Demokraatti 31.8.2017 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja . 6 POLITIIKKA . 29 POLITIIKKA . 17 ELÄMÄ . Hinta 3 € 31. 21 Talouskasvun takana on nainen Järkipolitiikkaa maahanmuuttoon Minun presidenttini Tehtaanmyymälä, Vanha talvitie 8, 00580 Helsinki Chef Wotkin’s palvelutiskit Prisma Itäkeskus ja S-Market Sokos Helsinki www.wotkins.fi. 13 Viennin vaikeat kysymykset LIIKE . . ELOKUUTA 2017 N0 35 Teatterisyksy Luterilainen valhe puntarissa KULTTUURI
ELOKUUTA 2017 Ota yhteyttä meihin! WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan Liitto tuken asi WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan www.pam.fi www.pau.fi www.pardia.fi JYTY KUULUU LÄHELLE JA KAUAS. WWW.JYTYLIITTO.FI Ammattiliitto Nousu ry .org www. 2 31. www.paperiliitto.fi Lehdessä 6 SDP:n maahanmuuttopolitiikka välttää ääripäitä 9 Suomalaisten syntyvyys lähestyy nälkävuosien tasoa 10 Uutiskertaus: Työmarkkinoilla pelivara on pieni 12 Rikollisuus vähenee ilman vankilaakin 13 Suomi on taas aktiivinen asekauppias 16 Macron-huuma lopahti mutta ehti sotkea Ranskan poliittisen kentän 17 Minun presidenttini: kannattajat kertovat 20 SDP:n järjestökone kiihdyttää 21 Jokaisen talouskasvun takana on nainen 22 Olipa kerran minä: Essi Tolonen 26 Juokse aivot kuntoon 27 Kasvot peilissä: Ville Ranta 29 Työvis tanssii ja soi 30 Yhden sanan tähden 32 Vallasväen piika taistojen tiellä 34 Miehetkin kaipaavat kosketusta 36 Julkisesti narsisti – lavalla 39 Elokuvat: Lumotut 40 Demokraatti 100 vuotta sitten 41 Salmiakkia 42 Suomalainen demari 43 Järjestöt 45 Ristikko 46 Televisio 48 Horoskooppi, Närästäjä, Radio 17 Liike 29 Kulttuuri 21 Elämä 6 Politiikka 3 Maailmanparantaja Sarianna Reinikainen 4 Demo, Ville Ranta, Opposition ääni 5 Pääkirjoitus, Kohtaaminen Essi Tolosen kanssa Pyh! Eettisyys on vain sana juhlissa, jos pyssykaupalla voi tehdä rahaa. PAHIS Kannen kuva: Arja Jokiaho
Lisäksi markkinoilla on monenlaisia oppimista edistäviä ja kuntouttavia oppimispelejä. Ensimmäinen järjestö perustettu 1994. Yleisimpiä vaikeuksia ovat lukivaikeus, matematiikka ja erilaiset hahmottamisen vaikeudet. Minkälaisia apuvälineitä erilaiset oppijat käyttävät. Myös opettaja saattaa tulkita koululaisen keskittymisvaikeudet häiriköinniksi, vaikka syynä olisi oppimisvaikeus. . Jonkinlaisia oppimisvaikeuksia on noin viidenneksellä väestöstä. Ei tee, koska oppimisvaikeudet ovat melko pysyviä ominaisuuksia. Erilaisista oppijoista saattaa sen sijaan löytyä paljon luovuutta, kekseliäisyyttä, sinnikkyyttä ja rohkeutta, koska he ovat joutuneet etsimään ja keksimään vaihtoehtoisia tapoja päämäärään pääsemiseksi. . Leimataanko erilaisia oppijoita. Lukilähettiläät vaikuttavat omalla esimerkillään yleiseen asenneilmapiiriin. Opettajien ja muiden kasvattajien tärkeä tukea sitä, että kaikenlaisilla oppijoilla säilyy uteliaisuus uusia asioita kohtaan ja luottamus omaan kykyyn oppia. Liiton palvelut on suunnattu erilaisten oppijoiden lisäksi myös vanhemmille ja opettajille. Kyllä. Näppärää säästämista. Suomessa ovat päättäjät mielestään keksineet eräänlaisen Sammon: vähennetään vanhusten kallista laitoshoitoa ja lisätään kotona asumista – ja bonuksena vähennetään asiakaskäyntejä vaikka vanhusten määrä kasvaa. Liitto tarjoaa neuvonnan ja koulutuksen lisäksi myös muun muassa vertaistukea ja apuvälineuvontaa. Tekeekö apu erilaisista tavallisia oppijoita. Tavallisimpia apuvälineitä ovat äänikirjat sekä erilaiset lukemista ja kirjoittamista helpottavat tietotekniset ohjelmat ja sovellukset. Oppimisvaikeudet ovat niin yleisiä, että he ovat oppijoiden joukossa oikeastaan melko tavallisia. KUVA JARI SOINI ” ” Erilaisista oppijoista saattaa löytyä paljon luovuutta, ja rohkeutta. . Apu on kuitenkin tärkeää, jotta lapsi – tai minkäikäinen erilainen oppija tahansa – löytää omat vahvuutensa ja itselle luontaiset tavat oppia. . Ranskan presidentti Emmanuel Macron on tehnyt tässä ranskalaisen ennätyksen. He vierailevat kouluissa, oppilaitoksissa ja tapahtumissa kertomassa oman tarinansa: mikä on ollut hankalaa ja mikä puolestaan on auttanut eteenpäin. Kun tämä keinovalikoima ja mahdolliset apuvälineet ovat käytössä, oppimisvaikeus ei välttämättä juurikaan haittaa arjessa, opinnoissa tai työelämässä selviytymistä. Politiikan ihmepoikana valtaan valitun Macronin kannatus on tippunut vaalien 62 prosentista 40 prosenttiin. Vaakasadetta. ja erilaisesta oppijuudesta. Tundratuulta. Siksi oppimisvaikeuden tunnistaminen ajoissa sekä riittävä ja kannustava tuki ovat niin tärkeitä. Oppimisvaikeus on yksi syrjäytymisen riskitekijä, ja se on usein myös mielenterveysongelmien, päihteiden väärinkäytön ja rikollisuuden taustalla. Oppimisvaikeus ei kuitenkaan tarkoita, etteikö henkilö olisi yhtä lahjakas ja oppivainen kuin muutkin. ELOKUUTA 2017 Ei ole huonoja oppijoita, vain erilaisia Keitä ovat erilaiset oppijat Erilaisia oppijoita ovat lapset, nuoret ja aikuiset, joille oppiminen perinteisillä tavoilla on tavalla tai toisella hankalaa. Erilaisten oppijoiden liiton toiminnanjohtaja . Oppimisvaikeutta ei tarvitse hävetä eikä salata sen enempää koulussa kuin työpaikoillakaan. SARIANNA REINIKAINEN TEKSTI HEIKKI SIHTO . Lukilähettiläät ovat nuoria aikui sia, joilla on omakohtaista kokemusta oppimisvaikeuksista Maailmanparantaja . Vanhan sanonnan mukaan se mikä menee ylös tulee myös alas. Olennaista on löytää itselleen sopivat oppimisen tavat. Keitä ovat Lukilähettiläät. . . Siksi on tärkeää, että jokainen tunnistaa omat vahvuutensa ja saa mahdollisuuden oppia niiden kautta. Jos lapsen oppimisvaikeutta ei tunnisteta ja oteta opetuksessa huomioon, hän voi itsekin kuvitella olevansa huonompi kuin muut. Monella erilaisella oppijalla on kokemuksia tyhmäksi tai laiskaksi leimautumisesta. Tiedon puutteen takia leimaamista tapahtuu valitettavasti vieläkin. Ilmapuntari. Monet käyttävät myös erilaisia hahmottamista ja muistia tukevia välineitä ja ohjelmia tai keskittymistä helpottavia välineitä kuten aktiivityynyjä tai stressileluja. 3 31
Entiset puheenjohtajat Paavo, Eero ja Jutta saivat kaikki omien potkuja nilkkoihinsa. Jos jokin voidaan. Teemojamme ovat olleet muun muassa perheiden ja iäkkäiden oikeus laadukkaisiin ja riittäviin palveluihin. Myös koulutuksemme ja luontomme saa kärkisijoja. Sekaan mahtuu kaikenlaista kahvinkulutuksesta kesäolympialaisten mitaleihin henkeä kohti, mutta trendi on kiistämätön: Suomi on kansainvälisesti vertailtuna hyvä maa. Opposition ääni MARIA GUZENINA tulkita pieleen menneeksi, omat antavat tuomion nopeasti ja julkisuushakuisesti. Jokaisen äänen takana on ihminen ja hänen viestinsä siitä, mihin suuntaan Suomea pitää rakentaa. Mediasta voi saada kuvan, että demareiden keskuudessa olisi nyt erityisen paljon tyytymättömyyttä puolueen linjaan tai puheenjohtajaan. On aika laittaa loppu tälle kymmenen vuoden hokemalle. Tehtävämme nyt on tehdä töitä heidän eteensä. Erkin ”unelmahötöstä” on tultu Liisan ”kansallisosialismi”-heittoon. Erilaisia mittareita, joissa Suomi löytyy maailman kärjestä tai kärkipäästä löytyy yli 70. Erilaisia mittareita, joissa Suomi löytyy maailman kärjestä tai kärkipäästä löytyy yli 70. SDP:n presidenttiehdokas valitaan kolmen upean naisen joukosta viikonloppuna. Emme onnistuneet kiteyttämään ihmisille, miksi hyvinvointivaltiota pitää puolustaa.” Seuraavissa eduskuntavaaleissa analyysi oli sama, vaikka päädyimmeksi kakkoseksi. Tällaiset ulostulot eivät aja puolueen tai meitä äänestäneiden etua. Demareissa puoluejohtajan työssä on oma lisävaikeuskertoimensa. Ehdokkaallamme on näkyvä paikka kaiuttaa viestiämme tulevien vaalien pohjaksi. Epäkohtia Suomesta toki löytyy, mutta niihin on paras tarttua rakentavalla otteella. Nyt on Antin vuoro. Ylpeästi demareita KUN DEMARIT PUTOSIVAT vuoden 2007 vaaleissa maan kolmanneksi suurimmaksi puolueeksi, tappion syitä selvittäneen Antti Kalliomäen ”totuuskomission” analyysi kuului: ”Demarien viesti ei ollut tavoittanut äänestäjiä. Presidentinvaalit ovat arvovaalit, ja niissä on loistava paikka tuoda esille näkymme tulevaisuudesta, jonka tuleville polville haluamme rakentaa. Demareita on äänestänyt koko 2000-luvun kuntaja eduskuntavaaleissa noin puolen miljoonan äänestäjän joukko. ELOKUUTA 2017 VIIKON SANA » Oscar Wilde: Hyvän päivällisen jälkeen voi antaa anteeksi jopa sukulaisilleen. Ville Ranta UUSIEN AJATUSTEN KOEPONNISTAMO Demo SAMULI SINISALO Hyvä Suomi ITSENÄISEN SUOMEN 100-VUOTISJUHLAN kunniaksi Tilastokeskus listasi kansainvälisiä vertailuja, joissa Suomi on maailman kärjessä. Listaus löytyy helposti googlaamalla ”Suomi maailman kärjessä”. 4 31. Lisäksi meillä on vähiten järjestäytynyttä rikollisuutta ja olemme Ruotsin ja Norjan ohella maailman vapaimpia valtioita. Vertailujen mukaan Suomi on muun muassa maailman vakain ja turvallisin maa, omaa parhaan hallinnon ja riippumattomimman oikeuslaitoksen. Ykköseksi kun ei päästy, ongelmaksi nimettiin jälleen se, että viestimme ei tavoittanut äänestäjiä. Kaikesta ei onneksi tarvitse olla samaa mieltä. Tämä koskee myös kilpailukykyä (maailman 3.), liiketoiminnan kasvuympäristöä (maailman 3.), digitaalista osaamispääomaa (Euroopan 1.) ja innovaatioita (maailman 3.). Hänen menestyksensä on meidän kaikkien menestyksemme. Luottamusta on haettu ihmisten asioita hoitamalla. Ollaan ylpeästi demareita loistavan presidenttiehdokkaamme rinnalla. Vaalisloganimme oli pidetään kaikki mukana. Suomi on siis hyvä maa, vaikka Liberan Heikki Pursiainen tarkoitushakuisesti maalaa päinvastaista kuvaa kirjassaan Paska Suomi. Sisäpiiriläisen näkemys: ei mitään uutta auringon alla. Viime kuntavaalien jälkeen olimme Suomen toiseksi suurin puolue. Viestimme meni perille meille äänensä antaneille. Kirjoittaja on kansanedustaja (sd.). Kirjoittaja on Kalevi Sorsa -säätiön hankevastaava. Vaikka hallituspuolueiden yhteenlaskettu kannatus on ennätyksellisen heikko, on meillä petrattavaa
Hyvä olo kuplii. Lisäksi Corbyn ja Sanders ovat saaneet nuoret innostumaan politiikasta. Voisimme olla hy vin puhumatta tuoreesta mene tyksestä, mutta Tolonen haluaa puhua siitä. SDP:n ongelmista huolimatta aika monen suomalaisen sisällä elää pieni demari. Siir rämme haastattelua viikolla eteenpäin. Tällaista viestin terävöittämistä kaipaa myös SDP, vaikka keinot ovat toiset kuin esimerkiksi Bri tanniassa. Nykyisessä poliittisessa tilanteessa so sialidemokraattien menestymättömyys ihmetyttää. Puhelinvaihde: 09 7010 41 Päätoimittaja-toimitusjohtaja: Mikko Salmi, 09 7010 504, mikko.salmi@demokraatti.fi Myyntijohtaja: Aila Pääkkö, 09 7010 560, ilmoitukset@demokraatti.fi Toimituspäällikkö (viikkolehti): Heikki Sihto, 09 7010 516 Toimituspäällikkö (verkko): Rane Aunimo, 09 7010 553 Kustantaja: Kustannus Oy Demokraatti Painopaikka: Lehtisepät Oy, Tuusula ISSN-L 2242-6892 Demokraatti, ISSN 2242-6892 (painettu), ISSN 2242-6906 (verkkojulkaisu) Käyntiosoite: Siltasaarenkatu 18–20, C-rappu, 6. Sosialidemokraatti selle aatteelle on tilausta, vaikka se ei ole viime vuo sina saanut Suomessa sa manlaista nostetta kuin osassa muita Pohjois maita. Hän on yhdistänyt onnistuneesti populismia ja perinteistä sosialidemokraattista ajat telua. Sen politiikassa on pitkään ollut mukana ihmisten toiveita ja tren dejä seuraavaa populis mia. Samalla vihrei den menestys myös ih metyttää. Vihreät on politiikassaan onnistunut löytämään teemat, jotka puhuttelevat ihmisiä, etenkin nuorem pia äänestäjiä, paremmin kuin muiden puolueiden ohjelmat. Mutta kun omalla työpai kalla tulee ongelmia, on ammattiliitto ensimmäinen taho, johon otetaan yhteyttä. Mielenkiintoista on, miksi monissa muissa puolueissa uhriutumisen ase mesta tällaiset asiat pystytään ruoti maan usein neljän seinän sisällä. ELOKUUTA 2017 Seuraa meitä Facebookissa, Twitterissä ja Instagramissa. Oppositioasema ei ole tuo nut nykyistä suurempaa potkua puo lueen kannatukseen, vaikka hallituksen yhteenlaskettu kannatus matelee. JK ESSI TOLOSEN HAASTATTELU SIVULLA 22 Tunteiden vapauttaja Ennen naurujoogakouluttaja Essi Tolosen haastattelua en olisi arvannut, että puhuisimme myös surusta ja kuolemasta. SDP:tä ilmeisesti pidetään edelleen val tionhoitajapuolueena, mutta samalla sen halutaan olevan jotain muuta kuin se nyt on. SDP:n ongelmista huolimatta aika monen suomalaisen sisällä elää pieni demari. Tolonen oh jaa minulle ensin harjoitusta, jossa kädet tulee asettaa mahan päälle ja sitten hohottaa. Tapaamme Toloselle tutussa lenkkipaikassa Seurasaaressa. Ideologia jyllää. Vihreät on esimer kiksi lähes ominut itsel leen Suomen koulutusjär jestelmän, sen luomisen ja puolustamisen. Mietin etukäteen rea gointiani naurujoogaharjoi tuksiin. Hän visioi, että Seura saari sopisi hyvin naurukäve lyjä varten, joissa naurettaisiin ja käveltäisiin lenkki yhdessä ja lopuksi siemailtaisiin vaikkapa smoothiet. Kohtaaminen TEKSTI JA KUVA VIRPI KIRVES-TORVINEN. 5 31. Hänen käsityksensä naurusta on paljon syvempi, mitä ensial kuun voisi luulla. Se hypähtää pintaan samantien. Perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895. Hymyilen lähtiessäni jatkamaan matkaani. kerros, 00530 Helsinki Postiosoite: PL 338, 00531 Helsinki Uutistoimitus: 09 7010 555 Sähköposti: toimitus@demokraatti.fi Sähköpostit: etunimi.sukunimi@demokraatti.fi Politiikka: Simo Alastalo, 09 7010 437 Elämä: Nora Vilva, 09 7010 528 Demokraatti.fi TILAAJAPALVELU Puhelin: 09 7010 500 tilaajapalvelu@demokraatti.fi Kulttuuri: Rolf Bamberg, 09 7010 539 Liike: Anna-Liisa Blomberg, 09 7010 459 Jo riittää itsesäälissä rypeminen V ihreiden kannatuksen kasvu SDP:n ohi oli ilmeisesti jonkin lainen kamelinselän napsahdus, joka ajoi demarit jopa lievään paniik kiin. Britanniassa Je remy Corbyn on nostanut työväenpuolueen kanna tusta. Pystyisinkö olemaan naama peruslukemilla, jos oi kein pinnistelisin. SDP:n haluaisi hallituk seen vastanneista 43 prosenttia, kokoo muksen 41 ja keskustan 37 prosenttia. Tällä hetkellä SDP:hen liitetään myönteisiä toiveita, joiden ei kuitenkaan koeta toteutuneen. Tolonen on välitön ja puhelias, naurun ja hyvän mielen lähettiläs. Se oli etenkin omilta kohtuutonta kohte lua. Sen verran rajua oli puolueen si säinen riepottelu, kun puolueen pu heenjohtaja Antti Rinne käytti huonoa sanavalintaa, yhtä sanaa, puhuessaan oikeasta asiasta Kouvolassa eduskun nan demariryhmän kesäkokouksessa. Mie lenkiintoista on myös se, että Kunnallis alan kehittämissäätiön kesällä teettämän tutkimuksen mukaan SDP on toivotuin hallituspuolue. Kalevi Sorsa säätiön tutkimuspäällikkö Antti Alaja arvioi, että Yhdysvaltojen ja Britannian kaltaisissa eriarvoisissa yhteiskunnissa äänestäjät ovat alkaneet mieltää sosiali demokratian muutokselliseksi yhteis kunnalliseksi voimaksi. Ammattiliittoihin kuuluu noin kaksi miljoonaa jäsentä, joista osa paheksuu ammattiliittojen vahvaa yhteiskunnal lista roolia. VR:n pilkkomista ja yhtiöittämistä ajava hal litus yllätettiin, kun viime viikolla saatiin julkisuuteen selvi tyksiä, jotka suhtautuvat kriittisesti hankkeeseen. Tolosen tärkeä oppi on vai kuttaa pienillä yksinkertaisilla asioilla omaan ja toisten tun netilaan. Hallitus on unohtanut avoimen valmistelun periaatteet, sillä selvitykset jul kaistiin vasta, kun tiedotusvälineet alkoivat sitä vaatia. Tilanne SDP:llä on osin saman lainen kuin ayliikkeellä. Suru kirkastaa ilon. Tolonen on juuri menettänyt itselleen tärkeän ihmisen. SDP:n ”hallituskannatus” on kova, kun sitä vertaa julkisuudessa ole viin asenteisiin demareita kohtaan. Arvostelusta huolimatta molempia pidetään edelleen merkittävinä vaikuttajina. Naurua ei tarvitse erityisesti herätellä. MIELIPIDEPALSTA mielipide@demokraatti.fi Demokraatti/mielipide PL 338, 00531 Helsinki Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. Yhdysvalloissa Bernie Sanders on pitkästä aikaa tarjonnut todellisen vasemmistolaisen vaihtoehdon. Siirrämme pöydän varjoon. Tolo nen huolehtii, etten saisi liikaa aurinkoa
Sosialidemokraatteja on syytetty siitä, että puolueella ei ole selkeää maahanmuuttopoliittista linjaa. Toisaalta, myönteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden kotouttamisesta on erittäin tärkeä huolehtia. Hädänalainen etusijalle Sosiaalinen oikeudenmukaisuus näkyy taas siinä, että hädänalaista autetaan ja jokaisen ihmisarvo on jakamaton. Räsäsen mielestä puolueen pitäisi selkeyttää viestintäänsä, jotta sen linja välittyisi äänestäjille. – Ensimmäiseksi, maahanmuuton pitää olla jokaisessa tilanteessa hallittua. Suuria tunteita. Vihreät ja vasemmistoliitto ovat profiloituneet maahanmuuttokriittisen ääripään vastavoimaksi, jolloin SDP:lle on jäänyt sivustaseuraajan rooliin. – Turvapaikanhakijoiden määrän kasvettua pysyvästi on perusteltua, että myös Suomessa maahanmuuttopolitiikkaa on tiukennettu. Ensimmäiseksi on mietittävä, miten hädänalaista voi auttaa kaikista parhaiten. 6 31. – Puolueen sisällä on tässäkin asiassa erilaisia mielipiteitä. Hallittavuudella Räsänen tarkoittaa Euroopan ja muiden Pohjoismaiden tasolla sovittuja yhteisiä sääntöjä, joita myös kaikkien pitää yhdessä noudattaa. Samalla tapahtui pysyvä muutos: maahanmuutto nousi perussuomalaisten yksinpuhelusta päivittäiseen poliittiseen keskusteluun. Räsänen huomauttaa, että kaikki hakijat eivät voi saada Suomesta turvapaikkaa. Aikamoista touhua tuo politiikka. – SDP haluaa, että Suomessa noudatetaan kaikissa tilanteissa kansainvälisiä ja eurooppalaisia sopimuksia. Puolueen linjassa on ymmärretty, että maahanmuuttopolitiikkaa tiukennettaessa pitää sydämen olla paikallaan. Toiseksi, sen pitää olla sosiaalisesti oikeudenmukaista. – Lainvoimaisen maastapoistamispäätöksen saaneet pitää palauttaa lähtöalueelle. Tästä huolimatta puolueen johdon edustamalla yhteisellä suulla pitäisi kyetä tuomaan esiin sitä yhteistä linjaa entistä selkeämmin.. Ja tämä pitää hänen mukaansa myös kyetä sanomaan suoraan. Hänen mukaansa puolueella on linjassaan kaksi selkeää kärkeä, jotka ovat löydettävissä myös julkisesta keskustelusta. ELOKUUTA 2017 P Politiikka Tuottaja: Simo Alastalo 09 7010 437 simo.alastalo@demokraatti.fi VIIKON TWIITTI » Pauliina Viitamies: Alex luettu. Sosialidemokraateissa maahanmuuttopolitiikkaan erikoistunut kansanedustaja Joona Räsänen (sd.) ei täysin allekirjoita SDP:n maahanmuuttopoliittisen linja epäselvyyttä. Tolkullista politiikkaa maahanmuuttoon Joona Räsänen toivoo SDP:n johdon tuovan puolueen maahanmuuttolinjaa johdonmukaisemmin esiin T urvapaikanhakijoiden määrä räjähti Suomessa vuonna 2015
Keskusteluun ovat nousseet uudemman kerran jo muutama vuosi sitten esitetyt palautuskeskukset. Myös tuomioistuinkäsittelyjen pituuksista puhuttaessa pitää pohtia, onko resursseja tarpeeksi. – SDP haluaa puolestaan ymmärtää molempia näkökulmia. Maahanmuuttokeskustelulle on tyypillistä, että raja on aina lopulta vedettävä johonkin. Viikon luetuimmat 1 2 3 DEMOKRAATTI.FI POLITIIKKA POLITIIKKA POLITIIKKA Maahanmuutosta käytävää keskustelua ovat viime vuosina hallinneet perussuomalaisten tiukat kannat. Hänen mukaansa Turun iskun pääsyy on ääriainesten ideologisessa sodassa – ei siinä, mitä täällä on tehty. SDP:n pitäisi nyt Räsäsen mielestä tuoda voimakkaasti puoluejohdon suulla esiin tätä viestiä ja tarjota suomalaisille puolueen edustama keskitien vaihtoehto. Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho jopa väläytti kielteisen päätöksen saaneiden eristämistä saarelle. – Heihin olisi varmasti tarpeen käyttää turvaamistoimia, on kyse sitten asumisvelvollisuudesta, palautuskeskuksesta tai jostain muusta mallista. Mihin tahansa se vedetään, niin aina joku jää ulkopuolelle. SDP:n linja on auttaa juuri niitä, ketkä ovat kaikista eniten hädässä, Räsänen toteaa. ELOKUUTA 2017 ” Moni haluaa nähdä kysymyksen mustavalkoisena, mutta ei tämä niin mustavalkoinen asia ole. Topi Juga Demokraatti Kuvitus Emilie Uggla. 7 31. – Palautusten tehostamiseen liittyy myös se, että poliisilla tulee olla tarvittavat työkalut. – Oikeusvaltioperiaatteen mukaisesti jokaiselle tulee turvata yksilöllinen käsittely omassa asiassaan. Säilöönotto on kuitenkin vasta viimeisin keino. SOTA SUOMALAISTA ELINTAPAA VASTAAN Matti Vanhasen (kesk.) mukaan terrorismi on ääri-islamilaisille säännötöntä sotaa vääräuskoisia vastaan. Hänestä on myös selvää, että hakemuksien käsittelyajat ovat liian pitkiä. Räsäsen mukaan Suomessa on varmasti ihmisiä, jotka ovat saaneet kielteisen päätöksen ja jonka valituskin on jo käsitelty. Räsäsestä on loppujen lopuksi keskeistä ymmärtää, että maahanmuuttopolitiikasta puhuttaessa kokonaisuus on kaiken kaikkiaan hyvin monimutkainen. – Olen aina halunnut sanoa, että vaikka moni haluaa nähdä kysymyksen mustavalkoisena, niin ei tämä niin mustavalkoinen asia ole, hän huomauttaa viitaten etenkin perussuomalaisten käyttämään retoriikkaan. Turvaamista vai vangitsemista Turun iskun jälkeen julkisuudessa on keskusteltu myös paljon kielteisen turvapaikanpäätöksen saaneiden henkilöiden turvaamisesta. Räsänen kehottaakin viranomaisia hyödyntämään turvaamiskeinoja, joita lainsäädännöstä jo löytyy. Toisaalta taas aikataulupaineet ovat kovat. – Olisi pohdittava, voitaisiinko käsittelyajoille säätää jokin enimmäiskesto. Toisaalta politiikkaa pitää tiukentaa, mutta tiukennuksia ei saa viedä kaikilta osin niin pitkälle kuin hallitus on nyt vienyt. VALITTUJEN PELASTUSRENGAS Ville Rannan pilapiirroksessa Pentti Linkola pelastaa maailmaa pukeutumalla itse pelastusrenkaaseen hukkuvia täynnä olevan meren äärellä. Viestiä jaettiin ja siihen reagoitiin ihailevasti. Kaikkien kannalta olisi hyvä, että päätökset syntyvät nopeasti ja että ne myös toimeenpannaan. Keskeinen kysymys kuuluu, mihin raja vedetään ja kenellä on oikeus turvapaikkaan. Tämä olisi niin viranomaisten kuin hakijoidenkin etu. NUO MIEHET CONVERSEISSAAN Teuvo Hakkarainen (ps.) jatkaa Facebook-päivityksessään kiihotuspuheitaan: ”Kaksi vuotta sitten 35 000 ukkoa Converseissaan ylitti rajamme...”. – Rajanveto on aina vaikeaa. Räsänen näkee, että tämän lisäksi keskustelusta erottuu Juha Sipilän (kesk.) hallituksen tiukemman maahanmuuttopolitiikan linja. Molempia puolestaan vastustaa vasemmistoliiton ja vihreiden näkemykset, missä kaikkia tiukennuksia vastustetaan
Kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden palautuskeskuksiakin on pohdittu. Sosialidemokraatteina meidän maahanmuuttopoliittinen keskustelumme ei saa keskittyä pelkästään tekniikkaan tai siihen, miten pystytään torjumaan erilaisia uhkia. Jotkut kaipaavat puolueelta lisää aktiivisuutta. Kotouttamispolitiikan pitää olla entistä vahvempaa. Puheenjohtaja Antti Rinne arvioi, että maahanmuuttopoliittista ohjelmaa pitää täydentää ja asia nousee esiin puoluehallituksessa. Turvallisuus ei ratkea sillä, paljonko laitetaan rautaa rajalle, vaan miten kansainväliset asiat laajasti rakentuvat. Johannes Ijäs Demokraatti Em ili e U gg la. – Meidän kaikkien yhteistä tietotaitoa tässä keskustelussa on syytä parantaa. Kansanedustaja, SDP:n presidenttiehdokkaaksi pyrkivä Maarit Feldt-Ranta toteaa, että hänelle SDP:n maahanmuuttopoliittinen linja on erittäin selvä. Hän on tyytyväinen, että myös hallituspuolueista on alkanut kuulua tällaisia ääniä. Siihen pitää olla resursseja. Meillä on nyt ongelmia sen suhteen, miten pahoja ihmisiä, radikalisoituneita, pystytään erottelemaan turvapaikanhakijoiden joukosta, Rinne sanoo. Realistiselle ja inhimilliselle maahanmuuttopolitiikalle on kysyntää ja siinä meillä on iso paikka nostaa poliittista profiiliamme. – Kirkastamisen paikkaa voi olla. SDP:n maahanmuuttopoliittista linjaa tai keskustelua on moitittu varovaiseksi tai epäselväksi. Tuppurainen ei näe eroja SDP:n kentän ja vaikkapa eduskuntaryhmän maahanmuuttopoliittisten kantojen välillä. Siinä Suomi ja Pohjoismaat voivat tehdä paljon YK:ssa ja kansainvälisellä foorumilla. Kansanedustaja Tytti Tuppurainen (sd.) toteaa SDP:n maahanmuuttopoliittisen keskustelun vilkastuneen viime aikoina. Myös turvapaikkapolitiikka on keskiössä. ” SDP edustaa maahanmuuttokeskustelussa sellaista inhimillistä, pragmaattista keskilinjaa. Pragmaattisella keskilinjalla Turun tapahtumien jälkeen puhutaan maahanmuutosta, tiedustelusta poliisin voimankäytöstä ja uhkatilanteisiin varautumisesta. Se joukko, joka haluaa rajat kiinni, on lopultakin hyvin pieni enkä usko, että perussuomalaisilla tai sinisillä on kauheasti kasvualustaa politiikalle. Tuppurainen on puhunut pitkään pakolaiskiintiön kasvattamisesta. Piutää muistaa, että varsinkin turvapaikkaja pakolaispolitiikassa on kysymys myös ihmisistä, joita täytyy kohdella inhimillisesti. – Usein on niin, että mitä kovemmin sanoo suuntaan tai toiseen, sitä isomman julkisuuden saa. SDP:n maahanmuuttopoliittinen ohjelma on vuodelta 2013. Tämän vuoksi tiedustelulla ja poliisilla pitää olla riittävät resurssit uhkien saamiseksi hallintaan. 8 31. Tuppuraisen mukaan pitää myös olla realisti liittyen vaikkapa turvallisuusuhkiin. SDP edustaa sellaista inhimillistä, pragmaattista keskilinjaa, Lindtman sanoo ja arvioi, että tämän vuoksi näkyvyyttä ei niin paljon ole. – Se on nimenomaan sitä hallittua maahanmuuttoa, laillisia väyliä ja turvallisia reittejä Eurooppaan, kun turvapaikkaoikeus tutkitaan jo pakolaisleirillä ja tänne jo saavuttaessa on saatu pakolaisstatus. Hän huomauttaa, että kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneissä ei ole paljon radikalisoituneita. Maahanmuuttopoliittisen ohjelman Paatero arvioi Rinteen tavoin vaativan selvennystä. Feldt-Ranta painottaa myös toimivaa kiintiöpakolaisjärjestelmää, jossa Suomeen otetaan hallitusti pakolaisleireiltä kaikkein vaikeimmassa asemassa olevia. Kotouttamisohjelman SDP on tehnyt juuri. – SDP:n lähtökohta on se, että hädässä olevia ihmisiä autetaan ja muutoin tilanne pidetään hallinnassa. – Suomi ja demarit ovat sitoutuneet auttamaan hädänalaisia. Lindtmanin mukaan tähän myös kuuluu Suomen rajallisten resurssien ymmärtäminen. – Vähemmän julistusta, enemmän rauhallista tekemistä. Sen takia hyvä ulkopolitiikka ainoa kestävä tapa puuttua asiaan. – Olemme hallitun maahanmuuton kannalla. Kansanedustaja, niin ikään demarien presidenttiehdokkuutta tavoitteleva Sirpa Paatero näkee SDP:n maahanmuuttopolitiikan yleislinjan hyväksi. Feldt-Ranta ei usko maahanmuuttopolitiikassa ääriliikkeisiin suuntaan eikä toiseen. ELOKUUTA 2017 ” Turvallisuus ei ratkea sillä, paljonko laitetaan rautaa rajalle, vaan miten kansainväliset asiat laajasti rakentuvat. – Minä koin hyvin vahvasti varsinkin viime kevään aikana, että ihmisillä on kasvava halu solidaarisuuteen ja inhimilliseen maahanmuuttopolitiikkaan ja siihen huutoon meidän pitää vastata. Se on täällä jo olevien ja tänne tulevien etu. Maahanmuuttoviraston prosesseihin halutaan joustavuutta. Eduskuntaryhmän puheenjohtajan Antti Lindtmanin mukaan vastuullisessa maahanmuuttopolitiikassa noudatetaan kansainvälisiä sopimuksia ja autetaan ihmisiä, jotka ovat hädässä. – Siihen pitää pystyä vastaamaan kansalaisten turvallisuudentunnetta vahvistavalla tavalla, mutta me demarit muistamme aina, että kaikkien numeroitten takana on ihminen
Lähde: Tilastokeskus Väestönmuutokset; Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos Vuonna 1868 lapsia syntyi vain 43 757. Tilastokeskus SYNTYVYYS LASKEE, VÄKILUKU KASVAA Demograafi TEKSTI HEIKKI SIHTO . Ulkomailta muutti Suomeen alkuvuonna 15 031 henkeä ja Suomesta muutti pois 7 608 henkeä. 9 31. ELOKUUTA 2017 Syntyneiden määrä Suomen syntyvyys romahti Syntyneiden lasten määrä on laskenut tammi–toukokuussa seitsemän prosenttia viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Syntyneitä oli 2006 vähemmän kuin kuolleita. Vuonna 1868 lapsia syntyi vain 43 757. 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 61 000 60 000 59 000 58 000 57 000 56 000 55 000 54 000 53 000 52 000 . . Vuoden 2016 syntyvyys eli kokonaishedelmällisyys/nainen oli 1,57 lasta. Tammi–heinäkuun aikana lapsia syntyi 29 558, mikä oli 1 691 vähemmän kuin vastaavana aikana edellisenä vuonna. . . . . Suomen väkiluku on 5 508 714 (heinäkuu 2107). Viimeksi syntyvyys on ollut 1,57:ttä pienempi vuonna 1973, . Väkiluku kasvoi tammi–heinäkuun aikana 5 417 hengellä. GRAFIIKKA TIMO SPARF. Jos tämä jatkuu, painuu vastasyntyneiden määrä ensimmäistä kertaa alle 50 000:n sitten vuoden 1868 nälkävuoden, vaikka tuolloin väkiluku paljon nykyistä pienempi. . . Suomen syntyvyysluku on pohjoismaalaisittain hyvin alhainen.
