taakse de_04122024_001.indd 1 de_04122024_001.indd 1 25.11.2024 10.02 25.11.2024 10.02. jo ulu ku ut a Ratin Rezhyan Hakeem Taher löysi ammatin linja-autonkuljettajana. PAL.VKO 2024-51 00 74 43 -2 42 2 KYNNYS TEEMA Kaupunki täynnä esteitä KUOLEMA PELISSÄ Syksyn dekkarikatsaus KOTOUTUMINEN Venäläiset Suomessa POLITIIKKA Uniset teinit 4.12.2024 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI 22 /2 4 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 22 • 20 24 / 4
tietoa työstä ja yhteiskunnasta Liity Työväenkirjaston ystäviin : tyovaenkirjastonystavat.. PELASTA PALVELUT Pidetään yhdessä huoli siitä, että leikkaukset eivät kohdistu ihmisiin. Sörnäisten rantatie 25 A, Helsinki pau.fi akt.fi aktlehti.fi Yhdessä parempaa pam.fi paperiliitto.fi www.tul.fi Liikunnan iloa hyvässä seurassa! Nimetön 2 1 Nimetön 2 1 21.11.2024 15.01 21.11.2024 15.01. Kuntaja aluevaalit 13.4.2025. #PelastaPalvelut JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN AMMATTILIITTO TOIVOTTAA HYVÄÄ ITSENÄISYYSPÄIVÄÄ! www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN AMMATTILIITTO JHL.FI /LIITY Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva www.turva.fi Työväenliikkeen kirjasto tyovaenperinne.
Valtapeliä, lavastusta ja murhia. KASVO KULTTUURI TEEMA de_04122024_03.indd 3 de_04122024_03.indd 3 25.11.2024 18.18 25.11.2024 18.18. 3 Demokraatti 22 /2 4 40 32 53 POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI / 4. Kynnys se on matalakin kynnys. JOULUKUUTA 2024 / ILMESTYY JOKA TOINEN TORSTAI KOTOUTTAJA ESTEETTÖMYYS DEKKARIKATSAUS Venäjänkieliset asettuvat Suomeen
14 24 MARKUS LEIKOLA Politiikan värityskirja LINJURIN KYYDISSÄ Bussikuskin päivä + TEEMA Esteettömyys 53 5 6 8 11 12 14 20 22 24 26 28 30 32 38 39 40 46 49 50 51 61 62 64 65 ED ITKILPAILU 2023 Vuoden yleisömedia VOITTAJA de_04122024_04.indd 4 de_04122024_04.indd 4 26.11.2024 9.09 26.11.2024 9.09. Päätoimittaja: Petri Korhonen, 050 387 4031 Toimituspäälliköt: Heikki Sihto (lehti), 09 7010 516 Rane Aunimo (verkko), 09 7010 553 Toimittajat: Simo Alastalo, Rolf Bamberg, Anna-Liisa Blomberg, Mikko Huotari, Johannes Ijäs, Marja Luumi Ulkoasu: AD Arja Jokiaho, Kuvatoimittaja Timo Sparf Valokuvaaja: Nora Vilva Markkinointipäällikkö / ilmoitukset: Sari Ojala, 09 7010 522 Kustantaja: Kustannus Oy Demokraatti Painopaikka: PunaMusta Oy, Joensuu Aikakausmedia ry:n jäsen Käyntiosoite: Siltasaarenkatu 18–20, C-rappu, 6. Ka nn en ku va : A nn aLi is a Bl om be rg Pitää ajaa rauhallisesti, turvallisesti ja aikataulussa. kerros, 00530 Helsinki Postiosoite: PL 338, 00531 Helsinki Uutistoimitus: 09 7010 555 toimitus@demokraatti.fi Sähköpostit: etunimi.sukunimi@demokraatti.fi Ilmoitukset: ilmoitukset@demokraatti.fi Tilaajapalvelu: 09 7010 500, klo 10–14 tilaajapalvelu@demokraatti.fi Puhelinvaihde: 09 7010 41 Seuraava numero ilmestyy 19.12. 22 /2 4 POLITIIKKA KULTTUURI Pääkirjoitus: Uudet veteraanit Viikon kuva: Georgian protesti Pätkät: Meiltä ja muualta Mikä meno: Yannick Lahti Alastalon salissa: Sota on ruma D-ilmiö: Ratin taakse Kuntavaalit: Uniset teinit Työllisyys: Kohuraportti Essee: Markus Leikola Etelä-Afrikka: Itään vai länteen. Kielikylvyssä: Ett bra verktyg D-kolumni: Marjo Ollikainen Syksyn dekkarisato Kuvataide: Parantava taide Elokuva: Menneisyyden ote Kirjavisa: Romaani on peli Kolumni: Jyrki Liikka Puheenvuoro: Mikkel Näkkäläjärvi Mielipiteet Ristikko Ti ti tyy IHMINEN JA ELÄMÄ D-kasvo: Sani Kontula-Webb Kolumni: Iisakki Kiemunki Kasvot peilissä: Karri Miettinen Kaikki ei ole sitä miltä näyttää. www.demokraatti.f i Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. 4 Demokraatti Seuraa meitä myös somessa. Perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895
Viimeisetkin rintamalla olleet lotat ja sotilaat alkavat olla jo satavuotiaita, joten presidentinkanslian ratkaisu – joka lähti veteraanijärjestöjen omasta ehdotuksesta – on ymmärrettävä. Se tuo meille uusia veteraaneja, jotka kokevat Suomen lähettämänä täsmälleen samat sotien ja kriisiolojen kauhut kuin heidän edeltäjänsäkin. 5 Demokraatti Petri Korhonen päätoimittaja petri.korhonen@demokraatti.fi X: @petri2020 Uusi aika, uudet veteraanit Pääkirjoitus NAAPURIMAISSA VETERAANI-SANA YMMÄRRETÄÄN LAAJEMMIN. Naapurimaissa veteraani-sana ymmärretään laajemmin ja käytännöllisemmin. Kriisinhallintaveteraaneja meille tulee joka vuosi lisää. Siellä myös Persianlahden sotaan, Libyan tai Afganistanin operaatioihin osallistuneille kuuluu normaali veteraaniasema, kuntoutuksineen kaikkineen. M aailmansodan veteraanit eivät enää ole mukana tämän vuoden Linnan kutsuilla, vaan heille järjestettiin oma juhlansa presidentin seurassa. Pahimmillaan se on nähty sotaveteraaneja loukkaavana. Nato-valtio Norjassa uusia veteraaneja on tullut 1950-luvulta Korean sodasta lähtien. Siksi hekin ansaitsevat aidon veteraanistatuksensa. On hyvin todennäköistä, että suomalaiset joutuvat lähivuosinakin aseellisiin konflikteihin siniristilipun alla, Naton tai YK:n merkki hihassa. EHDOTTOMUUS TÄSSÄ nimiasiassa on supisuomalainen erikoisuus. TÄSSÄ MEIDÄN ajattelutapamme vaatii päivittämistä. Ikään kuin Afganistanissa vuonna 2014 vammautuneen sotilaan ”korottaminen” kuntoutuspalveluissa samaan asemaan vähentäisi vuonna 1944 Ihantalassa haavoittuneen ihmisen uhrauksen merkitystä. Yksi aikakausi on nyt päättymässä. Tietenkään väkisin sotaan joutuminen ei ollut 1940-luvun suomalaisille samanlainen valinta kuin viime vuosina vapaaehtoisesti rauhanturvaajaksi lähteminen. Vuosien 1939–1945 sotiin osallistuneet eivät nimittäin ole ainoita, eivätkä missään nimessä viimeisiä ihmisiä, joita Suomen valtio on lähettänyt tai lähettää sodankaltaisiin oloihin ja tehtäviin. Mutta samoin moni muukin asia on nykyisin yhteiskunnassa toisin kuin sota-aikana. de_04122024_05.indd 5 de_04122024_05.indd 5 25.11.2024 14.25 25.11.2024 14.25. Ruotsissa veteraani-nimellä alettiin kutsua jo 1960-luvulla Kongon rajuissa taisteluissa olleita rauhanturvaajia. Samalla mediassa on näkynytkin jo poliitikkojen kannanottoja siitä, miten ”veteraaneja” ei enää kohta meillä ole. TÄMÄ NÄKEMYS vastaa myös kansalaisten yleistä mielikuvaa – mutta se perustuu suureen kulttuuriseen väärinkäsitykseen. Jostain syystä moni päättäjäkin on silti oudon jyrkästi korostanut, ettei veteraani-nimitystä pitäisi käyttää muista kuin sotiimme osallistuneista
6 Demokraatti V iik on ku va A FP / Va no Sh la m ov de_04122024_06.indd 6 de_04122024_06.indd 6 25.11.2024 11.21 25.11.2024 11.21
marraskuuta Georgian pääkaupungissa Tbilisissä. Lokakuun lopulla pidetyissä parlamenttivaaleissa venäjämielinen Georgialainen unelma -puolue julistautui voittajaksi, mutta oppositio syytti puoluetta vaalivilpistä. 7 Demokraatti RAUHANOMAINEN PROTESTI Nainen piti punaista ruusua ja Georgian lippua protestoidessaan vastavalitun parlamentin ensimmäistä istuntoa 25. Etukäteen vaaleja pidettiin suunnannäyttäjänä sille, kääntyykö Georgia tavoittelemaan EU-jäsenyyttä vai pysyykö se edelleen Venäjän vaikutuspiirissä. de_04122024_06.indd 7 de_04122024_06.indd 7 25.11.2024 11.21 25.11.2024 11.21
Hän haluaa muun muassa fluoridin pois juomavedestä, koska pelkää sen altistavan luusyöpään ja vähentävän älykkyyttä. Terveysministeriksi on astumassa Robert F. YHDYSVALTAIN TULEVAISUUS on ehtinyt herättää huolenaiheita, kun Donald Trump on alkanut nimetä väkeä tulevaan hallintoonsa. Aivan pelkillä televisioansioilla Hegseth ei ole pestiin astumassa. Terveysviranomaiset pelkäävät, että Kennedy edistää huuhaan leviämistä ja nimittää kaikenkarvaisia skeptikoita terveyskomiteoihin, mikä voi uhata koko kansakuntaa seuraavan pandemian aikana. MATIAS MÄKYNEN X:SSÄ YHDYSVALLAT de_04122024_08.indd 8 de_04122024_08.indd 8 26.11.2024 9.24 26.11.2024 9.24. Kennedy on tullut tunnetuksi kriittisyydestään koronarokotuksia, koululääketiedettä ja Yhdysvaltain terveysviranomaisia kohtaan. EU-komissio ennustaa, että Suomen talous kasvaa ensi vuonna Hallituksen päätös nostaa yleistä arvonlisäverokantaa 25,5 prosenttiin näyttää pahentavan entisestään Suomen kehnoa taloustilannetta. Mitä veikkaatte, kauanko Trump sietää Elon Muskia. Hänen mielestään Nato ei huomioinut riittävästi Venäjän turvallisuushuolia. Suomessa taloustaantumissa kotimaan kulutus yleensä pitää talouden rattaita liikkeessä. Näille väitteille ei ole lääketieteellistä tukea. Ostovoimaa ovat heikentäneet myös hintojen ja korkojen nousu sekä monet maltilliset palkankorotukset. Hän on myös vihjannut, että Yhdysvallat työskenteli salaa Ukrainan kanssa vaarallisten biologisten patogeenien parissa. OSMO SOININVAARA X:SSÄ Ei ole tervettä, että epävarmat työllisyysvaikutus arviot määrittävät talouspolitiikan toimintatilaa näin paljon. Kennedy sai taakseen pandemiarajoituksista suivaantuneita äänestäjiä vasemmalta ja oikealta. Nyt alv-korotus saa monet tilanteesta huolissaan olevat kotitaloudet kiristämään entisestään kulutustaan. Kulutuksen hiipumisesta kertoo osaltaan se, että alv-korotuksen tuotto oli syys–lokakuussa 40 miljoonaa euroa arvioitua vähemmän. Hän on taustaltaan upseeri ja palvellut asevoimissa Irakissa, Afganistanissa ja Guantanamon sotilastukikohdassa. Viikon, kuukauden, puoli vuotta, loputtomiin. LAURI HOLAPPA X:SSÄ Valtiovarain ministeriön laskelmien epä varmuuden esiin tuominen ei ole tutkimus vastaisuutta vaan tutkimuksen puolustamista. Kansallisen tiedusteluviraston pomon paikan on saamassa Tulsi Gabbard, Foxin tv-juontaja hänkin. Trump nimesi puolustusministeriksi Fox Newsin juontajan Pete Hegsethin. Trumpin mukaan Kennedy ”tekee Amerikasta jälleen terveen”. Kun Venäjä aloitti hyökkäyksen Ukrainaan vuonna 2022, Gabbard syytti Yhdysvaltoja ja Natoa sodan provosoinnista. Hegsethin kokemukset johtamisesta ja politiikasta ovat hyvin ohuet, mutta hän ryhtyy johtamaan Pentagonia ja Yhdysvaltain joukkoja, joiden aktiivisessa palveluksessa on 1,3 miljoonaa ihmistä. 8 Demokraatti PÄTKÄT HOKSAUS Hallitus kaivaa suhdannekuoppaa Narrigalleria Trumpin tueksi V IIK O N LU KU 1,5 prosenttia. Kennedy Junior. Kennedy oli mukana sitoutumattomana ehdokkaana presidenttikisojen alkuvaiheessa mutta siirtyi sittemmin tukemaan Trumpia
Silloin naimattomista naisista 76 prosenttia ja naimattomista miehistä 70 prosenttia avioitui ennen 50. Työvoimakustannusten kehitys tukee nyt kilpailukykyä mutta alkaa heikentää sitä hieman ensi vuodesta lähtien. Vaikka ostovoima on kääntynyt hitaaseen kasvuun, on se edelleen alle vuoden 2021 tason. Gallupien perusteella valta olisi siirtymässä kristillisdemokraateille. de_04122024_08.indd 9 de_04122024_08.indd 9 26.11.2024 9.24 26.11.2024 9.24. Ensi vuonna se on edelleen vakaa, mutta heikkenee vuonna 2026. 9 Demokraatti PARI VALITTUA SANAA Hyvät työnantajat, ja myös juoksupoikananne toimiva Orpon hallitus, olette pöyristyneet työntekijöiden palkankorotustavoitteista. Sekä avioituvuus ensimmäiseen avioliittoon että uudelleenavioituvuus laskivat edellisestä vuodesta. Esimerkki: suomalaisten ostovoima on romahtanut, kiitos hintojen nousun ja äärimaltillisten palkkaratkaisujen. Teollisuusliiton puheenjohtajan Riku Aallon mukaan kuluneen syksyn aikana on tehty yrityskohtaisia sopimuksia, joiden kustannusvaikutus, palkankorotukset kahdelle vuodelle, on 7–9 prosentin haarukassa. ikävuotta. Mahtaisiko näistä jo tehdyistä sopimuksista löytyä tälle kierrokselle Suomeen niin sanottu yleinen palkankorotuslinja, pohtii Demokraatin väki. Gallupkakkosena on äärioikeistolainen AfD-puolue, ja demarit ovat jääneet kolmannelle sijalle. ikävuotta. Nyt sitä on saatu, mutta sepäs ei tällä kertaa teille kelpaa. Etlan mukaan Suomen uudelleen heikkenemään lähteneeseen vaihtosuhteeseen pitäisi kiinnittää nykyistä enemmän huomiota. Suomessa palkkakehitys on ollut jo pitkään alle euroalueen keskiarvon. puvuosi 2000-luvulla. KIipailukykymme ei sulaisi palkankorotusten takia. Tilastokeskuksen uuden katsauksen mukaan eri sukupuolta olevien parien avioituvuus laski vuonna 2023. Kristillisdemokraattien johtaja Friedrich Merz on siis vahvasti ehdolla seuraavaksi liittokansleriksi. Suomen tuottavuuskehitys on edelleen kilpailijamaita heikompaa. Vuosi 2008 oli uusien avioliittojen huipKilpailukyky parantunut, vaihtosuhde ei Suomen kustannuskilpailukyvyllä menee nyt hyvin, arvioi Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ennusteessaan. TALOUS SAKSA SIVIILISÄÄDYT Yllättävä pari MENE SÄHKÖLLÄ TÖIHIN MENE MUNALLA TÖIHIN 2020-luku 1960-luku Vallanvaihtoa saksalaisittain Saksassa järjestetään ennenaikaiset liittopäivävaalit ensi vuoden helmikuussa. Kymmenen prosenttia voi kuulostaa suurelta luvulta, mutta sen taustalla olevat perustelut ovat hyvät. Vaihtosuhde mittaa maan vientihintojen suhdetta tuontihintoihin. Hyvät työnantajat, olette pitkään naukuneet paikallista ja yrityskohtaista sopimista Suomen työmarkkinoille. Kehitys heikentää aineellista elintasoa ja vaihtotasetta. Avioliiton suosio vastatuulessa Harvempi kuin joka toinen suomalainen menee naimisiin ennen 50. Sosialidemokraatti Olaf Scholzin luotsaama kolmen puolueen hallitus ajoi karille talouspoliittisen umpisolmun seurauksena. Myös hallituksen tekemät sosiaaliturvan heikennykset syövät jatkossa etenkin pienituloisten ostovoimaa
Milloin keskustaa edeltänyt Maalaisliitto perustettiin. Luvut selviävät Tilastokeskuksen ylläpitämästä kokeellisesta Tulorekisterin palkat ja palkkiot -tilastosta. Tämä johtuu pääosin siitä, että lomarahat maksetaan tyypillisesti näinä kuukausina. 7. Paljonko paavi saa palkkaa. Tilaston valossa sukupuolien välinen kuilu näyttää kavenneen piirun verran. de_04122024_10.indd 10 de_04122024_10.indd 10 22.11.2024 18.16 22.11.2024 18.16. 10 Demokraatti PÄTKÄT VIIKON MEEMI Emmää röyhtässy, se oli tuo Sanelma. Mitkä olivat taloustieteilijä Keynesin etunimet. 4. Mitä on skapulimantiikka. 2. 6. 3. AFP, Jonathan Nackstrand 10 VIS V 1. Oik eat vas tau kse t: 1) Kas von sa pei ttä nyt mie s, Rik u Kes ki-R aus ka 2) Frie dric h Mer z 3) Lui sta enn ust am ist a 4) Joh n May nar d 5) Esp anj an kun ing as Fel ipe VI 6) Laj i jul ist ett iin suk upu utt oon kuo lle eks i 7) Paa vi ei saa pal kka a 8) Har ry Kan e 9) Vuo nna 190 8 10 ) Mat ti Ahd e, 198 3–8 7 MAAILMAN TILA • Palkkaja palkkiotulot Kesällä pullein palkkapussi P alkkaja palkkiotulojen mediaani Suomessa oli 3 193 euroa syyskuussa 2024. Tilastossa oli noin 2 485 000 tulonsaajaa, jotka saivat palkkatai palkkiotuloja. 9. Kuka oli Suomen ensimmäinen ympäristöministeri. Miesten mediaanitulo laski 1,3 prosenttia 3 510 euroon ja naisten nousi 2,8 prosenttia 3 010 euroon syyskuussa 2024 vuoden takaiseen verrattuna. Mikä tietokirja sai tämän vuoden Kanavapalkinnon. Kuka on Englannin miesten jalkapallomaajoukkueen kapteeni. Minkä maan kuningas on kuvassa. Alimman neljänneksen tulot jäivät 2 257 euroon tai alle, kun taas ylin neljännes ylsi saamaan vähintään 4 386 euroa. 10. Palkkaja palkkiotulojen mediaani vaihtelee jonkin verran eri kuukausina. Mitä tapahtui marraskuussa kaitanokkakuoville (Numenius tenuirostris). Tilastossa kaikki ilmoitetut tulot ovat bruttomääräisiä, eli niistä ei ole vähennetty veroja tai sosiaalivakuutusmaksuja. Se on suurimmillaan kesäja heinäkuun aikana. Kuka on Saksan kristillisdemokraattien johtaja ja mahdollinen Saksan uusi liittokansleri. Palkkatulonsaajia oli 2 331 000, palkkiotulonsaajia 64 100 sekä yrittäjiä tai maatalousyrittäjiä 89 900. 5. Emmää röyhtässy, se oli tuo Sanelma. Mediaani tarkoittaa keskimmäistä havaintoa ryhmästä, mikä tarkoittaa, että puolet suomalaisista ansaitsee mediaania vähemmän ja puolet sitä enemmän. 8
Populismissa ei niinkään haeta esimerkiksi arvoihin perustuvia eroja vaan syvempää yhteiskunnallista kahtiajakoa. Populistit puhuvat toisinaan ihan oikeista yhteiskunnallisista ongelmista mutta hyperventiloivat ja liioittelevat niitä, ja jossain vaiheessa asiaan liittyvät faktat eivät kiinnosta heitä enää yhtään. Etenkin viimeaikainen radikaalioikeistopopulismi on ollut useassakin paikassa uhka vapaalle länsimaiselle demokratialle. Asun Italiassa, ja koti-ikävän kautta tulee mieleen karhu. Mistä tunnistaa, että joku viesti on populismia. Onko populismi uhka demokratialle. Vihollinen identifioidaan hyvin tarkkaan ja tehdään selväksi, että populistit ovat itse hyvisten puolella. Näin populismista tuli vaivihkaa osa valtavirtaa. Mikä on voimaeläimesi ja miksi. de_04122024_11.indd 11 de_04122024_11.indd 11 26.11.2024 10.50 26.11.2024 10.50. Medialla ja populismilla on aina ollut epäpyhä allianssi. Toisena on haukka. Mikä on populismin pelikirja, johon mediassa usein viitataan. Pysäyttääkö populistista viestintää mikään. Jos ongelmat ymmärrettäisiin, voitaisiin populistien haasteeseen vastata paremmin. POPULISMIÖVERIT ON HUONO JUTTU. Eli vastaus on kyllä. Mytologiassa jumalallinen hahmo, jolle on annettu kymmeniä eri nimiä. Näen sen vasemmistopoliitikkojen arroganssina Euroopassa ja Suomessa. Hyvä meno, kiirettä pitää, koska maailmalla populismi – vasemmalla ja oikealla – voi hyvin, mutta se on tietysti eri juttu, onko se hyvä vai huono asia. Pieni määrä populismia pitää virkeänä, mutta populismiöverit on huono juttu. Jokaista pientäkään taistelua ei ehkä kannata käydä sosiaalisen median areenoilla. Olen yllättynyt, miten vähän tällaista itsetutkiskelua on ollut. Populistien laukomat yksinkertaiset viestit ovat houkuttelevia toimittajille tänä klikkiotsikoiden aikana. 11 Demokraatti Mikä meno, populismin tutkija Yannick Lahti. Politiikanteon meinikiä voisi vähän rauhoittaa, jos jokaiseen populistien ilmaan heittämään täkyyn ei klikkiotsikoiden toivossa, tunteen vallassa tai provosoituneina hypättäisi heti mukaan. Toivoisin, että vasemmisto ja keskustavasemmistolaiset puolueet Euroopassa Suomea myöten tekisivät enemmän itsetutkiskelua siitä, miten he ovat menettäneet suosiotaan oikeistopopulisteille. Onko media osavastuullinen siihen, mihin suuntaan maailma on kallistumassa. Majesteettisia eläimiä, jotka lentävät yksin ja ilman mitään rajoja, minne voi mennä. Teksti Nora Vilva Kuva Yannick Lahti ja iStock Trump hävisi vaalit ja marssitti kannattajansa kongressitalolle Washingtoniin. Lutuinen, vahva eikä halua pahaa kenellekään. Unkarissa oikeusistuimet on ajettu hallitukselle myötämielisiksi, ja riippumatonta lehdistöä siellä ei käytännössä enää ole. Neljä vuotta sitten populistiradikaalioikeiston ehdokas Donald Ei tartuta joka täkyyn Tunteen vallassa kannattaa muistaa, että populistit provosoivat tarkoituksella. Takavuosina populisteille annettiin tilaa, koska he ovat jollain lailla huvittavia ja viihdyttäviä eikä heidän juttujaan otettu ihan vakavissaan. Ei ole pelikirjaa tai raamattua, ei ”oikeaa populismia” eikä edes populismin manifestia, vaikka niihin viitataan kuin johonkin olemassa olevaan. Yleensä viestistä erottuu suoraan tai epäsuoraan, että sillä yritetään hakea kahtiajakoa
