KOULUTUS TEEMA Raha ratkaisee TALOUSOHJELMA SDP vs. kokoomus KYPÄRÄ Laimeaa turvallisuuspolitiikkaa RUOKA Maitotalo ei murru kriisissä 30.3.2023 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 6 • 20 23 / 30 . POMMI SINÄ PÄÄTÄT, ÄÄNESTÄ! Ennakkoäänestys 22.–28.3.2023 Vaalipäivän äänestys su 2.4.2023 klo 9–20 Hyvinvointipalvelut kuuluvat kaikille! Olemme ylpeitä kaikille kuuluvista hyvinvointipalveluista sekä niiden tekijöistä. jhl.fi/eduskuntavaalit PAL.VKO 2023-15 00 74 43 -2 30 6 de_30032023_001.indd 1 de_30032023_001.indd 1 21.3.2023 11.14 21.3.2023 11.14. m aa lis ku ut a ENERGIANelli Niemelällä riittää virtaa nuorten auttamiseen
tietoa työstä ja yhteiskunnasta Liity Työväenkirjaston ystäviin : tyovaenkirjastonystavat.. Sörnäisten rantatie 25 A, Helsinki pau.fi akt.fi aktlehti.fi paperiliitto.fi de_30032023_002.indd 1 de_30032023_002.indd 1 21.3.2023 10.54 21.3.2023 10.54. tsl.fi YHTEYTESI EUROOPPAAN: Suomen S&D-mepit Miapetra ja Eero! Tilaa uutiskirjeet ja ollaan yhteydessä: www.miapetra.fi www.eeroheinaluoma.fi @miapetrakumpula @eeroheinaluoma www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva www.turva.fi Työväenliikkeen kirjasto tyovaenperinne.
TEEMA KULTTUURI ILMIÖ de_30032023_03.indd 3 de_30032023_03.indd 3 20.3.2023 16.14 20.3.2023 16.14. 3 Demokraatti 6/ 23 40 14 49 POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI / 30. Perinteisen elokuvateatterin loppu. Valiolla on suuri rooli koko Suomen huoltovarmuudessa. Mainettaan paljon parempi – jos rahaa riittää. MAALISKUUTA 2023 / ILMESTYY JOKA TOINEN TORSTAI RUOKA KOULUTUS TITANIC Huoltovarmuus voi löytyä maitotölkistä
Päätoimittaja: Petri Korhonen, 050 387 4031 Toimituspäälliköt: Heikki Sihto (lehti), 09 7010 516 Rane Aunimo (verkko), 09 7010 553 Toimittajat: Simo Alastalo, Rolf Bamberg, Anna-Liisa Blomberg, Mikko Huotari, Johannes Ijäs, Marja Luumi Ulkoasu: AD Arja Jokiaho, Kuvatoimittaja Timo Sparf Valokuvaaja: Nora Vilva Levikkipäällikkö: Nina Lindén Markkinointipäällikkö / ilmoitukset: Sari Ojala, 09 7010 522 Kustantaja: Kustannus Oy Demokraatti Painopaikka: PunaMusta Oy, Joensuu Aikakausmedia ry:n jäsen Käyntiosoite: Siltasaarenkatu 18–20, C-rappu, 6. Ka nn en ku va : Ja ni La uk ka ne n Joskus on vinksin vonksin, mutta sitten kääritään hihat ja ryhdytään hommiin. 4 Demokraatti Seuraa meitä myös somessa. kokoomus Ay: Paperimiesten pomo Turpo: Höttöistä politiikkaa Saksa: Työvoimapula rassaa Alastalon salissa: Nöyrtykää! D-kolumni: Esa Suominen Elokuva: Titanicin teatterimurros Elokuva: Jumalan selän takana Kirjavisa: Auringon poika Kirja: Savuna ilmaan Mielipiteet Ristikko Ti ti tyy Politiikan kirjahylly: Christian Wentzel IHMINEN JA ELÄMÄ D-kasvo: Nelli Niemelä Kolumni: Mikko Majander Kasvot peilissä: Merja Mäkisalo-Ropponen Kaikki ei ole sitä miltä näyttää. 32 22 PETRI VANHALA Neuvottelija NELLI NIEMELÄ Vuoden valtuutettu + TEEMA Oppi vai raha 49 5 6 8 11 12 14 20 22 24 26 28 30 32 38 39 40 43 45 46 57 64 65 66 de_30032023_04.indd 4 de_30032023_04.indd 4 21.3.2023 13.16 21.3.2023 13.16. Perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895. www.demokraatti.f i Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. 6/ 23 POLITIIKKA KULTTUURI Pääkirjoitus: Tyylipisteitä Viikon kuva: Veristä huvia Pätkät: Meiltä ja muualta Missä olet nyt: Pilvi Torsti D-analyysi: Kuka saa puhua D-ilmiö: Ruoka on turvaa Indeksi: SDP vs. Sata lasissa vaan. kerros, 00530 Helsinki Postiosoite: PL 338, 00531 Helsinki Uutistoimitus: 09 7010 555 toimitus@demokraatti.fi Sähköpostit: etunimi.sukunimi@demokraatti.fi Ilmoitukset: ilmoitukset@demokraatti.fi Tilaajapalvelu: 09 7010 500, klo 9–15 tilaajapalvelu@demokraatti.fi Puhelinvaihde: 09 7010 41 Seuraava numero ilmestyy 13.4
Ikävintä on, jos lisäksi joutuu paikkailemaan ruvelle menneitä ihmissuhteita, hyvittelemään kaveripiiriin revenneitä riitoja tai aukomaan naapuruussotkuja. Viime hetken tarpeeton kettuilu tai satuttava tölväisy juuri näinä päivinä säilyy ihmisen mielessä pitkään. Varsinkin asialinjalla edenneistä ehdokkaista tuntuu varmasti turhauttavalta, kun monet räyhäpetterit näyttävät loppupäivinä saavan enemmän huomiota ja peukutuksia avauksilleen. Tai aloitetaan draamantäyttämä riitely jostain pienestä harmituksen aiheesta. Joten ollaan ihmisiksi, vaalipäivän alla ja sen jälkeenkin. Ehdokas tukijoukkoineen voi vielä äänestyspäivän aamullakin onnistua polttamaan välinsä niin kilpailijapuolueiden ihmisiin kuin omiin puoluetovereihinsakin. Voitte varmasti muistaa tai kuvitella: tuona hetkenä ihmisen alttius hölmöilyihin tai vahinkoihin on suurimmillaan, ja harkinta matalimmillaan. de_30032023_05.indd 5 de_30032023_05.indd 5 21.3.2023 14.07 21.3.2023 14.07. Politiikan laadun varmistaa lopulta se, miten sitä teemme. Jokainen ehdokkaaksi asettunut tai rehellistä vaalityötä ehdokkaansa puolesta tehnyt vapaaehtoinen on kansanvallalle arvokas, eikä hän ihmisenä ansaitse kiusaamista tai solvaamista. Samat vertauskuvat käyvät vaalien loppumetreillekin. On tärkeää, millaista politiikkaa sisällöllisesti teemme. TIUKKA JA tinkimätön omien tavoitteiden puolustaminen onnistuu myös muuten kuin vyön alle lyömällä tai henkilökohtaisuuksiin menemällä. V aalikampanjoinnin viimeinen viikko on ammattilaisten mukaan hyvin samanlainen kuin ne viimeiset vartit pitkässä baari-illassa ennen kotiinlähtöä. Politiikassakin ihmisten pitää sisäistää hyvien käytöstapojen arvo ja merkitys loppuun asti. Jos hylkäämme nämä aina tilaisuuden tullen, muutumme samanlaisiksi kuin paheksumamme mölymystön edustajat. Tällaisissa tilanteissa lähetetään spontaaneja viestejä entisille seurustelukumppaneille tai postataan julkiseen someen jotain omasta mielestä repäisevän hauskaa tai näppärästi kantaaottavaa. Silti nyt ei ole se hetki, jolloin lähdetään vastavuoroisesti likasanko-osastolle heittämään kuraa. 5 Demokraatti Petri Korhonen päätoimittaja petri.korhonen@demokraatti.fi Twitter: @petri2020 Loppuun asti tyylillä Pääkirjoitus POLITIIKAN LAADUN VARMISTAA LOPULTA SE, MITEN SITÄ TEEMME. Aamulla sitten mietitään hiukan häpeillen, oliko tuokin asia ihan välttämätöntä kailottaa koko kansalle. PAHAN MIELEN tunteet tai harkintaa vievä väsymys ovat tässä vaiheessa politiikan kevättä hyvin luonnollisia. Yhteistyöhalu, suoruus, lämpö ja oikeudenmukaisuus kantavat lopulta aina pitemmälle kuin teatraalinen räyhääminen. Tämä koskee sekä äänestäjiä että ehdokkaita. Läpimenopaineet ja pitkän kampanjoinnin aiheuttama stressi ovat uuvuttaneet niin politiikan ammattilaisia kuin harrastajiakin
6 Demokraatti V iik on ku va A FP / G ab rie l Bo uy s de_30032023_06.indd 6 de_30032023_06.indd 6 21.3.2023 8.32 21.3.2023 8.32
7 Demokraatti VERISTÄ NUORISOKULTTUURIA. Korkein oikeus katsoi, että härkätaistelut ovat osa Espanjan kulttuuriperintöä. de_30032023_06.indd 7 de_30032023_06.indd 7 21.3.2023 8.32 21.3.2023 8.32. Espanja on monin osin eläinsuojelun takapajula, mutta härkätaisteluja järjestetään myös esimerkiksi Ranskassa. Siellä surmataan härkätaisteluissa joka vuosi noin tuhat härkää eläinsuojelulaissa olevan poikkeusluvan perusteella. Espanjalainen tuomioistuin torjui maan vasemmistohallituksen suunnitelman jättää härkätaistelut pois nuorten kulttuurisetelijärjestelmästä
Tai ainakin muistijälki. Kokoomus esittää säästöiksi verhottuna miljardien leikkauk set soteen. Samasta juuresta versovat Varhilan mielestä myös esityksen ongelmat. – Toimenpiteitä on ihan järkyttävä määrä. Tässä on hyvin samanlainen viritys. Hänen mukaansa kokoomuksen mallissa on elementtejä, jotka vaatisivat erittäin tarkkaa lainsäädäntötyötä, jotta toteutus olisi aidosti mahdollista. Tästä huolimatta pari viikkoa sitten poliisin viiden päivän tehovalvonnassa kirjoitettiin yli 900 liikennevirhemaksua turvavyön käytön laiminlyömisestä ja matkapuhelimen käytöstä sai seuraamuksia yli 600 kuljettajaa. Päällimmäinen tunne on uupumus. – Sipilän hallituksen mallissa yksityinen palveluntuotanto oli lähes järjestäjän asemassa. Valistuksella on lyhyet jäljet. – Me laajentaisimme valinnanvapautta harkiten ja järkevästi niissä palveluissa, joissa se on mahdollista, Valkonen sanoo. AKI LINDEN TWITTERISSÄ POLITIIKKA Tuotteiden ja markkinoinnin ympäristöväittämistä on epätosia tai perusteettomia jopa EU :n ko m is si o de_30032023_08.indd 8 de_30032023_08.indd 8 21.3.2023 15.37 21.3.2023 15.37. AULI JUNTUMAA TWITTERISSÄ Varakkaiden vero tusta kiristetään ali jäämän kattamiseksi, ehdottaa presidentti Bidenin hallinto. Säästöjä Varhila ei soten tapauksessa pidä uskottavina. 8 Demokraatti PÄTKÄT HOKSAUS Perusasiat pitävät hengissä Pörriäisen paluu V IIK O N LU KU 40 prosenttia. KOKOOMUS PYRKII toteuttamaan pääosan Sipilän hallituksen eduskunnassa kaatuneesta sote-uudistuksesta, toteaa uudistusta kolmella hallituskaudella valmistellut entinen sosiaalija terveysministeriön kansliapäällikkö Kirsi Varhila. Jos kulmakerrointa saadaan laskemaan, se on jo suuri saavutus. Puolueen sote-ohjelman valmisteluun osallistunut kansanedustaja Ville Valkonen toteaa, ettei kokoomuksen korjaussarjassa ole kyse Sipilän mallin paluusta yksityisten palveluiden osalta. Jos kaikki siellä esitetyt toimet toteutettaisiin, siihen menisi pari kolmekin hallituskautta, Varhila sanoo. – Kokoomus ei ole esittänyt eikä esitä sote-menojen leikkauksia eikä esimerkiksi henkilöstövähennyksiä. Hoitajia ei lisätä vaan vähenne tään reilusti. Kokoomuksen talouspoliittisen ohjelman mukaan se tavoittelee soten kustannusten kasvun hillitsemistä miljardilla eurolla. Varsinainen pääasia kokoomuksen ehdotuksessa on Sipilän kauden mallista tuttu asiakkaan valinnanvapauden toteuttaminen tavalla, jossa sote-palveluiden yksityinen tuotanto on nostettu lähes samalle viivalle julkisen tuotannon kanssa. Valkonen tarkoittaa järkevällä toiminnalla esimerkiksi palveluseteleiden käyttöä. Muutaman vuoden takaista keskustelua lainaten kyse on pörriäisten, yksityisten terveysfirmojen, paluusta. Kela-korvausten leikkaukset kokoomus peruisi. KOKOOMUS EI allekirjoita Varhilan näkemyksiä. Nykyisin Satakunnan hyvinvointialueen johtajana toimiva Varhila kävi Demokraatin pyynnöstä läpi kokoomuksen esittelemän Soten korjaussarjan. Sopisi Suomeenkin seuraa valle hallitukselle. MATIAS MÄKYNEN TWITTERISSÄ Ihminen ei ole desi maali vaan yksilö, ja hänen hoidon tar peensa on yksilölli nen ja muuttuva. Perusasioiden muistaminen kuitenkin pitäisi ihmiset paremmin hengissä esimerkiksi liikenteessä. – Tällä väestörakenteella, inflaatiolla ja palkkakustannuksilla sotesta on mahdotonta leikata. Sa malla lisätään tervey denhuollon julkista rahoitusta
– Työntekijöiden neuvotteluasema on yleensä heikompi ja valta-aseman eriparisuus korostuu paikallisella tasolla. Varallisuuden keskittymisen vain harvojen käsiin johtuu Sandersin mielestä yhdysvaltalaista ajattelua ja yhteiskuntaa riivaavasta ahneudesta ja kapitalismista. Toki ymmärrämme, että tässä vaiheessa vaalikampanjointia on räjähdysherkkää kertoa isoista leikkauskohteista, pohtii Demokraatin väki. SAK:n mukaan tämä pahentaisi vielä nykyisestä neuvottelutilanteen epätasapainoa työpaikoilla. Hän on kolmannen kauden senaattori. Onko se vaikkapa 4 + 4, 4 + 5 tai 5 + 4 kahden vaalikauden aikana. Elorannan mukaan kokoomus ei hahmota, kuinka ison asian kimpussa se ehdotuksellaan on. Toki lähtökohtananne on valtiovarainministeriön asettama yhdeksän miljardin euron sopeutus kahden vaalikauden aikana. Olette puhuneet jo pitkään talouden sopeuttamisesta, siis suomeksi sanottuna pääosin leikkauksista ja säästöistä, mutta sopeutustavoitteenne ovat vaihdelleet puhujan, tilanteen ja kysyjän mukaan. Pahimmillaan kokoomuksen ehdotus johtaisi niin sanottuun kilpajuoksuun kohti pohjaa. Sanders ei ole kuka tahansa toisinajattelija Yhdysvalloissa. Mutta mihin sitoutua, jos ette itsekään osaa tarkentaa leikkausten, siis sopeutuksen, kohdentumista ajallisesti saatika että osaisitte tarkemmin kertoa merkittävimpiä sopeutuskohteita. Edustajainhuoneessa Sanders oli yhteensä 16 vuotta. – Työehtosopimusten sitovuuden romuttaminen ehdotetulla tavalla on palkansaajille raskaampi ja periaatteellisempi heikennys kuin vuonna 2016 solmittu kilpailukykysopimus. Vasemmistoradikalisti puree SE MIKÄ Suomessa on arkea on Yhdysvalloissa radikaalia ja vasemmistolaista. 9 Demokraatti PARI VALITTUA SANAA Yllättävä pari AIKA PYSÄHTYY AIKA EI RIITÄ Normipäivä jonossa Normipäivä vessajonossa Hyvä kokoomus, menette kamreeripuolueena talous edellä kohti eduskuntavaaleja, mutta äänestäjällä alkaa jo horjua usko matemaattiseen osaamiseenne. Epätasapainoinen asetelma ja ehdotus yhdessä synnyttäisivät suomalaisille työpaikoille enemmän sanelua kuin aitoa sopimista, SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta sanoo. Tappiostaan huolimatta Sanders keräsi muita suuremman äänisaaliin alle 30-vuotiaissa äänes täjissä. de_30032023_08.indd 9 de_30032023_08.indd 9 21.3.2023 15.37 21.3.2023 15.37. Hän haastoi vastaehdokkaana Joe Bidenin demokraattien valitessa presidenttiehdokastaan vuonna 2020. Etenkin, kun pidätte sopeutukseen sitoutumista hallitusneuvottelujen kynnyskysymyksenä. Hyvä kokoomus, muistutuksena siis teillekin, edellä mainituissa luvuissa on kyse miljardeista euroista, eli ei ole ihan sama, miten nuo sopeutusheittonne menevät. Nykyään työehtosopimusten minimisuoja estää sen, etteivät yritykset käy epätervettä kilpailua työehtoja polkemalla. Hänen uusin kirjansa It’s OK to Be Angry About Capitalism ruotii muun muassa Yhdysvaltain koko ajan pahenevia tuloeroja ja muuta eriarvoisuutta – ja samalla ylistää suomalaista yhteiskuntaa, muun muassa koulutusta. Kuten vaikka demokraatti senaattori Bernie Sanders, 81. Suomalaisesta koulutuksesta on kirjassa oma luku. KAPITALISMI TYÖEHDOT Kokoomus nakertaa yleissitovuutta KOKOOMUKSEN YRITTÄJYYSTAVOITTEISSA ehdotetaan, että palkoista ja työajoista voitaisiin sopia työpaikoilla työehtosopimuksia heikommin
10 VIS V 1. 6. Poliittisen arvokentän keskellä alkaa olla taas tilaa. Kuinka suuri osuus bkt:stä oli Suomen kehi tysyhteistyön määrärahat vuonna 2022. 7. 4. Kuka oli Kroisos. Minkä jalkapallojouk kueen nimen lyhenne on PSG. Rajalinjoja on myös puoluiden sisällä. 5. Esimerkiksi Helsingin Sanomien vaalikoneen ehdokasvastausten perusteella rakennetut arvokartat kertovat puo lueiden aikaisempaa selvemmästä jaosta vasemmisto(SDP, vihreät ja vasemmistoliitto) ja oikeistoblokkiin (perussuomalaiset, kokoomus ja keskusta). Se kilpailee nyt samoista äänestäjistä kokoomuksen ja keskustan kanssa. Mikä on tulojen mukaan määräytyvän Yleveron suuruus. Kuka on kuvassa. 10 Demokraatti PÄTKÄT VIIKON MEEMI AFP / Luis Robayo 1/365 on huono suhde. Muun muassa kokoomuksessa ja keskustassa ehdokkaat jakaantuvat aikaisempaa selvemmin kansalliskonservatiivi–liberaalivihreä-akselilla. 3. 9. Minä vuonna Emmanuel Macron valittiin ensim mäistä kertaa Ranskan presidentiksi. 8. Viime vaaleissa perussuomalaiset tavoitteli nykyistä selvemmin äänestäjiä SDP:stä. Syynä on perussuomalaisten oikeistolainen talouspolitiikka. Kuinka pitkään voi kir joittaa kuulakärkikynällä. 10. Kuka on Suomen pitkä aikaisin pääministeri. Mikä oli suomalaisen keskimääräinen kokonais eläke vuonna 2021. 2. Tämä näkyy etenkin puolueen talouspolitiikan linjauksissa. Viime eduskuntavaaleihin verrattuna etenkin vihreät on nyt aikaisempaa selvemmin vasemmalla. Toisessa päässä arvokenttää perussuomalaiset on liikkunut oikealle. Oik eat vas tau kse t: 1) 0,4 2 pro sen ttia 2) Par is Sai nt Ger mai n FC 3) Kre ikk ala ine n kun ing as vuo des ta 560 eaa 4) Noi n 2 kilo met riä 5) 20 17 6) Psy kot era pia kes kus Vas taa mon ent ine n toi mi tus joh taj a Vill e Tap io 7) Kal evi Sor sa, 3 652 päi vää 8) Rau tat iea lan Uni oni 9) 1 784 eur oa kuu kau des sa 10 ) 0–1 63 eur oa vuo des sa MAAILMAN TILA • Eduskuntavaalit Vastakkainasettelun aika ei ole ohi P olitiikassa jako oikeiston ja vasemmiston välillä vahvistuu. Minkä ammattiliiton lyhenne on RAU. de_30032023_10.indd 10 de_30032023_10.indd 10 21.3.2023 10.03 21.3.2023 10.03
11 Demokraatti Teksti Heikki Sihto Kuvat Kari Hulkko ja Jukka-Pekka Flander MISSÄ OLET NYT. Torsti kuvaa koulutussäätiötä ainoaksi EU-virastoksi, jonka lähtökohta on toimia ruohonjuuritasolla EU:n rajojen ulkopuolella. huhtikuuta. Yritys on perustettu vuonna 2015 yhdessä Helsingin yliopiston kanssa. Vuonna 2008 Vuonna 2018 de_30032023_11.indd 11 de_30032023_11.indd 11 13.3.2023 15.53 13.3.2023 15.53. Torsti on ollut mukana useissa globaaleissa hankkeissa. – ETF on pitkäjänteinen toimija, jolla on paikallistason syväosaamista ja globaalia näkemystä kumppanimaista. Koulutussäätiön johtajan tehtävä on monella tavalla kuin räätälöity Pilvi Torstin osaamiselle. – Tämä on minulle unelmaduuni. Kumppanimaiden kehitykselle on tärkeää, että koulutetulla työvoimalla on mahdollisuus opiskella ja työskennellä ulkomailla. – Voimme tukea esimerkiksi ratkaisuja digitaaliseen vihreään siirtymään, keinoja, joilla voi loikata fossiilitalouden ratkaisujen yli. Pilvi Torsti ”Tämä on minulle unelmaduuni.” P ilvi Torsti aloittaa huhtikuussa Euroopan koulutussäätiön (ETF, European Training Foundation) johtajana. Torsti toimii tällä hetkellä liikenneja viestintäministeri Timo Harakan valtiosihteerinä. Koulutussäätiön kohdemaat ovat lähtökohdiltaan haastavan erilaisia, osa jopa poliittisesti ja yhteiskunnallisesti epävakaita. Tehtävä on viisivuotinen. Työssä korostuu myös globaalien muutosten ja eri maiden tarpeiden yhteensovittaminen. Hän johti muun muassa sodanjälkeisen Bosnian ja Hertsegovinan ensimmäisen monikansallisen lukion perustamista Mostariin ja toimii edelleen United World College -lukiosta vastaavan säätiön hallituksen puheenjohtajana. Itsekin koen, että koulutussäätiön johtajan tehtävässä yhdistyy kaikki se mitä olen viimeiset 25 vuotta tehnyt, niin akateemisella kuin poliittisellakin uralla. Viimeisen kymmenen vuoden aikana hän on toiminut valtiosihteerinä myös opetusja kulttuuriministeriössä ja työja elinkeinoministeriössä sekä kansanedustajana. Hakuprosessin haastatteluissa koin, että kaikkea kokemustani, myös ja erityisesti poliittista ja yhteiskunnallista, arvostettiin, Torsti kertoo. Torsti pitää tärkeänä, että koulutussäätiön työssä kulkee koulutuksen ja työmarkkinoiden uudistamisen rinnalla myös inhimillisen pääoman ja laajan sivistyksen kehittäminen. EUROOPAN KOULUTUSSÄÄTIÖLLÄ on tällä hetkellä 28 kumppanimaata, muun muassa Länsi-Balkanin ja Pohjois-Afrikan maita sekä Ukraina. Virastossa on noin 130 työntekijää. Vuonna 1994 perustetun viraston pääpaikka on Torinossa, jonne Torstikin huhtikuussa muuttaa. Uudessa tehtävässä yhdistyy kaikki se, mitä olen tehnyt viimeiset 25 vuotta. ETF on EU:n virasto, joka tukee Euroopan unionia ympäröiviä maita koulutusja työmarkkinajärjestelmiensä uudistamisessa. – Samalla tavalla tärkeää on pohtia vaikkapa väkirikkaiden maiden nuorten aikuisten tulevaisuutta. Hän aloittaa virassa 16. Torsti on myös yksi koulutusvientiin keskittyvän HEI Schools -yrityksen perustajista
