Demokraatti 4.8.2022 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

de_04082022_001.indd 1 de_04082022_001.indd 1 26.7.2022 10.19 26.7.2022 10.19. elo ku ut a TÖISSÄ & KÖYHÄ TEEMA Palkkatyö ei takaa toimeentuloa LIIKE VIE Rakastan neuvottelemista, OAJ:n uusi puheenjohtaja Katarina Murto sanoo. PAL.VKO 2022-33 00 74 43 -2 21 3 4.8.2022 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 13 • 20 22 / 4
Johtoajatuksenamme on merkityksellinen omistajuus ja inhimillisemmän markkinatalouden toteuttaminen. Tarjoamme jäsenillemme tuntuvia taloudellisia etuja ja palautamme tuloksestamme vähintään 10 % yhteiskunnalle – niille, jotka sitä eniten tarvitsevat. Lunasta avaimesi yhteiseen hyvään: Lukuisia matkailijan etuja Tradekan jäsenille. Etuovemme yhteiseen hyvään tradeka.. Alennusta tien päällä ja perillä tsl.fi YHTEYTESI EUROOPPAAN: Suomen S&D-mepit Miapetra ja Eero! Tilaa uutiskirjeet ja ollaan yhteydessä: www.miapetra.fi www.eeroheinaluoma.fi @miapetrakumpula @eeroheinaluoma www.pau.fi www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 Sillä sinun työsi on tärkeä jytyliitto.fi Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva www.turva.fi Nimetön 1 1 Nimetön 1 1 25.7.2022 16.32 25.7.2022 16.32. /liity Osuuskunta Tradeka on moderni omistajaosuuskunta, joka tuottaa yhteistä hyvää
3 Demokraatti 13 /2 2 34 14 55 POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI / 4. Tanssissa ja edunvalvonnassa on paljon yhteistä. KASVO TEEMA ILMIÖ de_04082022_03.indd 3 de_04082022_03.indd 3 26.7.2022 14.09 26.7.2022 14.09. ELOKUUTA 2022 / ILMESTYY JOKA TOINEN TORSTAI AFRIKKA KÖYHÄ KUIN TANSSI Ruanda on afrikkalainen menestystarina. Tohtoritutkintokaan ei takaa elämiseen riittävää palkkaa
Perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895. 24 28 BORIS JOHNSON Liikaa valheita KAROLIINA HUOVILA Temen toiminnanjohtaja + TEEMA Töissä ja köyhä 55 5 6 8 11 12 14 22 23 25 28 30 32 33 34 40 41 40 46 48 50 51 52 64 65 72 73 74 de_04082022_04.indd 4 de_04082022_04.indd 4 27.7.2022 10.09 27.7.2022 10.09. Ka nn en ku va : Ja ni La uk ka ne n Yksin voi pyytää, mutta kollektiivina voidaan vaatia. www.demokraatti.f i Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. 4 Demokraatti Seuraa meitä myös somessa. Päätoimittaja: Petri Korhonen, 050 387 4031 Toimituspäälliköt: Heikki Sihto (lehti), 09 7010 516 Rane Aunimo (verkko), 09 7010 553 Toimittajat: Simo Alastalo, Rolf Bamberg, Anna-Liisa Blomberg, Mikko Huotari, Johannes Ijäs, Marja Luumi Ulkoasu: AD Arja Jokiaho, Kuvatoimittaja Timo Sparf Valokuvaaja: Nora Vilva Levikkipäällikkö: Nina Lindén Markkinointipäällikkö / ilmoitukset: Sari Ojala, 09 7010 522 Kustantaja: Kustannus Oy Demokraatti Painopaikka: PunaMusta Oy, Joensuu Aikakausmedia ry:n jäsen Käyntiosoite: Siltasaarenkatu 18–20, C-rappu, 6. kerros, 00530 Helsinki Postiosoite: PL 338, 00531 Helsinki Uutistoimitus: 09 7010 555 toimitus@demokraatti.fi Sähköpostit: etunimi.sukunimi@demokraatti.fi Ilmoitukset: ilmoitukset@demokraatti.fi Tilaajapalvelu: 09 7010 500, klo 9–15 tilaajapalvelu@demokraatti.fi Puhelinvaihde: 09 7010 41 Seuraava numero ilmestyy 18.8. 13 /2 2 POLITIIKKA KULTTUURI Pääkirjoitus: Pimeä maanosa Viikon kuva: Karvainen kaveri Pätkät: Meiltä ja muualta Mikä meno: Mika Ahola D-analyysi: Työelämän köyhät D-ilmiö: Afrikan menestystarina Indeksi: Mika Maliranta Alastalon salissa: Voitto ja häviö Ay: Kulttuurin puolustaja Britannia: Boriksen uho ja tuho SDP: Historiatyö etenee Vallan laidalla: Ulpu Iivari Kielikylvyssä: Litet parti Kuvataide: Fantasiaa ja metsää Kirja: Solikka teki tärkeää työtä Kirja: Matti Kurikan aatemaailma Kirja: Leikin historia Elokuva: Iranin elämän avaus Kirjavisa: Vahinkotupla Puheenvuoro: Dimitri Qvintus Mielipiteet Ristikko Ti ti tyy Politiikan kirjahylly: Hanna Wass IHMINEN JA ELÄMÄ D-kasvo: Katarina Murto Kolumni: Pinja Perholehto Kasvot peilissä: Petri Vanhala Kaikki ei ole sitä miltä näyttää
Emme huomaa, miten paljon Afrikassa on eri suhdannevaiheessa olevia kansantalouksia ja luonnonrikkauksien kautta yhä merkittävämmäksi nousevia vyöhykkeitä. Samaan aikaan Afrikan maissa, Intiassa ja Aasiassa koko sota on herättänyt vain vähän mielenkiintoa. EHKÄ EI kannattaisi nauraa. Trumpin kauden lähettiläs vakuutti, että tällaiseen dystopiaan Joe Bidenin hallitus aikoo amerikkalaisetkin syöstä – ja sai samanmielisiltä tutuiltaan kauhistunutta palautetta. Mitä enemmän tunnemme näitä alueita, sitä vähemmän sieltä tulevat yllätykset sotkevat elämäämme täällä Suomessa – monelle muille täysin pimeässä maanosassa. Ei mikään ihme, että Venäjä on suunnannut informaatiovaikuttamistaan etenkin BRICS-maihin, koska täältä tuntemattomasta maanosasta tuleva valtiollinen valehtelu uppoaa siellä yleisöön paremmin. Tietämättömyys tekee meille samaa. Toki myös kriisien ja kansainvaellusten käynnistymispaikkojakin. Kesän alussa Yhdysvaltain entinen Tanskan-suurlähettiläs herätti somekohua väittämällä, että liian kovien verojen takia jopa keskituloiset tanskalaiset joutuvat ajamaan polkupyörällä töihin, koska heillä ei ole varaa autoon. 5 Demokraatti Petri Korhonen päätoimittaja petri.korhonen@demokraatti.fi Twitter: @petri2020 Pimeä maanosa Pääkirjoitus VALTIOLLINEN VALEHTELU UPPOAA ETENKIN BRICS-MAIHIN. Sadat miljoonat ihmiset tietävät nyt, miten Venäjä on jonkun vaikeasti lausuttavan Ukraina-maan hyökkäyksen uhri. Näemme usein esimerkiksi Välimeren eteläpuoliset alueet edelleen jonkinlaisen Afrikan tähti -pelilaudan kautta. Ex-lähettiläs sai tietysti somehöpinöihinsä ironisia vastauksia, joissa näytettiin valokuvia ”köyhyyteen vajonneesta” Tanskan kuninkaallisesta perheestä, joka liikkuu lapsineen tavarapyörillä. Suhtaudumme nimittäin samanlaisella ylenkatseella moneen kokonaiseen maanosaan ja pidämme aluettamme kaiken napana. Samalla tanskalaiset epäilivät, oliko lähettiläs virkakautensa aikana yhtään perehtynyt paikalliseen elämäntapaan. Maailmanpolitiikan painopiste on mielestämme ollut keväästä asti tiukasti Ukrainassa ja Venäjän länsirajalla. S uomalaisten suosikkihuvia on naureskella sille, miten vähän vaikkapa keskiverto jenkki tietää meistä ja Euroopasta. Etelä-Amerikassakin se on nähty usein pelkkänä ”USA-imperialismin masinoimana yhteenottona”. Todenäköisesti ei, koska Yhdysvaltain silloisen johdon näkökulmasta Tanska oli muiden Pohjoismaiden tavoin harmiton kommunistivaltio, jolle ei tarvinnut uhrata ajatuksia. de_04082022_05.indd 5 de_04082022_05.indd 5 27.7.2022 10.11 27.7.2022 10.11
6 Demokraatti V iik on ku va Le ht ik uv a, Se pp o Sa m ul i de_04082022_06.indd 6 de_04082022_06.indd 6 26.7.2022 14.49 26.7.2022 14.49
de_04082022_06.indd 7 de_04082022_06.indd 7 26.7.2022 14.49 26.7.2022 14.49. Maija-Liisa ja kaverikoira Vikke tekivät tuttavuutta Leppävaaran elä ja asu -seniorikeskuksessa heinäkuussa. Korona hyydytti kaverija lukukoiratoiminnan suosion. Etenkin lapset ovat tarkkoja siitä, että lukukoira varmasti kuuntelee heitä. 7 Demokraatti KARVAINEN KAVERI TÖISSÄ. Kaverikoirat vierailevat esimerkiksi vanhuspalveluissa ja lukukoirat puolestaan esimerkiksi kirjastoissa ja kouluissa. Sama ilmiö koskee myös lukukoiratoimintaa. Ennen pandemiaa kaverikoirilla oli vuosittain yli 100 000 kohtaamista, mutta viime vuonna kohtaamisia oli enää noin 40 000
– Nyt puhutaan ihmisoikeuksista ja periaatteista – moraalisesti ja eettisesti oikein toimimisesta, hän summaa. – Tuntuu moraalisesti todella väärältä, että samalla kun meillä on täällä ukrainalaisia pakolaisia, tänne tulee venäläisiä turisteja nauttimaan elämästä ja shoppailemaan, Kymäläinen kiteyttää Demokraatille. Se oli Lä hd e: H el si ng in Sa no m at Silmät kiinni rahastamista ITÄRAJA LAPPEENRANTALAINEN KANSANEDUSTAJA Suna Kymäläinen (sd.) on nähnyt venäläisten turistibussien ja henkilöautojen paluun kauppojen edustoille, eikä se ole tuntunut hänestä ollenkaan oikealta. STT:n kyselyn mukaan asia saa kannatusta neljältä suurimmalta eduskuntaryhmältä. EERO HATUNEN TWITTERISSÄ Suomessa pienin yrityksen saama koronatuki makset tiin Tuusulan Kello koskella sijainneelle lounasravintolalle. Eurooppa pyristelee irti venäläisestä ener giasta, jonka tulot kilahtavat Venäjän sotakassaan. Olisi hyvä hoksata, että oman edun ajaminen tarkoittaa sodan häviämistä monella rintamalla. Suomi on myös sitoutunut muun Euroopan kanssa pakotteisiin, hän jatkaa. On ollutkin hämmentävää lukea suoma laisista, jotka itärajan auettua käyvät tankkaamassa Venäjältä halpaa polttoainetta. Getty Images de_04082022_08.indd 8 de_04082022_08.indd 8 27.7.2022 10.56 27.7.2022 10.56. Etelä-Karjalan maakuntaliiton valtuuston puheenjohtajanakin toimiva Kymäläinen huomauttaa, että rajan avaaminen turismille tuntuu kummalliselta myös siinä valossa, että kaikki virallinen yhteistyö – jota itäsuomalaisittain on tehty Venäjän kanssa paljon – on jäissä. PEKKA SAURI TWITTERISSÄ Klassinen esimerkki siitä, että valheen pitää olla kyllin suuri, jos sille tielle lähtee. Noinkin kyynisesti asian voi nähdä, mutta poltto aineostoksiin Venäjällä käytetty raha muuttuu luodeiksi ja pommeiksi. Hyvä ei ole Kymäläisen mielestä sekään, että Suomea voidaan käyttää kauttakulkumaana muualle Eurooppaan. JAAKKO HAIKONEN TWITTERISSÄ Se on hyökkäys, jos joku puolustautuu Venäjää vastaan. 8 Demokraatti PÄTKÄT HOKSAUS Miekat auroiksi, bensiini aseiksi V IIK O N LU KU 1,03 euroa. Lavrov elää omassa todellisuudessaan, mutta nämä Venäjän sanaleikit ovat vanhanaikaisia ja noloja. JUSSI PULLINEN TWITTERISSÄ Ukrainan sota ei olisi mahdollinen ilman näitä tarinoita. Helsingin Sanomissa niin sanotun veribensan ostamista Venäjältä perustellut nainen totesi: ”ne ovat eri ihmisiä, jotka Ukrainassa sotivat”. SDP:n eduskuntaryhmän kannan mukaisesti hänkin kannattaa sitä, että turistiviisumien myöntäminen venäläisille kielletään. – On kaksinaismoralistista, että samaan aikaan kuitenkin eletään kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan. Venäjä käy raakaa hyökkäyssotaa Ukrainassa. Unohdetaan ja suljetaan silmät siltä, että Venäjä käy koko ajan brutaalia hyökkäyssotaa. – En usko, että tämä Venäjän turismin loppuminen sodan vuoksi tulisi enää vaikeuttamaan tilannetta siitä, mitä se oli koronan aikaan, Kymäläinen arvioi ja muistuttaa, että tiettyjä asioita ei myöskään voida mitata rahassa
Tuloksena on hoidon siirtyminen ja ongelmien moninkertais tuminen, niin inhimillisestä kuin taloudellisestakin näkökulmasta. de_04082022_08.indd 9 de_04082022_08.indd 9 27.7.2022 10.56 27.7.2022 10.56. Se on imelää ja monin tavoin turhaa jälkiviisautta, johon etenkin perussuomalaiset ja ex-persu Timo Soini ovat sortuneet. Stahlin mukaan enimmäislämpötiloista tarvitaan EU:n laajuista lainsäädäntöä, sillä ”sää ei kunnioita kansallisia rajoja”. Lastensuo jelulain mukaan yhden lastensuojelun sosiaali työntekijän vastuulla saa tällä hetkellä olla enin tään 35 lasta. Esimerkiksi työntekijöitä edustava Talentia saa jatkuvasti yhteydenottoja kunnista, jotka luistelevat henkilöstömitoituksista. Väärää hevosta puolestaan haukkuvat nyt ne, jotka vaativat poliitikkojen päitä vadille. UNIPER TYÖOLOT Tappava helle on ay-asia HUH HELLETTÄ. Hyvät väärin säästäjät, jo nyt näkee, että kuntien henkilöstövaje, lasten suojelulaista piittaamatta, vaarantaa lastensuojelun asiakkaat. Eurooppalainen ammattiyhdistysliikkeiden keskusjärjestö ETUC vaatiikin Euroopan komissiota asettamaan enimmäislämpötilarajan ulkona tehtävälle työlle. Kunnan työntekijät on pantu suureen vastuuseen, sillä sosiaalihuollon hen kilöstöllä on ilmoitusvel vollisuus tilanteissa, joissa työnantaja ei kanna omaa vastuutaan, muistuttaa Demokraatin väki. Etenkin kun Fortum vielä rahoitti hankettaan myymällä monia niin sanottuja tylsiä mutta tasaista tulovirtaa tarjoavia toimintojaan. Osalla EU:n jäsenmaista on lainsäädäntöä, joka rajoittaa korkeissa lämpötiloissa työskentelyä. Eurofoundin tekemän selvityksen mukaan 23 prosenttia kaikista työnteUniper ja hurskastelun lyhyt oppimäärä FORTUM SEKÄ monet poliitikot yli puolueja hallituskausirajojen veikkasivat väärää hevosta, kun Fortum aloitti kovalla riskillä Uniperin valtaamisen. 9 Demokraatti PARI VALITTUA SANAA Yllättävä pari Herttainen piikkipallo Kaivattu piikkipallo Taputtaminen vaarallista Liikaannos aiheuttaa syöpää Hyvät väärin säästäjät, kunnissa raha on vähissä mutta joskus säästäminen vain pahentaa tilannetta. Huonosti siinä kävi. – Työntekijät ovat ilmastokriisin etulinjassa joka päivä, ja he tarvitsevat suojauksia, jotka sopivat äärimmäisten lämpötilojen alati kasvavaan vaaraan, perustelee järjestön varapääsihteeri Claes-Mikael Stahl. kijöistä ympäri unionin olivat altistuneet korkeille lämpötiloille neljäsosan työajasta. Siitä huolimatta, että moni mittari on näyttänyt lastensuojelun tarpeen kasvua. Monessa kunnassa asiakasmäärä on ollut jopa kaksinkertainen. Vastaavasti joskus tule vaisuuteen panostaminen – tiukasta taloustilanteesta huolimatta – on suoranai nen sijoitus. Julki tulleet tapaukset ovat vain jäävuoren huippu. Lämpötilarajat kuitenkin vaihtelevat, eikä monilla valtioilla ole lainkaan kansallisia hellerajoja ulkotyölle. Hyvä esimerkki väärästä säästämisestä on lasten suojelu. Osuus nousee maataloudessa 36 prosenttiin ja rakennustöissä vieläkin korkeammalle, 38 prosenttiin
syy sku uta 2) Mar ras kuu ssa 3) Kan sai nvä lis en ilm aku l jet usl iito n (In ter nat ion al Air Tra nsp ort Ass oci atio n) 4) 5.8 .19 63 5) Ne ova t kat aba att isi a tuu lia eli val um atu ulia 6) Bel gia n Mon s’is sa 7) Ran ska n pää min ist eri Elis abe th Bor ne 8) Las si Tuo vi 9) Mer ku riu s 10 ) Ter vap ääs kyn MAAILMAN TILA • Kiina on Venäjää isompi riski Sitten keksittiin Kiina-riski S uomessakin on jälkiviisasteltu sitä, miksi lännessä ei ymmärretty Venäjän vallanhimoisia päämääriä jo vuosia sitten. Tämä tiedetään myös Kiinassa. Mitä luonnonilmiötä edustavat Santa Ana, Bora ja Oroshi. 8. Minkä järjestön nimen lyhenne on IATA. Tästä maksetaan kovaa hintaa etenkin Saksassa, joka rakensi suurelta osin yhteiskuntansa halvan venäläiskaasun varaan. 5. 10 Demokraatti PÄTKÄT VIIKON MEEMI Vitalii Puzankov Nato-keijua odotellessa 10 VIS V 1. Ongelmia voi tulla jo siitäkin, jos Yhdysvallat asettaa Venäjää monella tavalla myötäilevälle Kiinalle taloudellisia pakotteita. 6. Jos ne toteutuvat, kyse on paljon Venäjää isomman kokoluokan ongelmista. Kiina on maailman toiseksi suurin talous. 10. Kiina ja länsimaat ovat myös taloudellisesti tiukasti toisiinsa kietoutuneet. Missä kuussa eduskun nalle annetaan viimeiset vaalikauden aikana käsiteltävät hallituksen esitykset. Raha sokaisi näkemästä Venäjän kanssa toimintaan liittyvät riskit, vaikka moni myös perustellusti uskoi taloudellisen keskinäisriippuvuuden lähentävän Venäjää ja länttä. de_04082022_10.indd 10 de_04082022_10.indd 10 26.7.2022 15.41 26.7.2022 15.41. 2. Mikä on aurinkokun tamme pienin planeetta. Missä kaupungissa sijaitsee Naton operatiivi nen esikunta. 7. 9. 3. Milloin Sadankomitea perustettiin. Vaarana olisi sanktiokierre, jossa Eurooppa ja etenkin Suomen kaltaiset viennistä elävät pienet maat olisivat heikoilla. Kiitos Venäjän riskien laukeamisen länsimaat ovat heränneet miettimään myös Kiinaan kohdistuvien sijoitusten ja riippuvuuksien riskejä. Siihen verrattuna Venäjä on tuskin divaritasoa. Milloin eduskunnan syysistuntokausi alkaa. 4. Kuka on kuvassa. Tilanne voisi räjähtää, jos Kiina esimerkiksi kohdistaisi Taiwaniin sotilaallisia toimia. Kuka on Suomen koripallomaajoukkueen päävalmentaja. Minkä lintulajin tieteel linen nimi on Apus apus. Oik eat vas tau kse t: 1) Tiis tai na 6
Rajatarkastuksessa onkin työntekijöiden vaihtuvuus aika suuri. 11 Demokraatti Mikä meno Mika Ahola, Rajaturvallisuusunionin valta kunnallinen varapääluottamusmies. Erästelystä pitävänä suunnittelin itsekin jo varusmiespalveluni niin, että pääsisin itärajalle rajavartijaksi. Rajojen valvonnan lisäksi meillä Toiveammatissa Sinne mennään, mihin komennetaan. Kyllä. Muutaman mutkan jälkeen minusta tulikin länsirannikolle merivartija. Se on 24/7 työtä, jossa on kyse isoista ihmismassoista. Oma koirani on poikkeuksellisen sosiaalinen ja sympaattinen. Työntekijöitä komennettiin itärajalta Lapin rajavartiostoon ja Länsi-Suomen merivartiostoon. Isompi hässäkkä merkitsee meille yleensä komennustehtäviä. Reissaaminen on välillä raskasta, mutta myös mukavaa vaihtelua. Tulijoita on meille koko ajan enemmän kuin voimme rekrytoida. Koronaaika taisi näkyä myös rajavalvonnassa. Tässä ammattissa mennään sinne minne komennetaan. Rajavartijan työ taitaa olla monelle toiveammatti. Tämä on monipuolista työtä, etenkin meripelastustehtävät ovat usein palkitsevia. de_04082022_11.indd 11 de_04082022_11.indd 11 27.7.2022 11.25 27.7.2022 11.25. Olen vartioupseeri Kokkolan merivartioasemalla. Miksi. Eikös koirista sanota, että ne ovat ihmisen parhaita ystäviä. Tällä tietoa ei ainakaan suoraan. Kyllä. Kotona odottaa sellainen, 15-vuotias. Teksti Heikki Sihto Kuva Nora Vilva ja iStock MERI ON AINUTLAATUINEN TYÖPAIKKA. Se osoittautui hyväksi ratkaisuksi, sillä meri on ainutlaatuinen työpaikka. Kesä on aina hienoa aikaa merivalvonnassa. Työ on aika pakkotahtista rajanylitysasemilla, rajatarkastuksen niin sanotussa etulinjassa. on muun muassa vesiliikenteen ja kalastuksen valvontaa sekä tarpeen vaatiessa poliisitehtäviä. Koronan takia valvonnan painopistettä siirrettiin länsirajalle. 20 vuotta on mennyt merellisissä tehtävissä. Toki ongelmiakin on alalla. Aiheuttaako Suomen Natojäsenyys aikanaan muutoksia raja vartiointiin. Tilanne on toinen jos Venäjä tekisi rajoille suuntautuvia hybridioperaatioita. Esimerkiksi vuonna 2015 turvapaikanhakijoiden tulo Tornioon oli meille aika työläs tehtävä. Voimaeläimesi on labradorinnoutaja. Samalla pääsee tapaamaan kollegoita eri puolilta Suomea
Kyse on resursseista. EDELLÄ MAINITUN tutkimushankkeen yksi johtopäätös on, että työssäkäyvien köyhyys on osin seurausta poliittisista päätöksistä, lähinnä ja talousja työllisyyspolitiikasta. Määrä on melko suuri, kun Tilastokeskuksen vuoden 2021 tiedon mukaan jatkuvassa tai määräaikaisessa osa-aikatyössä oli yhteensä 400 000 työntekijää. Esimerkiksi Saksassa 2010-luvulla vauhdilla kasvaneesta taloudesta ja lähes täystyöllisyydestä huolimatta työssäkäyvien köyhien määrä kaksinkertaistui vuosina 2005–2020. Kirjoituksessa on käytetty ”Työssäkäyvät köyhät jälkiteollisessa hyvinvointivaltiossa” -tutkimuksen tuloksia. Epätyypilliset työsuhteet, etenkin osa-aikatyö, ovat köyhyysriski. Usein kyse on koulutetuista, tavallista,mutta köyhää elämää elävistä suomalaisista. EU:n alueella määräksi arvioidaan koko työvoimasta noin 8–9,5 prosenttia eli 24–28 miljoonaa ihmistä. Kokopäivätyötä on perinteisesti pidetty suojana köyhyyttä vastaan. Osa liitoista vasta rakentaa malleja prekariaatin palveluiden kehittämiseksi. S tereotypia vähävaraisesta ihmisestä on vanhentunut. Tutkimustulosten mukaan taas epätyypilliset työsuhteet, etenkin osa-aikatyö, ovat köyhyysriski. Monelle kokopäivätyö merkitsee yhdistelmää osa-aikatyötä, yksinyrittäjyyttä sekä epämääräisiä määräaikaisia työsuhteita, opiskelua ja sosiaaliturvalla elämistä. Joustavat työmarkkinat kuulostavat ilmauksena hienolta, mutta usein se tarkoittaa sitä, että työntekijä joustaa ja osaltaan kantaa yritysriskiä. Myös Suomessa kasvaa työssäkäyvien köyhien osuus. Epätyypillisessä työsuhteessa oleva tarvitsee usein henkilökohtaisempaa palvelua kuin kokopäivätyössä oleva, jonka turvana on perinteinen työehtosopimus. Tänä vuonna ilmestyneessä ”Työssäkäyvät köyhät jälkiteollisessa hyvinvointivaltiossa” -tutkimushankkeessa arvioidaan, että Suomessa on noin 200 000 ihmistä, jotka eivät tule työllään toimeen. Saman tutkimuksen mukaan Suomessa oli vuonna 2019 vastentahtoisesti osatai määräaikaista työtä tekeviä noin 320 000. Tämä on haaste ammattiyhdistysliikkeelle, jonka koneisto on viritetty palvelemaan kokopäivätyössä olevia. 12 Demokraatti Heikki Sihto heikki.sihto@demokraatti.fi Kirjoittaja on Demokraatin toimituspäällikkö. Viime vuosina kokoaikaisessa työssä olevien määrä on laskenut ja osa-aikatyön määrä kasvanut. Meillä on taivasteltu Yhdysvaltojen työelämää, jossa moni joutuu tekemään kahta työtä elättääkseen itsensä ja perheensä. Palvelualojen ammattiliitto Pamin selvityksen mukaan valtio kompensoi työttömyysja sosiaaliturvalla elämiseen riittämättömiä palkkoja vuonna 2016 noin 500 miljoonalla eurolla vuodessa. SUOMESSA YHTEISKUNTA paikkaa elämiseen riittämätöntä palkkaa saavien tilannetta eri tuilla. Työssäkäyvät köyhät keskuudessamme JOUSTAVA TYÖ MARKKINA MERKITSEE, ETTÄ USEIN TYÖNTEKIJÄ JOUSTAA JA KANTAA YRITYSRISKIÄ. Hankkeen johtajan Mikko Jakosen haastattelu on tässä lehdessä sivulla 56. Yritys hyötyy, mutta työntekijä ja yhteiskunta köyhtyvät. Vähän kärjistäen kyse on myös yritystuesta, jolla yhteiskunta osaltaan mahdollistaa sen, että yrityksillä on mahdollista pitää osa-aikaisten työntekijöiden reserviä, maksaa toimeentuloon riittämätöntä palkkaa ja pyörittää liiketoimintaansa. Yksi syy Saksan tilanteeseen on Hartz-reformit, joilla pyrittiin tehostamaan työmarkkinoita. analyysi de_04082022_12.indd 12 de_04082022_12.indd 12 26.7.2022 15.29 26.7.2022 15.29
Tätä kehitystä ruokkii tavallisia autoja painava, pienkatumaastureiden ja sähköautojen yleistyminen. Solidaarisuus Kohoava energian hinta ja inflaatio koettelevat Euroopan maiden keskinäistä solidaarisuutta. Renkaiden aiheuttamat saasteet lisääntyvät ajoneuvojen koon ja painon kasvun myötä. NOUSUSSA LASKUSSA Lähde: Yle Lähde: Yle Arvostamme suomalaista työtä. Korot jatkavat nousuaan. Esimerkiksi Britanniassa on arvioitu rengaspölyn olevan toiseksi suurin merten mikromuovin lähde. Lehden paperi ja painotyö on 100 % suomalaista. Autonrenkaista irtoaa muun muassa mikromuovia ja hengitys ilmaan päätyviä mikrohiukkaisia. Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 Renkaista irtoaa yli 1 000 kertaa enemmän hiukkaspäästöjä kuin autojen pakoputkista. 13 Demokraatti Pakokaasuissa Euro 6d-päästöstandardin hiukkaspäästöjen sallittu enimmäisraja on 0,0045 grammaa kilometrillä. D EM O G RA A FI Rengas on pakoputkea pahempi saastuttaja G ra fii kk a: A rja Jo ki ah o / Lä hd e: Em is si on s A na ly tic s, H el si ng in Sa no m at ! Korot Asuntovelallista ja velkaista valtiota kuritetaan. Oikein täytetyillä renkailla ajettaessa renkaiden aiheuttamat hiukkaspäästöt ovat jopa 5,8 grammaa. de_04082022_13.indd 13 de_04082022_13.indd 13 26.7.2022 13.24 26.7.2022 13.24
Ruanda on esimerkki maasta, jossa maatalous – ja talous muutenkin – kehittyy vauhdilla. Avain ruokaturvaan on hyvä hallinto. 14 Demokraatti AFRIKKA voi voittaa nälän Afrikka nähdään usein nälänhädän mantereena, vaikka alueen maiden välillä on suuria eroja. ILMIÖ de_04082022_14.indd 14 de_04082022_14.indd 14 27.7.2022 10.54 27.7.2022 10.54
15 Demokraatti AFRIKKA de_04082022_14.indd 15 de_04082022_14.indd 15 27.7.2022 10.54 27.7.2022 10.54
