Demokraatti 30.9.2021 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

sy ys ku ut a de_30092021_001.indd 1 22.9.2021 11.56. Miksi tästä on niin vaikea puhua. Ratkaisu rajan takana KASVIS RUOKA BUUMI TEEMA Trendiruokaa PAL.VKO 2021-41 00 74 43 -2 11 7 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 17 • 20 21 / 30 . SEKASIN Nuori tarvitsee kuuntelijaa MAAHANMUUTTAJA Tyytyväinen veronmaksaja HOITAJAT Pako alalta 30.9.2021 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI 17 /2 1 Vaihtoehto ina nollakasvu tai työperäise n maahanm uuton lisääminen
Vaalikelpoisuus Osuuskunta Tradekan vaalijärjestyksen 3 § mukaan vaalikelpoisia vaalissa ovat kaikki 18 vuotta täyttäneet Osuuskunnan henkilö jäsenet, jotka eivät ole vajaavaltaisia, Osuuskunnan palveluksessa, Osuuskunnan hallituksen nimittämänä ja jotka on hyväksytty Osuuskunnan jäseneksi 31.10.2021 mennessä. Äänestysaineisto äänestysohjeineen postitetaan kaikille Osuuskunta Tradekan jäsenille ennen vaalin alkua. Lisätietoja Lisätietoja Osuuskunnan vaaleista löytyy osoitteesta www.tradeka.fi/vaalit. Ehdokasasettelu Osuuskunnan vaalijärjestyksen mukaan ehdokkaita vaalissa voivat asettaa vähintään viiden (5) vaalipiirissä äänioikeutetun Osuuskunnan jäsenen muodostamat valitsijayhdistykset. Vaaliliitot Valitsijayhdistykset voivat halutessaan muodostaa vaaliliiton saman vaalipiirin valitsijayhdistysten kanssa. Postivaalissa äänestyslippu palautetaan aineiston mukana olevassa palautuskuoressa Tradekan vaalilautakunnalle. • Pohjois-Suomeen kuuluvat: Oulu ja Lappi ja vaalipiiristä valitaan 11 edustajaa. Eri vaaliliitot eivät saa tehdä liittoa keskenään. Vaaliliitossa voi olla enintään kolme valitsijayhdistystä. Osuuskunnan jäsen on äänioikeutettu vain siinä vaalipiirissä, johon kuuluvassa kunnassa jäsenellä on kotipaikka. Kustakin vaalipiiristä valitaan yhtä monta varaedustajaa kuin varsinaisia jäseniä valitaan. Vaali järjestyksen mukaan Osuuskunnan jäsen voi liittyä vain yhden valitsijayhdistyksen jäseneksi. päivään klo 16:00 mennessä. Nämä 5 vaalipiiriä on muodostettu Suomessa valtakunnallisissa vaaleissa käytössä olevista vaalipiireistä alla olevan mukaisesti. Vaalipiirit Osuuskunnan vaalit käydään viidessä vaalipiirissä Etelä-Suomi, Länsi-Suomi, Keski-Suomi, Itä-Suomi ja Pohjois-Suomi. Osuuskunta Tradekan jäsenille Osuuskunta Tradekan edustajiston vaalit helmikuussa 2022 Vaaliaika Osuuskunnan hallituksen päätöksen mukaisesti Osuuskunta Tradekan edustajiston vaalit järjestetään 1.–15.2.2022. • Etelä-Suomeen kuuluvat: Helsinki, Uusimaa, Häme ja ulkomailla asuvat ja vaalipiiristä valitaan 17 edustajaa. Ehdokkaiden ilmoittaminen Valitsijayhdistyksen tulee ilmoittaa ehdokkaaksi asettelujärjestelmän kautta ehdokkaat vaalilautakunnalle joulukuun 17. Valitsijayhdistykset voivat asettaa enintään puolitoista kertaa niin monta vaalikelpoista Osuuskunnan jäsentä ehdokkaiksi vaaleissa kuin vaalipiiristä valitaan jäseniä edustajistoon. Vaalilautakunta Vaalin toteuttamista varten Osuuskunnan hallitus on asettanut vaalilautakunnan, jonka puheenjohtajana toimii Ilkka Sepponen ja sihteerinä Osuuskunta Tradekan vastuullisuusjohtaja Satu Niemelä. Ehdokasasettelu tapahtuu sähköisen ehdokasasettelujärjestelmän kautta: https://tradeka.editaprima.fi/ehdokasasettelu. Postiäänestys päättyy tiistaina 15.2.2022, johon mennessä palautuskuoren pitää olla jätetty postiin. • Keski-Suomeen kuuluvat: Pirkanmaa ja Keski-Suomi ja vaalipiiristä valitaan 14 edustajaa. Sähköinen äänestys päättyy 15.2.2022 kello 24.00. • Länsi-Suomeen kuuluvat: Varsinais-Suomi, Satakunta, Vaasa ja Ahvenanmaa ja vaalipiiristä valitaan 17 edustajaa. Sillä sinun työsi on tärkeä jytyliitto.fi YHTEYTESI EUROOPPAAN: Suomen S&D-mepit Miapetra ja Eero! Tilaa uutiskirjeet ja ollaan yhteydessä: www.miapetra.fi www.eeroheinaluoma.fi @miapetrakumpula @eeroheinaluoma Nimetön 4 1 21.9.2021 18.27. 09-766 429 www.tyovaenperinne.fi Työväenliikkeen kirjasto tsl.fi Koulutetut ammattilaiset, asiantuntijat ja esimiehet alaan katsomatta. Vaalin toteuttaminen Vaalit toteutetaan postija sähköisen äänestyksen yhdistelmänä. Vaalitiedotus Virallinen vaalitiedotus tapahtuu sivun www.tradeka.fi/vaalit kautta. Tradeka maksaa posti maksun. Lisätietoja voi pyytää sähköpostitse vaalit@tradeka.fi. Äänioikeutetut Osuuskunta Tradekan vaalijärjestyksen 2 § mukaisesti vaalissa ovat äänioikeutettuja kaikki Osuuskunnan jäsenrekisteriin 31.12.2021 mennessä merkityt Osuuskunta Tradekan henkilöja yhteisö jäsenet. Valitsijayhdistys voi olla mukana vain yhdessä vaaliliitossa. Vaaliliitto perustetaan valitsijayhdistysten välisellä kirjallisella sopimuksella. • Itä-Suomeen kuuluvat: Kaakkois-Suomi ja Savo-Karjala ja vaalipiiristä valitaan 16 edustajaa. Helsingissä 2.9.2021 Osuuskunta Tradekan vaalilautakunta Lue lisää edustajistovaaleistamme www.tradeka.fi/vaalit www.pau.fi www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 Sörnäisten rantatie 25 A, 00500 Helsinki p. Edustajistoon valittavien lukumäärä Osuuskunnan hallituksen päätöksen mukaisesti edustajistoon valitaan 75 jäsentä ja 75 varajäsentä. Ne, joilla on kotipaikka ulkomailla, äänestävät Etelä-Suomen vaalipiirissä. Vaalissa otetaan huomioon kaikki 21.2.2022 mennessä perille tulleet palautuskuoret
KASVO 24 HOITAJAT Työvoimapula vaikuttaa arkeen ja jaksamiseen. SYYSKUUTA 2021 / ILMESTYY JOKA TOINEN TORSTAI BUUMI Seitan sentään, sehän onkin kasvista! 34 NUORET Työtä nuorten omilla ehdoilla. 3 Demokraatti 17 /2 1 55 POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI / 30. POLITIIKKA TEEMA de_30092021_03.indd 3 22.9.2021 15.14
24 20 PINTO SPERAFICO Onnellinen veronmaksaja HOITO PULASSA Hoitajien pako uhkaa + TEEMA Kasvisruokabuumi 55 5 6 8 11 12 14 23 24 32 34 40 41 42 47 48 50 52 63 64 65 72 73 74 de_30092021_04.indd 4 23.9.2021 11.01. Perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895. Ka nn en ku va : A rja Jo ki ah o Palkka+työolot+ johtaminen=ratkaisu sote-alan ongelmiin. www.demokraatti.f i Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. Va. kerros, 00530 Helsinki Postiosoite: PL 338, 00531 Helsinki Uutistoimitus: 09 7010 555 toimitus@demokraatti.fi Sähköpostit: etunimi.sukunimi@demokraatti.fi Ilmoitukset: ilmoitukset@demokraatti.fi Tilaajapalvelu: 09 7010 500, klo 9–15 tilaajapalvelu@demokraatti.fi Puhelinvaihde: 09 7010 41 Seuraava numero ilmestyy 14.10. päätoimittaja: Rane Aunimo, 09 7010 553 Toimituspäällikkö: Heikki Sihto, 09 7010 516 Toimittajat: Simo Alastalo, Rolf Bamberg, Anna-Liisa Blomberg, Mikko Huotari, Johannes Ijäs, Marja Luumi Ulkoasu: AD Arja Jokiaho, Kuvatoimittaja Timo Sparf Valokuvaaja: Nora Vilva Levikkipäällikkö: Nina Lindén Markkinointipäällikkö / ilmoitukset: Sari Ojala, 09 7010 522 Kustantaja: Kustannus Oy Demokraatti Painopaikka: PunaMusta Oy, Joensuu Aikakausmedia ry:n jäsen Käyntiosoite: Siltasaarenkatu 18–20, C-rappu, 6. 4 Demokraatti Seuraa meitä myös somessa. 17 /2 1 POLITIIKKA KULTTUURI Pääkirjoitus: Kuka päättää Viikon kuva: Mukavaalit Pätkät: Meiltä ja muualta Mikä meno: Tuomas Finne D-analyysi: Uhka on jo ovella D-ilmiö: Kädet loppuvat Alastalon salissa: Nollakasvua Sote-ala: Mistä lisää hoitajia Vallan laita: Suvi-Anne Siimes Soikkanen: Totuuden etsijä Kolumni: Rolf Bamberg Teatteri: Poikaelämän kova laki Kirjat: Saksaa ei hylätty Kirjavisa: Austenin maailma Syvässä päässä: Antton Rönnholm Puheenvuoro: Lasse Laatunen Mielipiteet Ristikko Ti ti tyy Politiikan kirjahylly: Pekka Sauri IHMINEN JA ELÄMÄ D-kasvo: Satu Raappana Kolumni: Elina Hirvonen Kasvot peilissä: Lasse Lehtinen Kaikki ei ole sitä miltä näyttää
Kokoomus oli keulassa kuntavaaleissa, mutta toisaalta Hel singissä ei näissä vaaleissa anneta yhtään ääntä. Sanan mukaisesti kyse on hyvinvoinnista. Yksilöiden elämäntilanteet vaihtelevat, ja rat kaisut heijastelevat monenlaisia va lintoja. 5 Demokraatti Rane Aunimo va. Kuntavaalien äänes tysprosentti oli 55, ja mitä alem maksi prosentti tulevissa vaaleissa laskee, sitä varmemmin päättäjä ei tule SDP:stä. Todennäköisesti se toinen on ko koomuslainen tai keskustalainen, jopa perussuomalainen. Eikä yhtään ääntä ole annettu missään muuallakaan. Kahden viikon rypistys lo pussa määrittää lopputuloksen. Niin yksin kertaista se on. Hirtehisesti voisi vastata, että jos me emme niistä innostu, toiset kyllä in nostuvat ja päättävät puolestamme. Ei epäilystäkään siitä, etteikö vaalien varsinainen teema kiinnos taisi suomalaisia. Toimi kausi on neljä vuotta, kuten edus kunnassa ja kunnanvaltuustoissa. Vaalimatemaatikot puolestaan ynnäilevät kuntavaalien ja gallupien perusteella, mikä aluevaalien tulos voisi olla. de_30092021_05.indd 5 22.9.2021 16.40. Aluevaalit ovat lähempänä ih mistä kuin ehkä luulemme. Painetta on, mutta kaikkien käytettävissä oleva aika on rajallinen. Jo kuntavaaleissa äänes täjät pitivät tärkeimpinä vaa liteemoina sosiaali ja terveyspal veluja sekä vanhustenhuoltoa. 21 uudella hyvinvointialueella ylintä päätösvaltaa käyttää aluevaltuusto. Tietysti ha luamme. Minkälaisia sosiaali ja terveyspal veluja kaipaamme, haluammeko turvallisuutta ja oikeudenmukai suutta, tunnetta ja varmuutta siitä, että kyllä se jää kantaa. H istorian ensimmäiset aluevaalit järjestetään 23.1.2022. Perusasiat ovat sinänsä selvät. Syyskuun lopussa 2021 ”vaali pöhinä” ei ole kuu mimmillaan, mutta puolueet ovat jo käynnistäneet ehdokashankinnan. päätoimittaja rane.aunimo@demokraatti.fi Twitter: @raneaunimo Ellet sinä päätä, kokoomuslainen päättää kyllä Pääkirjoitus NIIN YKSINKERTAISTA SE ON. Joulun aikaan Suomi on kampan jamielessä kiinni aina loppiaiseen saakka. Sen jäsenistä äänestetään. Aluevaaleissa pienimmiltä alueilta valitaan 59 valtuutettua ja suurim milta 79. Halukkaiden ehdokkaiden lisäksi vaalien haasteisiin lukeutuu ajankohta, tammikuun loppupuoli. Ha luamme, että voimme hyvin ja että läheisemme voivat hyvin. Aikaa on noin joulukuun puoleen väliin. MISTÄ MOTIVAATIO vaaleihin, eh dokkaaksi lähtemiseen, kampanja työhön tai ihan vain äänestämiseen. Siitä tule vissa vaaleissa on kyse kaiken etäi seltä kenties tuntuvan hallintopu heen taustalla. Parhaillaan muun muassa kansanedustajat pohtivat, osallis tuako myös aluevaaleihin
6 Demokraatti V iik on ku va A FP , A le xa nd er N em en ov de_30092021_06.indd 6 22.9.2021 17.01
Presidentti Vladimir Putinia tukeva Yhtenäinen Venäjä -puolue sai 450-paikkaiseen duumaan 2/3 osan perustuslaillisen enemmistön. Jo kampanjoinnissa valtaapitävät pelasivat varman päälle, kun todellisen opposition ehdokkaiden osallistuminen vaaleihin tehtiin käytännössä lähes mahdottomaksi. de_30092021_06.indd 7 22.9.2021 17.01. 7 Demokraatti VÄSYNEET VAALIT Venäjä valitsi duuman edustajat kolmipäiväisissä vaaleissa, jotka laajalti tuomittiin vilpillisiksi
Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo pohtii tulevalle vaalikaudelle kokonais veroasteen laskemista kahdella prosenttiyksiköllä – siis sillä edellytyksellä, että kokoomus sattuisi olemaan hallituksessa asiasta päättämässä. de_30092021_08.indd 8 22.9.2021 15.20. Julkisen vallan vastuun nostaa esille myös valtio-opin professori Henri Vogt Turun yliopistosta. 8 Demokraatti PÄTKÄT HOKSAUS Kallis vaaliheitto Värisuora V IIK O N LU KU 216 miljoonaan. – Tämä ei liity valovoimaisiin johtajiin vaan yleisiin näkemyksiin puolueista, Vogt sanoo STT:lle. NORJASSA TYÖVÄENPUOLUE voitti suurkäräjävaalit ja työväenpuolueen puheenjohtaja Jonas Gahr Störe nousee pääministeriksi sisarpuolueita johtavien Sanna Marinin, Ruotsin Stefan Löfvenin ja Tanskan Mette Frederiksenin rinnalle. Hän arvioi, että koronapandemia on korostanut valtiollisen ohjauksen tärkeyttä. Lindtman ei usko, että näin suuri summa katettaisiin niin sanotuilla dynaamisilla vaikutuksilla. Majander arvioi, että suhtautuminen talouspolitiikkaan on muuttunut maailmanlaajuisesti myönteisemmäksi poliittiselle vasemmistolle. Oma mutu kentältä on, että sallivalla ilma piirillä on tässä osansa. – Skandinaviassa demaripuolueilla on hyvät mahdollisuudet pysyä seuraavissa vaaleissa ykköspuolueena, mutta paluuta vanhaan mahtiasemaan ei ole kellään. Hän kysyykin, mistä tämä julkiseen talouteen vaikuttava summa otetaan – eli säästetään. MIKKO SUOMALAINEN FACEBOOKISSA Mielestäni SDP:n pitäisi nostaa koko päihdepolitiikan ja tukijärjestelmän uusinta. – Perinteiselle sosialidemokraattiselle, yhteiskunnan palveluita ja julkisen vallan vastuuta korostavalle linjalle on paljon enemmän tilaa kuin kymmenen vuotta sitten. Nuorilla päihteiden käyttö on vähenty nyt paitsi kannabis. NIKO ESKELINEN FACEBOOKISSA POLITIIKKA Maailmanpankin mukaan ilmaston muutoksen seuraus ten takia vuoteen 2050 mennessä ilmastosiirtolaisten määrä voi nousta SUHTAUTUMINEN TALOUSPOLITIIKKAAN ON MUUTTUNUT MYÖNTEISEMMÄKSI POLIITTISELLE VASEMMISTOLLE. Tarkoitan sitä, että kannatus nousisi yli 30 prosentin ja pääsisi sanelemaan politiikkaa. Puoluekentän suuri trendi on edelleen sirpaloituminen, sanoo poliittisen historian dosentti Mikko Majander STT:lle. SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman on kaivanut taskulaskimen esille ja arvioi Orpon veropuheiden hinnaksi noin 4–5 miljardia euroa. Jos tässä työssä nähdään kannabiksen laillis taminen hyvänä, go for it. Vogtin mukaan sosialidemokraatteja Pohjoismaissa tukevat niiden pitkät juuret. Vogt arvioi, että demaripuolueet ovat onnistuneet hyödyntämään kokemusta epätasa-arvosta. Kun Pohjoismaat arvioidaan menestyneimpien yhteiskuntien joukkoon, tämä sataa hyvinvointivaltioita ajaneiden puolueiden laariin. – Demarit ovat onnistuneet tekemään siitä numeroa, että jotkut rikastuvat pohjattomasti samalla, kun toisilla on vaikeaa. HELENA MARTTILA TWITTERISSÄ Mikäli päihde politiikkaa halut taisiin tehdä portti teorian pohjalta, silloin olisi loogista kieltää myös viina. Kuulosta hyvältä mutta kalliilta
Koulutuksesta leikkaaminen taas on yhtä lyhytnäköistä kuin kansa kunnan yhteisiin housuihin pissiminen, muistuttaa Demokraatin väki. Opetusministeri Li Anderssonin mukaan koulutuksen laatua ja tasaarvoa vahvis tetaan tällä hallituskaudel la yli 300 miljoonalla eurol la. On tärkeää hyödyntää julkisen talouden vahvistamiseen myös verotusta. Valtiovarainvaliokunnan verojaoston puheenjohtaja Pia Viitanen (sd.) sanoo arvonnousuveron vähentävän verovälttelyä. Koulutussäästöjen satoa korjataan valitettavasti vielä pitkään, vaikka Ma rinin hallitus on satsannut lisärahaa koulutukseen. – Nyt tarvitaan yhteisponnistusta hallitus-oppositio-akselilla, koska tavoitteen saavuttaminen edellyttää yli hallituskausien sitoutumista ja yhteistyötä tiekartan laatimiseksi, kansanedustaja Hussein alTaee (sd.) sanoo. Erot oppimistuloksissa ja eriarvoistuminen liitty vät suurelta osin resurssien riittämättömyyteen. – Tällä verolla Suomi voi verottaa täällä kertyneitä omaisuuden tuottoja myös silloin, kun omaisuus myydään Suomesta muuton jälkeen. Samaan aikaan – vuosina 2012– 2018 – on OECD:n raportin mukaan koulutuksen rahoitus laskenut Suomes sa – toisin kuin useimmissa muissa kyseisen vertailun teollisuusmaissa. Keinoja ei selonteossa mainita. Korjaustoimilla muun muassa vähennetään sosioekonomisen taustan vaikutusta oppimistulok siin. Talous, veroratkaisut, hallituksen haukkuminen ja melkein maahanmuuttokin tulivat kuin yhdestä puolueesta. HALLITUS LAAJENTAA ja tiivistää veropohjaa. de_30092021_08.indd 9 22.9.2021 15.20. MIKÄ ON se ideologinen ero, joka mahtuisi kokoomuksen ja perussuomalaisten näkemysten väliin. Suo messa on ainakin toista vuosikymmentä puhuttu osaamisen merkityksestä pienelle maalle. Veromalli on käytössä useimmissa länsimaissa, Pia Viitanen sanoo. VEROT KEHITYSAPU Kaukana siintää 0,7 Kuin sisarukset Parempaa verotusta SUOMI TAVOITTELEE yhä kehitysyhteistyömäärärahojen tason nostoa 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta. Siinä 1 + 1 on paljon enemmän kuin osiensa summa. 9 Demokraatti POLITIIKKA PARI VALITTUA SANAA Yllättävä pari KISMITYS KISMITYS Isot edellä Pienet perässä Hyvät koulutus leikkaajat, olette aika farssi. Purraa ja Orpoa itsäänkin näytti välillä naurattavan, kuinka kuin yhdellä suulla pantiin asioita kuntoon. Tuoreessa valtioneuvoston selonteossa Kehityspolitiikan ylivaalikautiset periaatteet on linjattu 0,7 prosentin tavoitevuodeksi 2030. Arvonnousuvero, niin sanottu maastapoistumisvero, äläytti etenkin kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpoa, joka sanoi peruvansa veron – jos kokoomus johtaa seuraavaa hallitusta. Puheenjohtajat Riikka Purra ja Petteri Orpo olivat Politiikan toimittajat -yhdistyksen vieraana. Arvonnousuverolla voidaan lisätä verotuloja vuosittain kymmenillä miljoonilla euroilla. Hyvät koulutusleikkaa jat, koulutukseen panos taminen on kuin laittaisi rahaa kansankunnan yhtei seen pankkiin kasvamaan korkoa. Tätähän Suomi on tavoitellut 1970-luvulta saakka
Venäjän vilpillisten vaalien todellinen tulos on, että duumasta tuli aikaisempaa vahvemmin Putinin tahtoa toteuttava kumileimasin ja venäläisistä suuri osa on aikaisempaa tyytymättömämpiä. ”Tietä käyden tien on vanki. Tällä kertaa Putin ei luottanut vaaleissa edes niin sanotun systeemiopposition – vaaleihin hyväksyttyjä, mutta Putinille myönteisiä puolueita – lojaalisuuteen, vaan Yhtenäinen Venäjä -puolueelle järjestettiin perustuslaillinen eli 2/3 enemmistö duuman eli parlamentin alahuoneen paikoista. 7. Todelliselle oppositiolle ei annettu mahdollisuuksia pärjätä. Minkä maalainen on pörssimaailmaa viime aikoina ravisuttanut kiinteistöyhtiö Evergrande. 10 Demokraatti VIIKON MEEMI PÄTKÄT AFP AAAAARRRGHH! Tarzan tai ees joku, auttamaan! 10 VIS V 1. Kuka. Missä maassa pidettiin historian ensimmäiset talviolympialaiset. 9. Sen verran kaukana reilu viikko sitten pidetyt duuman vaalit olivat länsimaisesta vaalikäsityksestä. Kun puhumme auringon koronasta, mistä puhumme. Minkä lajin kansainvälinen kattojärjestö on FIVB. 5. Vaaleihin ei päästetty yhtään valtakunnallisesti merkittävää Putinia kritisoivaa oppositiopoliitikkoa. Oike at vas tau kse t: 1) Vuo nna 198 1 2) Kiin ala inen 3) Esk o Aho 4) Joo nas ”Jo nni ” Myy rä vuo sin a 192 ja 192 4 5) Tov e-e lok uva sta par haa n ohj auk sen Jus sin tän ä vuo nna voi tta nut ohj aaj a Zai da Ber gro th 6) Ran ska ssa , Cha mon ix´ ssa 7) Aur ing on ulo mm ast a kaa suk ehä stä 8) Eur oopas sa (Irl ann iss a) 9) Aar o Hel laa kos ki 10) Len top allo n NÄRÄSTÄJÄ • Lääkettä poliittisen liikahappoisuuden puutteeseen Vitsidemokratia V aali-sana pitäisi keksiä Venäjällä uudestaan. Vapaa on vain umpihanki.” runoili muuan suomalainen. 10. 4. 6. Se oli huikeasti parempi kuin mitä esimerkiksi äänestyspäivien ovensuukyselyissä oli luvassa Yhtenäinen Venäjä -puolueelle. Minä vuonna ilmestyi suurta kohua herättänyt Tamminiemen pesänjakajat -kirja. de_30092021_10.indd 10 22.9.2021 15.19. 3. Jälleen kerran – aikaisempaa härskimmin – presidentti Vladimir Putinin hallinto ja valtapuolue Yhtenäinen Venäjä runnoivat läpi haluamansa tuloksen. Kuka on kirjoittanut uutuusteoksen Vuosisadan asekauppa – Hornetien nousu Suomen taivaalle. Missä maanosassa on syntynyt kirjailija Samuel Beckett. Kuka juhlii kuvassa. 8. Lisäksi oikeuden päätöksellä kiellettiin internetin hakukoneita näyttämästä oppositiojohtaja Aleksei Navalnyin tukijoiden ajaman, niin kutsutun älykkään äänestämisen menetelmään liittyviä tuloksia. Kuka on ainoa suomalainen kaksinkertainen keihäänheiton olympiavoittaja. 2
Kun ajattelee helsinkiläisten ikärakennetta, meidän pitäisi pystyä puhuttelemaan enemmän nuoria. Olennaista on hyvä meininki kaikessa tekemisessä. Auttaa muita ihmisiä onnistumaan. Ilman sitä uusien jäsenien saaminen on vaikeaa. Ehkä Helsingissä demarien politiikan linja on liian sovitteleva, kun yritämme kunnallispolitiikassa ymmärtää eri osapuolia ja heidän näkökulmiaan. Voimaeläimesi on kotka. Miksi. Mutta ainakin omasta mielestäni kunnallispolitiikan hienous on juuri tuo yhdessä ongelmien ratkominen, ilman hallitus vastaan oppositio -asetelmaa. Mikä on tärkeintä toiminnanjohtajan työssä. Ne myös edustavat toivoa ja vapautta. Sovittelija Olennaista on tekemisen hyvä meininki. Nyt vastuu on isompi ja työmaana koko kaupunki. Tällaiset matalan kynnyksen tilaisuudet ovat tärkeitä. Helsingin kaltaisessa isossa kaupungissa tapahtuu kaikkea niin paljon, että jokaiselle valtuutetulle ja lautakunnan jäsenelle löytyy oma asia, jota haluaa ajaa. Olet koulutukseltasi kulttuurituottaja, näkyykö tämä uudessa tehtävässä. Esimerkiksi asuntopolitiikka on erityisesti heitä koskeva aihe. 11 Demokraatti Teksti Heikki Sihto Kuva Nora Vilva ja iStock KUNNALLISPOLITIIKAN HIENOUS ON YHDESSÄ ONGELMIEN RATKOMINEN. Työ on tuttua, kun olin aiemmin Itäkeskuksen sosialidemokraattien puheenjohtajana. Kotkat ovat uskollisia ja uteliaita. Siitä ei revitä otsikoita, eikä keskitien kulkijoita palkita vaaleissa. Taas uskaltaa miettiä uusia juttuja. Lisäksi tuntuu, että koronasta ollaan vähitellen pääsemässä eroon. Mikä meno Tuomas Finne, Helsingin so siali demokraattien uusi toiminnanjohtaja. Millä keinoin SDP:n kannatusta kasvatetaan Helsingissä. de_30092021_11.indd 11 23.9.2021 11.27. Hyvät muutoksen tuulet. Toivottavasti työelämä, etätyö ja uudet tekniset apuvälineet kehittyvät aikaisempaa ihmisystävällisemmiksi ja auttavat hallitsemaan työtä. Mielestäni on väärin syyttää äänestäjiä passiivisuudesta, jos poliittiset puolueet eivät itse tarjoa kiinnostavia tapahtumia. Jo Itä-Helsingissä järjestin tilaisuuksia, joissa ihmiset pääsivät puhumaan omista asioistaan ja politiikasta päättäjien kanssa. Siirryn toiminnanjohtajaksi Työväen Sivistysliiton tuottajan työstä. Jännittävä nähdä, minkälaiseksi työelämä muuttuu
Toisin sanoen huoltosuhde eli veronmaksajien ja huollettavien suhde muuttuu yhteiskunnalle raskaaksi. Siellä työvoimapula vaikuttaa jo työntekijöiden jaksamiseen. KONKREETTISIMMIN TILANNE näkyy hoitoaloilla. Työvoiman osalta tulevasta kehityksestä saa esimakua jo nyt. Toki vaihtoehtojakin maahanmuutolle on. Vuoteen 2050 mennessä työikäisiä on lähes 230 000 vähemmän kuin tällä hetkellä. Samalla ikärakenne muuttuu. Hoitoalojen ongelmaa ei perusteltu palkankorotus ratkaise. Ketä kiinnostaa ala, jolla riittämätön palkkaus yhdistyy vastuuseen ja usein kohtuuttomaan työmäärään. ”Hörhöjä” on muun muassa vaade maahanmuuttajan 3 000 euron kuukausiansioista. Kun korulauseista riisuu kaikki hörhöt, tulos on se, että työperäistä maahanmuuttoa ei haluta. Toimia tarvitaan jo nyt, sillä ne vaikuttavat vasta vuosien viipeellä. Summaa voi verrata suomalaisten kuukausipalkan mediaaniin, joka on hieman alle tuon 3 000 euroa. Edessä on kierre, joka tulee syntyvyyden laskusta, väestön vanhenemisesta ja työikäisen väestön vähenemisestä. Nykyinen puheenjohtaja Riikka Purra ei ole uskaltanut muotoilla asiaa näin suoraan. Käsipareja tarvitaan lisää, tai alalta alkaa joukkopako. Työvoimapula tarjoaa ennakkomakua edessä olevista ongelmista. Luvut ovat paljastavia. Oman lisämausteensa ja rasituskertoimensa toi alalle korona. K estävyysvajeesta on puhuttu Suomessa vuosikausia olettamuksella ”onneksi se realisoituu vasta tulevina vuosikymmeninä”. analyysi de_30092021_12.indd 12 23.9.2021 11.34. Samalla aikajänteellä (2018–2050) yli 75-vuotiaiden määrä kasvaa noin 80 prosenttia. Perussuomalaisten edellinen puheenjohtaja Jussi Halla-aho sanoi suoraan, että hän hyväksyy kehityksen, jossa Suomen kasvusta voidaan tinkiä. TYÖVOIMAPULA JA huoltosuhteen heikkeminen ovat lukujenkin valossa sellainen yhtälö, että sen ratkaisu vaatii osaltaan työperäisen maahanmuuton lisäämistä. Tehyn viime vuoden lopulla teettämän erikoissairaanhoitoon suunnatun kyselyn mukaan alan vaihtoa harkitsee lähes 90 prosenttia kyselyyn vastanneista tehyläisistä. Työperäisestä maahanmuutosta tai Suomen työttömien ”reservin” hyödyntämisestä ei löydy nopeaa ratkaisua. Kestävyysvaje on oven takana HUOLTO SUHTEEN HEIKKE NEMINEN REALISOITUU VUODEN 2030 JÄLKEEN. Tilannetta vaikeuttaa se, että hoitoalojen pitkään jatkuneet ongelmat näkyvät jo alan opiskelijamäärissä. Moni ala valittaa työvoimapulaa ja pitää sitä kasvun esteenä. On hämmentävää, että moni perussuomalaisten kansanedustaja – jotka saavat eduskunnassa kaiken mahdollisen tiedon asiasta – vastustaa maahanmuuton lisäämistä. 12 Demokraatti Heikki Sihto heikki.sihto@demokraatti.fi Kirjoittaja on Demokraatin toimituspäällikkö. Tilastokeskuksen vuoden 2019 väestöennusteen mukaan vuonna 2050 Suomessa on yksi 65 vuotta täyttänyt kahta työikäistä kohden. Kuten Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen sanoo tämän lehden haastattelussa: ”nuoret eivät ole tyhmiä”. Valtiovarainministeriön viime vuoden selvityksen mukaan vuoden 2030 jälkeen väkiluku kääntyy laskuun. Huoltosuhteen heikkeneminen alkaa realisoitua kovemman kautta vuoden 2030 jälkeen
