25 LIIKE . TAMMIKUUTA 2017 N0 1 Puolueen punainen lanka REIJO PAANANEN . 12 POLITIIKKA . . Tehtaanmyymälä, Vanha talvitie 8, 00580 Helsinki Chef Wotkin’s palvelutiskit Prisma Itäkeskus ja S-Market Sokos Helsinki www.wotkins.fi SO TE. 6 Kiire on soten pahin jarru KULTTUURI . Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja . 37 Teräsvaari on soppatykkiosaaja Tuleva tarjoaa usvaa ja uhkaa Mitä muistat E-liikkeestä. 18 POLITIIKKA . Hinta 3 € 5
www.paperiliitto.fi. 2 5. PAHIS Ota yhteyttä meihin! WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan Liitto tuken asi WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan www.pam.fi www.pau.fi www.pardia.fi www.jytyliitto.fi Asemamiehenkatu 4, 00520 Helsinki Ammattiliitto Nousu ry .org www. TAMMIKUUTA 2017 SOT E U P U R R a L LL I IS S N S K K t o t Lehdessä 6 Sote vie julkista sektoria konkurssiin 8 Uutiskertaus: EU:n liitokset natisevat 9 Demokraatti.fi 10 Rapa lentää kuntavaaleissa 11 Terrori muuttaa Saksaa 12 Tulevaisuus on lantinheittoa 16 Trump ja YK napit vastakkain 17 Lupauksissa kannattaa olla armollinen itselleen 18 Olipa kerran minä: Reijo Paananen 22 Junamatka aron halki 23 Kasvot peilissä: Suvi Auvinen 24 Tipaton tammikuu kannattaa kokeilla 25 Nyt kerätään E-muistoja 26 Twin Peaksin mysteerejä ei ole vielä ratkaistu 28 Kirjavisa 30 Elokuvat: Viiden D:n Jackie 32 Demokraatti 100 vuotta sitten 33 Kurkistus poliittiseen kristallipalloon 37 Teräsvaarikisa alkaa 38 Puheenvuoro: Antti Rinne 39 Mielipide: Kiky – kenen asialla 40 Mielipide: Järjestöt lahtipenkillä 41 Suomalainen demari 42 Järjestötoiminta 45 Ristikko 46 Tv-ohjelmat 48 Horoskooppi, Närästäjä ja Radio 33 Liike 25 Kulttuuri 17 Elämä 6 Politiikka 3 Maailmanparantaja Timo Valkama 4 Demo, Ville Ranta, Opposition ääni 5 Pääkirjoitus, Kohtaaminen Reijo Paanasen kanssa Yksityiset terveysfirmat kiittävät, kun hallitus ajaa julkista sektoria kohti konkurssia
Anteeksi ketä. 3 5. Henkilökohtainen kokemus sai kiinnostumaan siitä, miksi joistakin tulee päihderiippuvaisia ja rikollisia ja miksi toisista ei tule. TAMMIKUUTA 2017 Moni putoaa vankilan jälkeen tyhjän päälle Mikä kiinnostaa vapautuvien vankien auttamisesta. Vankilasta vapautuvat usein kokevat, että yhteiskunta ei anna heille riittävästi mahdollisuuksia ja tukea vankilasta. Kuka uskoo vangin muutoksen mahdollisuuteen. Jatkuuko ”tuomio” vielä vapaudessa. Kuka palkkaa tai mikä oppilaitos ottaa opiskelijaksi ihmisen, jolla saattaa olla rankka rikostausta ja menneisyys. Miksi vapauteen sopeutuminen on vaikeaa. Rangaistus ei useinkaan lopu vapautumiseen. Vaikka itsellä olisi voimakas halu muutokseen, niin monta mutkaa on edessä ja kapuloita rattaisiin tulee monesta suunnasta. . työvoimaviranomainen suhtautuu. Vertaistukityötä ei voi ostaa eikä oppia kirjoja lukemalla. Ja Soini sekä Halla-aho. Samasta syystä asunnon saaminen saattaa olla mahdotonta. Sekä siitä, mitkä asiat tukevat niistä irtautumista. Tämä tasavertaisuus luo vahvan yhteisöllisyyden, jossa vankilasta vapautunut voi olla sinut itsensä ja menneisyytensä kanssa. Yhteinen kieli ja kokemuspohja päihdeja rikoskierteestä antaa samaistumisen mahdollisuuden ja luo uskoa ja toivoa uusille jäsenille tulevaisuudesta. Kuplivaa. Vertainen ei tuomitse, eikä häntä kiinnosta, mitä toinen on tehnyt menneisyydessään. Tiedämme kokemuksesta, kuinka vaikea ja pitkä tie uusilla tulokkailla on edessä. Suurin osa meistä on ollut vankilassa. Rikollisesta elämäntavasta irrottautumisen muutosprosessissa on ihmisellä edessään monia haasteita ja vaikeuksia. Sitä ennen yritin selviytyä viidentoista vuoden ajan empiirisestä tutkimusmatkastani päihdeja rikosmaailmassa, laitoksissa ja vankiloissa. Kris koostuu entisistä vangeista sekä ihmisistä, jotka yrittävät luopua entisestä rikollisesta käyttäytymisestään ja päihteiden käytöstä. Rautiola, Torssonen, Nevanpää... Miten esimerkiksi oma perhe, sosiaalityöntekijä tai Maailmanparantaja . Ilmapuntari. Mikä on vertaistuen merkitys Krisin työssä. Sipilän kannattaisi uskoa gallupeja, joissa kannatus sukeltaa kuin kivi muun hallituksen mukana. Lunta tupaan. Pitäkää tunkkinne ja juhlanne. Tosin suurin osa on ainakin puolueen ulkopuolisille tuntemattomia. Työkokemukseni alalta on viidentoista vuoden ajalta. Ehkä perussuomalaistenkin kisassa päästään vielä vihreiden tapaan muroihin pissimiseen. Se ei lopu asiakkuuden päättymiseen tai kun tavoitteet on saavutettu. Se on jotain niin voimaannuttavan ja voimakkaan terapeuttista, ettei sille löydy sanoja. Näiden asioiden poistuminen entisen vangin elämästä saattaa viedä vuosikymmeniä. Pääministeri Juha Sipilä oli Helsingin uudenvuodenjuhlan ”yllätysvieras”. Asiaa ei helpota, jos vielä omaa rikosrekisterin ja massiivisen velkataakan. Krisiläiset tietävät omasta kokemuksesta, kuinka vaikeaa entisen vangin on löytää oma paikkansa yhteiskunnassa vapautumisen jälkeen. Olen kolmenkymmenen vuoden ajan ollut tekemisissä päihdeja rikosmaailman kanssa. Se on uutta satavuotisen Suomen ja esivaltauskovaisten suomalaisten historiassa. . KRIS – Suomen keskusliitto ry:n toiminnanjohtaja . Vaikka itse on valmis lopettamaan rikollisen elämäntavan ja päihteiden käytön, niin yhteiskuntaan palaaminen on erittäin vaikeaa, ellei mahdotonta. Perussuomalaisissa kihisee, sillä puolueen puheenjohtaja Timo Soini on jo saanut lukuisia haastajia. Tämä kinderi ei toiminut, sillä yleisö buuasi pääministerille. KUVA JARI SOINI ” Rangaistus ei useinkaan lopu vapautumiseen. KRIS tarjoaa apua ja tukea vankilasta vapautuville TIMO VALKAMA TEKSTI HEIKKI SIHTO
Luovuustutkijoiden mukaan tämä on turhaa. Suurilla innovatiivisilla yrityksillä kuten Googlella ei enää vuosiin ole ollut perinteisiä innovaatio-osastoja. Myös politiikka ja järjestömaailma kaipaavat kipeästi luovuutta. Myös pakolaisten määrä ylittää kaikki aikaisemmat luvut sitten toisen maailmansodan ja on yhä kasvussa. Siis auta, minkä voit. UUSIEN AJATUSTEN KOEPONNISTAMO Demo NOORA LUUKKA Muutama sana luovuudesta SUURET GLOBAALIT YRITYKSET maksavat maltaita luovuussparraajille ja jokainen itseään kunnioittava järjestö pitää ideariihiä ja kehittämisviikoloppuja. Lisäksi humanitaarisen avun tarpeessa taas on lähes 100 miljoonaa ihmistä vähintään 40 maassa, pelkästään Syyriassa vastaava luku on 13,5 miljoonaa. Olemmehan esimerkiksi välttäneet kolmannen maailmansodan. Lisäksi työelämän pakkotahtisuus pitää huolen siitä, että emme ehdi kokeilla, yrittää ja epäonnistua. Ville Ranta. Meillä on ideoita elämästämme, työstämme, lähipiiristämme. 4 5. Iso osa heistä on viattomia, lapsia tai vanhempia. Ne eivät synny seminaareissa tai hallituksen työryhmissä. Miksi. Kaikkein tärkeimmät vaikuttamisen keinot ovat kuitenkin ei-sotilaallisia. Olen erityisen huolissani kehitysyhteistyöhön kohdistetuista historiallisista leikkauksista ja siitä, mitä tästä välinpitämättömyydestä seuraa tulevaisuudessa. Esimerkiksi hillitsemällä ilmastonmuutosta ja edistämällä taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävää kehitystä, rakennamme rauhaa pitkällä aikavälillä. Murheellinen vuosi 2016 TÄMÄ VUOSI ON ollut murheellinen. ja koulutien keskeytymisestä. Jos ei ole aikaa miettiä, mitä tehdään ja miksi tai ketä varten, unohdamme ajatuksen paremmasta. Maailma voi huonosti, samoin Eurooppa. Uber tai Airbnb eivät syntyneet innovaatio-osaston työn tuloksena, vaan yhdestä ideasta. Pahoin pelkään, että emme ole edes menossa parempaan suuntaan. Uusia ideoita, uutta tekemistä. Jokaisella ihmisellä on kuitenkin mahdollisuus luovuuteen. Sen sijaan jokainen ryhtyy kuuntelemaan ajatuksiaan paremmasta politiikasta tai järjestökulttuurista, ja sen jälkeen ryhtyy toimiin. Terrorismin aalto on kohdannut maailmaa tänä vuonna. Koska luovuus on lopulta kaksi asiaa. Kuitenkin esimerkiksi Syyrian sodan uhrien määrän on arvioitu olevan jo noin 400 000 menehtynyttä. Päivittäin jopa 42 000 ihmistä jättää kotinsa pakon vuoksi. Kriisialueen lapset kärsivät sodan todistajina myös lieveilmiöistä kuten köyhyydestä Opposition ääni NASIMA RAZMYAR Maailman tilasta on siis kannettava huolta myös Suomessa. Kirjoittaja on SONK ry:n pääsihteeri. Luovuus vaatii vain uskoa omiin ideoihin ja halua toteuttaa ne. Viimeisimpinä maailmaa järkyttäneitä tapahtumia ovat väkivaltaiset hyökkäykset niin Berliinissä, Zürichissä ja suurlähettilään surma Ankarassa. Lukuisilta on riistetty lapsuus, nuoruus ja mahdollisuus kouluttautua. Kirjoittaja on kansanedustaja (sd.). Kun katsoo pelkkiä tilastoja, voi konfliktien määrän todeta vähentyneen. Vuonna 2015 jätettiin yli kaksi miljoonaa turvapaikkahakemusta. Sitä meillä ei aina ole. Kyky nähdä kaikessa parempi tapa tehdä ja kyky nähdä sellaista, mitä kukaan muu ei näe. TAMMIKUUTA 2017 VIIKON SANA » Sauli Niinistö: Sinä voit hyvin, kun kukaan ei voi pahoin. Mitäpä jos luovuuden vuonna 2017 ei järjestetä yhtään ideointiseminaaria tai kehittämispäivää. Myös politiikka ja järjestömaailma kaipaavat kipeästi luovuutta. Kaikkien poliittisten toimijoiden tulisikin huolehtia, ettei historia pääse toistamaan itseään. Suurinta taakkaa pakolaisista kantavat köyhät ja konfliktiherkät alueet. Aikana, jolloin apua tarvitaan kaikista eniten, emme voi sulkea silmiämme kriisiltä. Näiden rinnalle tarvitaan halu tehdä. Maailmanrauhassa emme ole onnistuneet
kerros, 00530 Helsinki Postiosoite: PL 338, 00531 Helsinki Uutistoimitus: 09 7010 555 Sähköposti: toimitus@demokraatti.fi Sähköpostit: etunimi.sukunimi@demokraatti.fi Politiikka: Simo Alastalo, 09 7010 437 Elämä: Nora Vilva, 09 7010 528 Demokraatti.fi TILAAJAPALVELU Puhelin: 09 7010 500 tilaajapalvelu@demokraatti.fi Kulttuuri: Rolf Bamberg, 09 7010 539 Liike: Anna-Liisa Blomberg, 09 7010 459 REIJO PAANASEN HAASTATTELU SIVULLA 18 Sanavalmis Reijo Rohkea SDP:n puoluesihteeri Reijo Paananen on toimittajalle lähes unelmien täyttymys. Turun yliopiston tutkijat vaativat järjestelmän kehittämistä. Mutta mikseivät eläkkeellä olevat kansanedustajat tai mepit voisi olla aktiivisia. Perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895. KUVA REIJO PAANANEN JK Nuorten ja vuodeosaston suita ei pidä tukkia Itsenäisyytemme 100-vuotisjuhlavuonna on paikallaan puhua sen kaikkein pyhimmästä, demokratiasta eli kansanvallasta. Yleensä politiikassa asiat tuppaavat olemaan sen verran akuutteja, että seuraavana päivänä uutinen on jo vanha. Itsenäisyyden juhlavuosi on myös suomalaisen kulttuurin merkkitapahtuma. Kansalaisaloitteiden suosio kasvaa, vaikka noin kymmenestä loppuun saakka käsitellystä aloitteesta on hyväksytty vain yksi. Kokoomuksen ryhmänjohtaja Kalle Jokinen nostaisi allekirjoitusten määrää vähintään 100 000:een. Turun yliopiston selvityksen mukaan kansalaisaloitejärjestelmän hyödyt ovat kiistattomat. SDP:n ja keskustan ryhmäpuheenjohtajat ovat maltillisempia. Eduskunnassa tai europarlamentissa istuvien ei ole korrektia tarttua kansalaisaloitteeseen. Vuodeosaston demokraattisia oikeuksia halveeraavalle Soinille voi muistuttaa hänen omasta blogitekstistään maaliskuulta 2013. En niitä allekirjoita niin kauan kun olen kansanedustaja”. Heidän mukaansa kansalaisjärjestelmän toimivuutta pitää selvittää. Kyse olisi siitä, miten lisätään aloitteiden läpinäkyvyyttä, vuorovaikutteisuutta ja aloitteentekijöiden tukemista. MIELIPIDEPALSTA mielipide@demokraatti.fi Demokraatti/mielipide PL 338, 00531 Helsinki Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. Vuonna 2012 käyttöön tullut suoran demokratian muoto täydentää edustuksellista järjestelmäämme. Aikamoista, sananvapaudelle turpaan itsenäisyyden juhlavuoden kynnyksellä. Noin 80 prosenttia äänioikeute tuista uskoo kansalais aloitteen parantavan demokratiaa. Maassa, jossa murehditaan poliittisen osallistumisen vähenemistä, kansalaisaloitetta pitäisi vaalia kuin kukkaa kämmenellä. Ällistynyt ”rajakkijengi” kuunteli ja jopa kiitti. Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini nosti blogissaan tikunnokkaan ne muutamat aloitteet, joita ovat käynnistäneet entiset kansanedustajat. Onko valtiovarainministeripuolue viemässä nuorilta ja työttömiltä rahojen lisäksi myös äänen. Samalla mies on tullut entistä tutummaksi. Paananen kertoo haastattelussa, kuinka huolestuttavaa hänestä on hiljaisuus vihapuheen ja -tekojen velloessa. Näinkin sen voi tehdä. Soinia riepoo myös se, miten media rummuttaa aloitteita. päätoimittaja ja toimituspäällikkö (viikkolehti): Heikki Sihto, 09 7010 516, heikki.sihto@demokraatti.fi Vt. Kohtaaminen TEKSTI MARJA LUUMI . Soini puhuu vuodeosaston vallankaappauksesta. Puhelinvaihde: 09 7010 41 Vt. TAMMIKUUTA 2017 Seuraa meitä Facebookissa ja Twitterissä. Haastateltavana Paanasta ei voi moittia myöskään. Kaappareita ovat Paavo Väyrynen (euroaloite), Kimmo Kiljunen (taitettu indeksi) sekä Iiro Viinanen ja Esko Seppänen (eutanasia-aloite). 5 5. toimitusjohtaja: Ritva Juva, 09 7010 515, ritva.juva@demokraatti.fi Myyntijohtaja: Aila Pääkkö, 09 7010 560, ilmoitukset@demokraatti.fi Toimituspäällikkö (verkko): Rane Aunimo, 09 7010 553 Kustantaja: Kustannus Oy Demokraatti Painopaikka: Lehtisepät Oy, Tuusula ISSN-L 2242-6892 Demokraatti, ISSN 2242-6892 (painettu), ISSN 2242-6906 (verkkojulkaisu) Käyntiosoite: Siltasaarenkatu 18–20, C-rappu, 6. Uransa jälkeen he ovat osa tavallista kansaa ja voivat näyttää esimerkkiä eri vaikutuskanavien käytöstä. Aloitteet etenevät eduskunnan käsiteltäväksi saadessaan puolen vuoden kuluessa 50 000 allekirjoitusta. Demokraatti ja etenkin sen kulttuurisivusto seuraa tiiviisti satavuotisjuhlintaan liittyviä tapahtumia ja antaa juhlavuoteen myös oman panoksensa varta vasten räätälöidyillä Suomi 100 -teemaisilla juttusarjoillaan.. Kansalaisaloite on nuorten ja koulutettujen kaupunkilaisten suosiossa, mutta se tavoittaa myös poliittisen osallistumisen marginaalissa olevia ryhmiä kuten työttömiä ja sairaita. Hiljattain Ympyrätalon kieppeillä yksi porukka piti palopuheita maahanmuuttoa vastaan ja vaati SDP:tä tilille. Häneltä saa jäsenneltyjä vastauksia aihees ta kuin aiheesta. Yksi kansanvallan toteuttamiskeino on kansalaisaloite. Väyrynen voisi käyttää muita kanavia. Noin 80 prosenttia äänioikeutetuista uskoo systeemin parantavan demokratiaa, kansalaisaloitteen allekirjoittaneista vielä suurempi osa. Jos häntä ei saa heti kiinni ja jättää viestin, voi olla varma, että yhteydenottoa ei tarvitse odottaa pitkään. ”Pidän kansalaisaloitetta tärkeänä. Kolmannes äänioikeutetuista on laittanut nimensä vähintään yhteen aloitteeseen. Aloitteet ovat myös synnyttäneet uutta demokraattista vuoropuhelua ja lisänneet kansalaisten käsitystä eduskunnassa käsiteltävistä asioista. Tämä selvitys hallituksen on syytä tehdä. Yhteydenpito Paanaseen on helpottunut entisestään, kun Demokraattikin liittyi vajaa vuosi sitten Ympyrätalon kollektiiviin. Paananen meni kysymään, onko jotain ongelmaa
Uudistuksen kireä aikataulu ja vesittyneet tavoitteet johtuvat Hiilamon mukaan yritystoiminnan painottamisesta. 6 5. Valitseminen vaatii tietoa, ohjeistusta ja neuvontaa. Hallinnollisesti näkyvin muutos on kuntien katoaminen muotoutuvilta sote-markkinoilta. Myös johtaja Markku Pekurinen Thl:stä ennustaa maakuntien yh tiöille takkuista alkua. Sen sijaan Terveystalo ja Mehiläinen valmistautuvat muutokseen jo täyttä päätä, Pekurinen sanoo. P Politiikka Tuottaja: Simo Alastalo 09 7010 437 simo.alastalo@demokraatti.fi VIIKON TWIITTI » Merja Mäkisalo-Ropponen: Onko köyhyydestä ja eriarvoisuudesta tullut Suomessa normaalitila. – Tämä voi johtaa melkoiseen sekamelskaan, suuriin eroihin maaSOTE. Asiakkaille valinnanvapaus toisi entistä enemmän vastuuta omista palveluistaan. – Jos korvaukset ovat niukat, kaikilla on tekemistä kannattavuuden kanssa. Samassa yhteydessä kokoomus on saamassa lävitse merkittävimmän tavoitteensa, valinnanvapauden, jonka odotetaan tekevän palveluja valitsevasta asiakkaasta kuninkaan. – Malli on erittäin radikaali, jos vertaa nykytilanteeseen, ja tapahtuu keskeisellä hyvinvointivaltion alueella. Hänen mukaansa sote-uudistuksen alkuperäinen ajatus oli, että eniten palveluja käyttävät asiakkaat myös hyötyisivät eniten sosiaalija terveyspalvelujen yhdistämisestä. Voisi kuvitella, että olisi edetty varovaisemmin ja maakunnille olisi jäänyt mahdollisuus valita ottavatko ne käyttöön suoravalinnan palvelut vai ei. Jää auki mitä näille ihmisille tapahtuu. Sote-valmistelua läheltä seurannut professori Heikki Hiilamo ei pidä valinnanvapauteen liittyviä lakiluonnoksia onnistuneina. Soten tavoitteisiin on alun perin kirjattu myös sosiaalija terveydenhuollon palvelujen yhdistäminen, kansalaisten terveyserojen kaventuminen ja näihin kytkeytyvät parin kolmen miljardin kustannussäätöt. Sairaita asiakkaita on paljon. Valinnan vapaus vai vaikeus Hiilamon mukaan sote-valmistelussa olisi kannattanut huomioida Aalto-yliopiston taloustieteilijöiden muistio, jossa todettiin, että markkinoiden syntyminen vaatii aikaa ja varovaisuutta. Ne ovat altavastaajan asemassa, koska maakuntia tai niiden yhtiöitä ei ole vielä olemassakaan. Todennäköisesti sosiaalija terveyskeskusten julkiset yhtiöt menevät konkurssiin. Yhtiöiden kannattavuus riippuu hänen mukaansa siitä, millaiselle tasolle asiakkaista maksettavat korvaukset asettuvat. – Tämä idea ei toteudu juuri ollenkaan. TAMMIKUUTA 2017 ” Malli on erittäin radikaali, jos vertaa muiden maiden järjestelmiin. – Uudistus vaikuttaa sekavalta ja monimutkaiselta. Sen lisäksi yritystoiminta saa vahvan tuen. – Ne jotka toimivat voittoperiaatteella ovat hyvin taitavia kohdentamaan toimintansa niin, että voitot kasvavat. Myös hän pitää konkursseja täysin mahdollisena. – Uusien yritysten kilpailuasema tulee olemaan lähtökohtaisesti heikompi. Tuntuu, että alkuperäisistä sote-uudistuksen tavoitteista ainoastaan perustason palveluiden vahvistaminen on sellainen, joka voisi toteutua. Hiilamon mukaan sosiaalija terveyspalveluiden integraatio vaatii tuekseen rakenteita, muuten ajatus palveluiden yhdistämisestä ja kokonaisuuden hallitsemisesta on käytännössä mahdoton toteuttaa. Hiilamo pitää mahdollisena, että suuri osa heistä jää muodostettavien maakunnallisten yhtiöiden kontolle. Julkisen sektorin konkurssi Sote-palveluiden käyttäjistä 10 prosenttia vie vuosittaisista noin 20 miljardin kustannuksista noin 80 prosenttia. Varmasti konkurssejakin tulee, se on yritystoiminnassa normaalia. Herää kysymys, että mikä tässä on se juttu, Hiilamo kysyy. Sote vie julkista sektoria konkurssiin S uomalaisessa sosiaalija terveydenhuollossa tapahtuu muutaman vuoden sisällä valtava murros, mikäli Juha Sipilän (kesk.) hallituksen kaavailema sote-uudistus toteutuu
Viikon tärpit kuntien välillä ja isoon hämmennykseen kansalaisten keskuudessa. TAMMIKUUTA 2017 ” Todennäköisesti julkiset yhtiöt menevät konkurssiin. Itsenäisyyden lauluja -yhteislaulutilaisuus Hakasalmen huvilassa torstaina 5.1. – Asiantuntevasta henkilöstöstä uhkaisi tulla pula vaativassa erikoissairaanhoidossa. Voi olla, että vakuutukset kasvattavat suosiotaan hämmennyksen myötä. Simo Alastalo Demokraatti SOTE. Valinnanvapauden ensimmäisen vaiheen on määrä käynnistyä vuoden 2020 loppuun mennessä. Pekurisen mukaan muutos siirtäisi henkilökuntaa yhtiöiden palvelukseen. 7 5. Maakuntalaki astuu voimaan 1.1.2019. Maaliskuussa niiden odotetaan saapuvan eduskuntakäsittelyyn. la 7.1. – Ihmisille tarvitsevat tietoa palveluista, mutta tietoja ei ole saatavilla eikä niitä ole varmaan siinäkään vaiheessa, kun uudistusta otetaan käyttöön. ma 9.1. Se vaurioittaisi erikoissairaanhoidon toimintaa. Silläkin on vaikutuksia avataanko sosiaalija terveyskeskus Jakomäkeen vai Eiraan. Vapaa pääsy. Ehdokkaat kiertävät Suomea koko tammikuun. klo 18. MIINA KIRJASTOSSA Miina Sillanpää -näyttely kiertää alkuvuoden kirjastoissa. Asikasseteli syö erikoissairaanhoitoa Pekurinen on eniten huolissaan terveydenhuollon erityispalveluihin uudistuksessa kaavaillusta asiakassetelistä. TENTTAA PUHEENJOHTAJAEHDOKASTA SDP:n puheenjohtajaehdokkaiden maakuntakiertue starttaa Kuopiosta. ITSENÄISYYDEN LAULUJA Suomalaisten muistot itsenäisyyden vuosikymmenistä soivat lauluissa, joita on laulettu koulussa ja kapakassa, kirkossa ja kotona, keikoilla ja konserteissa. Joulun alla julkaistut valinnanvapautta koskevat lakiluonnokset lähtevät kymmenen viikon mittaiselle lausuntokierrokselle tammikuun lopulla. Vallilan kirjastossa. Kiertueen avauspäivänä ehdokkaat ovat tavattavissa Kuopiossa klo 10 ja alkuiltapäivästä Jyväskylässä. – Kermankuorintaa voi toteuttaa niin monella tavalla. Suurten työterveystoimijoiden kermankuorinta hyväkuntoisia, työssäkäyviä asiakkaita valitsemalla on Hiilamon mukaan edelleen uhka, vaikka lakiluonnoksissa on hahmoteltu työssäkäyville alennettuja korvauksia. Helmikuussa näyttely siirtyy Pasilan kirjastoon. to 5.1. Pekurisen mukaan toinen vaihe edellyttää merkittävää panostusta tietojärjestelmiin. Ihmiset valitsevat tuttuuden perusteella, jolloin Terveystalo ja Mehiläinen ovat erittäin vahvoilla. Kierros alkaa 9.1. – Jos mennään sen mukaan mitä ehdotetaan, nykyisen erikoissairaanhoidon toimintaa pitäisi osaltaan yhtiöittää. Käytännössä asiakasseteli liittyisi erikoissairaanhoidon ei-kiireellisiin palveluihin kuten silmäsairauksiin ja ortopediaan
Nyt puhutaan siitä, mitä aate on ja mihin puolueen pitää toiminnassaan suunnata. Jo vuotta 2016 leimasi terrori-iskujen pelko, joka toi raskaasti aseistetut sotilaat suurkaupunkien kaduille. Emmanouilidisin mukaan EU on syvässä kriisissä, koska se ei ole kyennyt kasvattamaan kriisinratkaisukykyään paineen alla. Myös Saksassa pidetään tänä vuonna kriittiset vaalit. HEIKKI SIHTO toimituspäällikkö heikki.sihto@ demokraatti.fi Urheilujuhlan tuntua Uutisviikko KOONNUT HEIKKI SIHTO SDP:n puheenjohtajan valinta ei ole näillä ehdokkailla läpihuutojuttu. Katseet ovat Ranskassa, jossa EU-vastainen Marine Le Pen on vahvoilla kevään presidentinvaaleissa. 8 5. Kolme erilaista puheenjohtajaehdokasta, erilaisilla taustoilla ja arvoilla, tarjoaa monipuolisen aatteellisen kattauksen. Sitä ei voi sulkea pois, mutta sen todennäköisyys on melko alhainen, hän sanoo. Populistijohtaja on luvannut kansanäänestyksen Ranskan EU-jäsenyydestä. STT AFP / Wojtek Radwanski ” Brittien brexit-äänestys näytti, että EU ei ole ikuinen.. Nyt koko EU:lle on maalailtu loppua. Myös politiikkaa ja etenkin SDP:n omaa politiikkaa pohditaan eri näkökulmista. EU-maat ovat sinnitelleet eteenpäin etsimällä pienintä yhteistä nimittäjää, jolla vältetään pahin skenaario. EPC-ajatuspajan tutkimusjohtaja Janis Emmanouilidis laittaa jäitä hattuun: Le Penin vaalivoitto ja ranskalaisten lähtö EU:sta ovat vielä monen mutkan takana. Puheenjohtaja ja puoluesihteeri valitaan kuukauden päästä Lahden puoluekokouksessa, toivottavasti hyvähenkisen kampanjoinnin jälkeen. Puolueen puheenjohtajaehdokkaat Timo Harakka ja Antti Rinne – ja mahdollisesti ehdokkuuttaan pohtiva Tytti Tuppurainen – kiertävät koko tammikuun maata kansalaisten tentattavana. Kampanjakuukausi tarjoaa hyvän startin kuntavaalikampanjalle, kun kiinnostus SDP:tä kohtaan on huipussaan. Edeltävää vuotta 2015 ehdittiin jo nimittää EU:n historian huonoimmaksi: unionin kaksi peruspilaria, yhteisvaluutta euro ja vapaan liikkuvuuden Schengen-alue, olivat samaan aikaan romahduksen partaalla. Brexit-äänestyksen jälkeen turvallisuudesta on tullut pienin yhteinen nimittäjä, jota lisäämällä kansalaisille pyritään osoittamaan, että EU tuo heille aitoa lisäarvoa. EU seilaa vaarallisilla vesillä Euroopalla on jälleen kerran edessään kriittinen vuosi. TAMMIKUUTA 2017 Jälkimaku TOIMITTAJA KOMMENTOI VIIKON TAPAHTUMIA D emareille on tulossa hieno kuukausi. Turvallisuus ja maahanmuutto noussevat molemmissa vaaleissa avainteemoiksi. Tässäkin kisassa on tarjolla neljä taustoiltaan hyvinkin erilaista ehdokasta, Hanna Kuntsi, vielä ehdokkuuttaan pohtiva Tuomas Kurttila, Antton Rönnholm ja Mikko Salmi. Syksyllä ratkeaa, vaihtuuko EU:n mahtimaan ohjaksissa valta. Oman mausteensa aatteelliseen ja poliittiseen keskusteluun tuo uuden puoluesihteerin valinta, kun Reijo Paananen ei enää hae jatkoa. – En näe Titanic-skenaarion uhkaa. SDP:n puheenjohtajan valinta ei ole näillä ehdokkailla läpihuutojuttu, vaikka kyselyissä istuva puheenjohtaja Antti Rinne on ollut toistaiseksi vahvoilla. Nyt on varaa, mistä valita. Samaan aikaan EU-maat yrittivät koota rivejään, kun brittien brexitäänes tys näytti, että EU ei ole ikuinen
