Demokraatti 5.12.2019 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

m aa lis ku ut a MUISTA LAITTAA LEHDEN NUMERO JA PÄIVÄMÄÄRÄ KANTEEN JA SELKÄÄN! 6/ 19 XXX xxx XXX xxx XXX xxx Rauhanneuvottelija Hussein al-Taee haluaa luottaa ihmiseen, vaikka työ on harmaannuttanut hänen hiuksensa. Lue uutiset verkosta osoitteessa demokraatti.fi ja syväluotaavat tarinat niiden takaa aikakauslehdestä. hu ht ik uu ta X /1 9 XXX xxx XXX xxx XXX xxx 10 /1 9 25.4.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI Antti Rinne aloittaa hallitustunnustelijana perjantaina. Oho! 7/ 19 HYVÄ HOIVA Norja, hoitotyön onnela EI ASEILLE Työmaana rauha HALLITUS Sipilän kiemurainen ero ASUMINEN TEEMA Suomi muuttaa – ja muuttuu 21.3.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI De_21032019_01.indd 1 14.3.2019 9.26 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 11.4.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 11. to uk ok uu ta X /1 9 XXX xxx XXX xxx XXX xxx 9.5.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI EU TEEMA Mikä suunta, eteen vai taakse. ONGELMA PINNAN ALLA 4/ 19 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 4 • 20 19 / 7. MUUTOS! VAALIEXTRA. Kansa paljastaa kyntensä kaduilla. sy ys ku ut a De_26092019_01.indd 1 19.9.2019 12.59 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 25.4.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 25 . OSOITTEESSA WWW.DEMOKRAATTI.FI. ta m m ik uu ta 3/ 19 TYÖPAIKAT Tarvitaanko vielä pääluottamusmiestä. Uusi suunta PELIN PURKU Jazz soi ja lätkä liikkuu KIKYN PALUU Tupot menivät, mutta liitot hoitavat NUORET Lapsi on itsensä asiantuntija De_25042019_01.indd 1 18.4.2019 9.51 Demokraatti on kotimaan politiikan, työmarkkinoiden ja kulttuurin ykköslehti. jo ulu ku ut a TUTKIJA Kaiken takana on loinen VIRO NIin tuttu, niin vieras YKSIN Arkadianmäen yksinäiset 5.12.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI PAL.VKO 2019-51 00 74 43 -1 92 3 Tilaajapalvelu: 09 7010 500 / tilaajapalvelu@demokraatti.fi / www.demokraatti.fi/tilaa-lehti PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 24.1.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI 3 • 20 19 / 24 . hu ht ik uu ta X /1 9 XXX xxx XXX xxx XXX xxx 8 Sosiaalinen media tarjoaa tehokkaan väylän demokratian horjuttamiseen. 16 /1 9 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 16 • 20 19 / 29 . sy ys ku ut a X /1 9 XXX xxx XXX xxx XXX xxx Nourdeen Toure matkasi kaksi vuotta Togosta Suomeen, sopeutui uuteen maahan ja luo nyt uraa ammattinyrkkeilijänä. m aa lis ku ut a VAALIT TV-tentti voi ratkaista vaalivoiton PALKAT Joko palkkasalaisuus murtuu BREXIT Vääntö ilman voittajia ILMASTO TEEMA Puhe ei enää riitä 7.3.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI De_07032019_01.indd 1 27.2.2019 11.42 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 9.5.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 9. 17 /1 9 TEATTERITEEMA Kulisseissa ja katsomossa SE LYHENEE Vastustajia riittää, mutta työaika lyhenee MCAMMATTI Hampurilainen työuralla 12.9.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI Sisukas ENERGIA TEEMA Hiiletön tulevaisuus PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 17 • 20 19 / 12 . Yritysjohtaja ja liikunnan puolestapuhuja. to uk ok uu ta KENEN SYY Lasta ei saa leimata LIIKENNE Suomi tippuu kuoppaan BRYSSEL Missä palkansaaja, siellä EU N äl kä in en lo hi kä är m e 11 /1 9 De_09052019_01.indd 1 2.5.2019 11.05 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 21.3.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 21 . he lm ik uu ta 7.2.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI MAAILMALLA SUOMALAISTA POLIITIKKOA VIEDÄÄN, JA SE VAIN VIKISEE. SEURAA UUTISIA VERKOSSA LÄPI KESÄN: DEMOKRAATTI.FI De_20062019_01.indd 1 25.7.2019 13.30 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 23.5.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 23 . PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 11 • 20 19 / 9. ke sä ku ut a X /1 9 XXX xxx XXX xxx XXX xxx TUL TEEMA Koko kansan liikuttaja 13 /1 9 Tappava katse ja killeri-askel. ke sä ku ut a 20.6.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI Kesä! SEURAAVA LEHTI ILMESTYY 1.8. he lm ik uu ta MUISTA LAITTAA LEHDEN NUMERO JA PÄIVÄMÄÄRÄ KANTEEN JA SELKÄÄN! X /1 9 TAIDE Surrealismin mysteerio Helsingissä TRUMP Suosikki vastoin odotuksia OMA TALOUS Velkavankeus vaanii TEEMA: Pelkän peruskoulutuksen varaan jääneitä nuoria uhkaa usein työttömyys ja syrjäytyminen. hu ht ik uu ta De_11042019_01.indd 1 3.4.2019 10.44 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 12.9.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 12 . ta m m ik uu ta 24.1.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI DE_24012019_01.indd 1 17.1.2019 11.38 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 7.2.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI 4 • 20 19 / 7. TEEMA Työelämän murros ja tekoäly ”Ei voi jäädä vain kauppa ja kapakka”, Eveliina Heinäluoma iloitsee parjatun Itä-Helsingin lähiöiden kasvojenkohotuksesta. UHKA 8/ 19 DDR JA 1918 Historian pitkä varjo VAALIT Jalkatyö ratkaisee VAALIENNUSTE Punaisempi eduskunta PERHE TEEMA Unelma ydinperheestä 4.4.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI vapaudelle De_04042019_01.indd 1 3.4.2019 13.12 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 1.8.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 1. ke sä ku ut a X /1 9 XXX xxx XXX xxx XXX xxx Demokraatin rakkausteemassa sukelletaan järjettömään lempeen ja pohditaan pitkän parisuhteen saloja. sy ys ku ut a De_12092019_01.indd 1 4.9.2019 9.57 Politiikka ajautuu umpikujaan. SEURAAVA LEHTI ILMESTYY 25.4. to uk ok uu ta X /1 9 XXX xxx XXX xxx XXX xxx 12 /1 9 TEEMA: Suomi pistää hävittäjiin jopa kymmenen miljardia euroa. elo ku ut a BORIS PELURI Panoksena brexit ja Britannia TYÖMARKKINAT Kuinka käy kikyn. to uk ok uu ta ON THE ROAD Keski-Suomen kautta Brysseliin PILLERI Huume muuttuu lääkkeeksi EU-VAALIT EU-ehdokkaat testissä De_23052019_01.indd 1 15.5.2019 9.25 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 6.6.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 6. Hyvän tähden 6/ 19 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 6 • 20 19 / 7. TEEMA: Leijonan matka 23 /1 9 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 23 • 20 19 / 5. he lm ik uu ta 21.2.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI De_21022019_01.indd 1 13.2.2019 14.20 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 7.3.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI 6 • 20 19 / 7. EVE Donna 3/ 19 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 3 • 20 19 / 24 . SDP 120 VUOTTA Tulevaisuuden tekijä 29.8.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI MAAHANMUUTTO TEEMA Tätä Suomi tarvitsee Kä tke tty Ve nä jä De_06062019_01.indd 1 20.8.2019 16.00 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 20.6.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 20 . ke sä ku ut a NAISET Populismi uhkaa naisten asemaa KIKY Syksyllä alkaa kiky-vääntö POLITIIKKA Oikeistossa on ahdasta De_06062019_01.indd 1 29.5.2019 14.31 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 4.4.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 4. ÄÄRIOIKEISTO Miekkamiehet johtavat Itävaltaa EDUSKUNTAVAALIT Kuka nappaa luopujien äänet. elo ku ut a X /1 9 Juristi otti ohjat ison liiton johdossa. Demok05122019_001-002.indd 1 26.11.2019 15.57. 23.5.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI DIILI PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 12 • 20 19 / 23 . SEURAA TULOSILTAA 14.4. 6.6.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI Kävelijä PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 13 • 20 19 / 6. MANU Vain yksi tähteläläisistä 1918 Hennalan vankihistoria aukeaa POLITIIKKA Keskikentän puolueet pulassa 26.9.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 18 • 20 19 / 26 . hu ht ik uu ta X /1 9 XXX xxx XXX xxx XXX xxx VAALILEHTI 9 9/ 19 11.4.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI SDP on valmis suurimmaksi puolueeksi ja Antti Rinne pääministeriksi. m aa lis ku ut a X /1 9 Vuoden valtuutettu -kilpailun voitto oli Minna Räsäselle yhtä iso yllätys kuin valtuustopaikka. Tilaa Demokraatti 37 € neljä kuukautta Tarjous koskee vain uusia tilauksia. Alf Rehn De_07022019_01.indd 1 1.2.2019 9.49 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 21.2.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 21 . Elinikäinen KOULU 5/ 19 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 5 • 20 19 / 21 . Markkinatalous ei riitä Kiinalle. Se haluaa enemmän. he lm ik uu ta 4/ 19 XXX xxx XXX xxx XXX xxx KAKKOSKUSKI Sanna Marin UUSIKAUPUNKI Tehdas kuin kaupunki PORVARIHALLITUS Työmarkkinoista vaaliteema TEEMA: Itämeren pohja on happikadon takia osin kuollut. PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 9 • 20 19 / 11. Mihin niitä tarvitaan. 14 /1 9 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 14 • 20 19 / 20 . Valentin Kononen ei ole jättänyt lajiaan. Kun Suomi löysi itsensä. Suojelutoimista huolimatta Itämeri on edelleen heikossa hapessa. 15 /1 9 USA Taalapino ratkaisee vaalivoiton KAIVOS Hyvä-paha kaivosteollisuus SDP Päätähtäin vuodessa 2030 TSL TEEMA Suomalaisten sivistäjä 1.8.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI PAM! De_01082019_01.indd 1 30.7.2019 14.20 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 26.9.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 26 . sy ys ku ut a X /1 9 XXX xxx XXX xxx XXX xxx TEEMA: Uudet hoidot pelastavat ihmisiä, mutta onko meillä varaa niihin
www.pau.fi Proliitto_negalogo_cmyk.eps Proliitto_logo_cmyk.eps x x x x Ammattiliitto Pro miniohje 2/2 • 2010 VÄRIT PMS 1935 C CMYK c10, m100, y50, k0 RGB r213, g29, b89 #D51D59 VADELMANPUNAINEN MUSTA PMS Process Black CMYK c0, m0, y0, k100 RGB r0, g0, b0 #000000 VALKOINEN PMS CMYK c0, m0, y0, k0 RGB r255, g255, b255 #FFFFFF SUOJA-ALUE 2. Uusi Ammattiliitto Pro Työttömyyskassa Pro Uusi Ammattiliitto Pro ja Työttömyyskassa Pro toivottavat Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! Uusi Ammattiliitto Pro ja Työttömyyskassa Pro toivottavat Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! Pr ol iit to .fi www.pam.fi www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 Sörnäisten rantatie 25, 00500 HELSINKI Puh. LOGO Suoja-alueelle ei saa sijoittaa muita graafisia elementtejä. info@tyark.fi www.tyark.fi Sörnäisten rantatie 25 A, 00500 Helsinki p. (09) 774 3110, sähköp. Uusi Ammattiliitto Pro Työttömyyskassa Pro Uusi Ammattiliitto Pro ja Työttömyyskassa Pro toivottavat Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! Uusi Ammattiliitto Pro ja Työttömyyskassa Pro toivottavat Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! Pr ol iit to .fi www.pam.fi www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 Sörnäisten rantatie 25, 00500 HELSINKI Puh. info@tyark.fi www.tyark.fi Sörnäisten rantatie 25 A, 00500 Helsinki p. LOGO Suoja-alueelle ei saa sijoittaa muita graafisia elementtejä. 09-766 429 www.tyovaenperinne.fi Työväenliikkeen kirjasto • Tehtaanmyymälä, Tukkutori, Helsinki • Wotkin’s Hannus, Espoo • Prisma Itäkeskus • S-Market Sokos Helsinki WoTkIn’S MyyMäläT ja PalvEluTISkIT Demok05122019_001-002.indd 2 26.11.2019 15.57 www.pau.fi Proliitto_negalogo_cmyk.eps Proliitto_logo_cmyk.eps x x x x Ammattiliitto Pro miniohje 2/2 • 2010 VÄRIT PMS 1935 C CMYK c10, m100, y50, k0 RGB r213, g29, b89 #D51D59 VADELMANPUNAINEN MUSTA PMS Process Black CMYK c0, m0, y0, k100 RGB r0, g0, b0 #000000 VALKOINEN PMS CMYK c0, m0, y0, k0 RGB r255, g255, b255 #FFFFFF SUOJA-ALUE 2. Käytä aina originaalilogoa. Käytä aina originaalilogoa. (09) 774 3110, sähköp. 09-766 429 www.tyovaenperinne.fi Työväenliikkeen kirjasto • Tehtaanmyymälä, Tukkutori, Helsinki • Wotkin’s Hannus, Espoo • Prisma Itäkeskus • S-Market Sokos Helsinki WoTkIn’S MyyMäläT ja PalvEluTISkIT Demok05122019_001-002.indd 2 26.11.2019 15.57
De_05122019_03.indd 3 27.11.2019 13.10. JOULUKUUTA 2019 / ILMESTYY JOKA TOINEN TORSTAI TEEMA VIRO KUVATAIDE LOISET ILMIÖ ULKOMAAT Populismia ja politiikkaa. Tutkija ja isäntäeliö. 3 Demokraatti 23 /1 9 34 14 44 POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI / 5. Kauneutta ja varjokuvia
kerros, 00530 Helsinki Postiosoite: PL 338, 00531 Helsinki Uutistoimitus: 09 7010 555 toimitus@demokraatti.fi Sähköpostit: etunimi.sukunimi@demokraatti.fi Ilmoitukset: ilmoitukset@demokraatti.fi Tilaajapalvelu: 09 7010 500 tilaajapalvelu@demokraatti.fi Puhelinvaihde: 09 7010 41 Seuraava numero ilmestyy 19.12. Ka nn en ku va : iS to ck Boris vai Jeremy. Va. Perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895. www.demokraatti.f i Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. Brexit vai kansanäänestys. 26 50 JOULUSATU Sadut täynnä tunnetta BREXIT Britannian vaalit + TEEMA Itsenäisyys 59 5 6 8 11 12 14 20 22 23 24 26 28 30 34 42 43 44 48 50 52 55 56 67 68 72 73 74 De_05122019_04.indd 4 27.11.2019 14.36. 4 Demokraatti Seuraa meitä myös somessa. päätoimittaja: Rane Aunimo, 09 7010 553 Toimituspäällikkö: Heikki Sihto, 09 7010 516 Toimittajat: Simo Alastalo, Rolf Bamberg, Anna-Liisa Blomberg, Mikko Huotari, Johannes Ijäs, Marja Luumi Ulkoasu: AD Emilie Uggla, Timo Sparf, Arja Jokiaho (opintovapaalla) Valokuvaaja: Nora Vilva Levikkipäällikkö: Nina Lindén Markkinoinnin sihteeri / ilmoitukset: Sari Ojala, 09 7010 522 Kustantaja: Kustannus Oy Demokraatti Painopaikka: PunaMusta Oy, Joensuu Käyntiosoite: Siltasaarenkatu 18–20, C-rappu, 6. Sisältö 23 /1 9 POLITIIKKA KULTTUURI Pääkirjoitus: Neuvoa-antavaa Viikon kuva: Merenpinta nousee Pätkät: Meiltä ja muualta Mikä meno: Seppo Knuuttila D-analyysi: Politiikan vuoristorata D-ilmiö: Viron oma tie Arkadianmäeltä: Arkadian yksinäiset Mepitshow: Eero Heinäluoma Alastalon salissa: Peruutuspeili Huom!: Katariina Murto Britannia: Taas brexit-äänestys Mikkel: Hyvä ja huono kompromissi Kielikylpy: Samarbete Kuvataide: Mestareita ja varjokuvia Kirjat: Helsinki sotavuosina Lastenkirjat: Joulu kansissa Kuvataide: Mestareita ja varjokuvia Kirjavisa Pelin purku: Pyörän selässä Puheenvuoro: Anette Karlsson Mielipiteet Ristikko Ti ti tyy Politiikan kirjahylly: Merja-Hannele Vuohelainen IHMINEN JA ELÄMÄ D-kasvo: Tuomas Aivelo Kolumni: Elina Hirvonen Kasvot peilissä: Ilkka Kaukoranta Kaikki ei ole sitä miltä näyttää
Asiaa pohdiskellut valtuutettu kaipasi keskustelua muun muassa siitä, kuinka korkea äänestysprosentti ja/tai suuri ero jäsenäänestyksen voittajan hyväksi ikään kuin velvoittaisi myös puoluekokousedustajia ja muita ehdokkaita. Useita kertoja puheenjohtajaksi hakenut Erkki Tuomioja on pitänyt aihetta esillä pitkin 2000-lukua. Ainakin muodollisesti puoluekokousedustajat äänestävät edelleen haluamaansa ehdokasta puoluekokouksessa. Vihreissä ja vasemmistoliitossa sääntöjä on sovellettu niin, että ehdokkaat ovat sitoutuneet neuvoa-antavan jäsenäänestyksen tulokseen. Käytännössä jäsenäänestyksen järjestäminen seuraavasta puheenjohtajasta edellyttää aikataulujen puolesta sitä, että ehdokkaat, useampi kuin yksi, astuvat esiin maaliskuun alkuun mennessä, reilut kolme kuukautta ennen varsinaista vaalia. Puoluevaltuustossa Porissa yksittäisessä puheenvuorossa nousikin esille myös halu laajempaan keskusteluun neuvoa-antavan jäsenäänestyksen merkityksestä. Kysymyksiin ei ole ilmeisiä tai helppoja vastauksia, siksi niistä tarvitaan keskustelua. Puolueen puheenjohtajasta voidaan tästä lähtien järjestää neuvoa-antava jäsenäänestys, jos ehdokkaita ilmaantuu enemmän kuin yksi. Demokraatti on valmis tarjoamaan kanavan tällekin sisäiselle pohdinnalle, joten kynät ja näppäimistöt sauhuamaan. Voisiko syntyä tilanne, jossa puoluekokous äänestäisi toisin kuin jäsenäänestys, ja jos äänestäisi, mikä merkitys jäsenäänestyksellä tällöin olisi. päätoimittaja rane.aunimo@demokraatti.fi Twitter: @raneaunimo Nyt sekin on totta Pääkirjoitus KYNÄ KÄTEEN, DEMOKRAATTI TARJOAA KANAVAN. Entinen puheenjohtaja Jutta Urpilainen esitti ajatuksen ollessaan puheenjohtaja vuonna 2014, ja samoin puolueen nykyinen puheenjohtaja Antti Rinne esitti puoluekokouksessa 2017 toiveensa siitä, että puoluekokous velvoittaisi uuden puoluehallituksen valmistelemaan ja tekemään esityksen neuvoa-antavan jäsenäänestyksen käyttöönotosta puolueen puheenjohtajan valinnassa puoluevaltuustolle. Neuvoa-antava jäsenäänestys on sananmukaisesti neuvoa-antava, ei siis suoraan sitova, mikä ei edes olisi lainsäädännöllisesti mahdollista. Puoluekokous pidetään kesäkuussa Tampereella. De_05122019_04.indd 5 27.11.2019 14.36. 5 Demokraatti Rane Aunimo va. N euvoa-antava jäsenäänestys puolueen puheenjohtajasta on puhuttanut SDP:ssä pitkään ja jopa hartaasti. Näin myös tapahtui. SDP:n puoluevaltuustossa Porissa marraskuun puolessavälissä asialle lyötiin viimein sinetti
6 Demokraatti V iik on ku va A FP / Fi lip po M on te fo rt e De_05122019_06.indd 6 26.11.2019 15.01
Venetsiassa on jo vuosien ajan rakennettu patorakennelmia tulvien estämiseksi, mutta valmista ei ole tullut. Joka vuosi toistuva acqua alta, nousuvesi, kohosi tänä vuonna marraskuussa ennätyskorkeuteen, 1,6 metriin. Venetsian historiallinen keskusta jouduttiin sulkemaan useaksi päiväksi. Paikalliset syyttävät tästä muun muassa korruptiota. Venetsiassa koettiin tänä vuonna ennätystulvat. 7 Demokraatti VESI NOUSEE. De_05122019_06.indd 7 26.11.2019 15.02
Mazzucaton mielestä julkinen valta voi vaikuttaa yritysten toimintaan. Mazzucaton mukaan myös ilmastokriisi vaatii investointeja puhtaaseen teknologiaan, mutta nyt talousjärjestelmä ohjaa yhtiöitä tavoittelemaan lyhyen tähtäimen voittoja. Ruotsissa vastaava luku oli alle Työnantajat ja heidän taustajärjestönsä Elinkeinoelämän keskusliitto haluaisivat rajoittaa lakko-oikeutta. PEKKA HEIKKILÄ TWITTERISSÄ Kapitalismin korjaussarja POLIITIKOILLA ON VALTA MUUTTAA SÄÄNTÖJÄ. De_05122019_08.indd 8 27.11.2019 13.47. – Innovaatioista tulevat voitot pitäisi jakaa oikeudenmukaisesti sen sijaan että suuryritykset jakavat mieluummin voittonsa omistajilleen. Mazzucaton mukaan esimerkiksi vuonna 2008 alkanut finanssikriisi ratkaistiin pitkälti keskuspankkien tukitoimien ja veronmaksajien varojen avulla. PAAVO KOHO TWITTERISSÄ Sananvapautta ei ole vääristellä sanottua, silloin se on valeh telua. 8 Demokraatti TALOUS PÄTKÄT HOKSAUS Eurot jonoon puheiden pohjaksi V IIK O N LU KU 6 prosenttia. Hän perustelee julkisen vallan merkitystä sen maksajan roolilla. Tämä johtaa pohdintaan siitä, kohdistuvatko talouskasvun hyödyt vain harvoille eli lähinnä omistajille – ja etenkin harvojen jättiyhtiöiden omistajille. – Poliitikoilla on valta muuttaa sääntöjä, ja julkisella vallalla on malttia olla suunnittelussaan pitkäjänteinen, Mazzucato sanoo haastattelussa. iStock Eduskunnan täysistuntokeskusteluiden sisällön manipuloiminen on äärimmäisen tuomittavaa, halpamaista ja demokratiamme kannalta huolestuttavaa. Mutta se veisi dramatiikkaa sopimusneuvotteluilta. Mazzucaton mielestä nykyjärjestelmässä riskinottajia eivät ole yritykset, vaan usein kuluttajat, veronmaksajat ja työntekijätkin. ”YKSI AIKAMME myrkyllisin ongelma on, että riskit sosialisoidaan, mutta voitot menevät yksityisiin käsiin. Samoin Metsäteollisuus päätti vauhdittaa neuvottelujaan mekaanisen metsäteollisuuden työsululla eli niin sanotulla työnantajan lakolla. Mazzucaton mielestä nyt on esimerkiksi hämärtynyt julkisen ja yksityisen sektorin osuus arvonluonnissa. Suomeen tarvittaisiinkin elin arvioimaan lakkojen ynnä muiden todellisia kuluja, jotta kaikenlaiselle uhittelulla saataisiin oikea hintalappu. Julkinen sektori vajoaa sen seurauksena.” Tämän sanoja ei ole kiilusilmäinen sosialisti vaan University College Londonin taloustieteen professori Mariana Mazzucato. Suomen kaukolämmöstä tuotettiin vuonna 2018 yli 50 prosenttia fossiilisesti. Helsingin Sanomien (25.11.) kiinnostavassa haastattelussa Mazzucato sanoo kapitalistisen järjestelmän olevan murroskohdassa, jossa sääntöjä täytyy muuttaa. TUULA HAATAINEN TWITTERISSÄ Demokratian kannalta on huolestuttavaa, kun disinformaation tekeminen aidon näköisesti on mahdollista. Helsingin Sanomien haastattelussa – ja myös kirjoissaan – Mazzucato muistuttaa, että esimerkiksi Googlen ja iPhonen monet tuotteet ovat syntyneet julkisella puolella tehdyn tutkimuksen ansiosta. Mutta esimerkiksi EK:n jäsenjärjestö Medialiitto valitsi ennemmin tukilakot kuin sopimuksen Paun kanssa
Automaattinen käsittely on noussut viime aikoina esille muilla hallinnon alueilla kuten maahanmuuttohallinnossa. Näin ollen esimerkiksi yt-neuvotteluista tiedotettaessa henkilötyövuosissa ilmoitettu vähennystarve ei ole yhtä kuin irtisanottavan henkilöstön määrä. Arvioissa metsien hiilinielu voi muuttua Suomelle jopa päästöksi. Ja hyvä niin. Verottaja on hyödyntänyt automatisaatiota 1990-luvulta alkaen. Eri tahot pallottelevat päästöjen leikkausvastuuta muille ja vähettelevät omaa rooliaan. Syytettyjen penkillä on myös kuluttaja, jonka pitäisi pelastaa maailma ruokavaliota muuttamalla. Maailman ilmatieteen järjestön pääsihteeri Petteri Taalaksen sanoma on, että ilmastonmuutosta voi torjua vain fossiilisen energian käyttöä vähentämällä. Perustuslakivaliokunta on kiinnittänyt automaatioon huomiota muun muassa tässä yhteydessä. Eduskunnan apulaisoikeusasiamies linjasi, että automatisoitu veromenettely on lainvastaista eivätkä sen pohjana olevat lait ole perustuslain mukaisia. YK:n ilmastosopimuksen osapuolet ovat siellä koolla viimeisessä kokouksessa ennen Pariisin ilmastosopimuksen kauden alkua 2020. 9 Demokraatti VEROTUS ILMASTO METSÄTEOLLISUUS PARI VALITTUA SANAA Hyvät ilmastokokoustajat, olette kokoontuneet Madridiin isojen asioiden ääreen. WMO:n mukaan pitoisuuksien kasvu tarkoittaa sitä, että ihmisiä koetellaan entistä enemmän ilmastonmuutoksen haitoilla sään ääri-ilmiöistä elinympäristöjen tuhoutumiseen. Toivomme hartaasti, että teette kaikkenne ilmastonmuutoksen ehkäisemiseksi. Robottiverokarhu Välttämättömyydestä tuli hyve METSÄTEOLLISUUS RY:N työsulku sahoille ja vaneritehtaille markkinoitiin työtaistelutoimena, kun ”työntekijäpuoli ei ole suostunut aidosti neuvottelemaan työehtosopimuksesta, vaan vaatii lakkoilemalla ainoastaan työajan lyhentämistä”. Paniikki seis! Talkoissa kaikkien panosta tarvitaan. Siitä huolimatta, että laajamittaisempi päästösitoumusten päivittäminen on edessä vasta ensi vuonna, noussee myös tämä WMO:n raportti puheeksi Madridissa. AUTOMAATIO ON hieno juttu, mutta aina sekään ei voita tavallista ihmistä, tai verkokarhua. Ehkä näin, mutta toisaalta sahoilla ja vaneritehtailla on myös melko kehno tilanne tilauksissa. Samalla voi kätevästi hoitaa työmarkkinaneuvotteluiden julkisuuspeliä. Henkilötyövuoden määrä on aina enintään yksi, eli esimerkiksi ylitöitä ei siihen lasketa. Kenelle jää Musta Pekka. Osa-aikaista työtä tekevä henkilö muutetaan henkilötyövuodeksi hänen osa-aikaisuuttaan vastaavasti. Esimerkiksi puolikasta työaikaa tekevän työpanos on silloin 0,5 henkilötyövuotta. Suomi on sitonut päästöpolitiikkansa osin metsien hiilinielujen varaan, mutta uudet laskelmat kerta kerralta ovat pienentäneet niiden merkitystä. Madridissa tarkastellaan näiden sitoumusten etenemistä. Ystävällisesti, Demokraatin väki Henkilötyövuosi SANANSELITYS tarkoittaa täyttä työaikaa tekevän työntekijän vuoden työskentelyä. Maailman ilmatieteen järjestö WMO antoi marraskuun viimeisellä viikolla raporttinsa, jonka mukaan kasvihuonekaasujen määrä ilmakehässä on noussut uuteen ennätyslukemaan. HUPS. De_05122019_08.indd 9 27.11.2019 13.47. Kun kauppa ei käy, varastot ovat täynnä ja lomautukset uhkaavat, on kätevää panna tuotanto seis ja väki vähäksi aikaa lomailemaan. Madridin kokousta on pohjustanut syyskuussa YK:n pääsihteerin ilmastohuippukokous New Yorkissa, jossa moni maa antoi tiukempia päästövähennyssitoumuksia. Kasvihuonekaasujen määrä ei WMO:n mukaan näytä laskevan, vaikka valtiot ovat sitoutuneet Pariisin illmastosopimuksessa päästöjensä vähentämiseen. Ja muistetaan suhteellisuudentaju. KUINKA tässä näin kävi