Muun muassa Maailman terveys järjestö WHO on arvioinut, että mitä pienempi maailman laajuinen korona rokotekattavuus on, sitä pahempia koronapandemian globaalit vaikutuk set ovat. . M ait a de_30092021_13.indd 13 23.9.2021 9.10. Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 D EM O G RA A FI Länsimaat ovat rokoteitsekkäitä G ra fii kk a: A rja Jo ki ah o / Ku va : iS to ck / Lä hd e: A m ne st y 150 100 50 . maailman viidestä miljardista rokoteannoksesta on käytetty 10 maassa 75 % . . Monessa köy hässä maassa suuri osa väestöstä ei ole saanut edes ensimmäistä koronapiikkiä. Lehden paperi ja painotyö on 100 % suomalaista. M aa ilm as sa on 19 4 its en äis tä va ltio ta . . Solidaarisuus on vieras sana korona rokotteissa. 13 Demokraatti Tähän mennessä tuotetuista 5,76 miljardista rokote annoksesta vain 0,3 % on jaettu matalan tulotason maissa. NOUSUSSA LASKUSSA Lähde: YLE Lähde: Kauppalehti Arvostamme suomalaista työtä. Moni länsimaa pohtii jo kansalaistensa rokottamista kolmanteen kertaan koronaa vastaan. Niissä asuvista on rokotettu koronaa vastaan vain 1 % Sopiminen Teollisuusliitto arvioi, että Tekno logiateollisuuden työnantajat ry ei ole vielä neuvottelukypsä. Vaalipuhe Eduskuntavaalit ovat jo vuonna 2023 ja niihin liittyvät veronalennus puheet ovat alkaneet
Suomea uhkaavasta kestävyysvajeesta ja työikäisen väestön määrän nopeasta vähentymisestä on puhuttu jo vuosikausia. Emmekä ehkä ole nähneet kaikkia työperäiseen maahanmuuttoon liittyvien kerrannaisvaikutusten hyötyjä. Kopra pitää tilannetta uhkaavana. Teksti Simo Alastalo ja Heikki Sihto / Kuvitus ja grafiikka Arja Jokiaho ja iStock ”M eillä on ottanut monia muita maita pidempään sisäistää, että emme Suomessa enää pitkään pärjää pelkästään omalla väellä. Ongelmia on yhä alkaen ulkomaalaisten houkuttelusta ja kankeasta työlupaprosessista, työministerin valtiosihteeri Ville Kopra pohtii. Asia ei ole uusi. Vaihtoehtona voi olla talouskasvun hyytyminen. 14 Demokraatti ILMIÖ Kädet loppuvat Työperäinen maahanmuutto on yksi ratkaisu työvoimapulaan ja kestävyysvajeeseen. Hän näkee ratkaisuna työperäisen maahanmuuton merkittävän lisäämisen, nykyisen määrän kasvattamisen kaksinkertaiseksi vuositasolla – seuraavan 15 vuoden ajan. de_30092021_14.indd 14 23.9.2021 11.35. Suomessa on pulaa niin huippuosaajista kuin myös vähemmänkin koulutetuista
de_30092021_14.indd 15 23.9.2021 11.35. 15 Demokraatti KANSAINVÄLISEN REKRYTOINNIN PITÄÄ OLLA EETTISTÄ
Asiaan liittyvä keskustelu on meillä polarisoitunutta ja mustavalkoista, kun perussuomalaiset suhtautuvat maahanmuuttoon erittäin kriittisesti, Antti Palola sanoo. Palola myös muun muassa nopeuttaisi lupaprosesseja, houkuttelisi ulkomaalaisia opiskelijoita jäämään Suomeen, kehittäisi kotoutusprosesseja sekä panostaisi koulutukseen, niin maahanmuuttajien kuin myös kantasuomalaisten ammattitaidon ylläpitämiseen ja kehittämiseen. Hänen mielestään osa päättäjistä – maahanmuuttoa vastustavat – tahallisesti vääristelee tilastoihin perustuvaa tulevaisuuden uhkakuvaa. – Suomen ilmapiiri antaa aika negatiivisen kuvan Suomesta. Tämä on vaarana etenkin perinteisessä työntekijätyössä. Ja antaa myös itselleen sapiskaa työmarkkinajärjestön edustajana. Tosiasioiden tunnustaminen on viisauden alku. Hän itse puhuu ennemmin kansainvälisestä rekrytoinnista kuin työperäisestä maahanmuutosta. Jotta Suomi pärjää kilpailussa esimerkiksi hoitajista, meillä pitää olla tarjottavana kilpailukykyinen palkka ja koulutusta vastaava työ, Palola painottaa. Hän korostaa kansainvälisessä rekrytoinnissa tapauskohtaisen ennakkotarkastuksen ja jälkiseurannan merkitystä. Aina kun näistä tapauksista kirjoitetaan, se käännetään potenssiin kymmenen voimalla vastustamaan työperäistä maahanmuuttoa. Ay-liikkeen suhtautuminen asiaan muuttui myönteisemmäksi jo viime vuosikymmenellä. – Esimerkiksi terveydenhoitoalalla on globaali huutava pula työntekijöistä. Myös STTK:n puheenjohtaja Antti Palola pitää Suomessa käytävää maahanmuuttokeskustelua monella tavalla latautuneena, aina käytettyjä nimityksiä myöten. – Suhtautuminen saatavuusharkintaan jakaa ammattiyhdistysliikettä. Se ei ainakaan paranna Suomen houkuttelevuutta muuttoa miettivien silmissä. Siihen vielä usein sotketaan humanitäärinen maahanmuutto turvapaikanhakijoineen. Toivon poliitikkojen lisäksi myös elinkeinoelämän osallistuvan nykyistä aktiivisemmin keskusteluun, Ville Kopra sanoo. Aikanaan pelko halpatyövoiman tulosta oli kyllä todellinen, mutta itse näen, toki jälLä hd e: Ti la st ok es ku s % de_30092021_14.indd 16 23.9.2021 11.35. Palola suhtautuu kaksijakoisesti ”duunarihommia” koskevaan saatavuusharkintaan – oleskelulupakäytäntöön, joka edellyttää, että EU:n tai ETA-alueen ulkopuolelta tulevalla työntekijällä on työpaikka, johon ei löydy sopivaa työvoimaa suomalaisilta työmarkkinoilta. On tarkka paikka, että muutos ei tee suurta hallaa nykyisille toimintamalleille, Kopra sanoo. Tuolloin esimerkiksi ammattiyhdistysliike vastusti maahanmuuton vapauttamista. Palola kertoo itsekin saaneensa kielteistä palautetta, kun hän on puhunut maahanmuutosta. Kansainvälisen rekrytoinnin tarpeesta huolimatta Palola muistuttaa, että jo nyt Suomessa asuvissa ulkomaalaisissa on työvoimareservia, joka pitäisi saada paremmin työelämään mukaan. Mutta ikävästäkin palautteesta huolimatta maahan70 60 50 40 30 20 10 Ikäryhmien osuus väestöstä 1970–2018 ja ennustettu osuus 2019–2070, prosenttia 1970 1980 1990 2000 2010 2020 2030 2040 2050 2060 2070 0–14 15–64 65– muutosta täytyy puhua. 16 Demokraatti D-ILMIÖ Kopra ihmettelee asiaan liittyvää poliittista keskustelua. Lisäksi kärjistävä keskustelu saattaa vähentää intoa erilaisten näkökulmien esittämiseen. Myös Palola näkee ammattiyhdistysliikkeen pelon kahden kerroksen työmarkkinoista perusteltuna. – Monella työpaikalla on edelleen hyvinkin jakautunut suhtautuminen ulkomaalaisiin. Halpatyömarkkinoita hän ei hyväksy. Ville Kopra kuitenkin pitää ammattiyhdistyliikkeen huolta oikeana. Hän näkee ulkomaalaisiin liittyvän asenteellisen ilmapiiriongelman paljon laajemmaksi kuin vain työelämää koskevana. – Samalla pitää tuoda esille mitä kaikkea tehdään työvoiman hyväksikäytön estämiseksi. – Työperäinen maahanmuuttokin on Suomessa vahvasti tunnelatautunut ilmaus. Jo 2000-luvun alkupuolella pelättiin halvan työvoiman tulvaa Suomeen, kun Itä-Euroopan maita liittyi jäseneksi Euroopan unioniin. PALOLA PAINOTTAA, että kansainvälisen rekrytoinnin pitää olla eettistä. – Kyse on nyt työperäisen maahanmuuton merkittävästä kasvattamisesta. Se voidaan tehdä monella eri tavalla. Mutta asia on tärkeä ja siitä pitää puhua. Asiaan liittyvää tietoa ja ymmärrystä tarvitaan lisää
17 Demokraatti kiviisaasti ajatellen, että se tuolloin arvioitiin liian suureksi. Meillä on tähän saakka ollut liian vähän palveluita työttömille, niin sanottu köyhän miehen Pohjoismainen työvoimamalli. Tärkeää on kehittää opiskelumahdollisuuksia työuran aikana ja etenkin töiden ohessa – valtion ja työnantajien tukemana. – En kannata degrowth-näkemyksiä. Toki voidaan esittää laskelmia jonkinlaisesta talouskasvusta, joka seuraisi rajojen sulkemisesta, mutta helpommin ja parempaa talouskasvua saadaan sallimalla maahanmuutto, Maliranta sanoo. PERUSSUOMALAISET JATKAA uuden puheenjohtajansa Riikka Purran johdolla tiukkaa suhtautumistaan työperäiseen maahanmuuttoon. Ymmärrän, että tarvitsemme talouskasvua hyvinvointijärjestelmämme rahoittamiseen ja toisaalta näihin demografisiin haasteisiin, joita meillä on ikääntymisen myötä, Purra sanoo. Tarvitsemme tulevina vuosikymmeninä lisää käsipareja. Tähän osaltaan liittyy Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen perustaminen. Nyt Suomeen saapuvien maahanmuuttajien jälkeläisetkin ovat osa ratkaisua. Riikka Purra pitää talouskasvusta kiinni. Purraa puheenjohtajana edeltänyt Jussi Halla-aho puhui muutama vuosi sitten harmaantumisen sallimisesta. Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtajan Mika Malirannan mielestä perussuomalaisten nihkeä suhde työperäiseen maahanmuuttoon ei perustu realistiseen tilannekuvaan. Työntekijöiden osaamisen paranemisesta hyötyvät kaikki, Kopra muistuttaa. – Ei se ole johdonmukaisuudeltaan ihan täydellinen ajatus. Kopra uskoo koronan sotkeneen ainakin hetkellisesti työmarkkinoita, kun monet ovat joutuneet vaihtamaan alaa. Toivon, että asiaa osattaisiin katsoa vähän pitkäjänteisemmin. TÄMÄ ON WIN-WIN -TILANNE. Tilastokeskuksen mukaan vuoden 2020 joulukuussa suomalaisten palkkaja palkkiotulojen mediaani oli 2 958 euroa. – Itselläni on kova odotus suunniteltujen työvoimatoimien vaikutuksista. Mistä tahansa yksittäisestä toimenpiteestä voidaan sanoa, että se ei ratkaise ongelmaa. TÄMÄN HETKEN tilanne ei välttämättä kuitenkaan ole niin paha kuin monista työvoimapulaa manaavista kommenteista voisi päätellä. Riikka Purran tiukka maahanmuuttolinja ei Malirannan mukaan aivan istu yhtäaikaiseen ajatukseen talouskasvun kannattamisesta. Nyt tähän panostetaan ja uskon esimerkiksi rakennetyöttömyyden merkittävään pienenemiseen. Vähäiseksi jäävä työperäinen maahanmuutto uhkaa hallituksen ja monien asiantuntijoiden mukaan harmaannuttaa Suomen ja pahentaa julkisen talouden alijäämää. Mutta ongelma on niin vaikea, että mitään keinoa ei ole varaa jättää käyttämättä. Niiden toimivuudesta on olemassa paljon tutkimustietoa. – Huoltosuhteen heikkenemistendenssi on näköpiirissä ja yhtälö lähentelee kestämätöntä. de_30092021_14.indd 17 23.9.2021 11.35. Otetaan taskulaskin esiin ja lasketaan mitä opiskelujen tukeminen maksaa. Kopra muistuttaa, että yhteiskunnan lisäksi työntekijöillä itsellään ja etenkin työnantajilla on suuri vastuu ihmisten työmarkkinakelpoisuuden ylläpitämisessä. – Tällaisessa ajattelussa olen aistinut työnantapuolella vähän kitkaa. Puolueen näkemyksen mukaan Suomen tulisi ottaa vastaan EUja ETA-alueen ulkopuolelta vain 3 000 euron tuloihin yltäviä työntekijöitä, jolloin tulijat täyttäisivät erityisasiantuntijan oleskeluluvan tulorajan. Kopra myös uskoo, että Suomen isosta työttömien reservistä löytyy oikeilla toimilla hyvää työvoimaa. Purran edeltäjä Jussi Halla-aho suhtautui harmaantumiseen muutaman vuoden takaisissa lausunnoissaan myönteisesti. Kopra pitää koulutuksen kehittämistä olennaisena keinona lisätä työvoiman tarjontaa. Samalla hän muistuttaa, että kasvun eväitä syövät parhaillaan myös julkisen talouden kroonistuneet alijäämät ja korkea velkaantumisaste
Miten ihmisiä integroidaan yhteiskuntaan. Käytännössä väestön ikääntyminen ilman lisätyövoimaa tarkoittaisi talouskasvun hidastumista tai jopa nollakasvua. – Määrälliset tavoitteet voisivat olla kunnianhimoisempiakin. Maliranta kohentaisikin englannin kielen asemaa. Ja erityisesti kalliin asumisen alueella se auttamatta vaikuttaa siihen, että ihminen on sosiaaliturvan tarpeessa. de_30092021_14.indd 18 23.9.2021 11.35. – Perussuomalaisten lähtökohta on aina siinä, että meidän pitää ratkaista näitä meidän asioitamme suomalaiset edellä. Purra ratkoisi hoitajapulaa muun muassa keskittymällä työn kuormitukseen ja työoloihin. – Olen perehtynyt talouskasvun hyvinvointivaikutuksiin ja nollakasvuvaihtoehto ei houkuta millään tavalla. Mika Maliranta pitää hallituksen tavoitteita oikeansuuntaisina. Tämä on tietenkin inhimillisesti ikävää mutta myös kansantaloudellisesti järjetöntä. VALTION TULISI Purran mukaan huolehtia koulutuspolitiikasta, joka varmistaa riittävän määrän ammattitaitoista työvoimaa oikeille aloille. Maailmassa on paljon ihmisiä, jotka haluavat paremman elintason itselleen ja perheelleen, ja Suomi on maa, jolla on sen tarjoamiseen edellytykset. Suomen pitäisi kuitenkin tehdä itsestään jotenkin houkuttelevampi huippuosaajille. Maliranta huomauttaa, että suuri osa maahanmuutosta on ennemmin tai myöhemmin työperäistä. Kun puhutaan työvoimapulasta, niin meidän tulee tarkastella sektoreita sektori kerrallaan. Hallitus hiihtää perussuomalaisten kanssa eri laduilla. En tiedä onko se realistista taloudellisesti tai poliittisesti. NOLLAKASVU EI HOUKUTA MILLÄÄN TAVALLA. – Jos meillä olisi enemmän ulkomailta tulevia opiskelijoita, opiskelupaikkojen määrää pitäisi lisätä. On valtava määrä samanlaisessa tilanteessa olevia maita kuin Suomi, Maliranta sanoo. Tämä ei ole pelkästään taloudellinen vaan myös arvoihin liittyvä eettinen kysymys. Maliranta katsoo Ruotsia julkisen talouden rakenteellisen alijäämän näkökulmasta. – Suurin osa matalapalkkasektorille tulevista työperäisistä maahanmuuttajista ei pääse lähellekään 3 000 euron rajaa, eli heidän palkkansa jää hyvin alhaiseksi. Perussuomalaiset ei hänen mukaansa erityisesti tavoittele työperäistä maahanmuuttoa. Syy on hänen mukaansa maahanmuuttajien suuri osuus. Esimerkiksi hoitoalalla työvoimapula viittaa ennen muuta siihen, että alalta pakenee ihmisiä pois. Ruotsia on käytetty suomalaisessa maahanmuuttokeskustelussa varoittavana esimerkkinä sosiaalisista ongelmista. Sen takia et saa minulta nyt kakaistettua ulos varsinaiseen työperäiseen maahanmuuttoon liittyviä linjauksia, koska me olemme toistaiseksi pyrkineet osoittamaan näiden hallituksesta ja kokoomuksesta tulevien linjojen tyhjyyden ja virheelliset uskomukset. Samassa ajassa ulkomaisten korkeakouluopiskelijoiden osuus halutaan kolminkertaistaa ja nostaa Suomeen opintojensa jälkeen työllistyvien osuus 75 prosenttiin. – Tätä ei missään määrin ratkaise työperäinen maahanmuutto. Opiskelijamäärän kasvattamista haittaa puolestaan korkeakoulujen aloituspaikkojen valmiiksi alhainen määrä. – Itse tuon aina erilaisia näkökulmia. Purran mukaan hallituksen nykypolitiikka ei houkuttele Suomeen hyväpalkkaisia huippuosaajia. Eräs kehityksen seuraus on Purran mukaan jo nähtävillä esimerkiksi rakennusalalla, jossa hän sanoo Uudenmaan jäävän palkkakehityksessä jälkeen muusta Suomesta. Suomen kilpailuasetelmaa heikentää esimerkiksi suhteessa Ruotsiin ja Tanskaan vaikea kieli. – Tämä sama ilmiö näyttäytyy myös ravintola-alalla. Purra ei kerro mikä olisi sopiva määrä 3 000 euron tulorajan täyttäville maahanmuuttajille. – Merkittävä osa Ruotsin julkisen talouden hyvästä tilanteesta perustuu vuosikymmeniä jatkuneeseen maahanmuuttoon. – Suomessa on korkea verotus ja ei niin kilpailukykyinen palkkataso, joten se, että Migrin prosesseihin laitetaan hieman lisää rahaa, ei tätä asiaa tule varsinaisesti muuttamaan. Ongelmien mittakaava on oma kysymyksensä, jota julkisuudessa myös kärjistetään. Alijäämä on naapurissa paremmalla tolalla kuin meillä. 18 Demokraatti D-ILMIÖ Ajatus sopii talouskasvua paremmin perussuomalaisten tiukkaan maahanmuuttolinjaan. Eihän tämä helppoa ole. – Se, muuttuuko maahanmuutto työperäiseksi, riippuu siitä mitä täällä tehdään. Työperäinen maahanmuutto pyritään vähintään kaksinkertaistamaan vuosikymmenen loppuun mennessä. Maliranta näkee asian ennen muuta arvomaailmaan liittyvänä kysymyksenä. Tämä on win-win-tilanne. RIIKKA PURRAN mukaan perussuomalaiset ei vastusta yhteiskuntaan integroituvia maahanmuuttajia, jotka tulevat palkallaan toimeen
19 Demokraatti OSA PÄÄTTÄJISTÄ TAHALLISESTI VÄÄRISTELEE TILASTOIHIN PERUSTUVAA TULEVAISUUDEN UHKAKUVAA. de_30092021_14.indd 19 23.9.2021 11.35
Prosessia ja paperityötä helpotti kokemus opiskelusta ja työskentelystä ulkomailla jo ennestään. – Ajattelin, että aikaero vaikuttaa jotenkin aisteihini, mutta seuraavana päivänä sama pimeys jatkui, ja sitä seuraavana ja sitä seuraavana päivänä, hän muistelee. Kun tehdään töitä, sitä tehdään tosissaan, eikä tehdä järjettömän pitkiä päiviä. Mutta eroavaisuudet tekevät elämästä vain mielenkiintoisemman, hän pohtii. Pariskunta halusi kuitenkin takaisin kotimaahan, kun tytär teki tuloaan. It-alan ammattilainen Pinto Sperafico kuuluu juuri niihin kansainvälisiin osaajiin, joita Suomi kaipaa kipeästi lisää puhuttaessa työperäisestä maahanmuutosta. Pinto Speraficon koko perhe marssi haastatteluun Suomen suurlähetystöön Brasiliassa tarvittava paperinivaska mukanaan. Tällä hetkellä Pinto Sperafico on yrityksessä DevOps-kehittäjän tittelillä. Mukaan lähti vaimo, joka on saanut töitä paikallisessa päiväkodissa sekä pieni tytär, joka oli loppujen lopuksi se suurin syy muuttaa kauas Suomeen. Hän nostaa esille – niin kuin hyvin moni muukin ulkomailta saapunut – suomalaisen luonteen piirteet, jotka heijastuvat kaikkeen tekemiseen. lokakuuta aamuviiden pintaan keskelle pimeyttä. Viisumi Suomeen ja oleskelulupa työntekoa varten hoituivat hänen mukaansa noin neljässä viikossa siitä, kun sopimus työnantaja Ambientian kanssa oli allekirjoitettu. – Mitä enemmän tienaat, sen enemmän maksat veroja. Jos raha on koko ajan mielessä, sitä ei tienaa koskaan mielestään tarpeeksi. Brasiliassa esimerkiksi on julkinen terveydenhuolto, mutta Pinto Speraficon mukaan jokaisella ei silti ole varaa saada kunnollista hoitoa, sama koskee myös muun muassa koulutusta. Sama valottomuus oli vastassa, kun hän saapui uuteen kotikaupunkiinsa Hämeenlinnaan. SUOMEN LUPAPROSESSIA on moitittu byrokraattiseksi ja hitaaksi, kun tänne haluaa tulla töihin. ”Iloinen veronmaksaja” Rafael Pinto Sperafico ei kadu Suomeen tuloaan. VAJAASSA KOLMESSA vuodessa Pinto Sperafico on ehtinyt tehdä huomioita suomalaisesta työelämästä. Työn ja vapaa-ajan tasapaino näyttää hänestä toimivan. Sen jälkeen voi hyvällä omallatunnolla rentoutua perheen ja ystävien parissa. Pinto Sperafico kertoo sopeutuneensa työyhteisöönsä ja ylipäänsä suomalaiseen yhteiskuntaan kivuttomasti. Kolmen Brasilian-vuoden jälkeen perheen mitta alkoi olla täysi, kun arkielämä, lapsen kasvattaminen ja päivähoidon järjestäminen tuntui kovin vaikealta. Myöhemmin kandidaatin paperit taskussa Pinto Sperafico muutti vaimonsa kanssa Irlantiin jatko-opiskelemaan ja mahdollisuuksien mukaan töihin. Vaakakupissa painoi erityisesti turvallinen ympäristö, kun perhe pohti, mihin asettua. Pinto Sperafico tuntuu olevan ”iloinen veronmaksaja”, eikä palkka tunnu olevan se tärkein asia maailmassa. Alun lievän shokin jälkeen sopeutuminen Suomeen on sujunut hienosti. Hän kertoo, kuinka ei jaksa olla ihastelematta Suomen monimuotoisen luonnon ihmeitä, raikasta ilmaa ja puhtaita vesiä. 20 Demokraatti D-ILMIÖ Loikka tuntemattomaan EROAVAISUUDET TEKEVÄT ELÄMÄSTÄ VAIN MIELENKIINTOISEMMAN. Mutta pitää muistaa, että palkkaverotuksella suomalainen yhteiskunta pitää huolen siitä, ettet jää yksin, jos tarvitset apua. Hän työskentelee Ambientia Group Oy:ssä, Hämeenlinnasta lähtöisin olevassa ohjelmistoyritysja it-palvelutalossa, jonka palveluihin kuuluu muun muassa liiketoiminnan muotoilu. Osoittautui helpoksi löytää työtä It-sektorilla – meni vain kuusi päivää, kun paperit oli allekirjoitettu tulevan työnantajan kanssa. – Suomalaiset menevät enemmän suoraan asiaan ilman small talkia, hississä tuijotetaan hiljaisina yhteen nurkkaan ja vältetään katsekontaktia. Pinto Sperafico opiskeli Kanadassa ja teki siellä myös vapaaehtoistyötä ja auttoi Afrikasta saapuneita heidän opiskelupolullaan. Latinalaisissa maissa, kuten Brasiliassa, ihmiset ovat pääsääntöisesti puheliaita, spontaaneja ja ulospäinsuuntautuvia. HALU LÄHTEÄ kotimaasta muualle juontuu loppujen lopuksi niinkin kauaksi de_30092021_14.indd 20 23.9.2021 11.35. Suomessa on kannettu huolta, että täkäläinen palkkataso ja verotus eivät houkuttele kansainvälisiä osaajia maahan. Teksti Marja Luumi / Kuva Terho Aalto R afael Pinto Sperafico laskeutui Brasilian lämmöstä Helsinki-Vantaan lentokentälle vajaa kolme vuotta sitten 30
de_30092021_14.indd 21 23.9.2021 11.35. Hän kasvoi rakastavassa ja lapsiaan tukevassa perheessä – toisin kuin moni muu lapsi. Rafael-poika sai vapaasti leikkiä kotinsa lähiympäristössä, kiipeillä puissa ja touhuta mitä mieli teki. Perhe ei tunnu katuneen päätöstään. Halusin antaa lapselleni samat mahdollisuudet. Minä olen. 21 Demokraatti kuin Pinto Speraficon lapsuuteen eteläisessä Brasiliassa. Eroja on kotimaahani verrattuna, mutta kun tuntee tulleensa kotiin, sinne on valmis jäämään. Sana turvallisuus nousee esille Pinto Speraficon pohtiessa Suomea. Pinto Sperafico lähetti hakemuksia yrityksiin eri puolilla maailmaa ja lähes jokaisesta tuli myöntävä vastaus. Hän rohkaisee ulkomaille muuttoa pohtivia ottamaan loikan ja kertomaan kokemuksistaan avoimesti – myös Suomeen muuttaneita. – Enää ei ollut puita, mihin kiivetä, joka paikkaan oli noussut muureja ja aito ja meitä suojelemaan. Pariskunta alkoi etsiä uutta paikkaa asua, ei väliä, vaikka se olisikin kaukana sukulaisista. Tätä me teemme perheenä. Lopullinen määränpää tuli valittavaksi näistä maista: Kanada, Englanti, Itävalta, Ranska, Saksa, Hollanti, Tanska, Norja, Ruotsi ja Suomi. – Lapsuuteni oli todella onnellinen, kun sain nauttia luonnosta, liikkua ja leikkiä vapaasti. Kaikki oli muuttunut siinä vaiheessa, kun pikkuveli tuli leikki-ikään. – Kun tunnet olosi turvatuksi, alat tutkia ympäristöäsi yhä rohkeammin, menet ulos useammin, tutustut uusiin paikkoihin. Leikkiminen kodin ulkopuolella ilman aikuista ei tullut enää kuuloonkaan, hän muistelee. Siksi valitsimme Suomen
