Demokraatti 31.3.2022 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

de_31032022_001.indd 1 de_31032022_001.indd 1 22.3.2022 11.28 22.3.2022 11.28. Silti ydinaseista ei uskalleta luopua. m aa lis ku ut a PELOTE TEEMA: Ydinsota olisi totaalinen tuho. 31.3.2022 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI 6/ 22 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 6 • 20 22 / 31 . PAL.VKO 2022-15 00 74 43 -2 20 6 HÄMÄHÄKKI Herttaiset karvapallot LAKKO Pelottava esimerkki HINTALAUKKA Kuka tippuu kyydistä YDINASEIDEN AINOA TODELLINEN KÄYTTÖTARKOIT US ON OLLUT PELOTTAMINEN
tsl.fi YHTEYTESI EUROOPPAAN: Suomen S&D-mepit Miapetra ja Eero! Tilaa uutiskirjeet ja ollaan yhteydessä: www.miapetra.fi www.eeroheinaluoma.fi @miapetrakumpula @eeroheinaluoma www.pau.fi www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 Sillä sinun työsi on tärkeä jytyliitto.fi Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva www.turva.fi de_31032022_002.indd 1 de_31032022_002.indd 1 22.3.2022 11.51 22.3.2022 11.51
MAALISKUUTA 2022 / ILMESTYY JOKA TOINEN TORSTAI TALOUS YDINASE VAIKUTTAVUUTTA Askel taakse, kaksi eteen. Byrokratia on hyväksi. Radioaktiivista sapelinkalistelua. KASVO ILMIÖ TEEMA de_31032022_03.indd 3 de_31032022_03.indd 3 23.3.2022 9.04 23.3.2022 9.04. 3 Demokraatti 6/ 22 32 14 53 POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI / 31
www.demokraatti.f i Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. 24 UPM vs. Va. Ka nn en ku va : iS to ck , ku va nk äs itt el y A rja Jo ki ah o Hyppyhämähäkki saalistaa kuin kissa – ja osaa myös lentää. 6/ 22 POLITIIKKA KULTTUURI Pääkirjoitus: Vaaran vuodet Viikon kuva: Inflaatiolaukka Pätkät: Meiltä ja muualta Mikä meno: Marko Varajärvi D-analyysi: Ei vain palkka D-ilmiö: Euron vuoristorata Saksa: Politiikan täyskäännös Lakko: Pelottavat merkit Työelämä: Alipalkkaus kuriin Vallan laidalta: Suvi-Anne Siimes Kuvataide: Oudot tilat ja esineet Kirja: Lumoava hyppyhämis Teatteri: Rakkautta sillan luona Elokuva: Tuntematon hoitaja Kirjavisa: Epäeettisyyttä Kolumni: Rolf Bamberg Mielipiteet Ristikko Ti ti tyy Politiikan kirjahylly: Sami Kuusela IHMINEN JA ELÄMÄ D-kasvo: Niina Alho Kolumni: Liisa Rohweder Kasvot peilissä: Katja Syvärinen Kaikki ei ole sitä miltä näyttää. päätoimittaja: Rane Aunimo, 09 7010 553 Toimituspäällikkö: Heikki Sihto, 09 7010 516 Toimittajat: Simo Alastalo, Rolf Bamberg, Anna-Liisa Blomberg, Mikko Huotari, Johannes Ijäs, Marja Luumi Ulkoasu: AD Arja Jokiaho, Kuvatoimittaja Timo Sparf Valokuvaaja: Nora Vilva Levikkipäällikkö: Nina Lindén Markkinointipäällikkö / ilmoitukset: Sari Ojala, 09 7010 522 Kustantaja: Kustannus Oy Demokraatti Painopaikka: PunaMusta Oy, Joensuu Aikakausmedia ry:n jäsen Käyntiosoite: Siltasaarenkatu 18–20, C-rappu, 6. 4 Demokraatti Seuraa meitä myös somessa. kerros, 00530 Helsinki Postiosoite: PL 338, 00531 Helsinki Uutistoimitus: 09 7010 555 toimitus@demokraatti.fi Sähköpostit: etunimi.sukunimi@demokraatti.fi Ilmoitukset: ilmoitukset@demokraatti.fi Tilaajapalvelu: 09 7010 500, klo 9–15 tilaajapalvelu@demokraatti.fi Puhelinvaihde: 09 7010 41 Seuraava numero ilmestyy 13.4. PAPERILIITTO Pelottava toimintamalli 44 HYPPYHÄMÄHÄKKI Kahdeksan silmän lumo + TEEMA Ydinaseet 53 5 6 8 11 12 14 20 24 27 31 32 38 39 40 44 46 48 50 52 61 72 73 74 de_31032022_04.indd 4 de_31032022_04.indd 4 23.3.2022 11.06 23.3.2022 11.06. Perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895
Maailman edessä yksi huoli on vain korvautunut vielä suuremmalla. Kesän korvalla luultavasti tiedämme, mihin suuntaan Suomi kallistuu. de_31032022_05.indd 5 de_31032022_05.indd 5 23.3.2022 9.11 23.3.2022 9.11. V enäjän hyökkäyssota Ukrainassa sinetöi viimeistään sen, että kuluva hallituskausi jää historiaan täysin poikkeuksellisena aikakautena. Valon kajastamiseen on uskottava tai tehtävästä katoaa mieli. 5 Demokraatti Rane Aunimo va. Edes korona ei ole kadonnut minnekään rajoitusten purusta huolimatta. Muuttuneessa maail mantilanteessa katseen luominen kauemmas on yhtä aikaa lohdullista ja haastavaa. TILANNE ON, mikä on, ja sen kanssa on tultava toimeen. Moni hautautuu perinteisen ja sosiaalisen median tauottomaan rintamauutisointiin, vaikka se tekeekin pahaa. Kaikkein vanhimmilla on yhteys 1940-luvun sotiin. Isät ja äidit surevat pienten lastensa ja heidän tulevaisuutensa puolesta. Monia ahdistaa ja ymmärrettävästä syystä. Samassa yhteydessä mietitään jo askelmerkkejä myös vuoden päässä siintäviin eduskuntavaaleihin. Miltä maailma näyttää juuri nyt heidän silmillään. Tappamiselta ja kuolemalta. Senkin päätöksen kanssa pitää elää. Vaaran vuosia ei voi verrata lähihistoriassamme oikein mihinkään, ei ehkä edes Neuvostoliiton hajoamiseen ja 1990-luvun lamaan, koska tulevaisuus näyttää juuri nyt avoimen huolestuttavalta hyvin monesta näkökulmasta. päätoimittaja rane.aunimo@demokraatti.fi Twitter: @raneaunimo Vaaran vuodet Pääkirjoitus TILANTEEN KANSSA ON TULTAVA TOIMEEN. Myös Nato-keskustelua käydään tilanteessa, jota kukaan ei toivonut: kriisin keskellä. Joku toinen panee kaikki kanavat kiinni, kun ei jaksa enää surra. Hallitus on käynnistänyt uuden selonteon valmistelun Suomen ulkoja turvallisuuspolitiikasta ja huoltovarmuudesta, mutta siinä ei tehdä esitystä Suomen Nato-jäsenyydestä. Joskus muutoin pelkästään Rinteen hallituksen vaihtuminen Marinin hallitukseen 2019 vain puoli vuotta hallituksen muodostamisesta riittäisi kriisin merkiksi aikakirjoihin, mutta alkusoiton jälkeen elämä onkin tarjonnut meille seuraavaksi koronan ja vielä vihamielisen valloitussodankin vain tuhannen kilometrin päässä Suomesta, Euroopassa. Liian usea nuori on jo menettänyt opiskeluvuosiensa ainut laatuisuuden, eikä kadotettua aikaa saa takaisin. SDP:n puoluevaltuusto kokoontuu huhtikuun alussa sääntömääräiseen kevätkokoukseensa, ja aihe on tapetilla sielläkin
6 Demokraatti V iik on ku va D PA / Si na Sc hu ld t de_31032022_06.indd 6 de_31032022_06.indd 6 22.3.2022 17.47 22.3.2022 17.47
Sähkö, kaasu sekä bensiini ja diesel ovat monessa maassa ennätyshinnoissa. Ukrainan sota on kiihdyttänyt entisestään kuluttajilta karkuun hölkkäävää inflaatiota. de_31032022_06.indd 7 de_31032022_06.indd 7 22.3.2022 17.47 22.3.2022 17.47. 7 Demokraatti VAIN TAIVAS RAJANA. Valtaosa inflaatiosta tulee nyt kallistuvan energian hinnoista
TIMO HARAKKA TWITTERISSÄ Microsoft vahvis taa uskoa Suomeen investointiympäris tönä. Kunhan sitä ensin löytyisi vähän enemmän sopimuspöydissä keskenään rähiseviltä työmarkkinaosapuolilta. Lähihoitajista eläkkeelle on siirtymässä noin 18 300 henkilöä, sairaanhoitajista noin 12 700 henkilöä ja peruskoulun yläluokkien ja lukion opettajista noin 13 400 henkilöä kymmenen vuoden aikana. Pohjoismaisen hyvinvointivaltion mallin lisäksi Suomi voisi rakentaa vientituotteen luottamuksesta. Suomi listattiin jo viidettä vuotta peräkkäin maailman onnellisimmaksi maaksi. Kunta-alan tuore ennuste kertoo, että suurin osa tulevien vuosien eläkkeelle jäävästä joukosta muodostuu suurimmista ammattiryhmistä, kuten hoitajaja opettaja-ammateista. Eläkejohtaja Eija Korhosen mukaan eläköitymistahti haastaa työnantajat miettimään, miten lähtijöiden tilalle pystytään houkuttelemaan uusia osaajia. Mukana vertailussa oli 150 maata. Työtä, vihreää siirtymää ja digitalisaatiota isossa paketissa. Kansalaisten haastattelujen lisäksi kyselyssä vertaillaan muun muassa bruttokansan tuotetta, terveyttä sekä sekä vapautta tehdä valintoja. Valtiolta eläkkeelle siirtyy yhteensä 35 ja kirkolta 39 prosenttia nykyisistä työntekijöistä. Hän sanoo esimerkiksi lähihoitajilla olevan nyt vara valita, missä he haluavat työskennellä. Kunta-alalta on siis siirtymässä eläkkeelle kymmenen vuoden kuluessa noin kolmannes nykyisistä työntekijöistä. Ja investointeja, jotka hyödyttävät energian tuotannossa sekä luovat työpaikkoja. H el si ng in yl io pi st o Microsoftin data keskusalueen investointi on kenties Suomen historian suurimpia #ICT alalla. Esille nousi vastaajien luottamus julkisiin toimijoihin. Lähes neljännes kunta-alan nykyisistä työntekijöistä siirtyy vanhuuseläkkeelle kymmenen vuoden sisällä, kertoo työeläkeyhtiö Kevan laatima eläköitymisennuste. Lisäksi kymmenen vuoden sisällä kunta-alalla arviolta joka kymmenes siirtyy työkyvyttömyyseläkkeelle. Sama tulos tuli vajaa vuosi sitten julkaistussa 11 maan vertailussa, jossa suomalaisten luottamus valtiojohtoon ja terveydenhuoltoon oli paras. NIINA MALM TWITTERISSÄ TYÖELÄMÄ Vuonna 1987 syntyneistä alemman korkea-asteen tutkinnon suorittaneilla maksuhäiriömerkintä oli 1,4 prosentilla, ilman tutkintoa olevista oli maksuhäiriömerkintä KOLMANNES KUNTAALAN NYKYISISTÄ TYÖNTEKIJÖISTÄ SIIRTYY ELÄKKEELLE KYMMENEN VUODEN KULUESSA. TYÖVOIMAPULA KALVAA kunta-alaa monelta suunnalta. 8 Demokraatti PÄTKÄT HOKSAUS Lisää luottamusta Eläköitymistahti haastaa kunta-alan V IIK O N LU KU 46 prosentilla. Alexei Cruglicov de_31032022_08.indd 8 de_31032022_08.indd 8 22.3.2022 16.49 22.3.2022 16.49. MATIAS MÄKYNEN TWITTERISSÄ Suomeen kannattaa investoida
Heille esitettiin seuraava kysymys: Tuleeko Suomen liittyä Pohjois-Atlantin puolustusliiton (Nato) jäseneksi. 9 Demokraatti PARI VALITTUA SANAA Yllättävä pari Batman Putman Supersankari Antisankari Hyvät jälki viisastelijat, Muistakaa, että jälkiviisaudessa on imelä sivumaku. Venäjä työntää länteen VENÄJÄN HYÖKKÄYS Ukrainaan käänsi nopeasti suomalaisten Nato-kannat. Iltalehden parin viikon takaisessa kyselyssä 57,4 prosenttia demarivaikuttajista kannattaa Suomen liittymistä sotilasliitto Natoon. Nyt ei ole vielä oikea aika antaa tuomioita. Taloustutkimuksen Ylelle toissa viikolla tekemän kyselyn mukaan 62 prosenttia vastanneista haluaa Natoon, 16 prosenttia vastustaa ja viidennes miettii vielä kantaansa. Sukupuoli ei vaikuttanut merkittävästi SDP:n kannattajien vastauksiin. Nuorista 80 prosenttia kannattaa jäsenyyttä. Ehkä meillä aikanaan puhutaan suomettumisen myöhempien aikojen versiosta suhtautumisessa Putinin Venäjään, mutta sitten siihen samaan on sorruttu 2000-luvulla myös monessa muussa maassa. Historioitsijat aikanaan kertovat, olivatko päätökset hyviä tai huonoja, oikeita tai vääriä. Maailman politiikan käänteiden näkeminen tai ennustaminen on verrattavissa talouden taantumiin. Kyselyyn vastasi 296 demarivaikuttajaa, mukana on SDP:n puoluekokousedustajia, puoluevaltuuston jäseniä, kansanedustajia ja piirihallitusten jäseniä. Niissä sanonta taitaa mennä, että taloustieteilijät ovat ennustaneet kymmenestä viimeisestä toteutuneesta taantumasta 13 oikein. TURVALLISUUSPOLITIIKKA NATO Optiosta tuli prosessi SUOMELLA OLI ennen optio, jonka mukaan olimme Naton ovella odottamassa, josko joskus haluaisimme mennä sisään. Viime viikkoina on urakalla lyöty istuvia ja menneiden vuosien poliitikkoja: miksi ette nähneet, miksi toimitte Venäjän kanssa, miksi ette pysäyttäneet Putinia kun siihen oli mahdollisuus… Helppo nyt kritisoida, mutta harvassa ovat ne poliitikot, tai nyt poliitikkoja arvostelevat, jotka oikeasti tiesivät, kuinka pitkälle Putinin Venäjä voi mennä vallanhalussaan. Hyvät jälkiviisastelijat, politiikkaa tehdään ajassa. NATO NATO de_31032022_08.indd 9 de_31032022_08.indd 9 22.3.2022 16.49 22.3.2022 16.49. Vastausvaihtoehdot olivat kyllä tai ei. Käytännössä Suomessa on menossa prosessi, jossa valtiojohdon toimesta pohditaan maamme ulkoja turvallisuuspoliittista linjaa sekä puolustusyhteistyön syventämistä. Etenkin SDP:n nuoremmat vastaajat, 18–35-vuotiaat, suhtautuvat selvästi vanhempia positiivisemmin jäsenyyteen. Myös SDP:n kannattajien näkemykset ovat muuttuneet. Ei siis syytä huoleen, prosessi on käynnissä. Vastaavasti 51–65-vuotiaista vastaajista vain kannatus 47 prosenttiin kannattaa Nato-jäsenyyttä ja yli 65-vuotiaista enää 46 prosenttia. Jos jokin on ennustettavissa, se ei ole enää ennustamista, muistuttaa Demokraatin väki. Nyt poliittiseen kielenkäyttöön on ilmestynyt hähmäinen sana ”prosessi”, joka ei oikeasti tarkoita mitään ja jonka alle voidaan kätkeä vaikka mitä valmistelua tai epämääräistä Nato-kannanottoa
Koska koskaan ei ole hyvä aika. 7. VIIKON MEEMI Konstantin Aksenov Kenen joukoissa seisot. Koskaan ei ole hyvä aika korjata miesten ja naisten välistä palkkeroa. Minkä keväällä kukkaan puhkeavan tutun kasvin tieteellinen nimi on tus silago farfara ja ruotsin kielinen nimi hästkov eli hevosenkavio. Koskaan ei ole hyvä aika kiristää koronarajoituksia. Koskaan ei ole hyvä aika miettiä uusia työelämän pelisääntöjä – yhdessä. Koskaan ei ole hyvä aika muuttaa omia luutuneita näkemyksiä. Koskaan ei ole hyvä aika parantaa työnteon kannustimia. Koskaan ei ole hyvä aika hakea Natoon. Mitkä suvut taisteli vat Ruusujen sodassa 1455–1485. Mihin suomalaiseen lintuun viittaa Kalevalassa mainittu sotka, jonka mu nasta maailman sanotaan syntyneen. 6. Missä osavaltiossa pidettiin vuoden 1960 Squaw Valleyn talvi olympialaiset. Koskaan ei ole hyvä aika korjata maatalouden alkutuottajille maksettavia hintoja. Kuka asiantuntija on kuvassa. 5. de_31032022_10.indd 10 de_31032022_10.indd 10 22.3.2022 15.22 22.3.2022 15.22. 9. Koskaan ei ole hyvä aika korjata ulkomaalaisten asemaa Suomessa. Koskaan ei ole hyvä aika miettiä miksi niin moni nuori kokee ahdistusta. 2. 10. Mitä joukkuetta Sergio Gargelli valmentaa jat kossa. 3. Minä vuonna ilmestyi ensimmäinen iPhone. Koskaan ei ole hyvä aika antaa kerjäläiselle rahaa. Koskaan ei ole hyvä aika kysyä toiselta ihmiseltä miten sinulla menee. 10 Demokraatti PÄTKÄT 10 VIS V 1. Millä vuosikymmenellä Eduskuntalo vihittiin käyttöön. Kuka on kristillisde mokraattien eduskunta ryhmän puheenjohtaja. 8. Koskaan ei ole hyvä aika miettiä miksi niin moni kokee yksinäisyyttä. Mikä on Barack Obaman toinen nimi. Koskaan ei ole hyvä aika luopua koronarajoituksista. Koskaan ei ole hyvä aika karsia yritystukia. 4. Kenen joukoissa seisot. Oik eat vas tau kse t: 1) Tel k kää n 2) Suo men mie ste n fut sal maa jou kku ett a 3) Päi vi Räs äne n 4) 193 0lu vul la 5) Viro n ulk opo liit tis en ins titu utin joh taj a Kris ti Rai k 6) Vuo nna 20 07 7) Kal ifo rni ass a 8) Yor kit ja Lan cas ter it 9) Les ken leh den 10 ) Hus sei n NÄRÄSTÄJÄ • Lääkettä poliittisen liikahappoisuuden puutteeseen Koskaan ei ole hyvä aika Koskaan ei ole hyvä aika korjata julkisen sektorin palkkoja
Siinä piti pohtia pohjoisen hankkeiden rahoitusta, ja yksi instrumentti oli EU:n aluekehitysrahoitus. Elämä on nyt Helsingissä, mutta horisontissa, eläkeellä, on ajatus muuttaa taas Meri-Lappiin. Kuntosali on henkisen palautumisen kehto. Vaikka vietin 13 ensimmäistä elinvuottani RuotMikä meno, Marko Varajärvi, TSL:n koulutussuunnittelija. Kyllä pientäkin kuunnellaan, kun osaa hyvin perustella asiansa tärkeyden. de_31032022_11.indd 11 de_31032022_11.indd 11 23.3.2022 9.19 23.3.2022 9.19. Arvostan ideologisen kirkasotsaisuuden asemesta SDP:n halua olla päättävissä pöydissä ajamassa sille tärkeiMarko Varajärvi Koulutususkovainen koulutussuunnittelija. EU-vaikuttamisen varsinainen korkeakoulu oli työni Lapin liiton kehittämisjohtajana. Toki sanojen painoarvo kasvaa, jos takana on paljon asukkaita ja iso jäsenmaksusumma, mutta ei EU voi olla vain suurten valtioiden temmellyskenttä. Itse luotan rationaalisten argumenttien voimaan. Puolueen vaihdon pohdinta ja perustelu itselle oli syväluotaava henkinen prosessi. Se taitaa kuvata lähinnä asennetta, jolla nostan rautaa. Mitä kovempi stressi sen kevyempää on rauta. Opiskelu kannattaa aina. sissa, niin juuret, omat ja vanhempieni, ovat Meri-Lapin mullassa. Kyllä! Itse huomasin, että Suomessa moneen tehtävään vaaditaan loppututkinto. EU-lobbaus taitaa olla sinulle tuttua. Myös Tornionjokilaakson Neuvoston toiminnanjohtajana, 13 kunnan kuntayhtymän johtajana, EU tuli tutuksi etenkin liikennehankkeita lobatessa. Sain tuon kutsumanimen punttisalilla. Noin se menee minun kohdallani. Se oli yksi syy, miksi opiskelin filosofian sekä yhteiskuntatieteiden maisteriksi. Miten pieni toimija pärjää isossa EU:ssa. Koko EU:ta pitää kehittää tasapuolisesti. Työ tähtää etenkin työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksien parantamiseen ja siihen, miten kansallisesti voidaan paremmin vaikuttaa EU-tasolla tapahtuvaan työelämän kehittämistyöhön. Olit vasemmistoliiton puoluesihteeri ja nyt SDP:n jäsen, oliko vaikea liike. Kiirettä. 11 Demokraatti tä asioita, vaikka se välillä vaatii parlamentarismiin kuuluvia kompromisseja. Voimaeläimesi on karhu. Teksti Heikki Sihto Kuva Nora Vilva ja Timo Sparf MITÄ KOVEMPI STRESSI, SEN KEVYEMPÄÄ ON RAUTA. Miksi. Mies voi lähteä Lapista, mutta Lappi ei lähde miehestä. Aloitin alkuvuodesta TSL:ssä, ja päätehtäväni on rakentaa uutta Euroopan unioniin liittyvää koulutuskokonaisuutta. Lopputulema oli selkeä: SDP on poliittinen kotini. Kyllä
Tehy onkin jo puhunut pätkäsopimuksesta, jos se ei pääse tavoitteisiinsa nyt käytävissä neuvotteluissa. TYÖNANTAJAN TUSKAN ymmärtää. Eniten julkisuudessa esillä olleet hoitajajärjestöt haluavat sote-alalle viiden vuoden ohjelman, jolla palkkoja nostettaisiin 3,6 prosenttia vuosittain normaalien sopimuskorotusten lisäksi. Totuus lienee taas jossain osapuolten esittämien lukujen välissä. Mutta kyse on paljon muustakin kuin vain palkasta. Ongelmallinen olisi myös ratkaisu, jossa palkkaohjelma koskisi vain Tehyn ja Superin työntekijöitä. Moni ala – muun muassa vientiteollisuudessa – teki sopimuksensa viime vuodenvaihteessa, jolloin elettiin toisenlaisessa taloustilanteessa. KT:n tarjouksen takana kummittelee epävirallinen Suomen malli ja Elinkeinoelämän keskusliiton koordinaatio. Paljon pelissä TYÖNANTAJAN TARJOUKSEN TAKANA KUMMITTELEE SUOMEN MALLI JA EK:N KOORDINAATIO. KT on tähän saakka esittänyt kunta-alalle samantasoista palkkaratkaisua kuin muille palkansaajille eli noin kahden prosentin palkankorotusta. Kahden prosentin palkankorotuksilla tuskin edes turvattaisiin palkansaajan ostovoiman säilymistä. Jos vastaava korotus tulisi koko kunta-alalle, KT arvioi sen hinnaksi yli 12 miljardia. Kuntaja hyvinvointialuetyönantajat (KT) on puolestaan laskenut, että pelkästään sote-alan palkkaohjelman kustannusvaikutukset olisivat viiden vuoden aikana yhteensä 4,8 miljardia euroa. Aika käy kuitenkin vähiin. Se myös tarkoittaisi, että seuraavia neuvotteluja käytäisiin keskellä vuoden 2023 eduskuntavaalikampanjointia. K unta-alojen neuvottelupöydissä puhutaan jälleen kerran etenkin rahasta. Sen jälkeen on inflaatio kiihtynyt hurjiin lukuihin. Kyse on suurista summista. Kuten aina, neuvottelijat laskevat pöydän eri puolilla palkankorotusten vaikutuksen kovin eri tavoin. Myös muut sopijajärjestöt hakevat tasoltaan samantyyppisiä palkkaratkaisuja. Ja vaikka valtio tulisi jotenkin palkkaratkaisussa apuun – mitä työntekijäpuoli on esittänyt ja KT vastustanut – jää päävastuu rahojen riittävyydestä edelleen kunnille. KT:n ”tarjous” on tosin jo osin vanhentunut. Alueiden alkua helpottaisi, jos niillä ei olisi heti edessä uusia työehtosopimusneuvotteluja. Hoitajajärjestöt ovat laskeneet oman palkkaohjelmansa hintalapuksi vuositasolla 306–353 miljoonaa euroa sisältäen kaikki työvoimakulut. Hyvinvointialueet aloittavat toimintansa ensi vuoden alussa. Palkka, arvostus, työvoimapulan ratkaisu... Raha ratkaisee paljon kunta-alan neuvotteluissa. Se olisi hyvä paikka saada puolueilta tukea tavoitteille. Kyse on isoista rahoista, kun koko kunta-alalla neuvotellaan noin 425 000 palkansaajan työehdoista kuudella sopimusalalla. 12 Demokraatti Heikki Sihto heikki.sihto@demokraatti.fi Kirjoittaja on Demokraatin toimituspäällikkö. analyysi de_31032022_12.indd 12 de_31032022_12.indd 12 23.3.2022 11.13 23.3.2022 11.13. Raha on isossa roolissa muun muassa siinä, missä määrin yhteiskunnassa alan työntekijöiden arvostusta mitataan ja miten jatkossa saadaan houkuteltua uusia tekijöitä työvoimapulasta kärsiville aloille
NOUSUSSA LASKUSSA Lähde: Valtiovarainministeriö Lähde: Veronmaksajat Arvostamme suomalaista työtä. Palkansaaja Pörssiyhtiön toimitusjohtaja de_31032022_13.indd 13 de_31032022_13.indd 13 23.3.2022 9.15 23.3.2022 9.15. Ostovoima Laukkaava inflaatio ja hintojen nousu heikentävät palkansaajan ostovoimaa. Palkkaero on hieman kaventunut, vuotta aiemmin vastaava luku oli 39 työpäivää. Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 D EM O G RA A FI Palkkatasa-arvo kaukana Johtaja ja duunari elävät eri palkkatodellisuudessa. STTK:n selvityksen mukaan pörssiyhtiön toimitusjohtajan palkka on 37-kertainen palkansaajaan verrattuna. G ra fii kk a: A rja Jo ki ah o / Lä hd e: ST TK , 20 22 ! Pörssiyhtiön toimitusjohtajan mediaani päiväpalkka oli 6 339 euroa. Lehden paperi ja painotyö on 100 % suomalaista. Palkansaajan täytyy tehdä 37 työpäivää tienatakseen saman summan, jonka suuren pörssiyhtiön toimitus johtaja tienaa yhdessä päivässä. 13 Demokraatti TKI-rahat Tutkimusja tuotekehitysmenoihin esitetään 300 miljoonan euron lisäystä. Palkansaajan mediaani päiväpalkka oli 170 euroa
14 Demokraatti 14 Demokraatti de_31032022_14.indd 14 de_31032022_14.indd 14 22.3.2022 15.48 22.3.2022 15.48
– Kun ajattelee Ukrainan tilanteen karmeutta, niin talousasioiden pohtiminen tuntuu vähän toissijaiselta, Maliranta toteaa. 15 Demokraatti TALOUDEN TAKAASKELEET Koronan päälle tuli inflaatio ja Ukrainan sota. Syynä on Vladimir Putinin käynnistämä verinen hyökkäyssota Ukrainassa. Teksti Simo Alastalo, Heikki Sihto / Kuvat iStock ILMIÖ T alousasiat eivät Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtajan Mika Malirannan mukaan ole viime aikoina tuntuneet aivan yhtä olennaiselta kuin aikaisemmin. de_31032022_14.indd 15 de_31032022_14.indd 15 22.3.2022 15.48 22.3.2022 15.48. Tämä kaikki näkyy suomalaisen kukkarossa. Demokraatti pyysi Malirannalta näkemyksiä Suomen talouden tulevaisuudesta, joka näyttää pandemian ajalta periytyvän inflaation ja Ukrainan sodan vuoksi epävarmalta
