Demokraatti 4.3.2021 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Ammattiliitossa olet vahvempi. m aa lis ku ut a 4.3.2021 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI MEPPIMIPPE Madame Roaming POLITIIKKA Feminismi tulee TULEVAISUUS Elämä koronan jälkeen PAL.VKO 2021-11 00 74 43 -2 10 4 AY-LIIKE TEEMA Edessä haastava tulevaisuus Kuntavaalikampanja käydään nyt verkossa. Entäpä jos ei sattuisi. HYVÄÄ TYÖVÄENLEHTIPÄIVÄÄ! Tekevälle sattuu. Tilanne on uusi puolueille. de_04032021_001.indd 1 25.2.2021 9.14. KUKA VOITTAA SOMESSA. jhl.fi/liity 205x245_demokraatti_työväenlehtipv_2021_JHL.indd 1 5.2.2021 11:09:06 4/ 21 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 4 • 20 21 / 4
09-766 429 www.tyovaenperinne.fi Työväenliikkeen kirjasto tsl.fi Koulutetut ammattilaiset, asiantuntijat ja esimiehet alaan katsomatta. Sillä sinun työsi on tärkeä jytyliitto.fi YHTEYTESI EUROOPPAAN: Suomen S&D-mepit Miapetra ja Eero! Tilaa uutiskirjeet ja ollaan yhteydessä: www.miapetra.fi www.eeroheinaluoma.fi @miapetrakumpula @eeroheinaluoma de_04032021_002.indd 1 24.2.2021 10.48. www.pau.fi www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 Sörnäisten rantatie 25 A, 00500 Helsinki p
MAALISKUUTA 2021 / ILMESTYY JOKA TOINEN TORSTAI MEPPI AY-LIIKE NUKKUMATTI EU:ta kehitetään nyt etänä. Loistava menneisyys, haastava tulevaisuus. Propagandaa ja satuja. KASVO KULTTUURI TEEMA de_04032021_03.indd 3 24.2.2021 19.16. 3 Demokraatti 4/ 21 50 34 57 POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI / 4
Ka nn en ku va : A rja Jo ki ah o 30 34 MIAPETRA KUMPULANATRI Fiksun tekoälyn puolella TULEVAISUUS Maailma koronan jälkeen + TEEMA Ay-liike 57 5 6 8 11 12 23 24 26 30 34 40 41 42 45 48 50 52 54 65 66 72 73 74 Korona-aerosolien lisäksi ilmassa voi olla merkkejä isommasta yhteiskunnallisesta muutoksesta. päätoimittaja: Rane Aunimo, 09 7010 553 Toimituspäällikkö: Heikki Sihto, 09 7010 516 Toimittajat: Simo Alastalo, Rolf Bamberg, Anna-Liisa Blomberg, Mikko Huotari, Johannes Ijäs, Marja Luumi Ulkoasu: AD Arja Jokiaho, Kuvatoimittaja Timo Sparf Valokuvaaja: Nora Vilva Levikkipäällikkö: Nina Lindén Markkinointipäällikkö / ilmoitukset: Sari Ojala, 09 7010 522 Kustantaja: Kustannus Oy Demokraatti Painopaikka: PunaMusta Oy, Joensuu Aikakauslehtien liiton jäsen Käyntiosoite: Siltasaarenkatu 18–20, C-rappu, 6. Perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895. 4/ 21 POLITIIKKA KULTTUURI Pääkirjoitus: Enää ei kilistellä Viikon kuva: Hait ja kesä Pätkät: Meiltä ja muualta Mikä meno: Sami Kuusela D-ilmiö: Somevaalit Alastalo: Pahan kosketus Kielikylpy: Kaj Bärlund Politiikka: Feminismin aika Tulevaisuus: Koronan jälkeen Kuvataiteet: Katukuvia ja vihreä nainen Valokuva: Tauko työssä Kirjat: Monitoimimies Numminen Kirjat: Nukkumattipropagandaa Kirjavisa: Oman elämän pilaaja Pelin purku: Futismuistot kehossa Puheenvuoro: Ville Skinnari Mielipiteet Ristikko Ti ti tyy Politiikan kirjahylly: Iisakki Kiemunki IHMINEN JA ELÄMÄ D-kasvo: Miapetra Kumpula-Natri Kolumni: Elina Hirvonen Kasvot peilissä: Vertti Kiukas Kaikki ei ole sitä miltä näyttää. kerros, 00530 Helsinki Postiosoite: PL 338, 00531 Helsinki Uutistoimitus: 09 7010 555 toimitus@demokraatti.fi Sähköpostit: etunimi.sukunimi@demokraatti.fi Ilmoitukset: ilmoitukset@demokraatti.fi Tilaajapalvelu: 09 7010 500, klo 9–15 tilaajapalvelu@demokraatti.fi Puhelinvaihde: 09 7010 41 Seuraava numero ilmestyy 18.3. www.demokraatti.f i Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. 4 Demokraatti Seuraa meitä myös somessa. de_04032021_04.indd 4 25.2.2021 10.47. Va
Väkeä talossa on vähemmän kuin ennen, ja vyötä on kiristetty muutenkin. Uutiset Kiinan Wuhanista leviämään lähteneestä koronaviruksesta olivat jo täyttäneet uutispalstat myös Suomessa, mutta täysin ei vielä tiedetty, mitä tuleman piti tai mitä siitä pitäisi ajatella. Alkoi uusi aika, jota elämme edelleen. Sen minkä aikakauslehti ajankohtaisuudessa häviää, sen lehti taustoissa ja tarinoissa voittaa. Mutta maljoja voi ja kannattaa nostaa ellei muuten niin mielessään. Jotkut muutoksista taas osuvat paremmin ajan henkeen ja vaatimuksiin. lehden toimituksessa Ympyrätalossa Helsingin Hakaniemessä. T yöväenlehtipäivää on vietetty maaliskuun ensimmäisellä viikolla vuodesta 1973 lähtien. TÄNÄ VUONNA vastaanottoa työväenlehtipäivän tai muunkaan vuoksi ei järjestetä. Työtä ei silti ole vähemmän kuin ennen, päinvastoin. Enää ei kätellä edes vähän eikä kilistellä, ainakaan porukalla. Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho muistutti Demokraatin juhlaseminaarissa tasan vuosi sitten, että mielipiteen ilmaisemiselle on kyllä nykyään valtavasti mahdollisuuksia, mutta oikeus vastaanottaa tietoa – se mitä perustuslaissamme sanotaan – on uhattuna. Maailma on muuttunut, eikä pelkästään hyvään suuntaan. 5 Demokraatti Rane Aunimo va. Oi niitä aikoja. Kaksi peräkkäistä plusmerkkistä talousvuotta, toinen vieläpä historiallisen koronakriisin keskellä, ei ole kuitenkaan tullut ilman uhrauksia. Näin siksi, että Demokraatin edeltäjän Työmiehen ensimmäinen numero ilmestyi 2.3. de_04032021_05.indd 5 24.2.2021 18.58. vuonna 1895. Silti media keskittyy ja sitä tuetaan muita Pohjoismaita huonommin. Demokraatti elää 126-vuotiaana tasapainoisempaa tilannetta kuin vuosiin. Uutisten hektisyys elää nyt verkkolehdessä, jolla riittää lukijoita. Vain pari viikkoa myöhemmin yhteiskunta sulkeutui ja melkein kaikki meni kiinni. Kaikki eivät kylttejä huomanneet, ja jokusen kanssa käteltiinkin, kun tarkkaavaisuus petti tai kieltäytyminen olisi tuntunut epäkohteliaalta. Demokraatti täytti siis kunnioitettavat 125 vuotta viime vuonna ja juhlat sen kunniaksi järjestettiin 4.3. Vieraiden vastaanottoa varten asennettiin kylttejä, joissa ohjeistimme jo valmiiksi: ”Ei kättelyä”. Sattuneesta syystä juhlat ovat jääneet mieleen monella tavalla kirkkaammin kuin monet muut vastaavat hengennostajaiset. päätoimittaja rane.aunimo@demokraatti.fi Twitter: @raneaunimo Vielä vuosi sitten kilisteltiin Pääkirjoitus TYÖTÄ EI OLE VÄHEMMÄN KUIN ENNEN, PÄINVASTOIN. Ei ollenkaan ilmeinen juttu yleisen mediaturbulenssin keskellä
6 Demokraatti V iik on ku va A FP , W en de ll Te od or o de_04032021_06.indd 6 24.2.2021 19.02
Ja vaanivat hait. 7 Demokraatti HAMPAISTA SELVINNEET. Jossain on kesä. Siihen pääsevät jäseniksi haihyökkäyksistä selvinneiden lisäksi myös virtahepojen, alligaattoreiden ja koirien hyökkäyksistä selvinneet. Kuvassa surffaava australialainen Dave Pearson selvisi hengissä hain hyökkäyksestä, vaikka tapahtumasta jäi nahkaan arvet hampaista. de_04032021_06.indd 7 24.2.2021 19.02. Tapahtuneen jälkeen Pearson perusti Bite Clubin, vapaasti käännettynä purtujen kerho
– Tämä suunta on käännettävä nopeasti. LASTEN JA nuorten hyvinvointi on ollut paljon esillä koronapandemian aikana. Jopa perussuomalaistenkin kannattajista vain 13 prosentia piti vaaleja valtakunnallisina ja yleispoliittisina. Kansanedustaja, SDP:n eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Kristiina Salonen (sd.) iloitsee lapsistrategian valmistumisesta. iStock LAPSISTRATEGIA Kollektiivinen vastuu kaikista lapsista SUOMEN ENSIMMÄINEN kansallinen lapsistrategia on valmistunut. Lapsistrategia perustuu kolmeen pääajatukseen: kunnioitetaan kaikkien lasten oikeuksia, huomioidaan lapset yhteiskunnassa ja tuetaan lasten hyvinvointia. NIINA MALM, kansanedustaja TWITTERISSÄ Ikuisesti Mäkkärin kassa. Asiaan saatiin tutkimustietoa viime viikolla julkaistusta Lännen Median kyselystä, johon vastanneista noin 60 prosenttia piti kevään vaaleja puhtaasti paikallisvaaleina. Kansallinen lapsistrategia koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. – Tätä on kaivattu pitkään. Kyse on yli hallituskausien ulottuvasta lapsija perhemyönteisen Suomen visiosta. On häpeällistä, että rikkaana maana alisuoriudumme lasten tasa-arvoisen hyvinvoinnin turvaamisessa. Ei kovin yllättävää, että kansalaisia kiinnostavat kuntavaaleissa paikalliset asiat, siis omaa kuntaa koskevat. Ei hallituspolitiikka, vaikka perussuomalaiset ovat yrittäneet voimalla tehdä kuntavaaleista hallitusvaaleja. Lapsen tulevaisuus riippuu edelleen pitkälti esimerkiksi vanhempien sosioekonomisesta taustasta. Toivon, että lasten oikeudet ja asema läpivalaisisivat jatkossa kaikkea päätöksentekoa. Pitkällä aikavälillä lapsipolitiikka on ollut kiinni resursseista, hallituspohjasta tai sen hetkisistä trendeistä. ANNI MARTTINEN, ekonomisti TWITTERISSÄ PÄTKÄT HOKSAUS Kuntavaaleissa kiinnostavat kuntaasiat V IIK O N LU KU 70 prosenttia. Mikä sinä olet. Päättäjinä meidän on otettava kollektiivinen vastuu kaikista maamme lapsista, ja tähän työhön lapsistrategia antaa pohjaa, Kristiina Salonen sanoo. Viime vuonna Finnairin matkustajamäärä laski 3,5 miljoonaan vuoden 2020 14,7 miljoonasta eli pudotusta oli yli de_04032021_08.indd 8 25.2.2021 10.08. Strategia nojaa YK:n lapsen oikeuksien neljään yleisperiaatteeseen: syrjimättömyys, lapsen edun ensisijaisuus, lapsen oikeus elämään, henkiinjäämiseen ja kehittymiseen sekä lapsen osallisuus. Parlamentaarisen komitean puheenjohtajana toimi perheja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.). VILLE NIINISTÖ, europarlamentaarikko TWITTERISSÄ Nosturikuski. Nuorisobarometrin tulokset kertovat, että nuorten tyytyväisyys omaan elämäänsä on mittaushistorian alhaisimmalla tasolla. Minä olen ikuisesti kor jaamon varasto apulainen. Pitkäjännitteinen, yli hallituskausien tehtävä työ on vaikuttavampaa. – Hallitusohjelmissa on ollut yksittäisiä ja tarpeellisia kirjauksia lapsen oikeuksista. 8 Demokraatti Sanna Marin on ikuisesti Sokoksen kassaneiti. LAURI PUHAKAINEN, biologi TWITTERISSÄ Trukkikuski elin tarvike ja panimo teollisuudessa. Suomi on ratifioinut YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen, mutta nyt meillä on johdonmukainen polku sopimuksen toteuttamiseen ja lasten aseman huomioimiseen yhteiskunnassa, Kristiina Salonen sanoo
Komissio arvioi, että brexitin talousvaikutukset ovat Britannialle huomattavasti suuremmat kuin unionille. Euroopan komissio arvioi, että brexit pienentää vielä vuoden 2022 loppuun mennessä Britannian bkt:ta noin 2,25 prosenttia. On vaikeaa olla samaan aikaan olla EU-myönteinen ja haukkua tukipakettia. Opposition EU-kriittisyys saa huutia joulukuussa tehdystä Eurobarometrin selvityksestä, johon vastanneista suomalaisista 64 prosenttia on sitä mieltä, että EU-jäsenyys on myönteinen asia, ja 69 prosenttia katsoo myös Suomen hyötyneen EU-jäsenyydestä. Postin hyvästä tuloksesta toki pitää kiittää myös koronaa, joka vauhditti merkittävästi paketti ja verkkokauppaa. Julkistamistilaisuudessa todettiin, että ”raportissa ei ole pilvilinnoja, vaan se perustuu faktoille”. Selvityksistä huolimatta Suomi nousukausina edelleen raahautuu kilpailijamaidensa perässä. Viime viikolla julkaistiin talouden asiantuntijaryhmän raportti, jonka lopputulema oli, että useita aloja uhkaa osaajavaje ja Suomen pitää kasvattaa tutkimusja kehitysmenoja. Kokoomuksen linja EU:n elvytyspaketista on vähintäänkin epäselvä. Suomessa, selvitysten suurvallassa, on tapana loppupäätelmänä tehdä Suomesta maailman paras maa selvitystä koskevassa asiassa. Posti jakoi viime vuonna yli 64 miljoonaa pakettia, joiden määrä kasvoi 27 prosenttia. Jos Suomen talouden kasvua halutaan oikeasti muuttaa, niin sitten toimeksi. Osoitteellisten kirjeiden määrä väheni 16 prosenttia. Samaan aikaan kun kokoomus yrittää olla persuja persumpi, entinen eurooppapuolue yrittää tasapainotella euroop pamyönteisyyden ja -kielteisyyden välilllä. Hyvä työja elinkeinoministeriön asettama asiantuntijatyöryhmä, haitte keinoja yritysten kasvuun koronakriisissä ja sen jälkeen. KOKOOMUKSEN OPPOSITIOTAIVAL on tuskaista taaperrusta, ärhentelevää nuorallakävelyä. de_04032021_08.indd 9 25.2.2021 10.08. Posti keksi, että sen kannattaa keskittyä postin jakeluun, nykyaikaan kuuluen paketti ja verkkokauppaan. Se oli hienoa. Perinteisempi postipalvelu sen sijaan jatkoi supistumista. Toimenpide-esityksistä ei ainakaan ole pulaa, kiitos lukuisten selvitysten, patistaa Demokraatin väki POLITIIKKA BRITANNIA BISNES Posti on posti Brexit on aikakone 1700-luvulle Voihan kokoomus JIPPII! POSTI löysi itsensä nimimuutosten, ulkomaanseikkailuiden ja toimialasekoiluiden jälkeen. 9 Demokraatti PARI VALITTUA SANAA Yllättävä pari 2021 2020 Lumiukko Lumiukko Hyvät selvittäjien jatkoselvittäjät, nyt olisi aika tehdä jotain eikä vain selvittää. Tosin kyselyyn vastanneet myös suhtautuvat muita maita kriittisemmin elvytyspakettiin. VIIME VUONNA Britannian talous supistui noin kymmeneksen, kiitos brexitin ja koronan. Etenkin jos uusintaselvitykset eivät tarjoa mitään uutta. Katsomosta kuuluu kroohpyyh! Hyvät selvitysryhmäläiset, näistä asioista on puhuttu jo vuosikymmeniä. Huonommin brittitaloudella meni viimeksi vuonna 1709 poikkeuksellisen kylmän talven seurauksena. Ja sitten asia voidaankin siirtää jatkoselvitysten ja toimenpideohjelmien mustaan aukkoon. Hyvät poliittiset päättäjät, yli puolueja hallitusrajojen, tekin voitte katsoa peiliin
Vas tau kse t: 1) Isla nni n 2) Met alli liit ost a 3) Huu mepar oni El Cha pon vai mo 4) Edm ont on OIle rs 5) Aus tra lia n avo int en ten nist urn auk sen 6) Vuo nna 203 5 7) Oul ust a 8) Tim o Laa nin en 9) Kuu den vuo den kuu lia isu us 10 ) Viis ito ist a NÄRÄSTÄJÄ • Lääkettä poliittisen liikahappoisuuden puutteeseen Suhteellisuuden tajua koronapeliin K evään kuntavaalien siirto on puhuttanut paljon. 8. 10. Mutta nämä samat koronapelkoiset ovat änkeytyneet ihmisiä täynnä olevaan kuppilaan, jossa he viettävät paljon pidemmän ajan kuin äänestyspaikalla – ja vielä ilman maskia. 10 Demokraatti VIIKON MEEMI PÄTKÄT Lehtikuva / AFP Citius, altius, fortius 2021 10 VIS V 1. Mistä kaupungista Suomen euroviisuedustaja Blind Channel -yhtye on kotoisin. 6. Tartunnan mahdollisuuden välttäminen on viisasta ja perusteltua. Minä vuonna Suomen tulisi olla ilmastoneutraali Suomen ilmastopaneelin mukaan. Minkä. Mikä on NHL:n pohjoisin joukkue. Minkä maan parlamentti on allting. Montako kaupunginteatteria Suomessa on. Kuka on Emma Coronel Aispuro. Mutta äänestämistä voisi ehkä verrata asiointiin ruokakaupassa ja koko päivän asiakkaiden kanssa tekemisissä olevien kaupan kassojen työtä vaalivirkailijoihin. Minkä urheilutapahtuman voittaja juhlii kuvassa. de_04032021_10.indd 10 25.2.2021 10.18. Useamman kerran on saanut kuunnella lounasruokalatai kahvilaparlamentin keskustelevan siitä, kuinka kamalaa on mennä äänestämään koronan jyllätessä. Kuka toimi Suomenmaa-lehden päätoimittajana vuosina 2008–2010. Kaupoissa tai niiden työntekijöissä ei ole havaittu merkittävästi suurempia tartuntamääriä kuin muissakaan ammattiryhmissä, jotka eivät voi tehdä työtään turvallisesti etänä. Kun Sauli Niinistö valittiin presidentiksi, Kurt Westerlund omisti hänelle kappaleen. 3. 5. 9. 4. Ja vaalien järjestämisessä korona-aikana on omat haasteensa. Mutta yksi asia tässä erityisesti närästää. 2.Mistä ammattijärjestöstä Matti Putkonen jäi eläkkeelle ennen siirtymistään perussuomalaisten ”työmieheksi”. 7. Hyviä ja perusteltuja näkemyksiä on ollut niin siirron kannattajilla kuin vastustajillakin
Mikä meno startup-yrittäjä Sami Kuusela. Jos haluat keskitttyä vain yhteen alustaan, valitse Facebook. Ehkä korona-aikakin on muuttanut monen yrittäjän ajattelua vasemmistopolitiikasta, kun yhteiskunta on osoittanut kriisissä notkeutensa. Vaaliteemaani miettiessäni totesin, että on hauskempi tuoda ”omaan jengiin” jotain uutta kuin haukkua muita puolueita. Etenkin startup-piireissä on paljon johtavassa asemassa olevia, joita kiinnostaa yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus, reiluus ja hyvän tekeminen. Teksti Heikki Sihto Kuva Nora Vilva ja Timo Sparf REILUUS JA SOLIDAARISUUS VOIVAT OHJATA MYÖS BISNEKSEN TEKEMISTÄ. Mielestäni on turhan tasapäistävää ajattelua, että bisnes ei sopisi sosialidemokraatille. Mistä puhut SDP:n kuntavaalistartissa. Siinä porukassa demareilla on paljon potentiaalista äänestäjäkuntaa. Ja erittäin leikkisiä. Minulla on kolmen kohdan abc-paketti tomivaan vaalityöhön somessa: Aloita heti. Tämän liikkeen tärkeitä arvoja ovat reiluus ja solidaarisuus, ja ne voivat ohjata myös bisneksen tekemistä. Nämä kolme sopivat hyvin yhteen ja tukevat toisiaan. Supercellin johtajat ovat tästä hyvä esimerkki. Hyvä meno. Se on etenkin SDP:n kohderyhmässä tehokkain. Pyörittelin asiaa ja keksin termin bisnessosialismi ja perustin Facebookin bisnessosialistit-nimisen ryhmän. Päivitä mahdollisimman paljon, sillä Voimaeläimesi on saukko. de_04032021_11.indd 11 25.2.2021 11.27. Olen innoissani kuntavaaleista. Minulla on ollut useita yrityksiä – lähinnä digitaalisella alalla – vuodesta 1997. Olen ehdokkaana Helsingissä. Eikö rahasta puhuminen ole sdp-piireissä vähän hyi-hyi. On vanhanaikaista ajatella, että yrittäjähenkisten pitäisi äänestää kokoomusta ja perussuomalaisia tai että vasemmiston politiikka perustuisi rahaa sylkevään taikaseinään. Koska ne on maailman veikeimpiä petoja. Siihen liittyi muutamassa päivässä yli 500 jäsentä! Mielestäni perusdemarinkin kannattaa ajatella bisneksen ja sosialismin suhdetta uudelta pohjalta, ilman negatiivisuutta. Mutta vaurastumisessa ja sosialidemokratiassa ei ole ristiriitaa, kunhan on samalla myös iloinen veronmaksaja. Toki monen yrittäjän tavoitteena – ja motivaattorina – on raha. 11 Demokraatti Parempaa bisnessosialismia Iloinen veronmaksaja saa myös rikastua. Miksi. Puhun muun muassa somenäkyvyydestä. määrä korvaa laadun sosiaalisessa mediassa. Olen yhä hirveän innostunut bisneksestä kuten myös vaurastumisesta ja sosialidemokratista
Tieteellistä pohjaa ei löydy väitteelle, että paikallinen sopiminen vaikuttaisi myönteisesti työllisyyteen. Irtisanomisista ja lomautuksista haluaa neuvotella paikallisesti yli 60 prosenttia yritystyönantajista. Akava Worksin kyselyyn vastanneista yrityksistä 70 prosentissa on tehty paikallisia sopimuksia edeltävien kolmen vuoden aikana. Jo lähes 40 prosentissa työja virkaehtosopimuksista on selviytymislauseke. Sen parantaminenhan on hallituksen kärkihankkeita. analyysi OLENNAISTA PAIKALLISESSA SOPIMISESSA ON, ETTÄ OSAPUOLET KOKEVAT SAAVANSA SIITÄ YHTÄ PALJON, TAI MENETTÄVÄNSÄ YHTÄ PALJON. Muun muassa OECD:n tutkimuksen mukaan hajautettu työmarkkinajärjestelmä on yhteydessä pikemminkin matalampaan työllisyyteen ja korkeampaan työttö myyteen. – Olennaista paikallisessa sopimisessa on, että se on aitoa ja että molemmat osapuolet kokevat saavansa siitä yhtä paljon, tai menettävänsä yhtä paljon, Malm sanoi. 12 Demokraatti Heikki Sihto heikki.sihto@demokraatti.fi Kirjoittaja on Demokraatin toimituspäällikkö. Pääasia, että sovitaan alaspäin Paikallinen sopiminen ei ole taikasauva tai porkkana. Sen sijaan selvitys totesi paikallisen sopimisen lisäävän työnantajan valtaa paikallistasolla. Vähän kärjistäen sanoen: se niistä juhlapuheista. JUHLAPUHEIDEN JA tutkimustiedon ristiriitaa selvitti myös viime viikolla julkaistu Teollisuuden palkansaajien ”Irti keskitetystä, kohti paikallista. Päinvastoin. Myyttien murtaminen avaa myös yleissitovuuden vaikutusta työllisyyteen. Neljä myyttiä paikallisesta sopimisesta” -selvitys. Miksi tätä mahdollisuutta ei hyödynnetä nykyistä laajemmin. Se totesi myyteiksi – tieteellisen tutkimuksen tai sen puuttumisen perusteella – väitteet siitä, että nykyinen yleissitova sopimusmalli tekisi Suomen työmarkkinoista jäykät tai että laajempi paikallinen sopiminen lisäisi työllisyyttä tai tuottavuutta. Lisäksi työehtosopimusten nykyiset selviytymislausekkeet mahdollistavat työehtojen väliaikaiset heikennykset tes-järjestelmässä myös ilman nykyistä laajempaa paikallista sopimista. Lisäksi suomalainen lomautusjärjestelmä antaa pelivaraa yrityksille kriisitilanteissa. de_04032021_12.indd 12 24.2.2021 19.08. Akava Worksin viime viikolla julkaistun kyselyn mukaan lähes 90 prosenttia yritystyönantajista haluaa neuvotella työehdoista paikallisesti. Ja mistä erityisesti. Vastanneista 53 prosenttia haluaa neuvotella paikallisesti palkanalennuksista. PAIKALLISTA SOPIMISTA halutaan lisää, mutta Suomessa moni yleissitova tes sisältää jo nyt mahdollisuuden sopia paikallisesti eri asioista, kuten työaikajärjestelyistä. Selvityksen julkaisun yhteydessä pidetyssä verkkoseminaarissa kansanedustaja Niina Malm, Imatran Ovakon terästehtaan entinen pääluottamusmies, kiteytti hyvin paikallisen sopimisen perusperiaatteen. Muulloin kuin huonoina aikoina. Yksipuolisen sopimisen puolesta kertoo jotain se, että kyselyn mukaan 82 prosenttia yritystyönantajista haluaa neuvotella työehdoista ensisijaisesti jonkun muun kuin henkilöstön valitseman edustajan kanssa. P uhe paikallisesta sopimisesta sisältää usein kauniita sanoja työllisyydestä, tuottavuudesta ja etenkin siitä, että paikallinen sopiminen ei missään tapauksessa tarkoita palkkojen alentamista. Harvassa ovat yritykset, joissa paikallisesti on sovittu esimerkiksi palkkojen korottamisesta
