.–21.6. Uutiset ja sää 12.10 Laajakulma 13.00 Klassista kahteen 14.00 Musiikkistudio 15.00 Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.15 Sadan vuoden kirjat. Kirjailijan 2079 sivua Hannu Mäkelän muistelmat 08.45 Kuunnelman esittely 09.00 Uutiset 09.05 Musiikkia vanhasta Euroopasta 09.55 Tampereen Aleksanterinkirkon kellot kutsuvat 10.00 Jumalanpalvelus Aleksanterinkirkosta Tampereelta 11.00 Ortodoksinen liturgia 12.00 Uutiset ja sää 12.05 Musiikkikamari 12.15 Horisontti 13.00 Klassista kahteen 14.00 Riston Valinta 15.00 Radioteatterin valiouusinta: Sokeain kuunnelmapalkinnon voittaja. 18.30 Hengellisen musiikin toivekonsertti 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Radioteatteri esittää: Lu Yun Teekirja 20.00 Radion sinfoniaorkesteri konserttilavalla 20.50 Thomas Adès – Britannian uusi Orfeus 21.15 Radion sinfoniaorkesterin konsertti jatkuu 22.00 Uutiset ja sää 22.05–23.00 Roman Schatzin Maamme-kirja 23.10– 06.00 Yöklassinen. Uutiset ja sää 12.10 Historiasarjoja 13.00 Klassista kahteen 14.00 Ankarat vuodet: Kun ilta ehtii 15.00 Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.15 Kirjakerho 18.00 Kuunnelman esittely 18.15 Viikon luontoääni: kiuru 18.20 Radioteatteri esittää: Kadonnutta aikaa etsimässä. Uutiset ja sää 12.10 Tiedeykkönen 13.00 Klassista kahteen 14.00 Radion sinfoniaorkesteri konserttilavalla 15.00 Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.15 Sadan vuoden kirjat. Tämä keino tepsi. Bad cheese in my head. Soutaa ja huopaa nyt, tuo vakaa vaaka. 1993 Matti Yrjänä Joensuu ja romaani Harjunpää ja rakkauden nälkä 17.35 Salatut eläimet: Kana 18.00 Musiikkikamari 18.20 Radioteatteri esittää 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Oulu Sinfonian konsertti 20.00 Väliajalla suoraa puhetta Oulusta 20.20 Oulu Sinfonian konsertti jatkuu 21.10 Lauluja Suomenlahden molemmin puolin 21.45 Ykkösvieras: 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Todellisia tarinoita. Pekka tule kotiin! Närästäjä LÄÄKETTÄ POLIITTISEN LIIKA HAPPOISUUDEN PUUTTEESEEN HÄRKÄ 21.4.–20.5. 11.00 Klassikkoparatiisi 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. Jousimiehen ego on kovilla, kun kukaan ei näytä huomaavan kerttua rinnassa. Pekka, tulehan jo kotiin. Mielensäpahoittajaksi ryhtyy Heikki Kinnunen