Ongelmana on, että kun ollaan muutostilassa, vaihtoehtoista koordinointimekanismia ei ole ilmaantunut. – On aina ollut niin, että suurten kriisien kuten sotien aikana valtion rooli vahvistuu ja sitten kun sota rauhoittuu valtio taas pienentää rooliaan. – Realiteetit on pystytty huomioimaan koko kansantalouden tasolla ja palkankorotuksia on kyetty koordinoimaan. Korotusten vaikutuksia julkiseen talouteen on etukäteen arveltu suuriksi. Koronasta selvittiin vähemmällä kuin kuviteltiin. Julkinen velka ei voi kasvaa yli kaikkien rajojen. Julkisen talouden rakenteelliset alijäämät ovat edelleen huolestuttava asia, mutta eivät aivan niin akuutti ongelma kuin niiden aikaisemmin ajateltiin olevan. Ei se algebra ole mihinkään muuttunut. Ei Ukrainan sota Suomen taloutta hätkäytä, Maliranta kuitenkin sanoo. Ennemmin pitäisi puhua parametrien muuttumisesta. Kuulisin mielelläni ideoita SUURTEN KRIISIEN AIKANA VALTION ROOLI VAHVISTUU. Malirannan mukaan tässä auttaa kuluttajahintojen pitkään jatkunut maltillinen kehitys, joka on pitänyt reaalitulot kohtuullisina myös matalan talouskasvun vuosina. 16 Demokraatti D-ILMIÖ – Ukrainan sota ei ole niin iso isku Suomen taloudelle. MALIRANNAN MUKAAN pandemia ei tuonut mukanaan talouden paradigman muutosta. Maliranta uskoo, että talouden taka-askelta seuraa kaksi askelta eteenpäin. Siihen on osittain liittynyt alhaiset korot. Tähän ei tarvitse suhtautua pelkästään ideologisesti vaan ihan käytännöllisesti. Malirannan mukaan suomalaisen työmarkkinamallin vahvuus on ollut kyky toimia kriisioloissa. Ei sen tarvitse olla tupo, mutta tupo on yksi keino hoitaa se. Sama kehitys näyttäisi jatkuvan kasvavien puolustusinvestointien ja historiallisten suurten, kansainvälisten Venäjä-pakotteiden myötä myös pandemian hiipuessa. Pitäiskö EK:n palata tupo-pöytään. Suomen Venäjän kauppa on mennyt jo aika pieneksi verrattuna vuoteen 2014 saati 1980-lukuun nähden. – Suomen velkasuhde ei ole tällä hetkellä kauhean paha. Velkaantuneisuus on toki kasvanut, mutta hallitukset ovat Malirannan mukaan pitäneet Suomen julkisen talouden pääosin hyvässä kunnossa. – Käsitys siitä kuinka nopeasti ja vakavasti velkaantuneisuuden nouseminen alkaa vaikuttaa talouden toimintaan on tarkentunut. Tarvitaan joku malli, jossa tapahtuisi koordinointia. Kun inflaatio kiihtyy, se uhkaa pienentää mahdollisten palkankorotusten vaikutusta ostovoimaan. de_31032022_14.indd 16 de_31032022_14.indd 16 22.3.2022 15.48 22.3.2022 15.48. Pandemian myötä valtioiden rooli taloudessa vahvistui. – En ota siihen kantaa. – Ei oikeastaan ole huonompaa aikaa työmarkkinamallin uudistamiselle kuin se, että meillä on pari kertaa vuosisadassa tapahtuva pandemia ja sota Euroopassa. EPÄVAKAASTA TALOUSTILANTEESTA kärsivät parhaillaan käynnissä olevat julkisen sektorin palkkaneuvottelut. – Inflaatiopiikki, joka nyt on meneillään ja tulee jonkun aikaa jatkumaan, tarkoittaa pientä peruuttamista tässä kehityksessä. Meillä on varaa ottaa velkaa aivan eri tavalla kuin joissakin Etelä-Euroopan maissa. Suomalaisilla on kiihtyvästä inflaatiosta johtuen edessään väliaikainen elintason kasvun hidastuminen. – Jos asiat kehittyvät niin kuin ne suurella todennäköisyydelle kehittyvät lähivuosina tai jopa ennenkin sitä, niin reaalitulojen kasvu taas jatkuu. – Mielestäni tässä on kyse aste-erosta. – Markkinat ovat upea järjestelmä, mutta esimerkiksi huoltovarmuutta tai maanpuolustustusta ei voi jättää markkinoiden varaan. – Pikkuisen kärsivällisyyttä toivoisin itse kullekin. Tässä on tärkeämpiäkin asioita murehdittavana kuin jonkun verran nouseva bensan hinta ja elintason kasvun hetkellinen pysähtyminen. Maliranta suhtautuu muutokseen pragmaattisesti
– Vaikka sanotaan, ettei uutta auringon alla, niin uutta on ollut aika pitkäänkin. Jossakin vaiheessa kotitalouksien kertyneet säästöt ja patoutunut kulutus alkaa helpottaa. 17 Demokraatti de_31032022_14.indd 17 de_31032022_14.indd 17 22.3.2022 15.49 22.3.2022 15.49. Sitten on muita kestävämpiä inflaation lähteitä, jotka eivät ratkea yhtä nopeasti. Sen seurauksena pandemian kaltainen häiriö aiheuttaa herkemmin tuotantokapeikkoja ja synnyttää inflaatiopaineita kuin ennen. USEAMMASSA TALOUSPUHEENVUOROSSA väläyteltyä stagflaation, taantuman ja inflaation yhdistelmää, Maliranta ei pidä kovin merkittävänä uhkana. Kyse on lyhyen ja keskipitkän aikavälin häiriöistä, ulkoisista asioista, jotka korjaantuvat. Kun tilanne alkaa normalisoitua, pullonkauloja ryhdytään korjaamaan ja tuotantoketjut alkavat taas toimia. On perusteita olettaa, että inflaatio kiihtyy ja tulee olemaan voimakasta, mutta näköpiirissä ei ole erityisen heikkoa tuotannon kasvun vaihetta mikä johtaisi saman tyyppiseen ongelmaan kuin 1970-luvulla. Häiriötilanne on Malirannan mukaan väliaikainen. – Tilanne on uudenlainen. 17 Demokraatti SUOMALAISILLA ON EDESSÄÄN VÄLIAIKAINEN ELINTASON KASVUN HIDASTUMINEN. – Inflaatiopaine siltä osin alenee. – Öljyn hinnassa tapahtui 1970-luvulla pysyvä muutos ja öljy oli äärimmäisen tärkeä energianlähde. – Yhdysvalloissa syydettiin kotitalouksille tukipaketteja, jonka seurauksena ihmisillä on säästöjä ja kulutusta on patoutunut. kaikilta osapuolilta millä tavalla palkkakoordinaatio tämän tyyppisessä tilanteessa hoidetaan, Maliranta sanoo. – Euroopan keskuspankilla EKP:llä on keinot ja halu suitsia inflaatiota. Nykyisen inflaation taustalla on se, että arvoketjut ovat pidentyneet. Se pahentaa inflaatiota
18 Demokraatti de_31032022_14.indd 18 de_31032022_14.indd 18 22.3.2022 15.49 22.3.2022 15.49. Korotukset voisi Mäkysen mukaan rahoittaa ainakin osittain hintojen nousun nostamilla polttoaineen arvonlisäveron kertymillä. En ole nähnyt tarkkoja laskelmia mitä se maksaisi, mutta kymmenillä miljoonillakin, jota se lisäkertymä todennäköisesti on tuottanut, päästäisiin hyvään alkuun. Hallitus on aikaisemmin tukenut polttoaineiden hinnan vuoksi työssäkäyntiä korottamalla työmatkavähennystä. Pienituloiset eläkeläiset ja sosiaalija työttömyysturvalla olevat hyötyisivät, Mäkynen sanoo. EN TIEDÄ, MIKSI TÄSSÄ TILANTEESSA ANNETTAISIIN RAHAA SUURI TULOISILLEKIN. SDP:n varapuheenjohtaja Matias Mäkynen suhtautuu myönteisesti ajatukseen heikoimmassa asemassa olevien etuuksien indeksikorotuksista. Ministeri Hanna Sarkkinen (vas.) on esittänyt indeksikorotusta kansaneläkkeisiin. – Jos tilanne pitkittyy, on pienituloisten indeksitarkistus seuraava toimi. – Kyllähän pienituloisille olisi tehokkainta kompensoida energian ja polttoaineiden hinnan nousu indeksitarkistuksilla. – Alv-kertymä on suurempi kuin mitä on budjetoitu, joten sitä lisätuloa voisi kohdentaa näihin. Huoli vaikeimmassa asemassa olevista on kuultu myös sosiaalija terveysministeriössä. 18 Demokraatti D-ILMIÖ SUOMEN SOSIAALI ja terveys ry Soste on vaatinut hallituksen kevään kehysriihestä indeksikorotuksia sosiaalietuuksiin hintojen nousun vuoksi. Se TÄSSÄ ON TÄRKEÄMPIÄKIN ASIOITA MUREHDITTAVANA KUIN JONKUN VERRAN NOUSEVA BENSAN HINTA
Fyysisen auttamisen lisäksi aikaisempaa useampi tarvitsee kipeästi myös henkistä apua. Ruotsalaisen esimerkin mukaista kaikille maksettavaa bensarahaa ja veronalennuksia Mäkynen ei siis kannata. Siinäkin on epävarmuutta, sodan ja inflaation vaikutukset ovat epäselviä. Moni yritys, niin Suomessa kuin globaalisti, on sidoksissa Venäjän tuottamiin raaka-aineisiin. Tarvitaanko mahdollisesti jossain vaiheessa myös valtiovallan tukipaketti turvaamaan palkansaajien ostovoimaa. – Tilannetta katsotaan aikanaan kun olemme työnantajien kanssa taas neuvottelupöydässä. Joillakin on ollut varaa kerryttää säästöjä, toisilta on mennyt työt ja rahat. – Ei sopimuksia tehtäessä ollut tietoa nykyisestä inflaatiosta tai Ukrainan sodasta. Haapakoski kertoo saaneensa jäsenyhdistyksistä viestiä, että autolla liikkuminen on monelle työttömälle jo mahdotonta nykyisillä polttoainehinnoilla. Työllisyystilanteen pitäminen hyvänä on tärkeää. Samoja virheitä ei pidä tehdä kuin aikaisemmin eikä leikata koulutuksesta ja tutkimuksesta. Jos Suomi ajautuu syvempään talouslamaan, niin jonkinlaiset veroratkaisut voisivat olla tarpeellisia. Toteutuessaan se vaikeuttaisi entisestään kolmannen sektorin mahdollisuuksia palkata työttömiä – ja sitä kautta myös heikentäisi kolmannen sektorin palveluita. En tiedä, miksi tässä tilanteessa annettaisiin suurituloisillekin rahaa. Aalto pitää yhtenä ikävänä mahdollisuutena talouden stagflaatiota, eli samanaikaisen kiihtyvän inflaation, laman ja korkean työttömyyden kierrettä. Vielä ei ole akuuttia talouskriisiä, mutta uhkakuvat ovat olemassa. – Se on asiallista purnausta. Oma huoleni on, että koko ongelma, apua tarvitsevien määrä, on paljon suurempi kuin nyt on näkyvissä, Haapakoski sanoo. – Mieluummin kohdentaisin, kun meillä on järjestelmiä, joilla kohdennus onnistuu. Hän muistuttaa, että jo nyt moni työtön on taloutensa kanssa vaikeuksissa, etenkin vain työmarkkinatuella tai peruspäivärahalla elävät. Mutta käytännössä valtion väliintulo voi olla vaikeaa, kun Suomessa ei enää tehdä keskitettyjä sopimuksia. Tällä neuvottelukierroksella suuri osa vientialojen liitoista teki sopimuksensa jo alkuvuodesta, jolloin talousnäkymät olivat kokonaan toisenlaiset. – Kun rahat loppuvat, niin karsitko ruuasta, polttoaineesta vaiko lääkkeistä, Jukka Haapakoski kysyy. Nykyisessä tilanteessa Haapakoski pitää huolestuttavana hallituksen suunnitelmia muuttaa kolmatta sektoria koskevaa palkkatukea. JA ENTÄPÄ se palkansaajien ostovoima. Esimerkiksi peruspäivärahaa maksetaan kuukaudessa 742 euroa. Tällaisesta kehityksestä ovat jotkut taloustieteilijät varoittaneet. Haapakoski sanoo monen työttömän elämän menneen sekaisin jo koronan takia. Tuolloin sopimuksiin vaikuttanut iso kysymysmerkki oli koronatilanteen muuttuminen, siihen liittyvät elvystystoimet ja kuinka nuo yhdessä vaikuttaisivat yritysten toimintaympäristöön, Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto sanoo. KUN RAHAT LOPPUVAT, NIIN KARSITKO RUUASTA, POLTTO AINEESTA VAIKO LÄÄKKEISTÄ. 19 Demokraatti kohdentuu hyvin ja on järkevä verrattuna esimerkiksi näihin polttoaineveron alennuksiin, jotka ovat hirvittävän kalliita. – Hallituskauden alun tavoite (75%) on saavutettu, koska mittaustapa muuttui. – Jos jotain hyvää pitää hakea tämänhetkisestä taloustilanteesta, niin onneksi koko maailma ei ole nyt pysähtynyt kuten finanssikriisissä. Nyt vuosi-inflaatioksi arvioidaan vähintään neljä prosenttia. – TKIja koulutuspanostuksista pitää huolehtia, että osaajia riittää ja talouskasvun pohja on kunnossa. TALOUSTILANNE ON hiipuvan pandemian jäljiltä Mäkysen mukaan eriarvoistava. Mitenkä siinä sitten hoidat asioitasi etenkin syrjäseudulla, kun auto on siellä ainoa järkevä kulkuväline. Palkankorotuslinjaksi tuli tuolloin teollisuudessa noin kaksi prosenttia. TYÖTTÖMIEN KESKUSJÄRJESTÖN toiminnanjohtaja Jukka Haapakoski on huolissaan työttömien selviämisestä. Suomen pitää Mäkysen mukaan huolehtia myös talouskasvun pohjasta. Eikä tässä vielä kaikki. Ukrainan sodan vaikutukset pahentavat tilannetta entisestään. Ja vastaa: Valtaosa vientialojen sopimuksista tehtiin 1+1-mallisiksi, eli niistä neuvotellaan jälleen ensi kesän jälkeen. – Asumisesta kun on vaikea säästää, niin sitten vähävarainen tinkii ruuasta ja lääkemenoista. – Esimerkiksi diakoniatyöhön tulee nyt todella nälkäistä väkeä. Aalto näkee nykytilanteessa aineksia laajempaankin talouslamaan, jos esimerkiksi globaalit energiamarkkinat menevät kunnolla sekaisin. Ukrainassa käytävä sota todennäköisesti kiihdyttää inflaatiota vielä tästä lisää. Siitä ja myös työmarkkinatuesta verottaja vie vielä noin viidenneksen. Maaliskuun työllisyystilastojen mukaan työllisyysasteen trendiluku on 74 prosenttia. de_31032022_14.indd 19 de_31032022_14.indd 19 22.3.2022 15.49 22.3.2022 15.49. Elämänhallinta on selvästi vaikeutunut. Hallitus suunnittelee laajaa maatalouden tukipakettia, jolla tuettaisiin muun muassa kallistuvan energian ja lannotteiden takia pulaan joutuneita tuottajia
Jos sota jatkuu, pakolaisten määrän arvioidaan nousevan yli miljoonaan. Venäläisestä maakaasusta on pidettävä kiinni kuitenkin vähintään vuosi, koska Saksassa ei ole vielä nesteytetyn kaasun purkamiseen soveltuvia satamia. Poliisiliitot pelkäävät, että Saksaan pääsee ukrainalaisina sotapakolaisina myös rikollisliigojen salakuljettamia ihmisiä Afrikasta ja Aasiasta. Napanuoramainen riippuvuus venäläisestä energiasta on osoittautunut vakavaksi virheeksi niin poliittisesti, taloudellisesti kuin huoltovarmuudenkin kannalta. SAKSAN PARLAMENTISSA nähtiin pitkiä naamoja liittopäiväedustajien seuratessa kuvaruuduista Ukrainan presidentin Zelenskyin puhetta, jossa hän syytti Saksaa Putinin sodan rahoittamisesta. Levottomuutta synnyttävät myös mediassa toistetut ohjeet, mitä kaikkea olisi hankittava kotivaraksi, jotta selviää kymmenen päivää ilman sähköä, vettä ja kaupassakäyntejä. Ukrainassa lähdetään siitä, että sotapakolaiset palaavat tilanteen rauhoituttua takaisin kotimaahansa. Liittokansleri Olaf Scholz ilmoitti Ukrainan sotaa koskevan hallitusselontekonsa yhteydessä, että armeijaa modernisoidaan välittömästi 100 miljardilla eurolla, ja että puolustusmenoja nostetaan Naton vaatimaan kahteen prosenttiin bruttokansantuotteesta. Kirjoittaja on Berliinissä asuva toimittaja. Kiinnostavaksi tiedustelutoiminnan kohteeksi arvioidaan muun muassa Saksan sähkönsiirtoverkko. Tähän perustuu myös ukrainalaisviranomaisten toivomus, että sotaa paoss a oleville ukrainalaislapsille järjestettäisiin omankielistä opetusta ukrainalaisen opetusohjelman mukaisesti. Saksalaiset näkevät Ukrainan sodan seuraukset konkreettisesti supermarketeissa, joissa ruokaöljyja jauhohyllyt ovat yhä useammin tyhjiä. 20 Demokraatti SAKSA Täyskäännös SAKSA MAKSAA VENÄJÄLLE JOKA PÄIVÄ KAASUSTA, ÖLJYSTÄ JA HIILESTÄ 200 MILJOONAA EUROA. Zelenskyin sanat kolahtivat arkaan paikkaan, ovathan kaikki Gerhard Schröderin (SPD) ja Angela Merkelin (CDU) hallitukset perustaneet energiapolitiikkansa venäläiseen tuontiin ja saaneet politiikalleen myös liittopäivien enemmistön tuen. Erillisrahoituksella hankitaan taisteluhävittäjiä, kuljetushelikoptereita, laivoja, sukellusveneitä, panssarivaunuja, digitaalista välineistöä, rakettijärjestelmiä, ammuksia sekä sotilaille taisteluvarusteita. Ukrainan sota on paljastanut saksalaisen politiikan virheet. SAKSAAN ON tullut Ukrainasta yli 220 000 pakolaista. Saksan kotimaantiedustelu varoittaa puolestaan pakolaisten joukossa mahdollisesti tulevista venäläisistä agenteista. Berliinin senaatti tyrmää poliisien ammattiliittojen vaatimuksen, että tulijat kuvataan ja heiltä otetaan sormenjäljet. Asiantuntijoiden mukaan luku on todellisuudessa suurempi. Naisten koulutus ja töihin lähtö edellyttäisi kuitenkin lapsille päivähoitopaikkoja. Teksti Pertti Rönkkö / Kuva Dumitru Ochievschi P utinin hyökkäys Ukrainaan on murskannut myyttejä Saksan politiikassa. Nord Stream 2 -kaasuputkea presidentti kutsui Saksan Putinin käsiin antamaksi aseeksi. Saksassa spekuloidaan, voisivatko sotapakolaiset tuoda helpotusta monilla aloilla, erityisesti hoitoalalla, vallitsevaan ankaraan työvoimapulaan. Puolustusministeriö ei ole kumonnut maavoimien komentajan Alfons Maisin arviota, että Bundeswehr ei kykene puolustamaan edes Saksaa – puhumattakaan, että osallistuisi vakavasti otettavalla tavalla liittolaistensa auttamiseen. Talousja energiaministeri Robert Habeck (vihr.) hakee korvaavia kaasutoimituksia Qatarista. Liiallinen integroituminen saksalaiseen koulujärjestelmään voisi heikentää heidän mielestään lasten kansallista identiteettiä. Kaikkia tulijoita ei rekisteröidä. Uhkaavaksi muuttunut turvallisuustilanne ja Ukrainan aseapupyyntö paljastivat, että Saksan armeija on luultuakin huonommassa kunnossa. de_31032022_20.indd 20 de_31032022_20.indd 20 23.3.2022 9.48 23.3.2022 9.48. Saksa maksaa Venäjälle joka päivä kaasusta, öljystä ja hiilestä 200 miljoonaa euroa
ALASTON DIKTAATTORI I hmisistä onnettomin on tyranni ja tyranneista onnettomin se, joka on saanut valtion johdettavakseen. Tätä on pidetty yhtenä selityksenä Venäjän armeijan heikolle menestykselle Ukrainassa. Platonin mukaan tyrannin johtama valtio heijastelee hänen sielunelämäänsä. Pelkkää priimaa pukkaa. Putin on samassa kerhossa kuin Romanian Ceausescu, joka kuvitteli kaataneensa karhun, kun puuhun kiivennyt sotilas ampui sen tarkkuuskiväärillään. TODELLISUUDESTA IRTOAVA tyranni ja hänen pelokkaat liehittelijänsä ovat tuomittuja häviämään kenelle tahansa, joka rikkoo harhan, paljastaa valheet ja hirmuteot. Jos totuus huonontaa omia selviytymisen mahdollisuuksia, se jätetään kertomatta. C. Andersenin sadussa myytin murtaja on lapsi, joka huutaa, ettei keisarilla ole vaatteita. Lopulta huutoon yhtyy koko kaupunki. Kun kukaan ei uskalla antaa palautetta, ihminen on korottanut itsensä muiden yläpuolelle ja alkanut uskoa siihen – käsitteet onnistuminen ja epäonnistuminen, hyvä ja huono menettävät merkityksensä. Sama tapahtuu ennen pitkää heidän valtakunnilleen. Johtaja ja hänen maansa mytologisoituvat. H. PUTININ VENÄJÄ on poliisivaltio, jota hallitsevat sisäisen turvallisuuden ammattilaiset. Näin kirjoitti Platon Valtio-dialogissaan 380-luvulla ennen ajanlaskun alkua. fi A la st al on sa lis sa Vi lle Ra nt a Suuret johtajat vajoavat keskinkertaisuuden syvään päätyyn. KGB:n majuri ja myöhemmin turvallisuuspalvelu FSB:n johtaja. Historian tutkiminen väistyy sepittelyn tieltä. Diktaattorin ympärillä on usein valehtelevia keskinkertaisuuksia. Suuret johtajat vajoavat keskinkertaisuuden syvään päätyyn vailla toivoa kehityksestä. Sellainen Putin oli itsekin. Ehdoton valta on yksinäistä ja pakottaa ympärillä olevat pysyttelemään johtajan suosiossa keinolla millä hyvänsä. Liian lahjakkaat ja kunnianhimoiset alaiset putoavat ensimmäisinä. Hän on todellinen orja, pahimman liehakoinnin ja nöyristelyn orjuuttama. Venäjän otteet Ukrainassa tuovat mieleen jääkiekkokaukalossa maaleja tekevän Vladimir Putinin. Toimivan sodanjohdon pitää kyetä itsenäisiin päätöksiin. Vastustajina on entisiä NHL-tähtiä, mutta huterasti luisteleva pappa mättää maaleja oikealta ja vasemmalta. Hallitseva tunne molemmissa on pelko. Kun kaikki valta on yhdellä, hänen asemansa on yhtä aikaa vahva ja haavoittuva. al as ta lo @ de m ok ra at ti. 21 Demokraatti Si m o Al as ta lo sim o. de_31032022_21.indd 21 de_31032022_21.indd 21 21.3.2022 15.29 21.3.2022 15.29. Vahva armeija ja pätevät kenraalit ovat yksinvaltiaalle ja hänen turvallisuuskoneistolleen uhka. Diktatuurissa itsenäisyys ja sen edellyttämät ominaisuudet kuten luovuus, harkintakyky ja pelottomuus ovat vaarallisia
Valtaosa yhden vanhemman perheiden lapsista on eroperheiden lapsia. 22 Demokraatti Hyvä ero KOLMASOSA LAPSISTA ELÄÄ YHDEN VANHEMMAN PERHEESSÄ JOSSAIN VAIHEESSA ELÄMÄÄNSÄ. – Hyvin hoidettu ero saattaa jopa parantaa lasten elämää, koska lapsi aistii herkästi, että vanhemmat eivät ole onnellisia yhdessä, se vaikuttaa lapseen, hän muistuttaa. Erityisesti lasten kannalta on tärkeää, että vaikeassa erossa on tukea tarjolla vanhemmille, koska lapsella on oikeus molempiin vanhempiin, hän sanoo. Lapsista voi kuitenkin tulla erossa pahimmillaan kiistakapuloita ja vallankäytön välineitä, Filatov sanoo. – Ylitsepääsemättömissä tilanteissa on tärkeää rohjeta hakea apua, hän painottaa. Panostus kannattaa, koska se auttaa kannattelemaan loppuelämää. – Palveluiden saatavuuteen ja saavutettavuuteen tulee satsata. AVIOERO de_31032022_22.indd 22 de_31032022_22.indd 22 22.3.2022 15.14 22.3.2022 15.14. Tarja Filatovin mukaan maahanmuuttajien tietoisuus – olipa syy maahanmuuttoon mikä tahansa – eroauttamisen palveluista on melko vähäistä. Hyvin hoidettu ero saattaa jopa parantaa lasten elämää. Avioero ei kuitenkaan ole elämän loppu, vaan se voi olla uuden hyvän alku, Filatov painottaa. Teksti Demokraatti / Kuva iStock E nsija turvakotien liiton puheenjohtaja, kansanedustaja Tarja Filatov (sd.) muistuttaa eroperheiden tuen tarpeesta. TÄMÄN VUODEN eroseminaarin teemana on maahanmuuttajuus. – On tärkeää, että tuetaan kaikkia osapuolia, lapsi tai nuori ei saa jäädä vanhempien kriisien ja byrokratian jalkoihin. – Maahanmuutto on usein stressitekijä, joka vaikuttaa parisuhteeseen, varsinkin jos taustalla on traumaattisia kokemuksia, esimerkiksi sota. Hän muistuttaa, että maahanmuuttajilla eroon voi liittyä epäluuloa tai luottamuspulaa viranomaisia kohtaan, tabuja ja vaikkapa perheen sisäisten asioiden esille tuomisen häpeää. Yhdenvertaiset palvelut maahanmuuttajille on taattava kaikilla hyvinvointialueilla kieli ja kulttuuritaustasta riippumatta. Tällöin siinä on erityisen haastavia elementtejä. – On tärkeä tukea vanhempia siinä, että vaikka he eivät ole enää pariskunta, niin heillä on tärkeä tehtävä vanhempina. Filatov huomauttaa, että lasten ja nuorten näkökulmasta vanhemmuuden tuki eron jälkeen on tärkeää. Aihe on erityisen ajankohtainen Venäjän hyökättyä oikeudettomasti Ukrainaan ja ukrainalaisen äitien sekä lasten paetessa sotaa, Filatov sanoo. Avioerossa ihmisen tunne-elämä on kovilla, mutta tunnekuohujen keskellä on Filatovin mukaan tärkeää etsiä ratkaisuja sen sijaan, että keskittyisi syyllisten etsimiseen. Ensija turvakotien liiton Erofoorumi 2022 -tilaisuudessa puhunut Filatov muistuttaa, että kolmasosa kaikista lapsista elää yhden vanhemman luotsaamassa perheessä jossain vaiheessa elämäänsä. – Eroauttamisessa on tärkeää huomioida perheen kaikki osapuolet, huomioida yksilöllisesti kulttuuriset seikat. Samoin eroauttamista tarjoavissa palveluissa työntekijöillä ei aina ole riittävää osaamista kulttuurisesta kohtaamisesta. Kielen tulkkaus on tärkeää olla saatavilla, koska kyse on hyvin sensitiivisistä asioista
23 Demokraatti Lehti, verkko ja some Energiaa. de_31032022_23.indd 23 de_31032022_23.indd 23 23.3.2022 9.44 23.3.2022 9.44
Teksti Johannes Ijäs / Kuva Getty Images T yöoikeuden emeritusprofessori Seppo Koskinen katsoo, että UPM:n ja Paperiliiton työmarkkinariidan ratkaisemiseksi tarvitaan välityselin. pituus hakee vertaistaan teollisen Suomen historiassa. UPM on saanut pian kaikki perinteiset työntekijätahot vastaansa. Ainakin ulkopuolisena itse ehdottaisin sen perustamista. Tätä juttua tehtäessä Paperiliiton lakko UPM:n tehtailla on jatkunut jo melkein 90 päivää. Hän kokoaisi siihen kokeneita työmarkkinaneuvottelijoita. – Koko yrityskohtaisen sopimisen idea ja ikään kuin malli saa kolhuja tämän pitkittyneen riidan takia. – Nyt on sellainen paikka, että asianomaisten pitäisi huomata se itsekin. 24 Demokraatti ”PELOTTAVA TYÖMARKKINAT Työoikeuden emeritusprofessori pelkää UPM:n ryvettävän koko yrityskohtaisen sopimisen – vaatii välityselintä koolle. – Tämä on pelottava esimerkki yrityskohtaisesta sopimisesta, karhunpalvelus kaikille muille, jotka haaveilevat siitä. Hän ihmettelee voimakkaasti UPM:n toimia. – Nythän Paperiliittoa tukevat jo kansainväliset järjestötkin ja SAK on liittojensa kanssa sen tukena. Eihän tämä ole mikään toivetila siitä, miten paikallinen yrityskohtainen sopimus tehtäisiin. Koskinen toteaakin, että jos halutaan yrityskohtaisia sopimuksia jatkossa tehdä Suomessa enemmän, niitä ei tule, jos ”UPM:n malli” jää kummittelemaan taustalle. Koskinen toteaa, että esimerkki” de_31032022_24.indd 24 de_31032022_24.indd 24 22.3.2022 9.58 22.3.2022 9.58
