Demokraatti 30.4.2020 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Reaalitalouteen sotkeutuu myös psykologia ja pelko. SDP 120 VUOTTA Tulevaisuuden tekijä 29.8.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI MAAHANMUUTTO TEEMA Tätä Suomi tarvitsee Kä tke tty Ve nä jä De_06062019_01.indd 1 20.8.2019 16.00 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 20.6.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 20 . ke sä ku ut a NAISET Populismi uhkaa naisten asemaa KIKY Syksyllä alkaa kiky-vääntö POLITIIKKA Oikeistossa on ahdasta De_06062019_01.indd 1 29.5.2019 14.31 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 13.2.2020 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 20 / 13 . hu ht ik uu ta 30.4.2020 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI KIRJAT Satuja ympäristökriisistä HÄVITTÄJÄ Suorituskyky vai testosteroni TALOUS Suo siellä, korona täällä Tilaajapalvelu: 09 7010 500 / tilaajapalvelu@demokraatti.fi / www.demokraatti.fi/tilaa-lehti PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 24.1.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI 3 • 20 19 / 24 . to uk ok uu ta X /1 9 XXX xxx XXX xxx XXX xxx 12 /1 9 TEEMA: Suomi pistää hävittäjiin jopa kymmenen miljardia euroa. 23.5.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI DIILI PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 12 • 20 19 / 23 . Valentin Kononen ei ole jättänyt lajiaan. m aa lis ku ut a X /1 9 Vuoden valtuutettu -kilpailun voitto oli Minna Räsäselle yhtä iso yllätys kuin valtuustopaikka. ONGELMA PINNAN ALLA 4/ 19 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 4 • 20 19 / 7. ke sä ku ut a X /1 9 XXX xxx XXX xxx XXX xxx Demokraatin rakkausteemassa sukelletaan järjettömään lempeen ja pohditaan pitkän parisuhteen saloja. Yritysjohtaja ja liikunnan puolestapuhuja. m aa lis ku ut a MUISTA LAITTAA LEHDEN NUMERO JA PÄIVÄMÄÄRÄ KANTEEN JA SELKÄÄN! 6/ 19 XXX xxx XXX xxx XXX xxx Rauhanneuvottelija Hussein al-Taee haluaa luottaa ihmiseen, vaikka työ on harmaannuttanut hänen hiuksensa. Kansa paljastaa kyntensä kaduilla. he lm ik uu ta 21.2.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI De_21022019_01.indd 1 13.2.2019 14.20 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 7.3.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI 6 • 20 19 / 7. 14 /1 9 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 14 • 20 19 / 20 . 6.6.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI Kävelijä PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 13 • 20 19 / 6. Päästökompensaatiosta uhkaa tulla anekauppaa. m aa lis ku ut a VAALIT TV-tentti voi ratkaista vaalivoiton PALKAT Joko palkkasalaisuus murtuu BREXIT Vääntö ilman voittajia ILMASTO TEEMA Puhe ei enää riitä 7.3.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI De_07032019_01.indd 1 27.2.2019 11.42 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 9.5.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 9. he lm ik uu ta IT SE De_13022020_01.indd 1 5.2.2020 11.29 Demokraatti on kotimaan politiikan, työmarkkinoiden ja kulttuurin ykköslehti. 17 /1 9 TEATTERITEEMA Kulisseissa ja katsomossa SE LYHENEE Vastustajia riittää, mutta työaika lyhenee MCAMMATTI Hampurilainen työuralla 12.9.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI Sisukas ENERGIA TEEMA Hiiletön tulevaisuus PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 17 • 20 19 / 12 . Oho! 7/ 19 HYVÄ HOIVA Norja, hoitotyön onnela EI ASEILLE Työmaana rauha HALLITUS Sipilän kiemurainen ero ASUMINEN TEEMA Suomi muuttaa – ja muuttuu 21.3.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI De_21032019_01.indd 1 14.3.2019 9.26 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 12.9.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 12 . 13.2.2020 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI LAPSET Täydellisiä vanhempia ei ole KIINA Valtio valvoo ja kontrolloi BREXIT Kova vai pehmeä tulevaisuus. to uk ok uu ta ON THE ROAD Keski-Suomen kautta Brysseliin PILLERI Huume muuttuu lääkkeeksi EU-VAALIT EU-ehdokkaat testissä De_23052019_01.indd 1 15.5.2019 9.25 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 6.6.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 6. lo ka ku ut a X /1 9 TEEMA: Verotuksen painopiste siirtyy kulutukseen. jo ulu ku ut a 19.12.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI DEKKARI Rikoskirjallisuus kiinnostaa KALPEANAAMA Räppäri parantaa maailmaa TYÖMARKKINAT Suunniteltu kaaos vartija JOULU TEEMA Ei ole yhteistä yhtä joulua De_19122019_01.indd 1 12.12.2019 14.05 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 10.10.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 10 . Alf Rehn De_07022019_01.indd 1 1.2.2019 9.49 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 21.2.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 21 . 3/ 20 PE TOS PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 3 • 20 20 / 13 . to uk ok uu ta KENEN SYY Lasta ei saa leimata LIIKENNE Suomi tippuu kuoppaan BRYSSEL Missä palkansaaja, siellä EU N äl kä in en lo hi kä är m e 11 /1 9 De_09052019_01.indd 1 2.5.2019 11.05 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 21.3.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 21 . he lm ik uu ta 7.2.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI MAAILMALLA SUOMALAISTA POLIITIKKOA VIEDÄÄN, JA SE VAIN VIKISEE. elo ku ut a BORIS PELURI Panoksena brexit ja Britannia TYÖMARKKINAT Kuinka käy kikyn. ta m m ik uu ta 3/ 19 TYÖPAIKAT Tarvitaanko vielä pääluottamusmiestä. sy ys ku ut a De_12092019_01.indd 1 4.9.2019 9.57 Politiikka ajautuu umpikujaan. Melkein miljoonaa kiloa ruokahävikistä on noin Kotitalouksien osuus 30 prosenttia . m aa lis ku ut a 26.3.2020 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI PIKKARIT Alusvaatteiden historiaa TAITEILIJAJUHLA 50 vuotta eduskuntaa JÄRJESTÄYTYMINEN Liitto houkuttaa koulutettuja EU TEEMA Turvallinen Eurooppa Stressitesti Korona syöksi maailman ja Suomen kaaokseen. Nyt hän on myös pääministeri. Paljon 24 /1 9 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 24 • 20 19 / 19 . PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 11 • 20 19 / 9. De_26032020_01.indd 1 18.3.2020 9.57 Suomessa ruokaa heitetään hukkaan 400–500 sata kiloa jokaista suomalaista kohti. Hyvän tähden 6/ 19 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 6 • 20 19 / 7. ta m m ik uu ta 24.1.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI DE_24012019_01.indd 1 17.1.2019 11.38 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 7.2.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI 4 • 20 19 / 7. m aa lis ku ut a 6/ 20 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 6 • 20 20 / 26 . to uk ok uu ta X /1 9 XXX xxx XXX xxx XXX xxx 9.5.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI EU TEEMA Mikä suunta, eteen vai taakse. Suojelutoimista huolimatta Itämeri on edelleen heikossa hapessa. PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 19 • 20 19 / 10 . Se haluaa enemmän. 8/ 20 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 8 • 20 20 / 30 . SEURAA UUTISIA VERKOSSA LÄPI KESÄN: DEMOKRAATTI.FI De_20062019_01.indd 1 25.7.2019 13.30 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 23.5.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 23 . Mihin niitä tarvitaan. vuodessa. he lm ik uu ta X /1 9 AVARUUS TEEMA Onko siellä ketään. 16 /1 9 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 16 • 20 19 / 29 . Tilaa Demokraatti 39 € neljä kuukautta Tarjous koskee vain uusia tilauksia. he lm ik uu ta MUISTA LAITTAA LEHDEN NUMERO JA PÄIVÄMÄÄRÄ KANTEEN JA SELKÄÄN! X /1 9 TAIDE Surrealismin mysteerio Helsingissä TRUMP Suosikki vastoin odotuksia OMA TALOUS Velkavankeus vaanii TEEMA: Pelkän peruskoulutuksen varaan jääneitä nuoria uhkaa usein työttömyys ja syrjäytyminen. lo ka ku ut a INKATUTKIJA Suomen Indiana Jones FEMINISMI Kaikkien tasa-arvoa ÖLJYKENTTÄ PALAA Iran vetelee naruja Lähi-idässä 10.10.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI Kansan kukkarolla De_10102019_01.indd 1 2.10.2019 14.46 PAL.VKO 2020-20 00 74 43 -2 00 8 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI X • 20 20 / 26 . Sanna Marin oli jo Suomen suosituimpia poliitikkoja. sy ys ku ut a X /1 9 XXX xxx XXX xxx XXX xxx Nourdeen Toure matkasi kaksi vuotta Togosta Suomeen, sopeutui uuteen maahan ja luo nyt uraa ammattinyrkkeilijänä. Lue uutiset verkosta osoitteessa demokraatti.fi ja syväluotaavat tarinat niiden takaa aikakauslehdestä. ke sä ku ut a 20.6.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI Kesä! SEURAAVA LEHTI ILMESTYY 1.8. Markkinatalous ei riitä Kiinalle. TEEMA Työelämän murros ja tekoäly ”Ei voi jäädä vain kauppa ja kapakka”, Eveliina Heinäluoma iloitsee parjatun Itä-Helsingin lähiöiden kasvojenkohotuksesta. he lm ik uu ta 4/ 19 XXX xxx XXX xxx XXX xxx KAKKOSKUSKI Sanna Marin UUSIKAUPUNKI Tehdas kuin kaupunki PORVARIHALLITUS Työmarkkinoista vaaliteema TEEMA: Itämeren pohja on happikadon takia osin kuollut. Elinikäinen KOULU 5/ 19 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 5 • 20 19 / 21 . Demok30042020_001-002.indd 1 21.4.2020 16.49. ÄÄRIOIKEISTO Miekkamiehet johtavat Itävaltaa EDUSKUNTAVAALIT Kuka nappaa luopujien äänet. EVE Donna 3/ 19 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 3 • 20 19 / 24 . ke sä ku ut a X /1 9 XXX xxx XXX xxx XXX xxx TUL TEEMA Koko kansan liikuttaja 13 /1 9 Tappava katse ja killeri-askel
info@tyark.fi www.tyark.fi Sörnäisten rantatie 25 A, 00500 Helsinki p. 220 000 jäsentä Hyviä jäsenetuja Moderni omistajaosuuskunta Merkityksellistä omistajuutta Osallistu talouselämään Vaikuta yhteiskuntaan Hyvää vappua ja kevään odotusta! Demok30042020_001-002.indd 2 21.4.2020 16.49. 09-766 429 www.tyovaenperinne.fi Työväenliikkeen kirjasto JYTY KUULUU LÄHELLE JA KAUAS JYTYLIITTO.FI Koulutetut ammattilaiset, asiantuntijat ja esimiehet alaan katsomatta. Lue lisää Tradekan lahjoituskohteista tradeka.fi/blogi. Olet mukana vaikuttamassa suomalaiseen yhteiskuntaan ja talouselämään. Niistä iso osa kohdistetaan lasten ja nuorten hyväksi tehtävään työhön. (09) 774 3110, sähköp. Uskomme, että omistajana voimme edistää liiketoimintaa, joka tuottaa sekä hyvää tulosta että hyvää Suomelle. 09-766 429 www.tyovaenperinne.fi Työväenliikkeen kirjasto JYTY KUULUU LÄHELLE JA KAUAS JYTYLIITTO.FI Koulutetut ammattilaiset, asiantuntijat ja esimiehet alaan katsomatta. info@tyark.fi www.tyark.fi Sörnäisten rantatie 25 A, 00500 Helsinki p. euroa, yleishyödyllisiin tarkoituksiin. Lisäksi saat mahdollisuuden monipuolisiin jäsenetuihin. Lisäksi saat mahdollisuuden monipuolisiin jäsenetuihin. Tradeka on 210 000 jäsenen omistajaosuuskunta, joka maksaa kaikki veronsa Suomeen. Tradeka on 210 000 jäsenen omistajaosuuskunta, joka maksaa kaikki veronsa Suomeen. (09) 774 3110, sähköp. Uskomme, että omistajana voimme edistää liiketoimintaa, joka tuottaa sekä hyvää tulosta että hyvää Suomelle. Olet mukana vaikuttamassa suomalaiseen yhteiskuntaan ja talouselämään. euroa, yleishyödyllisiin tarkoituksiin. Jaamme tänäkin vuonna merkittävän osan tuloksestamme, 1,1 milj. 220 000 jäsentä Hyviä jäsenetuja Moderni omistajaosuuskunta Merkityksellistä omistajuutta Osallistu talouselämään Vaikuta yhteiskuntaan Hyvää vappua ja kevään odotusta! Demok30042020_001-002.indd 2 21.4.2020 16.49 www.pau.fi www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 Sörnäisten rantatie 25, 00500 HELSINKI Puh. www.pau.fi www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 Sörnäisten rantatie 25, 00500 HELSINKI Puh. Niistä iso osa kohdistetaan lasten ja nuorten hyväksi tehtävään työhön. Jäsenyys Tradekassa on merkityksellistä. Jäsenyys Tradekassa on merkityksellistä. Johtoajatuksemme on merkityksellinen omistajuus. Jaamme tänäkin vuonna merkittävän osan tuloksestamme, 1,1 milj. Lue lisää Tradekan lahjoituskohteista tradeka.fi/blogi. Johtoajatuksemme on merkityksellinen omistajuus
Kuin 1990-luku: talouskriisi ja hävittäjähankinta. HUHTIKUUTA 2020 / ILMESTYY JOKA TOINEN TORSTAI KORONA HETA HÄVITTÄJÄ ILMIÖ Sumussa eteenpäin – ilman karttaa. 3 Demokraatti 8/ 20 24 14 36 POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI / 30. Edunvalvoja, taiteilija, oman tien kulkija. KASVO POLITIIKKA De_30042020_03.indd 3 23.4.2020 11.05
www.demokraatti.f i Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. Vain marssi puuttuu. Sisältö 8/ 20 POLITIIKKA KULTTUURI Pääkirjoitus: Leikkaajat lähestyvät Viikon kuva: Näin Pohjois-Koreassa Pätkät: Meiltä ja muualta Missä olet nyt: Esa Suominen D-analyysi: Mautonta myrkynkylvöä D-ilmiö: Olemme koronasumussa Arkadianmäeltä: 12 kysymystä Mepit Show: Eero Heinäluoma Vallan laidalta: Seppo Kääriäinen Uutisanalyysi: Hävittäjät ja lama Vappu: Vappujuhla meni verkkoon Lasten kirjat: Jättejä vastaan Lasten kirjat: Ympäristötalkoot Kirjat: Pojat eivät itke Kolumni: Jari Sedergren Kirjavisa: Tosi klassikko Pelin purku: Elina Gustafsson Puheenvuoro: Harri Järvinen Mielipiteet Ristikko Ti ti tyy Politiikan kirjahylly: Rosa Nenonen IHMINEN JA ELÄMÄ D-kasvo: Heta Ravolainen-Rinne Kolumni: Tuomas Aivelo Kasvot peilissä: Vappu Taipale Kaikki ei ole sitä miltä näyttää. 4 Demokraatti Seuraa meitä myös somessa. 31 43 VAPPU Facebookissa VAPPU TAIPALE Nyt tarvitaan solidaarisuutta + TEEMA Ruoka 55 5 6 8 11 12 14 20 22 23 23 31 36 42 43 44 46 48 50 51 52 65 66 72 73 74 De_30042020_04.indd 4 23.4.2020 10.45. kerros, 00530 Helsinki Postiosoite: PL 338, 00531 Helsinki Uutistoimitus: 09 7010 555 toimitus@demokraatti.fi Sähköpostit: etunimi.sukunimi@demokraatti.fi Ilmoitukset: ilmoitukset@demokraatti.fi Tilaajapalvelu: 09 7010 500 tilaajapalvelu@demokraatti.fi Puhelinvaihde: 09 7010 41 V A P P 2020 U Seuraava numero ilmestyy 14.5. päätoimittaja: Rane Aunimo, 09 7010 553 Toimituspäällikkö: Heikki Sihto, 09 7010 516 Toimittajat: Simo Alastalo, Rolf Bamberg, Anna-Liisa Blomberg, Mikko Huotari, Johannes Ijäs, Marja Luumi Ulkoasu: AD Emilie Uggla, Timo Sparf, Arja Jokiaho (opintovapaalla) Valokuvaaja: Nora Vilva Levikkipäällikkö: Nina Lindén Markkinoinnin sihteeri / ilmoitukset: Sari Ojala, 09 7010 522 Kustantaja: Kustannus Oy Demokraatti Painopaikka: PunaMusta Oy, Joensuu Aikakauslehtien liiton jäsen Käyntiosoite: Siltasaarenkatu 18–20, C-rappu, 6. Vappua juhlitaan nyt verkossa. Va. Ka ns i: Em ili e U gg la Korona melkein tärväsi vappujuhlat, mutta vain melkein. Perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895
Hallitus päivitti neuvottelussaan viime viikolla Suomen koronavirusstrategiaa taudin leviämisen estämiseksi. Laajoista yhteiskunnallisista rajoitustoimista siirrytään tartuntatautilain mukaiseen tehostettuun epidemian hallintaan. Käytännössä ne, jotka ovat normaalitilanteessakin ensimmäiseksi valmiita ottamaan niiltä, joilla on vähiten, virittelevät jo nyt kriisin jälkeisiä ahmaisun verkkoja. THL:n johtaja Mika Salminen huomautti Demokraatille 19.4, että tämäkin on mahdollista. ”Yllättäen rahaa on löytynyt aika paljon, kun sitä on tarvittu. Rajoituksia yritetään purkaa muttei kaikkia kerralla. Järkytyksen ensi hetket maaliskuussa saivat jopa monet sosiaalisen median tunnetut poliitikot hetkeksi kohtalaisen maltillisiksi. Suu pannaan taas säkkiä myöten eikä velkoja voi laittaa lasten maksettavaksi. K ansallinen yksituumaisuus näyttää kestäneen koronakriisin hoidossa viikon tai korkeintaan kaksi. Toisaalta Eläketurvakeskuksen johtaja Jaakko Kiander pohtii jutussamme, että koronakriisi saattaa muuttaa ihmisten suhtautumista tiukkaan talouslinjaan. Tämä on talouskurilaisten hyvä pitää mielessä. Soitetaan samaa levyä.” SDP ei ole luopumassa päämääristään, muun muassa oppivelvollisuuden pidentämisestä tai hoitajamitoituksesta, ylipäänsä oikeudenmukaisemman yhteiskunnan edistämisestä ja tulevaisuusinvestoinneista, jotka maksavat itsensä takaisin. 5 Demokraatti Rane Aunimo va. Muutos jäi hetkelliseksi. Se voi aiheut taa keskustelua siitä, kuinka ehdoton tämä rahapula on, kun rahaa voidaan tarvittaessa luoda lisää.” Sen kriisi on tosiaan ehtinut jo todistaa, että mahdollisuuksien ikkuna liikkuu. Myös kriisin taloudellinen hintalappu on auki, mutta hirvittävä se on. Valtiovarainministeriö ennakoi kotimaista tuotantoa mittaavan bruttokansantuotteen putoavan tänä vuonna 5,5–12 prosenttia. Kriisin aikana on laaja yksimielisyys siitä, että tarvitaan voimakasta valtion väliintuloa. De_30042020_04.indd 5 23.4.2020 10.45. Johonkin hyvään. Silti emme tiedä, mitä tulevaisuus lopulta tuo tullessaan edes keskipitkällä aikajänteellä. Toipumisessa otetaan vanhat käsikirjoitukset käyttöön. päätoimittaja rane.aunimo@demokraatti.fi Twitter: @raneaunimo Leikkaajat lähestyvät Pääkirjoitus SOITETAAN SAMAA LEVYÄ. VELAN KASVU on saanut jo oikeiston umpimielisimmät leikkausintoilijat liikkeelle. Luku voi olla suurempikin, jos rajoitustoimet jatkuvat yli puoli vuotta. Taloustieteen professori Markus Jäntti varoittaa haastattelussamme tässä lehdessä, mitä voi olla luvassa: ”Jälkipyykin käsikirjoitus on monta kertaa nähty. Epidemian toinen aalto voi tulla, kenties kolmaskin
6 Demokraatti V iik on ku va A FP / Ki m W on Ji n De_30042020_06.indd 6 22.4.2020 23.47
7 Demokraatti AURINKO NOUSEE Ohjuskokeilla ja olemattomalla koronatartuntojen määrällä henkseleitään paukuttelevassa Pohjois-Koreassa juhlittiin pari viikkoa sitten ”Auringon päivää”, 108 vuotta sitten syntyneen maan perustajan Kim Il-sungin syntymän vuosipäivää. Juhlinta oli poikkeuksellisen hillittyä, mutta suuret väkijoukot vaelsivat Mansu-kukkulalle, jolla sijaitsevat Kimin ja hänen seuraajansa Kim Jong-ilin jättimäiset pronssipatsaat. De_30042020_06.indd 7 22.4.2020 23.47
Ely-keskukset ovat muun muassa jakaneet kymmenien tuhansien tukipotteja yrityksille, joiden liikevaihto on vain joitain tuhansia euroja. TIMO HARAKKA TWITTERISSÄ Otsikko tähän KORONAKRIISIÄ JA sen mahdollisia talousvaikutuksia on vertailtu Suomen 1990-luvun lamaan. 1990-luvulla työpaikkansa menettäneille tarjottiin yhteiskunnan rahalla erilaista koulutusta työnhaun alkeista aina pikauudelleenkoulutukseen. Yhysvallat elvyttää koronan lamauttamaa talouttaan yhteensä noin Ei paheksuta liikaa poliitikkojen kytköksiä. Monen työttömän mielestä näistä pikakoulutuksista hyötyivät lähinnä niiden järjestäjät ja niillä rahastaneet. Nyt koronan takia luotiin monessa maassa nopeasti tukijärjestelmiä, joiden tarkoituksena on auttaa yrityksiä, muun muassa yhteiskunnan määräyksestä ovensa sulkeneita ravintoloita, selviämään pahimmasta vaiheesta. ANTTI LINDTMAN TWITTERISSÄ Etelän ihmiset, älkää lähtekö maalle nyt. Helsingin Sanomat uutisoi, että lähes puolella Veikkaus-miljoonia saaneista yhteisöistä on kytkös puoluepolitiikkaan. Suomen tukimalliin verrattuna muissa Pohjoismaissa yritysten tuki muistuttaa enemmän valtion suoraa yleistukea. ANTTI PALOLA TWITTERISSÄ Kun oikeudelliset arviot olivat niin vahvoja, hallitukselle ei jäänyt liikkumatilaa Uudenmaan eristämisen päättämisessä. iStock Päätöstä Uudenmaan eristämisestä ja eristämisen purkamisesta arvosteltiin. Kesemmälläkin ehtii mökkeillä. Monet konsulttiyritykset ovat tarjoutuneet tekemään hakemuksia palkkiota vastaan Business Finlandin sekä ely-keskusten ja kuntien myöntämiin tukiin. Se ainakin tuntuu toistuvan, että kaikenlaiset konsultit taas rahastavat ihmisten hädällä. ”Olisin huolestuneempi demokratian tilasta, jos kansanedustajilla ei olisi yhteyksiä kansalaistoimintaan”, Tuomioja kirjoitti. Ely-keskukset myöntävät tukea alle kuuden hengen yrityksille ja Business Finland vastaa tätä isompien yritysten tukemisesta. De_30042020_08.indd 8 22.4.2020 23.55. Jopa neljännes haettavasta tuesta voi mennä palkkioon. Valitettavasti vain osa tues ta on ohjautunut sinne, missä sitä kipeimmin tarvittaisiin. Nyt mennään perustuslaki edellä. Paljon työllistävän majoitusja ravintola-alan osuus Business Finlandin tukieuroista oli vain noin viisi prosenttia. 8 Demokraatti YRITYSTUET PÄTKÄT HOKSAUS Parempi mukana kuin ihan pihalla Kuin 1990-luvun lamassa V IIK O N LU KU 2000 000 000 000 dollarilla. Tukihakemusten hinnoittelussa on osin ryöstön makua. Tukijärjestelmä on nyt pantu selvitykseen. SDP:n kansanedustaja Erkki Tuomioja muistutti Facebook-päivityksessään, että Pohjoismaiden vahvuuksiin kuuluu vireä kansalaisyhteiskunta erilaisine järjestöineen ja että niiden tukeminen julkisilla tuilla on tehokasta ja järkevää – jääviyssääntöjä, avoimuutta ja toimivaa valvontaa noudattaen. Suomen Kuvalehden (17.4.) selvityksen mukaan suurin osa Business Finlandin myöntämistä tukieuroista on mennyt it-alan ohjelmistoja konsultointiyhtiöille sekä liikkeenjohdon konsultointiyhtiöille ja viestintätoimistoille. Tekipä hallitus sitten niin tai näin, aina se on jonkun mielestä väärin päin
Keskusta on hallituspuolue, joka ensin tekee vastuullisia päätöksiä hallituksessa. Kuntien on myös itse oltava aktiivisia, pelkästään valtion keppiin ja tukiporkkanoihin on turha luottaa. Kriisi voi olla myös mahdollisuus. Mitenkään väheksymättä koronan aiheuttamaa takaiskua kuntataloudelle, tuntuu, että nyt monessa kunnassa syytetään koronaa kaikista vaikeuksista. Koronakriisin vaikutuksia työssä jaksamiseen ja toimeentuloon selvittäneessä kyselyssä oli mukana tuhat palkansaajaa. Summa vastaa 33 Suomen valtion vuosibudjettia. Osa pakettia on helikopteriraha, 70 miljoonalle amerikkalaiselle lähettävä noin tuhannen euron arvoinen rahasumma. Muistuttaa Demokraatin väki Jakomielitauti keskustalaisittain Palkansaaja maksaa IRTOPISTEIDEN HIMO on kova keskustassa. Hyvät kuntapäättäjät, uskomme että elämä voittaa. Moni saa sen shekkinä, jonka allekirjoittajana on Donald J. Yllättävä pari NORWEGIAN ABU HILO Norjalainen punanenä Ruotsalainen punanenä De_30042020_08.indd 9 22.4.2020 23.55. Mutta tuskinpa kuntien talousahdinko on tullut yllätyksenä valtuutetuille. Runsas kolmasosa vastanneista sanoo kriisin heikentäneen työssä jaksamista. Pääministeri Sanna Marinin mukaan asiassa ei jäänyt enää tilaa poliittiselle harkinnalle. Niin monta vuotta monessa kunnassa, osissa vuosikymmeniä, karu tulevaisuuden kuva on ollut näkyvissä. 9 Demokraatti YHDYSVALLAT POLITIIKKA TYÖELÄMÄ PARI VALITTUA SANAA Hyvät kuntapäättäjät Korona koettelee, mutta kyllä suuri osa kunnista oli aikamoisissa vaikeuksissa jo ennen tätäkin kriisiä. Mutta helppoa se ei ole. Hyvät kuntapäättäjät, nyt kannattaa miettiä tarkkaan, mihin valtiolta kunnille tulevat koronatuet käytetään. Tai sitten keskustan eduskuntaryhmässä podetaan jakomielitautia. Nopeutettu lomautusprosessi keskeyttää satojen tuhansien työntekijöiden palkanmaksun 18 päivää normaalia aiemmin. Trump. Äänestämällä valittu poliittinen luottamushenkilö saa harvoin kiitosta väistämättä osin ikävienkin päätöksien tekemisestä. Lähes puolet oli sitä mieltä, että kriisin aikana Suomessa ollaan liian kiinnostuneita yritysten selviytymisestä, muttei riittävästi palkansaajan toimeentulosta. Taivaalta sataa vaalirahaa YHDYSVALLAT PUMPPAA koronaviruksen raunioittamaan talouteensa rahaa kaksi tuhatta miljardia dollaria. TOIMIHENKILÖLIITTO ERTO arvioi, että koranakriisin takia nopeutettu lomautusprosessi merkitsee jopa yli miljardin euron tukea työntekijöiltä yrityksille. Näin tapahtui Uudenmaan liikkumisrajoituksen purussa. Ennen lomautusprosessi kesti yt-lain piirissä olevissa yrityksissä vähintään 33 päivää, muutosten jälkeen 15 päivää. Perustuloa amerikkalaisittain vai kallis vaalikampanja. Ainakin se vähintääkin pakottaa miettimään – jälleen kerran – asioita uudella tavalla. Niin menneistä kuin tulevistakin. Tämän jälkeen puolueen eduskuntaryhmä selittää, miten asiat olisi oikeasti pitänyt hoitaa. Eivätkä tällaiset ratkaisut ole helppoja. Keskustan eduskuntaryhmä harkitsi ja näki tilan lypsää poliittisia irtopisteitä. Ratkaisun takana oli oikeudellinen arvio ja perustuslakivaliokunnan vaatimus, että poikkeuksellinen liikkumisrajoitus on purettava heti, kun sitä ei voida enää katsoa aivan välttämättömäksi epidemian hillitsemiseksi