7. Minkä maalainen on monialayritys Daewoo. 191 0-lu vul la (19 17) 9. Eräs automerkki henkilöityy häneen. Kuka säveltäjä nousi ykkössijalle BBC:n äänestyksessä kaikkien aikojen merkittävimmästä säveltäjästä. Kuka pelaajalegenda on jääkiekkoseura Tampereen Ilveksen toimitusjohtaja. Millä vuosikymmenellä Maaja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK on perustettu. Rist o Jal o 5. 10. 9. Mikä. Tutkinta jatkuu, ja sen päätyttyä edustajainhuone päättää, syytetäänkö Trumpia virkarikoksesta. Vas tau kse t: 1. 10 Demokraatti VIIKON MEEMI PÄTKÄT Lehtikuva / Emmi Korhonen MAAILMAN TILA • Trump, virkarikos vai kujanjuoksu Politiikan tosi-tv Y hdysvalloissa edustajainhuoneen tiedusteluvaliokunnan ja tv-kameroiden eteen on marssitettu todistaja toisensa jälkeen presidentti Donald Trumpiin kohdistuvan virkarikostutkinnan tiimoilta. Joh ann Seb ast ian Bac h Revi tästä, Trumpsu! De_05122019_10.indd 10 27.11.2019 9.14. Missä maassa on kaupunki Pau. Ete läkor eal ain en 7. 6. Kul kur in val ssi 8. Hal sua lla 2. Vähän reilu puolet katsoo, että syyte virkarikoksesta ja virasta erottaminen olisi paikallaan. Minkä puolueen presidenttiehdokkaana Ilkka Hakalehto oli vuonna 2000. Demokraattienemmistö todennäköisesti tähän päätyy. Kuka kansanedustaja on Postin hallintoneuvoston puheenjohtaja. Puhelusta julkaistu muistio paljastaa jo paljon, mutta varsin raskauttavana voi pitää EU-suurlähettiläs Gordon Sondlandin todistusta, jonka mukaan maan koko ulkopoliittinen johto oli tietoinen Trumpin haluista saada Ukraina tutkimaan Bideneita. 3. 2. Oikeu denkäynnin näyttämönä taas on senaatti, jossa valtaa pitävät republikaanit. 10 VIS V 1. 4. 8. Mikä on Suomen kautta aikain toiseksi katsotuin elokuva elokuvateattereissa. Tes la (El on Mus k kuv ass a) 6. Per uss uom ala ist en 4. Moni pitää todennäköisenä, että tuomiota Trumpille tuskin tulee. Missä kunnassa on ensi vuonna Suomen korkein kunnallisveroprosentti. Ran ska ssa 10. 5. Gallupien perusteella kansasta 70 prosenttia katsoo Trumpin toimineen väärin pyytäessään vieraan maan johtajaa tutkimaan poliittista kilpailijaansa. Trumpia syytetään siitä, että hän on painostanut Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyitä avaamaan tutkinnan demokraattien presidenttiehdokkaaksi pyrkivän Joe Bidenin ja tämän pojan toimista. Nähtäväksi jää. Aki Lin dén (sd .) 3
Polttavin ongelma on syvänteiden hapettomuus, jonka arvioidaan pahenevan ilmaston lämpenemisen takia. Voimaeläimesi on merikotka. Tässä merkittävä tekijä on DDTja PCB-yhdisteiden käytön vähentäminen. Miltä Itämeren tilanne näyttää. Muita isoja tunteita nostattavia aiheita ovat kalastuksen kestävyyteen ja merimetson rooliin liittyvät kysymykset. Miksi. Vuonna 1975 syntyi Suomessa merikotkille vain neljä poikasta, tänä vuonna jo 558 poikasta. MAATALOUTEEN LIITTYVÄT KIRJOITUKSET OVAT LÄHES AINA AIHEUTTANEET ÄLÄHDYKSIÄ. Kesällä 2018 oli runsaasti sinileväkukintoja ja niiden syistä kirjoittaminen ilmeisesti toi minulle lyhyessä ajassa paljon seuraajia. Myös ravinnepäästöt etenkin maataloudesta ovat edelleen liian korkealla tasolla. Suomen osalta etenkin fosforipäästöt ovat ongelma. Merikotka symbolisoi sitä, kuinka aktiivisella suojelutoiminnalla voi saada paljon aikaan. Ravinnepäästöjä on vaikea alentaa muuttamatta ruokailutottumuksia eli lähinnä vähentää lihan ja maitoDe_05122019_10.indd 11 27.11.2019 9.14. Yksikään Itämeren maa ei ole vielä saavuttanut asetettuja päästötavoitteita. 11 Demokraatti Teksti Heikki Sihto Kuva Nora Vilva ja Timo Sparf Itämeren somevastaava Ilmaston lämpenemisen takia Itämeren suojelussa pitää kiristää vauhtia. Olin kaksi viikkoa johtamassa tutkimusmatkaa Itämerellä. Ilmaston lämpenemisen takia meidän pitäisi vielä nopeuttaa suojelutoimia. Etenkin maatalouden kuormitukseen liittyvät kirjoitukset ovat lähes aina aiheuttaneet älähdyksiä muun muassa MTK:n taholta. Takana on kiihkeä työputki (haastattelu tehty 11.9.). Merikotka oli pitkään erittäin uhanalainen. Nyt ajattelin pitää vähän lomaa. Huoli merikotkien ja muiden petolintujen kohtalosta sai nuoren lintuharrastajan aikanaan valitsemaan tämän alan. Teksti Heikki Sihto Kuva Nora Vilva ja Timo Sparf tuotteiden kulutusta. Mikä meno, Seppo Knuuttila, Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija. Miksi. Olet Itämeren somevastaava. Huolestuttavalta. Menin Twitteriin reilu vuosi sitten. Olen yrittänyt Twitterissä korrektilla ja tieteellisiin faktoihin perustuvalla kirjoittelulla oikoa Itämereen ja sen suojeluun liittyviä vääriä käsityksiä aina ministeritasolle saakka. Vähän väsynyt
Keskustalla on ylivoimaisesti eniten valtuustopaikkoja, kaikkiaan yli 2 800, kun SDP:llä paikkoja on noin 1 700 ja kokoomuksella noin 1 500. Rane Aunimo rane.aunimo@demokraatti.fi Twitter: @raneaunimo analyysi Ruotsissa äärioikeistolainen ruotsidemokraatit nousi ensimmäistä kertaa gallup-kyselyn kärkeen. Sosialidemokratian kuolemaa on ennustettu vuosikymmeniä, samoin yleiseurooppalaisen kummajaisen, keskustan. Silti on syytä muistaa, että se mikä yhdellä hetkellä näyttää ilmeiseltä, ei näytäkään enää toisella. Se vie aikaa ja on poissa muusta, koska tunnit vuorokaudessa eivät lisäänny, mutta se on silti tehtävä. Miksi. Tämä välttämättömyys voi ärsyttää, mutta minkäs teet. Edustajien, valtuutettujen ja kaikkien muidenkin vaikuttajien on opittava uusi toimintaympäristö. Koska muuten kilpailijoiden spinnaus, keskustelujen kääntäminen haluttuun suuntaan, käy ylivoimaiseksi. Parempi hyväksyä asia heti. päätoimittaja. YHTÄKKIÄ KAIKKI NÄYTTÄÄ SELVÄLTÄ. Vain populismilla ja vielä jyrkemmällä äärioikeistolla on siivet. Ruotsidemokraattien nousua on selitetty muun muassa maata puhuttaneilla räjähdyksillä, rikollisuudella ja muulla levottomuudella, vaikka rikollisuus ei ole maassa yleisesti lisääntynyt. Vähän vilkuillaan jo Ruotsiinkin, kun sikäläinen laitaoikeistopuolue ruotsidemokraatit nousi kyselyssä ensimmäistä kertaa suosituimmaksi ohi sosialidemokraattien. Niissä huolet eivät liity maahanmuuttajien jengirikollisuuteen vaan oikeaan arkeen. Mitä tulisi ajatella. E nnustaminen on vaikeaa, erityisesti tulevaisuuden. Keskusta ja SDP nousivat vuorollaan 13 prosentin kannatusluvuista pääministeripuolueiksi. Sosiaalisen median rooli ei tule vähenemään. Ihan äskettäin. Suomessa perussuomalaiset on kyselyissä muilta karussa. Liikkuvatko mannerlaatat. Yhdessä SDP:n jäsenja äänestäjäkunnan keski-iän kanssa nämä ylätason numeraaliset kehitystrendit ja niiden kääntäminen SDP:n eduksi ovat ratkaisevia. De_05122019_12.indd 12 27.11.2019 9.21. 12 Demokraatti Kirjoittaja on Demokraatin va. Sosiaalinen media ei ole politiikan työn ulkopuolinen asia, vaan mitä syvimmin osa sitä. Silti SDP on maan suurin ja pääministeripuolue. Suomi on aivan varmasti samalla tiellä, jos nuivaa manifestia on uskominen. Niin nähdään ja niin valtamedioissakin annetaan ymmärtää. Yhtäkkiä kaikki näyttää selvältä: yleiseurooppalaiset trendit, kotimaan tilanne, hallitusvastuu, kaikki. Koska molemmat perinteiset puolueet ovat jääneet viime aikaisissa gallup-kyselyissä kauas ykköspaikasta, on yleistynyt myös perinteinen tuhkanripottelukulttuuri. Väestötrendit vievät jo parin seuraavan vuosikymmenen aikana väistämättä siihen, että väestö kasaantuu etelän kasvukeskuksiin. ”Vanhoilla” puolueilla menee monessa mielessä hyvin. Aikaa ei ole loputtomasti. 2020ja viimeistään 2030-luvun eduskuntavaaleissa Uudeltamaalta ja Helsingistä valitaan jo useita kansanedustajia enemmän, ja vastaavasti muuttotappiopiireistä aiempaa vähemmän. Keskusta ei ole maan suurin puolue, eikä edes suurin kuntapuolue, mutta sen valta kunnissa on silti syvällä. SDP ON vahvimmillaan keskikokoisissa teollisuuskaupungeissa ja kehyskunnissa, jos vähän karrikoi. Syyksi julistetaan mustavalkoisesti maahanmuutto ja epäonnistunut kotouttamispolitiikka. Muuten kamppailu ja keskustelu politiikan varsinaisesta ydinmehusta, sisällöistä, hävitään
Lue pitkä juttu verkossa: Demokraatti.fi Kyllä! De_05122019_12.indd 13 27.11.2019 9.21. D-gallup: Pitäisikö kannabiksen käytön rangaistavuus poistaa. KYLLÄ Käyttörikoksesta rankaisemisesta tulisi luopua myös niissä tapauksissa, kun henkilö ei ole vielä valmis hakeutumaan hoitoon edellyttäen, että käyttöön ei liity muuta rikosepäilyä. KAARLO SIMOJOKI A-klinikka Oy KYLLÄ Tietyin reunaehdoin. 40 30 20 10 Naiset Miehet % Lähde: Invalidiliitto Lähde: Ilmatieteenlaitos 8 12 20 28 45–69 v. 3/5 RON FURMAN Tukikohta ry. 8 32 25–34 v. Valo Kaamos alkoi Lapissa. Sen mukaan kaikki huumeisiin liittyvä toiminta on rikollista, mutta tarjotaan myös haittoja vähentäviä ja kuntouttavia palveluja. Pohjois-Lapissa aurinko nousee seuraavan kerran ensi vuonna. 45 19 LASKUSSA EI Kannatamme nykyistä kahden raiteen huumepolitiikan linjaa. Erityisesti matalan kynnyksen palveluihin tulee saada lisää resursseja. NOUSUSSA Teksti Rane Aunimo HELENA SYVÄRANTA Kipinä ry. 3 12 15–24 v. MIRKA VAINIKKA Irti Huumeista ry. 13 Demokraatti D EM O G RA A FI JUHA MIKKONEN EHYT ry. KYLLÄ Rankaisun sijaan huumeiden käyttäjiä tulisi ohjata systemaattisin menetelmin päihdeja mielenterveyspalveluihin. 19 26 35–44 v. Liukkaus Talvisin tapahtuu noin 20 000 liukastumista kuukaudessa. Huumeiden käyttö on yleistynyt Suomessa Jotain huumetta käyttäneiden osuus vuosina 1998 2018 G ra fii kk a: Em ili e U gg la / Lä hd e: TH L EI Tällä hetkellä lakimuutosten sijaan olisi tärkeämpää panostaa päihdehoidon laadun ja saatavuuden parantamiseen ennaltaehkäisyn ohella. Järkevintä olisi, että saisimme aikaan suunnitelman, jossa mennään kohti yhteisesti sovittua ratkaisua askel kerrallaan niin ettei missään vaiheessa synny kohtuuttomia seurauksia/haittoja
Teksti Johannes Ijäs / Kuva Lehtikuva / Raul Mee ILMIÖ De_05122019_14.indd 14 27.11.2019 14.29. Kuin perussuomalaiset Suomessa. 14 Demokraatti ILMIÖ Oma tie Viron Ekre on hyvä sanoittamaan muiden puolueiden kritiikkiä palvelemaan omaa ideologiaansa
Reformipuolue pelasi tiukoilla ehdoillaan itsensä ulos hallituksesta kuin kokoomus Rinteen hallituksesta Suomessa. Pidettiin selviönä, että markkinaliberaalin puolueen puheenjohtaja Kaja Kallas on maan seuraava pääministeri. Toisin kuitenkin kävi. He eivät tee Ekren kaltaisten populistien kanssa hallitusyhteistyötä, johon keskustapuolue iStock De_05122019_14.indd 15 27.11.2019 14.29. Vain tällä porukalla Ratas pystyi säilyttämään pääministeriasemansa. Monissa takavuosien hallituksissa vastuuta kantanut Viron Reformipuolue voitti ylivoimaisesti viime kevään parlamenttivaalit. Niiden keskikesto on ollut vain 650 päivää. Rataksen ensimmäisessä hallituksessa olleet sosialidemokraatit päätyivät oppositioon. – Todennäköisesti tämä hallitus ei siis kestä seuraaviin vaaleihin, Tallinnan yliopiston politiikan tutkija Tõnis Saarts arvelee tyynesti. 15 Demokraatti V irossa hallitukset ovat olleet verrattain lyhytikäisiä. Keskustapuoluetta edustava Jüri Ratas pääsi muodostamaan toisen hallituksensa yhdessä Isänmaa-puolueen ja ensi kertaa hallitukseen nousseen oikeis topopulistisen, Viron konservatiivisen kansanpuolue Ekren kanssa. Yksi kiista liittyi tuloveroon, jonka pienen progression reformi olisi halunnut takaisin tasaveroon. Kajaksen ja Rataksen välit ovat huonot
D-ILMIÖ De_05122019_14.indd 16 27.11.2019 14.29. 16 Demokraatti D-ILMIÖ Ekre ja sen puheenjohtaja, sisäministeri Mart Helme vaalivat teoriaa, että oikeuslaitos ja muut puolueet toimivat sitä vastaan
Tässä ollaan liian lähellä Venäjää, että kansallismielinen puolue voisi olla kovin ystävällinen Venäjää kohtaan ja jopa ottaa tukea vastaan, Raik pai nottaa. Rataksen kakkosen taival on edennyt kriisistä kriisiin. Esimerkiksi Viron ja VeITÄ-EUROOPAN POPULISTIPUOLUEIDEN TAPAAN EKRE HYÖKKÄÄ LIBERAALIA DEMOKRATIAA VASTAAN. Virossa vihreät eivät ole vahva puolue, samankaltainen vastapooli kuin Suomen perussuomalaisille se ei siis ole. Nostetta puolue oli saanut muun muassa rekisteröidystä parisuhteesta käydystä keskustelusta. Ekre kantaa huolta maansa venäläisvähemmistöstä ja sen riittävästä integroitumisesta. Sukupuolten tasa-arvo, ilmastonmuutos ja ympäristöasiat eivät ole Virossa yhtä korkealla agendalla kuin Pohjoismaissa. – Viron tapauksessa se ei oikein toimisi. TÄLLÄ HETKELLÄ Ekren kannatus keikkuu 16–18 prosentissa. Viron ulkopoliittisen instituutin johtaja Kristi Raik sanoo, ettei Ekrellä ole tiettävästi tukea tai rahoitusta Venäjältä eikä muutenkaan tiiviitä yhteyksiä sinne. – Sillä oli vahvin puolueorganisaatio maantieteellisesti Virossa, Saarts huomauttaa. Rasismi taasen kääntyy heidän mukaansa varovaisuudeksi siitä, että Viron kansakunta säilyisi. Harva uskoo, että Viro olisi kulkemassa esimerkiksi Puolan ja Unkarin suuntaan, vaikka Ekre kyseenalaistaakin muun muassa mediaa ja oikeuslaitosta. 17 Demokraatti lopulta taipui. Jo peräti kolme Ekren ministeriä on joutunut eroamaan, yksi oltuaan virassa vain päivän. Radikaalin ehdotuksen mukaan ihmiset voisivat halutessaan nostaa kahden vuoden aikana työeläkerahastoissa olevat eläkkeensä. Ekren näkökulmasta esimerkiksi keskustapuolue on vasemmistolainen. Talouspolitiikassa puolue on hyvin liberaali, valtion roolin halutaan olevan mahdollisimman pieni. Samanlainen karismaattinen johtaja puuttuu hänen mukaansa myös sosialidemokraateilta. Isänmaan kannatus on romahtanut hallituksessa. Keskusta-oikeistolainen Isänmaa-puolue taas yrittää pitää hallitusta pystyssä, koska puolueen tärkein vaalilupaus eli eläkeuudistus on tulossa parlamenttiin joulukuussa. De_05122019_14.indd 17 27.11.2019 14.29. Ja miksi kestäisi. Viron puoluekenttä on ollut epävakaa, mikä on tyypillistä kommunismin jälkeisille yhteiskunnille. Ekren voimakasta retoriikkaa tasapainottaa myös maan liberaali presidentti Kersti Kaljulaid, vaikka hän pyrkiikin pitämään näppinsä erossa hallituksen päivänpolitiikasta. Miten se voi menestyä Virossa ja päästä parlamenttiin, vaikkei maahan ole tullut juuri maahanmuuttajiakaan. MIKÄ SITTEN on äärioikeistolainen Ekre. Toisaalta on kuultu myös hyvinvointivaltiota puolustavia kantoja, vaikka puolue kannattaa minimaalista verotusta. Ja raju seksuaalivähemmistöjen vastaisuus sanoitetaan ”homopropagandan” vastustamiseksi. Tämän selittää jo Viron historiakin. JOS TIETYT Länsi-Euroopan populistipuolueet ovat venäjämielisiä, sitä ei kuitenkaan Ekrestä voi sanoa. Tõnis Saarts kertoo, että eurooppalaisittain tämä radikaali oikeistopuolue eteni Virossa hyvin myöhään maan parlamenttiin. Ekrellä on vahva puolueorganisaatio. Saarts katsoo kuitenkin, että puolueet edustavat tällä hetkellä melko hyvin koko kansan eri osia. Siinä mielessä asiat ovat hyvin. Tuorein erotettu on maatalousministeri Mart Järvik, jonka on epäilty pimittäneen tietoja maasta löytyneestä vaarallisesta listeriabakteerista sekä ajautuneen eturistiriitaan maataloustukiasioissa. Juuri tällä hetkellä Viron vihreillä ei ole parlamentissa yhtään edustajaa. Viesti on ristiriitainen. Se tapahtui vuonna 2015. Ekre on perustettu vuonna 2012. Tõnis Saartsin mukaan vihreiltä puuttuu vahva puolueorganisaatio, selkeä perusviesti ja karismaattinen johtaja. Ekre ei kuitenkaan haikaile sellaista hyvinvointivaltiota kuin Suomessa. Esimerkiksi sosialidemokraatit katsovat tämän tuhoavan Viron koko eläkejärjestelmän. Ekreläinen vihapuhe on kauhistuttanut ja yllättänyt monet virolaiset. Muut puolueet kuitenkin kannattavat liberaalin demokratian perusarvoja ja ovat pro-eurooppalaisia. Puolueessa hellitään myös salaliittoteoriaa, jonka mukaan media, oikeuslaitos ja muut puolueet toimivat sitä vastaan. Itä-Euroopan populistipuolueiden tapaan Ekre hyökkää liberaalia demokratiaa vastaan. Jos ekreläisiltä itseltään kysyy, he sanovat, etteivät ole äärioikeistolaisia vaan patriootteja. Julkinen retoriikka vähemmistöjä ja seksuaalivähemmistöjä kohtaan on todella kovaa. He perivät onnekkaasti organisaation entiseltä klassiselta maalaispuolueelta Viron Kansanliitolta
Hän kertoo tavanneensa kerran puheenjohtaja Jussi Halla-ahon. Hän ei usko, että hallitus hajoaa seuraavien kuukausien aikana, mutta painottaa, että hallituksessa on päällä jatkuva kriisi. Saarin mukaan Ekre on politiikallaan, retoriikallaan ja vihapuheellaan nostanut jännitteitä virolaisessa yhteiskunnassa. Kovin aktiivista yhteydenpito ei ole. Jos konflikti tulisi, tietty osa heistä yrittäisi tavalla tai toisella tukea Venäjää, mutta uskon, että pystymme kontrolloimaan tilanteen ja olemme valmistautuneet siihen. Ja ukrainalaisissa työntekijöissä nähdään aivan samaa. Toivottavasti ne pengotaan, Halla-aho sanoo viitaten Virossa muun muassa maaseudun tukirahoista syntyneeseen skandaaliin. Kun Ekre edustaa yhtä poliittista laitaa siellä, niin se on suomalaisin silmälasein katsottuna välillä melko hulvatontakin se meininki. Sen takia olen itse edustanut sitä koulukuntaa, että yhteistyötä tehdään niissä elimissä, jossa liittoutumisesta on selkeää etua kaikille osapuolille, kuten Euroopan parlamentissa. Emme näe venäjänkielistä vähemmistöä vakavana uhkana Viron itsenäisyydelle. Puolue on nyt menettänyt venäjänkielisten kannatusta hallituksen Ekre-yhteistyön takia. Halla-aho sanoo tavanneensa Helmen muutama viikko sitten valiokuntamatkalla Tallinnassa. Siellä ovat venäläiskysymys ja perinteiset turvallisuusuhat enemmän tapetilla. Hänen mukaansa venäjänkielisessä väestössä radikaali osuus on vain pieni. He haluavat olla Virossa eivätkä halua heiluttaa laivaa. JOS MART Helmeltä kysyy, hallituksella ei ole minkäänlaista kriisiä. Kesäkuussa valittu uusi puheenjohtaja, teatteritaustainen Indrek Saar luotsaa puoluetta oppositiossa. Saar painottaa sosiaalisen oikeudenmukaisuuden tärkeyttä sosialidemokraattien politiikassa. Helme painottaa, että Virossa halutaan säilyttää kansalliskieli ja -valtio. Hänestä onkin huolestuttavaa, että yliopistossa on ulkomaisia opettajia ja opetus tapahtuu paljolti englanniksi. Keskustapuolue on perinteisesti ollut se puolue, jota Viron venäjänkieliset tukevat. Hän tekee selväksi, että Ekren kanssa ei tehdä hallitusyhteistyötä. Ekrellä on myös puolueosasto Suomessa. Paikalliset venäläiset vastustavat paljon enemmän kaikenlaista maahanmuuttoa Viroon kuin virolaiset. 18 Demokraatti D-ILMIÖ näjän välisen viisumivapauden Ekre näkisi uhkana. – Se mikä on täällä radikaalia ilmaisua, on Virossa valtavirtaa. seen. Näihin viime aikoina tapetilla olleisiin väärinkäytösepäilyihin en osaa ottaa mitään kantaa. VIROSSA SOSIALIDEMOKRAATIT jäivät vaaleissa noin 10 prosentin kannatukYhteys perussuomalaisiin vähäistä Viron oikeistopopulistisen Ekre-puolueen puheenjohtaja Mart Helme kertoo, että puolueella on jonkin verran kontakteja perussuomalaisten kanssa. – Kansallismielisissä puolueissa toimivat ihmiset ovat usein politiikassa vielä koko lailla uusia. Hän toivoo, ettei Puolan ja Unkarin tie ole Viron tie, vaan niistä voidaan oppia jo etukäteen. Hän on huolissaan siitä, että Ekre kyseenalaistaa keskeisiä yhteiskunnallisia instituutioita ja hyökkää vähemmistöjä vastaan. – Emme halua rikkoa herkkää balanssia, jonka olemme pystyneet saavuttamaan. – Nämä jännitteet ovat selvästi nousussa, Saar sanoo. De_05122019_14.indd 18 27.11.2019 14.29. – Sosialidemokraatit tekevät ilman muuta kaikkensa suojellakseen demokratiaa, ihmisoikeuksia ja oikeusvaltioperiaatetta, hän vakuuttaa. Halla-aho suhtautuu tietyllä varovaisuudella yhteistyöhön muiden maiden puolueiden kanssa, koska vaalit käydään kussakin maassa erikseen. Halla-aho arvioi, että humanitäärinen maahanmuutto ei ole ehkä samalla tavalla relevantti kysymys Virossa kuin Suomessa. Perussuomalaiset ja Ekre ovat europarlamentissa samassa ryhmässä. Silloin tapahtuu kaikenlaista mitä ei pitäisi tapahtua, Halla-aho sanoo, mutta muistuttaa, että esimerkiksi korruptiota voi olla kaikissa puolueissa. Sosialidemokraatit on esittänyt maahan vihapuhelainsäädäntöä, mutta tällä ei ole tarvittavaa kannatusta. Ekren puheenjohtajan, sisäministeri Mart Helmen mukaan venäjänkielisten, tai venäläisten kuten hän itse puhuu, integroituminen yhteiskuntaan on pikku hiljaa edistynyt. He viihtyvät. Käytännössä Ekre näkee myös maan 300 000 venäjänkielisen olevan yhä osittain uhka. Viron kielen asema tieteen kielenä heikkenee. – Enemmistö heistä on passiivisia eivät kä he tue mitään Venäjän hallituksen taholta tulevia seikkailuja. Puolueen maahanmuuttovastaisuus puhuttelee ihmisiä pitkälti neuvostoperinteen takia. He ovat ukrainalaisten, mustien ja Lähi-idän ihmisten tuloa vastaan, Helme sanoo. – Siinä syntyy helposti killed by association -asetelma, että sitten on vastuussa kaikesta, mitä ne kumppanit tekevät ulkomailla. – Parin sukupolven päästä Viro ei olisi enää kulttuurivaan keittiökieli, Helme sanoo
Sosialidemokraatit ovat olleet Virossa monissa koalitioissa, mutta oikeistopuolueet ovat olleet aina sitä vahvempia. Kovin varakkaita kannattajat eivät ole. Sosialidemokraatit ei ole ollut koskaan pääministeripuolue. Helme sanoo, että häntä Euroopan ”liberaali konsensus” muistuttaa keskiaikaisista noitavainoista ja nuoruudesta Neuvostoliitossa, jolloin piti vannoa jatkuvasti uskollisuutta kommunistiselle puolueelle. – Todennäköisesti Jüri Ratasta painostetaan ennen vaaleja oman puolueen taholta niin, että hänen on hajotettava hallituksensa, Saarts arvioi. EKRE ON POLITIIKALLAAN, RETORIIKALLAAN JA VIHAPUHEELLAAN NOSTANUT JÄNNITTEITÄ VIROLAISESSA YHTEISKUNNASSA. – Yksi politiikan tutkijakin on sanonut, että niin kauan kuin Jüri Ratas ja Mart Helme ovat hyvissä väleissä, tämä hallitus tulee kestämään. Puola on kriittinen valtio Euroopan turvallisuudelle. Ekren vaalimenestys toi pinnalle virolaisen yhteiskunnan sosiaalisen kahtiajaon. Mart Helme uhoaa, että Ekre voittaa seuraavat parlamenttivaalit. Sama koskee Puolaa. – Meillä on usein monta puoluetta hallituksessa. Helmen mielestä Unkarissa ja Puolassa ”tapahtuu hyvää”. Keskustapuoluetta tukevat venäjää puhuvat, mutta myös vironkielisissä on tukijoita. Sosialidemokraateilla on jonkin verran myös venäjänkielisten kannatusta. Helmen mukaan näitä maita kohtaan Euroopassa vallitsee ”liberaali, poliittisesti korrekti hysteria”. De_05122019_14.indd 19 27.11.2019 14.29. Siksi tuemme Puolaa ja sen hallituksen politiikkaa. Vaaleja ennen keskustapuolue saattaisi joutua rikkomaan hallituksen ja Ekre-yhteistyön, jotta se voisi saada takaisin menettämäänsä Tallinnan venäjänkielisten tukea. Tukijoissa on koulutettua keskiluokkaa ja enemmistö kannattajista on naisia. Ekreä tukevat usein vähän koulutusta saaneet. – En halua vannoa uskollisuutta jollekin liberaalille ideologialle, joka on mielestäni väärä. Tuskin mikään puolue Virossa lähitulevaisuudessa pystyy voittamaan enemmistöä. Jos haluamme Baltian maissa pysyä itsenäisinä, meillä pitää olla itsenäinen ja vahva Puola. Tuen sitä 100-prosenttisesti. He tekevät juuri sitä mitä heidän pitää tehdä, puolustavat kansallista identiteettiä, valtiota ja suvereniteettia. Nykyisin tällaista argumenttia ei enää usein kuule. Kannattajia on venäjänkielisissä Koillis-Viron kaupungeissa ja maaseudulla. – Vierailin kesällä Unkarissa. Reformipuolue on muun muassa vironkielisen keskiluokan ja ylemmän keskiluokan puolue sekä leimallisesti kaupunkilaisten ja korkeakoulutettujen puolue. Saarts ei näe, että Viro kulkisi Unkarin tai Puolan suuntaan. Perinteinen työväenluokan puolue Viron sosialidemokraatit ei kuitenkaan ole. 19 Demokraatti Jokaiselle jotakin Takavuosina oikeistopuolueet pyrkivät yhdistämään sosialidemokaatit sosialismin kautta kommunismiin ja sitä myöten Venäjään. Politiikan tutkija Tõnis Saarts arvelee, että viimeistään paikallisvaalit 2021 voi olla kriittinen kohta hallitukselle. Ja me olemme Jürin kanssa erittäin hyvissä väleissä, Helme toteaa
