HEINÄKUUTA 2018 N0 27 Trump ja Putin Suomeen POLITIIKKA . Hinta 3 € 5. 22 Valon mestari Tehtaanmyymälä, Vanha talvitie 8, 00580 Helsinki Chef Wotkin’s palvelutiskit Prisma Itäkeskus ja S-Market Sokos Helsinki www.wotkins.fi. Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja . . 10 RAFAEL WARDI
www.pam.fi www.teollisuusliitto.fi Bongaa Viivu ja Petteri kesä tapahtumista. Viikon valinta. 2 5. HEINÄKUUTA 2018 Lehdessä 6 Suomi ei ole lapsimyönteinen 10 Uutisviikko 12 Maailmantuskasta voi olla hyötyä 17 Kesämaisemani: Tuija Ketola 18 SDP:n kampanjaduunarit kiertävät 20 Antton Rönnholm: Syvässä päässä 21 Kädet kuhisevat mikrobeja 22 Olipa kerran minä: Rafael Wardi 26 Kesäpäivä Bengtskärissä 27 Kasvot peilissä: Anneli Kiljunen 29 Puistoblues avasi festarikesän 31 Myyrän salainen elämä 32 Kesäteatterissa Ehtoolehdon sankarit 33 Risto Ahti: Ensimmäinen rakkaus 34 Puheenvuoro: Lauri Ihalainen 35 Suomalainen demari 37 Ristikko 38 Tv-ohjelmat 40 Politiikan horoskooppi ja Närästäjä 17 Liike 29 Kulttuuri 21 Elämä 6 Politiikka 3 Mikä meno, Mikkel Näkkäläjärvi. 4 Demo, Ville Ranta, Opposition ääni 5 Pääkirjoitus, Kohtaaminen Rafael Wardin kanssa Boikotoin Savonlinnan oopperajuhlia. WWW.JYTYLIITTO.FI Ammattiliitto Nousu ry .org www. Papagenon aaria on vihapuhetta! Kannen kuva: Nora Vilva 18 Ota meihin yhteyttä! www.paperiliitto.fi www.pau.fi Tervetuloa ?näkymään ?omalla ?ilmoituksella Ota yhteys: Aila Pääkkö 097010560 www.pardia.fi JYTY KUULUU LÄHELLE JA KAUAS
Kyllä sitä varmaan vihreissä oltaisiin vaikka ei kaikki heidänkään hommat omilta tunnu.. Sillä lailla pitää minusta politiikassakin toimia. 3 5. Olin Inarissa vähän kalastamassa ja porohommissa. Helsinki vai Inari. Pyrkiä hahmottamaan isompia kokonaisuuksia, etsimään iskun paikat ja iskeä sitten lujasti, kun on päätetty mihin mennään. Mikä on poliittinen voimaeläimesi. HEINÄKUUTA 2018 Mikä meno Demarinuorten puheenjohtaja Mikkel Näkkäläjärvi. Siinä tapahtui varmaan se, että intoa oli mutta lahjoja ja harjoitteluhalua ei tarpeeksi. TEKSTI SIMO ALASTALO KUVA NORA VILVA KUULUMISIA KENTILTÄ Kuinka vanha voi olla demarinuori. 3 5. Aika mutkattomalla elämän asenteella tässä mennään. HEINÄKUUTA 2018 ” Aika mutkattomalla elämän asenteella tässä mennään. Kyllä se on maakotka. Jos et olisi demari, olisit.... Aivan hyvä meno. Inari K up la ...mmmhhmm!! Suomen seksikkäin nuorisopoliitikko Montako poronvasaa olet elämässäsi merkinnyt. Kyllä tässä tietysti vankalla pohjalla ollaan, mutta nuorempana punnitsin vihreiden ja SDP:n välillä. Sinä vuonna kun täyttää 32 joutuu siirtymään pois mutta saa jatkaa alumnitoiminnassa. Saa nähdä miten kisassa käy, tuloksia ei ole vielä julkistettu. Siinähän vedottiin, että poromiehen pojassa on Lapin taikaa. Jaa, en tiedä. Olet ehdolla Suomen seksikkäin mies -kisassa, mikä on salaisuutesi. Oi Angela, tämä kahdenvälinen sopiminen oli ihana idea! Saksan liittokansleri Angela Merkel ehdotti Suomelle kahdenvälistä sopimista turvapaikanhakijoiden palautuksista. Meillä on yläikäraja 32 vuotta. Se lentelee korkeuksissa ja pystyy sieltä tarkkailemaan vähän laajempia kokonaisuuksia. Et ole parhaillaan kesälomalla NHL:stä, mitä tapahtui. Justiinsa tulin pohjoisesta. Varmaan 25–30, nytkin yhden merkitsin viime viikolla
Kirjoittaja on kansanedustaja (sd.) Suomen vaikka siellä väkiluku on lähes kaksinkertainen. Ville Ranta Pari valittua sanaa KAIKKI NÄKEVÄT, ETTÄ teillä on Sipilän (kesk.) hallituksessa hirveä hoppu toteuttaa lehmänkauppanne ja saavuttaa osana sitä kepun iankaikkisesti hekumoima maakuntadystopia. Ilmastolakimme edellyttää, että päästöjä vähennetään vuoteen 2050 mennessä 80 prosenttia. Näin nykyistä selvästi tiukempi ilmastopolitiikka hyödyttää talouttamme ja auttaa sen kuuluisan kestävyysvajeen taklaamisessa. Uusiutuvan energian hinta on jo kilpailukykyinen, mutta tästä huolimatta tavoitteet karkaavat käsistä. HEINÄKUUTA 2018 Ilmastopolitiikasta vauhtia talouteen SUOMEN ILMASTOPANEELI ON ympäristöministeri Tiilikaisen pyynnöstä arvioinut riittävätkö Suomen nykyiset ilmastotavoitteet saavuttamaan oman osamme Pariisissa sovitusta. Olette käynnistäneet julkisen haun, valinneet pilottimaakunnat ja jopa päättäneet kuinka paljon mikäkin maakunta rahaa saa. On uskallettava tarttua tabuihin kuten fossiilisten polttoaineiden ja ydinvoiman tukeen. Vaikka olemme onnistuneet viime vuosina saavuttamaan ilmastotavoitteet suhteellisen hyvin, on meillä tekemistä kokonaispäästöjen alentamisessa meille kohtuudella kuuluvan määrän. Osana jättimäistä uudistuspakettia olette hivuttaneet tuleville maakunnille porkkanoiksi niin kutsuttuja pilotointirahoja. Kun verrataan Ruotsin ja Suomen päästöjä, niin ne olivat suunnilleen samat vuonna 1990. Metsäisenä maana olemme vannoneet biotalouden ja erityisesti biopolttoaineiden nimeen. Itse asiassa vielä ei ole varmaa, ovatko koko pilotointilait edes perustuslain mukaisia. Suomella, eräänä maailman osaavampana ja koulutetumpana kansana on velvollisuus olla edelläkävijänä kehittämässä syvällistä muutosta energiajärjestelmiin. Arvoisa ministeri, uutisväläys teille: Jos asetatte veronmaksajien rahaa haettavaksi ja jopa päätätte, kuka rahaa saa ja kuinka paljon, se on toimeenpanemista vaikka rahaa ei vielä fyysisesti olisikaan jaettu. Ilmastopaneeli peräänkuuluttaa innovaatiVIIKON SANA » Matti Nykänen: Totuus on todellakin todellisuutta. Tämä on toimiva välikauden ratkaisu, mutta jo nyt meidän on panostettava kokonaan hiilivapaaseen energiaan niin sähkössä, lämmityksessä kuin liikenteessäkin. Hyvä ministeri Annika Saarikko, Toivoisimme Demokraatin toimituksessa, että kunnioittaisitte kiireestänne huolimatta edes tasavaltamme lainsäätämisjärjestystä.. Viime vuonna maailman mittakaavassa toteutettiin ennätysmäärä aurinkoja tuulivoimaa. Kaikki tämä, vaikkei koko lakia ole vielä hyväksytty eduskunnassa. Toivoisimme Demokraatin toimituksessa, että kunnioittaisitte kiireestänne huolimatta edes tasavaltamme lainsäätämisjärjestystä. Tultaessa vuoteen 2016 olivat Ruotsin päästöt pienemmät kuin Opposition ääni RIITTA MYLLER oita. Henkeä kohden laskettuna Suomi ylittää päästöissä myös koko EU:n keskiarvon. Nyt riippumattoman ilmastopaneelin arviot ovat, että tämä ei riitä, pitää päästä jopa yli 100 prosentin. Sote-pilotteihin on nyt jyvitetty rahaa satoja miljoonia. 4 5. Pariisissa sovittiin, että ilmaston lämpeneminen pitää pysäyttää alle kahteen asteeseen. Olette selittäneet, että kyseiset jyvitykset eivät ole toimeenpanemista tai päätöksiä, ainoastaan hallituksen ”ennakoivia linjauksia”. Raha kun ei ole liikkunut. Sillä juuri siihen koko yhteiskuntamme loppujen lopuksi kuitenkin nojaa, ystävällisesti Demokraatin toimitus. Historiallisessa katsannossa näin ei ole. Jotta työpaikat säilyvät ja niitä saadaan jopa lisää korkean jalostusasteen tehtäviin, on muutos suunniteltava huolellisesti ja tietoon perustuen. Suomessa on totuttu ajattelemaan, että olemme maailman parhaita ilmastopolitiikan toteuttajia ja kaikenlaiset lisävaatimukset ovat kohtuuttomia
Puhelinvaihde: 09 7010 41 Päätoimittaja: Mikko Salmi, 09 7010 504, mikko.salmi@demokraatti.fi Myyntijohtaja: Aila Pääkkö, 09 7010 560, ilmoitukset@demokraatti.fi Toimituspäällikkö (viikkolehti): Heikki Sihto, 09 7010 516 Toimituspäällikkö (verkko): Rane Aunimo, 09 7010 553 Kustantaja: Kustannus Oy Demokraatti Painopaikka: Lehtisepät Oy, Tuusula ISSN-L 2242-6892 Demokraatti, ISSN 2242-6892 (painettu), ISSN 2242-6906 (verkkojulkaisu) Käyntiosoite: Siltasaarenkatu 18–20, C-rappu, 6. Sai odottaa, milloin oma vuoro tulee, hän muistelee. Vastaavaa sokaistumista ei soisi nyt tapahtuvan Suomessa. Putin taas valittiin uudelle jatkokaudelle maaliskuussa yli 76 prosentin kannatuksella. Trumpin ja Putinin tapaaminen Helsingissä on megaluokan kansainvälinen tapahtuma. 70-vuotias Marsa Laakkonen kertoo Demokraatin verkkolehdessä ajasta, jolloin marssijoita oli alle sata. Helsingin Pride-kulkueessa marssi tänä vuonna lähemmäs 100 000 ihmistä. Nyt presidentti Niinistö liittyy joukkoon. Medialle supertapaaminen on samalla peiliin katsomisen ja syvemmän itsereflektion paikka. Perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895. Silloin Wardi vastaa. Moni jalkapallon ystävä on valmis sulkemaan silmänsä kansainvälisen jalkapalloliiton FIFAn korruptiolta. Trumpin ja Putinin tapaaminen Helsingissä on megaluokan kansainvälinen tapahtuma. Lauttasaari näkyy vastarannalla. Trumpin johdolla Yhdysvallat on jakaantunut pahemmin kuin pitkiin aikoihin. Kyse on paljolti siitä, kuinka ja miksi Suomi haluaa tarjota kahdelle meidän arvojamme selvästi kunnioittamattomalle johtajalle näköalapaikan sopia kenties jostakin sellaisestakin, joka ei edusta millään tavoin Suomen intressejä tai arvomaailmaa. Uutisen kertoi ensimmäisenä pahamaineinen oikeistolainen Fox-televisiokanava Yhdysvalloissa. heinäkuuta. Hän saa kuulla uutisen: Ihminen liikkeessä – kirjoituksia Feldenkrais-menetelmän käytöstä -kirja on tullut juuri painosta. Huomaan kädessäni työhuoneelta tarttuneen oranssin maalitäplän. JK. Soittoääni vaihtuu, kun kyseessä on toimittaja Raisa Vennamo. Takana on tuore, historiallinen tapaaminen Pohjois-Korean johtajan Kim Jong-unin kanssa. Meno on hämmästyttänyt, järkyttänytkin. Kuinka suuren roolin saavat hymistelevät, vaikkapa presidenttien ”Suomi mainittu” -hehkutuksia ynnä muuta tilpehööriä sisältävät jutut aidosti kriittisten, johtajien todellisia tekoja ja tarkoitusperiä arvioivien analyysien rinnalla. Kuin valo olisi tarttunut. Sosialidemokraattien sisältä on kuulunut varautuneitakin mielipiteitä. HEINÄKUUTA 2018 Seuraa meitä Facebookissa, Twitterissä ja Instagramissa. Kohtaaminen TEKSTI JA KUVA VIRPI KIRVES-TORVINEN Media ei saisi haksahtaa ”Suomi mainittu” -hehkutukseen Y hdysvaltain ja Venäjän despoottimaisista otteista arvostellut presidentit Donald Trump ja Vladimir Putin tapaavat siis Helsingissä 16. Siirrymme haastattelun lopussa Kaapelitehtaan kahvilaan ja katsomme ikkunasta kimaltavaa merta. Jossain sfääreissä Trump on varmaan valtansa huipulla, ainakin toistaiseksi. kerros, 00530 Helsinki Postiosoite: PL 338, 00531 Helsinki Uutistoimitus: 09 7010 555 Sähköposti: toimitus@demokraatti.fi Sähköpostit: etunimi.sukunimi@demokraatti.fi Politiikka: Simo Alastalo, 09 7010 437 Elämä: Nora Vilva, 09 7010 528 Demokraatti.f i TILAAJAPALVELU Puhelin: 09 7010 500 tilaajapalvelu@demokraatti.fi Kulttuuri: Rolf Bamberg, 09 7010 539 Liike: Anna-Liisa Blomberg, 09 7010 459 RAFAEL WARDIN HAASTATTELU SIVULLA 22 Oranssi maalitäplä Taidemaalari Rafael Wardin puhelin soi useita kertoja haastattelun aikana. Lähtiessäni Wardi halaa. Pitkälle on päästy, mutta maailma ei ole valmis vieläkään. On toki tärkeää nähdä ja kuulla suuren maailman johtajia. Meri onkin ollut yksi Wardin aiheista jokaisena vuodenaikana. Kaikki suomalaiset poliitikot eivät ole vierailusta innoissaan, mutta mitä ylemmäksi hierarkiassa mennään sitä ymmärtäväisempiä ollaan. Mennyt aika on hetken läsnä. Wardi on yksi teokseen kirjoittaneista ja ilahtuu silminnähden. Vieraista Trump on istunut presidenttinä puolitoista vuotta. Supervaltojen johtajat ovat tavanneet Suomessa ennenkin: niin Kekkosen, Koiviston kuin Ahtisaarenkin kausilla. Jalkapallon kuluvat maailmanmestaruuskilpailut kiillottavat Venäjän, ja Putinin, sädekehää, kun presidentti myhäilee uutiskuvissa aurinkoisilla stadioneilla, joilla järjestelyt ovat olleet viimeisen päälle. MIELIPIDEPALSTA mielipide@demokraatti.fi Demokraatti/mielipide PL 338, 00531 Helsinki Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. Helsinki Pride jatkaa vuonna 1975 syntynyttä Setan vuosijuhlien ja vapautuspäivien perinnettä. Todellisia kilpailijoita ei tosin päästetty ottamaan Putinista mittaa. Puhutaan Nobelin rauhanpalkinnon mahdollisuudesta. – Saksalaiset laivat seisoivat tässä. Kauden aikana on jo nyt ehtinyt tapahtua niin paljon niin epätavallisia asioita, ettei juuri mikään enää yllätä. Laitavasemmalla ja vihreillä äänenpainot ovat olleet vielä huolestuneempia. Presidentti Niinistö sanoi Suomen haluavan jatkaa dialogin edistämistä. 5 5
HEINÄKUUTA 2018 P Politiikka Tuottaja: Simo Alastalo 09 7010 437 simo.alastalo@demokraatti.fi VIIKON TWIITTI » Suomi ei ole lapsimyönteinen Laskevaan syntyvyyteen etsitään syytä työn ja perheen yhdistämisen vaikeudesta, talouden epävarmuudesta ja suorituskeskeisestä yhteiskunnasta S yntyvyys on alhaista erityisesti maissa, joissa työelämän roolijako on perinteinen. – Voi olla vaikea löytää sopivaa kumppania. Taloudellisen turvattomuuden lisäksi on havaittu muitakin ongelmia. Esimerkiksi pitkälle koulutettu nainen ei ehkä löydä asuinseudultaan sopivaa kumppania. – Perhevapaauudistus kariutui. Tapaamispaikka on myös osoitus Suomen politiikan johdonmukaisuudesta sekä kyvystä järjestää korkean tason tapaamisia. – Kun vakaata tilannetta ei tulekaan ajoissa, niin lapsia ei ehkä uskalleta hankkia, Rönkä pohtii. – Yritämme lisätä päättäjien vauvamyönteisyyttä kertomalla heille, mitkä tekijät vaikuttavat päätökseen tehdä lapsi ja yleensäkin vauvaperheiden hyvinvointiin, Rönkä kertoo. Röngän mukaan tällainen epäjohdonmukaisuus voi hämmentää lapsiperheitä ja saattaa rapauttaa luottamusta tulevaan. Esimerkkinä hän mainitsee Japanin. Subjektiivista päivähoito-oikeutta rajattiin, ja kuitenkin viisivuotiaille kokeillaan maksutonta varhaiskasvatusta. Kohti kannustavaa työelämää Rönkä toivoo Suomen työelämään mallia Hollannista, jossa sekä pienten lasten äidit että isät voivat lyJuha Sipilä: Venäjän ja USA:n presidenttien tapaaminen odotettu uutinen. Eikä ole kysymys siitä, että naiset olisivat liian vaativia. Kiinnostus muualla kuin perhe-elämässä Yksilöllisyyden ihanne ja monenlaiset kiinnostuksen kohteet kilpailevat perhearvojen kanssa. Perhe-elämästä voi sukeutua tehtävä, joka pitää suorittaa moitteettomasti. Röngän mukaan vielä ei tiedetä, miksi kumppanin löytäminen on vaikeampaa kuin ennen. Työn, tasa-arvon ja hoivan yhteensopimattomuus heijastuu perheen perustamiseen. Ristiriitaiset viestit hämmentävät – Ollaan huolissaan, ettei lapsia synny, mutta samalla valitetaan siitä, että naiset jäävät pois työelämästä, Rönkä selventää. Joko ollaan kokopäiväisesti työssä tai kokopäiväisesti kotona lasten kanssa. Tutkijat puhuvat myös suorituskeskeisyydestä. Lapset halutaan vakaaseen vaiheeseen Työn ja toimeentulon jatkuvuus sekä ennakoitavuus ovat keskeisiä tekijöitä, oli kysymys sitten asunnon ostamisesta tai perheen perustamisesta. – Suomalaisessa perhepolitiikassa on kehittämisen varaa, Rönkä toteaa. Tilanne pistää naisen valitsemaan uran tai perheen, professori Anna Rönkä Jyväskylän yliopistosta toteaa. 6 5. Hallituksen perhepolitiikka on ennakoimatonta ja jopa epäjohdonmukaista. – Meidän järjestelmässämme on tiettyä joustamattomuutta. Dialogi erittäin tärkeää myös Suomen ja Euroopan turvallisuudelle.. Röngän mukaan on ristiriitaista, että Suomessa syntyvyys on laskussa, vaikka kansainvälisesti katsoen tasa-arvo, mahdollisuudet päivähoitoon sekä työn ja perheen yhteensovittaminen ovat meillä melko hyvässä jamassa. On tyypillistä, että siellä korkeakoulutettu nainen päättää olla hankkimatta lapsia
Työ ei jousta tarpeeksi. Suomalaisen ilmapiirin Rönkä soisi muuttuvan perheystävällisemmäksi. ABSURDIT KULUTUSLUOTOT Takuusäätiö varoittaa pitkistä, jopa kymmenien vuosien mittaisista kulutusluotoista, jotka uhkaavat aiheuttaa velkaongelmaisille vaikeuksia tulevina vuosina. Työelämän uudistusten yhteydessä ei puhuta lapsista eikä lapsiperheistä. Hän mukaansa on mahdollista, että vastaavat poliittiset päätökset voivat seurannaisvaikutuksineen lykätä lasten hankintaa. Myös työelämän laatu on Röngän mukaan tärkeä elementti. Juha Sipilä: Venäjän ja USA:n presidenttien tapaaminen odotettu uutinen. HEINÄKUUTA 2018 AALLOLLE JOBINPOSTIA Puoluejohtajista puolueensa kannatusta äänestäjien keskuudessa vahvistaa eniten vasemmistoliiton Li Andersson. – Joustot eivät kuitenkaan saisi tarkoittaa, että neljän päivän aikana pitäisi tehdä viiden päivän työt. Vähiten puolueensa kannatusta puolestaan lisää vihreiden Touko Aalto. – Tutkimuksemme mukaan yhteiskunnan pyörittäminen vuorokauden ympäri esimerkiksi vapauttamalla kauppojen aukioloajat vaikeuttaa työn ja perheen yhteensovittamista. Yhteisvanhemmuus tarvitsee tukea Jyväskylän yliopistossa on luotu digitaalisen oppimispeli, Baby Trail, joka tukee työn ja perheen yhteenYksilöllisyyden ihanne ja monenlaiset kiinnostuksen kohteet kilpailevat perhe arvojen kanssa. Dialogi erittäin tärkeää myös Suomen ja Euroopan turvallisuudelle.. 7 5. Lisäksi vanhemmuuden ja perhe-elämän tukeminen on vähäistä. Tämä käy ilmi Kunnallisalan kehittämissäätiön teettämästä kyselystä. Viikon luetuimmat 1 2 3 DEMOKRAATTI.FI POLITIIKKA POLITIIKKA POLITIIKKA hentää työviikkoaan esimerkiksi 20 prosentilla. Nyt perhepolitiikkakin on talouspainotteista. PUTIN JA TRUMP SUOMEEN Ville Rannan pilapiirros Yhdysvaltain ja Venäjän presidenttejä mielistelevistä suomalaisista oli Demokraatin verkkolehden viikon kolmanneksi luetuin juttu. Tapaamispaikka on myös osoitus Suomen politiikan johdonmukaisuudesta sekä kyvystä järjestää korkean tason tapaamisia