Kaikissa ilmansuunnissa maisemaa hallitsevat kukkulat, lähempänä vihreän eri sävyissä, etäämmällä sinertäviksi värjäytyvinä. Rutsiron Nyabirasissa maataloustuottajia ”kirittävä” agronomi David Mpogazi ei ole huolestunut maailmantalouden heilahtelujen vaikutuksista Ruandan ruokaturvaan. Ollaan keskisessä Afrikassa, Ruandassa, Rutsiron alueella, päiväntasaajalla lähellä Kongon demokraattisen tasavallan rajaa. 16 Demokraatti D-ILMIÖ PANOKSIA EI TUHLATA SIIHEN, ETTÄ AVUSTUSJÄRJESTÖT HÄÄRÄISIVÄT ITSEKSEEN SIELLÄ TÄÄLLÄ. Päivän sana on jalostus. – Lainojen turvin on mahdollista ostaa lannoitteita ja rakentaa varastoja. Varastojen ansiosta taas tuotteita voidaan myydä, kun hinnat ovat korkeimmillaan – ei pakon edessä saman tien. – Alamme valmistaa mehua myyntiin keltapoutapuun hedelmistä. Agronomi Mpogazi näkee mahdollisuuksia. Toistaiseksi naapurimaide_04082022_14.indd 16 de_04082022_14.indd 16 27.7.2022 10.54 27.7.2022 10.54. Suomalaisten Afrikan-kävijöiden grand old man Juha Vakkuri on tuumannut matkakirjassaan, että Ruanda saattaa olla Afrikan kaunein maa. Tilastojen valossa maan kehitys on kuitenkin ollut häkellyttävän nopeaa. Aluksi tähdätään lähialueen markkinoille. Miten alueen pienviljelijäväestö tulee toimeen, etenkin kun Ukrainan sodan myötä olosuhteet ovat vaikeutuneet entisestään. Muutaman vuoden kuluttua on tarkoitus aloittaa myös paputuotteiden jalostus. Nyabirasissa Claude Izimenyerankin osuuskunta on siirtymässä jalostukseen, kuten suositeltu on. Nyabirasissa maissisadot ovat hänen mukaansa jopa kaksinkertaistuneet viimeisten kymmenen vuoden aikana. Vaikka rinteitä on vuosien varrella pengerretty ja maata parannettu, sato voisi olla runsaampikin. Vuonna 2003 AU käynnisti mantereen laajuisen, maatalouden tuottavuuden kasvuun tähtäävän kehitysohjelman (Comprehensive Africa Agriculture Development Programme, CAADP), ja toistaiseksi Ruanda on näyttänyt muille Afrikan maille esimerkkiä siitä, miten asetettuja tavoitteita saavutetaan sovitussa aikataulussa. Toistaiseksi vaatimattomasta yksityisestä sektorista huolimatta Ruandan liiketoimintaympäristö oli vuonna 2020 Maailmanpankin Ease of Doing Business -vertailun mukaan jo Afrikan toiseksi suotuisin heti Mauritiuksen jälkeen. Matkaa Gisenyi-Goman raja-asemalle on vain parikymmentä kilometriä, ja jo nykyisin kauppa käy rajan yli vilkkaana. Lannoitteiden, polttoaineiden ja tuontielintarvikkeiden hinnat ovat nousseet täälläkin ennätyslukemiin. Nykyaikaisia viljelymenetelmiä on sovellettu alueen olosuhteisiin, ja tehty työ kantaa. Maatalous on kuitenkin näillä rinteillä työlästä, jatkuvaa taistelua eroosiota vastaan. RUANDA, VUONNA 1994 kansanmurhan, yli 800 000 ihmisen hengen vaatineen inhimillisen ja taloudellisen hävityksen, kokenut pieni sisämaavaltio on lähes kolme vuosikymmentä myöhemmin edelleen köyhä. Etsitään parasta markkinarakoa, erikoistutaan, perustetaan mikroja pienyrityksiä, tuotetaan lisäarvoa. Ruandan tähtäimessä on korkean lisäarvon teollinen elintarviketuotanto ja vilkastuva kauppa naapureiden kesken. Pientilalliset ovat jo yhdistyneet osuuskunnaksi, jolle suurempana yksikkönä järjestyy helpommin rahoitusta. Ruandan hallitus luo puitteita nousevalle elintarviketuotannolle. Eikä ole syytä tyytyä perustuotantoon. Ruandan maataloustuotanto on kasvanut vuodesta toiseen vähintään kuuden prosentin tahdilla yhtä jalkaa maan bruttokansantuotteen kanssa. Nyabirasin pienviljelijät eivät silti lipeä ylisanoihin. Teksti Aino Haavio / Kuvat Aino Haavio ja iStock J yrkällä mäenrinteellä, noin kahden kilometrin korkeudessa, maasta nousee maltillinen sato: perunaa, papuja, banaaneja ja muita hedelmiä, maissia. Pitkän aikavälin ratkaisua Ruanda hakee myös rajat ylittävästä, alueellisesta kaupasta. – Sademäärät ovat täällä keskimäärin riittäviä, mutta suositeltuja lannoitteita emme ole pystyneet hankkimaan, paikallinen viljelijä ja maatalousosuuskunnan puheenjohtaja Claude Izimenyera sanoo. Tuotantomäärien kasvaessa myyntialuetta voidaan mahdollisesti laajentaa rajan yli Kongon demokraattiseen tasavaltaan. Maatalouden kehityksessä Ruanda on ollut jo vuosia Afrikan unionin (AU) vertailujen kiistaton ykkönen. Monet kehitysmittarit todistavat Ruandan menestyksestä, ja maan vakaa eteneminen herättää kunnioitusta muissa Afrikan maissa ja kansainvälisten kehitysjärjestöjen ja -rahoittajien piirissä. Se ajaa Afrikan yhdentymistä aktiivisesti niin Itä-Afrikan yhteisön kuin laajemman, kolme alueellista talousyhteisöä kokoavan, Tripartite-vapaakauppa-alueen piirissä. Myös koko Afrikan mantereen laajuista AfCFTA -vapaakauppa-aluetta koskeva sopimus allekirjoitettiin vuonna 2018 Ruandan pääkaupungissa Kigalissa
den välillä kulkevat lähinnä vihannekset ja hedelmät vaatimattomina kärrykuormina. Ei ole sattumaa, että maatalouden kehityksen suunnannäyttäjä Ruanda pärjää hyvin myös hallinnon laatua kuvaavalla Mo Ibrahim -indeksillä ja etenee jo läpinäkyvimpien afrikkalaismaiden joukkoon Transparency International -kansalaisjärjestön korruptioluokituksessa. – Kansainväliseen ruoka-apuun Ruanda ei ole turvautunut enää aikoihin. Näin on käynyt vuodesta ja vuosikymmenestä toiseen esimerkiksi Etelä-Sudanissa, Keski-Afrikan tasavallassa, Somaliassa ja islamistiryhmittymien terrorisoimilla alueilla Sahelin keskiosissa. Maan elintarvikesektori ja sijoittajat vaikuttavat luottaneen valtiojohdon näkemykseen. Osa maatalouden noususta selittynee valtiojohdon toimilla. Ennen Tigrayn kriisiä myös Etiopian hallinto nousi toistuvasti esiin maatalouden uudistajana. Vuonna 2022 Etiopia sijoittuu CAADP-listauksessa edelleen ”hyvin kehittyvien” maiden joukkoon. – Ruandassa lähdetään liikkeelle alimmalta tasolta eli kuullaan ensin maakuntien pienviljelijöitä. NÄLKÄ EI ole Afrikan kohtalo, eikä maanosan ruokaturvan kehitys riipu ensisijaisesti maailmanpolitiikan heilahteluista, linjaa Tony Blair Institute for Global Change -tutkimuslaitoksen työhön perustuva Afrikan maatalouden tilaa kartoittava raportti (2018). Maatalouden kehityksen afrikkalaiset kärkimaat erottuvat muista mantereen maista kyvyllään muodostaa – hyvän hallinnon olosuhteissa – perusteltu, vahva näkemys maataloussektorin tavoitteista ja kehityspolusta. Kuninkaan vuonna 2008 käynnistämä, etenkin viennin kasvuun tähdännyt vihreän kehityksen ohjelma, Plan Maroc Vert, saavutti alusta lähtien runsaasti julkisuutta. 17 Demokraatti RUOKATURVA EDELLYTTÄÄ ENNEN KAIKKEA TOIMIVAA HALLINTOA. 1990-luvulta, pääministeri Meles Zenawin kaudelta, alkaen elintarvikkeiden viennistä on rakennettu Etiopian kehityksen kivijalkaa. CAADP-vertailun kärkimaissa koneisto on pystynyt kartoittamaan maataloustuotannon tilaa luotettavasti. Myös CAADP-vertailun kakkonen Marokko on tullut tunnetuksi valtionpäämiehensä kuningas Muhammad VI:n jämeristä otteista. Raportin mukaan ruokaturva edellyttää ennen kaikkea toimivaa hallintoa. MAATALOUDEN STRATEGIAN täsmällisempi muotoilu ja sen toimeenpano nojaavat kunkin maan virkakoneistoon. Tony Blair Institute for Global Change seuraa kiinnostuneena myös Botswanan ja Norsunluurannikon etenemistä. Ruandan osalta harva kiistää presidentti Paul Kagamen hallinnon rautaista, tulevaisuuteen suuntautuvaa otetta maataloudesta. Maatalouden muut afrikkalaiset nousijamaat ovat niin ikään tunnettuja keskimääräistä paremmasta hallinnostaan. Ruokaturvan kannalta huolta herättävät alueet sijoittuvat sen sijaan tyypillisesti niin sanottuihin hauraisiin valtioihin, joita vaivaa esimerkiksi ”resurssikirous”: talous heilahtelee öljyn tai mineraalien maailmanmarkkinahintojen armoilla, eikä maan hallitus juurikaan panosta muiden sektoreiden, kuten maatalouden, toimintaedellytyksiin. 2010-luvun kuluessa alati laajentunut kirjo marokkolaisia elintarvikkeita, muun muassa oliivijalosteita, on käynyt kaupaksi niin Afrikassa kuin mantereen ulkopuolella. AU:n CAADP-vertailussa Ruandan kantaan nousevat esimerkiksi Pohjois-Afrikan Marokko ja Tunisia, Länsi-Afrikan Senegal ja Ghana, itäisen Afrikan Kenia, Tansania ja Uganda sekä eteläisen Afrikan Sambia ja Malawi. Näissä maissa valtiojohto pystyy siis määrittämään maataloudelle linjan ja kuvaamaan sitä selkeästi. Resurssikirouksesta tunnettuja maita ovat esimerkiksi Angola, Kongon demokraattinen tasavalta ja Niger. Tulevaisuudessa kyse voisi olla rekkalastillisista jalostettuja elintarvikkeita. Näkemyksen muodostuminen voi viedä vuosia, mutta vaihe on ratkaiseva, kun tavoitteena on paikalliseen omistajuuteen perustuva kestävä, rakenteellinen muutos. Organisaatiossa edetään alhaalta ylöspäin kohti ministeriöitä, joissa aineistosta laadide_04082022_14.indd 17 de_04082022_14.indd 17 27.7.2022 10.54 27.7.2022 10.54. Maatalouden toimintaedellytysten parantaminen on tiukasti maan johdon käsissä, ei ulkomaisten rahoittajien tai asiantuntijoiden, sanoo YK:n alaisen kansainvälisen maatalouden kehittämisrahasto IFAD:n ruandalainen maajohtaja Aimable Ntukanyagwe toimistossaan Kigalissa, palmujen ja kukkaistutusten reunustaman bulevardin varrella. Maailmalle on viety esimerkiksi kahvia, kukkia ja seesaminsiemeniä. Etiopian maataloustuotanto on kasvanut viime vuosiin asti yhtäjaksoisesti neljännesvuosisadan ajan yli kuuden prosentin tahdilla. Vahvan vision varaan rakennetaan realistinen strategia, joka on toteutettavissa maan nykyoloissa. Kriisiin ruokaturvassa ajaudutaan etenkin alueilla, joita kurittavat turvallisuusongelmat – usein heikon hallinnon kitkeränä lisämausteena. Kattavan, olennaisen tiedon pohjalta on ollut mahdollista hahmottaa alan lupaavimpia arvoketjuja ja valita kustannus-hyötysuhteeltaan edullisimpia politiikkatoimia
18 Demokraatti D-ILMIÖ taan synteesi, IFAD:n Aimable Ntukanyagwe kertoo. Turvallisuus, infrastruktuuri, liiketoimintaympäristö, taloudellisen toiminnan muut sektorit, koulutus ja terveydenhuolto vaikuttavat kaikki myös maatalouteen. Kun tuloksia syntyy vuodesta toiseen, rahoitusta saattaa lopulta järjestyä myös suurhankkeille. Köyhimmissäkin de_04082022_14.indd 18 de_04082022_14.indd 18 27.7.2022 10.54 27.7.2022 10.54. – Alan keskeiset toimijat, myös ulkomaiset avustustahot, kokoontuvat säännöllisesti maatalousministeriöön käymään tuloksia läpi. – Avustusjärjestöjenkin toimintakenttää rajataan tarkasti. Esimerkiksi kuivuudesta kärsivä Itä-Ruanda saanee tulevina vuosina tarvitsemaansa kasteluinfrastruktuuria: – Laskelmat osoittavat, että maan järvien vesimassaa voidaan hyödyntää kestävästi, Ntukanyagwe sanoo. Hallinnon läpinäkyvyyden ansiosta on helppoa tarkistaa, mihin rahat on käytetty. Toimeenpanovaiheessa myös tehokas koordinaatio on tärkeää. JO PIKAINEN kiertoajelu pääkaupunki Kigalissa saa ulkomaisen vieraan hieraisemaan silmiään. Analyysin pohjalta toteutetaan tarvittavat korjausliikkeet. Nyabirasin pienviljelijätkin mukautuvat paremmin maan hallituksen määrittämiin raameihin, kun tietävät tulleensa kuulluiksi ja ymmärtävät, miksi yhdessä maakunnassa luodaan kannustimia vaikkapa monilajiviljelyyn, kun toisaalla suositaan riskialttiimpia monokulttuureja. Panoksia ei tuhlata siihen, että avustusjärjestöt hääräisivät itsekseen siellä täällä, Ntukanyagwe sanoo. Lopulta on merkittävää, että maatalouspolitiikan uudistukset rakentuvat osaksi maan yleisempää kehitysstrategiaa. Lisäksi strategiaa hiotaan tulosten valossa. Järjestöjen työn on nivouduttava osaksi maan strategiaa
Länsiruandalaisessa mäkimaastossa pengerviljely ehkäisee eroosiota. 19 Demokraatti Ruandan pääkaupunki Kigali on tunnettu toimivuudestaan, siisteydestään ja vehreydestään. Agronomi David Mpogazi (selin) ja sosiaalityöntekijä Alexandre Hakizamungu kiertävät kyselemässä Nyabirasin pienviljelijöiden kuulumisia. Viljelijöitä kannustetaan jalostukseen ja yrittäjyyteen. Sosiaalityöntekijä Alexandre Hakizamungu kartoittaa pienviljelijöiden toimeentuloa Länsi-Ruandan Nyabirasissa. de_04082022_14.indd 19 de_04082022_14.indd 19 27.7.2022 10.54 27.7.2022 10.54
”Ruandan mallia” ei kuitenkaan voida sellaisenaan kopioida muualle. Keskusta-alueet täyttyvät pienyrityksistä, joille liiketoiminnan sähköistyminen on arkipäivää. Hallitusten on luotava puitteita sille, että maataloustuottajat pystyvät eri alueilla valitsemaan luonnonolosuhteisiin sopivia ruokakasveja, joiden jalostamiseen liittyy lupaavia arvoketjuja, ja pääsemään kiinni kullakin alueella parhaiten toimiviin yleisiin, hyviksi havaittuihin, nykyaikaisiin maatalousteknisiin menetelmiin tuotannon kasvattamiseksi. Tästä huolimatta ruokaturvan näkymät ovat myönteiset. Vehnän rooli ei ole erityisen merkittävä afrikkalaisten ruokavaliossa ILMASTONMUUTOS EI KURITA KAIKKIA AFRIKAN MAITA SAMALLA TAVALLA. Kun Afrikkaa toisaalta verrataan kokonaisuutena muihin maanosiin, Afrikan maatalouden keskimääräinen tehottomuus lyö silmille. Ruandassa voi olla toistaiseksi viisasta keskittyä parantamaan mikroja pienyritysten toimintaedellytyksiä, kun taas naapurimaassa Keniassa päähuomio lienee hyvä suunnata pikemminkin suurempiin yrityksiin. Missä ovat ajelehtivat orpolapset. Kun raja on ylitetty, saa nollata, nauttia turvallisuudesta ja asioiden sujuvuudesta. Sen sijaan kaikissa maissa tarvitaan ensisijaisesti hyvää, pitkäjänteistä maatalouspolitiikkaa. Itä-Kongossa työskentelevä YK:n rauhanturvaaja, pakistanilaistaustainen nuorimies, kertoo käyvänsä Ruandan puolella ”chillaamassa”. Muilla mantereilla tuotetaan vastaavissa ilmasto-olosuhteissa Afrikkaan nähden moninkertaisia satoja. ”Kuin yö ja päivä”, he kiteyttävät naapurimaiden eron. Tehottomuutensa vuoksi Afrikka, joka käsittää 60 prosenttia maailman viljellystä pinta-alasta ja jonka väestöstä noin kaksi kolmannesta työskentelee maatalouden piirissä, ei pysty toistaiseksi ruokkimaan väestöään vaan joutuu tuomaan vuosittain kymmenien miljardien dollarien arvosta vehnää, maissia ja soijaa. Vaikuttaa siltä kuin kaikkialla rakennettaisiin, korjattaisiin ja siivottaisiin. Koronaa vastaan likimain koko väestö on saanut jo kolme rokotusta. Kaikkiin Afrikan maihin soveltuvaa maatalouden kehityksen reseptiä ei ole olemassa. Nykyinen 1,4 miljardin väkiluku kasvaa noin 2,5 miljardiin vuoteen 2050 mennessä ja neljään miljardiin vuoteen 2100 mennessä. Virheettömän asfaltin peittämillä ajoradoilla väljä liikenne sujuu yleisesti ottaen rauhallisesti sääntöjen mukaan. Miksei kaupungilla näy yölläkään kodittomia. Sairauksiaan köyhimmätkin kansalaiset hoidattavat kunnallisilla terveysasemilla – palkintoja niittäneeseen sosiaaliturvajärjestelmään tukeutuen. Vauraimmat kaupunginosat muistuttavat hulppeudessaan paikoin Kaliforniaa. Kun Sahelin maista esimerkiksi Mali yltää CAADP-vertailun kärkikolmikkoon, naapurimaat Niger ja Tšad jäävät vertailun hännille. Näkemyksellisyyttä ja toimeenpanokykyä tarvitaan siksikin, että Afrikan väestö kasvaa edelleen 2,4 prosentin vuosivauhdilla, nopeammin kuin millään muulla mantereella. Goman raja-asemalta aukeaa sitä vastoin toinen, kaoottisempi todellisuus. 20 Demokraatti D-ILMIÖ kortteleissa on kivitaloja, sähköt, viemäröintiä ja jonkinlainen jätehuolto. Useimmiten Afrikan maatalouden ongelmissa on kuitenkin kyse siitä, ettei potentiaalia ole osattu ottaa käyttöön. de_04082022_14.indd 20 de_04082022_14.indd 20 27.7.2022 10.54 27.7.2022 10.54. Valtion tukityöllistämät lakaisijat eivät ole löytää puhtailta tienpientareilta ja jalkakäytäviltä roskia kihveliensä täytteeksi. – Ei kuulu täkäläiseen tapaan hoitaa asioita, kehaisee Ruandan sosiaalityöntekijöiden järjestön puheenjohtaja Alexandre Hakizamungu. Mitä nämä kaksi, kuten muutkin Afrikan maat, yhtä kaikki tarvitsevat, ovat linja ja strategia, joita noudatetaan. Kehityksen lähtötaso, taloudellinen ja poliittinen tilanne, maan ja väestön koko sekä ilmasto-olosuhteet vaihtelevat maittain. Brittiläisen avustusjärjestön työntekijät toistavat samaa tarinaa. Yksittäiset korkean teknologian ratkaisut eivät valitettavasti Afrikan maatalouden ongelmia ratkaise. Maailmanpankin mukaan puolet Kongon demokraattisen tasavallan väestöstä elää slummeissa. Esimerkiksi Etiopian ja Kenian raja-aluetta kuormittaa ankara, pitkittynyt kuivuus, ja alue tarvitsee kipeästi kansainvälisen yhteisön tukea. Ei ole yllättävää, että Kongo viruu myös maatalouden kehityksessä luokassa ”not on track”. ”Satokuilut” ovat Afrikassa poikkeuksellisen suuria. UKRAINAN SODAN myötä Afrikan ruokaturva on heikentynyt paikallisesti varsinkin hauraissa valtioissa ja konfliktialueilla. Afrikan tiheimmin asutun maan esimerkki onneksi osoittaa, että ahtaammissakin oloissa voidaan edetä: Ruandassa vajaan 30 000 neliökilometrin alueella elää jo nykyisin 13 miljoonaa ihmistä – jokseenkin kuin Belgiassa – ja väestönkasvu jatkuu voimakkaana. Bernin yliopiston kasvitieteellisen instituutin julkaisun (2017) mukaan yleisimpien viljakasvien sato jää Afrikassa keskimäärin 1,6 tonniin hehtaaria kohden, kun koko maailman keskiarvo nousee 3,9 tonniin hehtaarilta. LUONNONOLOSUHTEILLA ON väliä, eikä ilmastonmuutos kurita kaikkia maita yhtäläisesti
Mutta millaisella pohjalla kiitelty koneisto lepää. Olihan Etiopiakin vielä muutama vuosi sitten kehityksen ja rauhan satama. Etiopian pääministerille Abiy Ahmedille myönnettiin vuonna 2019 Nobelin rauhanpalkinto. Onko maataloudenkin kehitys vaakalaudalla. Sen sijaan Ruandan kaltaisissa maissa, joissa ruokaturvan perusta on vankempi, elämä jatkuu jokseenkin tasaisena. Hyvä hallinto on varautumisen perusedellytys. IFAD:n Kigalin-konttorissa maajohtaja Ntukanyagwen työhuoneen seinälle on ripustettu maatalousaiheisten valokuvien rinnalle Ruandan virastoista ja kouluista tuttu kasvokuva Paul Kagamesta, länttä kumartelemattomasta presidentistä, jota ihaillaan Afrikassa laajalti. Vieressä istuva lapsiperheen äiti toppuuttelee: ”Olemme kaikki ruandalaisia.” Yhtä mieltä rouvat ovat siitä, että kehitys lujittaa rauhaa ja rauha kehitystä. Afrikan väkiluku on noin 1,4 miljardia. Nyt maassa soditaan. Kagamen kaudella Ruandan kahdesta etnisestä pääryhmästä, hutuista ja tutseista, ei ole saanut enää sovittelun nimissä puhua, mutta kriitikoiden mukaan kansanmurhaa muistetaan tavalla, joka korostaa tutsivähemmistön uhriasemaa ja on omiaan sinetöimään tutsien vallan. Vanhempi rouvista myöntää suunnittelevansa kaikesta huolimatta pysyvää paluuta ”kotiin Ruandaan” – tähtäimessään hänelläkin ”bisnes”. Nykyinen 1,4 miljardin väkiluku kasvaa noin 4 miljardiin vuoteen 2100 mennessä. Onko uusi konflikti Ruandassakin vain ajan kysymys. Entä puhelimen salasana. 21 Demokraatti vauraampaa Pohjois-Afrikkaa, etenkin Egyptiä, sekä maanosan suuria kaupunkeja lukuun ottamatta, mutta Venäjän pakotteiden kerrannaisvaikutukset kuormittavat jo valmiiksi vaikeuksissa olevia maita. ”Olihan se jo aika vaihtaa”. AFRIKAN MAATALOUS ON TEHOTONTA Afrikassa on 60 prosenttia maailman viljellystä pinta-alasta. Puhelimensa salasanana hänellä on ollut vielä vastikään 1994. ”Kuin kaikki se julmuus olisi tapahtunut vasta eilen”, hän sanoo. Maailmalla Kagame kuitenkin tunnetaan paitsi tehokkaana uudistajana myös autoritaarisena, oppositiota ja vapaata mediaa vaientavana johtajana, joka on ollut vallassa kansanmurhasta lähtien – presidenttinäkin yhtäjaksoisesti vuodesta 2000 – ja joka kantaa osavastuun Itä-Kongossa jatkuvista väkivaltaisuuksista. Kansanmurhan jälkeen Ruandassa on varttunut kokonainen sukupolvi uusin eväin varustettuja kansalaisia, joille maatalouskin on liiketoimintaa. Lähde: UN-DESA, FAO de_04082022_14.indd 21 de_04082022_14.indd 21 27.7.2022 10.54 27.7.2022 10.54. UKRAINAN SOTA ON HEIKENTÄNYT AFRIKAN RUOKATURVAA VARSINKIN HAURAISSA VALTIOISSA JA KONFLIKTIALUEILLA. Noin 700 miljoonaa afrikkalaista on osin ruokaturvaton. Sen väestöstä noin kaksi kolmannesta työskentelee maataloudessa. Kriisejä on odotettavissa jatkossakin, ja niitä varten on varauduttava. Lentokoneessa Istanbulin ja Kigalin välillä 60-vuotias Britanniassa asuva ruandalaisrouva väittää erottavansa matkustamon hutut ja tutsit toisistaan kertavilkaisulla. Kun teollisuusmaat keskittyvät hoitamaan omaa talouttaan ja avustavat ensisijaisesti Ukrainaa, siellä täällä Afrikassa, etenkin Sahelin alueella, nähdään kasvavia maidensisäisiä sekä raja-alueille suuntautuvia pakolaisvirtoja. Ruandassa hallinnolla on vahva näyttö onnistumisista
Taloutemme on toipunut shokeista ja uudistuminen on ollut monilla mittareilla mitattuna vireää. TUONAIKAISET EUROOPAN tilastoviraston Eurostatin tilastot kertoivat, että Suomen yritykset ottivat silloista uusinta tietoja viestintäteknologiaa (ICT) käyttöönsä ripeämmin kuin muissa maissa. Merkittävä osa nopeasta tuottavuuden kasvusta tapahtui ns. Taloustieteessä on kiinnitetty viimeisen reilun 15 vuoden ajan aikaisempaa enemmän huomiota hyvien johtamiskäytäntöjen piirteisiin, hyvän johtamisen seurauksiin ja niitä selittäviin tekijöihin. Kun markkinat toimivat, huonosti johdettujen yritysten täytyy parantaa johtamistaan. V uoteen 2008 saakka Suomessa nautittiin kansainvälisestikin vertaillen poikkeuksellisen nopeasta työn tuottavuuden kasvusta. ”luovan tuhon” välityksellä: uusia korkean tuottavuuden työpaikkoja luotiin ja samalla matalamman tuottavuuden työpaikkoja tuhoutui. SUOMEN TEOLLISUUDEN toimipaikkoja sekä ammatillisen peruskoulutuksen oppilaitosten johtamiskäytäntöjä koskevat tutkimukset osoittavat, että johtamiskäytännöt ovat kansainvälisesti korkealla tasolla. Nopea kasvu nostatti Suomen teollisuuden jopa tuottavuuden kansainväliseen eturintamaan. Toinen hyvä uutinen on, että tuottavuudessamme on nyt ns. HYVÄ UUTINEN on, että tuottavuuden perusasiat ovat edelleen yhtä hyvässä kunnossa kuin edellä mainituissa maissa: Digibarometri 2022:n mukaan näissä maissa yritysten digitaalisuuden aste on korkea, yritykset ovat innovatiivisia, työmarkkinat ovat dynaamisia ja kansalaiset luottavat toisiinsa sekä viranomaisiin. Miksi Suomi on sitten jäänyt tuottavuudessa jälkeen esimerkiksi Ruotsista tai Tanskasta. de_04082022_22.indd 22 de_04082022_22.indd 22 27.7.2022 9.01 27.7.2022 9.01. 22 Demokraatti Mika Maliranta Taloustieteilijä, filosofian tohtori ja Laboren johtaja Indeksi Suomen tuottavuuskasvun tulevaisuus on lupaava HYVÄ JOHTAMINEN ON YHTEYDESSÄ TUOTTAVUUDEN JA KOULUMENESTYKSEN KANSSA. Hyviä johtamiskäytäntöjä puolestaan selittää johtajien hyvä koulutus sekä yritysten välinen kilpailu markkinoilla. Uudistuminen alkaa siivittää Suomen tuottavuusja talouskasvua seuraavan kymmenen vuoden ajan – ellemme itse möhli kehitystä talouspolitiikassa ja työmarkkinoilla. Moinen loikka eturintamaan ei kuitenkaan ole mahdollista, ellei kansantaloudessa ole lukuisat tuottavuuden tekijät kohdallaan. Tuottavuuden kasvu on ollut myös merkittävästi hitaampaa kuin esimerkiksi Ruotsissa tai Tanskassa. Lyhyt vastaus on, että noihin maihin ei ole iskenyt yhtä tuhoisia tuottavuusshokkeja kuin Suomessa. Tutkimukset kertovat, että hyvät johtamiskäytännöt ovat positiivisessa yhteydessä yritysten ja kansantalouden tuottavuuden, oppilaiden koulumenestyksen sekä terveydenhuollossa potilaiden henkiinjäämistodennäköisyyden kanssa. Vaihtelu yritysten ja organisaatioiden välillä on suurta. Kyse on tietysti keskiarvoista. Suomen kansantalouden tuottavuuskehitys oli surkeaa pitkään vuoden 2008 jälkeen. ”kiinnikuromisvaraa”. Iso osa kiitoksesta kuuluu tietysti Nokialle. ICT:n käytön ja yrityksen tuottavuuden välillä oli vahva yhteys ja tuolloin yhteys oli erityisen vahva nuorissa yrityksissä. Talous oli myös dynaaminen. Jos ne eivät onnistu siinä, niiden kohtalona on kadota. Arviot koskevat tilannetta noin puoli vuosikymmentä sitten, mutta tilanne oli luultavasti hyvä myös aikaisemmin ja se on hyvä myös nyt. VASTAAVAA TUOTTAVUUSMENESTYSTÄ ei voi saavuttaa, ellei johtaminen ole kunnossa
