22 Maailma haltuun Lupaava esikoisohjaaja TEATTERITEEMA. Hinta 3 € 30. Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja . . 29 Tehtaanmyymälä Vanha talvitie 8, Helsinki Chef Wotkin’s palvelutiski Prisma Itäkeskus Vanhanlinnantie 1, Helsinki Lisätietoja: www.wotkins.fi Keittiömme suomalaiset kpl. ELOKUUTA 2018 N0 35 LENITA AIRISTO
ELOKUUTA 2018 Lehdessä 6 Hallitus on Suomen yrittäjien asialla 8 Uutiskertaus: Sote ei vain etene 9 Demokraatti.fi 10 SDP:n kansanedustajista suurin osa hakee jatkokautta 12 Macron, yllättäjä 15 SDP risteili kohti vaaleja 18 Kesämaisemani 19 Kielikylpy 20 Syvässä päässä 21 Älä huku omeniin 22 Olipa kerran minä: Lenita Airisto 26 Parturiin ja paukulle 29 Kasvot peilissä: Emma Kari 29 Teatterisyksy 32 Äidinmaa on kunnianosoitus suomalaiselle naiselle 34 Syksyn teatterisato tarjoaa draamaa 38 Gabrielin paluu 40 Elokuvat: Rannalla 41 Sivustakatsoja 42 Mielipiteet 43 Järjestöt 45 Ristikko 46 Televisio 48 Horoskooppi, Närästäjä, Radio 15 Liike 29 Kulttuuri 21 Elämä 6 Politiikka 3 Mikä meno, Kaisa Penny. Viikon valinta 10 Hiiohoi! Aalloilta löytyivät hyvät eväät eduskuntavaaleihin.. www.pam.fi www.teollisuusliitto.fi Osa kansanedustaji sta pohtii valintaa eduskunnan ja Brysselin välillä. WWW.JYTYLIITTO.FI Ammattiliitto Nousu ry .org www. 2 30. 4 Pari valittua sanaa, Ville Ranta, Opposition ääni 5 Pääkirjoitus, Kohtaaminen Lenita Airiston kanssa Kannen kuva: Jani Laukkanen Ota meihin yhteyttä! www.paperiliitto.fi www.pau.fi Tervetuloa ?näkymään ?omalla ?ilmoituksella Ota yhteys: Aila Pääkkö 097010560 www.pardia.fi JYTY KUULUU LÄHELLE JA KAUAS
Voimaeläimesi on kissa, miksi. ELOKUUTA 2018 KUULUMISIA KENTILTÄ TEKSTI HEIKKI SIHTO . Nyt sellaista ei ole kotona. Ja onhan kissa hienolla tavalla omavaltainen ja itsenäinen. Mutta kyllähän politiikka on usein enemmän sirkusta kuin oikea sirkus. Isoja ja tärkeitä asioita. Syksy on lähtenyt hienosti liikkeelle, ja paljon uutta kiinnostavaa on tulossa. Kissamainen ajatusten hautoja Mikä meno Kaisa Penny, Kalevi Sorsa -säätiön toiminnajohtaja. Mitä nyt itse haudot. Pendelöit Tampereen ja Helsingin väliä. Se, että saa vaikeita asioita onnistumaan. Lehtikuva / Martti Kainulainen K up la Ja minulle kun väitettiin, että kesäparta lisää uskottavuutta ja parantaa vientiä.. 3 30. Oikein hyvä meno. Ööö, (naurua) Hämeenlinna. Työasioista etenkin Eurooppa-kysymyksiä ja meille Sorsa-säätiöön tulevia uusia tyyppejä. Kissassa yhdistyy suunnaton tehokkuus ja auringossa makaamisesta nauttivan peruslaiskuus. Politiikassa ja sirkuksessa on paljon yhteistä, kumpikin perustuu luottamukseen. Vaikkapa paljon uusia tutkimuksia, aiheina muun muassa terveyspolitiikka eli miten terveydenhoitojärjestelmää pitäisi kehittää, Emun tulevaisuus ja lapsiperhepolitiikka. Johdit Tampereella sirkuskoulua, onko politiikassa enemmän sirkusta kuin oikeassa. KUVA NORA VILVA Kyllähän politiikka on usein enemmän sirkusta kuin oikea sirkus. Teen yleensä töitä koko matkan ajan ja katson lähinnä tietokonetta ja kahvikuppia. Tosin sirkus on kurinalaisempaa, sillä siinä ei ole varaa sooloiluun. Mikä oli hienointa trapetsitaiteilussa. Jostain syystä havahdun aina Hämeenlinnan kohdalla katsomaan, missä mennään. Mikä on junasta katsottuna paras paikka tällä välillä. Kissa on aina ollut tärkeässä roolissa elämässäni. Mitä ajatushautomossa on menossa. Se, että uskaltaa haastaa itsensä yrittämään asioita, joita pitää melkein mahdottomana
ELOKUUTA 2018 VIIKON VIISAUS » Arvo Ylppö: Kun unohtaa sen, mitä ei voi muuttaa, on onnellinen. SDP ei tee samaa virhettä, vaan hakee kansainvälisen kasvun moottorit yhdessä eri toimijoiden kuten yritysten ja koulutussektorin kanssa. Ensi kevään eduskuntavaaleja kohti mentäessä onkin mielenkiintoista seurata, kuinka nykyiset ja tulevat kansanedustajat toteuttavat nyt osoittamaansa huolta käytännössä. koulutukseen ja tutkimukseen, keskitytään osaamiseen ja ison kuvan muutokseen sekä kiinnittymiseen Euroopan väyläverkkoihin. SDP:n pitää uskaltaa katsoa nyt vuoteen 2030 ja tehdä konkreettinen ja uskottava polku, jotta koko Suomi voi menestyä kuten Vaasa. 4 30. Häyry sanoi ääneen sen mitä moni kunnan tai maakunnan isä tai äiti ei sano: lopetetaan yksittäisten tienpätkien ja paikallishankkeiden ”pekkarointi” ja otetaan laajempi ote, jossa palkinnotkin ovat eri luokkaa. Osaaminen on tässä keskiössä, koska pieni maa ei voi menestyä Pari valittua sanaa Hyvä tuleva kansanedustaja, KESKUSTALAISET TAPANI TÖLLI ja Seppo Kääriäinen kertoivat viime viikolla päättävänsä pitkän edustajataipaleensa. Se tarkoittaa miljoonien eurojen vientija verotuloja, joilla hyvinvointiyhteiskunnan palvelut voidaan rahoittaa. Hyvinvointivaltiota ja sosialidemokratiaakin on hankala tehdä ilman tuloja. Strategiapapereita on laatikot täynnä, mutta tekijöistä ja näkijöistä on kova pula. Kuin kuorossa konkarien sanat todettiin viisaiksi ja paneutuneen mietiskelyn arvoisiksi. Konkarien jäähyväisten alla useat jatkokautta hakevista kollegoista nyökyttelivät Töllin ja Kääriäisen huomioille sosiaalisessa mediassa. Eurooppalainen ja pohjoismainen ulottuvuus ovat meille tärkeitä. Ville Ranta Vasa kan visa vägen OTSIKKO ON RUOTSIKSI ja aivan tarkoituksella, koska Vaasan kohdalla kannattaa pysähtyä molemmilla kotimaisilla kielillä. Jos koko Suomella menisi yhtä hyvin kuin Pohjanmaalla, meillä ei olisi tarvetta puhua jatkuvasti soten rahoituksesta, sen puutteesta ja kestävyysvajeesta. Lisätään panostuksia Opposition ääni VILLE SKINNARI ilman, että se erottuu osaamisellaan. Englanninkielinen ilmaisu ”the benefit of a doubt” kääntyy vähän kankeasti suomeksi. Kelpaisiko tämä poliitikoille ohjenuoraksi muutenkin kuin hymistelyissä, kysyy Demokraatin väki Halutaanko toista oikeasti ymmärtää?. Sipilän hallitus teki sen virheen, että valitsi elinkeinoelämän puolesta millä elementeillä Suomi menestyy. Annetaanko kilpailijoiden kommenteille arvoa silloinkin kun ne eroavat omasta ajattelusta ja halutaanko toista oikeasti ymmärtää. Tutkimusja kehityspanostuksissa Suomi syöksyy parhaillaan pois kehityksen kärjestä. Kasvu tulee idästä ja siksi Silkkitie väylänä Aasian kasvumarkkinoille pitää näkyä väyläratkaisuissa. Kirjoittaja on kansanedustaja ja SDP:n varapuheenjohtaja. Oikeusterminä sillä viitataan syyttömyysolettamukseen, mutta arjessa siihen, että uskotaan toisesta mieluummin hyvää kuin pahaa. Miksi Vaasa menestyy lähes kaikilla mittareilla. Hän kehotti seuraavaa hallitusta uudistamaan Suomea osaaminen ja tekeminen edellä. Vaasa teki 1990-luvulla rohkeita valintoja ja halusi olla jossain maailman paras. Sipilän polku ei vie kansainvälisessä kilpailussa pitkälle, vaan päättyy maakuntien rajoille. Sen merkittävin veturiyritys Wärtsilä kertoi juuri uudesta 200 miljoonan euron investoinneista. Se on onnistunut synnyttämään kansainvälisesti menestyvän energiateknologian kokonaisuuden, jonka arvo on noin viisi miljardia euroa. Kummankin lähtöilmoitusta säestivät lähtöhaastattelut, joissa he ilmeisen vakavina arvostelivat nykyistä poliittista keskustelukulttuuria. Vääristelyn ja tahallisen väärinymmärryksen eetos helpotti henkilökohtaisen ratkaisun tekemistä. Julkisen sektorin tehtävä on luoda menestymisen olosuhteet. Vaasan kaupunginjohtajan Tomas Häyryn asenne on poikkeuksellisen laajakatseinen ja se näkyy
Liekö kesän kuumuus ja Itämerellä hätkähdyttäneet sinilevälautat tehneet vaikutuksen, sillä budjettiterveisten lisäksi pääpuolueiden kokouksissa korostettiin jälleen kerran huolta ympäristöstä. Siellä onnistaa. Kummallista puolueelta, jonka tausta on ennen kaikkea ympäristöasioissa. 5 30. Mutta ehkä torilla kahvitelleiden kansalaisten puheissa on myös siemen sitä kuuluisaa totuutta. JK. Miksi tätä ei sitten toteuteta. Heillä on kaikki valta sorvata konkreettiset keinot, joilla Suomesta tehdään suunnannäyttäjä. Puhelinvaihde: 09 7010 41 Päätoimittaja: Mikko Salmi, 09 7010 504, mikko.salmi@demokraatti.fi Myyntijohtaja: Aila Pääkkö, 09 7010 560, ilmoitukset@demokraatti.fi Toimituspäällikkö (viikkolehti): Heikki Sihto, 09 7010 516 Toimituspäällikkö (verkko): Rane Aunimo, 09 7010 553 Kustantaja: Kustannus Oy Demokraatti Painopaikka: Lehtisepät Oy, Tuusula ISSN-L 2242-6892 Demokraatti, ISSN 2242-6892 (painettu), ISSN 2242-6906 (verkkojulkaisu) Käyntiosoite: Siltasaarenkatu 18–20, C-rappu, 6. Ajankohtakin olisi otollinen. Lenita Airisto ajaa tottunein ottein ja paheksuu kävelytiellä poukkoilevia pyöräilijöitä. Sosialidemokraatit ovat kertoneet Itämeri-tavoitteistaan ja Pariisin ilmastosopimusta kunnianhimoisemmasta pyrkimyksestään tehdä Suomesta hiilineutraali jo 2040-luvun alkupuolella. Jos Suomi haluaa osoittaa johtajuutta ilmastotaistelussa, mikä olisikaan parempi paikka kuin heinäkuussa 2019 alkava EU-puheenjohtajakausi. kerros, 00530 Helsinki Postiosoite: PL 338, 00531 Helsinki Uutistoimitus: 09 7010 555 Sähköposti: toimitus@demokraatti.fi Sähköpostit: etunimi.sukunimi@demokraatti.fi Politiikka: Simo Alastalo, 09 7010 437 Elämä: Nora Vilva, 09 7010 528 Demokraatti.f i TILAAJAPALVELU Puhelin: 09 7010 500 tilaajapalvelu@demokraatti.fi Kulttuuri: Rolf Bamberg, 09 7010 539 Liike: Anna-Liisa Blomberg, 09 7010 459 LENITA AIRISTON HAASTATTELU SIVULLA 22 Sähähtävää energiaa Valkoinen mersu kaartaa hotelli St. Mutta mitäpä jos pääpuolueiden johto kokoontuisi jo syksyllä tekemään ”Suomen ilmastosopimuksen”. Vapaata parkkipaikkaa ei löydy, vaihdamme suuntaa Karuselli-ravintolaan. Ainakin julkisen keskustelun mukaan tahtotilaa suurilta puo lueil ta näyttäisi löytyvän. – Näin säilytän itseluottamuksen ja ennen kaikkea uskoni siihen, että pärjään naisena. Ja kärkkäiden tviittien perässä kouhottavalla medialla on roolinsa edellä esitetyn mielipiteen syntymisessä. Viime aikoina on toistettu jatkuvasti, miten politiikka on rikki. Tehdessäni vaikeita päätöksiä en katso taakseni. Vihreiltä on nähty viime viikkoina paljon kärkkäitä ja jopa mustasukkaisiakin kommentteja muiden puolueiden ympäristötavoitteista. Hänen seurassaan on energisen hauskaa, samalla oppii lyhyessä ajassa paljon. Georgesin pääovelle. Kohtaaminen TEKSTI JA KUVA VIRPI KIRVES-TORVINEN Onko ympäristöstä konsensuksen palauttajaksi P uolueiden eduskuntaryhmät kokoontuivat viime viikolla kesäkokouksiinsa. ELOKUUTA 2018 Seuraa meitä Facebookissa, Twitterissä ja Instagramissa. Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) esitti puolestaan Vantaalla, että Suomesta pitää tehdä ilmastonmuutoksen vastaisen taistelun suurvalta. MIELIPIDEPALSTA mielipide@demokraatti.fi Demokraatti/mielipide PL 338, 00531 Helsinki Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. Se on hyvin voimaannuttavaa. Airisto menee juttelemaan heti omistajan kanssa koirasta. Airisto on joitakin kertoja lopettanut yhteistyön sikseen, jos on todennut, ettei hänen työtään arvosteta. Airisto osoittautuu käytännölliseksi, sydämelliseksi ja huolehtivaiseksi. Toisaalta pitää muistaa, miten vielä kesäkuussa Sipilä puhui Sotkamossa ”realistisen ilmastopolitiikan”, turvetuotannon ja puuhakkeen käytön puolesta. Kiihkeänä vaalivuotena puolueet haluavat erottautua toisistaan haastamalla toisiaan. Mitäpä jos pääpuolueiden johto kokoontuisi jo syksyllä tekemään ”Suomen ilmastosopimuksen”. Minun pääomani on korvien välissä, hän sanoo. Viimeisimpänä asiasta huolensa esitti Helsingin Sanomissa väistyvä kansanedustaja Tapani Tölli (kesk.) Olisiko ympäristöpolitiikasta konsensuksen pelastajaksi. Suuntaamme hänen toiveestaan kohti ravintola Löylyä. Ravintolan lattialla makaa newfoundlandinkoira. Kokoomus julkaisi ”keskustelupaperin”, jolla eri tahoja haluttiin kutsua keskustelemaan Suomen ympäristötavoitteista. Osana sosialidemokraattien hyvähenkistä kesäkokousta kansanedustajata jalkautuivat Tammelantorille. Vihreiden moninaiset, realistiset ja epärealistiset tavoitteet eivät kaikki mahdu tähän. Myös kepulta, ainakin jos Sipilän viimeisimpiä puheita on uskominen. Eikö olisi hyvä, jos muut puolueet kiristävät tavoitteitaan ilmastonmuutoksen vastustamiseksi. Vaikuttaa, että vihreät yrittää omia teemaa itselleen. Varmasti eduskunnassa yhä myös harjoitetaan yhteistyötä. Pääministeri ei ole ensimmäinen ja tuskin viimeinenkään, joka haluai si tehdä Suomesta ilmastonmuutoksen vastaisen taistelun suurvallan. Parlamentaarisesti kirjatut päätökset voisivat kestää paremmin myös hallitusneuvottelut ja ensi vaalikaudella työtä voisi jatkaa hallituskokoonpanosta riippumatta. Vaikka haastattelukierros ei ole tilastollisesti kestävä, kaikki Demokraatin jututtamat kuulijat nostivat muiden huoliensa ohella esiin, miten poliittinen päätöksenteko keskittyy entistä enemmän riitelyyn yhteistyön sijasta. Perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895. Päätöksiä etenkään suurissa asioissa ei väitteen mukaan saada aikaiseksi
ELOKUUTA 2018 P Politiikka Tuottaja: Simo Alastalo 09 7010 437 simo.alastalo@demokraatti.fi VIIKON TWIITTI » Osmo Soininvaara: Suomen talous on tuhottu kaksi kertaa (1989 ja 2007) nousukauteen sijoitetuilla veronalennuksilla. Kovaa tutkimusnäyttöä ei ole maltettu katsoa. Sundin mukaan uskonvaraisen uudistuksen taustalla on ministereiden puheiden perusteella Suomen yrittäjät ja heidän jäsenkyselynsä. STTK:n pääekonomistin Ralf Sundin mukaan irtisanomissuojan heikentämisen tehosta työllisyysasteen nostajana ei ole näyttöä. Se on arvaus ja uskon asia, Sund sanoo. – Hallituksella on pettänyt kontrolli. – Aineisto on niin epätieteellistä kuin suinkin. Hallituksen kaavailema irtisanomissuojan heikennys uhkaa sytyttää työmarkkinasodan J uha Sipilän (kesk.) hallituksen kevään kehysriihen työllisyystoimet ovat olleet alusta saakka vastatuulessa. Mitä muuta he voisivat omalle järjestölleen vastata. En nojaisi siihen pätkääkään. Olemattomaan näyttöön ovat arvioissaan kiinnittäneet huomiota myös Palkansaajien tutkimuslaitos (PT) ja Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA). Yritykset toteavat, että jos irtisanomista helpotettaisiin, he palkkaisivat mahdollisesti vähän lisää työvoimaa. He unohtavat, että naapuriyritys saisi täsmälleen saman edun. Esitys on yhdentekevä. – Tämä on aika härskiä lobbaamista ja edunvalvontaa Suomen yrittäjiltä ja se on purrut poikkeuksellisen hyvin hallitukseen. Eivät he mieti kokonaisuutta vaan omaa asiaansa. Härskiä edunvalvontaa Sundin mukaan työllisyysasteen nostaminen on tavoitteena jalo ja kannatettava, mutta toimenpiteiden, joilla siihen pyritään, tulisi perustua huolelliseen ja laadukkaaseen ar viointiin. Uudistuksia uskon varassa ” Suomen yrittäjien härski lobbaus on purrut poik keuksellisen hyvin hallitukseen. Nyt syksyn työmarkkinariitaa viritellään irtisanomissuojaan kaavailtujen heikennysten ympärille. Kilpailuneutraliteetin kannalta pieniin yrityksiin kohdistettu muutos olisi Sundin mukaan ongelmallinen. Samalla Sund muistuttaa, ettei irtisanomissuojan helpottaminen alle 20 hengen yrityksissä aiheuttaisi myöskään katastrofia. Hallitus pyrkii uudistuksellaan kannustamaan yrityksiä palkkaamaan enemmän ihmisiä. Toimien tarkemmat yksityiskohdat kerrotaan julki sen jälkeen, kun SAK:n jäsenliitot ovat keskustelleet niistä keskenään. – Tutkimuksen näkökulmasta meillä ei ole edes puoliksi vakuuttavaa faktaa siitä, että tavoite täyttyisi. Jos on epäselvää, että purevatko keinot ollenkaan, niin niihin ei pidä ryhtyä. – Jos poikkeuksia ryhdytään tekemään yrityskoon tai sijainnin tai. Julkisuudessa eniten puhuttanut alle 30-vuotiaiden työntekijöiden perusteeton määräaikaisuus kaatui jo heinäkuun alussa poliittiseen mahdottomuuteensa. Ei sinne päinkään. Suurena päämääränä on Suomen työllisyysasteen nostaminen. Teollisuusliitto on jo päättänyt ”mittavista järjestöllisistä toimista” mikäli hallitus ei vedä pois esitystään helpottaa työntekijöiden irtisanomista alle 20 hengen yrityksissä. 6 30. Ei voi edetä toivotaan toivotaan -mentaliteetilla. – Ekonomistina on todettava, ettei näyttöä ole myöskään siitä, että tapahtuisi dramaattinen muutos kuten esimerkiksi 50 000 ihmisen irtisanominen
Olematta juristi mielestäni tämän pitäisi kaatua samalla perusteella kuin esityksen alle 30-vuotiaiden perustettomista määräaikaisuuksista, Sund sanoo. Pihlajalinnan hanskat tiskiin -päätöstä ja hallituksen pelottelua, että soten kaatuminen johtaisi parinsadan miljoonan euron lisäkustannuksiin.. Sund viittaa muun muassa aktiivimalli 1 -nimellä tunnettuun työttömyysturvan uudistukseen, joka leikkaa työttömyysturvaa yksilötasolla. Irtisanomissuojasta arvovaltakysymys Sundin mukaan hallitus on kikyn yhteydessä antamiensa lupausten suhteen vähintäänkin harmaalla alueella. Toinen esityksen ongelma on työntekijöiden yhdenvertaisuus, johon on kiinnittänyt huomiota muun muassa SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne. – Olen harmissani, että sopimusyhteiskunnan rajoja koetellaan. Työmarkkinapolitiikan tavat ovat olleet hakusessa eikä pöydässä annettujen lupausten merkitys ole ollut selvillä. Myöskään yhteistyö uudistuksissa ei ole sujunut ay-liikkeen toivomalla tavalla. – Tämä hanke on vielä monen mutkan takana. Periaatteellisella tasolla hallituksen työvoimapoliittiset panokset ovat Sundin mukaan kovia. Tämä kuitenkin kohdistuu ihmisiin sen perusteella. – Kun työsuhteen ehdoista ei keskitetysti sovita, on kaikki poliittisessa pöydässä. Tunne on paikka paikoin aika vahva. Suomen yrittäjillä on sinne suora yhteys. – Onko se yhteistyötä, jos kutsutaan keskustelemaan ja sanotaan, että näin tehdään joka tapauksessa. 7 30. Mitään yksittäistä asiaa ei luvattu, mutta annettiin ymmärtää, että jos laitatte nimen paperiin, työttömyysturvaa ei kikyn aikana leikata ja työmarkkinauudistuksissa tehdään yhteistyötä. KETÄ SANANVAPAUS KOSKEE Pilapiirtäjä Ville Ranta pohtii piirroksessaan, keitä sananvapaus Suomessa koskee ja missä yhteydessä. – Sopimusjärjestelmää 40 vuotta tehneenä se kirjoittamaton osa on ehkä vähän toisenlainen kuin ihmisellä, joka tulee ulkopuolelta ja hyppää kylmään veteen, Sund toteaa. Pelissä alkaa olla jo arvovaltajuttuja. – Suomen yrittäjät on römeltäjä, joka mekastaa ja pitää kovaa ääntä. Sund epäilee, että taustalla voi olla myös hallituksen kokemattomuus. He ovat olleet pontevammin liikkeellä teettämässä erinäköisiä kyselyjä ja suurentelemassa niiden vaikutusta. Hän sanoo markkinoiden päässeen Suomessa isännäksi. Sopimusyhteiskunta on suomalainen kilpailuvaltti. ELOKUUTA 2018 Osmo Soininvaara: Suomen talous on tuhottu kaksi kertaa (1989 ja 2007) nousukauteen sijoitetuilla veronalennuksilla. HISTORIALLISEN HUONO HALLITUS Aimo Massinen ruotii kolumnissaan hallitusta. Simo Alastalo Demokraatti TURHAA SOTE-PELOTTELUA Emeritusprofessori Martti Kekomäki ruotii blogissaan mm. – Ay-liikkeessä on moraalista närkästystä siitä, että meitä vedätetään. Suomen yrittäjät on hyötynyt murroksesta, jossa on muuttunut muun muassa keskusjärjestöjen rooli. Sundin mukaan poliittinen oikeisto ja Suomen yrittäjät ovat löytäneet uudistuksiinsa sosiaalisen tilauksen, jota perustellaan kritiikittömästi työllisyysasteen nostamisella. Sillä on paljon ystäviä tässä hallituksessa. Viikon luetuimmat 1 2 3 DEMOKRAATTI.FI POLITIIKKA POLITIIKKA POLITIIKKA minkä tahansa muun mukaan, se on puhtaan opin kannalta kyseenalaista. – Se, minkä kokoisessa yrityksessä ihminen sattuu työskentelemään, on hänestä itsestään riippumaton ominaisuus. – Jos sanoisi rumasti, niin härskiys on kasvanut. – Kun kikyä ajettiin, olin Sipilän kanssa puhumassa Pamin hallituksessa ja kuulin hänen lupauksensa. En hämmästyisi, että sekin vedettäisiin pois. ”Suomessa ei ole koskaan ollut näin huonoa hallitusta”, Massinen kirjoittaa. Heillä on nyt strategisesti vahvempi asema. Vähän haisee sellainen, että sanoja on syöty
Ay-liike on jo ilmoittanut vastatoimista, jos hallitus pitää kiinni irtisanomissuoHEIKKI SIHTO toimituspäällikkö heikki.sihto@ demokraatti.fi Miksi hallitus ajaa itseään nurkkaan. Tämä taas edellyttäisi, että eduskunnan sosiaalija terveysvaliokunta saisi sote-mietintöluonnoksensa valmiiksi syyskuussa. jan heikentämisesta. – En ainakaan itse usko tähän aikatauluun tai ainakin se on niin tiukka, että se vaatisi ihan hirveästi sote-valiokunnalta töitä. Etenkin, kun eduskuntavaalit ovat jo ensi keväänä. On mielenkiintoista, että hallitus on jälleen kerran valmis vääntöön ay-liikkeen kanssa. ELOKUUTA 2018 SOTE Jälkimaku TOIMITTAJA KOMMENTOI VIIKON TAPAHTUMIA I stuva hallitus on kunnostautunut tehtailemalla esityksiä, jotka se on joutunut myöhemmin perumaan. Ay-liikkeen voimatoimet kun ovat yleensä näkyneet SDP:n kannatuksen kasvuna. SDP:n Antti Rinne sanoi, että näkemyserot hallituksen ja opposition välillä eivät ole millään tavalla muuttuneet. Ja pelissä on tietenkin myös hallituksen arvovalta. Nyt se on ajamassa itseään hankaukseen ay-liikkeen kanssa suunnitelmalla helpottaa yksilöllisiä irtisanomisia alle 20 työntekijän yrityksissä. Hallituksen tavoite on, että soteja maakuntapaketista voitaisiin äänestää eduskunnassa marraskuussa ja presidentti vahvistaisi paketin ennen joulua, jotta maakuntavaalit voitaisiin pitää toukokuussa. Vasemmistoliittoa sote-palaverissa edustanut kansanedustaja Aino-Kaisa Pekonen istuu valiokunnassa. Tästä huolimatta monet asiantuntijat pitävät esityksen työllistämisvaikutuksia marginaalisina. – Heillä on tässä tämmöinen hätämieliala, ja kaikki keinot pyritään ottamaan käyttöön, vihreiden Touko Aalto arvioi. Soteja maakuntauudistuksessa jo muutenkin ryvettynyt hallitus ei ehkä halua uutta arvovaltatappiota, kun sen kansanedustajat ovat siirtymässä vaalikentille. Hallituksen keskeinen huolenaihe on aikataulu. Pidän kyllä ihmeenä, jos tämä tässä aikataulussa eduskunnassa etenee. SAK:n hallitus käsittelee vastatoimia kokouksessaan ensi maanantaina. Irtisanomissuojan heikentäminen koskisi reilua kolmasosaa palkansaajista. Oppositiojohtajien mukaan paljonkin tekeillä olevasta lainsäädännöstä on hyödynnettävissä jatkossa, mutta he eivät hyväksy hallituspuolueiden ajamaa valinnanvapausja maakuntamallia. Suomen yrityksistä yli 90 prosenttia on sellaisia, joissa on alle 20 työntekijää. Kyseessä voikin olla jonkinlainen diili Suomen Yrittäjien kanssa, jonka pitkäaikaisia tavoitteita on irtisanomissuojan heikentäminen. – Sen pohjalta, mitä kuulen eduskunnasta eri puolueiden sosiaalija terveysvaliokunnassa istuvilta ihmisiltä, tuntuu mahdottomalta, että tällä aikataululla mentäisiin eteenpäin, Rinne arvioi. Kokouksesta poistuneiden oppositiojohtajien mukaan palaveri ei tarjonnut olennaista uutta. 8 30. – Se perusasetelma on edelleen sama, että me emme halua tämän syntyneen lehmänkaupan perusteella viedä eteenpäin tämmöistä kokonaisuutta, jossa siirretään merkittävä osa yhteisistä varoista voitontavoittelurityksille, Rinne tiivisti. – Ne näkökulmat, mitkä ovat olleet esillä keväänkin mittaan, ovat edelleen olemassa, Rinne sanoi. Demokraatti Uutisviikko KOONNUT HEIKKI SIHTO. Oppositiosta arvellaan kokouksen järjestämisen syyksi hallituksen hätää ja paniikkia uudistuksen suhteen. Kyse ei ole pienestä asiasta, sillä irtisanomissuojan heikentäminen koskisi reilua kolmasosaa palkansaajista. ”Tällä aikataululla sote tuskin etenee” Soteja maakuntauudistuksen ylimmän virkamiesjohtajan, alivaltiosihteeri Päivi Nergin maanantaina järjestämä soten ”tilannekuvapalaveri” ei vakuuttanut oppositiopuolueiden puheenjohtajia. Teollisuusliiton hallitus jo päätti ”mittavista järjestöllisistä toimista”, jos hallitus ei peräänny