Presidentin mielestä satavuotiaassa Suomessa ihmisten tulee auttaa parhaansa mukaan toisiaan ja kantaa kohtuudella vastuuta itsestään. Sen mukaan suurin osa suomalaisista antaisi potkut Anne Bernerille, Sanni Grahn-Laasoselle ja Juha Sipilälle. Sipilä viimeistelee Stubbin ja Kataisen aloittamaa projektia Suomen alasajamiseksi kaikilla sektoreilla. Hänen hallitustaan ja hänen toimenpiteitään ei saa arvostella. Soini halutaan haastaa Perussuomalaiset ovat innostuneet haastamaan puheenjohtajaansa Timo Soinia. TAMMIKUUTA 2017 Perustulotesti alkoi Perustulokokeilun ensimmäinen vaihe alkoi Suomessa vuoden alussa. 9 5. Kapinalliset ilmoittivat myöhään maanantaina, että keskustelut jäädytetään, koska hallitus on sissien mukaan toistuvasti rikkonut viime kuun lopulla alkanutta tulitaukoa. Viime vuoden alussa se nousi 14 prosenttia. Yhtiö perustelee korotuksia tulevilla investoinneilla ja muilla kustannuksilla. Lisää uutisia: Demokraatti.fi Lehtikuva / Heikki Saukkomaa Sauli Niinistö kannusti uudenvuodenpuheessaan auttamaan muita ihmisiä. Oikeuden mukaan Aarnio on ollut niin sanottu Pasilan mies, jonka henkilöllisyys jäi aiemmin pimentoon isossa hasistynnyrijutussa. En tiedä minkälainen ”kunniavelka” hallituspuolueilla on maksettavana EK:lle ja globaalille kapitalismille. Tuomio tuli kuudesta törkeästä huumausainerikoksesta ja 16 muusta rikoksesta. Raunioille syntyy eliitin ja rahamaailman itsekkyyteen perustuva saalistusyhteiskunta, jossa heikoilla ei ole oikeutta eikä sijaa. Aarnion katsottiin olleen junailemassa satojen hasiskilojen järjestelyä Suomeen. Tunnettu toimenpiteistään sananvapauden tukahduttamiseksi. Sosialidemokraatteja äänes täisi nyt 21,2, keskustaa 20,3 ja kokoomusta 17,4 prosenttia vastaajista. Kerrostaloasukkaalle korotus tarkoittaa runsaan yhden euron korotusta vuodessa.. Hallituksen jatkamista kautensa loppuun asti toivoo enää 39 prosenttia vastaajista. Hänen mielestään hyvän tekeminen ei ole julkiselta vallalta pois vaan päinvastoin, maata rakennetaan yhdessä. Jorma Veijola SOS-hallitus ei luovuta yksityistämishankkeitaan niin kauan, kun valtiolla on omistuksessaan rahanarvoista omaisuutta. – Perustulo kannustaa hakeutumaan työmarkkinoille, poistaa kannustinloukkuja ja vähentää byrokratiaa, lakiyksikön päällikkö Marjukka Turunen tiivistää. Maksu nousee nyt vuoden alusta seitsemän prosenttia. SOS-joukkion myötävaikutuksella tuhotaan luottamusja sopimusyhteiskunta. Syyrian rauhanneuvottelujen on ollut määrä alkaa Kazakstanin Astanassa Syyrian hallituksen tukijoiden Venäjän ja Iranin sekä kapinallisryhmiä tukevan Turkin suojeluksessa. Kaksivuotisen kokeilun tavoitteena on selvittää, edistääkö perustulo työllistymistä. Hallituksen kannatus murenee Kansalaiset kannattavat pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallituksen politiikkaa yhä vähemmän. Äänestäjät ovat edelleen epävarmoja, sillä puoluekantansa kertoi vain vajaa 58 prosenttia kaikista vastanneista. Kaisa Jalo Lisää uutisia ja kommentteja: Lue Demokraatti.fi Demokraatti.fi KOONNUT HEIKKI SIHTO HALLITUKSEN JA PÄÄMINISTERI JUHA SIPILÄN TOIMET OVAT SAANEET MONESSA JOULUN JA VUODENVAIHTEEN JUTUSSA KYYTIÄ, ALKAEN SIPILÄN SIJOITUKSISTA JA HALLITUKSEN TALOUSTOIMISTA. Aarniolle kunnon kakku Helsingin huumepoliisin ex-päällikkö Jari Aarnio tuomittiin käräjillä kymmenen vuoden vankeuteen. Syyrian kapinalliset eivät rauhanneuvottele Syyriassa kymmenkunta kapinallisryhmää on ilmoittanut, että ne pysäyttävät rauhanneuvotteluihin tähtäävät keskustelut maan hallituksen kanssa. Ja taas sähkö kallistuu Kantaverkkoyhtiö Fingrid korottaa toista vuotta peräkkäin asiakkailtaan perimäänsä verkkomaksua huomattavasti yli inflaatiovauhdin, uutisoi Helsingin Sanomat. SDP:n ja keskustan kannatus kestää Jos kuntavaalit pidettäisiin nyt, SDP veisi voiton, käy ilmi Ylen ensimmäisestä kuntavaalikannatuskyselystä. Arttu Pylkkö Juha Sipilä on susi lampaan puheessa ja vaatteissa. Kokeiluun osallistuu 2 000 25–58-vuotiasta henkilöä, joille maksetaan kahden vuoden ajan perustuloa 560 euroa kuukaudessa. Kokeiluun osallistuvat henkilöt valittiin joulukuussa satunnaisotannalla. Yli (56 prosenttia) epäilee, että hallituksella on salajuoni: muuttaa yhteiskunnan valtarakenteita eikä niinkään korjata Suomen taloutta. Aimo Aaltonen Tirsk, korkea moraali... Toistaiseksi varma haastaja on Oulun perussuomalaisten taloudenhoitaja Raimo Rautiola. Iltalehden kyselyn mukaan hallituksen takana on enää 39 prosenttia vastaajista. Presidentti kehotti tekemään hyvää Suomen satavuotisjuhla, huoli EU:n asemasta ja terrorismin uhka olivat presidentti Sauli Niinistön uudenvuodenpuheen pääteemoja. Johnny Loikkanen Sipilä. Anne Berner on inhokkiministeri Iltalehti selvitti suomalaisten inhokkiministerit Taloustutkimuksella. Vähiten ääniä saivat eli ”suosituimpia” ovat vasta ministeriksi tullut Mika Lintilä ja Kai Mykkänen. Soini aikoo ilmoittaa jatkoaikeistaan ”kevään korvalla”. Euro parlamentaarikko Jussi Halla-aho, puolueen nuorisojärjestöä Keski-Suomessa johtava Teemu Torssonen ja Satakunnan perussuomalaisten hallituksen jäsen Riku Nevanpää ovat mahdollisesti asettumassa ehdolle. Hän rikas ja harras, se tehoaa ihmisiin. TÄMÄ NÄKYY MYÖS KANNATUSLUVUISSA, JOTKA SIPILÄLLÄ OVAT POIKKEUKSELLISEN PIENET. Taloustutkimuksen Yle Uutisille tekemässä kyselyssä mitattiin puolueiden kuntavaalikannatusta
Viimeksi sitä seurattiin Yhdysvalloissa, jossa vaalikamppailu oli eritoten Trumpin puolelta likaista, epäsopivaa ja valheisiin perustuvaa. Suomessa ehdokkaiden kannattaa varautua siihen, että tulevat vaalit voivat olla rumat. 10 5. Molemmat iskut olivat todennäköisesti Isisin tekemiä, arvioi vieraileva tutkija Olli Ruohomäki Ulkopoliittisesta instituutista. AFP / Bulent Kilic. 43-vuotias Grindeanu on entinen viestintäministeri. Demarin pitää aina olla kaikkein asiantuntevin henkilö paikalla! Tämä vaatii ehdokkailta ja heidän tukitiimeiltään todella paljon. CDU tiukentaisi Saksan maahanmuuttopolitiikkaa Liittokansleri Angela Merkelin johtama kristillisdemokraatit haluaa luokitella Tunisian, Marokon ja Algerian turvallisiksi lähtömaiksi. Presidentti Iohannis hylkäsi tiistaina puolueen ensimmäisen pääministeriehdokkaan, Sevil Shhaidehin. Jos meillä ei ole vastausta, ihmiset etsivät sitä muualta – jotkut jopa oikeistonationalismista. Suomessa disinformaatiota vastaan voi oikeasti taistella faktalla. Isis ilmoittautui Istanbulissa vuodenvaihteessa tehdyn iskun tekijäksi. Tavoitteena on helpottaa näistä maista saapuvien turvapaikanhakijoiden käännyttämistä sekä vähentää alueilta Saksaan suuntautuvaa maahanmuuttoa. PSD voitti vaalit tämän kuun alkupuolella 45 prosentin äänisaaliilla. Olen itse nähnyt, miten hän kirjoittaa muistiin Brexitin puolesta kampanjoivien populistien onelinereita ja käyttää niitä sitten Suomessa. Ihmisiä kiinnostaa politiikka, mutta myös identiteettipolitiikka aiempaa enemmän. Tämä näkyy myös poliittisessa kamppailussa. Kalifaatin kaatuminen voi näkyä terrori-iskujen tihentymisenä tänä vuonna myös Euroopassa. On mahdollista, että Trumpilta opitut retoriset keinot otetaan laajemmin käyttöön täälläkin. Puolueen johtaja Liviu Dragnea ei asettunut ehdolle pääministeriksi, sillä hän on saanut kahden vuoden ehdollisen tuomion vaalivilpistä. Meidän on annettava heille vastaus ja suunta, joka kunnioittaa meille demareille tärkeitä arvoja kuten oikeudenmukaisuutta, vastuuntuntoa ja tasa-arvoa. Pieni lohtu on, että muihin eurooppalaisiin verrattuna suomalaiset luottavat vahvasti asiantuntemukseen, lukuihin ja faktaan. Harva Isisin jäsen taistelee kuolemaan saakka. STT Kuntavaaliehdokas – varaudu likaiseen peliin S anotaan, että maailmassa ja Euroopassa on siirrytty niin sanottuun post-fakta-aikaan. – Jollain aikavälillä Isis myös palaa takaisin 2.0-versiona, sillä shiiojen ja sunnien vastakkainasettelu Irakissa on niin syvä, Ruohomäki sanoo. Oppositiopuolue vihreät on arvostellut muutosta muun muassa siksi, ettei lähtömaiden turvallisuusluokituksia muuttamalla olisi sen mukaan kyetty välttämään Berliinin joulumarkkinoille tehtyä terrori-iskua. Vaikka järjestö onkin tehnyt viime aikoina sitkeää vastarintaa, on vain ajan kysymys, milloin se joutuu luopumaan viimeisistä merkittävistä kaupungeistaan Mosulista ja Raqqasta. Timo Soini on vuosia kiertänyt Britanniaa kynä sauhuten. CDU:n ja sen sisarpuolueen CSU:n arvellaan pelkäävän kannatuksen menetystä oikeistopopulistiselle AfD:lle syyskuun liittopäivävaaleissa. Tästä ovat tuoreina esimerkkeinä iskut sunnuntain vastaisena yönä Istanbuliin ja maanantaina Bagdadiin. Näille ihmisille demarien pitää puhua – sille enemmistölle, joka on huolissaan maailman, Suomen ja perheensä tulevaisuudesta. Hän olisi ollut maan ensimmäinen naisja muslimipääministeri. On ihmisiä, joille rasismi, nurkkakuntaisuus ja sisäänpäin kääntyminen ovat osa identiteettiä. Moni on vetäytynyt jatkamaan taistelua eri tavoin.vNyt Isis lisää terroristitoimintaa, koska heillä ei ole enää mahdollisuutta alueelliseen hallintaan. Isis jatkaa vaikka kalifaatti kaatuisi Äärijärjestö Isisin julistama hallintoalue eli kalifaatti vetelee viimeisiään. Asia ei ole toistaiseksi edennyt liittopäivillä opposition vastustuksen vuoksi. – Aiemmista konflikteista tiedetään, että 5–10 prosenttia palaajista haluaa jatkaa terroritoimintaa, Tammikko sanoo. Oman kokemukseni mukaan parhaiten pärjää tekemällä kotiläksyt huolella. TAMMIKUUTA 2017 EUROPARLAMENTAARIKKO KERTOO KUULUMISET BRYSSELISTÄ. Ulkopoliittisen instituutin vanhemman tutkijan Teemu Tammikon mukaan Euroopasta Isisin riveissä on taistellut noin 5 000 vapaaehtoista, joista 1 500–2 000 palannee takaisin. Iohannis ei kertonut perusteluita hylkäämiselle, vaan pyysi PSD:tä esittämään uuden ehdokkaan pääministeriksi. Maailmankuvia KOONNUT HEIKKI SIHTO Suomessa disinformaatiota vastaan voi oikeasti taistella faktalla. Meppi pitkätossu MIAPETRA KUMPULA-NATRI miapetra.kumpula-natri@ ep.europa.eu Romaniaan demaripääministeri Romaniassa maan presidentti Klaus Iohannis nimitti perjantaina maan uudeksi pääministeriksi sosialidemokraattisen PSD-puolueen Sorin Grindeanun. Jokainen päättää, miten vastaa valheisiin ja perustelemattomiin heittoihin. Shhaideh, 52, kuuluu Romanian pieneen turkkilaiseen vähemmistöön. Mutta on myös iso joukko ihmisiä, jotka etsivät suuntaa ja poliitikkoja, jotka kokevat omikseen. Kalifaatin kaatuminen ei kuitenkaan tarkoita järjestön loppua, vaan se palaa juurilleen terrorismiin
Vastuun terrori-iskusta otti Isis ja tapaus on niiltä osin suureksi osaksi selvä. TAMMIKUUTA 2017 Vaikea keskustelu K ölnissä runsas vuosi sitten tapahtunut uudenvuoden joukkoahdistelu muutti Saksassa keskustelua maahanmuutosta. Kirjoittaja on Saksassa asuva vapaa toimittaja. Breischeidplatzin verilöylystä Berliinissä jättää samanlaisen vakavan jäljen poliittiseen keskusteluun kuin Kölnin tapahtumat vuotta aikaisemmin. Epäonnistunut yhteistyö Tunisian viranomaisten kanssa viivytti näytön saamista. Oikeistopopulistit kuten Vaihtoehto Saksalle (AfD) tai Pegida tervehtivät ilolla jokaista rikosta, joka voidaan jollakin tavoin kytkeä turvapaikanhakijoihin. Paljon aikaa vievät turvapaikkapäätökset työllistävät edelleen viranomaisia. Viimeisin mielipideilmastoon kielteisesti vaikuttanut tapaus oli 12-vuotiaan Isisin vaikutuspiiriin joutuneen pojan epäonnistunut yritys viedä naulapommi Ludwigshafenin joulumarkkinoille. Saksaan Amri saapui turvapaikkahakemuksensa mukaan heinäkuussa 2015. Amria epäiltiin yhteyksistä radikaaleihin salafistiryhmiin. Poliisi kadotti hänet tähtäimestään. Hänet tuomittiin jo Italiassa useammista rikoksista. Ulkomaalaisvastainen kampanjointi tai puheet tosiasioiden jälkeisestä yhteiskunnasta eivät ole tässä yhteydessä mitään uutta. Nyt on jo selvää, että Berliinin terrori-isku tulee vaikuttamaan jopa nykyisessä hallituksessa istuvien kristillisdemokraattien CDU:n ja Baijerin kristillissosiaalisen unionin CSU:n sekä SPD:n väliseen poliittiseen keskusteluun. JOACHIM KASTEN Maailma tänään ”99,9 prosentilla pakolaisista ei ole mitään tekemistä terrorismin kanssa kuten ei myöskään 99,9 prosentilla saksalaisista.” AFP / Tobias Schwarz Berliinissä jouluna tehty terrori-isku on kiristänyt Saksan suhtautumista maahanmuuttajiin.. Vaikka historia ei sellaisenaan toistu, vertailu on ajankohtainen. Tämä on edelleen arvokasta maalle, joka pyrkii puolustamaan solidaarisuutta ja ihmisoikeuksia. Tapahtunut käännettiin pakolaisia ja ulkomaalaisia vastaan. Ne eivät jätä käyttämättä tilaisuutta tuomita hallituksen maahanmuuttopolitiikka rikolliseksi vain siksi, että hallitus ei harrasta pakolaisia kohtaan suunnattua vihapuhetta. Normaalin kansallisen surutyön sijaan ryhdyttiin taistelemaan ”omista” tosiasioista. Kaikki eivät tosin ole asiasta samaa mieltä. Saksan rajoja ei suljettu syyskuussa 2015 saapuneilta sadoilta tuhansilta pakolaisilta. u u u Turvapaikkahakemusten käsittelyä haastavampaa on ikävänsävyisen maahanmuuttokeskustelun kääntäminen myönteiseksi. Tragediaan kuuluu kuuluu myös se, että maahan on pakolaisten joukossa saapunut myös islamisteja. u u u Berliinin iskusta epäilty Anis Amri ammuttiin joulun alla Milanossa. Sitten epäilevät sävyt ovat nostaneet päätään. Yli miljoonan pakolaisen ennakoimaton maahantulo pakotti viranomaiset improvisoimaan. Tapahtuneen dramaattisiin käänteisiin kuuluivat myös väärät syytökset ja epäilyt. Kampanjan onnistumisesta kertovat osaltaan Saksan vuoden 2016 osavaltiovaalien tulokset. Oikeistopopulistiset puolueet eivät tarjoa ongelmiin ratkaisuja, sen sijaan ne syventävät konflikteja ruokkivia jakolinjoja Saksassa ja koko Euroopassa. Vuosi 2017 on ratkaiseva vaalivuosi. – 99,9 prosentilla pakolaisista ei ole mitään tekemistä terrorismin kanssa kuten ei myöskään 99,9 prosentilla saksalaisista, sanoi SPD:n varapuheenjohtaja Ralf Steger. 11 5. Myös 22-vuotiaan tytön raiskausmurhasta Freiburgissa epäiltiin Balkanin kautta Saksaan saapunutta turvapaikanhakijaa. Ennen Kölniä keskustelua hallitsi myönteinen kuva syyrialaispakolaisia, jotka saksalaiset toivottivat tervetulleeksi. Amri, joka todennäköisesti ajoi murha-aseena käytettyä rekkaa, saapui Eurooppaan vuonna 2011. Se johti paikoin hallinnolliseen sekoiluun. CSU:n puheenjohtaja Horst Seehoferia on jo vaadittu koventamaan maahanmuuttolinjauksia. Ensimmäiseksi media-areenalle kiirehti AfD:n edustaja, joka kirjoitti noin tunti Berliinin terrori-iskun jälkeen Twitteriin sanat ”Merkelin kuolema”. Ne tuovat mieleen poliittisesti latautuneen 1900-luvun, jolloin natsit syyttivät tunnetuin seurauksin Weimarin tasavallan vaikeuksista juutalaisia. Würzburgissa, Ansbachissa tai Berliinin joulumarkkinoilla tapahtuneet terrori-iskut ovat paitsi ihmishenkiä vaatineita rikoksia myös karhunpalvelus jokaiselle sotaa tai terroria pakenevalle ihmiselle. Rikoksia ei voi hyväksyä, mutta niistä raportoitaessa olisi vältettävä rasistisia tuomioita, joihin varsinkin sosiaalisessa mediassa on erikoistuttu. AfD ja Pegidan populistit syyttävät terrori-iskuista hallituksen pakolaispolitiikkaa
TAMMIKUUTA 2017 Kuin lanttia heittäisi: uhka vai mahdollisuus P opulismi jyllää Euroopassa ja Yhdysvalloissa. 12 5. UP-uutispalvelun työryhmä Lähde: Poliittisen osallistumisen eriytyminen – Eduskuntavaalitutkimus 2015 Työttömyys ja populismi ovat tulevaisuuden isoja uhkia. Samalla nähdään, lyökö populismi läpi yhtä lujaa kuin Unkarissa ja Puolassa. Lähivuodet näyttävät, vahvistuuko populismi ja mitä sen vaikutukset ovat. Varsinkin koulutusta vailla olevien keskuudessa perussuomalaisten kannatus on kasvanut vauhdilla kaksissa eduskuntavaaleissa. Suomessa huhtikuun kunnallisvaaleista käynnistyy pitkä, monen vuoden vaaliputki. Se saa voimaansa työttömyydestä ja näköalattomuudesta
Positiivisia merkkejä on nähtävissä erityisesti rakennusalalla, jolla työllisyys kasvaa 6 000–7 000 hengellä vuonna 2017. – Siivoaminen tai hierominen ei tietokoneelta suju. 13 5. Työttömyysaste laskee yhdeksän prosenttiin tänä vuonna ja edelleen 8,7 prosenttiin vuonna 2018. Suurin osa katoavista tehtävistä on keskipalkkaisissa ammateissa. Malirannan mukaan muutosta selittää se, että heikommin palkattuja työntekijöitä on vaikea korvata tietokoneella. – Niissä toistuu sellaisia toimintoja, jotka ovat hoidettavissa myös tietokoneella. Valtiovarainministeriön arvion mukaan bruttokansantuotteen nopeampi kasvuvauhti vuosina 2017 ja 2018 parantaa työllisyyttä ja kiihdyttää työttömyyden laskua. Tutkimusjohtaja Mika Maliranta kertoo, että suurimmassa katoamisriskissä ovat rutiininomaiset tehtävät. Mielenkiintoista on, että tällaiset ammattiryhmät eivät ole kokonaan tai edes erityisesti pienipalkkaisia, Maliranta kertoo. Toisessa päässä ovat suunnitteluja johtamistehtävät, joita niitäkään ei voi teettää tietokoneella. Tietokone ei osaa siivota Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen parin vuoden takaisen Työn Murros -selvityksen mukaan suuri osa ammateista katoaa kokonaan. Työpaikkoja Työttömyys pysyy kuitenkin korkeana koko ennustejakson. Työllisyysaste nousee tämän vuoden aikana 68,3 prosenttiin ja ensi vuonna 68,8 prosenttiin, arvioi Työja elinkeinokeskusten yhteinen Työja elinkeinopalvelut. Prosessiteollisuudesta on katoamassa osa paperityöntekijöiden tehtävistä. Kuvitus Timo Sparf. – Työpaikkojen tuhossa on tapahtunut polarisaatiota. Osaamistason heikommassa ja korkeammassa päässä työpaikat ovat säilyneet. Työllisyys paranee, mutta työpaikkoja katoaa on kadonnut kaikkein eniten keskitason osaamista vaativissa tehtävissä. TAMMIKUUTA 2017 Kuin lanttia heittäisi: uhka vai mahdollisuus ” Suurin osa katoavista tehtävistä on keskipalkkaisissa ja keskitason osaamista vaativissa ammateissa
Pikakoulutusta tarvitaan Eloranta on huolissaan etenkin niistä, joita mikään koulutus ei kiinnosta. 14 5. Toisen asteen tutkinto kaikille Jotteivat nuoret vastaisuudessa jättäytyisi pelkän peruskoulun varaan, oppimisen taidot pitää saada kuntoon. Toisen asteen koulutus puuttuu myös 200 000 aikuiselta. – Tulevaisuudessa ei ole töitä, joihin voisi mennä pelkällä peruskoulutuksella. Lisäksi nykyistä useampi yli kolmevuotias tulisi saada varhaiskasvatuksen piiriin, ja oppivelvollisuuden pidentämistä toisen asteen koulutukseen tulisi harkita. – Maailma muuttuu nopeasti, koulutusjärjestelmän pitää olla näppärä ja nopea. Pahinta on, että kustakin sadasta nuoresta 15 jää peruskoulun varaan, kun lukion ja ammattikoulun keskeyttäneet otetaan huomioon. Vähintään toisen asteen koulutus on tulevaisuudessa välttämättömyys. Sen jälkeen nuoret ovat valinneet mieluummin nopeampia koulutusväyliä. Muussa tapauksessa työpaikat menevät muualle.. Muussa tapauksessa työpaikat menevät muualle. Samaan aikaan metallialan ammattikoulutuspaikkoja jää tyhjiksi, koska ala ei kiinnosta nuoria. Sen pohjalta osaamista voidaan muokata tulevaisuuden tarpeisiin. TAMMIKUUTA 2017 Osaaminen on kynnyskysymys ” Meillä on tulevaisuudessa työpaikkoja, jos meillä on osaamista. – Suomen menestys perustuu siihen, että meillä on juuri korkean tason edelläkävijäosaamista. Meillä on tulevaisuudessa työpaikkoja, jos meillä on osaamista. Nyt pitäisi käyttää palikat järkevästi, tarjota esimerkiksi tiiviimpää koulutusta. Eloranta huomauttaa, että pelkästään Varsinais-Suomeen tulee kerrannaisvaikutuksineen yli 30 000 uutta työpaikkaa. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2015 pelkän perusasteen varassa oli noin 116 600 eli 17 prosenttia 20–29-vuotiasta. Parhaiten koulutettu ikäluokka ovat 40–44-vuotiaat. Nuoret sukupolvet eivät halua kouluttautua yhtä pitkälle kuin aiemmat. Siksi telakat ovat saaneet uusia tilauksia, biojalostuslaitoksia rakennetaan ja muun muassa Uudenkaupungin autotehdas tuplaa työpaikkansa. – Yhteiskuntamme perustuu vastedeskin osaamiseen. Ammattikoulutuksen leikkaukset vievät toiseen suuntaan. Eloranta pitää peruskoulun uutta opetussuunnitelmaa hyvänä. Eduskunnan sivistysvaliokunnan ja opetushallituksen johtokunnan jäsen, kansanedustaja Eeva-Johanna Eloranta (sd.) on silti toiveikas. Jos työpaikkojen täytössä sössitään, väkeä on pakko ottaa muualta, Baltiasta ja Puolasta. Eloranta pitää hyvänä, että ammattikoulutus kiinnostaa nuoria aiem paa enemmän. – Ongelma on, että osaajia ei ole