Kaikki erehtyvät ja parhaat, keitä he sitten ovatkin, analysoivat harha-askeleitaan uutterasti siinä toivossa, että kehittyisivät vieläkin paremmiksi. Vaikka jälki on inhimillisesti ajatellen kaameaa, jostakin syystä näin kannattaa välillä toimia. Dilemma, johon apua tarjotaan on yleisinhimillinen. Virheet kuuluvat asiaan. Näin on esimerkiksi silloin, kun virhe on niin pitkäkestoinen, että sitä ovat olleet vuorollaan tekemässä kaikki puolueet. POLITIIKKA ON valitettavasti vähän erilaista. Jäljestä halutaan mahdollisimman pysyvä. Se on sukua nollasummapelille, jossa yhden menestys on toisilta pois. 23 Demokraatti Si m o Al as ta lo sim o. Ja bonuksena se, että ihmiset tekevät mielellään yhdessä parhaansa. Toisten virheillä ratsastaminen ei tuo pidemmän tähtäimen menestystä, mutta sillä voi voittaa yksittäisiä gallup-taisteluja. al as ta lo @ de m ok ra at ti. Toimivan reseptin raaka-aineita ovat virheiden tekijöiden ymmärtäminen ja omaa kompurointia kohtaan tunnettu hyväntahtoinen uteliaisuus. Mitä pitäisi ajatella Suomen Venäjä-politiikasta ja teollisesta yhteistyöstä, Hanhikiven voimalaseikkailusta tai Fortumin Uniper-sotkusta. Ratkaisuksi tarjotaan usein ytimeltään yksinkertaisia ohjeita: pitäisi olla ystävällinen ja itseään ei tulisi ottaa liian vakavasti. Oikein ajoitettuna ne voivat ratkaista vaalit. Jos vastustajilta kysytään, yksittäisen poliitikon virhe kielii koko puolueen toivottomuudesta. ON TILANTEITA, joissa perinteinen yhden syyllisen etsintä ei politiikassakaan toimi. Enemmän meitä kuin minua. Yhteisön tasolla onnistunut lopputulos vaatii lempeyttä, inhimillisyyttä ja ylimitoitetun kilpailuhengen torjumista. Voitaisiinko näistä oppia yhdessä. fi A la st al on sa lis sa Vi lle Ra nt a PAREMPIA VIRHEITÄ T yöelämäkonsultit kauppaavat kalliilla vinkkejä kritiikin käsittelyyn. Voiko toisten virheisiin puuttuminen edistää yhteistä hyvää. Kuinka kestää se, että on väärässä niin, että elämä jatkuu suotuisissa tai jopa entistä paremmissa merkeissä. Syntipukkien etsimisen sijaan olisi mahdollisuus kehittyä. Kun naapuripuolueen poliitikko mokaa, on yleistä vaatia välitöntä eroa ja pitkiä, julkisia selvityksiä, joissa tapahtunutta hierotaan vastustajan naamaan viikkotolkulla. He eivät märehdi virheitään vaan erittelevät sitä, missä menivät vikaan ja korjaavat tähtäystä. Kun on vain yksi voittaja, kaikki muut häviävät. Palkintona on luottamuksen ja hyvän yhteishengen kaltaisia hyveitä. Politiikassa yhden menestys on toisilta pois. de_04082022_23.indd 23 de_04082022_23.indd 23 26.7.2022 14.01 26.7.2022 14.01
– Arvostus tarkoittaa myös sitä, että työelämän pelisäännöt ovat reilut. Huovila kuvaa itseään edunvalvojaksi, jolle on sydämenasia edistää hyvää työelämässä. Teksti Anna-Liisa Blomberg / Kuvat Nora Vilva ”K un julkisuudessa puhutaan työntekijöiden oikeuk sista, usein ajatellaan teollisuudessa tai palvelusektorilla työskenteleviä. Temen tehtävä on huoTYÖMARKKINAT 24 Demokraatti de_04082022_24.indd 24 de_04082022_24.indd 24 26.7.2022 10.58 26.7.2022 10.58. Pätkätöiden hankaluudet ja työturvallisuutenkin liittyvät asiat, hän muistelee. Se tarkoittaa, että näemme paitsi taiteen ja kulttuurin merkityksen sivistysyhteiskunnallemme, näemme myös tekijät – estradeilla ja kulisseissa – teosten takana. Hän kertoo jo hyvin nuorena ajatelleensa, että tärkeintä on voida tehdä jotakin sen eteen, että ihmisillä asiat ovat hyvin ja yhteiskunta on oikeudenmukainen. – Taiteen ja kulttuurin alalla tehdään työtä, joka kumpuaa tarpeesta luoda jotakin ja tarjota myös muille ihmisille elämyksiä ja kokemuksia. Se tunne sai hänet aikoinaan hakemaan opintoihin oikeustieteelliseen. Korona-aika iski kovaa luovan alan työntekijöihin. Isossa ammattiliitossa hänelle valkeni, mitä tarkoittaa joukon voima – miten jäsenmäärä antaa puheille painoa. Pamista hän sai edunvalvontaan hyvät eväät. Ehkä vähän hämmästyinkin siitä, kuinka monet siellä kuitenkin ajattelivat, että oikeustiede on elinkeinoelämän ja bisneksen tarkoituksiin – nähtiin ehkä myös mahdollisuus hyviin tuloihin. Pitkän työuransa ay-maailmassa Huovila aloitti heti valmistuttuaan Palvelualojen ammattiliitto Pamissa. – LUOVALLA alalla työskentelevien on koettava, että heidän työlleen annetaan sille kuuluva arvo, Karoliina Huovila sanoo. Näkyi se työelämän nurja puoli. Yksin voi pyytää, mutta kollektiivina voidaan vaatia. – Menin oikeustieteelliseen sillä ajatuksella, että pitää tehdä oikeudenmukaista yhteiskuntaa. Toimintaympäristö on hyvin erilainen kuin bisneksessä, Huovila kuvailee. 24 Demokraatti Edunvalvoja Yksin voi pyytää, mutta kollektiivina voidaan vaatia. Monelle tuli tunne, ettei heitä ja heidän työtään arvosteta. Opiskelujen aikana hänelle kävi selväksi, että työntekijöiden oikeuksien parissa työskentely on ”se oma osoite”. Haluan tehdä taideja kulttuurialan duunareiden työtä ja heidän työmarkkinaedunvalvontaansa samalla tavalla näkyväksi, ensi maanantaina Teatterija mediatyöntekijöiden liitto Temen toiminnanjohtajana aloittava Karoliina Huovila sanoo. Se on ollut kantava voima työurallani – ajatus, että tehdään yhdessä ja ollaan porukkana vahvempia kuin yksilö. – Siellä silmät aukesivat sille, miten pirstaleista työn tekeminen on ja miten isoja haasteita työntekijät joutuvat kohtaamaan työpaikoilla. – Siellä ymmärsin, että miten yhdessä voidaan vaikuttaa. Siitä saadaan neuvotteluvoimaa ja mahdollisuuksia löytää myös ratkaisuja, hän kuvailee. Kulttuurialalla vaikuttaa myös kulttuurin rahoitus. Ja kun minä olin ajatellut, että sinne mennään muuttamaan maailmaa, Huovila nauraa. Pääkaupunki oli raumalaiselle Huovilalle kokonaan uusi maailma, hän oli käynyt vain muutaman kerran aiemmin Helsingissä ennen kuin muutti kaupunkiin ja aloitti yliopisto-opintonsa
25 Demokraatti de_04082022_24.indd 25 de_04082022_24.indd 25 26.7.2022 10.58 26.7.2022 10.58
Viime aikoina itsensätyöllistäjät, kevytyrittäjät ja työsuhteisen työn naamioiminen yrittäjyydeksi ovat olleet tapetilla. Pian uutena ilmiönä tulivat itsensätyöllistäjät. Onhan se edullisempaa teettää työtä, josta puuttuu se tietty turva ja vähimmäismääräykset, Huovila puntaroi. TYÖMARKKINAT de_04082022_24.indd 26 de_04082022_24.indd 26 26.7.2022 10.58 26.7.2022 10.58. Sitten tuli vuokratyö, joka on jo vakiinnuttanut asemansa ja johon on saatu lainsäädännöllä tiettyjä reunaehtoja. Vai menikö se jo. Mutta eikö se jo ole tässä ja nyt. Silti edelleen vakituinen työsuhde on valtavirtaa ja ne, jotka työskentelevät jossain muunlaisissa työsuhteissa, ovat yhä vähemmistöä. Mistä se alkaa ja mihin se loppuu, sitä on vaikea sanoa, koska aina putkahtelee uusia työn tekemisen muotoja. Tuntuu, että siitä puhutaan yhä usein niin, että se tulee ja siihen pitää olla valmis. Voi tietysti kysyä, minkä takia aina tulee sellaisia uusia työn tekemisen muotoja, joita lainsäädäntö ei tunnista. – Olen samaa mieltä siitä, että kun puhutaan työn murroksesta, niin se on nyt päällä. – Se muutos siitä, että ollaan vain kokoaikaisissa, toistaiseksi voimassa oleLUOVALLA ALALLA TYÖSKENTELEVIEN ON KOETTAVA, ETTÄ HEIDÄN TYÖLLEEN ANNETAAN SILLE KUULUVA ARVO. Huovila kuvaa työn tekemisen muutosta: ensin tulivat osa-aikaiset, määräaikaiset ja muut vastaavat silpputyösuhteet. Missä mennään, Karoliina Huovila. Huovila on työskennellyt uransa aikana erityisesti työelämän murrokseen ja epätyypillisiin työsuhteisiin liittyvien kysymysten parissa. Heidän edunvalvontansa nälehtia siitä, että rahaa valuu myös tekijöille. 26 Demokraatti vissa työsuhteissa, tapahtui jo ajat sitten. Onko se tarkoitushakuista. Palkansaajaliikkeen ponnisteluista huolimatta siinä ei ole riittävällä tavalla onnistuttu. – Nyt käydään kamppailua siitä, miten heidän oikeuksiaan pystytään parantamaan. Huovila toteaa, että osa on itsensätyöllistäjiä vapaaehtoisesti, eikä se ole ongelma. – Olemme tavallaan jääneet jumiin siihen, että okei, jotain on saatu korjattua, mutta edelleen on niin, että lainsäädäntö ja sosiaaliturva kohtelevat ihmisiä todella eriarvoisesti riippuen siitä, ovatko he vakkariduunissa vai jossain muussa. Työn murroksesta on puhuttu pitkään. EHKÄ MURROKSESTA ei tarvitsisi puhua niin paljon, jos epätyypillisissä työsuhteissa olevien työntekijöiden asemaa olisi jo saatu edistettyä tarpeeksi, Karoliina Huovila pohtii. Jos hänen uransa alun pamilaiset olivat sitä porukkaa, joka tekee pätkää ja silppua, sitä ovat usein myös temeläiset
Vahditaan kustannusvaikutusta, minkä käytännössä työnantajapuoli asettaa. Niitä kulutan ja vähän harrastelenkin edunvalvontatyön ja kiireisen lapsiperhearjen vastapainona. Syntyy ilmiö, jossa palkkojen ja työehtojen jälkeenjääneisyyksiä, mitä tahansa alakohtaisia haasteita, on todella vaikea ratkoa, Huovila kuvailee. MITEN SITTEN hillitä heiluntaa. TYÖN MURROS ON JO NYT PÄÄLLÄ. Temen seitsemään itsenäiseen jäsenjärjestöön kuuluu yhteensä 4 400 ammattilaista ja opiskelijaa . Nyt neuvotellaan muka alakohtaisesti, mutta lopulta ei kuitenkaan, hän kiteyttää. Neuvottelemalla, Karoliina Huovila vastaa. Takaisin tupoon. de_04082022_24.indd 27 de_04082022_24.indd 27 26.7.2022 10.58 26.7.2022 10.58. Mutta se tietty perusvire, että miten edunvalvontaa tehdään, on pysynyt aika lailla samana, Huovila sanoo. Että se olisi lähtökohta ja kaikki muu olisi poikkeus – ettei ainakaan pyritä siihen, että työsuhdetyötä olisi mahdollisimman vähän. Toiminnan ydin on edelleen neuvottelu ja sopiminen ja tavoitteena palkansaajien ansiokehityksen turvaaminen. Haluan olla varmistamassa, että työehdot saadaan sielläkin sovittua, vaikka järjestelmä nyt vähän heiluukin. Nyt työnantajaleiri pyrkii omilla toimillaan heiluttamaan tapaa, jolla työehdot neuvotellaan. Nyt on hankalaa, kun neuvotteluissa ei voida tavallaan sitoa yksityiskohtia mihinkään muuhun. – Emme saa mitenkään kaikkea työtä työsuhteiseksi, vaikka muuttaisimme lakia kuinka. Teme neuvottelee kaikkiaan kahdeksan työehtosopimusta Temen jäsenjärjestöt: – Elokuvan ja median ammattilaiset ry ELMA – Lavastusja pukusuunnittelijat LP – Suomen tanssija sirkustaiteilijat STST – Suomen teatteriohjaajat ja dramaturgit STOD – Suomen valo-, äänija videosuunnittelijat SVÄV – Teatterialan ammattilaiset TAM – Elokuvakoneenhoitajien yhdistys EKH kökulmasta on kuitenkin tärkeää huolehtia siitä, että esimerkiksi heidän sosiaaliturvansa on kunnossa. Pyrimme tarjoamaan myös lapsille kulttuurielämyksiä, kolmen peruskouluikäisen lapsen äiti kertoo. Se on jäänyt tärkeäksi asiaksi omassa elämässä. Huovila toteaa, että sopimusjärjestelmän kriisi koskettaa kaikkia aloja, vaikka eniten esillä ovatkin olleet metsäteollisuus ja kunta-ala näyttävine työtaisteluineen. – Koen, että haluan olla tukemassa myös vähemmän järjestöllistä voimaa omaavien alojen neuvottelutoimintaa. Paljon on muuttunut, mutta paljon on myös säilynyt. Pohjalla on se ”yleinen linja”, jonka muodostumisesta ei kuitenkaan olla yhdessä sovittu. Hän odottaa pääsevänsä toiminnanjohtajana lähemmäs jäseniä – sitä kuuluisaa kenttää. – Odotan, että ihmisiä työllistävät taideja kulttuuriorganisaatiot – erityisesti julkinen sektori – huolehtisivat siitä, että käytetään työsuhteista työtä. 27 Demokraatti TEME Teatterija mediatyöntekijöiden liitto . – Näen ison arvon siinä, että neuvotellaan ja löydetään ratkaisut. Olen itse hyvin ratkaisuhakuinen neuvottelija, hän kuvailee. KAROLIINA HUOVILA aloittaa työnsä kulttuurialan edunvalvonnassa innostuneena. Pitäisi istua yhteiseen pöytään ja palata juurille – neuvottelun tapaan, jossa vaikeatkin asiat on pystytty ratkomaan yhdessä sopimalla. Suomen suurin taideja kulttuurialojen ammattiliitto . Toki myös teatteria, tanssia ja monenlaista kulttuuria tulee kulutettua. – Lapsuudessa se näkyi vanhempien koulutustaustassa, ja kotona oltiin aina luomassa jotain. Haaste on siinä, että tunnistamme aidon omaehtoisen yrittäjyyden tilanteesta, jossa työnantaja ikään kuin velvoittaa itsensätyöllistäjäksi vastoin ihmisen omaa tahtoa, Huovila sanoo. – Työmarkkinatoiminta on mennyt kovemmaksi – työnantajan toiminta on kovempaa ja monet asiat ovat vaikeampia. Jos valtio vaikka tulee tuloveron alennuksilla vastaan, se on nyt valtion ratkaisu, joka ei heijastu neuvottelupöytiin. Huovilan mielestä olisi hyvä tarkastella asioita laajemmin – palkkaratkaisun lisäksi puheena voisivat olla vaikkapa sosiaalivakuutukset tai verot. Nyt tarvittaisiin kykyä istua alas yhdessä ja miettiä laajempaa kokonaisuutta – että olisi se yhteinen tahtotila jostain sellaisesta sabluunasta, jossa kaikki toimii, Huovila pohtii. Itselle läheisimpiä kulttuurin muotoja ovat valokuva ja kuvataide. TEMEN TOIMINNANJOHTAJAKSI SAK:n työmarkkinapäällikön pestistä siirtyvä Karoliina Huovila on työskennellyt palkansaajajärjestöjen leivissä nyt jo seitsemäntoista vuotta. – Se ei ehkä ole realismia, mutta jotenkin samantyyppisiä asioita voitaisiin pohtia. Temen toiminnanjohtajana Karoliina Huovila peräänkuuluttaa vastuullista toimintaa alan työnantajilta. Urallaan Huovila on istunut monta kertaa pöydissä, joissa työehtosopimuksista neuvotellaan. Millainen suhde Huovilalla itsellään on taiteeseen ja kulttuuriin. – On muodostunut epäterve malli, jossa ei ole yhteistä koordinaatiota, vaan se on työnantajapuolen luomaa ja tavallaan myös sovittelijan siunaamaa. Työympäristö on varmasti innostava, kun katsoo millaisia ammattikuntia Teme edustaa
BRITANNIA BORIS JOHNSON VALEHTELI BRITANNIAN ULOS EU:STA, VAIKKA HÄN EI EDES USKONUT BREXITIIN. 28 Demokraatti Hyvästi Boris Johnson Boris Johnson erotettiin pääministerin paikalta luonnevikojensa takia. Teksti Eeva Lennon / Kuva AFP, Carlos Jasso B oris Johnson, journalisti-boheemi, oli joka suhteessa epäsovinnainen ja ainutkertainen poliitikko. ”Globaali Britannia” ei ole tuonut juuri mitään lisää. Puhetta kyllä piisasi, ja hyviäkin hankkeita oli. Siihen asti normaalit poliitikot olivat valehdelleet sen verran kuin äänestäjätkin – tuskin sen enempää tai vähempää. Ei ihme, että ministerit alkoivat saada tarpeekseen ja pakottivat yhtäkkiä joukkoerollaan Boris Johnsonin luopumaan pääministerin virasta vain kolmen vuoden pääministerikauden jälkeen. Covidin ja brexitin takia työvoimapula on huutava, ja julkiset palvelut toimivat takkuillen. Covidin aikana henkensä ja terveytensä meidän muiden puolesta vaarantaneet julkisen sektorin työntekijät ovat sotajalalla ja uhkailevat lakoilla, koska heitä odottaa inflaation takia elintason lasku. de_04082022_28.indd 28 de_04082022_28.indd 28 27.7.2022 9.06 27.7.2022 9.06. Mutta populistit ja Donald Trump tekivät siitä taktisen aseen, jota he käyttivät tahallaan ja sumeilematta. Valehtelemista pidettiin yleensä häpeällisenä ja salattavana asiana. Outoa kyllä, hän selvisi kunnialla kahdesta kaudestaan Lontoon pormestarina. Ystäviltään ja itselleen lojaaleilta poliitikoilta hän oli valmis sietämään jopa lievää korruptiota, ja viis hän siitä välitti, jos hänen suosikkinsa rikkoi törkeästi me too-henkeä kourimalla toisia miehiä kännipäissään. Mutta niiden toteutus oli sitten eri asia. Boris Johnson valehteli Britannian ulos EU:sta, vaikka hän ei edes uskonut brexitiin, koska brexitin nimeen vannominen oli paras tapa päästä konservatiivisen puolueen johtajaksi. Kolmannes Britannian kauppavaihdosta EU:n kanssa on mennyttä kalua, eivätkä ulkomaalaiset enää välitä investoida tänne samalla tavoin kuin ennen. Mutta siihen se sitten jäi. Britannia tapasi kasvutilastoissa olla G7:n eli 7 teollisuusmaan kärjessä, nyt se laahaa hännänhuippuna. Hän oli myös loistava vaalikampanjoija ja osuvien iskulauseiden keksijä kuten toimittajalta voi odottaa. Hän muutti mieltään koko ajan, häneen ei voinut luottaa lainkaan. Mutta sitten tuli populismi ja Donald Trump, jota Boris Johnson alkoi jäljitellä. Boris Johson yritti pyristellä vastaan niin kuin Donald Trump, mutta mikään ei auttanut. Se on ainutkertaista Britanniassa – eikä tavanomaista muissakaan demokratioissa. Inflaatio on kovempi kuin muissa teollisuusmaissa. VALEHTELEMISTA BORIS Johnson harrasti jo toimittajaurallaan. Mutta pahinta oli, että Boris Johnsonin johdolla tämän maan asiat tuntuivat menevän yhä pahemmin hunningolle. Tämä etuoikeutetun yläluokan boheemi ei katsonut sääntöjen ja lakien koskevan itseään edes silloin, kun hän oli itse johtanut lain säätämistä. Hän oli saanut kansansuosionsa television Uutisvuodosta eikä hän koskaan puhunut poliitikoille tyypillistä kieltä, mikä lisäsi hänen suosiotaan äänestäjäpiireissä. Boris Johnson ei kerta kaikkiaan osannut hallita. Työvoimapulan takia ammattiliitoilla on paremmat kortit käsissään kuin moniin aikoihin. Kun hän joutui kiinni tästä kaikesta, hän valehteli siekailematta, ja jäi sitten kiinni valheistaan. Jotkut hänen päähänpistonsa kavalsivat vinksahtaneen suhteen sanojen ja todellisuuden välillä: hän muun muassa esitti, että brexit-Britannian pitäisi palata nykyisestä metrijärjestelmästä, kiloista ja grammoista, vanhoihin Brittiläisen imperiumin aikaisiin mittoihin: jalkoihin, tuumiin ja paunoihin, vaikka nuoret sukupolvet eivät edes tunne niitä enää
Paluu tulliliittoon ratkaisisi yhdellä iskulla Irlannin kysymyksen ja elvyttäisi ehkä brittien ja EU:n kauppaa siirtämällä yrityksille kalliit tullitarkastukset tulliliiton ulkorajoille, pois Britannian ja EU:n rajoilta. Brexitin tuhoista kertovat täällä vain media ja yliopistotutkijat; poliittiset pääpuolueet eivät ole uskaltaneet hiiskua niistä sanallakaan. Kirjoittaja on Lontoossa asuva toimittaja. Kansa kaipaa vihdoin rauhaa: vakaata ja pätevää hallitusta, jollaista maalla ei ole ollut sitten Gordon Brownin ja työväenpuolueen kukistumisen vuonna 2010. Kun työväenpuolueessa noustiin kapinaan Keir Starmerin brexitiä koskevan vaiteliaisuuden takia, hänen oli pakko laatia oma brexit-ohjelmansa. Kaikki Johnsonin seuraajaehdokkaat ovat vannoneet kovan brexitin nimeen, sillä muutoin on tie konservatiivisen puolueen johtoon tukittu. Boris Johnsonin pahin virhe, kova brexit, ei kuitenkaan korjaannu yhtä helposti. EU:sta on annettu ymmärtää, että nuo uudistukset voivat tulla kysymykseen, jos Britannia maksaa niista vaaditun hinnan: ei mitään enää ilmaiseksi. Työväenpuolueen johtaja väitti, että hän saisi brexitin toimimaan. Mutta miksi pääpuolueet eivät uskalla olla järkiperäisiä ja sanoa asioita halki. Mutta Keir Starmer ei uskaltanut ehdottaa edes paluuta tulliliittoon. Hän pyrkii myös takaamaan briteille oikeuden liikkua vapaammin EUmaissa. Mutta äänestäjät tuskin ovat silti ainakaan vielä valmiita uuteen kansalliseen rähinään EU-jäsenyyden puolesta. Erään mielipidetutkimuksen mukaan 45 prosenttia vastaajista arvioi brexitin tuottaneen itselleen vahinkoa, ja vain 17 prosenttia hyötyä. de_04082022_28.indd 29 de_04082022_28.indd 29 27.7.2022 9.06 27.7.2022 9.06. Samaa ei valitettavasti voi sanoa autoritaarisista järjestelmistä. Hän esitti muutamia pikku-uudistuksia kuten Britannian paluuta EU:n tärkeään tieteelliseen Horisontti-ohjelmaan. Ja kyllä varmaan saisikin, jos Britannia palaisi edes tulliliittoon, missä Turkkikin sentään on. 29 Demokraatti DEMOKRATIAT VOIVAT tyriä, mutta ne kykenevät myös korjaamaan virheensä varsin nopeasti
– Siinä on monta mielenkiintoista aspektia sosialidemokraattisen liikkeen kannalta, mutta yksi nykyhetken keskustelun valossa mielenkiintoinen asia on SDP:n asema kansainvälisessä sosialidemokraattisessa liikkeessä, Liikanen aloittaa. Kuinka tärkeitä olivat kontaktit Ruotsiin, Norjaan ja Tanskaan – ja miten laajaa ja syvää kanssakäyminen oli ja on edelleen. Tähän ajankohtaiseen keskusteluun Majanderin teos tulee antamaan Liikasen mielestä hyvin osansa tuodessaan esiin sd-liikkeen historiaa: – Sitä, miten vahvasti SDP oli osana pohjoismaista sosialidemokraattista liikettä. Ne ovat jopa yllättävän ajankohtaisia, SDP:n historiatoimikunnan puheenjohtaja Erkki Liikanen kiteyttää. Suomesta tuli osa Euroopan unionia, ja vuonna 1999 oli Suomen ensimmäinen EU-puheenjohtajakausi, Liikanen listaa. Millaista ajattelua siellä oli taustalla ja miten Suomi muuttui maatalousyhteiskunnasta. – Tästä ajasta on tänä päivänä tärkeää ymmärtää, että miten tämä hyvinvointivaltio ja hyvinvointiyhteiskunnan perusta rakennettiin. Venäjän hyökättyä Ukrainaan Suomen suhteet itään – ennen ja nyt – ovat nousseet puheeksi, mutta myös pohjoismainen yhteistyö on ollut vahvasti esillä Suomen kulkiessa yhtä jalkaa Ruotsin kanssa kohti Nato-jäsenyyttä. KUN SDP:N historiahanke polkaistiin käyntiin, nimettiin asiantuntijoista koostuva historiatoimikunta, jonka tarkoituksena on ollut tarjota tukea tutkijoille. Vuodenvaihteessa valmistuu tutkija Mikko Majanderin kirja, joka pureutuu SDP:n vaiheisiin vuosina 1952–1957. Nyt se tulee avattua, Liikanen sanoo. Suomessa olivat talouden muutokset, lama. Neuvostoliitto hajosi. Toimikunnan lisäksi historiatyössä mukana on ollut laajempi porukka, historianeuvottelukunta, joka on kokoontunut pari kertaa vuodessa. Ja mikä oli sen merkitys, Liikanen kuvailee ja huomauttaa, että myös yhteydet muihin läntisiin sisarpuolueisiin, kuten Saksan SPD:hen, ovat olleet historiallisesti vahvat. Molempien ryhmien rooli on selkeä – kumpikaan ei ohjaile, sanele sisältöjä tai päsmäröi muutoinkaan. HISTORIATYÖN SEURAAVAN vaiheen on määrä valmistua parahiksi, kun SDP viettää 125-vuotisjuhlaansa vuonna 2024. Silloin ilmestyy tutkija Matti Hannikaisen teos, jossa sukelletaan puolueen historiaan vuodesta 1957 alkaen 1970-luvun puoliväliin. Historiatoimikuntaan kuuluvat tutkija Tapio Bergholm, poliittisen historian emeritusprofessori Seppo Hentilä, professori Pauli Kettunen, taloustieteilijä Jukka Pekkarinen sekä professori Maria Lähteenmäki. SDP:n historiahanke käynnistettiin pari vuotta sitten, ja työn tarkoituksena on ollut jatkaa historiantutkija Hannu Soikkasen aikoinaan aloittamaa Kohti kansanvaltaa -kirjasarjaa. Jatkosta ei ole vielä sovittu, mutta Liikasen mielestä luontevaa olisi jatkaa historian kirjoitusta vuodesta 1975 aina vuosituhannen vaihteeseen saakka. 30 Demokraatti HISTORIA Ajankohtainen historia HISTORIA ANTAA PERSPEKTIIVIÄ JA ON ANKKURINA TÄMÄN PÄIVÄN KESKUSTELUUN. – Toimikunnassa on erinomaisia asiantuntijoita, aivan kärkinimiä. SDP:n historiaa vuosina 1899–1952 käsittelevien kolmen teoksen jatkeeksi on tekeillä kaksi lisää. Tämän päivän keskustelun ja kysymysten ymmärtämisen kannalta myös nämä SDP:n historiahankkeen kirjat tulevat olemaan hyvin tärkeitä. Puheenjohtajana toimiva Erkki Liikanen kertoo toimikunnan kokoontuneen arviolta lähemmäs kymmenen kertaa vuodessa. – Luulen, että tämä on yksi sellainen asia, joka on jäänyt vähälle huomiolle, että kuinka keskeinen osa puolueen olemusta – ja millainen poliittisen inspiraation lähdekin – on ollut se, että SDP on vahvasti osa kansainvälistä sosialidemokraattista liikettä. – Maailma muuttui paljon 1990-luvulla. de_04082022_30.indd 30 de_04082022_30.indd 30 26.7.2022 11.21 26.7.2022 11.21. Millaiset poliittiset voimat tukivat uudistuksia ja mitkä olivat niitä vastaan, Erkki Liikanen listaa. Se on poikkeuksellinen ryhmä, heillä kaikilla on paljon annettavaa, hän kuvailee. SDP:n historiatyö etenee ja tarjoaa perspektiiviä nykyhetken keskusteluun. Teksti Anna-Liisa Blomberg ”O n jännittävää, miten historiaa lukiessa tulee koko ajan vastaan yhteyksiä tähän päivään