ELOKUUTA 2018 Lisää uutisia ja kommentteja: Lue Demokraatti.fi Lisää uutisia: Demokraatti.fi Pro gradun arvoista vilppiä Kansanedustaja Laura Huhtasaaren (ps.) pro gradu -työstä selvityksen tehnyt Helsingin yliopiston kasvatustieteen professori Patrik Scheinin arvioi, että Huhtasaaren tutkinnon perumista harkittaisiin vakavasti, jos opinnäytetyö olisi tuoreempi. 62 prosenttia kainuulaisista valtuutetuista pitää valmiuksia hyvinä. – Olen kesän aikana tullut vakuuttuneeksi, että Suomella on tässä kokoaan suurempi tehtävä. Hän muistuttaa, että SDP on ilmaissut tukensa maatalouden kriisipaketille. Ja taas maailmanmestaruus Suomeen Suomalaisten Jesse Vainikan ja Topias Taavitsaisen joukkue voitti Dota 2 -videopelin maailmanmestaruuden sunnuntaina. Asia voitaisiin hänen mukaansa selvittää osana supermuseohanketta. Myös Eteläja Pohjois-Karjalassa, Eteläja Pohjois-Pohjanmaalla, Kymenlaaksossa ja Satakunnassa enemmistö valtuutetuista on samalla kannalla. Soinin väsähtänyt EU-vastaisuus vaarantaa viljelijöiden edut SDP:n kansanedustaja ja maaja metsätalousvaliokunnan jäsen Tytti Tuppurainen ihmettelee ulkoministeri Timo Soinin (sin) Maaseudun Tulevaisuuden kolumnia, missä tämä haukkui sekä EU:n että SDP:n maatalouden vastustajiksi. Scheinin mukaan opinnäytetyö sisältää sekä vilppiä että piittaamattomuutta hyvästä tieteellisestä käytännöstä luokiteltavia osioita. Voittopotti on yhteensä 11 miljoonaa dollaria eli noin 9,5 miljoonaa euroa. Tuppuraisen mukaan Soini levittelee jälleen omaa totuuttaan. – Suomalainen koulutus tunnetaan maailmalla. Voimme luoda Finnish education experience centre -kokonaisuuden, joka palvelisi omaa koulutuksen kehittämistä että vetonaulana vieraille, Pilvi Torsti sanoo. Suurlähettiläspäivillä puhuneen Sipilän mukaan Euroopan on otettava johtava rooli ilmastonmuutoksen vastaisessa torjunnassa. Oleellista on huolehtia, että valmisteilla oleva EU:n maatalouspolitiikan uudistus ja monivuotinen budjettikehys ovat Suomelle suotuisia, Tuppurainen sanoo. Suomi on taas kokoaan suurempi Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) haluaa Suomen olevan vuoden kuluttua vahva EU:n puheenjohtaja, joka näkyy ja jonka ääni kuuluu. Dota 2: The International on maailman suurin e-urheiluturnaus, jossa ratkotaan Dota 2 -tietokonepelin maailmanmestaruus. Odotukset oman ja Suomen talouden tilanteesta vuoden päästä jatkoivat heikkenemistään alkuvuoden erittäin vahvoista luvuista, mutta tulevaisuus nähdään silti selvästi valoisampana kuin yleensä. Kaikkiaan turnauksessa jaettiin palkintorahoja 25 miljoonaa dollaria. – Soinin väsähtänyt EU-vastaisuus vaarantaa viljelijöiden edut. Nyt tarvitaan toimia, miten suomalainen maatalous saadaan pysyvästi kestävällä pohjalle ja yhteistä tahtoa viljelijöiden tilanteen helpottamiseksi. PUOLUSTUSMINISTERI JUSSI NIINISTÖ (SIN.) KERTOI HALUAVANSA SELVITYKSEN ”PAKKOSYÖTETTÄVÄSTÄ” ”KUKKAKAALIPIRTELÖSTÄ”.. 9 30. Hänen mukaansa suomalaisen koulutuksen näyteikkuna ja elämyskeskus sopisi hyvin arkkitehtuurija designmuseon kanssa samaan kokonaisuuteen. Niinistön mukaan Putin pyrkimyksiä kuvastavat muun muassa tapaamiset Saksan liittokansleri Angela Merkelin ja Ranskan presidentti Emmanuel Macronin kanssa. Huhtasaaren gradu on vuodelta 2003 ja asia on vanhentunut, joten Huhtasaarelle myönnettyyn maisterintutkintoon päätös ei vaikuta. Lue pitkä juttu verkossa: Demokraatti.fi ”Paljonko siinä torstaisessa hernesopassa oikeasti on lihaa?” Mika Salminen ”Voi ei, nyt on kävelty jonkun egon ylitse. Loivaa luottamuksen laskua Suomalaisten usko niin kansantalouden, yritysten kuin oman talouden tilanteeseen on yhä hyvin korkealla tasolla, kertovat Tilastokeskuksen ja Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n luottamusindikaattorit. Siinä on maan tilan kannalta nyt tärkeä selvitys kyseessä!” Susanna Järvikylä ”Tällaista se on rauhan aikana, sotaherrat sotimaan omia soppatykkejä vastaan.” Juha Härkönen ”Sotaministeri haluaa lusikkansa jokaiseen armeijan soppaan.” Matti Ukkola ”Jussi puhuu asiantuntevasti raavaiden miesten ja tappajien ruokavaliosta: mieluiten raakaa lihaa ja verta pakkiin!” Tuula Nikala-Soiha ”Ei kelpaa Siniselle kuin HK:n Sininen.” Kimmo Kosonen Demokraatti.fi KOONNUT RANE AUNIMO PUOLUSTUSVOIMAT JÄRKYTTI OSAA SUOMALAISISTA KERTOMALLA KAHDESTI VIIKOSSA TARJOILTAVASTA KASVISRUOASTA. Neutraali kanta on lähes yhtä monella. Putin haluaa lähemmäs Eurooppaa Venäjän presidentin Vladimir Putinin suhtautuminen Krimiin ei ole muuttunut, mutta hän näyttää haluavan pyrkiä lähemmäksi Eurooppaa, presidentti Sauli Niinistö kertoo 70-vuotishaastattelussaan Yle Radio 1:lle. Uudellamaalla päättäjien pahimmat sote-skeptikot Kaupunkien ja kuntien valtuutetuista 43 prosenttia pitää valmiuksia toteuttaa soteja maakuntauudistus hyvinä tai erittäin hyvinä, ilmenee Kunnallisalan kehittämissäätiön kyselystä. Monien mittarien suunta on laskeva, mutta alamäki on hyvin loivaa. Epäilevimmät valtuutetut löytyvät Uudeltamaalta, jossa 44 prosenttia valtuutetuista pitää valmiuksia huonoina tai erittäin huonoina. Supermuseoon suomalaista superkoulutusta SDP:n kansanedustaja Pilvi Torsti ehdottaa, että Helsinkiin perustetaan suomalaista koulutusta esittelevä elämyskeskus. Huonoiksi tai erittäin huonoiksi valmiudet kokee 27 prosenttia valtuutetuista
Tämän lisäksi epävarma omasta tilanteestaan on vielä neljä edustajaa. Kilometrejä on tullut paljon ja ikää on 65. 10 30. Mutta nyt pohdin, olenko ensi keväänä ehdolla Euroopan parlamenttiin vai eduskuntaan. ” Perheen kanssa käytävä keskustelu on kaikista tärkein, se vaikuttaa lopulliseen ratkaisuun.. – En näe sitä oikein realistisena vaihtoehtona, että olisin ehdolla Vielä empivä Urpilainen: ”Kyllä minä päätöstä tässä kuumeisesti pohdin” taisen ja Uudenmaan piiri esimerkiksi Timo Harakan, sekä niin puolueen kuin eduskuntaryhmänkin puheenjohtajina toimivat Antit, Rinteen ja Lindtmanin. Yritän tehdä päätöksen tässä lähitulevaisuudessa, Urpilainen linjaa määrittelemättä tarkempaa ajankohtaa. päivään, jolloin Suomessa pidetään järjestyksessään 38. Politiikkaa hän ei kuitenkaan ole jättämässä. Helsingin piiri on asettanut jo viime keväänä ehdokkaikseen istuvista edustajista jo muun muassa Eero Heinäluoman, Erkki Tuomiojan sekä Tuula HaaJutta Urpilainen pohtii vielä lähteäkö ehdolle eduskuntavaaleihin. Lisäksi esimerkiksi jo vuonna 1987 eduskuntaan noussut Jukka Gustafsson on ilmoittanut asettuvansa jälleen ehdolle. Epävarmoja omasta tilanteestaan ovat puolestaan ainakin Jutta Urpilainen, Anneli Kiljunen, Harry Wallin ja Maria Tolppanen. Ja sillä saralla olisi pirun paljon töitä tehtävänä, Tolppanen pohtii. Ainoastaan pitkänlinjan poliitikot Lauri Ihalainen ja Riitta Myller ovat vahvistaneet, etteivät aio pyrkiä ensi keväänä Arkadianmäelle. eduskuntavaalit. – Mutta eri pyyntöjen kautta olen lupautunut pohtimaan asiaa vielä uudemman kerran. Olen nyt sen ikäinen, että näen ystäväpiirissäni sen, minkälaista Suomessa on ikääntyä. On harkinnan paikka, Wallin kertoo luvaten päätöksen syntyvän syyskuussa. Mutta kaksiin vaaleihin en lähde, hän toteaa viitaten eduskuntavaaleihin ja mahdollisiin maakuntavaaleihin, joita ainakin hallituksessa kaavaillaan tällä hetkellä eurovaalien yhteyteen. Tämän hetkisen tilanteen mukaan ainakin 29 SDP:n kuluvan kauden 35 edustajasta on hakemassa jatkokautta eduskuntaan ensi keväänä. Myös kesken kauden eduskuntaan nousseet helsinkiläinen Pilvi Torsti ja jyväskyläläinen Riitta Mäkinen hakevat jatkokautta, edellä mainittu vielä SDP Helsingin jäsenäänestyksen ykkössijalta. Demokraatti selvitti SDP:n eduskuntaryhmän kesäkokouksessa puolueen istuvien kansanedustajien jatkohaluja. Tämän lisäksi olen ajanut 30 vuotta junaa siinä rinnalla. Tällä hetkellä perheen kanssa käytävä keskustelu on kaikista tärkein, se vaikutmolemmissa vaaleissa. Näin on myös sosialidemokraateilla. Sen verran on aikaa ensi kevääseen ja huhtikuun 14. Myös EU-vaalit kiinnostavat. – Mutta on myös vaakakupin toinen puoli. ELOKUUTA 2018 Valtaosa SDP:n kansanedustajista hakee jatkokautta H ieman alle kahdeksan kuukautta. Maria Tolppanen ja Harry Wallin pohtivat puolestaan haluavatko jatkaa vielä politiikassa vai vetäytyä jo varmasti ansaituille eläkepäiville. SDP:n piireistä on jo myös nimetty ehdokkaita. Vaikka vaaleihin on vielä aikaa ja kannatustilanteesta voidaan puhua vasta gallup-muodossa, käy puolueiden taustalla jo kova kuhina ehdokasasettelun osalta. Hän kertoo ehtineensä jo tehdä alustavan päätöksen, ettei asettuisi enää ehdolle. – Sen verran olen kesän aikana kyennyt omaa ajatteluani jäsentämään, että mielelläni jatkan politiikassa ja koen edelleenkin paloa yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Täytän tänä vuonna 66 vuotta, ja kun seuraava kausi loppuisi, olisin 70 vuotta. – Kyllä minä päätöstä tässä kuumeisesti pohdin, Urpilainen naurahtaa. Eurovaalit pidetään toukokuun lopulla ja ehdolla voi halutessaan olla molemmissa. – Olen ollut jo vuodesta 1993 luottamustehtävissä esimerkiksi Veturimiesten liitossa, jotka ovat vaatineet matkustamista Helsinkiin. – Kyllä minua mietityttää monikin asia. Sen sijaan lappeenrantalainen Anneli Kiljunen on omasta päätöksestään vielä epävarma. Paine lähteä ehdolle on kova, se on selvä asia. Myös neljättä kauttaan eduskunnassa istuva Wallin kertoo tilanteensa olevan aidosti auki
Jo tänä syksynä on saatava uudistuksia hallituksen sote-malliin ja uudistuksia kaivataan esimerkiksi myös työvoimaja kasvupalveluihin. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö vielä tämänkin jälkeen muutoksia saattaisi tulla. Eurovaaliehdokkaansa SDP nimeää puolestaan syksyllä. – Tulevaan vaalikamppailuun kaivataan huolellisuutta ja terävyyttä, mutta ei pidä lähteä laukalle, Risto sanoi. Ylimieliseksi ei pidä ruveta vaikka kannatus olisi hyvä. – On ollut niin kovaa sotaa, ettei tässä tahdo enää tietää ketä uskoa. kaudella, ja myös tällä, ratkeaa, millaiseksi suomalainen hyvinvointivaltio muuttuu, etenkin työasioita jo vuodesta 1995 eduskunnassa esiin nostanut Tarja Filatov painottaa. – Mutta voihan SDP:n suosio tästä vielä edelleen noustakin. – Jos tällainen ylimitoitettu markkinausko jatkuu samalla vauhdilla ensi vaalikaudella, niin suomalaisesta hyvinvointivaltiosta ei ole kuin rauniot jäljellä. Yhteistyötä olisi suotavaa olla enemmän etenkin jättimäisissä hankkeissa. Siellä on kaikenlaisia hulluuksia jotka pitäisi saada muuttumaan. Topi Juga Demokraatti, Tampere. Molemmat ovat ehdolla myös ensi keväänä. Manulle oli jäänyt torilta käteen myös pottuja, Riston mukaan siksi, että ”hallituksen politiikka sen verran potuttaa”. Kaikki vetää omaan naruun päin. Pitäisi olla huolellisempi ja pitkäjänteisempi ja kuunnella kaikkia osapuolia, myöskin oppositiota, Risto tokaisi suunnaten sanansa etenkin Sipilän hallitukselle, mutta myös laajemminkin. Kampanjat starttaavat pian Listat eduskuntavaalien ehdokkaista pitää jättää viimeistään 60 päivää ennen vaaleja. Käytännössä kampanjat kuitenkin pyörähtävät käyntiin jo syksyn aikana ja esimerkiksi useat SDP:n piirit lyövät usein ehdokkaansa lukkoon marraskuun tietämillä syyskokouksissaan. Ja sitä varten olen ehdolla. 11 30. Samaa mieltä oli torilla myös käyskennellyt Aino Heinonen. – Minusta nämä ovat yhdet tärkeimmistä vaaleista, joita olen elämäni aikana nähnyt. Manu kuitenkin muistutti heti perään, että työtä on edelleenkin tehtävä. Kyllä sivistyneillä ihmisillä pitäisi olla yhteisymmärrystä, eikä vain kinata ja kinata. Jatkohalukkuutta sosialidemokraateilla tuntuu olevan paljon. Into ja kesän oiva galluptilanne näkyivätkin kesäkokouksen aikana niin edustajissa kuin yleisötapahtumissa. – Politiikka on ollut varsin poukkoilevaa kaiken kaikkiaan. ELOKUUTA 2018 Hallituksen politiikka potuttaa taa lopulliseen ratkaisuun, Kiljunen toteaa. Mutta jos ei nyt, niin viimeistään ensi kaudella ne pitäisi korjata. Muutosta hallituksen politiikkaan kaivattiin myös Tampereella Tammelantorilla, mihin SDP:n eduskuntaryhmän kesäkokouksen tilaisuutta seuraamaan olivat tulleet Risto ja Manu. Seuraavalla eduskuntaJukka-Pekka Flander SDP:n varapuheenjohtaja Maarit Feldt-Ranta ja kesällä 2017 eduskuntaan noussut Pilvi Torsti esittelivät maalaustaitojaan Vaasassa SDP:n eduskuntaryhmän kesäkokouksessa. Miehet toivoivat myös enemmän huolellisuutta lainvalmisteluun
Mutta nyt on tosin. Eikä Ranskan keskeinen rooli EU:ssakaan ole nostattanut intohimoja enää pitkiin aikoihin. Loanheitto poliitikkoja kohtaan on ollut rankkaa niin kansalta kuin medialtakin. Ranskassa moni presidentti on virkakautensa alussa julistanut uudistuksia, mutta kuten presidentti Jacques Chirac sanoi jo 1990-luvulla jokaisen muutoksen päädyttyä umpikujaan: ”Ranskaa ei voi uudistaa”. S uomeen vierailulle tällä viikolla saapunut Emmanuel Macron toimi jo Francois Hollanden demarihallituksessa talousministerinä mutta pysyi suurelle yleisölle tuntemattomana. 12 30. Sanan säilän Napoleon Vasemmistolaisesta kodista lähtöisin oleva Emmanuel Macron ei ollut vaaleissa oikeiston eikä vasemmiston edustaja, eikä häntä koettu politiikan likaisessa pelissä tärvääntyneeksi pyrkyriksi. ELOKUUTA 2018 Emmanuel Macron yllätti Euroopan AFP / Philippe Wojazer Suomessa virallisella vierailulla oleva Ranskan presidentti Emmanuel Macron ja hänen puolisonsa Brigitte Macron tapaavat muun muassa tasavallan presidentti Sauli Niinistön ja pääministeri Juha Sipilän (kesk.). Macron tuo monelle väkisinkin mieleen Napoleon Bonaparten, joka kuitenkin toteutti ideansa miekalla. Hän oli tuulispää tuntemattomuudesta, nuori, energinen ja älykäs, ja hänellä on rohkeus tarttua riskaapeleihin asioihin. Samalla äänestysprosentti on laskenut kuin lehmän häntä. Monilahjakas ja briljantti nuori mies puhui myös filosofiasta, klassikkokirjallisuudesta ja kulttuurista tapaan, joka lumosi äänestäjät. Hilkka Kotkamaa Demokraatti. – Kun tällaiseen porukkaan ilmestyi yhtäkkiä joku, joka olikin optimistinen, luotti tulevaisuuteen ja Ranskan mahdollisuuksiin maailmassa, tuli ilmaan uutta väreilyä. Petäistö kertoo tunnelmia siitä, miten kaavoihin kangistunut ja vanhoillinen Ranska äänesti presidentikseen 39-vuotiaan miehen 66 prosentin äänivyöryllä. Sen Macron on räjäyttänyt hajalle. Tämä monille tuntematon puhui, ei vain Ranskan vaan koko Euroopan uudesta tulemisesta, EU-yhteistyöstä, Ranskan talouden uudistamisesta ja ääriliikkeiden kampittamisesta. Julkisuuteen hän tuli kuitenkin ryminällä, kun hän romutti kaikki veikkaukset ja varmat nimet voittamalla Ranskan presidentinvaalit 2017, pääpuolueiden ulkopuolisena ehdokkaana. Macronia äänesti moni yli puoluerajojen, koska hän antoi uskoa ja uutta toivoa tilanteessa, jossa kaikki muu oli jo nähty. – Hyvätkin ideat on runtattu maan rakoon, koska niiden esittäjä on vastakkaista puoluetta Ranskan jyrkästi vasemmistoon ja oikeistoon jakautuneessa poliittisessa kentässä. Macron on kääntänyt katseensa avoimesti itään ja länteen sekä kehittyvään ja voimistuvaan Eurooppaan, joka janoaa ideoita, johtajuutta ja tuoretta näkemystä. Eripuraisuus, pessimistisyys, yltiökansallisuus ja häilyvyys ovat lamaannuttaneet kansaa. Ranska, Macron ja minä on asiapitoinen mutta jännittävä ja kepeästi kirjoitettu teos, joka kertoo, mikä mies Emmanuel Macron oikein on. – Macronia ei odota helppo tehtävä, sillä Ranskan politiikka ja sen myötä maan uudistukset ovat olleet jumissa jo vuosikymmeniä, Petäistö toteaa. Ranska on ollut jo pitkään kyllästynyt politiikkansa junnaamiseen. Nyt sen sijaan valtaan rynni sähäkkä mies rauhanomaisin asein. Jokainen päätös on monen mutkan takana. Hänellä on tukenaan fiksu perhe, hyvä kasvatus ja terävä vaimo Brigitte. Ja hän vielä tohtii esittää visioita, uudistuksia ja leikkauksia, joita ei ole uskallettu edes lausua ääneen. ” Moni ranskalainen uskoo taas Eurooppaan, uudistuksiin ja omaan nuoreen presidenttiinsä Emmanuel Macroniin. Häntä on tosin kritisoinut sekä konservatiivinen oikeisto että vasemmisto, joka on haukkunut häntä ”rikkaiden presidentiksi”. Moni ranskalainen uskoo taas Eurooppaan, Euroopan unioniin, uudistuksiin ja omaan nuoreen presidenttiinsä Emmanuel Macroniin. Ranskan ja Brysselin kirjeenvaihtajana pitkään toiminut toimittaja Helena Petäistö on seurannut Ranskan politiikkaa vuosikymmenet, ja hän teki kirjan uudesta presidentistä. Petäistö muistuttaa, että Ranska on todella vaikeasti johdettava maa, eikä Macroninkaan osa ole kadehdittava
Kerran viikossa ilmestyvä viikkolehti taustoittaa ajan ilmiöitä ja antaa tilaa uudelle ajattelulle.” Antti Rinne SDP:n puheenjohtaja. ELOKUUTA 2018 Jukka-Pekka Flander ”Suomalainen yhteiskunta tarvitsee monipuolista mediaa. 13 30. Sähköiseen maailmaan Demokraatti on tuonut vahvimmankin toimijan haastavan ajankohtaisen, analyyttisiä uutisia tarjoavan vaihtoehdon
– Kannatus näyttää näin myötäilevän hallitus-oppositio-jakoa, STTK:n puheenjohtaja Antti Palola sanoo tiedotteessa. 14 30. Turvan kotivakuutus turvaa elämäsi tärkeimmän paikan ja rakkaimmat esineet. Työntekijät olisivat täysin eriarvoisessa asemassa, jos työntekijöiden työsuhdeturva riippuisi yrityksen koosta, Palola arvioi. Koeaikaa on pidennetty, takaisinottovelvoiteaikaa lyhennetty ja aktiivimalli toteutettu. Lisätiedot ja hakuohjeet löytyvät osoitteesta www.sivistysrahasto.fi TYÖVÄEN KIRJALLI S U U D E N P Ä I V Ä WERSTAS 1.9. Juhlitaan ja pyöritetään arkea. – Asiantuntijat ovat todenneet esityksen työllisyysvaikutukset olemattomiksi. Irtisanomista helpottamalla ei luoda luottamusta, vaan pelkoa ja epäluuloa. Erittäin tai jokseenkin myönteisesti työsuhdeturvan heikentämiseen suhtautuu 27 prosenttia vastaajista. 2018 www.tyovaenkirjallisuudenpaiva.com VAPAA PÄÄSY! Työväenmuseo Werstas Väinö Linnan aukio 8, Tampere VAPAUS, VASTUU, VALLANKUMOUS KLO 11-18, MUKANA MM. Puuhataan, siivotaan, kokataan. Esitys on kohtuuton myös siksi, että se altistaisi työntekijät työnantajan mielivallalle eikä mikään takaisi työpaikan säilymistä. STTK suhtautuu erittäin kielteisesti hallituksen esitykseen keventää henkilöperusteista irtisanomista alle 20 hengen yrityksissä. Kotona myös sattuu ja tapahtuu, ja silloin on hyvä olla Turvassa. Demokraatti. ELOKUUTA 2018 Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva • www.turva.fi • puh. Muuten liitot valmistautuvat järjestöllisiin toimiin. Myös riitely, työmarkkinahäiriöt ja karenssit lisääntyisivät. Apurahojen hakuaika on 1.8-31.8. Vähiten kannatusta tulee vasemmistoliiton (8 %) ja SDP:n (11 %) kannattajilta. 01019 5110 Kotona rentoudutaan, nautitaan, kerätään voimia. Elä täysillä – Turva turvaa KANSAN SIVISTYS RAHASTON APURAHAT OVAT HAETTAVANA ELOKUUSSA Kansan Sivistysrahasto tukee apurahoin työväen ja työväenliikkeen sivistysja kulttuurityötä, tutkimusta, yhteiskunnallisesti painottunutta toimintaa ja työväenkulttuuria. Palolan mukaan hallitus on kolme viimeistä vuotta keskittynyt monin eri tavoin heikentämään työntekijöiden asemaa. – Hallituksen on luovuttava esityksestään. Lue lisää osoitteesta turva.fi ja ole kotonasi kuin kotonasi. Torjuvalla kannalla on 65 prosenttia kyselyyn vastanneista. STTK:n Aula Researchilla teettämään kansalaistutkimukseen vastasi yhteensä 2 107 iältään henkilöä eri puolilla Suomea. STTK:n hallitus vaatiii keskeyttämään irtisanomisen helpottamiseen tähtäävän hankkeen. Myönteisimmin työsuhdeturvan heikentämiseen suhtautuvat kokoomuksen kannattajat (59 % vastaajista), Suomen keskustan kannattajat (51 %) ja sinisten kannattajat (48 %). T arja H alonen S uSinukke k oSola H eidi k öngäS o SSi n yman S ari n äre k eijo S iekkinen Kirjamyyntiä ja näytteilleasettajia! Kuva: Eli Kaarto SUSINUKKE KOSOLA Kansa vastustaa, hallitus heikentää STTK:n teettämän kansalaiskyselyn perusteella selkeä enemmistö suomalaista suhtautuu kielteisesti siihen, että työntekijöiden työsuhdeturvaa heikennettäisiin työllistymisen edistämiseksi. Vastaajien poliittinen tausta vaikuttaa suhtautumiseen
– Hienoa on, jos demarit vievät niitä kaikkia eteenpäin! On hyvä, että on erilaisia vaihtoehtoja, hän arvioi. Toisaalta vanhustenhuoltoa on kehitetty esimerkiksi rakentamalla paljon uusia vanhainkoteja, Katajisto puolestaan kertoi. Kolmikko kiitteli risteilyn ohjelmaa, joka tarjosi niin paljon asiaa, että pää oli melkein mennä pyörälle. – Edustettuna oli laaja näkemys ja oli mielenkiintoista kuulla myös nuorta näkökulmaa Akavan opiskelijoiden varapuheenjohtaja Anni Koivistolta, Tuija Lehtinen kiteytti paneelin jälkeen. Reissussa mukana oli noin 130 lukijaa eri puolilta Suomea. Kuvat Anna-Liisa Blomberg Ystävykset Tuula Nisula Tampereelta, Tuija Lehtinen Hämeenlinnasta ja Aune Katajisto Valkeakoskelta viihtyivät Demokraatin lukijaristeilyllä.. Nisulan mielestä oli myönteistä, että paneelissa nostettiin esille useita vaaliteemoja. ELOKUUTA 2018 L Liike Tuottaja: Anna-Liisa Blomberg 09 7010 459 anna-liisa.blomberg@demokraatti.fi Aalloilla kohti vaaleja Laiva lastattiin Demokraatin lukijoilla, painavalla asialla ja mukavalla yhdessäololla D emokraatin lukijaristeilyltä lähdettiin viime torstaina hakemaan eväitä tulevaan vaalivuoteen. 15 30. Nuorten ääni miellytti myös Katajistoa, joka toivoikin nuorison lähtevän isolla joukolla vaaleihin ehdolle. Lehtinen taas arvioi Hämeenlinnan ykkösaiheeksi nousseen ”Sunny Car -sopan” jälkilöylyjen myötä kysymys päättäjien henkilökohtaisen vastuun taakasta. Kuntaliiton apulaisjohtaja Reijo Vuorennon luentoa he pitivät tuhtina ja hyvänä sote-pakettina, mutta erityisen mieluista antia oli paneelikeskustelu, jossa aiheita ja näkökulmia kuultiin naisten mielestä kattavasti. – Valkeakoskella terveydenhuollon tilanne ei ole paras – lääkäriin on vaikeaa päästä. Oli kuitenkin huojentavaa, että omaishoidon tuki jätettiin rauhaan, vaikka uutisissa väläytettiin sen leikkaamista. Tampereelta saapunut Nisula kertoi taloustilanteen hirvittävän. Demokraatti kysyi kolmikon kotikontujen kuulumiset. Eri kaupungeissa asuvat ystävykset Tuula Nisula, Aune Katajisto ja Tuija Lehtinen tuumivat risteilyn olleen heille erinomainen konsti kokoontua tapaamaan myös toisiaan
16 30. Mitenköhän Suomi olisi kehittynyt, jos vallankumousyritystä ei olisi silloin ollut, Brandt tuumii. Panelistit saivat arvioida myös Sipilän (kesk.) hallituksen suurimmat virheet. Laulutuokio sai risteilyn nuorimman osallistujan, 3,5-vuotiaan Aukustin kuuntelemaan tarkkaavaisena. Sisällissodan muistovuonna laulut saivat myös kyseenalaistamaan vuoden 1918 tapahtumien mielekkyyttä. Rönnholmin mielestä isoin moka on ollut heikentää suomalaisten luottamusta poliittiseen järjestelmään. JHL kantaa huolta muun muassa tukipalvelujen kohtalosta. Reijo Vuorento vertaili luennossaan hallituksen sotea pohjoismaisiin malleihin ja SDP:n malliin osoittaen hallituksen sotesävelten riitasointuja. Pienen pojan isänä Vesa Brandtin korvaan särähtivät Nuorison marssin sanat. ELOKUUTA 2018 Politiikan syksyssä soteja maakuntauudistus puhuttaa, ja puhetta riitti risteilylläkin. ”Teitä pelkää en, mä kuulun liittoon!”, kajahti Liiton tytön kertosäe ponnekkaasti Akavan kehityspäällikkö Kristiina Kokolta ja Akavan opiskelijoiden Anni Koivistolta työväenlaulutuokiossa.. – Olisiko sittenkään kannattanut lähteä yrittämään, mitä keväällä 1918 yritettiin. Nyt lauletaan! Demokraatin myyntijohtaja Aila Pääkkö toimi mikrofonija sanavihkotelineenä työväenlauluja risteilyväellä laulattaneelle Jani Uhleniukselle. Teemat tapetille ja synnit syyniin Paneelikeskustelussa listattiin eduskuntavaalien teemoja. Työväenlaulut herättivät pohdintaan Moni on vuosien mittaan toivonut risteilylle yhteislaulua ja nyt toive toteutettiin. – Veronmaksajien miljardit helposti pörssiyhtiöille on selvästi hallituksen linja, hän kommentoi. – Uskon, että vaalit voitetaan toivolla. Kärköläläinen kunnanvaltuutettu Reijo Päivärinta (sd.) kuunteli sote-luennon tarkkaan ja käytti myös puheenvuoron. On jännä kuulla tuollaista aatteen paloa ja on mielenkiintoista ajatella, sopivatko nuo biisit enää tähän päivään, Brandt kertoi. Anna-Liisa Blomberg Demokraatti ” Uskon, että vaalit voitetaan toivolla. – Kuiskasin äsken Vesalle, että ihan on kuin isänsä – keskittyy ja kuuntelee. Anni Koivisto nosti esiin sosiaaliturvan, Johanna Värmälä hyvinvointipalvelut, Miapetra Kumpula-Natri tulevaisuusinvestoinnit, Antton Rönnholm toivon ja Reijo Vuorento yhteisvastuun. Isoäiti Anneli Lahtisessa hetki herätti lämpimiä muistoja, kun hän istui Aukustin ja poikansa Vesa Brandtin välissä. Yleisö äänesti yhteen sanaan tiivistetyistä ehdotuksista ykköseksi Vuorennon esittämän yhteisvastuun, mutta Anni Koiviston sosiaaliturva, Värmälän hyvinvointipalvelut, SDP:n europarlamentaarikko Miapetra Kumpula-Natrin tulevaisuusinvestoinnit ja puoluesihteeri Antton Rönn holmin toivo saivat myös kannatusta. Me olimme huolestuneita jo aikoja sitten, kun lähiopetusta ryhdyttiin vähentämään, Kumpula-Natri näpäytti. Työskentelin 26 vuotta Sosialidemokraattisessa raittiusliitossa ja kuljetin Vesaa kaksivuotiaasta lähtien liittokokouksissa ja muissa tapahtumissa mukana, Lahtinen kertoi. – Toimintamallin tulee olla sellainen, että tukipalvelut voidaan järjestää kilpailuttamatta, hän sanoi. Demokraatin päätoimittaja Mikko Salmi kysyi perjantain panelisteilta, mikä on tulevien eduskuntavaalien keskeisin teema. Koivisto ja Kumpula-Natri kritisoivat koulutusleikkauksia ja olivat huolissaan koulupudokkaista. Hallituksen esitys ei vastaa pohjoismaista hyvinvointiyhteiskuntaa ja sen periaatteita, Vuorento summasi. Yleisö äänesti yhteisvastuun ykköseksi. JHL:n erityiasiantuntija Johanna Värmälä katsoi hallituksen markkinaehtoisesta mallista seuraavan vakavia ongelmia. Sote-luennon ja paneelikeskustelun kolmikko jätti väliin, mutta työväenlaulutkin herättivät ajatuksia. Vasta keväällä opetusministeri huolestui ammattikoulujen oppilaiden tilanteesta. Värmälä antoi moitteet työntekijöiden kyykyttämisestä ja Vuorento hyvinvointivaltion myytäväksi panemisesta. – Hallitusta vaivaa visiottomuus ja välinpitämättömyys siitä, että osa lapsista putoaa kärryiltä. – Demareiden mallissa julkinen puoli on kuskin paikalla ja sitten katsotaan, miten paikalliset yritykset voivat tukea kokonaisuutta. – Nuorten poikien armeijat, jotka lähtevät kirkkain otsin ja punaisin lipuin kohti maailman paloa. Kyse on toivosta ja luottamuksesta, Rönnholm sanoi. Se ei synny yhdestä asiasta, vaan monien kysymysten ratkaisusta