Siksi Sanna Marinin keskustelunavaus Suomen Hornet-hävittäjien mahdollisesta luovuttamisesta Ukrainaan sai vesilasin myrskyämään. Tämä ulkoja turvallisuuspolitiikan nykyinen marssijärjestys, vallan kahtiajako, on ilmeisesti palanut poliitikkojen mieliin tulikirjaimin, sillä presidentin valtaoikeudet ovat Suomessa päättäjille edelleen arka paikka. Suomessa on edelleen ulkoja turvallisuuspoliittinen keskustelu – ja keskustelunavaus – sementoitu niin harvoihin käsiin, että keskustelua ei usein edes käydä. NYT KÄYDYN Hornet-keskustelun taustalla oli kuitenkin vahvasti kotimaan politiikka. Eduskuntavaalien läheisyydessä vastustajaa lyödään kaikella, minkä vain käteen saa. de_30032023_12.indd 12 de_30032023_12.indd 12 22.3.2023 10.56 22.3.2023 10.56. Karkeasti yksinkertaistaen työnjako menee niin, että ulkopolitiikka jakaantuu valtioneuvoston johtamiin EU-asioihin ja tasavallan presidentin johtamaan muuhun ulkopolitiikkaan. 12 Demokraatti Heikki Sihto heikki.sihto@demokraatti.fi Kirjoittaja on Demokraatin toimituspäällikkö. Suomessa presidentit ovat perinteisesti halunneet pitää kiinni ulkopoliittisesta vaikutusvallastaan. Sauli Niinistön suosioprosenteilla hänen kannanottonsa oli kuin kansalaismielipide. Tässä poliitikkojen huutelussa on jeesustelun makua. Marinin keskustelunavauksen jälkeen Puola ja Slovenia ovat ilmoittaneet venäläisvalmisteisten Mig-hävittäjien luovuttamisesta Ukrainaan. Tuon ajan presidenteistä Martti Ahtisaari ja Tarja Halonen pitivät tiukasti kiinni presidentin valtaoikeuksista ja vastustivat edustuskäytäntöjen muutosta. Lisäkerosiinia keskusteluun saatiin tasavallan presidentin monitulkintaisesta asiaan liittyneestä murahtelusta. Vielä viime vuonna Suomessa väännettiin esimerkiksi siitä, edustaako presidentti vai pääministeri maata Naton huippukoanalyysi kouksissa. On ollut jo pitkään tiedossa, että Ukraina tarvitsee nykyistä järeämpää aseapua. Sen takaa oli monen poliitikon helppo huudella. Kiista ratkesi vasta vuonna 2009 pääministeri-instituutin voittoon. EU-huippukokousten osallistumisesta – presidentti, pääministeri vaiko lautaset molemmille huippukokouksen illalliselle – väännettiin vuosikausia vuosituhannen vaihteen molemmin puolin. SUOMESSA PRESIDENTILLÄ on edelleen vahva rooli ulkopolitiikassa ja etenkin turvallisuuspolitiikassa, vaikka lainsäädännöllä on jo pitkään presidentin valtaa heikennetty ja vastaavasti eduskunnan ja hallituksen roolia vahvistettu. Kyseessä oli Marinin vastaus toimittajan kysymykseen tiedotustilaisuudessa. Kekkosen haamu vaanii SUOMESSA ON ULKOPOLITIIKAN LAUTASKIISTOILLA PITKÄT PERINTEET. Ja jos pääministeri, kuten esimerkiksi Juha Sipilä aikanaan, keskittyy mielummin kotimaan politiikkaan, ei ulkopoliittisen vallan kahtijakoa presidentin ja valtioneuvoston välillä tarvitse testata. P erustuslain mukaan tasavallan presidentti johtaa Suomen ulkopolitiikkaa yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa. Suomessa on ulkopoliittisilla lautaskiistoilla pitkät perinteet. Muun muassa eduskunnan suuren valiokunnan puheenjohtaja Satu Hassi (vihr.) tulkitsee tältä osin perustuslakia niin, että Suomen kokous edustaja on tasavallan presidentti. Tämä vääntö päättyi presidentin hyväksi
Vaalistaja on SAK:n ja sen jäsenliittojen äänestysaktivointikampanja. Työntekijöiden lakkooikeus on turvattava vähintään nykyisessä laajuudessaan. Yleissitovista työehtosopimuksista on pidettävä kiinni tulevaisuudessa. NOUSUSSA LASKUSSA Lähde: Omakotiliitto Lähde: Mieli ry Arvostamme suomalaista työtä. Ansiosidonnaisen työttömyysturvan taso ja kesto on pidettävä vähintään nykyisellä tasollaan. Ansioverotusta ei tule alentaa, jos se johtaa leikkauksiin julkiselta sektorilta. Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 Sunnuntaityöstä on maksettava jatkossakin kaksinkertainen palkka. Eduskunnan ei tule painostaa työmarkkinajärjestöjä työntekijöille haitallisiin sopimuksiin. Viranomaisvalvontaa on parannettava ja ammattiliitoille on säädettävä kanneoikeus, jotta työmarkkinarikollisuus saadaan kitkettyä. Kyllä Ei de_30032023_13.indd 13 de_30032023_13.indd 13 14.3.2023 9.25 14.3.2023 9.25. Lehden paperi ja painotyö on 100 % suomalaista. G ra fii kk a: A rja Jo ki ah o / Lä hd e: SA K, va al is ta ja .fi Asumisen hinta Sähkölämmitteisen omakotitalon asumiskustannus on noussut yli 1 600 euroa viime vuodesta. Mielenterveys Vähintään joka viides suomalainen kokee vuoden aikana mielen terveyshäiriön. Luottamusmiehen asema on turvattava lainsäädännöllä, myös järjestäytymättömissä yrityksissä. 13 Demokraatti D EM O G RA A FI Vastakkainasettelun aika ei ole ohi Eduskuntapuolueiden välillä on suuria näkemyseroja muun muasssa työelämään, verotukseen ja leikkauksiin liittyvissä asioissa. Työn sivukulut (2,05 prosenttiyksikköä) tulee siirtää työntekijöiltä takaisin työnantajien maksettavaksi. KOK SDP PS KESK VIHR VAS RKP KD Yllä olevat puolueiden antamat vastaukset ovat Vaalistaja.fi-sivustolta
14 Demokraatti de_30032023_14.indd 14 de_30032023_14.indd 14 16.3.2023 15.47 16.3.2023 15.47. Miten se on pärjännyt kriiseissä. 14 Demokraatti ILMIÖ VALIOjoukkoa Mitä kuuluu suomalaiselle elintarvike teollisuudelle. Onko suomalaisen ruoan saatavuus uhattuna
Koekäytön on tarkoitus alkaa keväällä. Niinpä Turengissa, perinteisessä maitotalossa, valmistetaan nyt myös kaurajuomaa. Lisäksi prosessin eri vaiheissa tehtaan puolella on maistamispisteitä. – Kun on kuljettu näin pitkä matka, aika monia kriisejä on nähty sodista sortokausiin ja selvitty niistä. Valiolla on suuri rooli koko Suomen huoltovarmuudessa ja ruokatuotannossa ja siksi yritys on Auvisen mukaan mukana myös Huoltovarmuuskeskuksen monessa poolissa, jotka huolehtivat siitä, että Suomi ei pysähdy häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. – Me palautimme uskon sillä, että toimitusvarmuutemme pysyi korkealla koko ajan. – Me olemme saaneet isoja investointeja ja tehtaan pinta-ala onkin noin kakpelossa, että kaikki loppuu. Turengin tehtaalla muun muassa ei tarvinnut laittaa linjoja kiinni. Pahin korona-aika on Saarenpäällä hyvässä muistissa, kuinka ihmiset hamstrasivat kaikkea vessapapereista lähtien siinä VALIOLLA ON SUURI ROOLI KOKO SUOMEN HUOLTOVARMUUDESSA JA RUOKATUOTANNOSSA. Vesinkertaistunut alkuperäisestä. – Helposti unohtuu, että kaurajuoman tekemisessä useimmiten ei käytetä koko kauranjyvää, vaan siitä menee tyypillisesti 60 prosenttia rehuksi. Eli kasvisruoka ja kotieläinperäinen liiketoiminta kulkevat käsi kädessä. – Tämä on iso investointi, mutta se nähtiin kannattavaksi tässä kohtaa. Tehtaan laboratoriossa varmistetaan viimeistään elintarvikkeiden laatu mikrobiologisesti, kemiallisesti ja aistinvaraisesti eli suomeksi maistamalla. LAATU, TURVALLISUUS ja hygienia toistuvat Saarenpään puheissa. Hän kiittelee, että Valiossa on kannettu hyvää huolta Turengin toiminnasta, kasvamisen tarpeista. de_30032023_14.indd 16 de_30032023_14.indd 16 16.3.2023 15.47 16.3.2023 15.47. Valion tavoitteena on nollata maidon hiilijalanjälki vuoteen 2035 mennessä monin eri keinoin. Vuonna 2021 Valion Venäjän liikevaihto oli vajaa 90 miljoonaa euroa. Ilmastonmuutos ja ihmisten kulutustottumukset haastavat elintarviketeollisuutta. Tehdas on UHT-tuottaja eli se valmistaa iskukuumennettuja maitoja kermavalmisteita, jotka säilyvät pitkään – avaamattomana pisimmillään lähes vuoden. – Työvuoroja myös vaihdettiin, jos samasta vuorosta oli useita poissa, että saimme talon pidetyksi toiminnassa – työntekijän suostumuksella. Hän kertoo, kuinka tehtaalle saakka tuli viestiä yhdeltä kauppaketjulta, että valiolaiset palauttivat uskon tavaran riittävyyteen. Pyrimme toimimaan aina pari steppiä edellä ennen kuin jotain tapahtuu eli jatkuvuussuunnittelu on se avainsana. Hän sanoo koneenkäyttäjien olevan elintarviketurvallisuuden vartijoita. Anna-Kaisa Auvisen mukaan Valio on nähnyt kauraliiketoiminnassa hyvän bisneksen. Silläkin on suuri merkitys, jos elintarvikkeiden toimitusvarmuus olisi Suomessa joskus uhattuna – ja viennin kannaltakin Turengin tuotekategorialla on oma tärkeä paikkansa, tehtaanjohtaja Timo Saarenpää huomauttaa. Saarenpää kiittää siinä henkilöstön joustavuutta. Tuotannossa ja toimitusvarmuudessa se ei kuitenkaan Auvisen mukaan näkynyt. Jatkuvaa hereilläoloa on tarvittu viime vuosinakin, kun ensin iski koronapandemia ja nyt päällä on Venäjän hyökkäyssodan Ukrainaan aiheuttamat vaikeudet monella saralla. Venäjän hyökkäys Ukrainaan vaikutti myös Turengissa, kun maakaasun riittävyys alkoi huolestuttaa. Yhteiskuntasuhdejohtaja Anna-Kaisa Auvi nen muistuttaa yrityksen pitkästä historiasta – maitotalo kun perustettiin jo vuonna 1905. Venäjän hyökkäyssodan alkaminen vain vauhditti prosessia. Saarenpään mukaan tehtaalla oli mietitty jo aiemmin, pitäisikö etsiä muitakin polttoainevaihtoehtoja. – Ennakoimme ajoissa jo syksyllä ennen kuin sähkön riittävyys nousi otsikoihin ja kävimme prosessit kaikissa tehtaissa läpi. Viimeisin investointi on biolämpölaitos. VALION TEHDAS leimaa katukuvaa Janakkalan Turengissa. Emme ota mitään riskejä. Me olemme aika hyviä kriisin kohtaamisessa. VAIKKA VALIO onkin vahvasti kotimarkkinayritys, se on myös iso viejä – 25 prosenttia koko Suomen elintarvikeviennistä tulee Valion kautta. 16 Demokraatti D-ILMIÖ Teksti Marja Luumi / Kuvat Valio ja Nora Vilva L ähestytään tärkeää kysymystä Suomen suurimpiin kuuluvan elintarvikeyrityksen, Valion, kautta. Tämä on iso askel kohti hiilineutraaliutta, koska sen myötä on mahdollisuus vähentää viisi miljoonaa hiilidioksidikiloa. Saarenpää huomauttaa, että oma biolämpölaitos säästää kustannuksia ja poistaa riippuvuutta maakaasusta. Auvinen huomauttaa, että biolämpölaitos on vain yksi steppi hiilineutraaliutta kohti. Pääluottamusmies Mäkinen kertoo, että henkilökunta noudatti työnantajan ohjeita muun muassa turvaväleistä, käsienpesusta ja desinfioinnista ja lievienkin oireiden takia mentiin testiin ja sairastaessa karanteeniin. – Päädyimme biolämpölaitokseen, joka käyttää kotimaassa tuotettua pellettiä polttoaineena. PAHIN KORONA-AIKA ei säästänyt Valiotakaan sairastumisilta ja poissaoloilta. Pääluottamusmies Pasi Mäkinen allekirjoittaa tämän: – Jos meillä koneenkäyttäjillä on pienikin epäilys, että aseptisuus on uhattuna, koneet pestään ja steriloidaan uudelleen
– Maidontuotanto ei ole silti pudonnut ollenkaan. Toistaiseksi Valiolla ei ole ollut ongelmia, mutta pieni huoli kuitenkin on takaraivossa, koska työikäisten määrä vain hupenee. 2/3 viennistä koostuu siitä, että me myymme maailmalle voita tai maitojauhetta, jota käytetään raaka-aineena. Nuorempien maitotilallisten toiminta on yrittäjämäisempää. Auvinen pohtii, Valiolla on tekemisen meininki, vakuuttavat yhteiskunta suhdejohtaja Anna-Kaisa Auvinen (oik.), Turengin tehtaanjohtaja Timo Saarenpää (ylhäällä vas.) ja pääluottamusmies Pasi Mäkinen (ylhäällä oik.) PYRIMME TOIMIMAAN AINA PARI STEPPIÄ EDELLÄ ENNEN KUIN JOTAIN TAPAHTUU. Hänen mukaansa Valion Venäjän liiketoiminta oli vuonna 2021 noin viisi prosenttia kokonaisliikevaihdosta. SITTEN PERUSKYSYMYKSEEN: riittääkö Suomessa maitoa tulevaisuudessa, kun maitotilojen määrä vain vähenee. Suomessa oli vuonna 2017 maitotiloja vähän yli 7 000 ja tämän vuoden arvio on 4 300. – Tulimme siihen tulokseen, että sinne emme jää. Olisi hyvä arvostaa molempia viennin kärkiä. Valio vie tuotteita ja raaka-aineita noin 60 maahan, joten Venäjän vaikutus kokonaisuuteen ei ole ollut kovin suuri. – Valio on tunnettu kuluttajatuotteista, mutta viennissä ne edustavat yhtä kolmaosaa. OSAAJAPULA VAIVAA nykyisin vähän joka alaa. Vaikka pieniä tiloja lopetetaan, keskimääräinen tilatuotos kasvaa. Pitääkö olla huolissaan. de_30032023_14.indd 17 de_30032023_14.indd 17 16.3.2023 15.47 16.3.2023 15.47. 17 Demokraatti näjä aloitti viime vuoden helmikuussa hyökkäyssodan Ukrainaa vastaan, ja oli johtopäätösten aika. Mitä paremmin eläimet voivat, sitä enemmän tulee maitoa. Saimme huhtikuussa kaupat valmiiksi paikallisen elintarvikeyrityksen kanssa ja pääsimme irtautumaan Venäjältä ensimmäisten suomalaisyritysten joukossa, Auvinen kertoo. Ei tarvitse, Auvinen vastaa. Esimerkiksi eläinten hyvinvointiin kiinnitetään yhä enemmän huomiota, ja se vaikuttaa myös maidontuotantoon
suurimpia vientimaita Ruotsi, Kiina, Ranska, Hollanti, USA että Valiota auttaa sen tunnettu ja hyvämaineinen brändi. 18 Demokraatti D-ILMIÖ VALIO . maitotiloja 61 kunnan alueella yli 500 . Parhaillaan haetaan kesätyöntekijöitä, ja siinä auttaa oppilaitosyhteistyö Hämeen ammatti-instituutin ja ammattikorkeakoulun kanssa. Turengin tehdas tarjoaa työtä hyvin monenlaisille osaajille, ja elintarvikealan koulutus ei ole pakollinen, sillä koulutusta tehtäviin annetaan paikan päällä – kiinnostus ja innostus on tärkeintä. liikevaihto 116 miljoonaa euroa (2021) Mäkisen mukaan omalla tehtaalla vaihtuvuus ei ole mikään ongelma. valmistaa iskukuumennettuja UHTtuotteita, aseptisesti pakattuja maitoja kermavalmisteita, lastenruokia, korkeapastöroituja maitovalmisteita ja Oddlygood-kauratuotteita . Meilläkin koneet ovat uudistuneet todella paljon, ja ne vaativat käyttäjältään monenlaista osaamista. Ja kun vaihtuvuus pysyy pienenä, se on parasta lääkettä siihen vaivaan. Niin tärkeä ala on. Heitäkin on, joilla on pitkä ura takana jossain muissa töissä ja uudelleenkouluttautumisen jälkeen työpaikka on löytynyt Valiolta Turengista. perustettu 1905 . – Osa huoltovarmuutta on myös se, että täällä on aina riittävä määrä osaavaa porukkaa, jotta pystymme vastaamaan kaikenlaisiin tilanteisiin. – Seuraavalla vaalikaudella pitää löytää ratkaisu alkutuotannon kriisiin, että vielä kannattaa toimia maitotilayrittäjänä ja ruoantuottajana. liikevaihto 1,9 miljardia (2021) . tuotanto 50,4 miljoonaa litraa vuodessa (2022) . 13 osuuskuntaa . työllistää 3 600 Suomessa, 570 maailmalla . Siinä on vielä tekemistä, että nuoret tunnistaisivat, että tämä ala voisi olla kiinnostavakin. 1,7 mrd maitolitraa tiloilta vuodessa . vastaanottaa vuosittain 28 miljoonaa kiloa raaka-aineita Valion muilta tehtailta . de_30032023_14.indd 18 de_30032023_14.indd 18 16.3.2023 15.47 16.3.2023 15.47. Auvinen on yrittänyt selittää teini-ikäisilleen, että ihmisten on pakko syödä, vaikka maailma muuttuisi millaiseksi. maitomäärä 210 miljoonaa litraa (2021) . 12 tehdasta Suomessa, 2 Virossa . Tehtaanjohtajan mukaan tähän asti kiinnostusta on riittänyt. ulkomaan toiminnan liikevaihto 740 miljoonaa (2021) . NUORTEN KUVA ELINTARVIKEALAN TYÖSTÄ EI OLE TÄTÄ PÄIVÄÄ. On myös pystyttävä investoimaan. perustettu 1967 Janakkalaan . Valion Auviselta löytyy pitkä lista toiveita. työntekijöitä 140 . – Meidän kaikkien toimijoiden Elintarviketeollisuusliitoista ja ammattiliiTURENGIN TEHDAS . – Tämä ei todellakaan ole mitään maitotonkan kantamista, vaan kyse on usein korkean teknologian töistä. 26 vuotta Valiolla työskennellyt pääluottamusmies Pasi Mäkinen on huomannut, että kilpailu työntekijöistä on kovaa – on varaa valita, minkä työpaikan ottaa vastaan. Hän harmittelee, että varsinkin nuorten kuva elintarvikealan työstä ei ole tätä päivää. Suomalaista huoltovarmuutta ja omavaraisuutta on pidetty liikaa itsestäänselvyytenä, hän huomauttaa. Pääluottamusmies Mäkinen toteaa väliin, että myös Suomen elintarviketyöläisten liitossa on kannettu huolta maidontuottajien tilanteesta. vientiä 60 maahan . – Meillä on hyvin pitkiä työuria, ja se kertoo siitä, että ihmiset viihtyvät. joka viikko lähtee noin 50–60 konttia maailmalle . Kriisiajat ovat näyttäneet, kuinka tärkeää vankka, turvallinen ja puhdas oma ruoantuotanto on. toista lähtien pitää nostaa toimialan tunnettuutta esille. MITÄ ODOTUKSIA Valiolla on, jotta suomalainen elintarviketeollisuus kukoistaisi. 80 tuotetta . 3 700 maitotilaa omistajina . Elintarvikeala ei taida kuitenkaan olla se ”mediaseksikkäin” nuorison mielestä
– Perusasiat ovat hyvällä tolalla: palkka tulee ajallaan ja aika hyvin pidetään kiinni työaikaja työsopimuslaista sekä työehtosopimuksista muun muassa. – Työnantajilla oli aika pitkät listat heikennyksistä, mutta valtaosa jäi toteutumatta. Turengin tehtaalla noudatetaan meijerialan työehtosopimusta, ja väki on Mäkisen mukaan lopputulokseen suhteellisen tyytyväinen, vaikka ”emme me ihan onnemme kukkuloilla ole”. Luvitus uusissa innovaatioissa ja investoinneissa on Suomessa liian hidasta. SEL oli muun muassa yksi harvoista liitoista, joihin ei kiky-sopimusta sovellettu. Ja se näkyisi suoraan ruokakorin hinnassakin. Auvisen mielestä suomalaisten terveyttä voidaan edistää muullakin kuin ruoan lisäverotuksella. Siihen pitäisi saada vauhtia. Mutta olemme pystyneet silti aina sopimaankin. Elintarviketeollisuus ei kaipaa ylimääräisiä veroja ruokaketjuun. Luottamushenkilöillä on vakiintunut asema, ja he saavat äänensä aika hyvin kuuluviin. Pasi Mäkinen on oikea henkilö vastaamaan, kun hän on toiminut Valion Turengin tehtaan luottamusmiehenä vuodesta 2005 ja pääluottamusmiehenäkin vuodesta 2007. SEL:n liittovaltuusto joutui äänestämään työehtosopimuksesta. Pääluottamusmiesuransa kovimmaksi paikaksi Mäkinen mainitsee tapahtumat, jotka lähtivät liikkeelle siitä, kun Venäjä valtasi Krimin vuonna 2014 ja Venäjän EU-maille määräämien vastapakotteiden takia tavara ei enää liikkunut Venäjälle. Lisäksi hän istuu Suomen elintarviketyöläisten liiton (SEL) hallituksessa. Pientä hiomista on vielä osapuolten välillä siitä, kenelle 400 euron kertaerä oikein maksetaan, tes-maailma kun on yhtä tulkintaa, Mäkinen hymähtää. Palkankorotukset noudattelevat niin sanottua yleistä linjaa. Anna-Kaisa Auvinen korostaa, että sitä tarvitaan, mutta vasemman käden pitäisi tietää, mitä oikea tekee. Nyt alkaa jo valmistautuminen seuraavaan kierrokseen. Valiota pääluottamusmies kuvailee vakaaksi työnantajaksi ison talon hyvine ja huonoine puolineen. – Kyllähän työmarkkinamaailma on muuttunut paljon ja työnantajapuolen asenteet kovenevat vuosi vuodelta. Elintarviketeollisuusliitto ja SEL sopivat kaksivuotisesta työehtosopimuksesta helmikuun puolivälissä ilman sen suurempaa taistelua – joka vähän yllättikin kenttää. – Heidän leipänsä on myös meidän leipäämme – kyseessä ovat myös meidän työpaikkamme. – Ilmeisesti Valiolla on päätetty, että täällä pysytään, koska investointeja on tehty aika paljon. ENTÄ MITÄ kuuluu elintarviketyöläisille. – Esimerkiksi Valiolla ylivoimainen prioriteetti on työrauha jo senkin takia, että maitoa ei voi oikein lypsää varastoon, hän naurahtaa. Terveysperusteiset verot ovat taas tapetilla, kun valtio hakee kirstuunsa rahaa. Tulossa on esimerkiksi pakkausdirektiiviuudistus, joka saattaa viedä kehitystä Suomessa, jossa on hyvät kierrätysmahdollisuudet, vain taaksepäin. Pieni ja sitkeä liitto pystyi torppaamaan sen. Yt-neuvottelujen päätteeksi yli 300 työsuhdetta Valiolla päättyi. de_30032023_14.indd 19 de_30032023_14.indd 19 16.3.2023 15.47 16.3.2023 15.47. Auvinen nostaa esille myös työvoiman saatavuuden haasteet – koulutuspaikkojen pitäisi olla siellä, missä elintarvikealan yrityksetkin ovat. Meidän tuotantoamme ei voi siirtää muille tehtaille eikä tällaista ammattitaitoakaan ole Valion sisällä muualla, Mäkinen arvioi näkymiä. Nyt Turengissa on työntekijöidenkin kannalta kehittämisen meininki – ollut jo pitemmän aikaa. Elintarviketeollisuudessa kismittää EU:sta tuleva regulaatiotulva. Päätöksenteko tosin on välillä aika nopeaa, niin ”että sieltä saattaa rapsahtaa yht’äkkiä mitä tahansa”. Hänen mukaansa osa silloin työpaikkansa menettäneistä on palannut takaisin. Mäkinen ymmärtää sen, koska elintarvikealalla on täysin erilaisia toimijoita meijereistä panimoihin, leipomoihin, liha-alaan ja teollisuuteen. 19 Demokraatti Paljon vartijana SEL, PIENI JA SITKEÄ LIITTO PYSTYI TORPPAAMAAN KIKYN