Lisäksi Rönkä uskoo vanhempien välisen keskustelun ja keskinäisen ymmärryksen vaikuttavan myös yhteiskunnalliseen ilmapiiriin. 8 5. Olen erittäin huolissani, jos vanhemmat ajattelevat, ettei lapsia kannata hankkia tai että se on kovin vaikeaa, Rönkä pohtii. – Hyvä yhteisvanhemmuus kantaa jopa eron yli. Ongelmia saattavat synnyttää myös lapsiperheköyhyys ja ylisukupolvinen osattomuus, jolloin vanhempi on itse jäänyt vaille turvallista kokemusta vanhemmuudesta. Onnistunut yhteisvanhemmuus tarkoittaa Röngän mukaan neuvottelua ja vanhempien keskinäistä ymmärrystä toisen tilanteesta, lapsen hoivasta ja yhteisestä perhe-elämästä. Ehkä se kaikki tieto luo myös ahdistusta siitä, mitä hyvä vanhemmuus on. – Kyllä ihminen aina yhden vastoinkäymisen kestää, mutta jos taloudellisten huolien lisäksi mielenterveys alkaa rakoilla, on vaikeaa keskittyä vauvaan ja vanhemmuuteen. Sitoutuminen voi pelottaa Syntyvyyden aleneminen voi kenties johtua sitoutumisen pelosta, arvioi Ensija turvakotien liiton kehittämispäällikkö Hanna Sellergren. Birgitta Suorsa. Elämä ei lopu vauvan synnyttyä Sellergrenin mukaan tietoa vauvan tarpeista ja hyvästä hoidosta on paljon enemmän kuin takavuosina. Hänestä olisi tärkeää muistaa, ettei muu elämä lakkaa vauvan syntymään. Huonosti voivissa perheissä ongelmat ovat kasaantuneet, eikä apua ole osattu hakea. Rönkä tähdentää, että tukemalla äitejä ja isiä yhteisvanhemmuudessa voidaan ehkäistä parisuhdeongelmia ja jopa vanhempien eroja. – Haluaisin tietää, ovatko lapsettomuuden syyt yksilölliset vai koetaanko vanhemmuus vaikeaksi ja riskiksi. Yhteiskunnan jakautumisen näkee Sellegrenin mukaan myös perheistä. Pelätään, että vauvan hoito on liian sitovaa, Sellergren pohtii alhaisen syntyvyyden syitä. Lisäksi vauva tuo elämään uusia merkittäviä kokemuksia ja yhteisiä ilon hetkiä. On niitä, joilla on mahdollisuus keskittyä lapseen ja jotka tietävät paljon vauvanhoidosta. Ei tiedetä, mihin yhteiskunta on menossa, minkälaisia tukimuotoja tulevaisuudessa on ja työllistytäänkö jatkossa. – Olisiko syynä kuitenkin epävarmuus tulevaisuudesta. Monet syntyvyyden laskun syyt ovat vielä tutkimatta. Rönkä ei pidä lapsettomuutta trendinä. HEINÄKUUTA 2018 sovittamisessa ja erityisesti yhteisvanhemmuudessa. Myös perheiden yksinäisyys voi Sellergrenin mukaan olla syynä syntyvyyden laskuun. – Tiedetään, mitä vauva tarvitsee voidakseen hyvin ja mitä hyvä vuorovaikutus on. Vanhempien läheiset saattavat asua kaukana, eikä muuta vauvaperheen tarvitsemaa lähiverkostoa ehkä ole. Susanna Jääkankaan mielestä lapsien hankkiminen tai lapsettomaksi jättäytyminen on jokaisen oma asia. Tiina Tenkanen UP ” Joko ollaan kokopäiväisesti työssä tai kokopäiväisesti kotona lasten kanssa
Jos olisin ollut ainoa lapsi, tilanne olisi varmaan ikävämpi äidille. Minuun on vissiin unohdettu asentaa se biologinen kello. Suhtautuminen vapaaehtoiseen lapsettomuuteen voisi hänestä olla asiallisempaa. Lapsettomuus muuttaa Jääkankaan mukaan kaveripiiriä. Minä en kuitenkaan ajatellut tekeväni lapsia vain toisen tahdosta. – Äiti on saanut lapsenlapsensa ja on tiiviisti heidän kanssaan tekemisissä. – Puuttuivat vain ne lapset. Jääkangas hoitaa palkkatöidensä jälkeen yhdessä puolisonsa kanssa perheen ja maatilan eläimiä, muun muassa koiria, kissoja ja lampaita. Lastenhankinnasta pitää päättää itse Jokaisen tulee Jääkankaan mukaan harkita tarkkaan, haluaako lapsia. Sitähän ei saa ääneen sanoa, koska siitä saa heti pahan ihmisen leiman, hän nauraa. Väestöliiton perhebarometrin mukaan matalasti koulutetut, pienituloiset tai työttömät naiset eivät yleensä suunnittele lastenhankintaa, mutta eivät liioin suurituloiset miehet. Puolisolla on edellisestä liitostaan yksi kouluikäinen ja kaksi nuorempaa lasta. – Kun kaverit saivat vauvoja, pitelin heitä sylissäni ja odotin, että tuleeko fiilis, että minullekin tällainen. Lapsia ei ”kuulu hankkia” siksi, että ”äiti haluaa lapsenlapsia” tai ”sosiaaliturvaksi”. Harvassa ovat ne, jotka eivät katoa lapsimaailmaan. Viime vuonna syntyi 50 321 lasta, vähiten sitten nälkävuosien. – Minulla on heihin asialliset välit. HEINÄKUUTA 2018 ” Biologinen kello unohdettiin asentaa” Lapsenteko jää Susanna Jääkankaalta, 41, väliin. Myöhemminkin lastenhankinta kävi Jääkankaan mielessä, mutta se ei koskaan tuntunut omalta. Berg huomauttaa, että yleensä ihmiset toivovat enemmän lapsia, kuin he ehtivät saada. aikuisella yksi lapsi tai ei lapsia Naiset Miehet 20–24-vuotiaat Naiset Miehet 25–29-vuotiaat Naiset Miehet 30–34-vuotiaat Naiset Miehet 35–39-vuotiaat 70 60 50 40 30 20 10 % Kyllä En En osaa sanoa Lähde: Väestöliitto AIOTKO HANKKIA LAPSIA. Sääntö on, että isä hoitaa lapsensa, kun nämä ovat meillä. Väestöliiton tutkija Venla Bergin mukaan iso osa syntyvyyden laskusta selittyy lastenteon lykkäämisellä. Pitää miettiä ihan omakohtaisesti, mitä elämältään haluaa. Birgitta Suorsa UP Lapsitoiveet jäävät toteuttamatta Syntyvyys laskee Suomessa kahdeksatta vuotta peräkkäin. Hän ei ole mielestään äitityyppiä. Puitteet olivat kunnossa. Entä jos olisin tehnyt lapsen ja katunut sitä, Jääkangas sanoo. Jääkankaan vanhemmat ovat suhtautuneet tyttärensä vapaaehtoiseen lapsettomuuteen rauhallisesti. Toisinaan lapsettomia moititaan itsekkäiksi. Birgitta Suorsa UP AIOTKO HANKKIA LAPSIA. aikuisella yksi lapsi tai ei lapsia 70 60 50 40 30 20 10 % Naiset Miehet Pienituloinen Naiset Miehet Keskituloinen Naiset Miehet Suurituloinen Suomalainen perhepolitiikka on talouspainotteista. Sekä naisten että miesten paras hedelmällisyysikä on 20–24 vuotta. A rja Jo kia ho. – Kohtuuhintaiset asunnot sekä positiivinen satsaus työn ja perheen yhteensovittamiseen voisivat helpottaa lapsitoiveen toteutumista, Berg toteaa. Hänen pitkä nuoruuden aikainen liittonsa kariutui, kun puoliso halusi kuitenkin perheenlisäystä. Muut asiat kiinnostavat enemmän Aiemmin 2–4 prosenttia aikuisista piti nollaa lasta ihanteenaan, nykyisin 12 prosenttia. Taloussyyt ja pienet asunnot Toisen tai useamman lapsen hankkimista siirretään tai ajatuksesta luovutaan taloussyiden tai liian pienen asunnon takia. Jääkankaalla ei ole mitään sitä vastaan, että muut hankkivat jälkikasvua. 9 5. Opiskeluaikana alkanut suhde oli edennyt siihen, että omistusasunto oli hankittu ja pihalla oli farmari-Volvo. – Tämä on yllättävää, sillä parempituloisilla miehillä on ollut enemmän lapsia kuin pienituloisilla miehillä, Berg kertoo. Kolmesta sisaresta kaksi on valinnut lapsettomuuden ja yhdellä on jälkikasvua. Tyydyttäisiin siihen, että lapsien hankkiminen tai lapsettomaksi jättäytyminen on jokaisen oma asia. – En ole koskaan pitänyt lapsista. Lisäksi pikkulapsiarjen ja työn yhdistämistä pidetään vaikeana. Jääkangas sanoo, että lapsihaaveista on parempi puhua jo seurustelun alkumetreillä. Ei tullut. – Yhteiskunnassa pitäisi olla tilaa, rauhaa ja aikaa hankkia lapsia nuorina aikuisina. – Eivätkö vanhemmatkin ole, vai tekevätkö he vain valtiolle veronmaksajia, Jääkangas haastaa. – Elämme kuitenkin demokratiassa ja 2010-lukua. Jos lastenhankinnasta ollaan eri mieltä, suhde ei voi onnistua. – Minulle on sanottu, että kyllä mieli muuttuu tai että tulen katumaan. Tärkein syy lapsenteon siirtämiseen sekä naisilla että miehillä ovat ”muut mielenkiinnon kohteet”, mutta reilu kymmenen vuotta sitten ”sopivan kumppanin puute”. – Jotkin äitiys vie niin kokonaan, etteivät he osaa puhua muusta kuin vaipoista ja korvatulehduksista. – Suomessa on Pohjoismaiden jäykin perhevapaajärjestelmä ja alhaisin korvaustaso. Hänen mukaansa perhevapaita olisi syytä miettiä uudelleen. Seurustelun alussa tarkistin, ettei mieheni halua lisää lapsia. – Surullisinta on, jos toimitaan muiden odotusten mukaan
Kahdenvälisissä tapaamisissa Niinistö aikoo ottaa esille huolen arktisesta alueesta sekä Itämeren turvallisuustilanteen. Määrä oli lähes kolminkertainen verrattuna viime vuoteen, jolloin Pride-kulkueessa marssi 35 000 ihmistä. Kansanedustaja, entinen ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd.) toteaa, että kumpikaan, ei Putin eikä Trump ole erityisemmin tunnettu demokratiaa ja ihmisoikeuksia tukevan kansainvälisen yhteistyöjärjestelmän vahvistajina ja puolustajina. Kokoukseen osallistunut ja internationaalin varapuheenjohtajana toimiva Eero Heinäluoma (sd.) kertoo, että kokouksessa pääasiallisiksi huoliksi nousivat Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin ”Amerikka Ensin” -politiikan aiheuttama epävakaus kansainvälisissä suhteissa sekä ristiriidat EU:n maahanmuuttopolitiikassa. Suomi valikoitui presidenttien ensimmäisen huippukokouksen tapaamispaikaksi Yhdysvaltain ja Venäjän yhteisestä aloitteesta. Se on sitten eri asia, että eivät he voi muiden puolesta päättää asioita. – Siitä huolimatta on sinänsä tärkeää, että suurvaltojen johtajat tapaavat. Y hdysvaltain presidentti Donald Trump ja Venäjän presidentti Vladimir Putin tapaavat huippukokouksessa Suomessa 16. – Huoleksi nousi monenkeskisen maailmanjärjestyksen ja sääntöpohjaisen maailman heikkeneminen, Heinäluoma kuvailee. Tämän puolesta puhumme ja teemme töitä, Rinne tviittasi. Niinistölle on jo välitetty presidentti Trumpin toive tavata tämä kahden kesken. Rinteen mielestä se osoittaa ”upealla tavalla”, että suomalaiset haluavat puolustaa ihmisoikeuksia ja lisätä tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta. Tuomioja painottaa, että olisi kuitenkin hyvä asia, jos Putin ja Trump pääsisivät keskenään parempaan yhteisymmärrykseen siitä, miten maailman konflikteja saataisiin ratkaistua. – Luulen, että kyllä varmaan he olisivat voineet monessa muussakin paikassa tavata. – Totta kai he ovat tervetulleita Suomeen. Tämän jälkeen kukin jäsenpuolue voisi edistää ajatuksia omassa maassaan. Heinäluoma kertoo, että internationaali, johon kuuluu yli 140 puoluetta ja järjestöä ympäri maailman, kokoaa syksyksi ohjelmaa, jossa keskeistä on pohtia miten vapaakauppaa ja YK-järjestelmää voidaan edistää sekä ilmastonmuutoksen haasteisiin puuttua. Demokraatti Trump ja Putin tapaavat Suomessa AFP Photo / Odd Andersen and Jim Watson Uutisviikko KOONNUT SIMO ALASTALO. Kyllä se nyt kertoo, että Suomella on tekniset taidot ja muut sopivat asiat ja meillä ei ole mitään sellaisia ristiriitoja kenenkään kanssa, joka aiheuttaisi tällaiselle tapaamiselle ongelmia. Myöskään taksikyltti ei ole enää välttämätön auton katolla. Tähän Sosialidemokraatit uskovat. Niinistö uskoo tapaavansa kahden kesken myös Putinin kanssa. Taksissa ei tarvitse olla enää taksamittaria, jos matkan hinta sovitaan tai kerrotaan etukäteen. Vaikka tapaaminen onkin Yhdysvaltain ja Venäjän presidenttien välinen, se tarjoaa presidentti Sauli Niinistön mukaan myös Suomelle tilaisuuden esittää omia näkökulmiaan. heinäkuuta. HEINÄKUUTA 2018 Trumpin politiikka huoletti Genevessä Sosialistisen Internationaalin neuvosto kokoontui Sveitsin Geneveen 25.–27. 10 5. – Ne ovat myös SDP:lle sydämen asioita. Mitä heidän tapaamisensa kertoo Suomen asemasta. Pride kokosi ennätysmäärän kansaa Helsinki Pride -kulkueeseen osallistui lauantaina jopa 100 000 ihmistä, arvioi Helsingin poliisi. Muutoksessa leijonanosassa on juuri Yhdysvallat, jolle kansainväliset sitoumukset eivät näyttele enää samanlaista roolia kuin aiemmin. Kun puolustamme rohkeasti jokaisen ihmisen jakamatonta ihmisarvoa, maailma muuttuu oikeudenmukaisemmaksi paikaksi – meille kaikille ihmisille. Tietysti voi vähän ironisesti heittää, että ehkä heihin saattaisi jopa tarttua jotain tällaisesta pohjoismaisesta mallista, demokratian ja ihmisoikeuksien ja kansainvälisen yhteistyöjärjestelmän eduista. heinäkuuta. SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne iloitsi Twitterissä kulkueen suurta osallistujamäärää. Muutos tarkoittaa luopumista taksilupien määräsääntelystä, joten tästä eteenpäin taksipalveluja saa tarjota kuka tahansa lupaehdot täyttävä. Topi Juga Taksilaki uudistui Suomen taksilaki uudistui heinäkuun alussa. Uudistuksen myötä taksialalla on vapaata sekä hinnoittelu että kilpailu. – Ajatuksena on, että maailman sosialidemokraatit voivat tehdä yhteisen maailmanlaajuisen toimintaohjelman. Taksi voi olla jopa kuorma-auto tai mopoauto. Ihan hyvä, että päätyivät tänne
Kauneuskammarista löytyvät meikkitaiteilijat Lalli Savolainen ja Ilkka Ruotsalainen sekä optikko Sirpa Kajo. Bonuksena kauneus kammarin palvelut ja mielenkiintoinen ohjelma. Hintaan sisältyvät Hki–Tukholma–Hkilaivamatka valitussa hytissä, kokouskahvit ja hedelmiä, meriaamiaiset sekä paluumatkalla buffetillallinen ruokajuomineen. HEINÄKUUTA 2018 USKOMATON VAALIRISTEILY Demokraatin lukijoille 23.–25.8.2018 Antton Rönnholm Reijo Vuorento Mikko Salmi Mikkel Näkkäläjärvi Miapetra Kumpula-Natri Aalloilla mielenkiintoista ohjelmaa ja rentoa seuraa! Demokraatin lukijaristeilylaiva irrottautuu Katajanokan laiturista 23.8. klo 17.30 ja palaa takaisin lauantaina 25.8. maksutta, 6–11 v. 11 5. Asiaa, hauskanpitoa ja yhdessäoloa rennossa seurassa. klo 10.10. LYX Seaside premium 1 hlö hytissä 250 € ja 2 hlöä 190 €/hlö. 50 € ja 12–17 v 70 €. Kanssamme risteilevät muun muassa europarlamen taarikko Miapetra Kumpula-Natri, SDP:n puoluesihteeri Antton Rönnholm, Suomen Kuntaliitto ry:n apulais johtaja Reijo Vuorento, päätoimittaja Mikko Salmi ja Demarinuorten puheenjohtaja Mikkel Näkkäläjärvi. Perjantaina Tukholmassa on vapaata ohjelmaa. Varaukset www.matkapojat.fi/demokraatti tai arkisin klo 8–17 puhelimitse 010 23 23 200. Varaa paikkasi pian – laivalla nähdään!. Tervetuloa joukkoon yksin tai yhdessä! Hyttivaihtoehdot ja hinnat: A4 Seaside standard 1 hlö hytissä 200 €, 2 hlöä 165 €/hlö, 3 hlöä 150 €/hlö ja 4 hlöä 145 €/hlö. Lapset aikuisen kanssa samassa hytissä 0–5 v
HEINÄKUUTA 2018 Kaikki on ihan pielessä! L uulisi, että Trumpissa, eriarvoisuudessa, sote-uudistuksessa ja ihmisten kärsimyksessä olisi riittävästi. Unihäiriöitä, pelkoa, surua, torjuntaa… Psykologi Tiina Ekman tapaa vastaanotollaan kaikenikäisiä ihmisiä, jotka kaipaavat apua ajatustensa käsittelyyn. Maailmantuska voi aiheuttaa jopa fyysisiä oireita, mutta sen voi valjastaa myös hyötykäyttöön. Aina välillä vastaanotolle tulee asiakkaita, joita painaa maailman tilanne. Heitä ei ole valtavasti mutta jonkin verran – ajoittain enemmän ja ajoittain vähemmän. Ekman kertoo, että järkyttävät uutiset näkyvät usein asiakkaiden puheissa. Usein he ovat nuoria, valveutuneita ihmisiä, joita kiinnostavat elämän suuret, filosofiset kysymykset. Mutta ei, sen lisäksi koko maapallonkin pitää lämmetä ja ajautua kohti katastrofia. 12 5. – Esimerkiksi tapaus, jossa aikuiset pahoinpitelivät pikkutytön kuoliaaksi, kirvoitti monella huolta ja ahdistusta siitä, miten tällaista voi päästä tapahtumaan meidän Suomessamme, Ekman kertoo. Ei siis ihme, että lähes jokainen ihminen kantaa joskus huolta maailman ja yhteiskunnan tilasta. Pihkala kuvailee ympäristöahdistusta joukkona varsin monimuotoisia tunteita. Huoli voi olla pientä ja koskea vain yksittäisiä aiheita, mutta se voi kasvaa myös jatkuvasti kalvavaksi ahdistukseksi, joka vie voimat. He saattavat myös olla vasta etsimässä omaa tapaansa käsitellä huolia ja murheita. Erityisesti lapsiin liittyvät uutiset koskettavat. Maailmantuska on yhtäältä muutosten moottori, toisaalta aktiivisuuden sammuttava ankeuttaja. Tutkija Panu Pihkala puolestaan on perehtynyt erityisesti ympäristön tilasta koettuun huoleen ja ahdistukseen. Se voi kannustaa toimimaan, mutta se voi myös tuottaa haitallisia torjuntareaktioita ja jopa tappaa tärkeän keskustelun. Tässä jutussa asiantuntijat kertovat, miten maailmantuska toimii ja miten sen kanssa pärjää. Hän on teologi, joka on ollut mukana ympäristökasvatuksessa ja kirjoittanut ympäristöahdistuksesta kirjan
13 5. HEINÄKUUTA 2018 Getty Images
misyyttä. Eräs ympäristöahdistuksen muodoista on erityisen salakavala: torjunta. Kokousten ja tapahtumien laadulla ja hengellä on kuitenkin väliä. Onko se totta. Milloin se on liian kovaa. Kärsi kanssamme kokouksessa. Toiminta on hyvä, kärsimys huono Minkä verran maailmantuskaa sitten voi katsoa kuuluvan ihmisenä olemiseen. reagoida, onko itsessä sellainen piirre, että ahdistuu herkästi. – Vaikeat tunteet ovat voimavara ja osoitus siitä, että ihmisissä on ih” Puhummeko kokouksissa sellaisella tavalla, josta on hyötyä, vai tuotammeko vain pahaa oloa. G et ty Im ag es. Yhteisöllisiä keinoja on kuitenkin monia muitakin: vertaisryhmät, julkinen keskustelu, erilaiset rituaalit, jopa taidenäyttelyt. Tiina Ekman vetää rajaa kahden seikan perusteella. – Voi lähteä miettimään, onko ahdistuminen itselle tyypillinen tapa – Kun ihminen hyväksyy ominaisuutensa, tulee vähemmän meta-ahdistusta eli sitä, että on ahdistunut omasta ahdistuksestaan. Panu Pihkala sanoo, että järjestötyö ei saisi olla vain tuloshakuista toimimista. Ekman kehottaa miettimään omaa itseä ja omia tapoja ajatella. Yleisempää taas on epämääräinen alakuloisuus ja pelko, jossa ihminen ei välttämättä saa heti kiinni, mistä on kyse, Pihkala sanoo. Siihen liittyy huoli omasta tulevaisuudesta: mitä järkeä on rakentaa omaa elämää, jos kaikki kuitenkin tuhoutuu. Siellä sekä käsitellään huolia yhteisöllisesti muiden kanssa että ollaan itse aktiivisia. 14 5. Ensimmäinen niistä on aktiivisuus. Kun saa tehtyä edes jotain, usein olo helpottaa. Pihkala ottaa esiin yhteisölliset menetelmät, joilla maailmantuskaa voi hoitaa. HEINÄKUUTA 2018 – Yhdessä päässä ovat vakavat psykosomaattiset oireet, unihäiriöt, säryt ja niin edelleen. Hyväksymään, että tämä on minun ominaisuuteni tai minun temperamenttini tuote. Järjestötyö tai poliittinen vaikuttaminen on parhaimmillaan moninkertainen lääke liian raskaaseen maailmantuskaan. Aktiivisuus on paitsi terveen maailmantuskan mittari myös lääke. – Myös sosiaali ja terveyspalveluissa olisi syytä lisätä ymmärrystä tästä, Pihkala sanoo. Huoli ja kärsimys ovat eri asioita, ja kärsimys on signaali siitä, että muutosta kannattaa etsiä. Vai olisiko jotain edes ihan pientä, jolle voisin tehdä jotain. Hyödyttömiä ajatusten kehiä, jotka vain ruokkivat toivottomuutta, kannattaa yrittää katkaista. Sen pitäisi tarjota myös tunnepuolen tukea. Että pyrimme tekemään oman osamme mutta hyväksymme keskeneräisyyden ja olemme armollisia itseämme ja muita kohtaan. Jos näin on, on tärkeää pyrkiä hyväksymään se. – Kärsimys tietysti kuuluu elämään, mutta jos se johtuu omassa päässä pyörivistä asioista, sille kannattaa yrittää tehdä jotain. – Jos vain yrittää toimia, se voi helposti johtaa uupumukseen, sillä aina voi tehdä vielä enemmän. Ympäristöahdistus voi Pihkalan mukaan olla myös surua, tunnetta rakkaiden asioiden menetyksestä. Parempi toimintaidea voisi olla elämän merkityksellisyyden tavoittelu. Kärsimys usein myös vaikuttaa niin, ettei ihminen pysty enää toimimaan, Ekman sanoo. Mutta jos maapallon paino tuntuu liiskaavan alleen, kuinka sieltä noustaan. Jo se voi auttaa, että huolensa ja tuntemuksensa voi jakaa lähipiirin kanssa. Ekman neuvoo myös kyseenalaistamaan omia ajatuksia. – Jos ajatuksissa on esimerkiksi sellaista ehdotonta mustavalkoisuutta, että mitään ei voi tehdä eikä mikään kuitenkaan muutu, voi lähteä väittämään omille ajatuksilleen vastaan ja kysyä, onko se tosiaan ihan näin. Päällepäin näyttää kuin ihminen ei olisi ympäristön tilasta lainkaan huolissaan, mutta totuus voi olla aivan toinen. Liian voimakkaasta ahdistuksesta, maata kaatavasta lamaannuksesta olisi hyvä päästä eteenpäin. Pihkala sanoo, että kun ihminen kieltää esimerkiksi ilmastonmuutoksen olemassaolon tai vähättelee sitä, usein hän itse asiassa pyrkii suojelemaan itseään liian raskaalta tuntuvalta asialta. Tunnista omat tapasi ajatella Helposti sanottu. Olennaista on, että ne kanavoituvat hyödyllisesti muutoksen tekemiseen. Myös Panu Pihkala korostaa aktiivisuutta. – Niin kauan kuin ihminen on aktiivinen ja pyrkii tekemään edes jotain vaikuttaakseen niihin asioihin, jotka mieltä painavat, niin kauan hän yleensä kokee voivansa paremmin. Yksi ympäristöahdistuksen muoto on ilmastoahdistus, jota varsinkin nuoret kokevat. Toinen seikka on kärsimyksen kokeminen