Kyseessä oli Suomen oloissa todella poikkeuksellinen toimi, joka koski noin 1,7 miljoonaa uusimaalaista, noin 30 prosenttia koko Suomen väestöstä. Fun nel cak e, 3. 10. 187 7 MAAILMAN TILA • Korona testaa suomalaisten liikkumisvapautta Oikeus liikkumiseen U udenmaan raja oli pitkään suljettuna koronaepidemian takia. Vuo nna 190 8, 2. Obe lix in, 10. Kap elli mes tar i Han nu Lin tu, 5. 9. 5. Minä vuonna. 7. Hel sin gin apu lai spo rm est ari Nas im a Raz mya r, 6. Millä nimellä tippaleipä tunnetaan Yhdysvalloissa. Ran ska n pre sid ent ti Em man uel Mac ron , 4. 4. SPR perustettiin 7. Yle isu rhe ilu n kilp ailu sar ja, 7. Mikä on Timanttiliiga. Vas tau kse t: 1. 8. 6. 26, 8. 3. Kuka valitsee tänä vuonna kaunokirjallisuuden Finlandia-voittajan. Kansalaisten liikkumisvapaus määritellään jo perustuslain pykälässä yhdeksän: ”Suomen kansalaisella ja maassa laillisesti oleskelevalla ulkomaalaisella on vapaus liikkua maassa ja valita asuinpaikkansa.” Perustuslaillisista syistä Uudenmaan eristystä olisi ollut vaikea jatkaa, vaikka terveydelliset tekijät olisivat ehkä sellaista edellyttäneet. 2. 10 Demokraatti VIIKON MEEMI PÄTKÄT THL:n ohjeilla 10 VIS V 1. toukokuuta. Pei ppo, 9. Kenen lemmikkikoira on nimeltään Idefix. Minä vuonna suomalaiset kiinnittivät ensimmäiset Folkhälsanin vappukukat rintapieliinsä. Kuinka monta kuntaa Uudenmaan maakunnassa on. Entä kuka valitsee tietokirjallisuuden Finlandia-voittajan. Kuka on kuvassa hengityssuojaimen takana. Mikä lintu tunnetaan tieteellisellä nimellä Fringilla coelebs. Tosin perustuslaissa on myös erillinen pykälä perusoikeuksista poikkeusoloissa: ”Perusoikeuksista voidaan säätää lailla tai laissa erityisestä syystä säädetyn ja soveltamisalaltaan täsmällisesti rajatun valtuuden nojalla annettavalla valtioneuvoston asetuksella sellaisia tilapäisiä poikkeuksia, jotka ovat välttämättömiä Suomeen kohdistuvan aseellisen hyökkäyksen samoin kuin muiden kansakuntaa vakavasti uhkaavien, laissa säädettyjen poikkeusolojen aikana ja jotka ovat Suomen kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden mukaisia.” AFP / Bruce Bennett De_30042020_10.indd 10 23.4.2020 0.46
Hän muistuttaa, että yhteiskunnallista vaikuttamista, lobbaamista, on tehty aina ja kaikilla tasoilla. ”E i käy ministereitä kateeksi”, sanoo Esa Suominen, konsulttitoimisto Rud Pedersenin Suomen-toimiston toimitusjohtaja. Mutta siihen ei ehkä riitä aikaa, kun päätöksiä tehdään kovassa paineessa. Tähänkin pohdintaan Suomisella on taustaa, sillä hän toimi SDP:n poliittisen osaston päällikkönä vuoden 2011 kesään saakka ja seuraa edelleen puolueen toimintaa tiiviisti. Jotain hyvääkin Suominen koronassa näkee. – Vaaleihin valmistautuminen meni nappiin ja hallitusohjelma on hieno. Tässä ei ole mitään uutta. – SDP:llä on vuosikymmenestä toiseen ollut tuska saada nuoria kannattajia. Näistä jälkimmäiseen hän tutustui Palvelualojen ammattiliitto Pamin hallintopäällikkönä ja puheenjohtaja Ann Selinin erityisavustajana. Suomisen mielestä SDP lähtee tuleviin haasteisiin hyvistä asemista. Toivottavasti sitä ei tarvitse laajemmin avata. Samaan aikaan oppositio kyttää pieniäkin virheitä, joista pääsisi hallitusta piikittelemään, Suominen arvioi. – Itse koen omassa työssäni verkostoja tärkeämmäksi ymmärryksen siitä, kuinka poliittisten puolueiden sisäinen logiikka ja valmistelu toimii. Ehkä meidän pitää tyytyä siihen, että kasvatamme porukkaa, joka edes joissain vaiheessa äänestää SDP:tä. Hän sanoo ministerien ja heidän avustajiensa saavan nyt aivan poikkeuksellista kokemusta poikkeuksellisista ajoista. Teksti Heikki Sihto Kuvat Kari Hulkko ja Rud Pedersen MISSÄ OLET NYT. 11 Demokraatti SDP lähtee tuleviin haasteisiin hyvistä asemista. Siihen on kaksi syytä: kriisit yhdistävät ihmisiä johtajien taakse ja SDP on kyennyt uusimaan kasvojaan. Hän kuitenkin muistuttaa, että SDP ei ole koskaan ollut varsinainen nuorisopuolue – ehkä 1970-lukua lukuun ottamatta. – Nyt kannattaisi tarkkaan dokumentoida tapahtumia, jotta koronan hoidosta saataisiin oppia tulevia kriisejä ja muutakin politiikan analysointia varten. Kun tuntee prosessin, osaa pitää asioita hengissä, vaikka niiden valmistelu välillä jumittaisikin. Kaikki lobbaavat Esa Suominen uskoo nyky-SDP:n kiinnostavan nuoria. Vuonna 2019 Vuonna 2004 De_30042020_10.indd 11 23.4.2020 0.47. Suominen tietää jotain ministeröiden paineista, sillä hän toimi aikoinaan monen demariministerin erityisavustajana ja valtiosihteerinä. Suominen arvioi SDP:n olevan sisäisesti paremmassa kunnossa kuin pitkään aikaan. Suomista voisi hänen nykyisessä tehtävässään Rud Pedersenillä kutsua lobbariksi. Suominen uskoo SDP:n nyt kiinnostavan myös nuorempia – etenkin, jos hallitus onnistuu koronakriisin hoitamisessa ja johtajavaihdokset toteutuvat suunnitellusti. Niin elinkeinoelämässä kuin ammattiyhdistysliikkeessä. Puolueen kannatus on myös hyvässä nosteessa
Koska voi varmasti kysyä, tietävätkö läheskään kaikki perussuomalaisia äänestäneistä, esimerkiksi aivan tavallisista lapsiperheiden vanhemmista, kuinka syvään juurtunutta ja kammottavaa ps-edustajien käyttämä, halventavan kielen kulttuuri puolueessa on. K enties viimeaikaiset poliittisten kannatustrendien muutokset, kenties jotkin muut poliittiset tai yksilöpsykologiset syyt ovat taustalla, että jälleen juuri perussuomalaisilta kansanedustajilta tuntuivat unohtuneen tyystin aikuisten ihmisten käytöstavat pääsiäisen jälkeen. Joka ainoan ps-pyristelijän töräytys, suoranainen myrkynkylvö, ei ole uutinen, eivät kä ne kaikki todellakaan ansaitse laajempaa julkisuutta. Mautonta myrkynkylvöä Rane Aunimo rane.aunimo@demokraatti.fi Twitter: @raneaunimo analyysi Mediat kipuilevat, kuinka ja missä laajuudessa kirjoittaa törkeyksistä, mutta jotenkin se tulisi tehdä. Rasismin kohdalla uutiskynnyksen tulisi olla tavanomaista alempi. Veroasioihin perehtynyt Finér on kirjoittanut blogissaan kriittisesti Vallinin liiketoimista Virossa. Minkään muun puolueen edustajat eivät halvenna ihmisiä vastaavalla tavalla ja laajuudessa. Uutiskriteerejä luo myös sanojan yhteiskunnallinen asema. Pitkän linjan mediavaikuttaja Reijo Ruokanen vastasi Kausteelle muistuttamalla, että uutinen on ristiriita oletuksen ja tapahtuneen välillä. Häpeällistä”, vihreiden Mikki Kauste syytti Twitterissä. Kaikki mediat kipuilevat Suomessa sitä, kuinka ja missä laajuudessa perussuomalaisten törkeyksistä kirjoittaa. 12 Demokraatti Kirjoittaja on Demokraatin va. Kyse on uutisen kontekstoinnista. ”PS:n kansanedustajien jatkuva avoin rasismi ei herätä minkäänlaista reaktiota mediassa. MEDIA REAGOI, MUTTEI AINA. ”Tuossa ei ole uutista. Uutinen on muutakin kuin ristiriitaa oletuksen ja tapahtuneen välillä. Turtiainen kommentoi Twitterissä taksiyhtiö Kajon konkurssia. Vallin kirjoitti Facebookissa somalien ”moskeijassa pyllistelystä ja koko päivän kestävästä ostareissa hengailusta”. päätoimittaja. Kansanedustaja on asema, jolta sanottua tulee seurata tarkemmin. Halla-aho puolestaan tölväisi Facebookissa, että ”ikävä kyllä monikulttuurisessa Suomessa somalit ovat ”toteemeja ja pyhiä lehmiä”. SOSIAALISESSA MEDIASSA törmää usein arvosteluun siitä, miksei perinteinen media nosta muun muassa tässä kirjoituksessa mainittuja luokattomuuksia esiin. En myöskään sallisi julkaisuni kidnappausta, mikä on yksi tuollaisen twiitin tavoitteista.” Kausteelle voi vastata, että kyllä media reagoi muttei aina, ja monesti syistä, jotka Ruokanen kertoi. Ei Ruokanenkaan silti täysin oikeassa ole. De_30042020_12.indd 12 22.4.2020 0.38. Toistaako se vain sanojan asiattomuuksia vai kommentoiko se sitä kriittisesti ja laajempia yhteyksiä tavoitellen. ”Halpatyömarkkinat ovat vaatineet maahan ulkomaista työvoimaa. Vallin ehti myös tunnustella, miltä tuntuisi kutsua kuntaministeri Sirpa Paateron erityisavustajaa Lauri Finériä ”mulkuksi”. Tässä kirjoituksessa sanojat ja sanotut kuitenkin kerrotaan. Perussuomalaisia kielija tyylinäytteitä tarjoilivat muun muassa Veikko Vallin ja Ano Turtiainen – mitenkään Jussi Halla-ahoa unohtamatta. Ei minkäänlaista. Ei hätää, nyt olis Helsingin rautatieaseman taksitolpalla torvea soittelevia aktiivisia nokikeppejä tarjolla.” Paljon muitakin esimerkkejä olisi tarjolla ja nimenomaan ps-edustajien listalta
13 Demokraatti Auto, keskimäärin, bensa Auto, uusi, bensa Käyttö Valmistusvaihe 200 150 100 50 CO 2ekv /hkm Auto, hybridi Auto, maakaasu Auto, lataushybridi Auto, tavallinen sähkö Auto, biokaasu Bussi, sähkö Ratikka, vihreä sähkö Polkupyörä Bussi, diesel Paikallisjuna D EM O G RA A FI Liikenteet päästöt Suomessa Esimerkkejä eri liikennevälineiden päästöistä G ra fii kk a: Em ili e U gg la / Lä ht ee t: V TT , En er gi av ira st o ja Su om en Lu on to Elvytys Voihan Keynes! Nyt elvytetään joka puolella maailmaa. 1 % – Lentoliikenne 2 % – Vesiliikenne 4 % . NOUSUSSA LASKUSSA Tieliikenteen päästöt Henkilöautot Pakettija kuorma-autot Bussit, moottoripyörät ja muut % . . Populismi Vaikeina aikoina ei populismi myy. Elvytys kelpaa taas myös budjettikurilaisille ja oikeistolle. . Tieliikenteessä olisi suurin päästövähennyspotentiaali (sähkö, kaasu, biopolttoaineet, liikenteen energiatehokkuus jne.) ! 59 37 4 Valitset vain (ensimmäisen paperilaskun jälkeen) e-laskun käyttöön verkkopankissasi ja seuraava lasku toimitetaan sähköisesti suoraan verkkopankkiisi. Lehti, verkko ja some Maksa tilauksesi ympäristöystävällisellä e-laskulla! De_30042020_12.indd 13 22.4.2020 0.38. Liikenne tuottaa noin 20 % kaikista kasvihuonepäästöistä. 90 % kotimaan liikenteen päästöistä syntyy tieliikenteessä: – Rautatieliikenne n. . Nyt halutaan faktoja, huutelu ja vastausten puuttuminen ei kiinnosta.
14 Demokraatti ILMIÖ Ek syksissä De_30042020_14.indd 14 23.4.2020 12.59
Paras huonoista vaihtoehdoista toteutuisi, jos epidemian vuoksi määrätyt rajoitteet saataisiin purettua juhannukseen mennessä eikä syksyllä tulisi epidemian toista aaltoa. Jälkipyykille on jo tarjottu vanhaa käsikirjoitusta: talouskuria. Tulevaisuus on tavanomaista hämärämpi. Ek syksissä De_30042020_14.indd 15 23.4.2020 12.59. 15 Demokraatti Maailma ja Suomi ovat tilanteessa, jossa yritetään selvitä ilman karttaa tai aikaisempaa kokemusta koronan jälkeiseen aikaan. Epidemian ensimmäinen aalto vaikuttaisi jo Suomessa laantuvan. Tiedot viruksesta ovat edelleen hataria, joten toista, laajasti yhteiskuntaan ja talouteen vaikuttavaa aaltoa pidetään mahdollisena. Epävarmuus näkyy vahvasti talousennusteissa. Valtiovarainministeriö ennakoi kotimaista tuotantoa mittaavan BKT:n putoavan tänä vuonna 5,5–12 prosenttia. Teksti Simo Alastalo / Kuvat iStock K oronapandemia on yhä käynnissä, mutta eri puolilla maailmaa pohditaan jo kiivaasti elämää koronan jälkeen. Jos rajoitukset venyvät puolen vuoden mittaisiksi tai yli sen, 12 prosentin lasku BKT:ssa saattaa olla liian optimistinen
Tämän tilanteen jälkipyykin käsikirjoitus on monta kertaa nähty. Epäröin yleensä käyttää sanaa vaarallinen, mutta pidän suorastaan vaarallisena puheita kovin kireästä talouspolitiikasta kriisin jälkeen. Jäntti pitää pöyristyttävänä kielenkäyttöä, jossa puhutaan julkisen talouden tapauksessa velkojen maksattamisesta lapsilla. Hän pelkää talouspoliittisen keskustelun palaavan Suomessa kriisin jälkeen vanhoille uomilleen. Käytännössä EKP antaisi velan anteeksi, jolloin julkisen velan osuus esimerkiksi Suomen BKT:ssa putoaisi 40 prosenttiin. Hänen ehdotuksensa olisi poliittiVUODEN 2008 FINANSSIKRIISISTÄ TOIVUTTIIN HITAASTI OSIN TALOUSPOLITIIKAN VIRHEIDEN TAKIA. Kriisin aikana on laaja yksimielisyys siitä, että tarvitaan voimakasta valtion väliintuloa. Sitran johtoon siirtynyt entinen Suomen EU-komissaari ja pääministeri Jyrki Katainen ehti jo muistuttaa velan takaisinmaksun tärkeydestä Helsingin Sanomien haastattelussa. Vuoden 2008 kriisiä seurannutta talouskurilinjaa on pidetty osasyynä muun muassa oikeistopopulismin nousuun Euroopassa. Sehän olisi kotiinpäin, että inflaatio-odotuksia saataisiin nostettua. Suu pannaan taas säkkiä myöten eikä velkoja voi laittaa lasten maksettavaksi. Siihen ei kuulu se, että tuloveroasteikkoja alennetaan pysyvästi. HINTOJEN JA palkkojen laskua tarkoittavan deflaation sijaan koronakriisiin on tarjottu lääkkeeksi hallittua inflaatiota, mikä helpottaisi valtiontalouksien velkataakkaa. Mahdolliset skenaariot deflaatiosta aina EU:n hajoamiseen eivät herätä suurta innostusta, Jäntti sanoo. VUODEN 2008 finanssikriisistä toivuttiin Jäntin mukaan hitaasti osin talouspolitiikan virheiden takia. Talouden uudelleen käynnistämisen suhteen ollaan kartoittamattomilla vesillä, taloustieteen professori Markus Jäntti sanoo. – Inflaatio on ollut tavoitteeseen nähden liian matala. Jäntti pitää keskuspankkirahoitusta hyvänä ideana. Horisontissa häämöttää koronapandemian vuoksi jopa mahdollisuus EU:n hajoamiseen, pohjoista ja etelää jakaa suhtautuminen tukipaketteihin ja solidaarisuuteen kriisin ratkaisemisessa. – Helsingin kaupungin investointibudjettia oli pienennetty. Jäntti toivoisi tasapainopuheisiin malttia. Valtiot ovat pyrkineet hidastamaan talouden alamäkeä jättimäisillä elvytyspaketeilla. Nousukauden alkaessa se kaksinkertaistui muutamassa vuodessa, kun samat investoinnit olisi voitu aiemmin tehdä nollakorolla. Samaa levyä soitetaan. Kun niitä tehtiin kerralla paljon, iso osa kaupungista oli samanaikaisesti myllerryksessä ja kasvaneen kysynnän myötä myös hinnat nousivat. – Olisi aika murheellista, jos sama toistuisi. Professori Vesa Vihriälä ehdotti, että Euroopan keskuspankki EKP voisi siirtää valtioiden joukkovelkakirjalainat maan kokoon suhteutettuna ikuisesti nollakorolle. De_30042020_14.indd 16 23.4.2020 12.59. – En ole sen suhteen optimisti. – Tässä ovat kaikennäköiset aika painajaismaisetkin mahdollisuudet todennäköisiä. Virheiksi Jäntti mainitsee EKP:n 2010-luvun koronnoston, joka tuli aivan liian aikaisin. Toivon että olen väärässä. Myös kestävyysvaje on pyrittävä hoitamaan maltillisella talouspolitiikalla keskipitkällä aikavälillä. – Moralistinen ”kansantalous on kuin kotitalous” puhe puree suureen osaan äänestäjistä. – Pidän Vihriälän kirjoittelua järkevänä. 16 Demokraatti D-ILMIÖ – Kukaan ei vielä tiedä, kuinka isot vahingot ehtivät syntyä eikä sitä miten tilanne normalisoituu. Ennen kokemattoman tilanteen helpottamiseksi on keksitty myös yllättäviä keinoja. Toipumisessa otetaan vanhat käsikirjoitukset käyttöön. Elvyttävämpi politiikka olisi ollut Suomessakin paikallaan. – En ole jatkuvan elvytyksen kannattaja. Rahapolitiikka on ollut epäonnistunutta, vaikka yhtä koronnostoa huolimatta on varmasti pyritty muuhun kuin liikaan tiukkuuteen. Otetaanko talouden resursseja käyttöön vähitellen vai niin, että normaaliin palataan hyvin lyhyen ajan sisällä. Investointeja olisi voitu aikaistaa ilmaiseksi
ELÄKETURVAKESKUKSEN JOHTAJAN Jaakko Kianderin mukaan oppia on otettu muun muassa Suomea 1990-luvulla koetelleesta lamasta, jonka jäljet olivat erittäin pitkät. – Yllättäen rahaa on löytynyt aika paljon, kun sitä on tarvittu. Sen sijaan säästäjien ja suurten sijoittajien kuten eläkeDe_30042020_14.indd 17 23.4.2020 13.00. Se on pientä kuohuntaa tässä kaiken keskellä. – Kesti 18 vuotta ennen kuin työllisyys palautui ennalleen. – Minusta teoria ei ole humpuukia. – Kun sosiaalivakuutuksia ei ole, ne pitää keksiä jälkikäteen osin ennustettavissa olevilla seuraamuksilla. Koronapandemia on Jäntin mukana paljastanut riskejä, joita vastaan ei ole sosiaalivakuutuksia. Valtavirtaekonimistit ovat kuitenkin huolissaan siitä, että keskuspankkirahan kanavointi valtioille voi johtaa leväperäiseen julkisen rahan käyttöön ja lopulta inflaatioon. Kymmenen vuoden ajan työttömyys oli hyvin korkea, josta aiheutui sosiaalista hintaa, lisää köyhyyttä ja syrjäytymistä, Kiander sanoo. nyt. 17 Demokraatti sesti myös hyväksyttävissä. Yleinen asenneilmapiiri vaikuttaisi olevan yritysten ja vaikeuksissa olevien ihmisten puolella. Monille valtioille tämä on tervetullutta, koska velkaantumisaste menee monissa Euroopan maissa kriisin myötä yli 100 prosentin. Taloustietelijöitä on 2010-luvulla voimakkaasti jakanut moderniksi rahateoriaksi kutsuttu näkemys, jota valtavirta on pitänyt humpuukina. Yhtenä esimerkkinä on laajamittainen valtion tuki vaikeuksiin ajautuneille yrityksille. Suora tuki on EU:n lainsäädännössä kielletty, joten käsillä olevaa tilannetta varten ei ole Suomessa lainsäädäntöä. Kianderin mukaan teorian taustalla oleva perusajatus keskuspankin mahdollisuudesta tehdä tarvittaessa lisää rahaa on itsestään selvä. – Korot ovat olleet jo pitkään nollassa, joten elvytystoimien rahoittaminen on helpompaa. Velalliset eivät ehkä myöskään ole kovin huolestuneita inflaatiosta. Lamaa seurasi massatyöttömyys ja konkurssien aalto. Tästä tullaan käymään EU:ssa keskustelua, Jaakko Kiander listaa vaihtoehtoja. Korot olivat 30 vuotta sitten katossa ja valtio pyrki kaikin keinoin välttämään julkisen talouden velkaantumista. Se voi aiheuttaa keskustelua siitä kuinka ehdoton tämä rahapula on, kun rahaa voidaan tarvittaessa luoda lisää. Hallitus ryhtyi elvytystoimiin jo vuoden 2008 finanssikriisissä. JOS YKSIMIELISYYS on löytynyt valtion kriisituen tarpeellisuudesta, niin kriisin jälkeisistä toimista on kilpailevia näkemyksiä Suomen lisäksi myös EU:ssa. Ulkopuolinen shokki ei ole yritysten eikä työnantajien vika, ja valtio voi auttaa kriisistä ylitse. – 1990-luvun opetus on ollut hyvä. Yrityksille on jaettu kehittämisrahaa muun muassa Ely-keskusten ja Business Finlandin kautta. Talouspolitiikan toimintamahdollisuudet ovat isommat kuin 1990-luvulla, Jaakko Kiander sanoo. Kriisi on jo osoittanut, että keskuspankit voivat luoda lisää rahaa ja pitää korot alhaalla. Työttömyyden pysyvä nouseminen halutaan estää. Euroopan keskuspankki (EKP) on tukena antamassa vakautta ja uskottavuutta. Yritystukia on lehtitietojen perusteella valunut yllättäville tahoille. Kiander uskoo, että koronakriisi saattaa muuttaa ihmisten suhtautumista Saksan johdolla vedettyyn tiukkaan talouslinjaan. Sama toistuu 1990-LUVUN OPETUS ON OLLUT HYVÄ. – Pitäisikö kriisin jälkeen palata talouskurilinjalle ja tiukalle säästökuurille vai hyväksyä valtioiden noussut velkataso
Toistaiseksi näyttää siltä, että kriisi ei ole sijoitusten kannalta niin paha kuin pelättiin. Työpaikkoja pelastetaan Suomessa lomautusten avulla, järjestelmä on suomalainen erikoisuus. Pörssikurssit ovat kehittyneet ihan hyvin. – Itsekin olisin sen suhteen hieman varovainen. De_30042020_14.indd 18 23.4.2020 13.00. TOIPUMISESSA OTETAAN VANHAT KÄSIKIRJOITUKSET KÄYTTÖÖN. Saksassa, Yhdysvalloissa ja Englannissa maksetaan palkkatukea, jolla pääsee samaan tulokseen. Kun lomautukset yhdistetään maksujen lykkäyksiin työeläkejärjestelmän tulot putoavat Kianderin mukaan aika paljon. Markus Jäntti ei pidä ajatusta modernin rahateorian läpimurrosta EU:ssa uskottavana. – Ravintola-alasta on puhuttu julkisuudessa aika paljon, vaikka suurella osalla ravintoloista on edellytykset myydä ulos. Ordoliberalismin järkevyyden pohtiminen on yksi asia, aivan eri asia on mennä rahateorian oppeihin. Silloin kriisistä tulisi todella paha. JAAKKO KIANDERIN mukaan koronakriisin ei tällä haavaa uskota aiheuttavan eläkemaksuihin pysyvää korotuspainetta. Toisin kuin palkkatukeen pohjautuvassa järjestelmässä, lomautusten ajalta ei kerätä työeläkemaksuja. Lopulta ne määrättiin suljettaviksi. Ravintolat ja baarit menettivät asiakkaita. Kun tietoja viruksen leviämisestä alkoi rahastojen kannalta sijoitusten arvoa syövä inflaatio ei ole toivottava. Lomautuksissa raha kulkee työttömyysturvajärjestelmän kautta, mikä voi Kianderin mukaan ruuhkautua. Rajoitusten vaikutukset tuntuivat tapahtuma-alalla aikaisemmin ja peruutusaste on useimmilla 100 prosenttia, Uggla sanoo. – Jos kriisi kestää pidempään, inflaation uhka on suurempi. Lauttasaaressa toimivaa Helsingin viihdepelit Oy:tä johtava Roy Uggla menetti yhdellä rysäyksellä kaikki tilauksensa. Jo ennen ravintoloita ahdinkoon ajautui tapahtuma-ala. Uhkana on syksyllä alkava uusi pandemiakierros, joka toisi mukanaan talvelle uudet rajoitustoimet. – Tänä vuonna mennään miinukselle. Ei ole täysin selvää, että rahateoreettinen tapa on se perusta. Jo ennen tätä kriisiä oli jonkin verran viitteitä siitä, että Saksassa pohdittiin talouspoliittisen linjan järkevyyttä. Työmarkkinapöydässä maksuihin sovittiin myös puolen vuoden alennus kädenojennuksena epidemian vuoksi vaikeuksiin ajautuneille työnantajille. Keskimäärin käteen jäävä raha on lomautuskorvauksissa palkkatukea pienempi. – Lomautetun työntekijän käteen jäävä summa riippuu tulotasosta ja työttömyyskassan jäsenyydestä. On yksi asia miten toimitaan massiivisen shokin jäljiltä ja toinen miten toimitaan pidemmällä tähtäimellä. 18 Demokraatti D-ILMIÖ Korona vei asiakkaat KUN KORONAEPIDEMIA rantautui Suomeen, ensimmäisenä nopeasti käyttöön otetuista rajoituksista kärsi palveluala. Yrittäjät ja työnantajat voivat saada maksuvapaata. – En pidättelisi henkeäni. Työeläkemaksuihin tuli myös lykkäysmahdollisuus. Lomautukset pahentavat osaltaan työeläkejärjestelmän laihaa vuotta. SUU PANNAAN TAAS SÄKKIÄ MYÖTEN. Silloin maksatukset viivästyvät. – Eläkemaksuihin tulee koronakriisin jälkeen määräaikainen korotus, jolla kerätään maksualennuksen menetykset takaisin