Tilanne on kuitenkin paranemassa. Yksi julkaisun kirjoittajista, säätiön toiminnanjohtajana toiminut Pauli Rautiainen toteaa esipuheessaan, että 2020-luvun keskeisin eläinoikeudellinen keskustelu liittyy eläinten asemaan perustuslaissamme. Suomen eläinoikeusjuristit ry esittää julkaisussa, että eläinten perusoikeudet on nostettava ihmisoikeuksien rinnalle. Esimerkiksi metsästys nähtäisiin luonnonvaraisten eläinten oikeuksien loukkauksena, jolloin nykyinen harrastuspohjainen metsästäminen kiellettäisiin eläinten perusoikeuksien vastaisena”, Rautiainen kirjoittaa ja jatkaa: – Hyväksyttävään tarpeeseen metsästys sallittaisiin vain viranomaistoimintana. Eläinoikeusjuristien puheenvuoro kehystää eläinoikeuspolitiikan kysymyksenasetteluja uudella tavalla ja saattaa kuulostaa radikaalilta, mutta eläinoikeuksia koskevan poliittisen keskustelun pitkässä kehityskaaressa se jatkaa johdonmukaisesti eläinten oikeuksien kehittämistä siihen suuntaan, johon olemme jo olleet etenemässä.” SDP Helsingin puheenjohtaja, SDP:n puoluevaltuuston jäsen Anita Hellman huomauttaa puolestaan omassa kirjoituksessaan, että vaikka SDP korostaa usein ruoantuotannon ekologisuutta, puolueessa panostetaan eläinsuojelukysymyksiin erittäin vähän. Rautiaisen mielestä turkistarhauksen poliittinen ratkaisu lepää tällä hetkellä pitkälti kokoomuksen, keskustan ja perussuomalaisten varassa. – Muutaman viime vuoden aikana ilmapiiri SDP:ssä eläinsuojelukysymysten ympärillä on hieman avartunut. Yhä useampi tunnistaa kysymykset ja asiaan liittyvän problematiikan, ja eläinten oikeuk siin liittyviä aloitteita tehtiin Tampereen vuoden 2020 puoluekokoukseen useita, Anita Hellman kirjoittaa. Todellisuus on jotain muuta. – Eläinoikeusjuristit ry:n kirjoituksessa käsitellään järjestön tekemää konkreettista esitystä eläinten oikeuksien kirjaamisesta perustuslakiin. Sosialidemokraattiseen eläinpolitiikkaan kuuluu keskeisesti pohdinta, kuinka turkistarhauselinkeinon alasajo voidaan toteuttaa siten, että samalla turvataan tarhaajien ja muiden turkistarhauselinkeinoon kytkeytyvien työntekijöiden hyvinvointi. ELÄINOIKEUS de_30092021_22.indd 22 23.9.2021 11.48. Sen toteuttaminen olisi radikaali muutos eläinoikeusajatteluumme. 22 Demokraatti Illuusio eläinsuojelusta Suomi vaalii itsestään kuvaa eläinsuojelun mallimaana. – Tämä ei tarkoita, ettei kö turkistarhauksesta luopumisen ja muiden sosialidemokraattisen eläinpolitiikan agendalle kuuluvien kysymysten eteen ole tärkeää tehdä edelleen töitä myös sosialidemokraattisessa liikkeessä. Teksti Rane Aunimo / Kuva Vital Hil K alevi Sorsa -säätiö esittää tuoreessa julkaisussaan Otetaan eläinten oikeudet vakavasti, että eläinten oikeuksien kirjaaminen perustuslakiin tulisi ottaa keskusteluun. SDP:n puoluekokous asettui viime syksyn puoluekokouksessa kannattamaan turkistarhauksen kieltämistä Suomessa. – Eläinten oikeuksien kirjaamista perustuslakiin on syytä tarkastella samassa yhteydessä, kun uudistetaan perustuslain ympäristöperusoikeutta (20 §), sehän antaa perustuslaillisen kiintopisteen eläinten oikeusasemalle ylipäätään, Pauli Rautiainen kirjoittaa. Turkistarhauskysymys on myös mahdollisuus pohtia työväenliikkeen ydinkysymyksiä. Pitäisikö eläinten oikeudet saada perustuslakiin
Myös Suomea on kerrottu koko historiansa ajan uudelleen. Jussi Halla-aho oli puheenjohtajana monin tavoin suorempi. Maalaisliittolaisesta juurakosta versoneen SMP:n hedelmä perussuomalaiset (ps) hellii poliittisten taistelujen lempiaselajinaan maahanmuuttopolitiikkaa. 23 Demokraatti Vi lle Ra nt a Si m o Al as ta lo sim o. Etnonationalistit kuvittelevat historialliseksi alkupisteeksi puhtaan suomalaisuuden, joka on paitsi kotoisin jostakin myös vaarantunut. Heidän palkkansa olisi suomalaisten tämänhetkisiä keskituloja (2 958 €) parempi. Eräänlaista degrowthia siis, tosin bensan ja dieselin katkuisempana kuin talouskasvun kiroista saarnaavalla Elokapinalla. Historiankirjoituksen näkökulmasta tällaiset alut ovat usein mielikuvituksen tuotetta. Kun ikääntyneiden osuus kasvaa vauhdilla, eikä työntekijöitä oteta ulkomailta, työllisten suhteellinen määrä vähenee. Ps:n uusi puheenjohtaja Riikka Purra puhuu mieluummin myönteisestä suhtautumisesta kansainvälisyyteen. Puhtaan suomalaisuuden ainoa vaara näyttäisikin olevan todellisuuteen törmääminen. Näin sen voisi tiivistää, vaikka kaikki perussuomalaiset eivät sitä aivan näin suoraan sanoita. Lopputuloksena on paitsi työvoimapula myös paheneva julkisen talouden alijäämä. RAJOJEN SULKEMISEEN tähtäävä suomalaisuus on sukua etnonationalismille, jossa kantasuomalaisuutta pyritään tosiasioiden vastaisesti rodullistamaan. Purran suulla perussuomalaiset uskoo myös talouskasvuun. de_30092021_23.indd 23 23.9.2021 10.35. Puolue toivottaisi ulkomailta tervetulleiksi erityisasiantuntijoiden tulorajaan (3 000 €) yltävät työntekijät. fi A la st al on sa lis sa Puhtaan suomalaisuuden ainoa vaara näyttää olevan todellisuuteen törmääminen. Kun kaatunut ottomaanivaltakunta oli monikulttuurinen kalifaatti, oliko turkkilaisuus kiinni kielessä vai uskonnossa, vai molemmissa. NOLLAKASVUN SUOMI J okaisella puolueella on suosikkiaiheensa, jolla he puhuttelevat ensisijaisinta äänestäjäryhmäänsä. Perussuomalaisilla on kiusallinen pyrkimys jäädyttää oma tarinansa ja hilata se väkisin yhteisen hallimme kattoon. Harmaantuneessa nollakasvun Suomessa ei olisi varaa hyvinvointipalveluihin. Matalapalkkaiset työt jäisivät suomalaisille, joten on kysyttävä haluaisiko ps, että kantasuomalaiset tuottaisivat parempituloisten ulkomaalaisten palvelut. Kun moderni Turkki syntyi ensimmäisen maailmansodan päätteeksi, eräs keskeinen kysymys oli turkkilaisuuden luonne. Kun vastaus päätettiin lukita, todellisuuden oli joustettava. Ohjelmassaan perussuomalaiset ei ole näin synkkä. Hän myönsi, että puolueen maahanmuuttolinjaus vaikuttaisi johtavan Suomen harmaantumiseen. Suomi ja suomalaisuus kansalliskielellisenä entiteettinä ei kaipaa rajojensa sisäpuolelle ulkomaalaisia. al as ta lo @ de m ok ra at ti. Turkkilaisuuden ulkopuolelle putosivat muun muassa kreikankieliset muslimit ja turkkia puhuneet kristityt, kurdeista puhumattakaan
24 Demokraatti de_30092021_24.indd 24 23.9.2021 12.01
– Itse kutsuisin tällaista hölmöläisen peitonteoksi, että paikkaamme vajeita itse vaihtamalla vuoroja tai ylitöillä. Samasta ilmiöstä kertoo Taysin raskausja päivystysyksikössä työskentelevä kätilö Saara Partanen. 25 Demokraatti HOITO PULASSA HOITAJAPULA HOITO PULASSA Palkka, työolot, johtaminen. Sairaanhoitaja Elina Kulmala (vasemmalla) keskustelee ensihoitaja Jonna Karppasen kanssa. Kun työvuorossa ei ole esimiestä paikalla, on hänen vastuullaan esimerkiksi järjestää yllättäen sairastuneen työntekijän tilalle sijainen. de_30092021_24.indd 25 23.9.2021 12.01. Se näkyy jaksamisessa ja halussa ylipäätään vaihtaa vuoroja, hän sanoo. Ja että tällä tavalla sitten ollaan kolme tuntia vajaalla miehityksellä tuossa kohtaa. Kyllä se tilapäisesti menee, mutta koska tätä on jatkunut jo pidempään, alkaa väki olla tosi uupunutta. Teksti Anna-Liisa Blomberg / Kuvat Jani Laukkanen Grafiikka Arja Jokiaho ”T osi usein joutuu pohtimaan, miten joku vuoro pyöritetään, kun en vain saa siihen työntekijää tilalle. Se on sellaista laskemista, hän kuvailee. – Siinä tehdään kaikenlaisia palapelejä, että joku voi ehkä aloittaa vuoronsa aikaisemmin ja toinen tehdä pienen pätkän lisää vuoronsa päälle. Työvoimapula näkyy Tampereen yliopistollisen sairaalan (Tays) ensiavussa Acutassa työskentelevän Kulmalan arjessa kouriintuntuvasti hänen hoitaessaan organisoivan hoitajan tehtäviä. Näihin sanoihin tiivistyvät alati pahenevan hoitajapulan syyt ja ratkaisut. Sitten se pienempi porukka joutuu vetämään homman maaliin ilman korvaavaa työntekijää, sairaanhoitaja Elina Kulmala kuvailee
He seuraavat ja tietävät alamme ongelmat. Hakijamääräthän ovat lähteneet laskuun jo ennen koronaa, Rytkönen sanoo. Aivan kuin kesän helteet nostivat ilmastonmuutoksen voimakkaammin framille. Hoitajapulaa oli jo ennen koronaa, mutta pandemia on kärjistänyt ongelmia ja nostanut asian tapetille. Potilaiden näkökulmasta hoitajapula voi vaikuttaa esimerkiksi siten, että hoitoon pääsy viivästyy. Koska tähän ei ole ajoissa reagoitu, kriisi vain eskaloituu, Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen kuvailee. TYÖVOIMAPULA, SEN syyt, sen aiheuttamat ongelmat tai tarvittavat ratkaisut, eivät ole yksioikoisia. Lääkärit ja kaikki muu olisi ollut ja leikkaussali varattu, mutta hoitajaa ei ollut. Johtaminen. Siellä on valtavia ongelmia työoloissa, joita resurssivaje pahentaa. de_30092021_24.indd 26 23.9.2021 12.01. Hoitajia on koulutettava lisää, mutta pelkkä koulutuspaikkojen lisääminen ei auta, jos ala ei kiinnosta. ELÄKKEELLE JÄÄ seuraavien vuosien aikana merkittävä määrä hoitajia. Näistä kolmesta aineksesta koostuu sotealan vetoja pitovoima – jos ne ovat kohdillaan. – Hoitajapulan ratkaisuissa on täsmälleen sama juttu kuin ekonomisti sir Nicholas Sternin havainnossa. Erityisesti sosiaali-, terveysja kasvatusalan ammattijärjestö Tehy ja Suomen lähija perushoitajien liitto Super ovat varoitelleet siitä jo pitkään ja kovaan ääneen. – Ei ole tajuttu sitä, että ennaltaehkäisevät, aikaiset toimet ovat selvästi kustannustehokkaampia kuin reagoiminen vasta sitten, kun löysät on jo housuissa, hän jatkaa. Hän kirjoitti jo viisitoista vuotta sitten ilmastonmuutoksen taloudesta. Se ei enää yksin ratkaise ongelmaa. HOITAJAPULA EI ole voinut tulla työnantajalle yllätyksenä, Atte Tahvola sanoo. Eikä hän tarkoita nyt vain Pirkanmaan sairaanhoitopiiriä, jonka leivissä Taysin väki työskentelee. Hänen tärkein pointtinsa oli, että välttämättömät muutokset on tehtävä heti, koska jokainen lykkäävä vuosi tekee niistä kalliimpia, Tehyn ekonomisti Ralf Sund sanoo. Haastatelluista jokainen mainitsee nämä asiat, kukin hieman omin sanoin ja erilaisin painotuksin. Erityisesti lyhytaikaisiin sijaisuuksiin on vaikea saada tekijöitä. Silti tässä jutussa tämä kaikki tiivistyy kolmeen sanaan. – Pelkästään hoitajapulan takia on jouduttu supistamaan eri yksiköiden toimintaa. Työolot. – Hyvä huono esimerkki on tapaus, jossa leikkaus jouduttiin perumaan, koska leikkaussalista puuttui hoitaja. – Nykynuoret eivät ole tyhmiä. Palkka. – Leikitään, että simsalabim, kevään liittokierroksella saadaan palkkausasia kuntoon. Parempi palkka ei lämmitä, jos työssä ei jakseta. Väestön ikääntyessä hoidon tarve vain kasvaa. Tehyn työvoimapoliittinen asiantuntija Mervi Flinkman muistuttaa, että myös vanhustenhoidon hoitajamitoitus, kotihoidon kasvava tarve, koronan aiheuttama hoitovelan purku ja tuleva seitsemän päivän hoitotakuu vaativat lisää työvoimaa. Jopa leikkaussaleja on jouduttu laittamaan kiinni, hän kertoo. 26 Demokraatti HOITAJAPULA Taysin tehyläisten pääluottamusmies Atte Tahvola kertoo, että osaajista on pulaa lähes kaikissa yksiköissä. Hoitajapula ei ratkea pelkästään heittämällä rahaa ongelman suuntaan, vaan haastateltujen kertoman perusteella tarvitaan myös muutoksia toimintatapoihin ja asenteisiin
Hoitajamitoituksen toteuttamiseksi kunnat saivat siirtymäajan ja lisärahoituksen valtionosuuksiin, mutta THL:n mukaan lähija sairaanhoitajien määrä vanhustenhoidon yksiköissä ei ole vielä noussut. Sen lisäksi on korvattava eläkkeelle siirtyvät hoitajat, Flinkman muistuttaa. Kuuntelen jäseniemme kokemuksia kentältä, ja he ovat tosi tiukoilla. 27 Demokraatti THL:n seurantatiedot vanhustenhoidon hoitajamitoituksen toteutumisesta olivat huolestuttavaa luettavaa, Flinkman sanoo. Työnkuva tulee saada kuntoon, Superin puheenjohtaja Silja Paavola vaatii tiedotteessa. AMMATINVALINTAKYSYMYS, SAATETAAN sanoa hoitajien vaatiessa parempaa. Kevääseen 2023 mennessä ympärivuorokautisen hoidon yksiköihin tarvitaan lisää vähintään 4500 mitoitukseen laskettavaa työntekijää, joista suurin osa on lähihoitajia, jotta 0,7 hoitajamitoitus toteutuu. > Kätilö Saara Partanen haluaa Tehyn valtuutettuna vaikuttaa siihen, että asiat paranevat. Tämä on lain henki. Osa asioista, jotka vaikuttavat työn raskauteen – kuten vuorotyö, vastuu toisen ihmisen hengestä ja terveydestä – ovat valittuja ja tiedossa alalle tullessa. – Koulutetun, tutkinnon suorittaneen hoitajan työaika tulee käyttää välittömään asiakastyöhön eli hoitamiseen. Siinä alkaa miettiä, saisiko saman palkan jostain sellaisesta työstä, jossa jaksaa tehdä vapaa-ajalla muutakin kuin olla väsynyt, hän sanoo. Superin kentältä saama viesti kuitenkin on, että aikaisempi meno jatkuu ja hoitajat tekevät liian monessa paikassa edelleen niin sanottuja tukitöitä eli siivoamista ja pyykkihuoltoa. < Pääluottamusmies Atte Tahvolan mukaan hoitajat eivät koe palkkaansa oikeudenmukaiseksi. Liitto huomauttaa THL:n seurannan paljastavan, että yksiköihin on palkattu pääasiassa avustavaa työvoimaa, jota ei lasketa hoitajamitoitukseen. THL:n mukaan yksiköistä 97 prosenttia raportoi ainakin ajoittaisista rekrytointiongelmista. Suomen lähija perushoitajaliitto Super pitää hoitajapulan ratkaisussa olennaisena, että työmäärän ja palkan lisäksi kunnossa on työnkuva. Millariikka Rytköstä korpeaa, että joskus de_30092021_24.indd 27 23.9.2021 12.01. – Ei meillä välttämättä ole hoitajista pulaa, vaan pulaa on työpaikoista, joissa hoitajat haluaisivat olla töissä
Partanen saa iloa työssään siitä, kun hän pystyy antamaan mahdollisten vaikeuksien keskellä perheille sellaista tukea ja ammattitaitoa, joka auttaa heitä eteenpäin. Jos ei koskaan ehdi, ei kukaan sellaista työtä kovin pitkään jaksa tehdä. Tahvolan mukaan ennen kyselyjä tuli kenties muutama vuodessa, mutta nyt ne ovat olleet jopa viikottaisia. Minäkin kaipaan ihan hirveästi työtäni kätilönä, mutta en todella kaipaa niitä työoloja ja sitä palkkaa, hän sanoo. Heillä on työhönsä usein sellainen palo, ettei alanvaihto käy mielessä, vaikka olisi kiirettä, eikä palkka kohtaa aina toiveita. SAARA PARTANEN työskentelee useissa eri raskausja päivystysyksikön yksiköissä riskiraskauksien osastosta äitiyspoliklinikkaan. Silloin ei ole mielestäni ole saanut työrauhaa, jos asiat jäävät kalvamaan, Partanen sanoo. Työ on vaativaa ja hektistä, mutta se sopii Kulmalalle. PALKKA ON monen mielestä yksi arvostuksen mittari. Esimerkiksi riippuvuuspoliklinikalle on puolen vuoden jono. – Se on hienoa, kun saa auttaa ihmisiä ja näkee työnsä tuloksia. He taatusti sanovat, että tämä on maailman parasta duunia. HE TIETÄVÄT ALAMME ONGELMAT. Yksikään työpäivä ei ole samanlainen kuin toinen. Väsymys voi näkyä huonotuulisuutena, joka saattaa purkautua työkavereihin. – Se ei minusta kerro terveestä työtahdista. NYKYNUORET EIVÄT OLE TYHMIÄ. He ovat Tahvolan mukaan kokeneet, että heille on sysätty liikaa vastuuta suhteessa omaan työkokemukseen. – Nyt ensimmäistä kertaa urani aikana olen tänä vuonna kuullut sellaista yleistä tyytymättömyyttä vallitsevaan tilanteeseen ja toistuvaa keskustelunavausta, että mitäköhän seuraavaksi tekisin. Tulee sellainen jossitteluolo, hän kertoo. Samalla potilaat tulevat hoitoon entistä huonokuntoisempina. – Luulen, että me kaikki olemme myös vähän adrenaliininarkkareita eli nautimme siitä vauhdista ja paineesta, hän kuvailee ensiavun porukkaa. Partasen mukaan kätilöillä on hyvin vahva ammatti-identiteetti. Palkan koetaan kertovan, miten tehtyä työtä ja sen tekijää arvostetaan. Tahvolan mukaan lisääntynyt kuormitus on ajanut jopa 10–20 vuotta alalla työskennelleitä niin piippuun, että he ovat irtisanoutuneet. Kun hoito on vaativampaa, se teettää enemmän kiirettä, eikä yksittäisen potilaan asioihin ehdi paneutua samalla tavoin kuin aiemmin, Tahvola kertoo. Kysy keneltä tahansa hoitajalta, bioanalyytikolta, fysioterapeutilta tai kätilöltä. – Näin ei ole. Tämä on ihan poikkeuksellista kätilöille! Minusta tämä on todella hälyttävää. Atte Tahvola on toiminut päätoimisena pääluottamusmiehenä vuodesta 2013, mutta sitä ennen hän työskenteli sairaanhoitajana mielenterveysja päihdetyössä. Siinä ajassa ehtivät nollautua kaikki asiat, mitä erikoissairaanhoidon puolella on saatu aikaan. Saara Partanen ei onneksi ole Taysissa kuullut sellaista palautetta, että ongelmat näkyisivät asiakkaalle tai kohtaaminen kätilön kanssa olisi jäänyt vajaaksi. – Töissä pitää olla sellaisia päiviä, jolloin ehtii välillä myös huoahtaa. – Potilaat lähetetään saamaan jatkohoitoa avohoitoon ehkä enemmän oirehtivina kuin aiemmin. Toinen hälyttävä ilmiö on, että vasta valmistuneet uudet työntekijät ovat lopettaneet hyvin nopeasti. Silloin saattaa vielä kotoa soittaa töihin ja pyytää kollegaa tarkistamaan asian vielä kerran. Rytkönen sanoo hoitajien tuntevan usein valtavaa eettistä kuormitusta siitä, että he eivät koe pystyvänsä tekemään työtään niin hyvin kuin he haluaisivat. Vaikka asiat olisivat tulleet tehtyä ja vielä tarkistettuakin, voi jossittelu siitä huolimatta toisinaan jäädä päälle. Siihen aikaan työ oli vielä tahdiltaan sellaista, että asioita ehti tehdä kunnolla, hän kertoo. Kulmala halusi jo opintojensa aikana töihin juuri Acutaan. Rytkönen muistuttaa esimerkiksi Husin kätilöiden kesän ulostulosta, jossa he kertoivat, ettei synnytyksiä voida hoitaa potilasturvallisesti kaikissa tilanteissa. Jaksamisen ongelmat voivat heijastua myös työilmapiiriin. – Sitä saattaa kantaa mielessään syyllisyyttä siitä, että olinko riittävästi läsnä, annoinko nyt kaikkeni tälle perheelle, olisinko pystynyt vielä enempään. – Asiakkailta saatu palaute auttaa jaksamaan, vaikka olisi rankkoja juttuja ja pitkiä päiviä. Taysissa henkilöstön tehyläisiä edustaa neljä pääluottamusmiestä ja liuta alueluottamusmiehiä eri yksiköissä. – Harva varmaan kokonaan vaihtaa alaa, vaan he etsivät sellaisia työpaikkoja, joissa tahti voisi olla leppoisampi tai joissa voi kokea, että työntekijää arvostetaan enemmän. Atte Tahvolan mukaan yhä useampi kertoo heiltä kysellyn entistä enemmän irtisanoutumiseen liittyvistä asioista. Toimintaa on tehostettu eli samoja töitä tehdään yhä pienemmällä porukalla. Kätilöillä itsellään kuitenkin on usein riittämättömyyden tunne, hän sanoo. Rytkönen on huolissaan siitä, että hoitajapulan vuoksi potilasturvallisuus on vaarantunut ”munasolusta mummoon”. Varsinkaan alalla, jossa on kyse ihmisten hengestä ja terveydestä, Tahvola sanoo. ELINA KULMALA, Saara Partanen ja Atte Tahvola vahvistavat kaikki pitävänsä työstään. Tehyn ekonomisti Ralf Sundin mude_30092021_24.indd 28 23.9.2021 12.01. Eikä kyse ole aina vain tunteesta. TEHYN TUOREESTA kyselystä selviää, että nykyisistä hoitajista peräti 90 prosenttia on harkinnut alanvaihtoa. 28 Demokraatti HOITAJAPULA kuvittellaan, että työoloja ja palkkaa kritisoiva hoitaja pitää itse työtä huonona. Mutta myös avohoidon puolella on henkilöresurssipulaa
29 Demokraatti Elina Kulmala pitää tärkeänä, että vuorotyön ja oman arjen yhteensovittaminen mahdollistetaan työvuorosuunnittelulla. de_30092021_24.indd 29 23.9.2021 12.01
Samalla linjalla on Atte Tahvola. Saara Partanen pitää työntekijöihin – erityisesti sijaisiin – sitoutumista tärkeänä tapana osoittaa arvostusta. Atte Tahvolan mukaan on tärkeää, että työntekijä kokee tulevansa kuulluksi. Lähiesihenkilön pitäisi käydä kehityskeskusteluja ja tsempata arjessa. Emme voi jäädä kotiin ja odottaa, että paine neuvottelupöydässä kasvaa tarpeeksi kovaksi. – Tätä porukkaa ei enää löydy, ja se on toisaalta hyvä asia, että nämä nuoret, valmistuvat kätilöt äänestävät jaloillaan. Korrelaatio on ilmeinen. Päätökset tehdään työmarkkinapöydissä, moni kiteytti. Työnantaja voi osoittaa sitä muun muassa hyvällä johtamisella, jolla on suora vaikutus myös työoloihin. Häntä kiukuttavat erityisesti ”median klikkiotsikot”, joissa väitetään hoitajien työtaistelun vaarantavan ihmisen hengen ja terveyden. Lähiesimiehille pitää antaa riittävät resurssit siihen, että he voivat tehdä työtään eli olla läsnä arjessa, tuki ja turva alaisilleen, Rytkönen kuvailee. de_30092021_24.indd 30 23.9.2021 12.01. Se on silti usein tullut monille sellaisena kokemuksena, että he ovat vain heittopusseja, lukuja excel-taulukossa. Millariikka Rytkösen mielestä varsinkin lähijohtamiseen tulisi panostaa. – Tätä pingisottelua on käsittämätöntä katsella, miten vastuuta yritetään väistellä. Verotusta ja muita maksuja voisi pikkuisen säätää, alentaa niin, että houkutin lisääntyy. Atte Tahvola ja Elina Kulmala molemmat nostavat palkkakysymyksen kohdalla esiin sen, ettei työstä saatu palkka tunnu monien mielestä oikeudenmukaiselta suhteessa koulutukseen, työn vaativuuteen ja työn kuormitukseen. Kun viivan alle jäävä summa kaikkien laskujen jälkeen on kohtalaisen mitätön verrattuna naapuriin, joka on käynyt vastaavan ammattikorkeakoulukoulutuksen, mutta saa puolitoista tonnia enemmän kuussa rahaa, kyllä siinä hyvin äkkiä alkaa miettiä, että onko tämä oikeasti tämän arvoista, Kulmala kuvailee. Sillä on merkitystä, tulevatko esimerkiksi muutokset ylhäältä annettuina vai onko työntekijöillä ollut mahdollisuus vaikuttaa niihin. Väite on väärä, sillä potilaat on hoidettava jokaisessa tilanteessa, hän sanoo. ARVOSTUS VOI olla monenlaista. Eläkkeellä on valtava reservi rautaisia osaajia, jotka saattaisivat hyvinkin tehdä vuoron sieltä toisen täältä omiin sienestysaikatauluihinsa sovittaen, Sund kuvailee. Neuvottelupöydässä pärjätään vallan hyvin ilman poliitikkoja, mutta rahoituksen turvaaminen on heidän heiniään. Sund katsoo, että hoitajapulaa voitaisiin merkittävällä tavalla helpottaa mahdollistamalla nykyistä paremmin eläkkeeltä työskentely. Palkkaratkaisulla saadaan alan houkuttelevuutta lisättyä, ja sitten täytyy tietysti hallinnollisesti päättää opiskelupaikkojen lisäämisestä. Olemme tässä eriarvoisessa asemassa. Varsinkin, kun mitään ylimääräisiä koronakorvauksia kuormituksen ja paineen lisääntymisestä ei ole tullut. Koulutus on pitkä, joten osaajia ei noin vain pullauteta uunista ulos. – Jos poliitikot eduskunnassa, kunnissa tai tulevilla hyvinvointialueilla päättävät, että he eivät varaa riittävästi rahaa vaikka palkkabudjetteihin, kyllähän he silloin ovat tosiasiallisesti päättämässä siitä, onko työnantajapuolen neuvottelijoilla mahdollisuutta edes puhua sellaisista asioista kuin palkankorotukset tai vaikka koronakorvaukset, Tahvola sanoo. – Loppupeleissä me kaikki kuitenkin käymme töissä sen takia, että saamme maksettua asuntolainat, laskut ja ruuat. Elina Kulmala arvioi, että hoitajia arvostetaan työrauhan aikana, mutta jos hoitajat lähtevät työtaisteluun, ei ymmärrystä heru. 30 Demokraatti kaan palkka on kenties nopein tapa vaikuttaa hoitajapulaan. YLEN TAANNOISEEN kyselyyn vastanneista kansanedustajista enemmistö kannattaa hoitajille parempaa palkankorotusta kuin muille työntekijöille. Hän itse kuvailee olevansa sitä kätilösukupolvea, joka on ottanut ihan mitä tahansa silpputyötä, jotta vain saa tehdä kätilön hommia. Hän arvioi, että se voi hillitä hoitajien haluja vaihtaa alaa eli sillä olisi pitovoimaa. Tällä hetkellä on hoitajien markkinat ja ELÄKKEELLÄ ON VALTAVA RESERVI RAUTAISIA OSAAJIA. Ehkä siksi olisi tärkeää, että esimerkiksi eduskunnassa otettaan kantaa sote-alan palkkoihin, Kulmala sanoo. Moni vastaajista kuitenkin sanoi, ettei poliitikkojen pidä puuttua yksittäisten alojen HOITAJAPULA TÖISSÄ PITÄÄ OLLA SELLAISIA PÄIVIÄ, JOLLOIN EHTII VÄLILLÄ MYÖS HUOAHTAA. – Tämä on se akuutti asia, joka liittyy siihen, kuinka moni nostaa kytkintä. Ajattele! Ethän sinä voi edes muistaa kaikkien alaistesi nimiä. Se voisi olla arvaamaton apu tälle alalle. – Joissain yksiköissä osastonhoitajalla voi olla jopa yli 160 alaista. – Muut voivat työtaistella rauhassa niin, että he lyövät ahterinsa penkkiin. Meille ei valmistu tarpeeksi hoitajia. – Ruotsissahan on pyritty poistamaan verotuksessa ja työnantajamaksuissa olevia hidasteita tälle. Korona-aikana on usein, ymmärrettävistäkin syistä, ollut niin, ettei ajatuksia esimerkiksi siirroista toisiin yksiköihin tai työnkuvan muutoksista ole kyselty. – Ymmärrän, että vaihtoehtoja ei ole ollut. Meillä ei ole sitä mahdollisuutta. Tämä on käytännössä mahdotonta. Tehyn Millariikka Rytkönen näkee punaista tällaisia lausuntoja kuullessaan. Vetovoimaakin se voisi lisätä. Sote-alaa pyöritetään valtaosin julkisella rahalla, verovaroilla, joiden käytöstä päättävät yksiselitteisesti poliittiset päättäjät, Rytkönen lataa. palkka-asioihin