Jokainen voi tulla kertomaan omaa näkemystään ja myös haastaa, Liikanen sanoo. Liikanen kertoo huomanneensa kentällä liikkuessaan, että puolueen historiatyötä kohtaan on suurta kiinnostusta. – Historoitsija kirjoittaa kirjan aina itse, mutta nämä ovat tutkijoille hyviä keskustelukumppaneita, joilla he voivat testata näkemyksiä, Liikanen kuvailee. – Se antaa syvyyttä ja kertoo myös historiatyön avoimesta luonteesta. SDP:N HISTORIATYÖ on tarkoitus tuoda myös laajemmin keskusteluun tammikuussa, jolloin luvassa on historiaseminaari. Mukaan pyydetään lisäksi muita poliittisen historian asiantuntijoita – myös eri puolueista. Historian vaiheita ja syväluotaavia pohdintoja menneen merkityksestä ei voi kutistaa nopeaan tviittiin tai pariin. – Historian pariin täytyy pysähtyä aina kin pariksi tunniksi kerrallaan. Alustajina seminaarissa olisivat juuri oman työnsä valmiiksi saanut Mikko Majander ja Matti Hannikainen. de_04082022_30.indd 31 de_04082022_30.indd 31 26.7.2022 11.21 26.7.2022 11.21. Erkki Liikanen kertoo, että ajatus seminaarista tuli puoluesihteeri Antton Rönnholmilta. 31 Demokraatti TÄNÄ PÄIVÄNÄ ON TÄRKEÄÄ YMMÄRTÄÄ, MITEN HYVINVOINTIYHTEISKUNNAN PERUSTA RAKENNETTIIN. Historia antaa perspektiiviä ja on ankkurina tämän päivän keskusteluun, Liikanen sanoo. Tämä aika on sellainen, että juuri nyt historiatyön merkitys on minusta vielä suurempi kuin joskus toiste. Nykypäivän hektisyyden keskellä historian ääreen on hyvä rauhoittua
Kansalaisten on tultava heidän rinnalleen voimiensa mukaan. Vuonna 2019 laskettiin, että energiaköyhyydestä kärsii noin 54 miljoonaa eurooppalaista. Seuraavana vuorossa on Seppo Kääriäinen. Kun seisoskelin toreilla ja vaaliteltoilla kansalaisia tapaamassa, mietin joskus, että ihmiset olettavat, että poliitikkoa pitää lähestyä ongelman kanssa. Emme voi vain tilata hallitukselta fiksuja päätöksiä. Yleinen pohdinta maailmanmenosta ei käy, vaan päättäjälle on tarjottava epäkohta. Tuolle ominaisuudelle on käyttöä ensi talvena. Vale uutisten ja somehälinän maailmassa tämä on lohdullinen tieto. Osin sen seurauksena maailman köyhiä uhkaa nälänhätä. Ääri-ilmiöt kesäsäissä kertovat, ettei aikaa ole paljon. Synkimmät arviot Putinin sotapolitiikan seurauksista varoittavat taantuman painumisesta lamaksi. Kun kansalainen sanoo, ettei Suomessa ole koskaan mennyt niin huonosti kuin nyt, on sopimatonta viitata 1800-luvun nälänhätään tai sotavuosiin. SANNA MARININ hallitus on säilyttänyt suosionsa ainut laatuisen hyvin. Tuo viesti on tärkeä ja oikea. Evan selvityksen mukaan yli puolet suomalaisista luottaa poliitikkojen sanomaan. Kansalaisten ei tarvitse miettiä, että puheen takana on jokin muu agenda. Sen lisäksi on mietittävä, mitä teemme itse. Kesän kääntyessä syksyyn olemme entistä tietoisempia ilmastonmuutoksen vaarallisuudesta. Se on tehtävä niin, etteivät heikoimmat joudu jalkoihin. Vähintä, mitä hän voi tehdä, on kuunnella myötätuntoisesti. de_04082022_32.indd 32 de_04082022_32.indd 32 25.7.2022 17.15 25.7.2022 17.15. Arvostusta saa myös poliittinen järjestelmä kokonaisuudessaan. Voisiko sen perusteella ajatella, että kykenemme asialliseen eduskuntavaalikamp pailuun. Vallan laidalta Ulpu Iivari, toimittaja S uomalaisten sanotaan olevan parhaimmillaan, kun ajat ovat vaikeat. Venäjän hyökkäys Ukrainaan synkentää talouden näkymiä. Luottamus pääministeriin on vahvaa. Nyt todistamme raakaa sotaa Euroopan sydämessä. Vaikka Suomen energiariippuvuus Venäjästä ei ole musertava, Euroopan talousvaikeudet heijastuvat meille. 32 Demokraatti Palstalla kirjoittavat Ulpu Iivari, Suvi-Anne Siimes ja Seppo Kääriäinen. Luulen, että yksi syy pääministerin suosioon on hänen suoruutensa. Olemme eläneet vuosikymmeniä maailmassa, jossa sota ja hätä ovat kaukana. Vastuuta ei voi yksin ulkoistaa poliittisille päättäjille. Kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan helmikuussa, pääministeri sanoi, että Ukrainaa on tuettava, vaikka se vaatii uhrauksia. Samalla kuin kipuilemme energian hinnan ja saatavuuden kanssa, on pystyttävä vauhdittamaan vihreää siirtymää. Kansalaisten vuoro VASTUUTA EI VOI YKSIN ULKOISTAA POLIITTISILLE PÄÄTTÄJILLE. Vastaan ei pidä väittää
Lisää juttuja: Arbetarbladet.fi Mellan Sverige och Finland Jessy Eckerman hoppas på en framtid för Åland som knutpunkt. lagtingsledamot = maakunta päivien jäsen nätverk = verkosto krama = halata klappa på axeln = taputtaa olkapäälle statsminister = pääministeri båtfärd = laivamatka flygtur = lentomatka utgångspunkt = lähtökohta knutpunkt = solmukohta evenemang = tapahtuma Ordlista Vi kan lätt ta kontakt med vilken statsminister som helst. En styrka att lyfta upp från det lilla partiet på Åland, konstaterar Eckerman. 33 Demokraatti Kielikylpy Ruotsinkielinen artikkeli yhteistyössä Arbetarbladetin kanssa. arbetarbladet.fi:ssä. Vår gemensamma historia är också viktig och är en bra utgångspunkt för diskussioner och en viktig grund för samarbetet Finland och Sverige emellan. – Vårt nätverk ger oss kontaktnätet och vi kan lätt ta kontakt med vilken statsminister som helst. Text och bild Topi Lappalainen A BL träffade den åländska lagtingsledamoten Jessy Eckerman (Ålands socialdemokrater ÅSD) efter seminariet som ÅSD arrangerade med gäster från både Sverige och Finland. – Vi ligger strategiskt bra till här och det är ganska lätt att vi bjuder folk hit för då blir både svenska och finska gäster tvungna att resa lite. Pidempi versio on julkaistu 7.6. Det gäller också evenemang för socialdemokrater från hela Norden. – För det första, så är socialdemokraterna på Åland en väldigt liten grupp, så vi är väldigt tajta med varandra och efter pandemin har vi märkt behovet av att vi saknar vår stora nordiska familj och vårt nätverk som vi har runt omkring. Eckerman menar att det finns lämpliga byggnader för ändamålet och det är trevligt att bo på hotell och se lite natur. – Det är inte så långt, säger Eckerman som hoppas på en framtid för Åland som knutpunkt. Hon betonar vikten av att ett litet parti som Ålands socialdemokrater har bredden av nätverkspersoner. de_04082022_33.indd 33 de_04082022_33.indd 33 26.7.2022 15.20 26.7.2022 15.20. Det är någonting nytt, en trevlig båtfärd eller en kort flygtur så jag tror att vi kan ha mera av socialdemokratiska kongresser och konferenser här på Åland. Det har gett mycket att krama alla människor och klappa dom på axeln och säga hej på riktigt, att inte bara träffas via sociala medier, säger Eckerman
Tanssi on liikettä ja sana liike löytyy myös ammattiyhdistystoiminnasta. 34 Demokraatti Teksti Marja Luumi / Kuvat Jani Laukkanen de_04082022_34.indd 34 de_04082022_34.indd 34 27.7.2022 9.53 27.7.2022 9.53. Mutta Katarina Murto tietää, että paljonkin. E spoon Haukilahden kalliot ovat kuin luotuja hyppelyyn. Opetusalan ammattijärjestön OAJ:n puheenjohtajaa Katarina Murtoa ei tarvitse patistella ottamaan tanssin askeleita. Tulee mieleen, että myös rytmi yhdistää – sekä tanssissa että edunvalvonnassa pitää osata tehdä asioita oikea-aikaisesti. – Tietynlainen kurinalaisuus, sitkeys ja määrätietoisuus yhdistävät, mutta myös luovuus. Äkkiseltään voisi sanoa, ettei mitään. Sulavat liikkeet syntyvät luonnostaan – eikä ihmekään, onhan hän taustaltaan ammattitanssija ja tanssinopettaja. Työmarkkinaja neuvottelutoiminnassakin vain luovuuden kautta löytyy ratkaisuja, Murto pohtii. 34 Demokraatti KASVO Liikkeessä Mitä yhteistä voi olla tanssilla ja palkansaajien edunvalvonnalla
de_04082022_34.indd 35 de_04082022_34.indd 35 27.7.2022 9.53 27.7.2022 9.53. 35 Demokraatti Tanssissa ja edunvalvonnassa pitää osata tehdä asioita oikea-aikaisesti
Tanssinopettajan tutkinto oli taskussa 1995 ja vuonna 1997 hän pääsi toisella yrittämällä Helsingin yliopiston oikeustieteelliseen tiedekuntaan. – Tuntui siltä, että olin nähnyt kaiken tanssitaiteen alalla. – Siihen aikaan, kuten ei nytkään ollut helppoa ansaita toimeentuloa pelkällä tanssilla. Tanssikipinä syttyi jo 3-vuotiaana satubaletissa. de_04082022_34.indd 36 de_04082022_34.indd 36 27.7.2022 9.53 27.7.2022 9.53. – Se oli mieletön kasvun matka omaan itseensä. Opettajista löytyi myös persoonia – kuten nykyäänkin. OAJ:n puheenjohtaja 2022– Rakastan neuvottelemista. Opinnot olivat venyneet sen takia, että hän teki samaan aikaan täysipainoisesti tanssijan ja tanssinopettajan töitä. Ympyrä sulkeutui, kun Teatterija mediatyöntekijöiden liitto haki lakimiestä. tanssitaiteen maisteri . 36 Demokraatti D-KASVO Hänen ensimmäistä ammattiaan ei tarvitse ihmetellä kovinkaan paljon, sillä lapsuus ja nuoruus pyöri liikunnan ja urheilun parissa. Siitä tämä polku ay-liikkeessä lähti. Murto oli jo lukiossa pohtinut, että tanssin fyysisyyden takia keho ei kestä sitä työtä loppuelämän. syntynyt Pieksä mäellä 1971 . Se oli valtavan ihanaa aikaa, mutta meiltä myös vaadittiin todella paljon. Kyse oli myös rahasta. Ennen korkeakoulutettujen keskusjärjestö Akavan työmarkkinajohtajan pestiä Murto työskenteli palkansaajakeskusjärjestö SAK:ssa työehtoasioiden päällikkönä ja toimihenkilökeskusjärjestö STTK:ssa edunvalvonnan johtajana. Palasin ennestään tuttuun maailmaan, työmarkkinatoiminta ja edunvalvonta imaisivat minut heti pauloihinsa. KATARINA MURTO . Moni valittaa omistavansa kaksi vasenta jalkaa eli tanssi ei suju. Kannustan uskaltamaan, koska ilon voi löytää yllättävistä asioista, niistä, joita ei ole rohjennut kokeilla. – Minua on aina kannustettu ja tuettu omissa valinnoissani, kunhan vain hoidan opiskeluni hyvin, Murto muistelee kodista saatuja elämänoppeja. ISO ASKEL tanssin maailmaan oli pääsy opiskelemaan tanssia Teatterikorkeakouluun. Höpö höpö, sanoo Murto. – Se oli lottovoitto. OLI TOISEN ison askeleen aika. – Jokainen osaa tanssia omista lähtökohdistaan. Kotimainen opinahjo vei voiton, vaikka stipendit olivat kädessä tanssiopintoihin useampaankin yliopistoon Yhdysvalloissa. Murto tanssi ammatikseen kymmenisen vuotta ja opetti samaan aikaan kaikenikäisiä ja -taitoisia ympäri Etelä-Suomen. Hänellä oli muun muassa määräaikainen lehtoraatti Teatterikorkeassa vuoteen 2004 asti. SAK:ssa ja STTK:ssa edunvalvonnan johto tehtävissä . Akavan työmarkkina johtajaksi 2021 . Murto suoritti myös tanssinopettajan tutkinnon, koska hänellä oli vahva halu opettaa muita. oikeustieteen kandi daatti, varatuomari . Hän muistaa erityisesti ala-asteelta aina kannustavan Erkki Bomanin, joka käytti luovia keinoja lasten innostamiseen, mutta vaati samalla keskittymistä siihen tärkeimpään eli koulunkäyntiin. Tuli sellainen olo, että nyt on oikea hetki hypätä uuteen eli opinnot loppuun ja uranvaihto. perhe: puoliso ja kaksi lasta . Ei sen puoleen, Murto kertoo pitäneensä koulunkäynnistä valtavasti ja kaikista aineista. Murto keskittyi sopimusoikeuteen ja valmistuttuaan 2006 hän pääsi harjoittelijaksi asianajotoimistoon yritysjärjestelyihin, joka on äärimmäisen kaukana tanssin maailmasta. Luottamusta osoitti myös se, että vanhemmat eivät vastustaneet, kun tytär ilmoitti 15-vuotiaana lähtevänsä opiskelemaan Kuopion musiikkilukioon tanssilinjalle. Murron omin tanssin laji on nykytanssi, jossa korostuu fyysinen ilmaisu. Hänen ei tarvitse miettiä, kun kysyy idolia tanssin maailmasta: suomalaisen tanssija-koreografi Kenneth Kvarnströmin teosten tyylilaji ja liikekieli kolahtivat heti. Osasyynsä on ollut silläkin, että molemmat vanhemmat toimivat liikunnanopettajina Pieksämäellä. Harrastin myös kilpauintia, mutta yläasteella tanssi imaisi aina vain enemmän mukaansa sen myötä, kun kehityin lajissa. Olin esiintynyt siihen mennessä todella monissa teoksissa ja opettanut monissa paikoissa. Vuodet Teatterikorkeassa olivat antoisia. – Tanssissa kiehtoi fyysisyys, itseilmaisu, luovuus ja itsensä haastaminen
Murto arvioi, että tällä hetkellä suunnasta ei ole tietoa oikein kenelläkään, koska ei ole yhteistä pöytää keskustelulle. SIINÄ REILUSSA 15 vuodessa, mitä Murto on toiminut keskeisissä tehtävissä työmarkkinoilla, muutoksen vauhti on ollut huimaa. Tähän on saatava muutos. – Oppimisen ongelmat voivat ilmetä jo varhaiskasvatuksessa, jossa on valtava työvoimapula. Olen erityisen huolestunut nuorten opettajien tilanteesta. Mitä sitten pitäisi tehdä, että opettajat jaksaisivat paremmin. Koko suomalaista työmarkkinajärjestelmää, tapoja neuvotella ja sopia, haastetaan ja työelämän muutos toisaalta puskee kohti muutoksen välttämättömyyttä. OAJ kannatti oppivelvollisuuden nostamista ja Murron mielestä se on hyvä keino turvata tietty koulutustaso kaikille. Yhteiskunnan murros näkyy suomalaislapsissa ja -nuorissa erilaisina oppimisen ongelmina. Hänen mielestään on tärkeää, että myös Akava-yhteisön sisällä puidaan asiaa, koska tilanne on aiheuttanut juopaa myös palkansaajapuolella, ja se on näkynyt erityisen vahvasti vielä meneillään olevalla neuvottelukierroksella. Näin pystyttäisiin ennakoimaan koulutustarpeita paremmin. Ja tuli valituksi toukokuussa suurella äänimäärällä. Kuitenkin kasvamisen ja oppimisen polku lähtee sieltä. – Olen sitä mieltä, että kyllä työmarkkinajärjestelmän tulevaisuudesta ja näkymistä pitää pystyä keskustelemaan, mutta on eri asia, ketkä siitä keskustelevat. – Nyt näemme, että erityistä tukea tarvitsevia lapsia ja nuoria on yhä enemmän, mutta erityisopettajia, koulukuraattoreita ja koulupsykologeja ei ole tarpeeksi saatavilla. Murron mielestä isoissa hankkeissa ja uudistuksissa pitäisi painaa nyt jarrua ja keskittyä perusasioihin, että opettajat jaksaisivat työssään. – Tässä on kaikki vähän repaleisena. – Työ on yhä sirpaleisempaa, kun opettajien aika kuluu muuhun kuin perustehtävään eli opetukseen, ja tämä koskee kaikkia varhaiskasvatuksesta korkeakouluopetukseen. Tehtäväni tämän liiton puheenjohtajana on varmistaa, että opetusalalla toimivien asema vahvistuu ja katsoa etukenossa, mihin suuntaan työmarkkinajärjestelmää voisi kehittää. – Rakastan neuvottelemista. Elinkeinoelämän keskusliitto EK ei osannut ennakoida, minkälaisen vyöryn pisti liikkeelle, kun luopui keskitetyistä työmarkkinaratkaisuista. Koulutus ja osaaminen on Suomen kivijalka ja opettajat tekevät sen työn. OAJ:n hiljattainen työolobarometri kertoo opettajien uupumuksesta. Ilman keskeisiä ammattijärjestöjä ei ole mahdollista kehittää työmarkkinajärjestelmää, ja näen, että OAJ kuuluu niihin. Ja arvostan todella korkealle opettajan työtä – koulutus ja osaaminen on Suomen kivijalka ja opettajat tekevät sen työn, hän perustelee. de_04082022_34.indd 37 de_04082022_34.indd 37 27.7.2022 9.53 27.7.2022 9.53. 37 Demokraatti Hän oli neuvottelemassa muun muassa raamisopimusta, työllisyysja kasvusopimusta ja kilpailukykysopimusta, kun keskusjärjestöt olivat vielä vahvoja neuvotteluorganisaatioita. – Kaikissa kolmessa peruslähtökohdat ovat samat; puolustaa ja parantaa palkansaajan asemaa, kehittää työelämää ja neuvotella muun muassa työlainsäädäntöön, sosiaaliturvaan ja koulutuspolitiikkaan liittyvistä kysymyksistä. – Haluan suhtautua optimistisesti ja nähdä muutoksen aina mahdollisuutena. Esimerkiksi ryhmäkoot ovat liian isot. Ilmassa on jo haikailuja jonkinlaisen keskitetymmän sopimisen mallin perään. Siksi me ajamme opettajien rekisteriä, jotta olisi tiedossa, kuinka paljon päteviä opettajia on eri alueilla. Niin monet kaikista valtuustoryhmistä pyysivät Murtoa asettumaan ehdolle, että hän harkinnan jälkeen ryhtyi tuumasta toimeen. Murron mielestä sen aika ei kuitenkaan ole nyt. Mutta asialla on toinen puolensa. Opettajat toimivat nyt terapeutteina ja terveydenhoitajina, joka ei ole heidän tehtävänsä, hän kertoo nykytilanteesta. Työsarkaa riittää, sillä palkkakehityksen paimentamisen ohella työhyvinvointi vaatii parantamista. Sumeita näkymiä aiheuttavat lisäksi korona, Ukrainan sota ja talouden epävarmuus. Ympyrä tavallaan sulkeutui, palasin siihen, mistä olin lähtenyt tälle tielle, sillä olen vahvasti työmarkkinaja edunvalvontaihminen. Huolestuttava piirre on, jos palkansaajapuoli repeilee, mutta hajoamista on näkynyt myös työnantajapuolella. KOLMAS ISO loikka oli hakeminen OAJ:n puheenjohtajaksi, vain reilun vuoden jälkeen, kun hänet oli valittu Akavan työmarkkinajohtajaksi. Paitsi valvoa tiukasti jäsenistön etuja Murto haluaa vaikuttaa myös yhteiskunnallisesti sekä kehittää ja uudistaa OAJ:ta niin, että myös nuoret kokevat ammattiliittoon liittymisen tärkeäksi. OAJ:llakin on vielä kesken vaikeat neuvottelut yksityisellä opetusalalla. Murto miettii, että inkluusio ei toteutunut toivotulla tavalla. Tuoreen OAJ:n puheenjohtajan tehtävä ei näytä helpolta. – Nyt käydään aidosti liittokierroksia, ja esimerkiksi kunta-ala teki ratkaisun, joka ei noudatakaan EK:n haluamaa vientiteollisuuden linjaa. Mutta toimintakulttuurissa ja -tavoissa on luonnollisesti eroja kuten on ammattiliitoissakin, Murto pohtii
D-KASVO de_04082022_34.indd 38 de_04082022_34.indd 38 27.7.2022 9.53 27.7.2022 9.53. 38 Demokraatti Teatterikorkea oli mieletön kasvun matka omaan itseensä
Jotain hyvääkin tältä sopimuskierrokselta jäi Murron mielestä käteen. Murto toivoo uuden puheenjohtajan vahvistavan ja yhtenäistävän Akava-yhteisöä entisestään ja vaikuttavan vahvasti yhteiskunnallisesti. – Siinä näki, että yhteistyössä on oikeasti voimaa. de_04082022_34.indd 39 de_04082022_34.indd 39 27.7.2022 9.53 27.7.2022 9.53. Hän kehuu Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestön Jukon ja Julkisen alan unionin yhteispeliä, jonka tuloksena muun muassa opettajat saivat kunta-alan pöydässä ihan asiallisen sopimuksen. Murto antaa kiitosta kesken kauden puheenjohtajuuden jättävälle Sture Fjäderille. – Hän oli erittäin hyvä pomo ainakin minulle ja lisäksi hänen aikanaan Akavan painoarvo yhteiskunnassa on kasvanut merkittävästi. Sote ry:n Tehy ja Super jäivät kunta-alan ratkaisun ulkopuolelle. 3 TÄRKEINTÄ 3 Valinta OAJ:n puheenjohtajaksi. – Opettajien toivon aloittavan positiivisin mielin lukuvuoden – ja että he voivat keskittyä täysillä perustehtäväänsä, opettamiseen. Myös järjestön eduskuntavaalitavoitteita hiotaan. Kasvatus, koulutus ja tutkimus ovat investointeja Suomen tulevaisuuteen, joten nyt pitää osata katsoa vähän pitemmälle, Murto avaa yhtä keskeistä tavoitetta. Ratkaisuun voi olla tyytyväinen erittäin vaikeiden neuvottelujen jälkeen. Tällä hallituskaudella suuntaa on pystytty kääntämään, mutta ei riittävästi. Murto toivottaa oppilaille menestystä, oppimisen iloa, yhteisöllisyyttä ja sen muistamista, että toista pitää kunnioittaa. Syksy tietää entisestäänkin kiireitä myös Murrolle. Koulutyö alkaa jälleen pian. Luonnollisesti kiinnostaa, millaisena hän näkee keskusjärjestön suurimman ammattiliiton, OAJ:n, roolin. – Minun missioni on saada koulutuksen perusrahoitusta nostetuksi pysyvästi yli hallituskausien eli yksinkertaisesti saada lisää rahaa. 2 Pääsy Teatterikorkeakouluun ja Helsingin yliopistoon olivat ponnahduslautoja monipuoliselle työuralle. Mitkä ovat kolme tärkeää käännettä elämässäsi. Tämä on hyvä askel eteenpäin. Viisivuotinen palkkaohjelma on erittäin tärkeä, koska sen avulla pystytään korjaamaan epäkohtia eli saamaan palkka vastaamaan paremmin työn vaativuutta ja osaamista. 39 Demokraatti 1 Perheen perustaminen, perhe, puoliso ja kaksi lasta, on ykkönen aina. Edessä on esimerkiksi kenttäkierros ympäri Suomen, että OAJ:n puheenjohtaja tulee kaikille tutuksi. Murto ei lähde ennakoimaan, joudutaanko paketti avaamaan, kun Sote ry aikanaan saa oman sopimuksensa aikaiseksi: ”Katsotaan tilanne sitten.” AKAVAN PUHEENJOHTAJA vaihtuu syksyllä ”kassakaappikohun” saattelemana
Punatähtien keikka kokosi yhteen ihmismeren, jonka keskellä oli kuuma keinua. Molemmat siksi, etteivät muut tunnu hyväksyvän valintaani olla tavoittelematta humaltumista. Todistin tänä kesänä viidettä kertaa, kuinka heinäkuun toinen viikko Porissa on esimerkki paitsi runsaan alkoholinkäytön tavanomaisuudesta, myös siitä, kuinka humaltumista pidetään verkostoitumisen edellytyksenä. 40 Demokraatti S eison tanssilattian laidalla ja hikikarpalot valuvat pitkin ohimoa. Tunnen samalla, kuinka joku tarttuu käsivarteeni ja nykäisee niin, että juoman rippeet läikkyvät pitkin lattiaa. Ikään kuin emme osaisi ylläpitää sosiaalisia suhteita, tutustua uusiin ihmisiin tai tehdä taustayhteisöämme tunnetuksi ilman alkoholia. Toivon lämpimästi, että minun sukupolveni rakentaa uudenlaista ilmapiiriä alkoholin ympärille sekä järjestöissä että laajemmin yhteiskunnassa. Kirjoittaja on Demarinuorten puheenjohtaja. Jos jonkin tutun tavan alkoholikeskeisyys ei tunnu enää merkitykselliseltä, on syytä miettiä, pitäisikö sitä muuttaa. Minäkin nautin välillä juoman tai kaksi, viimeksi Rammsteinin keikalla ystävieni kanssa. Niin kauan kuin juomattomuutta joutuu perustelemaan, mutta juomista ei, on ajattelussa kuitenkin vinouma. Lähtökohtaisesti kaikissa sidosryhmätilaisuuksissa on tarjolla alkoholia kellonaikaan katsomatta. KOLUMNI Pinja Perholehto pinja.perholehto@demarinuoret.fi de_04082022_40.indd 40 de_04082022_40.indd 40 26.7.2022 13.33 26.7.2022 13.33. Heitä en välttämättä SuomiAreenan kaltaisiin tapahtumiin tahtoisi enää viedä. Tunnen itseni ulkopuoliseksi, yksinäiseksikin. Yhä edelleen vain raskaus, kuskina oleminen tai antibioottikuuri tuntuvat olevan yleisesti hyväksyttyjä syitä kieltäytyä alkoholista. Kyse kun on toiminnasta, jonka tavoitteena on kasvattaa uusia, kirkkain ajatuksin linjaavia maailman muuttajia. Otan kulauksen limua viilennyksen toivossa. Politiikassa tätä ilmentää SuomiAreena, jonka kutsuminen poliittisen eliitin ryyppyjuhlaksi ei ole kovin tuulesta temmattu herja. VAIKKA SOBER curious -ajattelu on herättänyt viime vuosina kiinnostusta ympäri maailman, liittyy päihtyminen yhä tunnusomaisesti monien yhteisöjen toimintaan. Alkoholin ei tarvitse olla ratkaisu yhteisöllisyyden luomiseen tai itsensä ja toisten kiittämiseen. ”Älä oo tylsä, lupasit juoda tänään! Pitäisit edes joskus hauskaa…” Kuulen saman virren jo kolmatta kertaa kieltäytyessäni kohteliaasti shoteista. ALKOHOLI ITSESSÄÄN ei ole aina ongelma. Etenkin nuorisojärjestöissä alkoholinormatiivisuuden suhteen tarvitaan erityistä herkkyyttä. PERINTEET JA normit eivät ole kiveen hakattu totuus. Olivatpa ne sitten kuinka hyviä paikkoja verkostoitua tahansa. Pitäisit joskus sinäkin hauskaa PÄIHTYMINEN LIITTYY YHÄ TUNNUSOMAISESTI MONEN YHTEISÖN TOIMINTAAN
