Demokraatti 5.8.2021 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Koronakasvo de_05082021_001.indd 1 28.7.2021 11.52. elo ku ut a KOULUTUS TEEMA Pudokkaasta otetaan koppi SIRPA Nelirenkainen hyväntekijä TYÖAIKA Onko vähemmän enemmän HYVÄ PAHA KOBOLTTI Sähköauton akku on ongelma 5.8.2021 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI STM:n kansliapäällikkö Kirsi Varhila on ”koronatuttu” televisiosta ja lukuisista tiedotustilaisuuksista. Moni on tullut kadullakin kiittämään hyvin tehdystä työstä. PAL.VKO 2021-33 00 74 43 -2 11 3 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 13 • 20 21 / 5
Hyvä aluevaaliehdokas, Suomen ensimmäiset aluevaalit ovat jo nurkan takana. sähköpostilla: ailahppaakko@gmail.com Tilaisuudessa keittoja kahvitarjoilu. 09-766 429 www.tyovaenperinne.fi Työväenliikkeen kirjasto tsl.fi Koulutetut ammattilaiset, asiantuntijat ja esimiehet alaan katsomatta. Sitovat ilmoittautumiset viimeistään 23.8. Eveliina Heinäluoma, kansanedustaja . Euroopan parlamentin Sosialistien & Demokraattien ryhmä S&D Tilaisuuden järjestää MEP Eero Heinäluoma Seminaari: Euroopan tulevaisuus sunnuntaina 5.9. Eero Heinäluoma, MEP KESKUSTELEMASSA: eeroheinaluoma.fi www.pau.fi www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 Sörnäisten rantatie 25 A, 00500 Helsinki p. klo 12:00–15:00 Ravintola Juttutuvassa (Säästöpankinranta 6, Helsinki) . Kerro tavoitteistasi äänestäjille Ilmoittamalla Demokraatin aikakauslehdessä ja verkkosivuilla olet mukana yli 150 000 lukuhetkessä viikoittain. Tytti Tuppurainen, Eurooppaministeri . Sillä sinun työsi on tärkeä jytyliitto.fi YHTEYTESI EUROOPPAAN: Suomen S&D-mepit Miapetra ja Eero! Tilaa uutiskirjeet ja ollaan yhteydessä: www.miapetra.fi www.eeroheinaluoma.fi @miapetrakumpula @eeroheinaluoma de_05082021_002.indd 1 26.7.2021 10.15. Kimmo Kiljunen, kansanedustaja . ALUEVAALIT 23.1.2022 Ennakkoäänestys 12.-18.1.2022 Pyydä tarjous! sari.ojala@demokraatti
Enemmän mittaa, vähemmän pudokkaita. KASVO KULTTUURI TEEMA de_05082021_03.indd 3 28.7.2021 15.21. Teollisuusmuseo kertoo työstä ja sen tekijöistä. Joka kuudes nuori jää nyt ilman toisen asteen koulutusta. 3 Demokraatti 13 /2 1 42 36 57 POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI / 5. ELOKUUTA 2021 / ILMESTYY JOKA TOINEN TORSTAI REALISTI OPISKELU MUSEO Koronaa kellon ympäri
Perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895. 13 /2 1 POLITIIKKA KULTTUURI Pääkirjoitus: Politiikan pelimerkit Viikon kuva: Kisat ilman yleisöä Pätkät: Meiltä ja muualta Missä olet nyt: Maija Pihlajamäki D-ilmiö: Koboltin kirot Työaika: Vähemmän on enemmän Alastalon salissa: Lastenretki Vallan laidalta: Ulpu Iivari Kielikylpy: Österbottens röstdrottning Opetus: Sirpan seikkailut Museo: Teollinen kansallismaisema Kirjat: Elävästi Englannista Kirjat: Vaikeista aiheista nuorille Kirjat: Jänismyyttiä purkamassa Kolumni: Rolf Bamberg Kirjavisa: Runopojasta poeetaksi Pelin purku: Pojat pohjoiskaarteen Mielipiteet Puheenvuoro: Jutta Urpilainen Ristikko Ti ti tyy Politiikan kirjahylly: Hilkka Ahde IHMINEN JA ELÄMÄ Kolumni: Mikkel Näkkäläjärvi Kasvot peilissä: Viivu Seila D-kasvo: Kirsi Varhila Kaikki ei ole sitä miltä näyttää. KIROTTU AKKU Sähköautoja ei olisi ilman Kongon kobolttia. 