Syksyllä alkoivat ylimääräiset kertausharjoitukset, lapsia ja vanhuksia kehotettiin poistumaan kotiseudultaan. de_04122024_12.indd 12 de_04122024_12.indd 12 22.11.2024 18.22 22.11.2024 18.22. Pakenemista on toki monen tasoista. Mahdollisuudet kuoleman kohtaamiseen, antieskapismiin, jossa tuppaavat korostua läheisten seuran kaltaiset melko konservatiiviset asiat, saattoivat olla Berliinin loppusodassa vähäisiä. Minkä verran he ymmärsivät tulevasta. Sota on banaali ja teollinen. fi A la st al on sa lis sa Vi lle Ra nt a Jos taiteen ja viihteen voi nähdä eskapismina, pakeneminen on elämälle välttämätöntä. Elämän kauneus ja ilo sekoittuivat lähestyvän tuhon enteisiin. Se on moderniudestaan huolimatta alkukantainen, surkeinta mihin ihminen pystyy. Jos taiteen ja viihteen voi nähdä eskapismina, pakeneminen on elämälle välttämätöntä. Juhliminen kirjaimellisesti kuin viimeistä päivää oli takertumista nautintoihin vääjäämättömän lopun edessä. SOTA EI OLE KAUNIS K esä 1939 Terijoella Karjalankannaksella muistetaan erityisen kauniina ja lämpimänä. USEIMMITEN ARKI ei pidä sisällään bunkkerin kattoa koettelevia tykistökeskityksiä. Vanhoissa valokuvissa ihmiset hymyilevät ja rentoutuvat uima rannoilla. Mikään isänmaallis-uskonnollinen kuorrute ei kykene liittämään sotaan tarkoitusta, puheista ja paraateista huolimatta. Eskapismi on sanana kielteinen. Siksi sotaa on kaikin keinoin varottava romantisoimasta. Oliko heillä kiire elää. Se arvottaa todellisuuden korkeammalle kuin pakenemisen, vaikka kaikki pakenevat. Erityisen suosittua tämä on aikuisuuden kynnyksellä eläville miehille, joille ajatus elämän hauraudesta ja arvosta ei ole täysin valjennut. Moni nuori suomalainen eli vuonna 1939 elämänsä viimeistä kesää. BERLIININ NATSIELIITTI järjesti toisen maail mansodan lopulla juhliaan puna-armeijan tykistön jo tulittaessa kaupunkia. Myös arjen heikoilta vaikuttavia nyansseja paetaan. JOS ROMANTISOITU, sankaruutta ja ylväyttä edustava sota edustaa pakoa elämän tyhjyydestä, rintamalle joutuneen on lähes mahdotonta paeta todellisuutta. Täysillä elämisen ajatuksen voi ymmärtää ainakin kahdella tavalla. Usein tavoitteena on rajumpi kokeminen. Erona on suhtautuminen eskapismiin, joka tavataan suomentaa todellisuuspakoisuudeksi. 12 Demokraatti Si m o Al as ta lo sim o. al as ta lo @ de m ok ra at ti. Ehkä tässä on yksi syy miksi rintamasotilaat ovat nuorukaisia. Suurimpaan osaan luovuudesta ja mielikuvituksesta voi suhtautua yrityksenä etsiä mielekkyyttä välittömästi läsnäolevan todellisuuden ulkopuolelta. Runsas sato kypsyi, kun parikymppinen Suomen tasavalta valmistautui sotaan. Itärajalle oli matkaa parikymmentä kilometriä, silloiseen Leningradiin Terijoelta noin 50 kilometriä. Kannasta linnoitettiin pitkin kesää vapaaehtoisvoimin. Jopa tykistökeskitys voi ennen naamioiden riisumista vaikuttaa kaivatulta seikkailulta
Ostovoima Nyt reaaliansiot ovat selvästi pienemmät kuin vuonna 2021. Varallisuuserot gini-kertoimella mitaten 2008 2023 2008–2023 Saudi-Arabia 89 77 -13,3 Ruotsi 74 75 1,3 Yhdysvallat 76 75 -2,4 Singapore 57 70 22,9 Suomi 53 64 21,0 Tanska 56 62 11,3 Iso-Britannia 57 61 10,5 Ranska 56 59 4,7 Muutos, % Varallisuuserot Erot mitattu gini-kertoimella. Kasvuvauhti on ollut toiseksi nopeinta Singaporen jälkeen. Mitä suuremman arvon ginikerroin saa, sitä epätasaisemmin tulot ovat jakautuneet. Gini-kertoimen muutos 10 vuoden aikana, %-yksikköä Italia 2 Irlanti -8,29 Ranska 1,73 Suomi 2,95 Espanja -0,66 Viro -2,80 Saksa -1,38 de_04122024_13.indd 13 de_04122024_13.indd 13 22.11.2024 17.10 22.11.2024 17.10. NOUSUSSA LASKUSSA Lähde: STM Lähde: Tilastokeskus Arvostamme suomalaista työtä. Olemme menossa kohti Ruotsia, jossa varallisuuserot ovat lähes Yhdysvaltojen tasolla. 13 Demokraatti D EM O G RA A FI Varallisuuserot kasvavat Suomessa Varallisuuserot ovat kasvaneet Suomessa selvästi. G ra fii kk a: A rja Jo ki ah o / Lä hd e: D is tr ib ut io na l W ea lth A cc ou nt s -t ila st o Asiakasmaksut Perusterveydenhuollon maksuja korotetaan 22,5 prosenttia. Lehden paperi ja painotyö on 100 % suomalaista
14 Demokraatti ILMIÖ 14 Demokraatti KULJETTAJALLA PITÄÄ OLLA ISO SYDÄN. de_04122024_14.indd 14 de_04122024_14.indd 14 25.11.2024 17.24 25.11.2024 17.24
15 Demokraatti Julkinen liikenne olisi helisemässä ilman maahanmuuttaja taustaisia linja autonkuljettajia. 15 Demokraatti Teksti ja kuvat Anna-Liisa Blomberg Koko maailma linjalla de_04122024_14.indd 15 de_04122024_14.indd 15 25.11.2024 17.24 25.11.2024 17.24
Häntä kuitenkin huolettivat yksinhuoltajalle vaikeat iltaja yövuorot. Isänikin ajaa linja-autoa, ja hänkin sanoi niin. Hän itse on tänään herännyt viideltä, tehnyt rauhassa aamutoimet ja mennyt ajoissa ennen työvuoron alkua varikolle. Minulla on täällä iso perhe. Otti aikansa päästä kiinni tavalliseen elämään. Lopulta hän keksi, että voisi ryhtyä bussikuskiksi, koska pitää ihmisten kohtaamisen lisäksi ajamisesta. Hän aloitti opinnot Turun ammatti-instituutissa ja on nyt ollut ratin takana maaliskuun lopusta lähtien. HUONOSTI KÄVISI ja kuljettajapula olisi todella valtava, jos heitä ei olisi, Autoja kuljetusalan työntekijäliitto AKT:n sopimustoimitsija Juha Ollas sanoo maahanmuuttajataustaisten kuskien merkityksestä julkiselle liikenteelle. Kuljettajapulan huippu oli korona-aikaan ja sen jälkeen, nyt ainakaan pääkaupunkiseudulla sitä ei ole. Kiseri arvioi, että ongelmat, kuten vessataukojen ja -tilojen de_04122024_14.indd 16 de_04122024_14.indd 16 25.11.2024 17.24 25.11.2024 17.24. – Lähdin varikolta pysäkille aikaisemmin, ettei tarvitse kiirehtiä. Vuorotkin järjestyivät – hän ajaa vain aamuja päivävuoroja. Linjan 7A ajon hän aloitti kello 7.20 Vuorenpäästä. Rezhyan Hakeem Taher tuli Suomeen Irakin Kurdistanista runsaat kuusi vuotta sitten kahden lapsensa kanssa miehensä kuoleman jälkeen. Joensuussa Länsilinjoilla heitä on kolmasosa ja pääkaupunkiseudulla jo yli puolet. Hän puhui huolesta äidilleen. Suomen kielen kurssilla piti miettiä, mitä haluaisin tehdä työkseni. Valtaosa maahanmuuttajataustaisista kuskeista on miehiä, ja ammatti on muutoinkin varsin miehinen. Haluan aloittaa aamun aina rauhassa. Jos minulla on kiire aamulla, se tunne on koko päivän mukana. Tarkkoja lukuja maahanmuuttajataustaisten linja-autonkuljettajien määrästä Suomessa AKT:lla ei ole, mutta isoissa kaupungeissa heidän osuutensa on suurempi kuin muualla. Hän tietää, että palkka olisi parempi, jos ajaisi myös iltaa, yötä ja viikonloppuja. – Ihmiset ovat hakeutuneet sieltä kuskin hommiin. Ensin harjoittelijana ja kesäkuusta vakituisena työntekijänä. Pysäkillä odotin viisi minuuttia. Ollas kertoo, että vaikutusta on esimerkiksi rakennusalan tilanteella. Suurin osa ulkomaalaistaustaisista kuskeista on venäläisiä, mutta heitä on myös esimerkiksi Turkista, Egyptistä ja Afganistanista, Länsilinjojen luottamusmies Taina Keronen Joensuusta kertoo. Asiakaspalvelu tuntui omalta, mutta kielitaito ei riittänyt kaupan alalle. Suhdanteet kulkevat käsi kädessä – kun rakennusalalla ei ole töitä, kuljettajapula helpottaa. Nobinan Roihupellon varikon pääluottamusmies Auror Kiseri arvioi, että Helsingissä eri kansalaisuuksia on jopa seitsemänkymmentä. – Täällä itärajan läheisyys näkyy. 16 Demokraatti D-ILMIÖ K ello 7.50 linja-autonkuljettaja Rezhyan Hakeem Taher toivottaa Turun kauppatorilla bussiin nouseville huomenta. Rezhyan Hakeem Taherin työnantajan – osaa Turun seudun joukkoliikenteen reiteistä liikennöivän Nobinan – leivissä heitä on pääluottamusmies Niko Holmin mukaan noin puolet. – Äiti sanoi, että mene opiskelemaan ensin, älä mieti! Hän sanoi, että tämä ammatti sopii sinulle. Kaikki perheessäni uskoivat minuun. – Perhe on minulle tärkeämpi, hän sanoo. Ensimmäiset vuodet menivät kuin sumussa, kun aivot työstivät perheen kohtaamia vaikeuksia
Rezhyan MONIEN SYNNYIN MAISSA EI OLE AMMATTI LIITTOJA JA TYÖNTEKIJÖITÄ KOHDELLAAN IHAN NIIN KUIN TYÖNANTAJA HALUAA. Lapset eivät tykkää, jos äiti on surullinen. Mutta matkustajien on hyvä ymmärtää myös, että meillä on raskas työ. Bussitai rekkakuski ei ole Irakissa naisten ammatti. puute, vaikuttavat naisten haluun hakeutua alalle. de_04122024_14.indd 17 de_04122024_14.indd 17 25.11.2024 17.24 25.11.2024 17.24. Aiempi koulutuspohja kuskeilla voi olla olematon, mutta on myös diplomi-insinöörejä, lääkäreitä, lentäjiä… He tulevat töihin, ovat jonkin aikaa tai saattavat tykästyä ja jäävät, Kiseri kertoo. Se täytyy osata jättää taakse, kun menee kotiin. – Alalle toivotaan lisää naisia. – Haluan näyttää alueeni naisille, että he pystyvät tekemään töitä ja myös ajamaan isolla autolla. Hän itse tuli lapsena perheensä kanssa pakolaisena Kosovosta Suomeen vuonna 1992. – Kielitaitoa pitää olla jonkin verran, mutta kun on ollut kuljettajapulaa, sitäkin on katsottu läpi sormien. KELLO 8.15 linja-auto on tyhjentynyt matkustajista Vuorenpäässä, ja auton keulassa lukee nyt ”Ei linjalla”. Kiseri on ammatinvaihtaja. Linja-autokuskin ammatti kiinnostaa monia, koska alalle pääsee melko matalalla kynnyksellä, hän arvioi. – Olin hetken työttömänä ja sitten koulutin itseni kuljettajaksi. Hän pitää työnsä itsenäisyydestä ja mukavista ja avuliaista työkavereista. – Kuljettajalla pitää olla iso sydän. Kivoilta vakioasiakkailta saa aina myös tsemppiä päivään. Se on nähty, että he ovat hyviä kuljettajia – keskimäärin he suoriutuvat työstä ehkä jopa paremmin kuin miehet, Kiseri sanoo. 17 Demokraatti Hakeem Taher ajaa Naantaliin, jossa luvassa on auton vaihto. Pitää ymmärtää, että vihaisella asiakkaalla voi olla huolia tai ongelmia. Graafista alaa opiskellut ja muun muassa lehtipainajana työskennellyt Kiseri sai tarpeekseen tehdastyöstä. Kaikki eivät ole kohteliaita. Naantalista auton vaihdon jälkeen jatketaan Turun keskustan kautta Kaarinaan. Irakin kurdina hänelle on merkityksellistä, että hän ajaa työkseen suurta autoa. Siellä on kaksi minuuttia aikaa kipaista viereiselle huoltoasemalle vessaan. Tulin tänne kesätöihin ja olen edelleen täällä. Kuljettajana on mennyt nyt 14 vuotta, hän kertoo. Rasistisiakin kommentteja joskus tulee. Toisinaan asiakkaat ovat töykeitä. Kun joku huutaa, se sekoittaa päivän
En heti ymmärtänyt, mitä esimies neuvoo. Kaikki kolme luottamusmiestä pitävät työpaikan monikulttuurisuutta myönteiIHMISILLÄ SUURIN TOIVE ON, ETTÄ TYÖ PÄIVÄ SAATAISIIN LYHYEMMÄKSI. Usein avuksi ovat muut työyhteisön samaa kieltä puhuvat kuljettajat. de_04122024_14.indd 18 de_04122024_14.indd 18 25.11.2024 17.24 25.11.2024 17.24. – Soitin apua varikolta. Työehtosopimuksen tulkintaan kaipaavat apua toisinaan kaikki. Pitää ajaa rauhallisesti, turvallisesti ja aikataulussa. Joukkoon kuulumisen tunne on tärkeä asia heille. Meillä työnantaja myös järjestää kielikoulutusta, jos joku tarvitsee tukea suomen kielessä. Sitä tapahtuu välillä. Aina ei osaa vastata kaikkiin asiakkaiden kysymyksiin. En aina muista tai löydä sanoja, se ärsyttää. – On vaikeaa, jos en ymmärrä hyvin tai en osaa selittää asiaani. Jos en osaa jotain sanaa, aina kysyn! Pikkuhiljaa opin enemmän. Hän pyysi ottamaan videota ja sitten hän neuvoi, kun kuvasin. Jos myöhästyy, ei ehdi käydä vessassa. Moni puhuu hyvin suomea ja tulee hyvin toimeen. Auror Kiseri kertoo pääluottamusmiehenä joskus korjaavansa ”rikkinäistä puhelinta”, kun kuljettaja ei esimerkiksi ymmärrä, mitä esimies sanoo. Mutta minä pärjään, enkä ole ujo. Ajaessa pitää olla tosi tarkka, seurata polkupyöräilijöitä, kävelijöitä, muita autoja… Meillä on kaksi silmää, pitäisi olla neljä. Hän myös muistelee ensimmäistä kertaa, kun hänen ajamansa bussi ei suostunut lähtemään liikkeelle pysäkiltä. senä asiana. Olen iloinen, että he ovat hyvin ammattiliittotietoisia – he tietävät, mitä etuja ja hyötyjä liittoon kuuluminen tuo, Keronen kertoo. Uusi maa, uusi kieli – on tosi vaikeaa. – Liitolta odotetaan apua ongelmatilanteissa. Kiserin mukaan kuljettajien omat maanmiehet usein neuvovat tulokkaat hänen luokseen. Lisäksi työehdoista halutaan tietoa, halutaan yhteisön ja luottamusmiehen tukea. Kiserin mukaan kuskin tausta ei juuri vaikuta siihen, missä asioissa pääluottamusmiehen juttusille tullaan. Ammattiliittoon kuuluminen on monille tärkeä asia. 18 Demokraatti D-ILMIÖ – Työssä on paljon stressiä. Keronen ja Kiseri kertovat, että uudet kuskit tulevat heidän juttusilleen usein jo ennen kuin he ehtivät asialle. Se on kuitenkin aika pieni porukka, joka apua tarvitsee. MAHDOLLISET KIELITAITOON liittyvät pulmat saadaan aina ratkaistua tavalla tai toisella, Niko Holm kertoo. Siitä on heistä enemmän iloa kuin harmia. – Yleensä sanon saman asian vähän eri tavalla – ehkä osaan puhua sellaista ulkomaalaissuomea tai selkosuomea, jota ymmärretään. – Ihmisillä on erilaisia kokemuksia, ja se rikastuttaa työyhteisöä, että heidän kauttaan tutustuu muihin kulttuureihin ja saa näkemystä siitä, minkälaista vaikkapa julkinen liikenne on muualla maail massa, Taina Keronen kiteyttää. Välillä työtä hankaloittaa huono kielitaito
Hän tarkistaa auton, ettei asiakkailta ole jäänyt sinne tavaroita ja noukkii lattialta jokusen roskan. KUSKIN AIVOT EIVÄT VOI OLLA LEPOTILASSA HETKEÄKÄÄN. Miten esimerkiksi saadaan turvaa työntekijälle, jos jatkossa lain mukaan irtisanomisen perusteeksi riittää pelkkä asiallinen syy painavan ja asiallisen sijaan. Lisäksi liiton toimintaa valottava Tervetuloa porukkaan -esite on nyt käännetty arabian, ranskan, kurdin (sorani), venäjän, englannin ja somalin kielille. Suomessa se ei tietenkään käy, vaan täällä ovat lait ja tessit, jotka puolustavat työntekijää. Loppupäivän hän ajaa linjoja 32 ja 42 Pansion ja Varissuon välillä. Kun on paljon yli kymmenen tunnin päiviä, se rajoittaa todella paljon henkilökohtaista elämää. Aamuvuorot voivat alkaa niin aikaisin, että hän herää puoli kolmelta. 19 Demokraatti – Monien synnyinmaissa ei ole ammattiliittoja ja työntekijöitä kohdellaan ihan niin kuin työnantaja haluaa. AKT:n verkkosivuilla on ollut jo aiemmin tietoa liitosta englannin, venäjän ja viron kielillä. Ollas kertoo, että oman lisänsä tes-kierrokseen tuovat hallituksen jo tekemät ja tulossa olevat työelämäheikennykset. Ei tarvitse olla huolissaan. – Yleensä he ovat lomautettuina koulun vapaa-ajat. Työ on vasta alussa, hän sanoo. – IHMISILLÄ SUURIN toive on, että työpäivä saataisiin lyhyemmäksi ja mentäisiin kohti normaalia työaikaa. Kello 17.20 Rezhyan Hakeem Taherin työpäivä päättyy varikolle. Toinen huoli liittyy määräaikaisiin sopimuksiin. Opinnot ovat vielä kesken, joten vapaa-ajalla hän tekee myös koulutehtäviä. Eikä vapaa-aika saisi mennä vain siihen, että palaudutaan töistä. Sitten tehdään ruokaa, käydään läpi lasten kotitehtäviä ja jutellaan, miten meni tänään. Et voi esimerkiksi ottaa koiraa, luottamusmies Taina Keronen kiteyttää kuljettajien odotukset työehtosopimusneuvotteluihin. Ajon aikana on koko ajan valtava määrä asioita – matkustajien turvallisuudesta aikataulussa pysymiseen – joihin pitää kiinnittää huomiota. On tauon aika. Uskon, että lapsille on tärkeää nähdä, että olen vahva. Saa apua ja turvaa, Kiseri kertoo ja arvioi, että ulkomaalaistaustaisten kuskien järjestäytymisaste on paremmalla tolalla kuin suomalaisten. – Se liittyy ihan suoraan työvoiman saatavuuteenkin. Se on tänään tunnin mittainen, koska työpäiväkin on pitkä – tauko mukaan lukien vähän yli kymmenen tuntia. Kiseri muistuttaa työn vaativuudesta. Tekstiasioita on mietittävä tavallista tarkemmin. Nyt on iso riski siihen, että lomautuksen sijaan työsuhde katkeaa, jos määräaikaiselle ei tarvita perustetta. Meillä tulkitaan nykyään, että kouluvuosi ei ole peruste määräaikaisuudelle. de_04122024_14.indd 19 de_04122024_14.indd 19 25.11.2024 17.24 25.11.2024 17.24. Sen huomaa Rezhyan Hakeem Taherin päivää seuratessakin, että on täysin eri asia ajaa henkilöautoa mutkaisilla reiteillä ja usein pysähdellen kuin tehdä sama temppu isolla, hankalasti kääntyvällä linja-autolla. Viikonloppuna rauhoitutaan. KELLO 11.20 Rezhyan Hakeem Taher ajaa bussin varikolle. AKT:n viestintäpäällikkö Sini Silvàn kertoo, että liitto pyrkii parantamaan viestintäänsä eri taustoista tuleville kuskeille. – Se on hyvä. Menemme yhdessä kauppaan, teemme ruokaa ja istumme saman pöydän ääreen. Yleensä viikonloput on kuitenkin pyhitetty perheelle, koska arkisin riittää menoa. Se ei haittaa. – Olisi hyvä, jos työpaikoilla luottamusmiehet keksisivät käyttää näitä materiaaleja hyväkseen. Samalla, kun hän laittaa sähköbussin lataukseen, hän juttelee työkaverin kanssa puhelimessa. Olemme koettaneet jo monta vuotta sanoa, että jos työajat olisivat inhimillisemmät, alalle kyllä sitten tulisi ihmisiä töihin enemmän. Jos koulua varten tarvitsee vapaata, hän saattaa tehdä korvaavan vuoron lauantaina. – Usein työn jälkeen ei ole taukoa, vaan heti otan lapsen kyytiin ja menen jalkapallokentälle. Etenkin koulukyytejä ajavia kuskeja huolettaa, miten käy, jos jatkossa niitä saa tehdä ilman perusteita alle vuoden mittaisena. Tämä on varmasti se pääsyy, miksi liittoon halutaan kuulua. Soitan heille usein aamulla. Tes-neuvotteluissa tärkeiksi nousevat työaikoihin, työssä jaksamiseen ja työhyvinvointiin liittyvät kysymykset, Auror Kiseri uskoo. – Aloitin Suomessa nollasta, ja se on ollut vaikeaa. Käydään uimahallissa. En näytä, että olen väsynyt tai elämä on tylsää, vaan näytän heille aina, että elämä on hienoa – naura, aurinko paistaa! – Monilla on sama tilanne kuin minulla – on sotaa ja menetystä – ja haluan näyttää heille tukea. Työvuoro voi olla taukoineen lähemmäs kaksitoista tuntia. KELLO 12 Rezhyan Hakeem Taher seisoo kahvikuppi kädessä Nobinan varikolla ja etsii bussia, jolla hänen pitäisi lähteä lounaan jälkeen ajoon. Kuskin aivot eivät voi olla lepotilassa hetkeäkään. Vuorot saisivat olla lyhyempiä, Hakeem Taher tuumii. Juha Ollas sanoo, että esimerkiksi työvuorosuunnitteluun olisi syytä saada parempia pelisääntöjä. – Se kuormittaa, ja voi tulla toinenkin täyspitkä päivä toisen perään. Tämä on iso uhkakuva, Ollas sanoo. Meillä kaikilla on asioita, joita haluamme tehdä vapaalla. Lapset ovat nukkumassa ja tiedän, missä he ovat. Linja-autonkuljettajien työehdoista ryhdytään neuvottelemaan joulukuun alkupuolella. Varsinkin pikkupojalle täytyy – muista takki, muista pipo, muistitko syödä aamiaista… Tänään en soittanut, koska pitää myös oppia muistamaan itse. On tärkeää tietää, että elämässä voi kaatua monta kertaa, mutta aina voi myös nousta. Nauru raikaa
