Demokraatti 4.4.2019 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Eurovaalit ovat pian eduskuntavaalien jälkeen toukokuussa. KAUHAJOKI 6.4. LAHTI 10.4. Siksi olen ehdolla Euroopan parlamenttiin. KERAVA 13.4. VANTAA 13.4. Tule mukaan tilaisuuksiin! Eero Heinäluoma EERO KIERTUEELLA MM. Ilmoittautua voit sähköpostitse eeron.tukiryhma@gmail.com tai kotisivujeni Ennen EU-vaaleja olen täysillä mukana tukemassa eduskuntavaaliehdokkaidemme vaalityötä ja SDP:n nousua jälleen maamme suurimmaksi puolueeksi. JÄMSÄ 8.4. MIKKELI 9.4. hu ht ik uu ta DDR JA 1918 Historian pitkä varjo VAALIT Jalkatyö ratkaisee VAALIENNUSTE Punaisempi eduskunta PERHE TEEMA Unelma ydinperheestä PAL.VKO 2019-15 00 74 43 -1 90 8 4.4.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI vapaudelle Demok04042019_001-002.indd 1 27.3.2019 10.31. VIHTI 13.4. TAMPERE 11.4 LAPPEENRANTA 11.4. Uskon, että kokemus on etu toimittaessa suomalaisten puhemiehenä Euroopassa. HYVINKÄÄ 13.4. TURKU 8.4. UHKA 8/ 19 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 8 • 20 19 / 4. EERO HEINÄLUOMA PUHEMIEHESI EUROOPASSA Yli puolet lainsäädännöstämme saa alkunsa eurooppalaisesta päätöksenteosta. 21.5.2019 9.4. OULU 6.4. KOUVOLA 12.4. JYVÄSKYLÄ 9.4. HELSINKI 7.4. VAASA 7.4. MÄNTTÄ 8.4. Ilmoittaudu mukaan vaalityöhön jo nyt. HELSINKI 5.4. IMATRA 11.4. SAVONLINNA Ehdokkaana koko Suomessa Eurovaalit 26.5.2019 ennakkoäänestys 15. Olen toiminut eduskunnan puhemiehenä, valtiovarainpuheenjohtajana, SDP:n puheenjohtajana ja Euroopan Sosialidemokraattisen Puolueen varapuheenjohtajana. KURIKKA 6.4. 4.4. HELSINKI Tarkemmat tiedot ajoista ja paikoista Sosiaalinen media tarjoaa tehokkaan väylän demokratian horjuttamiseen
Ilmoitus_Demokraatti_2013.indd 1 1/21/2013 3:57:51 PM www.pam.fi www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 Sörnäisten rantatie 25, 00500 HELSINKI Puh. VI SKA VISST I SAMMA RIKTNING. 09-766 429 www.tyovaenperinne.fi Työväenliikkeen kirjasto INHIMILLINEN, TASA-ARVOINEN JA REILU SUOMI MEDMÄNSKLIGT, JÄMLIKT OCH RÄTTVIST FINLAND LINDTMAN Antti VANTAA TAHVANAINEN Säde VANTAA 286 291 KUKKOLA Jussi HYVINKÄÄ 296 KAUKOLA Ulla VANTAA 301 PAHLMAN Irma HYVINKÄÄ 306 311 SISTONEN Markku ESPOO AL-TAEE Hussein VANTAA 316 HARAKKA Timo HELSINKI 287 PELTONEN EEMELI JÄRVENPÄÄ 292 297 MÄKINEN Emmi JÄRVENPÄÄ 302 KALHORI Veronica ESPOO ARONEN Erkki VIHTI 307 ALI Abdirahman ESPOO 312 ALHO Arja SIUNTIO 317 KÄHÄRÄ Sirkka-Liisa VANTAA 288 RINNE Antti MÄNTSÄLÄ 293 VÄRMÄLÄ Johanna ESPOO 298 PUOSKARI Pentti VANTAA 303 ABDI Faysal VANTAA TALLGREN Mika KARKKILA 308 313 GUZENINA Maria ESPOO KILJUNEN Kimmo VANTAA 289 294 RYYNÄNEN Sami PORVOO 299 MYLLYNIEMI Markus KIRKKONUMMI 304 309 LEPOLAHTI Harri NURMIJÄRVI VIRTANEN Harri PORNAINEN 314 RÄSÄNEN Joona LOHJA 290 KARJALAINEN Anne KERAVA 295 EKLUND Tarja VANTAA 300 305 ALI Habiba ESPOO HANNUS Daniel LOVIISA MARTTILA Helena ESPOO 310 315 HILAKARI Pirjo ESPOO 318 HAAPALAINEN Tuija VANTAA 319 KARLSSON Anette BORGÅ PORVOO 320 KVARNSTRÖM Johan RASEBORG RAASEPORI 321 MEILLÄ TAITAA OLLA SAMA SUUNTA. (09) 774 3110, sähköp. WWW.JYTYLIITTO.FI Ammattiliitto Nousu ry .org www. Uusi Ammattiliitto Pro Työttömyyskassa Pro Uusi Ammattiliitto Pro ja Työttömyyskassa Pro toivottavat Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! Uusi Ammattiliitto Pro ja Työttömyyskassa Pro toivottavat Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! Pr ol iit to .fi www.pardia.fi JYTY KUULUU LÄHELLE JA KAUAS. www.paperiliitto.fi www.pau.fi Proliitto_negalogo_cmyk.eps Proliitto_logo_cmyk.eps x x x x Ammattiliitto Pro miniohje 2/2 • 2010 VÄRIT PMS 1935 C CMYK c10, m100, y50, k0 RGB r213, g29, b89 #D51D59 VADELMANPUNAINEN MUSTA PMS Process Black CMYK c0, m0, y0, k100 RGB r0, g0, b0 #000000 VALKOINEN PMS CMYK c0, m0, y0, k0 RGB r255, g255, b255 #FFFFFF SUOJA-ALUE 2. LOGO Suoja-alueelle ei saa sijoittaa muita graafisia elementtejä. UUDENMAAN VAALIPIIRI Demok04042019_001-002.indd 2 27.3.2019 10.31. info@tyark.fi www.tyark.fi Sörnäisten rantatie 25 A, 00500 Helsinki p. Käytä aina originaalilogoa
ILMIÖ ”Suomessa lapsia toivotaan enemmän kuin niitä saadaan.” De_04042019_03.indd 3 27.3.2019 13.50. Monelle ydinperhe jää vain haaveeksi. 3 Demokraatti 8/ 19 44 16 59 POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI / 4.HUHTIKUUTA 2019 / ILMESTYY JOKA TOINEN TORSTAI TEEMA AJATUSROSVO PERHEONNI 1918 KULTTUURI Somessa yritetään vaikuttaa äänestyspäätöksiin. Kymin tehtailla kuohui 100 vuotta sitten
kerros, 00530 Helsinki Postiosoite: PL 338, 00531 Helsinki Uutistoimitus: 09 7010 555 toimitus@demokraatti.fi Sähköpostit: etunimi.sukunimi@demokraatti.fi Ilmoitukset: ilmoitukset@demokraatti.fi Tilaajapalvelu: 09 7010 500 tilaajapalvelu@demokraatti.fi Puhelinvaihde: 09 7010 41 Sisältö 7/ 19 POLITIIKKA KULTTUURI Pääkirjoitus: Liikkuvaan junaan Viikon kuva: Popot ja kasvatus Pätkät: Valitut sanat Mikä meno: Mikko Salmi D-analyysi: EU pulassa Arkadianmäeltä: Vaaliennuste D-ilmiö: Somen vilppiveikot Indeksi: Kosiskelevaa politiikkaa Alastalon salissa: Turpakeikka Brexit: Suo syvenee Vaalit: Jalkatyö kunniaan Piirikierros: Pohjanmaa 1918: Mitä tapahtuu todella. Kirjat: Seksi vie, taksi tuo Teatteri: Hamlet Elokuvat: Kolme naista Kirjavisa: Siperia lämmittää Pelin purku: Kehän opit Puheenvuoro: Anette Karlsson Puheenvuoro: Eemeli Peltonen Mielipiteet: Kanneoikeus Ristikko: Visaista purtavaa Mun luonto: Miikka Lönnqvist Politiikan kirjahylly: Katariina Murto 5 6 8 11 12 14 16 22 23 24 26 30 IHMINEN JA ELÄMÄ D-kasvo: Seppo Hentilä Ihminen ja suhteet: Läsnäolo Kuluttaja: Nettijymäytys Kasvot peilissä: Miika Nousiainen 32 38 40 41 44 48 50 52 54 56 67 68 69 72 73 74 Kaikki ei ole sitä miltä näyttää. 4 Demokraatti Seuraa meitä myös somessa. Ka nn en ku va : Ti m o Sp ar f Vaalityössä ei ole jalkatyön ja ihmisten aidon kohtaamisen voittanutta. 16 VAARA VAANI VERKOSSA Äänestäjä yritetään kaapata + TEEMA Perhe 59 26 De_04042019_04.indd 4 27.3.2019 14.17. Va. päätoimittaja: Rane Aunimo, 09 7010 553 Toimituspäällikkö: Heikki Sihto, 09 7010 516 Toimittajat: Simo Alastalo, Rolf Bamberg, Anna-Liisa Blomberg, Mikko Huotari, Johannes Ijäs, Topi Juga (työvapaalla), Marja Luumi Ulkoasu: AD Emilie Uggla, Timo Sparf, Arja Jokiaho (opintovapaalla) Valokuvaaja: Nora Vilva Myyntijohtaja: Aila Pääkkö, 09 7010 560 Levikkipäällikkö: Nina Lindén Markkinoinnin sihteeri: Sari Ojala Kustantaja: Kustannus Oy Demokraatti Painopaikka: PunaMusta Oy, Joensuu Käyntiosoite: Siltasaarenkatu 18–20, C-rappu, 6. www.demokraatti.f i Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. Perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895
Suuressa kuvassa siihen on vähän lisättävää. Pienen poliittisenkin median on mahdollista tavoittaa suuria yleisöjä verkossa ja saavuttaakin, sosiaalisen median avulla. Olemme uudistaneet verkkolehden www.demokraatti.fi ja painetun julkaisun aikakauslehdeksi. SDP:nkin äänestäjät tapaavat olla liikkeellä. Hyvältä näyttää. aiempaa enemmän, jotta tavoite suurimman puolueen asemasta muuttuu todeksi. Puhtaasti puolueväki tavoitetaan printissä. Annetut äänet ratkaisevat. Yksi aika päättyy, kun päätoimittaja Mikko Salmi siirtyy Oulun viestintäjohtajaksi (s. Vuoden 2015 vaaleissa hieman yli 1,3 miljoonaa ihmistä antoi äänensä ennakkoon. KAMPANJA-AIKANA PÄÄTTÄJIEN ja alamaisten roolit vaihtuvat. Vaalien hiljaisia sankareita ovat vaalityöntekijät, jotka puurtavat ehdokkaiden ja puolueiden sekä yleisemmin parlamentaarisen kansanvallan puolesta vapaa-aikaansa ja vaivaa katsomatta, ilman taloudellista korvausta. Tuhannet ovat jo äänestäneet. D emokraatin huhtikuun ensimmäinen numero ilmestyy eduskuntavaalien ennakkoäänestyksen toisena päivänä. Viime eduskuntavaaleissa naiset äänestivät ennalta miehiä ahkerammin. Kerromme tässä numerossa muutamasta heistä (s. 30–31). LEHTITALOILLE SOSIAALISEN median kehitys on myös ristiriitainen, mutta muutosta vastaan taisteleminen on ajanhukkaa. 11). Toimitan itse väliaikaisen päätoimittajan tehtävää. Kansalaiset ovat päättäjiä ja poliitikot kilpailijoita. Demarit toivovat varsinaiselta vaalipäivältä sunnuntaina 14.4. Hänen mukaansa politiikan tulisi olla ihmistä lähellä. Sopeutuminen on ajan kuva ja avainsana. He eivät epäröi varsinaiseen vaali-iltaan, vaan kertovat kantansa viipyilemättä. Heitä voinee kutsua puolueuskollisimmiksi äänestäjiksi, onhan puolueen asema korostunut viime vaaleissa. Liikkuvan junan ajatus osuu myös meihin. Jaottelu on nyt aiempaa selkeämpi: nopeat uutiset verkossa, laajemmat ilmiöt ja analyysit printissä. päätoimittaja rane.aunimo@demokraatti.fi Twitter: @raneaunimo Liikkuvaan junaan Pääkirjoitus VAALITYÖNTEKIJÄT OVAT VAALIEN HILJAISIA SANKAREITA. Tiina Vesa kertoo vastaavansa ehdokkaan viestinnästä sosiaalisessa mediassa mutta tekevänsä samalla myös perinteisempää jalkatyötä. Vähiten äänestävät pienituloiset ja nuoret, ahkerimmin hyvätuloiset ja korkeastikoulutetut. Sosiaalinen media on muuttanut myös vaalityön luonnetta ja luonut uusia mahdollisuuksia. 5 Demokraatti Rane Aunimo va. Koetan pitää osaltani huolen siitä, että ymmärrys Demokraatin merkityksestä läpäisee liikkeen. De_04042019_04.indd 5 27.3.2019 14.17. Kansa on arvaamaton mutta aina oikeassa
6 Demokraatti V iik on ku va Le ht ik uv a / Ju ss i N uk ar i PAREMPAA VARHAISKASVATUSTA! Ei leikkirahaa -kansanliikkeen järjestämä Kenkätalkoot 2019 -mielenilmaus muistutti päättäjiä laadukkaan varhaiskasvatuksen merkityksestä. De_04042019_06.indd 6 26.3.2019 16.03. Eduskuntatalon portaille aseteltiin päiväkoti-ikäisten lasten kenkiä, jotka lahjoitettiin mielenilmauksen jälkeen hyväntekeväisyyteen
7 Demokraatti De_04042019_06.indd 7 26.3.2019 16.03
iStock Etenkin naiset ja maahanmuuttajataustaiset kampanjani vapaaehtoiset saavat osaksi huutelua ja solvausta. vääräuskoiseksi ja pedofiiliksi. Luotuaan mielikuvaa hallituksensa talvisotahenkisestä toiminnasta Sipilä, metsien käytön tutkimustuloksissa mutkia suoraksi vetänyt, ei tahtonut edes nähdä turvetta fossiilisena polttoaineena. Kansalaisuuden kuilut ja kuplat -tutkimushankkeen mukaan vuoden 2015 eduskuntavaaleissa alle 12 000 euroa vuodessa ansaitsevista äänesti vain vähän yli puolet. Maahanmuuttajataustaisilla ei ole ollut vaalirauhaa aikoihin. De_04042019_08.indd 8 27.3.2019 14.36. OZAN YANAR (vihr.) TWITTERISSÄ 25.3. Tulot ja koulutus ratkaisevat äänestysinnon ÄÄNESTYSAKTIIVISUUS ON Suomessa vahvasti ikä-, koulutusja tulosidonnaista. Ratkaisuksi hän esitti, että ilmastoasioissa aktivoituneet nuoret voitaisiin laittaa metsänistutustalkoisiin. Heidän välissään on paljon hiilenmustaa. Samalla unohdettiin merkittävä so-osa eli muun muassa ikäihmisten tarvitsemat sosiaalipalvelut, päihdeja mielenterveystyö sekä kasvatusja perheneuvonta. Vuonna 2015 20-vuotiaista äänesti vain 43 prosenttia. Hyvä paha esimerkki oli keskustan puheenjohtajan Juha Sipilän vaalitentti televisiossa. Äänestysaktiivisuutta vahvisti merkittävästi myös koulutus, muu kuin ruumiillinen työ ja ikä. SULDAAN SAID AHMED (vas.) TWITTERISSÄ 25.3. Yli 70-vuotiaat äänestivät lähes kaksi kertaa aktiivisemmin. Mua pahoinpideltiin Itiksen metroasemalla ja pahoinpitelijä haukkui mm. Meille politiikkaan osallistuminen tarkoittaa vihapuheen ja läheltä piti tilanteiden kestämistä. Vuoden 2018 lopussa Suomessa sai asumistukea kaikkiaan 849 648 henkilöä, mikä on koko väestöstä Nyt pitäisi vihdoin olla sosiaaliturvan aika! Sote-uudistuksen vääntö tuntui keskittyneen te-osaan eli terveyskeskuksiin, valinnanvapauteen ja työssäolevien terveydenhoitoon. Lopputuloksena voi sanoa, että edustuksellinen demokratia ei tavoita niitä, jotka sen palveluksia ehkä eniten tarvitsevat. 8 Demokraatti TALOUS ILMASTONMUUTOS PÄTKÄT HOKSAUS So-so-vaalit ovat nyt Talvisodan henki mainittu V IIK O N LU KU 15 prosenttia. Seuraavalla vaalikaudella pitäisi saada liikkeelle myös sotu-uudistus eli sosiaaliturvan yksinkertaistamiseen tähtäävä uudistus. Vastaavasti yli 52 000 euroa ansaitsevassa tulokymmenyksessä äänesti 87 prosenttia. HUSSEIN AL-TAEE (sd.) FACEBOOKISSA 24.3. NUORILLA JA tutkijoilla on yhteinen näkemys siitä, että ilmaston lämpenemiselle pitää tehdä jotain. Seuraava eduskunta voisikin miettiä soso-uudistusta. Esimerkiksi moni puoluejohtaja tuntuu olevan näissä talkoissa vain hengessä mukana
Varmimmin taas ääntään käyttävät korkeakoulutetut. Mistä tiedämme tämän. Tiesitkö, että viime eduskuntavaaleissa liki kolmannes äänestysikäisistä jätti äänensä antamatta. Ethän siis ylläty, että eri ammattiryhmistä vähiten vuoden 2015 eduskuntavaaleissa äänestivät ruumiillista työtä tekevät, kuten keittiöhenkilökunta, tarjoilijat ja jätehuollon työntekijät. Valitettavasti kaveria palkitaan ilman tulostakin, kun samat yritysjohtajat istuvat eri yhtiöiden hallituksessa päättämässä toistensa palkoista ja palkkioista. Oletko suorastaan epätoivoinen, että eduskuntaa hallitsevat voimat, joita sinun tarpeesi ja hätäsi eivät kiinnosta. Taas meihin vaikutetaan. Arvannetkin ehkä jo.... Ylimmistä viranhaltijoista lähes kaikki suunnistivat vaaliuurnille. Parempi myöhään kuin ei milloinkaan, mitä nyt kilpailijat ovat jo ehtineet vallata kotimaan markkinat. Kansalaisuuden kuilut ja kuplat -tutkimushanke selvitti asian. 9 Demokraatti HYVÄVELI VAALIT PARI VALITTUA SANAA Yllättävä pari SOTE IISAKINKIRKKO Projekti Ikuisuusprojekti Hyvä kansalainen, raivostuttaako, että eduskunnassa tehdään toimeentulosi näkökulmasta aivan surkeita, jopa kohtalokkaita päätöksiä. Postia vuodesta 2012 johtanut toimitusjohtaja Heikki Malinen sai viime vuonna reilun 600 000 euron vuosipalkan päälle lyhyen ja pitkän aikavälin bonuksia yhteensä lähes 380 000 euroa. Ikkunanpesijöistä vain 40 prosenttia äänesti. Oletko ärsyyntynyt, että leikkaukset näyttävät kohdistuvan vahvimmin juuri Sinuun tai muihin jo valmiiksi heikoilla oleviin. Vähiten äänestävät alle 12 000 euroa vuodessa tienaavat ja nuoret. HUH HUH. Talouselämän ja järjestöjen johtajien, opettajien ja lääkärien äänestysprosentit olivat yli 90. Entä mitä kansalainen, juuri Sinä, jota hallitsevat parlamentaariset voimat ovat koetelleet, voisi ajatella tästä. Näin käy ilmi Sanomalehtien Liiton teettämästä tutkimuksesta. De_04042019_08.indd 9 27.3.2019 14.36. SOTE Supinaa äänestyskopissa Kusti polkee, ja hyvä veli palkitsee RUOHONLEIKKUU-, HOITO-, ei kun postiyritys Posti Group kertoo uusista panostuksistaan verkkokauppaan. Moni tutkimus kertoo, että vaikuttamisyritykset ovat usein yllättävän vaikeita havaita. Tai sitten kyse on sumutusyrityksestä, jolla valtionyhtiö Posti yrittää kääntää huomiota irtisanomisista sekä toimintojensa ja työntekijöidensä ulkoistamisesta Viroon. Innokkaimmin äänestävät hyvin, yli 52 000 euroa vuodessa tienaavat. Johtajien palkkiojärjestelyistä puhutaan paljon, muun muassa niiden oikeas ta sitomisesta tulokseen. Postin strategisessa veivaamisessa ei Postin perusasiakas pysy perässä, mutta onneksi johdon ponnistelua arvostetaan. Suomalaisista 36 prosenttia uskoo, että ulkopuoliset tahot pyrkivät vaikuttamaan äänestämiseen tulevissa eduskuntaja eurovaaleissa. Ei kannattaisi olla sinisilmäisen luottavainen omaan osaamiseen. Onneksi 62 prosenttia suomalaisista uskoo, että he pystyvät huomaamaan vaikutuspyrkimykset
a) George Bush jr:sta b) Richard Nixonista c) Dick Cheneystä 10. Tästä käy esimerkiksi hallituksen ajama kiky, josta on tulossa uusi raju vääntö syksyn neuvottelukierroksella. Mikä joukkue voitti jääpallon Suomen mestaruuden. Perinteiset työmarkkinaosapuolet ovat luotettavia ja pragmaattisia sopijoita. Kuka on Charlie Whiting. a) 56 b) 57 c) 58 9. Kuka sai viidenneksi eniten ääniä presidentin vaaleissa 2018. Mikä oli Richard Nixonin toinen nimi. a) Suomi b) Sveitsi c) Uusi-Seelanti 10 VIS V NÄRÄSTÄJÄ • Lääkettä poliittisen liikahappoisuuden puutteeseen VIIKON MEEMI Nyt nakerretaan yleissitovuutta K eskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemen ehdotus työehtosopimusten yleissitovuuden heikentämisestä on osa tämän hallituskauden jatkumoa, missä on monin tavoin yritetty heikentää työntekijän asemaa. Kenestä kertoo uutuus elokuva Vice – vallan oikeat kasvot. a) Milton b) Milhous c) Mason 7. Monet talousasiantuntijat, kuten valtiotieteen tohtori Sixten Korkman, ampuivat Romakkaniemen työllisyystavoitteet alas (Kauppalehti 21.3.) Näiden heikentelijöiden pitäisi muistaa, että Suomessa on työmarkkinoita yleensä myllerretty kahdella tavalla. Toinen keino on sanelu tai pakko: kallis ja kuluttava. a) ToPV b) Veiterä c) JPS 6. Sovitusta on pidetty kiinni. 10 Demokraatti PÄTKÄT 1. Kuinka vanha Antti Rinne on. a) taidemaalari b) UudenSeelannin pääministeri c) ex-formulajohtaja 4. Yhteistä tässä on yksipuolinen sanelu, josta hyöty menisi työnantajille, vaikka tavoitteeksi esitetään jotain ylevää kuten esimerkiksi Romakkaniemen tapauksessa työllisyyden parantuminen. Lopputulosta usein edeltää tyyriiksi tuleva lakkoilu, ja asiaan yleensä palataan jokaisella neuvottelukierroksella. K. a) Pori b) Lahti c) Kuopio 8. Paasikivi 5. Mikä maa antoi naisille ensimmäisenä ääni oikeuden. Niistä sopimisella saavutetaan – molemminpuolisen kaupankäynnin jälkeen – pitkäkestoinen ja ennustettavuutta parantava tulos. a) mineraalien kovuutta b) sähköjännitettä c) veden tilavuutta 3. Kuvaaja Aktiivimallin VIIMEISTELY. Mitä Mohsin asteikko mittaa. Mikä seuraavista on asukasluvultaan suurin kaupunki. Vas tau kse t: cac bcb bac c De_04042019_10.indd 10 27.3.2019 13.22. a) Edwin Linkomies b) Antti Hackzell c) J. a) Paavo Väyrynen b) Tuula Haatainen c ) Matti Vanhanen 2. Kuka oli Suomen pää ministerinä, kun jatkosota päättyi
Mitä strategiaa viestinnän ammattilainen suosittelee kansanedustajaehdokkaalle. Olen luonteeltani yhden hengen nopean toiminnan joukot, joten on hienoa päästä tuomaan uutta vähän ehkä jähmeäänkiin kuntaorganisaatioon. OLEN LUONTEELTANI YHDEN HENGEN NOPEAN TOIMINNAN JOUKOT. 11 Demokraatti Olet pappi koulutukseltasi, minkälaista hyötyä siitä on toimitusja tiedotustyössä. Mitä jäät kaipaamaan päätoimittajan työstä. Voimaeläimesi on orava. Ja ehkä jossain vaiheessa saatan kaivata median valtaa, etenkin kun nyt siirryn pöydän toiselle puolelle hakemaan julkisuutta Oululle. Mitä ihmettä. Haluan syventää Oulun ja oululaisten välistä vuorovaikutusta, tehdä kaupungista itsestään median. Otin tämän vakavasti ja tein netin voimaeläintestin. Aloitankin kaupungin oman verkkomedian rakentamisen. Lennokas. Tästä on hyötyä esimerkiksi kriisiviestinnässä. Teologin koulutuksessa opitaan löytämään ja ymmärtämään humanismin syviä uurteita eli sitä, mitä ihminen tavoittelee tai pelkää sekä kriittistä ajattelua ja kyseenalaistamista. Tulokseksi tullut orava jemmaa asioita pahan päivän varalle, mutta olen sen täydellinen vastakohta eli usein jätän kaiken yhden kortin varaan! Ehkä tämä on minulle kehityshaaste! Jännittävää nähdä, odottaako minua Oulussa oravanpyörä, -kanootti vaiko -reki. Journalistisen kriittistä suhtautumista asioihin. Ex-päätoimittaja siirtyy pöydän toiselle puolelle hakemaan julkisuutta. Miten aiot muuttaa Oulun kaupungin viestintää. Myös vahva yhteen asiaan Mikä meno Mikko Salmi, Oulun kaupungin viestintäjohtaja ja Demokraatin ex-päätoimittaja. Tilanteiden sanoittaja De_04042019_10.indd 11 27.3.2019 13.22. Teksti Heikki Sihto Kuva Nora Vilva Emilie Uggla keskittyminen voi auttaa läpimenossa, vaikka itse edelleen arvostan enemmän laaja-alaisia yleispoliitikkoja. Lisäksi teologi kouliintuu vahvaksi erilaisten tilanteiden sanoittajaksi. Positiivinen erottuminen on tärkeää, eli luota omaan persoonaasi ja laita itsesi likoon. Täydellä höyryllä uudessa työssä
Se ei ole pystynyt vakuuttamaan eurooppalaisia siitä, että EU on kansalaisia varten, vaikka sen päätökset näkyvät jokaisen euroop palaisen arjessa. Ei vain asiakysymysten, vaan myös erilaisten uusnationalistija populistiryhmittymien ennustetun vaalimenestyksen takia. Brexit, populismi, uusnationalismi, Trump ja Kiina. On ihmeellistä, kuinka pieni porukka samanhenkisiä sai Britanniassa EU-vastaisuuden kasvuun ja junaili kansanäänestyksen jäsenyydestä. Valitettavasti näillä ”purkajilla” ei ole tarjolla mitään EU:n tilalle. toukokuuta järjestettävät EU-vaalit ovat vain reilu kuukausi eduskuntavaalien jälkeen. EUROOPALTA PUUTTUU yhteinen linja. Suomen olisi kiireesti keksittävä roolinsa EU:ssa uudelleen, mieluiten sen kovassa ytimessä, kuten Paavo Lipposen pääministeriajan sanonta kuului. EU:n pitää keksiä itsensä uudelleen EU EI OLE PYSTYNYT VAKUUTTAMAAN EUROOPPALAISIA SIITÄ, ETTÄ SE ON HEITÄ VARTEN. Vaikka keinoina olivat valehtelu ja EU:n demonisointi, kertoo brexit myös EU-kansalaisten epäluulosta unionia kohtaan. Nyt siihen olisi mahdollisuus, kun Suomi aloittaa puolivuotisen EU:n puheenjohtajakautensa ensi heinäkuussa. Ei vain säröilemässä sisältäpäin vaan myös erilaisten ulkoisten tekijöiden uhkaamana. EU:N SISÄISESTÄ heikkoudesta kertoo jotain Britannian kaoottinen brexit-tilanne. De_04042019_12.indd 12 27.3.2019 11.33. Esimerkiksi Unkari ja Puola, molemmat yhteiskuntiaan merkittävästi EUtuilla rakentaneet, kyseenalaistavat kilvan perinteisiä eurooppalaisia arvoja kuten demokratiaa ja sananvapautta. Muutenkin eripuraisen EU:n kehittäminen muuttuu vaikeaksi, jos sen sisälle pääsee päättäjiksi suuri joukko unionin hajottamista ajavia voimia. Nyt EU on erilaisten eurooppalaisten nationalistiryhmien yhteinen vihollinen. 12 Demokraatti Kirjoittaja on Demokraatin toimituspäällikkö. Rauhan ja yhteisen talouden nimissä perustettu Euroopan unioni on kriisissä. Nyt Suomi on jäämässä ilman turvallista suurta selkää, kun Saksa ja Ranska tiivistävät yhteistyötään ja Britannian mahdollinen brexit siirtää EU:n painopistettä kohti Välimerta. Syytä on Euroopan unionissakin. Samalla tavalla kuin viimeiset neljä vuotta Suomelta on puuttunut kirkas EU-linja. Johdettavana on 28 maata ja 508 miljoonaa EU-kansalaista – jos Britannia ei ole kesään mennessä poistunut unionista. Huippukokoukset ja EU:n hymni eivät riitä, kansalaiset pitää saada nykyistä vahvemmin osaksi EU:n toimintaa. Siinä on jo aika paljon haastetta. Suomi on pitkään seurannut linjauksissaan Saksaa tiukasta talouskurista alkaen. Ja Suomen löytää EU-linjaansa rohkeutta. Kuka enää muistaa, että EU sai Nobelin rauhanpalkinnon vuonna 2012 Euroopan vakauttajana. Heikki Sihto heikki.sihto@demokraatti.fi analyysi E ihän tässä näin pitänyt käydä. EU:n kriisiytymisen kannalta on valitettavaa, että Suomessa 26. Ristiriitaiset talous näkemykset, muuttoliike ja vanhat Itä-Euroopan maat. EU-asiat näkyvät vaalikeskustelussa valitettavan vähän, vaikka EU on nyt poikkeuksellisen isojen haasteiden edessä. Vaikka EU-puheenjohtajan tehtäviä on viime vuosina supistettu, suomalaisille ministereille ja virkamiehille on edelleen tarjolla näkyvä ja vaikutusvaltainen rooli unionin keskiössä. Tätä epäluuloa ovat EU:n rakenteiden purkajat onnistuneet hyödyntämään