Populismi ja laki Valtiooppineita hirvittää populis tisissa puolueissa niiden autoritaa risuus, vahvan johtajan kaipuu ja avoin tai peitelty demokratianvas taisuus. – Populistisille puolueille on omi naista hyvin kevyt sisäinen rakenne. Vaikka mielipidemittaukset eivät olekaan lopullinen totuus, eivät nii den osoittimet ole Railon mielestä myöskään näköharhaa. – Tynkkynen oli valittu puolueen ja puoluehallituksen varapuheen johtajaksi puolueen korkeimman eli men, puoluekokouksen päätöksellä. Populismin aalto testaa demokratiaa Uusnatsit marssivat Euroopan ka duilla ja toreilla ikään kuin maail mansodan kauhuja ei olisi koskaan ollutkaan. – Kun Soini jossain vaiheessa poistuu puheenjohtajan paikalta, perussuomalaisilla on kova valin nan paikka. Mikä on puolueen linja Soinin jälkeen. Suomessa politiikan heiluri näyt tää olevan asettumassa normaaliin liikkeeseensä. Kahden jytkyn jäl keen perussuomalaisten kannatus näyttää hyytyvän. Railo arvioi, ettei heilurin liike ole välttämättä saavuttanut lakipistettä. Perussuomalaisten kova valinta Timo Soini ei ole vielä kertonut pyr kiikö hän jatkamaan kaksi vuosikym mentä kestänyttä kauttaan perussuo malaisen puolueen puheenjohtajana. Hallaaho on profiloitunut maa hanmuuttovastaisuudella ja hä nen muu poliittinen agendansa on Railon mukaan täysin tuntematon suurelle yleisölle. Jos politiikkaa ajatellaan heiluriliikkeenä, nyt hei luri on heilahtanut pidemmälle oi kealle kuin aikaisemmin. Perussuomalaisten puoluehalli tus erotti kylmän viileästi Tynkky sen puolueen jäsenyydestä, vaikka sillä ei sellaista valtaa ollut. TAMMIKUUTA 2017 ” Valtaan päästyään ei ole mitään takeita, että populistit kunnioittavat maan lakeja sen paremmin kuin puolueiden omiakaan sääntöjä. He ovat mu kautuneet muiden hallituspuoluei den tahtoon. – Pidän Hallaahoa vahvana eh dokkaana perussuomalaisten pu heenjohtajaksi Soinin jälkeen. Muukalaisvihaan ja natio nalistiseen populismiin pohjaavat puolueet niittävät voittoja Euroo pan maiden vaalikentillä. Paluu normaaliin Railo arvioi populististen liikkeiden pysyvän eurooppalaisen politiikan kuvassa mukana vielä vuosia, ehkä vuosikymmeniä. – Perussuomalaisten onneton hal litustaival on osoittanut, ettei heillä ole tarjota selkeää vaihtoehtoa har joitetulle politiikalle. Railo pitää täysin mahdollisena, että perussuomalaisissa isännän ääntä käyttävät tulevaisuudessa hal laaholaiset. – Ajatellaan, että valtaan pääs tyään ei ole mitään takeita, että he kunnioittavat maan lakeja sen pa remmin kuin puolueiden omiakaan sääntöjä. Populistipuolueiden menestys on kuitenkin tosiasia. Hän ennus taa perussuomalaisille vaalitap pioita tulevina vuosina. Tästä suo malaisena esimerkkinä Railo näkee Sebastian Tynkkysen ta pauksen. Perintei siä konservatiiveja radikaalimpi oi keisto kasvaa. On hyvin pieni joukko, joka ajattelee, ettei de mokratiaa tarvitse puolustaa. – On täysin mahdollista, että hei luri jatkaa liikettään vielä pidem mälle populistiseen suuntaan. – On vaikea uskoa, että Hal laahosta tulisi hahmo, joka pystyisi vetämään puolueeseen laajemmin maltillisia äänestäjiä. – Hallaahon johdolla perussuo malaiset jämähtäisi luultavasti pel kästään maahanmuuttovastaiseksi puolueeksi. Ikuisesti hän ei kuitenkaan voi jatkaa. 15 5. Esimerkiksi Suomessa jokainen pe russuomalainen kuuluu suoraan puolueeseen, ja koossa pitäviä ra kenteita on puolueen sisällä hyvin vähän. Maahanmuuttovastaisten ”mesta riksi” kutsuma Jussi Halla-aho te kee paluuta Brysselin parlamentista kotiSuomen politiikkaan. Railo muistuttaa, että jytkyjen ta kana oli perussuomalaisten kyky ve tää taakseen äänestäjiä keskustasta ja SDP:stä. Veikkaan, että puolueen nousu merkittäväksi tekijäksi suo malaisessa politiikassa olisi vaikeaa.. Populistisille puolueille on Railon mukaan tyypillistä heikko kunnioitus omia sääntöjään kohtaan. Tämän kaltaista toimintaa Railo pitää tyypillisenä populistisille puo lueille Euroopassa. He eivät Railon mukaan äänestäneet perussuomalaisia pel kän maahanmuuttovastaisuuden perusteella. Se näkyy Railon mukaan myös puolueiden rakenteissa. Vielä pienempi on se porukka, joka haluaa kaataa demokratian. Erkka Railo Turun yliopiston eduskuntatutkimuksen keskuksesta ei kuitenkaan pelkää demokratian olevan uhattuna, ei ainakaan vielä. Se on yksi syy miksi valtiooppineet ovat huolis saan populisteista. – Tämähän on nyt jo nähty Puo lassa, ja Unkarissa myös. Perussuomalaisten sisällä on luja maahanmuuttovastainen ydin, jonka vaikutus puolueessa saattaa kasvaa yleisen kannatuksen vaimentuessa. Perussuomalaisten us kottiin tuovan ratkaisuja muihinkin ongelmiin. – Tilanne on vakaa. – Tämä ei ole ohimenevä ilmiö, joka noin vain katoaa
Ruotsin pääministeri Olof Palme ehdotti jo vuosikymmeniä sitten, ettei minkään maan maksuosuus saisi nousta yli kymmeneen prosenttiin YK:n budjetista. Lihatukku Veijo Votkin oli syntynyt, ja kehitystyö käynnistyi. Veijo Votkin kiittää ammattitaitoista henkilökuntaansa ja sanoo, että ilman hyvää henkilökuntaa yritys ei pärjää. Liha-alan tuulet ovat tuivertaneet Votkinin mukaan heillä suhteellisen myötäisesti. Yhdysvallat ei ole enää maailman ainoa rahamahti. Hän suositteli alaa minulle ja kertoi, että työ on hyvin palkattua. Votkin perusti vuonna 1995 oman makkaratehtaan, mikä on osoittautunut kannattavaksi investoinniksi. Votkin muistuttaa alan vaativan kokoaikaista hereillä oloa, tuotekehitystä ja markkinoiden seuraamista. Tuotevalikoimaa pitää kehittää ja tarjota uusia vaihtoehtoja, sillä kuluttaja on yhä laatutietoisempi ja vaihtelunhaluisempi kattaessaan ruokapöytäänsä. YK:n jäsenvaltioita on nykyisin 193. Luvusta puuttuvat rauhanturvatoiminta ja vapaaehtoiset maksut YK:n rahastoille ja ohjelmille. Vuonna 2000 toiminta laajeni lihatukkutoiminnasta, kun oma tehtaanmyymälä aloitti. Eri yrityksissä meillä yhteensä on noin 135 henkilöä. Ajattelin, voiko näin suurta hallia olla Suomessa. Hän lähettää yhteistyöterveiset ammattiyhdistysliikkeen ja työantajapuolen neuvottelijoille, että pekkaspäivät voitaisiin muuttaa lomallelähtörahaksi yhteisellä päätöksellä kaikkien eduksi. Trump vakuutti, että asiat muuttuvat YK:ssa, kunhan hänen presidenttikautensa alkaa 20. Donald Trumpin tyly asenne YK:hon voi kuitenkin kääntyä itseään vastaan. Hänen yrityksensä toimitusjohtajana toimii poika Asmo Votkin, ja yritys työllistää tällä hetkellä 90 henkilöä, ja lisätarvetta muutaman hengen palkkaamiseen on tälläkin hetkellä. YK:n budjetti kaudelle 2016–2017 on noin 4,9 miljardia euroa. Armeijan jälkeen Votkin ajoi kolme kuukautta isänsä kanssa savottaa. Yhdysvallat on 1980-luvulta lähtien uhkaillut lopettaa YK:n rahoitYK:n päämaja New Yorkissa on tärkeä maailmanpolitiikan näyttämö, mutta suuri osa järjestön työstä tehdään kentällä, kuten tällä Burkina Fasossa sijaitsevalla pakolaisleirillä. Paulin mielestä saattaisi olla hyväkin, että Yhdysvaltain maksuosuus vähenisi eikä YK olisi siitä enää yhtä riippuvainen. Kahdeksan vuoden kuluttua työnantajani, pieni lihatukkukauppias, jäi eläkkeelle. 16 5. tammikuuta. – Keväällä savottahommat loppuivat, ja olin työtön ja nälkäinen. Tänä päivänä, pitkän uran vielä jatkuessa, pöydän takana istuu tyytyväinen hallituksen puheenjohtaja Veijo Votkin. Ostin yrityksen, ja kauppaan sisältyi yksi lihanleikkuupöytä, lihapölkky, lihakirves ja muutama erittäin terävä lihaleikkaajan ammattiveitsi. Yhden joukkuetoverin siviiliammatti oli lihanleikkaaja. IPS / Marc-André Boisvert ” Yhdysvallat on YK:n suurin yksittäinen rahoittaja. Republikaaninen senaattori Lindsey Graham ilmoitti heti ryhtyvänsä keräämän tukea Yhdysvaltain YK-maksujen lakkauttamiselle tai vähentämiselle. Thalif Deen YK, New York Ostin yrityksen, ja kauppaan sisältyi lihanleikkuupöytä, lihapölkky, lihakirves ja muutama erittäin terävä lihaleikkaajan ammattiveitsi. Ajatus jäi itämään, Veijo Votkin muistelee. TAMMIKUUTA 2017 Minun yritykseni – Lihatukku Veijo Votkin Oy V eijo Votkinin, tuon tunnetun makkaraja lihamiehen, ura sai alkunsa jo varusmiehenä. Suurin maksaja Yhdysvallat on YK:n suurin yksittäinen rahoittaja, joka maksaa 22 prosenttia järjestön kaksivuotisen perusbudjetin kuluista. – Liha-alan ensivaikutteet sain Mikkelissä varusmiesaikanani. Työpaikkaa liha-alalta etsiessäni avasin ensi kertaa Helsingin kaupungin teurastamolla toimivan lihatukkuhallin oven. Lihatukku Veijo Votkinilla on lisäksi Prisma Itäkeskuksessa sekä S-Market Sokos Helsingissä omat Chef Wotkin’s palvelutiskit henkilökuntineen. Tukkumyynti toimii koko maahan, eineskeittiöltä menee tuotteita myös hotelleihin, ravintoloihin ja vähittäiskauppoihin. Advertoriaali. Elettiin vuotta 1978. Hallissa toimi noin 30 eri lihatukkuliikettä. Seuraavaksi suurimmat maksuosuudet ovat Japanilla (9,7), Kiinalla (7,9) ja Saksalla (6,7). Teksti Aila Pääkkö, kuva Jari Soini Trump jyrää jo YK:ta Yhdysvalloilla on ollut viha-rakkaussuhde YK:n kanssa siitä asti kun maailmanjärjestön päämaja valmistui New Yorkiin 1952. Umpihangessa, metsästä ”laaniin” tukkipuiden ajo oli rankkaa hevoselle – ja kova koulu nuorelle miehelle. – Yrityksen huominen tehdään tänään, ja jokainen siirto on pitkän harkinnan tulos, kertoo Votkin yrityksen kehityksestä ja kehittämisestä. Minulle tuli mahdollisuus aloittaa yrittäjänä. Kun yritys näytti pientä menestymisen merkkiä, hän uskalsi palkata lisää väkeä. Pinta-alaa oli yhteensä 2 000 neliöä. Muutenkin YK:ta vähätellyt Trump suivaantui joulukuussa siitä, että hänen maansa pidättäytyi äänestämästä turvallisuusneuvostossa Israelin tuomitsevaa päätöslauselmaa vastaan. YK-yhteisön suoraan työllistämät 15 890 henkeä luovat newyorkilaisille lisäksi 7 940 työpaikkaa. tamisen, muistuttaa tilannetta läheltä seurannut Global Policy Forumin entinen johtaja Jim Paul. New Yorkin pormestarinviraston tuore raportti kertoo, että YK tuo kaupungin talouteen yli kolme miljardia euroa vuodessa. – Työ lihatukussa oli mielenkiintoista, ja oppia tuli joka päivä. Ala oli Votkinille täysin vieras – ja erittäin kilpailtu. – YK:n taloudellinen uhkailu vain heikentää Yhdysvaltain asemaa maailmanjärjestössä ja koko maailmassa, Sri Lankan YK-edustajana ja järjestön sopimusosaston johtajana toiminut Palitha Kohonna arvioi. Lisäksi Virossa on oma riistateurastamo ja välittäjäliike. Votkin teki töitä puolisen vuotta yksin
Elopainon keventämispyrkimyksessä ajatusta voisi soveltaa vaikkapa niin, että epämääräiset napostelut jätetään pois, puolet päivän ravintomäärästä olisi kasviksia, marjoja ja hedelmiä ja einekset korvattaisiin aidolla tavaralla. Sokerilakko – ja kaikki kärsivät On ihmisiä, joilla sokerihammasta kolottaa keskimäärin joka hetki, ja sitten on niitä ihmisiä, joilla ei koskaan. Nora Vilva Demokraatti Gett y Imag es. Koostuipa liikunnanlisäys mistä tahansa sykettä nostavasta aktiviteetista, on se vakaa ensiaskel kohti liikkuvampaa elämäntyyliä ja parempaa peruskuntoa. 17 5. TAMMIKUUTA 2017 E Elämä Tuottaja: Nora Vilva 09 7010 528 nora.vilva@demokraatti.fi Älä luovuta – lupaukset voi myös tuunata Vuodenvaihteen hurmoksessa on ehkä tullut luvattua jokin ylevä elämäntapamuutos, jonka toteutumisen todennäköisyys vaikuttaa jo tässä vaiheessa tammikuuta masentavan olemattomalta. Viikon näännyttelyn jälkeen ihmedieetin todellisuus iskee vasten kasvoja; sallitut ruoka-aineet aiheuttavat yökkäilyreaktioita, kurniva vatsa tärvelee unirytmin ja radionkin ruokamainokset saavat kuolan virtaamaan rinnuksille. Totaalikieltäytymisen sijaan esimerkiksi yksi voisilmäpulla päivässä voi olla rauhanomaisempi teko, tosin lievää sokerihampaan kiukuttelua ei ehkä silloinkaan voi täysin välttää. Toimenpiteestä voi seurata kiukkua, hermostuneisuutta, masennusta ja kaikkia muitakin tyypillisiä addiktion vieroitusoireita. Kukin tietysti tulkitsee kehotuksen oman näkemyksensä mukaan. Päätös kuusi kertaa viikossa toteutettavasta sykkeet tappiin nostavasta urheilupläjäyksestä alkaa syystäkin tuntua hullun hommalta. Kesän rantakuntopäätös alkaa tuntua hautaan johtavalta mielenhairahdukselta. Liikunnan lisääminen on elämänmuutospäätöksenä mitä kannatettavin, mutta himoliikkujaksi muuntautuminen kertalaakista aiheuttaa lähes poikkeuksetta lamauttavaa kipua ja kolotusta vapaa-ajat sohvan pehmeydessä viihtyneelle ihmisvartalolle. Jos oma pää tuntuu räjähtävän sokerinhimosta ja jos ympäristökin näyttää kärsimyksen signaaleja, voi pehmeämpi laskeutuminen sokerittomaan elämäntyyliin olla harkitsemisen arvoinen vaihtoehto. Sokerihampaan vaientaminen kuin seinään voi olla radikaali teko sekä itselle että kanssaeläjille. Kidutuksen ja tuskan voi korvata ajatuksella ”eat like you love yourself”, syö kuin rakastaisit itseäsi. Vastavetona äkkipikaiselle liikunnan lisäykselle kroppa muuttaa itsensä kankeaksi palikaksi ja hampaidenpesukin tuottaa lihaskipua päästä varpaisiin. Maltillisempi vaihtoehto on vaikkapa puolen tunnin liikuntamäärän lisäys päivässä. Tuloksiin saattaa päästä myös lievemmällä kidutuksella ja elämän ankeutuksella. Kokovartalokipua välttäen Vuodenvaihde on kuntosalija jumppatuntibisneksen kulta-aikaa. Ei hätää, lupauksia ei kannata mennä rikkomaan heti lähdössä, vaan ne kannattaa tuunata vähemmän tuskaa ja henkistä vastustusta aiheuttaviksi versioiksi. Vihanneskeittoa, maustamatonta rahkaa ja keitettyä kanaa. Stoppi näännytykselle Joulunajan herkuttelun jälkeen idea kropan rasvavarannot taivaan tuuliin polttavasta ihmedieetistä vaikuttaa tehokkaalta ja järkevältä
Työnantajat ovat vielä olleet niin avarakatseisia, että ovat antaneet mahdollisuuden kouluttautua lisää, kun siihen on ollut haluja ja tarvetta.. Työväen akatemia tuntui parhaalta ratkaisulta: kahdessa vuodessa tulisi ammattipätevyys ja vielä vahvistusta aatepohjalle. No, tietenkin lähtee opiskelemaan Työväen akatemiaan kulttuurisihteeriksi. Yliopistoon olisi pitänyt mennä... KUVAT JARI SOINI Olipa kerran minä Puolueen ja palkansaajien mies M itä tekee nuori mies, joka räväyttää ylioppilaskirjoituksissa yleisarvosanaksi laudaturin ja on mennyt lukioon 9,6 keskiarvolla. 18 5. SDP:n pian väistyvä puoluesihteeri Reijo Paananen muistaa, että lukion opinto-ohjaaja oli kauhuissaan, kuinka ”sinä heität tulevaisuutesi haaskuuseen”. – Oli älyttömän hankalaa keksiä, mitä teen noilla laudaturin papereilla, mihin opiskeluputkeen voisin sitoutua 4–6 vuodeksi, Paananen muistelee. TAMMIKUUTA 2017 TEKSTI MARJA LUUMI . Eikä Paananen ole katunut tämän tien valitsemista
19 5. TAMMIKUUTA 2017
” Tuohon tuoliin tai huoneeseen” ei pidä rakastua, ettei niistä voisi luopua.. – Kaikki auttoivat kaikkia, kun yhteinen nimittäjä oli Suomi ja suomalaisuus. Paanasen perheessä ei pahemmin politiikasta puhuttu vaan sosialidemokraattiset arvot näkyivät normaalissa arjessa. Halusimme varmistaa, ettei torpata itse vahingossa Suomelle tärkeitä asioita – ilman että olimme muita vastaan, hän muistelee. Niiltä ajoilta Paananen muistaa erityisesti sen, kuinka hän omin käsin koodasi SAK:n ensimmäiset internet-sivut. Ja kaikki ovat tietysti oikeassa, jos tehtävänantoa ei ole. Paananen pitää näkemästään: ihmiset ovat löytäneet toisensa aivan toisella tavalla. kulttuurisihteerin tutkinto 1985 . . Paananen toivoo, että sentään puolileikillään. Se EU:n toimimattomuus... Valitun piti haluta tehdä tätä työtä vähintään kaksi kautta. ”Haipakkaa menoa” riittänyt Ne olivat selvät sävelet tuolloin reilut neljä vuotta sitten: Reijo Paananen valittiin SDP:n puoluesihteeriksi olemaan kentän käytettävissä, keskittymään järjestötyöhön. Me olimme vahva yhteisö, jonka ovet olivat aina auki. Siksi hän halusi käynnistää keskustelun siitä, mitä tulevalta puoluesihteeriltä odotetaan. Jossakin puute silti näkyi. SAK:lle hatunnosto rohkeudesta Konttorikoira Hetzu on mukana, kun Paananen kiertelee Helsingin työväentalon liepeillä. Usein sanotaan, että demarius on tullut jo äidinmaidosta. – En ole koskaan ymmärtänyt, miksi pitäisi valita vain jompi kumpi. Ayliike lähtee siitä, että tukemalla tiettyjä ehdokkaita tai puolueita, sen jäsenten elinolot paranevat, eivätkä ainakaan huonone. – Tavat toimia yhdessä piirijärjestöjen ja eduskuntaryhmän kanssa ovat muuttuneet. kulttuurisihteeri TSL:n Helsingin opintojärjestössä 1985–86 . ”Palkansaaja-Paanaseksi” mies muuntautui vain 24-vuotiaana, kun hän tuli valituksi SAK:n nuorisosihteeriksi. Vitamiininpuute aiheutti 3-vuotiaalle Reijolle toispuoleisen kasvohalvauksen. Hän laskee, että erilaisia työtehtäviä on kertynyt noin 15. – Yritetään lypsää mahdollisimman paljon itselleen, mutta mitään ei olla valmiita antamaan. Kyllä minä sen laskuvarjohypyn jossain vaiheessa aion tehdä. Tätä kodin perintöä Reijo Paananen on pyrkinyt noudattamaan aikuisenakin. – Suru Saariniemenkadulta lähdöstä alkaa jo pyyhkiytyä pois, koska tämä tila toimii vain niin älyttömän hyvin, hän iloitsee. Hän sanoo viime vuosien olleen ”aika haipakkaa”, kun kolmet vaalit on klaarattu. Minkä asian haluaisit itse toteuttaa. Meille sai aina tulla aina leikkimään. Euroopan parlamentissa SDP:n valtuuskunnan pääsihteeri ja tiedottaja 1999–2000 . – Samat moittijat menevät aika vaikeiksi, kun heille muistuttaa, kuinka paljon elinkeinoelämä ja yksityiset yritykset tukevat vaaleissa porvariehdokkaita. Mies lähtee uusiin seikkailuihin siinä mielessä tyytyväisin mielin, että SDP on kokenut hurjasti uudistuksia. . . Nuorisosihteeristä hän eteni sopimussihteeriksi ja sittemmin tiedotussihteeriksi pistämään SAK:n viestintää uusiksi. Paananen on erittäin huolissaan, että osa uusista jäsenmaista näkee unionin vain lypsylehmänä, kun kukin lobbaa itselleen parasta. SAK:n viestintäpäällikkö 2011–2012 . . avoliitossa . Mutta hän korostaa, että ”tuohon tuoliin tai huoneeseen” ei pidä rakastua, ettei niistä voisi luopua. Tässä työssä jonkun tapahtuman, puheen, koulutuksen tai tilaisuuden jälkeen tulevat yksittäiset viestit, joissa sanotaan, että ”hei, nyt sain lisää energiaa”, ”löysin taas punaisen langan”. syntynyt 9.5.1964 Jyväskylässä; . yksi lapsi ja lapsenlapsi . Euroopan parlamentin sd-ryhmän erityisavustaja 1997–99 . Työn voi muovata näköisekseen Lähtö on aina hieman haikeaa. Mistä suomalaiset saisivat tänä päivänä olla ylpeitä. – Mielestäni olen tämän täyttänyt, vaikka koskaan ei tietysti voi olla täysin tyytyväinen, hän miettii nyt oman ratkaisunsa tehtyään. KOLME KYSYMYSTÄ JA VASTAUSTA . – Ne olivat aivan hirvittävät, mutta lajissaan Pohjoismaiden ensimmäiset, hän huomauttaa. . Hänelle itselleenkin on vitsailtu kummassakin päässä: ”Nyt on SAK:sta lähetetty meille vahti” ja ”Ai, puolueestako tätäkin taloa nyt ohjataan”. . Paananen ilmoitti hiljattain, että puoluesihteerin tehtävät saavat nyt hänen puolestaan jäädä tähän. . Kun EU:ssa vielä oli tekemisen meininki Kansainvälisyys on aina ollut Paanaselle tärkeä arvo. Ja kyllä tämä on sellainen hieno lintukoto, että täällä voi vapaasti toteuttaa itseään. – Jokaisella oli vastuu omista tekemisistään, mutta toisista kannettiin huolta. – Kun perustavoitteet ovat samanlaisia, miksei saisi antaa tukea. Aika Euroopan parlamentissa oli antoisaa, kun 1990-luvun lopulla EU:ssa elettiin kehittämisen hengessä. – Kuopuksena minulla oli aina ympärillä vanhempia ihmisiä, jotka ohjasivat hellästi oikealle polulle, kun yritin hairahtua, hän naurahtaa. Miehellä on ollut kysyntää koko työuran aikana. EU-asiantuntija SAK:ssa 2010–2011 . Napanuoran kritisointi tarkoituksellista Jotkut ovat kummastelleet Paanasen ”poukkoilua” ay-liikkeen ja puolueen välillä kuin jojo. 20 5. Nämä kaksi ovat niin samasta juuresta lähtöisin. Lasten ei tarvinnut kantaa arjen murheita – siitä äiti piti huolen. Ei tarvitse kaikkea tehdä kerralla vaan kouluttautua voi pitkin elämäänsä. Paananen toivoo, että seuraaja saa yhtä selkeän selkänojan valitsijoiltaan kuin hän itse aikoinaan sai. Sen Paananen myöntää. Ei ollut Paanasen perheessäkään Jyväskylässä. SDP:n ja SAK:n napanuoraa on kritisoitu. Vapaa kasvatuskaan ei tarkoittanut sitä, että lapset, kaikkiaan viisi, saivat tehdä mitä vain. Sen uumenista, Työväen sivistysliitosta, löytyi ensimmäinen työpaikka vastavalmistuneelle kulttuurisihteerille. Kaikilla on mahdollisuus koulutukseen niin pitkälle kuin kantti kestää – myös iän puolesta. SDP:n puoluesihteeri 25.5.2012– REIJO PAANANEN Kasvohalvaus toi puutteen näkyviin Yksihuoltajaäidin arki ei 1960–1970-luvuilla ollut mitenkään helppoa. SDP luopui vanhasta puoluetalostaan ja Helsingin Ympyrätaloon on syntynyt oma demarikollektiivinsa. SAK:n järjestöpäällikkö 2006–2010 . Jokainen tietää, kuka vastaa mistäkin ja sovitusta pidetään kiinni. Hän muistuttaa, että EU:ta ei ole tarkoitettu kansallisvaltioiden edunvalvontaorganisaatioksi. . tiedottajan tutkinto 1997 . . Siinä meni puoli vuotta, ennen kuin kasvot alkoivat näyttää normaalilta. – Siihen verrattuna EU vaikuttaa nyt vähän visiottomalta, Paananen pohtii. . Tekemisen meininki näkyi siinäkin, kuinka vahvaksi Suomi-yhteisö muodostui. Paananen kuittaa kritiikin tarkoitukselliseksi. Paananen pohtii, että äidillä oli taatusti joskus vaikeaa, mutta ”ei se meille pennuille näkynyt”. Ihmisillä on toivottavasti unelmia aina. – Muuten 40 000 ihmistä kentältä lähettää ristiriitaisia viestejä, mitä kuuluisi tehdä. Hedelmät eivät olleet jokapäiväistä herkkua tuohon aikaan. Hän korostaa, että SAK ei ole tukenut SDP:tä vaan jotkut sen ammattiliitot. Reijo Paananen muistaa kuitenkin lapsuutensa hyvin valoisana ja turvallisena. Ne ovat antaneet eniten voimaa. TAMMIKUUTA 2017 Suomessa valitetaan ties mistä. Mitkä hetket tai asiat tekevät sinut erityisen iloiseksi ja onnelliseksi. . . Hänelle itselleen se on ollut hyvin luontaista
– Olen vakuuttunut, että mielenkiintoiset työtehtävät jatkuvat. Tämä on pätevä ohje yhä. – Täytyy vain sanoa olevansa eri mieltä, kun usein valitaan hiljaisuus. – Tästä varmaan johtuu tunne, että ”tahdon pyöräyttää kellon takaisin turvallisena pitämääni aikaan”, Paananen arvelee. Mitä sitten ison liikkeen johtotehtävässä vaaditaan, että pysyy jokseenkin tolkuissaan. Tyhjän päälle työkuvioista hän ei jää, mutta ei kerro sen enempää. Mitään dramatiikkaa ei ole syntynyt. Kaapista ulos – vai miten se meni. Ne voivat olla joillekin muille sitä. Ja sitä Paanasen toivomaa keskustelua myös syntyi. Hänellä on erinomaisen hyvät välit poikaansa ja pojanpoikaansa, ”niin kuin perheessä pitää ollakin”. 21 5. Silloin kun on sinut itsensä kanssa, eivät asiat ole vaikeita. Muussa yhteiskunnassa äänenpainot kaikkea vähemmistöä vastaan sitä vastoin ovat koventuneet, kun vähemmistöt ovatkin nyt enemmistö. Ainoa keino vastata pelkoihin ja vääriin mielikuviin on hänen mielestään puhuminen ja ymmärtäminen. – Täytyy vain jäsentää, mitä haluaa saada aikaan. Röpelöinen pinta tarkoittaa, etten jää lepäämään laakereilleni. ” Sellaista messiasta ei tähän tehtävään jatkossakaan tule, joka sormiaan napsauttamalla uudistaa liikettä.” Lisää: Katso videohaastattelu verkossa. Mistään kaapistatulosta ei ollut kyse. TAMMIKUUTA 2017 Hän pohtii, että ”sellaista messiasta ei tähän tehtävään jatkossakaan tule, joka sormiaan napsauttamalla uudistaa liikettä”. Sen verran hän paljastaa, että suuntaa perheen kanssa vähän pitemmälle lomalle Balille. Röpelöinen tina kertoo paljon Mitä tapahtuu Paanaselle helmikuun puoluekokouksen jälkeen. Hän on asunut yhdessä jo yli 10 vuotta miesystävänsä kanssa. Paananen korostaa, että työn voi muovata itsensä näköiseksi. Mutta miksi minä kantaisin murheita siitä, jos jollain on vaikeaa sen kanssa, miten minä elän. Siihen on helppo uskoa, kun Reijo Paanasesta on kyse. Sen on Paananenkin saanut tuta. – Kun ei ole kaapissa ollutkaan, ei sieltä voi tulla ulos. Paananen näkee SDP:n vahvuutena juuri sen, että lopulliset uudet kuosit etsitään joka päivä kentällä, ja niitä rakentavat ne 40 000 aktiivia. Olen valinnut tämän elämän ja olen onnellinen siinä. Jokainen, joka vaikenee, siirtyy neutraaliin välimaastoon – pois pelistä. Paananen tulkitsee kuvitteellista tinaansa. Uudenvuoden perinteisiin kuuluu tinanvalanta. Tätä edeltäjinikin viestivät: voit höösätä sinne sun tänne ja olla tekevinäsi tai valita painopisteesi. Sosialidemokraattisessa suvaitsevaisuuden ja tasa-arvon liikkeessä Paananen ei ole joutunut mihinkään vaikeuksiin perhe-elämänsä takia – eikä sitä olettanutkaan. Asioista kun ei tarvitse olla samaa mieltä. Demokraatti.fi. Kun ihminen on politiikan keskiössä, hänen yksityiselämänsä ei ole enää yksityistä. Voin antaa uutta panosta ja kehittyä itsekin. Ison puolueen puoluesihteerinä ihmisellä on näköalapaikka koko suomalaiseen päätöksentekoon. Yksittäinen massa, valtakulttuuri ja tietty elämisen tapa, on kadonnut