– Monilla näiden alojen yrityksillä on tilanteesta johtuen kassa tyhjänä. Kun ravintolat aukeavat, tulee menemään vielä pitkään ennen kuin ihmiset alkavat tuottamaan samalla tavalla tapahtumia. Helsingin viihdepelit Oy:tä johtava Roy Uggla menetti kerralla kaikki tilauksensa. Jos kassavirta lakkaa eikä lyhennysvapaata saa, yritys voi ajautua suuriin vaikeuksiin vaikka se ei lähtökohtaisesti olisi ollut konkurssikypsä. Ugglan yritys työllistää vakituisesti kolme ihmistä. Toistaiseksi hakemusta ei ole ruuhkan vuoksi käsitelty. Siitä tulee isolle osalle konkurssin pelko. – Pahimmassa tapauksessa menee talot, omaisuus ja luottotiedot kuten 1990-luvulla, vaikka lähtökohtaisesti lainalla ei pitäisi ikinä tekohengittää yritystä eikä varsinkaan koskaan henkilötakauksella. Jos samaan aikaan on lama, se vaikeuttaa tilannetta. Helsingin viihdepelit Koronan takia jo ennen ravintoloita ahdinkoon ajautui tapahtuma-ala. Kiinteisiin kuluihin olisi hyvä saada käteistä 8000 tai 12 000 euroa tilille. Lauttasaaren liiketilasta maksetaan kahden kuukauden ajan puolikasta vuokraa. Apuna on käytetty keikkatyöntekijöitä. Ensi suositeltiin yli 500 hengen tilaisuuksien perumista, sitten pienemmätkin jätettiin järjestämättä. Rahat pitää käyttää palkkoihin ja liiketoiminnan kehittämiseen. – Valtio, vuokranantaja ja vuokralainen maksaisivat jokainen vuokrasta kolmasosan puolen vuoden ajan. – Siihen loppui kyselyiden tulo. De_30042020_14.indd 19 23.4.2020 13.00. Muutos tuli voimaan 1. huhtikuuta, tapahtuma-alan kannalta kaksi viikkoa myöhässä. 19 Demokraatti Korona vei asiakkaat tulla, yleisötapahtumat kiellettiin. Ehkä sillä voi saada vuoden tai puoli vuotta lisäaikaa, jos liiketoiminta pysyy lamaantuneena. Lopulta yli 10 hengen kokoontumiset kiellettiin. Seuraavat päivät tuli peruutuksia. Velkaisten yrityksien tilanne on Ugglan mukaan sivuutettu kokonaan yritystuissa. Silti joudumme tekemään säästötoimia, että jatkuvuus saadaan taattua. Parhaillaan töissä ei ole muita kuin Uggla itse. Myös vuokranantaja on tullut vastaan. – Meillä on korkea luottoluokitus, ei velkaa ja omavaraisuusaste korkea. Myös Uggla on hakenut pienten yritysten kehitystukea Elyltä. Työlainsäädäntöön tehty tilapäinen muutos lyhensi lomautusilmoituksen aikaa. Uggla suosisi lomautusten sijaan monissa muissa maissa käytettävää palkkatukea. Vuokrien osalta hän helpottaisi yritysten tilannetta Ruotsin mallilla erityisesti ravintola-, tapahtuma-, ja matkailualoilla, joissa vuokrilla on suuri merkitys liikevaihdolle. Osakeyhtiöt eivät tapahtuma-alalla tule Ugglan arvion mukaan saamaan pankista vakuudetonta lainaa vaan pankit vaativat henkilötakauksia. VALTIO ON auttanut koronakriisin kurittamia yrityksiä muun muassa Ely-keskusten ja Business Finlandin kautta haettavalla kehitystuella. – Viisainta on varautua siihen, että tämä kestää pitkään. – Kehitystuesta saa käyttää aika pienen osan kiinteisiin kuluihin kuten vuokriin. – Sanoisin, että pahimmassa tapauksessa tämä kestää monta vuotta, parhaassa tapauksessa tämän vuoden loppuun. Myös Saksassa käyttöönotettu helikopteriraha voisi Ugglan mukaan toimia Suomessa. – Kaksi viikkoa piti maksaa lomautetuille täyttä palkkaa vaikka tulot olivat loppuneet. Uggla uskoo monien muiden tavoin, että koronakriisi ja sen myötä käyttöön otetut talouden rajoitukset aiheuttavat konkursseja ja työttömyyttä
Jälkiviisastelu on turhaa, koronakriisissä asioita voi ratkaista vain kulloinkin käytössä olevan tiedon perusteella, sanoo kansanedustaja Aki Lindén (sd.). Ulkona ei Suomen oloissa maskeja tarvitse, kun pitää riittävää etäisyyttä muihin. Teksti Johannes Ijäs / Kuva Jukka-Pekka Flander 1. Itselleni tärkein hetki oli 5. Talousvaikutukset ja niistä toipuminen kestävät varmasti useita vuosia, mutta tämä itse epidemia on tämän vuoden asia, osin ehkä ensi vuodenkin. 3. Ruotsi on valinnut pitkän, viiden vuoden strategian. helmikuuta. Vieläkö pidätte yhteyttä HUSiin ja toimitteko linkkinä sen ja hallituksen välillä. Osaaminen, yleinen resursointi ja erilaisten kriisien hoidon kokemus on HUSissa maan kovinta luokkaa, mutta suojavarustevarasto on nyt arvioituna ollut liian pieni. HUS hoitaa, kuten kuuluukin, yhteydet itse suoraan Sosiaalija terveysministeriöön ja muihin tahoihin, mutta toki pidän tässä tilanteessa myös itse yhteyttä entisiin työkavereihin. Millä aikajänteellä koronan vaikutuksia tulisi tarkastella. Jos kasvosuojia olisi tarpeeksi, pitäisikö niitä suositella kaikille kansalaisille. HUSin entinen toimitusjohtaja pääsee nyt täysipainoisesti hyödyntämään terveydenhoidon osaamistaan, sillä eduskunnassa koronakriisi on ajanut lähes kaikkien muiden asioiden edelle. 7. Työskentelitte aiemmin Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin HUSin toimitusjohtajana. Oli ja ei. Valita pitää tukahduttaminen, mutta se on vaikeaa, ja itse asiassa kaiken aikaa myös immuniteetti lisääntyy. De_30042020_20.indd 20 20.4.2020 12.51. Väitän, että Suomessa tulee asukaslukuun suhteutettuna olemaan vähemmän kuolemantapauksia kuin Ruotsissa, Norjalle ehkä häviämme vertailun niukasti. 2. Näin jälkikäteen, oliko HUSin pandemiavalmistautuminen kunnossa. 4. Miltä tuntui lukea ensi vaiheen uutiset siitä, kun näytti, että pandemia lähtee leviämään. 5. 6. Osaatteko avata esimerkiksi Suomen ja Ruotsin mallin eroja kokonaiskuolleisuudessa, onko ero määrässä vaiko vain sen ajoittumisessa. Yritän olla häiritsemättä heitä. helmikuuta kun luin Euroopan tartuntatautiviraston (ECDC) johtavan asiantuntijan haastattelun ja hän totesi, että ”en ole koskaan nähnyt mitään vastaavaa”, viestitin sen heti eteenpäin ja otin asian esille SDP:n eduskuntaryhmän kokouksessa 6. Pitääkö koronan hävittämisessä valita tukahduttamisstrategia vai laumasuoja. Jos olisi tarpeeksi, suosittelin kaupoissa ja muissa sisätiloissa, joissa pakosti on paljon – eli liikaa – ihmisiä. 20 Demokraatti ARKADIANMÄELTÄ 12 kysymystä Aki Lindénille MUU TERVEYDEN HUOLTO JÄÄ PAHASTI JALKOIHIN KORONAKRIISIN TAKIA, SIITÄ EI OLE PUHUTTU TARPEEKSI
Toki tuollainen erillisverotus voisi olla aika motivoiva. 11. Kuinka pahasti muu terveydenhuolto jää jalkoihin koronakriisin takia. Myös menoja voi priorisoida. Olisiko jotain pitänyt tehdä toisin. Toistaiseksi on pärjätty. 21 Demokraatti SUOMEEN EI TARVITA ERILLISTÄ KORONAVEROA, MUTTA VERORA HOITUKSEN TARVE KYLLÄ KASVAA. Tekemällä töitä, ulkoilemalla, lukemalla ja niin edelleen. Miten hallitus ja viranomaiset ovat onnistuneet koronakriisin hoidossa. Liian pahasti, olen tästä huolissani. Pitääkö Suomeen säätää koronan jälkeen koronavero ja millainen se olisi. Uusi tauti ja sen uudet vaikutukset opettavat koko ajan, joten linjanmuutokset tai uudet päätökset eivät tarkoita, että aikaisemmin olisi tehty virheitä. De_30042020_20.indd 21 20.4.2020 12.51. Itselläni ja monella muullakin on lista nyt kertyneistä kokemuksista. 10. Asioita voi ratkaista aina vain kulloinkin käytössä olevan tiedon avulla, joten ”jälkiviisastelu” ei ole mielekästä. Eduskunnassa on liikaa läsnäolokokouksia. 9. Siitä ei ole puhuttu tarpeeksi, koska on ollut pakko mennä ”koronakriisi edellä” jo eduskunnankin päätösten perusteella, esimerkiksi valmiuslain 88 pykälä antaa ”luvan” lykätä niin sanottua kiireetöntä hoitoa. 8. Pitäisikö eduskunnan siirtyä kokonaan etätyöhön, siellä on paljon riskiryhmäläisiä. Ei mitään erillistä koronaveroa, mutta verorahoituksen tarve kyllä kasvaa. Tekniikka ja juridiikka pitää saada kuntoon, jotta voidaan siirtyä etäkokouksiin. Millä tsemppaatte itseänne jaksamaan tämän vaikean ajan keskellä. 12
Koronan myötä näemme maailmanhistorian suurimman rauhanajan laskun elintasossa. Talouden shokissa ennestään vähän velkaantu neilla mailla on enemmän pelitilaa elvytyksessä. Moni sellainen kin yrittäjä, joka tähän saakka on julistanut ke vyen verotuksen ja ohuen valtion autuaaksiteke vää voimaa, suorastaan huutaa nyt valtiolta apua. Kaikki vanhat säännöt eivät kuitenkaan menetä merkitystään. Koronakriisin viedessä asiakkaat ja tulot, harvempi enää julistaa jokai sen olevan oman onnensa seppä. Valtioidenkin velkaantu misella on velkojen takai sinmaksukykyyn liittyvät ra joitteet. Vaihtoehtoja ei kuitenkaan ole, joten po liittisista mielipiteistä huolimatta kukaan ei nyt aseta kyseenalaiseksi lisävelan ottoa. 22 Demokraatti Eero Heinäluoma Europarlamentaarikko, Bryssel eero.heinaluoma@ep.europa.eu SH W MEPIT K oronakriisi on ollut modernin aikam me suurin pysäyttäjä. Siksi tarkkuutta, kestävää talousajattelua ja tasapuo lisuutta toiminnoissa tarvi taan kriisinkin oloissa. EUmaat hakevatkin nyt yhdessä ratkaisuja sii hen, miten varmistaa kaikkien jäsenmaiden kyky jälleenrakennukseen. Ko vin vähän on kuitenkaan esiintynyt tyytyväisyyttä tähän downshiftauksen malliin. Koronalla on vaikutuksensa myös yhteiskun nalliseen ajatteluun. De_30042020_22.indd 22 22.4.2020 10.32. Elvytys on sekin tullut uudelleen hyväksytyksi termiksi. Nyt käyn nissä olevasta velkarallista ei siis kannata olla ylenmäärin innoissaan. Tämä vanhan kansan totuus on edelleenkin voimassa ja taitaa koskea niin ko titalouksia, yrityksiä kuin valtioitakin. Velka on veli otettaessa, mutta veljenpoika ta kaisin maksettaessa. On hyvä muistaa, että julkisella il maistuella on aina enemmän ottajia kuin sitä voi daan antaa. Kun elvytykseen liittyy valtion verotulojen äkki näinen romahdus ja työttömyydestä tulevat lisä menot, ovat valtiot velkaantumassa lisää massa mitassa. Valtiot rakentavat koronakriisistä ulos pääsyä elvytysohjelmilla, jotka ylittävät kymme nesosan kansantuotteesta. Kaiken takana on yksi virus, joka muuttaa tervey denhoidon tärkeysjärjestyksen, sul kee ravintolat ja autotehtaat, pakot taa miljardit ihmiset sisätiloihin. Yht äkkiä valtio osoittautuukin tarpeelliseksi ja hyödylli seksi. En nätyksellisen lyhyessä ajassa kulutus on laskenut jättiaskelin ja matkustaminen lähes loppunut. Uutta ja vanhaa YHTÄKKIÄ VALTIO OSOITTAUTUUKIN TARPEELLISEKSI JA HYÖDYLLISEKSI. Lupaus pelastaa tässä kriisissä kaikki yritykset voi tuoda hetkeksi hövelin olon, mutta jokuhan nämä laskut lopulta maksaa. Talouden syöksyessä ja konkurssiaallon uhatessa tarvitaankin vahvaa valtiota ja sen mahdollisuuksia ottaa kantaakseen syntynyttä jät timäistä talousriskiä. Ennestään korkean velkavuoren kanssa painis kelevilla on suuremmat rajoitteet rahankäytössä. Jos koronakriisin ensimmäisenä kuu kautena yrityksille jaetaan kehittämistukena puo let edellisen vuoden liikevaihdosta, joutuu kysy mään, mihin kehitystarpeeseen rahaa käytetään ja kuinka monelle yritykselle tämä voidaan tehdä
Paineisissa paikoissa tulee virheitäkin. Ei tällaista tilannetta kukaan vuosi sitten pys tynyt aavistelemaan. Joskus koittaa sekin aika, että koronaaika, joka on vasta alussa, pengotaan kaikkia sopukoita myöten. Media penkoo – otsikoita hakien – halli tuksen ratkaisujen taustoja. Harkitut päätökset vaativat myös harkittua informointia. Myös kohta tulevissa vaaleissa koronaajat setvitään moneen kertaan. 23 Demokraatti U udenmaan sulku purkaantui hallituksen toteamalla oikeudellisella perusteella huh tikuun 15. Palstalla kirjoittavat Seppo Kääriäinen, Ulpu Iivari ja Osmo Soininvaara. HALLITUKSEN TOIMINTAKYKY joutuu koetteille mones takin syystä. Hallituksen toimintakyky on poikkeuksellisessa tes tissä senkin takia, että sen on päätöksiä tehdessään otet tava huomioon yhtä aikaa useita isoja, osin keskenään ristiriitaisia tekijöitä: kansalaisten terveys, perustuslaki, yritysten yltyvä hätä, työllisyys ja talouden tasapaino, yhteiskunnan sisäinen tila, kansalaisten henkinen ja so siaalinen olo sekä kansainvälinen tilanne. NYT KAIKKI viisaus ja energia on suunnattava kulkutau din taltuttamiseen. Sen vastuulle kaatuvat ongelmat ovat isoja ja uusia. De_30042020_22.indd 23 22.4.2020 10.32. ”Kyllä tästä selvitään” ei tarkoita sitä, että us kotaan helppoihin ratkaisuihin. Terveys kul kee ensimmäisenä. Luottamus jatkuu, kun tai jos tuloksia tulee. Valtio ja kunnat, viranomaiset, yritykset, järjestöt ja kansalaiset ovat ilman eri käskyä ymmärtäneet, mitä kello on lyö nyt. Me dialla ja tutkijoilla riittää töitä. Poliittinen paine hallituksen sisällä ja opposition suunnalta on kova ja ilmeisesti kovenee kohti kesää. päivänä klo 13.39. On syntynyt yhteinen kansallinen tahto selviytyä kul kutaudista mahdollisimman vähin vaurioin. Oikeastaan missään tiukassa paikassa ei sovi jättäytyä hyvän tuurin varaan. Takaiskui hinkin on varauduttava. Niinhän se on historiassa yleensäkin käynyt: vaaran hetkillä kansa kokoontuu yhteisen lipun taakse. Nyt kysytään harkintaja toimintakykyä Vallan laidalta Seppo Kääriäinen, ministeri KORONAN JÄLKISELVITTELYISSÄ ON VÄKISINKIN KÄRÄJÖINNIN MAKU. Seuraavana vuorossa on Ulpu Iivari. Ja luottamusta nyt tarvitaan. On kyettävä katso maan nyt tehtyjen päätösten seurauksia kesän yli syksyyn ja vieläpä lähivuosiin. Epävarmuuden ja pelkojen oloissa johtajien – ja asiantuntijoiden – puheilla on yllättävääkin merkitystä. Jälki selvittelyissä on väkisinkin käräjöinnin maku. Ne ymmär retään sillä ehdolla, että ne kerrotaan avoimesti ilman peittelyyrityksiä. Toimintakykyyn kuuluvat päätöksen teon oikeaaikaisuus, päätösten vaikut tavuus, yhtenäisyys ilman irtiottoja ja kansalaisten in formointi. Kansalaiset ovat luottaneet mieli pidemittausten mukaan pääministeri Marinin viiden puolueen hallitukseen koronapandemian hallitsemisessa. Koro nakriisistä toki selvitään mutta vain yhteisellä tahdolla ja noudattamalla viranomaisten päätöksiä ja suosituksia – ja kaikki tämä ottaa aikaa. Jälkipyykki ehditään pestä ja koke muksista opiksi otettavat johtopäätökset seuloa. Turval lisuutta haetaan hallituksen ja presidentin toiminnasta ja puheista. Valppaasti ja vastuullisesti on toimittava loppuun asti yhteisessä rintamassa
Monen kriitikon mielestä olisi tehokkaampaa hankkia pienempi määrä hävittäjiä ja niiden rinnalle rakentaa ohjuksiin ja lennokkeihin perustuva järjestelmä. Teollinen yhteistyö on monella tapaa houkutteleva. Jos hävittäjien hintalappu on kymmenen miljardia euroa, teollisen yhteistyön siivu täytyy olla kolme miljardia euroa ja sen täytyy liittyä hävittäjiin. Viimeaikaisissa konflikteissa sotilaallinen voimankäyttö on tapahtunut pikemminkin ohjuksilla ja lennokki-iskuilla kuin hävittäjillä. Pari viikkoa kestävässä sotaskenaariossa testataan, kuinka kukin järjestelmä pystyy vahvistamaan Suomen puolustusta. Hetken näytti, että kustannukset nousisivat pilviin ja suunniteltiin, että valmiit koneet tuotaisiin suoraan Yhdysvalloista. Se kasvattaa Suomen bruttokansantuotetta, mikä on koronan jälkeisessä tilanteessa enemmän kuin toivottavaa. Alkaneella vuosituhannella on ollut verrattain vähän tuhoisia konflikteja. Hävittäjien ajatellaan myös nostavan kynnystä Suomen joutumiselle sotilaallisen voimankäytön tai hyökkäyksen kohteeksi. Vastakauppojen aikaan Suomi pystyi viemään paperikoneita ja sinfoniaorkestereja, mutta enää sellainen ei ole mahdollista. Teollisen yhteistyön vaatimus saattaa aiheuttaa paineita eurooppalaisen vaihtoehdon valitsemiseen. Tässä skenaariossa on tuskin sen kummempaa ruotsalaismaustetta, vaan todennäköisesti saman lupauksen antavat muut hävittäjäkauppiaat. Japani päätti hankkia F-35-hävittäjänsä Yhdysvalloista ja rakensi kokoonpanolinjan omaan maahansa. Tarjokkaista Euro fighter Typhoon, Dassault Rafale ja Saab Gripen E ovat eurooppalaisia. Luottamuksellisia neuvotteluja ja tiedonvaihtoa ei voida käydä julkisten verkkojen välityksellä. HX-hankkeeseen skeptisesti suhtautuvien mielestä hävittäjät olisi helppo tuhota maahan jo ennen kuin ne ehtivät ilmaan. Teollinen yhteistyö kasvattaa vääjäämättä hankinnan hintalappua. SUOMI ON käyttänyt Hornetejaan ilmatilan rajavalvontaan. Yhä älykkäämmiksi muuttuvat aseet pakottavat valtiot päivittämään kalustoaan. Uhkat suursodista ruokkivat aseteollisuutta ja kilpavarustelua. Ruotsalaiset väittivät, että Gripen pystyisi pistämään kampoihin venäläiselle Suhoi-hävittäjälle. HÄVITTÄJÄT OVAT SOTATEOLLISUUDEN KALLEIMPIA TUOTTEITA. Mahdollinen suuri sotilaallinen konflikti onkin jo toisenlainen skenaario. K un ruotsalaiset esittelivät suomalaiselle toimittajaryhmälle Saab Gripen E -hävittäjäänsä viime vuonna, Ruotsin ilmavoimien johto oli piirtänyt karttaan kursailematta, että hävittäjät hyökkäävät idästä, Venäjältä. Ehkä Suomeen voitaisiin rakentaa hävittäjien kokoonpanolinjoja, mutta onko se kustannuksien näkökulmasta järkevää. Kun tapahtuu ilmatilaloukkauksia, Hornet nousee ilmaan. 24 Demokraatti HÄVITTÄJÄT Kuin kaksi marjaa: lama ja hävittäjähankinta Uutisanalyysi: Suorituskyky ratkaisee, mutta kuinka ratkaistaan teollisen yhteistyön kova vaatimus. Rauhanajan valvontatehtäviin tarvitaan jonkinlainen määrä hävittäjiä eri puolille Suomea ripoteltuna, jotta ne kykenevät nopeasti liikkumaan etäisimmille kolkille. Hävittäjät ovat sotateollisuuden menestyneimpiä ja kalleimpia tuotteita. Pelkobisnes imee valtioilta valtavat summat rahaa. KORONAVIRUKSEN VUOKSI hävittäjähanke on nyt hetken jäissä. De_30042020_24.indd 24 22.4.2020 18.37. Operatiivisen suorituskyvyn testaus huipentuu simuloituun sotapeliin valintaprosessin loppuvaiheessa. Puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) uskoo, että viive ei vaiTeksti Mikko Huotari / Kuva iStock PELKOBISNES IMEE VALTIOILTA VALTAVAT SUMMAT RAHAA. Kyse ei ole siis vastakaupoista, jotka EU on kieltänyt. SUORITUSKYKY RATKAISEE, kun Suomi valitsee seuraavan hävittäjänsä. Vaikka valinnan sanotaan perustuvan puhtaasti suorituskykyyn, teollisen yhteistyön vaatimus ei voi olla vaikuttamatta lopputulokseen. Japani pitäytyi kuitenkin kotimaisessa kokoamisessa, kun Mitsubishi Heavy Industries suostui alentamaan kokoonpanon hintaa
Nämä vertaukset ovat ontuvia, mutta pointti on siinä, että mielikuvien sijaan puolustusvoimien hankintoja pitää pystyä perustelemaan ennen kaikkea suorituskyvyllä ja sillä, kuinka se tukee Suomen ilmapuolustuksen kokonaisuutta. Aikataulussa pysyminen tarkoittaa, että muilta sektoreilta täytyy leikata entistä enemmän, kiristää ankarasti veroja tai ottaa reippaasti lainaa. KUN VALTION velka vääjäämättä kasvaa, lähivuosina joudutaan laatimaan kivuliaita leikkauslistoja. Suomen Pankin ennusteen mukaan Suomen bruttokansantuote saattaa supistua 5–13 prosenttia koronan vuoksi. Halvempiakin vaihtoehtoja olisi ollut. Tarvitsemmeko Ferrarin vai riittäisikö Toyota Corolla ja polkupyörä vai kenties Land Rover. Vaihtoehtoja on kolme. Miten hävittäjäkaupoille käy. Talous oli sukeltanut ja työttömien määrä räjähtänyt. 25 Demokraatti kuta itse hankintaan, vaikka valmistelu ei etene vähään aikaan. Kyse on siis Suomen valtion suurimmasta kaupasta. Hävittäjien 30 vuoden elinkaaren aikana niiden käyttäminen, huollot ja päivittäminen voivat maksaa jopa 30 miljardia euroa. Valinta olisi tarkoitus tehdä ensi vuonna. Hävittäjähankintaan on alun alkaen luvattu 7–10 miljardin euron hintahaarukka. Viivästyminen voidaan kuroa umpeen ja hanke pysyy aikataulussa. Viime lokakuussa valtioneuvoston talouspoliittinen ministerivaliokunta päätti, että hankinta voi maksaa 10 miljardia euroa. Kun hävittäjää esiteltiin Suomessa, koelentäjä luonnehti sitä Ferrariksi. Kolmas tapa olisi hankinnan siirtäminen suotuisampaan hetkeen, koska Hornetit jäävät eläkkeelle vasta kymmenen vuoden päästä. Se ei kuitenkaan ole koko totuus. Olisi vaikea kuvitella luksuslehden mainoksessa huoltojoukkojen soppatykkiä tai kurassa möyrivää miehistönkuljetusvaunua. Ensimmäinen vaihtoehto on pitää kiinni etukäteen sovitusta suunnitelmasta rahoituksen ja aikataulun osalta. De_30042020_24.indd 25 22.4.2020 18.37. Hävittäjähankintaa tehtäessä on myös tärkeää muistaa, että tämän ajan suurimmat turvallisuusuhat ovat ilmastokriisi, terrorismi ja pandemia. Toinen vaihtoehto on pienentää hävittäjäbudjettia kymmenestä miljardista alaspäin. HX-hankinta tuntuu déjà vu -tilanteelta: Suomi hankki Hornetit 1990-luvun laman aikaan. HÄVITTÄJÄKISAN KALLEIN tarjokas lienee yhdysvaltalainen Lockheed Martin F-35. Pilottien lifestylellä kaupataan aurinkolaseja ja rannekelloja. Julkisen talouden kehyksessä on hävittäjiin varattu 4,5 miljardia euroa vuoteen 2023 mennessä. Ilmaisussa on jotain hyvin kuvaavaa: hävittäjät kiinnostavat samalla tavalla fetisseinä kuin vauhdikkaat autot. Mutta mikä taho olisi valmis luopumaan omastaan: koulutus, sosiaalija terveydenhuolto, elinkeinoelämä vai jokin muu. Suomi päätti ostaa kalleimman tarjokkaan
26 Demokraatti ILMIÖ Hauskaa vappua! Tervehdys Vappuun Hangon ja Käpylän Demareille toivoo Timok AKAA Bister Salla Haapakoski Antti Hautamäki Matti Jyrämö Arvo Järvinen Hannu Järvinen Kati Järvinen Lea Järvinen Raimo Loppi Inga Mantela Eino Nieminen Risto Nieminen Sakari Nord Sarkola Kirsi Nord Aarre Nord Pirkko Reunanen Tarja Roininen Saija Rämö Harri Salin Juhani Sundell Mervi Suominen Riitta Toivonen Raija ESPOO Hentunen Mika FORSSA Ikonen Kimmo Rekunen Hannu HELSINKI Ahonen Eira ja Kari T. Fager Eva Viljanen Eko KOKKOLA Leppänen Liisa ja Osmo KOTKA Piipari Eila Piipari Matti LAPPEENRANTA Nakari Jukka LEMPÄÄLÄ Rajala Harry MIKKELI Kääriäinen Pentti OUTOKUMPU Kontkanen Pekka PAIMIO Kallio Markus Kuusela Mervi Lahti Helena Lahti Tapani Laitinen Seppo Launiainen Erkki Launiainen Sirkka Murto Sari Rantanen Riitta-Kaarina Sahlström Salli Virta Timo PORI Paldanius Seppo Peltomo Pirkko RIIHIMÄKI Auvinen Maija Auvinen Pentti Kotirinta Kaisu SASTAMALA Helander Merja ja Pekka TAMMISAARI Helenius Henrik TAMPERE Haapa Riitta Haapa Timo Tirkkonen Esko TIKKURILA Tapola Erkki Tapola Pirkko TURKU Nieminen Maijaliisa VANTAA Letto Pirkko Parviainen Tarmo KESKI-UUDENMAAN WANHAT TOVERIT Fahlström Seppo Havin Martti Herttua Arvi Järvinen Aarno Kuusela Jaakko Lindroos Aura ja Topi Malinen Esko Paakkinen Pertti Rantanen Liisa ja Erkki Suomi Maire Tallgren Ritva ja Veikko Tikkanen Maila Virtanen Ritva ja Kari KYMINTEHTAALAISTEN TYÖVÄENYHDISTYS RY Helena Laine Raimo Laine Leila Hietanen Risto Parviainen Pirjo Rouhiainen Merja Rytkölä Ritva Janhunen Juha Salmela Hannele Littman Juhani Littman Terttu Juslin Outi Kasurinen Raili Vilenius Timo Vilenius Annikki Ainikkamäki Tuure Ainikkamäki Raija Hasari Maija Niilola Sirkka Aropelto Hannu Aropelto Hilkka Ihalainen Armas Ihalainen Raili Tuomi Markku Lintula Irma Pahkala Kalevi Pahkala Paula Melin Heikki Melin Tomi Pahkala Kauko Simonen MUSTASAAREN SOSIALIDEMOKRAATIT RY Viitaoja Matti Viitaoja Hannele Koskimäki Heikki Iitola Pekka Johansson Kaj Suomi Martti Hiivanainen Anne-Mari Karjalainen Sini Vapputerveisiä! TOIVOTTAA PAPERILIITON TOIMISTON VÄKI Petri Vanhala Juhani Siira Markku Leppänen Arto Turunen Markku Häyrynen Juha Koivisto Markku Lihavainen Hannu Ulenius Eija Valkonen Eeva Eloranta-Jokela Päivi Turtiainen Minna Koskinen Sari Nikkilä Riitta Kontinen Anna Paloniemi Susann Laine Tuija Tirinen Päivi Pietikäinen Päivikki Wesslin Heidi Metsola Kaisu Björk Kirsi Siira De_30042020_24.indd 26 22.4.2020 18.37
Naisyhdistys toivottaa iloista Vappua! Lempäälän Sos.dem. Kunnallisjärjestö Ry Palokan Sosialidemokraatit Ry Pitäjänmäen Työväenyhdistys Sak:n Nokian Paikallisjärjestö R.y. Os 026 Kajaanin Kunnalliset Ao 276 Jhl Ry Lohjan Metallityöväen Ao 8 Ry Paperiliiton Tampereen Os. 27 Demokraatti POHJOIS-TUUSULAN DEMARIT RY Jori Enroth Jouni Gustafsson Aarno Järvinen Aila Koivunen Kyösti Lehtonen PirjoLehtonen Lahja Mustonen Karita Mäensivu Ulla Palomäki Maila Tikkanen Heli Udd RAFAELIN ENKELIT, TURKU Christian Alari Jukka Alari Juha Korvenmaa Reino Lemmetyinen Kari Malinen Aimo Massinen Kalevi Olin Antti Paasio Pertti Paasio Eero Pulli Esko Randell Antti Vuorenrinne TURUN SOSIALIDEMOKRAATTINEN KUNNALLISJÄRJESTÖ RY Hallitus: Mika Maaskola, pj Nina Kallio, vpj Hans Ekroth Jorma Hellstén Minna Holtlund Wille Jäntti Kirsi Kauliomäki Mari Lahti Seppo Lehtinen Petri Lepola Ville Lintunen Taru Pätäri Esa Reponen Viivu Seila Miika Tiainen Juhana Turpeinen Ari Virta Työntekijät: Petja Raaska Johanna Jalonen Katri Ahlman • • • Yhdistykset Ammattiosastot Forssan Työväenyhdistys R.y. Kj Ry Imatran Sosialidemokraatit Ry Kuusankosken Sosialidemokraatit Ry Lahden Sos. 4. Lahden Sos.dem. Kunnallisjärjestö Ry. Hyvä Sanna! Hyvä SDP! Hyvä hallitus! Tsemppiä vaikeina aikoina! Iloista Vappua! Tahmelan Työväenyhdistys Tampereen Työväenyhdistys Ry Etelä-Pirkanmaan Teollisuustyöväen ammattiosasto 169 Helsingin Metallityöväen ammattiosasto Ry Helsingin Posliinityöntekijäin ao 406 Ry Helsingin seudun autoalan ammattilaiset Ry 084 Helsingin Sähköalan työntekijät Ry Hyvinkään Teollisuustyöntekijät Ry Jyväskylän JHL 103 Ry Jyväskylän Sähköalan työntekijät Ry. dem. Heinolan Sosialidemokraattinen työväenyhdistys Ry Helsingin Vanhat Toverit Hämeenlinnan Sos.dem. Ry Pääkaupunkiseudun Erityispalvelujen ammattiosasto JHL 776 Ry TSL:n Yhdistys JHL Ry 016 Turun Autoalan työntekijät Ry AKT:n osasto 40 Turun Kaupungin Toimistoalan henkilöstö JHL 476 Ry • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • De_30042020_24.indd 27 22.4.2020 18.37