Ennen valiokunnat hitsautuivat yhteen, kun pitkillä ulkomaan matkoilla oli aikaa jutella. – On tullut puolueiden välisiä viholliskuvia, en tällä tarkoita hmisten välisiä. Ennen eduskunnan kuppilassa istuttiin yötä myöten, kun odotettiin äänestyksiä. Ennen työyhteisö oli nykyistä suljetumpi. – Ei luoteta niin paljon kuin ennen, koska ei tunneta. Ihmisenä tutustuu vasta sitten, kun kohtaa toisen ihmisenä. Työ aloitettiin Eduskunnan kirjastossa vuonna 1988. Mutta en minä kyllä ketään pöydästä pois häätäisi. Asiasta on kertonut eduskunnassa työskentelevä johtava tietoasiantuntija Timo Turja. Useat edustajat ovat kertoneet muistitietoarkistoon antamisssaan haastatteluissa, että eduskunnassa saa kyllä liittolaisia muttei ystäviä. Vuodesta 1995 eduskunnassa ollut Filatov kokee työn muuttuneen yksinäisemmäksi kuin ennen. Tai tunnetaan kyllä, mutta täysistuntosalissa ei tutustu. Toisia suojattiin joskus myös epäterveesti, kuten alkoholinkäytössä. Eduskunnan työterveyshuoltoa Filatov pitää hyvänä, mutta hänen tiedossaan ei ole, että esimerkiksi työnohjausta tarjottaisiin. Filatov muistuttaa, että kansanedustajien ryhmä on pieni. Olen useampaankin kertaa miettinyt, mikä tässä työssä ruokkii epäluuloa ja miten paljon uskaltaa itsestään avoimesti toisille näyttää. – Jos rupean epäilemään kaikkea, on vaihdettava hommia. Työnkuvan pirstouduttua uusien kansanedustajien kanssa jää helposti tuttavuuden tasolle. Nimittäin ystäviä kyllä eduskunnassa on, mutta heitä ei ehdi kunnolla tavata. Tiettävästi asia on pääsihteerillä pohdinnassa. Se on paljon ihmisten omasta joustavuudesta ja sosiaalisuudesta kiinni, että pystyy tämän tunteen välttämään, Vanhanen arvelee. Talon perusluonne luo riskin tähän. – Jokainen meistä mokaa joskus. Toisaalta, kun kansanedustajakonkareita on lähtenyt talosta, Filatov on myös menettänyt ystäviä. Hän ei ole itse kokenut työssään yksinäisyyttä. Mutta se on johtanut siihen, että puolueet karttavat toisiansa, eivätkä tutustu. Ammatillinen identiteetti tai siihen saatava tuki voi olla heikkoa. Talossa olevat kansanedustajat pohtivat nyt avoimesti, mistä on kyse. Nyt matkustuskin on pirstaleisempaa. Filatov sanoo itse tehneensä päätöksen, että luottaa toisiin. Yhtäkkiä lähin liittolainen voi olla pahin vihollinen, kun yrität edistää jotain asiaa, Filatov kuvaa ristipaineita. Eduskunnan jättäneitä veteraanikansanedustajia on jo pitkään syvähaastateltu muistitietoarkistoon. 20 Demokraatti ARKADIANMÄELTÄ Vaiettu yksinäisyys Konkaripoliitikkojen haastattelut ovat nostaneet pinnalle eduskunnassa vaietun asian, kansanedustajien yksinäisyyden. Eihän se ole elämää, jos on työyhteisössä, jossa epäilee jokaisen motiiveja. Myös Filatov myöntää aika ajoin kokeneensa yksinäisyyttä. EDUSKUNNAN PUHEMIES Matti Vanhanen (kesk.) näkee, että edellytykset yksinäisyyden kokemukselle ovat eduskunnassakin. – Jo työn rakenteet johtavat siihen. Hän uskoo, että kansanedustajien luottamus toinen toisiinsa on ohentunut. SDP:n kansanedustaja Tarja Filatov sanoo, että hän ymmärtää entisten kansanedustajien kokemusta. Filatov kertoo, ettei hän enää tänä päivänä istu eduskunnassa joka pöytään, vaan valitsee seuransa. Julkisuus ja sosiaalinen media muuttavat myös kansanedustajan työtä. Filatov muistuttaa, ettei toisaalta sekään ole tervettä, jos jokainen pienikin moka levitetään maailmalle. Vaikka olen olDe_05122019_20.indd 20 27.11.2019 11.43. Lähimmät puoluetoveritkin voivat olla kilpailuasetelmassa ryhmässä tai vaalipiirissä, tai jonkin paikan tai mielipidevallan jakamisessa, Vanhanen miettii. – Toisaalta ollaan kumppaneita, toisaalta liittolaisia. Teksti Johannes Ijäs / Kuva Jukka-Pekka Flander M oni eduskunnassa palvellut kansanedustaja on kertonut uransa jälkeen kokeneensa eduskunnassa syvää yksinäisyyttä. – Vaikka tämä on tiivis työyhteisö, jossa oikeasti sosiaalistutaan, niin samaan aikaan tämä on mitä suurimmassa määrin kilpailutyöyhteisö. Siihen on nykyisin aikaa vähän. – Sellainen riski on olemassa, että puhevälit voivat heikentyä tilanteessa, jossa normaalisti voisi ystävystyä. Nyt ollaan hajallaan ja aikataulut ovat entistä tiukempia. Moni kokee esimerkiksi työpaineen hyvin raskaaksi. Kun kohdataan, puhutaan töistä, hyvin pinnallisia kuulumisia. Kilpailuasetelmista johtuen ihmiset saattavat tahtomattaankin töksäyttää toisilleen jotakin, jonka toinen tulkitsee väärin. Vaikka järjestettäisiinkin tilaisuuksia, joissa voisi tutustua, niihin ei ehditä osallistua. – Olen kotona yöt ja illat, minulle tämä on vain työpaikka
Jos eläkeläisistäkin tulee jatkossa yhä liikkuvampia äänestäjiä, heidän asiansa saa yhä enemmän painoarvoa julkisessa keskustelussa. – Eihän tämä helppo kaupunkikaan ole ottaa haltuun, hän pohtii. KOKOOMUKSEN KANSANEDUSTAJA Timo Heinonen (kok.) sanoo, ettei häntä yllätä, jos kaukana Helsingistä asuvat kokevat eduskunnassa yksinäisyyttä. On tarve päästä nopeasti julkisuuteen valmistelemattomilla asioilla. – Ovat nämä luonnekysymyksiäkin. Vaihtoehtobudjetissaan kokoomus kehuu antavansa eläkeläisille enemmän kuin hallitus. Itse hän asuu melko lähellä. VIIME KAUDEN jälkeen kansanedustajuudesta luopunut keskustakonkari Tapani Tölli kokee saaneensa eduskunnan eri puolueista ystäviä. Vanhanen painottaa, että eduskunnassa on rohkaistu niin henkilökuntaa kuin edustajia harrastekerhoihin ja erilaisiin ryhmiin. Nyt myös kokoomus ja perussuomalaiset ovat löytämässä itsestään eläkeläisten puolustajan. 21 Demokraatti Eläkeläisten kaverit Suomessa oli vuonna 2010 lähes 950 000 yli 65-vuotiasta, vuonna 2020 heitä on jo 1,25 miljoonaa. Vasemmistoliitto vaatii hoivayhtiöiltä korvauksia vanhuksille. Kyllä minä tiedän, ketkä salissa loukkaantuvat oikeasti retoriikasta ja sanan säilästä. Ja määrä kasvaa. Tölli ymmärtää myös sen, että joskus voi kokea jäävänsä yksin. De_05122019_20.indd 21 27.11.2019 11.43. Uudenmaan vaalipiiriläisenää Vanhanen voi yöpyä omassa kodissaan. Kisaa eläkeläisäänistä lisäsi Ylen gallup, joka osoitti normaalisti puolueuskollisten eläkeläisten olevan nyt liikkeessä. – Talossa on tärkeää, että myös kuuntelee toista. Talossa on esimerkiksi saunat ja kuntoilumahdollisuudet. Tölli painottaa eduskuntatyön vaativan pitkäjänteisyyttä. Edelleenkin, jos vastaan tulee, on mukava nähdä. Se ei tarkoita, että olisi kaikesta samaa mieltä. Heinäluoma muistuttaa, että mikäli salissa joskus väitellään kiivaasti ja ollaan poliittisesti eri mieltä, se ei tarkoita, etteikö eduskunnan kuppilan puolella voitaisi jutella niitä näitä. Koen, että minulle on näinä vuosina tullut enemmän ystäviä kuin liittolaisia. Heinonen on loppilainen, Hämeen vaalipiiristä. – On luottamukselliset välit. – Henkilösuhteista pitää erottaa poliittiset kiistakysymykset, Heinäluoma sanoo. Ei ihme, että nyt puhuttavat muun muassa ”vappusatanen” ja pienituloisten naiseläkeläisten eläkkeet. – En ihan heti keksi, mitä voitaisiin enemmän tehdä. Töllinkin mielestä eduskuntatyö on muuttunut lyhytjännitteisemmäksi ja pinnallisemmaksi. Vihreät ehdottaa, että työssä käyvä isovanhempi voisi käyttää osan ansiosidonnaisesta vanhempainrahasta ja jäädä hoitamaan lapsenlasta. – Jos on joissakin asioissa kova vastuu, ei välttämättä pysty kertomaan kaikkea, mikä painaa. Toisin on kauempaa tulevilla, joilla aikaa läheisten tapaamiseen voi olla paljon vähemmän. Eläkeläiset ovat aktiivisia äänestäjiä, ja äänioikeutetuistakin heitä on jo noin 30 prosenttia. Johannes Ijäs eduskuntatoimittaja johannes.ijas@demokraatti.fi KOMMENTTI lut täällä pitkään, olen aina kokenut, etten ole riippuvainen tästä yhteisöstä. Toisilla se menee eri lailla ihon alle, Heinonen sanoo. Pitää kysyä myös itseltä, voiko minuun luottaa. – Suuri julkisuushakuisuus murentaa. Perussuomalaiset esittää selvitystä taitetusta indeksistä luopumiseksi. SDP ajoi viime kaudella voimallisesti pienituloisten eläkeläisten aseman parantamista ja on hallituksessa jatkanut samaa työtä. Ensimmäisen kauden helsinkiläinen kansanedustaja Eveliina Heinäluoma (sd.) toteaa, että varmasti jo muutto paikkakunnalle voi olla iso asia. Töllin mukaan luottamusta pitää vaalia. Toisaalta eduskunnan työ on myös yksinäistä
Naapureidemme kannalta merkitystä on pääministeri Rinteen hallitusohjelman kirjauksella, että Suomen alue ei ole käytettävissä hyökkäyksiin ketään vastaan. Rakennamme dialogia, ristiriitojen rauhanomaista ratkaisua ja kunnioitamme kansainvälisiä sopimuksia. turvallisuustakuu näyttää olevan riippuvainen kulloisenkin Yhdysvaltojen valtiojohdon turvallisuusarviosta. Macron sanoi ytimekkäästi – mutta epädiplomaattisesti – Naton olevan aivokuollut. 22 Demokraatti Eero Heinäluoma Europarlamentaarikko, Bryssel eero.heinaluoma@ep.europa.eu SH W MEPIT R anskan presidentti Macron arvioi lokakuussa Economist-lehden haastattelussa Euroopan ja Yhdysvaltain suhteita, Naton toimintakykyä ja Euroopan omaa puolustusja turvallisuuspolitiikkaa. Molempien lausunnot on kuitenkin perusteltua noteerata. Euroopan on kehitettävä omaa puolustusja turvallisuusajattelua. Turkin hyökkäys Syyriaan ja Yhdysvaltojen sille antama hyväksyntä heikentää sekin transatlanttista suhdetta. Puhe aivokuolemasta oli tietysti liioittelua. Trump ei ole viimeinen Yhdysvaltojen presidentti, vaan muutos saattaa tulla aina neljän vuoden välein. De_05122019_22.indd 22 27.11.2019 12.46. Naton paljon puhuttu ns. Suomi ei ole uhka kenellekään. Tämän sanoi jo aiemmin liittokansleri Merkel, jonka mukaan Euroopan täytyy oppia seisomaan omilla jaloillaan. MACRONIN JOHTOPÄÄTÖS on selvä ja oikeansuuntainen. Suomessa moni turvallisuuspoliittinen keskustelija mielellään vaikenisi niin Yhdysvaltojen kuin Ranskankin presidentin kannanotoista. oikeutettujen turvallisuushuolien perusteella eikä asiasta käydä mitään keskustelua muiden jäsenten kanssa. Suomi pitää yllä omaa uskottavaa puolustuskykyä täydennettynä yhteistyöllä pohjoismaiden, EU:n ja myös Naton kanssa. Yhdysvaltojen ja sen eurooppalaisten liittolaisten välisiin suhteisiin on kuitenkin Trumpin aikakaudella tullut uudenlaista kitkaa, jolla on pitkäaikaisia vaikutuksia. Suomen turvallisuusja puolustuspolitiikan perusajattelua Macronin kannanotto ei muuta. Miksi ihmeessä poikiemme pitäisi puolustaa jotain pientä Montenegroa, jonka aggressiivisuus voi aiheuttaa kolmannen maailmansodan, kysyi Trump vuosi sitten. Päinvastoin se osoittaa turvallisuuspoliittiset valintamme oikeiksi. Emme kuitenkaan ulkoista puolustustamme kenellekään. Turvallisuusajattelussa keskeisellä sijalla on vahva ulkopolitiikkamme. Trump ja hänen lähipiirinsä olivat aiemmin julkisissa puheenvuoroissa kyseenalaistaneet Nato-lupaukset. Tätä jatkuvuutta on syytä vaalia myös nyt kuullun valossa. Ranskan presidentti sanoi myös, ettei hän tiedä, voiko Naton keskinäiseen puolustuslupaukseen enää luottaa. Sosialidemokraatit ovat olleet avainasemassa Suomen ulkoja turvallisuuspoliittisen linjan jatkuvuuden turvaamisessa. Macron ja eurooppalaiset kysyvät oikeutetusti, miten Naton jäsenmaa voi hyökätä naapurimaahan ns. Macronin mukaan Yhdysvallat toimii yksipuolisesti kuuntelematta liittolaisiaan. Macronin opetuksia II EUROOPAN ON KEHITETTÄVÄ OMAA PUOLUSTUSJA TURVALLISUUSAJATTELUA
fi A la st al on sa lis sa Vi lle Ra nt a MYYTTINEN PERUUTUSPEILI V anhojen koulukirjojen Suomi oli olemassa satoja vuosia ennen tasavallan syntyä. SUOMI OLI sattuma ja taiteilijoiden luomus. Ruotsin suurvaltakauden armeijassa taisteli erityisiä suomalaisten joukko-osastoja. De_05122019_22.indd 23 27.11.2019 12.46. Suomelle luotiin kirjallisuus. Suomi oli Suomi jopa silloin, kun se ei sitä ollut. Kun Suomen tarinaa ensi kertaa kirjoitettiin, katse oli tulevassa, siinä mitä kansa voisi olla, jos se saisi itse päättää kohtalostaan. Myyttisessä alussa suomalaiset olivat yhtä kansaa, vaikka eivät sitä koskaan tule olemaan. Itsenäisen Suomen pääkaupunki on aina ollut Helsinki. Tutkijat ovat sittemmin purkaneet väärinymmäryksiä. Ilman kansallista tarinaa, kukaan ei olisi perustanut tasavaltaa, kun vapaudelle avautui historian oikusta mahdollisuus. Ensin Tukholma, sitten Pietari. Suomi on jo syntynyt, noussut köyhyydestä ja avautunut maailmalle itsenäisenä tasavaltana. Vanhojen koulukirjojen Suomi oli maantieteellisesti selkeä jo ennen kuin rajoista päätettiin. al as ta lo @ de m ok ra at ti. Kirjallisuuden rinnalle luotiin kansallisuusaatteen inspiroimaa kuvataidetta ja musiikkia. Tarinoiden Suomi oli etukäteen valmis idea, joka herätettiin henkiin suunnitelman puitteissa. Uuskansallismielinen Suomi on vääristynyt varjo menneisyydestä. Kun Suomea ryhdyttiin 1800-luvulla synnyttämään, projekti käynnistyi tarinoilla. Oppikirjojen Suomi ei tyytynyt olemaan pelkkä Ruotsin Itämaa tai autonominen Venäjän provinssi. Mitään varmuutta siitä, että kulttuuriprojekti Suomi saisi ympärilleen kansallisvaltion ei siinä vaiheessa ollut, vaikka myöhemmät koulukirjat kuvasivat kaiken edenneen suunnitelmallisesti. On ironista, että tasa-arvosta, sivistyksestä ja koulutuksesta tunnetussa maassa nähdään tällaisia unia. Poliittisesti väärinkäytettyinä, niistä voi tulla ansa, joka eksyttää uhrinsa kuviteltuun menneeseen. Rohkeutta luoda uutta ja katsoa eteenpäin ei ole. Suomalaiseen rotuun uskova etnonationalismi kumpuaa samasta lukutaidottomuuden lähteestä kuin muukin tiedevastaisuus. Suomi oli sattuma ja taiteilijoiden luomus. Agricolan Uuden Testamentin ja Paavali Juusteenin Piispainkronikan jatkeeksi tarvittiin kansanrunoutta, Kalevalaa, ruotsiksi suomalaisuudesta kirjoittaneet Runeberg ja Topelius, Aleksis Kivi ja Seitsemän veljestä. 23 Demokraatti Si m o Al as ta lo sim o. Nykyinen uuskansallismielisyys ja sen ääri muoto etnonationalismi etsivät ydintään myyttisestä peruutuspeilistä. Ennen itsenäistymistä pääkaupunkeja oli kaksi. Nykyisen Suomen alueella asuneet aatelissuvut identifioitiin suomalaisiksi aivan kuin eroa nykypäivään ei lainkaan olisi. Professori Matti Klinge on muistuttanut, ettei Turku ollut koskaan Suomen pääkaupunki, koska valtiota nimeltä Suomi ei ollut ennen vuotta 1917. Tarinoissa on riskinsä
Lisäksi huoli toimeentulosta ja henkilöstöresurssien puute kuormittavat työntekijöitä. Työpaikan sisäilman on kokenut erittäin tai melko huonoksi noin joka viides vastaaja. STTK:N AULA Reasearhillä teettämän kyselyn (2019) perusteella oman työnsä kokee erittäin tai melko kuormittavana henkisesti lähes puolet (48 %) vastaajista. Lue lisää Tradekan lahjoituskohteista tradeka.fi/blogi. 24 Demokraatti Turvallisempaa työelämää Katariina Murto STTK:n johtaja T yön murros ja kiihtyvä teknologian kehitys koskettavat kaikkia palkansaajia. Joka neljäs vastaaja ilmoittaa, että ongelmista huolimatta toimenpiteitä ei ole työpaikalla tehty. Uskomme, että omistajana voimme edistää liiketoimintaa, joka tuottaa sekä hyvää tulosta että hyvää Suomelle. Hyvää itsenäisyyspäivää 220 000 jäsentä Hyviä jäsenetuja Moderni omistajaosuuskunta Merkityksellistä omistajuutta Osallistu talouselämään Vaikuta yhteiskuntaan De_05122019_24.indd 24 27.11.2019 10.29. Työvoimakustannusten minimointi on huono lääke tuottavuuden kasvuun. Työvoimakustannusten minimointi on huono lääke tuottavuuden kasvuun. Johtoajatuksemme on merkityksellinen omistajuus. Jaamme tänäkin vuonna merkittävän osan tuloksestamme, 1,2 milj. Teknologian kehityksen edellyttämä jatkuva osaamisen kehittäminen ja työhyvinvoinnin edistäminen ovat investointeja tulevaisuuteen. Työtehtävien liiallinen määrä, kiire ja huono johtaminen vaikuttavat eniten henkiseen kuormittumiseen. Parantamalla työergonomiaa, hyödyntämällä paremmin apuvälineitä sekä lisäämällä taukojen määrää ja laatua voitaisiin ylläpitää ja edistää työkykyä ja samalla ehkäistä ennalta työkyvyttömyyttä ja sairauspoissaoloja. euroa, yleishyödyllisiin tarkoituksiin. H uo m ! H uo m at ta vi a ki rjo itu ks ia ty öe lä m äs tä Tradeka on 220 000 jäsenen omistajaosuuskunta, joka maksaa kaikki veronsa Suomeen. Henkilöstöresurssien minimoinnilla tavoitellaan tehokkuutta ja säästöä työvoimakustannuksissa. Huono työergonomia, rasittavat työasennot ja -liikkeet sekä toisaalta staattinen istumatyö aiheuttavat haitallista fyysistä kuormittavuutta. Silti henkistä väkivaltaa on kokenut viimeisen kolmen vuoden aikana yli kolmannes (37 %) vastaajista, ja joka viides on kokenut työssään fyysistä väkivaltaa tai sen uhkaa. Sen sijaan työkyvyn tukemiseen, parempaan johtamiseen ja ennakoivaan osaamistarpeiden tunnistamiseen on työpaikoilla panostettava, jotta työn tuottavuus kasvaa. Samalla ne haastavat johtamisen ja esimiestyön. Fyysinen väkivalta ja sen uhka sekä henkinen väkivalta eivät kuulu työelämään. Vajaa kolmannes vastaajista (28 %) kokee erittäin tai melko suurta fyysistä kuormittavuutta työssään. Lyhytnäköiset säästöt voivat johtaa pidemmällä aikavälillä kustannusten nousun ja tuottavuuden alenemiseen. Lisäksi saat mahdollisuuden monipuolisiin jäsenetuihin. Olet mukana vaikuttamassa suomalaiseen yhteiskuntaan ja talouselämään. Jäsenyys Tradekassa on merkityksellistä. Hyvinvointi ja turvallinen työelämä luodaan työpaikoilla – yhteistoiminnassa ja paremmalla johtamisella. Työelämän muutos ei ole hetkellinen ilmiö vaan enemmänkin pysyvä olotila työpaikoilla. Epävarmuus ja jatkuvat muutokset kuormittavat työntekijöitä. Samalla se johtaa henkilöstön liiallisen kuormittumiseen, uupumiseen, virheisiin, työmotivaation laskuun ja sairauspoissaoloihin. Väkivalta on ollut esimerkiksi osaamisen vähättelyä, huutamista, aiheetonta arvostelua, väkivallalla uhkailua tai väkivallantekoja. Henkilöstön tiedonsaannilla ja yhteistoiminnalla on entistä suurempi merkitys siihen, miten työntekijät pysyvät työelämän muutoksessa mukana. Niistä iso osa kohdistetaan lasten ja nuorten hyväksi tehtävään työhön
25 Demokraatti Tradeka on 220 000 jäsenen omistajaosuuskunta, joka maksaa kaikki veronsa Suomeen. Lisäksi saat mahdollisuuden monipuolisiin jäsenetuihin. Jaamme tänäkin vuonna merkittävän osan tuloksestamme, 1,2 milj. Johtoajatuksemme on merkityksellinen omistajuus. euroa, yleishyödyllisiin tarkoituksiin. Uskomme, että omistajana voimme edistää liiketoimintaa, joka tuottaa sekä hyvää tulosta että hyvää Suomelle. Niistä iso osa kohdistetaan lasten ja nuorten hyväksi tehtävään työhön. Hyvää itsenäisyyspäivää 220 000 jäsentä Hyviä jäsenetuja Moderni omistajaosuuskunta Merkityksellistä omistajuutta Osallistu talouselämään Vaikuta yhteiskuntaan De_05122019_24.indd 25 27.11.2019 10.29. Lue lisää Tradekan lahjoituskohteista tradeka.fi/blogi. Jäsenyys Tradekassa on merkityksellistä. Olet mukana vaikuttamassa suomalaiseen yhteiskuntaan ja talouselämään
Niissä määräytyvät Britannian ja EU:n tulevat suhteet ja ehkä koko brexit. Heidän johtajansa Jo Swinson on jo ilmoittanut, että puolue tukee mitä tahansa lainsäädäntöä, jolla voidaan tehdä brexit tyhjäksi, ja työväenpuolue tarjoaa nyt uutta kansanäänestystä. Työväenpuolueen johto pysyisi kansanäänestyksessä puolueettomana. Jeremy Corbynin johtaman työväenpuolue taas haluaa neuvotella EU:n kanssa uuden sopimuksen, jonka mukaan Britannia jäisi ainakin tullisopimukseen EU:n kanssa. Asiantuntijat epäilevät kuitenkin, että britit painiskelevat näiden ongelmien kanssa vielä seuraavat kymmenen vuotta. Työväenpuolueen brexit-suunnitelma on tarjolla olevista realistisin. Kaupunkien halpoja vuokra-asuntoja luvataan rakentaa liukuhihnalta. Silloin konservatiivit voisivat juuri jäädä vaille enemmistöä parlamentissa, ja työväenpuolueella voisi olla mahdollisuus koota koalitiohallitus tai ainakin hallitus, joka tukeutuu nationalisteihin ja keskustaa edustaviin liberaalidemokraatteihin. Alkaako vuoden päästä siis uusi uhkailu lähdöllä ilman sopimusta. CORBYNIN TALOUSja sosiaalipoliittinen ohjelma on sen sijaan niin pyörryttävän populistinen, että äänestäjät eivät ilmeisesti usko sanaakaan siitä. päivän vaalit Britanniassa ovat todella tärkeät maan ja EU:nkin tulevaisuuden kannalta. Lokakuussa tehty sopimus on vasta avioerosopimus. Uudet kauppasopimukset Yhdysvaltojen, Japanin, Australian, Uuden-Seelannin kanssa tehtäisiin vaaliohjelman mukaan kolmen vuoden sisällä. Jos Boris Johnsonin hallitus voittaa vaalit, Britannia lähtee EU:sta tammikuun lopussa lokakuussa tehdyllä sopimuksella eli kovalla brexitillä, jossa vain Pohjois-Irlanti jää tullisopimukseen. Konservatiivien vaaliohjelman mukaan se valmistuisi vuoden 2020 loppuun mennessä, jolloin sovittu siirtymäaika päättyy. Sen jälkeen uusi sopimus pantaisiin kansanäänestykseen, ja sen vaihtoehtona olisi jääminen EU:hun. Jostain kumman syystä puolue lupaa kaikille – myös yrityksille – ilmaisen nopean laajakaistajärjestelmän. Rahaa syydetään kansanterveyshuoltoon, koulutoimeen ja muihin julkisen sektorin palveluihin ja infrastruktuuriin. Ja sitten nostettaisi yritysveroa nykyisestä 19 prosentista 26 prosenttiin. Muu Britannia irrottautuu siitä, ja voi sitten solmia yksin omat kauppasopimuksensa muun mailman kanssa. 26 Demokraatti Britannia äänestää taas brexitistä Konservatiivit vai labour eli brexit vai uusi kansanäänestys brexitistä. Edellinen pääministeri Theresa May uhkaili EU:ta yritysveron alennuksella Irlannin malliin. Kaikki tämä on kuulemma rahoitettavissa vain suurituloisimman viiden prosentin veroja korottamalla. Lähdön jälkeen pitää vielä solmia sopimus tulevista suhteista. Konservatiivit ovat gallupeissa toistakymmentä prosenttia edellä työväenpuolueesta, mikä takaisi Boris Johnsonin hallitukselle reippaan enemmistön parlamentin alahuoneeseen. Ainoalta vaihtoehdolta tuntuu nyt brexitin vastustajien viimeinen rynnistys kohti taktista äänestystä, jossa äänestäjä äänestää konservatiivien ehdokasta vastaan, kuului vastaehdokas sitten mihin opposition puolueeseen tahansa: työväenpuolueeseen, Skotlannin tai Walesin nationalistiehin, liberaalidemokraatteihin tai vihreisiin. Teksti Eeva Lennon / Kuvat AFP J oulukuun 12. MIKÄ KUMMA saa konservatiivisen puolueen brexit-kiihkoilijat uskomaan, että 63 miljoonan asukkaan Britannia tekisi ulkopuolisten maiden kanssa paremmat kauppasopimukset kuin suuri ja mahtava kaupallinen supervalta, 500 miljoonan asukkaan EU maailman tehokkaimpine kauppaneuvottelijoineen, joita presidentti Trumpkin pelkää. Labourin lupaukset alkavat tuntua farssilta, ja monet jo pilkkaavat, että miksei pakettiin panna vielä ilmainen televisio ja älypuhelinkin. Työväenpuolueen vaaliohjelmassa on luvattu seitsemän hyvää ja kahdeksan kaunista: Yliopistojen nykyisestä noin 11 000 euron vuosimaksusta palataan yhtäkkiä ilmaiseen yliopisto-opetukseen, ja vanhuksetkin hoidetaan kaupan päälle ilmaiseksi. EU:lle Corbynin ratkaisu sopisi paremmin, sillä jos Britannia jäisi tullisopimukseen ja olisi mukana EU:n ja muun maailman välisissä kauppaneuvotteluissa, EU saisi hyväkseen Britannian painoarvon neuvotteluissa. Mutta Corbyn antaisi EU:lle lahjan korottamalla saarivaltakunnan yritysveroa reippaasti korkeamBREXIT De_05122019_26.indd 26 27.11.2019 12.59
Hän ei ilmeisesti vieläkään tajua, että vaikka Britannia lähtisikin EU:sta, se on yhä silti avoimessa maailmantaloudessa, missä yritykset voivat siirtyä maasta toiseen. Myös muut puolueet haluavat sijoittaa enemmän julkiselle sektorille. Luonnollisten monopolien kansallistamishankkeet tuskin aiheuttaisivat kovin suuria ongelmia: varsinkin junien ja vesilaitoksen kansallistamista äänestäjät suorastaan toivovat, eikä kansallistaminen enää ole ruma sana. 27 Demokraatti THATCHERISMIN AIKA NÄYTTÄÄ NYT OLEVAN OHI. Konservatiivit peruivat juuri veronalennukset parempiosaisille, mutta he eivät myönnä, että heidänkin ohjelmansa vaatisi veronkorotuksia brexitin heikentämässä taloudessa. malle kuin se on naapurimaissa. Thatcherismin aika näyttää nyt olevan ohi. De_05122019_26.indd 27 27.11.2019 12.59. Kirjoittaja on Lontoossa asuva vapaa toimittaja
Demarinuoret on SDP:n nuorisojärjestö. Tätä on osaltaan vahvistanut puolueen ohjelmatyön uudistaminen ja Suomi 2030 -ohjelma. Se antoi ymmärtää, että päätökset syntyvät helposti avokonttorissa istuen. Teksti Heikki Sihto / Kuva Nora Vilva meihin kyllä luotetaan, Mikkel Näkkäläjärvi sanoo. Mutta esimerkiksi työntekijöiden oikeuksista tai sosiaalisesta tasa-arvosta puhuttaessa – Puolueessa aisti tuolloin tietyn jännitteen ja jakautuneisuuden. Sen puheenjohtajasta tulee myös helposti puolueen ”virallinen nuori”. Tässä meidän pitää petrata viestintäämme. – Monet nuoret jakavat suuren osan puolueen arvoista, mutta siitä huolimatta olemme usein vasta se kakkospuolue. Tämän sanominen on uskottavampaa politiikkaa kuin edellisellä hallituksella. Siihen kuuluu välillä nopeatkin kannatuksen vaihtelut. Tilannetta mutkistaa se, että politiikkaan on tullut paljon uusia teemoja perinteisen oikeisto–vasemmisto-jaon ulkopuolelta. Näkkäläjärvi ei ole kovin huolissaan puolueen laskevasta kannatuksesta. Nuorille on vaikea perustella, jos esimerkiksi koulutushankkeissa tai ympäristökysymyksissä ei edetä. UUTTA KOHTI De_05122019_28.indd 28 27.11.2019 9.49. – Ei hallitus ole yhtä puoluetta. Nyt henki on hyvä, ja meillä on vahva yhdessä tekemisen tunne. Hän lupaa seuraajalleen mielenkiintoisen tehtävän, jossa osaltaan pääsee vaikuttamaan puolueen toimintaan. Kuten myös sen, että olen ”puolueen ainoa nuori”, Näkkäläjärvi sanoo. KUN NÄKKÄLÄJÄRVI aloitti Demarinuorten puheenjohtajana reilut kolme vuotta sitten, oli SDP oppositiossa. Politiikka on kompromissien taidetta. Demarinuorten puheenjohtajalla on esimerkiksi osallistumisoikeus SDP:n puoluehallituksen ja eduskuntaryhmän kokouksiin. Siksi vaikkapa puolueen ajama oppivelvollisuuden laajentaminen on todella tärkeä hanke. POLITIIKASSA TARVITAAN kompromisseja. Näkkäläjärvi allekirjoittaa tämän mutta muistuttaa etenkin nuorille olevan tärkeää, että osaa valita, milloin pitää periaatteista kiinni ja milloin suostuu kompromissiin. – Ehkä ihmiset kokevat, että SDP:n politikka ei ole vastannut odotuksia. S DP:n virallinen nuori, näköäalapaikka, vaikuttamispaikka… Sosialidemokraattiset Nuoret ry:n puheenjohtajan paikka tulee auki ensi kesänä, kun Mikkel Näkkäläjärvi lopettaa neljän vuoden jälkeen tehtävässä. Niin myös Näkkäläjärvestä. Meillä on yhteiskunnallista sanottavaa, ja ohjelmamme on hyvä. Näkkäläjärvi näkee haasteen ristiriitaisena. Demarinuorten puheenjohtajuudesta ensi kesänä luopuvan Mikkel Näkkäläjärven mielestä SDP:n pitää valita tarkkaan aiheet, missä se suostuu tulemaan vastaan. SDP:n kannatus on laskenut viime vaaleista, mutta puolueen kannatus nuorten keskuudessa on jo pidempään ollut varsin heikko. Tilanne on monella tavalla muuttunut siitä ajasta. Jos talous tästä heikkenee, pitää olla tarkka, missä säästetään tai mitä tavoitteita jätetään toteuttamatta. Näkkäläjärvi pitää hyvänä, että Rinteen hallitus on suoraan sanonut, että kyse on usean eri puolueen kokoonpanosta, jossa kaikilla on erilaisia, yhteensoviteltavia tavoitteita. 28 Demokraatti Hyviä vai huonoja kompromisseja. – Moni mieltää SDP:n edelleen eläkeläisten puolueeksi. Monissa nuorille tärkeissä asioissa, kuten ympäristökysymyksissä ei tunnuta uskovan, että toimimme puheidemme mukaisesti. Hän muistuttaa politiikan olevan tuulista. Mutta pitää muistaa, että hallituskausi on vasta aluillaan. – Tästä olen jonkin verran saanut kuulla hyväntahtoista kuittailua