Tästä huolimatta liittokierroksella on edelleen laajempaa yhteiskunnallista merkitystä kuin vain liittojen väliset sopimukset. Kukin puristaa sen minkä saa ja mikä on alan tilanne. Elinkeinoelämän keskusliiton irtisanoutuminen keskitetyistä neuvotteluista työnsi myös SAK:n neuvottelupöydistä. STT ” Prosentti on pohja, mistä aloitetaan. Sund sanoo omaavansa lapsenuskoa siihen, että laskutaito on lisääntynyt. 10 31. Tämän tietää myös hallitus, jonka monet toimet vaikuttavat työmarkkinoihin alkaen veroratkaisuista ja työttömyysturvan muutoksista. – Prosentti on pohja, mistä arvioni mukaan aloitetaan neuvottelut. Kukin puristaa sen minkä saa ja mikä on alan tilanne. Talouden kääntyminen kasvuun on tuonut tilauksia, eivätkä työnantajat halua tässä tilanteessa riskeerata vauhtiin päässyttä tuotantoa. Paperi on yksi kierroksen päänavaajia. Hallitus, lähinnä Petteri Orpon (kok.) suulla, on paheksunut poliitikkojen työmarkkinaneuvotteluihin liittyviä komHEIKKI SIHTO toimituspäällikkö heikki.sihto@ demokraatti.fi Neuvottelupöydässä riittää sorkkijoita Uutisviikko KOONNUT HEIKKI SIHTO Työnantajat eivät halua tässä tilanteessa riskeerata vauhtiin päässyttä tuotantoa. ELOKUUTA 2017 Jälkimaku TOIMITTAJA KOMMENTOI VIIKON TAPAHTUMIA T yömarkkinoilla on saatu liittokierros alkuun, kun metsäteollisuudessa ja kemiassa on aloitettu lämmittelevä lähestyminen. Hän myöntää, että ongelmia voi tulla ”työmarkkinamatematiikan” myötä. – Teksteillä on kustannusvaikutus. mentteja. Viime talven uho on poissa. Palkansaajakeskusjärjestön STTK:n pääekonomistin Ralf Sundin mielestä syksyn sopimuskorotusten liittokierroksella pitäisi asettua yhden ja kahden prosentin väliin. Metsäteollisuuden ja Paperiliiton sopimus on katkolla syyskuun lopussa ja Teknologiateollisuuden ja Teollisuusliiton sopimus päättyy lokakuussa. Metsäteollisuudessa on tällä kierroksella runsaasti paineita saada aikaan isojakin tekstimuutoksia työehtosopimuksiin. Hänen mielestään tämän haarukan korotukset ovat ekonomistipohjalta suositeltavissa. Nämä voivat näkyä myös palkankorotuksien tasossa. Politiikka on osa työmarkkinaneuvotteluja, vaikka Orpo haluaisi monopolisoida niihin osallistumisen vain hallitukselle. Sundin laskelmien mukaan vajaan kahden prosentin tai yli sen menevät sopimuskorotukset vuositasolla alkaisivat puolestaan syödä Suomen talouden kilpailukykyä. Työnantajat ovat pohjustaneet kesän aikana neuvotteluja yllättävän matalalla profiililla. Se pitää nimelliskorotuksista vähentää, Sund sanoo. Jos työnantaja saa jotakin työaikamääräyksiin tai muuten tekstipuolelle, niihin liittyy hinta-arvio. Kokoomus ei ole paras tässä asiassa neuvomaan, kun aikanaan Jyrki Kataisen (kok.) johdolla Suomeen leivottiin maan kilpailukyvyn kurimukseen ajaneet Sari Sairaanhoitaja -palkankorotukset. Huono kilpailukyky laimentaa prosentteja. Jotta palkansaajien ostovoima ei heikentyisi, pitää Sundin mukaan sopimuskorotusten ensi vuodelle olla vähintään yli yhden prosentin. Sundin arvio perustuu olettamukseen, että budjettiriihessä hallitus ensi vuonna kompensoi veronkevennyksillä kilpailukykysopimuksen vaikutuksia, mutta ei kokonaan
klo 17.00-19.00 Työväenliikkeen kirjastossa, Sörnäisten rantatie 25 A 1 Vapauden markkinat Uusliberalismin kertomus Paavo Löppönen Taloustieteen kommentti uusliberalismista ja sen vaikutuksista Matti Tuomala, taloustiet. Tilaisuuden inspiraationa on Paavo Löppösen kirja Vapauden markkinat Uusliberalismin kertomus Keskustelua moderoi Ydin-lehden päätoimittaja valt. Henkilö, jonka työkalupakkiin kuuluu ainoastaan vasara, näkee aina naulaamisesen ainoana ratkaisumallina.” Kai Puustvirta Lisää uutisia ja kommentteja: Lue Demokraatti.fi Demokraatti.fi DEMOKRAATTI UUTISOI VIIME VIIKOLLA VR:N TULEVAISUUTTA KOSKEVISTA OMISTAJAOHJAUSOSASTON SALAISISTA SELVITYKSISTÄ, JOIDEN EPÄILTIIN OLEVAN HYVIN KRIITTISIÄ VR:N PILKKOMISELLE JA KILPAILUN AVAAMISELLE. Jos eduskuntavaalit järjestettäisiin nyt, vihreitä äänestäisi 17,5 prosenttia kyselyyn vastanneista. 49 prosenttia kuluttajista uskoi elokuussa, että Suomen taloustilanne paranee seuraavan vuoden aikana. Venäläislaivaa ei päästetä Ahvenanmaalle Pääesikunta ei päästä venäläistä koululaivaa Ahvenanmaalle syyskuussa, uutisoi Hufvudstadsbladet. prof. Trump kehui myös Suomen maanpuolustusta ja armeijaa, joka on tämän mukaan suuri suhteessa maamme väkilukuun. Näin hän sanoi presidentti Sauli Niinistön kanssa pitämässään lehdistötilaisuudessa. Pääesikunta ei kommentoi päätöksen syitä. TERVETULOA! Seminaari on katsottavissa netissä osoitteessa vapausvalitatoisin.com Presidentit Donald Trump ja Sauli Niinistö tapasivat Washingtonissa tällä viikolla. MINISTERI ANNE BERNER KOMMENTOI TUOREELTAAN OLEVANSA ERI MIELTÄ SELVITYKSEN TULOKSISTA. Luottamusindikaattorin lukema on nyt 23,5. Kruzenshternin omistaa valtiollinen venäläinen meriakatemia. ELOKUUTA 2017 Lisää uutisia: Demokraatti.fi Trumpilla ja Niinistöllä hyvähenkinen tapaaminen Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump lupaa maansa auttavan Suomea, mikäli Suomen ja Venäjän välit heikkenevät niin, että apua tarvitaan. SAK: Vauhtia perhevapaiden uudistamiseen SAK kannustaa hallitusta käynnistämään rohkean perhevapaiden uudistamistyön budjettiriihessä. Molempien kannatus on 17,3 prosentissa. Indikaattorin pitkän ajan keskiarvo on 12,1. Lehden mukaan nelimastoisen Kruzenshtern-purjealuksen oli suunniteltu saapuvan Maarianhaminaan 164 kadettia mu”Bernerillä on erikoinen tulkinta yhteiskunnallisesta hyödystä. 11 31. Aluksen aiotun vierailuajan kanssa on samaan aikaan Venäjän ja Valko-Venäjän yhteinen Zapad-sotaharjoitus. Hän painotti myös, että Yhdysvallat on erittäin suojelunhaluinen Itämeren alueen suhteen ja että maalla on siellä hyviä ystäviä. Toukokuun lukema 24,1 on vuonna 1995 alkaneen mittaushistorian korkein. Kuluttajien luottamus hipoo huippua Kuluttajien luottamus talouteen pysyi elokuussa vahvana. – Venäjä kunnioittaa Suomea. Lisäksi Trump ylisti Suomen kyberterrorismin vastaista osaamista. Luottamus on lähellä kaikkien aikojen huippulukemia. Suosituin puolue on kokoomus 20,7 prosentin kannatuksellaan. SAK tavoittelee kokonaisuudistusta, jossa lähtökohtana on perhevapaiden tasaisempi käyttäminen vanhempien kesken ja nykyistä joustavammat mahdollisuudet työn ja perheen yhteensovittamiseen. Määrä on kasvanut huomattavasti viime kesästä, jolloin harvempi kuin joka kymmenes palveluun soittaneista oli allekirjoittanut nollatuntisopimuksen. Myös kuluttajien odotukset Suomen taloudesta ja työttömyydestä sekä arviot omasta taloudesta ja säästämismahdollisuuksista ovat pysyneet elokuussa myönteisinä. Joka viides Kesäduunari-infoon yhteydessä ollut kesätyöntekijä on työskennellyt nollatuntisopimuksella. Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto KOONNUT RANE AUNIMO. SDP kolmanneksi suurin Vihreät on Suomen toiseksi suosituin puolue, ilmenee Helsingin Sanomien teettämästä kyselystä. Rautatiejärjestelmästä tulee kalliimpi, valtion ei tarvitse enää odottaa osinkoja ja tarvitaan miljardiluokan investointeja, että kilpailutuksen hyödyt ovat suuremmat kuin haitat, Palomäki sanoo Raidepuolue-nettisivustolla. kanaan. Kesäduunarille tarjotaan usein nollaa Palkansaajakeskusjärjestöjen SAK:n, STTK:n ja Akavan tarjoamaan Kesäduunari-infoon tulleiden yhteydenottojen mukaan nollatuntisopimusten määrä kesätöissä on kasvanut selvästi tänä kesänä. Tässä kait on kysymys muutaman firman mahdollisuuksista kerätä voittoja.” Ismo Lumijärvi ”Kuinka voi olla yhteiskunnan hyöty, jos raideliikenteelle joudutaan antamaan valtion tukea nykyistä enemmän ja tuloutus jää tekemättä?” Ismo Lumijärvi ”Bernerin kyky arvioida tämän kokoluokan yhteiskunnallisia vaikutuksia on vähintäänkin kyseenalainen. tri Arja Alho Kahvitarjoilu tilaisuuden alussa. Se on yksi harvoja (Venäjän läheisen) alueen maita, joka on ollut vapaa Venäjästä jo sata vuotta, hän sanoi. Hallitus veturia heiluttaa Veturimiesten liiton puheenjohtajan Tero Palomäen mukaan hallituksen päätös pilkkoa VR ja avata henkilöliikenne kilpailulle on puhtaasti poliittinen. – Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) omistajaohjausministeriaikana tilatun rautatiekilpailutuksen konsulttiselvityksen mukaan rautatiemaailma ei muutu kilpailuttamalla maanpäälliseksi taivaaksi. Hallituksessa olevien keskustan, kokoomuksen ja Uusi vaihtoehto -ryhmän yhteiskannatus on heikko, 39,7 prosenttia. Arja Alho Matti Tuomala Paavo Löppönen Arja Alho Matti Tuomala Paavo Löppönen Erikoistarjous 20 € K uv a: Ju ss i Jo en ta us ta /K U K uv a: Sa ka ri M äk el ä/ Y di n K uv a: Ja nn e R en va ll/ Ta Y Vapauden markkinat ja hyvinvointiyhteiskunnan puolustus Torstaina 7.9. Trump puhui Suomen ja Venäjän väleistä ihailevaan sävyyn. Kolmantena ovat keskusta ja SDP. MYÖHEMMIN VIIKOLLA YKSI SELVITYKSISTÄ JULKAISTIINKIN
– Hollantilaiset ovat poikkeuksellisen käytännönläheisiä, mitä tulee lain ja järjestyksen ylläpitoon, totesi kriminologian professori René van Swaaningen Rotterdamin yliopiston oikeustieteellisestä tiedekunnasta äskettäisessä New York Times -lehden haastattelussa. Huoneita vapaina Getty Images. Mika Horelli Bryssel ” Hollanti hakee ongelmiin vankilaa halvempia ratkaisuja – jotka myös toimivat. Hollannin tilastokeskuksen mukaan maan rikollisuus on viimeisen yhdeksän vuoden aikana vähentynyt noin neljänneksellä, ja vuoteen 2021 mennessä maassa lasketaan olevan jo noin kolme tuhatta tyhjää vankiselliä. Swaaningenin mukaan esimerkiksi huumeidenkäyttäjien tai prostituoitujen sulkeminen vankiloihin on kallista eikä juuri johda rikollisuuden vähenemiseen. Erityisesti huumerikolliset halutaan lähettää mieluummin hoitoon kuin vankilaan. Samaan aikaan esimerkiksi naapurimaassa Belgiassa vankilaolosuhteita pidetään kestämättöminä liian suuren vankimäärän johdosta. Naapurimaa Belgia on tehnyt samanlaisen järjestelyn ja lähettänyt viisisataa vankia istumaan tuomiotaan Alankomaiden puolelle. Heinäkuussa Euroopan neuvosto julkaisi raportin, jossa Belgiaa suomittiin kovin sanoin sen kyvyttömyydestä ylläpitää edes minimitasoa vankien oikeuksien takaamiseksi. Vankiloissa on kuitenkin jo täyttä. Hollanti onkin ryhtynyt vuokraamaan tilaa vankiloistaan Belgian lisäksi myös Norjalle. Amsterdamilainen kansainvälisiin oikeusjuttuihin ja luovutuksiin erikoistunut tuomioistuin kieltäytyi suostumasta belgialaisten rutiininomaiseen luovutuspyyntöön ilman, että viranomaiset ensin selvittävät, minkälaisiin olosuhteisiin tutkintavangit Belgiassa joutuisivat. Norja vuokrasi pari vuotta sitten korkean turvatason Norgerhavenin vankilan kolmeksi vuodeksi Hollannilta 242 norjalaisvangille 25 miljoonalla eurolla vuodessa. Lisäksi tähän mennessä sekä Norja että Belgia ovat vuokranneet Hollannista tyhjiä vankiloita helpottaakseen omissa vankiloissaan olevaa tilanahtautta. Muun muassa Norgerhavenissa vangeilla oli ollut mahdollisuus puutarhanhoitoon, kanalanpitoon ja omien ruokien kokkaamiseen selliosastojen keittiöissä. International Observatory for Prisons -järjestön mukaan noin seitsemänsadan belgialaisvangin raportoidaan määräysten vastaisesti asuvan selleissä, joissa ei ole juoksevaa vettä sen paremmin kuin wc:täkään. Hollannilla on päinvastainen, kummallinen ongelma. ELOKUUTA 2017 Hollannin rikollisuus vähenee ilman vankilaa Suomessa osa päättäjistä haaveilee vankiloita kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneille. Hollannin vankiloiden vuokraaminen ulkomaisille vankeinhoitolaitoksille on herättänyt myös närää. Belgian vankilat ovat hollantilaisten viranomaisten mukaan niin vanhentuneita ja ylikansoitettuja, että elokuun alussa Hollanti päätti olla lähettämättä naapuriin Belgian pyytämiä eteläamerikkalaisia tutkintavankeja, joiden epäillään salakuljettaneen huumeita Belgiaan. Belgian vankilaolot kauhistuttavat naapureita Siinä, missä hollantilaisia vankiloita pidetään hyvän ja humaanin vankeinhoidon malleina, naapurimaassa Belgiassa tilanne on kokonaan toinen. 12 31. Kolmasosa sen vankiloista on tyhjillään. Hollannin oikeusministeriön mukaan noin kolmasosa maan vankilapaikoista on jäänyt tyhjilleen maan lieventyneen kriminaalipolitiikan seurauksena. Sellejä vuokralla Useat tyhjiksi jääneet hollantilaisvankilat ovat saaneet uuden elämän pakolaiskeskuksina. Maassa onkin haettu luovia ratkaisuja tyhjien vankiloiden uusiokäyttöön. Pahimmillaan vangit eivät päässeet suihkuun moneen viikkoon. Tuomioistuin viittasi päätöksessään muun muassa siihen, että Belgian vankilat ovat kroonisen ylikansoitettuja, niissä on liian vähän henkilökuntaa ja ne ovat niin vanhentuneita, että vankien pitäminen monissa niistä voidaan rinnastaa kidutukseen. Hänen mukaansa hollantilaiset mieluumminhaluavat hakea ongelmiin halvempia ratkaisuja, jotka myös toimivat. Hollantilaisten vankien mukaan heitä on siirretty uudemmista ja paremmista vankiloista vanhempiin ja ahtaampiin ulkomaalaisten vankien tieltä
13 31. ELOKUUTA 2017 Suomen asekaupat herättävät maailmalla huomiota Kolme kysymystä sotatarvike viennistä
So dassa on tapettu tuhansia siviilejä, ja se on ajanut miljoonia ihmisiä pa kolaisiksi. Lupa antaa Robonicnimisen yh tiön viedä kaksi miehittämättömien lennokkien laukaisualustaa Arabi emiraatteihin.. Suomen linjamuutos on puhutta nut niin täällä kuin maailmalla. Suomen viimeisin kohua herättä nyt sotatarvikkeiden vientilupa on heinäkuulta. Sen sijaan iso muutos on tapahtunut siinä, minne Suomi sotatarvikkeensa vie. Esimerkiksi Ruotsi on suitsi nut sotatarvikevientiä Lähiitään, ja viime vuonna sinne meni alle kaksi prosenttia Ruotsin sotatarvikevien nistä. Lä hiitään vietiin alle prosentin ver ran eli vajaan kahden miljoonan arvosta. Kes kustelu nousee ennen kaikkea siitä, että Suomen suuret asiakkaat Sau diArabia ja Arabiemiraatit osal listuvat Jemenin sisällissotaan. Viimeisten kymmenen vuoden aika na Suomen sotatarvikevienti on vaihdellut arvoltaan vuosittain, eikä mitään selvää laskevaa tai nousevaa trendiä ole nähtävissä. Silloin sotatarvikevienti Lähiitään pomppasi yhtäkkiä 30 miljoonaan eli 14 prosenttiin vien nistä. Luvat myöntää Suo messa puolustusministeriö, mutta ulko ja turvallisuuspoliittisen har kinnan tekee ulkoministeriö. Viennin suunta oli ratkaisevasti muuttunut. Ihmis oikeusjärjestö Amnesty Internatio nal on arvioinut sotatarvikeviennin SaudiArabiaan ruokkivan sotari koksia Jemenissä. Vuonna 2014 suunta kuitenkin muuttui. 14 31. Vuonna 2013 Suomen toteutu neesta sotatarvikeviennistä 87 pro senttia kohdistui EUmaihin. Presidentti Tarja Halonen puo lestaan kiinnitti heinäkuussa huo mion siihen, että Suomi on pudon nut kestävän kehityksen SDGtu lostaulukossa ja sen rauhanasiassa alaspäin sotatarvikeviennin takia. Sitä aiempina vuosina lu vut ovat olleet samankaltaisia: Lä hiitään on viety muutamalla mil joonalla eurolla, ja ylivoimaisesti suurin osa viennistä on kohdistu nut Eurooppaan. SaudiArabian johtama liittouma on todistetusti hyökännyt useisiin siviilikohteisiin. Monella muulla maalla kehitys on ollut päinvastainen kuin Suo mella. Seuraavana vuonna sama linja jatkui, kunnes vuonna 2016 nähtiin jo mullistavat ennätyslukemat: Lä hiitään vietiin sotatarvikkeita 84 miljoonan euron arvosta, mikä tar koitti jo 63 prosenttia viennistä. Esimerkiksi riippumaton Safer Globe tutkimusverkosto moitti Suomea jo pari vuotta sitten siitä, että se vie sotatarvikkeita epäva kaalle Arabian niemimaalle. Hollanti on kieltänyt asekau pat SaudiArabiaan kokonaan. Hei näkuun tapaus oli poikkeuksellinen siksi, että ulkoministeriö oli antanut luvasta kielteisen arvion mutta hal lituksen päätöksellä lupa myönnet tiin silti. ELOKUUTA 2017 Mikä on muuttunut. ” Suomen aseviennissä puolustusministeriön näkökanta ajaa ulkoministeriön näkökannan yli. Halosen mukaan Suomella on ollut aiemmin tiukka kanta, jonka mu kaan aseita ei viedä kriisialueille
Hyväksytyillä periaatteilla Vesa viittaa esimerkiksi Euroopan unionin yhteiseen kantaan sotatarvikkeiden viennistä. Jos vain haluaa, voi lennokkeja nähdä käytettävän myös tukena inhimillisen hädän ehkäisyssä”, Jyväsjärvi kirjoittaa. Yle on aiemmin päätynyt arvioon noin parista tuhannesta työpaikasta. 15 31. Suomen sotatarvikevientiä – myös epävakaille alueille – perustellaan tyypillisesti työpaikoilla. Hän ei hyväksy hallituksen linjaa. Sotaisaa sivubisnestä ei silloin välttämättä paljon mainosteta. Paljonko se todella työllistää. Tua Onnela Demokraatti Esimerkiksi suksisauvoista ja salibandymailoista tunnettu komposiittifirma Exel ei suomenkielisillä sivuillaan edes mainitse sotateollisuutta palvelemiensa teollisuudenalojen listassa. Se, mitä esimerkiksi Saudi-Arabia tekee Jemenissä, ei mahdu sisäsiistin puolustus-sanan alle. – Jos sen annetaan vaikuttaa muiden periaatteiden yli, se voidaan aina heittää pöytään. ”Lennokkeja ei ole aseistettu. Ainahan kaikilla asekaupoilla työllistetään jotain. – Kun me olemme maan kanssa muutenkin tekemisissä – meillä on sinne vientiä, turismia ja niin edelleen – olisi outoa, jos emme voisi tarjota tuotteita kyseisen maan omaan puolustukseen, Moisio sanoo. Varmaa on joka tapauksessa se, että kun hallitus punnitsee yksittäistä vientilupaa yksittäiselle tuotteelle mahdollisesti epäilyttävään maahan, se ei tee päätöstä massojen työttömyydestä tai työllisyydestä. Se tekee muun muassa maastoverkkojen kannattimia. Toisaalta sotatarvikkeita tekevät monet sellaisetkin yritykset, joiden päätoimiala on aivan muu. Sitten huomasin, että jo pelkkä sana kuumentaa sotatarvikevientiin osallisten ja sitä kannattavien tunteita. Asevienti-sanan käyttäminen alkoi vaikuttaa vahvalta kannanotolta, joten hylkäsin sen. Hän vetoaa ennen kaikkea siihen, että Suomi ja suomalaiset ovat muutenkin yhteyksissä Arabiemiraattien kanssa. Esimerkiksi heinäkuussa luvan saanut Robonic on noin kymmenen ihmisen pikkufirma. TUA ONNELA tua.onnela@gmail.com Kommentti Sanavalintakin on valinta TÄTÄ JUTTUA ALOITTAESSANI käytin puheena olevasta ilmiöstä nimitystä asevienti. Kaikkinensa se laskee työllistävänsä Suomessa noin 60 ihmistä, kun alihankkijat lasketaan mukaan. – Pidän huolestuttavina erityisesti kahta asiaa. Jyväsjärvi perustaa argumentointinsa kiistaa herättäneen luvan kohteena olleiden tuotteiden ominaisuuksiin. Onhan lisäksi totta, etteivät kaikki vietävät sotatuotteet ole aseita. PIA:han kuuluvista yrityksistä vain osa tekee sotatarvikkeita – mukana on myös monenlaisia ilmailu-, avaruusja turvallisuusteollisuuden yrityksiä – ja vain osa niiden tuotannosta menee vientiin. ” Ruotsi on suitsinut sotatarvikevientiä Lähi-itään, ja Hollanti on kieltänyt asekaupat Saudi-Arabiaan kokonaan. Tarkkaa lukua alan työpaikkojen määrästä ei kuitenkaan löydy. Englanninkielisillä sivuillaan Exel sen sijaan kertoo omaavansa pitkän kokemuksen sotateollisuudessa. Näitä tulee lähes viikoittain, ja ne tyrmätään saman tien. En halua osallistua ilmiöön, jossa sotaa ja ihmisten tappamista tehdään sanavalinnoilla nätimmäksi. Näistä syistä tässä jutussa puhutaan sotatarvikeviennistä.. Suomen Puolustusja ilmailuteollisuusyhdistys PIA:lla on noin sata jäsenyritystä, ja niissä työskenteli vuonna 2015 noin 6 300 ihmistä. Vienti on monelle alan yritykselle elinehto, ja vienti myös varmistaa, että yritykset pystyvät tuottamaan sotatarvikkeita Suomelle itselleen, mikäli niitä joskus tarvitaan nykyistä enemmän. – Erityisesti ulkoministeriön tehtävä on arvioida, minne hyväksyttyjen periaatteiden mukaan ei voi viedä. Toisen näkemyksen nykyisen sotatarvikeviennin oikeutuksesta esittää rauhantutkimuksen emeritustutkija Unto Vesa. Hän kertoo, että Robonic ei edes neuvottele sellaisista tarjouspyynnöistä, jotka tulevat EU:n ja YK:n vientikieltolistoille asetetuista maista. Se, että puolustusministeriön kanta ajaa yli, on erittäin huolestuttavaa ihan kaupan määristä riippumatta, Vesa sanoo. Ensinnäkin sitä, että aseita viedään kriisialueille, joille ei hyväksyttyjen periaatteiden mukaan pitäisi viedä. Ei ole mitään perusteita olettaa niitä käytettävän ihmisoikeuksia vastaan. ELOKUUTA 2017 Onko se oikein. Sotatarvikekaupat eivät ole laivatilausten kaltaisia megatyöllistäjiä, joissa yksi sopimus voi turvata työt sadoille ihmisille useaksi vuodeksi. Lisää moraalisia perusteita Moisio kehottaa lukemaan puolustusministeriön osastopäällikön Raimo Jyväsjärven vastineesta, jonka tämä kirjoitti Kansan Uutisiin heinäkuussa. Toiseksi sitä, että puolustusministeriön näkökanta ajaa ulkoministeriön näkökannan yli. Kuunnellaan kaksi vastakkaista näkemystä Suomen nykyisen sotatarvikeviennin moraalisesta oikeutuksesta. Sotatarvikevienti rauhallisiinkin maihin asettaa vastakkain käsityksiä siitä, mikä on paras tapa ehkäistä sotaa. On siis hyvin vaikea sanoa, kuinka paljon sotatarvikevienti työllistää suomalaisia kokonaisuutena. Vesan mielestä työllisyys ei ole käypä argumentti vientilupia punnittaessa. Sotateknologia ei ole meillä suuri teollisuudenala, mutta varsinkin paikallisesti se voi olla merkittävä työllistäjä. Tilalle ehdotettu sana puolustustarvikevienti ei kuitenkaan ole mielestäni parempi. Epävakaille alueille suuntautuessaan se pakottaa punnitsemaan sellaisia asioita kuin raha ja ihmisoikeudet. Ensimmäisen esittää Robonicin toimitusjohtaja Juha Moisio
Jatketaan siis vanhaa käytäntöä, eli puolisolla on jatkossakin omat tilansa ja kabinettinsa presidentinpalatsissa. Viimemainittua on kritisoitu muiden puolueiden ja median taholta kokemattomuudesta. 16 31. Presidentin puolison aseman säätämistä erityisesti niin, että siitä voisi tulla menoja, vastustettiin ankarasti sosiaalisessa mediassa ja radikaalin vasemmiston Ranskan politiikassa tyyni on muuttunut myrskyyn. Selkeä se on siinä mielessä, että presidentti Macronin puolue, Tasavalta liikkeessä, LREM, saavutti kesäkuun vaaleissa enemmistön, 309 edustajaa ja viisi liittolaista (kuten entisen sosialistien pääministerin Manuel Vallsin) tässä parlamentin alahuoneessa, jossa on 577 edustajaa. Jean-Luc Mélanchonin Alistumattoman Ranskan, LFI:n, koko on nyt vain 17 edustajaa, koska toisen radikaalin ryhmän, lähinnä kommunisteista koostuvan Demokraattisen ja tasavaltalaisen vasemmiston, vahvuus on 16 edustajaa. u u u Kansalliskokous onkin monella tapaa hajanainen. Mélanchon on katkera siitä, että ryhmiä on kaksi, koska hän olisi halunnut olla Uuden vasemmiston ryhmää suuremman ryhmittymän puheenjohtaja. Radikaali ja maltillinen vasemmisto vastustavat joskus yksissä tuumin LREM-enemmistön aloitteita. Macronin menestys rikkoi Ranskan puoluekentän R anskan uuden kansalliskokouksen tilanne on tavallaan selkeä mutta samalla poikkeuksellisen sekava. Kansalliskokous hyväksyi myös mahdollisuuden säätää lakeja, kuten kiisteltyä työlainsäädännön uudistamista, pelkillä asetuksilla hallituksen tosin riskeeratessa tuolloin asemansa luottamuslauseäänestyksessä. Ryhmän nimi on nyt Uusi vasemmisto. AFP Photo / Philippe Lopez taholta, ja Macron lopulta luopui ideasta. u u u Heinä–elokuussa kansalliskokouksen äänes tyksissä on valmisteltu syksyä. Sosialistipuolueella on uusi kollektiivinen johto, ja jopa komean puoluetalon myynnistä kiistellään. u u u Kansalliskokouksessa, parlamentin alahuoneessa, on nyt ryhmiä, jotka suhtautuvat kriittisesti enemmistöön, vaikka eivät pysty estämään sen politiikan toteuttamista. Näitä edustajia on kaiken kaikkiaan 17, ja monet kuuluvat Marine Le Penin johtamaan äärioikeistolaiseen Kansalliseen rintamaan. Kirjoittaja on entinen suurlähettiläs, joka asuu Pariisissa.. Sosialistien aikaisemmin lähes 300 edustajan ryhmä on supistunut 28 edustajan ryhmäksi, jolla on kolme liittolaista. ELOKUUTA 2017 MIKKO HEIKINHEIMO Maailma tänään Presidentin ja hallituksen politiikan vastustaminen saattaa syksyllä siirtyä parlamentista kaduille. Mutta kaikki kommunistit eivät pidä Mélanchonista eivätkä luota häneen. Presidentti Macronin ja hänen puolueensa vahva asema on sekoittanut vanhaa puoluekenttää ja synnyttänyt kuohuntaa muun muassa kansalaiskokouksessa. Kielto muun muassa edustajan sukulaisen palkkaamiseksi meni läpi, ja ainakin kansalliskokous on hyväksynyt edustajien itsenäisen määrärahan eliminoimisen, joskin senaatti jarruttelee. Myös vasemmisto on hajanainen. Eikä se edes tarvitse muiden myötämielisten edustajien tukea säätääkseen Macronin lupaamat uudet lait. Toisinaan kansalliskokouksen virkamiehet joutuivat jopa julkisesti opastamaan puheenjohtajaa. Alistumattoman Ranskan ryhmä pitää paljon melua itsestään, ja Mélanchon on varsinainen huuliveikko mutta myös kansalliskokouksen paras oraattori. Tämä aiheutti useita noloja tilanteita väittelyissä, kun puheenjohtaja ei hallinnut kokoustekniikkaa. Tiedetään, että presidentin ja hallituksen politiikan vastustaminen saattaa syksyllä siirtyä parlamentista kaduille, mikä on Ranskassa joskus tehokasta, vaikka ammattiyhdistysliikkeen jäsenten määrä on maassa kovin vähäinen verrattuna esimerkiksi tilanteeseen Saksassa ja Pohjoismaissa. Kansalliskokouksessa Jean-Luc Mélanchonin pieni Alistumaton Ranska oli eniten äänessä ja käytti jopa kaksi kertaa enemmän puheaikaa kuin enemmistön, LREM:n, ryhmä. Kansalliskokouksessa on sitten vielä ryhmiin kuulumattomia edustajia, jotka eivät ole omassa piirissään saaneet kasaan 15 edustajaa, jota virallisen ryhmän perustaminen edellyttää. Presidentti ja hallitus odottavat sitä huolestuneina. Tämä johtuu siitä, että sen vähemmistö on jakaantunut moneen osaan ja ryhmiä on nyt poikkeuksellisen paljon. Ranskassa elokuu on varsinainen lomakuukausi, joten maassa voi sitten olla poliittisesti kuuma syksy. Onkin totta, että se nimitti joidenkin valiokuntien puheenjohtajiksi henkilöitä täysin ilman poliittista kokemusta, ja näin kävi myös kansalliskokouksen varapuheenjohtajien osalta. Asiasta riippuen maltillinen vasemmisto voi myös tukea hallituksen linjaa
17 31. ELOKUUTA 2017 L Liike Tuottaja: Anna-Liisa Blomberg 09 7010 459 anna-liisa.blomberg@demokraatti.fi Kuvitus Emilie Uggla, iStock Presidenttiainesta Viikonloppuna selviää, kenestä tulee SDP:n presidenttiehdokas. Kysyimme Sirpa Paateron, Maarit Feldt-Rannan ja Tuula Haataisen tukijoilta, miksi heidän ehdokkaassaan on ainesta presidentiksi.