– Se tarkoittaa, että esimerkiksi työehtojen ja sosiaaliturvan tulee olla yhdenvertaisia kaikille työnteon muodosta riippumatta. ELOKUUTA 2018 Vaaliterveiset Akavasta Risteilyllä toimintaansa esittelemässä olivat myös Kansan sivistysrahasto sekä joukko akavalaisia. 17 30. Akavan erityisalojen työhyvinvoinnin neuvottelupäällikkö Saara Aikio, varhaiskasvatuksen erityisasiantuntija Kirsi Sutton OAJ:sta sekä Akavan opiskelijoiden 1. Koulutukseen pitää myös pystyä panostamaan niin, että jokainen nuori voisi uskoa tulevaisuuteensa. Opetusministeri on asettanut tavoitteen, että vähintään puolet nuorista suorittaisi korkeakoulututkinnon. Akavalaisilla oli oma ständinsä risteilyllä. – Meillä on vaaliteemana myös se, että julkisen sektorin toimintaedellytykset taataan hyvällä, hyvin resurssoidulla, avoimella ja ammattitaitoisella hallinnolla. Akavan erityisalat on listannut kaikkiaan kahdeksan vaaliteemaa, joista ensimmäinen on monimuotoinen työelämä oikeudenmukaiseksi. Vaikka edelleen tehdään perinteistä työsuhteista työtä, lisääntyy esimerkiksi itsensä työllistäminen voimakkaasti. Ay-väki pääsi puhumaan risteilijöiden kanssa muun muassa vaalitavoitteistaan. – Kasvatus ja koulutus pitää nähdä pikemmin investointina kuin kulueränä, Sutton sanoo. Työnteon muoto muuttuu. – Me toivomme, että nuorisotakuu saisi kunniapalautuksen. Lisäksi kaikissa muutostilanteissa on tärkeää, että henkilöstö otetaan mukaan uudistukseen, Aikio sanoo. varapuheenjohtaja Anni Koivisto kertoivat risteilijöille muun muassa vaalitavoitteista.. Koulutus kärkeen Opetusalan ammattijärjestössä vaalitavoitteita vielä hiotaan, mutta OAJ:n erityisasiantuntija Kirsi Suttonin mukaan selvää on, että koulutusleikkauksille tulee saada stoppi. Akavan opiskelijoilla vaalien lähestyessä päällimmäisenä mielessä ovat niin ikään koulutusja työelämäasiat. Siitä ei saa lähteä tinkimään. Muutoksilta ei pidä ummistaa silmiä, Akavan erityisalojen työhyvinvoinnin neuvottelupäällikkö Sari Aikio sanoo. Anneli Lahtinen kuljetti aikoinaan poikaansa mukana erilaisissa tapahtumissa. Opiskelijat haluavat myös työelämään tasa-arvoa, jota edistämään tarvitaan perhevapaauudistus, Koivisto sanoo. Risteilyohjelmasta Aikio kuunteli herkällä korvalla Reijo Vuorennon luentoa sote-uudistuksesta. Nyt mukana oli pojanpoika Aukusti, joka kuunteli yhtä tarkkaavaisena kuin isänsä saman ikäisenä. Akavan opiskelijoiden varapuheenjohtaja Anni Koivisto sanoo siinä onnistumisen edellyttävän, että saadaan nykyistä paremmin koppi niistä nuorista, jotka eivät pysty suorittamaan edes toisen asteen koulutusta
Skotlannin lisäksi Italia on tullut tutuksi, kun ystävän kanssa reissut saapasmaahan ovat muodostuneet vuosittaiseksi perinteeksi. – Odotan vaaleja innostuneella mielellä, mielestäni olemme kulkemassa hyvällä uralla. Anna-Liisa Blomberg Demokraatti. Tervonen on viime vuosina yrittänyt terästäytyä myös lähimatkailussa. Luvassa kiireinen syksy Emilia Tervonen työskentelee SDP:n eduskuntaryhmän tiedotuskoordinaattorina. En osaa selittää, miksi. Mikä tahansa asia, joka kruunaa kesän. Hänestä on hienoa, että pääkaupungin sykkeestä on lyhyt matka aivan erilaisiin maisemiin – vaikkapa upean saariston rauhaan. Maisema käsitetään laveasti – se voi olla myös riippukeinu, kirjapino tai vaikka ruoka. ELOKUUTA 2018 . Työ on monipuolista, sillä sitä on myös tämän päivän viestintä. . Tänä kesänä hän kuuli Skotlannin ylänköjen kutsun viidettä kertaa. Kohteina ovat olleet Helsingin ja lähiseudun luontokohteet. Tavallaan Skotlanti on hirveän samanlainen kuin Suomi, ihmiset ovat aika samanlaisia. Näihin maisemiin Emilia Tervonen kaipaa ja palaa vuodesta toiseen. Hän kuvailee maan tarjoavan lomaa säntillisyydestä. Tykkään Italiasta ja uutena rakkautena on Ranska, mutta silti Skotlanti on se, jonne aina vain palaan. Kuitenkin siellä on jotain vähän erilaista, Tervonen kuvailee. He kertovat kuulumisiaan ja kuvailevat, millaisissa maisemissa heidän sielunsa lepää. . Hektisyys lisääntyy, kun kaikki haluavat työnsä sellaiseen kuntoon, että vaaleihin on hyvä lähteä. Eroosion syömien kukkuloiden kumpuilu jatkuu kauas horisonttiin. Kesän juttusarjassa sosialidemokraattisen liikkeen ihmiset vievät lukijat oman kesänsä ytimeen. – Aina, kun menen Skotlantiin, tulee sellainen olo kuin olisin tullut kotiin. 18 30. – Päätehtäväni on mahdollistaa se, että meidän kansanedustajamme onnistuvat parhaalla mahdollisella tavalla omassa päivittäisessä viestinnässään, Tervonen kiteyttää. Luulen, että se on se kaikki – ihmiset, maisema, tunnelma ja tuoksut. . SUVEN MONET MAISEMAT 10/10 Kesämaisemani Kumpuilevien ylänköjen kutsu Emilia Tervosen mieli lepää Skotlannin jylhissä maisemissa E dessä avautuu hiukan tundraa muistuttava maisema, jota värittävät vihreän ja ruosteen sävyt. – Siellä kaikki on vähän sinne päin ja asioita maalataan vähän leveämmällä pensselillä. Nyt vain työllä – jota on varmasti luvassa paljon – nöyrästi eteenpäin, Tervonen kannustaa. Eduskunnan syksyssä soten odottelu pitää vielä jännitystä yllä ja vaalien lähestyminen alkaa näkyä Arkadianmäen arjessa
För vi måste utveckla Åland mot ett mera klimatsmart samhälle, säger Camilla Gunell.. Partiet har inte funderat på riksdagsvalet ännu, men nog på lagtingsvalet. EU kräver att planeringen ska vara i skick till 2021. “Vi tar ansvar” Valåret 2019 börjar torna upp sig vid horisonten. Att Sipiläs regering drog bort anslagen för vindkraft på Åland var ett stort bakslag. Lukas Lundin – Jag tycker det börjar sjunka in hos de flesta att det är nödvändigt med en kommunreform, inte för strukturens skull, utan för kraven och stabiliteten skull, för att kunna ta itu med de stora viktiga utvecklingsfrågorna. Och det finns en till: Socialoch hälsovårdsreformen som åtminstone fram till i höst är ett frågetecken. – Socialdemokraterna måste ha en starkare grön agenda. Hon har hand om arbetsmarknadsfrågor, jordbruk, jakt, fiske, skogsbruk, energi, infrastruktur, miljöfrågor, med mera. Gunell tror att kommunreformen blir den stora valfrågan. – Det är så otroligt splittrat på 16 kommuner i dag. Ålands målsättning är att vara kolneutralt 2030 och hållbar region 2051. Det skulle knappast hända, men hurdana arrangemang som skulle vidtas är oklart. – Rutinen gör att jag klarar det här, säger Gunell efter 15 år i åländsk politik, varav 11 i regeringen. 19 30. Men skam den som ger sig. Politiken måste harmoniseras, säger Camilla Gunell. Tidigare siktade man på år 2022 i och med 100-årsjubiéet. Vi anser att reformen är att ta ansvar. Ett problem är att Finlands finansministerium missat att beakta Åland i den nya ekvationen. Hon anser att den behövs för att ge en handlingskraftig struktur för aktuella utmaningar. Och de har rätt till service, säger Gunell. Det finns de som säger att vi går emot folkviljan, men vi ser att åren går och att det inte sker någon förändring. Partiordförande Camilla Gunell hoppas överlag på en ännu grönare profil för socialdemokraterna i Norden. Det är en ny värld med nya utmaningar där klimatet ställer krav, säger Gunell. Där har vi den socialdemokratiska ingången till frågan. Faktum är att du inte kan tänka bara i de gamla banorna. Gunell konstaterar att Ålands restriktiva linje för till exempel fiskodling inte räcker långt då Finland har en annan linje och tillåter fiskodling strax utanför Åland. Det är frågan. – Självstyrelselagen ska inte påverkas av vårdreformen, men då hela situationen är oklar vet vi inte vad som händer. Åratal av arbete gick till spillo. Men nu är förhållandena i Finlands regering inte direkt optimala för minoriteter, allra minst för svenskspråkiga. Skatteandelen på 0,45 procent ger efter reformen 60–70 miljoner euro mer. ELOKUUTA 2018 Östersjöpolitiken borde harmoniseras Lisää juttuja: Arbetarbladet.fi Kielikylpy RUOTSINKIELINEN ARTIKKELI YHTEISTYÖSSÄ ARBETARBLADETIN KANSSA JOKAISEN KUUKAUDEN VIIMEISESSÄ LEHDESSÄ. Ett första steg är att i höst inleda diskussion om havsplanering med svenska vattenmyndigheter, Egentliga Finland och landskapsregeringen. Klimatsmartare samhälle Med nuvarande uppgifter axlar hon mycket sektoröverskridande ansvar. Inflyttade, kvinnor och unga är inte lika intressanta. Det är inte rätt att en människa i behov av socialhjälp ska behöva be om stöd från en nämnd som grannen sitter i. JOHAN KVARNSTRÖM Å lands socialdemokrater efterlyser gemensamma nordiska tag för att lösa de miljöpolitiska utmaningarna, från Östersjöns tillstånd till klimatförändringarna. Under hennes tid som lantråd var hållbar utveckling parollen för regeringen. JUTTU ON JULKAISTU 2.8.2018 ARBETARBLADET.FI:SSÄ. – Med den gamla makten är det de som har mest mark och pengar som bestämmer. Det är ändå bara cirka 30 000 invånare på Åland. Den socialdemokratiska synen på demokrati är att det minsta inte alltid är det bästa. Konflikten mellan miljö och näringsliv ska suddas ut då samma minister basar för bägge dimensionerna. Finländsk politik påverkar En annan stor fråga för Åland är en ny självstyrelselag. SANASTO riksdagsval = Ansvar = Vastuu Harmonisera = Täsmätä Hållbar utveckling = Kestävä kehitys Invånare = Asukas Fiskodling = Kalanviljely Klimatförändring = Ilmastonmuutos Makt = Valta Minoritet = Vähemmistö Självstyrelse = Itsehallinto Utmaning = Haaste Åland = Ahvenanmaa Östersjön = Itämeri ” Socialdemokraterna måste ha en starkare grön agenda. För de stora utmaningarna är det ändå lite man kan göra ensam. Dels går man vidare med ett eget EU-förankrat stödsystem som ska öka den egna andelen fossilfri energi från 20 till 70 procent, dels blir Åland testområde för vindkraft och solenergi inom ramen för ett projekt av Clic innovation (industrins och statens gemensamma innovationsbolag). – Ska man köra nu eller vänta på bättre politiskt klimat. – Det här drabbar oss
Valinta Suomen suunnasta on kuitenkin paljon suurempi kysymys kuin pelkät naapurissa nousseet teemat, ja tämä jännite löytyy suomalaisia huolettavista asioista. ANTTON RÖNNHOLM SDP:N PUOLUESIHTEERI ANTTON.RONNHOLM@SDP.FI TWITTER: @ANTTONR Syvässä päässä. Valtaosa suomalaisten ja puolueiden välisistä näkemyseroista on kuitenkin pienempiä kuin kuvitellaan. Onkin tärkeää puhua asiat halki, kuten kotouttamisen tarvitsemat resurssit tai syyt siihen, mistä asuinalueiden huono kehitys on naapurissa saanut alkunsa ja miten sellaiset virheet vältetään. Tämä ei toki ole ensimmäinen kerta tällä vaalikaudella, sillä maahanmuuttokeskustelu kävi kuumimmillaan jo aiemmin ja nosti myös ruotsidemokraattien (SD) osakkeita. Batran tarina ja vaikeudet oikeistopuolueen johdossa juuri naispuheenjohtajana ovat ikävän tuttuja monesta esimerkistä. Ja me hoidamme sen yhdessä ilman hötkyilyjä. Enemmistöä ei näillä näkymin ole tarjolla sen enempää punavihreälle blokille kuin moderaattien johtamalle allianssille, jonka sisällä kuplii kysymys, voisiko koalitio hallita ruotsidemokraattien tuella. 20 30. Vaaliteemojen lainaaminen naapurista on kuitenkin tarpeetonta, sillä Suomi ja Ruotsi eivät ole sama maa. Mistä sitten johtuu, että puolueen kannatus mataa 25 prosentin tietämillä, kun se viime vaaleissa oli yli 30. Nämä ovatkin aina olleet äänestäjille tärkeimpiä teemoja. Kahvipöytäpuheissa työllisyyden ohi ja lähes terveyden tasolle ovat nousseet turvallisuuteen ja maahanmuuttoon liittyvät teemat. Kuluneella hallituskaudella demarit (S) ovat tehneet paljon koulutuksen, terveyden ja vanhustenhoivan saralla – ja erityisesti työllisyydessä. E2:n tutkimuksessa eriarvoistuminen nousee esille kaikkein merkkitävimpänä suomalaisia erottavana teemana. En epäile hetkeäkään etteikö Suomessa ole kykyä käydä syväluotaava ja rakentava keskustelu niin turvallisuudesta kuin maahanmuutostakin. Tilanne on erilainen niin tilastojen valossa kuin ihmisiä puhuttavien teemojen osalta. Tukholma uhkuu vilkasta vaurautta, ja vain kaduilla pilkottavat vaalimainokset kertovat eduskunta-, maakäräjä-, ja kuntavaalien äänestyspäivän läheisyydestä. Talous kasvaa, ja Ruotsissa on Euroopan alhaisin nuorisotyöttömyys. ELOKUUTA 2018 V iime viikon perjantaina minulla oli mahdollisuus vierailla Tukholmassa Ruotsin sosialidemokraattien puoluetoimistolla ja käydä läpi puolueen kannatuskehitystä ja heidän odotuksiaan vaaleista. Hänet vaihdettiin viime vuoden lokakuussa Ulf Kristerssoniin. Tämän lisäksi halutaan ratkaisuja niin terveydenhuoltoon kuin koulutukseen. He ovat aloittaneet hypetyksen siitä, miten Ruotsin vaalien tulos vaikuttaa myös Suomen vaaliasetelmiin. Finlands sak är vår – Suomen asia on meidän. Tietysti toivomme kumppanillemme vakautta ja yhteistyökykyä, mutta ruotsalaiset ratkaisevat omat vaalinsa. Tilanne kuitenkin hoidettiin Ruotsissa vaikeisiin olosuhteisiin nähden hyvin. Suomi ei ole Ruotsin itäinen provinssi vaan itsenäinen maa, joka ei ole sodassa tai muussakaan hädässä. Vaalien suunnittelu tehdään naapurissa lähes Amerikan malliin ja jo puolueen viestinnässä on väkeä yhtä paljon kuin Suomessa koko puoluetoimistolla. u u u Viime viikkoina on lehtiä lukemalla voinut huomata, että Suomessa osa tutkijoista ja toimittajista on ottamassa askelmerkkinsä suoraan perussuomalaisten pelikirjasta. Ihan niin kuin ennenkin. Samaan aikaan ajoittuu myös demareiden kannatusta tukenut moderaattien (M) haasteellinen kannatustilanne vuonna 2015 puheenjohtajaksi valitun Anna Kinberg Batran johdolla. Se oli arvokasta tukea. Vaaliteemojen lainaaminen naapurista on kuitenkin tarpeetonta, sillä Suomi ja Ruotsi eivät ole sama maa. Tällä hetkellä M ja SD pyörivät kannatukseltaan 20 prosentin tietämissä, ja puolueiden kokojärjestys on merkittävä kysymys Kristerssonin pääministeripyrkimyksissä. Kirjoituksen otsikko on Ruotsissa talvisodan aikaan aloitetun kampanjan nimi, jolla kerättiin Suomen avuksi niin materiaalista kuin sotilaallista apua. Asiaan ei ole saatu selvyyttä, ja liberaalina vaihtoehtona Finlands sak är vår itseään profiloivan keskustan (C) puheenjohtaja Annie Lööf kiemurtelee kysymyksen edessä. Politiikkaan kuuluu aina draama, ja media rakastaa mustavalkoisia kärjistyksiä. Se on nostanut puolueen kannatusta. Myöskään meidän ei tule jatkuvasti vilkuilla niin itään kuin länteen, saati ottaa vaaliagendoja tuontitavarana ulkovalloilta. Suomessa suurin ihmisiä huolestuttava teema on eriarvoisuus ja sen kasvu. Niistä saadaan luotua vastakkainasettelua. Konservatiivisena miespuheenjohtajana Kristersson teki sittemmin itselleen luonnollisen valinnan ja valitsi moderaattien vaaliteemaksi turvallisuuden
21 30. ELOKUUTA 2018 E Elämä Tuottaja: Nora Vilva 09 7010 528 nora.vilva@demokraatti.fi P uskeeko omenapuusi satoa riesaksi asti. Omenat kelpaavat metsästysseuroillekin. Omenoita viedään metsään valkohäntäpeurojen, kauriiden ja supikoirien ruoaksi. Ylimääräisistä omenoista on päästävä eroon. Epätoivon vallatessa omenoita voi kuskata pihajätteen statuksella myös paikallisille jäteasemille. Kun ensimmäisen viikon jälkeen pihakomposti pursuaa, työkaverit ja ystävät pakoilevat vaivaantuneina lahjaksi kannettujen omenakassien alta, on otettava järeämmät keinot käyttöön. Viidestäkymmnestä kilosta omenoita voi odottaa noin 25 litraa mehua. Moni saakin nyt kamppailla pihallaan käynnistyneen omenainfernon kanssa. Lämmin ja aurinkoinen kevät helli omenapuita kukinta-aikaan ja pölytyskin onnistui mainiosti. Omenasiepparit kerää sovitun määrän sadosta ja jalostaa siitä tuoremehua. Työtiimi koostuu kehitysvammaisista, autismin kirjon henkilöistä, syrjäytymisvaarassa olevista nuorista sekä muista vaikeasti työllistyvistä henkilöistä. Nora Vilva Demokraatti Älä huku omeniin. Pääkaupunkiseudun omenakaaoksessa apuun rientää helsinkiläinen start-up yritys Omenasiepparit. Ympäri maata toimii mehuasemia, joissa omat omenat saa puristettua mehuksi
Toinen vakiovastaus on: ”En ole hankala, olen erittäin hankala.” – Jos työtäni ja panostustani ei arvosteta, on parempi lähteä. Haluan kunnioittaa suomalaista työtä. Isäni kuoltua sanoin äidilleni, että myymme mökin. Näin esimerkiksi suomalainen raskas teollisuus, muotoilu, matkailu ja siviili-ilmailu saivat näkyvyyttä maailmalla. – Miehet eivätkä edes kaikki naiset ole kiinnostuneita naisten tekemisistä. – Elämäntyöni on ollut suomalaisen työn ja suomalaisten tuotteiden markkinointia maailmalla. keudet, yrittäjyys, globaalitalouden hyödyntäminen ja väestön ikärakenteiden muutokset ovat vaatineet kiteyttämistä. 22 30. Miten voi puhua katoli” Miehet eivätkä edes kaikki naiset ole kiinnostuneita naisten tekemisistä. Siellä hän haluaa tulla kuvatuksi korostaen paikan kulttuurihistoriallista merkitystä. ”Erittäin hankala” Astuessamme haastattelua varten ravintola Karuselliin Lenita Airisto, diplomiekonomi ja tietokirjailija, ottaa heti tilan ja tilanteen haltuun. – Täällä Suomessa ihmiset eivät uskalla sanoa, että elämme vielä yhteiskunnassa, jossa nainen on toisen luokan kansalainen – vaikka naisen euro on yhä pienempi kuin miehen. Näin hänen mukaansa käy, kun suomalaiset myyvät yrityksiään ulkomaalaisille. Se on muotisuunnittelija Ulla Grünsteinin kehittämä puku 80-luvulta. Naisten on itse nostettava omaa arvostustaan. Airistolla ei ole tapana heittää pois vaatteita vaan hän säilyttää ne sen kirkon etiikasta ja abortin kieltämisestä, kun tälläkin hetkellä jonkun katolisen kirkon pimeässä nurkassa pappi raiskaa pikkupojan tai -tytön, Airisto kysyy. Naiset ovat liian usein valmiita joustamaan halutessaan tietyn työn. Sotainvalidien Veljesliitto valitsi Airiston Suomen Neidoksi 1954. Mökkeily ei ole minun juttuni, ei ole koskaan ollut. Hän miettii, miksei sama päde naisilla. Monen naisen tie on politiikassakin tyssännyt miesten kokiessa heidät uhkana. Kasvakaa naiset täyteen mittaanne. – Sanoin hänelle, että olet mahtava tyyppi, mutta sinulla ei ole yhtään pelisilmää. En halua, että kukaan pilaa työniloani. Mitä opiskelit tänä kesänä. Kukaan muu ei sitä tee. ”Lenita on kohtuuton vaatimuksissaan.” ”Kuka sinä luulet olevasi?” Ja hän on vastannut: ”Olen Lenita Airisto”. Vaikka työpaikat pysyisivätkin Suomessa, liikevoitot sekä myös tutkimuksen ja tuotekehityksen tulokset menevät ulkomaalaisille omistajille. Se on helvetin kova juttu. Kaikki kohtelivat minua hyvin. Pääministeri Juha Sipilälle. ELOKUUTA 2018 TEKSTI VIRPI KIRVES-TORVINEN . Nämä naiset nostavat miehen statusta eivätkä sooloile. Se on hänen tapansa säästää ympäristöä. Airiston tuotantoyhtiö Lenita Muotija matkailushow markkinoi suomalaisia kulutustavaroita ja matkailua sekä Suomessa että Pohjoismaissa 1970–1990-luvuilla. Parhaillaan hän suunnittelee kymmenettä tietokirjaa. hyvin. Airisto ei pyri miellyttämään ketään. Airisto kiipeää pöydälle ja luukuttaa Minna Parikan korkokenkiä. Se on helvetin kova juttu. Jos jokin ei mene toivotulla tavalla, hän uskoo uutta ja vielä parempaa tulevan tilalle. Naisten oiMillaisia ajatuksia mökkeily sinussa herättää. – Se kestää aikaa kuin englantilainen Burberryn trench coat. – Se oli sopiva paikka. Suomessa naiset kohtaavat Airiston mukaan yhä vähättelyä aikaansaannoksistaan. Menestyjä vetää myös toisen huipulle. Se on ollut nähtävissä myös Metoo-kampanjan ulostuloissa. Sen Airisto on nähnyt esimerkiksi pitkällä televisiourallaan. Työväentalon sali oli useasti vuokrattu Lenitan tuotantoyhtiö Airisto Oy:lle kenraaliharjoitustilaksi 70-luvun puolesta välistä 90-luvulle. Myös työministeri Jari Lindströmille kuuluu lasista hörppy. Airisto tapasi hänet puolustusvoimain lippujuhlan päivän vastaanotolla kesäkuussa Helsingin säätytalolla. Uusimmat pedofiiliuutiset katolisen papiston piirissä saivat Airiston käymään ulkoministeri Timo Soinin kanssa tiukan keskustelun. Hän piti sanansa ja on saanut lisää suomalaisia töihin. Mielestäni ihmiset eivät lataa akkujaan mökillä vaan purkavat niitä. Airisto on elämässään joutunut vastaanottamaan paljon kriittisiä ääniä. Maahanmuuttajanaisten kotouttamista. Vientikampanjat Creative Finland ja Success Story Finland Eurooppaan, Pohjois-Amerikkaan ja Aasiaan keskittyivät Suomi-kuvaan, maamme suvereniteettiin ja kulttuuriin. Kasvakaa naiset täyteen mittaanne. Työ on minulle pyhä asia. – Miehet antavat itse valitsemansa naisen edetä reviirillään, jolloin tämä on kiitollinen tyttö eikä uhka. – Joustamisen tiestä voi tulla pohjaton kuilu, mutta nyt näyttää, että pohja on tullut vastaan. Lapsiperheiden vieras maailma Airistolla on mukana haastattelussa The New York Times ja hän näyttää sen etusivua. – Toteutin miljoonabudjetilla liikkuvat maailmankiertueet vientiyritysten osallistumismaksuilla ja kauppaja teollisuusministeriön myöntämällä valtiontuella. Suomalainen tekstiiliala työllisti parhaillaan 70 000 ihmistä. Airisto on oppinut bisnesmaailmassa, miten miehet hyötyvät työkaverin menestyessä. Työväentalolta ponkaisimme suoraan markkinointikiertueelle eri puolille maailmaa. Tietokirjailijana Airisto on vaikuttanut yli 25 vuotta. Hän kysyy, miksi siinä on jatkuvasti naisia, mutta samaa ei näy suomalaisissa sanomalehdissä. Se muutti nuoren naisen elämän ja oli mittavan uran alku. Se on suurin rakkauteni. Hän on valinnut kuvaukseen taistelulentäjän haalaria muistuttavan asun. Mille haluaisit nostaa tänään maljan. – Tämä puku on sataprosenttista suomalaista työtä. Työ on antanut minulle tämän elämän. KUVAT JANI LAUKKANEN Olipa kerran minä Elämän monikärkiohjus Lenita Airisto on kaikkien tuntema, mutta harva tietää, miten laajalla skaalalla hän on edennyt urallaan ja elämässään H elsingin työväentaloa Hakaniemessä ei ensimmäisenä yhdistäisi Lenita Airistoon. Se on vienyt minut tähän, missä nyt olen. Suomalaisten ei pitäisi olla omassa maassaan renkejä, vaan isäntiä, Airisto sanoo. Naiset ovat sietäneet seksuaalista häirintää saadakseen itselleen tärkeän roolin. 3?