DEMOKRAATTISET INSTITUUTIOT OVAT OSOITTANEET VOIMANSA. Hän sai, 16-vuotiaana, tästä vuonna 2006 sakkotuomion. Helsingin Sanomat julkaisi juuri vuoden 2019 EU-vaalien loppusuoralla selvityksen ehdokkaiden saamista rikostuomioista. – Sitä nuoruuden tekoa ei mielellään muistele. Niitä todella riitti ja palaute oli osin erittäin rajuakin. 29 Demokraatti NÄKKÄLÄJÄRVI KUVAA alkuaikaansa Demarinuorissa optimismin ajaksi. Demokraattset instituutiot ovat tässä osoittaneet voimansa. Ensisijainen tavoite on saada opinnot loppuun Lapin yliopistossa Rovaniemellä. Tiesin kuitenkin, että tilanne tulee jossain vaiheessa eteen. Onneksi tästä ei syntynyt laajempaa maailmanlaajuista dominoefektiä, vaikka moni sitä pelkäsi. TARKEMMAT TULEVAISUUDENSUUNNITELMAT ovat edelleen auki. Näkkäläjärvi toivoo löytävänsä työtä yhteiskunnallisen vaikuttamisen parista, esimerkiksi työskentely jossain EU-instituutiossa kiinnostaisi. De_05122019_28.indd 29 27.11.2019 9.49. Nyt kuitenkin on joillain kokoomuksen kansanedustajille ollut sellaisia ulostuloja, jotka ovat kaukana siitä. Se on 2010-luvulla mielletty arvoliberaaliksi ja EU-myönteiseksi. Näkkäläjärvi hoiti nousseesta kohusta huolimatta EU-vaalikampansa suunnitelman mukaisesti loppuun. Sen jälkeen on tullut muun muassa Trump, brexit ja ilmastokriisin paheneminen. Niin paljon siihen liittyi häpeää. Itse olen huolissani etenkin kokoomuksesta. – Viime vuodet elämä on mennyt politiikan ehdoilla. Asia oli pitkään vainonnut minua. Hän oli muun muassa YK:n nuorisodelegaattina YK:n yleiskokokouksessa New Yorkissa. Kansansuosiotakin on. Viime EU-vaaleissa Näkkäläjärvi oli SDP:n listan neljäs noin 11 000 äänellä. Näkkäläjärveä ei mainittu artikkelissa, mutta tuolloin hän päätti itse kertoa, että oli vuonna 2006 murtautunut kavereineen kesämökkiin ja tappanut siellä julmasti kissan. Olin puhunut siitä läheisilleni, mutta en ollut löytänyt rohkeutta kertoa siitä julkisesti. Näkkäläjärvi sanoo paineen olleen sen verran kova, että kesä meni voimia kerätessä ja tulevaisuutta miettiessä. – Usko paremmasta alkoi hiipua, kun monessa maassa valtaan nousivat yhteiskuntien sulkeutumista ajavat voimat. JA SITTEN se kissan tappaminen. Työllistyminen Lappiin kiinnostaa Inarista kotoisin olevaa ja tällä hetkellä Rovaniemellä sekä Helsingissä asuvaa Näkkäläjärveä. – Suomessakin on pelkona, että puolueet alkavat siirtyä radikaalimpaan suuntaan. Näkkäläjärvi sanoo pohtineensa paljon ääriliikkeiden vaikutusta perinteisiin puolueisiin kuten myös sosialidemokraattiseen liikkeeseen. Jatkan myös Rovaniemen kuntapolitiikassa. – Palautetta tuli etenkin somessa, sähköpostilla ja muillakin viesteillä. Jotain muutakin voisi välillä tehdä, vaikka politiikka ja vaalit kiinnostavat edelleen
Storbjörk, 25, konsta terade att han själv endast upplevde ett Finland utan EU i ett par månader – en tid han av uppenbara skäl inte minns mycket av. seminarium = seminaari rättsstatsprincipen = oikeusvaltioperiaate stormakt = suurvalta trend = suunta skepticism = skeptismi högerpopulism = oikeistopopulismi EU-kommissionen = Euroopan komissio korruption = lahjonta samarbete = yhteistyö Sanasto Samarbete och en tydligare profil Vägen framåt för EU. Sundqvist citerade det finska ordfö randeskapets prioriteringar om att bland annat stärka rättsstatsprincipen och den sociala inkluderingen, samt arbeta för ett hållbart Europa på alla nivåer. ENLIGT SUNDQVIST ger det finländska ordförandeprogrammet ett svar på de globala hotbilderna, nu återstår bara att se hur det kan förverkligas. – Därför måste all vår tyngd läggas på en utveckling och effektivisering av bes lutsprocessen, men detta kan ju inte för verkligas utan ett djupgående politiskt arbete och en svår anpassning. Det syns att en vänster-cen ter regering varit med och formulerat programmet, analyserade Sundqvist. Han lyfte fram stormakternas ambi tioner och politik, med auktoritära hö gerkrafter på frammarsch i hela världen, som ett stort orosmoment. Hur populismens fram fart kommer att påverka det parlamen tariska arbetet är inte klart, men i takt med den politiska förändringen kommer det bli aktuellt med svåra beslut i många medlemsländer. Enligt Sundqvist befinner vi oss i en situation där megatrenderna går i kors. Behovet av humana, människorättsbaserade lösningar mot den tilltagande xenofobin. Europa är i gungning, något som Brexit riskerar att ytterligare förvärra. – Brexit har redan förändrat Europa. Panelen verkade eniga om att samarbete inom och utanför unionen samt en tydli gare profil i kärnfrågorna är vägen framåt. Det behövs, konstaterade han, i en så hotfull och osäker världssituation som nu. Det innebär ett nytt ansvar för de andra länderna och insti tutionerna inom EU. Hur konstellationerna kommer att se ut framöver är ännu en öppen fråga. arbetarbladet.fi:ssä. De_05122019_30.indd 30 27.11.2019 9.53. Nu krävs långsiktigt arbete och samar bete, även inom socialdemokratin. Pidempi versio on julkaistu 12.11. Ansvaret ligger nu än mer på Tyskland, Frankrike och de övriga konstruktiva medlemmarna. SUNDQVISTS INLEDNING följdes, likt un der förmiddagen, av två kommentatorer som närmade sig ämnet från aningen olika håll. Vi ger upp våra positioner, både i Norden och Europa. 30 Demokraatti Kielikylpy Ruotsinkielinen artikkeli yhteistyössä Arbetarbladetin kanssa. Text och bild Jonas Lundin D et socialdemokratiska parti seminariet i Stockholm den 7 november bjöd på diskus sion om EU:s framtid, ut maningar och möjligheter. Sundqvist tror dessutom att både Euro parådet och Europaparlamentet kommer få spela än mer framträdande roll än tidigare. Behovet av långsiktiga lösningar mot marknadsliberalismens och globa liseringens övertag. Så här kan det inte fortsätta. – Behovet av gemensamma, integre rade reformer strider mot den stigande politiska och ekonomiska nationalis men. – Politiskt håller vi avstånd till var andra. Jacob Storbjörk, informa tör på SDP:s riksdagsgrupp och nyvald vice ordförande för FSD, sade att det för en yngre generation kan vara svårt att få frågan om EU. – Jag tillhör en generation som bara har upplevt Finland som ett EUland. – Att Europa behövs som en stabil, konstruktiv, fredsbyggande och demo kratisk kraft kan inte nog betonas. – Programmet har med rätta kallats progressivt. – Vi bör göra allt vi kan för att ena den internationella socialdemokratiska rörelsen. Diskussionen under eftermiddagspas set inleddes av den tidigare finska parti ordföranden och ministern Ulf Sundqvist, som ägnade inledningen av sitt anförande åt ett angeläget ämne: det finska EU-ordförandeskapet
– Vill vi ta kampen mot högerpopu lister ska vi inte kalla dem nazister, vi måste våga vara progressiva. Kierkegaard konstaterade att Sverige har skapat sig ett rykte som “EU:s största nej-sägare”. Det är enligt honom uppen bart att EU måste byta mål: hitta stora och viktiga frågor där unionen kan pro filera sig, uppnå resultat och vinna legi timitet. Han betonade att EU fortfarande har många utmaningar och problem, inte minst vad gäller detaljstyrningen, men framför allt innebär unionen mycket gott. De_05122019_30.indd 31 27.11.2019 9.53. Den stora konflikten handlar istället om hur djupt samarbetet ska vara i framtiden, något som är mycket osäkert. EU-KRÖNIKÖREN Susanna Kierkegaard, bland annat ledarskribent på Af tonbladet och tidigare politiskt sakkun nig hos Socialdemokraterna i EUparla mentet, stod för det svenska perspektivet – och ett ganska internkritiskt sådant. Den har kritiserats för det stora antalet kommis sionärer som utreds eller utretts för kor ruption och mutbrott. För oss är EU-medlemskapet naturligt, vi är europeer. – Det stora hotet mot EU finns i de egna regeringarna och hos de egna po litikerna, menade Kierkegaard och fick medhåll i salen. Vägen framåt är ökat och bättre samarbete. Själv valde han att lyfta upp fyra mö jliga områden för detta: klimatfrågan, utrikespolitiken, skattepolitiken samt arbetsmarknad och socialpolitiken. Det viktigaste, oavsett område, är ändå att vara modiga, visionära – och klart väns ter. Det är också det enda sättet att råda bot på högerpopulismen, enligt Stor björk. Något som kanske inte är så konstigt, ofta handlar det enligt Kierke gaard om frågor där skepticismen är be fogad, men det eviga nej-sägandet ska dar den konstruktiva debatten och det svenska inflytandet. DET STORA HOTET MOT EU FINNS I DE EGNA REGERINGARNA OCH HOS DE EGNA POLITIKERNA. Det senare gäller inte bara för Östeu ropa, betonade Kierkegaard, något som den nya kommissionen visar. Hon tror inte att högerpopulismen är de stora hotet mot Europa, eftersom hon inte tror de kommer att påverka det gemensamma arbetet mycket mer än genom att märkbart försvåra det. Överstatligheten är ett problem, synen på EU i medlemsländerna likaså. – Fortsätter sverige bete sig som idag kommer vi snart inte ha något att säga till om. Därför är också det låga valdelta gandet i EUvalet bekymmersamt, enligt Storbjörk. – Vissa länder tycks använda kommis sionen, ett av EU:s viktigaste organ, som en soptunna för politiker man inte vill ha på hemmaplan. – Jag är rent ut sagt förbannad över den nya kommissionen, sade Kierke gaard. 31 Demokraatti Lisää juttuja: Arbetarbladet.fi Europa har stora utmaningar framför sig, enades panelen snabbt om. Likt Sverige och socialdemokratin står även EU inför stora utmaningar, med unionens trovärdighet som den största och, enligt Kierkegaard, mest avgörande frågan
Hallitusvastuu oli koulinut sosialidemokraatteja muuttamaan käsityksiään muun muassa maanpuolustuksesta. Toisen sotapäivän jälkeen SSd julkisti uuden hallituksen kokoonpanon ja kauhisteli pommituksia. SAK:n puheenjohtaja Eero A. ”Mitkään sodankäyntitavat eivät sivistyskansojen keskuudessa koskaan ole herättäneet suurempaa inhoa ja raivoa kuin rauhalliseen siviiliväestöön kohdistuva sodankäynti”, todettiin pääkirjoituksessa (SSd 2.12.1939). Suomen Sosialidemokraatti julkaisi kokouksen hyväksymän julistuksen kokonaisuudessaan etusivullaan (SSd 27.11.1939). SUOMEN LEHDISTÖN historia -teoksen artikkelissaan Touko Perko arvioi, että talvisodan alettua lehtien välinen kilpailu ”jähmettyi asemasodaksi”. Pääkirjoituksensa lehti otsikoi lakonisesti: ”Pahin sittenkin.” LEHDEN LINJASSA kuuluisa ”talvisodan henki” ilmeni alusta alkaen. Pääuutisissa toistuivat päämajan tiedotteet sotatapahtumista ja hurskaat toiveet avun saamisesta länsivalloilta, pohjoismaista ja Kansainliitosta. Paasikivi matkasi ensimmäisen kerran Moskovaan neuvottelemaan Stalinin ja Molotovin kanssa ”yhteisistä taloudellisista ja poliittisista kysymyksistä”. Linjantarkistukset näyttivät saavan myös kannatusta. TALVISOTA ”Nykyhetken vaikeuksista selviytyminen edellyttää maamme aseman puolustamisessa yksimielisyyttä”, sosialidemokraatit korostivat. SDP hyväksyi 1939 puoluekokouksessa uuden ulkopoliittisen ja maanpuolustusohjelman. Kesän 1939 eduskuntavaaleissa SDP otti vaalivoiton 39,8 prosentin kannatuksella, vaikka nyt puolue meni ensimmäistä kertaa vaaleihin hallituspuolueena. ”Neuvostoliitto aloittanut sodan.”, lehti otsikoi seuraavana päivänä, joulukuun ensimmäisenä. Legendaaristen taistelupaikkojen De_05122019_32.indd 32 27.11.2019 9.58. Suomen Sosialidemokraatilla oli ollut iso merkitys suunnanmuutosten markkinoinnissa rivimiehille ja -naisille. Lehtien uutisanti samankaltaistui, eikä linjanvedoissakaan ollut suuria eroavaisuuksia. Hitlerin noustua valtaan Saksassa sosialidemokraatit alkoivat nähdä maailmantilanteen diktatuurimaiden ja demokratioiden (länsimaat) välisenä kamppailuna. Linja oli muotoutunut jo ennen sotaa, siitä alkaen kun SDP:stä tuli vuonna 1936 hallituspuolue. Helsingin pommitukset olivat SSd:ssä, kuten muissakin lehdissä näyttävästi esillä. Stalinin Neuvostoliittoa ei SDP:n piirissä pidetty minään sosialismin johtotähtenä vaan lopulta yhtenä suurvaltana muiden joukossa. Wuori arvioi tehtyä sopimusta tuoreeltaan: ”Uskoni on, että ne verisiteet, jotka rintamalla solmitaan, tulevat myös lujittamaan ystävällisiä suhteita eri yhteiskuntapiirien välillä rintaman takana aivan samoin kuin se länsimaisen demokraattisen yhteiskunnan rakennustyö.” NEUVOSTOLIITTO KÄYNNISTI helmikuun alussa suurhyökkäyksen Kannaksella. Joulukuun puolivälissä sota alkoi lehdenkin mukaan sujua, Tolvajärvellä oli saavutettu merkittävä voitto. Kannaksen taisteluista tuli lehden etusivujen vakituinen aihe. Ja pian vuodenvaihteen jälkeen saatiin uusi merkittävä uutisaihe: ”Toinen loistava voitto Suomussalmella. Ulkopolitiikassakin asenteet olivat muuttuneet. SDP:n puolueneuvosto kokoontui vain muutama päivä ennen sodan alkua. Päämääränä oli Viipurin valtaaminen suomalaisilta. Raatteen suunnalla lyöty vihollisen 44:s divisioona.” (SSd 9.1.1940) Tammikuun toinen merkittävä etusivun juttu koski niin sanottua ”tammikuun kihlausta”: ”Työnantajain ja työntekijäin järjestöjen tasavertaisuus tunnustetaan”, lehti uutisoi (SSd 24.1.1940). Kyseinen juhla pidettiin samana päivänä, jona J. K. Muuttunut linja oli saanut kansan tuen. Omassa nurkassamme meidän on jokaisen kohdallamme tehtävä vastuumme tuntien kaikkensa viedäksemme oman aluksemme mahdollisimman eheästi näiden ankarien aikojen läpi.” Pääkirjoittaja ei noita rivejä kirjoittaessaan aavistanut lainkaan, että myrsky Suomen kohdalla oli jo puhjennut, kun lehti jaettiin lukijoille. Samassa lehdessä uutisoitiin Neuvostoliiton väite Mainilan laukauksista. Maailmantilanteen vuoksi oltiin valmiimpia hyväksymään armeijan kasvaneet menot ja asehankinnat. 32 Demokraatti Sodan myrskyvuodet PÄÄKIRJOITUKSENSA LEHTI OTSIKOI LAKONISESTI: ”PAHIN SITTENKIN.” Suomen Sosialidemokraatti talvisodassa 1939–1940 Teksti Antti Vuorenrinne T alvisodan syttymispäivänä 30.11.1939 Suomen Sosialidemokraatti totesi pääkirjoituksessaan, että merkit Euroopan yllä eivät ”lupaa kirkasta poutasäätä, vaan yhä suuremman myrskyn puhkeamista
Lopulta (10.3.1940) lehti kertoi, että rauhaa yritetään saada aikaan: ”Ruotsi on järjestänyt kosketuksen Suomen ja Venäjän välillä.” Seuraavana päivänä, maanantaina (11.3.1940) lehti uutisoi, että Suomen valtuuskunta pääministerin johdolla on matkustanut Moskovaan jo edellisenä keskiviikkona. Viipuria puolustavien joukkojen asema alkoi olla hiuskarvan varassa. maaliskuuta. Rauhanhuhut voimistuivat maaliskuussa. Maaliskuun 1940 alussa Päämajassa ja maan johdossa elettiin kriisitunnelmia. Rauhansopimuksen sisältö kerrottiin lukijoille vasta seuraavan päivän (14.3.) lehdessä. Joukkomme vetäytyneet paikoin uusiin asemiin”, myönnettiin 18. Rauhan solmiminen ehdittiin uutisoida jo 13.3. ”Suomi on solminut raskaan rauhan.” Etusivulle oli lastattu paljon tavaraa: hallituksen julistus Suomen kansalle, Mannerheimin päiväkäsky ja Väinö Tannerin selonteko tilanteesta. ”Jälleenrakentaminen vaatii nopeita ja syvällekin käypiä uudistuksia ja samanlaista uhrautuvaa yksimielisyyttä kuin millä me kuluneina kuukausina olemme seisseet maan vapauden vartijoina”, päätoimittaja Eino Kilpi päätti. De_05122019_32.indd 33 27.11.2019 9.58. lehdessä: ”Rauha tehty viime yönä Suomen ja Venäjän välillä, ilmoittivat ulkolaiset radioasemat yöllä”, lehti otsikoi. Samalla etusivulla kerrottiin, että taistelut Viipurin ympärillä jatkuivat ja että länsivallat olivat luvanneet Suomelle 50 000 miehen apujoukon Venäjää vastaan. ”Viipurin laidoilla taistellaan talosta taloon, raunioilta raunioille”, lehti uutisoi 7. Sanaakaan ei hiiskuttu siitä, että Suomen valtuuskunta oli pääministeri Rytin johdolla matkustanut neuvottelemaan rauhasta. helmikuuta. ”Vihollisen etenemisyritykset lyöty takaisin”, ”Kollaanjoella venäläiset menettivät 1 200 miestä kaatuneina”, lehti uutisoi (5.3.1940). Pääkirjoituksen otsikkona oli ”Silvottu Suomi”. Kannaksen taistelu jatkuu. Sitä tosiasiaa, että kaatuneita, haavoittuneita ja kadonneita oli paljon, ei tietenkään kokonaan voitu sivuuttaa. Sodan aikana lehdet eivät uutisoineet juurikaan omia tappioita. Siinä todettiin, että eilinen päivä kuuluu mustimpiin Suomen historiassa. Otsikoista ei selvinnyt, että puna-armeijan painostus johti suomalaisten vetäytymiseen. ”Kuhmon taistelu päättyi voittoomme. Aluksi niitä torjuttiin. Lehden lukijoille tilanteen vakavuus ei auennut. 33 Demokraatti paikannimet, kuten Summa ja Taipaleenjoki tulivat lukijoille perin tutuiksi
34 Demokraatti De_05122019_34.indd 34 26.11.2019 11.52
Se kuuluu pelin henkeen. Se kertoo siitä, miten vähän me tiedämme loisista. Loukuttamiseen liittyy oma jännityksensä, löytyykö mitään vai ei. Tämä kiehtova maailma on vienyt Aiveloa aina Madagaskarille saakka tutkimaan hiirimakien suolistoloisyhteisöä. Välillä voi olla päivä, ettei yksikään ole jäänyt satimeen. Kasvitieteellinen puutarha riemastuttaa sen mahdollistaessa rottien tutkimisen vapaudessa. Meissä asuvat asiat saattavat olla paljon vanhempaa perua, Aivelo selvittää. VUODEN 2018 alusta Aivelo on Helsinki Urban Rat Projectissaan kartoittanut rottien populaatiorakennetta ja niiden kantamia loisia. – En ajattele loisten, virusten ja bakteerien maailmaa taisteluna tai vastakTeksti Virpi Kirves-Torvinen / Kuvat Nora Vilva kainasetteluna tai niin, että jostain pitäisi päästä eroon ja toisesta ei. Viimeiset ihmiset ovat lähteneet baareista koteihinsa, ensimmäiset kiiruhtavat töihin. Tutkijana hän tietää, miten tärkeää se olisi varsinkin myrkyllisen lajin ollessa kyseessä. Rotta syöksyi suin päin kassin sisään. Kaikkialla vallitsee sanoin kuvaamaton rauha. Jos jokin ötökkä kävelee hänen päältään, hän ei pysty olemaan paikallaan rauhallisena vaan säpsähtää kunnolla. – Ensimmäisellä kerralla mikään ei toimi. Juuri haastattelupäivän aamuna Turun yliopisto on jakanut tiedon uuden loispistiäisen löytymisestä. Aivelo kävelee kodistaan Kalliosta Kaisaniemeen. – Uusia lajeja löytyy paljon. Hänellä on apunaan loisten tunnistamisessa uusimpia geneettisiä työkaluja sekä perinteisempiä morfologisia menetelmiä. T utkija Tuomas Aive lon mukana uppoutuu nopeasti loisten, rottien, punkkien ja hiirimakien maailmaan. Ne ällöttävät. Aivelo on pyrkinyt pääsemään tavastaan eroon, turhaan. Jonkin aikaa painittuaan asian kanssa hän keksi asettaa kangaskassin loukun luukun jatkeeksi. Se ei ole Aive lolle mikään iso uutinen, koska niitä tulee jatkuvasti. De_05122019_34.indd 35 26.11.2019 11.52. 35 Demokraatti KASVO Loistutkija tarttuu hetkeen Kaiken takana on loinen, tietää evoluutiobiologi Tuomas Aivelo. Puhuessaan loisista Aivelo tarkoittaa yhtä lailla viruksia kuin suolistomatoja; isäntäeliöitään haittaavia lajeja. Hänen tehtävänään on tunnistaa, mitä suolistosta löytyy. Ensimmäinen rotan kiinniottokerta ei ollut aivan yksinkertainen. Rotta joko hyökkäsi Aivelon käden kimppuun tai pakeni melko ison loukun toiseen päähän. Loiset, punkit ja rotat herättävät monessa vastenmielisyyttä. Virukset ja bakteerit muuttuvat evolutiivisessa kilpajuoksussa ajassa ja paikassa. Aivelo irvistää ja parahtaa miettiessään omasta mielestään inhottavia lajeja; lintuja ja kaloja. Se vaikuttaa paljon tutkimuksen tekemiseen, hän sanoo. Aurinko on nousemassa. Silti hän syö kalaa, ja on joskus kalastanutkin. Ihminen on nuori laji
MUURAHAISET KIINNOSTIVAT Aiveloa jo lapsena. – Villien rottien tutkimisessa suojautuminen tuo mukanaan haasteita. . Parhaillaan Aivelo on hakemassa rahoitusta tutkimukseen, jossa hän tutkisi vasta-aineita ja altistumista rottien kantamille viruksille niiden kanssa työskenteleviltä ihmisiltä. Tiede etenee hitaasti, projektit kestävät kauan. – Nyt luonnossa olisi enemmän rottia kuin kesällä, hän huokaa. Joskus se häiritsee keskittymistä. Väitösohjaajan sanat ovat piirtyneet Aivelolle perusohjeeksi: ”Elämäänsä ei pidä riskeerata sen vuoksi, että saisi yhden datapisteen lisää.” Ennen tutkimustaan Aivelo tekee riskiarvion. . Arki on tutkijalla arkea ja tällaisesta innostuu taas, ja muistaa, miksi itse on lähtenyt tutkijaksi. BIOLOGIANOPETTAJIEN FACEBOOKsivuston ilmoitus sai parissa tunnissa mukaan parikymmentä kiinnostunutta. V. Nyt hän on pitänyt samaisen luennon yli viisikymmentä kertaa. Vuoden kierto on tiukasti evoluutiobiologin takaraivossa. – Se on hyvin lohdullinen osa tutkimusta, sille ei vaan voi mitään. – En ole koskaan tehnyt tutkimuksistani lehdistötiedotteita. Aivelo tekee erilaisia kaavioita. Jos näin tekisi kerrostalon pihamaalla, ihmiset tuskin suhtautuisivat rottien vapauttamiseen kovin suopeasti. Tiettyihin vaaroihin varautuminen on tullut kokemuksen mukana. Ekologi ja evoluutiobiologi . – On hauskaa, kun vain tuijottelen eläimiä kävellessäni metsässä, katselen ympäriinsä ja mietin, mitä tässä nyt tapahtuu. Paksut hanskat suojaavat, mutta samalla ne tekevät työskentelyn hitaaksi ja kömpelöksi, hän kertoo. . Tiedekeskus Heurekassa yhtenä suosituimmista ovat kesyrotat, jotka on opetettu pelaamaan ruokapalkintojen ja äänien avulla koripalloa. . Lauri Jäntin säätiön tunnustuspalkinto 2019, J. 36 Demokraatti D-KASVO TUOMAS AIVELO . Samoin hän innostuu uudesta aineistosta; mitä kaikkea siitä löytyy. Hän miettii, mihin aikaan eläin on otettu kiinni, minkä ikäinen se on, entä sukupuoli. Rotat käyttäytyvät laboratorio-olosuhteissa toisin kuin luonnossa. Yleensä eläin tekee jotain aivan muuta, tai sitten ei tapahdu mitään. Esimerkiksi Sveitsissä ensimmäisistä punkkitutkimuksistani vuodelta 2016 valmistuu julkaisu tänä syksynä, Aivelo kertoo. . Filosofian tohtori Helsingin yliopistosta 2015 . Naimisissa, asuu Helsingissä . Kirja Loputtomat loiset vuonna 2018, josta Tietokirjallisuuden Finlandia-ehdokkuus . . TUTKIMUKSISSA ROTTA ON OPPINUT LEIKKIMÄÄN PIILOSTA, JOLLOIN SE ON PALKITTU KUTITTAMISELLA. Ryhmän ilmapiiri muodostuu usein ensimmäisen kysymyksen mukaan, onko se ihailevan innostunut vai tarttuvia tauteja pelkäävä. Syntynyt 1984 Porissa . Snellmanin palkinto 2019 Tutkittuaan rotan Aivelo päästää sen takaisin vapaaksi. Usein tutkijalla on mielessä jokin toive, jonka toivoisi tapahtuvan. . Asioiden lukuisa toistaminen ei sytytä, eikä tutkittavan asian myyväksi tekeminen maailmalle. Se ei kuitenkaan harmita. Tutkimuksissa rotta on oppinut leikkimään piilosta, jolloin se on palkittu kutittamisella. Hänelle on kehittynyt search image, eli muurahaisten näkemisen taito. Kenttätyö on Aivelon juttu, sijaitsi tutkimuskohde sitten Helsingissä tai Madagaskarilla. Onko näkyvä yhteys oikeasti olemassa. Aivelon mielessä pyörii monia kysymyksiä hänen pohtiessaan tutkimustulostaan. Hyvin usein alkuun varmalta vaikuttanut päätelmä ei loppujen lopuksi pidäkään paikkaansa. Ne suorittavat tehtävää. Uuden tiedon tai tuloksen löytäessään hän kyseenalaistaa sen mahdollisimman monelta eri kannalta. Ne saattavat viedä hänen huomionsa, vaikka hakusessa olisi ihan eri eläinlaji. Vieraileva tutkija Zürichin yliopistossa 2016–2017 Helsinki Urban Rat Project 2018– . Aivelo oli luvannut opettajille valmiin esitysja toimintapaketin yläkoululaisille ja lukiolaisille. Oppilaat saattavat olla innoissaan nähdessään oikean tutkijan. Työskentelee tutkijatohtorina organismija evoluutiobiologian tutkimusohjelmassa Helsingin yliopiston bioja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa . – Suhtaudun huomattavasti tiukemmin, kun kyseessä on toisten ihmisten työturvallisuus. De_05122019_34.indd 36 26.11.2019 11.52. Tiede-lehden blogi Kaiken takana on loinen 2014– . Ne ovat laboratoriossa huomattavasti hiljaisempia ja rauhallisempia. – Koeasetelmia voi tehdä vain kesäisin. – Se on hyvin motivoivaa. . Jos jokin menee pieleen, uutta yritystä pitää odottaa seuraavaan vuoteen. . – Rotat oppivat hyvin tehokkaasti