Erityisesti tuo palo tuli esiin kuluvan vuoden kevään koitoksissa. Minulla on alle kolmekymppiset lapset, ja on ollut ilo seurata heidän asettumista omille jaloilleen. KASVOT PEILISSÄ Teksti ja kuva Nora Vilva nora.vilva@demokraatti.fi de_04082022_41.indd 41 de_04082022_41.indd 41 25.7.2022 14.19 25.7.2022 14.19. Jalkapallo on vahvasti mukana omassa harrastamisessani. Silmäni ovat nähneet paljon hyviä asioita. Mieli ei kuitenkaan vanhene niin kuin silmät vähän vanhenevat. Sitä kannatti odottaa viisikymmentä vuotta. Iso asia on nähdä myös omien lasten kasvaminen. Olen onnekas, että olen saanut nähdä paljon enemmän positiivisia kuin negatiivisia asioita. Se heijastuu myös ajattelumaailmaani. Lapsethan kasvatetaan siihen, että eräänä päivänä he muuttavat kotoa pois ja pärjäävät mahdollisimman hyvin elämässä. 41 Demokraatti Petri Vanhala 59-vuotias Paperiliiton puheenjohtaja. Kuulun niihin onnellisiin, jotka odottivat ja odottivat jalkapallon arvokisapaikkaa, ja lopulta näkivät, että sinne päästiin. Pyrin ajattelemaan asioista aina positiivisen kautta. Tietysti silmät näyttävät jo vähän väsyneiltä, mutta ehkä peilikuvassa näkyy siellä takana myös poikavuosien palo tähän tehtävään, jota teen. Olen siitä onnellisessa asemassa, että lapseni ovat aikuisia ja tasapainossa elämänsä kanssa. Niin kuin kaikki ihmiset, olen saanut kokea surua, iloa ja onnea, ja se näkyy kasvoistani. Ensi vuonna tulee 60 vuotta täyteen. Se on minulle isänä tärkeää. Tottakai kasvoistani näkyy myös ajetut kilometrit. Kuusikymppiset eivät ajattelekaan kovin eri tavalla tästä maailmasta. N äen peilikuvassani kaverin, joka on siitä onnellisessa asemassa, että on päässyt niihin tehtäviin, joista jo parikymppisenä varhaisaikuisena haaveili. En tiedä onko se hyvä vai huono asia. Mutta ei se mieleen kuitenkaan ole vaikuttanut sillä tavalla kuin kaksikymppisenä kuvittelin
saakka, ke, la ja su 12–17. saakka, ti, to, pe 11–18, ke 11–20, la–su 11–17. Suomen valokuvataiteen museo K1, Helsinki Pohjatuulen metsä – Ritva Kovalaisen ja Sanni Sepon valokuvia Avoinna 1.10. Helsingin Taidehalli Anssi Kasitonni: Nopeusennätyksiä Avoinna 28.8. 42 Demokraatti KULTTUURI Fantasiaa ja vauhdin hurmaa Kesäkauden näyttelyissä törmäävät inspiroivasti Anssi Kasitonnin kiihdytysautot ja Ritva Kovalaisen ja Sanni Sepon ikimetsä. KUVATAIDE Torsten Wasastjerna: Varisevia lehtiä, 1897 Teksti Seppo Heiskanen de_04082022_42.indd 42 de_04082022_42.indd 42 27.7.2022 8.50 27.7.2022 8.50. Villa Gyllenberg, Helsinki Torsten Wasastjerna: Satujen ja fantasian maailma Avoinna 11.9. saakka, ma–pe 11–20, la-su 11–18
Villa Gyllenberg paikkaa nyt tätä auk koa. Wasastjernan näyttely tuo esiin hyvin tuon monipuo lisen taiteilijan tuotantoa. Suuri muutos Wasastjernan taiteessa tapahtui 1800luvun lopulla. Torsten Wasastjerna: Sadun prinsessa, 1895–96 Ote oli suorasukaisen kirjallinen, mikä ei kuvataiteessa aina ole ollut tavallista. Teok set ovat tunnelmallisia ja hyvin raken nettuja, mutta tiettyä särmää niistä kui tenkin puuttuu. Tuon kauden merkittäviä teoksia ovat Sadun prinsessa (1895–1896), Varisevia lehtiä (1897) ja Enkeli Mikael lohikäärmeen voittaneena (1900–1906). 43 Demokraatti Fantasiaa ja vauhdin hurmaa S uomen kultakauden taiteilijoita on vuosien mittaan esitelty hyvin. SUOMI ELÄÄ metsästä, mutta metsä ei aina elä hyvin Suomessa. Uransa alkuvaiheessa hän toteuttikin tuon kou lun maisemamaalauksen oppeja. Hän in nostui symbolismista ja fantasiamaail man kuvaamisesta. Yksi tuon aikakauden tai teilijoista on kuiten kin jäänyt vähälle huomiolle. Ehkä jo Paja vuo delta 1892 viittaa tähän suuntaan, mutta selkeimmin tämä tulee esiin suurikokoi sissa fantasiamaalauksissa. Siinä ansio kuuluu erityisesti Ateneumin taidemuseolle. Hän on Torsten Wasastjerna, joka oli mo nella tavalla omintakeinen ja erikoinen kin taiteilija. Muutenkin tuo Kuusisaaressa toi miva museo on ohjelmassaan tarjonnut ilahduttavia yllätyksiä. Mukana on paitsi runsaasti maalauksia myös gra fiikkaa, valokuvia ja keramiikkaa. Nämä ja muutkin teokset nostavat Wa sastjernan marginaalista ykköskentäl liseen. Noissa maalauksissa on myös kiinnostavaa ajankuvaa kuten Hel singin Pohjoisrannan luistelijoita kuvaa vassa guassissa. Ei ainakaan Torsten Wasastjerna (1863–1924) on viimeisiä suomalaistaiteilijoita, jotka saivat oppinsa Düsseldorfissa. de_04082022_42.indd 43 de_04082022_42.indd 43 27.7.2022 8.50 27.7.2022 8.50. Taiteilija alkoi käyttää hyväkseen my tologian, sadun ja fantasian aineksia. Näyttelyn yhteydessä on julkaistu fi losofian tohtori Erkki Anttosen hieno ja hyvin taiteilijan elämää ja tuotantoa esittelevä ja analysoiva Parvsin kustan tama teos
ANSSI KASITONNIN taiteessa autoilla on aina ollut sijansa. Asia on painavaa, mutta en tiedä onko opettajamainen tyyli paras mahdollinen. Se tekee avohakkuitaan myös ikimetsiin. He ovat nähneet metsän puilta. He ovat kuvanneet maisemaa, joka on saanut olla rauhassa ihmisen taloudelli silta toimilta. Se on otettava vakavasti. 44 Demokraatti KULTTUURI luonnontilainen ikimetsä. On sa nottu, että hänen teoksissaan on vahvaa huumoria. Hän on saanut tunnustusta myös lyhytelokuvis taan. Ma teriaalia on riittävästi näyttelytilan täyt tämiseksi. Kuvat ovat do kumentteja mutta samalla myös hienolla estetiikalla rakennettuja. Mukana on kilpaajo jen koirahahmoinen suojeluspyhimys ja rengasta haukannut vampyyrimies. Anssi Kasitonni on monin tavoin an sioitunut ja palkittu taiteilija. Täytyy kuitenkin muistuttaa, että huumori ja vitsi ovat kaksi eri asiaa. Kasitonnin taiteessa on poikamaista intoa ja elämäniloa. Hän on muokannut niitä miltei tunnistamattomiksi mutta myös erilaisilla koristeluilla nostanut ar voon arvaamattomaan. Valokuvaajien viesti on tärkeä. Tätä mieltä ovat valokuvaajat Ritva Kovalainen ja Sanni Seppo, jotka ovat jo vuosia puo lustaneet tärkeintä luonnonvaraamme ja sen monimuotoisuutta. Kaikki tämä on ansaittua. Uudessa näyttelyssään he ovat kes kittyneet luonnontilaisiin ikimetsiin. Ritva Kovalainen: Utua kuusikossa 2018 de_04082022_42.indd 44 de_04082022_42.indd 44 27.7.2022 8.50 27.7.2022 8.50. Luonnontilaisten ikimetsien elintila on kaventunut vuosien mittaan ja ka penee edelleen. Erilaiset eliöt voivat elää niissä niin kuin pitääkin. Puut saavat kaatua ja maa tua rauhassa. Näyttelyssä esillä olevalla videolla he puhuvat ikimetsien merkityksestä. Tietenkin taloudelliset kysy mykset ovat tärkeitä, mutta sittenkin... Taiteilija muis tuttaa autoharrastajaa, joka muinoin löydettiin lähes päivittäin ajoneuvonsa alta räpläämässä mitä milloinkin. Kasitonnin teokset jäävät usein vitsin puolelle. Hän on venyttänyt kilpaauton Taidehallin kuvanveistosa lin mittaiseksi. Valtion omistama Met sähallitus ei ole tässä asiassa yksityi siä metsänomistajia puhtaammin asein liikkeellä. Nykyi siä autojahan ei voi tuolla tavalla enää remontoidakaan
de_04082022_42.indd 45 de_04082022_42.indd 45 27.7.2022 8.50 27.7.2022 8.50. 45 Demokraatti Anssi Kasitonni: Top Fuel Economy, 2022 Sanni Seppo: Kaatunut jättiläinen, 2020 SUOMI ELÄÄ METSÄSTÄ, MUTTA METSÄ EI AINA ELÄ HYVIN SUOMESSA
Tyttöjen silpomisen estäminen on toiminnan ykkösikohde tänään. Varainhankintana myytiin solidaarisuusruusuja. Mitään ruusuilla tanssimista sen alku ei ollut. Tasa-arvo ja naisten oikeudet nousivat johtavaksi teemaksi ja ovat niitä edelleen. Solidaarisuus aloitti kansalaistoimintana ja keräysvaroin. Hänen kertomansa on arvokasta arjen kokemusta. Ulf Sundqvist aluksi puheenjohtajana, jäseninä muun muassa Paavo Lipponen, Erkki Tuomioja ja opetusministeriön virkamiehenä silloin toiminut Kalevi Sorsa. Keskustelu levisi laajalle Suomen kouluihin. Kymmenet tuhannet nuoret joutuivat selittämään, ettei apua menee aseisiin, vain koulutukseen. Vahvat naiset Suomesta ja Somaliasta olivat avainasemassa. Kehitysaputoimintaa kannatti mielipidetutkimuksessa 25 prosenttia kansalaisista ja vastusti 45 prosenttia. Suomi saavutti kehitysyhteistyötavoitteen 0,7 prosenttia kansantuotteesta vuonna 1988 ja pysyi sillä tasolla muutaman vuoden. de_04082022_46.indd 46 de_04082022_46.indd 46 27.7.2022 9.21 27.7.2022 9.21. Sitten nousi avainasemaan Afrikka. Pääkkösen kirjaa lukiessa mielessä on Ukrainan sota. Arvo Salo irrottautui siitä, ja sanoi, että asenne on osittain käsien pesua: ”Menemme mukaan sitten, kun alueet on vapautettu: meidän etiikkamme on korkeampi, emme hyväksy emmekä tarvitse aseita, me annamme ensin toisten tehdä likaisen työn.” Vähän myöhemmin järjestettiin koululaisjärjestöjen Taksvärkki-keräys Mosambik-instituutin hyväksi. Vietnam ja Chile olivat tärkeät ja heijastivat ajan tuntoja. Olin mukana. Kirja tuo myös eläviä kuvauksia kenttätyöstä. SDP oli kuitenkin valmis tukemaan taloudellisesti ja poliittisesti myös sellaisia vapautusliikkeitä, joiden oli pakko muiden mahdollisuuksien puuttuessa turvautua myös välivaltaan riiston ja sorron lopettamiseksi. 1980-luvulla tuli Nicaragua vahvasti kuvaan ja oli pitkäaikainen kumppani. Vähitellen valtion tuki kansalaisjärjestöille kasvoi ja projekteja voitiin laajentaa. Alussa Eteläisen Afrikan vapautusliikkeet ja Vietnam hallitsivat. Vain heikko tah too väkivaltaa, vain heikko tottelee.” Näillä Arvo Salon sanoilla aloittaa Jukka Pääkkönen tuoreen kirjansa luvun kehitysavun perimmäisistä kysymyksistä. Ortegasta tuli lopulta diktaattori. Ensin pääkohteena oli Uganda, myöhemmin Tansania. Keitä oli taustalla sitä laatimassa. Mikä pettymys. Sitten tulivat budjetin sopeutukset ja leikkaukset. Tuottoa tuli, mutta myös valitettiin liian kalliista ruusuista ja vaikeasta myyntityöstä. Paljon solidaarisuutta ja osallistumista yhteisiin hankkeisiin ja lopulta suuria pettymyksiä. Se korosti, että kansainvälisten ongelmien rauhanomainen ratkaiseminen viitoittaa tien oikeudenmukaiseen maailmaan. 46 Demokraatti KULTTUURI Eläväksi kirjoitettua historiaa solidaarisuustyöstä Teksti Erkki Liikanen / Kuvat Työväen arkisto ”V äkivaltaa emme tahdo, väkivaltaa emme tee. Pekka Peltola ja Kalevi Suomela olivat kirjoittaneet vuonna 1967, että pitää tukea vapautusliikkeiden sosiaalisia ja poliittisia päämääriä, mutta pitivät vääränä väkivallan tukemista esimerkiksi aseita lähettämällä. Nicaraguan tarina on kirjan yksi pääaiheita. Kun Daniel Ortega vieraili Suomessa vuonna 1985, nuoret kansanedustajat järjestivät ulkopoliittisen kerhon, jossa hän alusti. Aiheesta käytiin laaja keskustelu Suomen Sosialidemokraatin palstoilla. Keräyksen tuotto käytettiin koulukirjoja tuottavan kustantamon perustamiseen, ei aseisiin. JUKKA PÄÄKKÖNEN on kirjoittanut Solidaarisuuden historiateoksen Horisontissa reilumpi maailma sujuvalla kädellä ja mukana eläen. Jukka Pakkala oli ensin Solidaarisuusrahaston työntekijä Helsingissä, mutta otti sitten vastuun kenttätyöstä Nicaraguasta. Siellä aloitti Helena Laukko 1990-luvulla. Tuttuja nimiähän sieltä löytyy. Nyt sen sijaan kysytään, miksi aseita ei ole toimitettu enempää. Solidaarisuussäätiö perustettiin vuoden 1970 syksyllä puolueneuvoston päätöksellä. Kannanotto näyttää tänäänkin huolellisesti laaditulta. Oma vaikutuksensa oli sillä, että monet solidaarisuustoiminnassa kasvaneet olivat avainasemassa päättäjinä. Alussa olivat MPLA (Angola), FRELIMO (Mosambik), SWAPO (Namibia) sekä PAIGC (Guinea-Bissau). SDP:N PUOLUEKOKOUS Turussa vuonna 1969 hyväksyi laajan kannanoton, jossa luotiin pohja puolueen kehitysmaapolitiikalle. Solidaarisuustoiminta oli Jukka Pääkkösen oiva teos Solidaarisuussäätiön vuosikymmenistä luo myös isompaa kuvaa Suomen kehitysyhteistyöpolitiikasta
Into Kustannus 2022, 320 s. Solidaarisuussäätiön kampanjajulisteita vuosilta 1982 (vasemmalla) ja 1984. Nuorten tyttöjen silpomisen estäminen on Solidaarisuuden nykyisen työn kärki. Se on hyvä ja äärimmäisen tärkeä kohde. Voi kysyä, olisiko sen rinnalla myös jokin toinen keskeinen tavoite mahdollinen. de_04082022_46.indd 47 de_04082022_46.indd 47 27.7.2022 9.21 27.7.2022 9.21. Nyt joudutaan hakemaan varoja jatkuvalla kampanjoinnilla ja lahjoittajien sitoumukset ovat lyhytaikaisempia. Keräystoiminnan luonne on samalla muuttunut. Afrikka on myös EU:n kehitysja kumppanuuspolitiikan keskeisin kohde tänään. Työväen Sivistysliiton ja Kansainvälisen Solidaarisuus säätiön rakennushankkeella käynnistettiin eteläisessä Afrikassa omatoimista rakennustuotantoa. Kehitysmaiden työttömät nuoret miehet ovat yksi suuri perusongelma. Kuva on vuodelta 1987 Kwanza Sulin pakolaisleiriltä Namibiasta. Jukka Pääkkösen kirja on erinomainen Suomen kehitysyhteistyöpolitiikan ja solidaarisuustyön aikakuvaus ja samalla niin ajankohtainen. Ongelmat ovat suuret. Sekin lisää kirjan kiinnostavuutta ja ajankohtaisuutta. Vaikea asia, mutta löytyisiköhän projekteja, joilla ongelmaa voitaisiin pureutua. Tarvitaan hallitusten määrätietoisuutta. Vapaaehtoisten keräysvarat olivat sen runko, jonka avulla siitä selvittiin. Jutta Urpilainen on siis avaintehtävässä komission jäsenenä. ahtaalla. Tarvitaan kansalaistoimintaa. Alussa monet liittyivät kuukausilahjoittajiksi ja ovat sellaisina pysyneet. 47 Demokraatti KIRJA Jukka Pääkkönen: Horisontissa reilumpi maailma Solidaarisuus-järjestön matka sissiliikkeiden tukijasta naisten ja tyttöjen puolustajaksi
Teosofia putkahtaa SDP:n historiassa yllättävänkin usein esille. Kyseessä oli Kurikan kuuluisa kirjoitus ”Haaksirikkoon jouduttua”, jossa päätoimittaja kehotti työväkeä pysymään erossa Helmikuun manifestia vastustaneesta kansalaisaddressista. Kurikkaa syytettiin maanpetturuudesta. Myös työväenliikkeen sisällä kohu sai aikaan ristiriitaisia reaktioita ja Kurikka joutui jättämään päätoimittajan tehtävät keväällä 1899. Matti Kurikan aikana Työmies-lehdestä tuli sanomalehti ja se alkoi 1899 vuoden alusta ilmestyä kuusi kertaa viikossa. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran uusi Kurikka-kirja on yllättävän vetävä ja eheä kuvaus aikansa mediapersoonasta. Kurikka vastusti kirkkoa ja rahavaltaa mutta hänen sosialismissaan tolstoilaisella idealismilla ja teosofialla oli iso osuus. Niinpä Kurikan toiminta Työmiehen päätoimittajana 1897–1899 jää turhan vähälle huomiolle ja oikeastaan vain niin sanotun ”addressikohun” varaan. Teksti Antti Vuorenrinne / Kuva Työväen arkisto M atti Kurikan (1863–1915) arvoitusta ja merkitystä on nyt lähdetty selvittämään peräti seitsemän tutkijan voimin. Rajavuori arvioi, että Kurikan aatteiden vaikutus jatkui Suomen vanhan työväenliikkeen piirissä osaltaan siksi, että teosofiset virtaukset puolueessa lisääntyivät puhdasoppisen kautskylaisuuden rinnalla. KURIKAN IHMISKUVA OLI NAISTEN KOHDALLA JOPA RADIKAALIN TASA-ARVOINEN. Jako on pääosin onnistunut, vaikka kirjoittajat myöntävät, että esimerkiksi Kurikan poliittista toimintaa ja kirjoittamista on vaikea erottaa toisistaan. Kurikka puuhasi aktiivisesti suurlakkoa mutta ajautui siinäkin törmäyskurssille sosialidemokraattisen puoluejohdon kanssa. Tässä aatteiden ristiaallokossa Kurikka julisti voimakkaasti sosialismia mutta omalla tavallaan. Viaporin kapinan yhteydessä 1906 muodostettiin Helsinkiin punakaarti kapinan tueksi. 48 Demokraatti KULTTUURI Aatteiden ristiaallokossa KIRJA Sami Suodenjoki, Kirsti Salmi-Niklander, Mikko-Olavi Seppälä, Päivi Salmesvuori, Anna Rajavuori, Mikko Pollari ja Anne Heimo: Lannistumaton – Matti Kurikan haaveet ja haaksirikot kolmella mantereella SKS 2022, 293 s. Tunnettuja teosofeja olivat muiden muassa sivistysmies ja poliitikko Yrjö Kalli nen ja Suomen Sosialidemokraatin pitkäaikainen päätoimittaja Atte Poh janmaa. Sananlasku useasta kokista ja huonosta sopasta ei tässä tapauksessa pidä paikkaansa. Myöhemmin samana vuonna pidetyssä sosialidemokraattien Oulun puoluekokouksessa Kurikka erotettiin puolueesta ja siten ”haavellinen kurikkalaisuus” tuomittiin. KALEVI SORSA -säätiön tutkija Anna Rajavuori kuvaa kirjassa ansiokkaasti Kurikan vaikutusta sosialidemokraattisessa liikkeessä vuoden 1905 jälkeen. Tällöin Matti Kurikka oli palannut Yhdysvalloista Sointula-seikkailun jälkeen. Sitä johti Kurikan koulutoveri Johan Kock ja Kurikkakin riensi tukemaan kapinaa. Kirja jakautuu kolmeen päälukuun, joissa Kurikan elämää lähestytään hänen kirjallisen tuotantonsa, poliittisen toimintansa sekä ihanneyhteiskuntakokeilujensa kautta. Kurikan päätoimittajuus ajoittui mielenkiintoisesti vaiheeseen, jossa sosialistiset aatteet rantautuivat Suomeen. Matti Kurikan nimi on piirtynyt vahvasti Suomen työväenliikkeen historiaan, vaikka hän poikkesi alituisesti liikkeen valtavirrasta. de_04082022_48.indd 48 de_04082022_48.indd 48 26.7.2022 13.45 26.7.2022 13.45. Kurikka ei hyväksynyt Marxin teorioihin pohjautuvaa kautskylaista sosialismin tulkintaa, josta myöhemmin tuli uuden sosialidemokraattisen puolueen valtavirtaa. Kurikan vaikutus puolueessa kuitenkin jatkui jonkin aikaa. Myös levikki kasvoi tuntuvasti. Rajavuori kertoo miten Kurikka liittoutui teosofien kanssa ja perusti Elämä-nimisen lehden, jossa hyökkäsi avoimesti Työmiestä ja sen päätoimittajaa, puhdasoppisuudestaan tunnettua Edvard ”Paavi” Valpasta vastaan. Samaan aikaan perustettiin työväenlehtiä myös maakuntiin
Kurikka oli siis todellinen mediapersoona ja vaikka hän oli työväenliikkeessä myöhemmässä vaiheessa persona non grata, sosialidemokraattien pilalehti nimettiin ehkäpä juuri hänen mukaansa Kurikaksi. Hän itse toimi siirtokunnan johtajana vuodesta 1901 vuoteen 1904, jolloin hänet erotettiin. Tässäkin yhteydessä pitää korostaa sitä, kuinka tärkeää olisi edistää pientenkin sanomalehtien, varsinkin työväenlehtien digitalisointia Suomessa. Hän oli myös lehdistön pilapiirtäjien suosikkihahmo helposti tunnistettavan hiustyylin ja kokoparran ansiosta. Niiden digitalisointi antaa uudenlaisia mahdollisuuksia analysoida tutkimuksen kohdetta. Sointula oli Kurikan kokeiluista pitkäikäisin. KURIKAN TUNNETUIMPIA aatteellisia yrityksiä olivat ihanneyhteisöt, joista tunnetuin oli Kanadan läntisimmässä provinssissa Brittiläisessä Kolumbiassa sijainnut Sointula. Kurikka leimattiin Sointula-kokeilujen takia myöhemmin vapaiden suhteiden puolustajaksi. Kurikka näki sukupuolilla, miehillä ja naisilla omat tehtävänsä sen mukaan mikä oli kullekin luontaista. Suodenjoki päättää kirjan pohdiskeluun siitä, miten vuonna 1915 kuollut Kurikka olisi suhtautunut vuoden 1917 Venäjän vallankumoukseen tai 1918 sisällissotaan. Kurikka oli ylivoimaisesti julkisuudessa näkyvin työväenhahmo Suomessa vuosina 1880–1915. Kurikka joutui Sointulassa kuitenkin ”solmuun rakkauden, sähkötyksen ja mustasukkaisuuden kanssa”. Kurikka piti haudan äärellä jäähyväispuheen koulutoverilleen. Päivi Salmesvuoren mukaan Kurikka ei kirjoituksissaan koskaan kannattanut sitoumuksetonta ja vapaata sukupuolimoraalia. Kirjassa kuitenkin oikaistaan tätä käsitystä. Nimi Matti Kurikka mainitaan lehdistössä kaikkiaan 7 897 sivulla. Salmesvuoren mukaan Kurikan ihmiskuva oli naisten kohdalla jopa radikaalin tasa-arvoinen. Tämä perustuu osin tutkimusmenetelmien kehitykseen. Sitä ennen Kurikka oli yrittänyt yhteisön perustamista Australiassa. Vaikkapa siitä, miten osuuskauppaliikettä ihannoinut Matti Kurikka olisi suhtautunut Väinö Tannerin johtamiin osuuskauppamiehiin, jotka herättivät sosialidemokraattisen puolueen henkiin hävityn sisällissodan jälkeen. de_04082022_48.indd 49 de_04082022_48.indd 49 26.7.2022 13.45 26.7.2022 13.45. Ihanneyhteiskuntakokeilujen jälkeen kuva kuitenkin taantui. Tekijät korostavat mahdollisimman alkuperäisten lähteiden käyttöä. KIRJA TUO esille paljon uutta tietoa Matti Kurikasta ja hänen vaikutuksestaan. Pohdiskelua voisi jatkaa. 49 Demokraatti Viaporin kapinan taistelutoverit Matti Kurikka (vasemmalla) ja Johan Kock kohtasivat viimeisen kerran Kockin arkun äärellä Yhdysvaltain Fitchburgissa 1915
Vuosisadan alussa köyhät häpesivät kovaäänistä kopinaa pitäviä puukenkiään, ja nyttemmmin ehkä merkkivaatteiden ja -tavaroiden puutetta. Merkittävä askel oli yleisen oppivelvollisuuden synty 1920-luvun alussa. 1960-luvulla yhteen ottivat esimerkiksi rockia kuuntelevat nuoret popparit ja tangon kannattajat, 1970-luvulla punkkarit ja diinarit. Varsinainen kumous alkoi 1950-luvulla nuorisokulttuurin ja nuorten omien idoleiden nousun myötä, mikä on vain voimistunut 2000-luvulle asti. Antti Malinen & Tuomo Tamminen: Leikitäänkö. Myöhemmin jakolinjoja vedettiin esimerkiksi vuokrataloissa ja omistusasunnoissa asuvien lasten välille. Yleinen jako meihin ja muihin on kestänyt meidän päiviimme asti, koska viholliskuvien luominen vahvistaa yhteishenkeä ja pitää omaa ryhmää koossa. JO VUOSISADAN alussa jotkut aikuistutkijat näkivät, että lapsuudella on arvoa itsessään ja että leikki on sitä lasten oikeaa työtä. Ja läpi koko 1900-luvun kulkee tietysti ristiriitoja ja konflikteja herkästi lietsova kuilu köyhien ja rikkaiden välillä. Yksi suurin ja edelleen ajankohtainen on lasten keskinäinen väkivalta. Kuri oli muutenkin kova ja totteleminen suurin hyve. – Lasten kaverisuhteet 1900-luvun Suomessa Gaudeamus 2022 KIRJA Tuore kirja valottaa kaveruuden ja lasten leikkien historiaa. Tähän tapaan alkaa henkilöhaastatteluja hyödyntävä kirja Leikitäänkö?. Nuorten ja lasten lisääntyvien ongelmien ratkaisemisessa Antti Malisen ja Tuomo Tammisen kirja kannustaa aikuisia kääntämään katseensa itseensä, kun kerran lapset avoimesti heijastavat ja konkretisoivat ympäröivän yhteiskunnan arvoja ja asenteita. Ylistetty itsenäisyys saattaakin toisaalta merkitä lapsen laiminlyömistä. Mutta vielä viime vuosisadan alussa lasten ”leikki” rajoittui kovaan työhön, eikä raataminen jättänyt aikaa kaverisuhteiden luomiselle. Jo kansalaissodan aikoina ja erityisesti heti sen jälkeen lapset jakautuivat monissa yhteisöissä valkoisiin ja punaisiin, ja jossain perustettiin jopa omia leikkisuojeluskuntia. Tämä kiteytyi Hymypoika-patsasinstituutiossa, jossa patsaan saajaa ei valinnut opettaja vaan oppilaat itse. Myös kunnollisen ja tunnollisen lapsen tuntomerkkinä pidetty hiljaisuus ja kuuliaisuus vaihtui reippauteen, iloisuuteen ja sosiaalisuuteen. Teksti Pekka Wahlstedt Kuva Museovirasto, Teuvo Kanerva M onet uskovat, että lapset ovat aina leikkineet ja viettäneet aikaa kavereittensa kanssa. de_04082022_50.indd 50 de_04082022_50.indd 50 27.7.2022 9.15 27.7.2022 9.15. Osa haastatelluista on julkisuuden henkilöitä, kuten Tarja Halonen, Mauri Kunnas ja Antti Holma, osa taas taviksempia tapauksia. Leikitäänkö?-kirjan parhaita puolia on, että siinä kytketään lasten puuhat laajempaan yhteiskunnalliseen kontekstiin, jota leikit osaksi heijastavat ja ilmentävät. Ei se ollut autoritaarinen koulu, vaan ennemminkin pitkät koulumatkat, jotka soivat lapsille mahdollisuuden tutustua lähemmin toisiinsa. Lastenkin yhdessäoleminen tarkoitti usein sitä, että isommat vahtivat pienempiä. Viimeistään tietokonepelien ja muiden teknisten innovaatioiden valloitettua lasten ja nuorten leikit alettiin olla huolissaan siitä, että peli vieraannuttaa jälkikasvun todellisuudesta. Muuten lapsuuden kehityskaari kulkee selkeästi auktoriteettien kumartamisesta oman vapauden ja itsenäisyyden haltuunottamiseen. 50 Demokraatti KULTTUURI Olivatko leikkiasiatkin ennen paremmin