Moni PS-poliitikko korosti, että koulussa pitää totutella myös epämukaviin asioihin, ja työpaikoillekin pitää tulla silloin kun työvuoro alkaa. PS-nuorten puheenjohtaja Lauri Laitinen kehotti demareita opettelemaan ajoissa nukkumaan menemistä, koska ”elämä ei pyöri sinun mieltymystesi mukaan”. Kouluaamujen myöhentämistä ajanut unitutkija ja neurologi Markku Partinen on monessa haastattelussaan esitellyt, miten murrosikäisten biologinen rytmi siirtyy parikin tuntia myöhemmäksi kuin pienemmillä lapsilla. Uninen teini ei nuku pommiin pahuuttaan: kroppa ja mieli eivät vain kerta kaikkiaan pysty käynnistymään niin aikaisin kuin aikuisilla. Kansainvälisten tutkimustulosten mukaan tunninkin herätyssiirto tuo nuorille keskimäärin puolisen tuntia lisää lepoa. Teinit kyllä valvovat myöhempään, mutta eivät kaikkina iltoina, joten univaje alkaa vähentyä selvästi. – Sen sijaan että pakotetaan jokainen nuori tulemaan kouluun aamukahdeksaksi, voisi pohtia onko se oikeasti joka päivä tarpeen. 20 Demokraatti KUNTAVAALIT Unisista teineistä tuli politiikkaa Miksi koulujen alkamisajat ovat niin iso asia, että SDP otti ne yhdeksi kuntavaaliteemaksi. Teksti Petri Korhonen / Kuvat iStock, kuvankäsittely Demokraatti S DP:n puoluevaltuusto hyväksyi ja julkisti marraskuun kokouksessaan Kokkolassa puolueen uudet sitoumukset nuorisolaisten elämän turvaamisesta. Samalla omaksumisja oppimiskyky paranee virkeämmän mielialan mukana. Joillain paikkakunnilla aikaisuutta on perusteltu koulukuljetusten aikatauluilla, mutta kaikki lienee sovittavissa, sanoi sitoumuksia esitellyt varapuheenjohtaja Nasima Razmyar Demokraatille. Kansanedustaja Ari Koponen vei kuripopulismin vielä isommille kierroksille, vaatien kaikille Suomen kouluille samaa ja pakollista aloitusaikaa, kello 8.15. Silti listan monista ehdotuksista vain yksi näyttää herättävän intohimoja muissa puolueissa: SDP suosittelee yläkoulujen alkamisajan myöhentämistä kello yhdeksään, normaalin kahdeksan sijaan. PERSUJEN VUODEN 2023 koulutuspoliittisessa ohjelmassa kehutaan, että opettajat ovat koulunkäynnin parhaita asiantuntijoita, ja uudistuksissa pitää kuunnella mieluummin heitä kuin opetushallinnon byrokraatteja. Ehdotus sai etenkin perussuomalaiset takajaloilleen: sitä pidettiin esimerkkinä joko pullamössösukupolven avuttomuudesta, väärästä lasten hemmottelusta tai laiskuudesta. Vaikeimmassa asemassa ovat etenkin maaseudulla pisimpiä koulukuljetuksia käyttävät oppilaat, joiden on raahauduttava koulumatkalle jo kuuden-seitsemän aikoihin. 20 Demokraatti de_04122024_20.indd 20 de_04122024_20.indd 20 26.11.2024 9.18 26.11.2024 9.18. Kuntavaaleihin tarkoitetulla tavoitelistalla on monia isoja asioita koulujen eriarvoistumisen ehkäisemisestä, opiskelurauhan takaamisesta, mielenterveyspalveluiden parantamisesta ja yksinäisyyden vähentämisestä. Jokainen tietää, miten vaikeaa minkä tahansa uuden asian oppiminen on umpiväsyneenä, ja miten motivaatio putoaa jos tuntee itsensä uniseksi, hitaammaksi ja tyhmemmäksi kuin muut. NUORISON LAISKUUTTA paheksuvilta poliitikoilta unohtuu, että aikaiset herätykset ovat aikuisille eri asia ihan lääketieteellisistä syistä
Eikä aina sitä, jopa periytyy joko tottumuksesta tai maatalousyhteiskunnan aamulypsyjen aikataulusta. Tärkeintähän on taata parempi koulutustaso kaikille nuorille, ja se jos mikä vaatii järkevämpää käytännön politiikkaa. Kyllä, tietysti se risoo vanhempia ja näköjään populistipoliitikkojakin. Esimerkiksi Helsingissä suositellaan nykyisin yläkoulujen ja lukioiden aloitusajan joustamista kello 8.30–09 välillä. – Ei meillä ole halua määräillä kuntia: nämä ehdotukset perustuvat kokemuksiin keinoista, jotka ovat toimineet hyvin eri puolilla Suomea, Nasima Razmyar sanoo. 21 Demokraatti de_04122024_20.indd 21 de_04122024_20.indd 21 26.11.2024 9.18 26.11.2024 9.18. 21 Demokraatti UMPIVÄSYNEENÄ UUDEN ASIAN OPPIMINEN ON VAIKEAA. Suomalaiset koulut saavat itse päättää päivärytmistään, ja tähän demaritkin vetoavat: kokeilkaa edes, saadaanko aamuherätystä muuttamalla muun muassa poikien oppimistuloksia parantumaan. Sitähän demarienkin koulunaloitus-ehdotus tekee: patistaa kuuntelemaan opettajien ja oppilaiden havaintoja niistä kouluista, joissa myöhäistystä on kokeiltu. Tärkeintä on käyttää sitä kellonaikaa, joka sopii juuri sen paikkakunnan nuorille parhaiten. Onko teinien unisuus ja vetelyys aikuisista ärsyttävää. Mutta se on lopulta täysin sivuseikka
Hänen mukaansa raportissa on valittu matalampi jousto – eli vaikutuksen voima toimenpiteille – jolloin arvio hallituksen toimien vaikutuksesta muuttuu pessimistisemmäksi. On ikävää, että talouspoliittisessa keskustelussa on ripustauduttu näin epävarmoihin ennusteisiin, Kyyrönen sanoo tiedotteessa. Mattilan mukaan erilaisten uudistusten vaikutuksia koskeva epävarmuus ei välttämättä ole painava syy jättää tekemättä uudistuksia. Teksti Mikko Huotari ja Johannes ijäs / Kuva iStock H allitusohjelmaan on kirjattu kunnianhimoiseksi tavoitteeksi saavuttaa 100 000 uutta työllistä. Tutkimusten pohjalta voi siis päätyä hyvin erilaisiin lukuihin. Paras arvaus. -raportissa arvioidaan, että hallituksen päätösten työllisyysvaikutukset voivat olla murto-osa verrattuna ministeriön arvioihin. Hän päätyy huomattavasti vaisumpaan lukuun. 22 Demokraatti TYÖLLISYYS KOHURAPORTTI MENI TUNTEISIIN 13 000 uutta työllistä on parempi arvaus kuin hallituksen kaavailema 100 000, tuoreessa raportissa arvioidaan. – Valtiovarainministeriössä ei ole tietoisesti valittu optimistisempia joustoja tai pessimistisempiä joustoja, vaan on pyritty pikemminkin keskivälille, Mattila sanoi. – On mahdollista, että meidän arviomme ovat pessimistisiä, on myös mahdollista, että ne ovat optimistisia, mutta minä uskon, että ne ovat realistisia. Kalevi Sorsa -säätiön tuoreen raportin mukaan VM:n arvioihin liittyy merkittäviä epävarmuuksia. Hän perustelee väittämänsä sillä, että VM:n arviot perustuvat vanhoihin aineistoihin aikana, jolloin työllistäminen oli helpompaa. Leikkaukset supistavat taloutta, mikä vaikuttaa myös työllisten määrään. Viime kesänä ministeriö arvioi työllisyyden kasvavan 74 100 henkilöllä. – Vaikkei säästöpäätösten vaikutuksia edes huomioisi, valtiovarainministeriön laskelmien oikaisu pienentää arviota lisätyöllisistä 40 000:lla. VALTION TALOUDELLISEN tutkimuskeskuksen VATT:n johtava tutkija Tuomas Matikka antoi myös omat komde_04122024_22.indd 22 de_04122024_22.indd 22 25.11.2024 10.40 25.11.2024 10.40. Se kertoo laskelmien epävarmuudesta, joka pitäisi ottaa päätöksenteossa paremmin huomioon. Hänen mukaansa osa VM:n käyttämien tutkimusten aineistoista on kerätty viime vuosituhannella ja tuoreimmatkin ovat yli kymmenen vuoden takaa. Valtiovarainministeriö (VM) on arvioinut Orpon hallituksen toimien työllisyysvaikutuksia. Vaihtoehtoarvion mukaan hallituksen toimet tuovat 13 000 lisätyöllistä 74 100:n sijaan. – Laskelmien keskeiset oletukset on poimittu vain kolmesta tutkimuksesta, jotka koskevat toisenlaisia ja eri oloissa tehtyjä uudistuksia kuin hallituksen toimet. marraskuuta. Hän kysyi, onko arvioiden tekeminen tarkoituksenmukaisesti pessimistisillä oletuksilla parasta mahdollista tietoa. PITKÄN LINJAN työmarkkinaekonomisti Ralf Sund tarkastelee raportissa VM:n vaikutusarviomenetelmiin liittyvää epävarmuutta vaihtoehtoisen laskelman avulla. Lisäksi hän kiinnittää huomiota hallituksen säästöpäätöksien negatiivisiin vaikutuksiin. – Valtiovarainministeriön arviot ovat ylioptimistisia, Sund sanoi raportin julkaisutilaisuudessa. JULKAISUTILAISUUDESSA valtiovarainministeriön finanssineuvos Jukka Mattila ei niellyt raportin väittämiä. Miksi on päädytty niin totaalisen erilaisiin johtopäätöksiin. Raportista ehti sihistä kohua jo heti julkaisupäivänä 21. – Silloin täytyy kysyä, kannattaako meidän tehdä päätöksiä parhaan mahdollisen tiedon valossa tiedostaen se, että tieto on joka tapauksessa epävarmaa, vai kannattaako meidän olla tekemättä niitä päätöksiä ollenkaan koska se tieto on epävarmaa, Mattila pohti. – Mielenkiintoinen kysymys on, mikä selittää näin valtavaa eroa tässä kokonaisuudessa. Vain yhteen lukuun ei pidä nojata, Sund sanoo tiedotteessa. Hän perusteli raporttiin kohdistunutta kritiikkiään myös sillä, että monet arvovaltaiset tahot, kuten Talouspolitiikan arviointineuvosto ja Valtiontalouden tarkastusvirasto, ovat pitäneet valtiovarainministeriön arvioita laajalti uskottavina ja tutkittuun tietoon perustuvana. Raportin toinen kirjoittaja, SOSTE ry:n pääekonomisti Otto Kyyrönen, sanoo, että valtiovarainministeriön laskelmien taustaoletuksissa riittää ongelmia, kuten viittauksia vanhentuneisiin tutkimusaineistoihin
23 Demokraatti KOHURAPORTTI MENI TUNTEISIIN VALTIOVARAINMINISTERIÖN ARVIOT OVAT YLIOPTIMISTISIA. Arvioiden tekemisen vaikeuksista huolimatta päätöksiä on tehtävä, koska työllisyys on keskeinen osa talouspolitiikkaa. Silloin pitää tehdä arvopohjaisia päätöksiä, Sund sanoo. Kehitettävää löytyy, ja kritiikkiä niistä on aina tärkeä esittää, Matikka kommentoi. Nyt tutkijoiden ja päättäjien käytössä on paljon kattavampia aineistoja, jotka mahdollistavat paremman tietoon perustuvan päätöksenteon kuin monessa muussa maassa. – Tuoreessa raportissa on käyty läpi VM:n arvioita ja avattu hyvin sitä, minkälaisia estimaatteja on käytetty ja minkälaisiin tutkimuksiin arviot perustuvat. Heti perään hän totesi: paino sanalla arvaus. Hänen mukaansa valtiovarainministeriön omissa arvioissa on tuotu usein esille epävarmuustekijöitä, mutta tieto siitä häipyy keskustelusta aika nopeasti, ja sitten tietyt luvut jäävät elämän. Hallituksen tavoitteet yhdeksän miljardin sopeutuksista nojaavat kahden miljardin osalta työllisyyden kohentumiseen. Tutkijana häntä vaivaa se, että välillä esiin nousee kommentteja, joiden mukaan taloustieteen perusteella jokin uudistus täytyy tehdä, koska sillä saadaan tietty määrä työllisiä. – Yleensä valtiovarainministeriön laskelmat ovat huolellisesti tehtyjä, vaikka puutteitakin välillä on. Ne olivat sen tyylisiä, että verotusta laskemalla voidaan parantaa työllisyyttä, mutta numeroita niistä oli hyvin vaikea löytää. Hän piti raporttia tärkeänä ja huolellisesti tehtynä keskustelunavauksena. – Vielä 15–20 vuotta sitten numeerisia vaikutusarvioita ei ministeriöiltä näkynyt, ainakaan niitä ei julkisesti missään esitelty, Mattila sanoi. – Vaikutusarviot ovat kehittyneet, mikä on tietysti hyvä asia, ja niiden painoarvo on kasvanut huomattavasti. – Politiikassa pitää tehdä päätöksiä myös silloin, kun laskenta ja teoria eivät anna riittävän vahvaa pohjaa. Tutkijana en edes halua ottaa kantaa siihen, miten näitä asioita arvotetaan. RALF SUND sanoi julkaisutilaisuudessa, että hallituksen toimien työllistämisvaikutuksien suhteen raportissa mainittu 13 000 uutta työllistä on parempi arvaus kuin hallituksen kaavailema 100 000. menttinsa raportista. – Jos ollaan sitä mieltä, että köyhät kyykkyyn, niin miksi ei sanota sitä. – Yhdeksän miljardin potista tämä kaksi miljardia on hiekalle rakennettu, Sund sanoi. JOS OLLAAN SITÄ MIELTÄ, ETTÄ KÖYHÄT KYYKKYYN, NIIN MIKSI EI SANOTA SITÄ. Tuolloin oli lähinnä laadullisia arvioita. Se on ehkä hyvä ja huono asia, Matikka pohtii. de_04122024_22.indd 23 de_04122024_22.indd 23 25.11.2024 10.40 25.11.2024 10.40. Olisi hyvä, että politiikka tulisi takaisin politiikkaan. – Mutta siinä unohtuu, mikä taloustieteessä ja muissakin sosiaalitieteissä on usein lähtökohtana, eli taustalla on kuitenkin aina se, kuinka politiikka vaikuttaa ihmisten hyvinvointiin kokonaisuutena. Työllisyys on vain yksi osa sitä. Poliittisessa keskustelussa epävarmuustekijät jäävät usein liian pienelle huomiolle
Fiksu polii tikko pyrkii saamaan asioita aikaiseksi, ei lupaa. Nykyiset hallitusohjelmat ovat lähempänä värityskirjoja kuin poliittisia pamfletteja. Silloinkin äänestäjän arvioita vaksi jää, kuinka vakava tuo pyrkimys on ja kuinka kykenevä kulloinenkin pyrkijä. Koska valtiovarainministeriöllä on näppinsä mitä omituisimmissa pai koissa, niin yllättäen leegio valtiova rainministeriön – eikä esimerkiksi val tioneuvoston kanslian – virkamiehiä on valjastettu oikein asetuksen voimalla hallitusohjelman seurantaan ja toteu tumisen raportointiin. Harvempi tietää, että hallitusohjelma on perustuslakiin kirjattu instituutio: eduskuntaryhmien on neuvoteltava siitä ja valtioneuvoston esitettävä siitä tiedon Leikola Markus Leikola Kirjailija markus.leikola@delicateservices.com SELVITYS JA KARTOITUS OVAT KAUNIIMPIA SANOJA HAUTAAMISELLE. 24 Demokraatti Impressionismia hallituksen tyyliin ESSEE: Jos hallitus toimii ison osan kauttaan täsmälleen päinvastoin kuin oma ohjelmansa, kyseessä ei ole juridinen kriisi, mutta kyllä sitä poliittiseksi kriisiksi pitäisi kutsua. No ei yhtään mihinkään muuhun kuin asialliselta kuulostavaan tapaan torpata ylimääräisiä tai ikäviä asioita muutenkin täpötäydeltä työpöydältä. Tästä VM:n val lan lisähivutuksesta on säädetty Marinin hallituksen antamalla asetuksella viime vuoden maaliskuussa, ja sen on uudis tanut Orpon hallitus tämän vuoden tam mikuussa – molemmat ilman sen suu rempaa julkista keskus telua. Osakeyhtiöllä, säätiöllä tai edes yhdistyksellä ei ole lakisääteistä velvolli suutta tuottaa minkäänlaista dokument tia tulevan toimintansa ohjenuoraksi. MIHIN SIIS perustuu julkisuudessakin usein nähty virkamiesten parahdus, että jotakin asiaa ei voi alkaa valmistella, koska sitä ei ole mainittu hallitusohjel massa. V aalilupauksia on vaikea pi tää – ensiksi pi täisi päästä hal litukseen, jossa asioita voi to teuttaa, ja toi seksi saada omat vaatimuk sensa läpi mo nen puolueen hallitusneuvotteluissa. Tähän sitten päättyykin, mitä hallitus ohjelmasta on lailla säädetty. On selvää, että kaikkia hallitusohjel maankaan kirjattuja politiikkatoimia ei ehditä tehdä koko nelivuotisen vaalikau den istuvien hallitusten aikana – mistä on seurannut kummallinen ilmiö: aina hal lituksen muodostamista aloitettaessa tu leva pääministeri vannoo, että nytpäs teh dään kerrankin lyhyt ohjelma, ja aina kun neuvotteluista tullaan lopulta ulos, ohjel maan on ängetty kaikki mahdollinen. Hallitusohjelman toteutumista valvoo tietenkin eduskunta ja oppositio, eikö niin. Ei lupaus äänestäjille, vaan lupaus toisille hallitus puolueille edistää näidenkin asioita sillä tavoin kuin hallitusohjelmaan on kirjattu. Kun hallitusohjelmaa on huolella koottu – lobbaustahot aloittaneet siihen vaikuttamisen jo vuosia ennen vaalipäi vää – ja siitä on yökaupalla väännetty, niin se on sitten se sana, joka pitää. Näppituntumalta voi sanoa, että ny kyään annetaan paljon takavuosia vä hemmän vaalilupauksia. Väärin! Laki valtioneuvostosta to teaa nimenomaan, että hallitusohjelman toteutumista valvoo pääministeri. anto eduskunnalle heti nimittämisensä jälkeen. Toki muita kokeneemmat suurten puolueiden neuvottelijat ovat onnistu neet lieventämään pienpuolueiden vaati muksia muotoon ”selvitetään”, ”kartoite taan” ja ”tarkastellaan”, mikä tarkoittaa, de_04122024_24.indd 24 de_04122024_24.indd 24 25.11.2024 16.22 25.11.2024 16.22
SAMA ORWELLILAINEN ajattelu ulottuu kaikille yhteiskunnan sektoreille. Voi kysyä jo nyt hyvällä syyllä, pitäi sikö seuraavaa hallitusta muodostet taessa miettiä vakavasti, onko tarkoitus a) kirjoittaa satukirja, b) antaa virka miehille selkänoja erilaisten hankkeiden torppaamiseksi hallitusohjelmaan kuu lumattomuuden varjolla, vai c) luoda do kumentti, joka on linjassa seuraavan hal lituksen toiminnan kanssa eli jota se itse jopa noudattaa. Ukraina, josta on tullut ylivoimaisesti eniten turvapaikanhakijoita, ottaisi kyllä palautuksia Suomesta, mutta Suomi ei edes yritä palauttaa ketään Ukrainaan. Mitä kovempi kiire, sitä vähemmän tiedetään, mitä tehdään. Kulttuuriministerille tulee yllätyk senä, että museomäärärahojen pienen täminen johtaa museoiden sulkemiseen. ”Vahvistamme luonnon monimuotoisuutta ja torjumme luontokatoa” ei koske raakkuja, ei lukui sia lintulajeja eikä varsinkaan mitään, mikä voisi uhata halua kasvattaa pääte hakkuita. iS to ck de_04122024_24.indd 25 de_04122024_24.indd 25 25.11.2024 16.22 25.11.2024 16.22. ”Kai killa on oikeus tuntea olonsa turvalli seksi ja hyväksi Suomessa” ei koske sa toja tuhansia lähisuhdeväkivallan uhreja eikä rasistisen ja sortavan käytöksen eikä koulukiusaamisen tai työpaikkakiusaa misen uhreja, koska sisä ja oikeusminis teriö ilmoittavat urbaanin jengiväkival lan suurimmaksi rikollisuusongelmaksi maassa, jossa on hädin tuskin urbaania elämää. Sairaanhoito ministerille tulee yllätyksenä, että sai raanhoidosta leikkaaminen lopettaa päivystyksiä ja voi aiheuttaa lisäänty vinä sairaankuljetuskuluina jopa isom pia menoja kuin säästöjä. Ja ehkä jopa muuttaa hallitusohjelman toteutumisen seurantaa ja valvontaa vir kamiesvetoisesta tai hallituksen omien politrukkien konklaavista pari piirua parlamentaarisempaan suuntaan. ”Hallituksen kehityspolitiikan paino pisteitä ovat naisten ja tyttöjen aseman, itsemääräämisoikeuden sekä seksuaali ja lisääntymisterveyden vahvistaminen, joka on keskeistä myös väestönkasvun hillinnässä, sekä koulutus ja ilmastotoi met.” Tätä ei kuitenkaan sovelleta Soma liaan, koska maa ei suostu vastaanotta maan palautuksia Suomesta. Mutta kenellekään ei pitäisi tulla yl lätyksenä, jos päiväntasaajan seudun muuttuminen asumiskelvottomaksi aiheut taa muuttoliikettä – kuluvan vaa likauden jälkeen – tai jos turkistarhauk sen jatkaminen lisää merkittävästi ih mispandemian riskiä. Nämä ovat vielä pienen mittakaavan pieniä yllätyksiä pienille ihmisille. On vaikea kuvitella, että 45 000 ihmisen joukkoon ei mahtuisi yhtään rikoksente kijää – riippumatta siitä, että Ukrainassa on sota ja osa ukrainalaisista aidosti suo jelun tarpeessa. MUTTA HALLITUSOHJELMASTAHAN tässä piti puhua ja siitä, ettei sen velvoit tavuus perustu mihinkään! Itse asiassa tästä juuri on kyse näissä isoissa kysy myksissä. 25 Demokraatti että pienpuolueet voivat kertoa äänestä jilleen saaneensa tavoitteensa hallitusoh jelmaan, ja aikaa myöten niille selviää se, minkä suurten puolueiden neuvottelijat tiesivät alun alkaenkin: selvittäminen, kartoittaminen ja tarkasteleminen ovat kauniimpia sanoja hautaamiselle. Silloin puhutaan hyvin nopeasti kymmenistä tai sadoista miljoonista pienistä ihmisistä, mikä on kin jo melkoisen iso joukko. Nämäkin päätökset ovat niitä, joita valtioneuvosto ja sen jäsenet tekevät. ”Hallituksen tärkein talouspoliitti nen tavoite on saada aikaan kestävää kasvua” tarkoittaa fossiilisten liikenne polttoaineiden suosimista ja sitä kautta niin kasvihuone kuin pienhiukkaspääs töjenkin kiihdyttämistä. Ne toki kaikki merkitsevät myös työpaikkojen katoamista niiltä ministeriäkin pienem miltä ihmisiltä, jotka ovat päivystäneet joko sairaaloiden tai museoiden ovilla. Ja jopa pääministerille voi tulla yllä tyksenä, että miljardihanke junaradasta hänen kotikaupunkiinsa ei olisi millään voinut tällä vaalikaudella täyttää EUra hojen saamisen kriteerejä ja että radan varren kunnilla ei ole pienintäkään aiko musta maksattaa puuttuvia EUrahoja omilla veronmaksajillaan