– Pitää suhtautua niin, että kaikkeen ei voi puuttua. Ongelma koetaan niin vaikeaksi ja raskaaksi, että siitä on vaikea puhua. Lapsikuolleisuus on vähentynyt, paikallisesti ympäristön tila voi parantua, naisten asema Suomen kaltaisissa maissa on kohentunut ja niin edelleen. Historiallinen muutosvoima Maailmantuska, joka ei kanavoidu järkevästi, vahingoittaa paitsi ihmistä itseään myös yhteiskuntaa ja maapalloa. ”Elokuvan jälkeen tuntuu sitäkin pahemmalta palata ulkoministeri Soinin ylimieliseen esiintymiseen eilisellä kyselytunnilla”, Tuomioja kirjoitti Facebook-päivitykseensä. Joko Tuomioja on paatunut. Siitä ei voi olla varma suuntaan eikä toiseen. Se on rakentunut vuosien varrella. – Olen todennut, että kukaan ei tiedä, selviääkö maailma kaikesta tästä ilmastonmuutoksesta ja luonnon monimuotoisuuden köyhtymisestä. Kun esimerkiksi lukee tarinoita siitä, miten ihmisiä kohdellaan, ei sille ikinä ole immuuni, Tuomioja sanoo. Jos se kanavoituu järkevästi, sillä voi saada aikaan lähes mitä vain. Huoli maailmasta on kuitenkin myös valtava muutosvoima. Vaikka hyvät asiat eivät aina ole yhteismitallisia ongelmien kanssa, ne ovat silti hyviä. – Kyllä ne silloin tällöin tulevat iholle. Toki joskus saa tuulettaa, luetella vaikeudet ja sanoa, että kylläpä ottaa aivoon, mutta sitten pitäisi jo alkaa miettiä, miten vaikeuden voitetaan, Ekman sanoo. Lamaantunut ihminen ei kierrätä eikä äänestä. Puhummeko me sellaisella tavalla, josta on hyötyä, vai tuotammeko vain pahaa oloa. Viimeksi Tuomiojan tunteisiin meni sufragettien eli äänioikeutta vaatineiden naisten kohtelu 1900-luvun alun Britanniassa. Ympäristöongelmien kieltäjä jatkaa ympäristöongelmien tuottamista ja pilaa muidenkin tekemää työtä – sitä tehokkaammin, mitä enemmän hänellä on valtaa. Ella Kaverma. Maailmanhistoria on täynnä esimerkkejä. – Ei välttämättä suoraan, koska harvoin siinä näkee välittömiä tuloksia. Joka tapauksessa on kuitenkin tehtävä katastrofin estämiseksi se, mitä voidaan. Jos kokouksissa vain surkutellaan sitä, miten huonosti maailmalla tai vaikka puolueella menee, se ei juuri vie eteenpäin. Entä auttaako politiikassa toimiminen Tuomiojan mielestä maailmantuskaan. Tua Onnela Demokraatti ” Se, että kokee tehneensä voitavansa, on tärkeää omalle itsekunnioitukselle ja selviytymiselle.” Kansanedustaja Erkki Tuomioja (sd.) on taistellut paremman maailman puolesta monta vuosikymmentä. Sen sijaan edustaja voi yrittää vaikuttaa siihen, miten järjestelmä ylipäätään kohtelee turvapaikanhakijoita. Yhteiskunnalliset asiat osuvat ja tuntuvat edelleen. Tuomioja kertoo, että hänellä ei kuitenkaan ole ollut tapana jäädä pitkäksi aikaa murehtimaan maailman tilaa. HEINÄKUUTA 2018 Erkki Tuomioja ei ole paatunut Tiina Ekmanin mukaan järjestötyössä kannattaa myös katkaista toivottomuuden kehät niin kuin omissa ajatuksissakin. Pihkala kertoo, että epätoivo voi myös johtaa eräänlaiseen vaikenemisen kehään. Se on ollut minulla ohjenuorana jo vuosikymmeniä. Hän on nähnyt lukuisat poliittiset voitot ja tappiot ja ottanut kantaa valtavaan kirjoon erilaisia aiheita ilmastonmuutoksesta ja sodista maataloustukiin ja taksilupiin. Ei. Tuomioja sanoo, että kansanedustaja ei esimerkiksi pysty ratkaisemaan yksittäisten turvapaikanhakijoiden tilannetta. Kun joku yrittää, muut alkavat hyljeksiä häntä, ja niinpä kukaan ei puhu. Tuomioja myös rajaa niiden aiheiden määrää, jotka hän ottaa omikseen. 15 5. – Se otetaan annettuna ja katsotaan, mitä voi tehdä. Tuomioja kertoo näkevänsä ongelmien rinnalla koko ajan onnistumisia ja edistymisiä, niin pieniä kuin suuria. Kaikkeen ei voi puuttua Ympäristötuhoon Tuomioja on jo kauan suhtautunut ”agnostisella” asenteella. Katsottuaan sitä käsittelevän elokuvan hän mietti ulkoministeri Timo Soinia (sin.), joka osallistui aborttia vastustavaan mielenosoitukseen. – On tärkeää huomata, miten yhteisössä puhutaan. Mutta se, että kokee tehneensä voitavansa, on tärkeää omalle itsekunnioitukselle ja selviytymiselle
Saksa viipaloi ja tuhoaa kiihtyvällä vauhdilla itse itseään. AFP / Lehtikuva Saksan liittokansleri Angela Merkel ja sisäministeri Horst Seehofer pääsivät sopuun maahanmuuttokysymyksessä pitkien neuvottelujen jälkeen.. Kun rakkaat ihmiset on vakuutettu, huolia ei tarvitse murehtia etukäteen. Maassa on huu tava pula hyvistä puoluejohtajista. Saksa tarvitsisi kipeästi Gerhard Schröderin kaltaista roh keaa visionääriä. Puolueen liittopäiväryhmää jaka vat ryhmäjohtaja Sahra Wagenknechtin suorat sanat Merkelin hallituksen pakolaispolitiikasta. Hajoamista on havaittavissa myös vasemmistopuolue Linkessä. Toisessa vasemmistoradikaalien suosimassa iskulauseessa vaaditaan Puolan rajan vetämistä Ranskan ra jalle. Junioriturva Plus -lapsivakuutus l Lapsen tapaturmavakuutus l Lapsivakuutuksen varaus l Aikuisen sairauskuluvakuutus l Täysajan tapaturmavakuutus l Urheiluvakuutus l Jatkuva matkavakuutus Tarjoamme Sinulle nämä Turvan henkilövakuutukset -50 % Poikkea Turvaan! Saksa viipaloi itseään S aksalaiset antifat ja muut äärivasemmistolaiset huutavat mielenosoituk sissaan ”Nie, nie, nie wie der Deutschland”, suo meksi ”ei koskaan enää Saksaa”. Tilannetta kärjistää, että We ber on Euroopan kansanpuolueen ryhmän puheenjohtajan. tulee taas! Elä täysillä – Turva turvaa Kampanja koskee vain 13.7.2018 alkavia yksityishenkilön vapaaehtoisia vakuutuksia. Angela Merkel vetää pakolais politiikallaan syviä railoja niin oman puolueensa CDU:n kuin bai jerilaisen sisarpuolueen CSU:n ri vistöihin. Punai nen vaate puolueelle on myös Wa genknechtin idea uudesta vasem mistolaisesta liittoumasta, jossa mukana olisi myös vihreitä ja de mareita. Jakolinja on syntynyt pakolais politiikassa myös kolmannen hal lituskumppanin demarien sisälle. Taustalla saattaa vaikuttaa to siasia, että Saksasta ei löydy etsi PERTTI RÖNKKÖ Uutisanalyysi mälläkään muita kanslerikelpoi sia, ei CDU:n sisältä eikä muista kaan puolueista. Baijerin kristillissosiaalisen uni onin CSU:n sisällä juopa kulkee puolueen Münchenissä sijaitse van puoluetoimiston ja puolueen Eurooppaparlamentissa istuvan edustajan Manfred Weberin vä lillä. Viime aikojen tapahtumat osoitta vat, että viesti alkaa mennä perille. Nahlesin ja Gabrielin tapaan hän muistuttaa, ettei Saksa voi vastaan ottaa kaikkia pakolaisia vaaranta matta yhteiskuntarauhaa. ” Saksa tarvitsisi kipeästi Gerhard Schröderin kaltaista rohkeaa visionääriä. Alennuksen saa ensimmäisen vuoden vakuutusmaksusta. Kun SPD:n johtaja Andrea Nahles sanoi, ettei Saksa voi ottaa kaikkia maailman pakolaisia, niin hampurilaiset puoluetoverit syyt tivät häntä oikeistolaisuudesta, jopa AfD:n lähelle astumisesta. Sellaisen nou seminen demarien riveistä voisi nostaa myös puolueen kanna tuksen nousuun nykyisestä ala mäestä. Näin päästäisiin heidän fanta sioissaan kerralla eroon kansalai siaan riistävästä, natsiisien ja kapi talistien Saksasta. Perjantai 13. Kampanja ei ole voimassa verkkokaupassa. 16 5. Vastaavalla tavalla leimattiin myös entinen demarien puheen johtaja ja Merkelin edellisen halli tuksen ulkoministeri Sigmar Gabriel, kun hän kertoi olevansa sa maa mieltä Nahlesin kanssa. HEINÄKUUTA 2018 Henkilövakuutukset % 50 TAPATURMAPÄIVÄN TARJOUS Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva • turva.fi • 01019 5110 Elämä on elämyksiä ja kokemuksia varten. Outo jakomielisyys paljastuu myös Merkelin kannatusmittauk sissa. Omat puoluetoverit ärsyyn tyivät entisestään, kun Gabriel myönsi, että Saksan demarit ovat olleet pakolaispolitiikassaan nai via ja typeriä. Jos elämä kolhaisee, on hyvä olla Turvassa. Suorastaan piinallisilta vaikutta vat tilanteet, että CSU:n puheen johtaja ja Merkelin hallituksen si säministeri Horst Seehofer pu huu jopa samassa uutislähetyk sessä samasta teemasta yhtä ja We ber toista. Suurin osa kyselyihin vas tanneista vastustaa Merkelin avoi mien rajojen politiikkaa mutta pi tää häntä silti parhaana liittokans lerina. Tällaiset ideat eivät sovi alkuun kaan kaikille vasemmistopuolue laisille, eikä varsinkaan puolueen siipien suojassa ”Ei koskaan enää Saksaa” huutaville äärivasemmis tolaisille
Sen rannalle Satakunnan Demarinaisten puheenjohtaja Tuija Ketola menee mielellään. Porin yhteiskunnallisissa keskusteluissa voitaisiin Ketolan mielestä puhua perheja työelämän yhteensovittamisesta. Naiset usein huolehtivat lapsista, lapsenlapsista ja ikääntyvistä vanhemmistaan, eivätkä kaikki pääse osille paljon puhutuista joustavista työajoista. Perhe ja työ paremmin yhteen Satakunnan aktiiviset demarinaiset voi perinteisesti tavata kesällä Suomi-areenassa Porissa. Maisema käsitetään laveasti – se voi olla myös riippukeinu, kirjapino tai vaikka ruoka. He kertovat kuulumisiaan ja kuvailevat, millaisissa maisemissa heidän sielunsa lepää . Kansanvallanpäivän juhlassa Salin-säätiön tiloissa ollaan tiistaina ja torstaina taas SDP:n teltalla päivystämässä. . SUVEN MONET MAISEMAT Rommirusina maistuu kesältä Tuija Ketola istahtaa mieluusti joen rantaan jäätelölle H arjavallan läpi virtaa Kokemäenjoki, joka on paikoin niin leveä, että sen voisi kuvitella järveksi. – Ajatellaan pienten lasten äitiä, jolla on ehkä pienet tulot. Mikäs sen ihanampaa kuin istua siinä ja syödä jäätelöä, hän tunnelmoi. HEINÄKUUTA 2018 L Liike Tuottaja: Anna-Liisa Blomberg 09 7010 459 anna-liisa.blomberg@demokraatti.fi . Pitäisi nähdä myös pehmeät arvot ja naisten tekemä hiljainen työ, Ketola sanoo. Hänelle vinoillaan, jos hän pysähtyy kioskilla arpomaan. Maailma on tullut kovaksi ja tuntuu, että euro pyörittää kaikkea. – Sanovat, että mitäs siinä mietit, kun kuitenkin otat sen rommirusinan, Ketola nauraa. Anna-Liisa Blomberg Demokraatti 2/10 Kesämaisemani. . . Yhteiskunnan pitää jotenkin tulla vastaan. Tyynen joen pintaan heijastuvat valot, puut ja kaikki muut. Mikä tahansa asia, joka kruunaa kesän. Välillä se on pläkä eli tyyni, toisinaan se liikkuu eteen ja välillä taakse – ukkoja akkavirtojen voimalla. Kesän juttusarjassa sosialidemokraattisen liikkeen ihmiset vievät lukijat oman kesänsä ytimeen . 17 5. Jäätelö kuuluu Ketolan kesämaisemaan yhtä varmasti kuin rusinat kuuluvat hänen jäätelöönsä. Ketola iloitsee, että paikalliset aktiivit pääsevät keskiviikkona tapaamaan naisliiton puheenjohtaja Tytti Tuppuraisen. – Joki elää koko ajan. – Se on tärkeää, että aktiivit pääsevät keskustelemaan vapaamuotoisesti puheenjohtajan kanssa ja että myös johdossa nähdään, että täällä maakunnissakin on virkeää toimintaa, Ketola sanoo. Joustaviin työaikoihin ei voi hypätä, jos palkka samalla pienenee
Ääniraita Kun Tampereen valtuusto jäi kesätauolle, päässäni soi… PMMP:n Rusketusraidat. 18 5. Haluaisin, että me nuo– Olemme siellä ihmisiä varten, kuuntelemassa ja juttelemassa. tulevaisuussuunnitelmista, perhepolitiikan tavoitteista, yleisturvasta ja muista ajankohtaisista aiheista. – Meitä ei ole sokerista tehty, joten sade ei haittaa, mutta se voi tietysti harmittaa, jos sään takia ihmisiä ei liiku niin paljon, Matteinen sanoo. Olemme onnistuneet, jos saamme oikeasti kontaktin ihmisiin ja he kiinnostuvat asioista, joista puhumme, he kuvailevat. Siinä on sopivasti asennetta, rentoutta ja naiseKesä tien päällä SDP:n kampanjaduunarit lähtevät kiertämään Suomea Viivu Seila ja Petteri Matteinen ovat yhtä aurinkoa Demokraatin kesäkuisessa haastattelussa SDP:n puoluetoimistolla. – Ehkä se yllättää ohikulkijat, kun yhtäkkiä siellä tutussa paikassa onkin kaksi ihan tuntematonta parikymppistä tyyppiä, Seila sanoo. Se muistuttaa siitä, kun jätin kuluneella kaudella valtuustoaloitteen mielenterveysambulanssin perustamiseksi Tampereelle. He eivät nimittäin keksi juuri mitään säätilaa kummempaa jännitettävää. Muistellessani kulunutta kautta valtuustossa, nousee mieleen… Jukka Pojan Älä tyri nyt -biisi. Suunnitelmissa on esimerkiksi tehdä siirtotatuointeja ja jakaa mehujäitä. HEINÄKUUTA 2018 nergiaa kesäksi, jonka vietän vielä hoitovapaalla vuoden ikäisen tyttäreni kanssa. Kaikkiin tapahtumiin emme saaneet paikkaa festarialueelle, mutta tapahtumien aikaan on tilaa toreilla ja muualla, Seila kuvailee. – Ihmisillä ei ehkä ole ensimmäinen mielikuva, että SDP on se nuorisopuolue. He ovat puolueen kesäharjoittelijoina saaneet tehtäväkseen suunnitella ja toteuttaa SDP:n kampanjakiertueen. Jos kaksikolla on perhosia vatsassa, lepattelevat ne siellä selvästi iloisin siivin. Joillain paikkakunnilla kampanjoidaan yhdessä paikallisten kanssa, toisilla paikalliset ottavat lomaa toripäivystyksestä. Se on jo viisitoista vuotta vanha ja loistava kesäbiisi edelleen. Nyt ollaan lähtökuopissa into piukassa – kohta päästään työpöydän äärestä tositoimiin! – Edessä on kaksitoista kaupunkia ja heti ensimmäisen kolmen viikon aikana tulee täyteen reilut kaksituhatta kilometriä. Onkin hauska nähdä, millainen vastaanotto on toreilla, joissa he valtaavat paikallisten demareiden vakiopaikan. Aitoja kontakteja hakemassa Matkaan pakataan esitteitä, perhearpoja ja muuta jaettavaa sekä tietenkin tukku ideoita toteutettavaksi. Toivoa ja valoa on aina, kuten myös Jukka Poika laulaa: ”Valo paistaa tunnelin päässä, nyt sinnittele, pysy kii elämässä.”. Toivon, että valtuutettuna voin parantaa psyykkisesti sairastuneiden asemaa yhteiskunnassamme. Parivaljakko odottaakin eniten kohtaamisia – että he pääsevät juttelemaan ihmisten kanssa SDP:n Inna Rokosa, kaupunginvaltuutettu (sd.) Tampereella. Kesän lopussa on mielenkiintoista nähdä, mitkä ideoista ovat toteutuneet. Onnistumistaan he eivät kuitenkaan mittaa jaetun tavaran tai edes lentoon lähteneiden ideoiden määrässä
Kun suunnitelmat olivat auki, oli hyvä sauma etsiä kesäksi ”jotain uutta ja erilaista”. – Kävimme muun muassa vieraana eduskuntaryhmän kokouksessa. Tämän jutun ilmestyessä niihin kampanjapuuhiin on jo ehditty Järvenpään Puistobluesissa, Kuopion Viinijuhlilla ja Mikkelin torilla. Lähihoitajaksi jo opiskellut 21-vuotias Viivu Seila jäi vuoden alussa työstään päiväkodissa päntätäkseen Turun yliopiston sosiaalitieteiden pääsykokeisiin. Kurkkaus kulissien taa Helsingin yliopistossa erityispedagogiikkaa opiskelevalla 23-vuotiaalla Petteri Matteisella alkavat syksyllä sivuaineopinnot politiikan ja organisaatioiden parissa. HEINÄKUUTA 2018 Jos Tampereen ratikka olisi biisi, se olisi… Mr. Työrupeaman alun perehdytyksessä hän pääsikin tutustumaan SDP:n politiikan sisältöihin, ihmisiin ja käytännön toimintaan. Ajatuksena on valjastaa työpaikat tukemaan ihmisiä huolehtimaan työkyvystään. Sen biitti kulkee tasaisen varmasti ja sopii siksi hyvin ohi vilisevän kaupunkimaiseman soundtrackiksi. Häntä kiinnostaa, millaiset rattaat päätösten taustalla pyörivät. Siinä on Lahden mukaan tiivistetysti keskeisin ongelma, joka on tarpeen taklata. Ihmiset tekevät paljon istumatyötä ja nykyinen maailmanmeno passivoittaa kummasti, Lahti sanoo. Lahden mukaan syytä on muistaa myös työttömät esimerkiksi tukemalla heidän sosiaalisia yhteisöjään. – Siihen liittyy muun muassa sosialidemokraattiseen ajatteluun kuuluva tasa-arvon ja tasapuolisuuden näkökulma – että kaikilla olisi sekä taloudellisesta tilanteesta että mahdollisista erilaisuuksista riippumatta mahdollisuus harrastaa, Lahti sanoo. Siksi työryhmän puheeksi nousevat liikkuvaan arkeen ja harrastamiseen liittyvät asiat. Oizon Flat beat. Se kuvaa hyvin myös työryhmän tulokulmaa. – Olen tosi iloinen, että sain paikan, koska tykkään hirveästi tehdä kampanjapuuhia, Turussa SDP:n kuntavaaliehdokkaanakin ollut Seila riemuitsee. Se voi tarkoittaa esimerkiksi työnantajan järjestämää liikuntaa työpäivän aikana tai sen jälkeen. Miten vaikkapa pystytään huolehtimaan nuoren, ei ihan vielä huipulle päässeen urheilijan toimeentulosta, hän kertoo. Muutaman vuoden kuluttua olisi hienoa kulkea ensimmäinen matka pinkissä ratikassa Flat beatin tahdissa. Tänä perjantaina kaksikkoa voi käydä moikkaamassa Hangon Regatassa. Ihmiset on saatava liikkeelle heidän oman hyvinvointinsa ja terveytensä ylläpitämiseksi ja parantamiseksi. Siihen liittyen on keskusteltu esimerkiksi urheilijoiden toimeentulosta. Lahden mukaan työryhmän tehtävänä on löytää aiheeseen ”sosialidemokraatinen mauste ja näkökulma”. Liikunnan pelikenttä haltuun SDP:n liikuntatyöryhmän puheenjohtaja Petteri Lahti on työskennellyt kaksitoista vuotta päätoimisesti urheilun – kymmenen vuotta juniorijääkiekon ja pari viimeistä vuotta jalkapallon – parissa. Liikkumattomuus lisääntyy ja väestö vanhenee. Demokraatti julkaisee otteita heidän matkapäiväkirjastaan elokuussa, kun he ovat palanneet tien päältä toimistolle. Oli todella mielenkiintoista, kun siellä satuttiin silloin käsittelemään omaa alaa sivuavaa aihetta eli varhaiskasvatusta, Matteinen kertoo. Kohti liikkuvampaa arkea Lahti luonnehtii, että liikunnan ja urheilun teema voi kuulostaa kapealta, mutta kun huomioidaan kansanterveydellinen ja sen kautta kansantaloudellinen näkökulma, on teema lopulta ”tosi valtava”. Anna-Liisa Blomberg Demokraatti Kyllä ratikan kuuluu olla pinkki! Petteri Matteinen ja Viivu Seila kävivät Hakaniemen torilla fiilistelemässä ennen lähtöään SDP:n kesä kampanjakiertueelle.. Hän kuvailee ajattelunsa kallistuneen vuosien varrella kilpaja huippu-urheilun painotuksesta harrasteliikunnan ja laajemmin hyvinvoinnin näkökulmien pohdintaan. Mietimme, että sitä voisi laajentaa työpaikoille. – Liikuntapolitiikan pelikenttä on ollut aika vahvasti muiden hallussa. – Toki huippu-urheilu kuuluu kokonaisuuteen, mutta olemme tietoisesti puhuneet siitä aika vähän. Haluaisin nähdä, että puolue, eikä vain yksittäiset edustajat, ottaisi aktiivisempaa roolia, Lahti sanoo. 19 5. Työpaikkaliikuntaa edistämässä Liikuntatyöryhmä on luonnostellut poliittisen ohjelman vuoden 2030 vision lisäksi eduskuntavaalitavoitteita. Ohjelmatyö TEKSTI ANNA-LIISA BLOMBERG ”Nykyinen maailmanmeno passivoittaa kummasti.” Petteri Lahti Nora Vilva rina, uusina tyyppeinä olisimme helposti lähestyttäviä, Matteinen jatkaa. Lahden mukaan ne jäsentyvät vielä tarkemmin syksyn mittaan, mutta ihmisten liikuttamiseksi on kuitenkin jo ehditty ideoida jotain aivan konkreettista: – Liikkuva koulu -hanke on ollut nykyhallituksen kärkihankkeena