23 30. ELOKUUTA 2018
24 30. ELOKUUTA 2018
Suomi on Airiston mukaan ainut laatuinen menestystarina, joka on saavutettu kovalla työllä. . Suomessa on paljon kauneutta. . Melinin työtä seuratessaan, ettei hänestä itsestään tule politiikkoa. – Vaikka minulla ei ole omia lap sia, olen sataprosenttisesti nainen. 25 30. Sota ei lähde minusta, hän kertoo. Maailmalla Airisto on kohdan nut naisia hyvin erilaisista lähtö kohdista; myös niitä, joilla ei ole ol lut käytännöllisesti katsoen mitään. Lahjoja vai pommeja. Airis ton keskimmäinen sisar traumati soitui pysyvästi. . Jäljet jäivät. Luonnonkauneutta, taidetta, arkkitehtuuria. – Oma lapsuuteni meni sodan kaaok sessa. Inkeri läiset edustivat sodan aikana ryh mää, jolla ei ollut itsemääräämis oikeutta. Jo silloin Airisto oppi itsemäärää misoikeuden tärkeyden. Työ on minulle pyhä asia. Sitä ei uskoisi, kun ravintolan vie reisessä pöydässä pieni lapsi alkaa itkeä kuuluvaan ääneen. Vaikutusmahdollisuudet olisivat ol leet liian rajattuja. Kun lähtee kekseliäisyyden tielle, siinä ei ole mitään rajoja, hän kiteyttää.. syntynyt Helsingissä 1937 . Lenita Airiston elämässä ei voi ohit taa sotaa. Kukaan ei selvin nyt sodasta vaurioitta. – Hänellä oli kuitenkin elämänsä loppuun asti sisariensa tuki, jotta hän sai elää ihmisarvoista elämää. Suomen liikeja virkanaisten liiton valitsema Vuoden nainen 1984 . Iän myötä sen merkitys on vain korostunut. – Kun inkeriläiset lapset tulivat kukaan heistä ei valittanut. – Suomalaisilla on rohkeutta aina uhkarohkeuteen asti. ELOKUUTA 2018 Jos työtäni ja panostustani ei arvosteta, on parempi lähteä. vientikampanjoiden tuotantoyhtiö Airisto Oy:n toimitusjohtaja . saanut Suomen Leijonan ritarikunnan ensimmäisen luokan ritarimerkin työstään suomalaisen työn ja tuotteiden viennin ja tunnettavuuden edistäjänä LENITA AIRISTO Yritysmaailma on Airistolle hy vinkin kotoisa, lapsiperheiden ei. Se opetti yhteiskuntavastuuta ja heikoimmista huolehtimista. Venäläisen taidemaala rin Andre Bellen sanat ”Kauneus on kuin rakkaus. televisiotoimittajaja juontaja (Yle, MTV) . . Kaikki 15vuotiaat oli vat työvelvollisia. Airisto me nee juttelemaan pikkuiselle ja tämän vanhemmille. Jou lupukki ei tullut. Hän puhuu koko sukupolvensa puolesta. Uskonnoissa ja politii kassa on paljon samaa vallankäyt töä. – Naiset, jotka ovat tottuneet sii hen, ettei henkilökohtaista vapautta ole, kokevat länsimaisen vapauden jopa turvattomuutena. Kuulun silti kirkkoon kaikkien pettymyksienikin jälkeen. . – Kaikki suomalaiset olivat mu kana sodassa joko rintamalla tai ko tirintamalla. Sotainvalidien Veljesliiton valitsema Suomen Neito vuonna 1954 . Minulla ei ole joka päiväisessä elämässäni mitään rajoi tuksia. Lappi on neitseellisen kaunis. Mikä on hänen itsensä mielestä ollut kaikkein kau neinta. Sodan pitkittyessä Airisto pa keni perheineen Lopen Läyliäisiin, jossa aloitti esikoulun. Parilla kymmenellä lapsella oli käytössään vain yhdet yhteiset kengät. Rohkeus on kulttuuri, joka avaa monia näkö aloja. ”Kauneus on lisäarvo” on Airis ton slogan. – Itse elämä. tietokirjailija, uusin teos Elämäni ja isänmaani . Olen kaikkine aisteineni täy sin elossa. opiskellut televisiojournalismia Stanfordin yliopistossa Yhdysvalloissa ja eri tv-asemilla Englannissa, Saksassa ja Ranskassa . Se saa meidät liik keelle” innoittavat häntä yhä. Ihmiset menevät katso maan eri puolilla maailmaa kau neutta. Siksi hän pitää maahanmuuttaja naisten kotouttamista nimenomaan kieli ja kouluopintojen kautta erit täin tärkeänä. Itku tyyntyy hetkessä. . . . . Tuli pommeja, hä vitystä ja sukupolvia kestäviä trau moja. Airiston elämä on ollut monin ta voin kaunis ja rikas. – Näin, miten ihmiset sokeutuivat politiikasta. Lasten kuullessa pommien ääniä Helsingin kaduilla, he ajattelivat joulupukin tulevan ja pudottavan lahjoja lentokoneesta taivaalta. valmistunut diplomiekonomiksi 1961 . . Nykyään naisilla on useita vaihto ehtoja toteuttaa itseään. Kauneinta itse elämä Airisto ymmärsi edesmenneen kan sanedustajamiehensä (RKP) Ingvar S. – Joka kulttuuriin on kuulunut kauneus. Se antoi synkän ja pelon sävyn lapsuudelle
Haminan Vanhan kaupungin parturissa parta lyhenee ja tarjoilu pelaa.. – Olen itse vannoutunut hyvän palvelun kannattaja ja autan mielelläni asiasta kiinnostuneita avaamaan saman palvelun miehille. Mikko Korpela sanoo jo muutaman kuukauden kokemuksella, että miehet ovat löytäneet parturin ja uusi anniskelupalvelu on herättänyt kiinnostusta. Juotavaa yleensä ostetaan asiakkaan odotellessa omaa vuoroaan ja suosituin ostos on pullo olutta, Korpela kertoo. – Siinä parturissa oli aivan oma erityinen tunnelma ja palvelu kohdillaan. Odotusolohuoneen kalusteet ovat kodinomaiset sohvineen ja nojatuo” Parturipuolen baaritiski on todella yllättänyt monet asiakkaat ja uusi lisäpalvelu on otettu vastaan hyvin positiivisesti. Selvitimme kaupungin ravintoloiden alkoholituotteiden valikoiman ja päädyimme tuotteisiin, joita ei muualla Haminassa ole. Pian Korpelan Lontoosta paluun jälkeen asiat alkoivat loksahdella paikoilleen. Korpela on saanut jo paljon kyselyjä uudesta liikeideasta. Halusin siirtää saman tunnelman meille tänne Haminaan, Mikko Korpela kertoo. – Haluamme tarjota asiakkaillemme mukavan parturikokemuksen. Kyse on uudesta liikeideasta perinteisellä hius -ja parranajoalalla, sillä Vanhan kaupungin parturissa on myös anniskeluoikeudet. Partureilla on asianmukaiset anniskelupassit, joten he pystyvät myymään asiakkaalle kylmän oluen tai vaikkapa viskin jäillä. Yleisilme on miehekäs ja hieman krouvi. Hän löysi sopivan liikeleineen. Uusi alkoholilaki mahdollisti hankkeen Parturissa työskentelee vakituisessa työsuhteessa kaksi koulutettua parturia, jotka ovat lisäksi kouluttautuneet uuden alkoholilain vaatimusten mukaisesti. Aila Pääkkö Demokraatti, Hamina tilan ja pääsi suunnittelemaan parturia, joka olisi ensimmäinen laatuaan Suomessa. Vanhan kaupungin parturissa on vanhaa jäljitelevä sisustus – seinähirret puhuvat omaa kieltään, samoin kuin perinteiset parturituolit. Korpelan Lontoosta tuoma uusi parturiliikkeen malli on herättänyt jo huomiota alalla. Sen sijaan baaritiski sekä seinällä olevat pullot tuovat erilaisen pikantin lisän huoneen sisustukseen. ELOKUUTA 2018 Hiukset ja parta kuntoon – ja paukku sitä odotellessa Haminan pyöreän torin laidalla sijaitseva Vanhan kaupungin parturi ei ole aivan tavallinen parturiliike. Parturin omistaja parturikampaaja Mikko Korpela kertoo saaneensa idean vanhan ajan parturin perustamisesta, kun hän poikkesi Lontoon matkallaan pieneen, hämyiseen parturiliikkeeseen, josta kuului kadulle asti iloinen puheensorina. Ja toivomme heidän tulevan uudestaan, kun ensimmäinen käyntikokemus on ollut onnistunut. – Parturipuolen baaritiski on todella yllättänyt monet asiakkaat ja uusi lisäpalvelu on otettu vastaan hyvin positiivisesti. 26 30
27 30. Sari Ojala. ELOKUUTA 2018 Haminalainen Harri Toikka on tullut jo toistamiseen Vanhan kaupungin parturiin. Hän kehuu parturin palvelua ja sanoo olutpullollisen maistuivan omaa vuoroa odotellessa
Kampaisitko tukkasi ja eikö kansanedustajalla ole varaa hoitaa hampaitaan kuntoon. Nuorempana toivoin olevani saman näköinen kuin kaikki muutkin. Tuntuu kyllä siltä, että kolmikymppisenä katsoo itseään kuitenkin armollisemmin kuin joskus aikaisemmin. Nyt tuollaiselle palautteelle osaa jo naureskella. Ne muistuttavat olemassaolostaan sukupolvesta toiseen ja se tuntuu ihanalta. Minulla on karjalaisen käkkärä tukka, joka ei koskaan ole kunnolla, ja myös tämä rako hampaiden välissä. Emma Kari on kansanedustaja (vihr.).. Hammasrakokin näyttää periytyvän. ELOKUUTA 2018 Kasvot peilissä TEKSTI JA KUVA NORA VILVA Emma Kari, 35 K un vilkaisen peiliin, niin aika usein kasvoillani näkyy jonkinasteista väsymystä. Pitäisi olla suorat, kiiltävät, vaaleat hiukset ja pitäisi olla tietyn näköinen. Nämä olivat teini-iässä vaikeita piirteitä kasvoissani, mutta nyt kun ne näkee omissa lapsissaan, niitä alkaakin rakastaa. Tässä samalla on ollut kyllä kiva ymmärtää, että juuri näissä piirteissä näkyvät karjalaiset juureni. Luulen, että hekin tulevat kiroamaan kiharansa vielä monta kertaa. 28 30. On ihan mukava olla jo siinä iässä, että on sinut itsensä kanssa. Aikaisemmin on ajatellut, että pitäisi sopia johonkin muottiin. Tuntuu, että naiset opetetaan siihen. Nämähän ovat asioita, jotka myös periytyvät. On ihanaa, ettei eduskunnassakaan kaikkien tarvitse enää mahtua samaan muottiin. Naispoliitikot saavat ulkonäöstään paljon enemmän palautetta kuin miehet. Katselen aamuisin, kun yhdeksänvuotias poikani lättää kiharaa tukkaansa lippiksen alle ja tyttäreni korkkiruuvit säköttävät joka suuntaan. Saan ihmisiltä kommentteja juuri näistä samoista piirteistä. Nuorempana itsestään oikein etsi sellaisia piirteitä, joista ei pitänyt. Mitä enemmän tulee ikää, sitä paremmin oman peilikuvansa hyväksyy juuri sellaisena kuin on
ELOKUUTA 2018 K Teatterisyksy Tuottaja: Rolf Bamberg 09 7010 539 rolf.bamberg@demokraatti.fi Tehtävä Espoossa – viittä vaille pulkassa Juha Jokelan Esitystalous-trilogia päättyy paikallisradioaseman muutospyörteissä. 29 30
Ei sellaiselle löydy rahoittajaa. Median myllerrys on Esitystalous 3:n iso aihe. On riittänyt ennenkin, vaikka pakka on ollut yhtä lailla levällään. Tasaja muita arvoja Esitystalous 3:n esitetekstissä kysytään poleemisesti ”Missä muusitä, onko kaiken muuttuessa enää mieltä pistää eetteriin sellaista tavaraa, joka pitää vielä yllä jotain illuusiota laaturadiosta. Julkisivut ja takapihat Kolmessa Esitystalous-näytelmässä on käsitelty laajoja yhteiskunnallisia aiheita, mutta yksi ydinsisältö kiteytyy näytelmäsarjan nimeen. Tarinassa se on pärjännyt yllättävän hyvin, ja siksi sitä myös lähdetään fiksaamaan hellin ottein. Permantoon ilmestyy kuva paksusuolitähystyksestä. Kaikki on vähän vaiheessa, mutta työryhmästä välittyy leppeä tunnelma: aika riittää. Kolonoskopiasta on edelleen puhe. Ilmastonmuutos uhkaa, oikeistopopulismi nou. Esitystalous-trilogiassa niin ohjaaja-käsikirjoittaja, näyttelijä kuin muu taiteellinen tiimi ovat olleet samat siitä lähtien, kun Juha Jokelan ”Esitystalous I:tä” (tuolloin järjestysnumeroa ei vielä tarvittu, koska trilogiasta ei ollut mitään kaavailuja) alettiin takoa ensi-iltakuntoon vuodenvaihteessa 2009–2010. Näin oli varsinkin sarjan edellisessä näytelmässä ”Esitystalous 2 Tehtävä Espoossa”, jossa nuori ammattikirjoittaja pestataan kirjoittamaan hahmottomaksi jääneelle kaupungille tarina ja sitä myöten kirkastamaan Espoon brändiä. Espoon kaupunginteatterissa syyskuun 19. Jokelan mukaan radiolla on luonnollisena tavoitteena synnyttää ”hyvän flown kupla”. Kolmososassa ollaan viestinnän ytimessä, Radio Stage -nimisellä paikallisradioasemalla, jota pyyhkivä muutoksen tuulet. Esimerkiksi vanhan liiton paneutunutta musadiggailua. Ei, kolmatta ovat. Edustaako Espoon näyttämöllä hääräävä Radio Stage sitä, mitä Jokela itse radiokanavilta toivoisi. Se pohtii muun muassa see, mutta radio pyrkii rauhoittamaan meidät: ”Paljon on tapahtunut taas ikäviä juttuja, mutta me ei nyt mennä niihin.” – Ehkä se minun kysymykseni on, että elänkö itsekin jossain illuusiossa siitä, että sivistys ja järki ovat vielä arvossaan, vaikka niitä pitäisi oikeasti olla jo puolustamassa paljon suoremmin keinoin. 30 30. Tästä tapahtumahetkestä on ensi-iltaan 30 päivää. Vaikka todellisuus siellä takana on sitten kaikkea muuta. Sähköisesti liikkuvalla näyttämöllä, ”lautalla”, näyttelijät alkavat harjoitella kohtausta paikallisradioaseman aamulähetyksestä. Mutta olen aika tietoinen siitä, että radio, jota näytelmässä lähdetään tavoittelemaan, ei ole mahdollinen. Ohjaaja testailee videoja valosuunnittelijoiden kanssa lattian pintaan projisoitavia kuva-ajoja. Kirjailija on tarinassa aika hukassa tehtävänsä kanssa, mutta vielä enemmän Espoon tarinasta on kuutamolla kaupungin oma brändityöryhmä. Tämä porukka ei näet ole ensimmäistä kertaa pappia kyydissä. ”Aika pornoo”, ohjaaja puistelee päätään katsomossa ja kokeilee seuraavaa ideaa. – Kuulostaa uskottavalta, ohjaaja-käsikirjoittaja kuittaa väittämän ja jatkaa: – Kyse on ollut myös siitä, että näytelmissä keskeiset toimijat ovat yrittäneet antaa itsestään ulospäin kuvaa, joka on vakuuttava ja selkeä. Jokaisessa on jollain tavalla ollut aiheena esitys eli poliittisen, taloudellisen, kaupunkikulttuurisen viestin perille saattaminen uudella tavalla. Onko kyse vain nostalgiasta vai siitä, että yritetään oikeasti puolustaa radion sivistyksellisiä juuria. ELOKUUTA 2018 Se näyttämökieleni, jota olen myöhemmin päässyt käyttämään Kansallisteatterissa, lähti syntymään täällä Espoossa. Siksi kahdessa ensimmäisessä tarinassa aiheena oli identiteetin löytäminen kaupungille, joka on rakenteeltaan kuin tilkkutäkki, mutta haluaa profiloitua yhtenäisenä. I ltaharjoitus Espoon kaupunginteatterin Revontulihallissa. Radiomaailmaan tarttumiseen motivoi kaksi lähestymiskulmaa. Siis julkisuudenhallinastahan tässä perimmiltään on ollut koko ajan kyse, eikö, Juha Jokela. – On siinä jotain. – Ensinnäkin tavattoman kiinnostava muoto. ”Me ei nyt mennä niihin...” Jokela sanoo, että lähtiessään kirjoittamaan kolmatta osaa tuntui, että tuo ”kaupunki, joka ei ole kaupunki” -pankki oli jo tyhjennetty. – Minulla oli alusta alkaen ideana tehdä paikallisnäytelmää. Ei pyritä vaihtamaan kaikkea ja kertomaan mitä musaa pitää soittaa ja missä kohtaa juontoäänen pitää hymyillä. Se, että tehdään näyttämöllä radiota, jossa on kaikki ne ohjelmat, puffit ja mainokset mukana. päiväksi ensi-iltaan valmistuva ”Esitystalous 3 – Radio” täydentää suomalaisessa teatterihistoriassa varsin harvinaisen tapauksen: käytännössä samalla työryhmällä on tehty kolmiosainen näytelmäsarja kahdeksan vuoden periodissa. – Toinen on yritys kuvata jotain sivistyneistön ajatusta siitä, millaista on laadukas kulttuuri, millaista laadukas radio
– Radio Stagea johtaa Jami (roolissa Martti Suosalo), joka ei ole mitenkään syrjivää tyyppiä. Siihen asti olin ollut sitä mieltä, että en sotke videoita teatterin tekemiseen ollenkaan, koska voin tehdä tv-juttuni sitten ihan erikseen. Sain onneksi luottohenkilöksi rinnalle Timo Teräväisen, jonka kanssa on etsitty sisältojä sille, mitä video teatterissa voi olla. Matkan pää Nyt kuitenkin näyttää siltä, että Esitystalous-saaga on tulossa maaliinsa. 31 30. Saatoin ajatella, että näin ei ehkä voi tehdä, mutta tein silti. – Tuntui, että ne olivat juuri sitä röyhkeää ja juhlivaa teatteria, jota haluan tehdä ja jalostaa. Ykkösestä jäi porukalle vähän nälkää, kun esityskausi loppui, ja kysyntää olisi ollut, mutta näyttelijöiden kalentereista ei löytynyt tilaa kuin kolmen vuoden päässä. Kahdessa edellisessä osassa nähdyn Tommi Korpelankin oli määrä olla mukana, mutta tv-sarjan kuvauskiireet pakottivat hänet jäämään pois. Jokela sanoo tuon tunteen kuitenkin katoavan nopeasti, kun alkaa asettua teatterin rakenteisiin. Näyttämöllä Radio Stagen aamushowta vetämässä Ria Kataja ja Tommi Taurula. Lautat lipuvat taas ja lattiaprojisoinnit ihastuttavat. Ennen Esitystaloutta Jokela oli tehnyt kaksi ensimmäistä näytelmäänsä huoneteatteri Jurkkaan, jossa esitysten mittakaava oli ihan toinen. Tasa-arvotematiikka ei kuitenkaan ole ainoa asia, johon näytelmä fokusoituu. – Koko Espoon projektissa minua on viehättänyt se, että on syntynyt ikään kuin vahingossa tiivis ensemble. – Mulle on ollut välillä fiilis, että elämä on lyhyt, voisi tässä tehdä muutakin kuin näitä Esitystalouksia, naurahtaa Jokela, joka on toki Espoon trilogian väleissä tehnyt Kansallisteatterin kotikirjailijana kaksi Kuvat Kari Hulkko Juha Jokela (pikkukuvassa) pääsee Esitystalous 3:ssa jälleen luomaan sykähdyttäviä näyttämökuvia lattiaprojisoinneilla. ELOKUUTA 2018 toksessa on oikeasti kysymys, kenen kasetti kestää ja pitääkö se me too -kampanja liittää taas tähänkin asiaan?” Ilmeisesti piti. – Tavallaan se näyttämökieleni, jota olen myöhemmin päässyt käyttämään Kansallisteatterissa, lähti syntymään täällä Espoossa. Saman tiimin kokoon saaminen on ollut edellytys sille, että Esitystalous on saanut jatko-osat. – Tässä edetään vähän samalla tavalla – ei vain yhden teeman, vaan myös eri roolihenkilöiden näkökulmien kautta. Minulla on taas kasa hienoja työkaluja ja jonkinlainen aavistus, miten ne voisivat toimia, mutta ei vielä hirveän suurta ymmärrystä, miten niitä käyttäisin. Näyttelijäensemble ja toteutuksesta vastaava koko taiteellinen työryhmä koostuvat käytännössä samoista ihmisistä, jotka ovat olleet mukana koko matkan sieltä 2009 syksystä saakka. Lavallakin on koko vanha jengi koossa taas: mainitut Suosalo, Kataja ja Kiiskinen sekä Henna Hakkarainen, Tommi Taurula, Raimo Grönberg ja kakkosessa mukaan tullut Ylermi Rajamaa. Sen seurauksena teksti ehti vanheta, ja piti kirjoittaa uusi. Tässä pitää palata hänen ensimmäisiin haltioitumisiin teatterin parissa. Ykkösessä niitä nousi luontevasti käsittelyyn kolmen erilaisen juonilinjan myötä, kakkosessa kaupungin brändityöryhmän ihmiset toivat eri elämänalueilta näkökulmiaan mukaan. Mutta Esitystalouden porukan kanssa työskennellessä fiilis palasi. Yksi tuttu työkalu Jokelalla joka tapauksessa on käsissään. Osa samaa näyttämökieltä on myös pienieleinen näyttelijäntyö, mikä edellyttää mikorofoneja eli paljon äänisuunnittelua. Tuli fiilis, että tehdään vielä kolmas, on tämä sen verran mukavaa. Jokela on edellisissäkin Esitystalouksissaan yrittänyt panoroida useampia ajassa liikkuvia aiheita sivujuonteiksi. Jokela sanoo olleensa kuin löytöretkellä, ja on saanut reissulla huomata, että häneltähän löytyikin visuaalista ajattelua. Toinen asia, mihin Esitystaloudet ovat Jokelaa rohkaisseet, on rohkeampi, jopa röyhkeämpi tekemisen tapa. Sitä näytelmässä oireillaan. Jokelan mukaan näytelmässä myös pohditaan, liittyvätkö Jamin kanavajohtamisen ongelmat lainkaan tasa-arvoseikkoihin. Ne hän koki nuorena miehenä katsoessaan demoesityksä teatterikoulussa – jossa ei siis vielä itse silloin opiskellut. – Kun Espoossa tuli eteen iso näyttämö, tajusin, että nyt vaaditaan kuvaa aivan eri tavalla. Vahingossa syntynyt ensemble Aiemmissa Esitystalouksissa ohjaaja on käyttänyt näyttämökerronnassa mittavia teknisiä ratkaisuja niin valoilla, videoilla kuin itsekseen liikkuvilla näyttämömoTeatteri syksy Teatteri näytelmää sinne sekä ohjannut ja suomentanut päälle vielä yhden. Jokela tosin jättää hienoisen ”never say never again” -varauksen, ja kuunnelmakin kolmososan tiimoilta on vielä luvassa, mutta... Mutta täällä lähti mopedi käsistä... Ei kolmosestakaan ihan kamarinäytelmää ole tulossa. Ra dioon sijoittuvassa kolmososassa äänisuunnittelija Tommi Koskisen urakka on poikkeuksellisen iso. duuleilla. Prosessin mittaan hän uskaltautui kokeilemaan uudenlaisiin juttuja. Kahdeksanvuotiseksi venähtänyt ”Tehtävä Espoossa” on ollut ohjaajalle antoisa ja kehittäväkin. Kakkosta tehdessä huomattiin taas, kuinka hyvä sitä oli tehdä, kun ei tarvinnut mitään työtapatutustumisia. – Kakkososassa käytin ekan kerran lattiaprojisointeja ja oli ihan järjettömän hieno tajuta, miten ne voivat toimia yhtäaikaa sekä videotehosteina, lavastuksena että valaistuksena. Mutta ei siitä kokemuksesta ole juuri apua, kun aloittaa tätä uutta. Niin kuin vaikka heijastella paksusuolen tähystyskuvia näyttämölle tai mitä kaikkea keksivätkään Esitystalous 3:n harjoitusvaiheessa vielä radiotarinaan liittää. – Silloin tajusin, että teatterissahan voi tehdä ihan mitä vaan. Rolf Bamberg Demokraatti. Päinvastoin, aika nastan jäbän maineessa. Kun ison mediayhtiön tyyppi (Vera Kiiskinen) tulee sitten kertomaan, että Stagen toiseksi profiilihenkilöksi nostetaan aamushowta vetävä Karoliina (Ria Kataja), se aiheuttaa valta-asemien nytkähdyksen