– Jokaisen tahon on nyt annettava periksi ja tehtävä sovinto ja riideltävä sitten seuraavalla kierroksella ne kysymykset, joista ei nyt saada ratkaisua aikaan. YRITYSKOHTAISEN SOPIMISEN IDEA JA MALLI SAA KOLHUJA TÄMÄN PITKITTYNEEN RIIDAN TAKIA. Siihen Paperiliitto on jo suostunutkin. Ei tässä ole muuta periaatteellista kuin että niin tiukasti pidetään kiinni pienemmistä kysymyksistä eikä päästä ratkaisuun. Koskinen sanoo sen, että kun ratkaisua ei synny, tämä on UPM:lle ja Paperiliitolle molemmille taloudellisesti kova paikka ja myös jo yhteiskunnallekin. Koskisen mukaan ei olisi suuri uhraus UPM:lle jos lähdetään siitä, että lisääntyneestä työmäärästä myöskin maksetaan palkka. Nyt UPM aina kin julkisuuden mukaan on esittänyt työajan huomattavaa pidentämistä neuvotteluissa, ja sitten neuvoteltaisiin siitä, että tapahtuisiko tämä samalla palkalla. de_31032022_24.indd 25 de_31032022_24.indd 25 22.3.2022 9.58 22.3.2022 9.58. Pattitilanteen taustalla on hänen mukaansa kikyn sisältämä työajan pidennys, ja Paperiliitto ei halua tehdä enää uutta samanlaista. UPM:N JA Paperiliiton riitaa on pidetty osin periaatteellisena. Jos asia on vielä pöydällä, UPM:n kannattaisi luopua nyt lisäpalkattomasta tuntien määrän nostamisesta. Kiky-sopimus oli ensimmäinen sopimuskierros, jossa vähennettiin palkansaajien etuuksia. Toimittaja huomautti Pesoselle, että jos työtunteja lisätään, silloin käytännössä palkat leikkaantuvat. Hän toteaa monen yrityksen monipuolistuneen toiminnoissaan, mikä johtaa myös hajonnan lisääntymiseen työehtosopimusasioissa. Siinä mielessä Koskinen ymmärtää, että se haluaa liiketoimintakohtaista sopimista. Koskinen toteaa, että palkansaajapuoli on sitä mieltä, että kiky on mennyttä aikaa ja enää ei tarvitse samanlaisia vastaantuloja tehdä. Koskinen pohtii, mikä vaikuttaa siihen, että ”normaalista työtuntiasiasta” ei päästä ratkaisuun, vaan että siitä on tullut periaatteellinen. Haluamme siihen vähän lisää. Työaika on 34,5 tuntia viikossa. – Jos sen niin haluat laskea ja ajatella, ehkä se sitten on niin, Jussi Pesonen vastasi. Esimerkiksi teknologiateollisuudessa on tapahtunut samaa. UPM:stäkin on tullut monialayritys. On kuitenkin yleinen periaate, että jos työaika lisääntyy, joka tunnista maksetaan palkka. Se näyttää olevan sellainen kysymys, että palkansaajapuoli ei toista kertaa tule siihen näin lyhyen ajan jälkeen myöntymään, Koskinen sanoo. – Aikaisemminhan tes-neuvotteluissa tapahtui niin, että aina tuli jotakin lisää palkansaajille. Koskisen mielestä se ei kuitenkaan ole sitä sen takia, että työnantaja haluaa tehdä useita työehtosopimuksia. – Haluamme taata hyvän vuosiansion. Vanha sanonta on, että laiha sovinto on parempi kuin lihava riita. – Voisikin sanoa, että tämä on se periaatteellinen kysymys, niin kuin se oli kikynkin kohdalla periaattellinen, että lasketaanko käytännössä palkkoja, jos tehdään pidempää työaikaa. Kiky oli tähän mennessä ainoa poikkeus. UPM:n toimitusjohtaja Jussi Pesonen oli helmikuussa MTV:n Asian ytimessä -ohjelman vieraana. – Työnantajankin pitää ymmärtää aina se, miten työntekijäpuoli ajettelee ne periaatteelliset kysymykset. Ei palkkoja leikata, Pesonen sanoi tuolloin. Uskallan itse näin sanoa, että jos haluaa neuvotteluissa tuloksia saada, tuosta UPM:n ei kannata pitää kiinni, Seppo Koskinen pohtii. Jos yhden kerran annettiin kikyssä periksi, ei sitä nyt hetimmiten voi uudestaan vaatia. – On hyvin luontevaa, että tulee erilaiset sopimukset eri toimialoille. 25 Demokraatti Koskinen katsookin, että työriita on kestänyt jo niin kauan, että usko alkaa mennä, että osapuolet kykenisivät riidan ratkaisemaan
Metsäteollisuudessa ja teknologiateollisuudessa kierrosta on käyty yrityskohtaisiin sopimuksiin pyrkien. Vaikea on todellakin ymmärtää, eikö UPM pärjää muuten kuin huonontamalla työehtoja. JOHTAJA HELI PUURA SAK:sta näkee, että UPM ja työnantajaliitto Metsäteollisuus etunenässä ovat halunneet hajauttaa ja pirstaloittaa työehdoista sopimisen mahdollisimman alhaalle – suunnilleen paperikonekohtaisen työehtosopimuksen tasolle. Elorannan mukaan yritykset eivät suin surminkaan halunneet mitään työmarkkinahäiriöitä riesakseen. Teksti Marja Luumi S AK:lainen Paperiliitto ja UPM jatkoivat tätä juttua tehdessä vielä pitkäksi venyneitä sopimusneuvotteluja. 26 Demokraatti ”Ase on näytetty” TYÖMARKKINAT UPM JA METSÄ TEOLLISUUS HALUAVAT HAJAUTTAA TYÖEHDOISTA SOPIMISEN PAPERI KONEKOHTAISELLE TASOLLE. Eloranta antaa kiitosta SAK:laiselle Teollisuusliitolle, joka ”päättäväisesti vähän puristellenkin” sai aikaan sen, että Teknologiateollisuuden työnantajayhdistyksen alle de_31032022_26.indd 26 de_31032022_26.indd 26 22.3.2022 13.43 22.3.2022 13.43. Yrityskohtaisia sopimuksia on saatu aikaan sopimalla, joitakin ”Keitele-keissejä” lukuunottamatta. – Kilpailijat, Stora Enso ja Metsä Group, näkevät, että Suomessa on mitä puolustaa ja investoivat tänne lisääkin. Ase on tavallaan näytetty suomalaisilla työmarkkinoilla ja jossain vaiheessa sitä käytetään. Toisaalta hän näkee, että mekaanisessa metsäteollisuudessa edunvalvonta on entisestään tiivistynyt. – Ilman sitä tällä kierroksella – jos nyt ei olisi ihan veri lentänyt – mutta hiki olisi tullut sopimuksia tehtäessä lukemattomien yritysten kanssa. Nyt yrityskohtaisessa sopimuksessa nämäkin ovat mukana paperissa. SAK:n Eloranta uskoo tämän sopimuskierroksen olevan vasta alkusoittoa tulevasta. Onko se taloudellisesti välttämätöntä, tarpeellista tai viisastakaan, siitä on varmaan eri näkemyksiä, Eloranta pohtii. UPM:n hallituksen puheenjohtaja Björn Wahlroos on tokaissut kirjassaan, että ”tämä maa ei tule muuttumaan ilman kovaa rettelöintiä, ja se tappelu olisi parempi ottaa nyt, kun vielä on jotain pelastettavaa.” Eloranta tulkitsee sanat niin, että UPM on nyt valmis maksamaan suuresta tappelusta. Liiton mukaan niitä on edelleen jäljellä liian paljon. – UPM pyrkii huonontamaan merkittävästi ay-liikkeen toimintaja edunvalvontakykyä yhtiössä hakemalla heikennyksiä nykyisiin työehtoihin. Puura ihmettelee sitä, että tämä ei näköjään käy enää UPM:lle, joka haluaa lisätä selkeästi työnantajan määräysvaltaa kaikessa. Näkemyksen jakaa myös SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta. tuli tarpeeksi yrityksiä yleissitovuuden saavuttamiseksi. Eloranta on kuullut, että monissa sopimuspöydissä on heitelty uhkauksia tyyliin ”jos ette suostu näihin heikennyksiin, me emme tee tessiä ollenkaan”. – Mikään ei takaa, että tilanne pysyy näin rauhallisena. Ja näitä halutaan nyt repiä rikki. MUTTA ONKO ensimmäisen uuden mallin ”härdelli” ollut vasta alkusoittoa tulevasta. Kirjailija Anton Tšehovin sanonta kuuluu, että ”jos ensimmäisessä näytöksessä seinällä roikkuu ase, kolmanteen näytökseen mennessä sillä tulee ampua jotakin”. Eloranta näkee, että uudessa tilanteessa käyty neuvottelukierros saattaa olla harjoittelua tulevaan. Paperiliiton mukaan neuvottelut eivät kuitenkaan ole vielä mainittavasti edenneet, vaikka työnantaja on luopumassa joistain heikennysesityksistään. Tessin säännöt ja määräykset ovat vähimmäisturva, ja työpaikalla niitä koskevat asiat hoidetaan arjessa järkevästi neuvotellen. Tämä oli työnantajajärjestöjen päätös. – Ei siellä mitään hirveän ihmeellistä ole. – On yrityksiä, jotka ovat aiemmin noudattaneet työehtoja yleissitovuuden pohjalta, mutta eivät ole noudattaneet jäsenmaksuperintää tai luottamusmiessopimusta. Järjestäytymisintoa työnantajayhdistykseen lisäsi nopea aikataulu ryhtyä tekemään talokohtaisia tessejä ja talouden nousu. Hän muistuttaa, että työehtosopimus sisältää perusasioita, jotka liittyvät muun muassa palkkaukseen, työaikajärjestelyihin tai sairauslomiin. Hän ihmettelee tätä näkemystä
27 Demokraatti ”Käsittämätön tilanne” SAK vaatii työmarkkinarikollisuutta kuriin ja pelisäännöt selviksi kaikille. TYÖLLISYYS de_31032022_27.indd 27 de_31032022_27.indd 27 23.3.2022 10.39 23.3.2022 10.39
– Ja vaikka keissi menisi oikeuden puitavaksi, työnantaja maksaa rästissä olevat palkat eikä mitään muuta. Tavoitteena on, että palvelu kertoo mahdollisimman selkeästi, miten suomalainen työelämä toimii ja kuinka eri tilanteissa on hyvä toimia. Esimerkiksi Wolt ja Foodora käsittelevät työntekijöitä yrittäjinä, mutta ei niillä palkkioilla mitään yrittäjän vapautta ole, vain vastuita. omaisten toimivallan laajentaminen puuttua paremmin alipalkkaukseen. Tämä on epärehellisille työnantajille pomminvarma bisnes, Eloranta puuskahtaa. SAK YRITTÄÄ saada tietoa lisätyksi työntekijän oikeuksista ja velvollisuuksista. – Työmarkkinarikollisuuden kitkeminen on meille iso teema, Eloranta raottaa jo hieman keskusjärjestön ensi kevään eduskuntavaalien teemoja. Keskusjärjestön työelämän pelisäännöt -sivusto on rakennettu erityisesti nuorten ja maahanmuuttajien avuksi. Hallituksen 110 miljoonan euron työllisyystoimiin kuuluu työsuojeluviranTÄMÄ ON EPÄREHELLISILLE TYÖNANTAJILLE POMMINVARMA BISNES. 28 Demokraatti TYÖLLISYYS Teksti Marja Luumi / Kuvat iStock P alkansaajakeskusjärjestö SAK näkee, että vaatimus säällisistä työelämän ehdoista korostuu entisestään, kun Suomen työelämä valmistautuu ottamaan vastaan sotaa pakenevia ukrainalaisia. SAK painottaa tehostetun neuvonnan, viestinnän ja valvonnan tärkeyttä, kun on kyse haavoittuvassa asemassa olevista ihmisistä. Mutta jos tällä kevyemmällä menettelyllä olisi mahdollisuus saada enemmän tapauksia haaviin ja rangaistuksen piiriin, sekin olisi ihan hyvä askel, SAK:n puheenjohtaja arvioi. Tähän pitäisi saada selkeytystä ja matalan kynnyksen keino selvittää työntekosuhteen laatu, Puura korostaa. Hyvä näin, mutta riittääkö se, Eloranta kysyy. Eloranta korostaa työnantajan roolia tilanteiden selvittelyssä. Eloranta pitää tilannetta hankalana. de_31032022_27.indd 28 de_31032022_27.indd 28 23.3.2022 10.39 23.3.2022 10.39. – Vaikka Suomi ei näyttäisi olevan ensimmäisenä ottamassa suurinta pakolaisryöppyä vastaan, työelämässä on valmistauduttava ukrainalaisten tuloon, SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta toteaa. Heihin sovelletaan EU:n tilapäisen suojelun direktiiviä, joka antaa paossa oleville oikeuden työntekoon välittömästi. Poliisi ei välttämättä tutki ja jos tutkii, viimeistään syyttäjä katsoo, ettei anna aihetta enempään. – Vaikka nyt ukrainalaiset toivotetaan tervetulleiksi, jännitteet voivat lisääntyä, jos sotatilanne Ukrainassa pitkittyy ja työttömyys alkaa Suomessa nousta. SAK:n johtajan Heli Puuran mukaan suomalaisten työehtojen noudattamisessa on ollut ongelmia maataloudessa, jonka parissa Ukrainasta tulleet ovat työskennelleet tähän asti pääsääntöisesti. Elorannasta ja Puurasta näyttää siltä, että jatkuvasti ihmisten hyväksikäyttöön syyllistyviä työnantajia ei saada millään rikosoikeudelliseen vastuuseen – ja tämä riski vain kasvaa, kun maahan tulee lisää työntekijöitä ulkomailta. SAK:n puheenjohtaja painottaa silti yhtä tärkeää asiaa työelämässä: – Ketään ei pidä syrjiä syntyperän, kielen tai etnisen taustan takia, vaikka tunteet voivat käydä paikoin aika kuumina, hän toteaa viitaten venäläistaustaisiin työntekijöihin. Hän huomauttaa, että käräjille rikosoikeudellisia alipalkkaustapauksia on viety todella vähän. Tällä hetkellä Suomessa on monella alalla työvoimapula, mutta entä jos kasvu hidastuu ja työttömyys nousee. – Silloin ei samaa asiaa voi lähteä ajamaan enää rikosjuttuna käräjille. ELORANTA PUHUU suoraan työmarkkinarikollisuudesta, joka näkyy selkeimmin alipalkkauksena. Eloranta tietää, että Tanskassa on jo ehditty rakentaa kolmikantainen sopimus ukrainalaisten tulon varalta. – Eivät meidänkään kasvomme aivan putipuhtoiset ole ulkomaisten työntekijöiden kohtelussa, SAK:n puheenjohtaja huomauttaa. Hänen mielestään myös Suomessa pitäisi käydä keskustelua asiasta, jos väkimäärä kasvaa suureksi. – Väkeä tarvitaan, mutta ei lisää hyväksikäyttöä. Tämä on aivan käsittämätön tilanne, ei rangaistusta. – Koska Suomessa ei ole lainsäädäntöä minimipalkasta, viranomaiset keskittyvät vakavimpiin alipalkkaustapauksiin. – Tähän on ehkä syytä pureutua kolmikantaisesti, jotta pitäisimme yhdessä huolta siitä, että suomalaiset työehdot toteutuvat heidän kohdallaan ja ihmisten hyväksikäyttö estetään. Mutta muutakin rötöstelyä, työehtojen polkemista, on tullut ilmi: työpaikoilla ”ilmaiset” työtunnit rehottavat, sairausajasta ei makseta palkkaa, työaikakirjanpidosta ei ole tietoakaan ja paljon muuta. – Tämän hallitusohjelmassa oleva työsuhteen käsitteen täsmentäminen ei ole vielä toteutunut. Toinen ratkaisua odottava kysymys on työsuhteiden naamiointi toimeksiantosuhteiksi, yrittäjyydeksi. Riskiä hyväksikäytölle ilmenee myös erityisesti ravintolaja majoitusalalla, kiinteistönhuollossa ja rakennusalalla. Jos työnsuojelutarkastajille annetaan paremmat työkalut antaa välittömästi hallinnollinen sanktio, sekin tuo omat ongelmansa
Ainakaan työsuhteen aikana ei moni uskalla tehdä mitään. Ukrainankielistä versiota ollaan parhaillaan laajentamassa yhtä kattavaksi kuin englanninkielistä. – Tärkeää on saada aineisto niiden viranomaisten ja järjestöjen tietoon, jotka ovat tekemisissä ukrainalaisten pakolaisten kanssa, Puura korostaa. SAK sai viime vuonna työja elinkeinoministeriöltä rahaa palvelunsa kehittämiseen, ja toiveena on, että lisärahoitusta tulisi tänä vuonna lisää. de_31032022_27.indd 29 de_31032022_27.indd 29 23.3.2022 10.39 23.3.2022 10.39. 29 Demokraatti Sivustolla on laaja tietopaketti suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Elintasoerokin kotimaahan voi olla suuri, joten pienikin palkka Suomessa voi tuntua isolta, ja silloin sietää huonompiakin työehtoja. – Ukrainan tilannekin korostaa sitä, että selkeää tietoa suomalaisen työelämän pelisäännöistä pitäisi olla enemmän monikielisesti, Puura perustelee. – Riippuu kulttuurista, nähdäänkö ayliike itsenäisenä toimijana ja luotetaanko esimerkiksi viranomaisten toimintaan. SAK toimii myös tiiviissä yhteistyössä etnisten järjestöjen kanssa ja tietoa suomalaisesta työelämästä on jalkautettu entistä enemmän koulumaailmaan. Palvelua saa kaikkiaan 23 kielellä. SAK:ssa pidetään tärkeänä, että maahan pysyvämmin asettuvat liittyisivät ammattiyhdistysliikkeeseen, jolloin heidän etujaan olisi helpompi ajaa. Lisäksi tarjolla on henkilökohtaista neuvontaa
Siksi niitä luetaan. Aikakausmediat ovat pullollaan osaamista, joka auttaa onnistumaan. 30 Demokraatti Ota kohtalo haltuusi. de_31032022_30.indd 30 de_31032022_30.indd 30 22.3.2022 15.12 22.3.2022 15.12
Se on hienoa, vaikka yhtenä muutoksen vipuvartena onkin toiminut Venäjän aloittama raakalaismainen hyökkäyssota Ukrainassa. Tai ainakin puolueiden turvallisuuspoliittiset kannat olivat sen tapahtuessa yhä likimain samat kuin vuonna 2007, jolloin jäin itse pois päivänpolitiikasta. Se tuntui oudolta maassa, joka ei ollut itse sodassa ja johon ei kohdistunut tätä kirjoittaessani (18.3.) vielä edes erityisen ikävää venäläistä hybridivaikuttamista. Nämä tiedot ovat jo nyt poliittisia kuulopuheita. 31 Demokraatti Vallan laidalta Suvi-Anne Siimes, Työeläkevakuuttajat TELAn toimitusjohtaja Palstalla kirjoittavat Seppo Kääriäinen, Ulpu Iivari ja Suvi-Anne Siimes. J oskus asiat muuttuvat muutamassa viikossa enemmän kuin kokonaisessa vuosikymmenessä. Ja ovatko puolueet aikanaan valmiita keskustelemaan ulkopoliittisen toimivallan jaosta avoimesti ja ajoissa. Hetken näytti siltä, että Venäjän naamioiden putoaminen yllätti poliittiset toimijat. Oli kuin puolueiden ja parlamentin elämät olisivat kulkeneet täysin toisistaan erillisillä raiteilla. Jos näin kävisi, hän jäisi historiaan suurena pohjoismaisena sosialidemokraattina. Vai syntyykö nykyisestä prosessista paineita supistaa presidentin valta oikeuksia kaukaisemmassa tulevaisuudessa. NYT NUO raiteet kaartavat jo kohti toisiansa. Ketkä ovat muutoksen moottoreita, ketkä puolestaan mahdollisen Nato-jäsenyyden jarrumiehinä. Vetureita ja jarrumiehiä PUOLIMATKAN KROUVIIN PYSÄHTYMINEN ON YHÄ MAHDOLLISTA. Näin tapahtuu juuri nyt Suomen ulkoja turvallisuuspolitiikassa. Tilannekuvan tarkentuessa ne auttavat myös nykyisen perustuslakimme toimivuuden arvioinnissa. Se tuntui epätodelliselta kaikkien eduskunnalle viimeisen 15 vuoden aikana annettujen selontekojen, Nato-selvitysten ja puolustusvoimien yhteistoimintakykyä lisänneiden ratkaisujen rinnalla. Onko se, että tasavallan presidentti johtaa ulkopolitiikkaa yhdessä valtioneuvoston kanssa, maallemme paras ratkaisu myös tulevaisuudessa. Sekin on hyvä, sillä Suomen pohdinnoista sai viikkojen ajan tarkinta tietoa lähinnä ulkomaisten tutkijoiden julkaisuista ja muiden maiden päättäjien kansainväliselle lehdistölle antamista lausunnoista – ja vasta pienellä viipeellä myös kotimaisen toimitetun median omista kirjoituksista. Seuraavana vuorossa on Ulpu Iivari. OMA TOIVEENI on, että nykyinen pääministerimme vie Suomen läntisen puolustusliiton jäseneksi vielä tämän vaalikauden aikana. Myös hallituspuolueiden mykkyys alkaa vähitellen murtua. de_31032022_31.indd 31 de_31032022_31.indd 31 23.3.2022 10.39 23.3.2022 10.39. Ammattitaitoinen journalismi kertoo meille vähitellen sen, ketkä korkeimmista päättäjistämme ovat olleet mitäkin mieltä nyt käynnissä olevan prosessin eri vaiheissa. Valitettavasti puolimatkan krouviin pysähtyminenkin lienee yhä mahdollista
32 Demokraatti 32 Demokraatti JOS MEILLÄ EI OLE TYÖN TEKIJÖITÄ, ON TURHA LUVATA PAREMPIA PALVELUITA. de_31032022_32.indd 32 de_31032022_32.indd 32 23.3.2022 9.38 23.3.2022 9.38
Mielessä häilyi ajatus, että vaihtelu voisi virkistää. – Koskaan ei voi tietää, mitä elämä tuo tullessaan, Alho kiteyttää makeasti nauraen. Hän palaa tarinassaan aikaan 2000-luvun alkupuolella, kun hän työskenteli lähihoitajana ja opiskeli samalla sairaanhoitajaksi. Se ei kuitenkaan ollut ainoa syy – ajattelin ennemmin niin, että minun pitää nähdä jotain muutakin. Teksti Anna-Liisa Blomberg / Kuvat Jani Laukkanen S aattaa tuntua turhalta tiedolta, että Varsinais-Suomen hyvinvointialueen aluehallituksen varapuheenjohtaja on joskus tunnettu myös Nintsku-nimisenä trollina, jolla on maagisia kykyjä. de_31032022_32.indd 33 de_31032022_32.indd 33 23.3.2022 9.38 23.3.2022 9.38. 33 Demokraatti KASVO Vaikuttavuuden VAATIJA Niina Alho innostuu byrokratiasta ja inhoaa sitä, kun päätöksiä tehdään vaikutuksia arvioimatta sen perusteella, mikä tuntuu hyvältä. Minulla oli kaksi vaihtoehtoa: joko menen armeijaan tai lähden ulkomaille. Työkokemusta oli kertynyt jo monipuolisesti – erikoissairaanhoidon eri vuodeosastoilta, päivystyksestä ja sairaankuljetuksesta. Toisaalta, olisiko Niina Alho elämässään juuri nyt tässä – niitä tiettyjä elämän tärkeitä kokemuksia rikkaampana – jos hän ei olisi koskaan ollut Nintsku. – Olin jotenkin tyytymätön siihen, miten pystyin vaikuttamaan työni sisältöön
Politiikan ohella sitä tarjoavat kauppatieteiden opinnot. Asioiden selvittely – lähtien pankkitilin avaamiseen liittyvästä paperinpyörittelystä – oli paikoin kovin hankalaa. Se on täydellistä ammattitaidon ja resurssien väärinkäyttöä! Kun meillä on koulutettua henkilökuntaa, heidän osaamisensa pitää saada myös täysimääräisesti käyttöön, Alho painottaa. Kokemus siitä vahvistui, kun hän puolen vuoden jälkeen vaihtoi työpaikkaa ensiapuun. Lääkäriin ei pääse, jos lääkäriä ei ole. Jotkin asiat olivat paremmin kuin Suomessa, mutta varsin monet päinvastoin. – Uudelle työntekijälle on tosi tärkeää päästä työhön kiinni. – Ja minä osasin kielen. NIINA ALHO kertoo ystäviensä pitävän häntä hassuna, koska hän innostuu byrokratiasta. Tuntui myös siltä, että hoitajia arvostettiin enemmän. Alhosta on hyvä, että sote-alalla pitkään vallinnut ”kaikki tekevät kaikkea” -kulttuuri alkaa väistyä. Ihan mieletön vastuu! Itkin koko ensimmäisen viikon. Voin vain kuvitella, millaista olisi ollut maassa, jossa ei ymmärrä sanaakaan siitä, mitä ihmiset edes puhuvat! NIINA ALHO on vähän sähköjänis – on hankalaa olla tekemättä mitään. Kaikkiaan aika Mansaarilla oli avartava. Alho pääsi myös kokemaan, millaista on luovia maahanmuuttajana vieraan maan oudoissa käytännöissä. Se oli ihan sikakova juttu vastavalmistuneelle. – Ei siinä mennyt varmaan kuin kuukausi Suomeen paluun jälkeen, kun menin jo takaisin toiselle reissulle. Vanhempainvapaalla hän haluaa nauttia pojan vauva-ajasta, mutta hän kaipaa myös vähän säpinää. Hän oli tottunut ammattilaisten tiimityöhön. – Ei koskaan ole ollut niin, että kaikkiin sijaisuuksiin saadaan joku, mutta tilanne on nyt erilainen. – Tämä on nyt myös hyvinvointialueilla keskeinen asia, että miten saamme työn vetoja pitovoimaa kehitettyä. Se lisää myös työn mielekkyyttä. On tärkeää, että tehtäviä organisoidaan paremmin. Alho oli tavannut kiinnostavan hahmon, jota pelasi Mansaarella asuva britti Marc. Jos meillä ei ole työntekijöitä, on ihan turha luvata parempia palveluitakaan. Se näkyi. Silloin pääsee valitsemaan. – Siellä sairaanhoitajan professio kulkee enemmän lääketieteen rinnalla kuin Suomessa. Niin hän teki nytkin. Hän uskoo, että mentorointikulttuurin vahvistaminen voisi tehdä hyvää myös Suomessa sote-alan työvoimapulan näkökulmasta. Siellä myös nähtiin, että olemme oikeasti hoitotyön asiantuntijoita, jotka tietävät, miten jossain kohtaa olisi hyvä toimia. Verkossa pelattavassa pelissä ystävyyksiä eri puolilla maailmaa olevien ihmisten kanssa syntyy joskus ihan huomaamatta, kun pelaamisen ohella aletaan jutella muustakin kuin strategiasta. Sitten sairaanhoitajaksi valmistuttuani muutin pian Mansaarelle, nykyään Marcinsa ja kahden lapsensa kanssa Kaarinan Piikkiössä asuva Niina Alho kertoo. – Jossain tehostetun palveluasumisen yksikössä saattoi olla sairaanhoitaja pesemässä saunaa. Jos jokin ei toimi, Alholle ominaista on pyrkiä korjaaman se. Kaikkiin tilanteisiin et voi varautua tai oppikirjoista opiskella, joten tarvitset sen kollegiaalisen tuen, Alho sanoo. Jos emme huolehdi siitä, että uudet hoitotyön ammattilaiset saavat tarpeeksi tukea työnsä alussa, eivät he halua siellä olla. Mutta jos ei tule kuin yksi tai ei tule yhtään – sitten ollaan liemessä. Ja totta tosiaan, tästä aiheesta puhuessa Alhon silmiin syttyy erilainen palo. Työnantajan kannaltahan on äärimmäisen hyvä, jos työpaikkaan, vakituiseen tai sijaisuuteen, tulee vaikka 20 pätevää hakijaa. – Oli avustavaa henkilökuntaa, mutta ei heillä ollut ammatillista koulutusta. KOSKAAN EI VOI TIETÄÄ, MITÄ ELÄMÄ TUO TULLESSAAN. Alkuun Alhon työ liittyi pääsääntöisesti hoitotyön sijaisten rekrytointiin, myöhemmin tehtävänkuva laajeni. Hän kokee, että sikäläisessä hoitotyön kulttuurissa oli helpompi vaikuttaa käytäntöihin ja oman työn sisältöön kuin Suomessa. Nyt hän olikin työvuorossa ainoa koulutettu hoitaja. Kaikki lääkehoidosta hoitotoimenpiteisiin ja kirjaamisiin oli yhden sairaanhoitajan vastuulla. Alho on työskennellyt Kaarinan kaupungin rekrytoinnin tehtävissä siitä lähtien, kun Jenni-tytär oli kahdeksankuinen. Kun sanoin lääkärille, että mielestäni tätä asiaa ei voi hoitaa näin, kollegani tukivat minua. de_31032022_32.indd 34 de_31032022_32.indd 34 23.3.2022 9.38 23.3.2022 9.38. Juuri nyt opiskelu on enemmän harrastus, mutta Alho on alati kehittänyt osaamistaan työn ohella erilaisin opinnoin. Tämän osaamisen tunnustaminen on mielestäni Suomessa edelleen aivan jälkeen jäänyttä, vaikka se toki paikoin toimiikin, Alho sanoo. KULTTUURISHOKKI OLI melkoinen, kun Niina Alho aloitti työt vanhainkodissa Mansaarella. Kun sitten Alho ja hänen ystävänsä päättivät lähteä reissulle Englantiin, oli yksi matkan kohteista – kuinkas ollakaan – Mansaari. Perhe muutti Suomeen vähän ennen esikoisen syntymää vuonna 2011. 34 Demokraatti D-KASVO Työn ja opiskelun täyttämän arjen vastapainoksi hän loi hahmon World of Warcraft -peliin. Tällä hetkellä yksi merkki hoitajapulasta on sijaisten huono saatavuus. Mansaarella hän kävi esimerkiksi yliopistossa mentorointikurssin, jonka myötä hän sai työssä tehtäväkseen tutustuttaa uusia ensihoitajia haavanhoitoon