13 Demokraatti D EM O G RA A FI Kyllä! JOHANNA VÄRMÄLÄ Erityisasiantuntija TARJA TENKULA Ylihoitaja HANNA HUUMONEN Pääsihteeri Äänestysaktiivisuus nousee tulojen mukana Vähiten vuoden 2015 vaaleissa äänesti pienituloisin viidennes. Lääkärinä olen tieteen ja rokotteiden puolella ja suosittelen molempia muillekin. Konkurssit Alkuvuonna pantiin vireille 447 konkurssia: laskua 15,3 %. Pakottaminen ei ole sinänsä mukava ratkaisu. Siksi rokotuksien pakollisuutta on harkittava. Rokote ei ole vain yksilön valinta vaan kaikkien turva. Luku oli liki puolet pienempi kuin 70-vuotiailla. Äänestysaktiivisuus nousi tulojen mukana. 5/5 JONNE JUNTURA Lääkäri KYLLÄ Pakko on perusteltu, jos uhka on aito. En halua paluuta keskiaikaan lääketieteen saralla. SINIKKA VEPSÄ Sairaanhoitaja KYLLÄ Hengenvaarallisia tauteja on saatu rokotusten avulla kitkettyä ja esimerkiksi lapsikuolleisuus on vähentynyt. D-gallup kansanedustajaehdokkaille: Rokotukset ovat vapaaehtoisia. Pitäisikö niiden olla pakollisia. Äänestäneet vuonna 2015 20 40 60 80 100 Alle 12 000 euroa ansaitsevat Yli 52 000 euroa ansaitsevat G ra fii kk a: Em ili e U gg la Lä hd e: YL E / Ka ns al ai su ud en ku ilu t ja ku pl at -t ut ki m us ha nk e KYLLÄ Valitettavasti jotkut jättävät lapsensa rokottamatta ja uhkaavat siten kansanterveyttä vakavasti. KYLLÄ Ilman lääketieteellistä perustetta rokotteiden tulisi olla pakollisia. Lapsena saadut rokotteet ovat tehokkaimpia, joten rohkaisen kaikkia vanhempia rokotuttamaan lapsensa. NOUSUSSA LASKUSSA Teksti Rane Aunimo Lähde: Tilastokeskus, vertailu edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan 53 % 87 % De_04042019_12.indd 13 27.3.2019 11.33. KYLLÄ Rokotteet ovat turvallisia, ja ne antavat suojan koko elämän ajaksi. Myös ikä ratkaisee. Yritykset Aloittavia yrityksiä oli viime vuoden kolmannella neljänneksellä 7 965: nousua 15,3 % . Viime eduskuntavaaleissa 20-vuotiaista äänesti vain 43 prosenttia
T ilastonikkarit ympäri Suomen ynnäävät tällä hetkellä puolueiden kannatusmittauksia, jotta uuden eduskunnan kokoonpano osattaisiin veikata jo ennen vaali-iltaa. Suurimmasta vaalipiiristä Uudeltamaalta SDP odottaa useitakin lisäpaikkoja puheenjohtaja Antti Rinteen johdolla. Eero Heinäluoma tavoittelee paikkaa EU-parlamentista myöhemmin toukokuussa, eikä ole ehdolla, joten ainakin SDP:n neljäs paikka on uusienkin yrittäjien tähtäimessä. Mikäli SDP nouTeksti Demokraatin työryhmä see suurimmaksi puolueeksi, näin tapahtuu ensimmäistä kertaa tällä vuosituhannella. SDP:n kannatus on pyörinyt noin 21 prosentin tuntumassa jo yli vuoden ajan. Paikkamenetyksiä ei ole luvassa yhdessäkään vaalipiirissä, ja parhaassa tapauksessa useasta piiristä on tulossa jopa useita lisäpaikkoja. Antti Lindtman, Maria Guzenina, Timo Harakka ja Joona Räsänen ovat mukana. Osa ”uusista” edustajista saattaa olla uusvanhoja, sillä pyrkijöiden joukossa on vanhoja tuttujakin. Kahdet edelliset eduskuntavaalit on voitettu 21,1 ja 20,4 prosentilla. Lisäpaikan saaminen Helsingistä edellyttäisi kolmen prosenttinyksikön verran korkeampaa kannatusta kuin viime kerralla. Jopa kolme lisäpaikkaa SDP:lle on haarukassa, kun piirissä on jaossa tällä kerMIKÄLI SDP NOUSEE SUURIMMAKSI PUOLUEEKSI, SE TAPAHTUU ENSIMMÄISTÄ KERTAA TÄLLÄ VUOSITUHANNELLA. Etelän suurista vaalipiireistä Helsinki on SDP:lle haaste. ARKADIANMÄELTÄ De_04042019_14.indd 14 26.3.2019 14.45. Nykyisistä neljästä edustajasta kolme Tuula Haatainen, Pilvi Torsti ja Erkki Tuomioja on taas ehdolla. Demokraatti käy tässä jutussa läpi SDP:n tilanteen eri vaalipiireissä. Tämä tarkoittaisi puolueen eduskuntaryhmään vähintään kymmentä uutta kansanedustajaa. Nykyisistä kansanedustajista vain sairastunut varapuheenjohtaja Maarit Feldt-Ranta ei ole ehdolla. YLEISKUVA ON se, että SDP menestyy kaikissa vaalipiireissä vähintään yhtä hyvin tai paremmin kuin vuoden 2015 vaaleissa. 14 Demokraatti Entistä punaisempi! Tämän hetken gallupluvut povaavat hyvää menestystä SDP:n ehdokkaille. Gallupien perusteella tehdyissä eri medioiden ja viestintälaitosten paikkalaskelmissa SDP on saamassa eduskuntaan 44–49 paikkaa
Piiristä on ehdolla SDP:n entinen puheenjohtaja Jutta Urpilainen, mutta toinen nykyedustajista, Harry Wallin, ei hae jatkoa. Piirin sd-äänikuningatar Tytti Tuppurainen hakee jatkoa. Istuvista uutta kautta hakevat myös Jukka Gustafsson, Ilmari Nurminen ja Pia Viitanen. Riitta Myller ei sen sijaan ole enää ehdolla, mutta pyrkijöissä on mukana viime vaaleissa varasijalle jäänyt ex-edustaja Tuula Väätäinen. Kaakkois-Suomessa rohkeimmat ennustukset povaavat SDP:lle jopa kahta lisäpaikkaa neljän päälle. Piirin toinen demarikansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen hakee jatkoa Arkadianmäellä. Kuten Keski-Suomessakin, uusien tulokkaiden tilaisuus on nyt. Raumalainen Kristiina Salonen oli SDP:n suhteellisesti kovimpia ääniharavia edellisissä vaaleissa. Istuvista kansanedustajista myös porilainen Krista Kiuru on ehdolla. Kokeneen ex-ministerin Tarja Filatovin piirissä ehdolla on myös toinen ex-ministeri Johannes Koskinen, joka hakee paluuta Arkadianmäelle yhden vaalikauden tauon jälkeen. Satakunnan kolmatta eli yhtä lisäpaikkaa tavoittelee muun muassa paluuyrittäjä Antti Vuolanne. Varasijalta Huovisen paikalle tullut Riitta Mäkinen haluaa jatkaa. Varsinais-Suomessa SDP:n näpeissä on niin ikään yksi lisäpaikka. HÄMEESSÄ DEMAREIDEN toiveissa on saada neljäs paikka takaisin. Paikkaennusteissa SDP:lle povataan Vaasan vaalipiiristä kolmea edustajaa, mikä toteutuessaan tarkoittaisi yhtä lisäpaikkaa. Lapin ainoa demarikansanedustaja Johanna Ojala-Niemelä tavoittelee paikkansa uusimista. Jatkopestiä eduskuntaan hakevat lahtelaiset Mika Kari ja Ville Skinnari. Paluuta yrittäviä ovat Arja Alho ja Kimmo Kiljunen. Demarien listalla ei ole muita vanhoja ex-edustajia kärkkymässä paikkaa, joten tulokkailla on hyvät mahdollisuudet olla näköpiirissä olevien kolmen edustajan joukossa. Viime vaaleissa Oulusta menetettyä toista paikkaa on hakemassa tuolloin pudonnut Raimo Piirainen. Asukasluvuissa tapahtuneiden muutosten vuoksi Savo-Karjalan vaalipiiristä valitaan tällä kertaa yksi edustaja vähemmän kuin vuonna 2015. Ahvenanmaalla SDP:llä ei ole kansanedustajia. taa myös yksi lisäpaikka. Keski-Suomen vaalipiiri on demarinäkökulmasta erityisen mielenkiintoinen siksi, että istuvista kansanedustajista entiset ministerit Lauri Ihalainen ja Susanna Huovinen eivät hae uutta kautta eduskunnasta. Eeva-JoMITÄ POHJOISEMPAAN VAALIPIIRITARKASTELUSSA SIIRTYY, SITÄ TIUKEMMASSA DEMARIPAIKAT PERINTEISESTI OVAT. Mitä pohjoisempaan vaalipiiritarkastelussa siirtyy, sitä tiukemmassa demaripaikat perinteisesti ovat. Ei pöllömpi suunta! De_04042019_14.indd 15 26.3.2019 14.45. 15 Demokraatti hanna Eloranta, Ilkka Kantola ja Katja Taimela haluavat uusia paikkansa. Rinnettä tämän sairausloman aikana tuuranneen varapuheenjohtajan Sanna Marinin johdolla Pirkanmaan neljä demariedustajaa saanevat seuraa yhdestä lisäedustajasta. Paluuyrittäjiin lukeutuu Marko Asell. Comebackiä hakevat eduskuntaryhmän entinen puheenjohtaja ja entinen ministeri Jouni Backman sekä Risto Kuisma. Istuvista kaikki eli Anneli Kiljunen, Suna Kymäläinen, Sirpa Paatero ja Satu Taavitsainen ovat ehdolla
ILMIÖ Teksti Mikko Huotari ja Simo Alastalo / Kuvankäsittely Timo Sparf De_04042019_16.indd 16 26.3.2019 16.17. EU-jytky voi halvaannuttaa parlamentin toimintakyvyn. 16 Demokraatti Kuka pelkää POPULISTIA Eurovaaleissa äänestäjiin yritetään vaikuttaa valheilla
Vaalivaikuttaminen kohdistetaan epä varmoihin mutta potentiaalisiin äänes täjiin. POPULISTIEN SUOSIO ON KASVANUT EUROOPASSA KOLMINKERTAISEKSI. Ulkomaalaisilla toimijoilla ja valtioilla on omat intressinsä sorkkia unionin po litiikkaa. Eurooppaan kohdistuvaa vaa lihäirintää tekevät etenkin venäläiset ta hot. Siinä ei ole moderoivaa ja suodattavaa ammatillista mediaa enää välissä, sanoo Ulkopoliit tisen instituutin ohjelmajohtaja Mika Aaltola. VAALIVAIKUTTAMISEN JA häirinnän menestystarinoita ovat IsoBritannian brexitäänestys ja Yhdysvaltojen presi dentinvaalit, joissa tärkeää roolia näyt telivät sosiaalisen median kautta levi tetty vääristelty tieto, mediaan vuo detut skandaalit ja suoranaiset valheet. Samanlai silla keinoilla avitettiin Donald Trump nousemaan Yhdysvaltojen presidentiksi. De_04042019_16.indd 17 26.3.2019 16.17. päivä. Kampanjoinnissa on opittu entistä te hokkaampia niksejä viime vuosina. Face bookin ja Twitterin kaltaiset netti palvelut käyttävät monimut kaisia tietokoneprosesse ja eli algo ritmeja, joiden avulla voidaan tehdä täsmä vaikuttamista. Idästä ja lännestä yritetään vaikuttaa äänestäjiin, jotka valitsevat Euroo pan unionin uuden parlamentin touko kuun 26. Yhdysvaltojen suun nasta tulee globalisaation vastaista ja po pulistista vaalivaikuttamista. 17 Demokraatti Kuka pelkää POPULISTIA E urooppa on kahden tulen välissä. Meillä on laaja ja kirjava joukko populistisia, euroskep tisiä ja globalisaation vastaisia tahoja, jotka käyttävät perinteisen median si jaan sosiaalisen median väyliä ja netti sivuja, jotka erehdyttävästi vaikuttavat uutispalveluilta. Euroopasta löytyy toki omatkin vaa lisopan hämmentäjät. Häirinnän tavoitteena on demokra tian horjuttaminen. – Kun perinteisen median rooli on muuttunut, se on mahdollistanut suo remman kommunikaation sosiaalisen median kautta äänestäjiin
ULKOVALTOJEN VAALIHÄIRINTÄ pyr kii aiheuttamaan kuohuntaa ja halvaan nuttamaan demokraattista päätöksen tekoa. Oikeisto populistit ovat jo menestyneet kansal lisissa vaaleissa Italiassa, Saksassa ja aiemmin Unkarissa ja Puolassa. Po liitikkoja koskevia skandaaleja pyritään vuotamaan siten, että perinteinenkin media kiinnostuu niistä ja alkaa levit tää tietoa eteenpäin. – Venäjä kokee Puolan ja Unka rin kaltaiset maat myötämielisem miksi omille intresseille kuin perin teisemmän moniarvoisen demokra tian valtiot. Ristelä ei kuitenkaan usko oikeistopopulistien tai äärioikeiston mahtuvan keskenään yhteen ryhmään. 18 Demokraatti – Vaalikampanjametodeissa on tärkeää visuaalinen ja tunneperäinen teema. POPULISTIEN SUOSIO on kasvanut Euroopassa kolminkertaiseksi kulu neen vuosikymmenen aikana. LÄNTISEN POPULISMIN taustalla on epävarmuus. – Populistit ovat pystyneet tuomaan turvallisuuden tun netta ja kokemusta siitä, että D-ILMIÖ De_04042019_16.indd 18 26.3.2019 16.17. Vaalihäirin nällä pyritään rapauttamaan demo kratian tenhovoimaa ja toisaalta nos tamaan autoritaaristen mallien ten hoa, Aaltola vastaa. Jos eurovastaisuus nou see Ranskassa ja valtaan pääsee uus nationalisteja, Euroopan unioni on ta vattoman suurien haasteiden edessä, Aaltola sanoo. Eurooppalaisissa vaaleissa joka neljäs äänestää populis tipuolueita, jotka ovat yleensä euro skeptisiä ja vastustavat globalisaa tiota ja liberalismia. Parlamenttivaaleissa muhii nyt ”euro jytkyn” mahdollisuus. Se on ollut heidän ta voitteenaan, mutta tiellä on esteitä. Esi merkiksi Italian ja Puolan populistien suhde Venäjään on hyvin erilainen, Ris telä pohtii. Mihin vaalihäirintä pyrkii. – Yksi populismin nousun tarinoista liittyy perinteisiin puolueisiin, jotka kaikki ajavat samaa politiikkaa. Ei köyhyys tai työttömyys sinänsä, vaan globalisaation ja talous kriisin heikentämät tulevaisuuden nä kymät, joita vanhojen poliittisten liik keiden ei uskota ratkaisevan. Hän on kir joittanut Kalevi Sorsa säätiölle selvi tyksen Sosiaalinen Eurooppa – vähimmäisnormeja vai politiikkaohjausta. Konservatiivinen europuolue EPP ja sosialidemokraattinen PES säilynevät vielä suurimpina. Perinteisille puolueille suojautumi sen keino voisi olla Suomesta tuttu sa teenkaarimalli, jossa yhteistyötä teh dään yli blokkirajojen. – Ranska on tällä hetkellä Akilleen kantapää Euroopassa. Populistien äänitorven tavoitteena on horjuttaa Euroopan unionin yhtenäi syyttä. Sitä on vaikea sovittaa yhteen isojen koalitioiden kanssa, joilla pidetään po pulistit poissa vallasta, Ristelä sanoo. Tämä selviää brittilehti Guardianin teke mästä selvityksestä. Jotkut valtiot ovat toisia alttiimpia vaalivaikuttamiselle ja häirinnälle. Populistien vallan kasvu vaikeuttaa enemmistön rakentamista EU:ssa sa malla tavoin kuin kansallisissa parla menteissa. Vas tauksena syytöksiin puolueille on tullut tarve kirkastaa omaa identiteettiään. – Venäjä haluaa horjuttaa Euroopan demokraattista järjestelmää, koska se on kokenut oman toiminnan uhaksi esi merkiksi värivallankumoukset entisissä Neuvostoliiton maissa. Kansal lismieliset tahot vaikuttavat ja osallis tuvat aktiivisesti myös muiden maiden vaalikampanjointiin. Niissä on kehitytty paljon. Esimerkiksi Yh dysvalloista tulee uuskansallismielistä selustatukea eurooppalaisten hank keille, Aaltola sanoo. Populistien vuoksi tämä olisi tosin vaikeaa. Jos kansallismieliset populistit ky kenisivät yhteistyöhön, ne saattaisivat hyvinkin nousta Euroopan parlamentin toiseksi suurimmaksi ryhmäksi EPP:n jälkeen. Ranskan lisäksi oireilua on ollut myös Saksassa, jossa perinteiset po liittiset puolueet ovat menettäneet valtaasemiaan. Ilmiötä kutsutaan valkopesuksi. Donald Trumpin propagandakoneis tona toiminut Breitbartnettisivusto laa jensi toimintaansa Eurooppaan vuonna 2016. Aaltolan mukaan vaalihäirintä koe taan eurooppalaisissa valtioissa hyvin negatiivisena, koska siinä puututaan kaikkein kriittisimpiin demokratian prosesseihin, vaaleihin. Kiinan häirintä on Euroo passa aika vähäistä, mutta se on käyttä nyt Australiassa, UudessaSeelannissa, Taiwanissa ja Filippiileillä samoja kei noja kuin Venäjä on käyttänyt Yhdys valtojen, Ranskan ja Saksan vaaleissa, Aaltola kertoo. – Pidän todennäköisenä, että oikeis topopulististen voimien kannatus par lamentissa tulee kasvamaan, SAK:n kansainvälisten asioiden päällikkö Pekka Ristelä sanoo. – Vaalihäirintä on kansainvälinen ilmiö, joka on pääasiassa liitetty auto kraattiisiin valtioihin, kuten Venäjään ja Kiinaan. Vaalihäirinnän työkalupakkiin kuu luvat muun muassa harhaanjohtava in formaatio sekä arkaluontoisen tiedon varastaminen ja sen levittäminen. – Mutta en usko, että se järkyttää juu rikaan parlamentin perusasetelmaa. – On vaikea nähdä, että Ranskan kansallinen rintama, Italian Lega tai Puolan ja Unkarin valtapuolueet pys tyisivät kokoontumaan yksittäisen tee man ympärille. Siellä on kan salaisten parissa hyvin paljon euro skeptisyyttä. Breitbart ei ole onnistunut nou semaan kovin merkittäväksi eurooppa laiseksi vaikuttajaksi, mutta sen entinen johtaja Steve Bannon tekee aktiivi sesti yhteistyötä muun muassa Unkarin EUkriittisten poliitikkojen kanssa
De_04042019_16.indd 19 26.3.2019 16.17. 19 Demokraatti ULKOVALTOJEN VAALIHÄIRINTÄ PYRKII AIHEUTTAMAAN KUOHUNTAA JA HALVAANNUTTAMAAN DEMOKRAATTISTA PÄÄTÖKSENTEKOA
20 Demokraatti EU:STA PUHUTAAN POPULISTISESSA RETORIIKASSA TOSIASIOIDEN VASTAISESTI JA YKSINKERTAISTAEN. De_04042019_16.indd 20 26.3.2019 16.17
Niille, jotka haluavat hajottavaa politiikkaa, avautuu tilaisuus, toteaa Ristelä. Unionin ajatellaan estävän omassa kansallisvaltiossa tapah tuvan positiivisen kehityksen. Myös suhtautuminen työmark kinoihin oli Ristelän mukaan vahvasti oikealla. Populistien kanna tuksen kasvualusta luotiin jo aiemmin, kun luottomarkkinoiden kuplan laukai sema talouskriisi levisi Yhdysvalloissa Eurooppaan vuonna 2008. – Ihmiset etsivät epätoivoisesti yksin kertaista ratkaisua. EUinsti tuutioiden ja maahanmuuton vastaisuus ja George Sorosiin liittyvät salaliitto teoriat ovat osa tarinaa, jolla presidentti Viktor Orbán on luonut menestystään, Ristelä sanoo. Johtavan EUmaan Saksan tiukka kuripolitiikka ohjasi EU:n reak tioita. EU:lla on niihin oma vaiku tuksensa, mutta konkreettinen kuva jää usein kertomatta. Yhteistyössä on tapahtunut paljon ke hitystä vuoden 2016 jälkeen. Suosion kalastelussa siitä ei ollut populistien kilpailijaksi. D-ILMIÖ De_04042019_16.indd 21 26.3.2019 16.17. – Unkari on hyvä esimerkki. Vauraassa Poh joisEuroopassa populistit paheksuivat puolestaan sitä, että rahat virtaavat ete lään. Maahanmuuton rinnalla elää toinen suosittu vihollinen, Euroopan unioni, josta puhutaan populistisessa retoriikassa yhtä lailla tosiasioiden vastaisesti ja vah vasti yksinkertaistaen. Muuten edessä on ennusteiden povaama eurojytky, yksinkertaistuksilla ja tekais tuilla uhkakuvilla ratsastavien oikeisto populistien vaalivoitto. Epävarmuudesta pyritään eroon hyökkäämällä keksittyjen vihol listen kimppuun. Kun vai keuksiin ajautuneita EUmaita ryhdyt tiin luotottamaan, lainaehdot muistut tivat kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n pahamaineisia rakennesopeu tusohjelmia. Mitä suuremmaksi kansalaisten tyy tymättömyys kasvaa, sitä yksinkertai semmilla keinoilla sitä yritetään pois taa. Ja sillä tavalla, että se myös koskettaa ihmisiä. Käytännön politiikka kuuluu vahvasti jäsenvaltioille, joten Euroopan sosiaalisesta pilarista puhu minen on avautunut vain EUuskovai sille. Yksittäisten valtioiden suvereniteetti näytti häviävän. José Manuel Barroson johtama komissio vastasi talouskriisiin kuripoli tiikalla. Kun vaalivaikuttamisen epäilyttävät keinot ovat tulleet suuren yleisön tietoi suuteen, medialukutaito on hieman pa rantunut. Julkista taloutta leikattiin ja työ markkinoiden sääntelyä purettiin. – Tavallisia ihmisiä kiinnostavat työ paikat, palkat, eläkkeet ja työttömyys korvaukset. Populisti sia äänenpainoja yhdisti molemmissa se, että EU oli kaiken pahan alku ja juuri. Olemassa olevia sopimuksia vaadittiin purettaviksi tai työlainsäädäntöä muutettavaksi niin, että valtakunnantasolla tehdyt sopimuk set korvattiin ehdoiltaan huonommalla paikallisella sopimisella. – Sosiaalisessa mediassa tapahtuvaa harhaanjohtamista voidaan ehkäistä yh teistyöllä isojen alustojen, kuten Face bookin, kanssa, Aaltola sanoo. Joskus populistinen ongelmien yk sinkertaistaminen lipsahtaa valehte lun puolelle. Unionin talouden ni missä tehdyt toimet ovat viime vuosina ohjanneet jäsenmaiden talouspolitiikkaa sosiaalisesti haitalliseen suuntaan. Yhtäältä siis ihmisten medialukutaito on valpastunut ja perinteinen media osaa olla entistä kriittisempi, mutta toisaalta myös vaalivaikuttaminen ja häirintä ovat kehittyneet eteenpäin. Unionissa on py ritty puhumaan myös muun muassa so siaalipolitiikasta. Se on pakottanut perin teisiä poliittisia puolueita pohtimaan luutuneita toimintatapoja. Kun Yh dysvaltojen presidentinvaalikampanjan aikana havaittiin harhaanjohtavaa vaa livaikuttamista sosiaalisissa medioissa, suuret firmat myös ymmärsivät taloudel lisesta näkökulmasta, että niiden brändi kärsii ilmiöstä. Perinteinen politiikka uhkaa jäädä taistelussa tappiolle. Ristelän mukaan ratkaisevaa oli tapa, jolla kriisiin EU:ssa reagoitiin. Tuen antamiselle ei tuntunut ole van vaihtoehtoa. – Kriisimaille asetetuissa ehdoissa oli kriteerejä työmarkkinoiden sopimusra kenteiden hajauttamiseksi. Liikutaan niin kor kealla tasolla, että en ihmettele, ettei se avaudu, Ristelä sanoo. Palkkoja las kettiin vastoin työmarkkinaosapuolten tahtoa, Ristelä sanoo. 21 Demokraatti joku kantaa huolta hyvinvoin nista, esimerkiksi puhumalla maahanmuutosta. Ulkopoliittisen instituutin Aaltolan mukaan on mahdollista estää se, että ih misiä manipuloidaan pelkoja lietsomalla tai valheellista tietoa levittämällä. Kevään EUvaaleissa pitäisi puhua juuri niistä asioista, jotka eivät ole avau tuneet tavallisille kansalaisille. POSITIIVISESTI AJATELLEN vanhojen valtarakenteiden ravisteleminen on ol lut terve ilmiö. Euroopan unioni on paljon muutakin kuin talouspolitiikkaa. – Lisäksi nämä asiat ovat nyt paljon esillä perinteisessä mediassa, ja perin teistä mediaa ei saa huijattua yhtä hel posti huhujen levittämiseen kuin esimer kiksi neljä vuotta sitten, Aaltola sanoo. Ei mennä samalla tavalla hal paan kuin aikaisemmin. Hyvinvoin nin avaimeksi tulee EU:n vastustaminen. Mutta jos po litiikan arkipäivään ujuttautuu mukaan valheilla vaikuttaminen, demokratian perustukset alkavat murentua. He ovat luo neet yksinkertaisen uhkakuvan ja vastanneet siihen, Ristelä summaa. OIKEISTOPOPULISMIN JA äärioikeiston kannatusta nosti merkittävästi Syyrian sodan laukaisema pakolaiskriisi, jonka myötä Eurooppaan tuli miljoonia tur vapaikanhakijoita. Algoritmien apuna häärii nyt tekoäly, joka osaa entistä täs mällisemmin löytää kohteensa. Talouskriisin ratkaisut herättivät Ete läEuroopan kriisimaissa epäluotta musta EU:ta kohtaan. Ristelän mukaan myös EU:n perintei sissä konservatiivipuolueissa on sittem min havahduttu politiikan eriarvoista vaan vaikutukseen