– Jos katson vaikka Pohjoismaita, viimeksi minä Suomeen tulisin. Yksityinen sektori on kyllä nähnyt tässä tilaisuutensa. Ekonomisti Ralf Sund arvioi, että työperäiselle maahanmuutolle on tarvetta, mutta hän pitää sitä hoitajapulan ratkomisen välineenä lopulta varsin marginaalisena. – Jos meillä on kuitenkin kymmeniätuhansia alalta poistuneita lähija sairaanhoitajia, varmaan ensisijaisesti kannattaisi kehittää työelämää sillä tavalla, että he tulisivat takaisin, hän sanoo. Rytkönen muistuttaa, että he jättävät perheensä kotimaahansa, asuvat usein Terveydenhuollon menot bruttokansantuotteesta Pohjoismaissa 2019 Ruotsi 10,9 % Norja 10,5 % Tanska 10,0 % Suomi 9,2 % Islanti 8,6 % O EC D 33 % lähihoitajista 26 % sairaanhoitajista 31 % terveydenhoitajista 37 % osastonhoitajista jää eläkkeelle seuraavan 10 vuoden aikana. Heidän pitää voida suunnitella elämäänsä eikä olla koko ajan epävarmuudessa. He ovat tärkeä voimavara, jota ei ole varaa menettää. 200 000 Tehyläisistä hoitajista lähes on harkinnut alanvaihtoa. Se on tarpeen ja hyvä eettisesti toteutettuna, mutta ei se silti ole ykkösratkaisu. Turvattu olo parantaa yksittäisten sijaisten henkistä hyvinvointia merkittävästi, mutta kun he voivat hyvin, me kaikki työyhteisössä voimme hyvin. voi valita. – On päättäjien tehtävä panna nämä asiat kuntoon. Atte Tahvola ajattelee työperäisestä maahanmuutosta samoin kuin Millariikka Rytkönen. – Tarvitsemme koulutettuja kollegoja tänne, mutta suomalaisten kanssa samoilla työehdoilla ja heidän koulutustaan vastaaviin töihin. Sote-alalle tarvitaan uutta työntekijää vuoteen 2035 mennessä. – Juha Sipilän (kesk.) hallituksen aikana perheenyhdistämisen tulorajoja nostettiin niin jäätävän korkeiksi, että eivät hän he ikimaailmassa saa perhettään tänne. Tulen raivoihini siitä, miten me Suomessa teemme ihmisille näin! Rytkösen mukaan on tarpeen, että EUja ETA-maiden ulkopuolelta tuleville ammattilaisille muodostetaan väylä tulla töihin Suomeen samalla tapaa kuin esimerkiksi lääkäreillä on. Hän painottaa, että pulaa ei voi kuitenkaan paikata köyhien maiden kustannuksella ja ihmisiä riistäen. 90% Ku n t i en t yö vo i m a e n n u ste 20 30 , Ke va Valt i ovara i n m i nis t eri ö ( H E 2 41/ 2 2 vp ) Te hyn jäs e nk y se ly 20 2 1 de_30092021_24.indd 31 23.9.2021 12.01. Hän asettuu filippiiniläisen tai espanjalaisen, ulkomailta töitä harkitsevan, korkean koulutuksen saaneen sairaanhoitajan asemaan. Rekrytoinnin on oltava eettistä. Partasen mukaan olisi tärkeää, että sitoutuminen osoitetaan tarjoamalla niin pitkiä työsopimuksia kuin mahdollista, välttämällä määräaikaisuuksien ketjuttamista ja informoimalla hyvissä ajoin työsuhteen jatkosta. En minä tyhmä ole, täällähän on alhaisin palkkataso! Menisin vaikka Ruotsiin, jossa saan noin 15 prosenttia enemmän lik saa. 31 Demokraatti kimppakämpissä ja lähettävät vähästä palkastaan rahaa kotiin. Esimerkiksi Filippiineiltä tänne tuleva sairaanhoitaja muuttuu lentomatkan aikana siivoojaksi, koska hänen tutkintonsa ei kelpaa Suomessa, Rytkönen kiteyttää. Tullaan takaisin palkkaan. Työperäistä maahanmuuttoa tarvitaan, Millariikka Rytkönen sanoo. – Ihmisiä ei voi pitää löysässä hirressä. Heidän tutkintonsa tunnustetaan ja tunnistetaan jouhevammin. SELVÄÄ ON, ettei hoitajapula ratkea pelkästään kotimaisin voimin
Heidän omat vanhempansa saattavat olla vielä työelämässä tai vasta hiljan eläköityneitä. Puolueiden nuorisoja eläkeläisjärjestöjen kannoissa ja painotuksissa on aina ollut eroja. de_30092021_32.indd 32 22.9.2021 16.01. Osa mielipiteistämme on väistämättä abstrakteja ja vain osa omiin kokemuksiimme perustuvia. Yhtä harvinaista on puhe siitä, miten pitkä keskimääräinen vanhuuseläkkeellä olon aika on – nyt eläkkeelle jäävien kohdalla jo reilusti yli 20 vuotta – ja miten monenlaisia elämänvaiheita ja -tilanteita siihen ehtii sisältyä. 32 Demokraatti Vallan laidalta Suvi-Anne Siimes, Työeläkevakuuttajat TELAn toimitusjohtaja Palstalla kirjoittavat Seppo Kääriäinen, Ulpu Iivari ja Suvi-Anne Siimes. Naiset elävät keskimäärin pidempään kuin miehet. Poliittisia linjauksia ei tule kuitenkaan tehdä missään asiassa yksinomaan yhtä ikäluokkaa koskevien suureiden tai vain jonkin ikäryhmän toiveiden pohjalta. PUOLUEILLA ON tärkeä rooli erilaisten näkökulmien yhteensovittamisessa – ja toivottavasti myös eri ikäpolviin kuuluvien jäsentensä yhteen saattamisessa. Puhumme silti hoivasta vain harvoin, jos koskaan nimenomaan naiskysymyksenä. Linjausten valmistelussa on hyvä huomioida myös se, että miesten ja naisten tilanteet eroavat usein toisistaan ja että eri sosiaaliryhmien välillä voi olla koko elinkaaren mittaisia eroja. Ja toinen se, miten kaukana vanhimpien ihmisten fyysinen hauraus on aikamme nuoruutta ja voimaa korostavasta maailmasta. Naiset muodostavat siksi myös ison osan hoivakotien asukkaista. Seuraavana vuorossa on Ulpu Iivari. Mieleen ei silloin tule se, että esimerkiksi tulevia eläkkeitä ja hoivan tarvetta ei voi tarkastella ainoastaan äsken eläköityneiden ihmisten tai edes tämän hetken 65–74-vuotiaiden aseman avulla. Emopuolueiden tehtäväksi on jäänyt varmistaa, että niiden vastakkaisiin suuntiin tapahtuvat profiloitumiset eivät lietso liian vahvaa vastakkainasettelua – se kun on pidemmän päälle haitaksi muutenkin kuin maahanmuuton ja EU-politiikan kohdalla. Vierailu nosti pintaan paljon ajatuksia. S ain käydä pitkän tauon jälkeen vierailulla vanhusten hoivakodissa. NUORET TYÖIKÄISET voivat elää etenkin suurissa kaupungeissa niin, että he eivät juuri kohtaa vanhuksia ja heidän arkeaan. Toivottavasti puolueet onnistuvat roolissaan tälläkin kerralla! Vanhuuseläke on iso palapeli PUHUMME HOIVASTA VAIN HARVOIN NIMEN OMAAN NAIS KYSYMYKSENÄ. Koska hoiva-alakin on naisvaltainen, miehen kohtaaminen vierailun aikana on harvinaista. Heidän suhteellinen osuutensa on suuri 75 vuotta täyttäneiden ja vielä sitäkin suurempi yli 85-vuotiaiden joukossa. Meillä jokaisella on mielipiteitä. Yksi niistä oli se, miten naisvaltaiseksi ihmisen elämä ja elinympäristö muuttuvatkaan viimeisten elinvuosien aikana
Katso, mikä Peteä hymyilyttää turva.fi/hymy Veropuheen paluu Verotuksen keventäminen ja samanaikaiset leikkaukset olisivat outo yhdistelmä. :D Lehti, verkko ja some de_30092021_32.indd 33 22.9.2021 16.01. Mäkynen tähdentää, että työnteon verotuksen alentaminen on SDP:nkin linjan mukaista, tosin talouspolitiikan iso kuva ja valtiontalouden kestävyys on otettava huomioon. Saarikko kertoi aikovansa ehdottaa veronalennuksia jo vuonna 2022 käytävissä budjettineuvotteluissa. Teksti Demokraatti VALTIOVARAINMINISTERI ANNIKA SAARIKKO (kesk.) nosti Kauppakamarin suuressa veropäivässä esiin mahdollisuuden ansiotuloverojen alentamiseen kuluvalla hallituskaudella. Mäkysen mukaan Saarikon ehdotus avaa keskustelun koko talouspolitiikan mitoituksesta. Monesti mietin et miten mulle tapahtuukin koko ajan kaikenlaista. Veroista voikin tulla yksi teema vuoden 2023 eduskuntavaaleihin. SDP:n varapuheenjohtaja Matias Mäkyselle Saarikon ehdotus tulee uutisena. Siitä, missä määrin tehdään säästöjä ja missä määrin veronalennuksia. 33 Demokraatti ANNA LAHJA TULEVILLE SUKUPOLVILLE. – Vaihtoehto ei sinänsä ole poissuljettu. – Jos menoja lisätään verotuksen kautta, ei voi olla niin, että samaan aikaan leikataan TKI-rahoituksesta. Vuonna 2023 voi olla huippusuhdanne, jolloin ajankohtaista voisi olla finanssipolitiikan kiristäminen, Mäkynen sanoo. Hallitus on tekemässä ensi vuonna indeksitarkistuksia, jotka keventävät verotusta. Loput hoitaa Turva. Hallitus on kaavaillut tutkimuksen, kehityksen ja innovaatiotoiminnan rahoitukseen leikkauksia vuodelle 2023. Arjesta selviää hymyllä. Täytyy pitää huolta kasvupohjasta, Mäkynen jatkaa. Ilo lukea
34 Demokraatti Sekasin nuorista Sekasin nuorista Sekasin nuorista de_30092021_34.indd 34 23.9.2021 11.17
35 Demokraatti Sekasin nuorista Toiminnanjohtaja Satu Raappana ja hänen kollegansa Sekasin Kollektiivissa ovat auttaneet nuoria verkossa jo usean vuoden ajan. Sekasin nuorista Sekasin nuorista Sekasin nuorista Sekasin nuorista KASVO de_30092021_34.indd 35 23.9.2021 11.18
Palkittu palvelu, Sekasinchat, on 12–29vuo tiaille suunnattu valtakunnallinen kes kustelupalvelu, jota on tarjottu verkossa vuodesta 2017. de_30092021_34.indd 36 23.9.2021 11.18. Kun Raappanan ja muiden kollek tiivilaisten tunnelmat seestyivät, tar kentui myös tunnustuksen arvo enti sestään. Taisin minä muuta man onnenkyyneleenkin tirauttaa, Se kasin Kollektiivin toiminnanjohtaja Satu Raappana toteaa. 36 Demokraatti D-KASVO Teksti Janne Ora / Kuvat Jani Laukkanen V iime kesänä Satu Raappana lopet teli etätyöpäivää Haminan me renrantamökil lään, kun puhe lin jälleen soi. Hän päätti vas tata vielä siihen yhteen puheluun. Kyse oli vuoden 2021 Kansanterveys palkinnosta. Palkinto muistuttaa myös siitä, kenelle työtämme teemme, Raappana sanoo. CHATISSA NUOREN EI TARVITSE ESITTÄÄ DIAGNOOSIA TAI LÄHETETTÄ, JOTTA SAISI APUA. Olemme tehneet jotakin, joka hyödyttää isosti kaikkia ja työmme arvo nähtiin. Monelle nimet eivät sano mitään, jo ten lyhyt selitys on paikallaan. – Voiko hienompaa palkintoa saada. SEKASIN KOLLEKTIIVI. Chatpalvelun tarjoavan Sekasin Kol lektiivin koordinaatiosta vastaa Mieli Suomen Mielenterveys ry, Suomen Punainen Risti, Setlementtiliitto ja SOSLapsikylä. Päivystystyössä on mu kana yli 50 yksikköä monesta eri orga nisaatiosta. Sekasinchat. – Kun kävin pokkaamassa palkinnon, piti aluksi ihan nieleskellä, että mitä tämä palkitseminen kaiken kaikkiaan meille tarkoittaa. Soittajan asia yllätti toiminnanjohtaja Raappanan iloisella tavalla: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) oli palkinnut hänen johtamansa Sekasin Kollektiivin merkittävästä työstä kansanterveyden edistämiseksi, kuten perustelu kuului
– Työmme on vajaassa kymmenessä vuodessa muuttunut todella paljon. perheeseen kuuluvat 15ja 18-vuotiaat lapset Satu Raappana tähdentää, että nuo rille on matala kynnys tulla mukaan Se kasinchatpalveluun. – Kyseessä oli tuolloin ensimmäi nen verkkokriisityön päällikön tehtävä täällä. Raappana sanoo syttyvänsä työlle, jossa hän saa monen raudan hehkuttami sen ja ihmisten auttamisen lisäksi myös organisoida ja koordinoida useita asioita – ja jossa on päällä jatkuva pikku vipinä. Jos on tylsää ja hirveän rauhallista, minusta tulee laimea, Raappana nau rahtaa. Raappana tähdentää, että verkossa voi oikeasti auttaa nuoria, eikä heitä vain ohjata ”oikean” auttamiseen piiriin. . Organisoinnin ja koordinoinnin li säksi Raappanan vahvuuksiin voi lisätä kolmannen: uusien asioiden käynnistä minen. Vanhemmat ovat lähtöisin Lapista, äiti silloisesta Rovaniemen maalaiskun nasta ja isä Sodankylästä. useita tutkintoja, opintoja muun muassa: sosionomi, Laurea (YAMK, 2009), sosionomi, Diak (AMK, 2001) ja johtamisen erityisammattitutkinto, Rastor (2017) sekä True Hearts Finland, NLP Master Practitioner . Vain niin syntyy aito kohtaaminen, jossa voimme auttaa. . – Vapaaehtoisten kanssa toimiminen, nuorten auttaminen, kriisityö, puhe linauttaminen ja verkkoauttaminen. Tielaitoksella työskennellyt insinööriisä tapasi äidin 1960luvulla, kun äiti kahvitti tienteki jöitä Sodankylässä. . . 37 Demokraatti SATU RAAPPANA . . Suurin ero tu lee siitä, että auttaminen tapahtuu ver kossa. NYKYISEEN TYÖHÖNSÄ Raappana tuli yhdeksän vuotta sitten sosiaalialan jär jestö HelsinkiMissiosta, jossa hän veti nuorten kriisipisteen ja krisjouren för unga pisteen toimintaa sekä nuorten tukihenkilötoimintaa. Ennen sitä Raappana oli hankkinut terapeutin koulutuksen ja työskennellyt työllistämi seen suuntaavissa projektitöissä. Chatpalvelu ei TYÖ ISKI MINUUN KUIN OLISI LYÖTY LEKALLA PÄÄHÄN: TÄMÄ ON MUN JUTTU. Työn kiintotähti on siinä, että olemme auttamassa nuoria. Nuori voi chatissa keskustella ja saada apua nimettömästi. Hain paik kaa ja yllätyksekseni sen myös sain. Pidin ja yhä pidän siitä, kun on monta rautaa yhtä aikaa hehkumassa. Raappana varttui Kouvolassa melko tavanomaisessa keskiluokkaisessa per heessä, jossa tehtiin ja harrastettiin pal jon yhdessä. Eräänlainen käännekohta työuralla tapahtui parisenkymmentä vuotta sit ten, kun Mannerheimin Lastensuojelu liitto (MLL) haki lasten ja nuorten pu helimen ja verkon aluevastaavaa. – Vanhemmat korostivat ahkeruutta, yritteliäisyyttä ja sitä, että asiat tehdään itse, olipa kyse talosta, kaappikellosta tai ruoasta. Vertaus pätee myös perinteiseen etsi vään nuorisotyöhön, jossa aikuisten va paaehtoiset partiot jalkautuvat kaduille tai festareille olemaan läsnä ja autta maan nuoria tarvittaessa. Vedin verkkopiuhaa pitkin käytä viä, koska meillä ei silloin ollut vielä lan gatonta verkkoa, Raappana muistelee. harrastaa laulamista Gospel Helsinki -kuorossa sekä mökkeilyä ja saunomista omalla mökillä Haminassa . Raappanan mukaan chatmuoto so pii nuorten auttamiseksi erityisen hy vin. Itse asiassa kysyntää on niin paljon, että cha tiin jonotetaan jatkuvasti. Minuun se asenne on tarttunut myös. – Olin aikuispuolella ja sosiaalitoi messa ennen MLL:n pestiä. – Parhaimmillani olen pienessä pai neessa ja kiireessä. – Olin mukana seurakunnan jutuissa nuorena. Voisin työskennellä myös ensiavussa ja nauttia siitä tosi pal jon. Ne kaikki teemat yhdistyivät siinä MLL:n työssä. Chatin kautta neuvotaan nuorta kui tenkin tarvittaessa esimer kiksi psykiatrisen hoidon tai muun tarvittavan ammatti avun piiriin. syntynyt Hämeenlinnassa 1977, asuu Vantaalla . TARVE JA kysyntä on kova Sekasinchat ja Sekasinryhmächat palveluille. Chatin päivys täjät ehtivät palvella vain noin neljäsosaa kaikista jonottajista. Minun kauttani vanhemmat kin osallistuivat seurakunnan toimin taan jonkin verran. Työ iski minuun kuin olisi lyöty lekalla pää hän: tämä on mun juttu. SATU RAAPPANEN aiemmissa töissä on yhteinen nimittäjä: monet töistä ovat ta valla tai toisella liittyneet lapsiin ja nuo riin. – Chatissa nuoren ei tarvitse esittää diagnoosia tai lähetettä, jotta hän saisi apua ja tukea. Hän vertaa verkon Sekasinpalve luita nuorisotilaan tai taloon, joka on verkossa. – On tärkeää, että siellä, missä nuo ret viettävät aikaansa, on tarjolla myös aikuisia ja apua. Vanhemmat tukivat lapsia ja heidän harrastuksiaan termoskah vin, turnausmokkapalojen ja talkootyön maailmasta tutulla kolmen kkirjaimen periaatteella: kannusta, kuljeta, kus tanna. Nuorten auttamiseen kuuluu, että se pitää tehdä heidän eh doillaan ja heidän valitsemallaan tavalla. de_30092021_34.indd 37 23.9.2021 11.18. Olen saanut siitä myönteistä pa lautetta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen vuoden 2021 Kansanterveyspalkinnolla palkitseman Sekasin Kollektiivin toiminnanjohtaja
Sitäkin tapahtuu säännöl lisesti. Ja sitten tulee iso, tärkeä mutta: – Toisaalta nuoret miehet tekevät eni ten itsemurhia. Raappana arvioi, että nuoret hakevat henkilökohtaista syytä ja selitystä pa haan oloonsa ja opintojensa takkuami seen, vaikka koronaajan monet poik keusolot ja nykyajan vaativa opiskelu tahti ja tapa ovat niiden todennäköisin syy. – Ei ole mitenkään mahdollista, että ADHD näin nopeasti, yllättäen ja rajusti olisi lisääntynyt Suomessa. Yksi kiinnostava alailmiö on se, että yhä useampi opiskelija epäilee keskit tymiskyvyttömyytensä ja ahdistuksensa johtuvan siitä, että heillä on toistaiseksi diagnosoimaton aktiivisuuden ja tark kaavuuden häiriö ADHD. – Haluamme tehdä tätä kollektiivi sesti yhdessä. Koronaajan ahdistus ja epätie toisuus on kasvanut niin suureksi, että opiskelijoiden yhteydenotot ovat selvästi lisääntyneet. TYYPILLINEN YKSITTÄINEN avunha kija Sekasinchatissa on parikymppinen nainen, jota ahdistavat ja askarruttavat etenkin ihmissuhteisiin ja opiskeluun liittyvät asiat. Raappanan mukaan yhteisön kautta nuori saa kirjaimellisesti tuntea, että hän on kyvykäs. – Saamme joka päivä noin kymmenen viestiä, joissa yhteydenoton syy liittyy it setuhoisuuteen. Enpä tiedä, sanopa sinä, kun olet mies, Raappana haastaa haastattelijaa. Pelaaminen voi olla kämppäänsä tai kasvukotiinsa linnoittautuneelle syrjäy tymisvaarassa olevalle ja usein ystäviä vailla olevalle nuorukaiselle ainoa alue, jolla hän kokee olevansa hyvä. Nuoret naiset ovat miehiä enemmän huolissaan mielialastaan ja kiinnostu neempia terveydestään, Raappana sanoo. Kun muut näke vät nuoressa voimavaroja, se voi olla hä nelle mullistava tunne siitä, että hänen on mahdollista valita jokin uusi tie. Jokainen meistä tarvitsee ympärilleen yhteisön, mutta myös tunteen omasta kyvykkyy destä, uskoa siihen, että minusta on jo honkin. – Pelaajayhteisö alkaa vähitellen luo maan nuorelle uutta vahvempaa iden titeettiä ja itsetuntoa. Ai että miksikö. Raappanan mukaan tarvittaessa ote taan yhteyttä viranomaisiin. den ja itsetunnon lisääminen. Kun Raappana puhuu auttamisesta ja nuorten tavoittamisesta verkon kautta, käy ilmi, että kyse on kaiken kaikkiaan KEHUJEN KUULEMINEN ON NUORELLE MULLISTAVAA, JOS HÄN ON KOKO IKÄNSÄ KUULLUT NALKUTUSTA SIITÄ, ETTÄ SINUSTA EI OLE MIHINKÄÄN. Toisinaan toiminnanjohtaja itsekin johtaa joukkojaan edestä: hän saattaa is tahtaa chatsession äärelle neuvomaan, kysymään ja keskustelemaan nuoren tai nuorten kanssa. Esimerkiksi heinäkuu oli palvelussa kaikkien aiko jen kiireisin: yhteydenottoja tuli lähes 12 000. Samankaltaisesta kasvutrendistä ker tovat Raappanan mukaan myös Yliop pilaiden terveydenhoitosäätiön (YTHS) tilastot. KORONA-AIKA ON selvästi lisännyt nuorten chatyhteydenottoja. Koronaaika näkyy tässäkin, luulen. – No, kai siinä on monta selittävää teki jää. Sekasin Kollektiivi on vastannut nuor ten miesten tarpeisiin perustamalla ver kossa pelaavien yhteisön, Sekasin Ga ming Discord yhteisön, joka viime vuo sina on houkutellut tuhansia nuoria mu kaan. Kyse ei ole aina siitä, että hän tarvitsisi välitöntä apua. – Gamingin serverillä osallistujista enemmistö on nuoria miehiä. Raappana ottaa tässä yhteydessä esiin tärkeän aja tuksen itsetunnosta. Viime vuonna niitä tuli yli 170 000 ja tahti on jopa kiihtynyt tänä vuonna. Parhaimmillaan chatapu voi kuitenkin ohjata nuorta hakeutumaan hoitoon riittävän ajoissa. Sekasinchatin päivystystyötä tekee yhteensä 1 800 ihmistä, josta noin tuhat koostuu järjestöjen, kaupunkien ja seu rakuntien nuorisotyön ammattilaisista, loput noin 800 on puolestaan päivystys työhön koulutettuja vapaaehtoisia. – Jos tilanne on se, että paikalle tar vitaan ambulanssi, niin tietenkin soi tamme sen. Sekasin Kollektiivin päivystäjät voivat aina kysyä neuvoa Sekasinchatin tiimin ammattilaisilta, esimerkiksi vakavilta vaikuttavissa yhteydenotoissa. NOIN JOKA kymmenes Sekasinchatin yhteydenotto liittyy tavalla tai toisella nuoren itsetuhoisuuteen; vakavimmil laan yhteydenottaja saattaa puhua itse murhasuunnitelmastaan tai on voinut jopa ottaa yliannoksen lääkkeitä ennen yhteydenottoa. Pääsääntöisesti ja ensi sijaisesti itsetuhoajatuksissa oleva nuori tarvitse kuitenkin tukea ja sitä, että joku todella kuuntelee häntä. Haastattelijallakaan ei ole tähän no peaa valmista vastausta. Yhdelläkään toimijalla ei ole vaadittavaa osaamista ja väkimää rää yksinään, vaan kaikki tuovat osaa misensa yhteen. Yhtäkkiä joku pitääkin hänestä ja kaverit ja kanssapelurit sanovat, että vitsi miten olet skarppina joka ikisessä turnauksessa ja osaat kivasti kannustaa kaveria. 38 Demokraatti D-KASVO siis millään muotoa korvaa varsinaista hoitoa. – Kehujen kuuleminen on nuorelle tosi mullistavaa, jos hän on koko ikänsä kuunnellut nalkutusta siitä, että sinusta ei sitten ole mihinkään, et yhtään osaa keskittyä ja pelaat koneella aamusta il taan. – Tytöt ja nuoret naiset ottavat meihin huomattavasti enemmän yhteyttä kuin pojat ja nuoret miehet. – Toimintamme yksi keskeinen taus taajatus on ihmisen itseohjautuvuu de_30092021_34.indd 38 23.9.2021 11.18
39 Demokraatti vivahteikkaasta, moniulotteisesta toi minnasta. Se on sekä tärkeä asia että päätös. Unelmia pitää tavoitella, vaikka ne olisivat joskus vähän hulluja. Onko esimerkiksi nuoria, joita ei ver kon chatpalveluiden ja pelaajayhteisön kautta tavoita ollenkaan, vaikka he viet täisivät paljonkin ajastaan verkossa esi merkiksi lähinnä videoita katsoen. Mitkä kolme asiaa ovat sinulle tärkeitä elämässä. 2 Olen vasta viime aikoina toteuttanut vanhan haaveeni menemällä jälleen mukaan kuoroon. – Ei heistä jokainen sano, että hei mä tarvitsen apua. Mutta verkon yhtei sössä voi myös luoda sitä ilmapiiriä, että nuorten on ok puhua mielenterveydestä ja hän tietää mistä hakea apua, jos hän sitä tarvitsee. Jokaisella ihmisellä pitäisi olla oma ”kuorolaulunsa”, sillä jotta pystyy muille antamaan, niin pitää myös saada. – Se on hyvä kysymys ja riippuu vähän ehkä siitäkin, mitä tarkoitetaan tavoitta misella. Me laitamme sinne loppuun viestin, että jos tarvitset apua, niin voit hakea sitä Seka sinchatista. de_30092021_34.indd 39 23.9.2021 11.18. Jos teemme TikTokiin kampan jan mielenterveysteemoista, se tarkoit taa videoita, joita käyttäjä katsoo. 3 TÄRKEINTÄ 3 Hyvät, syvät kohtaamiset. Laulaminen on aina ollut minulle sekä terapeuttista että virkistävää. 1 Lapseni ovat ilman muuta minulle kaikkein tärkeimmät
Kansainvälinen yhteisö on vastannut kriisiin sen vakavuuteen nähden häpeällisen ponnettomasti. Väkivaltainen äärijärjestö on ottanut Yhdysvaltain presidentin kanssa tekemänsä sopimuksen seurauksena haltuun maan, jossa suuri joukko ihmisiä on kahdenkymmenen vuoden ajan tehnyt töitä demokratian ja ihmisoikeuksien puolesta. Kun Taleban kaatui, kotiensa vankeina eläneet naiset riisuivat burkhansa, lähtivät kaduille ja aloittivat työt. Sen varmistamista, että kansainvälinen yhteisö kuulee kaikissa päätöksissään Afganistanin naisten oikeuksien puolustajien äänen. Häpeällinen hylkääminen KATSOMMEKO SIVUSTA, KUN MAA PIMENEE IHMISOIKEUKSIEN HAUDAKSI. Taleban on oppinut tekemään propagandaa, mutta ideologia ja toiminta ovat samat kuin ennen. NYT KANSAINVÄLISEN yhteisön vastuu Afganistanista on suurempi kuin koskaan. YHDYSVALLAT SAI maailman tuen Afganistanin sodalle puhumalla terrorismin lisäksi demokratiasta ja naisten oikeuksista. Kaiken diplomaattisen voiman käyttämistä sen puolesta, että Taleban avaa neuvottelut rauhansopimukseen kirjatun inklusiivisen hallituksen muodostamiseksi ja päästää naispuoliset neuvottelijat mukaan. de_30092021_40.indd 40 21.9.2021 17.26. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi seuraavaa: vahvimman mahdollisen elimen perustamista kiireellisesti dokumentoimaan ja raportoimaan Talebanin ihmisoikeusrikkomuksia. TILANNE ON vaikea, mutta mahdoton se ei saa olla. Suomella on historiallinen tilaisuus olla kokoaan suurempi maailmalla ja kerätä kansainvälinen yhteisö afganistanilaisten tueksi. Tämä kaunis hallitusohjelman kohta 3.2 on mielessäni nyt, kun seuraan Afganistanin tapahtumia maasta pelastuneiden ja sinne jääneiden ystävien kautta. Hallinto on esittänyt naisten liikkumiseen, pukeutumiseen, puhumiseen, työskentelyyn ja opiskeluun rajoituksia, joiden rajuus on samassa mittakaavassa Etelä-Afrikan apartheid-hallinnon kanssa. He tiesivät, että silloin, kun sopimukset tekevät ne, joilla on raha ja valta, haavoittuvimmassa asemassa olevat kärsivät eniten. Talebanin nimeämässä hallituksessa on useita YK:n pakotelistalla olevia terroristeja. YKSIKÄÄN YK-MAA ei ole osoittanut tilanteen vaatimaa johtajuutta. He työskentelivät parantaakseen naisten oikeuksia pysyvästi, usein kansainvälisen yhteisön rinnalla. Kieltäytymistä tunnustamasta hallintoa, joka ei sitoudu aikaisempien hallitusten allekirjoittamiin ihmisoikeussopimuksiin. Naispuoliset rauhanrakentajat pyrkivät neuvottelupöytiin puolustamaan siviilien, naisten ja vähemmistöjen oikeuksia. Juuri nyt Taleban teloittaa sitä kritisoineita ihmisiä, pahoinpitelee siviilejä ja ampuu tyttöjä, jotka kulkevat ulkona väärissä vaatteissa. Maailma päättää nyt, seisommeko Afganistanissa ihmisoikeuksia puolustavien ihmisten rinnalla, vai katsommeko sivusta, kun maa pimenee ihmisoikeuksien haudaksi ja kansainvälisen terrorismin hautomoksi. KOLUMNI Elina Hirvonen hirvoelina@gmail.com Kirjoittaja on ammatiltaan kirjailija ja elokuvantekijä, joka rakastaa kirjastoja, metsiä ja oikeusvaltion instituutiota. 40 Demokraatti S uomi on kokoaan suurempi maailmalla