35 Demokraatti NIINA ALHO . Missä kohtaa pystyt vaikuttamaan mihinkin. Alhon sanoin hän ”radikalisoitui” politiikan suuntaan Suomeen palattuaan. Varsinais-Suomen aluehallituksen varapuheenjohtaja 2022– . syntynyt elokuussa 1982 Piikkiössä . de_31032022_32.indd 35 de_31032022_32.indd 35 23.3.2022 9.38 23.3.2022 9.38. Kaarinan kaupungin rekrytointisuunnittelija 2012– . Varsinais-Suomen SDP:n puheenjohtaja 2020– . asui ja työskenteli Mansaarella 2007–2011 . Kaarinan kaupunginvaltuutettu 2017– . Byrokratia on demokratiaa, hän intoilee. Kaarinan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja 2021– . JOS RAHAA ON VÄHÄN, ON VARMISTETTAVA, ETTÄ RAHALLA SAADAAN MAKSIMAALINEN VAIKUTUS. Hyvä poliitikko tietää, miten tämä koko rattaisto lähtee pyörimään, jotta saat esityksiäsi eteenpäin. Erityisesti jatko-opintojensa aikaan häntä alkoi kiinnostaa yhä enemmän, mihin päätökset aidosti perustuvat. harrastaa politiikkaa, opiskelua ja koirien kanssa ulkoilua – Ei riitä, että tunnet vaikka sote-kenttää ja sinulla on mielipiteitä. perhe: aviomies, 10-vuotias tytär, viisikuinen poika ja kaksi koiraa . On tosi kiinnostavaa, miten se toimii, ja on kiinnostavaa, miten sitä pitää korjata silloin, kun se ei toimi. on koulutukseltaan terveystieteiden maisteri, sairaanhoitaja ja lähihoitaja
Hakeuduin koulutukseen puolivahingossa, mutta se sytytti kiinnostuksen hoitotyöhön ja opiskeluun. Mitkä ovat elämäsi kolme tärkeintä päätöstä. 3 TÄRKEINTÄ 3 Pyrin aina tekemään parhaani. 36 Demokraatti D-KASVO 1 Lähihoitajaksi opiskeleminen. 2 Muutto Mansaarelle, josta löytyi elämäni kumppani, ja sittemmin minusta tuli myös äiti. de_31032022_32.indd 36 de_31032022_32.indd 36 23.3.2022 9.38 23.3.2022 9.38. Minulle on ollut aina tärkeää, että pystyn tekemään parhaani yhteisten asioiden hoitamiseksi, mutta myös pitämään oman elämän tasapainossa näiden kanssa ja antamaan aikaa lapsilleni. En kerää liikaa tehtäviä, joista en selviydy hyvin. Ulkomailla työskentely on myös avartanut maailmankuvaani. HYVISSÄ KOKEMUKSISSA OLENNAINEN KYSYMYS ON, OVATKO NE MYÖS OIKEASTI VAIKUTTAVIA
Sama koskee psykiatristen sairaanhoitajien sijoittamista perusopetukseen ja toisen asteen oppilaitoksiin. – Mutta ei se voi mennä niin, että ravistamme koko ajan hihasta uusia kivoja projekteja, eikä arvioida, onko niillä oikeasti vaikutusta. Puhumme siitä positiivisesti, toki syystä. Jos jompi kumpi meistä olisi jäänyt työttömäksi, se ei välttämättä olisi ollut Jennin etu olla kotona. Ensi töikseen tuoreena valtuutettuna Alho huomautti sivistyslautakunnan puheenjohtajalle Timo Virkkulalle (sd.), ettei lapsivaikutusarviointia ollut tehty. – Se oli aivan törkeä veto. – On ryhdyttävä suunnittelemaan, millainen organisaatio meille oikeasti tulee. Alho listaa tärkeiden asioiden kärkeen toimivan organisaation luomisen. Sen sijaan muutama lapsi oli jo vaarassa syrjäytyä. Hän tuumii, että ennaltaehkäisevä työ on saattanut kokea tietyllä tapaa inflaation. Vaikutusarviot puuttuivat, leikkausten mahdollisia pitkäaikaisia vaikutuksia ei nähty, eikä tutkittu, missä pienet resurssit tulisivat mahdollisimman tehokkaasti käyttöön. Subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaaminen Kaarinassa sai Alhon päreet palamaan. Päivähoito-oikeuden rajaus poistettiin Kaarinassa jo ennen kuin se korjattiin lainsäädäntöön. Jos esimerkiksi Piispanlähteen koululla kokeiltu perhetyöntekijöiden lisääminen – josta on hyviä kokemuksia – osoittautuu vaikuttavaksi, se kannattaa monistaa myös muualle. ”Tästä on saatu hyviä kokemuksia” on lause, joka saa hänet huokaamaan. On mietittävä, miten hyvinvointialue organisoidaan siten, ettemme tee vain erilaisia hallinnon tasoja, vaan että ihmisten palvelu oikeasti paranee. Se tehtiin ja selvisi, että säästöjä ei ollut juuri tullut. Lapsi nautti kavereiden kanssa olemisesta ja hän oppi päivähoidossa koko ajan jotain. Jos tutkimus osoittaa, että saamme näin matalalla kynnyksellä mielenterveyspalvelua nuorille aikaisessa vaiheessa, jotta säästytään kalliimmilta korjaavilta palveluita, malli kannattaa ottaa ehdottomasti käyttöön, Alho summaa. – Nyt varsinkin, jos ajattelemme isoa hyvinvointialuetta, niin kyllä ehdottomasti kannattaa panostaa siihen, että meillä on oikeasti tietoa siitä, mikä on vaikuttavaa, Alho sanoo. KYSEEN ALAISTAN ASIOITA JA KYSYN, ETTÄ MIHIN TÄMÄ PERUSTUU. Turussa esimerkiksi on erittäin vaikea päästä lääkäriin tai saada edes ketään terveydenhuollosta soittamaan takaisin, Alho kuvaa. NIINA ALHO on ollut SDP:n Varsinais-Suomen piirin puheenjohtajana mukana hyvinvointialueen valmistelutyössä, mutta ei aivan samalla lailla kuin kollegat joissain muissa piireissä. – TÄÄLLÄ OLLAAN jo varmaan ihan kyllästyneitä kuuntelemaan sitä, kun minä aina kyseenalaistan asioita ja kysyn, että mihin tämä perustuu, Niina Alho nauraa. Hyviä kokemuksia voi saada monesta asiasta, mutta olennainen kysymys on, ovatko ne myös oikeasti vaikuttavia, hän huomauttaa. Tästä on saatu Turussa hyviä kokemuksia. Onkin ilman muuta fiksua puuttua asioihin edullisesti ja aikaisin kuin ryhtyä korjaamaan kalliilla myöhemmin, Alho sanoo. Jos rahaa on vähän, on varmistettava, että sillä rahalla saadaan maksimaalinen vaikutus, hän jatkaa. Kaikkiaan tekemistä ja korjattavaa riittää. – Paras tulos olisi, että ihmiset voivat muutaman vuoden päästä sanoa, että asiat ovat paremmin kuin tänään. Varsinais-Suomessa valmisteluun on lähdetty takamatkalta, Alho sanoo. Hän ottikin pro gradunsa aiheeksi tiedon hyödyntämisen sosiaalija terveyspoliittisessa päätöksenteossa. – Eivät ihmiset hyväksy sitä, että jossain saa palvelua erilaisilla kriteereillä kuin toisella puolen maakuntaa. – Mallia tutkitaan nyt Turun yliopistossa, tuloksia ei ole vielä julkaistu. de_31032022_32.indd 37 de_31032022_32.indd 37 23.3.2022 9.38 23.3.2022 9.38. Alho kyseenalaistaa herkästi myös asioita, jotka vaikuttavat kaikin puolin pelkästään positiivisilta. Ajattelin asiaa tyttäremme kannalta. Tulee houkutus ajatella, ettei arvioita siksi tarvitse tai kannata tehdä. Puolueet ovat sopineet, että nyt alkuun muodostettava organisaatio on väliaikainen. 37 Demokraatti – Seurasin silloista sote-uudistuskeskustelua ja päätöksentekoa. Sote-palvelut ovat nyt hyvin eri kantimissa eri puolilla aluetta. Kolmas tärkeä ja iso asia on huolehtia koko paketti sellaiseen kuntoon, että kaikki 23 000 työntekijää saavat tammikuussa palkkansa oikein. Alhosta tuntuu, että toisinaan päätöksenteossa hyväksytään liian helposti se, että monista asioista on vaikeaa ja työlästä tehdä kunnon vaikutusarviointeja. Palvelukriteerit pitää yhtenäistää, hän listaa toisen tärkeän tavoitteen. Tuntui, että asioista päätettiin sen perusteella, että jokin tuntui hyvältä päätökseltä. Minusta oli väärin, että päätökset tehtiin aikuisten ajatuksen perusteella, että ihmisten pitää hoitaa itse omat muksunsa. Valmista ei tule silmänräpäyksessä, eikä edes vuodessa tai kahdessa. Hän pitää tärkeänä, että hyvinvointialueella otetaan laajasti käyttöön hyväksi todetut käytännöt. Kun vuonna 2016 gradu oli loppusuoralla ja edessä häämöttivät kuntavaalit, Alho liittyi Piikkiön sosialidemokraattiseen työväenyhdistykseen
PÄÄTÖS VALTION viimeisten luonnonmetsien suojelusta olisi Marinin hallitukselta globaalia johtajuutta osoittava teko luontokadon pysäyttämiseksi. Merkittävä osa viimeisistä valtion omistamista luonnonmetsistä on edelleen talouskäytössä – pahimmillaan jopa välittömän hakkuu-uhan alla. Jokaisen maan on paikallisesti turvattava se, mikä sen paikallisille ihmisille ja lajistolle on korvaamatonta. KYSE PIENISTÄ mutta metsälajistolle elintärkeistä alueista, joiden säästäminen suojeluverkoston ytimiksi on luontokadon pysäyttämisen kannalta välttämätöntä. Luonnonmetsien suojelua puoltavat paitsi Suomen sitoumukset EU:n ja YK:n tasoilla, myös tutkijoiden hätähuudot ja kansalaisten mielipide. Sen myötä Suomi voisi viedä Kunmingiin YK:n huippukokoukseen painavan viestin: hömötiaisella ei ole ääntä huippukokouksessa, mutta sen äänen kuuluminen metsissämme edellyttää luontokadon pysäyttämistä. Kirjoittaja on WWF Suomen pääsihteeri. KOLUMNI Liisa Rohweder liisa.rohweder@wwf.fi de_31032022_38.indd 38 de_31032022_38.indd 38 23.3.2022 10.08 23.3.2022 10.08. 38 Demokraatti K un valtiot vuonna 1992 Rio de Janeirossa lupasivat lopettaa luontokadon, suomalaisen metsänkulkijan askelta säesti vielä hömötiaisten kuoro. Hyvinvointimme peruspilarina toimiva luonto köyhtyy yhä hälyttävään tahtiin. VALTION VIIMEISTEN luonnonmetsien hävittäminen on jatkunut tälläkin hallituskaudella, vaikka Marinin hallitus on sitoutunut pysäyttämään luontokadon. Tänä vuonna, eli kokonaiset 30 vuotta myöhemmin, valtiot neuvottelevat jälleen uudesta luontokadon pysäyttävästä sopimuksesta Kiinan Kunmigissa, mutta hömötiaisen laulu on monissa Suomen metsissä hiljennyt. SUOMEN UHANALAISILLE lajeille tärkeän elinympäristön tarjoavat luonnonmetsät eli vanhat ja luonnontilaiset metsät. Nyt valtio maksaa suojelusta yksityisille metsänomistajille samalla kun se hakkaa omilta mailtaan luonnoltaan arvokkaampia metsiä. Valtion luonnonmetsien siirtäminen pysyvästi hakkuiden ulkopuolelle on myös kansantaloudellisesti kustannustehokasta. Globaali luontokato pysäytetään paikallisesti HÖMÖTIAISELLA EI OLE ÄÄNTÄ HUIPPUKOKOUKSESSA. Suomen luonnonmetsistä on kuitenkin enää rippeet jäljellä, ja nekin hupenevat uhkaavasti. Ne ovat metsäluontomme arvokkaimpia osia, sillä ne pitävät yllä ympäristömme elinvoimaisuutta ja varastoivat myös suuria määriä hiiltä. Siksi ympäristöjärjestöt ovat vaatineet hallitusta siirtämään valtion luonnonmetsät kiireesti hakkuiden ulkopuolelle. Ilman elinvoimaista metsäluontoa ei voida turvata kestävän metsätalouden ja luontomatkailun luomia työpaikkoja tai suomalaisille rakkaita kansallismaisemia virkistysja terveyshyötyineen. Hakkuut jatkuvat niin kauan kuin Metsähallitus ei saa sitä poliittista ohjausta, jota se on itsekin luonnonmetsien osalta todennut tarvitsevansa
Ne ovat tehneet minusta sen, minkälainen olen ja minkälainen myös haluan olla. Peilikuvastani katsovat vastaan ne kaikenikäiset Katjat. Sen jälkeen kun ylitin teini-iän ja siihen kuuluvat epävarmuudet, olen ollut aika sinut sen kanssa mitä peilistä näkyy. Otin lautasen eteeni ja katsahdin samalla toiselle puolelle ravintolaa – ja pelästyin – mitä ihmettä, äitinikin on täällä ravintolassa. Tuijotin vaan, ja primitiivisenä reaktiona kylmät väreet kulkivat lävitseni. Mitä enemmän tulee naururyppyjä silmien ympärille, sitä enemmän se kertoo hyvästä ja eletystä elämästä. Minulla ovat kaikki ne kokemukset mukanani. Olen oppinut katsomaan itseäni tosi lempeästi. Silmät ovat kuitenkin sellaiset, jotka pysyvät samana. Olen samaan aikaan 51-vuotias Katja, kuin vaikkapa se 35-vuotias ja 17-vuotias Katja. 39 Demokraatti Katja Syvärinen 51-vuotias SAK:n hallituksen varapuheenjohtaja O lin noin pari vuotta sitten yksin lounaalla helsinkiläisessä ravintolassa. Kyllähän äiti nyt Helsingissä voisi olla, ei siinä mitään, mutta hän on ollut kuolleena yli kaksikymmentä vuotta. Sitten tajusin, että koko vastapäinen seinä oli peiliä ja olin tuijottanut omaa kuvaani – ja näin äidin siinä. Mitä vanhemmaksi tulee, sitä enemmän tulee sukunsa näköiseksi. Ulkonäkö muuttuu vuosien varrella. KASVOT PEILISSÄ Teksti ja kuva Nora Vilva nora.vilva@demokraatti.fi de_31032022_39.indd 39 de_31032022_39.indd 39 22.3.2022 15.45 22.3.2022 15.45. Kun katson peiliin nyt viisikymppisenä, niin minusta tuntuu, että kasvoissani näkyvät ne kaikki iät, mitkä olen saanut elää. Se tuntui samaan aikaan pahalta ja kuitenkin myös hyvältä
Kävijät jäävät liikkumaan teokseen kun nes jonkin ajan kuluttua haalistuvat ja häipyvät vihdoin kokonaan pois. Taidehalliin ripustetuissa suu rikokoisissa maalauksissa aiheena ovat purettujen talojen jätekasat, joita ei vielä ole ehditty siivota pois. saakka, ti, to, pe 11–18, ke 11–20, la, su 11–17. Avoinna 20.4. Helsingin taidemuseo, HAMmix: Esineiden kesken Avoinna 29.5. Sen teoksissa esitel lään ja analysoi daankin tiloja tai paikkoja, joissa ei juuri tule käyneeksi ja jotka sen vuoksi yllättävät. Mu kaan he kutsuivat kolme muuta taitei lijaa. Katselmuksen alullepanijoina on kolme taiteilijaa Thomas Nyqvist, Lauri Astala ja Jorma Puranen. Huo lellisesti rakennettu kokonaisuus kuten Astalan teoksissa aina. saakka, ti 10–17.30, ke–su 11.30–19. Huoneeseen saapuva katsoja huomaa olevansa mukana suurella videoruu dulla, liikkumassa ja seisoskelemassa. de_31032022_40.indd 40 de_31032022_40.indd 40 23.3.2022 9.57 23.3.2022 9.57. Tällä tavoin hän on tehnyt näkyväksi sitä ym päristöämme, jota emme tule katso neeksi. Nyqvist on jo vuosia etsinyt ja kuvan nut pääkaupungin jättömaita, unohtu neita ja hoitamattomia takapihoja. Tällaisilla purkutalojen raunioilla on myös historiallinen ulottuvuutensa. Ravintola Elite, Helsinki Ovenavaus – Lallukan taiteilijoiden teoksia. Tai ainakin niistä voi sellaisen kertomuksen löytää, jos näkee vähän vaivaa. Dadaistinen Bonk-taiteilija koki henkistymisherätyksen. 40 Demokraatti Helsingin Taidehalli Epävarmat tilat Avoinna 24.4. Rauniot ovat anonyymejä, katsojalle ei selviä missä purettu rakennus on seissyt. Esi neet ja niiden kappaleet kertovat aina menneestä maailmasta. Galleria Heino, Helsinki Madonreikiä ja liukenevia kuvioita – Alvar Gullichsenin maalauksia Avoinna 10.4. Kiinnostava historiallinen ulottuvuus on myös Lauri Astalan videoteoksessa. saakka ravintolan aukioloaikoina KUVATAIDE KULTTUURI Outoja tiloja ja puhuvia esineitä Teksti Seppo Heiskanen H elsingin Taidehal liin on ripustettu mielenkiintoi nen näyttely. saakka,ti–su 11–17, la, su 12–16
41 Demokraatti Alvar Gullichsen: Waiting Room, 2021. de_31032022_40.indd 41 de_31032022_40.indd 41 23.3.2022 9.57 23.3.2022 9.57. Alvar Gullichsen: Back in the Jungle, 2022
Ne eivät kuitenkaan ole epävarmoja, vaan pikemminkin määrätietoisen varmasti rakennettuja. Hän ryhtyi etsimään kaikille yhteisiä ihmiskunnan peruskuvioita. de_31032022_40.indd 42 de_31032022_40.indd 42 23.3.2022 9.57 23.3.2022 9.57. Ne näyttävät ihan oikeilta koneilta tai lait teilta, mutta niitä ei voi käyttää mihin kään.Tämä vuosituhannen ensimmäi sellä kymmenluvulla hänen teoksensa muuttuivat täysin uudennäköisiksi. Hän on kuvannut vanhoja maalauksia, jotka saavat uuden ilmeen, ehkä uuden elä mänkin erialaisten heijastusten vuoksi. Näyttely haastaa myös katsojan pe rehtymään esineisiin ja taideteoksiinkin Flo Kasieru: Animal Chair, 2021, HAM. Näyttelyn muut taiteilija ovat Marja Kanervo, Heini Aho ja Shoji Kato. Jorma Puranen: Language is a Foreign Country, 2001. Historiallista ulottuvuutta Helsinkiin tuovat vielä Augustin Ehrensvärdin maalaus Viaporin rakentamisesta 1700luvun puolivälissä ja Signe Branderin valokuvat 1900luvun alusta. HELSINGIN TAIDEMUSEO HAM on pyy tänyt virolaisia taiteilijoita tuomaan näyttelyyn esineitä, jotka ovat vuoropu helussa museon kokoelmiin viime vuo sina hankittujen teosten kanssa. Vanhaa materiaalia hän on käyttänyt uusissakin teoksissa. Gullichsen tuli tunnetuksi kolmisen kymmentä vuotta sitten dadaistisilla Bonkesineillään tai veistoksillaan. Tietenkin Gullichsenin juuret ovat myös modernismissa. Kuvioista muodostuu erilaisia tiloja. Piet Mondrian ja Victor Vasarely ovat olleet kummisetinä ja kummitätinä hen kisyyteen paneutunut Hilma af Klint. Kolmiulotteisuuden vaikutelmakin on joissakin maalauksissa vahva, mutta mi KULTTUURI tään tunnistettavia tiloja tai paikkoja ei mukana ole. Nämä maalaukset tuovat mieleen itä maisen filosofian mandalat, jotka ovat eräänlaisia mielen paikkoja, kuvioita, joita katselemalla voi keskittyä pelkäs tään ajatteluun. ALVAR GULLICHSENIN maalauksissa on niin ikään kysymys erilaisista tiloista. Virolaiset osaavat käsitellä esineitä oivaltavasti ja luovasti. Näin on syntynyt hauskoja ja kiinnostavia pareja, yllättäviäkin. Maalaukset ovat abstrak teja, pääasiassa hyvin geometrisia, mutta mukana on myös vapaamuotoista ainesta. Tai teilija koki Villa Karon residenssissä Län siAfrikassa jonkinlaisen ”henkistymishe rätyksen”. Niissäkin tilakoke mus on epävarma. 42 Demokraatti Valokuvaaja Jorma Puranen on aikai semmissa teoksissaan muokannut tilaa ja kuvastoa lajinsa teknisin keinoin. Toki henkisyyden tunnistaminen maa lauksesta on aina vähän ongelmallista
de_31032022_40.indd 43 de_31032022_40.indd 43 23.3.2022 9.57 23.3.2022 9.57. Elite täyttää näinä aikoina yhdeksän kymmentä vuotta. Hyvää taidetta nekin ovat. Tästä ovat osoituk sena jo vuosia salia kiertäneet teokset, monet niistä kuuluisuuksienkin tuo tantoa. Thomas Nyqvist: Waste Management II, 2020–21. Aikojen kuluessa siellä on istunut il taa moni Lallukan taiteilijakodin kuva taiteilija. Kokonaisuus on melko pieni, mutta siihen tutustu miseen kannattaa varata aikaa tuokiota enemmän. ELITELLÄ ON ollut ainakin kulttuurira vintolan maine. Juhlan kunniaksi vanhat taulut on viety puhdistettavaksi ja tilalle on ripustettu Lallukassa par haillaan asuvien ja työskentelevien tai teilijoiden teoksia. Jotkut ovat maksaneet laskun sakin maalauksilla. 43 Demokraatti uudesta näkökulmasta
Niiden viereisissä kahdessa pienemmässä silmässä on isoimpia silmiä laajempi näkökenttä, ja ne auttavat isoja silmiä löytämään kohteensa. Tämä onnistuu ilmavirtojen ja ilmakehän sähkökenttien avulla leijumalla. Silmiä on yhtä monta kuin jalkoja eli kahdeksan. Ja vaikka hyppyhämähäkeillä ei muiden hämähäkkien tapaan ole siipiä, ne osaavat myös lentää – kohota jopa neljän kilometrin korkeuteen ja kulkea päivässä kolmenkymmenen kilometrin matkan. Niin kuin edellisissä hyönteisteoksissaan Karjalainen käy taas tarkasti ja yksityiskohtaisesti läpi kaikki hyppyhämähäkki-lajit, niiden rakenteet, elinympäristöt, saalistusja liikkumistavat ja lisää, mainiosti. Suomen hyppyhämähäkit -kirja tarjoaa vastauksia ylipäätään moniin ihmisissä aikojen saatossa heränneisiin hämähäkkikysymyksiin. 44 Demokraatti Kahdeksan silmän lumo Hyppyhämähäkit ovat keskuudessamme kaikkialla. Etenkin hyppyhämähäkkien silmien rakenne ja toiminta erottavat ne muista hämähäkeistä. Uudenlaisten ohjeiden ydin on, että niitä noudattamalla hyppyhämähäkit voidaan tunnistaa suoraan ulkomuodon perusteella, jolloin niitä ei tarvitse tappaa, niin kuin tähänastinen genitaaleihin keskittyvä lajinmääritys on vaatinut. Ja onnistuu siinä mainiosti. Näitä silmiä voi verrata teleobjektiiviin, jollaisen läpi näkyy vain pieni osa ympäristöstä, mutta kuva on tarkka. KULTTUURI Sankasirppihypykki – aika kaunokki. Hyppyhämähäkki seuraa pienillä silmillään erityisesti liikettä ympärillään. Kirjan lukeminen ja ennen kaikkea katseleminen heittää eteen vielä ihmeellisempiä kuvia, jotka ovat kuin joistain ulkoavaruuden alieneista napattuja. Isoimmassa silmäparissa on kapea näkökenttä. JOITAIN AIVAN odottamattomia piirteitä hyppyhämähäkeistä tulee kirjassa esiin. de_31032022_44.indd 44 de_31032022_44.indd 44 23.3.2022 10.05 23.3.2022 10.05. Teksti Pekka Wahlstedt / Kuvat Sami Karjalainen M oni todella ihastuu hyppyhämähäkin silmiin jo heti nähdessään Sami Karjalaisen ovelasti nimetyn kirjan kansikuvan. Ne saalistavat samalla tavalla kuin kissaeläimet: vaanimalla, hiljaa lähestymällä ja yhtäkkiä hyppäämällä saaliin kimppuun. Kuusi pientä silmää osoittavat eri suuntiin ja muodostavat laajan näkökentän. Toki Karjalainen antaa myös ohjeita niille, jotka innostuvat keräämään ja tutkimaan näitä ihmeellisiä hyönteisiä. Kahdeksasta silmästä neljä osoittaa eteenpäin. HYÖNTEISTEN TUTKIJA ja valokuvaaja Sami Karjalainen, joka aiemmin on tehnyt näyttäviä teoksia muun muassa leppäkertuista, korennoista ja heinäsirkoista, haluaa uudella tietokirjallaan hälventää suomalaisten hämähäkkikammoa
Raitahypykin katse. de_31032022_44.indd 45 de_31032022_44.indd 45 23.3.2022 10.05 23.3.2022 10.05. Kangassirppihypykki ei ole koolla pilattu. Elinympäristön suhteen hyppyhämähäkki – muiden hämähäkkien tapaan – ei ole turhan nirso. 45 Demokraatti Sami Karjalainen: Suomen hyppyhämähäkit – katso silmiin ja ihastu Docendo 2022 KIRJA Voisi siis melkein puhua silmien sijasta monimutkaisesta näköjärjestelmästä, joka on ylivertaisen tehokas muihin samankokoisiin eläimiin verrattuna. Araknofobisimmille ihmisille voikin tulla järkytyksenä tieto, että luonnonympäristössä kulkevan etäisyys hyppyhämähäkkeihin on aina alle metrin luokkaa. Ne kun ovat vallanneet koko planeettamme kuumimmista aavikoista luoliin ja vuorenhuippuihin – onpa niitä tavattu Mount Everestilläkin 6 700 metrin korkeudella merenpinnasta. Dyynitäplähypykki