Keitä puolueet kosiskelevat vaaliohjelmillaan. Viisareita pitäisi siirtää eteenpäin tähän meneillään olevaan aikaan ja vetää vieteri riittävän kireälle, jotta kello pysyy ajassa. Erityisesti meidän rikkaiden ja kehittyneiden maiden on pystyttävä muuttamaan kulutustottumuksiamme ja kehitettävä ympäristöä säästävän tekniikan tuotantokykyä. Näyttää kuitenkin siltä, että kansa ja äänestäjät ovat suunnanmuutokseen valmiimpia kuin heitä edustamaan valitut poliitikot, vaikka pitäisi olla juuri päinvastoin. 22 Demokraatti Elina Pylkkänen Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja elina.pylkkanen@labour.fi Indeksi Puolueiden kellot jätättävät Vaaliohjelmat huokuvat itsetuhoisaa populismia suhtautumisessa ilmastonmuutokseen. Amerikkalaiset isovanhemmat haluavat huolehtivan hyvinvointivaltion jälkeläisilleen, vaikka itse ovat joutuneet taistelemaan taloudellisesta menestyksestään. Tieteenhaara siis poikkeaa perinteisestä klassisesta taloustieteestä, jossa oletetaan ihmisten tekevän laskelmoituja ja taloudellisesti rationaalisia päätöksiä. KÄYTTÄYTYMISTALOUSTIETEESSÄ TEHDÄÄN paljon kokeellisia ja haastatteluun perustuvia tutkimuksia ihmisten tunteista sekä kulttuurisista ja sosiaalisista tekijöistä, jotka tosiasiassa vaikuttavat ajatuksiin, käyttäytymiseen ja taloudellisiin päätöksiin. S elailin eri puolueiden vaaliohjelmia ja olen todella huolissani puolueiden valmiudesta tarttua tosissaan ja konkreettisesti toimeen ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi. Puolueiden verolinjauksissa ei kuitenkaan uskalleta vääntää ruuvia kireämmälle. Taloudellisen, sosiaalisen ja ekologisen kestävyyden nimissä politiikkaa pitäisi ohjata juuri nuorten kannalta kestävään suuntaan. Vaaliohjelmissa luvataan korottaa eläkkeitä ja keventää tuloverotusta. Tasapainon vuoksi olisi mielestäni aiheellista vihdoinkin kuulla nuorten ääntä politiikassa ja ryhtyä parantamaan elinmahdollisuuksia tulevaisuuden yhteiskuntaa varten. Tulkitsevatko poliitikot kansan ääntä väärin, jolloin vaaliohjelmat huokuvat itsetuhoisaa populismia. Vastaus on ilmiselvä: kaikki hakevat kannatusta eläkeläisten joukosta. Ainakin nuoret ovat valmiita kääntämään kehityksen suuntaa selvitäkseen ilmastonmuutoksen seurauksista ja pysäyttämään nykyinen kehitys kohti luonnon monimuotoisuuden tuhoa. De_04042019_22.indd 22 26.3.2019 15.23. Myös eläkeläiset ovat tätä mieltä! Vastoin poliitikkojen pinttynyttä käsitystä, iäkkäät eivät ole lyhytnäköisiä omaneduntavoittelijoita. Puolueiden vero-ohjelmilla halutaan kylläkin ohjata, mutta kansalaisille kaikkein mieluisimmalla tavalla: puhtaampien valintojen verotusta keventäen, veronkiristyksiä välttäen. Ei tarvitse olla lainkaan huolissaan siitä, ettei talouselämän ja eläkeläisten äänet tule kuulluksi politiikassa. Uuden koulukunnan tutkimukset osoittavat, että isoäidit ja isoisät soisivat omille lapsenlapsilleen parhaan mahdollisen tulevaisuuden turvallisessa yhteiskunnassa ja puhtaassa luonnossa. Puolueiden kellot jätättävät. Nämä piirit ovat erinomaisen hyvin organisoituneet lobbausjärjestöjensä kautta. Verotus on yksi vaikuttavimmista ohjauskeinoista ympäristöja ilmastopolitiikassa, koska sillä voidaan vaikuttaa kuluttajahintoihin ja tuotantokustannuksiin
Tosimies ajaa saastuttavaa autoa, syö lihaa ja pahastuessaan lyö. fi A la st al on sa lis sa Vi lle Ra nt a Poikasukupuolen hevonsenleikkiin taipuva luonne lipsahtaa helposti väkivallan puolelle. Tyrmääminen on osalle pojista tuttua muun muassa koulun pihalta ja katutappeluista. Italiaa johtaneen Benito Mussolinin mustapaidat juottivat samassa hurtissa hengessä poliittisille vastustajilleen risiiniöljyä. Muussa tapauksessa he ajautuvat vaikeuksiin. Mediassa hirviön tulkittiin tappavan pääministerin turvamiehen. poika mainittu) korvasi diplomatian. Moinen voi olla hengenvaarallista, mutta vain tosikko erehtyisi kuvittelemaan, ettei kuolema voisi olla huumorin hyväksytty sivuvaikutus. Kurmootuksesta, harjaamisesta, suorasta ulkonäköön ja identiteettiin liittyvästä pilkasta säikähtävät vain tosikot, feministit ja heidän soijapoikansa. De_04042019_22.indd 23 26.3.2019 15.23. Kun perussuomalaiset julkaisi ketutushirviön vaiheisiin pureutuvan vaalivideonsa, puoluesihteeri Riikka Slunga-Poutsalo puolusti videon väkivaltaisuutta. Poliittinen turpakeikka V anhan kansantotuuden mukaan pojat on poikia. Valitettavasti tämä ei ole pelkkä vitsi vaan identiteetti, jota edustavat ihmiset vaikuttavat turvautuvan väkivaltaan muita matalammalla kynnyksellä. Slunga-Poutsalo kiirehti korjaamaan, että turvamies vain tyrmättiin tajuttomaksi. Pojilla ja heidän bändärinaisillaan täytyy olla oikeus myös kunnianloukkauksiin ilman juridisia sananvapauden rajoituksia. Ex-perussuomalainen puolustusministeri Jussi Niinistö (sin.) kutsui Lapuan liikkeen kyydityksiä juurevalla kansanhuumorilla höystetyksi hevonsenleikiksi, jossa talonpoikaisjärki (huom. al as ta lo @ de m ok ra at ti. Uhriksi oli joutua myös ulkoministeri Soini (sin.) Korson maalaismarkkinoilla. Pojat ajautuvat käsirysyihin, koska he ovat poikia. Tylppä ja empatiakyvytön junttius on sitä isompi kansalaisoikeus mitä suurempi ja meluisampi joukko sitä kännissä edustaa. Tämähän on tietysti aivan normaalia. Herkistelevä, feministinen eliitti aterioi ilmastoystävällisesti ja puolustaa vähemmistöjä. 23 Demokraatti Si m o Al as ta lo sim o. Pikku turpakeikat kuuluvat myös politiikkaan, koska talvisodan värjäämä poikaidentiteetti vain tiivistyy äänestysikään tultaessa. Samassa porukassa viihtyvät tytöt joutuvat tämän poikuuden piirteen hyväksymään. Poliittisesti pojat ovat poikia erityisesti uusisänmaallisessa populistisessa oikeistossa. Sanonta alleviivaa paitsi sitä, etteivät pojat ole tyttöjä myös poikasukupuolen erityistä anarkiaan ja hevonsenleikkiin taipuvaa luonnetta, jonka ytimessä oleva huumori lipsahtaa helposti väkivallan puolelle
THERESA MAY on yrittänyt selvitä brexit-hankkeesta pelkästään konservatiiDe_04042019_24.indd 24 26.3.2019 15.27. Ja se on jo alkanut. MONET POLITIIKAN tutkijat näkevät uhkana myös poliittisen hiipumisen. Brexit ei välttämättä tee Britanniaa köyhemmäksi, vaan briteiltä menee – ja on jo mennyt – sivu suun se taloudellinen edistys, josta he olisivat saaneet nauttia ilman brexit-aikeita. Taloudellinen kasvu on jo nyt 1,5 prosenttia pienempi nyt mitä Englannin pankin ennusteessa ennen kansanäänestystä povattiin. Maailman suurimmalla kauppablokilla EU:lla on paljon sananvaltaa uudessa maailmassa. Teksti Eeva Lennon / Kuva AFP E U antoi jälleen kerran Theresa Maylle lisäaikaa brexit-ongelman ratkomiseen, koska sekään ei halunnut Britannian tuhoisaa lähtöä ilman sopimusta. Saarivaltakunta ei syöksynyt heti taloustaantumaan niin kuin jotkut taloustieteilijät povasivat. Hiipuminen tapahtuu tipoittain ja pitkällä aikavälillä menetettyinä mahdollisuuksina, tuloina ja investointeina sekä muualle siirtyvänä taloudellisena toimintana. Mutta nyt brexit uhkaa ajaa Britannian yksin jättiläisvaltojen armoille. Nyt lienee aika tarkastella mitä tähän asti on tapahtunut ja millaista vahinkoa jo pelkkä ilmoitus brexitistä on Britannialle aiheuttanut. Mutta maineikkaammat taloustieteelliset instituutit eivät ennakoineet rajua romahdusta, vaan hiljaista hiipumista. Työttömyys on nyt kyllä entisestään vähentynyt, mutta muutoin ennusteet näyttävät toteutuvan. Ranska, Saksa ja Britannia ovat saaneet hohtoa lähinnä johtavina EUmaina, yksin ne ovat pelkkiä lilliputteja. Pari päivää ennen kansanäänestystä kolme Britannian arvostetuinta taloustutkimuslaitosta arvioivat, että talous tulee vuonna 2020 olemaan noin 1–3 prosenttia pienempi, jos Britannia lähtee EU:sta kuin jos se pysyy jäsenenä. EU:sta on tulossa Euroo pan maiden taloudellinen puolustusjärjestö. Kansainvälinen kilpailu ja kamppailu käydään nyt sotien sijasta pääasiassa kaupallisella ja teknologisella tasolla. Maailma on järjestäytymässä kaupallisiksi jättiläisblokeiksi, ja siinä maailmassa ei edes keskisuurilla Euroopan mailla ole yksin enää paljoakaan sanomista. Myös maan uskottavuus ja vaikutusvalta ovat heikkenemässä. Siksi arvioidaan, että jo lähtöaikeet brexitistä ovat jo maksaneet Britannialle 2,3 prosenttia kansantulosta. Silloin punnan arvo alenee, reaalipalkat pienenevät, valtion velka kasvaa ja työttömyys alkaa nousta. Tästä kertoo kahden supervallan, Kiinan ja Trumpin Yhdysvaltojen toiminta. Brexit-sotku vaikuttaa jo Britannian talouteen. 24 Demokraatti BREXIT Brexit nakertaa Britanniaa VASEMMISTOLLA ON RATKAISUJA ONGELMIIN, JOTKA BREXITIN AIHEUTTIVAT. Näin siitä huolimatta, että maailmantalous on näinä vuosina ollut odotettua vahvempi
Jopa Lontoon Cityn lehdessä Financial Timesissakin oli kolumni, jossa arvioitiin, että tulevaisuus kuuluu tällä erää vasemmistolle, koska sillä – toisin kuin populismilla – on ratkaisuja niihin ongelmiin, jotka brexitin aiheuttivat. Nyt on vasemmisto jakautunut ja tuo uusi oikeistososialidemokraattinen tai blairiläinen oikeisto on gallupien mukaan saanut miltei yhtä paljon kannatusta kuin työväenpuolue. Tämän suuret poliitikot Yhdysvalloissakin ovat aina tienneet. EU ja brittiäänestäjät ovat tuijottaneet avuttomina sivusta painajaismaista perheriitaa. 25 Demokraatti visen puolueensa ja sitä tukevien Pohjois-Irlannin protestanttien kanssa. EU-jäsenyyttä suosivan työväenpuolueen brexit-henkinen johtaja Jeremy Corbyn ystävineen on puolestaan yrittänyt pitkään kiemurrella eroon koko prosessista niin, että hän saa toivomansa brexitin, mutta ei joudu vastuuseen siitä. Jos elämä kolhaisee, on hyvä olla Turvassa. Erot ryhmien välillä eivät kuitenkaan ole muilta osin ideologisia. Kirjoittaja on Lontoossa asuva vapaa toimittaja. 01019 5110 Elämä on elämyksiä ja kokemuksia varten. Lue lisää osoitteesta turva.fi Vaasantie 22, 62375 Ylihärmä Puh.(06) 483 1600 www.harmankylpyla.fi • Hyvän Olon aamiainen • Pikkuusen Paree kokouslounas • Pikkuusen Paree kaffipöytä • Kokoustila av-välineineen • Kokousemännän palvelut KEVÄÄN KOKOUS HÄRMÄSSÄ! Pikkuusen Paree Kokous 33 € /hlö Varaa jo kesälomamatka Härmän Kylpylään! De_04042019_24.indd 25 26.3.2019 15.27. Aika tuntuu olevan ainakin osittain kypsä taas vasemmistolaisuudelle. Mutta Corbynin unelmat romahtivat, kun osa puolueen syrjittyä oikeistoa sai tarpeekseen sekä puolueen EU-politiikasta että Corbynin kyvyttömyydestä tehdä loppu antisemitismistä puolueessa. Elä täysillä – Turva turvaa Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva www.turva.fi • puh. Toisessa Yhdysvaltoja koskevassa jutussa esitettiin, että kapitalismiin pitäisi hyväksyä annos sosialismia, koska äänestäjät demokratiassa eivät hyväksy sen puhdasta muotoa. Koko puolue oli hyväksynyt vasemmistolaisen ohjelman kansallistamisineen kaikkineen. Kun rakkaat ihmiset ja asiat on vakuutettu, huolia ei tarvitse murehtia etukäteen. Puolueen kovaa vasemmistoa edustava johto on myös yrittänyt toteuttaa jonkinmoista leninististä strategiaa: mitä hullummin konservatiiviella menee, sitä paremmat mahdollisuudet Corbynilla oli tulla pääministeriksi. Se oli myös äänestäjien suosiossa, sillä monet täällä ovat sitä mieltä, että eriarvoisuus on mennyt liian pitkälle, ja markkinauskoa ja kilpailua on tuputettu liikaa luonnollisiin monopoleihin ja julkisiin palveluihin, jonne ne eivät kuulu
Vesan vapaaehtoistyön tehtävälista saa maallikon hengästymään. Hän tekee perinteistä kampanjatyötä, kokoustaa, vastaa ehdokkaan viestinnästä sosiaalisessa mediassa ja osallistuu markkinointiviestinnän suunnitteluun. Lapsuudenkoti ei ollut poliittisesti aktiivinen, mutta Vesa sai kipinän vaikuttamistyöhön medianomin opintojen aikana. Samaan aikaan Piiat, Vesat, Tuulat ja Jyrkit keittävät tuhansia litroja kahvia, kiinnittävät tienvarsille vaalimainoksia ja jakavat ehdokkaiden flyereita toreilla ja tapahtumissa. 1980-luvulla, jolloin poliittinen osallistuminen Suomessa lähti laskuun, Huovinen jakoi veljensä kanssa pyörällä puolueen mainoksia postiluukkuihin Helsingin Puistolassa. Huovinen syntyi vuonna 1970 helsinkiläisperheeseen, jossa isä ja äiti osallistuivat ahkerasti sosialidemokremokraattien toimintaan. Luukutus jatkui 2000-luvun alkuun saakka, jolloin kerrostalojen ulko-ovet menivät lukkoon. Muutoin Jyrki on ollut apuna missä tarvitaan. Vuonna 2012 hän liittyi sosialidemokraatteihin. Vesa heräsi poliittiseen toimintaan opiskeluvuosina 2000-luvun lopulla. Suomi elää individualismin aikaa. Ihmiset kokevat, että heidän asioistaan päättävillä ei ole kosketuspintaa arjen huoliin. NYT POLIITTISEN osallistumisen sanotaan olevan kriisissä. Bygårdin seuraintalon eteiseen kantautuu keittiöstä meksikolaisen lihapadan tuoksu. Hän on myös mukana luomassa puolueen uutta poliittista ohjelmaa. Ja apua tarvitaan, koko ajan on kiire. Tämän joukon tavoittamisella voi olla parhaimmillaan elvyttävä vaikutus poliittiseen osallistumiseen. Mikä motivoi heitä ponnistelemaan yhteisen hyvän eteen. Ehdokkaan vaali-iltamien kello kolmen starttiin on aikaa pari tuntia. Ja ihmiset puhuvat. Kun ollaan vapaaehtoistöissä tapahtumissa, Vesa usein kysyy ohikulkijalta, onko tällä jokin asia, joka kiinnostaa tai josta tämä haluaisi puhua. Bygårdin seuraintalolla Vantaan Hämeenkylässä joukko SDP:n vapaaehtoisia valmistelee kansanedustajaehdokkaan vaalikampanjan avajaistapahtumaa. Puolueet, joiden kannattajia on perinteisesti ollut maaseutukunnissa, kärsivät kaupungistumisesta. TOISAALTA SUOMESSA on tällä hetkellä noin 60 000 nuorta, jotka ovat koulutuksen ja työelämän ulkopuolella. Kenttätyö on haasteen edessä, kun suuret ikäluokat vanhenevat. Suomessa vain joka kahdeskymmenes kuuluu poliittiseen puolueeseen ja yhä harvempi osallistuu puoluetoimintaan. Teksti Terhi Harper / Kuva Timo Sparf E duskuntavaaliehdokkaat näkyvät pian lehdissä, televisiossa ja verkossa. Vaalityö ei onnistu somen aikana ilman vapaaehtoisia ja jalkatyötä. Vesa haluaa olla mukana muuttamassa mielikuvaa. – Politiikan tulisi olla ihmistä lähellä, Vesa sanoo. 26 Demokraatti Kahvinkeittoa ja jalkatyötä JOKAINEN VAPAAEHTOISTYÖNTEKIJÄ ON PUOLUEEN KÄYNTIKORTTI SUURELLE YLEISÖLLE. – Minulla on palo muuttaa maailmaa ja tehdä nykyisestä parempi paikka, Tiina Vesa kertoo. Poliittisissa puolueissa ja etujärjestöissä vaikuttamisen rinnalle on tullut uusia VAALITYÖ De_04042019_26.indd 26 26.3.2019 15.28. Hän tietää, että joidenkin mielestä koko puolue on kuin ”vanha, pinttynyt setämies”. On huolta terveydenhuollosta: Saako omasta terveyskeskuksesta enää kainalosauvoja ja pyörätuolia lainaan tai siirtyvätkö diabeteshoitajan palvelut pois omalta asuinalueelta. Viisivuotiaana Jyrki lähti mukaan puolueen varhaisnuorisojärjestö Nuoriin Kotkiin. JYRKI HUOVINEN, 48, on aloittanut tapahtuman valmistelut yhdeltätoista aamupäivällä. Heti aluksi on täytynyt hiekoittaa seuraintalolle johtava pihatie. Vesa kuuluu oman puolueensa nuorempaan aktiivijäsenistöön. Tiina Vesa, 33, virittää pihatien molemmin puolin beach flageja yhdessä ehdokkaan kanssa. Hänen mielestään kansa vastaan eliitti -ajattelu istuu sitkeästi etenkin pienituloisten keskuudessa. Jokainen vapaaehtoistyöntekijä on puolueen käyntikortti suurelle yleisölle
Vaalivapaaehtoisten työmäärä kasvaa mitä lähemmäs vaaleja tullaan. Myös hallitustasolla on mietitty keinoja nuorten houkuttelemiseksi mukaan poliittiseen toimintaan. Näitä etenkin nuori sukupolvi suosii. Vaalimökkejä, iltamia, kahvia ja soppaa tarvitaan vielä kymmenenkin vuoden kuluttua. Myös keskusteluja ja kuuntelevia korvia. JYRKI HUOVINEN on huolissaan nuorista, joka ei sitoudu pitkäkestoiseen poliittiseen työhön entiseen tapaan. Hänen vastuullaan on tietää ”missä flyerit menevät, missä ihmiset menevät ja missä heidän pitäisi olla seuraavaksi”. – Politiikka on polarisoitunut siihen, kuka vastapuolesta huutaa äänekkäimmin. Sari Kontra, 31, heijaa rattaissa puolentoista vuoden ikäistä tytärtään. Samaa mieltä ovat vaalivapaaehtoiset. Kasaantuneet univelat kurotaan kiinni vaalien jälkeen. Hän kehuu vuolaasti omaa joukkoaan, jossa kaikki ovat aloitteellisia ja keskustelevaisia. KUUKAUTTA ENNEN vaaleja vaalimainokset ilmestyvät tienvarsille. Hänestä olisi tärkeää saada nuoret ymmärtämään, että poliittisella osallistumisella voi vaikuttaa siihen, millaisessa yhteiskunnassa itse elää tulevaisuudessa. BYGÅRDISSA KELLO on kuusi ja iltamat ovat lopuillaan. Jutussa on käytetty lähteenä haastateltavien lisäksi Elina Kestilä-Kekkosen ja Paul-Erik Korvelan toimittamaa teosta ”Poliittinen osallistuminen – Vanhan ja uuden osallistumisen jännitteitä”, Jyväskylän yliopisto, Jyväskylä 2017. Se on kaksi tuntia ja me ollaan ulkona täältä, Vesa sanoo. Kontra organisoi vantaalaisen eduskuntavaaliehdokkaan kampanjaa. Vapaaehtoiset ovat huolehtineet, että vieraille riittää ruokaa ja kahvia. Kukaan ei näytä väsyneeltä, kun on aika aloittaa roudaus ja paikkojen siistiminen. Sosiaalinen media ei korvaa henkilökohtaisia kohtaamisia, eikä pelkkä virtuaalimaailmassa toimiminen takaa riittävää näkyvyyttä. 27 Demokraatti POLITIIKAN TULISI OLLA IHMISTÄ LÄHELLÄ. Kontran mielestä ruohonjuuritason politiikka kaipaa pitkäjänteistä yhteiskunnallista keskustelua. Jotkut haluavat pöllyytellä uutisotsikoihin nousseita aiheita huvikseen ilman, että haluavat oikeasti ottaa kantaa tai ehdottaa rakentavia ratkaisuja, Kontra kertoo. Vaalitutkija, valtiotieteiden tohtori Jussi Westinen uskoo, että vapaaehtoisia nähdään vaalitapahtumissa jatkossakin. – Lopussa vedetään raivosiivous. Kaksi viikkoa ennen äänestyspäivää vaalimökkien ovet avautuvat. LAUANTAIAAMUPÄIVÄNÄ LÄNSIVANTAALAISEN Pähkinärinteen ostoskeskuksessa käy tavanomaista vilkkaampi kuhina. Perinteistä jalkatyötä tehdään toreilla ja ostoskeskusten edessä myös tulevaisuudessa. osallistumiskanavia, kuten esimerkiksi vetoomuksien ja kansalaisaloitteiden allekirjoittaminen. Pääministeri Juha Sipilän asettama eriarvoisuustyöryhmä pohti hiljattain loppuraportissaan äänioikeusikärajan laskemista 16 vuoteen seuraavista kunnallisvaaleista alkaen. Kampanjatiimi, johon Kontra kuuluu, koostuu noin viidestäkymmenestä vapaaehtoisesta. De_04042019_26.indd 27 26.3.2019 15.28. Juhlaväki alkaa valua ulos pimeään iltaan. Monet vapaaehtoiset painavat ympäripyöreitä päiviä ehdokkaan hyväksi. Paikalle on saapunut joukko kokoomuksen kansanedustajia ja vaalivapaaehtoisia. Hyvää tunnelmaa ja pöhinää ehdokkaan ympärillä ei kukaan halua menettää
Ammattiliitto Pron edustajiston jäsen sekä Pääkaupunkiseudun ja Länsi-Uudenmaan aluejohtokunnan puheenjohtaja. Kannelmäen seurakuntaneuvoston jäsen. Hyvien jäsenetujen lisäksi olet vaikuttamassa suomalaiseen yhteiskuntaan ja talouselämään. Restelin verkkokaupasta voit ostaa Food & Events -ketjun tapahtumaja ruokaravintoloihin 65 euron arvosetelit 50 eurolla. HEIKOMMAN PUOLELLA www.petteriauvinen.fi | Helsinki • Lapsista ja vanhuksista täytyy huolehtia • Asumisen hintaa pitää saada alaspäin • Toisen asteen koulutus maksuttomaksi Duunarin ja paremman työelämän puolesta! 224 Pe tt er i A uv in en m ak sa a ilm oi tu ks en . Lisäksi viikonloppuyö hotelli AVAssa Helsingissä kahden hengen huoneessa vain 40 €/yö. 220 000 jäsentä Hyviä jäsenetuja Moderni omistajaosuuskunta Merkityksellistä omistajuutta Osallistu talouselämään Vaikuta yhteiskuntaan Petteri Auvinen Yo-merkonomi, palveluneuvoja ja luottamusmies, Kaarelan demarien puheenjohtaja, HSL:n tarkastuslautakunnan jäsen. 28 Demokraatti Kevään extraetuja Tradekan jäsenille Tradekan jäsenille nyt mukavia extraetuja! Rax Buffetit ympäri Suomen tarjoavat kaksi buffet-ateriaa 25 % alennuksella. Jäsenyys Tradekassa on merkityksellistä. Hemingway’s ja Wanha Mestari -ravintoloissa saat talon punaja valkoviinipullot hintaan 15 €/75 cl pullo. Käytä etu niin usein kuin haluat. Katso tarkemmat tiedot Tradekan jäsenen extraeduista ja varausohjeet www.tradeka.fi -sivulta. Mukana STTK:n Pato aluetoiminnassa ja 3+1 ryhmässä. Ja kun varaat pääsiäisloman Pajulahteen, saat 15 % alennuksen lomasta ja yli 3 vuorokauden varauksiin seikkailuliput Suomen suurimpaan kiipeilypuistoon veloituksetta. De_04042019_28.indd 28 27.3.2019 11.53
220 000 jäsentä Hyviä jäsenetuja Moderni omistajaosuuskunta Merkityksellistä omistajuutta Osallistu talouselämään Vaikuta yhteiskuntaan De_04042019_28.indd 29 27.3.2019 11.53. Käytä etu niin usein kuin haluat. Katso tarkemmat tiedot Tradekan jäsenen extraeduista ja varausohjeet www.tradeka.fi -sivulta. Hyvien jäsenetujen lisäksi olet vaikuttamassa suomalaiseen yhteiskuntaan ja talouselämään. Kevään extraetuja Tradekan jäsenille Tradekan jäsenille nyt mukavia extraetuja! Rax Buffetit ympäri Suomen tarjoavat kaksi buffet-ateriaa 25 % alennuksella. Lisäksi viikonloppuyö hotelli AVAssa Helsingissä kahden hengen huoneessa vain 40 €/yö. Jäsenyys Tradekassa on merkityksellistä. Hemingway’s ja Wanha Mestari -ravintoloissa saat talon punaja valkoviinipullot hintaan 15 €/75 cl pullo. Ja kun varaat pääsiäisloman Pajulahteen, saat 15 % alennuksen lomasta ja yli 3 vuorokauden varauksiin seikkailuliput Suomen suurimpaan kiipeilypuistoon veloituksetta. Restelin verkkokaupasta voit ostaa Food & Events -ketjun tapahtumaja ruokaravintoloihin 65 euron arvosetelit 50 eurolla. 29 Demokraatti suilla