Lehden paperi ja painotyö on 100 % suomalaista. G ra fii kk a: A rja Jo ki ah o / Lä hd e: SA K 80 70 60 50 40 30 20 10 79 % 54 % 47 % 11 % 40 % 53 % On työssään fyysisessä kontaktissa ihmisiin Siirtynyt pääsääntöisesti etätöihin Työntekijä Alempi toimihenkilö Ylempi toimihenkilö 50 40 30 20 10 Ollut koronan vuoksi lomautettuna On pelännyt sairastuvansa koronavirukseen työssä Työntekijä Alempi toimihenkilö Ylempi toimihenkilö 48 % 39 % 25 % 20 % 15 % 15 % SAK:n selvityksen mukaan sen jäsenistöstä vain harvoilla on mahdollisuus etätyöhön. Alkoholin tuonti Koronan takia alkoholin tuonti Virosta laski litroissa noin 30 prosenttia vuodesta 2019. ! de_04032021_13.indd 13 25.2.2021 11.07. 13 Demokraatti Alkoholin myynti Viime vuonna Alkon myynti kasvoi 13 prosenttia eli noin 10 miljoonaa litraa vuodesta 2019. NOUSUSSA LASKUSSA Lähde: Alko Lähde: Panimoja virvoitusjuomateollisuusliitto Arvostamme suomalaista työtä. Tämä näkyy muun muassa muita ammatti ryhmiä suurempana pelkona sairastua koronaan. Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 D EM O G RA A FI Korona ei tunne tasa-arvoa Korona koettelee ammattiryhmiä eri tavalla
14 Demokraatti Somevaalit NYT ILMIÖ Korona työnsi toritapahtumat, työväentalotapaamiset ja keskustan tupaillat someen. Nyt mitataan ehdokkaiden someosaamista. de_04032021_14.indd 14 24.2.2021 20.49
de_04032021_14.indd 15 24.2.2021 20.49. 15 Demokraatti SOMESSA AGGRESSIIVISUUDELLA SAA NÄKYVYYTTÄ MUTTA EI VÄLTTÄMÄTTÄ KANNATUSTA
Hän myöntää, että esimerkiksi perussuomalaisten hommafoorumi on jo pitkään koulinut sen käyttäjiä somevaikuttamiseen. Vaaleihin liittyy nyt paljon epävarmuutta. D-ILMIÖ HELSINGIN YLIOPISTON viestinnän professori Anu Kantola arvioi – osin jutun alussa mainittuun Ylen tutkimukseen viitaten – kevään kuntavaalien olevan haasteellisin perinteisille puolueille, ja näistä etenkin SDP:lle ja keskustalle. Kantola kuitenkin muistuttaa, että vanhemmista ikäluokista löytyvät aktiivisimmat äänestäjät. 16 Demokraatti Teksti Heikki Sihto Kuvat iStock, kuvankäsittely Demokraatti S DP:n järjestöja kunta-asiain sihteeri Pek ka Tuuri on tehnyt pitkään vaaleihin liittyvää someja tulosseurantaa. PEKKA TUURI ei pidä vaalikampanjoinnin sähköistymistä pelkästään huonona asiana. SDP:llä on esimerkiksi Facebookissa livelähetyksiä, joilla tavoittaa työväentaloiltaa laajemman yleisön. Hän ei usko, että vaalikampanjoinnin siirtyminen sosiaaliseen mediaan vaikuttaisi merkittävästi vaalien lopputulokseen. Tuuri uskoo, että somen kasvavasta merkityksestä huolimatta ehdokkaat edelleenkin rakentavat kannatuksensa pääosin muualla, kuten toimimalla vaikka urheiluseuroissa tai järjestöissä. Ylen tekemä selvitys puolestaan viittaa somen merkityksen suureen kasvuun vaaleissa. Hän perustaa näkemyksenä näiden puolueiden ikääntyneisiin ydinkannattajiin. Kantola uskoo, ”villinä vaaliveikkauksena”, perussuomalaisten haastavan somessa perinteiset vanhat puolueet. – Sosiaalisesta mediasta on tullut aikaisempaa tärkeämpi väylä tiedonsaannille ja nuoret ovat aktiivisimpia somen käyttäjiä. Sitä Kaliforniassa arvostetaan ja tykkääjä saa nostetta somen algoritmeista. Kasvokkain keskusteltaessa korostuu hyvällä tavalla vuorovaikutus ja toisen todellinen kohtaaminen. Hän arvioi, että aktiivisimmin äänestävät vanhemmat ikäluokat eivät merkittävästi vähennä äänestämistä koronan tai perinteisen vaalikampanjoinnin puuttumisen takia. Kantola uskoo, että kampanjoinnin siirtyminen sosiaaliseen mediaan myös muuttaa viestinnän tyyliä ja sisältöä. Ja miettimään sitä omaa juttua, jolla erottua muista ehdokkaista. VANHEMMAT IKÄLUOKAT EIVÄT JÄTÄ ÄÄNESTÄMÄTTÄ IHAN PIENESTÄ SYYSTÄ. Tämä on kustannustehokasta. Mahdollinen äänestysprosentin laskeminen – vaikka koronatilanteen pahenemisen takia – voi myös verottaa enemmän perinteisten puolueiden kannatusta, jos senioriäänestäjät jäävät kotiin, Anu Kantola perustelee. Jos livelähetystä seuraa suorana vaikka sata henkeä, ”Tuurin laskuopin” mukaan lähetykselle tulee myöhemmin keskimäärin 3 000 näyttökertaa. Tuurin mukaan erilaiset selvitykset eivät myöskään viittaa siihen, että kuntavaaleista olisi tulossa nuorisovaalit. Hän neuvoo, että somekäyttäytymistään miettivän kannattaa panostaa positiivisuuteen, huumoriin ja vuorovaikutteisuuteen. Jos se säilyy ennallaan, uskon puolueiden järjestyksen säilyvän melko lailla nykyisen kaltaisena kevään kuntavaaleissa. – Jos äänestysprosentti laskee, uskon sen koskevan enemmän nuorempia ikäluokkia, vaikka he ovat somessa aktiivisempia, Pekka Tuuri sanoo. Suomessa puolueet vielä harjoittelevat kampanjointia sosiaalisessa mediassa. Aggressio on liian helppoa sosiaalisessa mediassa. – Somessa toimii positiivisuuden kierre. de_04032021_14.indd 16 24.2.2021 20.49. Tuuri on itse monikanavainen someaktiivi. Kannattaa tykätä paljon muiden kirjoituksista. Uskon somekäytöksen tyylin normalisoituvan ajan kuluessa. Tuuri pitää myös perussuomalaisten vahvaa somenäkyvyyttä osin näköharhana. Lisäksi vaalikoneiden merkitys kasvaa varmasti. He eivät jätä äänestämättä ihan pienestä syystä. – Perussuomalaiset ovat olleet jo pitkään sosiaalisessa mediassa aktiivisia ja heillä tuntuu olevan nyt tietoinen strategia somen hyödyntämisestä vaalityössä. Hän kyseenalaistaa somenäkyvyyden ja -vaikuttavuuden syy ja seuraus -suhteen. Pidempään politiikassa mukana olleille on jo rakentunut verkostoja, jotka auttavat kampanjoinnissa ja näkyvyyden saamisessa. Ylen Taloustutkimuksella teettämään kyselyyn vastanneista 43 prosenttia arvioi poliitikon toiminnan ja näkyvyyden sosiaalisessa mediassa vaikuttavan äänestyspäätökseen erittäin paljon tai jonkin verran. – Mutta jälleen perustelen näkemystäni monissa vaaleissa aika vakaana pysyneellä äänestysprofiililla. Ehdokkaiden kannattaa jakaa linkkejä käyttämiinsä vaalikoneisiin niin Facebookissa kuin kotisivuillaankin, Tuuri sanoo. Tuuri perustaa oman, Ylen selvitystä haastavan näkemyksensä eri ikäluokkien äänestymiskäyttäytymiseen aikaisemmissa vaaleissa. Etenkin nuoret, naiset ja uusimaalaiset pitivät somea tärkeänä äänestyspäätöstä ohjaavana tekijänä. Kenttää on koulittu tähän. Hänen mielestään aggressiivisella somekäyttäytymisellä saa näkyvyyttä, mutta se ei välttämättä jalostu kannatukseksi. – Toisten nolaaminen kääntyy helposti itseä vastaan. Hän myöntää, että tähän arvioon liittyy joitain kysymysmerkkejä. Tuuri arvelee, että kampanjoinnin siirtyminen sosiaaliseen mediaan vaikeuttaa eniten ensikertalaisten näkyvyyttä. Samoin kuin ehdokkaiden kouluttaminen esimerkiksi teams-tilaisuuksissa, etenkin jos kuluja vertaa aikaisemmin eri puolilla maata järjestettyihin tilaisuuksiin
Vaaleissa ehdolla olevien ei kannata ajatella olevansa vain hetken aktiivisia somessa. Turun pormestariutta tavoitteleva Aki Lindén laskee, että hänen kontaktipinnassaan olevista ihmisistä ehkä puolet ei ole somessa lainkaan. Demokraatti kysyi neljältä SDP:n eduskuntaryhmän aktiiviselta somen käyttäjältä sosiaalisen median roolista korona-ajan politiikassa ja kuntavaaleissa. Hussein al-Taee on ensi kertaa kuntavaaliehdokkaana. – Tämä on kertakaikkinen haaste. de_04032021_14.indd 17 24.2.2021 20.49. – Tämä vaatii toimintatavan muutosta ihan kaikilta politiikassa, Mäkynen näkee. Matias Mäkynen tavoittelee jatkopaikkaa Vaasassa. Kansanedustaja Hussein al-Taee (sd.) sanoo, että somen merkitys vaaleissa kasvaa, muttei sitä pidä myöskään yliarvioida. Hän itse kertoo alkaneensa harjoitella sen käyttöä toden teolla viime eduskuntavaaleissa. SDP:n varapuheenjohtaja Niina Malm sanoo, että somen merkitys kasvaa koko ajan. Hän on vantaalainen. Siitä tulee tosi iso eikä se näiden vaalien jälkeen enää pienene. Malm on Imatran kaupunginvaltuuston puheenjohtaja ja tavoittelee jälleen paikkaa valtuustossa. 17 Demokraatti Älä mieti liikaa, ole aktiivinen Teksti Johannes Ijäs ”SOSIAALISEN MEDIAN merkitys korostuu näissä kuntavaaleissa. Se on pysyvää kuten monet muutkin koronan vaikutukset, SDP:n varapuheenjohtaja Matias Mäkynen arvioi. SOMELLA VOI OLLA NÄISSÄ KUNTAVAALEISSA PALJON MERKITYSTÄ TULOKSEEN
Lindén uskoo, että somella voi olla näissä kuntavaaleissa paljon merkitystä tulokseen. Käyttäjäkunnat ovat erilaisia. Hän kertoo huomanneensa erilaisissa nettikeskusteluissa tällaista positiivista käännettä tämän vuoden puolella. Lindén kokee, että hänelle ei ole vaikeata tuottaa sisältöä someen – silloin kun kiireinen eduskuntatyö sen sallii. – Heillä on iso aktiivien joukko. Pyytänyt kyllä olen. 18 Demokraatti D-ILMIÖ Mäkynen kertoo ottaneensa korona-aikana uusia somekanavia käyttöön. Lindén sanoo rehellisesti, että näkee SDP:n kannalta somevaaleissa enemmän uhkia kuin mahdollisuuksia. – Se ei varmaankaan vielä näissä vaaleissa hetkauta suuntaan tai toiseen, mutta tulee pidemmällä aikavälillä kasvattamaan merkitystään. Tämä on vähän arvaamaton tilanne, Lindén pohtii ja tulee varmasti tiivistäneeksi monen ehdokkaan sekaviakin ajatuksia. AKI LINDÉN muistelee eduskuntavaalien aikaisia tapaamisia Turussa kävelykadulla ja vaalitilaisuuksia, joissa oli väkeä kuin pipoa. – Instassa on enemmän nuoria, joihin saa suoraan yhteyden. – Nyt pitäisi jollakin tavalla pystyä kouluttamaan äkkiä ihmiset. Pohdimme että viitsiikö nyt ottaa kantaa ja osallistua keskusteluun. Pitää laskea osallistumisen kynnys mahdollisimman alas. Matias Mäkynen pitää tärkeänä, että somessa on jollakin kanavalla aktiivinen. Aloitin siellä aktiivisesti syksyllä 2018 eli ennen eduskuntavaaleja. – Ennen kiivainta vaaliaikaa voi vähän buustata näkyvyyttä rahasummalla, esimerkiksi jollakin kympillä. Puoli tuntia olen saanut somekoulutusta. Tähän kohtaan onkin hyvä ottaa esille Niina Malmin tuore havainto. Vai onko kyse itsetunnosta. Somemaailma tiedetään kovaksi. Väitän, että osasyy ovat USA:n Capitolin alkuvuoden tapahtumat, Malm sanoo. Palaute saattaa olla raakaakin, nimimerkillä ja jopa nimellä. Turun vaalipäällikköni auttoi. Mitään pikavoittoja siellä ei ole vaaleissa saatavilla, vaan toiminnan pitää olla pitkäjänteistä. Hän näkee, että somessa kannattaa lähteä liikkeelle sisällöstä. Hänen mielestään nyt pitäisi olla aktiivisesti yhteydessä, etteivät ihmiset koe jäävänsä ulkopuolelle ja jotta vaalit näkyisivät heidän elämässään. Ei heidän osaamisensa muutoin ole kummempaa kuin muillakaan. – Ei siihen ole yksinkertaista nopeaa ratkaisua. Olemme usein turhan itsekriittisiä. Siirtyykö se Twitteriin vai Facebookiin. Nyt sanotaan koko ajan, että vaalit siirtyvät someen, mitä se konkreettisesti tarkoittaa. Tekninen ja sisällöllinen osaaminen on SDP:ssäkin hyvällä tasolla. – Kyllä nämä varmastikin somevaaleiksi jäävät. Tuhannen taalan kysymys SDP:n kannalta onkin, miten tällainen joukkovoima lähtisi liikkeelle. – Ehkä meidän järjestökenttämme ja kaikkien aktiivien ja ehdokkaiden yleinen someosaaminen ei ole niin hyvä kuin se tällaisessa tilanteessa pitäisi olla. – Olen hämmästynyt, jos minut lasketaan sarjaan someosaaja, kun olen mielestäni ihan avuton siinä. En tarkoita, että fyysinen kontakti häviäisi jatkossa, mutta nämä ovat toisiaan täydentäviä juttuja. Twitterissä käydään julkista keskustelua poliitikkojen ja toimittajien kanssa, Mäkynen näkee. Mäkynen vertaa somea demarien vaalitelttaan torilla. Lindéniäkin pidetään erittäin osaavana somen käyttäjänä. Kyllä meillä on vähän peiliin katsomisen paikka. Tämä tarkoittaa sitä, ettei poliitikon välttämättä kannata jakaa samaa sisältöä Facebookissa, Twitterissä ja Instagramissa. OLEMME USEIN TURHAN ITSEKRIITTISIÄ, POHDIMME ETTÄ VIITSIIKÖ NYT OTTAA KANTAA. Yhtä lailla somessa täytyy olla kynnykset pois ja keskustelussa aktiivisesti mukana. – On olo, että aika on kääntymässä siihen, että alatyylistä keskustelua tuomitaan jo aika näkyvästi. Youtube-kanavan videoitaan varten hän perusti syksyllä. – Kuka tahansa on teltalle tervetullut ja kaikki otetaan vastaan. – Nyt tilanne on kertakaikkiaan täysin erilainen. USA:n presidentinvaalien tuloksen vahvistamisen aikaiset käänteet ovat herättäneet laajaa keskustelua myös sosiaalisen median kulttuurista. – Sisällössä ja asiassa emme varmasti häviä yhtään, vaikka kuinka matalalla kynnyksellä osallistumme. Ei perussuomalaisten porukka paljon mieti, he vain ovat aktiivisia, Mäkynen sanoo. Sen jälkeen en ole saanut keneltäkään koulutusta. Se ei enää käy. – Kunnallisalan kehittämissäätiökin osoitti tutkimuksessaan, että ihmisiä kiinnostavat kuntavaaleissa eniten vande_04032021_14.indd 18 24.2.2021 20.49. SOMEOSAAMISESSA MÄKYNEN uskoo perussuomalaisten lähtevän kuntavaaleihin paalupaikalta. Kysymys on siitä, miten saadaan joukkovoima liikkeelle ja toimimaan yhdessä ja järjestäytyneesti somessa niin kuin politiikassa muutoinkin. Mutta asiallisuudesta ja toisten kunnioittamisesta ei ole varaa tinkiä. Toki olen aktiivinen monissa kanavissa, mutta olen huomannut, että ne myös eriytyvät. – On merkkejä, että halutaan asiallista ja toisia kunnioittavaa keskustelua. Pitää olla asiallista, faktoihin perustuvaa keskustelua. Tekninen osaaminen on huonoa, enkä edes tiedä, miten Instragramiin mennään, tai pitäisikö minun mennä. Se on mielestäni rohkaiseva viesti myös ehdokkaille, Malm sanoo. Vaalien alusviikolla hinnat nousevat ja näkyvyys on tukossa, Mäkynen vinkkaa. Facebookissa on SDP:n peruskannattajakuntaa ja laajempaa yleisöä
Nämä ovat meidän vahvoja alojamme, Lindén painottaa. Jos Malmin pitäisi valita SDP:lle tärkein somekanava, se olisi Facebook. Malmin mukaan myös puolueosastot ovat aktivoituneet somessa. En yritä työntää sanoja kenenkään suuhun. Niina Malm näkee, että demarien parissa on kehitytty somen käytössä eduskuntavaalien jälkeen. Hyvä someviesti on Lindénin mielestä sellainen, joka saa ihmisen lukemaan sen. – Se edellyttää pientä kärjistystä valitettavan usein. – Haluan herättää keskustelua ja tuoda avoimesti esiin, millainen itse olen. Perjantaivideoissaan hän vetää yhteen viikon tapahtumia. Minulla on sellainen olo, että eettisyyttä ja inhimillisyyttä kaivataan. Malmkin erittelee sitä, miten eri kanavissa on eri-ikäisiä ihmisiä. – Ensisijaisesti sosialidemokraattien tehtävä on pysyä faktoissa ja käydä tyylikästä asiapohjaista keskustelua eikä lähteä helppojen otsikoiden ja klikkien maailmaan. Pitää herättää kiinnostus ja kirjoituksella pitää olla perusteet ja vankka asiasisältö. Malm käyttää somea kuntavaaleissa myös mainontaan. 19 Demokraatti hustenhuolto, terveydenhuolto ja työllisyys. Tyrkyttääkin voi liikaa ja siihen ei pidä sortua. Provosoiviin viesteihin hän ei kuitenkaan lähde. HUSSEIN AL-TAEEN mielestä somessa on tärkeää kyetä koskettamaan erilaisia ihmisiä ja keskittymään asioihin tunnepitoisen kampanjoinnin sijaan. Tässä Malm toivoo aktiivisuutta eritoten Demarinuorilta. Malm myös oikoo somessa vääriksi näkemiään väitteitä. Teknisen toteutuksen pitää olla hyvä. Hän vaikuttaa useassa somekanavassa. Hän kertoo siellä työpäivistään ja siitä, mitkä asiat ovat hänelle tärkeitä. Lindénillä on kokemusta myös muutamista videoista, jotka ovat toimineet hyvin. Itse yritän rohkaista muita siihen, että kyllä somessa uskaltaa keskustella. – Kehittymisen pitää olla tässä kohtaa jatkuvaa. de_04032021_14.indd 19 24.2.2021 20.49. Silti hän toivoo, että SDP suuntaisi viestejä enemmän myös nuorison suosikkikanaville. Totta kai muotoilen viestin sen mukaan, mille ryhmälle se on suunnattu, mutta asia pysyy samana. Se voi kuulostaa tylsältä, mutta sille on tilausta. Malm puhuu somesta ”avoimuusmittarina”. ASIALLISUUDESTA JA TOISTEN KUNNIOITTAMISESTA EI OLE VARAA TINKIÄ. Voi ylilyöntikin sitten joskus tulla, nimimerkillä kokemusta on
On olennaista, että ihmisille syntyy luottamus, että päättäjä tekee enemmän ja yrittää ymmärtää enemmän kuin mitä muutamat valitut somenostot tuovat esiin. Se on viestimme ydin. Se näkyy myös saamissani sähköpostiviesteissä. SDP:n kannalta al-Taee näkee tärkeäksi myös viestiä somessa siitä, miten pitkällä tähtäimellä ihmisten arki ja elämä paranevat puolueen toimin. – Arjen turvallisuus on kauttamme koko ajan parempaa. Somen peruskoulutusta hän kokee olleen hyvin. – Jatkuvuus on se tunne seuraajisssasi, että teet kaiken heidän eteensä vaikka se ei aina näy. samanlaista sisältöä kuin diginatiivit. 20 Demokraatti – Tärkeintä on, että olet läsnä niiden arjessa ja todellisuudessa, jotka somessa seuraavat sinua. Puolueelta al-Taee toivoo sosiaalisen median erikoistumiskoulutusta, jossa jokainen ehdokas löytää oman äänensä. Tarjoamme ratkaisuja haasteisiin, emmekä ainoastaan latele ongelmia. Se on sitä jalkautumistyötä, jota me nyt tarvitsemme. Niissä on kyse vanhusten hoivasta, vammaisten asioista, koulutuksesta, ruoka-avusta tai pienen yrittäjän tai kulttuuritoimijan asemasta korona-aikana, al-Taee kuvaa. Hän muistuttaa myös, että moni SDP:n kuntavaaliehdokas on luonut elämässään suhteen lähipiiriinsä ja hyvinkin laajaan yhteisöön. – Jengi tietää, että taistelen ihmisoikeuksien ja ihmisarvon puolesta eduskunnassa. Tämä syntyy sillä, että kykenee myös kysymään ja käymään keskustelua ihmisten kanssa henkilökohtaisella tasolla ja on tavoitettavissa somen kautta, puhelimitse ja sähköpostilla, al-Taee toteaa. Siihen ainakin pyrimme. Hän ei halua puhua vain somen vaalinäkyvyydestä vaan pitkästä jatkumosta. Tämä on somen ydin, jonka toivoisin meidän ehdokkaiden ymmärtävän. D-ILMIÖ de_04032021_14.indd 20 24.2.2021 20.49. Al-Taee sparraa myös itse viestinnässä joitakin kuntavaaliehdokkaita, heistä kaikki eivät ole SDP:stä. – Eli on oltava ihmisten arjessa läsnä ja sytytettävä tunne, että haluan vaikuttaa heidän arkeensa positiivisella taSOMEEN KAIVATAAN EETTISYYTTÄ JA INHIMILLISYYTTÄ. Toivon ehdokkaiden olevan puhelimitse yhteydessä äänes täjiin, luovan soittorinkejä ja kertovan ehdokkuudesta. Minua kiinnostaisi paljon enemmän kuulla vaikka iäkkään kuntavaaliehdokkaan tarinaa siitä, miten hän on nähnyt oman kotiseutunsa muuttuneen ja haluaisi nähdä sen muuttuvan, eikä esimerkiksi kuvakikkailua. Kaipaisin lisää freesimpää keskustelua siitä, miten sosialidemokratia voisi toteutua enemmän myös asioissa, joita ei ole hallitusohjelmassa, al–Taee sanoo viitaten vaikkapa keskusteluun työajan lyhentämisestä. Kaikkien ei hänen mielestään pidä pyrkiä somessa samanlaisen sisällön tuottamiseen. – Arvokasta olisi, että ne, jotka eivät ole diginatiiveja, eivät pyri tuottamaan SOMEOSAAMISESSA PERUSSUOMALAISET LÄHTEVÄT KUNTAVAALEIHIN PAALUPAIKALTA. – Siinä missä muut yrittävät näkyä meemeillä, vetävillä sloganeilla tai asioilla, joita he vastustavat, sosialidemokraatit erottuvat kertomalla tarinaa hyvinvoivasta Suomesta. – Se on paljon ratkaisevampi tekijä kuin somenäkyvyys. valla. Tämän synnyttäminen on paljon tärkeämpää kuin tiheys, jolla tuotat sinne materiaalia. Some on tässä työssä väline muiden joukossa. Hussein al-Taeen tavoittaa kaikista some-kanavista tunnuksella @rauhantaee
21 Demokraatti www.sak.fi sak@sak.fi SAKSuomenAmmattiliittojenKeskusjarjesto @duunarit @sak_ffc de_04032021_21.indd 21 24.2.2021 16.26
22 Demokraatti Värittömyys pahasti hakusessa Kaikki ei ole sitä miltä näyttää. www.demokraatti.fi Seuraa meitä myös somessa. de_04032021_22.indd 22 25.2.2021 8.38
Filosofi Jonathan Glover kertoo havahduttavan esimerkin apartheidin ajalta Etelä-Afrikasta, jossa valkoinen poliisi ajoi takaa mustaa naista aikomuksenaan pahoinpidellä hänet. Arvon antaminen toisille on koodattu tapakulttuuriin, huomioiviin eleisiin ja kohteliaisuuteen. al as ta lo @ de m ok ra at ti. Ihmisyyden riisuminen on uhriksi valmistamista. He ehkä näkevät sen lähimmissään, eivät samalla tavoin tuntemattomissa. de_04032021_23.indd 23 24.2.2021 16.30. Toisten on vaikeampi tunnistaa ihmisyyttä muissa. Ehkä kasvatuksen herättämä kohtelias reaktio muutti poliisin suhteen naiseen. Nainen paljastui ihmiseksi. fi A la st al on sa lis sa Vi lle Ra nt a Koskelassa väkivallasta tuli viihdettä. Ihminen, jota nöyryytetään tuntematta häpeää on jo riisuttu suojaavasta arvokkuudestaan. Koskelan epäilty teini-ikäisen pojan murha on parhaillaan Helsingin käräjäoikeuden käsittelyssä. Väkivallasta tuli viihdettä. Poliisin mukaan uhrina ollut poika menehtyi kolmen toverinsa pitkäkestoisen sadistisen väkivallan seurauksena. Poliisi poimi kengän, ojensi sen ja katsoi lyhyesti naista silmiin. Se alkaa epätasa-arvoisesta kohtelusta ja tarpeiden laiminlyönnistä ja etenee nöyryyttämiseen. KOSKELASSA NÖYRYYTTÄMISEN ja väkivallan historia poikien välisissä suhteissa johti henkirikokseen. Ristiriitainen suhde äärimmäisenä väkivaltana ilmenevään pahuuteen on noussut esiin Helsingin Koskelassa tapahtuneen surman myötä. Yhteisestä ihmisyydestä. Naiselta putosi kenkä jalasta. On vaikea ymmärtää, miten suomalaiset teinit ovat päätyneet tekemään niin ystävälleen. Julmuus on mahdollista vasta, kun sen herättämä kammo kytketään tavalla tai toisella pois päältä. Näin ihmiset tekevät toisilleen. PAHAN KOSKETUS I hminen on lajina julma ja kammoksuu omaa julmuuttaan. Kaikki eivät tunne samanlaista inhoa väkivaltaa kohtaan. Tapahtuman yksityiskohdat tuovat mieleen sotarikokset. Pohjimmiltaan kyse on myötätunnosta. Tapahtui pienessä mittakaavassa sama, mikä on nähty kansanmurhissa. Uhrilta riistettiin ihmisyys, kaikki padot väkivallalta olivat poissa. 23 Demokraatti Si m o Al as ta lo sim o. Eräs verityön epäillyistä oli sanonut äidil leen seuraavana aamuna: ”Minulla on jotain hirveää kerrottavaa.” Ihminen on lajina julma ja kammoksuu omaa julmuuttaan. Seuraavaksi poliisi yllätti katselijat ja päästi naisen menemään