Muutaman päivän sisään Pandor kuitenkin perääntyi kannassaan, kun kävi selväksi, että presidentti Cyril Ramaphosalla oli erilainen näkemys Ukrainan ja Venäjän välisestä sodasta, ja Ramaphosa julkisti maan virallisen liittoutumattomuuden kannan. Nykyisessä hallituksessa olevien puolueiden kannat ovat olleet vuosien saatossa törmäyskurssilla sekä sisäettä ulkopolitiikassa. Etelä-Afrikan entinen ulkoministeri Naledi Pandor tuomitsi välittömästi Moskovan toimet Venäjän hyökättyä Ukrainaan. ETELÄ-AFRIKAN JA Venäjän väliset siteet ovat syvästi juurtuneet historiaan ja de_04122024_26.indd 26 de_04122024_26.indd 26 26.11.2024 9.19 26.11.2024 9.19. Etelä-Afrikka kuuluu kehittyvien talouksien BRICS-liittoumaan yhdessä Brasilian, Intian, Kiinan ja Venäjän kanssa sekä G20-maihin, ja se on yksi Afrikan merkittävimmistä talouspoliittisista mahdeista. Kyseessä oli kannatuksen historiallinen lasku, joka johti koalitiohallituksen muodostamiseen. Itsenäisyydestä valtaa pitäneen African National Congress -puolueen (ANC) kannatus romahti, kun puolue sai vain noin 40 prosenttia äänistä. Nyt ne joutuvat neuvottelemaan ja sopeuttamaan kantojaan, ja erityisen haastaviksi muodostuvat kysymykset Etelä-Afrikan suhteista Eurooppaan, Kiinaan ja Venäjään. Teksti Hanne-Mari Tarvonen / Kuva iStock E telä-Afrikka koki suurimman poliittisen mullistuksen sitten apartheidin päättymisen toukokuun lopun parlamenttija presidentinvaaleissa. EU on Etelä-Afrikan merkittävin kauppakumppani. – Vaikka EU ja Etelä-Afrikka jakavat yhteisiä arvoja, tulkinta niiden soveltamisesta voi erota. Tämä kahtiajako voi osoittautua kohtalokkaaksi tuoreessa koalitiohallituksessa. Etelä-Afrikan hallituksessa istuu nyt kymmenen puoluetta, joista ANC:n ohella suurimmat ovat Democratic Alliance ja Inkatha Freedom Party. ETELÄ-AFRIKKA ON merkittävä maa kansainvälisessä politiikassa. Maan painoarvo korostui viime keväänä, kun se syytti Israelia kansainvälisessä rikostuomioistuimessa ICC:ssä kansanmurhasta Gazassa tapahtuvien hirmutekojen vuoksi. Mutta samalla Etelä-Afrikan suhtautuminen Ukrainan sotaan on haastava kysymys. Etelä-Afrikka on myös toiminut periaatteidensa mukaisesti esimerkiksi haastamalla Israelin oikeuteen ihmisoikeusrikkomuksista Gazassa. ETELÄ-AFRIKKA JA Euroopan unioni jakavat teoriassa useita yhteisiä arvoja muun muassa ihmisoikeuksista ja konfliktien rauhanomaisesta ratkaisusta. Johannesburgin yliopiston Afrikan diplomatian ja ulkopolitiikan laitoksen apulaisprofessori Lisa Otto vahvistaa, että Etelä-Afrikan hallituksen haasteet sen EU-suhteessa liittyvät nimenomaan jaettujen arvojen soveltamiseen. Etelä-Afrikan kansainvälinen kauppa yhdistää sen vahvasti länteen, kun taas maan kansainvälinen politiikka nojaa lännen vastustajiin, kuten Venäjään ja Kiinaan. 26 Demokraatti ETELÄ-AFRIKKA Etelä-Afrikka tienhaarassa VAIKKA EU JA ETELÄ-AFRIKKA JAKAVAT YHTEISIÄ ARVOJA, TULKINTA SOVELTAMISESTA VOI EROTA. Etelä-Afrikan uusi ulkoministeri, 40-vuotias Ronald Lamola on maan hallituksen nuorin ministeri. Etelä-Afrikan valkoista väestöä pitkälti edustava Democratic Alliance, entinen pääoppositiopuolue, sai uudes sa hallituksessa merkittäviä ministerinsalkkuja. Lisäksi EU:n 27 jäsenmaata eivät välttämättä näe esimerkiksi Palestiina-kysymystä yhtenäisesti, joten EU:n ja Etelä-Afrikan uuden hallituksen suhteen kehittyminen riippuu myös EU-maiden kantojen kehityksestä ja siitä, miten ne toteuttavat arvojaan, Otto sanoo. The Economist-lehti arvioi elokuussa, että Lamolan nimitys viittaa siihen, että Etelä-Afrikka haluaa lämmittää suhteitaan EU-maihin erityisesti ennen maassa ensi vuonna pidettävää G40-huippukokousta. Liittoutumattomuuspolitiikka voi osoittautua haasteelliseksi tasapainoilussa idän ja lännen diplomatian välillä
– Suhde Kiinan kanssa jatkunee vastaavalla tavalla. KIINA ON Etelä-Afrikan suurin kahdenvälinen kauppakumppani, ja Kiinan vaikutusvalta vaikuttaakin merkittävästi Etelä-Afrikan hallituksen pitkän aikavälin strategisiin päätöksiin. Mutta olemme tästä saakka harjoittaneet niin sanottua riippumattomuuspolitiikkaa, joten Etelä-Afrikka voisi toimia sovittelevana maana esimerkiksi Ukrainan sodan kohdalla, Otto sanoo. Tätä puoltaa esimerkiksi se, että ANC-puolue piti hallussaan ulkoministeriön, joka yhdessä presidentin kanssa määrittelee maan ulkopolitiikan suunnan. Ranska on pitkälti poistunut Länsi-Afrikasta, ja Yhdysvallat on jossain määrin unohtanut Afrikan. ETELÄ-AFRIKAN liittoutumattomuuspolitiikkaa on kritisoitu erityisesti Ukrainan sodan vuoksi. de_04122024_26.indd 27 de_04122024_26.indd 27 26.11.2024 9.19 26.11.2024 9.19. Kasvavat jännitteet Yhdysvaltojen ja Kiinan välillä painavat myös Etelä-Afrikan ulkopolitiikkaa. Otto huomauttaa, että apartheidin päättymisen jälkeen Etelä-Afrikan presidentti Nelson Mandela nostettiin lähes pyhimystä vastaavaan asemaan. Tästä syystä Etelä-Afrikka on myös BRICS-liittouman aktiivinen jäsen, Otto selventää. Venäjän ja Etelä-Afrikan taloudelliset siteet ovat puolestaan rajalliset. On tärkeää muistaa, että Etelä-Afrikka todella uskoo moninapaiseen maailmaan merkittävästi enemmän kuin esimerkiksi länsimaat ja Yhdysvallat. Vuosien ajan kaupan volyymit ovat olleet melko alhaiset, ja Venäjän sanktiot ovat luoneet uusia esteitä kaupan kehittymiselle. – Mikäli Venäjä-politiikassa tapahtuisi merkittävä muutos, olisi se todennäköisesti jo toteutunut. – Suoraan sanottuna länsi on häviämässä tätä taistelua. Solidaarisuuden perintö Venäjää kohtaan hiipuu pikkuhiljaa, kun uusi poliittisten päättäjien ryhmä nousee ilman henkilökohtaisia, poliittisia ja emotionaalisia kytköksiä. Kiina saapui mantereelle erilaisten tarjouksien kanssa kuin mitä länsi tarjosi, Otto sanoo. – Etelä-Afrikka nautti asemasta, joka ei tuolloin kummunnut poliittisesta vaikutusvallastamme tai taloudestamme. Nyt Etelä-Afrikan on Venäjä-suhteessaan vastattava myös kansainvälisiin paineisiin, taloudellisiin haasteisiin ja muuttuvaan globaaliin dynamiikkaan. Kiina, Venäjä sekä esimerkiksi Arabiemiraatit ja Turkki ovat täällä enemmän läsnä ja käyvät kauppaa. Afrikan mantereesta on tullut valtadynamiikan leikkikenttä ja että tässä valtataistelussa Kiina on vahvoilla. Entinen Neuvostoliitto tuki aikanaan muun muassa taloudellisesti ja sotilaallisesti mustan vapautusliikkeen apartheidin vastaista taistelua, mikä muodosti syvän ystävyyssuhteen Kremlin ja ANC-puolueen välille. 27 Demokraatti solidaarisuuteen. Apulaisprofessori Otto arvioikin, että Etelä-Afrikan ja Venäjän välinen suhde säilyy pitkälti samana lähitulevaisuudessa. Venäjän poistuminen SWIFT-maksujärjestelmästä, maan rajallinen kaupankäyntikyky ja lisäpakotteiden riski asettavat merkittäviä haasteita Venäjän ja Etelä-Afrikan taloussuhteille. Otton mukaan Etelä-Afrikan ja Kiinan välinen suhde jatkunee aktiivisena, esimerkiksi kauppasuhteena kaivostoiminnassa, tietoliikennejärjestelmissä ja infra struktuuriprojekteissa. Etelä-Afrikan edellinen hallitus vaati vuoropuhelua ja rauhanomaista ratkaisua samalla, kun se kieltäytyi julkisesti tuomitsemasta Venäjää. Maata pidettiin erityisesti Afrikan mantereen demokratiakehityksen kantavana soihtuna, ja Etelä-Afrikka kantaa yhä tätä perintöä, myös ulkopolitiikassaan. ANC ja nyt hallituksessa istuva DA-puolue joutuvat kuitenkin ratkomaan hallinnollisia ja ulkosuhteisiin liittyviä erimielisyyksiään ja niistä kumpuavia ulostuloja, Otto arvioi
Och det är ju där i den inre världen man egentligen lever i en relation med allt det yttre, framhåller Rönnholm. En av hennes fritidssysselsättningar är att måla och skriva. Det är klart att det tär på krafterna. På samma sätt inverkar positiva tankar en själv och omgivningen. – Då man lever i en hektisk värld tappar man lätt kontakten med sig själv och glömmer att tänka inåt. – Takten i samhället har ökat liksom även informationsflödet. Saknar du den makten blir du lätt ett offer för din omgivning. Det skapar nämligen samhörighet. Dessutom bidrog pandemin till att många människor såg mörkt och dystert på tillvaron. Hon anser att hennes styrka är att hon lyckats styra sina tankar till att utveckla sig själv och att finna ljus och positivitet. I egenskap av arbetarskyddsfullmäktig har Pia Rönnholm sett hur pressen i arbetslivet har ökat och att många människor känner sig slitna. Inte bara i arbetslivet utan i hela samhället. Lisää juttuja: Arbetarbladet.fi tanke = ajatus närvårdare = lähihoitaja huvudförtroendeman = pääluottamusmies arbetarskyddsfullmäktig = työsuojeluvaltuutettu samhörighet = yhteenkuuluvuus informationsflöde = tietovirta offer = uhri omgivning = ympäristö inre = sisäinen styrka = vahvuus tillsammans = yhdessä framtid = tulevaisuus Ordlista Intellektet är ett bra verktyg men låt ditt inre vara din ledare Ändras tanken ändras världen – och då även livet. – En orsak är digitaliseringen som kräver mer och mer. Hon tillhör Förbundet för den offentliga sektorn och välfärdsområdena JHL och inom sitt förbund är hon huvudförtroendeman för alla JHL-anställda i Närpes stad. Pidempi versio on julkaistu 12.11. Tänker jag ljusa och positiva tankar så då blir min tillvaro också ljusare. – Men man har makten att ändra sitt sätt att reagera på omvärlden och att skapa balans i sig själv. Till sin utbildning är Pia Rönnholm närvårdare och jobbar sedan 2007 som barnskötare inom Närpes stad. Digitaliseringen har bidragit till att människor isolerat sig mer från människonära kontakter. Därtill kommer hennes politiska uppdrag; hon sitter i Närpes stadsfullmäktige och är medlem av styrelsen för Närpes socialdemokratiska förening. Genom att gå inåt och skapa en positiv dialog med sig själv har hon hittat ett sätt att hantera stressen och utmaningarna i livet. Dessutom är hon arbetarskyddsfullmäktig. Rönnholm menar ändå att man inte kan förändra världen på en dag. 28 Demokraatti Kielikylpy Ruotsinkielinen artikkeli yhteistyössä Arbetarbladetin kanssa. Hon tror därför att det är viktigt att man kan träffa varandra som fysiskt närvarande personer som till exempel nu på vår kongress i Ekenäs. Text Henrik Helenius / Bild Pia Rönnholm A v den bestämda uppfattningen är Pia Rönnholm som representerade Närpes socialdemokratiska förening vid Finlands svenska socialdemokraters kongress i Ekenäs. – Ser man negativt på tillvaron påverkar detta inte bara en själv utan också människorna runt omkring. de_04122024_28.indd 28 de_04122024_28.indd 28 22.11.2024 17.03 22.11.2024 17.03. I IT-världen finns inga levande människor. Det är ett sätt att hantera och bearbeta känslor och få nya insikter. Att meditera och att tysta tanken ser hon också som ett bra sätt att lugna ner sig. arbetarbladet.fi:ssä
Små steg kan ge stora effekter. Hon arbetar med barn och hon vill ge dem verktyg att hantera sina känslor och lära dem att lyssna inåt. Det gäller bara att rikta frågorna inåt till sig själv. Men du kan påverka andra människor genom att så nya tankefrön. Självutvecklingen är en ständigt pågående process, konstaterar Pia Rönnholm som en sammanfattning av sitt resonemang. Intellektet är ett bra verktyg men kanske inte en så bra ledare. Man måste inse att det är från dig själv allting startar. Sedan blir man heller aldrig riktigt färdig. – Man får inte vara en egoist utan man måste också tänka på helheten. Det som är bra för mig är även bra för dig. Vi behöver lära oss att bygga broar och skapa förståelse för varandra, säger Rönnholm. – Barnen är vårt hopp för en mer balanserad framtid. Du kan inte förändra en annan människa. ED ITKILPAILU 2023 Vuoden yleisömedia VOITTAJA de_04122024_28.indd 29 de_04122024_28.indd 29 22.11.2024 17.03 22.11.2024 17.03. Ensam kan man inte förändra världen. Hon är övertygad om att världen håller på att bli redo för sådana här förändringar. – Vår värld skulle definitivt förändras. Därför får vi inte låta intellektet helt ta över. Dessutom är Rönnholm övertygad om att det knappast skulle finnas några krig om alla människor skulle hitta en inre balans och arbeta med att förstå sig själva och varandra. Vi är alla här tillsammans och vi påverkar varandra. – Den som mår bra gör inte illa åt sina medmänniskor. Men man kan göra det tillsammans, poängterar Rönn holm. 29 Demokraatti – Alla människor har denna kapacitet
HALLITUKSEN ILMASTOVUOSIKERTOMUKSEN mukaan Suomen hiilineutraaliuden saavuttaminen vuonna 2035 ei näytä nykytoimien valossa todennäköiseltä. Ilmastonmuutos ei anna valinnanvapautta D-kolumni INVESTOINNEILLE MAALIEN LIIKUTTELU ON MYRKKYÄ. Suomelle puhtaiden teknologioiden ja digitaalisten ratkaisujen tuplaloikka on siten ainutlaatuinen kestävän talouskasvun mahdollisuus, ja insinööriyhteiskuntana meillä on vahva perusta tarttua tilaisuuteen. Samaan aikaan Euroopassa soditaan, talous takkuaa ja päättäjien ajatukset ovat kääntyneet pois ilmastokriisistä. Vaalit voittanut Donald Trump on kutsunut ilmastonmuutosta huijaukseksi. Lause tuli mieleen, kun luin Yhdysvaltain presidenttiehdokkaiden upottaneen vaalikampanjoihinsa yhteensä 3,5 miljardia dollaria. Suomessakin on kuultu väitteitä, joiden mukaan hiilineutraaliustavoitteet vahingoittavat yritysten kilpailukykyä ja siten koko maan taloutta. Lisäksi Suomi on romahtanut sijalle 37 kansainvälisessä Climate Change Performance Index -vertailussa, jossa arvioidaan maiden ilmastotyötä. Se vain maksaa valtavasti – mutta kyllä maailmassa rahaa on. Perusteluissa nostetaan esiin hallituksen politiikka, joka peruuttelee ilmastotoimista. Ilmastopolitiikassa Suomi on sijalla 50. 30 Demokraatti Marjo Ollikainen marjo.ollikainen@teknologiateollisuus.fi Kirjoittaja on Teknologiateollisuus ry:n viestintäpäällikkö, ex-talousja politiikantoimittaja. de_04122024_30.indd 30 de_04122024_30.indd 30 22.11.2024 17.08 22.11.2024 17.08. Se on tieteellinen, dataperusteinen fakta. Kasvava huoli eurooppalaisen teollisuuden pärjäämisestä Kiinan ja USA:n puristuksessa nostattaa kritiikkiä kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa vastaan. Kaikkiaan he olivat onnistuneet keräämään 4,2 miljardia. Näin lausuttiin energiaministerien keskustelussa YK:n ilmastokokouksessa (COP29) Bakussa marraskuussa. I lmastokriisin torjunnan vaatima teollisuuden ja infrastruktuurin sähköistäminen on mahdollista. Hän aikoo pikaisesti irrottaa Yhdysvallat Pariisin ilmastosopimuksesta ja purkaa vihreän teollisuuden tukipaketin. Teknologiateollisuuden hallituksen vuoden 2025 puheenjohtaja Ville Voipio onkin muistuttanut, että ilmastonmuutos ei ole politiikkariippuvainen ilmiö tai mielipidekysymys. ILMASTONMUUTOKSEN TORJUNTA on väistämätöntä ja vaatii globaalisti mittavat investoinnit. Teollisuudessa käytetyn ostoenergian päästöt ovat laskeneet jopa 45 prosenttia. Muuttuvat päästövähennystavoitteet vaikeuttavat yritysten toimintaa, mutta erityisesti investoinneille maalien liikuttelu muutaman vuoden välein on myrkkyä. ILMASTOPOLITIIKKAMME SEISOOKIN nyt elinkeinoelämän eri toimialojen laatimien vähähiilitiekarttojen toimeenpanon ja yksityisten investointien varassa. Edelle kipusivat muun muassa Romania, Pakistan ja Nigeria. YK:n ilmastokokouksessa Suomi saikin kyseenalaista mainetta Päivän fossiili -palkittuna, koska on pienentänyt ilmastorahoitusta. Epävakaa investointiympäristö ei rohkaise sijoittamaan miljoonia tai jopa miljardeja euroja. Teknologiateollisuuden omat suorat päästöt ovat vähentyneet neljän vuoden aikana seitsemän prosenttia ja fossiilisten polttoaineiden vuosittainen käyttö laskenut yksitoista prosenttia. Ei meillä edes ole muuta vaihtoehtoa
32 Demokraatti KASVO SEIKKAILUJEN RAKENTAJA Pietarissa lähes viisitoista vuotta asunut Sani Kontula-Webb tietää, että hänen rakastamansa kaupunki ei tule koskaan entiselleen. Nyt hän edistää Suomessa asuvien venäjän kielisten osallisuutta ja kotoutumista. Teksti Virpi Kirves-Torvinen Kuvat Mikko Suutarinen 32 Demokraatti de_04122024_32.indd 32 de_04122024_32.indd 32 26.11.2024 9.41 26.11.2024 9.41
Meillä oli toimenkuvaja Cultura-säätiön sääntöjen uudistus, uusi toimintastrategia, ja kaiken lisäksi muutimme uusiin toimitiloihin viime vappuna. – Selvityksen tarkoitus ei ole luoda uhkakuvaa Suomen venäjänkielisistä. VENÄLÄISET TULIVAT Sani KontulaWebbille hyvin tutuiksi hänen opiskellessaan ja työskennellessään lähes viidentoista vuoden ajan Pietarissa. Ensimmäistä työvuottaan Kontula-Webb kuvaa hyvin antoisaksi. Itärajan sulkeminen on vaikuttanut konkreettisesti monen venäjänkielisen elämään, mikä on näkynyt mielenosoituksina ja kannanottoina. On löydös epäluottamuksesta suomalaista mediaa kohtaan. MINULLA KATOSI KOKEMUS ULKOMAILLE MENEMISESTÄ, KOSKA SIIRTYMÄ OLI NIIN HELPPO JA NOPEA. Kontula-Webb kertoo, miten loppusyksyn Medialuottamuksen rooli kotoutumisessa -konferenssissa eräs venäjänkielinen osallistuja kysyi, miksi suomalainen media valitsee aina räikeitä otsikoita ja puhuu heistä kielteisen kautta. Kontula-Webb oli tottunut Helsingin kuvataidelukiossa avarakatseiseen ja liberaaliin menoon. Kaiken kaikkiaan asiat ovat aika hyvin. Rahoittajana on Opetusja kulttuuriministeriö. Työ on pitkäjänteistä, tuloksia ei näe heti. – Ne, jotka luottavat huonosti suomalaiseen yhteiskuntaan, usein myös kannattavat Ukrainan sotaa. Toimintamme tarkoituksena on laskea kynnystä osallistua itsenäisesti. Kävellessä Ateneumin kolmannen kerroksen kahvilaan hän ehtii tervehtiä portaikossa iloisesti useaa tuttua. Selvityksen avulla voi nostaa esiin epäkohtia, jotta niihin voisi puuttua. Se tuntuu kuitenkin erityisen merkitykselliseltä nykyisessä maailmantilanteessa. Siihen pitäisi nyt kiinnittää huomiota. Pietarin taideakatemiassa tiukkaan kuriin ja kunnianhimoisuuteen oli vain sopeuduttava. – Läpileikkaava asia koko raportissa on luottamuksen tason laskusuunta monella tasolla kahdessa vuodessa. Siellä hän innostui taidehistoriasta. Medialukutaito ja sen tuominen osaksi kotoutumiskoulutusta ja yhteiskuntaorientaatiota voisivat Kontula-Webbin mukaan edistää venäjänkielisten sopeutumista Suomeen. Suomen venäjänkielisiä on lähes satatuhatta, määrä kasvaa koko ajan. Myös lokakuun lopussa julkaistussa Suomen venäjänkieliset 2024 -seurantaselvityksessä suomalaismediaan luotti vain kolmannes venäjänkielisistä. Ratkaisevaa sopeutumisen kannalta oli venäjän kielen yksityisopettaja Pietarin taideakatemiassa. Kontula-Webb aloitti asiantuntijaorganisaatio Cultura-säätiön johtajana elokuussa 2023. Sani Kontula-Webb oli kirjoittanut lukiossa pitkän venäjän, mutta se ei riittänyt alkuunkaan. Silloin nousi esille venäjänkielisten heikko luottamus suomalaismediaan. Se heijastuu myös epäluottamuksena muihin instituutioihin. Esimerkiksi journalistinen etiikka ei ole kaikille yhtä itsestäänselvää kuin suomalaisille. Työyhteisön moninaisuudesta hän saa voimaa. Kaksikko pitää vieläkin yhteyttä. Cultura-säätiön teettämä ensimmäinen edustava mielipidetutkimus maamme venäjänkielisten parissa, Suomen venäjänkieliset 2022, sai laajaa mediahuomiota. Valtaosa venäjänkielisistä ei kannata sotaa, ja he ovat sitoutuneet tähän yhteiskuntaan ja sen etujen puolustamiseen. – Tunnen saaneeni paljon aikaan, koska toin mukanani monia muutoksia. VENÄJÄNKIELISET OLIVAT tutkimuksessa myös keskivertosuomalaisia enemmän huolissaan sodan laajenemisesta. Lisäksi siihen osallistuneiden määrä laski; 41 prosenttia kieltäytyi vastaamasta. Tutkimuksen mukaan venäjänkielisten syrjintäkokemukset ovat lisääntyneet. Aurinko valaisee valtavasta ikkunasta läpi kahvilan. – On myös sellaisia venäjänkielisiä, jotka seisovat Suomen hallituksen päätösten takana rajan sulkemisesta, vaikka se aiheuttaisi heille hankaluuksia. Heitä on Venäjän lisäksi Kazakstanista, Valko-Venäjältä, Virosta, Ukrainasta, Latviasta, Puolasta ja muualta. Venäjän aloittama hyökkäyssota Ukrainaan on mielipiteitä vahvasti jakava asia venäjänkielisen väestön keskuudessa ja suhteessa muihin suomalaisiin. Moni muu venäjänkielinen jakaa saman ajatuksen. Suomen venäjänkielinen väestö on hänelle kuitenkin uutta, vaikka kieli onkin sama. Suomen venäjänkielisten kotoutuminen on myös turvallisuuspoliittinen kysymys. Hän sai kirimään kielen oppimisessa. SOPEUTUMINEN PIETARIIN ei käynyt käden käänteessä venäläisistä sukujuurista ja jonkinlaisesta kielitaidosta huolimatta. Kerran hän istui huolettomasti taideakatemian ikkunalaude_04122024_32.indd 34 de_04122024_32.indd 34 26.11.2024 9.41 26.11.2024 9.41. 34 Demokraatti D-KASVO A teneumin suunnitelleen arkkitehti Theodor Höijerin mukaan nimetty Café Höijer on yksi Sani Kontula-Webbin lempipaikoista Helsingissä. Säätiö edistää Suomessa asuvien venäjänkielisten osallisuutta ja kotoutumista ja tekee yhteistyötä kuntien, kaupunkien ja kulttuurilaitosten kanssa. – Suomen venäjänkielinen väestö on hyvin moninainen ja eri mieltä asioista. – Ihmisellä täytyy olla myös oma motivaatio kotoutua. Muutokset ovat innostaneet minua, olen voinut vaikuttaa asioihin ja kehittää organisaatiotamme entistä parempaan suuntaan, Sani Kontula-Webb luonnehtii