Prio risointi näkyy pääasiassa siinä, mihin ol laan valmiita investoimaan lisää (koulu tus, tutkimus ja kehittämisinvestoinnit, palvelujärjestelmä) ja minne lisäyksiä ei esitetä. Menoihin ja veroihin teh tävät muutokset yhteensä kattavat oh jelmassa 1–2 miljardia euroa vaalikau den kuuden miljardin euron sopeutustar peesta. Samalla on selvää, että nopea ja laajamittainen leikkauspolitiikka voi hei kentää talouskasvua keskipitkällä tähtäi mellä. Yritystukiin painottuvat leikkaus suunnitelmat kattavat korkeintaan miljar din. Käy tännössä tämä vaatisi selvästi nopeutuvaa taloudellista kasvua. Työllisten määrä ei voi merkittävästi nousta ilman maahanmuuton lisäänty mistä, ja investointien pullonkaulaksi voi muodostua osaavan työvoiman puute. Tämä haastaa kasvavien menojen rahoit tamisen tulorahoituksella ja vaikeuttaa sotesektorin työvoimapulaa. S DP on ollut hallitusvastuussa poikkeuksellisella vaalikau della. Puolue haluaisi laajentaa ja tiivistää vero pohjaa sekä lisätä progressiota. Taloudellinen kehitys on kuitenkin pysynyt verrattain hyvänä, työllisyysaste on noussut, julkisen talouden vaje supistunut ja velan suhde bruttokansantuotteeseen on koronavuoden 2020 huipulta laskenut. Myös haittave rojen sitominen indeksiin sekä listaamat tomien yritysten verotukien poisto ovat SDP:n listoilla. Indeksi Kasvutoiveet kuittaavat velan Tulevan vaalikauden tasapainotuksen talousreseptikirja on vaatimaton. de_30032023_20.indd 20 de_30032023_20.indd 20 22.3.2023 9.17 22.3.2023 9.17. Vaalitavoitteet ja talousnäkemykset listaavat ansiokkaasti mahdollisten leikkausten ongelmallisuu den talouden näkökulmasta, mutta eivät tarjoa evästä SDP:n prioriteeteista. Koronapandemia ja Uk rainan sota aiheuttivat merkit täviä taloudellisia iskuja niin globaaliin kuin Suomen talouteen. Korko jen nousu pakottaa pohtimaan velkara hoituksen kestävyyttä pidemmällä täh täimellä. 20 Demokraatti Pasi Kuoppamäki Danske Bankin Suomen pääekonomisti Pasi Kuoppamäki arvioi keskeisimpien puolueiden talouspoliittisia linjauksia. Arviossa SDP:n talouspoliittinen ohjelma. Julkisen talouden näkökulmasta poik keuksellista vaalikautta voitaneen pitää ainakin osittain onnistuneena. Suurin osa sopeutustavoitteen saavut tamisesta jää siis korkeamman työllisyys asteen ja talouskasvun varaan. SOSIALIDEMOKRAATTIEN talousresepti kirja tulevalle vaalikaudelle on tasapaino tuksen osalta vaatimaton. SDP pitää työn verotuksen keventä mistä pienituloisten osalta mahdollisena, muttei vaikuta uskovan merkittävästi ve ronkevennysten dynaamisiin vaikutuksiin. Mutta miten tästä eteenpäin. Velkaantumiskierteen riski on silti todellinen, koska Suomen väestörakenne kehittyy lähivuosina erittäin huolestutta vaan suuntaan ja ikääntymiseen liittyvät menot paisuvat. Sosialidemokraattien ajatukset kasvu politiikan sisällöksi niin vihreän siirtymän kuin koulutukseen ja osaamiseen panos tamisen osalta ovat houkuttelevia, mutta niiden toteuttaminen ja taloudellisen tasa painon saavuttaminen ovat haastavia to teuttaa neljän vuoden perspektiivillä. Mahdolli set tulonalenemat halutaan kompensoida muuta verotusta kiristämällä – erityisesti omaisuusverojen puolella. Verotoimet ovat osittain perusteltuja julkisen talouden sopeutustarpeiden kan nalta, mutta on vaikea nähdä, miten SDP aikoisi mahdollisessa sinipunahallituk sessa toteuttaa niitä ilman, että se sitou tuisi myös menoleikkauksiin. Talout sta on elvytetty, minkä seurauksena val tion velka on kasvanut euromääräisesti no peasti. Laajempi versio ja sarjan aikaisemmat osat verkossa osoitteessa demokraatti.fi. Vaaliohjelmassa esitetään verrattain pieniä ja – ja hieman populistisia – leik kauksia esimerkiksi viranomaisten matka ja tilakuluihin
Kokoomus ottaisi kulutusverotuksen puo lella käyttöön uuden terveysperusteisen ve ron sekä kiristäisi tupakan ja alkoholin vero tusta. Arviossa kokoomuksen talouspoliittinen ohjelma. Kokoomus poistaisi osakesääs tötilin maksimisijoitusrajan. Ta voite on oikeansuuntainen, mutta haas tava toteuttaa ja todentaa yhdessä vaali kaudessa. Viimeisin talouspoliittinen linjaus sitoutuu valtiovarainministeriön nä kemykseen yhdeksän miljardin euron tasa painotustarpeesta. 21 Demokraatti Kestääkö kantti Tasapainotustavoite ajaisi alueet palveluiden karsimisiin tai asiakasmaksujen nostoon. Kokoomus on julkaissut useita kunnian himoisia ohjelmia koskien taloutta: erillisen talouspoliittisen ohjelman ja myös vaihto ehtobudjetteja. TASAPAINOTUSTAVOITTEEN SAAVUTTAMINEN on erittäin haastavaa ja vaatinee käytännössä monien muiden menoerien ohella leikkauksia sosiaaliturvaan sekä sosiaali ja terveyspalveluihin. Kokoomus katsoo, että tulevalla vaalikaudella tulee toteuttaa kuu den miljardin euron nettomääräiset sääs töt. Kokoomus ei pyri täyttämään koko so peutustarvetta leikkauksilla. Linjaukset kattavat suuren osan julkisen sektorin toimintaa ja ovat paikoin niin ko via, että niiden voi kuvitella olevan tarkoi tuksella viritetty yläkanttiin. Myös avaukset ”kansankapitalismin” suuntaan ovat kannatettavia ja osin suo rasukaisia. Myös miljar din tehostusarvio valtionhallinnosta, joka toimii paikoin jo nyt varsin kapeilla resurs seilla, on haastava toteuttaa. PANKKIMIEHEN NÄKÖKULMASTA ko koomuksen talousohjelma sisältää leik kauspohdintojen ohella paljon mielenkiin toista. de_30032023_20.indd 21 de_30032023_20.indd 21 22.3.2023 9.17 22.3.2023 9.17. V aalien talouskeskustelu suo sii perinteisesti talouspoliit tisella uskottavuudellaan ratsastanutta kokoomusta. Kiinnostava on myös ohjelman sisältämä ajatus työelä mässä hankitun osaamisen paremmaksi tunnustamiseksi, jotta työstä toiseen siir tyminen nopeutuisi. Se katsoo Veik kauksen monopolin tulleen tiensä päähän ja haluaa myös vapauttaa alkoholin myyntiä. Käytännössä näiden leikkausten yh teisvaikutus voisi olla erityisesti työttö mien perheille varsin kova. Myös valtion velka antaa ko koomukselle edellytykset korostaa omaa vaihtoehtoaan ja linjaeroaan Marinin hal litukseen. Kun kokoomus samalla tavoittelee verotuksen yleistä keventä mistä ja vastustaa maakuntaverotusta, se käytännössä ajaisi alueet palveluiden kar simisiin tai asiakasmaksujen nostoon. Leikkausesityksiä kohdistuu indeksi sidonnaisiin menoihin, asumistukeen ja työttömyysturvaan sekä tarkemmin mää rittelemättömiin ”priorisoitaviin” kohtei siin. Tämän lisäksi se esittää menonlisäyksiä muun muassa tutkimus, kehitys ja inno vaatiotoiminnan menoihin ja sulkee lähes kokonaan ulos veronkorotukset. Pääministe ripuolue joutuu aina joustamaan omista tavoitteistaan saadakseen hallituksen yli päänsä kasaan, ja kun lyö hieman kovem mat rätingit pöytään, voi kompromissikin löytyä lähempää realistisia tavoitteita. Ansiotuloverotusta kokoomus keven täisi, mikä parantaisi työnteon kannusteita mutta tuskin rahoittaisi itseään täysin. Rakenteel lisilla työllisyyttä vahvistavilla päätök sillä tavoitellaan 100 000 uutta työllistä, minkä arvioidaan vahvistavan julkista ta loutta yli kahdella miljardilla eurolla. Hyvinvoin tialueiden osalta linjaus on erityisen kun nianhimoinen, sillä niiden menopaineet tulevat pikemminkin lisääntymään väes tön ikääntyessä. Ainoana suurena puolueena kokoo mus esittää laajemmin konkretiaa markki noiden avaamiseen
Se puoli hioutui Vanhalalla 10 vuoden vuoden aikana Uudenmaan verovirastossa ja Paperiliiton talouspäällikkönä. Hän tarkoittaa etenkin UPM:n toimintaa. Vanhala sanoo sitä Paperiliiton ”parhaimmaksi jäsenhankinnaksi ja liiton rivien tiivistäjäksi”. Vanhala kertoo nuorten kanssa toimimisen avaavan erilaisen näkökulman nuorten elämään ja ajatteluun. Teksti Heikki Sihto / Kuva Mikko Huotari V iimeinen neuvottelukierros oli monella tavalla poikkeuksellinen. Hän korostaa neuvotteluissa osapuolten välistä luottamusta ja hyviä ihmissuhdetaitoja. Puhevälit eivät ole vielä elpyneet UPM:n kanssa. Vanhala kertoo viime kierroksen alussa rytmin olleen sellainen, että maanantai oli omalla toimistolla suunnittelupäivä ja tiistaista perjantaihin istuttiin neuvotteluissa. Merkkipäiväonnittelut KSR:n yleisrahastoon de_30032023_22.indd 22 de_30032023_22.indd 22 21.3.2023 10.31 21.3.2023 10.31. Vanhala pitää isona periaatteellisena kysymyksenä myös UPM:n näkemystä siitä, että Paperiliitto ja UPM:n työntekijät olisivat olleet kaksi eri asiaa. VIIME NEUVOTTELUKIERROKSELLA Paperiliitolla oli työnantajista kovin vääntö UPM:n kanssa. – Iso merkitys on myös sillä kymmenellä vuodella, jonka työskentelin Myllykosken paperitehtaalla. – Puhevälien menettäminen on huono homma. Hän arvioi UPM:n korkeimman johdon hakeneen neuvottelupöydästä selkävoittoa – mitä hän pitää neuvottelutilanteessa huonona lähtökohtana – ja ay-liikkeen hajottamista. 22 Demokraatti LIITON MIES Sopija Suuri osa Paperiliiton puheenjohtajan työstä on neuvottelua ja sopimista. Koko ajan pitäisi muistaa, että nyt ei tehdä vain työn alla olevaa sopimusta, vaan ajatella jo myös seuraavia sopimuskierroksia. – Ensin myytiin neuvotteluille maanantait, sitten viikonloput ja yön tunnit, Vanhala listaa. Kokeneena neuvottelijana Vanhala pitää työmarkkinatoiminnassa suurelta osin totena sanontaa ”asiat riitelevät, eivät ihmiset”. Mutta väännössä UPM:n kanssa oli myös jotain hyvää. 60 VUOTTA PETRI VANHALA . Ihmissuhdetaitojen lisäksi Vanhala korostaa hyvän neuvottelijan yhdeksi työkaluksi laajoja verkostoja, kanssakäymistä omaa ajattelua haastavien ja eri tavalla ajattelevien ihmisten kanssa. Ei vastaanottoa . . – Tässä tehtävässä sopiminen on aika pitkäjänteistä työtä. Edellisen lauseen varaus liittyy muun muassa UPM:n toimintaan viime kierroksella. Osapuolten välistä luottamusta hiersi muun muassa se, että UPM lähti ajamaan tavoitteitaan julkisuuden kautta kesken neuvotteluja. – Neuvotteluissa ja sopimisessa on lähtökohtana, että ansioja pääomatulojen välisestä ristiriidasta huolimatta pystytään keskustelemaan kaikista asioista – ilman, että jokainen lause hirttää kiinni. . Hän toimii myös seuran puheenjohtajana. Mielenkiintoista nähdä, muuttuuko UPM:n suhtautuminen henkilöstöön ja neuvottelemiseen, kun niin yrityksen toimitusjohtaja kuin hallituksen puheenjohtajakin (Björn Wahlroos) on vaihtumassa. 1.4. Viime sopimuskierros kesti yhdeksän kuukautta. Vanhala sanoo nähneensä jo neuvottelujen alkuvaiheessa, että UPM:n kanssa ”tilanne menee vinoon”. Oman pelaamisen päätyttyä Vanhala on valmentanut jalkapalloseura Käpylän Pallon junioreita. Koulutukseltaan Vanhala on hallintonotaari. Ihmissuhdeoppia on tullut myös jalkapallokentältä. Ymmärrän mitä on paperiliittolaisen elämä tehtaalla ja tehtaan ympärillä elävässä kylässä, Vanhala sanoo. Siinä rikottiin monia neuvottelujen perinteitä, Paperiliiton puheenjohtaja Petri Vanhala sanoo. Mahdolliset muistamiset voi ohjata Käpylän pallon nuorisojalkapallon tukemiseen tilille FI21 4055 0011 5855 65, tiedonantoon: Petri Vanhala. Paperiliiton puheenjohtaja . Hän oli tehtaalla paperityömiehenä jo toista polvea. Tämä ei pitkään toiminut, kun yhdeksän kuukauden aikana tuli yhteensä noin 250 neuvottelutapaamista. Myös lukuosaaminen on tärkeä taito neuvotteluissa. Vanhala on vetänyt puheenjohtajana Paperiliiton neuvotteluja vuodesta 2011. Ja se, että neuvotteluissa puhuttu jää neuvotteluihin, Vanhala linjaa. Muiden työnantajien edustajien kanssa Vanhala tapaa vanhaan tapaan. Sopimuksia on meillä tullut jo pitkään kahden vuoden välein. Neuvottelut koettelevat myös istumalihaksia ja yöunia – vaikka nykyään neuvottelupöydässä pyritään istumaan pääosin virka-aikana
Hän ei haikaile uutta tupoa, mutta haluaisi keskusjärjestöille jonkinlaista roolia neuvotteluissa. Toivottavasti edelleen yleissitova maailma kuitenkin säilyy. – Seuraavan hallituksenkin elämä olisi helpompaa, jos työmarkkinajärjestöillä olisi yhteinen näkemys tulevasta, Vanhala uskoo. Nyt neuvotteluissa taustalla hääräävä EK päättää mikä on palkankorotusten katto ja SAK miettii lattiatasoa. Hän arvioi tätä osaamista ”pelottavan heikoksi”, on kyse sitten paikallisesta sopimisesta tai sopimusten yleissitovuudesta. VANHALA KAIPAISI työmarkkinapöytään liittotasoa laajempaa remonttia. Siitä huolimatta, että Elinkeinoelämän keskusliitto on sanonut ei paluulle neuvottelupöytään. de_30032023_22.indd 23 de_30032023_22.indd 23 21.3.2023 10.31 21.3.2023 10.31. – Seuraavasta neuvottelukierroksesta on vielä vaikea sanoa mitään, mutta yksi askel on todennäköisesti kohti yrityskohtaisia sopimuksia. 23 Demokraatti – Kyllähän se väistämättä työntekijöihin kolahtaa, kun UPM:n Jussi Pesonen televisiossa vaatii 157 tuntia lisää työaikaa ilman palkkakompensaatiota. – Onhan tämä älytöntä voimavarojen hukkaamista, kun keskusjärjestöt eivät keskustele keskenään. Hyvin järjestäytyneet työntekijät ja keskinäinen luottamus ovat myös työnantajan etu. Vastaavasti Vanhala toivoo poliittisilta päättäjiltä nykyistä vahvempaa työelämäosaamista. Hän muistuttaa keskusjärjestöjen kuitenkin pystyneen kriisissä – muun muassa korona-aikana – nopeisiin ja merkittäviin Suomi-tason sopimuksiin. Vanhala muistuttaa paikallisen sopimisen puolestapuhujia faktasta, että jo nyt Paperiliitto sopii noin 80 prosenttisesti paikallisesti ja loppu viidennes hoidetaan ”isolla kirkolla”
Mutta millaista Nato-Suomea puolueet tavoittelevat – siitä löytyy vaaliohjelmissa joitain eroja. SDP korostaa oman päätösvallan säilyttämistä Natossa: pitää siis kuulostella, mitä kansa milloinkin haluaa ja justeerata Nato-käytöstä sen mukaan. RKP muistaa kantaa huolta Uudenmaan prikaatin säilymisestä; ehkä siksi, että dom pratar svenska i Ekenäs. 24 Demokraatti Kypärä päähän Tätä puolueet lupaavat turvallisuuspolitiikasta. Se korostaa ainoana laajempaa katsantoa muun muassa Kiinaan, Yhdysvaltoihin ja Britanniaan. Eroaminen Ottawan miinasopimuksesta on perinteisesti listalla. Vihreät haluaa poistaa totaalikieltäytymisen rangaistavuuden. Paitsi että Suomen oma maanpuolustus on pidettävä kunnossa muun muassa varmistamalla Naton toivoma kahden prosentin osuus bruttokansantuotteesta. Kukaan ei vain kerro, mitä Suomen pitäisi sen eteen tehdä. Puolue ei kerro, kuka tai mikä olisi se oraakkeli, joka osaa nuo tulevaisuuden tarpeet määritellä. PUOLUEET NÄYTTÄVÄT edelleen olevan liikuttavan samanmielisiä suurista ja yleisistä linjoista. Tästähän antoivat osviittaa jo syksyllä 2021 hävittäjähankkeen rahoituspäätös sekä vuosien 2022– 2023 Nato-äänestyksetkin. Kokoomuksen ”ilman rajoituksia Natoon” saattaa tarkoittaa pysyviä tukikohtia tänne tai sitä ei ainakaan poissuljeta. VAALIOHJELMAT OVAT raapaisuja laajoista periaatteellisista näkemyksistä. Lisäksi se esittää ”asepalvelukseen” kaikkia suomalaisia koskevaa kansalaispalveluvelvollisuutta. Kaikki puolueet kannattavat koko ikäluokan, miesten ja naisten kutsuntoja. Kirjoittaja on turvallisuusja puolustuspolitiikkaan erikoistunut everstiluutnantti evp. Teksti Juhani Pihlajamaa / Kuva Getty Images T urvallisuuspolitiikasta on Suomessa paljon yksimielisyyttä. Vasemmistoliitto penää, että puolustusvoimien hankintojen ja rahoituksen pitää perustua tarpeisiin. Suoria vastauksia kaipaava joutuu kysymään asioita suoraan ehdokkaalta. Viron maaliskuisissa parlamenttivaaleissa turvallisuuspolitiikka oli keskeinen puheenaihe. Nyt on helppoa luvata sitä, kun sovitut hävittäjähankinnatkin nostavat prosentit automaattisesti yli rajan. Esimerkiksi jos Suomi olisi mennyt muun Euroopan trendien mukana 2000–2010-luvuilla, puolustuksemme olisi nyt rapakunnossa. PS hakee turvallisuutta Natosta, koska EU on puolueen mielestä huono. Keskusta esittää Suomeen pysyvää Nato-organisaatiota, arktisen osaamisen ja koulutuskeskuksen perustamista. Puolueet tietävät, että tässä maailmanajassa yleinen mielipide tukee puolustusvoimien rahoituksen ylläpitoa, jopa lisäämistä. Meillä tilanne on toinen: puolueiden turvallisuusja puoluepoliittiset linjaukset pitää etsiä lähes vaaliohjelmalehtisten viimeisiltä sivuilta. Eduskunnalla on keskeinen rooli muun muassa valmiusja puolustustilalain käyttöönotossa, ja yhteiskunnan kokonaisturvallisuuden luomisessa. Keskityin ainoastaan Natoon, kovaan turvallisuuteen, asevelvollisuuteen ja Venäjään liittyviin linjauksiin. Ukrainan tukeminen on mainittu muutamissa ohjelmissa, muun muassa keskustalla, vihreillä ja SDP:llä. Natossa Suomen pitää kaikkien mielestä olla rakentava jäsen. Vaalikoneissakaan ei ollut montaa kysymystä turvallisuustai ulkopolitiikasta. Vain keskustan ohjelmassa mainitaan heti kärkeen ”Isänmaan turvallisuus”. Puo lueet sivuuttavat sen, että jatkossa rajassa pysyminen vaatii säästöjä jostain muualta yhteiskunnasta. AATTEELLISIA EROJA on yksityiskohdissa. Kävin ohjelma-analyysiani varten läpi ne perinteiset puolueet, jotka ovat tänä keväänä saaneet mielipidemittauksissa yli neljän prosentin kannatuksen. TURVALLISUUSPOLITIIKKA de_30032023_24.indd 24 de_30032023_24.indd 24 14.3.2023 10.49 14.3.2023 10.49
Oma kansallinen puolustus on vahva perusta. Vastuu Suomen puolustuksesta on meillä itsellämme ja on tärkeää, että säilytämme ja kehitämme yleistä asevelvollisuutta, maanpuolustuk semme kulmakiveä. Huolehditaan puolustusvoimien resursseista ja puolustuskyvystä . . . Turvallisuutta rajoille ja raja-aita PERUSSUOMALAISET Kansallisen edun turvaamisen on toimittava johtotähtenä. Esitetään Naton arktisen osaamisen ja koulutuskeskuksen perustamista Suomeen VASEMMISTOLIITTO Ulko ja turvallisuuspolitiikkam me keskiössä on oltava suoma laisten turvallisuus, Suomen itsenäisyyden takaaminen ja rauhan puolesta työskente leminen. Maaperällemme ei haluta muiden maiden sotilastukikohtia, pysyviä joukkoja eikä ydinaseita . EU on maailmanpolitiikan toissijainen toimija . Naton jäsenenä Suomi ei hae eri vapauksia, vaan kantaa vastuunsa, mutta ei ole luovuttamassa kansallista päätösval taansa resurssoinnin, harjoitustoiminnan, pysyvien toimintojen Suomeen sijoittami sen tai ydinaseiden suhteen. . Suoritusky vyistä ja resursseista pitää aina huolehtia. Nato-jäsenyyden myötä turpoa ei voi käyttää tahdottoman EU-politiikan tekosyynä . Maanpuolustukselle riittävät resurssit, kutsunnat koko ikäluokalle, asevelvollisuus vain miehille . YK:n kyvyttömyys tunnustettava . Pohjoismainen yhteistyö tärkeintä . Lyhennetään siviilipalve lusta niin, että sen pituus ei ole rangaistus luontoinen. Uudenmaan prikaatin toiminnan turvaaminen ja kehittäminen de_30032023_24.indd 25 de_30032023_24.indd 25 14.3.2023 10.49 14.3.2023 10.49. . Kiinan ja Venäjän asettama haaste on todellinen. Ruotsi-yhteistyötä lisää, EU:n turvallisuuspoliittista roolia lisää ja sen yhteistyötä Naton kanssa . Omantunnon syistä aseista kieltäytyvää ei tule rangaista. Ensi vaalikaudella laaditaan ulkoja turvallisuuspoliittinen selonteko KOKOOMUS Teemme Suomesta Naton aktii visen jäsenmaan. Suomen on Nato-maana valvottava, että Nato sitoutuu kaikessa toiminnassaan YK:n peruskirjaan VIHREÄT Vihreät haluaa kehittää ase velvollisuutta ja turvata Suomen puolustuskyvyn kaikissa tilanteissa. Puolustusmenoja ei pidä kasvattaa ilman todennettua tarvetta . Ha luamme myös tehdä Suomesta rauhan rakentamisen suurvallan. Huolehditaan siitä, että Naton jäsenenä Suomi edistää Euroopan ja maailman vakautta, rauhaa ja turvallisuutta. Puolustusmäärärahat on syytä pitää nykytasolla ja saattaa sovitut hankin nat maaliin. . Varmistamme, että Suomen maanpuolus tus on hyvä. Suomi irti Ottawan jalkaväkimiinasopimuksesta KESKUSTA Suomi on Naton jäsenenä aktiivinen ja aloitteellinen Itäme ren alueen, PohjoisEuroopan ja arktisen alueen kysymyksissä. Suomi mukaan rypäleja ydinaseet kieltäviin kansainvälisiin sopimuksiin . Maanpuolustukselle riittävästi rahaa . Yleinen asevelvollisuus ja kaikkia koskeva kansalaispalvelusvelvollisuus . Suomen on jatkettava Ukrainan tukemista. Osa puolueista käsittelee asioita lähinnä isku lausemaisesti. . Puolustusmenot ovat jatkossakin vähintään kaksi prosenttia BKT:sta . Suomi ja Pohjoismaat ydinaseettomana vyöhykkeenä RKP Suomen tulee olla rakentava Naton jäsen. SDP Suomen oman kansallisen puo lustuksen kehittäminen perus tuu jatkossakin koko maan ja sen väestön puolustamiseen, yleiseen asevelvollisuu teen ja tiivistyvään kansainväliseen yhteis työhön. Pohjoismaista yhteistyötä on tiivistettävä. Edistetään sukupuolineutraalia asevelvollisuutta . . Suomi osallis tuu Naton toimintaan ilman rajoituksia. 25 Demokraatti Näin puolueet linjaavat Suurten puolueiden monikymmensivuisista ohjelmajulistuksista ei juuri konkretiaa löydy