Työllisyysluvut ovat Suomen huippua ja yritykset investoivat alueelle. Tänä keväänä uusi erillishaku – lajissaan Suomen ensimmäinen – mahdollistaa saman Vaasan lyseon abiturienteille. Jotta hyvä meno voi jatkua ja työvoimapulaa saadaan paikattua, on Keskija Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakuntien demareiden mielestä olennaista varmistaa alueellisesti kattava ja laadukas koulutus kaikilla asteilla. Se tuottaa työvoimaa ja samalla hyvä koulutus ja työpaikat saavat nuoret jäämään tänne sen sijaan, että he muuttavat pois, kiteyttää Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä Kpedun hallituksen varapuheenjohtaja ja SDP:n piirin 2.varapuheenjohtaja Emma Haapasaari Kokkolasta. – On aika huolestuttavaa Suomen tulevaisuuden kannalta, jos opiskelijoiden valmiudet työelämään ovat puutteellisia, Granholm komppaa. Vaasan ammattikorkeakoulun hallituksessa istuva Jasmin Granholm (sd.) näkee väylän keinona vähentää toisen asteen oppilaiden suorituspaineita ja tapana sitouttaa nuoret Pohjanmaan alueelle. PAIKALLISSÄÄ SDP:n valtuustoryhmien puheenjohtajat Kauhavalta, Kurikasta, Pietarsaaresta ja Ähtäristä kertovat, mitkä asiat heidän paikkakunnillaan on aurinkoisesti ja mikä puolestaan pilvisesti – vaatii korjausta tai haastaa muulla tavoin. lutuksen kehittämisen näkökulmasta on tärkeää, että koulutuksen järjestäjät ja työnantajat tekevät yhteistyötä. Hyvä koulutus pitää kiinni nuorista asukkaista ja vastaa työelämän tarpeisiin. Seinäjoen koulutuskuntayhtymä Sedun valtuuston varapuheenjohtaja Markku Lehtolan (sd.) mielestä kouDe_04042019_30.indd 30 27.3.2019 11.39. 30 Demokraatti PIIRIKIERROS / POHJANMAA Lue pitkä versio piirikierroksesta: demokraatti.fi/pohjanmaa +3 VERKKOVINKKIÄ POHJANMAA Demokraatti kiertää SDP:n piirit KORKEAKOULUNEUVOS Suomen ensimmäinen korkeakouluneuvos, rehtori Tapio Varmola Seinäjoelta luotaa koulutuskenttää. – Riittävällä lähiopetuksella pitää varmistaa, että opiskelijat saavat kunnolliset valmiudet työelämään ja jatko-opintoihin, Emma Haapasaari sanoo. Opin tiellä Koulutuksella on iso merkitys elinvoimalle. PIIRI PYÖRII SDP:n Pohjanmaan piirin toiminnanjohtaja Johanna Autio kertoo kolumnissaan, miten piirihallituksen poliittista roolia vahvistetaan. Työpaikkoja riittää ja lisää odotetaan, mutta samaan aikaan joillain aloilla on vaikeuksia saada osaavaa työvoimaa. Pohjanmaan sosialidemokraattien mielestä alueen keskeinen vahvuus on korkea osaaminen. Ammatillista koulutusta tarjoavasta Vamiasta on jo ollut mahdollista päästä Vaasan ammattikorkeakouluun ilman pääsykokeita. – Koulutuskuntayhtymässä me kuuntelemme työelämää siitä, mihin työvoimaa tarvitaan ja pyrimme sitten suuntaamaan koulutustarjontaa sen mukaan. – Koulutuksella on iso merkitys elinvoimalle. Haapasaari, Lehtola ja Granholm ovat huolissaan ammatillisen koulutuksen reformin ja korkea-astetta kurittaneiden koulutusleikkausten vaikutuksista koulutuksen laatuun. Teksti Anna-Liisa Blomberg, Vaasa, Seinäjoki & Kokkola P ohjanmaalla pyyhkii hyvin. Myös yhteistyö koulutuksen järjestäjien välillä voi poikia hyvää. Esimerkiksi Kurikassa ryhdyttiin kouluttamaan metallialan osaajia ja hitsaajia, kun heistä oli pulaa, Lehtola kuvailee. Esimerkiksi Wärtsilä rakentaa Vaasaan suuren tutkimus-, tuotekehitysja tuotantokeskuksen ja akkuteollisuuden nousuun ladataan paljon odotuksia
Kaikissa ovat erilaiset poliittiset kysymykset ja tilanteet. Myös SDP on kaksikielinen puolue ja suurena puolueena pystymme vielä RKP:ta vahvemmin valvomaan myös ruotsinkielisten oikeuksia. Poliittisesti olemme pärjänneet yhdessä hyvin. 31 Demokraatti SDP:n Pohjanmaan piirin puheenjohtaja Matias Mäkynen kannustaa puoluetta nappaamaan ruotsinkielisten asiat vahvemmin omakseen. Meillä on kaikkien kolmen maakunnan alueella Suomen paras työllisyys. Mikä Pohjanmaalla haastaa. Monet isot yritykset myös siirtävät toimintojaan ulkomailta Pohjanmaalle, koska meillä on kilpailukykyinen ja osaava työvoima. Mitä mausteita vahva kaksikielisyys tuo demareiden toimintaan ja politiikkaan. Merenkurkun saaristo on Suomen ainut Unescon luonnonperintökohde. Osa muista puolueista ei edes toimi kaikkien kolmen maakunnan alueella, osa taas ei ole linjannut asioista maakuntarajojen yli yhtä yhtenäisesti kuin me. Siellä on muun muassa majoitusta lasi-igluissa tarjoava yritys, joka on voittanut myös monia kansainvälisiä matkailupalkintoja. Kyllä se haastaa, että meillä kolmen maakunnan – Eteläja Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan – alueella neljä erilaista poliittista todellisuutta. Yhteistyö toimii hyvin, mutta sitä voisi olla vielä enemmän. Erotumme muista puolueista sillä, että meillä on koko Vaasan vaalipiirin alueella yhteinen poliittinen ohjelma ja visio. Meidän pitää vain ottaa se asema itsellemme. Meillä on myös toimiva, oikeastaan jopa uniikki yhteistyön malli yritysten ja julkisen sektorin välillä. Meille kuuluu hyvää. Olemme samaa mieltä suurimmasta osasta asioita. Mikä Pohjanmaalla on hyvin. Politiikassa ruotsinkielisten asemaan liittyvät asiat on jätetty RKP:lle. Mitä kuuluu demareille Pohjanmaalla. Anna vinkki matkailijalle – missä on Pohjanmaan piilotettu helmi. De_04042019_30.indd 31 27.3.2019 11.39. Se on ehdoton vahvuutemme. Se on täysin uniikki luontokohde, jossa matkailu lisääntyy kovaa vauhtia. Isot puolueet ovat antaneet RKP:n hoitaa sen, eikä meidän mielestämme näin tarvitse olla. Yritykset tekevät Vaasan seudulle valtavia tutkimusja kehitysinvestointeja. Eduskuntavaalien ehdokasasettelu on osunut nappiin. Kolmen maakunnan lisäksi on ruotsinkielinen rannikko. Meillä demareilla toimii tällä alueella kaksi piirijärjestöä – SDP:n piiri ja ruotsinkielisten sosialidemokraattien FSD
Teksti Janne Ora / Kuvat Nora Vilva De_04042019_32.indd 32 27.3.2019 10.52. Hentilän matka on kulkenut Sotkamon syrjäkyliltä historioitsijaksi ja huippututkijaksi, joka nuoruuden DDR-vuosinaan hankki elinikäisen rokotussuojan reaalisosialismilta. 32 Demokraatti KASVO Reaalisosialismilta rokotettu Emeritusprofessori Seppo Hentilä ja Demokraatti kapusivat kierreportaita pitkin Paasitornin huipulle ihastelemaan Hakaniemen maisemia
33 Demokraatti De_04042019_32.indd 33 27.3.2019 10.53
Sosialistinen nuorisojärjestö Freie Deutsche Jugend, Saksan vapaa nuoriso, toimi muun muassa yliopistoissa. Nuori Hentilä sai kuitenkin havaita, että DDR:n valvontakoneisto oli orwellilaistyylinen ja järjestelmällinen, saksalaiseen malliin. Syksyn 1970 satamalakot enteilivät vuoden 1980 Gdanskin satamalakkoja ja Lech Walesan perustamaa Solidaarisuus-ammattiliittoa. Hentilä teki vuosina 1970–71 työväen historiaa käsittelevää väitöskirjaansa Leipzigin yliopistossa kansainvälisen opiskelijavaihdon ja stipendin turvin. vuoden tiedekirjapalkinto teoksesta Pitkät varjot – muistamisen historia ja politiikka . – Kontrollipolitiikka ulottui joka yksilöön. vieraileva professori Humboldtin yliopistossa Berliinissä 2007–2008 . Kannoin DDR:stä mukanani goethejä, schillereitä, marxeja ja muita klassikoita selkä väärällä. . Suomen Tietokirjailijoiden tietokirjapalkinto 2018 . Syy oli harmiton. Hän oli yrittänyt asuntolan klubihuoneistossa viritellä muiden opiskelijoiden kanssa keskustelua Puolan Gdanskin satamalakoista ja levottomuuksista, joista Ruotsin radio oli kertonut. – Kun olin lähdössä takaisin Suomeen minulla oli niin paljon sen aikaisia 50 itämarkan seteleitä, että pystyin peittämään sänkyni niillä kokonaan. Viidenkympin setelissä oli Engelsin kuva ja sadan markan setelissä Marx, Hentilä muistelee. 34 Demokraatti D-KASVO K un poliittisen historian emeritusprofessori, tietokirjailija ja Saksan tuntija Seppo Hentilä muistelee jatko-opiskeluaikojaan DDR:n Leipzigissä, nousee kuulijan ajatuksiin hauskoja mielikuvia. – Myöhemmän elämäni kannalta kokemus DDR:n reaalisosialismista oli hySEPPO HENTILÄ . En voinut yli jääneillä rahoilla ostaa muuta järkevää kuin äänilevyjä ja klassikkokirjoja. – Totesin pian, että DDR:n ja Neuvostoliiton niin sanotussa reaalisosialismissa oli monia hyvin kahlitsevia tekijöitä, jotka vieroittivat minut siitä. – Jatko-opiskelustipendini oli 480 itämarkkaa kuussa. . Klubihuoneiston opiskelijoista oli joku luultavasti ollut valtion turvallisuuspoliisin Stasin urkkija, joka välitti Hentilän puheet vararehtorille. Ajattelin, että tässä systeemissä täytyy olla jotakin mätää, kun puhutaan näin. Jälkeen päin kerrottiin siitä, kuinka jopa perheenjäsenet raportoivat toisistaan turvallisuuspoliisi Stasille. . Radion haastatteleman ruotsalaisen merikapteenin mukaan Neuvostoliiton tankit olivat vyöryneet Gdanskin kaduille. Derkkusetelit muuttuivat Suomeen paluuta tehdessä arvottomiksi, koska niitä ei voinut vaihtaa länsivaluuttaan. Opiskelijasolun vuokra oli kymmenen markkaa kuussa ja ruoka käytännössä ilmaista. Poliittisen historian emeritusprofessori, Helsingin yliopisto 1994–2014 . Kaksoisvalotus nykyhetkestä menneeseen ja jo kadonneeseen, kylmän sodan blokkeihin jakamaan maailmaan on hauska: 22-vuotias Hentilä, Leipzigistä lähdön hetki ja hölmistyttävä tilannepäivitys opiskelijasolussa. kirjoittanut lukuisia Suomen ja Saksan 1900-luvun lähihistoriaa sekä työväenurheilun historiaa käsitteleviä tietokirjoja . DDR:N JATKO-OPINTOVUODET havahduttivat nuoren Hentilän ja rokottivat hänet loppuelämäksi reaalisosialismilta. . palkittu useasta tietokirjasta. Harmaapartainen professori on ikävuosistaan huolimatta yhä poikamainen ja elämänjanoinen. HENTILÄ JOUTUI yliopiston vararehtorin puhutteluun loppusyksystä 1970. – Nuorisojärjestö oli DDR:n valtapuolueen käsikassara, jonka jäsenet valvoivat ja raportoivat yliopistolta käsin. DDR:ssä ei oikeastaan eletty puutteellisesti, eikä elintasoni siellä juuri poikennut Suomen oloista, etenkin kun olin työläisperheen lapsena tottunut elämään vaatimattomasti. – Vararehtori sanoi, että olette täällä meidän vieraanamme. . De_04042019_32.indd 34 27.3.2019 10.53. . Hentilän muistelema yksityiskohta liki 50 vuoden takaa taitaa kiteyttää jotakin hänestä itsestään, mutta myös reaalisosialismista. Teillä ei ole mitään oikeutta levittää näitä tietoja, vaikka tämä kaikki olisi tottakin. . Vuoden historiakirja teoksesta Saksalainen Suomi 1918, jonka hän kirjoitti vaimonsa Marja-Liisa Hentilän kanssa HISTORIAA EI VOI YMMÄRTÄÄ, ELLEI SITÄ ASETA ISOMPIIN TAUSTAKEHYKSIIN. DDR:ssä kontrollia ja valvontaa oli myös opiskelijapiireissä.
35 Demokraatti De_04042019_32.indd 35 27.3.2019 10.53
Monia suomalaisia opiskelijoita houkuteltiin siihen hommaan. – Varsinkin jälkeen päin ihmettelin sitä, että minua ei koskaan yritetty värvätä Stasin tietolähteeksi. Meillä molemmilla, Alpo Rusilla ja minulla, on näyttää siitä mustaa valkoisella, Hentilä murjaisee. Tarjolla oli vain kommunististen puolueiden kirjallisuutta. En valinnut lääkärin opintoja, joihin myös olisin päässyt. – Näitä todistuksia kutsuttiin nimellä giftschein, myrkkytodistus, Hentilä naurahtaa. – SDP:stä tuli poliittinen turvapaikkani, johon liittymisen jälkeen kukaan ei häirinnyt minua yliopiston kuppilassa, katsoi vaan kummasti perään. Jos olisin maisteriksi valmistuttuani jäänyt tänne Helsinkiin, minusta luultavasti olisi tullut taistolaisliikkeen innokas jäsen, Hentilä miettii. Hän jopa voitti valtion oikeudenkäynnissä ja sai vahingonkorvauksia, mikä on harvinaista. – Suomessa on vain kaksi ihmistä, jotka voivat todistaa, etteivät he ole olleet Stasin palveluksessa. Tiitisen lista ja Alpo Rusin reilun kymmenen vuoden takainen oikeudenkäynti ovat olleet Suomessa DDR:ää koskevan julkisen keskustelun keskeisiä aiheita. DDR:n arkistojen avauduttua 1990-luvulla Hentilä haki myös itseään koskevia lausuntoja. – Alpo Rusia koskevat syytteet todettiin aiheettomiksi. Niissä oli mainittu muun muassa klubihuoneiston tapaus ja vararehtorin puhuttelu. maissa painettua. Länsikirjallisuuden lainaamiseksi piti tosin tutkijankin hankkia erillinen lupatodistus. – Sain vasta 1990-luvun lopulla viimeisen tiedon siitä, että minua koskevia aineistoja ei ollut Stasin pääarkistossa. 36 Demokraatti D-KASVO vin merkittävä. Puhuttelua vakavampia seurauksia Hentilälle ei klubipuheista koitunut. 2 Valitsin tutkijan uran valmistuttuani valtiotieteen maisteriksi 1970, vaikka silloin sain myös virkamiesuralle vieneen huomattavan työtarjouksen opetusministeriöstä. DDR:n kirjakaupoista ja kirjastoista ei voinut hankkia mitään länsi1 Lähdin opiskelemaan Helsinkiin poliittista historiaa vuonna 1967. De_04042019_32.indd 36 27.3.2019 10.53. KAIKKI EI kuitenkaan ollut nuoren tutkijan näkökulmasta katsottuna ankeaa DDR:ssä. Mitkä ovat elämäsi kolme tärkeintä päätöstä. Uuteen tutkimukseen käsiksi pääsy oli väitöskirjan teon kannalta olennaista, ylellistäkin. 3 TÄRKEINTÄ 3 Pysyä sinnikkäästi halussani päästä akateemiselle uralla niin pitkälle kuin se on mahdollista. Hän liittyi SDP:hen vuonna 1973. Hentilä pääsi kansalliskirjastossa alan uusimman tutkimuskirjallisuuden pariin – mukaan lukien siihen, mitä oli julkaistu Länsi-Saksassa. Sen sijaan DDR:n korkeakouluministeriön arkistossa oli Leipzigin yliopiston lähettämiä tietoja minusta
– Historiaa ei voi ymmärtää, ellei sitä aseta isompiin taustakehyksiin. HENTILÄ PAINOTTAA yhteiskunnallisten kehysten merkitystä historiallisten kehityskulkujen taustavoimina. Äiti oli käynyt vain silloista kiertokoulua, ei edes kansakoulua. SUOMESSA ON VAIN KAKSI IHMISTÄ, JOTKA VOIVAT TODISTAA, ETTEIVÄT HE OLE OLLEET STASIN PALVELUKSESSA. Hän arvelee, että olisi ilman lyseo-opintoihin hakeutumista päätynyt suuren maaltamuuton vuossa Ruotsin Trollhättaniin tai Etelä-Suomeen tehdastyöhön, kuten muut ikäisensä sotkamolaisnuorukaiset. – Sisällissota ei suoraan koskettanut läheskään kaikkia suomalaisia, sillä sotahan kulki rautateitä pitkin. Toisaalta meillä oli demokraattinen valtiojärjestelmä, mutta esimerkiksi koululaitos, poliisi, oikeuslaitos ja muu virkakoneisto suhtautui erittäin jyrkästi ja painostavasti hävinnyttä osapuolta kohtaan. Jopa Etelä-Suomessa oli monia vasemmistolaisesti ajattelevia ihmisiä, jotka eivät mitään muuta toivoneet kuin, että sota loppuisi mahdollisimman pian. Hentilän mukaan SS-vapaaehtoiset on liitettävissä osaksi valkoisen Suomen hegemoniaa, sen jatkumoksi. Rajaukseni avainsana on julkinen.” Hentilä ei siis tutkimuksessaan tarkastele sitä, miten ”yksityiset ihmiset, perheet, suvut tai muut yhteisöt käsittelivät vuoden 1918 kokemuksia tai siitä, millaisia muutoksia sisällissodan muistamisessa yksityisellä tasolla ylipäätään tapahtui.” MITEN SISÄLLISSOTA on vaikuttanut Hentilän omassa suvussa tai perheessä. Hentilän suvun tai sukujen tarina on tyypillinen Suomessa, vaikka julkisessa keskustelussa monesti korostetaan sisällissodan koko kansakunnalle aiheuttamaa traumataakkaa. – Työ valtasi ajatukset ja näppäimistö lähti viemään, Hentilä kuvaa kirjoitushankkeen laajenemisen syitä. – Oltiinko sitä loppujen lopuksi kummankaan sotivan osapuolen puolella niillä paikkakunnilla, jotka olivat taisteluista ja rintamalinjoista etäämmällä. 37 Demokraatti NIIN, VARJOISTA ja muistoista puheen ollen. Etenkin syrjäseuduilla ja pohjoisessa sisällissota jäi hyvin etäiseksi. Hentilä kirjoittaa Pitkät varjot -teoksessaan, että ”tutkin sisällissodan muistamisen historiaa – ja tarkemmin: tuosta muistamisesta jo sadan vuoden ajan julkisuudessa käytyä poliittista kamppailua. Tuolloin kansalaisyhteiskuntaa, virkakoneistoa, koululaitosta, lehdistöä, julkista keskustelua ja sisällissodan yleistä muistelukulttuuria hallitsi valkoinen näkökulma. Sotiko esimerkiksi hänen isoisänsä punaisten tai valkoisten puolella. Suomalaisessa historiantutkimuksessa hellittiin kuitenkin pitkään ajatusta Suomesta maailmansodan ajopuuna, jatkosotaa pidettiin erillissotana. Sen enempää äitini kuin isäni suvun puolella ei taisteltu kummallakaan puolella. Aluksi toimeksianto oli ”vain” kirjoittaa Kalevi Sorsa -säätiölle noin 80 liuskan mittainen katsaus siitä, mikä on vuotta 1918 ja sisällissotaa koskevan tiedon ja tutkimuksen taso Suomessa. Se on vähintään yhtä paljon hyvinvointi-Suomen kuin omaa ansiotani. Kannetaanko suvussa sisällissodan traumakokemuksia. ALUN PERIN Hentilä ei ottanut näin mittavaa tehtävää lähtiessään kirjoittamaan sisällissodan muistamisesta. Hentilän isän suku asui Oulussa, mutta Hentilät muuttivat äidin suvun maille Sotkamon Saviahon kylään, kun perheen Seppo-pienokainen oli vuoden vanha. SS-vapaaehtoisten värvääminen kytkeytyi vanhaan saksalaissuuntaukseen ja Suur-Suomi ajatteluun, joka oli alkanut jo sisällissodan aikoihin ja kulminoitui jatkosodassa. HENTILÄ TARKASTELEE myös oman elämänsä keskeistä käännettä, Oulun Lyseoon hakemista ja pääsemistä vuonna 1959, laajempien kehysten rinnalla. – Suomi oli hyvin kahtiajakautunut 1920–30 luvuilla. Taistelut keskittyivät enimmäkseen etelän isoille tehdaspaikkakunnille ja niiden liepeille, Hentilä muistuttaa. – Sisällisota jää minun sukuni historiassa hyvin kauas jo maantieteellisistä syistä. Seppo Hentilän isä oli metsätyömies. Hän toteaa, että aikansa ajalliseen ja yhteiskunnalliseen kehityskulkuun tulee kytkeä myös suomalaisten vapaaehtoisten SS-sotilaiden taistelu Natsi-Saksan armeijassa toisessa maailmansodassa. Seppo Hentilän 2018 julkaistu kirja Pitkät varjot – muistamisen historia ja politiikka avaa kiinnostavasti vuoden 1918 sisällissodan muistamisen politiikkaa ja sen seurauksia. Ajatuksia herättelevän teoksen keskeinen teema on se, miten sisällissodan heittämät varjot eri vuosikymmeninä ovat Suomessa näkyneet, miten nuo varjot ajan mittaan ovat muuttaneet muotoaan sekä mitkä yhteiskunnalliset taustasyyt ja jälkiseuraukset näihin varjoihin liittyvät ja limittyvät. De_04042019_32.indd 37 27.3.2019 10.53. Hän arvioi, että sisällissota koski sotijoiden perheenjäsenet mukaan lukien ehkä vain noin puolta miljoonaa suomalaista, kun koko maan väkiluku oli kolmisen miljoonaa vuonna 1918. Yksi keskeinen käsite kirjassa on valkoisen Suomen hegemonia, joka vallitsi itsenäisyyden alkuaikoina. – On se Suomelle ollut aikamoinen saavutus, kun se loi toisen maailmansodan jälkeen yhteiskunnan, jossa tällaisellekin syrjäkylän pojalle suotiin mahdollisuus kouluttautua ja edetä ainakin tieteellisellä uralla ylimmälle mahdolliselle portaalle
Levy on sisäistä puhetta, joka analysoi asioita loputtomasti ja kertoo tarinaa, johon olemme tottuneet. Meditoida voi erilaisissa asennoissa, mutta tavoite on sama: sisäisen levyn pysäyttäminen. Meditaatio voi olla tie itseLäsnäolon taika De_04042019_38.indd 38 27.3.2019 13.29. Tarina voi alkaa esimerkiksi sanoilla: minulla on velvollisuus, minun pitäisi, minun on pakko. Sisältä nousevat tunteet ja ajatukset ovat tärkeitä merkkejä tiellä itsetuntemukseen ja oman perusolemuksen hyväksymiseen. EI-TEKEMISEN TILA on meditaation harjoittamisen tila. Tekemisen tilassa läsnäolon taito tarkoittaa esimerkiksi sitä, että istuessamme bussissa, todella istumme: saatamme aistia penkin kosketuksen selässä, nautimme hetkestä ennen töihin menoa emmekä tee töitä kännykän välityksellä tai murehdi tulevaa palaveria. Kun aistimme, aivot saavat huilihetken. 38 Demokraatti IHMINEN & SUHTEET Teksti Miia Moisio, TM, terapeutti ja kirjailija / Kuva iStock, Vernon Wiley L äsnäolon taidosta puhutaan tänä päivänä hyvin paljon. Eikä ihme, läsnäolossa on kyllä taikaa. Läsnäoloa voi harjoittaa joko tekemisen tai ei-tekemisen tilassa. Mieli vaeltaa helposti menneessä ja tulevassa. Tämä todetaan myös niissä lukemattomissa tutkimuksissa, joita viime vuosikymmeninä on maailmalla muun muassa lääketieteessä tehty. Katso lasta ja ihmettele sitä ihmeellistä taitoa, jota läsnäolon taidoksi kutsutaan. Tiedostamaton mieli pyörittää samoja levyjä pään sisällä. Yksinkertaisimmillaan läsnäolo on aistien äärellä olemista, niissä viivähtämistä. Kun syömme, katsomme lautasella olevia värejä, tuoksutamme ruokaa, maistelemme ruokaa suupala kerrallaan ja huomaamme sen hetken, kun vatsa on täynnä. Meditaatiossa mieli vaeltaa, mutta sen saa palautettua takaisin kehoon. Kerran olimme niin läsnä elämässä, ettei maailmassa muuta ollutkaan. Iso osa kärsimästämme stressistä, ahdistuksesta, masennuksesta, unihäiriöstä, ylipainosta, peloista ja monesta muusta pahasta olosta johtuu juuri siitä, että olemme kiinni ajatuksissamme ja tunteissamme, olemme paikalla mutta emme läsnä. Meillä on luontaisesti kyky löytää läsnäolon tila. Lapselle jokainen toimi on ainutkertainen: hän uppoutuu kulloisellakin hetkellä tapahtuvaan täysillä vailla murhetta menneestä tai tulevasta. Kävellessämme tunnemme jalkojen liikkeen, kiven kengän alla ja aistimme selvemmin, missä kuljemme. Eli kun teemme, teemme asiat tietoisesti emmekä sen automaattiohjauksen varassa, jonka varassa usein kuljemme. Meditaatio ei tarkoita buddhalaista puun alla istumista ja valaistumisen tilan odottamista vaan hiljentymistä ja rauhoittumista, kääntymistä sisäänpäin. Läsnäolo tarkoittaa sitä, että ollaan tässä ja nyt