Opiskelukavereista oli paljon iloa ja heidän avuliaisuutensa liikutti. Pian hän sai sellaiset huudot osakseen, ettei koskaan enää tehnyt samaa. Selvisi, että kyseessä oli kadonneeksi luultu Edelfeltin 1881 maalaama Suuriruhtinaat Boris ja Kirill Vladimirovitš lapsina. Opiskelijoilla oli myös keinonsa irrotella ja kapinoida. – Se tunne oli ihan mieletön. ylioppilas Helsingin kuvataidelukiosta 2004 . SE ON VAHVOJEN KONTRASTIEN PAIKKA. Seitsemän vuotta myöhemmin väitöstutkija kirjoitti jälleen kerran hakukoneeseen Albert Edelfeltin nimen ja näki pian silmiensä edessä jotain sykähdyttävää: kuvan etäisesti tutulta tuntuvasta Albert Edelfeltin maalauksesta. Kulttuuritörmäykset tekivät varovaiseksi. Suomen kulttuurija tiedeinstituutit hallituksen varajäsen . Hän matkusti Volgan rannalla sijaitsevaan Rybinskiin miehensä kanssa junassa kiertoteitä. syntynyt Helsingissä 1984 . Myös asioiden hoitaminen ja byrokratia vuosittaisine terveystarkastuksineen olivat erilaisuudessaan jännittäviä. Kerroin asiasta parille vanhemmalle taidehistorioitsijalle ja kirjoitin Rybinskin taidemuseon johtajalle sähköpostia. vapaaehtoistyössä kulttuurialalla New Yorkissa talvella 2017 . SANI KONTULA-WEBB . Eero Järnefeltin seuran hallituksen jäsen . naimisissa, yksi lapsi . Otin alkuun niitä henkilökohtaisesti. He vetivät tupakkaa taideakatemian portaikossa ja keksivät muita juttuja, kun yliopiston henkilökunnan silmä vältti. filosofian maisteri Pietarin taide akatemiasta 2010 . VENÄLÄISEN YANDEX-HAKUKONEEN käyttäminen oli tullut väitöskirjaa tekevälle hyvin tutuksi. de_04122024_32.indd 35 de_04122024_32.indd 35 26.11.2024 9.41 26.11.2024 9.41. Avoimiin negatiivisiin tunneilmauksiin oli vaikea tottua. – Venäläiset ilmaisevat positiivisia ja negatiivisia tunteita paljon vahvemmin kuin suomalaiset. 35 Demokraatti dalla. Valmistumisensa jälkeen KontulaWebb aloitti Pietarin pääkonsulaatissa viisumiosastolla ja siirtyi myöhemmin kulttuuriasiantuntijaksi. Se avasi ovia ja uusia mahdollisuuksia. Suomen Pietarinpääkonsulaatin kulttuuriasiantuntija 2012–2016 . asuu Helsingissä PIETARISSA ELÄMÄN ILO JA RAADOLLISUUS KULKEVAT KOKO AJAN KÄSI KÄDESSÄ. Suomen Pietarin instituutin johtaja 2018–2022 . Cultura-säätiön johtaja elokuusta 2023– . Jälkeenpäin selvisi, että sinne olisi ollut suora yhteys Pietarista. Sani Kontula-Webb oli aloittanut sen töiden ohella vuonna 2010 aiheenaan Pietarin taideakatemian suhde Suomen taide-elämään ja taiteilijoihin autonomian aikana
Opiskellessani Pietarin taideakatemiassa viimeistä vuotta törmäsin silloin yökerhossa työmatkalla olleeseen brittimieheeni Davidiin. ENTISEEN KOTIKAUPUNKIIN Helsinkiin ja sen katujen vilinään on ollut helppo sopeutua. Olin pikkuisen outolintu, mutta minut otettiin mukaan. Odotin äidiksi tuloa pitkään. Elämä vei taas eteenpäin. Matka kesti kolme ja puoli tuntia. Kontula-Webb ja hänen puolisonsa päättivät jäädä. Isoisä vei sieneen ja luki minulle paljon ääneen venäjäksi käännettyjä Ihmemaa Ozzia ja Muumipeikko ja pyrstötähteä. Ehkä rakensin siitä itselleni seikkailun. Minulla on ollut monta eri elämää. Yhtäkkiä sain Suomen Pietarin instituutin johtajan paikan. Pihalla kasvoi syreenipensaita. Leikimme usein kotia niiden seassa. Heittäytyminen on Kontula-Webbin luonteelle tyypillistä. Ei ollut varaa romahtaa, koska minun piti huolehtia itsestäni ja sen myötä vauvasta. Parhaimmillaan hän matkusti pari kertaa viikossa pikajuna Allegrolla Helsingin ja Pietarin väliä. Olen kuitenkin tosi kiitollinen de_04122024_32.indd 36 de_04122024_32.indd 36 26.11.2024 9.41 26.11.2024 9.41. Syreenipensaista jäi mieleen tuoksumaailma, äänimaailma puolestaan kerrostalon räys täässä majailevista pääskysistä. Monet suomalaiset lähtivät Pietarista pandemian alkaessa. En kuitenkaan kaunistele sitä. LAPSUUDEN KESÄLOMAMATKAT Suomenlahden etelärannan Pietarhovissa ovat säilyneet Sani Kontula-Webbin muistoissa aurinkoisina ja lämpiminä. Isoäiti ompeli minulle söpöjä mekkoja. Eniten nykyistä arkea määrittää Kontula-Webbin kaksivuotias tytär. Näyttely ehti olla auki puolitoista kuukautta, kun koronarajoitukset iskivät. Mitkä ovat kolme tärkeintä asiaa elämässäsi. Se paikka, joka oli minulle yhtäältä niin tuttu, on nyt jotain ihan muuta. Heidän kanssaan Kontula-Webb oppi venäjää. – On jännä ajatella; Pietari on yhtä aikaa niin lähellä ja kaukana. Jokainen äiti tietää, ettei äitiys ole pelkästään helppo asia. – Olin toivonut odottavaa kantaa, jotta olisimme voineet etsiä keinoja, joilla säilyttää perusrakenteet ja supistaa toimintaa. Nautin äitiydestä täysin rinnoin. JOHTAJAN TYÖ Suomen Pietarin instituutissa opetti vastuunkantoa, julkisuusdiplomatiaa ja neuvottelutaitoja. Minua hieman vanhemmat tytöt ripustivat huiveja, joista me teimme huoneita. Äiti lähti usein viemään hänet mummolaan. Raskaus toi hirveästi iloa. Nyt etäisyys sinne tuntuu myös henkiseltä. – Jossain vaiheessa minulla katosi kokemus ulkomaille menemisestä, koska siirtymä oli niin helppo ja nopea. 2 Aviomieheni. Kontula-Webb meni usein ravintolavaunuun tai tilasi kärrystä ruisleivän, jossa oli liikaa voita. Menimme naimisiin vuonna 2010. – Meillä oli paljon hyviä yhteistyökumppaneita Pietarissa ja Viipurissa. – Seuraavana vuonna tapahtui jotain vielä radikaalimpaa, kun Suomen Pietarin-pääkonsulaatti joutui lopettamaan toimintansa. Elämä oli täynnä värikkäitä kokemuksia ja yllätyksellisyyttä, loistokkaasta taiteesta boheemiin meininkiin. Silloin hän sai lisänimen finka. Oli aivan eri mahdollisuudet neuvotella Albert Edelfelt ja Romanovit -näyttely Suomeen Sinebrychoffin taidemuseoon ja saada ulkopuolista rahoitusta. Työni alussa teimme yhteistyötä myös muiden Euroopan maiden kanssa, joilla oli edustajisto Pietarissa. – Isovanhemmat olivat läsnä, kun olin lapsi. Se oli minulle seikkailu, joka tempaisi mukaansa. Instituutilla oli hyvä maine, ja me olimme haluttu yhteistyökumppani. Suomen Pietarin instituutin kolmekymmenvuotisen toiminnan alasajo vuoden 2022 loppuun mennessä tuntui Kontula-Webbin mielestä silloin radikaalilta ja ennenaikaiselta. Pietarissa elämä oli rakentunut työn ympärille. Käytännön asiat ja uusi lainsäädäntö, joka asetti kohdeyleisön riskinalaiseksi, olivat sinetti päätökselle; asia oli helpompi hyväksyä. Vertasin silloin ratkaisua Tanskan kulttuuri-instituuttiin, jonka periaate oli, että he eivät lähde Pietarista ennen kuin heidät heitetään ulos, Kontula-Webb kertoo. Vapaa-aika ja työ sekoittuivat usein toisiinsa. Ajattelen, että nyt on uusi luku minun elämässäni. Odotan aina mielenkiinnolla ja avoimin sydämin uuden alkamista. Se oli jotain hyvää, mitä odottaa. Ilman häntä minulla ei olisi tytärtänikään. Hän ei ole antanut pelolle sijaa uusien tuulien mukana. 36 Demokraatti D-KASVO 1 Tyttäreni. 3 TÄRKEINTÄ 3 Se, että löysin kadonneeksi luullun Albert Edelfeltin maalauksen. Toiminta oli kansainvälistä. Koti on paljon keskeisemmässä osassa kuin aiemmin. Talvisin isovanhemmat tulivat käymään Helsingissä. – Minulla oli kavereita kerrostalon pihapiirissä. – Tuntui, että olin tekemässä salaista missiota, kun menin katsomaan teosta, jota pidettiin kadonneena ja sain kertoa ensimmäisenä siitä muille. Sain tietää olevani raskaana kaksi viikkoa ennen Venäjän aloittamaa hyökkäyssotaa Ukrainaan. Me vietimme paljon aikaa yhdessä
de_04122024_32.indd 37 de_04122024_32.indd 37 26.11.2024 9.41 26.11.2024 9.41. Se oli henkilökohtaista kasvun aikaa. SUOMEN VENÄJÄNKIELISTEN KOTOUTUMINEN ON MYÖS TURVALLISUUSPOLIITTINEN KYSYMYS. LÄHEISIMMÄT KONTULA-WEBBIN ystävät Pietarista ovat päässeet pois Venäjältä, kuka on sijoittunut minnekin, kuten Bulgariaan, Armeniaan ja Georgiaan. Se on ollut suuri helpotus. – Tulevaisuudessa harkitsen hakua Helsingin yliopistoon. Tässä on tapahtunut niin paljon harmillisempaa kuin tämä väitösasia, että se on pikkujuttu, Kontula-Webb tähdentää. Nyt Suomessa tilanne on toinen, tällä hetkellä aika ei riitä väitösprojektin jatkamiseen. Todennäköisesti he eivät myöskään voi palata enää takaisin Venäjälle, jossa heillä on vanhempia ja sukulaisia. 37 Demokraatti Pietarin ajasta elämässäni. He ovat joutuneet aloittamaan elämänsä täysin vieraassa maassa ja kulttuurissa, osa vielä pienten lasten kanssa. – Lähdön hetkellä keskeneräisyys oli päällimmäisenä mielessä. Oli epävarmuutta, mitä me voimme tehdä tulevaisuudessa. Jos sotaa ei olisi tullut, ja Kontula-Webb asuisi vielä Pietarissa, oman väitöksen valmistumisessa ei olisi kovin suurikaan työ. Niin paljon jäi tekemättä siitä, mitä olimme suunnitelleet. Luopumisen kipu on täytynyt hyväksyä. Oma äkillinen lähtö ja lopulta muutto Pietarista sodan alkamisen jälkeen tuntuu heihin nähden huomattavasti helpommalta. Tämä tarkoittaisi venäjänkielisen väitöksen kääntämistä englanniksi ja sen näkökulman muuttamista
TIEDOSTAN KYLLÄ monen lompakollaan ajattelevan porvarin laskevan, että per sut ovat kätevä apuväline to teuttaa ikiaikainen haave työ markkinoiden suuresta resetoinnista tai vaikka terveydenhuollon privatisoinnista – ja kun persut on työnsä tehnyt, niin persut saa mennä. YALEN PROFESSORI Timothy Snyder analysoi Trumpin mielenmaisemaa osuvasti: Trump luo oman todellisuutensa kertomalla tarinaa. Laiskat ihmiset lähtevät kyllä lopulta töihin, kun ottaa tuet pois. Monesta sivistysporvarista tuntuu ääret tömän pahalta vaikkapa Sirpa Pietikäiseen kohdistuva avoin iva ja pilkka, mutta heillä on kymmenien vuosien jäsenyys puolueessa ja ase mia, joita eivät halua menettää siirtymällä kat somoon tai vihreisiin. KOKOOMUKSELLE VOI KÄYDÄ KUTEN REPUBLIKAANEILLE USA:SSA. Itse olen ajatellut jo pidempään, että kokoo mukselle Suomessa voi käydä kuten on käynyt vel jespuolue republikaaneille USA:ssa. Trump täyttää kaiken tilan omalla tarinallaan ja kehottaa tuosta tarinasta pitäviä pitämään kaik kea muuta epäluotettavana, paitsi omia mielipi teitään. Petterikin todistaa suu ruutensa sillä, että pinna kestää, kun historiallinen palkinto odottaa ihan kulman takana. Kirsipihojen hiljainen virta pois puolueesta jat kunee. Nykyisellä puheenjohtajalla Orpolla ei siihen auktoriteettia ole. Hänelle ei ole edes olemassa sellaista asiaa kuin valehtelu, koska ei ole olemassa totuutta. Trump vei USA:n republikaanien sielun, ja aika usein käy niin, että rapakon takaa laineet aikanaan lyövät myös meille. Kun oikeisto populismille kerran avataan ovet, niitä on erittäin hankalaa enää työntää kiinni. NYT KUITENKIN näyttää siltä, että unelmahallitus ohjelma oli hyvä vain paperilla. Jos se ei toimi, niin vian täytyy olla todel lisuudessa. KUINKA PALJON puolue voi myydä arvoja menet tämättä sieluaan. Ja jos ei tule, niin vaihtoehto ei ole tunnustaa tehtyjä virheitä, vaan tehdä lisää omaan ideolo giaan sopivia päätöksiä. Virtauksia tulee ja menee. Ajatellaan, että parhaiten vaikutetaan puolueen sisältä. de_04122024_38.indd 38 de_04122024_38.indd 38 26.11.2024 11.38 26.11.2024 11.38. Kun todellisuus ja ideologia törmäävät, luo uusi todellisuus Kirjoittaja on sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän mediasuhteiden asiantuntija. Valitettavasti. There Is No Alternative. Kyse on maailmankuvasta, ideologiasta. Thatcher sen sanoi: ei ole muuta vaihtoehtoa. En usko, että vielä seuraava ko koomuksen puheenjohtaja on häikäilemätön po pulisti, mutta sitä seuraava saattaa hyvin ollakin. Silmänlumeeksi pystyyn sutais tuja rasismin vastaisia kam panjoita ei kukaan noteeraa, tai jos noteeraa, niin myötä häpeän merkkipaaluna. Ja vain mielipiteillä on väliä. Siihen asti purraan (sic) hammasta ja annetaan rasismin ja Petterin julkisen nöyryyttämisen va lua kuin hanhen selästä. Käytännön todel lisuudessa oikein mikään osa siitä ei tunnu toimivan. Tuohon mielenmaisemaan kokoomus on persu jen perässä valumassa. Suhdanne on nyt vain niin huono, huo menna kasvu tulee. 38 Demokraatti KOLUMNI Iisakki Kiemunki iisakki.kiemunki@eduskunta.fi D emokraatissa on käyty hyvää kes kustelua, onko kokoomus persuun tunut arvoiltaan vai onko enemmän niin, että persut ovat omineet kokoo muksen talouspolitiikan
Vuodet vierivät, lapset kasvavat. Elämässäni on ollut synkempiä jaksoja, mitä en ole mielelläni märehtinyt, mutta nyt, kun nekin on käyty läpi, ovat ne asettuneet uuteen perspektiiviin. KASVOT PEILISSÄ Teksti ja kuva Nora Vilva nora.vilva@demokraatti.fi de_04122024_39.indd 39 de_04122024_39.indd 39 26.11.2024 9.58 26.11.2024 9.58. Nyt tuntuu keveältä ja hyvältä. Olen siitä tosi kiitollinen ja varmaan myös säästänyt pitkän pennin – projekti oli vähän kuin olisin loikoillut pari vuotta psykiatrin sohvalla käymässä läpi elämääni. Näen myös perheenisän, vanhan kehäraakin, onnellisen miehen, keski-ikäistyvän räppärin. Rantanen ei päästänyt minua helpolla. Vanhempi tyttäreni on jo neljätoista, Metallica-riffejä vähän liian lujaa omassa huoneessaan jyrsivä, isälleen sujuvasti veetuileva teini. Siinä projektissa olen jäsentänyt elämääni, katsonut taaksepäin ja miettinyt, mitä on tullut tehtyä. Vaikka nuorempana on tullut hölmöiltyä, en ole kuitenkaan tappanut ketään tai polttanut kenenkään taloa. Kirjantekoprosessi on ollut kuin pitkä peiliin tuijotus. Nuorempi tyttäreni on yhdeksän, ja hänen silmissään olen vielä toistaiseksi ihan cool. Voin olla ihan tyytyvänen siitä. Tänä syksynä minulta ilmestyi elämäkertateos toimittaja Miska Rantasen kirjoittamana. Havaitsen, että eivät ne lopulta ihan niin isoja juttuja olleetkaan. Ihmiselämään mahtuu kaikenlaista. 39 Demokraatti Karri Miettinen 46-vuotias rap-artisti Paleface, ihmisoikeusaktivisti, runoilija, kääntäjä, kirjailija. K un katson peilikuvaani, näen siinä Jeopardy! -tietokilpailun voittajan vuosimallia 2024. Uteliaan ja mielekkäitä asioita elämässään tekevän kaverin
KULTTUURI 40 Demokraatti de_04122024_40.indd 40 de_04122024_40.indd 40 25.11.2024 15.06 25.11.2024 15.06. 40 Demokraatti Kuolema pelissä Demokraatin syksyn dekkari katsaus koluaa tällä kertaa pelkkää kotimaista satoa, joka menestyy hyvin kirjamyynti tilastoissa niin ääni kuin painetun kirjan puolella
Äidin ero Milon isästä on jättänyt poikaan syvät arvet. Hänen äitinsä Liisa Markoff on oikeuslääkäri, ja siten Milo joutuu tutkinnoissa tekemisiin tämän kanssa, vaikka haluaisi pitää etäisyyttä. de_04122024_40.indd 41 de_04122024_40.indd 41 25.11.2024 15.06 25.11.2024 15.06. Teksti Rolf Bamberg / Kuva Arja Jokiaho E i ollut yllätys, että Max Seeck singahti heti uutuu tensa ilmestyttyä Mitä Suomi lukee -listauksessa kärkisijoille, painetuissa kirjoissa vitoseksi ja äänikirjoissa kakkoseksi. Merkityn kolme pääjaksoa on nimetty shakkiottelun tapaan eli Avaus-Keskipeli-Loppupeli, ja niistä tuo keskivaihe kulkee hetkittäin vähän innottomasti rutiinisiirtoineen, mutta kokonaisuutena kirja on taas sitä parasta Seeckiä jotenkin hengettömiksi jääneiden edeltäjiensä, Kaunan ja Loukon jälkeen. vieläpä ihan tietyn, Boris Spasskin ja Bobby Fischerin välisen legendaarisen MM-ottelun siirroin. Top 5:n tuntumassa Merkitty pysyy varmaan loppuvuoden, sillä uusi, päähenkilönsä Milo Perhon mukaan nimetty sarja alkaa vahvasti. Jälkimmäisen kohdalla on sanottava, että hyvä niin, sillä erittäin tiukalla Uskollinen lukija -jännärillä käynnistynyt sarja hyytyi loppua kohden. Ruumiit on lavastettu shakkinappuloiksi, joten murhasarjan alussa Seurasaaren sillan tienoilta löytyy kokonaan valkoiseksi maalattu naisen ruumis, jolla on kurkussaan musta ratsu, jonka siis valkoinen lähetti on syönyt. Äärimmäisen suunnitelmallinen ja juonikas tappaja päästää Helsingissä ihmisiä päiviltä shakkipelin mukaan. Pian alkaa hahmottua pelin koko kuva: murhaaja lähenee siirroillaan hänen tekojaan tutkivaa poliisiryhmää, ja kohta on ”valkoinen kuningatar” uhattuna... Freelance-pohjalta poliisia profiloijana avustavan Milo Perhon touhuista niin rikostutkinnassa kuin kriisiytyvässä siviilielämässä (lapsettomuus parisuhteessa, erittäin kipeä äitisuhde ym.) kuvaava sarja lähtee liikkeelle varsin klassisesta sarjamurhaajakeissistä. 41 Demokraatti Max Seeck: Merkitty Tammi 2024, 400 s. KIRJA Kuolema pelissä PÄÄHENKILÖ MILO PERHON persoonaan tuo lisäkierrettä se, että hän on entinen Supon tutkija, joka ne hommat jätettyään on ryhtynyt taidegalleristiksi ja tekee nyt poliisille keikkaa niin sanotusti tilaustöinä. Sarjamurhaajatrilleri vetää kuin nelivaljakko, mutta Milon ja puolisonsa Ronjan parisuhdekriisin eteneminen taas ei ole niin kiinnostavaa seurattavaa johtuen tietyistä uskottavuusongelmista. Seeckillä on ollut mukava tapa pitää dekkarisarjansa lyhyinä: ensimmäinen, Daniel Kuisma -sarja jäi trilogiaksi, ja sitä seurannut Jessica Niemi -sarja neliosaiseksi. Jatkoa sarjalle jää odottamaan innolla, sillä sen verran avoimeksi Seeck jättää virittämänsä ison tarinan. Milon lähimpänä työtoverina on komisario Minka Laine, teräväpäinen ja -kielinen poliisinainen, joka jatkaa Seeckin edellisten sarjojen vahvojen naishahmojen Annika Lehdon ja Jessica Niemen aloittamaa ketjua