Kyselivät ja katselivat kamerani kuvat uteliaisuuttaan. Ajatus saa maiseman muodon, ääretöntä tunnustelevan. Luukkainen ” Vaunun ankeus kaikkosi, kun vaununhoitaja heitti hiiliä uuniin ja samovaari vaunun käytävällä alkoi porista. – Ne maksavat 25 ruplaa kappale, junassa otetaan 40. Hyttiin ilmestyi puhtaat lakanat ja viltti. Mikä on kenellekin halpaa. Kirgisian puolella sai vielä ihailla lumihuippuisia vuoria ja arolla kuljeskelevia lammasja hevoslaumoja. 22 5. Luukkainen Pidempi pysähdys asemilla antoi mahdollisuuden jaloitteluun ja kaupankäyntiin.. Saavunko aikataulussa – jos koskaan – Moskovaan, askarrutti miestä. TAMMIKUUTA 2017 Junalla aron halki Kuvat Leila M. Mies oli kuvannut junan ”surkeaksi”, palvelusta ”ei kannattanut mainitakaan” ja kazanilaiset tullimiehet ”vihoviimeisiksi simputtajiksi”. Joten: kirjailija Tshingiz Aitmatov on herättänyt kiinnostukseni Kirgisiaan, olen liikkeellä nyt, koska minulla on loma ja yksin, koska se on minusta mukavaa ja junassa, koska haluan nähdä Kazakstanin arot. Kovin kauan en saanut olla yksin hytissäni, sisään piipahteli väkeä ja kaikilla sama kysymys: ”Miksi olet täällä, miksi yksin?” Näihin kysymyksiin olin jo tottunut Kirgisiassa. Illalla, kun ei enää maisemia voi katsella, on hyvä olla lukemista matkaeväänä. Älysin olla hiljaa siitä, että minulta oli junassa otettu 50 ruplaa kappaleelta ja että ihan sama. Käytin sen hyvän paikan varana ja annoin sen perheelle, johon olin matkan aika na tutustunut. Tylyjä he eivät olleet. Tämän ja paljon muuta halusivat tietää myös kazanilaiset rajaja tullivirkailijat. Kolmen vuorokauden majapaikka. Heiltä ostettiin innokkaasti, vaikka junassa oli ravintola, josta sai hyvää ruokaa halvalla. Kiitin tiedosta. Tylyn oloinen virkailija oli vähän uhkaava, patja näytti kuhmuraiselta, vuodevaatteita ei ollut. Kyyhötin kolme ylimääräistä tuntia kauniissa mutta kylmässä asemahallissa. Mielessä kävi perääntyminen ja halvan lennon hankkiminen Moskovaan. Jokunen kylä ja kaupunki lipui ohi, joillakin asemilla juna pysähtyi. movaari vaunun käytävällä alkoi porista. Kauan haaveilemani junamatka Bishkekistä Moskovaan alkoi apeissa tunnelmissa. Onneksi en tehnyt niin. Matkatavaroiden penkominen on heidän työtään, mitäpä tuosta. Sitä paitsi minulta oli jäänyt huomaamatta, että lähtöaika oli ilmoitettu Moskovan ajassa. Aron katseleminen on kuin retriitti, hartaushetki, matka matkassa. Kun pääsin vihdoin hampaat kalisten junaan, taksikuskin kuvaus näytti osuvan nappiin. Sitä riitti koko päiväksi ja seuraavaksikin. Rautatieasemalla taksikuskin toivotus ”onnellista matkaa” kuulosti kuolinkellojen soitolta, niin hartaasti ja murheellisessa sävyssä se sanottiin. Miksi et lennä. Ääretön, laidaton. Loppujen lopuksi ihmisen kohtaaminen on se, joka jättää vahvimman jäljen. Muutaman lähes helteisen lokakuun päivän jälkeen satoi räntää. Tunteen, että kuuluu perheeseen, jota ihmiskunnaksi sanotaan. Samovaari porisee Vaunun ankeus kaikkosi, kun vaununhoitaja heitti hiiliä uuniin ja saTuli uunissa tietää lämpöä vaunuihin. Matka lähestyi loppuaan. Ajatus kolmesta vuorokaudesta junassa oli musertava. Leila M. Pahan paikan varalle evääksi saamani suklaalevy oli vielä syömättä. Piirakanmyyjä oli ystävällinen. Olivat maisemat mitkä hyvänsä. Loputon aro Kun ensimmäisenä juna-aamuna heräsin, joka puolella levittäytyi aro. Asemilla oli aina ruuan myyjiä. Jokainen, jonka kanssa olin Kirgisiassa puhunut matkastani junalla Kazakstanin halki Moskovaan, oli pitänyt asiaa outona. Kolmen lapsen kanssa matkustava uzbekkiäiti neuvoi ostamaan asemilta piirakat. Niin. Hevos-, lammasja nautalaumojen lisäksi näkyi kameleita. Kun höyryävä teemuki oli nenän alla, alkoi matka tuntua siltä, mistä olin haaveillut. Jos pitää tulla huijatuksi – ja kerrankos turistia nenästä vedetään – on mukava saada vastineeksi edes hyvää palvelua. oli vakiokysymys
Etenkin sen näkee saamassani vihapostissa. Julkisuudessa esillä on vain kuoreni ja pieni osa minuuttani. TAMMIKUUTA 2017 Kasvot peilissä TEKSTI JA KUVA NORA VILVA Suvi Auvinen, 32 M inulle sanotaan usein, että sä et näytä anarkistilta. Se on kiinnostavaa. Julkisuudessa esiintyessäni tuntuu, että ihmiset näkevät minusta hirveän yksiulotteisen kuvan. Tuntuu, että varsinkin miehillä on tarve kirjoitella ulkonäkööni liityviä kommentteja. Että se on jotakin sellaista, mitä kenellä tahansa on muka oikeus arvostella. Joskus mietin, että kuinka vahvasti koen omaksi itsekseni sen hahmon ja sen kuvan, joka minusta julkisuudessa näkyy. Väsymys, kiire ja nukkumattomat yöt näkyvät heti. Se seuraa läpi koko elämän. Kun katson peilikuvaani, mietin, miltä sitten oikein näytän, jos en näytä anarkistilta. Kun poliittinen kantani on anarkismi, miltä minun pitäisi sen takia näyttää. Ja jos ulkonäkösi ei sovikaan niihin mielikuviin, se yllättää tosi monia. Peilikuva on välillä hirveän armoton. 23 5. Suvi Auvinen on vapaa toimittaja ja päivystävä anarkisti.. Omaa peilikuvaa ei pääse mitenkään pakoon. Jos ei aina pidä siitä, mitä peilissä näkee, voi miettiä, voiko sitä jotenkin muuttaa. Saadessani tuntemattomilta ihmisiltä vihapostia, mietin miten nuo kokevat tuntevansa minut niin hyvin, että he päättävät vihata minua. Tuntuu oudolta, että ihmiset, jotka eivät tunne minua millään tapaa, kokevat kuitenkin tarvetta kommentoida ulkokuortani. Naisten ulkonäkö vaikuttaa edelleen olevan jotenkin yhteistä omaisuutta. Ihmisillä on paljon mielikuvia ja stereotypioita siitä, miltä minkäkinlaisten ihmisten pitäisi näyttää. Tuntemattomat ihmiset kommentoivat aika paljon ulkonäköäni
Narcis Parfenti Kohtuukäyttäjänkin on fiksua kerran vuodessa tarkistaa, kuinka helppoa on olla kuukausi juomatta.. Uusimpana keinona on älylaitteella ohjattava automatiikka, jonka avulla voi säätää kotisi lämpötilaa ja valaistusta vaikka olisi mat koilla. Kulku reittien ja sisäänkäyn nin valaistuksen oh jaukseen kannattaa käyttää ainakin hämä räkytkintä. Alkoholi on nimittäin kallista, sisältää paljon kalo reita ja rasittaa elimistöä. Monelle myös tulee yllätyk senä, kuinka usein lasillinen tulee ensimmäisinä päivinä mieleen, ja myös se, kuinka harvakseltaan niin käy enää parin viikon päästä. Moni hy vinkin kohtuullisesti alkoholia käyttävä huomaa, että tipattoman aikana unen laatu vähintäänkin pa ranee ja olo virkistyy. Tipaton tammikuu herättää ristiriitaisempia tun teita. Mikäli energiansäästölamppuja on varastossa, pystyy niitä käyttämään myös ulkona. u u u MUTTA MIKSI KOHTUUKÄYTTÄJÄN sitten pitäisi kiusata itseään tipattomalla tammikuulla. Aiemmin ulkovalot laitettiin päälle ja pois kytkimellä – ulkovalot olivat pimeänä kotiin tullessa tai ne paloi vat aina. Valot eivät häikäise kun valaisimet ovat rakenteeltaan sellaisia, että valo suuntautuu pää sääntöisesti alaspäin. Jäl jelle jää vielä kohtuulliset 198 päivää. (Suomi nimittäin ei suinkaan ole ainoa maa maailmassa, jossa vietetään tipatonta. Loogisesti ajatellen tipaton tammikuu on jär kevä ratkaisu ihmiselle, joka joulun jälkeen haluaa laihtua, kohottaa kuntoa ja tasapainottaa taloutta. Sama tosin pätee syömiseen. u u u SÄÄNNÖLLISESTI LÖYTYY MYÖS kansainväli siä asiantuntijoita varoittelemaan tipattoman vaa roista. Kohtuukäyttä jänkin on fiksua kerran vuodessa tarkistaa, kuinka helppoa on olla kuukausi juomatta – alkoholi kun kuitenkin tunnetusti on riippuvuutta aiheuttava aine. Sen avulla valaisee pihan vain sen ajan kun on liian pimeää turvalliseen liikkumiseen. Ulkovaloilla energiatehokkaasti turvaa ja tunnelmaa Ulkovalojen energiatehokkuuteen vaikuttavat valaisi mien määrä ja sijoittelu, valaistuksen ohjaus ja käyttä mäsi lampputyyppi. Määritel mää ei taida olla olemassakaan, mutta joillakin oh jenuorana on tipaton kuukausi vuodessa, tipaton viikko kuukaudessa ja tipaton päivä viikossa. Toki ihmiselle on pahasta, jos kuukauden tipattomuus suistaa niin raiteiltaan, että tulee lopun vuotta kaataneeksi kaksin verroin viinaa kurkustaan alas. ”Juoppojen tekopyhä keksintö” kuului taannoin yksikin otsikko aiheesta. Energiatehokkuudessa se häviää ledeille vain hiukan. Ekovinkki PÄIVI RAE TURKU ENERGIA SÄÄSTÄVÄISYYS, RUOKAVALION KEVENTÄMINEN, tupakoinnin lopettaminen ja liikuntaharras tuksen aloittaminen ovat tammikuun elämänmuu toksia, joita yleensä ei joudu paljon perustelemaan. Englantia puhuvissa maissa kuukauden nimi on Dry January tai lomakauden päättävä, Virosta kin tuttu Sober September.) ”Ti paton tammikuu voi olla vaaraksi” otsikoiden kohdalla kannattaa ehkä viettää pieni mediakriittinen tuokio. Pihan valaistuksen perusta on kulkureittien ja sisään käyntien valaistus. Siksi kai puhe alkoholiin liittyvistä haitoista ja riskeistä taittuu kuulijan korvassa mo ralisoinniksi ja holhoamiseksi todennäköisemmin kuin puhe suolasta, sokerista, käristemakkarasta tai kävelemisestä heikoilla jäillä. Kirjoittaja on Suomen Mielenterveysseuran toiminnanjohtaja. Kun käyttää hämäräkytki men lisäksi liiketun nistinta, vähenee va lojen päällä oloaika ja myös sähkön kulutus. Energiatehokkaat ledilamput toimivat umpinaisissa ulkovaloissa erin omaisesti. Olennainen kysymys lienee, kumpi olikaan se vaa rallinen osa – tammikuu vai muu osa vuotta. Alkoholi ei ole suomalaisille vain elintarvike tai viihdyke vaan kantaa mukanaan syvempää vapauden ja syyllisyy den ristiriitaa. Otsikon alla toistui melko tavallinen ajatus siitä, ettei kohtuukäyttäjä tarvitse tipatonta kuukautta mihinkään, kun taas suurkulut taja haluaa vain lunastaa sillä oikeuden loppuvuo den lotraukseensa. Lamppu tarvit see umpinaisen valaisimen ja se kirkastuu pakkasella hitaasti. Samalla on hyvä pitää mielessä säh köturvallisuus. u u u SUHTAUTUMINEN TIPATTOMAAN KERTOO pal jon suhtautumisestamme alkoholiin. Lisäksi ledilamppujen elinikä on varsinkin kylmässä moninkertainen muihin lamppuihin verrat tuna. Kiinteästi asennettavien sähkölaitteiden asennustyön saa tehdä ainoastaan oikeudet omaava säh köasentaja. On järkevää miettiä, mitä ohjausta missäkin koh teessa käyttää. 24 5. Moniko meistä ihan tosis saan uskoo, että olisi vaarallista elää kuukausi ilman alkoholia. Kuitenkin tipattomalle tavataan usein vähän hymähdellä, niin kuin olisi pikkuisen hölmöä ja lapsellista olla kuukausi juo matta. Kun valopisteitä on useampia, näkyvät kaikki kulkureittien huomioitavat paikat pa remmin. Ja mitä sitten ylipäätään on kohtuus. TAMMIKUUTA 2017 ”Juoppojen tekopyhä keksintö” Sari Aalto-Matturi ” Ledilamppujen elinikä on varsinkin kylmässä moninkertainen muihin lamppuihin verrattuna. Jos kuukausi ra vitsemusasiantuntijoiden suosit telemaa lautasmallia saa ahmimaan herkkuja lop puvuoden, lopputulos ei todennäköisesti ole hyvä. Nykyisin on valittavana hämäräkytkimiä, lii ketunnistimia sekä ohjauskelloja
Yksi tänä vuonna tasasatasia juhlivia on E-osuuskauppaliike. Aikanaan Suomen suurimpiin rakennusliikkeisiin lukeutunut Haka muistetaan muun muassa pääkaupunkiseudun lähiörakentajana ja useista paikallisista rakennusprojekteista. 25 5. Kirjoitus voi olla vaikka vain yksi muistikuva tai kokonainen omaelämäkerta. Pyrkimyksenä on koota talteen jäsenten, asiakkaiden ja työntekijöiden omakohtaisia muistumia edistyksellisen osuuskauppaliikkeen vaiheista. Muistelmakirjoitusten muoto on vapaa, eikä tekstin arvoa määrittele sen pituus tai oikeinkirjoitus, vaan aitous ja todenmukaisuus. 100 vuotiaan E-osuuskauppaliikkeen juhlavuoden tapahtumista löytyy lisätietoja Tradekan kotisivuilta. Esimerkiksi Siwat ja sitä edeltäneet Eka-marketit sekä Centrum-tavaratalot ovat varmasti kaikkien mielessä. 100-vuotisjuhlan kunniaksi Osuuskunta Tradeka ja Työväen Arkisto järjestävät E-liikettä koskevan avoimen muistitietokeruun. TAMMIKUUTA 2017 K Kulttuuri Tuottaja: Rolf Bamberg 09 701 0539 rolf.bamberg@demokraatti.fi Muistot E-liikkeestä talteen Vuonna 1917 pistettiin pystyyn muutakin kuin Suomen tasavalta. Kaikkien keruuseen osallistuneiden kesken arvotaan kolme kappaletta sadan euron arvoisia Restelin lahjakortteja. E-liike on vuosikymmenten saatossa ollut eri tavoin osana lähes jokaisen suomalaisen arkea ja monet sen liikemerkeistä ovat tuttuja kaikille. Jos kirjoitus on ennen julkaistu, tulee siitä mainita erikseen. Suomen Osuustukkukauppa OTK:n perustamiskokous pidettiin Helsingissä uudella ylioppilastalolla viikko sen jälkeen kun Suomen eduskunta oli hyväksynyt senaatin esityksen itsenäisyysjulistukseksi. Vakuutusyhtiö Kansa puolestaan vakuutti osuusliikkeen ja SAK:n jäseniä. Joulukuun alussa startannut keruu jatkuu 28.2.2017 saakka. Tekstien ohella Työväen Arkiston kokoelmiin ovat tervetulleita myös valokuvat ja muu E-liikettä koskeva aineisto. Keruun verkkosivut löytyvät osoitteesta www.osuusliikkeenmatkassa.fi, sieltä löytyvät myös ohjeet aineistojen toimittamisesta Työväen arkistoon. Nyt kerättävällä kertomatiedolla halutaan monipuolistaa kuvaa E-liikkeestä kansanliikkeenä ja sen yhteiskunnallisesta merkityksestä Suomen historiassa. Demokraatti Osuusliike Vaasanseuden uusi tavaratalo avattiin 1970. Kerätty aineisto järjestetään Työväen Arkistoon vapaaseen asiakaskäyttöön ja muistelmia hyödynnetään juhlavuoden toiminnassa. Oululainen E-osuusliike 1960-luvun alun kuosissa. Kuvat Työväen arkisto
TAMMIKUUTA 2017 Amerikkalaisen pikkukaupungin pimeällä puolella KIRJAT Mark Frost: Twin Peaks – Salattu historia Suom. Ne esitetään aitoina, vaikka ne tosiasiassa ovat Frostin taustoitusta Twin Peaks -sarjaan. Kyseessä ei ole perinteinen kirja vaan kokoelma ”dokumentteja”. Cooperin (jota esitti Lynchin aiemmista elokuvaohjauksista tuttu näyttelijä Kyle MacLachlan) tutkimukset johtavat hänet pelottavan salaliiton jäljille. 131) Cooper on erikoinen ja sympaattinen tyyppi, aivan kuten suurin osa Twin Peaksin hahmoista. Erikoisagentti Dale Cooper saa hieman penseän vastaanoton mutta voittaa ihmiset puolelleen olemalla kuin yksi kaupunkilaisista. Jos taas hahmot ja käänteet tietää ennestään, Twin Peaksin fiktiohistoriikki sisältää paljon kiinnostavaa tietoa. Frostin ja Lynchin sarjan teki erityisen kiinnostavaksi sen outo tunnelma. Syy siihen on seuraava: mysteerit saavat meidät ihmettelemään, mikä johtaa uteliaisuuteen, mikä puolestaan luo pohjan sille, että haluamme ymmärtää, ketä ja mitä pohjimmiltamme olemme.” Vaihtoehtoista historiaa Twin Peaks – Salattu historia on suunnattu tv-sarjan faneille. Yhdistelmä outoutta ja maanläheisyyttä toi Twin Peaksille miljoonayleisöt ympäri maailmaa. Paikassa on lisäksi tehty havaintoja lentävistä lautasista, mistä syystä armeija on siitä kiinnostunut. Jos Pahimpaan nälkään Twin Peaksin tekeminen lopetettiin ennen aikojaan vuonna 1991, koska sarjan toinen tuotantokausi ei ollut lähellekään ensimmäisen veroinen. 1946). Salattu historia sisältää joitakin Cooperin kirjoittamia raportteja, jotka tunnistaa niiden omalaatuisista heitoista: ”Myönnän suoraan, että kyseisestä ruokabaarista ja erityisesti sen ainut laatuisesta kahvista ja piirakasta on tullut minulle eräänlainen pakkomielle.”. Se ilmestyi tänä syksynä myös meillä Suomessa Riie Heikkilän toimivana käännöksenä. Mark Frost rakentaa yhteisön ympärille vaihtoehtoista historiaa. 26 5. ympäröivät luonnonvarat voimakkaalle eliitille, joka hallitsee koko kansaa.” (s. 64) Yhdysvaltojen hallitukseen ei Twin Peaksissä juuri luoteta. Salaisuudet puolestaan ovat ihmisten tekeleitä.” (s. Tuottajat sekaantuivat David Lynchin ja Mark Frostin tekemisiin yhä enemmän ja vesittivät erittäin lupaavasti avautumaan alkaneen juonen. Leikkeiden kokoajana esiintyvä Arkistoija toteaa: ”Eräs viisas mies sanoi minulle kerran, että arvoituksellisuus on olennaisinta elämässä. Salatun historian tarkoituksena on osoittaa, että Twin Peaks -sarjan ensimmäisillä tuotantokausilla kuvatut kummallisuudet eivät alkaneet Laura Palmerin murhasta vaan paljon aiemmin, ehkä jopa ennen alkuasukkaiden hävittämistä: ”Liikumme eteenpäin ajassa. Riie Heikkilä Otava 2016, 365 s. Aluksi vaikutti siltä, etteivät ne liittyneet toisiinsa misarja ei ole ennestään tuttu, kirjaan tarttumisessa ei ole järkeä. Kyseessä on päällisin puolin tavallinen amerikkalainen pikkukaupunki, mutta todellisuudessa se on kirottu. Lynch tunnetaan ohjaajana, jonka elokuvissa on pelottavia surrealistisia elementtejä. ”Twin Peaks” (1990-1991) on amerikkalainen televisiosarja, jonka loivat Mark Frost (s. Lynch ohjasi aiheen tiimoilta vuonna 1992 myös pitkän elokuvan ”Twin Peaks – tuli kulje kanssani” Twin Peaks tekee paluun vuonna 2017, mistä syystä sen tiimoilta on julkaistu Frostin tekemä leikekirja Twin Peaks – Salattu historia. He ovat kyenneet pysymään mutkattomina, vaikka heidän kotikonnuillaan esiintyy suurta pahuutta. Asukkaita vaivaa kuitenkin tunne virallisten tahojen salaliitosta: ”Salaisen tiedon kätkeminen ja piiloittelu on salamyhkäisten seurojen ja hallitusten tavaramerkki – yksinoikeus tietoon keskittää vallan ja Twin Peaksin pikkukaupungin outoihin tapahtumiin uppoutunut FBI-agentti Dale Cooper (Kyle MacLachlan) pääsee esiin vasta Salattu historia -”dokumenttikokoelman” loppusivuilla, mutta tv-sarjan uudessa tulemisessa hän on vahvemmin läsnä. Mysteerit ovat peräisin ajalta ennen ihmisiä; ne kietovat meidät ympärilleen ja pakottavat meidät tutkimaan ja ihmettelemään ilmiöitä. Monessa mielessä avoimeksi jäänyt tarina saa kuitenkin pian jatkoa: ”Melkein päivälleen samaan aikaan kaupungissa alkoi traagisten tapahtumien sarja. Hän toi niitä kollegansa Frostin kanssa Twin Peaksiin, mutta teki sarjasta samaan aikaan hieman perinteisemmän kuin lähinnä kulttisuosiota nauttivat filminsä. Valkoiset valloittajat tappoivat alueella asuneet intiaanit. Sen päähenkilönä touhusi FBI:n agentti Dale Cooper, joka lähetetään Twin Peaksin pikkukaupunkiin tutkimaan nuoren Laura Palmerin murhaa. On tärkeää, että osaamme pitää erillään mysteerit ja salaisuudet. 1953) ja David Lynch (s
Kirjan lopussa kerrotaan 2002 alkaneesta Metso-ohjelmasta ja sen siipien suojissa syntyneestä Putte-ohjelmasta. 319) Odotukset Twin Peaksin uusista jaksoista ovatkin korkealla, eikä aina kaan Frostin huolellinen dokumenttiteos laske niitä. Pääasiassa teos on kuitenkin tyylikäs ja ymmärrettävä, ainakin jos Twin Peaks on tuttu. Pitemmällä tähtäimellä jonkin mikroskooppisen pienen eliön tai kasvin sukupuuttoon kuoleminen voi olla metsälle kohtalokasta ja seuraavassa vaiheessa ihmiselle itselleenkin. TAMMIKUUTA 2017 KAVI tenkään – kunnes ne vähitellen alkoivat valaista suurempaa mittakaavaa.” (s. Osaa sen teksteistä on ulkoasuun liittyvien ratkaisujen takia hieman vaikea lukea. Esimerkiksi muutaman millimetrin mittaisia rahtusammalia riittää rusorahtusammaleesta, etelänrahtusammaleesta, metsärahtusammaleesta ja savikkorahtusammaleesta, törmärahtusammaleeseen ja ojarahtusammaleeseen ja yleisin ja tutuin on tummarahtusammal. Toistaiseksi uuden sarjan juonikuvioista tai muista yksityiskohdista on päästetty julkisuuteen hyvin vähän tietoja. Getty Images. Twin Peaksin mysteereihin ei Salatussa historiassa saada vastauksia. Esa Mäkijärvi Metsiemme pienimmät lähikuvassa KIRJAT Eeva-Liisa Hallanaro, Saija Kuusela, Aino Juslen, Terhi Ryttäri (toim.): Metsän salainen elämä Gaudeamus 2016 Suomalaiset ovat ylpeitä metsistään ja kutsuvat mielellään itseään metsäkansaksi. Lukijalle tulee selväksi, että myös ihmisen inhoamilla mäkäräisillä tai punkeilla on oma korvaamaton tehtävänsä metsän kiertokulussa. Kirjassa käydään tarkoin läpi sammalten, sienien, jäkälien kääpien ja puiden lisäksi hyönteismaailman laaja kirjo kärpäsistä ja sääskistä kuoriaisiin, lukkeihin ja kirvoihin. Nykyään näihin olentoihin ei enää uskota, mutta metsällä on yhä oma salainen elämänsä ja näkymätön porukkansa, jonka tieteellinen tutkimus pystyy paljastamaan ja tuomaan päivän valoon. 27 5. Pekka Wahlstedt Muutaman millimetrin pituisia valeskorpioneja Suomesta on löydetty 18 lajia. Ennen muinoin suomalaiset uskoivat, että metsä vilisee keijuja, haltioita, menninkäisiä ja muuta näkymättömissä pysyvää väkeä. Mutta miten tarkkaan tavallinen suomalainen todellisuudessa tuntee vihreää kotiaan. Arvoitukset selviävät uuden tv-sarjan myötä ehkä tänä vuonna, mutta Frostin kirja tyydyttää fanien pahimman nälän ennen kuin Lynch ja kumppanit päästetään taas irti. Ja näillä kaikilla on oma suosikkipaikkansa metsässä. Luonnontutkijan työ on usein kovaa ja jopa vaarallista, kuten eräs sääsken perässä juossut ja sammalmaton läpi upottavaan turvemultaan astunut tutkija sai huomata. Poliitikoille kirjalla on oma viestinsä, koska metsän salainen elämä on jäänyt päättäjille erityisen salaiseksi. Vakuuttavuudesta kertoo sekin, että lukija mieltää helposti lukevansa oikeaa historiaa, vaikka tietää tutustuvansa fiktioon. Luvassa on kaikkiaan 18 uutta jaksoa, jotka kertovat ajasta 25 vuotta Laura Palmerin kuoleman jälkeen. Kirjaa markkinoidaan romaanina, vaikka kyseessä on yhdistelmä lajityyppejä. Ne ovat lisäksi tarkemmassa katselussa mielenkiintoisen näköisiä, minkä paljastavat esimerkiksi mikroskoopilla otetut kuvat petopunkista ja sammalpunkista. Metsän salatuilla eläjillä onkin jokaisella tärkeä rooli kokonaisuuden ylläpitämisessä. Tämän eläimistä ja kasveista koostuvan pikkuväen olemassaolo jää piiloon, koska sen edustajat ovat äärettömän pieniä tai asustavat muuten näkymättömissä maan ja puunkuoren alla. Valtava määrä uusi löytöjä Kirjan tekstit ovat yhtaikaa tieteellisen tarkkoja ja perusteellisia ja sujuvasti ja havainnollisesti tutkijoiden arkista aherrusta kuvaavia. Paitsi että monet kasvit ja eliöt ovat äärettömän pieniä, niitä löytyy lukumattomia lajeja. Niissä tutkijat tutkivat ja julkaisevat artikkeleja ja oppaita metsän salaisista eläjistä – Putte-tutkijat ovat alle kahdessakymmenessä vuodessa löytäneet peräti 1969 eliölajia, joiden ei aiemmin tiedetty elävän Suomessa. Tutkijat kertovatkin kirjassa myös työstään ja menetelmistään, joilla löytävät salaisen elämän ja erottavat sen edustajat toisistaan. Esimerkiksi voi ottaa vaikkapa erään sammalsienen itiöemän, joka mahtuu männyn siitepölyhiukkasen sisään
Käsi ylös ne, jotka tunsivat runoilija Hilja Aaltosen ennen tätä kirjavisaa. Visan eteläisin vakivastaaja saa myös kertoa, kuka oli tämän joulun runoilija. Runon sisältö on kovin läheinen ja kuvaa niin hyvin sitä kehitystä minkä jo eläkkeelle ehtinyt ihminen suhteessa jouluun on ehtinyt kokea.” Jyväskyläläinen Mauri Panhelainen onnistuu vetämään runotehtävän visaa julkaisevan tahon poliittiseen viitekehykseen. Teksti on tuttu ja olen kai jossain yhteydessä sitä ääneenkin lukenut. Ainakin CD:llä ’Joulun kutsu’ pitäisi löytyä.” Toini Tarvaisella on näemmä ollut sama teos käsissään kuin Niemellä ja seremoniamestarillannekin. Juhani Niemi Hangosta arveli vuoden viimeistä vastausta lähettäessään, että ”näin runsailla vihjeillä ja pitkällä vastausajalla varustettuna luulisi visalaatikon pullistelevan kunnolla”. Itse löysin runon mainiosta hakuteoksesta ’Tämän runon haluaisin kuulla’. Se tietää juhlavuotta paitsi Suomelle myös Kirjavisalle, jolla on kuukautta ennen Suomen tasasatasta 25-vuotispäivät. Visaruno löytynee Aaltosen esikoisteoksesta ’Sydämeni virsi’. Siinä on osio, josta runoja voi hakea alkusäkeiden perusteella, ja vielä aakkosjärjestyksessä. Etsintäkuulutettu runoilija Hilja Aaltonen teki 60 vuotta kestäneen elämäntyön Vapaakirkon evankelistana, mutta hänestä kypsyi ajan mittaan myös yli 20 teosta kirjoittanut runoilija ja kirjailija. TAMMIKUUTA 2017 Armollisen joulun runoilija Uudet kalenterit on otettu reippaasti laatikosta pöydälle, ja memosta loistaa kirkkaana silmiin vuosiluku 2017. Monia Aaltosen runoja on myös sävelletty ja levytetty, tietääkseni myös tämä kyseinen runo ’Tule, jouluni’. ”Ei epäilystäkään, visaisäntä toteuttaa SDP:n vanhaa slogania kirjallisen visailun jalossa lajissa: seinät leveällä ja katto korkealla. ei mennyt kaksikymppisen raja rikki, mitä visatonttu on tottunut joulurunoilta odottamaan, mutta syyskauden ennätysposti tuli sentään. Kirjahyllyssäni oleva Tämän runon haluaisin kuulla -teos on ollut se lähde, mistä teksti on löytynyt. 28 5. Kunnolla ja kunnolla... Viikon visahenkilö koettelee rajoja, ainakin ainutlaatuisella elämäntarinallaan. Tuleva kirjailija syntyi 1907 Keski-Suomessa Multialla ja haaveili nuorena opettajan tai näyttelijän ammatista. Nähin juhlintoihin palataan myöhemmin, mutta ensiksi hoidetaan viime vuoden viimeinen tehtävä alta pois. ”Oikein vanhanajan jouluruno onkin löytynyt ja varmaan vastauksia tulee säkkikaupalla. ”Kyseessä on Hilja Aaltonen, evankelista ja kirjailija, joka eli yli 105vuotiaaksi asti (27.9.1907– 13.2.2013). Käänne tapahtui, kun 27-vuotias Hilja tuli uskoon ja Kari Hulkko Hilja Aaltosen joulurunossa kavahdettiin maallistunutta, markkinavetoistunutta joulua.