28 Demokraatti V A P P 2020 U ILOISTA VAPPUA! De_30042020_28.indd 28 23.4.2020 10.10
29 Demokraatti De_30042020_28.indd 29 23.4.2020 10.10
30 Demokraatti V A P P 2020 U toivottaa Iloistavappua! AKT toivottaa iloista vappua! vieraile osoitteessa akt.fi De_30042020_30.indd 30 23.4.2020 9.41
JENNY SUOMINEN De_30042020_30.indd 31 23.4.2020 9.41. Myös sdp.fi-sivujen kautta pääsee seuraamaan lähetystä. Myös vappupuheiden pitäjien. 31 Demokraatti Vain marssi puuttuu SDP ja SAK juhlivat vappua perinteisin menoin, livenä, mutta internetin välityksellä. Olemme hyvin tarkkoina henkilörajoituksen kanssa, ettei meitä ole samaan aikaan 10 henkeä enempää paikalla. Puheaika on paljon lyhyempi kuin tavallisesti vappupuheessa ja täytyy nyt suunnitella, mitä siinä muutamassa minuutissa sanoo. ANNIKA RÖNNI-SÄLLINEN Vappupäivänä olen töissä, tekemässä Käpylän työväentalon virtuaalivapun lähetystä. Mutta niin SDP kuin SAK järjestävät vappujuhlat Facebookissa 1.5. Tilaisuuden juontaa puoluesihteeri Antton Rönnholm. Vain marssi puuttuu, ja yleisöksi pääsee internetin kautta. ANTTI RINNE Osallistun SAK:n virtuaalivappulähetykseen. Ne ovat sellaisia vappuaaton rituaaleja. KORONAN TAKIA perinteisiä vappujuhlia ei järjestetä. Sekä SDP:n että SAK:n vappulähetykset voi katsoa joko suorana tai myöhemmin tallenteena. Puhun täältä kotoa, joten täytyy panostaa rekvisiittaan ja paistaa munkkeja, niin saa viriteltyä hyvän vappufiiliksen aikaan. Vappupuhujina ovat Jarkko Eloranta, SAK:n puheenjohtaja, Matti Huutola, SAK:n hallituksen varapuheenjohtaja ja Annika Rönni-Sällinen, SAK:n edustajiston puheenjohtaja ja Palvelualojen ammattiliiton PAMin puheenjohtaja. Musiikista vastaa Punatähdet-yhtye. SAK #VIRTUAALIVAPUN puoli tuntia kestävä suora lähetys alkaa vapunpäivänä SAK:n Facebook-sivuilla kello 13.30. Sitä varten olen jo kirjoitellut puhetta ja varustautunut siihen, ettei ole isoja joukkoja henkilökohtaisesti läsnä, mutta toivottavasti netissä on. Tänä vappuna ei ole aikaista lähtöä pitämään puheita, vaan suuntaan Helsingin Käpylän työväentalolle SDP:n virtuaalivappuun. Tilaisuutta voi seurata suorana SDP:n Facebook-sivujen kautta. Mutta live-lähetyksessä on tarkoitus kuitenkin terveiset lähettää. Aaton vietän kotona perheen kanssa, varmaan perinteisesti munkkeja ja simaa. SDP:n vappujuhlassa esiintyvät Hevisaurus-yhtye ja muusikko Tuija Rantalainen. SAK:n virtuaalivapun juontavat Journalisti-lehden päätoimittaja Maria Pettersson ja viestintäyrittäjä Jan Erola. Aattona virittäydyn tunnelmaan kuuntelemalla Reijo Frankin työväenlauluja ja tekemällä pihatöitä. Teksti Demokraatti Tori vaihtui someen K orona sotki monen vappusuunnitelmat. Vappupäivän aamuna SAK:n Facebook-sivuilla pääsee myös katsomaan SAK:laisten ammattiliittojen edustajien vappupuheita ja -tervehdyksiä. Vapun virtuaalipuheeseen valmistautuminen – oikean tunnelman luominen – vaatii muun muassa munkin paistoa ja Reijo Frankin työväenlauluja. Vappupuheista ja tervehdyksistä vastaavat SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne ja pääministeri Sanna Marin. Facebookissa voi myös lähettää vappujuhlaan omia tervehdyksiä, vappukuvia ja kommentteja. SDP:n suora vappulähetys Käpylän työväentalolta alkaa kello 14. Kuuntelen varmaan myös Hevisauruksen keikkaa työväentalon pihalla ja katselen läppäriltä vapun live-lähetyksiä
32 Demokraatti Hauskaa ja turvallista vappua! De_30042020_30.indd 32 23.4.2020 9.41
33 Demokraatti HYVÄÄ VAPPUA! Soita 01019 5110, varaa aika verkkotapaamiseen tai osta heti turva.fi Vaihtoehtoja on monia – vain yksi on voittaja Turvakasko NYT 40 % Meppisi Euroopassa, Miapetra Kumpula-Natri miapetra.kumpula-natri@europarl.eu www.miapetra.fi Tilaa uutiskirjeeni nettisivuilta! Eurooppa tarvitsee meitä kaikkia – yhdessä. De_30042020_30.indd 33 23.4.2020 9.41
34 Demokraatti Kannattaako opiskelijan kuulua ammattiliittoon. RIIHIMÄEN SOSIALIDEMOKRAATIT Työtä ja oikeudenmukaisuutta vuodesta 1903 De_30042020_30.indd 34 23.4.2020 9.41
Lakit esiin ja kupliva kylmään. Hauskaa vappua! ELÄKÖÖN SIVISTYS JA KOULUTUS! Riihi säätiö on yleishyödyllinen säätiö, joka myöntää apurahoja ja avustuksia muun muassa monipuolisen työväen perinteen ja kulttuuritoiminnan tukemiseen. 35 Demokraatti Opiskelijan puolella jo vuodesta 1963. www.riihi.fi Elävän työväenkulttuurin puolesta! PIDÄ HUOLTA OIKEUKSISTASI TYÖELÄMÄSSÄ Liity ammattiliittoon: www.pam.fi/liity HYVÄÄVAPPUA! JYTYLIITTO.FI De_30042020_30.indd 35 23.4.2020 9.42
Teksti Marja Luumi / Kuvat Jani Laukkanen K oronavirusepidemia on ajanut ihmisiä etätyöskentelyyn – kenellä vain siihen on mahdollisuus. Itse tykkään, että pää toimii tällä tavalla: se stressaa, jos ei tule uusia ideoita. De_30042020_30.indd 36 23.4.2020 9.42. Hän viittaa siihen, että ryhtyi edunvalvonnan lisäksi valmistelemaan muun muassa tekoälyyn perustuvaa järjestelmää liiton henkilöstön käyttöön. Hän on huomannut, että työt sujuvat kotonakin, eikä yhteydenpito työporukkaan ole katkennut. – Ja perjantaisin porukan jäätelöpäivänä voin nyt hommata itselleni juuri sitä laatua, mitä itse haluan, Ravolainen-Rinne naurahtaa Mäntsälän päässä etä-haastattelussa. – Kun koneen avaa, on töissä, kun sen sulkee, alkaa vapaa-aika. Heta Ravolainen-Rinne, Insinööriliiton asiantuntija, on yksi heistä. Rönsyily on hyvästä. Teams-kokoukset pyörivät ja liiton väki pitää etänä yhteisen kahvipaussin kuten normaalistikin. Toki kiinnostavissa ja monipuolisissa tehtävissä asioita prosessoi vapaa-aikanakin. 36 Demokraatti KASVO Perusinssistä kaukana Tuumailija ja ikuinen suunnittelija, mutta Heta Ravolainen-Rinne on myös rajojen rikkoja, joka tekee mitä haluaa, jos siihen vain on mahdollisuus. Hän myöntää tykkäävänsä kotoilusta, ja osaa erottaa työn ja vapaa-ajan etätyössäkin
37 Demokraatti Perusinssistä kaukana De_30042020_30.indd 37 23.4.2020 9.42
Taiteellisten aineiden hallitseminen ja luovuus avasivat oven Savonlinnaan taidelukioon. Hän itse oppi johtamaan armeijassa sekalaista sakkia erilaisista taustoista, ja siitä on ollut paljon apua myöhemmin. – Sitä tunsi välillä itsensä aika köyhäksi, kun äiti teki minulle vaatteet ja toiset saivat kaupan hyllyltä Levikset. 2017– Insinööriliiton asiantuntija . Yksi niistä oli armeija. Saapumiserä oli toinen. Vanhempien eron jälkeen hänestä ja äidistä kehittyi kiinteä ja tehokas kaksikko: kun jotain piti saada tehdyksi, sehän tehtiin. Ja matematiikasta ja fysiikasta niiden loogisuuden takia. aviopuoliso Antti Rinne . syntynyt 11.2.1974 Mikkelissä . . . Sinnikäs nuori nainen vänkäsi itsensä väkisin Mikkelin ammattikouluun automekaanikon oppiin. Tämä päätös oli käänteentekevä, mitä elämä toi sen jälkeen tullessaan... . . – Opin jo 4-vuotiaana lukemaan, joten koulunkäynti jäi vähän alisuorittamiseksi: tälläkin pärjää, hän miettii nyt senaikaista suhtautumistaan läksyjenlukuun. . Yksinhuoltajaperheessä ei ollut rahaa törsättäväksi, ja se joskus ärsyttikin. . 38 Demokraatti D-KASVO HETA RAVOLAINENRINNE . Hän halusi tehdä oman osansa maanpuolustuksen eteen. Iso osa miehistä käy edelleen armeijan – eli ovat saaneet kokemusta johtajina Insinööriltä sujuu etätyö kotona Mäntsälässä. reservin ylikersantti . 1993 ajoja kuljetustekniikan mekaanikko . 2017– kunnanvaltuuston puheenjohtaja . Lukuaineet jäivät vähemmälle huomiolle lukuisten harrastusten takia. . Kaikki henkilökunnasta eivät naisista tykänneet, mutta valtaosa kylläkin. . . Miespuolisilla varusmiestovereilla ei pahemmin ollut ennakkoluuloja. 1998–99 rauhanturvaajana Bosniassa . Ajan vahvasti kaikille kuuluvaa maanpuolustustai yhteiskuntapalvelua, jossa kaikki saisivat myös johtajakoulutusta, Rinne-Ravolainen painottaa. HETA RAVOLAINEN-RINNE ei miellä itseään rajojen rikkojaksi feministisessä mielessä. – On myös tärkeää oppia tekemään asioita yhteisen eteen, hän lisää. De_30042020_30.indd 38 23.4.2020 9.42. . Nuori Heta tykkäsi koulussa liikunnasta, musiikista, käsitöistä, kuvataiteesta... 2007 insinööri AMK, automaatiotekniikka . Sen Ravolainen-Rinne oppi jo kotona Mikkelissä. . – Pari poikkeusta oli: kotona oli jo opittu, ettei naisilla ole arvoa, hän tuhahtaa. kaikesta, missä luovuus sai kukkia. harrastuksia: kuvataide, teatteri, ralli Se, mitä koronakriisi vielä tuo tullessaan, huolestuttaa Ravolainen-Rinnettä, mutta hänellä on vankka luottamus yhteiskunnan toimintakykyyn: ”Kunhan ei höntyillä, ja kaikki käyttäytyvät määräysten mukaan.” EI OLE erikseen miesten ja naisten töitä. Tie vei aliupseerikouluun ja ryhmän johtajaksi. – Halusin ottaa armeijasta kaiken hyödyn irti – rekkakorttia myöten. Hän haluaa tehdä, mitä haluaa, jos siihen vain on mahdollisuus. Mikkelin lähiön vesa ei tuntenut kuitenkaan olevansa ”eliittikoulussa” omimmassa paikassaan eikä yksin asuminen 16-vuotiaana oikein tukenut opintojen edistymistä, joten hän jätti taideopinnot kesken. 2000–2016 Okmetic Oyj, suunnittelija ja toimihenkilöiden luottamusmies . Parikymmentä naista avasi Savon prikaatin varuskunnan portin kesällä 1996. 2009– Mäntsälän kunnanvaltuuston jäsen
LUOVAT HARRASTUKSET KEHITTÄVÄT LUOVAA AJATTELUA JA HAVAINTOKYKYÄ, JOITA TARVITAAN MYÖS TYÖELÄMÄSSÄ. 39 Demokraatti tai johdettavina olemisesta varhaisessa vaiheessa. Ne piti vain yrittää sulkea pois ja toimia ammattimaisesti, hän muistelee. Raskasta, kyllä, hän myöntää. – Surulliset ja kamalat kohtalot, joita näki ja kuuli, eivät saaneet jäädä vellomaan pään sisälle. Hänet valittiin Ammattiliitto Pron edeltäjän Toimihenkilöunionin valtuuston varapuheenjohtajaksi. Taideprojektit täyttävät talon työhuoneesta autotalliin. De_30042020_30.indd 39 23.4.2020 9.42. Tai peilattuna tähän aikaan ihmiset eivät kestä sitä, että heidät on määrätty kotisohvalle, kun isovanhempieni vanhemmat taas suurin piirtein määrättiin sotaan, Ravolainen-Rinne pohtii. – Valtaosa miehistä on saanut harjoitella näitä suhteita, ja uskon sillä olevan merkitystä siihen tosiasiaan, miksi meillä on naisjohtajia niin paljon miehiä vähemmän. Ikimuistettava noin vuoden kokemus toi pysyviä ystävyyssuhteita ja myös laittoi asioita tärkeysjärjestykseen. – Jämäkkyys ja oikeudenmukaisuus nousivat Antin persoonassa esiin, se toimeliaisuus, jolla hän sai aikaan asioita Toimihenkilöunionissa, Ravolainen-Rinne Kuplavolkkari kaipailee pientä tuunausta koko ajan. – Jotkut kitisevät aika turhasta, kun muistaa sen, kuinka joiltakin oli viety kaikki. – Välillä ei tiennyt veikö Heta reppua vai reppu Hetaa, mutta sitä se oli melkein kaikille, nykyinen reservin ylikersantti naurahtaa. TILANNE ENTISESSÄ Jugoslaviassa oli jo rauhoittunut, kun Ravolainen-Rinne lähti 1998 YK:n mandaatilla Naton rauhanturvajoukkoihin Bosnia-Hertsegovinaan. ELETTIIN VUOTTA 2005 ja Ravolainen-Rinne toimi piikiekkovalmistaja Okmeticin suunnittelijana ja pääluottamusmiehenä. Sen puheenjohtajana toimi eräs Antti Rinne. Ravolainen-Rinteen tehtävänä oli vartiojääkärinä myös partioida alueella ja jotkut kohtaamiset sisällissodan runtelemassa maassa olivat sydäntäsärkeviä. Ja rakkaus syttyi pikkuhiljaa. Vuoden 1999 alussa alkoivat kuitenkin Naton pommitukset ja tilanne kärjistyi taas
40 Demokraatti D-KASVO De_30042020_30.indd 40 23.4.2020 9.42
Mikä on hyvä. Pitemmällä aikavälillä suomalaisten insinöörien, asiantuntijoiden, palkat on notettava kansainvälisen vertailun kestävälle tasolle. Ravolainen-Rinne huomauttaa, että äskeinen neuvottelukierros ja koronakriisi lomautuksineen ja muine seurauksineen osoittaa, kuinka tärkeää järjestäytyminen on. Naisia insinööreinäkään ei ole vielä läheskään niin paljon kuin miehiä. Ravolainen-Rinne ihastutti viime keväänä Mäntsälän Teatterissa Dario Fon näytelmässä. Ravolainen-Rinne painottaa, että päätös pyrkiä tähän vastuulliseen tehtävään syntyi yhdessä. Insinööriliitto on kasvattanut jäsenmääräänsä. Insinöörien määrää haluttaisiin kasvattaa, mutta koulutukseen ei tule riittävästi rahaa. Ravolainen-Rinnettä huolestuttaa tason lasku. Vielä suurempi muutos koitti, kun Rinne voittoisien eduskuntavaalien jälkeen valittiin pääministeriksi, mistä tehtävästä hän luopui viime vuoden lopulla. Mitkä ovat elämäsi kolme tärkeintä päätöstä. Mutta nyt teen paljon erilaisia sekatekniikkateoksia ihan vain siksi, että itse haluan. kertoo, mikä Antti Rinteessä ”kolahti” kohdalleen. Olen huomannut, että esteitä karsimalla löytää asioita, jotka tekevät itselle hyvää: voit tehdä mitä haluat. Kesäkuun alussa pitäisi Kustavin Katanpään linnakesaarella avautua taidenäyttely, jossa myös hänen töitään on esillä – jos korona suo. Häntä hätkähdyttää tieto, että vain 55 prosenttia aloittavista valmistuu nykyään. Vastapainoa insinöörin työlle tuo myös teatteri. Ja niitä Heta Ravolainen-Rinteellä riittää. Sillä ei kuitenkaan ralliteille lähdetä – ralli on siis myös yksi, nyt kyllä opintojen takia telakalle jäänyt harrastus. Ja hyvin teknologiavastaiset ihmiset ovat toivottavasti huomanneet, että digimaailman työkalujen käyttäminen ei olekaan niin vaikeaa. – Ja sitten tulee Antti, joka tekee asian alta pois, ehkei niin, kuinka meikäläinen on suunnitellut, mutta ainakin se on tehty. – Hyvin nopeasti tiesimme, että tämä tuntuu oikealta. Puolisoa alkoi myös kutkuttaa valtakunnanpolitiikka, ja vuonna 2014 hänet valittiin SDP:n puheenjohtajaksi. Kihloihin pari meni vuonna 2007 ja naimisiin 2008. Ravolainen-Rinne jäi jo pariskunnan seurustellessa pois TU:n hallinnosta ja mieli alkoi vetää kunnallispolitiikkaan. Aika alkaa olla kiireisellä naisella kortilla. 3 TÄRKEINTÄ 3 Kysyin naistenpäivänä Facebookissa, mitä tekisit, jos et pelkäisi. Tiesimme, että elämme muuttuu, jos Antista tulee puheenjohtaja – eikä se ole harmittanut. – Mutta olen säästynyt aika paljolta julkisuudessa. 2 Nyt kun olen taas tehnyt enemmän taidetta, tiedän, etten jätä sitä pois elämästäni. Taidelukion keskeyttäminen ei hyydyttänyt rakkautta taiteen kokemiseen ja tekemiseen. Puoliso-Heta on jo aiemmin todennut, ettei ”edustusrouvan rooli” istu häneen millään. Isältä perintönä jäi kuplavolkkari, jota käsistään näppärä nainen on tuunaillut. Mäntsälässä aukesi kunnanvaltuuston jäsenyys kertaheitolla vuoden 2008 kuntavaaleissa. Ei minua tunnisteta monessakaan paikassa, jos nyt Antti ei ole ihan käsipuolessa kiinni. Ravolainen-Rinne kun opiskelee tällä hetkellä työn ohella Hämeen ammattikorkeakoulussa tavoitteena ylempi insinöörin tutkinto, joka on aivan loppusuoralla. – Luovat harrastukset kehittävät luovaa ajattelua ja havaintokykyä, joita tarvitaan koko ajan myös työelämässä. Seisahtumisen paikan on aiheuttanut myös koronapandemia, ja hän toivoo, että tästä kriisistä olisi jotain opittavaakin. Tulevaisuudessa yhä tärkeämmiksi tulevat ne ihmisten ominaisuudet ja osaamiset, mihin tietokone ei vielä kykene, hän muistuttaa. Hän kuvailee itseään tuumailijaksi ja ikuiseksi suunnittelijaksi. Heta Ravolainen-Rinteen työtaustakaan ei ole kovin ”naismainen”. – Ehkä nyt ymmärretään alkaa ottamaan myös kanssaihmiset paremmin huomioon. Heta Ravolainen-Rinteellä on vielä jännitettävää. – Nyt on vähän seisahtumisen hetki miettiä omia arvojaan, mitkä asiat tuottavat iloa ja mitkä eivät niinkään. HEKTISELLE TYÖja kunnallispolitiikkaelämälle vastapainoa tuovat harrastukset. Mutta edunvalvonnassa ei katsota sukupuolta. PÄÄ STRESSAA, JOS EI TULE UUSIA IDEOITA. 41 Demokraatti 1 Uskalsin seurata sydämeni ääntä ja lähteä Antin matkaan. – Juuri nyt on oleellista varmistaa, että työpaikat ovat olemassa myös kriisin jälkeen. – Meillä molemmilla oli huoli puolueen suunnasta ja kannatuksen laskusta. De_30042020_30.indd 41 23.4.2020 9.42. Se tuo rauhan ja hyvän mielen. – Aiemmin ajattelin, että pitäisi olla jotakuinkin ”maailman paras akvarellisti”, että voisi maalata ja näyttää töitään julkisesti. Hänestä on ihanaa heittäytyä rooleihin, se on irtiottoa ”arkiminästä”. LUKKOSEPPÄ, VARTIJA, rekkakuski... Siihen tuli paljon jossitteluja. RÖNSYILY ON HYVÄSTÄ
Emme oikeastaan tiedä, miten kansalaiset voivat vähentää virusten leviämistä omilla toimillaan muuten kuin pysymällä kaukana muista ihmisistä. Onneksi en ole se ministeriön virkamies, joka joutuu selittelemään kunkin hetken ohjeistuksia A-studion haastattelussa. Jotkut maat ovat onnistuneet myös odottamattomassa ja pitäneet viruksen leviämisen – ainakin toistaiseksi – tiukasti kurissa. Ennen kaikkea, kenen vika: pitäisikö pandemiasta syyttää lepakoita, kiinalaisia villieläintoreja, globalisaatiota, edellisen hallituksen leikkauksia vai Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mallinnuksia. Pitäisikö viranomaisten suosittaa niiden käyttöä vai ei. Suomalainen keskustelu on jo jonkin aikaa pyörinyt kangasmaskien ympärillä. TOTUUS ON, ettemme juuri tiedä, miten hengitystiesairauksia aiheuttavat virukset leviävät. Tiesimme, että seuraava pandemia oli tulossa todennäköisemmin ennemmin kuin myöhemmin. Näissä tilanteissa ei voi paeta mallien tai ennusteiden taakse. Flunssa on sangen vaaraton taudinaiheuttaja, ja influenssalle taas emme voi juuri mitään, joten näiden taudinaiheuttajien tartuntareitit eivät ole herättäneet tutkimuksellista kiinnostusta. Toisaalta tutkimuksen uudelleensuuntaus on valtaisa: mistään viruksesta ei ole ikinä kertynyt näin nopeasti näin paljon tietoa. Internetkirjoittelijat penäävät tieteellisen todistusaineiston perään, ja virkamiehet tasapainoilevat tietäen, että suositukset voivat muuttua koska vain. Koronavirus paljastaa tiedon rajat KOLUMNI Tuomas Aivelo tuomas.aivelo@ helsinki.fi Kirjoittaja on tutkijatohtori Helsingin yliopistossa. VIRUKSEN LEVIÄMISEN perusasiat ovat vielä hakusessa: paljonko eritämme virusta ympäristöön, kuinka laajalle pärskeet ja hiukkaset leviävät, kuinka monta virusta tarvitaan tarttumiseen ja miten pitkään virukset tartuttavat. Yllätyimme silti housut nilkoissa. 42 Demokraatti KUKA TIESI tulevan kriisin laajuuden tammikuussa, pimittikö Kiina tietoja ja valmistautuiko Suomen hallitus riittävän ajoissa. Tietomme viruksen leviämisestä on rajallista, mutta sekä ihmisten taloudellinen hätä että kasvavat kuolleiden määrät ovat todellisia. ON KUUDES etätyöviikko. PANDEMIA TERÄVÖITTÄÄ kaiken keskiöön päätöksenteon vaikeuden. TIESIMME, ETTÄ SEURAAVA PANDEMIA OLI TULOSSA. KORONAPANDEMIA PALJASTAA tietomme ja taitomme rajat hyvässä ja pahassa. De_30042020_30.indd 42 23.4.2020 9.42. Nämä ovat tuntemattomia muuttujia. Levoton kruunun painama on pää, eikä mallintajan käyrät sitä voi juuri keventää. Tätä ei ole yksinkertaisesti tutkittu paljoakaan. YLLÄTYIMME SILTI HOUSUT NILKOISSA. Kun lisäämme ihmisen käyttäytymisen mukaan yhtälöön – miten ihmiset pesevät käsiään, miten erilaisia kasvomaskeja käytetään, kuinka paljon ihmiset koskettelevat kasvojaan ja kuinka paljon ja miten ihmiset kohtaavat toisiaan – tilanteesta tulee hyvin monimutkainen
Peilistä ovat kurkkineet jo kauan sukuni vanhat naiset. Pandemian aikana toivottavasti opitaan, että vanhat ihmiset ovat tärkeä voimavara kaikissa yhteiskunnissa. Käytän kaunista sanaa vanha, täytänhän vappuna 80 vuotta. Sotaorpona, kuten monet muut. Olen elänyt koko sodanjälkeisen Suomen historian. Syöpä on poistettu nenältä, kiitos terveydenhuollon, jonka puolesta sosialidemokatia on vuosikymmeniä taistellut. Solidaarisuutta tarvitaan yhä. Mutta tähän ei pidä jäädä. Muitakin jälkiä näkyy. Sodan raunioittamasta, köyhästä maasta rakensimme kilpailukykyisen tietoyhteiskunnan. KASVOT PEILISSÄ Kuva Nora Vilva nora.vilva@demokraatti.fi De_30042020_30.indd 43 23.4.2020 9.42. Lastenlapset ja tulevat sukupolvet velvoittavat meitä. Vanhoja pitäisi suojella kaikissa humanitaarisissa kriiseissä, mutta harvoin näin tapahtuu. Koronavirus näyttää, että maailma on yhtä. Näen naururypyt ja iloiset hetket. Se on uljas tarina. 43 Demokraatti Vappu Taipale Stakesin entinen pääjohtaja, ministeri ja lääketieteilijä. N äen vanhan naisen. Kun aloitin kansakoulun vuonna 1947, vastaperustettu Unicef toi kehitysapuna maan aliravituille lapsille ruokaa ja kenkiä. Vanhat eivät kuulu Suomenkaan avun strategiaan. Siksi peili, johon muuten harvoin tuijotan, kertoo pitkän tarinan taaksepäin ja eteenpäin. Sosialidemokratiaa tarvitaan
N uori ruotsalainen ilmastoaktivisti Greta Thunberg on lyhyessä ajassa noussut vaikuttajaksi, jonka nimen tietävät kaikki. Metsän on väistyttävä tieltä ja eläimet menettävät kotinsa. jättejä vastaan LASTEN YMPÄRISTÖKIRJAT KULTTUURI Teksti Marjo Jääskä / Kuva AFP, Kenzo Tribouillard De_30042020_44.indd 44 20.4.2020 13.07. Tarinassa Greta-niminen, tosielämän Gretaa muistuttava lettipäinen tyttö asuu vehreän metsän keskellä. 44 Demokraatti Joukolla Rohkea tyttö ja jättiläiset -kirja kertoo ilmastoliikkeen sankarista sadun keinoin. Zoë Tuckerin kirjoittama ja Zoe Persicon kuvittama kuvakirja Rohkea tyttö ja jättiläiset kertoo ilmastoliikkeen supertähdestä etäännyttäen, sadun keinoin. Luonnon rauha rikkoutuu, kun ahneet jättiläiset rakentavat loputtomasti taloja, kyliä, kaupunkeja ja metropoleja. Kuvioon kuuluu, että Thunbergista kirjoitetaan myös kirjoja. Viime syksynä suomeksikin saatiin Thunbergin perheen yhdessä kirjoittama Sydämen asioita: perhe ja planeetta kriisissä (Tammi) sekä kouluikäisille suunnattu elämäkertateos Gretan tarina – et ole koskaan liian pieni tekemään suuria asioita (Into Kustannus)
32 s. Pientä lukijaa kertomus muistuttaa Greta Thunbergin paljon siteeratun lauseen "Kukaan ei ole liian pieni muuttamaan maailmaa" ideasta sekä yhteistyön tärkeydestä. Satutekstissä ei puhuta hiilidioksidista tai fossiilisista polttoaineista, mutta nostetaan esiin ilmastonkin kannalta ihanteellista elämämuotoa. Ilahduttavasti vinkeissäkään ei sotkeuduta lillukanvarsiin, vaan päättäjiin vetoamisen lisäksi puhutaan liikkumiseen, ruokailuun ja kuluttamiseen liittyvistä valinnoista. Hän kirjoittaa kylttiin isoilla kirjaimilla SEIS ja menee se kädessään seisomaan metsäaukiolle. Tässä kirjassa haasteesta selvitään tyylikkäästi. Lisää lasten ympäristökirjoja seuraavalla aukeamalla De_30042020_44.indd 45 20.4.2020 13.07. Luettavuus säilyy esimerkillisesti. Satu on hienosti kerrottu ja kantaa myös ilman, että ajattelee sitä ilmastonmuutoksen allegoriana tai ilman, että tietäisi mitään oikean elämän Gretasta. Syvä tumman vihreä sekä toiveikkaat keltaisen ja punaiset sävyt luovat säväyttävän kontrastin jättien harmaille saastepilville. Aluksi jätit kulkevat ohi, eikä kukaan huomaa viestiä, mutta kun joukkoon liittyy valtavasti lisää lapsia ja eläimiä omine kyltteineen, jättienkin on pakko havahtua protestiin. KIRJA YKSIN VOI LAITTAA ASIOITA ALULLE, MUTTA JOUKOSSA ON AINA ENEMMÄN VOIMAA. Zoë Tucker & Zoe Persico: Rohkea tyttö ja jättiläiset Suomentanut Tuuli-Maaria Rauta Lasten Keskus 2020. Kuvat levittäyvät monilla aukeamilla reunasta toiseen, mutta tekstit on aseteltu fiksusti vaaleimpiin kohtiin. On aina hiukan hankala kysymys, miten paljon vertauskuvallisen tarinan yksityiskohtia kannattaa selittää jälkisanoissa tai vastaavissa. Myös suomennoksessa on tavoitettu sadun rytmi, ja tarina tuntuu hyvällä tavalla perinteiseltä olipa kerran -aloituksesta lähtien. Gretan ja muiden mielenosoittajien puheenvuorojen herättelemänä jätit lupaavat parantaa tapansa, ja rauha palaa metsään. KUVITUS VALLOITTAA täyteläisillä väreillään. Myös taitto on onnistunut. Yksin voi laittaa asioita alulle, mutta joukossa on aina enemmän voimaa. 45 Demokraatti Eläimet pyytävät Gretalta apua ja pian tyttö saa idean. Viimeisellä aukeamalla kerrotaan lyhyesti, mistä ilmastomuutoksessa on kysymys ja kuka Greta Thunberg on. Lisäksi kannustetaan auttamaan Gretaa ja annetaan vinkit omiin ilmastotoimiin. Hahmot, niin ihmiset kuin eläimet, ovat mukavan ilmeikkäitä. Havahtumisensa jälkeen jätit opettelivat rauhoittumaan, eivät enää kaiken aikaa työskennelleet ja "kierrättivät ja korjasivat ja jakoivat omastaan muille"