Sitä paitsi Tuomisen rikostutkijat, Susanna Manner, Jari Paloviita, Henrik Oksman ja Linda Toivonen ovat henkilöinä moniulotteisempia ja inhimillisempiä kuin tv-sarjan skandikollegansa. 42 Demokraatti KULTTUURI Arttu Tuominen: Lavastaja WSOY 2024, 320 s. KIRJAT Kolme kotimaista miesdekkaristia ovat sarjojensa lopussa tai alussa. Mistään jäljittelystä ei Tuomista voi moittia, onhan jo ilmaisuväline – tv-sarja/romaani – eri, ja Sillassa aihe VÄKIVALTA VIRTAA SUOMESTA de_04122024_42.indd 42 de_04122024_42.indd 42 25.11.2024 15.08 25.11.2024 15.08. Jukka-Pekka Palviainen: Tavoittelemanne henkilö on tapettu Crime Time 2024, 319 s. Tuomisen seuraavaa siirtoa odottaa isolla kiinnostuksella, ja se nähtäneen jo ensi syksynä. Jari Raatikainen: Valtapeli Johnny Kniga 2024, 362 s. Kohta rikostutkijat huomaavat olevansa itsekin uhattuna, kun tappaja ottaa kontaktia heidän läheisiinsä. Jopa niin pitkälle, että hän palsamoi ruumiit, jotta ne säilyvät hänen asetelmissaan eläväisen näköisinä. Kuinka ollakaan, jäljet johtavat myöhemmin porilaiseen harrastajateatteriin. Sen ”nimihenkilö”, tutun Porin poliisin tutkintaryhmän Lavastajaksi nimeämä tappaja tosiaankin rakentaa erittäin viitseliäästi suunnitelluille murhatöilleen yksityiskohtaiset näyttämökuvat. oli kuitenkin vain sivujuonteena. Tuominen on rakentanut Delta-sarjalleen komeasti ja oivaltavasti kaikkia viittä aiempaa osaa yhteen nivovan romaanin. Lavastaja-jännäri palauttaa mieleen myös nordic noir -genren yhden huipentuman, ruotsalais-tanskalaisen Silta-sarjan jossa niin ikään harrastettiin paikka paikoin tyyliteltyä rikospaikkalavastusta. Siksi heitä sarjan nyt päättyessä tulee vähän ikävä, niin taitavasti Tuominen heidät lukijan tutuiksi matkan varrella teki. Lavastaja on tasokkaan sarjan hiuksianostattavin, ei siis mikään kotoisa-alagenren opus. Poliisin tilannekuva alkaa kuitenkin laajeta – ja myös hajota – Lavastajan jatkaessa hirmutöitään. Murhaajajahdin loppuhuipennus on suorastaan oopperamaisenisosti pauhaava kliimaksi joidenkin Francis Ford Coppolan ja Martin Scorsesen elokuvien tyyliin. Aluksi epäilyksen alla ovat erityisesti paikallisen hautaustoimiston omistajat, joilta löytyy ammattitaitoa harvinaiseen palsamointioperaatioon. Tekst i Rolf Bamberg E nsin dekkaripöydältä osuu käteen Arttu Tuomisen kovatasoisen Delta-sarjan kuudes ja samalla viimeinen rikosromaani
Raatikaiselle voisi sovitella vaikka ”Suomen Jens Lapiduksen” viittaa, sillä hänkin kirjoittaa paneutuneesti ja intensiivisesti juuri jengirikollisuudesta. Lapiduksen kirjat ovat ehkä juonellisempia, mutta Raatikaisen käyttämä kieli on eläväisempää – eli parempaa. Esimerkki: kun keskeinen poliisihahmo Nissinen kuulustelee luuseroitunutta huumeveikkoa hän toteaa tällä: ”Ennen oli paremmin. Mutta hyvät henkilöhahmot ja kiinnostava miljöö ja kulttuuriympäristö tekevät Palviaisen kirjasta vähintään semimukavaa luettavaa. Raatikaisen romaanin pienoinen ongelma on sen mosaiikkimaisessa rakenteessa. Erinomainen – siinä on vanhaa pulp fictionja Jerry Cotton -henkeä. Eloisimmillaan tarinankulku on poliisien sananvaihdoissa, sillä kokenut poliisimies Teemu T., hänen vähän nuorempi kollegansa Nelli Nurminen ja porilaislähtöinen Akseli K. Luvut ovat keskimäärin noin kolmen sivun mittaisia, ja melkein jokaisessa näkökulmahenkilö vaihtuu. 43 Demokraatti ALOITETAAN KIRJAN nimestä. Dialogi on sujuvaa ja tyypit sen verran hartaudella luotu, että heistä voi odottaa kuuluvan jatkossa lisää. joka saa odottamaan jotain kovaksi keitettyä. Juoneltaan Palviaisen stoori ei ole niitä koukukkaimpia ja koukuttavimpia. Valtapeli kertoo poliisin ja vakuutustutkijoiden yrityksistä päästä sisään Syndikaatiksi itsensä nimenneen järjestäytyneen rikollisjengin puuhiin. JOS TUO edellinen dekkari ei sitä hard boiled -osastoa ollutkaan, niin sen lajin ystäville voi suositella ex-rikospoliisi Jari Raatikaisen Valtapeliä. Meidän isät oli koukussa vain Iijoki-sarjaan.” de_04122024_42.indd 43 de_04122024_42.indd 43 25.11.2024 15.08 25.11.2024 15.08. Se tiivistyy toki loppua kohden, mutta ei äidy suoranaisesti kihelmöiväksi missään kohtaa. Varsinaista murhaakin saadaan odotella aika pitkään, tosin heti tarinan alussa on tapahtunut vakava yritys sellaiseksi. Kun mainitulla Lapiduksella tukholmalaisjengien touhut ovat hyvin väkivaltaisia, Raatikainen keskittyy jengin toimintatapoihin ja bisneksiin, joita ovat erityisesti huumekauppa ja vakuutuspetokset. Hän yhdistää peruskerrontaansa notkeasti niin poliisikuin venkulaslangiakin, ja dialogi on hetkittäin myös poikkeuksellisen hauskaa. Nyt mennään ristiin rastiin Raumaa, (joka luonnollisesti on kirjailijan synnyinkaupunki), jonka maaja tavaramerkit maailmanperintökohteineen, pitseineen, Pori-dissauksineen ja Lukkoineen tulevat vähintään mainituksi, Vanha Rauma loppuvaiheissa jopa tapahtumien keskipisteenä. muodostavat sanavalmiin ja kutkuttavasti toisilleen kuittailevan trion. Merkittävimmät erot näiden kahden välillä löytyvät kirjoitustyylistä ja kirjojen rakenteesta. Siksi yhtenäisen tarinan hahmottaminen on vähän työlästä. Raatikanen on siinä ihan ässä, kotimaisessa dekkarigenressä parasta a-ryhmää. Sitä tähän saakka erityisesti ansioituneena lastenja nuortenkirjailijana tunnetun Jukka-Pekka Palviaisen esikoisdekkari ei kuitenkaan ole, vaan lähempänä leppoisampaa cozy-osastoa. Lukunautinnon takaa kuitenkin kieli. Palviaisen rikosromaani tuo genren kotimaiseen kuntakarttaan uuden kaupungin
Molemmat tuttuja sarjan edellisistä kirjoista. Se vaatii paljon autossa istuttuja kilometrejä itäsuomalaisilla maanteillä, lukuisia puheluita, perinneherkkuja ja etsintäkuulutuksia sekä lopulta ison porukan yhteistyötä. Isä ei maasta karkottamisen pelossa uskalla pyytää apua viranomaisilta, ja Nooran eri tahoille tekemät kyselyt kilpistyvät siihen, että tietoja luovutetaan vain lähiomaisille. Kaivattujen lopussa vakaumuksellinen erakkoluonne huomaa lähipiirinsä puolivahingossa. Kadonneen tytön jäljittäminen on hankalaa, sillä Mina ja hänen isänsä Farzad ovat paperittomia. Irrallisiksi hahmot eivät jää, vaan heillä jokaisella on perusteltu paikkansa tilanteiden ja juonen kehittelyn kannalta. Kaksi edellistä kirjaa päättyivät yllätyksiin. Murhamysteerin ohessa teoksessa pohditaankin työn ja perhe-elämän yhdistämisen haastetta. Mikä olisikaan suloisempaa kuin valmistaa kupillinen teetä, kääriytyä vilttiin ja uppoutua dekkarin maailmaan. Yhteisöjännitteistä on kyse myös Eevi Kuokkasen psykologisessa jännärissä Viimakerroin, joka sijoittuu pieneen merenrantakaupunkiin. Ihmeellisesti Franz silti setvii langat selviksi ja sitoo ne lopussa nättiin nippuun. Vähitellen hahmo kuitenkin kehittyy. Haihtuneissa ja Saalistetuissa ihastutti ironinen kertojan ääni ja lakoninen kieli. de_04122024_44.indd 44 de_04122024_44.indd 44 25.11.2024 16.43 25.11.2024 16.43. 44 Demokraatti KULTTUURI Ihmissuhdekiemuroita ja lempeää jännitystä Maltillisen jännittävät cosy crime-kirjat sopivat erinomaisesti syysja talvi-iltoihin. Keskiössä on neljän naisen porukka, joka perinteiseen tapaan kokoontuu rapujuhliin. Eva Frantz: On lähtösi huoleton Suomentanut Ulla Lempinen. Tarinassa on runsaasti salaisuuksia ja mysteereitä. 348 s. Tällä kertaa selvänäkijä Noora ajautuu selvittämään nuoren afgaanitytön katoamista. Komisario Anna Glad ryhtyy penkomaan tapausta, mutta perhesyistä hän joutuu jättäytymään sivuun. Yksin näkijän ei tarvitse työskennellä. Teksti Marjo Jääskä A nneli Kannon Kaivatut jatkaa Näkijä – sarjaa, josta on aiemmin julkaistu kaksi osaa, Haihtuneet ja Saalistetut. Viimein vyyhti alkaa purkautua. Mukaan on solmittu noituutta, lapsettomuutta, rakkaushuijareita, alkoholismia sekä tietysti monimuotoista henkistä ja fyysistä väkivaltaa. TIIVIIT YHTEISÖT, kuten uskonnolliset lahkot tai sisäänpäin lämpiävät syrjäkylät tarjoavat jännitysviihteen tekijöille herkullista materiaalia. Nooran taustasta ja persoonasta paljastetaan vain vähän. Yksi Näkijä-sarjan mysteereistä on päähenkilö itse. Teos etenee sutjakkaasti eteenpäin, vaikka välillä tuntuu, että tarinassa pyörii liikaa porukkaa: remonttimiehiä, käsipalloa pelaavia koulutyttöjä, mönkijällä kaahaavia poikia, entisiä ja nykyisiä puolisoja. KIRJAT tutkinnassa, ja pariskunta on päättänyt, että ei työskentele yhtä aikaa vaativien tapausten kimpussa. Miltä leikki-ikäisestä tuntuu, kun äiti ei töiden vuoksi pääse mukaan synttärijuhlintaan tai kun joutuu odottamaan isää päiväkodin viimeisenä lapsena. 287 s. EVA FRANTZIN Anna Glad -sarjan viides teos On lähtösi huoleton kietoutuu perhesalaisuuksien ja mutkikkaiden ystävyyssuhteiden ympärille. S & S 2024. Esillä on myös lapsen näkökulma. Naisnelikon ja poliisien lisäksi tärkeitä hahmoja ovat Kristinan poika Ossian, hänen avopuolisonsa Sandra ja tämän sisko Siri. Jännitys syntyy siitä, miten Minan käy ja millä tavalla kaksi tarinalinjaa yhdistyy. Eevi Kuokkanen: Viimakerroin Tammi 2024. Kosteiden kemujen loppuhuipennus on kuitenkin kaikkea muuta kuin juhlallinen: yksi naisista, Kristina, löytyy seuraavana aamuna kuolleena poreammeesta. Kaivatuissa rakenne on toisenlainen, sillä jäljityskuvausten rinnalla kuljetetaan Minan tarinaa. It-kuviot hallitsevaa puolisoa Tomasia tarvitaan Anneli Kanto: Kaivatut Docendo 2024. 357 s. Lukuisten henkilöiden kanssa pärjää, ainakin jos on lukenut sarjan edelliset kirjat, jolloin esimerkiksi Annan kollegat poliisissa ovat entuudestaan tuttuja. Häntä auttaa ystäväksi väkisin tuppautuva rikas leskirouva Hanna ja lukiolaistyttö Aava, jonka Noora on olosuhteiden pakosta ottanut luokseen asumaan. Kaivatut vaikutti aluksi vakavammalta, mutta koomiseen taittava sävy onneksi vahvistui kirjan edetessä
Pala palalta selviää, että yrityksen leppoisan julkisivun taakse kätkeytyy tragedia, jos toinenkin. On erilaisia ammatteja ja asemia. 45 Demokraatti Ihmissuhdekiemuroita ja lempeää jännitystä Paikkakunnan tärkein työnantaja, perheyritys Pycomp joutuu kuohunnan keskelle, sillä kuolema tuntuu vaanivan sen liepeillä. Veikko Somerpuro 45 Demokraatti de_04122024_44.indd 45 de_04122024_44.indd 45 25.11.2024 16.43 25.11.2024 16.43. Eevi Kuokkanen. Heistä jokaisella on omanlaisensa suhde sekä Pycompiin että rantakaupunkiin. Esikoisteoksessa lähes sivuosaan jäänyt jännitysjuoni on nyt selvemmin esillä, ja se kuljetetaan tyylikkäästi useampia yllätyksiä tarjoavaan loppuun saakka. Ensin koneistaja-asentajalle sattuu kohtalokas tapaturma, sitten yksi yhtiön keskeisistä henkilöistä päätyy sairaalaan taistelemaan hengestään. Eva Frantz. Yksi ydinhenkilöistä, sijoittajaviestinnän ja maineenhallinnan konsultti Mervi, on tuttu Kuokkasen esikoisteoksesta Ei sanaakaan, ja monia muitakin edellisessä kirjassa seikkailleita hahmoja vilahtelee sivurooleissa. Viimakerroin jos mikä, on itsenäinen jatko-osa, kuten kansiliepeessä luvataan. Kuokkanen kertoo tarinaa useiden näkökulmahenkilöiden kautta. Firmajuonen lonkerot leviävät nerokkaasti myös kaupunkilaisten monimutkaisiin ihmissuhteisiin. Kuokkanen pyörittää laajaa henkilökaartiaan suvereenein ottein. Kaikki tuntuu liittyvän kaikkeen, eikä lopputulosta voi kuin aavistella. TIIVIIT YHTEISÖT TARJOAVAT JÄNNITYS VIIHTEEN TEKIJÖILLE HERKULLISTA MATERIAALIA. Missä jamassa esimerkiksi on Pycompin turvallisuuspäällikkö Riston ja hänen sairaalloisen taitelijavaimonsa avioliitto. Viimakerroin on niistä ehdottomasti parhaimmasta päästä. Anneli Kanto. Pikkupaikkakunnille sijoittuvia jännäreitä on lukijoiden iloksi putkahdellut viime vuosina useita. Jotkut ovat muuttaneet paikkakunnalle hiljattain, toiset asuneet seudulla vuosikausia
Siinä kadulle sijoide_04122024_46.indd 46 de_04122024_46.indd 46 25.11.2024 15.17 25.11.2024 15.17. Eipä taida ollakaan. 46 Demokraatti KULTTUURI Taide saa miettimään, parantaakin Sara Hildénin museon Maaria Wirkkala -näyttely on suurelta osaltaan retrospektiivinen, mutta joukossa on myös uusia teoksia. Kuitenkin hänen tuotantoonsa sopii kohtalaisen hyvin tämän liikkeen iskulause: less is more eli vähemmän on enemmän. Se toi ajatuksen vaikuttavasti esiin. Se edustaa poissaolevaa, ehkä jumalhahmoa, ehkä isää. Tyhjä tuoli on ollut taidehistoriassa symbolisessa tehtävässä Rooman Pietarinkirkosta Vincent van Goghin maalauksiin saakka. Kokonaisuus oli taiteilijan luottopuusepän Ismo Aromaan taidonnäyte. Vähän myöhemmin syntyi Ajatuksen häivä -teos Turkuun. Teksti Seppo Heiskanen M aaria Wirkkalan teoksia katsellessa ei ensimmäiseksi tule mieleen, että hän olisi modernisti. Muutama vuosikymmen sitten Wirkkala esitteli Suomenlinnan Lemmenlammella teoksen, jossa tyhjä tuoli liukui pitkin vedenpintaa niin ettei siihen syntynyt väreitä laineista puhumattakaan. Ehkä tämä on ollut Wirkkalan mielessä. Hän rakentaa teoksensa vähistä aineksista, mutta sisällyttää niihin paljon asiaa
KUVATAIDE Suvi Sysi työhuoneellaan. Kun katselee näyttelykokonaisuutta, sitä ei ihmettele. Wirkkalan tuotannossa on runsaasti muitakin hienoja teoksia. Hän on unohtanut Kaski puron koulun tiukimmat opit. Tampereen taidemuseo: Vuoden nuori taiteilija Satu Sysi Avoinna 13.1.2025 saakka, ti–pe 10–18, la–su 10–17. Tämä tuntuu aluksi vähän yllättävältä. Maaria Wirkkala: The Seventh Room, 1987. Aina hänellä on yhtenä lähtökohtana se tila, johon teos sijoitetaan. Taide saa miettimään, parantaakin tettu metallirengas saa illan hämärässä hehkunsa aution talon ikkunasta paistavasta valosta. Tällä tavoin saadaan aikaan kiinnostavia rinnastuksia ja vuoropuhelua. Muistaakseni talo oli autio. 47 Demokraatti Sara Hildénin Taidemuseo, Tampere: Maaria Wirkkala – edes takaisin Avoinna 19.1.2025 saakka, ti–su 10–18. VUODEN NUORI taiteilija Suvi Sysi on alkujaan taidegraafikko. Sitä katsellessa ajatuksen häivä sinkoilee sinne tänne, eikä sille voi asettaa rajoja Aleksis Kiveä vapaasti siteeratakseni. Niitä en käy näin pienessä tilassa luettelemaan, saati esittelemään. Miksi näin monia aineksia. Wirkkala on osallistunut Venetsian biennaaliin, ja hänet on palkittu Ars Fennicalla ja muillakin huomionosoituksilla. Sysin näyttelyssä on isokokoisia linoleikkauksen näköisiä abstrakteja teoksia, mutta myös pelkkään väriin perustuvia ja kolmiulotteisia töitä. Helsingin Taidehalli: Taide pidentää ikää – reseptejä HUSin taidekokoelmasta Avoinna 5.1.2025 saakka, ti, to, pe 11–18, ke 11–20, la–su 11–17. Monien kollegoidensa tavoin hän ei kuitenkaan ole pysynyt pulkassaan, vaan on laajentanut ilmaisun rajoja. Nykytaiteen museo Kiasma, Helsinki: Linnunradalla Avoinna 23.3.2025 saakka, ti–pe 10–20, la–su 10–17. Aukusti Heinonen de_04122024_46.indd 47 de_04122024_46.indd 47 25.11.2024 15.17 25.11.2024 15.17. Mutta toisaalta ja toisaalta
Suurikokoiset leikkausteokset ovat vaikuttavia. Se on hivenen vaikeakin. No, eivät ne nyt ihan Linnunradalle vielä yllä. Mukana on maalauksia, grafiikkaa, veistoksia ja jokunen valokuvakin. HUSIN SAIRAALOISSA on yllättävän paljon kuvataidetta. 48 Demokraatti KULTTUURI Pekka ja Teija Isorättyä: Buko-robotti: Charles Bukowskin muotokuva, 2024. Oma suosikkini näyttelyssä on Pekka ja Teija Isorättyän Buko-robotti: Charles Bukowskin muotokuva. Ne ovat hyvää nykytaidetta. Sinitaivas, Neitsyt Marian vaatteen väri, EU:n lipun väri ja lopulta Yves Kleinin monet teokset. Toki joukossa on joku klassikkokin. Pälvi Hanni: Käsikirjoitus, 2013. Sininen väri näyttää olevan Sysille mieluinen sävy. On helppo uskoa, että taide pidentää ikää. Siinä tämän kirjailijan näköinen robotti vastaa katsojan kysymyksiin. de_04122024_46.indd 48 de_04122024_46.indd 48 25.11.2024 15.17 25.11.2024 15.17. Näyttelyssä on paljon teoksia, mutta hyvin Suvi Sysi on sen koossa pitänyt. Niistähän saa kelpo materiaalia. Mutta se sisältää monia merkityksiä ja herättää mielleyhtymiä. Helsingin Taidehallin näyttelyyn tuosta kokoelmasta on valittu 200 teoksen otos. Sehän on jo vanhastaan kuulunut tämän lajin kylkiäisiin. Ne täyttävät tilaa tehokkaasti ja dynaamisesti. On mukana kuitenkin myös huumoria. Se on aina myös kiinnostanut yhtä hyvin kirjailijoita kuin elokuvantekijöitäkin. (Taidehallin HUS-näyttely). Nuo kokoelman 5 700 teosta on sijoitettu sisääntuloauloihin, odotushuoneisiin ja potilastiloihin. Vastakset on kerätty Bukowskin tuotannosta. Kokoelman teoksia ei ole koottu terapiatarkoituksiin, vaikka niillä tiettyä terapia vaikutusta voi ollakin. Miina Äkkijyrkkä: Kotiin, 2003 (Taidehallin HUS-näyttely). AVARUUS ON kiehtova ja mielikuvitusta ruokkiva aihe. Pariskunta jatkaa komeasti kiinnostavien teosten rakentamista. Kiasman näyttelyssä on tuollaisia tieteisromaanin innoittamia teoksia. Täytyy toivoa, että sen uskovat myös nykyhallituksen ministerit, jotka ovat vihan vimmalla käyneet saksineen taiteen ja kulttuurin kimppuun. Tänä päivänä yläilmoihin mielivät niin turistit kuin sodantekijätkin
Tällaista vakavaksi tarkoitettua elokuvaa ei voi tehdä liian halvalla, vähillä kuvauspäivillä tai muuten vain juosten hosuen ilman visiota. En epäile ensimmäisenä ohjaajan ammattitaitoa vaan harkintakykyä. SCIFIN KALTAISEN puhtaan fantasian kehyksissä ollaan sen sijaan jo aivan mahdottoman tehtävän edessä, eikä kyse ole tietenkään vain itseoppineesta Halosesta ja hänen puutteistaan. TEOKSEN HENKILÖITÄ ovat väkivaltaisen isän piiskaama nuori fyysikkopyrkyri ja hänen opiskelijakollegansa sekä koulukiusattu duunaripoika. Jäljestä tulee kamalaa. Ellei tietäisi paremmin, voisi luulla eksyneensä Salattujen elämien kulisseihin. Henkilöt joutuvat silti taas kerran ratkaisemaan, kuinka paljon historiaa uskaltaa ja sopii sorkkia. Yleisöä pyydetään nyt antautumaan elokuvalle, jota kuvattaisiin tänään Hollywoodissa satakertaisella tuotantobudjetilla. Sieltä nuorena virheitä tehneet ikääntyneet antisankarit lähetetään takaisin menneisyyteen korjaamaan väärät tekosensa planeetan pelastamiseksi ympäristökatastrofilta, mutta perillä he huomaavat päätyneensä outoihin nahkoihin ja vieraisiin vartaloihin. VISUAALISESTI TEOS hädin tuskin muistuttaa tieteiselokuvaa muutamaa digiväläytystä lukuun ottamatta. 49 Demokraatti Menneisyyden ote Arto Halosen tieteiselokuvassa on järkälemäinen aihe. Julistajaksi monesti osoittautuva Halonen ei ole minusta jälkimmäisissä kotonaan, mutta niiden parissa katsoja välttyy sentään ohjaajan omalla naamallaan antamilta saarnoilta ja vetistelyiltä, joilla hän tapaa dokumenttejaan koristaa. Jälkeemme vedenpaisumus (2024) kumpuaa ilmastoahdistuksesta ja maailmantuhon varoituksesta, ja teos on sikäli toki ajankohtainen. Loppu on lähellä, mutta elokuvasta puuttuu pelko. Kameran edessä ja takana on liuta kokeneita ammattilaisia, mutta ylöspano on auttamattoman kotikutoinen. Henkilöt liikkuvat yliopistokampuksen, kahviloiden ja muiden sisätilojen väliä asiaansa teatraalisesti paasaten ja ilmehtien. Autonkorjaajaperheen sisäinen dynamiikka kiusallisine huumorikevennyksineen on jo kuin toisesta elokuvasta, erittäin huonosta komediasta. Mitään jännitettä käännekohtien ja henkilöiden ympärille ei synny. ELOKUVA Jälkeemme vedenpaisumus Ohjaus: Arto Halonen Pääosissa: Elias Westerberg, Linnea Leino 2024, 97 minuuttia de_04122024_46.indd 49 de_04122024_46.indd 49 25.11.2024 15.17 25.11.2024 15.17. Se kuvaa yhtäältä mullistavan keksinnön syntyprosessia, sitten ahneuden sumentamaa kieroilua ja lopulta pieleen menneen kokeilun toivottomalta näyttävää paikkailua. Tasapaksun televisiosarjan yllätyksetön ilmaisutyyli halventaa järkälemäisestä aiheesta valkokankaan lavasteköyhän bulkkituotannon, jolle on vaikea keksiä osuvaa markkinarakoa, kohdeyleisöä tai tarkoitusta. Lajityyppi on mahdottoman kallis ja kansainvälinen kilpailu armotonta. Yhteiskunnallisen tuotannon kaivattu osuma tuli Sinivalkoisella valheella (2011) Suomen rumasta doping-menneisyydestä, ja joukkomurhaajien mieleen sukeltava Valkoinen raivokin (2015) kestää vertailun yllättävän hyvin. Halonen ei kuitenkaan ole Terry Gilliam eikä hänen uutuutensa mielikuvitusta kutkuttava kotimainen 12 apinaa (1995). Ulkoisesti elokuva näyttää sijoittuvan samaan aikaan ja paikkaan, vaikka tapahtumat ulottuvat lähes 70 vuoden jänteelle. Kerronta venyy laskuria taajaan eteen ja taakse kelaten vuosituhannen vaihteesta aina 2060-luvulle saakka, jolloin ihmiskunta on kehittänyt ajassa matkustamisen mahdollisuuden. Teksti Rane Aunimo S uomalaisen elokuvahistorian tieteiselokuvat on nopeasti laskettu. Viimeksi ilmestyi Saara Saarelan pitkään kypsytelty mutta kammottavan kömpelöksi univormuparaatiksi uuvahtanut Veden vartija (2022). Käsikirjoitus on Ossi Hakalan. Monisyisiä kansainvälisiä ja kansallisia aiheita dokumenttielokuvissaan seurannut Arto Halonen on poikennut 2000-luvun puolella myös muutaman fiktiofilmin ohjaksissa Prinsessan (2010) tuoman menestyksen siivellä. Rooleissaan sinänsä raikkaille Elias Westerbergille ja Linnea Leinolle toivoo tulevaan selvästi keskittyneempää käsikirjoitusta ja sen tasalla olevaa tuotantoympäristöä