Text Topi Lappalainen / Bild Kari Hulkko A BL frågade Kaj Bärlund hur han ser på det nya hedersupp draget och hur han upple ver det politiska läget i all mänhet. Det innebär att Bärlund har närvaro och yttranderätt på FSD:s sty relsemöten. Om sin hemkommun Borgå konstate rar han att Anette Karlsson är med lem av stadsfullmäktige och han tror att utgångspunkten inför kommunalvalet är ganska bra i Borgå. Det finns många saker som har viktiga miljöaspekter utan att man genast tän ker på saken, påpekar Bärlund, vars me moarbok Ge miljön en chans – en minis ter minns utkom 2019. Att FSD:s styrelse och kongress bes lutar om substansinnehållet är helt klart för Bärlund som har sin långa erfaren het som gör honom lämpad för en råd givande roll. – Det är en heder för att det är inte så dana uppdrag som man får utan starka motiveringar. – Tyvärr tycker jag att partiet har tappat initiativet. Det har inte varit någon miljö minister från SDP sedan 1991, konstaterar Bärlund som var den andra socialdemo kratiska miljöministern efter Matti Ahde. Bärlund påpekar att mil jöpolitiken handlar om en bred attityd till samhällsutvecklingen. – Både FSD och FSD:s mänskor i Borgå ska synas i offentligheten, är Bär lunds recept inför kommunalvalet. DEN FÖRE detta miljöministern har mil jöpolitiken som ett självklart intres seområde. – FSD är ett trovärdigt alternativ till finlandssvenskarna som inte delar SFP:s ideologi, påpekar Bärlund. Han understryker vikten av att FSD har representation i partistyrelsen och i riksdagsgruppen. Sedan är till exempel stadspla nering en central del av miljöpolitiken. – Jag är i veteranåldern och det är klart att det inte innebär att bli aktiv på samma sätt som en aktivpolitiker. 24 Demokraatti Kielikylpy Ruotsinkielinen artikkeli yhteistyössä Arbetarbladetin kanssa. Pidempi versio on julkaistu 31.12. – Jag kan säga någonting om hur man kan påverka offentligheten så effektivt som möjligt, nämner Bärlund en av de saker han har kunskaper om. Kaj Bärlund utsågs i samband med höstens digitala kongress till hedersordförande i Finlands Svenska Socialdemokrater (FSD). hedersordförande = kunniapuheenjohtaja miljöminister = ympäristöministeri rådgivande = neuvoa-antava representation = edustus hemkommun = kotikunta intresseområde = mielenkiinnon kohde hållbar utveckling = kestävä kehitys stadsplanering = kaupunkisuunnittelu memoarbok = muistelmakirja svaghet = heikkous Ordlista Vi måste följa hela samhällets utveckling FSD är ett trovärdigt alternativ till finlandssvenskarna som inte delar SFP:s ideologi. de_04032021_24.indd 24 24.2.2021 17.10. Jag ska inte kandidera i val eller något så dant. Min bana har varit orsa ken, från ungdomsrörelsen till minister posten, konstaterar Bärlund som anslöt sig till SDP 1967. – Hållbar utveckling innebär att man ska följa hela samhällets utveckling. Mil jöpolitiken är inte bara en sektor inom samhällspolitiken utan en central del av den. – Jag var den populäraste socialdemo kratiska ministern genom att betona en aktiv och synlig miljöpolitik, poängterar Bärlund. Uppdraget är av rådgivande och sym bolisk roll. Han är en av FSD:s mest kända profiler inte minst tack vare sina insatser som miljöminister från 1987 till 1991. Naturskyddsfrågor leder ofta till lo kala konflikter. För tillfället är det Johan Kvarnström som sitter i båda. arbetarbladet.fi:ssä. – En aspekt som jag var aktiv i var att utmana SFP, påminner Bärlund. I MÅNGA tvåspråkiga kommuner har Svenska folkpartiet en dominerande ställning och med sin politiska profil kunde Bärlund utmana den dominan sen när han var aktiv. Tyvärr tycker jag att partiet har tappat initiativet
25 Demokraatti Lisää juttuja: Arbetarbladet.fi DEN NUVARANDE fempartikoalitionen under ledningen av Sanna Marin är Bärlund nöjd med. de_04032021_24.indd 25 24.2.2021 17.11. Hon har varit klar och tydlig och beslutsam och det har varit bra för regeringen. Vi ska se till att regeringen får sitta hela pe rioden ut, avslutar Bärlund. – Vi har den bästa koalitionen som vi kan ha med de styrkeförhållanden som vi har med en lyskraftig statsminister från vårt parti med framtoning för ungdomen som tidigare har varit vår svaghet
Pelkkä sana on joillekin mörkö, joka voi aiheuttaa voimakkaan reaktion. Tarvitaan enemmän keskustelua ja joukkovoimaa feminististen arvojen ja tasa-arvon edistämiseksi. Sitä sai myös silloisen puheenjohtajan Antti Rinteen linjapuheen julistus, että SDP on feministinen puolue. Se on liikkeen ydintä, kun tehtävämme on puolustaa sorrettuja ihmisryhmiä. Aina rajuissa reaktioissa ei ole kyse tiedon tai ymmärryksen puutteesta. – Tapasimme puheenjohtaja Rinteen kanssa ja keskustelimme siitä, että feminismin käsite pitäisi normalisoida. Että solidaarisuudelle ja ihmisyydelle on yhä paikkansa, mutta sitä täytyy puolustaa, hän kuvailee. KAKSIKKO PITÄÄ tärkeänä, että feminismin käsitettä avataan edelleen – muistutetaan, että feministinen politiikka ei kosketa vain naisia. Mäkynen huomauttaa, että feminismiä on historian saatossa politisoitu tietoisesti. Omien etuoikeuksien tunnistaminen, sortavien rakenteiden purkaminen ja muut feministiset näkökulmat ovat jo aivan arkista kauraa erityisesti nuorille. Miesvihasta ja telaketjufeministeistä huutelulle tai aikoinaan ”rintsikoita polttavien naisten” kauhistelulle on syynsä. Juuri nyt sille on suuri tarve. Siksi DemFem ja Demarinaiset löivät hynttyyt yhteen ja herättivät verkoston uudestaan henkiin. – Koetaan, että feminismi olisi jotain radikaalia, vaikka kyse on ihan perusasioiden tavoittelusta, tasa-arvosta ja yhteisten asioiden ajamisesta. – Se on todella huolestuttavaa. Teksti Anna-Liisa Blomberg / Kuva iStock E ri puolilla maailmaa sukupuolten tasa-arvoa, seksuaalivähemmistöjä ja naisten oikeuk sia vastustava antigender-liike on saanut jalansijaa. Vaikka Demarinaisiin ovat tervetulleita kaikki sukupuolet, eivät kaikki kokeneet järjestöä omakseen. Voimaantuisivat toisistaan – siitä, ettemme ole yksin ajatuksen kanssa, että eri ihmisryhmiä sortavalle politiikalle ei anneta jalansijaa. Feminismissä ei ole mitään radikaalia tai sellaista, mitä demarit eivät olisi tehneet jo kautta historian, Maria Mäkynen sanoo. Se on sortavien rakenteiden tunnistamista ja purkamista, äänen anTASA-ARVO de_04032021_26.indd 26 24.2.2021 17.13. DEMFEM-VERKOSTO SYNTYI kuutisen vuotta sitten, kun erityisesti nuorten demarien joukossa kaivattiin paikkaa keskustella tasa-arvoasioista ja feminismistä laajalla porukalla. Kyse on paljon laveammin tasa-arvosta ja yhdenvertaisuudesta. 26 Demokraatti Feministisen politiikan aika FEMINISMIN KÄSITE PITÄISI NORMALISOIDA. – Mikä olisi parempi poliittinen ase kuin tehdä feminismistä, vaikka Puolassa aborttioikeuden kiristämistä vastustavasta liikkeestä, jotain radikaalia ja marginalisoida se möröksi, Mäkynen antaa esimerkin. Maria Mäkynen sanoo verkoston syntyneen aikana, jolloin feministinen keskustelu oli juuri saamassa kansainvälisesti lisää huomiota. Kun nuori nainen puhuu feminismistä, hänet on helppo marginalisoida. Kynnys tulla mukaan haluttiin ja halutaan yhä pitää matalalla, siksi DemFem on verkosto yhdistyksen sijaan. SILTI FEMINISMI on edelleen paikoin punainen vaate. Feministisestä näkökulmasta ja sosialidemokraattisesta ajatusmaailmasta kumpuavalle keskustelulle ja vaikuttamiselle on tarve tässä ajassa, Pöyhönen ja Mäkynen kiteyttävät. Taustalla jylläävät konservatiiviset ja usein äärioikeistolaiset voimat. Mäkynen näkee julistuksen vaikuttaneen siten, että feminismistä alettiin puhua enemmän, ja sana vakiintui politiikan sanastoon. DemFem-verkosto nostaa feministiset näkökulmat tapetille yhteistyössä Demarinaisten kanssa. Vuoden 2017 puoluekokouksen verkkosukkahousutempaus sai laajaa mediahuomiota. DemFem toimi alkuun erityisesti SDP:n sisällä ajatusten ravistelijana, välillä varsin näkyvästi. – On tärkeää, että lamaantumisen sijaan ihmiset järjestäytyisivät. Pöyhönen nostaa konkreettiseksi esimerkiksi uutiset Puolan aborttilainsäädännön tuntuvasta tiukentumisesta. Roosa Pöyhönen pohtii, että moni ymmärtää termin yhä väärin. – Vaikka tuntuu, että feminismistä puhutaan nykyään enemmän ja erityisesti nuorten keskuudessa, meillä ei silti ole hirveän paljon paikkoja keskustelulle ja yhteiskunnalliselle vaikuttamiselle, Mäkynen sanoo. Nykyään jo itsestään selviksi mielletyistä oikeuksista joudutaan nyt taistelemaan uudestaan, Demarinaisten toiminnanjohtaja Roosa Pöyhönen sanoo. – Feminismi on aina ollut osa sosialidemokraattista liikettä. Mutta jos feminismistä puhuisivat myös Rinteen kaltaiset keski-ikäiset miehet, madaltuu keskustelun kynnys, Mäkynen kertaa. Miksi. Sosialidemokraattisten feministien DemFem-verkoston puheenjohtaja Maria Mäkynen painottaa, ettei uutisten pidä antaa lannistaa. Ei feminismi ole mikään miesvihaliike, Pöyhönen kiteyttää. Siihen tarvitaan mukaan kaikkia sukupuolesta riippumatta, hän summaa
. Feministiset näkökulmat ovat lopulta melko arkisia, ja niille on Mäkysen ja Pöyhösen mukaan tärkeä paikkansa myös kuntapolitiikassa. . Se voi olla vaikkapa jonkin päätöksen sukupuolitai vammaisvaikutusten arviointia – samaan tapaan kuin arvioidaan ympäristövaikutukset. Toimintaan ovat tervetulleita kaikki sukupuoleen katsomatta, eikä mukaan päästäkseen tarvitse olla esimerkiksi Demarinaisten tai SDP:n jäsen. Lahdessa sivistyslautakunnan puheenjohtajana toimiva Mäkynen antaa yhden elävän esimerkin feministisestä näkökulmasta kuntapolitiikassa. Verkosto järjestää kuukausittain fb-tapahtumia, joissa keskustellaan ajankohtaisista feministisistä teemoista eri vieraiden kanssa. – Olen saanut liian paljon viestiä vanhemmilta, että ruskea lapsi kohtaa rasismia henkilökunnan puolelta varhaiskasvatuksessa ja koulussa. . Verkosto tarjoaa paikan keskustelulle sekä yhteiskuntaan ja politiikkaan vaikuttamiselle feministiseltä ja sosialidemokraattiselta pohjalta. de_04032021_26.indd 27 24.2.2021 17.13. Perustettiin vuonna 2015. Tapahtumat ovat katsottavissa DemFemin Facebook-sivuilla myös jälkikäteen. . Toiminta käynnistettiin uudestaan yhteistyössä Demarinaisten kanssa tammikuussa 2021. . Entistä enemmän pitäisi puhua myös esimerkiksi vammaisten tilanteesta työmarkkinoilla, Maria Mäkynen kuvaa. 27 Demokraatti tamista tavalla tai toisella marginalisoiduille ihmisryhmille. . Päättäjien on huolehdittava kaupungin henkilöstön koulutuksesta, jotta esimerkiksi rasismi saadaan kitkettyä palveluista. DEMFEM-VERKOSTO . Erityisesti korona-aikaan toiminta ja keskustelu painottuvat verkkoon, käytännössä Facebookiin. . – Rodullistettujen ihmisten tilanne on ollut nyt iso keskustelu erityisesti kansainvälisesti. . Lapsi on esimerkiksi laitettu pelkän nimen perusteella maahanmuuttajien luokalle, vaikka lapsi ja hänen vanhempansakin olisivat syntyneet Suomessa.
28 Demokraatti de_04032021_28.indd 28 24.2.2021 17.24
de_04032021_28.indd 29 24.2.2021 17.24. 29 Demokraatti Voimaannuttavaa naistenpäivää! Rikotaan yhdessä lasikattoja ja tehdään tekoja tasa-arvon eteen kevään kuntavaaleissa! Taloustutkimus 1/2021 PIDÄ HUOLTA OIKEUKSISTASI TYÖELÄMÄSSÄ www.pam.fi/liity Hyvää Työväenlehtipäivää! Suomen ensimmäinen työväenlehti ilmestyi 126 vuotta sitten
EDESSÄ de_04032021_30.indd 30 24.2.2021 17.32. Jo sata vuotta sitten puhuttiin menetetystä sukupolvesta. Historioitsijana Lievonen muistuttaa, että nyt ei eletä poikkeuksellista aikaa. Juhlan kääntöpuoli oli eriarvoistuminen, kuten myös Suomessa tapahtui myös 1990ja 2000-luvun kriiseissä. Esimerkiksi ensimmäisen maailmansodan ja 1920-luvun välissä riehunut espanjantauti oli monin osin koronaan verrattavissa. Espantautia seurasi 20-luku, hedonistinen ja pinnallinen bilevuosikymmen, jolla huumantui niin kulutus, talous kuin politiikkakin. Vai onko edessä koronan rumempien jälkien maksaminen kuten esimerkiksi 1990-taantuman jälkeen. Kalevi Sorsa -säätiön tutkija Mikko Lievonen tekee selvitystä siitä, millainen on yhteiskunta koronan jälkeen. Lähtevätkö talous ja kulutus huimaan kasvuun ja edessä on toisinto vallattomasta 1920-luvusta. Näistä monelle suomalaiselle jäivät vahvat muistijäljet. Teksti Heikki Sihto / Kuvat Nora Vilva ja iStock riisejä on aina ollut. 30 Demokraatti KORONAN JÄLKEEN Valinta Minkälainen on maailma koronan jälkeen
31 Demokraatti Valinta USKO MARKKINA VOIMAVETOISEEN YHTEISKUNTAAN ON KORONAN MYÖTÄ HEIKEN TYNYT. EDESSÄ de_04032021_30.indd 31 24.2.2021 17.32
– Keynesiläisittäin ajateltuna meillä ei ole kiire velan kanssa. Mutta niin on tehnyt moni muukin maa. Lievonen myöntää, että Suomi velkaantuu hurjaa vauhtia. Kuvaavaa oli, että esitys nimettiin kipupaketiksi. Yksi tällainen on toimiva terveydenhoito. – Itse uskon, että Suomen kaltainen pieni maa seuraa talouslinjauksissaan isoja maita. Kun muualla maailmalla puhutaan elvyttämisestä ja lainanoton lisäämisestä, Suomessa moni päättäjä, taloustieteilijä ja media tarjoaa sopeuttamista ja leikkaustoimia. Nämä ovat lopulta muuttaneet vain vähän maailmaa, on lähtösyy ollut sitten öljyssä tai pankeissa. Toivottavasti jatkossa aikaisempaa paremmin ymmärretään valtion keskeinen rooli palveluiden järjestäjänä, Lievonen pohtii. KRIISIEN OPEISTA puhutaan paljon, mutta siitä huolimatta uusia, yllättäviä tai vähemmän yllättäviä, kriisejä tulee. Mazzucato korostaa julkisen sektorin merkittävää roolia talouskasvun aikaansaamisessa. Jos mahdollista yhteiskunnallista muutosta ajattelee hieman pessimistisemmin ja hakee vertailukohtaa aikaisemmista kriiseistä, jalot puheet ja suunnitelmat näkee hieman toisenlaisessa valossa. Maailmalla ja myös Suomessa oli pitkään valtavirtana oikeistolainen markkinaliberaali ajattelu, jonka perussanastoa ovat menokuri, leikkaukset ja työvoiman etujen karsinta. Tämä kuulostaa melkein uskonnolliselta. Hän pohtii, pitäisikö kapitalistisen järjestelmän nykymalleja muuttaa. Lievonen haastaisi ajatusta siitä, että valtion rooli on pelastaa yritykset huonoina aikoi na, mutta muulloin sitä ei tarvittaisi. Toivon demarivetoisen hallituksen onnistuvan tulevassa taakanjaossa, Mikko Lievonen sanoo. Lievonen sanoo uuteen talouspoliittiseen ajatteluun kuuluvan, että valtiot voivat velkaantua aiemmin luultua enemmän. Vaihtoehtoja ja erilaisia elementtejä on paljon. Mikko Lievonen näkee, että nyt ilmassa on korona-aerosolien lisäksi merkkejä siitä, että edessä voisi olla isompikin yhteiskunnallinen muutos. Lievosen mielestä vain vähän kärjistäen voi sanoa esimerkiksi 1990-luvun laman ja 2000-luvun pankkikriisin ratkaisuissa pelastetun ensisijaisesti pankit ja muut isot yritykset, mutta loppulasku erilaisine leikkauksineen jäi tavallisten kansalaisten maksettavaksi. Lievonen uskoo, että koronan jälkeen on mahdollisuus isompaan poliittiseen muutoksen. – Korona on pakottanut näkemään monia yhteiskunnallisia epäkohtia, mutta samalla myös todistanut sellaisia yhteiskunnallisia vahvuuksia, joista ei ole puhuttu tai joita on vähätelty. Lievonen muistuttaa, että ennätyksellisen velkaantumisen syynä on koronakriisi. Toinenkin skenaario on Lievosen mukaan mahdollinen. Lievonen ihmettelee suomalaisen talouskeskustelun yksisilmäisyyttä. Meillä on myös käymättä laajempi keskustelu siitä, miten ja mistä pitäisi aikanaan sopeuttaa. MARININ HALLITUKSEN ohjelman päälinjat ovat osin hyvin samanhenkisiä kuin koronan takia globaalisti virinnyt keskustelu kansanterveyteen panostamisesta, kestävästä kehityksestä ja elvyttävästä talouspolitiikasta. Sellaiset maat, joissa on talous kunnossa ja toimiva terveydenhoito, ovat keskimäärin selvinneet koronasta pienemmin vaurioin. Myös muun muassa maailman pelottavimmaksi ekonomistiksi tituleerattu professori Mariana Mazzucato kyseenalaistaa uudessa kirjassaan nykyisen kaltaisen kapitalistisen järjestelmän. Suomen ottaman lainan lisäksi meillä on jälleen myös paljon hoitoja palveluvelkaa. Viime keväänä Vesa Vihriälän johtama taloustieteilijöiden selvitysryhmä tarjosi menoleikkauksia ja veronkiristyksiä lääkkeeksi koronasta selviämiseksi. Markkinavoimat ovat vain harvoin pystyneet ratkomaan kriisejä. Jos tämä malli yleistyy, seuraa Suomi todennäköisesti perässä. KORONAN JÄLKEEN KORONA ON TODISTANUT YHTEIS KUNNALLISIA VAHVUUKSIA, JOISTA EI OLE PUHUTTU TAI JOITA ON VÄHÄTELTY. de_04032021_30.indd 32 24.2.2021 17.32. Usko markkinavoimavetoiseen yhteiskuntaan on koronan myötä heikentynyt. Yritykset ovatkin usein vaikeassa tilanteessa huutaneet valtiota apuun. Korona on kuopaissut maailmaa sen verran syvältä, että monia perinteisiä ajatusmalleja on alettu kyseenalaistaa. Toivottavasti Suomi ei ainakaan toista 1990-luvun laman virheitä. Lievonen myöntää, että tällaisessa ajattelussa on vahva optimistinen painotus. 32 Demokraatti – Vaikea arvioida, nähdäänkö koronapandemian hoidossa toisinto aikaisemmista kriiseistä. Sen johtokunnan ohje on: ”Kuluttakaa enemmän, tukekaa kasvua”. – Suomi on velkatietoinen maa, ja ehkä sen takia talousretoriikka on meillä aika kovaa. Muuten jälki voisi olla rumaa. Voimme ajaa Suomen itse aiheutettuun taantumaan, jos aloitamme lyhentämisen liian aikaisin. Näistä viimeiseen jopa yleensä tiukkaa talouslinjaa vetävä Kansainvälinen valuuttarahasto IMF on kannustanut. Etenkin, kun rahapolitiikka on suurelta osin Euroopan keskuspankin hallinnassa. Hänen mielestään valtionvelka ei ole koronassa ydinasia vaan ihmishenkien pelastaminen ja sen varmistaminen, että koronalasku ei jää nuorten, eläkeläisten tai köyhien maksettavaksi. Lievonen ei kiirehtisi velan lyhentämisessä
Mikko Lievonen ei kiirehtisi valtionvelan lyhentämisessä. Mäkysen mukaan leikkaukset myös herkästi heikentävät kasvua ja tuottavuutta sekä vahvistavat eriarvoisuutta. Hänen mielestään velka ei ole koronassa ydinasia vaan ihmishenkien pelastaminen. de_04032021_30.indd 33 24.2.2021 17.32. – Suomi on muuttunut 16 vuoden aika na ilmapiiriltään valtavan negatiiviseksi. JA MISSÄ on suomalainen sisu, Mikko Lievonen kysyy. Poliitikoista muun muassa SDP:n varapuheenjohtaja Matias Mäkynen muistutti Helsingin Sanomien haastattelussa, että talouden sopeuttaminen ja leikkaukset eivät ole synonyymeja. Mäkynen kuvasi suomalaista talouskeskustelua vääriin asioihin keskittyväksi ja yksipuoliseksi. Haasteista huolimatta politiikan pitäisi antaa ihmisille toivoa. Hän muistuttaa Suomen pärjänneen hyvin esimerkiksi koronan hoidossa verrattaessa moneen muuhun Euroo pan maahan. 33 Demokraatti Lievonen ei ole näkemyksineen yksin. Hän ihmettelee 16 vuoden ulkomailla, viidessä eri maassa, työskentelyn jälkeen suomalaisten pessimististä suhtautumista kriiseihin ja tulevaisuuteen. Siitä huolimatta, että kyselyjen perusteella suomalaiset ovat muihin maihin verrattuna poikkeuksellisen onnellisia ja tyytyväisiä omaan maahansa. Kaikenlainen pelottelu ja pessimismi ruokkivat populismia, Lievonen varoittaa. Tuntuu, että olemme koko ajan jonkun pelottavan partaalla, vain askeleen päässä tuhosta
34 Demokraatti Madame Meppi Miapetra Kumpula-Natrille itse digitalisaatio ja tekoäly eivät ole tärkeitä, vaan se, mitä hyvää niillä voi saada aikaan. KASVO Roaming de_04032021_34.indd 34 24.2.2021 17.44
de_04032021_34.indd 35 24.2.2021 17.44. 35 Demokraatti YHDISTELMÄ PERINTEISTÄ OPPIMISTA JA UUDENLAISIA YHTEYKSIÄ ON SE VOITTAVA RESEPTI