He ylläpitivät tätä maata, kun miehet olivat rintamalla. Grönberg ja Vaattovaara ovat etsineet omalla tavallaan, millainen Anni on ihmisenä ja samalla tarkkailleet toisen tapaa tehdä roolia. – Ihailen suunnattomasti 1940-luvun naisia. Kummankin näyttelijän mielestä on hienoa, että musikaalin nimi on juuri Äidinmaa. Näytelmässä korostuu, miten nuoret ovat sodan aikana odottaNäyttelijät Ritva Grönberg ja Lotta Vaattovaara iloitsevat isossa työryhmässä syntyneestä vahvasta ensemble-hengestä. Virpi Kirves-Torvinen. 32 30. Vaikenemisen kulttuuri ja menneisyyden traumat jättävät jälkensä. Ensin pelästyin ja sitten innostuin. Hänellä on myös vahva laulutausta. – Snoopi Siren ja Mika Paasivaara käyttävät hienosti vastakohtia. Annin ratkaisu lapsen lähettämisestä pois sodan jaloista destä, mitä hän on tuonut myös Annin rooliin. Virpi Kirves-Torvinen Demokraatti, Kuopio neet monia asioita, mutta toiveet eivät ole toteutuneetkaan. Se tarjoaa anteeksiantamisen mahdollisuutta niin itselle kuin vanhoille sukupolville. syyskuuta Kuopion kaupunginteatterissa. Se antaa naisille heille kuuluvan arvon. Se on Grönbergistä ja Vaattovaarasta kiehtovaa varsinkin, kun 40-luvulla Annin tarina jää hyvinkin lohduttomiin näkymiin. – Olen ilahtunut ja vaikuttunut Lotan valoisuudesta ja vilpittömyyon tuntunut Vaattovaarasta, kahden lapsen äidistä, riipaisevalta. Sukupolvien jatkumon katsominen taaksepäin on ollut hirmu avartavaa, Grönberg selvittää. – 1940-luvun Annin todellisuus on ollut hyvin erilainen kuin omani. Viimeksi tammikuussa hän käsikirjoitti ja ohjasi Sydämenlyöntejä – rakkaudesta lauluun kantaesityksen. Moni kuopiolainen on käynyt teatterilla kuuntelemassa Grönbergin laulua. Takaisin Kuopioon Kuopio on Lotta Vaattovaaran synnyinkaupunki, jossa hän kävi myös koulua musiikkiluokalla ja soitti klarinettia. Olen ollut sellaisten näyttelijöiden kanssa lavalla, joita olen itse käynyt lapsena katsomassa, Vaattovaara kertoo. Ritva Grönbergillä on Kuopion kaupunginteatterissa takana kolmisenkymmentä roolia. – Ritvalla on auktoriteettia ja vahvaa oman tilan hallintaa. Omakin äitini on elänyt elämäänsä ihan erilaisessa yhteiskunnassa kuin minä. Omasta elämästä päättäminen on ollut sodan todellisuuden sanelemana mahdotonta, Vaattovaara kiteyttää. – 1980-luvulla naisilla oli niin paljon asioita, mistä voi ja piti itse päättää. Hän paneutuu syvästi roolihenkilöihin, Grönberg summaa. Snoopi Siren on ohjaaja, joka osaa ohjata näyttelijää. Anni on joutunut tekemään valintoja pakon edessä. – Jaksan aina yllättyä iloisesti tullessani valituksi rooliin. Näyttelijät eivät tunneihmisinä koe esityksen laajaa tunneskaalaa vieraaksi. – Rakennan tässä oman sukupolven ymmärrystä ja mietin, miten minä seison jatkumossa, hän sanoo. 1980-luvun naisilla on ollut vapautta, mutta ei välttämättä tietotaitoa, mitä sillä tehdä. Lauluissa he pyrkivät välittämään herkkyyden katsojalle välttäen pateettisuutta. Grönberg muistuttaa, että vaikka itse ei olisi kokenut esimerkiksi oman äidin rakastavan, hän on silti voinut rakastaa. Grönbergin mielestä Äidinmaa avaa ymmärrystä siitä, mikä merkitys omalla elämällä on tässä hetkessä. – Musiikki mahdollistaa tunnemaailman avautumisen isommaksi, Grönberg kiteyttää. Se on palauttanut mieleen oman nuoruuteni valoisuuden, Grönberg sanoo. Anni on ollut vahva selviytyjä, mutta kokenut silti voimattomuutta, kun ei ole voinut päättää omista asioistaan. On ollut nostalgista ja tosi ihanaa. Hän ei ole vain kyennyt osoittamaan sitä. ELOKUUTA 2018 Teatteri syksy Teatteri Äidinmaa on kunnianosoitus suomalaisille naisille Kuopion kaupunginteatterin musikaali rakentaa siltaa sukupolvien välille Annina Enckellin käsikirjoittaman melodraaman kantaesitys Äidinmaa sai hyvän vastaanoton Espoon kaupunginteatterissa viime vuonna. Hänellä on todella hyvä rauha, Vaattovaara lisää. Avioton lapsi on tuolloin ollut poissuljettu asia. Musiikki voi olla iloista, vaikka tarinan tunnelma on ihan toinen, Vaattovaara luonnehtii. Musiikin genret muuttuvat ajan mukana kupletista lähtien. Lotta Vaattovaara esittää siinä 20ja Ritva Grönberg 70-vuotiasta Annia. Vaikeat päätökset Äidinmaa-näytelmä kulkee kahdessa aikatasossa 1940ja 1980-luvuilla. Sävellyksistä vastaavat Esa Nieminen ja Niklas Rosström. Tänä syksynä se tehdään Kuopion kaupunginteatterissa. Tarina alkaa perunkirjoituksesta 80-luvun lopulta, jossa Anni alkaa muistella vuosikymmenten takaisia tapahtumia. Äidinmaa-musikaalin ensi-ilta on 12. – Näytelmä käsittelee myös Annin äidin (Virpi Rautsiala) ja hänen tyttärentyttärentyttärensä (Johanna Kuuva) elämää. Prosessia on heidän mukaansa jopa vaikea pukea sanoiksi. Oli valtava tarve irtautua perinteisestä roolista, Vaattovaara pohtii. En usko, että rakkaus on muuttunut aikojen saatossa miksikään, ainoastaan puitteet, ympäristö ja konteksti ovat, Grönberg miettii. – Muuttaessani Kuopiosta teini-ikäisenä pois en olisi ikinä uskonut tulevani takaisin. Aika luo uutta Melodraamassa ei kuvata, mitä tapahtuu 1940ja 80-lukujen välillä
Liput 36 €, eläkeläiset 34 € opiskelijat / lapset 26 € ryhmät 33 € / 32 € Show & Dinner 62 € yli 20 hengen ryhmilleja 59 € yli 30 hengen ryhmille. 00 17 .0 0, ES IT YS PÄ IV IN Ä AV OI NN A ES IT YK SE N AL KU UN AS TI . 02 07 28 8 38 8 LI PU T@ KO M ED IA TE AT TE RI .FI • PU HE LU N HI NT A 8, 35 SN T/ PU H + 16 ,69 SN T/ M IN LI PP UT OI M IS TO AV OI NN A M A PE 11. Jättihitti Lontoosta ensimmäistä kertaa Suomessa. Jättihitti Lontoosta ensimmäistä kertaa Suomessa. Jos olet joutunut tai joutumassa neuvottelemaan pankinjohtajan kanssa, niin tämä komedia saattaa antaa avaimet päämäärääsi pääsemiseksi. 2 tuntia väliaikoineen. Syksyn ensi-illat Ensi-ilta 3.10.2018 Komediateatterin Päänäyttämöllä Liput 32 €, eläkeläiset 30 € opiskelijat ja koululaiset 22 € ryhmät 29 € / 28 € Show & Dinner 58 € yli 20 hengen ryhmille ja 55 € yli 30 hengen ryhmille, ei väliaikaa Ensi-ilta 3.10.2018 Komediateatterin Päänäyttämöllä Liput 32 €, eläkeläiset 30 € opiskelijat ja koululaiset 22 € ryhmät 29 € / 28 € Show & Dinner 58 € yli 20 hengen ryhmille ja 55 € yli 30 hengen ryhmille, ei väliaikaa Ensi-ilta 11.9.2018 Arvioitu kesto n. Komedia Linnan juhlat on huima spektaakkeli maamme seuratuimmasta tapahtumasta! Luvassa ennennäkemätöntä materiaalia, haastatteluja, veteraanien kahvipöytä ja boolin salattu resepti! Tampereen Komediateatteri kutsuu sinut tasavallan ykkösjuhliin, joissa ”ei koskaan tapahdu mitään.” Tasavallan tärkein komedia. Ensi-ilta 11.9.2018 Arvioitu kesto n. Ravintolateatterin esitykset Jordi Galceranin palkittu komedia on tarina kaikkien aikojen lainaneuvottelusta. 33 30. 2 tuntia väliaikoineen. Ensi-ilta 14.9.2018 esityksessä on väliaika Liput 34 €, eläkeläiset 32 €, opiskelijat 24 €, ryhmät 31 €/30 € Show & Dinner 60 € yli 20 hengen ryhmille ja 57 € yli 30 hengen ryhmille. ELOKUUTA 2018 helsingin sanomat ”Väkevä ja viisas esitys” kansan uutiset YLEISÖMENESTYS | LISÄESITYKSET 4.9.–6.10.2018 Anneli Kanto – Lauri Maijala LA PI NT IE 3 A, 33 10 TA M PE RE • W W W .K OM ED IA TE AT TE RI .FI • PU H. Liput 36 €, eläkeläiset 34 € opiskelijat / lapset 26 € ryhmät 33 € / 32 € Show & Dinner 62 € yli 20 hengen ryhmilleja 59 € yli 30 hengen ryhmille
klo 19 Lauantaina 13.10. – Syksyn kattauksessa on hirveän monta sellaista näytelmätekstiä, joissa ollaan tilanteessa, jossa jollain yksittäisellä ihmisellä tai yhteisöllä ei ole valinnan mahdollisuuksia. Teatterin tiedotuskeskuksen johtaja Hanna Helavuori silmäili Demokraatin pyynnöstä syksyn ohjelmistoja teatterin parissa työtään tekevän kokonaisvaltaisella katseella. – Ajatus tämän näytelmän kirjoittamiseen juontaa juurensa aikaan, kun omat lapseni olivat pieniä. 17 e Varaukset 040 560 9633 / info@elannonnayttamo.fi www.elannonnayttamo.fi Lars Norén HILJAISTA MUSIIKKIA Tyylikäs herkkupala hyvää draamaa arvostavalle Ohjaus Jarno Kuosa / ENSI-ILTA 3.10.2018 LIPUT 30 € / 27 € / 21 € lauantaisin voimassa peruslippu 30 € Lippumyymälä 0600 30 5757 (1,53 €/min+pvm) Ryhmämyynti (03) 752 6000 / Väliaikatarjoilut (03) 7826 474 www.lahdenkaupunginteatteri.fi • www.lippu.fi Syksyn sadonkorjuussa löytyy draamaa pakkoraoista T eatterisyksy on valmis vyörymään syliin lähemmäs 200 ensi-illan voimalla. Miten lapset tulkitsevat aikuisten puheita.... – Leon aiemissa näytelmissä on ollut vahva näkemystä hierarkioiden ja valtasuhteiden ja työyhteiskunnan murroksesta, ja samaa odotan Komin Aterialtakin. – On kiinnostavaa nähdä, miten teatterin eri lajityypit voivat osallistua ajassa kiinni olevaan yhteiskunnalliseen keskusteluun. Elämäntilanteeseen liittyy paljon suuria pelkoja esimerkiksi arjen hallinnasta ja parisuhteen muuttumisesta, mutta myös suuria unelmia ja samaan aikaan epätoivon hetkiä, jos niitä unelmia ei pääsekään toteuttamaan, Veera Tyhtilä kertoo. päivä maailman kantaesityksensä saava näytelmä kertoo lapsiperheen arjen haasteista, mutta myös rakkaudesta ja välittämisestä. Isoja yksittäisiä kimpaleita toki löytyy, Tshehovia, Dostojevskia, Tolstoita. Viiden teatterin yhteistuotantona on syntynyt puolestaan uusi päivitys Jotunin ”Miehen kylkiluusta”. Demokraatti. Tyhtilän mukaan näytelmä myös herättää ajattelemaan nykyajan vanhemmuuden haasteita. Se tuo vuoden 1918 tapahtumien kautta radikalisoitumisen ja ääriliikkeisiin sitoutumisen teemoja uuteen valoon. Klassikoita, kantaesityksiä ja romaanidramatisointeja Draamaja maailmankirjallisuuden klassikoita syksyn katalogeista poimivan pussiin ei kerry suurta satoa. ELOKUUTA 2018 Ohjaus Tarja Koskela Maria Jotuni ESITYKSET SYKSYLLÄ 2018 Lauantaina 29.9. Mutta yhtään Shakespearea ei meikäläisten ammattiteattereiden syysohjelmistosta löydy! Helavuori uskoo sen johtuvan siitä, että Shakespearen äsKansallis teatterin Tainaron on vähemmän ilmeinen romaani dramatisointi. Rovaniemellä Sakari Hokkanen, joka teki pari vuotta sitten Jyväskylään ”Nummibodarit”, on nyt tarttunut ”Papin perheeseen” ja tuo sen 2000-luvulle, sitä odotan mielenkiinnolla. klo 15 Keskiviikkona 3.10. Yleisvaikutelmana Helavuoren mieleen päällimmäisenä tulee käsite ”pakkorako”. Vaikka enhän minä vielä tiedä yhtään, miten lähiöteemaa tullaan siinä käsittelemään. klo 19 Lauantaina 6.10. Varissuo jatkaa Turun kaupungin teatterin paikallisista aiheista tehtyä musikaali sarjaa. Kolmanneksi pointiksi Helavuori nostaa vielä eräiden kotimaisten klassikoiden uudet kuosit. klo 15 Esityspaikka Kirjan talo, Kirjatyöntekijänkatu 10, Kruununhaka, Helsinki Liput S-Etukortilla 15 e, norm. Näitä eri teattereiden yhteistuotantoja näyttää tulevan koko ajan enemmän, ja se on minusta hienoa. (Julistekuva) Veera Tyhtilän uutuus avaa syyskauden Mikkelissä Miltähän maailma näyttää lapsen silmin. Odotuksia herättää esimerkiksi lähiötodellisuuteen tarttuva Turun kapunginteatterin ”Varissuo”-musikaali, joka jatkaa Turun hienoa omalähtöistä musiikkiteatterituotantojen sarjaa. Syyskuun 6. Helavuori on syystarjontaa tutkaillessaan pannut ilahtuneena merkille, että painavia aiheita voidaan käsitellä myös musikkiteatterin keinoin. Se varmaan sopii myös tähän minun ”pakkorako”-fiksaatiooni – unelma poispääsystä jonnekin parempaan... Jotain toisenlaista pakkoraosta irti pyristelyä Helavuori odottaa ehkä näkevänsä myös Antti Hietalan Q-teatterille kirjoittamassa ja ohjaamassa ”Mount Everestissä”. – Tehdään päällekirjoitusta esimerkiksi Canthille ja Jotunille. Saatetaan unohtaa, että lapset kuulevat ja näkevät enemmän kuin arvataankaan ja yrittävät jäsentää ympäröivää maailmaa niillä keinoilla mitä heillä on. Someja digiaika voi harhauttaa aikuisia ja vanhempia. Esiin nousi kiinnostavia trendejä ja ilmiöitä, esityksiä ja tekijöitä. Veera Tyhtilältä on tulossa tänä syksynä toinenkin kantaesitys, kun Seinäjoella saa ensi-iltansa Kolmas nainen -yhtyeen biisimaailmaan sijoittuva musiikkinäytelmä ”Tästä asti aikaa”. Monessa perheessä vanhemmat voivat varmasti samaistua tilanteeseen, jossa joutuvat tasapainoilemaan työn ja perheen keskellä, ja aikaa ja rahaa on aina liian vähän. Tällaisiin maailmoihin vie katsojia Mikkelin teatterin syyskauden ensi-ilta, Veera Tyhtilän kirjoittama uutuusnäytelmä ”Voodooluu – Hallittu kaaos”. 34 30. klo 15 Keskiviikkona 10.10. Yhtenä esimerkkinä hän nostaa Okko Leon uuden näytelmän ”Ateria”, joka saa syyskuun lopussa ensi-iltansa Kom-teatterissa. – Jos ajattelen tätä pakkorakotematiikkaa toisesta näkökulmasta, niin kovasti kiinnostaa myös Kotkan kaupunginteatteriin tuleva ”Mar1a918”, Tuire Tuomiston ohjaus ja Iira Halttusen dramatisonti Raija Westergårdin romaanista. Kuka muistaa, että pienillä padoillakin on korvat. Kuvassa lavalla nähtävät Kati Outinen ja Aino Venna. Ollaan pakkoraossa, yksityiselämässä, työelämässä tai rakenteellisessa mielessä
Ohjelmistoon on toki tulossa dramatisointeja myös vähemmän ilmeisistä romaaneista. – Jos tarjontaa katsoo vähän tarkemmin, huomaa, että siellä on paljon dramatisointeja suosikkiteoksista. Ei siis tarjota vain valmiiksi pureskeltua viihdettä. Helavuori arvelee suosikkeihin satsauksen lähtevän pitkälti siitä, että ammattiteatterit ottavat koko ajan vähemmän riskejä. Niiden kierrätys eri muodoissa on ollut trendi jo vähän pidempään. – Tässä tilanteessa surettaa nuorten, esimerkiksi teatterikorkeasta valmistuvien näytelmäkirjailijoiden asema. – Sitä paitsi ne näytelmät ovat aina suuria produktioita, joihin vaaditaan myös iso miehitys, mikä taas maksaa. Helavuori näkee tilanteen totta kai ilahduttavana, mutta osaa katsoa myös tilastojen taakse. Trendi on ollut nouseva tällä vuosikymmenellä ja näytäntövuosi 2016/17 oli peräti ennätyksellinen, kun saatiin 174 kotimaista kantaesitystä. Sellainen on esimerkiksi Kansallisteatterin näytäntökauden jo avannut Essi Rossin sovitus ja ohjaus Leena Krohnin ”Tainaron”-teoksesta sekä Joensuussa kantaesitettävä dramatisointi Sofi Oksasen läpimurtoromaanista ”Stalinin lehmät”. 35 30. Niissä porukoissa syntyy hienoja tekstejä, mutta eivät ne helposti päädy isommille näyttämöille. Keskustelutuokion päätteksi Helavuori summaa näytäntökauden näkymiä optimistisesti: – Teattereilla on yhä kykyä ja halua tuottaa esityksiä, jotka oikeasti pohtivat, mitä tässä ajassa liikkuu. Viime vuosilta tästä esimerkiksi käyvät nämä lukuisat Mielensäpahoittaja-versioinnit ja vissit lastensuosikit Risto Räppääjästä Tatuun ja Patuun. ELOKUUTA 2018 Teatteri syksy Teatteri Syksyn sadonkorjuussa löytyy kettäiset juhlavuodet tyhjensivät pankin. Rolf Bamberg Demokraatti Pia Piltz on Anna Karenina Tampereen Teatterin Tolstoiklassikossa.. Kotimaiset kantaesitykset ovat yhä hyvin esillä alkavan kauden ohjelmistossa
Suomenkielisessä näyttelijänkoulutuksessa on opiskellut vuosikymmenten aikana yhteensä noin 970 henkilöä. Suomenkielinen näyttelijänkoulutus käynnistyi syksyllä 1943 samana vuonna perustetussa Suomen Teatterikoulussa. Juhlavuosi näkyy myös Helsingin Kirjamessuilla 25.-28.10., jossa on luvassa keskusteluohjelmaa ja näyttelijäntaiteen koulutusta käsittelevän ”Kesken”-kokoelmateoksen esittely. Vuoden 2018 kiertueella esitetään Aiskhyloksen Oresteia, joka on antiikin Kreikan ainoa kokonaisena säilynyt näytelmätrilogia tuhoon tuomituista suvuista, verikoston päättymisestä, oikeusvaltion synnystä ja demokratian valitsemisesta. Esitykseen tullessaan näyttelijät eivät siis tiedä illan roolijaosta mitään. Helsingin Kaupunginteatterin Studio Pasilassa 18. Kyseessä on Agapetuksen kirjoittama suomalainen farssiklassikko vuodelta 1930. Iso osa heistä edustaa aikansa eturivin suomalaista näyttelijäkaartia. Rooliarpajaiset Studio Pasilassa Pentti Kotkaniemen ohjaama ja Teatterikorkeakoulun opiskelijoiden näyttelemä Syntipukki saa ensi-iltansa Kuusi teatterikoululaista pääsee kokeilemaan kahden Helsingin kau pungin teatterin näyttelijän kanssa rooliarpajaisia yhteistuotannossa Syntipukki. Juhlaa vietetään ympäri Suomen teatteriesitysten ja -kiertueen, seminaarin, juhlagaalan sekä teosjulkistuksen muodossa. Näytelmän on ohjannut ja sovittanut Mikko Roiha ja näyttelijät ovat Teatterikorkeakoulun maisteriopiskelijoita. Vuodesta 2013 näyttelijäntaiteen koulutusohjelma on ollut osa Taideyliopistoon kuuluvaa Teatterikorkeakoulua. Teatterikorkeakoulun jokavuotinen Suomen-kiertue Lavat auki! on tänä vuonna osa 75-vuotisjuhlallisuuksia. 014 266 0110 HAIR musikaali Teksti ja laulujen sanat Gerome Ragni & James Rado Sävellys Galt MacDermot Michael Butler Alkuperäinen Ohjaus Sini Pesonen New York Stage -tuottaja Liput 22 € / 20 € / 16 € perhelippu 16 €/kpl (1-2 aikuista ja väh. Jokaisessa teatterissa on kaksi esitystä ja viimeinen niistä nähdään Oulussa keskiviikkona 10.10. Se tarkoittaa, että roolit arvotaan näyttelijöiden kesken jokaisen yksittäisen esityksen yhteydessä. Syntipukki toteutetaan ”arvotaan näyttelijä” -periaatteella. Demokraatti Teatteri syksy Mirka Kleemola Koko perheen seikkailu MERTEN GORILLA MERTEN GORILLA Ensi-ilta 22.9.2018 suurella näyttämöllä Lippupisteeltä ostettuihin lippuihin lisätään hinnaston mukaiset palveluja toimitusmaksut. Elokuussa 2018 koulutuksensa aloittaa jälleen 12 uutta näyttelijäntaiteen opiskelijaa. Wegelius – Blomqvist –Leinonen Vapaudenkatu 36 p. syyskuuta. Esitys sai kansainvälisen ensi-iltansa Berliinissä huhtikuussa 2018. Juhlavuosi on näkynyt ja näkyy yleisölle ympäri Suomen alkaen Tampereen Teatterikesästä ja päättyen Helsingin Kirjamessuihin sekä näyttelijäntyön nykytilaa ja tulevaisuutta luotaavaan Risteyksessä -seminaariin, jossa jossa aiheena ovat 2000-luvulla näyttelijöiksi opiskelleiden kokemukset työelämästä sekä parhaillaan opiskelevien odotukset tulevasta. ja se jatkaa matkaansa Kouvolan Teatteriin sekä Oulun Teatteriin. Tapahtumat kokoavat yhteen ohjelmasta valmistuneita näyttelijöitä ja teatteritaiteen maistereita kaikilta seitsemältä vuosikymmeneltä. Suomen Lavat auki! -kiertue käynnistyy Kansallisteatterista 29.9. ELOKUUTA 2018 Teatterikorkea juhlii ympäri maata Syksyllä 2018 tulee kuluneeksi 75 vuotta nykyisen Taideyliopiston Teatterikorkeakoulun suomenkielisen näyttelijänkoulutuksen perustamisesta. Syyskuun lopussa järjestetään myös koulutusohjelman alumneille ja opiskelijoille suunnattu juhlagaala. 36 30. Tällä hetkellä koulutusohjelmaa johtavat professorit Elina Knihtilä ja Kristian Smeds. Kiertueella opiskelijat saatetaan yhteen vahvan ja omakielisen ammattiohjaajan kanssa. 2 lasta) teatterin lippumyymälästä ENSI-ILTA 8.9.2018 Syksyllä 2018 ohjelmistossa myös: Liput 38€ / 36 € /28 € Teatteri. Roolien arpomiseen osallistuvat teatterikoululaisista Alex Anton, Joel Hirvonen, Emil Kihlström, Katariina Sinisalo, Asta Sveholm ja Nenna Tyni sekä kaupunginteatterin farssivirtuoosit Santeri Kinnunen ja Jouko Klemettilä
ELOKUUTA 2018. 37 30
38 30. Hyvä että otin, mukavaa on ollut. Mikä tuossa ajassa on ohjaajalle kiehtovinta. ensi-iltaan tulevaa Mika Waltari -klassikkoa ”Gabriel”, jossa auervaaralainen hurmurimies yrittää lemmenloukkua virittämällä huijata naimattomilta sisaruksilta näiden omaisuuden. Teatterikouluaikanani kiinnostuin Waltarista vähän laajemmin, ja luin silloin myös hänen näytelmiään, muun muassa tämän Gabriel, tule takaisin. ELOKUUTA 2018 ”Pidän Waltarin tavasta kirjoittaa sujuvasti etenevää kaunista kieltä” Kysymyksiä kasiriviltä TÄLLÄ DEMOKRAATIN TEATTERITEEMANUMEROIDEN ERIKOISPALSTALLA ESIETÄÄN TEKIJÖILLE SUORIA KYSYMYKSIÄ TEATTERISTA JA VAIN TEATTERISTA – NÄYTELMISTÄ, ESITTÄMISESTÄ, ESILLEPANOSTA JA ESITYSTEN TAUSTOISTA. Gabriel tavallaan putosi ohjattavakseni. Ensimmäinen kosketus oli, kun luin Sinuhe egyptiläisen joskus 10–11-vuotiaana ja tajusin, että tämähän on se sama kaveri, joka on kirjoittanut Pal. Millainen suhde sinulla on eri ikävaiheissasi ollut Mika Waltariin ja hänen tuotantoonsa. Gabriel tehdään siis tiukasti 50-luvun epookissa. Olen aina pitänyt hänen tavastaan kirjoittaa hyvin etenevää tekstiä ja kaunista kieltä. Näytelmän kieli on hienoa ja puhdasta. Onko sillä joku vissi merkitys, nostaako se nimihenkilön entistä korostetumpaan asemaan?. Meidän toteutuksessamme siitä ei ole muutettu mitään. En tietääkseni. Millainen tämä loikka ohjaajaksi on sinulle ollut. Mutta kun näytelmässä mies käyttää naisten rakkaudenkaipuuta hyväkseen, niin tosiarjessa voi törmätä siihen, että miehet käyttävät pummaamalla ja siivellä elämällä toisia miehiä hyväksi. Mika Myllyaho soitti sitten minulle ja kysyi, että kävisikö ohjauskeikka, harjoitukset alkavat ensi viikolla. Eli siinä toteutuu se Tshehovin toteamus, että ”jos näyttämöllä on ase, niin kyllä sitä täytyy käyttää. Olet viettänyt teatteriurasi tähän asti rampin toisella puolella. Kun tunnen näytelmän hyvin ja minulla sattui olemaan vapaata, otin keikan vastaan. Nimittäin ohjaajan. Kaikki, mikä jossain kohtaa mainitaan, käytetään myöhemmin hyväksi. Kun en ole taustaltani ohjaaja, minulla ei myöskään ole hinkua näyttää jollain modernilla tulkinnalla minun näkemystäni maailmasta. Gabriel, tule takaisin on nykypäivinä varmaan esitetyin Waltarin näytelmistä, vaikka katalogissa olisi muitakin hittejä. Ei minkäänlainen (naurua). Esitys toteutuu Waltarin tekstiä ja 1950-luvun epookkia kunnioittaen, mutta jotain uutta se kyllä esittelee. En ole ottanut tästä mitään paineita. Vesa Vierikko on tehnyt komean, lähemmäs 40-vuotisen näyttelijäuran, mutta ohjaajana häntä ei ole ammattiteattereissa koskaan ennen nähty. Se on myös hienosti kirjoitettu, siinä ei ole mitään turhaa. Alunperin Kansallisteatterissa oli suunnitteilla versio, joka olisi tuonut sen nykyaikaan, mutta se toteutus jostain syystä jäi tekemättä. Kun luin 90-luvun lopussa Timo Kauton kirjoittaman kirjan ”Auervaara – Aurinko ja kevätmies”, niin ajattelin, että tuon roolin todellakin haluaisin näytellä, kun olen vanhempi. K ansallisteatterissa harjoitellaan kiivaasti 13.9. Pidän itseäni miinusmerkkisenä näyttelijänä, ja tuollaisen roolin pitää tehdä plusmerkkinen, siis positiivisen oloinen näyttelijä, joka luo katsomoon vaikutelman luotettavuudesta. Mikä tekee Gabrielista aikaa kestävän. Kansallisteatterissa Waltarin näytelmä esitetään pelkistetyllä nimellä Gabriel. Auervaarat meillä tosiaan on aina keskuudessamme, mutta oletko itse törmännyt tosielämässä Gabrielin tapaisiin huijarityyppeihin. Mutta sitten ymmärsin, ettei se ihan minun roolini ole. Sen sisältö on ikuinen. mu-elokuvat. Pettäjiä ja hyväksikäyttäjiä on aina ollut ja tulee aina olemaan
Enpä usko. palvelumaksut www.ticketmaster.. ELOKUUTA 2018 Se tuli minullekin vähän yllätyksenä, enkä tiedä siihen tarkkaa vastausta. 39 30. 25.10.-31.12.2018 LINNANMÄEN PEACOCKISSA. Rakastan näyttelemistä, ja siinä saa ohjata ihan yhtä paljon – itseään. Kun pää on auki, niin voiko odottaa, että tästä aukeaa sinulle nyt vähän yli kuusikymppisenäihan vielä uusi ohjaajan ura. Mutta nimi ei sitä muuksi muuta, puhdasta Waltaria se on. Mutta jos tarjottaisiin jotain näin loistavaa näytelmää kuin tämä, voisin harkita... Rolf Bamberg Demokraatti Kari Hulkko Teatteri syksy Teatteri Vesa Vierikko on hetkeksi siirtynyt näyttämöltä rampin toiselle puolelle: – Mukavaa on ollut, mutta en usko, että tästä isompaa ohjaajan uraa urkenee. liput: 39€/59€ sis