Joukko ihmisiä seisoo kahdessa rivissä toisiaan vastakkain muurin läheisyydessä, väliin jäävää eläintä kai tuijottaen. ”Seksikohtauksessa” nainen maalaa huulensa, riisuu huivinsa ja astuu miehen huoneeseen. Miehen suku painostaa yksin jäänyttä naista. Allegoria viittaa Koraaniin ja uhrilahjaan. Tyttären huoltajuudesta on syntymässä riita, kunnes oveen kolkuttaa tuntematon mies, joka vanhaan maksamattomaan velkaansa vedoten alkaa auttaa äitiä ja tyttöä. Sen viimeisen päälle hallituissa ja hillityissä kuvissa iranilainen yhteiskunta avautuu kuin appelsiini. Sanoja ei tarvita, kun kuvat ja kuvasommitelmat puhuvat. Jonkinlainen henkinen vertailukohta sille löytyy Farhadin elokuvasta Nader ja Simin: Ero (2011). Vapauttavaa erotiikkaa, vaikkei kohtauksessa jaeta suudelmaa tai sänkyä. Nyky-Teheran moderneine ja arkaaisine sosiaalisine ja fyysisine rakennelmineen piirtyy hiljalleen lähentyvän parin juurevaksi kehykseksi kuin huomaamatta. Leski saa kuulla oikeudelta, että tuomio oli virhe ja puoliso syytön. Behtash Sanaeehan tausta on dokumenteissa ja mainoksissa. ELOKUVA Balladi valkoisesta lehmästä Ohjaus: Maryam Moghadam ja Behtash Sanaeeha Pääosissa: Maryam Moghadam, Alireza Sani Far, Pouria Rahimi Sam 2020, 105 minuuttia de_04082022_50.indd 51 de_04082022_50.indd 51 27.7.2022 9.15 27.7.2022 9.15. Maitotehtaalla puurtavan yksinhuoltajan mies on teloitettu vuosi sitten. Abbas Kiarostamin, Makhmalbafin suvun ja Jafar Panahin teoksia on nähty harvakseltaan myös suomalaisilla valkokankailla. Nainen astuu miehen selliin ja ovi sulkeutuu. Miehen maailmassa naisella on yhteiskunnallista arvoa vain äitinä ja puolisona, jos silloinkaan. Panahin kohtalo on tunnetuin: mukamas propagandan levittämisestä kuuden vuoden vankilatuomio, joka on käytännössä estänyt ohjaajan matkustamisen ulkomailla vuodesta 2011. Päällisin puolin kyse on naisen asemasta patriarkaalisen, teokraattisen koneiston rattaissa. Katsoja tietää, ettei kaikki ole miltä näyttää. Jotakin syvästi jännitteistä ja mieltä vaivaavaa on siinä, että joitakin maailman hienoimpia elokuvia syntyy islamilaisen papiston kontrolloimassa valtiossa. Surun, syyllisyyden ja sovituksen ikiaikaiset teemat kulkevat päähenkilöiden rinnalla levollisina mutta määräävinä. 51 Demokraatti Syyllisyys ja sovitus Iranilainen yhteiskunta avautuu kuin appelsiini. Maan menestynein nykynimi on Ashgar Farhadi, kaksinkertainen Oscar-voittaja. TOINEN OHJAAJISTA ja naispääosan esittäjä, Maryam Moghadam, on opiskellut ja työskennellyt Ruotsissa. Siinä dokumentin tarkkaileva ote yhdistyy punnittuihin draama-aineksiin. Viattomat saavat taas vuoron kärsiä. Taustaa vasten Balladi valkoisesta lehmästä (2020) tuntuu pieneltä ihmeeltä. Sensuuri valvoo kaikkia elokuvia pilkuntarkasti. Iranilaisen elokuvan voittokulku maailmalla alkoi 1990-luvulla. Kaksikon ensimmäinen fiktio on iranilais-ranskalainen yhteistuotanto, kuten monet Farhadin elokuvat. Emme aina pysty olemaan niin hyviä kuin haluaisimme ja kun olemme, on liian myöhäistä. Turhia kuvia ei ole ainuttakaan. Teksti Rane Aunimo V alkoinen lehmä nököttää liikahtamatta keskellä vankilan pihaa
(rb) Jyrki Pellinen, revisited. Dahlin kirjan erään luvun otsikkona on Kirjailija kuin kameleontti, ja Pellisen kolmannen runokokoelman nimenä Niin päinvastoin kuin kukaan. Tahdon myös uskoa, että lapsissa on toivo. asteriskikauden eli tuplattujen kirjaililijoiden lähes parivuotisen jakson. Vastaukset sähköpostilla kirjavisa@demokraatti.fi viimeistään 8.8. Minä olen ollut Murre ja Paukku ja Hupsu. Yhdelle kirjapalkinto. Mutta osui nolosti juhlasyksyn avaukseen. Minä haluaisin että minulla olisi sukunimi. Syynä päivittämätön visakirjalijalistaus ynnä muuta seli seliä. Hän on kirjallisten töiden lisäksi soittanut pianoa ja selloa ja myös tehnyt kuvataidetta. Palkinto Eija Lehtomäelle. ”Montakohan vuotta lienee vilahtanut, mutta mielikuva on silti jokseenkin varma: Jyrki Pellinen oli silloinkin etsintäkuulutetun osassa. Pellinen on nyt päässyt kirjavisan toiselle kierrokselle, tällä kertaa esikoisteoksensa Näistä asioista runonäytteellä.” Yrttisuolaa haavoihin ripottelee vielä V.-P. Kissa vastaa: – En minä tiedä itsekään. Sirpa Taskinenkin taatusti tuplauksen huomasi, mutta jätti hienotunteisesti siitä mainitsematta. – Joku oikea sukunimi. Salminen. Ensimmäistä kertaa tällainen kierrätys – visahistoriaa siis! Ajattelin kierrättää myös oman hybridirunomuotoisen vastaukseni vuodelta 2019, mutta olkoon. 52 Demokraatti VISASITAATTI 10 Joku voisi näinä aikoina nähdä jopa kyseenalaisena tämän sitaattivalinnan, mutta tahdon uskoa, että kirjailijamme ei ollut sodan miehiä. Mutta en minä niistä nimistä pidä. Kommentoikoon Jyrki Pellinen itse: ’Runous, hyvä esitys, puhe, taideteos/ on palaamista./ Sanoi Laotse./ Yhtä nopeasti kuin runous,/ esitys, ja saavutukset unohtuvat,/ ne uusiutuvat veljissä, kanssaihmisissäni, /lähimmäisissä.’” Pellinen oli siis sitaattina – ja tosiaan samalla runolla – ensimmäisen kerran juhannuslehdessä 2019. Taitaa kuitenkin olla vain visavelhon uusin hämäys, kun käytössä on jo toisen kerran sama sitaatti. Siispä: mikä lajinsa klassikko, mitä sanottavaa kirjailijasta. Sellainen, jossa olisi jotakin merestä. Lisää vastauksista visan verkkoversiossa. Ja on minua sanottu Kis Kisiksikin. Valtaapitävien suosiossa hän ei ainakaan ollut. klo 12 mennessä. Varmaan niillä on vähintään oire arvoa.” Tämän tehtävän ratkoivat oikein myös Helena Nurmio, Eija Lehtomäki, Eero Reijonen, Juhani Niemi, Seppo Heimolinna, Ossi Lehtiö, Tarmo Tikka ja Unto Vesa. ”– Mikä sinun nimesi on. Minähän olen laivakissasukua.” Kirjallisuussitaattien tunnistusta jo vuodesta 1992 VUOTTA 30 Vahinkotuplalla kohti syksyä ”T ehtävien kohteiksi tulee siis kirjailijoita, jotka eivät ennen ole visassa esiintyneet.” Näin hurskaasti visapappi lupaili viime tammikuun lehdessä lopettaessaan pandemia-ajan Kirjavisan ns. Muistan parhaiten hänen toisen runoteoksensa, 1960-luvulla ilmestyneen Kuuskajaskarin osuvan nimensä ansiosta. de_04082022_52.indd 52 de_04082022_52.indd 52 27.7.2022 9.29 27.7.2022 9.29. Boheemi taiteilijaelämä ei ole ollut vierasta. ”Rita Dahlin kirjoittamassa elämäkertakirjassa Jyrki on alaotsikko Kokopäivätaiteilija Pellisen alati muuttuva elämä. – Millainen. ”Piti oikein katsoa, että minkäslaisella asteriskilla tämä tehtävä on merkitty... Mauri Panhelainen kertoo, kuka tämä uusin vahinkotuplattu on. 30 vuoden ja yli 800 kirjailijan visahistoriassa moinen lapsus taisi olla kaikkiaan kuudes tai seitsemäs. Lupaus piti puoli vuotta, mutta se tuli petetyksi nyt vahingossa
Että se pitäisi muuttaa. Työväenmusiikkitapahtuma olisi näivettynyt pois festivaalikartalta, jos se ei olisi pitänyt korviaan auki sille, mitä musiikillisia virtauksia ympärillä pyörii. Eiköhän Työväen Musiikkitapahtuman, tuttavallisesti Musareiden, kannata pyrkiä samaan. MITÄ TYÖ VÄENMUSAA SE SYYS UNELMA MUKA ON. 53 Demokraatti Työväen musiikeista T yöväen Musiikkitapahtuma siirtyi viime viikolla onnellisesti myöhempään keski-ikään syntysijoillaan Valkeakoskella. Ensimmäisen festivaalin esiintyjäkaartia nyt silmäillessä voi todeta, että valitulle nimelle oli hankittu kosolti katetta: Reijo Frank, M. Kaupungin johto kysyi niissä merkeissä Työväen Sivistysliiton paikallisilta aktiiveilta, olisiko heillä intoa jonkinlaisen työväenmusiikkikonsertin järjestämiseen. Kun Työväen Säästöpankki rupesi aikoinaan ujostelemaan prolejuuriaan ja ryhtyi STS-Pankki nimiseksi liikepankiksi, se oli nurin kahdessa vuodessa. Jos niin olisi ollut, nyt ei olisi ollut 50-vuotisjuhlaa. Se voi kuulua iskelmässä, rockissa, uudessa kansanmusiikissa, räpissä, itse asiassa kaikissa musiikin ala-, välija yläkulttuureissa, kun vain mieli on kyllin avara sitä vastaanottamaan. A. Tuon ajan työväenkulttuurin koko kerma vasemmalta ja vielä enemmän vasemmalle oli edustettuna. Kun perinteikäs futisseura Kotkan Työväen Palloilijat alkoi hävetä työläiskaupunkilaisuuttaan ja ryhtyi FC KooTeePeeksi ja myöhemmin vielä FC KTP:ksi, siitä tuli tylsä hissijoukkue divaritason ja liigan välillä. SITÄ USKALLAN pitää varmana, ettei kukaan ensimmäisessä tapahtumassa läsnä ollut valittanut työväenmusiikin puuttumista. Esimerkiksi Työväen Sivistysliitto ja Työväen Näyttämöiden Liitto ovat ilman mukinoita kantaneet nimiään jo yli sata vuotta. Välillä on tuntunut, että puritaanisimpien prolemusan kannattajien mielestä Työväen marssit, Warshavjankat ja Vapauden kaihot pitäisi olla voimasoitossa aamusta iltaan kaikissa esiintymispisteissä. Siellä punalippu varmasti liehui, saattoi jopa punasappi kiehua, kun Lapualaisoopperan kirjoittanut Salokin kerran oli paikalla. Puhumattakaan, että olisi nurissut tapahtuman nimestä. Olihan heillä. Siis mikä osa siitä on poistunut maailmasta: työväki, musiikki, vai tapahtuma. SE ON SITÄ MUSAA, JOTA MYÖS TYÖTÄ TEKEVÄT MIELELLÄÄN KUUNTELEVAT . Rolf Bamberg rolf.bamberg@demokraatti.fi Tässä ajassa de_04082022_52.indd 53 de_04082022_52.indd 53 27.7.2022 9.29 27.7.2022 9.29. Kuullut ja ymmärtänyt, että työväenmusikki tänä päivänä on laajentunut käsite. Tapahtumahan polkaistiin aikoinaan käyntiin vähän kuin spin-offina. Numminen, Kaj Chydenius, Otto Donner, Arvo Salo, Veikko Sinisalo, Pentti Holappa, työväen kuorot ja soittokunnat... Valkeakoski näet huomioi omalta osaltaan vuonna 1972 vietetyn suomalaisen teollisuuden syntymän 100-vuotisjuhlinnan järjestämällä Vilskeet Koskissa -nimisen paikallistapahtuman. ”Mitä työväenmusaa se Syysunelma muka on?” Se on sitä musaa, jota myös työtä tekevät mielellään kuuntelevat. AIKA AJOIN on viimeisen 30 vuoden aikana kiirinyt korviin myös viestejä siitä, että Työväen Musiikkitapahtuman nimi ei ole enää tätä päivää. Mukaan saatiin TSL:n Etelä-Hämeen piirijärjestö, ja pian oli aika tyhjästä polkaistu liikkeelle heti alusta Työväen Musiikkitapahtumaksi nimetty musiikkikekkeri. Joskus on tuntunut siltä, että Katri Helenan, Värttinän tai Anssi Kelan on ollut paljon helpompi tulla Työväen Musiikkitapahtumaan esiintymään kuin joidenkin musiikinkuluttajien hyväksyä heidät tälle festivaalille esiintyjiksi. Omassa 30 vuoden TMT-historiassani olen kaikkina vuosikymmeninä kuullut napinaa siitä, kuinka työväenmusiikki on jäänyt Valkeakosken festivaalilla lapsipuolen asemaan
54 Demokraatti Riihi säätiö myöntää apurahoja ja avustuksia muun muassa monipuolisen työväen perinteen ja kulttuuritoiminnan tukemiseen. Apurahan hakeminen tapahtuu sähköisesti 1.-31. Hakuaika syyskuun 2022 loppuun saakka. Ohjeet hakemiseen löydät: sivistysrahasto.fi Kansan Sivistysrahaston apurahat haettavissa elokuussa Tilaajapalvelu: 09 7010 500 tilaajapalvelu@demokraatti.fi www.demokraatti.fi/tilaa-lehti Valitse tieto. Sivistysrahaston kohderyhmänä on erityisesti suomalainen työikäinen väestö. elokuuta. Tutustu ja hae: Kansan Sivistysrahasto tukee apurahoilla sivistystyötä, kulttuuria, yhteiskunnallista tutkimusta ja kansainvälisen solidaarisuustyön tiedotusta. Haun teemana on osallisuus turvalliseen tulevaisuuteen. de_04082022_54.indd 54 de_04082022_54.indd 54 25.7.2022 17.21 25.7.2022 17.21. Tilaa Demokraatti
55 Demokraatti Tö is sä ja kö yh ä Le ip ä liia n pi en in ä pa la sin a. Osa-aikaisista suurin osa on naisia Pienituloiselle omaisuus on loukku Kolumni: Annika Rönni-Sällinen TEEMA Osa-aikatyö lisääntyy. SILPPUTYÖ KÖYHISTÄÄ de_04082022_55.indd 55 de_04082022_55.indd 55 26.7.2022 12.39 26.7.2022 12.39. Siitä koituu yhteiskunnalle iso lasku
56 Demokraatti TEEMA Kun työ Kaikilla palkka ei riitä elämiseen. Tilanne kohentuisi, jos lakia noudatettaisiin paremmin. ei elätä 56 Demokraatti Teksti Mikko Huotari / Kuvat Arja Jokiaho de_04082022_56.indd 56 de_04082022_56.indd 56 27.7.2022 10.19 27.7.2022 10.19
Leppävirta työskentelee Turun Saga-palvelutaloissa siistijänä. 57 Demokraatti erätyskello pärähtää reilusti ennen kukonlaulua, varttia vailla viisi. Hän on ollut samassa firmassa melkein 25 vuotta. Työsuhde on vakituinen, mutta täysien tuntien sijaan hän tekee 105 tuntia kolmen viikon jaksoissa. Salossa ei ole ollut tarjolla vakituista työtä, ainoastaan sijaisuuksia. Siksi on aamuisin noustava bussiin. Leppävirta työskentelee Turun Saga-palvelutaloissa siistijänä. Pienen palkan, vajaiden tuntien ja työmatkakulujen vuoksi rahat eivät tahdo riittää elämiseen. Hän on ollut samassa firmassa melkein 25 vuotta. Työsuhde on vakituinen, mutta täysien tuntien sijaan hän tekee 105 tuntia kolmen viikon jaksoissa. Leppävirralla on Turussa vakituinen työ, josta hän ei halua luopua. Tähän aikaan yökerhoissa voi vielä nautiskella viimeisiä drinkkejä, mutta Seija Leppävirta syö kotonaan Salossa aamiais ta ennen kuin kiiruhtaa Vainion liikenteen bussiin, joka kuljettaa aamuvirkkuja Turkuun. 57 Demokraatti erätyskello pärähtää reilusti ennen kukonlaulua, varttia vailla viisi. de_04082022_56.indd 57 de_04082022_56.indd 57 27.7.2022 10.19 27.7.2022 10.19. Leppävirralla on Turussa vakituinen työ, josta hän ei halua luopua. Tähän aikaan yökerhoissa voi vielä nautiskella viimeisiä drinkkejä, mutta Seija Leppävirta syö kotonaan Salossa aamiais ta ennen kuin kiiruhtaa Vainion liikenteen bussiin, joka kuljettaa aamuvirkkuja Turkuun. Siksi on aamuisin noustava bussiin. Salossa ei ole ollut tarjolla vakituista työtä, ainoastaan sijaisuuksia. Pienen palkan, vajaiden tuntien ja työmatkakulujen vuoksi rahat eivät tahdo riittää elämiseen
Tuotantorakenteen muutos näkyy myös työsuhteiden luonteessa. Teollisuustyö on vähentynyt reippaasti 2000-luvulla, nyt on siirrytty palveluvetoisempaan talouteen. – Neuvotteluasema on näillä aloilla myös aika huono, Jakonen sanoo. Myös Leppävirran mies on osa-aikatöissä. Työllisiä 2 570 000 Palkansaajia 2 199 000 Jatkuvassa kokoaikaisessa työssä 1 583 000 (1 641 000) (-58 000) Jatkuva osa-aikatyö 263 000 (240 000) (+23 000) Määrä-aikainen osa-aikatyö 135 000 (110 000) (+25 000) Määräaikainen kokoaikatyö 220 000 (224 000) (-4 000) Yrittäjät ja yrittäjäperheenjäsenet 371 000 (345 000) (+26 000) Prekaarissa asemassa laajasti laskettuna noin 800 000–900 000 ihmistä, joista osa yksinyrittäjiä. Leipä on maailmalla niin pieninä palasina, että ne eivät riitä elämiseen. TYÖMARKKINOILLA ON yhä enemmän niitä, jotka haluaisivat tehdä enemmän tunteja, mutta niitä ei ole tarjolla. – Kyse ei ole Suomessa niinkään tuntipalkan pienuudesta, ei myöskään eurooppalaisessa tilastotutkimuksessa, Mikko Jakonen sanoo. Vastentahtoisesti prekaarissa työmarkkinaasemassa on noin 400 000 työntekijää. – Teollisuudessa on ollut paljon vakituisia työsuhteita. Osa-aikaisista kaksi kolmasosaa on naisia. Sen sijaan palvelualoilla, esimerkiksi ravintoloissa ja hotelleissa, on määräaikaisia ja osa-aikaisia töitä paljon enemmän, Jakonen sanoo. Leppävirta saa 11,79 euroa tunnilta. Työn silppuuntuminen osa-aikaiseksi ja määräaikaiseksi ei liity pelkästään siihen, että työnantajat olisivat ”ilkeitä” tai varovaisia rekrytoinnissaan. – Jos olisin nuorempi, tekisin kahta työtä tullakseni paremmin toimeen, mutta en ole enää nuori, vaan 56-vuotias. – Se on tietyllä tavalla suhdanneriippuvaista, yleensä vakituisten työsuhteiden määrä kasvaa, kun taloudessa alkaa mennä hyvin. Olin siellä 19 vuotta, Leppävirta kertoo. Työssäkäyviä köyhiä on tutkitusti nimenomaan naisenemmistöisillä palvelualoilla. Kotona asuu myös aikuinen poika, joka on työttömänä. – Minulla on sen verran kova luonne, että olen pärjännyt, mutta kyllä se masentaa ja turhauttaa, kun joutuu miettimään, voiko ostaa kahvipaketin tai riittävätkö rahat sokeritautilääkkeisiin. Hän saa soviteltua päivärahaa. – Ensin kävi niin, että vähennettiin tunteja, sitten lomautettiin ja lomautuksen aikana irtisanottiin laittomasti. – Ilmiö on yleistynyt. – Tässä prosessissa hävisin palkassa. Osa-aikatyön määrä on kasvanut koko 2000-luvun, Jyväskylän yliopiston yliopistonlehtori Mikko Jakonen sanoo. PREKAARIN TYÖN MÄÄRÄ SUOMESSA 2021 luvut, suluissa vuoden 2019 lukuja. – Jos asuisin yksin, niin olisi vieläkin tiukempaa. 2000-luvulla kuitenkin osa-aikaisten töiden määrä on jatkuvasti kasvanut, eikä määräaikaisten töiden määrä ole merkittävästi vähentynyt. Palvelualojen ammattiliitto Pamin kanssa selviteltiin laitonta irtisanomista. Työ ja työpaikka ovat ihan ok, mutta palkka on kyllä niin surkea. Tuloksena oli pieni nimellinen korvaus ja työpaikan säilyminen. – Kuukausipalkkaisena työntekijänä sain enemmän palkkaa. Lähde: Tilastokeskus, työvoimatutkimus, koonnut Mikko Jakonen de_04082022_56.indd 58 de_04082022_56.indd 58 27.7.2022 10.19 27.7.2022 10.19. – Yhteiskunta on aika kova tällaiselle pienipalkkaiselle ja vähävaraiselle ihmiselle, Seija Leppävirta sanoo. JOS AIEMMINKIN teki jo tiukkaa, niin nyt hintojen nousu kurittaa pienituloisten kukkaroa. TYÖSSÄKÄYVIEN KÖYHYYTTÄ aiheuttaa Suomessa nimenomaan työn silppuuntuminen. Koko tilipussi menee asumiseen, syömiseen, työmatkaan ja laskuihin. Rahan puute heijastuu myös sosiaalisiin suhteisiin, kun rahaa ei jää maksullisiin vapaa-ajanvieton tapahtumiin. 58 Demokraatti TEEMA – Aikaisemmin olin samassa firmassa töissä Ruissalon kylpylän keittiössä. Työsuhde oli tosin lomautuksien yhteydessä muuttunut tuntipalkkaiseksi työntekijäksi. Jakonen johtaa Työssäkäyvät köyhät jälkiteollisessa hyvinvointivaltiossa -tutkimushanketta Jyväskylän yliopistossa. Enää ei jaksa. Ja keittiössä sai pyhäja iltalisiä, Leppävirta sanoo. Myös itsensätyöllistäjien määrä on lisääntynyt
Aika paljon on saanut myydä tavaraa kirpputoreilla, jotta on selvinnyt, Leppävirta sanoo. Se voi olla julkisen velan määrä, bruttokansantuote tai työllisyysaste. Siihen meni kuusi vuotta. – Pelastusarmeija jakaa vain sosiaalihuollon asiakkaille, Leppävirta sanoo. – Työnantajalla on velvollisuus tarjota lisätöitä sille, joka on jo osa-aikainen, eli ei saisi palkata uutta osa-aikatyöntekijää silloin, kun aiemmalla ei ole täysiä tunteja. JAKOSEN MUKAAN työssäkäyvien köyhien määrän vähentämiseksi Suomessa tarvitaan yhteiskunnallisia muutoksia, mutta jo osa-aikatyötä koskevan lain noudattaminen nykyistä paremmin auttaisi. Pienituloisen arjessa on paljon matematiikkaa. – Koulutuksen ja ansioiden suhde on auennut. – Kaupassa käydessä on katsottava oranssilaputettuja tuotteita ja muita tarjouksia, Leppävirta sanoo. Jos työnantaja voi tarjota vain sellaisia tuloja, joilla ei elä, yhteiskunnan turvaverkot joutuvat ottamaan kopin. Kun vuonna 2011 palvelualojen työttömyyskassan työttömyysetuuden saajista 19,9 prosenttia sai päivärahan soviteltuna, vuonna 2018 vastaava osuus oli jo 38,2 prosenttia. PIENITULOISELLE OMAISUUS tai perintö voi olla loukku. Jos työllisten määrä nousee, mutta työtuntien määrä ei merkittävästi lisäänny, se tarkoittaa, että yhä useampi ihminen tekee silpputyötä, erityisesti osa-aikatyötä. Työssäkäyvien köyhyyttä ei voi kuitenkaan enää paikantaa vain palvelualoille. Viranomaiset sanovat, että myy omaisuu– Meillä on pieni piha, jossa voi kasvattaa perunaa, tomaattia ja kurkkua. – Etenkin pääkaupunkiseudulla vuokrat ovat kalliita. Ynnäilyä, vähentämistä ja vaihtoehtojen vertailuja. – Osalla työssäkäyvistä köyhistä on tohtorintutkinto. – Mutta ei se ole rahakasta omaisuutta, vaan maapaikka ja pari hassua ränsistynyttä rakennusta tuolla saaristossa. – Köyhä ei saisi omistaa mitään. Tasapainottelu työn ja työttömyyden välimaastossa on palvelualoilla kasvanut kovaa vauhtia. tesi. Niistä ei ole ollut kauheasti hyötyä, koska niissä ei ole useinkaan sellaisia ruoka-aineita joista saisi tehtyä aterioita. TYÖSSÄKÄYVIEN KÖYHIEN tukeminen jää yhteiskunnan kontolle. Kituuttelin ja maksoin pienestä palkastani laskuja. Pitää olla vähän omavarainen. Seija Leppävirta ei saa yhteiskunnalta tukia, koska hän on perinyt isänsä syntymäkodin. Perinnöksi saatu isän syntymäkoti toimittaa nyt kesämökin virkaa. Tätä ei välttämättä kovin hyvin noudateta, Jakonen sanoo. Leppävirta sai perintöverolaskun kuusi vuotta sitten, juuri samaan aikaan, kun hänet oli lomautettu. de_04082022_56.indd 59 de_04082022_56.indd 59 27.7.2022 10.19 27.7.2022 10.19. Viime talvena Leppävirran talosta hajosi öljypoltin. TYÖSSÄKÄYVIÄ KÖYHIÄ ON NAIS ENEMMISTÖISILLÄ PALVELUALOILLA. – Työllisyysasteen lisäksi pitäisi katsoa tehtyjen työtuntien määrää. Sen vuoksi siellä keskustellaan jatkuvasti lakisääteisen minimipalkan nostamisesta. – Järjestelmää pitäisi kehittää siten, että ihmisille mahdollistetaan jatkuva ansainta työllä siitä huolimatta, että keikat ja työpaikat voivat vaihtua välillä. Se on näkyvä ilmiö myös muualla. Keskustelussa olisi hyvä ymmärtää syvällisemmin, mitä yksi luku kätkee taakseen. Kulttuurialalla on korkeakoulutettuja ihmisiä, jotka eivät ylitä pienituloisuuden rajaa, Jakonen sanoo. Poliittisessa keskustelussa tuijotetaan kovin usein vain yhteen lukuun. Omalla työllä toimeentulemisessa yksi kriittinen tekijä on asumismenojen kalleus. Silpputyökin voidaan hyväksyä tietyillä varauksilla, Jakonen sanoo. Normaalikaan palkka ei välttämättä riitä pääkaupungissa yksinhuoltajalle. Jos esimerkiksi itsensä elättämiseen tarvitsee 35– 40 tuntia viikossa, mutta tunteja on vain 10–25, niin ne eivät vain riitä. – Epätyypilliset työt käytännössä hyväksytään valtakunnassa ja myös hallituksen tasolla, kunhan työllisyysaste kasvaa, Jakonen sanoo. 59 Demokraatti – Tuntipalkan nostaminen ei pelasta, jos tunteja on liian vähän. Duunareillakin on usein monia koulutuksia. Kaikki pitäisi myydä elämiseen ja laskuihin, Leppävirta sanoo. Epätyypilliset työsuhteet ovat rantautuneet Suomeen, mikä tarkoittaa, että työssäkäyvien köyhien määrä voi tulevaisuudessa kasvaa. Perhe asuu omakotitalossa, joka on miehen suvun osaomistustalo. Yhdysvalloissa tilanne on hieman toinen, koska siellä tuntiansiot ovat olleet niin olemattoman pienet, että edes täydet tunnit eivät ole tuoneet riittäviä ansioita. Ne eivät ole per työntekijä merkittävästi muuttuneet. Pamin teettämän selvityksen mukaan yhteiskunta käytti vuonna 2017 arviolta 500 miljoonaa euroa palkkatyököyhien riittämättömien ansiotulojen kompensaatioon. – Kun on oikein tiukkaa, ollaan käyty silloin tällöin ruokajakelussa. Kun joutuu elämään kädestä suuhun, yllättävät menot pistävät pakan täysin sekaisin. Hoitoaloilla on pienet palkat ja kuntatyönantaja teettää paljon määräaikaisia töitä. – Tällä hetkellä asiat ovat hyvin, koska en ole enää ulosotossa. Salossa ruokajakelua järjestää Salon seurakunnan diakonia, helluntaiseurakunta ja vapaaseurakunta. Eli ei ole kyse niinkään pienistä tuloista, vaan suurista menoista. Perintöverojen vuoksi hän päätyi ulosottoon