Tarvitaan uudelleen sosialistinen internationaali, joka voi haastaa uusliberaalin järjestyksen sen omilla työkaluilla ja ohjelmalla, joka ulottuu vuosikymmeniä eteenpäin. Tarvitaan uudelleen sosialistinen internationaali, joka voi haastaa uusliberaalin järjestyksen sen omilla työkaluilla ja ohjelmalla, joka ulottuu vuosikymmeniä eteenpäin. Omalla tavallaan ratkaisu on vasemmiston evoluutiolle ominainen: lisääntyminen tapahtuu lähinnä jakaantumalla. Ilmastonmuutoksen vastaista taistelua ei oikeastaan johda kukaan. Kahdenvälisiä neuvotteluja käydään lähinnä voimapolitiikan perusteella ja kansainvälisten järjestöjen ulkopuolella. Liian kauan identiteettipolitiikka on ohittanut ymmärryksen siitä mitä ihmisille merkitsee olla osa kansaa. Anarkistien lähtiessä omille teilleen, perustettiin pari vuosikymmentä myöhemmin sosialidemokraattisten puolueiden yhteistyöjärjestöksi Toinen internationaali. 20 5. Sodan jälkeen 1923 perustettiin Työväen ja Sosialistien Internationaali, jonka toimintaa nykyinen SI jatkaa. Myöhemmin osa puolueista liittyi kovasta kuristaan tunnettuun Kominterniin, jota kommunistit nimittivät ”kolmanneksi internationaaliksi”. Valtaa käyttävät monet ei-valtiolliset toimijat kuten ylikansalliset yritykset. Internationaali vastusti ohjelmassaan nationalismia ja sotaa, ja kun sen jäsenet sitten maailmansodan kynnyksellä kuitenkin kannattivat maidensa varustautumista, se purkautui vuonna 1916. Pelkkä viittaus ylätasontavoitteisiin ei riitä, vaan tarvitaan vahva tarina siitä miten maailma voi mennä eteenpäin. Sitä ennen on kuitenkin hyvä miettiä miten tämä käytännössä organisoidaan. Kansainvälisessä laulamme ”huomispäivänä kansat on veljet keskenään”. u u u Alkuaan lähinnä eurooppalaisista puolueista muodostunut SI on sittemmin ottanut jäseniä kaikilta mantereilta ja on todella kansainvälinen. Ensimmäinen internationaali aloitti Genevessä vuonna 1866. Se on YK:n 2030 agenda, jonka sen 193 jäsenmaata sopivat yksimielisesti ja joka koostuu lähes yhtä monesta konkreettisesta toimenpiteestä. Tarvitaan siis taas kerran yhteen niin teoreetikot, hyvinvointivaltion puolustajat kuin hyväntahtoiset anarkistit. Liian kauan pankit ovat olleet liian suuria kaatumaan, mutta ihminen on liian pieni merkitäkseen. Internationaalin perinteet ovat pitkät ja monipolviset. Alussa mukana oli niin sosialisteja, kommunisteja, anarkisteja, ammattiliittoja kuin teoreetikot Marx ja anarkisti Bakunin. Trump on julistanut vihollisikseen ei sen vähempää kuin WTO:n, EU:n ja Naton. Ruotsinkielisessä versiossa lauletaan nimittäin ”internationalen åt alla lycka bär” – se on juuri internationaali, joka onnen tuo. Ja nyt jokaisen sosialidemokraatin työ joka puolella maailmaa on kääntää agenda kansallisiksi toimiksi. Muistellaan niitä hetki. Sellainen internationaali on kullakin mantereella, digitaalinen, reaaliaikainen ja kokoaa niin Afrikan vapaustaistelijat kuin Euroopan edistykselliset. Sen perinteinä tunnemme vapun työväenjuhlana ja kansainvälisen naistenpäivän. Sen luomisella on kiire. Suomi on ajanut uudistuksia Eero Heinäluoman toimiessa yhtenä varapuheenjohtajista, Kansojen onni mutta viime vuosien aikana monet eurooppalaiset puolueet ovat hallinnollisten erimielisyyksien takia jättäneet SI:n toiminnan ja aktivoituneet omassa Progressive Alliance -järjestössään. ANTTON RÖNNHOLM SDP:N PUOLUESIHTEERI ANTTON.RONNHOLM@SDP.FI TWITTER: @ANTTONR Syvässä päässä. Maailman ongelmiin on kuitenkin ratkaisuohjelma. Nollasummanationalismi valtaa alaa ja kyynisyys maailman yhteisiä päätöksentekojärjestelmiä kohtaan kasvaa. 1970–80-luvulla kylmän sodan aikana SI oli aktiivinen välittämään keskusteluja Washingtonin ja Kremlin välillä ja niissä mukana myös Kalevi Sorsa. Liian kauan vasemmisto on keskittynyt nahistelemaan keskenään tai edistyksellisten keskivoimien kanssa. HEINÄKUUTA 2018 S osialistinen internationaali SI piti kokoustaan Genevessä heti juhannuksen jälkeen. Tälle perustalle myös SDP:n ohjelmatyö on rakennettu. Samalla maailman tilanne on hälyttävä. u u u Mutta miten selittää maailman tilanne ja tarvittavat toimenpiteet äänestäjille eri maissa
21 5. Suuri osa käsien mikrobeista on täysin harmittomia tai jopa hyödyllisiä. Jotkut käteen tarttuvat mikrobit aiheuttavat hankaluuksia, niin kuin vaikka helposti tarttuva, äkillistä suolistoinfektiota aiheuttava norovirus. Tulehduksessa on maailman väkiluvun verran mikrobeja. Sormiaan ei myöskään kannata tunkea omaan nenään tai suuhun, jolloin virukset eivät pääse levittäytymään nenän tai suun limakalvoille. Kynnen alla on Suomen väkiluvun verran mikrobeja. Keskivertokämmenessä elelee noin 150 eri mikrobilajia. Tämä on yksinkertainen konsti vastustaa erilaisten virustautien saamista.. HEINÄKUUTA 2018 E Elämä Tuottaja: Nora Vilva 09 7010 528 nora.vilva@demokraatti.fi N or a V ilv a Sormuksen alla on Euroopan väkiluvun verran mikrobeja. Virusten etenemistä ja tarttumista kannattaa vaikeuttaa ja käsien peseminen on siihen hyvä keino. Oven kahva, bussin penkki, hissin nappi, oma nenä, tuttavan käsi ja niin edelleen. Kämmenessä kuhisee K osketamme käsillämme koko ajan kaikenlaista
KUVAT NORA VILVA Olipa kerran minä Valo on tärkein A stumme Rafael Wardin työhuoneeseen Helsingin Kaapelitehtaalla. HEINÄKUUTA 2018 TEKSTI VIRPI-KIRVES-TORVINEN . Edessä avautuu oma maailmansa; keskeneräisiä ja valmiita töitä sommitelmista ja näkymistä, öljyvärejä, siveltimiä, naamioita ja kaksi vanhaa puuhevosta. Wardi tulee työhuoneelleen aamuisin ja palaa kotiin Eva-tyttären valmistamalle aterialle.. Voin haistaa aavistuksen öljyvärien tuoksua. Ensimmäiset työnsä hän teki 75 vuotta sitten. 22 5. Wardi on maalannut Kaapelitehtaan työhuoneellaan yli kahdenkymmenen vuoden ajan
23 5. HEINÄKUUTA 2018
Se on elämän mittainen matka. En maalaa menneisyyttä. Käytävällä saattaa tulla vastaan siivooja. – Kaikki voi sopia ihmiselle. – Huomasin unohtaneeni asioita. – Ajatus syntyy samalla hetkellä, kun otan värit esiin. Alku-uransa abstrakteista sommitelmista Wardi on siirtynyt yhä enemmän realismiin ja siihen, mitä näkee. Katson, mitä ympärillä on ja otan siitä sen, mikä on itselle tärkeää. Taiteilija katsoo itseään monesta näkökulmasta. Elämän mittainen matka Näkemällä taidetta maailmalla Rafael Wardi on pyrkinyt vapautumaan saamistaan opeista. Wardi seuraa tiiviisti aikaansa ja innostuu uudesta tutkimuksesta, kuten syventyneestä tietoudesta kalojen käyttäytymisestä. Pyrin jatkuvaan muutokseen. – Ensin täytyy olla ihminen. – Ihmeellisesti aika kuluu. En oikein törmää taiteilijoihin, he vetäytyvät omiin oloihinsa. Wardi maalaa tauluihin itselleen tärkeimmän. Joka päivä pitää löytää joku vastaus. heinäkuuta. Uuden näkökulman löytäminen auttaa meitä muuttumaan. Mietin, voiko heidän näkemyksensä sopia minun ajattelumaailmaani. – Taiteilijana pyrin näkemään itseni muiden kautta. Suurin ja vaativin työ löytyy taidemaalarillekin hyvin läheltä omaa itseä. Hän on halunnut lähteä ennakkoluulottomasti mukaan uusiin projekteihin. Seuraavaksi hän aikoo tehdä ulkomaanmatkan täyttäessään 90 vuotta. Se, mitä ei näy tauluissa, ei ole häntä. – Maalaukset ovat minun ajatuksiani. Viimeksi hän on käynyt Lontoossa ja New Yorkissa. Minulla on täällä oma työhuone ja oma rauha. Ne asiat kuitenkin elävät minussa, mikään ei täysin unohdu. Työ on valmis, kun hän ei keksi siihen enää mitää lisättävää. Keltainen näyttäytyy yhä valtavärinä Wardin tämän hetken töissä. HEINÄKUUTA 2018 Kun katselen lapsia, he eivät tee rajoja taiteen ja elämän välillä. Wardin syntymäpäivä osuu tämän lehden ilmestymispäivään, torstaille 5. Joka päivä on uusi ja täynnä haasteita. – Maailma on täynnä mielenkiintoisia taidemaalareita. Niistä erottuu keittokirja. Joka päivä etsin jonkin asian, mikä on minulle täydellinen. Etsin itseäni uusista näkökulmista, toisin kuin mihin olen tottunut. Vain ihminen on kiinnostunut kauneu. 24 5. Taidemaalari on suunnitellut myös oopperalavasteitaja pukuja sekä osallistunut tanssiesityksiin. Wardi on levittänyt pöydälle useita kirjojaan valmistautuessaan haastatteluun. Maailma, mikä näkyy, on myös minun maailmaani. Maalaus puhuu väreillä, niiden rajoittamisella. Wardia kiehtoo se, miten taide ei ole kiinni päätöksistä, vaan sitä voi muuttaa nopeastikin. Ehkä olen onnistunut rikkomaan muutaman rajan
On helpompi keskittyä olennaiseen eli välittämiseen. Meidän pitäisi olla ihmisiä toisillemme. Mikään ei viittaa siihen, että mitään olisi muuttunut. Vastauksen löytäminen vaatii useimmiten aikaa. Ehkä olen onnistunut rikkomaan muutaman rajan. Itseä etsimässä ”Jos minua olisi uskottu, en olisi täällä” ovat sanat, jotka ovat piirtyneet Wardin mieleen. . Seuraavaksi Wardin suurikokoinen alumiinipohjainen teos on tulossa Kalasataman Taiteen ja muotoilun senioritaloon Ars Longaan 2019. . Wardi hoiti aikoinaan tytärtään Reetan käydessä töissä kodin ulkopuolella. Pro Finlandia 1973 . Se on niin yksilöllistä, mitä minä etsin. Wardi ei ollut myöskään maalannut aiemmin muotokuvaa henkilöstä, jota ei tuntenut henkilökohtaisesti. aloitti taideterapiatoiminnan Suomessa . . leski, yksi lapsi RAFAEL WARDI desta ja rumuudesta. Nykyisin suurin haaste on ”pysyä hengissä”. . valittu kahdesti Helsingin juhlaviikkojen vuoden taiteilijaksi . Talvisodan syttyessä Lauttasaari evakuoitiin, Wardit sijoitettiin Nurmijärvelle. . Suomen Taiteilijaseuran jäsen . Minulla on kaappi täynnä esineitä. Lauttasaaressa roskatkin vietiin hevosella tuolloin, hän muistelee. Tulen tänne työhuoneelle taas aamulla. Se on niin arvokas asia. HEINÄKUUTA 2018 Mitä aiot tehdä huomenna. – On harvinaista, että maalattavan kanssa säilyy näin pitkään ystävyys. – Useimmat tekivät käsillä töitä. Wardi saikin viettää tuotteliasta aikaa Kultarannassa yhtenätoista kesänä. Tutustuessaan Haloseen Wardi sai huomata presidentin kiinnostuksen taiteeseen. Elämässä pitää pysyä kiinni kynsin, hampain ja värein. Elämä on ollut toistaiseksi sormituntumaa. Alun perin pari lääkäriä kysyi, olisiko Wardi kiinnostunut vetämään taideryhmää siellä. Wardista sadan taiteilijan valikoituminen työn toteuttajaksi kuvaa hyvin tätä aikaa ja ryhmätyön merkitystä. Tytär Eva sai hänet muuttamaan mielensä. Wardille merkitsi paljon, että hän sai kasvaa paikassa, jossa oli maaseutua. Valtion kuvataidepalkinto ja Suomen Valkoisen Ruusun Ritarikunnan Komentajamerkki 1986 . Juutalaiset pitävät epätoivoa suurimpana syntinä, koska se vie tovottomuuteen, vaikka syytä epätoivoon joskus olisikin. Taide on heille yhdistävä side. Ei ole kuitenkaan sellaista varjoa, jossa ei olisi myös valoa. Halonen on käynyt Wardin syntymäpäivillä ja vieläpä järjestänyt niitä. Se sijaitsee Helsingin kaupunginteatterissa. taidemaalari, kuvataiteilija . Rafael Wardi seurasi mielenkiinnolla keskustelua toukokuussa julkistetusta Sauli Niinistön muotokuvasta. Valo on tärkeintä. 25 5. Pitkän iän salaisuus on olla taidemaalari ja ”pappi”. . Wardi kieltäytyi ensin tehtävästä, koska oli siirtynyt vaimonsa sairastuttua pastellimaalauksiin. . – En pyrkinyt muotokuvassa valokuvamaisuuteen. – Kun sairastin, Tarja tuli ovelleni kukkakimpun kanssa. . – Kun ryhdyin aiempaa enemmän keskittymään Reetaan, hän alkoi kukoistaa. . Jatkosodan aikana äiti vuokrasi huvilan, ja perhe itse asui piharakennuksessa. . Parasta on elää tällä hetkellä, joskus se vie vieläpä huomiseen, Wardi sanoo silmät tuikkien. Värien lisäksi valot ja varjot ovat piirtyneet Wardin töihin. – Taide on sitä, mitä yksilö itsessään ajattelee. Eräs potilas sanoi niin Nikkilän psykiatrisen sairaalan käytävällä. Hän maalasi hoitokodissa vaimoaan ja muita potilaita. Potilaiden oli mahdollista kertoa itsestään enemmän piirtämisen ja maalaamisen avulla; usko omaan itseen sai kasvaa. Nyt väitöskirjaa valmisteleva valokuvataiteilijatytär huolehtii isänsä asioista. – Suunnittelen näyttelyä ensi kevääksi. Ihmiset ovat edelleen yhtä valmiita tarttumaan aseisiin, Wardi vakavoituu. En maalaa sähkövalossa. – Tiedän, mitä on vähän vaurautta ja mitä on köyhyys. Pitää olla optimisti. Ihminen on vain malttamaton odottamaan. – Osa elämästä tapahtuu pimeydessä. syntynyt 1928 Helsingissä . Taidemaalariliiton ja Suomen Taideterapiayhdistyksen kunniajäsen . 1998 Suomi-palkinto . . Wardia pidetään taideterapian uran uurtajana Suomessa. Se ei sovellu siihen yhteiseen malliin, millä politiikka toimii. Wardi on onnellinen saadessaan elää pitkän elämän. Hän maalasi abstraktit varhaistyönsä huvilassa, johon valo tulvi ihmeellisellä tavalla suurista ruutuikkunoista. Meillä oli siellä huvila ja puutarha 1930-luvulla, josta näki lehmiä. 3. Liikkeestä vireeseen Wardi on pyrkinyt pitämään itsensä liikkeessä pysyäkseen fyysisesti ja henkisesti hyvässä vireessä. – Kun katselen lapsia, he eivät tee rajoja taiteen ja elämän välillä. Se synnytti yhteyden. Sekään ei ollut perinteinen ja sai osakseen myös vastustusta. Hän asuu täsmälleen samassa paikassa 1953 valmistuneessa kerrostalossa, missä hänen lapsuutensa kotitalo sijaitsi. Perhe asui Hevoshaassa Lauttasaaren Ruukinlahdessa. Äidillä oli ostoja myyntiliike Kalliossa, työmatkat veivät paljon aikaa. Isä oli kuollut pojan ollessa viisivuotias, joten äiti joutui yksin hankkimaan perheen elannon. Navetan tuoksua Wardin lapsuudessa Lauttasaari oli iso, eristetty saari. Wardi on pyrkinyt pysymään siitä kaikin tavoin erossa. Vähiten minua kiinnostaa kuolema, koska siitä en tiedä mitään. Wardi pysyi Reeta-vaimonsa rinnalla viimeiseen asti tämän sairastuttua Alzheimerin tautiin. Kaikki muu häipyy näkymättömiin. Wardi kertoo, miten Niinistö vertasi itsestään tehtyä työtä hänen maalaamaansa viralliseen muotokuvaan Tarja Halosesta vuonna 2002. – Olen ollut huono muuttamaan pois sieltä. Pysymiseen hengissä ja löytämään ne keinot, joilla pysyä työkykyisenä. Millaiset esineet innostavat maalaamaan ne. Tein vain ihmisen. Olemalla potilaiden kanssa Wardi koki asettuvansa heidän puolelleen. Millaiseen haasteeseen haluaisit vielä vastata. Wardista on hyvä, miten vanhempana parisuhde ei ole niin täynnä vaatimuksia ja toiveita kuin nuorempana. Vähiten minua kiinnostaa kuolema, koska siitä en tiedä mitään.. – Luonto ei ajattele samalla tavalla kuin ihminen. Olen kiinni maassa. – On ehkä sattumaa, että olen tässä. Hän muistelee niitä lämmöllä. – Seuraava kuva voisi olla vaikkapa alustassa, joka leijailee ilmassa, Wardi visioi. Niiden välillä ei ole oikeastaan mitään eroa. Ilmassa leijaileva muotokuva. Wardin tuorein julkisin taideteos on viime vuonna luovutettu taiteilijamuotokuva Asko Sarkolasta Moliéren Tartuffen roolissa
Taivas ja meri näyttävät yhdistyvän niin luontevasti toisiinsa, että näky on uskomattoman kaunis. Vuonna 1985 aloitettiin kunnostustyöt ja majakan omistus siirtyi joitakin vuosia myöhemmin Turun yliopistolle ja se avattiin matkailijoille 1995. HEINÄKUUTA 2018 Kesäpäivä Bengtskärin majakalla Ulkomerellä, Hangon edustalla sijaitseva Bengtskärin majakka on läpikäynyt tyynet ja myrskyt. Suurin syy majakan rakentamiseen kyseiselle Bengtskärin luodolle olivat useiden laivojen haaksirikot, joten tarve merenkulun turvallisuudelle oli ilmeinen. Siellä ei kasva puun puuta, eikä ruohotupsujakaan juuri näy. Aila Pääkkö Demokraatti Merimatka Hangosta Bengtskäriin Pohjoismaiden korkeimmalle majakalle pääsee Hangosta m/s Summersea risteilijällä. Se rakennettiin vuonna 1906 yhdeksässä kuukaudessa. Mikäli säätila muuttuu yllättäen saattaa lomailu luodolla jatkua suunniteltua pidempään. Kuvat Aila Pääkkö Kappelin ikkunasta aukeava näkymä on kuin luonnon alttaritaulu. Me emme riskeeraa yhtään, vaan jäämme mieluimmin maihin, jos on odotettavissa kovaa tuulta tai tiedetään sään päivän aikana huononevan ja matkanteon riskien kasvavan. Sen tornin huipulle pääsee nousemalla kierreportaita vaatimattomat 252 askelmaa. 26 5. Majakkaa ovat sittemmin kohdanneet monenlaiset vaikeudet. Risteilyalus m/s Summersean kapteeni Jouko Tuomarmäki.. Majakan korkea torni alkaa näkyä pian Hangon risteilysatamasta lähdettyä ja paluumatkalla Hangon vesitorni näkyy niin ikään kauas merelle, näin matkailija pystyy arvioimaan sijaintinsa lähes koko merimatkan ajan. Tuon tornikokemuksen jälkeen maistuu pullakahvit rakennuksen toisessa kerroksessa ja samalla voi tutustua pieneen kappeliin, jonka erityinen yksityiskohta on ikkunasta avautuva taivas, luonnon oma alttaritaulu. Marine Lines varustamon toimitusjohtaja ja aluksen kapteeni Jouko Tuomarmäki ajaa Bengtskärin risteilyalusta ja kertoo kesän kuumimman sesongin olevan juuri nyt meneillään. Majakanvartijat ehtivät paeta ennen tätä, mutta palasivat pian takaisin ja tornin valo syttyi jälleen 1919. Matka kestää puolitoista tuntia ja matkan aikana syödään lohisoppaa ja nautitaan mahtavista merimaisemista sekä meri-ilman raikkaudesta. Luodon ovat ottaneet omakseen haahkalinnut ja hylkeet, joita saattaa nähdä päiväsaikaan kallioilla kellottelemassa. Ensimmäisen maailmansodan puhjetessa 1914 saksalaiset risteilijät ampuivat rakennukseen kolmisenkymmentä kranaattia. Jatkosodan aikaan 1941 käytiin tuhoisa Bengtskärin taistelu venäläisiä vastaan, jonka suomalaiset voittivat. Majakalla voi siis yöpyä ja viettää rentouttavaa lomaa, avomeren ympäröimänä ja täysin sään armoilla. Bengtskär on kallioluoto, ja kova merenkäynti estää sinne rantautumisen. Kesäaikaan Hangossa on enimmäkseen hyviä ilmoja ja saamme vietyä matkailijat turvallisesti tutustumaan majakkaan, pääsee Tuomarmäki kehaisemaan Hangon kesäsäitä. Matkustajia Hankoon tulee ympäri Suomea ja risteilyn kesto majakalle ja takaisin kestää viisi ja puoli tuntia. Pahoin vaurioitunut majakka saatiin korjattua vasta 1950 ja 1968 sen valot automatisoitiin, jolloin Bengtskär jäi ilman asukkaita ja pääsi rappeutumaan. Bengtskärin matkailuesitteeseen on kirjoitettu osuva lause: ”Jos käyt elämässäsi yhdellä majakalla, käy Bengtskärissä”. Se kannattaa, sillä näköalat sieltä ovat sanoin kuvaamattomat. – Alus täyttyy matkailijoista Juhannuksen tienoilla ja elokuun loppuun asti ajetaan joka päivä, säiden niin salliessa. Bengtskärin luoto on kivinen ja karu. Tämän päivän majakka on tutustumisen arvoinen paikka. Entisöidyt majakanvartijan huoneet ovat näkemisen arvoiset ja toimivat majoitustiloina. Aurinkoisen kesäpäivän kruunaa lempeä kesätuuli ja kallioille verkalleen liplattavat merenaallot