Siellä hän kohtaa tilaa yksin emännöimään jääneen Francesca Johnsonin, muu perhe on lähtenyt päiviksi maatalousnäyttelyyn. Teatterilavoille Hiljaiset sillat päätyi vasta tällä vuosituhannella. Hyvässä ja pahassa. Seuraa neljän päivän romanssi, jota on osuvampaa kutsua vakavaksi kuin intohimoiseksi. Suomessa romaani sai lyyrisemmän (ja aika keinotekoisen) nimen Hiljaiset sillat. 46 Demokraatti Robert James Waller – Liisa Mustonen – Ari-Pekka Lahti: Hiljaiset sillat Helsingin kaupunginteatteri, pieni näyttämö Ohjaus: Liisa Mustonen – Lavastus Liisa Mustonen, Antti Mattila, Jukka Puhakka – Valot: Kari Leppälä – Ääni: Eradj Nazimov – Puvut: Elina Vättö – Rooleissa: Merja Larivaara, Kari Heiskanen, Elina Hietala, Mikko Virtanen TEATTERI Hitaasti kypsyvä pikarakkaus Hiljaiset sillat -näytelmän nimi voisi olla myös Puhu hiljaa rakkaudesta. de_31032022_46.indd 46 de_31032022_46.indd 46 23.3.2022 10.15 23.3.2022 10.15. Carolyn viehtyy umpiroKULTTUURI Francesca ja Robert (Merja Larivaara ja Kari Heiskanen) ja neljän päivän onni. Näytelmän toisella aikatasolla, kätketyn rakkaustarinan kerronnallisessa kehyksessä, sisarukset Caro ja Miki (miksiköhän Carolyn ja Michael on ”suomennettu”?) pääsevät tutkimusretkelle edesmenneen äitinsä Francescan menneisyyteen tämän päiväkirjojen ja kirjeiden kautta. Teksti Rolf Bamberg / Kuva Sami Mannerheimo I owalaiskirjailija Robert James Waller kirjoitti 1990-luvun alussa rakkausromaanin The Bridges of Madison County, josta tuli maailmanlaajuinen bestseller – yli 60 miljoonaa myytyä nidettä. Vaikka musikaaliversiosta tuli isompi hittituote, Suomessa on suosittu tähän asti tarinan puhenäytelmämuotoa. OHJAAJA LIISA MUSTONEN kertoo esityksen käsiohjelmassa saaneensa Hiljaiset sillat työstettäväkseen ”varsin napakalla aikataululla”, mutta arveli urakan silti olevan hänelle helppo, koska Wallerin romaanin ytimessä on perustarina. Ja tunnustaa erehtyneensä, sillä mikään tarina ei lopulta ole ohjaajalle mallia ”perus”. Minulle katsojana Hiljaiset sillat näyttäytyy kuitenkin muodossa ”perus”. Kahvittelut, retket vanhalle romanttiselle sillalle ja illalliset ovat verkkaisia askelmia sillä tiellä, joka johtaa parin lopulta vuoteeseen, kun Francesca laskee suojauksensa ja uskaltautuu heittäytymään huumaan. Näyttämollä nähdään aika puhdaspiirteinen love story, jonka lopullisen täyttymyksen tielle nousee ylittämättömiä esteitä, ja niinhän kunnon romansseissa on käytävä. Simppelissä perustarinassa iowalaiseen pikkukaupunkiin saapuu muukalainen, fotojournalisti Robert Kincaid, joka eksyy kuvauskohteita etsiessään Johnsonin perheen maatilalle. Mustosen näyttämökerronnassakaan ei ryntäillä. Nämä eripariset ihmiset, maaseudun elämänpiiriin sidottu Francesca ja jännissä paikoissa maailmaa kiertävä Robert, kiinnostuvat toisistaan, kiinnostuvat enemmän – ja rakastuvat. Sitä mitä suurimmassa määrin on myös Helsingin kaupunginteatterin toteutus. Clint Eastwood siirsi tosipohjaiseksi sanotun rakkaustarinan aika tuoreeltaan valkokankaalle ohjaajauransa nosteisessa vaiheessa vuonna 1995. Toisaalta Kincaidillakin on kynnys ylitettävänään, hän kun ei millään muotoa halua Francescan tuntevan oloaan loukatuksi tai häpeälliseksi
Ensin siitä tulee hieman imelää, superlatiivipitoista auvoa. VÄLIAJAN JÄLKEEN, kun Francesca ja Robert ovat hylänneet kaikki pidäkkeet, kerronta yllättäen latistuu. de_31032022_46.indd 47 de_31032022_46.indd 47 23.3.2022 10.15 23.3.2022 10.15. Esitys viehättää juuri hitaasti kiiruhtamisellaan. Alkukohtausten hitaassa tempossa sitä vaivaa ei ollut tai sitä ei huomannut, kun halusi katsojana päästä selville näiden ihmisten tosiminästä. Sitä Larivaaralta ja Heiskaselta löytyy. Sänkyyn päästään – jee! – mutta intohimo välitetään lähinnä ruusuilla koristelluin ylistyslausein. Eli ei se oikein välity. Karismaattisella puheäänellä siunattu Kari Heiskanen ja monenlaisiin rooleihin helposti taipuva Merja Larivaara ovat osuva valinta Hiljaisten siltojen pääpariksi. 47 Demokraatti nukketeatterisampo.. Hidastelu täyspysähtelyineen vaatii taitoa ja tahtoa. Hötkyilyosaston saa hoitaa näytelmän nuorempi sukupolvi eli Carolyn ja Michael, joilla on jos jonkinlaista säätöä omien parisuhdeasioidensa kanssa. Vaikka kyse on lopulta vain neljän päivän romanssista (ja parin tunnin näytelmästä), on Francescan ja Robertin dialogi hiljaista ja sekin pitkien äänettömien hetkien katkomaa. Elina Hietala ja Mikko Virtanen tuovat nuoremman polven rooleissaan tarinankuljetukseen tarpeellista rytminvaihdosta. Lopullisten, Francescan kohdalla elämän kokoisten valintojen edessä taas hidastetaan, mutta nyt niksahdetaan jo jahkailuun. Tällainen tempo vaatii paljon näyttämökokemusta ja roolikatalogia, jotta jarru uskalletaan pitää päällä. 020 735 2235 Esitykset 26.3.–18.4.2022 manttiseen tarinaan äitinsä salarakkaudesta, Michael taas haluaa visusti torjua tiedon siitä. Se on harvinaista herkkua tässä melskeen täyttämässä ajassa
de_31032022_48.indd 48 de_31032022_48.indd 48 23.3.2022 10.35 23.3.2022 10.35. Muuten kokonaisuus seuraa lähinnä kahden henkilön arkista puurtamista työssään. Anna-Mari Kähärän säveltämä musiikki sivuaa protestilaulujen perinteitä, mutta kulkee varsin omasointuisesti. Muita hoitajia ei nouse pääosaan. Kokemuksia on kerrottu kirjeitse, ja ne on siirretty laulujen lyriikoiksi. 48 Demokraatti Armotonta menoa – Hoivatyön lauluja Ohjaus: Susanna Helke 2022, 92 minuuttia ELOKUVA KULTTUURI Tuntematon hoitaja Laulaen ihmisarvoisen hoivatyön puolesta. Perinteistä dokumenttikuvastoa lomittavat runsaat laulukohtaukset, joissa ääniään kajauttavat vuoroin hoitajat, vuoroin vanhukset. Myöskään vanhuksista ei nouse kukaan selvästi etualalle – kyse on enemmänkin heidän joukkovoimastaan. Teksti Jukka Sammalisto T arvittiin ensin hoivakotikohu ja sitten korona, että yliväsyneet sairaanhoitajat saivat vihdoin ansaitsemaansa huomiota suomalaisessa dokumenttielokuvassa, jossa ei ole heidän työhönsä aiemmin juuri puututtu. Hänellä riittää mojovan absurdeja anekdootteja etenkin johtohenkilöiden ymmärryksen puutteesta mitä tulee hoitotyön käytäntöihin. ELOKUVAN KRITIIKIN kohteena on luonnollisesti hoivapalvelujen yksityistäminen. He ovat pelänneet kameran eteen astumista ja totuuksien laukomista työn menettämisen pelossaan. Susanna Helken ohjaama ja yhdessä Markku Heikkisen kanssa käsikirjoittama Armotonta menoa – hoivatyön lauluja voitti Tampereen elokuvafestivaalilla maaliskuussa kotimaisen kilpailun pääpalkinnon yli 30-minuuttisten elokuvien sarjassa. Ensimmäinen heistä on Tiina Mollberg, joka toi julki vanhustenhoitoon liittyviä epäkohtia jo vuonna 2011, eli kauan ennen muutaman vuoden takaista hoivakotikohua. Yhdistävä arvottomuuden kokemus purkautuu musikaalisena taistelumielialana. Syy selviää vasta lopputeksteistä. Voiton tavoittelun sekä arvattavat että arvaamattomat seuraukset ahdistavat sekä hoitajia että hoidettavia. Kuten eläkeläiset laulavat metsäiseen mutkaan katoavalla tiellä, selin katsojiin: ”Me olemme kestävyysvaje”. ”Meitä on ohjeis tettu, ettei saa kommentoida työnantajaa”, laulaa sairaan hoitajien kuoro. Sepi Kumpulaisen lamahiltiltä osuvasti nimensä lainanneessa dokumentissa vanhustenhoidon markkinavetoistunut nykytodellisuus levittäytyy silmille varsin poikkeuksellisella tavalla. Kasvonlukemat ovat painokkaan totisia ja lauseet koruttoman latautuneita
Äitien ongelmiksi muodostuvat liian pedantisti selitetyt tapahtumat, monitahoisen kuvion pitkittäminen turhalla sivujuonella ja melodramaattinen loppunousu, josta on tullut huolestuttavan yleinen piirre Kaukoidän elokuvissa. Takaumien kulminaatiopisteessä Satoko, Kiyokazu ja Hikari kohtaavat Baby Baton -nimisellä klinikalla, jossa vauva vaihtaa syliä. Emän ja vasikan suhde nousee pintaan Cow’ssa. Näkövinkkeleinä ovat lapsettomuus ja teiniäitiys, jotka tarinassa kohtaavat toisensa. Saraksi nimetystä hoivarobotista herää elokuvassa lähinnä huumoria, mutta senkin takaa pilkottaa ahdistus arvojen kovenemisesta. Kuin myös laajemminkin paikallisyhteisöä, mistä esimerkiksi nostetaan Kaavin kunta, jossa Attendon hoivakodin ilmaantuminen heikentää muiden päivittäispalvelujen toimivuutta. Tätä poliittis-historiallista kehityskulkua dokumentin olisi toivonut heijastavan perusteellisemminkin. Jonkinlaiset kasvot senkin takana piilevät. Vanhemmissa herää huoli, millaiset geenit Asoto on perinyt syntymävanhemmiltaan. Japanilaisen Naomi Kawasen Äidit tutkii teemaa jo nimensäkin puolesta konkreettisimmin. Teksti Jukka Sammalisto K uluva kevät on äitielokuvien tulvaa. Roboteista lienee apuakin, mutta jossain on mennyt pieleen, jos työtuntien kustannustehokkuuden nimissä yksinäisimmät vanhukset jätetään seurustelemaan teknologian saavutusten kanssa. Tehokkuusajattelulle ryöstäytynyttä nykytilaa hän taustoittaa 1990-luvulle, jolloin toisilleen jo lähtökohtaisesti kaukaisten hoivaja kauppiasmoraalien välille alettiin solmia liittoa. Alkujaan arkisen koskettavat ainekset paisuvat yli, vaikka lopussa tulee olo, että juuri siitäkin Äitien tarina voisi alkaa. ”Ennen jokin oli paremmin” -tapaisen ajattelun aikanamme yleistynyt ongelmallistaminen kaiketi estää monia ajattelemasta, että ehkä 1990-luvun kapitalistista hurmosta edeltävästä ajasta olisi jotain inhimillisesti kauaskantoistakin perittävää. Lopun ilmakuva metsästä – joka varmaankin odottaa jo hakkuutaan – toimii oivana, monitahoisena metaforana. 49 Demokraatti Äidit Ohjaus: Naomi Kawase Pääosissa: Hiromi Nagasaku, Arata Iura, Reo Satõ, Aju Makita 2020, 140 min. de_31032022_48.indd 49 de_31032022_48.indd 49 23.3.2022 10.35 23.3.2022 10.35. Takaumassa palataan adoptioprosessiin, josta taas seuraava takauma käynnistää toisen tarinan, 14-vuotiaan Hikarin (Aju Makita) ensiromanssin, joka johtaa hänen raskauteensa. Ei-toivottu tila etenee salailun myötä niin pitkälle, ettei aborttia voida enää suorittaa. ELOKUVA Äitiyden kipupisteitä Mitä seuraa, kun lapsen äidit jäävät toisistaan erilleen. Kawasen kerronta on herkkääkin herkempää. Kawasessa piilee sielunsukulaisuutta dokumentaristi Kiti Luostariseen. Vaikka lapsikysymys läpäisee yhteiskuntaa, sen läpivalaisu jää lähtökuoppiinsa. Armotonta menoa toimii ennen kaikkea elokuvallisena silmienavaajana todellisuuteen, jossa täysiveroinen markkinatalous on päässyt valloilleen vanhustenhoidossa. Runnovampaa substanssia ja jännitettä elokuvaan jää kaipaamaan, sillä hoitajien ja hoidettavien väsymykseen ja turhautumiseen johtanut yksityistäminen näyttäytyy varsin kasvottomana, miltei hermeettisenä prosessina. HISTORIALLISTA SYVYYTTÄ dokumenttiin tuokin sen toinen keskushenkilö, so siaalityön emerituspforessori Marja Vaarama, joka 1980-luvulta lähtien on taistellut hoitotyön paremman arvostuksen puolesta. Erityisenä käännekohtana hän näkee vuoden 1995. Keskiluokkaisen Kuriharan pariskunnan Satokon (Hiromi Nagasaku) ja Kiyokazun (Arata Iura) adoptoiman Asoton (Reo Satõ) väitetään tönänneen lastentarhassa toisen lapsen kiipeilytelineeltä. Etenkin alkupuolella Kuriharojen perheonnea kuvataan niin rauhoittavalla läsnäololla, että katsojanakin tuntuu kuin olisi päiväunille tuuditeltavana. Aju Makita. Hikarin kasvavaan teinihelvettiin Kawase ei löydä yhtä persoonallista kerronnallista ratkaisua. Missä on vaikkapa yhteisvastuu itseisarvona, jota ei kilpailuteta. Ensiilta 8.4. Niin äitiyden kuin äitisuhteiden eri puolia valotetaan elokuvissa Drive My Car, The Lost Daughter, Maja lapsuuden reunalla ja Pahanhautoja
Runot ovat kuin klassista draamaa dialogimuodossa. Kirja on hieno kokonaisuus, vaatii hieman taustatyötä avautuakseen.” Tarmo Tikka yhytti visarunon muu taman muun vastaajan lailla eräästä kor kean toimitustason antologiasta. Kohtalaisen vaikeaksi luokiteltavaan tehtäväään tuli näin ihan mukava määrä oikeita vas tauksia. Siellähän vihjeen runo oli ja myös tekijän nimi. Visaruno kehottaa lukijan pohtimaan tilannetta, jossa jotakin lopullisesti hajoaa. Ne ovat enemmänkin yksinpuhelua, eivätkä henkilöt ole tietoisia toistensa puheista. ”Tekijä Sanna Karlström, teos: Harry Harlow’n rakkauselämät. ”Visarunon tekijä on 46-vuotias runoilija Sanna Karlström, joka on julkaissut aika vähän, mutta saanut palkintoja aika paljon. Harry Harlow’n rakkauselämät -runokokoelma kertoo eettisesti kyseenalaisista apinakokeistaan tunnetun amerikkalaisen psykologin Harry Harlow`n ja hänen vaimonsa Claran tarinan. Alkuun Mauri Panhelainen raottaa esirippua, mutta vähän vain. Erikoinen ratkaisu runoilijalta ryhtyä kirjoittamaan tiedemiehestä jonka tutkimusmenetelArto Wiikari de_31032022_50.indd 50 de_31032022_50.indd 50 23.3.2022 10.27 23.3.2022 10.27. Luontoa ja ihmissuhteen ongelmaa yhdistävä runo vie jonkin arvoituksen kynnykselle, mutta ei avaa ovea sen enempää.” Toinen Mauri eli Niemi avaa vähän lisää. Lukija voi itse muodostaa runojen näkökulmien yhteyden. Rohkea ja siksi vaarallinen ENSI-ILTA 28.9.2022 Ohjaus Aino Kivi Karey Kirkpatrick – John O´Farrell – Wayne Kirkpatrick SOMETHING ROTTEN! JOTAIN MÄTÄÄ! Järjettömän hauska musikaali Ensi-ilta 3.9.2022 Ohjaus Ilkka Laasonen KOSTONKIERRE tarina jakautuneesta kaupungista Tervetuloa Lahden kaupunginteatteriin – syyskauden esitykset myynnissä! Lyriikka epäeettisestä tiedemiehestä A ika antoisat koordinaatit runoilijan kotiseudusta ja debytoinnista varmaan auttoivat visailijoita jäl jitystyössä. 50 Demokraatti Lippumyymälä 0600 30 5757 (1,53€/min+pvm)lktliput@lahti.fi / Väliaikatarjoilut (03) 7826 474 / Ryhmämyynti (03) 752 6000 / lktryhmat@lahti.fi www.lippu.fi • www.lahdenkaupunginteatteri.fi Timo Sandberg – Aila Lavaste kostonkierre tarina jakautuneesta kaupungista kantaesitys 1.10.2022 Ohjaus Tommi Kainulainen Minna Rytisalo – Heini Tola Rouva C. ”Sattumako vai mikä, mutta luin Jenni Haukion julkaisua: Katso pohjoista taivasta
Palkinto Tuulikki Lepomä kiLahtiselle. Vastauksista enemmän visan verkko versiossa. ”X näytti ikäistään nuoremmalta. Hänen rikostutkija uransa alkoi kirjoissa vuosituhan nen vaihteessa ja päättyy tulevana kesänä. Lähettä kää ne sähköpostilla kirjavisa@de mokraatti.fi viimeistään 4.4. Siinä niukat vihjeet, odotuk sissa runsaat vastaukset. Kroppakin oli kondiksessa. Yhdelle kirjapalkinto. Rosvoja hän kuitenkin pani vankilaan.” Kirjallisuussitaattien tunnistusta jo vuodesta 1992 mät olivat julmia, mieleni tekee sanoa peräti epäinhimillisiä. Kirja on nyt lukulistalla!” Lukulistalleen teoksen kokoelman kertoi ottavansa myös Tuulikki Lepomäki-Lahtinen. Rohkea ja siksi vaarallinen ENSI-ILTA 28.9.2022 Ohjaus Aino Kivi Karey Kirkpatrick – John O´Farrell – Wayne Kirkpatrick SOMETHING ROTTEN! JOTAIN MÄTÄÄ! Järjettömän hauska musikaali Ensi-ilta 3.9.2022 Ohjaus Ilkka Laasonen KOSTONKIERRE tarina jakautuneesta kaupungista Tervetuloa Lahden kaupunginteatteriin – syyskauden esitykset myynnissä! VISASITAATTI 5 On kevään kiintiödekkarin aika. klo 12 mennessä. Toisinaan se tuntui vähän liiankin tavalliselta – ainakin rikoskomisarioksi. Karlströmin tun nistaneita olivat myös Juhani Niemi, Helena Nurmio, Sirpa Taskinen, Jukka Eero Wuorinen, Jorma Kataja Veikko Huuska, ja Matti Kärkkäinen. Elokuvissa ja kirjoissa komisariot joutuivat vähän väliä vaikeuksiin ja kriiseihin, dokasivat ja kirosivat, joutuivat ammutuiksi ja ampuivat. X vietti normaalia suomalaista elämää – rivitalon palanen Espoon Leppävaarassa, vaimo ja kaksi lasta, 8ja 10-vuotiaat pojat. Näin esitellään muuan ikoninen hahmo, niin tunnettu, että nimi on ollut pakko muuntaa sitaa tissa X:ksi. (rb) de_31032022_50.indd 51 de_31032022_50.indd 51 23.3.2022 10.27 23.3.2022 10.27. 51 Demokraatti Lippumyymälä 0600 30 5757 (1,53€/min+pvm)lktliput@lahti.fi / Väliaikatarjoilut (03) 7826 474 / Ryhmämyynti (03) 752 6000 / lktryhmat@lahti.fi www.lippu.fi • www.lahdenkaupunginteatteri.fi Timo Sandberg – Aila Lavaste kostonkierre tarina jakautuneesta kaupungista kantaesitys 1.10.2022 Ohjaus Tommi Kainulainen Minna Rytisalo – Heini Tola Rouva C. X ei ollut kertaakaan joutunut kentällä edes tarttumaan aseeseen. Vuosia oli kuitenkin plakkarissa jo 41, mutta lyhyt tumma tukka napsi siitä muutamia pois. Kalja ei ollut paisuttanut vatsaa massuksi, eikä poskia pyöreiksi
Rasistisesti motivoituneessa Stephen Lawrencen murhassa myös omia virheitään peitellen. Ihmisten raadollista tirkistelynhalua ruokkiva true crime -genre on viime vuodet jyllännyt niin televisiossa kuin ”tieto”kirjallisuudessa aika estottomasti. Matti Yrjänä Joensuun poliisityön arkea kiitettävästi kuvaavat romaanit ja niiden dramatisoinnit (paitsi Olli Saarelan ohjaama Pahan pappi) lyövät Poliisi-tv:n mennen tullen. Näitä kumpaakin paneutuneesti tehtyä sarjaa yhdistää kahden todellisten rikostutkijain, Colin Suttonin ja Clive Driscollin, uupumaton tahto selvittää vanhoja rikostapauksia, joihin poliisikoneiston korkeampi taso alkoi suhtautua jo välinpitämättömästi. True crimen ahmiminen toisi arjen julmimmillaan vapaahetkiini. Paljon puhutusta nauratusroolien vankeudesta ei ole tietoakaan näiden hienojen roolitöiden tapauksessa. Rolf Bamberg rolf.bamberg@demokraatti.fi Tässä ajassa de_31032022_52.indd 52 de_31032022_52.indd 52 22.3.2022 13.39 22.3.2022 13.39. Sitä vahvemmin aidossa rikoshistoriassa ovat olleet kiinni keskushahmojensa muistelmateoksiin pohjautuvat Manhunt (kaksi settiä vuosilta 2019 ja 2022, suomeksi esitetty TV 1:llä nimellä Murhaajajahti) ja Conviction (2021, TV 1:llä nimellä Stephen Lawrencen tapaus). Ei kiitos. Kurt Wallander, Harry Hole tai vaikka kuolinsyyntutkija Nikki Alexander voivat silmieni edessä setviä verisiäkin vyyhtejä, mutta en minä halua sellaisia lyötävän eteeni dokumenttina. Colin Suttonia esittää Huonosti käyttäytyvät miehet -komediasarjasta ja sen jälkeen muun muassa komediallisesta Doc Martin -sarjasta tunnettu Martin Clunes. Viimeisimpänä on nähty neliosainen poliittinen trilleri Ridley Road, joka kertoo juutalaisaktivistien taistelusta uusfasismin nousua vastaan 1960-luvun alun Lontoossa. 52 Demokraatti Rikolliset olohuoneessamme A lkuvuonna on Ylellä ollut ahmittavana useita brittiläisiä rikosdraamasarjoja, joissa on ollut enemmän tai vähemmän todellisuuspohja. TRUE CRIME -GENRE RUOKKII IHMISTEN RAADOLLISTA TIRKISTELYNHALUA. Sitähän tositapauksiinkin perustuvat sarjat ja elokuvat joka tapauksessa ovat. Manhuntia ja Convictionia yhdistävät myös ennakkoluulottomat valinnat päärooleihin. NÄIDEN MAINIOIDEN sarjojen äärellä pysähdyin pohtimaan, miksi myös Yle on lähtenyt – onneksi toistaiseksi vain marginaalisesti – mukaan true crime -buumiin, kun sen vahvuutena on tarjota koko ajan laadukasta rikosfiktiota. 50 vuotta varsin intohimoista rikosfiktion harrastusta on riittänyt minulle. Moraalikysymyksiä ei juuri viitsitä pohtia, kun elokuvaja tv-tuotantoyhtiöt ja kustantamot suoltavat tosirikoksia ahmittavaksemme. Niko Ranta-aho ja Jari Aarnio ovat nykyajan viihdehahmoja, ”huumeparonin käsikirja” ja ”selliläppä” haastavat käsikirjoitetun dia login. Rikosfiktio on minulle pakoa arjesta. Ja hyvin harmaalla vyöhykkeellä häärivä antiikkikauppias Lovejoy on paljon kiinnostavampi ja viihdyttävämpi kuin taideväärennöskaupoillaan rehentelevä suomalainen taidekauppias. Poliisityön kuvaus on molemmissa erinomaisen tarkkaa, ehkä joidenkin mielestä myös pitkäpiimäistä, kun tutkintojen kaikki umpikujatkin käydään läpi. Clive Driscollina nähdään Steve Coogan, erityisesti jo 30 vuotta sitten kehitellystä Alan Partridge -tv-juontajahahmostaan tunnettu konkarikoomikko. Mutta kun mikään ei riitä... Erehdysten ja uusien yritysten tie lienee poliisille tutkinnoissaan tuttua
53 Demokraatti Yd in as ee t Pe lo te va illa m ie ltä . Varustelukierre uhkaa kiihtyä TEEMA Mikään maa ei ole haavoittumaton Kolumni: Mikko Lievonen Kauhun tasapaino on palannut suurvaltapolitiikkaan. KORTTI on vilautettu de_31032022_53.indd 53 de_31032022_53.indd 53 22.3.2022 14.25 22.3.2022 14.25
Ydinasearsenaalin ainoa todellinen käyttötarkoitus on ollut pelottaminen. Kylmän sodan aikana ilmapuolustusjärjestelmien virheiden vuoksi tapahtui hyvin monta kertaa läheltä piti -tilanteita. – Venäjä on nyt väläyttänyt tässä ydinasekorttia. Tämä täysjärkisyys on nyt kysymysmerkki, ulkoja turvallisuuspolitiikan asiantuntija, kansanedustaja Erkki Tuomioja (sd.) sanoo. Automaattiset järjestelmät ovat tulkinneet ohjushyökkäyksiksi muun muassa joutsenparven ja pilvistä heijastuneet auringonsäteet. – Kauhun tasapaino on taannut toistaiseksi sen, että ydinaseita ei ole käytetty. Venäjän talous on bruttokansantuotteella mitattuna pienempi kuin Italian talous, mikä tarkoittaa, että se ei voi mielinmäärin kasvattaa perinteisten aseiden arsenaalia. Venäjä on suuri, kun mitataan sen pinta-ala, väestö tai asevoimat. Teksti Mikko Huotari Kuvankäsittely ja grafiikka Arja Jokiaho V enäjän täysimittaisesta hyökkäyksestä Ukrainaan oli ehtinyt kulua kolme päivää, kun presidentti Vladimir Putin määräsi ydinasevoimat valmiustilaan. Huippuvaarallisilla ydinaseilla se kuitenkin saa pidettyä muun maailman varpaillaan. En usko, että kukaan lähtee ensimmäisenä käyttämään ydinaseita, jos siellä on täysijärkinen johto. Venäjällä ja Yhdysvalloilla on yli 90 prosenttia kaikista maailman ydinaseista. YK:n aseriisuntatutkimuslaitos varoitti raportissaan jo vuonna 2017, että 54 Demokraatti de_31032022_54.indd 54 de_31032022_54.indd 54 22.3.2022 14.16 22.3.2022 14.16. 54 Demokraatti TEEMA TOTAALINEN UHKA Kukaan ei voi voittaa ydinsotaa. Niin kauan kuin niitä on olemassa ja kehitetään uusia järjestelmiä, säilyy kuitenkin vahingon mahdollisuus. Silti ydinaseita kehitetään entistä tappavammiksi ja niitä hankitaan lisää. Nyt naapurimaan presidentti aloitti radioaktiivisen sapelinkalistelun. Useiden asiantuntijoiden mukaan Putin halusi alleviivata, että Nato ei saa puuttua sotaan. Talouden osalta tilanne on toinen. Kylmän sodan aikaan maailma eli ydinsodan pelossa, mutta yli kolmen vuosikymmenen ajan ydinaseilla uhkailu on jäänyt suurvaltapolitiikassa taka-alalle. Se kuuluu heidän taktiikkaansa
Niissä on tuhovoimaa suurin piirtein saman verran kuin Hiroshimaan pudotetussa atomipommissa. 55 Demokraatti ydinsodan riski on kasvanut. KUVITTEELLISTA YDINSOTAA on käyty erilaisilla simulaatioilla ja sotapeleillä. Venäjällä on strategisten ydinaseiden lisäksi suuri arsenaali taktisia ydinaseita, jotka ovat strategisia heikkotehoisempia. Taktiset ydinaseet tosin eivät ole kovin heikkotehoisia. 55 Demokraatti de_31032022_54.indd 55 de_31032022_54.indd 55 22.3.2022 14.16 22.3.2022 14.16. – Aina on yleensä päädytty siihen, että rajoitettu ydinsota ei pysy rajoitettuna, vaan johtaa useimmiten täysimittaiseen ydintuhoon, Tuomioja sanoo. Muut eivät ole edes tähän sitoutuneet, Tuomioja sanoo. Teknologian kehittyminen ei ole karsinut vahinkojen mahdollisuutta. Niillä on tarkoitus selvittää, mitä kävisi, jos tapahtuisi isku ydinaseella. Ne on suunniteltu käytettäväksi taistelukentillä. – Ydinasevalloista vain Kiina on ilmoittanut sitoutuneensa siihen, ettei käytä ydinaseita ensi-iskuun, vaan vasta sitten, jos joku toinen käyttää heitä vastaan. Päinvastoin teknologian monimutkaistuminen kuormittaa ennakkovaroitusjärjestelmiä, mikä altistaa väärille hälytyksille