Hän on 56-vuode_04082022_56.indd 60 de_04082022_56.indd 60 27.7.2022 10.19 27.7.2022 10.19. TYÖSSÄKÄYVIEN KÖYHIEN määrä näyttää Suomessa pysyneen kuitenkin kurissa. Ihmiset eivät ymmärrä, että kaikki eivät ole köyhiä oman tyhmyytensä vuoksi. Seija Leppävirta toivoo, että nykyinen työpaikka säilyy. Silloin vuosittain noin 170 000 ihmistä sai soviteltua päivärahaa, joko ansiosidonnaista tai työmarkkinatukea. 60 Demokraatti TEEMA Työssäkäyväkin voi joutua leipäjonoon – Hiihtokeskusta ei voi tietenkään pakottaa tarjoamaan hissivahdin työtä heinäkuussa, mutta sesonkitöitä voitaisiin miettiä vuodenkierron kautta laajempina kokonaisuuksina. Lapsellisille kotitalouksille raja lasketaan tietyillä kertoimilla. Samaan aikaan työttömyysaste painui melkein täystyöllisyyteen, eli 3–4 prosenttiin. – Toimeentulotuen pitäisi olla viimeinen sosiaaliturvan muoto. – Se on tilastollisesti Euroopan pienin, mikä on hyvä asia. Köyhyyslukuja tarkasteltaessa on hyvä katsoa aikaa ennen koronaa, jotta saa paremman kuvan tilanteesta. – Vuoden mittaan tulevat ansiot eivät riitä elämiseen. Sosiaalisessa mediassa ja iltapäivälehdissä moititaan köyhiä. Sen lisäksi työssäkäyvistä noin 10 000 saa toimeentulotukea, Jakonen sanoo. Mutta Suomessa on myös työssäkäyviä, jotka joutuvat turvautumaan siihen. Siellä 60 prosenttia köyhistä kotitalouksista on työssäkäyviä koti talouksia. – Mutta kyllähän Suomessakin on leipäjonoja, ja ne eivät ole leikin asia. Seija Leppävirralla on henkisenä tukenaan miehensä sekä joitakin ystäviä, jotka ovat samankaltaisessa tilanteessa. SUOMESSA KÖYHYYSja syrjäytymisriskissä on noin 870 000 ihmistä, joista pienituloisia noin 670 000. Se muodostaa suurimman ryhmän niistä, jotka eivät tule vuoden aikana toimeen pelkillä ansiotuloillaan. JATKUVASSA NIUKKUUDESSA eläminen voi olla hyvin stressaavaa ja ahdistavaa. Absoluuttinen köyhyys tarkoittaa tilannetta, jossa ravinnon, vaatetuksen ja asumisen vähimmäisedellytykset eivät täyty. Köyhyys jaetaan suhteelliseen ja absoluuttiseen. Pienituloisissa kotitalouksissa eläviä lapsia on reilu 100 000. Työnantajat, silppuja sesonkityövoiman käyttäjät, voisivat muodostaa työpooleja, joissa voidaan siirtyä sesonkityöstä toiseen turvallisesti. Maailmalla on paljon ihmisiä, jotka elävät alle dollarilla päivässä, eli puhutaan erilaisesta köyhyydestä, Jyväskylän yliopiston tutkija Mikko Jakonen sanoo. Nämä eivät ratkea pelkästään lainsäädännöllä. – Sama ilmiö on tapahtunut Britanniassa. – Suomessa esiintyy pääasiassa suhteellista köyhyyttä. Pienituloisuusraja eli köyhyysraja on 60 prosenttia kansallisesta mediaanitulosta. Kansainvälisissä tutkimuksissa näyttää, että suomalainen sosiaaliturva nostaa työssäkäyviä ihmisiä vähintään saman verran köyhyydestä pois kuin sinne jää. Saksassa työssäkäyvien köyhien määrä nousi 5,5 prosentista kymmeneen prosenttiin vuosina 2006–2020, kun niin sanottujen Hartz-reformien vaikutus alkoi purra. Tilastokeskuksen mukaan Suomessa on työssäkäyviä köyhiä noin 60 000 eli noin kolme prosenttia työssäkävijöistä. Suhteellinen köyhyys tarkoittaa ihmisen huono-osaisuutta suhteessa muuhun väestöön. Mediaani tarkoittaa lukua, jonka alapuolella on puolet ja yläpuolella puolet väestöstä. Mutta niillä ei elä, ja työssäkäyvien köyhien määrä on lisääntynyt, Jakonen sanoo. – Minulla on hyvä ystävä, jonka kanssa jutellaan. KATKERUUS ON OIVALLISTA MAAPERÄÄ POPULISMILLE. Verrokkimaissa, eli Saksassa, Britanniassa ja Ruotsissa, luvut ovat karumpia. Aika näyttää. Hän on taitava siinä, Leppävirta sanoo. Leppävirran tulevaisuudessa ei ole näkyvissä mitään suurta muutosta. Köyhyysraja on esimerkiksi 2 100 euroa yksinhuoltajalle, jolla on kaksi lasta. – Tämä yhteiskunta ei niinkään tue, koska on paljon ihmisiä jotka eivät ymmärrä köyhyyttä. Häneltä saa myös apua, jos täytyy asioida Kelan kanssa. Työssäkäyvistä asumistukea saa 63 000. – Saksassa on ollut selvä trendi: samaan aikaan kun työttömyys laskee, pätkätöitä on tullut lisää. Köyhyys voi eristää muista ihmisistä ja aiheuttaa osattomuuden kokemuksia. – Pam saa neuvoteltua ne muutaman prosentin korotukset, mutta palkkaan ei ole tulossa muuten mitään muutosta. Jos työnantajani rakennuttaa lisäsiiven toiseen palvelutaloon, niin sitten tuntini saattavat lisääntyä, mutta se ei ole varma juttu. Käytännössä raja on 1 200 euroa käytettävissä olevia tuloja kuukaudessa yksinelävälle. Ruotsissa työssäkäyvien köyhien määrä on lähellä kahdeksaa prosenttia
Radikaalien näkemyksien kannattajat eivät ole välttämättä työttömiä ja syrjäytyneitä, vaan niitä, jotka yrittävät kovasti, mutta menettävät statustaan. – On kouluttauduttu, yritetty, perustettu perhe, mutta siltikään se ei riitä. Mutta kun lapSUOMESSA ON TYÖSSÄKÄYVIÄ KÖYHIÄ NOIN 60 000 ELI NOIN KOLME PROSENTTIA TYÖSSÄKÄVIJÖISTÄ. Sosiaaliturvan hakemiseen liittyy edelleen stigmaa, ja moni jättää hakematta hänelle kuuluvaa tukea. Hän uskoo, että koulutus antaa kuitenkin jonkin verran turvaa. Jokainen pienituloinen on omalla tavalla erilainen. TYÖN SYRJÄSSÄ pysyminen on tärkeää, vaikka väliaikaisesti joutuisikin hakemaan yhteiskunnan tukia. Hän on kouluttautunut kolmeen ammattiin: laitoshuoltajaksi, ravintolatyöntekijäksi ja lähihoitajaksi. de_04082022_56.indd 61 de_04082022_56.indd 61 27.7.2022 10.19 27.7.2022 10.19. Se aiheuttaa katkeruutta ja muuttaa sosiaalisia ja poliittisia näkökulmia. Jakosen tutkimushankkeessa on kerätty iso aineisto työssäkäyvien köyhien tarinoita tutkimuskäyttöön. Se auttaa monia kotitalouksia. Ja sitten aletaan miettiä, mistä se johtuu. – Olisi hyvä korostaa, että ei ole väärin nostaa työttömyystai sosiaaliturvaa. Kun ihminen on töissä, niin usein ajatellaan, että ei kehtaa hakea, Mikko Jakonen sanoo. Ihmiset voivat leimaantumisen pelossa lainata rahaa tutuilta tai ottaa pikavippejä. – Meille vastanneet ihmiset kertovat esimerkiksi siitä, että jaksaa ja kamppailee omien lasten vuoksi. 61 Demokraatti tias, ja työikää on jäljellä noin yhdeksän vuotta. Kelan mukaan sosiaaliturvan vuotuinen alikäyttö on noin 30–100 miljoonaa euroa. – Palkkatyöyhteiskunnassa on aika hankala asia, jos ihmiset tekevät työtä ja ajattelevat, että siitä ei ole muuta hyötyä kuin se, että selviytyy. set lähtevät kotoa pois, jää jäljelle märkä rätti ja katkera ihminen, joka ajattelee, ettei saanut mitään vuosikymmenien työstä, Jakonen sanoo. Jakosen mielestä olisi tärkeä, että työssäkäyvä köyhä ei ajautuisi vähitellen pitkäaikaistyöttömän asemaan. Katkeruus on oivallista maaperää populismille. – Jos jäisin nyt työttömäksi, niin olisi tosi vaikea työllistyä, koska olen jo näin vanha, Leppävirta sanoo
Kysyimme rajoitusten vaikutuksesta heidän talouteensa, kun koronaa oli eletty noin vuosi. SEURAAVALTA HALLITUKSELTA odotammekin, että työsuhteen osa-aikaisuudelle ryhdytään vaatimaan perustetta. Esimerkiksi alustatyö on jo saapunut palvelualoille. Matalalla tulotasolla kriisejä on kuitenkin vaikea kestää ja siksi sosiaaliturva on erityisen tärkeä. Usein kuvitellaan, että työssäkäyviä köyhiä on esimerkiksi USA:ssa, mutta ei Suomessa. Kääntäen voi sanoa, että ruokaturvattomuuden torjuntaan auttaisivat suuremmat ja varmemmat tulot. Heistä noin 40 % tekee sitä, koska kokoaikatyötä ei ole tarjolla. Kysely tehtiin ennen korona-aikaa 2019 Pamin jäsenille kaikilta aloilta. Uusi lomautus iski, ennen kuin sain taloutta aiem mista rajoituksista paremmalle tolalle. Niitä ovat liian pienet tulot ja niiden epävarmuus. TUTKIMUKSEN MUKAAN reilu kolmannes (36 %) kärsi vakavasta turvattomuudesta. ”Olen velkakierteessä, koska olen paikannut taloutta luottokorteilla. KORONARAJOITUKSET ROMAHDUTTIVAT monen majoitusja ravitsemisalan työntekijän talouden. Hätkähdyttävä tutkimus avasi myös ruokaturvattomuuden perussyitä. KOLUMNI Teksti Annika Rönni-Sällinen, Palvelualojen ammattiliitto Pamin puheenjohtaja TEEMA de_04082022_62.indd 62 de_04082022_62.indd 62 26.7.2022 10.56 26.7.2022 10.56. Ei ole varaa yllättäviin kuluihin, enkä tiedä mitä tekisin, jos niitä tulisi.” YHTEISKUNNALLA ON oikeus ohjata työvoiman käyttöä, ja oikeus muuntuu suorastaan velvollisuudeksi, jos jokin työvoiman käyttötapa on haitaksi sen tekijälle ja tulee kalliiksi koko yhteiskunnalle. SUOMESSA – JA ERITYISESTI palvelualoilla – ovat kaiken aikaa yleistyneet sellaiset työnteon ja työsuhteen muodot, joissa tulot ovat entistä epävarmempia ja usein pienempiä. Samaan aikaan on työvoimapula. Epävarmoissa työsuhteissa epävarmat tulot VAIN KOLMANNES PAMIN JÄSENISTÄ ELI RUOKATURVALLISTA ELÄMÄÄ. Kokoaikatyö on palvelualoillakin melko hyvä suoja köyhyyttä vastaan. 62 Demokraatti O len keskustellut monien hyvin toimeentulevien päättävissä asemissa olevien ihmisten kanssa, joiden on vaikea käsittää, että Suomessa kaikki eivät tule palkallaan toimeen. Se ei välttämättä takaa työn suorittajalle minkäänlaisia tuloja eikä turvaa ja sen myötä vain harva työtä tekevä nousee pysyvästi köyhyydestä. Vähittäiskaupassa ja mara-alalla noin 40 % työntekijöistä on osa-aikaisia. Sen osoittaa esimerkiksi Helsingin ja Tampereen yliopistojen tutkimus palvelualojen työntekijöiden ruokaturvattomuudesta eli siitä, onko rahaa riittävään ja terveelliseen ruokaan. Se ei johdu liiallisista menoista, vaan pienistä tuloista. Säästän kaikessa mahdollisessa ... 1500 avovastausta kuvasi hyvin pienituloisen kykyä kestää muutoksia. Työssäkäyville maksettavien sosiaalisten tulonsiirtojen yhteiskunnallinen hintalappu on lähes 500 miljoona euroa. Mutta valitettavasti meilläkin on työssäkäyviä köyhiä. Nyt osa-aikatyön käyttö on yrityksille vapaata. Nykyhallituksen toivomme luopuvan työttömyysturvan euroistamisesta, koska se vaikeuttaa pienipalkkaisten osa-aikaisten toimeentuloa. Vain reilu kolmannes (35 %) eli ruokaturvallista elämää. Silloin vastaaja joutuu taloudellisista syistä pienentämään aterioitaan, jättämään niitä väliin tai menemään nälkäisensä nukkumaan
63 Demokraatti Lehti, verkko ja some S Y D N N I N T O Se puuttuva pala. O de_04082022_63.indd 63 de_04082022_63.indd 63 25.7.2022 17.25 25.7.2022 17.25
Ja vaikeassa, lähes epätodellisen kammottavassa tilanteessa tiivistimme yhteistyötä. Emme lannistuneet, vaan sisuunnuimme. SDP on tässä hallituksessa osoittanut suomalaisille olevansa puolue, johon voi luottaa kriisin ja hädän hetkellä. Samaa tunnelmaa ja liikettä tarvitaan nyt. Kyse ei ollut hurmoksesta vaan vakuuttuneisuudesta, että yhdessä me voimme tehdä mitä vain. Ihmisten ja turvallisemman tulevaisuuden takia. Se, että kaikki olivat yhdessä, oli ratkaisevampaa kuin se, että yksi – tai tässä tapauksessa kaksi – oli poissa. Työllisyysaste on historiallisen korkealla.Voimme olla ylpeitä, mutta emme vielä tyytyväisiä. Voittavan viestin ainekset ovat kasassa, mutta vaalivoiton uusiminen lähtee kentältä ja tehdään kentän kanssa. Dimitri Qvintus FSD:n puheenjohtaja. Tulevaisuusuudistukset koulutukseen ja osaamiseen on tehty. Ihmisten toimeentuloa ja arjen tukea on parannettu. Niin se kansanliikkeessä menee. Hiilineutraalisuus ei ole enää pelkkä ylevä tavoite, vaan päätösten myötä lähenevä todellisuus. PUHEENVUORO Kun asiaa ajatteli, tilanne vaikutti toivottomalta. Liike taputti käsiään, ja liikkeen aisti. Kansanliike, jossa vastaukset kysymyksiin tulevat aina alhaalta ylöspäin, osoitti voimansa. Tunnelma oli valtavan hieno. Kaikki antoivat kaikkensa. Pari päivää ennen kampanjastarttia puolueen varapuheenjohtaja Maarit Feldt-Ranta oli kertonut musertavan uutisen, että vaikea sairaus pakotti hänet jättämään politiikan lopullisesti. VANHOJEN MUISTELUUN on hyvä syy, sillä eduskuntavaaleihin on tätä kirjoitettaessa enää 255 päivää. Helpotuksesta, että menemme yhdessä eteenpäin, kävi mitä kävi. Pääministeripuolueena takasimme ja teimme Suomen ja suomalaisten turvallisuuden kannalta vaadittavat ratkaisut sen jälkeen, kun Venäjä hyökkäsi rikollisesti Ukrainaan. Sosialidemokraatteina meidän on kysyttävä: mitä seuraavaksi. 64 Demokraatti Muutos jatkuu 2.4.2023 ”M eillä on yksi viesti tänään suomalaisille ihmisille ja myös muille puolueille: muutos alkaa 14.4.2019, kun Sosialidemokraattinen puolue nousee Suomen suurimmaksi.” Näillä sanoilla Sanna Marin päätti tunteikkaan puheensa tammikuun lopulla kolme ja puoli vuotta sitten. Emme lannistuneet, vaan sisuunnuimme. Meidän päätöstemme myötä koronan aiheuttama poikkeustilanne oli ihmisille turvallisempi ja taloudelle parempi. de_04082022_64.indd 64 de_04082022_64.indd 64 27.7.2022 9.18 27.7.2022 9.18. Muutos alkoi 14.4.2019, mutta sen on jatkuttava myös 2.4.2023. Eduskuntaryhmän kesäkokous, ministeriryhmän ja työvaliokunnan kokous sekä tietysti budjettiriihi tarjoavat loistavan tilaisuuden agendan määrittelyyn ja keskustelualoitteen ottamiseen vaaleja ajatellen. Pari viikkoa aikaisemmin puolueen puheenjohtaja Antti Rinne oli lennätetty takaisin Suomeen ambulanssikoneella nukutettuna. Emme käpertyneet sisäänpäin, vaan avauduimme ulospäin. Mutta tuon Sannan puheen jälkeen olin täysin varma siitä, että SDP nousee 16 vuoden tauon jälkeen pääministeripuolueeksi. Meitä kaikkia tarvitaan nyt
Peruskoulun tuen riittämättömyydestä johtuva oppimisvaje ja jatko-opintojen keskeyttämisen syyt ovat vuosi toisensa jälkeen johtaneet työttömyyskierteeseen. Ki rjo itu st en m ak sim im itt a on 20 00 m er kk iä . Kun onnistumme työllistämään pitkään työttömänä olleet, se säästää kunnissa miljoonia. Liian moni nuori on jäänyt peruskouluvaiheessa yksin oppimiseensa liittyvissä haasteissa ja oppimisvaikeuksissa. Lisäämällä aikuisille suunnattuja oppimisen tuen palveluita, turvataan ihmisten työkykyä ja kouluttautumista. On välttämätöntä huomioida nämä oppimisen tuen palvelut pitkäaikaistyöttömien kohdalla. Tanja Airaksinen Kuopion kaupunginvaltuutettu (sd.) erityisopettaja FM, KM, Eo-liitto iStock de_04082022_65.indd 65 de_04082022_65.indd 65 27.7.2022 9.21 27.7.2022 9.21. Samalla vähennetään huomattavasti muiden raskaiden ja kuntataloudelle kalliiden palveluiden tarvetta. Työllisyyspalvelut ovat siis uudistuksen edessä ja jatkuvan oppimisen tuen palveluita tulee kehittää. Oppiminen on kokonaisvaltaista tietojen, taitojen ja tapojen omaksumista. Oppimiseen liittyvät haasteet ja vaikeudet voivat johtua monesta eri syystä. Ne edistävät konkreettisesti asiakkaiden jatkuvan oppimisen taitoja, jotka puolestaan heijastuvat työelämään. Apua ei ole ollut saatavilla silloin, kun sitä olisi tarvinnut. Oppimisen edellytyksenä kuitenkin on, että ihmisellä on kiinnostusta itse asetettuja tavoitteita kohtaan ja suunnitelmia opittaviin asioihin omassa elämässä. Työhön ja opintoihin hakeville pitää etsiä uusia ratkaisuja ja toimintamalleja. Aikuinenkin tarvitsee oppimisen tuen palveluita ON TÄRKEÄÄ luoda tulevaisuuden työllisyyspalvelut vastaamaan työelämän tarpeita, kun työllisyyden kuntakokeilu loppuu ja kunnalle jäävät työllisyyspalvelut. Sitran ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuksessa on esitetty ensimmäistä kertaa vahvaan empiiriseen aineistoon perustuva arvio syrjäytymisestä aiheutuvista kustannuksista yhteiskunnalle. Yhtenä aineiston muuttujana on oppimiseen liittyvät vaikeudet. fi ta i D em ok ra at ti, PL 33 8, 00 53 1 H el sin ki Oppimisen tuen palvelut turvaavat ihmisten työkykyä ja kouluttautumista. 65 Demokraatti Ki rjo ita om al la ni m el lä si. Useaan terveydenhuollon ja sosiaalitoimen palveluihin on ollut jatkuvasti kuukausien jonot. Lukivaikeuden ja neuropsykiatristen oireiden on todettu olevan perinnöllisiä, mutta oppimisen vaikeuksiin voivat vaikuttaa myös muut tekijät. Pitkäaikaistyöttömien ei kuitenkaan ole tarkoitus yksin luoda omia työelämän edellytyksiä. Työn murrokseen ja uudistuneeseen työelämään on jo kehitetty oppimisen tuen palveluita. Lä he tä m ie lip ite es i os oi tt ee se en m ie lip id e@ de m ok ra at ti. Suuri joukko nuoria on pudonnut turvaverkon läpi
Julkisuusperiaatetta noudatettaessa ja asiakirjoja julkistaessa taataan myös se, että maassa on vähiten kor ruptiota. ”Paratii sipalvelujen” käyttäjinä ovat ammattirikolliset, huumelii gat, ihmissalakuljettajat, ra hanpesijät ja tiedustelu ja turvallisuuspalvelut, myös varastetun taiteen ja antiik kiesineiden, veritimanttien ja aseiden myyjät sekä muut rikolliset tahot. Hän kuvailee kirjassaan sitä, kuinka ”mitään ei saa sanoa.” Väite on suurin salaliittoteo ria, mikä on heitetty muun muassa julkisuusperiaatteen päälle. Kyseessä on kasvava va paamatkustajien ryhmit tymä, joka kyseenalaistaa laillisuuden ja liiketoiminnan yhteiskunnalliset velvoitteet. Vaikuttavin keino veropa ratiisien lopettamiseksi ja päätösten valvomiseksi olisi, että asiasta päättäisi Euroo pan unioni ja kansalliset toi meenpanokäytännöt luotai siin ja valvottaisiin tehok kaasti. Veroparatiisit tarjoavat salaisuuden verojen välttämi seksi, minimaalista tai olema tonta verokantaa ja omistus ten piilottamista ketjutettu jen (pöytälaatikko-) firmojen ja niiden bulvaani omistajien ja johtajien avulla. Verovälttelyä käyttävät maailman rikkaat, suuryh tiöt ja pankit, valtionjohta jat, diktaattorit, oligarkit, jul kimot ja lisääntyvässä määrin vauras keskiluokka erillis etujen tavoittelussa. Åsbrink esittää kirjassaan kiintoisan näkemyksen siitä, kuinka epäilyksen lisäänty minen ja luottamuksen ra pautuminen lisää kontrollin tarvetta. Suomen menetykset on arvioitu mil jardiksi dollariksi. Maailmankau pasta suuri osa kiertää näi den hämärän liiketoiminnan vyöhykkeiden kautta. Sami Korkiakoski Lahti Veroparatiisit pitää saada kuriin Viisi vuosikymmentä on jat kunut kehittyneen maailman ”erillisalueiden” laajentumi nen tarkoituksena omaisuu den, tulojen, omistajatieto jen ja liiketoimien ynnä va rallisuusjärjestelyjen kätke minen viranomaisilta ja jul kisuudelta. Kehittynei den maiden vuosittaiset vero menetykset on arvioitu 1 000 miljardiksi dollariksi. Suomessa tiedonvälityksen laatua mitataan tiedonvälityk sen riippumattomuudella sekä oikean tiedon esittämisellä. EU:n ja OECD:n viime aikaiset yritykset rajoittaa ve roparatiisien toimintaa tieto jen vaihdolla ovat jääneet vä häisiksi. Kyseessä on samalla toimi van demokratian uhka ja ra pauttaja monella tavalla, kun se vääristää markkinoiden toiminnan. Ruotsissa tälläinen lause on myytti, koska yli 250 vuotta Ruotsissa on julkisuusperi aatteella saanut nähdä kaikki asiakirjat, ellei niitä erikseen ole julistettu salaisiksi. Veroparatiisit ajavat alas rikkaiden ja suuryhtiöiden yh teiskunnallisia velvoitteita ja samalla verotasoja kohti nol laa. Veroparatiisien toiminnan laajuudesta voidaan esittää vain arvioita. Suomessa sananvapautta määritellään niin, ettei mitään tiedonvälitystä saa estää enna kolta, mutta sen jälkeen tulee kin esitettävän väitteen vastuu eli väitteen esittäjällä on todis tustaakka esitettävästä väit teestään. Mo nissa maissa tämä asia menee päinvastoin. Tätä kuvaa myös ruotsa lainen journalisti ja kirjailija Elisabeth Åsbrink Siltalan kustantamassa kirjassa Made in Sweden – mistä ruotsalaisten arvot ja asenteet tulevat. Niissä on arvioi tu olevan yhtiöiden ja yksi tyishenkilöiden varallisuutta 40 000–70 000 miljardin dollarin arvosta. Journalismin sään nöstössä eli JSN:n (Julkisen Sanan Neuvosto) ohjeissa sa notaan, että julkisesti esitetty väärä tieto kuuluu oikaista. Niiden yhteis määrän on arvioitu olevan lä hempänä sataa. Veroparatiisialueita ovat monet Britannian saaret ja USA:n osavaltiot, monet OECDmaat, lukuisat saari valtiot, erillisalueet ja koko naiset valtiot. Samoin veroparatii sien tutkimus on olematonta ja yhteiskunnallinen keskus telu puuttuu. Seurauksena on moraa likato, joka rapauttaa yleistä veronmaksuhalua ja lisää ve rovälttelyä kansalaisten pii rissä. Varallisuuden kätkemisellä vältetään al kuperämaan lainsäädäntöä ja velvoitteita. Tätä myyttiä on myös joskus heitetty myös Suo messa, kun ollaan keskusteltu maahanmuutosta tai muusta tulenpalavasta aiheesta. 66 Demokraatti LISÄÄ MIELIPITEITÄ OSOITTEESSA DEMOKRAATTI.FI MIELIPIDE Kun mitään ei saa sanoa Moni on nykyajassa kuullut sen tyypillisen lauseen, ettei jostakin asiasta saa sanoa mi tään. Tämä vääris tää tulo ja varallisuuseroja ja edistää laittomuuksia tu lojen ja varallisuuden kätke misessä. Ruotsi on ensim mäinen maa maailmassa, joka takasi sananvapauden vuonna 1766. Silti avoimuus vir kamiesten, uutistoimistojen ja keskustelujen kesken on vastamyrkkyä salaliittoteo rioille sekä rapautuvaa luot tamusta vastaan. Nyt liikkeelle on läh dettävä kansallisten säädös ten ja sanktioiden kautta. Pentti Hämäläinen Ajatuspaja Tampere-ryhmä de_04082022_66.indd 66 de_04082022_66.indd 66 27.7.2022 9.25 27.7.2022 9.25. Ajatuspaja Tampere ryhmä on valmistellut kan salaisaloitteen, missä esite tään, että Suomen eduskunta päättää ryhtyä valmistele maan lakia veroparatiisien käytön lopettamiseksi Suo men kansalaisilta ja luomaan tarvittavat sanktiot ja val vontakäytännöt lain toteut tamiseksi
Me jokainen olemme sillä tiellä. Tällaista keskustelua ei todellakaan ole paljon käyty, ja niinpä jo termien käyttö on aika hapuilevaa. Paha ja pahuus ovat uskonnolli sia käsitteitä, ihmisen luo muksia. Kaksipuoluejärjestelmät ajautuvatkin aina kohti ta sapainotilaa. Kat sokaamme eteenpäin, sinne olemme menossa. Katsokaamme taaksemme, sieltä saamme suunnan. Evoluution luomana ih minen ei ole paha eikä siis myöskään syntinen. Hyvä, eli evoluution ilme neminen ihmisen kehityshis toriassa, näkyy niin muinai sessa ajattelussa nähtävissä olevissa pyrkimyksissä kuin vielä vanhemmassa, ihmisen fossiililöydöistä pääteltävissä olevassa kehityshistoriassa. Selailen mökillä vanhoja Demokraatteja. Dialektiikka näiden arvojen toteuttami sen ja tuon toteutuksen vas tustamisen tai jarruttamisen välillä muodostaa ihmisen vielä suuresti kesken olevan sivistyshistorian. Niin myös oikeisto ja vasemmisto ovat ikuiset ja yhtä tarpeelli set. Esa Juurola Lahti de_04082022_66.indd 67 de_04082022_66.indd 67 27.7.2022 9.25 27.7.2022 9.25. Ja on varmaa, että maailma kulkee peräs sämme, hitaasti, mutta var masti, konfliktienkin kautta. Yksi lähtökohta on siinä, että ne, jotka pitävät vapau den vaatimusta omanaan, ovat kykenemättömiä näke mään, että merkittävin ih misten vapautta rajoittava tekijä on köyhyys. Kuiten kin köyhyys olisi poistetta vissa milloin tahansa, jos meillä olisi riittävästi so lidaarisuutta. Itse olen kiinnostunut tieteel lisestä ajattelustamme ja sen heijastumisesta yhteiskun nallisiin näkemyksiimme. Sosialidemokraattiset ar vot ovat näyttäneet voi mansa erityisesti pohjois maissa. Juuri siksi ihmisen maail ma on kehittynyt, ei us konnon vaan ihmisen itsensä haluamaan suuntaan, toteut tanut hyvää, evoluution pe rusajatuksen mukaisesti. Samaa tarkoittaen voisi myös kysyä, kuinka on filo sofisen keskustelumme laita. Näemmekö yhä nel jää vuotta pidemmälle. Luulen, että asenteellista valmiutta olisi riittävästi, jos vain kykeni simme aidosti sitä mittaa maan. liikkeen syntyä. Tunnen kuitenkin olevani näissä asioissa pelkkä har rastelija ja kaipaan oppineita auktoriteetteja, jotka sosia lidemokratian aatepohjalta pystyisivät rakentamaan vaa likautta paljon pidemmälle ulottuvia poliittisia toiminta ohjelmia. Pohjoismaat puoles taan näyttävät suuntaa koko maailmalle. Sen tuloksena kuljemme oikeaan suuntaan mutta hitaammin kuin toi voisimme. Kaikki kamppailut on käy tävä, mitään ei voida jät tää väliin. 67 Demokraatti Missä kuljemme me sosialidemokraatit, onko utopiassamme vielä vetovoimaa. Olem meko edelleen kärkijou koissa. Vuosi sitten elokuussa Joonas Honkimaa kaipasi työväenliik keen teoriaa ilmeisesti tar koittaen, että olemme kadot taneet kykymme teoreetti seen, lähinnä kai yhteiskun nallisteoreettiseen ajatte luun. Ei myöskään nähdä, että köyhyyden poistaminen vapauttaisi valtavan määrän inhimillisiä resursseja ja olisi hyödyksi jokaiselle, varalli suuteen katsomatta. Tie on löydettävä yhä uudestaan. Tiellä kulkemi sen kannalta kaasu ja jarru ovat yhtä tarpeelliset. Ranskan vallankumouk sen tunnuksissa vapaus, vel jeys ja tasaarvo, tai nyky aikaisemmin vapaus, ystä vällisyys ja tasaarvo, siis so sialidemokratian arvot, ki teytyivät ajattelun perustaksi jo ennen varsinaisen kansan Merkittävin ihmisten vapautta rajoittava tekijä on köyhyys. Onko utopiassamme vielä veto voimaa. Mutta missä kuljemme me sosialidemokraatit