Lue kirjoitukseni läsnäolosta, ehkä saat siitä jotain vinkkiä, mistä ahdistuksestasi voi olla kysymys. Ehkä voisit hakeutua esimerkiksi terapeutin vastaanotolle puhumaan siitä, mistä ahdistus voi johtua ja mitä sille voi tehdä. Ihmisen pää on kuin tietokoneen muisti. OLEMME PAIKALLA MUTTA EMME LÄSNÄ. Miten pääsen siitä eroon. Toki jos pelkää muistisairautta, kannattaa sekin tutkituttaa. miia.moisio@helsinki.fi 1 Elämässäni ulkoiset asiat ovat hyvin, mutta silti on koko ajan paha olla. tuntemukseen ja oman itsen rakastamiseen. Parhaimmillaan hiljainen tila on rauhan paikka, jossa saa levätä ja tankata elämän kiireissä ja murheissa vähentyneitä voimavaroja. Läsnäolotaitojen harjoittamisesta, kuten mindfulness-meditaatio, voisi olla paljon hyötyä. Jos on lähes koko ajan (myös öisin) huolissaan jostain, vie se henkisiä ja fyysisiä voimavaroja. De_04042019_38.indd 39 27.3.2019 13.29. 39 Demokraatti KYSY MIIALTA Terapeutti ja kirjailija, TM Miia Moisio vastaa hyvinvointiin liittyviin kysymyksiin. Oman olemuksen sopukoissa asustaa myös sisäinen lapsesi, joka kantaa mukanaan paitsi iloa, myös lapsuuden haavoja ja tunnekokemuksia, jotka ovat varastoituneet kehoomme kuin muistitikulle. Ahdistuksesta kärsivä ihminen on yleensä murehtimiseen ja huolestumiseen taipuvainen. Kysymys voi olla myös siitä, ettet ole kuunnellut tarpeitasi pitkään aikaan vaan olet keskittynyt enemmän muuhun kuin omaan hyvinvointiisi. Myös ihmisen mieltä on hyvä välillä siivota ja huoltaa. Ahdistus yleensä helpottaa, kun luottamus elämään lisääntyy ja mieli on enemmän nykyhetkessä kuin tulevaisuudessa – murehtimalla ei voi tulevaisuuteen kovin paljon vaikuttaa. Kun on kulkenut vuosia samalla tavalla eikä ole ehkä pysähtynyt kuulostelemaan, kuka on ja mitä tarvitsee, alkaa sisin lähetellä viestejä siitä, ettei kaikki ole parhaalla mahdollisella tavalla. Miksi. Nyt muistini on alkanut pätkiä. Se on siitä erikoinen paikka, että siellä saa kohdata itsensä. 3 Minua ahdistaa lähes koko ajan. Muistista olisi hyvä tiputtaa jotain pois – päässä on yleensä paljon vanhoja tiedostoja. Hiljainen ulkoinen tila voi olla vaikka sauna, metsä, oma koti lasten mentyä nukkumaan, mikä tahansa paikka, jossa mieli ja korvat saavat levätä. Kaikki tuo antaa päälle sen tarvitsemia lepohetkiä. Liikutko, syötkö terveellisesti, hakeudutko luonnon läheisyyteen, nukutko riittävästi, harrastatko mitään vai onko elämäsi pelkkää työntekoa. Ja sitten on se toinen tila: hiljainen sisäinen tila. Kun tietokoneen muisti alkaa olla täynnä, kone alkaa hidastua. Joskus kyse on siitä, että oma elämä on ”päivittämättä”. Ahdistus johtuu usein murehtivasta mielestä. Silloin usein mietitään, onko tämä työ se, jota haluan tehdä lopputyöurani ajan, haluanko edelleen tämän kumppanin ja voisiko elämä tarjota vielä jotain muuta. ULKOINEN HILJAINEN tila usein tukee sisäistä hiljaista tilaa – on helpompi saavuttaa hiljaisuus ja rauha, oma perusolemuksemme silloin, kun ulkoiset olosuhteet ovat suotuisat. Pelkään, että olen sairastumassa muistisairauteen. Kysymyksesi on iso ja vaatisi tarkempaa elämäntilanteen selvittelyä. Huolehditko palautumisesta kaikesta työstä. 2 Teen paljon töitä ja koko ajan on kiire
Teksti Juha Beurling De_04042019_38.indd 40 27.3.2019 13.29. Kirjoittaja on KuluttajaliittoKonsumentförbundet ry:n pääsihteeri NETTIKAUPPAHUIJAUKSET VOI PARHAITEN VÄLTTÄÄ KÄYTTÄMÄLLÄ TERVETTÄ JÄRKEÄ. Onko hänellä kova kiire ja vaatiiko hän etukäteismaksua ennen kuin olet päässyt tutustumaan tuotteeseen/kohteeseen, jotta ei vuokraa/myy kenellekään toiselle. Nettikauppapetoksia on liikkeellä esimerkiksi syksyisin, kun opiskelupaikan saaneet opiskelijat yrittävät löytää halpaa vuokra-asuntoa suosituista opiskelukaupungeista. Ihan tavalliset yksittäiset ihmiset pystyvät suhteellisen helposti tehtailemaan nettikauppapetoksia, joissa yksittäisellä nettikauppasivustolla (esimerkiksi huuto.net, tori.fi ja oikotie.fi) myydään/vuokrataan tuotetta, jota ei joko ole olemassa, se on kuvausta huomattavasti huonommassa kunnossa tai tuote ei muuten ole sitä mitä luvataan. Tällöin etukäteen maksetut rahat voivat kirpaista. Nettikauppahuijaukset voi parhaiten välttää käyttämällä tervettä järkeä. Onko sinun vaikea saada ilmoittajaan yhteyttä. Tällaisten asioiden pitäisi laittaa hälytyskellot soimaan ennen kuin on liian myöhäistä. Sama koskee vuokramökkejä, joita tarjotaan verkossa suosittuna mökkikautena. 40 Demokraatti ku ltt uuri lahja.fi Anna aineeton Kulttuurilahja tai hae hankkeellesi joukkorahoitus – saat 20% sen päälle! Teet hyvää ja olet mukana tärkeässä työssä! NETTIJYMÄYTYS 3/3 Näin meitä huijataan N ettikauppapetokset ovat valitettavan yleisiä huijauksia. Jos hinta on erityisen halpa mutta laatu kuvien ja kuvauksen mukaan hyvä, kannattaa kysyä, miksi näin on. Vuokralaisen saavuttua paikalle annettuun osoitteeseen, ei mökkiä näy missään tai se on lähes käyttökelvottomassa kunnossa eikä vastaa siitä annettuja kuvia ja kuvausta. Ilmoittajaan kannattaa olla yhteydessä erityisesti puhelimitse ja esittää tarkentavia kysymyksiä. Netistä saattaa tuolloin löytyä houkuttelevia vuokra-asuntotarjouksia, jossa vuokralle tarjotaan asuntoja, jotka eivät tosiasiassa välttämättä ole edes vuokrattavana, sijaitsevat jossain toisaalla ja joiden kuvat on kaapattu joltakulta. Jos jokin kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta, sitä se yleensä onkin
Ja sama koskee botoxia, jätän senkin väliin. Harmauteni takia minut sekoitetaan Saku Tuomiseen, joka on myös harmaa. Olen suhteellisen sinut nykyisen peilikuvani kanssa. Äitini puolen suvussa kaikilla miehillä on harmaa tukka. Lisäksi muovinpalaset lentelivät pois hampaista esimerkiksi urheillessa tai omenaa haukatessa. 17-vuotiaana kaaduin fillarilla ja katkoin kaikki neljä etuhammastani. Se on aika hämmentävää. En tietenkään värjännyt. Hiukseni vaihtelevat väriä itsekseen. Ei voi valehdella, että olisin joku räiskyvä ja kreisi tyyppi. Olen syntynyt 45-vuotiaana demarina ja nyt on aika hienoa, kun olen ikään kuin saavuttanut syntymäikäni. Se, että olin joskus 23-vuotiaana vaarallisen etelämaalaisen näköinen, ei oikein vastannut persoonaani. Miksi värjäät hiuksia harmaaksi. Ikä tietysti näkyy, mutta niinhän sen kai pitääkin. Omituisimpia ovat ehkä ne, jotka teknisin keinoin jättävät ikänsä näkymättä. En tiedä mitä tapahtuisi, jos nyt alkaisin värjätä ja väittämään, että minulla on oikeasti mustat hiukset. Ehdin tulla vähän peiliaraksi, ennen kuin sain nämä nykyiset hampaani. Olin 28-vuotias, kun hiukseni alkoivat harmaantua tosi paljon. Ei se varmaan menisi läpi. Silloin harmaa tukka ei ollut vielä nuorisomuotia ja muutamat kaverit kysyivät, että mikä läppä toi on. Vaurioituneet hampaani vaihtoivat kummallisesti väriä aina vuodenaikojen mukaan. KASVOT PEILISSÄ Teksti ja kuva Nora Vilva nora.vilva@demokraatti.fi De_04042019_38.indd 41 27.3.2019 13.29. 41 Demokraatti Miika Nousiainen 45-vuotias kirjailija M inulla on ollut vaiheita, jolloin en ole katsonut peiliin. Meissä ei ole mitään samaa, mutta silti Saku Tuomiselle annetaan palautetta kirjoistani. Olen ollut mieluummin tiedostamaton siitä, miten sekaisin hiukset ovat ja roikkuuko suupielestä barracudaa isompia kaloja. Olin lapsena blondi, mutta sitten muutuin italialaisen näköiseksi mustahiuksiseksi. Minut on sekoitettu myös Pirkko Saisioon, Fifty Shades of Grey -mainoslakanaan, lokakuun säähän ja demareiden puolueohjelmaan. Se vastaa luonnettani niin hyvin. Olen aika tasainen ja rauhallinen persoona
42 Demokraatti De_04042019_38.indd 42 27.3.2019 13.29
Koko ajan kiihtyvä ilmastonmuutoskeskustelu on tuonut sanastoomme joukon uusia, ilmasto-alkuisia yhdyssanoja. Yhdistelin näet nettihakuun ihan diletanttipohjalta paria latinankieliseksi olettamaani sanaa... Tulevat päättäjämme aikovat siis osoittaa edelläkävijyyttä tekemättä mitään muutoksia tai tekemällä vain kivoja muutoksia. 43 Demokraatti KIELEN PÄÄLLÄ Ilmastosta viis veivaten V iime kerralla kieputtelimme tällä palstalla erilaisia sääilmiöitä. Toinen suosittu veiviniksi on asioiden sekoittaminen. Kyse on yksityisten kansalaisten käynnistämästä kampanjasta. De_04042019_38.indd 43 27.3.2019 13.29. ”Lihansyönti vähenee koko ajan itsestäänkin” (Ei vähene vaan kasvaa). ”Uudet polttomoottoriautot ovat jo lähes nollapäästöisiä” (Eivät tietenkään ole, muutenhan niitä ei tarvitsisi koskaan tankata). Vähän tuoreempia pelonilmaisuja ovat ilmastopaniikki ja ilmastohysteria, jotka molemmat viestittävät ehkä ylenkatsetta näistä asioista huolestuneita kohtaan. ja katso! Sieltähän se tuli: climaphobia. ”Meillä ei ole natsoja tai auktoriteettia, vaan puhumme ihmisenä toiselle. Se oli ”suomennos” Kööpenhaminan ilmastokokouksen alla vuonna 2009 ilmitulleesta climategateksi nimetystä skandaalinpoikaseasta. Ilmastoähkijä taas on yksinomaan irvailumielessä kehitetty nimitys. Ilmastoähkystäkin puhutaan, sekä ahdistuneessa että pilkallisessa mielessä. Ei hakkuiden rajoittamiselle, ei lihaverolle, ei polttomoottoriautojen kieltämiselle tulevaisuudessa eikä nyt niin hirveästi käytännön parannuksia joukkoliikenteeseenkään. ”Suomi on jo hoitanut omat asiansa hyvin” (Suomalaisten päästöt ovat Euroopan suurimpia). Näin on varmaan käynyt monissa muissakin kielissä. Radio Rock sai jo liki yhdeksän vuotta sitten Julkisen sanan neuvostolta langettavan päätöksen käytettyään studioon kutsutusta keskustelijasta moista nimitystä. Tämä on meidän ilmastomme, meidän planeettamme ja meidän yhteiskuntamme”, se manifestoi. Mukavin vastaan tullut sana on ilmastoveivi. Sillä sanalla kutsuisin päättäjien kiemurtelua ilmastokysymysten edessä. Hirvein sana teemasta on ilmastogate, jonka Ylen MOT-ohjelma nosti oikein otsikokseen. Onnea heille siihen. MUKAVIN VASTAAN TULLUT ILMASTOSANA ON ILMASTOVEIVI. Hienoa! Veivaaminen alkaa kuitenkin välittömästi, kun kysymykset etenevät keinoihin vähentää päästöjä. Osa on ilmaisevia ja toimivia, osa keinotekoisia, osa ivaavia. Mutta katsotaanpa, millaista kielellistä veivausta tarvitaan, jotta tällainen tekemättä jättäminen voidaan perustella. Hyvän esimerkin ilmastoveivaamisesta tarjoaa vaikkapa Ylen vaalikone. Ilmastopelosta on suomeksi siis kyse, ja sitä sanaa on meillä asiateksteissä – kuten ilmastouutisoinnissa – käytetty jo tämän vuosisadan alussa. Tai väitetään, että metsien hiilinielujen koosta ei ole saatavilla ”riippumatonta tietoa”. Yksi ehdokkaiden konsteista on tietenkin vanha kunnon mustan puhuminen valkoiseksi. Nyt on aika sukeltaa aihepiiriin syvemmälle, myrskyn silmään. Niitä valtaosa ehdokkaista ei niin haluakaan. Tuon kampanjavetoomuksen sinäkin voisit varmaan allekirjoittaa, Tua. (RB) KYLLÄ, ILMASTOVEIVI on hyvä kampanja, mutta liittyypä aiheeseen sellainenkin ilmiö kuin ilmastoveivaaminen. Puhutaan Suomen ilman ”puhtaudesta”, joka ei ilmastonmuutoksen tapauksessa liity mitenkään mihinkään. Valtaosa ehdokkaista aloittaa sen jämäkästi linjaamalla, että ”Suomen pitää olla edelläkävijä ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa”. (TO) Kielipoliisioperaatioista ja kielen ilmiöistä keskustelevat Tua Onnela ja Rolf Bamberg KIELELLISTÄ VEIVAUSTA TARVITAAN TEKEMÄTTÄ JÄTTÄMISEN PERUSTELUUN. (Ei pidä sekoittaa climacophobiaan, joka tarkoittaa korkealle kapuamisen pelkoa – tämänkin nyt opin)
44 Demokraatti KULTTUURI Mitä tapahtuu TODELLA. De_04042019_44.indd 44 27.3.2019 11.49
Tapaamme haastattelun merkeissä Työväen arkistossa. Helmikuussa teos, joka kertoo kapinaan noususta sekä punaisten vallanpidosta ja tavoista käydä sotaa, sai Historiain Ystäväin Liiton Vuoden historiateos -palkinnon. De_04042019_44.indd 45 27.3.2019 11.49. 45 Demokraatti Viime vuonna Tieto-Finlandian voittanut Seppo Aalto on törmännyt tutkimuksissaan muun muassa julmuuksien värittämiseen. Eri historian miehet presidentti Mauno Koivistosta lähtien seuraavat keskusteluamme neuvotteluhuoneen seinän potreteista. Viimeksi Aalto on viettänyt täällä pari viikkoa perehtymässä Kymin työväen arkistotietoon. Tieto-Finlandian voittaja Seppo Aalto on saanut ihmetellä Kapina tehtailla – Kuusankoski 1918 -kirjansa herättämää suurta kiinnostusta eri puolilla Suomea. Teksti Virpi Kirves-Torvinen / Kuvat Nora Vilva S alit täynnä kuulijoita, kysymyksiä, tunteita, hämmästystä
Se tuottaa epävakautta. Myös työväenaktiivi Tuure Nybergin keräämä perimätieto vuoden 1918 kansalaissodan tapahtumista Kuusankoskella innosti tutkimaan aihetta. – Vankileireillä olleet puhuivat keskenään tapahtumista myöhemmin tehtailla, muuten paikalliset vaikenivat. Punaisten Suomi oli aivan toinen. Ruumiissa olleet jäljet selittyivät usein toisella tapaa, kuten Kymijoessa uitettujen ruumiiden kolhiintumisella kiviin. HISTORIOITSIJA SEPPO AALTO muistelee mielellään aikaa, jolloin Suomessa kadulla ei juuri erottanut ihmisen ulkoisesta olemuksesta hänen varallisuuttaan. Eikä se kadonnut talvitai jatkosodassa. Aalto kavahti, miten nopeasti tottumus käveli vastaan prosessissa. Vaatii ammattitaitoa löytää muistitiedoista paikkansa pitävät asiat. Aallon Kuusankoskella saama palaute: ”tämä kirja toi tehdastyöväestölle tietoa heidän omien sukujensa historiasta ja kohotti heidän itsetuntoaan”, on vahvistanut hänen uskoaan kirjaprojektinsa merkittävyydestä. Mihinkään toiseen aiheeseen Aalto ei ole uppoutunut kolmenkymmenen vuoden uransa aikana yhtä syvälle ja kuluttavasti. Nyt tilanne on toisin. – Valkoinen terrori synnytti ammottavan kuilun kansalaisten välille. 46 Demokraatti VÄLILLÄ TUNTUU, ETTÄ OLEMME PALAAMASSA VUOTTA 1918 EDELTÄVÄÄN AIKAAN. Aallon päätutkimusaiheensa on ollut 1500ja 1600luvun Suomen historia. Jos katsotaan historiaa, Suomen tämän hetkinen tie ja suunta ovat vaaraksi. Niiden taustat selvittävät paljon toimintaa. – Se, mitä ihmisten kasvoista Kuusankosken tilaisuudessa näkyi, veti hiljaiseksi. Toivon, että sisällissotaa edeltävä historia kirjoitettaisiin uudelleen. Hänen edellinen kirjansa kertoi helsinkiläisten elämästä Ruotsin vallan aikana. – Pitäisi kirjoittaa siitä, mitä tapahtuu urheilu-uran jälkeen. – Minä peilaan kokonaisuutta. Nyt tutkimuksissa näkyy lähinnä valkoisten näkökulma. Esimerkiksi Helsingin urheiluhistoriassa se näkyy kaunisteluna, pyyteettömänä isänmaallisuutena ja urheilijoiden ihannointina. – Vaikka kirja on paikallinen, se ylittää paikallisuuden rajat. Edelleen esimerkiksi dopingin olemassaolo kielletään, eli siitä ei saisi puhua. – Historiaa pitää aina katsoa oman aikansa näkökulmasta. Vallalla on kaksinaismoralismi. Kansan moraali jakauDe_04042019_44.indd 46 27.3.2019 11.49. Vähitellen työläisyhteisö alkoi uskoa kapinan olleen vakava rikos. SE ON MAHDOLLISTA, KUN EMME PÄÄSTÄ PÄÄOMAA ISÄNNÄKSI, VAAN PIDÄMME SEN RENKINÄ. En tiennyt punaisten Kouvolassa harjoittamasta terrorista ennen tätä kirjaprojektia, Helsingin yliopiston Suomen ja Skandinavian historian dosentti Aalto kertoo. Sen tekoprosessi jätti Aallolle tähänastisista voimakkaimmat kokemukset, muun muassa siksi, että hänen isänsä ja isovanhempansa olivat työskennelleet Kymin tehtailla. Hän on kiinnostunut tutkimustyön tuloksien asettamisesta yleisiin raameihin, niiden vertailemisesta ja syvällisestä tarkastelusta. Esimerkiksi punaisten teloitukset jäivät pois valkoisten kirjoittamasta historiasta. En väitä vaan todistan. Punaisten terrorin kohdalla tulisi Aallon mukaan tutkia, miten punaiset itse sen määrittelevät. AALTO TÖRMÄSI myös sisällissodan tapahtumien värittämiseen, jota näkyi varsinkin punaisten kuvauksissa hirmuteoista ja kidutuksista. KAPINA TEHTAILLA on Aallon kahdestoista teos (joko päätai osatekijänä). Alussa se, mikä tuntui hänestä hirveältä, alkoi ajan myötä näyttää sisällissodan normaalilta toiminnalta. Aalto toivoo, että tutkijat katsoisivat kansalaissodan vaiheita vielä uudelleen eri puolilla Suomea. JOS OLEMME JÄRKEVIÄ, PIDÄMME YHTEISKUNTAMME NIIN YHTENÄISENÄ, ETTÄ DEMOKRATIA SÄILYY. Tällaiset tapahtumat eivät tule yllättäen. Eivät punaiset siis lähteneet sotimaan valkoisen Suomen puolesta. Kovat kokemukset säilyivät ihmisten mielissä. – Köyhyys kävelee usein vastaan. Tulisi ymmärtää, miten ihmiset ovat aiemmin määritelleet asioita. Objektiivisuus ei tarkoita tasapuolisuutta vaan sen katsomista, mitä todella tapahtui ja mitä siitä seurasi. Kimmokkeena kirjaprojektiin oli muun muassa Mirja Turusen teos Veripellot vuodelta 2008. Värittäminen on tullut tutuksi Aallolle hänen muissakin tutkimuksissaan. – Haluaisin ymmärtää tavallista valkokaartilaista: miksi hän näin teki, mitä hän pelkäsi
Näin on Aallon mukaan käynyt esimerkiksi Jemenissä, Libyassa ja Syyriassa. 47 Demokraatti tuu kahtia. – Välillä tuntuu, että olemme palaamassa vuotta 1918 edeltävään aikaan. Myös Euroopassa meneillään oleva hajaannus muistuttaa historiasta. Ristiriitoja ei voi täysin välttää. Aallon mukaan köyhällä ei ole ollut koskaan parasta aikaa. Historian valossa hän ei ole yllättynyt hiljattain julki tulleista Oulun ja Helsingin raiskaustapauksista ja lasten hyväksikäytöstä. SEPPO AALLON vuonna 1996 hyväksytty väitöskirja käsitteli siveellisyyttä ja seksuaalirikollisuutta Porvoossa 1620–1700-luvuilla. Historia ei Aallon mukaan opeta mitään, mutta se auttaa ymmärtämään nykyhetkeä. Työttömyydestä on tehty puolirikollista ja laiskuutta. Aalto kertoo, että puoli vuosisataa sitten raiskauksiin suhtauduttiin hyvin ankarasti. De_04042019_44.indd 47 27.3.2019 11.49. – Pitää esittää kaunistelematta, mitä on tapahtunut ja löytää keinot, miten estetään se, etteivät kriisit enää toistu. – Jo 2015 ajattelin, että jotain tapahtuu. Silti valtiovallan hajottaminen on harvoin hyväksi köyhälle väestölle. – Suomessa tapahtuneita joukkoraiskauksia ei ole tullut läpikäymässäni tutkimustiedossa esiin ennen 17001800lukua. Jos keskusvalta on heikko, klaanit ja erilaiset aseelliset ryhmät ottavat vallan. Jos olemme järkeviä, pidämme yhteiskuntamme niin yhtenäisenä, että demokratia säilyy. On joukkoraiskauksilla silti kotimainen perinnekin. Nyt suunta on alaspäin. Silti heidän tilanteensa oli 1990-luvun lopulla ja 2000-luvun alussa parempi verrattuna 1950–60-lukuun. Eivät turvapaikanhakijat Suomi-tietoutta tarvitse vaan tietoa naisen ja miehen välisestä suhteesta Suomessa, ja siitä, että raiskaus on rikos. Seppo Aalto on kasvanut Kuusankoskella Kymintehtaiden vieressä ja kuullut yhteisöön liittyviä tarinoita lapsesta asti. Se on mahdollista, kun pidämme pääoman renkinä emmekä isäntänä. – En puolusta diktaattoreita
Molemmissa ylivirittynyt seksuaalisuus aiheuttaa kuitenkin syyllisyyttä ja tuskaa. Freudin luoma psykoanalyysi jakaa edelleen mielipiteitä. Hän kertoo siitä värikkäitä tarinoita, joiden todenperäisyydestä ei voi mennä takuuseen: ”Oliko minun ylipäänsä syytä uskoa Natalian kertomuksia?” (s. Hänen tarinansa herättää enemmän kysymyksiä kuin tarjoaa vastauksia, mutta samaa voi sanoa psykoanalyysista. Ihmisen tiedostamattomia psyykkisiä prosesseja tutkiva ala ei tarjoa kattavia vastauksia, koska jokaisen sisäiset konfliktit ovat erilaisia. Hyvä romaani osoittaa Lindstedtin pystyvän uudistumaan kirjailijana. 1976) Finlandia-palkittu romaani Oneiron (2015) oli korkealentoinen fantasia kuolemanjälkeisestä elämästä, sen seuraaja Ystäväni Natalia on astetta maanläheisempi. Edellinen puhuu jälkimmäisestä ensin lainausmerkein, mutta: ”Natalialla – jonka nimestä poistan nyt lainausmerkit niin kuin poistaisin aseestani varmistimen – oli arkielämää suuresti häiritsevä ongelma.” Kerrontaratkaisu on perusteltu ja mahdollistaa kärsivään naiseen tutustumisen neutraalin oloisen ulkopuolisen silmin. Lindstedt lähestyy aihetta teoreettisemmin, mutta huumoriakin löytyy: ”En paljasta suurta salaisuutta, kun kerron, että ammattiryhmässämme on ikävä kyllä runsaasti ihmisiä, joiden älykkyysosamäärä ei ole kovin korkea ja joiden herkkyys on muovikauhan luokkaa.” Romaanin terapeutti pitää itseään kollegoitaan etevämpänä ja huomauttaa myrkyllisesti, ettei häntä hyväksytty Suomen Psykoanalyyttiseen yhdistykseen, koska hänen metodinsa eivät olleet tarpeeksi konventionaalisia. Natalia pyrkii säilyttämään etäisyytensä: ”Tajusin senkin, että Natalia teki kaikkensa pitääkseen minut passiivisena kuuntelijana.” Laura Lindstedtin kirjan päähenkilön seksielämä on herkullisen vaikea. Lajityypeillä leikkivän Ystäväni Natalian eräitä lähteitä ovat sen lopun kirjaluettelon mukaan Michel Foucaultin Seksuaalisuuden historia ja Elina Reenkolan Intohimoinen nainen. Kunnianhimoinen terapeutti päättää kokeilla Nataliaan kehittämäänsä vaihtoehtoista hoitomuotoa ja hehkuttaa: ”Tiesin heti, että tässä minulla vihdoin olisi asiakas, jota olin odottanut koko elämäni.” SIGMUND FREUD hahmotteli 1900-luvun alussa teoriaa siitä, miten mielenterveydelliset ongelmat johtuivat lapsuuden seksuaalisista traumoista. Lindstedt käsittelee kolmannessa romaanissaan halua. Lindstedtin teoksessa terapeutti valottaa ”Nataliaksi” kutsumansa potilaan tarinaa. Kirjassa korostuu, että seksuaalisuus voi olla luova tai tuhoava voima. Aihe on tosin jälleen haastava. Natalia mieltää seksin vallankäytön välineeksi. Tarkka lukija huomaa, ettei osin epäluotettavan terapeutin heittoihin kannata luottaa paljoa enempää kuin Natalian mielikuvituksellisiin juttuihin. Jos halujaan ei ymmärrä, se voi johtaa patoumiin ja hankaluuksiin, kuten on käynyt Natalialle. 48 Demokraatti KIRJAT Seksi vie ja taksi tuo Laura Lindstedtin uutuusromaanissa tutkitaan pakkomielteistä halua. Niiden rinnalle voi ehkä nostaa Lars von Trierin elokuva Nymphomaniac, sillä senkin päähahmo on seksiriippuvainen nainen. Hän haluaa elää normaalisti, mutta pakkomielteiset ajatukset estävät sen. NATALIA MIELTÄÄ SEKSIN VALLANKÄYTÖN VÄLINEEKSI. HÄN HALUAA ELÄÄ NORMAALISTI, MUTTA PAKKOMIELTEISET AJATUKSET ESTÄVÄT SEN. 72) Lindstedtin romaani ei ole läheskään yhtä masentava kuin von Trierin elokuva. Ystäväni Natalia -romaani jatkaa kiehtovien freudilaisten ajatusten kehittelyä. Seksistä tuli psykologille päähänpinttymä, vaikka ihmisen mieli on mutkikas, eikä häntä aina motivoi pelkkä tarve päästä muhinoimaan. De_04042019_48.indd 48 26.3.2019 15.41. Terapeutin ja potilaan välille kirjassa muodostuvaa intiimiä ja jopa intohimoista suhdetta voi pitää eroottisena. Teksti Esa Mäkijärvi Kuva Jarkko Mikkonen J os Laura Lindstedtin (s