Osaan työskennellä melussa, epäsäännöllisinä aikoina ja kaikenmaailman paikoissa. Mukavaa, kun tulee eloa. Kaikkine vastoinkäymisineen tämä on ollut minulle koronan myönteinen puoli. Ylijäävän ajan käytän kirjoittamiseen. Se on kiva asia – varsinkin tämän koronahiljaisuuden jälkeen. Olen lapsesta lähtien ollut toimituksissa. KASVOT PEILISSÄ Teksti ja kuva Nora Vilva nora.vilva@demokraatti.fi de_30092021_41.indd 41 21.9.2021 17.32. Olen kirjoittanut kummatkin nyt koronan aikana. Ulkomaanmatkat ja kaikenlainen muu, joka olisi vienyt kirjoittamiselta aikaa, on jäänyt pois. Tämä on ensimmäinen vuosi pitkään aikaan, kun minulta ilmestyy kaksi kirjaa. 41 Demokraatti Lasse Lehtinen 74-vuotias, FT, kirjailija N äen peilikuvassani puuhakkaan eläkeläisen, jonka kalenteri täyttyy koko ajan esiintymispyynnöistä. Kirjasyksy kuumenee koko ajan, ja keikkoja ja haastattelupyyntöjä on nyt enemmän kuin muina vuodenaikoina. Yksi parhaita kirjoittamispaikkoja tänä päivänä on juna, jossa saa istua Savon radalla sellaiset neljä erittäin hyödyllistä tuntia kerrallaan. Kirjoitan kaiken aina ensin kynällä paperille. Näen peilistä myös miehen, joka ei ole pakonomaisesti kiinni näissä ihan uusimmissa tekniikan vempeleissä. Lyhyin matka aivoista paperille on käden kautta. Viidentoista vanhana menin sanomalehteen töihin kesätoimittajaksi. Olen nyt korona-aikana kirjoittanut enemmän kuin koskaan. Ja valmista tulee
Svinhufvudin ankaria kannattajia, mutta Albin-isä muiden joukossa toivoi, että K. Soikkasen ominta aluetta historiantutkijana olivat vuoden 1918 tapahtumat, sota-aika, työväentutkimus ja -liike sekä sosiaalihistoria. E. Yksin Yleisradiossa hän esiintyi vuoteen 1990 mennessä 95 radioja 26 televisio-ohjelmassa. Äiti oli varsin ison talon tytär Myllykoskelta, jossa kotkalaiset punaiset olivat tehneet veritekoja keväällä 1918. He rinnastuivat modernisteihin, eivätkä tienneet ennalta tutkimusongelmien lopputulosta. Tehtaan isännistö oli P. Oliko Soikkanen sittenkään tavallisen työntekijäperheen poika. Soikkasen ja Koiviston vähemmän tunnettuja yhtymäkohtia oli heidän sekä maisteri Erkki Salomaan, sosiologi Erik Allardtin ja professori Matti Kuusen kuuluminen Työväen Arkistossa toimineeseen Työväen muistitietotoimikunnan, joka toimi yhteiskuntatutkijoiden yhteyssiltana. Hannu puolestaan oli ollut jo menossa paikallisen nuorsosialidemokraattien kokoukseen, kun hänet äidin toimesta laitettiin seurakunnan poikakerhoon. Se oli vahvuus ja heikkous. Erotuksena oli, että työmies-tohtori Koivisto ei nähnyt ristiriitaa poliittisen sitoutumisen ja objektiivisuuteen pyrkimisen välillä. Sosiologi Karl Mannheimiin tukeutuen hän esitti, että oli tärkeämpää tiedostaa asemansa suhteessa tutkimusaiheeseen kuin uskoa olevansa kaiken ulkopuolella. Muistitieto kiinnosti. 42 Demokraatti KULTTUURI Soikkanen, tutkija SOIKKASTA KIINNOSTI MUISTITIETO JO LAPSENA. Soikkanen kieltäytyi poliittisten puolueiden jäsenyydestä. J. Ståhlberg palaisi presidentiksi. Äiti teki ratkaisut perheen isoissa asioissa: alkoholia ei juotu, korttia ei pelattu eikä työväentalon kynnyksen yli ollut astumista. Ajatus kirjoittaa Suomen yleinen sosiaalihistoria hautautui ahkerassa opetusja kirjoitustyössä. Häneltä jäi piiloon sellaista, jolla voi todeta olleen ratkaiseviakin vaikutuksia SDP:n kehitykseen. Johdonmukaisesti hän kieltäytyi vuonna 1982 myös hyvän ystävänsä ja opiskelijatoverinsa Mauno Koiviston valitsijamiesehdokkuudesta. Erityisesti tapaus, jossa Kymi-yhtiö antoi paperiviiran remminneulojalle varoituksen liberaalien aikakauslehtien tilaamisesta. Tavoitteena historiankirjoituksen ehdoton objektiivisuus ja totuus. Hänen suuria tavoitteitaan olivat ehdoton objektiivisuus ja riippumattomuus. Teksti Risto Reuna, Kalle Soikkanen S DP:n historian toistaiseksi viimeisen osan ilmestymisestä on kulunut 30 vuotta. Ehkei, koska perhe asui isossa omakotitalossa keskellä Kouvolaa, jossa pojilla oli kaikkea, de_30092021_42.indd 42 22.9.2021 16.39. Kirjoittaja, talousja sosiaalihistorian professori Hannu Soikkanen (1930–2020), oli yksi aikansa näkyvimmistä historiantutkijoista. Soikkanen taas tukeutui niin sanottuun Tannerin seminaariin ja sen piirissä kehiteltyyn julistukseen riippumattomuuden ehdoista. Näiden kahden urat kulkivat rinnakkaisesti. Tilasta ei myyty maata paperitehdasnaapurille Juuso Waldenin useista kyselyistä huolimatta. Hänestä iskostui Hannulle pitkäaikainen muistelija. HANNU SOIKKANEN oli autonkuljettajakodista Kuusankoskelta, jossa poikasena kuunteli pihalla miesten juttuja. Tuo nimitys johtui Valtionarkiston nurkalla sijainneesta Elannon kahvilasta, jonne joukko tulevia historian professoreita kokoontui
Juva pyysi hänet ”penkkiorjakseen”. Arvostusero ulottui professorinimityksiinkin. Yliopistoväen 1970-luvun arvomurroksessa sota-ajan nuorena Soikkanen edusti jo välisukupolven tutkijoita. Tähän muistijälkeen palattiin usein vielä hoitokodissa. Albin-isä talutti poikansa käsikädessä halki pommitetun Kouvolan lähtiessään rautatieasemalta talvisotaan. Radioon hänet pyysi toimittaja Olavi Viljanen, sotasukupolven liikkeestä luopunut kommunistitoimitsija. 43 Demokraatti mitä tarvitsivat. Yksinjäämisen pelottava kokemus ja puritaaninen isoäiti jättivät pysyvät jälkensä. Soikkanen kirjoitti ylioppilaaksi Kouvolan lyseosta vuonna 1949 ja lähti Turkuun lukemaan antiikin historiaa. Kari Hulkko de_30092021_42.indd 43 22.9.2021 16.39. TYÖVÄENHISTORIAN PIIRIIN Soikkanen ohjautui Villa Lanteen tehdyn opintomatkan jälkeen, jolloin hänelle tarjottiin kesken jääneen Varkauden kauppalan historian kirjoittamista. PuunjalosHannu Soikkanen. Opinnot muutti Soikkasen mielestä ”vähän vino” lisensiaattityö Ukko-Pekasta, jonka vuoksi professori Einar W. Sotavuodet nousevat Soikkasen tuotannossa kovimmaksi yhteiskuntaa demokratisoineeksi tekijäksi samoin kuin huomio, että ne karsinoivat miespuolisen väestön sotaan välittömästi osallistuneihin ja muihin. Hän oli veljensä kanssa koulupoikana avustanut repsikkana itsenäiseksi kuorma-autoilijaksi ryhtynyttä isää puutavaranajossa. Innoitus pulppusi Egon Friedellin kulttuurihistorioiden lukukokemuksesta. Parempi määritelmä on, että hän oli tilallisen tyttären poika. Tienestejä hän teki jo tällöin pitämällä radioesitelmiä
Näytti ilmeiseltä, että edessä olleiden eduskuntavaalien jälkeen puolue joutuisi hallitusvastuuseen ja heräisi kysymys ohjelmassa olleen sosialismin tulkitsemisesta. 44 Demokraatti TUTKIJA tuskylän kasvatille Varkaus tarjosi verrattoman vertailukohdan. Soikkanen ahkeroi myös kirkon keskustelupalstoilla tähdentämällä ”nuorena vihaisena miehenä” kristinuskon ja marxilaisuuden yhtymäkohtia. Epäsuosion suohon hän joutui eversti Wolf H. Ilmeisesti samasta syystä Soikkanen kieltäytyi tarjotusta Työväen urheiluliiton historiankirjoituksesta, koska liiton johdolla oli napasidos Työväen ja Pienviljelijöiden Sosialidemokraattiseen Liittoon. Sivussa Soikkanen kirjoitti puolessatoista vuodessa väitöskirjaklassikon Sosialismin tulo Suomeen. Onkin sinänsä mielenkiintoista, että Soikkasen SDP:n historiakirjoitus katkesi Kekkosen pääministerivuosiin. Varkauteen paikantui mystinen tieto verisen vuoden 1918 niin sanotun Huruslahden arpajaisista. KUSTAA VILKUNA HALUSI SAATTAA ”NUOREN TOHTORIN” TIETOON, ETTÄ URHO KEKKONEN EI OLE MAANPETTURI. Ylhäältä tullut käskytys rajoitti tuolloin myös kansalaisvapauksia ja kavensi demokratiaa. Kuvasta on tunnistettavissa muun muassa Tuomo Polvinen, Pirkko Rommi, Aira Kemiläinen ja kuvan oikeassa yläkulmassa vasemmalta Mauno Jokipii, Hannu Soikkanen ja neljäntenä Päiviö Tommila. Aihe oli kuuma, milteipä tabu. Halstin kerrottua presidentille, että Soikkanen oli hyökännyt Paasikivi-seuran kokouksessa seuraa vastaan. Ihmisiä ja puolueita eristettiin sekä jaettiin vuohiin ja lampaisiin. de_30092021_42.indd 44 22.9.2021 16.39. Asiantuntijana Soikkanen osallistui Keuruulla ohjelmasta pidettyyn seminaariin. Työväestön viiteryhmän valintaa tutkimuskentäksi vahvisti Soikkasen lyhytaikainen SDP:n työsuhde vuodelta 1965. Perhealbumista löytyneessä harvinaisessa valokuvassa on 16 miestä ja kolme naista. Puolue palkkasi aiheesta väitelleen dosentin tulkitsemaan, miten sosialismi oli selitettävä. Tannerin seminaarin osanottajat yhteiskuvassa
Pääjohtaja Erkki Raatikainen vastusti. Tuohon aikaan Helsingin yliopiston professorit nimitti tasavallan presidentti. TV 2:n pääohjaaja Matti Tapio oli käyttänyt häntä jo aiemmin, kun tammikuussa 1974 hän pyysi Soikkasta kymmenosaisen Sodan ja rauhat miehet televisio-ohjelman asiantuntijaksi. Soikkanen huomasi vasta myöhemmin joutuneensa puolueen sisäisten henkilöerimielisyyksien välikappaleeksi. Poltinmerkki kirveli, ja se leimasi Soikkasen, kun sukupolven kilpa professori Lauri A. Korhosen nimitykseen myötävaikutti vahvasti Turun yliopiston poliittisen historian professorin Juhani Paasivirran asiantuntijalausunto. Esimerkkinä julkikekkoslainen dosentti Keijo Korhonen, joka lausui Suomen Kuvalehdessä, että Soikkanen on sosiaalidemokraatti. SOIKKASEN ASIANTUNTEMUSTA sota-ajasta syvensi hänen kirjoittamansa eduskunnan ja valtioneuvoston historia-osat. Tosiasiassa Soikkanen toimi sarjan käsikirjoittajana. Yliopistoviran saamista vaikeutti opetusja tiedehallinnossa vallinnut hegemonia. Haluttu työ meni kuitenkin opetusministeri Reino Oittisen lupaavana tulokkaana pitämälle Soikkaselle. Soikkanen vastasi omin kasvoin tuossa ajassa rohkeasti kysymykseen Mainilan laukausten ampujasta ja kertoi, että Soikkasen elokuvasta saamaan palautteeseen sisältyi harkittu pilakuva Tannerin seminaarin jäsenestä. de_30092021_42.indd 45 22.9.2021 16.39. Lupa ohjelmalle ei ollut itsestäänselvyys. Ohjelman ensimmäisten osien lähettämisen aikaan ohjaaja Tapio kuoli ja Hannu Soikkasesta tuli näin kiitosten ja haukkujen kohde. Näin ohjaaja Tapio oli syystä tai toisesta tehnyt. Tiesikö tekijä tai tekijätaho, mikä Tannerin seminaari oli muuta kuin kuvan banderollin osuusliike Elanto, jää pohdittavaksi. Yleisradiossa johtotehtävissä olleelta veljeltään hän oli ihmetellen kysynyt, onko talon tapana maksaa käsikirjoituksista palkkioita käteisenä. Itse asiassa vastustivat aihetta. Paasivirta oli SDP:n sodanjälkeisiä vaikuttajia ja hakenut puolueen historiankirjoittajaksi. Hanke oli kiusallinen kansallinen projekti, jonka aikana presidentti ja pääministerikin pitivät matalaa profiilia. Poikkeuksellisia piirteitä saanut viranhakuprosessi päättyi kansleri Mikko Juvan päätökseen asettaa ehdolle virkaan Keijo Korhonen. 45 Demokraatti Vastakkaisilla kannoilla olleet kirjailija Väinö Linna ja Suomen ammattijärjestön pääsihteeri Jaakko Rantanen kävivät miltei toistensa rinnuksiin. Puntilan seuraajasta tiivistyi. Nimityksen tultua tietoon soi iltauutisten jälkeen puhelin ja professori Kustaa Vilkuna halusi saattaa ”nuoren tohtorin” tietoon, että Urho Kekkonen ei ole maanpetturi. Se oli ruhjova ja syrjivä
Suomettumisesta Yleisradiota syyttäneet pitivät sitä pimityslaitoksena. Sodan ja Rauhan miehet jätti pitkän laahuksen Hannu Soikkasen elämään. Stepanov oli hurjana ja järjesti välikohtauksen presidentinlinnan parketilla 6.12.1978 roikkumalla alivaltiosihteeri Keijo Korhosen frakin kauluksissa ja vaatimalla ohjelman lähettämisen keskeyttämistä. Pahempaa oli tulossa. Vuoden 1979 eduskuntavaaleissa vähemmistön nokkamiehet putosivat eduskunnasta ja Koivistosta tuli pääministeri. virkaan) sekä Seppo Heikki Salosen tutkimus Sodan ja rauhan miehet-ohjelmasta, Yle 2014. Juvan nimitti K. Ohjelmasta puhkesi sananvaihto, jota oli käyty kulisseissa koko sen valmistumisen ajan. Revon kanssa kysyttiin häneltä alkuun: ”Oletteko te se ajopuuSoik kanen?” Kirjoittajista Risto Reuna on Soikkasen ainoa tutkimusapulainen ja Kalle Soikkanen Hannu Soikkasen poika. Ohjelman suosiovyöry hautasi alleen SKP:n jyrkän suunnan tukijana tunnetun suurlähettiläs Stepanovin. 46 Demokraatti Saksa antoi Stalinille vapaat kädet siirtää Suomi määräysvaltaansa. K. Lähteet: Hannu ja Mauri Soikkasen haastattelutiedot, Helsingin yliopiston arkiston ao. Hänestä oli tullut tiedejulkkis. virkanimitystä koskevat asiakirjat (joissa mainitaan harhaanjohtavasti, että kansleri M. de_30092021_42.indd 46 22.9.2021 16.39. Se oli myrkkyä Moskovalle. Ei kestänyt montaa kuukautta, kun Stepanoville osoitettiin vähempiarvoinen paikka Neuvosto-Karjalassa. S. Ohjelma ei jättänyt ketään kylmäksi, ja posti kantoi myös vastakkaisia mielenilmaisuja, muun muassa pilapiirtäjänä tunnetun tekijän protestin ”perinpohjainen petturi, revisionisti Hannu Soikkaselle”. Veli-Maurin vieraillessa Tehtaankadun lähetystössä Yleisradion pääjohtajan varamiehenä toimineen Eino S. Ohjelma tuli heillekin yllätyksenä, mutta varsinainen pöllytys seurasi kokonaan muulta suunnalta. Ryti (Leif Wager) ja Molotov (Risto Mäkelä) rauhansopimusta allekirjoittamassa tv-sarjassa Sodan ja rauhan miehet. TUTKIJA SOIKKANEN JOUTUI PUOLUEEN SISÄISTEN HENKILÖERIMIELISYYKSIEN VÄLIKAPPALEEKSI. Menestystä täydensi nappiin mennyt roolitus. Suurlähettiläs V. Kun Risto Mäkelä elostellen näytteli kiukustunutta ulkoministeri Vjatšeslav Molotovia, Soikkaselle tulvi onnitteluja ja kiitossoittoja. Sarjasta, jonka käsikirjoittamiseen Hannu Soikkanen vahvasti osallistui, syntyi pieni ulkopoliittinen selkkaus
Ja kyllä – jos jyrkät metaforat korona-ajasta sallitaan – se saattelee sodasta rauhaan. Viihdyttäviä teatterielämyksiä, kotimaan matkailua ja hieman työtä siinä mielessä, että piti tehdä kustakin nähdystä esityksestä muistiinpanot myöhempää käsittelyä varten. Yli puoli vuotta olivat Tolstoi-klassikon näyttelijät siis joutuneet odottamaan pääsyä lauteille, kunnes vihdoin syyskuun 11. Sodan ja rauhan ensi-iltaa siirrettiin sitten pari kertaa helmikuun alussa, kunnes se päätettiin helmikuun loppupuolella lykätä kokonaan syksyyn. Huonomminkin voisi lomansa viettää. Huonommalta se vielä elokuun alussa lomasuunnitelmia tehdessäni näyttikin. Se ravistelee suurilla tunteillaan, se tyynnyttiää seesteisellä dramaturgiallaan. Ehkä jonain päivänä joku kirjoittaa vielä (tragi)komedian tästä härdellistä. Oli kärsivällistä henkilökuntaa ohjaamassa katsojia väliajalle rivi kerrallaan. Juttu ilmestyi tammikuun lopussa. 47 Demokraatti Sodasta rauhaan K un työ ja ykkösharrastus ovat samansuuntaiset, ei tuota tuskaa harrastaa lomalla työtä. Katsomorajoitukset alkoivat kuitenkin syksyn edetessä vihdoin hölletä, joten pääsin näkemään esityksiä saleissa, joissa katsojamääriä oli avi-määräyksien mukaan erilaisin virityksin rajattu. Paikkakapasiteetista käytössä oli noin 30, 40 tai 50 prosenttia. Tolstoin romaanissa sivuja on noin 1 500 ja henkilöhahmoja lähemmäs 600 eli moisen järkäleen kesyttäminen kaksi ja puolituntiseksi, 12 roolihenkilöllä (ilman tuplattuja rooleja) läpivedetyksi toimivaksi näytelmäksi on pieni ihme. Ihmisiä isojen tapahtumien pyörteessä, suurten tunnepatojen murtumista, spektaakkelia bonsai-puun mittoihin tiivistettynä. Teattereiden mahdollisuudesta esittää repertuaarejaan aluehallintovirastojen sulutuksessa ei ollut oikein kenelläkään selvää käsitystä. Rolf Bamberg rolf.bamberg@demokraatti.fi Tässä ajassa de_30092021_42.indd 47 22.9.2021 16.39. Oli ”ei käytössä” -nauhoja istuinten päällä, oli punaisia rusetteja kiedottuna penkin yli, oli käytäntöä joka toinen rivi plus kaksi paikkaa tyhjää seurueiden välillä. Onhan viime vuosien ohjelmistojen suosikkeja ollut teatteria teatterista -tyyppinen brittifarssi ”Näytelmä, joka menee pieleen”... Toivottavasti pitkään sellaiseen. päivä esirippu nousi, tositarkoituksella ja yleisön edessä. Alussa kohtausten vyörytys tosin tuntuikin vähän ryntäilevältä, mutta matkan varrella esitys asettui uomiinsa ja fokusoitui kolmeen päähenkilöönsä – siitäkin huolimatta, että ollaan aina vain suurempien historiallisten tapahtumien, kuten Napoleonin Venäjän sotaretken äärellä. Niinpä kävin äskettäisellä muutaman viikon syyskesälomallani katsomassa viisi teatteriesitystä kolmessa eri kaupungissa. Täyttä salia ei vielä missään. Oli raikas alkoholin tuoksu lämpiöissä, eikä se lähtenyt väliaikakonjakkilaseista. Lahden näytelmä oli kompaktiudessaan ihanan terapeuttista katsottavaa kulttuurielämää isosti koetelleen pitkän epävarmuuden, vähän absurdinkin ajanjakson jälkeen. YKSI LOMALLA katsomistani esityksistä oli Lahden kaupunginteatterin Sota ja rauha, jonka ohjaajaa ja sovittajaa Pasi Lampelaa haastattelin optimistisesti jo tammikuussa. Muuri murtui kuin sen muinaisen rautaesiripun viimeisillä hetkillä. SOTA JA RAUHA ON SPEKTAAKKELIA BONSAIPUUN MITTOIHIN TIIVISTETTYNÄ. Lampelan ohjaus ja ennen kaikkea sovitus mammuttisarjan klassikkoromaanista oli jotain sellaista, jota juuri tällaisessa yhteiskunnallisessa tilanteessa oli hyvä nähdä
Viime vuosikymmen sujui vähän rauhallisemmalla tahdilla, mutta tänä vuonna Kaartisen nimi on taas ollut näkyvästi esillä. Kaartisen osuus Mykkäset käsitteli sotaan kytkeytyvää puhumattomuuden perintöä. Näyttämön kiinnostavin henkilö on kuitenkin N (Heidi Kiviharju), josta katsoja ei oikein osaa tunnistaa edes sukupuolta, mutta eipä taida osata hän itsekään. Heista toinen on teini-iän hämmennyksen itsevarmimmassa uhovaiheessa, toinen siitä jo yli päässyt, mutta varsin hukassa niin tulevaisuutensa kuin identiteetttinsä kanssa hänkin. Yksihuoltajaäiti (roolissa Minna Hokkanen) on tottunut luovuttamaan yrityksissään ”kasvattaa” poikaansa; toiseen lapseensa hänellä on joku tatsi, vaikka ei ymmärräkään tämän ajatuskulkuja ja valintoja. Kyllä, kolmen sukupolven kautta. Jotenkin luku kolme tai muoto triangeli on ollut liitettävissä Kati Kaartisen kirjoittamiseen alusta asti. Hän sai laajempienkin kansalaispiirien huomion viime kesänä pyörineen, paljon kiitoksia ja kuulijoita keränneen Radio Suomen Armi Aavikko -sarjakuunnelman kirjoittajana. 48 Demokraatti TEATTERI Poikaelämän kovat lait Teksti Rolf Bamberg / Kuva Kari Sunnari K äsikirjoittaja Kati Kaartinen on teatteria seuraaville ollut tuttu nimi jo puolentoista vuosikymmenen ajalta ja television puolelta moni muistaa hänen tv-draamansa Arvon veli. Identiteettinsä hämäryyttä korostaakseen itselleen nimen N antanut de_30092021_48.indd 48 23.9.2021 9.58. Ja siitä hän taantuu taas pikkupojaksi. kunnes saa ihan fyysisesti turpaansa. KOM-teatterissa 2008 kantaesityksensä saanut läpimurtotyö oli nimeltään Kolmas, ja sen tarina kietoutui kolmen pariskunnan ympärille. Lea-palkittu näytelmä Ainakin on kolmiopohjainen kertoessaan pienestä AiKati Kaartinen pysyy näytelmäkirjailijana kolmiopohjalla. Juu, äiti ja tämän kaksi lasta. KATI KAARTISEN Tampereen Työväen Teatterille kirjoittamassa uudessa näytelmässä nimeltä Poikakoodi on, arvaatteko, kuinka monta roolihenkilöä. Ylivertaisuusvaihettaan elävä poika (Verneri Lilja) on toisaalta raivostuttava, toisaalta huvittava; kaikkien vakavien keskusteluyritysten torppaaminen ironialla ja kaiken läpi tunkevalla smart ass -asenteella ei johda juuri muuhun kuin siihen, että tämä hemmo tuntee suoriutuvansa voittajana kaikissa tilanteissa... Hänen uransa sai suorastaan rakettilähdön, kun tuo tv-elokuva palkittiin Venla-pystillä ja muutama vuosi myöhemmin hän sai vielä näytelmäkirjailijaliiton Lea-palkinnon vuoden 2009 parhaasta näytelmästä, Helsingin kaupunginteatterissa kantaesitetystä Ainasta. Seuraavana vuonna Q-teatterin kesäproduktiona Suomenlinnassa nähty, isänmaallisuuden kasvoja naisten vinkkelistä peilannut Siniväriset oli muodoltaan triptyykki: kolme pienoisnäytelmää kolmelta kirjoittajalta – muut olivat Okko Leo ja Outi Nyytäjä. Tampereen Työväen Teatteri, Eino Salmelaisen näyttämö Kati Kaartinen: Poikakoodi Ohjaus: Olka Horila – Lavastus: Teppo Järvinen – Puvut: Marjaana Mutanen – Valot: Sami Rautaneva – Ääni: Niklas Vainio – Rooleissa: Minna Hokkanen, Verneri Lilja, Heidi Kiviharju TEATTERI na-tytöstä, tämän äidistä ja pikkuveljestä kamppailemassa perhetragediasta selviytymisen kanssa. Esityksen alussa tuntuu kuin menossa olisi ohipuhumisen ennätyskoe – sitten kolmikulmaiseen asetelmaan alkaa tulla yhä enemmän pointtia, vaikka henkilöiden kommunikatiivisuus ei juuri kehity
KUN JOSTAIN värikkäistä seikkailutarinoista tai suosittujen lastenkirjojen dramatisoinneista puhutaan ”koko perheen näytelminä”, on se usein sisällyksetön luonnehdinta. Oikeata väkivaltaa kohdatessaan pojasta ei ole vastaamaan kovaan kovalla. Verneri Liljan rauhattomuus kontra Heidi Kiviharjun konemaisuus luo näyttämölle omaa tiukkaa dynamiikkaansa, hienoja roolitöitä molemmat. Se ei opeta, ei tuomitse, mutta se tarjoaa kurkistusluukun maailmaan, joka on useimpien tunnistettavissa. de_30092021_48.indd 49 23.9.2021 9.58. Ei vaikka äiti siihen jopa kannustaa. Olka Horilan ohjaus ei tiukasta yhden tilan ja kolmen hengen perhedraamasta huolimatta ole lainkaan staattista. Ja vielä ylisukupolviselta aikajanalta. Kahden sukupolven kommunikaatiovaikeudet tuottavatkin näytelmään mukavasti vapauttavaa koomisuutta. Tosin teini-ikäisten voi olla vaikea lähteä teatteriin ”nolojen” vanhempiensa” kanssa, ja vanhemmat taas voivat kiusaantua esimerkiksi reippaan kielenkäytön äärellä, mutta Poikakoodista irtoaa varmasti puhuttavaa. 49 Demokraatti Nykyperheen kolmiodraama. Voiko hän murtaa poikakoodin, joka edellyttää häneltä tiettyjä asioita kuten kovakuorisuutta fyysisyyttä, voimanja vallankäyttöä. Näytelmän nimen mukaisesti perheen keskeinen kipupiste elettävässä hetkessä on pojan mieheksi kasvamiseen liittyvät rooliodotukset. Puhumattakaan Minna Hokkasesta, jonka äitihahmo on hyvin myötäelettävä murheineen ja nolostuttavuuksineen. Kati Kaartisen Poikakoodi voisi olla koko perheen näytelmä ihan substanssin kanssa. Kuvassa keskellä Minna Hokkanen, oikealla Verneri Lilja ja vasemmalla Heidi Kiviharju. Älyllistä kapasiteettia häneltä tuntuu löytyvän vaikka muille jakaa – ja vähän besserwisseröiden jakaakin – mutta hänen tunneilmaisunsa on niukkaa, mitä korostaa myös hahmon gestiikka: kehonkieli on kuin robotin. Perheen asunnossa huonetila elää koko ajan kevyesti rullaavien kaluste-elementtien ansiosta. Mikä mukavinta, Poikakoodi paitsi havahduttaa ja huvittaa, myös ärsyttää juuri sopivissa määrin ja oikeista kohdista. N voisi hyvin olla tekoälyn ruumiillistuma. hahmo on kyllä itsetietoinen, mutta samaan aikaan epävarma vähän kaikesta. Sisältä pehmeä poika pyrkii äijäytymään muun muassa tietokonepelien väkivaltaisessa kybertodellisuudessa, mutta äidin huoli moisen seurauksista lienee turhaa. Yksinhuoltajaäiti ja kaksi vaativaa lasta