”Sitaatin runo Tule jouluni niin kuin ennen on sävelletty. ”Vuonna 1957 julkaistussa runossaan Sydämeni virsi Hilja Aaltonen muistelee kaiholla lapsuuden jouluja ja kaipaa niitä takaisin nykyisinä ’markkinoiden, joulukatujen ja sieluttomuuden aikoina’. Kun hän syntyi 1907, niin nuo lapsuuden paremmat joulut sijoittunevat siis 1910–1920-luvulle. luimme jokainen mieleisen joulurunon muille. Palkinto vuoden aluksi/viime vuoden lopuksi Toini Tarvaiselle. Vaikka kuinka plarasin tietokonettani, en löytänyt tietoa, missä kirjassa jouluruno on julkaistu. Uransa aikana Aaltonen toimi vapaakirkon työntekijänä VirKIRJALLISUUSSITAATTIEN TUNNISTUSTA JO VUODESTA 1992 roilla, Seinäjoella, täällä Ikaalisissa, Kauhavalla ja Lapualla. ”Kirjaston lukupiirin viimeisessä kokoontumisessa 29.11. Itse atomien ytimet ovat liki paikoillaan, mutta niiden uloimmat elektronit tanssahtelevat edestakaisin vierekkäisten atomien elektronikuorten välillä karkeasti kymmenen biljoonaa kertaa sekunnissa. (Rautatanko on hyvä esimerkki siksi, että se on varsin romanttinen objekti, onhan se syntynyt kaukaisten tähtien ydinmiilussa.) Sadan kilon painoinen tanko sisältää noin miljardi trilijoonaa atomia jäykkänä ja säännöllisenä rakenteena. mennessä osoitteella Demokraatti /Kirjavisa, PL 338, 00531 Helsinki tai sähköpostilla kirjavisa@demokraatti.fi. Outo asia sattui silmiini googlea tutkiessani: Risto Vähäsarjan säveltämä Tule jouluni onkin saanut sanoittajaksi Helvi Juvosen! Miten tuo virhe on tapahtunut. Aaltosesta tuli omissa piireissään tunnettu puhuja, jonka puheita ja saarnoja alettiin julkaista seurakuntalaisille kirjoina. Viikon kirjailija esiintyy kuulemma kutsumanimellään eräässä Tuomari Nurmion klassikkokappaleessa, opiskelutovereita kun olivat. Kerrotaan, että Hilja Aaltonen viihtyi korpikylien tupaseuroissa ja syrjäseutujen suurissa metsissä, joissa kypsyi se maanläheinen ilmaisu, joka oli ominaista myös hänen kirjalliselle tuotannolleen.Viimeiset vuotensa Hilja Aaltonen asui Tampereella Koukkuniemen vanhainkodissa. Ja tällöin muistan saaneeni Hilja Aaltosen kirjan Sydämeni virsi.” Tutkimattomat ovat Pegasoksen tiet! Vielä loppuun Unto Vesa Tampereelta, joka pääsi avamaan sekä viime vuoden ykkösvisan että syyskauden ensimmäisen. Ja hyvä opettaja hän olikin, sillä kahlasimme lävitse lähes koko Alliance françaisen kirjasarjan. Hänet tunnetaan täällä sikäli, että olen itsekin vähän jyvällä hänen elämänvaiheistaan, ja luinpa jokunen vuosi hänen omaelämäkertansa, joka ei ole siitä kuivimmasta päästä.” Tervakoskalainen Ossi Lehtiö palaa nuoruuteensa ja Yrjö Kaijärven suomentamaan Baudelairen klassikkoon ”Pahan kukkia”, jonka runoihin pääsi tutustumaan teini-iän huumassa. Hän ehti elinaikanaan tulle rakastetuksi ja arvostetuksi runoilijaksi. Yhdelle palkinto. Jokainen meistä hakee sellaisen joulun, jossa on kotonaan.” Sirkka-Liisa Piirainen Sastamalasta puuttuu samaiseen Juvos-kummajaiseen. Osa niistä voi jopa vaeltaa hilarakenteessa kuin joukko kerjuulla kulkevia orpolapsia.” ryhtyi aatesuuntansa kiertäväksi evankelistaksi. Sitaattirunossa toivotaan lapsuusaikojen joulua markkinaelämän ja maallisuuden sijaan.” Vielä yksi nootti Juvosen tiimoilta. Luotan kuitenkin visaisännän antamiin vinkkeihin, enkä sotke Helvi Juvosta tämän enempää tähän vastaukseen.” u u u Vakiovieras Sirpa Taskinen tarkastelee evankelistan julistuksia. Kuka hän on, mikä palkittu teos. Ehkä olisin joutunut sitä hiukan penkomaan ilman tuota tietoa. (rb) Kotimaan arkisto Evankelista-runoilija Hilja Aaltonen sai elää pitkän ja antoisan elämän. Joissakin tiedoissa sanoittajaksi mainitaan Hilja Aaltosta paljon tunnetumpi runoilija Helvi Juvonen, mutta tämä on väärä tieto. 105-vuotias Aaltonen kuoli Suomen pitkäikäisimpänä kirjailijana vuonna 2012.” u u u Raila Rinne iloitsee siitä, että ”taas on visaukko löytänyt runoilijan, josta en ole milloinkaan kuullut”. Samalla hän on kansantajuistanut näitä monesti maallikon ymmärryksen yli meneviä juttuja, kuten tässä visakirjassakin. Lakimies kirjailijamme ei kuitenkaan ole, mutta hän on pohtinut paljon suurempia kysymyksiä kuin pykälänviilausta. Perhe oli ollut Suomen Vapaakirkon lähettämä ja opetuksesta seurasi, että sain vastaanottaa erilaista vapakirkollista kirjallisuutta, ehkä käännyttämisen tarkoituksessa. Ja löysin yksityisen rankankielen opettajan. Joulu vie kuin itsestään ajatukset ja muistot kirkon tuntumaan. 29 5. Joka tapauksessa innostuin kuuntelemaan youtubesta Risto Vähäsarjan säveltämänä Tule, jouluni… runoa, mutta voi kauhistus, tubessa kerrottiin sanoituksen olevan Helvi Juvosen. TAMMIKUUTA 2017 VIIKON 1 SITAATTI Koska on syytä tasata visan viikkorytmi taas kaksitahtiseksi, ensi viikolla tulee pelkkä uusi tehtävä. ”Ne eivät olleet ihmeellisiä ja siksi nuori minäni halusi oppia ne alkukielisinä. Aloitetaan poikkeuksellisesti pohdiskelevalla tietokirjallisuudella. Hän kuoli Koukkuniemen vanhainkodissa vuonna 2013 105-vuoden ikäisenä. Viimeksi kuulimme Hilja Aaltosen Tule jouluni, niinkuin ennen... Nostalgia on tarttuva tauti, uusiutuva ja yleinen, ymmärrettävä, inhimillinen ja hellyttävä.” Kirjailijan tunnistuksesta joulutodistukseen kiitettävän saavat myös Jaana Pikkarainen-Haapasaari Kokkolasta, Ulla Vaara Lahdesta, Pertti Timonen Tampereelta, Orvo Vitikainen Lappeenrannasta ja Petri Kettunen Helsingistä. ”Kun katselemme esimerkiksi rautatankoa, näemme juuri eräänlaisen aikavalotetun kuvan. No, sain vastauksen visaan etukäteen! Runo kyllä tuntui heti tutulta. Visaruno Terve, jouluni löytyy hänen ainoasta runokirjastaan Sydämeni virsi (1957), jossa hän kuitenkin toteaa: ’Nämä eivät ole runoja, eivätkä ne pyydä niitä olla. Vastaukset viimeistään 11.1. Niin, ja miten se kotikenttäetu tähän liittyy. Runo ei ole lainkaan ’juvosmainen’, vaan eittämättä Hilja Aaltosen tekstiä. Hämeenlinnassa asuva avopari oli ollut lähetystyössä Belgian Kongossa, ja rouva oli innostunut antamaan opetusta. ”Koottujen teosten teksteistä päätellen Hilja Aaltonen tähtäsi ainakin nuorena korkealentoisilla julistuksillaan siihen, että ihmiset heräisivät synnin loasta, jonka puhdistaa vain ’Golgatan veri’. Elämänsä aikana hän ehti toimia julistajana noin 60 vuotta – mitähän Suomen työurien pidentämisestä huolestuneet viranomaiset sanoisivat tällaisesta. Kristuslapsen syntymän juhlasta on pitkä matka kauppakeskusten meluisiin markkinoihin. ”Nuorena Hilja Aaltonen toimi nuorisoja raittiusohjaajana, ja tunsi vetoa teatteriin, haaveili näyttelijän urasta ja alan opiskelupaikka Helsingissä oli jo hankittuna (Teatterikoulu?), mutta tultuaan vapaakirkolliseen herätykseen hän alkoi 1930 evankelistaksi, jossa teatteriosaaminen tuskin oli ainakaan haitaksi. Tuulikki Lepomäki-Lahtinen Helsingistä ”Jouluruno Tule, jouluni, niin kuin ennen… on varmaan tuttu monille meistä, jotka olemme kuunnelleet ”Tämän runon haluaisin kuulla ja Lauantain toivotut levyt -tapaisia ohjelmia. Ensin kuitenkin vuoden virallinen avauspähkinä. No, monen 1940-luvulla syntyneen muistoissa taas juuri 1950-luvulla koetut lapsuuden joulut olivat ne aidot ja parhaimmat, ja epäilenpä, että nykylapset muistelevat lämpimin tuntein juuri tätäkin joulua puolen vuosisadan päästä aitona ja oikeana. Nämä ovat elämäntuntojani, monet kipeitä tuntoja, joissa kosteutena on itkuni tiellä, ja kimmelteenä nousuni ja laskuni Jumalan väkevän käden alla.’” Veikko Huuska Ikaalisista toteaa, että nyt on ”kotikenttäetu, eräällä tavalla ”. Satavuotishaastattelussa hän kuitenkin puhui enemmänkin lohdutuksesta ja armosta, ja häntä kuvataan sydämelliseksi ihmiseksi. Täyttäessään sata vuotta 2007 hän sai enemmän julkisuutta kuin ennen sitä saarnoillaan tai runoillaan pitkän elämänsä aikana
Liukuvat kamera-ajot taas muistuttavat nyttemmin tuotteliaan Malickin suurimpien teosten mykistävästä impressionistisuudesta. Sitä kautta Jackiestä muodostuu yllättäen myös vakuuttavasti feministinen elokuva. Vaikka chileläinen on ollut aiemmin Oscar-ehdokkaanakin vieraskielisten elokuvien sarjassa, astuu hän nyt kertaheitolla maailmanelokuvan harvalukuiseen ytimeen. Christian Bale on eksynyt käsikirjoittaja. Historian leikkauspistettä edeltävät naiivit perhepotretit kiiltokuvien paratiisista, mutta sen jälkeen tulevissa kohtauksissa synkkä todellisuus kasvaa klassisen murhenäytelmän mittoihin. Kubrickin ja Malickin jäljillä Jackie on chileläisen Pablo Larraínin ensimmäinen englanninkielinen elokuva, mutta millainen se onkaan. Silti elokuva välttää kaikenlaisen rypemisen itsesäälissä. Populaarikulttuurin suosituista näkökulmista poiketen ensimmäisen naisen nahkoihin eläytyvä elokuva ei puhu mitään syyllisistä, lietso vainoharhoja tai luule tietävänsä enemmän kuin aiheeseen perehtyneet tutkijat. Suuri yksinäisyys Leskirouva. Niin kauan kuin virallinen koneisto pitäytyy kannassaan, että Lee Harvey Oswald on surmateon ainoa vastuullinen, on helppo ennustaa niin tutkijoiden, suuren yleisön kuin salaseurojenkin jatkavan murhan taustalla olevien motiivien arvuuttelua. Silti Jackie (2016) ei tee niin. Uskonveljiään hävittävän sonderkommandon tiukka sammakkoperspektiivi näyttää pelon ja kaaoksen. KOONNUT RANE AUNIMO ELOKUVA ELOKUVA ELOKUVA ELOKUVA Jättiläinen Aleksi Salmenvaara ohjasi alkuvuoden kotimaisen fiktioihmeen: yhteiskunnallisesti puhuttelevan draaman Talvivaaran suhmuroinnista. Intiimi tarkoitus peilautuu kuvaan häikäisevästi. ELOKUVA Sota ja mielenrauha Jatkosotaa ei ole katsottu elokuvissamme näin koskaan aiemmin. Ari Matikaisen dokumenttitapaus paljastaa sotilaiden henkisen maiseman vapaasti assosioituvissa kuvamontaaseissaan. Uppiniskaisten nerojen Stanley Kubrickin ja Terrence Malickin vaiettua tai hiivuttua Amerikasta ei ole tullut katsottavaksemme toista yhtä totaalista, jokaisen yksityiskohdan merkitystä painottavaa elokuvaa. Sen tapahtumat käydään kyllä politiikan raamien sisällä, mutta itse elokuva ei ole vähääkään yhteiskunnallinen. Nainen surupuvussa Pitkistä ja paneutuneista vuoropuheluistaan huolimatta elokuva ei ole perinteisessä moitteessa hiukkaakaan kirjallinen vaan elokuvailmaisua puhtaimmillaan. Niistä ensimmäisessä edesmenneen presidentin puoliso antaa lehtitoimittajalle haastattelua miehensä kuoleman jälkeen ja toisessa uskoutuu tulevaisuutensa lohduttomuudesta iäkkäälle katoliselle papille. Natalie Portman näyttelee suurenmoisesti maailman seuratuinta naista, jonka kohdalle osuu suunnaton yksinäisyys. Tästä huolimatta leski kääntää tiukalle protokollalle selkänsä eikä suostukaan enää järjestelmän tahdottomaksi sätkynukeksi vaan tarjoaa viimein tilalle oman hauraan mutta suoraselkäisen vahvuutensa. Sen rikas visuaa linen ja psykologinen maisema on vuorattu henkeäsalpaavan kauniilla kuvilla, viipyilevillä tunnelmilla ja syvälle sieluun kurkottavilla ajatuksilla. Noah Oppenheimin palkittu käsikirjoitus rakentuu kahden tärkeän keskustelun ympärille. Miehistä kummallakin on kanttia puhua suoraan vakaumuksestaan varmalle suruun pukeutujalle, jonka vaikeana tehtävänä on olla myös kansallisen ikonin suuruuden jälkipolville välittävä klassinen naismarttyyri. Kyynisyys nostaa päätään ja ajaa häkkilintua entistä ahtaammalle. TAMMIKUUTA 2017 Vuoden 2016 ensi-illat Knight of Cups Myyttisen Terrence Malickin uudemmat tuotannot hukkuvat toisinaan hurskasteluun, mutta tuorein ohjaus palauttaa uskoa tekemiseen. Kennedyn salamurha marraskuussa 1963 nähdään usein viattomuuden aikakauden päätepisteenä, mutta presidentin kuolemaan johtaneita tapahtumia pohditaan tänäkin päivänä ympäri maailmaa. Kun murhatun presidentin leski käyskentelee Valkoisen talon tyhjyyttään kumisevilla käytävillä, kohtaus voisi olla Hohdon (1980) selkäpiitä karmivasta Overlook-hotellista. Jos jostain elokuvaa kehtaa hiukan torua, niin rujonoloinen Peter Saarsgaard ei voi millään vastata Bobby Kennedyn tosielämän The Big Short Adam McKay ohjasi vuoden parhaan Hollywood-elokuvan asuntokuplan puhkeamisesta ja finanssikriisin alkamisesta viime vuosikymmenen lopulla.. Natalie Portman esittää Amerikan ensimmäistä naista, Jackie Kennedyä. Son of Saul László Nemes keksi keskitysleirielokuvan uudelleen, niin kauheaa kuin se onkin. 30 5. ELOKUVA Jackie (2016) O: Pablo LarraÌn Pääosissa: Natalie Portman, Peter Sarsgaard, Greta Gerwig, Billy Crudup, John Hurt 2016, 100 minuuttia John F
”Ei toista kalliimpaa...” – M illä tavalla suhtautua yritykseen luoda kokonaiskuva tästä maasta, joka ensi vuonna aikoo harrastaa itsekehuskelua satavuotiaan itsenäisyyden johdosta kirjojen, taiteen ja elokuvan avulla, pohdiskeli kirjailija Jörn Donner ironisesti jakaessaan viime marraskuussa tietokirjallisuuden Finlandia-palintoa. u u u Demokraatin kulttuurisivuillakin tullaan toki osallistumaan Suomen satavuotisjuhlintaan. u u u Lopuksi, tajunnanvirtana, sata asiaa tai elävää ihmistä, joiden tähden yllekirjoittaneen mielestä kannattaa edelleen pysyä kirjoilla Suomessa: suomi (kieli), Risto Suomi, ruskosuohaukka, suokukko, suopursu, Saila Susiluoto, susi, Chisu, ilves, Samuli Heimonen, Samuli Reunanen, Santtu-Matias Rouvali, Susanna Mälkki, siili, Hvitträsk, kalasääski, karhunsammal, sananjalka, Jari Tervo, Kari Hotakainen, Kari Heiskanen, Kansallisteatteri, kirjastolaitos, Kaj Chydenius, Paratiisi (laulu), M. Komppaan noita molempia. Kerran oli Camelot. Kirjoitamme totta kai myös kiinnostavimmista juhlavuoteen kytkeytyvistä näyttelyistä, konserteista, teatteriesityksistä ja kirjallisuudesta, varmasti myös lokakuussa ensi-iltaan tulevasta Aku Louhimiehen ”Tuntemattomasta sotilaastakin”, vaikka sille on asetettu ennalta leijonanraskas taakka. TAMMIKUUTA 2017 poikamaiseen karismaattisuuteen ja poliittiseen valovoimaisuuteen. Juhlat ovat kuitenkin alkaneet hienosti. Murhan jälkeisen viikon tapahtumat huipentuvat kuuluisaan hautajaiskulkueeseen pääkaupungin täyteen ahdatuilla kaduilla. Kun naturalistisesti ja fyysisesti näytelleiden ja repliikkinsä syljen kera sinkoilleiden Turkan veljesten päälle olisi vuoden 1989 tv-ensiesityksen aikaan haluttu lähinnä oksentaa, niin nyt velikullat artikuloivat parhaan 50-luvun kuunnelmaestetiikan mukaisesti. Ainakin ylilyövän kansallismielisyyden hillitsemisen ja toisaalta eteenpäin katsovan suomalaisen kulttuurin puolustuksen kannalta. Se mitä joskus oli, on silti tärkeää muistaa. Jackien kasvot saattavat olla yhä samat kuin ennenkin, mutta rooli on muuttunut lopullisesti. Kirkko ja kaupunki -lehden päätoimittajana juuri aloittanut pastori-kirjailija Jaakko Heinimäki puolestaan sanoi Yle Ykkösen Kultakuumeessa vuoden lopussa, että häntä vähän pelottaa, mitä kaikkea yltiökansallisromanttista itsenäisyysjuhlavuosi tuo tullessaan: – Sellainen on esteettisesti vaan niin blääh; sellaista Koli-maisemaa ja iskelmätähti laulamassa Finlandia-hymniä – minä saan näppylöitä sellaisesta. Ensin lätkänationalisteille on pistetty jäitä housuihin, kun hallitsevat maailmanmestarit rämpivät itsensä nuorten MM-kisoissa putoamiskarsintapeleihin. Syksyllä sama temppu tehdään elokuvien kanssa. Rane Aunimo Demokraatti ” Rikas visuaalinen ja psykologinen maisema on vuorattu henkeäsalpaavan kauniilla kuvilla, viipyilevillä tunnelmilla ja syvälle sieluun kurkottavilla ajatuksilla. Ensimmäisiksi kynttilöiksi juhlakakkuun asetellaan helmikuun puolivälissä käynnistyvä kymmenosainen sarja ”Sadan vuoden itsenäisyys – Kirjat”, johon Demokraatin kirjakriitikot ovat täysin subjektiivisin kriteerein poimineet kultakin itsenäisyyden vuosikymmeneltä teoksen, joka erityisellä tavalla ilmentää suomalaista sielunlaatua. Verrattoman lystiä. A. Perspektiiviltään erityisen siitä tekee se, että vuosikymmenten saatossa kadoksiin joutunut sarjan avausosa tehtiin nyt uusiksi. Päärooleihin saatiin Jouko Turkan kohutun tv-elokuvan koko veljessarja ”ankara poika Jussia” näytelleestä Kai Lehtisestä ”liukas luikku Pikku-Eeron” esittäjään Tero Jarttiin. Mica Levin musiikki jää kummittelemaan mieleen pitkäksi aikaa senkin jälkeen, kun lopputekstit ovat rullanneet loppuun ja elokuvateatterin hämyinen sali on sulkenut ovensa. Numminen, härkälintu, kuikka, Päijänne, Lohjanjärvi, silkkiuikku, Luontoilta, jokamiehenoikeus, Lapuanjoki, pesäpallo, Antti Tuuri, Sirpa Kähkönen, Kallavesj (laulu), Ylen Ykkönen, Centrum Balticum, Kjell Westö, Ralf Långbacka, Kristian Smeds, lapinpöllö, torvijäkälä, lumikko, ensilumi, lampaankääpä, ketunleipä (eli käenkaali), pohjavesi, järvisoutelu, saimaannorppa, Kuutti Lavonen, Anssi Kasitonni, Serlachius-museot, Tammerkoski, Aurajoki, Markku Into, Tuomari Nurmio, Helsinki, Hector, sitruunaperhonen, suruvaippa, mustikka, sinivalmuska, vaaleaorakas, Laura Ruohonen, Laura Jäntti, kangasvuokko, kurjenmiekka, Vesa Vierikko, Matti Ijäs, Aki Kaurismäki, Matti Kassila, Juha Lehtola, Hakaniemen tori, Pelle Miljoona, töyhtötiainen, uivelo, Lappajärvi, Raippaluodon silta, Juha Jokela, Juha Hurme, Sirkku Peltola, Mari Turunen, Seela Sella, Jörn Donner, Hannu Salama, kataja, riippakoivu, Esa Riippa, Matti Peltokangas, lakeus, Riitta Nelimarkka, Marjatta Tapiola, Taisto Reimaluoto, Esko Valtaoja, Rajaton sekä Kirsi Kunnas ja Ilpo Tiihonen, jotka molemmat ovat osoittaneet runoissaan olevansa niitä oikeita tajua virtaavan nonsense-runouden virtuooseja. Vältämme kuitenkin pönötystä, isänmaallisuuskliseitä ja muita sinivalkoponnisteluja, joita varmaan on riittävästi tarjolla muutenkin. ”Vähän pelottaa, mitä kaikkea yltiökansallisromanttista itsenäisyysjuhlavuosi tuo tullessaan.” Rolf Bamber g. Toisekseen Ylen Ykkösessä alkoi iloksemme pyöriä uudenvuodenpäivänä Wilho Ilmarin ohjaama 30-osainen kuunnelmasarjaklassikko ”Seitsemän veljestä” vuodelta 1954. 31 5. Kun nationalismi on muutenkin ollut tämän vuosikymmenen trendiaatteita koko Euroopassa ja Suomessa erityisen naiivisti, niin tällainen juhlahypetys näyttäytyy helposti enemmän uhkana kuin mahdollisuutena
Seuraavana vuonna nousi Berliinin muuri, perään tuli Kuuban kriisi, ja se oli siinä se ”rohkaiseva merkki”. Sotaväsymys alkoi vaivata Euroopassa ja muualla maailmassa. Synkeät säkeet päättyivät kuitenkin toivon pilkahdukseen: ”Päätän pulavuoden virren / Toivon vuotta parempaa / Mi sulattaisi mielen kirren / Ilahduttais raatajaa.” ”Varsin rohkaisevana merkkinä siitä, että pasifismin suuri aika alkaa olla käsillä, voidaan täydellä syyllä pitää myös virallisen kansainvälisen diplomatian ennennäkemättömän vakavaa kiinnostusta aseistariisuntakysymykseen, vaikka se ei vielä lähdekään selkeiden pasifististen oivallusten pohjalta.”. Moista ehdotusta vastustettiin, mutta äänestyksessä manttaalipappojen enemmistö yhtyi johtajaansa ja päätökseksi tuli että ilmoitukset julaistaan ainoastaan paikkakunnan porvarislehdissä. Työmiehen (28.12.) mukaan Wilson toivoi, että ”kukin on valmis pohtimaan kysymystä kansojen liiton muodostamisesta, jonka liiton tarkoituksena on vastaisen rauhan turvaaminen”. Vapaus-lehti kertoo, että kun Ristiinan kunnanvaltuuston kokouksessa perjantaina tuli esille kunnallisten ilmoitusten julkaiseminen tänä vuonna, niin eräs kunnan toimihenkilöistä ehdotti silloin, että kunnallisia ilmotuksia ei julkaistaisi Vapaudessa syystä, että lehdessä on kerrottu erään vaivaishoitolaisen huonoista asunto-oloista Ristiinan Koivakkalan kylässä. Samassa liemessä ollaan mahdollisesti taas. – On aluksi välttämätöntä selvittää nykyinen sota ehdoilla, jotka täysin takaavat sotaakäyvien valtojen riippumattomuuden, maaalueel lisen kokonaisuuden sekä valtiollisen että taloudellisen vapauden, Wilson jatkoi. Olkoon muuten mainittu että lehdessä ollut kirjoitus oli totuudenmukainen. 32 5. TAMMIKUUTA 2017 Demokraatti 100 vuotta sitten ANTTI VUORENRINNE Maailman kirjallisuuden katekismus PENTTI LINKOLA: ISÄNMAAN JA IHMISEN PUOLESTA (1960) . Työväenluokan aurinko nousee Uudenvuoden lehdessä Kullervo Manner loi uskoa tulevaan ja siteerasi Saksan demarien perustajahahmoa ja sosialismin teoreetikkoa Ferdinand Lassallea: ”Purppurareunus panee äärim mäisen taivaanrannan punaiseksi ja veriseksi, ilmottaen uuden valon tuloa, sumut ja pilvet lähtevät nopeasti liikkeelle, kasaantuvat kokoon ja heittäytyvät aamuruskoa vastaan, peittäen hetkeksi sen säteitä – mutta ei mikään maallinen voima voi estää itse aurin gon vitkaista ja majesteettista nousua; tuntia myöhemmin se koko maailmalle näkyvänä, heleän kirkkaana ja lämmittävänä loistaa taivaan kannella.” – Niin se on nouseva työväenluokankin uusi päivä. Työmies 5.1.1917 Työmiehen pääkirjoittajat vetosivat auringon nousuun vuodenvaihteen 1917 optimismissaan Työmiehen pääkirjoittajat vetosivat auringon nousuun vuodenvaihteen 1917 optimismissaan ”Päätän pulavuoden virren, toivon vuotta parempaa…” Uuden vuoden 1917 alussa viriteltiin jonkinmoista optimismia, vaikka maailmansodan loppumisesta ei ollut tietoakaan ja sodasta johtuva elintarvikepula yhä vaikeutui. Ja siinä vakuutuksessa me ponnistelemme eteenpäin, Manner päätti. Työläiskirjailija Väinö Pietilä laittoi pakettiin koko menneen vuoden 1916 peräti 40 säkeen runossa ”Pulavuoden vaihtuessa”. Niin. Kunnan ilmoituksia ei julaista työväenlehdessä kun siinä on arvosteltu köyhäinhoito-oloja. – Ja kesäisten vaalien tulos. Myös päätoimittaja Edvard Valpas herkistyi kolumnipalstallaan muistellessaan 1916 eduskuntavaaleissa saavutettua voittoa. Tärkeintä Linkolan kirjassa joka tapauksessa on yhä sen ”isänmaa”-käsitteelle antama kiihkoton sisältö. Se sanoi meille: älkää hätääntykö, älkää uupuko epätoivoon, meitä on paljon! Ja me odotamme aikaamme. Trumpin ja Putinin kaveerauksesta ei pasifistin pidä turhia odotella. Vapaus-lehteä leviää sinne samassa suhteessa. TULKINTA ROLF BAMBERG Mitä se on: Oi niitä aikoja, kun Linkolan Penttikin oli vielä optimisti. Päätös osottaa mitä pikkumaisinta persoonallista kostonhalua ja matalamielisyyttä, joka on omiansa kuvaamaan tekijäinsä valistustasoa. Ja täydellä luottamuksella sanomme: meitä on paljon enemmän muualla. Viimeisten vaalitulosten mukaan on puolueemme kannattajain luku Ristiinassa suurempi kuin esim. Yhdysvaltojen presidentiksi uudelleen valittu Woodrow Wilson esitteli rauhannoottinsa joulukuun lopussa. Meitä on paljon tässäkin maassa. nuorsuomalaisten. Kunnan vallassaolijain mielivaltaa. Ja myrskyn ryskiessä nurkissa me katsomme pimeään yöhön odottaen koittavan aamun merkkejä. Entistäkin vielä enemmän
Ylöjärveläinen Heidi Koivisto kuvailee voittoa ”veret seisauttavaksi”. Ei hassumpaa, vai mitä. Hän kiteyttää alkanutta vuotta seuraavasti: – Juha Sipilän (kesk.) hallitus kaatuu omaan mahdottomuuteensa ennen kuin Rukalla hanget ovat sulaneet. 33 5. Tosielämässä kaikkea ei voi saada, mutta nyt ei kuitenkaan takerruttu ikäviin tosiasioihin, kuten taloustilanteen luomiin esteisiin, vaan ennustajamme saivat visioida villisti ja vapaasti. Hallituksessa demarit peruvat kaikki typerät leikkaukset. Katsotaanpas, mitä muuta tuleva tuo.. YTK lopettaa toimintansa, kun kaikki haluavat jäseniksi ammattiliittoihin. Ennustajamme näkivät ainakin SDP:n ottavan kuntavaaleissa jymyvoiton. Kolmostie uusitaan täydellisesti, uusia raiteita rakennetaan ja junayhteyksiä parannetaan ympäri Suomen. Kumpaisestakin tapahtumasta käydään aiheellisesti vakavaa keskustelua, mutta elämässä ja politiikassa kaiken ei aina tarvitse olla niin kovin vakavaa. Onhan kuitenkin niin, että parhaassa tapauksessa hulluimmistakin haaveista voi tulla – edes osittain – totta. TAMMIKUUTA 2017 L Liike Tuottaja: Anna-Liisa Blomberg 09 7010 459 anna-liisa.blomberg@demokraatti.fi Em ili e U gg la U P U R R a L LL I IS S N S K K t o t S e on uusi vuosi ja uudet kujeet. Kaikkiaan vuonna 2017 alkaa Suomen kansalle aurinko paistaa, hän summaa. Kilpailukykysopimus poltetaan juhannuskokossa. Siispä pyysimme SDP:n puoluekokousedustajia ja kuntavaaliehdokkaita eri puolilta Suomea ennustamaan, mitä edessä häämöttää. Tänä vuonna edessä on SDP:n puoluekokous helmikuussa ja kuntavaalit huhtikuussa. Asunnottomat saavat asunnot ja leipäjonot poistetaan kansallisella hätäapuohjelmalla
– Iltaohjelman päätteeksi lauletaan yhteislauluna: ”Lennä Harakan Timo, lennä”, hän kertoo. Sami Virtasen mukaan kokouksen tärkein anti on puolueen imagon muutos säilyttäjästä tulevaisuuden tekijäksi. Puoluetta ja sen käytäntöjä uudistetaan. TAMMIKUUTA 2017 ” Kilpailukykysopimus poltetaan juhannuskokossa. Iltaohjelma säväyttää Kokouksen iltaohjelmakin vaikuttaa lupaavalta. Räisänen kertoo, että puoluekokouksia järjestetään jatkossa vuosittain. Hannele Kerola nimittäin näkee mutkia matkassa. Heidi Koivisto tulkitsi tulevan piirilevyn komponenttien asennosta. Suuria tunteita ja yllättäviä käänteitä Puoluekokouksesta on tulossa jännittävä monella tapaa. Upeita linjauksia ja yhtenäinen liike Sen verran on Vuokko Puljujärven mukaan selvää, että kokouksessa valitaan puoluejohto ja periaateohjelman teesit hiotaan iskuun niin, että ne vievät puolueen kohti varmoja vaalivoittoja. Kotkalainen Sami Virtanen puolestaan ennusti paikallisen munkkiherkun – posson – pinnalta pöydälle varisseista sokerikiteistä. Timonen summaa kokouksen tarjoavan tunteita laidasta laitaan. Heidi Koivisto näkee henkilövalintojen ympärillä säpinää: – ”Mustia hevosia” ilmoittautuu puheenjohtajaja puoluesihteerikisaan ja kokousedustajat ovat aivan päästään pyörällä, että kuka oli ehdokkaana ja kumpaan tehtävään, Koivisto kertoo. – Paavo on kuulemma aina halunnut demariksi. Kemijärveläinen Kari Räisänen luotti itse poimimansa thaimaalaisen riisin voimaan. Kukin ennustajistamme katsoi tulevaan tavallaan. Joensuulainen Tuomas Timonen sai yliluonnollisen näkemisen kyvyn puisesta jääkiekkomailastaan. – Lasse Haarahiltunen nousee puskista uudeksi puolueen puheenjohtajaksi ja Lapin pieni suuri mies Jorma Jurmu valitaan puoluesihteeriksi, hän kertoo. Timonen näkee, että puolue tulee olemaan yhtenäisempi ja viisaampi kuin koskaan ennen. Nähtäväksi jää, esiintyykö Ikurin Turbiinin eli Popedan lämppärinä Guns N’Roses, kuten Koivisto povaa, vai toteutuuko Timosen ennustus SDP:n inhimillisen politiikan kannattajaksi ilmoittautuvan Saara Aallon showsta. Hän paljastaa, että yksi romanssikin kokouksen kulisseissa syttyy. Vai oliko se sittenkin kuninkaaksi. – Vain puolet puoluekokousedustajista saapuu paikalle, koska posti ei ole toimittanut kokouskutsua ajoissa. Espoolainen Hannele Kerola taas vannoi taloustutkijoidenkin suosimaan menetelmään eli pelikorteista ennustamiseen. Seuraava kokous järjestetään vuoden kuluttua Keminmaassa Paavo Väyrysen isännöimänä. Kokouksen alla media rummuttaa vastakkainasettelua, mutta railoja yhteishenkeen ei synnykään. Räisänen paljastaa, että esiintyjiksi lupautuneiden, Diili-ohjelmasta – ja vähän muustakin – Y KI K. ” Yksi romanssikin kokouksen kulisseissa syttyy. Kari Räisänen paljastaakin pari uutta nimeä kisaan. Kerola tietää, että medianäkyvyys jää kuitenkin puolueesta riippumattomista syistä vajaaksi. Virtanen paljastaakin median pettyvän karvaasti puoluekokouksen hyvästä hengestä. ”SDP astelee vaalikentille yhtenäisenä kansanliikeenä”, otsikoissa julistetaan. – Ainakaan Yle ei noteeraa kokousta ollenkaan, koska kaikki sen ajankohtaistoimituksen toimittajat ovat irtisanoutuneet. – Niin vakuuttavaa on työn jälki, että gallupit lähentelevät 30 prosentin kannatusta puoluekokouksen jälkeen, hän lupaa. Epäselvää on, kuinka suuri joukko henkilövalinnoista lopulta päättää. No, sama se, Räisänen sanoo. Sami Virtanen taas on nähnyt, että iltajuhlissa esiintyvät Matti Nykänen ja Eddie Edwards. 34 5. Turkulainen Vuokko Puljujärvi hyödynsi lappilaisia juuriaan, istahti kannonnokkaan ja katseli tulevaan lapinpöllön kanssa
Myös Kotkassa lapsiin ja nuoriin panostaminen näkyy. – Turun keskusta kehitetään elinvoimaiseksi. Rautatieasema rakennetaan myös, sillä valtio rakentaa lisää raiteita ja ylöjärveläisetkin pääsevät hurauttamaan paikallisjunalla Tampereelle. Toria ympäröivät kadut ovat kävelyja pyöräilykatuja, autot ovat maan alla. Eurooppalaisessa ja toiminnallisessa keskustassa torin laidalle rakennetaan matalan kynnyksen monitoimitalo, jossa hyödynnetään uusinta teknologiaa ja toimintaa on kaikille ikäryhmille, kertoo Puljujärvi. Tällä kattauksella ei ole ihme, että Koivisto näkee väen bailaavan aamuun asti. Tori ja sitä ympäröivät ostoskorttelit yhdistetään lasiseinämillä. Kotkalaiset riemuitsevat, kun Rantaradan rakentaminen päätetään aloittaa. TAMMIKUUTA 2017 ” Uusia raiteita rakennetaan ja junayhteyksiä parannetaan ympäri Suomen. – Samalla RAY:lle annetaan lupa vielä yhdelle kasinolle ja se päätetään sijoittaa Kotkaan, hän kertoo. Isoja, upeita investointeja Eri puolilla Suomea investoidaan erilaisiin rakennushankkeisiin. Tampereen ratikka alkaa liikkua Ylöjärvellä asti, samoin Tampereen tunneli jatketaan Ylöjärvelle saakka, paljastaa Koivisto. – Uudenlainen yhdessä tekemisen poliittinen kulttuuri rantautuu suomalaiseen politiikkaan, Timonen kertoo. – SDP lisää tarvittavia resursseja palvelujen tuottamiseen. Puljujärven mukaan Sipilä kuitenkin saapuu paikalle. Räisänen huomauttaa lopuksi, ettei moinen mielensä muuttaminen liene kuitenkaan mikään järin suuri yllätys. Siinä ihminen ja oikea-aikaiset palvelut ovat kärjessä, Puljujärvi näkee. SDP ottaa asiat haltuun myös maakuntatasolla. Junat kulkevat jatkossa Helsingistä Kotkan kautta Pietariin, Virtanen selvittää. Kotka antaa lupauksen, ettei yksikään sen lapsista ja nuorista syrjäydy, Virtanen kertoo. Valtion tasolla tapahtuu Valtakunnan tasollakin on luvassa yllätyksiä. SDP laittaa asiat kuntoon Vuonna 2017 taloustilanne paranee taikaiskusta kaikkialla ja kuntavaalivoiton jälkeen SDP ryhtyy hommiin. – SDP nousee Varsinais-Suomen suurimmaksi puolueeksi ja ottaa ohjat käsiinsä maakunnan suunnan määrittämisessä. Maakuntauudistuksesta ja pakkoyhtiöittämisestä luovutaan ja työllisyyttä ryhdytään lisäämään porkkanoin keppien sijaan, kertoo Puljujärvi. – Keskustaan rakennetaan musiikkija kulttuuritalo. Kemijärvellä rakennetaan uusi iso koulu. Räisäsen riisinjyvät näyttävät Sipilän peruvan kiky-sopimuksen lisäksi kuntapuolen lomarahaleikkaukset, kun Sari Sairaanhoitaja muuttaa hänen mielensä. Kerolan mukaan Espoossa parantuneen rahatilanteen myötä ”ei ainakaan rakenneta uutta metroa”, vaan päiväkodit ja koulut korjataan. 35 5. He tuovat joulun pehmentämin mielin lahjansa SDP:lle ja kansalle. Ennustajamme kertovat demareiden laittavan lasten ja nuorten asiat mallilleen. Etenkin opettajien ja koulunkäynninohjaajien määrää lisätään. Timosen jääkiekkomaila paljastaa, että kirkko ja valtio erotetaan vihdoin toisistaan, epäinhimillinen translaki siirtyy historiaan ja tiedossa on myös kaikkia puolueita miellyttävä sote-ratkaisu. – Kokouksessa vierailee kolme Itämaan tietäjää – Sipilä, Orpo ja Soini. ” Demarit peruvat kaikki typerät leikkaukset. Kerolan korttien mukaan Sipilä lopettaa politiikassa ja siirtyy Terrafamen ympäristöpäälliköksi. tutun Donald Trumpin ja pääministeri Sipilän show peruuntuu viime hetkillä. Huimia hankkeita on luvassa myös sekä Ylöjärvellä että Turussa. Anna-Liisa Blomberg Demokraatti ” Iltaohjelman päätteeksi lauletaan yhteislauluna: ”Lennä Harakan Timo, lennä.”