– Välillä on haastavaa, miten pitkälle tietyn asian eteenpäin viemisessä voi mennä, kun ei näe toisen ihmisen ilmeitä ja eleitä. – Onneksi hybridityöskentelymalli on toiminut tosi hienosti. 36 Demokraatti – Emme voi jäädä tähän tilanteeseen, emmekä siihen, mitä oli ennen koronaa. Tarkoitus ei ole saada digijättejä pois pelistä, niilläkin on oma paikkansa, vaan ymmärtää niiden taustaa ja toimintoja. Entä jos tekoälyn avulla yhteiskunta voisi ratkaista maailmanlaajuisia kriisejä, hoitaa nykyistä paremmin syöpää tai vanhusten inhimillinen elämä tulisi käytännössä todeksi. Meppi peräänkuuluttaa reaaliaikaista uudistamista koronapandemian aikana. Samalla järjestelmät pitää tehdä kyberturvallisiksi. – Tein ensimmäisellä kaudellani isoja paketteja telekommunikaatiosta viideksi vuodeksi, kuten esimerkiksi E uroparlamentaarikko Miapetra Kumpula-Natri on ollut pitkästä aikaa edellisen viikon Brysselissä. Meillä pitää olla missioita, joissa kansalaiset ovat mukana osallistamalla ja eriarvoisuutta kitkemällä. Monet mepit ovat Kumpula-Natrille tuttuja viime kaudelta, jolloin heidän toimintatapojaan on oppinut tuntemaan ja ennakoimaan. Ajatus suomalaisista opiskelijoista, ei vain tietyistä etuoikeutetuista, seuraamassa alansa huippuluennoitsijaa vaikkapa Harvardista, viehättää häntä. Pelkän digitalisaation itsensä pohtiminen ei Kumpula-Natrin mukaan riitä, vaan sen vaikutuksia tulee tiiviisti arvioida eri sektoreilla. Hän edustaa parlamenttia maailman kauppajärjestö WTO:n e-commerce-neuvotteluprosessissa, jonka tähtäimessä on luoda maailmanlaajuiset pelisäännöt verkkokaupalle ja digitaloudelle. Lempinimeltään Madame Roaming on kääriytynyt kotoisesti pakkaspäivänä villatakkiin ja vaikuttaa selvästi pitävän astetta rennommasta asusta ennen päivän kokousten virallisempaa pukeutumista. D-KASVO Jackrussellinterrieri Luka käy välillä näyttäytymässä kuvaruudussa. Silti tiedon perille saaminen eri ihmisryhmille on haastavaa – myös tekoälyn mystifioiminen nostaa päätään. Hän arvioi viime kauden työnsä vaikuttaneen valintaan. Jos vihapuhe on muualla rikollista, sen pitää olla sitä myös nettimaailmassa. – Olemme saaneet ryhmässämme valmiiksi tosi hyvän paperin, jonka arvojen pohjalta voimme ratkaista ICT-alan kasvun haasteita, Kumpula-Natri iloitsee. Juuri niihin mahdollisuuksiin tulisi Kumpula-Natrin mukaan nyt keskittyä. Päättäjien vastuulla on, että lainsäädäntö myös alustoille on ajan tasalla. Entä miksi juuri Kumpula-Natri sai EU:n keskeiset digivastuut. Se saattaa ihmiset eriarvoiseen asemaan, hän luonnehtii. neet hoitamatta parlamentissa etätyön takia. – Digitalisaatio ei etene, jos emme lisää datan käyttöä. – Voimme pyytää esimerkiksi parhaita luennoitsijoita ihan mistä vain etätapaamiseen ja sopia aikatauluista. Onko tavoitteenamme vanhusten terveyden parantaminen vai terveydenhuollon palkkakulujen vähentäminen. Silti koronapandemian tuomat haasteet ja rajoitukset ovat käyneet raskaiksi muiden tavoin myös meillä. Kutsuisin ihmisiä keskustelemaan. Sen Kumpula-Natri haluaisi nähdä; hyvät innovaatiot myös motivoivat ja luovat toivoa. – Pitää olla oikean ja luotettavan tiedon paikkoja. Pitää olla tahtotila. Teksti Virpi Kirves-Torvinen Kuvat Jani Laukkanen VIRANOMAISESTA VOI TULLA POLIITTISESSA OHJAUKSESSA OLEVA OSA JÄRJESTELMÄÄ. Kumpula-Natri johtaa europarlamentin kannan valmistelua EU-datastrategiaan. Kumpula-Natri komentaa lemmikkiään lempeästi ruotuun. – Oli ilo olla mukana myös ensimmäisessä Euroopan parlamentin ja Yhdysvaltojen välisessä lukiolaisten yhteistyöprojektissa, jossa espoolaiset ja wisconsilaiset pohtivat ilmastokysymyksiä etänä. Tulkkaus toimii vain suurilla kieliryhmillä, mutta ei esimerkiksi suomeksi. Uusien edustajien kanssa tilanne ei ole yhtä helppo. Emme voi luottaa pelkästään pelisääntöjä Facebookin, Microsoftin tai Googlen kaltaisten toimijoiden varaan. Pitää tietää, miten algoritmien suunnittelu on tehty ja mitkä tekijät vaikuttavat niiden taustalla. Meppi ei ole tavannut omaa tiimiään fyysisesti kokonaisuudessaan vuoteen; äänessä on aavistus haikeutta, sillä kaikkien tunnelmaa ei voi olla aistimassa yhdellä kertaa. Koronapandemian aikana hän on ollut Brysselissä muutamia kertoja. de_04032021_34.indd 36 24.2.2021 17.44. Asiat eivät ole jääJOS VIHAPUHE ON MUUALLA RIKOLLISTA, SEN PITÄÄ OLLA SITÄ MYÖS NETTIMAAILMASSA. Koronapandemia on avannut mahdollisuuksia, joita ei välttämättä muuten olisi ainakaan samassa aikataulussa tullut. – Meillä on eurooppalainen missio, millaisen yhteiskunnan haluamme. Hän on kotikaranteenissa Helsingissä ja odottaa koronatestiin pääsyä, joten teemme haastattelun WhatsApp-videon välityksellä. Yhdistelmä perinteistä oppimista ja uudenlaisia yhteyksiä on se voittava resepti, hän innostuu. TEKOÄLYN KÄYTTÄMISTÄ digitaalisella aikakaudella käsittelevän Aida-erityisvaliokunnan varapuheenjohtajana Kumpula-Natri on pyrkinyt täyttämään somekanavansa selkeällä tiedolla aiheesta
37 Demokraatti de_04032021_34.indd 37 24.2.2021 17.44
Etiikka ja sen määritteleminen osana digitalisaatiota sekä tekoälyä kuuluu hyvin tärkeänä Kumpula-Natrin työn arkeen ja omiin arvoihin. Nekin loppuvat, jos asiaa ei jatkosäädellä. Meppi kiittelee ystäväverkostoaan, joka piti hänet ajan tasalla tilanteesta Miapetra11-huijaritilistä, ja asiaan päästiin puuttumaan nopeasti. Ilmastonmuutos on ollut vuosia ja on edelleen yksi hänen lempiteemoistaan. Huomaako vanhempi hänen teini-ikäisen nuorensa saavan kohdennettua mainontaa kauneusleikkauksista. Rakkain ja tärkein päätös oli perustaa perhe kiireisen politiikan arkeen. Paula Risikko varoitti, ettei siihen ole koskaan hyvää hetkeä ja oli ilmeisen oikeassa. – Kokoomuksella on ollut mielenkiintoinen tapa asemoida itsensä. Nyt on toisin. – Haluammeko, että etiikka on esimerkiksi Facebookin ulosmäärittelemättömässä vallassa. Vielä jokin aika sitten ihmiset saattoivat vedota siihen, ettei digitalisaatio tai tekoäly kosketa tarpeeksi heidän elämänpiiriään. Meppi on saanut kiitosta sellaisen aihealueen esillä pitämisestä, jolla ei välttämättä saa ensimmäisenä kansalaisten suosiota vaalitoreilla. ID-ryhmä, jossa perussuomalaiset ovat mukana, on kiristänyt linjaansa EU-kriittisistä EU-vastustajiin. – Siirrymmekö digitaalisuuden myötä puhtaaseen kapitalismiin tai keskusjohtoiseen malliin, kuten Kiinassa. Olisi euroop palaisittain suuri uutinen, ettei Suomessa kokoomus kannattaisi euroop palaista selviytymispakettia. Mitä perussuomalaisten edustajiin unionissa tulee, Kumpula-Natri viittaa ensimmäisenä cordon sanitaire -ilmaisuun eli eristämiseen. – Tekoälystä tulee hyvin ratkaiseva asia joka sektorilla. Saimme sen myös lainapainotteisemmaksi, mitä esitys oli. Näin kuvakaappauksen, jossa olin nykyisen tutkimuskomissaari Mariya Gabrielin kanssa. Se pääsisi Euroopassa otsikoihin. Perussuomalaisten ja kristillisten lisäksi myös EU-myönteinen kokoomus on alusta asti ollut pettynyt Suomen lainaneuvotteluihin. Lokakuussa Kumpula-Natri nosti esiin Vastaamon tietomurron ja kysyi komissaarilta kyberturvallisuuden jatkosuunnitelmista. Tulisi entistä enemmän pohtia, miten vaikuttaa törkyisen sisällön leviämisen kitkemiseen somemaailmassa. Medialukutaitoa ei voi Kumpula-Natrin mukaan liikaa painottaa. – Kuka on vastuussa, kun TikTokvideon takia tyttö tekee itsemurhan, tai tulee tietomurto kansalaisten terveystietoihin. de_04032021_34.indd 38 24.2.2021 17.44. Asia on tullut hyvin lähelle yksilöä, hän vakavoituu. – Siellä se mun Eurooppa on, vaikka saatoin tavata vain seitsemän ihmistä tunnissa, Kumpula-Natri hymyilee. 3 TÄRKEINTÄ 3 Eurovaaleihin lähtö kesken kansanedustajakauden, omasta tutusta vaalipiiristä koko Suomen vaaleihin. Se kertoo siitä, kuinka kuka tahansa voi joutua huijauksen kohteeksi. – Olisi järkytys, jos EU ei yhtään elvyttäisi. Niin turvallinen yhteiskunta, ettei mitään tällaista pääsisi tapahtumaan, on mepin haaveena. Kuitenkin Digitalisaatioja tekoälykeskustelussa meppi edellyttää avoimuutta niin omistusten kuin onnistumisten, epäonnistumisten ja epävarmuuksien suhteen. Demokratian, sananvapauden ja oikeusvaltion säilyminen eivät ole itsestäänselvyys, vaan yhteiskunta voi pikkuhiljaa lipua suuntaan, jossa viranomainen on poliittisessa ohjauksessa oleva järjestelmän osa. Kannattaa muistaa, että EU:n elvytysrahastosta yli puolet täytyy mennä ilmastonmuutoksen torjuntaan ja 20 prosenttia digitalisaation edistämiseen. – Kun olin saanut neuvoteltua valmiiksi datastrategian, Facebookja Instagram-tilini kaapattiin samana iltana. Suomen elvytysrahastokeskustelua Kumpula-Natri pitää varsin erilaisena moniin muihin Euroopan maihin verrattuna. MYÖS HENKILÖKOHTAISESTI Kumpula-Natri on joutunut törmäämään digimaailman varjopuoliin. – Jos ryhmä ei halua olla EU:ssa eikä kannata perussopimuksen lähtökohtia, pidättäydymme äänestämästä. EU:N 750 miljardin elvytysrahasto ja Suomen hallituksen päätös sen hyväksymisestä on herättänyt maassamme kiivastakin keskustelua. Mitä, jos olisinkaan valinnut jonkun toisen työryhmän. ”Mitä sä täällä teet, miten meppi voi tänne tulla?”, jotkut ihmettelivät. 38 Demokraatti D-KASVO 1 Lähdin mukaan demari nuoriin ja sen jälkeen Euroopan ja kansainvälisten asioiden työryhmään. roaming-maksujen poistamisen. Siksi hän painottaa Euroopan ilmastoteknologian kehittämistä. OMASSA KODISSAAN Miapetra Kumpula-Natri ei hamstraa uusimpia tekoäosa kertoi lähteneensä vahingossa seuraamaan valeprofiilia. Viime vaaleissa hän halusi kiertää maamme lähiöissä tavatakseen äänestäjiä. Kumpula-Natri on puheenjohtajana myös Euroopan parlamentin ilmastonmuutosta, kestävää kehitystä ja biodiversiteettiä käsittelevässä työryhmässä. Mitkä ovat elämäsi kolme tärkeintä päätöstä. Vuoden 2019 europarlamenttivaaleissa Kumpula-Natri sai 68 542 ääntä. 2 Lasten saaminen kan sanedustajana
. – Minun jääkaappini ei vielä kerro, koska se on tyhjä, hän nauraa. europarlamentaarikko vuodesta 2014 . kansanedustaja Vaasan vaalipiiristä 2003–2014 . . Tekoäly digitaalisella aikakaudella -erityisvaliokunnan ensimmäinen varapuheenjohtaja . Teollisuus-, tutkimusja energiavaliokunnan jäsen . kaupunginvaltuutettuna Vaasassa vuodesta 1997 . Politiikassa tulee nähdä koko ajan kansalaisen kasvot ja miettiä, tekeekö oikeita asioita. Kysymys kodista saa monisanaisen mepin hetken miettimään, koska suomalaisena ja euroop palaisena se on hänelle laaja käsite. Se ei kuitenkaan poista huolta Trumpin vaikutusmahdollisuuksista. . Meilläkin on omat ”pikku-Trumppimme”. pääministeri Paavo Lipposen erityisavustaja 2000–2003 . . 39 Demokraatti MIAPETRA KUMPULANATRI . Normaalioloissa mepit matkustavat kerran kuukaudessa Strasbourgiin. Kumpula-Natri on vaikuttanut Vaasan kaupunginvaltuustossa vuodesta 1997. Korona-aika on saanut Kumpula-Natrin innostumaan juoksemisesta ja nauttimaan kunnon ”lapsuusajan” talvesta. Valtuustotyöstä vapautuva aika on tarpeen mepin tämän hetken tehtävissä. Hän sai silloin vieraaksi entisen pomonsa Paavo Lipposen Vaasassa pidettyyn juhlaan. KAHDENKYMMENEN VUODEN ”taiteilijajuhlaa” Kumpula-Natri ei ole vielä päässyt koronan takia juhlimaan, kuten kymmenen vuoden tullessa täyteen valtakunnan politiikassa. Olen iloinen, että olen oppinut uuden taidon koronavuonna, hän hehkuttaa. Hän ei lähde ehdolle kevään kunnallisvaaleissa. Ensimmäisen kauden Kumpula-Natrin perhe asui Brysselissä. Hän on kiertänyt perheensä kanssa luontoja kansallispuistoja ja kaivanut sukset esiin. Meppi yllättyi, miten nopeasti ja paljon Joe Biden sai aikaan heti presidenttikautensa alkajaisiksi, kuten Pariisin ilmastosopimukseen takaisin liittymisen. syntynyt 1972 Vaasassa . lylaitteita tai pyri olemaan tekoälyn edelläkävijä. . Lenkkeilyn kylkeen olen aloittanut myös joogaharrastuksen ja oppinut seisomaan päälläni. Minulle on tärkeää nöyryys ja itsensä haastaminen perehtymällä uusiin asioihin. – Demareiden kannatusluvut ovat sitä luokkaa, että on hyvä tilanne jäädä pois. . Kansainvälisen kaupan valiokunnan varajäsen . Kumpula-Natri on tyytyväinen Bidenin ajatuksiin yhteistyöstä Euroopan kanssa mutta näkee huolena kansan kahtia jakautumisen. DONALD TRUMPIN presidenttikauden päättyminen on tuonut toivoa ja odotuksia Kumpula-Natrille myös EU:n ja Yhdysvaltain suhteista vastaavan valtuuskunnan varapuheenjohtajan roolissa. . Nyt lapset käyvät koulua Helsingissä. – Olen aina Vaasasta kotoisin, mutta kotiudun helposti sinne, missä perheeni on. naimisissa, kaksi lasta – Juoksukuntoni on noussut viidestä kahteentoista kilometriin. . Hän pitää Yhdysvaltoja Bidenin kaudella ”hirmu hyvänä kirittäjänä” EU:lle ilmastoasioissa. Perussopimus-, työjärjestysja toimielinasioiden valiokunnan varajäsen . Kumpula-Natri käyttää tekoälyä siellä, missä kokee siitä olevan apua tai hyötyä. . Tekoälyn avulla saa vaikkapa pimeässä kuvattua kirkkaita kuvia, säästää minuutteja matkoista tai saa kuivat pyykit suoraan koneesta. BSc insinööri Vaasan teknillisestä oppilaitoksesta 1995 . . . – Ruutuseminaareista huolimatta yhteydenpito äänestäjiin on ollut koronan takia haasteellista. – Yhdysvallat on vielä paljon monikasvoisempi, kuin mitä meille näkyy. de_04032021_34.indd 39 24.2.2021 17.44. Siellä Kumpula-Natri on yöpynyt pienessä perhehotellissa. – Trump on kansainvälinen ideologia. Brysselissä mepillä on parhaillaan asunnonvaihto meneillään
Eerikan tapauk sessa juridisen vastuun kantoi rikoksen tekijöi den lisäksi lastensuojelun työntekijä. Kysymys siitä, miksi sen paremmin koulun kuin las tensuojelunkaan aikuiset eivät suojelleet rikoksen uh riksi joutunutta lasta pit kään jatkuneelta sadistiselta väkivallalta, ansaitsee kaiken huomiomme. Vastausten löytäminen Koskelan surman herät tämiin kysymyksiin saattaa kestää kauan. Suomalaisella yhteiskunnalla on sekä varaa että velvollisuus suojella suojattomia lapsia paljon ny kyistä paremmin. Koskelan surmassa sen kantavat rikoksen te kijät. Suojat tomien lasten asemasta suomalaisessa yhteiskun nassa sen sijaan tiedämme käsittämättömän pal jon siihen nähden, miten helposti se tieto sivuu tetaan teoissa. Tämän tavoitteen pitäisi näkyä jokaisessa päätöksessä, jonka seuraukset kosket tavat lapsia ja nuoria. Tämä on hyvinvointivaltion ydin lupaus. Siksi jokaisella päätöksellä, joka vaikut taa esimerkiksi varhaiskasvatuksen ja koulujen ryhmäkokoihin tai kouluavustajien määrään, on valtavasti merkitystä. Miksi siihen ei puututtu. Uudessa lakiehdotuksessa on mai ninta vain 35 lapsen enimmäismäärästä. päivänä STT:n uutis otsikko pysäytti: Talentia tyrmisty nyt. Pienissä ryh missä hätä tunnistetaan paremmin kuin suurissa, ja tuttu aikuinen tunnistaa sen todennäköisemmin kuin uusi. MIKSI HÄTÄÄ ei nähty. 40 Demokraatti H elmikuun 17. KUKAAN EI KÄTKE HÄTÄÄNSÄ PAREMMIN KUIN KALTOINKOHDELTU LAPSI. UUTINEN PYSÄYTTI paitsi sisältönsä, myös ajankoh tansa takia. Helsingin käräjäoikeus alkoi samana aamuna käsitellä kolmen alaikäisen pojan Koskelassa tekemää surmaa. STM:n ja Kuntaliiton suosituksen mukaan 25 lasta on enimmäismäärä, jonka yksi lastensuojelun sosiaa lityöntekijä voi hoitaa niin, että lasten turvallisuus ei vaarannu. Syyttäjän teonkuvauksen perusteella se on yksi Suomen rikoshis torian raaimmista teoista. TIEDÄMME TÄMÄN: kukaan ei kätke hätäänsä pa remmin kuin kaltoinkohdeltu lapsi. Siksi lapsen hädän tunnistaminen vaatii aikui sen katsetta, luottamusta ja aikaa. Kun omat vanhemmat tappoivat lastensuoje lun asiakkaana olleen 8vuotian Vilja Eerikan, asioiden piti muuttua. Lopulta tapausta selvittä neen työryhmän kymme nistä muutosehdotuksista toteutettiin murtoosa. LASTENSUOJELUN TUTKIJAT, työntekijät ja asiak kaina olevat lapset ovat puhuneet lastensuojelun kriisistä 2000luvun alusta asti, yhden sukupol ven aikuiseksi kasvamisen ajan. Mitä olisi pitänyt tehdä toisin. Hallitusohjelmaan oli kir jattu, että vuodesta 2022 sosiaalityöntekijällä olisi vastuullaan enintään 35 lasta ja vuodesta 2024 al kaen 30 lasta. Lastensuojelun asiakasmääriä ei olla rajaamassa suunnitelmien mukaan. Lisäksi on toisenlainen vastuu: aikuisten vastuu tehdä kaikkensa suojattomimpien las ten eteen. KOLUMNI Elina Hirvonen hirvoelina@gmail.com Kirjoittaja on ammatiltaan kirjailija ja elokuvantekijä, joka rakastaa kirjastoja, metsiä ja oikeusvaltion instituutiota. Suojellaan lapsia de_04032021_40.indd 40 24.2.2021 17.58
Kenellekään ei tullut edes mieleen, että kokoukset voisi pitää etänä. Kyllä tässä viimeisen vuoden aikana on mukavuudenhalu lisääntynyt. Suurin osa työstäni tapahtuu ruudulla, ja huomaan, että sen vastapainoksi muu ruutuaika on vähentynyt. Muutama vuosi sitten nuorempi poikani näytti aivan samalta, kuin itse näytin siinä iässä. Nykyään yhdennäköisyys ei ole enää niin silmiinpistävä. 41 Demokraatti Vertti Kiukas 42-vuotias SOSTEn pääsihteeri. Niistä kaikista on tullut sähköisiä. Ei se matkustelu aina ihan riemuakaan ollut, etenkään työmatkat. Normioloissa tuli vuodessa aika paljon matkapäiviä niin kotimaassa kuin ulkomailla. Tämä pandemia on vaikuttanut etenkin työhöni. Ei ole työpäivän jälkeen enää erityistä intoa katsella televisiota. Nyt kävin syyskaudella kerran Järvenpäässä ja tänä vuonna kerran Keravalla. En usko, että sellainen maailma palaa enää koskaan, jossa lähdettiin kolmen tunnin kokouksen takia lentelemään jonnekin. Äsken juuri lopetin Brysseliin kokouksen. Vanhempi poikani ei tunnistanut 80-luvun lapsuuskuvastani minua, vaan ihmetteli, että miksi Veikolla on noin oudot vaatteet. N äen peilikuvassani melko tyytyväisen ihmisen. Parta harmaantuu ja muuta sellaista, mutta ei se aiheuta mitään negatiivisia tuntemuksia. Pieniä ikääntymisen merkkejä näkyy. KASVOT PEILISSÄ Teksti ja kuva Nora Vilva nora.vilva@demokraatti.fi de_04032021_41.indd 41 24.2.2021 18.06. Tämän ikäisenä on aikalailla puolivälissä laskennallista elämänkaartansa. Suvussamme ei ole kauhean silmiinpistäviä piirteitä, joista meidät voisi tunnistaa. Elämä on ihan hyvällä mallilla. Minusta on aina sanottu, että näytän kummaltakin isoisältäni, en niinkään vanhemmiltani
de_04032021_42.indd 42 25.2.2021 11.29. 42 Demokraatti KULTTUURI Katujen kuvat ja vihreä nainen Vivian Maier, New York, 1954
saakka, ti–pe 11–20, la–su 11–18. On mu Suomen valokuvataiteen museo K1, Helsinki Vivian Maierin valokuvia Maria Kapajeva: Ten Ways Not to Become the Invisible Woman After 40. KUVATAIDE Vivian Maier, New York, syyskuu 1956. Avoinna 18.4. de_04032021_42.indd 43 25.2.2021 11.29. On ilah duttavaa, että näin pian taiteilijan run saasta tuotannosta on saatu Helsinkiin jatkonäyttely. Vuoden takaisessa katselmuksessa oli esillä Maierin erikoislaatuisia omakuvia. Itse asiassa niissä pääosassa ovat kau punkien kadut, rakennukset ja aukiot, mutta valokuvaaja on mukana ikkunoi den tai peilien heijastuksina ja varjoina. Omaku viakin on mukana, mutta ne ovat sivu osassa. Se löytyy museon hienosta tilasta Kämpin gallerian kellarista Esp lanadilta. Kuvissa on monia ”taval lisia ihmisiä”, satunnaisia kulkijoita, laitapuolen eläjiä ja erikoisuuksiakin. Hyvin kiinnostava projekti. Vivian Maier, Chicago, 1978. 43 Demokraatti Teksti Seppo Heiskanen V uosi sitten Suo men valokuvatai teen museossa oli esillä amerikkalai sen Vivian Maierin (1926–2009) valokuvia. K1:n näyttelyn teoksiin Maier on ku vannun kaupunkien elämää ja ihmisiä Yhdysvalloissa ja Kanadassa
VIROLAINEN TAITEILIJA Maria Kapajev on tunnettu yhteiskuntaan ja ih misen elämän perusasioihin keskitty vistä videoistaan. Hän yrittää myös yhdistää vihreään pukuun muita asuja: puseroita, hameita ja leninkejä sekä korkokenkiä. Häntä ei kui tenkaan oikeastaan huomata ollenkaan. Pääosa on kuitenkin musta valkoisia. Vivian Maier, New York, kesäkuu 1954, de_04032021_42.indd 44 25.2.2021 11.30. Yksi haus kimmista on vedos armenialaisesta nai sesta, joka riitelee poliisin kanssa. Nämäkään eivät kiinnitä naiseen mitään huomiota. Nyt esillä olevassa videossa hän näyttelyn nimen mukaisesti antaa naisille vinkkejä siitä, kuinka he voisivat välttää muuttumisen näkymättömiksi, kun he täyttävät 40 vuotta. Tuossa vihreässä asussaan taiteilija kulkee kaupungilla näennäisesti ihmi sen normaaleilla asioilla. ”Olen tavallaan vakooja” hän sanoi. Minulle se toi mieleen Roi Vaaran kokonaan valkoiseksi kalkitun miehen neljänkymmenen vuoden takaa. Tuossa performanssissa taiteillijan tar koitus oli herättää huomiota ja ajattelua. Mukana on myös kaitafilmi, jossa siinä kin tarkastellaan katujen elämää. Miten tuo näkyvänä pysyminen onnis tuu Kapajevalta. Mutta kuviin on poimittu myös pal jon kertovia yksityiskohtia kuten kah den nuoren käsien ujo kosketus lantioi den kupeessa. Hän vetää ylleen koko vartalon ja päänkin peittävän vihreän ”näkymättömyyspuvun”. Ja tämä löytö avasi näkymän kiinnostavaan taiteili jaan. Vasta, kun päähen kilö siirtyy heidän kanssaan samaan pöytään, he vilkaisevat tulijaa. Sujuvaa kerrontaahan Kapajevan vi deo on, pelkistettyä ja olennaiseen kes kittyvää. Ohjeet näkyväksi tekemisestä saa vat vahvan ironisen vivahteen. Siinä Vaara onnistuikin. Laaja tuotanto löydettiin vasta ku vaajan kuoleman jälkeen. kana myös erilaisia kohtaamisia ja ta pahtumia, myös kiistojakin. Valokuvaaminen oli Maierille erään lainen salarakkaus, varsinaisen päivä työn ohella vaivihkaa aikaansaatu maail ma. Hän oli itseoppinut mutta kuitenkin tarkka ja taitava. Hän kiinnitti erityistä huomiota toimivaan sommitteluun, va laistuksen sekä kiinnostaviin ja yllättä viin tilanteisiin, hetkiin. Näyttelyssä on mukana sarja vä rikuviakin. Ihmiset kulkevat ohi vilkaisemattakaan häntä. Lapset ovat usein koh teena, mikä on ymmärrettävää, saihan Maier varsinaisen elantonsa lastenhoi tajana. 44 Demokraatti KUVATAIDE Kaksi kuvaa Maria Kapajevan videosta: 10 Ways Not To Become The Invisible Woman After 40, 2020. Kiinnostava on vihreäpukuisen ja kolmen miehen kohtaaminen kahvi lassa. Niitä hän ei kuiten kaan kelpuuta asuunsa. Mutta erottaessa he eivät noteeraa tätä ollen kaan. Usein hän kuvaa nais ten elämäntilanteita, ennakkoluuloja ja käytäntöjä. Niissä hän on parhaimmillaan