Saksan työttömyysaste on tällä het kellä 5,7 prosenttia, eivätkä edes Ukrai nan sodan aiheuttamat talousvaikeu det ole saaneet sitä merkittävästi nou semaan – siitäkään huolimatta, että sa manaikaisesti lähes 100 000 uutta tuli jaa Ukrainasta tekee nyt työtä Saksassa. Ayliikkeen kannalta työvoimapula tarkoittaa uuvuttavampia työoloja töissä käyville ja pienempää palkankorotusva raa. Nykyään noin viidenneksellä työntekijöistä on jo maahanmuutto tausta. 26 Demokraatti SAKSA Kaikki häviävät Saksan ay-liike haluaa lisää ulkomaalaista työvoimaa. Teksti Visa Noronen S aksan hallitus on ammatti liittojen tuella helpottamassa työntekijöiden saapumista maan työmarkkinoille EU:n ulkopuolelta. Saksan ammattiliittojen keskus järjestön (DGB) johtokunnan jäsen Anja Piel varoitti myös vastaamasta työvoi man kysyntään pelkästään ohjaamalla EU:n ulkopuolelta väkeä epävarmoihin tehtäviin, esimerkiksi kausityöhön. Eläköityminen iskee erityi sesti sosiaali ja terveysalalle. SAKSA ON jo pitkään ollut maahanmuut tomaa. Vuonna 2021 ammattityövoimana maahan tuli joita oli kuitenkin vain 40 000. Myös EU:n ulkopuolisista maista tulevien, määräaikaisella oleskeluluvalla työskentelevien työntekijöiden määrä yli kolminkertaistui kymmenessä vuodessa jo ennen Ukrainan sotaa. Esimerkiksi oppisopimuskoulutukseen hakevien määrä on laskenut prosen tuaalisesti lähes kaksi kertaa niin paljon kuin tarjottujen oppisopimuspaikkojen määrä on ollut vuodesta 2019. Myös pakolaisilla pitäisi olla no peasti oikeus perustason sosiaalietuuksiin ja suora pääsy työmarkkinoille. Työvoimapula myös ajaa yrityksiä muuttamaan pois Saksasta. TYÖVOIMAPULA ON 2010luvun alusta alkaen jatkuvasti pahentunut Saksassa. Tämä käy ilmi Saksan teollisuus ja kauppaka marin (DIHK) uusimmasta ammattitai toista työvoimaa koskevasta raportista. Näiden työntekijöiden lähtö maista tärkein oli Intia. Työvoimapula näkyy Saksassa kaik kialla. Sosialidemo kraattien johtama hallitus antaa uusia lakiesityksiä ammattitaitoisen työvoi man maahanmuuton helpottamiseksi lähiviikkoina. Työntekijäpulaa yritetään ratkaista monin eri keinoin, joista ulkomainen työvoima on vain yksi. Naisten työvoimaa jää myös käyttä mättä. Kirjoittaja on Berliinissä asuva toimittaja. Noin 2,5 miljoonan saksalaistyöttömän joukosta työllistytään yleensä nopeasti, tai sitten työnhakijat eivät asu siellä, missä työpaikkoja on, tai heillä ei ole tar vitsemaansa koulutusta. Berliinin kaduilla kävellessä liik keiden ovissa ja ikkunoissa näkyy jatku vasti yritysten työpaikkailmoituksia. Useampi kuin joka toinen yritys Sak sassa ei enää pysty täyttämään kaikkia avoimia työpaikkojaan – ja tämä kireäs tä taloustilanteesta huolimatta. Vuoden 2021 lopussa Saksaan oli rekisteröity 295 000 EU:n ulkopuolisista maista tullutta työn tekijää, joihin eivät kuulu turvapaikan hakijat. – Tämä vastaa menetettyä mahdol lisuutta lähes sadan miljardin euron li säarvoon, Saksan teollisuus ja kaup pakamarin (DIHK) varatoimitusjohtaja Achim Dercks kertoi raportin esittely tilaisuudessa. OECD:n tutkimuksen mukaan Saksan houkut televuus ulkomaalaisen työvoiman sil missä on laskenut sijalle 15 kaikkien 38 OECDmaan joukosta. Ulkomailta Sak saan muuttavat ammattityöntekijät muuttavat usein myös nopeasti pois. Kah vilat ja ravintolat joutuvat lyhentämään aukioloaikojaan ja pienentämään tarjoi lualueitaan, kun työntekijöitä ei ole. Saksan ammattitaitoisten työntekijöi den pula voitaisiin korvata. AMMATTIYHDISTYSLIIKE TUKEE ulko maalaisen ammattityövoiman saapu mista, koska Saksaa vaivaa pysyväksi muuttunut ja koko ajan paheneva pula työvoimasta. Saksan työvoimatoimiston mukaan 400 000 ammattityöntekijän maahan muutto vuosittain olisi tarpeen, jotta de_30032023_26.indd 26 de_30032023_26.indd 26 16.3.2023 15.08 16.3.2023 15.08. Työvoimapula rasittaa koko yhteiskuntaa. Saksan suurin yksittäisten ammattiliit tojen kattojärjestö on linjassaan yksimie linen. Ongelmia on silti myös muiden keinojen käyttämisessä. Ber liinin lentokentän pitkät turvatarkastus jonotkin johtuvat työvoiman puutteesta. Saksan suurimman ammattiliittojen keskusjärjestön DGB:n puheenjohtaja Yasmin Fahimi on vaatinut Saksan koko maahanmuuttopolitiikan uudelleen ajattelua. TYÖVOIMAPULA NÄKYY SAKSASSA KAIKKIALLA. Eläkkeelle siirtyvien ikäluokkien joukossa on myös erityisen paljon esimerkiksi oppisopi muksella aikoinaan ammattiinsa päte vöityneitä ammattilaisia. Naiset työskentelevät Saksassa keskimäärin 30 tuntia viikossa, kun mie het tekevät 38 viikkotuntia
Nöyrtyminen sisältää ajatuksen pakosta, jossa väärin äänestäneet laitetaan polvilleen. Yhteinen Suomi-projekti näkyi sodan jälkeen myös hallituspohjissa, joissa tehtiin kansainvälisesti melko harvinaisesti yhteistyötä oikealta vasemmalle. VIIME VUOSINA konsensuksen idea on osoittanut rapautumisen merkkejä. Neuvostoliitto ajoi suomalaiset politiikan molemmilta laidoilta samoihin juoksuhautoihin. Politiikan vastakkaisten laitojen keskinäinen rakkaus löysi kruununsa 1980-luvulla, kun oppositioon tuomittu kokoomus pääsi presidentti Mauno Koiviston avustuksella pois pannastaan. Se perustuu nöyrtymiseen. 28 Demokraatti Si m o Al as ta lo sim o. Heikompi alistuu vahvemman edessä. Talvisodan aikoihin tapahtuneen tammikuun kihlauksen myötä konsensuksen henki levisi työmarkkinapolitiikkaan. NÖYRYYDEN LUUNAPPI T oisen maailmansodan jälkeinen Suomi on tavattu nähdä konsensuspolitiikan menestystarinana. VAALIEN ALLA, maaliskuussa 2023 kokoomus heivasi konsensuksen lopullisesti, kun eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kai Mykkänen kertoi Ilta-Sanomissa, mihin tulevan hallitusohjelman yhteisymmärrys perustuu. Porvaripohjaan hän ei nöyrtymistä liittänyt. Mykkäsen todellisuudessa vaalien jälkeinen alistuja on SDP, jos hallituspohja olisi kokoomuksen kanssa muodostettu sinipuna. Nöyrtymisen asetelma on epäsymmetrinen. al as ta lo @ de m ok ra at ti. Uusi hallitusohjelma on vaalien tavoin kansanvallan juhlaa, jossa suurin voitto on yhteistyö. Jyrki Kataisen sateenkaarihallituksen perinnöstä nähdään painajaisia oikealla ja vasemmalla. Konsensuksen idealistisena taka-ajatuksena ovat tasaveroiseen kumppanuuteen perustuvat kompromissit. Konsensus ja kompromissi antavat ymmärtää, että politiikan totuutta etsitään erilaisten lähtökohtien puolivälistä. de_30032023_28.indd 28 de_30032023_28.indd 28 22.3.2023 9.31 22.3.2023 9.31. Moni onkin huomauttanut mahdollisesta hallitusyhteistyöstä perussuomalaisten kanssa. Kaikki joustavat, voittavat ja häviävät. Ideaalin sisään mahtuu aivan hyvin kynnyskysymyksiä ja ehtoja, mutta puhe nöyrtymisestä vie koko projektilta pohjaa pois. fi A la st al on sa lis sa Vi lle Ra nt a Nöyrtyminen sisältää ajatuksen pakosta. Kliseisyyteen saakka toisteltu pienen maan etu vahvan vihollisen edessä oli yhteen hiileen puhaltaminen. Mihin kokoomus silloin nöyrtyisi, entä perussuomalaiset. Sodan ja Naton myötä myös ulkoja turvallisuuspoliittinen keskustelu on lopullisesti vapautumassa Kekkosen aikakauden presidenttijohtoisesta talutushihnasta. Sitä on vaikea juhlia. EK on lopettanut tupojen tekemisen. Koska suomalaisuutta selitetään sodalla, voi väittää, että kompromissihakuista sopuisuutta on pitänyt omalta osaltaan hengissä talvisodan eheyttävällä kokemuksella höystetty sisällissodan trauma. Lopulta naapurin varjo yhdenmukaisti ulkoja turvallisuuspoliittista ajattelua
29 Demokraatti Tra deka jä senedu t -20 % de_30032023_29.indd 29 de_30032023_29.indd 29 14.3.2023 9.45 14.3.2023 9.45
Korkeakoulujen ovia tulisi avata rohkeasti tai sitten mahdollistaa maksullinen avoin väylä. Rahoituskaan ei ole käytännössä noussut juuri lainkaan. Tärkein kysymys on koulutus. Ruotsissa samana aikana osuudet kehittyivät 26:sta 50 prosenttiin. Suomessa korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus 25–34-vuotiaista nousi vuosina 1991–2021 33:sta 40 prosenttiin. Lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten luomia luokkarajoja tulisi madaltaa määrätietoisesti. Suomi sai paistatella kauan koulutuksen supervaltana. Koulutusmäärien lisäyksiä on vastustettu erityisesti oikeiston ja eräiden korkeasti koulutettuja edustavien järjestöjen toimesta. Edessä on 10–20 vuoden urakka jos aiom me palata sinne, missä 1990-luvulla olimme. Tämä on osin normaalia. Pahinta olisi toteuttaa lyhytnäköistä leikkauspolitiikkaa ja heikentää erityisesti pienituloisien perheiden lasten ja nuorten kouluja opiskelutietä. Julkaisu pitäisi jakaa tulevissa hallitusneuvotteluissa paitsi koulutuksen hallinnon alan, myös talouspolitiikan neuvottelijoiden pöytiin. Lyhytnäköinen edunvalvonta ja säästöpolitiikka ovat tulossa erittäin kalliiksi. Mikään tästä ei ole ilmaista, mutta tekemättä ei voi jättää. LYHYTNÄKÖINEN SÄÄSTÄMINEN ON TULOSSA KALLIIKSI. 30 Demokraatti Esa Suominen esa.suominen@rudpedersen.com Kirjoittaja on konsulttitoimiston osakas ja politiikan taustavaikuttaja. Asiasta oltiin aiheellisesti ylpeitä, mutta kehittäminen joko jäi laakereilla lepäämisen varjoon, tai sitten sitä ei tehty oikeaan suuntaan. Suomen sijoitus on 30 vuodessa pudonnut ykköspaikalta kauas OECD:n keskitason alapuolelle – muun muassa Baltian maiden ja Puolan alapuolelle. Niistä nuorista, joiden vanhemmilla on korkea-asteen tutkinnot, jatkaa yliopisto-opintoihin ratkaisevasti suurempi osa kuin niistä, joilla vanhemmat ovat jättäneet opinnot vähemmälle. Se, miten koulutuspolitiikkaa ja sen resurssointia tulevaisuudessa kehitetään, ratkaisee Suomen talouden kasvupotentiaalin ja sitä kautta myös velkakestävyyden. Kun 8,5 keskiarvolla peruskoulunsa päättävistä korkeakoulutetun perheen lapsista puolet jatkaa aikanaan yliopistoon, on samoilla arvosanoilla yliopistossa hieman yli 10 prosenttia toisen asteen suorittaneiden vanhempien lapsista. Kalpene velka Koulutus on vaalien todellinen kohtalonkysymys. Makrotaloudesta on tärkeää käydä keskustelua, mutta talous ei ole näiden vaalien tärkein kysymys. Ongelmia on kerrytetty kauan. 1990-luvulla maamme valtasi kärkipaikan OECD:n koulutustasomittauksissa ja 2000-luvulla Pisa-mittauksissa. de_30032023_30.indd 30 de_30032023_30.indd 30 22.3.2023 9.49 22.3.2023 9.49. Kun tähän lisätään Suomen vähenevä työikäinen väestö, voi ihmetellä, miksi inhimillisen pääoman kasvattamiseen on suhtauduttu näin välinpitämättömästi. D-kolumni J ulkinen velka ja talouden tasapainottaminen ovat hallinneet mediassa käytyä vaalikeskustelua. Opetusja kulttuuriministeriön julkaiseman Sivistyskatsauksen lukija saa kattavan kuvan tilanteesta. Kaikki koulutusennakoinnit osoittavat erityisesti korkeaa osaamista vaativien työpaikkojen olevan ainoa kasvava työtehtävien sektori muiden tehtävien automatisoituessa. Koulutus periytyy yhä. Samalla tarvitaan rajuja toimia eriarvoisuuden vähentämiseksi paikallisella tasolla. Kilpailukyvyllemme ongelmallisimmat kysymykset liittyvät osaamisja koulutustasoon. Siitä käy ilmi suomalaisen osaamisen nopea romahdus ja peruskoulun heikkenevät oppimistulokset. Surku syntyy siitä, että samoilla arvosanoilla koulunsa lopettavissakin ero on valtaisa. KILPAILUKYKYÄ MURHEELLISEMPI kuva piirtyy tasa-arvosta
– SDP on asiapuolue, jossa luottamushenkilöt tutustuvat asioihin ja vaikuttavat ryhmänä. Äänestäneiden kesken arvottiin kotimaista käsityötä Taito Pirkanmaan valikoimista. Ei tarvitse istua luottamustehtävissä kymmeniä vuosia meritoituakseen osaajana, Petri Korhonen luonnehtii. On tietysti todella kiva, että minut on huomioitu ja huomattu, Niemelä kuvaili tuolloin tunnelmiaan. KUKA TAHANSA sai esittää kilpailuun ehdokkaaksi kaupungintai kunnanvaltuutettua (sd.), jonka katsoi ansaitsevan tittelin Vuoden valtuutettu 2023. Kun olen ollut tässä valtuutettuna vasta alle kaksi vuotta, ja finalisteina oli ihmisiä, joilla on enemmän kokemusta. KILPAILUN RAADISSA vaikuttaneet SDP:n järjestöpäällikkö Pekka Tuuri, kuntaja alueasioista vastaava järjestösihteeri Kimi Uosukainen sekä Demokraatin päätoimittaja Petri Korhonen onnittelevat voittajaa. Voitostaan Niemelä kuuli ensimmäisen kerran jo helmikuussa heti äänestystuloksen selvittyä. Ääniä annettiin 320. On erityisen hienoa, että tunnustusta saa asioihin perehtyvä tuore päättäjä, Kimi Uosukainen sanoo. VUODEN VALTUUTETTU de_30032023_31.indd 31 de_30032023_31.indd 31 21.3.2023 14.21 21.3.2023 14.21. Onnetar suosi Antti Leskelää Helsingistä. Voittajalle ojennettiin kunniakirja, pokaali ja tuhannen euron matkalahjakortti. Tuuriin teki vaikutuksen Niemelän työ Iceheartsissa ja hänen halunsa vaikuttaa myös politiikassa lasten ja perheiden hyvinvointiin. – Sosialidemokraattisen puolueen sisällä on valtavasti ihmisiä, jotka haluavat antaa omaa vapaa-aikaansa tämän maan hyväksi rakentaakseen parempaa ja reilumpaa yhteiskuntaa. Ensimmäisen kauden kaupunginvaltuutettu oli voitostaan ilahtunut, mutta myös selvästi häkel tynyt. Kuvassa vasemmalta SDP:n puoluesihteeri Antton Rönnholm, kuntaministeri Sirpa Paatero, vuoden valtuutettu Nelli Niemelä ja Demokraatin päätoimittaja Petri Korhonen. Kuntatasolla tehdään valtava määrä ihmisten arkeen vaikuttavia päätöksiä, eikä ole yhdentekevää millaiset persoonat päätöksiä ovat puntaroimassa, Korhonen muistuttaa. Tämä kilpailu vahvisti entisestään käsitystäni aktiivisista paikallisista työmyyristä. Upeaa, että tätä hienoa työtä yhteisen tavoitteen eteen voimme nyt juhlistaa Nellin palkitsemisen kautta, hän sanoo. Lukijoiden lähettämistä ehdokkaista SDP:n ja Demokraatin raati valitsi viisi finalistia. Teksti Anna-Liisa Blomberg Kuva Jukka-Pekka Flander K eravalainen Nelli Niemelä nappasi voiton Demokraatin ja SDP:n Vuoden valtuutettu 2023 -kilpailussa. Voittaja Nelli Niemelä sai äänistä 27,5 prosenttia. – Mitä taitavampia ihmisiä valtuustoissa ja luottamuselimissä toimii, sitä turvatumpaa arkea meille kuntalaisille tehdään. – Tuntuu hyvältä, totta kai, mutta myös tosi yllättävältä. 31 Demokraatti Äänikuningatar palkittiin Vuoden valtuutettu 2023 on Nelli Niemelä Keravalta. – On hauskaa, että kisassa pärjäsivät niin kokeneet valtuustokonkarit kuin ensikertalaisetkin. Heidän joukostaan yleisö sai äänestää suosikkiaan. Niemelän kannoilla oli Jenni Jokinen Sastamalasta 25 prosentin äänisaalilla. Luulen, että Niemelän voitto kertoo siitä, että ahkera ja aikaansaava ihminen voi tehdä kuntalaisiin ja kollegoihin vaikutuksen hyvinkin nopeasti. Kolmantena oli Ville Jalovaara Helsingistä (17,2 %), neljäntenä Jani Kokko Muuramesta (16,5 %) ja viidentenä Rebecca Åkers Mustasaaresta (13,8 %). Voittaja julkistettiin ja palkittiin SDP:n puoluevaltuuston kokouksessa Helsingissä pari viikkoa sitten
Lapset ja koira ovat saaneet temmeltää vapaasti. Aikoinaan pihan väripilkku oli iso liukumäki, takuulla kulmakunnan komein. Olin sillä KASVO de_30032023_32.indd 32 de_30032023_32.indd 32 14.3.2023 11.37 14.3.2023 11.37. Halusin lapsille väriä, niin maalasin sen ja kirjoitin siihen Pink Floydia. Fear builds walls – pelko rakentaa muureja. Vanhassa talossa kaikki on vähän vinksin vonksin, mutta se ei menoa haittaa. Teksti Anna-Liisa Blomberg / Kuvat Jani Laukkanen H uvikumpu. 32 Demokraatti SATA lasissa Vuoden valtuutettu -kilpailun voittaja Nelli Niemelä on energiapakkaus, jota motivoi ihmisten – erityisesti lasten ja nuorten – auttaminen. Sellaiseksi Nelli Niemelä kuvailee mintunvihreää taloa, jossa hän perheineen asuu. – Saimme vanhan leikkipuiston liukumäen, joka oli tylsän värinen. Päinvastoin – eipä ole tarvinnut murehtia, että tulee sotkua tai jokin menee rikki
erityisnuorisotyön ohjaajana, lastenkodin ohjaajana ja käynnistämässä Vantaan Niceheartsin Tyttöjen tilan toimintaa . Iceheartsissa kasvattaja sitoutuu kulkemaan joukkueensa rinnalla ja tukena kaksitoista vuotta. Suomen Icehearts ry tyttötyön kehittäjä, kasvattaja ja asian tuntija 2013– . Se oli yksi syy, miksi lähdin kuntapolitiikkaan, että voisin antaa jotakin takaisin. Demareissa tykkään siitä, että pidetään oikeasti huolta kaikista ja ei kau heasti meuhkata – tehdään vaan sitä duunia. kasvatusja opetus lautakunnan jäsen . vuoden valtuutettu 2023 . sosionomi amk . Niemelän joukkueen laji on salibandy. 34 Demokraatti NELLI NIEMELÄ . Vuoden valtuutettu 2023 -tittelillä palkittu Nelli Niemelä nousi valtuustoon viime kuntavaaleissa. Häntä oli pyydetty mukaan aiemminkin, mutta koska lapset olivat vielä pieniä, hän kieltäytyi. perheeseen kuuluvat aviomies, neljä lasta, koira ja parta-agama . Siinä ajassa pienistä eskarilaisista tai ekaluokkalaista kasvaa nuoria aikuisia. NELLI NIEMELÄ on työskennellyt ennaltaehkäisevän lastensuojelutyön eri tehtävissä yli 25 vuotta. opiskelee perhepsykoterapeutiksi . SDP:n valtuustoryhmän varapuheenjohtaja . Joukkueita oli vain pojille, mutta tyttöjen toimintaa kyseltiin paljon. on työskennellyt myös mm. syntynyt 1977 Espoossa . – Koen hirvittävästi kiitollisuutta Keravalle. Kun hän aloitti sen vuonna 2013, se oli tyttöjoukkueena ensimmäinen lajissaan. Halusin myös vaikuttaa lasten ja nuorten asioihin, Niemelä kertoo. Nyt hän toimii Suomen Icehearts ry:ssä asiantuntijana ja luotsaa vielä tovin omaa joukkuettaan. Se on minulle sopiva tapa. Joukkueisiin valitaan yhdessä sosiaalitoimen, koulun ja vanhempien kanssa lapsia, jotka ovat jostain syystä pitkäkestoisen tuen tarpeessa. asuu Keravalla . Lapseni ovat saaneet käydä täällä koulut ja täällä on kaikki ollut ja toiminut hyvin. – Olin seurannut läheltä, kun mieheni veti joukkuetta, ja pidin toimintamallia hyvänä. Keravasta on tullut ”junan tuomille” rakas kotikaupunki. Myöhemmin perhe on kasvanut kuusihenkiseksi. Se järjestyikin nopeasti ja toiminnalle löytyi sopiva paikkakin. Keravan kaupungin valtuutettu 2021– . Yhdessä urheillaan, mutta tehdään palde_30032023_32.indd 34 de_30032023_32.indd 34 14.3.2023 11.37 14.3.2023 11.37. SDP:n tavassa on myös samaa kuin Iceheartsin työssä. Nelli ja Miika Niemelä muuttivat Keravalle Vantaalta vuonna 2004 heidän esikoisensa syntymän jälkeen. – Syitä on monia erilaisia. kaupunginhallituksen varajäsen . Se on pitkäjänteistä, katsotaan asioita aika pitkälle tulevaisuuteen ja yritetään nähdä se iso kuva, hän avaa puoluevalintaansa. Se menikin sitten niin, että ”sinä tulet siihen, niin pystytään aloittamaan heti”, silloin toisessa järjestössä työskennellyt Niemelä kertoo. tavalla hippi, että lapsia piti myös vähän valistaa, Niemelä virnistää nostaessaan jo puretun liukumäen palan käsiinsä vajan seinustalta. – Mietin sitä paljon, mutta sitten totesin, että SDP on arvojeni mukainen puolue. Niemelä oikeastaan päätyi joukkueen kasvattajaksi. Lupasin omien töiden ohella tehdä tyttötoiminnalle mallin, jotta sille voidaan hakea rahoitusta. Nyt aika oli oikea. harrastaa vaeltamista, juoksemista ja kirjoittamista D-KASVO MEILLÄ ON PERHEEN KANSSA KAUHEAN HAUSKAA. Tavoite on tukea lapsia niin, että he saavat käytyä koulunsa, pääsevät toisen asteen koulutukseen, saavat ammatin ja löytävät paikkansa tässä yhteiskunnassa, Niemelä kiteyttää
Se oli sellainen tosi 80-luvun lapsuus. Lähiluonnon säilytde_30032023_32.indd 35 de_30032023_32.indd 35 14.3.2023 11.37 14.3.2023 11.37. Samalla hänestä huokuu päättäväinen rauhallisuus. Se ei ole vain yksi lapsi, jota autetaan, vaan vaikutus kumuloituu laajemmin lapsen koko verkostoon, perheeseen ja kavereihinkin. Oli paljon kavereita ja oltiin aina ulkona, siellä isoissa metsissä. Kun hän innostuu jostain, hän lähtee siihen ”aina sata lasissa”. 35 Demokraatti jon muutakin. Liikkeessä on oltava vähän silloinkin, kun on paikoillaan – nytkin puhuessaan hän pyörittelee sormissaan hiuslenkkiä. Kun lapset haluavat olla kanssamme, on meidän helppo mennä myös TAVOITE ON TUKEA LAPSIA NIIN, ETTÄ HE LÖYTÄVÄT PAIKKANSA YHTEISKUNNASSA. ESPOOSSA SYNTYNYT Nelli Niemelä vietti valtaosan kasvun vuosistaan Kirkkonummella ja Helsingissä äidin, isän ja isoveljen kanssa. Leireillään luonnossa, kokkaillaan, pelaillaan – mitä ikinä keksitäänkin. – Asuimme ihan metsän vieressä. – Koska se on niin hirveän pitkä aika, siinä syntyy tosi syvä luottamus ja hyvä yhteistyö. tämisen tärkeydestä puhuva Niemelä muistaa Kirkkonummelta seikkailut metsässä. Tykkäsin tosi paljon olla koulussa ja urheilla. Läsnäolo on kokonaisvaltaista. Niemelä on niitä ihmisiä, jotka ovat koko ajan menossa. Kasvattaja menee tarvittaessa kouluun tueksi oppitunnille tai mukaan vaikkapa sosiaalitoimen tapaamisiin. Virtaa riittää, ja usein tulilla on monta projektia samaan aikaan. heidän kotiinsa ja kysyä, voidaanko siellä olla jotenkin avuksi