Parin lyhyemmän kuittauksensa jäl keen visatulokas Stefan Ek rohkaistuu tällä kertaa jo monisanaisemmaksi. ”Totuus Harry Quebertin tapauksesta on harvinaisen nopealukuinen tiiliskivi. Ja jossain ajatusten keskellä nukkuu lapsi, joka kantaa kaikkien unelmien kohtaloa pienissä käsissään ja lempeitten juhtien huuruinen hengitys lämmittää häntä pimeässä.” K eltainen kirjasto on visa pankki vailla vertaa. Jos saa mainostaa, niin Dickerin nerokas opus muistuttaa rakenteeltaan ja juoneltaan varsin paljon ruotsalaisen Klas Östergrenin teosta ’Gentlemen’.” ”Romaani on peli” Kirjallisuussitaattien tunnistusta jo vuodesta 1992 Mauri Panhelaisella oli vastatessa kirja vielä kesken. Asteris kitehtävä siis, eli tekijä on visassa jo vanha tuttu. Kirjasta voisi sanoa että se on hyvin kirjoitettu viihderomaani. Se on tarpeeksi monijuoninen että monenlaiset ihmiset voivat viihtyä sen parissa. Yhdelle palkinto. Kirja ei silti ollut sekava vaan pysyi selkeänä. ”Onko professsori Harry Quebert murhaaja, mikä on totuus. ”’Romaani on peli, jota kirjoittaja ja lukija pelaavat. Lukematta on siis jäänyt visavihjeen kohde Totuus Harry Quebertin tapauksesta, niin ovat kyllä muutkin Dickerit– toistaiseksi. Me katselemme valaistuja ikkunoita ja laskemme kynttilöiden liekkejä ja avaamme hitaasti kirjoja, jotka joskus luetaan ja unohdetaan. Sitä ei vielä ole julkaistu suomeksi. (rb) de_04122024_50.indd 50 de_04122024_50.indd 50 25.11.2024 16.17 25.11.2024 16.17. Lisää teh tävästä verkossa. Lukijankin pitää käyttää mielikuvitusta hahmottaakseen kirjailijan luomat henkilöt.’ Lainaus on Joel Dickerin haastattelusta Catalan Newsille mennä keväänä, kun hän oli Barcelonassa julkistamassa uusinta teostaan Villieläin – Un animal sauvage. Tolkuton sivumäärä on sekin omiaan karkottamaan lukijan.” Kierroksen tietäjiä olivat myös Sirpa Taskinen, Jaana Pikkarainen-Haapasaari, Helena Nurmio, Mauri Niemi, Veikko Huuska, Ossi Lehtiö ja Tarmo Tikka. Lukijan mielikuvitus – huh, enpä mielelläni kuvittele nyrkkeilyottelua, jossa isketään kilpakumppanin kasvot vereen tai tyrmätään hänet tainnoksiin. Vielä on luettava loput 750 sivua Dickerin kirjaa, jotta se selviää, jos sittenkään. Vastaukset viimeistään 9.12. ”Joulu on kuusenneulasten ja sammuvien kynttilöiden tuoksua, ja hiljaista, onnellisen sykähdyttävää rakkautta, ja lahjoja, ja unta, jossa kasvoja hipovat enkelin siivet. ”Joël Dickerin ’Totuus Harry Quebertin tapauksesta’ (2014) julkaistiin suhteellisen nopeasti Tammen laadukkaassa Keltaisessa kirjastossa, eikä suotta. Runsaasti palkittua ja kymmenille kielille käännettyä Harry Quebertin tapausta (suomeksi 2014) on myyty yhteensä yli kolme miljoonaan kappaletta ja siitä tehtiin televisiosarja 2018.” Juhani Niemellä ei näytä lukemi seen kuluneen liikaa aikaa. Palkinto Jaana PikkarainenHaapasaarelle. Niu kasti toistakymmentä vas tausta saatiin tällä kertaa, mitä syksyn aktiivisuuteen nähden voi pitää kohtalaisena. 50 Demokraatti VISASITAATTI 19* Joulunkellot jo etäisyyk sissä kalkattavat, joten on joulurunon aika. klo 12.00 sähkö postilla kirjavisa@demo kraatti.fi. Kirja on Sveitsissä ranskaksi kirjoittavan Dickerin seitsemäs. Sen lisäksi kirja on niin paksu, että sen kanssa voi reilusti viettää aikaa.” Raila Rinne kavahtaa sivumäärää. Hänestä vihjattakoon vain, että on Suomen kirjallisuuden järkäleitä – niin kuin monet romaa ninsakin. Juoni etenee monessa ajassa, välillä Harryn ja Goldmanin nuoruusvuosissa, välillä Auroralaisten muisteluissa, ja välillä kirjojen otteina, ja sitten hypätään taas nykyhetkeen
Sophie Scholl – viimeiset päivät rainan nimiosaa esittää Julia Jentsch. Scholl tuomittiin Münchenissä maanpetoksesta ja teloitettiin giljotiinilla. Mauno Koiviston nimeä kan tava aukio sijaitsee Kampissa. Kolmas päivä joulukuuta 1954 ilmestyi Väinö Linnan teos Tuntematon sotilas. Loppukesästä lähikaupan kassajonossa ta kanani jonotti isä kahden lapsensa kanssa. Helsingin keskustasta löytyvät myös Mannerheimi naukio, Mannerheimintie, Paasikivenau kio sekä Urho Kekkosen katu. Suu relle osalle se onnistuisi vasta silloin, kun on menettänyt muistinsa. Taiteilijoiden ja poliitikkojen mukaan on nimetty useita katuja ja paikkoja. Tiedossamme on, mitkä olivat tuona pi meänä aikana Sophien viimeiset sanat: ”Die Sonne scheint immer noch” – ”Vielä joskus aurinko paistaa.” Jyrki Liikka Tamperelainen toimittaja ja käsikirjoittaja Kulttuurikolumni PORISTA HELSINKIIN OLISI KIVA MATKUSTAA JUNALLA, JOKA ON NIMETTY OLLI LINDHOLMIN MUKAAN. Yksi itsenäisyyspäivän perinteistä on katsoa uudestaan elokuva, jonka juoni on tuttuakin tutumpi. Jännittävä ajatus on, jos voisi katsoa elokuvan tai lukea kir jan ikään kuin ensimmäistä kertaa. Berliinistä Müncheniin matkaa van junan nimi on Sophie Scholl. Kulosaa ressa sijaitsevat Ståhlbergintie, Relande rinaukio, Svinhufvudintie, Kyösti Kallion tie ja Risto Rytin tie sekä puisto. Liian hauska nimi kala kukkovuorolle Savosta pääkaupunkiseu dulle ja takaisin saattaisi olla Spede Pasanen. Toinen lapsista ehdotti: – Iskä, mennäänkö syömään jäätelöt Väinö Linnan puistoon. Hel sinki–Kuopiojunan nimi voisi hyvin olla Minna Canth. 51 Demokraatti Joskus pimeys väistyy E ihän siitä ole kuin 70 vuotta. Hän oli natsiSaksassa toi mineen Valkoinen ruusu vastarintaryh män jäsen. Tapahtumasarjasta on tehty myös Marc Rothemundin ohjaama elokuva, joka valmistui 2005. Aivan hyvin Helsingistä Tur kuun voisi viilettää lennokkaasti Paavo Nurmen kyydissä. Yhtä karmaisevaa on, että emme muistaisi mitään. Ai niin, kuka Sophie Scholl (9.5.1921– 22.2.1943). de_04122024_50.indd 51 de_04122024_50.indd 51 25.11.2024 16.17 25.11.2024 16.17. Porista Helsinkiin olisi kiva mat kustaa junalla, joka on nimetty Olli Lindholmin mukaan, varsinkin jos kyseessä olisi yöjuna. Nimik kojunavuoron ovat saaneet muun muassa myös Saksan ensimmäinen liittokansleri Konrad Adenauer, runoilija Heinrich Heine, naisliikkeen pioneeri ja kirjailija Hedwig Dohm sekä Anne Frank. Münchenistä Hampuriin voi junailla Wilhelm Conrad Röntgenin kyydissä. Kaamea on ajatus, että muistaisimme kaiken. – Joo, mennään vaan, vastasi isä. SAKSAN RAUTATIEYHTIÖ Deutsche Bahn on onnistunut nimeämään joitakin juna vuoroja henkilöiden mukaan. Ihmismie lelle unohtaminen on onneksi yleisempää kuin muistaminen. VEIKEÄÄ ON, että Väinö Linna on tuttu nimi monelle tamperelaiselle lapselle. Kyseisen leikkipuiston lisäksi Finlayso nin alueella kaupungissa sijaitsee Väinö Linnan aukio. Jo seuraavan vuoden joulukuussa valkokankaalle heijastettiin Edvin Laineen ohjaama elokuva aiheesta. Hel singissä Katajanokalla on Martti Ahtisaa ren aukio. Rauni Mollbergin oh jaama Tuntematon sotilas valmistui 1985, ja Aku Louhimiehen versio 2017. Esimerkiksi Frankfurt am Mainin ja Leipzigin väliä lii kennöi juna nimeltään Johann Sebastian Bach. Meilläkin junia voisi henkilöittää. Tampereen Amurissa näet sijaitsee leikki puisto, joka on nimetty hänen mukaansa
ED ITKILPAILU 2023 Vuoden yleisömedia VOITTAJA de_04122024_52.indd 52 de_04122024_52.indd 52 22.11.2024 17.40 22.11.2024 17.40
Helsinki täynnä kynnyksiä Esteet kaventavat elämää Kolumni: Annina Heini TEEMA Kun ihminen liikkuu apuvälineiden avulla, on arki esteitä täynnä: kynnyksiä ja korokkeita, jyrkkiä portaita, hankalia ovia, vaikka mitä. 53 Demokraatti Es te et tö m yy s Ta sa -a rv oa liik ku m ise en . EI TÄNNE, KIITOS de_04122024_53.indd 53 de_04122024_53.indd 53 22.11.2024 18.58 22.11.2024 18.58. Kynnys ry:n sosiaaliohjaaja Yodit Melaku ja tiedottaja Sanni Purhonen tuntevat liikkumisen sudenkuopat, liiankin hyvin
de_04122024_54.indd 54 de_04122024_54.indd 54 26.11.2024 10.37 26.11.2024 10.37. 54 Demokraatti TEEMA Kaivokadun suojatietä ylittäessä pulmallisen yhtälön osia ovat raitiotiekiskot, vilkas liikenne sekä vain hetkisen vihreänä palavat liikennevalot
55 Demokraatti Kaupunki täynnä kynnyksiä Vammaiset joutuvat tottumaan siihen, etteivät he pääse joka paikkaan tai voi osallistua kaikkiin tilaisuuksiin. Ulkopuolelle jäämisen seuraukset ovat kohtalokkaita. de_04122024_54.indd 55 de_04122024_54.indd 55 26.11.2024 10.37 26.11.2024 10.37
Ei yletä. 56 Demokraatti TEEMA ESTEETTÖMYYS TARKOITTAA ERI ASIOITA ERI TAVOIN VAMMAISILLE. Demokraatti päätti kurkistaa yhden aamupäivän ajan vammaisten arjen yhteen ulottuvuuteen: siihen, joka on esteitä täynnä. Helsinki on täynnä tasoeroja, mukulakiviä, kivijalkaliikkeitä ja muita haasteita.” YLIOPISTOKADUN KIVIJALKAKEITAAT houkuttelevat koleassa marraskuun arkiaamussa taivaltavia. He molemmat käyttävät liikkumisen apuvälineenä pyörätuolia, Purhonen myös kävelytelinettä. Mahdotonta. Halusimme nähdä millaista on asioida, kulkea ja toimia kaupungilla, kun ihminen käyttää apuvälinettä liikkuessaan. Jo suhteellisen matala kivikynnys estää yhtä ikävästi kuin tehokkaasti pyörätuolilla etenemisen. – Hyvää lainsäädäntöä ei usein käytännössä sovelleta, ja jos ajatellaan nimenomaan esteettömyyden lainsäädäntöä, on Suomi käsittääkseni esimerkiksi EU:n päätöksenteon tasolla jarruttanut velvoittavaa esteettömyyden lainsäädäntöä, Sanni Purhonen kertoo. de_04122024_54.indd 56 de_04122024_54.indd 56 26.11.2024 10.37 26.11.2024 10.37. Maankäyttöja rakennuslakia täsmennettiin vuonna 2018 esteettömyysasetuksella, joka velvoittaa suunnittelemaan ja toteuttamaan luvanvaraiset uudis rakennukset esteettömiksi ja ottamaan esteettömyys huomioon korjausrakentamisessa. Mitäs me juuri hetkeä aiemmin puhuimmekaan Kynnys ry:n toimitiloissa esteettömyyden toteutumisen yhteiskunnallisista reunaehdoista. – Kanniston leipomo, Momotoko ja R-kioski saavat taas jäädä ilman rahojani, Yodit Melaku kuittaa ja naurahtaa. Ei etene. Kynnyksiä, korokkeita ja esteitä on liikaa hänelle, joka käyttää pyörätuolia. Juttukeikkaamme pohjustava sähköpostittelu paljastaa minun sinisilmäisyyteni, kun tiedottaja Purhonen kirjoittaa: ”Jos puhutaan Helsingin keskustasta, ei siellä oikeastaan ole juuri muuta kuin esteellisiä paikkoja, kauppakeskuksia lukuun ottamatta.” ”Yodit on vähän minua parempi kelaaja, mutta minä voin sanoa, että mihin suuntaan tahansa toimistolta lähdetään, en liiku ulkotiloissa monta sataa metriä ilman apua. Mutta – ei onnistu. Ei tänne. Ei kuulla. Yodit Melaku ja Sanni Purhonen yrittävät molemmat nousta kynnysten ja korokkeiden yli ja ohi. Japanilainen ravintola Momotoko, Kanniston leipomo, R-kioski: jokaiseen voisi olla kiva poiketa vaikkapa kahville, syömään tai pikku heittoevästä hakemaan. – Suomessa ilmeisesti pelätään kustannuksia. Lähdimme Helsingin ydinkeskustaan yhdessä vammaisten ihmisoikeusjärjestö Kynnys ry:n tiedottajan Sanni Purhosen ja sosiaaliohjaaja Yodit Melakun kanssa. Vammainen ihminen kohtaa monia ääneen lausumattomia ei-sanoja sekä kirjoittamattomia arjen kieltolakeja ja -sääntöjä. Suunnitelmamme on yksinkertainen. Teksti Janne Ora / Kuvat Jani Laukkanen E i saa avattua. Liikumme nelikkona – Kynnys ry:n Purhonen ja Melaku sekä Demokraatin kuvaaja ja toimittaja – pitkin Helsingin ydinkeskustaa havainnoimassa ja kuvaamassa sen katuja ja julkisia rakennuksia esteettömyyden toteutumisen kannalta. Ei kuitenkaan ajatella sitä, että kyse on ihmisoikeuksista, eikä toisaalta ajatella myöskään niitä kustannuksia, joita syntyy, kun kaikki eivät pääse osallistumaan. KUN AISTIT ovat avautuneet esteettömyyden toteutumiselle ja etenkin sen toteutumattomuudelle, alkaa ympäristössä havaita kaikkialla esteitä. – Esteettömyyden toteutumista pitäisi ajatella aina ihmisoikeuksien toteutumisen kysymyksenä, Yodit Melaku toteaa
Kynnyksiin ja liikkumisen esteisiin törmää kuitenkin kaikkialla, Sanni Purhonen ja Yodit Melaku ihmettelevät. Osuuspankin asiakastiloihin ei ole pääsyä aina kaan tätä kautta. Kaivokadulla, kuten monilla muillakin Helsingin kaduilla on kymmeniä metrejä pitkä nupukiviosuus, jonne pyörätuolilla liikkuvan ei kannata mennä juuttumisriskin takia. de_04122024_54.indd 57 de_04122024_54.indd 57 26.11.2024 10.38 26.11.2024 10.38. Osuuspankin pääovesta ei ole asiaa pankkiin, vaan pyörätuolilla liikkuvan tulee mennä asiakaspalvelutiloihin sivu ovesta. 57 Demokraatti Yodit Melakua harmittaa, että pankkiautomaatit näppäimistöineen ja näyttöineen on sijoitettu lähes aina liian korkealle. Opastuksen puuttuessa Sanni Purhoselle ei selviä oliko tämä oikea ovi vai ei. Vammaisuus mainitaan yli sadassa suomalaisessa laissa. Perustuslaissa vammaisuus on mainittu kiellettynä syrjintäperusteena. Jos rahaa ylipäätään onnistuu nostamaan, on nosto toimitus vaivalloinen ja se voi pitää sisällään myös turvallisuusriskejä
SAAVUMME RAUTATIETORIN laitamille. Tällä kertaa luiska toimii. Avulias kahvilamyyjä kertoo olevansa ensimmäistä kertaa tässä kahvilassa töissä, joten hän ei tunne tätä auttamisen ja soittokellon kuuntelemisen käytäntöä. 58 Demokraatti TEEMA Pyörätuolia käyttäville on oma junavaununsa, jonne nousta. – Janne, käypä soittamassa kelloa uudes taan, Yodit rohkaisee minua. Se on solmittu siksi, että yleiset ihmisoikeussopimukset eivät käytännössä riittäneet vammaisten ihmisoikeuksien toteutumiseen. Toinen. Entä ne moninaiset muut ja usein näkymättömämmät esteet, joita vammainen ihminen kohtaa. Esteetön toimintaympäristö on yhdenvertainen. Toisinaan luiskan ja oven väliin jää kuitenkin liian iso rako tai ramppi voi olla eri korkeudella kuin laituri. – On sinänsä ymmärrettävää ja kannatettavaa, että näin on haluttu vaalia Helsingin historiallista ympäristöä ja sen kerroksia. Minuutti, kaksi. Kiva, pian pääsemme marraskuun koleudesta sisään lämmittäville kupposille. Havahduttavia tietoja Kynnys ry:n julkaisusta Vammaisuus ja journalismi – opas toimittajille: ”Jopa vammaiset ihmiset itse ovat tottuneet siihen, ettei joka paikkaan pääse tai kaikkiin tilaisuuksiin voi osallistua. Lopulta käyn kahviossa tiedustelemassa missä mennään: eikö kellonsoittoa kuulunut ja saisiko värjötteleville pyörätuolilla liikkujille apua tuonne ulos ja mitähän kautta he tänne pääsevät. Ulkopuolelle jääminen johtaa koulutuksen ja työn puutteeseen, elämänpiirin kapeutumiseen, köyhyyteen ja yksinäisyyteen. Kohdellaanko vammaisia ihmisiä yksilöinä vai ikään kuin vammaisten edustajina. Sanni ja Yodit eivät tunnu yllättyvän kahvittelemaan pääsemisen hankalista yksityiskohdista, kun kerron heille kahvion kuulumiset. Kuinka yhdenvertainen yhteiskunta Suomi on. Junasta lähes laiturin reunalle asti ulostuleva metallinen luiska toimii useimmiten hyvin. MAHTIHOTELLI GRAND Hansan kulmilla jalkakäytävä on päällystetty nupukivin kymmenien metrien matkalta. Kiviportaat estävät häntä liikkumasta riittävän lähelle nappia, joten hän joutuu kurottautumaan hankalasti pyörätuolista käsin kyetäkseen soittamaan kelloa. Kiviportaat, ei pyörätuoliluiskaa. Kuluu minuutti. ”Suomi ratifioi YK:n vammaissopimuksen vuonna 2016. Koko kahville menon tunnelma on siinä vaiheessa pilalla, jos kahvilaan pitää kulkea porttikäytävän ja sivuoven kautta, Yodit linjaa. – Haluan kulkea samasta ovesta kuin muutkin. Mutta hei, toisen lukitun oven vieressä on graniittikiviseinään kiinnitetty soittokello, jonka yllä on pyörätuolin symbolikuva. Espresso House kutkuttaa nimellään heitä, joiden kahvihammasta kolottaa. Uusi soitto. Kahvilasta ei tulee ketään auttamaan saati kysymään. Havainnot herättävät uusia ajatuksia ja kysymyksiä. Olisiko kuitenkin mahdolde_04122024_54.indd 58 de_04122024_54.indd 58 26.11.2024 10.38 26.11.2024 10.38. Kolmas. YK:n vammaissopimus velvoittaa esteettömyyteen kaikilla elämänalueilla. YK:n vammaissopimus lähtee siitä, että kaikki ihmisoikeudet kuuluvat myös vammaisille ihmisille. Myyjä lupautuu soittamaan asiaa selvittävän puhelun. Liikkuminen pyörätuolilla on käytännössä hyvin vaikeaa, ellei täysin mahdotonta. Mitkä ovat työllistymisen, yhteiskunnallisen osallistumisen ja kouluttautumisen mahdollisuudet vammaiselle. ESTEETTÖMYYDEN TOTEUTUMISTA PITÄISI AJATELLA AINA IHMIS OIKEUKSIEN TOTEUTUMISEN KYSYMYKSENÄ. Äärimmillään syrjintä on hengenvaarallista: vammainen ihminen kuolee esimerkiksi tulipalossa huomattavasti todennäköisemmin kuin ei-vammainen.” Oppaan mukaan esteettömyys on vammaisten oikeuksien keskiössä. Ei ole kellonsoittoa kuulunut, kuulemma. Sopimus korostaa vammaisten osallisuutta, yhdenvertaisuutta ja itsemääräämisoikeutta kaikilla tasoilla”, kertoo Vammaisuus ja journalismi – opas toimittajille. Yodit Melaku menee napille. – Joo, se menee niin, että he voivat tulla tuolta porttikäytävän sivuoven kautta, myyjä viimein kertoo. Siellä voi toimia apuvälineillä, osallistua toimintaan ja keskusteluun, saada tietoa ja käyttää palveluita. Tämä aiheuttaa pahimmillaan vaaratilanteita
Tolpan vihreä pikku hahmo ei näköjään pitkään pala suojatien ylittäjille. – Jihuu, Yodit huudahtaa, kun hän kelaa ulos esteettömistä Oodin pääovista Kansalaistorille. Sannin ja Yoditin mukaan Oodi on harvoja ydinkeskustan paikkoja, jossa he voivat liikkua esteettä. Pyörätuolien kapeat renkaat jumahtavat kiinni nupukivien väleihin: pakkorako, kirjaimellisesti. Sanni tietää vanhasta kokemuksesta, että hän tarvitsee apua raitiovaunujen kiskojen ylittämiseen, sillä pyörätuolin renkaat saattavat juuttua kiskoille niin, ettei liikkeelle enää pääse. RAUTATIEASEMAN OHI kulkeva Kaivokatu on Suomen vilkasliikenteisimpiä katuja. Ulko-ovi aukeaa automaattisesti liikkeentunnistimella. Pari heistä kuikuilee ja huikkailee meille ulos: tarvitaanko siellä ulkona apua. Etenemme Kaivokadun yli Rautatieaseman edustalle suhteellisen sujuvasti. Väliaikaisen avustajan roolissa tulen ajatelleeksi, että liikennevalotolpan menninkäinen voisi vihreällä hehkullaan turvata suojatien ylitystä reilusti pidempäänkin. Kaikkialle pääsee sujuvasti liikkumaan pyörätuolilla. Perässä tuleva Sanni hymyilee. Tartun pyörätuolin kahvoihin. 59 Demokraatti lista rakentaa lisäksi jokin kulkuväylä, joka mahdollistaa myös pyörätuolilla liikkumisen, Sanni Purhonen miettii. Sanni ja Yodit toteavat, että Kansalaistori on nimensä veroinen, kaikille avoin. Myöskään Grand Hansa -hotelliin ei ole helppo kulkea pyörätuolilla, sillä oviaukon edessä on kivikynnys, mutta ei pyörätuoliluiskaa. de_04122024_54.indd 59 de_04122024_54.indd 59 26.11.2024 10.38 26.11.2024 10.38. Autan Sannin pyynnöstä häntä suojatien ylityksessä. Lähdemme ulos avarana edessämme aukeavan Kansalaistorin puolelta. Hotellin ala-aulassa seisoksii rinnuksilla olevista muoviläpysköistä päätellen taukoa pitävää kokous väkeä. Suojatie ja vihreät valot edessä. Harvoissa tapauksissa joku saattaa tosin olla jopa niin yli-innokas, että tarttuu rivakasti kiinni pyörätuoliin auttamaan – kysymättä auttamiseen ensin lupaa mahdolliselta autettavalta. – Suurin osa ihmisistä on hyvin avuliaita ja he myös kysyvät ensin, että tarvitsetko apua. Liikumme parisenkymmentä minuuttia kirjastossa ja sen kahdessa kerroksessa. Koukkaamme Helsingin päärautatieaseman ja junalaitureiden kautta kohti keskustakirjasto Oodia. Menemme kirjastoon eteläisestä sisäänkäynnistä. Heidän mukaansa kanssaihmiset ovat keskimäärin ottaen erinäisissä pulmallisissa tilanteissa hyvin avuliaita ja ystävällisiä. Jos joku ei halua tai tarvitse apua, hän kertoo sen kyllä, kunhan siitä häneltä ensin kysyy, Sanni Purhonen kertoo. Ihan tavalliset käyttäytymissäännöt riittävät niissä tilanteissa. Jumituksen pattitilanne alkaa naurattaa sekä Sannia että Yoditia. Sisäpuolinen ovi aukeaa avaamispainikkeella. Sanni ja Yodit vastaavat, että ei tällä kertaa, kuvaamme tässä vain. – Jihuu, Kansalaistorille, Yodit Melaku tuulettaa