Teksti Rolf Bamberg Kuvat Työväenarkisto ja Työväenmuseo Werstas H arjakaiskuvista se lähti. 45 Demokraatti TAUKO TYÖSSÄ Hengähdyksen hetket Työväenmuseo Werstaan valokuvanäyttelyssä välittyy tauon autuus entisajan työtahdissa. Kun Työväenmuseo Werstaan porukoissa alet tiin noin vuosi sitten poh tia tämän talven näytte lyn aihetta, joku muisti museon kokoel mista löytyvät rakennustyömaiden hyvä tunnelmaiset harjannostajaiskuvat. Kuvien aiheskaala ulot tuu esimerkiksi kahvipausseista tauko jumppiin, kesäretkistä pikkujouluihin. Siitä näyttelyn käsikirjoittaja Marita Viinamäki lähti laajentamaan teemaa laajem min työpaikkojen vapaahetkien viettoon. TYÖSTÄ JA työväen taistelusta on Wers taallakin nähty vuosien varrella monen laista, mutta nyt pääsevät esille nuo te kijöille itselleen elintärkeät huoahta misen hetket. Näyttelyn nimeksi tuli Tauon paikkoja ja juhlan hetkiä. Aikahaitari venyy 1800–1900lukujen taitteesta tälle vuosituhan nelle, joten myös työkult tuurin muutokset pääsevät näkyviin. de_04032021_42.indd 45 25.2.2021 11.30. OTK:n Katajanokan varaston harjakaisia vietettiin tällaisissa tunnelmissa vuonna 1939
Niissä otetuissa kuvissa näkyy, että ne olivat merkittäviä tapahtumia. Ilmeisesti entis aikoina ei sitten kuitenkaan ole panos tettu niin paljon tällaisten epävirallisem pien hetkien tallentamiseen. Tämän päivän ”key account managerin” tai ”tubettajasomevaikuttajan” voi olla vaikea ymmärtää, miksi ihmiset monissa paussikuvissa näyttävät kovin totisilta. Oi niitä vapaaaikoja. 46 Demokraatti Marita Viinamäki kertoo, että näitä va paahetkien tallennuksia ei arkistojen uu menista löytynyt ihan niin helposti kuin hän oli ennakkoon kuvitellut. de_04032021_42.indd 46 25.2.2021 11.30. – Sopimusnevotteluissa saavutettuja etuja kuten taukoja osattiin varmaan en nen arvostaa enemmän. Niinpä esimerkiksi OTK:n eri tuotan tolaitokset ovat hyvin esillä, kiitos va lokuvaaja Atte Hyvärisen, joka ihan palkkatyönään kuvasi keskusosuusliik keen toimintaa laajalla kirjolla – myös vapaahetkiä. Työ maan pöydässä on reteesti olutta (yk köstä, aina kin kuvissa), ja rakennustyön raskaan raatajat juhlivat huojentuneen oloisina. WERSTAAN NÄYTTELYN kuvista välit tyy, että entisaikoina tauoista nautit tiin hartaudella, kun taas tänä päivänä monessa työssä saatetaan lounas tai kahvitauko viettää oman näyttöpäät teen äärellä. Ja jonnekin kyhätyllä esiinty mislavalla möreilee mitä todennäköi simmin Tapsa Rautavaara. – Pyrkimyksenä oli saada näyttelyyn kuvia mahdollisimman monelta aika kaudelta, eri aloilta ja eri puolilta Suo mea, mutta kun tarjonta oli yllättävän kin suppeaa, painotus tuli tiettyihin työ paikkoihin ja yrityksiin. Työn kuormittavuus 1900luvun alkuvuo sikymmenillä taisi vain olla sitä luokkaa, ettei se hymy niin helposti naamalle levin nyt, kun joku tuli hengähdystauolla kame ran kanssa taukotupaan heilumaan. Ja tietysti sitä enemmän, mitä lähemmäs nykypäivää tullaan. Myös työn lomassa pidetyt tupakki tauot ovat kuvissa esillä, ja niitä taas voi tiin muinoin pitää työtilassa, tasan päin vastoin kuin nykyään. Iloisempia, jopa riehakkaita ilmeitä nähdään sitten näyttelyn juhlakuvissa, joissa työntekijät ovat jo oikeasti pääs seet vaihtamaan vapaalle. Vaikka joissa kin firmajuhlista otetuissa kuvissa ollaan ihan ykköset päällä, myös sekä vaatetuk sellista että ohjelmanumerollista irrotte lua näkyy. Ne harjakaiset ovat oma lukunsa. TAUKO TYÖSSÄ Helsinkiläisiä nuohoojia tupakkitauolla Unioninkadulla Pitkänsillan tuntumassa 1950-luvulla. Ja kun työkin oli tuolloin monesti fyysisempää, taukoa to della tarvittiin, Viinamäki tuumaa. OTK:n Turun munapakkaamon henkilökuntaa kahvipaussilla vuonna 1938
Kohtalaisia asiakasmääriä. Vastakkainasettelu hakuista. Kymmeniä erilaisia kauppaliikkeitä, ravintoloita olut baareista yökerhoihin, kahviloita. ”Tennarin vieressä” on Kampin kauppa keskus linjaautoasemineen. Kansallisteatterin isolla kävi vuonna 2019 84 000 katsojaa, Ate neumissa vieraili 2019 yli 360 000 kävijää. Kaikki avoinna. Nekin molemmat suljettu näillä näky min ainakin 31.3 saakka. Josko se johtuukin siitä, että ih misillä ei ole mitään järjellistä tekemistä, kun eivät pääse vastuullisesti valvottuihin (syksy sen todisti!) tiloihin kulttuuria ku luttamaan. 47 Demokraatti PÄÄTTÄJILLE KULTTUURI EI SIIS NÄYTÄ OLEVAN ELINKEINO. Siinä vain pari rinnastusta helsinkiläi sestä koronaarjesta. HAM (Helsinki Art Museum, entinen Helsingin kaupungin taidemuseo) pitää majaa talon toisessa päädyssä, liki 3 000 neliötä näyttelytiloja. Edellisen suurella näyttämöllä paik koja noin 950, Ateneumissa näyttelytilaa noin 3000 neliötä. Suosisin jatkossakin jälkimmäistä mallia. RAVINTOLA-ALAN MAHDOLLISISTA su luista puhuttaessa vedotaan alati elinkei non harjoittamisen vapauteen. ”Silkasta tekemisen palosta han ne komeljanttarit, rämpyttelijät ja su tijat siellä vähän puuhastelevat...” Koronatartuntojen määrä alkoi pysy vämmin kasvaa pian sen jälkeen, kun kult tuuri pantiin marraskuun lopussa – taas – kiinni. Ulostuloja on sadellut monista suun nista – aggressiivisempia, joissa jo heilu tellaan kirveitä, tai kompromissihakui sempia herättelyitä, kuten taannoinen val talehdessä julkaistu kahden tunnetun tai telijapariskunnan avoin kirje päättäjille. Siispä moni menee, jos mah tuu, baarin tappamaan aikaan sa. Juuri kulttuurisulkujen totaalisuus on sydäntalvella alkanut korventaa alan vä keä. NUPPIINI EI millään mahdu ajatus että merkittävät kulttuurilaitokset on pitänyt panna täyssäppiin. Ne olivat pitkin talvea avoinna pääsääntöisesti puolesta päivästä iltayh teentoista. Syksystä tuttu 40 pro sentin täyttöaste (maskipakolla) Tennarin suurimmassa 630paikkaisessa salissa tai Musiikkitalon 1 700paikkaisessa pääsa lissa ei minusta kuulosta koronaloukulta. Eivätkä vaikka kymmenen hengen ryp päissä Ateneumin avarissa saleissa kiertä vät katsojajoukot myöskään kuulosta po tentiaalisimmilta koronalingoilta. Kulttuurin merkityksen hyvinvointite kijänä tuntuvat päättäjät jo ymmärtäneen. Mutta ei. Rajat ne on taitei lijain maljassakin. Rolf Bamberg rolf.bamberg@demokraatti.fi Tässä ajassa Josko riittäisi K ohde 1: Tennispalatsi, Kamppi, Helsinki. de_04032021_42.indd 47 25.2.2021 11.30. Hiljaisempaa on kuin normiar kena, mutta silti jatkuva vilskettä, hallit semattomia ihmisvirtoja, ”turvavälien” puutetta. Torin itälaidalla Mikonkadulla on vieri vieressä viihderavintoloita ynnä Casino Helsinki. Koko kevätsulun ajan han oltiin hiljaa, kesän ja alkusyksyn puo livaloilla toimimisen ajan jopa onnellisia siitä, että saatiin edes se vähä liikkumatila. Museokäyntejä oli vuonna 2019 yhteensä 127 984. Kohde 2: Rautatientori, Helsinki. Torin pohjoislaidalla Suomen Kansallisteatteri (osin remontissa), etelälaidalla kuvatai teen kansallispyhättö Ateneumin taidemu seo. Kulttuuri kompleksiksi ehostetun enti sen urheiluhalli ja autokaup parakennuksen elokuvapuo lella on 14 teatterisalia, joissa on yhteensä 2532 asiakaspaikkaa. THL:n asettama, hallituksen siunaama ja aluehallintoviraston valvoma kokoontumisraja on HUSalueella katego risesti kuusi, vaikka kokoonnuttaisiin Hel sinkiVantaan tyhjälle kiitorataalueelle. Vielä pitäisi edetä korulauseista tekoihin. Nyt suljettu, molemmat. Päättäjille kulttuuri ei siis näytä olevan elinkeino mil lään tasolla. Totta kai, mutta myös kohtuul lisuuden perään huutamista. Jo oli aikakin älähtää
Esille nousee kaksi nimeä: Johannes Virolainen ja R. Hän otti vastaan luottamustoimen ”viestinnän vapauden ja moniarvoisuuden nimissä.” Ei kestänyt pitkään, kun puheenjohtaja koki pettymyksen. Oman puoluevalintansa (Maalaisliitto) Numminen teki 1960-luvun alussa – itse siitä numeroa tekemättä. MAASEUDUN SIVISTYSLIITON puheenjohtajana Numminen toimi vuodet 1962–82. Sen tunnuksina oli sitoutuminen ”vapaaseen maailmaan”, kansallismielisyys ja kommunismin vastaisuus. Puheenjohtajuuden ohella Nummisen panos kansansivistystyhön ei rajoittunut vain kokoustamiseen. Toimikunnan työn tarkoitus oli sama kuin Yleisradiolla: omaperäisen suomalaisen kulttuurin vahvistaminen kansanvälisen audiovisuaalisen tarjonnan ja usein pinnallisen vaikutuksen paineissa. Hän oli ahkera kirjoittaja ja sanankäyttäjä. H. 48 Demokraatti Monitoimimiehen mittavat muistot Jaakko Numminen: Sivistys-Suomen synty – Opetusministeriön kansliapäällikkö muistelee 1–2 Edita 2020 1051 s. Numminen kohdistaa huomionsa teoksen kulttuuripolitikalle omistetussa sisällössä myös viestintäpolitiikkaan. Ehkä tämä idealismi johti hänet 1983 kaupallisen paikallisradiotoiminnan keulahahmoksi. Teksti Sakari Kiuru / Kuva Työväen Arkisto Y li 20 vuotta opetusministeriön kansliapäällikkönä 1970-luvulta 1990-luvulle toimineelta Jaakko Nummiselta ilmestyi viime syksynä tietoteosjärkäle Sivistys-Suomen synty. Omaperäisen kansallisen kulttuurin puolustaminen vaati Nummisen mielestä toimia myös opetusministeriöltä. Hän toteaa aihepiirin ongelmalliseksi, koska merkittävä rooli tämän alan hallinnosta on annettu liikenne -ja viestintäministeriön tehtäväksi. Hän osallistui, jopa puheenjohtajana, jäsenmäärältään vähäiseen keskusteluseuraan, joka valitsi nimekseen Vapauden Akateeminen liitto VAL. Numminen kirjoittaa: ”En ollut onnellinen paikallisradioiden kehityksestä. Oittinen. Ne siirtyivät paikallisohjelmien toimittamisesta iskelmämusiikin soittajiksi.” KOULUTUSPOLITIIKKAA KOSKEVA osuus on mielestäni teoskaksikon mielenkiintoisinta ja informatiivisinta sisältöä. Tosin tämä laajuus on suorastaan suppea verrattuna hänen aikaisemmin kirjoittamaansa nuorisoseuraliikkeen kuusiosaiseen Nuorison voima -historiikkiin. Wiio. Ensimmäiseen vakityöhön hänet kutsuttiin Valtakunnan suunnittelutoimistoon tutkijaksi 1962. JAAKKO NUMMINEN, 92, on Vaasassa syntynyt eteläpohjalainen, kansainvälisyydestä innostunut yhteiskunnallinen vaikuttaja. Se johti hänet opetusja kulttuurihallintoon ja pian Opetusministeriön korkeakoulutoimiston vaikutusvaltaiseksi päälliköksi. Uudella jäsenellä oli pian kaksi kiintoisaa aloitetta. KESKUSTALAISUUDESTA NUMMINEN oli omaksunut voimakaan alueja paikalliskulttuurin korostamisen. Se käsittelee muun muassa 1956 aloitettua peruskoulu-uudistusta. Erityisellä aatepolulla Numminen asteli 1950-luvulla kylmän sodan vuosina. KIRJA Korkea ikä ei ole sammuttanut opetusministeriön pitkäaikaisen kansliapäällikön kirjallista tuotteliaisuutta. Yhdessä hyvän ystävänsä Kalervo Siikalan kanssa hän ehdotti vanhaa Maalaisliittoa muuttamaan nimensä Suomen keskustaksi. Toimikunnan ehdotukset jäivät kuitenkin vaille jatkotoimia. MaaKIRJAT de_04032021_48.indd 48 25.2.2021 11.32. Se ei saanut puolueväen enemmistön kannatusta kuin vasta 1965, jolloin nimeksi otettiin Keskustapuolue. Kaikissa lukuisissa tehtävissään pohjoismaiset ja kansainväliset kysymykset ovat olleet Nummisen keskeinen työkenttä. Tiiliskivikoon etuna on informatiivisuus. Muistelijan koko työura oli lähellä puoluepolitiikkaa. Kirjaa voi lukea maamme kulttuurija opetustoimen lähdeteoksena. Niinpä hän nimitti 1987 johdollaan toimineen Viestintäkulttuuritoimikunnan (VTK), jonka jäseniksi kutsutiin joukko alan johtavia ihmisiä, muun muassa Ylen toimitusjohtaja Arne Wessberg ja viestintäprofessorit Kaarle Nordenstreng ja Osmo A. Kun hän hyväksyi Suomessa ja Pohjoismaissa karsastetun radiotoiminnan kaupallistamisen vuonna 1983, hänelle tarjottiin juuri perustetun Suomen Paikallisradioliiton puheenjohtajuutta
Nummisen teos kuvaa, kuten muistelmien pitääkin, hänen omaa työpanostaan eri tehtävissä. Vahvasti asiapitoisen kirjan lukijaa virkistää tekijän tapa piirtää värikkäästi ja arvostaen kirjassa esiintyneiden henkilöiden, niin alaisten, toisinajattelijoiden kuin eri yhteyksissä tapaamiensa ulkomaisten ja kotimaisten vaikuttajien henkilökuvia. Se ilmeni vahvimmillaan pyrkimyksenä akateemisen tutkimuksen ja opetuksen mahdollistamiseen eri puolella Suomea. Jaakko Numminen. 49 Demokraatti laisliiton aatepolitiikan johtoon asettunut Virolainen katsoi uudistuksen välttämättömäksi. Puolet komitean jäsenistä oli kouluhallinnon ammattilaisia, puolet poliitikkoja. Mutta vihdoin peruskoulu tuli voimaan 1.8.1970. Koulukomitean puheenjohtajaksi nimitettiin kouluhallituksen pääjohtaja, sosialidemokraatti Oittinen, Fagerholmin II hallituksen opetusministeri. de_04032021_48.indd 49 25.2.2021 11.33. Kiista oli valmis. Nummisen ideologiaan ja harrastuksiinhan kuului paikallisuuden arvostus. Tämä merkitsi uusien yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen perustamista pääkaupunkiseudun ulkopuolelle. Kansakoulun opettajainliitto ja vasemmistolaiset tukivat perinteisesti yhtenäiskoulua, mutta oppikoulun opettajat yleisesti ja osa porvareista kannattivat vanhaa rinnakkaiskoulua. VIELÄ PITÄÄ noukkia muistelijan työuran runsaudesta yksi, hänelle tärkeä tehtäväkokonaisuus: maakunnallisten yliopistojen ja korkeakoulujen perustamishankkeet
Sirottelee joukkoon untuvaisten ja tyynyn päälle lasten tukkaan”. Nämä Pikku Kakkosen illasta toiseen aloittaneet laulunsanat ovat painuneet syvälle suomalaisten alitajuntaan. Teksti Ville Jalovaara, Kuvat RBB Media ja DRA / Waltraut Denger de_04032021_50.indd 50 25.2.2021 10.13. ”N ukkumatti, nukkumatti lasten illoin kulkee, heittää unihiekkaa. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran juuri julkaisemaan teokseen dokumentoitu tutkimusmatka vie syvälle kylmän sodan maailmaan, jossa itä ja länsi kilpailivat toisiaan vastaan kaikilla ihmiselämän aloilla avaruudenvalloituksesta lastenohjelmiin. Monessa jaksossa vilahtaa itä-Berliinin katunäkymät televisiotorneineen. Unihiekan heittämisen lomassa Nukkumatti nähtiin maisemissa, jotka olivat täkäläisille katsojille vieraampia: itäsaksalaisia betonilähiöitä, Trabant-autoja ja idän tekniikkaa edustaneita avaruusraketteja. Pikku Kakkosen jokailtaisiin katsojiin kuulunut Ylen toimittaja Sakari Silvola lähti seuraamaan lapsuutensa sankarihahmon jälkiä Saksaan. 50 Demokraatti KIRJAT Kun idän ja lännen NUKKUMATIT yhteen ottivat Molemmilla Saksoilla oli oma Nukkumatti, joista DDR-versio hurmasi suomalaislapsia vuosikymmenet
Koska itä ei halunnut jäädä lännelle lastenohjelmissa kakkoseksi, heidän oma nukkumattihahmonsa Unser Sandmännchen debytoi DDR:n televisiossa juuri ennen lännen Sand-Männcheniä. Nukkumatti matkalla Mir-avaruusasemalle kera kosmonauttikaverinsa Valerin kanssa. Japaniin hahmo matkusti 1982 sen jälkeen, kun DDR:n johtaja Erich Honecker oli ensin vieraillut keisarikunnassa. DDR:ssä havaittiin 1959, että Länsi-Saksa on haastamassa itää ohjelmalla, jonka maskottina oli Nukkumatti-hahmo. Tällä jaksolla juhlistettiin derkkukosmonautti Sigmund Jähniä vuonna 1978. Satuhahmo nähtiin ratsastamassa kamelilla niin ystävällismielisessä Egyptissä kuin lomalla Fidel Castron Kuubassa. de_04032021_50.indd 51 25.2.2021 10.13. Saman vuoden alussa Suomi oli solminut diplomaattisuhteet yhtä aikaa kumpaankin Saksaan. Nukkumatin ”isä” oli Gerhard Behrendt, nukketaiteilija ja monipuolinen animaation taitaja. Ennen tätä vain toisen Saksan Nukkumatin esittäminen olisi saattanut aiheuttaa diplomaattisen kriisin. Vuonna 1983 Nukkumatti seikkaili kahdessa jaksossa Suomen Lapissa, mikä kertoo Suomen DDR:n silmissä nauttimasta erityisasemasta. Kylmän sodan maailmassa viihdettä ei valjastanut osaksi valtakamppailua tokikaan vain konfliktin toinen osapuoli. Sattumaa ei ole myöskään, että DDR:ssä pakoyritysten takia tarkoin valvottu riippuliidin nähtiin ensimmäisen kerran Nukkumatin käytössä vasta 1989, eli samana vuonna kuin Berliinin muuri murtui. Nukkumatin avulla toisinajattelijoita vainonneesta ja omia kansalaisiaan rajalle ampuneesta valtiosta yritettiin antaa sadun avulla myönteinen kuva. Nukkumatti kruisaili avo-Trabantilla Alexanderplatzille vuonna 1964. Reilu kolmekymmentä vuotta sitten kyse ei kuitenkaan ollut vain leppoisasta satuhahmosta vaan Itä-Saksassa lapsiin taitavasti suunnatusta poliittisesta propagandasta. Nukkumatti kävi tämän jälkeen heittämässä suomalaisille lapsille unihiekkaa vuoteen 2003 asti eläen näin ollen yli vuosikymmenen pidempään kuin 1990 valtioi den kartalta kadonnut DDR. Nukkumatti yllättää jaksoissa lapset mitä erikoisimmilla kulkupeleillä lentokoneista pikaveneisiin. Tässä nokittelussa muurin ylittävillä televisiolähetyksillä oli oma roolinsa. NUKKUMATIN MATKAKOHTEET ja toisaalta maat, joissa hän ei käynyt olivat DDR:n ulkopolitiikan sävyttämiä. 51 Demokraatti Sakari Silvola: Nukkumatin kylmä sota SKS 2021, 228s. Muutoin pistäytymiset itäblogin ulkopuolella olivat vähissä. Suomessa DDR:n nukkumatti nähtiin ensimmäisen kerran 1973. Muutaman kerran hän ehti saapua kuumailmapallolla, kunnes tällaiset jaksot hyllytettiin ilmapallon avulla tehtyjen ”tasavaltapakojen”, eli länteen loikkausten, vuoksi. Nukkumatti ja Silvolan hänestä tekemä mainio kirja saavat kuitenkin pohtimaan propagandan laajuutta DDR:ssä, jossa koko historiaton valtio oli taitavien tarinankertojen tuote. KIRJA SILVOLAN TEOKSESTA käy ilmi, että Nukkumatin tarina sai alkunsa kahden Saksan ideologisesta kaksintaistelusta. Tämän päivän näkökulmasta Nukkumatti vaikuttaa sympaattiselta hahmolta, ja poliittisen historian nykytietämyksellä hänen tekemisistään löydettävät yhtymäkohdat DDR:n järjestelmään ovat mielenkiintoisia
Avaussytön antava Raila Rinne sanoo arvaavansa. Kirjailijan syntymävuosi, ensi vuonna 75 vuotta täyteen, ja kirjojen harvennut ilmestymistahti antoivat lisäviitteitä. Vertigo. Epäilen samaa syytä kuin Rothin ja Bellow’n kohdalla: kirjat huitelevat korkealla meikänaisen vastaanottohorisontin yläpuolella. Miehet tulivat TV:n uutispätkän mukaan eriomaisesti toimeen keskenään. Vuonna 2010 suurella menestyksellä Kansallisteatterissa esitetty näyttämöversio Austerin jo vuonna 1994 YhPaul Auster kuvattuna viime Helsingin vierailullaan 2017. Se johtui siitä, että kirjallisuuden suuri ystävä, runoilijan nainut ja avioliitosta syntyneen poikansa Hellaakosken mukaan Aaroksi ristinyt presidentti Niinistö haastatteli Austeria Akateemisen yleisötilaisuudessa. Kirjaa en enää hyllystäni löydä, mutta Vertigon teatteritulkinnassa olen ollut paikalla. ”Nyt arvaan ihan mutulla: etsit Paul Austeria ja hänen kirjaansa Mr. P eräti hiljaista oli postilaatikolla vuoden kolmosvisan tiimoilla, vaikka kyseessä oli Suomessakin varsin rakastettu kirjallinen maailmantähti. Smedsille tunnusomaiset palavat kyntteliköt valaisivat näyttämöä. Jos niin on, hyvin on arvaus faktoitettu. Olen yrittänyt kahlata useita hänen teoksiaan, mutta jostain syystä en ole päässyt niiden kyytiin. Markko Taina de_04032021_52.indd 52 25.2.2021 11.21. Vertigo. 52 Demokraatti Oman elämänsä pilaaja. Nimiosassa ahkeroi pitkään piilossa ollut Turkan suosikki Tero Jartti. ”Amerikkalainen Paul Auster sai melkein kulttuurilähettilään vastaanoton ja paljon tavanomaista enemmän huomiota vierailessaan Suomessa jokunen vuosi sitten. Auster on syntynyt 1947, siis kohta 75-vuotias, käynyt Suomessa, jossa peräti presidentti Sauli Niinistö häntä haastatteli Ylen Areenassa yhäkin nähtävään tallenteeseen, ja jossa Kansallisteattarissa nimekäs ohjaaja Kristian Smeds 2010 toteutti kiitetyn esityksen Mr. Maalaistyttönä minulla on varpaat savessa ja mieli täynnä romantiikkaa.” Mauri Panhelainen paljastaa, kuinka kirjavisailu sekoittaa joskus jopa vuorokausirytmiä: ”Visavihjeet pyörivät mielessä unenhorroksessakin niin, että viimeisenä yönä piti herätä klo 4 aamuyöstä ja vastata visaan.” Onneksi oli tietoa. Paul Austeria on suomennettu runsaasti, ja häntä on pidetty yhtenä nyky-Yhdysvaltojen johtavana intellektuel likirjailijana. Jossain kohdassa yleisö pyydettiin pyörönäyttämölle ja esitys aivan kuin kääntyi päinvastoin