YK:n ydinasekieltosopimus on ratifioitu yli 50 maassa. Ydinasevarannot 2022 Vähenevät ydinasevarastot Stabiilit ydinasevarastot Kasvavat ydinasevarastot – Mutta sopimuksetkin perustuvat luottamuksen varaan, ja jos sota syttyy, niin sillä hetkellä kaikki sopimukset raukeavat. de_31032022_54.indd 56 de_31032022_54.indd 56 22.3.2022 14.16 22.3.2022 14.16. Ydinaseet ovat edelleen ydinasevaltojen arsenaalissa aivan keskeisessä roolissa. Lisäksi maat sitoutuvat edistämään ydinaseriisuntaa. Venäjä ei ole ainoa, joka on osoittanut halua kasvattaa arsenaaliaan ja kehittämään uusia asejärjestelmiä. – Britit ilmoittivat viime vuonna, että maa tulee merkittävästi kasvattamaan ydinasevarantoaan. SIMULAATIOILLA ON YLEENSÄ PÄÄDYTTY SIIHEN, ETTÄ RAJOITETTU YDINSOTA EI PYSY RAJOITETTUNA. Tämä on ollut kielteinen kehityssuunta, Tuomioja sanoo. Nyt on suurta turhautuneisuutta siitä, että ydinaseriisunta ei ole edistynyt velvoitteista huolimatta, Tuomioja sanoo. Sehän ei vielä poista yhtään ydinasetta maailmasta, mutta se on ollut painostuskeino ydinasevaltoja kohtaan, jotta ydinaseet olisivat valvonnassa ja ydinaseriisuntaa edistettäisiin. – Positiivista on se, että muu maailma on reagoinut tähän ja YK:n ydinasekieltosopimus on jo astunut voimaan. Se ei myöskään ole este Naton jäsenyydelle, Tuomioja muistuttaa. – Viime kesänä 50 Nato-maiden entistä pääja ulkoministeriä ja kaksi Naton entistä pääsihteeriä vetosivat sopimuksen ratifioinnin puolesta. – SDP:n kanta on, että sopimukseen pitäisi liittyä. – Näinhän ei ole tapahtunut. Viisi tunnustettua ydinasevaltaa sitoutuvat olemaan luovuttamatta ydinaseita tai niihin liittyvää teknologiaa muille, ydinaseettomille maille. – Ydinaseiden varustelukilpailu on ollut käynnissä jo pitkään ennen Ukrainan tilanteen kärjistymistä sodaksi ja tästä on syytä olla huolissaan, Tuomioja sanoo. Samanaikaisesti molemmat supervallat kehittävät uusia ydinaseja ohjusjärjestelmiä. Suomi ei ole näiden maiden joukossa. Lukumäärään on laskettu armeijavarastojen lisäksi ydinkärjet, jotka on tarkoitus poistaa käytöstä. 56 Demokraatti TEEMA USA 5 428 Venäjä 5 977 Intia 160 Kiina 350 PohjoisKorea 20 Ranska 290 Israel 90 Pakistan 165 Iso-Britannia 225 Lähde: Federation of American Scientists Yhdeksällä ydinasevaltiolla on yhteensä yli 13 000 ydinkärkeä. NYT KAIKISTA vanhoista ydinaseita rajoittavista sopimuksista on irtaannuttu Uutta Start -sopimusta lukuunottamatta. Sopimus velvoittaa, että ydinaseettomat maat sitoutuvat olemaan hankkimatta ja kehittämättä ydinaseita. Ydinsulkusopimus solmittiin YK:ssa vuonna 1968 estämään ydinaseiden leviäminen ja edistämään ydinaseriisuntaa
Esimerkiksi Venäjä on harjoitellut ennaltaehkäisevää naapurimaihinsa kohdistuvaa ydinaseiskua. Tuomioja muistuttaa, että Suomi on ollut hyvin varustautunut myös kylmän sodan jälkeen. Puolustusbudjettia halutaan kasvattaa myös Suomessa. – Ikävä kyllä epäilen, että se eskaloituisi nopeasti ydinaseilla uhkaamiseen ja mahdollisesti yksittäiseen käyttöön. Nekin vaativat rahaa ja resursseja, Tuomioja sanoo. Sen jälkeen Ruotsi on alkanut ottaa pieniä askeleita takaisinpäin, panostanut enemmän kotimaan puolustukseen ja houkutellut miehiä ja naisia varusmiespalvelukseen. Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola muistutti, että ydinaseet eivät ole minnekään hävinneet. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että sodan pelossa pitäisi lähteä tekemään paniikkiratkaisuja tai militarisoimaan yhteiskuntaa. de_31032022_54.indd 57 de_31032022_54.indd 57 22.3.2022 14.16 22.3.2022 14.16. TURVALLISUUSINVESTOINNIT OVAT muutakin kuin perinteisten sotavoimien ylläpitämistä ja kehittämistä. – Taustalla ovat psykologiset syyt. Suomella on modernia kalustoa, jota uusitaan jatkuvasti, kuten viimesyksyinen hävittäjähankinta osoittaa. – Harjoituksessa joukot suojautuivat ja heittäytyivät maahan. Maailmaa uhkaa asevarustelukierteen kiihtyminen. Suurin osa Euroopan maista on luopunut asevelvollisuusarmeijasta kylmän sodan loppumisen jälkeen. Kun Venäjä valtasi Krimin vuonna 2014, turvallisuustilanne alkoi muuttua. Aaltola korosti, että sotilaallinen voima ei tarkoita vain sitä, että isketään esimerkiksi Puolaan tai Suomeen tai ”napataan saaria”, vaan sotilaallisella voimalla voidaan myös uhata ja sillä on omat vaikutuksensa. – On ymmärrettävää ja perusteltua, että niihin ollaan valmiita satsaamaan. Mitä kävisi: Nato vastaan Venäjä ULKOPOLIITTISEN INSTITUUTIN webinaarissa 11. – Presidentti Niinistö on osuvasti todennut, että meillä on sotilaallinen valmistautuminen paremmalla tasolla kuin erilaisiin hybridija kyberuhkiin valmistautuminen. Pelotetta on ylläpidetty, ja myös rajoitetun ydinsodan doktriinia on mietitty, mutta eskalaatioriskit ovat kaikille niin suuret, että ehkä siinä tulee pidäkkeitä aika nopeasti vastaan, Aaltola sanoi. Wargames (Sotaleikit) on vuonna 1983 ensi-iltansa saanut jännityselokuva, jossa tietokonenörtti melkein käynnistää kolmannen maailmansodan harmittomaksi luulemalla pelailulla. 57 Demokraatti EUROOPAN VALTIOIDEN turvallisuuspolitiikan peruspilarit heilahtelivat voimakkaasti, kun Venäjä aloitti tuhoisan hyökkäyssotansa. On vaikea kuvitella tilannetta, jossa elokuva Wargamesin tyyliin kaikki siilot tyhjennetään, Salo niusPasternak sanoi. Johtava tutkija Charly Salonius-Pasternak arvioi, että perinteinen sota olisi mahdollista. Ydinaseita vastaan ei ole todellisuudessa mitään puolustautumiskeinoa, Tuomioja sanoo. ENTÄ VOIKO Suomi suojautua ydinsotaa vastaan. Puolustusvoimat on ja pitää olla siviiliyhteiskunnan hallinnassa. Tällaista pelleilyä ei enää harrasteta. Tuomioja muistelee 1960-luvun kansalaisvalistusta ja sotilaskoulutusta, jossa ydinpommin räjähdystä simuloitiin tavallisella räjähteellä. – Erilaisia ydinasedoktriineja on harjoiteltu. – Se oli käynnissä jo ennen Ukrainan sotaa, mutta nyt se on ottanut lisää kierroksia, Tuomioja sanoo. Ihmiset pelkäävät ihan aidosti, vaikka meitä kohtaan ei ole mitään välitöntä sodan uhkaa. – Suomessa mietitään kovastikin näissä skenaarioissa, minkälaisia ovat eri reaktiot eri tilanteissa, Aaltola sanoi. maaliskuuta pohdittiin Venäjän hyökkäyksen vaikutuksia Suomen ulkoja turvallisuuspolitiikkaan. Esimerkiksi Saksa aikoo kasvattaa puolustusbudjettiaan sadalla miljardilla eurolla tänä vuonna. – Ydinaseet on asia, jota ei sovi unohtaa, niin kuin ovat myös kemialliset ja biologiset aseet. Sitten havuilla harjattiin radioaktiivinen ydinsaaste ja jatkettiin taistelua. – Ja ennen kaikkea meillä on 280 000 koulutetun reservi, jollaista ei ole enää suuremmillakaan Euroopan mailla. Esimerkiksi Ruotsi luopui asevelvollisuudesta vuonna 2010, kun maa priorisoi kansainväliset kriisinhallintatehtävät kotimaan puolustuksen edelle. Lopuksi keskustelijoilta kysyttiin, onko konventionaalinen sota Naton ja Venäjän välillä mahdollinen vai eskaloituisiko se nopeasti ydinsodaksi
Mitään muuta ydinaseita rajoittavaa sopimusta ei ole näiden välillä voimassa, Viinanen sanoo. Viime vuoden tammikuussa Venäjä ja Yhdysvallat jatkoivat Uusi Start -ydinaserajoitussopimusta viidellä vuodella. Nykyinen sopimus rajaa kummankin maan ydinkärkien määrän 1 550:een. Ydinasevallat kyllä ylläpitävät ydinpelotettaan ja huolehtivat, että ydinaseet ovat toimintavalmiita. – Tammikuussa viisi tunnustettua ydinasevaltaa antoivat yhteisen lausunnon, jossa muun muassa todetaan, että ydinsotaa ei voi voittaa ja sitä ei pidä käydä. Sopimuksen rajoitukset koskevat myös mannertenvälisten ohjusten, raskaiden pommikoneiden ja sukellusveneistä laukaistavien ohjusten määrää. TURVALLISUUSYMPÄRISTÖN HEIKENTYMISEN vuoksi monissa maissa aletaan kasvattaa puolustusbudjetteja. Venäjä ja Kiina de_31032022_54.indd 58 de_31032022_54.indd 58 22.3.2022 14.16 22.3.2022 14.16. – Toisaalta pitää huomioida se, että Venäjä ja Yhdysvallat ovat kautta historian halunneet välttää suoran sotilaallisen konfliktin keskenään. Ydinaseiden tarkkuutta ja toimintavarmuutta parannellaan, samoin komentoja johtojärjestelmiä. Sopimuksen voimassaolo olisi lakannut helmikuussa. Nyt, kun Venäjä on aloittanut hyökkäyssodan Ukrainassa, ei luonnollisesti ole edellytyksiä jatkaa keskusteluja. ”L ähdetään tästä: kaikki ydinaserajoituksia ja ydinaseriisuntaa koskevat sopimukset ovat Yhdysvaltain ja Venäjän – tai sen edeltäjän Neuvostoliiton – välisiä sopimuksia”, Ulkoministeriön asevalvontayksikön johtava asiantuntija Jarmo Viinanen sanoo. – Ei ole kuitenkaan merkkejä siitä, että ydinaseiden määrää lisätään suunnattomasti. Uusi Start solmittiin vuonna 2010, ja se oli jatkoa vuonna 1991 hyväksytylle Start-sopimukselle. Uusi teknologia aiheuttaa kilpailua. Tähän asti kumpikin osapuoli on noudattanut sopimuksen velvoitteita. Nehän olivat eri mieltä ennen Ukrainan sotaakin, Viinanen sanoo. Siihen nähden on tietysti huolestuttava kehitys, että Putin on uhkailut ydinaseiden käytöllä, jos jokin maa puuttuisi sotilaallisesti heidän sotatoimintaansa Ukrainassa, Viinanen sanoo. – Kesäkuussa 2021 presidentit Biden ja Putin sopivat, että maiden välillä jatketaan keskustelua strategisesta vakaudesta. 58 Demokraatti TEEMA Mikään maa ei ole haavoittumaton VIISI TUNNUSTETTUA YDINASEVALTAA TOTESI, ETTÄ YDINSOTAA EI VOI VOITTAA. – Näköpiirissä ei ole samanlaista varustelukierrettä, joka tapahtui 1960–70-luvuilla. Jatkopäätös tehtiin aivan viimehetkillä. Laadullista kehittämistä tapahtuu koko ajan, Viinanen sanoo. On keskusteltu myös, kuinka ydinasekykyjä rajoitetaan tulevaisuudessa, Viinanen sanoo. Viinanen ei ole huomannut, että Uusi Start -sopimus olisi katkolla. Myös tilanteissa, joissa ovat täysin eri mieltä. – Vaikka tilanne on nyt sellainen, että on mahdotonta käydä neuvotteluja, on siitä huolimatta molemmilla vahva intressi, että ydinsotaa ei käytäisi. Silloin ydinaseiden määrää kasvatettiin päättömästi. Varustelu jatkuu ennen kaikkea perinteisissä asejärjestelmissä ja niiden kehittämisessä. – Tällä hetkellä Venäjän ja Yhdysvaltojen välillä on voimassa vain yksi ydinaseita rajoittava sopimus. Maiden välisiä keskusteluja on käyty sen jälkeen muutama kierros, viimeisen kerran tämän vuoden tammikuussa
– Esimerkiksi voisimmeko harjoitella ydinasevallan kanssa, vaikka itse harjoituksessa ei harjoiteltaisi ydinaseiden käyttöä. – Kun pohdimme nyt Natoon liittymistä, niin vakavasti toimiva virkamies ei voisi tällaista asiaa ehdottaa poliittiselle johdolle. Arvioitu ydinasekärkien lukumäärä 1945–2022 Lähde: Federation of American Scientists NL/Venäjä USA Kaikki yhteensä Muut Armeijavarastoissa ydinkärkiä vuonna 2022 Huom! Infografiikassa on mukana myös käytöstä poistetut ydinkärjet ! Venäjä 4 477 Yhdysvallat 3 708 muut maat 1 255 Yhteensä 9 440 ovat ottaneet käyttöönsä hypersoonisia, eli moninkertaisesti yliääninopeudella lentäviä ohjuksia. Onko uusi teknologia aivan uusi uhka. Hienosta nimestään huolimatta ydinasekieltosopimus ei poista yhtään ydinasetta maailmasta. – Keskeinen syy on se, että osallistumme asevalvontaja aseriisuntasopimuksiin, jotka oikeasti rajoittavat aseita. Ne ovat hirveän kalliita. Miksi. de_31032022_54.indd 59 de_31032022_54.indd 59 22.3.2022 14.16 22.3.2022 14.16. Sillä olisi turvallisuuspoliittinen hinta, koska nämä sulkevat toisensa pois, Viinanen sanoo. – Kyllä niillä on jonkinlainen merkitys. Ei ole myöskään selvää, voisimmeko hankkia Lockheed Martinilta F-35-hävittäjiä, koska yritys valmistaa joitain osia ydinaseiden kantolaitteisiin, Viinanen sanoo. Lisäksi on sopimuksen sisältöön liittyviä seikkoja. Viinasen mukaan sopimuksen määräykset ovat joiltain osin epämääräisiä. Mikään maa ei voi hankkia niitä suunnattomasti, Viinanen vastaa. Yhdysvallat on puolestaan kehittänyt uusia hypersooniisiin ohjuksiin purevia torjunta-aseita. Muita ydinasevaltoja ovat Kiina, Ranska, Iso-Britannia, Pakistan, Intia, Israel, Pohjois-Korea ja Etelä-Afrikka. Uusissa torjuntajärjestelmissä hyödynnetään satelliitteja ja avaruutta. Hänen mukaansa sopimuksesta voisi tulla myös rajoitteita Suomen puolustukselle. – Jos olisimme ydinasekieltosopimuksen jäsen, me emme voisi päästä Naton jäseneksi. – Venäjällä ja Yhdysvalloilla on niin paljon ohjuksia, että kumpikaan ei pysty kehittämään sellaista torjuntajärjestelmää, joka tekisi maasta haavoittumattoman, Viinanen sanoo. Kyse on tärkeistä ominaisuuksista, mutta niiden merkitystä ei pidä liioitella, eivätkä ne muuta ratkaisevasti tilannetta. 59 Demokraatti 70 000 60 000 50 000 40 000 30 000 20 000 10 000 19 45 19 50 19 55 19 60 19 65 19 70 19 75 19 80 19 85 19 90 19 95 20 00 20 05 20 10 20 15 20 20 Venäjällä ja Yhdysvalloilla on yhteensä enemmän kuin 90 % kaikista maailman ydinaseista. SUOMI EI ole ratifioinut YK:n ydinasekieltosopimusta. Sopimukseen liittyminen olisi epäsuoraa kritiikkiä Nato-maille, joista mikään ei ole ratifioinut sopimusta. Avaruuteen sijoitetaan lähinnä ennakkovaroitusja johtojärjestelmiä. Se johtuu siitä, että ydinasevallat eivät ole siihen liittymässä, Viinanen vastaa. TÄLLÄ HETKELLÄ VENÄJÄN JA YHDYSVALTOJEN VÄLILLÄ ON VOIMASSA VAIN YKSI YDINASEITA RAJOITTAVA SOPIMUS. Hypersoonisia ohjuksia voidaan ohjailla laukaisun jälkeen eli ne eivät noudata ballistista, ennustettavaa lentorataa
Suomen valtiojohdon historiallinen päätös lähettää aseita Ukrainaan oli oikea. Sotilaat hylkäävät ammusja räjähdevarastoja, usein keskelle ihmisasutusta. Tiedämme, että itäiseen Ukrainaan on jo vuodesta 2014 asti kylvetty miinoja. Sodat loppuvat, mutta aseet jäävät SUOMEN VELVOLLISUUS ON VARMISTAA, ETTÄ ASEET EIVÄT PÄÄDY VÄÄRIIN KÄSIIN. Aseet liikkuvat, joko tietoisten poliittisten päätösten seurauksena tai maailmanlaajuisen laittoman asekaupan välityksellä. Suomen ja Euroopan kannalta uhkaavinta on sotilasaseiden päätyminen laittomille markkinoille. Aseiden lähettäminen sotaa käyvään maahan ei ole normaali käytäntö vaan hyvin poikkeuksellinen teko poikkeuksellisissa olosuhteissa. Etenkin lapsilla on valitettava taipumus tutkia ja liikutella näitä räjähdysherkkiä sodan jäänteitä, pahimmillaan kuolettavin seurauksin. Miinat tappavat ja vammauttavat vielä vuosikymmenien päästä, yleensä viattomia siviilejä. Osa päätyy maailman konfliktipesäkkeisiin, jossa erilaiset armeijat ja sissiliikkeet löytävät niille käyttöä. Osa Ukrainan sodan aseistuksesta jää paikallisten siviilien käsiin pitkäksi aikaa, ihmisten vaatekaappeihin ja rikollisten käyttöön. Ja ne kestävät, sodasta toiseen. Ukraina ei tule olemaan poikkeus. Oman aikakautemme miekkoja ei taota auroiksi. Esimerkiksi Ruotsissa viime vuosina hälyttävästi yleistyneet käsikranaattihyökkäykset liittyvät mustan pörssin asekauppaan. KOLUMNI Teksti Mikko Lievonen, Kalevi Sorsa -säätiön toiminnanjohtaja ja kriisinhallintaveteraani TEEMA de_31032022_60.indd 60 de_31032022_60.indd 60 22.3.2022 14.21 22.3.2022 14.21. Kaikki sodat loppuvat aikanaan. Lisäksi ne haittaavat maataloutta ja liikennettä, sillä miinoitetuilla pelloilla ja teillä ei kannata liikkua. Pienaseiden valvontaan, laittoman asekaupan estämiseen sekä miinojen ja räjähteiden raivaamiseen tulee ryhtyä päättäväisesti, soveltuvilta osin jo nyt. Mutta sen mukana tulee velvollisuus varmistaa, että aseet eivät päädy vääriin käsiin. 60 Demokraatti P alvellessani New Yorkissa Yhdistyneiden kansakuntien päämajassa kuljin usein erään muistomerkin ohi, johon oli kaiverrettu kuuluisat sanat Vanhan testamentin Jesajan kirjasta: ”Niin taotaan miekat auran teriksi ja keihäät vesureiksi”. Modernit pienaseet – eli kiväärit, konekiväärit, singot ja muut sodan työkalut – on tehty kestämään. Ukrainan valtio on sitoutunut kansainväliseen jalkaväkimiinat kieltävään Ottawan sopimukseen. Venäjä ei ole. Käynnissä olevan sodan seurauksena miinoitteiden käyttö vain lisääntyy. Ukrainan sotaa on jatkunut tätä kirjoitettaessa vasta muutama viikko, eikä sodan lopputuloksesta ole tietoa. Tosiasia on, että aseet eivät koskaan jää sinne, missä soditaan. Varsinaisten miinojen lisäksi sodat jättävät jälkeensä vaarallisia räjähteitä. Rikolliset kautta Euroopan suuntaavat nyt katseensa itään. Suomella on paikkansa tässä työssä. Monen länsimaan tavoin Suomi luovutti Ukrainaan kivääreitä ja panssarintorjunta-aseita. Voi tuntua aiheettomalta pohtia tässä vaiheessa sodan jälkivaikutuksia, mutta itse ajattelen, ettei koskaan ole liian aikaista aloittaa. Aseiden ohella ukrainalaisten vitsaukseksi jäävät miinat. Tykistötulen ja ilma-iskujen seurauksena maastoon jää räjähtämättömiä ammuksia. Sitä suuremmalla syyllä meidän on mietittävä, mitä aseille käy, kun sodan viimeiset laukaukset on ammuttu
Alipalkkauksen kriminalisointi ei välttämättä poista itse ongelmaa, mutta se toisi vähintäänkin pelotetta työnantajille. Siihen on syynä muun muassa heikko tietämys omista oikeuk sista ja pelko puuttua epäkohtiin työpaikalla. Lä he tä m ie lip ite es i os oi tt ee se en m ie lip id e@ de m ok ra at ti. Maahanmuuttajat ja ulkomailta tulevat työntekijät saattavat kielitaidon puutteen vuoksi joutua epäedulliseen asemaan. Työntekijän ja työnantajan oikeuksien ero on mittava. Epäterve palkkakilpailu huonontaa niiden työnantajien asemaa, jotka haluavat tarjota työntekijöilleen parempaa palkkaa ja parempia etuja. Tuntipalkkaa saatetaan maksaa alle työehtosopimuksen vähimmäismäärän, lisiä ei makseta tarpeeksi – tai ei ollenkaan. Työntekijä ei välttämättä tiedä, mistä hakea apua tai voiko viranomaiseen luottaa. 61 Demokraatti Ki rjo ita om al la ni m el lä si. Potkujen jälkeen on haastavaa saada uutta työtä, etenkin jos on ulkomaalainen. Ki rjo itu st en m ak sim im itt a on 20 00 m er kk iä . Nuoret työntekijät joutuvat helposti huijatuiksi työuransa alkutaipaleella. Alipalkkaus kohdistuu ulkomaisen työvoiman lisäksi opiskelijoihin ja jo muutenkin matalapalkkaisilla aloilla työskenteleviin. Alipalkkausta tapahtuu etenkin rakennusalalla ja vaikkapa mansikkatiloilla. Nykyisellä lainsäädännöllä pelote ei ole tarpeeksi suuri, jotta työntekijöille maksettaisiin työehtosopimuksen mukaista palkkaa. fi ta i D em ok ra at ti, PL 33 8, 00 53 1 H el sin ki LISÄÄ MIELIPITEITÄ OSOITTEESSA DEMOKRAATTI.FI Alipalkkaus täytyy kriminalisoida TYÖNTEKIJÄN VARASTAESSA työnantajalta hän saa mitä todennäköisimmin potkut. Esille tulleiden tapausten lisäksi tapahtuu työntekijöiden, etenkin ulkomailta tulevan työvoiman, hyväksikäyttöä ja riistoa sen paljastumatta. Jos ihminen on tarvittaessa töihin kutsuttavalla sopimuksella, voidaan hankala työntekijä vaihtaa helposti uuteen. Aada Uhlgrén Turun Demarinuorten puheenjohtaja Iris Nordman Turun Demarinuorten varapuheenjohtaja de_31032022_61.indd 61 de_31032022_61.indd 61 22.3.2022 17.00 22.3.2022 17.00. Niin sanottu halpatyövoimakikkailu huonontaa myös Suomessa asuvien työttömien työnhakijoiden mahdollisuutta saada inhimillistä työtä, jonka palkalla voi tulla toimeen. Tämä konkretisoituu siinä, että työnantajan varastaessa työntekijältä hän on ainoastaan velvollinen maksamaan ottamansa ja saa mahdollisesti pienet sanktiot – jos siis edes joutuu edesvastuuseen tekemästään. Alipalkkaus on mielestämme tuomittavaa, ja alipalkkauksen kriminalisointi on oikea työkalu torjumaan väärin toimivan työnantajan toimia. Suomessa on ollut erittäin törkeitä ihmiskauppaan rinnastettavia alipalkkauksia
Me muistamme vielä öljykriisin, jolloin asetettiin yleinen kattonopeus 80 km/h Suomen maanteille. Kuitenkin on selvää, ettei markkinataloudessa mikään yritys voi loputtomasti elää ”yhteiskunnan kainalosauvoin”; tavaroille ja palveluille täytyy olla kysyntää. Osa meistä voi yksinkertaisesti vähentää autoilua ja käyttää julkisen liikenteen vähäpäästöisiä mahdollisuuksia, kävellä ja pyöräillä. Niinpä fossiilittoman liikenteen tiekartan (Liikenneja viestintäministeriön julkaisu 2021:15) toimenpiteiden toteuttaminen on välttämätöntä. Vaikka lukuihin vaikuttavat monet autoon ja ajotapoihin liittyvät tekijät, on suunta selvä. Hannu Ikonen Lieksa Vetoamme teihin, ministeri Harakka Öljynkulutuksen vähentäminen on juuri nyt olennaisen tärkeää niin ilmastonmuutoksen torjunnan kuin Venäjä-riippuvuutemme vähentämisen kannalta. Sisiliassa on jo vuosia toiminut malli, jossa yhteiskunnan omistamia asuntoja tai kiinteistöjä on myyty halukkaille ostajille 10 euroa kappale – ostajan kunnostettavaksi – tai tarjouksin, pohjahinnan ollessa tuo kymppi. Monille autolla liikkuminen on kuitenkin välttämätöntä. Rakennusten purkaminen on aina ympäristöä vahingoittavaa, materiaaleja haaskaavaa ja kunnille tai yhteisöille huomattavia kustannuksia aiheuttavaa. Meillä puretaan mieluummin kuin säästetään tätä näkyvintä kulttuuriperintöä, kun käydään kamppailua asuntojen laskevaa hintatasoa vastaan. ”Kamppailu” syö kulttuuriperintöä ja rajaa tulevia kehitysnäkymiä. Tämänhetkinen kriisi vaatii pikaisia toimenpiteitä. Myyjä pääsee eroon kustannusvastuistaan paikallista kulttuuriperintöä säilyttävällä tavalla ja lisää alueen tulovirtaa sekä vahvistaa väestöpohjaa. Kehitystä ja edistystä merkitsevät ajatukset ja arvot jäävät päätöksentekijöiden punnittaviksi, onko niistä nykyaikaan. Tähän asiaan on syytä paneutua – Lieksassakin – pohdittaessa tulevaaa ja sen suuria kehitystrendejä, jotka eivät etsi arvoineen entisiä uriansa. Lisäksi useimmat toimenpiteet toteutuvat pienemmällä tai suuremmalla viiveellä. Syystäkin kuntalainen kysyy, etteikö menneinä vuosikymmeninä rakennettu ollut ”kehitystä” ja tulevaisuutta turvaavaa, säilyttämisen arvoista. Korona on parantanut sisilialaisen mallin toimivuutta etätöineen ja arvomaailmojen muutoksin, jotka tulevat jäämään osittain pysyviksi, ”uusiksi normaaleiksi” koronan jälkeenkin. Sisiliassa halutaan säilyttää rakennettua kulttuuriperintöä, mikä meillä on jäänyt kyseenalaiseksi arvoksi. 62 Demokraatti Asuntojen alennusmyynti voi pelastaa taantuvat paikkakunnat Suomessa rakennettu kulttuuriperintö on jäänyt kyseenalaiseksi arvoksi. Helena Kääriäinen perinnöllisyyslääkäri ja tutkimusprofessori Armi Temmes perinnöllisyyslääkäri ja tutkimusprofessori Aktivistimummot -liike MIELIPIDE LISÄÄ MIELIPITEITÄ OSOITTEESSA DEMOKRAATTI.FI de_31032022_62.indd 62 de_31032022_62.indd 62 23.3.2022 9.23 23.3.2022 9.23. Sisiliassa malli on lisännyt kansainvälisyyttä, turismia ja yleistä kiinnostusta saareen, sillä asuntomarkkinathan ovat avoimet. Keskustelu pyörii paljon autojen käyttövoiman ja polttoaineiden ympärillä, mutta tiekartassa todetaan, ettei mikään esitetyistä keinoista ole yksin riittävä. Ehkä tähän äärimmäisyyteen ei ole tarvetta, mutta nopeuden alentaminen 120:sta 100 kilometriin tunnissa alentaa kulutusta jopa 12 prosenttia. Nopeuksien alentaminen parantaa lisäksi liikenneturvallisuutta ja vähentää liikenteen terveyshaittoja. Silloin kun ostajan pääomakulut ovat nolla, jää taloudellisia edellytyksiä remontoinnille (verohelpotuksin?) ja muullekin kulutukselle. Tämä on helppoa etenkin kaupungeissa. Liikenneministeri Timo Harakka, vetoamme Teihin! Annetaan talvinopeusrajoitusten jatkua yli kesän! Näin vähennämme sotaa käyvän Venäjän öljytuloja, ja siinä sivussa pienennämme etenkin pienituloisiin kohdistuvaa autoilun kustannustaakkaa. Kunnissa saatetaan satsata miljoonia euroja uuteen yritystoimintaan ja satojatuhansia olemassa olevan rakennuskannan, kulttuuriperinnön purkamiseen ”edistyksen” tieltä. Säilyttäminen ja remontointi tukee paikallista yritystoimintaa. Malli olisi käypäinen niin Lieksassa, Outokummussa ja monessa muussakin muuttotappiokunnassa, joihin tyhjää asuntoja toimitilakantaa on kertynyt