TEKSTI ANNA-LIISA BLOMBERG, DEMOKRAATTI. Uskon, että hänestä tulisi helposti lähestyttävä ihan koko kansan presidentti. Olen seurannut kaikkien kolmen ehdokkaan kampanjaa, mutta Maaritin kanssa olen keskustellut muutamia kertoja ihan naamatusten. Jani Kokko Muuramen kunnanvaltuutettu (sd.), historiantutkija Olen toimiessani SDP:n ulkoja turvallisuuspoliittisessa työryhmässä vakuuttunut siitä, että Sirpalla on parhaat valmiudet presidentiksi. Maarit on mielestäni kolmesta hyvästä vaihtoehdosta se paras. Sirpa on asiakeskeinen, erilaisia näkemyksiä kunnioittava keskustelija, jolla on kyky saada asioita tapahtumaan. Sirpan näkemykset puolustuspolitiikasta ovat realistisia, mutta hän ei unohda arvojohtajalle tärkeää humaania puolta – tasa-arvon, demokratian ja koulutuksen merkitystä. Ihailen sitä tarmokkuutta, jolla hän omistautuu meidän kaikkien yhteisille asioille omaa aikaansa säästämättä. Sirpalla on pää kylmänä ja sydän lämpimänä. Kansainvälistä osaamista on sekä eduskunnasta että TUL:sta. Eeva-Johanna Eloranta SDP:n kansanedustaja, Turku Maarit on fiksu nainen, jolla on sydän paikallaan. 18 31. Jukka Kärnä SAK:n elinkeinopoliittinen asiantuntija, ex-kansanedustaja (sd.), Imatra Olen tuntenut Sirpan pitkään ja arvostukseni häntä ja hänen monipuolista, alati kehittyvää osaamistaan kohtaan on kasvanut koko ajan. Sirpa on säilyttänyt kosketuksensa arkeen – hän on aina yksi meistä, ihminen ihmiselle. Sirpa olisi analyyttinen ja vahva ulkopolitiikan johtaja. Tämä aika tarvitsee ihmisen, jolla on arvot kohdallaan. Sonja Kekkonen Sirpa Paateron ex-avustaja, Viitasaaren kaupunginvaltuuston 1.varapuheenjohtaja Sirpalla on ehdokkaista eniten relevanttia ulkoja turvallisuuspoliittista kokemusta ja näkemystä. Sellainen on meidän Maarit. Hänellä on kova ammattitaito muun muassa EU-asioissa ja arvostan hänen kiinnostustaan myös työelämäasioihin. ELOKUUTA 2017 Miksi Maarit. Hänelle olisi helppo mennä juttelemaan ja hän myös varmasti kuuntelisi. Hänen ajattelussaan yhdistyy luontevasti kansakunnan etu ja Suomen vastuu globaalina toimijana. Hän on oikeudenmukainen, kuunteleva ja tehtäviinsä sitoutunut. Kun Maarit puhuu, tekee hän sen suoraan sydämestään ja se myös välittyy kuulijoille. Katja Taimela SDP:n kansanedustaja, Salo Sirpalla on kokemusta useista vastuullisista tehtävistä eduskunnassa, ministerinä ja myös kansainvälisesti. Hänen arvopohjansa – kaikista kansalaisista tasa-arvoisesti huolehtiminen – on kansakuntaa kokoava. Miksi Sirpa. Siitä kertovat hänen realistiset näkemyksensä esimerkiksi Suomen turvallisuustilanteesta ja kansainvälisen tilanteen kehityksestä. Mikko Lehtonen SDP:n valtuutettu, Kangasala Kysymys on periaatteessa helppo, mutta kuitenkin vähän hankala. Sirpa on hyvä neuvottelija. Hän korostaa sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden teemoja, joiden merkitys on nyt erityisen suuri
Ihailen hänen avointa ja suoraa puhetyyliä. hän ei pelkää ilmaista mielipiteitään. Hän on selkeäsanainen – hän puhuu asioista niin, että jokainen ymmärtää. Uskon näin, koska onhan hän myös pitkän matkan juoksija! Otto Mantere Demarinuorten liittohallituksen jäsen, Seinäjoki Maaritilla on pitkä kokemus kansainvälisestä politiikasta – etenkin Pohjoismaiden välillä – ja hän on puhunut todella hyvin muun muassa feministisestä kansainvälisyyspolitiikasta. Maarit tarjoaa kolmikosta vahvimmin omaa linjaansa, ja uskon, että hänen olisi helpoin kilpailla ja menestyä presidentinvaaleissa. Tämä on klisee, mutta sanottava se on: Tuula olisi koko kansan presidentti, joka huomioisi myös vähempiosaisten huolet ja tarpeet.. Tuula Ojala Lahden sos.dem. Sinikka Laisaari (ent.Mönkäre) Entinen ministeri ja SDP:n kansan edustaja, Helsinki Olen oppinut tuntemaan Tuulan yli 20 vuoden ajalta yhteistyökykyisenä, luotettavana ja osaavana ihmisenä, joka tuntee hyvin suomalaista yhteiskuntaa. HOTTIS Miksi Maarit. ELOKUUTA 2017 Kerrassaan ihania leidejä! Valitsen kaikki. Hänellä on osaamista ja sitkeyttä vaativiinkin tehtäviin. Vastapainoksi tarvitaan pelottomia arvojohtajia, ja tiedän Tuulan olevan sellainen. Hänellä on vuosien kokemus politiikassa. Monien elämän kokemuksien kautta häneltä löytyy sitkeyttä ja sisua vaikeittenkin asioiden keskellä. Maailmassa populismi on nousussa. Taitava keskustelija. 19 31. Päivi Yli-Kauhaluoma-Nurmi Solidaarisuuden valtuuskunnan ja Porin työväenyhdistyksen hallituksen jäsen Tunnen Tuulan hyvin pitkältä ajalta. Tuulalle myös naisten aseman edistäminen, kehitysyhteistyö ja rauhantyö ovat tärkeitä. Timo Suhonen Varkauden kaupunginhallituksen ja Varkauden sosialidemokraattien puheenjohtaja Suomessa tarvitaan Tuulan kaltaista sosiaalija terveyspolitiikan asiantuntijaa, jolla on aiheesta vankkaa kokemusta ministerinäkin. Olimme yhtä aikaa kansanedustajina ja ministereinä, ja hänen kanssaan on aina ollut helppo työskennellä. Hänestä tulisi kokenut, harkitseva presidentti, jolla on arvot kohdallaan. Oikeudenmukaisuus, tasa-arvo ja avoimuus ovat arvoja, jotka hänen kanssaan jaan. naisyhdistyksen johtokunnan jäsen, pääluottamusmies Olen seurannut Maaritin toimintaa vuosia. Tuula olisi presidenttinä hyvä suunnannäyttäjä, miten kärkipaikalta huomioidaan myös sote-puolen asioita ja puututaan eriarvoisuuden kasvuun. Hän on tavoitteellinen tahtonainen, jonka monipuolista työja poliittista uraa arvostan. Hän ei pelkää sanoa omia mielipiteitään, joten hän olisi vahvoilla mielipiteillä varustettu presidentti. Miksi Tuula. Siksi valintani on Maarit. Hän on hyvä haastaja presidentti Niinistölle. Viihtyy kansan parissa, lähellä arkipäivän tekijöitä. Hän olisi presidentti, joka ei pelkää puhua vaikeista aiheista, kuten esimerkiksi Välimeren tilanteesta. Berhan Ahmadi Kaupunginvaltuutettu (sd.), Turku Haataisella on hyvä asiantuntemus turvallisuuspolitiikasta, ja hän on ottanut kantaa muun muassa eriarvoistumiseen ja köyhyyteen – kysymyksiin, joihin pitää kiinnittää huomiota globaalisti
. . – Meidän pitäisi valita ”se juttu”, josta ihmiset tunnistavat meidät. Emme voi olla vain harvojen etujoukko, Antton Rönnholm huomauttaa. . Kiertotalouden vahvistaminen . Vapaa tiedonvälitys . Kvartaaliksi 25 vuotta Rönnholm on sisäistänyt sen, että eri ryhmiä pitää lähestyä hieman eri tavoin. Luonnon monimuotoisuus . . Puolueen jäseniä kutsutaan myös ilmoittamaan, millaiseen muuhun poliittiseen valmisteluun he olisivat valmiita antamaan asiantuntemustaan. . Teemoja ei voi olla loputtoman paljon. Talousja veropolitiikka . . Marja Luumi Demokraatti UUDET TYÖRYHMÄT Antton Rönnholmilla on selvät sävelet miten SDP:n organisaatiota laitetaan uuteen kuosiin. Hän itse on puoluesihteerinä vastuussa organisaation käytännön pyörittämisestä, mutta myös viestinnän kehittämisestä. Viestinnästä vastaava Rönnholm haluaa, että politiikan sisällön kirkastamisen ja järjestötyön jäntevöittämisen lisäksi SDP miettii entistä tarkemmin, mitä puolue haluaa nostaa erityisen vahvasti esille. Kestävä ruuantuotanto 3. Harmaan talouden torjunta . Eriytyvän Suomen rakennemuutos . . Ihmisen toiminnan vaikutukset maapallolle . Kehityspolitiikka . . ELOKUUTA 2017 SDP:n järjestökone hakee uutta vauhtia Puolueen jäseniä kutsutaan mukaan poliittiseen valmisteluun Kun Antton Rönnholm valittiin helmikuussa SDP:n puoluesihteeriksi, hän asetti tavoitteekseen uudistaa puolueen organisaatiota entistä ketterämmäksi. – Kaikkien puolueiden mietintämyssyssä on, miten saadaan ihmisiä enemmän mukaan, koska politiikka kuitenkin kiinnostaa. Rönnholm muistuttaa, että kaikkien puolueiden organisaatioista on leikattu aika tavalla. – Ensi vuoden toimintaa suunniteltaessa on tärkeää miettiä, miten SDP:n perheen kukin jäsen tuo yhteiset tavoitteet ja poliittisen sisällön esille. Järjestötyön vetäjäksi on valittu järjestöpäällikkö Jenny Suominen. Globaali vastuu . Hihat on nyt kääritty. Koulutusja osaamispolitiikka . Talous ja eriarvoistuminen . – Politiikan puolella on katsottava riittävän pitkälle tulevaisuuteen, hän linjaa. . Kaiken uudistamisen tuloksena on toivon mukaan yksi ohjelma lukuisien sijaan, jolla mennään entistä yhtenäisempänä kohti seuraavaa puoluekokousta. Uuden ajan sosiaaliturva . Alkuvuosi on hahmoteltu, mitä kautta viesti menee perille parhaiten. . Oikeusvaltion puolustaminen . . . Kulttuuri ja kansalaisyhteiskunta 4. Poliiittisen valmistelun päällikkönä taas on aloittanut Mikko Koskinen. Kvartaalin pitäisi olla 25 vuotta. Kestävä sosiaalija terveyspolitiikka 6. SDP:n puoluetoimistossakin oli aikoinaan 40–50 palkollista, nyt noin tusina, jolla pitäisi hoitaa samat hommat. . Eriarvoistumisen vastainen työ (köyhyys) . . Ihmisten välinen tasa-arvo . Teknologinen kehitys . Tapojen toimia pitää elää ajassa. Poliittinen valmistelu on kärsinyt hänen mielestään tässä ruljanssissa eniten. Rakennemuutos ja kaupungistuminen . syyskuuta. Työelämän kehittäminen . Jäseniä pyydetään mukaan SDP selkeyttää ja jäntevöittää poliittista ohjelmatyötään muun muassa uudistamalla työryhmätyöskentelyä. Kansainvälisen politiikan uusjako . Jari Soini 1. Ihmisoikeudet . . Digitalisaatio tekee mahdolliseksi myös sen, että ihmiset voivat osallistua puolueen toimintaan monin eri tavoin. Digi avaa uusia mahdollisuuksia Uudistamisen taustalla kulkee digitalisaatio, jonka uusimmat muodot SDP aikoo ottaa täysimääräisesti käyttöönsä. Elinkeinopolitiikalla elinvoimaa . . . Demokratian ja osallisuuden tulevaisuus . . Kaupungistuminen . . – On tärkeää, että kaikki ”omistavat” projektinsa ja myös esittelevät ne puoluehallitukselle. . Pohjoismainen yhteistyö 5. Valmisteluun haetaan nyt innostunutta väkeä puolueen jäsenistä. . . Ilmastonmuutoksen hillitseminen . Kestävä rakennettu ympäristö. Radikalisoitumisen ennaltaehkäiseminen . Teknologinen kehitys ja työn muutos . 20 31. Avoin haku käynnistyy SDP:n järjestöpäivien yhteydessä 2. . Tavoitteena on, että kaikki puolueessa tuotettu tieto on varastoituna yhdessä paikassa ja helposti kaikkien saatavilla. Viestintätiimiin haetaan vielä parin hengen vahvistusta. . Samalla pitää katsoa, mikä osa-alue kaipaa vahvistusta. Työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen 2. Muutoshaasteita on kuusi lähtien teknologisesta kehityksestä kaupungistumiseen, joista jokainen voi valikoida itselleen mieluisimman. Taloon on rekrytoitu jo uutta väkeä ottamaan ohjat omista alueistaan. Näiden tehtävien siirtyminen uusille vetäjille helpottaa suuresti puoluesihteerin alkuvuoden työtaakkaa. Näin syntyy uutta motivaatiota, Rönnholm uskoo. Puoluesihteeri korostaa, että poliittisen sisällon rakentaminen ei onnistu nykyisellä kvartaaliajattelulla. .