Missä määrin kyse oli naiviudesta ja missä määrin ideologiasta. Hän ei voinut hyväksyä Suomen ja Neuvostoliiton aselepoa syksyllä 1944 ja matkusti sen jälkeen Ruotsin kautta Saksaan taMartti Backman: Hirmuinen aika — Saksalais mielinen vastarinta 1944–1948 Docendo 2021, 300 s. Suomen itsenäistymisessä keskeistä roolia näytelleen Jääkäripataljoona 27:n sairaanhoitajana tunnetun Munckin päätyminen syytetyn penkille oikeudenkäynnissä oli omana aikanaan suuri sensaatio, josta monet lehdet kirjoittelivat. Vastaavissa oikeudenkäynneissä oli totuttu näkemään syytetyn penkillä hyvin erilaisten yhteiskuntaryhmien edustajia kuin nyt. RUTH MUNCK oli tunnettu pitkäaikaisesta saksalaismielisyydestä. Se ei kirjasta täysin selviä. KIRJA voitteenaan jatkaa suhteiden ylläpitämistä. Pian hän oli perustamassa yhdistystä, jonka tarkoitus oli tarjota naisille töitä SS-järjestössä. SAKSAN MATKANSA jälkeen vapaaherratar Munck sai elää kartanossaan HausTeksti Ville Jalovaara / Kuvat SA-kuva L okakuussa 1946 Turussa alkoi erikoislaatuinen oikeudenkäynti, jossa 59-vuotiasta vapaaherratar Ruth Munckia syytettiin maanpetoksesta. 50 Demokraatti Saksan rinnalla katkeraan loppuun asti KIRJAT Vapaaherratar Ruth Munckin ja SS-pataljoonan kapteeni Jouko Itälän uskollisuus jatkosodan aseveljille ei hiipunut edes maanpetostuomioihin. de_30092021_50.indd 50 23.9.2021 10.02. Saksassa Munckille annettiin tehtäväksi maahan eri syistä jääneiden suomalaisten naisten asioiden hoitaminen. Jatkosodan aikana hän oli vaikuttanut Saksan itärintamalla taistelleen suomalaisen SS-pataljoonan taustajoukoissa. Kun Saksa alkoi loppukeväästä 1944 luhistua, Munck matkusti Tanskan ja Ruotsin kautta takaisin Suomeen ikään kuin haluamatta ymmärtää, että kyseessä ei ollut mikä tahansa Saksassa pistäytyminen. Samaan aikaan toki monet muutkin ennakoivat Neuvostoliiton miehittävän aselevon jälkeen Suomen
Kotimaahan palattuaan hänet tuomittiin maanpetoksesta 14 kuukaudeksi kuritushuoneeseen. Syksyllä 1946 istunut oikeus ei myöskään uskonut väitteitä vakoilutoiminnasta, mutta näki kuitenkin Munckin Saksan reissun olleen rikoslain pohjalta maanpetos ja antoi hänelle vankeustuomion. Hän värväsi Lapin sodassa suomalaisia sotavankeja loikkaamaan Saksan puolelle. Kyse ei ollut lukumäärältään suuresta joukosta. Jouko Itälän edesottamukset olivat Ruth Munckia vakavampia. Saksalais-suomalainen asevelitalo oli vilkas kohtauspaikka Rovaniemellä jatkosodan aikaan (vasemmalla). Suurin osa suomalaisista noudatti syksyllä 1944 maan virallista linjaa ja katkaisi suhteensa Saksaan ja pyydettäessä myös tarttui aseeseen aseveljiä vastaan. Tuomiota voi pitää lievänä. Tällä välin poliittinen valta Suomessa oli vaihtunut kansandemokraattien keväällä 1945 saaman vaalivoiton myötä. Sitä oliko asia todella näin, on ulkopuolisten vaikea todentaa. Munck piti tätä tuulesta temmattuina. Suomalaiset SS-miehet tulivat Hankoon SS Warthella. Niin moni Suomessa oli ollut jatkosodan aikana eri tavoin tekemisissä Saksan kanssa, että jonkinlainen julkilausumaton konsensus näyttää sodan jälkeen olleen, että näitä aikoja ei tarvitse liikaa kaivella. de_30092021_50.indd 51 23.9.2021 10.02. Punaisen Valpon kuulustelijat väittivät, että Munck olisi värvännyt Saksassa naisia tiedustelijoiksi Suomeen. Toiminnastaan ”Saksan rauhanomaisen nousun tukemisessa” hän sai vuonna 1956 liittotasavallan korkean kunniamerkin. Sen seurauksena valta oli vaihtunut myös Ratakadulla Valpon päämajassa. Munck piti tuomiotaan epäoikeudenmukaisena ja jatkoi yhteydenpitoaan Saksaan elämänsä loppuun asti. Hän järjesti myös Leponiemen kartanossaan entisille SS-miehille vuosittain tapaamisia, joissa ei läsnäolleiden mukaan puhuttu politiikkaa. Saksalaisten puolella oleminen Lapin sodan aikana ei myöskään muodostunut esteeksi merkittävälle uralle liike-elämässä. Ehdonalaiseen vapauteen Munck pääsi lopulta maaliskuussa 1949. SS-pataljoona saapuu Hankoon 1943. Itälä oli vangittuna Norjassa kevääseen 1946 saakka. 51 Demokraatti Saksan rinnalla katkeraan loppuun asti järvellä melko rauhassa aina elokuuhun 1946 asti, jolloin valtiollisen poliisin etsivät tulivat tekemään kotietsinnän ja pidättämään Munckin. MARTTI BACKMANIN kesällä ilmestynyt tietokirja Hirmuinen aika kertoo Ruth Munckin ja suomalaisen SS-pataljoonan kapteeni Jouko Itälän esimerkkitapausten avulla siitä marginaalisesta joukosta suomalaisia, jotka toimivat eri tavoin Saksan puolella Lapin sodan aikana. Asiaa puitiin vielä muissa oikeusasteissa, mutta tuomio ei olennaisesti muuttunut. Oman väittämänsä mukaan hän teki näin esimiestensä pakottamana
Kirjaa en ole lukenut kuin tyttösenä, mutta elokuva on tullut katsottua useam paankin kertaan eri näyttelijäkokoonpanoissa. Alcottin Pikku naisia ja L. Montgomeryn Anna-kirjat. Aina luotettavan Wikipedian mukaan tämä olisikin ainoa kirjasta tehty elokuva (1995); aikai semmat ovat olleet televisiosarjoja.” Mauri Panhelainen tarttuu merk kivuosiin. Klassikko, todellakin, kestänyt aikaa ja kestää.” Kaarina Sipponen tunnistaa kat kelman henkilön myös elokuvan rooli suorituksesta. ”Jane Austenin Järki ja tunteet on hänen läpimurtoteoksensa vuodelta 1811. Kirjavisan selattuaan, perheen tämän kirjallisuustyypin ainoa asiantuntija saattoi liiottelematta sanoa. Vieressä seisoi vakavana visakirjan päähenkilöksi, joka on ’Järki’, Elinor (Marienne on se ’Tunteet’), puettu kuopuksemme, jonka olkapään yli kuvassa kuikuilee viho viimein aviopuolisoksi ryhtyvää saamatonta de_30092021_52.indd 52 23.9.2021 10.20. Jane Austenin tarkka ja terävä, toisinaan sarkastinenkin ihmiskuvaus tekee hänestä klassikon.” Sirpa Taskinen näkee Ferrarsin esittäjässä positiivista väärää. Elokuvassa Edwardia esitti ansiokkaasti Hugh Grant. Ensinnä ehti kuitenkin yksi kolmesta naisvastaajasta eli klassikot, varsinkin naisten kirjoittamat, hyvin vai nuava Marja-Liisa Rajakangas. ”Vasta kolmannella lukemisella älysin, että visavihjeissä mainittu syntymäpäivä voi kuulua muullekin kuin elävälle kirjailijalle. ”Joskus visapähkinä ratkeaa kummallisella tavalla. M. Olisi epäilemättä ollut kiinnostavaa tuntea Jane Austen, joka kaikista kirjallisista krumeluureista huolimatta antoi tuon ajan miesvallan alla eläneille naisille oman äänen. Keskellä oli tietysti visakirjailijaa esittävä, mittojen mukaan tehty nukke. Aikakauteen ja sen nykymaailmassa osin varsin tragikoomisiin ihmisten tarinoihin pääsee konkreettisemmin käsiksi, kun ne käsikirjoitetaan ja visualisoidaan katseltaviksi laajalla kankaalla. Ja koska Posti oli kerrankin toimittanut lehden ajallaan, saattoi tytär lehteillä Demokraatin kulttuurisivuja. Hän lienee myös tämän esittelyn tarkasti lukenut, oli ’ujo ja osoitti, että hänellä oli avoin ja kiintyväinen mieli’. Brittiläisyys vei ajatukset klassikkokirjailija Jane Austeniin (1775–1817), jonka syntymästä tulee kohta kuluneeksi 250 vuotta. Vaikkakin romanttisessa kontekstissa, mutta silti. ”Tällä kertaa ei paljon tarvinnut päätä vaivata, sillä Jane Austenin Sense and sensibility, Järki ja tunteet, loksahti (toivottavasti?) kohdalleen. ”Ohjaaja Ang Lee ei täysin noudattanut käsikirjoitusta Edward Ferrarsin osalta – sillä onhan Hugh Grant varsin hyvännäköinen – vai olisiko asialla ollut Emma Thompson, joka sai käsikirjoituksestaan Oscarin. Visakohdassa esitellään Edward Ferrars, josta mutkien kautta tulee Elinorin aviopuoliso. Samaan ketjuun liittyvät hieman myöhemmin mielestäni myös esimerkiksi Louisa M. Austenin aika suppea tuotanto on parin sadan vuoden kuluessa jäänyt eloon ja noussut aina uudelleen ajankohtaiseksi. 52 Demokraatti Ujo mies, mutta kiintyväinen J os visatehtävää ajattelee kli seisen sukupuolittuneesti, oli tämän viikon vastaajaporukka yllättävän miesvaltainen. Hänen teoksiaan pidettiin pitkään lukuromaaneina romantiikan nälkäisille naisille, mutta sittemmin ne nähty kuvauksina luokkayhteiskunnasta, monimutkaisista ihmissuhteista ja ihmisen henkisen kasvun mahdollisuuksista.” Eero Reijosen tarina visaratkaisus taan on hauska. Sitten se uuspeili kehtasi vielä ladella putkeen opuksen, vieläpä siitä tehdyn kulttileffan päähenkilöt ja pika-analyysin tarinasta. Avioliittohan oli tuohon aikaan naisen päämäärä ja elanto. Visa-Eero hyssytteli kuopustyttärensä esikoista, ukin ja mummin uutta silmäterää, Emili Hilja Agataa, (ikä 4 viikkoa) ja tuore äiti selaili Niipperiin kertynyttä postia. Erikoisin otos oli se, jossa matkaajat: tytär ja silloinen sulhasmies, nykyinen siippa, olivat pukeutuneet Englannin hovin tyylistä stailattuihin 1800-luvun alun asusteisiin. Ja jotta vanhan isäpapan kurmuutus olisi ollut täydellinen, hovineito-Sini (Helsingin hovioikeus) kaivoi kameransa sisuksista kuvakollaaasin muutaman vuoden takuiselta käynniltä Bathin museosta, visakirjailijalle omistetusta. Tällä kertaa näin kävi, kun Visa-Eero livahti vaimon kanssa Rääkkylästä lyhyelle kersankatsastumatkalle Niipperiin. ’Faijalle tämä on liian paha’. Ajattelen, että vaikka yleensä – lähes poikkeuksetta – kirjat ovat elokuvaversioita valovuosia edellä, Järki ja tunteet täydellistyy nykyihmiselle hienosti upean brittinäyttelijäkaartin välityksellä
Mikä, kuka. Vas tauksista laajemmin visan verkkover siossa. Visan asteriskikauden tuoreimpia teoksia, tällä vuosi tuhannella kirjoitettu. fi. Tämän kaiken esittämiseen ehti kulua aikaa noin kymmenen minuuttia. Vastaukset vii meistään 4.10. Koska riviäkään Visakirjailijaa en ollut tähän ikään lukenut, piti tämäkin kokemus hankkia, koska muutoin ei pähkinää olisi kehdannut edes makustella.” Austenin tunnistivat myös Jari-Pekka Vuorela, Juhani Niemi, Matti Kärkkäinen ja Jukka Vuorinen. (rb) Hugh Grant oli Järki ja tunteet -elokuvan Edward Ferrars ja Elinor Dashwoodia näytteli Emma Thompson, joka vastasi myös Oscar-palkitusta käsikirjoituksesta. Tässäpä lauantaiaamun pieniä iloja kahvin odotus.” Kirjallisuussitaattien tunnistusta jo vuodesta 1992 Edward Ferrarsia mallaileva silloinen poikaystävä, nykyinen pikku-Emilin ylpeä isä, Jesse. Sänky ruttuisine lakanoineen on jotenkin pornografisen sotkuinen ja edustaa kaikkea tätä. Himon puuttuminen on selkeyttävä kokemus. Palkinto Kaarina Sipposelle. 53 Demokraatti VISASITAATTI 16 Sitaattiteksti sisältää niin vah van vihjeen kirjasta, jopa sen ni mestä, että muut vihjeet jääkööt vähiin. ”Hän on lopultakin täysin hereillä ja palaa makuuhuoneeseen. Nyt hän haluaa mahdollisimman nopeasti saada vaatteet päälleen ja päästä irti kaikesta makuuhuoneen sälästä, niin unesta kuin unettomuudesta ja ylikierroksilla käyvistä ajatuksista. de_30092021_52.indd 53 23.9.2021 10.20. mennessä sähkö postilla kirjavisa@demokraatti. Yhä alasti hän tasoittelee peitteitä, heittelee tyynyjä lattialta sängyn päätypuoleen ja menee sitten pukeutumishuoneen nurkkaan, missä hän pitää urheiluvarusteitaan. Yhdelle palkinto. Moderni klassikko miehestä, jonka elämä järkkyy
Hyvä aluevaaliehdokas, Suomen ensimmäiset aluevaalit ovat jo nurkan takana. 54 Demokraatti ALUEVAALIT 23.1.2022 Ennakkoäänestys 12.-18.1.2022 Pyydä tarjous! sari.ojala@demokraatti. Nimi (tekstaten) paikkakunta hinta (euroa) de_30092021_54.indd 54 22.9.2021 16.33. Kerro tavoitteistasi äänestäjille Ilmoittamalla Demokraatin aikakauslehdessä ja verkkosivuilla olet mukana yli 150 000 lukuhetkessä viikoittain
55 Demokraatti K as vi sr uo ka bu um i Ru ok ak ul tt uu ri ei ol e en tis en sä . ”Vegebuumi on unelmieni täyttymys” Muutos ei näy vielä maataloudessa Kolumni: Piia Jallinoja de_30092021_55.indd 55 22.9.2021 16.30. TEEMA Lihan syönti kuriin Santtu Sainio tekee meetvurstin makuista seitanmakkaraa
56 Demokraatti TEEMA Lihan haastaja Eläinproteiini ei ole korvaamaton. de_30092021_56.indd 56 22.9.2021 16.24. Kasvis vaihtoehtojen määrä ja maku kohenevat kovaa vauhtia
de_30092021_56.indd 57 22.9.2021 16.24. 57 Demokraatti Santtu Sainio perusti vuonna 2018 firman, joka valmistaa lihaa muistuttavia tuotteita kasvisproteiinista
Onnistunut tuote voi myydä itsensä yllättävän hyvin minimaalisellakin markkinoinnilla. Täältä lähtee viikottain muutaman sadan kilon verran kasvistuotteita myymälöihin, ravintoloihin ja elintarviketukkuihin. Kasvisruokabuumi on mahdollistanut monenlaisten pienyritysten toiminnan. Vegvurstin kanssa kävi juuri näin. Kiinnostus kasvisruokaa kohtaan on lisääntynyt etenkin 2010-luvun jälkipuoliskolla. Lisäsysäyksen buumille on antanut se, että lihaproteiinin tuotanto aiheuttaa päästöjä ja kuormittaa ympäristöä enemmän kuin kasviproteiinin valmistaminen. He valmistavat ja pakkaavat vegekebabia ja kasvismeetvurstia, jonka tuotenimi on Vegvursti. Tammisaaressa entisen lihanjalostamon tiloissa sijaitsee Santun seitan -yrityksen tuotantotilat. Toimitusjohtaja Santtu Sainio perusti yrityksen vuonna 2018. Nyt yritys työllistää kolme täysipäiväistä ja kaksi osa-aikaista työntekijää. Trendi näkyy myös kysynnässä. Kaupat, ravintolat, tukut ja hotellit alkoivat soitella sen perään. 58 Demokraatti TEEMA Teksti ja kuvat Mikko Huotari Grafiikka Arja Jokiaho A ivan ensimmäiseksi havaitsee tuoksun, joka herättää hieman ruokahalua. Onnistunut tuote voi myydä itsensä minimaalisellakin markkinoinnilla. Paikalla huseeraa kolme työntekijää. Raa’an kasvismeetvurstin taikina tuoksuu miellyttävän mausteiselta, siinä on ripaus itämaisuutta. de_30092021_56.indd 58 22.9.2021 16.24. Hajuaistimus on aivan toisenlainen kuin makkaratehtaassa, jossa leijailee kypsentämättömän lihan tympeähkö tuoksu. Liikevaihto on tuplaantunut vuosittain ja tuplaantuu myös tulevaan tilinpäätökseen. Kiinnostus kasvisruokaa kohtaan todennäköisesti tulee lisääntymään. – Yrittäjän näkökulmasta trendi on vaikuttanut siten, että yrityksen alkutaipaleen vaikeina hetkinä uskalsi jatkaa toimintaa ja jaksoi uskoa parempiin aikoihin, Sainio sanoo
Santun seitanin tuotantotilat ovat Tammi saaressa entisen lihajalostamon tiloissa. – Puolen vuoden etsimisen jälkeen löysin lopulta Jalotofun avustamana korvaavan tilan Tammisaaresta ja astelin pelko persuksissa pankkiin saadakseni muutaman kymppitonnin lainan välttämättömiä hankintoja varten, Sainio kertoo. – Siitä asti tuotantomme on toiminut Tammisaaressa, entisessä lihajalostamossa. Helsingin-reissulla Sainio löysi Ruohonjuuri-kaupasta saksalaisia seitannakkeja. Aasiassa seitania tarjoillaan yleensä hillitysti maustettuna. – Siitä, ja vimmaisesta puuhapeteluonteestani lähti ajatus, että vitsi olisi hienoa, jos näitä myytäisiin kaupassa. Juha Heinonen (oik.) tarkistaa taikinan lämpö tilan. Pääraaka-aine on vehnästä erotettu proteiini. Sainio halusi heti itse kokeilla, ja niin syntyi vegekebab. Vuonna 2015 hän törmäsi nettiartikkeliin, joka kertoi berliiniläisestä ravintolasta. Saimme ripeästi tuotteen kauppoihin ja muutamaan ravintolaan, Sainio muistelee. Buumi näkyy myös siinä, että asiat tapahtuvat ripeällä tempolla. – Äiti oli vähän ihmeissään uudesta ruokavaliostani, joten päätin näyttää mallia ja aloin kokkailla itse erilaisia kasvisruokia. Nyt on taas uuden paikan etsintä käynnissä, sillä alivuokraisäntä tarvitsee tilat käyttöönsä. de_30092021_56.indd 59 22.9.2021 16.24. SANTUN SEITANIN tuoterepertuaari perustuu seitanista valmistettuihin ruokiin. Jali Salo (vas.) valmistaa seitanmakkaraa paistovalmiiksi. Ennen vuosituhannen vaihdetta kasvisvaihtoehtojen määrä oli hyvin rajallinen. – Tämä oli ensikosketukseni seitaniin, josta ryhdyin kehittelemään nakkeja ja pihvejä. Kaksi vuotta sitten liiketoiminnan jatko oli aivan vaakalaudalla, mutta nyt yrityksestä on tehty jo ensimmäiset ostotarjoukset. 59 Demokraatti – Jopa ulkomaalaiset turistit lähettävät paljon viestejä, että saako tuotetta heidän kotimaastaan. Siellä myytiin seitanista tehtyä kebabia. – Seitan muistuttaa sitkoisen rakenteensa vuoksi lihaa ja on helppo työstää eri muotoihin. Olemme lähteneet soveltamaan seitania ennakkoluulottomasti ja hyvinhän se taipuu kebabiksi, salamiksi ja jopa joulukinkuksi, Sainio sanoo. Vuonna 2018 aloimme vanhan kaverini Suomisen Janin kanssa kokkailemaan öisin seitania hänen pitopalvelunsa keittiönurkkauksessa. Pikkuhiljaa kotiovelle alkoi ilmestyä tuntemattomia ostajia naapurikaupungeista asti. Seitan on perinteinen aasiassa käytetty kasviproteiini. Yritys perustettiin kolme vuotta sitten, mutta syntytarina alkaa jo 1990-luvulta, kun lohjalainen Sainio kiinnostui teini-ikäisenä eläinoikeusajattelusta ja sen myötä kasvissyönnistä. Ensin Sainio myi tuotetta koteihin. Pitopalvelukeittiö kävi kuitenkin nopeasti ahtaaksi, kun täytekakut eivät enää mahtuneet seitania pursuaviin jääkaappeihin. Vannoutuneena lihan ystävänä innostuin eniten lihaa korvaavista kasvistuotteista, Sainio sanoo
Vielä kymmenen vuotta sitten riitti, että oli edes jonkinlainen kasvisversio olemassa, mutta se aika on jo mennyt. – On mukava pyörittää yritystä, kun voi aidosti iloita kilpailijoidenkin onnistuneista tuotteista ja rynnätä kauppaan ostamaan niitä, Sainio sanoo. – Tämän tyyppisiä on kokeiltu huonolla menestyksellä maailmalla. 1990-luvulla hän saattoi vain varovaisesti toivoa, että omana elinaikana saisi kaupoista ja ravintoloista sellaisia vegeherkkuja kuin nyt saa. Hän kokee muut vegetuottajat ensisijaisesti kollegoina, joiden kanssa vegeruokaa viedään marginaalista valtavirtaan. Ehkä tarve tyydyttyy sitä kautta, mutta se ei näy tämän tyyppisessä selvityksessä. Niiden tarjonta ja valikoima ovat kasvaneet. Kasvisten ja salaattien kysyntä ravintola-aterian pääruokana laski vuoden 2018 tutkimuksen 11 prosentista yhdeksään prosenttiin. Kalaja äyriäisruuan laajempaa tarjontaa toivotaan eniten, MaRan pääekonomisti Ari Peltoniemi sanoo. Eikö noilla resursseilla pystynyt parempaan vai eikö edes ollut tahtoa. Kiinnostuksella, sinnikkyydellä ja paneutumisella pääsee pitkälle. Siellä kasvisruoka oli kärkijoukoissa, viidennes toivoi laajempaa kasvisruokatarjontaa. Eikö noilla resursseilla pystynyt oikeasti parempaan vai eikö edes ollut tahtoa. Vegebuumista puhuminen voi tuntua hieman liioitetulta. Kasvisvaihtoehtoja kaivataan lisää HAMPPARIT JA PIZZAT ovat korona-ajan kingejä. – Kyllä joskus on toki ärsyttänytkin, jos jättikokoinen lihatalo on pukannut markkinoille mielestäni kelvottoman tuotteen. – Meidän tuotteemme on valikoitu kolme kertaa mukaan sokkomakutestiin ja voittanut kaikki suurten yritysten tuotteiden seassa, Sainio kehuu. 60 Demokraatti TEEMA SAINIO ON seitaninsa kanssa markkinatrendien aallonharjalla, mutta hänelle itselleen vegebuumi on bisneksestä riippumaton unelmien täyttymys. Vuonna 2020 hampurilaisten ja pizzojen yhteenlaskettu määrä aterian pääruokana kasvoi vuoden 2018 tutkimuksen 24 prosentista 31 prosenttiin. Kasvisruuan ilmoitti pääruuakseen vain viisi prosenttia, joten vegebuumista puhuminen voi tuntua hieman liioitetulta. – Tuotekehitys ei vaadi niinkään rahaa. Nyt ihmiset haluavat laatua. Peltoniemen mukaan tilastot eivät kuitenkaan paljasta kaikkea kasvisruokien suosion osalta. Jos kasvisruuan kulutusta halutaan lisätä terveysja ympäristösyistä, niin voidaanko ravintolatarjonnalle tehdä jonkinlaisia ohjauskeinoja. Se ei ole oikein toiminut, Peltoniemi vastaa. – Parempi keino olisi valistaminen. Matkailuja ravintolapalvelut ry MaRa tekee joka toinen vuosi trenditutkimuksen, josta selviää suomalaisten ravintolaruokailijoiden valinnat ja toiveet. de_30092021_56.indd 60 22.9.2021 16.24. – Voi tietysti olla, että ihmiset haluaisivat esimerkiksi terveystai ilmastosyiden vuoksi tehdä hyviä tekoja ja syödä kasvisruokaa, mutta loppupeleissä se ei kuitenkaan suoraan näy kuluttajien valinnoissa. Kevyempi ruoka ei maistunut yhtä hyvin koronakansalle. – Trenditutkimuksessa kysyttiin myös, minkä ruokalajin kohdalla toivotaan laajempaa tarjontaa. On luotu erilaisia rasvaveroja ja muita, joilla kuluttajaa yritetään ohjata kepin avulla terveellisemmille tavoille. – Monissa ravintoloissa on tarjolla lounasbuffet, jossa on tarjolla laadukkaita salaatteja ja kasvisruokia
Kasvispainotteisen ruokavalion suosio ja näkyvyys on kasvanut valtavasti mediassa ja somessa. Suomalaisella lihalla on paljon vientipotentiaalia. Esimerkiksi huippulaatuista rehukauraa viedään maailman kilparavureille Suomesta. Vaikka ruokakauppojen hyllyt notkuvat uusia vegetuotteita, lihankulutus on pysynyt miltei samana. Lihatuotanto muodostaa melkein 60 prosenttia kaikista ruuantuotannon kasvihuonekaasuista. Nyt vauhtia kasvisten suosiolle on antanut ilmastonmuutoksen hillitseminen. Maailmanlaajuisesti lihankulutus ei näytä vähenemisen merkkejä, pikemminkin päinvastoin. – Meillä tosin asiat näkyvät viiveellä. K-ryhmässä esimerkiksi vegemakkaroiden myynti kasvoi viime vuoden aikana yli 300 prosenttia. Ovatko lihantuottajat uhattuina, jos kasvisruoka alkaa vallata alaa suomalaisten lautasilla nykyistä laajemmin. – Suomalaisen kauran tuottamisen määrään vaikuttaa myös se, että Suomi on yksi suurimpia kauran viejiä koko maailmassa. – Periaatteessa maatalous voi reagoida vuoden viiveellä. Luonnonvarakeskuksen ravintotaseen mukaan suomalaiset kuluttivat viime vuonna keskimäärin 144 kiloa nestemäisiä maitotuotteita, 79 kiloa lihaa, 81 kiloa viljaa, 12 kiloa kananmunia, 15 kiloa kalaa, 65 kiloa hedelmiä ja 64 kiloa vihanneksia. Muutokset vaativat yleensä taloudellisia panostuksia, Siivonen vastaa. – Ilahduttavaa on se, että nyt kasvikset on nostettu sieltä lisäkkeistä myös pääruuan rooliin. Meiltä viedään elintarvikekauran lisäksi rehukauraa. Näen, että laadukkaalle kotimaiselle, vastuullisesti tuotetulle lihalle on myös jatkossa paikkansa. Silloin täytyy miettiä, onko satsaus kannattava ja onko kysyntää oikeasti niin paljon, että kannattaa aloittaa jonkin uuden kasvin viljely. Kasvutai satokautta ei voida nopeuttaa, mutta jos tänä syksynä tehdään viljelypäätös ja ensi vuonna laitetaan jotain uutta kasvia maahan, niin ensi syksynähän sieltä sato korjataan. K-ruokakauppojen myyntidata paljastaa, että kasvispohjaisten tuotteiden myynti alkoi voimistua vuonna 2016 ja myynninkehitys ei näytä laantumisen merkkejä. Eniten kasvoi vihannesten myynti. Menneinä vuosikymmeninä kasvisruuan valitseminen liittyi muun muassa eläinten oikeuksiin ja terveysnäkökulmiin. Lihatuotteista eniten kasvoi naudanlihan myynti. Maatalous on liiketoimintaa, joten täytyy vastata markkinoiden muutoksiin. 61 Demokraatti Lihan suosio ei ole laantunut 400 350 300 250 200 150 100 50 19 50 19 55 19 60 19 65 19 70 19 75 19 80 19 85 19 90 19 95 20 00 20 05 20 10 20 15 20 20 Elintarvikkeiden kulutus henkeä kohti (kiloa/henkilöä/vuosi) Kg MAITO PERUNA VILJA LIHA KALA Perunan kulutuksen viimeinen tilastotieto on vuodelta 2016 BUUMEJA TULEE ja menee, mutta kasvisruoka lienee tullut jäädäkseen. Ohessa olevasta infografiikasta näkee, että ainoa todella iso muutos pitkällä aikavälillä on ollut maidon kulutuksen väheneminen. – Uudet toiveet ja ilmiöt ovat haaste, mutta myös mahdollisuus. Mutta tuo on teoreettista. Maatalouden investoinnit ovat aina arvokkaita. Vegetuotteita valmistavat uudet pienet yritykset sekä isot elintarvikejätit. Päivittäistavarakaupan tilastojen mukaan koronavuosi 2020 veti ruokakaupan myynnin jyrkkään nousuun, kun etätyölaiset ja -koululaiset ruokailivat pääasiassa kotikeittiöiden antimia. Kasvikset eivät ole enää lihan statisteja. Maaja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK:n ruokamarkkina-asiantuntija Heidi Siivonen sanoo, että vegebuumi ei ole varsinaisesti heijastunut maataloustuottajiin. JOS VEGEBUUMILLA halutaan vähentää lihantuotannon kasvihuonepäästöjä, kuluttamisen täytyy muuttua paljon. Suomalainen perinteinen ruokavalio on sekaruokavalio, eli kasvikset ovat näkyneet aina suomalaisten lautasilla. Jos esimerkiksi teollisuuteen tarvitaan uutta raaka-ainetta, se ei näy meillä heti, Siivonen sanoo. Kasvispohjaisten tuotteiden valikoimat ovat moninkertaistuneet ruokakapoissa. JOS KASVISRUUAN mediasuosio alkaa todenteolla näkyä ruokailutottumuksissa, niin kuinka ketterästi suomalainen maatalous pystyy reagoimaan uudenlaiseen kysyntään. Maatalous on globaali toimiala. Esimerkiksi kaurapohjaiset tuotteet, kuten nyhtökaura ja kaurajuoma, ovat kiinnostaneet kuluttajia. – Tottakai aina tuotetaan, mitä kuluttaja haluaa. Lä hd e: Lu on no nv ar ak es ku s, Ra vi nt ot as e de_30092021_56.indd 61 22.9.2021 16.24. Pieniä muutoksia tapahtuu koko ajan. Kasvisruuan suosio ei ole vielä näkynyt lihankulutuksen vähenemisenä