4 Demokraatti Seuraa meitä myös somessa. Va. päätoimittaja: Rane Aunimo, 09 7010 553 Toimituspäällikkö: Heikki Sihto, 09 7010 516 Toimittajat: Simo Alastalo, Rolf Bamberg, Anna-Liisa Blomberg, Mikko Huotari, Johannes Ijäs, Marja Luumi Ulkoasu: AD Arja Jokiaho, Kuvatoimittaja Timo Sparf Valokuvaaja: Nora Vilva Levikkipäällikkö: Nina Lindén Markkinointipäällikkö / ilmoitukset: Sari Ojala, 09 7010 522 Kustantaja: Kustannus Oy Demokraatti Painopaikka: PunaMusta Oy, Joensuu Aikakauslehtien liiton jäsen Käyntiosoite: Siltasaarenkatu 18–20, C-rappu, 6. de_05082021_04.indd 4 29.7.2021 9.31. + TEEMA Koulutus 57 5 6 8 11 14 22 24 26 28 30 34 35 36 42 46 48 50 51 52 54 65 68 72 73 74 Miten Kongossa voisi olla puhtaita kaivoksia, kun Suomikin vasta selvisi Talvivaarasta. www.demokraatti.f i Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. kerros, 00530 Helsinki Postiosoite: PL 338, 00531 Helsinki Uutistoimitus: 09 7010 555 toimitus@demokraatti.fi Sähköpostit: etunimi.sukunimi@demokraatti.fi Ilmoitukset: ilmoitukset@demokraatti.fi Tilaajapalvelu: 09 7010 500, klo 9–15 tilaajapalvelu@demokraatti.fi Puhelinvaihde: 09 7010 41 Seuraava numero ilmestyy 19.8. Ka nn en ku va : Ja ni La uk ka ne n 14 57 OPISKELU Pudokasta ei enää jätetä
Kesän ilmas tokeskustelu antanee pontta vihrei den vastaavalle tarpeelle nostaa pro fiilia. Nykyisen hallituskoalition vaihtoehdosta ei siis ole epäselvyyttä enää yhdelläkään. Jälleen kerran nousevat mieleen Kalevi Sorsan kuuluisat sanat op positiosta: ”Mitä sinne tekemään, kissanpoikia pesemään?”. SDP:lle on tärkeää säilyttää taas maltti, kun repijöitä riittää me diaa myöten. 5 Demokraatti Rane Aunimo va. Huomiota he rättävää on ollut muun muassa en tisen puheenjohtajan Ville Niinistön kritiikki, joka vaatii vihreiltä pa rempia tuloksia. de_05082021_05.indd 5 27.7.2021 15.07. Kesän 2017 hallituskriisin synnyttänyt nousu silloisen halli tuspuolueen johtoon katkeaa siis jo ennen vuoden 2023 eduskuntavaa leja, joita moni oli jo ennättänyt pi tää laitaoikeistopuo lueen sadonkor juupäivänä. Kun tavaalien jälkeen kipuilua käydään eniten vihreissä, jolla on edessään paitsi puheenjohtajavalinta myös korvaajan etsiminen sisäministe riksi puheenjohtaja Maria Ohisalon raskauden ajaksi. Jokainen puolue kyllä tietää viime kädessä, että suuri linja ja tulos syntyy hallituksessa. Jo aiemmin ko koomuksen puheenjohtajan Petteri Orpon ja Hallaahon välinen flirtti asiassa tuskin hiipuu ainakaan Purraan, jonka harteita eivät paina oikeu dessa saatu kiihotustuomio tai muutkaan