Suuri epäonninen rakkaus tarina löytyy ehkä McEwanin kirjan sivuilta muttei ainakaan Cooken elottomista kuvista. Näyttelijät vanhenevat elokuvassa puoli vuosisataa. Ylemmän keskiluokan perheessä kasvanut viulisti Florence ja työväenluokkainen Edward ovat solmineet etenkin edellisen äidin paheksuman avioliiton ja päätyvät häämatkallaan merenrantahotelliin Chesil Beachillä. Spike Leen veikeästi tyylejä sekoittavassa ohjauksessa on trilleriä, poliittista tendenssiä ja lopussa myös painavaa viestiä Yhdysvaltain nykymenosta. Takaumineen teos venyy lopulta päähenkilöiden lapsuuden vuosista aina eläkeikään ja päättyy nykyaikaan kirjan julkaisuvuonna. Edward on mieltynyt läpimurtonsa tehneeseen rockmusiikkiin ja avoimen seksuaaliseen Chuck Berryyn. Mitä elämä olisi voinut tarjota pariskunnalle. Luokkia ja kainostelua Elokuva on jaettu karkeasti kolmeen jaksoon ja aikakauteen. (RB) ELOKUVA Whitney Laulaja Whitney Houston tunnettiin lempinimellä The Voice, ”ääni”. Naisen rationaalinen järkeily hetkeä myöhemmin vaikuttaa enemmän käsikirjoituksen ja ohjauksen ongelmalta kuin henkilöstä kumpuavasta psykologiasta. Florence outoa käytöstä selittävästä suuresta salaisuudesta ohjaaja Cooke paljastaa vain salamannopean välähdyksen verran. Lopputulos on edeltäjää sympaattisempi. Parikymppiset rakastavaiset jännittävät omaa ensimmäistä seksikokemustaan, jonka äärellä he ovat lounastaessaan hotellihuoneessaan. Samana vuonna ilmestynyt Rannalla-kirja on luultavasti kiinnostanut elokuvatuottajia hieman samantyylisen teemansa perusteella. Pitkään se vaikuttaa näpertelevän lapsellisten nuorten aikuistensa intiimiasialla kalliita kuvausminuutteja tuhlailevasti. Ensimmäinen Mielensäpahoittaja-elokuva keräsi puoli miljoonaa katsojaa teattereissa. Vahakabinettivaikutelma latistaa loppupuolen avainjaksoa, jossa menneisyyttä katsotaan suoraan silmiin. Vuoteessa asiat eivät sujukaan toivotusti, ja kainostelulla alkanut elokuva saa yllättävän käänteen. Elokuvan keskeiseksi kohtaukseksi kohoaa nuorten rakastavaisten valintatilanne, jonka jälkeen kummankin tulevaisuus näyttää toisenlaiselta. Epävirallisessa jatko-osassa ohjaaja on vaihtunut Dome Karukoskesta Tiina Lymiin ja pääosanesittäjä Antti Litjasta Heikki Kinnuseen. Klassista soittava Florence kuvailee mustan musiikin jättiläistä pirteäksi ja eloisaksi paljastaen porvarillisuutensa. Tuore aviopari ajautuu ongelmiin hääpäivänään. Katsoja ei kerta kaikkiaan usko, että Florence ja Edward ovat todellisia ihmisiä, jotka elävät kuvatussa ajassa ja ovat yhdessä uhmanneet brittiläisen yhteiskunnan jyrkkiä luokkarajoja pakahduttavasta rakkaudesta. Huumeiden kyllästämä alamäki korostuu asiallisessa dokumenttielokuvassa. Ohjaajaksi valikoitui teatterissa kovaa jälkeä tehnyt Dominic Cooke. En ole lukenut McEwanin alkuperäisopusta, josta kirjailija itse on laatinut elokuvan käsikirjoituksen. Palkitun menestyskirjailijan Ian McEwanin romaanien elokuvasovituksista tunnetuin on väärän valan pitkäaikaisia seuraamuksia puntaroiva Sovitus (2007), joka on koko vuosituhannen kehutuimpia brittidraamoja. (RA) ELOKUVA Rannalla Ohjaus: Dominic Cooke Pääosissa: Saoirse Ronan, Emily Watson, Billy Howle, Anne-Marie Duff, Samuel West, Bebe Cave, Adrian Scarborough 2018, 110 minuuttia ” Pitkäpiimäisiä monologeja sisältävä teos on kuin ylipitkä luento, jossa luokan mallioppilaat toistavat pänttäämiään lauseita. Läpimurto tapahtui 1980-luvulla. Edward on halunnut enemmän jo pidempään, mutta hämillinen morsian vaikuttaa edelleen estoiselta. Pitkäpiimäisiä monologeja sisältävä teos on kuin ylipitkä luento, jossa luokan mallioppilaat toistavat pänttäämiään lauseita. Puisevaa ilmeilyä Rannalla (2018) ei tunnu alkuunkaan valtavan kaarensa mittaiselta, arvoiselta teokselta. Haaksirikko. 40 30. Onnahteleva lopputulos todistaa jälleen kerran ainakin sen, ettei elokuva ole vieläkään kirjallisuutta eikä teatteria vaan aivan omanlaisensa taidemuoto sen vaatimine ilmaisukeinoineen. Pitkä ensimmäinen kolmannes sijoittuu 1960-luvun alkuun. Seuraavan vuosikymmenen alussa hänestä tuli elokuvatähti ja kansainvälinen megajulkkis. Kirja ylsi arvostetun Booker-palkinnon lyhytlistalle. Teatraalisesti ilmeilevät pääosanesittäjät voivat olla vain hukassa seisovissa tekstikuvituksissa, jotka muistuttavat puisevimpien brittitelevisiodraamojen laimeutta. ELOKUUTA 2018 Rankka päivä Pika-arviot Mielensäpahoittaja Kirjailija Tuomas Kyrön urputtajahahmo on 2000-luvun suuria menestystarinoita. (RA) KOONNUT RANE AUNIMO JA ROLF BAMBERG ELOKUVA BlacKkKlansman Jasper Pääkkönen tekee pätevää näyttelijäntyötä punaniska Kendricksonina, joka on suomalaisnäyttelijöiden kautta aikain ensimmäinen oikeasti merkittävä rooli amerikkalaisen ison tuotannon elokuvanssa. Viimeinen konserttinäyte vähän ennen kuolemaa on surullinen. Rane Aunimo Demokraatti ELOKUVA. Innokas sulhanen ei malttaisi odottaa. Rannalla kävely tuntuu paremmalta vaihtoehdolta
Poliitikkojen pitää luottaa itseensä eikä kaiken perässä tule juosta. Kansallisessa päätöksenteossa pitää ottaa koko maailma huomioon. Avoimuus voi tarkoittaa vaikka sitä että kerrotaan tavoitteista avoimesti. u u u Demokratiassa kaikki vie aikansa, diktatuureissa päätökset syntyvät tarvittaessa nopeasti. Paljon parjattu konsensus on demokratiaa, joka pitää yhteiskunnan koossa ja ottaa kaikkien näkökannat edes jotenkin huomioon. Oli vapaa länsi, Neuvostoliiton johtama sosialistinen leiri, erilaiset sotilasja muut diktatuurit etelässä, lännessä ja idässä. Osa Euroopan unionin jäsenmaista on epädemokraattisten voimien temmellyskenttänä. Läpinäkyvyys ja avoimuus ovat tärkeitä demokraattisen yhteiskuntajärjestelmän periaatteita. Kasvun hedelmät jakaantuivat epätasaisesti. Tämän yksittäisen asian riepottelu voi olla niin vahvaa, että se kaataa kokonaisuuden. Demokratia ei tunnu olevan voimissaan. Maail man tuli kehittyä läntisten arvojen ja bisneksen johdolla. Globalisaatio ei tuonut lännen teollisuusmaiden kansalaisille kaivattua kasvua. Kumpikin voivat näyttää houkuttelevilta: selkeyttä ja nopeutta. Ja puolueeton Suomi. Edustuksellisessa demokratiassa pitäisi voida luottaa siihen, että päätöksenteko toimii. Äänestäjät pettyivät liian usein kun kasvun puute vei jakovaran, loi turvattomuutta ja työttömyyttä. 41 30. Diktatuurissa diktaattorin päätökset ovat yksinkertaisen näköisiä. Populismi hakee kokonaisuudesta erotettuja yksityiskohtia ja niihin helppoja ratkaisuja. Diktatuuri ja populismi ovat sukulaisia. Holmströmin kritiikki ei ole kritiikkiä demokraattista päätöksentekoa vastaan, vaan kritiikkiä demokraattisen päätöksenteon onnistumisen puolesta. Viime vuosikymmeninä äänestäjät ovat pettyneet poliitikkoihin monet kerrat. Politiikan toimintaympäristö on muuttunut radikaalisti monimutkaiseen suuntaan. ELOKUUTA 2018 Sivustakatsoja E nnen nykyistä sekavaa maailmaa asiat olivat järjestyksessä. Yhdysvallat on jakaantunut poliittisesti kahtia. Vaikka demokratia näyttää välillä liiankin vaikealta, on se vaivan väärti! Nykyään monien maiden päätöksissä tuntuu oma napa olevan lähimpänä. Demokratia kunnioittaa ihmisoikeuksia, diktatuurin ei tarvitse. Vanhan maailman kansainväliset sopimukset ja organisaatiot luotiin valtatasapainoa varten. Kritiikkiä tulee toki esittää, mutta valmistelu on valmistelua ja päätökset ovat päätöksiä. Tavoitteena oli myös ottaa koko maailma huomioon päätöksenteossa. Professori Bengt Holmström kritisoi taannoisessa haastattelussaan poliitikkoja liiasta päätöksenteon läpinäkyvyydestä ja avoimuudesta. MIKKO MÄENPÄÄ Demokratia vai diktatuuri?. Nykyään monien maiden päätöksissä tuntuu oma napa olevan lähimpänä. Rajojen kaatuminen, teknologian harppaukset ja taloudellisen kasvun vauhti vanhoissa eikehittyneissä maissa yllättivät vanhan maailman: valtatasapaino horjui. Vaikeisiin ja monimutkaisiin asioihin haetaan yksinkertaisia ratkaisuja. Suomalainen sosiaaliturva on ollut paikallaan. Demokratiassa vaikeissa asioissa on vaikea saavuttaa täydellistä lopputulosta. Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen demokratian piti näyttää kyntensä. Mutta demokratioissa pitää myös uskaltaa tehdä päätöksiä. Julkisuudessa otetaan hampaisiin yksi asia kerrallaan; tämä yksi asia on helposti irti kokonaisuudesta. Eri osapuolten tavoitteissa on ristiriitaisuuksia; tarvitaan kykyä kompromisseihin ja konsensukseen. Sosiaalisessa mediassa suositaan asioiden yksinkertaistamista. Läpinäkyvyys voi tarkoittaa vaikka sitä, että päätöksenteossa ei pyritä salaamaan asioiden käsittelyä kansalaisilta
Kun kuntauudistus jäi torsoksi, tarvitaan maakuntauudistus. On ennakoitavissa, että kasvupalveluissa yksityisten yritysten toteuttamaksi suunniteltu palvelutarpeen arviointi ja palveluohjaus eivät tule muuttamaan tätä kehityskulkua. Pihlman ja Tonttila arvioivat, että maakunnille syntyy työmarkkinatuen rahoitusosuuden kautta taloudellinen kannuste järjestää palveluita. Pihlman ja Tonttila jatkavat edelleen, ettei uudistuksessa olla yksityistämässä TE-palveluita, vaikka lakiesityksessä todetaan, että ”palvelutuotannon siirtäminen julkiselta organisaatiolta yksityisille yrityksille vastaa periaatteessa yksityistämistä.” On huomattava, että TEM on jo pitkään suunnannut palkkatukea yhä vahvemmin yksityiselle sektorille kuntien ja kolmannen sektorin sijaan ja tiukentanut työkokeilun ehtoja olennaisesti. Mari Ahonen-Walker toiminnanjohtaja Reetta Pietikäinen asiantuntija, Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Mielipide KIRJOITA OMALLA NIMELLÄSI. Tiina Arlin Olen toiminut kunnallispolitiikassa jo kymmenisen vuotta, ja maakuntavaltuusto on kuntalaiselle aina ollut vähän etäinen poliittinen elin. On myös selvää, että jos kunnilla säilyy jatkossa vastuuta työmarkkinatuen rahoituksesta, täytyy niillä vastaavasti olla myös vaikuttamismahdollisuudet ja mahdollisuus kasvupalvelujen tuottamiseen. Maakunnille pitää asettaa vahvemmat kannusteet työllisyydenhoidon ja aktiivisen työvoimapolitiikan toteuttamiseen työttömyydestä palkitsemisen sijaan. Pihlman ja Tonttila toteavat, että kasvupalveluita koskeviin lakiluonnoksiin kannattaa tutustua, jos herää huolta palvelujen järjestämisestä. LÄHETÄ MIELIPITEESI OSOITTEESEEN MIELIPIDE@DEMOKRAATTI.FI TAI DEMOKRAATTI, PL 338, 00531 HELSINKI LISÄÄ MIELIPITEITÄ OSOITTEESSA DEMOKRAATTI.FI. Pihlman ja Tonttila kirjoittavat, ettei vireillä oleva kasvupalvelu-uudistus estä kuntien työpajatai muuta työllistämistä edistävää toimintaa. Ikävä kyllä maakuntavaltuustossa elää vielä hyvinkin vahvana toimintatapana ajaa vain oman kunnan asiaa. Maakunta ei allianssissakaan voi hankkia palveluja kunnalta tai sen sidosyksiköltä muutoin kuin markkinapuutetilanteessa, jonka todentamiseen menee käytännössä vuosia. Olisi jo korkea aika saada eduskuntaan myös pätkätyöstä, työttömyydestä, te-toimiston järkkäämistä kursseista, palkattomasta työstä, laittomista potkuista, työsuhderiita-asian käräjöinnistä/voittamisesta ja pitkäaikaistyöttömyydestä omakohtaisesti kärsinyt ja kokemusta saanut henkilö, kuten minä. Maakuntauudistuksesta ja soteuudistuksesta on monenlaista näkemystä, mutta suurimmalla osalla meistä, jotka uudistustyötä ovat tehneet, on näkemys uudistuksen tarpeesta. Nykyisistä noin 270 työpajatoimijasta yli 70 prosenttia lukeutuu tähän joukkoon. Vastoin Pihlmanin ja Tonttilan näkemystä, yhdistys ja sen lähes 270 jäsenorganisaatiota katsoo uudistuksen heikentävän merkittävästi työpajojen toimintaedellytyksiä ja näiden palveluiden saatavuutta tulevaisuudessa. Uudistuksesta on hyötyä meille kaikille 1,6 miljoonalle alueen asukkaalle, jos päätöksien tekijät ovat laajakatseisia, kokonaisuuksia käsittäviä päättäjiä. Kasvupalvelu-uudistuksen myötä kunnat tai niiden sidosyksiköt – joiksi suurin osa myös säätiöpohjaisista työpajoista määrittyy – eivät kuitenkaan voisi toimia kasvupalvelujen tuottajina. TPY on osallistunut uudistusten valmisteluprosessiin mm. ELOKUUTA 2018 Työtönkin olisi eduskunnassa asiantuntija Maakuntauudistusta tarvitaan – oikeasti Maakunta valtuustossa elää vielä vahvana toimintatapa ajaa vain oman kunnan asiaa. Jos uudistus menee läpi hallituksen aikataululla, on siinä monta puutetta ja korjattavaa kohtaa. Niitä korjataan sitten myöhemmin uuden maakunnatavaltuuston jo ollessa käynnissä. Kristian Parviainen maakuntavaltuutettu, (sd.) Uudistukset heikentävät työpajojen toimintamahdollisuuksia Työja elinkeinoministeriön Marja-Riitta Pihlman ja Jarkko Tonttila kommentoivat vastineessaan (15.8.2018) TPY:n puheenjohtaja, kansanedustaja Anneli Kiljusen kolumnia (13.8.2018) työpajojen kasvupalvelu-uudistuksessa vaikeutuvasta asemasta. Olipa se hallituspuolueiden kiireellä ajama uudistus tai opposition ”hitaasti hyvä tulee”-malli. antamalla lausuntoja kasvupalveluita linjaavista lakiesityksistä niin ministeriölle kuin eduskunnalle. Mahdollisesta kannusteesta huolimatta yleiskatteellisen rahoituksen riittävyys työllisyydenhoitoon näyttäytyy varsin epävarmana. Näiden painopistemuutosten seurauksena viime vuonna enää 11 prosenttia työpajojen valmentautujista oli palkkatuetussa työsuhteessa ja 28 prosenttia työkokeilussa. Pihlmanin ja Tonttilan vastineessaan esille nostama allianssimalli ei tarjoa ratkaisua työpajapalveluiden tarkoituksenmukaiseen toteuttamiseen. KIRJOITUSTEN MAKSIMIMITTA ON 3000 MERKKIÄ. Nyt olen kuitenkin itse ollut viimeisen kauden maakuntavaltuutettuna ja nähnyt sisältä päin, mikä on maakuntavaltuuston työympäristö. 42 30. Maakunnilla tulee olla mahdollisuus siirtää kasvupalvelujen järjestämisvastuuta kunnille tai niiden sidosyksikölle. Jos eduskunnan on tarkoitus kattavasti edustaa koko kansaa, myös pienituloisten pitäisi saada sinne edustus. Yhdistyksen huomiot uudistusten kriittisistä vaikutuksista työpajatoimintaan perustuvat sen jäsenistön näkemyksiin siitä, miten lakiluonnosten linjaukset tulevat vaikuttamaan niiden toimintaan ja heikossa työmarkkina-asemassa olevien nuorten ja aikuisten palveluihin. Yhtenäiset tietoliikennejärjestelmät, kaavoitukset, jotka kattavat koko alueen, yhtenäisyyttä luonnonsuojeluun ja tasa-arvoisempia sosiaalija terveyspalveluja. Rikkailla, yrittäjillä, työläisillä ja opiskelijoilla on edustajansa eduskunnassa, samoin erilaisista rikoksista tuomituilla. Sillä on tavoitteena parantaa kansalaisten saamien palvelujen tasapuolisuutta. Uudistuksella on tarkoitus saada Uudenmaan alueen päätöksenteko paremminkin kokonaisvaltaisemmaksi kuin, että jokainen kunta puuhaisi itsekseen omissa nurkissaan. Tulipa vaalit sitten lokakuussa tai vasta joskus myöhemmin, kannattaa katsoa itselleen sopiva ehdokas, joka ajaisi koko Uudenmaan etua, eikä puhu vain omasta kunnastaan ja aja pienen joukon etuja. Täällä Uudellamaalla se on koko Uudenmaan alueen 1,6 miljoonan asukkaan etujen ajamista. Jos uudistus venyy, valuvirheet korjataan etukäteen sitä mukaa kuin niitä havaitaan
Johannesta jäivät kaipaamaan läheisten lisäksi laaja ystävien ja tovereiden joukko. Kiitos kaikille lukijakyselyyn osallistuneille. Johannes toimi pitkään Kaarinan yläasteen puutyönopettajana. PÄIJÄTHÄME . Teki hän itselleen myös kunnon meriläismallisen puuveneen. Johannes toimi rakentavasti, ei räyhäten. kaupunginjohtaja Eero Mattila. Wanhassa herrassa.. Lahden Seudun Wanhat toverit. www.tyovaenperinne.fi Punanurkka-divari auki ti-ke 14-16 www.teollisuusdemarit.fi Viikkolehti ja www.demokraatti.fi Tervetuloa ?näkymään ?omalla ?ilmoituksella Ota yhteys: Aila Pääkkö 097010560 Rakentava humoristi Kuollut Pitkään Kaarinan kaupungin yhteiskunnallisessa toiminnassa ja moninaisissa muissa toiminnoissa vaikuttanut Johannes Pensamo, syntynyt 1930, on siirtynyt viimeisen rajan yli. Varaamme oikeuden lyhentää ja jättää julkaisematta tekstejä. Harrasteliikunnan seminaari to 30. Hänen oppilaansa muistelevat Johannesta vielä vanhoina miehinä lämmöllä. 9. Mukana ent. (09) 774 3110, sähköp. KYMENLAAKSO . mennessä. 8. Veneily oli Johanneksen mieluisa harrastus. Tapahtumailmoitukset julkaistaan pyydettäessä maksuttomana enintään kaksi kertaa. Lämmöllä Johanneksen muistoa kunnioittaen Jarkko Järvinen Kirjoittaja on Järvisen pitkäaikainen järjestötoveri Onnea lukijakyselyn voittajille Demokraatin lukijakyselyyn Valkeakoskella Työväen musiikkijuhlilla osallistuneiden kesken on arvottu sadan euron lahjakortti, jonka voitti Taina Remahl Tampereelta. Arvonnassa kirjapalkinnot voittivat Mirva Wiik Helsingistä ja Heidi Hallongren Valkeakoskelta. 9. 10. Hän toimi kunnallisjärjestön ja perusyhdistyksen puheenjohtajana. Demokraatti Yhdistystoiminta Järjestöjen ja yhdistysten kevät-, syysja vuosikokousilmoitukset ovat maksullisia. 9. Syyskauden avaus ma 3. ELOKUUTA 2018 Tervetuloa ?näkymään ?omalla ?ilmoituksella Ota yhteys: Aila Pääkkö 097010560 www.vuokralaiset.fi Sörnäisten rantatie 25, 00500 HELSINKI Puh. Lähetä tapahtumailmoituksesi seuraavaan lehteen perjantaina klo 12 mennessä osoitteessa http://ilmoitusmyynti.demokraatti.fi/yhdistyksille, sähköpostilla yhdistyspalsta@demokraatti.fi tai faksilla 09 701 0569. Ilmoittautuminen Kisakeskuksen seniorikurssille ma 3. Johannes oli tiukka ja oikeudenmukainen opettaja. Häntä arvostivat myös muiden ryhmien valtuutetut. Tuon puhuttelun jälkeen asia oli käsitelty, eikä siitä enää puhuttu vaan jatkettiin kavereina opiskelua. SDP:n valtuustoryhmän puheenjohtajana hänet tunnettiin tiukkana neuvottelijana. 9. Hän toimi pitkään muun muassa valtuutettuna ja yleisten töiden, eli nykyisen teknisen lautakunnan jäsenenä. Seurapalvelun toimintaryhmän kokous ke 5. Maksullisen ilmoituksen lisäksi ilmoitukset julkaistaan muistutuksena Yhdistystoiminta -palstalla enintään kaksi kertaa maksutta. Nuo kummatkin tehtävät vaativat henkilöltä paljon; niissä pitää olla näkemystä toiminnan tavoitteista ja saada järjestöväki toimimaan yhteisten tavoitteiden mukaisesti. Toimisto suljettuna ti 4.9. info@tyark.fi www.tyark.fi TY Ö VÄ EN LI IK K EE N K IR JA S TO Sörnäisten rantatie 25, 00500 HELSINKI Puh. Palkinnot on postitettu voittajille. Nuorten Kotkien toiminnan tukeminen oli Johannekselle läheistä ja konkreettista. klo 17 Työväentalon Miinassa. Kuusankosken Wanhat Toverit kokoontuvat syyskauden ensimmäiseen kerhoon 11. 43 30. klo 18 Tampereen Työväentalon Miinassa Seurojen Liikkeelle! -kuntokuukauden tapahtumatiedot piiritoimistoon pe 31. Hänellä oli niin kutsuttu toimisto puutavaravarastossa, jonne hän otti häirikön tiukkaan puhutteluun. Sosialidemokraattisessa järjestötoiminnassa Johanneksella oli monia vastuunalaisia tehtäviä. Onnittelut voittajille. Hän oli perustamassa muun muassa Kaarinan veneseuraa osoittaakseen, että hän ei ollut pelkkä teorian opettaja. 09 766 429, 0440 750 429 Avoinna elokuussa ti-pe klo 11-16. Hän oli keskeinen talkoopäällikkö rakennettaessa Nuorille Kotkille leirikeskusta Bockholmenin saareen Norrskattaan. 8. TUL-Tampere. Tässä tehtävässä hän sai luottamuksellisen ja kasvatuksellisen otteen oppilaisiinsa. Tässä kuvaa Johanneksen suhtautumista ja elämänasennetta se, että upea vene sai nimekseen ”Kurnusimppu”. Näissä tehtävissä Johannes onnistui erinomaisesti, ja häntä auttoi usein mainittu huumori, eli pilke silmäkulmassa. Tervetuloa! PIRKANMAA . 9. Yhteisten asioiden, eli kunnallispolitiikan hoitamisessa, Johannes teki pitkän ja monimuotoisen elämäntyön. Aiheena: kaupungin kiinteistöt. Kettumäen Palvelukeskuksessa klo 14. Hän toi asiansa selkeästi ja selväsanaisesti esille, säilyttäen aina myös huumorin. mennessä, lisätiedot www.kisakeskus.fi. on kansanedustaja Anneli Kiljunen
(02) 4501 541, 4501 540 fax (02) 4501 543 etunimi.sukunimi@akt.fi Avoinna ma–pe klo 8.20–16.00 Humalistonkatu 6, 20100 Turku puh. 44 30. Amos Rex aukeaa Lehtikuva / Irena Stachon Amos Rexin näyttelyohjelma koostuu uusimmasta nykytaiteesta, 1900luvun modernismista ja muinaisia kulttuureja esittelevistä näyttelyistä. 20100 Turku, turku@pam.fi Maksa tilauksesi ympäristöystävällisellä e-laskulla! Valitset vain (ensimmäisen paperilaskun jälkeen) e-laskun käyttöön verkkopankissasi ja seuraava lasku toimitetaan sähköisesti suoraan verkkopankkiisi. Edustamme työväenliikkeen arvoja ja teemme omalta osaltamme Suomesta parempaa paikkaa. 0400-423835 Hautauspalvelut Perustettu 1932 80v HAUTAUSTOIMISTO Annikki Perttala-Koskinen Oy Linnankatu 3 Brahenkadun kulma Puh. KUNNALLIS-JÄRJESTÖ ry Pitkäkatu 50 65100 VAASA http://vaasa.sdp.fi sdp.vaasa@netikka.fi Puheenjohtaja Oili Airaksinen-Rajala 040 560 5513 Varapuheenjohtaja Matias Kvist 040 840 1994 Sihteeri Karita Blom 06 312 8314 040 572 8314 Taloudenhoitaja Erik Cederholm 050 036 5944 KOKKOLAN SOS.DEM KUNNALLISJÄRJESTÖ ry. Tutustu toimintaamme ja ota yhteyttä sähköpostitse info@sivistysrahasto.fi tai puhelimitse 050 3200 272. Riitaja rikosoikeudenkäynnit 25 vuoden kokemuksella. Museon lisäksi tiloissa sijaitsee Lasipalatsin entisöity elokuvateatteri. Backlundinpolku 1 A 67700 Kokkola http://kokkola.sdp.fi Puheenjohtaja Emma Haapasaari 040 535 8669 Varapuheenjohtaja Sakari Ruisaho 040 838 7697 Sihteeri Suvi Nissilä 040 861 1506 Taloudenhoitaja Esa Kant 040 778 9810 SAK:n ja liittojen aluetoimistot palvelevat Sinua muun muassa työttömyysturvaan, työsuhdeturvaan ja koulutukseen liittyvissä kysymyksissä. Taidemuseo Amos Rexin avausnäyttelystä vastaa japanilainen taiteilijakollektiivi teamLab, jonka näyttelyssä nähdään digitaalista taidetta. Lisäksi sinulla on mah dollisuus hyödyntää liiton tarjoamia edullisia lomaja harrastusmahdollisuuksia. Viikkolehti ja www.demokraatti.fi Lahjoita Kansan Sivistysrahastoon – olet tukemassa suomalaista kulttuurija sivistystyötä Säätiö jakaa vuosittain satoja apurahoja tavallisten, työikäisten suomalaisten luovuuden tukemiseen. Museo kertoi, että sen näyttelyohjelma koostuu uusimmasta, usein teknisesti kokeilevasta nykytaiteesta, 1900-luvun modernismista ja muinaisia kulttuureja esittelevistä näyttelyistä. 020 77 41323 fax 020 77 41330 Työttömyyskassa 020 690 455 etun.sukunimi@teollisuusliitto.fi Avoinna ma–ti klo 9–12 ja 13–16 to–pe klo 9–12 ja 13–16 ke suljettu Yliopistonkatu 33 G, 4. Lasipalatsin aukiolle on rakennettu tapahtuma-aukio. Suunnittelun lähtökohtana on ollut luoda mahdollisimman joustavat tilat, jotka taipuvat nykytaiteen tarpeisiin. ELOKUUTA 2018 Lakiasiat LAKIASIAINTOIMISTO SEIJA KÄRNÄ OY Helsinki-Akaa-Nurmijärvi Kaikki lakiasianne. STT Viikkolehti ja www.demokraatti.fi LIT* * sa ira an sii st i. 231 4074 Myös liikeajan jälkeen TURKU www.perttala.fi VAASAN SOS.DEM. 010 770 3700, fax 010 770 3701, etunimi.sukunimi@jhl.fi Maariankatu 6 b, 20100 Turku puh. krs. www.sak.fi Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry Autoja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry Teollisuusliitto ry www.akt.fi www.teollisuusliitto.fi Jäsenyys ja liittyminen 030 100 600 Jäsenten työsuhdeasiat 030 100 620 Työttömyysturva 020 690 211 Vaihde 020 774 002 etunimi.sukunimi@pam.fi Palvelualojen ammattiliitto PAM ry www.pam.fi www.jhl.fi SAK:N LOUNAIS-SUOMEN TOIMINTA-ALUE / TURKU Liity SAK:n ammattiliiton jäseneksi! Maariankatu 6 b, 20100 Turku etunimi.sukunimi@sak.fi Outi Rannikko 040 5434 875 Puistokatu 6 A, 20100 Turku, puh. Helsinkiläinen taidemuseo Amos Rex avautuu tänään torstaina yleisölle yli kahden vuoden remontin jälkeen. Avausnäyttelystä vastaa japanilainen taiteilijakollektiivi teamLab, jonka näyttelyssä nähdään digitaalista taidetta. Taidemuseon uudisosa on rakennettu Lasipalatsin aukion alle, ja uudisosan näyttelytilat ovat yli 2 000 neliön kokoiset