Nykyisin on Niemelän vuoro viihtyä Tiian kodin nurkissa, kun psykoterapeuttiopinnot vievät hänet säännöllisesti Tampereelle, jossa Tiia nyt asuu. Aina se ei toimi, ja siksi hän toivookin lastensuojelulain kokonaisuudistusta. Lapset eivät kaikki ole ihan yhtä meneviä, mutta ovat tyytyväisiä elämäänsä. Siitä olen tyytyväinen, että olemme osanneet olla ottamatta ylimääräisiä paineita ja kasvattaneet rennolla otteella. Se oli kaikille ok. Tiia oli jo täysi-ikäinen, joten Niemelä selvitti, miten aikuisadoptio toimii. – Meillä oli Tiiaa pienemmät lapset, niin Tiia kävi täällä välillä hoitamassa lapsia. PERHE ON Nelli Niemelälle iso voimavara. ON HEITÄ, JOILLA ON KAIKKI TOSI HYVIN JA KAIKKI MAHDOLLISUUDET. Meille aika paljon sattuu ja tapahtuu, kun olemme miehen kanssa molemmat tämmöisiä – koko ajan menossa. Biologiset lapsemme pitävät häntä isosiskonaan. Niemelä oli lastenkodissa työskennellessään Tiian omaohjaaja, ja heidän välilleen syntyi erityinen yhteys. Lasten valitsemalla apinatapetilla tapetoidulle keittiön seinälle on ripustettu kuvia, joista Niemelä esittelee perheensä lempeää lämpöä äänessään. Perheeseen kuuluvat miehen lisäksi lapset – 19-vuotias Amanda, Hermanni, 18, Matleena, 13 ja Tiia, 26. — Meillä on perheen kanssa kauhean hauskaa. Se oli jotenkin hirveän luontevaa, Niemelä kertoo Tiian tulosta perheeseen. Pappikin hänestä olisi voinut tulla – epäilemättä nuorisosellainen. Hän sai hyvän kuvan siitä, miten lastensuojelu toimiessaan oikeasti auttaa. SITTEN OVAT HE, JOILLA EI OLE. – Meidän partiolaiset olivat ihan huikeita tyyppejä! Kävimme paljon retkillä ja muiden mukana telttaleireillä, Niemelä kertoo kokemuksista, joilla on ollut vaikutusta siihen, että hän lähti sosionomiopintoihin. 36 Demokraatti D-KASVO Energiaansa hän on jo nuorena tykännyt suunnata ihmisten kanssa toimimiseen. Sellaisen viimeisen ahaa-elämyksen koin, kun Tiia istui tässä keittiön pöydän ääressä ja kertoi kavereilleen puhelimessa, että ”mä oon tässä porukoilla”. Ryhdyimme pohtimaan ratkaisuja. Perhe näkyy kodissa monin tavoin, vaikkei kotona olekaan nyt muita kuin Minni-koira ja terraariossaan patsasteleva parta-agama. Äideille usein satelee ohjeita joka puolelta – lapsen pitää saada sitä ja tätä ja niin edelleen. Yhteys ei katkennut, vaikka Niemelän työpaikka vaihtui. Nyt lakia vaivaa pirstaleisuus, joka johtaa hänestä siihen, ettei kellään ole hallussa kokonaiskuvaa lapsen tai perheen tilanteesta. – Silloin kehitysvammaisille ei ollut partiotoimintaa ja joku otti siitä yhteyttä nuorisopastoriimme. Teemme paljon asioita yhdessä ja tuemme toisiamme, Niemelä kuvailee. Jossain vaiheessa sitten huomasimme, että Tiia viihtyikin täällä kaikki pyhät ja muutenkin. – Kysyin Tiialta, että mitä jos virallistettaisiin tuo asemasi. – Mielellään tehdään kaikenlaisia toimenpiteitä toisen perään. Lippukuntaa voi vetää vain täysi-ikäisenä, joten tulimme siihen tulokseen, että sinä päivänä, kun täytän 18, perustamme kehitysvammaisten lippukunnan. VUODET LASTENKODISSA antoivat Niemelälle muutakin kuin tyttären. Niitä voi olla ketjussa kymmenen, mutta kukaan ei oikeastaan tiedä, mitä siinä matkalla on tade_30032023_32.indd 36 de_30032023_32.indd 36 14.3.2023 11.37 14.3.2023 11.37. Elämää ei ole siivottu piiloon. Yläkoululaisena Helsingin Oulunkylässä hän sukelsi täysillä seurakunnan isostoimintaan ja partioon. Koska Tiialla ei ollut elämässään muita läheisiä ihmisiä, ottivat Niemelät tytön osaksi perheensä arkea. Sitä pyöritettiin kymmenen vuotta
Sekin pesti tuli syliin hieman yllättäen, mutta mikäs siinä. Aloittelijana sen sisäistäminen, että nyt tehdään monien ihmisten elämään oikeasti paljon vaikuttavia päätöksiä, oli herättävä kokemus. Sen sijaan tarjotaan vuorovaikutustilanteiden kartoitusta tai diagnooseja — kaikkea muuta kuin mitä oikeasti halutaan tai tarvitaan. Lasten ja nuorten pahoinvoinnista puhutaan paljon. Niemelä ei itse ole ehdolla, vaan toimii Nina Korventaipaleen (sd.) vaalipäällikkönä. keitä linjauksia läpi virkamiesten esitysten sijaan. Sata lasissa vaan. Mitkä kolme asiaa ovat tärkeintä elämässä. – Meillä on tosi hyvä porukka! On tärkeää, että malttaa kuunnella ja selvittää, miksi toinen haluaa asian eri tavalla kuin me. KERAVALLA ON valoisa tulevaisuus, Nelli Niemelä uskoo. Se tulikin tarpeeseen, kun valtuustokauden alku oli aikamoista rytinää. Niemelä on hyvillään siitä, että valtuutettuna hän on kokenut myös sellaisia tunteita, jotka vähän kirpaisten kasvattavat. Valtuustotyö on ollut todella mielenkiintoista, vaikka ajoin raskastakin. Päätöksentekijänä hän ei pelkää haastaa virkamiesten näkemyksiä, ja jo näin lyhyessä ajassa hän on puhunut puolelleen muiden puolueiden edustajia ja saanut meille tärdossa, mutta sen paino valkeni uudella tavalla. Vaikkapa kotiapu voisi auttaa monia perheitä vaikeiden tilanteiden yli. Perhe hukkuu helposti sinne sälän keskelle. – Siinäkin on oppinut paljon uutta. – Vaalit siirrettiin, niin aloituskin siirtyi syksylle, jolloin tulivat heti kaikki budjetit ja sopeuttamiset – ihan kaikki siihen päällekkäin. Sieltä voi löytyä joku isompi kuva kuin itse on nähnyt. Niemelä pitää erittäin tärkeänä, että peruspalvelut ovat kunnossa. Kasvatusja opetuslautakunnassa hän uskoo myös pääsevänsä vaikuttamaan hyvin tärkeinä pitämiinsä asioihin. Sitten ovat he, joilla ei ole. Ensin mainittujen on vaikea ymmärtää tilanteita, joissa ihmisellä ei ihan oikeasti ole samoja mahdollisuuksia kuin itsellä. En esimerkiksi tiennyt, että makkaran paistamiseen tarvitaan lupa! Samalla paikalla ollaan paistettu makkaraa kaikissa mahdollisissa järjestöissä iät ja ajat, eikä lupia ole tarvittu, mutta opin, että sitten tarvitaan, kun se on poliittista makkaranpaistoa, Niemelä nauraa. Vastuu oli kyllä tiede_30032023_32.indd 37 de_30032023_32.indd 37 14.3.2023 11.37 14.3.2023 11.37. – Tiedän monta tapausta, joissa perhe olisi halunnut jonkun avun sinne kotiin. Niemelä pitää tärkeänä, että Kerava pystyy säilyttämään yhteisöllisen pikkukaupungin persoonansa, vaikka nyt muodostettiin iso hyvinvointialue Vantaan kanssa. Lähiluonto, sitäkin pitää vaalia. 37 Demokraatti 1 Perhe, ystävät ja läheiset ihmiset. Joskus on vinksin vonksin, mutta sitten kääritään hihat ja ryhdytään hommiin. Tarvitaan oikea-aikaisia, mielellään jo ennalta ongelmia ehkäiseviä palveluita. Sitten kuitenkin oivalsin, ettei maailma romahtanutkaan, vaikkei toimintani miellyttänytkään kaikkia. Jos sitä ei ymmärretä, ei myöskään kunnolla pystytä antamaan mahdollisuuksia heille, jotka ovat niitä vailla. Tilanne on hyvin polarisoitunut ja kuilu kasvaa koko ajan. PÄÄTÖKSENTEOSSA NELLI Niemelä on uusi, mutta selvästi innolla mukana. Niemelä itse kiittelee demareiden porukkaa saamastaan tuesta. Hän toivoo, että peruspalveluita saadaan lasten, nuorten ja perheiden näkökulmasta parannettua. pahtunut tai mitä sillä kaikella edes tavoiteltiin. Niemelän mielestä olisi erittäin tärkeää, että kaikki yhteiskunnassa – vauvasta vaariin – kykenisivät ymmärtämään, mistä monet ongelmat kumpuavat. Sitten kun en ollutkaan – on jouduttu tekemään vaikeita sopeuttamispäätöksiä ja saatu palautetta – huomasin, että minun oli aluksi tosi vaikea sietää sitä. Siellä rentoudun, ja on supertärkeää kaiken elämän kannalta, että pidämme luonnosta huolta. Yhdellä tutulla perheellä meni 12 vuotta, että kotiin saatiin tukihenkilö, Niemelä kertoo. Näistä asioista on puhuttu eduskuntavaalikentilläkin. Hyvässä yhteistyössä yli puoluerajojen. Vuoden valtuutettu -kilpailuun hänet ilmoittanut Keravan Demareiden puheenjohtaja Kaisa Niskanen kuvaa häntä muun muassa näin: – Valtava tiedonjano ja oppimisen halu on tehnyt hänestä lyhyessä ajassa jo merkittävän osan sosialidemokraattista valtuustoryhmäämme. Kun keltanokan pää on ollut pyörällä, on onneksi voinut luottaa konkareiden apuun. Uutta tuli kerralla paljon. 3 TÄRKEINTÄ 3 Aina kun kohtaan ihmisen, muistan sen, että myös minä voisin olla hänen asemassaan. Voi löytyä vaikka yhdistellen kolmas vaihtoehto, jota lähteä viemään. Rohkaisu ja keskinäinen tsemppaus on valtuustoryhmässä tärkeä voimavara. 2 Luonto – metsät, tunturit, kaikki. Silloin raskaammat palvelut eivät menisi tukkoon niistä ihmisistä, joita voitaisiin auttaa keveämmillä palveluilla. – On heitä, joilla on kaikki tosi hyvin ja kaikki mahdollisuudet. – Olen aina ollut se hyvä tyyppi, kun olen tehnyt auttamistyötä. Sitä on vain turkasen vaikea saada
Naiset ratkaisevat eduskuntavaalit KOLUMNI Mikko Majander mikko.majander@magma.fi Kirjoittaja on Helsingin yliopiston poliittisen historian dosentti, joka työskentelee tutkijana ajatuspaja Magmassa. Siitäkin huolimatta, että eniten kannatustaan naisäänestäjien keskuudessa lisäsi vaalivoittaja ruotsidemokraatit, joka vietteli heistä puolelleen jo 16 prosenttia. Yhdessä nämä kaksi puoluetta saisivatkin jo puolet miesäänistä, ellei ylikin. Eduskuntavaaleissa ei asetelma jäsenny yhtä pelkistetysti, mutta jotain samaa on ajan hengessä. NYHYHALLITUKSEN MUODOSTANEEN VIISIKON TAKANA OLI NOIN KAKSI KOLMASOSAA NAISÄÄNESTÄJISTÄ. Taloustutkimuksen mielipidemittaus sydäntalvella viittasi siihen, että suhteellisesti tarkastellen SDP:n ja vasemmistoliiton äänestäjäkunta naisistuu, luultavasti lähinnä vihreiden kustannuksella. Jos hallitus olisi muodostettu yksin naisäänten perusteella, naapurissa jatkaisi nyt punavihreä koalitio selvällä mandaatilla suositun Mag dalena Anderssonin johdolla. de_30032023_38.indd 38 de_30032023_38.indd 38 20.3.2023 9.09 20.3.2023 9.09. Riikka Purralla on näytön paikka. Ruotsinkielisten keskuudessa tehdyssä mielipidemittauksessa naiset kannattivat RKP:n lisäksi hallitukseen selvästi enemmän punavihreitä puolueita, kun taas miehet kallistuivat oikeis ton suuntaan. Viime eduskuntavaaleissa puolue sai 10 prosenttia naisten äänistä, kun Timo Soinin aikoihin se ylsi viitisen prosenttiyksikköä parempaan tulokseen. VASTAAVA ILMIÖ näkyi viime syksynä Ruotsin parlamenttivaaleissa. Poliittisen kentän toisella laidalla vasemmistoliitto on yli kaksi kertaa ja naisten keskuudessa peräti viisi kertaa suositumpi. Perussuomalaisia toivoo hallitukseen vain 16 prosenttia ruotsinkielisistä. Myös perussuomalaisilla pitäisi olla tässä suhteessa paljon potentiaalia parantaa. Vastaava polarisaatio näkyi asiakysymyksissä suhtautumisessa hyvinvointipalveluihin ja talouskysymyksiin. Kuluneen vaalikauden aikana sukupuolten välinen polarisaatio lienee vain vahvistunut. Siinä tapauksessa joutuu puntaroimaan galluplukuja, joissa SDP on ruotsinkielisten suosikki hallituskumppaniksi ennen kokoomusta. Svenskfinland ei ole Suomi pienoiskoossa eikä vaaleja ratkaista sen äänillä, mutta tasaisessa tilanteessa voi RKP päästä melkoiseksi vaa’ankieleksi. He myös paljolti ratkaisivat vuoden 2019 tuloksen. 38 Demokraatti N aiset ovat 1990-luvulta asti olleet ahkerampia äänestämään eduskuntavaaleissa kuin miehet. Hallituksen muodostaneen viisikon takana oli noin kaksi kolmasosaa naisäänestäjistä, siinä missä miehistä suurin piirtein puolet. TARJA HALOSEN valinnan presidentiksi ratkaisivat ne ”porvarinaiset”, joilla oli vuonna 2000 rohkeutta äänestää presidentinvaalien toisella kierroksella yli blokkirajan. Keskustaa kannattavien naisvaltaisuuden kasvua selittänee miesten siirtyminen tukemaan perussuomalaisia ja kokoomusta
Olen kiitollinen elämänkumppanistani. Ja se 85 prosenttia on arkea. Minulla ja miehelläni on yhteensä 5 lasta, 14 lastenlasta ja yksi lapsenlapsenlapsi. 39 Demokraatti Merja Mäkisalo-Ropponen 64-vuotias vielä hetken aikaa kansanedustaja N äen peilissä hyvin kiitollisen ihmisen. Olen aina vaihtanut työtä, kun on alkanut tuntua siltä, että osaan homman. KASVOT PEILISSÄ Teksti ja kuva Nora Vilva nora.vilva@demokraatti.fi de_30032023_39.indd 39 de_30032023_39.indd 39 16.3.2023 15.56 16.3.2023 15.56. En olisi tämä ihminen, jos en olisi myös kokenut niitä suruja ja murheita, mitä elämä on tuonut mukanaan. Tämä 12 vuotta eduskunnassa on pisin yhtenäinen työrupeamani. Tavallisen arkipäivän onnen, että voi elää ja olla, eikä tässä hetkessä ole suuria suruja. On tullut tarve lähteä oppimaan jotain uutta. Elämänkumppanini on tehnyt minut paremmaksi ihmiseksi. Olen tehnyt 16-vuotiaasta asti töitä ja elättänyt itseni. Eikä tämä ole uutuuden hurmosta – olemme olleet pian 20 vuotta naimisissa. Kymmenen prosenttia sadasta on huippuhetkiä – oikein juhlaa. Tunnen kiitollisuutta perheestäni. Mutta on suruilla ja murheillakin oma merkityksensä. Ne ovat monella tavalla opettaneet ja kasvattaneet. Pystyykö siitä itse näkemään, että elämä on hyvää ja kaunista. Se Merja, joka olin ennen Jukkaan tutustumista, oli stressaantunut ja tyytymätön, synkkämielinenkin, sellainen levoton sielu. Sydän pakahtuu kiitollisuudesta elämää kohtaan – se on suonut, että olen saanut opiskella ja tehdä työtä, ja olen samalla myös saanut tällaisen perheen. Elämänfilosofiani on, että jos sata prosenttia on koko elämä, niin siitä viisi prosenttia on surua ja murhetta – vaikka on ollut hetkiä, jolloin suru on sumentanut kaiken. Minusta elämän onni tulee siitä, mitä ajattelee tästä 85 prosentista. Sen taidon olen oppinut mieheltäni
Suomen elokuvateattereissa koetiin poikkeuksellinen ilmiö, James Cameronin ohjaaman Titanicin murskamenestys. Suomessa ensi-iltapäivä oli 16.1.1998. Sinänsä kevät 1998 ei vielä poikkeuksellisen kaukaiselta tunnu. Titanic oli saanut maailmanensi-iltansa Tokion elokuvafestivaalilla 1.11.1997. 40 Demokraatti KULTTUURI Matka kadotettuun lumoon Titanicista tuli Suomessa klassisen elokuvateatterikulttuurin viimeinen satama. Määrä oli sitä luokkaa, että kopioita riitti heti myös pienemmille paikkakunnille. Ahtisaaren Suomessa Titanic lähti neitsytmatkalleen 46 filmikopion voimin. Helsingissä ensi-iltasaleja oli kolme. Teksti Jukka Sammalisto / Kuvat Filmikamari M aailmanhistoriassa neljännesvuosisata on lyhyt aika, mutta elokuvahistoriassa viimeiset 25 vuotta ovat pitäneet melkoista aaltoliikettä. Kotimaassaan Yhdysvalloissa se saapui teattereihin 19.12. Vaikka kohina Titanicin ympärillä ulottui savuisimmista keskikaljakuppiloista fiineimpiin kahvisalonkeihin, se oli outoa kyllä vain tyyntä myrskyn edellä. Titanicia ihmeteltiin Aikatalon Bristol 1:ssä, kauppakeskukseen nivoutetussa de_30032023_40.indd 40 de_30032023_40.indd 40 22.3.2023 9.51 22.3.2023 9.51
Kymmenen vuotta sitten nähtiin ensimmäinen kolmiulotteinen versio. Cameronin seuraava elokuva Avatar (2009) oli digikäänteen vihertävä lippulaiva, yksi välivaiheen elokuvista, joita esitettiin sekä filmiltä että digitaalisesti. Bristolin tilalla on kuntosali ja Forumin eli entisen neuvostoelokuvien Capitolin tilalla yökerho. Titanic taas valmistui aikana, jolloin kotitallenteissa oli alettu siirtyä vhs-nauhoista dvd-levyihin. DIGIAJALLA TITANIC on saanut jo kaksi uusintaensi-iltaa. Itikseen on eri paikkaan tullut sittemmin uusi elokuvateatterirypäs. Yhtäkään näistä teattereista ei enää ole. Tuorein on pyörinyt helmikuusta alkaen teattereissa. 41 Demokraatti Matka kadotettuun lumoon Forum 1:ssä ja Itäkeskuksen Kino 1:ssä. Siitä huolimatta Titanicista ehti tulla tiettävästi myydyin vhs-julkaisu Suomessa. Suomessa Titanic oli kuin spektaakkede_30032023_40.indd 41 de_30032023_40.indd 41 22.3.2023 9.51 22.3.2023 9.51. Vähemmälle huomiolle Titanic-ilmiön käsittelyssä on jäänyt elokuvan alkuperäisen katsomiskontekstin merkitys
Silloisten rypäleteattereiden salit olivat vielä pieniä ja usein auditoriomaisia. Adams suljettiin vähän ennen sitä, välirauhan aikaan 1940 avattu Hällä hyvin vähin äänin 2001. Esimerkiksi Tampereella kauppakeskus Koskikeskuksen avaaminen keväällä 1988 merkitsi käännettä, jonka jälkeen juuri ja juuri valtaosa kaupungin elokuvasaleista kuului jo rypäleteattereille. Helsingissä Finnkino harvemmin antoi entiselle ylpeydelleen Bristolille enää minkään elokuvan yksinoikeutta, mikä edesauttoi sen alasajoa, joka koitti joulun alla 2010. Suomessa Titanicista ja sen kuvaamasta katastrofaalisesta neitsytmatkasta tuli sattumoisin myös viimeinen kansaa yhdistänyt matka valtavirran elokuvakulttuuriin, jossa elokuvia katsottiin filmiltä klassisessa, historiallisessa loistossa. Jos astut sisään aulaan, et voi valita, mitä katsot. Astrassa menee Taksikuski, Dianassa Amerikkalainen ystävä. Tennarisukupolvet tulevat muistelemaan toisin. Isoimmat elokuvakaupungit, pääkaupunki etunenässä, olivat varsinaisia seikkailumaastoja. Titanicin kohdalla puhuttiin aikanaan paljon subliimin käsitteestä, ”ylevän” paluusta. Titanicin tapahtuma-aika 1912 on hyvin lähellä sitä, jolloin pitkän, tunnista kahteen tai kolmeen kestävän elokuvan muoto, joka edelleen hallitsee ohjelmistoja, oli vakiintumassa. Helsingissä lukijana oli aikanaan itse kreivi, Carl-Erik Creutz. Suuret ensi-illat ja odotetut tapaukset sijoitettiin edelleen lähtökohtaisesti pitkän linjan perinteikkäisiin elokuvapalatseihin, joista monet olivat peräisin jo 1900-luvun alkupuolelta. Uudenaikaisista elokuvakeskuksista huolimatta vanhat elokuvapalatsit pitivät 1980ja -90-luvuilla elokuvakartalla vielä kiistattoman arvovaltansa. SUOMESSA TITANIC OLI JÄÄHYVÄISET VALTAVIRRAN ELOKUVAKULTTUURIN TEATTERIPERINTEELLE. Kukaan ei osannut valittaa ahtaasta jalkatilasta ja vieruskatsojan kyljestä – sellaiset olivat vielä sivuseikkoja. Titanic tuntui matkalta johonkin kadotettuun lumoon. Jo aiemminkin oli ollut monisaliteattereita, jotka oli joskus pilkottu vanhoista yhden salin teattereista. Virtaviivaistuneissa viihdetuotannoissa ei oltu enää erityisemmin satsattu ylettömiin romanttis-historiallisiin spektaakkeleihin. Valinta tehtiin etukäteen usein elokuvakartan avulla. Valkokankaalla kohti tuhoaan käyvän valtamerialuksen ja sille pyhittäytyneen elokuvateatterin interiöörit saattoivat tietyiltä kokemuksellisilta tasoiltaan päästä hyvinkin lähelle toisiaan. Monella paikkakunnalla toimi myös puhelinnumero, josta ohjelmiston sai tietoonsa. Helsingissä ruotsalais-tanskalaisen Sandrew Metronomen Kinopalatsi avattiin marraskuussa 1998 ja Finnkinon Tennispalatsi helmikuussa 1999. Muistammehan ajan, jolloin elokuvateatteri käytännössä merkitsi yhtä ainutta prameaa tai prameahkoa salia. Häme-kyltti säilyi katukuvassa vielä ainakin vuoteen 2018. Kun vuonna 1912 ei tiedetty tulevasta maailmansodasta, ei vuonna 1998 tiedetty juurikaan siitä, miten ja millaisissa puitteissa elokuvia pian esitetään ja katsotaan. ELOKUVATEATTEREITA RAKENNETTIIN 1900-luvun edetessä itseisarvoltaan sitä suureellisemmiksi ja loisteliaammiksi miksi elokuvatkin hengeltään kypsyivät ennen television ja videoiden luomaa kilpailutilannetta. Sitä julkaistiin perjantain sanomalehdessä ohjelmiston vaihduttua. Suomeen ne ilmaantuivat 1970-luvulla ja yleistyivät 1980-luvulla. 42 Demokraatti KULTTUURI limainen jäähyväisfanfaari valtavirran elokuvakulttuurin pitkälle, horjumattomalle teatteriperinteelle. IKONISET ELOKUVAT jakavat aina mielipiteitä, mutta suuriin elokuvailmiöihin kytkeytyvä sosiaalinen konteksti on oma ulottuvuutensa. Tampereella Hämeenkadun Adams ja Hällä säilyivät 1990-luvulla messevinä paraatiteattereina, kunnes kymmensalinen Plevna avautui Finlaysonilla maaliskuussa 1999. Koskikeskuksen nelisalinen Bio Bio syrjäytti kadun toisella puolella sijainneen Hämeen, jossa oli myös jo 1969 esitetty kaupungin ensimmäinen elokuva-arkiston sarja. Tampereen keskustan vanhimmaksi elokuvateatteriksi jäi 1992 avattu Niagara. de_30032023_40.indd 42 de_30032023_40.indd 42 22.3.2023 9.51 22.3.2023 9.51. Suurimman ja pienimmän salin ero ei ollut aina häkellyttävä. Elokuvateatteri oli aina ikään kuin esittämänsä elokuva. Kymmensaliset tai vielä suuremmat, teknologisesti ja esteettisesti standardoidut multipleksit olivat jo yleistyneet maailmalla, mutta Suomessa Titanicin aikaan ne olivat vasta rakenteilla. Niinpä huippuunsa kehitettyjen monisaliteattereiden ja niiden parin jättikankaan tuleminen tarkoitti sukupolvilta toisille siirtyneiden lukuisten klassisten ja modernimpienkin elokuvateattereiden vähittäistä katoamista