Jos koko maailman naiset osallistuisivat täysipainoisesti talouden virallisen sektorin toimintaan, se toisi yli 10 000 miljardin lisätuotot vuodessa, McKinsey-instituutti laskee. G ett y Im ag es. Hallituspaikoilla on myös väliä. Talouskasvu kärsii, kun puolet ihmiskunnasta ei pysty antamaan täyttä panosta kehitykseen. Naisten kyvyt ovat monin paikoin pahasti alikäytössä. Maailmanlaajuisesti heidän osuutensa on 29 prosenttia ja Yhdysvalloissa alle 25 prosenttia, raportoi naisten asemaa työelämässä edistävä Catalyst-järjestö. Naiset ovat toki vaikuttaneet ratkaisevasti ennenkin: esimerkiksi Marie Curie sai kaksi Nobelia radioaktiivisuuden tutkimuksesta, Grace Hopper suunnitteli Harvardin Mark I -tietokoneen ja Ann Tsukamoto eristi kantasolun, mikä edisti merkittävästi syövän hoitoa. Anna Shen IPS, San Francisco ” Jos maailman naiset osallistuisivat täysipainoisesti talouden virallisen sektorin toimintaan, se toisi yli 10 000 miljardin lisätuotot vuodessa. Naiset lisäävät tuottoa Naiset ovat vahvasti aliedustettuja tutkimusja kehitystyössä. 21 31. Yhtiöiden tuotto kasvoi viisi prosenttia, jos hallituksessa oli edes yksi nainen, Credit Suissen analyysi 3 000 firmasta paljasti. Naisten innovaatioilla ja toiminnalla voisi maailman polttavien ongelmien ratkaisussa. Morgan Stanley -pankin selvitys 108 teknologiafirmasta kertoo, että tuotto kasvoi keskimäärin 5,4 prosenttia muita paremmin yrityksissä, joissa naisten osuus työvoimasta oli merkittävä. ELOKUUTA 2017 E Elämä Tuottaja: Nora Vilva 09 7010 528 nora.vilva@demokraatti.fi Sukupuolten tasa-arvo lisää vaurautta S ukupuolten tasa-arvo on aikamme suurin moraalinen ja sosiaalinen kysymys – ja maailmantalouden suurin haaste
Hän löysi STT:n ulkomaantoimittajan Jussi Vapaasalon. Riitelimmekin kuin isä ja tytär. KUVAT ELLA KAVERMA Olipa kerran minä. Valkoposkihanhet tepastelevat rannalla. Heillä oli samoja kiinnostuksen ja innostuksen kohteita. Tolosen Pinja-tytär oli neljän vanha, kun Tolonen etsi vapaaehtoista ”isoisää”. – Jussi oli täysillä mukana elämässäm me parikymmentä vuotta ja antoi kaikkensa. Vapaasalo jopa huomasi intialaisen lääkärin Madan Katarian koulutuksen Ruotsissa, josta alkoi Tolosen tie naurujoogan parissa vuonna 2003. Naurujoogakouluttaja Essi Tolonen istahtaa Seurasaaren kahvilan ulkopöytään ja riisuu aurinkolasit. Olin varmaan ainoa, kenen kanssa hän sai oikeasti matsata. 22 31. Jotkut luulivat Vapaasaloa ja Tolosta oikeas ti isäksi ja tyttäreksi. TEKSTI VIRPI KIRVES-TORVINEN . ELOKUUTA 2017 Leikintekijä O n helteinen päivä. Lokit liitelevät ja vaanivat ohikulkijoiden herkkuja
ELOKUUTA 2017. 23 31
– Olen joutunut elämään huonon itsetunnon kanssa. Tolonen aloitti mallin työt viisitoistavuotiaana. Näen ihmisiä, joiden on häpeän takia vaikea antaa itsestään. Tolonen ei pelkää enää kuolemaa. Olen tosi herkkä, vaikka ulkopuolinen ei välttämättä saakaan sitä kuvaa, kertoo Tolonen ja pyyhkii kyyneleitä silmistään. laisten nauruharjoitusten avulla. Omat vahvuudet ja oppimistavat Tolonen on löytänyt vasta myöhemmällä iällä. Hän vertaa itseään kekseliäisyydessään Pelle Pelottomaan. 24 31. – Kun näen erilaisia juttuja, olen vähän liiankin kokemushaluinen, hän nauraa. Jo edesmenneen näyttelijän Marja Korhosen ilmaisutaidon kursseilla Tolonen vaikuttui aikoinaan eri-ikäisten ja eri yhteiskuntaluokista tulevien yhdessä tekemisestä. Yksi naurujoogan lähtökohdista onkin pyrkiä siitä pois. Isä joi ja jäi etäiseksi tyttärelle. Meillä olisi maa täynnä neropatteja, jos lapsille annettaisiin mahdollisuus. I do my best. Silloin hävetti. Ihmiset irtautuvat kontrollista yhdessä tekemällä. – Vasta viime vuosina olen löytänyt itseni ja uskaltautunut olemaan, kuka minä olen. Ilmaisia halauslippuja jakamassa Jotkut saattavat sekoittaa naurujoogan viihteeseen. – Elämä on omituista muutenkin. Kokemus oli hänen omasta mielestään katastrofi. Hän oli Suomen ensimmäisen mallitoimiston Paparazzin malleja työskennellen esimerkiksi Lenita Airiston kanssa ja myös ulkomailla. – Haluan olla kuoleman kanssa sinut ja ajatella sitä päivittäin. Koulu ei ollut Tolosen juttu. Äiti oli kuvaamataidon lehtori. Myös improvisaatioteatteri Stella Polariksen opeista vahvistui hetkessä tapahtuvan merkitys. Hän perusti nakkikioskin Fredrikinkadun ja Arkadiankadun kulmaan 1990-luvun alussa. Koulussa pitäisi olla paljon enemmän ihmettelyä ja pohdintaa. Jo aloittaessaan ohjaamisen Tolonen halusi tehdä selväksi, ettei siihen liity mystiikkaa. Tolonen menee asioiden ytimeen ja puhuu myös häpeästä. Siitä voi olla kiitollinen, hän sanoo. – Olemme niin paljon kontrollissa ja hallinnassa. Naurujoogan tarkoituksena on edistää terveyttä eri” Oon aina rakastanut nauramista, vaikka mun sisuksissa on tosi ujo ja arka ihminen. Äiti ja tytär muuttivat Kemistä Tampereelle Tolosen ollessa yhdeksänvuotias. Ne ovat suoraan yhteydessä luovuuteen, rohkeuteen ja itseilmaisuun. – Olen vallaton nauraja, mutta olen myös vallaton itkijä. Kuolema aukaisee sydäntä. Monet saattavat pitää omaa nauramistaan ja itsensä ilmaisemistaan nolona. Hän on kiinni elämässä ja läsnä tässä hetkessä. Nuori nainen kävi kokeilemassa kykyjään teatterikorkeakoulun pääsykokeissa. – Olen aina rakastanut nauramista, vaikka sisuksissani on tosi ujo ja arka ihminen. Pian hän huomasi saavansa hymyjä ja tervehdyksiä ta. Se kuvasi hyvin sitä, miten yhdessä lyhyessä hetkessä elämä voi muuttua. Hän nappasi opintoja sieltä täältä ja opiskeli lopulta vyöhyketerapeutiksi. Murtunut patsas Tolonen on vetänyt yli 1500 naurujoogaryhmää. Hän puhuu mielellään herkistymisestä, mielen voimasta ja leikin tärkeydestä. – Toivon, että lapset saisivat yhteyden siihen, mitä osaavat ja miten he oppivat. Tolonen haluaa laajentaa käsitystä naurujoogan käyttömahdollisuuksista. Hän perusti ravitsemusalan yrityksen. Hänen toiveenaan on saada sen harrastamisesta yhtä helppoa kuin joogan. Tanska on naurujoogassa Suomea huomattavasti edellä. Mitä tärkeämpiä menetetyt ihmiset tai eläimet ovat olleet, sitä enemmän sydän on auki. Hän kertoo oppineensa paljon koulunpenkin ulottumattomissa. Kerran yksi naurujoogaan osallistunut nainen sanoi ”minussa ollut patsas murtui, kuulitteko sen kilinän?”. He olivat sairaudesta huolimatta tiiviisti tekemissä loppuun asti. Viimeinen yhteinen hetki oli lämmin ja kaunis. Tolonen vastustaa suorituskeskeistä elämää. Tolosen luopumisja surutyö alkoi jo silloin. Joskus hän saattaa puhua pelkästään naurulihasten treenaamisesta. – Todellinen ilmastonmuutos lähtee siitä, että ihmiset hyväksyvät itsessään olevia tunteita. Alkoholistiperheen tausta kasvatti herkät tuntosarvet. Erilainen oppija Tolonen on muuttanut elämänsä aikana kolmisenkymmentä kertaa. Se estää meitä elämästä. Tolosen kokeilunhalua kuvaa se, että hän käväisi aikoinaan myös Pulttibois-televisiosarjassa. Tolonen joutui äkkihälytyksellä kylmiltään kameran eteen ilman minkäänlaista käsikirjoitusta. ELOKUUTA 2017 Vapaasalo sairastui Alzheimerin tautiin neljä vuotta sitten. – Meillä on kansallista-, perheja paikkakuntahäpeää. Haluan mennä eteenpäin. Omaa paikkakuntahäpeäänsä Tolonen koetteli Tampereella tervehtimällä ja hymyilemällä tuntemattomille ihmisille. Naurujooga tarjoaa myös sisäsyntyisille introverteille kohtaamisen mahdollisuuden. Tolonen on työskennellyt ennakkoluulottomasti monissa eri tehtävissä. Siellä hän leikitteli hulvattomilla annosten nimillä. Enää hän ei pelkää ilmaista ajatuksiaan
Tiedonhalu heräsi. Minulla on mahdollisuus iloita ja olla mitä. Mikä on lempijuomasi. . Tolonen haaveilee naurukoulun perustamisesta ja matkustamisesta eri maihin tutustumaan paikallisiin naurujoogiin. . Hän mietti heti rannalle päästyään, miten ihmiset tutustuisivat, jos siellä voisi vetää naurujoogaa. . Tolonen on ohjannut naurujoogaa niin vangeille, yritysjohtajille kuin vanhuksille. Vain harvoin hän on törmännyt ihmiseen, joka ei olisi halunnut lähteä mukaan. yksi tytär ESSI TOLONEN ” Todellinen ilmastonmuutos lähtee siitä, että ihmiset hyväksyvät itsessään olevia tunteita. Tolonen oli vasta Kanarian Fuerteventurassa lomalla. Tolosella on myös omat synkistelypäivänsä, mutta niitä seuraa ”mua ei nujerreta”-asenne. Naurua kuntosaleille ja lentokentille Aiemmin Tolonen pyrki olemaan aina saatavilla ja tavoitettavissa. aloitti naurujoogan levittämisen Suomessa 2003 . – Elämässämme totta on se, minkä aistimme ja tunnemme luonnossa tai toisten ihmisten kanssa. Kenelle haluaisit erityisesti ohjata naurujoogaa. Mitä ottaisit ainakin mukaan telttaretkelle. – Johtamisesta näkyy, onko ihmisillä hyvä olla ja miten aktiivisia he ovat. Haluan olla Suomen leikkitäti. – Nauru ja ilo ovat minun vastavoimani. ELOKUUTA 2017 opetellut lempeyttä myös itseään kohtaan. asuu Helsingissä . . . Vangeista yritysjohtajiin Naurujoogakouluttajiksi haluavissa yhteisenä piirteenä on etsiä elämäänsä lisää naurua ja jakaa saamaansa hyvää toisille. työskennellyt aiemmin ammatti mallina . Ensin tulee löytää suhde omaan nauramiseensa. KOLME KYSYMYSTÄ JA VASTAUSTA suunsa loksahti hämmästyksestä auki. – Voin luottaa elämään. Hallitukselle. Kun Tolonen osallistui Madan Katarian naurujoogakoulutukseen Tukholmassa kaksi vuotta myöhemmin, hän piti jo ensimmäiset tuntinsa seuraavalla viikolla. – Olin niin innoissani, että jaoin ilmaisia halauslippuja. Enää ei tarvitse olla. Tyttäreni, kompassin ja kirjan luonnonyrteistä. Missä olisin ilman tätä, en tiedä. 25 31. Samoihin aikoihin alkoivat Madan Katarian ensimmäiset naurujoogaryhmät. ensimmäinen intialaisen lääkärin Madan Katarian kouluttama naurujoogaohjaaja ja -kouluttaja Suomessa . Jos ongelma on tiedossa, miksi sitä ei hoideta suoraan, ja puhuta asioista niiden oikeilla nimillä, vaan sivusta käsin tai siinä vaiheessa, kun on jo liian myöhäistä. Hän perusti ilon iskuryhmän sekä kurssija hyvinvointikeskus Ilontilan. Pinja-tytär on menossa opiskelemaan Kaliforniaan. Tolonen näki naurujoogaa televisiossa alun perin 2001. Silloin Tolonen sanoo, että naurujoogaa voi seurata sivusta. – Kuntosaleilla tai lentokentilläkin voisi pitää nauruhetkiä, Tolonen jatkaa ajatusta. Hänen olen. Tolonen ei lakkaa ihmettelemästä suomalaisen yhteiskunnan tapaa ratkaista asioita. . Puolessatoista tunnissa saa työyhteisössä aikaan ihan hirmuisesti asioita. Tolonen on oppinut aistimaan työyhteisöjen tunnelmia, joskus myös kilpailevasta yrityksestä toiseen. Saatoin pysäyttää ihmisiä kadulla. Tolosen opetus ohjaajille on olla naurattamatta ketään. Tolonen on ” Meillä on kansallista-, perheja paikkakuntahäpeää. kaisin ja jatkoi toimintaansa entistä tietoisemmin. Siinä on äidillekin sopeutumista. Kotona ollessaan hän saattaa tanssia tai pelleillä; elämää ei pidä ottaa liian vakavasti tai materiaan kiinnittyen. . Hänellä on tällä hetkellä meneillään Suomi nauraa 100 -kampanja, jossa Tolonen tarjoaa sata nauramisen mahdollisuutta eri puolilla maata. . vyöhyketerapeutti . Tuorepuristettu appelsiinimehu spirulinalla (levä). syntynyt 1965 Kemissä . Harjoitusten tekeminen ei tarkoita myöskään naurupakkoa. Joku on itkenytkin, eikä sekään ole vaarallista
Aivosi ovat tämän kokoiset. Liikunta helpottaa myös keskit tymishäiriöitä ja parantaa muis tia. Ander Hansen: Aivovoimaa – näin vahvistat aivojasi liikunnalla Atena, 2017 Ilmestynyt suomeksi 24.8. Aivomme ovat edelleen lähes samanlaiset kuin luolamies aikaan. Sykkeen nostattava liikunta estää stressihormoni kortisolin tason nousua. Nykyihminen elelee fyysi sesti liikkumattomampana kuin koskaan aiemmin. Nykyelämä on vaivatonta. Aivotutkimus kehittyy huimaa vauhtia, mutta aivot ovat yhä ihmiskehon suu rin mysteeri. Kirja kertoo kutkuttavan mie lenkiintoisesti ja perusteelli sesti, aivotutkimuksiin pohja ten, miksi liikunta, on tärkeää ihmisen aivoille. ELOKUUTA 2017 Liiku aivot kuntoon ”Purista kätesi kahdeksi nyr kiksi ja pidä niitä vastakkain. Näiden hoitoon on kehi tetty tepsiviä lääkkeitä, mutta aivotutkimusten mukaan mo niin ongelmiin tepsii parhaiten yksi ja sama lääke: liikunta. Sitä ennen se pingahti arvostelu ja myyntimenestykseksi Ruotsissa. Harva enää päivittäin joutuu silmätysten nälkäisten peto eläinten kanssa, jolloin sadas osasekunnissa päätetään, käy däkö taisteluun vai ottaako jalat alleen. Pari– kolme kertaa viikossa, 20–30 mi nuuttia kerrallaan. Tuijotan hämilläni yh teen puristettuja nyrkkejäni. Tutkimusten mukaan liikunta piristää myös ikääntyneitä aivo ja, lisää aivosolujen määrää ja parantaa luovuutta. Fyysisesti aktiivinen ihmi nen ajattelee nopeammin. Työkään ei enää rasita fyysisesti. 26 31. Ajatellaan aikaa tuhat tai 12 000 vuotta sitten. Tämän rap peuttava vaikutus ei ulotu vain kehoomme ja yleiskuntoomme vaan ennen kaikkea aivoihimme. Aivojumpaksi mielletyt muistitehtävät, sudokut ja ris tisanat eivät tutkimusten mu kaan vaikuta aivoihin yhtä po sitiivisesti kuin säännöllinen fyysinen aktiivisuus. Paitsi ihmisaivojen näkökul masta. Nora Vilva Demokraatti ” Fyysisesti aktiivinen ihminen ajattelee nopeammin.. Ihmiselämään kuuluu nyt stressiä, ahdistusta, masen nusta. Liikunta on kenties tärkeintä, mitä voimme tehdä aivojemme hyö dyksi. Hansenin kirjaa voi suositella kaikille, joita oma aivotoiminta vähänkin kiinnostaa. Karoliinisen instituutin psy kiatrian ylilääkäri Anders Hansen tietää, kuinka uteliaisuus herätetään ja kuinka tietokirja aloitetaan niin, että se tempaa lukijan mukaansa heti esipu heesta lähtien. Osan liikunnan vaikutuksista huomaa välittömästi, osa vaatii säännöllistä liikuntaa ainakin vuoden ajan. Hansenin kirjoit tama ”Aivovoimaa – näin vahvis tat aivo jasi liikunnalla” ilmes tyi viime viikolla suomeksi. Jo yllättävän pieni liikunta määrä viikossa riittää. Stressireaktiot lievenevät, kun keho oppii lii kunnasta, että stressintuntuun ei kannata reagoida vahvasti. Näin pieneen tilaan mah tuu kaikki, mitä eläissäsi olet tuntenut ja kokenut.” Siis ihan kaikki, koko elämäni ajalta. Ne painavat yhtä paljon kuin maito tölkki. Juokseminen ja pyöräily vai kuttavat aivoihimme parhaiten, mutta alkuun pääsee myös reip paalla kävelyllä. ”Nykyaivoilla” pitäisi so peutua ällistyttävän erilaiseen elintapaan kuin esiisillämme oli. Se auttaa yhtä tehokkaasti ja pitkä kestoisemmin kuin lääkkeet – il man haitallisia sivuvaikutuksia. Tässä piilee monen nykyihmisen hyvinvointiin liit tyvän ongelman ydin. Se on ikuisuus
On tosi rankkaa nähdä, kuinka ihmiset vanhenevat ympärillä. Mahdollisuudet vähenevät ja ikävä ymmärrys todellisuuden todellisesta luonteesta lisääntyy. Ville Ranta on sarjakuvataiteilija ja pilapiirtäjä.. On pakko päästä muuttamaan pois tästä kaupungista. Ensi viikolla taas uudestaan. Ei ollut vielä heikko eikä vanha, mutta ei ollut enää ääliö. Olen asunut melkein koko elämäni Oulussa. Joskus koen pakokauhua. Olisi kiva, että tulisi jotain mahtavaa tilalle. Mutta onhan vanheneminen henkisenä prosessina aika karu. Nautin siitä paljon. 27 31. En ota pilapiirtämistä vakavasti, en myöskään omia piirroksiani. Sillä voi tehdä vaikka mitä. Mietin vain, että no, ei se mitään. Minusta on tullut keski-ikäistymisprosessin alkaessa ulkonäkökeskeisempi. Olen kuitenkin jo sen verran vanha, että olen menettänyt nuoruuden katteettoman itseluottamuksen. Pilapiirtäjänä on kiva olla. Nuoruuden katteeton itseluottamus on nimittäin kova juttu. Nykyään sellaiseen fiilikseen ei pääse enää millään. Peiliin katsoessani ajattelen, että minun ei pitäisi ajatella vanhenemista niin paljon, koska en ole vielä vanha. ELOKUUTA 2017 Kasvot peilissä TEKSTI JA KUVA NORA VILVA Ville Ranta, 38 K atson peilikuvaani nykyään joka päivä etsien kasvoistani vanhenemisen merkkejä. En halua enää nähdä kuinka maailma rappeutuu ympärilläni. Valitettavasti niitä löytyy. On hirveästi tuttuja. Pienehkön kaupungin vaikutusta on, että samat ihmiset tulevat koko ajan katukuvassa vastaan. Jos joku sanoo, että olipa tosi paska piirros, se ei loukkaa minua yhtään. Vaikka niinhän vääjäämättömästi käy. Yli kuusikymppinen kaverini sanoo, että 40–50 oli paras ikäkausi
Kaupan hyllyllä on tarjolla ympäristömerkittyä, luomua, sertifioitua ja hiilineutraalia. ELOKUUTA 2017 M enin viime viikonloppuna naimisiin, vaikka olin aina ajatellut, etten koskaan menisi. Tutkimusten mukaan tietoisuus ei kuitenkaan näy teoissa. Kestävät valinnat ovat loppujen lopuksi yksinkertaisia. Jotenkin suosikin vaihtaminen tuntuisi pettämiseltä, vaikka kuinka v-tuttaisikin rypeminen mutasarjoissa vuosi toisensa jälkeen. Lähtökohta oli puhtaasti itsekäs, mutta ymmärsin myös, ettei tilanteeseen oltaisi päädytty ilman sadan vuoden tinkimätöntä ja pragmaattista puurtamista porvarienemmistöisessä maassa. u u u Lienee selvää, että eniten leimaantumista tapahtuu herkkyysiässä, teini-ikäisestä kolmekymppiseksi. Tarvitaan samaistumiskohteita, tarvitaan tunteita ja hyviä tarinoita. Kuuntelemme nuoruutemme musiikkia loppuelämämme ja niin edelleen. Ympäristömerkit ovat yksi hyvä ohjenuora arjen helpoille ympäristövalinnoille. 2000-luvulla puolue on tarjonnut lähinnä pettymyksiä ja myötähäpeän hetkiä kiihtyvään tahtiin, mutta en silti halua luopua siitä, vaikka minkälaisia noloja synnytystalkoita lanseerattaisiin. Jos puolue ei petä näitä ihmisiä kovin pahasti päästyään valtaan, tunnesiteestä voi tulla jopa sitova, vaikka nykyään häilyväisiä ihmiset suhteissaan olisivatkin. Pienten tekojen laaja vaikutus Teemme päivittäin päätöksiä, jotka ovat yksittäisinä tekoina pieniä, mutta vaikuttavat myös laajemmin. Pidin avioliittoa täysin turhana byrokratiana, kankeutena ja vaikeutena kahden tasa-arvoisen kumppanin välillä. No, kyllä sinne mahtuu kovin erilaisiakin arvoja. Rakastuin sosialidemokratiaan 1990-luvun suuren laman aikaan, kun tajusin, ettei minulla olisi ollut alkoholin rikkoman kodin ja matalapalkkaisen yksinhuoltajaäidin vesana mitään mahdollisuuksia pärjätä maailmassa, jos yhteiskunta ei olisi tarjonnut turvaverkkoja ja mahdollisuuksien tasa-arvoa. 28 31. u u u Tällä hetkellä lahjakkaat, koulutetut ja rakentavasti maailmankaikkeuteen suhtautuvat nuoret ihmiset kuitenkin rakastuvat vihreisiin. Mieti, tarvitsetko sittenkään. Tai pikemminkin miksi etenkään nuoret eivät enää sitoudu vaan vaihtavat äänestämäänsä puoluetta vaali vaalilta kuin kalsareita. Ehkä virallisen sitoutumisen kammo tuli nuoruuden epäonnistuneista suhteista. Tunne johti miettimään, miksi ihmiset sitoutuvat poliittisiin puolueisiin. Jakamistalous tuntuu monille edelleen vieraalta, eikä kaupan hyllystä valikoida ympäristömerkittyjä vaihtoehtoja. Vähennä vesistöjen kuormitusta jättämällä huuhtelu aineet, wc-raikastimet ja ylimääräiset kosmetiikkatuotteet ostamatta. Panosta kestäviin, korjattaviin ja pitkäikäisiin tuotteisiin. Kaupasta on helppo aloittaa. Henkilökohtaisesti minulle puolueen tai pikemminkin aatteen kannattaminen on ollut samanlaista kuin jalkapalloseuran fanittaminen. Myös huonekaluista ja tekstiileistä löytyy ympäristömerkittyjä vaihtoehtoja. Miksi sitoutua. Iisakki Kiemunki Näkyykö ympärisötietoisuus ostoskorissasi. Ruuaksi saa mautonta karjalanpaistia, ylimakeaa kermakakkua ja rahaa kuluu tonni poikineen, jos vielä ryyppäyttää vieraat kunnolla. Kirkkain tulevaisuuden (tai jo nykyisyydenkin) tähtemme Sanna Marin totesi haastattelussa, ettei ole niin huolissaan vihreiden voittokulusta, koska he ovat tulleet demareiden tontille ajamaan samoja arvoja kanssamme. Yleensä kun suhteet tuppaavat väljähtymään papin aamenen jälkeen. Älä osta turhaan. Pari keski-ikäistä voi pihkaantua, jos lupaamme heille kikyn viemät lomarahat takaisin, mutta se ei tilannetta pelasta. Vastamäessä ollaan, mutta toivon liekin vielä syttyvän uudelleen. Tietoisuus kulutusvalintojen merkityksestä on lisääntynyt, ja ihmisten asenteet ovat yhä ympäristömyönteisempiä. Ryyppääminen olisikin ainoa miellyttävä osio koko prosessissa – jos siis kehtaisi vetää kunnon pleksit omissa häissään. Ostopäätöksillä voimme vaikuttaa tarjontaan ja siihen millaisia tuotteita kaupan hyllylle kannattaa tuottaa. Ruokavalintoihin voit hakea apua esimerkiksi ympäristöjärjestö WWF:n oppaista, jotka neuvovat ympäristön kannalta parempien kalojen tai lihojen valinnassa. Eivät SDP:n peruskannattajiksi kasvaneet takkiaan ole kääntäneet vaan ne, joilla tunneside on ollut alusta pitäen löyhä. u u u Mutta menin sitten kuitenkin (tosin häät olivat kaikkea muuta kuin jäykät ja sukulaisille suunnatut). Tekojemme tulisi olla ympäristömyönteisemmän asenteemme mukaisia. Syynä oli jostain sisältä kumpuava ja selittämätön tarve sitoutua, sekä minulla että nykyisellä vaimollani, joka oli ajatellut näin nelikymppiseksi asti ihan samalla tavoin kanssani. Niissä ei ole ollut järkeä jumittaa, jos ei tunnu enää hyvältä. Kestävistä kulutusvalinnoista on puhuttu jo pitkään. Hääjuhlatkin on lähinnä tarkoitettu vanhemmille ja sukulaisille, kun itse morsiuspari joutuu jäykkänä kärvistelemään erilaisissa seremonioissa ja kättelemään puolituntemattomia ihmisiä kuin presidentti Linnan juhlissa. Halusimme sitoutua varmaan senkin takia, että nyt kaikki asiat elämässä tuntuvat yhteisiltä ensimmäistä kertaa. Kyllä SDP:n johto tämän tajuaa, mutta toteutus mättää vielä pahasti. Ekovinkki RIIKKA LESKINEN, VALONIA. Minulle puolueen tai pikemminkin aatteen kannattaminen on ollut samanlaista kuin jalkapalloseuran fanittaminen. En usko, että politiikan todellisuudesta etääntyneet nuoret ihmiset rakastuvat demareihin, jos olemme ulkoisesti noloja ja epäuskottavia. Valitse Joutsenmerkityt puhdistusaineet, hygieniatuotteet ja toimistotarvikkeet. Gutenbergin galaksin tuhoutumisen jälkeen tarvitaan myös visuaalisuutta. Jopa heidän puheenjohtajansa on ilmeisen kuuma (vitsi, vitsi). Vältä hajusteita, väriaineita ja mikromuoveja. Osta vain tarpeeseen Kasvihuonekaasuista 68 prosenttia liittyy kotitalouksien kulutukseen. ” Vältä hajusteita, väriaineita ja mikromuoveja. Tavallaan asenteeni puoluetta kohtaan on ollut käänteinen avioliittoa tai ihmissuhteita kohtaan. Kirjoittaja on säveltäjä, muusikko ja pitkäaikainen kulttuurivaikuttaja
Musikaalin ohjaa Miika Muranen. Isä haluaisi tytöt avioliittoon juutalaisten perinteiden mukaisesti, mutta ilmassa on muutoksen tuulta. TTT:ssä Tevjen roolin tekee Ola Tuominen, hänen vaimoaan Goldea esittää Petra Karjalainen ja tyttärien roolissa ovat Petra Ahola, Maria Lund (kuvassa oikealla), Miila Virtanen (kuvassa vasemmalla) sekä vaihtuvina Idalilja Raipia/Helmi Holmström sekä Ansa Ahola/Karolina Tapala. 29 31. Rolf Bamberg Demokraatti Ka ri H ulk ko. Luvassa on sekä klassisia musikaalisävelmiä että rivakkaa rokkausta. ELOKUUTA 2017 K Tuottaja: Rolf Bamberg 09 7010 539 rolf.bamberg@demokraatti.fi Teatterisyksy Työvis tanssii ja soi Tampereen Työväen Teatterin suurta näyttämöä hallitsee tänä syksynä musiikki. Alaotsikko ”Agents-musiikkikomedia” kertoo missä tyylilajeissa mennään. Joseph Steinin kirjoittama ja Jerry Bockin säveltämä, vuonna 1964 maailmanensi-iltansa ja 1965 Suomen kantaesityksensä saanut musikaali kertoo räiskyvän tarinan pienessä Anatevkan ukrainalaiskylässä asuvasta maitomies Tevjestä ja hänen tyttäristään. Niin ”Cabaret”, ”Sound of Music” kuin ”My Fair Ladykin” kotimaisista yrittäjistä nyt puhumattakaan tulevat kaukana perässä. Näytäntökauden avaa huomenna perjantaina ”Viulunsoittaja katolla”, joka on yli 50 ensi-illallaan Suomen esitetyin musikaali. TTT:n suuren näyttämön toisessa ensi-illassa (19.10) Ukrainan arot vaihtuvat Lapin selkosiin, kun Asko, Killeri ja Jatkoroikka päästetään tien päälle uudessa kotimaisessa musiikkiteatteriesityksessä ”Jykevää on rakkaus”. Inarilaisen Seppo Saraspään ”Ansiosidonnainen”-romaaniin pohjautuvan ja Tiina Brännaren ohjaaman soivan ja tanssivan esityksen soundtrackilla kuullaan niin Rauli Badding Somerjoen, Topi Sorsakosken kuin Jorma Kääriäisen aikoinaan vokalisoimia tyylikkäitä Agents-ikivihreitä