Mitä tarkoittaa akklimatisaatio. Kol me (Ke ke Ros ber g, Mik a Häk kin en ja Kim i Räi kkö nen ) 6. julkaistun ristikon 10 euron lahjakortin voitti Matti Kotamäki Rautajärveltä. per äis in ole va muu mio itu nut ihm isruu mis 10. 10. Ratkaisu Ristikon 33/2018 ratkaisu: Torstaina 16.8. 9. Kuinka moni suomalainen on voittanut formula 1 -mestararuuden. Mikä on kerberos. 8. Saa b 95 9. Mihin pelivälineeseen tulee kovin vauhti. 4. Ötz iks i nim ett iin Alp eilt a vuo nna 199 1 löy tyn yt noi n 330 0-lu vul ta eaa . Onnea voittajalle! Vas tau kse t: 1. Ratkaistuja ristikoita odotetaan toimitukseen seuraavan viikon perjantaihin mennessä. 5. 2. Mikä oli Uudenkaupungin autotehtaan valmistama ensimmäinen automalli. Kuka oli Ötzi. Kenen luoma hahmo on Mielensäpahoittaja. ELOKUUTA 2018 Ristikko 35/2018 Kuvaristikko ilmestyy joka torstai. 6. 45 30. Mikä on Pendolino-junan huippunopeus Suomessa. Kuka teki kirjan Kimi Räikkösestä. Man ala n por ttia var tio iva koi ram ain en elä in 3. Sul kap allo on (49 3 km /h) 7. 3. Tuo mas Kyr ön 4. 220 km /tu nni ssa 8. Kar i Hot aka ine n 5. Sop eut um ist a aik ais em mas ta poi kke ava an ilm ast oon. Merkitse kuoren päälle ristikon numero. Minkä maan parlamentin nimi alltinget. Isl ann in 2. Oikein vastanneiden kesken arvotaan yksi 10 euron lahjakortti. 7. Nimi: Osoite: Postitoimipaikka: Tietovisa VEIJO WIREN veijo.wiren@gmail.com Ratkaisuja Sudoku 1. Ratkaistut ristikot lähetetään osoitteella Demokraatti / Ristikko, PL 338, 00531 Helsinki
Ongelmakeskeiset tragediat osoittavat, että Chandor taitaa niin yksilö-, perhekuin yhteisölähtöisetkin tarinat, joiden keskiössä ovat valta ja sen puute sekä niiden seurauksena tehdyt rajut ratkaisut. Lirissä. Jeremy Irons ja ahdistelukohussa ryvettynyt Kevin Spacey antavat ahneudelle kasvot. SUNNUNTAI 2.9. 09.10 Kauniit ja rohkeat 09.35 Emmerdale (12) 10.05 Täydellinen kesä 10.35 Nigellan keittiössä 11.05–12.00 Samassa liemessä 13.00 The Chefs’ Line 13.30 Suomen kaunein koti 14.30 Rakas, ostin meille kodin 15.25 Jahti 16.25 Enbuske, Veitola & Salminen 17.25 Salatut elämät (7) 17.55 Kauniit ja rohkeat 18.25 Emmerdale (7) 18.55 Mitä tänään syötäisiin. Pennut pelastavat ilmalaivan ja Kapteeni Turpo rakentaa säähavaintopallon, jonka häijy Hanttinen pihistää. Ohjaaja-käsikirjoittaja suuntaa arvostelunsa nimenomaan järjestelmään ja sen rakenteelliseen valuvikaan sinänsä aivan oikein, mutta systeemiä kumartavat nousukasyksilöt pääsevät helpommalla. C. Kuvassa Martin Ferguson (Humphrey Bogart). O: Roger Ross Williams. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Salatut elämät (7) 20.00 Jahti 21.00 Enbuske, Veitola & Salminen 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Formulasirkus 23.05 Top Gear 00.10 Pitääkö olla huolissaan. Autistisen pojan vanhemmat oppivat kommunikoimaan poikansa kanssa Disneyn piirroshahmojen välityksellä. Jännälahdessa kilpaillaan siitä, kuka loihtii parhaat chilit. ELOKUUTA 2018 YLE TV1 05.55 Liftarit 06.25 Aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00 Grantchester (12) 11.00 Alueuutisia 12.10 Yle Oddasat 12.14 Oddasat 12.30 Romanikuninkaan lapsenlapset 13.00 Reinikainen 13.30 Niskavuoren Aarne (7) 15.00 Uutiset 15.05 Uutiset selkosuomeksi 15.10 Tänään otsikoissa 15.45 A-studio 16.15 Tanskalaisia DDR:ssä 16.45 Yle Oddasat 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Grantchester (12) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Kriminalisti (12) 20.00 Metsien kätkemä 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 A-studio: Talk 22.00 Ulkolinja: Yliopistoista rahasampoja. 1973) on noussut suuren yleisön huomaamatta sukupolvensa varteenotettavimpien amerikkalaisohjaajien joukkoon kolmella tällä vuosikymmenellä kuvaamallaan elokuvalla, joista jokainen lukeutuu lajityyppinsä valioihin. TORSTAI 30.8.. Teokset ennustavat loistavaa tulevaisuutta ohjaajalle, joka myös käsikirjoittaa elokuvansa. LAUANTAI 1.9. 01.05 Jahti 02.00 Isänmaan puolesta (12) 03.05 Arrow (16) 04.00–04.55 Rikoksista pahin (12) NELONEN 06.00 Hisse Hoksausmaassa x 2 06.25 LEGO Friends 06.50 Angry Birds Piggy Tales x 2 07.00 Madagascarin Pingviinit (7) 07.25 Vili Vilperin seikkailut (7) 07.40 Sonic Boom (7) 07.50 My Little Pony 07.55 Peukaloisen uudet retket (7) 08.10 Ritariprinsessa Nella 08.35 My Little Pony 09.00 Pikakurssi kodinostoon 09.30 Candice sisustaa 10.00–11.00 Maailman parhaat hupivideot x 2 13.55 Hauskat kotivideot 15.00–16.00 Amerikan Gladiaattorit 16.05 Wedding Town 16.40 Huvila & Huussi 17.40 MasterChef Australia 19.00 Kuppilat kuntoon, Jyrki Sukula! 20.00 Suomen huutokauppakeisari 20.58 Keno ja Synttärit 21.00 Kino: 007 – Kun maailma ei riitä (16) 23.35 Kuppilat kuntoon, Jyrki Sukula! 00.35 Leijonan luola USA 01.35 Ex on the Beach Ruotsi (7) 02.35–03.35 Anthony Bourdain maailmalla TEEMA & FEM 09.30–12.00 YLE FEM 09.30 Talot huokuvat historiaa 10.30 Vanhasta uudeksi 10.59 Erämaan armoilla 12.00–17.19 YLE TEEMA 12.00 Kotiseutu (7) 13.40 Monacon häät 14.10 Talo Ranskassa 14.55 Altai 30 päivässä 15.40 Syntymävika 17.25–20.00 YLE FEM 17.25 Vanhasta uudeksi 17.55 TV-nytt 18.00 BUU-klubben 18.30 Mami Fatale (7) 18.40 ZombieLars (12) 18.55 Ruohonjuuritasolla 19.00 Tieto ja tahto 19.30 TV-nytt 20.00– 00.20 YLE TEEMA 20.00 Isä Matteon tutkimuksia (12) 21.00 Kino Klassikko: Puuttuva rengas (12) 22.25 Eläimellistä menoa 22.26 Nikolai I – apinain kuningas 22.58 Elinkautiset: Alastoman apinan lemmikit 23.15 Korvesta Korkeasaareen 23.25–00.20 Leonard Bernstein ja musiikin maailma YLE TV1 05.55 Elossa 24h 06.25 Aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00 Grantchester (12) 11.00 Alueuutisia 12.10 Yle Oddasat 12.14 Oddasat 12.30 Romanikuninkaan lapsenlapset 13.00 Reinikainen 13.28 Niskavuori taistelee (7) 15.00 Uutiset 15.05 Uutiset selkosuomeksi 15.10 Tänään otsikoissa 15.50 A-studio: Talk 16.45 Yle Oddasat 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Grantchester (12) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Vuoroin vieraissa (7) 20.00 Superaivot 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 Voit luottaa minuun (12) 22.00 Uutiset 22.05 Jalkapallon naisten MM-karsinta: ESP FIN 23.45 Uutis-Suomi 23.55 Oddasat 00.10 Outlander – Matkantekijä (16) 01.10 Puoli seitsemän 01.40–02.10 Stugor YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.52 Taikakaruselli 07.04 Millä mennään 07.09 Sanni Sateenkaari 07.24 Ninni ja Nestori 07.41 Postimies Pate, erikoislähettipalvelu 07.56 Runoja & rusinoita 08.03 Anton Siilinen ratkaisee 08.18 Galaxi 08.19 Late Lammas 08.26 Villi tulevaisuus (7) 08.50 Näin Norjassa 09.00 Casualty (12) 10.00 Holby Cityn sairaala (12) 11.00 Imettäjät x 2 11.50 Some Deep Story: Muutama risu 12.05 Tanskalainen maajussi 12.35 Vanhasta uudeksi 13.05 Rakkauden koodi 13.45 XL-sukupolvi 14.30 Rouva varapresidentti (7) 15.00 Marja Hintikka Live 15.50 Alivaltiosihteerin televisio-ohjelma 16.05 Boy Machine (7) 16.30 Laivakokin matkassa 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Yleisurheilun Ruotsi-ottelu 22.00 Sohvaperunat 22.50 Koripallomaaottelu: FIN LAT 23.50 Banshee (16) 00.40–01.05 Kimmo (7) MTV3 06.00 Aamusää 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Mitä tänään syötäisiin. 30 31 TV-ohjelmat TORSTAI PERJANTAI Kino Klassikko: Puuttuva rengas (12) Yle Teema & Fem klo 21.00 (The Enforcer/Murder, Inc., USA 1951) Humphrey Bogart mafiaa jahtavana syyttäjänä. 17.25 Salatut elämät (7) 17.55 Kauniit ja rohkeat 18.25 Emmerdale (12) 18.55 Mitä tänään syötäisiin. Investointipankkiirit todistavat pörssikuplan puhkeamisen läheltä. J. O: Raoul Walsh. Chandorin esikoisteos ei ole vielä täysosuma. HD. Ilmestymisvuotensa parhaimmistoon lukeutuva Väkivallan vuosi (2014) on hänen tuoreimpansa. 46 30. Aihe on alati ajankohtainen. 17.55 TV-nytt 18.00 BUU-klubben 18.30 Anna Wahlgren – koko Ruotsin äiti 19.30 TV-nytt 20.00–00.45 YLE TEEMA 20.00 Isä Matteon tutkimuksia (12) 21.00 Kino: Heat – ajojahti (16) 23.45–00.45 Yle Live: Mokoma akustisesti Ryhmä Hau (S) Yle TV2 klo 08.06 Kausi 4 alkaa. Elokuva näyttää hienosti, kuinka pomollakin on aina pomonsa, kunnes ravintoketjun päässä on enää ryöstökapitalismin kita. 22.55 Uutiset Uutis-Suomi 23.05 Uutiset 23.10 Oddasat 23.25 Syyttömästi tuomittu (12) 00.15– 00.45 Puoli seitsemän YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.53 Raa Raa, leikkisä leijona 07.04 Mohvelit 07.09 Touhukkaat 07.32 Nalle 07.39 Tiketi Tok 07.54 Arvaa kuinka paljon sinua rakastan 08.08 Simo 08.13 Vilkki Ankka 08.28 Galaxi 08.29 Karvinen (7) 08.41 Lulu ja lehmä (7) 08.50 Näin Norjassa 09.00 Casualty (12) 10.00 Holby Cityn sairaala (12) 11.00 Imettäjät x 2 11.50 Älä kokeile tätä kotona 12.20 Dennis, uhkarohkea base-hyppääjä 13.20 Tyttöjen erämaaseikkailu 14.00 Jotunheimenin paimenet 14.30 Tanskalainen maajussi 15.00 Kimmo (7) 15.30 Line ja matka kehoihin 16.00 Miss Perfect 16.30 Uusi päivä 17.00 Pikku Kakkonen 18.10 Casualty (12) 19.00 Marja Hintikka Live 19.50 Viki, Köpi & Henkka – tieteen armoilla 20.00 Hyvää seksiä (12) x 2 20.30 Siskonpeti (7) 21.00 Villi kortti 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.00 Bates Motel (16) 22.45 Maailman nopein mies 23.40–00.10 YleXPop 2018: LCMDF MTV3 06.00 Aamusää 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Mitä tänään syötäisiin. Viikon vinkki RANE AUNIMO Vastuun välttelyä ELOKUVA: Margin Call Hero klo 21 PERJANTAI 31.8. Chandorin isä työskenteli investointipankkiirina. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Salatut elämät (7) 20.00 Elokuva: Tappajan näköinen mies (12) 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 F1 Extra 22.45 Elokuva: Gone Baby Gone (16) 01.05 Arrow (16) 02.00 Crazy Ex-Girlfriend 02.55 Last Man on Earth (12) 03.20 Last Man on Earth (12) 03.45–05.11 Kingi NELONEN 06.00 Hisse Hoksausmaassa x 2 06.25 LEGO Elves (7) 06.50 Angry Birds Piggy Tales x 2 07.00 Madagascarin Pingviinit (7) 07.25 Vili Vilperin seikkailut (7) 07.40 Sonic Boom (7) 07.50 My Little Pony 07.55 Peukaloisen uudet retket 08.10 Ritariprinsessa Nella 08.35 DuckTales (7) 09.00 Pikakurssi kodinostoon 09.30 Candice sisustaa 10.00–11.00 Maailman parhaat hupivideot x 2 13.55 Hauskat kotivideot 14.55 Amerikan Gladiaattorit 15.55 Onnenarpa 16.00 Wedding Town x 2 17.00 Leijonan luola USA x 2 19.00 Hauskat kotivideot – uudet jaksot 20.00 Vain elämää: Etkot 21.25 Keno ja Synttärit 21.30 Elokuva: Star Wars: Jedin paluu (12) 00.15–02.20 Elokuva: John Wick (16) TEEMA & FEM 09.00–12.00 YLE FEM 09.00 Puutarhakausi 10.00 Unelmien puutarhat 10.30 Vanhasta uudeksi 11.00 Perheyrityksen sukupolvenvaihdos 11.30 Elämäni eläimet 12.00–17.19 YLE TEEMA 12.00 Max Raabe & Palast-orkesteri: Let’s Do It 13.00 Buster Keaton, Hollywoodin tuhoama 14.00 Historia: Kulttuurien juurilla 14.55 Elävä arkisto: Eläimellistä menoa 14.56 Nikolai I – apinain kuningas 15.28 Elinkautiset: Alastoman apinan lemmikit 15.45 Korvesta Korkeasaareen 16.00 Syötävän hyvä Espanja 16.50 Arkistojen salat: De Gaulle Quebecissa 17.25–20.00 YLE FEM 17.25 Kuka, mitä, milloin. 09.10 Kauniit ja rohkeat (7) 09.35 Emmerdale (12) 10.05 Täydellinen kesä x 2 11.05–12.00 Koko Suomi leipoo 13.00 Fort Boyard Suomi 14.25 Unelmarempat 15.25 Pelastavat enkelit 16.25 Pitääkö olla huolissaan. Puolentoista vuorokauden tapahtumia kelaava debyytti Margin Call (2011) ammentaa Chandorin kotitaustasta kertoessaan globaaliksi talouskriisiksi kasvaneen pörssiromahduksen alkuvaiheesta yhdessä sijoituspankissa Wall Streetillä. Teemalauantai: Animoitu elämä Yle Teema & Fem klo 21.01 (Life, Animated, USA 2016) Owen Suskind (kuvassa) lopetti 3-vuotiaana puhumisen. Irtisanotun työntekijän (Stanley Tucci) laatima ennuste pankin kuplasijoitusten kohtalosta porautuu muutamien tuntien sisällä myös hierarkiassa korkeammalla istuvien käskijöiden pirtaan. Chandor (s. Ydinkysymykseksi ei nouse vastuu ja syyllisyys vaan niiden välttäminen ja ongelmien vierittäminen muiden syliin
22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 C.S.I. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Salatut elämät (7) 20.00 Maajussille morsian 21.00 Kotoisa 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 C.S.I. 10.30 Ruokamakasiini 11.00 Tanskalainen maajussi 11.29 Luontoretkellä 12.00–17.19 YLE TEEMA 12.00 Francon jälkeen – Alcantaran perhe 13.10 Historia: Kulttuurien juurilla 14.05 Ruokamatka Euroopan kaupunkeihin 15.05 80-luku: Minä olen muistanut 16.00 Syötävän hyvä Espanja 16.50 Punaiset khmerit 17.25–20.00 YLE FEM 17.25 Tanskalainen maajussi 17.55 TV-nytt 18.00 BUU-klubben 18.30 Älä kokeile tätä kotona 19.00 Sportmagasinet 19.30 TV-nytt 20.00–00.00 YLE TEEMA 20.00 Isä Matteon tutkimuksia (12) 21.00 Altai 30 päivässä 21.45 Kino: Ensimmäinen kuunkävijä 23.00–00.00 Yle Live: Mokoma akustisesti 01 02 03 04 05 LAUANTAI SUNNUNTAI MAANANTAI TIISTAI KESKIVIIKKO. ELOKUUTA 2018 YLE TV1 08.00 Uutiset 08.05 Puutarhan pelastajat 09.00 Uutiset 09.05 Aamu-tv 10.00 Uutiset 10.05 Ykkösaamu 10.45 Murroksessa 11.00 Uutiset 11.05 Alueuutisia 12.15 Yle Oddasat 12.19 Oddasat 12.35 RSO Musiikkitalossa 13.30 Prisma: Kyllä lääkäri tietää 14.30 Toisenlaiset frendit 15.00 Uutiset 15.05 Pisara 15.10 Elossa 24h 15.45 Rebellion – verellä ja sydämellä (12) 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.10 Vuoroin vieraissa (7) 18.00 Uutiset 18.10 Urheiluruutu 18.15 Stugor 18.45 Avara luonto: Amerikan kansallispuistot 19.35 Shetlandsaarten murhat (12) 20.30 Uutiset 20.50 Urheiluruutu 21.15 Hyvät katsojat 22.00 Nuori Morse (12) 23.30–01.05 Eläville ja kuolleille (12) YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.52 Hau Hau, Piip ja Veli 07.03 Dinojuna 07.29 Martta puhuu 07.52 Tilkkupeiton tarinoita 07.58 Petteri Kaniini 08.10 Pikku Kakkonen: Seikkailukone 08.34 Mimosa ja Lennu 08.45 Retki-Roope 09.00 Galaxi 09.01 Otso ja sopulit (7) 09.08 Peter Pan (7) 09.31 Meidän luokka 09.55 Urheiluhullut 10.00 Kohteessa: Meksiko 1/2 10.50 Satuhäät 11.40 Lofoottien kalamestari 12.40 Luontoretkellä: Vedenalainen safari 13.20 Katto 13.35 Marja Hintikka Live 14.25 Siskonpeti : Rakkaus (7) 14.50 Satanen (12) 15.35 Villi kortti 16.25 Sohvaperunat 17.15 Yleisurheilun Ruotsi-ottelu 19.40 Yleisurheilun Ruotsi-ottelu 22.00 Uutiset 22.05 Urheiluruutu 22.15 Suunnistuksen maailmancup: Keskimatkat 00.15–00.40 Boy Machine (7) MTV3 08.00 Puuha-Pete 08.15 Palomies Sami 08.25 Muumilaakson tarinoita x 2 09.20 Alvin ja pikkuoravat 09.35–10.00 Paavo Pesusieni 10.30 Salatut elämät x 5 13.00 Kotoisa 14.01 Timanttiliiga Highlights 15.00 Formula 1 Ennakkotunnelmat 15.30 Top Gear 16.40 Pilanpäiten 17.00 Rakettitiedettä. 21.25 Keno ja Synttärit 21.30 Elokuva: Jack Ryan: Shadow Recruit (12) 23.45–02.00 Elokuva: Blade: Trinity (18) TEEMA & FEM 09.20–12.00 YLE FEM 09.20 Tiettömän taipaleen takana 10.00 Tieto ja tahto 10.30 Kuka, mitä, milloin. 16.25 Stadi vs. 47 30. Cyber (12) 23.30 Ulosottomiehet 00.30 Suomen kaunein koti 01.25 Arrow (12) 02.20 Nuori MacGyver (12) 03.15 Sääilmiöiden Top 10 04.10–05.05 60 päivää kiven sisässä NELONEN 06.00 Hisse Hoksausmaassa x 2 06.25 LEGO Elves (7) 06.50 Angry Birds Piggy Tales x 2 07.00 Ritariprinsessa Nella 07.25 Madagascarin Pingviinit 07.50 Leijonakaarti 08.10 Vili Vilperin seikkailut (7) 08.25 Sonic Boom 08.35 My Little Pony 09.00 Heikoin lenkki 10.00– 11.00 Remppa vai muutto x 2 15.00–16.00 San Franciscon luksuslukaalit 16.05 Wedding Town 16.40 Leijonan luola USA 17.40 MasterChef Australia 19.00 Et sä tiedä kuka mä oon. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Salatut elämät (7) 20.00 Suomen kaunein koti 21.00 Pitääkö olla huolissaan. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Salatut elämät (7) 20.00 Pelastavat enkelit 21.00 Ensitreffit alttarilla 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 C.S.I. (16) 23.30 Isänmaan puolesta (12) 00.50 Salvation (12) 01.50 Arrow (16) 02.40 NCIS: New Orleans (12) 03.35 NCIS: New Orleans (12) 04.30 05.25 60 päivää kiven sisässä NELONEN 06.00 Hisse Hoksausmaassa X 2 06.25 LEGO Elves (7) 06.50 Angry Birds Piggy Tales X 2 07.00 Ritariprinsessa Nella 07.25 Madagascarin Pingviinit (7) 07.50 Rusty Rivets 08.10 Vili Vilperin seikkailut (7) 08.25 Sonic Boom (7) 08.35 My Little Pony: Ystävyyden taikaa 09.00 Heikoin lenkki 10.00–11.00 San Franciscon luksuslukaalit 13.55 Remppa vai muutto 15.00 Merinäköala haussa 15.30 Onnenarpa 15.40 Wedding Town 16.10 Wedding Town 16.40 Leijonan luola USA 17.45 MasterChef Australia 19.00 Suomen huutokauppakeisari 20.00 Grillit huurussa 20.58 Keno ja Synttärit 21.00 Elokuva: 007 – Kuolema saa odottaa (16) 23.40 Leijonan luola USA 00.40 Ex on the Beach Ruotsi (7) 01.40–02.40 Anthony Bourdain maailmalla TEEMA & FEM 09.15–12.00 YLE FEM 09.15 Riistametsällä 10.00 Huutokauppakesä 11.00 Liberty (12) 12.00–17.00 YLE TEEMA 12.00 Elävä arkisto: Eläimellistä menoa 12.01 Nikolai I – apinain kuningas 12.33 Elinkautiset: Alastoman apinan lemmikit 12.50 Korvesta Korkeasaareen 13.00 Historia: Marx, Nietzsche ja Freud 14.00 Buster Keaton, Hollywoodin tuhoama nero 15.00 Tiededokumentti: Ihmisen kaupunki 16.00 Syötävän hyvä Espanja 16.45 Luokkakokouksen jälkeen (7) 17.00–00.45 YLE FEM 17.00 Anjan matkassa 17.10 Vem vet mest. (12) 17.30 Jahti 18.30 Formula 1 Paalupaikka 19.00 Seitsemän Uutiset 19.10 Uutisextra 19.25 Tulosruutu 19.35 Fort Boyard Suomi 21.00 Rakettitiedettä. 20.00 Kuppilat kuntoon, Jyrki Sukula! 20.58 Keno ja Synttärit 21.00 Kino: Casino Royale (16) 23.55 Stand Up! – SPESIAALI: Mika Eirtovaara 00.55 Leijonan luola USA 01.55 Ex on the Beach Ruotsi (12) 02.55–03.55 Anthony Bourdain maailmalla TEEMA & FEM 09.05–12.00 YLE FEM 09.05 Tunturien ihmisiä 09.45 Vem vet mest. 20.58 Keno ja Synttärit 21.00 Suomen huutokauppakeisari 22.00 Haluatko miljonääriksi. Lande 03.55–04.50 Aku ja 7 ihmettä NELONEN 06.00 Transformers Rescue Bots 06.25 Hisse Hoksausmaassa 06.40 LEGO City 06.45 Myyrä ja Panda 07.00 Angry Birds Piggy Tales 07.05 Angry Birds Piggy Tales 07.10 Madagascarin Pingviinit (7) 07.35 My Little Pony: Ystävyyden taikaa 07.55 Peukaloisen uudet retket 08.10 Ritariprinsessa Nella 08.35 Disney esittää: Star Wars Rebels (7) 09.00 Vain elämää: Etkot 10.30 Hauskat kotivideot – uudet jaksot 11.25 Amerikan Gladiaattorit 12.25 MasterChef Australia 14.00 MasterChef Australia 15.15 Leijonan luola USA 16.15 Elokuva: Morsiamen isä 18.25 Tulossa: Toisenlaiset teiniäidit 18.30 Vain elämää: Etkot 20.00 Haluatko miljonääriksi. 17.55 TV-nytt 18.00 BUU-klubben 18.30 Tuntematon perillinen: Sota jätti hänet yksin 19.30 TV-nytt 20.00 Närbild 20.30 Egenland 21.00 Efter Nio 22.00 Murha Sandhamnissa (12) 22.45–00.45 Elokuva: Colorado Avenue (12) YLE TV1 05.55 Toisenlaiset frendit 06.25 Aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00 Grantchester (12) 10.45 Some Deep Story: Ulkopuolella 11.00 Alue uutisia 12.10 Yle Oddasat 12.14 Oddasat 12.30 Vaiheessa: Viimeinen kesä 12.50 Reinikainen 13.20 Morsiusseppele 15.00 Uutiset 15.05 Uutiset selkosuomeksi 15.10 Tänään otsikoissa 15.45 A-studio 16.15 Metsien kätkemä 16.45 Yle Oddasat 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Isä Brown ja hänen laumansa (12) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Puutarhan pelastajat 19.45 Luontoretkellä Antarktiksella 20.00 Liftarit 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.00 A-studio 21.30 Valkoinen prinsessa (16) 22.25 Uutiset Uutis-Suomi 22.35 Uutiset 22.40 Oddasat 22.55 Prisma: Kyllä lääkäri tietää 23.45–00.15 Puoli seitsemän YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.53 Viljami 06.58 Kuminakuja 19 07.06 Tilda ja hänen ystävänsä 07.19 Lasten Suomi 07.27 Pusse 07.40 Askarrellaan 07.46 Mimosa ja Lennu 07.58 Vekarat! 08.24 Galaxi 08.25 Urheiluhullut 08.27 Merten syvyyksissä (7) 08.50 Näin Norjassa 09.00 Casualty (12) 10.00 Holby Cityn sairaala (12) 11.00 Imettäjät 11.30 Au pairit Lontoossa 12.00 Laivakokin matkassa 12.30 Tyttöjen erämaaseikkailu 13.10 Simona selviää 13.45 Paloin loppuun 14.15 Lippu rakkauteen 14.45 Linen mukana maailman ympäri 15.15 Siskonpeti: Ero (7) 15.40 Sohvaperunat 16.30 Uusi päivä 17.00 Pikku Kakkonen 17.58 Jalkapallon naisten MM-karsinta: AUT FIN 20.00 Uusi päivä 20.30 Studio Julmahuvi (7) 21.00 Satuhäät 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.00 Viki, Köpi & Henkka – tieteen armoilla 22.10 Uncle (12) 22.40 Kuokkavieraat (12) 00.40–01.05 Kimmo (7) MTV3 06.00 Aamusää 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Mitä tänään syötäisiin. 13.30 Jotunheimenin paimenet 14.00 Rakkauden koodi 14.30 Silicon Valley (12) 15.00 Simona selviää 15.30 Uusi päivä 15.58 Uusi päivä 16.24 Uusi päivä 17.00 Pikku Kakkonen 18.10 Casualty (12) 19.00 Stacey Dooley: Japanin lapsiporno (12) 20.00 Uusi päivä 20.30 Line ja matka kehoihin 21.00 Siskonpeti : Ero (7) 21.25 Studio Julmahuvi (7) 21.55 Uutiset 22.00 Urheiluruutu 22.05 Marja Hintikka Live 22.55 Rouva varapresidentti (7) 23.25–00.15 Banshee (16) MTV3 06.00 Aamusää 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Mitä tänään syötäisiin. Lande 17.25 Salatut elämät (7) 17.55 Kauniit ja rohkeat 18.25 Emmerdale (7) 18.55 Mitä tänään syötäisiin. 