Mukaan olisi sopinut vielä esimeriksi napakat tietoiskut tarinassa mainituista eläinlajeista tai vaikkapa Afin ja Kofin kotikylän sijainnin osoittava kartta. Talvimörönpäivääkään ei voi viettää perinteisellä tavalla. Jäin miettimään, olisiko sukupuolen voinut jättää kokonaan määrittelemättä. Kansien väliin on päässyt kertomuksen lisäksi lauluja, kangaskassin valmistusohjeita sekä leikkija askarteluvinkkejä. Kaikkialla on muoviroskaa, josta eläimet ja meri kärsivät. Ehkä värit ovat menneet tukkoon painovaiheessa, en tiedä, mutta afrikkalaiskankaista tuttua hehkua sivuilla ei valitettavasti ole. Hahmotkin ovat mainioita. Batiikkitekniikalla toteutettu kuvitus on hienosti linjassa tarinan miljöön kanssa mutta on väreiltään sumean tummaa. Hulivilin iloinen ja innokas luonne sekä hassut tempaukset – kuten kalapuikkojen kylväminen maahan uusien herkkujen toivossa – tuovat tarinaan naurua. Se olisi ehkä lisännyt samaistumispintaa useammanlaisille lukijoille. Kirjan kuvituksen on tehnyt Viktor Amoussou. Mörököllit ovat kyllästyneitä, huolestuneita ja uuvuksissa. Tekstissä Hulivilin kerrotaan olevan tyttö. Kasvojen ilmeet ja kehon asennot ilmentävät tunnetiloja ja mielialoja erinomaisesti. Kuvituksessa tämä ei tule, muutamaa ”tyttömäistä” yksityiskohtaa lukuun ottamatta, yhtä selvästi esiin. Hulivili on valloittava hahmo, jonka touhuista lukee mielellään. Lasten auttamishalu herää ja vähitellen koko kylä opettelee käyttämään kestokasseja ja lajittelemaan jätteitä. Toimelias pikku Hulivili on nimittäin innokas puutarhuri, joka joutuu karvaasti kokemaan, mitä kuumana paahtava helle ja kasvimaata armotta rummuttava rankkasade saattavat istutuksille tehdä. Upean värikylläinen kuvitus on aina yhtä taitavan Marjo Nygårdin tekemä. Otukset eivät pääse vetäytymään talvipötköttelyyn, sillä metsässä on jatkuvasti niin paljon huolehdittavaa. Isän tietosanakirjasta selviää, että pallot ovat ehkä talvensiemeniä, joiden avulla lumiTeksti Marjo Jääskä De_30042020_44.indd 46 20.4.2020 13.07. I lmastotutkija Tiina Nygårdin kirjoittama kuvakirja Hulivili ja oikkuileva ilmasto nivoo ilmastonmuutosaiheen luontevasti lapsen arjen puuhiin. Eläin on surullinen siitä, kuinka paljon rakas ja tärkeä meri on muuttunut muutaman kymmenen vuoden aikana. Metsäretkellä Pikkis löytää sattumalta kummallisia valkoisia palluroita. Jopa isoisä tottuu keräämään tupakantumppinsa lasipurkkiin, eikä hän heitä niitä enää maahan. Eräänä yönä lapset lähtevät seikkailemaan rannalle ja tapaavat siellä puhuvan merikilpikonnan, jolla on järkyttävää kerrottavaa. Pirjo Havian tarina antaa toivoa ja aktivoi lukijaa, mutta on aavistuksen toisteinen. TARINALLINEN TIETOKIRJA Meren maha on kipeä kertoo Afi ja Kofi nimisistä, Länsi-Afrikassa asuvista kaksosista. Erityisesti vihreät kasvikuvat saavat kaipaamaan kesään ja puutarhapuuhiin. Fiksu etana selvittää Hulivilille, mitä eroa on säällä ja ilmastolla, ja mitä tekemistä hiilidioksidilla on ilmaston lämpenemisen kanssa. Teoreettista tietoa Hulivilille tarjoaa kasvimaalta löytynyt Irmeli Kotilo. Merensuojeluteema on kuitenkin äärimmäisen tärkeä ja länsiafrikkalaisnäkökulma kiinnostava. Vakavaa aihetta käsitellään niin, ettei se herätä ahdistusta. Kokonaisuus on aikamoinen runsauden sarvi. 46 Demokraatti LASTEN YMPÄRISTÖKIRJAT Ympäristötalkoisiin osallistuvat niin lapset, mörököllit kuin etanatkin Kevään ympäristötietoisissa lastenkirjoissa etana osaa ilmastofaktat, meri potee mahatautia ja talvensiemenet uhkaavat jäädä itämättä. Teksti on paikoin selittelevää, mutta pääosin tarina rullaa sujuvasti eteenpäin. PROJECT MAMA -perheblogista tunnetun Katja Lahden Pikkis on pörröinen mörökölli, joka on seikkaillut aiemmin jo kahdessa kirjassa. Luennon päätteeksi otus suosittelee liikkumaan pyörällä tai kävellen, sammuttamaan sähkölaitteet ja syömään lähiruokaa. Uudessa tarinassa Mörököllimetsän asukkaita piinaa loputtomana jatkuva syksy
Lasten Keskus 2020, 89 s. KIRJA väki on yrittänyt herätellä talvea. KIRJA Pirjo Havia: Meren maha on kipeä Kuvitus Viktor Amoussou Lasten Keskus 2020, 45 s. Kaksi edellistä Pikkis-kirjaa julkaistiin omakustanteina. Kyllä tällaisten tyyppien kanssa kelpaa hyvin viettää useampikin iltasatutuokio. Jotain herkkyydestä jää nyt ehkä puuttumaan, mutta kokonaisuutena kuvitus toimii erinomaisesti. Ainakin aikuiselle lukijalle on selvää, että sadussa puhutaan ilmastonmuutokseen liittyvästä säiden ja vuodenaikojen heilahtelusta. Ahdistus ja pelko helpottavat, kun itse voi tehdä jotakin ongelman ratkaisemiseksi. De_30042020_44.indd 47 20.4.2020 13.07. Mörököllien maailmasta nousevat sanat, kuten köllikoulu ja mörökyllästyä tietenkin huvittavat, mutta monet kuvailevat ilmaisut ilahduttavat yhtä lailla. Erityisesti pidän vivahteikkaista sanavalinnoista. Satu on kuitenkin metaforisuudessaan lempeä. Myös yhteistyön merkitys nousee tarinassa kauniisti esille. Kirkas ydinviesti on reippauden ja toimimisen tärkeys. Kolmas tarina sai kustantajakseen Lasten Keskuksen, ja samalla muuttui myös kuvituksen tyyli. Yhtä tärkeää on silti muistaa mitoittaa tekemisensä sellaisiksi, että voimat riittävät. Pikkis ja hänen paras ystävänsä Kirppa päättävät lähteä lumiväen kotiseudulle Hankitunturille ottamaan selvää, mikä talvensiemeniä vaivaa. Lahden tekstissä on sadun suloa, sopivasti jännitystä ja lukemaan houkuttelevia koukkuja. KIRJA Katja Lahti: Pikkis ja talvensiemenet Kuvitus Annukka Palmén. Mörököllit eivät näytä uudessa kuvituksessa enää niin pörröisiltä kuin aiemmin, mutta tuntuvat yhtä kaikki sympaattisilta otuksilta. Kuvittaja Annukka Palménin pehmeät akvarellit ovat vaihtuneet modernimpaan ja selkeämpään tyyliin. Salainen reissu on monivaiheinen ja täynnä kiperiä tilanteita, mutta loppu on tietysti lohdullinen, kuten hyvässä sadussa kuuluu olla. Lahti onnistuukin luomaan satuun upean metsäisen tunnelman. Vaikeaa oivaltaminen on tuskin lapsillekaan, ainakaan eteläsuomalaisille, joilta lumikelit ovat tänä talvena puuttuneet lähes kokonaan. Pikkis saa apua esimerkiksi suon sumusilmiltä ja joukolta tunturisopuleja. 47 Demokraatti Tiina Nygård & Marjo Nygård: Hulivili ja oikkuileva ilmasto Kustannus-Mäkelä 2020, 32 s. Tänä vuonna siemenet ovat jostakin syystä jääneet itämättä. Värit huokuvat loppusyksyn koleutta ja siellä täällä osuu silmään pyörteileviä muotoja, joita on hauska bongailla sivuja käännellessä
Esimerkiksi Ville Rannan sarjakuvaromaani Kuningas menettää Miehen kuolema -teos ajautuu joskus kauaksikin itse aiheesta. Miehen ei enää sovi ryypätä ja lyödä, mikä on ajanut heidän maailmansa pysyvään kriisiin. Monista paljastuksista tulee paha olo, eikä useimpien miesten tilanne ole todennäköisesti yhtä kamala kuin Branderilla, mutta esimerkiksi seksuaalisen häirinnän nollatoleranssista on silti hyvä puhua. Vikaa on molemmissa osapuolissa. Sen keskeinen väite siitä, että vanhanaikainen mieheys on tuhon oma, perustellaan silti hyvin. Lienee mahdotonta yrittää luoda hänen tavoittelemaansa maailmaa, jossa kaikilla olisi aina hyvä olla, mutta yrittänyttä ei laiteta. Perinteinen malli hiljaisesta ja vahvasta miehestä on myös Juhani Branderin (s. Tällainen ajattelu ei ole nähdäkseni ongelmallista, vaikka sukupuoliroolit ovat hämärtyneet, eikä miehen rooli ole enää perheessä tai yhteiskunnassa yhtä selkeä kuin ennen. 1978) mielestä kuollut. Tämäkö on sitten ”se perkeleen patriarkaatti”, jota Brander kiroaa. Huomio ei ole kuitenkaan mitenkään uusi tai raikas. 48 Demokraatti Pojat eivät itke Teksti Esa Mäkijärvi / Kuva Jussi Vierimaa KIRJAT O pin rokkari Bruce Springsteeniltä, että mies voi olla yhtä aikaa kova ja herkkä, eivätkä nämä asiat sulje toisiaan pois. Mieheys ei ole sekään täysin kiveen hakattu ilmiö, kuten Brander itsekin tunnustaa: ”Maskuliinisuus ei ole mikään liikkumaton monoliitti, vaikka se päivälehdistössä ja joskus akateemisessa kritiikissä sellaisena esitetäänkin.” Esseisti raportoi tunnollisesti sukupuolensa aiheuttamista traumoista. Brander luottaa teksteissään etenkin feministisiin ajattelijoihin ja sukupuolentutkijoihin, jotka nähdään usein vastavoimina niin kutsutulle toksiselle maskuliinisuudelle. ELÄMME SEKSUAALISEN VÄKIVALLAN KULTTUURISSA. Brander pyytelee anteeksi sekä itsensä että sukupuolensa puolesta, vaikka tärkeämpää olisikin ehkä puuttua mahdollisiin rakenteellisiin ongelmiin. Miksi nämä itsensä ilmaisemisen muodot eivät voisi kukoistaa rinnakkain. Hänen esseekirjansa Miehen kuolema – Pohdintoja maskuliinisuudesta on lupaava ja ajankohtainen avaus mutta kompastelee paikoin pahasti. Hän kärjistää: ”Ei se ole valhe: elämme seksuaalisen väkivallan kulttuurissa.” Nolous ja häpeä ovat ovat Miehen kuoleman avainsanoja. Branderin mankeliin joutuvat muun muassa urheilukulttuurin arveluttavuus, paha sosiaalinen media ja addiktoivat videopelit. VALKOISENA HETEROMIEHENÄ Juhani Brander kokee olleensa syntymästään asti etuoikeutettu ja tuntee siitä syyllisyyttä. Mutta miksi hakeutua edelleen leireihin, joissa urheilijat ovat yhdellä ja kulttuuriväki toisella puolella. Miehet kasvavat sioiksi, jos heidän annetaan ymmärtää sen olevan sekä hyväksyttävää että käytännöllistä. Edes tekijän niin ikään suosima roisi puhekieli, eli siekailematon sadattelu, ei rentouta tarpeeksi. MIEHEN KUOLEMA lähestyy aihettaan mielikuvituksettomasti. De_30042020_48.indd 48 23.4.2020 1.12. Esseisti on lähteensä lukenut. Miehen kuolemassa vilisee heteronormatiivisuuden kaltaisia termejä, mikä tekee siitä paikoin ikävän teoreettisen
Tämä lause pitäisi rikoslaissa kieltää.” Päivänpolttavuus on teksteille jossain määrin haitaksi, koska ne käsittelevät useita tällä hetkellä pinnalla olevia ilmiöitä ja henkilöitä, kuten Joker-elokuvaa ja olemme päässeet länsimaisessa sivilisaatiokäsityksessä harppauksen eteenpäin.” Maskuliinisuuden vaatimukset satuttavat yhä Branderia, vaikka hän onkin tehnyt uraa kirjailijana ja toimittajana. En kuitenkaan usko avaimen terveeseen ja rakentavan uuteen miehisyyteen löytyvän sukupuolentutkijoiden teeseistä. KIRJA päänsä kertoo nykymiehen sotkuista viihdyttävämmin ja terävämmin. AITOON ESSEISTISEEN tyyliin Miehen kuolema -teos ajautuu joskus kauaksikin itse aiheesta. Olisi silti hauska lukea Timo Hännikäisen vastaukset Branderin esittämiin väitteisiin. Hän käsittää itsekin kuulostavansa kukkahattutädiltä huomauttaessaan, ”että vasta, kun maskuliinisuuden sallitulle areenalle marssii sekalainen, ei-fyysisesti tarkkarajainen joukko miehiä, De_30042020_48.indd 49 23.4.2020 1.12. Hännikäisen Ilman-kirjan ja Miehen kuoleman voi mieltää lähisukulaisiksi, vaikka jälkimmäinen ei käsittelekään pelkkää seksuaalista turhautumista ja on avarakatseisempi. Entä mitkä ovat hänen ratkaisuehdotuksensa. Oma suhtautumiseni sukupuoleeni on mutkattomampi osin siksi, että löysin Bruce Springsteenin isähahmoksi. Kokonaisuus aiheuttaa päänsärkyä. Kritiikistä huolimatta Brander on teoksessaan vahvasti läsnä, mikä on oman äänensä löytäneen ja itsevarman tekijän merkki. En siksi samaistu Branderiin, vaikka monet hänen esiin nostamistaan epäkohdista ovat sellaisia, joihin kannattaisi ehdottomasti puuttua. Ja onneksi Juhani Branderilta löytyy myös huumorintajua: ”Pahinta, mitä yksikään kasvatusvastuussa oleva auktoriteetti voi ääneen sanoa on, että pojat nyt ovat poikia. 49 Demokraatti Juhani Brander: Miehen kuolema – Pohdintoja maskuliinisuudesta WSOY 2020, 323 s. psykologi Jordan Petersonia, jotka saattavat unohtua pian. Onko miesten jama todella niin paha kuin Brander maalailee. Sen keskeinen väite siitä, että vanhanaikainen mieheys on tuhon oma, perustellaan silti hyvin. Lisäksi mopo karkaa Branderilta käsistä turhan usein, esimerkiksi hänen analysoidessaan kansallisurheiluamme jääkiekkoa
Sinällään tuo ääninäyttelijöiden ammattikunta on tuttua dokumenttielokuvasta ja dubatuista animaatioelokuvista. Mahtavia aikaan saannoksia ovat olleet myös ne selfiet, joissa kaverit saavat arvuutella, mihin elokuvaan pukeutunut tai naamioitunut tällä kertaa viittaa. Uskomattomia rekonstruktioita ihmiset ovat osanneet tehdä. SOSIAALISESSA MEDIASSA on meemejä riittänyt. 50 Demokraatti DIGILOIKAN TEKEMINEN EI OLE OLLUT AIVAN MAHDOTON RUPEAMA. Rutiineita on pakko muuttaa. Hienoa osallistumista kaupalliselta toimijalta. Kun kaikkea tavallista ei voi tai tarvitse tehdä, on poisjääneiden tilalle lisätty uusia työtehtäviä. Kansainvälinen elokuva-arkistojen liitto FIAF on sekin koonnut linkkejä eri maiden arkistojen jatkuvasti kasvavan digitarjonnan sivuille. Täytyy sanoa, että lukijat ovat ammattitaitoista väkeä. MILTÄKÖ TÄMÄ tuntuu. Kesän työpaikkahakemuksia rustannut tytär, joka on palannut kotimaahan etäopiskelemaan, joutui kyllä katsomaan omia videoesiintymisiään. Minulle kokonaisten äänikirjojen kuunteleminen oli uusi kokemus. Kannattaa googlettaa. Mutta monipuolistunut se on, enkä puhu vain elokuvista. Ryhdyin myös kuluttamaan, sillä ostin kuukausimaksullisen ”kirjakauppajäsenyyden”. Niitä voi katsella osoitteessa www.kinoregina.fi. Osaani täytin myös suunnittelemalla digitaalisia esityssarjoja, joilla paikataan koronavirustilanteen vuoksi suljetun elokuvateatterimme Kino Reginan ohjelmistoa. Sivistyin. Pääsiäisen tienoilla katselin eräänkin operaattorin maksutta julkipantuja kotimaisia sarjoja kaksin kappalein. Harrastin lapsena urheilua, erityisesti hyppäämisiä, joten ei tämä digiloikan tekeminen aivan mahdoton rupeama ole ollut. Lapsuudessani savupirtin ajanviettoon opasti jättiläisteos Antero Vipunen, nyt ohjelmaa tarjoaa digitaalinen some. Itse en suin surminkaan olisi uskaltanut nauhoittaa ensimmäisiä videotapaamisia. Open Culture -sivustolta löytyy tuhansia linkkejä yliopistoluentoihin ja muihin maksuttomiin kulttuuripalveluihin. Jos toinenkin arvaus sallitaan, uskon että moni näistä uusista tehtävistä jää tavalla tai toisella pysyviksi. Jari Sedergren Kansallisen audiovisuaalisen instituutin tutkija Kulttuurikolumni De_30042020_50.indd 50 23.4.2020 11.34. Kuten rikossarjojen ystävä sanoo, etsivä löytää. Mielestäni hauskimpia ovat olleet ne valokuvat, joissa ihmiset ovat kotioloissa rakentaneet uudelleen tilanteen jonkin klassikkomaalauksen inspiroimana. Samalta sivustolta on polkuja myös kiintoisille elokuvasivuille. Olen tehnyt etätyötä etäkokouksineen, opetellut erilaisten laitteiden ja järjestelmien etäkäyttöä sekä rakennellut kotiin väliaikaisen toimiston – yhden kolmesta meidän perheessä tarvittavista. Vanhoja, välttämättömiä duuneja paiskitaan parhaan mukaan ja otetaan ronskisti uusia haasteita. Myös yksityiset yritykset ovat kantaneet korsia kekoon. Veikkaanpa, että aika moni muukin on samassa tilanteessa. En usko, että elokuvien katsominen on kohdallani lisääntynyt. Digiloikkimisia V iimeisin kuukausi on ollut erilainen. Tavallisesti esityssarjan suunnitelmasta toteutukseen kuluu puolisen vuotta aikaa, nyt tulos on esillä viikossa. Ensimmäisinä öinä kuuntelin Texasin yliopiston professorin luentoja Ristiretkistä. Saanpahan kielikursseja kaupan päälle. Aivan tarkoituksella valitsin ensimmäiset tietokirjoista, vieläpä muulla kuin äidinkielelläni luettuina
Vuoden 1917 aikana käytiin Caporetton taistelu itävaltalaisten ja italialaisten joukkojen välillä. ”Nykyään on tietysti hieman vaikea lukea Hemingwayn innostuneita tulkintoja suurriistan metsästyksestä ja härkätaistelusta. 2012 julkaistiin teos, jossa nämä eri loput ovat mukana.” Veikko Huuskalla on mukavat lukumuistot. Jäähyväiset aseille luin talvella 1972 Haminassa, lainasin sotilaskodin kirjastosta.” Jari-Pekka Vuorela sijoittaa lukukokemuksen henkilökohtaisen historiansa kontekstiin. Ei kuitenkaan ihan siinä mitassa, kuin Juhani Niemi vastauksessaan uumoilee: ”Nyt sitten tullee visalaatikko täyteen, ellei vähän ylikin.” Loota riitti hyvin, antaa tulla lisää vain... Niemi jatkakoon. Mietin, mikä olisi ollut reaktio, jos olisin pitäytynyt alkuperäisessä parivaljakossa – tosin molemmat olivat hyviä parivaljakoita. Hänen elokuvakäsikirjoituksensa lähes lopullista tekstä. ”Muutoin tutkin tunnollisesti Paulin mukaani antamaa materiaalia. Kuka tämä Suomessakin kokoustamassa piipahtanut kuulu kirjailija, mikä teoksistaan. Vastasin juoksua ja lukemista. Näistä ja muusta paljon laajemmalti visa verkkoversiossa. Palkinto J.-P. Päätös piti 15 vuotta myöhemmin.” Muita Hemingwayn tunnistaneita olivat Sirpa Taskinen, Mauri Panhelainen, Matti Kärkkäinen, Unto Vesa, Lasse Saharinen, Reijo Paukkonen, Pertti Vuorela, Ossi Lehtiö ja tietysti myös Eero Reijonen, joka Ernestiä on monien aiempien vastaustensa yhteydessä hehkutellut. Vuorelalle (rb) De_30042020_50.indd 51 23.4.2020 11.34. Meinasin sanoa, että Camusta ja Dostojevskia, mutta vedin takaisin ja vastasinkin: Sillanpäätä ja Heming wayta! Siihen tuli hyväksyvä murahdus, etenkin Sillanpään kohdalla. klo 12 mennessä sähköpostilla kirjavisa@demokraatti.fi. 51 Demokraatti Kirjallisuussitaattien tunnistusta jo vuodesta 1992 VISASITAATTI 6* Nyt otetaan häpeämättömästi ajasta kiinni, ainakin visakirjan nimessä, joka tosin on enempi allegorinen. Kirjoittaja joutui korvaamaan ihmisten tappamisen eläinten tappamisella. Hemingwayn tyyli oli niukkaa, mutta lyyrisen kuvailevaa, melkein voi nähdä kuvatut maisemat ja henkilöt edessään. Visateosta machoilu ei häiritse. Erinomaisen makaaberia luettavaa. Sehän on Jäähyväiset aseille vuodelta 1929. Vastaukset viimeistään 4.5. Kirjoja, kirjoitelmia ja valokopioita mustasta surmasta ja myöhemmistä Provencea koetelleista kulkutaudeista. Vuonna 1961 hän sitten jätti jäähyväiset kaikelle, aseella. ”Keltaisen kirjaston aarteita tämäkin Ernest Hemingwayn tunnettu I maailmansotaa kuvaileva Jäähyväiset aseille -romaani on. upseeri jyräytti. Yhdelle palkinto. Filosofisesti se on lopullinen hyvästijättö ensimmäiselle maailmansodalle. Kirjailija nääs käsittelee tässäkin teoksessaan sorron tematiikkaa, mikä oli hänen missionsa läpi tuotantonsa. ”Muistan, miten kutsunnoissa kysyttiin mitä harrastan. Mitä luette. Mutta vuosien mittaan siitä oli tullut kiinteä osa suhdettamme.” Klassikko jos mikä P oikkeustila-ajan ensimmäinen asteriskitehtävä eli tuttujen ja tunnettujen visakirjailijoiden väliaikainen come back herätti odotetusti innostusta. Olen lukenut kirjan vuonna 1968, elämän mullistaneen parivuotisjakson lopuksi. Jaksoon olivat kuuluneet itsenäisyyden ja sisällissodan 50-vuotismuistelot; ensitutustuminen Tuntemattomaan sotilaaseen kirjana, elokuvana ja Pyynikillä; punakaartilaisen vaarin kuolema; Pariisin ja Prahan keväät; tuleminen valituksi oppilasneuvosto-nimiseen outoelimeen; ja tietenkin päätös kieltäytyä aseista. Taistelun jälkiselvittelyjä Ernest Hemingway kuvasi omakohtaisen kokokemuksensa perusteella myöhemmin kirjassaan, johon hän kirjoitti lähes viisikymmentä eri loppua, ennen kuin löysi oikean
Olin tullut nyrkkeilysalille ja olin heti koukussa. Löysin pikkuhiljaa itseni ja tajusin, että olin saattanut rakastua myös menestymisen tuomaan hyväksyntään. Omien arvojeni mukaan elämisen aika. Nyrkkeily on hyvin koukuttava laji toisille, ja minä kuuluin siihen porukkaan. Olin hyvin nälkäinen ja halusin oppia lisää ja nopeasti. Tai niin luulin. Voitettuani Euroopan mestaruuden vuonna 2018, kuuden vuoden harjoittelun jälkeen, olin onnellinen – ja samalla täysin loppu. Ensimmäinen Suomen mestaruus kuuden ottelun kokemuksella ja vuoden harjoittelulla. Kehoni ja mieleni laittoivat minut pysähtymään, sillä en olisi sitä muuten tehnyt. Nyt vuonna 2020 olen vahvempi kuin koskaan. Asia, josta olin nauttinut ja saanut iloa ja työn itselleni, tuntui vastenmieliseltä. Päätin, ettei kukaan tule enää koskaan loukkaamaan minua. Mietin monesti lopettamista, koska tuntui, että minulla ei ollut enää voimavaroja. Rakastin sitä jännitystä, nöyryyttä, kovaa työtä ja onnistumisen iloa, jota nyrkkeilyssä on. Matkustin usein yksin Ruotsiin, Tanskaan, Kazakhstaniin, Lontooseen ja milloin minnekin, missä vain pääsin nyrkkeilemään ja kehittymään. Siellä oli pieni huone, jossa oli kerrossänky ja kissa. Urheilun parhaimpia puolia on De_30042020_52.indd 52 20.4.2020 13.13. Olen vaihtanut kahden vuoden välein valmentajaa, koska olen kokenut, ettei valmentajalla ole ollut minulle enempää annettavaa. Vuosi 2019 oli täyskäännöksen aika, oman itseni löytämisen aika. Ensimmäisissä MM-kisoissani voitin pronssia, neljän vuoden harjoittelulla. Aloin romuttua ja vaivuin aika pohjalle. Olin tukehtua kissankarvoihin. Olen liikunnallisesti hyvin lahjakas lajissa kuin lajissa, mikä auttoi minua kehittymään raketin lailla nyrkkeilyssä. Ainakaan urheilussa. Kun rakastaa sitä mitä tekee, ei välttämättä huomaa polttavansa kynttilää kummastakin päästä. INTOHIMONI JA päättäväisyyteni vei minua eteenpäin, eikä sitä pysäyttänyt mikään. Kunnes keho ja mieli pakottivat siihen, kirjoittaa nyrkkeiljä Elina Gustafsson. Minulla ei ollut valmentajaa, joka olisi päässyt mukaani. Löysin aina salilta jonkun, joka tarvittaessa auttoi minua. Olin kasvattanut identiteettini menestymiseen. Salilta löytyi myös pieni keittiö, jossa sain valmistettua ruokaa. Lontoossa nukuin paikallisella salilla. Olin sietänyt intohimoni takia ja tavoitteet saavuttaakseni aivan liian paljon epäinhimillistä kohtelua. Intohimo on kaksiteräinen miekka. En antanut sen häiritä vaan menin yksin. Minut hyväksyttiin, ja se tuntui hyvältä. Silti jatkoin työtäni, enkä luovuttanut, koska syvällä sisimmässäni paloi edelleen liekki, intohimon liekki. Ensimmäisten harjoittelujen jälkeen tiesin, että tässä se on, mun juttu. Saavutin paljon lyhyessä ajassa. Jokainen vaihto on ollut vaikea ja raskas mutta täysin oikea. 52 Demokraatti PELIN PURKU Se liekki, joka vei – Intohimoni ja päättäväisyyteni vei minua eteenpäin, eikä minua pysäyttänyt mikään. Astuin vanhaan saliin, jossa oli ihan ominainen haju. I ntohimoni syttyi, kuin salama
KUN RAKASTAA SITÄ MITÄ TEKEE, EI VÄLTTÄMÄTTÄ HUOMAA POLTTAVANSA KYNTTILÄÄ KUMMASTAKIN PÄÄSTÄ. 53 Demokraatti itsensä kehittäminen ja ihmisenä kasvu. Olen kiitollinen matkastani ja vaikeuksista, sillä minä selviydyin niistä voittajana. Urheilun merkittäviä asioita on valmistaa elämään ja saada siihen eväitä. Ja sen olen toden totta saanut. Vaikka en koskaan saavuttaisi sitä, minkä eteen olen tehnyt töitä nyt yli kahdeksan vuotta eli Olympialaisia, voin olla ylpeä itsestäni. Sitä olen tehnyt enemmän kuin olisin koskaan uskonut. De_30042020_52.indd 53 20.4.2020 13.13. Toivon koko sydämestäni, että intohimoni lajia kohtaan vie minut juuri sinne, minne pitääkin
Lehden paperi ja painotyö on 100 % suomalaista. MEP EERO HEINÄLUOMA PYSYT AJANTASALLA EU:N POLITIIKASTA JA TAUSTOISTA TILAA UUTISKIRJE Anna aineeton Kulttuurilahja tai hae hankkeellesi joukkorahoitus – saat 20% sen päälle! TEET HYVÄÄ JA OLET MUKANA TÄRKEÄSSÄ TYÖSSÄ! KULTTUURILAHJA.FI Nappaa hektisen uutispäivän kiinnostavimmat jutut matkaasi! POLITIIKAN SUURKULUTTAJAN YKKÖSÄPPI! Lataa sovellus Arvostamme suomalaista työtä. Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 De_30042020_54.indd 54 22.4.2020 23.42. 54 Demokraatti www.eeroheinaluoma.