– Tämä on sillä tavalla ovelasti keriytyvä näytelmä, että se tapahtuu tässä ja huomenna ja eilen, selventää ohjaaja-käsikirjoittaja plarinsa tekstiä. Mahdollisissa maailmoissa oli ohjaaja-kirjoittajansa laskujen mukaan kolmisenkymmentä roolihenkilöä, uutuudessa niitä on kolme. Kolme kovaa Seuraavat 500 vuotta -näytelmän roolimiehityksessä on oikeastaan kolmen sortin näyttelijöitä ajatellen ohjaajan omaa työhistoriaa. – En kuulu kirkkoon – pidän itseäni lähinnä agnostikkona – mutta koen silti eläväni voimakkaasti luterilaisessa kulttuurissa. Siellä sanotaan muun muassa: ”Näytelmä tapahtuu jossakin eurooppalaisessa kaupungissa aikana, jolloin ympäröivä maailma on murroksessa, ehkäpä jonkin suuren poliittisen tai muun maailmanlaajuisen katastrofin ollessa käynnissä”. Lauri tulkitsee tämän niin, että olemme eläneet 500 vuotta valheessa ja kysyy, miten haluamme elää seuraavat 500 vuotta. Toisaalta omien uskomustensa kanssa, toisaalta kukin oman syyllisyytensä, omien mahdollisten tekojensa ja niiden seurausten kanssa. Pappi sanoi niille 15-vuotiaille, että ”tulette nyt pimeästä valoon”. Ja toisessa kohtauksessa Kristian (Eero Aho), näytelmän Luther-friikki, jota kuulustellaan samasta rikoksesta kuin Lauria, luettelee puolestaan kuulustelutilanteessa yksinkertaisia asioita, joista hän pitää, ja sekin rimpsu kestää minuutteja. Jokainen kolmesta päähenkilöstä asetetaan vuorollaan seinää vasten. Haluan kertoa näytelmässä myös jotain ihmisen hauraudesta näiden tärkeimpien kysymysten edessä. – Toinen iso teema Lutheriin liittyvien vapauden kysymysten lisäksi on muistaminen ja muisti. Useinhan näytelmän syntyprosessi saattaa lähteä liikkeelle juuri jostain häirinnän kokemuksesta. Se kyllä haastaa ja kurottaa tulevaisuuteen isoilla kysymyksillä, mutta ei maalaa tuhon kuvaa. Espoon kaupunginteatterin kolhohkoa Revontulihallin tilaa on sen sijaan tiivistetty joka suunnassa: kattoa on madallettu, katsomoa käännetty uuteen asentoon ja näyttämöstä tehty tiivis ja pelkistetty, mutta lavasteiden perspektiivijipoilla laveana ja syvänä aukeava. Uutuuden nimihän viittaa reformaatioon, jonka suurta merkkivuotta on tänä vuonna juhlittu ympäri maailmaa. Haluammeko jatkaa samaa valhetta. ELOKUUTA 2017 Yhden sanan tähden Paavo Westerberg pistää Lutherin opit puntariin Suomen Kansallisteatterissa talvella 2016 ensi-iltansa saanut näytelmä ”Mahdolliset maailmat” oli useamman aikatason draama muistista ja muistoista, teatterista ja taiteen tekemisestä. Ei hän toki esiinny tarinassa fyysisenä henkilönä, vaan ajatustensa ja aikaansaannostensa kautta. Huh. Alkulähde löytyy jostain yhdentoista vuoden takaa. – Hyvää elämää suhteessa itseensä ja kanssaihmisiin ja koko yhteiskuntaan – ja minkä arvojen kautta se hyvä nähdään. – Mutta ei tämä kovin lempeäkään ole. Jeesushan sanoo Raamatussa, että uskosta pelastut ja Luther lisäsi lauseen eteen sanan ”vain” (”sola fide”, toim.huom). Miten Martti Luther uskonoppeineen liittyy trillerimäiseen näytelmään, jossa muun muassa istutaan hartaasti nimeämättömän esikaupungin laitamilla sijaitsevan poliisilaitoksen kuulusteluhuoneessa. Lauri on huomauttaa, että puhekielessä ”kääntää” on yhtä kuin varastaa ja… – Hän heittää ilmoille kysymyksen, että varastiko Luther meiltä oikeuden pelastua, vaikka emme uskoisi. Paavo Westerbergin uusi näytelmä on ulkoiselta mittakaavaltaan huomattavasti pienempi kuin hänen Kansallisteatterille tekemänsä järkäle, jossa suuren näyttämön raamitkaan eivät riittäneet, vaan päähenkilöä piti juoksuttaa videokameran seuraamana pitkin Rautatientoria. Seinää vasten Westerbergin näytelmällä on futuurinen nimi, mutta kysyttäessä, missä ajassa kaikki tapahtuu, hän joutuu lunttaamaan käsikirjoitusvihon ensilehdiltä. Yksin uskosta Seuraavat 500 vuotta -näytelmän käsittelemät teemat eivät silti ole ainakaan pienempiä kuin Westerbergin edellisessä. Pikemminkin jopa toiveikas. Olin silloin eräässä konfirmaatiotilaisuudessa, jossa yksi lause jäi häiritsemään mieltäni. Näytelmän eteenpäin katsova nimi ei viittaa minkään alter egon tulevaisuudensuunnitelmiin. Eero Aho taas on suorastaan luottonäyttelijä; Westerbrerg laskeskelee tämän olevan neljäs peräk. Hyvä elämä Westerbergin sanoo näytelmänsä pohtivan jotain samaa kuin muuan tuntematon ajattelija joskus kysyessään ”miten elää hyvää elämää olematta paskiainen”. Hyvän elämän arkkityypiksi tahtova näytelmän Lauri, yrityspomo, jolla on paljon vastuuta, (roolissa Carl-Kristian Rundman) joutuu poliisikuulusteluissa vastaamaan kysymykseen, millainen on kunnon kansalainen (jollainen hän on kynsin hampain haluaa olla): ”Pidän huolta perheeni taloudellisesta hyvinvoinnista, urheilen, syön terveellisesti, en tupakoi, teen osuuteni kotitöistä, hoidan lapsia, haravoin, leikkaan nurmet, täytän tiskikoneen, tyhjennän ja täytän mieleni, joogaan, syön omega-öljyä, syön maca-jauhetta, selleriä, broccolia, vihersmoothieta, opettelen käyttämään uusia sovelluksia, luen kaunokirjallisuutta ” (jatkuu, pitkään). Westerberg huomauttaa, että näytelmän Lauri esimerkiksi kysyy eräässä kohtauksessa Maaritilta (Ria Katajan näyttelemä poliisikuulustelija), että jos tämä olisi ulkoavaruuteen tuhoutuneelta planeetaltamme lähetetty maailman viimeinen ihminen ja pitäisi lähettää alieneille meiltä terveisiä, niin mitä tämä siinä hetkessä nille sanoisi. Espoon kaupunginteatterissa saa syyskuun 20. Ei, kyseessä ei ole Mahdollisten maailmojen jatko-osa. Siinä on monta sellaista elementtiä, jotka kiinnostavat minua ja jotka toisaalta ovat matkan varrella häirinneet. 30 31. – Se ei minusta ole yksiselitteisen dystooppista kuvastoa. – Tämän näytelmän syntyprosessi on ollut pitkä. Tai dystopian… – Ymmärrän, jos sellainen ajatus hiipii mieleen, mutta en itse näe, että tämä olisi kovinkaan dystooppinen juttu. Toisessa tasossa, nykyhetkessä, hän kamppailee sotkeutumaan pyrkivien ihmissuhteidensa sekä riittämättömyyden tunteensa ja luomistuskiensa kanssa. Ria Kataja on Westerbergin kurssikaveri teatterikouluajalta, mutta koulun oppilastöiden jälkeen ei yhteisiin teatteriproduktioihin ole osuttu. päivä ensi-iltansa saman tekijän uusi näytelmä ”Seuraavat 500 vuotta”. Westerberg lisää, että kun näytelmä osittaisen kuulustelutilannemuotonsa kautta edellyttää roolihenkilöiltä kielellistä tarkkuutta eli sanoilla todella on merkitystä, niin Lutherin tapauksessa yhdellä sanalla on ollut aika valtaisa merkitys. – Kun olen tehnyt kolme edellistä ohjaustyötäni suurelle näyttämölle, on tuntunut äärettömän kivalta palata oikein ankaraan kamarinäytelmämuotoon, Paavo Westerberg sanoo. Näytelmän nimi voi helposti kääntää ajatukset myös profetian suuntaan. Mulle se on tässä tapauksessa ollut kysymys perisynnistä. Näytelmä on ajan saatossa kasvanut ja saanut ympärilleen trillerin kehykset, mutta Lutherin haamu on pysynyt kelkassa mukana. Yhdellä tasolla näytelmän kirjoittajan alter ego katselee siinä sen kuuluisan näyttämön neljännen seinän takaasiinä itseään taakse jääneessä ajassa. Avainkohtauksia on muun muassa se, jossa Lauri, yksi näytelmän kolmesta päähenkilöstä, pysähtyy pohtimaan vanhaa raamatunkäännöstä
”Rundiksen” eli Carl-Kristian Rundmanin kanssa hän tekee nyt ensi kertaa töitä kimpassa. Rooleja on osittain kirjoitettu nämä näyttelijät mielessä. Sanasta sanaan. Kuva Espoon kaupunginteatterin Seuraavat 500 vuotta -näytelmän harjoituksista.. Saippuanliukas lutherwisser Kristian (Eero Aho, vasemmalla) ja luterilaiseen hyvään elämään kovast pyrkivä Lauri (Carl-Kristian Rundman) joutuvat törmäuskurssille. Mielikuvat näyttelijöistä tuottavat myös inspiraatiota kirjoittamiseen, Westerberg toteaa juttutuokion päätteeksi ja kysyy vielä kelloa, kun odotellaan näyttelijöitä jatkamaan harjoitusta ruokabreikin jälkeen. ELOKUUTA 2017 Teatterisyksy Kuvat Jari Soini käinen ohjaustyönsä, jossa Aho on keskeisessä roolissa. – Kuten sanoin, tämän jutun alkuaihiot ovat kaukana eli 11 vuotta sitten ei vielä kiinnitetty näyttelijöitä. Kyllähän se auttaa, erityisesti itse ohjaamansa kanta-esityksen kohdalla, kun kirjoittaessa tietää, kuka ketäkin hahmoa tulee esittämään. Hyvin näyttävät harjoitukset sujuneenkin. Seuraavat 500 vuotta ensi-illassa Espoon kaupunginteatterin Revontulihallissa 20.9. 31 31. klo 19. Rolf Bamberg Demokraatti Paavo Westerberg sanoo kamaridraaman tekemisen maittavan ohjattuaan kolme edellistä teatterityötään suurelle näyttämölle. Mutta siinä vaiheessa, kun kirjoitustyö oli kuumimillaan, tiesin jo, ketkä kolme rooleihin tulevat. Eero Aho päästelee kuukausi ennen ensi-iltaa Kristianin jumalattoman pitkää tykkäys-monologia jo ilman plaria
Maaseudulla piikana elelleelle Idalle tulevat monet asiat täytenä yl lätyksenä. Venäjä vetäytyi maail mansodasta, eikä tilauksia enää tullut, ja Helsinkiä uhkasi nälän hätä. Tola ja Kanto ovat aikaisemmin käsikirjoittaneet yhdessä ”Fredrika R.” näytelmän Fredrika Runebergistä, ja Tola on lisäksi ohjannut Kannon tekstiin pohjautuvan ”Pala palalta pois” näytelmän. Vuonna 1914 en simmäinen maailmansota on syt tynyt, mutta vaikutukset eivät näy negatiivisesti. Jotkut ovat sanoneet: ”Ai, oliko se näin” tai ”ei meillä tästä koulussa puhuttu”, Tola toteaa. Hän sitten löysi tutkija Tuomas Hopun kautta Idan tarinan ja hankki Idan kuulustelupöytäkirjoja, kertoo Heini Tola näytelmän synty historiasta. Työryhmä koostuu pääosin nuo rista näyttelijöistä, ainakin nuorem mista kuin käsikirjoittajat. – Kaikki ovat olleet todella kiin nostuneita aiheesta. – Ja ruplia tuli, ettei tiennyt, mitä niillä tehdä, kuvaa ohjaaja ja Teatteri Avoimien Ovien uutuusnäytelmän toinen käsikirjoittaja Heini Tola. Venäjä tilaa sotateolli suutta varten kaiken Helsingistä, kaupungin tehtaat pyörivät, ja moni piti sotaa hyvänä asiana. Idan tarinan lähteille – Meillä oli kirjailija Anneli Kannon kanssa puhetta, että tehtäisiin tällainen vuoteen 1917 sijoittuva juttu. Kaikki kuitenkin muuttui, kun tsaari Nikolai II syöstiin vallasta vuonna 1917. Tämän romaaneista ”Veriruu sut” (2008) kertoo punaisista nais kaartilaisista ja ”Lahtarit” (2017) il majokilaisista pojista valkoisten so taretkellä. 32 31. Maija Andersson näyttelee Ida Redsve niä, Miika Laakso hänen romant tisen kiinnostuksen kohdettaan vii lari Juho Koskelaista. Mutta monille jotkut faktat ovat olleet yllätyksiä. ELOKUUTA 2017 Vallasväen piika taistojen tiellä Erottaja 1917–1918 on ensimmäinen sisällissodan Helsinkiä kuvaava draama Kun näytelmän tarina alkaa, Helsin gillä menee lujaa. Idan tarina on tosi, hän oli toinen kahdesta helsinkiläisestä punaisesta naisesta, jotka tuomittiin vuonna 1918. Voisiko työpäivä kestää to siaan vain kahdeksan tuntia. Maalla se oli ollut 24 tuntia, eikä piika ollut ihmisarvossa oikeastaan mitään. Näytelmän päähen kilö on Ida Redsven, joka saapuu palvelijaksi Rosenqvistien perhee seen. Tola kuvaa Anneli Kantoa aika kauden käveleväksi tietosanakir jaksi. Teatteri Avoimien Ovissa syys kuussa ensiiltansa saava ”Erottaja 1917–1918” on ensimmäinen Helsin kiin sijoittuva näytelmä sisällisso dan vuosista. Päinvastoin, Helsinki on hetken aikaa ulkopuolinen kuin Yhdysvallat Atlantin tuolla puolen: molempien teollisuudet hyötyvät sotatilasta. Kuinka hel posti näyttelijäkaarti siirtyi mieles sään sisällissodan tapahtumiin. Koko maan tasolla sisällisso taan johtavat voimat oli pantu liik keelle. Tolan mielestä Helsingin sisäl lissotahistorian tuntemuksen vä hyyteen vaikuttaa se, että noista ta pahtumista ei ole kirjoitettu yhtä paljon kuin esimerkiksi Tampe reen valtauksesta ja Hämeen taiste Teatterisyksy Kuvat Jari Soini Teatteri Avoimien Ovien näytelmä Erottaja 1917–1918 on ensimmäinen, jossa sisällissodan tragediaa käsitellään helsinkiläisestä perspektiivistä.. Perheen ja Idan välit kiristy vät vuosien myötä, sillä perheen isä Oskar toimii valkoisten hyväksi
Helsingin tuntemattomammat kasvot Kun liikkuu Helsingissä keskusta-alueella, ei aina tule ajateltua minkälaista historiaa mikäkin paikka on nähnyt. Lisäksi kertojina toimivat Dianapuiston katulyhty ja Erottajan katulyhty. klo 14. Keskustan työpaikat ja kahvilat vaikuttavat niin arkisilta, etteivät ajatukset kovin helposti lennä ainakaan sisällissodan vuosiin saakka. – Mitä sota voi tehdä ihmisille, miten viha ja raivo voivat olla niin kauheaa. 060095020 (0,99/min+pvm/mpm) Ylä-Kainuun Yrittäjänaiset esittää Lippumyymälä 0600 30 5757 (1,53 €/min+pvm) Ryhmämyynti (03) 752 6000 Väliaikatarjoilut (03) 782 6474 www.lahdenkaupunginteatteri.fi • www.lippu.fi Väinö Linna TÄÄLLÄ POHJANTÄHDEN ALLA Kansallinen suurteos kaksiosaisena toteutuksena DRAMATISOINTI Ari-Pekka Lahti / OHJAUS Juha Malmivaara OSA 1 vuodet 1884-1918 / ENSI-ILTA 5.10.2017 OSA 2 vuodet 1918-1951 / ENSI-ILTA 15.11.2017 LIPUT ma-pe 32 € / 29 € / 23 € / lauantaisin 32 € Hinnat sis.palvelumaksun Kysy ryhmämyynnistä tarjousta yli 30 hengen ryhmille! Vallasväen piika taistojen tiellä luista. Aikakauden keskeisistä hahmoista näytelmässä esiintyy Antti Kiviranta, Kullervo Manner ja Tekla Hultin. Vaikka näytelmä kertoo punaisen tytön tarinan, näyttelijät ovat sanoneet käsikirjoittajille, että heidän mielestään näytelmä on kirjoitettu tasapuolisesti kumpaakaan puolta syyllistämättä. 09 – 4391 220. Tola kuitenkin muistuttaa, että punaisten päämaja sijaitsi Smolnassa Eteläesplanadilla, ja nykyisen Lasipalatsin kohdalla sijaitsi niin sanottu Turun kasarmi, jossa käytiin kovia taisteluja. Helsingin valtauksen taistelut käytiin kolmen päivän sisällä huhtikuussa 1918, kun Saksan Itä-Meren divisioona valtasi kaupungin punaisilta. 33 31. Silloin se on mielestäni laajempi asia, kun se ei ole vain jossain menneisyydessä, vaan pohditaan, onko se toistuva kehä ihmiskunnan historiassa. kiteyttää Heini Tola Erottaja-näytelmän pysäyttäviä kysymyksenasetteluja. Liput 20,www.lipputoimisto.. Punakaartin naiskaarti piti majaa Vesilinnanmäellä, nykyisellä Linnanmäellä. Puh. Hänen mielestään tätä päivää ei voi ymmärtää, ellei tunne kotimaansa historiaa. Teatterinjohtaja Tolan mukaan Avoimilla Ovilla on onneksi vakioasiakkaina valveutuneita äidinkielenopettajia, jotka tuovat luokkiaan näytöksiin. Väkivalta ei ala kiväärin luodeista vaan vihapuheesta.” Onko tässä mahdollisesti haettu yhtäläisyyksiä nykyaikaan. Yhtäläisyys nykypäivään Näytelmän kotisivujen esittely loppuu toteamukseen: ”Näytelmä kertoo historiallisten kehityskulkujen toistuvuudesta. – Mutta niinhän se historiassa on varmaan aina ollut, ettei väkivalta piipun pamauksesta ole alkanut, vaan taustalla on muutakin. Tola toivoo hartaasti, että Erottaja-näytelmä nappaisi lukiolaisiin. Tola on aikai semmin ohjannut muun muassa Minna Canthin näytelmiä, joten lukiolaisille relevantteja produktioita on ollut esillä. – Kyllä siinä sellaistakin on ajateltu, Tola toteaa. Tunnetuista kirjailijoista vain Kjell Westö on kirjoittanut Finlandia-palkitussa ”Missä kuljimme kerran -romaanissaan Helsingin vaiheista vuoden 1918 sodassa. Taistelut käytiin lähinnä sekavina katutaisteluina, ja kaatuneita ja teloitettuja oli yhteensä arviolta hieman alle 500. hevosenkenka@hevosenkenka.fi RIEMASTUTTAVA! SUPERSUOSITTU! JOULUNA SATUJEN SATU! TATU JA PATU SUPERSANKAREINA Ohjaus: Katja Krohn PIPPURIDINON JOULU Ohjaus: Eero Ahre LUMIKUNINGATAR Ohjaus: Kirsi Siren Teatteri Avoimien Ovien johtaja Heini Tola toivoo, että uudet sukupolvet löytäisivät esitykseen: Tätä päivää ei voi ymmärtää, jos ei tunne historiaa.. Manu Paavola SYKSYN UUTUUS! Ensi-il ta 28.9.2 017 Jujja ja Tomas Wieslander – Sven Nordqvist: MIMMI LEHMÄ JA VARIS Ohjaus: Olka Horila Juhannusmäki 2, Mankkaa, Espoo Ohjelmistossa myös: • Kani Untuvakerä • Kummituskekkerit • Maalaishiiri ja Kaupunkilaishiiri Esitysajat www.hevosenkenka.fi Liput ja tiedustelut p. ELOKUUTA 2017 Esitys, joka koskettaa aitoudellaan! Vierailu Kokkolan kaupunginteatterissa la 9.9
Oli kiusaajia, jotka olivat esipunginteatterin Sissilinnassa. Yksi haastatelluista oli Saaren oma isä. ELOKUUTA 2017 Miesten into kertoa kosketuksesta yllätti ohjaaja Eino Saaren Kuvat Virpi Kirves-Torvinen Eino Saarelle aika Kallion ilmaisutaidon lukiossa vahvisti ajatusta urasta teatterin parissa. Sieltä tulee, mitä on tullakseen. Sisäministeriön rahoittama Generaattori-kulttuurihanke, Kajaanin kaupunginteatteri, tanssiryhmä Routa Company, ja vuonna 2014 perustettu Vaara-kollektiivi ovat työllistäneet miestä sen jälkeen. Ohjaaja Eino Saari teki maakuntamatkan Kajaanin kaupunginteatteriin vuonna 2002 opiskellessaan Turun Taideakatemiassa. 34 31. Yksi saattoi puhua kosketuksesta seksuaalisuuden, toinen isäsuhteen ja kolmas omien elämänvaiheiden kautta. Sen juuret ovat Kajaanissa, mutta kollektiivi vaikuttaa kiertueteatterina myös valtakunnallisesti ja kansainvälisesti. Haastattelut hän aloitti tuttavista, ja pikkuhiljaa kenttä puskaradion välityksellä laajeni. Saari pyrkii ohjaajana viemään prosessin mahdollisimman pitkälle. Smedsin tapa työskennellä kolahti. Häneen, helsinkiläiseen, se teki lähtemättömän vaikutuksen. – Näin pienessä kaupungissa yhteistyö on välttämätöntä, ja sen pitää olla ketterää ja sujuvaa. Saaren oma mieskuva on muuttunut paljon haastattelujen myötä. Silloin ohjelmistossa oli Kristian Smedsin ohjaama ”Huutavan ääni korvessa”. – Ohjaajana haluan luoda sellaiset olosuhteet, joissa voi tapahtua jotain tärkeää ja kiihottavasti totta. Samalla hän pyrkii säilyttämään yllätyksellisyyden, rosoisuuden ja tuoreuden. Hän jäi kaipaamaan vielä kuitenkin vahvistusta aiheen käsittelyyn, joten hän haastatteli lisäksi kahtakymmentäviittä asiantuntijaa ja tutkijaa. Teatterilla voi vaikuttaa Saari on saanut Vuoden Teatteriteko -palkinnon 2009 ja vuonna 2014 Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun taidetoimikunnan taidepalkinnon. Pisin haastattelu kesti viisi ja puoli tuntia. – Teatteri on minulle yksi keskeisimmistä intohimon lähteistä. – Ihastuin ikihyväksi. Saarelle yhteistyö eri teatteriryhmien välillä merkitsee olosuhteiden luomista, mielenkiintoisten tekijöiden yhteensaattamista sekä siltojen rakentamista ammattilaisten ja harrastajien välille. Saarelle on tyypillistä leikitellä esiintyjän ja katsojan suhteella. syyskuuta Kajaanin kauTässä kuvateksti: Janne Kinnunen (vas.) ja Heikki Törmi ovat Miehen kosketus-esityksen harjoituksissa huomanneet, miten pienestä kosketuksen viesti voi muuttua.. Siitä kertyi esityksiä lähes 300 eri puolilla Suomea. Kaupunkiin oli vasta perustettu myös harrastajateatteri, jonka avajaisnäytöksen ohjaajaksi Saari tuli valituksi. Hänen ohjauksissaan toistuu usein teema toisen ihmisen lähelle pääsemisestä ja vahva sosiaalinen tai yhteiskunnallinen eetos. – Mun piti itse tajuta, että etenen haastateltavien ehdoilla. Idea dokumenttiteatteriesityksestä sai alkunsa kulttuuriantropologi Taina Kinnusen kirjasta ”Vahvat yksin, heikot sylityksin”. – Aloin pohtia, mitä tarkoittaisi oman elämäntarinan ajattelu kosketuksen tai sen puutteen valokeilassa. Esitys vahvisti Saaren uskoa teatterin ja ympäröivän yhteisön hedelmälliseen vuorovaikutukseen. Samana vuonna hän teki näyttelijä Janne Kinnusen kanssa kouluja kiertävän esityksen ”Tänään koulun jälkeen”, joka käsitteli koulukiusaamista. Vaara-kollektiivissa on mukana parikymmentä teatterin ja esitystaiteen ammattilaista. Kosketuksen puute ja tyksen jälkeen menneet itkien pyytämään anteeksi kiusatulta. Talvisodan lapsista duunariäijiin Saaren ohjaama ja käsikirjoittama ”Miehen kosketus” saa kantaesityksensä 2. Mukana on ollut niin talvisodan lapsia, duunariäijiä kuin koti-isiäkin. Täällä oli tarttuva vieraanvaraisuuden ja tinkimättömän tekemisen kulttuuri. Piskuisesta kainuulaisesta kaupungista voi kajahtaa ja kovaa. Saari halusikin löytää haastateltavia eri ikä-ja sosiaaliluokista. Saari aloitti puolisentoista vuotta sitten vajaan viidenkymmenen suomalaismiehen haastattelut eri puolilla maata
kosketuskulttuurin murros isyyden historiassa nousivat selkeästi esiin. – Yllättävää oli se, miten alttiisti ja mielellään miehet asettuivat tilanteeseen. Saari on etsinyt tarinoista sukupolvia yhdistäviä asioita. Kaikkein kipeimmät ja koskettavimmat tarinat liittyvät kosketuksen kaipuuseen ja vanhemmuuteen, kolmen lapsen isä kertoo. Lopulta esityksestä rakentuu hoivaava kokonaisuus. Esitykset jatkuvat vuoden 2018 helmikuun loppuun saakka.. Sen yhteyteen on tulossa valokuvanäyttely ja kaksi yleisökeskustelua aiheista ”Haavoittuva mies” sekä ”Mies ja erotiikka”. Toinen tärkeä valintakriteeri on ollut tarinan jättämä tunnejälki. Sukupolvia yhdistäviä asioita Harjoitukset alkoivat viime keväänä työryhmän omista kosketuskokemuksista. Kajaanin kaupunginteatterin ja Vaara-kollektiivin yhteistuotantona syntyvä Miehen kosketus on osa Suomi 100 -juhlavuotta ja Taidetestaajat-hanketta ja. Virpi Kirves-Torvinen Demokraatti, Kajaani Miehen kosketus -kantaesitys Kajaanin Kaupunginteatterin Sissilinnassa 2.9. Projektin tukijoina ovat olleet Alfred Kordelinin säätiö, Kainuun Liitto, Suomen kulttuurirahasto ja Taiteen edistämiskeskus. Nähdyksi ja kuulluksi tulemisen kaipuu oli vahva. Prosessi on ollut Saarelle myös merkittävä henkilökohtainen matka. Esityksessä yhdistyvät dokumenttiteatteri, nykytanssi ja livemusiikki. – Projektin aikana olen itkenyt enemmän kuin moneen vuoteen. – Jos tästä teoksesta ei saa rakennusaineita hyvään elämään, niin sitten ei mistään. 35 31. ELOKUUTA 2017 Teatterisyksy ” Ohjaajana haluan luoda sellaiset olosuhteet, joissa voi tapahtua jotain tärkeää ja kiihottavasti totta. Raakamateriaalin muuttuminen pikkuhiljaa teatteritaiteeksi on ollut palkitsevaa
Varmaan se on siinä, että hän kirjoittaa sellaisia ihmisluonteita, jotka eivät vanhene koskaan. – Sitä olen itsekin miettinyt ja ihmetellyt. Ja dramaattisen tavalla sittenkin: Molière näytteli itse Arganin pääroolia ja sai kesken komedian neljännen esityksen sairauskohtauksen, josta ei enää toipunut. – Kyllä, kyllä, on siellä hyvin paljon tuttua, vaikka välillä tekeekin vähän kipeätä tunnustaa se. – Tätäkin roolia rakentaessa on tullut joitakin tiettyjä ihmisä mieleen, vaikka en tietysti ole kenenkään pohjalta mitään näköiskuvaa rakentamassa; roolihahmossahan on mukana siis myös omia piirteitäni. Joitakin tiettyjä piirteitä , joita normaaliarjessa koettaa pitää aika pienellä, tulee roolissa tuoduksi varmaan enemmän ilmi. . ”Onhan se nautinnollista, kun saa julkisesti esittää narsistia” Tampereen Työväen Teatterin kantahenkilöstöön jo vuodesta 1991 kuuluneella Auvo Vihrolla (s. Sitä paitsi luulen, että meillä kaikilla on joskus se Arganin kaltainen halu ja tarve olla lähes infantiililla tavalla huolehdittuja: meitä taputeltaisiin ja palveltaisiin. Olen itsekin joinakin hetkinä haaveillut, että jospa joku työntelisi minut aamulla töihin rattailla ja laittaisi illalla pyjaman päälle ja pistäisi nukkumaan. Mikä Luulosairaan Arganissa on näyttelijän kannalta rakastettavinta. – Saa näytellä narsistista henkilöä (vuolasta naurua). ELOKUUTA 2017 Kysymyksiä kasiriviltä TÄLLÄ DEMOKRAATIN TEATTERITEEMANUMEROIDEN ERIKOISPALSTALLA ESITETÄÄN TEKIJÖILLE SUORIA KYSYMYKSIÄ TEATTERISTA JA VAIN TEATTERISTA – NÄYTELMISTÄ, ESITTÄMISESTÄ, ESILLEPANOSTA JA ESITYSTEN TAUSTOISTA. Ja vapauttavaa. Auvo Vihro, missä piilee Molièren komedioiden kestosuosion salaisuus, miksi ne yhä naurattavat teatteriyleisöjä ympäri maail maa liki 350 vuotta kirjailijan syntymän jälkeen. Vaikka ne ihmistyypit ovat hyvin karrikoituja, ne on sillä tavalla teräviksi veistettyjä, että me tunnistamme ne tyypit aina. Tunnistatko Arganin kieltämättä kärjistetyssä ja vahvasti karrikoidussa hahmossa mitään piirteitä itsessäsi. Mutta onhan näitä ihmisiä, jotka puhuvat usein vain omista vaivoistaan… Sellainen voi tietysti olla Kuvat Kari Hulkko Teija Auvinen on TTT:n Luulosairaan juonikas palvelijatar Toinette, joka höynäyttää Argania (Auvo Vihro) monet kerrat. Sen piirteenhän me ainakin tässä ammatissa tunnistamme itsessämme, ja kun sitä saa julkisesti tuoda näyttämöllä esille, niin jotain nautittavaahan siinä on. Toisaalta, niin kuin aiemmin sanoin, se niiden esiin tuominen on myös nautinto. 36 31. Ennen Teatterikorkeakouluun pyrkimistään hän näet ehti opiskella niin hammaslääketiedettä kuin taidehistoriaakin. Arganeita, niin kuin muitakin Molièren komedioiden päähenkilöitä saitureista ihmisvihaajiin, elää taatusti tuolla meidän arjessamme, oletko heihin törmännyt ja ehkä ottanut impulsseja tähän rooliin. Luulosairashan on kirjoitettu 1673, ja se jäi myös kirjailijan viimeiseksi näytelmäksi. Hänellä on siis tuntumaa sekä Molièren hulvattoman komedian ytimeen – päähenkilön usko lääketieteen kaikkivoipaisuudesta – että sen 1600-luvun epookkiseen tyyliin. 1956) on kiinnostava tausta Molièren Luulosairaan pääroolin esittäjäksi. Auvo Vihro myöntää löytävänsä Arganin piirteitä itsestään – vaikka kipeää tekee tunnustaa se.. Uskottaisiin, että meillä on nyt huono olo ja että meillä olisi myötäkärsijöitä