Kalliiksi tulee, jos johtamisen puutteet karkottavat pätevät työntekijät. On mahdollista, että Afganistan, Irak, Syyria, Libya ja Ukraina voisivat vielä antaa anteeksi, jos anteeksi pyydetään, kuunnellaan niiden näkemyksiä ja pyritään sovintoon yhteisesti haetun totuuden kautta (vrt. Paljon tukea vaativissa elämäntilanteissa tarvitseville on tärkeä pystyä tarjoamaan joustavia palveluja ja riittävän pitkiä kohtaamisia, joissa kokonaiselämäntilanne voidaan rauhassa yhdessä arvioida ja lähteä miettimään suuntaa tulevaisuuteen. 3) Kuinka USA:n koalitio voisi suojata Suomen itärajaa, kun se ei ole pystynyt suojelemaan edes Irakin itärajaa 2003–2014 (maailmanrauhan aikana), puolustusvoimien entinen komentaja Gustav Hägglund (2014). Kennedyn sankaruutena pidetään sitä, että hän esti Neuvostoliiton ohjusten sijoittamisen Kuubaan, mutta ei sitä, että hän veti ohjuksensa Italiasta ja Turkista. Syynä voivat olla esimerkiksi sirpaleiset palveluketjut, yhteistyön puutteet tai kokemus kohtaamattomuudesta ja elämäntilanteen huomioimattomuudesta. 2) USA hävisi Afganistanin sodan (1979–2021), jota se oli sytyttämässäkin. Seurauksena on tilanne, jossa apua tullaan hakemaan yhä uudelleen ja uudelleen. Palvelujen kokoaminen saman sateenvarjon alle vähentäisi vahvasti häiriökysyntää. Ruanda). Esimerkiksi hoitotyöntekijöiden tyytymättömyys työoloihin kasvaa, jos työtä ei johda eikä kehitä kukaan kokonaisvaltaisesti, eikä organisaation ylimmässä johdossa ole hoitotyön johtajaa. Ilmiötä kutsutaan häiriökysynnäksi. 4) Suomi hävisi Afganistanin sodan (2007–2021), johon se joutui (halusi) 2007, jolloin rauhanturvatoiminta (2001–06) oli pääosin jo loppunut (Muraja: Sotilaana Afganistanissa, Hägglund, 21.9.2009, Yle). Merja Mäkisalo-Ropponen kansanedustaja (sd.) Aluevaltuutettu (Pohjois-Karjala) Miksi EI Natolle 1) USA hävisi Vietnamin sodan (1955–75, miljoona kuollutta, Vietnam edelleen kommunistinen valtio). Yhteiskunnallisten kustannusten lisäksi se aiheuttaa myös paljon turhaa kärsimystä. 7) Irak: Itä-Euroopan valtiot joutuivat Irakin sotaan ilman omaa suoranaista hyötyä (hankkiakseen ”lojalitettivelkaa” USA:lta, saadakseen edullisia jälleenrakennusurakoita, jotka laskutettaisiin Irakilta tai siksi, kuten George W. Harvemmin puhutaan, että kustannuksia kasvattavat myös tilanteet, joissa asiakas saa väärää tai vain osin palvelua, jota hakee. USA on ruoskinut itseään ja johtajiaan Irakin ja Afganistanin sotien vuoksi, mutta ei ole pyytänyt anteeksi mailta, joita se on loukannut. 63 Demokraatti Häiriökysyntä tulee kaikille kalliiksi Usein sanotaan, että sote-palveluiden kustannusten nousu johtuu väestön ikääntymisestä. Näistä tilanteista saan paljon palautetta erityisesti erityislapsiperheiltä, vammaispalveluiden ja ikäihmisten palveluiden asiakkailta sekä omaishoitajilta. 6) Suomi jakoi Naton painostuksen johdosta ”sotilaallisia tarvikkeita” Syyrialle ilman YK:n valtuutusta (YK:n valtuutusta ei tullut, kun Nato oli ylittänyt valtuutensa Libyassa). Tällöin keskitytään tuottamisen tehokkuuteen, eikä palvelujen vaikuttavuuteen. Onko hyvinvointialueilla rohkeutta tehdä oikeita toimenpiteitä häiriökysynnän vähentämiseksi. Timo Töysä Iisalmi de_31032022_62.indd 63 de_31032022_62.indd 63 23.3.2022 9.23 23.3.2022 9.23. Hrushtshovia ei ole kiitetty siitä, että hän perääntyi eikä Arhipovia, että hän jätti laukaisematta ydintorpedon 27.10.1962. Vasta tänä vuonna TV:ssä on näytetty Libyan kaaosta ja räjähdysaltista tilannetta. Bush sanoi: ”Joka ei ole meidän puolellamme, on meitä vastaan.”) Britannia on rankaissut pääministeriään Irakin sotaan joutumisesta, mutta ei ole pyytänyt anteeksi Irakilta. Häiriökysynnän vähentäminen ei onnistu, jos ammattilaisille on annettu tulostavoitteet, joissa lasketaan esimerkiksi käyntikertoja ja tapaamisaikojen pituutta eli jos palveluita järjestetään teollisten oppien mukaisesti. 5) Libya: vastoin YK:n valtuutusta (ilmavalvonnan puitteissa jaettiin aseita oppositiolle, taisteltiin hallitusta vastaan, tuhottiin laivasto ja vapautettiin al Qaida (”Afrikan Unioni oli oikeassa ..”,Kulmanen, Yle, 30.10.2014; Talvitie ”Libya geopolitiikan kohteena” 20.1.2020, SGS”). Libyan sota avasi väylän noin miljoonalle pakolaiselle. Jos työntekijät saavat tehdä työtä ammatti-identiteettinsä mukaisesti, keskittyen ydintehtäväänsä ja sen kehittämiseen, työtekijäpulaakin saataisiin vähennettyä. Monen useita ja vaativia palveluja tarvitsevan kohdalla häiriökysyntää ja pitkällä tähtäyksellä myös sote-kuluja voidaan vähentää sillä, että ammattilaisilla on aikaa keskittyä kokonaisvaltaisesti ja pitkäkestoisesti potilaan tilanteeseen, jolloin asioissa päästään todelliseen avun tarpeen tunnistamiseen ja yhdessä laadittuun vaikuttavaan hoitoja auttamissuunnitelmaan. Erityisesti henkilöt, joilla on monia terveydellisiä ongelmia kohtaavat helposti tilanteen, jossa ei koeta tulleensa autetuksi ja pompotellaan luukulta toiselle
Itsevaltiaat haluavat päästä historiaan suurina kansanjohtajina tavallisen kansan kärsimyksistä riippumatta. 64 Demokraatti MIELIPIDE Mitä meidän pitäisi oppia Ukrainasta. Kolmas opetus on, että itsevaltiutta kohti kehittyvien maiden kanssa ei sovi nöyristellä hetkellisten taloudellisten intressien toivossa. Ensimmäinen opetus on se, että itsevaltiuden rakentumisen vaiheet on tunnistettava mahdollisimman varhain. Jos media on poliittisen vallan ja taloudellisen eliitin sylikoira, totuus joutuu roskakoppaan. Neljäs opetus on se, että sodilla ja sotimisella ei saavuteta koskaan lopullista ratkaisua. Viides oppi on se, että oma asennoitumisemme sotaan ja sen uhreihin on riippuvainen kriisien maantieteellisestä etäisyydestä. Venäläisten ja ukrainalaisten välit on tuhottu vuosikymmeniksi oli sitten maiden välillä raja tai ei. Kävi Ukrainan sodassa miten tahansa, sodan haavat ulottuvat vähintään kolmanteen ja neljänteen sukupolveen saakka. Poliittiseen oppositioon on kohdistettu tekosyihin perustuvia pidätyksiä ja osallistumista vapaisiin vaaleihin on rajoitettu mielivaltaisilla tuomioistuinpäätöksillä. Näin kävi myös Yhdysvalloissa, kun Trumpille myönteinen media levitti valeuutisia. Saman aikaisesti meidän on kuitenkin syytä miettiä sitä, miten tähän tilanteeseen on oikein tultu ja miten tästä sodasta päästään takaisin rauhan aikaan. Kauempaa sodan jaloista tuleville maahanmuuttajille tarjotaan nihkeästi turvapaikkaa, mutta nyt olemme valmiita vastaanottamaan tuhansia ukrainalaisia. Kun kolmijakoon lisätään neljäs valtiomahti eli vapaa tiedonvälitys, on tie yksinvaltiuteen kivikkoinen. Väkivaltaisuudet eivät jää tähän. Ilman vallan kolmijakoa valta keskittyy ja luo mahdollisuuden itsevaltiuden kehittymiseen. Nopeasti alettiin rajoittamaan vapaan kansalaistoiminnan mahdollisuuksia ja järjestöjen yhteyksiä ulkomaisiin kumppaneihin on estetty johdonmukaisesti. Erilaisilla tapahtumilla pönkitetään itsevaltaisen johdon taloudellista ja henkistä otetta väestöstä. Toinen opetus on se, että länsimaisen demokratiakäsityksen ehkä kaikkein tärkeimmästä asiasta eli vallan kolmijako-opista on syytä pitää kiinni. Ukrainan sota ei ole hetkellisen päähänpiston tulos vaan pitkän ja johdonmukaisen kehityksen seuraus. Näyttävät tapahtumat, kuten olympialaisten järjestäminen, tarjoavat itsevaltiutta tavoitteleville ja demokratiaa halveksiville hallitsijoille tarvittavia sirkushuveja oman valtansa pönkittämiseen. Poliittisen opposition toiminnan rajoittamiseen on puututtava välittömästi. Taloudellista valtaa on keskittynyt yhä enemmän harvoille oligarkeille ja vapaata mediaa on rajoitettu yhä tiukemmin jopa murhaamalla toimittajia. Tästä varoitti jo presidentti Mauno Koivisto aikoinaan. Neuvostoliiton romahduksen jälkeen elettiin vähän aikaa toivon aikaa. Aseiden puhuessa mielemme valtaa ahdistus ja halu puolustaa hyökkäyksen kohteena olevaa heikompaa osapuolta. Itsevaltaisille hallitsijoille kansa on vain väline oman vallan pönkittämisessä ja laajentamisessa. Kaikki edellä mainitut toimenpiteet ovat johtaneet Vladimir Putinin itsevaltiuteen. Median ja toimittajien eettisyydestä ja totuuteen pitäytymisestä pitää tehdä korkea moraalinen tavoite. Ukrainalaisten pitää olla tervetulleita, mutta miksi muiden sotien uhrit eivät ole tervetulleita. Ukrainalaisten tukeminen tässä tilanteessa on itsestäänselvyys. On surullista seurata Venäjän median uutisointia Ukrainan sodasta, jonka todellisuudesta tavallisilla venäläisillä on hyvin yksipuolinen, virheellinen ja etäinen kuva. Tämä ruokkii USA:n väestön kahtiajakautumista. Uskoisin, että useimmat suomalaiset olisivat tässä tilanteessa valmiita antamaan turvapaikan esimerkiksi venäläisille aseistakieltäytyjille. Erilaisia Venäjän johtoon kohdistuvia boikotteja tulee jatkaa, mutta samalla on varottava syyllistämästä yksittäisiä venäläisiä. Näin on käynyt sekä Venäjällä että Valko-Venäjällä. Urheilu ja kulttuuri voidaan valjastaa vääränlaisen kansalaisylpeyden luomiseen. Median vapaus ja itsenäisyys vallanpitäjistä on turvattava. Itsevaltaisille hallitsijoille kansa on vain väline oman vallan pönkittämisessä ja laajentamisessa. Samoin on käynyt venäläisten ja muun maailman välillä uutisoinnin ollessa yksipuolista erityisesti Venäjällä. de_31032022_64.indd 64 de_31032022_64.indd 64 22.3.2022 9.26 22.3.2022 9.26. Se on vahvistettu elinikäisellä presidenttiydellä. Toimeenpano-, lainsäädäntöja tuomiovallan on kuuluttava eri elimille. Ukrainan liittymisellä Natoon ei myöskään parannettaisi syntyneitä avohaavoja
Väestön taloudellinen eriarvoisuus ja korruptio ovat todellisia ongelmia Venäjällä ja Ukrainassa. Lyhyellä aikavälillä ainoa keino on päästä eroon Venäjän itsevaltaisesta johtamisesta. Joku viisas on sanonut, että ”sodan ensimmäinen uhri on totuus”. Alpo Salminen Kuudes ja vaikein asia hahmottaa on kansallisten armeijoiden ja sotilasliittojen rooli suhteessa itsevaltiaisiin ja kulloinkin vallassa oleviin johtajiin. Samoin tietenkin puolustuslaitos pyrkii saamaan enMyös kriisin jälkeen Venäjä on yhä naapurinamme. Koronan aiheuttamat kuolemat ja sairastumiset katosivat uutisista Ukrainan sodan alkaessa. Aina tulee kuitenkin myös kriisin jälkeinen aika ja Venäjä on silloinkin naapurinamme ja edelleen suuri valtio Suomeen verrattuna. Samalla saataisiin tarpeettomasti ärsytettyä Venäjää ja luotua maittemme rajasta Naton ja Venäjän välinen raja, joka siis varmasti olisi nykyistä huomattavasti jännitteisempi. Suomen ja Ruotsin olisi edelleen pysyttävä liittoutumattomana ja säilytettävä asemansa välittäjänä sotilaallisten mahtien välillä. Sotilaallinen liittoutuminen ei muuta maantieteellistä asemaamme. Siksi olisi hyvä säilyttää niin hyvät ja asialliset suhteet naapuriin kuin mahdollista. Suurinpana hyötyjänä silloinkin varmaan olisi aseteollisuus. Aseiden hankintavalvoitteiden lisäksi Nato-jäsemyys toisi myös velvoitteen osallistua sotatoimiin ympäri maailmaa aina sen mukaan, missä liitto päättäisi voimaansa käyttää. Oma lukunsa hyödyn tavoittelusta on tietenkin sodan vuoksi ylikierroksille viety Nato-kiihkoilu. Kari Välimäki Suomen Rauhanliiton hallituksen jäsen de_31032022_64.indd 65 de_31032022_64.indd 65 22.3.2022 9.26 22.3.2022 9.26. Venäjän ja Ukrainan sodan kuolonuhrien ja taloudellisten menetysten määrästä saadaan nyt värittynyttä tietoa ja lopullista oikeaa tietoa on vaikea saada. tistä suuremman osan yhteisistä varoista. Sen osalta taas suurin hyötyjä on kansainvälinen, erityisesti Yhdysvaltojen aseteollisuus, joka yleensäkin on hyötyjänä erilaisissa kriiseissä ja pyrkii niitä sen vuoksi jopa synnyttämään. Sodasta kieltäytymistä pidetään haihatteluna ja aseeseen tarttumista realismina. Sotatoimet ja tästä seuraava yleinen varustautumisen kiihtyminen iskevät lopullisen niitin ilmastonmuutoksen torjumiseen. Kansalliset armeijat ja laajat sotilasliitot ovat väkivallan käyttämiseen varautuneita koneistoja, jotka voivat olla sekä demokraattisten että itsevaltiaisten valtioiden käytössä. Valtiollisella tasolla Suomessa esimerkiksi maatalous haluaa poikkeuksellisesti lisää rahaa ja sitä perustellaan nyt tällä kriisillä ja sen aiheuttamalla huoltovarmuustarpeella. Kahdeksas opetus on, että tässä tilanteessa on todella etsittävä ulospääsyä kriisistä ja mietittävä sitä, miten jatkossa estetään tällaisten sotien syntyminen. Lopullista voittoa tavoitellaan samoilla aseilla ja samoin keinoin kuin millä sota on aiheutettu. Aseiden ja ammusten hinnalla esimerkiksi kansainväliset järjestöt olisivat saaneet apua sodan pakolaisille. Tämän takia yksittäisellä venäläisellä sotilaalla tai hänen lähimmällä päälliköllään ei ole muuta vaihtoehtoa kuin totella Putinia ja tuhota ukrainalaisia ja Ukrainaa. Armeijoiden toimintalogiikka ei perustu sodassa demokratiaan vaan selkeisiin käskyvaltasuhteisiin. Seitsemäs opetus on se, että sodassa kuolevat ja hautautuvat ensimmäisinä totuus, väestöä koskevat muut ongelmat ja ajatus rauhanomaisten ratkaisujen mahdollisuudesta. Sodasta kärsii varmasti eniten Ukrainan kansa, mutta kriisiaikana on tavallista myös, että jotkin tahot siitä pyrkivät hyötymään. Ukrainassa tällä hetkellä kaatuvien venäläisten sotilaiden hautaaminen sankarivainajina tulee olemaan irvokas näytelmä. 65 Demokraatti LISÄÄ MIELIPITEITÄ OSOITTEESSA DEMOKRAATTI.FI Jäitä hattuun Nato-kiihkossa Ukrainan sodan osalta on varmaan perusteltua tuomita Venäjän hyökkäys, mutta tällaisessa tilanteessa on vaarana mennä kaikenlaisiin ylilyönteihin. Sotilaallisen liittoutumisen laajentaminen ei ratkaise Putinin aiheuttamaa uhkaa, sillä hän on ilmoittanut tavoitteekseen Venäjän imperiumin palauttamisen. Rauhan rakentaja ei lähetä aseita kriisin osapuolille. Se, että asiaa innokkaimmin on jo aikoja Suomessa ajanut kokoomus, kertoo tietenkin, mitkä tahot siitä eniten hyötyisivät. On syytä muistaa, että jokainen ase ja ammus on tarkoitettu ihmisten tappamiseen. Tietynlainen ylilyönti oli myös aseiden ja ammusten lähettäminen Ukrainalle. Ja Natohan ei, tietääkseni, juuri ole tehnyt päätöksiä, joita USA olisi vastustanut. Tällaisia ovat esimerkiksi Ylen uutisoimat Putin-pilakuvat tai yleensä yksinomaan läntisistä uutisläheistä tulevan informaation levittäminen sellaisenaan. Sotilaallinen ratkaisu Ukrainassa suuntaan tai toiseen ei luo edellytyksiä rauhanomaiselle kehitykselle Euroopassa. Vieraalla maaperällä tapahtuvaa sotimista on varottava leimaamasta isänmaalliseksi
Suomella ja Ruotsilla on paljon yhteistä intressiä myös kovan turvallisuuden näkökulmasta Itämeren ja Pohjois-Euroopan osalta. On kuitenkin pidettävä mielessä se, että kaikki mielipiteet eivät ole perusteltuja, ja on erotettava mielipiteet faktoista. Myös kaikenlaista lärvääjää ja suunsoittajaa esiintyy. Pakolaisryhmiä ei saa asettaa vastakkain. Edessä on myös maahamme tulleiden ukrainalaispakolaisten vastaanotto suomalaisille työmarkkinoille. Ne, jotka sosiaalista mediaa seuraavat, ovat havainneet, että maassamme on valtava osaamispotentiaali. Olemmeko tähän valmiit. Ukraina oli polulla liberaaliksi demokratiaksi. 3) Tietoa, jonka olemassaolosta ei ole varmuutta. Monet suomalaiset ovat aihees ta järkyttyneitä tästä sotatoimesta. Haluamatta mitenkään irvailla tai olla whataboutisti muistutan, että tämä on voimaja sotapolitiikan paluu Eurooppaan. Ensiksi katson, että Ruotsi on ja sen tulee olla jatkossakin maamme tärkein yhteistyökumppani, liittouduimme tai emme. 4) Tietoa, jonka olemassaolosta minulla ei ole tietoa. Kansalaiskeskustelu on hyväksi, se on ilmiselvää. Nato ei ole mikään konvehtirasia, vaan Suomi sitoutuu antamaan kaikille näillä maille samat turvatakuut kuin itse saa. Venäjä ei ainakaan hetkeen tule olemaan EU:n maiden kauppakumppani. Lisäksi edelleen pakolaisia on tulossa myös muista maailman kriisipesäkkeistä. Korostan, että näistä maista ei voi valita niitä parhaita, joille turvatakuut annetaan. EU on osoittanut suurta solidaarisuutta Ukrainaa kohtaan. Joka tapauksessa Venäjän toimet ovat nostaneet ulkoja turvallisuuspolitiikan tapetille maassamme. Punninnassa on siis niin sanotun kovan turvallisuuden osalta se, että haluammeko Naton turvatakuut nahkoineen ja karvoineen vai luotammeko kansalliseen puolustukseen: yhteistyöhön Ruotsin, Ison-Britannian ja USA:n kanssa sekä nykyiseen Nato-kumppanuuteen. 1) Tietoa, jonka tiedän. Havaittavissa on suoranaista politikointia ja Putinin trollien vaikuttamisyrityksiä. Venäjä halusi palauttaa etupiiriajattelun maanosaamme. Vaikeaa selvittää. Hei eivät saa olla hyväksikäytön kohde. 2) Tietoa, jota en tiedä. Sotilaallisen liittoutumisen kannatus on noussut mittausten mukaan yli 60 prosentin. Faktaa on se, että varsin todennäköisesti sotilaallinen liittoutuminen tarjoaa turvatakuut Suomelle. Emme olleet kovinkaan järkyttyneitä, kun sama Putinin Venäjä pommitti Syyrian Aleppoa kivikauteen maan sisällissodassa tukeakseen Syyrian yksinvaltaista presidentin Bašar al-Assadin hallintoa. Asiaa miettiessäni olen pohdintani pohjana käyttänyt ajatusta siitä, että tietoa on neljää lajia. On perätty aktiivista kansalaiskeskustelua, ja sitä on saatu. Kun myönnämme, että tilanne on muuttanut mahdollisesti pitkäksikin aikaa Euroopan turvallisuusrakennetta, on syytä muistaa, että kyse Suomen osalta on paljon muustakin kuin siitä, että liittoudummeko sotilaallisesti vai emme. Puhutaan ensin Nato-liittoutumisesta. Päinvastoin, vähäisestäkin energiariippuvuudesta Venäjälle halutaan eroon. Meillä tulee olla selvä näkemys siitä, mihin suuntaan Euroopan unionin kehitys halutaan turvallisuuden, ja myös kaupan, talouden ja pakolaispolitiikan näkökulmasta. Sitä Putinin Venäjä ei halunnut. Meidän on kyettävä miettimään myös Suomen muita ulkoja turvallisuuspolitiikan osia, kuin sotilaallista liittoutumista. Samalla on tehtävä selväksi, että Suomi tarjoaa turvatakuut muille liittoon kuuluville maille: Yhdysvallat, Kanada, Iso-Britannia, Ranska, Saksa, Espanja, Portugali, Alankomaat, Belgia, Luxemburg, Tanska, Norja, Kreikka, Turkki, Italia, Islanti, Puola, Tshekki, Unkari, Bulgaria, Latvia, Liettua, Romania, Slovakia, Slovenia, Viro, Albania, Kroatia, Montenegro ja Pohjois-Makedonia. On vähintäänkin arveluttavaa nähdä sotilasliitto rauhanliittona ja jokainen voi miettiä tykönään, mitä arvoja esimerkiksi Erdoganin johtama Turkki edustaa. Toki mielipidekin voi sisältää faktoja ja perustua faktoihin. Osoitammeko sitä myös jatkossa, kun tulee maksun aika maan toivottavasta jälleenrakennuksesta ja ukrainalaisten pakolaisten aiheuttamista kustannuksista. Viime viikolla some on alkanut vilistä ulkoja turvallisuuspolitiikan asiantuntijoita. EU:n talouspakotteet ja Venäjän vastapakotteet antade_31032022_66.indd 66 de_31032022_66.indd 66 23.3.2022 11.32 23.3.2022 11.32. Toisin sanoen onko viimeksi mainittu riittävä pelote. Kun Ukrainan sota toivottavasti pian loppuu, se ei poista sitä seikkaa, että Euroo pan turvallisuustilanne on muuttunut perusteellisesti. Ulkoja turvallisuuspolitiikan uusi asento Sotapolitiikan käyttö palasi Euroopan maiden välisiin suhteisiin. Venäjällä katsotaan, että sen kansallisia etua on loukattu. 66 Demokraatti MIELIPIDE Nato-ovea kolkutellaan myös sisäpoliittisilla tarpeilla. Helmikuun lopulla Venäjä rikkoi kaikkia häveliäisyyden pelisääntöjä ja kansainvälistä oikeutta hyökkäämällä raukkamaisesti Ukrainaan. Hyökkäys osoittaa, että nykyisen Venäjän hallinto väheksyy yhteistyötä ja on valmis lyhyen ajan kansallisten etujen vuoksi röyhkeisiin tekoihin. Sitäkin on ilmennyt, että sotilasliiton jäsenyyttä on perusteltu sokeroimalla sitä ”rauhan paaluvarustuksena” tai ”arvoyhteisönä”
Löytyykö siihen keinoja ja haluja, jolla tätä ongelmaa ratkotaan. Voimapolitiikkaan perustuva maailma on Suomelle tuhoisa. Nyt erityisesti kansallista (ja SDP:n sisäistä) yksituumaisuutta tarvitaan. vat iskuja EU-maiden talouksille. Venäjällä on myös käyty kamppailua Slavofiilien, slaavilaisuuden ylivertaisuutta korostavien kansallismielisten ja länsimielisempien zapadnikien välillä. ???????! Juha Jaatinen Ay-väen Sosialidemokraatit puheenjohtaja Irina Zharkova de_31032022_66.indd 67 de_31032022_66.indd 67 23.3.2022 11.32 23.3.2022 11.32. Kansallinen yhtenäisyys on yksi tärkeä osa Suomen kokoisen maan ulkoja turvallisuuspolitiikassa. Muita asioita ja edellytyksiä avasin tuossa aiemmin. Kyse on koko paketista, ei pelkästään päätöksestä sotilaalliseen liittoutumiseen. Pieniä valon pilkahduksia liberaalimpaan suuntaan on maan historian aikana ollut, esimerkiksi: Tsaari Aleksanteri II:n 1855–1881, Nikita Hruštšovin, Neuvostoliiton Kommunistisen puolueen pääsihteerinä 1958–1964, samassa tehtävässä Mihail Gorbatšovin 1985–1991 ja Boris Jeltsinin, Venäjän ensimmäisen presidentin 1991–1999 valtakausina itänaapuri uudistui liberaaliin suuntaan. Jokaisessa tapauksessa Suomen on järjestettävä jollakin tavalla välinsä Venäjään. He laittavat Suomen uuden suunnan hakemiseksi parlamentaarisen prosessin liikkeelle, ei hosuen vaan oikeal la ajoituksella. Minkä roolin Suomi valitsee muissa kansainvälisissä yhteistyöelimissä. Niin tai näin, Venäjä ei tuosta katoa yhtään mihinkään. Mieluummin diplomatian ja luottamuksen, kuin voimaan perustuvan pelotteen varaan. Sanomalehtien julkaiseminen on uhattuna painopaperin puutteen vuoksi. Puolueeton ja tasapainoinen tiedonvälitys on tärkeää kriisin keskellä. Minulla on sydän Ukrainan puolella, ja palkansaajien edustajana tiedän, että työntekijöiden ja kaikkien kansalaisten hyvinvointi edellyttää rauhaa. Slava Ukraini! ????. On toki muutakin mediaa kuin printti, mutta, myös printattua sanomalehteä me suomalaiset pidämme erittäin luotettavana tiedonlähteenä. Tässä kohtaa en katso voivani ottaa kantaa sotilaalliseen liittoutumiseen. Pidän aivan selvänä, että maamme ulkoja turvallisuuspolitiikan johdolla on keskustelujensa ja saamansa informaation perusteella selvästi parempi kyky johtopäätöksiin näin kriisin keskellä kuin minulla. 67 Demokraatti Voimaja sotapolitiikka on palannut Eurooppaan. 2) Maassamme on ollut hyväksi koettu konsensushakuisuuden perinne ulkoja turvallisuuspolitiikkaan liittyen. Tässä kriisissä Yhdistyneet kansakunnat, YK, on ollut varsin hampaaton, mitä linjaa Suomi ajaa YK:ssa ja sen alaisissa järjestöissä tästä eteenpäin. Nyt tankkereita joudutaan vuokraamaan, jos saadaan. Ne paljastavat sen, että edellytykseni ratkoa tätä kriisiä ovat varsin puutteelliset. Putin ei ole ikuinen, kuten ei kukaan muukaan nykyjohtaja. Pari esimerkkiä: maassamme ei ole tarpeeksi öljytankkereita suomalaisella miehistöllä, jotta polttoöljyä voitaisiin hakea muualta kuin Venäjältä. Putinin Venäjä ei valitettavasti anna eväitä ystävyyspolitiikan harjoittamiselle. Tästä syystä annan täyden tukeni maamme johdolle. Kriisin yhteydessä olemme havainneet huoltovarmuuden tärkeyden. Palataan tuohon alkuun, jossa kirjoitin neljänlaisesta tiedosta. Venäjä ei ole historiansa aika na ollut koskaan demokratia. 3) Suomen tulee jatkossakin painottaa yhteistyöhön ja diplomatiaan perustuvaa turvallisuusjärjestelmää. Kohdat kolme ja neljä ovat kiinnostavia oman ajatteluni näkökulmasta. Lopuksi nostan esiin kolme ehdottoman tärkeää asiaa: 1) Suomi tekee turvallisuuspoliittiset päätöksensä parlamentaarista prosessia kunnioittaen, itsenäisenä mahdollisesta ulkoisesta ja sisäisestä painostuksesta. Tämä on hyvä pitää mielessä, kun teemme päätöksiä