Onko kyseessä itsekritiikki?’ Maineikas kirjailija, yksi haastattelija-presidentin mielikirjailijoista ja ketjun Auster-Saul Bellow-Philip Roth vasemmalta lataava pelimies, täsmensi hänkin: ”Kyse on ennemminkin itsetutkiskelusta. Suojakuplasta, näin COVID-19 aikaan, ei tarvitsee karata, koska pelaajat ovat turvallisesti New Yorkin, ainakin sen liitosalueen, kasvatteja. Yhdelle kirjapalkinto. Harvat italialaiset hallitsevat suvereenisti mitään alaa. Eräs toinen kuuluisa, vuonna 1947 syntynyt kirjailija sopi vihjeeseen aika hyvin. Kansallisteatterissa Coelhoa ei sentään ole esitetty. ”Hänellä oli heikko kohtansa – tällä Fortunatolla – vaikka hän muissa suhteissa oli mies, jota oli syytä kunnioittaa ja pelätäkin. Se on kuin pora, joka vain porautuu syvemmälle.” Reijosen suosikki on tuttu myös Matti Kärkkäiselle. Lopulta oikea kirja löytyi omasta hyllystä.” Vesa Kautto taitaa vastauksessaan tarttua tuohon Matti Kärkkäisen kakkosvaihtoehtoon: ”Näyttää siltä, että Etelä-Amerikassa pysytään. Vastaukset osoitteella kirjavisa@demokraatti.fi viimeistään 8.3. Enimmäkseen heidän intomielensä versoo vain hetkestä ja tilanteesta, ja he käyttävät sitä hämäämään englantilaisia ja itävaltalaisia raharikkaita. Rohkea avaus varatuomari-pressalta, jolla tosin oli vankka tuntuma siitä miten herkkiäkin kirjailijoita käsitellään. (rb) de_04032021_52.indd 53 25.2.2021 11.21. No, selityksen tälle shokkiavaukselle oli tultava pikana: ”Tarkoitan heidän armotonta ja tarttuvaa havainnointiaan...” Ja sitten presidentti perusteli väitettään: ’Näiden kirjailijoiden päähenkilöt ovat itseensä katsovia hahmoja. Hänkö on viikon visakirjailija?” No, ei. Tällaisen kirjan kirjoittajakin katsoo usein syvälle itseensä. Tätä novellia luetettiin 1970-luvulla lukiossa kirjallisuudenlajinsa malliesimerkkinä. 53 Demokraatti VISASITAATTI 4 Maailmankirjallisuuden klassikoissa pysytään yhä. ”Olen lukenut kirjan noin 20 vuotta sitten, mutta en muista siitä juuri mitään. Tällä kertaa vastaus ei löytynyt ensimmäisellä yrityksellä. ”Visiiri aikoo näköjään pysyä tanakasti mestarien liigassa; lohkossa aiheettomasti syrjityt Nobel-ehdokkaat. Vuonna 1947 syntynyt Paulo Coelho on iältään sopiva ja käynyt 2002 Suomessa. Se on tietoisuuden suuri maailma, sen ajattelemista, että kykenee ajattelemaan. Lisäksi olen lukenut Austerilta teokset Yksinäisyyden äärellä ja Sattumuksia Brooklynissä. Vertigo vakuutti lopullisesti minut. AUSTERIN JA Niinistön kohtaamista on ilmeisen tarkasti seurannut myös Eero Reijonen. Kuka on tämä tiennäyttäjä, jonka omakustanteisesta ensijulkaisusta alkaa kohta olla jo pari sataa vuotta. klo 12. Mikä on novellin nimi. Se sen täytyy olla Kristian Smedsin ohjaustyö ja koko esityksen vaikuttavuus saivat helsinkiläiset teatterikriitikot polvilleen netissä säilyneistä kritiikeistä päätellen.” Viimeinen virke pätee myös seremoniamestariinne. Hän ylpeili erinomaisesta viinasiantuntemuksestaan. Kun oli kysymys maalaustaiteesta tai jalokivisepän taidosta, Fortunato, kuten kaikki hänen maanmiehensä, oli puoskari, mutta kun tuli puhe vanhoista viineistä, hän oli aito. ’Oman elämänsä pilaajia hänkin’, kuten Sauli Niinistö rohkeasti luonnehti vierastaan ja yleisemminkin Amerikan juutalaisia kirjailijoita taannoin Helsingin Kirjamessuilla keskustelussa visakirjailijan kanssa ( 2.9.2017). Tuohon aikaan en vielä tehnyt muistiinpanoja lukemistani kirjoista. Nysävisan palkinto Mauri Panhelaiselle ja kohti uusia seikkailuja. Tässä katsannossa en ollut paljoakaan erilainen kuin hän; – olin itsekin erinomaisesti perillä Italian viineistä ja ostelin suurissa erissä milloin vain siihen tarjoutui tilaisuus.” Kirjallisuussitaattien tunnistusta jo vuodesta 1992 dysvalloissa ilmestyneestä romaanista Mr. Sen kirjoittaja on ehkä silti kuuluisampi toisen genren taitajana – jota hän viljeli kyllä lyhytproosassaankin
Pikkukylän futisjengi – kevyenä harrastuksena, jossa treenejä ei ollut kuin pari kertaa viikossa eikä ”ammattilaisuuteen” loppujen lopuksi tähdätty – on jättänyt kovia tunnemuistoja kehoon ja mieleen. Aurinkoisella hiekkakentällä muistan ajatelleeni, miten järjettömän isoja ”aikuisten” maalit ovat ja miten kukaan koskaan jaksaa juosta isolla kentällä 90 minuuttia. Hieman epäonnistuneen lau kauksen jälkeen, pallon painuessa maaliin, käännyn katsomaan vaihtopenkille, josta on jo koko jengin voimin lähdetty kentälle huutaen. Paikalliset vastustajamme olivat päätä pidempiä, ja me pohjolan kalpeat pikkupojat teinihaituvaviiksinemme jäimme täysin aikuisilta miehiltä näyttävien vastapelaajien jalkoihin. Jalkapallo on peli, jossa kukaan ei pärjää yksin. Aikuisiällä divarifutikseen siirtyessä yhteiset hetket kentän ulkopuolella toki korostuivat. Aina löytyy porukka, jonka kanssa luoda uusia muistoja jalkapallon parissa. Pelin jälkeen autossa nautittu olut ja kaikkien kasvoilla hymy, jota on mahdotonta pidätellä. JALKAPALLON MYÖTÄ tuli myös matkusteltua. Muistan sateisella mutakentällä tekemäni liukutaklauksen, joka meni täysin vastustajasta ohi, mutta mudassa liukuminen muistutti telkkarista nähtyjä edesottamuksia. Jalkapallon ollessa helppo ja halpa harrastus, se kokoaa yhteen laajan skaalan ihmisiä. Siitä hetkestä alkaen jalkapallo muutti elämääni, ja siitä lähtien se on kulkenut aina mukana. Olen iloinen ja onnellinen, että olen saanut kasvaa tämänkaltaisen joukkueurheilun parissa. Muistan, miten ensimmäistä kertaa olin matkalla pikkukylämme joukkueen ensimmäisiin harjoituksiin kuusivuotiaana. 13-vuotiaana Norjan Trondheimiin suuntautuneen pelireissun vahvana muistijälkenä jäi Jannicke-niminen tyttö, jonka kanssa hengailin koulumajoituksen ulkopuolella – ja joitain kiusallisia teinisuudelmiakin tuli vaihdettua. V ahvimmat muistikuvani liittyvät jalkapalloon. Jalkapallossa parasta onkin se, että nämä muistot on saanut jakaa eritaustaisten, erioloisten, erilaisen taitotason omaavien ihmisten kanssa. Ja kun kirjoitan ”muistan”, tarkoitan vahvaa kehollista muistia. Ja viimeinen reissumme 15-vuotiaina Kanarian Teneriffalle, jossa hävisimme avauspelimme lukemin 16-1 allekirjoittaneen ollessa maalivahtina. Tätä hetkeä oli odotettu, olivathan kaksi isoveljeäni jo pelanneet vuosikausia, ja olin joutunut olemaan minikokoisena veljieni vetoharjoituksissa maalissa, avuttomana, mutta silti innokkaan onnellisena. Jalkapallo on peli, jossa kukaan ei pärjää yksin. Ihmettelen tasaisin väliajoin, miten jalkapallokentän ja sen ulkopuolella tapahtuneet muistot ovat syöpyneet aivoihini. Saunaillat, treenien jälkeisillä oluilla puidut, pieleen menneet pitkävedot ja kauden päättäjäisissä katsotut videokoosteet. KOHTALO PUUTTUI peliin muutamia vuosia sitten, kun harmittomassa pelitilanteessa tapahtunut aivotärähdys, jossa menetin tajuntani, lopetti menestyksekkään urani. Mutta väitän, että me kaikki muistamme sen, ja absurdi tappio nauratti jo silloin. Se on uskomaton rikkaus. de_04032021_54.indd 54 24.2.2021 18.17. 54 Demokraatti PELIN PURKU Jalkapallo on psykofyysinen muisti Keho muistaa yhä jalkapallokentällä koetut hetket, lapsuudesta alkaen, kirjoittaa näyttelijä Eero Ritala. Muistan ensimmäisen vasemmalla jalalla tekemäni maalin, muistan kotiturnauksessa rangaistupotkukilpailussa vetämäni vasemman tolppalaukauksen, jonka myötä hävisimme ja jäimme hopealle. Heräsin Bolliksen kivikovalta tekonurmelta akuankkamaiseen kysymysarjaan: ”Kuka mä oon, missä mä oon ja ketä te ootte?” Kun tämä tapahtui uudelleen muutama kuukausi myöhemmin, tajusin, että en jatka divaripelaamista. Kaikesta huolimatta pystyn vielä nauttimaan täydellisistä läpisyötöistä, kesäillan nurmikon tuoksusta ja pukukopin huonoista vitseistä kaltaisteni jäähdyttelijöiden kanssa. Ja nämä kaikki alle 10-vuotiaan yksittäisiä hetkiä. Manchesterin pelireissun suurin anti oli nähdä lapsuuden sankari Ruud Gullit lämmittelemässä viiden metrin päässä Boltonin kohdatessa Chelsean. Ja luonut vahvan psykofyysisen muistin, joka kulkee kanssani lopun elämääni. Pelillisistä muistoista vahvin on syksyisen Myllypuron hiekkakentän viileässä viimassa tehty viime hetken maali, joka sinetöi nousun kutosdivarista vitoseen
55 Demokraatti de_04032021_54.indd 55 24.2.2021 18.17
Sujuva ja tarkka paikallishistoriallinen tutkimus sisällissodan tapahtumista ja jälkiselvittelyistä punakaartilaisten näkökulmasta Helsingin pitäjän Pakinkylässä (Pakilassa) vuosina 1917–1918. Ammattimaisen juohevasti kirjoitettu kaksoiselämäkerta isästä ja pojasta – kahdesta vasemmistolaisesta poliitikosta ja lääkäristä – joiden jännitteisen suhteen kautta havainnollistetaan niin työväenliikkeen sisäisten linjaristiriitojen kuin suomalaisen sosiaalilääketieteenkin kehitystä. Kirja on arvokas kunnianosoitus työväen musiikkiharrastukselle, jonka volyymi kartoitetaan uraauurtavasti sadan vuoden ajalta. Kertomus Hannes ja Mauri Ryömästä. Tänä vuonna vuorossa ovat ei-akateemiset tutkimukset. Kalevi Kalemaa: Historian erottamat. Pyhtään kaksikielisyys, Stockforsin moderni tehdasyhteisö ja perinteinen maatalousyhteisö luovat olosuhteet, joissa yksi paikkakunta peilaa sodan laajempaa kuvaa pienoiskoossa. Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva turva.fi • 01019 5110 Turvan sydän sykkii sille, että asiakkaidemme elämän tärkeät asiat ovat meillä turvassa. FINALISTIEN TEOSTEN TASO ON KORKEA. TA-Tieto 2019. Kiihkotonta paikallishistoriaa vuosien 1917–1919 tapahtumista Pyhtään pitäjässä. Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura 2019. 56 Demokraatti Kuusi teosta kisaa Vuoden työväentutkimus -palkinnosta Teksti Demokraatti VUODEN TYÖVÄENTUTKIMUS -palkinnon ehdokkaat on julkistettu. huhtikuuta. Voittaja julkistetaan torstaina 8. Lector 2020. Sanna Lönnfors: Pyhtää sisällissodassa. Kertomus Hannes ja Mauri Ryömästä. Palkinnon myöntää Työväenperinne ry, ja palkintoa tukevat ajatuspajat Kalevi Sorsa -säätiö ja Vasemmistofoorumi. Teoksessa seurataan tamperelaisen metalliteollisuuden vaiheita nykypäiviin asti ja hyödynnetään laajaa haastatteluaineistoa. Valdemar Liljeströmin elämä 1902–1960. Valinnan suorittaa vuosittain koottava palkintoraati. Työntekijät omine tarinoineen pääsevät ääneen. Vaikka kirjoittajat ovat etupäässä harrastajia, palkintoraati kiittää, että finaaliin valikoituneiden teosten taso on korkea. Mukaan hyväksyttiin vuosina 2019 ja 2020 ilmestyneet teokset. Seppo Tuovinen: Tampereen seudun Metallityöntekijäin Ammattiosasto ry n:o 195 1949–2019. Maija Hakanen: Pakinkylän punainen kaarti. Kalevi Kalemaa: Historian erottamat. Sen tarkoituksena on kannustaa ja tehdä näkyväksi työväestöön liittyvää historian-, perinteenja kulttuurintutkimusta. de_04032021_56.indd 56 24.2.2021 18.25. Reuna 2020. Into 2020. Into 2020. Tutustu etuihisi Turvassa turva.fi/etusi Palkinto annetaan vuorovuosina akateemiselle tutkimukselle ja vuorovuosina sellaiselle ansiokkaalle tutkimukselle, jonka ei tarvitse täyttää yliopistollisen tutkimuksen kriteerejä. Suomen Työväen Musiikkiliitto ja työväen musiikkiharrastus 1920–2020. Alla finalistit: Maija Hakanen: Pakinkylän punainen kaarti. Elämäkerta Metalliliiton johtajasta, Neuvostoliittoon suuntautuneen itäviennin takuumiehestä ja moninkertaisesta ministeristä. Keijo Rantanen: Hymni työlle. Markku Liljeström: Metallin mies. Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura 2019. Valdemar Liljeströmin elämä 1902–1960. TA-Tieto 2019. 2019. TYÖVÄENTUTKIMUS Pieni, muttei sydämeltään. Markku Liljeström: Metallin mies. Palkinto jaetaan vuosittain erityisen ansiokkaalle teokselle, joka käsittelee työväestöä, sen elämää, kulttuuria, historiaa, järjestöelämää tai muuta toimintaa. 70 vuotta: vaaran vuosista kolmikantaan
57 Demokraatti Ay -li ik e Ed el le en et ee np äi n TEEMA Myytävänä työtä Hinnasta sovittaessa on myös rakennettu yhteiskuntaa. Ku va M us eo vi ra st o, H is to ria n ku va ko ko el m a, Ra fa el Ro os de_04032021_57.indd 57 24.2.2021 18.38. Isäntävallan riski on palannut Kolmikanta ei ole kuollut Kolumni: SAK:n Eve Kyntäjä Ra um a O y: n ty ön te ki jä vu on na 19 49
1970-luku. 1986. 58 Demokraatti VASEN laitahyökkääjä TEEMA WSOY:n kuljetusautoja lastataan joulun alla. Ab John Barker Oy:n (Alfa) niisihuone Turussa. 1932. 1910–20-luku. Toimistotyöntekijä Helsingin kaupungintalolla. Laivanrakennusta Valmetin telakalla Kotkassa. de_04032021_58.indd 58 25.2.2021 8.35
59 Demokraatti Ay-liikkeellä on paljon tekemätöntä työtä, vaikka jossain vaiheessa näytti siltä, että kaikki on valmista. 1959. 1956. Teksti Mikko Huotari Kuvat Museovirasto ja Demokraatin arkisto de_04032021_58.indd 59 25.2.2021 8.35. 1973. Silvolan tekojärveä rakennetaan Helsingin maalaiskunnassa (nykyisin Vantaa). Ilomantsin terveyskeskus. Leipureita. Hetekatehdas Nilsiänkadulla Helsingissä. 1948. Makkaratehdas. 1962
– Vaikka meillä on asioita, joissa ollaan eri mieltä, niin pystymme neuvottelemaan asiallisesti ja henkilö suhteet ovat kunnossa. AMMATTIYHDISTYSLIIKE ON suuressa murroksessa, joka alkoi jo muutama vuosi sitten. Ja vieläpä etäyhteyksillä. Ammattiyhdistysliikkeellä on nyt mietiskelyn paikka. Pitkällä aikavälillä työnantajaleiri haluaa siirtää so pimustoimintaa vieläkin alemmas, yritystasolle. – Suomalainen työmarkkina laiva purjehtii tällä hetkellä ra joitetun näkyvyyden vallitessa. Ratkaisuja on tehty myös koro na-aikana. Kokousten väleissä tehtiin omia laskelmia, Elinkeinoelämän Keskusliiton toimi tusjohtaja Jyri Häkämies sanoo. – Meillä taisi olla viisi Teams-kokousta noiden kah den vuorokauden aikana. Palolan mielestä työnantajat ovat jatkaneet sääntö muutoksen jälkeen samalla linjalla, jotta palkansaaja järjestöjen neuvotteluvoima heikkenisi. Päätökset tehtiin käytännössä kahden vuorokauden aikana. – Korona läpivalaisi tilan teen ja paljastui, että oli paljon TEEMA Häkämies: Tupo ja kolmi kanta eivät ole synonyymejä. Työmarkkinapolitiikka on paljon muutakin pelkkää palkasta sopimista. – Viime vuonna työnantajat käänsivät kelkkansa ansiosidonnaisen työttömyysturvan puolustamisessa. Laivan komentosillalta näkymä on sumea, merikap teenin koulutuksen saanut Palola sanoo. de_04032021_58.indd 60 25.2.2021 8.35. Myös STTK:n puheenjohtaja Antti Palola pitää viime kevään pikaneuvotteluja osoituksena ripeästä päätöksentekokyvystä. Onko se yleissitovuus vai mikä. Toimialojen erilaisten tarpeiden täytyisi heijastua työehtosopimusten sisältöön. Aiemmin EK vas tusti yleistä ansiosidonnaista työttömyysturvaa, eli oli sa moilla linjoilla kuin palkan saajajärjestöt. Kaikki eivät ole onnistuneet, mutta on siellä merkittäviä onnistumisiakin, Häkämies sanoo. – Kyllä se näytti, että kriisin tullessa työmarkki naosapuolilla on valmiuksia tehdä myös itselle kipeitä ratkaisuja, Palola sanoo. – Kummallekin osapuolelle oli merkittävää se, että olimme tehneet paljon yhteistyötä, Häkämies sanoo. Voi vain arvailla, mikä on seuraava, josta työnantajat haluavat vetäy tyä. Elinkeinoelämän keskusliitto EK teki vuonna 2017 sääntömuutoksen, jolla luovuttiin keskusjärjes tösopimuksista, eli laajoista työmarkkinoiden kokonaisrat kaisuista. Huhtikuussa neuvoteltiin väliaikaiset muutokset työlainsäädäntöön, joilla lyhennettiin yt-neuvottelu jen ilmoitusja neuvotteluaikoja. Konkurssija irtisanomisaaltojen uhka levittäytyi tum mentamaan taivasta. 60 Demokraatti ällä kertaa kyse ei ollut tammikuun kihlauk sesta vaan pikemminkin huhtikuun netti treffeistä. Viime keväänä koronapandemia muutti talousnäkymän täysin. Siinä Palola näkee isäntävallan ja sanelun riskin. – Nyt näyttää olevan toisin, kun eräät elinkeinoelä män ja yritysmaailman toimijat ovat päättäneet ”nu jertaa” heille kiusallisen ammattiyhdistysliikkeen Suo messa. Työmarkkinajärjestöt joutuivat neuvotte lemaan ripeästi kivuliaista toimenpiteistä, joilla koronan iskua vaimennettaisiin. HÄKÄMIES EI näe, että asetelmat olisivat muuttuneet radikaalisti, vaikka EK ei enää neuvottele keskitetyistä palkkaratkaisuista. EK perustelee sääntömuutostaan sillä, että sama malli ei sovi kaikille. Viime kesänä EK teki täyskäännöksen kannassaan ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan. Etäyhteyksien maailmassa neuvotteluja pystyy teke mään vanhojen kumppanien kanssa, mutta uusien löy täminen tai suhteiden syventäminen on vaikeampaa, kun ei pääse tapaamaan toisia. Toinen oli kun EK ja Suomen Yrittäjät halusivat edis tää paikallista sopimista työehtosopimukset ohittaen, Palola sanoo. Työnantajat siirtyivät kannattamaan järjestelmää, jossa ansiosi donnainen työttömyysturva ei ole sidottu työttömyyskassan jäsenyyteen. Tupot ovat jääneet historiaan ja nyt on siirrytty liittokohtaisiin ratkaisuihin. – Nämä vaikuttavat harkituilta. – Ammattiyhdistysliike on työnantajille edelleen neuvottelukumppani. Vaikka työmarkkinajärjestöjä aika ajoin moititaan hitaiksi dinosauruksiksi, tosipaikan edessä niiltä löy tyy myös ketteryyttä. Lisäksi tehtiin muu tokset työttömyysturvaan ja väliaikainen alennus työn antajan eläkemaksuun. Viesti oli, että liitot hoitavat neu vottelut. – Menneinä vuosikymmeninä suomalaista hyvin vointiyhteiskuntaa on rakennettu neuvotellen ja so pien, ei riidellen ja sotien, mikä on taannut yhteiskun nan vakaan kehittymisen, Palola sanoo
Krii sissä tarvittiin kaikkien yhteis kunnallisten voimien tuki. – Vaikka Suomi oli vahvasti maatalousyhteiskunta ja eurooppalainen takapajula, meillä tapahtui tuolloin keskeisillä teollisuuden aloilla nopea ammatillinen jär jestäytyminen, Tampereen yliopiston sosiologian pro fessori Harri Melin sanoo. Työläisten määrä kasvoi, he järjestäytyivät ja omak suivat ammattiyhdistysliikkeen ja vasemmiston tavoit teet. Itsenäisyyden ja sisällissodan jälkeen yhteiskunnal liset olosuhteet olivat ay-väelle penseää aikaa. – Vaikka Tammikuun kihlaus oli hyvin symbolinen, se palautti ammattiyhdistysliikkeelle merkityksen, jota se oli hakenut, Melin sanoo. Kun suurin osa tavoitteista oli saavutettu, alettiin puolustaa saavutettuja etuja, Melin sanoo. Ay-liikkeen vaikutusvalta kasvoi ja se tunnustet tiin merkittävänä yhteiskunnallisena toimijana, jonka kanssa tehtiin laajoja sopimuksia. – Elintaso on noussut, ja olemme luoneet yhden maail man parhaista eläkejärjestel mistä. – Kulut kasvavat, mutta meidän työllisyysasteemme on verrokkeja pienempi, Häkämies sanoo. Historian valossa työnantajien ja ammattiyhdistys liikkeen suhteella on ollut suuri merkitys suomalaisen yhteiskunnan rakentamisessa. – Sodanjälkeiset ikäluokat muuttivat kaupunkeihin ja olivat yhteiskunnallisesti kiinnostuneita omien asioi densa ajamisesta. – Tämä johtui tietysti yhteis kunnallisista olosuhteista. – Ammattiyhdistysliikkeen aloitteellisuus alkoi hii pua. Korporatismin malli alkoi rakentua. TOISEN MAAILMANSODAN jäl keen ammattiyhdistysliikkeellä meni paljon energiaa sisäisten ristiriitojen setvimiseen. 1980-lukua on kuvailtu hyvinvointivaltion kultakau deksi. SUOMALAISEN AMMATTIYHDISTYSLIIKKEEN taival alkoi 1800-luvun loppupuolella, kun palkkaväestön määrä kasvoi ja teollisuustyöväki alkoi järjestäytyä. – Näissä ammattiyhdistysliike on ollut huomatta van tärkeä toimija. Vuosikymmenen puoliväliin mennessä ammat tiyhdistysliike oli saanut 1960-luvulla asetetut tavoit teet pitkältä tehdyksi. – Niitä ei ratkaista historian menestystarinoilla, vaan nyt pitää pystyä osoittamaan, että järjestelmä pystyy reagoimaan ajankohtaiseen haasteeseen. Lokakuussa 1930 perustettiin Suomen Ammat tiyhdistysten Keskusliitto SAK, joka alkoi pikkuhiljaa kerätä työväestöä riveihinsä. Työmarkkina järjestöjen luotsaamana tehtiin laajoja uudistuksia so siaalilainsäädännön, koulutuksen ja terveydenhuollon aloilla. Tälle näke mykselle on laajaa tukea läpi puoluekentän. Kun korona hellittää, on aika kääntää katseet tulevai suuden isoihin haasteisiin, joita ovat väestön ikään tyminen ja siitä seuraavat tarpeet panostaa hoivaan. Tuolloin työväenliike tarjosi kiinnit tymispinnan, jonne he hakeutuivat, Melin sanoo. 61 Demokraatti ihmisiä esimerkiksi ravintolaalalla, jotka eivät olleet liiton jäseniä. Talvisota ajoi työnantajat ja työväestön yhteen. – Me tarkistimme kantamme. Järjestäytymisaste oli parhaimmillaan Palola: Työelämä lainsäädännöstä tulee huomat tavasti epä vakaampaa. Se on ollut vasen laitahyökkääjä, Melin sanoo. Työnantajaleirissä ei kuiten kaan haluta jäädä lämmittele mään menneillä onnistumisilla. de_04032021_58.indd 61 25.2.2021 8.35. Tam mikuun kihlauksessa vuonna 1940 Suomen työnanta jain keskusliitto STK tunnusti ammattiliitot ja keskus järjestö SAK:n neuvotteluosapuoliksi työmarkkinoita koskevissa kysymyksissä. SAK eheytyi 1969, Suomen Ammatti yhdistysten Keskusliitosta tuli ny kyinen SAK eli Suomen Ammatti liittojen Keskusjäjestö. Silloin työttömyysturva on olennaisesti alhaisempi, Häkämies perustelee. SAJ lak kautettiin vuonna 1930, ja monin paikoin ammattiyh distystoiminta keskeytyi vuosiksi. Ero ansiosidonnaisen ja ei-ansiosidonnaisen välillä on liian iso. Suomalainen ammattiyhdistysliike oli alusta asti mukana eurooppalaisen kehityksen valtavirrassa, ja se huipentui Suomen Ammattijärjestön SAJ:n perus tamiseen vuonna 1907. – Sopimukset eivät koskeneet pelkästään palkkoja ja työehtoja, vaan niillä oli vaikutusta myös yhteiskunta politiikkaan, Melin sanoo. Liike oli saanut kuitenkin tukevan jalansijan yh teiskunnassa. Ei ehkä aina muisteta, että työeläkeyhtiöihin perus tuva järjestelmä on rakennettu nimenomaan työnantajien ja työntekijöiden yhteistyöllä, Hä kämies sanoo. Tästä seu rasi nopea ammatillinen järjestäytyminen. Samoihin aikoihin vallitsi lama ja suurtyöttömyys, jotka olivat hallaa liik keelle