Hiirimakien silmät loistavat kissojen tavoin pimeässä. – Kaskaiden äänet ovat tosi villejä. Aivelo pysähtyy kuuntelemaan. Jälkilevyjen avulla rottien liikkumista voidaan tutkia laajalla alueella suhteellisen helposti. MADAGASKARIN SADEMETSÄ on Aivelon mielestä maailman stressittömin ympäristö. Saan harvoin palautetta. Sammakot kurnuttavat eri korkeuksin. V. Viimeksi hän on työskennellyt siellä vuonna 2012, mutta toivoo vielä palaavansa sinne. De_05122019_34.indd 37 26.11.2019 11.52. Nimestä tulikin sopiva ajatellessa loisen juuri hyötyvän toisesta. Suositun bloginsa nimeämistä Aivelo harkitsi pitkään. Sade ropisee. 37 Demokraatti Oppilaat vievät jälkilevyjä maastoon. Ne voivat olla metallisia, kilisteleviä, kuin seppä takoisi jotain. – Kun tutkija tekee tiedeviestintää, siitä harvoin palkitaan. Se vahvisti ajatusta tieteen popularisoinnin tärkeydestä. – Jälkikäteen yllätyin, kuinka fiksu asetelma onkaan. Päivätyöt ovat takana ja hän on palaamassa tutkimusasemalle. Siinä luki kyseinen teksti. Pisimmillään Aivelo on viipynyt Madagaskarilla neljän ja puolen kuukauden ajan. Yksi väylä sen toteuttamiseen on ollut vuodesta 2014 Tiede-lehden blogi Kaiken takana on loinen. Matkat ajoittuvat elokuusta joulukuulle. Aivelo sai viime maaliskuussa J. Maailman pienimmät kädelliset hiirimakit elävät vain Madagaskarilla. Vielä 1990-luvulla niistä tunnettiin kolme lajia, nyt jo 21. Nimi sai alkunsa biologianopiskelijoiden kerhohuoneen seinällä olleen piirustuksen hymyilevästä heisimadosta. – Hyvin tehokkaasti opin näkemään hiirimakien kiiltävät silmät. Snellmanin palkinnon ansiokkaasta tieteellisen tiedon välittämisestä
Alkuun Aivelo kollegoineen nukutti hiirimakit tutkimuksen ajaksi, kunnes he huomasivat sen olevan täysin turhaa. 3 TÄRKEINTÄ 3 Kaapista ulos tuleminen. Kerran kuulin sen äänen. Kun se etsii toukkia, se koputtelee keskisormellaan puuta. Tein parikymppisenä tietoisen päätöksen olla avoimesti homoseksuaali. Aivelo vastaa taas pyykkihuollosta ja muusta järjestyksestä. – Se, että olin käynyt siellä, teki valinnasta helppoa. Loiset olivat kiehtoneet minua pitkään, mutta Helsingin yliopistossa ei ollut loistutkimusta tai -kursseja. Mitään vastaavaa hän ei ollut kokenut aiemmin. Hän ei käytä koskaan kuivauspuhaltimia yleisissä wc-tiloissa ja hän sulkee pöntön kannen vetäessään wc:n. KASKAIDEN ÄÄNET OVAT TOSI VILLEJÄ. Myös reality-sarjat pitävät häntä otteessaan. NE VOIVAT OLLA METALLISIA, KILISTELEVIÄ, KUIN SEPPÄ TAKOISI JOTAIN. Kolmessa viikossa oli valmistunut suunnitelma, näytteet oli kerätty ja niistä oli löytynyt loisia. Kuumejakson jälkeen alkoi hillitön kutina käsissä ja jaloissa. Tämä vahvisti kyseessä olleen denguekuumeen. Ilman sitä moni asia jäisi keksimättä tai löytämättä. Joskus piti kutittaa toistamiseen tutkimuksen loppuun saattamiseksi. Sen näkemisestä hän erityisesti haaveili Madagaskarilla. Laiskuus ei tule mieleen Aivelon kanssa keskustellessa. 38 Demokraatti 1 Valintani tehdä hiirimakien suolistoloisyhteisöistä väitökseni päätti työelämäni suunnan. Lopulta sekin lakkasi. 2 Kun laitoin aikoinaan viestin nykyiselle puolisolleni, löytyisikö häneltä majapaikkaa tullessani Brysselistä kesätöistä Suomeen vuonna 2009. Lopuksi siirrymme sokkeloisia käytäviä pitkin Aivelon työhuoneeseen. Hengityssuojaimia, nippusiteitä, muovirasioita, kylmälaukkuja, nokijauhetta… Kirjahyllyssä lepää kirjojen lisäksi kaikkea muuta. Joitain toimintoja hänellä tulee kuitenkin selkärangasta. Olemme siitä asti olleet yhdessä. Influenssarokotteen hän otti ensimmäistä kertaa tänä vuonna työnantajan kustantaessa sen. Aivelo näyttää aiain eli sormieläimen kuvaa kännykästään. Silti hän kuvaa itseään laiskaksi. Kiivaasta etsimisestä huolimatta yksilöä ei löytynyt. Lopullista syytä ei löytynyt, kunnes viime kesäkuussa Aivelo keskusteli aiheeseen erikoistuneen kollegansa kanssa Saksassa kansainvälisessä seminaarissa. Lähtiessään Zürichin yliopistoon tutkimaan punkkien kantamia taudinaiheuttajia hän otti puutiaisaivokuumerokotteen. – On ihana tulla pitkän päivän jälkeen kotiin, kun ruoka odottaa valmiina. ”En tiedä sammakoista mitään, mutta kerää sinä niiden ulosteita” Aivelo sanoi opiskelijalle. Hän rakastaa kisakatsomoita, oli kyse sitten jääkiekosta tai kuninkaallisista häistä. Se oli Aivelolle mahtava hetki. Kotona Kalliossa Aivelosta kuoriutuu televisioihminen. Puoliso huolehtii ruuanlaitosta. Ensimmäinen kenttätutkimus Madagaskarilla oli silmiä avaava, mutta se ei vielä ratkaissut väitöskirja-aihetta hiirimakien suolistoloisyhteisöistä, vaikka Aivelo oli tavannut siellä tulevan väitöskirjaohjaajansa. Jos Aivelo lähtisi uudestaan Madagaskarille, hän miettisi, miten suojautua, ettei hänestä itsestään voisi tarttua mitään hiirimakeihin. Kulkiessaan julkisissa liikennevälineissä tai yleisissä tiloissa Aivelon mielessä ei vello bakteerija virusmäärät. Puolison tullessa käymään Madagaskarilla Aivelolla oli hänelle yksi tärkeä ohje: ”Lasten tullessa tervehtimään, älä kättele”. HETKEEN TARTTUMINEN. – Aiai on suhteellisen yleinen eläin, mutta sen näkeminen on harvinaista. Porista kotoisin olevana hän pyrkii vaalimaan sen murretta. Usein hän kannustaa graduohjattaviaankin tarttumaan juuri siihen aiheeseen, mikä herättää heidän oman kiinnostuksensa. Mitkä ovat elämäsi kolme tärkeintä päätöstä. Madagaskarille hän on ottanut ”kaikki mahdolliset” rokotteet. Uuden hankkimisesta hän huolehtii lähitulevaisuudessa. Kerran palatessaan Madagaskarilta Aivelolle nousi iltaisin 38 asteen kuume viikon ajan. Madagaskarilla yhdysvaltalaisopiskelija ehdotti haluavansa tutkia sammakoita. Hän ei saanut nukuttua. Kun sammutti valot ja kutitti hiirimakeja, ne rentoutuivat ja avasivat suunsa ja antoivat tutkia itseään. Ruisleivän leipominen jäi, kun hapanleipäjuuri pääsi kuolemaan. D-KASVO De_05122019_34.indd 38 26.11.2019 11.52. Influenssa ei näyttäydy evoluutiobiologin näkökulmasta kovin vaarallisena, toisin kuin vaikkapa ebola. SAIRASTUMINEN EI ole riskialttiista ympäristöistä huolimatta vaivannut Aiveloa. Kotona pariskunnalla käy siivooja
39 Demokraatti De_05122019_34.indd 39 26.11.2019 11.52
40 Demokraatti T urun Yliopiston sosiologian professori Jani Erola kertoi pari viikkoa sitten näyttävästi tutkijaryhmänsä kehittelevän ajassa toimivaa uutta mallia hyvinvointiyhteiskunnasta. Peruskoulu-uudistus, kansanterveyslaki ja uudet yliopistot muodostivat kulmakivet vahvistuvalle hyvinvointiyhteiskunnalle. Hyväksyttävyys sikiää oikeudentunnoista. Suomalainen hyvinvointimalli on ollut maailman mitassakin suuri saavutus. Jäsenyys Tradekassa on merkityksellistä. Hyvinvointiyhteiskuntakin muuttuu, mutta sen ydin on kestävä mahdollisuuksien tasa-arvon vaaliminen nyt ilmastomuutosolosuhteissa. Se on kova kysymys myös Rinteen hallitukselle. Alueellinen keskittyminen jyllää aiheuttaen muuttoliikkeen molemmissa päissä ja koko maassa vaikeita taloudellisia ja sosiaalisia ongelmia. Tarkemmat tiedot extraeduistasi tradeka.fi-sivustolta. Yrittäjyyttä, osallisuutta ja eheyttä kaikin tavoin vahvistamalla huolehditaan hyvinvointiyhteiskunnan elinvoimaisuudesta ja kannatuksesta myös kansalaisten keskuudessa. Sen rakennustyön ytimessä on ollut sosialidemokraattien ja keskustan yhteistyö. Erola tutkijaporukoineen on tärkeän ja vaikeankin kysymyksen kimpussa. Eriarvoisuus jäytää, vaikka tuloerot on kyetty pitämään kohtuullisina. Laajeneva yrittäjyys on hyvinvointiyhteiskunnan elinehto. Professori Erolan tutkimustyön etenemistä kannattaa seurailla. Palstalla kirjoittavat Seppo Kääriäinen, Ulpu Iivari ja Osmo Soininvaara. 240 €) ja 5–17-vuotiaille loma 112 € (norm. Mutta ihmeen heiveröisesti kuitenkin keskustellaan hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuudesta, kun otetaan huomioon sen kantava merkitys ja siihen kohdistuvat muutospaineet. Aikaa myöten hyvinvointivaltion rakentamiseen liityttiin niin vasemmalta kuin oikealtakin. Seuraavana vuorossa on Ulpu Iivari. 220 000 jäsentä Hyviä jäsenetuja Moderni omistajaosuuskunta Merkityksellistä omistajuutta Osallistu talouselämään Vaikuta yhteiskuntaan De_05122019_40.indd 40 27.11.2019 13.01. ANKARA KYSYMYS on se, miten ilmaston lämpeminen estetään niin, että siitä koituva rahoitustaakka ei ainakaan lisää eriarvoisuutta eri väestöryhmien ja alueiden välillä. Hyvinvointiyhteiskunnan moottoria on kyettävä vahvistamaan. Onnistumisen taustalla on syvällinen pohdinta hyvästä yhteiskunnasta ja sen päälle vuosikymmenten työ. Mahdollisuuksien tasaarvo vaatii voimavaroja. Niin se on muissakin pohjoismaissa. Koko poliittinen kenttä tukee ainakin periaatteessa sitä; toki painotuksissa ja keinoissa on eroja. Saat Kisiksen talvilomasta 20 % alennuksen: aikuisten loma 192 € (norm. Kysymys on perimmältään mahdollisuuksien tasa-arvosta. Esikuviakin on ollut Ruotsi ennen muuta. 140 €). Hyvinvointiyhteiskunta on monien paineiden puristuksessa. Joulukuun extraedut Tradekan jäsenille Jouluostoksilla on kiva pistäytyä syömään Restelin Burger King ja Taco Bell -ravintoloihin. Hyvien jäsenetujen lisäksi olet vaikuttamassa suomalaiseen yhteiskuntaan ja talouselämään. Tärkeää pohdiskelua Vallan laidalta Seppo Kääriäinen, ministeri SE ON KOVA KYSYMYS MYÖS RINTEEN HALLITUKSELLE. HYVINVOINTIYHTEISKUNTA EI ole syntynyt itsestään. Pukinkonttiin on myös mukava kääräistä loma koko perheelle. Työllisyysasteen nostaminen ensin 75 prosenttiin ja sitten 80:een on välttämätön edellytys hyvinvointiyhteiskunnan elinvoimaisuudelle. Tasa-arvoiset mahdollisuudet koulunkäyntiin ja opiskeluun varmistavat tulevaisuudessakin hyvinvointiyhteiskunnan elinvoimaisuuden. Muista myös Liikunta keskus Pajulahden 40 % alennus kaikista lomista 27.12.2019–1.1.2020 välisenä aikana. Uutena, toistaiseksi voimassa olevana etuna Turvan vapaaehtoisista jatkuvista vakuutuksista saat 10 % alennuksen sekä omistaja-asiakkaan edut
Saat Kisiksen talvilomasta 20 % alennuksen: aikuisten loma 192 € (norm. 41 Demokraatti Joulukuun extraedut Tradekan jäsenille Jouluostoksilla on kiva pistäytyä syömään Restelin Burger King ja Taco Bell -ravintoloihin. Uutena, toistaiseksi voimassa olevana etuna Turvan vapaaehtoisista jatkuvista vakuutuksista saat 10 % alennuksen sekä omistaja-asiakkaan edut. 240 €) ja 5–17-vuotiaille loma 112 € (norm. Muista myös Liikunta keskus Pajulahden 40 % alennus kaikista lomista 27.12.2019–1.1.2020 välisenä aikana. Pukinkonttiin on myös mukava kääräistä loma koko perheelle. Tarkemmat tiedot extraeduistasi tradeka.fi-sivustolta. Jäsenyys Tradekassa on merkityksellistä. 140 €). Hyvien jäsenetujen lisäksi olet vaikuttamassa suomalaiseen yhteiskuntaan ja talouselämään. 220 000 jäsentä Hyviä jäsenetuja Moderni omistajaosuuskunta Merkityksellistä omistajuutta Osallistu talouselämään Vaikuta yhteiskuntaan De_05122019_40.indd 41 27.11.2019 13.01
OLEN VAKAASTI sitä mieltä, että kaikkia näkemyksiä edustavien ihmisten kanssa pitää pystyä keskustelemaan. Samalla se on tarpeellinen sysäys paitsi turvapaikkaprosessien ja lainsäädännön, myös yhteiskunnan perusarvojen tarkistamiselle. Tuomio on kova kolaus Suomelle ihmisoikeuksia kunnioittavana oikeusvaltiona. Marraskuussa Euroopan ihmisoikeustuomioistuin tuomitsi Suomen näiden kahden artiklan rikkomisesta. Samaan aikaan yhteiskunnallisessa ilmapiirissä tuntui paniikki, joka sai monet näkyvät poliitikot myötäilemään puheissaan maahanmuuttoa kritisoivien liikkeiden vaatimuksia. SUOMESSA TEHTIIN edellisellä hallituskaudella sekä ulkomaalaislakiin että oikeusapulakiin tiukennuksia, joiden julkilausuttu tavoite oli kansainväliseen suojeluun liittyvien asioiden hoitamisen nopeuttaminen. De_05122019_42.indd 42 27.11.2019 10.04. Oikeusvaltio perinteisten puolueiden varassa KOLUMNI Elina Hirvonen hirvoelina@gmail.com Kirjoittaja on ammatiltaan kirjailija ja elokuvantekijä, joka rakastaa kirjastoja, metsiä ja oikeusvaltion instituutiota. Samalla poliittinen neuvottelu tahojen kanssa, jotka eivät kunnioita kaikkien ihmisten ihmisarvoa, on parhaimmillaan riskialtista, ja pahimmillaan vaarallista. Se on tarpeellinen muistutus oikeus valtion hauraudesta. Koko Euroopan Ihmisoikeustuomioistuimen olemassaolon aikana tuomioistuin on antanut tuomion toisen, elämän suojaamista vaativan, artiklan loukkaamisesta lähes kahdeksansataa kertaa. Selvä enemmistö näistä tuomioista on annettu kahdelle valtiolle: Turkille ja Venäjälle. 42 Demokraatti JOKAISEN OIKEUS elämään on suojattava laissa. Poliittinen puolue, joka irtisanoutuu oikeusvaltiosta, ihmisoikeussopimuksista tai kaikkien ihmisten ihmisarvosta, saa tuskin koskaan demokratiassa enemmistön kannatusta. Keneltäkään ei saa riistää hänen elämäänsä tahallisesti, paitsi tuomioistuimen päätöksen täytäntöönpanemiseksi silloin, kun hänet on tuomittu rikoksesta, josta laissa määrätään tällainen rangaistus. Nyt saatu tuomio osoittaa, että viime vuosina niin ei ole tehty. Sen rakenteet kestävät vain, jos niitä puolustetaan johdonmukaisesti myös, ja ennen kaikkea, poikkeuksellisiksi miellettyinä aikoina. Ketään ei saa kiduttaa, eikä kohdella tai rangaista epäinhimillisellä tai halventavalla tavalla. Keskeisiä ihmisoikeusperiaatteita koskevien lakien muuttaminen turvapaikanhakijoiden määrän takia ei ole oikeusvaltiossa kestävä periaate, mitä moni kritisoi. Vain keskustelu voi avartaa ymmärrystä ihmisten välillä. SUOMI ON oikeusvaltio vain niin kauan, kun yhteiskunta toimii oikeusvaltion tavoin. NÄIN KUULUVAT Euroopan Ihmisoikeussopimuksen toinen ja kolmas artikla. Hallituksessa Perussuomalaiset vaikuttivat maahanmuuttopolitiikkaan suoraan. Turvapaikanhakijoiden tilannetta läheltä seuranneille ihmisille tuomio ei tullut yllätyksenä. Poliitikot ja virkamiehet kommentoivat tuomiota järkyttynein äänenpainoin. Siksi todellista uhkaa oikeusvaltiolle eivät muodosta nämä puolueet vaan ne perinteiset puolueet, jotka ohjelmassaan kannattavat oikeusvaltiota, ihmisoikeussopimuksia ja jokaiselle kuuluvaa ihmisarvoa, mutta eivät puolusta näitä periaatteita kaikissa oloissa. TUOMIO ON KOVA KOLAUS SUOMELLE
Tuppaan olemaan aika laiska ajamaan partaa ja käymään parturissa. Tavallaan annan vain omalta osaltani kasvoja sille laajemmalle palkansaajaliikkeelle. 43 Demokraatti Ilkka Kaukoranta 33-vuotias SAK:n pääekonomisti. Monesta asiasta on helppoa olla samaa mieltä itsensä kanssa. Olen oppinut muistamaan, etten jukisuudessa edusta itseäni vaan ammattiliiton 900 000 maksavaa jäsentä. Asioiden painotuksessa ei nimittäin ole kovin dramaattisia eroja Ilkan ja SAK:n pääekonomistin välillä. Yritän pitää jotain varapaitaa toimistolla, etten nyt ainakaan ihan kodittomalta näyttäisi, kun menen kameran eteen. KASVOT PEILISSÄ Teksti ja kuva Nora Vilva nora.vilva@demokraatti.fi De_05122019_42.indd 43 27.11.2019 10.04. Minun on suht helppo edustaa työnantajaa kasvoillani. Joskus tv-kamerat tulevatkin yllättäen kuvaamaan ja on valtava hiuspehko päässä. Näyttäisin niin kuin työssäkäyvältä ihmiseltä. Jos on vain toimistolla, on ihan sama, miltä näyttää. Ensimmäisillä kerroilla, kun näin naamani lehdessä tai telkkarissa, tuli aika outo fiilis. Useimpina päivinä sillä ei ole erityistä valiä. Ammatillisesti edustavalta. Sitä voi sitten jälkikäteen harmitella. A mmatillisessa kontekstissa tulee mieleen, että kasvoni eivät ole pelkästään omat, vaan ne ovat myös SAK:n kasvot. Nyt siihen on jo tottunut. Tämän tyyppisessä ammatissa huomaa, että julkisuudessa ei kiinnosta, mitä Ilkka Kaukoranta ajattelee tai sanoo, vaan mitä SAK:n pääekonomisti sanoo
Ellen Thesleffin osuus jää sen sijaan varsin vaisuksi, vaikka hänen Ruovedellä syntynyt tuotantonsa onkin merkittävä. Teksti Seppo Heiskanen A teneumin taidemuseon leh distötilaisuudessa Helene Schjerfbeckin maala usten edessä kuulin kom mentin: ”Eikö tätä taiteili jaa ole meillä jo riittävästi esitelty.” Niinkin voi hyvällä syyllä sanoa, mutta toisaalta tä män tason klassikon teoksista löytää joka katsomalla uusia ulottuvuuksia. Tämä siirtokunta oli esikuvana muualle Euroop paan syntyneille vastaaville Hanna Rönnberg: Ahvenanmaa, 1900. Tätä kautta edustavat varsinkin varhaisvai heessa Pariisissa, Bretagnessa ja Corn wallissa maalatut teokset. Näyttely on jaettu selkeästi osastoiksi, ne johdattavat katsojan taitei lijan työn eri vai heisiin. Pohjana on Lontoon Kuninkaallisessa tai deakatemiassa äskettäin esillä ollut koko naisuus, jota on täydennetty useammalla kin teoksella. Teoksista näkyy ihmisen muuttuminen vanhenemisen mukana. Myös Ruovesi houkutteli, vaikka mitään varsinaista yhteisöä sinne ei syntynytkään. Niitä on mukana ensim mäisistä 1800luvun teoksista aina kuo lemaa 1946 edeltävään vuoteen saakka. Hän tuli Axel Gallénin luo opiskeleman taidegrafiikan menetelmiä. De_05122019_44.indd 44 26.11.2019 11.31. Muitakin alueelle tuli kuten Elga Seseman, joka hänkin rakensi oman erämaapirttinsä. Minkäänlaista herpaantumista taiteilijan maalarinot teessa ei kuitenkaan näy. Kaiken lisäksi tämänkertainen ripustus on taidolla rakennettu. Gallénin osuus näyttelyssä onkin pää osassa. Heistä merkittävin ja kiinnostavinkin oli Hugo Simberg. 44 Demokraatti KULTTUURI Mestareita, yhteisöjä ja varjokuvia Alkutalven näyttelyissä esillä komea kirjo taiteemme raskasarjalaisia. Yksi hienoimmista huoneista on omis tettu omakuville. Schjerfbeck aloitti uransa selkeänä realistina ellei peräti naturalistina. Pikemminkin ajatuksen selkiintymistä ja pelkistymistä. Ruovedellä kävi toki myös paljon vie railevia taiteilijoita. Grafiikan ja monien maalausten lisäksi mukana ovat myös vuoden 1900 Pariisin maailmannäyttelyn Suomen paviljongin kattomaalausten luonnok set. Hän maa lasi monista alun perin realistisista teok sista – kuten Tanssikengistä – pelkistet tyjä moderneja versioita. RUNSAAT SATA vuotta sitten suoma laisetkin taiteilijat siirtyivät työskente lemään maaseudulle, jossa kaupungin houkutukset eivät häirinneet. Siitä kiitos kuraat tori Anna-Maria von Bonsdorffille. Kalelassa syntyikin 1800luvun lopulla näiden kahden tämän lajin uranuurtajan mer kittäviä teoksia. Jo puoli vuosisataa aikaisemmin paikkakun nalla oli vaeltanut Werner Holmberg kuvaamassa luonnonnähtävyyksiä. Kuitenkin hän säilytti oman visuaalisen kielensä miltei abstrakteissakin teoksissa. SELKEÄ TAITEILIJAYHTEISÖ sen sijaan syntyi Ahvenananmaan Önningebyhyn. Tunnetuimpia Ruoveden taiteilijoita olivat Axel Gallén, joka rakensi paikalle erämaaateljeensa ja Ellen Thesleff, jonka työskentelypaikka oli kartanomai nen ja kulttuurihenkinen. Ruovedeltä kuolema hahmojen ja piruparkojen tekijä sai vah vaa potkua myös maalaamiseensa. Modernin tai teen erilaiset virtaukset tavoittivat tai teilijan monin eri variaatioin. Syntyi jopa taiteilijayhteisöjä. Sen esikuvat löytyvät eteläisemmästä Eu roopasta, kuuluisimpana varmaan Rans kan Barbizon, jonka taiteilijayhteisöstä syntyi maisemaan ja ulkoilmatyösken telyyn keskittyvä koulukun takin
De_05122019_44.indd 45 26.11.2019 11.31. 45 Demokraatti Mestareita, yhteisöjä ja varjokuvia Hanna Rönnberg: Ahvenanmaa, 1900
Helene Schjerfbeck: Omakuva, 1945. MONI SUOMALAINEN on leikkauttanut itsestään siluettikuvan Linnanmäen hu vipuistossa. Sinne muutti joukko taiteilijoita, jotka olivat sukua toisilleen kuten Sibeliukset ja Järnefeltit tai hy viä ystäviä kuten Juhani Aho ja Venny Soldan-Brofelt sekä Pekka Halonen. Westerholmin ympärille kokoontui taiteilijoita sekä Suomesta että Ruot sista. Myöhemmin jouk koon liittyi yhä useampi maalari, opet tajaoppilassuhteitakin syntyi. Önningebyn siirtokunnan isä oli Victor Westerholm. 46 Demokraatti ilmiöil le, myös Ahvenanmaan Önnige bylle. KUVATAIDE De_05122019_44.indd 46 26.11.2019 11.31. A. G. Tämän lajin pitkäaikaisia taiteilijoita ovat Eero Manninen ja hä nen tyttärensä Sirkka Lekman. Taus taahan nekin kuitenkin yhteisön tari nalle tarjoavat. Önningebyn kesät jatkuivat aina vuoteen 1892 saakka. Mukana olivat Fredrik Ahlstedt, Elin Danielson-Gambogi, Hanna Rönnberg ja Dora Wahlroos. Tuusulanjär ven taiteilijayhteisön esillä olevat teok set sen sijaan ovat usein nähtyjä. Klas sikoista myös Akseli Gallen-Kallela oli kiinnostunut siluettitaiteesta. Keravan taidemuseoon on koottu laaja siluettitaiteen näyttely. Hän kutsui kesäksi 1886 luokseen työskentelemään joukon taiteilijatovereita. Ruot salaisista merkittävän lienee J. Varsi nainen mestari oli kuitenkin Emil Cedercreutz, joka oli myös merkittävä kuvanveistäjä. Nämä Linnan mäen taiteilijatkin ovat mukana. Tuusulanjärven yhteisö ei ollut varsi nainen siirtokunta. Hänen taidokkaita teok siaan onkin näyttelyssä runsaasti. Mu kana on myös nykytaiteilijoita kuten Sara Ekström tai Ulla Jokisalo. Pekka Halonen: Lastenrattaat puutarhassa, 1913. Mai sema oli Ahvenanmaallakin keskeisessä osassa, ja yhteisiä tyylillisiä pyrkimyksiä kin oli, vaikka varsinaista koulukuntaa ei muodostunutkaan. Didrichsenin taidemuseon näyttelyssä Önnigebyn osuudessa on useitakin har vemmin nähtyjä teoksia. Acke, joka siirtokunnan aikoihin avioi tui Zachris Topeliuksen tyttären Evan kanssa. Emil Cedercreutz: Paperileikkaus
47 Demokraatti Hugo Simberg: Leikkitoverit, 1897. De_05122019_44.indd 47 26.11.2019 11.31
Syksyllä 1944 juuri ennen valvontakomission tuloa osa mielialamateriaalista poltettiin ja loput kaivettiin maahan. ”Sota voitetaan, mutta kaikki muu menetetään”, arvioi mielialatiedustelija helsinkiläisten tuntoja kesällä 1942. Teos myös rikkoo mielikuvan, että aiemmin asioista olisi vallinnut kansalaisten parissa vain yksi totuus. Talvisodan aikana tuntoja tarkkaili Maan Turva, välirauhan Suomen Aseveljien Työjärjestö ja jatkosodan vuosina Vapaus Isänmaa Aseveljeys -järjestö. Eripuolilta kaupunkia kerättyjen tiedonjyvästen avulla koitettiin muodostaa kokonaiskuva pääkaupungin ilmapiiristä. Ensimmäisen päivän pommitusten suurten tuhojen selvittyä tunnelma muuttui, ja uhan suuruus ymmärrettiin ”ehkäpä liiankin hyvin”. Saksan Stalingradissa kärsimän tappion jälkeen usko Suomenkin voittoon katosi, ja moni jättäytyi pois tiedottajan tehtävästä, vaikka mielialaraporttien laatijat yrittivät selittää havainnot parhain päin. Teksti Ville Jalovaara / Kuvat SA-kuva L ainaus on peräisin tänä syksynä ilmestyneestä teoksesta, joka perustuu pääkaupungin mielialoja sotavuosina selvittäneeseen salaiseen tiedusteluaineistoon. Se osoittaa, että siinä missä nykyään mieliala nähdään yksiön asia na, sota-aikana se oli koko yhteisön kysymys, josta kukin oli tilivelvollinen sen mukaan tukiko sotaponnistuksia vai ei. Mieliala-kirjaa lukiessa myös pohtii minkälainen loputon määrä huhuja ja disinformaatiota vastaavassa tilanteessa voisi nykypäivänä levitä, kun jo nyt syvän rauhan oloissakin kaikenlainen trollaaminen on enemmän kuin yleistä. Teos kytkeytyy Helsingin kaupunginmuseon syksyn 2019 samannimiseen näyttelyyn. Tiedustelun apureina oli miehiä ja naisia jokaisesta kaupunginosasta. Kolmen sepän patsas suojattiin sirpaleilta talvisodan pommitusten aikaan. Kun kätkölle vuosikymmeniä myöhemmin mentiin, kosteus oli tehnyt tuhojaan, mutta osa aineistosta pystyttiin pelastamaan Kansallisarkistossa. Pommituksiin ei ensiksi osattu suhtauta vakavasti ja noudattaa suojautumismääräyksiä. TALVISODAN ALKU tuli mielialaraporttien mukaan helsinkiläisille yllätyksenä. Kestoltaan pidemmän jatkosodan tunnelmat olivat pääkaupungissa talvisotaa kirjavammat ja vähemmän paatokselliset. 48 Demokraatti Millaista oli elämä sotavuosina Helsingissä. Urkkijaksi paljastuminen olisi laittanut monet naapurivalvontaan osallistuneet kiusalliseen tilanteeseen hieman samaan tapaan kuin itä-Euroopassa kävi 1990-luvulla kommunismin kaatumisen jälkeen. Raportteja sai luettavakseen valtionjohto ja luotettavina pidetyt tahot, kuten Väinö Tannerin johtama SDP. Jatkuvaan ”järjestelykyvyttömyydestä” johtuvaan jonotukseen oli kyllästytty jo loppuvuodesta 1941. Sodan pitkittyessä voitonmahdollisuuksia alettiin epäillä. Anna Kortelainen, Marika Honkaniemi, Maija Koskinen, Hanne Selkokari, Tuomas Tepora: Mieliala – Helsinki 1939–1945 Tammi 2019, 261 s. Kun lehdistö oli koko alkusodan hehkuttanut suomalaisten menestystä, kotirintama järkyttyi rauhan solmimisesta maaliskuun puolivälissä. KIRJA KIRJAT De_05122019_48.indd 48 27.11.2019 10.07. Jatkuva elintarvikepula ja esimerkiksi suomalaisten naisten seurustelu saksalaisten sotilaiden kanssa herättivät närää. HELSINGIN MIELIALOJA käsittelevä kirja on sotakirjallisuuden genressä suositeltavaa luettavaa siinäkin mielessä, että näkökulma on vaihteeksi kotirintamassa. Moni pohti, olivatko taistelu ja uhrit olleet turhia, kun koko Karjala menetettiin. Sotapropagandan hehkuttama suomalaisten suurvoitto Raatteentiellä sai raportoijien mukaan osan uskomaan, että sota idän jättiläisvaltiota vastaan voitaisiin voittaa ja sotakorvaukseksi Suomi voisi saada osan Neuvosto-Karjalasta. Tiedottajia oli tärkeimmillä työpaikoilla, kansalaisjärjestöissä ja jopa yleisissä saunoissa