TAMMIKUUTA 2017 Kaamoksen kartta ja kompassi. 36 5
Sitten tuli tuo torppa mieleen, Mahkonen muistelee. Mahkonen tunnetaan myös Elomessujen järjestäjänä. Idänpään työväentalolle kuuluukin nyt hyvää. TAMMIKUUTA 2017 ” Jonkun täytyy se talkooja vaalityökin tehdä, eiväthän ne poliitikot kaikkea kerkeä. – Se on ollut hauskaa, kivaa ja antoisaa näin jälkeenpäin ajateltuna, vaikka silloin kyllä välillä ajatteli, että voi hitto, taasko täytyy lähteä. Demokraatti esittelee keväällä kymmenen Teräsvaari-kandidaattia, joiden joukosta lukijat saavat äänestää suosikkinsa. Idänpään työväentalo oli huonossa kunnossa. Appiukko on aikanaan touhunnut talolla ennen sotia ja sotien jälkeen, Mahkonen kertoo. Anna-Liisa Blomberg Demokraatti Teräsvaari ESITTELEMME KEVÄÄN AIKANA 10 LIIKKEEN VOIMAHAHMOA Heikki Sihto. Talo on hänelle rakas, ja siellä on juhlittu kaikki merkkipäivät ja juhlat häistä hautajaisiin. Talkootöistä henkireikä Vaikka talkootöitä on tullut tehtyä monenlaista, tunnetaan Mahkonen kenties parhaiten Idänpään työväentalon talonmiehenä. Vaalivankkureitakin mies on ajanut muutamissa vaaleissa pitkin Kanta-Hämettä. Tervetuloa! Erkki Mahkonen on hämeenlinnalaisen Idänpään Torpan isäntä ja vaalityön moniosaaja. Virallinen Teräsvaari-titteli luovutetaan voittajalle Demokraatin lukijaristeilyllä elokuussa. Mahkonen tuntee talon läpikotaisin – se on melkein kuin vanha kaveri. – Ne osuvat aina syntymäpäivääni. Kyllä siitä on tullut sellainen toinen koti, kun siellä on touhunnut vuosikymmeniä. Tukea kunnostukseen haettiin opetusministeriöltä ja Kotiseutuliiton kautta. Äänestäneiden kesken arvotaan matka samaiselle risteilylle. Idänpään työväentaloa Mahkonen aikoo pyörittää niin pitkään kuin mahdollista. Talo kuin kaveri Kymmenisen vuotta taloa kunnostettiin. Teräsvaari-ehdokkaat esittäytyvät Aatteen paloa, talkoohenkeä ja sitkeää työtä sosialidemokratian eteen. – Ei sitä jaksa kotona laakereillaan istua ja katsoa ikkunasta lintulaudan lintuja pitkin päivää. – Olen aina sanonut, että tehkää te sitä politiikkaa, kun osaatte, niin minä teen tätä. Päivä menee työn merkeissä, mutta illalla torpalla on sitten aina synttäreitä juhlittu, hän kertoo. Se on ahkerassa käytössä päivisin, iltaisin ja viikonloppuisin. Nämä työväentalojen talonmiehet, soppatykkitaiturit ja toritelttojen pystyttäjät ovat niitä taustavoimia, jotka muodostavat yhdessä muiden vapaaehtoisten kanssa liikkeen tärkeän tukirangan. – Talon kunnostus oli suuri haaste ja henkireikä. Kun kahdeksantoista vuotta sitten Mahkonen jäi sairaseläkkeelle, hän halusi keksiä itselleen sopivaa puuhaa. Soppaa on jaettu ja telttoja pystytetty ainakin viidentoista vuoden ajan, eikä pelkästään SDP:n vaan myös SAK:n tapahtumissa. 37 5. Puheenlahjojaan hän ei kuitenkaan ole poliitikon roolissa käyttänyt. Nyt Mahkonen huoltaa taloa tarpeen mukaan ja vastaa vaimonsa Tuulikin kanssa työväentalon pyörittämisestä. Ensin perässä vedettiin asuntovaunua ja myöhemmin kierroksille vuokrattiin asuntoauto. – Jos sinne ei jonain päivänä tarvitsekaan mennä, tulee tunne, että mitäköhän nyt tekisin. Vannoutunut soppatykkija toritelttamies O tsikon sanoilla kuvailtiin hämeenlinnalaista 68-vuotiasta Erkki Mahkosta toimituksen saamassa vinkissä. Jonkun täytyy se talkooja vaalityökin tehdä, eiväthän ne poliitikot kaikkea kerkeä, Mahkonen kuvailee. Mahkonen myöntää, että kuvaus pitää kutinsa. Mahkonen on puhelias mies, joten hän käy mielellään juttusille ihmisten kanssa. Äänestys alkaa toukokuussa. Talon kunnostamisen kustannusarviot olivat hurjat, mutta niin sitä ryhdyttiin talkootyönä vähän kerrallaan saattamaan uuteen loistoon. Suhde työväentaloon juontaa juurensa vaimon sukuun. Näin tuli ajateltua silloin, kun kelit olivat huonot, mutta kyllä se mukavaa puuhaa silti oli, Mahkonen kertoo. Sain toteuttaa itseäni ja vähän komentaa toisiakin, talkoohommien vetovastuun ottanut Mahkonen kuvailee
Pohjoismaisen mallin keskiössä olevien laadukkaiden julkisten palveluiden ylläpitäminen ja kehittäminen edellyttävät riittävää verotusta. Jotta nämä lähtökohdat voivat toteutua, julkisen sektorin on vastattava palveluiden järjestämisen lisäksi suurelta osin myös niiden tuottamisesta. TAMMIKUUTA 2017 ANTTI RINNE Puheenvuoro Palvelut ja laaja veropohja ovat pohjoismaisen mallin ydintä P ohjoismaisen hyvinvointimallin perusperiaatteisiin ovat aina kuuluneet universaalit, kaikkien saatavilla olevat palvelut. Yrittäjävähennys, metsälahjavähennys ja miljoonaperintöjen verotuksen keventäminen hyödyttävät tosiasiassa vain pientä joukkoa suomalaisista. Kuitenkin palveluiden kustantamisen osalta vähintään yhtä tärkeää on huolehtia veropohjan laajuudesta. Vaikka myös tulonsiirrot kuuluvat keskeisiltä osin pohjoismaiseen malliin, palveluilla on ensisijainen rooli. Sosialidemokraatit haluavat pitää kiinni pohjoismaisen mallin periaatteista tavalla, joka vastaa tämän päivän ja tulevaisuuden tarpeisiin.. Nyt käynnissä on Sipilän hallituksen systeemimuutos, joka johtaa meitä kauemmas pois pohjoismaisesta hyvinvointimallista. Syy ei ole julkisessa sektorissa, vaikka se syytetyn penkille onkin joutunut. Muuten vaarana on aluksi palveluiden rapautuminen ja lopulta niiden eriytyminen väestöryhmien välillä. Haluamme pitää kiinni pohjoismaisen mallin periaatteista tavalla, joka vastaa parhaiten tämän päivän ja tulevaisuuden tarpeisiin. Tämä kehitys seuraa usein tulotasoa. Pohjoismainen hyvinvointimalli edellyttää laajaa veropohjaa. Puolustaminen ei tarkoita uudistamisen ja kehittämisen vastustamista, päinvastoin. 38 5. Kirjoittaja SDP:n puheenjohtaja ja kansanedustaja. Riittävän laaja veropohja mahdollistaa samalla varsinkin pienija keskituloisilla ansioverotuksen maltillisen keventämisen. Siksi olemme tarjonneet omat ratkaisumme niin sosiaalija terveyspalveluiden kuin koulutuksen uudistamiseen. Vaihtoehtobudjetissamme olemme esittäneet veropohjan laajentamista muun muassa aliverotettuun finanssisektoriin. Sipilän hallitus kulkee tässäkin asiassa väärään suuntaan, kun se jakaa vailla kasvuja työllisyysvaikutuksia olevia veronkevennyksiä. Veropohjan mureneminen heijastuu lopulta kaikkiin. Toiseksi laadukkaat julkiset palvelut takaavat sen, että kaikki kansalaiset pysyvät samojen yhteisesti tuotettujen palveluiden piirissä. Palvelut mahdollistavat myös sukupuolten tasa-arvon tukemalla naisten osallistumista työmarkkinoille. Tämän kierteen haluamme katkaista. Ensinnäkin palvelut vähentävät tulonsiirtojen tarvetta. Nämä riskit ovat jo osaksi toteutuneet nykyisissä sosiaalija terveyspalveluissamme. Pitkällä tähtäimellä palveluiden heikentäminen johtaa kustannusten kasvuun, kun yhä useampi ihminen joutuu turvautumaan palveluiden sijaan tulonsiirtoihin. Tämä johtuu kahdesta syystä. Pohjoismaisen mallin puolustaminen erottaa sosialidemokraatit Sipilän hallituksesta. Sosialidemokraatit kannattavat verotuksen progressiota tuloerojen tasaamisen ja oikeudenmukaisuuden näkökulmasta. Emme voi hyväksyä palveluista leikkaamista tai pakkoyhtiöittämistä
TAMMIKUUTA 2017 Mielipide KIRJOITA OMALLA NIMELLÄSI. Lisäksi palkkojen nollakorotukset vuodelle 2017 kurovat kiinni eroa kilpailijamaihin ja antavat yrityksille työrauhan. Julkisella puolella epäoikeudenmukaisuutta nostaa se, että kunnan palveluksessa olevien kesälomarahoja leikataan 30 prosenttia. Juuri se porukka, joka jo nyt miettii, että miten saa palkan riittämään perheen arjen pyörittämiseen. Suomessa tilapäisellä on usein tapana muuttua pysyväksi. LÄHETÄ MIELIPITEESI OSOITTEESEEN MIELIPIDE@DEMOKRAATTI.FI TAI DEMOKRAATTI, PL 338, 00531 HELSINKI Kenen etua ajaa kilpailukykysopimus. Tämä on suoraan pois kulutuksesta. Meitä nujerretaan ja vaiennetaan. Toinen kysymys sitten on, että miten kilpailukyky nousee, jos jokainen tekee päivittäin kuusi minuuttia töitä ilmaiseksi. Nyt se pienempi paha kurjistaa vain yhtä työtätekevää ryhmää. Miksi asioista ei edelleenkään puhuta niiden oikeilla nimillä. Löysin kuntatyönantajien sivustolta tietoa, että kilpailukykysopimuksen tavoitteena on parantaa suomalaisen työn ja yritysten kilpailukykyä ja luoda uusia työpaikkoja. Näin toimien autettavien määrä lisääntyy kaiken aikaa ja ihmisten ongelmat paisuvat yhä suuremmiksi. Se selitys ei riitä, että et ollut vastaanottomassa postia. Valtaosa julkisella puolella työskentelevistä on matalapalkkaisia naisia. Juuri siitä, jota meidän yhteiskuntamme niin kipeästi tarvitsisi. Kun ostovoima näinkin suurella ryhmällä pienenee, niin ei voi kuin ihmetellä, että kenen etu tämä oikein on. Tavoitteena on tukea julkisen talouden sopeuttamista. Birgitta Wulf-Luhtanen Kemiönsaari Kuka uskoo, että lomarahojen leikkaukset jäävät vain sovittuihin kolmeen vuoteen?. Apua on pakko lähteä hakemaan silloinkin kun on tietämättään toiminut väärin järjestelmämme sisällä. 39 5. Kesälomarahojen 30 prosentin leikkaus tarkoittaa sitä, että ensi kesänä ei juuri matkailla Suomessa tai käytetä rahaa muihinkaan ylellisyyksiin, niin kuin esimerkiksi perheen yhteiseen matkaan huvipuistoihin tai kylpylöihin. Yhä useampi meistä tuntee yhteiskuntamme kylmän käden kosketuksen, kun joutuu taloudellisen ahdingon iskiessä turvautumaan apuun, jota ei ole ennen joutunut hakemaan. Ensimmäisenä silmään pistää se, että sopimuksessa puhutaan palkkojen nollakorotuksesta. KIRJOITUSTEN MAKSIMIMITTA ON 3000 MERKKIÄ. Jos et mene haastatteluun sinä päivänä, kun haastattelu on sovittu, sinulta katkaistaan armotta saamasi päivärahat. Esimerkkinä olkoon työttömänä TE-keskuksen kautta työllisyyskurssille hakeminen. Järjestelmämme ei tunne inhimillisyyttä kohdatessasi vaikeuksia. Olen viime aikoina tutkiskellut kilpailukykysopimuksen linjauksia. Mikä on ihmisen arvo. Onko sitä. Jos työaikaa pidennetään niin, että viikoittainen työaika nousee puolella tunnilla, niin eikö se ole palkan alennus. Ja kuka uskoo, että lomarahojen leikkaukset jäävät vain sovittuihin kolmeen vuoteen. Jokainenhna meistä tarvitsee katon päänsä päälle ja ruokaa elääkseen. Postin kulkemisen ongelmatkaan eivät ole syy, jos et ole saanut ajoissa kirjettä haastatteluun pääsystä. Tai huolehdi siitä, että joku käy katsomassa postisi. Tämä on selkeä viesti kunta-alan työntekijöille, että heidän ja vain heidän roposiaan tarvitaan yhteiskunnan rattaiden pyörittämiseen. Kilpailukykysopimus alentaa yritysten yksikkötyökustannuksia 3,7 prosenttia. Ihmisen on itse jaksettava etsiä auttajansa. Jos haet kurssille, älä poistu kotoasi, sillä tieto kurssille tai haastatteluun pääsystä tulee kotiisi postitse. Kun nykyinen hallitus käytti kiristyskeinona vanhaa psykologista kikkaa eli tarjosi kovaa kyytiä kaikille työtä tekeville, ja saneli neuvotteluissa päämäärän johon piti päästä, niin oli pakko valita se pienempi paha. Ei ainakaan TE-keskus meitä arvosta. Anne Heikkilä Kotka, sairaanhoitajaliiton hallituksen jäsen Mitä teemme jos auttajatkin väsyvät
Nyt järjestöt on likipitäen unohdettu maakunta uudistusta valmistelevista ja toteuttavista työryhmistä. Onni on tämä porukka. KIRJOITUSTEN MAKSIMIMITTA ON 3000 MERKKIÄ. Tällä hetkellä kukaan koko Oy Suomi Ab:n valtakunnassa ei taida todellisuudessa tietää, miten työl lisyydenhoito jatkossa toteutetaan. Se on pettymyksiä pettymyksien perään – ja jatkuvaa oman jaksamisen äärirajoilla rim puilemista! Järjestötoiminnan vetovastuulli nen työntekijä vastaa tyypillisesti yhdistyksen taloudesta ja henkilös töstä – lisäksi hän on työvalmentaja, työhön perehdyttäjä, työsuojelu päällikkö ja esimies, hän on hallituk sen sihteeri, järjestön ja jäsenistön edunvalvoja, tiedottaja, kehittämis päällikkö ja ihan joka paikan höylä. Moni järjestö vastaa laajuudel taan jo keskisuurta yritystä, mutta sillä erotuksella, että kaikkiin näihin tehtäviin on vain yksi ainoa työnte kijä, kun yrityksissä jokaiseen teh tävään on palkattu erikseen yksi tai useampikin työntekijä. Eikä se ainakaan helpotu sillä, että järjestötoimijat ajetaan loppuun ja miltei teurastetaan työnsä ääreen näillä kiireellä läpivietävillä uudis tuksilla. LÄHETÄ MIELIPITEESI OSOITTEESEEN MIELIPIDE@DEMOKRAATTI.FI Järjestötoimijoiden teurastus on alkanut ” Minkälainen menetys valtiota on kohtaamassa, kun järjestöjä on lakkautettu. Vain yhtiöit täminen tuntuu nousevan keskiöön, mutta järjestöt eivät kykene miten kään kehittymään toiminnassaan liikeyritysten tavoin, koska työ voima vaihtuu koko ajan palkka tuen rajallisen keston takia. Molemmilla olalla aikansa työvälineet: toisella suopunki, toisella laukku. Rahaautomaattiyhdis tyskin on vähentänyt avus tusmäärärahaansa. Vuodethan on 1862 ja 2016. Järjestökentän toivoton tilanne vie toimijoiden loputkin voiman rippeet ja lopulta myös terveyden. Tämä kaveri lähti aikanaan opettamaan Pohjois-Amerikkaan paikallisille poronhoitoa. Tetoimistot ja työvoi man palvelukeskukset ollaan lakkauttamassa, toimintaa ohjaava lain säädäntö muutetaan ja työllisyydenhoidon korvamerkityistä mää rärahoista siirrytään yleiskatteelliseen val tionosuuteen, jonka käytöstä ilman minis teriöohjausta päättää maakuntahallinto. TAMMIKUUTA 2017 Mielipide KIRJOITA OMALLA NIMELLÄSI. Järjestötyö on näin tehty arvottomaksi. Se on meneillään olevien la kimuutosten seuraamista ja niihin mukautumista. Mutta se on ennen kaikkea myös jatkuvaa epätietoisuuden sietämistä ja järjestön olemassaolosta kamp pailua. Uudistuksessa ei lain kaan kiinnosta, mikä taho jatkossa tuottaa heikoimmassa työmarkki naasemassa olevien työ ja toimin takykyä kohottavaa ja ylläpitävää työllistämispalvelua. Tämä siksi, että vastuun määrä voi olla rinnastettavissa palkkatyöhön ja esimerkiksi työttömän kohdalla sanktioita tulee herkästi, jos vapaa ehtoistoimintaa harjoittaa liikaa. Kun järjestötyössä yhden asian saa järjestykseen, toinen jo vyöryy niskaan. Köykäisin haaste ei ole valmis teilla oleva maakunta ja soteuudis tus, joka edustaa tiukkenevan arvon politiikkaa. Savo-Karjalan Demarinuoret Meidän pikkujoulut. <3 #kuusijuhla16 @demarinuoret Mikkel Näkkäläjärvi Tässä aamuun kuvat kahdesta 26-vuotiaasta nuorukaisesta. Työ järjestökentällä on varsin eri tyispiirteistä. Riittämättömillä resurs seilla yritetään vastata ulkoapäin asetettuihin alati kasvaviin haas teisiin. Samalla menetetään korvaamaton määrä kokemusasiantun tijuutta ja sellaista osaa mista, jota vain elämän kor keakoulussa on mahdollista ker ryttää. Nanna Jussila Piparinen puoluesihteeri.. Toiminnanohjaajia ja johta jia uupuu ja palaa loppuun. Oikealla Mikkel Josefsen Näkkälä Norjan Kautokeinosta, vasemmalla Mikkel Antte Iisakki Näkkäläjärvi Inarista. 40 5. Se on suureksi osaksi ihmissuhdetyötä, ihmisenä ihmi selle olemista. Eli sen porukan, jonka tulisi tukea esi miestyötä, on usein itse vaikea osal listua järjestötyöhön yhteiskunnan kontrollin vuoksi. Eija Tuohimaa Toiminnanjohtaja Jyvässeudun työllistämisyhdistys – JST ry #demokraatti INSTAGRAM-KUVIEN NÄYTEIKKUNA Milla Granlund Joulurauhaa. Josko osallista van sosiaaliturvan kokeilu toisi hel potusta tähän epäkohtaan. Järjestöt ovat vuosien saa tossa tyypillisesti tuottaneet merkittävässä määrin työllisy ydenhoitoon peruspalveluita ja niitä tukevia hyvinvointipalve luita. Se on loputonta rahoitusha kemuksien vääntämistä, lakki kou rassa tukien ja avustuksien ano mista. Se on jatkuvaa yhteis työkontaktien luomista, olemassa olevien suhteiden ylläpitämistä, ih misten huomioimista, auttamista ja kuuntelemista. Ymmärtääkö kukaan, minkä lainen menetys valtiota on kohtaa massa – ja on osittain jo kohdan nutkin, kun järjestöjä on lak kautettu tai ne ovat lakkau tusuhan alaisena. Lisäksi hallitus leikkaa vuo sittain työllisyysmäärärahoja kymmenillä miljoonilla eu roilla. Ja kun tähän sopppaan lisätään vielä se tosiasia että vastuupaikoille, kuten yhdistysten vapaaehtoispoh jalta toimiviin hallituksiin, on vai kea saada kohderyhmän edustajia. Samalla kunnat vaati vat, että järjestöt tuottavat enemmän vähemmällä tu ella
(Julkaisematta jätettävistä teksteistä ilmoitamme lähettäjälle). Tervetuloa! Hallitus. klo 14 Kettumäen Palvelukeskuksessa. Tämä olisi ympäristön ja terveyden kannalta todella tärkeä asia. . 42 5. Julkaisemme tapahtumistanne ilmoitukset kaksi kertaa maksutta. Varaamme oikeuden lyhentää tekstejä. Lähetä seuraavan viikon lehteen ilmoitus viimeistään maanantaina klo 11 mennessä. PÄIJÄT-HÄME . Aloitamme klo 11.30 lounaalla. klo 16 RAP:n toimistolla Satamakatu 15, Rauma. . – Niiden tilalle kannattaisi ottaa palkokasviperusteista proteiinia ja jonkin verran täysjyväviljavalmisteista saatavaa proteiinia. Etelä-Viron kierros. demokraatti.fi/ilmoitusmyynti/#yhdistyksille tai sähköpostilla yhdistyspalsta@demokraatti.fi tai faksilla 09 701 0569. Tapio Ojanen 0400 100 996, Arto Salmela artoslm@saunalahti.fi. Klo 13 alustus / keskustelu. Helsingin Kotien Puolesta r.y.:n kerhotoiminta alkaa ke 11.1. TAMMIKUUTA 2017 ” Ei ole realistista, että koko kansasta yritettäisiin tehdä vegaaneja. Kasvisruoat ovat myös suositumpia nuorten kuin vanhojen keskuudessa sekä kaupungeissa. Seuraava kerhotapaaminen ma 9.1. . STT SUOSI KASVIKUNTAA Terveellisen ruokavalion välttämättömät päivittäiset osat ovat käytännössä kaikki kasvikunnan tuotteita, sanoo ravitsemustieteen professori Mikael Fogelholm Helsingin yliopistosta. Fogelholm ei pidä realistisena tai järkevänä, että koko kansasta yritettäisiin tehdä vegaaneja. Rauman Eteläiset Sosialidemokraatit ry. mennessä 045 773 021 22 tai jukka. . Tässä Fogelholmin lista: Päivittäin . – Selvää on, että naiset syövät enemmän kasvisruokia kuin miehet sekä pidemmälle kouluttautuneet enemmän kuin vähemmän kouluttautuneet. VARSINAIS-SUOMI . . käyttäjille. Useimmat ihmiset pystyisivät tällaisen ruokavalion toteuttamaan, sanoo Fogelholm. Tulkaa vaikuttamaan, että keväällä talkootyöperiaatteella korjataan puiston kalusteet. Kahvio ja arpajaiset. Prinsessa Ruusunen – musiikkinäytelmä su 29.1. Lahden seudun wanhat toverit. Hyvät liittotoverit, Eläkeläiset, Eläkkeensaajat ry, TUL ry:n Veteraanit ja Helsingin kaupunginvaaltuutetut, tervetuloa Loppiaisena 6.1. Tapaamme Wanhassa herrassa 9.1. Vegaani ei syö lainkaan eläinkunnan tuotteita. mennessä. Vihanneksia sekä hedelmiä tai marjoja . klo 10–16 Tampereen stadionin tiloissa, tiedustelut Aira Ikonen 0400 594 880. nieminen@tul.fi. Tulkaa joukolla suunnittelemaan kevään 2017 ohjelmaa. Ohjelma: tutustuminen uuteen Kansallismuseoon, tapaaminen paikallisten wanhojen tovereiden kanssa, Viron-poliittinen tilanne, yhteinen tilaisuus nuorten kanssa. Puiston pöydät ja penkit ovat esteenä em. SATAKUNTA . HELSINKI . ja 5.6. klo 11–14, Hamarin työväentalolla, Hamarintie 22, Porvoo. Aiheena: ”Vuoden 1918 tapahtumat paikkakunnallamme” Tervetuloa keskustelemaan. Kevätretki Tarttoon 18.–21.5. Kevään kerhopäivät: 6.2., 6.3., 3.4., 2.5. Paljon sokeria sisältävät tuotteet, kuten virvoitusjuomat. Pöytävaraukset 5 €, Mirja Suhonen 040 536 4336 tai mirja.suhonen@gmail.com. klo 11.30. Proteiinipitoisia palkokasveja . Öljyjä, kuten rypsitai oliiviöljyä Viikoittain . Matkalla on mukana myös Demari-nuorten edustajia. Maitovalmisteita Vältä näitä . Johtokunnan järjestäytymiskokous su 15.1. PIRKANMAA . . UUSIMAA . Vähemmän lihaa, enemmän kasviksia Ravitsemustieteen professori Mikael Fogelholmin mukaan ympäristöja terveyssyyt puhuvat sen puolesta, että suomalaisten olisi hyvä vähentää selvästi lihan ja erityisesti naudanlihan käyttöä sekä jonkin verran myös maitovalmisteiden kulutusta. – Vegaaniruokavalion noudattaminen on varmaankin helppoa sellaiselle, joka on siihen perehtynyt ja siitä innostunut, mutta keskivertoihmisille se on vaikeaa. Esitykset piirin parhaiksi urheilijoiksi 2016 ja piirin toimintaelimiin 2017–2018 piiriin to 5.1. Heille on sovittu yhteistapaaminen paikallisten demari-nuorten kanssa. klo 12. Erityisen suolaiset ruoat ja suolaiset välipalat . Työväen Liikkeen Kirjastossa, Sörnäistenrantatie 25. Voimistelijoiden lajileiri su 8.1. Täysjyväviljatuotteita . – Lihaa pieni lapsi ei sinänsä välttämättä tarvitse kasvuunsa, hän sanoo. klo 13 alk. klo 15 Nokian Työväen Teatterissa, lippuvaraukset 16.1. Järjestäytyminen ja ajankohtaiset asiat. Alustajana Muistiohjaaja Elina Rannikko. TUL-Tampere. klo 17.30 Tampereen Työväentalon Tellervossa. Professorin mukaan kasvispainotteisesta sekaruokavaliosta ja lihan vähentämisestä ei ole haittaa myöskään lapsille, kunhan nämä saavat tarvittavat ravintoaineet – kuten proteiinin esimerkiksi maitovalmisteista. Vähän kalaa ja lihaa . Fogelholmin käsitys on, että koko Suomen tasolla ei voi puhua kasvisruokatrendistä, vaikka tietyissä piireissä kasvisruoka onkin saavuttanut suosiota. iStock Järjestöjen ja yhdistysten kevät-, syys-, ja vuosikokousilmoitukset ovat maksullisia. Pakkaskirppis 7.1. Piirihallituksen kokous ti 10.1. . . Mukana Tohtori Seppo Aalto. tutustumaan Maunulaan Helander -kodin vieressä olevaan ”Vanhusten puistoon”, joka rakennettiin vuonna 2004 liikuntarajoitteisille ja näkövammaisille. Kuusankosken Wanhat Toverit kokoontuvat 10.1. Turun Seudun Wanhat Toverit kerho. Yhdistystoiminta KYMI . Panimoravintola Koulussa, Eerikinkatu 18. Tule ostamaan ja myymään vaatteita, astioita, kodin esineitä, kirjoja, koristeita, kaikenlaista kodin tavaraa vauvasta vaariin.