49 Demokraatti Laura Lindstedt: Ystäväni Natalia Teos 2019, 216 s. KIRJAT De_04042019_48.indd 49 26.3.2019 15.41
Itse satuin katsomaan Turun kaupunginteatterin Hamletin perjantaisessa näytöksessä sinä päivänä, kun kouluissa oltiin ilmastolakossa. Teksti Rolf Bamberg / Kuva Otto-Ville Väätäinen K oululaisyleisö on kriitikon paras ystävä, kun pitää arvioida, miten joku raskaan sarjan klassikko uppoaa tässä ajassa. HAMLET ON vuosisatojen saatossa kohotettu näytelmänä sellaiseen asemaan, että jokainen ohjaaja haluaa sen ceeveehensä, ja jokainen nuori miesnäyttelijä haluaa ennen keski-ikäistymistään tehdä sen nimiroolin. On solariumia kuninkaan rentoutumispaikkana ja miekkojen sijaan automaattipistooleja aseina. Oho, nyt Polonius jäi Hamletin peruuttaman Volvon alle, kun aiemmin hän on kuollut tikarin vahinkopistoon verhojen takana lymyillessään. Jaa, Claudius ja Gertrude ajoivat tuohon näyttämölle uudella hybridi-Volvolla, passaahan juonia punoa noinkin eikä vain Elsinoren linnan kammioissa. Tällainen roolikierto, ikään kuin perimysjärjestys, tekee Turun toteutuksesta eritysen kiinnostavan. Vaikut tuivat. Mikään noista ei häiritse. Ei ihme, sillä Paavo Westerbergin ohjaama Hamlet on paitsi ylöspanoltaan värisyttävän komea, myös tarinankerronnallinen nappiveto. Mutta nuoret istuivat penkeissään kiemurtelematta koko setin. Se jotenkin kulminoituu nyt totuttuakin opportunistisemmassa hovipäällikkö Poloniuksessa. HAMLET KESTÄÄ lujana tekstinä ajalliset irtiotot ilman, että katsoja jumittuu sitä ajattelemmaan esityksen edetessä. En muista omasta noin kymmenen Hamlet-toteutuksen katsomishistoriastani yhtä skarppia ja intensiteettinsä säilyttävää esitystä. Plus se, että pääroolin tekee Jussi Nikkilä, joka käytyään Shakespeare-eritysopissa Lontoossa, ohjasi Kansallisteatteriin erinomaiset tulkinnat Rikhard III:sta (2016) ja Juliasta & Romeosta (2018). On toki miekkojakin, mutta kaksintaistelijat Hamlet ja Laertes ovat nykyaikaisiin kilpamiekkailuvarusteisiin sonnustautuneita. Niin kuin häpeämätön tuotesijoittelu, jossa on crocseja jalkineina ja hubbabubbaa mutusteltavana. 50 Demokraatti TEATTERI Tyranniaa vastaan punaisella matolla Turun Hamlet on kerronnallisesti skarppi ja ylöspanoltaan häikäisevä esitys. Westerberg ei tyydy kertaamaan vain tuttua kostotarinaa, jossa Tanskan prinssi toteuttaa sekapäisen raivon vallassa haamu-isänsä asettamaa missiota, vaan ohjaaja on tarttunut monisyisemmin vallanhimon ja -käytön teemoihin. Läpi menee. Kari Heiskanen ohjasi Helsingin kaupunginteatteriin 2012 sopivasti nykyaikaistetun ja näytelmän pönäkkyyksille viistosti hymyilevän version, jossa nimiroolin teki uhmakkaasti Eero Aho ja vallananastaja Claudiuksena nähtiin Esko Salminen. He reagoivat, he keskustelivat näkemästään varsin vilkkaasti niin väliajalla kuin esityksen päätyttyä, he selvästi pitivät näkemästään. Hän (Carl-Kristian William Shakespeare: Hamlet Turun kaupunginteatteri Ohjaus: Paavo Westerberg – Suomennos: Eeva-Liisa Manner – Lavastus: Markus Tsokkinen – Valoja videosuunnittelu: Ville Seppänen – Puvut: Tuomas Lampinen – Musiikki ja äänisuunnittelu: Sanna Salmenkallio ja Iiro Laakso – Rooleissa mm: Jussi Nikkilä, Eero Aho, Kirsi Tarvainen, Carl-Kristian Rundman, Pia Andersson, Severi Saarinen, Markus Järvenpää, Ella Lahdenmäki, Jonas Saari TEATTERI De_04042019_50.indd 50 27.3.2019 13.18. Hamletista on tullut jäykänjymäkkä toteemi, mutta myös parodioitu klisee. Teksti vie tätä esitystä, kaikista rekviisiitan ja äänimaiseman vitsikkäistäkin vinjeteistä huolimatta. Noista päivistä seitsemisen vuotta vanhentunut Eero Aho on Turussa nyt ottanut Claudiuksen kruunun, ja Esko Salminen nähdään videolla ja kuullaan ääniraidalla Hamletin murhatun kuningasisän roolissa. Jotkut turkulaiskoulut olivat päättäneet lakkoilla Shakespearen merkeissä – hieno homma! Voisin kuvitella, että moni teini-ikäinen oli saattanut pohtia vinkeämpiäkin tapoja viettää kouluvapaata perjantai-iltapäivää kuin istua teatterissa kolme tuntia ja vartin tuijottamassa 420 vuotta sitten kirjoitettua tragediaa. Siksi kukaan ei tohdi enää ohjata sitä yksi yhteen tragediana, jossa petetään, juonitellaan, kostetaan ja seotaan kolme tuntia – ja lopussa kaikki keskushenkilöt kuolevat
Omassa rankingissani vain Tampereen Teatterikesässä muinoin nähty liettualaisen teatterinero Eimuntas Nekroshiuksen versio panee paremmaksi. Hän matelee kaikkien jaloissa, kun näkee sen tarpeelliseksi, mutta on myös valmis pettämään tyttärensä luottamuksen, jos se vallanpitäjän kannalta on edullista. Pitäkää tämä – niin nuoret katsojat kuin ohjaaja. Takaseinään asti auki oleva, heijastavalla lattiapinnalla vielä avarampana näyttäytyvä näyttämötila ei näillä lavastaja Markus Tsokkisen ja valosuunnittelija Ville Seppäsen ratkaisuilla tunnu missään kohtaa ylilavealta. 51 Demokraatti PAREMPAA ESITYSTÄ SAADA NUORET KATSOJAPOLVET SYTTYMÄÄN TEATTERIN LUMOLLE ON VAIKEA KUVITELLA. Näytelmän ylin vallanpitäjä on perustaltaan heikko, niin kuin tyrannit usein. Parempaa esitystä saada nuoret katsojapolvet syttymään teatterin lumolle ja jopa innostumaan klassikoista on vaikea kuvitella. Shakespearen ivaa on, että juuri tällainen tyyppi kuolee vahingossa, ja saa niin katalysoitua tapahtumakulut siihen pisteeseen, että lopussa pidetään verikekkerit. Tämän näytelmän Hamlet ei ole se hourupäänä koston tielle säntäävä nuorimies kuten hahmo on monesti piirtynyt. Westerbergin ohjaus sen silminnähden teki. Erityisen säväyttäviä ovat haamukuninkaan ”näyttäytymiset” dynaamisine äänija valoratkaisuineen: huippukohdassa Hamlet saa kostonjanon poltteen sieluunsa valtavan valoseinän hohteessa ja katosta puoleentoista metriin lasketun spottiarsenaalin alla. De_04042019_50.indd 51 27.3.2019 13.18. Hamletin rakastama ja hölmöyksissään hylkäämä Ofelia (Pia Andersson) on tarinan tahtotyttö, jonka mieli murretaan pala kerrallaan ja monelta taholta. Jussi Nikkilän vaikuttavasti hahmottama Tanskan prinssi on pikemminkin turhautunut ja väsynyt valtapelien kiemuroihin, mutta saadessaan isältään väkevän viestin lähtee hakemaan oikeutta ei niinkään itselleen, vaan yleisen oikeustajun nimissä. Ihan kirjaimellisesti kuumottava efekti. Sitä pitkin käydään kuin tähtigaalan punaisella matolla kukin mielentilansa mukaisella rytmillä kohti rampista katsomon päälle nousevaa nostosiltamaista rakennelmaa. Pyörönäyttämö sekä vertikaalisti liikkuvat tasot luovat elävän tilan, jonka sydän on halki näyttämön kulkeva pitkä käytävä. Rundmanin mainion liukkaasti esittämänä) on yhtä aikaa kaikkia kyräilevä vallan kätyri ja omien lastensa parasta haluava heikko isähahmo. Eero Ahon virtuoottisesti näyttelemä Claudius on pienessä pöllyssä kaiken aikaa mutta epäluuloissaan silti koko ajan valppaana ja valmiina raivaamaan esteet tieltään. TÄYTYY KEHAISTA vielä niitä opettajia, jotka roudaavat oppilaitaan tätä Hamletia katsomaan. Muutamien kohtausten esittäminen kameroiden välityksellä tuntuu hatarasti perustelluilta. Setä vähän koettelee. Hän ei halua antaa yhteisöään omahyväisen roiston, setänsä, käsiin. Järkkymättömämpi sen sijaan on Hamletin äiti kuningatar Gertrude, joka osoittaa heikkouden merkkejä vasta kun polvet notkahtavat myrkkymaljan kumottuaan – epähuomiossa huom! YLÖSPANOLTAAN TURUN Hamlet hakee meillä tehdyistä toteutuksista vertaistaan. Vain Westerbergin diggaama livevideointi ei nyt toimi yhtä hyvin kuin esimerkiksi Kansallisteatterin Kolmessa sisaressa viime syksynä. Kuningas Claudius (Eero Aho) laittaa veljenpoikansa Hamletin (Jussi Nikkilä) lujille niin psyykkisesti kuin fyysisestikin
52 Demokraatti ELOKUVA Haaveesta ja todellisuudesta Kolme naista Ohjaus: Jafar Panahi Pääosissa: Behnaz Jafari, Marziyeh Rezaei, Jafar Panahi 2019, 100 min. Hänellä olisi filmauskiireitä toisaalla, mutta Panahin maanittelu ja dramaattinen video saavat hänet lähtemään mukaan selvittämään, mitä Marziyehille todella on tapahtunut. Videossa tyttö näyttäytyy itsetuhoisena, ja sekavan kuvan perusteella hän on saattanut jopa tehdä itsemurhan. DRAAMA Iranilaisohjaaja Jafar Panahin uutuus luotaa elokuvaunelmia kolmessa polvessa. Lopulta itse tytönkin – Marziyeh on hengissä ja hän saa näin elävät kasvot. Siloittelematon kuvaus pysäyttää kameran välillä kauas kuvauskohteesta, jättää sen ikään kuin sivulliseksi tarkkailuasemiin. Se, että niin Panahi kuin Behnaz Jafari esiintyvät elokuvassa enemmän omina itsenään kuin roolihenkilöinä, tuo kerronnan hyvin lähelle katsojaa. Panahi päättää lähteä ottamaan selvää tytön kohtalosta ja pyytää matkaseurakseen Behnaz Jafarin, joka antaa elokuvalle ne toiset naiskasvot. De_04042019_52.indd 52 27.3.2019 12.10. Toisinaan taas mennään käsivaralla kohteita liki, jolloin kylän omalakinen elämänrytmi tulee käsinkoskeltavaksi. KOLME NAISTA on ohjaajan edellisen elokuvan, kriitikoiden kiittämän, festivaaleilla menestyneen ja myös suuren yleisön löytämän Taxi Teheranin tapaan sekoitus dokumenttia ja draamaa, totta ja tarinaa. Kolmas nainen, maineikas iranilainen vanhemman polven elokuvatähti Shahrzad, on tarinassa läsnä enempi viitteellisesti ja ohjaajalle lähettämien tekstiensä kautta. Näyttelijä Behnaz Jafari ja vallanpitäjien kavahtama ohjaaja Jafar Panahi lähtevät etsimään nuoren polven wanna be -filmitähteä. Kolme naista on ihan hyvä nimi sekin, vaikka oikeastaan Panahin ohjauksen fokuksessa on kaksi naista ja ohjaaja itse. He löytävät hyvin hankalan taipaleen takaa tytön kotikylän ja sukulaisia. Tämä selfieotos on yhtäaikaa hätähuuto ja jäähyväisviesti: tyttö, Marziyeh Rezaei nimeltään, pyytää videossaan apua Panahilta ja näyttelijä Behnaz Jafarilta, jotta pääsisi toteuttamaan omia taiteellisia haaveitaan opiskelemalla draamakoulussa. Teksti Rolf Bamberg I ranilaisohjaaja Jafar Panahin uuden elokuvan alkuperäinen farsinkielinen (?) nimi ”Se rokh” tarkoittanee ”kolmet kasvot”, ainakin elokuvan englanninja ranskankieliset levitysnimet viittaisivat siihen. Elokuvan ensimmäiset naiskasvot nähdään Instagram-videossa, jonka Panahi on saanut kännykkäänsä. Myös kyläläiset ovat kuvissa totisinta totta, eivät fiktiohahmoja. Hänen sukunsa kun suhtautuu moisiin haihatteluihin vähintäänkin torjuvasti
Panehin ja Jafarin jahkailut siitä, miten Marziyehin etsinnässä pitäisi edetä, ovat kieltämättä vähän puuduttavia, mutta toisaalta kontaktoinnit kylän asujaimiston kanssa spontaaniuudessaan varsin riemukkaita. Ihan sytyttävintä seurattavaa on jäljityspuuhiin aluksi etäisesti suhtautuvan, komeasti diivamaisen Behnaz Jafarin syttyminen Marziyehin kohtalolle. AIDOT IHMISET TUOVAT PELKILLÄ ILMEILLÄÄN JA ELEILLÄÄN VÄRIÄ HYVIN KARUISSA MAISEMISSA ETENEVIIN TAPAHTUMIIN. Onneksi on kiertoteitä, kirjaimellisesti. Sen sijaan tuo iranilaisten arkipäivän tuntoja kartoittanut kaupunkielokuva oli maan kulttuuriviranomaisille siinä määrin kuumaa kamaa, ettei sitä ole Iranissa saanut esittää. Kukin katsoja päättäköön se tykönään. Tuskinpa Kolme naistakaan Teheranin kinoissa tulee pyörimään. PÄINVASTOIN KUIN Taxi Teheranissa Kolme naista -elokuvan henkilöt on voitu nimetä lopputeksteissä. 53 Demokraatti Viipyilevä voisi olla kaunis ilmaus välillä aika pysähtyneeksi jämähtävälle kerronnalle. Aidot ihmiset tuovat pelkillä ilmeillään ja eleillään väriä hyvin karuissa maisemissa eteneviin tapahtumiin. Todellista vai näyteltyä. Todelliselta ainakin tuntuu Marziyehin, hänen siskonsa Maedehin ja heidän sukuaan markkeeravan vuoristokylän asujaimiston silmien loiste heidän kohdatessaan kuuluisan elokuvatähden. Panahin elokuvamateriaalia on salakuljetettu ulos Iranista hyvinkin mutkikkaita reittejä. De_04042019_52.indd 53 27.3.2019 12.10. Vangittunakin ollut Panahi on vallanpitäjille edelleen punainen vaate, ja hänelle vuonna 2010 julistettu 20-vuotinen elokuvantekokielto on yhä voimassa
Elokuvien ystävien kannattaa kertoa pitämistään elokuvista muillekin. VAALIVIDEOITAKIN ON alkanut ilmestyä. Jusseja nappasivat eniten Aleksi Salmenperän Tyhjiö ja Teppo Airaksisen Juice. Elokuva sijoittuu Brysselin Molenbeekiin, jossa ihmisiä riittää joka lähtöön. Jari Sedergren Kansallisen audiovisuaalisen instituutin erikoistutkijana työskentelevä elokuvaja televisiotutkimuksen dosentti. Amerikan Oscareista en vaahtoa, vaikka tunnenkin monta asianharrastajaa, jotka osaavat tarkasti ulkoa eri vuosien valitut. Reetta Huhtasen Aatos ja Amine on jo kiertänyt maailmaa, ja se nähdään myös Sveitsin Nyonissa suuren dokumenttifestivaalin avajaiselokuvana. Elokuvatun sadun kuudesta minuutista viisi on silkkaa kauhuja väkivaltaretoriikkaa. Elokuvan lopussa nenäliinat ovat tarpeen, mikä Tampereen elokuvajuhlien näytöksessä kävi harvinaisen selväksi. Tosin Nepalissa alastomien miesten saunomista sensuroitiin. Suomen teattereihin elokuva on tulossa vasta kesän lopulla. Päähenkilöt ovat viisaita lapsia, jotka haluavat elämäänsä paljon uusia asioita, mukaan lukien tietoa heitä askarruttavista uskonnoista. Berghällin moni muistaa hänen räväyttävästä saunadokumentistaan Miesten vuoro, jota katseltiin kaikkialla maailmassa jokunen vuosi sitten. Ja onhan se kotimainen dokumentti voimissaan. Kevään uutuuksista haluan muistuttaa Jonas Berghällin omakohtaista miesdokumentista Miehiä ja poikia. Menestyneimmät ovat kovaa kotimaista tasoa. Onneksi joidenkin elokuvien matkaa siivittää positiivinen puskaradio. Festivaaleilla käy dokumentteja katsomassa yli 200 000 katsojaa, joten se paljon perään kuulutettu vaikutus on mahdollista. Puheenvuoro on tällä kertaa miehillä, joilla on oma tarinansa. ELOKUVAUUTISISSA PILKAHTELEE myös kiintoisia yksityiskohtia kuten se, että Toronton Hot Docs -festivaaleille on valikoitunut tänä vuonna peräti seitsemän suomalaista dokumenttielokuvaa. Siinä ei enää auta pehmoisasti lopussa kirjoituspöydän takaa esiintyvän puheenjohtajan vakuutus, että satuahan tämä ”välit poikki” -retoriikka on. Elokuvan yleisömenestykseen vaikuttavat paljon mainostus, kopioiden ja esityssalien lukumäärä sekä esitysajankohdat. Kulttuurikolumni ELOKUVIEN MATKAA SIIVITTÄÄ POSITIIVINEN PUSKARADIO. 54 Demokraatti Tositarinoissa on voimaa T ampereen kansainväliset lyhytelokuvajuhlat ja elokuva-alan Jussi-palkinnot ovat perinteisesti maaliskuun huippuhetkiä, jotka rytmittävät filmihullun elon kaarta talvesta kevääseen. Perussuomalaiset tekivät näemmä ihan ammattilaisvoimin väkivaltaisen fantasiasadun. Ainoa toimiva analyysi siitä kuitenkin on, että tavoitteena on mestarin diktatuuri, jossa hirviöt toteuttavat sen, mitä muutoksen diktaattori kulloinkin sanoo kansan tahdoksi. Se on alkanut päätoimisesti satuilla. Siinä alistetun ja lyödyn kansan puolustajaksi korruptoituneita poliitikkoja vastaan tuhon partaalle saatetun maan sisästä nousee mikäpäs muu kuin perussuomalaisten oma hirviö. Sille ei pidä antaa politiikassa sijaa. Tyhjiön kohdalla ihmetyttää se, että vaikka kaikki katsojat tykkäävät – poikkeuksetta, mikäli omiin korviini on luottaminen – ja kaikki kriitikot tykkäävät, ei elokuvalla ole ollut kovin paljon katsojia. Mutta heidän elämänpiiriään järkyttävät myös pelottavat terrori-iskut. De_04042019_54.indd 54 27.3.2019 14.10. Tositarinoita on aivan tarpeeksi. Totta ja tarua -retoriikalla ja läpän heitolla poliittiseen sensaatioihin pyrkinyt ryhmittymä yrittää nyt lyödä entiset ennätyksensä. Volisimme kaikki tunteidemme riepoteltavina juuri niin kuin elokuvissa voi parhaimmillaan kokea tunteen voiman
(rb) Kirjallisuussitaattien tunnistusta jo vuodesta 1992 VISASITAATTI 8 Viikon kirjailija tulee meiltä katsottuna kaukaisesta maasta, josta laskujen mukaan on visassa esiintynyt aiemmin kolme kirjailijaa, eikä siinä joukossa ole edes maan toista nobelistia. Yritetään vain elää ja selvitä.” Antoisan visaviikon muita tietäjiä olivat Sirpa Taskinen, Mauri Panhelainen, Veli-Pekka Salminen, Raila Rinne, Jaana Pikkarainen-Haapasaari, Veikko Huuska, Pertti Vuorela, Ilpo Pietilä, Juhani Niemi ja Eero Reijonen, Täyteläisempinä vastauksista voi lukea verkkoversiossa. mennessä sähköpostilla kirjavisa@demokraatti. Kirjavisa on siis jälleen toteuttanut lähetyskäskyään ”Lukekaa, sivistykää, ja täyttäkää sillä maa”! Lappilan kirjapiirin kevättunnelmia välittää jälleen kerran Kirsti Luova. ”Muistan kannen, jossa kirjan sisältöä kuvaava harmaa mökki. Kuka on hän, mikä teos. ”Suomalaisessa perinteessä Pihlaja on pyhä puu. Teos lienee noin vuodelta 1997, jolloin hankin paljon kirjoja. fi tai osoitteella Demokraatti/ Kirjavisa, PL 338, 00531 Helsinki. Tämä kirjailija on sen sijaan toiminut maansa suurlähettiläänä siinä maassa, johon maanpakolaisena 1970-luvulla asettui. Näin on myös havaittavissa tässäkin runossa, jossa on puu, ja sen alle on veli haudattu. ”Olli Heikkosen runoteos Jakutian aurinko osuu myös pienen päijäthämäläisen kylän tunnelmiin, täällä kulkee sama rata joka vie Heikkosta Siperian perukoille asti. Vuonna 2017 Heikkonen sai Einari Vuorela -runopalkinnon, joka on todella hieno tunnustus kohtuullisen niukan tuotannon omaavalle runoilijalle.” Tuulikki Lepomäki-Lahtiseen runo on vaikuttanut syvästi: ”Kyse ei ole vain luonnosta vaan paljon muustakin. ”Hieronymus olisi mieluummin lukenut kylmän, seikkaperäisen ja puolueettoman kuvauksen traagisen yön tapahtumista kuin sitä mystifioivien raamatuntulkitsijoiden lyyristä ripulia, jonka törkeydet olivat kasvattaneet kansan taikauskoa niin että hänen oli ollut pakko peittää tunteensa vuosikymmenen ajan, kunnes sinä ilon vuonna solmittiin aselepo ja kenties välirauhakin.” Olli Heikkonen. Siis pihlaja suojelee rakasta ja tärkeätä henkilöä. Surumielistä ja ei sittenkään niin surumielistä tarkkailua. Se on usein mukana erilaisissa symbolein ilmaistuissa tarkoituksissa. En ole lukenut Jakutian aurinkoa, mutta ainakin tämän runon perusteella pitää se hankkia.” ”Heikkonen on minulle ennestään tuntematon kirjailija. Heikkonen kuvaa niin luonnon kuin ihmisen toimintaa, ja ote on hyväksyvä, ihmiselle anteeksiantava. Yhdelle palkinto. Samana vuonna hän sai Helsingin Sanomain kirjallisuuspalkinnon. Näyteruno toi mieleen radanrakentajien kalmiston, jollainen on tässäkin pitäjässä, muisto köyhästä kansasta, raskaasta työstä ja nälkävuosista osuu Heikkosen raadollisen junamatkan tunnelmaan.” Irja Tasangolla on teoksesta sekä lukuettä näkömuistikuvia. Ossi Lehtiö saa avata. Jakutian auringon olen nyt kuitenkin lukenut ja heräsi siitä kiinnostus runoilijan muihinkin teoksiin”, toteaa puolestaan Matti Kärkkäinen. Kirjapiirimme haki näillä pohdiskeluilla omia yhtymäkohtia Heikkosen runomaailmaan. Kirjoittaja on vuonna 1965 syntynyt Olli Heikkonen ja hänen esikoisteoksestaan Jakutian aurinko, joka ilmestyi Tammen kustantamana vuonna 2000. Määrän lisäksi myös laatua piisasi: runo oli sytyttänyt. Heini Lehväslaiho De_04042019_54.indd 55 27.3.2019 14.10. Palkinto Irja Tasangolle. Itsekin Siperiassa junailusta haaveilleena kirja kiinnostaa. Muistan Siperian matkan tunnelmat. Vastausaikaa on lehden vaalispesiaalin (ei visaa) tähden vähän runsaammin eli perille viimeistään 12.4. 55 Demokraatti Siperia lämmittää Seiskavisan vastauspalauteesta tuli yllättävänkin runsas. Radan ympärillä on historian kerrostumia säilövä elämä, jossa kaikki samalla muuttuu ja kiitää eteenpäin. Hänen tunnetuin teoksensa kertoo eräästä hänen maanmiehestään ja kollegastaan. Hyvin ajankohtainen kuvaus luonnon ja ihmisen suhteesta; toinen toisissaan kiinni