Samalla myös Virginio ja Sisa joutuvat pohtimaan valintojaan, kun kaupungissa asuva sukulaispoika ilmestyy paikalle tarkoituksenaan taivuttaa vanhukset lähtemään mukanaan. Samanniminen bolivialainen elokuva (2022) on suomalaisessa teatterilevityksessä kummajainen ja ilmestys, kenties ainokainen laatuaan. 43 Demokraatti Jumalan selän takana Utama Ohjaus: Alejandro Loayza Grisi Pääosissa: José Calcina, Luisa Quispe, Candelaria Quispe, Placide Ali 2022, 87 minuuttia ELOKUVA Kuivan maan kuuma polte ajaa tyhjenevän maaseudun viimeisiä jääriä kodeistaan, kun vuorten jäät sulavat ja sateet ovat kadonneet. Elokuva on pieni, mutta kuin vaivihkaa se kuvaa suurta yhteiskunnallista ja ympäristöllistä muutosta. Teksti Rane Aunimo V anha mies kertoo tarinan kondorista, joka tuntee olonsa tarpeettomaksi, nostaa siipensä ylös ja syöksyy kiviä vasten kuolemaansa. Utama on ketšuan kieltä ja tarkoittaa kotiamme. de_30032023_40.indd 43 de_30032023_40.indd 43 22.3.2023 9.51 22.3.2023 9.51. Myötäelävä kuvaus tohtii näyttää myös raihnaisen miehen vähemmän mieluisia piirteitä ja itsekästäkin takertumista pinttyneisiin tapoihin ja uskomuksiin. Sundancen elokuvafestivaaleilta Yhdysvalloista irtosi heti Grand Jury Price. Virallisesti se on toki kolmen maan, Bolivian, Uruguayn ja Ranskan yhteistuotanto. Harvoin mutta harkitusti puoliso käyttää ääntä, jota äkäisen isännänkin on kuunneltava. Utaman päällimmäinen tunne on suru murenevasta maailmasta, joka ajaa ikiaikaisia kansoja ja heidän toimeentuloaan yhä ahtaammalle marginaaliin ennen kuin ne häviävät iäksi historiaan. Elokuvassa ilmastonmuutosta ei mainita sanana kertaakaan, sillä vuorten jään sulaminen ja sateiden katoaminen merkitsevät sen juureville henkilöille konkretiaa eikä paperinmakuista teoriaa. Ohjaaja Alejandro Loayza Grisi tulee Boliviasta ja Utama on hänen esikoisohjauksensa. ASETELMA MUISTUTTAA hiukan Hollywood-tähtien Kultalampea (1981), mutta ilman loistoa, bravuureja ja nostalgiaa. Tavanomaiseen tusinaviihteeseen turtuneille Utama voi tuntua tuskallisen hitaalta kerronnalta, mutta vaikkapa Béla Tarrin tai Carlos Reygadasin teoksia nähneiden mielestä siihen mahtuu myös paljon puhetta ja tarinan käänteitä. IÄKÄS PARISKUNTA Virginio ja Sisa elää yksitoikkoista arkea Andien reunustamalla maaseudulla hoitaen laamoja ja eläen maan antimista. Ilman juoksevaa vettä ja muita modernin maailman mukavuuksia päivittäinen työ askareineen muodostaa olemisen koko sisällön, jota ulkopuolisten mutta myös nuorempien sukupolvien on vaikea ymmärtää. Kauan jatkunut kuiva kausi pakottaa eristäytyneen, pitkien välimatkojen kyläyhteisön pohtimaan asumisensa ja elinkeinonsa tulevaisuutta pölyistä ja paahtavaa todellisuutta vasten, kun edes jumalia tyynnyttelevät uhrilahjat eivät enää tuo helpotusta. Aivan esikuviensa ja vertailukohteidensa tasolle Utama ei kuitenkaan nouse. Sinänsä kaunis tarina maaseudun viimeisistä ikihongista ja jääristä on kovin tuttu ja allegoria petolinnun kohtalostakin vähän alleviivaava
Nuori tanskalaispappi Lucas lähetetään vähäväkiselle saarelle levittämään evankeliumia ja rakentamaan yhteen sen kolkkaan kirkko. Pàlmasonin ohjauksen tempo on enimmäkseen viipyilevä, mutta toiminnallisemmaksi heittäytyessään – oli sitten kyse tulvivan joen ylityksestä tai kirkonrakentajien talkoopippaloista – myös raisu. Pitkä taivallus ratsain halki tiettömän saaren, jonka maaperä on röpelöistä, vuoret jyrkkiä ja joet arvaamattomia, on via dolorosa, josta Lucas selviää nippa nappa hengissä. 44 Demokraatti KULTTUURI Epämuodostuneessa maassa Tutkimusmatkailijat, uudisraivaajat ja miksei lähetystyöntekijätkin ovat aina kiehtoneet fiktion aiheena: matka johonkin uuteen maailmaan tarjoaa avarat mahdollisuudet tarinankuljetukselle. Tätä matelun ja vetojen intervallia jää elokuvalta kaipaamaan enemmän, sillä paikoin sekä tarinallinen että kuvallinen kerronta jähmettyvät nyt paikoilleen. Papin herkeämätön halu myös dokumentoida laatikkokameralla matkan vaiheita tekee hänestä oudon kiinnostavan. KUTSUMUS JAKAANTUU kahteen osaan. Teksti Rolf Bamberg S ellaisista lähtökohdistä ammentaa myös Hlynur Pàlmasonin ohjaama islantilais-tanskalainen elokuva Kutsumus, jonka tanskankielinen nimi Vanskabte land (eli jotain siihen suuntaan kuin epämuodostunut tai viallinen maa) kuvaa osuvammin sen asetelmia. Elokuvan loppupuolella hänestä alkaa paljastua myös toisenlaisia puolia: hetkellistä iloluontoisuutta, lämminhenkisyyttä, vetoa toista sukupuolta kohtaan. Ja ilman matkaoppaaksi värvättyä Ragnaria, paikallista kaikentaitavaa äijänjörrikkää, uhreja olisi tullut paljon enemmän. Mutta mielialat vaihtelevat yhtä nopeasti kuin sää Islannissa. Ensi-ilta 24.3. Elokuvassa eletään 1800-luvun loppupuolta, jolloin Islanti oli vielä Tanskan siirtomaa. Kaikki seurueessa eivät ole yhtä onnekkaita. Kiinnostavampaa kuin komeat näkymät ovat elokuvan ihmisten sielunmaisemat ja kulttuuriset törmäykset. Lucas (Elliott Cosset Hove) ei ole erityisen avarasydäminen kirkonmies vaan sulkeutunut ja eräänlaiselle lähetystehtävälleen omistautunut. Hetkeksi, sillä pinnan alla kuplii purkautumistaan odottava jännite. *** ELOKUVA de_30032023_44.indd 44 de_30032023_44.indd 44 21.3.2023 12.52 21.3.2023 12.52. Nuo luonnonilmiöt näyttäytyvät elokuvassa väkevästi kuten saaren karunjylhät piirteet aina, eli eivät ennennäkemättömästi. Kun koettelemusten jälkeen päästään kohteeseen, elokuvaan tulee uutta eloa ja valoa. Kutsumus Ohjaus: Hlynur Pàlmason Pääosissa: Elliot Crosset Hove, Vic Carmen Sonne, Hilmar Guðjónsson, Ingvar Sigurdsson 2022, 143 min. Pitkä merimatka Islantiin ei Lucasille ja hänen tuekseen lähteneelle tulkki Carlille ole kummoinenkaan koettelemus verrattuna siihen, mitä tuleman pitää. Lucasin varsin fundamentaalinen usko ja järkkymätön päämäärätietoisuus herättävät paikallisväestössä sekä uteliaisuutta että epäilystä. Ensimmäinen reilu tunti menee luonnonvoimia vastaan kamppaillessa. Syrjäisen saaren alkuperäisväestö suhtautuu tanskalaisiin kuten herrakansoihin on halki vuosisatojen suhtauduttu: epäluuloisesti, vihamielisestikin
Ratsia. Molemmat muuttavat paikkaa vuodenaikojen mukaan. Yhtään hänen kokoelmaansa ei ole omassa hyllyssä, joten on suunnattava aamukävely Pasilan kirjastoon. ”Koska visaisäntä ei katsonut aihelliseksi antaa yhtään vihjettä runopähkinän ratkaisemiseksi, tekijän täytyy olla Nils-Aslak Valkeapää, saamelaisrunoilijoista tunnetuin ja palkituin. Yhtä hellinä ja komeina kuin suomeksi – ja toivottavasti molemmat käännökset ovat tavoittaneet olennaisen alkuperäisestä. Siis kuka, mikä. Time-lehti puolestaan julisti nyt etsittävän teoksen ”amerikkalaisen kirjallisuuden uudeksi klassikoksi”. Mikä on voinut lopettaa päättymättömät juhlat?” Kirjallisuussitaattien tunnistusta jo vuodesta 1992 Ihailtu ”Auringon poika” K oska tässä runotehtävässä itse teksti johdatti viivasuoraan Saamenmaahan, ei ekstravihjeitä ollut jaossa. Sitaatti on siitä hyvä, tunteikas ja loistava esimerkki. Hiljaisuus tuntui luonnottomalta. Ajankohtainenkin tämä shamaanimme on. ”Kaikki oli ennallaan, uima-allas Portugalista tuotuine sinisine ja keltaisine kaakeleineen, mustaa kiviseinää alas soliseva vesi. Palkinto Eero Reijoselle. Linnut, varsinkin muuttolinnut, olivat hänelle rakkaita. “Visavouti on kaivanut kirjakätköistään runoilijan, joka on multitaiteilijana kenties koko visahistorian monipuolisin. Vastaukset sähköpostilla kirjavisa@demokraatti.fi vasta 13.3. Kaikkien vastauksista enemmän verkkovisassa. Olen nähnyt hänet joskus 1980 luvulla Kautokeinossa arkisessa paikassa eli kaupassa. Kun hän tuli sisään, asiakkaiden suusta kuului kuiskauksia ’Ailu, Ailu’ ja ihailevat katseet seurasivat häntä. Visataiteilijamme on taatusti maailmalla tunnetuin Napapiirin takaisilla alueilla syntynyt suomalainen.” TARMO TIKKA kirjoittaa ”Ailusta” näin: “Hän on ja oli saamelaisten tuntojen tulkki, saamelaisuuden puolustaja ja luonnon puolestapuhuja. Omalle kansalle hän on yhä sen merkittävin puolestapuhuja. Maaliskuun 23. Talo oli samanlainen kuin ennenkin, paitsi hiljainen. Yliannostus. Salminen. Hermokaasu. Ja alkuperäiskansojen identiteettien nostajana ja esille tuojana visataiteilija on ehkä merkittävin henkilö, näin vielä yli 20 vuotta kuolemansa jälkeenkin. Selvää oli, että hänellä oli kunnioitettu ja ihailtava asema Norjan saamelaisten keskuudessa. Norjaan hän muuttikin asumaan ja sai myös maan kansalaisuuden.” Ailun hoksasivat myös Helena Nurmio, Mauri Nurmi, Mauri Panhelainen, Veikko Huuska, Juhani Niemi ja V-P. Pelin avaa viime visakierroksilla hyvin menestynyt Riitta Korhonen. Hänelle linnut vertautuivat saamelaisten jutaamiseen. 45 Demokraatti VISASITAATTI 5 Kun tämä Pulitzer-palkittu teos sai suomennoksensa viime vuosikymmenen alussa, kustantaja käytti puffitekstissään sen tekijästä ilmausta ”tämän hetken puhutuin amerikkalainen kirjailija. päivänä 1943 syntynyt toimen mies juhlisi näinä päivinä pyöreitä vuosiaan. Mietin erilaisia selityksiä kulkiessamme kokolattiamatolla sisäkön perässä läpi kaarevan talon, jonka jokaisesta ikkunasta näkyy kimaltelevalle uima-altaalle. Ihan kohtalaisesti tehtävä silti avattiin. Runo sisältynee myös samannimiseen suomenkieliseen kokoelmaan Aurinko, isäni – en päässyt tarkistamaan asiaa.” Eero Reijonen nostaa kirjailijan huomattavan korkealle jalustalle. Sieltä ei löydy Valkeapäätä suomeksi, joten alan lehteillä paksua teosta nimeltä Solen, min far. (rb) Jaakko Julkunen de_30032023_44.indd 45 de_30032023_44.indd 45 21.3.2023 12.52 21.3.2023 12.52. Ja kohta silmiin osuvat etsityt säkeet ruotsiksi: jojka, kära lilla fågel jne. koska pääsiäisen takia seuraavassa lehdessä visaa ei ole. Se sisältää hänen runojaan norjaksi sekä ruotsiksi. Oman kansansa ja alkuperäiskansojen edustajat ympäri maailman muistelevat lämmöllä tätä Japanin matkalta palaamassa ollutta, 26 marraskuuta 2001 Espoossa ystävänsä vieraana kuollutta miestä
Tarinan ennen kaikki oli paremmin -asetelma ei ole tuorein mahdollinen, mutta onneksi Seppälä osaa yllättää. Joku voi miettiä, että eikö ikääntyneistä ja kriisiytyneistä suomalaisista de_30032023_46.indd 46 de_30032023_46.indd 46 14.3.2023 9.35 14.3.2023 9.35. Hän valittaa siitä, ettei rannikolla enää kalasteta, ei edes virvelein ja katiskoin, vaan ruokakalat käydään hakemassa kiltisti hypermarketista: ”Me, meren äärellä eläjät, ostimme kalatiskiltä ruokottoman hintaista norjalaista lohifilettä, kassilohta, josta laserilla pommittamalla oli hävitetty lohitäit, Bomanin mukaan samalla tarkkuudella, jolla asiakkaiden kulutustottumukset bonuskorttien avulla haarukoitiin.” Kulttuuripessimistinen Merille kantaa huolta muun muassa suomen kielen taantumisesta. 46 Demokraatti KULTTUURI Savuna ilmaan Juha Seppälä: Merille Siltala 2023, 213 s. Seppälä kirjoittaa kaiken katoavaisuudesta. Hänen kertojansa, pelkäksi taakaksi muuttuneita tavaroitaan hävittävä eläkeläinen, spekuloi: ”Kirjat olivat menettäneet merkityksensä. Seppälä käyttää taiteellista vapauttaan kirjoittamalla mitä haluaa ja myös rikkomalla perinteistä kerrontaa, kun se on tarpeen. MERILLE YHDISTÄÄ omaäänisesti satiiria ja arkista tragediaa, tekijälle tuttuja juttuja. 1956) Merille kertoo ikääntyneestä kirjallisuuden sekatyöläisestä, joka hävittää entisen elämän tavaroitaan, kuten kirjastoaan. Kaunokirjailijoista ajatusta on hyödyntänyt aiemmin esimerkiksi George Saunders romaanissaan Lincoln bardossa. Juonipaljastusten sijaan sanottakoon tässä vain, että Merille ei ole arvokkaan vanhenemisen kuvaus. On ironista ajatella, että koska Seppälä kirjoittaa napakasti puheen rytmiin, niin Merille toimisi erinomaisesti äänikirjana. Elämä on tosiaan ankeaa. Hän ei ole kotonaan missään, ei Helsingissä eikä mökillä, hänellä ei ole perhettä, eivätkä työtkään enää kiinnosta. Joutuuko perikuntamme jopa maksamaan niiden hävittämisestä. Onko maailma peruuttamattomasti pilalla. Merille-teoksen keskushahmo kokee joutuneensa samaan irtautumisen paikkaan. Se oli osa suurempaa murrosta.” Teoksen päähahmo on kulttuurillisista harrasteistaan ja niihin liittyvästä itseinhostaan huolimatta niin sanottu tolkun ihminen. Teksti Esa Mäkijärvi / Kuva Laura Malmivaara V altiopalkitun ja Finlandia-ehdokkaaksi useasti yltäneen Juha Seppälän (s. Eikä vain rakennemuutoksen kourissa olevan Suomen osalta, vaan laajemmin: ”Rappio osui yksiin perinteisten ammattien häviämisen kanssa johtumatta siitä. BUDDHALAISUUDESSA BARDOA pidetään tilana kuoleman ja jälleensyntymisen välissä. Hänellä riittää painavaa sanottavaa kuvan ja äänen hallitsemasta nykyajasta. KIRJA Laaja-alainen kulttuurikriitikko Juha Seppälä on saanut valmiiksi uuden romaanin. Joitakin tämä yhdistelmä saattaa masentaa, mutta minua se virkistää kuin pulahdus avantoon. Merille alkaa Suomen kesästä, jolloin lohtua voi vielä löytää monimuotoisesta luonnosta, mutta syksyn koittaessa hanskat ovat jo tiskissä. Hän päätyy vanhan taiteilijakaverinsa Bomanin merenrantamökille miettimään parempia aikoja, jolloin korkeakulttuurilla oli vielä väliä. Hän on yksinäinen ja katkeroitunut, mutta ei ole menettänyt kykyään seppälämäiseen mustaan huumoriin. Ensin dinosaurukset, sitten kirjailijat, lopuksi lukijat. Entä sitten. Paasatessaan englannin ylivallasta ja Suomen katoamisesta maail mankartalta romaanin nimetön kertoja ja kolumnejakin tehtaillut Seppälä sekoittuvat toisiinsa. Ehkä niiden omatoiminen hävittäminen pian kriminalisoitaisiin, koska polttaminen tuotti ympäristömyrkkyjä ja lopulta – niiden harvinaistuttua – ne julistettaisiin eräänlaiseksi suojelukohteeksi.” Ovatko kirjat, kuten käsissäni pitelemäni kovakantinen Merille, tosiaan ongelmajätettä. Jos sellainen tehdään, ehdottaisin lukijaksi tekijän itsensä lisäksi Kari Hotakaista tai Tommi Korpelaa, sopivan jäyhiä tyyppejä. Vanha minäkertoja tuntee olevansa melkein tiensä päässä. Hän, Suomi ja kirjallisuus tekevät hidasta kuolemaa kuin Cormac McCarthyn apokalyptisissä romaaneissa ikään. Aina voi istua tuvassa tavaamassa Seppälää. Romaanissa kuvattu aikakausi tuo mieleen Rooman valtakunnan viimeiset vuosisadat. Kokeneella kirjailijalla on jo sen verran tuotantoa, ettei se mahdu kirjan sisäliepeen teosluetteloon kuin pienellä fontilla
Päällimmäiseksi jää kuitenkin kiitollisuus hyvästä proosasta. TARINAN ENNEN KAIKKI OLI PAREMMIN -ASETELMA EI OLE TUOREIN MAHDOLLINEN, MUTTA ONNEKSI SEPPÄLÄ OSAA YLLÄTTÄÄ. Teos herättää ristiriitaisia ajatuksia, kuten Seppälän luomukset usein. de_30032023_46.indd 47 de_30032023_46.indd 47 14.3.2023 9.35 14.3.2023 9.35. […] Soittaisinko hänen summeriaan pehmeänä talvi-iltana, kun kiteiksi tiivistyvä kosteus väreilisi katulyhtyjen valokehässä surviaisparven lailla?” Merille-kertoja sekä ihailee tavallisia suomalaisia että pitää heitä toivottomina juntteina. Seppälä vastaa: ”Olimme vanhoja suomalaisia miehiä, niitä, joista on kirjoitettu liikaa kirjoja. Väärin: vanhoista ihmisistä ei ole kirjoitettu juurikaan, koska kukaan ei halua lukea vanhuudesta, harva kirjoittaa.” Parasta Merille-romaanissa ovat sen yllätykset, kuten tällaiset jopa runolliset lauseet: ”Vanhenemisen hidas koodi teki meissä koko ajan työtään.” Seppälässä on myös romantikon vikaa: ”Kävelisimmekö syksyllä joen rannoilla vaahteroiden punaisen ja keltaisen leiskuessa mustan veden pinnalla. 47 Demokraatti miehistä ole jo julkaistu tarpeeksi proosaa
48 Demokraatti TANJA AIRAKSINEN Suomi elää työstä Savo-Karjala tanjaairaksinen.sdp.fi 17 de_30032023_48.indd 48 de_30032023_48.indd 48 16.3.2023 16.24 16.3.2023 16.24
Koulutus luo talouskasvua Kolumni: Aleksis Salusjärvi TEEMA Pääomaa omaan päähän Näivettävä politiikka oli kaataa opin ojaan. 49 Demokraatti O pp i ja ra ha Tu le va isu ut ta ra ke nt am as sa . 49 Demokraatti Sivistys on palannut koulutus politiikkaan de_30032023_49.indd 49 de_30032023_49.indd 49 21.3.2023 13.35 21.3.2023 13.35. Suunta näyttää muuttuneen
Teksti Mikko Huotari / Kuvat iStock, kuvankäsittely ja grafiikka Arja Jokiaho K oulutuksen määrärahoja leikattiin voimakkaasti 1990-luvun laman aikana. Sen jälkeen olisi ollut moneen kertaan mahdollisuus paikata rahoitukseen jääneet aukot, mutta lamaa edeltävälle tasolle ei ole palattu. 50 Demokraatti TEEMA TEEMA 50 Demokraatti SIVISTYKSEN KUNNIAN PALAUTUS Koulutusrintamalla on tapahtunut muutoksia, mutta julkinen keskustelu laahaa perässä. de_30032023_50.indd 50 de_30032023_50.indd 50 21.3.2023 12.57 21.3.2023 12.57. Tuoreet OECD-tilastot paljastavat, että koulutuksen rahoitus laski Suomessa keskimäärin 0,3 prosenttia vuodessa oppilasta tai opiskelijaa kohden vuosina 2012–2019. Melkein kaikissa muissa OECD-maissa rahoitusta lisättiin, koulutuksen rahahanoja kiristettiin Suomen lisäksi vain Kreikassa ja Meksikossa
– Koulutukseen ja kasvatukseen liittyviä toimia on tehty paljon. Meillä on ollut aina vahva sivistysja koulutuspoliittinen työryhmä, iso kiitos pitkäjänteisyydestä kuuluu esimerkiksi nyt eduskunnan jättävälle Jukka Gustafssonille, Torsti sanoo. Hän mainitsee subjektiivisen varhaiskasvatuksen palauttamisen, varhaiskasvatuksen maksujen alentamisen ja kaksivuotisen esiopetuksen kokeilun ja laajat Oikeus oppia-ohjelmat. TEEMA TEEMA – 1990-luvun lama jäi monella tavalla päälle, sanoo Pilvi Torsti, joka on juuri nimitetty Euroopan koulutussäätiön (ETF) johtajaksi. – Vihdoinkin on päästy irti näivettävästä sävystä ja siirrytty tulevaisuuden rakentamiseen. Oppositioaikana vaihtoehtobudjettien kärkitavoitteiksi SDP nosti koulutuspoliittisia asioita. Torstin mukaan muutos näkyy muun muassa OKM:n strategiassa ja kauttaan päättävän hallituksen ohjelmassa ja linjauksissa. Uskon, että koulupudokkuus olisi lisääntynyt ilman oppivelvollisuusuudistusta merkittävästi viimeisenä kahtena vuonna. Esimerkiksi siinä, että koulutuspolitiikasta ei puhuta enää julkisuudessa lähinnä osana elinkeinopolitiikkaa. Laman seurauksena leikattiin miltei kaikkialta. Muutos näkyy monessa. Nyt kun on ruvennut tapahtumaan, niin menee vuositolkulla ennen kuin asiat huomataan ja puhetavat alkavat muuttua. Silti Torstista tuntuu, että vanha puhetapa jää helposti päälle. – Vuonna 2019 hallitusohjelmaan kirjattiin paljon tavoitteita, jotka nousivat demareiden ohjelmatyöstä. – Pääministeri, puolueen puheenjohtaja on todella hienosti painottanut tulevaa hallituskautta koskevissa keskusteluissa koulutusta ja nostanut TKI-asioiden tärkeyden kasvun ja tulevaisuuden rakentamisessa sekä peruskoulun roolin. – Meidän satsauksemme ovat olleet aika paljon vaatimattomampia kuin monien verrokkimaiden. Koulutus nähtiin lähinnä menoeränä, eikä keskusteltu juurikaan koulutuksen sisällöstä. Kuluneella vaalikaudella on tehty paljon koulutukseen liittyviä uudistuksia. de_30032023_50.indd 52 de_30032023_50.indd 52 21.3.2023 12.57 21.3.2023 12.57. Näkyvin on ollut oppivelvollisuuden laajentaminen. Jo nyt nähdään, että kymmenen prosenttia 15–16-vuotiaista nuorista, joka putosi kelkasta, ei enää putoa, vaan jatkaa koulutustaan. Hän on toiminut SDP:n koulutuspoliittisen työryhmän puheenjohtajana. Sanna Marinin luotsaamana hallitus on jatkanut samalla linjalla. Torstin mukaan nyt yhteiskuntaan on palannut merkittävät ponnistelut paremman koulutuksen puolesta. – Silloin luotettiin, että aikaisemmilla satsauksilla edelleen pärjätään kansainvälisissä oppimistulosvertailuissa. – Uudistus päivittää meidän peruskoulutuksemme 2020-luvun tarpeisiin. On melkein hengästyttävä lista, kun katsoo kaikkea, mitä on tehty vuodesta 2019 lähtien. Meillä ei ollut ehkä riittävää seurantaa, Torsti sanoo. 52 Demokraatti SDP:llä on tasa-arvoisen koulutuspolitiikan DNA. – Välivuosikymmeninä koulutuspolitiikkaan ei ehkä ole kiinnitetty niin paljon huomiota, mutta kun edellisellä hallituskaudella olimme oppositiossa, Antti Rinteen johdolla aloitettiin tulevaisuusohjelmatyö. – Se on välillä turhauttavaa. – SDP:llä on kuitenkin historiallisesti katsoen tasa-arvoisen koulutuspolitiikan DNA. VIIME VUOSIKYMMENIEN koulutusmäärärahojen leikkauksista ei mikään suuri puolue voi pestä käsiään. 1990-luvun laman jälkeen ja vuosituhannen alussa sorruttiin näivettävään koulutuspolitiikkaan. Julkinen keskustelu laahaa usein perässä. Tämä on erityisen arvokasta pandemian jälkeen. Lisäksi korkeakoulujen perusrahoitusta on lisätty liki kymmenen prosenttia. Muutokset ovat sekä sisällön että resurssien puolesta merkittävät. – Viimeisten vuosien aikana on tapahtunut kuitenkin käänne, kuuluisa koulutuksen kunnianpalautus, jota ajoimme SDP:n Osaamispolku 2030 -työssä 2018 alkaen