09.10 Kauniit ja rohkeat 09.35 Emmerdale (7) 10.05 Sinulle on postia 11.00 Formula 1: Italian osakilpailu 13.30 Kesämökkiunelmia 14.05 Kenen kotona Ruotsi 15.25 Kenen kotona. 11.00 Vanhasta uudeksi 11.30 Mysteerisaari (7) 11.40 Pax maan kamaralla 11.54 Tappiset 11.56 Bon 12.00–17.25 YLE TEEMA 12.00 Taidegalleria Pariisissa (12) 12.55 Isä Matteon tutkimuksia (12) 13.56 Isä Matteon tutkimuksia (12) 14.52 Isä Matteon tutkimuksia (12) 15.55 Francon jälkeen – Alcantaran perhe 17.05 Syntymävika 17.25–20.00 YLE FEM 17.25 Sana on minun 17.40 Tämä tästä 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben 18.30 Ollaan kuulolla 18.45 Bonusperhe (12) 19.30 Yle Nyheter TV-nytt 19.39 Sportnytt 19.48 Anjan matkassa 20.00–01.01 YLE TEEMA 20.00 I’m Not in Love: 10cc:n tarina 21.00 Teemalauantai esittää 21.01 Animoitu elämä 22.29 Gilbert Grape (12) 00.25 Uusi Kino: Sore Eyes For Infinity (7) 00.36 Uusi Kino: Au pair (7) 00.48–01.01 Uusi Kino: Wurmloch (16) YLE TV1 08.00 Uutiset 08.05 Avara luonto: Amerikan kansallispuistot 09.00 Uutiset 09.05 Katoava Pohjola: Pilattu paratiisi 09.55 Uutiset 10.00 Jumalanpalvelus 11.00 Uutiset 11.05 Uutiset Viikko viitottuna 11.15 Superaivot 11.45 Elämää vastoin kaikkia odotuksia 13.00 Dokumenttiprojekti: Takaisin vapauteen 14.00 Liftarit 14.30 Toisenlaiset frendit 15.00 Uutiset 15.05 Yle Live: Kaija Koo 16.05 Hyvät katsojat 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.10 Kennedyt (12) 18.00 Uutiset 18.10 Urheiluruutu 18.15 Luontoretkellä: Kumppanuus vaarassa 19.30 Murroksessa 19.45 Jäljet päättyvät Berliiniin 20.30 Uutiset 20.45 Urheiluruutu 21.05 Kotikatsomo: Korpelan kujanjuoksu (12) 21.55 Syyttömästi tuomittu (12) 22.45 Ykkösaamu 23.25–00.05 Tanskalainen murha: Lastenkotimurha YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.53 Hyrräpäät 07.05 Anniina Ballerina 07.32 Kim ja Kai 07.41 Planeetta Kosmo 07.55 Uula ja Kuu 08.06 Ryhmä Hau 08.28 Oktonautit 08.41 Yökyöpelit 08.59 Galaxi 09.01 Aappo ja Tööt 09.08 Näin meillä (7) 09.20 Villien Toiveiden Virasto 09.33 Jessi ja Janni – etevät etsiväkaksoset 09.56 Tipu Touhukas 10.00 Uusi päivä x 2 11.00 Suunnistuksen maailmancup: Viestit 14.30 Rallicrossin SM: Kouvola 15.00 Rallicrossin MM 17.00 Extremeä ympäri maailmaa x 2 17.20 Villi kortti 18.10 Sohvaperunat 19.00 Uutiset 19.05 Urheiluruutu 19.10 Kohteessa: Meksiko 2/2 20.00 Maailman nopein mies 21.00 Stacey Dooley: Japanin lapsiporno (12) 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.05 Dreamhack, CS:GO 01.00 Silicon Valley (12) 01.30 Girls (16) 02.00–02.30 Uncle (12) MTV3 08.00 Monchhichi 08.15 Palomies Sami 08.25 Muumilaakson tarinoita 08.55 Muumilaakson tarinoita 09.20 Alvin ja pikkuoravat 09.35 Paavo Pesusieni 10.00 Suomen kaunein koti 11.00 Maajussille morsian 12.00 Pelastavat enkelit 13.00 Kesämökkiunelmia 13.35 Sääilmiöiden Top 10 14.30 Formula 1 Ennakkotunnelmat 15.00 Fort Boyard Suomi 16.30 Fort Boyard Suomi 18.00 Ex-Onnelliset (12) 19.00 Seitsemän Uutiset 19.10 Tulosruutu 19.20 F1 Extra 19.35 Fort Boyard Suomi 21.00 Selviytyjät 22.00 Kymmenen Uutiset 22.15 Viikon sää 22.20 Tulosruutu 22.35 Formula 1 kooste: Italian osakilpailu 23.35 Vares – Pimeyden tango (12) 00.35 Enbuske, Veitola & Salminen 01.30 Mökkireissu 02.20 Pukumiehet 03.15 Moderni perhe 03.45–04.38 Kallista kipua NELONEN 06.00 Transformers Rescue Bots (7) 06.25 Hisse Hoksausmaassa 06.40 LEGO City 06.45 Myyrä ja Panda 07.00 Angry Birds Piggy Tales x 2 07.10 Madagascarin Pingviinit (7) 07.35 My Little Pony (7) 07.55 Peukaloisen uudet retket (7) 08.10 Sonic Boom (7) x 2 08.35 K3 (7) 08.50 HS Lasten uutiset 09.00 Hauskat kotivideot 10.00 Jaksa paremmin 10.30 Amerikan Gladiaattorit 11.30 Pikakurssi kodinostoon 12.00 MasterChef Australia x 2 14.30 Hauskat kotivideot 15.25 Leijonan luola USA 16.25 Kino: Pokémon Heroes: Latios & Latias (7) 18.00 Haluatko miljonääriksi. (16) 23.35 Pukumiehet (7) 00.45 Arrow (12) 01.35 Pelastavat enkelit 02.30 Nuori MacGyver (12) 03.25 Sääilmiöiden Top 10 04.15– 05.13 60 päivää kiven sisässä NELONEN 06.00 Hisse Hoksausmaassa X 2 06.25 LEGO Elves (7) 06.50 Angry Birds Piggy Tales X 2 07.00 Ritariprinsessa Nella 07.25 Madagascarin Pingviinit (7) 07.50 Rusty Rivets 08.10 Vili Vilperin seikkailut 08.25 Sonic Boom (7) 08.35 My Little Pony 09.00 Heikoin lenkki 10.00–11.00 Remppa vai muutto 13.55 Remppa vai muutto 14.55 San Franciscon luksuslukaalit 15.55 Onnenarpa 16.00 Merinäköala haussa 16.30 Leijonan luola USA 17.30 MasterChef Australia 19.00 Grillit huurussa 20.00 Et sä tiedä kuka mä oon. 00.00–00.30 Puoli seitsemän YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.52 Humps 07.00 Ludovic 07.15 I-hah-haa 07.19 Rikke 07.25 Kikattava Kakkiainen 07.32 Sasu 07.43 Noksu 07.48 Riku ja Rami 08.00 Kaapo 08.26 Galaxi 08.27 Aappo ja Tööt 08.34 Tenavat (7) 08.43 Eläinhoitolan tarinoita 08.50 Näin Norjassa 09.00 Casualty (12) 10.00 Holby Cityn sairaala (12) 11.00 Au pairit Lontoossa x 2 12.00 Perhe, joka riskeerasi kaiken 12.45 Cherrie – ulos pimeydestä 13.05 Lastenkasvatus 14.05 Pakoon helppoa elämää 15.00 Norjan kovin 15.40 Villi kortti 16.30 Uusi päivä 17.00 Pikku Kakkonen 18.05 Katto 18.20 Koripallomaaottelu: FIN LTU 20.30 Uusi päivä 21.00 Satanen (12) 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.00 Strike Back (16) 22.45 Catastrophe (12) 23.10 Siskonpeti: Ero (7) 23.35–00.35 Lapsuuteni väkivallan varjossa MTV3 06.00 Aamusää 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Mitä tänään syötäisiin. 23.30 Stand Up! – SPESIAALI: Ismo Leikola 00.30 Leijonan luola USA 01.30 Ex on the Beach Ruotsi (7) 02.30–03.30 Anthony Bourdain maailmalla TEEMA & FEM 09.00–12.00 YLE FEM 09.00 Efter Nio 10.00 Närbild 10.30 Koiramies kiertää Islantia 11.00 Tuntematon perillinen: Sota jätti hänet yksin 12.00– 17.19 YLE TEEMA 12.00 Metropolitan: Falstaff 14.15 Sarjakuvaelämää 15.00 Sinatra: All or Nothing at All 16.00 Syötävän hyvä Espanja 16.50 Shaahi Persepoliksessa 17.25–20.00 YLE FEM 17.25 Ruokamakasiini 17.55 TV-nytt 18.00 BUU-klubben 18.30 Talot huokuvat historiaa 19.30 TV-nytt 20.00–00.32 YLE TEEMA 20.00 Francis Bacon: Väkivallan maalaaja 21.00 Historia: Kulttuurien juurilla 21.55 Kino: Hysteria 23.35 Kino: Olin voittaja 23.48 Kino: Garbo ja Lenin 00.03–00.32 Kino: I will always love you Conny (12) YLE TV1 04.00 Uutisikkuna 05.55 Toisenlaiset frendit 06.25 Aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00 Isä Brown ja hänen laumansa (12) 10.45 Some Deep Story: Muutama risu 11.00 Alueuutisia 12.10 Yle Oddasat 12.14 Oddasat 12.30 Anders Lund syrjäisellä saarella 13.00 Reinikainen 13.30 Kukonlaulusta kukonlauluun 14.40 Vaiheessa: Unelmien nainen 15.00 Uutiset 15.05 Uutiset selkosuomeksi 15.10 Tänään otsikoissa 15.45 A-studio viittomakielelle tulkattuna 16.15 MOT 16.45 Yle Oddasat 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Isä Brown ja hänen laumansa (12) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Prisma: Krokotiilit vastaan käärmeet 20.00 Elossa 24h 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 A-studio 21.35 Särkynyt enkeli (12) 22.35 Uutis-Suomi 22.45 Uutiset 22.50 Oddasat 23.05 Ulkolinja: Yliopistoista rahasampoja. 09.10 Kauniit ja rohkeat 09.35 Emmerdale (7) 10.05 Sinulle on postia 11.00–12.00 Samassa liemessä 13.00 The Chefs’ Line 13.30 Jamie Oliver: Super Food Family Classics 14.30 Selviytyjät 15.25 Suomen kaunein koti 16.25 Maajussille morsian 17.25 Salatut elämät (7) 17.55 Kauniit ja rohkeat 18.25 Emmerdale (12) 18.55 Mitä tänään syötäisiin. 19.30 Kaikki vastaan 1 20.58 Keno ja Synttärit 21.00 Kino: Beck: Elävältä haudattu (16) 22.55–01.10 Kino: Jack Ryan: Shadow Recruit (12) TEEMA & FEM 08.30–12.00 YLE FEM 08.30 BUU-klubben 09.00 Ystäväni Marlon (7) 09.12 Bon 09.15 Minun kaksi perhettäni 09.30 Mami Fatale (7) 09.40 ZombieLars (12) 09.55 Ruohonjuuritasolla 09.59 Mysteerisaari (7) 10.10 Pax maan kamaralla 10.24 Tappiset 10.26 Bon 10.30 Kaikkea kaupan 11.00 Kauppakaupunkien aarteita 12.00–17.25 YLE TEEMA 12.00 Kino: Pirullinen pariisitar 13.20 Syntymävika 13.40 Strauss: Danaen rakkaus 16.20 RSO Musiikkitalossa 17.05 Salaviinanpolttajat 17.25–00.37 YLE FEM 17.25 Tanskalainen maajussi 17.55 TV-nytt 18.00 BUU-klubben 18.30 Huutokauppakesä 19.30 TV-nytt 19.39 Sportnytt 19.50 Liberty (12) 20.50 Lenan matkassa 21.00 Aika on meidän (12) 22.00 Dok: Runoutta burkan poimuissa 23.25–00.37 Norjan naisten erikoisjoukot x 2 YLE TV1 05.55 Metsien kätkemä 06.25 Aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00 Grantchester (12) 10.45 Some Deep Story: Kaikki vastaan yksi 11.00 Pisara 11.05 Jumalanpalvelus 12.05 Avara luonto: Kätketty Intia 12.55 Reinikainen 13.25 Yrjänän emännän synti (7) 15.00 Uutiset 15.05 Uutiset selkosuomeksi 15.10 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 16.45 Yle Oddasat 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Grantchester (12) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Historia: Suomi-osuuskunnat Amerikassa 20.00 MOT 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.00 A-studio 21.30 Dokumenttiprojekti: Nettikiusaajan uhrit 23.05 Uutis-Suomi 23.15 Uutiset 23.20 Oddasat 23.35 Kotikatsomo: Korpelan kujanjuoksu (12) 00.25–00.55 Puoli seitsemän YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.52 Metkat Mesiläiset 07.00 Titta Pikkanen 07.07 Unelmajuttu 07.15 Tinga Tinga -tarinat 07.28 Astroset 07.40 Mimmi Lehmä ja Varis 07.48 Pingu 07.55 Ryhmä Hau 08.24 Galaxi 08.25 Lassie (7) 08.50 Näin Norjassa 09.00 Casualty (12) 10.00 Holby Cityn sairaala (12) 11.00 Imettäjät 11.23 Imettäjät 12.00 XL-sukupolvi 12.50 Miksi kala syö. 09.10 Kauniit ja rohkeat 09.35 Emmerdale (12) 10.05 Sinulle on postia 11.00–12.00 Samassa liemessä 13.00 Fort Boyard Suomi 14.25 Rakas, ostin meille kodin 15.25 Enbuske, Veitola & Salminen 16.25 Kenen kotona. (12) 21.30 Vedetään hatusta 22.00 Kymmenen Uutiset 22.10 Lotto, Jokeri ja Lomatonni 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 F1 Extra 22.45 Wallander: Heikkous (16) 00.35 Rikospaikka 01.10 Moderni perhe 01.40 Moderni perhe 02.05 Pop’n’Roll 03.00 Stadi vs. 17.25 Salatut elämät (7) 17.55 Kauniit ja rohkeat 18.25 Emmerdale (7) 18.55 Mitä tänään syötäisiin
Niin sitä pitää. Sattumuksia oopperan arjesta 11.00 Riston Valinta 11.57 Päivän mietelause ja Turun tuomiokirkon kello lyö 12 12.00 Uutiset ja sää 12.10 Ruokapuhetta 13.00 Klassista kahteen 14.00 Euroopan konserttilavoilla 15.00 Uutiset 15.02 Kulttuuriykkönen 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.10 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.10 Aristoteleen kantapää 17.35 Moniääninen Eurooppa 17.55 Maailmanpolitiikan arkipäivää 18.15 Äänitarina 18.20 Kadonnutta aikaa etsimässä 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.02 Till Fellnerin pianoilta Schubertiade-festivaalilla 21.30 Musiikkia konsertin jälkeen 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Kuusi kuvaa sukupuolentutkija Tuula Juvosen elämästä 23.00 Iltahartaus 23.10–06.00 Yöklassinen SUOMALAISESSA POLITIIKASSA TÖRMÄÄ usein ristiriitaan puheiden ja tekojen välillä. Nyt on kiikun kaakun, menestystä tai ei. Rapu 22.6.–22.7. Tyhjiö 23.00 Iltahartaus 23.10–06.00 Yöklassinen PERJANTAI 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 06.59 Hyvää huomenta 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Hartaita säveliä 07.15 Aamuhartaus 07.25 Musiikkihetki 07.29 Hyvää huomenta 07.30 Ykkösaamu 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Kalle Haatanen 11.00 Narrin aamulaulun arkistoerikoinen Nadezhda Plevitskajan ihmeellinen elämä tähtilaulajasta StaliYle radio 1 30.8.–5.9.2018 nin vakoilijaks 11.57 Päivän mietelause ja Turun tuomiokirkon kello lyö 12 12.00 Uutiset ja sää 12.10 Tiedeykkönen 13.00 Klassista kahteen 14.00 Näistä levyistä en luovu: Musiikkivieraana oopperalaulaja ja laulupedagogi Johanna Tuomi 15.00 Uutiset 15.02 Kulttuuriykkönen 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.10 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.10 Harri Tuomisen maailmanmusiikkiohjelma 18.15 Nuntii Latini latinankielinen viikkokatsaus 18.20 Kadonnutta aikaa etsimässä 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.02 Joseph Calleja Kissinger Sommer -festivaalilla 20.15 Tanssimusiikkia perjantai-illan ratoksi 21.40 Kivisiä kertomuksia 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Kalle Haatanen 23.00 Iltahartaus 23.10–06.00 Yöklassinen LAUANTAI 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 06.59 Hyvää huomenta 07.00 Uutiset 07.02 Hartaita säveliä 07.15 Aamuhartaus 07.25 Aamusoitto 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.05 Kuusi kuvaa sukupuolentutkija Tuula Juvosen elämästä 08.50 Musiikin liepeillä: Ompelija 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Ihmisen paras ystävä – katsaus robottien elämään OSA 3/4 10.20 Musiikkia parrasvaloista 10.35 Aristoteleen kantapää 11.00 Syötävät sävelet: Alma Mahler ja viettelevät juomingit 11.57 Päivän mietelause ja Turun tuomiokirkon kello lyö 12 12.00 Uutiset ja sää 12.05 Radio 1 vastaa 12.10 Maailmanpolitiikan arkipäivää 12.30 Moniääninen Eurooppa 12.50 Musiikkikamari 13.00 Kotikäynti Iiron pianohuoneessa: Saako kaikelle nauraa, Vesa Vierikko. Huomaat jälleen olevasi kaaoksen maisteri. Se oli täytetty, kun Cheek lauloi viimeisen biisinsä Lahden kisamontussa faneilleen. Plagioijat – muut kuin perussuomalaiset – varokaa! Suhtaudun vakavasti, mutta... Lähesty perhettäsi ja kerro, että syysloma on tilauksessa tai ainakin olet suunnitellut elokuvailtaa. 13.50 Kuuluttajan vieras: toimittaja Tuukka Pasanen 14.00 Viaton viisikymmenluku 15.00 Radioteatteri esittää: Hautasi on Odessassa, osa 4/12: Kuka on oikea Erik Lindblad. Omien sanojensa mukaan ”vetreimmille voimille” jättää paikkansa kansanedustaja Riitta Myller. Voimia tarvitaan syksyyn. Kova kiintymään, mutta ei kiihtymään. 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Horisontti 22.50 Draamanpurkajaiset 23.00 Iltahartaus 23.10–06.00 Yöklassinen TIISTAI 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 06.59 Hyvää huomenta 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Hartaita säveliä 07.15 Aamuhartaus 07.25 Musiikkihetki 07.29 Hyvää huomenta 07.30 Ykkösaamu 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Sari Valto 11.00 Klassikkoparatiisi 11.57 Päivän mietelause ja Turun tuomiokirkon kello lyö 12 12.00 Uutiset ja sää 12.10 Tiedeykkönen 13.00 Klassista kahteen 14.00 Uudet levyt 15.00 Uutiset 15.02 Kulttuuriykkönen 15.55 15.58 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.10 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.10 Ihmisen paras ystävä – katsaus robottien elämään, 4/4 17.30 Radioteatteri esittää: Hautasi on Odessassa, 4/12: Kuka on oikea Erik Lindblad. 48 30. Alueensa ääniharvana hän myös reilun pohjoispohjalaisen tavoin puhaltaa ulos ajatuksiaan. Vaikeaa varmaan, mutta oppia ikä kaikki. 15.20 Etnohetki 15.30 Kivisiä kertomuksia 15.50 Äänitarina. Nyt vain syyskuun tuuliin. Jousimies 23.11.-22.12. Kiinnostaa, kun hän on itse työmyyrän maineessa edelleen. Luultavasti ei. Skorpioni 23.10.-22.11. Onnittelut. Toimi, että he voisivat paremmin. Tiedetäänhän me se, että Sipilä tekee, mitä haluaa. Oinas 21.3.–20.4. Närästäjä LÄÄKETTÄ POLIITTISEN LIIKA HAPPOISUUDEN PUUTTEESEEN Härkä 21.4.–20.5. Jääkö jäljelle mitään omaa, sekin vielä kuullaan. Plagiointisyytökset seuraavat toinen toistaan. Kiinnostuksen kohde ei ole hän itse, vaan se pro gradu. Sen verran Halla-ahokin on tässä asiassa ”kuumentunut”, että sanoi suhtauvansa tieteelliseen plagiointiin vakavasti. Aurinkoon ja lepäämään lähti nuorimies fyrkat taskussa. 17.50 Etnohetki 18.00 Romano mirits 18.20 Kadonnutta aikaa etsimässä 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.02 Radion sinfoniaorkesteri konserttilavalla 20.50 Pianisti Sofja Guljak soitaa Ferruccio Busonin Toccatan 21.00 Ajassa soi 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Sari Valto 23.00 Iltahartaus 23.10–06.00 Yöklassinen KESKIVIIKKO 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 06.59 Hyvää huomenta 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Hartaita säveliä 07.15 Aamuhartaus 07.25 Musiikkihetki 07.29 Hyvää huomenta 07.30 Ykkösaamu 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Brysselin kone 10.45 Oopperaketju: Totta vai tarua. Tyhjiö 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.10 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.10 Radio 1 vastaa 17.15 Historiasarjoja 18.00 Ehtookellot 18.01 Iltahartaus 18.10 Lauantain toivotut levyt 19.00 Uutiset ja sää 19.02 Lukupiiri 21.00 Lauantain iltasoitto 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Roman Schatzin Maamme-kirja 23.00 Iltahartaus 23.10–07.00 Yöklassinen SUNNUNTAI 07.00 Uutiset 07.02 Näistä levyistä en luovu: Musiikkivieraana oopperalaulaja ja laulupedagogi Johanna Tuomi 07.57 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.05 Television tiiliskivet: Mennyt maailma – nuorison kapinointia 20-luvulla 08.45 Musiikkia parrasvaloista 09.00 Uutiset 09.05 Musiikkia vanhasta Euroopasta 10.00 Jumalanpalvelus Muuramen kirkosta 11.00 Ortodoksinen liturgia Uspenskin katedraalista Helsingistä 12.00 Uutiset ja sää 12.05 Horisontti 12.50 Draamanpurkajaiset: Naamio vie toisiin tiloihin 13.00 Kiveen hakatut 13.30 Kesäklassinen 14.00 Maisteri Lindgrenin musiikkiesitelmä 15.00 Radioteatteri esittää: Pet Shop, osa 1/6: Kuume. 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.10 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.10 Kuusi kuvaa sukupuolentutkija Tuula Juvosen elämästä 18.00 Radio Variaatio 18.45 Etnohetki 19.00 Uutiset ja sää 19.02 Jazzklubi 20.00 Jazzklubin illan keikka 21.00 Jazzklubin kolmas setti 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Avaruusromua 23.10–06.00 Yöklassinen MAANANTAI 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 06.59 Hyvää huomenta 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Hartaita säveliä 07.15 Aamuhartaus 07.25 Musiikkihetki 07.29 Hyvää huomenta 07.30 Ykkösaamu, uutiset tasatunnein 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Roman Schatzin Maamme-kirja 11.00 Välilevyjä 11.57 Päivän mietelause ja Turun tuomiokirkon kello lyö 12 12.00 Uutiset ja sää 12.10 12.55 Historiasarjoja 13.00 Klassista kahteen 14.00 Musiikkistudio 15.00 Uutiset 15.02 Kulttuuriykkönen 15.55 15.58 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.10 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.10 Euroopan valot 18.15 Viikon luontoääni: hirvi 18.20 Kadonnutta aikaa etsimässä 18.30 Hengellisen musiikin toivekonsertti 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.02 Viaton 50-luku – kontakti-ilta 21.00 Radioteatteri esittää: Pet Shop, 1/6: Kuume. Kuitenkin hän rauhallisuuden perikuvana selvitti asian juohevasti. Ja jos rakkaudessa ei pelitä, vaihda kohde muina miehinä. Ja tällaista käytöstä viljelevät politiikot usein vielä lähes samaan hengenvetoon ihmettelevät, miksi poliitikkojen työtä ei arvosteta. Nyt hän on tehnyt ison puisen puheenjohtajan nuijan. Kestä kuitenkin, sillä luonteesi haluaa menestystä, menestystä, menestystä. ELOKUUTA 2018 007443-1835 TORSTAI 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 06.59 Hyvää huomenta 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Hartaita säveliä 07.15 Aamuhartaus 07.25 Musiikkihetki 07.29 Hyvää huomenta 07.30 Ykkösaamu 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Mikä maksaa. Päätös on, ei jatkoon. 11.00 Laulun paikka 11.57 Päivän mietelause ja Turun tuomiokirkon kello lyö 12 12.00 Uutiset ja sää 12.10 Havaintoja ihmisestä 12.40 Musiikkikamari 12.50 Kuuluttajan vieras: toimittaja Tuukka Pasanen 13.00 Klassista kahteen 14.00 Aikamme suomalaista musiikkia 15.00 Uutiset 15.02 Kirjailija Hannu Rajaniemi 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.10 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.10 Kivisiä kertomuksia 17.30 Keidas 18.20 Kadonnutta aikaa etsimässä 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.02 Helsingin Juhlaviikot 2018: Helsingin kaupunginorkesterin konsertti 21.00 Sävelkuvia iltaan 21.45 Kootut selitykset: Graffiti 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Yleisö on keisarimme – parrasvaloissa sirkuslainen. Tuore esimerkki on kuri ja järjestyspuolue perussuomalaisista, jonka varapuheenjohtajan Laura Huhtasaaren pro gradu -työstä todettiin Jyväskylän yliopiston teettämässä esiselvityksessä, että gradussa oli paljon enemmän vilppiä kuin aiemmin oli selvitetty. Laura Huhtasaarella ei helpota. Vesimies 20.1.–19.2. Kauris 22.12.–19.1. ”Loppuun käsitelty”, Halla-aho sanoi ja ilmeisesti toivoi, vaikka kyse oli vasta esiselvityksestä. Ei aina tarvitse ymmärtää. Neitsyt 23.8.–22.9. Empaattisuutesi on lähipiirille nyt hiukan liikaa, sillä he tietävät totuuden. Syksyinen karjahduksesi kuullaan, mutta viesti menisi paremmin perille, jos malttaisit edes madaltaa ääntäsi. Kaksoset 21.5.–21.6. Politiikan horoskooppi LAATINUT MADAME LOVIISA VIIKON OINAS Laura Huhtasaari.. Vain vaaka pysty tuohon tasapainoon. Kalat 20.2.–20.3. Vaaka 23.9.–22.10. Tapani Tölli ei kysele ollako vai eikö olla. 22.55 Äänitarina. Puheenjohtaja Jussi Halla-ahokin vain totesi, että ei enää koe tarpeelliseksi kommentoida Huhtasaaren pro gradua tai yliopiston esiselvitystä. Historiallinen kuva, jota kelpaa katsella. Paheksunnan ruoskaa muille herkästi heiluttavat perussuomalaiset eivät tunnetusti omiaan mollaa. Niin, nuijan. Sitä on onneksi kertynyt sen verran, että ennen nahka palaa, kun lompakosta kahiseva katoaa. Kukaan ei jaksa yksin. Tyylikkäästi presidenttimme esitteli pienen Aaro-pojan, joka selvästi viihtyi isin sylissä. Leijona 23.7.–22.8. Mikä moka! Kimin autoon ei tankattu tarpeeksi menovettä