Vapaamuotoiset apurahahakemukset tulee toimittaa 17.2.2017 mennessä osoitteeseen: apurahat@kotsaatio.fi Säätiön hallitus päättää apurahojen myöntämisestä huhtikuussa 2017. 0400-423835 VAASAN SOS.DEM. Riitaja rikosoikeudenkäynnit 25 vuoden kokemuksella. Kuluttajaosuustoiminnan säätiön apurahat vuodelle 2017 julistetaan haettavaksi. Apurahoja voidaan myöntää yksittäisille henkilöille, yhteisöille ja työryhmille. 231 4074 Myös liikeajan jälkeen TURKU www.perttala.fi Hautauspalvelut LAKIASIAINTOIMISTO SEIJA KÄRNÄ OY Helsinki-Akaa-Nurmijärvi Kaikki lakiasianne. Backlundinpolku 1 A 67700 Kokkola http://kokkola.sdp.fi Puheenjohtaja Sakari Ruisaho 040 838 7697 Varapuheenjohtaja Jaana PikkarainenHaapasaari 040 736 2614 Sihteeri Pirjo Paavolainen 050 352 2123 Taloudenhoitaja Esa Kant 040 778 9810 Säästöpankinranta 2 A, 8. TAMMIKUUTA 2017 Lakiasiat Apurahat/stipendit Teatterit Perustettu 1932 80v HAUTAUSTOIMISTO Annikki Perttala-Koskinen Oy Linnankatu 3 Brahenkadun kulma Puh. Lisätietoja säätiön sivuilta: www.kotsaatio.fi Kuluttajaosuustoiminnan säätiön apurahat vuodelle 2017 Viikkolehti ja netti: Demokraatti.fi Vasen suora Anni Sovala käsityönopettaja Helsinki 7. KUNNALLIS-JÄRJESTÖ ry Pitkäkatu 50 65100 VAASA http://vaasa.sdp.fi sdp.vaasa@netikka.fi Puheenjohtaja Markku Ahonpää 040 557 0846 Varapuheenjohtaja Oili Airaksinen-Rajala 040 561 1884 Sihteeri Virve Airaksinen 040 569 8300 Taloudenhoitaja Erik Cederholm 0500 365 944 KOKKOLAN SOS.DEM KUNNALLISJÄRJESTÖ ry. Sääntöjensä ja strategiansa mukaisesti säätiö tukee kuluttajien asemaa ja vaalii edistysmielisen osuustoimintaliikkeen perintöä. Viikkolehti ja netti: Demokraatti.fi Ihminen ensin. Tampere 9.1.2017 Mahdolliset onnittelut voi ohjata KSR:n yleisrahastoon, tilille FI85 1521 3000 0060 09, tiedonantoon: Veikko Tervo. 43 5. krs, 00530 Helsinki 09 5868 530, muista@sivistysrahasto.fi www.sivistysrahasto.fi Tukea Kulttuurille ja taiteelle Opintoihin ja tutkimustyöhön Lasten ja nuorten toimintaan sekä maakuntahankkeisiin Viikkolehti ja netti. Apuraha myönnetään vuodeksi kerrallaan. 1.2017 Mahdolliset onnittelut voi ohjata KSR:n Martta Salmela-Järvisen rahastoon tilille FI85 1521 3000 0060 09, tiedonantoon: Anni Sovala. 80 VUOTTA 70 VUOTTA 70 VUOTTA Syntymäpäivät Antti Kalliomäki ministeri, Nurmijärvi 8.1.2017 Veikko Tervo tekninen johtaja, eläk
(06) 220 1562 Aluetoimitsija Tuulikki Aikio (06) 220 1560, 0400 762 689 tuulikki.aikio@akt.fi Toimistonhoitaja Anne Latva (06) 220 1561 POHJANMAA VAASAN TOIMISTO avoinna ma–pe klo 9–16 Pitkäkatu 38 C, 65100 VAASA faksi 020 774 2401, vaasa@pam.fi Aluepäällikkö: Marja Salmivuori Toimitsija: Piia Yli-Heikkuri, Ville Filppula Palveluneuvoja: Sari Lehto, Anne Vuorenmaa, Sari Mattila. TAMMIKUUTA 2017 Liity sinäkin SAK:n ammattiliiton jäseneksi! SAK:n ja liittojen aluetoimistot palvelevat Sinua muun muassa työttömyysturvaan, työsuhdeturvaan ja koulutukseen liittyvissä kysymyksissä. krs, 33100 Tampere aluetoimitsija Sanni Halla-aho, puh. 020 774 0370 sähköposti: sanni.halla-aho@sak.fi »www.facebook.com/Sahkoliitto »www.sahkoliitto.fi Sähköalojen ammattiliitto ry Aleksanterinkatu 15, 33100 Tampere puh. 44 5. Lisäksi sinulla on mah dollisuus hyödyntää liiton tarjoamia edullisia lomaja harrastusmahdollisuuksia. 010 770 3620 »www.akt.fi »www.metalliliitto.fi »www.jhl.fi SAK:N LOUNAIS-SUOMEN TOIMINTA-ALUE/ TURUN TOIMIPISTE Maariankatu 6 b, 20100 Turku sähköposti: etunimi.sukunimi@sak.fi puh. 010 7703 640 (vaihde). 020 774 0420 Aluejohtaja Outi Rannikko Porin aluetoimitsija Raija Raittio, puh. 020 774 0311 sähköposti: riikka.antinaho@sak.fi Vastaava aluetoimitsija Mikko Mäkynen puh. krs, 33100 Tampere sähköposti: etunimi.sukunimi@jhl.fi puh. 03 230 1510, 03 230 1515 fax 03 230 1520 Metallityöväen liitto Rautatienkatu 10, 7. sähköposti: etunimi.sukunimi@jhl.fi Metallityöväen liitto ry VAASAN ALUETOIMISTO Autoja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry Palvelualojen ammattiliitto PAM ry Jäsenyys ja liittyminen 030 100 600 Jäsenten työsuhdeasiat 030 100 620 Työttömyysturva 020 690 211 Vaihde 020 774 002 sähköposti: etunimi.sukunimi@pam.fi Aluetoimitsija Katja Kaivonen puh. (03) 252 0111, avoinna klo 8.00–15.30 sähköposti: etunimi.sukunimi@sahkoliitto.fi Julkistenja hyvinvointialojen liitto JHL ry POHJANMAAN ALUETOIMISTO Aluepäällikkö Jukka-Pekka Matintupa 010 7703 642, 050 4632 687 Aluetoimitsija Eija Koski 010 7703 643, 050 3167 644 sähköposti: eijam.koski@jhl.fi Aluetoimitsija Margot Nyroos 010 7703 644, 040 5769 547 Palvelusihteeri Ulla Pihlajamäki 010 7703 640, 050 4432 043 Vaasanpuistikko 17, 7 kerros, 65100 VAASA puh. krs, 33100 Tampere sähköposti: etunimi.sukunimi@akt.fi puh. SAK:N LÄNSI-SUOMEN TOIMINTA-ALUE/ TAMPEREEN TOIMIPISTE »www.sak.fi/alueet Rautatienkatu 10, 7. 020 774 0410 »www.sak.fi/Turku ?. 020 77 41323, fax 020 77 41330 Työttömyyskassan palvelunumero 020 690 455 Toimisto avoinna ma–pe klo 8.20–16.00 sähköposti: etunimi.sukunimi@metalliliitto.fi Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry Puistokatu 6 A, 20100 Turku sähköposti: etunimi.sukunimi@jhl.fi puh. krs, 33100 Tampere Avoinna: 8.20–12.00 ja 13.00–16.00 sähköposti: etunimi.sukunimi@metalliliitto.fi toimiston puhelin 020 774 1372, fax 020 774 1380 työttömyyskassan palvelunumero 020 690 455 JHL-Julkisten ja hyvinvointialojen liitto Rautatienkatu 10, 7. 020 77 41421, 040 707 1399 mikko.makynen@metalliliitto.fi Aluetoimitsija Jari Leppäkangas puh. (02) 4501 541, 4501 540, fax (02) 4501 543 SAK:N LÄNSI-SUOMEN TOIMINTA-ALUE/ VAASAN TOIMIPISTE » www.sak.fi ?. 040 709 4337 sähköposti: katja.kaivonen@sak.fi Toimistonhoitaja Riikka Antinaho puh. 020 77 41423 marika.marsch@metalliliitto.fi Etuuskäsittelijä Miia Asuintupa Työttömyyskassan palvelunumero 020 690 455 Vaasanpuistikko 15 B 28, 65100 VAASA fax. 020 77 41422, 040 351 8755 johanna.kippola@metalliliitto.fi Jäsenpalvelija Marika Marsch puh. 020 77 41420, 050 592 3095 jari.leppakangas@metalliliitto.fi Toimistosihteeri Johanna Kippola puh. 010 770 3700, fax 010 770 3701 Autoja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry Maariankatu 6 b, 20100 Turku sähköposti: etunimi.sukunimi@akt.fi puh. 03 252 0111, avoinna 8.00–15.30 sähköposti: etunimi.sukunimi@sahkoliitto.fi ?. SAK:N LIITTOJEN ALUETOIMISTOJA TAMPEREELLA: Autoja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry Rautatienkatu 10, 6. SAK:N LIITTOJEN ALUETOIMISTOJA TURUSSA: Palvelualojen ammattiliitto PAM ry Yliopistonkatu 33 G, 4 krs., 20100 Turku Jäsenyys ja liittyminen, 030 100 600 Jäsenten työsuhdeasiat, 030 100 620 Työttömyysturva, 020 690 211 sähköposti: turku@pam.fi Toimisto on avoinna ma–pe klo 9.00–16.00 Metallityöväen Liitto Humalistonkatu 6, 20100 Turku puh. 020 77 41424 AKT:n VAASAN TOIMISTO Pitkäkatu 43, 65100 VAASA fax. SAK:N LIITTOJEN ALUETOIMISTOJA POHJANMAALLA: Sähköalojen ammattiliitto ry Aleksanterinkatu 15, 33100 Tampere puh
Nimeä eduskunnan tämänhetkiset puhemiehet. 5. Mar ia Loh ela (ps .), Mau ri Pek kar ine n (ke sk. Juk ka Rau tak orp i 5. 7. Merkitse kuoren päälle ristikon numero. Minä vuonna Runeberg kirjoitti Maamme-laulun sanat. 4. Ratkaistuja ristikoita odotetaan toimitukseen seuraavan viikon perjantaihin mennessä. 3. 45 5. 8. Montako tiaislajia on tavattu Suomessa. 10. 195 0-lu vul la 10. Millä vuosikymmenellä mopot tulivat Suomessa markkinoille. Kut tup uhe en 6. Nimi: Osoite: Postitoimipaikka: Tietovisa VEIJO WIREN veijo.wiren@gmail.com Ratkaisuja Tie tov isa n vas tau kse t: 1. 6. Missä maassa Oskari Tokoi kuoli. Kuinka korkea se on. Ratkaistut ristikot lähetetään osoitteella Demokraatti / Ristikko, PL 338, 00531 Helsinki. ), Art o Sat one n (ko k.) 7. Kah dek san 4. Onnea voittajalle! Ristikko 1/2017 Kuvaristikko ilmestyy joka torstai. 184 6 2. 3. Etelä-Kiinaan avautuu maailman korkein silta. Mikä on perussuomalaisten ajatuspajan nimi. 2. Suo men per ust a 9. Por iss a Sudoku 1. Oikein vastanneiden kesken arvotaan yksi 10 euron lahjakortti. TAMMIKUUTA 2017 Ristikon 50/2016 ratkaisu: Torstaina 15.12.2016 julkaistun ristikon 10 euron lahjakortin voitti Eero Mäki-Mantila Pälkäneeltä. Minkä eduskunnan puheperinteen käynnisti entinen SDP:n kansanedustaja Timo Roos. Missä kaupungissa Akseli Gallen-Kallela syntyi?. Yhd ysv allo iss a 8. 9. 565 met riä . Kuka oli Nuorten Leijonien MM-päävalmentaja
Se myös jää ohjaaja Ijäksen viimeiseksi työksi Ylen palkkalistoilla. Historia: Angkor Watin arvoitus Yle TV1 klo 19.00 1/2. Menneisyyden metsästäjien tavoitteena on löytää vesilahtelaisen Laukon kartanon mailla olevalta Pohdon saarelta merkkejä Matti Kurjen ja Pohdon välisestä myyttisestä kaksintaistelusta. Kuvassa suuren Tonle Sap -järven rantakylän lapsia. Jääköön kertomatta, miten Martin käy, mutta lähiympäristön tuomio on joka tapauksessa se armottomin. 18.55 HS-uutiset ja sää 19.00 Hauskat kotivideot 20.58 Keno 21.00 Stand Up! 22.00 The Voice of Finland Special 23.25 Poliisit (7) 00.25 Liiga: Illan parhaat 00.30 NCIS Rikostutkijat (12) 02.30 Poliisit – kotihälytys (7) 03.30–04.30 Paratiisihotelli Ruotsi YLE TEEMA 10.00–13.45 Lahjapaketti: Video killed the Radio Star 13.45 Michael Jackson ja Off the Wall 15.20 Rikosten erämaa (12) 17.00 Klassinen Suomi: Tiennäyttäjät 18.00 Baletin tähdet 19.00 Velvet – muotitalon tarina (7) 19.45 Ruotsalaisia salaisuuksia 20.00 Vempainmies 20.30 Schrödingerin kissa 21.00 Tiededokumentti: Totuus alkoholista 22.00 Kino Suomi: Luottamus (7) 23.30–23.58 Toinen ovi YLE TV1 08.00 Uutiset 08.05 Tyrvään Paratiisi ja Passio 09.00 Uutiset 09.05 Viidakkoperhe (7) 09.55 Uutiset 10.00 Jumalanpalvelus 10.45 Seniori työssä 11.00 Uutiset 11.05 Uutiset Uusimaa 11.12 Uutiset Kaakkois-Suomi 11.19 Uutiset Lounais-Suomi 11.26 Uutiset Häme 11.33 Uutiset Pirkanmaa 11.40 Uutiset Keski-Suomi 11.47 Uutiset Itä-Suomi 11.54 Uutiset Pohjanmaa 12.01 Uutiset Pohjois-Suomi 12.08 Uutiset Lappi 12.15 Yle Oddasat 12.19 Oddasat 12.35 Kansallisaarteen etsintä: Sarjakuvapohatta 12.50 Murha paratiisissa (12) 13.45 Kasvot kuvastimessa (7) 15.00 Uutiset 15.05 Yle News 15.15 Yle Live: J. Aikamme taiteilijat kuvaavat Cocteauta ihmisenä ja taiteilijana sekä hänen merkitystään taiteen uudistajana. TAMMIKUUTA 2017 YLE TV1 08.00 Uutiset 08.05 Prisma: Valon olennot 09.00 Uutiset 09.05 Avara luonto: Kesytön Brasilia 10.00 Uutiset 10.05 Viidakkoperhe (7) 11.00 Uutiset Uusimaa 11.07 Uutiset Kaakkois-Suomi 11.14 Uutiset Lounais-Suomi 11.21 Uutiset Häme 11.28 Uutiset Pirkanmaa 11.35 Uutiset Keski-Suomi 11.42 Uutiset Itä-Suomi 11.49 Uutiset Pohjanmaa 11.56 Uutiset Pohjois-Suomi 12.03 Uutiset Lappi 12.10 Yle Oddasat 12.14 Oddasat 12.35 Murha paratiisissa (12) 13.25 Kovanaama (7) 15.00 Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Uutiset selkosuomeksi 15.15 Yle Oddasat 15.20 Tosi tarina: Sinivalkoinen rakkaus 15.55 A-studio 16.20 Elossa 24h 16.55 Novosti Yle 16.57 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Viidakkoperhe (7) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Tosi tarina: Rakkaudesta elämään 19.00 Kriminalisti (12) 20.00 Elossa 24h 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 Itse asiassa kuultuna: Heikki A. Reenpää 22.00 Ulkolinja: Myan marin tie demokratiaan 23.00 Uutiset 23.05–00.35 Arne Dahl: Maan alla (16) YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu 06.52 Nelli ja Iiro 07.00 Ilmojen kunkut 07.05 Laura 07.17 Tilda ja hänen ystävänsä 07.30 Humps 07.37 Lauri kilpa-auto 07.47 Muista laulaa 07.52 Martta puhuu 08.17 Viljami Ubuyussa 08.42 Franklin ja ystävät 09.05 Leon talvi 09.35 Galaxi 09.36 Miika (7) 09.47 Nokkelikot (7) 10.00 Jääkiekon Nuorten MM: Välieräottelu 12.00 Holby Cityn sairaala (12) 13.01 Ravintola kaltereiden takana 13.35 Suden arvoitus (7) 15.10 Ampumahiihdon MC: Miesten sprinttikilpailu 16.30 Elämäni eläimet: Eläinsairaalassa 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Jääkiekon Nuorten MM: Välieräottelu 20.00 Kioski 20.30 Pulkkinen 21.00 Luottomies (12) 21.10 Luottomies (12) 21.25 Kimmo (7) 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.00 Kummeli (7) 22.30 Jääkiekon Nuorten MM: Pronssiottelu 01.10 Boardwalk Empire (16) 02.05 Seksiministeriö 02.35 Pasila 2.5 – The SpinOff (7) 03.00–05.50 Jääkiekon Nuorten MM: Loppuottelu MTV3 07.35 Aamusää 08.05 Hello Kitty – onnistu kanssani! 08.20 Vikke Viikinki 08.35 Daltonit 09.00 Mitä tänään syötäisiin. Talenttia siis löytyy: vuodenvaihteessa TV1:n draamapuolelta eläkkeelle jäänyt Ijäs on vuosikymmenten varrella ohjannut nimenomaan televisiolle monta pikkuklassikkoa ja kulttileffaa ja teatterin puolelta yhä hanakammin kameran taakse mielinyt Lehtola on yksi potentiaalisimmista ohjaajanimistä täyttämään Ijäksen jättämää isoa aukkoa. 1/8. Menneisyyden metsästäjät Yle TV1 klo 20.00 Sarja alkaa. Karjalainen 16.20 Elossa 24h 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.10 Viidakkoperhe (7) 18.00 Uutiset 18.10 Vodkaturistit 19.00 Charles Dickensin ihmemaa (12) 20.00 Elossa 24h 20.30 Uutiset 20.45 Urheiluruutu 21.00 Paula Koivuniemi @studio 22.15 George Gentlyn tutkimukset (12) 23.45–00.45 Tässä lepää Aino Koski (12) YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.52 Nimipäiväonnittelu 06.54 Samsam 07.01 Nalle 07.09 Hermanni Hiiri 07.17 Ystäväkirja 07.21 Nelli ja Noora 07.29 Pikku Kakkosen posti 07.35 Petrin tiikeritarinat 07.46 Milli ja Molli 08.13 Tiketi Tok, taitonäytöksen aika 08.36 Franklin ja ystävät 08.58 Lumisade 09.27 Galaxi 09.28 Syrhämä (7) 10.00 Holby Cityn sairaala (12) 11.00 Onneli ja Anneli 12.20 Matkakumppanit 12.55 Kummeli (7) 13.30 Jääkiekon Nuorten MM: Loppuottelu 15.10 Ampumahiihdon MC: Naisten sprinttikilpailu 16.46 UMK17: My First Band 16.50 UMK17: Lauri Yrjölä 16.53 UMK17: Anni Saikku 16.56 UMK17: Alva 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Jääkiekon Mestis: Jyp Akatemia KeuPa 20.25 Pikaluistelun EM 21.00–21.39 Kova laki: Erikoisyksikkö (16) 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.00 Strike Back (16) 01.45 Girls (16) 02.15–02.40 Ja’mie: Private School Girl MTV3 07.35 Aamusää 08.05 Hello Kitty – onnistu kanssani! 08.20 Vikke Viikinki 08.35 Daltonit (7) 09.00 Mitä tänään syötäisiin. Tämä Pärttyli Rinteen kirjoittaman trilogian keskimmäinen elokuva on jossain määrin myös velkaa Thomas Vinterbergin vakuuttavalle tanskalaiselokuvalle ”Jahti” (2012), jossa hyvää tarkoittava mies joutuu vähän samaan tapaan perusteettomasti epäillyksi lapsen hyväksikäytöstä ja siksi lähipiirinsä hylkimäksi. Pallokentällä suikatut ”Messi-pusut” ja kotinakuilut alkavat lasten äidin silmissä näyttäytyä seksuaalisena hyväksikäyttönä. LAUANTAI 7.1. TIISTAI 10.1. He paljastavat Angkor Watin mahtavan temppelikompleksin rakentaneen sivilisaation elämän ja kuoleman salaisuudet. 09.05 Kauniit ja rohkeat (7) 09.35 Aarteiden metsästäjät Suomi 10.35 Lääkärit 11.30 Jamie Oliverin 15 minuutin ateriat 12.00 Piilokamera 12.30 Maailman taitavimmat kissat 13.30 Koiralle koti 14.30 Hyvästi lemmikki! 15.30 Middle 16.00 Jamie Oliverin ruokafestivaalit 16.30 Kädettömät kokit 17.30 Kauniit ja rohkeat 17.55 Suomen surkein nikkari 18.55 Mitä tänään syötäisiin. O: Arnaud Xainte. Antti Mikkola Marttina ja puoliso Elisaa näyttelevä Elina Hietala tekevät luonnikkaat roolit ja ovat raikkaita tv-kasvoja, kulumattomia. MAANANTAI 9.1. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.15 Päivän sää 19.20 MTV Sport Uutiset 19.25 Pilanpäiten 19.30 Vintiöt 20.00 Mäkihypyn maailmancup 21.00 Pitääkö olla huolissaan. 22.00 Kymmenen Uutiset 22.15 Päivän sää 22.20 MTV Sport Uutiset 22.30 Elokuva: Martha Marcy May Marlene (16) 00.30 Tyrant (16) 01.30 Billions (12) 02.30–03.30 Arrow (12) NELONEN 06.00 Bubble Guppies 06.25 Transformers Rescue Bots (7) 06.45 K3 (7) 07.10 Lazy Town 07.35 Sonic Boom (7) 07.50 Angry Birds 08.05 Lego Nexo Knights (7) 08.25 Lego Legends of Chima (7) 08.50 Modernit isät 09.20 Neljän tähden talkoot 09.50 Ummikot ulkomailla 10.45 Elokuva: Nalle Puhin elokuva: Uudet seikkailut Puolen hehtaarin metsässä 12.05 Elokuva: Hugo (7) 14.30 Elokuva: Midnight in Paris 16.25 Ou Nou! 16.55 Nieminen & Lahtinen Show 17.55 Haluatko miljonääriksi. Antti Mikkola ja Elina Hietala näyttelevet latautuneesti syvään perhekriisiin ajautuvaa pariskuntaa.. Kuten elokuvasarjan muissakin osissa ratkaisua rakkaudessa repeäviin ristiriitoihin haetaan eri oikeusasteissa. Ryhmä tutkijoita matkaa syvälle Kambodzhan viidakkoon. Viikon päästä sunnuntaina nähtävä kolmas osa ”Lähimmäisenrakkaus” on tasalaatuisen sarjan koskettavin ja käsittelytavoiltaan ehkä ijäsmäisin. 09.05 Kauniit ja rohkeat (7) 09.35 Aarteiden metsästäjät Suomi 10.35 Lääkärit 11.30–12.00 Jamie Oliverin 15 minuutin ateriat 13.30 Grand Designs – unelma-asunnot 14.30 Hyvästi lemmikki! 15.30 Täydellinen kesä 16.30 Löytäjät 17.30 Kauniit ja rohkeat (7) 17.55 Suomen surkein nikkari 18.55 Mitä tänään syötäisiin. Laukon legendat. Kotikatsomo: Rakkaus ja laki: Vanhempain rakkaus TV1 klo 21.05 SUNNUNTAI 8.1. 18.55 HS-uutiset ja sää 19.00 Hauskat kotivideot 20.00 The Voice of Finland 21.25 Keno 21.30 Elokuva: Minority Report (16) 00.25–02.50 Elokuva: Räjähdyspisteessä (16) YLE TEEMA 10.00–16.06 Lahjapaketti: Joutsenlampi 10.00 Joutsenlammen taika 11.00 Joutsenlampi Bolshoi-teatterista 13.05 Tshaikovski: Säveltäjän tunnustukset 13.57 Fredrik Rydmanin Joutsenlampi 15.13 Tanssii joutsenien kanssa 16.05 Hetket jotka jäivät 17.00 Klassinen Suomi: Suomi-Finland 18.00 Elävä arkisto: Muistojen Viipuri 18.02 Vanha Wiipurimme 18.09–19.05 Dokumenttiprojekti: Wiipurini 19.15 Kaukasia 30 päivässä 20.00 Doris Laine: Omin jaloin, omin sanoin 20.40 Substandard – Kelvottomat 21.00 Kino: Side Effects (12) 22.45–00.30 Dylania kenkälaatikosta TV1:n Kotikatsomon vuoden avaavan temaattisen ”Rakkaus ja laki” -triptyykin elokuvista kaksi on Matti Ijäksen ohjaamia, yksi Juha Lehtolan. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 MTV Sport Uutiset 19.30 Vintiöt 20.00 Mäkihypyn maailmancup 21.00 Aarteiden metsästäjät Suomi 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 MTV Sport Uutiset 22.35 Yövahti (12) 23.35 Kallista kipua (12) 00.35 Bull (7) 01.35 Aku ja 7 ihmettä 02.35–03.35 Arrow (12) NELONEN 06.00 Bubble Guppies 06.25 Transformers (7) 06.45 K3 (7) 07.10 Lazy Town 07.35 Sonic Boom (7) 07.50 Angry Birds 08.05 Lego Nexo Knights (7) 08.25 Lego Legends of Chima (7) 08.50 Modernit isät 09.20 Neljän tähden talkoot 09.50–10.50 Ummikot ulkomailla 13.45 Neljän tähden talkoot 14.15 Modernit isät 14.45 Karmeat kämpät 15.45 Suomen Tulli 16.50 Nieminen & Lahtinen Show 17.50 Haluatko miljonääriksi. Se käsittelee lähipiirin silmissä liian pitkälle menevää isän rakkautta lapsiinsa. 46 5. Uudenvuodenpäivänä esitetyn, Ijäksen ohjaaman ”Rakkaus ja laki: Seksuaalinen rakkaus” -episodin jälkeen nähdään tänä lauantaina Lehtolan ohjaama ”Vanhempainrakkaus”, joka on aiheeltaan kolmikon diskreetein. Perhe hajoaa, Martti leimataan pedofiiliksi, ja hänestä tulee hylkiö myös työpaikallaan ja arkiympäristössään. 05 06 TV-ohjelmat TORSTAI PERJANTAI Viikon vinkki ROLF BAMBERG Liian paljon isänrakkautta Cocteaun testamentti / Teemalauantai: Jean Cocteaun maailma Yle Teema klo 21.00 Jean Cocteau oli merkittävä runouden ja elokuvan uudistaja, aikanaan myös paheksuttu julkkis. Kuvassa Jean Cocteau
07.11 Ryhmä Hau 07.37 Samu ja Salla 07.49 Kasper ja Liisa 08.00 Satuja Soitosta 08.10 Niksi-Nella 08.19 Galaxi 08.20 Milin miljoona kysymystä (7) 08.27–08.49 Lohikäärmeratsastajat (7) 09.00 Holby Cityn sairaala (12) 10.00 Vuosi Pohjoiskalotilla 10.30–11.15 Matkapassi: Thaimaa 11.30 Sirkuselämää 12.00 Vuosi Pohjoiskalotilla 12.30 Hymy Pyllyyn 13.00 Matkakumppanit 13.30 Suunsoittoa ja haleja 14.00 Uusi mahdollisuus 14.30 Valmennuskoulu 14.46 Promotytöt (12) 15.07 Promotytöt (12) 15.30 Promotytöt (12) 15.52 Promotytöt (12) 16.14 Promotytöt (12) 16.35 Promotytöt (12) 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Holby Cityn sairaala (12) 19.00 Pasila 2.5 – The SpinOff (7) 19.30 Märät säpikkäät (12) 20.00 Kioski 20.30 Kimmo (7) 21.00 Game of Thrones (16) 21.47 Game of Thrones (16) 22.39 Game of Thrones (16) 23.29 Game of Thrones (16) 00.25–01.20 Game of Thrones (16) MTV3 06.00 Aamusää 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Mitä tänään syötäisiin. 18.55 HS-uutiset ja sää 19.00 Leijonan luola USA 20.00 Stand Up! 20.58 Keno 21.00 Elokuva: Himoshoppaajan salaiset unelmat 23.10 Liiga: Illan parhaat 23.15 Leijonan luola USA 00.15 Haapasalo ja kaverit 01.15 Suomen Tulli 02.15–03.15 Paratiisihotelli Ruotsi YLE TEEMA 17.00–17.48 Tiededokumentti: Jimmy ja ruoan hinta 18.00 Kantapöytä 19.00 Velvet – muotitalon tarina (7) 19.45 Päivä Ruotsissa 20.00 Ruokamatka Venetsiasta Istanbuliin 21.00 Kaukasia 30 päivässä 21.45 Kino: Mafia tappaa vain kesäisin (16) 23.10–00.00 Helsinki: Lyhyt elokuva Helsingistä 07 08 09 10 11 LAUANTAI SUNNUNTAI MAANANTAI TIISTAI KESKIVIIKKO. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 MTV Sport Uutiset 19.30 Salatut elämät 20.00 Suomen kaunein koti 21.00 Ota rahat ja juokse 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 MTV Sport Uutiset 22.35 Rizzoli & Isles (12) 23.35 Kadonnut (12) 00.45 Mustamaalattu (7) 01.45 Extant (16) 02.45 Pahan jäljillä (16) 03.45–04.40 Rakas, sinusta on tullut pullukka NELONEN 06.00 Bubble Guppies 06.25 Transformers Rescue Bots (7) 06.45 K3 (7) 07.00 K3 (7) 07.10 Lazy Town 07.35 Sonic Boom (7) 07.50 Angry Birds Toons 07.55 Angry Birds Piggy Tales 08.00 Angry Birds Stella 08.05 Lego Nexo Knights (7) 08.25 Lego Legends of Chima (7) 08.50 Ummikot ulkomailla 09.50–10.50 Ummikot ulkomailla 13.45 Neljän tähden talkoot 14.15 Modernit isät 14.45 Karmeat kämpät 15.45 Huvila & Huussi 16.50 Nieminen & Lahtinen Show 17.50 Haluatko miljonääriksi. 09.10 Kauniit ja rohkeat (7) 09.35 Emmerdale (7) 10.05 Emmerdale (7) 10.35 Lääkärit 11.30–12.00 Jamie Oliverin 30 minuutin ateriat 13.30 Bear Grylls – selviytyjien saari 14.30 Alppihiihdon maailmancup 15.30 Fresh Off the Boat 16.00 Salatut elämät 16.30 Suomen surkein nikkari 17.30 Kauniit ja rohkeat (7) 17.55 Ravit: Toto65 vihjeet 18.00 Emmerdale 18.25 Emmerdale (7) 18.55 Mitä tänään syötäisiin. 11.05 Kädettömät kokit 12.00 Eläintarhan salaisuudet 13.00 Taistelusukeltajat 15.00 Top Gear USA 16.00 Pomo piilossa 17.01 Sinulle on postia 18.00 Alppihiihdon maailmancup 18.55 Naapurit-tuloslähetys 19.00 Seitsemän Uutiset 19.10 MTV Sport Uutiset 19.20 MTV Sport Extra 19.30 Elokuva: Haarautuvan rakkauden talo (12) 21.40 Piilokamera 21.50 Piilokamera 22.00 Kymmenen Uutiset 22.15 Viikon sää 22.20 MTV Sport Uutiset 22.30 Aku ja 7 ihmettä (7) 23.30 Americans (16) 00.30 Kallista kipua (7) 01.30 Ensimmäisen asteen murha (7) 02.25–03.25 Pahan jäljillä (16) NELONEN 06.00 Bubble Guppies 06.25 Transformers Rescue Bots (7) 06.50 K3 (7) 07.00 K3 (7) 07.15 Sonic Boom (7) 07.25 Tashi (7) 07.40 My Little Pony: Ystävyyden taikaa 08.05 My Little Pony: Ystävyyden taikaa 08.25 Lego Ninjago (7) 08.50 Sonic Boom (7) 09.00 Hauskat kotivideot 10.00 Liiga: Viikkomakasiini 10.30 Jaksa paremmin 11.00 Huvila & Huussi 12.00 Leijonan luola USA 13.00 Leijonan luola USA 14.00 Ou Nou! 14.35 Elokuva: Ranskalainen suudelma (7) 16.50 Suomen huutokauppakeisari 17.50 Suomen huutokauppakeisari 18.55 HS-uutiset ja sää 19.00 Elokuva: Monsterit Oy (7) 20.58 Keno 21.00 Elokuva: Vaarallinen tehtävä II (16) 23.30 Stand Up! 00.30 Poliisit (7) 01.00 Poliisit (7) 01.30 05.00 Astral-TV YLE TEEMA 04.00 Teematieto 10.00 Elävä arkisto: Muistojen Viipuri 10.02 Vanha Wiipurimme 10.09 Dokumenttiprojekti: Wiipurini 11.05 Viipuri 360 12.20 Eräs Joutsenlampi 13.55 Schrödingerin kissa 14.25 Vempainmies 14.50 Hetket jotka jäivät 15.45 Velvet – muotitalon tarina (7) 16.30 Velvet – muotitalon tarina (7) 17.14 Velvet – muotitalon tarina (7) 18.00 Kino Klassikko: Spartacus (12) 21.00 Our Vinyl Weighs A Ton 22.30– 00.05 Yle Live: Kanye West YLE TV1 05.55 Hanssin-Jukka 06.25 Ylen Aamu-tv 09.30 Luontohetki: Attenborough’n erikoiset 10.00–10.47 Viidakkoperhe (7) 11.00 Pisara 11.05 Jumalanpalvelus 11.50 Tosi tarina: Siskottomat 12.20 Murha paratiisissa (12) 13.15 Kovaa peliä Pohjolassa (12) 15.00 Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Uutiset selkosuomeksi 15.15 Yle Oddasat 15.20–16.10 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 16.20 Elossa 24h 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Viidakkoperhe (7) 17.55 SuomiLOVE kausiesittely 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Meidän maamme – Vårt land 19.00 Historia: Angkor Watin arvoitus 19.55 UMK17: Knucklebone Oscar & The Shangri-La Rubies 20.00 MOT: Vaalirahamiesten kylpyläkaupat 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.00 A-studio 21.30 Dokumenttiprojekti: Sodan murtamat (12) 22.55 Uutiset Uutis-Suomi 23.05 Uutiset 23.10 George Gentlyn tutkimukset (12) 00.40 Meidän maamme – Vårt land 01.10 Uutisikkuna YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu 06.53 Taikakaruselli 07.06 Mitä ihmettä. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 MTV Sport Uutiset 19.30 Salatut elämät 20.00 Rakas, sinusta on tullut pullukka 21.00 Valkyrien 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 MTV Sport Uutiset 22.35 CHL Extra 22.45 Bull (12) 23.45 NCIS: New Orleans (12) 00.45 Zoo (12) 01.45 Pahan jäljillä (16) 02.45–03.45 Arrow (12) NELONEN 06.00 Bubble Guppies 06.25 Transformers Rescue Bots 06.45 K3 (7) 07.00 K3 07.15 Lazy Town 07.40 Sonic Boom (7) 07.55 Angry Birds Toons 08.00 Angry Birds Piggy Tales 08.05 Angry Birds Stella 08.10 Lego Nexo Knights (7) 08.30 Lego Legends of Chima (7) 08.55 Modernit isät 09.20 Neljän tähden talkoot 09.50–10.50 Ummikot ulkomailla 13.45 Neljän tähden talkoot 14.15 Modernit isät 14.45 Karmeat kämpät 15.45–16.45 Leijonan luola USA 16.50 Nieminen & Lahtinen Show 17.50 Haluatko miljonääriksi. 47 5. 18.55 HS-uutiset ja sää 19.00 Leijonan luola USA 20.00 Haapasalo ja kaverit 20.58 Keno 21.00 Suomen huutokauppakeisari 22.00 NCIS Rikostutkijat (12) 00.00 Leijonan luola USA 01.00 Haapasalo goes lomalle 02.00 Suomen Tulli 03.00–04.00 Paratiisihotelli Ruotsi YLE TEEMA 17.00–17.48 Tiededokumentti: Jimmy ja ruoan hinta 18.00 Suojasää (12) 19.00 Velvet – muotitalon tarina (7) 19.45 Päivä Ruotsissa 20.00– 20.49 Poptaiteen tarina 21.00 Kolmen kaupungin tarina 21.55 Elävä arkisto: Matti Ijäs 21.56 Arkistovieraana: Matti Ijäs 22.10 Sokkotanssi (12) 23.35–23.55 Vihreä käärme YLE TV1 05.55 Tosi tarina: Siskottomat 06.25 Ylen Aamu-tv 09.30 Meidän maamme – Vårt land 10.00–10.47 Viidakkoperhe (7) 11.00 Uutisikkuna 12.35 Murha paratiisissa (12) 13.30–14.50 Isaskar Keturin ihmeelliset seikkailut 15.00 Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Uutiset selkosuomeksi 15.15 Yle Oddasat 15.20 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.50 A-studio viittomakielelle tulkattuna 16.20 MOT: Vaalirahamiesten kylpyläkaupat 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Viidakkoperhe (7) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Meidän maamme – Vårt land 19.00 Prisma: Totuus rasvasta 20.00 Prisma Studio 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 A-studio 22.00 Inhimillinen tekijä 22.50 Uutiset Uutis-Suomi 23.00 Uutiset 23.05 Ulkolinja: Myanmarin tie demokratiaan 00.05–00.35 Meidän maamme YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu 06.53 Metkat Mesiläiset 07.00 Taitoset 07.05 Tie tähtiin 07.19 Babar ja Badun seikkailut 07.36 Herra Heinämäki 07.46 Jussin matkat 07.58 Totta vai taikaa 08.05 Touhukkaat 08.30 Galaxi 08.31 Tenavat (7) 08.37 Joraavat juurikkaat 08.40–08.48 Snoukkaa! 09.00 Holby Cityn sairaala (12) 10.00 Elämäni eläimet: Eläinsairaalassa 10.30 Kehonvartijat 11.05 Uutisikkuna 12.36 Hymy Pyllyyn 13.10 Karhusaari 13.50 Uusi mahdollisuus 14.20 Sirkuselämää 14.50 Märät säpikkäät (12) 15.20 Ampumahiihdon MC: Miesten viestikilpailu 16.45 Adrenaliinihakuista elämää 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Holby Cityn sairaala (12) 19.00–20.49 Postilokero 347 – Pikku Kakkosen tarina 21.00 Syke (12) 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.00 VICELAND: World of Sports 22.22 VICELAND: Black Market 22.50 Strike Back (16) 23.35 True Blood (16) 00.35–01.05 Seksiministeriö MTV3 06.00 Aamusää 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Mitä tänään syötäisiin. TAMMIKUUTA 2017 YLE TV1 08.00 Uutiset 08.05 Flora ja Aladar, rakkautta ja vakoilua 09.00 Uutiset 09.05 Pohjoisen taivaan alla 10.00 Uutiset 10.05 Itse asiassa kuultuna: Heikki A. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 MTV Sport Uutiset 19.30 Salatut elämät 20.01 Sinulle on postia 21.00 112 (7) 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Viking Lotto, Jokeri ja Lomatonni 22.30 MTV Sport Uutiset 22.40 Myytinmurtajat 23.40 Pukumiehet 00.40 Kuuma laki (12) 01.40 Rakas, sinusta on tullut pullukka 02.35–03.24 Arrow (12) NELONEN 06.00 Bubble Guppies 06.25 Transformers Rescue Bots 06.45 K3 (7) 07.00 K3 07.15 Lazy Town 07.40 Sonic Boom 07.55 Angry Birds Toons 08.00 Angry Birds Piggy Tales 08.05 Angry Birds Stella 08.10 Lego Marvel Super Heroes: Superpahikset (7) 08.30 Lego Legends of Chima (7) 08.55 Modernit isät 09.20 Neljän tähden talkoot 09.50–10.50 Ummikot ulkomailla 13.45 Neljän tähden talkoot 14.15 Modernit isät 14.45 Karmeat kämpät 15.45 Leijonan luola USA 16.50 Nieminen & Lahtinen Show 17.50 Haluatko miljonääriksi. Reenpää 11.00 Uutiset 11.05 Paula Koivuniemi @studio 12.20–13.55 Dokumenttiprojekti: Hulluus kylässä 14.05 Prisma: Attenborough ja isot linnut 15.00 Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Pisara 15.15 Löytöretkiä maailmaan 15.30 Downton Abbey (12) 16.20 Elossa 24h 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.10 Inhimillinen tekijä 18.00 Uutiset 18.10 Urheiluruutu 18.15 Avara luonto: Luonnon kummajaiset 19.10 Grantchester (12) 20.00 Elossa 24h 20.30 Uutiset 20.50 Urheiluruutu 21.15 SuomiLOVE 22.15 Ylikomisario Banks (16) 23.45–01.20 Hercule Poirot: Rouva McGinty on kuollut (12) YLE TV2 07.45 Pikku Kakkonen 07.46 Nimipäiväonnittelu 07.47 Pikku perunat 07.51 Franklin ja ystävät 08.14 Laulujen ostoja myyntiliike 08.21 Sanni Sateenkaari 08.35 Oktonautit 08.46 Petteri Kaniini 09.00 Galaxi 09.01 Unelmien koulukuva 09.22 Viidakkojytä 09.27 Lassie (7) 09.50 Late Lammas 10.00 Luottomies (12) 10.20 Yhdistetyn maailmancup 11.29 Syke (12) 12.15 Luontoretkellä 12.45 Urheiluviikonloppu 12.50 Pikaluistelun EM 13.45 Urheiluviikonloppu 13.50 Yhdistetyn maailmancup 14.40 Urheiluviikonloppu 14.55 Ampumahiihdon MC: Miesten takaa-ajokilpailu 15.35 Ampumahiihdon MC: Naisten takaa-ajokilpailu 16.20 Pikaluistelun EM 17.05 Lentopallon mestaruusliiga: Ducks VaLePa 19.15 Urheiluviikonloppu 19.20 Kimmo (7) 19.45 Luottomies (12) 20.05–21.41 Clear History (7) 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.05 Amélie (12) 00.05–01.02 Ruisrock: Icona Pop MTV3 08.10 Pororo 08.25 Elias ja pelastusryhmän seikkailut 08.40 Littlest Pet Shop 09.05 Pokémon (7) 09.30–10.00 Thunderbirds (7) 10.30 Maailman taitavimmat kissat 11.30 Piilokamera 12.00 Elefantti tuli taloon 13.00 Elokuva: Tyttö ja villivarsa 3 – Parhaat ystävät (7) 14.50 Pilanpäiten 15.00 Pop’n’Roll 16.00 Pop’n’Roll 17.00 MTV Sport: Lauantairavit 18.00 Alppihiihdon maailmancup 19.00 Seitsemän Uutiset 19.10 MTV Sport Uutiset 19.20 Pilanpäiten 19.30 Elokuva: Ace Ventura – Lemmikkidekkari (12) 21.30 Solsidan 22.00 Kymmenen Uutiset 22.10 Päivän sää 22.15 Lotto, Jokeri ja Lomatonni 22.25 MTV Sport Uutiset 22.35 Elokuva: Wallander – Kosto (16) 00.35 Scorpion (12) 01.35 Limitless (7) 02.35–03.30 Arrow (12) NELONEN 06.00 Bubble Guppies 06.25 Transformers Rescue Bots 06.50 K3 (7) 07.00 K3 07.15 Sonic Boom (7) 07.30 Sonic Boom (7) 07.45 My Little Pony: Ystävyyden taikaa 08.10 My Little Pony: Ystävyyden taikaa 08.35 Lego Ninjago (7) 09.00 Elokuva: Ruma ankanpoikanen (7) 10.35 Vaaleanpunainen pantteri 10.45 Hauskat kotivideot 11.45 Suomen Tulli 12.45 Suomen Tulli 13.45 Suomen Tulli 14.45 Ou Nou! 15.20 Ummikot ulkomailla 16.20 Suomen huutokauppakeisari 17.20 Suomen huutokauppakeisari 18.20 HS-uutiset ja sää 18.25 Suomen huutokauppakeisari 19.30 The Voice of Finland 20.58 Keno 21.00 Elokuva: RoboCop (12) 23.25 Liiga: Illan parhaat 23.30 Elokuva: Lincoln Lawyer – Oikeuden palvelija (12) 01.55–02.55 Stand Up! YLE TEEMA 10.00 Viimeinen armenialainen nuorallatanssija 10.55 Paladiinit 13.20 Tiededokumentti: Väärä sukupuoli 14.10 Tiededokumentti: Totuus alkoholista 15.10 Yle Live: Led Zeppelin, Celebration Day 17.15 Kaukasia 30 päivässä 18.00–19.39 Eräs Joutsenlampi 19.50 Viipuri 360 21.00–23.25 Teemalauantai: Jean Cocteaun maailma 21.00 Cocteaun testamentti 21.53 Kaunotar ja hirviö (7) 23.25–23.55 Aaveraaja (7) YLE TV1 08.00 Uutiset 08.05 Avara luonto: Luonnon kummajaiset 09.00 Uutiset 09.05–09.45 Aamusydämellä 09.55 Uutiset 10.00 Historia: Tulppaanikupla 11.00 Uutiset 11.05 Tosi tarina: Lavan polte 11.40 Elossa 24h 12.08 Elossa 24h 12.36 Elossa 24h 13.04 Elossa 24h 13.32 Elossa 24h 14.00 Elossa 24h 14.28 Elossa 24h 15.00 Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Hercule Poirot: Kissa kyyhkyslakassa (12) 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.10 Isä Brown ja hänen laumansa (12) 18.00 Uutiset 18.10 Urheiluruutu 18.15 Luontohetki: Attenborough’n erikoiset 18.45 Pohjolan luonto 19.00 Komisario Maigret (12) 20.30 Uutiset 20.45 Urheiluruutu 21.05 Kotikatsomo: Rakkaus ja laki (12) 22.00 Arne Dahl: Maan alla (16) 23.30 Historia: Berliinin muuri 00.20–01.15 Newsroom YLE TV2 07.45 Pikku Kakkonen 07.46 Nimipäiväonnittelu 07.47 Killi ja Kiki 07.53 Mimmi Lehmä ja Varis 08.02 Kimmo Kuu 08.22 Dinojuna 08.47 Fluugalaiset 09.00 Galaxi 09.01 Galaxi Play 09.20 Tipu Touhukas 09.21 Råtta Booris 09.26 Tenavat (7) 09.33 Merten syvyyksissä (7) 10.00 Luottomies (12) 10.10 Luottomies (12) 10.20 Yhdistetyn maailmancup 11.30 Pasila 2.5 – The Spin-Off (7) 11.55 Kandit 12.25 Vuoristoseikkailu Venezuelassa 13.15 VICELAND: Iceman 13.50 Urheiluviikonloppu 13.55 Yhdistetyn maailmancup 14.40 Urheiluviikonloppu 14.45 Ampumahiihdon MC: Miesten yhteislähtö 15.35 Ampumahiihdon MC: Naisten yhteislähtö 16.20 Pikaluistelun EM 17.15 Ratsastuksen maailma 17.40 Kummeli (7) 18.10–19.00 Vihanneksia ja sukupuolirooleja 18.10 Tomaatti 18.17 Fantasia 18.27 Dijon juttu 18.36 Kaikki hyvin, Pekka (12) 18.44 Todella kiihottavaa 18.53 Fasisti 19.00 Uutiset 19.05 Urheiluruutu 19.10 Matkapassi: Thaimaa 20.00–20.50 Syke (12) 21.00 Niilin seikkailija 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.05 Märät säpikkäät (12) 22.30 Girls (16) 23.00 VICELAND: World of Sports 23.22–23.45 VICELAND: Black Market MTV3 08.05 Ella Elefantti 08.20 Hello Kitty – Paratiisi 08.35 Littlest Pet Shop 09.00 Pokémon (7) 09.25 Thunderbirds (7) 09.55 MTV.doc: Kuinka eläimet puhuvat. 09.10 Kauniit ja rohkeat (7) 09.35 Emmerdale 10.05 Emmerdale (12) 10.35 Lääkärit 11.30–12.00 Jamie Oliverin 30 minuutin ateriat 13.30 Bear Grylls – selviytyjien saari 14.30 Eläintarhan salaisuudet 15.30 Faija hoitaa 16.00 Salatut elämät 16.30 Suomen surkein nikkari 17.30 Kauniit ja rohkeat (7) 17.55 Emmerdale (7) 18.55 Mitä tänään syötäisiin. 09.10 Kauniit ja rohkeat 09.35 Emmerdale (7) 10.05 Emmerdale (7) 10.35 Lääkärit 11.30–12.00 Jamie Oliverin 30 minuutin ateriat Bear Grylls – selviytyjien saari 14.30 Keittiöelämää 15.30 Mutsi 16.00 Piilokamera 16.30 Suomen surkein nikkari 17.30 Kauniit ja rohkeat (7) 17.55 Emmerdale 18.25 Emmerdale (12) 18.55 Mitä tänään syötäisiin. 18.55 HS-uutiset ja sää 19.00 Leijonan luola USA 20.00 Hauskat kotivideot 20.58 Keno 21.00 Haapasalo ja kaverit 22.00 Elokuva: Perhe on painajainen (12) 00.15 Liiga: Illan parhaat 00.20 Leijonan luola USA 01.20 Suomen Tulli 02.20–03.20 Paratiisihotelli Ruotsi (7) YLE TEEMA 17.00–17.48 Tiededokumentti: Jimmy ja ruoan hinta 18.00–18.49 Historia: Ihminen ja öljy 19.00 Francon jälkeen – Alcantaran perhe (7) 20.15 Syötävän hyvä Espanja 21.00 Cocteaun testamentti 22.00 Suojasää (12) 23.00 Uusi Kino: Cycle 23.10 Uusi Kino: Kiitotie 23.50–00.00 Valtakunnan sydän YLE TV1 05.45 Aamusydämellä 06.25 Ylen Aamu-tv 09.30 Meidän maamme – Vårt land 10.00–10.47 Viidakkoperhe (7) 11.00 Uutiset Uusimaa 11.07 Uutiset Kaakkois-Suomi 11.14 Uutiset Lounais-Suomi 11.21 Uutiset Häme 11.28 Uutiset Pirkanmaa 11.35 Uutiset Keski-Suomi 11.42 Uutiset Itä-Suomi 11.49 Uutiset Pohjanmaa 11.56 Uutiset Pohjois-Suomi 12.03 Uutiset Lappi 12.10 Yle Oddasat 12.14 Oddasat 12.30 Neljä vuodenaikaa: Talvi 12.50 Murha paratiisissa (12) 13.45 Rakas varkaani (7) 15.00 Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Uutiset selkosuomeksi 15.15 Yle Oddasat 15.20 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.50 A-studio 16.20 Tuhat kuvaa liito-oravasta 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Viidakkoperhe (7) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Meidän maamme – Vårt land 19.00 SuomiLOVE 20.00 Menneisyyden metsästäjät 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.00 A-studio 21.30 Poldark (12) 22.30 Uutiset Uutis-Suomi 22.40 Uutiset 22.45 Kotikatsomo: Rakkaus ja laki (12) 23.40 Prisma: Attenborough ja isot linnut 00.30–01.00 Meidän maamme – Vårt land YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu 06.52 Hei Taavi 07.01 Ludovic 07.15 Hilla ja avaruuden Eetu 07.25 Askarrellaan 07.30 Timppa 07.41 Sasu 07.52 Me Peltiset 07.58 Töötti ja Pulteri 08.22 Galaxi 08.23–08.48 Jenni (7) 09.00 Holby Cityn sairaala (12) 10.00 Koiranpentuja ja palveluskoiria 10.30–11.20 Sukuni tarina: Torpasta lähiöön 11.30 Nuorisourheilu puntarissa 12.00 Hymy Pyllyyn 12.27 Hymy Pyllyyn 13.00 Riistametsällä 13.30 Vuosi Pohjoiskalotilla 14.00 Kehonvartijat 14.30–15.20 Syke (12) 15.30 Pasila 2.5 – The Spin-Off (7) 15.55 Kimmo (7) 16.20 Majavalaakso 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Holby Cityn sairaala (12) 19.00 Rachel Khoo: Ruokatuliaisia Australiasta 19.25 Kandit 19.55 Kioski 20.25 VICELAND: Iceman 21.00 Vuoristoseikkailu Venezuelassa 21.52 Uutiset 21.57 Urheiluruutu 22.00 Maailman kovimmat kisat 22.50 Promotytöt (12) 23.12–23.35 Promotytöt (12) MTV3 06.00 Aamusää 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Mitä tänään syötäisiin
Fifty-sixty menee ennustus työttömyyden vähenemisestä. 21.50 Etnohetki 22.00 Uutiset ja sää 22.05–23.00 Sari Valto 23.10–06.00 Yöklassinen KESKIVIIKKO 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Uutiset 10.05 Brysselin kone 10.50 Kuuluttajan vieras: toimittaja Olga Ketonen Radio Suomesta 11.00 Riston Valinta 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. Lyhyesti kyse on siitä, että kaikilla mittareilla hyvin pätevä henkilö pelkää paljastuvansa niin epäpäteväksi, että häntä pidetään huijarina. Uutiset ja sää 12.10 Julkinen sana. Uutiset ja sää 12.10 Maailmanpolitiikan arkipäivää 12.35 Eurooppalaisia puheenvuoroja.Hypermoderni uskonnollisuus. Johtaja olet sinä itse. Tähdenlento. PERJANTAI 07.00 Uutiset 07.03 Aamusoitto 08.00 Uutiset ja sää 08.05 Loppiaisaamun musiikkia 09.00 Uutiset 09.05 Kauneimmat joululaulut vielä kerran 10.00 Jumalanpalvelus Turun Katariinankirkosta 11.00 Uudet levyt: Vuoden 2016 parhaat levyt 12.00 Uutiset ja sää 12.10 Keskiajan heinäkuun Tiedeykkönen: Kalannin alttarikaappi on ikkuna myöhäiskeskiaikaan 13.00 Klassista kahteen 14.00 Näistä levyistä en luovu: Yle radio 1 5.1.–11.1.2017 Musiikkivieraana säveltäjä Tuomas Kantelinen 15.00 Vuoden Areena-hitti: Kalle Haatanen. Alkiolainen aatemaailma velvoittaa. Uudet kujeet ovat liikenneministerin motto. Suomen juhlavuosi ja omat syksyiset syntymäpäivät saattelevat seniorikansanedustajan uuteen vuoteen. Kalojen tähdet ovat juuri nyt myrskyn silmässä, milloin selkiintyy, jää nähtäväksi. Tähtien varoitus, liika istuminen ottaa ristiselkään. 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.05 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.15 Ranskalainen purjelaiva L’Hermione, osa 1/2: Vapauden fregatti 18.00 Ehtookellot 18.01 Iltahartaus 18.10 Lauantain toivotut levyt 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Oopperailta Lontoon Covent Gardenissa: Bellinin Norma 22.20 Musiikkia oopperan jälkeen 23.00 Radio 1 vastaa 23.10–07.00 Yöklassinen. Mitä saakaan maamies maakuntauudistuksen myötä. 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Euroradion konsertti-ilta 21.20 Musiikkia konsertin jälkeen 21.40 Potkua taiteesta: Taivaanmaalarit – kun kuvataiteilija muutti päiväkotiin 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Ääniversumi: Chaloisse – Pour en finir avec lejugement de dieu 23.10–06.00 Yöklassinen LAUANTAI 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset 07.03 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.05 Kuusi kuvaa 08.50 Musiikkikamari 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Kalle Haatanen 10.55 Äänitarina. SUNNUNTAI 07.00 Uutiset 07.03 Näistä levyistä en luovu: Musiikkivieraana säveltäjä Tuomas Kantelinen 07.58 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.05 Kirjakerho. Suomi-neito ryssänpolskan pyörteissä 08.45 Kuunnelman esittely 09.00 Uutiset 09.05 Musiikkia vanhasta Euroopasta 09.55 Turun Katariinan kirkon kellot kutsuvat 10.00 Jumalanpalvelus Turun Katariinankirkosta 11.00 Ortodoksinen liturgia 12.00 Uutiset ja sää 12.05 Musiikkikamari 12.15 Horisontti 13.00 Klassista kahteen 14.00 Riston Valinta 15.00–15.35 Radioteatterin valiouusinta: Seitsemän veljestä, osa 2/30: Ajat muuttuvat. Neitsyt 23.8.–22.9. Työja oikeusjarppa on kaidan hallitustaipaleensa aikana juuttunut ahtaaseen sote-porttiin. Leijona 23.7.–22.8. Vaaka 23.9.–23.10. Oma eilinen on onneksi unohtunut. 11.00 Valkoista valoa: Kursseja ujoille 11.45 Valomusiikkia 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. Riskillä mennään, kun muutakaan ei voi. Ääntenlaskennassa tavataan. Työja oikeusjarppa Närästäjä LÄÄKETTÄ POLIITTISEN LIIKA HAPPOISUUDEN PUUTTEESEEN Härkä 21.4.–20.5. Osaavatko suomalaiset markkinoida. TIISTAI 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Uutiset 10.05 Sari Valto 11.00 Klassikkoparatiisi: Maailman paras sinfonia. Uutiset ja sää 12.10 Ranskalainen purjelaiva L’Hermione, osa 2/2: Merimiestaidot kunniaan 13.00 Klassista kahteen 14.00 Ankarat vuodet: Sä muistatko metsätien 15.00 Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä. Alkava vuosi ei entisillä teeseillä etene, vaan nyt pitää löytyä palanen ihmisyyttä, pysähtyä hetki, vaikka oma pää olisikin pilvissä pysyvästi. Myrsky vodkalasissa 13.00 Klassista kahteen 14.00 Kantapöytä 15.00 Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.15 Aristoteleen kantapää 17.40 Ykkösvieras: Matti Ijäs 18.00 Puisevia tarinoita. Kauris 23.12.–19.1. Jarppa kurottaa, mutta ei pääse luvattuun maahan. Skorpioni 24.10.–22.11. Henki hakee ylentävää ajatusta 23.10–06.00 Yöklassinen. Suomen Pankin uuden johtajan ei tarvitse valtion budjetista välittää porokouraa. Tähtien asento sen kertoo, että tyhmät suunnitelmat on maksettava. 13.00 Klassista kahteen 14.00 Musiikkistudio 15.00 Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.20 Elämää suuremmat elokuvat. Sirpaleita jo ennen kuin ruukku on valmis. Työja oikeusjarppa on epäpätevien messias. Epävarmoille vastaa osaamisellasi. Uutiset ja sää 12.10 Tiedeykkönen 13.00 Klassista kahteen 14.00 Radion sinfoniaorkesteri konserttilavalla 15.00 Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.15 Sadan vuoden kirjat 17.35 Puisevia tarinoita. 15.45 Sinfonian soittimet: Fagotti 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.05 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.15 Kuusi kuvaa 18.00 Todellisia tarinoita. Tiet ovat mutkaiset ja auki on aurattava joka kaarre, jos mielii perille ajoissa. Vaiva on yleisempi naisilla kuin miehillä. 48 5. 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Ajassa soi 23.10–06.00 Yöklassinen. Paljon on pitänyt niellä ja ryhtyä puolustuskannalle hallituksen puolesta. Vaivan seuraukset kärsii Suomen kansa, mutta ristillä riippuu Jari Lindström (ps.). Antiikin Rooman viimeiset vaiheet 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.0 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.15–18.10 Suomalaisena Ruotsissa: 18.20–18.29 Radioteatteri esittää: Kadonnutta aikaa etsimässä, osa 3. LAHJAKKAAT JA KOULUTETUT ihmiset kärsivät usein huijarisyndroomasta. Tuleeko tämä vuosi lyömään vanhan vuoden päätöksillä tavallisen tallaajan matalaksi. 17.00 Uutiset ja sää 17.15 Kirjakerho. Nuoruus kateissa 17.55 Äänitarina. Kannattajillesi avaa sydämesi ja lämmin hymysi. Uutiset ja sää 12.10 Laajakulma: Millaisista aineksista Suomi on leivottu. 15.20 Etnohetki 15.30 Mitä paperi kertoo arkistonhoitajalle. Mitä kuusta kuuleminen. Toisella puolella on vihreä pykälänurmi, jolla seisoo sote-valmistelua johtava hallinto-oikeuden dosentti ja juridiikan jediritari Tuomas Pöysti. 18.20 Radioteatteri esittää 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Spira Ensemblen konsertti 21.30 Musiikkia konsertin jälkeen 21.45 Eurooppalaisia puheenvuoroja.Hypermoderni uskonnollisuus. 18.50 Kuuluttajan vieras: toimittaja Vesa Kytöoja 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Jazzklubi 20.00 Jazzklubin illan keikka 21.00 Jazzklubin kolmas setti 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Avaruusromua. Aikaa on tasan tammikuu, lumi ainakin pöllyää. Glamouria tavoittelevana hän on itse päättänyt olla tavoiteltava, karsimaattinen. Kaksoset 21.5.–21.6. Rapu 22.6.–22.7. 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. 11.00 Klassikkoparatiisi: Herra Köyhän elämästä 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. Pitkät jäähyväiset 18.10 Musiikkikamari 18.20 Radioteatteri esittää: Kadonnutta aikaa etsimässä. TAMMIKUUTA 2017 007443-1701 TORSTAI 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Uutiset 10.05 Mikä maksaa. Anu, nyt ei näy valon kajoa. Sosiaalinen ja politiikan ympärillä mielellään pyöriskelevällä Jousimiehellä on aina haku päällä. Koska hän on ulkoministeri isossa egossaan. 18.00 Kuunnelman esittely: Kun aika loppuu 18.20 Radioteatteri esittää 18.30 Hengellisen musiikin toivekonsertti 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Radioteatteri esittää: Kun aika loppuu 20.00 Radion sinfoniaorkesteri konserttilavalla 20.30 Väliajalla haastateltavina säveltäjä Eero Hämeenniemi ja näyttelijä-ohjaaja Jussi Nikkilä 20.55 Radion sinfoniaorkesterin konsertti jatkuu 22.00 Uutiset ja sää 22.05–23.00 Roman Schatzin Maamme-kirja 23.10–06.00 Yöklassinen. Kalat 20.2.–20.3. Tammipöydän takaa saa päätoimisesti johtaa sekä seurata maailmanmenoa ja ennusteita. Jousimies 23.11.–22.12. Kaamos. Käsittele vastustajiasi yhtä koppavasti kuin he sinua. Himmelinrakentajille tulee kuuma. Kun taannoinen kolme ässää valitsi paperimies Lindströmin oikeusministeriksi, vaikka käynnissä on lähihistorian vaativin lainvalmistelu, taudin nimi oli käänteinen huijarisyndrooma. Mitä kuusta kuuleminen. Pääministerin kannattaisi tuijotella tovi peräpeiliin. Oiva Pölösen hevoskaverit. Oinas 21.3.–20.4. 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Euroradiokonsertissa vanhan musiikin lauluyhtye The Tallis Scholars 21.00 Musiikkia konsertin jälkeen 21.45 Ykkösvieras: Sakari Kukko 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Todellisia tarinoita. Hän ei usko, mitä hänelle sanotaan, ei kuule oman eikä muiden maiden vaikerointia. 22.55 Kuuluttajan vieras: toimittaja Vesa Kytöoja 23.10–07.00 Yöklassinen. Kaamos. Politiikan horoskooppi LAATINUT MADAME LOVIISA VIIKON KAURIS Liikenneja viestintäministeri Anne Berner.. Hänen ei tarvitse odottaa lääkäriin pääsyä tai olla pätkääkään kiinostunut pakolaisten huolista. Tekohymy saa seuraa huulille jäätyneestä ivailmeestä. Tähtien rikas kaari ulottuu Sveitsiin asti. Tunteettoman tyhjällä katseella, eteenpäin. Vaarat vaanivat, mutta sinulla on kova pyrky nitistää ne. Hän kantaa sote-velkamme. Vesimies 20.1.–19.2. 18.00 Romano mirits 18.15 Kurkistus Etnoiltaan 18.20 Radioteatteri esittää 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Etnoilta: Sydänjuurilla: Intro Itsenäisen kansan musiikille 19.45 Etnoilta: Keinuva talo – Tuuletar on taitoa, tunnetta ja heittäytymistä 20.30 Etnoilta: Harri Tuomisen maailmanmusiikkiohjelma 21.30 Radioteatteri esittää: Viha on paha vieras, osa 1/10. Oiva Pölösen hevoskaverit. Öisin hän herää omaan huutoonsa. Kortistojen putsaamisen kannattajia löytyy, ja työja lakiministerin pää kiiltää hiestä. 12.50 Radio 1 vastaa 13.00 Klassista kahteen 14.00 Välilevyjä: Passacaglia kulkee 15.00 Radioteatteri esittää: Viha on paha vieras, osa 1/10. MAANANTAI 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Uutiset 10.05 Roman Schatzin Maamme-kirja 11.00 Välilevyjä 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. Ympäristön ja maan vartija Kimmo-ministeri saa pyyhkiä silmiään. Kuntaministeriä kuumottaa. Painajaisten syynä ovat Pöystin skolastiset keventeet, jotka ovat tunkeutuneet hänen uniinsa. Tilanne on kuin seisova vesi, hapan haisee, ja valmista ei tule