TYÖELÄMÄ UHKAA muut tua entistä epävarmemmaksi. Helsingin Sanomien kahden TEEMA Kun suurin osa tavoitteista oli saavutettu, alettiin puolustaa saavutettuja etuja. Perinteisen kolmikan nan neuvotteluissa sovittiin suomalaisen työn hinnan ja työehtojen lisäksi monesta muusta asiasta, isoista paketeista. Kun perinteisen kolmikannan aikana työmarkkina järjestöt pystyivät sopimaan asioista keskenään, halli tus vei asioita tahollaan eteenpäin. – Varmaankaan ei ole väärin sanoa, että palkansaa jat kokivat Sipilän (kesk.) hallituksen aikaan, että EK:lla oli läheisempi hallitussuhde ja hallituksen lin javedot puolellaan, Häkämies sanoo. Ammattiyhdistysliikkeellä olisi pal jon työsarkaa etujen valvomisessa, mutta samaan ai kaan jäsenmäärät vähenevät uhkaavasti. Sen jälkeen työväen osuus ammatillisesta väes töstä on laskenut. – Toki tupot neuvoteltiin kolmikannassa, mutta nytkin liittokierroksen aikana kolmikanta toimi valmistelu välineenä. Ne eivät ole synonyymejä, EK:n Häkä mies sanoo. Indi vidualismi korostuu yhteisöllisyyden ja sitoutumisen sijaan. Meidän pi tää huolehtia siitä, että oli min kävärinen hallitus hyvänsä, niin työmarkkinajärjestelmä ei halvaannu. – Suomi on kaupungistunut, yksilöllistynyt ja kes kiluokkaistunut. Se on tarkoittanut kollektiivisuuden murentumista, ja niiden ihanteiden muuttumista, joi hin perustui ay-liikkeen nousu 1960–70-luvuilla, Me lin sanoo. Todella hienoa työtä liike on tehnyt, mutta 1980-luvulta lähtien ammatti yhdistysliikkeellä ei ole ollut enää mitään uutta isoa ohjelmaa, Melin sanoo. Sillä on palkansaajille myönteisiä linjauksia, joiden kanssa meillä on haasteita. – Liike ei ole tarttunut työajan lyhentämiseen, joka mielestäni olisi tähdellinen kysymys. de_04032021_58.indd 62 25.2.2021 8.35. – Nyt on palkansaajille läheisempi hallitus. Varsinkin uusien jäsenien saaminen takkuaa monella liitolla. Keskuste lussa menee helposti sekaisin tupo ja kolmikanta. Uudessa kolmikannassa hallituspohjan merkitys kasvaa entistä suuremmaksi. Kolmikantaa käytetään myös työlainsää dännön uudistuksissa, ja se on edelleen vahva eläke puolen sosiaalivakuutuksissa. Suomessa työväenluokka oli suurimmillaan 1970-lu vulla. – Takana loistava menneisyys. – Jotkut pikaistuksissaan kokivat, että kun EK lähtee palkkapöydistä pois, niin kol mikanta kuopataan. STTK:n Palola pitää jäsenmäärien vähenemistä huolestuttavana. 62 Demokraatti 80 prosentin tuntumassa, ja ammattiyhdistysliike oli taloudellisesti itsenäinen. Ay-liikkeen lisäksi monet perinteiset instituutiot, kuten kirkko, urheiluseurat, poliittiset puolueet ja jär jestöt, kamppailevat saman ongelman kanssa. Tiukoissa tilanteissa huomio keskittyy toki palkkaja työsuhdeneuvotte luihin, mutta työmarkkinapo litiikka on myös paljon muuta. KOLMIKANTA ON ollut suomalaisen päätöksenteon ki vijalkoja. – Aatteen palo on hävinnyt. – Kun oli paljon palikoita pöydässä, kompromissien löytäminen oli helpompaa. Valtaa pitävän hallituksen voimasuhteet vaikutta vat työmarkkinasuhteisiin. Se ei ole ollut eri tyisen aktiivinen ympäristöpolitiikassa, ja globalisaa tion kanssa se on ollut melko hampaaton. Parlamentarismissa siihen on toki täysi oikeus, mutta oma arvioni on, että työelämä ja sosiaalilainsäädännöstä tulee huomattavasti epäva kaampaa ja vähemmän ennustettavaa, Palola sanoo. STTK:n Palola luonnehtii, että olemme siirtyneet pe rinteisestä kolmikannasta uuteen kolmikantaan. Jos osa puolilla on siitä vastakkaiset näkemykset, kompromis sien löytäminen on entistä vaikeampaa, Palola sanoo. Sen murenemista povattiin, kun EK luopui laajoista kokonaisratkaisuista. Uudessa kolmikannassa on useasti vain yksi neuvoteltava asia pöydässä. Vaikka tilastojen valossa työ suhteet ovat edelleen kohtuul lisen vakaita, trendit vihjaavat siihen suuntaan, että työ tulee silppuuntumaan. – Uutinen kolmikannan kuolemasta on siis vahvasti liioiteltu ja ennenaikainen, hän sanoo Mark Twainin lohkaisua mukaillen. Häkämies korostaa, että kolmikanta on hyvä työvä line, mutta hallituksella on viime kädessä valta ja vas tuu. – Uudessa kolmikannassa toimitaan niin, että jos jär jestöt eivät pääse yhteiseen näkemykseen, niin hallitus vie niitä yksin eteenpäin. Kollektiivinen liike on muuttunut pikemminkin vakuutuslaitokseksi ja pal kattujen edunvalvojien tekemäksi työksi kuin että ol taisiin kollektiivisesti ajamassa asioita
– Kyllä sen perustaisi työelämän huono-osai set, ne jotka tekevät silpputyötä ja joiden elämä on epävarmalla pohjalla. Kulkue matkalla SAK:n suurmielenosoitukseen Senaatintorille Helsingissä. 1968. Vaikka ammattiyhdistysliikettä välillä moititaan pöhöttyneeksi ja hyvässä asemassa olevan työväen etujen ajajaksi, niin Palola näkee, että ammatti yhdistysliikkeen tehtävä on olla heikomman puo lella. 1956. de_04032021_58.indd 63 25.2.2021 8.35. Järjestöt ovat pitäneet arvopohjaansa esillä, ko rostaneet ilmastoasioita, solidaarisuutta ja tasa-ar voa, mutta brändin kirkastaminen ei ole tuonut väkeä sisään. Työelämässä on paljon uusia ilmiöitä, silpputyötä, nollatuntityötä ja alustatyötä, joiden merkitystä emme vielä riit tävän hyvin tunne. – Uskon, että hyvän edunvalvontatyön hoitami nen on parasta jäsenpitoa ja -hankintaa. Mei dän tehtävä on puolustaa työelämässä olevien ih misten asioita. En jaksa uskoa hokkuspokkus-markkinatemppuihin. 63 Demokraatti vuoden takaisen selvityksen mukaan, alle 35-vuo tiaista palkansaajista enää noin 40 prosenttia kuu luu liittoon. Kuvalähteet Museovirasto: Historian kuvakokoelma, Pietisen kokoelma JOKA Journalistinen kuva-arkisto, Lauri Sorvojan kokoelma Historian kuvakokoelma Historian kuvakokoelma, Teuvo Kanerva JOKA, UA Saarisen kokoelma JOKA, UA Saarisen kokoelma JOKA, UA Saarisen kokoelma Kansatieteen kuvakokoelma, Pekka Kyytisen kokoelma JOKA, Maaseudun Tulevaisuus, Erkki Voutilainen Historian kuvakokoelma, Ina Roos JOKA, UA Saarisen kokoelma Demokraatin arkisto JOKA, Lauri Sorvojan kokoelma Etelä-Pohjanmaan kansalaiskokous Kristiinankaupungissa suur lakon aikaan. – Olen käyttänyt vertausta, josta kaikki eivät oikein pidä. Ensimmäisen tulopoliittisen sopimuksen neuvotteleva virkamies Keijo Liinamaa näyttää voitonmerkkiä sopimuksen synnylle. 1905. Jos me emme tee, niin sitä ei tee kukaan muukaan, Palola sanoo. – Meillä on äärimmäisen paljon tekemätöntä työtä nimenomaan niiden ihmisten osalta, joiden elämä on epävarmalla pohjalla. Lakko ilmoitus Hotelli Seurahuoneen ikkunassa Kotkassa. Jos ay-liike perustettaisiin nyt, niin sitä eivät perustaisi työelämän hyväosaiset, joilla on vakituinen työsuhde ja säännölliset tulot, Pa lola sanoo. 1977. Ay-liikkeen vaikutusvalta perustuu joukkovoimaan
Kelitaidon merkitystä ei kannata arvioida ainoastaan työllisyyden vaan myös kotoutumisen näkökulmasta. Ilman suomen ja/tai ruotsin kielen taitoa on Suomessa edelleen vaikea työllistyä – on vähän paikkoja, jossa pärjää vain englannilla. Yksi maahanmuuttopolitiikan suurimmista haasteista onkin, miten pystytään vaikuttamaan ennakkoluuloihin ja syrjintään työmarkkinoilla. Maahanmuuttajan palkkaamisen esteeksi ilmoitettiin täydellisen kielitaidon puute. Hyvää suomen kielen taitoa edellytetään myös usein työpaikkailmoituksissa, vaikka se ei olisi työtehtävien hoitamisen kannalta olennaista. 64 Demokraatti M aahanmuuttajien työttömyys Suomessa on pitkään ollut korkeampi kuin kantasuomalaisten, johon myös OECD on kiinnittänyt huomiota. Korkeakouluja, ammatillista koulutusta sekä työja elinkeinoelämää edustavat järjestöt ovat esittäneet kansainvälisten opiskelijoiden määrän moninkertaistamista korkeakouluissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa. Maahanmuuttajien työllistyminen on tahdon asia KOTOUTUMINEN EI ONNISTU VIRANOMAISTEN KOTOUTTAMISTEOLLISUUDEN LIUKUHIHNALLA. Kielikoulutusta tulisi tarjota myös työperäisille maahanmuuttajille, koska kielitaito vaikuttaa myönteisesti työllistymiseen pitkällä tähtäimellä, edesauttaa kotoutumista ja lisää niin sanottua pitovoimaa. KOLUMNI Teksti Eve Kyntäjä, SAK:n maahanmuuttopolitiikan asiantuntija TEEMA de_04032021_64.indd 64 24.2.2021 17.18. Koulutuksen valintakriteereihin tulee pikaisesti lisätä laatuvaatimukset. Kotoutuminen tuskin onnistuu pelkästään viranomaisten kotouttamisteollisuuden liukuhihnalla. Erityisesti pakolaistaustaisten maahanmuuttajanaisten työllisyysaste on muita ryhmiä alhaisempi. Kielikoulutusta sisältävän kotouttamiskoulutuksen kilpailutus on johtanut siihen, että valinnan ratkaiseva kriteeri on usein pelkästään edullinen hinta eikä laatu. Tarvitaan ketterä ja joustava EUja ETA-maiden ulkopuolelta tulleiden ammattilaisten täydennyskoulutusmalli, joka tähtää ulkomailla suorittaneiden maahanmuuttajien ammattipätevyyden tunnustamiseen, ammatinharjoittamisoikeuden myöntämiseen ja työllistymiseen. Tyypillisin maahanmuuttajien työllistymisen este liittyy kielitaitovaatimuksiin. Maahanmuuttajien aiempaa osaamista ja lähtömaissa suoritettuja tutkintoja ei Suomessa edelleenkään kyetä tunnistamaan ja tunnustamaan koulutusjärjestelmässä tai työelämässä riittävästi. Kielikoulutusta olisi järjestettävä mahdollisuuksien mukaan työpaikoilla ja työajalla tai vaihtoehtoisesti tukea maahanmuuttajien osallistumista kielikoulutukseen työajan ulkopuolella. Ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden suomen tai ruotsin kielen opiskelu olisi siksi järkevä sisällyttää tutkintovaatimuksiin. Työja elinkeinoministeriön mukaan Suomen korkeakouluista valmistuneet kansainväliset opiskelijat eivät kuitenkaan kelpaa yrityksille – vain alle puolet heistä työllistyy valmistumisensa jälkeen. Usein kuitenkin unohdetaan, että kielitaito ei ole pelkästään työllistämisen edistävä tekijä, vaan mahdollisuus olla mukana ympäröivässä yhteisössä, ymmärtää mistä uutisissa ja kahvipöydässä puhutaan, kyky lukea lastensa Wilma-viestejä ja saada uusia ystäviä. ELY-keskuksen kyselyn mukaan noin 80 prosenttia työnantajista palkkaa mieluummin suomalaisen kuin ulkomaalaisen työttömän työnhakijan
Sektorirajat ylittävä yhteistyö on välttämättömyys jokaisessa kunnassa. Tutkijoiden mukaan vaarana on peruskoulun eriarvoistuminen. Myönteisen erityiskohtelun resursseilla tuetaan myös opettajien työssäjaksamisesta. Nuoren hätään on löydettävä ratkaisuja nopeammin ja kokonaisvaltaisemmin. Avainroolissa on ennakointi ja henkilökohtaisuus – ja kyky järjestää kuntien peruspalvelut ihminen edellä. 65 Demokraatti Hätänumero jokaiselle nuorelle N uorisotutkimusverkoston tuoreen selvitykseen mukaan 15–25-vuotiaiden tyytyväisyys omaan elämään oli korona-ajan ensimmäisen kuuden kuukauden aikana matalimmillaan koko kaksikymmentävuotisen mittaushistorian aikana. Nuoren hätään on löydettävä ratkaisuja nopeammin ja kokonaisvaltaisemmin. Tuloksia on saatava aikaan. Aikuiset voivat laittaa helpommin hiljaisemman vaihteen päälle, mutta nuorilla on käsissään elämänsä tärkein kasvuvaihe. Tuloksen ymmärtää, kun katsoo tauolle jääneen harrastustoiminnan ja kavereiden kanssa hengailun jättämää aukkoa nuorten elämässä. Vanhempienkin voimat loppuvat. Myös koulutuksen tasa-arvossa on alettu lipsua 2000-luvulla. PUHEENVUORO Suomalainen koulutuksen taso on laskenut kansainvälisissä vertailuissa. Kenelle voi avautua, silloin kun se ei ole isä tai äiti eikä edes kaveri. Tämä on siis samalla työmarkkinakysymys. Kyse onkin paitsi valtakunnallisista, ylhäältä alas johdetuista toimenpiteistä, myös paikallisten palvelupolkujen saavutettavuudesta ja päätöksenteosta. Ratkaisuja pitää hakea ennakkoluulottomasti, tuloksia pitää mitata ja uudistaa prosesseja niin, että ne vastaavat aitoa kysyntää. Alueiden hyvinvointija koulutuserojen tasapainottaminen edellyttävät täsmätoimia. Ville Skinnari Kehitysyhteistyöja ulkomaankauppaministeri de_04032021_65.indd 65 24.2.2021 16.55. Nuorten mielenterveys ja hyvinvointi ovat tärkeimpiä prioriteetteja, joihin meidän on nyt keskityttävä. Tasa-arvoraha on osa laajempia toimia sen varmistamiseksi, että kaikki koulut pysyvät jatkossakin vetovoimaisina opiskeluja työpaikkoina riippumatta siitä, missä ne sijaitsevat. Kenelle nuori voi apua tarvitessaan soittaa. OKM:n pari viikkoa sitten julkaiseman selvityksen mukaan perhetausta ja asuinpaikka määrittävät entistä enemmän nuorten tulevaisuutta. Esimerkiksi ”oman lääkärin” löytäminen tai terapiaan pääsy vie usein liian kauan. Ihminen ei ole vieläkään aina keskiössä, hallinnon siilot estävät tehokkaan tiedonkulun ja nopea apu jää liian usein saamatta. Tänä vuonna voimaan astuva oppivelvollisuusuudistus ja ilmainen toinen aste ovat korjausaskel, mutta ne eivät yksistään riitä. Tavoitteeksi tulee asettaa niin sanottu 90 päivän takuu, jonka aika na nuorelle työttömälle voidaan turvata koulutus-, työtai harjoittelupaikka. Nuoren hätään on löydettävä ratkaisuja nopeammin ja kokonaisvaltaisemmin. Kuntien haettavana on parhaillaan noin 67,2 miljoonaa euroa kehitysrahaa koulutuksen tasa-arvon edistämiseksi. Inhimillinen kärsimys ja kustannukset kasvavat sitä suuremmiksi, mitä syvempään ongelmat juurtuvat. Esimerkiksi mielenterveysja päihdepalveluiden hoitoonpääsy on edelleen liian hidasta ja vaikeaa. MEIDÄN PÄÄTTÄJIEN tiedossa on nykyisen turvaja palveluverkon vahvuudet ja heikkoudet
Valtuustot tarvitsevat ammattiliitto-osaajia Ei panna Staraa lihoiksi On tärkeää, että kaupunginja kunnanvaltuustoissa on mahdollisimman monipuolinen edustus kuntalaisia iän, ammatin, järjestötoiminnan ja asuinalueen osalta. Huonoja esimerkkejä on, niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Konsulttiyrityksen ja kaupungin tekemien laskelmien mukaan tässä ”säästettäisiin” kaupungin rahoja vuositasolla 15–20 miljoonaa euroa. Ki rjo itu st en m ak sim im itt a on 20 00 m er kk iä . Yksi olennaisimmista asioista on kaupungin toimivuus ja viihtyisyys. Töiden siirtäminen kilpailutuksella yksityisille, voittoa tavoitteleville yrityksille vaikuttaa väistämättä Helsingin kaupungin toimivuuteen ja viihtyisyyteen. Jarno Strengell JHL, pääluottamusmies Kaupunginvaltuutettu SDP Mikkeli Helsinki kasvaa vauhdilla. Lä he tä m ie lip ite es i os oi tt ee se en m ie lip id e@ de m ok ra at ti. Osalla Suomen 309 kunnasta on taloudellisia haasteita, minkä johdosta kunnat ovat tehneet tai suunnittelevat henkilöstövähennyksiä. Olli Hopia Helsinki, Staran kausityöntekijä de_04032021_66.indd 66 24.2.2021 17.36. kuntavaaleissa, ehdokasasettelu päättyy 9.3. Helsingin kaupunki on kokoomuksen ja vihreiden johdolla ajamassa Staraa (Stadin rakentaja) alas. Tätä osaamista ja taustatietoa tarvitaan myös kuntien toiminnassa. Jos ja kun Helsingin kaupunki haluaa profiloitua ainutlaatuisena ja houkuttelevana paikkana turisteille sekä meille täällä asuville ihmisille, sen olisi syytä miettiä uudes taan yhtenäisen ja ammattitaitoisen Staran arvoa. 66 Demokraatti Ki rjo ita om al la ni m el lä si. On tärkeää, että yli puoluerajojen mahdollisimman moni ammattiliiton luottamusmies ja järjestötoimija on ehdolla 18.4. Suomen noin kahden miljoonan jäsenen ammattiliittoverkostot ovat jo yli sadan vuoden ajan tukeneet työikäisiä koulutuksessa, työllistämisessä ja työlainsäädännön osaamisessa. Kunta-alalla on eläköitymässä seuraavan kymmenen vuoden aikana noin 180 000 työntekijää. Ammattiliitot eivät halua olla kehityksen jarruna vaan neuvotella ja valvoa, että työntekijöiden edunvalvonta toimii työelämän muutoksissa. Lisäksi osa kunnista on mukana 2021–2023 työllisyyden kuntakokeilussa sosiaalija terveyspalveluiden uudis tuksessa. Sen työtehtäviin kuuluu muun muassa puistojen ja katujen hoito sekä huoltovarmuuden ylläpitäminen. fi ta i D em ok ra at ti, PL 33 8, 00 53 1 H el sin ki LISÄÄ MIELIPITEITÄ OSOITTEESSA DEMOKRAATTI.FI Henkilöstövähennyksissä pitää olla kokemusta juuritason työntekijöiden edunvalvonnasta. Kuntien budjetin yksi iso menoerä ovat työntekijöiden palkat. Valtuustossa päätetään kaupunkilaisia koskevista tärkeistä asioista, muun muassa varhaiskasvatuksesta, koulutuksesta, kulttuurista, infrasta ja terveydenhuollosta sekä alueen elinvoimaisuuden kehittämisestä ja kunnan työntekijöiden asemasta. Kesäisin puistot ovat monelle tärkeitä keitaita, joissa levähtää kiireiden keskellä. Varsinkin näissä henkilöstövähennys-, eläköitymisja työllistämissuunnitelmissa ja -päätöksissä pitää olla kokemusta juuritason työntekijöiden edunvalvonnasta. Olennainen osa Staran töistä siirrettäisiin kilpailututtamalla pienemmille, yksityisille yrityksille. Lisäksi se osallistuu kaupungin korjaushankkeisiin. Käytämmekö termiä ”kehittäminen” keppihevosena huonompien työolosuhteiden luomiseen. Stara on tällä hetkellä liikelaitos, joka kuului ennen Rakennusvirastoon. Moneen Euroopan suurkaupunkiin verrattuna Helsingin kadut ovat siistejä, puistot vivahteikkaita ja hyvin hoidettuja. Nämä ”säästöt” tulisivat todennäköisimmin työehtoja ja työn hintaa polkemalla. Ne lisäävät jäljelle jäävien työntekijöiden työmäärää ja heikentävät palveluiden laatua. Staran panos infrastruktuurin ylläpitämiseen on siis olennaisen tärkeä
Massiivinen opetusja kulttuuriministeriön (OKM) virkamiesjohdon käynnistämä jailua, kontrollia, strategioita ja toimintasuunnitelmia. Marinin hallitus on ensisijaisesti vain palauttanut lainmukaiset indeksikorotukset, korvaamatta aiempia menetyksiä. Samalla investoinnit yliopistoihin, tutkimukseen ja opetukseen tuottavat itsensä moninkertaisesti takaisin. Ainakin monta palloa on ilmassa yhtä aikaa. Negatiivinen muutos resurssien osalta on saatu Marinin hallituksen kaudella pysäytettyä – joskin tasolle, joka ei vastaa sitä tasoa, joka olisi toteutunut ilman leikkauksia ja indeksikorotusten poistamisia. Kaikki ei suinkaan ole kiinni rahasta. Se on yleisluonteinen ja sivuuttaa yliopistomaailman pahimmat kipupisteet kevyesti tai kokonaan. Lähes kaikki poliittiset puolueet näyttävät kannattavan satsauksia tutkimukseen ja koulutukseen. Pahin puute selonteossa on se, että yliopistouudistuksen aiheuttama demokratia vaje ja sen seurausten analyysi loistavat poissaolollaan. Kysymys ei ole vain yliopistoyhteisön hyvinvoinnista. Päinvastoin on jatkettu samalla tuhoisaksi osoittautuneella linjalla: lisää byrokraattista ohVisa Heinonen Jukka Kekkonen Heikki Patomäki Thomas Wallgren Kirjoittajat ovat Helsingin yliopiston professoreita. Tämä edellyttää käännettä maamme yliopistopolitiikassa. Selonteko ei analysoi kriittisesti suomalaisen tieteen rahoituksen puutteita. Investoinnit yliopistoihin, tutkimukseen ja opetukseen tuotta vat itsensä monin kertaisesti takaisin. koulutuspoliittinen selonteko on lausuntokierroksella. Rohkeus epäillä ja kyseenalaistaa on tieteen perusta, mutta tuo rohkeus on jo alkanut murentua. Yliopistoissakin pelko muuttuu nopeasti uudeksi olemisen tavaksi. Myös uudistuksella tavoitellut tulokset ovat heikentyneet olipa kyse ranking-sijoituksista – joihin suhtaudumme kriittisesti – tai tutkimuksen ja opetuksen laadusta, yliopiston ydintehtävistä. Olisiko nyt mahdollisuus muutokseen, joka vastaisi yliopistoyhteisön toiveita ja tarpeita. Lyhytnäköinen ulkopuolelta tulevien vaatimusten mukainen tulosvastuu ja hierarkkinen johtaminen on korjattava lisäämällä yliopistojen autonomiaa ja demokratisoimalla yliopistoja sisäisesti. Yliopistoissa voidaan luoda tulevaisuuden mahdollisuuksia tutkimuksella, kouluttamalla itsenäisesti ja kriittisesti ajattelevia ihmisiä ja vaalimalla sivistystä. 67 Demokraatti Löytyykö Suomesta poliittista tahtoa panostaa yliopistoihin. Tämä sotii sitä vastaan, että jo toteutetuissa yliopistolain vaikutusarvioinneissa yliopistojen henkilöstö on korostanut yhä uudelleen osallistumismahdollisuuksien heikkenemistä eli demokratiavajetta ja johtajavaltaisuutta. Vaarana on, että yliopistoyhteisö alistuu hyväksymään nykyisen ahdinkonsa eikä kriittisiä ääniä enää kuulla – tai haluta kuunnella. Demokratiavaje johtaa nopeasti passiivisuuteen ja eristäytymiseen, jota vallan keskittäminen johtajille ja leikkaukset ovat voimistaneet. Yliopistot sekä niissä toteutettava tutkimus, opetus ja sivistystyö luovat pohjaa tulevaisuudelle. Suomessa on käynnistymässä keskustelu korona-pandemian jälkeisestä ajasta ja maamme tulevaisuudesta. Yhdistettynä uuteen palkkausjärjestelmään ja työsuhteiden epävarmuuteen, malli on johtanut vieraantumisen, pelon ja alistuvan sopeutumisen kokemuksiin. Kun ihmiset joutuvat sopeutumaan hierarkiaan ja hakevat uutta turvallisuutta, se on haurasta eikä tahdo kestää horjuttamista. Kuitenkin yliopistojen rahoitusta leikattiin läpi 2010-luvun. Yliopistojen hallinnollista autonomiaa koskevaa selvitystä odotetaan maaliskuussa. Yliopistojen työhyvinvointiongelmat ja ilmapiirin ongelmat voidaan ratkaista edistämällä yliopistodemokratiaa ja hajauttamalla valtaa sekä tarjoamalla pätkätöiden sijasta pysyviä työsuhteita, työrauhaa ja kunnollisia työympäristöjä yliopistolaisille. Yliopistojen ongelmien on väitetty monesti olevan sisäsyntyisiä ja johtuvan ”johtamisen ongelmista”. Suomen tulevaisuuden kannalta avainkysymys on, löytyykö maastamme poliittista tahtoa ottaa yliopiston ongelmat vakavasti ja panostaa tutkimuksen vapauteen ja sivistyksen itseisarvoon. Selonteko luo ”tiekarttaa” peräti 2040-luvulle saakka. de_04032021_66.indd 67 24.2.2021 17.36. OKM:n selontekoluonnos aiheuttaa suuren pettymyksen. Voidaan korkeintaan puhua torjuntavoitosta. Vuosia huonompaan suuntaan vienyttä muutosta seuratessa ei voi kuin ihmetellä, miksi ongelmia ei ole edes yritetty korjata. Tiedolla, ymmärryksellä maailmasta ja sivistyksellä on itseisarvo. Se ei siksi myöskään anna lupausta yliopistojen rahoitusmallin korjaamiseksi. Suomen yliopistopolitiikkaa on uuden yliopistolain tultua voimaan vuonna 2010 johdettu suuntaan, joka on aiheut tanut yhä suurempia ongelmia. Vuoden 2016 irtisanomiset ovat tuoreessa muistissa. Yliopistolakiahan perusteltiin osaltaan sillä, että suomalaiset yliopistot eivät olleet menestyneet tarpeeksi hyvin yliopistorankingeissa. Tämä on varsin yllättävää, koska jo kolmessa yliopistolain vaikutusarvioinnissa on havaittu, että yliopistoissa johto on erkaantunut yhteisön näkemyksistä. Osansa huonoon suuntaan kääntyneellä muutoksella on tietysti henkilöstön supistamisilla, joista pahimmat toteutti Juha Sipilän hallitus. Kannatamme Suomalaisen Tiedeakatemian esitystä lisätä tutkimuksen ja koulutuksen rahoitusta. Laki toi yliopistoihin akateemiselle yhteisöllisyydelle vieraan hierarkkisen johtamismallin