– Parlamentaarinen peruskoulutyö oli meidän tavoitteemme jo neljä vuotta sitten, koska oli selvää, että jotta kaikki nuoret pärjäävät toisella asteella, osaamistason on oltava kunnossa. – Koulutuspolitiikka on aika hidasliikkeinen vastaamaan kysynnän muutoksiin, joten laaja-alaisuus tutkinnoissa ja jatkuvan oppimisen mallit ovat keskeisiä. – Meille puolueen koulutuspolitiikoille oli myös arvokasta, että Marin linjasi 30 viikkoa ennen vaaleja viime syksynä Hämeenlinnan torilla, että SDP tekee koulutusavauksen joka viikko vaaleihin asti. Pandemia jätti toisaalta myös tuentarvetta kaikkiin ikäryhmiin, sen suhteen on nyt oltava herkkänä. Torstin mielestä on perusteltua seurata, kuinka työllisyystilanne ja elinkeinoelämä kehittyvät. – 5–10 vuoden aikana on Suomessa ollut nähtävissä muutosta puhetavoissa. Myös koulutuksen periytyvyys on ongelma. – Isossa osassa maailmaa ihmiset suunnilleen velkaantuvat lastensa koulutuksen vuoksi. Se johtaa siihen, että koulutuspolitiikka seuraa tiukemmin työllistymiskehitystä ja elinkeinoelämää. Sitä pitää vahvistaa, kun se kerran toimii. Hän nostaa esiin etäopetuksen, johon otettiin tuntumaan pandemian aikana. Lopputulos 30 x osaaminen on nyt ollut hyvä työkalu ehdokkaille. Sama pätee opettajien jaksamiseen näiden epätavallisten vuosien jälkeen. Siinä koulutuksen välineellinen puhetapa on hyvin tyypillistä, Torsti sanoo. Yhtäällä on hyvin pieniä ikäluokkia, ja toisaalla on kaupungeille tyypillinen monipuolinen väestörakenne, jossa joka neljäs tai viides lapsi on äidinkieleltään muu kuin suomentai ruotsinkielinen. Sillä tavalla sitouduimme itse pitämään koulutuksen vaaliagendalla, vaikka tulisi mitä muita asioita. de_30032023_50.indd 53 de_30032023_50.indd 53 21.3.2023 12.57 21.3.2023 12.57. – Me elämme aika eri todellisuuksissa. Maksuton koulutus tuo järjestelmäämme erilaisen lähestymistavan verrattuna moniin muihin maihin, joissa lasten vanhemmat joutuvat laittamaan tuloistaan merkittävän siivun lasten kouluttamiseen. Silloin se ei tapahdu yksilön tai perheen riskillä. – Onneksi näihin on myös työkaluja, kuten tarveperusteinen rahoitus. Silti kaikille pitäisi pystyä tarjoamaan sivistykselliset perusoikeudet. Etäopetuskokeilu oli ihan arvokas. Tämä on vaikein rakenteellinen tulevaisuuskysymys. Olisi vastuutonta tehdä koulutuspolitiikkaa, jossa ei huomioida työelämätarpeita. Peruskoulun vahvistaminen on seuraavan hallituksen tärkeä tehtävä ja looginen jatko oppivelvollisuusuudistukselle. – Kaupunkiseudut kasvavat, mutta samaan aikaan isossa osassa maata lasten ja nuorten määrä vähenee dramaattisesti, Torsti sanoo. Se olisi vastuutonta sekä yhteiskunnan että nuorten ihmisten kannalta. – Yhteiskunta ei millään pysty tuottamaan kaikkea opetusta joka paikassa ihan samalla tavalla. TALOUSTILANNE JA elinkeinoelämän tarpeet ohjaavat väistämättä koulutuspolitiikkaa. Kun puhutaan koulutuksesta ja kasvatuksesta, puhutaan ennen kaikkea lapsista ja nuorista ja heidän tulevaisuudestaan. – Oikeistolainen talouspolitiikka näkee julkisen sektorin menoeränä. Siitä saadaan yksi työkalu lisää, mutta se ei ole korvaava. Segregaation eli eriytymisen ehkäisemiseksi on ponnisteltava tosissaan. Sana sivistys on palannut sanana OKM:n asiakirjoihin ja muutenkin suomalaiseen koulutuspolitiikkaan vahvasti. Meidän järjestelmässämme tarjotaan laajaa koulutuskokonaisuutta ja vapaita valintoja kaikissa vaiheissa. Alueelliset, sosioekonomiset ja sukupuolten väliset erot näkyvät kouluttautumisessa entistä vahvemmin. KOULUTUKSEN JA kasvatuksen saralla on myös rakenteellisia haasteita, joihin täytyy osata vastata parhaan mukaan. 53 Demokraatti Julkinen koulutuskeskustelu laahaa usein perässä
– Oppivelvollisuus on ollut yksi harvoista uudistuksista, jonka yhteydessä on laadittu selkeä jälkiarviointisuunnitelma jo lainsäädäntövaiheessa, kirjoittajat toteavat. Oppivelvollisuuden laajentaminen lisää paljon työtä kouluissa ja kunnissa, ja resurssien riittävyydestä on kannettu huolta. Koulutusmäärärahojen ja osaamisen yleiskehityksen välistä yhteyttä kukaan ei osaa selittää tyhjentävästi, mutta rahoituskäyrän ja osaamiskäyrän (infografiikka vieressä) melkein samanaikainen alamäki tuskin on sattumaa. Ajatus on periaatteessa kiva, mutta tutkimuksien mukaan työpaikoilla ei useimmiten ole aikaa eikä taitoja ohjata nuorten oppimista. Raportissa ruoditaan koulutuspolitiikan uudistuksia, joita tehtiin vuosina 2017–2021. Peruskoulun ja lukion määrärahoista saksittiin neljännes pois 1990-luvun laman seurauksena. TEEMA TEEMA Osaamisen lasku on ollut suomalaisnuorilla poikkeuksellisen nopeaa. Kyse on siis OECD-maiden yhteisestä tutkimusohjelmasta, jonka tavoitteena on selvittää, kuinka 15-vuotiaat nuoret hallitsevat tulevaisuuden kannalta keskeisiä avaintaitoja. Yhden selittäjän mallit eivät ratkaise monimutkaisen ilmiön syitä. Ne ovat jääneet pysyvästi aiempaa alemmalle tasolle. KOULUTUSRINTAMALLA ON tehty hyvin paljon uudistuksia ja erilaisia hankkeita. Oppivelvollisuuden laajentamisen myötä toisen asteen koulutus muuttui maksuttomaksi. Se antaa lapsille tasa-arvoisemmat mahdollisuudet kouluttautua, koska uudistus lisää matalatuloisten lasten osallistumista koulutukseen. Suomalaisten Pisa-menestys on romahtanut vuoden 2006 huipputuloksista, etenkin poikien osaamisen heikentyminen näkyy vertailuissa. Karhusen ja Virtasen mukaan suurin riski reformin onnistumisen kannalta liittyy uudistuksen rahoitukseen ja aikatauluun. Selvyyttä ei ole saatu edes lyhyemmän aikavälin ilmiöön, eli miksi Suomen Pisa-tulokset ovat heikentyneet verrattuna muihin maihin. Tätä tukee myös se, että notkahdus on havaittavissa Puolustusvoimien kognitiivisia kykyjä mittaavassa P1-kokeen pitkittäisaikasarjassa. Sen lisäksi uudistuksia toteutettiin lähes jokaisella koulutussektorilla. Osaamisen yleiskehitystä kuvaava käyrä on tuotettu monista eri arviointilähteistä pitkällä aikavälillä. Ja naisopettajien syyttäminen kurinpitämisen puutteista on puolestaan asenteellista ajattelua, jolle ei ole tutkimusnäyttöä. 54 Demokraatti Koulutus on avain talouskasvuun L uvut ovat karuja. Samaan aikaan on havaittavissa merkittävä notkahdus osaamisen yleiskehityksessä. Myös kaksivuotinen esiopetuskokeilu saa kirjoittajilta kiitosta siitä, että sen vaikutuksia on mahdollisuus arvioida luotettavasti jälkikäteeen. Uudistuksen yksi keskeinen tavoite oli lisätä työpaikoilla tapahtuvaa oppimista. Lapsiasiavaltuutetun tuoreimmassa kertomuksessa eduskunnalle (2022) Laboren tutkimusohjaaja Hannu Karhunen ja Etlan tutkimuspäällikkö Hanna Virtanen kiinnittävät huomiota siihen, että usein uudistusten ja tavoitteiden syitä ei ole avattu riittävästi eikä niiden seurauksia ole kartoitettu järjestelmällisesti. Sen sijaan ammatillisen koulutuksen reformi saa lapsiasiavaltuutetun raportissa arvioijilta risuja. Merkittävin näistä oli oppivelvollisuuden pidentäminen 18 ikävuoteen. Syy-seuraus-suhteiden löytäminen on hyvin työlästä, jos edes mahdollista. – Kun ammatillisessa koulutuksessa kuitenkin samaan aikaan tehtiin rajuja leikkauksia, on hyvin epätodennäköistä, että opetushenkilöstön resurssin ovat riittäneet ohjaamaan toimintaa koulujen ulkopuolella, raportissa sanotaan. Tarkkoja syitä oppimistulosten romahtamiseen ei ole löytynyt. Rautopuron mukaan tällaiset mallit ovat populistisia ja vaarallisia ja joskus myös täysin tarkoitushakuisia. Syntipukeiksi on tarjottu muun muassa maahanmuuttajataustaisia oppilaita ja naisopettajien määrän kasvamista. Suomalaisnuorten osaaminen on edelleen parempaa kuin OECD-maissa keskimäärin, mutta pitkään jatkunut lasku on poikkeuksellisen nopeaa. Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden osuus on sen verran pieni, että se ei selitä tuloksia. de_30032023_50.indd 54 de_30032023_50.indd 54 21.3.2023 12.57 21.3.2023 12.57. Tutkimuksen valossa ei ole myöskään selvää, mistä aiempi loistava menestys johtui. Tuloskurimusta on yritetty selittää mitä mielikuvituksellisimmilla tavoilla. Myös Valtiontalouden tarkastusvirasto on kiinnittänyt huomiota siihen, että uudistus valmisteltiin kiireessä. Tutkimusprofessori Juhani Rautopuro sanoo Talous & yhteyskunta -lehdessä (1/2023), että nämä ovat ”tuulesta temmattuja juttuja”
2018 teriön tuoreessa Sivistyskatsauksessa (2023) todetaan, että yhteiskunnan tasolla koulutuksen taloudelliset hyödyt perustuvat siihen, että osaaminen lisää tuottavuutta. 2012, Altinok et al. Koulutus kasvattaa inhimillistä pääomaa. Talouspolitiikan arviointineuvoston (2018) mukaan esimerkiksi toisen asteen ammatillisen koulutuksen suorittamisen myötä käytettävissä olevat nettotulot kohenevat elinkaaren aikana miehillä noin 40 000 euroa ja naisilla noin 15 000 euroa verrattuna perusasteen tutkinnon suorittaneisiin. – Koulutus vaikuttaa paitsi työllisyyteen, myös työvoimaan kuuluvien osuuteen. Opetusja kulttuuriminisOsaamisen yleiskehityksen tason määrittelyssä on käytetty PISA-tutkimusta ja muita oppimistulosarviointeja, ja aiemmilta aikakausilta vastaavia kansainvälisiä vertailuja. 2012 Altinok & al. Yksilö puolestaan saa koulutuksen kautta työtä, josta maksetaan parempaa palkkaa. 2018 Altinok & al. Työvoiman ja opiskelun ulkopuolella olevien osuus 25–64-vuotiaista laskee koulutustason noustessa, katsauksessa todetaan. 55 Demokraatti KOULUTUS NÄYTTÄYTYY menoeränä yhteiskunnalle, mutta tutkimuskirjallisuuden valossa koulutus vaikuttaa pitkän ajan talouskasvuun Suomessa. Uusissa Suomen Pankin pitkän aikavälin ennusteissa on korostettu inhimillisen pääoman merkitystä talouskasvun lähteenä. Koulutuksesta on merkittävää taloudellista hyötyä sekä yksilölle että yhteiskunnalle. OSAAMISEN YLEISKEHITYS 1964–2015 4 3 2 1 4 3 2 1 1940 1950 1960 1970 1980 1990 2000 2010 2020 2030 JULKISET MENOT PERUSOPETUKSESSA JA LUKIOSSA 1948–2020 (% BKT:STA) Lähde: Tilastokeskus, kansantalouden tilinpito, laskelmat Arto Kokkinen 1960 1970 1980 1990 2000 2010 2020 Lähde: Sivistyskatsaus 2023, Altinok et al. de_30032023_50.indd 55 de_30032023_50.indd 55 21.3.2023 12.57 21.3.2023 12.57
Kun yhteiskunta polarisoituu, on oireellista, että ongelmat muuttuvat etäisiksi tilastoiksi, joita on hankala ymmärtää. Elämän ydinpettymykseksi muodostuu usein rikkinäisen kodin jälkeinen diaspora. Identiteetin rakentami sesta tulee palapelin kasaamista, satunnaisista paloista, jotka kuuluvat eri pakkauksiin. Opettajat, lääkärit ja erikoisnuorisotyöntekijät vaihtu vat, ja nuori tunnetaan diaarikansionsa perustella, joka on kuin käytetyn auton vikalista. Päihderänniä tuetaan siten epäsuorasti. Heidät sijoitetaan sitä pohjoisempiin lastenko teihin, mitä pitkäaikaisempia ja syvem piä ongelmia heiltä löytyy. Turvallisen elinympäristön lisäksi nuori tarvitsee turvallisia aikui sia, sellaisia, jotka pysyvät hänen elämässään. Sekä masentunut nuori että turvattomasta kodistaan ka duille karannut nuori lasketaan syrjäytyneeksi. Heidän elämänti lanteensa ovat kuitenkin vain harvoin edes samankaltaisia. Alamäen jat kuessa he päätyvät vankilaan. Käytännössä se on vaikeaa. KOLUMNI Teksti Aleksis Salusjärvi, opettaja, lukutaidon lapiomies TEEMA de_30032023_56.indd 56 de_30032023_56.indd 56 20.3.2023 16.47 20.3.2023 16.47. Ammattiapua te hokkaammin lapsia auttaisivat pysyvät aikuis suhteet. Laskentatavasta riip puen maassamme elää 40 000–100 000 syrjäytynyttä nuorta. Jos päihdeongel mille olisi hoitomuotoja ja osaamista, mahdollisuuksia puuttua ongelmanuo riin olisi enemmän. Nuoria kuolee Suomessa päihteisiin enemmän kuin muissa sivis tysmaissa: alle 25vuotiaiden osuus huumekuolemista on meillä Euroopan suurin. Ongelmanuorta luetaan kuin auton vikalistaa NUORI TARVITSEE TURVALLISIA AIKUISIA, JOTKA PYSYVÄT HÄNEN ELÄMÄSSÄÄN. He vertaavat veteraanien tavoin kokemuksiaan lastensuojelusta, kodin ulkopuolelle sijoittamisesta ja rikosseu raamuslaitoksen asiakkuudesta. Toinen ei uskalla poistua kotoaan, toinen ei halua palata kotiinsa – ja heitä tarkastellaan samassa blokissa, kuin heille sopisivat samat lääkkeet ja ratkaisut. 56 Demokraatti L apsuuden ongelmien kasautuminen luo po lun lastenkodista linnaan. Tällaisten nuorten ongel mien ymmärtämisen puutetta kuvaa melkoisen hyvin se, että alaikäisille ei ole Suomessa olemassa päihdekuntou tusta. Kun tapaan päihdetaustaisia nuoria, heidän kertomuksensa viranomaisista ovat usein hyvin saman kaltaisia. Paras tie takaisin yhteiskuntaan annetaan päihde ongelmaiselle täysiikäiselle, joka saa kattavimmat tuki toimet. Muissa maissa hy väksi havaittu keino on esimerkiksi val votut huumeiden käyttöhuoneet. SUURIN ONGELMA elämässä kiikun kaa kun vaappuvien nuorten suhteen on hei dän tavoittamisensa. Jo Leo Tolstoi tunnisti ongelmien monitahoisuuden: ”Kaikki onnelliset perheet ovat toistensa kaltaisia, jokai nen onneton perhe on onneton omalla tavallaan.” Ikäluok kia koskevien nuijapäätösten sijaan tarvittaisiinkin eten kin yksilöityjä ja paikallisia tukitoimia. Leimaavin ja päällimmäisin tunne täl laisille nuorille on ulkopuolisuus. Yhteiskun nan tavoite on selkeä: saada nuori irtaan tumaan hulttioporukasta ja löytämään uusia kiinnekohtia elämäänsä. Suomessa on hankaluutena käsittää syr jäytymistä ilmiönä. Kun kodin ulkopuolisia sijoi tuspaikkoja voi olla lapsuudessa yli tusina, nuoresta tulee maankiertäjä, jonka ympärillä aikuiset vaihtuvat. Etsitään yhtä voittavaa keinoa, jolla saataisiin korjattua kurssi
Ei ole itsestään selvää, että oppimistuloksissa maa tutkimuksesta toiseen valtasi ykköstai kakkostilan kaikkien muiden yli 230 maailman maan nenän edestä. Maailman parhaat oppimistulokset eivät ole hassu kuriositeetti, vaan järisyttävä saavutus näin pieneltä ja sotahistoriansa traumatisoimalta maalta. Jos tänään joku kehtaisi esittää Suomen suunnaksi saman kokoluokan maailmanparhautta jollain muulla elämän osaalueella, hänet vaimennettaisiin hymähtäen. 57 Demokraatti Ki rjo ita om al la ni m el lä si. fi ta i D em ok ra at ti, PL 33 8, 00 53 1 H el sin ki LISÄÄ MIELIPITEITÄ OSOITTEESSA DEMOKRAATTI.FI Koulutus on Suomen viimeinen oljenkorsi KOULUTUKSEN TASO on Suomen kansainvälisen eloonjäämistaiston oleellisimpia kysymyksiä. Myönteisen erityisyyden ja sen mukanaan tuoman huomion arvoa ei kukaan pysty mittaamaan ennen kuin sitä ei enää ole. Marko Vuorinen Dokumenttielokuvantekijä New York Getty Images de_30032023_57.indd 57 de_30032023_57.indd 57 14.3.2023 9.27 14.3.2023 9.27. Tämän maan menestystarinaa ei rakennettu Kalevalalla tai vaikka Raamatulla, vaan peruskoulun pulpetista. Samankaltaisena länsimaana olemme vain 116:nneksi isoin maa maailmassa ja yksi viisimiljoonainen lilliputti. Vain harvalla maalla on väkilukuaan merkityksellisempi rooli maailmassa, mutta Suomi on ollut yksi näistä etuoikeutetuista. Suomi tarvitsee koko ajan perusteettomammaksi muuttuvan pohjoismaisen erityisyydentunteensa sijaan mitattavaa erityisyyttä. Eikä ymmärretä sitä, että jokaisen sukupolven tulisi vähimmäisvaatimuksenaan lunastaa paikka näissä keskusteluissa. Oppimistulostemme luisuessa herää kysymys, onko Suomeen kasvanut tottuneiden sukupolvi, joka pitää itsestään selvänä sitä, että maa jatkuvasti saa osansa maailman myönteisestä huomiosta puhuttaessa edistyksestä, osaamisesta ja teknologioista. Lä he tä m ie lip ite es i os oi tt ee se en m ie lip id e@ de m ok ra at ti. 1950-luvulla Suomi oli designin maailmanmahti. Muistellaanko seitsemänkymmenen vuoden kuluttua, että vielä kaksituhattaluvun alussa maamme oli tunnettu maailman kouluttautuneimmasta kansastaan, mistä johtuen suomalaiset työntekijät, teknologia ja innovaatiot revittiin käsistä. Ki rjo itu st en m ak sim im itt a on 20 00 m er kk iä . Vai pystytkö sinä kertomaan, mistä saman kokoluokan sisarkansamme Slovakia tai Oman kansainvälisesti tunnetaan
Sipilä kävi työntekijän kukkarolla kikyineen. Marinin hallituksen ohjelmassa työllisyysaste on menneellä pääministerikaudella nostettu valtion tulopohjan tärkeimmäksi osaksi, joka pohjimmiltaan määrittää, mihin julkisella sektorilla on varaa. Politiikan pohjavirrasta on silti noussut muutakin, kuten ensimmäiset aluevaalit. Sinä päätät. Ulkoisia muutoksia on ollut siis suhteellisen paljon, ja niihin vastaaminen on edellyttänyt nopeita toimia. Edellisellä hallituskaudella Sipilän porvarillinen hallituskoalitio veti oikeistolaista työvoimakustannusten alentamiseen ja valtiontalouden nopeaan tasapainottamiseen tähdännyttä talouslinjaa. Monet varmaan muistavat, kuinka kokoomus vannoi puolustavansa koulutusta kahdeksan vuotta sitten, mutta ainakaan se lupaus ei pitänyt silloin paikkaansa. Parasta kokoomuksen eduskuntavaaliohjelmassa on ollut, että kokoomus on sanonut ei koulutusleikkauksille. Emmi Lintonen eduskuntavaaliehdokas (sd.) LISÄÄ MIELIPITEITÄ OSOITTEESSA DEMOKRAATTI.FI MIELIPIDE de_30032023_58.indd 58 de_30032023_58.indd 58 20.3.2023 9.21 20.3.2023 9.21. Ei kuulosta houkuttelevalta visiolta, kun Euroopassa soditaan ja Suomella on 1 340 kilometriä yhteistä rajaa Venäjän kanssa. Kansa siis päättää, kuka johtaa pääministerinä tulevat neljä vuotta Suomea. Toivottavasti tämä linja pitää. Muita keskeisiä teemoja ovat olleet työllisyys, perhevapaauudistus, koulutus, valtiontalous ja ilmastotoimet. 58 Demokraatti Kuka pääministeriksi. Oman lisänsä tilanteeseen on tuonut korkojen nousu, joka on tuntunut asuntovelallisten kukkaroissa ja valtion velanhoitomenoissa. Orpon talousohjelma on perustunut siihen, että hän haluaa itselleen käänteisen Robin Hoodin -viitan: Otetaan köyhiltä ja annetaan rikkaille. Tulevat eduskuntavaalit ovat pääministerivaalit, vaikka pääministerivaali-sanaa ei kukaan ääneen sanoisikaan. Pandemiaa, sotaa ja Venäjälle asetettuja pakotteita on seurannut energian ja elintarvikkeiden kallistuminen. Purra on petrannut kovasti esiintymistään, mutta huolestuttavinta hänen ulostuloissaan on ollut se, kuinka hän on vakaasti yhä kertonut, että perussuomalaisten tavoite EU-erosta on edelleen voimassa. Kokoomuksen ystävällisen näköinen puheenjohtaja Petteri Orpo (kok) on taasen korostanut vaalikampanjassaan kuinka Suomessa ei ole enää aikaa jäädä odottelemaan muutosta nykypolitiikkaan, vaan tarvitaan nopeasti kokoomuksen oikeistolaista talouspolitiikkaa. Koulutuksesta leikattiin ennen näkemättömän paljon porvarihallituksessa, jossa kokoomuksella oli opetusministerin salkku. Nykyisten gallup-kyselyjen mukaan pääministeri on joku kolmesta: sosialidemokraattien Sanna Marin, kokoomuksen Petteri Orpo tai perussuomalaisten Riikka Purra. Myös subjektiivinen varhaiskasvatusoikeus, jota rajattiin Sipilän hallituksen kaudella, on Marinin hallituksen toimesta parannettu. Inflaatio oli jo kadonnut politiikan asialistalta, mutta äkkiä se on ollut korkeammalla kuin vuosikymmeniin. Tällä hetkellä pääministeri Marinia arvostellaan siitä, että nykyhallitus on pyrkinyt profiloitumaan pikemminkin sosiaaliturvan, työntekijöiden oikeuksien, tasa-arvon ja kansainvälisyyden edistäjinä. Koronatoimet ovat vaihtuneet yrityksiin löytää ratkaisuja nouseviin energian hintoihin, ja Venäjän hyökkäys Ukrainaan on ajanut Suomen hakemaan puolustusliitto Naton jäsenyyttä. Purra ja perussuomalaiset eivät ole olleet nykyhallituksen kanssa samoilla linjoilla ainakaan kansainvälisyydessä eikä tasa-arvo-asioissa. Työllisyysasteen 80 prosentin tavoite esiintyy laajasti kevään vaaliohjelmassa. Kuka kolmesta olisi paras pääministeri. Pääministeri Marin on hoitanut kriisi-Suomea mallikkaasti. Työllisyysasteen nosto lukeutuukin pääministeri Marinin keskeisiin eduskuntavaalitavoitteisiin. Orpon talousohjelma on perustunut käänteiseen Robin Hood -viittaan: otetaan köyhiltä ja annetaan rikkaille. Orpo ja kokoomus taasen ovat eri linjoilla sosiaaliturvassa ja työntekijöiden oikeuksia puolustavissa asioissa. Nykyisen kansainvälisestikin tunnetun pääministeri Sanna Marinin hallituksen kausi jää historiaan toistuneiden kriisien vuoksi. Marinin hallituskauden merkittäviin hankkeisiin ovat kuuluneet muun muassa sosiaalija terveydenhuoltojärjestelmän uudistus ja vaaleilla valittujen aluevaltuustojen perustaminen. Jos perussuomalaisten johdolla Suomi eroaisi Euroopan unionista, jäisimme yksin EU:n ja Venäjän väliin. Hyvää on tietysti ollut se, että Orpo on sanonut asian selkeästi. Viimeaikaisissa keskusteluissa erityisesti kolmantena gallupeissa oleva Riikka Purra on korostuneesti kertonut tavoittelevansa pääministeriyttä. Mediassa seuraamme pääministeritenttejä ja vaalien jälkeen suurimman puoleen puheenjohtaja, tuleva pääministeri, johtaa hallitusneuvotteluja
59 Demokraatti Lue myös aktlehti.fi Sitä saat mitä äänestät! Autoja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry 09 613 110 | akt.fi Eduskuntavaalit 2.4.2023 de_30032023_58.indd 59 de_30032023_58.indd 59 20.3.2023 9.21 20.3.2023 9.21