Uudiskohteissa ja korjausrakentamisessa esteettömyyteen kiinnitetään aikaisempaa paremmin huomiota, mutta edelleen niissä tulee esiin vakavia puutteita, jotka olisi voitu välttää asiantuntijatahojen oikea-aikaisella konsultoinnilla ja asianmukaisella valvonnalla. Tällöin osaaminen olisi paremmin sisäänrakennettua ja kattaisi koko linjan suunnittelusta toteutukseen. Oma kysymyksensä on koulutus. Normitkaan eivät yksin riitä. Toisilla kuitenkin esteettömyys on jokapäiväinen välttämättömyys, jonka puute vaikeuttaa elämää merkittävästi ja asettaa epäyhdenvertaiseen asemaan. Liikenneja viestintäministeriön johdolla laadittiin liikenteen esteettömyysvisio, mutta se on vailla konkreettisia toimenpiteitä. Esimerkiksi esteettömyyden puute tulisi määritellä yhdenvertaisuuslaissa syrjinnäksi. YK:N VAMMAISSOPIMUKSEN velvoitteiden täyttämiseksi esteettömyys tulisi turvata velvoittavammalla kansallisella lainsäädännöllä. Pahimmillaan normaaliin elämään kuuluvat asiat, kuten töissäkäynti, lasten päiväkotiin vieminen ja ystävien kanssa ravintolaillallinen, voivat estyä esteellisten ympäristöjen ja rakennusten vuoksi. KOLUMNI Annina Heini, vammaisten henkilöiden ihmisoikeusjärjestö Kynnys ry:n järjestöpäällikkö TEEMA de_04122024_60.indd 60 de_04122024_60.indd 60 25.11.2024 11.57 25.11.2024 11.57. Vielä kun uuden vammaispalvelulain soveltamisalarajauksen myötä on runsaasti epävarmuutta siitä, miten ja kuinka riittävästi palveluita jatkossa saa, esteettömyys liikkumisen mahdollistajana korostuu. Heillekin, joille ympäristön esteettömyys ei ole tärkeää, se tuntuu mukavalta tavalla, jota he eivät osaa edes selittää. Tilanne on kohtuuton. Rakennusja suunnittelualojen opinto-ohjelmiin pitäisi sisällyttää enemmän esteettömyyskoulutusta. TARVITAANKIN SIIS yhdenvertaisuusajattelun juurtumista kulttuuriimme ja eri alojen ammattilaisille, jotta tiedostaisimme paremmin jokapäiväisissä töissämme yhteiskunnan ableistiset rakenteet, ajatusmallit ja toteuttamistavat. Kyseessä ei ole pienen ihmisjoukon kokema vääryys, vaan arvioilta noin viidesosa väestöstä hyötyisi merkittävästi esteettömästä ympäristöstä. Kaikki me liikumme esimerkiksi kaduilla, toreilla ja puistoissa. Jokainen, joka on kokeillut liikkumista apuvälineillä tai edes lastenvaunuilla, on huomannut tämän todeksi. Tässä välissä käytämme usein bussia, junaa tai ratikkaa, ja koko matkaketjun tulisi olla esteetön ja saavutettava. Agenda2030-strategiassa ”ketään ei jätetä”, mutta niinpä vain jätetään. Suunnitteluvaiheessa esteettömyyden huomiointi ei maksa yleensä lisää, mutta jälkikäteen korjaaminen on kalliimpaa. Esteettömyys on kaikkien asia OPINTOOHJELMIIN PITÄISI SISÄLLYTTÄÄ ENEMMÄN ESTEETTÖMYYSKOULUTUSTA. Meidän tulisi jo ottaa kunnianhimoisempia askeleita esteettömyyden tavoittelussa kattaen lainsäädännöllisen kehittämisen perusoikeusnäkökulmasta ja esteettömyyteen liittyvän koulutuksen sisällyttämisen eri alojen ammattilaisille. TARVITSEMME JO vanhenevan väestön vuoksi huomattavasti lisää esteettömiä asuntoja, mutta eihän koko elämä tapahdu kodin piirissä eikä vammaisten henkilöidenkään elämä ole pelkässä lähikaupassa ja terveyskeskuksessa asiointia. 60 Demokraatti E steettömyys ja saavutettavuus ovat asioita, jotka koskettavat meitä kaikkia jossain elämän vaiheessa, enemmän tai vähemmän
61 Demokraatti Ehkä Suomi ei olekaan jakautunut niin tiukasti blokkeihin. Tuloksen selittää pitkälti kokoomuksen onnistunut ehdokasasettelu. Liioittelua on tämänkin kysymyksen analysoimisessa syytä välttää. Voisi ajatella, että tässä tilanteessa kuntaja aluevaalien vaalivoitto olisi SDP:lle läpihuutojuttu. Mikkel Näkkäläjärvi SDP:n puoluesihteeri mikkel.nakkalajarvi@sdp.fi X: @nakkalajarvi Bluesky: @nakkalajarvi.bsky.social Liikkeen etuvartiossa de_04122024_61.indd 61 de_04122024_61.indd 61 26.11.2024 10.28 26.11.2024 10.28. Ylen julkaisemissa Taloustutkimuksen kannatusmittauksissa SDP:n kannatus on parhaalla tasolla lähes 20 vuoteen ja ero kokoomukseen jo yli 5 prosenttiyksikköä. Tutkimuslaitos E2:n ja Elinkeinoelämän valtuuskunnan julkaisemien tutkimuksien mukaan luottamus Orpon-Purran hallitukseen on heikkoa ja ihmiset ajattelevat laajasti, että Suomi menee väärään suuntaan. Sosialidemokraattien tehtävä on tarjota vaihtoehto ja antaa ihmisille toivoa paremmasta. Tätä politiikkaa voimme lähteä toteuttamaan todella vain, jos onnistumme ehdokasasettelussa. IHMISET NÄKEVÄT SDP:n olevan selkein vaihtoehto Orpon-Purran hallitukselle. Kokoomus voitti SDP:n 3,7 prosenttiyksikön erolla, ja sai 21,4 prosentin kannatuksen SDP:n saadessa 17,7 prosenttia äänistä. Kannatusnousu on ollut kesästä asti vahvaa ja ero pääministeripuolue kokoomukseen on vankistunut. Ehdokaslistojen jättämiseen on tämän lehden ilmestyessä aikaa 91 päivää. IHMISET HAKEVAT nyt vaihtoehtoa. Siksi ajamme koko maassa sitä, että ihmiset pääsevät hoitoon kahdessa viikossa, kun hallitus romuttaa hoitotakuun kolmeen kuukauteen. Hallituksen suosioluvut ovat poikkeuksellisen heikolla tasolla. Liialliseen hyvänolontunteeseen ei ole varaa, eikä aihetta. Hallituspuolueiden yhteenlaskettu kannatus on vajonnut Ylen mittauksissa eduskuntavaaleista jo yli 7 prosenttiyksikköä. Samalla, kun SDP:n ja myös keskustan ehdokasmäärä laski yli 500 ehdokkaalla valtakunnallisesti, kokoomus onnistui nostamaan ehdokasmääräänsä noin 300 ehdokkaalla. Jos muistellaan hetki vuoden 2021 kuntavaaleja, selviää miksi ajattelen näin. Tilanteen kruunasi viime hetken sekoilut Helsingin pormestariehdokasvalinnoissa. Vaalivoitto on omissa käsissämme S osialidemokraateilla on ollut viime aikoina aihetta iloon. Taloustutkimuksen mukaan SDP:lle on siirtynyt kannatusta kokoomuksesta ja perussuomalaisista. Kohti vuoden 2021 kuntavaaleja mentiin tilanteessa, jossa SDP menestyi kannatusmittauksissa hyvin ja Marinin hallitus kellotti huippulukemia suosiossa. SDP:lla oli myös valtavan suosittu puheenjohtaja. Ehkä Suomi ei olekaan jakautunut niin tiukasti blokkeihin kuin toisinaan on julkisuudessa esitetty. Siksi ajamme sitä, että koulut olisivat turvallisia ja rauhallisia paikkoja oppia ja opettaa. Kokoomus ei varsinaisesti loistanut oppositiossa ja puolueen sisäinen tila vaikutti sekavalta. Nyt on oikea aika lähteä itse ehdolle kuntaja aluevaaleihin, ja pyytää myös muita fiksuja ihmisiä mukaan. Mutta mitä tapahtuikaan kesän 2021 vaali-iltana. Helsingin Sanomien julkistamissa kannatusmittauksissa luvut eivät ole yhtä hyviä, mutta ero on niissäkin vankka. Siksi vastustamme veronmaksajien rahojen holvaamista sote-jäteille ja mielummin vahvistamme julkista terveydenhuoltoa
Apu ei ole sossutanttojen kanssa pönötystä vaan kokemusasiantuntijoiden kanssa juttelua ja vaihtoehtojen etsimistä siihen, miten omia arvoja ja käytöstä voi muuttaa. Julkista keskustelua on myös jatkettava, vaikka aihe on vaikea ja vastenmielinen. Meillä on vahva halu suojella läheisiämme, mutta on hyvä muistaa, että naapuriasunnon apua huutava Lissukin on jonkun läheinen. Joka neljäs alle 35-vuotias mies on sitä mieltä, että nainen voi ansaita häneen kohdistuvan väkivallan esimerkiksi ulkonäöllään, pukeutumisellaan tai käytöksellään. Ei mitenkään, sillä ei mies eikä kukaan muukaan saa kunnioitusta väkivallalla. Epäasiallisuuksiin on puututtava tiukasti. Isät, veljet, papat, enot, haluaisitteko te, että teidän tyttöystäväänne, vaimoa, siskoa, tytärtä tai tätiä kohdeltaisiin näin. Joka viides. Perusteluna miehisen kunnioituksen palautus. Mitä helvettiä. Tytöt ovat huoria, toisen omaisuutta, sakset levällään. Jos nyrkki on heilahtanut, näppäimistö laulanut tai suusta tullut törkeyksiä, asioihin on saatavissa apua. Eikö meillä löydy muita keinoja miesten kunnioitusvajeen pienentämiseen. Suomi on vaarallinen maa naisille, maailman toiseksi vaarallisin – ja on ollut sitä jo liian kauan. Milloin suomalaiset miehet ovat vajonneet johonkin keskiaikaiseen käsitykseen, että on naisen oma vika, jos saa selkäänsä tai että nainen on miehen omaisuutta ja että omalla omaisuudellaan saa tehdä mitä haluaa, vaikka pieksää. 62 Demokraatti MIELIPIDE Muista jouluna aineettomalla lahjalla. Me tuemme lahjoitustasi 20% lisätuella! Lue lisää: KULTTUURILAHJA.FI Kulttuurilahja on Kansan Sivistysrahaston joukkorahoituspalvelu, jolla tuetaan suomalaista kulttuuria ja sivistystyötä. Hermot tässä meni, mutta kun suurimmasta kiukusta pääsin yli, jäin miettimään, mistä tämä tilanne johtuu. Kuinka naisten luottamus miehiin voi syntyä ja kasvaa, jos tällaiset luvut ovat todelliLISÄÄ MIELIPITEITÄ OSOITTEESSA DEMOKRAATTI.FI Suomi on edelleen vaarallinen maa naisille. Isossa roolissa on myös netissä käytävä keskustelu ja videot, usein nimimerkkien takana. Tätä olisi tärkeää pohtia hieman isommallakin porukalla. Aina on mahdollista löytää terveitä itsekunnioituksen keinoja, jotka ovat pohjana toisten kunnioitukselle. Se, miten puhumme naisista ja parisuhteista kotona, koulussa ja harrasteporukoissa, luo pohjaa sille, mitä ja miten nuoret miehet ajattelevat ja toimivat. Eivätkä pelkästään nuoret miehet ole tätä mieltä, vaan kaikista miehistä näin ajattelee joka viides. Niina Malm kansanedustaja (sd.) SDP:n varapuheenjohtaja de_04122024_62.indd 62 de_04122024_62.indd 62 25.11.2024 11.56 25.11.2024 11.56. suutta. Heitä saa pilkata, mollata ja pahoinpidellä. Emme saa sulkea silmiämme emmekä korviamme, vaan on puututtava. Uusi tutkimus vain nosti asian taas pintaan. ”Joskus on välttämätöntä käyttää väkivaltaa tullakseen kunnioitetuksi” Näin toteaa nuori mies marraskuussa julkaistussa Nytkiksen tutkimuksessa
Kabinetti varattu. Maksullisen ilmoituksen lisäksi ilmoitus julkaistaan pyydettäessä yhdistystoimintapalstalla maksutta kerran. Joululounas ma 16.12. Yhdistystoimintapalstalla ei julkaista vaalitai vaalitapahtumailmoituksia. Olavi Lehtonen musisoi. Pitkän työuransa ja monien luottamustehtäviensä ansiosta Liisalla oli monipuolista ja laaja-alaista osaamista, jota hän auliisti jakoi myös muille. Ne ovat maksullisia ilmoituksia. Puoluetoiminnassa Liisa muistetaan hyväntuulisena ja kannustavana toverina. Demari-huoneistossa, Hämeenkatu 7, Lahti. Unto Vesa emeritustutkija, Tampere 4.12. Tervetuloa joulun tunnelmiin! Puheenjohtaja. Liisan myötä menetimme paitsi osaavan ja sydämellisen toverin myös hyvän ystävän. Varaa maksullinen myyntipöytä mirja. Aktiivisena ihmisenä Liisa vaikutti vahvasti alueen kehitykseen ja kehittämissuunnitelmiin. Tervetuloa! UUSIMAA • Perinteiset joulumyyjäiset ja itsenäisyyspäivän kahvitarjoilu 6.12. Mahdolliset onnittelut voi ohjata KSR:n Presidentti Tarja Halosen rahastoon tilille FI85 1521 3000 0060 09 tiedonantoon: Unto Vesa Ensio Vatanen rehtori, Muuruvesi 5.12. Liisa toimi myös Espoon valtuustoryhmän varapuheenjohtajana ja oli aikanaan kaupunginvaltuutettuna aktiivisessa roolissa, kun Liikkuvaa Sairaalaa (LiiSa) alettiin kehittää – sen levittäminen koko Länsi-Uudenmaan alueelle oli yksi Liisan tavoitteista. de_04122024_63.indd 63 de_04122024_63.indd 63 25.11.2024 10.08 25.11.2024 10.08. suhonen@gmail.com tai soita 040 536 4336. klo 11–14 Hamarin työväentalolla, Hamarintie 22, Porvoo. Kuntapolitiikan konkarina Liisa jatkoi politiikan parissa itselleen ja yhteisölleen merkityksellisten asioiden ajamista aivan viimeisiin päiviin saakka. Lähetä tapahtumailmoituksesi viimeistään tekstin aineistopäivänä klo 12 sähköpostilla yhdistyspalsta@demokraatti.fi. Hän tunsi Pohjois-Espoon alueella asuvien ihmisten elinolot ja -ympäristön sekä niiden kehittämistarpeet. 63 Demokraatti KUOLLUT Kuntapolitiikan konkari Espoon kaupunginvaltuutettu ja Länsi-Uudenmaan aluevaltuutettu, pitkäaikainen puoluetoverimme ja ystävämme Liisa Kivekäs (1946–2024) on nukkunut pois. Espoon Sosialidemokraattinen Kunnallisjärjestö ja valtuustoryhmä Suur-Leppävaaran Demarit 80 VUOTTA 60 VUOTTA Syntymäpäivät Yhdistystoiminta Järjestöjen ja yhdistysten kevät-, syysja vuosikokousilmoitukset ovat maksullisia. Liisa kannusti erityisen aktiivisesti uusia, nuoria poliitikkoja urallaan ja jakoi heille osaamistaan. Liisalle oli erityisen tärkeää varmistaa, että kaikki, mitä päättäjinä teemme, teemme asukkaiden hyväksi. Tervetuloa!Lahden seudun Wanhat Toverit. Länsi-Uudenmaan aluevaltuutettuna Liisa ehti toimia aluehallituksen jäsenenä, valtuustoryhmän puheenjohtajana ja viimeisimpänä yksilöasioiden jaoston puheenjohtajana. Vuonna 2002 Liisa osallistui Tehyn tempaukseen ja kommentoi tuolloin Helsingin Sanomille: ”Päättäjät ovat unohtaneet potilaat tehdessään näitä mielettömiä säästöpäätöksiä!” Tämän saman palon näimme Liisassa aluevaltuutettuna vielä nyt vuosikymmeniä myöhemmin. Liisan asioihin perehtyvä ja rakentava tapa tehdä politiikkaa sai arvostusta yli puoluerajojen. Tapaaminen la 7.12. Omakustanteinen ruokailu 36 €/hlö. Liisa oli sosialidemokraattien valtuustoryhmässä arvostettu jäsen, joka huokui kokemusta ja rauhallista elämänviisautta, jota hän oli kerryttänyt niin sairaanhoitajana ja kätilönä mutta myös muun muassa HUS:n työsuojeluvaltuutettuna. klo 12, Laivurin talossa, Läntinen Kirkkokatu 26 Kokkola. Moni sai Liisalta tukea myös oman elämänsä vaikeina hetkinä ja vastoinkäymisten aikana. naisyhdistyksen Pikkujoulu su 8.12. Tiesimme Liisan terveyden heikentyneen, mutta poismeno tuli silti kovin yllättäen. Tervetuloa! PIRKANMAA • Pirkanmaan Wanhat Toverit. klo 13. klo 13 alk. Pientä purtavaa Löytyy. Vuosikymmeniä Espoon Niipperissä asuneena Liisa koki kunnallispoliittisissa luottamustoimissaan muun ohella sydämen asianaan pohjoisespoolaisten elämänlaadun parantamisen. klo 13. Perinteinen Joululounas Panimoravintola Plevnassa to 12.12. Ravintola Walimossa, Vesijärvenkatu 25, Lahti. POHJANMAA • Keski-Pohjanmaan Wanhat toverit. Hän antoi auliisti aikaansa ja osallistui mielellään oman paikallisyhdistyksensä Suur-Leppävaaran Demareiden toimintaan. Mahdolliset onnittelut voi ohjata KSR:n Antti Jussi Kososen rahastoon tilille FI85 1521 3000 0060 09 tiedonantoon: Ensio Vatanen HÄME • Lahden Sos.dem
64 Demokraatti RISTIKKO 22/2024 Veijo Wiren veijo.wiren@gmail.com Ratkaistut ristikot lähetetään seuraavan lehden ilmestymiseen mennessä: vastaukset@demokraatti.fi tai Demokraatti / Ristikko, PL 338, 00531 Helsinki. Oikein vastanneiden kesken arvotaan yksi 10 euron lahjakortti. Merkitse kuoren päälle ristikon numero. Nimi: Osoite: A de_04122024_64.indd 64 de_04122024_64.indd 64 22.11.2024 13.32 22.11.2024 13.32
Sii hen oli eväkkään hyvä asettua. Oli aika värkkäillä varsieviä kantavam miksi, vankistaa luita. Matka taittui. Huoh! Eviin oli sen sijaan kehiteltävä rantavar ret mönkimistä tai jopa hyppimistä ajatellen. co m 5 2 7 9 4 5 8 1 4 2 6 5 5 9 3 6 5 8 3 4 6 1 9 8 TI TI TYY Teksti Timo Sparf /Kuva iStock timo.sparf@demokraatti.fi M ato ui. 65 Demokraatti SUDOKUN RATKAISU 58 62 71 94 3 79 43 65 81 2 32 14 98 76 5 14 26 87 35 9 67 35 49 12 8 85 91 23 47 6 41 58 36 29 7 23 79 54 68 1 96 87 12 53 4 RISTIKON 20/2024 RATKAISU 7.11. julkaistun ristikon 10 euron lahjakortin voitti Leena Tuomivirta Helsingistä. de_04122024_64.indd 65 de_04122024_64.indd 65 22.11.2024 13.32 22.11.2024 13.32. Meren mato oli muutaman mutkan kautta muuntunut taivaan linnuksi. Enem mistö kuoli. Koska se jäi saalistaan jälkeen, se kasvatti meri evät, pyrstön, virtaviivat ja tuli suk kelaksi. Pienen pieni hirmulisko vain. Olentoinen loikkasi kömpelyyttään tai ute liaisuuttaan kuivemmalle puolelle liplatusta. Meissä, joilla ainakin oletettavasti on selkäranka. Maallinen meno mieles sään: liskoksi, hirmuliskoksi ja töks. Löytyi kaukainen liejuranta ja paljon syötävää. Kopsahti jääkuutio Jukatanille – koitti ydintalvi, pitkä ja pallonlaajuinen. Kiduksetkin piti höls käyttää keuhkoiksi. Onnea voittajalle! Vaikeusaste: (c ) Ar to In ka la ww w. Oli madolla ollut maalle noustuaan höy henlinjan lisäksi toinenkin kokeilu jaloitte lun opettelussa: karvaturrilinja, joka johti niin villamammuttiin, stellerinmerilehmään kuin myös pystykäyntiseen apinaankin, mui den muassa. Sieltäkin löytyi ötököitä, vieläpä enemmän. Juuri saavu tettu nopeus kävi tarpeettomaksi. ais ud ok u. Sen piti tehdä etujaloista höy henelliset siivet ja liitää muille kylille seuran hakuun. Kaveria ei lain. Yhtä kaikki, meissä kaikissa asuu se pieni, muinoinen mato, tuossa kuvan kenkä nokassa ja sinussa ihmisessä
66 Demokraatti Lehti, verkko ja some Rakennuspalikoita ajatteluun. ILMIÖ ULKOMAAT KASVO TEEMA KULTTUURI POLITIIKKA de_04122024_66.indd 66 de_04122024_66.indd 66 25.11.2024 10.41 25.11.2024 10.41
tietoa työstä ja yhteiskunnasta Liity Työväenkirjaston ystäviin : tyovaenkirjastonystavat.. Kuntaja aluevaalit 13.4.2025. #PelastaPalvelut JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN AMMATTILIITTO TOIVOTTAA HYVÄÄ ITSENÄISYYSPÄIVÄÄ! www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN AMMATTILIITTO JHL.FI /LIITY Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva www.turva.fi Työväenliikkeen kirjasto tyovaenperinne.. Sörnäisten rantatie 25 A, Helsinki pau.fi akt.fi aktlehti.fi Yhdessä parempaa pam.fi paperiliitto.fi www.tul.fi Liikunnan iloa hyvässä seurassa! Nimetön 2 1 Nimetön 2 1 21.11.2024 15.01 21.11.2024 15.01. PELASTA PALVELUT Pidetään yhdessä huoli siitä, että leikkaukset eivät kohdistu ihmisiin
PAL.VKO 2024-51 00 74 43 -2 42 2 KYNNYS TEEMA Kaupunki täynnä esteitä KUOLEMA PELISSÄ Syksyn dekkarikatsaus KOTOUTUMINEN Venäläiset Suomessa POLITIIKKA Uniset teinit 4.12.2024 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI 22 /2 4 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 22 • 20 24 / 4. taakse de_04122024_001.indd 1 de_04122024_001.indd 1 25.11.2024 10.02 25.11.2024 10.02. jo ulu ku ut a Ratin Rezhyan Hakeem Taher löysi ammatin linja-autonkuljettajana