Diktatuurit ovat ymmärtäneet, että valheiden keksiminen on kymmenen kertaa helpompaa kuin faktojen esittäminen, koska valheita ei tarvitse tarkistaa ja jalostaa suuresta tietomäärästä. Niiden varjolla diktatuurit ja rikolliset voivat vapaasti rapauttaa oikeusvaltioon turvaavan yhteiskunnan. Valheiden, muunnellun totuuden ja perättömien huhujen levittäjiä tulee rangaista vähintään potkujen muodossa, muuten päädymme samanlaiseen absurdiin tilanteeseen, mitä näimme USA:n presidentin vaaleissa. Demokraattisessa oikeusvaltiossa totuus, kauneus ja hyvyys tulee nostaa jalustalle. Sananvapauden ja yksilönsuojan nimissä kävellään yhteiskunnan reaalitodellisuuden yli. muodossa. Yli kolmasosa maapallomme väestöstä asuu puhtaissa diktatuurivaltioissa. Huolestuttavinta on, että monet demokraattiset oikeusvaltiot ovat luisumassa diktatuuripolitiikan syövereihin mustavalkoisen populistisen ja nationalistisen propagandan seurauksena. Maailma kuitenkin muuttuu koko ajan. Kun näitä valheita toistetaan riittävän kauan, ne muuttuvat monen ihmisen mielessä totuudeksi. Digitaalisen teknologian avulla perinteisen sensuurin, valheiden levityksen, vakoilun, sabotoinnin, väärän rahan ja sodankäynnin teho voidaan nostaa uusiin sfääreihin. Diktatuureissa sensuroidaan totuus, mutta oikeusvaltiolla tulee olla oikeus sensuroida de_04032021_68.indd 68 25.2.2021 11.56. Ikävä kyllä monet demokraattiset yhteiskunnat elävät edelleen naiivissa muumitodellisuudessa. Tilanne on murheellinen, koska diktatuurien tavoitteena on valjastaa koko kansakunta hallitsevan luokan orjiksi. Periaatteessa diktatuurit käyttävät edelleen samoja keinoja kuten ennenkin, mutta nyt digitaalisessa valheet ja rangaista niiden levittäjiä. Kun nämä arvot yhdistetään, tuloksena saadaan demokraattinen yhteiskunta, joka perustuu oikeudenmukaisuuteen, tasa-arvoon ja viisauteen. Demokratian perusongelma on sen jähmeys, jonka takia se on ollut lähes puolustuskyvytön nopeiden muutosten edessä. 68 Demokraatti LISÄÄ MIELIPITEITÄ OSOITTEESSA DEMOKRAATTI.FI MIELIPIDE Moni demokratia elää muumitodellisuudessa Monet demokratian perusperiaatteet kuten kansanvalta, sananvapaus ja tasa-arvo periytyvät satojen tai tuhansien vuosien takaa. Antti Roine Ulvila Totuus on helppo piilottaa disinformaation ja valheiden taakse. Diktaattorit kietovat ihmiset valtaansa yksinkertaisten iskulauseiden avulla, jotka uppoavat tavallisiin ihmisiin, jotka etsivät johtajuutta, turvaa ja tukea omille mielipiteilleen. Sensuurilla on ikävä kaiku, mutta myös se tulee valjastaa oikeusvaltion käyttöön. Tästä johtuen totuus voidaan piilottaa helposti massiivisen disinformaation ja valheiden taakse. Maailman muuttuessa digitaaliseksi diktatuurit ovat osanneet hyödyntää digitaalista vallankumousta ja tiedonsiirron avautumista paljon paremmin kuin demokraattiset valtiot. Diktaattorit kertovat ihmisille, mitä he haluavat kuulla, koska monille riittävät pelkät kulissit, joissa oman yhteiskunnan asiat ovat aina hyvin ja kaikki paha johtuu naapureista tai erilaisista ihmisistä
Työväen Akatemian kulttuurilinjan suorittaneen Leenan varsinainen toimittajan ura alkoi Kansan Lehdestä Tampereelta. nuoriso-osastoon ja oli SNK:n aluejärjestön puheenjohtaja. Leena liittyi Kemissä Karihaaran sos.dem. Hän edusti freelancereita Suomen Journalistiliiton valtuustossa pitäen esillä erityisesti itsensä työllistäjien ja yksinyrittäjien asioita. Ehkä pandemian helpottaessa voimme kokoontua yhdessä muistamaan Leenaa. 80-luvun lopulla SDP:n uutistoimistokuvioita uudistettiin, ja Leena rekrytoitiin perustettuun UP-uutispalveluun. Hän puolusti sitä, mikä oli hänestä oikein ja totta ja mikä oli väärin, sitä vastaan hän taisteli, oli vastassa kuka vain. Leena jäi taloon Elmo-koiransa kanssa. Auli Kivenmaa, Jarmo Aaltonen ja Kari Leppänen Kirjoittajat ovat Leenan ystäviä, kollegoita ja järjestökavereita de_04032021_68.indd 69 25.2.2021 11.56. Leenan toimittajalaadusta kertoo se, että häntä arvostettiin niin palkansaajakuin työnantajapuolellakin. Leena oli syntynyt Kemissä 7-lapsiseen sisarussarjaan. Kotikuntansa Sipoon sd-yhdistyksessä hän oli useamman vuoden sihteerinä. Se sai Euroopan ammatillisen yhteisjärjestön EAY:n palkinnon vuonna 1994. Leenaa jäi sisarusten ja kummilapsien lisäksi kaipaamaan suuri joukko ystäviä. Saimme tiedon, että ystävämme toimittaja Leena Seretin (11.11.1959 Kemi – 28.1.2021 Sipoo) oli menehtynyt tapaturmaisesti. Leena ei päätöksissään vitkastellut, ja sillä tavalla hän ehti paljon. 69 Demokraatti KUOLLUT Toimittaja ja yhdistysihminen sieluaan myöden Vesa Laitinen TAMMIKUU PÄÄTTYI synkästi. Yhteiset asiat kulkivat hänellä aina työn rinnalla. Jutussaan ”Tähtisen perhe suhtautuu tyynesti EU:hun” Leena käsitteli mikkeliläisen perheen EU-toiveita ja pelkoja. Euroopan laajuistakin tunnustusta tuli. Me Leenan vaikutuspiirissä olleet olemme saaneet kokea hänen loppumattoman uutteruutensa juhlien ja lahjojen järjestelijänä. Sitten tuli Elmon aika: se haukkui marraskuussa viimeisen kerran pihaan tulijat. Koulutoverit osasivat jo lukioaikana ounastella, mihin suuntaan Leenan tie johtaisi, kun he lukivat Leenan toimittamaa lehteä, Koulu demaria. Leena hoiti pitkään Jyrkiä kotona ja haki häntä kotiin hoivakodistakin. Nyt reilu pari kuukautta myöhemmin pihasta lähti Leena. Kymmenisen vuotta sitten Leenan ja hänen aviomiehensä Jyrkin kotiin tuli kutsumaton vieras, Alzheimerin tauti. Leenan solidaarisuudesta kertoo, että hän oli osoittanut osan testamentistaan sananvapautta sekä journalistien ammatillisia ja edunvalvonnallisia taitoja vaaliviin säätiöihin. Viime elokuussa Jyrkin aika tuli täyteen. Sitä seurasivat Lippu-lehti, jonka toimitussihteerinä hän toimi, sekä Liikeväki-lehti. Vuonna 1995 UP:ssa käytiin yt-neuvottelut, ja Leena luottamusmiehenä lähti vapaaehtoisesti freelanceriksi perustaen Vega-Press Oy:n. Hän keskittyi työmarkkina-asioihin. Hän oli muun muassa Helsingin Sanomalehtimiesyhdistyksen hallituksessa ja puheenjohtajana yhteensä viisivuotisen rupeaman. Hänestä kehkeytyi sieluaan myöten toimittaja ja yhdistysihminen. Hän toimi Naistoimittajien, Ay-lehtien toimitusosaston ja Sos.dem.sanomalehtimiesliiton hallinnoissa
Kuntonyrkkeilyssäkin tuntui ja näkyi Ilmon panos. Vuonna 1976 minua houkuteltiin otteluun Euroopan Mestari Kalevi Marjamaata vastaan. Tällainen suhde nyrkkeilijään auttoi tämän parhaiden ominaisuuksien kehittämisessä. Ilmo loi kontakteja myös Helsingin kouluihin. Juniorina Ilmo oli maaotteluedustaja kerran. 1980-luvulta aina 90-luvun puoliväliin Tarmon Tallin näkyvimmät ja menestyneimmät nyrkkeilijät tulivat Vuoristen veljessarjasta. Tarmon Tallin väriläiskiä olivat 70-luvun loppupuolella muun muassa Lujan ja Ukkolan veljesparit. Ilmo vaati kehäkulmassa, että nyrkkeilijän piti otella täysillä laaditun ottelusuunnitelman mukaan. Ilmon kaudella syntyi nyrkkeilypiireissä käsite ”Tarmon Talli”. Kimmo Luja on Ilmon nyrkkeilykasvatti ja Martti Kuokkanen Helsingin Tarmon nyrkkeilyjaoston entinen puheenjohtaja, sihteeri ja kuntonyrkkeilyohjaaja. Ilmo tuumi Ekille, ettei tämä mikään saunareissu ole, antaa Kimmon nauttia koko rahan edestä! Kehätuomari keskeytti ottelun käytyäni kahdesti lattiassa. Ilmo osasi ottaa valmennettavansa yksilöinä, joille hän salli hieman toisistaan poikkeavia ”salioikeuksia”. Helsingin Tarmo kiittää Ilmo Lindqvistiä hienoista vuosista! Kimmo Luja Martti Kuokkanen Kirjoittajat ovat Ilmo Lindqvistin ystäviä. Hienon kilpauransa jälkeen Ilmo aloitti valmentamisen vuonna 1969. 90-luvun puolivälistä vuosituhannen vaihteeseen Tarmon kilpanyrkkeily oli lamaantunutta. de_04032021_70.indd 70 24.2.2021 18.13. HTY:n toiminnanjohtaja tiedusteli: ”Waltarin muistolaatan alle on ilmestynyt teksti ’Asuin täällä minäkin. Hän oli Suomen olympiaedustaja Los Angelesissa 1984 ja teki olympiaedustuksen jälkeen lyhyehkön ammattilaisuran. Valmentajana Ilmo oli tiukka, mutta myös kannustava ja innostava. Talon seinässä on muistolaatta, jossa lukee: ”Tällä paikalla sijainneessa talossa syntyi 19.9.1908 kirjailija, akateemikko Mika Waltari.” Eräänä aamuna nyrkkeilyjaoston kokouksen jälkeen Ilmo heräsi puhelinsoittoon. Samalla Ilmosta itsestään kehittyi ehdoton auktoriteetti, salin henki, jonka sanaa uskottiin. Ilmo lopetti valmentajan uransa vuosituhannen vaihteessa. Heistä ehkä parhaiten menestynyt Ilmon nyrkkeilykasvatti oli Hannu Vuorinen. Ilmo huomautti, että Kale on sentään Euroopan mestari. Ilmon valmennusmenestyksestä ja -tehokkuudesta kertoo se, että hänen valmennuskaudellaan Tarmon nyrkkeilijät voittivat Suomenmestaruuskilpailuissa kaikkiaan 32 mitalia. Hän veti salilla lukuisia koululaisille räätälöityjä vaihtoehtoisia liikuntatunteja. I. Työväentalon salitreeneissä oli tiukka linja. 70 Demokraatti KUOLLUT ”Eikä sitten nakkikioskille!” Ilmo Lindqvistin (22.8. Rahaakin tarjottiin, koska Kalelle ei ilmaista vastustajaa löytynyt. Eikä sitten nakkikioskille! Näin Ilmo tapasi sanoa treenien jälkeen kotiin lähteville kundeille. Jo ensimmäisessä erässä kylkiluuni paukahti poikki kunnon vartaloiskuista. SM-kisoissa Ilmo sai vuonna 1962 hopeaa 71 kilon sarjassa, 1963 SM-kultaa 75 kilon sarjassa ja vuosina 1966–68 jälleen Suomen mestaruuden 71 kilon sarjassa. Saariniemenkatu 6:sta oli purettu vanha rakennus ja siihen oli rakennettu SDP:n puoluetalo. L.’ Mahdatko tietää siitä mitään?” Ilmolla riitti huumorintajua, mutta valmentajana hän oli armottoman tiukka. Se päti myös kilpailuissa. Hän ei ollut ainoastaan pidetty ja arvostettu valmentaja, vaan lisäksi hän koulutti innokkaimmista kuntonyrkkeilijöistä erittäin päteviä kuntonyrkkeilyohjaajia ja -valmentajia. Kolmannessa erässä veljeni Erkki vaati Ilmoa heittämään pyyhkeen kehään. Ilmo oli myös Tarmon johtokunnan ja nyrkkeilyjaoston jäsen kolmisenkymmentä vuotta. Sen sijaan kuntonyrkkeilytoiminta oli erittäin menestyksellistä. Selvä, vastasi Ilmo. Nyrkkeilyjaostolla oli tapana ”jatkaa kokoustaan” silloin tällöin Paasiravintolassa Työväentalolla, nykyisessä Paasitornissa. Sanoin, että olenhan minäkin Hagiksen mestari. Varsinaisen kilpailu-uran käynnistyttyä maaotteluedustuksia kertyi Ilmolle kunnioitettava yhdeksän kappaletta. 1942–21.1.2021) nyrkkeilyura alkoi vuonna 1958
Terttu Mäkinen psykoterapeutti, kliininen neuropsykologi, Vesivehmaa 4. Verkkotapahtuma on ilmainen ja on katsottavissa osoitteessa youtube.com/tyovaki. Ari Kekkinen toimitsija, eläkeläinen, Helsinki 10. Jarmo Markkanen Muhos 10.3. Yhdistyspalstan tekstien aineistoaikataulu 80 VUOTTA 70 VUOTTA 60 VUOTTA Syntymäpäivät 75 VUOTTA de_04032021_71.indd 71 24.2.2021 19.15. Järjestäjä Työväenkirjaston ystävät ry. ilman yleisöä. KOKOUKSET PALVELUKSEEN HALUTAAN KUOLLUT Yhdistystoiminta HELSINKI • Kansainvälisenä naistenpäivänä ma 8.3. 71 Demokraatti Väinö Kiminki käsilatoja, koodaaja 17.2. Mahdolliset onnittelut voi ohjata KSR:n Rafael Paasion rahastoon tilille FI85 1521 3000 0060 09, tiedonantoon: Ari Kekkinen. klo 17.–18 kirjailija Anni Kytömäkeä teoksesta Margarita haastattelee Kirsti Lumiala. Jukka Seitsojoki isännöitsijä, Kajaani 16.3. 3. 3
Merkitse kuoren päälle ristikon numero. Nimi: Osoite: de_04032021_72.indd 72 24.2.2021 18.54. 72 Demokraatti RISTIKKO 4/2021 Veijo Wiren veijo.wiren@gmail.com Ratkaistut ristikot lähetetään seuraavan lehden ilmestymiseen mennessä: vastaukset@demokraatti.fi tai Demokraatti / Ristikko, PL 338, 00531 Helsinki. Oikein vastanneiden kesken arvotaan yksi 10 euron lahjakortti
Myös pihapiirissä asustava orava – joka erilaisista esterakennelmista huolimatta luikertelee lintulaudoille – arvostaa pähkinöitä ja auringonkukansiemeniä. On hauska seurata, kuinka etenkin tiaiset ja pikkuvarpuset – ruokailijoiden suuri enemmistö – tarkistavat aamulla tarjonnan ja sen mukaan pitkälti valitsevat, minkä pihan ruokinnassa aterioivat. Erilaiset rasvapallot ja -pötköt ovat kelvanneet vasta vähän kovemmilla pakkasilla. co m 4 9 7 8 2 5 4 8 3 4 6 1 9 7 4 8 2 3 3 5 1 6 7 P ikkulinnut ovat kirjaimellisesti lintumaailman nirppanokkia. Rivitaloyhtiössämme on lintujen talviruokintaa kolmessa vierekkäisessä pihassa. Onnea voittajalle! Vaikeusaste: (c ) Ar to In ka la ww w. ais ud ok u. Täytyy tunnustaa, että taloyhtiössämme on havaittavissa lievää asukkaiden välistä kilpavarustelua lintulaudoilla. Ruokalistojen suosikkiruokaa ovat riittävän pieneksi murskatut pähkinät ja auringonkukan siemenet. Muut linnut eivät ole yhtä ronkeleita. Satunnaisesti pihapiirissä vierailevat punatulkut arvostavat puolestaan kauran siemeniä. Esimerkiksi lukuisille mustarastaille ja keltasirkuille tuntuu kelpaavan kaikki, etenkin jos ahnas herkkupalojen hakija tiputtelee syötävää maahan. Anna-Liisa Blomberg de_04032021_72.indd 73 24.2.2021 18.54. 73 Demokraatti R O T K O O K R A U A L A T A U S O K A P I I N I A T I T O V N I S A U T A R E S K K R O A T I A R A S K R E T A O T T A A I R A N L O R E N S T O A A T T I L A U K U L I H U N N I T I I S S I K K A I R V O K A S S A T S I K I I S L A N A T O T K L A P I S I A L E T A T L I K S A A N I T R A L E K A A K O R S I L R L A O S K H A N L U O T T A A K S E L I A T I U I U O L E V I M A L V A I S A A K I R A K K A N T O N S Y L V I S O L I N A T A U T O K A A T T S A D M A A T T O T E I L A T A S O R A L A I N SUDOKUN RATKAISU 46 82 93 75 1 37 18 45 29 6 29 51 67 38 4 68 29 71 43 5 53 46 82 91 7 91 73 54 62 8 12 64 38 57 9 74 35 19 86 2 85 97 26 14 3 TI TI TYY Heikki Sihto heikki.sihto@demokraatti.fi RISTIKON 2/2021 RATKAISU 28.1. Muut siemenet, kokonaisena tai murskattuna, kelpaavat sen jälkeen kun nämä herkut on syöty. julkaistun ristikon 10 euron lahjakortin voitti Tuulikki Mäki-Kullas Turusta
Tekstiä pystyy paremmin sisäistämään lukemalla, mutta kuuntelemisen vaivattomuus korvaa niin paljon. Paljon kuunteleville alkaa tulla lempilukijoita. Agatha Christien dekkareista se varmaan alkoi ja siirtyi sitten suomalaisiin klassikoihin. Kirjailijan valtava tutkijahistoria näkyy. Edellinen kirja oli Finlandia-voittaja Juha Hurmeen Niemi, jossa käydään läpi Suomenniemen historiaa ja käsiteltiin myös, miten maailmanuskonnot ovat syntyneet ja miten ne tarinat ovat vaikuttaneet myös tänne. Äänikirjojen ja digitaalisen lukumahdollisuuden myötä on homma taas räjähtänyt kirjojen suurkulutukseksi. Valitettavasti proosan lukeminen jäi tauolle, kun menin työelämään ja ajankäyttö alkoi muutenkin olemaan vähän toisenlaista. Kirja avasi minulle monia juttuja. Valitsin tämän juuri työpaikkani lukupiirin kuukauden kirjaksi. Kirja on tieteilijän näkökulmasta tehty matka uskovaisten maailmaan. Kirjojen lukeminen loppui ajan puutteeseen ja esityslistat tulivat tilalle. Ehkä koronakin on auttanut siinä, kun ei oikein ole muitakaan ajankäyttömahdollisuuksia. Muuttui aika puisevaksi se homma. Jos en tajua jotain tai joku kohta jää vaivaamaan, niin pysäytän äänen, käännän tekstin näkyviin ja tankkaan sen kohdan lukemalla. de_04032021_74.indd 74 25.2.2021 11.18. Aika pitkään pystyin lukemaan kaunokirjallisuutta vain lomilla ja viikonloppuisin. Aina kun pyöräilen, treenaan salilla tai hiihdän, on napit korvissa ja kirja meneillään. Seuraavassa vaiheessa tuli luettua Tolkienit, kaikenlaista muuta fantasiaa ja scifiä. Jotkut vaan eivät osaa lukea niitä kirjoja. Sen seurauksena aloin pohtia, miten nykyihminen, joka tietää jo aika paljon tieteestä ja historiasta sekä uskontojen syntyhistorian, voi silti uskoa niihin – ainakaan kirjaimellisesti, niinkuin monet vielä tekevät. Kirjailija on paitsi psykoanalyytikko, myös demariaktiivi, jonka kanssa istuttiin iltaa Tampereen puoluekokouksessa. Aiemmin kuuntelin paljon musiikkia, mutta äänikirjat ovat nyt syrjäyttäneet musiikin kuuntelun, paitsi jos juon kaljaa. Kirja selittää hyvin, miten varsinkin varhaislapsuudessa syntyneet traumat vaikuttavat ihmisen olemiseen ja käyttäytymiseen aikuisiässä. Samaan aikaa voi duunata pyykit, laittaa ruokaa tai käydä lenkillä. Muut harrastukset jäivät, lihoin, ja aloin kerätä myös sarjakuvia. Joihinkin kirjoihin on vaikea keskittyä kuuntelemalla, mutta monet niistä ovat nykyään myös digimuodossa luettavana. Suosittelen ihmisille, jotka vähän taistelevat oman päänsä kanssa. Kun siirryin opiskelemaan ja yliopistoon, niin kuvioihin tuli tietokirjallisuus. Kirja kertoo, kuinka mediajournalismin ja uutiskriteerien kautta meille syntyy paljon negatiivisempi käsitys maailmasta kuin mitä se faktojen valossa on. Olen siinä mielessä ronkeli, että jos aloittamani kirja alkaa maistua puulta, jätän sen kesken ja siirryn seuraavaan. 74 Demokraatti Teksti ja kuva Nora Vilva Äänikirjat syrjäyttivät musiikin kuuntelun Viestintäjohtaja Iisakki Kiemunki tunnustautuu kaikkiruokaiseksi kirjojen suurkuluttajaksi. Äänikirjoissa hyvä lukija on tärkeä. Tämä kirja kannattaisi kaikkien ihmisten lukea ja sisäistää. Waltarit ja Linnat, kaikki tällaiset luin ihan putkeen. Harri Virtanen: Trauma ja rakkaus Kari Enqvist: Uskomaton matka uskovien maailmaan Hans Rosling: Faktojen maailma Politiikan kirjahylly 1 3 2 Aloitin romaanien lukemisen ala-asteen lopulla ja homma tempaisi mukaansa niin, että koko yläaste ja lukio menikin sitten kirjojen parissa ja kaikki muu unohtui
Sillä sinun työsi on tärkeä jytyliitto.fi YHTEYTESI EUROOPPAAN: Suomen S&D-mepit Miapetra ja Eero! Tilaa uutiskirjeet ja ollaan yhteydessä: www.miapetra.fi www.eeroheinaluoma.fi @miapetrakumpula @eeroheinaluoma de_04032021_002.indd 1 24.2.2021 10.48. 09-766 429 www.tyovaenperinne.fi Työväenliikkeen kirjasto tsl.fi Koulutetut ammattilaiset, asiantuntijat ja esimiehet alaan katsomatta. www.pau.fi www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 Sörnäisten rantatie 25 A, 00500 Helsinki p
Tilanne on uusi puolueille. m aa lis ku ut a 4.3.2021 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI MEPPIMIPPE Madame Roaming POLITIIKKA Feminismi tulee TULEVAISUUS Elämä koronan jälkeen PAL.VKO 2021-11 00 74 43 -2 10 4 AY-LIIKE TEEMA Edessä haastava tulevaisuus Kuntavaalikampanja käydään nyt verkossa. HYVÄÄ TYÖVÄENLEHTIPÄIVÄÄ! Tekevälle sattuu. Ammattiliitossa olet vahvempi. KUKA VOITTAA SOMESSA. de_04032021_001.indd 1 25.2.2021 9.14. Entäpä jos ei sattuisi. jhl.fi/liity 205x245_demokraatti_työväenlehtipv_2021_JHL.indd 1 5.2.2021 11:09:06 4/ 21 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 4 • 20 21 / 4