de_30092021_62.indd 62 23.9.2021 9.46. Nyt vegaanit ja vegaaninen ruoka ovat ainakin osin murtautuneet ulos ”oudon ituhipin” ja ”tofupirtelön” imagoista. Muutama vuosi sitten tehdyissä tutkimuksissa hieman yli puolet suomalaisista piti ympäristönäkökohtia tärkeinä ruokavalinnoissaan. Innovaatiot ja mielikuvat vegebuumin takana KOLUMNI Teksti Piia Jallinoja, professori, Tampereen yliopisto / Kuva Jonne Renvall TEEMA KASVISRUOKA VALIOITA NOUDATTAVIEN OSUUS ON VIIME VUOSINA KASVANUT. He voivat myös yksilöllisesti sommitella itselleen sopivan eettisen kompassin ja siihen liittyvän ruokavalion, jonka mukaan tehdään valinnat. Lihaa korvaavia kasviproteiinivalmisteita, kuten tofua ja soijarouheita on maailmalla tehty pitkään. Mielikuvia ovat olleet muuttamassa myös vegaanien ja eläinoikeusaktivistien järjestöt, kasvisruokahaasteet, ruokakaupat, kahvilat ja elintarviketeollisuus. Ensimmäinen vegaaninen yhdistys perustettiin Lontoossa vuonna 1944. Media ja kuluttajat ovat kiinnostuneet uudella tavalla vegaanisista ruokainnovaatioista ja vegaanisesta syömisestä ja elämäntavasta laajemminkin. Vegaaninen ja kasvisruokavalio olivat yleisempiä 20–35-vuotiaiden kuin tätä vanhempien parissa. Suomessa Gold & Greenin kehittämä Nyhtökaura oli ensimmäinen uudentyyppinen, vegaaninen, lihaa korvaava tuote, ja se sai varsin suuren mediahuomion. On mahdollista, että seuraava ”vegebuumi” ei tapahdu kasvisruokavalioita tiukasti noudattavien parissa, vaan ilmastonmuutoksesta huolestuneiden sekasyöjien alkaessa radikaalisti lisätä kasvisten syöntiä, lihan ja meijerituotteiden tilalla. Murrosta ovat edesauttaneet vegaanisia ruokiaan ja vegaanista elämäntapaansa ylistävät julkkikset ja sosiaalisen median tähdet. 62 Demokraatti V egaanien, kasvissyöjien ja punaista lihaa välttävien osuus suomalaisista on kasvanut tasaisesti Suomessa 2010-luvun jälkipuoliskolta alkaen. On puhuttu ”vegebuumista”. Aikaisemman varsin ehdottoman eläinoikeusajatteluun sitoutuneen veganismin rinnalle on syntynyt joustava ja esteettisiä seikkoja korostava vegaaninen syöminen. Vielä 1990-luvulla vegaanit olivat outoja ja epäilyttäviä, eikä heidän ruokansa tuntunut monista houkuttelevalta. Siitä lähtien vegaanisen ruokavalion ja elämäntavan perustelut ovat liittyneet vahvasti eläinten oikeuksiin. Viime vuosina tärkeiksi perusteluiksi ovat nousseet myös eläinperäisten ruokien kuorma ympäristölle ja ilmastolle. Vaikka erilaisia kasvisruokavalioita noudattavien osuus onkin viime vuosina kasvanut, ovat osuudet edelleen alhaisia: vuonna 2020 15–64-vuotiaista pari prosenttia ilmoitti olevansa vegaaneja, hieman useampi olevansa kasvissyöjä. Ruoka-aktivistit eivät enää valista vain lihankulutuksen haitoista ympäristölle, eläimille ja terveydelle vaan pyrkivät muuttamaan myös mielikuviamme ruoasta: yhtäällä mielikuvia kasvistuotteista myönteisiksi ja toisaalla mielikuvia eläinperäisistä tuotteista kielteisiksi. Kuluttajien ei odoteta sitoutuvan ehdottomaan veganismiin loppuelämäkseen. Mielikuvien muuttumisen, tarjonnan laadun parantumisen ja kasvisruokakokkailutaitojen lisääntymisen kautta marginaalinen ruokavalio saattaa vähitellen muuttua jokapäiväiseksi myös sekasyöjien kodeissa. Innovaatioita on tullut tasaiseen tahtiin lisää: soijasta tehtyjä ”siipiä”, erilaisia makkaroita, vegaanisia jäätelöitä ja muita maitotuotteita. Lisäksi vegaanisella ruokavaliolla on osalle terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä tavoitteita. Samoihin aikoihin vegaanipiireissä innostuttiin Hoviruuan Vihis-piirakasta
Ilmastokysymys on Tanskassa aidosti merkittävä, ja sillä varmasti yritetään strategisesti lähestyä myös uusia kaupunkilaisia äänestäjäryhmiä. EIKÄ SIINÄ kaikki. Nyt lasten pääministerinä tutuksi tullut Frederiksen haluaa tavoittaa Kööpenhaminan ja suuret kaupungit. Suomessa Tanskan politiikka liitetään järjestään maahanmuuttoon, mutta maan hallitus tekee paljon muuta. Meillä on paljon opittavaa muilta ja muilla meiltä. Ruotsalaiset saivat hiljattain pidettyä hallitusasemansa pääministeri Stefan Löfvenin erinomaisten neuvottelutaitojen ansiosta. Pääministerin kongressipuhe kehysti tulevia vaaleja. Viimeiset vuosikymmenet on kuultu milloin kenenkin ilmoittautuvan uudeksi sosialidemokratiaksi, ”koska aate ja puolueet ovat henkitoreissaan”. Ne lunastavat luottamuksen äänestäjiltä perinteisillä sosialidemokraattisilla arvoilla ja modernilla hyvinvointivaltion politiikalla. – Puolueella on suurin punainen enemmistö 40 vuoteen. Sosialidemokraatit kokoontuvat valitsemaan uuden puheenjohtajan ja pääministerin marraskuussa. Ja syystä. de_30092021_63.indd 63 22.9.2021 11.23. Samoihin aikoihin oli jo perustettu työväenpuolueet pohjoisessa Euroopassa. Saksassa vasemmiston sloganit kopioineen Angela Merkelin valtakausi tulee kuitenkin nyt loppuun Islannin vaalien kanssa samanaikaisesti. Vaikka Tanskassa parlamenttivaalit pitää järjestää viimeistään kesäkuussa 2023, hallitus voi päättää niiden järjestämisestä koska tahansa jo vuoden 2022 aikana noin kuukauden varoitusajalla. Myötätuuli gallupeissa on pidettävä yllä. Ja yli satavuotiaiksi puolueet ovat suorastaan notkeita. Kokouksessa huomiota herätti nuorisoliiton puheenjohtaja Frederik Vad Nielsen, joka tivasi, millaista yhteiskuntaa olemme luomassa. Norjassa Arbeijderpartiet on vastikään voittanut vaalit, ja hallituksen muodostus on käynnissä. 63 Demokraatti Huhut kuolemastani ovat ennenaikaisia T ällä tekstillä Mark Twain laittoi lehteen ilmoituksen 1800-luvun viimeisinä vuosina katkaistakseen huhut terveydentilastaan. Käytämmekö sitä oikein, Vad Nielsen kysyi. Hallitus on kahden ensimmäisen vuoden aikana keskittynyt erityisesti harvemmin asuttuihin alueisiin pääkaupungin ulkopuolella. Tanskan sosialidemokraattien puoluekokouksessa puheenjohtaja Mette Frederiksen korosti puheessaan niin ilmastoteemoja kuin suurten kaupunkien tilannetta. Antton Rönnholm, SDP:n puoluesihteeri antton.ronnholm@sdp.fi Twitter: @anttonr Syvässä päässä Kansanliikkeet hengittävät keskustelun kautta. Huhut sosialidemokratian kuolemasta on taas kerran todistettu vääriksi. Edellisissä vaaleissa sosialidemokraatit voittivat viidestä alueesta neljä ja demaripormestari on noin puolessa 98 kunnasta. Hänen mukaansa maanviljelyksen on myös osallistuttava siihen, että Tanska saavuttaa vähennystavoitteensa vuonna 2030. Hän puhui länsimaiden nuorten eksistentiaalisesta kriisistä ja yhteisöjen merkityksestä ja haastoi kiinteistöjen myyntivoittojen verotusta kärjellä, että olisi tärkeämpää saada nuoret itsenäistymään kuin taata heidän vanhemmille maksimaalinen omaisuuden arvonnousu. SPD:n kansleriehdokas Olaf Scholz johtaa mielipidemittauksia ympäri Saksan. Reipas puhe sai hyvät aplodit. Tanskan puolue täyttää tänä syksynä kunnioitettavat 150 vuotta ja gallupit lupaavat hyvää hallituspuolueelle. Tanskassakin valmistaudutaan marraskuun kuntaja aluevaaleihin. Tästä kaikesta olisi mukava kuulla enemmän niin valtakunnan yleismedioiden – ja myös sosialidemokraattisesta – näkökulmasta. Kansanliikkeet hengittävät keskustelun kautta. Me johdamme Pohjolaa
Vastapuolella ei ole olemassaolon oikeutusta. Toki osapuolilla on oikeus valita tiensä. PUHEENVUORO Suosittelen kirjan lukemista kaikille. Uuttakin on luvallista tavoitella. Sen sijaan se vaatii sydämen sivistystä, rehellisyyttä ja oikeudenmukaisuuden tunnetta. Näin väittävät he, jotka ovat mielestään aina oikeassa. Tuloksienkin odotetaan olevan silloin mieluisampia. Yhteisymmärryksellä on iso arvo vedettäessä oikean ja väärän rajaa niin politiikassa kuin työmarkkinapolitiikassa. Vaikka Aarnion kirja sijoittuu vuoden 1918 sotaan, sen jälkeisiin vuosiin ja Lapuan liikkeen aikaan, antaa se ajattelemisen aihetta myös nyt vastakohtaisuuksien lietsomisen aikakautena. Aarnion romaanissa on vahva oikeus filosofinen sisältö. Ajalle tyypillisesti määräämistä yritetään nostaa neuvottelemisen sijaan. Sitä tarvitaan edelleen sekä politiikan tukena että työmarkkinoilla työrauhan takaajana. On mukavampi määrätä kuin neuvotella. Vastapuolen kunnioitus, koskemattomuus ja henki olivat löyhissä kantimissa. Toimiva työmarkkinajärjestelmä on ollut merkittävä yhteiskunnallisten ristiriitojen säätelymekanismi. Realismi olisi hyvä mauste sen varalta, että soppa kiehuisi hellalle. Kirjan lukeminen antoi minulle pontimen tähän kolumniin. Hänen oikeustieteellinen tuotantonsa on laaja ja merkittävä. Toisen osapuolen kunnioittamista. Aulis Aarnio on kansainvälisesti arvostettu siviilioikeuden ja oikeusfilosofian tutkija. Demokratia kyseenalaistettiin. Nyt hän romaanissaan nostaa oikean ja väärän pohdinnan lain tasolta demokratian tasolle. YHTEISYMMÄRRYKSEEN PYRKIMINEN yhteiskunnassa ei ole kiinni koulutuksesta eikä asemasta. Nyt ajalle tyypillisesti määräämistä yritetään nostaa neuvottelemisen sijaan. Silti kannattaisi uhrata etukäteen joku ajatus onnistumisen todennäköisyydellekin. Oikeusjärjestystä ei kunnioitettu. Konsensuksen syytetään olleen Suomessa kehityksen jarru. Oikean ja väärän raja ei ollut vain häilyvä, vaan rajaa rikottiin sumeilematta. Aarnion kuvaamat vuodet 1918–1933 olivat nuoren demokratian kipeitä vuosia. Oikean ja väärän raja ei kulje eri puolueiden, vastakkaisten työmarkkinaosapuoltan, suomalaisten ja maahanmuuttajien eikä muidenkaan tahojen välissä vaan eri intressipiirien sisällä. de_30092021_64.indd 64 22.9.2021 13.35. Lasse Laatunen EK:n entinen työmarkkinajohtaja. NYT AJAT ovat toiset. Suomi on moniarvoinen maa. Koko yhteiskuntaa ne eivät kuitenkaan välttämättä vie eteenpäin. 64 Demokraatti Lain ja kohtuuden tähden K irjailija, emeritusprofessori Aulis Aarnio on julkaissut kahdeksannen kaunokirjallisen teoksensa Viiltävät muistot, kertomus ihmisistä Suomen syntyessä (Warelia 2021). Kirjan henkilöhahmojen kautta professori piirtää väkevästi oikean ja väärän rajaa. Aarnio on ilmeisesti eniten tätä kysymystä Suomessa pohtinut juristi. Oikeusjärjestys kyllä kestää. Sama pätee muuhunkin kanssakäymiseen yhteiskunnassa
Selvää on, että myös palliatiivista hoitoa on syytä kehittää ja että avustettu itsemurha ja eutanasia koskettavat vain hyvin pientä ihmisryhmää. Elämää ei kunnioita se, jos ihminen joutuu kitumaan viimeiset hetkensä tämän maan päällä. Sosiaalija terveysministeriön asettama työryhmä ei vastajulkaistun loppuraporttinsa mukaan päässyt yksimielisyyteen siitä, tulisiko lääkäriavusteinen itsemurha tai eutanasia laillistaa. de_30092021_64.indd 65 22.9.2021 13.35. Aloitteessa ehdotettiin, että eduskunta säätäisi eutanasialain ja eutanasia laillistettaisiin Suomessa. Sen sijaan työryhmä on yhtä mieltä siitä, että palliatiivista hoitoa ja saattohoitoa tulisi kehittää ja saatavuutta sekä osaamista lisätä. Tällaiset tapaukset ovat meillä ja maailmalla herättäneet keskustelua mahdollisuudesta avustettuun elämän päättämiseen tilanteessa, jossa toivo parantumisesta on jo hiipunut. Monet joutuvat viimeisten päiviensä aikana kestämään jopa sietämättömäksi yltyvää kipua ja tuskaa. Tähän työryhmä esittää myös lainsäädännöllisiä muutoksia. Joskus inhimillisempää olisi, jos tuskan voisi päättää itse. Suna Kymäläinen Kansanedustaja (sd.), Lappeenrannan kaupunginvaltuutettu Elämää ei kunnioita se, jos ihminen kituu viimeiset hetkensä maan päällä. On erittäin tärkeää, että keskustelua eutanasian mahdollistamisesta ei haudata. Lä he tä m ie lip ite es i os oi tt ee se en m ie lip id e@ de m ok ra at ti. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö myös sitä tulisi edistää. Eduskunta hylkäsi aloitteen mutta edellytti valtioneuvostoa asettamaan asiantuntijatyöryhmän selvittämään elämän loppuvaiheen hyvää hoitoa, itsemääräämisoikeutta sekä saattohoitoa ja eutanasiaa koskevia sääntelytarpeita. 65 Demokraatti Ki rjo ita om al la ni m el lä si. fi ta i D em ok ra at ti, PL 33 8, 00 53 1 H el sin ki Kärsimyksen keskellä päätös oman elämän jatkamisesta on ihmisoikeuskysymys IHMISELÄMÄ ON meille pyhä mutta hauras. Vaikka meillä kaikilla on asiasta varmasti oma mielipiteemme, myös tämänkaltaisista aroista aiheista on tärkeää puhua. Eduskunta käsitteli vuonna 2018 eutanasiakansalaisaloitetta. Tästä näkökulmasta työryhmän loppuraportti on kieltämättä pettymys. Ki rjo itu st en m ak sim im itt a on 20 00 m er kk iä . Itsekin tuskallista kuolemaa vierestä seuranneena, henkilökohtaisesta kokemuksesta tiedän, että elämän viimeisten hetkien kärsimys ei ole kenenkään etujen mukaista. Arvokas kuolema on meidän jokaisen oikeus
Se ei pidä paikkaansa. Tarkastellaanpa hallituksen talousarvioesitystä ensi vuo delle. Aloitteleva motoristi ei osaa vielä hallita pyörää eikä no peutta niin, että moottori pyörä pysyy oman ajokaistan oletetun keskiviivan tuntu massa, vaan ajaudutaan joko oman kaistan reunaan tai sit ten toiselle ajokaistalle keski viivan tuntuman. Ajokorttikoulutukseen pitää saada ajorataharjoittelua suljetulla radalla. Nykyään kuolemaan johta via onnettomuuksia tapahtuu vuosittain keskimäärin 20– 30, ja sekin on aivan liikaa. Toinen asia, mikä auttaa myös moottoripyöräonnetto muuksissa on valtateiden ja seututeiden pensaikkojen rai vaus niin, että kuljettajalle an netaan mahdollisuus havaita tielle mahdollisesti ryntäävät hirvet, porot ja kauris eläimet. Hävittäjien ostoon on varattu 1,7 miljardia. Tämä johtaa suistumisonnettomuuksiin tai kohtaamisonnettomuuksiin kohtalokkain seuraamuksin. Yrjö Saraste Onko moottoripyöräily turvallista. Pertti Leppänen Motoristi vuodesta 1971 Rynnäkköhävittäjien osto rasittaa budjettia de_30092021_66.indd 66 23.9.2021 9.38. Ammattiliitto Pron toimi henkilöille UPM on ilmoitta nut, että sopiminen on hen kilökohtaista. Sitä ennen sai vapaasti ajaa ilman kypärää. Moottoripyöräkortin ajoko keet ovat kehittyneet vuosien aikana paljon, moottoripyö rän hidasajosta jarrutus ja väistökokeisiin. Tämä johti myös kaa tumisessa ja kolaritilanteessa melkein aina kuljettajan tai matkustajan menehtymiseen. Miksi poliittisissa keskus teluissa hävittäjäkaupasta vaietaan. Se voisi olla vaikkapa lakisäätei set työehdot tai vastaava. Hänen mukaansa puo lustusbudjetin taso on tule vina vuosina hävittäjäkaupan takia viiden miljardin tasoa, mikä tulee olemaan Euroo pan kärkeä. 66 Demokraatti MIELIPIDE Sopimisen uudet nimet löytyvät kehitysmaista Demokraatissa kirjoitettiin, että Metsäteollisuus siirtyy paikalliseen sopimiseen. Tuskin monikaan uskal taa äänestää vastaan. Tälle kin tulee keksiä uusi termi. On kuitenkin yksi osaalue, joka korostuu kuolemiin joh tavissa onnettomuuksissa, eli suistumisonnettomuudet. Tämän johdosta pitää ajo korttikoulutusta laajentaa, niin että siihen kuuluu myös ajorataharjoittelua suljetulla radalla, jossa kouluttaja ajaa edellä ja näyttää oikeat ajo linjat sekä oikeat nopeudet eri kaarteissa. Tätä asiaa kuvaamaan tulee keksiä uusi termi, ja sen löy tää kun katsoo kehitysmai hin. Jenni Hotakainen SAK Pohjanmaan pj Petri Partanen SAK Kokkolan pj Mistä joudumme leikkaa maan, kun joudumme otta maan 10–20 miljardin velan uusien rynnäkköhävittäjien ostoon. Kypärä tuli vasta 1970luvun lopulla pakolli seksi moottoripyörän kuljet tajalle ja matkustajalle. Tämä tienvarsien raivaami nen hyödyttää kaikkia: niin vakuutusyhtiöitä (vähemmän onnettomuuksia) kuin kaik kea tiellä liikkuvaa liiken nettä ja eniten motoristeja, ja heidän omaisiaan. Valistuneet motoristit kyllä käyttivät kypärää jo paljon ennen lain säätämää pakkoa. Jos henkilöä eivät koske enää työehtosopimukset, men nään lain mukaan. Se tietää puolustusmenoihin 54 pro sentin korotusta eli 3,1 mil jardista 4,8 miljardiin. Mie lenkiintoisinta on toteamus, ”ettei miltään valtion budje tin menokohdalta tarvitse lei kata.” Noh, otetaan vain lisää velkaa. Yli tuhat ihmistä me nehtyi liikenneonnettomuuk sissa 1970luvun alkuvuosina ja paljon joukossa moottori pyöräilijöitä. Kysymys on erittäin tärkeä, koska siinä on kysymys ihmishengistä. Metsäteol lisuus puolestaan ei halua so pia työehtosopimuksia, joten sopiminen jota tarkoitatte, ei voi olla paikallista sopimista. Laissa ei ole kirjattu mi tään esimerkiksi palkasta, tai vuorotyöntekijän palkanli sistä ja käytännön työajasta. Kansanedustaja Timo Heinonen on edelliseen vastannut, ettei miltään val tion budjetin menokohdalta tarvitse leikata. Tässä ajohar joittelussa ei pyrittäisi mah dollisimman suureen vaan optimaaliseen nopeuteen, jolla pysytään kuvitteellisella omalla kaistalla. Sen jälkeen on tapahtunut paljon, tuli tiekohtaiset no peusrajoitukset (1973 kesällä), kypäräpakko 1977, ensimmäi set moottoripyörän ajoko keet, oma moottoripyöräkortti moottoripyörän ajamiseen. Kyseessä on työpaikka kohtainen työehtosopimus. Sitä oli kyllä lop pupeleissä aika turha ky syä. Edellä mainitun asian var misti puolustusministeri Antti Kaikkonen (Yle uuti set). Eli ei edes työ paikkakohtaiseen työehtoso pimukseen perustuvaa. Paikallinen sopiminen tarkoittaa kaikkea sitä sopimista, jota työpaikan luottamusmies voi tehdä am mattiliittonsa sopimaan työ ehtosopimukseen perustuen ja sen säännöillä. Moottoripyöräily on aina ollut vaarallista ja tulee aina olemaan. 1970luvun alussa tielii kenneonnettomuudet lisään tyivät rajusti, samoin kuole miin johtavat onnettomuu det. Otsikon kaltainen kysymys on herättänyt viime aikoina runsasta keskustelua eri me dioiden palstoilla
Suomessa ja EU:ssa on kin säädettävä ihmisoikeuk sia koskeva yritysvastuulaki, jotta voimme osaltamme olla vaikuttamassa kansainväli seen lasten ja perheiden suo jeluun. Usein niissä etsi tään vaihtoehtoja nykyisille haitallisille tuotteille ja toi mintatavoille. Kon gossa ihmisoikeusrikkomuk set ja korruptio vievät mah dollisuuden ihmisiltä elää normaalia elämää. Monissa maissa onkin päätöksenteossa noudatettu luontoa ja ilmastoa suojele vaa linjaa. Nämä varjopuolet eivät useinkaan näy yhteiskunnal lisessa keskustelussamme. Ne on hyvä kui tenkin tiedostaa. Liikenteen sähköis tyminen tarkoittaa käytän nössä sitä, että sähköauton akuissa käytettävää kobolt tia on kaivettava maaperästä enemmän. Mutta ei niin kau hean pahakaan. Mitä sitten voimme tehdä, jotta tuotantoketjujen eetti nen kauppa edistyisi. Swedwatchin mukaan alkuperäiskansojen köyhyys ja lasten pakkotyö ja tyttöjen pakkoavioliitot van hempien kaivostyönteki jöiden kanssa ovat arkipäi vää. Marianne Korpi Kaupunginvaltuutettu (sd .) Jos jokin ei ole kiellettyä, se ei merkitse, että se olisi suositeltavaa. Eihän se kannabis mikään välttämättömyys eikä hyvä asia ole. Joka tapauksessa hän päivittäin käy meressä ui massa ja ajaa fillarilla työja muut matkat, päivässä 30 km, kesällä ja talvella. Vihreitten ehdotus kanna biksen laillistamisesta on saa nut juuri myös meidän puo lueemme haukut vastaansa. Kaivostoiminta kuluttaa ja saastuttaa juomavesiä jo en nestään kuivilla alueilla. Saastuneet kai vokset sairastuttavat ihmiset iho ja keuhkotauteihin. Toisaalta suuri enem mistö käyttäjistä käyttää ainet ta täysin hallitusti ja il man sanottavia haittavaiku tuksia. Teh dään siitä valtion monopoli, niin hyöty tästä inhimillisestä heikkoudesta tulee koko yh teiskunnan hyväksi.” En ole huomannut, että asia olisi 50 vuodessa muut tunut. Lienee aiheellista todeta, että jos jokin ei ole kiellettyä, se ei merkitse sitä, että se olisi suositeltavaa tai edes moraa lisesti samantekevää. Lasten ja perheiden elämä on hökke leissä asumista ja orjatyötä muistuttavaa. Li säksi tuotannosta aiheutuva tomu peittää kyliä. Vihreän toi minnan on siis ajateltu edis tävän luonnon ja ihmisten terveyttä. Yhtä säh köautoa varten tarvitaan noin 12 kiloa kobolttia ja seitse män kiloa litiumia. Kaivok silla käytetään lapsityövoi maa. Toisinaan pyrki myksemme voi ummistaa silmät niiltä tosiasioilta, jotka liittyvät muutoksen tuomiin haittoihin. Tuttuni, 1960luvun under groundguruja, taitaa edelleen pössäytellä. Kansainvälisen energiajär jestö (IEA) mukaan sähkö autojen määrä teillä saattaa kasvaa nykyisestä kolmesta miljoonasta jopa 220 mil joonaan vuoteen 2030 men nessä. Muistinvarainen lai naus, asiasisällön pitäisi olla oikein: ”Minä olen nyt kuunnellut asiasta esitettyjä näkökoh tia ja kovasti miettinyt sitä. Kannabis ei ole vaara ton, ja joillekin se on erittäin vaarallinen, kuten alkoho likin. Markku Af Heurlin Kirkkonummi Getty Images de_30092021_66.indd 67 23.9.2021 9.38. Koboltti on myr kyllinen metalli, jota tarvi taan esimerkiksi älypuheli missa, läppäreissä, tuulitur biineissa ja sähköautoissa käytettävien litiumioniakku jen valmistukseen. Osa keyhtiölain tuoma pelkkä itsesäätely ja omavalvonta eivät ole riittäviä. Palautan mieleen erään pu heenvuoron asiasta vuodelta 1971 kun kannabiksen krimi nalisointi oli esillä. Kaivostyöntekijät eivät käytä suojavarusteita. 67 Demokraatti LISÄÄ MIELIPITEITÄ OSOITTEESSA DEMOKRAATTI.FI Simppa kannabiksesta vuonna 1971 Vihreä lapsityövoima Vihreä suunta ja maapal lon pelastaminen on saanut aikaan edistäviä ja haittaavia muutoksia. Toimitaan kuten alkoholin kanssa. Suomen Sosialidemo kraatin arkkitannerilai nen paikoitsija Simppa eli Simo Juntunen kirjoitti näin. Lapset etsivät käsikäyttöisillä työ kaluilla kobolttia sisältäviä kiviä kaivosten jätekasoista. Kongon demokraattinen tasavalta louhii noin 66 pro senttia maailman koboltista. Nuorimmat ovat jopa viisi vuotiaita. Louhinta pilaa luonnon
Suomessa konservatiivijoh toinen Euroopan unioni on saanut kovaa arvostelua siitä, kun EU:ta ei näkynyt Afga nistanin evakuointioperaa tiossa. Tässä kin asiassa törmätään EU:n yksimielisyysperiaatteeseen, josta 27 jäsenmaan päättäjät näyttävät pitävän edelleen kiinni. EUmaissa on voimia, jotka näkevät unionin vähä pätöisetkin uudistukset liit tovaltiomörkönä. EU on jäsen maidensa halujen mukainen. Uudis tuksen kustannusvaikutus on vähäinen. Presi dentti olisi mielellään nähnyt EU:n osallistuvan evakuoin teihin. Lain korjaamista ei kui tenkaan ole kirjattu hallitus ohjelmaan, joten asian voi saada eduskunnan käsitte lyyn vain kansalaisaloitteen avulla. Katsomusaineen valinta ei enää riippuisi siitä, onko oppilas tai opiskelija kirkon tai muun uskonnolli sen yhdyskunnan jäsen vai ei. Mutta miten tuskallista ylipäätään on saada EUjoukot liik keelle. Muutoksen jälkeenkin huol tajat valitsisivat peruskoulun oppilaan katsomusaineen, ja lukiossa valinnan tekisi nuori itse. Tarvittavat korjaukset la keihin ovat pieniä ja lakitek nisesti helppoja. Pentti Välimaa Pori Getty Images de_30092021_68.indd 68 23.9.2021 9.41. Uskonto kuntiin kuulumaton lapsi saa valita opiskeleeko hän uskontoa vai elämänkatso mustietoa. Niidenkin perään Afganistanevakuoinnin yh teydessä huudeltiin. Tästä syystä EU:ta ar vosteli myös tasavallan presi dentti Sauli Niinistö. EU:n niin sanotut nopean toiminnan joukot ovat vain paperilla. Urpilainen perus teli sitä sillä, ettei silloin enää yksi jäsenmaa voisi torpata päätöksiä. EU:n komissaari Jutta Urpilaisen (sd.) mielestä unionin päätöksenteossa olisi siirryttävä määräenemmistö päätöksiin. Arvostelussa on kuitenkin jäänyt vähemmälle huomi olle se, miksi EU ei ollut eva kuoinneissa mukana. Taloustutkimuksen elo kuussa 2020 toteuttamassa mielipidekyselyssä ET:n sal limista kaikkien valittavaksi kannatti 79 prosenttia kai kista vastaajista ja nuorista 86 prosenttia. Selvi tyshenkilöiden tulee luovut taa esitys ministeriölle vii meistään 28.2.2022. Muutok sia valtakunnallisiin opetus suunnitelmiin, oppiaine tai tuntijakoon ei tarvita. Raimo Rintamäki EU:n arvostelijoiden syytä katsoa myös peiliin EU-maissa on voimia, jotka näkevät unionin vähäpätöisetkin uudistukset liittovaltiomörkönä. Suomessakin poliitikot ovat kansan suosiosta riip puvaisia. EU:ssa on määräenem mistöpäätösten tarpeesta aiemminkin keskusteltu. Nyt on avattu kansalais aloite elämänkatsomustie don opiskelun sallimiseksi kaikille (https://www.kansa laisaloite.fi/fi/aloite/8860). Se olisikin ihme, jos nyt Urpi laisen pohdinta johtaisi yk simielisyyssäännön purka miseen. Opetus ja kulttuuriminis teriö on jo käynnistänyt sel vityksen uskonnon ja ET:n uudis tamistarpeista. Aloitteen tarkoituksena on saada kauan kansalaiskes kustelussa esillä ollut asia vihdoin eduskunnan käsitte lyyn, jotta elämänkatsomus tiedon opiskelu mahdolliste taan kaikille peruskoulussa ja lukiossa. Tämä on yksi syy, mihin EU:n toimin tojen kehittäminen törmää. He ovat keksineet, että kasvotonta EU:ta voi ar vostella rankastikin joutu matta vastuuseen. Kristillisdemo kraatteja lukuun ottamatta sitä kannatti myös kaikkien puolueiden kannattajien enemmistö. Nykymallia ovat kritisoi neet muun muassa lapsiasia valtuutettu, Kuntaliitto, Lu kiolaisten liitto ja yhdenver taisuusvaltuutetun toimisto. Aloitteen tukijoiksi on il moittautunut joukko filoso fian, kasvatustieteen, luon nontieteiden ja yhteiskunta tieteen arvostettuja tiedemie hiä ja naisia. 68 Demokraatti MIELIPIDE ET sallittava kaikille Kirkkoon kuuluva lapsi pää see opiskelemaan elämän katsomustietoa (ET) vain, jos vanhemmat erottavat hänet kirkosta. Nyt EU:ta arvostelevien niin nykyisten kuin entisten päättäjien on siis syytä katsoa myös peiliin