Anneli Kiljunen on kansanedustaja (sd.).. Iän myötä se näkyy vielä herkemmin. Oman jaksamisen kannalta tärkeintä on ymmärtää, että kaikki mitä yksittäinen ihminen voi tehdä asioiden edistämiseksi, on tehdä parhaansa. Tarvitsee breikkiä, jossa pääsee toteuttamaan itseään toisella tavalla. Nyt kun on väännetty sotea, niin perjantaisin kyllä huomaa, että palautuminen on tarpeen. Tämä heijastuu myös minun elämääni opposition kansanedustajana. Olen yrittänyt tehdä niin työssä kuin muussakin elämässä jotakin pientä hyvää, auttamalla niin läheisiä kuin muitakin ihmisiä. Laiminlyönti näkyy heti kasvoissa. Politiikassa ja politiikkaa kohtaan ilmapiiri on koventunut. Tämä myös ahdistaa, kun haluaisi tehdä asiat toisin. Perhearvot kantavat pitkälle. Ei pysty vastaamaan kansalaisten odotuksiin. Tämä johtuu varmasti siitä, että epävarmuus ja näköalattomuus sekä eriarvoisuus kansalaisten välillä on lisääntynyt. Vaikeinakin hetkinä ja aikoina haluan uskoa, että tästä selvitään. Politiikan sisältöihin vaikuttaminen oppositosta käsin on vaikeampaa. 27 5. Olen oppinut antamaan anteeksi asioille, ja myös itselleni. Toisten ihmisten arvostamista ja olemaan nöyrä kaikelle tekemiselle. Toisaalta voin olla ihan tyytyväinen, sitä on osannut huolehtia omasta terveydestään, hyvinvoinnistaan ja ruokavaliostaan. Perusluonteeltani olen positiivinen ja iloinen, ihmisiin uskova. Tunnen välillä myös epätoivoa, jota ei ole tässä mittasuhteessa aikaisemmin ollut. Terveys ja jaksaminen, niistä täytyy huolehtia ihan tietoisesti. Kun vaan oikein yritetään yhdessä. Näen peilistä ihmisen, joka on oppinut arvostamaan elämän perusarvoja. Toisten tukeminen ja auttaminen on tärkeää, on se sitten lainsäädäntötyössä tai muuten vaan elämän arjessa tapahtuvaa. Uskon vahvasti, että jos vaan itse pääsen vaikuttamaan, niin kyllä asiat saadaan kulkemaan parempaan suuntaan. Ehkä se juontuu siitä, että olen siviiliammatiltani sosiaalityöntekijä. HEINÄKUUTA 2018 Kasvot peilissä TEKSTI JA KUVA NORA VILVA Anneli Kiljunen, 60 K yllähän peilikuvasta huomaa, että ikää on tullut lisää. Tällä hetkellä ulkoinen olemus on kuitenkin toissijaista. Tällä hetkellä peilistä katsoo onnellinen ihminen, jolla on perheessä kaikki asiat hyvin
28 5. KURONEN vuodesta 1914 kesäisiä UNELMA päähineitä * Unisukat * Diabetessukat ym. HEINÄKUUTA 2018 Tervetuloa kesäiseen Lahjat, tuliaiset, hauskat muistamiset •Perinteisiä suomalaisiajuustoja sekäkotimaisten pienjuustoloiden tuotteita Tervetuloa! PERINTEINEN JUUSTOPUOTI p. UUTTA&VANHAA Hakaniemen halli ARABIA vintage-2016 IITTALA lasi, linnut AARIKKA -20%. 050 304 5674 •Laajavalikoima ulkomaisia klassikkojuustoja Hakaniemen Kauppahalliin M
HEINÄKUUTA 2018 K Kulttuuri Tuottaja: Rolf Bamberg 09 7010 539 rolf.bamberg@demokraatti.fi ”Hello Finland – miten menee!?” Festivaalikesä avattiin monenlaisissa musatunnelmissa Ku va t Ka ri H ulk ko King King -yhtyeen Alan Nimmo viihdytti ja viihtyi Puistobluesissa.. 29 5
Genreuskollisen Puistobluesin lauantainen pääkonsertti keräsi nykymitoissa kelvolliset 5 000 henkeä ilman sen kummempia superstaroja. Nimmon ja yhtyeen urkuri Jonny Duken peräjälkeen vetämät liki kolmeminuuttiset soolot kappaleessa ”A Long History of Love” olivat ainakin allekirjoittaneelle tämän kesän Puistobluesin ehdottomasti korein hetki. Skotlannissa kun keskimääräiset kesäkelit ovat tuskin paljon kummoisempia. Vilkkaimman kotimaisen lomasesongin käynnistyessä on kesänviettäjille pistetty tarjolle täyskattaus musiikkia – tosin klassisen puolen festivaalikausi käynnistyy toden teolla vasta tulevina viikkoina. Pääkonsertin yleisömäärät ovatkin näinä rajoitettuina vuosina puolittuneet entisistä. King King hurmasi Puistobluesissa Puistobluesin ehdoton ilopilleri oli laajemmalle suomalaisyleisölle vielä kohtalaisen tuntematon bluesrockyhtye King King. Sysmän Suvisoitto oli konserttimusiikin puolelta ainoa viime viikonloppuna avaamaan ehtinyt tapahtuma, mutta senkin lauan taisesta avauskonsertista vastasi viihdemusiikin legenda Dallapé. Tuskassa mustanpuhuvaa kansaa saapui kolmena päivänä 34 000, Himoksella kävi samoina kolmena päivänä 35 000 ihmistä ja Provinssi teki historiansa toiseksi parhaan kolmen päivän tuloksen 76 000 kävijällä. Ennen leppoisana ja hyvin häiriöttömänä koko perheen piknikfestivaalina tunnettu Puistoblues (kuten myös Pori Jazz) kärsii edelleen anniskelumääräyksistä, jotka kieltävät omien alkoholijuomien tuomisen festivaalialueelle. ”Mitä te siellä aidan takana nökötätte, tulkaa tänne lavan eteen bailaamaan”, Nimmo huuteli ilmeisesti tietämättömänä siitä, että Suomen hallituksen kiimalla toteuttamat alkoholipoliittiset norminpurkutalkoot eivät ole yltäneet festivaalien anniskelukäytäntöihin. Virallinen tarjoilualue rajautuu Järvenpäässä noin 50 metrin päähän lavasta, joten lavan edusta on varsinkin alkuiltapäivästä aika harvaan asuttua maastoa. Rolf Bamberg Demokraatti Blues-kostyymi ja -asenne kohdallaan. Viime viikonvaihteessa festaroitiin raskaimman rockin merkeissä Tuska-festivaalilla Helsingissä, Iskelmä-festivaali juhli kymmenvuotisuuttaan Jämsän Himoksella, rockin ja popin klassikkofestari Provinssi 40. Syystä, sillä Hiattkin veti Järvenpäässä kelpo setillisen juurimusiikin americanaa eli mikstuuran rockia, bluesrockia, countryrockia ja kaikkea niiden välistä. Erja Lyytinen kommunikoi fanien kanssa jo ennen keikkaa. Skottilais-brittiläisen kvartetin keulahahmona heiluu glasgowilaisuuttaan ylpeästi korostava, keikoilla kilttiin pukeutuva Alan Nimmo, joka Vanhankylänniemellä osoittautui paitsi hyväksi showmieheksi ja laulajaksi myös erittäin tiukaksi kitaristiksi. Iltaa kohti mentäessä ja esimerkiksi blueskuningattaremme Erja Lyytisen ja pääesiintyjäksi kiinnitetyn John Hiattin sekä vierailevan kitaristikumppaninsa Sonny Landrethin noustessa lavalle yleisö rohkeni saapua anniskelukarsinan kahleista lavan edustalle. Sen sijaan Nimmo näytti vähän hämmästelevän yleisön sijoittumista festivaalirinteessä. Alan piireissä Euroopassa ja kotikonnuillaan Brittein saarilla paljon palkittu bändi teki Järvenpäässä itsensä valloittavasti tykö, ja osoitti olevansa mainio festivaaliesiintyjä. Puistobluesissa elellään edelleen karsinoidussa todellisuudessa.. kertaansa Seinäjoella ja sitä vuoden vanhempi juurimusiikin suurin ja kaunein kesätapahtuma Puistoblues tarjosi herkkujaan Järvenpäässä. 30 5. Kävijämäärät olivat varsin vilpoisista ja tuulisista oloista huolimatta komeita. Alan Nimmo ja kumppanit eivät näyttäneet hätkähtävän Suomen kesän hetkellistä koleutta. HEINÄKUUTA 2018 Juhannuksen jälkeinen viikonloppu on perinteisesti Suomen musiikkifestarikesän todellinen lähtölaukaus
Sukupuutto ei tosiaankaan ole myyrän uhkana. Myyrillä on evoluution myötä kehittynyt oma aikataulunsa. Aukeilla mailla iso ja pullea peltomyyrä joutuu helpommin petojen saaliiksi. Esimerkiksi, kun poikaset syntyvät keväällä liian aikaisin, niiden mahdollisuudet selviytyä heikentyvät. Kirjoittaja kertoo omista tutkimuksistaan niin metsässä, niityillä kuin tutkimuslaboratoriossakin. Suomen lisäksi kirjoittaja kertoo matkastaan Australiaan, jossa hän kollegoidensa kanssa tutki myyriä, joiden paljous on eteläisellä pallonpuoliskolla suuri ongelma. Myyrän elämä muistuttaa monessa muiden pikkunisäkkäiden elämää: kilpailu elossapysymisestä on kovaa sekä myyrien kesken että suhteessa petoihin, tauteihin ja sääolosuhteisiin. Tunnettu on myyrien jyrkkä lisääntymiskausien ja ja kannan romahduksen vuorottelu. Mutta tässä kohtaa tieto paljastuu luuloksi. Pikkunisäkkään elämä on kamppailulaji Ylösen kirjan pääosassa on metsämyyrä, joka peltomyyrän ohella on Suomen myyrälajeista runsaslukuisin – lisäksi metsämyyrä on punaisine turkkeineen ja nappisilmineen esteettisesti vetävä ja kiehtova. Eläintieteilijä Hannu Ylönen johdattaa lukijan myyrän ja muidenkin varvikon vaeltajien salatun elämän eri puoliin, kuten keväisiin kosiomenoihin, reviiritaisteluihin, petojen pelkoon ja keinoihin paeta niitä. Lastenkirjojen ja -laulujen myyrä onkin kontianen, joka ei ole myyrä, vaan sukua siilille. Myyrän asiat Suomessa ovat kuitenkin paremmin kuin monien muiden eläinten. Ilmastonmuutos myyränkin kiusana Voimistuva ja laajeneva ilmastonmuutos vaikuttaa tietysti myös myyrien sykleihin ja lajien olemassaoloon yleensäkin. Pahin vihollinen on pitkä ja notkea lumikko, joka kiemurtelee itsensä jopa myyrien kaivamiin maanalaisiin käytäviin. Myyrän salattuun olemukseen ja elämään tieteellisen tarkasti ja samalla kansantajuisesti paneutuva kirja on siis paikallaan. Myös lumen väheneminen vie pikkunisäkkäältä talvikäytävistön ja lumen tarjoaman suojan pedoilta. Pekka Wahlstedt KIRJAT Hannu Ylönen: Myyrän salainen elämä – Suomen yleisimmän nisäkkään jäljillä Atena 2018. Myyriä kannattaa tutkia ja kirjoittaa myös sen vuoksi, että ne ovat levittäytyneet maapallon lähes joka kolkkaan, mutta jokaisella myyrälajilla on oma elämänkaarensa ja omaan ympäristöönsä sopiva käyttäytymisensä. HEINÄKUUTA 2018 Maanalaista menoa Kaikki tuntevat myyrän, onhan eläin tuttu jo monista lastenlauluista ja -kirjoista. Aikoinaan syynä pidettiin petojen lisääntymistä myyrien perässä, mikä lopulta johtaisi lähes koko kannan joutumiseen petojen suihin. Getty Images / Philip Hunton Peltomyyrä metsämyyrän maisemissa.. Metsämyyrä osaa myös kiivetä puuhun petoja pakoon. Harvennettu suomalaismetsän laitaviipale, talousmetsä, on sekin sopeutumiskykyiselle myyrälle toimiva elinympäristö. Nykyään syklin takaa löydetään monia tekijöitä, kuten loiset, taudit ja suurten myyrämassojen yksilöille tuottama stressi. Kirjassa käydään läpi myyrän elämänkaari syntymästä kuolemaan, ja lopussa kartoitetaan myyrien asemaa ilmastonmuutoksen koettelemassa maailmassa. 31 5
Samaan aikaa toisaalla virolaisvetoinen rakennusmiessakki tekee Ehtoolehdossa selvää jälkeä eikä vain betonia piikkaamalla. Riemukkaita sivurooleja Kun esityksen vanhusroolit kuvautuvatkin aika kliseisinä – vaikka toki hyvin sympaattisina – löytyy jutun mehukkain liha sivurooleista. Isompana kummastuksen aiheena voi pitää sitä, että Lindgren stoppasi – ainakin toistaiseksi – sarjan trilogiaksi, kysyntää enempäänkin olisi ollut. Pyynikin Ehtoolehdon sankarit täyttää nimensä vaatimukset olemalla hyvin sankarikeskeinen. Niinpä mummot ja papat ovat pian heitteillä, kun korvaavat asumisjärjestelyt on yrityksen puolesta jätetty hoitamatta. Hoivayrityksen hermoheikko pomo Sinikka Sundström (Miia Selin) ja remonttiurakan konsultoinnista vastaava puuhapete Jerry Siilinpää (Lari Halme) päästävät suosiolla homman karkaamaan lapasesta, mutta yrittävät ketkuilla omaan lapaseensa kaikkea mikä kiiltää tai kahisee. Konsultti Siilinpää, hoivapalvelutarkasTEATTERI Pyynikin kesäteatteri, Tampere Minna Lindgren: Ehtoolehdon sankarit Sovitus Seija Holma, Tommi Auvinen – Ohjaus Tommi Auvinen – Lavastus Mikko Saastamoinen Puvut Jaana Aro Kampaukset ja maskit Tuija Ryynänen – Rooleissa mm. Ukkorooleissa nähtävät taitavat komedianäyttelijät Puntti Valtonen (Onni) ja Tali-Ihantalan juoksuhautoihin jäänyttä Taunoa esittävä Tom Lindholm tyytyvät hoitamaan tonttinsa yllätyksettömästi. Kolme kirjaa, joissa päähenkilöinä on vanhusten palvelutalon noin ysikymppiset asukit mausteena sopivasti dekkarijuonnetta, veijaritarinaa ja verbaalikomiikkaa – niin, no... Pirkko Hämäläinen, Eija Vilpas, Mari Turunen, Tuija Piepponen, Puntti Valtonen, Tom Lindholm, Lari Halme, Miia Selin, Sara-Maria Heinonen, Ville Majamaa, Ahmed Issa. Etenkin Lari Halme näyttää taas kerran verrattomat kykynsä rakentaa koomisia hahmoja tarkkaan harkitulla kehonkielellä ja äänenkäytöllä. HEINÄKUUTA 2018 Pyynikin senioriseikkailu on hittihakuista kesähupia Minna Lindgrenin Ehtoolehto-romaanisarjasta (2013–2015) tuli kustantajalleen ehkä yllättäenkin melkoinen menestystarina. Sykähdyttävällä stadilaisaksentilla naukuva neontukkainen hipsteri on Sara-Maria Heinoselta aivan lyömätön veto, samoin Miia Selinin konsepteissaan sekoileva palvelukodin johtajatar. Palvelutaloa hallinnoivalla hoivafirmalla on pyrkimys tehokkuuteen, kutsumus vedättämiseen ja taipumus kaaokseen. Teatteriin sisäänrakennettuna kuuluva esittäjien ja katsojien välinen sopimus mahdottoman muuttamisesta mahdolliseksi takaa, että alle viisikymppinen Mari Turunenkin voi ihan ysikymppinen Anna-Liisa puhumattakaan, että kuudenkympin molemmin puolin olevat Eija Vilpas (+1) ja Pirkko Hämäläinen (-1) voivat näytellä hänen ikätovereitaan. taja Ala-Möttölä ja hautaustoimiston mies ovat kuoliaaksinaurattajia kaikki. Tarinassa palvelukodin asukit joutuvat liki mieron tielle, kun putkiremonttimiehet valtaavat heidän talonsa. Ohjaaja Auvinen pitää Pirkko Hämäläisen, Eija Vilppaan ja Mari Turusen esittämän ydinkolmikon fokuksessa, ja niin Siiri, Irma ja Anna-Liisa pitävät katkeamattomalla pulputuksella esityksen koneen käynnissä. Perusaineksena on ollut romaanitrilogian keskimmäinen kirja ”Ehtoolehdon pakolaiset”, mutta aineksia on napsittu myös muista sarjan kirjoista. Siksi hänen esittämänsä, vähän ydinkolmikon varjoon jäävä Margit on katsojan vaivattomimmin tavoittama Ehtoolehdon hahmo. Ehkä tv-sarjaversioon ei ole löydetty riittävän vetreitä veteraaninäyttelijöitä 90-vuotiaiden päähenkilöiden rooleihin tai ei ole tohdittu lähteä rypyttämään nuorempaa konkarikaartia muka vuosikymmeniä vanhemmiksi. Ja sitä, että Ehtoolehdon supersenioreista tehdään ensimmäinen dramatisointi vasta nyt. Usko teatterilumon voimaan on kuitenkin tuonut Ehtoolehdon väen nyt livenä yleisön eteen, vieläpä kirkkaan auringon alle. Totuuden nimissä on kuitenkin sanottava, että näyttelijäkaartin grand old lady, seitsemänkymppinen Tuija Piepponen, selviää vähemmällä pinnistelyllä ja mummomaneerien revittelyllä kuin kollegansa. mikä yllätys se on, että siitä hitti tulee. Sen sijaan Pyynikin erityislaatuisuudesta vastaava kone eli pyörivä Jutun ytimessä oleva mummotrio ei jää toimettomaksi, vaan on pian valmiudessa kokeilemaan nuorisolaisten suosimaa asumismuotoa, kimppakämppää. Selviytyjiä ja vedättäjiä Ohjaaja Tommi Auvinen on itse sovittanut näyttämötoteutuksen yhdessä dramaturgi Seija Holman kanssa. 32 5. Sitä on leideille junailemassa Ehtoolehdossa asuva bisnesmies Onni, jonka kaikki liiketoimet eivät ihan kestä päivänvaloa. Se selviää katsojillekin heti Hakaniemen Arena-talossa sijaitsevan asunnon interöörin avautuessa silmien eteen
Esa Mäkijärvi katsomo on tällä kertaa vähän hukkakäytössä, sillä järin toiminnallinen tai maisemaansa kekseliäästi hyödyntävä tämä esitys ei ole. Ahti on myös ahkera suomentaja. Hän höyryää eteenpäin, on intohimoinen, ja herättää lukijan huomion. / Sanaan tartut, sanaan sinut haudataan / & pitkään on haudassa maattava / ennen kuin voi herätä / ja nousta kuolleista.” KIRJAT Risto Ahti: Ensimmäinen rakkaus WSOY 2018, 104 s. Rolf Bamberg Demokraatti, Tampere Leena Klemelä Pyynikin kesäteatterissa harras hautaushetkikin on hauska, kun hauturina häärää Lari Halme. Molemmissa elää sama saarnaaja. / Ja on oikeudenmukainen vain itsessään, ja uskollinen / itselleen, tekee, mitä tahtoo.” Intohimon voima Risto Ahdin uusi kokoelma on kypsä ja teknisesti moitteeton suoritus, jolla on hetkensä. Voi olla, että Ahdin parhaat säkeet on jo julkaistu. / Ei muuta. Mittavaan tuotantoon kuuluu runojen lisäksi muun muassa kirjoitusoppaita. Se on mystinen asia, eikä tarkoita vain parisuhdetta. Ahkerasti julkaisseen Ahdin tahti on hieman hiipunut viime vuosina. Rakkautta on kaikkialla, eikä se ole aina reilua: ”Rakkaus ei ole oikeudenmukainen, / se tekee mitä tahtoo. Esitys alkaa niin lupaavasti, että tietty asemiin jämähtäminen matkan varrella jää vähän harmittamaan – enempäänkin olisi kaiketi ollut mahdollisuuksia. 1943) jakoi vuonna 1988 ilmestyneessä, yhdessä Markku Toivosen kanssa kirjoitetussa teoksessa ”Runouden kuntokoulu” (Gummerus 1988) runoilijat kahteen perustyyppiin: ekspressionisteihin ja klassikoihin. Ensimmäinen rakkaus on hänen ensimmäinen kirjansa kolmeen vuoteen. Teos päättyy keskinkertaisiin proosarunoihin. 