Tällä hän tarkoitti Venäjän menettämiä puskurialueita ja kavennutta etupiiriä, kun Itä-Euroopan maat karkasivat Neuvostoliitosta ja sen etupiiristä. Kansanedustajista suuri enemmistö ei vielä ole määritellyt Natosta kantaansa. Nato-asia vaatiikin nyt Suomen valtion johdolta kylmäpäistä harkintaa ja vastuuta toisin kuin niiltä tahoilta, jotka käyttävät Nato-korttia ja Venäjän sotatoimista johtuvaa kansan ahdistusta hyväkseen oman poliittisen kannatuksen pönkittämiseksi. Etupiirin laajentamista tavoitellaan suorilla sotatoimilla ja painostuksella. Venäjän julman Ukraina hyökkäyksen takia Suomi on nyt Nato-asiassa vakavan paikan edessä. Suomelle on Nato-ovi edelleen auki. Ruotsi tavoitteli suurvaltaa koko Itämeren herruuteen pyrkimällä 1600-luvulla. Veikko Räntilä Tampere Valtion johdon on otettava Nato-asiassa vastuu Tasavallan presidentti Sauli Niinistön ja Yhdysvaltain presidentti Joe Bidenin tapaaminen ei muuttanut Suomen kannalta Nato-kysymystä suuntaan eikä toiseen. Sen sijaan kansanedustajien kyselyssä 58 kannatti Natoa, ja sitä vastusti 9 edustajaa. Kokoomuksen entinen puheenjohtaja ja pääministeri Alexander Stubb etenisi Nato-asiassa eri tahtia kuin nykyinen oppositiossa oleva kokoomusjohtaja Petteri Orpo, joka kiirehtii Natoon liittymistä. Tällä tiellä edetään prosessimuotoisesti. Eduskunta tekee mahdollisesta Natosta lopullisen päätöksen. Yritti hän myös liittää Suomen valtauksiinsa. Pentti Välimaa Pori de_31032022_68.indd 68 de_31032022_68.indd 68 23.3.2022 11.26 23.3.2022 11.26. Tässä toistuu Molotov-Ribbentrop-sopimuksen kaava, Putin vaatii vastaavaa sopimusta USA:n kanssa. Putinin vaatimukset näiden maiden sulkemisesta pois läntisestä liittoutumasta perustuvat kaventuneen etupiirin varjeluun. Napoleon havitteli koko Euroo pan valtaamista Venäjä mukaan lukien. Sen sijaan Stubbin mielestä nyt ei ole oikea aika hakea Nato-jäsenyyttä. 68 Demokraatti MIELIPIDE Etupiirit ovat vanhoja Euroopassa Etupiirit ja puskurialueet sekä suorat aluevaltaukset ovat aina kuuluneet suureksi itsensä tuntevien maiden poliittiseen keinovalikoimaan. Suomi kuvitteli itsensä suureksi ja tavoitteli Suur-Suomea aina Uralille asti. Toivottavasti valtionjohto osaa huomioida molemmat vaihtoehdot. Nato-kysymys ei Suomelle ole riskitön. Suomi toimi 600 vuotta Ruotsin itäisenä puskurina ja etupiirinä ja sata vuotta vastaavasti Venäjän puskurina Ruotsia vastaan. Hitlerin Saksa halusi lebensraumia Uralille asti, tai jopa Vladivostokkiin. Esikuvana hänellä saattoivat olla Aleksanteri I:n sotaretket Pariisiin asti Napoleonin ryöstöretken kostamiseksi. Ukrainan tukeminen on tärkeää. Nykyinen tilanne ja Venäjän toimet tulee ymmärtää tätä taustaa vasten. Siitä presidentti Sauli Niinistön ja Sanna Marinin johtaman hallituksen on otettava suomalaisten puolesta vastuu. On perusteltua, että ainakin suuremmat maat ja Nato tukevat Ukrainaa asetoimituksin. Niinistön Yhdysvaltain vierailun antia on avattu sen verran, että maiden välistä puolustusyhteistyötä tiivistetään. Aggression uhka pitää ottaa todellisena ja varautua sen mukaan. Toki meillä Nato-ovea kolkutellaan myös sisäpoliittisilla tarpeilla. Neuvostoliiton hajoaminen oli Vladimir Putinin käsityksen mukaan edellisen vuosisadan suurin geopoliittinen katastrofi. Siksi varautuminen pahimpaan on oltava myös ohjelmassa. Etupiirin puolustamista tehdään yhtä agressiivisesti, kuten Venäjän toimet itä-Ukrainassa ja Krimillä osoittavat. Nato-kysymykseen ei pitäisi hakea neuvoja kansanäänestyksestä. Ylen viimeisimmässä mielipidemittauksessa niukka enemmistö suomalaisista oli Naton kannalla. Vaikka ne voidaan nähdä eriasteisina vaikutusvallan hankkimisen keinoina, edustavat ne samaa valtapyrkimystä toisten maiden itsenäisyyden kustannuksella. Stalin päätti ottaa hyvityksen Hitlerin hyökkäyksestä ja siirteli rajoja länteen Puolan ja Saksan alueilla sekä valtasi itäiset keski-Europpan maat. Venäjä on laajentunut koko historiansa ajan milloin Siperiaan, milloin etelään Mustallemerelle ja Keski-Itään tai Keski-Eurooppaan. Vaikka pyrkimys rauhanomaiseen ratkaisuun on ensisijainen, ei ole meidän käsissämme onnistuuko se
Toive Tynjälä Unto Nisulan kotiarkisto Valitse tieto. Eläkkeensaajain perustavassa kokouksessa Kaskisten työväentalossa Unto oli ”päältäpäsmärinä”. Nyt se odottaa taas peruskorjausta. Tilaajapalvelu: 09 7010 500 tilaajapalvelu@demokraatti.fi www.demokraatti.fi/tilaa-lehti de_31032022_68.indd 69 de_31032022_68.indd 69 23.3.2022 11.26 23.3.2022 11.26. Vaikka Unto oli monessa mukana, hän piti huolta omasta perheestään. Siihen aikaan 1910-luvulla rakennettu työväentalo remontoitiin. Perheeseen syntyi kolme lasta – Timo, Seppo ja Päivi – joille Unto tarjosi liikunnallisen lapsuuden. Unto sai asua 92-vuotissyntymäpäiväänsä eli viime vuoden syyskuuhun asti kotona. Kädentaitojen ja työnteon opettamisen lisäksi isä vei lapsia muun muassa tivoliin ja sirkukseen, tosin pojat muistelevat, että kun isä halusi päästä heidän kanssansa tivoliin, ei äiti siitä tykännyt. Unto ja hänen puolisonsa Maija vihittiin 1951 ja he muuttivat Kaskisiin seuraavan vuoden puolella. Tilaa . Sen lisäksi, että oli mukana luottamustehtävissä, Unto harrasti liikuntaa juosten ja hiihtäen. Kuntaliiton kultaisen ansiomerkin hän sai 2008 ja Suomen kirkon kultaisen ansiomerkin 2009. Monien muidenkin kulttuurikohteiden remontit ja ulkoliikunta-alueiden talkoot hän on ideoinut, johtanut ja itse osallistunut töihin. Kulttuuripanoksistaan on hänelle myönnetty kaupungin kunniakirja. Omassa ”historiikissaan” Unto kertoo olleensa Kaskisten työväenyhdistyksen sihteerinä ja varapuheenjohtajana 20 vuotta 1966–2006, myös joitakin vuosia puheenjohtaja ja taloudenhoitajana. Hän vietti siellä pari viimeistä elinkuukauttaan. Kun oli talkoiden aika, Unto oli ensimmäisenä vasaransa kanssa paikalla. Lapset muistelevat, että isä puuhasi paljon heidän kanssaan. Jo lapsuusiässä hän tottui talkoisiin, kun seuratalon alueelle rakennettiin urheilukenttää. Raskaat työt Nisula aloitti jo 1941 äitinsä kodin maatilalla, josta oli isäntä kuollut. 69 Demokraatti KUOLLUT Kaskisten monitoimimies UNTO NISULA poistui keskuudestamme 29.11.2021. Unto oli pitkään puolisonsa omaishoitajana. Kaiken muun lisäksi Unto oli musiikkija laulumies: kirkkokuorossa yli 50 vuotta, Kaskisten suomalaisessa mieskuorossa 20 vuotta, Kaskisten Laulumiehissä aina kuolemaansa saakka, Pelimanniyhtye Kyläpelimannit 15 vuotta. Palkintopokaalit siirtyvät nyt lapsille. Nisula syntyi Kauhajoella 1929 talouslaman juuri alkaessa. Pian tämän jälkeen hän kuitenkin joutui Vaasan sairaalaan ja sieltä Närpiön terveyskeskuksen kautta parin viikon päästä Mariakotiin toipumaan. Vasta myöhemmässä vaiheessa ikävuodet tekivät omat merkkinsä niin Untoon kuin Maijaan. Eläkkeensaajain toimintapaikkana ovat Suomen kauneimmaksi työväentaloksi mainittu Kaskisten työväentalo sekä Kotilammen virkistysja liikunta-alue. Maija nukkui pois 86-vuotiaana 2018. Unto oli Kaskisten eläkkeensaajien yhdistyksen perustajajäsen ja hänelle oli myönnetty useita EKL:n ansioja kunniamerkkejä. Molemmat olivat aina olleet Unton silmäteriä. Kaskisten puutavaralle hän pääsi oikeisiin töihin vuonna 1950. Päivi muistaa isänsä aina olleen kova touhuamaan ja kunnostamaan paikkoja kotona sekä tehneen pihahommia
Viisi vuotta sukkela savolainen sananmies ja demari toimi akateemisten Akavan tiedotuspäällikkönä ja Akavan lehden päätoimittajana, kunnes SDP kutsui hänet takaisin joukkoihinsa vuonna 1997 Uutis päivä Demarin päätoimittajaksi. Sieltä oli luontevaa jatkaa SAK:hon sen Palkkatyöläinen-lehden päätoimittajaksi. Samalla hänessä oli myös vakava, pohdiskeleva puolensa, mikä eläkevuosina tuli esille erityisesti hänen suhteessaan luontoon. Sanavalmiina savolaisena Arola tuli toimeen seurassa kuin seurassa, vaikkei aina ollutkaan samaa mieltä vastapuolen kanssa. Naapurin pojan Juice Leskisen laulut olivat vakiokuultavaa automatkoilla. Jos Kari Arola töissään oli jämpti, niin kotioloissaan hän oli hajamielinen ”faija”, jonka sattumuksista perheellä riitti hupia. Henkisen vireytensä hän säilytti loppuun saakka ja muisti vielä ystävänpäivänä, kolme päivää ennen lähtöään, läheisiään Vladimir Vysotkin Ystävän laululla Facebookissa. 1990-luvun alussa tuli kuitenkin vaihe, jolloin Arola omien sanojensa mukaan tunsi itsensä ”herraduunariksi”. Ensimmäinen vakituinen työpaikka avautui tiedottajana Tukkukaupan liitossa, josta hän 1970-luvun puolivälissä siirtyi toimittajaksi silloisten SDP:n työväenlehtien yhteiseen tietotoimistoon TST:hen. ”Herraduunariksi” itseään nimittänyt Arola kuoli 73 vuoden iässä nopeasti edenneen sairauden murtamana Helsingissä 17.2. Oppikouluvuosien ja niiden aikana syntyneiden ystävyyssuhteitten myötä hän tunsi itsensä loppuun saakka juankoskelaiseksi ”Savon Arolaksi”. Kari Hulkko de_31032022_70.indd 70 de_31032022_70.indd 70 22.3.2022 15.35 22.3.2022 15.35. Toimittajan työt tulivat tutuiksi jo opintovuosina eri lehtien ja Ylen kesätoimittajana ja avustajana. Yhdeksän vuoden pesti jatkui vuoteen 2006, jolloin Arola jäi vapaaksi kirjoittajaksi ja palasi yhä useammin juurilleen Juankoskelle, luonnon keskelle mökille Vuotjärven rannalle. Arolasta kehkeytyi mainio luontokuvaaja, mutta erittäin merkittävän työn hän teki lähtiessään perustamaan Nilsiän reitin suojeluyhdistystä, joka otti tavoitteekseen lohikalojen palauttamiseen patojen sulkemille Kallaveden reitin latvavesille. 70 Demokraatti KUOLLUT ”Herraduunari” kelpasi SAK:lle ja Akavalle LEHTIMIEHENÄ JA tiedottajana niin SDP:ssä, SAK:ssa kuin Akavassakin pitkän ja arvostetun työuran tehnyt päätoimittaja Kari Arola on poissa. Liisa Tukkimäki Seppo Kononen Kirjoittajat ovat Kari Arolan pitkäaikaisia toimittajatovereita ja ystäviä. Kaipaamaan jäivät vaimon lisäksi kolme lasta ja neljä lastenlasta. Vuonna 2013 julkaisemissaan Herraduunari-muistelmissa hän kävi läpi värikkäitä työvuosiaan ja niiden aikana syntyneitä tuttavuuksia, joista yksi oli Puolan Solidaarisuus-liikkeen voitokas johtaja Lech Walesa. Arola oli syntynyt kauppiasperheen poikana 21.2.1948 Kaavilla, josta 1960-luvun alussa muutettiin Juankoskelle. Tuloksia tuli: saatiin rahoitusta ja jopa yksi uusi luontolaulu – Arolan sanoihin, toisen juankoskelaisen Eija Ahvon laulamana. Ylioppilaaksi Arola kirjoitti Juankoskelta 1967 ja opiskeli valtiotieteen maisteriksi Turun yliopistossa
Uusia avoimia työpaikkoja ilmoitettiin helmikuussa 122 000. Järjestelyjen vuoksi ilmoittautunette 28.3. Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki piti myös tuoreita tilastolukemia vahvoina. Kotitalouksien suurin uhka ei tänä vuonna todennäköisesti ole suurtyöttömyys vaan korkea inflaatio, Kuoppamäki kirjoittaa. Lounaan jälkeen kansanedustaja Mika Kari pitää poliittisen tilannekatsauksen klo 12 alkaen. Monet yritykset kokevat jo pulaa osaavasta työvoimasta. klo 18 ajankohtaisesta tilanteesta otsikolla ”Onko koronalla enää väliä?”. 4. Yleinen työttömyyskassa YTK, joka on yli puolen miljoonan jäsenistöllä Suomen suurin, kertoi, että sen jäsenistä työttömiä oli helmikuussa 7,7 prosenttia. Vastaavia lukemia ei ole mitattu 2000-luvulla. Työvoiman kysyntä on jatkunut voimakkaana. Viime vuoden helmikuussa luku oli ollut 10,9 prosenttia. – Sota tulee heikentämään työllisyysnäkymiä vain maltillisesti, ja lähtötilanne on erinomainen, Appelqvist tviittasi. UUSIMAA • Porvoon Wanhat Toverit. Tervetuloa! Puheenjohtaja. Appelqvistin mukaan riskiä stagflaatiosta, eli vaisun talouskasvun ja korkean työttömyyden yhdistelmää, ei ole näkyvissä. Merkittävämpi ongelma Suomelle on edelleen työvoiman saatavuus, Appelqvist kirjoittaa katsauksessaan. mennessä tekstitai sähköpostiviestillä Riitta Majalalle (045 276 2292: riitta. Anette Karlsson kertoo Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen toiminnasta. – Inflaation kiihtymisen ja kasvun hidastumisen osalta kriteerit todennäköisesti täyttyvät, mutta työllisyyskehitys on juuri nyt niin hyvää, että puhe stagflaatiosta on ennenaikaista. Työllisiä miehiä oli 43 000 enemmän ja naisia 46 000 enemmän kuin viime vuoden helmikuussa. 71 Demokraatti Yhdistystoiminta HELSINKI • Pohjois-Haagan Lassilan sos. Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist ei usko, että Venäjän hyökkäys Ukrainaan tulee heikentämään Suomen työllisyyttä merkittävästi. majala.rm@gmail.com) tai Eila Wuokolle (040 509 1410: eilawuokko29@gmail.com). Seuraava kerhokokous Raatikympissä 12.4. dem.yhdistyksen järjestämässä, kaikille avoimessa keskustelutilaisuudessa, HUS Meilahden teho-osaston sairaanhoitaja Riitta Majala alustaa Pohjois-Haagassa kerhotila Ilkankulmassa, Ilkantie 16 B to 31.3. HÄME • Lahden seudun Wanhat Toverit. Appelqvist huomautti, että työllisyyden trendi ylittää jo selvästi koronakriisin alkua edeltäneen tason ja on vertailukelpoisen mittaushistorian korkein. Työllisiä oli 89 000 enemmän kuin vuotta aiemmin, ja työllisyyden trendiluku nousi 74 prosenttiin samalla, kun työttömyyden trendiluku laski 6,8 prosenttiin. de_31032022_71.indd 71 de_31032022_71.indd 71 22.3.2022 15.29 22.3.2022 15.29. klo 13. Määrä oli 62 000 pienempi kuin viime vuoden helmikuussa. Alustuksen jälkeen yhdistys pitää kaikille avoimen kevättapaamisen samassa paikassa. Kuoppamäki ennakoi kuitenkin, että Venäjän hyökkäys Ukrainaan voi heikentää talouskehitystä aiheuttaen lomautuksia ja mahdollisesti irtisanomisia. Seuraava kokoontuminen on ravintola Wanhan Herran tiloissa 4.4. 50 VUOTTA Syntymäpäivät Saana Siekkinen johtaja, Vantaa 6. – Työmarkkinan vahvuus ja avointien työpaikkojen runsas määrä helpottavat sopeutumista näihin vaikutuksiin. Teksti Demokraatti Työllisyys koheni edelleen helmikuussa, kertoo Tilastokeskus. Työllisyys kohenee Ukrainan sota heikentää työllisyysnäkymiä ”maltillisesti”. Työja elinkeinotoimistoissa ja kuntakokeiluissa oli helmikuun lopussa kaikkiaan 266 000 työttömäksi työnhakijaksi tilastoitua. Mahdolliset onnittelut voi ohjata KSR:n Lasten ja nuorten puolesta rahastoon, nuorten mielenterveystyön tukemiseksi tilille FI85 1521 3000 0060 09, tiedonantoon: Saana Siekkinen. Työttömyys laski helmikuussa edellisestä vuodesta eniten Pohjanmaalla, Pirkanmaalla, Lapissa ja Satakunnassa
Oikein vastanneiden kesken arvotaan yksi 10 euron lahjakortti. Nimi: Osoite: de_31032022_72.indd 72 de_31032022_72.indd 72 22.3.2022 17.33 22.3.2022 17.33. Merkitse kuoren päälle ristikon numero. 72 Demokraatti RISTIKKO 6/2022 Veijo Wiren veijo.wiren@gmail.com Ratkaistut ristikot lähetetään seuraavan lehden ilmestymiseen mennessä: vastaukset@demokraatti.fi tai Demokraatti / Ristikko, PL 338, 00531 Helsinki
co m 4 7 1 9 8 2 5 4 2 6 8 2 7 6 9 7 8 9 4 1 5 6 4 3 5 9 3 2 1 TI TI TYY Miikka Lönnqvist miikka.lonnqvist@soste.fi M inulta kysytään varsin säännöllisesti, miten viitsin rämpiä pitkin metsiä valokuvieni perässä ja kuinka ihmeessä pääsen niin lähelle kuvaamiani lintuja. julkaistun ristikon 10 euron lahjakortin voitti Alisa Meri Järvenpäästä. Onnea voittajalle! Vaikeusaste: (c ) Ar to In ka la ww w. Näin muuttoaikaan myös aremmat linnut ovat helpommin kuvattavissa. Kannattaa kuitenkin muistaa, ettei pitkän muuttomatkan uuvuttamia lintuja saa missään tapauksessa häiritä. Muuttomatkalla olevat linnut liikkuvat usein parvissa ja varsin näkyvillä paikoilla. 73 Demokraatti SUDOKUN RATKAISU 32 49 76 58 1 56 78 31 94 2 98 12 54 37 6 25 94 63 71 8 84 31 27 69 5 17 65 89 23 4 71 56 98 42 3 43 27 15 86 9 69 83 42 15 7 RISTIKON 4/2022 RATKAISU 3.3. Vaikkei tällä tavoin useinkaan saa kuvatuksi mitään superharvinaisuuksia, tuottaa onnistunut kuva tavallisemmasta linnusta suurempaa iloa kuin kaukaa otettu huono kuva karkuun pyrähtävästä harvinaisuudesta. de_31032022_72.indd 73 de_31032022_72.indd 73 22.3.2022 17.33 22.3.2022 17.33. Esimerkiksi kaupunkien puistot ovat varsin hyviä paikkoja. ais ud ok u. Kun odottelee rauhallisesti muuttolintujen suosiman pellon laidassa, saattaa kameran eteen lennähtää vaikkapa muuttomatkalla oleva merihanhipariskunta. Tämä onnistuu parhaiten siellä, missä linnut ovat jo tottuneet ihmisiin. Hyviä muuttolintupaikkoja kannattaa etsiä esimerkiksi paikallisen lintutieteellisen yhdistyksen nettisivuilta. Usein kuitenkin kuvaan sellaisia lintuja, jotka eivät juuri kuvaajasta piittaa. Pääosa kuvistani on toki otettu melko pitkällä objektiivilla, jolloin ihan höyhenpeitteeseen asti ei tarvitse kameraa työntää. Mieluusti tietysti pitäisin yllä myyttiä itsestäni jonkinlaisena lintukuiskaajana, mutta tässäkin asiassa totuus on kuitenkin tarua tylsempää
Ne eivät vaan kutkuttele ajatuksia. Helena Immonen: Operaatio punainen kettu Kirjassa Ruotsi liittyy Natoon ja Venäjä hyökkää Gotlantiin. Kirjoittaja on reservin upseeri ja kirjoittanut aiemmin lastenkirjoja, ja nyt pari vuotta sitten tämän. Tällä hetkellä kuuntelussa on Meri Valkaman Sinun, Margot. Raskasta lukea, kun sama asia väännetään moneen kertaan rautalangasta. Kirjat auttavat ajattelemaan mahdollisia tulevaisuuksia, ja myös välttämään niitä. Kirjan uutissähkeosuuksien lukijaksi on äänikirjassa valittu Matti Rönkä. Olen nyt viimeaikoina kuunnellut kaikenlaista Cheekistä Samu Haberiin ja Kaija Koohon. Kirjassa eduskunnan demaritaustaisen puheenjohtajan perhe murhataan. Se johtaa sisällissotakuvioihin ja väkivaltaiseen vallankumoukseen. Kirjoitan itse paraikaa Happoradio-bändistä ja Aki Tykistä, joka on bändin päätyyppi. Sauli Niinistö toimii kirjassa maan vakaana bossina. Joitain esseitä sen sijaan luen. Esimerkiksi Silvia Hosseinin uusin, Tie, totuus ja kuolema, on loistava. Tässä maailman ajassa kiinnostaa etenkin lähitulevaisuuden skenaarioihin sijoittuvat trillerit. Vaikka olenkin vähän bisnesalalla, niin alan oppaat eivät kiinnosta minua juuri ollenkaan. Esimerkiksi sota on todella ahdistava juttu, mutta tällaisten skenaariotrillereiden lukeminen voi auttaa käsittelemään ahdistuksen tunteita. Politiikkaja talousjuttuja luen todella vähän. Kirjassa on mukana thomaspikettimäistä talousteoria-ajattelua. Kaikkein tuorein on toimittaja Kari Haakanan kirja Välitön uhka, jonka julkkarit oli viime viikolla. Se on luontevaa, ja johtuu ehkä äänitaustastani. Kirja on nopeasti luettava, erittäin kova toimintatrilleri, joka sisältää jonkinlaisen moraalisen opetuksen. Amerikkalainen bisnesbestseller ei kiihota älyllisesti startup-liikemies Sami Kuuselaa. 1 de_31032022_74.indd 74 de_31032022_74.indd 74 23.3.2022 10.48 23.3.2022 10.48. Minua kiehtoo Suomen lähitulevaisuuteen liittyvä skenaariotoimintakirjallisuus. Kulutan kaikenlaista kaunokirjallisuutta. Suomi menee auttamaan, ajautuu hybridivaikuttamisen kohteeksi ja pian meilläkin on rytinä päällä. Alkaa nousta uusi vasemmisto. Suosittelen lämpimästi. 74 Demokraatti Teksti ja kuva Nora Vilva Skenaariotrilleri auttaa ahdistukseen Kari Haakana: Välitön uhka Tuomas Niskakangas: Roihu Politiikan kirjahylly 1 3 2 Nykyään pääasiassa kuuntelen kirjoja. Siinä on viety vasemmistolainen vallankumousfantasia toiminnan tasolle, ja vieläpä yllättävän uskottavasti. Kirja on realistisen tuntuinen ja kauhistuttavan ajankohtainen juuri nyt. Teen podacsteja ja olen tehnyt paljon kuunnelmia. Se on mahtava kirja. Hesarin taloustoimittajan kirjoittama romaani, jossa koronapandemia on johtanut taloudellisen eriarvoisuuden räjähtämiseen Suomessa. Se on samalla myös hyvää kuvausta Helsingistä. Arjen vastakohtana toimii paremmin kaunokirjallisuus. Varsinkin amerikkalaiset bestsellerit ovat älyllisesti hyvin epäkiihottavia. Jotkut kirjoista ovat jopa pelottavan ajankohtaisia juuri nyt. En voi paljastaa juonesta paljon, mutta puheenjohtaja palkkaa erittäin kovaotteisen taistelusankari Jari Karhun jahtaamaan perheensä murhaajia ja asiat johtavat toiseen
tsl.fi YHTEYTESI EUROOPPAAN: Suomen S&D-mepit Miapetra ja Eero! Tilaa uutiskirjeet ja ollaan yhteydessä: www.miapetra.fi www.eeroheinaluoma.fi @miapetrakumpula @eeroheinaluoma www.pau.fi www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 Sillä sinun työsi on tärkeä jytyliitto.fi Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva www.turva.fi de_31032022_002.indd 1 de_31032022_002.indd 1 22.3.2022 11.51 22.3.2022 11.51
m aa lis ku ut a PELOTE TEEMA: Ydinsota olisi totaalinen tuho. Silti ydinaseista ei uskalleta luopua. de_31032022_001.indd 1 de_31032022_001.indd 1 22.3.2022 11.28 22.3.2022 11.28. 31.3.2022 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI 6/ 22 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 6 • 20 22 / 31 . PAL.VKO 2022-15 00 74 43 -2 20 6 HÄMÄHÄKKI Herttaiset karvapallot LAKKO Pelottava esimerkki HINTALAUKKA Kuka tippuu kyydistä YDINASEIDEN AINOA TODELLINEN KÄYTTÖTARKOIT US ON OLLUT PELOTTAMINEN