De_05122019_48.indd 49 27.11.2019 10.07. 49 Demokraatti Kallion pommituksesta 9.7.1941 selviytyneet äiti ja lapsi
Maja Lunde: Lumisisko Kuvitus Lisa Aisato Suom. Tekstit Marjo Jääskä / Kuva iStock J ouluisten lastenkirjojen klassinen juonikuvio rakentuu usein siitä, että perinteinen joulunvietto on jostain syystä uhattuna. Myös hahmojen ilmeet ja asennot ovat harkittuja. Jos vaikeaa tunnetta ei suostu kohtaamaan, koko elämä näivettyy. Aatto etsii lohtua uimisesta, ja yhdellä uimahallireissulla poika tutustuu iloiseen, punatukkaiseen Hetaan. Iso osa kirjan lumoa syntyy Lisa Aisa ton kuvituksesta. Vanha talo, jonka kaikki huoneet on jo koristeltu joulua varten. Värit kertovat paljon. Kirja sopii loistavasti luettavaksi ääneen, esimerkiksi luku kerrallaan, joulukalenterin tapaan. Jotain outoa tytössä kuitenkin on. 10-vuotiaan Aaton perheessä eletään alakuloista aikaa. Aatto ihmettelee, miksi Hetan vanhemmat ja isoveli eivät ole koskaan kotona. Joulutunnelma on vaakalaudalla myös Mehiläisten historia -romaanista tunnetuksi tulleen Maja Lunden kertomuksessa Lumisisko. 50 Demokraatti Joulusatu täynnä tunteita ja lämmintä viisautta Lasten joulukirjoissa valmistellaan ja turvataan sitä oikeaa juhla-aikaa. Kummastusta herättää myös synkkäilmeinen, puutarhassa hiippaileva vanhus. Isosisko Suvi on kuollut kesällä ja vanhemmat eivät jaksa välittää adventtikyntteliköistä tai muista sellaisista, vaikka joulu on aivan pian. Sydäntä särkevä kontrasti muodostuu Hetan riemunkirjavan ja Aaton valjun harmaan kodin välille. Lumisisko on jännittävä mutta lempeä tarina, joka kuvaa kauniisti ystävyyden ja läheisistä huolehtimisen merkitystä. Miten paljon tunnetta voikaan heijastua väsyneistä katseista tai lannistuneesti painetusta päästä! Lumisisko on ainutlaatuinen kirjaelämys, joka jää värähtelemään mieleen pitkäksi aikaa. Herkät akvarellit välittävät upeasti niin riemukkaat ja surulliset kuin pelottavat ja ahdistuneetkin tunnelmat. LASTENKIRJA LASTENKIRJAT De_05122019_50.indd 50 26.11.2019 11.37. 191 s. Katriina Huttunen S & S 2019. Tarina muistuttaa myös siitä, että surua ei kannata kapseloida sisäänsä, vaan sen kanssa on elettävä avoimesti, sopusoinnussa ja rinnakkain. Kertomuksessa on samanlaista lämmintä viisautta kuin vaikkapa Astrid Lindgrenin klassikkokirjoissa. Kerronta soljuu eteenpäin sadunomaisena ja rytmikkäästi polveilevana. Tytön kotikin on ihana. Katriina Huttunen on tehnyt suomentajana erinomaista työtä
51 Demokraatti De_05122019_50.indd 51 26.11.2019 11.37
Hahmoista onnistuneita ovat erityisesti Hilja ja Veini. Jo kolmesta aiemmasta kirjasta tuttu Hilja pääsee nyt seikkailemaan jouluisessa tarinassa. Operaatiota tukee myös moni perinteinen joulunaluspuuha, kuten pipareiden leipominen ja lahjojen askarteleminen. Mutta kuka onkaan kaverusten perässä hiippaileva kiiluvasilmäinen otus. Taimin kanssa Hilja etsii joulun taikaa virittämällä ovelia tonttuansoja, laatimalla tarkkoja muistiinpanoja ja hiippailemalla tiedonkeruureissuilla naapuruston ikkunoiden takana. LASTENKIRJA Henna Ryynänen: Jouluinen Myry Tammi 2019, 40 s. Asia mietityttää erityisesti pientä Taimia, ja Hilja päättääkin pikkusiskon iloksi todistaa, että tonttuja on olemassa. Hiljan heittäytymiHeidi Viherjuuri: Hilja ja operaatio joulun taika Kuvitus Nadja Sarell Mäkelä 2019, 100 s. 52 Demokraatti Tonttuja etsimässä H eidi Viherjuuren Hilja on topakka ekaluokkainen, joka asuu vanhassa vihreässä puutalossa äidin ja isän sekä isoja pikkusiskon kanssa. Vauhdikkaassa tarinassa terhakka suomenpystykorva Myry huomaa, miten joulupukin reestä putoaa lahjapaketti. LASTENKIRJAT De_05122019_50.indd 52 26.11.2019 11.37. Myryn avuksi ilmaantuu myös juustoa rakastava harakka. Lahja on tietysti pelastettava ja niin alkaa huima takaa-ajo läpi talvisen metsän. Henna Ryynäsen kuvakirjassa kuitenkin paljastuu, että Korvatunturin kiireisissä puuhissa häärii uskollisena apurina myös koira. Teini-ikäinen isosisko Veini nimittäin kyseenalaistaa koko joulun ja väittää sen olevan ”pelkkä limsayhtiön mainoskampanja”. Johdonmukaista juonta kirjassa ei ole, tarina koostuu paremminkin erillisistä episodeista, jotka joulun odotus ja aaton lähestyminen sitovat yhteen. Heti joulukuun alussa Hilja joutuu kiperän paikan eteen. LASTENKIRJA Valoisa kuvakirja tuulettaa joulukuvastoa J oulupukin kavereina kuvataan yleensä tontut ja porot. Dialogivetoinen tarina on mukavan leppoisa, vaikka siskokset asiaankuuluvasti nahistelevatkin ja myös äidillä ja isällä on omat erimielisyytensä
Ne liittyvät muun muassa joulukortteihin, riisipuuroon, tiernapoikiin ja neilikka-appelsiineihin. Ryynänen on taiteillut sekä laajoja koko aukeaman näkymiä että pienemmistä yksittäisistä kuvista koostuvia kuvasarjoja. Samalla lukukokemus on kuitenkin rauhoittava, sillä yksityiskohtien määrä on miellyttävän maltillinen. Tavanomaisen punanutun sijaan ponnaripäinen, rento joulupukki on pukeutunut Jussi-paitaan, eikä tonttujenkaan hiippalakeissa hehku peruspunainen. Harakan etunimet ovat Amadeus Sylvester, ja joulupukin hiilikuitureessä heiluvat karvanopat ja Wunderbaum. Virkistävää! Valoisa, paljon valkoista ja pehmeitä pastellivärejä sisältävä kuvitus ja ilmava taitto houkuttelevat lukemaan. Värit leiskuvat kirkkaina, ja tuovat energiaa ainakin Etelä-Suomen nykyjoulukuulle tyypilliseen synkkyyteen. Joulukalenterityyliin etenevässä kuvakirjassa joulupukin pajan ahkerat tontut esittelevät omia joulunajan suosikkihetkiään. De_05122019_50.indd 53 26.11.2019 11.37. Visuaalisesti kirja on selkeä ja hallittu. Sopivasti jännittävä, ystävyyden, yhdessä tekemisen ja auttamisen viestiä välittävä tarina kiinnittyy tiukasti tähän päivään. Tonttujen tarinointia seuratessa lukija saa samalla napakkaa tietoa jouluperinteistä. Kuvat ovat tulvillaan joulun tunnelmaa: Lucia-kruunuja, tonttuja, kuusia ja pipareita. Jännitys ja riemu loistavat hahmojen kasvoilta. Perinteitä tomutetaan myös kuvituksessa. Hilja-sarjan kuvittaja Nadja Sarell on tehnyt jälleen laadukasta työtä. Ellat tulevat mieleen myös kaoottista joulujuhlaesitystä kuvaavassa koulujaksossa. Kirjasta selviää esimerkiksi, kuka on nuuttipukki, milloin Suomessa nähtiin ensimmäinen joulukuusi ja mitä tekemistä kauralyhteellä on joulun kanssa. Pukin säkin täyttyminen konkretisoi hauskasti joulun lähestymistä. Esiteltävät tavat ja perinteet ovat valittu mukavan monipuolisesti. Heistä saisi varmasti irti enemmänkin. Lahjoja valmistetaan 3D-tulostimella, joulupukki suunnittelee lahjanjakoreittiään tietokoneen avulla ja harakalla on käytössään älypuhelin. Hauska on myös naapurin tätiporukka, johon kuuluvat Sadetakkimummo, Valkoherukkamummo ja Mansikkatäti. Aukeamien oikeanpuoleisella sivulla on suurikokoinen, koristeltu numero, ja kun sivu kääntyy, paljastuu päivään liittyvä teksti. Kuvien mustavalkoisuus tosin vaatii lukijalta ylimääräisen annoksen mielikuvitusta. Kerrassaan hupaisa oivallus on numerosivulta toiselle taapertava joulupukki, joka keräilee yksitellen lattialla lojuvia paketteja. LASTENKIRJA Päivä kerrallaan kohti joulua C arlos da Cruzin 24 päivää jouluun on sopiva teos lievittämään joulun odotuksen tuskaa. Ääneenkin luettavaksi sopiviin Hilja-kirjoihin on piilotettu myös aikuista huvittavia yksityiskohtia, vähän samaan tapaan kuin vaikkapa Timo Parvelan Ella-kirjoihin. 52 s. 53 Demokraatti Carlos da Cruz: 24 päivää jouluun S & S 2019. päivän, glögin ja joulupukin lisäksi kerrotaan esimerkiksi karjalaiseen perinteeseen kuuluvasta, puunpalasesta vuollusta joululinnusta, Karjalan käestä. Aikuislukijallekin vinkataan silmää. Ilmeisimpien joulujuttujen, kuten Lucian nen joulun ajan satumaailmaan on kuvattu hienosti ja Veinin tylyt teinikommentit tuntuvat hyvin uskottavilta. Mielenkiintoa pitää yllä myös perspektiivien ja kuvakokojen vaihtelu
Sorrun nyt samaan, tosin eri näkökulmasta, enkä tavoittele minkäänlaista mölöä. Jyrki Liikka Tamperelainen vapaa toimittaja ja käsikirjoittaja Kulttuurikolumni De_05122019_54.indd 54 27.11.2019 13.03. Kertosäkeen jalo idea on, että sitä toistetaan. Lisäksi fyysikko Sheldon Cooperin asperger synnyttää komiikkaa, sillä hän voi läväyttää suustaan mitä tahansa. Istanbul on Turkin pääkaupunki, joka tunnettiin vuoteen 1930 asti nimellä Konstantinopoli. Vieläkin kanavilla pyörivän Frendit-sarjan ensimmäisessä jaksossa Rachel Green (nimessä viittaus rahaan) karkaa alttarilta – hankala tilanne. Aiheesta on tehty Istanbul-niminen laulu, jonka Olavi Virta levytti 1954. NE PALJASTAVAT, KUINKA JULMA HOMO SAPIENS ON. KUINKA OLLAKAAN, tv-uutiset on sarja, joka on käsikirjoitettu vain muodon osalta. Laulua hyräillessään joku saattaa oivaltaa lauluun sisältyvät aatokset. Veikeän laulun lomassa Virta kajauttaa ilmoille varsin merkittäviä ajatuksia ihmisestä ja elämästä: ”Nimet muuttuu vain ja niillä peitetään / ettei mikään muutu lain / ihminen säilyy entisellään.” Tiedossa kuitenkin on, että elämä on jatkuvaa muutosta eikä samaan virtaan voi astua kahta kertaa. Olavi Virran laulamat säkeet taitavat olla yhä oikeassa, ihminen säilyy entisellään. 54 Demokraatti UUTISTEN TARINAT KERTOVAT PALJON IHMISESTÄ. Uutisten tarinat kertovat paljon ihmisestä. Kun toistoa on tarpeeksi usein, säkeet voivat tarttua korvaan. Parisuhteen vaikeuden teemat ovat tuttuja myös Rillit huurussa -sarjassa. Sen sanoitti Kullervo, joka oli yksi Tapio Lahtisen monista salanimistä. Kummankin sarjan väite on, että kukaan ei pärjää elämässä yksin. Vaivihkaa jokin empaattinen ajatuksen tynkä voi silloin pujahtaa aivojemme poimuihin. Jaksot alkavat tuttuun tapaan sanoilla ”Hyvää iltaa uutisista!” ja päättyvät sanoihin ”Näkemiin uutisista!”. Komedioissa käytetään tehokeinona huumoria, jonka perimmäinen tarkoitus on suhtautua elämään, ihmisiin ja kaikkeen olevaiseen ymmärtävästi ja myötätuntoisesti. Ihminen on ihmiselle ihminen E i kai siitä mitään tule, jos laulusta siteerataan vain pieni pätkä. Joku saattaa ärsyyntyä purkkinaurun käyttämisestä, mutta naurun hyvä puoli on se, että se tarttuu ja rentouttaa oloamme. Tässä sarjassa esiintyvät presidentit, armeijat sekä poikkeukselliset ja yllättävät tapahtumat. Ne paljastavat, kuinka julma homo sapiens on. Georg Ots ja hänen levytyksensä Muuttuvat laulut (sävellys Rauno Lehtinen, sanoitus Tuula Valkama) vuodelta 1970 puolestaan lennättää ilmoille ajatuksen ”Muuttuko ihminen ja mihin suuntaan voi viedä huomispäivän tie?” Siinä on kysymystä kyllin. Se on alkukantainen, saalistava ja petollinen eläin. Uutisten kuvaama maailma on julma ja pelottava. Se tappelee, juonittelee ja haluaa lisää valtaa. Yksi hyvä esimerkki on Hassisen Koneen klassikko Rappiolla (1980), josta jotkut onnistuivat nostamaan vain rivin ”Rappiolla on hyvä olla”, mistä syntyi aikamoinen älämölö. Sielun Veljet jatkoi 1988 kysymysten sarjaa laulussa Ihminen: ”Olen ihminen, mutta mikä se on?” LAULUJEN OHELLA tv:n komediasarjat kertovat meille, että hankaluuksista huolimatta elämässä on mahdollista selvitä, vaikka ei siitä kukaan hengissä selviäkään. Laulut kertovat sivulauseissa ja kertosäkeissä, miltä elämä maistuu. POPULAARIKULTTUURI SANOITTAA elämää puolestamme. Tosin sotauutisointi ei ole pitkään aikaan täyttänyt yllättävyyden kriteerejä
Siis kuka. sähköpostilla kirjavisa@demokraatti.fi. Karhu näkee luolassansa joulun syvää unta, Lumivaipan alla lepää salon luomakunta. Juuse Tammisen 1950-luvulla kirjoittama sankaritarina Ensimmäinen marathon kertoo nuorille ateenalaisten ja persialaisten välisestä suurtaistelusta vuonna 490 ennen ajanlaskumme alkua. Järvellä on yksinäiset hiihtosuksen ladut. Pidin kirjasta enemmän kuin ensimmäisellä kerralla. Kun kirjaa arvioi yli 60-kymppinen eläkeäijä, Talvisodan syttymisen 80-vuotismuistokauden alkaessa, pitää kai tunnustaa, että vaikutteita arviointiin on kertynyt niin monelta suunnalta, ettei niitä kannata erikseen luetella... ”Toinen 11-vuotiaan Tossun Nahkapojan, joka bongaa koulun kirjastosta tulevan Visakirjan. Otin tämän vuonna 1954 ilmestyneen opuksen aikansa kuvastimena, ainakin yhden suuren joukon mielipiteenilmaisijana, joukon, joka tunsi itsensä petetyiksi. Hän juoksi tarun mukaan läpi kylien, huusi voiton sanoman joka kylän ohittaessaan, saapui perille, ilmoitti ilosanoman ateenalaisille ja kaatui lopuksi kuolleena maahan. Sodan yhdeksi sankariksi kohosi Feidippides-niminen (’hevosta säästävä’) soturi, joka taistelun tauottua lähetettiin viemään tietoa voitosta Ateenaan. Juoksumatka Marathonista Ateenaan täsmentyi aikanaan nykyaikaisten olympialaisten kunninkuusmatkana 42,195 kilometriin. 55 Demokraatti Kuningasmatkan alkulähteillä V arsin vaativan tehtävän purkamisen pääsee avaamaan Mauri Panhelainen, jolle kirja oli kaukaa poikavuosilta tuttu. Kuusen oksat lumitähdin nyt on koristettu, koivuihin on kirkkaat jäiset puikot ripustettu. Yhdelle palkinto. Hiljaa hyrrää salomailla joulun suuret sadut! De_05122019_54.indd 55 27.11.2019 13.03. Olli Korjus kertoo kirjassaan Kuusi kuolemaantuomittua, että Juuse Tamminen tunsi ’voimakasta ahdistuneisuutta’ taistelun jälkiä katsellessaan.” Eero Reijonen vertaa kahta eri aikojen lukukokemusta. Metsä viettää joulua, ja joulun tähdet palaa, kuukin jouluhopeataan seudun yli valaa. Yhteenotossa 11 000 miehen ateenalaisjoukot löivät kovalla maalla ankarassa taistelussa 16 000 persialaissotilaan armeijan. Juuse Tamminen (1888–1962) oli kansakoulunopettaja ja sivutoiminen kirjailija, joka osallistui sisälllissodan aikana valkoisten joukoissa merkittäviin taisteluihin Ikaalisissa.” Pertti Vuorela vielä lisää: ”Sisällisota oli traumaattinen kokemus 30-vuotiaalle Juuselle. Sota-aiheisia poikakirjoja ilmestyi hävityn sodankin jälkeen paljon, ja sensuuri, jonka sanottiin vielä toimivan joko nukkui, tai ei välittänyt poikasten seikkailukertomuksista.” Siinä kaikki tällä kertaa, verkkoversiossa sitten vähän laajemmin. Vastaukset viimeistään 9.12. Kiitokset oikeista vastauksista myös Sirpa Taskiselle, Matti Kärkkäiselle ja Juhani Niemelle – ja palkinto Eero Reijoselle. Jänön jalka jätti pienet jäljet kankahalle, kun se juoksi joulunviettoon kotiin, kuusen alle. Nöösipoika lukee arvostamastaan kirjasarjasta opuksen, joka kuitenkin osoittautuu tyyliltään jo sille keskenkasvuiselle kossillekin vähän vastenmieliseksi käyneeksi sota-aikaa ihannoivaksi kuvaukseksi. ”Kirjavisa aktivoi jälleen muistijälkiä yli 60 vuoden takaa. (rb) Kirjallisuussitaattien tunnistusta jo vuodesta 1992 VISASITAATTI 21 Se on sitten perinteisen paikka! Näihin joulun runotehtäviin ei ole ollut tapana paljon vihjeitä ladella, joten sanottakoon vain, että tämä tuottelias kirjailija oli paitsi seikkailukirjojen taitaja, myös tieteiskirjallisuutemme edelläkävijöitä. Teko jäi elämään urheilun jaloimpiin kilpailuihin, Olympiakisoihin. Voimansa tunnossa aikansa supervalta Persia oli 10 vuotta aikaisemmin hyökännyt mereltä 600 laivan turvin Ateenan kimppuun, mutta äkillinen myrsky oli silloin pelastanut kreikkalaisen kaupunkivaltion
Kaikkien polkemieni läntisen Euroopan PELIN PURKU De_05122019_56.indd 56 26.11.2019 11.56. Kaikkiaan olen tehnyt 10 pyöräreissua Keski-Eurooppaan, aina yksin ja yleensä jokireitille. Olin netistä katsonut sen valmiiksi. HELPPOA MATKANTEKOA. Joki kulki lähellä Alppeja, mutta totesin, että mäkiä ei ole ollenkaan. Kesäkuu 2010, Passau, Etelä-Saksa. Valintani oli tanakka, raskas 27-vaihteinen Sabotage, kunnon matkapyörä. Kartoista huomasin, että Eurooppa on täynnä jokia ja että maanosan pyöräilyjärjestelmä oli isolta osin rakennettu jokien rannoille. Olin ammattiliitoissa viestintähommissa, ja vaikka työ oli hienointa mahdollista, oli se myös stressaavaa ja sosiaalisesti vaativaa. Kaupunkeihin ja historiallisiin kohteisiin tutustuessani oival sin myös, että joet ovat keskeinen osa Euroopan historiaa. Ihan orjallisesti en joen rantaa polkenut vaan välillä poikkesin sivuun, jos kartan perusteella jotain kiinnostavaa löytyi. Kaupunkia pidetään Tonavan 2 850 kilometriä pitkän pyöräreitin läntisenä päätepisteenä. Tämä jokipyöräilyhän on laiskan miehen hommaa, tuumin itsekseni. Yksin kulkeminen oli tietoinen valinta. Tunsin aina loppukeväästä tarvetta olla yksikseni, ja pyöräily antoi siihen mahdollisuuden. Fillarilla sotkin kuitenkin helposti 100 kilometriä päivässä, erityisesti maaston tasaisuuden takia. Passausta ostin itselleni fillarin. Nauroin ääneen, ajattelin, että tämähän toimii, pääsen eteenpäin! Suunnistin joen rantaan ja huomasin, että Tonava on levoton, mahtava virta. Olin vuosia hautonut mielessäni pyörämatkaa Keski-Eurooppaan. Hinta 600 euroa. Tonavan jälkeen, seuraavana vuonna, menin lentokoneella Prahaan. Elbeä seuraten poljin läpi vanhan DDR:n ja läntisen Saksan päätyen Pohjanmerelle Cuxhavenissa. Pyörä tuntui täydelliseltä, oli helppo mennä 20 kilometrin tuntivauhtia. Passauhun en osunut sattumalta. Huomasin myös, että joen rannalla on huippuluokan pyörätie, jota pitkin on helppo kulkea. Lähdin polkemaan. Ne ovat olleet kauppareittejä, ja jokien varsilla on kyliä ja kaupunkeja, joiden juuret saattavat ulottua tuhansien vuosien taakse. Karttaa ei juuri tarvinnut vilkuilla. Tonavaa jatkoin sitten itään päin puolitoista viikkoa ja päädyin Wieniin. Varusteisiin (etulaukku, matkamittari, pumppu, korjausvälineitä) investoin 200 euroa. 56 Demokraatti Pyörän selässä Jokipyöräily on laiskan ihmisen keino kokea jotain poikkeuksellista, kirjoittaa Tuomo Lilja. Reitti kulkee kahdeksan maan läpi ja päättyy Mustalle Merelle Romaniassa. Cooperin testissä en pääsisi 2 500 metriä. Sen läpi virtaa Vltava, joka on Elben sivujoki. En ollut tuolloin, enkä ole vieläkään mitenkään kovakuntoinen. TÄTÄ EI moni näe. Roikuin netissä, ostin karttoja, luin matkakertomuksia, mietin varusteita, näin valve unia. Oli lauantai-iltapäivä. Teksti Tuomo Lilja / Kuva Peter Zelei T onava, Elbe, Oder, Rein, Main, Mosel, Maas, Vltava, Rhone, Loire… Euroopassa on satoja upeita jokia, joiden varret ovat täynnä historiaa ja nähtävyyksiä
Satoja kertoja olen itsekseni huokaillut, että tätä ei moni näe ja koe. Ensimmäisellä reissullani minulla oli reppu selässä. Siitä seuraa, että jokien varsilla on asutuspaikkoja vähintään kymmenen kilometrin välein. 57 Demokraatti jokien varrella on merkkejä roomalaisajoilta, siis 1 500–2 000 vuoden takaa. Miten Eurooppaan pääsee kätevimmin pyörän kanssa. ALLE 10 kiloa varusteita. Laatikon mitat ovat 30 x 120 x 150 cm. Kun iltapäivällä lähestyn sopivaa kaupunkia, katson hotels.com:ista tai booking. Majoittuminen ei ole ongelma. Rohkenen väittää, että jokipyöräily on terveyden ja uuden kokemisen kulmista kaikkein antoisin matkailumuoto. Näin painopiste siirtyy mahdollisimman eteen. Ennen elettiin maataloudesta. Pyörän rahti on 40–50 euroa. Aina löytyy jotain. com:ista, millaista majoitusta on tarjolla. Ohjaustangossa olevaan etulaukkuun laitan korjausvälineet ja kartat. Autoilija ja mootristi ei pääse samoihin paikkoihin kun fillaristi. Lentoa varten pyörä pakataan pahvilaatikkoon, sitä ennen irrotetaan ohjaustanko, etupyörä ja polkimet. Kaikkiaan tavaraa on mukana alle 10 kiloa. Yleensä en maksa majoituksesta 60 euroa enempää. Ilmeisesti on niin, että tehokas työssäkäyntialue oli viitisen kilometriä. Myöhemmin vaihdoin repun sivulaukkuun, johon pakkaan vaatteet ja muut kevyet tavarat. Kirjoittaja on eläkkeellä oleva toimittaja. De_05122019_56.indd 57 26.11.2019 11.56. Päävaihtoehtoja on kaksi: laivalla Helsingistä Travemundeen (melko kallista) tai lentokoneella
149 € /hlö/2 vrk Uusi Vuosi Härmässä 70 €/hlö/vrk Majoitus 2 hh, aamiaisbuffet, kylpylän ja kuntosalin käyttö sekä sisäänpääsy Uuden Vuoden aaton tansseihin. Antti Ahopelto & Etiketti Värittömyys pahasti hakusessa Lehti, verkko ja some De_05122019_58.indd 58 27.11.2019 13.06. Voimassa 29.2.2020 saakka (ei jouluna). 58 Demokraatti UUSI ESITTEEMME ON ILMESTYNYT! Tilaa esitettä käyttöönne osoitteesta muista@sivistysrahasto.fi Vaasantie 22, 62375 Ylihärmä Puh.(06) 483 1600 www.harmankylpyla.fi Osta lahjakortti kotisivuiltamm e! Kylpyläloma 2 vrk Majoitus 2 hh, 2 x aamiaisbuffet, 2 x ruokailu buffetpöydästä, kylpylän ja kuntosalin käyttö sekä sisäänpääsy tansseihin. 31.12
Sulassa sovussa. TEEMA M U R! Suomea symboloivat leijona ja sinivalkoinen lippu. De_05122019_59.indd 59 27.11.2019 10.17. 59 Demokraatti » It se nä is yy s Ta rin at ku to va t id en tit ee tin
Suomi on kuitenkin rakennettu runojen päälle. 60 Demokraatti TEEMA Itsenäisyyspäivänä hiljennytään usein sotamuistojen äärelle. ÄIDINKIELI synn ytti ISÄNMAAN Teksti Mikko Huotari / Kuvat iStock De_05122019_60.indd 60 27.11.2019 10.25
Tarinoita ja symboleja poimitaan toisten tarinoista ja kulttuureista, osa keksitään ja löydetään itse. Maailman syntyä kuvaavan myytin perusrakenne tunnetaan kaikkialla maailmassa, mutta yksityiskohdat eroavat toisistaan. Samalla ne kutovat itselleen identiteetin ja löytävät paikkansa maailmassa. Samaan aikaa Keski-Euroopan suunnasta, etenkin Saksasta, oli leviämässä kansallisaate. Ne oli menetetty Venäjälle Suuren Pohjan sodan ja Hattujen sodan jälkeen 1700-luvun alkupuolella. Eurooppaan leijona tuli luultavasti Espanjan kautta. Käyrän sapelin päälle keikkumaan. Se on vahvasti sidoksissa kulttuuriin ja historiaan. Kumpikin symboloi valtaa ja voimaa. Kieli on kansakunnan muisti, Piela sanoo. Suomi irrotettiin Ruotsin vallan alta. Iberian niemimaan pohjoispuolella sijaitseva Leónin kuningaskunta otti symbolikseen seisovan leijonan 1000-luvun alussa. Meistä tuntuu täysin luontevalta, että jääkiekkomaajoukkueen paidassa ja Leijona-viinapullon kyljessä komeilee Afrikan savanneilta kotoisin oleva kissapeto. Kansalliseepos Kalevala on Suomen vaakunan tavoin ”monikulttuurinen” sillisalaatti. Sieltä kissapeto kuljeksi ympäri Eurooppaa ja kotiutui satojen vuosien vaelluksen jälkeen myös Suomeen. Myös yhteiskunnan rakenne muuttui. Samalla autonomiseen alueeseen liitettiin niin sanottu Vanha Suomi, eli kaakossa olevat alueet, Viipurin, Käkisalmen ja Kyminkartanon provinssit. Eurooppalaisissa vaakunoissa koreilee yleensä leijona tai kotka. Ja tietysti rikas suomen kieli. – Kalevalassa maailman syntyä kuvataan, kuinka sotka muni Ilmattaren polvelle munan. Suomesta tuli autonominen suuriruhtinaskunta vuonna 1809. Kun suomenkielisten ja rahvaan osuus kasvoi, oli luonnollista, että tavallisen kansan asia alkoi herättää erityistä mielenkiintoa. Sotkan sijaan myytissä voi olla sisilisko. Näin ollen se edisti välillisesti myös Suomen itsenäistymistä. Monikulttuurinen Kalevala K ansat kertovat tarinoita itsestään. Kalevalasta löytyy valtavasti myös omaa ja ainutlaatuista, kuten kalevalamittaa, joka tunnetaan vain Itämeren ympärillä. Maalaisrahvaan osuus kasvoi, koska Suomessa oli vähän aatelisia ja rikkaita porvareita. ÄIDINKIELI synn ytti ISÄNMAAN De_05122019_60.indd 61 27.11.2019 10.25. 61 Demokraatti Pohjolan kissapeto R äyh. Samanlaisen, jolla oli koristeltu Uppsalan tuomiokirkossa sijaitsevan Kustaa Vaasan hautamuistomerkin jalusta 1580-luvulla. Kun muna putosi, eri osista syntyivät taivaankappaleet. León tarkoittaa leijonaa, joten oli luonteva kesyttää afrikkalainen peto vaakunan lemmikiksi. Uskonnollisuutta hipova kansallisaate V enäläisvallan alle ajautuminen vauhditti suomalaisen identiteetin luomista. Se saapui Afrikan polttavan auringon alta viileään Pohjolaan ja asettui tuhansien järvien maan vaakunaan. Autonominen suuriruhtinaskunta otti tunnukseksi leijonavaakunan vuonna 1809. Leijona tallusteli pitkän matkan lajilleen tyypillisesti, laiskasti askeltaen. Ruotsi-Suomen aikaan suomenkielisten osuus oli vain viidesosa koko valtion alueella. – Kieli on kansakunnan identiteetin kannalta erittäin tärkeä. Vanhan Suomen liittämisen jälkeen Suomessa puhui äidinkielenään suomea yli 80 prosenttia väestöstä. – Kalevalassa on myyttejä, jotka eivät ole vain suomalaista kansanperinnettä, vaan kansainvälistä tavaraa, Kalevalaseuran toiminnanjohtaja Ulla Piela sanoo