33 5. Romanttinen kokoelma ei ole hassumpi. Hän kurottaa korkealle, mutta muistaa mainita itsensä. Sävy on lähinnä paasaava, mutta mukana on muutamia hillittyjä säkeitä. Harvalla kirjailijalla on kuitenkaan yhtä suuri sydän. / Kukkivat vesiruohot.” Risto Ahti on parhaimmillaan suitsiessaan itseään. Hänen vaikutuksensa kotimaiseen runouteen on ollut suuri. Ehtoolehdon sankarit on varman päälle tehtyä suuren yleisön teatteria, jossa yllätyksiä ei tule kuin muutamilta räväköiltä sivuhahmoilta. ”Ensimmäinen rakkaus” on vuonna 1967 debytoineen Ahdin 39. Mukana on jonkin verran pohdiskelevaa tekstiä. Hänen tuotantonsa on tasaisen laadukas, eikä siitä löydy merkittäviä kauneusvirheitä. Ne olisi voinut karsia: ”Tässä kirkko, tässä akatemia / ja tässä ansakuoppa. Siinä näkyy muun muassa Ahdin suomentaman William Blaken vaikutus. Edelliset korostavat itseään ja jälkimmäiset etsivät suurta totuutta. Rauhallisuus ei ole kuitenkaan koskaan ollut kirjoittajana hänen tavaramerkkinsä. Toimitus tuntuu jääneen kesken, vaikka vastaan tulee hienoja sivalluksia: ”ja jokaisessa ihmisessä vain vapauden kaipuu / on ylivoimainen ja totuus, ainut totuus / on pässin sarvissa ja / riikinkukon pyrstösulissa.” Ahti on riemukkaimmillaan ajatellessaan vähemmän ja antaessaan intuition viedä. / Lummelampi. Ahdin kirja toimisi paremmin suppeampana. Niitä on poimittu valikoimaan ”Ilon ääriviivat – Valitut runot 1967–1998”, joka ilmestyi vuonna 1999. Sen jälkeen Ahti ei ole saanut aikaiseksi mitään yhtä kestävää. Sata sivua ei ole kokoelmalle liian pitkä mitta, mutta sisällön tulee tällöin olla perusteltua. Rautatieaseman ”Lyhdynkantaja”-veistosten kuttaperkkaversiot toimivat sisääntuloporttina näyttämöja katsomotilaan. Tuleva koottujen runojen järkäle tulee olemaan tärkeä. Rakastamisen jalo taito Uusien runojen pääaiheet ovat kuluneimmat mahdolliset – rakkaus ja kuolema. Jako on tietysti turhan yksioikoinen, mutta osaksi totta. Ahdin panosta suomalaiseen lyriikkaan ei voi sivuuttaa. Paras runous hämmentää. Ensimmäinen rakkaus alkaa keskeislyyrisesti ja loppuu proosarunoihin. teos. Mitä vähemmän Ahti heristää säkeissään sormeaan, sen parempi. Runoja on myös vähän liikaa, osa niistä toimi. Helsinki on siirretty tamperelaisharjulle näyttävillä, mutta vähän kitshah tavilla näköislavasteilla. Ahti itse on yhdistelmä klassikkoa ja ekspressionistia. Ensimmäinen rakkaus on tässä mielessä perin ennalta-arvattava. Rakenne on kunnossa, mutta kokonaisuus ei ole tarpeeksi kekseliäs. Hän esittää oraakkelia ja neuvoo nuoria: ”Lapsi menee kouluun ja tahtoen oppia / opettajaksi opettelee ulkoa sanat / niin kuin hapuillen käärme taikka / villiviikuna etsii tukea ilmasta.” Rakkaus mielletään Ahdin runoissa salaperäiseksi ja tavoittamattomaksi. Hän on myös paljon palkittu, muun muassa Eino Leinon palkinnolla ja Pro Finlandia -mitalillakin. Ensimmäinen rakkaus hyötyy tekijänsä pitkästä julkaisutauosta, sillä sen teksti on viimeisteltyä. Ehtoolehdon mummokaartia esittävät Tuija Piepponen (edessä), Pirkko Hämäläinen ja Eija Vilpas.. Risto Ahdin kaltaisia lyriikan jättiläisiä niiden julkaisuohjelmista ei tosin välttämättä tule. Nyt esimerkiksi Minna Lindgrenin kirjojen yhteiskunnallisempi särmikkyys jää vain irrallisten heittojen varaan. Mullistavaksi siitä ei ole. Lukuisten julkaistujen kokoelmien lisäksi Ahti on pyörittänyt Oriveden opistossa tunnettua kirjoittajakoulua. Opettajan osa on Ahdille luonteva. Kokoelman paratiisimainen kansi (Henri Rousseaun maalaus vuodelta 1908) vakuuttaa, vaikka WSOY ei enää teekään kovakantisia runokirjoja. HEINÄKUUTA 2018 Rakkauden kunto koulussa Risto Ahti (s. Runoissa on tälläkin kertaa runsaasti pakahduttavaa huutoa: ”Aa Chandidas! Dante… // Vita nuova! // Elävät sanat! // Kevät iankaikkinen.” Kokoelmassa rakkautta käsitellään eri näkökulmista. Lajityyppi on muutenkin voimissaan pienemmillä kustantamoilla, koska ne panostavat enemmän juuriulkoasuun ja toimittamiseen. Haitaksi osoittautuu kertyneen materiaalin suuri määrä. Tauko lienee johtunut kustantamon julkaisupolitiikasta, sillä Ahdilla on edelleen paljon asiaa. Siinä on vähän uutta, mutta tämä on tuskin Ahdin lyriikkaa tunteville ongelma. Ne ovat kirjan toimivimpia: ”Sinut muovattiin savesta ja oljista, / kasvot maalattiin ja käsiin sidottiin jousisoitin. Suomalainen lyriikka on pitkään rakentunut tiettyjen perusasioiden varaan ja todelliset uudistajat ovat olleet harvassa. / Kalat
Se tarkoittaa erityistoimia pitkäaikaistyöttömille, osatyökykyisille, vammaisille ja maahan muuttaneille. Työpaikoilla voidaan tehdä ennakoiden nykyistä enemmän konkreettisia toimenpiteitä työhyvinvoinnin parantamiseksi ja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen hillitsemiseksi. Sen kesto olisi riippuvainen työttömyyden pituudesta. u u u Seuraavan hallitusohjelmaan tarvitaan erityistavoitteita pitkittyvän työttömyyden alentamiseksi ja niiden 70 000 nuoren aikuisen tulevaisuuspolun rakentamiseksi, jotka eri syistä eivät ole koulutuksessa tai työelämässä. Kaikki on pidettävä mukana, jotta ihminen voi kokea yhteisöllisyyttä, osallisuutta ja arvokkuutta myös työn kautta. Jos ihminen on pitkään työttömänä tai hänellä on työntekoa vaikeuttava vamma tai hän on yli 60-vuotias, työmarkkinatuen tasoisen työllistämissetelin päälle tulisi työllistämisbonus. Se on samalla sen varmistamista, että hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohja säilyy ja jokainen voi kokea olevansa mukana yhteiskunnan täysipainoisena jäsenenä. u u u SDP on esittänyt sitä, että osa noin kuusi miljardia vuotuisista työttömyyden kustannuksista siirretään aktiivitoimiin, kuten työllistämissetelin käyttöönottoon. Se on 49 900 vähemmän kuin vuosi sitten. Kirjoittaja on kansanedustaja (sd.) ja työministeri vuosina 2011–2015. Seuraavaan hallitusohjelmaan tulee varata nykyistä enemmän rahoitusta erityisesti vaikeammin työllistettävien kuntoutukseen, kuntouttavaan työtoimintaan, koulutukseen ja työllistämiseen. Ohjelman tavoitteet ovat edelleen ajankohtaisia. Työelämässä tulee antaa mahdollisuus työpanoksensa antamiseen niillekin, joiden voimavarat ja tuottavuus eivät täytä kaikkia mittareita. Palkkatuen tulee olla yli 60-vuotiailla pitkäaikaistyöttömillä käytännössä toistaiseksi jatkuva. Hallituksen esitys kasvupalvelulainsäädännöksi vaikeuttaa kuntien mahdollisuuksia järjestää ja tuottaa työllistämispalveluja ja se lakkauttaa hyviä tuloksia tuottaneita työllistämiskokeiluja. Julkisiin hankintoihin käytetään yli 30 miljardia vuodessa. Kunnat investoivat nyt yli miljardin työllisyyden hoitoon ja erityisesti pitkäaikaistyöttömien työllistämiseen. Toimenpiteet maahanmuuttajien työllistymisessä tulisi kohdistaa vahvemmin siihen, miten maahan muuttaneiden todellinen kotoutuminen ja työllistäminen toteutetaan. Vaikka kasvu ja työllisyyden välinen kytky on muuttunut, kasvu, investoinnit, vienti ja tuottavuuden parantuminen ovat edelleenkin edellytykset työllisyyden kohentumiseen. Työkyvyttömyyseläkkeellä olevia on noin 240 000, heistä merkittävä osa haluaa palata osatyökykyisenä työmarkkinoille. Arviot tulevien vuosien talouskasvusta ovat varsin varovaisia. HEINÄKUUTA 2018 LAURI IHALAINEN Puheenvuoro Näin SDP nostaa työllisyysastetta ja rakentaa vaikeammin työllistettävien työpolun U usimman työllisyyskatsauksen mukaan työttömiä oli 241 600. Puhumattakaan sitä, että työntekijät ja avoimet työpaikat löytävät toisensa. Työeläkeyhtiö Ilmarisen tutkimuksen mukaan noin 15 prosenttia työntekijöistä on vaarassa joutua työkyvyttömyyseläkkeelle. Laadimme Tarja Filatovin kanssa yhdessä SDP:n tiekartan pitkäaikaistyöttömyyden alentamiseksi ”Silta työtä toiseen ja työttömyydestä työhön”. Kunnalla pitäisi jatkossakin olla mahdollisuus järjestää työllistämispalveluja ja kehittää matalan kynnyksen monialaisia palveluja ilman yh tiöittämispakkoa. Työhyvinvoinnin lisääminen työpaikoilla olisi mitä mainioin paikallisen yhteistyön ja sopimisen asia. TEM:n työllisyyskatsauksen perusteella eri syistä piilotyöttömänä oli 114 000 ihmistä, joiden pääsyä työmarkkinoille tulee tukea. Ne tekevät arvokasta työtä juuri pitkäaikaistyöttömien tukemisessa ja työmarkkinakelpoisuuden ylläpitämisessä. Tarttumalla vaikeammin työllistettävien kuntoutus-, koulutusja työllisyyspolun rakentamiseen ja tekemällä asenteellista muutosta uuteen työkulttuuriin, voidaan työllisyysastetta Suomessa nostaa. SDP on pitänyt tärkeänä, että kolmannen sektorin toimijoilta poistetaan palkkatuen saannin 3 000 henkilön määrällinen katto ja että järjestöt saavat palkkatukea tuottamiinsa palveluihin. Ilahduttavasti löytyy hyviä esimerkkejä yrityksistä, joissa keskimääräistä eläköitymisikää on nostettu ja siirtymistä työkyvyttömyyseläkkeelle vähennetty. Hankintalaki mahdollistaa sosiaalisten, ja siten myös työllisyysperusteiden, ottamisen huomioon hankintapäätöksissä. Yrityksillä on suuri vastuu lisätä työkykyä vahvistavia toimia. Huolestuttavaa on, että työttömyyden lasku ei ole johtanut kokonaistyötuntien merkittävään kasvuun. Tämä puolestaan vaatii erillisen, eri politiikka-alueiden toisiaan tukevan toimenpideohjelman laatimista seuraavaa hallituskautta rakentaessa. Pyrkimys noin 75 prosentin työllisyysasteeseen on hyvä tavoite seuraavalle hallituskaudelle, mutta haasteellinen siksi, että se edellyttää eri syistä vaikeammin työllistettävien työllistämisen tukemista. Se kertonee pätkittyvien työsuhteiden kasvusta. u u u Työllisyysastetta voidaan nostaa myös rakentamalla osatyökykyisille ja vammaisille polkuja työmarkkinoille. 34 5. Aktiivisen työvoimapolitiikan resurssit tulisi nostaa lähemmäksi pohjoismaista tasoa. Työttömyysaste oli noin yhdeksän prosenttia ja työllisyysaste noin 71 prosenttia
Helovirta juhli merkkipäiviään sukulaisten ja läheisten kanssa. Edustamme työväenliikkeen arvoja ja teemme omalta osaltamme Suomesta parempaa paikkaa. 010 770 3700, fax 010 770 3701, etunimi.sukunimi@jhl.fi Maariankatu 6 b, 20100 Turku puh. kesäkuuta 70 vuotta. 020 77 41323 fax 020 77 41330 Työttömyyskassa 020 690 455 etun.sukunimi@teollisuusliitto.fi Avoinna ma–ti klo 9–12 ja 13–16 to–pe klo 9–12 ja 13–16 ke suljettu Yliopistonkatu 33 G, 4. toimittaja, Savonlinna 29.6. 2018 Mahdolliset onnittelut voi ohjata KSR:n Yrjö Kallisen rahastoon tilille FI85 1521 3000 0060 09, tiedonantoon: Juhani Aro. 2018 Mahdolliset onnittelut voi ohjata KSR:n Lasten ja nuorten puolesta rahastoon tilille FI85 1521 3000 0060 09, tiedonantoon: Kalevi Vanhala. 231 4074 Myös liikeajan jälkeen TURKU www.perttala.fi VAASAN SOS.DEM. 36 5. Kalevi Vanhala eläkeläinen, Lahti 7.7. KUNNALLIS-JÄRJESTÖ ry Pitkäkatu 50 65100 VAASA http://vaasa.sdp.fi sdp.vaasa@netikka.fi Puheenjohtaja Oili Airaksinen-Rajala 040 560 5513 Varapuheenjohtaja Matias Kvist 040 840 1994 Sihteeri Karita Blom 06 312 8314 040 572 8314 Taloudenhoitaja Erik Cederholm 050 036 5944 KOKKOLAN SOS.DEM KUNNALLISJÄRJESTÖ ry. Merkkipäivä vietettiin perhepiirissä. Riitaja rikosoikeudenkäynnit 25 vuoden kokemuksella. Backlundinpolku 1 A 67700 Kokkola http://kokkola.sdp.fi Puheenjohtaja Emma Haapasaari 040 535 8669 Varapuheenjohtaja Sakari Ruisaho 040 838 7697 Sihteeri Suvi Nissilä 040 861 1506 Taloudenhoitaja Esa Kant 040 778 9810 SAK:n ja liittojen aluetoimistot palvelevat Sinua muun muassa työttömyysturvaan, työsuhdeturvaan ja koulutukseen liittyvissä kysymyksissä. HEINÄKUUTA 2018 Lakiasiat LAKIASIAINTOIMISTO SEIJA KÄRNÄ OY Helsinki-Akaa-Nurmijärvi Kaikki lakiasianne. krs. www.sak.fi Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry Autoja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry Teollisuusliitto ry www.akt.fi www.teollisuusliitto.fi Jäsenyys ja liittyminen 030 100 600 Jäsenten työsuhdeasiat 030 100 620 Työttömyysturva 020 690 211 Vaihde 020 774 002 etunimi.sukunimi@pam.fi Palvelualojen ammattiliitto PAM ry www.pam.fi www.jhl.fi SAK:N LOUNAIS-SUOMEN TOIMINTA-ALUE / TURKU Liity SAK:n ammattiliiton jäseneksi! Maariankatu 6 b, 20100 Turku etunimi.sukunimi@sak.fi Outi Rannikko 040 5434 875 Puistokatu 6 A, 20100 Turku, puh. Lisäksi sinulla on mah dollisuus hyödyntää liiton tarjoamia edullisia lomaja harrastusmahdollisuuksia. (02) 4501 541, 4501 540 fax (02) 4501 543 etunimi.sukunimi@akt.fi Avoinna ma–pe klo 8.20–16.00 Humalistonkatu 6, 20100 Turku puh. Tutustu toimintaamme ja ota yhteyttä sähköpostitse info@sivistysrahasto.fi tai puhelimitse 050 3200 272.. 20100 Turku, turku@pam.fi 60 VUOTTA Syntymäpäivät Keskuspuiston puolustaja Järjestöneuvos Mauri Helovirta täytti 03. Juhani Aro toimittaja, Helsinki 2.2. Helovirta on toiminut eri yhdistyksien hallituksissa yli puolet elämästään. Pekka Norrena Viikkolehti ja www.demokraatti.fi Kaikki ei ole sitä miltä näyttää Lahjoita Kansan Sivistysrahastoon – olet tukemassa suomalaista kulttuurija sivistystyötä Säätiö jakaa vuosittain satoja apurahoja tavallisten, työikäisten suomalaisten luovuuden tukemiseen. Demokraatti 70 VUOTTA Tapio Rosendahl eläkeläinen, Harjavalta 4.7. Hän on kertonut tehneensä vuorotyötä yksinhuoltajana ja johtanut useita yhdistyksiä kuten Maunulan Seudun Sosialidemokraatit ry:tä. Helovirta tunnetaan myös aktiivisena keskuspuiston kannattajana ja hän on johtanut pitkään keskuspuiston puolesta ry:tä. Syksyllä 2017 Helovirta päätti jättää joitain luottamustehtäviä pois ja aikoo keskittyä harrastuksiinsa matkailuun ja dekkareiden lukemiseen. 0400-423835 Hautauspalvelut Perustettu 1932 80v HAUTAUSTOIMISTO Annikki Perttala-Koskinen Oy Linnankatu 3 Brahenkadun kulma Puh. 2018 Mahdolliset onnittelut voi ohjata KSR:n Eetu Salinin rahastoon tilille FI85 1521 3000 0060 09, tiedonantoon: Tapio Rosendahl
6. 7. Lat ina n Iul iuk ses ta Cae sar in syn tym äku uka ude n muk aan 2. Missä Länsi-Euroopan maassa kyy ei ole rauhoitettu. julkaistun ristikon 10 euron lahjakortin voitti Lauri Pihlaja Nurmijärveltä. Ratkaistuja ristikoita odotetaan toimitukseen seuraavan viikon perjantaihin mennessä. 5. Oikein vastanneiden kesken arvotaan yksi 10 euron lahjakortti. Mistä heinäkuu on saanut englanninkielisen nimensä July. Miten infraäänet eroavat ultraäänistä. Onnea voittajalle! Tie tov isa n vas tau kse t: 1. Mikä maa on ollut mukana kaikissa jalkapallon MM-turnauksissa. HEINÄKUUTA 2018 Ristikko 27/2018 Kuvaristikko ilmestyy joka torstai. 9. 3. Mikä on kojamo. Nimi: Osoite: Postitoimipaikka: Tietovisa VEIJO WIREN veijo.wiren@gmail.com Ratkaisuja Sudoku Ratkaisu Ristikon 24/2018 ratkaisu: Torstaina 14.6. Rus kea kar hun 10. 4. Koi ras loh i 6. Kuinka vanha on Yhdysvaltain presidentti Donald Trump. Por iss a 8. Merkitse kuoren päälle ristikon numero. 72 vuo tta 5. Minkä eläimen latinankielinen nimi on Ursus arctos. 37 5. Kuka on ammattiliitto Pron puheenjohtaja?. 4. Inf raä äne t ova t ihm ise n kuu loa lue en ala puo lel la, kor kea taa juu ksi set ultr aää net sen ylä puo lel la. Ratkaistut ristikot lähetetään osoitteella Demokraatti / Ristikko, PL 338, 00531 Helsinki. Kuinka paljon Suomessa syödään jäätelöä asukasta kohden. Jor ma Mal ine n 1. 2. Missä järjestetään tämän vuoden asuntomessut. Bra sili a 3. 8. Suo mes sa 9. 10. yli 13 litr aa 7
Taiteilijaystävätkin hyljeksivät häntä. Juuri paratiisia maan päältä Gauguin lähti etsimään turhauduttuaan emä-Ranskan taiteelliseen ilmapiiriin. ”Omiensa” hylkäämisen Gauguin koki tylysti 1893, kun hän palasi toviksi Pariisiin pitääkseen siellä suuren näyttelyn Polynesian töistään. Gauguin halusi kuitenkin puolustaa primitiivisiä taiteita ammentamalla siitä vaikutteita, muun muassa vahvaa värimaailmaa, omiin töihinsä. Valaanpyynnin perinne kohtaa väistämättä muuttuvan yhteiskunnan. Larry Weinsteinin elokuva kertoo yli 170 vuotta sitten kehitetyn saksofonin historiasta ja monien fonistien kohtaloista. Näyttelystä tuli fiasko. Lopulta matka jatkui vielä kauemmas, 1 500 kilometrin päähän Tahitilta sijainneelle Hiva Oalle, joka kuului Marquesassaariin Ranskan Polynesiassa. Viikon vinkki ROLF BAMBERG Taiteilija etsi unelmaansa Gauguin – paratiisi horisontin takana Yle Teema klo 20.00 TIISTAI 10.7. LAUANTAI 7.7. Suuri yleisö ei ymmärtänyt Gauguinin uutta tyyliä ja aihevalintoja. KESKIVIIKKO 11.7. Paul Gauguin maalasi Marquesassaarilla muun muassa tämän Ratsastajat rannalla -teoksen.. Niinpä Gauguin vetäytyi lopullisesti Polynesiaan. 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Formulasirkus 23.05 Top Gear 00.10 112 (7) 01.05 Isänmaan puolesta (12) 02.10 Rikoksista pahin (12) x 2 04.00–04.55 Hurjat sääilmiöt NELONEN 06.00 Myyrä ja Panda 06.10 Hisse Hoksausmaassa 06.25 Disneyn esikoulu: Leijonakaarti (7) 06.50 Angry Birds Blues 06.55 Angry Birds Piggy Tales 07.00 Kung Fu Panda (7) 07.25 Sonic Boom (7) x 2 07.50 Disneyn esikoulu: Leijonakaarti 08.10 Rusty Rivets 08.35 Disney esittää: Star Wars Rebels (7) 09.00 Pikakurssi kodinostoon 09.30–10.30 Remppa vai muutto: Lomakodit 13.55 Napakymppi 14.55 Heikoin lenkki 16.00 Huvila & Huussi 17.00 Leijonan luola USA 18.00 Heikoin lenkki 19.00 Suomen huutokauppakeisari 20.00 Pallon ympäri 20.58 Keno ja Synttärit 21.00 Elokuva: Ocean’s Eleven – korkeat panokset (12) 23.25 Stand Up! Ilari Johansson 00.25 Arman Pohjantähden alla (7) 01.25 Rekkakuskit jäällä (7) 02.25 Australian rajalla x 2 03.25–04.25 Ex on the Beach Ruotsi (7) TEEMA&FEM 09.30–12.00 FEM 09.30 Talot huokuvat historiaa 10.30 Vanhasta uudeksi – kierrätysvinkkejä 11.00 Blondit! 