Nyrkkeilyn ehkä tärkein oppi on ollut ymmärrys siitä, mitä oppiminen tarkoittaa ja kuinka oikeasti voi tulla taitavaksi, jopa mestariksi, oli laji mikä hyvänsä, Insinööriliiton johtava asiantuntija Jenni Karjalainen kirjoittaa. Töissä oli haastavia hommia ja raskaitakin kuvioita. 56 Demokraatti PELINPURKU Nuoratun kehän oppeja NYRKKEILY ON VIENYT MINULTA PALJON, MUTTA ANTANUT TUHAT KERTAA ENEMMÄN. Tai ainakaan en ala seurata painoani.” Tällaisista mietteistä silloinen poikaystäväni muistutti minua puoli vuotta myöhemmin, kun olin ottanut ensimmäisen matsini ja ryhtynyt juoksemaan niitä lenkkejä, jopa aamuisin. Olin aloittelijana lahjakas, ja etenimme valmentajan kanssa vauhdilla. Ensimmäisen otteluni otin Ruskiksen skaboissa, toisen kansallisissa kilpailuissa Somerolla, kolmannen TUL:n turnauksessa ja neljännen SM-kisoissa. Samaan aikaan elämässä tapahtui muutakin, paljon. Yllätyin, kun sain kotiinviemisiksi pronssia. Nuorena keikoilla hilluminen ja erilaiset lävistykset naamassa tuntuivat minulle silti tärkeämmiltä kuin urheiluharrastukselle omistautuminen. Tai ainakaan aamulenkkejä en juokse. Meni monta, monta, monta vuotta, ennen kuin aikuisena päädyin ensimmäistä kertaa ihkaoikeisiin nyrkkeilytreeneihin. Tajusin, että oli tullut aika selvittää itselleni, millainen ihminen olin ennen kuin minusta tuli nyrkkeilevä työmarkkinajyrä. Päädyin harrastelemaan nyrkkeilyä muodossa, jonka en ikinä olisi kuvitellut olevan mahdollista: kisaamista silloin tällöin, lähinnä kuntoilumielessä. ”MIHINKÄÄN KISOIHIN en sitten mene. Taidot eivät ehtineet kunnianhimon tasalle. Tarmo mainostaa saliaan kertomalla, että sinne jokainen on tervetullut sellaisena kuin on – ja se on totta joka sana. Treenejä esitteli maailman tavallisin jantteri, joka otteluasennossa muuttui teinin silmissä supersankariksi. Parisuhde meni solmuun ja katkesi. Halusin oppia, nopeasti, niin nopeasti kuin mahdollista. Alkulämmittelyssä sain napata reppuselkään viereisen 80-kiloisen Sergein ja ravata ympäri salia. Venäläisvaikutteista Jevgenin kuntopiiriä vedettäessä olin hetken varma, että kuolen tai vähintään pyörryn, mutta en tehnyt kumpaakaan. Otin etäisyyttä lajiin ja lopetin kilpailemisen. Tarmolla ei pönötetä eikä esitetä, vaan siellä treenataan ja ennen kaikkea nauretaan. Nyrkkeily määritti kaikkea elämässäni muutaman vuoden. Tein kuntopiirit, vedin aamutreenit, pudotin painoa, löin varjoa. Työmatkalle pakkasin käsimatkatavaroihin mukaan käsipainot, kun hotellilla ei tiettävästi olisi ollut kuntosalia. Kotisalini Helsingin Tarmolla on minulle henkireikä. Pari vuotta sitten aloin miettiä, josko käväisisin TUL:n turnauksessa juhlistamassa viisivuotista ottelutaukoani. Syttyi valtaisa palo lajiin. Päivät täyttyivät töistä ja treeneistä, muulle ei juuri jäänyt aikaa. Isoäitini kuoli. Laji on intensiivinen, koukuttava. Jos joku on väsy56 Demokraatti PELIN PURKU De_04042019_56.indd 56 26.3.2019 15.45. Teksti Jenni Karjalainen / Kuvankäsittely Timo Sparf E nsimmäinen kosketukseni nyrkkeilyyn oli yläasteella, kun vierailimme koulun liikuntatunnilla potkunyrkkeilysalilla. Helsinki-Vantaan turvatarkastuksessa naureskeltiin ja matkatavarani lähetettiin ruumaan
57 Demokraatti nyt tai mieli maassa, toiset muistuttavat levosta ja piristävät muuten. Kilpanyrkkeily opetti minulle kurinalaisuutta ja periksiantamattomuutta. Olen tavannut ihmisiä, joita en muuten olisi koskaan tavannut ja saanut ystäviä, joiden arvoa ei millään mittarilla pysty laskemaan. Vaaliviikonloppuna menen silti myös nyrkkeilykehään, SM-kisojen karsintaturnaukseen – koska miksipä ei. Olen saanut melko rautaisen peruskunnon, ystäviä toivon mukaan loppuelämäksi ja tukun oivalluksia, jotka auttavat kaikkialla elämässä. NYRKKEILY ON vienyt minulta paljon, etenkin aikaa, mutta antanut tuhat kertaa enemmän. OMAT KISAILUNI keskittyvät nyt muille kentille, tänä keväänä eduskuntavaaleihin. Ehkä tärkein oppi on ollut ymmärrys siitä, mitä oppiminen tarkoittaa ja kuinka oikeasti voi tulla taitavaksi, hyväksi ja jopa mestariksi, oli laji mikä hyvänsä. Olen istunut onnen kyynelet silmissä katsomossa, kun treenikaverini voitti ensimmäisen ammattilaismatsinsa ja toinen ensimmäisen Suomen mestaruutensa. Kaveria lyödään surutta, mutta kun erät on oteltu, hymyillään ja halataan. 57 Demokraatti De_04042019_56.indd 57 26.3.2019 15.46. Kaikki katsovat toistensa perään, kaveria ei jätetä. En tiedä, onko tällaista missään muualla. Parasta nyrkkeilyssä on sen ainutlaatuinen henki
Esimerkiksi kasvisten, marjojen ja muiden vähäpäästöisten tuotteiden ja palvelujen alennettu vero voi olla keino muuttaa ruokailutottumuksia sekä ilmaston että terveyden kannalta suotuisampaan suuntaan. Autoalan Keskusliitto pitää 580 000 vähätai nollapäästöisen auton tavoitetta täysin realistisena. Siksi oikeudenmukainen siirtymä vähäpäästöiseen liikenteeseen, tuotantoon ja kuluttamiseen pitää tehdä tavalla, joka jakaa vastuuta kantokyvyn mukaan. 58 Demokraatti Antton Rönnholm, SDP:n puoluesihteeri antton.ronnholm@sdp.fi Twitter: @anttonr Syvässä päässä Tervetuloa tulevaisuuslinjalle V aalipäivään on aikaa pari viikkoa, ja ilma on sakeana muiden puolueiden haastoja ja vääristelyjä gallup-johtajan näkemyksistä. Liikenteen päästöt ovat keskeisessä asemassa päästöjen vähentämisessä, ja jotta voimme torjua ilmastonmuutosta, on meidän siirryttävä määrätietoisesti ja askelittain vähäpäästöiseen liikenteeseen. TOINEN PELOTTELUN aihe on ollut SDP:n kanta hakkuisiin. SDP tai sen mukaan käsittääksemme mikään muukaan puolue ei ole viemässä Toyotaa kenenkään pihalta. SDP:n linja on yksiselitteinen: hakkuita voidaan kasvattaa, jos hiilinielut eli maan ja metsien kyky sitoa hiiltä kasvavat. Kolme eniten vääristeltyä aihetta ovat polttomoottoriautot, metsähakkuut ja kestävän kehityksen arvonlisävero. SDP haluaa, että 2030-luvulla Suomessa on 750 000 vähäpäästöistä tai päästötöntä autoa. Näin ovat jo päättäneet esimerkiksi Hollanti ja Norja, perästä ovat seuraamassa Ruotsi ja Tanska. Meidän mielestämme kaikilla pitää olla varaa laadukkaaseen ja vähäpäästöiseen ruokaan. Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi on kannustettava kuluttajia tekemään ympäristön kannalta kestäviä valintoja. Me olemme sitoutuneet tekemään Suomesta hiilineutraalin 2035 mennessä ja esittäneet siihen ratkaisuja. Metsät ovat vihreää kultaa suomalaiselle teollisuudelle, jonka toimintaedellytyksistä SDP haluaa pitää kiinni. Lisäksi ensi vaalikaudella tarvitaan suunnitelma uusien, fossiilisia polttoaineita käyttävien polttomoottoriautojen myynnin lopettamisesta 2030-luvulla. OIKEUDENMUKAISUUS ON puolueemme dna:ssa. Kaikilla pitää olla varaa laadukkaaseen ja vähäpäästöiseen ruokaan. Hiljaista on. SDP luottaa ympäristöpolitiikassakin tutkittuun tietoon – ei mututuntumaan tai pyrkimykseen maksimoida yksittäisten metsänomistajien tulo. Missä ovat omat visiot paremman Suomen rakentamiseksi tai ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Kilpakumppanit tuntuvat keskittävän kampanjointienergiansa olkiukkojen rakentamiseen eli SDP:n ohjelmasta rakennettujen kuvitteellisten vihollisten kanssa taisteluun. Me uskomme, että siirtymässä on mahdollista luoda uusia työpaikkoja ja mahdollistaa vähähiilinen ruokakassi ja nollapäästöisten autojen käyttö kukkarosta riippumatta. SDP ei ole ehdottanut lihatai maitoveroa eikä tule sellaista esittämäänkään. Tämän takia meidän tulee valmistella uusi malli myös arvonlisäverotukseen. Tiedeyhteisössäkin on nykyisellään keskenään ristiriitaisia tulkintoja kestävästä hakkuutasosta, ja siksi sen määrittäminen on tällä hetkellä liian epävarmaa. VIIMEISIN PÖYRISTELY koski SDP:n kestävän kehityksen arvonlisäveroa. Ilmaston ja ympäristön kannalta kestävän hakkuutason määrittelyn tulee perustua luotettavaan ja ajantasaiseen tieteelliseen tietoon. Tällä tarkoitetaan sähköautoja, biokaasua käyttäviä polttomoottoreita ja ladattavia hybridiautoja. De_04042019_58.indd 58 27.3.2019 13.20. KÄYDÄÄN ENSIN läpi SDP:n kanta polttomoottoriautoihin. Nyt odotamme, että muut puolueet esittävät omansa
Toivottu PERHE Parisuhteiden hyvinvointi ja lasten turvallinen kasvuympäristö eivät ole itsestäänselvyyksiä. 59 Demokraatti TEEMA » Pe rh e Jo ka ise lla pe rh ee llä on om a un el m an sa . Yhteiskunta voi tukea perheiden aineellisia ja henkisiä mahdollisuuksia. De_04042019_59.indd 59 26.3.2019 15.21
60 Demokraatti TEEMA Unelma lapsista Syntyvyys on jyrkässä laskussa. L apsiperheiden ja syntyvyyden määrä laskee jyrkästi. – Toisen ja kolmannen lapsen hankkimista mietitään nimenomaan siltä kannalta, mikä on perheen taloudellinen tilanne ja onko parisuhde vakaa. Sen vuoksi ensimmäinen lapsi jätetään hankkimatta tai sitä lykätään. Teksti Mikko Huotari / Kuvitus Alvar Alare ja Uljas Alare / Grafiikka Emilie Uggla De_04042019_60.indd 60 27.3.2019 13.33. Alle 15-vuotiaiden määrä tipahtaa alle 700 000 nuoreen 2050-luvulla, Tilastokeskus ennustaa. Ensin pitää elää nuoruutta ja aikuisuutta, ja vasta 35-vuotiaana aletaan miettiä, että hankitaanko lapsia, pohtii johtava asiantuntija Anna Moring Monimuotoiset perheet -verkostosta. Itse asiassa haluttu lapsiluku on suurempi kuin toteutunut luku. Silti lapsia toivotaan enemmän kuin saadaan. Vaikka elämä on urbanisoitunut, lapsia edelleen halutaan. – Syntyvyyden laskun syyksi on arvioitu ensimmäisen lapsen kohdalla se, että ihmiset ovat kiinnostuneita muista asioista kuin perhe-elämästä. Tällä hetkellä syntyvyys on 1,43 lasta synnytysikäistä naista kohti. Viimeksi Suomessa on ollut yhtä vähän nuoria 1870-luvun lopulla, jolloin maan väkiluku oli alle kaksi miljoonaa henkilöä
Helsingissä niitä on kaikista perheistä 14 prosenttia. Ihmiset haluaisivat noin puoli lasta per nainen enemmän kuin mitä lopulta saavat. – Hoitojonoja pitäisi lyhentää myös julkisella puolella. – Esimerkiksi transnuorien itsemurhariski on monikymmenkertainen verrattuna keskivertoväestöön. Kouluterveyskyselyn mukaan sateenkaarija transnuoret voivat muita huomattavasti huonommin. – Suomalaisista perheistä kahden kulttuurin perheitä ja maahanmuuttajaperheitä on seitsemän prosenttia, ja määrä kasvaa jatkuvasti. – Samassa elinpiirissä elävät ihmiset muodostivat löyhän yhteisön, jossa ihmiset menivät naimisiin, hankkivat lapsia, jotka sitten olivat siinä kaikkien hoidettavana, Moring kuvailee. Se on kuitenkin vain osatotuus. Lisäksi oli avioliiton ulkopuolisia lapsia. Lääketieteellisten tutkimuksien mukaan 35 ja 37 ikävuoden välillä hedelmällisyys heikkenee merkittävästi. Pelastakaa Lapset ry:n kyselyn mukaan vähävaraisten perheiden lapsia kiusataan enemmän kuin muita nuoria. Lapsikuolleisuus oli suurta, sairaudet veivät ihmisiä hautaan ja sota-aikoina moni mies jäi palaamatta rintamalta. Reilu sata vuotta sitten talokunnat, joihin kuului muun muassa sukua ja työväkeä, olivat merkittävämmässä yhteisöllisessä roolissa kuin perheet. Suomi koetaan turvalliseksi ja hyväksi paikaksi elää. Sitten muutetaan Suomeen ja perustetaan perhe. De_04042019_60.indd 61 27.3.2019 13.33. Uusperheitä syntyy jatkuvasti, kun ihmiset eroavat. On siis hieman harhaanjohtavaa ajatella, että monimuotoisuus lisääntyisi valtavasti. Vaikka perheiden monimuotoisuus näyttää kasvavan, perheet ovat aina olleet hyvin erilaisia. Siitä syntyy isoja ongelmia etenkin siinä vaiheessa, jos pari eroaa, Moring sanoo. – Moninaisuutta on aina ollut. Vaikka politiikassa ja yhteiskunnassa yleisemminkin on herätty monimuotoisuuteen, suomalainen palvelujärjestelmä on hyvinkin heterokeskeinen ja ydinperhelähtöinen. Sateenkaariperheitä on enemmän ja enemmän sen myötä, kun samaa sukupuolta oleville pareille on tullut sallitummaksi haluta ja saada lapsia. 61 Demokraatti IHMISET HALUAISIVAT NOIN PUOLI LASTA PER NAINEN ENEMMÄN KUIN MITÄ LOPULTA SAAVAT. Ennen vanhaan kaikenlainen kuolleisuus oli paljon suurempaa kuin nykyisin. – Heillä on muita nuoria useammin huonot suhteet omiin vanhempiinsa, eivätkä he aina pysty puhumaan asioista vanhempiensa kanssa. Se ei niinkään liity pakolaisuuteen tai turvapaikanhakijoiden määrään, vaan liikkuvuuden kasvamiseen yleisesti, Moring sanoo. Leskeksi joutuminen aiheutti monenlaisia uusperhekuvioita. Sitä on ehkä halveksittu tai osaa moninaisuudesta on pidetty niin tavallisena, että sitä ei ole osattu edes pitää moninaisuutena, Moring pohtii. Ajatus nykyisestä ydinperheestä oli melko etäinen, kun väestöstä liki 90 prosenttia asui maaseudulla. Se tulisi yhteiskunnalle halvemmaksi kuin se, että hoidetaan hankalamman kautta. Jos 35-vuotias havahtuu, ettei pysty saamaan lasta kumppaninsa kanssa biologisesti, hän joutuu jonottamaan noin kaksi vuotta hedelmöityshoitoihin. – Lapsitoive on 1,9 lapsen tienoilla. Sitten lapsi jää saamatta, Moring sanoo. Globalisaation myötä ihmisten liikkuvuus kasvaa, ja ihmiset luovat parisuhteita yli kulttuurirajojen. Myös henkinen hyvinvointi on eriytynyt. Suomalaiset löytävät yhä useammin puolison ulkomailta. Silloin köyhyys tuntuu myös enemmän, Moring sanoo. Kyse ei ole pelkästään tahattomasta lapsettomuudesta. Nopea hoitoon pääsy olisi tehokkaampaa. PERHEIDEN MONIMUOTOISUUS tuntuu kasvavan koko ajan. – Toivon, että jos perhe haluaa lasta, niin perhemuodosta riippumatta siihen olisi mahdollisimman vähän esteitä, Moring sanoo. TUTKIMUKSIEN MUKAAN suomalaisten lasten ja nuorten hyvinvointi lisääntyy koko ajan. Toivotun ja toteutuneen lapsimäärän ero johtuu hyvin monista erilaisista syistä. Käytännössä se tarkoittaisi muun muassa sitä, että hedelmöityshoitojen saatavuutta pitäisi parantaa. Yksi iso tekijä on lapsiperheköyhyys. Se on merkittävä ero. – Jos ihminen toivoo lasta samaa sukupuolta olevan kumppanin kanssa tai itsekseen, niin heille pitäisi olla hedelmöityshoitoja saatavilla julkisella puolella. – Meidän aikamme iso ilmiö on se, että osataan tunnistaa ja nimetä paljon paremmin, minkälaisia erilaisia tapoja ihmisillä on elää ja muodostaa perheitä. Seksuaalija sukupuolivähemmistöihin kuuluvat nuoret joutuvat huomattavasti useammin koulukiusaamisen kohteeksi kuin muut nuoret. Sateenkaariperheiden määrä on moninkertaistanut 20 vuodessa. Jos perheessä toinen vanhemmista ei puhu suomea, niin hän jää helposti ulkopuoliseksi. Esimerkiksi eron jälkeen vuoroasuvien lapsien palveluissa ja tukijärjestelmissä on isoja puutteita. He kohtaavat enemmän kaltoinkohtelua ja seksuaalista hyväksikäyttöä koulussa, Moring sanoo. – Palvelujärjestelmä toimii aika hyvin suomeksi ja ruotsiksi. Moring haluaisi, että syntyvien lapsien määrä ja toivemäärä lähenisivät toisiaan. Joidenkin ryhmien hyvinvointi ei lisäänny ja niissä voidaan paljon huonommin kuin verrokkiryhmissä. Tällä hetkellä monella ei ole varaa siihen, että maksaa 4 000–5 000 euroa hedelmöityshoidosta yksityisellä puolella. Ero on pysynyt samana, vaikka syntyvyys on laskenut, Moring sanoo. – Yhteiskunnan vaurastuessa tuloerot kasvavat
Aineiston pohjalta on selvästi havaittavissa, että kun vanhempia on tuettu hoitamaan lapsia kotona, niin neuvolatestissä tehdyt virheet lisääntyvät. Testit mittaavat muun muassa kognitiivisia kykyjä ja keskittymiskykyä. Tämä pätee tyypilliselle lapselle, mutta aina jakauman hännissä voi olla erityistapauksia, joihin tulos ei päde, Kosonen sanoo. Kriitikoiden mukaan nykyinen kolmivuotinen kotihoidon tuki ruokkii työelämän epätasa-arvoa, koska naiset jäävät tuen kannustamana pitkäksi ajaksi pois työelämästä. Tutkimustulokset osoittavat, että suurempi kotihoidon tuki pidentää äitien kotihoitojaksoja ja vähentää työllisyyttä. Kotihoidon tuki on herättänyt kiivasta keskustelua. – Tai ainakin niin, että kotihoitoa ei tuettaisi näin voimakkaasti tai pitkään, koska se vaikuttaa keskimäärin haitalliseen suuntaan sekä äidin työllisyyden että lapsen neuvolatestin näkökulmasta. Hänen mukaansa tutkimustulos on niin vakuuttava, että voi suosittaa kotihoidon tuen lyhentämistä. Jos hän piirtää pään, josta tulee raajat, niin se ilmentää, että lapsen ihmiskuva voi olla aiemmassa kehitysvaiheessa, jossa lapsi ei selkeästi hahmota vartalon käsitettä, Kosonen selittää. Perhevapaauudistuksen ytimessä on kotihoidon tuki, jota maksetaan nykyisellään siihen asti, kun perheen nuorin lapsi täyttää kolme vuotta. Myös lapsiperheköyhyys olisi saatava vähenemään. PIENTEN LASTEN hoitoratkaisut ovat herättäneet paljon tunteellista keskustelua. Hallituskaudet ylittävän strategian tavoitteena on muun muassa, että jokaisella lapsella ja nuorella on elämässään läheisiä ja turvallisia aikuisia ja että ihmisillä on mahdollisuus toivomaansa lapsimäärään. Tutkimuksessa ei kuitenkaan löydetty selkeitä vaikutuksia lasten kouluarvosanoihin tai koulutusvalintoihin pidemmällä aikavälillä Palkansaajien tutkimuslaitoksen Tuomas Kosonen sanoo. Viime keväänä Palkansaajien tutkimuslaitos PT julkaisi Kotihoidon tuen vaikutus lapsiin -tutkimuksen, jossa perehdyttiin siihen, miten kotihoito ja varhaiskasvatus vaikuttavat lapsiin. PT:n tutkimusjohtajan Tuomas Kososen ja Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen tutkimusprofessorin Kristiina Huttusen tekemä tutkimus valaisi asiaa luotettavalla asetelmalla ensimmäistä kertaa suomalaisesta näkökulmasta. Tavoitteena on muun muassa selvittää, onko lapsi koulukypsä. Tutkimus paljastaa, että pidemmät kotihoitojaksot lisäävät todennäköisyyttä saada huonompi tulos neuvolatesteissä. 62 Demokraatti TEEMA Kotihoidon tuen kaunis ajatus T ulevan hallituksen odotetaan tekevän perhevapaauudistuksen, jonka tavoitteena on lisätä työelämän ja vanhemmuuden tasa-arvoa. Kuluvan vuoden maaliskuussa julkaistiin Lapsen aika – Kohti kansallista lapsistrategiaa 2040 –raportti, jonka tarkoitus on näyttää suuntaa lapsistrategiatyöhön. EsiLAPSISTRATEGIA 2040-LUVULLE ASTI Opetusja kulttuuriministeriössä käynnistettiin lapsistrategian valmistelu viime kesänä. Neuvolan Lene-testi arvioi leikki-ikäisten lasten neurologista kehitystä. – Lasta pyydetään esimerkiksi piirtämään ihminen. De_04042019_60.indd 62 27.3.2019 13.33. – Vaikuttaa siltä, että lapselle on suhteellisesti parempi mennä 1–2-vuotiaana varhaiskasvatukseen kuin olla kotihoidossa. KOLMIVUOTINEN KOTIHOIDON TUKI RUOKKII TYÖELÄMÄN EPÄTASAARVOA. Uudistus tyssähti Juha Sipilän (kesk.) hallituksen aikana, koska hallituspuolueet kokoomus ja keskusta joutuivat törmäyskurssille. – Kotihoidon vaihtoehtona varhaiskasvatus näyttäytyy tällä mittarilla parempana vaihtoehtona 1–2-vuotiaille lapsille
63 Demokraatti Aviopari, ei lapsia Aviopari ja lapsia Avopari, ei lapsia Äiti ja lapsi Avopari ja lapsia Isä ja lapsia Rekisteröity naispari Rekisteröity miespari Yhteensä 531 575 412 497 217 644 152 460 123 234 32 616 834 640 Lukumäärä Perheet tyypeittäin vuonna 2017 Lä hd e: Ti la st ok es ku s 1 471 500 % 36 28 14,8 10,4 8,4 2,2 0,1 De_04042019_60.indd 63 27.3.2019 13.33
– Usein tukijärjestelmiä rakennettaessa ei välttämättä mietitä niiden ohjausvaikutuksia, Kosonen sanoo. Suomalaisessa mielenmaisemassa elää ajatus siitä, että lasta pitää hoitaa kotona. Isät ovat töissä ja äidit jäävät kotiin. Koettiin, että on väärin, kun he eivät saaneet mitään tukea. Pitkiin kotihoidon jaksoihin ohjaava järjestelmä ei kuitenkaan paranna naisten asemaa, koska se vahvistaa sukupuolirooleja. Suomen järjestelmä on hyvin poikkeuksellinen. Kaupunkilaisnaiset saivat tuettua päivähoitoa, Kosonen kertoo. Siellä taas tukea ei ole juuri lainkaan. Tässä on siis kyse siitä, minkä ikäisenä lapsen on hyvä olla kodin ulkopuolella ainakin osan päivästä. Hieman mutkia suoriksi vetäen voi sanoa, että julkisen puolen päivähoito eli varhaiskasvatus oli SDP:n tavoite, yksityishoidon tuki kokoomuksen ja kotihoidon tuki keskustan. – Silloin oli paljon maatilan emäntiä, jotka olivat töissä maatilalla, mutta se ei näkynyt heidän työstatuksessaan. – Valtaosa vie lapsensa varhaiskasvatukseen kuitenkin tuetun kolmen vuoden jälkeen. Ruotsissa vanhempainvapaa on puolitoista vuotta. Naisten työurakehitys jää miehiä matalammalle tasolle. Järjestelmä syntyi Suomessa, jossa oli kolme vahvaa puoluetta. De_04042019_60.indd 64 27.3.2019 13.33. – Kotihoidon tuen lyhentämisessä ei ole kyse siitä, onko oikein hoitaa lasta kotona vai ei, vaan siitä, minkä ikäisenä lapsi laitetaan varhaiskasvatukseen, Kosonen sanoo. Hyvä äiti ei uhraa itseään työn alttarille. Suomalainen perhevapaajärjestelmä on asettunut nykyiseen muotoonsa 1980ja 1990-luvuilla. Kotihoidon tuen taustalla oli siis hyvä tarkoitus. – Se on vähän ihmeellinen argumentti, kun katsoo kansainvälistä tilannetta. – Jos mietitään järjestelmää, jossa perheen sisäisiin asioihin ei puututa, niin lähimpänä lienee Yhdysvaltojen järjestelmä. 64 Demokraatti TEEMA merkiksi perussuomalaisten suunnalta on kommentoitu, että kotihoidon tukea lyhentämällä yhteiskunta puuttuu suotta perheen sisäisiin asioihin. Norjassa ja Tanskassa tuettu vapaa kestää vuoden, Kosonen sanoo
Lapset ja perheet kokevat osallisuutta kasvuja lähiyhteisössä. Perheiden yhdessä viettämä aika lisääntyy. Jossain vaiheessa lapsen kognitiivinen kehitys tarvitsee taas virikkeitä, joita annetaan aika hyvin suomalaisessa varhaiskasvatuksessa. . Kun lapsi on varhaiskasvatuksessa osan aikaan, niin hän voi olla kuitenkin loppupäivän vanhemman luona, Kosonen sanoo. . 65 Demokraatti Lähde: THL / Kouluterveyskysely 2017 Lähde: OKM Vanhempien kanssa keskusteluvaikeuksia kokeneet, % 20 08 –2 00 9 20 10 –2 01 1 20 13 20 15 20 17 Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa, % 15 10 5 20 08 –2 00 9 20 10 –2 01 1 20 13 20 15 20 17 8. . . Kosonen sanoo, että tutkimusaineistosta ei havaita tarpeeksi tietoa, että voitaisiin analysoida, kuinka kotihoito ja varhaiskasvatus vaikuttavat emotionaaliseen kehitykseen. Ihmisillä on mahdollisuus toivomaansa lapsimäärään. . Hänen mielestään on tärkeä, että lapsen kasvattamisessa huomioidaan mahdollisimman monet erilaiset tarpeet. Jokaisella lapsella ja nuorella on elämässään läheisiä ja turvallisia aikuisia. Kyllähän esimerkiksi Ruotsissa vanhempi hoitaa lasta kotona usein puolitoista vuotta, ja sitten lapsi viedään yleensä kodin ulkopuoliseen hoitoon keskimäärin hieman aikaisemmin kuin Suomessa, Kosonen sanoo. Lasten ja nuorten kaverisuhteet vahvistuvat ja yksinäisyys vähenee. KOULUTERVEYSKYSELYN MUKAAN SATEENKAARIJA TRANSNUORET VOIVAT MUITA HUOMATTAVASTI HUONOMMIN. ja 9. luokkalaisiet pojat ja tytöt LAPSEN AIKA -RAPORTIN TAVOITTEET . . – Asiaan voi suhtautua myös rauhallisesti. . Lapsiperheiden köyhyys vähenee. – Jossain vaiheessa alkuvaiheen elämää lapsi tarvitsee vanhemman läheisyyttä. . . . – On tosin vähän vaikea uskoa, että emotionaalinen kehitys olisi täysin päinvastainen kuin kognitiivinen kehitys, Kosonen pohtii. Jokaisella lapsella ja nuorella on yksilöllinen jatkuvan kasvun ja oppimisen polku. De_04042019_60.indd 65 27.3.2019 13.33. Palkansaajien tutkimuslaitoksen julkaisema tutkimus tarkasteli lasten kognitiivista eli tiedollista kehitystä. KUN KYSYMYS kotihoidon tuesta ylidramatisoidaan, käytetään voimakkaita mielikuvia, kuten että lapsi revitään äidin luota. . .