Millainen on oma Molière-historiasi. alkaen. Esitykset 20.9. ELOKUUTA 2017 Teatterisyksy kanssaihmisille joskus rasittavaa, mutta kai sen kanssa on vaan opittava elämään. – Vuonna 1997 näyttelin täällä tässä samaisessa Luulosairaassa (taas naurahtaen) nuoren rakastajan roolia. alkaen. Tampereen Komediateatteri Lapintie 3 a, 33100 Tampere www.komediateatteri.fi Lipunmyynti puh. 0207 288 388 puh. Uskon, että ihmiset voisivat olla terveitä vähemmälläkin. remix Miten tarina loppuu talla kertaa. Esitykset ajalla 1.11.-13.12. Don Juan taitaa sen sijaan olla minun kohdaltani jo taakse jäänyt haave (lämmintä naurua). Rooleissa Tuukka Huttunen. NYT MOBIILISSA! Lataa maksutta omasta sovelluskaupasta. Kyllä me olemme uskollisia Molièren alkuteoksen hengelle ja kielelle. Pulkkinen Live nähdään Ravintolateatterissa (K18) 3.10. 37 31. Matti Viironen oli silloin Arganina. – Yritän kyllä mahdollisimman pitkälle välttää lääkkeiden käyttöä mutta en mene siinä älyttömyyksiin, olen esimerkiksi rokotusten kannalla. Rolf Bamberg Demokraatti TAMPEREEN KOMEDIATEATTERISSA MIELETÖN SUOMEN HISTORIA Heikki Syrjän, Riku Suokkaan ja Heikki Vihisen kirjoittama komedia kansamme vaiheista! Esitys jatkaa 9.9.2017 alkaen. KYLLÄ ISÄ OSAA REMIX Supersuosittu komedia palaa ohjelmistoon uudella versiolla. Ketä Molièren klassikkonäytelmien päähenkilöistä haluaisit vielä näytellä. – Tämä on Affe Hällströmin käännös, ja hän on muovannut sen tähän päivään sopivaksi, mutta ei siinä ole mitään niin sanottuja päivityksiä tai että tapahtumia siirrettäisiin nykyhetkeen. Nykytermein ilmaistuna yksi Luulosairaan keskeisiä irvailun kohteita on rajaton luotto tehokkaan lääkitsemisen voimaan. – ”Ihmisvihaajan” Alceste kieltämättä kiinnostaisi… ja Saituri totta kai, se on niin hienosti kirjoitettu rooli. Mielestäni lääkkeiden tuputtamisessa on menty liian pitkälle. Ohjaus Panu Raipia. 31.12. Kuinka alkuperäiselle uskollisesti te Otso Kauton ohjauksessa Luulosairasta TTT:ssä nyt teette. Tuotanto Suomen Teatteriopisto. Koko ylöspano on ehkä jollain tapaa hybridi 1600-luvun ajankuvasta ja nykypäivästä. ELLA JA KAVERIT SALAISESSA PALVELUKSESSA Ella ja kaverit ovat James Bondin jalanjäljillä 23.10. hinta 8,35 snt/puh + 16,69 snt/min Lippujen hinnat esityskohtaisia 16 € 36 €. PULKKINEN LIVE Heitä vapaalle ja anna tyrän rytkyä. PÄÄMÄÄRÄ TUNTEMATON Panu Rajalan kirjoittama juhlavuoden draama. Koko ohjelmisto www.komediateatteri.fi. Sitä ennen olin 1994 mukana Affe Hällströmin ohjaamassa ”Saiturissa”, jossa niin ikään pääroolin teki Masi Viironen – se oli legendaarinen esitys. Lääketeollisuudella on medikalisaatiossa nåppinsä vahvasti pelissä, onhan se valtava bisnes. Millainen suhde itselläsi on medikalisaatioon
Esimerkiksi puhuminen sodasta voi olla vanhemmille vaikeaa. Esityksistä on jäänyt myös hauskoja muistoja. – Tämä esitys on tarkoitettu alustukseksi, jotta näistä asiosta voidaan keskustella kotona. Vastaus tulee yhdestä suusta: sata vuotta! Istutaan Helsingin kaupunginpuutarhan talvipuutarhassa kukoistavien eksoottisten kasvien siimeksessä. 38 31. Esitykset ovat noin 15–30 minuutin mittaisia, eikä niiden Laukkasen mielestä niiden tarvitse 3–5-vuotiaille pitempiä ollakaan, muuten katsojat saattavat alkaa olla levottomia. ”Kuinkas vanha Suomen itsenäisyys on?” Näin aloittaa Nukketeatteri Sytkyjen Juha Laukkanen Suomen juhlavuoden esityksensä, joka on suunnattu perheen pienimmille. Seuraavaksi Laukkanen kyselee, kuka tuli Suomen johtajaksi itsenäisyyden koittaessa. Hän kiitteli ja sanoi, että nyt voi helpommin jutella lapsenlapsen kanssa vaikeista muistoista, kertoo Laukkanen. Sodastakin ja sen tuhoisuudesta ihmisille ja rakennuksille esityksessä puhutaan. Täytyy vain ihastella, kuinka tietäväinen lapsikatsomo jälleen kerran on ja kuinka rohkeasti pikkukatsojat osallistuvat esitykseen. Ja kun järjestettiin kilpailu, millainen lippu Suomella tulisi olla, ja esiintyjä näyttää erilaisia lippumalleja, joita kilpailuun tuli, niin ilman muuta tuttu siniristilippumme valitaan vastaukseksi. ELOKUUTA 2017 Teatterisyksy Kolmen vanhatkin innostuvat satavuotiaasta Anja Salminen Lippukilpailussa tuli monenlaisia ehdotuksia, mutta Juha Laukkasen lapsiyleisö erotti helposti siniristilipun Suomen viralliseksi lipuksi. Syksy jatkuu yhä kiireisenä. Hän kertoi olleensa ensi kertaa nukketeatterissa. – No niin, tässä tuli Suomen historia viidessätoista minuutissa, naurattaa Laukkanen vielä lopuksi aikuiskatsojia. Ruotsi on myös matkaohjelmassa. Lapsia on tullut esitykseen kolmisenkymmentä vanhempiensa tai isovanhempiensa saattelemina. – Kerran eräs maalaisisäntä tuli kiittelemään, että tämähän oli opetusohjelma. Lapsikatsomosta oikein huokuu, että onpa helppo kysymys. Tilausesityksiä on edessä muun muassa Porin kirjastoissa, Siilinjärven ala-asteilla ja Lapissa kahden viikon kiertue. Eräs vaari oli saanut kyyneleet silmiinsä sotaa muistellessa. Topakka vastaus tulee asiantuntevasti: presidentti! (Laukkanen kertoo myöhemmin, että Jumalaa ja Jeesustakin on ehdotettu). Suomi 100 – lapsen silmin -esitys on osa virallista Suomi 100 -juhlaohjelmistoa. Lopuksi hän työnsi kiitokseksi käteeni kymmenen euroa! Ensi kertaa sain tippiä, nauraa Laukkanen. Sytkyjen esitys on Helsingin lisäksi jo vieraillut eri puolilla Suomea. Laukkanen tekee lopuksi vielä lyhyen katsauksen suomalaisen yhteiskunnan muuttumisesta maalaistalousvaltaisesta kyläyhteisöstä kaupunkien kerrostaloyhteisöksi. Anja Salminen PAAVO WESTERBERG PAAVO WESTERBERG PAAVO WESTERBERG PAAVO WESTERBERG Seuraavat 500 vuotta Seuraavat 500 vuotta kantaesitys 20.9.2017. Rahayksikkö markkakin tiedetään. Esitykset herättävät keskustelua kodeissa Juha Laukkasen Sytkyt Nukketeatterilla on pitkät perinteet kertoa pienimmille lapsille Suomen historiaa ja merkkihenkilöiden vaiheita
Cullinanin romaani ja Don Siegelin samanni minen elokuva vuodelta 1971. Pohjimmiltaan Lumotut on pieni, vain puolitoistatuntinen kama ridraama. Taustalla on Thomas P. Hänen auttamisekseen talon asukkaat antavat kaikki panoksensa. ELOKUVA Napapiirin sankarit 3 Menestyneen komediaeloku vasarjan kolmas osa keräsi vii dessä päivässä lähes 80 000 katsojaa. Jo ensim mäiset kuvat vievät ajatukset Peter Weirin sisäoppilaitosklassikon Huviretki hirttopaikalle (1976) kadotet tuihin tyttöihin ja tiukkaan kuriin. Haastateltuja ovat van git, jotka avaavat poliisin epäi lyttävää tietolähdetoimintaa. Aika entinen ei enää palaa, mutta jollain ihmeen tavalla laulujen teemat resonoivat ny kypäivänäkin. Kalansilmä linssiä ja muita trendikeinoja Lehto ei ole koskaan kaihtanut. Sadunomaisista detal jeista hyökätään suoraan kauhuun, mikä osoittaa, kuinka nopeasti unel mat voivat muuttua painajaisiksi. Ratkaisu on samalla elo kuvan vahvin valtti ja haitta. Moit teettomasti käyttäytyvä herrasmies antaa itsestään rehdin ja luotettavan kuvan, ja samalla opettajassa sekä oppilaissa alkaa viritä levottomia, talon sisäistä hierarkiaa horjuttavia tuntemuksia. Toisaalta se on Yhdysval tain sisällissodan loppuvaiheisiin si joittuva epookki, joka kuitenkin viit taa kintaalla aikakauden poliittisille virtauksille ja yhteiskunnallisille ky symyksille. Joukot ovat väärässä. Vihollissotilas (Colin Farrell) kuntoutuu tyttökoulussa, jonka tiukkaa johtajaa esittää Nicole Kidman. Etelävaltioiden puolelle jäävässä virginalaisessa tyttökoulussa todis tetut tapahtumat kertovat tukah dutetuista tarpeista ajattomammin, viekottelevan eteerisesti. Kenties Coppolan kirjoittamien henkilöiden syvempiin pohjavir toihin olisi kaivannut yksinkertai sesti lisää sisältöä ja ristiriitaakin, sillä heitä vaivaa läpi teoksen tietty luonnosmaisuus. Lehto on näkökulmasta riippuen haukannut liikaa tai liian vähän. Nicole Kidman esit tää koulun tiukkaa johtajaa, Kirsten Dunst poispääsystä haaveilevaa Ed winaa ja ja Elle Fanning seksuaali suuteensa heräävää nuorimpaa Ali ciaa. ELOKUVA Naisten valtakunta Sofia Coppolan lupaavasti käyn nistynyt ohjaajanura kääntyi tällä vuosikymmenellä hänen henkilö historiaansakin myötäileväksi muo dikkaaksi näpertelyksi, jonka ai heina toistuivat julkisuus, kuului suuden kirot ja menestyksen var jopuolet. Myöhemmin primitiivisten halujen nostaessa päätään pilkkua viilaava tapaorjuus alkaa menettää hiljalleen merkitys tään. Aarnio esiintyy elokuvassa vain arkistotallen teissa. Uteliaisuutta ja mustasukkaisuutta Suljettuun naisten yhteisöön toipu maan kannettu muukalainen herät tää uteliaisuutta silkalla läsnäolol laan. Naisten jaetun mielenkiinnon kohdetta, vakavasti haavoittunutta pohjoisvaltioiden sotilasta näytte lee machoroolien irlantilainen eri koismies Colin Farrell. Suuri kaari uhkaa hukkua yksi tyiskohtiin. Neliödraaman palaset vaihtavat vielä paikkaa ennen huipennusta, johon tiivistyy etenkin feministi sestä kulmasta hätkähdyttävän tee sin. Dokumentin näytellyt osuudet tuntuvat turhilta. Parantumisen edetessä naiset ovat pakotettuja pohtimaan myös vie raan motiiveja ja aikomuksia. Rane Aunimo Demokraatti. Cannesin elokuvajuhlien kilpasarjassa viime keväänä esitetty Lumotut (2017) palauttaa uskoa lah jakkaaseen elokuvantekijätähteen, joka nappasi festivaaleilta mukaansa parhaan ohjaajan pystin. Teos kertaa AgitProplauluyh tyeen tarinan 1970luvun huip puvuosista seuraavan vuo sikymmenen pohjan kautta 2000luvun uuteen nousuun. KOONNUT RANE AUNIMO ELOKUVA Lauluja utopiasta Tunnin mittainen dokumentti on Peter von Baghin viimei nen elokuva, jonka saattoi lop puun kollega Jouko Aaltonen. Arvos telua orjuuden sivuuttamisesta käy dään taatusti elokuvan kotimaassa toisessa sävyssä kuin meillä. ELOKUUTA 2017 He ovat jääneet. Ilmassa väreilevä loppukesän kuumuus poreilee hikiseksi valta kamppailuksi, jossa lopulta kaikki paljastavat moraalisen turmeltu neisuutensa. Coppola näyttää ensin naisten välisen marssijärjestyksen, päivärutiinit ja käytöskoodit rau hallisella viileydellä. Varovasti sivu taan myös kysymyksistä vai keampaa: kenen vastuulla on sokeus, johon kommunistista unelmaa propagoivat sortuivat. Ohjaaja on vaihtunut taas, nyt Tiina Lymiin. Niinpä tapahtu mien perimmäinen uskottavuus ja koskettavuus jää vähän puolitiehen. 39 31. Elokuvan pintarohkea juntti huumori edustaa pohjimmil taan sekoilulla vain säyseästi flirttailevaa säilyttävää konser vatiivisuutta, joka leimaa laa jasti kotimaista nykyelokuvaa. Suorimmin miestä viekottelee kapinallinen Alicia, mutta hiljaisem man Edwinan herkkyys puhuttelee myös vihollissotilasta, johon laitok sen matriarkkakin huomaa tunte vansa kiellettyä intohimoa. Loppukuva on tietoisen tyylitelty, vetoava ja hyytävä yhtäaikaa – jäl keen syntiinlankeemuksen. Ulvilan murhamysteerin (2014) jäl keen tulee taas dokumentti, vankilaan passitetun Helsingin huumepoliisin entisen pääl likön Jari Aarnion tapauk sesta. Coppolan seitsemäs teos palaa paitsi sisällöltään myös visuaali sesti debyyttielokuvan Virgin Suicides (1999) mystilliseen ulkopuoli suuteen ja pehmeään aistillisuuteen. Lumottujen kolme keskeistä naista edustavat iältään kolmea eri sukupolvea. ELOKUVA Lumotut Ohjaus: Sofia Coppola Pääosissa: Nicole Kidman, Kirsten Dunst, Elle Fanning, Colin Farrell 2017, 93 minuuttia Pika-arviot Paha poliisi Pekka Lehdon pitkää uraa ovat värittäneet useat, kiistan alaisetkin rikosaiheet
päättyy). Lehden piirtäjäkin oli paikalla (kuva). Myöhempinä vuosina hänen runonsa myös seestyivät tunnelmoiviksi havainnoiksi luonnosta ja ihmisten asuttamista miljöistä. Edes kenraalikuvernööri Stahovitshin vetoomus ei asiaa auttanut. Eduskunnan puhemies Kullervo Manner kutsui eduskunnan koolle 29.8.1917. Tuo ainoa vaaliparolli aikana, jolloin maailman kaikki sorretut kansat Puolasta ja Ukrainasta aina Albanian villeihin heimoihin asti nousevat epätoivosta, korottavat äänensä ja nostavat kätensä vaatimaan kansojen kalleinta: itsemääräämisoikeutta, itsenäisyyttä! Samana historian suurena hetkenä, jolloin Suomen varsinainen kansa, työläisjoukot yhtenä miehenä sosialistiedustajiensa kautta astuvat rohkeasti täyttämään kansalaisten pyhintä velvollisuutta, astuvat lausumaan julki sen, että meillä, kuten jokaisella muullakin kansalla, täytyy olla vapaus, oma vapaa isänmaa, täytyy olla ei armosta, vaan oikeutemme ja kansojen yleisen oikeuden voimasta – samaan aikaan kutsuu Suomen porvaristo joukkonsa taisteluun samoja sosialisteja vastaan, (harv. Algot Untola. ”Rappiotilalla” tarkoitettiin sosialistisenaattorien eroa hallituksesta. Kansallinen häpeä /-/ (Harvennus alkaa) Sosialisteja vastaan! (harv. Työmies repi pelihousunsa. Istuntoon saapuneet kansanedustajat siirtyivät Säätytalolle ”neuvottelukokoukseen”, jossa kiisteltiin siitä, olisiko eduskunnan syytä yrittää hajotusmääryksestä huolimatta kokoontua vai ei. Seitsemällä vuosikymmenellä kokoelmia, viimeisen liki ysikymppisenä, julkaissut Kajava oli aluksi ärhäkästikin yhteiskunnallista kantaa ottava ja mittaan kirjoittava lyyrikko, josta tuli sittemmin yksi vapaan muodon airueis ta. – Taantumuksen voitto. – …eiköhän sosialistien poistuminen hallituksesta nykyhetkellä ole omansa tuottamaan maalle onnettomuutta ja vahinkoa, Stahovitsh totesi. – Työttömyysja elintarvekysymys ovat suuresti pahentuneet ja maan hallitus joutunut rappiotilaan, Työmiehessä perusteltiin. ELOKUUTA 2017 Demokraatti 100 vuotta sitten ANTTI VUORENRINNE Maailman kirjallisuuden katekismus VILJO KAJAVA: MINUSSA TAPAHTUU, KOKOELMASTA KOSKETUS, 1979 . Entinen porvarilehden päätoimittaja, ”Porvarikirjeillään” vuoden 1916 vaaleissa kohauttanut Algot Untola (Irmari Rantamala/Maiju Lassila) palasi Työmiehen kirjoittajaksi vuoden tauon jälkeen 30.8.1917 kolumnillaan ”Kansallinen häpeä” (juttu alla). Tilanne jäi ratkaisemattomaksi. Tapahtumista oli Työmiehessä lennokas reportaasi. alkaa) oman maansa työläisjoukkoja vastaan (harv. Jossain minussa kivikkoa raivataan ja siihen rakennetaan sinulle satamaa.”. ”Minussa tapahtuu, jotakin valmistuu, sen tunnen, aavistuksen lailla koen. /-/ Kun tahto on sairas, kun päämääränä on riisto, huudetaan yötä avuksi, päivää poistuvaksi – huudetaan kansan poikia ja tyttäriä rikoksista suurimpaan, taisteluun niitä oman maansa työläisiä vastaan, joissa on vielä uuden päivän, uuden valon turva ja tae! Irmari Rantamala Työmies 30.8.1917 ”Pistinmiehet valtaavat eduskuntatalon” Sosialidemokraatit ryhtyivät ponnekkaasti vastustamaan Venäjän väliaikaisen hallituksen käskykirjettä eduskunnan hajottamisesta. Eduskunnan työt väkivaltaisesti estetty, lehti otsikoi. TULKINTA ROLF BAMBERG Mitä se on: Viljo Kajavan runoilijan tie oli sekä pitkä että leveä. Eduskunnan kokoontumispäivänä juuri maahan tulleet venäläiset husaarit sulkivat Heimolan talon. 40 31. päättyy) – siinä Suomen porvariston vaaliparolli! Ja tämä kaikki sillä historian suurella hetkellä, jolloin kansan on ratkaistava elämänsä ja olemassaolonsa suurin kysymys, kysymys itsenäisyydestä! Tämä kaikki sillä sodan kauhujen, ihmiskunnan veren, tuskan, epätoivon ja ahdistuksen kutsumalla hetkellä, jolloin kansan piti lähteä toteuttamaan sitä unelmaa, joka halki kaikkien, pimeimpienkin aikojen kangastaa kansoille ihanimpana. Poliittisestikin hän ehti kirjailijana katsoa ensin vasempaan, sitten oikeaan ja vielä kerran vasempaan
Puhe synnytystalkoista sai liikkeemme feministit takajaloilleen. 41 31. Kun europarlamentaarikko Liisa Jaakonsaari vertasi Rinteen sanomaa kolmannen valtakunnan toiminVoiko feministipuhe mennä överiksi. On ylipäätänsä ongelmallista, että keski-ikäinen mies (oletettavasti ilman kohtua) linjaa poliittisesti kohdullisten asemasta ja velvollisuuksista.” DemFemin lausuntoa lukiessa tulee vahvasti mieleen, että nyt ammutaan singolla kärpästä. ELOKUUTA 2017 Salmiakkia MIKKO SALMI MIKKO.SALMI@DEMOKRAATTI.FI #MSALMI MIKKO SALMI MIKKO.SALMI@DEMOKRAATTI.FI TWITTER: @MSALMI Tällä palstalla vuorottelevat Nieminen Vee ja Mikko Salmen Salmiakkia. Myös sosialidemokraattisen feministiverkoston DemFemin lausunto Facebook-sivuillaan meni aggressiossaan kiusaamisen puolelle. En liene ainoa tätä laatua. Tasa-arvon edistäminen on minulle ja monelle muulle sosialidemokraattiselle miehelle sydämen asia. Tiesin, että olin sanonut jotain peruuttamattoman typerää. Vaikka aito huoli Suomen syntyvyyden laskusta sai ansaittua huomiota, Rinne lynkattiin näyttävästi varsinkin omiemme taholta. Antti Rinne päästi suustaan viikko sitten SDP:n kesäkokouksessa väärän sanan. T ulin mukaan sosialidemokraattiseen liikkeeseen vuonna 2012 kuntavaalien alla. Kuulin jopa legendaarisen kysymyksen: ”Minkä sortin sosialisti oikein olet?” Vastasin silmät innosta palaten, että olen ”kultaisen säännön sosialisti.” Kaiken poliittisen päätöksenteon ja puoluetoiminnan pohjana tulisi olla Jeesuksen sanat Matteuksen evankeliumista: ”Kaiken, minkä tahdotte ihmisten teille tekevän, tehkää te heille.” Kun olen sukeltanut syvemmälle demariperheeseen, myös puoluepolitiikan realiteetit ovat iskeneet tajuntaani entistä voimallisemmin. Palaute sosiaalisessa mediassa oli niin murskaava, että Rinne joutui pahoittelemaan sanavalintaa nöyrästi. Mietin, että jos liikkeemme taitavat sanankäyttäjät ruoskisivat yhtä ankarasti hallituksen epäoikeudenmukaisia toimia, SDP:n gallup-lukemat huitelisivat ihan eri tasolla. Silti en liene ainoa, jonka mukaan osa kritiikistä meni överiksi. Joskus tunne siitä, että toveri on toisen pahin vihollinen, on valitettavasti todellisuutta. Olin sohaissut liikkeemme suureen tabuun.. Pyydän, että kultaisen säännön etiikka toimisi tässäkin asiassa. Sivustolla oli listattu peräti yksitoista kohtaa, joissa ”synnytystalkoot”-termin käyttö täytti rakenteellisen syrjinnän kriteerit. Feministien kritiikissä Antti Rinteen viestintää kohtaan on paljon oikeutettua. Hyvää asiaa voi edistää lempeäm minkin. Olin sohaissut liikkeemme suureen tabuun. Ilmeisesti liikkeessämme on niin huutava pula uusista tekijöistä, että untuvikot nuijitaan johtopaikoille pikavauhtia. taan, ei kohtuudesta voida enää puhua. Innostus oli valtava, kun sain pukea punaiset ajatukset päälleni ja puhua ihmisten kanssa oikeudenmukaisuudesta, solidaarisuudesta ja vapaudesta puoluetunnukset päälläni. Joskus vuosisataisen rakenteellisen sukupuolisyrjinnän vuoksi emme vielä ole oppineet ottamaan jokaisessa sananvalinnassa tai tilantessa huomioon tasa-arvonäkökulmaa. Muistan, kun Rion olympialaisten yhteydessä murjaisin puolueväen kokouksessa kunnon sovinistisen vitsin. Kuntavaalien jälkeen tulin valituksi Oulun kunnallisjärjestön puheenjohtajaksi. Lausunnon viimeinen kohta kiteyttää hyvin tyylilajin: ”On ongelmallista, että keski-ikäinen valkoinen mies kokee oikeudekseen kehottaa ja ”maan isänä sivistää” kansaa 1950-luvun hengessä ikään kuin uhrautumaan isänmaan puolesta. Olin ylpeä sosialidemokraatti. Kukaan ei lyö toista demaria voimallisemmin kuin toinen demari, on myös pelottavan yleistä. Kukaan ei nauranut. Aika pian puolueen ”kantakirjademarit” alkoivat kysellä poliittisten ajatusteni perään
(09) 774 3110, sähköp. TEKSTI PEKKA TUOMIKOSKI Historia ei toista itseään! 25.8.1964 Pilakuvan taustalla oli asetelma, jossa kommunisteilla ja sosialistien oppositiolla meni todella hyvin yhteen. (09) 5868 530 l www.sivistysrahasto.fi TY Ö VÄ EN LI IK K EE N K IR JA S TO Sörnäisten rantatie 25, 00500 HELSINKI Puh. Sitä ei kuitenkaan ”poliittinen realismi” sallinut. WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan Ollaa n yhtey dessä WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan www.metallindemarit.fi www.vuokralaiset.fi Sörnäisten rantatie 25, 00500 HELSINKI Puh. info@tyark.fi www.tyark.fi WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan ”Politiikassa yksi teko on enemmän kuin tuhat sanaa!” www.anttilindtman.fi l puh. Vasemman laidan puolueilla ei ollut mitään suurempaa hätää Kekkosen hallitsemassa Suomessa. ELOKUUTA 2017 Suomalainen demari PIIRROS KARI SUOMALAINEN © KARI SUOMALAISEN PERIKUNTA . Kokoomuksella sen sijaan oli vaikeuksia löytää itselleen poliittista kumppania. Kokoomus jäi lopulta traagisen yksin – olkoonkin, että Kekkonen olisi jossain välissä jo itsekin halunnut katkaista puo lueen pitkän piinan oppositiossa. 09 766 429, 0440 750 429 Avoinna: ma suljettu, ti 10-18, ke 12-18, to-pe 10-16. Kirjakahvila: www.tyovaenperinne.fi KESÄN AUKIOLOAJAT (KESÄKUU-ELOKUU) TI PE KLO 11 16 HEINÄKUUN SULJETTU Punanurkka-divari auki ti-ke 16-18 Viikkolehti ja netti: demokraatti.fi. 42 31
demokraatti.fi/ilmoitusmyynti/#yhdistyksille tai sähköpostilla yhdistyspalsta@demokraatti.fi tai faksilla 09 701 0569. Luento on katsottavissa netissä osoitteessa vapausvalitatoisin.com tai Työväenkirjaston ystävien kotisivuilta www.tyovaenperinne.fi/tky. Lähetä seuraavan viikon lehteen ilmoitus viimeistään maanantaina klo 11 mennessä. Vapauden markkinat – Uusliberalismin kertomus. Tietokirjailija Paavo Löppönen kertoo uutuuskirjastaan. Ainakin tuohon aikaan ja ainakin työväenliikkeessä töihin perehdyttäminen oli varsin spontaania, yleensä sitä ei ollut. (Julkaisematta jätettävistä teksteistä ilmoitamme lähettäjälle). Levikkiä en muista, mutta parhaimmillaan se lienee ollut toistakymmentä. Tule tukemaan toimintaamme! Tutustu säätiöömme osoitteessa www.sivistysrahasto.fi ja ota yhteyttä. klo 17–19. varapuheenjohtaja Paula Werning, Aiheena: ”Uuden valtuuuston ensi näkymät”. klo 18–21 Tampereen Työväentalolla, tied. HELSINKI . KYMENLAAKSO . Kerromme mielellämme lisää! KANSAN SIVISTYSRAHASTO – AUTA TOTEUTTAMAAN SUOMALAISTEN UNELMIA. Hän oli syntynyt 19.7.1942. Mukana kaupungin valtuuston 1. Kansantaloustieteen professori Matti Tuomala kommentoi uusliberalismia ja sen vaikutuksia. Eero oli hyvä tarinaniskijä ja kirjallisesti lahjakas ihminen. Tästä alkoi levikkimiesurani, vaikka väliin mahtui monta muutakin touhua.” Äiti, Mirja Hyvönen oli Vaasassa Pohjanmaan Kansan asiamies, ja Eero hänen apunaan. Toimisto suljettuna ke 6.9. Vantaalla 75-vuotiaana sairastettuaan pitkään. levikkipäälliköksi ja pian sen jälkeen varsinaiseksi. Säätiömme auttaa tavallisia suomalaisia toteuttamaan unelmiaan kulttuurin, taiteen, tieteen ja yhteiskunnallisen toiminnan muodossa. Ennen kuin siirtyi levikkitöihin Eero ehti toimia muun muassa varastomiehenä eri yrityksissä. Ehkäpä siihen oli antanut eväitä myös kuusilapsisessa sisarusparvessa eläminen. Säätiömme jakaa työväenliikkeen arvot ja on omalta osaltaan mukana tekemässä Suomesta parempaa paikkaa. piirin nettisivujen etusivulta, piiri järjestää yhteiskuljetuksen tarpeen mukaan. YDIN-lehden päätoimittaja, VTT Arja Alho johtaa keskustelua. Toimittuaan 21 vuotta Demarin levikkipäällikkönä, hän vaihtoi uraa vuoden 1988 lopulla. Myöhemmin hän maksoi Pelastusarmeijalta, pelastajatädeiltä, saamaamme ruoka-apua takaisin säännöllisenä lahjoittajana. ELOKUUTA 2017 Yhdistystoiminta VAASAN SOS.DEM. Eero tuurasi myös samassa pihapiirissa asuvaa invalidi Tyyne Niemistä, jolla oli työnnettävä lehtikärry Vaasan torin laidassa. Kerralla sai neljä jäljennöstä. Kisakeskuksessa, ks. Jorma Hyvönen Eeron veli Arto Ulmanen Eeron pitkäaikainen työtoveri ja ystävä Järjestöjen ja yhdistysten kevät-, syys-, ja vuosikokousilmoitukset ovat maksullisia. Loppuun asti valoisaa ja sosiaalista Eeroa jäivät kaipaamaan puoliso Hilkka, kolme tytärtä, lapsenlapset ja laaja sukulaisten, ystävien ja tovereiden joukko. Vuonna 2010 ilmestyi Eeron kirja Sateenkaaren tällä puolen – Työmiehen ja Suomen Sosialidemokraatin sivutoimistot ja vaihtosivut 1914–1988 (Kustannusosakeyhtiö Kansanvalta). Isompana hänen myyntialueensa kasvoi sekä alueellisesti että tuotteina, joista osan hän valmisti itse tai kasvatti kukkapenkissä. KUNNALLIS-JÄRJESTÖ ry Pitkäkatu 50 65100 VAASA http://vaasa.sdp.fi sdp.vaasa@netikka.fi Puheenjohtaja Markku Ahonpää 040 557 0846 Varapuheenjohtaja Oili Airaksinen-Rajala 040 561 1884 Sihteeri Virve Airaksinen 040 569 8300 Taloudenhoitaja Erik Cederholm 0500 365 944 KOKKOLAN SOS.DEM KUNNALLISJÄRJESTÖ ry. Julkaisemme tapahtumistanne ilmoitukset kaksi kertaa maksutta. Hän toimi itse päätoimittajana kaksi vuotta vanhempana. Varaamme oikeuden lyhentää tekstejä. Viimeinen kopio näkyi vähän heikosti ja se myytiin tarkkanäköisemmälle tutulle. Lehti ilmestyi kalkeeripaperin avulla (jäljentävä paperi) lauantaisin. Harrasteliikunta seuratoiminnassa seminaarin 31.8. ”Unelma paremmasta” seminaari ja muistelot 8.–9.9. Palkkatyöuransa jälkeen Eerol la oli toiminimi, jolla hän teki markkinointityötä, tuotti ja myi SDP:n kalenteria, kirjoja, lehtiä ynnä muuta. Kahvipannu kuumana klo 16.30. Hän muutti Lahteen syyskuussa 1967 konttorin vetäjäksi, mutta pari kuukautta myöhemmin hänet kutsutiin lehden vt. Kirja sai jatkoksi aiemmin mainitun Aatteen Sanansaattajat – Työmiehen ja Suomen Sosialidemokraatin myyntiä, asiamiestoimintaa ja jakelua 1895–1985 (Kustannus Oy Demari). Veteraanien kulttuurikatselmuksen 2017 paikallisen järjestelytoimikunnan kokous to 31.8. Itse hän kuvaa uransa alkua kirjassaan Aatteen sanansaattajat (Kustannus Oy Demari, 2016) näin: ”Olin kahdeksanvuotias, kun veljeni Reijo valitsi minut Tietosanomien myyntipäälliköksi 1951 Vaasassa. Mutta Eero oli kekseliäs ja sosiaalinen. Eero oli kekseliäs ja toimelias myyden työväen arpoja, joululehtiä, jouluja pääsiäiskortteja, Joka Poika -lehteä ja Pelastusarmeijan merkkejä ja niin edelleen. Työväenliikkeen kirjastossa järjestetään Studia generalia luento 7.9. Tervetuloa keskustelemaan. Backlundinpolku 1 A 67700 Kokkola http://kokkola.sdp.fi Puheenjohtaja Sakari Ruisaho 040 838 7697 Varapuheenjohtaja Jaana PikkarainenHaapasaari 040 736 2614 Sihteeri Pirjo Paavolainen 050 352 2123 Taloudenhoitaja Esa Kant 040 778 9810 Levikkimies pienestä pitäen Eero Hyvönen. Ensin hän harjoitteli Kuopiossa Sosialidemokraatin toimistonhoitajan töitä ja siirtyi muutaman kuukauden jälkeen Jyväskylään. 1950ja 60-luvun vaihteessa Eero kävi kauppakoulun, ja myöhemmin työaikana hän suoritti markkinointitutkinnon ja markkinoinnin johdon tutkinnon Markkinointi-instituutissa. Kansan Sivistysrahasto tukee suomalaista kulttuuria ja sivistystyötä apurahoin ja palkinnoin. 43 31. PIRKANMAA . klo 10 Työväentalon Tellervossa. klo 14 syksyn ensimmäiseen kerhoon Kettumäen Palvelukeskuksen Takkahuoneessa. Tervetuloa! Elokuisin terveisin Kirsti Lumiala Työväenkirjaston ystävät ry. 045 773 021 22. Vuosia sitten alkanut sisäinen polte sai Eero Hyvösen kokoamaan ne materiaalit ja toimistojen työntekijöiden muistot, joita oli saatavana Sosialidemokraatin sivutoimistoista ja levikkityöstä. Kuollut Demokraatin edeltäjän, Suomen Sosialidemokraatin pitkäaikainen levikkipäällikkö Eero Hyvönen kuoli sunnuntaina 20.8. Armeijan jälkeen Eero meni Sosialidemokraattia julkaisevan Kansanvallan palvelukseen keväällä 1963. Kuusankosken Wanhat Toverit kokoontuvat 12.9. Sosialidemokraatin toimistonhoitajana Eero teki lehteen juttuja, hankki ilmoituksia ja pyöritti konttoria ja asiamiestoimintaa – työtä oli paljon, toimialueet laajoja ja toimeen piti tulla mitä erilaisempien ihmisten kanssa, mutta senhän Eero osasi. TUL-Tampere