Syn nyinkaupungissani nuo mo lemmat kaupunginosat ovat pystyneet säilyttämään siir tolaisuudesta juontuvan il meensä, jatkuvista kasvupai neista huolimatta. Hannu Ikonen Lieksa Kotkassa oleva Kyminlinnan linna on ollut pitkään ahdin gossa, ja tämän historialli sen kohteen kunto heikkenee päivä päivältä ihan silmin nähden. Molemmat ”siirtolai suudet” rakennusperintöi neen kertovat vaurastumi sesta mutta myös köyhtymi sestä. Rakennettu lähihistoria ja sen merkitys hyvinvoinnil lemme on alettu yleisesti hy väksyä. Uskon, että alun jälkeen Kyminlinna luo oman eko systeeminsä, joka rahoit taa ajan kanssa itse itsensä. Meillä Lieksassa – kuten useimmissa muissa kunnissa – säilyttämisen ongelma on päinvastainen väen vähe tessä, miten säilyttää kotiseu dullinen ilmeensä, henkinen hyvinvointinsa. Näen myös, että kyseessä olisi enemmänkin sijoitus kuin pelkkä avustus. 69 Demokraatti LISÄÄ MIELIPITEITÄ OSOITTEESSA DEMOKRAATTI.FI Kyminlinna olisi kunnostettuna vetonaula Yhteisöllisyys on rakennettua kulttuuriympäristöä Lähistoria on kaupungissa kuin kiertoliittymää koristava maitolaituri. Yksi konkreettinen toimija, joka voisi aloittaa varovai sesti Kyminlinnan elvyttämi sen on Metsähallitus, ja sillä on jo olemassa oleva suunni telma, miten voitaisiin lähteä nopeasti ja kustannustehok kaasti liikkeelle. Lisäksi Metsähallitus on hyvä historiallisten koh teiden operoija. Jarno Jäppinen Kotka de_30092021_68.indd 69 23.9.2021 9.41. Minusta nykyisen hallituksen kannat taisi huomioida Kyminlinna tulevissa budjeteistaan ja an taa Metsähallitukselle resurs sit pelastaa iso pala suoma laista kulttuuria ja historiaa. Pielisen seutu koki so tien jälkeen samantyyppi sen siirtolaisuuden asutus tiloineen, jotka ovat poh joiskarjalaista kulttuuri maisemaa. Historia on kasvanut osaksi meitä köyhyyksineen ja rikkauksineen. Seurasaari Helsingissä on päättänyt rakentaa 1950–1960-lukujen kesä mökkikokonaisuuden alueel leen. En tiedä, miksi asia on näin. Jostain syystä Museovi rastoa kiinnostaa Kymen laaksossa lähes kaikki muut Aleksandr Suvorovin linnoitukset paitsi Kymin linna. Ongelma on raha. Maa talouden ylituotantoongel mat 1960-luvulla alkoivat syödä asutustilojen kehitys voimaa, joka oli parin vuo sikymmenen ajan maisemaa laajenevina viljelyksinä ja kasvavina sekä lisääntyvinä ulkorakennuksina. Tänä vuonna Oulussa pal kittiin Helsingin Käpylän yh distys, edellisvuonna Kok kolassa saman Helsingin Lauttasaaren yhdistys. Lähistoria on kaupungissa kuin kiertoliittymiä korista vat maitolaiturit, aitat, huus sit, vinttikaivot, liiterit ja muut tarverakennukset, pe rinne perennoineen ja muine pihakasveineen. Ne muovasivat kyläkeskuksia suurine per heineen ja tarpeineen. Historiaa eletään arjessa, se ei enää rajaudu museoiden ja mu seoalueiden sisälle, arkeo logiaan. Alettiin rakentaa mökkejä, kukin kykyjensä ja varallisuuden mukaan – ja mökkikokonaisuuksia, joiden valmistuminen aluksi tuskin oli edes rakentajiensakaan mielissä. Uskon, että Kyminlinnan elpyminen ja siihen panoste tut resurssit tulisivat takaisin moninkertaisesti verotulojen kautta. Uskoisin, että Kyminlinna saataisiin elpy mään ja se saataisiin samalle viivalle Kymenlaakson mui den linnoitusaluiden kanssa. Tämä kertoo siitä, että Helsinki ympäristöineen al koi kasvaa siirtolaisuuden (kuten vanhempani Joen suusta) kulttuurisin vaati muksin: metsään ja luontoon tuli päästä. Hyvinvointi raken tuu – muun ohella – myös mielikuvista ja muistoista, jotka kiinnittyvät rakennet tuun ympäristöön kuin so dan muistot ”Rukajärven tiehen”, Änäkäisen taiste luhautoihin, mahdolliseen ”Päämajaan”. Kohteeseen laitettu raha pa laa takaisin, luo turistivirtoja ja työllistää. Kotiseutuliitto palkitsee vuosittain aktiivisimmin toi mineen jäsenyhdistyksensä. Ne kertovat myös siitä, kuinka yhteisöllisesti on rat kaistu puutteen tuomia on gelmia, niin materiaalisesti kuin henkisestikin, raken nettu yhdistysten taloja, us konnollisten yhteisöjen ko koontumistiloja, synnytetty valtakunnallinen Kotiseutu liitto (vuonna 1949) vaali maan kotiseutujen kulttuuri perintöä. Tämä lä heinen menneisyys on yh teiskunnan kehityksen kan nalta ollut yhtä merkityksel linen kuin Uudenmaan myö hempi mökittyminen
He voivat vielä yllättää. Vetoan demokratiaa puoltaviin kansanedustajiin: Kumotkaa kirkkolaki ja siirtäkää kirkko eduskunnan alaisuuteen. Yleisön joukossa suhtautuminen Suomen evankelis-luterilaisen kirkon arvokonservatiivien ja arvoliberaalien väliseen kilvoitteluun vaihtelee. Mielestäni tämä menee liian pitkälle. Seuraavalla vuosikymmenellä tutustuin Heikki Räisäsen kirjoituksiin ja erosin kirkosta. Siinä hän erehtyy. Mallia voi ottaa 1500-luvun kirkkoreduktiosta. Yle, Kela ja Kirkko. Tunnustuksellisesti tai tunnustuksettomasti, aina sen mukaan kuin kansalainen vapaasti valitsee. Yksi näkee sillä viihdearvoa, toinen paheksuu. Ja pidot paranee. Pappisvirkansa äskettäin menettänyt Kai Sadinmaa ainakin väittää (Yle Puhe Ruben Stiller 27.8.), etteivät hänen ex-kollegansa enää usko kirkon tunnustukseen. Kansakoulun aamuhartauksissa veisasimme luultavasti samoja virsiä. Toisella puolella, liberaalien keskuudessa evankelis-luterilainen raamatuntulkinta kulkee ”kohti totuutta”. En koskaan oppinut kääntämään toistakin poskea. Esiin noussee uudistunut usko, oikea kristillinen oppi, jota joku uusi piispa sitten koettaa paukuttaa vanhan kansan(edustajan) päähän vastuullisuuteen ja muihin mystisiin hyveisiin vedoten. Arkkipiispa sammuttaa valot. Sopii vilkaista, mitä kirkkolaki sanoo kirkon tunnustuksesta ja tehtävästä. Maarit Wallenius Turku Getty Images LISÄÄ MIELIPITEITÄ OSOITTEESSA DEMOKRAATTI.FI de_30092021_70.indd 70 23.9.2021 9.29. Hän jatkoi kaidalla tiellä, minä poseerasin Hurriganes-asennossa Lahtiskan ja Peltoskan kanssa rippileirillä. Oli pakko. En lähde rippikoulupohjalta arvioimaan, onko kirkon nykyjohdon toiminta Nasaretilaisen opetuksen tai kirkkolain hengen mukaista, mutta kansan ja edustajiemme enemmistön oikeustajun vastaista se uskoakseni on. Lopuksi muistutan, että Kustaa Vaasa sen lisäksi, että vei paavilta vallan nimittää piispat, otti myös piispoilta oikeuden nimittää papit. Kolmas ei viitsi seurata, kun kokee, ettei asia mitenkään liity omaan elämään. Ja nyt kun valtakunnansyyttäjä on nostanut syytteen kansanedustaja Räsästä vastaan, vieraan lammaslauman paimen ryhtyy häntä julkisesti kaitsemaan. Lähes kaiken ikämme Päivi Räsänen on ollut minua ahkerampi ja siivompi, nöyrempi myös ja kuuliaisempi, Luojahamme luottavaisempi. Maallisen mammonan määrä jäsentä kohti nousee huippuunsa.Jossain vaiheessa varat kuitenkin on syöty, Unikankareen kummun pyhäkkökin myyty kiinalaisille. Nyt kirkossa väki vähenee. Ennen pitkää siellä melkein kaikki ovat piispoja, pappeja ja muita kirkon työntekijöitä tai näiden sukulaisia ja puolisoita. 70 Demokraatti MIELIPIDE Arkkipiispa sammuttaa valot Leppäskä torui Räsäskää, piispa nuhteli kansanedustajaa (Helsingin Sanomien kolumni 24.8.). Konservatiivisiiven taitoa ja kestävyyttä tässä finaalissa ei kannata aliarvioida. Mikä onnistui Ruotsin kolmekymppiseltä kuninkaalta, onnistuu varmasti yli satavuotiaalta Suomen eduskunnaltakin. Esivanhempamme keräsivät kirkolle suuren omaisuuden. Viimeksi mainittu – huomatkaa iso alkukirjain – tarjotkoon palveluja ja tiloja aivan kaikkien Suomen kansalaisten käyttöön, erityisesti elämän käännekohdissa kuten avioliittoa solmittaessa, syntymässä ja kuolemassa, hautauksessa. Kuulun Päivi Räsäsen ikätovereihin
Tuote ei täytä EU:n suojainasetuksen 2016/425 vaatimuksia eikä tuotteen turvallisuutta ole varmistettu lainsäädännön edellyttämällä tavalla. Mahdolliset onnittelut voi ohjata KSR:n Presidentti Tarja Halosen rahastoon tilille FI85 1521 3000 0060 09, tiedonantoon: Pulmu Manninen. 71 Demokraatti TAKAISINVETO Yhdistystoiminta Järjestöjen ja yhdistysten kevät-, syysja vuosikokousilmoitukset ovat maksullisia. Kerho ti 12.10. Lähetä tapahtuma ilmoituksesi seuraavaan lehteen viimeistään maanantaina klo 11 mennessä sähköpostilla yhdistyspalsta@demokraatti.fi. KORONAROKOTTEITA VALMISTAVAT lääkeyhtiöt ovat vastahakoisia tehostamaan maailmanlaajuista rokotetuotantoa ja jakamaan hallussaan olevaa rokoteteknologiaa, sanoo ihmisoikeusjärjestö Amnesty. Lounas klo 11 alk. Amnestyn raportin mukaan suurimmat rokotevalmistajat ovat priorisoineet toimituksissa vauraita valtioita. Aihetta selvittää Projektipäällikkö Tuukka Salkoaho. klo 14–16 Kirjastotalo Metso, Luentosali Kuusi. Pekka Sivill 4.10. PIRKANMAA • Pirkanmaan Wanhat Toverit. Maksullisen ilmoituksen lisäksi ilmoitus julkaistaan pyydettäessä yhdistystoimintapalstalla maksutta kerran. Yhdistystoimintapalstalla ei julkaista vaalitai vaalitapahtumailmoituksia. 75 VUOTTA Timo Kykkänen merkantti , Pori 3.10. Yhtiöt ovat myös kieltäytyneet väliaikaisesta rokotteiden patenttijoustosta pandemian ajaksi. Tervetuloa! HÄME • Lahden seudun Wanhat Toverit kokoontuvat ravintola Wanhassa Herrassa ma 4.10. Selvityksessä olivat mukana Astra Zeneca, Biontech, Johnson & Johnson, Moderna, Novavax ja Pfizer. Näissä maissa asuvista ihmisistä alle yksi prosentti on rokotettu koronaa vastaan, kun rikkaissa maissa rokotteen on saanut 55 prosenttia ihmisistä. TAKAISINVETO KN95 Particulate Mask -hengityssuojain, kuppimallinen hengityssuojain, paketissa merkintä Nuomigao, valmistettu Kiinassa. Teksti Demokraatti/STT de_30092021_71.indd 71 23.9.2021 9.32. Amnesty on selvittänyt kuuden koronarokotteita valmistavan yhtiön toimintaa. Köyhät eivät saa rokotteita Lääkeyhtiöt ja vauraat valtiot estävät koronarokotteiden riittävän jakelun köyhempiin maihin. +358 40 555 3141 Tuotteet voi palauttaa ostopaikkaan, tarvittaessa lisätietoja import@lakkapaa.com 80 VUOTTA 60 VUOTTA Syntymäpäivät Pulmu Manninen kulttuurisihteeri, Helsinki 2.10. Tervetuloa! Puheenjohtaja. Yhtiöt ovat Amnestyn mukaan kieltäytyneet osallistumasta kansainvälisiin aloitteisiin, joiden tarkoituksena on tehostaa rokotteiden maailmanlaajuista tuotantoa jakamalla valmistukseen tarvittavaa dataa sekä teknologiaa. Tämän vuoksi matalan tulotason maissa on puutetta koronarokotteista, järjestö sanoo. Tuote on ollut myynnissä 6.4.2020-31.12.2020 välisenä aikana. Ne ovat maksullisia ilmoituksia. Vieraaksemme tulee Hannu Ohvo, jonka aiheena on Oikeistopopulismi meillä ja maailmalla. Aiheena: Hyvinvointialue tulee...mikä muuttuu. Metallityöväenliiton Uudenmaan aluesihteeri, Posio/Raasepori, eläkkeellä Mahdolliset onnittelut voi ohjata KSR:n Tammisaari 1918 -rahastoon tilille FI85 1521 3000 0060 09, tiedonantoon: Pekka Sivill. Lakkapää Import Oy, Varikonkatu 3, 95420 TORNIO puh. Tähän mennessä tuotetuista 5,76 miljardista rokoteannoksesta vain 0,3 prosenttia on jaettu matalan tulotason maihin
72 Demokraatti RISTIKKO 17/2021 Veijo Wiren veijo.wiren@gmail.com Ratkaistut ristikot lähetetään seuraavan lehden ilmestymiseen mennessä: vastaukset@demokraatti.fi tai Demokraatti / Ristikko, PL 338, 00531 Helsinki. Oikein vastanneiden kesken arvotaan yksi 10 euron lahjakortti. Nimi: Osoite: de_30092021_72.indd 72 22.9.2021 11.21. Merkitse kuoren päälle ristikon numero
Ne saattavat siirtyä pitkiäkin matkoja ravinnon perässä ja niitä voi kertyä hyville apajille isokin joukko. Tilhiä ei näkynyt. Kun marjat on syöty, siirtyvät rokkitukat etelämmäs. Tänä vuonna omenasato on ollut hyvä – myös tuossa suosikkipuussa. Tilhi on tyypillinen ”viivyttelymuuttava” vaelluslintu, kerrotaan valtakunnallisen linnustoseurannan julkaisussa Siemenja marjalintujen runsaus Suomessa erilaisina puiden satotalvina 1957–2009. Vuonna 2019 niitä vieraili pihassa koko lokakuun. julkaistun ristikon 10 euron lahjakortin voitti Erkki Hytönen Porvoosta. Sen tietävät myös vaelluslinnut, kuten tikat, pöllöt, pähkinänakkeli ja pähkinähakki. Tilhen esiintyminen riippuu vahvasti pihlajan marjasadosta. co m 3 6 7 2 5 1 7 8 5 6 4 9 8 5 5 2 4 4 3 8 5 4 6 7 9 3 A R M A S K S I I T A R A L I A R O S A K A I N T O S I S A R S T A N V N T O K I L A S S E A S L A I L T A M A T A S T A S I O U T A R A A K A M A A R L U N N A S O L I L L E A A S I O U S A A R A I V O I T T A A K I R S I S U H D E U I A K I T T R A A N I T O T I T I K U P I H K A I K A R O S D A E I N E S K T P O K A L I A M A R P O J A O A L B A T A K A U I T T E A L O K E J A S O N S O T K A A D A T R A S I T E K I S S S I I R R E K I T T A L I A E N S I K A A K A O J A S S E R A S P I R A A T V uodet eivät ole veljet keskenään. Omassa pihapiirissä ei ole pihlajaa, mutta muita marjoja ja omenoita on. ais ud ok u. Joka vuosi jännityksellä odotan, tulevatko tilhet. Jos marjasato on heikko, ne saattavat lähteä jopa Välimeren maisemiin. Muista omenoista vastaavia tappeluita ei käyty. Hyvää vaellusta on tiedossa esimerkiksi silloin, jos pesinnät ovat onnistuneet tai vaikkapa pähkinävuosi on ollut hyvä. Jostain kumman syystä erityisesti yksi omena oli niin suosittu, että sen herruudesta käytiin painokkaita keskusteluja. Tervetuloa, tilhet! TI TI TYY Anna-Liisa Blomberg anna-liisa.blomberg@demokraatti.fi de_30092021_72.indd 73 22.9.2021 11.21. Viime vuonna kotipihan omenasato ei ollut kaksinen ja rastaat imuroivat hyvin aikaisessa vaiheessa puskiin jääneet marjat nokkiinsa. Mitä isompi sato, sitä runsaampina määrinä ja sitä myöhempään linnut viipyvät ravinnon turvin pohjoisessa. 73 Demokraatti SUDOKUN RATKAISU 35 86 92 14 7 96 74 31 25 8 24 17 85 96 3 89 35 67 42 1 61 49 23 78 5 57 21 48 63 9 43 98 16 57 2 12 53 74 89 6 78 62 59 31 4 RISTIKON 15/2021 RATKAISU 2.9. Onnea voittajalle! Vaikeusaste: (c ) Ar to In ka la ww w
Vanhempani olivat opettajia, ja talo oli täynnä kirjoja. Luen paljon englanninkielistä runoutta. Ehkä suosikkini niistä on Evelyn Waughïn Brideshead Revisited Mennyt maailma. Tällä hetkellä demokratian tulevaisuus on akuutti kysymys, kun autoritääriset järjestelmät ovat selkeästi vahvistuneet. Kiinnostavaa, että hän kirjoittaa loppusoinnuilla, mikä on nykyään harvi naista. Seinät olivat täynnä kirjahyllyjä, eivätkä ainoastaan seinät, vaan kirjapinoja oli pitkin lattioita. Politiikan kirjahylly 1 3 2 Minulla oli hyvin kirjallinen lapsuudenkoti, ja opin lukemaan nelivuotiaana. Tietoisuus ympäröivästä maailmasta kehittyi hyvin varhain ja siinä samalla myös tietynlaiset huolet ja ahdistukset. On toki sellaisia romaanejakin. Vaikka olen ollut puhetyöläinenkin, puhekin on minulle aluksi tekstiä. Koko elämäni on ollut voimakkaasti kirjallinen. Tästä lähti tietysti jo varhain sellaiset pikkuvanhan lapsen ainek set liikkeelle. Jälkiviisaasti ajatellen lapsuuteni jäi sen takia varsin lyhyeksi. Sanomalehdethän on kirjoitettu aikuisille, ja kun lapsi lukee niitä, on siellä paljon asioita, joiden merkitystä lapsi ei tiedä, ja ne saattavat helposti aktivoida huolia ja pelkoja. Tämä filosofi Ludwig Wittgensteinin elämäkerta on ollut minulla pitkään, mutta nyt vasta aloin lukea sitä. 74 Demokraatti Teksti ja kuva Nora Vilva Teksti ja kirjallisuus elämän perusvoimina Helsingin kaupunginvaltuutettu Pekka Sauri (vihr) hakee kaunokirjallisuudesta sanataidetta. Etenkin runoja. Minulle oli tyypillistä, että en hirveästi kysellyt vanhemmiltani vaan yritin selvittää asioita itse. Se on kauneinta kieltä, mitä on kirjoitettu millään kielellä, minkä tiedän. Ray Monk: Ludwig Wittgenstein – The Duty of Genius Wendy Cope: Making Cocoa for Kingsley Amis Daron Acemoglu, James A. Haen kaunokirjallisuudesta sanataidetta, jossa kirjailija käyttää sanoja kuten maalauksessa tai musiikissa. Luen samoja kirjoja uudestaan. Robinson: The Narrow Corridor Jos olen tutustunut kirjailijaan tai tutkijaan hänen tuotantonsa kautta, ja jos se on tullut minulle merkitykselliseksi, yleensä haluan lukea myös hänen elämästään. Se ei ole hirveän yleistä. Ikään kuin kirjoitan sen ensin mielessäni ja tulostan sitten puheena ulos. Kyllähän kaikki pystyvät juttuja kertomaan, mutta se ei ole sanataidetta. Teksti ja kirjallisuus ovat aina olleet elämäni perusvoimia, jotka ovat määrittäneet persoonallisuuttani ja minuuttani. Jos en ymmärtänyt jotakin sanaa, kävin katsomassa sen tietosanakirjasta. Runous on sanataidetta, mutta haen sitä samaa romaanikirjallisuudesta. Kirjat olivat kodin sisustuksen peruselementti. Aloin jo pikkulapsena lukea sanomalehtiä. Kuusivuotiaana luin uutisia Kuuban kriisistä ja spekulointeja siitä, tuleeko kolmas maailmansota. 1 2 3 de_30092021_74.indd 74 22.9.2021 10.13. Cope on osittain humoristi ja osittain ei ollenkaan. Olen sekä lukija että kirjoittaja. Ajankohtainen kirja pohtii, miksi vapaus ku koistaa joissakin valtioissa, mutta toiset taas vaipuvat autoritäärisyyteen tai anarkiaan
Ne, joilla on kotipaikka ulkomailla, äänestävät Etelä-Suomen vaalipiirissä. Vaalissa otetaan huomioon kaikki 21.2.2022 mennessä perille tulleet palautuskuoret. Eri vaaliliitot eivät saa tehdä liittoa keskenään. päivään klo 16:00 mennessä. Lisätietoja voi pyytää sähköpostitse vaalit@tradeka.fi. Tradeka maksaa posti maksun. Osuuskunta Tradekan jäsenille Osuuskunta Tradekan edustajiston vaalit helmikuussa 2022 Vaaliaika Osuuskunnan hallituksen päätöksen mukaisesti Osuuskunta Tradekan edustajiston vaalit järjestetään 1.–15.2.2022. Valitsijayhdistykset voivat asettaa enintään puolitoista kertaa niin monta vaalikelpoista Osuuskunnan jäsentä ehdokkaiksi vaaleissa kuin vaalipiiristä valitaan jäseniä edustajistoon. 09-766 429 www.tyovaenperinne.fi Työväenliikkeen kirjasto tsl.fi Koulutetut ammattilaiset, asiantuntijat ja esimiehet alaan katsomatta. • Länsi-Suomeen kuuluvat: Varsinais-Suomi, Satakunta, Vaasa ja Ahvenanmaa ja vaalipiiristä valitaan 17 edustajaa. Vaaliliitossa voi olla enintään kolme valitsijayhdistystä. Sillä sinun työsi on tärkeä jytyliitto.fi YHTEYTESI EUROOPPAAN: Suomen S&D-mepit Miapetra ja Eero! Tilaa uutiskirjeet ja ollaan yhteydessä: www.miapetra.fi www.eeroheinaluoma.fi @miapetrakumpula @eeroheinaluoma Nimetön 4 1 21.9.2021 18.27. Vaaliliitot Valitsijayhdistykset voivat halutessaan muodostaa vaaliliiton saman vaalipiirin valitsijayhdistysten kanssa. Nämä 5 vaalipiiriä on muodostettu Suomessa valtakunnallisissa vaaleissa käytössä olevista vaalipiireistä alla olevan mukaisesti. Äänestysaineisto äänestysohjeineen postitetaan kaikille Osuuskunta Tradekan jäsenille ennen vaalin alkua. Kustakin vaalipiiristä valitaan yhtä monta varaedustajaa kuin varsinaisia jäseniä valitaan. Vaaliliitto perustetaan valitsijayhdistysten välisellä kirjallisella sopimuksella. Vaalipiirit Osuuskunnan vaalit käydään viidessä vaalipiirissä Etelä-Suomi, Länsi-Suomi, Keski-Suomi, Itä-Suomi ja Pohjois-Suomi. Vaalin toteuttaminen Vaalit toteutetaan postija sähköisen äänestyksen yhdistelmänä. Valitsijayhdistys voi olla mukana vain yhdessä vaaliliitossa. Vaali järjestyksen mukaan Osuuskunnan jäsen voi liittyä vain yhden valitsijayhdistyksen jäseneksi. Osuuskunnan jäsen on äänioikeutettu vain siinä vaalipiirissä, johon kuuluvassa kunnassa jäsenellä on kotipaikka. Äänioikeutetut Osuuskunta Tradekan vaalijärjestyksen 2 § mukaisesti vaalissa ovat äänioikeutettuja kaikki Osuuskunnan jäsenrekisteriin 31.12.2021 mennessä merkityt Osuuskunta Tradekan henkilöja yhteisö jäsenet. • Etelä-Suomeen kuuluvat: Helsinki, Uusimaa, Häme ja ulkomailla asuvat ja vaalipiiristä valitaan 17 edustajaa. Sähköinen äänestys päättyy 15.2.2022 kello 24.00. Edustajistoon valittavien lukumäärä Osuuskunnan hallituksen päätöksen mukaisesti edustajistoon valitaan 75 jäsentä ja 75 varajäsentä. • Keski-Suomeen kuuluvat: Pirkanmaa ja Keski-Suomi ja vaalipiiristä valitaan 14 edustajaa. Postiäänestys päättyy tiistaina 15.2.2022, johon mennessä palautuskuoren pitää olla jätetty postiin. Vaalikelpoisuus Osuuskunta Tradekan vaalijärjestyksen 3 § mukaan vaalikelpoisia vaalissa ovat kaikki 18 vuotta täyttäneet Osuuskunnan henkilö jäsenet, jotka eivät ole vajaavaltaisia, Osuuskunnan palveluksessa, Osuuskunnan hallituksen nimittämänä ja jotka on hyväksytty Osuuskunnan jäseneksi 31.10.2021 mennessä. Postivaalissa äänestyslippu palautetaan aineiston mukana olevassa palautuskuoressa Tradekan vaalilautakunnalle. Ehdokasasettelu tapahtuu sähköisen ehdokasasettelujärjestelmän kautta: https://tradeka.editaprima.fi/ehdokasasettelu. Vaalilautakunta Vaalin toteuttamista varten Osuuskunnan hallitus on asettanut vaalilautakunnan, jonka puheenjohtajana toimii Ilkka Sepponen ja sihteerinä Osuuskunta Tradekan vastuullisuusjohtaja Satu Niemelä. Vaalitiedotus Virallinen vaalitiedotus tapahtuu sivun www.tradeka.fi/vaalit kautta. • Itä-Suomeen kuuluvat: Kaakkois-Suomi ja Savo-Karjala ja vaalipiiristä valitaan 16 edustajaa. Ehdokasasettelu Osuuskunnan vaalijärjestyksen mukaan ehdokkaita vaalissa voivat asettaa vähintään viiden (5) vaalipiirissä äänioikeutetun Osuuskunnan jäsenen muodostamat valitsijayhdistykset. Ehdokkaiden ilmoittaminen Valitsijayhdistyksen tulee ilmoittaa ehdokkaaksi asettelujärjestelmän kautta ehdokkaat vaalilautakunnalle joulukuun 17. • Pohjois-Suomeen kuuluvat: Oulu ja Lappi ja vaalipiiristä valitaan 11 edustajaa. Lisätietoja Lisätietoja Osuuskunnan vaaleista löytyy osoitteesta www.tradeka.fi/vaalit. Helsingissä 2.9.2021 Osuuskunta Tradekan vaalilautakunta Lue lisää edustajistovaaleistamme www.tradeka.fi/vaalit www.pau.fi www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 Sörnäisten rantatie 25 A, 00500 Helsinki p
sy ys ku ut a de_30092021_001.indd 1 22.9.2021 11.56. Miksi tästä on niin vaikea puhua. SEKASIN Nuori tarvitsee kuuntelijaa MAAHANMUUTTAJA Tyytyväinen veronmaksaja HOITAJAT Pako alalta 30.9.2021 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI 17 /2 1 Vaihtoehto ina nollakasvu tai työperäise n maahanm uuton lisääminen . Ratkaisu rajan takana KASVIS RUOKA BUUMI TEEMA Trendiruokaa PAL.VKO 2021-41 00 74 43 -2 11 7 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 17 • 20 21 / 30