Se on sääli, Keskisarja vastaa. L. Ne eivät suoranaisesti liity toisiinsa, Piela sanoo. Suomenmielisten eli fennomaanien tavoitteena oli nostaa suomen kieli sivistysja valtakielen asemaan. Valtioita syntyy koko ajan, mutta niitä myös katoaa kartalta. Globalisoituvassa maailmassa talouden arvoketjut ylittävät valtioiden rajat. Meistä jää sirpaleita, jotka vaikuttavat seuraavaan maailmanaikaan. Suomi-intoilussa oli myös toinen mielenkiintoinen piirre. Snellman. Entä millä tavalla 1800-luvulla luodut tarinat suomalaisuudesta elävät tänä päivänä. Viime vuosisadalla monta kymmentä valtiota jäi historiaan. Natsi-Saksassa haaveiltiin tuhatvuotisesta valtakunnasta. V. Kalevalaseuran Ulla Pielan on vaikea kuvitella, että Suomen valtiota ei olisi 50 tai 100 vuoden päästä. Merkantilismi oli siis itsevaltiuden ajan talouspolitiikkaa, jota harjoitettiin 1500-luvulta 1800-luvulle. Vauras keskiluokka tarvitsi rahvaan tuen. – Esimerkiksi Pakistanissa on monia kieliä, joilla on miljoonia puhujia. Valtiot ovat poliittisia yhteenliittymiä, joiden taustalla on yleensä kaupallisia, turvallisuuspoliittisia ja kulttuurisia motiiveja. 1800-luvun alussa virastoissa, yliopistoissa ja kouluissa käytettiin ruotsin kieltä. ”V äliaikaista kaikki on vaan”, lauluntekijä sanoo. – Kansallismielisyyden tarina, 1800-luvun historia, on täysin unohtunut. ”Merkantilismin purkamisen jälkeen virkakunta menetti taloudellisen ohjailuvaltansa. Merkantilismin tavoitteena oli pitää vienti suurempana kuin tuonti. Muutosvauhdin kiihtyessä pienten valtioiden merkitys pienenee. Onko Suomea sadan vuoden päästä. – Suomalaisuusmiehet tekivät 1800-luvun alkupuoliskolla sen ällistyttävän havainnon, että suomalaisilla on muinaisuus ja kaunis äidinkieli, kuten Euroopan vanhoilla sivistyskansoilla, historiantutkija Teemu Keskisarja sanoo. Kirkko oli ainoa julkinen paikka, jossa käytettiin suomen kieltä. Sellainen oli suorastaan ennen kuulumatonta. Hyväosaiset tarvitsivat rahvaan tuen muun muassa sen vuoksi, että taistelu korkeimmista viroista oli kovaa. Geopoliittiset jännitteet pakottavat valtioita liittoutumaan. V. Fennomania loi ihmisarvoa ja hieman tasa-arvoakin. Sittemmin on tosin osoitettu, että kaupan ankara rajoittaminen pikemminkin köyhdyttää taloutta. 62 Demokraatti – Vuoden 1809 jälkeen Suomi alettiin nähdä erillisenä kansana ja kokonaisuutena, jolle piti luoda Ruotsista ja Venäjästä erillinen identiteetti, Piela sanoo. En näe, että valtio ja kulttuuri liittyvät tiiviisti toisiinsa nykymaailmassa. Suurin piirtein näin esittää historiantutkija Heikki Ylikangas kirjassaan Käännekohdat Suomen historiassa. Vapaa kilpailu astui sääntöjen sijaan.” Sivistyneistön täytyi tehdä itsensä tarpeelliseksi nousevien ryhmien ehdoilla, ”siis asettumalla niiden puhetorveksi ja tarjoamalla niille palveluksia”. Merkantilismi vaatii ankaraa sääntelyä. Juuri kukaan kadunmies ei tiedä, mitä J. Runeberg ja kirjailija Zacharias Topelius kirjoittivat ruotsiksi, samoin J. Ajatuksena oli, että ylijäämäisellä kauppataseella valtio vaurastuu. ”Fennomaanit olivat siis yhtä jaloja, raadollisia, inhimillisiä ja taktisia kuin kaikki muutkin”, Ylikangas kirjoittaa. Vaikka tiedetään, että ennustaminen on vaikeaa, erityisesti tulevaisuuden ennustaminen, kysytään silti poleemisesti: onko Suomea enää sadan vuoden päästä. – Kansakunta on melko hyvä yksikkö ihmiskunnan paikallishallinnossa, Keskisarja sanoo. Hänen mukaansa kansallisaatteen myötä Suomi on pystynyt rakentamaan perusteet pärjäämiselle ja hyvinvoinnille. – Kielitaistelu oli merkillisen vavahduttava, sieluja ravisteleva ilmiö, joka muistutti paljossa uskonnollista herätystä, Keskisarja sanoo. Niillä kielillä on omankielistä kirjallisuutta ja kulttuuria. Ajatus oli poimittu Raamatusta. – Myöhemmin kielitaistelu kohensi myös rahvaan arkea. – Suomea ei todellakaan ole enää sadan vuoden päästä, ei edes 50 vuoden päästä, suomi-intoilijaksi tunnustautuva Teemu Keskisarja vastaa. TEEMA De_05122019_60.indd 62 27.11.2019 10.26. Valtiot eivät ole ikuisia. – Mutta kadonnut kansa ja kadonnut kulttuuri ei ole sama kuin mitätön. Rahvasta tarvitaan S uomalaisuusaatteen nokkamiehinä oli paljon ruotsinkielisiä. – Siihen saumaan sopi valtavan hyvin Elias Lönnrotin runonkeruuretket ja Kalevalan ilmestyminen 1835. Sivistyneistö ja hyväosaiset kiinnostuivat rahvaan asiasta. Yksi selittävä syy voi olla merkantilismin purkaminen 1800-luvulla. He kuitenkin ajoivat suomalaisuuden asiaa innokkaasti. ”Esiin murtautuva kapitalismi kohensi väistämättömästi alempien ryhmien – talonpoikien ja pikkuporvarien – asemaa ja teki nämä suuressa määrin riippumattomiksi säätyläistöstä”, Ylikangas kirjoittaa. Natsien kohdalla tuhat vuotta typistyi kahteentoista vuoteen. Runoilija J. Snellman, Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen, Elias Lönnrot ja kumppanit tekivät. – Jos nyt kuitenkin lähden ajatusleikkiin, niin eihän kulttuuri ja kieli kysy valtion rajoja. Taloudelliset realiteetit avittivat suomalaisuuden esiinmarssia
Äänien hajautumisen selittää se, että oikeisto ja vasemmisto olivat yhtä mieltä itsenäistymisestä, mutta erimielisiä menettelytavoista. Svinhufvudin johtama senaatti esitti, että Suomi julistautuu itsenäiseksi. Eduskunta hyväksyi esityksen kuudes joulukuuta äänin 100–88. Oikeistolla ja vasemmistolla oli omat toiveensa itsenäisyyspäiväksi, mutta kumpaakaan näistä ei valittu. Työmies 7. 63 Demokraatti Itsenäisyysjulistus ei ollut kummoinen lööppi Bolševikit olivat kaapanneet Venäjällä vallan seitsemäs marraskuuta 1917. Itsenäistymistä puitiin muun muassa Helsingin Sanomissa, Uudessa Suomettaressa ja Työmiehessä, joka oli Demokraatin edeltäjä. Valittu päivä oli kompromissi. P. Päätöstä ei mitenkään hehkutettu, vaan sävy oli kuivakan asiallinen. Suomi halusi irrottautua Venäjän vallan alta. E. joulukuuta 1917 De_05122019_60.indd 63 27.11.2019 10.26. Joulukuun kuudennesta päivästä tehtiin itsenäisyyspäivä vasta vuonna 1919
Kansakunta joutui suuren ponnistuksen eteen. De_05122019_60.indd 64 27.11.2019 10.26. – Suomessa orasti oikeusvaltio. Suomi kuitenkin eheytyi pikku hiljaa hyvän talouden ja yhteiskunnallisten uudistusten ansiosta. Vuonna 1939 syttyi sota. Vuonna 1921 säädettiin oppivelvollisuuslaki, joka määräsi pakollisen vähintään kuusivuotisen oppimäärän suorittamisen. KIELITAISTELU MUISTUTTI USKONNOLLISTA HERÄTYSTÄ. Jakautunut kansa 1 920-lukua on sanottu kultaiseksi. 64 Demokraatti TEEMA Tällä hetkellä maailmassa on yli 200 itsenäistä valtiota. Suomi oli kylläinen maatalousmaa ja maailmanluokan metsäteollisuusmaa, Keskisarja sanoo. Maailmassa puhutaan noin 7 000 kieltä, kuitenkin vain reilulla sadalla on virallisen kielen asema. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen ihmiset ympäri maailmaa kaipasivat pakoa todellisuudesta. Talvisota ei siis korjannut mitään, vaan rikkoi, Keskisarja vastaa. Oman sävynsä 1920-luvulle antoi myös kieltolaki, joka oli voimassa vuosina 1919–1932. – Suomi oli kesällä 1939 melko ehjä, mutta talvisodan jälkeen rikki, halki, poikki ja pinossa. Yhdistikö talvisota ja yhteinen vihollinen kahtiajakautunutta kansaa. – Ääriliikkeet olivat 1920–30luvuilla vakava uhka demokratialle, vaikkei lapualaisilla ja kommunisteila ollut syvimpien rivien tukea, Teemu Keskisarja sanoo. Vastasyntynyt itsenäinen Suomi oli noihin aikoihin kahtiajakautunut. Sitä leimasi iloluontoisuus ja vallattomuus. Vuonna 1918 säädettiin torpparilaki, joka laajensi pienviljelijäluokkaa ja antoi suurille kansanosille omaa maata
Ja ehkä savonmurre näkyisi kirjakielessämme. Jos asiat olisivat edenneet toisin, voisi olla, että meidän kansalliseepoksemme olisi toimittanut Gottlund. Ehkä paremmin kuin riitapukarin mainetta niittänyt Gottlund. Kieli ja kulttuuri muuttuvat koko ajan. Ruotsinpyhtäällä syntynyt Gottlund vietti lapsuuttaan Juvalla. Se on sääli, koska hän oli hirveän innokas ja ahkera. Suomi on virallinen kieli, jolla on kirjoitettu kaunokirjallisuutta ja runoutta, mutta myös virallista tekstiä. Sitä perua hän innostui savosta ja kirjoitti teoksensa savonmurteella. Ne eivät liity mihinkään instituutioihin tai virallisiin traditioihin, Piela sanoo. – Oli tarkka näkemys, kuinka tuotettiin Kalevalan tyyli ja kokonaisuus. Siitä häntä myös moitittiin. ”Gottlund ja Kivi olivat vuosisataisneroja joiden rinnalla Lönnrot ja Snellman ovat jotenkin yksinkertaisia ja hönttejä...”, Haavikko jatkaa. Gottlund julkaisi vuosina 1823– 1832 kahdessa osassa Otava-nimisen teoksen, joka sisälsi kielitieteellisiä kirjoituksia ja runoja. ”Gottlundilla oli huono onni elämässä, vai pitäisikö sanoa että muilla suomalaisuusmiehillä oli hyvä onni, (Aleksis) Kiveä lukuunottamatta”, Haavikko kirjoittaa esseessään, joka julkaistiin Kirjojen Suomi -kokoelmassa. Kirjailija Paavo Haavikko piti Gottlundia suuressa arvossa. Ulla Piela pitää monikulttuurisuutta ja monikielisyyttä rikkautena. En osaa olla huolissani siitä, että suomalainen kulttuuriperintö vesittyisi monikulttuurisessa ympäristössä, vaikka se muuttuukin, Piela sanoo. Kaarle Akseli Gottlund De_05122019_60.indd 65 27.11.2019 10.26. – Siihen ei ole yhtä selvää vastausta, Kalevalaseuran Ulla Piela vastaa. Maailmassa on tuhansia kuolleita kieliä, mutta suomen kieli on suhteellisen vakaassa asemassa, koska sitä puhuu äidinkielenään monta miljoonaa ihmistä. – Gottlundia ei arvostettu tutkijana kovin korkealle. Elias Lönnrot ei ollut suinkaan ainoa, joka lähti runonkeruumatkoille. – Esimerkiksi loitsut ovat kuolleet suullisessa muodossa, mutta nyt voimme lukea niitä kirjoista. Lönnrot julkaisi Kalevalan ensimmäisen painoksen eli Vanhan Kalevalan vuonna 1835. Ei se ihan niin viattomasti syntynyt, Piela sanoo. 65 Demokraatti Suomen asema on vakaa S uomesta on kasvanut monikulttuurinen maa uuden vuosituhannen alussa. Suullista perinnettä ja tapoja syntyy koko ajan lisää. – Gottlund ihaili savolaisuutta, kun taas muu sivistyneistö kallistui hämäläismurteisiin ja länsimurteisiin, Piela sanoo. Miksi Gottlund jäi kakkoseksi. Häntä ennen muun muassa Kaarle Akseli Gottlund (1796–1875) keräsi vaikuttavan määrän suomalaista kansanrunoutta. Niissä esiintyi myös Vanha Väinämöinen. Liian savolainen todennäköisesti. Maa ja kansa kautta aikojen • Tilastokeskus Teemu Keskisarjan haastattelu toteutettiin sähköpostitse. Uusia perinteitä ja tarinoita syntyy jatkuvasti. Lönnrot sopi hyvin tähän tehtävään ja silloiseen hyvä veli -verkostoon. Juhani Salokannel) • Pentti Virrankoski: Suomen historia. – Usein ajattelemme, että Lönnrot lähti Karjalan metsiin keräämään runoja, ja hupsista tuli eepos. Muita jutussa käytettyjä lähteitä: • Heikki Ylikangas: Käännekohdat Suomen historiassa • Kansallisarkisto • Kirjojen Suomi (toim. – Sitä ne ovat myös tutkimusten valossa. Lönnrot päihitti Gottlundin K ansallisaatteen levitessä suomalaiset kiinnostuivat suullisesta perinteestä ja kansanrunoista. Lönnrotin tavoin Gottlund haaveili suomalaisen kansalliseepoksen julkaisusta. Pielan mukaan Kalevala-projekti oli hyvin tietoisesti organisoitu. Vuoden 2018 lopussa maassa asui lähes 392 000 vieraskielistä eli henkilöä, joiden kieli on jokin muu kuin suomi, ruotsi tai saame. – Yleinen väärinkäsitys on, että perinne olisi kuollut. Vuonna 1990 Suomessa oli reilu 20 000 vieraskielistä
Paitsi että suomalaiseen työelämään on tutkitustikin pirun vaikea luikerrella ilman suomen tai ruotsin kielen taitoa. Kiusaus sujuvampaan kieleen – eli useimmiten englantiin – vaihtamiseen on siis oppijallekin suuri. Lopulta syy selvisi: häntä nolotti, että hän puhui edelleen vain englantia. Ennen kovin sosiaalinen kaveri oli kuitenkin aina kuin ei huomaisikaan. Ei kai sitä suomea nyt oikeasti tarvita. Paitsi että kotimaisia kieliä osaamaton jää helposti omaan kuplaansa eikä koskaan ymmärrä uuden kotimaansa kotkotuksia. Vaikeaa voi sen sijaan olla päästä harjoittelemaan sitä. Jotkut oppivat suomen kielen puolihuolimattomasti, kuin vahingossa. He yrittävät, käyvät kursseja, osaavatkin jonkun verran, mutta eivät uskaltaudu puhumaan. Vuosia kurssin jälkeen tiemme kohtasivat, kun aloin nähdä häntä työmatkoilla junassa. Kielenvaihtamisen sijasta pitäisi tukea, tai ehkä jopa vähän painostaa suomen puhumiseen. KOLUMNI Teksti Lari Kotilainen, yliopistonlehtori, suomen kieli, Helsingin yliopisto Ku va : Sa sa Tk al ca n De_05122019_66.indd 66 27.11.2019 10.36. Mikä tahansa kieli on aikuiselle vaikea. Oppiminen on ehkä yksilöllistä, mutta ei yksinäistä. Paitsi että eivät puhu. VAIKEAA VOI OLLA PÄÄSTÄ HARJOITTELEMAAN SITÄ. On kuitenkin hätiköityä ajatella, että kielenoppimisessa heikommin menestynyt olisi automaattisesti jotenkin lahjattomampi tai häneltä puuttuisi motivaatiota. Jopa siinä määrin vaivaa näkemättä, että opiskelutovereita alkoi ärsyttää. Kaikki puhuvat englantia. Ajattelemme, että suomi on pienen kansan häviävä kieli, jota ulkomaan elävän on turha harjoitella. Klassikkotapaus on entinen opiskelijani. Hän tuijotteli ulos ikkunasta, oli etsivinään jotain repustaan, rämpläsi kännykkää. Mieleen on jäänyt bulgarialainen nuorimies, joka imi itseensä kieltä kuin sieni. Ilman harjoitusta kielitaito kuitenkin uhkaa jäädäkin sinne lapsen tasolle. Väitän vastaan: ajatus itsessään on yksi keskeisiä oppimisen esteitä. Suomen kielen oppiminen on joukkuelaji KIELEMME EI OLE ERITYISEN VAIKEA. Toisaalta jotkut eivät tunnu millään pääsevän sinuiksi uuden kielen kanssa. Me suomenkieliset hellimme ajatusta kielemme uskomattomasta vaikeudesta, mutta siihen en kyllä usko hetkeäkään. Syyttävällä sormella osoitetaan mielellään myös oppijaa. Toisaalta kuinka monella meistä on aikaa odottaa niin kauan. 66 Demokraatti TEEMA O petan yliopistossa kansainvälisille opiskelijoille suomea. Voitte siis ehkä arvata, että tunnen monenlaisia kielenoppimistarinoita. Mitä me suomalaiset esimerkiksi teemme, jos joku puhuu meille murtaen suomea. Miksi suomen kieltä ei sitten opita. Lisäksi tutkin aikuisten kielenoppimista työelämässä. Esimerkiksi tutkimusryhmämme haastatteluissa moni valitti, miten raskasta on toimia työelämässä, jos puhuu kuin viisivuotias lapsi. Voimme toki spekuloida, että englanti jyrää suomen vaikkapa 50 vuoden perspektiivillä. Oppimisen esteet liittyvät nimittäin myös yhteisöön. Kielemme ei siis ole erityisen vaikea. Ainakin omien opiskelijoitteni kokemusten perusteella alamme puhua englantia. MONI EHKÄ nyt ajattelee, eivätkö ulkomailta Suomeen muuttaneet sitten voisi vain puhua loppuikänsä englantia. Silti niitä opitaan. Saamme siis katsoa hieman peiliinkin. Ehkä meidän kannattaisi antaa kielelle ja kielenoppijoille mahdollisuus. Meistä suomalaisista on tullut englantiuskovaisia
Se ei ole kenenkään kannalta toivottavaa. Omaishoitajat ansaitsevat tulla kuulluksi. Pysäyttävää, mutta toisaalta myös ihailtavaa kuultavaa. Jos omaishoitajia ei tueta riittävästi, voi uupuminen johtaa pahimmassa tapauksessa siihen, että yhden hoidettavan sijaan hoidettavia onkin kaksi. Tampereen yliopistossa tehdyn väitöstutkimuksen (2014) mukaan ilman omaisten apua ikääntyneiden hoidon menot olisivat Suomessa vuosittain 2,8 miljardia euroa nykyistä korkeammat. Todistus siitä, että pyyteetöntä rakkautta on olemassa. En oikeastaan koskaan poistu kotoa. On kuitenkin väärin, että omaishoitoon tarkoitettuja euroja laitetaan kunnissa muuhun tarkoitukseen. Liikunnan ja muun osallistumisen mahdollisuudet on myös turvattava. Kaupassa käyn kiireellä, ja silloin mieltä painaa huoli. Arvioiden mukaan Suomessa on noin 350 000 omaishoitotilannetta, joista 60 000 on sitovia ja vaativia. Raha on tiukilla. Arvokas elämä kuuluu kaikille, myös omaishoitajille ja heidän läheisilleen. Vain murto-osa, 10 prosenttia, on lakisääteisen omaishoidon tuen piirissä. Siinä on päättäjillä ja virkamiehillä sitten pohdittavaa, mitä nyt tehdään, kun hoitopaikkoja ja hoitajia ei ole riittävästi korvaamaan omaishoitajien tekemää arvokasta työtä. PUHEENVUORO Anette Karlsson Sosionomi (AMK) ja Uudenmaan Demarinaisten puheenjohtaja. Suunnitelmia lakkopäivän toteuttamiseksi on jo. Välillä kuitenkin tuntuu, että voimat loppuu. Yli miljoona suomalaista auttaa säännöllisesti läheistään. Omaishoitajat eivät ajattele säästävänsä yhteiskunnan rahaa, kun he hoitavat läheistään. Uskallan väittää, että toteutuessaan sillä olisi iso vaikutus kuntiin. Työ on fyysisesti ja henkisesti raskasta. Lisäksi omaishoitajille tulee taata säännöllinen virkistyminen ja lepo ilman tunnontuskia omaisen jättämisestä jonkun toiseen huomaan. Tänään summa saattaa olla korkeampi. He kysyvät mitä tapahtuisi, jos kaikki omaishoitajat menisivät päiväksi lakDe_05122019_66.indd 67 27.11.2019 10.36. En minä oikeastaan minnekään muualle voi mennä. Joukko aktiivisia omaishoitajia on perustanut Palava sydän -kansanliikkeen, joka yrittää parantaa omaishoitajien asemaa muun muassa kansalaisaloitteen avulla. Onhan tämä melko yksinäistä ja raskasta.” Näin eräs omaishoitaja kuvaili elämäänsä minulle. Tilanne on kestämätön. Suomessa omaishoitopalkkion tulee olla sama asuinpaikasta riippumatta. Mitä tapahtuisi, jos kaikki omaishoitajat menisivät päiväksi lakkoon. koon. 67 Demokraatti Omaishoitaja on aina töissä ”H än on minulle rakas ja haluan auttaa häntä niin paljon kun jaksan ja voin. Omaa elämää tai aikaa ei ole ollut vuosiin. He tekevät sen rakkaudesta
Ehkä se on työttömän kohdalla sopivaa ja asiallista. Virkailija voi mielensä pahoittaessaan aiheuttaa asiakkaalle katastrofaaliset tulonmenetykset ihan vain sanavalinnoillaan. En osannut hölmistymiseltäni panna tuossa tilanteessa kampoihin tuolle tulkinnalle. Saikohan siitä hyvän mielen. Hän hylkäsi kurssihakemukseni ja ilmoitti heti perään, etten ole oikeutettu työmarkkinatukeen ko. fi ta i D em ok ra at ti, PL 33 8, 00 53 1 H el sin ki M ie lip id e Työtön häviää tukipäätösten suohon Olen ollut pitkään työttömänä ja iästäni (59) johtuen työllistymismahdollisuuteni työnhaun kautta ovat lähinnä teoreettiset. Miltähän tuosta virkailijasta tuntuisi, jos aina kun hän vaikka unohtaisi sovitun tapaamisen tai tekisi muun huolimattomuusvirheen, häneltä pidätettäisiin kahden kuukauden palkka. Eli minun ei olisi kannattanut hakea koko kurssille. Osmo Pöntinen Mäntyharju PITÄÄ OLLA PASSIIVINEN, MAHDOLLISIMMAN NÄKYMÄTÖN JA HUOMAAMATON, NIIN EI SAA RANGAISTUSTA. Olisiko minun pitänyt aikoinani valita toisenlainen vaimo, tai ainakin ohjeistaa nykyinen olemaan varaamatta matkoja, koska saattaisin tulevaisuudessa vaikka hakea jollekin kurssille. En oikein osaa myydä teoksiani. Hylkäämispäätökseenhän olisi voinut tuolla logiikalla vaikuttaa vaikka parikymppisenä tekemäni opiskelupaikkavalinnat tms. Lain suoja on näennäinen. Tätä on työttömän arki. 68 Demokraatti Ki rjo ita om al la ni m el lä si. Kurssille pyrkineiden haastattelutilaisuudessa kerroin rehellisesti matkasta, koska arvelin sen sattuvan pahaan vaiheeseen juuri tärkeiksi alkupäiviksi. Tähän asti kaikki näytti hyvältä, mutta muuttui kohta ikäväksi. ajalta, koska en ole työmarkkinoiden käytettävissä. Matkan oli vaimoni varannut jo aikai sin keväällä. Pitää olla passiivinen, mahdollisimman näkymätön ja huomaamaton, niin ei saa rangaistusta. Jos vanhat teot ja valinnat vaikuttavat tukipäätöksiin, ollaan kyllä tarpomassa aikamoisessa suossa. Luulin, että asia olisi nyt kunnossa, mutta eipä ollut. Jos olisin huomannut sen sattuvan kurssin aikaan, en olisi hakenut koko kurssille, eli tässä sakotetaan nyt huolimattomuudesta ja unohtamisesta. Myöhemmin asiaa toisaalta TE-palveluista tiedusteltuani sain kuulla, että olisin tietenkin oikeutettu tukeen, koska olen kohtuullisen ajan puitteissa käytettävissä. Loppukesästä huomasin paikallisen (Mikkeli) Te-palvelun järjestämästä verkkokaupan perustamiskurssista. Ki rjo itu st en m ak sim im itt a on 20 00 m er kk iä . Olin hakiessani unohtanut, että vaimoni oli keväällä varannut viikon matkan ulkomaille tytärtämme ja hänen puolitoistavuotiasta lastaan tapaamaan. Sainpahan opetuksen. Olen kuitenkin luonteeltani introvertti, minkä vuoksi markkinointi on ollut esteenä harrastuksen työksi muuttamiselle. Ilmeisesti päätös perustuu kohtaan, jonka mukaan olen omalla toiminnallani aiheuttanut kurssilta hylkäämisen. Mitähän tuo toiminta on ollut. Epäonneksi matka sattui juuri kurssin alkuvaiheeseen. Koko ikäni olen tehnyt kaikkea lähinnä taidekäsitöiksi luokiteltavaa. Tuossa matka-asiassa oli kyse huolimattomuudesta. Lä he tä m ie lip ite es i os oi tt ee se en m ie lip id e@ de m ok ra at ti. De_05122019_68.indd 68 27.11.2019 10.35. Innostuin heti, sillä kurssi olisi sopinut tarpeisiini paremmin kuin hyvin. Siksi olen pohtinut muita mahdollisuuksia. Te-palvelujen virkailijan suhtautuminen muuttui ystävällisestä jäätäväksi hänen kuultuaan asiasta. Sain Kelalta pari päivää sitten viestin, että olen menettänyt oikeuteni työmarkkinatukeen kahdelta kuukaudelta, koska olen ”ilman pätevää syytä kieltäytynyt työllistämistä edistävästä palvelusta”! En ole kieltäytynyt mistään, minkä vuoksi aloin selvittää asiaa. Olisin säästynyt kahden kuukauden tulojen menetykseltä, mutta kun hölmöyksissäni ajattelin olla asiassa aktiivinen. Saattaisi harmittaa ja tuntua epäoikeudenmukaiselta
Se on aivan turha – eihän luonnokseen mahtunut edes kannanottoja EU:sta eikä maamme valtiollisesta asemasta. On tosin vaikea ymmärtää, mikä tässä Elomäen askeleessa on erityisen ”feminististä” talouspolitiikkaa. tri Anna Elomäen pamfletin Feministisempää talouspolitiikkaa. Feministiselle taloustieteelle on ominaista sen pyrkimys omia itselleen kaikki hyvä ja laittaa kaikki paha ns. Palkkatasa-arvon – samasta työstä sama palkka – edistämien ei yksin riitä, vaan on puututtava naisvaltaisten alojen mataliin palkkoihin, jotka eivät tietenkään ole yksilövalintojen seuraus ta vaan rakenteellinen ominaisuus. Itse asiassa feministinen talouspolitiikka nousi julkisuuteen vasta viime vuonna, kun Kalevi Sorsan säätiö julkaisi fil. Viidenneksi naisten työn aliarvostukseen puuttuminen on itsestään selvää SDP:n politiikkaa. Onhan aivan arkijärjelläkin selvää, että maksuttomaan varhaiskasvatukseen panostaminen on sijoitus tulevaisuuteen siinä missä pääradan perusparannus ja sen kolmannen raiteen rakentaminen. Se lienee puolueemme jäsenille vielä oudompi kuin ”feministinen ulkopolitiikka”. Kuudenneksi ottakaamme käyttöön Elomäen ehdottama sukupuolet huomioon ottava budjetointi. Feministinen taloustiede käsitteenä juontaa vuoteen 1988, kun uusseelantilaisen Marilyn Waringin kirja If Women Counted julkaistiin Yhdysvalloissa. Jokainen seitsemästä askeleesta voidaan huoletta siirtää (poliittiseen) tavoiteohjelmaan. Sen alaotsikkona oli A New Feminist Economics – ”uusi feministinen taloustiede”. De_05122019_68.indd 69 27.11.2019 10.35. Pertti Alanen Tampere iStockphoto NAISTEN PALKATON TYÖ TULISI SISÄLLYTTÄÄ KANSANTALOUDEN TILINPITOON. Mitään erityisen ”feminististä” ei Elomäen seitsemässä askeleessa ole. Toiseksi sisällyttäkäämme palkaton työ kansantalouden kirjanpitoon ja bkt-mittariin, vaikka kansainvälisesti vertailukelpoiset luvut laskettaisiin edelleen YK:n SNA-suosituksen ja EU:n kansantalouden tilinpitojärjestelmän mukaisesti. Se voidaan ottaa huomioon sekä vientiettä tuontisopimuksia solmittaessa. (2017). Työkaluna käyttäkäämme Elomäen suosittelemaa UNECE:n (YK:n Euroopan talouskomissio) opasta (2017). Vuosi sitten ilmestyi VN:n julkaisusarjassa yli 200-sivuinen seloste Tasa-arvoa talousarvioon – talousarvion sukupuolivaikutusten arviointi ja sukupuolitietoinen budjetointi, joka sisältää myös toimintasuositukset. uusklassisen taloustieteen piikkiin. Miten tohtori Elomäki pamfletissaan sitten johdattelee meitä seitsemällä askeleellaan kohti feministisempää talouspolitiikkaa. Meillä ei kuitenkaan puolueena ole mahdollisuutta puuttua työmarkkinaneuvotteluihin. Hyvin pieneen pähkinänkuoreen ahdettuna Waringin viesti oli, että naisten palkaton työ tulisi sisällyttää kansantalouden tilinpitoon. Miksi sitten puhutaan feministisestä taloustieteestä. Ryhtykäämme käyttämään nykyisen bkt-mittarin rinnalla täysimääräisesti Elomäen suosittelemaa OECD:n uutta hyvinvointimittaria How’s Life. Neljänneksi laajentakaamme veropohjaa ja tukkikaamme siinä olevia vuotoja. Seitsemänneksi voimme hyvin liittää sukupuolinäkökulman kauppapolitiikkaan. Elomäki on yksi kirjoittajista. Rajoittaahan tiettyjen tavaroiden vientiä jo nykyisinkin esimerkiksi sota ja tuontia lapsityövoiman käyttö. Ensinnäkin Elomäki esittää bruttokansantuotteen (bkt) korvaamista mittaamalla taloudellista hyvinvointia kotitalouksien tosiasiallisten tulojen ja kulutuksen avulla ottaen huomioon myös markkinoiden ulkopuolinen toiminta. Hyvä. Kolmanneksi voimme ottaa sijoitukset yhteiskunnalliseen alarakenteeseen esimerkiksi liikenteen alarakenteen sijoitusten rinnalle. Kyse on asemasta ja vallasta taloustieteessä. Feministitutkijat haluavat taloustieteen valtavirtaan kyllästyttyään ponnistelemaan akanvirrassa. Samalla poistetaan ”feminististä talouspolitiikkaa” periaateohjelmasta. 69 Demokraatti LISÄÄ MIELIPITEITÄ OSOITTEESSA DEMOKRAATTI.FI Mihin tarvitsemme feminististä talouspolitiikkaa. Uusklassinen taloustiede on feministisen taloustieteen Suuri Saatana. SDP:n periaatejulistuksen luonnoksessa (15.10.2019) mainitaan ”feministinen talouspolitiikka”