11.30 Ikuisesti nuori 12.00–16.50 TEEMA 12.00 Kotiseutu (7) 14.15–15.44 Palio: Sienan ritarit 15.55 Isä Matteon tutkimuksia (12) 16.55 Pikku Kakkonen 17.55–20.00 FEM 17.55 Nyheter TV-nytt 18.00 Kasper ja Petra 18.13 Kulmikkaat kaverit 18.20 Mimmi Lehmä ja Varis 18.28 Steffi (7) 18.42 ZombieLars (12) 18.58 Keltapaita 19.00 Tiedemakasiini 19.30 Nyheter TV-nytt 19.43 Tämä tästä 20.00–00.40 TEEMA 20.00 La Señora (12) 21.00 Kino Klassikko: Trafic – Liikenne 22.33 Talon maistiaiset 22.50 Happy Valley, varjojen laakso (16) 23.50–00.40 Helsinki: Lyhyt elokuva Helsingistä YLE TV1 06.25 Elossa 24h 06.55 Aamu-tv 09.30 Pokka pitää 10.00 Doc Martin (7) 10.50 Päivän kasvo 11.00 Alueuutisia x 10 12.10 Avara luonto: Myyttinen Kongo 13.00 Luontoretkellä kottaraisia katsomassa 13.15–14.47 Kovanaama (7) 15.00 Uutiset 15.05 Uutiset selkosuomeksi 15.10 Aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.55 Avara luonto: Villi Patagonia 16.50 Novosti 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.10 Doc Martin (7) 18.00 Uutiset 18.13 Uutiset alueeltasi 18.20 Päivän kasvo 18.30 Pokka pitää 19.00 Vuoroin vieraissa (7) 19.45 Eläinten ystävät 20.00 Kesäksi kotiin 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 Näytön paikka (7) 22.00 SuomiLOVE 23.00 Uutiset 23.05–00.00 Outlander – Matkantekijä (16) YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.53 Taikakaruselli 07.04 Lunan ponikesä 07.08 Puuharit 07.22 Sanni Sateenkaari 07.39 Postimies Pate, erikoislähettipalvelu 07.54 Runoja & rusinoita 08.01 Anton Siilinen ratkaisee 08.15 Galaxi 08.16 Tipu Touhukas 08.18 Syrhämä (7) 08.50 Näin Norjassa 09.00 Casualty (12) 10.00 Holby Cityn sairaala (12) 11.00 Luolateoreetikot (7) x 4 11.15 Kioski LIFE 11.25 Riistametsällä 12.10 Elämäni eläimet: Eläinsairaalassa 12.40 Kummeli (7) 13.05 Latela x 2 14.00 Uusi Päivä x 2 15.00 SM-viikko: Kortteliajo 16.30 FIFAn jalkapallon MM 2018: Puolivälierä A1/B2 C1/D2 19.10 SM-viikko: Trial pyöräily 19.50 SM-viikko: Drifting 20.30 FIFAn jalkapallon MM 2018: Puolivälierä E1/F2 G1/H2 23.15 SM-viikko 00.15–01.15 FIFAn jalkapallon MM 2018 MTV3 06.55 Huomenta Suomi 09.05 Kauniit ja rohkeat 09.30 Emmerdale (7) 10.00 Pihlajakadun tuhmat tädit 3 – syntiset (7) 10.30 Leila kokkaa maalla 11.00–12.00 Illallinen äidille 13.00 Leila kokkaa maalla 13.30 Remontilla rahoiksi 14.35 Tinan matkassa 15.30 Remonttipiiskuri 16.30 Salatut elämät (7) x 3 17.55 Kauniit ja rohkeat 18.25 Emmerdale (7) 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Pihlajakadun tuhmat tädit 3 – syntiset (7) 20.00 Elokuva: Elämältä kaiken sain (12) 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 F1 Extra 22.45 Elokuva: Kaappaus merellä (16) 00.55 Teknavi 01.25 Nuori MacGyver (12) 02.20 Crazy Ex-Girlfriend 03.15 Last Man on Earth (7) x 2 04.10 Middle x 2 05.00–05.30 Mutsi NELONEN 06.00 Myyrä ja Panda 06.10 Hisse Hoksausmaassa 06.25 Disneyn esikoulu: Leijonakaarti 06.50 Angry Birds Blues 06.55 Angry Birds Piggy Tales 07.00 Kung Fu Panda (7) 07.25 Sonic Boom (7) x 2 07.55 Peukaloisen uudet retket 08.10 Rusty Rivets 08.35 Disney esittää: Star Wars Rebels (7) 09.00 Pikakurssi kodinostoon 09.30–10.30 Remppa vai muutto: Lomakodit 13.55 Napakymppi 14.55 Heikoin lenkki 16.00 Pallon ympäri 17.00 Leijonan luola USA x 2 19.00 Hauskat kotivideot x 2 20.58 Keno ja Synttärit 21.00 Elokuva: Beverly Hills kyttä (12) 23.15 Elokuva: Ocean’s Eleven – korkeat panokset (12) 01.40 Kupla 02.40 Grillit huurussa 03.40–04.40 Leijonan luola TEEMA&FEM 09.00–12.00 FEM 09.00 Tanskalaisten antiikkiaarteita 10.00 Unelmien puutarhat 10.30 Vanhasta uudeksi – kierrätysvinkkejä 11.00 Tulevaisuuden tekniikkaa 11.30 Elämäni eläimet: Eläinsairaalassa 12.00–16.49 TEEMA 12.00 Barbara Hannigan: luovuuden lähteillä 12.51 Barbara Hannigan: myöhäisillan konsertti 14.05 Gösta ”Göde” Sundqvist 14.42 Leevi and the Leavings 15.05 Helsinki: Lyhyt elokuva Helsingistä 15.55 Isä Matteon tutkimuksia (12) 16.55 Pikku Kakkonen 17.55–20.00 FEM 17.55 Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-perjantai 18.30 Perilliset (12) 19.30 Nyheter TV-nytt 19.43 Tämä tästä 20.00–00.30 TEEMA 20.00 La Señora (12) 21.10 Kino: The Double – kaksoisolento (12) 22.40 The Young Pope – piru vai pyhimys (16) 23.35–00.30 Villiä hurjempi Mel Brooks Olimme valaanpyytäjiä Teema & Fem klo 15.00 Kolja ja Sasha asuvat pienessä valaanpyytäjäyhteisössä Beringinsalmen rannalla Siperiassa. Teeman mainiossa ranskalaisdokumentissa syvennytään Paul Gaguinin viimeisiin vuosiin Tyynenmeren paratiisisaarilla. Mistä johtui soittimen kirous. HEINÄKUUTA 2018 YLE TV1 06.25 Tanja ja kuuro Eurooppa: Yläilmoissa 06.55 Aamu-tv 09.30 Pokka pitää 10.00 Doc Martin (7) 10.50 Päivän kasvo 11.00 Alueuutisia x 10 12.20 FIFA, jalkapallon mätä perhe. Gauguin kuoli Marquesassaarilla 1903. Viimeiset vuotensa hän oli monien trooppisten sairauksien runtelema, mutta maalasi vielä myös kymmeniä hienoja tauluja. 38 5. O: Kira Jääskeläinen TORSTAI 5.7. Mutta 1890-luvun alussa tapahtuneella Polynesiaan siirtymisellä hän halusi löytää unelmansa, eldoradon, josta löytyisi luonnontilainen kansa, jota länsimainen turmelus ei olisi vielä päässyt koskettamaan. Gauguin joutui osin pettymään. 13.20 Tervetuloa aamukahville 14.30 Marianne sai elää 15.00 Uutiset 15.05 Uutiset selkosuomeksi 15.10 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.50 A-studio 16.20 Vihreämpi elämä 16.50 Novosti 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.10 Doc Martin (7) 18.00 Uutiset 18.13 Uutiset alueeltasi 18.20 Päivän kasvo 18.30 Pokka pitää 19.00 Kriminalisti (12) 20.00 Aarteenetsijät 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 Poldark (12) 22.05 Ulkolinja: Turistit pysykää poissa 23.00 Uutiset 23.05–00.05 Ennen kuolemaa (16) YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.52 Jääkarhu Otto 07.04 Mohvelit 07.09 Nalle 07.15 Tiketi Tok 07.29 Arvaa kuinka paljon sinua rakastan 07.40 Simo 07.45 Viiru ja Pesonen 08.00 Maikki ja pelottava Pontso 08.27 Galaxi 08.28 Pertti ja Purtti (7) 08.40 Lulu ja lehmä (7) 08.50 Näin Norjassa 09.00 Casualty (12) 10.00 Holby Cityn sairaala (12) 11.00 Luolateoreetikot (7) x 9 11.30 Kohteessa: Pariisin salaisuudet 12.15 Vita ja Wanda x 7 14.30 Kummeli (7) 14.55 Latela x 2 15.50 Uusi päivä x 2 17.00 Zlatan – voittamaton ruotsalainen 18.00 SM-viikko: Super Enduro 19.00 SM-viikko: X-trial 20.00 Lasse Virén – Jälkikaikuja 21.05 Villi kortti 21.55 Uutiset 22.00 Urheiluruutu 22.05 The Leftovers (16) 23.15–00.00 Professor Green: Vaaralliset koirat MTV3 06.55 Huomenta Suomi 09.05 Kauniit ja rohkeat 09.30 Emmerdale (7) 10.00 Pihlajakadun tuhmat tädit 2 – vaatteet pois (12) 10.30 Leila kokkaa maalla 11.00–12.00 Illallinen äidille 13.00 Leilan superfood 13.30 Remontilla rahoiksi 14.40 Unelmarempat 15.35 Ruokaritarit Jamie ja Jimmy 16.30 Salatut elämät (7) x 3 17.55 Kauniit ja rohkeat 18.25 Emmerdale (7) 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Pihlajakadun tuhmat tädit 3 – syntiset (7) 20.00 Burgerimies 21.00 Pitääkö olla huolissaan. Kuvassa Monsieur Hulot (Jacques Tati). Hän hylkäsi Bretagnen ja sikäläisen taiteilijayhteisön ja matkusti maapallon toiselle puolen Ranskan siirtomaavaltauksiin kuuluneelle Tahitille. Hän oli kokenut ei-eurooppalaisten kulttuurien kosketuksen jo matkatessaan nuorena taiteilijana Panamaan ja Martiniquen saarelle. Hän kirjoitti Tahitilla päiväkirjaansa: ”Kohtasin täällä Euroopan, josta olin toivonut päässeeni eroon.” Ranskalainen kolonialismi ja katolinen kirkko sen vanavedessä olivat käytännössä jo tuhonneet alkuperäiskulttuurin. Paul Gauguin oli 1800-luvun loppupuolen ranskalaisen impressionismin johtohahmoja, joka kuitenkin vuosisadan loppua kohti käännyttäessä koki tulleensa tiensä päähän. Paholaisen torvi: saksofonin tarina Teema & Fem klo 20.00 Miksi sekä natsit, kommunistit että paavi tuomitsivat saksofonin. 05 06 TV-ohjelmat TORSTAI PERJANTAI Kino Klassikko: Trafic – Liikenne Teema & Fem klo 21.00 (Trafic, Ranska 1971) Jacques Tatin komediassa törmäilevä herra Hulot yrittää kuljettaa kehittelemänsä uudenlaisen matkailuauton Hollannin suureen autonäyttelyyn
But I Lied NELONEN 06.00 Myyrä ja Panda 06.10 Hisse Hoksausmaassa 06.25 Disneyn esikoulu: Leijonakaarti 06.50 Angry Birds Blues 06.55 Angry Birds Piggy Tales 07.00 Rusty Rivets 07.25 Kung Fu Panda (7) 07.50 Disney esittää: Avalorin Elena 08.10 Sonic Boom (7) x 2 08.35 Disney esittää: Star Wars Rebels (7) 09.00 Pikakurssi kodinostoon 09.30–10.30 Remppa vai muutto: Lomakodit 13.55 Haluatko miljonääriksi. 20.00 Heikoin lenkki 20.58 Keno ja Synttärit 21.00 Suomen huutokauppakeisari 22.00 Kupla 23.00 Stand Up! -SPESIAALI: Ilari Johansson 00.00 Arman ja Suomen rikosmysteerit (7) 01.00 Grillit huurussa 02.00 Australian rajalla x 2 03.00–04.00 Ex on the Beach Ruotsi (7) TEEMA&FEM 09.00–12.00 FEM 09.00 Minun totuuteni 10.00 Elämä käännekohdassa 10.30 Vanhasta uudeksi – kierrätysvinkkejä 11.00 Leo juhlii maailmalla 11.30 Jenni tapaa romaneja 12.00 16.50 TEEMA 12.00 Bodo – kabareekuningas (12) 12.55 Sininen laulu: Suomen taiteiden tarina 13.55 Kahlitsematon renessanssi 14.55 Fantomas (7) 15.55 Isä Matteon tutkimuksia (12) 16.55 Pikku Kakkonen 17.55–20.00 FEM 17.55 Nyheter TV-nytt 18.00 Me kolme 18.07 Lalla ja Mix 18.13 Kaverini Tuuve 18.26 BUU-arvoituksia 18.30 Talot huokuvat historiaa 19.30 Nyheter TV-nytt 19.43 Tämä tästä 20.00–00.09 TEEMA 20.00 Gauguin – paratiisi horisontin takana 21.00 Historia: Marx, Nietzsche ja Freud 22.00 The Handmaid’s Tale – Orjattaresi (16) 22.55–00.09 Ornette: Made in America YLE TV1 06.25 Toisenlaiset frendit 06.55 Aamu-tv 09.30 Pokka pitää 10.00 Doc Martin (7) 10.50 Päivän kasvo 11.00 Alueuutisia x 10 12.10 Antiikkikaksintaistelu 12.40 Elämä käännekohdassa 13.20 Mä oksalla ylimmällä 14.45 Arkistokuvia: Kuusi runoilijaa 15.00 Uutiset 15.05 Uutiset selkosuomeksi 15.10 Aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.50 Suomi on suomalainen 16.20 Kesäksi kotiin 16.50 Novosti 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.10 Doc Martin (7) 18.00 Uutiset 18.13 Uutiset alueeltasi 18.20 Päivän kasvo 18.30 Pokka pitää 19.00 Prisma: Attenborough ja jättidinosaurus 20.00 Elossa 24h 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 A-studio 21.35 Tannbach, vartioitu kylä (16) 23.10 Uutiset 23.15–00.10 Ulkolinja: Turistit pysykää poissa YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.54 Humps 07.02 Ludovic 07.17 Zip-Zap muu 07.24 Rikke 07.30 Sasu 07.41 Noksu 07.46 Ota koppi! 07.54 Kaapo 08.20 Galaxi 08.21 Tenavat (7) 08.28 Jack (7) 08.40 Tallitytöt 08.50 Yleisurheilun nuorten U20 MM 11.50 Yleisurheilun nuorten U20 MM 14.30 FIFAn jalkapallon MM 2018 15.30 Casualty (12) 16.25 Yleisurheilun nuorten U20 MM 18.25 Yleisurheilun nuorten U20 MM 20.15 FIFAn jalkapallon MM 2018: Toinen välierä 23.15–00.15 FIFAn jalkapallon MM 2018 MTV3 06.55 Huomenta Suomi 09.05 Kauniit ja rohkeat 09.30 Emmerdale (7) 10.00 Pihlajakadun tuhmat tädit 3 – syntiset (12) 10.30 Leila kokkaa maalla 11.00–12.00 Illallinen äidille 13.00 Leila kokkaa maalla 13.30 Remontilla rahoiksi 14.35 Olipa kerran elämä 15.30 Ruokaritarit Jamie ja Jimmy 16.30 Salatut elämät (7) x 3 17.55 Kauniit ja rohkeat 18.25 Emmerdale (7) 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Älä jäädy 20.00 Yökylässä Maria Veitola 21.00 Kaappaus keittiössä 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Myytinmurtajat 23.40 Radalla 00.40 Arrow (16) 01.35 Penn & Teller: Naruta meitä! 02.30 Hurjat sääilmiöt x 2 04.20–05.15 I Love You.. But I Lied NELONEN 06.00 Myyrä ja Panda 06.10 Hisse Hoksausmaassa 06.25 Disneyn esikoulu: Leijonakaarti 06.50 Angry Birds Blues (7) 06.55 Angry Birds Piggy Tales 07.00 Rusty Rivets 07.25 Kung Fu Panda (7) 07.50 Peukaloisen uudet retket (7) 08.05 Sonic Boom (7) x 2 08.35 Disney esittää: Star Wars Rebels (7) 09.00 Pikakurssi kodinostoon 09.30–10.30 Remppa vai muutto: Lomakodit 13.55 Haluatko miljonääriksi. Bremer – autoromantikko 13.35 Historia: Täydellinen rikos 14.30 Toisenlaiset frendit 15.00 Uutiset 15.05 SuomiLOVE 16.05 Tanja ja kuuro Eurooppa: Yläilmoissa 16.35 Päivä Ruotsissa 16.50 Novosti 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.08 Kotikatsomo: Korpelan kujanjuoksu (7) 18.00 Uutiset 18.10 Urheiluruutu 18.15 Luontohetki: Monimuotoinen Australia 18.45 Tarinanmetsästäjät (12) 19.45 Jäljet päättyvät Berliiniin (12) 20.30 Uutiset 20.45 Urheiluruutu 21.05 Kotikatsomo: Härmä (16) 23.10 Ennen kuolemaa (16) 00.10–01.45 Tannbach, vartioitu kylä (16) YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.52 Hyrräpäät 07.03 Anniina Ballerina 07.29 Kim ja Kai 07.40 Planeetta Kosmo 07.53 Onneli ja Anneli 08.07 Ryhmä Hau 08.30 Uula ja Kuu 08.45 Oktonautit 08.59 Galaxi 09.01 Aappo ja Tööt 09.08 Kesäleiri (7) 09.21 Pippuriparrat 09.26 Otso ja sopulit 09.33 Jessi ja Janni – etevät etsiväkaksoset 09.56 Tipu Touhukas 10.00 FIFAn jalkapallon MM 2018 11.00 Uusi päivä 11.28 Uusi päivä 12.08 Kioski Show 12.35 Ratsastuksen maailma 13.00 SM-viikko: Maahockey 15.00 SM-viikko: Rantavesipallo 15.45 SM-viikko: Kriketti 16.45 SM-viikko: Ultimate 17.45 SM-viikko: Kanoottipoolo 18.15 SM-viikko: Jousiammunta 19.00 Uutiset 19.05 Urheiluruutu 19.15 Live: Ruisrock 2018 20.30 Perintö (12) 21.00 Kohteessa: Venäjä 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.05 ESL One Köln 01.05–01.45 Odyssey (16) MTV3 08.00 Monchhichi 08.15 Karhuherra Paddington 08.40 Muumilaakson tarinoita 09.05 Mona Vampyyri 09.30 Chaplin 09.35 Kuninkaallinen akatemia 10.00 Salatut elämät (7) x 2 11.00 Remonttipiiskuri 12.00 Remontilla rahoiksi 12.35 Burgerimies 13.30 Järjen jättiläinen 14.30 Formula 1 Ennakkotunnelmat 15.00 Top Gear 16.05 Mestareiden mestari 17.00 Kauhukeittiö 18.00 Ex-Onnelliset (12) 19.00 Seitsemän Uutiset 19.10 Tulosruutu 19.20 F1 Extra 19.30 Onnela 20.00 Suomen paras palomies 21.00 Selviytyjät 22.00 Kymmenen Uutiset 22.15 Viikon sää 22.20 Tulosruutu 22.35 Formula 1 kooste: Iso-Britannia 23.35 Vares – Huhtikuun tytöt (16) 00.35 Sääntö-Suomi 01.30 Antti Holma ja maastamuuttajat 02.25 Alasti-klubi 03.20 Hurjat sääilmiöt 04.15–04.45 Mutsi NELONEN 06.00 Transformers (7) 06.25 Hisse Hoksausmaassa 06.40 LEGO City 06.45 Myyrä ja Panda 07.00 Angry Birds (7) x 2 07.10 Disneyn esikoulu: Sofia ensimmäinen 07.30 My Little Pony (7) 07.55 Peukaloisen uudet retket 08.10 Disney: LEGO Star Wars (7) 08.35 Sonic Boom (7) 08.50 Angry Birds 09.00 Suomen hauskin tavis 10.00 Maailman parhaat hupivideot 10.30 Jaksa paremmin 11.00 Vaaleanpunainen pantteri 11.10 Leijonan luola 12.10 Hauskat kotivideot 13.10 Elokuva: Pokémon Heroes: Latios & Latias (7) 14.45 Leijonan luola USA x 2 16.45 Elokuva: Odottamaton ehdotus 19.00 Vain elämää x 2 20.58 Keno ja Synttärit 21.00 Elokuva: Beck: Japanilainen maalaus (16) 23.00 Pallon ympäri 00.00 Kupla 01.00–02.00 Stand Up! -SPESIAALI: Ilari Johansson TEEMA&FEM 08.30–12.00 FEM 08.30 Alva 08.43 Aisopoksen teatteri 08.53 Lulun luontoseikkailut 09.00 Ystäväni Marlon (7) 09.13 Kirjajuttuja 09.14 Koiruli ja Kaija 09.15 Bon 09.16 Minä ja ritarini (7) 09.30 Steffi (7) 09.40 ZombieLars (12) 09.58 Keltapaita 10.00 Veljeni Leirikunkku (7) 10.30 Kaikkea kaupan 11.00 Kauppakaupunkien aarteita 12.00–17.20 TEEMA 12.00 Kino: Muukalaisten paratiisi 13.25 Kulta-aika 13.45 Starring – Taina Elg 14.45 Viimeinen tango 16.10 RSO Musiikkitalossa 17.25–00.54 FEM 17.25 Tanskalainen maajussi 17.55 Nyheter TV-nytt 18.00 Alva 18.13 Aisopoksen teatteri 18.23 Lulun luontoseikkailut 18.30 Unelmakoti 19.30 Nyheter TV-nytt 19.39 Sportnytt 19.50 Rantahotelli 20.35 Unelma mestaruudesta 20.40 Tätä on vanhemmuus 21.00 Lola ylösalaisin (12) 22.00–00.54 Ängelby (12) YLE TV1 06.25 Aarteenetsijät 06.55 Ylen Aamu-tv 09.30 Pokka pitää 10.00 Doc Martin (7) 10.50 Päivän kasvo 11.00 Pisara 11.05 Jumalanpalvelus 12.05 Tanja ja kuuro Eurooppa: Yläilmoissa 12.35 Euroopan ulkoraja Nigeriin. 13.25 Pikku pelimannista viulun kuninkaaksi 14.35 Lintuvuorella 15.00 Uutiset 15.05 Uutiset selkosuomeksi 15.10 Aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.50 Tarinanmetsästäjät (12) 16.50 Novosti 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.10 Doc Martin (7) 18.00 Uutiset 18.13 Uutiset alueeltasi 18.20 Päivän kasvo 18.30 Pokka pitää 19.00 Historia: Holokaustin pakotunneli (12) 20.00 Suomi on suomalainen 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.00 A-studio 21.30 Dokumenttiprojekti: Murha Meksikossa + epilogi (12) 22.30 Uutiset 22.35–00.40 Kotikatsomo: Härmä (16) YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.53 Metkat Mesiläiset 07.00 Niksi-Nella 07.06 Ystävät 07.14 Tinga Tinga -tarinat 07.29 Astroset 07.41 Puutarhan tonttu 07.49 Pingu 07.57 Ryhmä Hau 08.24 Galaxi 08.25 Lassie (7) 08.50 Näin Norjassa 09.00–09.48 Casualty (12) 10.00 Holby Cityn sairaala (12) 11.00 Elämäni eläimet: Eläinsairaalassa 11.30 Lippu rakkauteen x 6 14.20 Lippu rakkauteen: Mitä heille kuuluu nyt 14.35 Kummeli (7) 15.00 Latela x 2 16.00 Uusi Päivä 16.27 Uusi Päivä 17.00 Professor Green: Vaaralliset koirat 17.50 Katto 18.10 Casualty (12) 19.00–20.46 Kohta 18 (12) 21.00 Live: Ruisrock 2018 23.00 Line ja matka kehoihin (12) 23.26–01.05 Kummeli V (12) MTV3 06.55 Huomenta Suomi 09.05 Kauniit ja rohkeat 09.30 Emmerdale (7) 10.00 Pihlajakadun tuhmat tädit 3 – syntiset (7) 10.30 Leila kokkaa maalla 11.00 Formula 1: Iso-Britannian osakilpailu 13.30 Remontilla rahoiksi 15.00 Remonttipiiskuri 16.00 Upeat skandikodit 16.30 Salatut elämät (7) x 3 17.55 Kauniit ja rohkeat 18.25 Emmerdale (7) 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Pihlajakadun tuhmat tädit 3 – syntiset (12) 20.00 Kotoisa 21.00 Stadi vs. 14.55 Hauskat kotivideot 16.00 Huvila & Huussi 17.00 Leijonan luola USA 18.00 Heikoin lenkki 19.00 Suomen hauskin tavis 19.55 3 huipun haaste 20.00 Suomen huutokauppakeisari 20.58 Keno ja Synttärit 21.00 Elokuva: Top Gun – lentäjistä parhaat (12) 23.15 Kupla 00.15 Katastrofin anatomia (12) 01.10 Arman Pohjantähden alla (7) 02.10 Napamiehet (7) x 2 03.10 Australian rajalla x 2 04.10–05.05 Ex on the Beach Ruotsi (7) TEEMA&FEM 09.20–12.00 FEM 09.20 Tyttöjen erämaaseikkailu 10.00 Iloa puutarhasta 10.30 Vanhasta uudeksi – kierrätysvinkkejä 11.00 Tanskalainen maajussi 11.30 Kulutustavaratarkastajat 12.00–16.50 TEEMA 12.00 Francon jälkeen – Alcantaran perhe (7) 13.10 Sarjakuvaelämää 13.55 Fantomas (7) 15.00 Olimme valaanpyytäjiä 15.55 Isä Matteon tutkimuksia (12) 16.55 Pikku Kakkonen 17.55–20.00 FEM 17.55 Nyheter TV-nytt 18.00 Vinter Varg ja 29 ovea (7) 18.11 Inui 18.18 Mitä ihmettä. Lande 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Isänmaan puolesta (16) 23.40 Rouva Ministeri (7) 00.36 Aallonmurtaja (12) 01.30 Salvation (12) 02.25 Arrow (16) 03.20 NCIS: New Orleans (12) 04.15 NCIS: New Orleans (12) 05.10–06.05 Hurjat sääilmiöt NELONEN 06.00 Myyrä ja Panda 06.10 Hisse Hoksausmaassa 06.25 Disneyn esikoulu: Leijonakaarti (7) 06.50 Angry Birds Blues 06.55 Angry Birds Piggy Tales 07.00 Rusty Rivets 07.25 Kung Fu Panda (7) 07.50 Peukaloisen uudet retket (7) 08.05 Sonic Boom (7) x 2 08.35 Disney esittää: Star Wars Rebels (7) 09.00 Pikakurssi kodinostoon 09.30– 10.30 Remppa vai muutto: Lomakodit 13.55 Suomen hauskin tavis 14.55 Vain elämää 16.00 Huvila & Huussi 17.00 Leijonan luola USA 18.00 MasterChef Suomi 19.00 Haluatko miljonääriksi. 39 5. 20.00 Heikoin lenkki 20.58 Keno ja Synttärit 21.00 Elokuva: National Treasure: Salaisuuksien kirja (12) 23.40 Kupla 00.40 Arman ja Suomen rikosmysteerit (7) 01.40 Rekkakuskit jäällä (7) 02.40 Australian rajalla x 2 03.40–04.40 Ex on the Beach Ruotsi (7) TEEMA&FEM 09.15–11.59 FEM 09.15 Riistametsällä 10.00 Unelmakoti 11.00 Rantahotelli 11.45 Käsityötaidetta Tanskasta 12.00–16.48 TEEMA 12.00 Villiä hurjempi Mel Brooks 13.00 Historia: Kuuban tarina 14.00–14.59 Kuninkaittemme jäljillä 15.10 Kirjojen Suomi: Pilkun jälkeen 15.55 Isä Matteon tutkimuksia (12) 16.55 Pikku Kakkonen 17.55–00.00 FEM 17.55 Nyheter TV-nytt 18.00 Minä osaan! 