HUKKA ahmii ruokaa De_30042020_54.indd 55 22.4.2020 23.42. 55 Demokraatti TEEMA » Ru ok a U us i ai ka va at ii uu de t ru ok av al io t Kotimaisuus kannattaa sittenkin. Tuliko ruoasta uskonto. Sikke Sumarin kolumni: Yhteinen ateria Suomalaisten ruokahävikki on 400–500 miljoonaa kiloa vuodessa
Esimerkiksi silloin kun Venäjältä alettiin tuoda riisiä, suomalaisten ruokapöytään tuli riisipiirakka. Ruokavaliomme perusta on ollut ruis, juurekset, marjat, sienet, kala ja jossain määrin riista, Helsingin yliopiston ruokakulttuurin professori Mari Niva sanoo. S uomi elää idän ja lännen välissä. Muutosta ei voi sälyttää pelkästään kuluttajien harteille. 56 Demokraatti TEEMA Suomalaiset ovat aina olleet ketteriä ruokailutottumuksissaan. Seuraavaksi pitäisi keksiä jotain lihan tilalle. Jos yhteiskunta Teksti Mikko Huotari / Kuvat iStock / Grafiikka Emilie Uggla Mausta ei tingitä De_30042020_54.indd 56 22.4.2020 23.42. MUUNTAUTUMISKYKY ON valttia, kun ruokailutottumuksia ja elintarviketeollisuutta täytyy muuttaa ympäristöystävällisempään suuntaan. – Täytyy olla tunne siitä, että olemme samassa veneessä. Ympäristökuormituksen vähentäminen tarkoittaa eläinperäisen ja erityisesti punaisen lihan vähentämistä sekä ruokahävikin pienentämistä. Olemme kuitenkin osanneet täydentää lähtökohtaisesti karua ruokavaliota, kun siihen on tullut mahdollisuus. – Olemme eläneet pitkään niukkuuden kulttuurissa. Historiansa vuoksi suomalainen ruokakulttuuri on muuntautumiskykyinen, joustava uusien asioiden ja ilmiöiden suhteen. Suomalaiset ovat tottuneet hyödyntämään niukkoja saatavilla olevia raaka-aineita, koska näillä leveysasteilla luonto ei ole yhtä antelias kuin eteläisillä alueilla. – Nyt karjalanpiirakka on meille hyvin perinteinen ruoka, vaikka riisillä ei ole mitään tekemistä suomalaisen maataloustuotannon kanssa, Niva sanoo. – Tarvitaan systeemistä ja kulttuurista muutosta, joka tapahtuu kaikilla tasoilla, eli tuotannossa, kaupassa, kulutuksessa, politiikassa ja myös siinä, miten puhumme ruuasta, Niva sanoo. Se näkyy ja maistuu myös ruokakulttuurissamme
Ruokavaliot pitäisi muuttaa sellaisiksi, että ne sisältävät eläinperäisten tuotteiden sijaan entistä enemmän kasvikunnan tuotteita. – On myös tärkeä kiinnittää huomiota siihen, kuinka paljon ruokaa menee hukkaan. Valtioneuvosto julkaisi viime vuoden lopulla Luonnonvarakeskuksen ja Suomen ympäristökeskuksen tutkijoiden toteuttaman RuokaMinimi-tutkimuksen, jonka mukaan kaikenlaiset ruokavaliot lisäävät kasvihuonepäästöjä ja rehevöitymistä, mutta kasvipohjaiset lisäävät niitä huomattavasti vähemmän kuin eläinperäiset ruokavaliot. Kala on tosin poikkeus, se näyttäisi sopivan ekologiseen ruokavalioon. Kotitalouksien osuus ruokahävikistä on noin 30 prosenttia. – Ruoka-aineiden korvaaminen tuottaa merkittäviä vaikutuksia, mutta se ei vielä riitä, Niva sanoo. 57 Demokraatti Yksi suomalaisen ruokakulttuurin erikoisuus on terveyssuuntautuneisuus. Suomalaiset ovat aina olleet ketteriä ruokailutottumuksissaan. Ruokahävikkiä tapahtuu ketjun monissa vaiheissa. Seuraavaksi pitäisi keksiä jotain lihan tilalle. De_30042020_54.indd 57 22.4.2020 23.42. Mausta ei tingitä ei kulje samaan suuntaan, on turha olettaa, että kansalaiset aktivoituvat ja muuttavat radikaalisti ostokäyttäytymistään. Vertailun vuoksi melkein sata kiloa jokaista suomalaista kohti. Suomessa ruokaa heitetään hukkaan 400–500 miljoonaa kiloa vuodessa
UUTISKONEISTO ON pitänyt huolen siitä, että tiedämme ilmastokriisin olevan totta. Niissä oli startup-kulttuurin meininkiä myös mukana. Olemmeko kuitenkaan valmiita suureen muutokseen. Meidän on luontevaa ajatella, että ei pidä tuhlata ruokaa ja hävikkiä pitää välttää, Niva sanoo. Se yhdistyy luontevasti ekologiseen eetokseen. Sosiaalinen ja perinteinen media suitsuttavat nautinnon, esteettisyyden, runsauden ja elämyshakuisuuden kulttuuria, mikä näkyy myös ruokakulttuurissa. Yksi suomalaisen ruokakulttuurin erityisominaisuus on terveyssuuntautuneisuus. Tunnetuin kansanterveyden edistämishanke on vuosina 1972–1997 toteutettu Pohjois-Karjala-projekti. Se oli vastareaktio 1950-alkaneeseen vaurastumisen kehitykseen, jonka myötä suomalaiset alkoivat syödä liikaa rasvaa, sokeria ja vehnää. – Ruuantuottajien näkökulmasta liiketoiminnan pitää olla kannattavaa. Siksi ”korjattu nykyinen ruokavalio” -palkkiin on lisätty joidenkin ruokien kulutusta nykyisen ruokavalion määristä ravintotaseen (Luke 2016) perusteella. Korjattu nykyinen ruokavalio Nykyinen ruokavalio Liha puoleen -ruokavalio Liha kolmasosaan -ruokavalio Kalaisa ruokavalio Vegaaninen ruokavalio Hävikki Ruoanvalmistus Kotimaisten peltojen CO2-päästöt Kotimaiset tuotteet Tuontituotteet SUOMALAISISSA ON potentiaalia toimia ruokakulttuurin muuttamisen edelläkävijänä. Kaikki kulttuuriset trendit eivät kuitenkaan tue ekologisia päämääriä. Terveydelliset ja ekologiset arvot kulkevat nätisti käsi kädessä, koska eläinperäisen ruuan vähentäminen tarkoittaa usein myös sitä, että ruoka on terveellisempää. – Tämä vie poispäin ekologisesta eetoksesta. Se oli uudenlainen innovaatio, jonka ajateltiin valloittavan maailman, Niva sanoo. Ravitsemuksellinen ja valistuksellinen asenne alkoi nousta 1960ja 70-luvuilla. Toki ne voivat yhdistyä, mutta siinä on aika paljon tekemistä, jotta saadaan yhtä aikaa sekä säästäväistä että esteettisesti runsasta ja nautinnollista, Niva pohtii. 58 Demokraatti TEEMA Ruokavalioiden ilmastovaikutukset Lä hd e: Ru ok aM in im i-h an ke 7 6 5 4 3 2 1 Kg CO2-ekvivalenttia (elintarvikkeiden kasvihuonepäästöt) päivässä per henkilö Ruoankäyttötutkimuksiin liittyy tyypillisesti aliraportointia. – Ja sitten meillä on myös säästäväisyyden eetos. Siksi poliittisen ohjauksen ja tuen pitää kannustaa siihen, että toiminta on ekologisempaa, Niva sanoo. – Tutkimusten perusteella näyttää siltä, että Suomen kotitalouksissa syntyy jonkin verran vähemmän hävikkiä kuin monissa muissa länsimaissa. – Ekologisen kestävyyden pitää olla ensisijainen tavoite, jotta elämälle maaDe_30042020_54.indd 58 22.4.2020 23.42. – Muutama vuosi sitten, kun tuli nyhtökaura ja muitakin kasviproteiinituotteita, alkoi valtava hypetys. Voivatko ekologisesti kestävät ratkaisut olla sosiaalisesti, taloudellisesti ja kulttuurisesti kestäviä. – 1990-luvulla lanseerattiin kolesterolia alentava elintarvikebrändi Benecol. Suomessa innostutaan uusista asioista, varsinkin silloin, kun ne ovat kotimaista alkuperää. Julkisissa ruokapalveluissa, kuten kouluissa ja laitoksissa, ruuan ravitsemuksellisuutta säädellään tarkasti
Kasvikset nähdään edelleen toissijaisena ruokana suhteessa lihaan. Meillä on perinteisesti ollut aika jyrkkä jako kasvija liharuokaan. Lisäksi niiden pitäisi olla herkullisia, koska kuluttajakyselyjen mukaan maku on ruuan tärkein ominaisuus. Sitä pidetään herkullisena, siihen kiinnytään ja sitä halutaan syödä joka päivä. – Se näkyy myös siinä, että puhumme korvaavista ja vaihtoehtoisista tuotteista. Ruuan täytyy tuottaa nautintoa, muut ominaisuudet tulevat perässä. Onneksi makumieltymykset voivat muuttua. % 30 20 18 12 20 Kotitaloudet Elintarviketeollisuus Ruokapalvelut ja ravintolat Kauppa Maatalous De_30042020_54.indd 59 22.4.2020 23.42. 59 Demokraatti Lähde: Luke Ruokahävikin jakautuminen ruokaketjun eri vaiheisiin Yhteensä 400–500 miljoonaa kg vuodessa pallolla on edellytyksiä. Varsinkin runsaasti proteiinia syövillä on varaa myös vähentää proteiinin osuutta ruokavaliossa, Niva sanoo. Meidän täytyy pystyä kyseenalaistamaan omaa kulttuuriamme ja omia mieltymyksiä, ja opetella uusia käytäntöjä, Niva sanoo. Monet epäekologiset ja epäterveelliset tuotteet ovat halpoja, ja riittävän maukkaita. Suomessa ruokaa heitetään hukkaan melkein sata kiloa jokaista suomalasta kohti. – Kasviperäiset lihaa korvaavat vaihtoehdot, kuten jalostetut härkikset tai alkuperäiset palkokasvit, ovat hyviä vaihtoehtoja, koska niiden ympäristövaikutus on pienempi. – Emme voi hyväksyä kaikkia argumentteja, jotka liittyvät kulttuuriseen kestävyyteen. Jos mittapuuna on aina liha, niin toinen ei voi milloinkaan pärjätä sille, Niva sanoo. Täytyy pitää huolta, että nämä muut ulottuvuudet toteutuvat mahdollisimman hyvin. Se on iso ongelma, jos suuri osa ihmisistä on sitä mieltä, että liha on tosi hyvää. Myös kuluttaja miettii kukkarollaan, kun asioi ruokakaupassa. Niva ottaa esimerkiksi tofun. Ja sitten on vielä kulttuurinen kestävyys, eli perinteet, joihin vetoaminen voi jarruttaa ekologisia tavoitteita. – Mausta ei olla valmiita tinkimään. LIHATTOMAAN RUOKAVALIOON siirtymisessä proteiinin saanti huolettaa monia, mutta sen saanti ei ole keskimäärin mikään ongelma. – Lihaa ja muuta eläinperäistä proteiinia ei välttämättä tarvitse täysimääräisesti korvata, kun siirrytään toisenlaiseen ruokavalioon. Nivan mielestä ekologisten vaihtoehtojen pitäisi olla edullisimpia. Jonkun mielestä lihansyönti voi olla ihmisen perusoikeus, ja toinen voi väittää, että runsas maitotuotteiden käyttö kuuluu suomalaiseen ruokakulttuuriin. Silloin siitä on vaikea luopua. Kulttuureissa, joissa sitä syödään paljon, ei ajatella, että se on mautonta ja kummallista
Kannattaako näin kylmässä tuottaa ruokaa, kun lämpimissä maissa kaikki kasvaa nopeammin. Mutta ilmaston viileys on tosi asia. Samoin osa tuotantopanoksista, eli tuotteista, joita tarvitaan ruuantuotannossa. 60 Demokraatti TEEMA S arkastisissa mielikuvissa Suomi on kylmä ja ankea maa, jossa on karu kansa. SUOMI ELÄÄ globaalissa taloudessa myös ruuan suhteen. Noin 340 000 ihmistä saa suoraan tai välillisesti elantonsa tästä ketjusta, Kaila sanoo. Kotimaisen valkuaisrehun tuotantoa pitäisikin lisätä, Kaila sanoo. Vaikka olemme monella mittarilla melko omavaraisia, joudumme tukeutumaan myös tuontiruokaan. Kannattaako Suomessa tuottaa ruokaa. Tuotantotapoihin liittyvä tietoisuus on lisääntynyt koko ajan. Valkuaisrehun saatavuuden heikentyminen näkyy nopeasti tuotannossa ja siten myös kauppojen valikoimissa. Huoltovarmuuskeskus varastoi tuotteita sen vuoksi, että vakavassa kriisissä saadaan lisäaikaa, päästään pahimman yli ja pystytään tekemään varajärjestelyt. – Vaikeisiin tilanteisiin ei voida varautua niin, että varastoissa olisi ruokaa kansalle syötäväksi. Esimerkiksi monet lannoitteet, torjunta-aineet, maatalouskoneet ja komponentit ovat tuontitavaraa. Omavaraisuusaste vaihtelee eri tuotteiden välillä. Kuluttajanäkökulmasta on entistä tärkeämpää, että ruoka on tuotettu kestävästi, eettisesti ja luontoa kunnioittaen. HUOLTOVARMUUSKESKUKSEN TOIMINNAN tarkoituksena on turvata poikkeuksellisten tilanteiden aikana yhteiskunnan välttämättömät toiminnot. Lisäksi satokaudet tuovat tuotekohtaista vaihtelua. – Suomalaiset kuluttajat ovat jo aiemminkin arvostaneet suomalaista ruokaa ja sen tuotantotapaa. – Nyt keskustellaan paljon myös valkuaisomavaraisuudesta. Olemme valkuaisrehujen osalta aika tuontiriippuvaisia. Varastoissa on muun muassa puolen vuoden tarve leipäviljaa akuutin kriisin varalle. – Huoltovarmuuden kannalta keskeisiä tuotteita kuitenkin varastoidaan jonkin verran. Arvoja on paljon, ja ne ovat voimistuneet viime aikoina. Kun ruoka tuotetaan itse, pystymme vaikuttamaan myös tuotantotapoihin suoremmin kuin jos ruoka tuotaisiin. – Koronaviruksen aiheuttama poikkeustila on osoittanut, että oma ruuantuotanto on todella tärkeä asia ja ruuan saatavuus on sen ansiosta paremmin turvattu. De_30042020_54.indd 60 22.4.2020 23.43. – Hyvänä vuonna ruista on 120 prosenttia tarpeeseen verrattuna, huonona vuonna rukiin omavaraisuus tippuu alle 40 prosenttiin. Osa ruuasta on aina tuontitavaraa. Luonnonvarakeskuksen tutkimuksen mukaan suomalainen maatalous on tuonnista riippuvainen nimenomaan tuotantopanoksien puolella. Lihassa omavaraisuusaste on 80–100 prosenttia, peltokasveissa se riippuu paljon satokauden olosuhteista, Kaila listaa. – Elintarvikeketju myös työllistää ison joukon suomalaisia. Huoltovarmuuskeskuksen painopiste on teknisten toimintojen varmistamisessa, mutta sieltä löytyy varastoitunta myös muun muassa leipäviljaa, kylvösiemeniä ja tiettyjä ruuantuotannon kannalta tärkeitä komponentteja. Ankeuden ja karuuden väitteen voi pyyhkäistä sillä pois, että tutkimustuloksien valossa olemme kuitenkin maailman onnellisimpia. Tämän ovat huomanneet myös aiemmin omavaraisuudesta kriittisiä puheenvuoroja käyttäneet tahot, maaja metsätalousministeriön ylijohtaja Minna-Mari Kaila vastaa. Se ei olisi mahdollista, Kaila tarkentaa
Onko ruoka saavuttanut jo uskonnon kaltaisen aseman nykyihmisen elämässä. – Ja sosiaalisessa mediassa jaetaan näistä kokemuksia. Ruoka on niitä asioita, joihin voi omassa elämässään vaikuttaa. Ja jos löytyy joku guru, joka sanoo, että näillä ohjeilla voit hyvin, niin sitä voi olla aika houkutteleva kokeilla. Se on osa meidän sosiaalisuuttamme, Niva sanoo. Julkisuudessa liikkuu erilaisista ruokavalioista hyvin ristiriitaista tietoa, joten asiaan vihkiytyminen vaatinee ainakin ripauksen uskoa. Lehtien palstoilla julkkikset kertovat uusista dieeteistään. – On hauskempaa kokeilla jotain uutta ja innovatiivista. De_30042020_54.indd 61 22.4.2020 23.43. Suuri muutos maataloudelle R uoka on näkyvästi esillä sosiaalisessa ja perinteisessä mediassa. Muutos ei ole helppo, koska lähtöasetelmat kasviperäisen ruokaproteiinin tuotannon merkittävälle kasvattamiselle ovat Suomessa vaikeat. – Ruoka on iso osa meidän elämäämme. Samalla se on osa painonhallintaa ja ulkonäkökeskeistä retoriikkaa. – Halutaan, että se on nautinnollista, terveellistä, kohtuuhintaista, kotimaista, ekologista, lähellä tuotettua, lisäaineetonta, luonnollista ja niin edelleen. Voi olla vaikea erottaa, mikä on huuhaata. Ruuasta on saatavilla valtavasti tietoa. Ruuan ajatellaan olevan merkittävä osa sitä, kuinka itsestä ja perheestä pitää huolta. Yksi suosii karppaamista, toinen paleoruokavaliota ja kolmas vannoo pätkäpaastojen nimeen. Erilaiset ruokavaliot synnyttävät kiivasta keskustelua. ”Suomalaisen maatalouden nykyiset kilpailuedut ovat tehokkaassa kotieläinja kasvihuonetuotannossa, eivät niinkään kasvintuotannossa”, raportissa todetaan. Ihmiset ovat kiinnostuneita uudesta tutkimustiedosta ja etsivät vertaistukea ruokaan liittyvissä asioissa. Ruuan avulla halutaan voida hyvin. Odotuksia on melkoinen vyyhti, Niva sanoo. Tutkijaryhmä kuitenkin arvioi, että tuotannon arvo voisi säilyä, jos muutos maaja elintarviketaloudessa tapahtuisi hallitusti. – Syö terveellisesti, nuku riittävästi, harrasta liikuntaa ja vietä aikaa läheisten kanssa. Vertaisarvioidut tutkimustulokset eivät ole välttämättä kovin yllättäviä, vaan ne usein vain täydentävät vakiintunutta ravitsemustietoa. Tutkimuksen mukaan ilmastoystävällinen ruokavaliomuutos mullistaisi maaja elintarviketalouden. 61 Demokraatti Tuliko ruuasta uskonto. – Kiinnostus ruokaan liittyy osin myös itsensä kehittämiseen, terveysja hyvinvointiprojekteihin, professori Mari Niva sanoo. Ruuan ajatellaan vaikuttavan hyvin moneen eri asiaan. Mutta onko se uskonnon kaltaista, on toinen juttu. Jotta ilmastohyödyt tavoitetaan, lihan kulutuksen pitäisi vähentyä vähintään kolmannekseen keskimääräisessä ruokavaliossa. Ilmastovaikutusta voidaan vähentää 30–40 % ruokavaliota muuttamalla. Ihmiset ovat uteliaita ja haluavat kokeilla uusia erilaisia ruokavalioita, joiden väitetään laihduttavan ja parantavan elämänlaatua. Ruokaan ei kuitenkaan liity samanlaista hengellisyyttä kuin uskontoihin, Niva vastaa. – Tieteellinen tieto on usein aika tylsää ja tavallista, Niva sanoo. Näissä on vahva itsensä kehittämisen eetos, Niva sanoo. V uonna 2019 julkaistun RuokaMinimi-hankkeen mukaan ruokavalion ilmastovaikutusta voidaan vähentää 30–40 prosenttia ruokavaliota muuttamalla, kun samalla pidetään huolta peltojen hiilivarastosta
Miten ja mitä syövät marokkolaiset, entä intialaiset ja japanilaiset. Jokaista kuunnellaan ja jokaisen mielipidettä kunnioitetaan. Aterian aika na keskusteltaisiin Italian kulttuurista ja tavoista. Minkälainen on heidän uskontonsa ja per heelämänsä. 62 Demokraatti TEEMA M e suomalaiset ihailemme, ja ehkä vähän myös kadehdimme italialaisia, koska heille perheen ja suvun syöminen yhdessä on itsestäänselvyys. Siispä maailmankartat ja keittokirjat esiin ja sormi kar talle. VIERAITA MAITA ja kulttuureita riittää tutkittavaksi. Mutta jospa tässä ajassa, tässä hetkessä, tässä tilan teessa huomaammekin, kuinka antoisaa on jakaa aikaa rakkaidensa kanssa. Mitä muuta siellä syödään kuin pizzaa ja pastaa. Eikä tämä suinkaan tarkoita sitä, että tarjottuun ruokaan suhtauduttaisiin välin pitämättömästi! Italiassako – ei koskaan! VAIKKA IHAILEMME tätä kokoontumista yhteisen ruokapöydän ympärille, emme itse aina voi toimia niin, vaikka haluai simme. JOSPA NÄMÄ perheen yhteiset kulttuuriateriat jäisivätkin tavaksi tämän karanteenin jälkeen, edes kerran viikossa… Vaikka kaikki sen jälkeen taas rientäisivätkin tahoilleen. Perheen yhteinen historia ja suvun juuret saattavat monelle olla uutta ja kiehtovaa. Se on korvaamaton lahja. Siinä se lu sikka autetaan nonnan suuhun missä bambinonkin. Mikä maa jäi sormen alle. Aikuiset saattavat hämmästyä, kun huomaavat, kuinka kiinnostavasti ja in nostuneesti lapset ja nuoret osaavat kes kustella, kun aihe on kiinnostavampi kuin se, onko läksyt luettu tai huone siivottu. Mummot ja vaarit pyydetään kerto maan lapsuutensa ruoasta ja ruokata voista, juuristaan. Harrastukset vievät per heenjäseniä eri suuntiin. Perheet asuvat hajallaan, on muutettu maalta kaupunkiin ja vanhuk set jääneet matkojen päähän. Elämää ja ääntä on tila täynnä. Katselemme kaiho ten, kun pitkän ruokapöydän ääressä is tuu iso perhe vauvasta vaariin. Ei haittaa, vaikka perhe olisi hajal laan. Yhteistä aikaa on vaikea löytää, ja ruokailun hoitaa jokainen tavallaan ja ajallaan. KOLUMNI Teksti Sikke Sumari, ravintoloitsija ja keittokirjailija De_30042020_62.indd 62 23.4.2020 0.42. Ajasta, jolloin Suomes sakin perheet vielä istuivat päivälliselle yhdessä kello viisi, eikä paprikasta ja ba naanista oltu vielä kuultukaan. Ajatukset pitäisi nyt viedä jonnekin muualle, pois rajoituksista, pois kiertämästä koronakehää. Ihmisten yh teydestä syntyvää lämpöä ja ääntä. Riita soinnutkin sallitaan. Kuulumisia vaihdetaan, jalkapallosta riidellään, päivän politiikkaa käydään läpi. Se antaa lapsille ja nuorille koko lop puelämän kestävän turvallisuuden ja yhteenkuuluvuuden tunteen. Nyt voisikin valmistaa perheen kanssa yhdessä ita lialaista ruokaa. Kenties tehdään valitun maan ruokaakin. Otetaan erilleen joutuneet aterialle virtuaa lisesti mukaan. Kaikkein vanhimmilla on kunniapaikat pöydän päässä – ja jos ei syönti heiltä enää omatoimisesti suju, niin nuoremmat syöttävät. Ja lämpöä. Jokainen perheenjäsen saa vuorollaan päättää maan, joka on aterian puheenaihe. Perhe on paras – ruokapöydässä PERHEEN YHTEINEN ATERIA LUJITTAA PERHETTÄ JA SITOO SEN LEMPEÄSTI YHTEEN. Enkä voi keksiä siihen paremmin sopivaa paikkaa kuin yh teinen ruokapöytä. Kaikkihan sitäkin rakastavat. Perheen yhteinen ateria lujittaa perhettä ja sitoo sen lempeästi yhteen
– Hän oli hirmuisen lahjakas, kuten heidän koko sukunsa, mutta hän oli sa malla konstailematon ja maanläheinen. Paasio vaikutti urallaan muun muassa Turun kunnallispolitiikassa, kansan edustajana ja ulkoministerinä, ja Paa sion perhe on Rönnholmin sanoin ollut todellinen sosialidemokraattinen vaikut tajasuku. Mutta näitä asioita silloin mukana olleet tuntevat parem min. Rönnholm sanoo Pertti Paasion olleen puolueen mies. 63 Demokraatti Konstailematon PAASIO KYKENI LUOMAAN POLITIIKKAAN INHIMILLISYYTTÄ TILANNEKOMIIKALLA. Silloin vietettiin SDP:n 120vuotisjuhlia Turussa. Teksti Anna-Liisa Blomberg / Kuva Kari Hulkko K un suruuutinen SDP:n en tisen puheenjohtajan ja kansanedustajan, ministeri Pertti Paasion, 81, kuole masta tavoitti SDP:n puo luesihteeri Antton Rönnholmin, hä nen ajatuksensa palasivat heti viime ke sään. Ehkä sellaista vinosti virnistävää toteamusta, että tällaista tämä on – ihmiset tulevat juhliin myös viihtymään. SDP:n puoluesihteeri Antton Rönnholm muistelee Pertti Paasiota lämmöllä. Pat sastelusta Pertti Paasiota ei kuitenkaan voinut syyttää. Antton Rönn holm nauraa lämpimästi, kun hän kuvai lee juhlista mieleen jäänyttä tilannetta. Ja että hän pystyy käyttämään kaikista mahdolli sissa luottamustoimissa kertynyttä ko kemusta, ja samalla on myös konstaile maton ja lähestyttävä. – Hänellä oli silloinkin sellainen ute lias kiinnostus siihen sisältöön, mistä siellä puhuttiin. Meitä kum paakin se vähän häiritsi, kun oli hankala kuulla, hän kertoo ja kuvailee, ettei kat seissa silti tuomitsevaa sävyä ollut. Hän ei minusta miettinyt kovasti ulkoi sia asioita tai vallan merkkejä, Rönn holm kuvailee. Paasio ei ollut jaksanut osallis tua puolueen puheenjohtajille ja puolue sihteereille järjestetylle lounaalle, mutta itse juhlaan hän saapui. – Hän pystyi toimimaan kaikenlaisten ihmisten kanssa ja suhtautumaan asioi hin myös huumorilla. – Se on hyvä yhdistelmä, että ihmisellä on teoreettista hahmotuskykyä ja hän ymmärtää sekä ideologisia lähtökohtia että historian pitkää linjaa. Pitkin matkaa säilynyt kiin nostus sosialidemokratian nykytilaan ja tulevaisuuteen näkyi myös siinä SDP:n 120vuotisjuhlien pöydässä, jossa puo lueen entinen puheenjohtaja ja nykyi nen puoluesihteeri vaihtoivat merkityk sellisen katseen. Rönnholm luonnehtii, että Pertti Paa siota kunnioitettiin niin valtakunnan politiikassa kuin paikallispolitiikassa. Hänen isänsä Rafael Paasio oli SDP:n puheenjohtaja ja pääminis teri. Hänellä oli sellai nen lähestymistapa, että hän kykeni luo maan politiikkaan inhimillisyyttä tilan nekomiikalla. PERTTI PAASIO De_30042020_62.indd 63 23.4.2020 0.42. Ehkä tällä Rafaelin en kelillä, kuten Pepen ja tovereiden bändi on nimetty, oli silloinkin tilanteeseen so pivan laulun sanat mielessä, Rönnholm sanoo. – Käsittääkseni puolueen puheenjoh taja hänestä tuli enemmän halusta olla liikkeen palveluksessa tilanteessa, jossa kaikki eivät ehdolle lähteneet, kuin vah vasta vallantahdosta. – Vaihdoimme Pepen kanssa muuta man katseen siinä, kun kaikki pöydissä istuvat eivät ehkä jaksaneet seurata ihan niin tarkkaan sitä ohjelmaa. MONEN MUUN tapaan myös Antton Rönn holm muistaa Pertti Paasion huu morin. Rönnholm pitää hienona, että Paasio pyrki myös aktiiviuransa päätyttyä tuke maan nuorempiaan ja ”kaikkia puolueen pyrintöjä”. Rönn holm ei välttämättä kuvailisi Paa sion ominaisuutta auktoriteetiksi – se tuntuu liian määräävältä – mutta jokin Paasion tavassa toimia ja lähestyä ihmi siä herätti ansaittua kunnioitusta. Se teki hänestä helposti lä hestyttävän, Rönnholm sanoo. Rönnholm toimi Paasion kanssa samaan aikaan Turun kaupunginval tuustossa ja muistelee, että Paasiolta ir tosi yksi jos toinenkin lohkaisu valtuus toasioista, kuten vaikkapa ”Turun ikui suuskysymyksestä” eli toriparkista. Pertti Paasion tytär Heli Paasio on niin ikään toiminut Turun kaupungin valtuustossa ja kansanedustajana