Hankkeesta saadut kokemukset ovat yhtä erinomaisia kuin peruskouluja koskevasta. Hankkeessa ovat mukana 3–6 vuotiaat lapset. Porukka on innokasta oppimaan uusia asioita. Lisäksi rentoutuksen säännöllisellä harjoittamisella on lukuisissa tutkimuksissa todettu stressin hallitsemisen myötä monia terveydellisiä vaikutuksia, koska rentoutus vaikuttaa kehoon täysin päinvastoin kuin stressi. Vähäinenkään rankaiseminen ei enää ole nykyaikaa, vaan asiat hoidetaan muulla tavalla kuntoon. Lisäksi hankkeeseen on osallistunut opettajia ja oppilaiden vanhempia. Normitilanne päiväkodissa. Luokka pysyy rauhallisena. Rentoutuksen käyttöön ottaminen on nykytilanteessa olennaisesti riippuvainen opettajien aktiivisuudesta ja ymmärryksestä. Huutoa ja hälinää. Lisäksi lapsille annetaan aivo-oppia pehmolelujen avulla ja opetetaan vuorovaikutustaitoja. 70 Demokraatti Kiusaamiselle loppu ja koulurauha takaisin MIELIPIDE Jotkut lapset ovat vieneet rentoutusharjoituksia kotiinkin. Oppilaat tulevat paikoilleen ääneti. Hanke käynnistyi vuonna 2014 ja siihen on osallistunut 12–15 vuotiaita peruskoululaisia yhteensä 3519. Ei huutoa, hälinää eikä levotonta tungeksimista luokan ovella. Niissä opitaan hyväksyvää läsnäoloa ja tarkkaavaisuuden suuntaamista kyseessä olevaan hetkeen. Jotkut lapset ovat vieneet rentoutusta kotiinkin. Rentoutuksella aloitetut oppitunnit sujuvat tavallista rauhallisemmin, ja tehtäviin keskittyminen on helpompaa.” Päivittäisten rentoutushetkien seurauksena oppilaitosten ilmapiiri paranee, kiusaaminen vähenee, oppilaiden häiritsevä käyttäytyminen oppituntien aikana vähenee tai loppuu kokonaan, oppilaiden oppimiskyky paranee huomattavasti, opettajat pystyvät paremmin suorittamaan tehtäväänsä ja selvittämään haastavat tilanteet. Luokassa on hyvä henki ja kaikki otetaan huomioon. Hankkeeseen kuuluu lempeä asenne haastavissa tilanteissa. Me kaikki ihmiset olemme omien uskomusten ja ennakkoluulojen orjia. Päiväkodeissa lapsille pidetään päivittäin kolme minuutin mittaista rentoutushetkeä. Näin ei tarvitse olla, jos lasten arjen kitkakohtiin paneudutaan ajan ja asiantuntemuksen avulla. Saan tehtyä asioita nopeammin ja huolellisemmin. Päiväkodeissa on tunnetusti paitsi hälinää myös kiusaamista. Oppilaat selvittävät riidat itse.” Oppilaiden kommentteja: ”Ennen suutuin ja aloin huutaa, mutta nyt mietin, mitä oikeasti haluan sanoa ja mitä haluan tehdä. Helsingin yliopistolla on pääkaupunkiseudun päiväkodeissa meneillään myös tutkimushanke pienioppivamieli. Toiset kuitenkin huomattavasti enemmän kuin toiset. 5B-luokka on hiljainen. Opettajien kommenteja: ”Tietoisen läsnäolon menetelmä auttaa keskittymään. Nyt tiedän mitä teen, kun panikoin tai stressaan. Kaikki opettajat eivät ole vielä ole kokeilleet rentoutusta käytännössä, vaikka kouluista on jo saatu erittäin myönteistä palautetta. Hankkeen käytännön toteutus tarkoittaa, että jokaisena koulupäivänä oppilaat osallistuvat Mindfulnessin mukaisiin rentoutushetkiin. Vesa Vuorinen Vaasa LISÄÄ MIELIPITEITÄ OSOITTEESSA DEMOKRAATTI.FI De_05122019_68.indd 70 27.11.2019 10.35. Niemen lausumaa Nette-lehden haastattelussa: ”Kriittinen saa olla mutta ei ennakkoluuloinen. Opettaja ei ole havainnut kiusaamista, tai että joku jätettäisiin yksin. Ja yksi piirre on ylitse muiden, ja se on uteliaisuus.” Vaasan peruskoulujen ja päiväkotien opettajille on pidetty esitelmiä edellä mainituista hankkeista. Harmistusta ja hikihelmiä. Helsingin yliopiston ja Folkhälsanin yhteisestä tutkimushankkeesta Terveoppivamieli on saatu erinomaisia tuloksia ja kokemuksia. Kiusaaminen ja siihen puuttuminen on ollut jo vuosikausia ollut näyttävästi esillä mediassa. Hankkeista ja niiden myönteisistä kokemuksista on tieto toimitettu myös opetusministeriöön ja opetushallitukseen. Jo kolmivuotiaatkin ovat innolla mukana. En malta olla lainaamatta Vaasan yliopiston tutkimusjohtaja Mari K. Mielestäni rentoutus tulisi kuulua kaikissa kouluissa keskiasteen oppilaitokset mukaan luettuna pakollisena osana opetussuunnitelmaan ja päiväkotien päivärutiineihin. Kun äiti ja isä ovat sanailleet kovalla äänellä, lapset ovat neuvoneet heitä keskittymään hengityksen seuraamiseen. Lapset pitävät niistä niin kovasti, että he oikein odottavat ja pyytävät, että pidettäisiin taas POM-hetki (PieniOppivaMieli). Ongelman kitkemiseksi rentoutus on osoittautunut oivaksi ja lempeäksi keinoksi vaikuttaa lasten ja aikuisten mieliin
• Työväenkirjaston ystävät ry kiittää innokkaita ystäviään kulttuurivuodesta jouluglögeillä klo 17.30 alkaen ja toivottaa rakkautta sekä rauhaa vuodelle 2020. klo 11.00 Tampereen Työväentalon Tellervossa Valtakunnallisen seuratoiminnan kehittämistuen haku avoinna 17.12. HELSINKI • Merkillinen Mauno – Ihmeellinen Manu torstaina 12.12.2019 klo 17.30– 20 Työväenliikkeen kirjastossa Sörnäisten rantatie 25, Helsinki. Keskustelun isäntänä Työväenkirjaston ystävät ry:n puheenjohtaja Pentti Arajärvi. Tilaisuus aloitetaan nauttimalla jouluinen lounas. klo 16.15 asti, ohjeet www.minedu.fi HÄME • Lahden Sos.dem. mennessä leena.levonpera@gmail.com tai 040 5590999. TUL:n avoimet joukkuevoimistelun välinemestaruuskilpailut 7.12 klo 11.30 ja 8.12. Le ik ka a ta lte en ! Yhdistystoiminta Järjestöjen ja yhdistysten kevät-, syysja vuosikokousilmoitukset ovat maksullisia. Wanhassa Herrassa, Laaksokatu 17, Lahti. Maksullisen ilmoituksen lisäksi ilmoitus julkaistaan pyydettäessä Yhdistystoiminta -palstalla maksutta kerran. naisyhdistyksen puurojuhla pidetään sunnuntaina 15.12.2019, klo 13. Seuraavan kerran kokoonnumme 14.1.2020, vieraaksi saamme kansanedustaja Suna Kymäläisen. Terveluloa vaihtamaan mielipiteitä. Nautimme joulupuuron ja torttukahvit. De_05122019_71.indd 71 27.11.2019 10.39. Osallistumismaksu 28 €/hlö käteisenä tai tilille: Länsi-Uudenmaan Wanhat Toverit FI19 5236 2120 0224 55. UUSIMAA • Läntisen Uudenmaan Wanhat toverit Kerhomme pikkujoulua vietetään 12.12.2019 klo 14.00 alkaen Lohjan työväentalolla Kalevankatu 1. Ilmoittautumiset 6.12. klo 11.30 Hervannan vapaa-aikatalolla, tiedustelut 045-2075377 tai rantaperkionisku.kilpailut@gmail.com Veteraanien toimintaryhmän kokous ke 11.12. Tervetuloa! KYMI • Kuusankosken Wanhat Toverit kokoontuvat 10.12.2019 klo 14.00 Kettumäen Palvelukeskuksessa, mukana sosiaalityöntekijä Niina Ristolainen. 71 Demokraatti . Ohjelmassa puheenjohtaja Pekka Myllyniemen tervetuliaissanat, SDP:n poliittisen suunnittelun Seinäjoen koulutuskuntayhtymän YHTYMÄVALTUUSTON KOKOUS pidetään maanantaina 16.12.2019 klo 10.00 Sedu Seinäjoki, Kirkkokatu 10 Kokouksesta laadittava pöytäkirja on nähtävänä kuntayhtymän verkkosivulla www.sedu.fi 17.12.2019 Juhani Mäki yhtymävaltuuston puheenjohtaja päällikkö Joona Räsäsen ajankohtaiskatsaus, Papukaija G.Pula-ahon lystikkäät terveiset tuo Tatu Hirvonen, vuoden 2020 toiminnan suunnittelua ja lopuksi arpajaiset. Hyvää ja Rauhallista Joulua. Keskustelemassa presidentti Tarja Halonen, Seppo Lindblom, Pekka Korpinen, raija Oranen, Tapio Bergholm ja Unto Hämäläinen. PIRKANMAA • TUL-Tampere
72 Demokraatti RISTIKKO 23/2019 Veijo Wiren veijo.wiren@gmail.com Ratkaistut ristikot lähetetään seuraavan lehden ilmestymiseen mennessä: vastaukset@demokraatti.fi tai Demokraatti / Ristikko, PL 338, 00531 Helsinki. Nimi: Osoite: De_05122019_72.indd 72 26.11.2019 11.57. Merkitse kuoren päälle ristikon numero. Oikein vastanneiden kesken arvotaan yksi 10 euron lahjakortti
De_05122019_72.indd 73 26.11.2019 11.57. Edessä on kaislaa ja kamera on tu tissut, mutta se ei harmita yhtään, koska tiedän muis tavani ikuisesti viherhai karan, joka sai minut kii peämään portugalilaiseen puskaan.” Helmikuussa kerroin uuni tuoreella Ti ti tyy palstalla, miten harrastusta voi kirittää kisailemalla itsensä kanssa. Onnea voittajalle! Vaikeusaste: (c ) Ar to In ka la ww w. Uusi laji sykähdyttää joka kerta ja tarinat tapaamisista jäävät mieleen, toiset pa remmin kuin toiset. Pu ristin toisella kädellä oksaa rystyset valkoisena ja toi sella pitelin painavaa ka meraa. Ensikohtaami sia oli tänä vuonna 43, joista puolet tapahtui Suomessa. Voin kuitenkin hyvin kuvitella sa nailevani näin: ”Muistan, kuinka liuk kailta oksat tuntuivat, kun lähdin kiipeämään yllytys hulluuttani manaillen. Saavutin tavoit teeni sitä kuitenkaan ylittä mättä. Lähtisitkö sinäkin pinnajahtiin. ais ud ok u. Vaikka se oli kaunis päivä ja hieno hetki, kun näin ensimmäisen tundraurpiaiseni, sitä tarinaa tuskin kertoilen enää van hana kiikkustuolissa. Las keuduin alas ja kroppa vielä adrenaliiniryöpystä täris ten selasin kuvia. co m 4 2 1 9 7 3 8 1 7 5 9 9 3 2 4 6 4 2 9 1 9 6 5 5 27 91 38 64 5 85 34 67 29 1 46 15 92 73 8 61 43 75 82 9 79 82 46 51 3 32 58 19 47 6 54 29 81 36 7 93 76 54 18 2 18 67 23 95 4 TI TI TYY Anna-Liisa Blomberg anna-liisa.blomberg@demokraatti.fi L intuvuosi 2019 oli täynnä hienoja het kiä, joista elämyksel lisimpiä olivat kerrat, kun pääsin näkemään sellai sen lajin, jota en ollut koskaan ennen nähnyt. julkaistun ristikon 10 euron lahjakortin voitti Timo Riistaniemi Outokummusta. Tähtäsin minkä pys tyin ja lauoin sarjatulta. 73 Demokraatti H A A P A K U R T U V I K T O R A P I A N O T A K O A L L A S I K A T L A M A S A L I E T E A T S O A N I I T I T A V O L T A K U R I P E L L E P I I A A R A R A T A A A T R A S T E N O T L E V I N R R I K A S T E A L I N A R A S T I L E P I T A A I K E E T U L L A E S S U A S T O N A T S O L I L A A S T A T O U V I H S I R I A L N A T I N A T A N N E R T E A T I J A E V A N S T I N K I A A R I A L U E E E M E L I T A S S P I R T I T O P A S A S K I P O I S T E L A T A R A U S K U N E N Ä A L A I SUDOKUN RATKAISU RISTIKON 21/2019 RATKAISU 7.11. Listaan vuoden mittaan ha vaitsemani lintulajit ja py rin aina vähintään yhtä lajia edeltävää vuotta parempaan tulokseen. Niinpä nyt, kun ”pin nalista” taas nollataan, ase tan vuoden 2020 tähtäimen 167 lajiin
Mauno Roiha: Ratsastus ja ratsukon koulutus Tämä on luetuin kirjani, sellainen ratsastuksen raamattu. Kirjojen kautta omakin kieli rikastuu. Onhan tämä kirja jotenkin kantanut, koska tästä on nyt melkein 50 vuotta kulunut ja olen edelleen siellä hevosen selässä. Viisikkoja en oikein voi pitää dekkarina. Kun tyttäreni Venla asui vielä kotona, niin pääsin juuri tähän dekkarivaiheeseen. Inhoan jonottamista, hermoratani eivät kestä sellaista ollenkaan. Kun kotona pöydällä oli vaikka kolmen kirjan pino, niin alla oli dekkareita ja päällimmäiseksi asettelin jonkun kaunokirjan. Ei ollut lomamatkaa, etteikö matkalaukussa olisi ollut Mauno Roihaa. Lukeminen on aina hyväksi. Kirjojen kanssa ei kyllästy. Tai jos mentiin hiekkarannalle, oli aina Mauno Roiha mukana. Olin aikamoinen kirjojen ahmija. Löysin dekkarit hirveän myöhään. Jotta pystyy kirjoittamaan sujuvia puheita, pitää lukea paljon. Fred Vargas: Hyisiä aikoja Erinomainen kirja, joka jakaa lukijoita. Tämä on sellainen ranskalainen kudelma, ranskalainen tapa kirjoittaa. Tuntuu, että olisin aika köyhä ilman kirjoja. Sain kansakoulussa lukemisesta arvosanaksi 10+. Luen bussissa, odottaessa luen, iltaisin luen ja ennen kuin nukahdan, luen. Olen huomannut, että vaikka lukisi kaikenlaista sekaisin, niin se ei ole miltään muulta luetulta pois. Kävin kaikki perinteiset satukirjaja Tiina-kirja -vaiheet läpi, Laura ratsastaa ja Viisikot. Olen ratsastanut 10-vuotiaasta lähtien ja aloin opiskella mitä se ratsastus on muutakin kuin vain ratsun selässä pysymistä. Ihan kuin ne eivät olisi oikeita kirjoja. Mutta jos on kirja mukana, niin kaikki on hyvin. Miehelleni se oli oikein vitsi, että minulle oli kuulemma kasvanut napanuora tähän Mauno Roihan kirjaan. Kirjoitettu vuonna 1968, ja taisin saada tämän vuonna 1971. 74 Demokraatti Teksti ja kuva Nora Vilva Kirjojen kanssa ei kyllästy Demarinaisten toiminnanjohtaja Merja-Hannele Vuohelainen on palannut lempikirjansa ääreen yli 40 vuoden ajan. Olen lähdössä Burkina Fasoon ja kirjan avulla saan mielenmaailmani siirtymään jo etukäteen sinne aurinkoon, lämpöön, kirkkauteen ja kukkiviin hibiskus-kukkiin. Ne ovat enemmän ruokakirjoja, joissa koko ajan kerrotaan mitä pikinik-korissa on. Kun kävimme kirjastossa, Venla sanoi, että ”äiti, etkö sä voisi välillä lainata vähän jotain älykkäämpää eikä aina vaan noita dekkareita”. Olen aika pollea siitä. Ja kyllä tämän työnkin puolesta joudun seuraamaan aikaa, ja se ei tarkoita sitä, että lukisin vain Demokraattia ja Helsingin Sanomia. Chimamanda Ngozi Adichie: Huominen on liian kaukana Uusin lukuharrastukseni liittyy Afrikkaan. Kirjailijalla on hyvä tyyli kirjoittaa ja aivan ihania kirjoja. 3 2 1 De_05122019_74.indd 74 27.11.2019 15.15. Toiset tykkäävät, ja toiset eivät ymmärrä kirjailijan ajatuksenjuoksua ollenkaan. Nuorempana pidin dekkareita muka huonommin kirjoitettuina. Politiikan kirjahylly 1 2 3 Aloin lukea 6-vuotiaana. Sehän oli aivan idioottimainen päätös. Meni täydestä. On aina turvallinen olo, kun on kirja mukana. Myöhemmin jouduin muuttamaan ajatustani ihan kokonaan. Luin yliopistossa sosiaalipsykkaa ja tuli sellainen vaihe, jolloin päätin etten lue yhtään mitään muuta kuin yliopistojuttuja, mitkä liittyivät tentteihin
LOGO Suoja-alueelle ei saa sijoittaa muita graafisia elementtejä. Käytä aina originaalilogoa. (09) 774 3110, sähköp. 09-766 429 www.tyovaenperinne.fi Työväenliikkeen kirjasto • Tehtaanmyymälä, Tukkutori, Helsinki • Wotkin’s Hannus, Espoo • Prisma Itäkeskus • S-Market Sokos Helsinki WoTkIn’S MyyMäläT ja PalvEluTISkIT Demok05122019_001-002.indd 2 26.11.2019 15.57. www.pau.fi Proliitto_negalogo_cmyk.eps Proliitto_logo_cmyk.eps x x x x Ammattiliitto Pro miniohje 2/2 • 2010 VÄRIT PMS 1935 C CMYK c10, m100, y50, k0 RGB r213, g29, b89 #D51D59 VADELMANPUNAINEN MUSTA PMS Process Black CMYK c0, m0, y0, k100 RGB r0, g0, b0 #000000 VALKOINEN PMS CMYK c0, m0, y0, k0 RGB r255, g255, b255 #FFFFFF SUOJA-ALUE 2. Uusi Ammattiliitto Pro Työttömyyskassa Pro Uusi Ammattiliitto Pro ja Työttömyyskassa Pro toivottavat Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! Uusi Ammattiliitto Pro ja Työttömyyskassa Pro toivottavat Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! Pr ol iit to .fi www.pam.fi www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 Sörnäisten rantatie 25, 00500 HELSINKI Puh. info@tyark.fi www.tyark.fi Sörnäisten rantatie 25 A, 00500 Helsinki p
Kansa paljastaa kyntensä kaduilla. Lue uutiset verkosta osoitteessa demokraatti.fi ja syväluotaavat tarinat niiden takaa aikakauslehdestä. sy ys ku ut a De_12092019_01.indd 1 4.9.2019 9.57 Politiikka ajautuu umpikujaan. ke sä ku ut a 20.6.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI Kesä! SEURAAVA LEHTI ILMESTYY 1.8. Suojelutoimista huolimatta Itämeri on edelleen heikossa hapessa. hu ht ik uu ta X /1 9 XXX xxx XXX xxx XXX xxx 10 /1 9 25.4.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI Antti Rinne aloittaa hallitustunnustelijana perjantaina. SEURAA UUTISIA VERKOSSA LÄPI KESÄN: DEMOKRAATTI.FI De_20062019_01.indd 1 25.7.2019 13.30 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 23.5.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 23 . SEURAAVA LEHTI ILMESTYY 25.4. elo ku ut a X /1 9 Juristi otti ohjat ison liiton johdossa. m aa lis ku ut a VAALIT TV-tentti voi ratkaista vaalivoiton PALKAT Joko palkkasalaisuus murtuu BREXIT Vääntö ilman voittajia ILMASTO TEEMA Puhe ei enää riitä 7.3.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI De_07032019_01.indd 1 27.2.2019 11.42 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 9.5.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 9. hu ht ik uu ta X /1 9 XXX xxx XXX xxx XXX xxx VAALILEHTI 9 9/ 19 11.4.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI SDP on valmis suurimmaksi puolueeksi ja Antti Rinne pääministeriksi. ONGELMA PINNAN ALLA 4/ 19 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 4 • 20 19 / 7. he lm ik uu ta 7.2.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI MAAILMALLA SUOMALAISTA POLIITIKKOA VIEDÄÄN, JA SE VAIN VIKISEE. Tilaa Demokraatti 37 € neljä kuukautta Tarjous koskee vain uusia tilauksia. Mihin niitä tarvitaan. Elinikäinen KOULU 5/ 19 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 5 • 20 19 / 21 . ke sä ku ut a NAISET Populismi uhkaa naisten asemaa KIKY Syksyllä alkaa kiky-vääntö POLITIIKKA Oikeistossa on ahdasta De_06062019_01.indd 1 29.5.2019 14.31 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 4.4.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 4. Uusi suunta PELIN PURKU Jazz soi ja lätkä liikkuu KIKYN PALUU Tupot menivät, mutta liitot hoitavat NUORET Lapsi on itsensä asiantuntija De_25042019_01.indd 1 18.4.2019 9.51 Demokraatti on kotimaan politiikan, työmarkkinoiden ja kulttuurin ykköslehti. 14 /1 9 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 14 • 20 19 / 20 . Hyvän tähden 6/ 19 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 6 • 20 19 / 7. MUUTOS! VAALIEXTRA. Alf Rehn De_07022019_01.indd 1 1.2.2019 9.49 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 21.2.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 21 . m aa lis ku ut a MUISTA LAITTAA LEHDEN NUMERO JA PÄIVÄMÄÄRÄ KANTEEN JA SELKÄÄN! 6/ 19 XXX xxx XXX xxx XXX xxx Rauhanneuvottelija Hussein al-Taee haluaa luottaa ihmiseen, vaikka työ on harmaannuttanut hänen hiuksensa. Kun Suomi löysi itsensä. PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 9 • 20 19 / 11. ta m m ik uu ta 3/ 19 TYÖPAIKAT Tarvitaanko vielä pääluottamusmiestä. to uk ok uu ta KENEN SYY Lasta ei saa leimata LIIKENNE Suomi tippuu kuoppaan BRYSSEL Missä palkansaaja, siellä EU N äl kä in en lo hi kä är m e 11 /1 9 De_09052019_01.indd 1 2.5.2019 11.05 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 21.3.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 21 . 23.5.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI DIILI PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 12 • 20 19 / 23 . ÄÄRIOIKEISTO Miekkamiehet johtavat Itävaltaa EDUSKUNTAVAALIT Kuka nappaa luopujien äänet. Oho! 7/ 19 HYVÄ HOIVA Norja, hoitotyön onnela EI ASEILLE Työmaana rauha HALLITUS Sipilän kiemurainen ero ASUMINEN TEEMA Suomi muuttaa – ja muuttuu 21.3.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI De_21032019_01.indd 1 14.3.2019 9.26 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 11.4.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 11. 15 /1 9 USA Taalapino ratkaisee vaalivoiton KAIVOS Hyvä-paha kaivosteollisuus SDP Päätähtäin vuodessa 2030 TSL TEEMA Suomalaisten sivistäjä 1.8.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI PAM! De_01082019_01.indd 1 30.7.2019 14.20 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 26.9.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 26 . hu ht ik uu ta X /1 9 XXX xxx XXX xxx XXX xxx 8 Sosiaalinen media tarjoaa tehokkaan väylän demokratian horjuttamiseen. m aa lis ku ut a X /1 9 Vuoden valtuutettu -kilpailun voitto oli Minna Räsäselle yhtä iso yllätys kuin valtuustopaikka. MANU Vain yksi tähteläläisistä 1918 Hennalan vankihistoria aukeaa POLITIIKKA Keskikentän puolueet pulassa 26.9.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 18 • 20 19 / 26 . to uk ok uu ta X /1 9 XXX xxx XXX xxx XXX xxx 9.5.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI EU TEEMA Mikä suunta, eteen vai taakse. to uk ok uu ta X /1 9 XXX xxx XXX xxx XXX xxx 12 /1 9 TEEMA: Suomi pistää hävittäjiin jopa kymmenen miljardia euroa. 17 /1 9 TEATTERITEEMA Kulisseissa ja katsomossa SE LYHENEE Vastustajia riittää, mutta työaika lyhenee MCAMMATTI Hampurilainen työuralla 12.9.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI Sisukas ENERGIA TEEMA Hiiletön tulevaisuus PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 17 • 20 19 / 12 . TEEMA: Leijonan matka 23 /1 9 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 23 • 20 19 / 5. Markkinatalous ei riitä Kiinalle. sy ys ku ut a De_26092019_01.indd 1 19.9.2019 12.59 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 25.4.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 25 . Valentin Kononen ei ole jättänyt lajiaan. OSOITTEESSA WWW.DEMOKRAATTI.FI. UHKA 8/ 19 DDR JA 1918 Historian pitkä varjo VAALIT Jalkatyö ratkaisee VAALIENNUSTE Punaisempi eduskunta PERHE TEEMA Unelma ydinperheestä 4.4.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI vapaudelle De_04042019_01.indd 1 3.4.2019 13.12 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 1.8.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 1. to uk ok uu ta ON THE ROAD Keski-Suomen kautta Brysseliin PILLERI Huume muuttuu lääkkeeksi EU-VAALIT EU-ehdokkaat testissä De_23052019_01.indd 1 15.5.2019 9.25 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 6.6.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 6. 16 /1 9 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 16 • 20 19 / 29 . sy ys ku ut a X /1 9 XXX xxx XXX xxx XXX xxx Nourdeen Toure matkasi kaksi vuotta Togosta Suomeen, sopeutui uuteen maahan ja luo nyt uraa ammattinyrkkeilijänä. sy ys ku ut a X /1 9 XXX xxx XXX xxx XXX xxx TEEMA: Uudet hoidot pelastavat ihmisiä, mutta onko meillä varaa niihin. SDP 120 VUOTTA Tulevaisuuden tekijä 29.8.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI MAAHANMUUTTO TEEMA Tätä Suomi tarvitsee Kä tke tty Ve nä jä De_06062019_01.indd 1 20.8.2019 16.00 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 20.6.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 20 . EVE Donna 3/ 19 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 3 • 20 19 / 24 . Se haluaa enemmän. PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 11 • 20 19 / 9. SEURAA TULOSILTAA 14.4. he lm ik uu ta 4/ 19 XXX xxx XXX xxx XXX xxx KAKKOSKUSKI Sanna Marin UUSIKAUPUNKI Tehdas kuin kaupunki PORVARIHALLITUS Työmarkkinoista vaaliteema TEEMA: Itämeren pohja on happikadon takia osin kuollut. TEEMA Työelämän murros ja tekoäly ”Ei voi jäädä vain kauppa ja kapakka”, Eveliina Heinäluoma iloitsee parjatun Itä-Helsingin lähiöiden kasvojenkohotuksesta. ke sä ku ut a X /1 9 XXX xxx XXX xxx XXX xxx Demokraatin rakkausteemassa sukelletaan järjettömään lempeen ja pohditaan pitkän parisuhteen saloja. 6.6.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI Kävelijä PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 13 • 20 19 / 6. elo ku ut a BORIS PELURI Panoksena brexit ja Britannia TYÖMARKKINAT Kuinka käy kikyn. jo ulu ku ut a TUTKIJA Kaiken takana on loinen VIRO NIin tuttu, niin vieras YKSIN Arkadianmäen yksinäiset 5.12.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI PAL.VKO 2019-51 00 74 43 -1 92 3 Tilaajapalvelu: 09 7010 500 / tilaajapalvelu@demokraatti.fi / www.demokraatti.fi/tilaa-lehti PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 24.1.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI 3 • 20 19 / 24 . Yritysjohtaja ja liikunnan puolestapuhuja. hu ht ik uu ta De_11042019_01.indd 1 3.4.2019 10.44 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 12.9.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 12 . he lm ik uu ta 21.2.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI De_21022019_01.indd 1 13.2.2019 14.20 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 7.3.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI 6 • 20 19 / 7. he lm ik uu ta MUISTA LAITTAA LEHDEN NUMERO JA PÄIVÄMÄÄRÄ KANTEEN JA SELKÄÄN! X /1 9 TAIDE Surrealismin mysteerio Helsingissä TRUMP Suosikki vastoin odotuksia OMA TALOUS Velkavankeus vaanii TEEMA: Pelkän peruskoulutuksen varaan jääneitä nuoria uhkaa usein työttömyys ja syrjäytyminen. ke sä ku ut a X /1 9 XXX xxx XXX xxx XXX xxx TUL TEEMA Koko kansan liikuttaja 13 /1 9 Tappava katse ja killeri-askel. Demok05122019_001-002.indd 1 26.11.2019 15.57. ta m m ik uu ta 24.1.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI DE_24012019_01.indd 1 17.1.2019 11.38 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 7.2.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI 4 • 20 19 / 7