18.09 Jontti tulee kylään 18.19 Maatalon elämää 18.30 Elämä käännekohdassa 19.00 Jenni tapaa romaneja 19.30 Nyheter TV-nytt 19.45 Rouvat ryöstäjinä (12) 20.30 Minun totuuteni 21.30 Elokuva: Pohjolan Pariisi (7) 23.00 Kerrostalojen prinsessat 23.30–00.00 Kerrostalojen prinsessat YLE TV1 06.25 Toisenlaiset frendit 06.55 Aamu-tv 09.30 Pokka pitää 10.00 Doc Martin (7) 10.50 Päivän kasvo 11.00 Alueuutisia x 10 12.10 Antiikkikaksintaistelu 12.40 Elämä käännekohdassa 13.10 Orpopojan valssi 14.20 Tanskan viimeinen miinakenttä 15.00 Uutiset 15.05 Uutiset selkosuomeksi 15.10 Aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.50 A-studio 16.20 Aarteenetsijät 16.50 Novosti 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.10 Doc Martin (7) 18.00 Uutiset 18.13 Uutiset alueeltasi 18.20 Päivän kasvo 18.30 Pokka pitää 19.00 Puutarhan pelastajat 19.45 Eläinten ystävät 20.00 Tanja ja kuuro Eurooppa: Aallon harjalla 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.00 Allsång på Skansen 22.00 Vaimo takaisin (7) 22.30–22.34 Uutiset 22.50 Prisma: Lemmikkien villi sydän 23.30–00.10 Raja jota ei ylitetä (16) YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.52 Kuiske 06.59 Kotkaperhe 07.06 Tilda ja hänen ystävänsä 07.20 Killen kimppakyyti 07.31 Keppihevostalli 07.37 Pusse 07.50 Askarrellaan 07.58 Vekarat! 08.24 Galaxi 08.25 Urheiluhullut 08.27 Merten syvyyksissä (7) 08.50 Yleisurheilun nuorten U20 MM x 2 12.30–13.18 Casualty (12) 13.35 Kummeli (7) 14.00 Latela x 2 15.00 Uusi Päivä x 2 16.00 Yleisurheilun nuorten U20 MM 19.30 Luottomies (12) x 4 20.15 FIFAn jalkapallon MM 2018: Ensimmäinen välierä 23.15–00.15 FIFAn jalkapallon MM 2018 MTV3 06.55 Huomenta Suomi 09.05 Kauniit ja rohkeat 09.30 Emmerdale (7) 10.00 Pihlajakadun tuhmat tädit 3 – syntiset (12) 10.30 Leila kokkaa maalla 11.00–12.00 Illallinen äidille 13.00 Leila kokkaa maalla 13.30 Remontilla rahoiksi 14.35 Selviytyjät 15.35 Amazing Race 16.30 Salatut elämät x 3 17.55 Kauniit ja rohkeat 18.25 Emmerdale (7) 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Pihlajakadun tuhmat tädit 3 – syntiset (12) 20.00 Remonttipiiskuri 21.00 Radalla 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Say What 23.30 Pukumiehet (7) 00.30 Alasti-klubi 01.25 Arrow (16) 02.20 Hurjat sääilmiöt 03.15 Hurjat sääilmiöt 04.10–05.05 I Love You.. 18.23 Korkeasaaren eläinlapset 18.30 Blondit! 19.00 Ikuisesti nuori 19.30 Nyheter TV-nytt 19.43 Tämä tästä 20.00–00.42 TEEMA 20.00 La Señora (12) 21.00 Junamatka Eurooppaan 22.00–22.58 Huuto syvyydestä (12) 23.20–00.42 Paholaisen torvi: saksofonin tarina 07 08 09 10 11 LAUANTAI SUNNUNTAI MAANANTAI TIISTAI KESKIVIIKKO. 14.55 Vain elämää 16.00 Huvila & Huussi 17.00 Leijonan luola USA 18.00 MasterChef Suomi 19.00 Haluatko miljonääriksi. HEINÄKUUTA 2018 YLE TV1 08.00 Uutiset 08.05 Puutarhan pelastajat 09.00 Uutiset 09.05 Avara luonto: Majavien valtakunta 10.00 Uutiset 10.05 Historia: Viikinkien jäljillä 11.00 Uutiset 11.05 Alueuutisia x 10 12.15 Syötävät sävelet: Madame Bénédictine 12.30 RSO Musiikkitalossa 13.30 Sarekin puistonvartija 14.30 Toisenlaiset frendit 15.00 Uutiset 15.05 Pisara 15.10 Elossa 24h 15.50 Prisma: Lemmikkien villi sydän 16.50 Novosti 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.10 Vuoroin vieraissa (7) 18.00 Uutiset 18.10 Urheiluruutu 18.15 Stugor 18.45 Avara luonto: Villi Patagonia 19.35 Ryhmä Pullman (12) 20.30 Uutiset 20.50 Urheiluruutu 21.15 Tarinanmetsästäjät (12) 22.15 Savuava ase (12) 23.00 Deutschland 83 (16) 23.45–00.15 Kesäksi kotiin YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.52 Hau Hau, Piip ja Veli 07.03 Dinojuna 07.27 Martta puhuu 07.51 Nelli ja Noora 07.59 Vilkki Ankka 08.10 Pikku Kakkonen: Seikkailukone 08.34 Mimosa ja Lennu 08.45 Retki-Roope 08.59 Galaxi 09.01 Näin meillä (7) 09.13 Karvinen (7) 09.25 Peter Pan (7) 09.48 Kammokatu (7) 10.00 FIFAn jalkapallon MM 2018 11.00 Uusi päivä x 2 11.55 Uusi päivä x 2 12.49 Uusi päivä 13.30 Lofoottien kalamestari 14.30 SM-viikko: Kahvakuula 15.30 SM-viikko: Taekwondo 16.30 FIFAn jalkapallon MM 2018: Puolivälierä F1/E2 H1/G2 19.10 SM-viikko: BMX Big Air 19.40 SM-viikko: Roller Derby 20.30 FIFAn jalkapallon MM 2018: Puolivälierä B1/A2 D1/C2 23.15 SM-viikko 00.15–01.15 FIFAn jalkapallon MM 2018 MTV3 08.00 Puuha-Pete 08.15 Karhuherra Paddingtonin seikkailut 08.40 Muumilaakson tarinoita 09.05 Mona Vampyyri 09.30 Chaplin 09.35–10.00 Kuninkaallinen akatemia 10.30 Salatut elämät (7) x 4 12.30 Täydellinen kesä 13.00 Siskot 14.00 Kaunis elämä 15.00 Formula 1 Ennakkotunnelmat 15.30 Arktiset vedet 16.00 Myytinmurtajat 17.00 Kauhukeittiö 18.00 Samassa liemessä 18.55 SuomiAreena ø kesän kuumimmat keskustelut 19.00 Seitsemän Uutiset 19.10 Tulosruutu 19.15 Formula 1 Paalupaikka 19.45 SuomiAreena ø kesän kuumimmat keskustelut 19.50 Pilanpäiten 20.00 Bumtsibum 21.00 Amazing Race 22.00 Kymmenen Uutiset 22.10 Lotto, Jokeri ja Lomatonni 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 F1 Extra 22.45 Elokuva: Wallander: Kaipaus (16) 00.35 Rikospaikka 01.10 Zoo (16) 02.05 Olipa kerran elämä 03.00 Game Night 03.55 Penn & Teller: Naruta meitä! 04.50–05.20 Mutsi NELONEN 06.00 Transformers Rescue Bots (7) 06.25 Disneyn esikoulu: Leijonakaarti 06.45 Myyrä ja Panda 07.00 Angry Birds Blues 07.05 Angry Birds Blues 07.10 Disneyn esikoulu: Sofia ensimmäinen 07.30 My Little Pony: Ystävyyden taikaa 07.55 Peukaloisen uudet retket (7) 08.10 Rusty Rivets 08.35 Disney esittää: Star Wars Rebels (7) 09.00 Hauskat kotivideot 10.00 Hauskat kotivideot 11.00 MasterChef Suomi x 2 13.00 Elokuva: Prinsessa Lillifee 14.35 Maailman parhaat hupivideot 15.05 Leijonan luola USA x 2 17.05 Elokuva: Hei, me lennetään! (12) 18.55 3 huipun haaste 19.00 Napakymppi x 2 20.58 Keno ja Synttärit 21.00 Elokuva: Mies ja alaston ase (12) 22.50 Stand Up! -SPESIAALI: Ilari Johansson 23.50 Kupla 00.50 Suomen huutokauppakeisari 01.50–02.50 Napamiehet (7) x 2 TEEMA&FEM 09.20–12.00 FEM 09.20 Tiettömän taipaleen takana 10.00 Tiedemakasiini 10.30 Vanhasta uudeksi – kierrätysvinkkejä 11.00 Uskon ulottuvuuksia 11.30 Veljeni Leirikunkku (7) 12.00–17.20 TEEMA 12.00 Kino Tulio: Sellaisena kuin sinä minut halusit (12) 13.40 Faruza 14.05 La Señora (12) x 3 17.25 20.00 FEM 17.25 Maantieteilijän testamentti: Eurooppa 17.55 Nyheter TV-nytt 18.00 Lenni Lohikäärme 18.11 Pikku Roy 18.25 Tänk om 18.30 Marren julkkiskampaamo 18.45 Bonusperhe (12) 19.30 Nyheter TVnytt 19.39 Sportnytt 19.50 Anjan matkassa 20.00–00.05 TEEMA 20.00 Paholaisen torvi: saksofonin tarina 21.25 Kino: Tytöt (7) 23.15–00.05 Live: EBBA Awards 2018 YLE TV1 08.00 Uutiset 08.05 Avara luonto: Villi Patagonia 09.00 Uutiset 09.05 Kasvokkain 09.55 Uutiset 10.00 Jumalanpalvelus 11.00 Uutiset 11.05 Kesäksi kotiin 11.35 Dokumenttiprojekti: Anteeksiantamaton (12) 12.50 Kai L
Nyt trumputetaan! Närästäjä LÄÄKETTÄ POLIITTISEN LIIKA HAPPOISUUDEN PUUTTEESEEN Härkä 21.4.–20.5. Hymyilevä kansanedustaja Katja Taimela sai mainetta eduskunnassa. Krishnan morsian. Waltarin Konstantinopoli sortuu 22.45 Itämaisen heinäkuun musiikkia 23.00 Iltahartaus 23.10 Yöklassinen KESKIVIIKKO 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 06.59 Hyvää huomenta 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Hartaita säveliä 07.15 Aamuhartaus 07.25 Aamusoitto 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Brysselin kone 10.45 Oopperaketju: Näkökulmia näyttämölle – lavastaja Anna Kontek 11.00 Maisteri Lindgrenin musiikkiesitelmä: Klarinetti ja Brahms 11.57 Päivän mietelause 12.00 Uutiset ja sää 12.10 Kotikäynti Iiron pianohuoneessa: Millainen tulevaisuus Suomella on, Bruce Oreck. Kaksoset 21.5.–21.6. Saapuuhan Helsinkiin maailman suurimpien medioiden edustajat, tukku venäläisiä ja amerikkalaisia turvallisuusammattilaisia sekä kaikki lähiseutujemme konstaapeli reinikaiset. Valitettavasti, kuten presidentti Ahtisaari lisäisi. Kesä keikkaile rauhassa, tytöt eivät ole kaukana. HEINÄKUUTA 2018 007443-1827 TORSTAI YLE RADIO 1 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 06.59 Hyvää huomenta 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Hartaita säveliä 07.15 Aamuhartaus 07.25 Aamusoitto 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Itämaisen heinäkuun Mikä maksaa. Leijona 23.7.–22.8. Siitä on tällä kertaa iso etu. Päätöksentekokin on lomilla, helppoa eikö vaan. Vesimies 20.1.–19.2. Rapu 22.6.–22.7. Kansanedustaja Krista Kiuru on jaksanut ja lomakin tulee pätkinä. Installaatio 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Radio Variaatio. 11.00 Suuria suomalaisia – sopraano Anita Välkki 11.57 Päivän mietelause 12.00 Uutiset ja sää 12.10 Tiedeykkönen 13.00 Eino Leinon Yle radio 1 5.–11.7.2018 päivän Klassista 14.00 Kohtauspaikka 15.00 Uutiset 15.02 Kulttuuriykkönen 15.55News 16.00 Uutiset ja sää 16.10 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.10 Harri Tuomisen maailmanmusiikkia 18.10 Musiikin liepeillä: Manageri 18.20 Kadonnutta aikaa etsimässä 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.02 Suvisoitto 2018: Poema 20.20 Perjantai-illan musiikkia 21.40 Luontovalokuvan jäljillä 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Itämainen heinäkuu: Japanilainen ajattelu. Olehan Jari kiltisti. Koppivapaata antoi Helsingin hovioikeus Jari Aarniolle. Sosialidemokraattisen puolueen pää-äänenkannattajan ominaisuudessa pahoittelemme, etteivät vapaan ja puolivapaan maailman johtajat saa aivan sitä huomiota, jota he historialliselle tapaamiselleen muutoin ansaitsisivat. Mielipiteiden määrä on härällä vakio, ei ole hyvä tänään, eilinen ei ainakaan ja huominen näyttää huonolta. 13.00 Klassista kahteen 14.00 Euroopan konserttilavoilla 15.00 Uutiset 15.02 Kulttuuriykkönen 15.55 News 16.00 Uutiset ja sää 16.10 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.10 Aristoteleen kantapää 17.35 Moniääninen Eurooppa 17.55 Kootut selitykset: Kuraattori 18.10 Musiikkia parrasvaloista 18.20 Kadonnutta aikaa etsimässä 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.02 Mikkelin musiikkijuhlat 2018: Mariinski-teatterin sinfoniaorkesterin konsertti 21.30 Kesäyöt 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Itämainen Aikamme suomalaista musiikkia 23.00 Iltahartaus 23.10 Yöklassinen VAJAAN PARIN VIIKON päästä Helsingissä nähdään Yhdysvaltain ja Venäjän presidenttien historiallinen tapaaminen. Ei tarvitse jännittää kuin itseään, muut pysyvät onneksi kaukana. Kokous uhkaa jo ennakkoon jäädä tavanomaista pienemmäksi. Kell onni on… sitä ei enää nykyään tarvitse kätkeä, vaan puhaltaa ulos niin, että näkyy ja kuuluu. Kalat 20.2.–20.3. Toivottavasti kauriit malttavat myös pysähtyä nauttimaan lomasta ja kesästä. 08.45 Musiikkia parrasvaloista 09.00 Uutiset 09.05 Musiikkia vanhasta Euroopasta 10.00 Jumalanpalvelus 11.00 Jumalanpalvelus Herättäjäjuhlilta Tampereelta 12.00 Uutiset ja sää 12.05 Horisontti: Suomen buddhalaiset 12.50 Draamanpurkajaiset: Elias Edström ja Peking-ooppera 13.00 Kiveen hakatut 13.30 Kesäklassinen 14.00 Maisteri Lindgrenin musiikkiesitelmä: Kuinka kemian professorille kävi lääkäreiden naamiaisissa. Vaakamiehenä hallitsette vaikenemisen jalon taidon, puhutte silloin, kun on asiaa. Sosiaalija terveysvaliokunnan puheenjohtajuus imee energiat tänä suvena. Meillä on kesä ja valoisat yöt, toivottavasti saatte nukuttua, pyytäkää tummennusverhot huoneeseenne, että päivällä ajatus kulkee kirkkaana. Arvet 23.00 Iltahartaus 23.10 Yöklassinen PERJANTAI 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 06.59 Hyvää huomenta 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Hartaita säveliä 07.15 Aamuhartaus 07.25 Aamusoitto 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Itämainen heinäkuu: Japanilainen ajattelu. Etelä-Pohjanmaan oma poika Lauri Tähkä, laulaja ja aikuisten tyttöjen isä. Waltarin Konstantinopoli sortuu 10.40 Itämaisen heinäkuun musiikkia 11.00 Syötävät sävelet: Liszt 11.57 Päivän mietelause 12.00 Uutiset ja sää 12.10 Tiedeykkönen, onnellisuusharjoituksia 12.50 Musiikkikamari 13.00 Klassista kahteen 14.00 Itämaisen heinäkuun Musiikkiklubi: Mogulien loistelias Intia 15.00 Uutiset 15.02 Kulttuuriykkönen 15.55 News 16.00 Uutiset ja sää 16.10 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.10 Atomien laulu: Popcorn 17.30 Radioteatteri esittää: Mielensäpahoittaja maailmalla 6/10 17.50 Etnohetki 18.00 Romano mirits 18.20 Kadonnutta aikaa etsimässä 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.02 Itämainen heinäkuu: RSO:n kamarimusiikkifestivaali ’’Aurinko nousee idästä’’ 20.20 Radion sinfoniaorkesteri konserttilavalla 21.30 Maailmanpolitiikan arkipäivää 21.50 Musiikkia parrasvaloista 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Itämaisen heinäkuun Kirjakerho. 11.00 Laulun paikka 11.57 Päivän mietelause 12.00 Uutiset ja sää 12.10 Itämainen makumatka: Sattumalta Turkkiin 12.50 Kuuluttajan vieras: Iiro Rantala 13.00 Klassista kahteen 14.00 Aikamme suomalaista musiikkia 15.00 Uutiset 15.02 Kulttuuriykkönen 15.55 News 16.00 Uutiset ja sää 16.10 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.10 Luontovalokuvan jäljillä 17.30 Keidas 18.20 Kadonnutta aikaa etsimässä 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.02 International Contemporary Ensemblen konsertti 20.40 Suvi-illan säveliä 21.45 Kootut selitykset. Haparointia on elämä kesästä huolimatta. Huominen voidaan vastaanottaa huoletta, kun sote-sotkut sotkeentuivat mahdottomuuteensa. 23.10 Yöklassinen MAANANTAI 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 06.59 Hyvää huomenta 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Hartaita säveliä 07.15 Aamuhartaus 07.25 Aamusoitto 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Itämaiden imagot 11.00 Parhaita Välilevyjä: Puhalletaan hiljaisuutta 11.57 Päivän mietelause 12.00 Uutiset ja sää 12.10 Historiasarjoja 13.00 Television tiiliskivet: The Crown – maailman kallein tv-sarja 13.40 Musiikkia parrasvaloista 14.00 Laulun paikka 15.00 Uutiset 15.02 Kulttuuriykkönen 15.55 News 16.00 Uutiset ja sää 16.10 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.10 Euroopan valot 18.15 Viikon luontoääni 18.20 Kadonnutta aikaa etsimässä 18.30 Hengellisen musiikin toivekonsertti 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.02 Radioteatteri esittää: 20.00 Etnoilta: Sydänjuurilla 21.00 Itämaisen heinäkuun Etnoilta: Lumotut kielet 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Horisontti: Suomen buddhalaiset 22.50 Draamanpurkajaiset 23.00 Iltahartaus 23.10 Yöklassinen TIISTAI 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 06.59 Hyvää huomenta 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Hartaita säveliä 07.15 Aamuhartaus 07.25 Aamusoitto 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Itämaisen heinäkuun Kirjakerho. Hänellä on taito analysoida Demarien ajatukset aina aivan väärinä ja puolustaa porvaripuolen mielipiteet puolestaan presiis oikeina. Toimittaja Timo Haapala kuuluu politiikan raskaan sarjan viestinviejiin. Jatkuvaa onnea Nadja & Toivo! Politiikan horoskooppi LAATINUT MADAME LOVIISA VIIKON SKORPIONI Lauri Tähkä.. 22.55 Äänitarina. Lepoa kaipaa hän. Vaaka 23.9.–22.10. Neitsyt 23.8.–22.9. Aurinkoa myös lomalaitumille! Kauris 22.12.–19.1. Aurinkoa! Jousimies 23.11.–22.12. Oinas 21.3.–20.4. Arvet 15.55 News 16.00 Uutiset ja sää 16.10 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.10 Radio 1 vastaa 17.15 Historiasarjoja 18.00 Ehtookellot 18.01 Iltahartaus 18.10 Lauantain toivotut levyt 19.00 Uutiset ja sää 19.02 Tämän runon haluaisin kuulla 21.00 Lauantain iltasoitto 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Itämaiden imagot 23.00 Iltahartaus 23.10 Yöklassinen SUNNUNTAI 07.00 Uutiset 07.02 Kohtauspaikka 07.57 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.05 Television tiiliskivet: Happy Valley – kaikkien aikojen poliisisarja. Tavallisesti #TrumpPutin-sometunnisteella merkitty Suomen huippukokous olisi kansainväliseltä huomioarvoltaan ylimmän kategorian tapahtuma. Syynä on Porissa käynnistyvät politiikan tangomarkkinat eli Suomi-areena, jossa vietetään samanaikaisesti SDP:n puoluepäivää. Lepoa niinä päivinä kun se mahdollista. 15.00 Radioteatteri esittää: 15.55 News 16.00 Uutiset ja sää 16.10 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.10 Kuusi kuvaa rabbi Simon Livsonin elämästä 18.00 Radio Variaatio. Kiinalaisia tarinoita. 40 5. Viihtykää meillä. Jos ei muuta, niin kannattaa vilkaista naapurin pihapiiriin, ostivatko uuden auton lomarahoilla. Pieni kateus tietysti kuuluu asiaan. Paree näin. Vapiskaa Trump ja Putin! SDP:n ohjelmatyön vihkosiin painetut hedelmät vetävät kansaa ja mediaa puoleensa kuin helteessä härskiintynyt liha kärpäsiä. Presidentti Putin, tervetuloa Suomeen. Skorpioni 23.10.–22.11. 18.48 Etnohetki 19.00 Uutiset ja sää 19.02 Jazzklubi x 3 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Avaruusromua: Sattumanvaraisuuden kauneutta. Tervetuloa tasavaltaamme presidentti Donald Trump. Politiikan ammattilaista kiiteltiin työyhteisön aurinkoisena jäsenenä. Lomaile jos voit, helpottaa hetkeksi. Olipa miten oli, niin inhimilliseltähän tuo päätös vaikuttaa. Kuten teittekin ja sormuksen arvo kertoo myös rakkauden suuruudesta. Kesäaika on ravun kulta-aikaa. Hallitus kun on mitä on ja tuottaa mitä tuottaa. 23.00 Iltahartaus 23.10 Yöklassinen LAUANTAI 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 06.59 Hyvää huomenta 07.00 Uutiset 07.02 Hartaita säveliä 07.15 Aamuhartaus 07.25 Aamusoitto 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.05 Kuusi kuvaa rabbi Simon Livsonin elämästä 08.50 Musiikin liepeillä: Manageri 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Atomien laulu: Kone täynnä ääniä 10.20 Musiikkia parrasvaloista 10.35 Aristoteleen kantapää 11.00 Syötävät sävelet: Ravel 11.57 Päivän mietelause 12.00 Uutiset ja sää 12.05 Radio 1 vastaa 12.10 Maailmanpolitiikan arkipäivää 12.30 Moniääninen Eurooppa 12.50 Musiikkikamari 13.00 Iiron pianohuoneessa: Jouni Hynynen 13.50 Kuuluttajan vieras: Iiro Rantala 14.00 Viaton viisikymmenluku: Hyvästi Isä Aurinkoinen 14.50 Arkisto: Kirjoittaisitko tämän uudelleen 15.00 Radioteatteri: Mielensäpahoittaja maailmalla 6/10 15.20 Etnohetki 15.30 Luontovalokuvan jäljillä 15.50 Äänitarina