www.demokraatti.fi Seuraa meitä myös somessa. 64 Demokraatti Värittömyys pahasti hakusessa Kaikki ei ole sitä miltä näyttää. De_30042020_64.indd 64 21.4.2020 16.21
On puhuttu jälleen kerran digiloikasta. Kriisi on joka tapauksessa syvä ja menee yhteiskuntamme ytimiin. Eli uutta ajattelua varmasti tarvitaan, mutta niinhän on aina ollut – oli koronoita tai ei. 65 Demokraatti Harri Järvinen Kirjoittaja on SAK:n yhteyspäällikkö Esityksiä rakenteellisista muutoksista työmarkkinoita koskien on jo alkanut tippua. Koronalla ei kuitenkaan voi perustella kaikkea mahdollista, vaikka jotkut näyttävät temppua yrittävän. Eikä siinä mitään, rakenteidenkin tarkastelua tarvitaan. De_30042020_65.indd 65 23.4.2020 0.49. Nyt kun koronan on sanottu aiheuttaneen takapakkia globalisaatiossa, voisi Suomen sisäiselle jälleenrakentamiselle olla otollinenkin aika. VOI OLLA, että koronan vaikutukset ovat laajemmat kuin vielä ymmärrämme. Niin meillä kuin muualla. On historiallisen katastrofin hyväksikäyttöä, jos koronan jälkeinen aika vahvistaa yhteiskunnallista kahtiajakoa. On selvää, että korona vaatii rajujakin toimia niin valtiovallalta, yrityksiltä, kunnilta, etujärjestöiltä kuin monilta muilta toimijoilta, kuten on jo nähty ja nähdään vastakin. PAHAA PELKÄÄN, että tuohon ”ei paluuta entiseen” -profetiaan on joidenkin mielissä kätketty ajatus ”rakenteellisista muutoksista”. K orona on kurittanut Suomea ja suomalaisia – koko maailmaa – alkuvuodesta lähtien, mutta taudin huippua ei ehkä vielä ole nähty. Kun koronatalkoisiin paremman huomisen puolesta on haluttu mukaan koko kansakunta, eikö olisi reilua, että myös koronasta aiheutuvat ikävät muutokset jaettaisiin mahdollisimman tasaisesti, jokaisen oman kantokyvyn mukaan. On puhuttu valtioiden ja markkinoiden välisen suhteen muuttumisesta. Ikävä kyllä esityksiä rakenteellisista muutoksista nimenomaan työmarkkinoita koskien on jo alkanut tippua. Aika monet ovat arvioineet, että koronan jälkeen maailma ei ole entisensä. Mutta kun Suomea aletaan laittaa akuutin kriisin jälkeen kuntoon, sitä ei saa repiä kaikkein heikompiosaisten selkänahasta. Tärkeintä koronan jälkeisessä maailmassa on ottaa opiksi, miten vastaaviin pandemioihin voidaan varautua paremmin. Itse haluaisin nähdä, että koronasta toipumisessa Suomessa olisi kaikissa vaihtoehdoissa mukana paljon puhuttua talvisodan henkeä. Yleensä on kuitenkin tupannut olla niin, että ne ovat lähes poikkeuksetta heikentäneet entisestään yhteiskunnan heikompiosaisten asemaa. Sitä, että ihmiset ovat aidos ti toistensa kanssa tekemisissä työpaikoilla, kouluissa, vapaa-ajalla, missä tahansa. Toki korona saadaan aikanaan hallintaan, toivottavasti jo ennen syksyä, mutta voi mennä pidempäänkin. Digitalisaation etenemiseltä maailmaa ei tarvitse erityisesti suitsia, mutta en vähättelisi yhteisöllisyyden merkitystä, päinvastoin. PUHEENVUORO On arveltu, että koronan jälkeisessä maailmassa etätekemisestä tulee aiempaa yleisempää niin työelämässä, opiskelussa eli oikeastaan kaikessa mahdollisessa. Etänä kaikki on hyvin erilaista, kuten varmasti olemme kevään aikana huomanneet. Suomi koronan jälkeen. On puhuttu jopa kokonaan uudesta maailmanjärjestyksestä
Meidän perusoikeuksiimme on puututtu, ja se on uusi asia – emmekä osaa siihen suhtautua. Meitä yhdistää se kuuluisa suomalainen päättäväisyys: ”läpi vaikka harmaan kiven”, joka auttaa myös tässä. Tämä vaatii meiltä suomalaisilta yhteistyötä. Tämä on vakava asia, joka pitää sisäistää. Rajoitukset ja määräykset tekevät tehtävänsä: kunnissa sulkeutuivat koulut sekä päiväkodit, asiakkaat loppuivat kaupoista ja ravintolat menivät kiinni. TYÖSKENTELEN SAIRAANHOITAJANA päihdeja mielenterveyden avopuolella. Siitä kiitos omalle työnantajalle, joka on kartoittanut riskit niin asiakkaille kuin meille hoitajille. 66 Demokraatti Ki rjo ita om al la ni m el lä si. Ymmärrämmekö tämän liian myöhään. Monien yrityksien työntekijöistä tuli tarpeettomia ja lomautukset alkoivat. Tässä näkyy johtajuus, jota kunnioitan. Paitsi, että ruokaa menee enemmän, kun lapset ovat kotona. Työn tärkeys korostuu nyt, ja varsinkin, kun rajoituksia on alkanut tulla kotikäynteihin. Työntekijät eivät saa palkkaa, ja silti kulut ovat samat. Ja se, että ketään ei jätetä yksin. Meitä eristetään, lakeja muutetaan, annetaan ohjeistuksia sekä määräyksiä, mutta emme silti aina niitä noudata. Pysykää terveenä ja turvassa. Tämä kriisi on osoittanut myös sen, että miten tärkeätä on jatkossakin puolustaa ja kehittää hyvinvointiyhteiskuntaa ja ettei kaikkea pidä alistaa markkinoiden vietäväksi. Emme olleet valmiit tähän emmekä vielä sisäistä tai edes ymmärrä asian vakavuutta. Nyt se kuuluisa ”Isoveli valvoo” -slogan on oikeas ti totta, ja siihen on nyt tyytyminen. ELÄMME AIKA oudossa tilanteessa. Emme näe ystäviä, sukulaisia ja elämme eristyksissä, ainakin pitäisi elää. Hallituksen myöntämä tukipaketti auttaa, mutta jää nähtäväksi pelastaako se. Elämän perusasiat korostuvat myös, koska kriisissä on myös mahdollisuus uuteen. Olemme kuitenkin kansa, joka on selvinnyt monesta asiasta. Ja se, että ketään ei jätetä yksin. Päivi Rantanen kunnanvaltuutettu (sd.) Varsinais-suomen SAK aluetoimikunnan pj. Vaikeuksien kautta voittoon. Tätä työtä tukee myös sairaalan muu henkilöstö ja puhtausalan ammattilaiset, joita ilman katastrofi olisi valmis. Inhimillisyyden puolen lisäksi taloudellisia seurauksia kirjataan pitkään. Protestoimme ja teemme toisin kuin pitäisi. Ki rjo itu st en m ak sim im itt a on 20 00 m er kk iä . Arvostan suuresti hallitustamme sekä pääministeri Sanna Marinia, jonka linjaus ja tyyli puhua ovat selkeää ja kaikenkattavaa. Työn riittävyys ja toimeentulon saatavuus koskettaa meitä kaikkia. Tämä kriisi on kuitenkin vähentänyt itsekkyyttä ja lisännyt yhteisöllisyyttä. Ilman työntekijöitä yhteiskunta ei pysy käynnissä. Lista on pitkä ja tuossa niistä on vain osa. Nämä arvot määrittelevät tulevaisuuden. Tämä pandemia vaatii kunnilta, yrityksiltä sekä työntekijöiltä paljon. Lä he tä m ie lip ite es i os oi tt ee se en m ie lip id e@ de m ok ra at ti. Tämä on uusi tilanne, johon emme ole valmistuneet, eikä meillä ollut valmista konseptia, miten toimia. Kaupan-, turvallisuuden-, kiinteistö-, varhaiskasvatuksen-, sosiaali-, opetusalojen henkilöstön tärkeys korostuu hyvin paljon myös nyt. fi ta i D em ok ra at ti, PL 33 8, 00 53 1 H el sin ki M ie lip id e LISÄÄ MIELIPITEITÄ OSOITTEESSA DEMOKRAATTI.FI Korona, pandemia, elämä Toivottavasti kriisissä korostuu yhteisvastuu, heikoimmista huolehtiminen. Toivottavasti korostuu yhteisvastuu, heikoimmista huolehtiminen. Tämä vaatii meiltä kaikilta sopeutumista, asian käsittelemistä ja tukea läheisiltämme mutta ilman fyysistä kontaktia. Henkilöstön määrän tarpeellisuutta tarkastellaan. Täysi sata arvostus kollegoille, lähihoitajille, jotka ensilinjassa ovat. De_30042020_66.indd 66 23.4.2020 0.52. Se auttaa mutta ei korvaa sitä tärkeää asiaa eli toisen ihmisen fyysistä kohtaamista. Me käymme töissä turvataksemme yhteiskunnan toimivuuden ja turvallisuuden. Olemme kuitenkin aina asiakkaisiin yhteydessä puhelimitse tai tietokoneen välityksellä, jos kotikäynti estyy
Tästä johtuen mikrobit tulevat vähitellen immuuneiksi lääkekemikaaleille ja vesieliöt kärsivät. Sen sijaan laaja epidemia on lääkefirmoille lottovoitto, koska se nostaa kaikkien lääkkeiden kulutusta. Antti Roine Ulvila Laaja epidemia on lääkefirmoille lottovoitto. Tässä mielessä on tärkeää, että yhteiskunnan päättäjät ja äänestäjät oppivat historiasta ja niistä kokemuksista, joita tästä koronaepidemiasta saamme. Kimmo Hantunen Helsinki LÄÄKEFIRMOJEN TAVOITE on tuottaa rahaa omistajille, muiden toimialojen yritysten tavoin. Yhteiskunnan ja yksittäisten ihmisten hyvinvoinnin kannalta tauteihin tarvitaan tehokkaita lääkkeitä, jotka parantavat eivätkä ole monopolien hallussa. Jos sähkölämmitteisen omakotitalon nykyinen siirtomaksu on satanen kuukaudessa, se on korotusten jälkeen, 10 vuoden kuluttua 325 euroa kuussa. Varmaa on, että uusia epidemioita ja muita kriisejä jatkossa syntyy lisää. Suomessa kuvittelemme, että meillä jätevesien käsittely on paljon tasokkaampaa kuin monissa muissa maissa. Muiden verkkoyhtiöiden tapaan myös Caruna ylistäen kiittelee hallituksen lakiluonnosta erinomaisen hyväksi. Lisäksi uusien tehokkaiden antibioottien teho tuhotaan syöttämällä niitä massiivisia määriä tuotantoeläimille suurissa kanaloissa, sikaloissa ja kalankasvattamoissa. Ihmisten terveys riskeerataan vain siksi, että saisimme kirjolohen tai kanafileen pöytään halvemmalla. Ehdotan että kyseinen lakiluonnos valmistellaan uudelleen ja siirtomaksun vuosikorotuskatoksi määritellään neljä prosenttia vuodessa. 67 Demokraatti Sähkön siirto maksaa liikaa Koronaepidemia ei tullut puskista SANNA MARININ (sd.) hallituksessa etenee lakiluonnos joka nostaa sähkönsiirtohintoja (Yleisradion nettisivut 24.2.). Tällä hetkellä rokotteiden ja antibioottien nopeaan kehittämiseen panostetaan mitättömiä summia esimerkiksi koronaepidemian yhteiskunnalle aiheuttamiin kuluihin verrattuna. Uusi teknologia antaa monia mahdollisuuksia parantavien lääkkeiden nopeaan kehittämiseen mutta vain, jos yhteiskunta panostaa tähän työhön lainsäädännön ja rahallisen tuen avulla. Sähkölaskun maksajia edustava Suomen Omakotiliitto esittää siirtomaksun korotuskatoksi neljä prosenttia vuodessa. Vaikka luonnoksessa määritelty sähkönsiirron uusi korotuskatto (12,5 % vuodessa) on hiukan nykyistä pienempi, on se edelleen absurdin korkealla tasolla. Käytännössä näissä laitoksissa luodaan uusia superbakteereja, joihin mitkään antibiootit eivät tehoa. Viruslääkkeiden ja rokotusten kehittäminen ei ole taloudellisessa mielessä kannattavaa toimintaa, koska niitä tarvitaan vain kerran. Mikäli sähkönsiirtomaksua korotetaan 12,5 prosenttia vuodesssa, se maksaa kymmenen vuoden kuluttua 3,25 kertaa nykyistä enemmän. Neljän prosentin vuosikorotuksilla sähkönsiirtomaksu maksaa kymmenen vuoden kuluttua 1,5 kertaa nykyistä enemmän ja 40 vuoden kuluttua noin viisi kertaa nykyistä enemmän. Voidaan olettaa että yksityinen monopoli nostaa hintoja niin paljon kuin se laillisesti on mahdollista. Suuri osa Suomen sähkönsiirtoverkoista on ulkomaisten pääomasijoittajien hallussa. Markkinavoimiin perustuva yritystoiminta on yhteiskunnan äärimmäisen tehokas työkalu mutta vain, jos sitä osataan viisaasti ohjata ja suitsia. Esimerkiksi rokote tai viruslääke, joka olisi pysähdyttänyt koronaepidemian alkuunsa, ei olisi ollut taloudellinen menestys. Ongelma olisi helppo hoitaa, jos vain kunnilta löytyisi halua panostaa enemmän rahaa jätevesien jälkipuhdistukseen. Tällöin unohdamme, että virukset, bakteerit ja lääkkeet läpäisevät suurimman osan meillä käytössä olevista puhdistamoista. De_30042020_66.indd 67 23.4.2020 0.52. Vaikka sähkönsiirtoverkko vaatii investointeja, sijoituksen olematonta riskitasoa ajatellen neljän prosentin vuosikorotus antaa riittävän hyvän tuoton omistajilleen
Kukaan ei voi olla kaikkien hoitotyön osa-alueiden asiantuntija, ja jos näin kuvitellaan, vähätellään työntekijöitä ja heikennetään potilaiden saaman kokonaishoidon laatua. Korona muutti nopeasti monia yhteiskunnan toimintoja, toi isoja muutoksia ja jakoi ihmiset moniin eri ryhmiin. Lapsiperheissä toimeentulohuolien lisäksi suuria muutoksia aiheuttanut koulunkäyntimalli vaati vanhemmilta paljon aineellisia ja henkisiä ponnistuksia. Sen vuoksi valtiojohdossa ja mediassa on kansallisesti huomioitava arvostavasti ja myös aineellisesti nuo ”äänet tömät” ihmisryhmät. Perinteisesti vanhemmat selittävät ongelmia, epäkohtia, onnettomuuksia ja kriisejä lapsille parhain päin ja ohjaavat myös heitä luotettavan tiedon ääreen. Osmo Nieminen De_30042020_68.indd 68 23.4.2020 0.56. Tämän asenteen säilyttäminen vaatii keskittymistä olennaiseen ja vahvaa uskoa selviytymiseen. Nämä perusasiat eivät toteudu kaikissa organisaa tioissa. Onhan autoritääristen hallintojen selitys koronaviruksen alkulähteistä jo nyt rasistinen tai salaliittoteorioiden värittämä. Toivottavasti arvostus jatkuu myös epidemian jälkeen. Pakolaiskysymysten hoitoa on jatkettava, rauhanpyrkimyksiä edistettävä. Olen saanut sellaisia viestejä hoitotyöntekijöiltä, että heidän mielipiteitään ei kuulla eikä heidän osaamistaan arvosteta. Hoitajien ajatellaan olevan ”käsipareja”, joita voi siirtää osastolta toiselle. Vietämme nyt WHO:n sairaanhoitajien ja kätilöiden teemavuotta, jonka aikana korostetaan sairaanhoitajien ja kätilöiden osaamisen ja ammattitaidon merkitystä koko terveydenhuollon onnistumisen kannalta. Kukaan ei kyseenalaista nyt tätä asiaa. Merja Mäkisalo-Ropponen kansanedustaja (sd.) KORONAVIRUKSEN AIHEUTTAMAN tilanteen hoitoon liittyy olennaisena osana ihmisten henkisen puolen hoito. Tällaista työtä sairaanhoitajat haluaisivat tehdä ja tällaisia sairaanhoitajia potilaat kaipaavat ja tarvitsevat. Kirurginen sairaanhoito vaatii aivan erilaisia tietoja, taitoja ja valmiuksia kuin neurologisen potilaan hoitaminen tai keuhkosairauksien osastolla toimiminen. Yleisesti ottaen kansallinen yhteenkuuluvuuden tunne ja halu tukea yhteisiä ponnistuksia kasvoivat, vaikka näkyviin tuli myös eriarvoistavia tekijöitä. Työelämässä tietenkin suurimmat muutokset tapahtuivat monien liiketoimintamahdollisuuksien ja työn yhtäkkisen häviämisen kautta. Globaalin humanismin elvyttämiseksi on tehtävä rohkeasti työtä. Kaikki ryhmät eivät helposti saa ääntään kuuluviin. Tällaisessa työyhteisössä voi olla kiireestä ja stressistä huolimatta flow-tila, jolloin työntekijä pääsee parhaimpaan mahdolliseen työsuoritukseen ja löytää uudenlaisia ratkaisuja olemassa oleviin ongelmiin. Hoitotyöhön kuuluvat myös kiire, stressi ja erilaiset paineet, mutta jos työntekijä voi kokea työnsä hallinnan tunnetta, yhdessä tekemisen meininkiä, arvostusta, innostusta, vapautta, edistymistä, asiantuntijuudesta kehittymistä ja kasvamista, turvallisuutta sekä palautumisen tunnetta, haasteellinen työ antaa tyydytystä. Potilaan laadukas hoito ja hänen ohjaamisensa edellyttävät ammattitaitoisen lääkärin lisäksi ammattitaitoista hoitotyötä. Koronavirus voi synnyttää ennakkoluuloja, etenkin ulkomaalaisiin kohdistuvia. Kirurgi ei suostuisi tähän, mutta hoitajien odotetaan mukisematta toimivan näin. Meillä on edelleen voimassa hallintotapa, joka mahdollistaa nämä pyrkimykset. Korona yksin ei tätä mallia hävitä. 68 Demokraatti MIELIPIDE Myös ”hiljaiset” pitää muistaa koronan aikana Hoitajat ansaitsevat arvostusta muulloinkin kuin koronan aikana TERVEYDENHUOLLON AMMATTILAISTEN tärkeys tunnistetaan erityisesti nyt, kun koronavirus jyllää maassamme. Arvostus tarkoittaa sitä, että voi kehittää omaa työtään, tulee kuulluksi oman työn asiantuntijana ja voi kokea tekevänsä työnsä kunnolla. Mitähän mieltä kirurgi olisi, jos hänelle sanottaisiin, että tänään olet keuhko-osastolla ja huomenna menet neurologiselle osastolle. Populismi hyödyntää tätä ilmiötä
Enkä hyväksy, että minua syyllistetään maapallon ilmaston tuhoamisesta. Jonkin verran sähköautot varmaan halpenevat, mutta vaikealta tuntuu. Sellainen päätös on aivan pöyristyttävää huijausta mielestäni. Vaadin, että koronaa ei saa kääntää sotatilaksi Suomen omia kansalaisia, puolustuskyvyttömimpiä vastaan. 69 Demokraatti Miten sen sähköauton saa. Koronan myötä Kela on lyönyt todellisen myrkyn kuntoutujille ja fysioterapiayrityksille. Tarja Pitkänen Kokemäki De_30042020_68.indd 69 23.4.2020 0.56. Se on hyvän tavan vastaista väheksymistä fysioterapeuttien ammattikutaa kohtaan. Verovarojen käyttö ja kova harjoittelu kyllä kuuluvat huippu-urheilulle Suomessa mutteivat kuntoutujille. En tule toimeen ilman autoa, joten ajan aina vanhalla bensa-autolla, jos ei nyt tule esille jotain ratkaisevasti uuden laista vaihtoehtoa. Erittäin paniikinomainen byrokraattinen pyrkimys Suomen oloissa. Kela tiesi niiden tason muttei välittänyt siitä saivatko kuntoutujat erityisosaavaa fysioterapiaa. LISÄÄ MIELIPITEITÄ OSOITTEESSA DEMOKRAATTI.FI Kela taklaa puolustukyvyttömät jalattomiksi KELAN SISÄLLE on pesiytynyt valtakoneisto, joka kohtelee ihmisiä tavalla, joka ei kuulu Suomen oikeusvaltioperiaatteisiin. Vaadin, että koronaa ei saa kääntää sotatilaksi Suomen omia kansalaisia, puolustuskyvyttömimpiä vastaan. Kelalta ei liioin oltu perusteltu pätevästi, että kuntoutuskerrat ratkaisevat kuntoutumisen. Sain vanhasta hyvitystä 2 500 euroa ja kun panin muutaman tonnin lisää rahaa, pystyin ostamaan vähän tuoreemman mallin. Kari Naskinen Salpausselän demarit ry. Toissa vuonna vaihdon bensa-auton uudempaan. Menneinä vuosina Kela on käsitellyt heitä, vammautuneita, kehitysvammaisia ja vakavasti sairastuneita kuntoutujia niin kuin kuntoutujia ei olisi ihmisinä olemassakaan. Kuka määrää ketäkin tässä tilanteessa. Lisäksi te uhkaatte nostaa ensi syksynä bensaveroa, joten auton käyttöni kallistuu, ja säästöön jää tästäkin syystä vähemmän rahaa seuraavaa autonvaihtoa varten. Hoivakotien, asuntoloiden ja julkisten maksajien johtoryhmät ovat myöskin pyrkineet estämään kuntoutujia jatkamasta fysioterapiassa. Vaihtoehtopaikat olivat Kelan pakkovalintoja. Kela keskeytti siis kaikki läsnäkuntoutuspalvelut muttei perustellut sitä. Tämä oli vastoin valtioneuvoston päätöstä. Tällä systeemillä en kuitenkaan vielä vuonna 2035 saa sähköautoa. Yksilöllistä kuntoutusta saavat kuntoutetaan omalla puolellaan, yksityistilassa. Oma henkilökohtainen oikeus jatkaa lääkinnällistä kuntoutusta on kenties sairaan tai kuntoutujan ainut henkilökohtainen ilo ja motivaatio viikossa. Kun pitäisi lopettaa vanhalla autolla ajaminen ja vaihdettava sähköautoon, miten se käy. Ryhmäkuntoutujat menevät sisään omasta ulko-ovestaan. Kela oli jo aiemmin tehnyt paljon kovia päätöksiä, jotka ovat häpeäksi koko Suomen oikeusvaltiolle. Ensinnäkin fysioterapiatilat ovat hygieenisyyden malliesimerkkipaikkoja. Kela sensijaan päätti, että nyt kuntoutus tehdään etänä. KUULKAAS NYT puolue, hallitus, työryhmät ja muut. Suuret valtakoneistot kuten Kela, sosiaali-ja terveysministeriö sekä Valvira eivät saa ajaa ahdinkoon Suomen yhteiskunnan heikoimpia. Tämä sama tulee toistumaan 8–10 vuoden kuluttua. Enkä hyväksy, että minua syyllistetään maapallon ilmaston tuhoamisesta siksi, ettei minulla ole varaa ostaa sähköautoa. Esimerkiksi Kelan päätöksen saaneen henkilön on pitänyt hyväksyä uusi kuntoutuspaikka siitä huolimatta, että se olisi paljon kauempana kuin aiempi lähikuntoutus. Selvää on, että kerta viikossa ei kuntouta yhtäkään, jos ja kun sairaus jatkuvasti heikentää ihmistä. Ja nyt Kela sai koronaviruksen takia vieläkin kovemmankin valttikortin: Sieltä pannaan vaativaa lääkinällistä kuntoutusta tarvitsevat polvilleen, ei anneta oikeaa kuntoutusta ollenkaan kahteen ja puoleen kuukauteen. Se ei rajoittanut kuntoutusyritysten vastaanottotoimintaa. Onneksi ei sosiaalija terveysministeriö, ei myöskään Avi ole antaneet vielä määräyksiä tästä