Lapsia jotka eivät osaa pysähtyä tai luoda sosiaalisia kontakteja muihin ihmisiin. Onko kukaan tutkinut, mitä jatkuva ärsykkeiden tulva vaikuttaa pienten lasten aivoihin, aiheuttaako se lapsiimme levottomuutta ja rauhattomuutta. Mistä tämä johtuu. Tarvitsevatko lapsemme kuitenkaan silmiensä eteen jatkuvaa liikettä videoiden ja erilaisten pelien muodossa. He antoivat meidän elää ja liikkua luonnossa vapaasti, silloin luontoa ei oltu vielä turmeltu. Itse luonnossa virikkeeni saaneena, ilman älylaitteita eläneenä lapsena, en voi kuin kiittää vanhempiani. Tai jos valvoo, on toiminnan tehokkuus kyseenalaista. Toivon, että vanhemmat heräisivät ja sulkisivat älylaitteensa lastensa kanssa, sillä nämä laitteet vievät kohti maailmaa joka vieroittaa heidät kokonaan ympäröivästä luonnosta. Kylmät ja tunteettomat värejä vilkkuvat älylaitteet eivät vie lasta lähelle luontoa eivätkä he saa niiden kautta kosketusta ympäristöönsä. Valtakunnan medioissa ja somessa keskusteltlaan Suomen suurimpien ja näkyvimpien taksiasemien, eli Helsinki-Vantaan lentoaseman sekä Rautatientorin villeistä taksibasaareista. Valitettavasti luonto katoaa pikkuhiljaa kaupungeistamme ja vanhempien on yhä vaikeampaa viedä lapsensa luonnon ääreen. Ei lähikaupan kauppiaskaan määrää sitä, minkä maidon asiakas ostaa tai lähiparturi päätä sitä, minkälaiset hiukset asiak kaalle leikataan. Vähintään satoja basaarikaupustelua ja häiriökäyttäytymistä edustavia taksitoimijoita ei valvo kuitenkaan juuri kukaan. Lapsemme tarvitsevat yhä enemmän ulkona olemista, luonnon ihmeiden äärelle pysähtymistä. Vanhempien ja muiden kasvattajien annetaan ymmärtää, että lapsemme tarvitsevat ruutuaikaa. Lapsella tulee olla aikaa myös pelkästään olemiseen, kaiken keskelle pysähtymiseen. Useimmissa kodeissa on myös televisio jatkuvasti päällä, vaikkei sitä kukaan edes katsoisi. Vaikka olemme vedonneet basaari-, huijausja häiriökäyttäytymisen osalta niin ministeriöön, viranomaisiin kuin kyseisiä taksiasemia valvovaan yritykseen, on kuin tuuleen huutaisi. Valvomme kuitenkin vain omiamme – joiden enemmistön toiminta on hyvää – kuten yritysten omavalvontaan kuuluu. Lapsen tulee saada turhautua. Pasi Rokosa Vt. Lastemme elämä on muuttunut viime vuosikymmeninä älyteknologian tunkeutuessa jokaiseen kotiin, myös päiväkoteihin ja kouluihin. toimitusjohtaja, Lähitaksi Sakari Lauriala Viestintäpäällikkö, Lähitaksi de_04082022_68.indd 68 de_04082022_68.indd 68 26.7.2022 11.16 26.7.2022 11.16. On sietämätöntä suomalaisen taksialan maineen, Suomen maakuvan ja kaikkien hyvää taksipalvelua ansaitsevien asiakkaiden osalta, että markkinoillemme on päästetty häiriköimään toimijoita, jotka saavat huudella asiakkaille, muille kuljettajille ja taluttaa hyvää luulevia asiakkaita miltei väkisin autoihinsa. Vanhemmat voivat kuitenkin valita lastensa virikkeet myös toisin. Älkää nousko huutelijoiden ja kaupustelijoiden kyytiin, jos ette halua. Voitte ottaa jonon viimeisen, keskimmäisen, ensimmäisen tai minkä tahansa auton, jos niin haluatte. Birgitta Wulf Kerava Kukaan ei halua basaaria taksitolpalle Asiakkaalla on 110 prosentin valinnan vapaus sen suhteen, mihin taksiin nousee. Suomessa ei tarvitse ottaa jonon ensimmäistä taksia, vaikka osa niin pyrkii erehdyttämään, koska olemme kohteliasta jonotuskansaa. Mitä me sitten teemme, kun nämä laitteet yllättäen sammuvat. Eikä 99,9 prosenttia asiakkaista taksibasaareja Suomeen halua! Luotettavaa ja ystävällistä taksipalvelua halaville muistuttaisimme: Asiakkaalla on 110 prosentin valinnan ja päätöksenteon vapaus sen suhteen, mihin taksiin nousee. Kaupunkiemme rakentajat unohtavat kokonaan lapset ja heidän tulevaisuutensa. Miten nämä jatkuvasti silmiä rasittavat ja keinovaloa säteilevät laitteet vaikuttavat lastemme mieliin. Katoaako lastemme mielikuvitus älylaitteiden liiallisen käytön seurauksena. 68 Demokraatti MIELIPIDE Nyt on aika sulkea lasten älylaitteet Osasta lapsistamme on tullut ylivilkkaita, keskittymiskyvyttömiä, levottomia ja rauhattomia. Ongelmat eivät tunnu kiinnostavan ja kenttävalvonta on osin silmänlumetta. Asiakkaita ja itseään kunnioittavat taksivälitysyhtiöt toteuttavat toisinaan kyseisillä asemilla omia toimijoitaan koskevia valvontaiskuja sekä jatkuvaluonteista asiakaspalautteisiin perustuvaa laadunvalvontaa. Meillä laatua valvoo 15 laatumestaria, joita kutsuttiin ennen ”Lex Taxi-Berneriä” 1.7.2018 taksitarkastajiksi. Myös taksiyrittäjämme ja kuljettajamme ovat valittaneet samasta Helsingin suurten matkustajasatamien osalta, joissa ei myöskään ole kunnioitettu taksien jonopaikkoja eikä hyvän taksipalvelun pelisääntöjä. Vetoammekin jokaiseen taksitoimijaan ja alaa valvovaan tahoon Suomessa: Basaarikulttuuri, huutelu, kaupustelu ja asiakkaiden valinnanvapauden sivuuttaminen ei kuulu Suomeen
Kun vuosikymmenten ajan on puhuttu ”yhteisön hajoamisesta”, niin voi kysyä, että pitikö yhteisöä kasassa se, että joukkopuolueiden puoluekokoukset olivat sanansa sanoneet ja hallituksiin syntyi aitoja kriisejä ja ne kaatuivat, jopa eduskunta hajotettiin. Olisiko saman logiikan mukaan poistettava esimerkiksi Senaatintorilta Aleksanteri II:n patsas. Nyt Venäjän barbaarinen hyökkäys Ukrainaan on tuonut intohimon poistaa kaikki patsaat, jotka koskevat sekä Venäjää että Neuvostoliittoa. Kun olen seurannut esimerkiksi Turussa käytyä keskustelua Leninin patsaan poistamiseksi, tulee mieleen, että miten se liittyy Putinin hirmutekoihin. Kun järjestelmä on sisäistetty pienipalkkaisintakin työntekijää myöten, hekin leimaavat järjestelmän kriitikot ”kommunisteiksi tai muiksi punikeiksi” ja ovat oppineet syyllistämään itseään huono-osaisuudestaan. Kun ministerin sanotaan löytäneen ”hillotolpan” ja pitävän kynsin hampain tolpastaan kiinni, unohdetaan, että näitä ”vähäisempiä tolppia” on kymmenin tuhansin tässä yhteiskunnassa, yrityksissä ja yhteisöissä. Hannu Ikonen Lieksa/Ispica Patsaiden kaatamisesta kirjarovioihin Venäjän hyökkäys Ukrainaan sekoitti aika paljon perinteisiä historian käsityksiä. Ironisesti voisi sanoa, että pitäisikö myös kaikki Venäjään vuosisatojen aikana liittyneet erilaiset symbolit poistaa. Tällainen olisi hyvinkin johdonmukaista, jos haluamme tukea tätä patsashysteriaa. Olisiko meidänkin syytä samalla rakentaa kirjarovioita joissa poltamme venäläisten klassikoiden kirjoja, näinhän toimittiin aikoinaan Saksassakin. Haluan kuitenkin aina puolustaa historiaa, ja historia on ainoa, mistä voidaan saada oppia tulevaisuuteen. Lainaus ”…historiaa ei voi taaksepäin tuupata, mutta tyranni saa aina palkkansa...” Pertti Pokki Laitila de_04082022_68.indd 69 de_04082022_68.indd 69 26.7.2022 11.16 26.7.2022 11.16. Lopuksi haluan sanoa, että en millään voi hyväksyä Venäjän tai Putinin raakamaista hyökkäystä Ukrainaan. Tämä yksilökeskeisyyttäja eriarvoisuutta rakentava järjestelmä luo jonkinlaisen ”kateuden” ja vaikenemisen hiljaisen maailman, jonka pohjalta ei voi ”perinteinen yhteisöllisyys”, talkoohenki, heikompien tai tarvitsevien tukeminen kehittyä. On väärin sekoittaa historiaa ja tätä päivää. Tätä ei ole kukaan vielä kai julkisesti esittänyt. Politikkojen ”tolppiin” jätti tänä keväänä ikävän jälkensä ”Nato-koira”, joka laajensi reviiriään ja merkkaili tiheään jo hankien aikaan. Tilanteen tekee demokratian ja oikeusjärjestelmänkin kannalta vielä hankalammaksi se, että nämä päättäjäjohtajat ovat osakkaina yrityksissä, jotka vaikuttavat heidän tulovirtoihinsa, edullisin kaupoin, alaisten työehdoin tai muuten. Kyllä Suomessa riittäisi repimistä ja kaatamista noihin venäjänhistoriaan liittyvillä koristuksilla, joilla ei ole mitään tekemistä nyky-Venäjän hyökkäyksen kanssa. Politikkojen ”tolpat” ovat halpahintaisia verrattuna yritysten ja yhteisöjen tolppiin, mutta politikoille – hillon päälle kermavaahtona – kuuluu korkein vallan käyttö. Tuntuu oudolta, että nyt nuo muistomerkit nähdään symboleina Putinin julmalle hyökkäykselle Ukrainaan. 69 Demokraatti LISÄÄ MIELIPITEITÄ OSOITTEESSA DEMOKRAATTI.FI Hillotolpat estävät yhteisöllisyyden kehittymisen Politikkojen ”tolppiin” jätti keväällä ikävän jälkensä merkkaileva ”Natokoira”. Rahan valta on ehtymätön, valta sinänsä ehtyvä, mutta uusittavissa, mikäli valitsijat niin haluavat. Ministereiden ja presidentin mielet muuttuivat kevään aikana Nato-äänestyksen järjestämisestä ”Nato-galluppiin”, jonka katsottiin edustavan kansanvaltaa. Raha ja tulovirrat pitävät järjestelmää pystyssä. Yhteisö ei ole ”hillotolppa yksimielisyyttä” vaan sitä alvariinsa ravistelevaa-, avointa-, kriittistä keskustelua kaipaavaa toimintaa. Puolueiden ministereiden ylikävelemät puoluekokouspäätökset saivat ”hillotolppakeskustelut” viriämään. Kokonaisuus heijastuu osallistumattomuutena yhteiskunnan ja yhteisöjen toimiin, laskevina äänestysprosentteina. Demokraattisessa yhteiskunnassa, yhteisöissä, usein yrityksissäkin on joku joukko, joka valitsee päättäjänsä. On inhimillistä, että työstään ja toimeentulostaan pitää kiinni. ”Hillotolppansa” löytäneet päättäjät/ johtajat ”eivät mielellään saavutetuista eduistaan luovu”, mutta he arvostelevat alaisiaan, jos he eivät ole valmiita luopumaan eduistaan. Suomeen on pystytetty patsaita vuosisatojen aikana, niin Ruotsin, kuin Venäjän, sekä Neuvostoliiton vallan aikana
Melanko kertoi raporteissaan, kuinka suureen hämmennykseen oman jonan ansioristi elämäntyöstään suomalaisen sosiaalija terveydenhuollon parissa. Alusta lähtien sitä olivat ravistelleet sekä ulkoettä sisäpoliittiset kuohut. Viipurilaista sukua olleella Melangolla oli äidinkielenään venäjä. Kirsille myönnettiin 6.12.2021 Suomen Leinut niin yhtäjaksoisesti naapurimaamme yhteiskunnallista ja sivistyselämää. Lisäksi Kirsi toimi viimeisen kymmenen vuoden aikana vanhuspalveluiden parissa, muiden muassa Marjatta Säätiön ja Diakoniasäätiö Foiben hallituksissa. Instituutin tehtäväksi oli sodan jälkeen ajateltu Neuvostoliiton tutkimusta ja sen koordinointia, mutta laitoksen vähäiset voimavarat eivät tähän järin hyvin riittäneet. Hän kasvoi Hertta ja Pauli Myllymäen esikoistyttärenä sosiaalidemokraattisessa ja yhteiskunnallisesti aktiivisessa toimittajaperheessä ja opiskeli Helsingin yliopistossa valtiotieteitä. Melangon raportit ennen muuta glasnostin ajoilta olivat myös kaunokirjallisesti nautittavaa luettavaa. Hänen jalanjäljissään Kirsi toimi kuolemaansa saakka yli neljä vuosikymmentä aktiivisesti ensikotityössä, viimeiset 19 vuotta johtokunnan puheenjohtajana. Gorbatshovin glasnost pyörrytti myös neuvostoihmisten päät ja Jeltsinin kauden lopulla Venäjä oli yhtä suurta sekaannusta. Isoäiti ja suvun matriarkka, kansanedustaja, sosiaalineuvos Martta Salmela-Järvinen oli vuonna 1936 perustamassa Helsingin ensikotia. Hän oli ihmisenä hyvin sosiaalinen ja pidetty. Hän oli äärimmäisen tarmokas, määrätietoinen, asioihin syvästi perehtyvä ja luotettava olipa kyseessä työtehtävät, luottamustoimet tai perhejuhlien järjestäminen. Suurimmillaan instituutin henkilökunta oli 20 työntekijää. Hän oli syntynyt Viipurissa 12.7.1939. Uudella vuosituhannella instituutti muutti nimeään ja hiipui lopulta olemattomiin. Suomessa Yhteiskuntapoliittisen sos.dem. Neuvostomaan jäykät ja moninaiset säännöt olivat useiden tavoitteiden esteenä. Hän omasi vahvan, yhteistyöhön perustuvan arvomaailman ja halusi rakentaa suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa sekä edistää tasa-arvoa. Kirsi vaikutti ja jätti jäljen hyvin monen ihmisen elämään sekä persoonansa että toimintansa kautta ja häntä arvostettiin. Myllymäki) syntyi 11.7.1943 Helsingissä. Kirsi asui lähes koko aikuisikänsä Vantaalla ja osallistui usean vuosikymmenen ajan aktiivisesti kaupungin asioiden kehittämiseen muiden muassa sosiaalija terveyslautakunnan sekä opetuslauTehtävänä Venäjä Instituutinjohtaja, filosofian maisteri Valdemar Melanko kuoli Helsingissä 13.6.2022. Suomessa ei liene ketään muuta, joka Melangon tavoin olisi toimen puolesta seurantakunnan jäsenenä, Vantaan seurakuntayhtymän kasvatusasiainlautakunnassa, SDP:n paikallistoiminnassa Rekolan Työväenyhdistyksessä sekä erilaisen muun vapaaehtoisja kansalaisjärjestötyön kautta. Ylioppilaspolitiikasta ulkoasianministeriöön siirtynyt Valdemar Melanko nimitettiin vuonna 1971 Neuvostoliittoinstituuttiin, joka oli opetusministeriön alainen kulttuurija tutkimuskeskus. Breznevin ajan kahlitun Neuvostoliiton kanssa harjoitettu yhteistyö oli hyvin rajoitettua. 70 Demokraatti Lastensuojelun asialla KUOLLEITA Kirsi, Kiia, Suvensalmi (os. Johtajakautenaan Melanko sai kokea naapurimaamme brezneviläisen pysähtyneisyyden ajan, Gorbatshovin glasnostin, Neuvostoliiton romahtamisen, Jeltsinin sekasortoisen Venäjän ja Putinin valtaannousun. Varsinaisen ansiotyönsä hän teki muun muassa matkailualalla sekä suomalaisen viennin parissa. Presidentti Mauno Koivisto luki Melangon tarkkahavantoisia raportteja ja osoitti hänen työlleen luottamusta kutsumalla hänet Venäjän asemaa tarkastelleen, salaisena pidetyn P-ryhmän jäseneksi. yhdistyksen jäsenistö pysyi perillä naapurimaan asioista saadessaan nauttia Valdemar Melangon persoonallisista kuvauksista. de_04082022_70.indd 70 de_04082022_70.indd 70 26.7.2022 13.14 26.7.2022 13.14. Erityisesti hänen sydäntään lähellä oli lastensuojelu. Pääosa sen toiminnasta tutkimuksen lisäksi oli järjestää seminaareja, kokouksia ja näyttelyitä, joilla pyrittiin myös kertomaan Suomesta. Sen jälkeen kun Gorbatshov oli kehottanut venäläisiä olemaan isäntinä omassa talossaan olivat venäläiset ryhtyneet pohtimaan, mitä he oikein olivat. Venäläisen kulttuurin ja ajattelutavan ymmärtäminen ja sitkeän luonne auttoivat häntä hoitamaan tuulista tointaan
Valdemar Melangon poistuessa keskuudestamme pirstoutuvat samanaikaisesti myös hänen instituuttinsa ja hänen elämäntyönsä tulokset, mutta ei toki menneitten vuosien eletty elämä. Valdemar Melanko oli ihmisenä lämmin ja huumorintajuinen. 8. Mahdolliset onnittelut voi ohjata KSR:n Elias Lönnrotin rahastoon tilille FI85 1521 3000 0060 09, tiedonantoon: Jorma Forsberg. KUOLLUT Kiialle tärkein arvo elämässä oli perhe ja yli 55-vuotinen avioliitto. Hän kuoli yllättäen, nopeasti edenneeseen sairauteen Terhokodissa 1.7.2022. Asiahan on edelleen polttavan ajankohtainen. Matti Viitasalo insinööri, Espoo 14. On järkyttävää todeta, kuinka vuosikymmenien työ normaalien suhteiden luomiseksi itäiseen naapuriimme on tuhoutumassa silmiemme edessä. Mahdolliset onnittelut voi ohjata KSR:n yleisrahastoon tilille FI85 1521 3000 0060 09, tiedonantoon: Matti Viitasalo. Hän oli auttava ja kannustava äiti sekä mummi, joka kokosi perheen sekä vaali ja rakensi yhteisiä perinteitä ympärillään. Hänen lukemattomat sieniruokansa ja piirakkansa olivat suurenmoisia. Laajaan lähipiiriin lukeutui oma ja sisarusten perheet, viisi lastenlasta, suku sekä ystävät. Erityisen rakas Kiialle kuitenkin oli suomalainen ja hämäläinen sielunmaisema, suvun Kukkaro-saari Hämeessä, Luopioisissa. 8. Hän karttoi määrätietoisesti luokittelemasta ja kutsumasta itseään eläkeläiseksi. Läpi elämänsä hän oli kiinnostunut historiasta ja kielten opiskelusta sekä matkailusta. Jäätyään varhain leskeksi Valdemar Melanko antoi Mörökölli-kissansa nukkua kodin suuressa kristallimaljassa, joka vahingossa oli säilynyt välirauhan aikana Viipurissa. Hän oli ehkä viimeinen julkisuudessa toiminut vanhan Viipurin elämänpiirin ilmentäjä samalla tapaa kuin oli eduskunnassa pitkään vaikuttanut Lars Lindeman. Hän oli eläväinen ja aktiivinen persoona ja nautti vielä muutamia viikkoja ennen kuolemaansa monipuolisesti kulttuuritarjonnasta. Raimo Lähteenmäki Harjavalta 17. Tuomas Kurttila Helsingin ensikoti ry, toiminnanjohtaja Virpi Dufva Valli ry toiminnanjohtaja ja Kirsin ystävä Susanna Laine tytär identiteetin pohtiminen oli venäläiset saanut. 71 Demokraatti 80 VUOTTA 70 VUOTTA Syntymäpäivät Jorma Forsberg työsuojelutarkastaja, eläk., SDP:n kunniajäsen, Kajaani 11. Seppo Heikki Salonen de_04082022_70.indd 71 de_04082022_70.indd 71 26.7.2022 13.14 26.7.2022 13.14. Siellä Kiia vietti paljon aikaa nuoruudessa ja yli 60 kesää. Merkkipäivää vietetään perhepiirissä. Tultuaan ryöstetyksi yöllä makuuvaunussa Moskovasta Minskiin Melanko totesi tyynesti, että ryöstetyksi tulivat kaikki vaunun matkustajat, ei vain hän. 8. Isäntänä Valdemar Melanko oli antelias ja runsaskätinen
Merkitse kuoren päälle ristikon numero. Oikein vastanneiden kesken arvotaan yksi 10 euron lahjakortti. Nimi: Osoite: de_04082022_72.indd 72 de_04082022_72.indd 72 25.7.2022 14.27 25.7.2022 14.27. 72 Demokraatti RISTIKKO 13/2022 Veijo Wiren veijo.wiren@gmail.com Ratkaistut ristikot lähetetään seuraavan lehden ilmestymiseen mennessä: vastaukset@demokraatti.fi tai Demokraatti / Ristikko, PL 338, 00531 Helsinki
Vain kurjet, hanhet ja joutsenet muuttavat perheittäin, osana isompaa ryhmää. Getty Images TI TI TYY Heikki Sihto heikki.sihto@demokraatti.fi de_04082022_72.indd 73 de_04082022_72.indd 73 25.7.2022 14.27 25.7.2022 14.27. Itse asiassa ensimmäiset muuttajat lähtivät Suomesta jo kesäkuussa. Pääosa linnuista muuttaa etelään suurissa parvissa ilman emojen opastusta. 73 Demokraatti SUDOKUN RATKAISU 81 96 42 53 7 64 78 35 21 9 32 59 71 84 6 59 34 17 62 8 27 45 68 39 1 16 82 93 47 5 75 13 84 96 2 93 21 56 78 4 48 67 29 15 3 RISTIKON 11/2022 RATKAISU 9.6. Elokuussa liikkeellä ovat hyönteissyöjät, kuten pääskyt. Tuolloin kohti etelää suuntaa moni kahlaaja kuten vaikkapa kuovi sekä naurulokki. Tuolloin muuttavat esimerkiksi peipot, rastaat ja kyyhkyt. Isommista linnuista syyskuussa lähtevät kohti etelää muun muassa monet petolinnut ja kurjet. julkaistun ristikon 10 euron lahjakortin voitti Salla Rosenqvist Helsingistä. Yhtenä päivänä vain huomaa mekastavien pääskyjen hävinneen. Ilmaston lämpeneminen on muuttanut lintujen muuttokäyttäytymistä. Hyönteissyöjien lähtöä on vaikea havaita, sillä ne yleensä muuttavat öisin. Tällaisia ovat muun muassa mustarastas, punarinta ja monet kahlaajat. co m 6 7 7 8 5 1 2 5 4 7 6 2 8 3 1 7 7 5 1 9 2 5 8 2 1 T ässäkö kesä jo oli. ais ud ok u. Onnea voittajalle! Vaikeusaste: (c ) Ar to In ka la ww w. Useissa lajeissa on aikaisempaa suurempi osa linnuista valinnut talvehtimisen Suomessa raskaan muuttomatkan asemesta. Tulkaa ensi vuonna taas takaisin! Voi ei, lintujen syysmuutto on jo näkyvämmin alkanut, vaikka kesä jatkuu kauneimmillaan. Syyskuussa ovat liikkeellä lintujen päivämuuttajat, joiden muuttoparvia on helpompi havaita
Kaunokirjallisuuden lukeminen tu kisi tätä ja toisi vastapainoa tutkimusar tikkelien usein aika tekniselle ilmaisulle. Timo Miettinen: Eurooppa Tämä tietokirja on jonkinlainen kulminaatiopiste sille, että olen kaikin mahdollisin keinoin yrittänyt omaksua kirjan sisältöä ilman, että alkaisin sitä lukemalla lukemaan. Ne olen suorastaan ah maissut. Lukeminen tuotti tuolloin aitoa nautintoa. On myös vähän kummallista, että olen pää tynyt tähän tilanteeseen. de_04082022_74.indd 74 de_04082022_74.indd 74 26.7.2022 13.36 26.7.2022 13.36. 74 Demokraatti Teksti ja kuva Nora Vilva Lukuharrastus huonoissa kantimissa En tiedä, miksei minusta tullutkaan himolukijaa, sanoo poliitikan tutkija Hanna Wass. Valtiotieteellisen tiedekunnan historiikki, joka ei ole mikään pelkkä kronikka vaan laaja kulttuurija tieteenhistoriallinen katsaus. Riikka Suominen: Suhteellisen vapaata Jukka Kortti: Valtaan ja vastavirtaan Politiikan kirjahylly 1 3 2 Lukeminen on lähes mur heenkryyni elämässäni. Milan Kunderan kirjoja luin sivistyssanakirjan kanssa, jotta saan heti selvitettyä vieraat käsitteet. Se on älytöntä, sillä kirja on todella hyvin tehty, ja kaikki sen lukeneet ovat sanoneet, että tulipa valistunut olo. Joka kerralla mietin, että miksi en tee tätä aina. Kirja on esillä hyllyssäni ja olen jopa haastatellut kirjailijaa, mutta kirjan lukemisesta on kasvanut mielessäni melkoinen rimakauhuoperaatio. Se olisi saatavilla myös äänikirjana. Koulussa oli lähtökohta, että ihmi set lukevat ja tuntevat maailmankirjalli suutta jo nuorena. Luke minen muuttui kognitiivisesti kuormit tavaksi suorittamiseksi ja kaunokirjal lisuus jäi sivuun. Se kertoo yhteiskunnallisesta kehityksestä ja myös ihmisten välisistä suhteista. Autofiktiivinen teos, joka imaisi mukaansa niin, että kävi kuten joskus lapsuudessa – kirjaa ei olisi millään malttanut jättää kesken ja mennä illalla nukkumaan. Teos on tyylikkäästi taitettu ja sitä on helppo myös selailla. Viime vuosina useampi tuttu on jul kaissut autofiktiivisiä teoksia, mitä ihai len suuresti. Kirjan kantava teema on tiedekunnan tuplaidentiteetti: olemme lähellä valtaapitäviä ja verkostot ovat moninaiset, mutta samalla vastakulttuurisuus on toimintaa ohjaava lähtökohta. Halusin itsekin syste maattisesti sivistää itseäni. Lapsena minulle luettiin pal jon, äitini tilasi kotiin kirjoja kirjakerhon kautta ja parhaan ystäväni äiti työsken teli kustannustoimittajana. Herkuttelen välillä itsekin idealla, että kirjoittaisin omasta elämästäni. Hyvä kirja nivoutuu senhetkiseen elämään ja jättää pitkään säilyvän muis tijäljen. Jos ei ole jotain ihan poikkeukselli sen kiinnostavaa, luen ja kuuntelen kau nokirjallisuutta vain lomaaikoina. Olen tietoinen siitä, miten nurinkurista se on. Tunnen syvää riittämättö myyttä ja tyytymättömyyttä sen osalta, miten huono kirjallisuuden kuluttaja minusta on kehkeytynyt. Tämä eriytyminen on jatkunut koko tutkijanurani ajan. Kirjoittaminen on keskeinen osa työ täni, ja rakastan asetella sanoja harmo nisiksi virkkeiksi ja ylipäänsä leikkiä kie lellä. Olen alkanut kuitenkin miettiä, että proosa tyyppisessä tekstissä varmasti näkyisi se, miten huonoissa kantimissa oma luku harrastukseni on. Kirjan henkilöt ja tarina jäivät mieleeni elämään ja olen yrittänyt kannustaa kirjailijaa laatimaan sille jatko-osan. Kun pääsin opiskelemaan val tiotieteelliseen tiedekuntaan heti lukion jälkeen, tapahtui nopea muutos. Minulla olisi ollut hyvät lähtökohdat kehittyä himo lukijaksi
Johtoajatuksenamme on merkityksellinen omistajuus ja inhimillisemmän markkinatalouden toteuttaminen. Alennusta tien päällä ja perillä tsl.fi YHTEYTESI EUROOPPAAN: Suomen S&D-mepit Miapetra ja Eero! Tilaa uutiskirjeet ja ollaan yhteydessä: www.miapetra.fi www.eeroheinaluoma.fi @miapetrakumpula @eeroheinaluoma www.pau.fi www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 Sillä sinun työsi on tärkeä jytyliitto.fi Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva www.turva.fi Nimetön 1 1 Nimetön 1 1 25.7.2022 16.32 25.7.2022 16.32. Tarjoamme jäsenillemme tuntuvia taloudellisia etuja ja palautamme tuloksestamme vähintään 10 % yhteiskunnalle – niille, jotka sitä eniten tarvitsevat. /liity Osuuskunta Tradeka on moderni omistajaosuuskunta, joka tuottaa yhteistä hyvää. Lunasta avaimesi yhteiseen hyvään: Lukuisia matkailijan etuja Tradekan jäsenille. Etuovemme yhteiseen hyvään tradeka.
de_04082022_001.indd 1 de_04082022_001.indd 1 26.7.2022 10.19 26.7.2022 10.19. PAL.VKO 2022-33 00 74 43 -2 21 3 4.8.2022 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 13 • 20 22 / 4. elo ku ut a TÖISSÄ & KÖYHÄ TEEMA Palkkatyö ei takaa toimeentuloa LIIKE VIE Rakastan neuvottelemista, OAJ:n uusi puheenjohtaja Katarina Murto sanoo