(02) 4501 541, 4501 540 fax (02) 4501 543 etunimi.sukunimi@akt.fi Avoinna ma–pe klo 8.20–16.00 Humalistonkatu 6, 20100 Turku puh. Anmälningen till kongressen börjar 28.11.2017 kl 11. Ilmoittautuminen kokoukseen alkaa 28.11.2017 klo 11. 020 77 41323 fax 020 77 41330 Työttömyyskassa 020 690 455 etunimi.sukunimi@metalliliitto.fi Avoinna ma–ti klo 9–12 ja 13–16 to–pe klo 9–12 ja 13–16 ke suljettu Yliopistonkatu 33 G, 4. varsinaiseen liittokokoukseen vaaleilla vuonna 2016 valitut edustajat sekä Teollisuusliittoon yhdistyvien TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry:n ja Puuliitto ry:n ilmoittamat edustajat. På kongressen presenteras Industrifackets verksamhet och budget för år 2018 samt verksamhetens tyngdpunkter under den kommande kongressperioden. Kokouslounas tarjotaan ennen kokouksen alkua klo 12. varapuheenjohtaja Industrifacket rf:s extraordinarie förbundskongress 28–30.11.2017 Industrifacket rf:s extraordinarie förbundskongress hålls i Tammerfors på Tampere-talo den 28–30 november 2017 med början kl 13 på den förstnämnda dagen. 44 31. Liittokokouksessa esitellään Teollisuusliiton vuoden 2018 toimintaa ja taloutta sekä tulevan liittokokouskauden toiminnan painopisteitä. Ylimääräisessä liittokokouksessa valitaan Teollisuusliiton puheenjohtajat, hallitus ja valtuusto toimikaudelle 2017–2023 sekä päätetään Teollisuusliiton strategiasta. Riitaja rikosoikeudenkäynnit 25 vuoden kokemuksella. Som kongressombud på den extraordinarie förbundskongressen fungerar kongressombud som år 2016 valts till Metallarbetar förbundet rf:s 22:a ordinarie förbundskongress samt de ombud som har meddelats av TEAM Industribranschernas fackförbund rf och Träfacket rf. ELOKUUTA 2017 Lakiasiat LAKIASIAINTOIMISTO SEIJA KÄRNÄ OY Helsinki-Akaa-Nurmijärvi Kaikki lakiasianne. krs. Kokouksesta laadittava pöytäkirja on nähtävänä kuntayhtymän verkkosivulla 6.9.2017 Erkki Honkala yhtymähallituksen puheenjohtaja VALTUUSTON KOKOUS pidetään 19.9.2017 klo 13.00 Tyksin T-sairaalan Risto Lahesmaa -salissa, Hämeentie 11, 20520 Turku. På den extraordinarie förbundskongressen väljs Industrifackets ordföranden, styrelse och fullmäktige för mandatperioden 2017–2023 samt fattas beslut om Industrifackets strategi. Med vänlig hälsning Industrifacket rf Riku Aalto Turja Lehtonen ordförande 1:a vice ordförande Seinäjoen koulutuskuntayhtymän YHTYMÄVALTUUSTON kokous pidetään maanantaina 4.9.2017 klo 10.00 Sedu, Koulukatu 41, Seinäjoki. Ystävällisin terveisin Teollisuusliitto ry Riku Aalto Turja Lehtonen puheenjohtaja 1. Ylimääräisen liittokokouksen aikaa ja paikkaa koskevat päätökset on tehty hallituksessa 16.6.2017. TEAM och Träfacket kommer att gå samman i Industrifacket. Lisäksi sinulla on mah dollisuus hyödyntää liiton tarjoamia edullisia lomaja harrastusmahdollisuuksia. 0400-423835 Hautauspalvelut Perustettu 1932 80v HAUTAUSTOIMISTO Annikki Perttala-Koskinen Oy Linnankatu 3 Brahenkadun kulma Puh. 20100 Turku, turku@pam.fi TEOLLISUUSLIITTO INDUSTRIFACKET Teollisuusliitto ry:n ylimääräinen liittokokous 28.–30.11.2017 Teollisuusliitto ry:n ylimääräinen liittokokous pidetään Tampereella, Tampere-talossa 28.–30. 231 4074 Myös liikeajan jälkeen TURKU www.perttala.fi SAK:n ja liittojen aluetoimistot palvelevat Sinua muun muassa työttömyysturvaan, työsuhdeturvaan ja koulutukseen liittyvissä kysymyksissä. Styrelsen har på sitt möte 16.6.2017 fattat beslut om tid och plats för den extraordinarie förbundskongressen. Lunch serveras före kongressens början kl 12. Ylimääräisen liittokokouksen kokousedustajina toimivat Metallityöväen Liitto ry:n 22. www.sak.fi Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry Autoja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry Metallityöväen liitto ry www.akt.fi www.metalliliitto.fi Jäsenyys ja liittyminen 030 100 600 Jäsenten työsuhdeasiat 030 100 620 Työttömyysturva 020 690 211 Vaihde 020 774 002 etunimi.sukunimi@pam.fi Palvelualojen ammattiliitto PAM ry www.pam.fi www.jhl.fi SAK:N LOUNAIS-SUOMEN TOIMINTA-ALUE / TURKU Liity SAK:n ammattiliiton jäseneksi! Maariankatu 6 b, 20100 Turku Outi Rannikko 040 5434 875 etunimi.sukunimi@sak.fi Veli-Matti Kauppinen 0400 715 786 Puistokatu 6 A, 20100 Turku, puh. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän Kokoukset Viikkolehti ja netti: Demokraatti.fi Todellakin!. marraskuuta 2017 alkaen ensin mainittuna päivänä klo 13. 010 770 3700, fax 010 770 3701, etunimi.sukunimi@jhl.fi Maariankatu 6 b, 20100 Turku puh
Mistä maasta Suomeen tulee eniten turisteja (2015). Oikein vastanneiden kesken arvotaan yksi 10 euron lahjakortti. Kan tap ää 8. Aki lle s, Tro ija n sod an kre ikk ala ine n san kar i 7. Esp anj a, Kre ikk a Tur kki 2. 4. Mikä oli Akilleen heikko kohta. Kuka tunnettu hahmo kastettiin Styks-virrassa. 45 31. Mikä on Homeroksen tunnetumpi teos. 10. Mihin maahan Suomesta tehdään eniten vapaaajanmatkoja (2015). 5. Sin ine n ja val koi nen 5. 6. Mikä oli Odysseuksen sokaisema kyklooppi. ELOKUUTA 2017 Ristikko 35/2017 Kuvaristikko ilmestyy joka torstai. Onnea voittajalle! A. Merkitse kuoren päälle ristikon numero. Ody sse ia 10. Nimi: Osoite: Postitoimipaikka: Tietovisa VEIJO WIREN veijo.wiren@gmail.com Ratkaisuja 1. 7. Ratkaisu Ristikon 33/2017 ratkaisu: Torstaina 17.8. 9. Viro on 3. Yks isi lm äin en jät tilä ine n Sudoku 1. Sty ks on man ala n pää jok i 6. julkaistun ristikon 10 euron lahjakortin voitti Markku Tolonen Järvenpäästä. Hom ero s 9. 8. Mitä olivat suomalaisten suosituimmat rantalomakohteet (2015). 3. Ven äjä ltä 4. 2. Ratkaistuja ristikoita odotetaan toimitukseen seuraavan viikon perjantaihin mennessä. Mikä tarina liittyy Kreikan Styks-virtaan. Mitä ovat Kreikan lipun värit. Ratkaistut ristikot lähetetään osoitteella Demokraatti / Ristikko, PL 338, 00531 Helsinki. Kenen uskotaan kirjoittaneen Ilias-eepoksen Troijan sodista
Ja jolleivät löydä, he tsemppaavat. The Beatles: Eight Days A Week Yle Teema & Fem klo 20.00 Ron Howardin ohjaama, elokuvateattereissakin kiertänyt elokuva kertoo Beatlesin keikkailuvuosista 1962–66, Amerikan-valloituksesta, studiotyöskentelystä sekä mm. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Salatut elämät (7) 20.00 Diili 21.00 Pop’n’Roll 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 F1 Extra 22.45 Elokuva: Yksin kotona 00.50 Scorpion (12) 01.40 Myytinmurtajat NELONEN 06.00 Myyrä ja Panda 06.10 K3 06.25 K3 (7) 06.40 Disneyn esikoulu: Sofia ensimmäinen 07.00 Rusty Rivets 07.25 My Little Pony: Ystävyyden taikaa (7) 08.10 Lego Ninjago (7) 08.30 Angry Birds Toons 08.35 Kung Fu Panda (7) 09.00 Tulossa: Vain elämää 09.05 Remppa vai muutto 10.05 Soppa365 10.15 Tulossa: Toisenlaiset äidit 10.20 Candice sisustaa 13.45 Grillit huurussa 14.45 Haapasalo ja kaverit 15.45 Remppa vai muutto 16.50 Leijonan luola USA 18.50 Tulossa: Vain elämää 18.55 HS-uutiset ja sää 19.00 Hauskat kotivideot 20.00 Vain elämää: Etkot 21.25 Keno 21.30 Elokuva: Vaarallinen tehtävä II (12) 00.00 Elokuva: Transformers (12) 02.55 Hyvät ja huonot uutiset 03.55 Amerikan rajavartijat 04.25 Amerikan rajavartijat YLE TEEMA & FEM 09.05 Tanskalaisia linnoja 10.03 Puutarhaperjantai 10.31 Niklaksen keittiössä 11.00 Schrödingerin kissa 11.30 Elämäni eläimet 12.00 IV kansainvälinen Maj Lind -pianokilpailu: II orkesterifinaali ja tulokset 16.00 Kuun pimeä puoli (12) 16.55 Jäitä hattuun (7) 17.25 Niklaksen keittiössä 17.55 Yle Nyheter TVnytt 18.00 BUU-perjantai 18.30 Kirjallisuus kaltereiden takana 19.00 Dok: Susijengin matka kohti EM-kisoja 19.30 Yle Nyheter TV-nytt 20.00 Batman (7) 20.24 Batman (7) 21.00 Kino: All Is Lost (16) 22.45 Yle Live: Sabaton 23.45Jäitä hattuun LAUANTAI 2.9. Uskon, että hämmästeltävää riittää. ”Ei tänne olla kavereita tultu tekemään, tämä on kilpailu.” Tuohon lauseeseen kiteytyy se, miksi en yleensä jaksa katsoa reality-kilpailuja. Uskomme sinuun, usko itseesi.” Vastaavaa henkeä toivon näkeväni nyt ensi kertaa sitten vuoden 2013 ruutuun palavassa Suomen Junior MasterChef -kilpailussa. Ensimmäisen jakson perusteella huippukokit Henri Alén, Sara La Fountain ja Tomi Björck tuntuvat tuomaroivan kilpailua juuri siihen henkeen kuin kuuluukin – rehellisesti, mutta kannustavasti. Kilpailijat kannustavat toisiaan ja kunnioittavat toistensa osaamista. 14.00 Kun äiti tai isä juo 14.30 Rikos ilman rangaistusta 15.30 Kohtalona koulukiusaaminen 16.00 Kielletyt koirarodut 16.30 Elämäni eläimet: Eläinsairaalassa 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Casualty (12) 19.00 Kummeli (7) 19.30 Hyvä ihminen 19.40 Pieniä kömpelöitä hellyydenosoituksia (7) 19.50 Kaikki hyvin, Pekka (12) 20.00 Uusi päivä 20.30 Kätevän emännän juhlat 21.00 Satuhäät 21.50 Yle Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.00 The Late Late Show with James Corden 22.40 Musta jää (16) MTV3 06.00 Aamusää 06.25 Huomenta Suomi 07.35 Huomenta Suomi: Markkinaraati 09.05 Mitä tänään syötäisiin. Lasten taidot ovat jo nyt heidän ikäänsä nähden melkoiset, joten houkuttaa nähdä, miten he kilvan edetessä kehittyvät. Jos kilpailijat keskittyvät vain haukkumaan toisiaan eivätkä tuomarit löydä heikommista kilpailijoista mitään hyvää, jää ohjelmasta paha maku suuhun. ELOKUUTA 2017 YLE TV1 05.55 Huume-Suomen historia 06.25 Ylen Aamu-tv 09.30 Kulutustavaratarkastajat 10.00 Jane Kennedy, kuolinsyyntutkija (12) 11.00 Alueellisia uutisia x10 12.10 Yle Oddasat 12.14 Oddasat 12.30 Piikkejä paratiisissa (7) 13.15 Tulipunainen kyyhkynen (12) 14.35 Kolme tarinaa: Rakas äitini 15.00 Yle Uutiset 15.05 Yle Uutiset selkosuomeksi 15.10 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.45 A-studio 16.15 Tanskalaisia menestystarinoita 16.45 Yle Oddasat 16.50 Novosti Yle 16.55 Yle Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.06 Yle Uutiset alueeltasi 17.10 Jane Kennedy, kuolinsyyntutkija (12) 18.00 Yle Uutiset 18.22 Yle Uutiset alueeltasi 18.30 Kulutustavaratarkastajat 19.00 Kettu (12) 20.00 Muisti: Kekkosen kanssa kalalla 20.30 Yle Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 A-studio: Talk 22.00 Ulkolinja: Villiä menoa valtamerillä 22.55 Yle Uutiset Uutis-Suomi 23.05 Yle Uutiset 23.10 Oddasat 23.25 Deutschland 83 (16) 00.10 Koukussa: Antiikkituolit YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.52 Jääkarhu Otto 07.04 Stella ja Sami 07.16 Laulujen ostoja myyntiliike 07.22 Arvaa kuinka paljon sinua rakastan 07.34 Killi ja Kiki 07.40 Fluugalaiset 07.52 Martta puhuu 08.18 Galaxi 08.19 Pertti ja Purtti 08.32 Tero hoitaa (7) 08.44 Råtta Booris 08.50 Näin Norjassa 09.00 Casualty (12) 10.00 The Late Late Show with James Corden 10.45 Yle FOLK: Tuntematon Vlogilas: Sponsori 11.00 Kukkaron herraksi 12.00 Linen mukana maailman ympäri 12.30 Tanskalainen maajussi 13.00 True selfie 13.30 Yksineläjä Severin 14.00 Tanskalaista viiniä 14.30 Tavoitteena usko, toivo ja rakkaus 15.30 Unelmatyö 16.30 Uusi päivä 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Koripallon EM 18.05 Matkalla supertähdeksi – Lauri Markkanen 18.50 Koripallon EM: SLO – POL 19.30 Koripallon EM: FRA – FIN 22.00 Yle Uutiset 22.05 Urheiluruutu 22.10 The Late Late Show with James Corden 22.50 Villi kortti 23.40 True Detective (16) MTV3 06.00 Aamusää 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Mitä tänään syötäisiin. Brittitoimittaja Chris Tarrant (kuvassa) kokeilee äärimmäisiä junareittejä kuusiosaisessa dokumenttisarjassa. Pärjäät seuraavalla kerralla paremmin. Epäonnistuneestakin annoksesta he löytävät yleensä jotakin hyvää. Amatöörikokkien taso on noussut joka vuosi ja kilpailu on aidosti kovaa. Siinä ei ilkeillä – tai jos kulisseissa ilkeillään, sitä ei onneksi meille katsojille näytetä. Parasta aussien kokkiskabassa on kuitenkin sen henki. 46 31. Ilahduttavinta katseltavaa on lasten innostus kokkaukseen ja usko omiin kykyihin. Matkallaan Tarrant tapaa paikallisia asukkaita ja tutustuu vieraisiin kulttuureihin. MAANANTAI 4.9. Viikon vinkki ANNA-LIISA BLOMBERG Kokkausta ja kannustusta MasterChefin hulvaton tuomaritrio Matt Preston, George Calombaris ja Gary Mehigan säteilee karismaa ja osaamista. ”Tiedämme, että osaat. Yhteen olen kuitenkin koukussa. 31 01 TV-ohjelmat TORSTAI PERJANTAI TIISTAI 5.9. Brian Epsteinin ja George Martinin merkityksestä. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Salatut elämät (7) 20.00 Elokuva: Nightmare 2 – Painajainen jatkuu (12) 21.40 Pilanpäiten 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Formulasirkus 23.05 Mustamaalattu (12) 00.05 Hävyttömät (12) 01.10 Americans (12) 02.05 Zoo (12) NELONEN 06.00 Myyrä ja Panda 06.10 K3 06.35 Disneyn esikoulu: Sofia ensimmäinen 07.00 Rusty Rivets 07.25 My Little Pony: Ystävyyden taikaa 08.10 Lego Ninjago (7) 08.30 Angry Birds Toons 08.35 Kung Fu Panda (7) 09.00 Tulossa: Kaikki vastaan 1 09.05 Remppa vai muutto 10.05 Soppa365 10.15 Tulossa: Junior MasterChef Suomi 10.20 Candice sisustaa 11.50 LIVE: Tiedä ja Voita 13.45 Grillit huurussa 14.45 Haapasalo ja kaverit 15.40 Leijonan luola USA 16.45 Remppa vai muutto 17.45 MasterChef Australia 18.55 HS-uutiset ja sää 19.00 Suomen hauskin tavis 20.00 Hyvät ja huonot uutiset 20.58 Keno 21.00 Elokuva: Transformers (12) 23.55 Elokuva: Vaarallinen tehtävä (12) 02.10 Amerikan rajavartijat 03.10 Australian rajalla YLE TEEMA & FEM 09.05 Tanskalaisia linnoja 10.03 Puutarhassa tuoksuu ruoka 10.31 Tinan keittiössä 11.00 Koiramies kiertää Islantia 11.30 Sportmagasinet 12.00 IV kansainvälinen Maj Lind -pianokilpailu: I orkesterifinaali 15.00 Historia: Kuuban tarina 15.55 Kuun pimeä puoli (12) 16.50 Jäitä hattuun (7) 17.25 Niklaksen keittiössä 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben: Bärtil 18.30 Hevostila Mistral (7) 18.52 Historiaa kolmessa minuutissa 18.55 Ruohonjuuritasolla 18.58 Koiruli ja Kaija 19.00 Obs debatt 19.30 Yle Nyheter TV-nytt 20.00 IV kansainvälinen Maj Lind -pianokilpailu: II orkesterifinaali ja tulokset 00.00 Elävä arkisto: Badding 00.01 Lähikuvassa Rauli ”Badding” Somerjoki 00.34 Konsertissa: Badding YLE TV1 05.55 Puutarhakeskiviikko 06.25 Ylen Aamu-tv 09.30 Kulutustavaratarkastajat 10.00 Jane Kennedy, kuolinsyyntutkija (12) 11.00 Alueellisia uutisia x10 12.10 Yle Oddasat 12.14 Oddasat 12.30 Jäljet päättyvät Berliiniin (12) 13.15 Varjoja Kannaksella (12) 14.50 Ennen ensi-iltaa 15.00 Yle Uutiset 15.05 Yle Uutiset selkosuomeksi 15.10 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.50 A-studio:Talk 16.45 Yle Oddasat 16.50 Novosti Yle 16.55 Yle Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.06 Yle Uutiset alueeltasi 17.10 Jane Kennedy, kuolinsyyntutkija (12) 18.00 Yle Uutiset 18.22 Yle Uutiset alueeltasi 18.30 Kulutustavaratarkastajat 19.00 Viimeinen tango Halifaxissa (7) 20.00 Pressiklubi 20.30 Yle Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 The Young Pope – piru vai pyhimys (16) 22.05 Dicte (16) 23.35 Yle Uutiset 23.40 Yle Uutiset Uutis-Suomi 23.50 Oddasat YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.52 Pikku perunat 06.57 Ihmejuttu 07.02 Hermanni Hiiri 07.12 Minun nimeni on 07.17 Nelli ja Noora 07.24 Pikku Kakkosen posti 07.29 Richard Scarry: Touhulan arvoituksia 07.54 Melkein mestari 08.01 Anton Siilinen ratkaisee 08.16 Galaxi 08.17 Late Lammas: Sammalperän pätkät 08.18 Syrhämä (7) 08.50 Näin Norjassa 09.00 Casualty (12) 10.00 The Late Late Show with James Corden 10.45 Minun maisemani 11.00 Kukkaron herraksi 12.00 Luonto lähellä sydäntä 12.40 Minun maisemani 13.00 Tanskalaista viiniä 13.30 Rakastan sinua ikuisesti. Juuri nyt televisiossa pyörivällä yhdeksännellä kaudella saa jälleen äimistyä siitä, millaisia huikeita ja teknisesti vaativia annoksia ruokaan hurahtaneet kotikokit loihtivat. 09.10 Kauniit ja rohkeat 09.35 Emmerdale (7) 10.35 Piha ja parveke 11.05 Lääkärit 13.31 Fresh Off the Boat 14.00 Koiralle koti 15.00 Ruotsin surkein kuski 16.00 Salatut elämät (7) 16.30 Illallinen äidille 17.30 Kauniit ja rohkeat 17.55 Emmerdale (7) 18.55 Mitä tänään syötäisiin. TIISTAISIN KLO 17.40 LA–SU KLO 11.20 MasterChef Australia Junior MasterChef Suomi tiistaisin klo 20 Nelonen. Tuomarit Matt Preston, George Calombaris ja Gary Mehigan ovat innostavia mentoreita, jotka antavat palautetta esimerkillisellä tavalla. Thaimaa ja Myanmar. MasterChef Australia ilahduttaa kaudesta toiseen. 09.10 Kauniit ja rohkeat 09.35 Emmerdale (7) 10.35 Piha ja parveke 11.05 Lääkärit 13.30 Fresh Off the Boat 14.00 Makumuistoja 15.00 Suomen kaunein koti 16.00 Salatut elämät 16.30 Maajussille morsian 17.30 Kauniit ja rohkeat 17.55 Emmerdale (7) 18.55 Mitä tänään syötäisiin. Muista se kipinä, se syy, miksi olet täällä. Sijoittajien alkaessa vetäytyä varmoina pidetyiltä markkinoilta putoaa unelmilta pohja. Kiehtova maailma: Eksoottiset junamatkat Yle TV1 klo 19.00 1/6. Dokumenttiprojekti: Kiinalainen unelma Yle TV1 klo 21.30 24-vuotias Yana on muuttanut syrjäiseltä maaseudulta kasvavaan Chongqingiin toteuttamaan unelmaansa kiihkeässä kiinteistökaupassa
09.10 Kauniit ja rohkeat 09.35 Emmerdale 10.35 Manuela leipoo 11.05 Rakas, sinusta on tullut pullukka 13.30 Lajinsa viimeinen 14.00 Makumuistoja 15.00 Hurjat sääilmiöt 16.00 Salatut elämät 16.30 Meidän tarina 17.25 Kauniit ja rohkeat 17.50 Ravit: Toto65 vihjeet 17.55 Emmerdale (7) 18.55 Mitä tänään syötäisiin. 07.14 Kaapo 07.38 Ludovic 07.52 Viiru ja Pesonen 08.04 Ennin Intia 08.09 Niksi-Nella 08.18 Galaxi 08.19 Late Lammas 08.26 Villi tulevaisuus (7) 08.50 Näin Norjassa 09.00 Casualty (12) 10.00 Holby Cityn sairaala (12) 11.00 Kukkaron herraksi 11.27 Kukkaron herraksi 12.00 Tavoitteena usko, toivo ja rakkaus 13.00 True selfie 13.30 Rakastan sinua ikuisesti. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Salatut elämät 20.00 Makumuistoja 21.00 Rouva Ministeri (7) 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Vikinglotto, Jokeri ja Lomatonni 22.30 Tulosruutu 22.40 Nuori MacGyver (12) 23.35 Arrow (16) 00.30 Zoo (16) 01.20 Aarteiden metsästäjät Suomi 02.15 Myytinmurtaja NELONEN 06.00 Myyrä ja Panda 06.15 K3 06.25 K3 06.40 Disneyn esikoulu: Sofia ensimmäinen (7) 07.00 Rusty Rivets 07.25 My Little Pony: Ystävyyden taikaa 08.10 Lego Ninjago (7) 08.30 Angry Birds Toons 08.35 Kung Fu Panda (7) 09.00 Remppa vai muutto 10.05 Soppa365 10.15 Tulossa: Toisenlaiset äidit 10.20 Candice sisustaa 11.50 LIVE: Tiedä ja Voita 13.45 Junior MasterChef Suomi 14.45 Haapasalo ja kaverit 15.45 Leijonan luola USA 16.45 Remppa vai muutto 17.45 MasterChef Australia 18.55 HS-uutiset ja sää 19.00 Suomen huutokauppakeisari 20.00 Ylpeästi erilaiset 20.58 Keno 21.00 Elokuva: Bruce – taivaanlahja (7) 23.10 Ylpeästi erilaiset 00.10 Radio Suomipopin Helsinki-päivän konsertti 00.40 Stand Up! 02.40 Kylmäverisesti sinun (12) 03.40 Australian rajalla YLE TEEMA & FEM 09.00 Tanskalaiset linnanrouvat 10.00 Piha kuntoon 10.30 Niklaksen keittiössä 12.45 Giger – tajunnan ydin (12) 13.15 Dior ja minä 14.45 New Yorkin tyylikuningattaret 15.55 Kuun pimeä puoli (12) 16.50 Jäitä hattuun (7) 17.25 Niklaksen keittiössä 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben: Hittehatt 18.30 Koiramies kiertää Islantia 19.00 Sportmagasinet 19.30 Yle Nyheter TV-nytt 20.00 Ysärimuoti 21.00 Kino: Saint Laurent (16) 23.25 Uusi Kino: Apollo 23.42 Uusi Kino: Ziegenort (7) 02 03 04 05 06 LAUANTAI SUNNUNTAI MAANANTAI TIISTAI KESKIVIIKKO. 14.00 Luontoretkellä: Pariuskollisia eläimiä 15.00 Kummeli (7) 15.30 Uusi päivä 15.55 Uusi päivä 16.22 Uusi päivä 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Casualty (12) 19.00 Kommandokoulun parhaat 19.45 Ahmed ja Team Physix 20.00 Uusi päivä 20.30 Uusi päivä netti 2016: Uusi Päivä – Tabula Rasa 21.00 Prey (16) 21.50 Yle Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.00 True Detective (16) 22.55 Kova laki: Erikoisyksikkö (16) 23.35 Looking (16) MTV3 06.00 Aamusää 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Mitä tänään syötäisiin. 20.00 Kaikki vastaan 1 21.25 Keno 21.30 Elokuva: 007 – Quantum of Solace (12) 23.50 Hyvät ja huonot uutiset 00.50 Australian rajalla YLE TEEMA & FEM 08.30 BUU-perjantai 09.00 Clay Kids (7) 09.11 Avaruusapinat (7) 09.15 Nina Patalo (7) 09.29 Hevostila Mistral (7) 09.52 Historiaa kolmessa minuutissa 09.55 Ruohonjuuritasolla 09.58 Koiruli ja Kaija 09.59 Annedroidit (7) 10.21 Kamppailu 10.30 Huippukuntoon koulussa 11.00 Sinikeltaisia unelmia 11.30 Matkakumppanit 12.00 Kino: Etäisten laaksojen mies (12) 13.55 Yle Live: Sabaton 14.55 Arve Tellefsenin juhlakonsertti 16.25 Sadan vuoden sävelet 17.25 Strömsö 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben: Saara ja Sorsa 18.30 Drottningholmin linna – kuninkaan koti 19.30 Yle Nyheter TV-nytt 19.40 Sportnytt 19.50 Aistien haastaja 20.00 Ylihuolehtivan äidin tunnustukset 21.00 Lyhytelokuvailta: Puhetta lyhytelokuvasta 21.03 Kevätjuhla 21.17 Lyhytelokuvailta: Puhetta elokuvasta Kevätjuhla 21.30 Lasihelmi (7) 21.45 Lyhytelokuvailta: Puhetta elokuvasta Lasihelmi 22.00 Kielikysymys (7) 22.12 Lyhytelokuvailta: Puhetta elokuvasta Kielikysymys 22.24 Tanssi heikolla jäällä 22.55 Lyhytelokuvailta: Puhetta elokuvasta Tanssi heikolla jäällä 23.12 Skam YLE TV1 05.55 Muisti: Kekkosen kanssa kalalla 06.25 Ylen Aamu-tv 09.30 Kulutustavaratarkastajat 10.00 Jane Kennedy, kuolinsyyntutkija (12) 11.00 Pisara 11.05 Verraton Mikael Andersson 12.05 Heiki – suomalaismetsien sisupussi 12.35 Jäljet päättyvät Berliiniin (12) 13.20 Mies tältä tähdeltä (7) 15.00 Yle Uutiset 15.05 Yle Uutiset selkosuomeksi 15.10 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 16.00 Arto Nyberg 16.45 Yle Oddasat 16.50 Novosti Yle 16.55 Yle Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.06 Yle Uutiset alueeltasi 17.10 Jane Kennedy, kuolinsyyntutkija (12) 18.00 Yle Uutiset 18.22 Yle Uutiset alueeltasi 18.30 Kulutustavaratarkastajat 19.00 Historia: Bonnie & Clyde 20.00 MOT 20.30 Yle Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.00 A-studio 21.30 Dokumenttiprojekti: Kiinalainen unelma 22.45 Yle Uutiset Uutis-Suomi 22.55 Yle Uutiset 23.00 Oddasat 23.15 Kotikatsomo: Korpelan kujanjuoksu (7) 00.10 Kulutustavaratarkastajat YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.53 Hyrräpäät 07.04 I-hah-haa 07.09 Mitä ihmettä. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Salatut elämät (7) 20.00 Maajussille morsian 21.00 Meidän tarina 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Americans (12) 23.30 Meidän tarina 00.25 Rouva Ministeri (7) 01.20 Amazing Race NELONEN 06.00 Myyrä ja Panda 06.15 K3 (7) 06.25 K3 (7) 06.40 Disneyn esikoulu: Sofia ensimmäinen 07.00 Rusty Rivets 07.25 My Little Pony: Ystävyyden taikaa 08.10 Lego Ninjago (7) 08.30 Angry Birds Toons 08.35 Kung Fu Panda (7) 09.00 Tulossa: Junior MasterChef Suomi 09.05 Adoptoidut (7) 10.05 Soppa365 10.15 Tulossa: Vain elämää 10.20 Candice sisustaa 13.45 Grillit huurussa 14.45 Haapasalo ja kaverit 15.40 Leijonan luola USA 16.40 Remppa vai muutto 17.40 MasterChef Australia 18.55 HS-uutiset ja sää 19.00 Haluatko miljonääriksi. ELOKUUTA 2017 YLE TV1 08.00 Yle Uutiset 08.05 Äitimme prinsessa Diana 09.00 Yle Uutiset 09.05 Ylen aamu-tv 10.00 Yle Uutiset 10.05 Ykkösaamu 10.45 Seniori työssä 11.00 Yle Uutiset 11.05 Alueellisia uutisia x10 12.15 Yle Oddasat 12.19 Oddasat 12.35 Dok: Kirkko keskellä kylää 13.30 Ulos luontoon: Itämeren meduusat 14.00 Prisma: Kukkien kehitys 15.00 Yle Uutiset 15.05 Pisara 15.10 Puutarhakeskiviikko 15.40 Naapureita ja ystäviä (7) 16.35 Novosti Yle 16.40 Yle Uutiset viittomakielellä 16.45 Yle Uutiset 16.50 Yleisurheilun Ruotsi -ottelu 20.30 Yle Uutiset 20.50 Urheiluruutu 20.53 Koripallon EM: FIN – SLO 22.00 Syrjäinen maa (16) 23.35 Kotiinpalaajat YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.52 Touhukkaat 07.14 Anniina Ballerina 07.40 Yhdessä 07.45 Tiketi Tok 07.57 Sanni Sateenkaari 08.09 Pikku Kakkonen: Seikkailukone 08.32 Vilkki Ankka 08.44 Jetron matkaan 09.00 Galaxi 09.01 Vasikantanssi: Hirmu-Hirvonen (7) 09.15 Näin meillä (7) 09.27 Karvinen (7) 09.39 Minä ja Max 09.43 Tero hoitaa (7) 09.55 Harri & Bip 10.00 The Late Late Show with James Corden 10.40 Satuhäät 11.30 Uusi päivä 11.54 Uusi päivä 12.25 Ginan maailma 16.15 Mopoautolla halki Suomen 18.15 Minun maisemani 18.30 Jalkapallon MM 2018 karsinta: FIN – ISL 21.05 Matkalla supertähdeksi – Lauri Markkanen 21.50 Yle Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.10 The Late Late Show with James Corden 22.50 Lentopallon EM : Välieräottelu 00.25 Jalkapallon MM 2018 karsinta MTV3 08.05 Heidi 08.30 Muumilaakson tarinoita 08.55 Nuori Robin Hood 09.05 Pikku Prinssi (7) 09.30 Paavo Pesusieni 10.30 Salatut elämät (7) 13.00 Hurjat sääilmiöt 14.00 Formula 1 Ennakkotunnelmat 14.30 Elokuva: All About Steve (12) 16.30 Rakkaimmat autot 17.00 Lauantairavit 18.00 Huippukokki landella 19.00 Seitsemän Uutiset 19.10 Uutisextra 19.25 Tulosruutu 19.30 Formula 1: Paalupaikka 20.00 Yökylässä Maria Veitola 21.00 Aallonmurtaja 22.00 Kymmenen Uutiset 22.10 Päivän sää 22.15 Lotto, Jokeri ja Lomatonni 22.25 Tulosruutu 22.35 F1 Extra 22.45 Elokuva: Wallander: Todistaja (16) 00.35 Bull (7) 01.30 Scorpion (12) 02.25 Myytinmurtajat NELONEN 06.00 Myyrä ja Panda 06.15 K3 (7) 06.25 K3 06.40 My Little Pony: Ystävyyden taikaa (7) 07.25 Rusty Rivets 07.50 Rusty Rivets 08.10 Lego Ninjago (7) 08.35 Kung Fu Panda (7) 09.00 Vain elämää: Etkot 10.30 Soppa365 10.40 Soppa365 10.50 MasterChef Australia 12.05 MasterChef Australia 14.15 Tulossa: Junior MasterChef Suomi 14.20 Leijonan luola USA 15.20 Radio Suomipopin Helsinki-päivän konsertti 15.50 Hauskat kotivideot 16.50 Elokuva: Asterix ja viikingit (7) 18.25 HS-uutiset ja sää 18.30 Vain elämää: Etkot 20.00 Haluatko miljonääriksi. 47 31. Pepper’s Musical Revolution 22.45 Kino: Frances Ha (7) 00.10 Uusi Kino: Pankkiiri-isä YLE TV1 08.00 Yle Uutiset 08.05 Avara luonto: Namibian aavikolla 09.00 Yle Uutiset 09.05 Inhimillinen tekijä 09.55 Yle Uutiset 10.00 Verraton Mikael Andersson 11.00 Yle Uutiset 11.05 Yle Uutiset Viikko viitottuna 11.15 Pressiklubi 11.45 Historian siivillä 12.45 Dokumenttiprojekti: Cheer Up! 13.38 Matkalla Aleppoon (7) 14.00 Huume-Suomen historia 14.30 Afrikka valitsi minut 15.00 Yle Uutiset 15.05 Historia: Nadia Comaneci ja diktaattori 16.10 Kahdeksan vuodenaikaa 16.50 Novosti Yle 16.55 Yle Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.10 Rakkaudesta puutarhaan 18.00 Yle Uutiset 18.10 Urheiluruutu 18.15 Ulos luontoon: Luonnon kuvaaminen 18.45 Arto Nyberg 19.30 Kriminalisti (12) 20.30 Yle Uutiset 20.45 Urheiluruutu 21.05 Kotikatsomo: Korpelan kujanjuoksu (7) 22.00 4 Blocks – veriveljet (16) 22.55 Ykkösaamu 23.35 Aistien haastaja YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.52 Milli ja Molli 07.16 Kimmo Kuu 07.37 Runoja & rusinoita 07.42 Pipsa Possu 07.47 Raa Raa, leikkisä leijona 07.58 Ryhmä Hau 08.23 Oktonautit 08.48 Puluboin ja Ponin Juujuutuubi 09.00 Galaxi 09.01 Late Lammas 09.08 Kesäleiri (7) 09.20 Tenavat (7) 09.28 Viidakkojytä 09.33 Urheiluhullut 09.35 Galaxi Play 09.54 Tipu Touhukas 10.00 The Late Late Show with James Corden 10.40 Uusi päivä 11.10 Uusi päivä netti 2016: Uusi Päivä – Tabula Rasa 11.30 Weggen huimapäät Lofooteilla 13.35 Vimpelin Veto – Matka ennen päämäärää 14.00 Yleisurheilun Ruotsi-ottelu 17.35 Jalkapallon Mestarien liigan makasiini 18.00 Kommandokoulun parhaat 18.45 Ihanat autot 19.00 Yle Uutiset 19.05 Urheiluruutu 19.10 Kätevän emännän juhlat 19.40 Koripallon EM: FIN – POL 22.00 Lentopallon EM: Loppuottelu 00.00 Ammattina prostituutio MTV3 08.05 Heidi 08.30 Muumilaakson tarinoita 08.55 Nuori Robin Hood 09.05 Pikku Prinssi (7) 09.30 Paavo Pesusieni 10.00 Trinny & Susannah Skandinaviassa 11.00 Makujen viikonloppu 11.30 Manuela leipoo 12.00 Leila leipoo Ranskassa 12.30 Suomen kaunein koti 13.30 Formula 1 Ennakkotunnelmat 14.00 Makumuistoja 15.00 Maajussille morsian 16.00 Huippukokki landella 17.00 Meidän tarina 18.00 Olipa kerran elämä 19.00 Seitsemän Uutiset 19.10 Tulosruutu 19.21 F1 Extra 19.30 Ketonen & Myllyrinne (12) 20.00 Amazing Race 22.00 Kymmenen Uutiset 22.15 Viikon sää 22.20 Tulosruutu 22.30 Formula 1: osakilpailu 23.30 Rizzoli & Isles (12) 00.30 Kallista kipua 01.25 Lakia ja rakkautta (7) 02.20 Diili NELONEN 06.00 K3 (7) 06.45 My Little Pony (7) 07.30 Rusty Rivets 07.55 Lego Ninjago (7) 08.20 Kung Fu Panda (7) 08.45 Angry Birds Toons 08.50 HS Lasten uutiset 09.00 Hauskat kotivideot 09.55 Tulossa: Kaikki vastaan 1 10.00 Team Ahma (7) 10.30 Jaksa paremmin 11.00 Soppa365 11.20 MasterChef Australia 13.55 Leijonan luola USA 16.55 Hauskat kotivideot 17.50 Suomen huutokauppakeisari 18.55 HS-uutiset ja sää 19.00 Haluatko miljonääriksi. 20.58 Keno 21.00 Elokuva: Casino Royale (16) 23.55 Elokuva: Vaarallinen tehtävä II (12) 02.25 Arman LIVE 03.25 Hyvät ja huonot uutiset YLE TEEMA & FEM 09.05 Tanskalaisia linnoja 10.02 Obs debatt 10.31 Niklaksen keittiössä 11.00 Dok: Susijengin matka kohti EM-kisoja 11.29 Annedroidit (7) 11.51 Kamppailu 12.00 Jäitä hattuun 12.30 Naisen nimi 12.50 Tiededokumentti: Muuttolintujen haasteet 13.40 Elävä arkisto: Badding 13.41 Lähikuvassa Rauli ”Badding” Somerjoki 14.14 Konsertissa: Badding 14.40 Francon jälkeen – Alcantaran perhe (7) 16.00 Vanha kunnon Freda, Beatlesin sihteeri 17.25 Sinikeltaisia unelmia 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 18.00 BUU: Superapulaiset 18.30 Schrödingerin kissa 19.00 Matkakumppanit 19.30 Yle Nyheter TV-nytt 19.39 Sportnytt 19.49 Arkkitehtuurin helmiä 20.00 The Beatles: Eight Days A Week 21.45 Sgt. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Salatut elämät 20.00 Tosimiehet 21.00 Ensitreffit alttarilla 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Bull (7) 23.30 Tosimiehet 00.25 112 01.20 60 Days In 02.40 – 03.35 Kohde (16) NELONEN 06.00 Myyrä ja Panda 06.15 K3 (7) 06.25 K3 06.40 Disneyn esikoulu: Sofia ensimmäinen 07.00 Rusty Rivets 07.25 My Little Pony: Ystävyyden taikaa (7) 08.10 Lego Ninjago 08.30 Angry Birds Toons 08.35 Kung Fu Panda (7) 09.00 Tulossa: Vain elämää 09.05 Remppa vai muutto 10.05 Soppa365 10.15 Tulossa: Junior MasterChef Suomi 10.20 Candice sisustaa 11.50 LIVE: Tiedä ja Voita 13.45 Grillit huurussa 14.45 Haapasalo ja kaverit 15.40 Leijonan luola USA 16.40 Onnenarpa 16.45 Remppa vai muutto 17.45 MasterChef Australia 18.55 HS-uutiset ja sää 19.00 Suomen hauskin tavis 20.00 Junior MasterChef Suomi 20.58 Keno 21.00 Suomen huutokauppakeisari 22.00 Ylpeästi erilaiset 23.00 Stand Up! 02.00 Kylmäverisesti sinun (12) 03.00 Australian rajalla 03.30 Australian rajalla YLE TEEMA & FEM 09.00 Efter Nio 10.00 Tuhatvuotinen usko 10.30 Niklaksen keittiössä 11.00 Närbild 11.30 Kirjallisuus kaltereiden takana 12.00 Francon jälkeen – Alcantaran perhe (7) 13.20 Matkamuistoja 13.55 Made in Africa 14.25 Made in Africa 14.55 Made in Africa 15.25 Made in Africa 15.55 Kuun pimeä puoli (12) 16.50 Jäitä hattuun (7) 17.25 Niklaksen keittiössä 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben: Peppi Pitkätossu 18.30 Clay Kids (7) 18.41 Avaruusapinat (7) 18.45 Nina Patalo (7) 18.50 Nina Patalo (7) 19.00 Spotlight : Alihankintaa helvetistä 19.30 Yle Nyheter TV-nytt 20.00 New Yorkin tyylikuningattaret 21.10 Historia: Pukukoodi kautta aikojen 22.00 Kino Suomi: Kivenpyörittäjän kylä (7) 23.30 The Beatles: Eight Days A Week YLE TV1 00.00 Seksi-Suomen historia 05.55 Ulos luontoon: Luonnon kuvaaminen 06.25 Ylen Aamu-tv 09.30 Tekniikka muuttaa ihmistä 10.00 Jane Kennedy, kuolinsyyntutkija (12) 12.35 Jäljet päättyvät Berliiniin (12) 13.20 Sydämeni laulu 15.00 Yle Uutiset 15.05 Yle Uutiset selkosuomeksi 15.10 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.45 A-studio viittomakielelle tulkattuna 16.15 MOT 16.45 Yle Oddasat 16.50 Novosti Yle 16.55 Yle Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.06 Yle Uutiset alueeltasi 17.10 Jane Kennedy, kuolinsyyntutkija (12) 18.00 Yle Uutiset 18.22 Yle Uutiset alueeltasi 18.30 Tekniikka muuttaa ihmistä 19.00 Prisma: Kukkien kehitys 20.00 Puutarhakeskiviikko 20.30 Yle Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 A-studio 21.35 Karkotetut (16) 22.30 Yle Uutiset Uutis-Suomi 22.40 Yle Uutiset 22.45 Oddasat 23.00 Ulkolinja: Villiä menoa valtamerillä YLE TV2 04.00 Uutisikkuna 06.50 Pikku Kakkonen 06.53 Metkat Mesiläiset 07.00 Tuttiritari 07.10 Dinotassut 07.22 Franklin ja ystävät 07.37 Nalle 07.43 Timppa 07.53 Olivia 08.17 Galaxi 08.18 Tenavat (7) 08.26 Aika härdelli! (7) 08.38 Reetta ja Ronja 08.50 Näin Norjassa 09.00 Casualty (12) 10.00 Holby Cityn sairaala (12) 12.50 Yksineläjä Severin 13.20 Kaapista ulos 14.00 Norjan kovin 14.45 Riistametsällä 15.30 Villi kortti 16.30 Uusi päivä 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Superpesis 20.15 Koripallon EM: FIN – ISL 22.45 The Late Late Show with James Corden 23.25 Looking (16) MTV3 06.00 Aamusää 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Mitä tänään syötäisiin. 09.10 Kauniit ja rohkeat 09.35 Emmerdale (7) 10.35 Manuela leipoo 11.00 Formula 1: Italian osakilpailu 13.30 Fresh Off the Boat 14.00 Trinny & Susannah Skandinaviassa 15.00 Vapaaksi veloista 16.00 Salatut elämät (7) 16.30 Illallinen äidille 17.30 Kauniit ja rohkeat 17.55 Emmerdale (7) 18.55 Mitä tänään syötäisiin. 20.00 Hyvät ja huonot uutiset 20.58 Keno 21.00 Elokuva: National Treasure – kansallisaarre (12) 23.45 Arman LIVE 00.45 Stand Up! 02.45 Kylmäverisesti sinun (16) 03.50 Australian rajalla YLE TEEMA & FEM 09.00 Tanskalaiset linnanrouvat 10.00 Drottningholmin linna – kuninkaan koti 11.00 Ylihuolehtivan äidin tunnustukset 12.00 Elävä arkisto: Muodikkaasti 12.02 Kujeillen muodin kevääseen 12.46 Muotiregatta, katsaus kesän 1972 muotiin 13.30 Jäitä hattuun 14.00 Retromuodin maailma 15.00 Taideteosten salaisuudet 15.25 Ruokaratsia 15.50 Kuun pimeä puoli (12) 16.50 Jäitä hattuun (7) 17.25 Niklaksen keittiössä 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben: Bärtilin kirjakerho 18.30 Tuhatvuotinen usko 19.00 Närbild 19.30 Yle Nyheter TV-nytt 20.00 Dok: Maidentrip 20.55 Norjaa ristiin rastiin 21.00 Efter Nio 22.00 Petos 23.00 Rita (7) 23.40 Skam YLE TV1 05.55 MOT 06.25 Ylen Aamu-tv 09.30 Kulutustavaratarkastajat 10.00 Jane Kennedy, kuolinsyyntutkija (12) 11.00 Alueellisia uutisia x10 12.10 Yle Oddasat 12.14 Oddasat 12.30 Jäljet päättyvät Berliiniin (12) 13.15 Anu ja Mikko 15.00 Yle Uutiset 15.05 Yle Uutiset selkosuomeksi 15.10 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.45 A-studio 16.15 Muisti: Kekkosen kanssa kalalla 16.45 Yle Oddasat 16.50 Novosti Yle 16.55 Yle Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.06 Yle Uutiset alueeltasi 17.10 Jane Kennedy, kuolinsyyntutkija (12) 18.00 Yle Uutiset 18.22 Yle Uutiset alueeltasi 18.30 Tekniikka muuttaa ihmistä 19.00 Kiehtova maailma: Eksoottiset junamatkat 19.45 Mittatilaustyönä 20.00 Seksi-Suomen historia 20.30 Yle Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.00 A-studio 21.30 Jalkapallon MM 2018 karsinta: KOS – FIN 23.50 Yle Uutiset Uutis-Suomi 00.00 Oddasat 00.15 Prisma: Kukkien kehitys YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.53 Hei Taavi 07.00 Neposen seikkailut 07.14 Hau Hau, Piip ja Veli 07.25 Hilla ja avaruuden Eetu 07.36 Askarrellaan 07.43 Dinojuna 08.09 Petteri Kaniini 08.23 Galaxi 08.24 Lassie (7) 08.50 Näin Norjassa 09.00 Casualty (12) 10.00 Holby Cityn sairaala (12) 11.00 Kukkaron herraksi 11.30 Lähiö – Reunalla 12.00 Riistametsällä 12.45 Luonto lähellä sydäntä 13.30 Näin meidän perheessä 14.00 Linen mukana maailman ympäri 14.30 Nettideittailun vaarat 15.30 Satuhäät 16.30 Uusi päivä 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Casualty (12) 19.00 Uusi päivä 19.30 Koripallon EM: GRE – FIN 22.00 Villi kortti 22.50 Holy Rollers (12) 00.20 Jalkapallon MM 2018 karsinta 00.50 Looking (16) MTV3 06.00 Aamusää 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Mitä tänään syötäisiin. 09.10 Kauniit ja rohkeat 09.35 Emmerdale (7) 10.35 Manuela leipoo 11.05 Lääkärit 12.00 Ostoskanava Tvins.com 13.30 Fresh Off the Boat 14.00 Tinan matkassa 15.00 Grand Designs – vuoden talo 16.00 Salatut elämät (7) 16.30 Diili 17.30 Kauniit ja rohkeat 17.55 Emmerdale 18.55 Mitä tänään syötäisiin
Kuolemaa ei ole. Ei, ei, raha ei ole ongelma. TIISTAI 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Uutiset 10.05 Sari Valto 11.00 Klassikkoparatiisi 11.57 Päivän mietelause 12.00 Uutiset ja sää 12.10 Tiedeykkönen 13.00 Klassista kahteen 14.00 Radion sinfoniaorkesteri konserttilavalla 15.00 Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.15 Sadan vuoden kirjat 17.35 Muukalaiset planeetta Androgyyniltä: David Bowie, Prince ja Grace Jones 18.00 Romano mirits 18.15 Kurkistus Etnoiltaan 18.20 Radioteatteri: Kadonnutta aikaa etsimässä 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Etnoilta: Sydänjuurilla: Pelit ja leikit 19.45 Etnoilta: Keinuva talo – Tapaa Tero Hyväluoma! 20.30 Etnoilta: Harri Tuomisen maailmanmusiikkiohjelma 21.30 Radioteatteri: Verinen lyhty, osa 7/12. 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Maj Lind -pianokilpailu 20.00 Väliajalla finalistien haastatteluja 20.20 Maj Lind -pianokilpailu jatkuu 23.00 Todellisia tarinoita. Annetaan ajan kouluttaa. Kauris 23.12.–19.1. 23.10–06.00 Yöklassinen LAUANTAI 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset 07.03 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.05 Kuusi kuvaa 08.50 Musiikkikamari 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Kalle Haatanen 10.55 Äänitarina. Uusin tuulin syksyyn. Niinistön charmi puri kristillisiin, valtakirjan luovutus tapahtui, ja istuva presidentti edustaa heitä jo vaalitenteissä. Koskinen 23.10–06.00 Yöklassinen. 11.00 Utelias äänimatkailija: Herra Köyhän elämästä 11.57 Päivän mietelause 12.00 Uutiset ja sää 12.10 Maailmanpolitiikan arkipäivää 12.35 Puheenvuoroja 12.50 Radio 1 vastaa 13.00 Rakas ääniraita– Mitä popmusiikki on opettanut minulle elämästä 13.55 Viikon luontoääni: orava 14.00 Putkinotko 14.30 Putkinotko 15.00 Radioteatteri: Verinen lyhty, osa 7/12. Ylälauteiden vieraat 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Ääniversumi: Singulariteetti. Valtaa, vaurautta ja valinnanvapautta. Kuka keksi nerouden. Ja siltarumpujakin tarvitaan, paljon. Vaa’an reaktiota odotellessa, juna joko meni tai jäi asemalle, sitä vain ei varma vaaka ole vielä ymmärtänyt, miten kävi. Paavo ei pakene vastuuta vaan kerää marjat vakkaan tukijoiltaan ja suhtautuu tulevaisuuteen hyvin voimakkaasti ja tarkkanäköisesti. Lappuja, täyttäkää lappuja, intoaa Simon Elo ja kiertää maata synnyttääkseen jotakin. 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Lahden Sibelius-festivaali 2017: Göteborgin sinfonikot ja Santtu-Martias Rouvali 20.00 Kotimaisen konsertin väliaika 20.20 Konsertti jatkuu 21.20 Musiikkia konsertin jälkeen 21.40 Tamminiemen saunassa. Pyrkyä linnan herruuteen riittää. 11.00 Valkoista valoa: Ihminen söi ihmisen 11.45 Valomusiikkia 11.57 Päivän mietelause 12.00 Uutiset ja sää 12.10 12 diktaattoria: Veli numero yksi Pol Pot 12.45 Viikon esitelmä. Ratkaisu viime kevään hallitusfarsille löytyy kuin löytyykin tähtikartalta. No pitihän se arvata. Rapu 22.6.–22.7. Päätöksentekijänä leijona on parhaimmillaan silloin, kun saa iskeä tuoreeltaan oman mielipiteensä pöytään niin, että kuulijat kumartavat. Kalat 20.2.–20.3. MAANANTAI 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Uutiset 10.05 Roman Schatzin Maamme-kirja 11.00 Välilevyjä 11.57 Päivän mietelause 12.00 Uutiset ja sää 12.10 Historiasarjoja 13.00 Klassista kahteen 14.00 Laulun paikan Suomi 100–baritoni Tom Krause (1934–2013) 15.00 Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.15 Kirjakerho 18.00 Kuunnelman esittely 18.15 Viikon luontoääni: kurki 18.20 Radioteatteri: Kadonnutta aikaa etsimässä 18.30 Hengellisen musiikin toivekonsertti 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Radioteatteri: 20.00 Radion sinfoniaorkesteri konserttilavalla 20.45 Lähikuvassa pianotaiteilija Lang Lang 21.10 Radion sinfoniaorkesterin konsertti jatkuu 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Roman Schatzin Maamme-kirja 23.10–06.00 Yöklassinen. 11.00 Jumalanpalvelus Raision vapaaseurakunnasta 12.00 Uutiset ja sää 12.05 Musiikkikamari 12.15 Horisontti 13.00 Klassista kahteen sienessä ja puolukassa 14.00 Maisteri Lindgrenin musiikkiesitelmä 15.00 Radioteatterin valiouusinta: Seitsemän veljestä, osa 13/30: Veljekset metsämiehinä. Paluu siltarumpuun Närästäjä LÄÄKETTÄ POLIITTISEN LIIKA HAPPOISUUDEN PUUTTEESEEN Härkä 21.4.–20.5. Syksy viilentää vedet, tosin tämän kesän lämpöhuippu jäi vaatimattomaksi, niinpä kalojen on kertakaikkisen helppo siirtyä syksyyn, myös politiikan saralla. Syksy kuumentaa ja kala ui uskottavasti. Politiikan horoskooppi LAATINUT MADAME LOVIISA VIIKON NEITSYT Paavo Väyrynen.. Löytyykö teiltä sopivaa tilpehööriä, maitotonkkaa ja muuta eri puolille maata jaettavaksi. PERJANTAI 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Uutiset 10.05 Leikola ja Lähde 11.00 Uudet levyt 11.57 Päivän mietelause 12.00 Uutiset ja sää 12.10 Tiedeykkönen 13.00 Klassista kahteen 14.00 Näistä levyistä en luovu: Musiikkivieraana säveltäjä ja kitaristi Yle radio 1 31.8.–6.9.2017 Jarmo Saari 15.00 Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.15 Rakas ääniraita – Mitä popmusiikki on opettanut minulle elämästä 18.15 Nuntii Latini – latinankielinen viikkokatsaus 18.20 Radioteatteri: Kadonnutta aikaa etsimässä 3, osa 24. 18.50 Kuuluttajan vieras: toimittaja Sakari Kilpelä 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Jazzklubi 19.50 Jazzklubin illan keikka 21.00 Jazzklubin kolmas setti 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Automaattirakas – suomalaisen elektronisen musiikin historiaa 23.10–06.00 Yöklassinen. Vesimies 20.1.–19.2. KESKIVIIKKO 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Uutiset 10.05 Brysselin kone 10.50 Kuuluttajan vieras: Radio Suomen toimittaja Sanna Jussila 11.00 Yhdeksän virttä muutoksesta: Isä meidän 11.20 Muutoksen musiikkia 11.57 Päivän mietelause 12.00 Uutiset ja sää 12.10 Julkinen sana 13.00 Klassista kahteen 14.00 Valkoista valoa: Koneen muovaamat 14.45 Valomusiikkia 15.00 Uutiset 15.05 Kantapöytä 15.5 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.15 Aristoteleen kantapää 17.40 Ykkösvieras: 18.00 Muukalaiset planeetta Androgyyniltä: David Bowien, Princen ja Grace Jonesin vapauttava outous 18.20 Radioteatteri: Kadonnutta aikaa etsimässä 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Radion sinfoniaorkesterin kauden avajaiskonsertti 20.00 Suoraa puhetta Musiikkitalosta 20.35 Radion sinfoniaorkesterin konsertti jatkuu 21.35 Synkkä talo, Hyljätty linna ja muita Jacques Ibert’n tarinoita 21.45 Puheenvuoroja 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Ajassa soi: säveltäjävieraana Juha T. Ylälauteiden vieraat 18.00 Musiikkikamari 18.20 Radioteatteri: Kadonnutta aikaa etsimässä 3, osa 23. Syksyn tullen ymmärtää. Tarvitsen vähän konsultaatiota. PRRRR! – Suomen Maatalousmuseo Sarka, päivää. Kaikkea vastustava kansa saadaan tähän mukaan, kun hajasijoitamme Linnanmäen ja eduskunnan Helsinki Rovaniemi -akselille. 13.00 Klassista kahteen 14.00 Musiikkistudio 15.00 Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.15 Sadan vuoden kirjat. 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.05 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.15 Kuusi kuvaa 18.00 Todellisia tarinoita. Vanhanen ehätti ensimmäisenä kisaan, mutta onko matka liian pitkä. Paulan rauhoittava puhe oli ensipauna hyvä, mutta Supon toimijat kannattaa pestä kunnolla. Napina hiljenee, kun saa karusellin omalle torille. Imported husbands – Tuontisuhteita. – Täällä Mauri Pekkarinen Suomen Keskusta, ei museo, hehhehee. Presidenttiinstituutio on meillä arvossaan. Missä olivat matadorit. Imported husbands – Tuontisuhteita. Kaksoset 21.5.–21.6. Kirjassa kerrotaan miehestä, joka menestyy ja kärsii, kärsii ja menestyy. Oinas 21.3.–20.4. ELOKUUTA 2017 007443-1735 TORSTAI 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Uutiset 10.05 Mikä maksaa. Eikös jossain Aasiassa joskus tehty samanlainen hanke. Vaaka 23.9.–23.10. Tapahtui pahoja, ministeri Risikko joutui taas myrskynsilmään. Kiri alkaa, riittääkö hapenottokyky. 48 31. Keskusta ennallistaa Suomea muistuttamaan 1950-luvun agraari-Suomea, tuota olkitukkaisten suomalaisten onnelaa. Neitsyt 23.8.–22.9. Ihmiset pian ymmärtävät muuttaa takaisin maalle, kun työpaikat on ensin sinne pakkosiirretty. Juha ja Jussi, kaksi uroshärkää sarvet tanassa. Välinpitämättömyys ei ole hyve ja menetykset ovat korvaamattomat. Uteliaisuus ei kuitenkaan kuulu sivistykseen, mutta laajentaa tuntuvasti yleistietoja. Tähdistä on luettavissa suomalaisia helpottava vaihtoehto, kaksoiskansalaisuus. 23.55–06.00 Yöklassinen. Menestystä urkintaan. Skorpioni 24.10.–22.11. Kaupungit saavat muutenkin kaikenlaista turhaa tukiaista ja verotuloa. 1949 Valentin ja näytelmä Ruma Elsa 17.35 Tamminiemen saunassa. Jousimies 23.11.–22.12. Yllättäin, Päivi Räsäsen ehdokkuus vesittyi tulevalta pressakierrokselta. SUNNUNTAI 07.00 Uutiset 07.03 Näistä levyistä en luovu: Musiikkivieraana säveltäjä ja kitaristi Jarmo Saari 07.58 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.05 Kirjakerho: Katja Kallion keskiyö 08.45 Kuunnelman esittely 09.00 Uutiset 09.05 Musiikkia vanhasta Euroopasta 10.00 Jumalanpalvelus Kangasniemen kirkosta. Uuden uutukaista tai valtavan vanhaa, tuleeko sittenkin sekasikiö. Asianosainen voi lopettaa politiikan teon Suomessa, ja ostaa menolipun Sveitsiin, kun sekin on kotimaa. 15.20 Etnohetki 15.30 Aristoteleen kantapää 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.05 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.15 Historiasarjoja 18.00 Ehtookellot: Lapuan kirkon kellot 18.01 Iltahartaus 18.10 Lauantain toivotut levyt 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Bremenin saksalainen kamariorkesteri Kissinger Sommer -festivaalilla 21.00 Musiikkia konsertin jälkeen 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Kalle Haatanen 23.00 Radio 1 vastaa 23.10–07.00 Yöklassinen. Siis suomeksi sanottuna otamme kaupungeilta ja annamme maaseudulle. Leijona 23.7.–22.8. Vesimiehen vahvuus on utelias mieli. Käännämme vaan kaupungistumisen megatrendin kepulaiseksi maallemuutoksi. Alex valikoituu jälleen kuukauden oinaaksi. 21.50 Etnohetki 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Sari Valto 23.10–06.00 Yöklassinen. Matin matkaan haluaa yhä harvempi, pahalta näyttää. Näin se menee