Sieluun jäi vammoja. Demokratiaa piti alituisesti vaalia. Paasio ehti elämässään olla uskomattoman monissa rooleissa lähes kaikilla politiikan näyttämöillä. Edeltäjän varjo oli pitkä. Hänen lapsuusperheensä muutti Turkuun vuonna 1942, kun isä, 1920-luvun nuorisoliittolaisveteraani Rafael Paasio valittiin sosialidemokraattien maakuntalehden Sosialistin (vuodesta 1951 Turun Päivälehti) päätoimittajaksi. Näitä ajatuksia hän vaali myös puolueen järjestötoiminnassa. Turussa. Paasiosta tuli SDP:n puheenjohtaja Kalevi Sorsan jälkeen vuoden 1987 puoluekokouksessa. ”Oli vähällä käydä niin kuin sovinnon hierojille usein käy, riitelevät osapuolet käyvät yhdessä sovinnon hierojan kimppuun”, hän kertoi muistelmakirjassaan. Paljon hiljaista tietoa siirtyi isältä pojalle vaikkapa saunavuorolla, jonne kaksikko suunnisti viikottain isän palattua Helsingistä politiikan melskeistä. Valtakunnallisen ja EU-uransa jälkeen Pertti Paasio palasi vielä Turun kunnallispolitiikkaan kaupunginvaltuuston puheenjohtajaksi vuosiksi 2003–2006. PERTTI PAASIO oli nuoruusvuosistaan asti mukana Turun kunnallispolitiikassa. Tämä ei aina onnistunut. Turun työvoimatoimiston johtajana saavutettu käytännön kokemus ja tietopohja veivät hänet eduskunnan sosiaalivaliokunnan johtoon. Kunnianpalautusten aika tuli myöhemmin. Kahteen otteeseen hän oli myös SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja. PERTTI PAASIO oli tinkimätön parlamentarismin ja kansanvallan kannattaja. Syntyi maailmanlaajuisia kontakteja, joista osa jatkui uran myöhemmissä vaiheissa Paasion ollessa puoluejohtajana ja ulkoministerinä. Kansanedustajana Pertti Paasio oli vuodet 1975–1979 ja 1983–1996. SDP:n suuntariidat ja sisäiset taistot leimasivat osin 1970ja 1980-luvun kunnallispolitiikkaa Turussa. Seuraavana vuonna Pertti siirtyi Nuoriin Kotkiin. Paasio joutui syntipukiksi kun SDP hävisi eduskuntavaalit toisen kerran peräkkäin vuonna 1991. Pertti Paasion suhde isäänsä Rafael Paasioon oli läheinen. Ari, Päivi, Heli ja Jouni Paasio. Kesti yhdeksän kuukautta ennen kuin Sorsa malttoi luovuttaa ulkoministeriön ja samalla Holkerin hallituksen varapääministerin tehtävät uudelle SDP:n puheenjohtajalle. Vaaleissa SDP:n ääniosuus oli ”vain” 22,1 prosenttia. Paasio nousi urallaan kansainvälisen kotkaja nuorisoliikkeen johtotehtäviin, mikä tiesi muun muassa osallistumista 1950ja 1960-luvuilla mieleenpainuville kansainvälisille suurleireille. Hallitusta nimitettiin punatulkkuhallitukseksi tai (Rafael) Paasion nappulaliigaksi. Rafael Paasio valittiin eduskuntaan jo vuonna 1948 ja vuonna 1963 SDP:n puheenjohtajaksi. Marraskuussa 1991 Paasio luopui SDP:n puheenjohtajuudesta vapaaehtoisesti ylimääräisessä puoluekokouksessa. Henkilöiden välisiltä törmäyksiltä ei vältytty. Avioliitto solmittiin 12 vuotta myöhemmin. Puolisonsa Kirstin Pertti tapasi Nuorten Kotkien ohjaajakursseilla jo vuonna 1955. Yksi ”Pappa” Paasion viisauksista oli: ”Poika, jos köyttä pujotetaan kaulaasi, älä ole silloin paikalla.” Pertti Paasio ei aina voinut tätä neuvoa noudattaa. Pertti Paasio palasi tehtäviinsä ulKari Hulkko KUOLLUT De_30042020_70.indd 70 23.4.2020 11.22. Kuusivuotias Pertti Paasio haettiin mukaan SDP:n raittiusjärjestön Päivän Nuorten kerhoon Turun työväentalolle. Kansanvalta edellytti toimintaa sen puolesta. Paasio pyrki sovinnollisuuteen, vuoropuheluun ja edes jonkinlaiseen yhteisymmärrykseen. Leirien tunnelmat, laulut ja iltanuotiot palautuivat usein mieleen eläkevuosina. 70 Demokraatti Kotkaleireiltä kansanvallan linnakkeisiin SOSIALIDEMOKRAATTIEN ENTINEN puheenjohtaja, ministeri Pertti Paasio menehtyi pitkään sairastettuaan 4.3. Varsinainen hallituspolitiikan korkeakoulu oli kuitenkin vuorossa vuonna 1975 kun Pertti Paasiosta tuli pääministeri Kalevi Sorsan sihteeri. Pertti Paasio koki tulleensa väärin ja nöyryyttävästi kohdelluksi hänelle rakkaassa liikkeessä, jossa oli ”koko ikänsä toiminut ja jonka perustoille oli maailmankuvansa rakentanut”. Paasiosta tuli valtiovarainministeri Mauno Koiviston avustaja. Politiikka oli läsnä varhaislapsuudesta asti. Hän ehti juuri täyttää 81 vuotta. Hänellä oli laaja kontaktipinta erityisesti kansainväliseen työväenliikkeeseen Sosialistisen internationaalin kautta. Hänen mielestään pelkät pykälät eivät toteuttaneet aitoa kansanvaltaa. Toinen leipälaji oli ulkopolitiikka. Kirsti ja Pertti Paasiolla on neljä lasta. Ensimmäisen omakohtaisen kosketuksen valtakunnan politiikkaan Pertti Paasio sai SDP:n vuoden 1972 vähemmistöhallituksessa, jossa ensimmäisen kerran ministereille palkattiin poliittiset sihteerit. Nuorisolautakuntaan hän tuli varajäseneksi vuonna 1961 ja kaupunginvaltuustoon vuoden 1964 vaaleissa
maisteri, metalliliiton tutkimuspäällikkö, Helsinki 8.5.2020 . Meidän muiden tehtävänä on kunnioittaa toverimme muistoa vaalimalla tuota liekkiä. Raimo Rautiainen Rantasalmen Eläkkeensaajien puheenjohtaja, Rantasalmi 7.5.2020 Mauri Kavonius valt. Hän oli myös vuonna 2001 perustetun turkulaisen Rafaelin enkelit -lauluryhmän perustajajäsen. Mahdolliset onnittelut voi ohjata KSR:n Työväen Kukkasrahastoon tilille FI85 1521 3000 0060 09, tai vanhempieni Tuulikki ja Onni Puustisen rauhanrahastoon, Leo Mechelin-säätiö, FI73 1011 3000 2394 74, molemmissa tiedonantoon: vappu80 Erkki Paakkunainen Työnjohtaja, Parikkala 4.5.2020 Seppo Söderblom Seppä iänikuinen, Lohja 30.4.2020 Ei juhlia koasiainvaliokunnan puheenjohtajaksi, eduskuntaryhmän johtoon ja myös SDP:n puoluevaltuuston puheenjohtajaksi. PAASIO PÄÄTTI valtakunnallisen ja kansainvälisen poliittisen uransa Euroopan parlamentin jäsenenä ja parlamentin sisäisestä hallinnosta vastaavana kvestorina. Ryhmän jäsenet ovat Paasion tavoin eri tahoilla työväenliikkeessä toimineita veteraaneja. Le ik ka a ta lte en ! De_30042020_70.indd 71 23.4.2020 11.22. Eläkepäivinään hän oli vielä monessa mukana, muun muassa ulkosuomalaisten Suomi-seuran puheenjohtajana. Vuoden 1999 puoluekokouksessa hän oli ratkaisevassa asemassa kirjoittamassa SDP:n nykyistä periaatejulistusta. 71 Demokraatti KUOLLUT 90 VUOTTA 80 VUOTTA 80 VUOTTA Syntymäpäivät Vappu Taipale Helsinki 1.5.2020 Matkoilla. Pertti Paasiolle työväenkulttuurin elävänä pitäminen oli tärkeää. Antti Vuorenrinne Kirjoittaja on Demokraatin eläköitynyt päätoimittaja. Ja tähtien alla me nousemme yhdessä, harras on tunteemme pyhässä yössä: Siis: näille ja maalle ja taivaalle, meille; ylös tuoppimme nyt, toverit!” Joululaulu suomalaismetsissä, suomentanut: Heikki Harma ja Tommy Tabermann. Hän siteerasi usein Ranskan sosialistien entistä johtajaa Jean Jauresia, jonka mukaan ”tradition ja perinteen tehtävänä ei ole vaalia tuhkaa vaan pitää liekki elävänä”. Hän toi Rafaelin enkeleille muiden muassa ruotsalaisen työväenrunoilijan Dan Anderssonin laulut, joiden lyriikkaan hän itsekin saattoi samaistua: ”Niin lempeinä onnesta tähtien aikaan me maailman vihalta säästäisimme. Pertti Paasion itsensä kohdalla liekki on nyt sammunut
Nimi: Osoite: De_30042020_72.indd 72 22.4.2020 18.08. Oikein vastanneiden kesken arvotaan yksi 10 euron lahjakortti. Merkitse kuoren päälle ristikon numero. 72 Demokraatti RISTIKKO 8/2020 Veijo Wiren veijo.wiren@gmail.com Ratkaistut ristikot lähetetään seuraavan lehden ilmestymiseen mennessä: vastaukset@demokraatti.fi tai Demokraatti / Ristikko, PL 338, 00531 Helsinki
Kurkiaurat halkoivat ilmatilaa, västäräkit saapuivat pyrstöjään heiluttamaan ja punarinnat (kuvassa) ilmestyivät pihamaan puuhia ihmettelemään aivan kuten ennenkin. 73 Demokraatti SUDOKUN RATKAISU TI TI TYY Anna-Liisa Blomberg anna-liisa.blomberg@demokraatti.fi RISTIKON 6/2020 RATKAISU 26.3. Normaalisti tornit saattavat olla tupaten täynnä ja siellä viihdytään tuntitolkulla. co m 8 9 6 5 8 1 2 7 9 5 4 6 1 1 8 2 8 4 3 7 2 1 7 5 9 K aiken keskellä jokin on sentään ennallaan. Somessa on myös kiertänyt hauska täsmäneuvo harrastajille: pidä yhden maakotkan verran etäisyyttä! Maakotkan siipien kärkiväli on 190–225 senttimetriä. Nyt Birdlife kehottaa huolehtimaan riittävästä etäisyydestä ja kohteliaisuudesta – jos torniin on tulijoita, vaihdetaan vahtivuoroa. Toukokuussa saapuu eniten muuttolintuja yksilömäärissä laskettuna, joten nähtävää riittää! Suosituimmilla lintupaikoilla ja -torneilla kuitenkin väistämättä törmää muihin ihmisiin. L I E K A A H T I I M J A K A U S A L I S A I A T A S A L A A S K A T P P O E E S A U E N I N P O R S O N G U S K O A I D O L I S S A P L U T O I N D I R A L U L K O A O S I N O K O S I A O K R A B P I R J O I I T T A L A W A L E S I N I S U T O S I N S T O L A E R I E T A I T E A T O L L I N A A T T I T A N H U G R I V A R D I P A T A I N G M A R N A I N A L A H O A M P U A R U U T I M A A L I E E L I P I L T T I E R N S T T R I L L I J A A N A A K E S U N O I M A R R E S I M E Ä A N U T S E I S 78 96 24 51 3 64 53 81 27 9 32 17 95 68 4 47 89 63 15 2 25 31 47 89 6 91 62 58 43 7 53 74 16 92 8 19 48 32 76 5 86 25 79 34 1 De_30042020_72.indd 73 22.4.2020 18.08. Linnut eivät liikkumisen rajoituksista piittaa. Onnea voittajalle! Vaikeusaste: (c ) Ar to In ka la ww w. julkaistun ristikon 10 euron lahjakortin voitti Ari Antikainen Tampereelta. ais ud ok u. Niitä on lentänyt jo iso joukko yli valtioiden ja maakuntien rajojen ”kesämökeillensä” Suomeen. Sosiaalista etäisyyttä voi lähteä harjoittamaan peltojen laidoille ja metsäpoluille – ehkä niille vähemmän tallatuille. Lintuharrastus on helppo harrastus koronan aikaan, koska sosiaalisia kontakteja ei tarvitse juuri ottaa
Dweck: Mindset Myös Dweck on Standfordista, ja hän tutkii Politiikan kirjahylly 1 3 2 Suurin osa kirjoista, mitä luen, liittyy jollainlailla työhöni. Emma Seppälä: The Happiness Track Seppälä on Stanfordin yliopiston professori, jotka tutkii onnellisuutta ja stressiä. Carol S. www.pau.fi www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 Sörnäisten rantatie 25, 00500 HELSINKI Puh. Olen juuri viimeistelemässä ensimmäistä omaa kirjaani. Sen prosessin kautta on syntynyt tämä kirja. Itsekritiikki ja ankaruus itseä kohtaan rajoittavat ihmistä. Itsekriittinen ihminen ei uskalla lähteä kokeilemaan uusia asioita eikä pysty kehittymään. Rohkeutta on uskallus näyttää oma haavoittuvuus ja oma epätäydellisyys. Toisaalta se on iso osa elämääni muutenkin, ihmisyys kiinnostaa minua niin työssäni kuin vapaa-ajallakin. Kirjan tarkoitus on muuttaa käsitystä työn tekemisestä. Science help -kirjallisuutta on paljon äänikirjoina. Minulla on positiivisen psykologian tausta, ja kirjassa on paljon haastatteluja ja tutkimustuloksia siltä alalta. Hänen ajatuksensa on, että ihmisen tulevaisuus määrittyy asenteen, ei lahjakkuuden tai älykkyysosamäärän mukaan. Ihmisyys ja psykologia. Ratkaisevaa on se, miten näemme itsemme ja tekemisemme. Kaikki mielen asiat kiinnostavat. Se, että esitämme ulospäin, että homma on koko ajan hanskassa, estää meitä kehittymästä ihmisinä. Kriittisyydestä luopuminen antaa tilan kasvulle ja ihmisen kehitykselle. Jaan kirjassa myös oman tarinani. Luen työkirjallisuuden lisäksi myös helppotajuista science help -kirjallisuutta, eli tieteeseen pohjautuvaa, tutkijoiden ja professorien kirjoittamaa itseapu-kirjallisuutta. Sen sijaan onnellisuus pitäisi löytää juuri nyt, tästä hetkestä. De_30042020_72.indd 74 22.4.2020 18.09. Brené Brown: I Thought It Was Just Me Brown on vahva inhimillisyyden puolestapuhuja, mielen laatuja ja asennetta. 74 Demokraatti Teksti ja kuva Nora Vilva Kirjallisuudesta löytyy valtavasti tieteeseen pohjautuvia hyvinvointivinkkejä Ihmisyys kiehtoo yrittäjä, kouluttaja, positiivisen psykologian harjoittaja Rosa Nenosta. Kirjojen kuuntelu on lähinnä viihdekäyttöä, tapa rentoutua. (09) 774 3110, sähköp. Jos haluan keskittyä ja oppia kirjoista jotain, silloin yleensä luen. joka kannustaa meitä purkamaan suojakuoremme ja tulemaan esiin omana aitona itsenämme. 09-766 429 www.tyovaenperinne.fi Työväenliikkeen kirjasto JYTY KUULUU LÄHELLE JA KAUAS JYTYLIITTO.FI Koulutetut ammattilaiset, asiantuntijat ja esimiehet alaan katsomatta. ”Menestys ei takaa onnellisuutta, mutta onnellinen ihminen menestyy todennäköisemmin.” Onnellisuuden kytkeminen päämäärän saavuttamiseen luo vain nopeasti katoavan onnen tunteen, olotilassa tuntuvan onnellisuuspiikin, jonka seurauksena onnea ryhtyy tavoittelemaan jälleen uudella päämäärällä. Se on tieteeseen pohjautuva itseapu-kirja, Merkityksellisen työn kaava – toteuta itseäsi, muuta maailmaa ja se ilmestyy elokuussa Gummeruksen kustantamana. Viime aikoina olen ollut äitiyslomalla ja alkanut jonkin verran kuunnella ääni kirjoja. info@tyark.fi www.tyark.fi Sörnäisten rantatie 25 A, 00500 Helsinki p. Esimerkiksi huippusuositulta Brené Brownilta löytyy äänikirjoja englanniksi. Se pohtii, millä tavalla voisimme toteuttaa itseämme ja samalla kokea merkityksellisyyttä siitä, mitä teemme. Kolmenkymmenen vuoden iässä, kun minulla oli kaksi erilaista uraa takanani, havahduin miettimään, mikä tässä elämässä itse asiassa on merkityksellistä ja tavoittelemisen arvoista. Haavoittuvuuden piiri on synnyinpaikka luovuudelle ja innovaatioille, ja myös yhteys toisiin ihmisiin tapahtuu sieltä
euroa, yleishyödyllisiin tarkoituksiin. Niistä iso osa kohdistetaan lasten ja nuorten hyväksi tehtävään työhön. 09-766 429 www.tyovaenperinne.fi Työväenliikkeen kirjasto JYTY KUULUU LÄHELLE JA KAUAS JYTYLIITTO.FI Koulutetut ammattilaiset, asiantuntijat ja esimiehet alaan katsomatta. Olet mukana vaikuttamassa suomalaiseen yhteiskuntaan ja talouselämään. Jäsenyys Tradekassa on merkityksellistä. Tradeka on 210 000 jäsenen omistajaosuuskunta, joka maksaa kaikki veronsa Suomeen. Lisäksi saat mahdollisuuden monipuolisiin jäsenetuihin. www.pau.fi www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 Sörnäisten rantatie 25, 00500 HELSINKI Puh. Uskomme, että omistajana voimme edistää liiketoimintaa, joka tuottaa sekä hyvää tulosta että hyvää Suomelle. Johtoajatuksemme on merkityksellinen omistajuus. 220 000 jäsentä Hyviä jäsenetuja Moderni omistajaosuuskunta Merkityksellistä omistajuutta Osallistu talouselämään Vaikuta yhteiskuntaan Hyvää vappua ja kevään odotusta! Demok30042020_001-002.indd 2 21.4.2020 16.49. info@tyark.fi www.tyark.fi Sörnäisten rantatie 25 A, 00500 Helsinki p. Jaamme tänäkin vuonna merkittävän osan tuloksestamme, 1,1 milj. Lue lisää Tradekan lahjoituskohteista tradeka.fi/blogi. (09) 774 3110, sähköp
TEEMA Työelämän murros ja tekoäly ”Ei voi jäädä vain kauppa ja kapakka”, Eveliina Heinäluoma iloitsee parjatun Itä-Helsingin lähiöiden kasvojenkohotuksesta. ke sä ku ut a X /1 9 XXX xxx XXX xxx XXX xxx TUL TEEMA Koko kansan liikuttaja 13 /1 9 Tappava katse ja killeri-askel. ke sä ku ut a 20.6.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI Kesä! SEURAAVA LEHTI ILMESTYY 1.8. Sanna Marin oli jo Suomen suosituimpia poliitikkoja. De_26032020_01.indd 1 18.3.2020 9.57 Suomessa ruokaa heitetään hukkaan 400–500 sata kiloa jokaista suomalaista kohti. 3/ 20 PE TOS PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 3 • 20 20 / 13 . Paljon 24 /1 9 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 24 • 20 19 / 19 . ke sä ku ut a X /1 9 XXX xxx XXX xxx XXX xxx Demokraatin rakkausteemassa sukelletaan järjettömään lempeen ja pohditaan pitkän parisuhteen saloja. Lue uutiset verkosta osoitteessa demokraatti.fi ja syväluotaavat tarinat niiden takaa aikakauslehdestä. he lm ik uu ta IT SE De_13022020_01.indd 1 5.2.2020 11.29 Demokraatti on kotimaan politiikan, työmarkkinoiden ja kulttuurin ykköslehti. ÄÄRIOIKEISTO Miekkamiehet johtavat Itävaltaa EDUSKUNTAVAALIT Kuka nappaa luopujien äänet. to uk ok uu ta KENEN SYY Lasta ei saa leimata LIIKENNE Suomi tippuu kuoppaan BRYSSEL Missä palkansaaja, siellä EU N äl kä in en lo hi kä är m e 11 /1 9 De_09052019_01.indd 1 2.5.2019 11.05 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 21.3.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 21 . to uk ok uu ta ON THE ROAD Keski-Suomen kautta Brysseliin PILLERI Huume muuttuu lääkkeeksi EU-VAALIT EU-ehdokkaat testissä De_23052019_01.indd 1 15.5.2019 9.25 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 6.6.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 6. Alf Rehn De_07022019_01.indd 1 1.2.2019 9.49 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 21.2.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 21 . Elinikäinen KOULU 5/ 19 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 5 • 20 19 / 21 . he lm ik uu ta 7.2.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI MAAILMALLA SUOMALAISTA POLIITIKKOA VIEDÄÄN, JA SE VAIN VIKISEE. SDP 120 VUOTTA Tulevaisuuden tekijä 29.8.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI MAAHANMUUTTO TEEMA Tätä Suomi tarvitsee Kä tke tty Ve nä jä De_06062019_01.indd 1 20.8.2019 16.00 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 20.6.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 20 . jo ulu ku ut a 19.12.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI DEKKARI Rikoskirjallisuus kiinnostaa KALPEANAAMA Räppäri parantaa maailmaa TYÖMARKKINAT Suunniteltu kaaos vartija JOULU TEEMA Ei ole yhteistä yhtä joulua De_19122019_01.indd 1 12.12.2019 14.05 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 10.10.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 10 . m aa lis ku ut a VAALIT TV-tentti voi ratkaista vaalivoiton PALKAT Joko palkkasalaisuus murtuu BREXIT Vääntö ilman voittajia ILMASTO TEEMA Puhe ei enää riitä 7.3.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI De_07032019_01.indd 1 27.2.2019 11.42 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 9.5.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 9. Melkein miljoonaa kiloa ruokahävikistä on noin Kotitalouksien osuus 30 prosenttia . Suojelutoimista huolimatta Itämeri on edelleen heikossa hapessa. Mihin niitä tarvitaan. EVE Donna 3/ 19 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 3 • 20 19 / 24 . Se haluaa enemmän. Demok30042020_001-002.indd 1 21.4.2020 16.49. ONGELMA PINNAN ALLA 4/ 19 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 4 • 20 19 / 7. to uk ok uu ta X /1 9 XXX xxx XXX xxx XXX xxx 9.5.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI EU TEEMA Mikä suunta, eteen vai taakse. m aa lis ku ut a 6/ 20 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 6 • 20 20 / 26 . he lm ik uu ta 4/ 19 XXX xxx XXX xxx XXX xxx KAKKOSKUSKI Sanna Marin UUSIKAUPUNKI Tehdas kuin kaupunki PORVARIHALLITUS Työmarkkinoista vaaliteema TEEMA: Itämeren pohja on happikadon takia osin kuollut. 13.2.2020 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI LAPSET Täydellisiä vanhempia ei ole KIINA Valtio valvoo ja kontrolloi BREXIT Kova vai pehmeä tulevaisuus. 6.6.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI Kävelijä PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 13 • 20 19 / 6. ke sä ku ut a NAISET Populismi uhkaa naisten asemaa KIKY Syksyllä alkaa kiky-vääntö POLITIIKKA Oikeistossa on ahdasta De_06062019_01.indd 1 29.5.2019 14.31 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 13.2.2020 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 20 / 13 . hu ht ik uu ta 30.4.2020 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI KIRJAT Satuja ympäristökriisistä HÄVITTÄJÄ Suorituskyky vai testosteroni TALOUS Suo siellä, korona täällä Tilaajapalvelu: 09 7010 500 / tilaajapalvelu@demokraatti.fi / www.demokraatti.fi/tilaa-lehti PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 24.1.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI 3 • 20 19 / 24 . m aa lis ku ut a 26.3.2020 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI PIKKARIT Alusvaatteiden historiaa TAITEILIJAJUHLA 50 vuotta eduskuntaa JÄRJESTÄYTYMINEN Liitto houkuttaa koulutettuja EU TEEMA Turvallinen Eurooppa Stressitesti Korona syöksi maailman ja Suomen kaaokseen. 8/ 20 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 8 • 20 20 / 30 . lo ka ku ut a INKATUTKIJA Suomen Indiana Jones FEMINISMI Kaikkien tasa-arvoa ÖLJYKENTTÄ PALAA Iran vetelee naruja Lähi-idässä 10.10.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI Kansan kukkarolla De_10102019_01.indd 1 2.10.2019 14.46 PAL.VKO 2020-20 00 74 43 -2 00 8 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI X • 20 20 / 26 . Kansa paljastaa kyntensä kaduilla. he lm ik uu ta X /1 9 AVARUUS TEEMA Onko siellä ketään. Päästökompensaatiosta uhkaa tulla anekauppaa. sy ys ku ut a De_12092019_01.indd 1 4.9.2019 9.57 Politiikka ajautuu umpikujaan. 14 /1 9 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 14 • 20 19 / 20 . Nyt hän on myös pääministeri. Valentin Kononen ei ole jättänyt lajiaan. 17 /1 9 TEATTERITEEMA Kulisseissa ja katsomossa SE LYHENEE Vastustajia riittää, mutta työaika lyhenee MCAMMATTI Hampurilainen työuralla 12.9.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI Sisukas ENERGIA TEEMA Hiiletön tulevaisuus PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 17 • 20 19 / 12 . Tilaa Demokraatti 39 € neljä kuukautta Tarjous koskee vain uusia tilauksia. Markkinatalous ei riitä Kiinalle. 23.5.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI DIILI PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 12 • 20 19 / 23 . to uk ok uu ta X /1 9 XXX xxx XXX xxx XXX xxx 12 /1 9 TEEMA: Suomi pistää hävittäjiin jopa kymmenen miljardia euroa. he lm ik uu ta MUISTA LAITTAA LEHDEN NUMERO JA PÄIVÄMÄÄRÄ KANTEEN JA SELKÄÄN! X /1 9 TAIDE Surrealismin mysteerio Helsingissä TRUMP Suosikki vastoin odotuksia OMA TALOUS Velkavankeus vaanii TEEMA: Pelkän peruskoulutuksen varaan jääneitä nuoria uhkaa usein työttömyys ja syrjäytyminen. lo ka ku ut a X /1 9 TEEMA: Verotuksen painopiste siirtyy kulutukseen. SEURAA UUTISIA VERKOSSA LÄPI KESÄN: DEMOKRAATTI.FI De_20062019_01.indd 1 25.7.2019 13.30 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 23.5.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 23 . Oho! 7/ 19 HYVÄ HOIVA Norja, hoitotyön onnela EI ASEILLE Työmaana rauha HALLITUS Sipilän kiemurainen ero ASUMINEN TEEMA Suomi muuttaa – ja muuttuu 21.3.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI De_21032019_01.indd 1 14.3.2019 9.26 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 12.9.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 12 . m aa lis ku ut a MUISTA LAITTAA LEHDEN NUMERO JA PÄIVÄMÄÄRÄ KANTEEN JA SELKÄÄN! 6/ 19 XXX xxx XXX xxx XXX xxx Rauhanneuvottelija Hussein al-Taee haluaa luottaa ihmiseen, vaikka työ on harmaannuttanut hänen hiuksensa. he lm ik uu ta 21.2.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI De_21022019_01.indd 1 13.2.2019 14.20 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 7.3.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI 6 • 20 19 / 7. PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 19 • 20 19 / 10 . 16 /1 9 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 16 • 20 19 / 29 . ta m m ik uu ta 3/ 19 TYÖPAIKAT Tarvitaanko vielä pääluottamusmiestä. Hyvän tähden 6/ 19 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 6 • 20 19 / 7. m aa lis ku ut a X /1 9 Vuoden valtuutettu -kilpailun voitto oli Minna Räsäselle yhtä iso yllätys kuin valtuustopaikka. elo ku ut a BORIS PELURI Panoksena brexit ja Britannia TYÖMARKKINAT Kuinka käy kikyn. ta m m ik uu ta 24.1.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI DE_24012019_01.indd 1 17.1.2019 11.38 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 7.2.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI 4 • 20 19 / 7. Reaalitalouteen sotkeutuu myös psykologia ja pelko. sy ys ku ut a X /1 9 XXX xxx XXX xxx XXX xxx Nourdeen Toure matkasi kaksi vuotta Togosta Suomeen, sopeutui uuteen maahan ja luo nyt uraa ammattinyrkkeilijänä. PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 11 • 20 19 / 9. vuodessa. Yritysjohtaja ja liikunnan puolestapuhuja