Meillä on vielä vapaita tallella lomia ajatellen.” Perhevapaamme ovat kuin pullamme, ajattelen. Suomessa töissä saa käydä, mutta se syö vapaita. KOLUMNI Teksti Anna Rotkirch, Väestöliiton johtaja ja tutkimusprofessori De_04042019_66.indd 66 27.3.2019 14.26. PERHEVAPAAMME OVAT KUIN PULLAMME. Voisiko niitä olla muitakin. Helposti erehtyy luulemaan, että kyse on samasta asiasta. Niin meilläkin, paitsi että pituudessaan joustamattomien vanhempainvapaiden jälkeen ollaan jonkun aikaa hoitovapaalla. Sitten hän jäi kotiin lapsen kanssa kahdeksi päiväksi viikossa, ja minä käytin korvauksia ja tein töitä noin 70 prosenttisesti.” ”Lapsemme meni tarhaan puolitoistavuotiaana. Kyllä, isien osallistumista pidetään myös tärkeänä, mutta kärkisijoille tasa-arvo ei nouse. Lapsi menee Ruotsissa tarhaan keskimäärin noin puolitoistavuotiaana, kuten Marian tapauksessa. Ilmaisu vobata on kuitenkin itselleni uusi. Silti sen suosio leviää, etenkin isien keskuudessa. KUN SUOMI valmistautuu taas uudistamaan perhevapaita, lähtökohtana tulisi olla perheiden toiveet ja arjen tosiasialliset tarpeet. Huomenna vobbaan, kun lapsi on kuumeessa. Miten vobataan suomeksi. Ruotsissa vanhempainvapaita ei ole sidottu niistä maksettaviin korvauksiin, ja vanhemmat voivat jakaa ne joustavammin keskenään. Kanelipullat ovat hyvin ruotsalaisen oloisia, samoin niitä tuova tarjoilija ja ikkunasta näkyvä teollisuusalue. Vobbaaminen ei ole ongelmatonta: etätyö sairaan lapsen vuoteen äärellä voi olla stressaavaa, eikä kaikissa työtehtävissä voi tai halua vobata. Marialla on kaksivuotias esikoinen. RUOTSISSA NE OVAT AINA ISOMMAT, PEHMEÄMMÄT JA RIITTOISAMMAT. Jotenkin Ruotsissa aina isommat, pehmeämmät ja riittoisammat. Varsinainen ero syntyy, kun vertailee toteutusta. Väestöliiton perhebarometrin mukaan lapsiperheet toivovat etenkin lisää joustoja. Kun kysyn lapsenhoidon järjestelyistä, hän kertoo miehestään, joka on kotona maanantait ja perjantait, lähellä asuvasta omasta äidistään, ja omista erilaisista vapaistaan ja prosenteistaan. ”Ensin otin pelkästään vapaita. Sama pulla, eri kokemus. Olennaista ei ole vapaan nimi vaan se, minkälaista arkea ja toimeentuloa se mahdollistaa. Se tulee sanoista jobba ja vabba eli olla vapaana hoitamassa sairasta lastaan (’vård av barn’ siis vabbaaminen). Onneksi olemme Väestöliitossa tehneet selvityksen Pohjoismaiden vanhempainvapaista. Periaatteessa vanhempainvapaat kestävät molemmissa maissa siihen asti, kunnes lapsi on noin vuoden vanha. Minua myös kiehtoo sana, joka yhdistää vanhemmuuden ja työnteon kokonaisuudeksi. Niin kesto kuin korvaus ovat toki Ruotsissa anteliaammat. Istumme Norrköpingin yliopiston kahvilassa. Pian ilmeni, että vauvalla oli erityistarpeita, niin sitten olimme yhdessä mieheni kanssa vapailla. Keskeinen ero on, että mahdollisten työkeikkojen aikana vapaat säästyvät. 66 Demokraatti TEEMA ”H uomenna vobbaan, jag vobbar i morgon”, Maria sanoo ja naurahtaa. KUN KYNNYKSIÄ eri elämänalueiden välillä madalletaan, tarvitaan uusia ratkaisuja, joskus uusia sanojakin. Puolisot voivat ottaa jonkun verran vapaita myös samaan aikaan. Vanhemmat kaipaavat sujuvia keinoja yhdistää eri elämänalueita ja eri perhejäsenten tarpeita. Tämä mahdollistaa kaikenlaisia yhdistelmiä, kuten Marian tapaus osoittaa. Muuten en pysyisi yhtään perässä
Nyt vaaditaan rohkeita uudistuksia ja tulevaisuuden visiota suunnan kääntämiseksi. Nyt tarvitaan koulutuksen kunnianpalautus. Yli puolet toisen asteen opinnot jossain kohdin keskeyttäneistä nuorista ilmoitti kannattavansa esitystä. Ilman tutkintoa ja koulutuspaikkaa olevista nuorista lähes puolet on joutunut karsimaan tai luopumaan opinnoistaan rahanpuutteen takia. Pahimmassa tapauksessa he ajautuvat yhteiskunnan ulkopuolelle – työttömyyteen, taloudelliseen ahdinkoon ja pikavippikierteeseen. Tätä tilannetta ei voi hyväksyä. Samaan aikaan toiset perheet painivat toisen asteen oppimateriaalien kustannusten kanssa – raha ei vain riitä kaikkeen. Kuntien perusopetukseen suunnattu tasa-arvoraha säilytettävä ja ryhmäkokojen pienentämiseen suunnattu raha palautettava. Oppivelvollisuusikää on pidennettävä ja toisen asteen koulutus muutettava maksuttomaksi. Teoreettisesti kaikilla suomalaisilla, perhetaustasta riippumatta, on yhtäläiset koulutusmahdollisuudet. Koulutus ja köyhyys periytyvät yhä vahvasti. Käytännössä tilanne on toinen. Vuosittain muutama tuhat peruskoulun päättävää nuorta ei saa jatko-opiskelupaikkaa, vaikka he sellaista tavoittelivat. Subjektiivinen päivähoito-oikeus on palautettava ja lapsiryhmiä pienennettävä. Näille nuorille on lähetetty kirje, jossa kerrotaan etteivät he pääse opiskelemaan – heidän taitonsa eivät riittäneet, he eivät kelvanneet. Pelastakaa Lapset ry:n mukaan jopa neljännes toisen asteen tutkinnon keskeyttäneistä kertoo, että rahapula on vaikuttanut opintojen keskeyttämiseen. PUHEENVUORO De_04042019_66.indd 67 27.3.2019 14.26. Suomen suurin sisäisen turvallisuuden uhka on eriarvoisuuden kasvu. Suomen suurin sisäisen turvallisuuden uhka on eriarvoisuuden kasvu. Muutoksen täytyy näkyä tulevalla hallituskaudella investointeina varhaiskasvatukseen ja koulutukseen. Nuorisobarometriin (2018) vastanneista nuorista 2/3 kannatti oppivelvollisuuden laajentamista koskemaan myös toisen asteen opintoja. Nuoret ansaitsevat laadukkaan koulutuksen ja aidon mahdollisuuden tavoitella unelmiaan. Suomella ei ole varaa menettää yhtäkään nuorta. Näiden nuorten kynnys hakeutua uudelleen opiskelemaan kasvaa. Ensimmäistä kertaa sataan vuoteen Suomen osaamistaso on kääntynyt laskuun. Anette Karlsson Sosionomi (AMK) ja Uudenmaan Demarinaisten puheenjohtaja. Päätöksentekoon tarvitaan enemmän sydäntä. Yhä useammalla nuorella tytöllä on mielenterveysongelmia ja joka kahdeksas peruskoulun päättävä poika ei osaa lukea niin hyvin, että selviäisi toisen asteen opinnoista. 67 Demokraatti Anette Karlsson sosionomi (AMK) Uudenmaan Demarinaisten puheenjohtaja Koulutus tarvitsee kunnianpalautuksen M aailmassa ei ole montaa maata, jossa köyhän duunariperheen neljä lasta ja työttömän yksinhuoltajan lapsi saa korkeakoulutuksen. Se on kova paikka nuorelle ihmiselle, tiedän tämän lähipiirini kokemuksista. Erityisopetukseen ja opinto-ohjaukseen on kiinnitettävä erityistä huomiota
Tätä virhettä puolueilla ei enää ole varaa toistaa huhtikuun eduskuntavaaleissa. VIIME EDUSKUNTAVAALIEN alla sote-uudistuksen toteuttamisesta käytiin vain vähän keskustelua. Vaakalaudalla on myös politiikan uskottavuus ja puolueiden kyky löytää ratkaisuja monimutkaisiin ongelmiin. P ääministeri Juha Sipilän hallituksen tärkein hanke, maakuntaja sote-uudistus, törmäsi lopulta odotetusti perustuslailliseen umpikujaan. Ei voi olla niin, että sote-uudistuksen toteuttaminen on poliittiselle järjestelmälle mahdoton tehtävä. Näistä valinnoista on nyt käytävä mahdollisimman laajaa kansalaiskeskustelua puolueiden ja ehdokkaiden voimin vaalikentillä. Toistaiseksi vaikuttaakin siltä, että puolueet ovat kiitettävästi esitelleet mallejaan seuraavan vaalikauden sote-uudistukseksi ja asettaneet ne kansalaisten arvioitaviksi. Uudistuksen kariutuminen sen ongelmallisiin sisältöihin lykkäsi monin tavoin välttämättömän uudistuksen toteuttamisen seuraavalle vaalikaudelle. Harva jää kaipaamaan nyt haudattua hallituksen sote-mallia. De_04042019_68.indd 68 27.3.2019 13.58. Myös jo toimivien alueellisten ratkaisujen oppeihin on tarpeen paneutua huolella uudistuksen jatkoa pohdittaessa. On välttämätöntä, että valtaa ja vastuuta tavoittelevat puolueet näyttävät sote-korttinsa hyvissä ajoin ennen vaalipäivää. Alueelliset ja ajalliset vaiheistukset sote-uudistuksen läpiviennissä olisivat yksi ratkaisu, jolla mittava uudistus kyet täisiin tekemään hallitusti koko maan laajuudessa. Suomi tarvitsee sote-uudistuksen, joka kaventaa väestön terveyseroja, parantaa hoitoon pääsyä ja vahvistaa palvelujärjestelmän rahoituksen kestävyyttä. Uudistuksen toteuttamistavat ovat kuitenkin lopulta poliittisia valintoja. Vastuusta vapautuneet kokoomus ja keskustakin ovat vaalikentille riennettyään tehneet täydellisen irtioton neljän vuoden ajan yhdessä ajamastaan mallista. Puolueiden on näytettävä johtajuutta ja osoitettava, että Suomen uudistaminen kestävästi on edelleen mahdollista. 68 Demokraatti Sote kaatui, mitä seuraavaksi. Soten epäonnistuminen jo useamman hallituksen vahtivuorolla tarkoittaa, että kaikki nykyiset eduskuntapuolueet ovat olleet ainakin kerran yrittämässä uudistuksen tekemistä. Vaikka Suomi kipeästi tarvitseekin sote-uudistuksen, harva jää kaipaamaan nyt haudattua hallituksen sote-mallia. Siksi tuskin kukaan osasi odottaa, millaiseen malliin hallituksen muodostaneet keskusta, kokoomus ja perussuomalaiset lopulta päätyivät. Tätä taustaa vasten onkin odotettavissa, että vaalien jälkeen soten asettaminen kaikkien puolueiden yhteiseen parlamentaariseen valmisteluun saa laajan kannatuksen. PUHEENVUORO Eemeli Peltonen Järvenpään kaupunginvaltuuston puheenjohtaja ja SDP:n puoluevaltuuston jäsen. Sote-mallilta puuttui alusta lähtien kansalaisten tuki. Puheet siitä, että suurten yhteiskunnallisten uudistusten aika olisi ohi, vievät uskoa poliittisten päätöksentekijöiden mahdollisuuksista muuttaa asioita paremmiksi
Tästä ovat esimerkki ydinvoimalatyömaan ja telakoiden ulkomaalaisten työntekijöiden lähes orjatyöhön verrattavat palkat, joiden takia suomalaiset työntekijät joutuvat olemaan työttöminä kortisDe_04042019_68.indd 69 27.3.2019 13.58. 69 Demokraatti Ki rjo ita om al la ni m el lä si. Sitä sopii itse kunkin vaalien lähetessä pohtia. Näissä tarinoissa toistuu työnantajien välinpitämättömyys hoitajien riittävästä määrästä ja jopa vaippamäärän maksimirajasta. Valitettavasti moni ammattiliitto on joutunut todistamaan aluehallintoviraston resurssien riittämättömyyden muun muassa työsuojelun valvonnassa. Olisiko ammattiliittoja moittivilla puolueil la ja tahoilla jotain hyödyttävää valvonnan puutteellisuudesta. Yksityisen sote-alan ongelmista on uutisoitu jo pitkään. Ammattiliittojen ja heidän jäsentensä valvonta on kaikilla työpaikoilla se, mihin työsuojelu, hoivatyön työn laatu ja eettisyys viimekädessä nojaa. Mutta onko oikein, että hoiva-alan työntekijät joutuvat turvautumaan oman liittonsa lakiapuun, jonka he viimekädessä maksavat itse omasta palkastaan liiton jäsenmaksuna. Kun nämä yhdistetään, on lopputulos nyt nähdyn kaltainen. Ki rjo itu st en m ak sim im itt a on 20 00 m er kk iä . Pörssiyhtiön lakisääteinen tarkoitus on tuottaa voittoa, ja veroparatiisijärjestelyitä käyttävän yhtiön moraalinen tahtotila on olla maksamatta veroja. Kun hoitoalan ammattilainen nostaa esille epäkohtia Esperin kaltaisissa paikoissa, uhkaillaan heitä jopa irtisanomisella. Kun puolustuskyvyttömät makaavat omissa ulosteissaan tai kuolevat hoidon puutteeseen, on pakko miettiä taloudellisten voittojen tavoittelun sopivuutta hoiva-alalle. Rankaisemisen uhka vaientaisi rohkeimmatkin työntekijät, ellei heillä olisi ammattiliittoa tukenaan. Lä he tä m ie lip ite es i os oi tt ee se en m ie lip id e@ de m ok ra at ti. Ammattiliitot ovat yleishyödyllisiä erityisesti siksi, että viranomaisresurssit eivät millään alalla missään päin Suomea riitä valvomaan kaikkia työpaikkoja. Tämä yhdistettynä aluehallintoviraston nimettömään ilmiantokanavaan parantaisi työntekijän turvaa, ja erityisesti yksityisen sote-alan ongelmien hoitamista ajoissa. Tilannetta parantaisi ammattiliittojen kanneoikeus, missä ammattiliitot saisivat viedä oikeuteen tapauksia ilman työntekijän nimen käyttämistä. fi ta i D em ok ra at ti, PL 33 8, 00 53 1 H el sin ki M ie lip id e LISÄÄ MIELIPITEITÄ OSOITTEESSA DEMOKRAATTI.FI Ammattiliittojen kanneoikeus ratkaisi valvonnan ongelmia Rankaisemisen uhka vaientaisi rohkeimmatkin työntekijät, ellei heillä olisi ammattiliittoa tukena. Näitä ei huomannut aluehallintovirasto vaan nimenomaan ammattiliitot. Terveydenhoitoalalla kustannukset muodostuvat suurilta osin käsillä tehtävästä hoivatyöstä. tossa. Rahalla ei ole moraalia. Petri Partanen Eduskuntavaaliehdokas (sd.) Aluehallintoviraston tehtävänä on valvoa yksityisiä sote-palveluiden tuottajia
70 Demokraatti Jämpti yhdistysmies Peruskoulun vankkumaton puolustaja KUOLLEITA Tutustuimme Pekka Páveniin (1940– 2018) tullessamme mukaan Turun Kärsämäen sos.dem. Kummallakaan ei ollut kovin pitkää kokemusta juuri näiden tehtävien hoidosta, mutta Pekka auttoi ja ohjasti toimintaa uusissa ympyröissä. Olimme alkuun hiukan epätietoisia, miten uudessa yhdistyksessä toimitaan ja otetaan vastaan uusi jäsen. Hänen laaja-alainen kokemuksensa Suomen koululaitoksesta teki hänestä tunnetun ja arvostetun asiantuntijan koulujen kehittämiseen ja niiden toimintojen organisointiin liittyvissä asioissa. Vuonna 1992 Olavi perusti tietokoneavusteisten opetusja hallinto-ohjelmien tuotantoon sekä koulutusja konsultointipalveluksiin erikoistuneen Tao-produktio osakeyhtiön. Niinpä hänet valittiin 1969 Kaarinan kokeiluperuskoulun rehtoriksi. Erityisen hyvin mieleen on jäänyt yhdistyksen 50-vuotishistoriikin kirjoittaminen. Tunsimme olevamme tervetulleita. yhdistyksen toimintaan 1970-luvulla. Käsittelynsä saivat koko yhteisöä koskevat asiat vanhan koulun suojelusta ajankohtaisiin kaavoitusasioihin saakka. Yhteistyö Kärsämäessä oli saumatonta: Pekka oli kaikkia kuunteleva, hän otti huomioon kaikkien esitykset ja mielipiteet, kannusti keskusteluun, mutta piti puheenjohtajana ohjat käsissään. Häntä jäivät kaipaamaan omaiset ja läheiset sekä lukuisat ystävät ja yhteistyökumppanit. Olavi Kataja oli ahkera, ennakkoluuloton ja tulevaisuuteen katsova valoisan luonteen omaava persoona. Yhtiö teki yhteistyötä useiden eri oppilaitosten kanssa Suomessa ja Virossa. Reiska käytti tätä hyödykseen myös myöhemmin työssään TSL:n aluesihteerinä eli esimerkkinä siitä, miten hyvä yhdistys toimii ja mikä merkitys on yhdistyksen puheenjohtajan toiminnalla. Hän oli yksi niistä suomalaisen koulujärjestelmän kehittäjistä, jotka nostivat maamme opetusja kasvatustyön tason maailman huipulle. Hän menehtyi vakavan sairauden murtamana Laakson sairaalassa 27.9.2018. Reino Lemmetyinen Vuokko Aromaa Olavi Kataja valmistui kansakoulunopettajaksi Kemijärven seminaarista 1955. Epäilys hälveni heti ensitapaamisessa. Kokousten ajankohdat, kunnallisjärjestön määräajat ja vaaliasiat hoidettiin oikeaan aikaan ja huolellisesti. Tällä kertaa vastaperustetun opetushallituksen kokeiluja tutkimustoimistossa. Sieltä hän palasi takaisin Kaarinaan toimien yläasteen rehtorina vuoteen 1990 saakka. Kun tietokoneet alkoivat tehdä tuloaan kouluihin, oivalsi Olavi oitis niiden tuomat mahdollisuudet kouluopetuksessa ja oli alusta lähtien viemässä sen alan kehitystä eteenpäin. Olavi kuului työhistoriansa aikana lukuisiin koulun kehittämistoimintaan liittyviin opetusministeriön sekä kouluja opetushallituksen työryhmiin. Olavi oli alusta alkaen vankkumaton peruskoulun kannattaja. Asioiden täsmällinen hoito oli Pekalle tyypillistä. Olavi Kataja oli syntynyt Ilmajoella 19.5.1934. Reiskasta tuli pian yhdistyksen sihteeri ja Vuokosta taloudenhoitaja. Pekka oli viimeisen päälle työväenaatteen mies, joka ei koskaan tehnyt itsestään numeroa, vaan asetti aina koko joukon asiat ensi sijalle ja antoi kaikille tilaa. Pekan kanssa oli miellyttävä työskennellä, yhteistyö oli toverillista ja antoisaa, osasimme antaa arvoa toistemme mielipiteille. Vaalimateriaalin teko ja jakaminen olivat yhdistyksen toiminnassa tiukan toiminnan aikaa: mainosten piti keskittyä tärkeiden asioiden, ei ensi sijassa henkilöiden esille tuomiseen. Mauri Jokela Kirjoittaja on Olavi Katajan ystävä De_04042019_70.indd 70 27.3.2019 13.11. Hän oli mukana kehittämässä ja suunnittelemassa koulujen opinto-ohjausta sekä ohjaavien opettajien toimintaa. Palavereja pidettiin myös Pekan ja Marjan kotona, jossa kahvittelun lomassa hoidettiin niin valtakunnan politiikkaa kuin yhdistyksen ja koko Kärsämäenkin asioita. Merkittävällä tavalla hän pääsi vaikuttamaan tähän toimiessaan toistamiseen ylitarkastajana. Siinä Pekka oli tarkka, asioiden oli oltava kohdallaan. Pekan ystävällinen ja huomaavaisen lämmin tapa ottaa vastaan uudet jäsenet ja kertoa talon tavoista teki heti olon mukavaksi. Tässä tehtävässä saatu kokemus vei hänet pariksi vuodeksi silloisen kouluhallituksen kokeiluja tutkimustoimistoon ylitarkastajan virkaan. Tämän jälkeen Olavi työskenteli vielä runsaat kaksi vuotta Helsingin yliopiston Vantaan täydennyskoulutuslaitoksen palveluksessa
TUL:n seurojen ikäihmisten maksuton terveysliikunta Ratinan voimistelusali 2:ssa to 4.4. Lähetä tapahtumailmoituksesi seuraavaan lehteen viimeistään maanantaina klo 11 mennessä sähköpostilla yhdistyspalsta@demokraatti.fi. klo 11 Tampereen Työväentalon Tellervossa. PIRKANMAA • Pirkanmaan Wanhat Toverit. klo 13 Kokkolan Työväentalossa. Aiheena tulevaisuuden näkymät Keski-Pohjanmaalla. Vieraaksemme saapuu Pirkanmaan Sairaanhoitopiirin johtaja Rauno Ihalainen. Yhdistystoiminta -palstalla ei julkaista vaali-/vaalitapahtumailmoituksia. Arja Ojala sosiaalineuvos,Tampere 5.4.2019 Merkkipäivää juhlitaan perhepiirissä. Mahdolliset onnittelut voi ohjata KSR:n Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry:n rahastoon tilille FI85 1521 3000 0060 09, tiedonantoon: Arja Ojala. Ne ovat maksullisia ilmoituksia. 50 VUOTTA KOKOUKSET De_04042019_70.indd 71 27.3.2019 13.11. aika!) Palvelutalo Kuuselassa, Nuolialantie 46. Tapaaminen ti 9.4. • TUL-Tampere. Veteraanien toimintaryhmän kokous ke 10.4. POHJANMAA • Keski-Pohjanmaan Wanhat toverit. (Huom. klo 11 alk. Maksullisen ilmoituksen lisäksi ilmoitus julkaistaan pyydettäessä Yhdistystoiminta -palstalla maksutta kerran. Huhtikuun kerhotapaaminen ke 10.4. klo 10, ohjaus Anita Heinonen. 71 Demokraatti POLITIIKAN SUURKULUTTAJAN YKKÖSÄPPI! Lataa sovellus Yhdistystoiminta Järjestöjen ja yhdistysten kevät-, syysja vuosikokousilmoitukset ovat maksullisia. Merja-Hannele Vuohelainen Demarinaisten toiminnanjohtaja, Sipoo 13.4.2019 75 VUOTTA 60 VUOTTA Syntymäpäivät Mahdolliset onnittelut voi ohjata Kulttuurilahjahankkeeseen: ”Mahdollista koulu, kätilö ja kaivo” https://kulttuurilahja.fi/ hanke/mahdollista-koulu-kaivo-ja-katilo/ 50 vuotta Anu Rajajärvi lehtori, FM, Vihti / Nummela 10.4.2019 Mahdolliset onnittelut voi ohjata KSR:n Toini ja Veikko Helteen rahastoon tilille FI85 1521 3000 0060 09, tiedonantoon: Anu Rajajärvi
Nimi: Osoite: De_04042019_72.indd 72 26.3.2019 16.05. 72 Demokraatti RISTIKKO 8/2019 Veijo Wiren veijo.wiren@gmail.com Ratkaistut ristikot lähetetään seuraavan lehden ilmestymiseen mennessä: Demokraatti / Ristikko, PL 338, 00531 Helsinki. Oikein vastanneiden kesken arvotaan yksi 10 euron lahjakortti. Merkitse kuoren päälle ristikon numero
Vesistöjen auetessa alkaa vesilintujen muutto, ja sitä seuraavat melko pian kahlaajat sekä lopulta hyönteissyöjät. Vaikka lumi pitää vielä isoa osaa maasta tiukassa otteessaan, kannattaa kiikarit tai kamera kaivaa jo esille ja suunnata katseet taivaalle. Siellä se kevät nimittäin jo liitelee, vaikkapa kuvan metsäja valko-otsaisten tundrahanhien mukana, kohti pohjolaa. 73 Demokraatti SUDOKUN RATKAISU TI TI TYY Miikka Lönnqvist miikka.lonnqvist@samok.fi RISTIKON 6/2019 RATKAISU 7.3. Onpa lehtopöllöillä tätä kirjoittaessa jo poikasetkin. tammikuuta. Erityisesti pinnoja eli lintuhavaintoja keräävälle luontoharrastajalle kevät on aikaa, jolloin pitää kulkea silmät ja korvat auki. Kiuru on tänä vuonna tavattu Suomessa jo tammikuussa ja haarapääskykin liiteli golf-virran lämpimien tuulien mukana Kittilän taivaalla jo 8. co m 5 9 4 1 5 3 6 4 6 1 5 8 3 2 1 8 4 7 9 7 3 5 9 6 4 5 36 25 91 74 8 14 98 67 52 3 78 52 43 61 9 47 69 15 38 2 59 83 72 16 4 21 36 84 95 7 92 47 56 83 1 85 14 39 27 6 63 71 28 49 5 K A A S U K A R A R M A R K E T L I H A N A L E E A M E R T A L E V O R S I N E S A M M A N S A R A K A A T I O T S A N T A L Ä I T I L A P S I K A N T S Ä Ä L I Ä I A P I N A I I R I M T H O R U S A H Ä I R I T Ä A K I T A N A S S E Ä A K A I N A U T T A A M O R A S A S I S A N O A N I E T O S I T I K K A U U R T O T K K L A S T D O M I N O K I I T O S E M I L A A L T A A S K E L L I P P A A M A T I M I L A T A S A I N T A L A S A N I T T A A N S A U I M A R A S U S A A N T I S A I K A T E S T E K A A S K evät on luontoihmisen parasta aikaa. Tammikuussa alkava pöllöjen soidin on yleensä ensimmäinen merkki lähestyvästä keväästä. De_04042019_72.indd 73 26.3.2019 16.05. Vaikkei sananlaskuun enää voikaan luottaa, antaa se hyvän osviitan siitä, millaisessa rytmissä lintukevät etenee. julkaistun ristikon 10 euron lahjakortin voitti Rauno Kunttu Lohjalta. Pohjoisen talven hiljaisuus vaihtuu muuttolintujen ääniin ja luonto puhkeaa kirjaimellisesti kukkaan. ais ud ok u. Vanha sanonta, kuu kiurusta kesään, puoli kuuta peipposesta, västäräkistä vähäsen ja pääskysestä ei päivääkään, ei ole pitänyt paikkaansa enää vuosikausiin. Onnea voittajalle! Vaikeusaste: (c ) Ar to In ka la ww w. Silloin nimittäin kerätään suurin osa vuoden pinnoista. Väistyvä talvi mahdollistaa kulkemisen metsässä, joka herää kevään tullen eloon
Johtajuus, organisaation kehitys ja kehittyminen on kokonaisuus. 2 1 3 De_04042019_74.indd 74 27.3.2019 14.02. Saavuttaa henkinen ja fyysinen tasapaino. Johtajan persoona ja luonne ratkaisevat kykeneekö organisaatio menestymään vai ei. Siitä, miten tietyt johtamisen tavat ja luonteen ominaisuudet tekevät johtajasta sellaisen, että hän pystyy luotsaamaan organisaation pysyvästi menestykseen. Haluan kehittää itseäni ihmisenä ja johtajana. Se on rentouttavaa ja hyvää vastapainoa työlle. Politiikan kirjahylly 1 3 2 Pidän lukemisesta ja luen paljon, mutta kausittain. Olen viime vuosina lukenut paljon johtamiseen liittyviä kirjoja ja elämänkertoja. Hyvästä paras kuvaa kiinnostavin esimerkein, miksi joku yritys on onnistunut menestymään ja miksi joku ei – ja minkälainen johtaja siellä on ollut taustalla. Jim Collins: Hyvästä paras Devi Phoolan: Minä Phoolan Devi – Intian bandiittikuningattaren hurja elämä Oskari Saari: Aki Hintsa – voittamisen anatomia Suositeltavaa luettavaa kaikille johtotehtävissä työskenteleville. 74 Demokraatti Teksti ja kuva Nora Vilva Hyvä kirja haastaa ajattelua STTK:n Katarina Murto haluaa kehittyä ihmisenä ja johtajana. Vain niin voi onnistua organisaation kehittämisessä. Kirjat ovat siihen hyvä väline. Johtajuuden merkityksestä puhutaan paljon, mutta asiat jäävät liikaa teorian ja puheen tasolle. Menestyminen ei ole mahdollista ellei ihminen ole kokonaisvaltaisesti tasapainossa itsensä kanssa. Vaikuttava ja ajatuksia herättävä kirja siitä, miten voi kehittyä eheäksi ja kokonaisvaltaiseksi ihmiseksi. Minulle on tärkeää laajentaa ja haastaa ajattelutapojani ja päästä itselleni tyypillisen ajatteluboksin ulkopuolelle. Keskeinen taito on myös osata valita oikeat ihmiset oikeisiin tehtäviin. Onnistuminen on kuitenkin kiinni kaikista organisaation ihmisistä. Todella huikea kertomus siitä, miten ihminen voi selvitä ja edetä elämässään, kun vain päättää olla luovuttamatta. Väkevä omaelämänkerta intialaisesta kastijärjestelmästä ja naisesta, joka on syntynyt alimpaan kastiin ja kokenut valtavaa kärsimystä elämässään, tullut bandiittikuningattareksi ja sitä kautta taistellut tiensä kärsimysten läpi aina Intian parlamenttiin asti. Käytännön vaikutuksia työelämään ja työpaikkojen menestykseen tutkitaan aika vähän, vaikka tässä muuttuvassa maailmassa juuri se olisi oleellisen tärkeää. Hyvästä paras on analyyttinen ja älykäs kirja johtajuudesta. Hyvällä johtajalla on oltava sisäinen palo omaan tekemiseen. Minulle henkilökohtaisesti todella tärkeä kirja. Kirjassa on todella kiinnostavasti kuvattu eri johtamisen tasoja ja keskittymistä olennaiseen, eli turhan karsimista pois omasta tekemisestä
WWW.JYTYLIITTO.FI Ammattiliitto Nousu ry .org www. (09) 774 3110, sähköp. Käytä aina originaalilogoa. VI SKA VISST I SAMMA RIKTNING. Uusi Ammattiliitto Pro Työttömyyskassa Pro Uusi Ammattiliitto Pro ja Työttömyyskassa Pro toivottavat Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! Uusi Ammattiliitto Pro ja Työttömyyskassa Pro toivottavat Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! Pr ol iit to .fi www.pardia.fi JYTY KUULUU LÄHELLE JA KAUAS. LOGO Suoja-alueelle ei saa sijoittaa muita graafisia elementtejä. www.paperiliitto.fi www.pau.fi Proliitto_negalogo_cmyk.eps Proliitto_logo_cmyk.eps x x x x Ammattiliitto Pro miniohje 2/2 • 2010 VÄRIT PMS 1935 C CMYK c10, m100, y50, k0 RGB r213, g29, b89 #D51D59 VADELMANPUNAINEN MUSTA PMS Process Black CMYK c0, m0, y0, k100 RGB r0, g0, b0 #000000 VALKOINEN PMS CMYK c0, m0, y0, k0 RGB r255, g255, b255 #FFFFFF SUOJA-ALUE 2. UUDENMAAN VAALIPIIRI Demok04042019_001-002.indd 2 27.3.2019 10.31. info@tyark.fi www.tyark.fi Sörnäisten rantatie 25 A, 00500 Helsinki p. Ilmoitus_Demokraatti_2013.indd 1 1/21/2013 3:57:51 PM www.pam.fi www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 Sörnäisten rantatie 25, 00500 HELSINKI Puh. 09-766 429 www.tyovaenperinne.fi Työväenliikkeen kirjasto INHIMILLINEN, TASA-ARVOINEN JA REILU SUOMI MEDMÄNSKLIGT, JÄMLIKT OCH RÄTTVIST FINLAND LINDTMAN Antti VANTAA TAHVANAINEN Säde VANTAA 286 291 KUKKOLA Jussi HYVINKÄÄ 296 KAUKOLA Ulla VANTAA 301 PAHLMAN Irma HYVINKÄÄ 306 311 SISTONEN Markku ESPOO AL-TAEE Hussein VANTAA 316 HARAKKA Timo HELSINKI 287 PELTONEN EEMELI JÄRVENPÄÄ 292 297 MÄKINEN Emmi JÄRVENPÄÄ 302 KALHORI Veronica ESPOO ARONEN Erkki VIHTI 307 ALI Abdirahman ESPOO 312 ALHO Arja SIUNTIO 317 KÄHÄRÄ Sirkka-Liisa VANTAA 288 RINNE Antti MÄNTSÄLÄ 293 VÄRMÄLÄ Johanna ESPOO 298 PUOSKARI Pentti VANTAA 303 ABDI Faysal VANTAA TALLGREN Mika KARKKILA 308 313 GUZENINA Maria ESPOO KILJUNEN Kimmo VANTAA 289 294 RYYNÄNEN Sami PORVOO 299 MYLLYNIEMI Markus KIRKKONUMMI 304 309 LEPOLAHTI Harri NURMIJÄRVI VIRTANEN Harri PORNAINEN 314 RÄSÄNEN Joona LOHJA 290 KARJALAINEN Anne KERAVA 295 EKLUND Tarja VANTAA 300 305 ALI Habiba ESPOO HANNUS Daniel LOVIISA MARTTILA Helena ESPOO 310 315 HILAKARI Pirjo ESPOO 318 HAAPALAINEN Tuija VANTAA 319 KARLSSON Anette BORGÅ PORVOO 320 KVARNSTRÖM Johan RASEBORG RAASEPORI 321 MEILLÄ TAITAA OLLA SAMA SUUNTA
VIHTI 13.4. IMATRA 11.4. TAMPERE 11.4 LAPPEENRANTA 11.4. KAUHAJOKI 6.4. HELSINKI Tarkemmat tiedot ajoista ja paikoista Sosiaalinen media tarjoaa tehokkaan väylän demokratian horjuttamiseen. MIKKELI 9.4. LAHTI 10.4. EERO HEINÄLUOMA PUHEMIEHESI EUROOPASSA Yli puolet lainsäädännöstämme saa alkunsa eurooppalaisesta päätöksenteosta. Olen toiminut eduskunnan puhemiehenä, valtiovarainpuheenjohtajana, SDP:n puheenjohtajana ja Euroopan Sosialidemokraattisen Puolueen varapuheenjohtajana. Siksi olen ehdolla Euroopan parlamenttiin. Eurovaalit ovat pian eduskuntavaalien jälkeen toukokuussa. SAVONLINNA Ehdokkaana koko Suomessa Eurovaalit 26.5.2019 ennakkoäänestys 15. TURKU 8.4. JYVÄSKYLÄ 9.4. Ilmoittaudu mukaan vaalityöhön jo nyt. KERAVA 13.4. 4.4. 21.5.2019 9.4. HELSINKI 5.4. Uskon, että kokemus on etu toimittaessa suomalaisten puhemiehenä Euroopassa. MÄNTTÄ 8.4. VANTAA 13.4. JÄMSÄ 8.4. hu ht ik uu ta DDR JA 1918 Historian pitkä varjo VAALIT Jalkatyö ratkaisee VAALIENNUSTE Punaisempi eduskunta PERHE TEEMA Unelma ydinperheestä PAL.VKO 2019-15 00 74 43 -1 90 8 4.4.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI vapaudelle Demok04042019_001-002.indd 1 27.3.2019 10.31. VAASA 7.4. HELSINKI 7.4. KOUVOLA 12.4. Ilmoittautua voit sähköpostitse eeron.tukiryhma@gmail.com tai kotisivujeni Ennen EU-vaaleja olen täysillä mukana tukemassa eduskuntavaaliehdokkaidemme vaalityötä ja SDP:n nousua jälleen maamme suurimmaksi puolueeksi. HYVINKÄÄ 13.4. Tule mukaan tilaisuuksiin! Eero Heinäluoma EERO KIERTUEELLA MM. OULU 6.4. KURIKKA 6.4. UHKA 8/ 19 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 8 • 20 19 / 4