Eeva-Johanna Eloranta kansanedustaja (sd.) sivistysvaliokunnan varapj opetushallituksen johtokunnan pj de_30032023_60.indd 60 de_30032023_60.indd 60 22.3.2023 10.19 22.3.2023 10.19. Saadaanko koulussa oikeat eväät elämään ja opetetaanko ne 2000-luvun lapsille sopivalla tavalla. Suomen talouskasvu on suoraan verrannollinen inhimillisen pääomamme määrään. Sami Korkiakoski Lahti Koulusta kasvun ja elämän eväät Nuoret tarvitsevat koulutuksen, joilla tulevaisuudessa pärjää. Tätä tavoitetta tukee oppivelvollisuuden laajennus 18 vuoden ikään. Siksi meidän on jatkettava pitkäjänteistä koulutuspolitiikkaa, jolla vahvistetaan koko koulutuspolkua. Myös oppimisen tuki ja sen vahvistaminen edelleen on avainasemassa. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin edellytyksistä onkin pidettävä erityistä huolta mm. Sen myötä myös aiemmin perusasteen varaan jääneet 15 prosenttia saadaan suorittamaan vähintään toisen asteen tutkinto. Nyt ainakin yhdellä vasemmistopuolueella on toimintakulttuurissaan muutos. Lapset ja nuoret tarvitsevat tulevaisuustakuun. Osaaminen ja innovaatiot ovat Suomen kasvun avaimet. Labour ottaa Englannin tulevaisuuden käsiinsä brexit-porukan hajottaessa sen. Sille naureskeleminen osoittaa harkinnan puutetta. Tulisiko opetussuunnitelmien sisältöä hieman väljentää, sillä niihin on vuosien mittaan lisätty paljon asioita. Tämä ei ole mitään halpaa pölyimurikampanjointia, jota jotkut ovat kateuksissaan maalanneet. Mielestäni hienointa puolueessani SDP:ssä on se, että puolueella on rohkeutta mennä oven taakse kysymään kansalaisilta, millaista muutosta halutaan. Siinä missä muut tekevät etäällä vaalityötään ja tekevät suureellista vaalikampanjaa SDP luottaa vanhaan ovelta ovelle -jalkatyöhön. Nämä tulee huomata varhain ja tukea tulee olla riittävästi tarjolla. Onkin huolestuttavaa, että koulutustasomme on laskenut ja oppimistuloksemme ovat jo pitkään heikentyneet. Jokaiselle tulee taata tasa-arvoiset mahdollisuudet tavoitella unelmiaan. Enää noin 40 prosenttia 25–34-vuotiaistamme on korkeakoulutettuja eli nuoret aikuisemme ovat matalammin koulutettuja kuin OECD-maissa keskimäärin. 60 Demokraatti LISÄÄ MIELIPITEITÄ OSOITTEESSA DEMOKRAATTI.FI MIELIPIDE Miksi SDP ansaitsee voittaa eduskuntavaalit. toimivan oppilashuollon, mielenterveyden tukemisen, harrastustakuun, kiusaamisen nollatoleranssin ja yksinäisyyden ennaltaehkäisyn avulla. Kerron teille nyt tässä, miksi SDP ansaitsee voittaa vaalit. Oppivelvollisuuden laajentamisen tueksi pitää nyt kehittää peruskoulua, etenkin perustaitojen osaamista ja oppimisen tukea. Vain hyvinvoiva lapsi ja nuori voi kunnolla oppia. Meillä ei ole varaa menettää yhdenkään lapsen ja nuoren tulevaisuutta. Nyt tuleekin edelleen lisätä korkeakoulutuksen aloituspaikkoja ja parantaa myös koulutuksen läpäisyä, sillä vain alle puolet suorittaa tutkinnon tavoiteajassa. Peruskoulun tuntimäärää tulisi lisätä eli saada lisää oppitunteja tärkeiden asioiden oppimiselle. Tulee myös perusteellisesti pohtia mikä on se 2000-luvun sivistys, jota lapset ja nuoret elämässään tulevaisuudessa tarvitsevat. Nuoret tarvitsevat koulutuksen, joilla tulevaisuudessa pärjää. Suomalaisten nuorten koulutustaso on romahtanut. En nimeä heitä, koska he eivät ole oppineet läksyään. Oppilaista jopa 10-20 prosentilla on erilaisia oppimisen vaikeuksia, esimerkiksi lukivaikeuksia tai neuropsykologisia ongelmia. Tulevaisuuden hyvinvointimme rakentuu suomalaisten osaamistason nousulle ja inhimilliselle pääomalle. Oppimisen vaikeudet tulee huomata varhain ja niihin pitää saada riittävästi tukea. Ja tätä tekee myös Labour-puolue Englannissa. Tulisiko antaa lisää aikaa juuri perustaidoille, jotta ihan jokainen lapsi saavuttaa hyvän luku-, laskuja kirjoitustaidon. SDP:n ahkera jalkatyö saattaa ratkaista kevään vaalit. Jonain päivänä eduskunnan varapuhemies sekä SDP:n kansanedustaja Antti Rinne saattaa tulla oikeasti kysymään sinun ovesi taakse, miten asiat ovat. Kun aina valitetaan, etteivät poliitikot ole kiinnostuneita siitä, miten asiat hoidetaan kunnassasi. Haluatko antaa mahdollisuuden keskusteluun
Pekka oli vuosikymmenien ajan hieno esimies, innostava työtoveri, työväenliikkeen arvostettu toimihenkilö ja hyvä ystävä. Omaisten toivomuksesta Pekan muistoa voi kunnioittaa KSR:n Antti Jussi Kososen rahaston kautta. Siellä tutuksi tulivat myös ay-liikkeen tehtävät. Lahjakas, luottamusta herättävä työläisnuori sai nuorten sosialidemokraattien keskuudessa paljon arvostusta. Näitä tuliaisia saattoi löytää myös helsinkiläisistä laaturavintoloista. Ensimmäiset soppatykit Pekka hommasi halvalla Ruotsin valtion ylijäämävarastosta. Myös EU-vaikuttamiseen Pekka lähti alusta alkaen täysillä ja teki siitä yhden keskeisen osan ay-liikkeen työkalupakkia. Pekka kutsui ystäviään ja työtovereitaan mökille Pieliselle, jossa verkkojen lasku ja nosto olivat iso osa yhteiseloa. Syksyisin ohjelmistoon kuului myös muikkujen ja muikunmädin purkitus. Hänellä oli aina työn alla jokin uusi idea ja kehittämishanke – niin nuorisoliikkeessä kuin ay-liikkeessäkin. 1990-luvun lama testasi ay-liikkeen toimintakyvyn. Työosaston luottamusmiehen posti opetti huolehtimaan työtovereista ja neuvottelemaan työnantajan kanssa. Armeijan jälkeen työpaikka löytyi Enso-Gutzeitin sahan kuorimolta. Eero Heinäluoma de_30032023_61.indd 61 de_30032023_61.indd 61 22.3.2023 10.21 22.3.2023 10.21. Lauri Ihalaisen siirtyessä 1984 SAK:n sihteerin tehtäviin, oli Sarkkinen itseoikeutettu seuraaja SAK:n järjestöpäälliköksi. Pekan ideamyllystä syntyivät niin Työläisnuorten kasvatus retkeily ja tuki ry, Utkujärven maja nuorten leirikeskuksena, Työttömien ay-jäsenten tukiyhdistys, soppatykit kuin monet ammatillisen järjestäytymisen työkalutkin. Elna ja Pekka olivat arvostetut isäntä ja emäntä isolle ystäväjoukolle. Tiedonantoon: Pekka Sarkkinen. Kansalaiset antoivat tukensa työnseisaukselle ja työtaistelun tuloksena saatiin aikaan valtion asuntorahasto turvaamaan kohtuuhintaista asuntotuotantoa. Sosialidemokraattinen nuorisoliike tuli Pekalle tutuksi niin Pohjois-Karjalassa kuin koko maassakin. Pekka oli vahva vasemmistoyhteistyön kannattaja, mutta kirkkaalla sosialidemokraattisella linjalla. Nuorisopolitiikan värikkäällä 1970-luvulla Pekka edusti maanläheistä, juurevaa ajattelua ja puolusti kaikissa yhteyksissä kansanvaltaista päätöksentekoa välillä kovissakin järjestötaisteluissa erityisesti taistolaisen nuorisoliikkeen kanssa. Joka kerta neuvotteluissa syntyi viimeistään loppumetreillä sopuratkaisu, eikä lakkoasetta jouduttu käyttämään. Vuonna 1979 tuli kutsu SAK:n järjestösihteeriksi vastuualueena erityisesti Uudenmaan asiat. Käytyään hitsauskurssin Wärtsilän telakalla Helsingissä hän siirtyi hitsaaja-korjausmieheksi sahan korjaamolle. SAK:n palveluksessa Pekka laittoi koko tarmonsa ammatillisen järjestäytymisen edistämiseen, liittoyhteistyön kehittämiseen ja SAK:n yhteiskunnallisen vaikutusvallan vahvistamiseen. Hänestä tuli kuuden puheenjohtajavuoden aikana arvostettu johtohahmo ja yhden aikakauden nuorisoliittolaisten kiistaton kärkihahmo. Pekka järjesti ympäri maata mittavan vapaaehtoisjoukon erityisesti eläkkeelle jääneistä ay-aktiiveista soppatykkejä pyörittämään. Soppatykkien äärellä Pekka uurasti vielä pitkään eläköitymisensä jälkeenkin 2000-luvulla. 61 Demokraatti KUOLLUT Järjestöpäällikkö ja soppatykkien isä JÄRJESTÖNEUVOS Pekka Sarkkinen kuoli 24.2.2023. Hänet valittiin sosialidemokraattisen nuorisoliikkeen SNK:n puheenjohtajaksi 1973 Turun liittokokouksessa. 1980-luvulla Pekka alkoi hakea itselleen ja perheelleen vapaa-ajan paikkaa synnyinmaakunnasta. Työelämä kutsui muurari-isän apulaiseksi metsäja rakennustöihin jo 13-vuotiaana. Neljä kertaa viiden vuoden aikana Pekka yhdessä liittojen järjestöpäälliköiden kanssa rakensi yleislakkovalmiuden estämään työttömyysja eläketurvan leikkauksia sekä puolustamaan työehtosopimusten yleissitovuutta. Pekalla oli vahva tahto edistää eri keskusjärjestöjen välistä yhteistyötä ja vahvistaa näin ay-liikkeen ääntä yhteiskunnassa. Vaikka Pielisellä ensi kesänä onkin yksi kalamies vähemmän, säilyy Pekan ystävyys ja työn arvo keskuudessamme iäti. Pekan suurimmaksi työtaisteluksi jäikin 1988 järjestetty asuntopäivän työseisaus, jossa kahden tunnin liikenteen seisauksella vaadittiin hallitukselta toimia asunnottomuuden poistamiseksi. Puheenjohtajatehtävän myötä seurasi puoliso Elnan kanssa muutto Helsinkiin ja iso elämänmuutos. Miljoonajäsenisen järjestön arvostuksesta iso osa perustui aktiiviseen kenttätoimintaan ja alueelliseen elinkeinovaikuttamiseen. Lamavuosina Pekan ideoihin kuului soppatykkien tuominen tilaisuuksiin. Puolisostaan ja tyttäristään Pekka puhui aina arvostavasti ja lämpimästi. Muistamisesta kertyneet varat jaetaan työläisnuorten apurahoina. Hän oli kuollessaan 81-vuotias. Sellainen löytyi Pielisen rannalta Paalasmaasta. Soppatykeistä tuli myös yksi ay-liikkeen vaaliosallistumisen muoto. Pekka syntyi Pohjois-Karjalan Enon Haapalahdessa 21.6.1941 taloudellisesti niukkoihin oloihin. Kalastaminen oli Pekan suuri intohimo. Pekka loi ympärilleen keskinäisen arvostuksen ja yhdessä tekemisen meiningin. Muistisairaus vähensi viime vuosina Pekan kanssakäymistä myös ystävien kanssa, mutta mielessämme säilyvät aina hänen lämmin kädenpuristuksensa, kannustava puheenparsi ja pieni hymynkare kasvoilla. Tili FI85 1521 3000 0060 09. Pekan aikana SAK:n kenttäkoneisto kehitettiin huippuunsa; lähes 200 ammatillista paikallisjärjestöä, toistakymmentä lääninneuvottelukuntaa ja 15 aluetoimistoa olivat tämän monipuolisen kehittämistyön tulosta
Koulupolku alkoi kuusivuotiaana Lampissa, ylioppilaaksi hän kirjoitti Porin suomalaisesta yhteislyseosta, ja yhteiskuntatieteiden maisteriksi hän valmistui Tampereen yliopistosta. Pian valmistumisensa jälkeen 1967 hän tuli Uuteen Aikaan toimittajaksi, ja jo parin vuoden kuluttua hänet valittiin toimitussihteeriksi ja sitten toimituspäälliköksi. Ulla Turkki syntyi 30.6.1941 Ikaalisissa, mutta jo kaksiviikkoisena hän muutti vanhempiensa mukana Ahlaisten Lamppiin suvun maatilalle. Kyösti toimi pitkään Ullan omaishoitajana, kunnes oli edessä Ullan muutto hoivakotiin. Poliittiset tehtävät veivät hänet Euroopan alueiden komitean jäsenenä Brysseliin ja Suomen valtuuskunnan jäsenenä YK:n yleiskokoukseen New Yorkiin. Hän toimi Porin Teatterisäätiön hallituksen puheenjohtajana lähes 20 vuotta. Ulla Turkki teki pitkän poliittisen uran. Lehden avarasta linjasta kertoo myös hengellinen Samassa paatissa -palsta, jota kirjoitti Peränpitäjä-kollektiivinimimerkki. Tilaajapalvelu: 09 7010 500 tilaajapalvelu@demokraatti.fi www.demokraatti.fi/tilaa-lehti de_30032023_62.indd 62 de_30032023_62.indd 62 14.3.2023 9.37 14.3.2023 9.37. Kiinnostus politiikkaan säilyi eläkevuosinakin. Kyösti kuoli elokuussa 2022, vain muutamaa kuukautta ennen Ullaa. Lampin Isonahteen rinteessä, minne myös Kyösti ja Ulla muuttivat Porin-vuosien jälkeen, oli Ullan äidin isän koti. Vartin päästä olimme jo baarissa häälounaalla, söimme lindströminpihvit ja joimme isot maidot”, Ulla muisteli 70-vuotishaastattelussa. Ullan ansiosta palstaa ei lopetettu lehtiuudistuksessa. Mäkinen) menehtyi 24. Hän oli rauhan mies, jonka valkoiset teloittivat. Lehden ohella keskeinen kiinnostuksen kohde oli kulttuuri. Miehensä Kyösti Turkin Ulla tapasi jo ylioppilasvuonna, ja naimisiin he menivät Tampereen tuomiokirkossa, vaatimattomasti ja nopeasti: ”Neljän minuutin kaavassa oli lupaukset ja pari rukousta. ”Kukaan ei ole tullut sanomaan, miten minun pitäisi lehteä tehdä”, Ulla on sanonut. Ulla Turkki oli sitkeä oman lehden puolustaja, tarvittaessa jopa omaa puoluetta vastaan, kuten silloin, kun SDP muiden puolueiden mukana lopetti lehdistötuen. Työväenaate tuli kotoa. 62 Demokraatti KUOLLUT Sitkeä oman lehden puolustaja PÄÄTOIMITTAJA Ulla Maija Turkki (os. Hän vaikutti myös Porin kaupunginvaltuustossa ja kaupunginhallituksessa. Vuosina 1985–2009 hän toimi päätoimittajana ja jäi eläkkeelle 68-vuotiaana. Tapio Seppälä rovasti, Uuden Ajan yhteistyökumppani Heli Kokko UA:n entinen toimittaja Valitse tieto. Isoisä oli perustamassa Lampin työväenyhdistystä. Ulla Turkki toimi Porin Työväenyhdistyksen puheenjohtajana ja kunnallisjärjestön sihteerinä monet vuodet, ja hän kuului SDP:n puoluehallitukseen. marraskuuta 2022 pitkäaikaisen sairauden murtamana Porin Noormarkussa 81 vuoden iässä. Turkki teki pitkän ja valtakunnallisestikin merkittävän uran porilaisen sosialidemokraattisen Uusi Aika -sanomalehden päätoimittajana. Tilaa . Hän kertoi paljon ennen Ukrainan sodan alkamista lukevansa Venäjään liittyvää kirjallisuutta ja varoitteli itänaapurin väkivaltaisuudesta. Kissakin oli ristitty Odessaksi
Merkkipäiväonnittelut KSR:n yleisrahastoon VARSINAIS-SUOMI • Turun Valtionvirkailijoiden ja työntekijöiden Sos.dem. Alustus Petja Raaska vaalivoittoanalyysi, iltapala. Ei vastaanottoa Merkkipäiväonnittelut KSR:n yleisrahastoon Petri Vanhala puheenjohtaja, Paperiliitto, Helsinki 1.4.2023 Ei vastaanottoa Mahdolliset muistamiset voi ohjata Käpylän pallon nuorisojalkapallon tukemiseen tilille FI21 4055 0011 5855 65, tiedonantoon: Petri Vanhala. Tied. yhdistyksen kokous ke 12.4. 0400 531 351. 63 Demokraatti KOKOUKSET Yhdistystoiminta 60 VUOTTA Syntymäpäivät Jaakko Ojanne toimittaja-käsikirjoittaja, Helsinki 31.3. pj. klo 15 Työväentalon kahvihuone. Tervetuloa! de_30032023_63.indd 63 de_30032023_63.indd 63 21.3.2023 10.45 21.3.2023 10.45. Matti Vikström p
64 Demokraatti RISTIKKO 6/2023 Veijo Wiren veijo.wiren@gmail.com Ratkaistut ristikot lähetetään seuraavan lehden ilmestymiseen mennessä: vastaukset@demokraatti.fi tai Demokraatti / Ristikko, PL 338, 00531 Helsinki. Nimi: Osoite: de_30032023_64.indd 64 de_30032023_64.indd 64 13.3.2023 15.40 13.3.2023 15.40. Merkitse kuoren päälle ristikon numero. Oikein vastanneiden kesken arvotaan yksi 10 euron lahjakortti
Ymmärsin, että siinä varpuspöllö tuijotti minua intensiivisesti. Räpsräpsräpsräpsräps. Kun lintu käänsi päänsä, jähmetyin paikolleni. Seistään etsin silmällä ja odotetaan, että pää kääntyy. Onnea voittajalle! Vaikeusaste: (c ) Ar to In ka la ww w. 65 Demokraatti SUDOKUN RATKAISU TI TI TYY Anna-Liisa Blomberg anna-liisa.blomberg@demokraatti.fi RISTIKON 4/2023 RATKAISU 2.3. co m 7 4 6 3 8 6 1 3 1 7 4 3 1 4 2 7 4 7 6 8 5 1 2 4 1 5 3 8 9 72 46 35 91 8 95 61 84 37 2 18 32 97 46 5 87 53 16 29 4 69 18 42 53 7 43 27 59 68 1 51 89 23 74 6 26 94 78 15 3 34 75 61 82 9 O n aina ihanaa, kun luonto tarjoaa hienoja lohdutuspalkintoja. Sitä ei liikehdintäni vaikuttanut häiritsevän, sillä se katseli välillä aivan toiseen suuntaan. Tekee hirveästi mieli tempaista kamera rivakasti silmälle, mutta samaan aikaan päässä huutaa ääni: ”Ota nyt jumantsuigula rau-has-sa!” Hötkyilemällä vain säikäyttää linnun ja hyvät silmämunalähikuvat menevät sivu suun. Eipä se lopulta ollutkaan yhtään pöllömpi lähimetsäretki. Räpsräpsräps. Edellisenä iltana olin kuullut lehtopöllön huhuilua, joten lähdin retkelle täynnä toivoa – josko lehtari löytyisikin lähimetsästä päivehtimästä. Kiikaroin, mikä pikkulintu se mahtoikaan olla. Toistetaan. Olin jo lähdössä pois, hivenen pettyneenä ”saaliiseen”, kun näin silmäkulmastani jotakin pientä ja ruskeaa vilahtavan edessä olevan puun oksalle. ais ud ok u. Odotetaan, että pöllö katsoo taas toiseen suuntaan ja otetaan erittäin hidas ja varovainen askel eteenpäin. de_30032023_64.indd 65 de_30032023_64.indd 65 13.3.2023 15.40 13.3.2023 15.40. Harjoitin mielenja kehonhallintaa ja nostin kameran liioitellun hitaasti silmälle ja sain pöllön etsimeen. julkaistun ristikon 10 euron lahjakortin voitti Kaarina Pulkkinen Otalammelta. Tässä kohtaa kuvaajan elämästä tulee tahtojen taistelua. Varpuspöllö tähyili oksallaan hyvän tovin ja minä kuvasin, kunnes pöllö lensi saaliinsa perään. Olin hiippaillut pusikoissa liki pari tuntia, enkä ollut kohdannut mitään talitiaisia ja punatulkkuja kummempaa
Mielestäni jokaisen kansanedustajan kannattaisi lukea tämä kirja. Ajattelipa mitä tahansa jostakin asiasta, niin aina löytyy juttuja, jotka tukevat sitä omaa näkökulmaa. Politiikan kirjahylly 1 3 2 Kuulun niihin ihmisiin, joille on luettu satuja lapsena. Isälläni on pieni tuotantoyhtiö, joka tuottaa äänikirjoja. Karkeasti sanoen toisen vapaustaistelija on toisen terroristi. 66 Demokraatti Teksti ja kuva Nora Vilva Negatiivinen uutisvirta vaikuttaa hyvinvointiin Aseman Lapset ry:n toiminnanjohtaja Christian Wentzel sparraa ajattelutyötään lukemalla. Ja kun opin lukemaan itse, olivat kirjat keskeinen ajanviete. Oli aika, jolloin puoli yhdeksän uutiset ja Hesari olivat tärkeimmät tietolähteet. Tänä päivänä ihmisen tiedonsaanti ei ole enää kirjojen varassa. Tekniset innovaatiot ovat avittaneet ihmiskuntaa paljon, mutta olemmeko hiljalleen tekemässä itsestämme tarpeettomia. Jos olisin teini-ikäinen nyt, niin lukisinko yhtä paljon. 1 2 3 de_30032023_66.indd 66 de_30032023_66.indd 66 14.3.2023 9.42 14.3.2023 9.42. Tekoäly tekee sen puolestamme. Olen kasvanut sellaiseen aikaan, kun ei ole ollut nettiä. Se on tärkeä muistaa nykypäivänä, kun iso osa uutisista, jota luetaan, kuullaan ja nähdään, ovat miinusmerkkisiä. Lukeminen on paljolti oman ajattelutyön sparraamista. Kirja tuo esiin, miten historia on hyvin kompleksinen aihe ja historiantutkimusta voi käyttää sekä hyvään että pahaan. En ole aikuisiällä kokeillut äänikirjoja. Fyysinen kirja merkitsee minulle todella paljon. Vaikka uhkakuvien maalailu myy, ei median pitäisi rahastaa sillä. Minulle luettiin ne sadut silloin kun olin lapsi. Kohta ei enää välttämättä tarvita ihmisiä lukemaan kirjoja. Martin Kragh: Det fallna imperiet: Ryssland och väst under Vladimir Putin Hans Rosling, Ola Rosling, Anna Rosling Rönnlund: Factfullness – tio knep som hjälper dig förstå världen Antti Blåfield: Historian käyttö ja väärinkäyttö Tämä ei ole kirjallisesti mitenkään mestariteos, mutta se on hyvä muistutus siitä, että kaikki ei ole sysimustaa. Elämme tiedon virrassa – järkevän tiedon ja vähemmän järkevän. Nyt on paljon kanavia ja tämä ”news ja fake news” -keskustelu. Yksi mielenkiintoisimpia lukukokemuksia vuosiin. Julkiseen keskusteluun tarvittaisiin suhteellisuudentajua. Ajankäytöstä kilpailevia juttuja oli omassa nuoruudessani paljon vähemmän kuin nykyisin. Kirjallisuudessa kiehtoo se, että on ollut ja tulee olemaan rutkasti fiksumpia ihmisiä kuin minä, jotka pukevat sanoiksi asioita, joita itse on miettinyt. Kirjoittaja ei osoita sormella, vaan taustoittaa ne asiat, miksi tämän päivän Venäjä näyttää siltä kuin se näyttää ja millainen oli Putinin matka vallan ytimeen. Eri alojen ihmiset valaisevat, miten historiankirjoitusta voi käyttää työkaluna omien poliittisten ambitioiden eteen. Se on kasvava ala, mutta faijani tiesi kertoa, että tekoäly on löytänyt sinnekin. Moni asia maailmassa on hyvällä mallilla ja moni asia on mennyt rutkasti parempaan suuntaan. Se vaikuttaa pakostakin ihmisten pääkopan sisälle. Elämme ajassa, jossa iso osa uutisvirrasta on miinusmerkkistä
tietoa työstä ja yhteiskunnasta Liity Työväenkirjaston ystäviin : tyovaenkirjastonystavat.. Sörnäisten rantatie 25 A, Helsinki pau.fi akt.fi aktlehti.fi paperiliitto.fi de_30032023_002.indd 1 de_30032023_002.indd 1 21.3.2023 10.54 21.3.2023 10.54. tsl.fi YHTEYTESI EUROOPPAAN: Suomen S&D-mepit Miapetra ja Eero! Tilaa uutiskirjeet ja ollaan yhteydessä: www.miapetra.fi www.eeroheinaluoma.fi @miapetrakumpula @eeroheinaluoma www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva www.turva.fi Työväenliikkeen kirjasto tyovaenperinne.
kokoomus KYPÄRÄ Laimeaa turvallisuuspolitiikkaa RUOKA Maitotalo ei murru kriisissä 30.3.2023 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 6 • 20 23 / 30 . jhl.fi/eduskuntavaalit PAL.VKO 2023-15 00 74 43 -2 30 6 de_30032023_001.indd 1 de_30032023_001.indd 1 21.3.2023 11.14 21.3.2023 11.14. m aa lis ku ut a ENERGIANelli Niemelällä riittää virtaa nuorten auttamiseen. KOULUTUS TEEMA Raha ratkaisee TALOUSOHJELMA SDP vs. POMMI SINÄ PÄÄTÄT, ÄÄNESTÄ! Ennakkoäänestys 22.–28.3.2023 Vaalipäivän äänestys su 2.4.2023 klo 9–20 Hyvinvointipalvelut kuuluvat kaikille! Olemme ylpeitä kaikille kuuluvista hyvinvointipalveluista sekä niiden tekijöistä