laajasti paheksutut sa nankäänteet. päätoimittaja rane.aunimo@demokraatti.fi Twitter: @raneaunimo Politiikan pelimerkit Pääkirjoitus ON TÄRKEÄÄ SÄILYTTÄÄ MALTTI. Vahvimpana ehdokkaana on pidetty puolueen ensimmäistä varapuheenjohtajaa Riikka Purraa, joka edustaa hal laaholaista linjaa maahanmuutto politiikassa mutta ei kanna muuten edeltäjänsä syntejä. Kevään riihi äityi en nätyspitkäksi etenkin keskustan na hanluonnin seurauksena. Puolue onnistuikin nappaamaan kuntavaa leista jonkinlaisen torjuntavoiton pörhistelyn pääteeksi. U utiskesän pommeihin lukeutuu perussuoma laisten puheenjohtajan Jussi Halla-ahon jokseenkin yllättävä il moitus jättää paikkansa puolueen johdossa jo elokuun puoluekokouk sessa. Kuin tilauksesta Purran hakkailuun kokoomuksen eduskuntaryhmä eh tikin jo esittää tiukennuksia Suomen maahanmuutto ja kotoutuspoli tiikkaan. Purra teki selväksi ensimmäiseksi, ettei perussuomalaiset osallistu hal litukseen, jossa se ei merkittävästi onnistuisi tiukentamaan suoma laista maahanmuuttopolitiikkaa. Heti kuntavaalien jälkeen julki kerrottu ratkaisu aloitti seuraaja pelin, joka saattaa entisestään sy ventää nykyisten pääoppositiopuo lueiden lähentymistä. MAATA JOHDETAAN kuitenkin hal lituksesta, ja sitä johtaa SDP. Alkusyksyn budjettineuvottelut luovat pohjaa koko hallituskauden loppuajalle
6 Demokraatti V iik on ku va A FP , Ch ris G ra yt he n de_05082021_06.indd 6 28.7.2021 13.47
7 Demokraatti URHEILIJOIDEN KISAT. Tokion olympialaiset jäävät historiaan urheilutapahtumana, jossa ei ole käytännössä lainkaan yleisöä. Kyseessä on toistaiseksi kalleimmat kesäolympialaiset. de_05082021_06.indd 7 28.7.2021 13.47. Kisojen avajaisissakin 70 000-paikkaisella olympiastadionilla oli paikalla vain 900 kutsuvierasta ja pari tuhatta toimittajaa. Tokion olympialaisten kustannuksiksi on arvioitu noin 20 miljardia euroa. Kisoissa on mukana noin 11 000 urheijaa, kuvassa heistä painonnostossa kultaa voittanut Kiinan Chen Lijun
Kesäkuun kuntavaaleissa äänestämättä jättämisestä päätettiin lähempänä vaaleja kuin aiemmin. 8 Demokraatti PÄTKÄT HOKSAUS Työttömyyden kova ydin kasvaa Kuntavaaleissa nukuttiin urakalla V IIK O N LU KU 30 prosenttia. KESÄKUUSSA JÄRJESTETYISSÄ kuntavaaleissa äänestysprosentti oli 55,1. Lisäksi yli puolella oli vaikeuksia löytää puolue. Kahdella kolmesta äänestämättä jättäneestä päätökseen vaikutti vaikeus löytää sopivaa ehdokasta. Tämä on iso hyppy etenkin tässä taloustilanteessa. Tutkimuksen toteutti Kantar TNS. Suomen talous kasvaa kovaa vauhtia, ja samalla työllisyystilanne paranee. Jos metsätalouteen liittyvät toimet kuuluvat Suomen mielestä kansalliseen päätäntävaltaan, lopetammeko murehtimasta myös sitä, mitä sademetsille tehdään parhaillaan Brasiliassa. Kaksi viidestä nukkuneesta äänestäjästä ilmoitti päättäneensä jättää äänestämättä jo kuukausia ennen vaaleja, kun vuoden 2017 kuntavaalien jälkeen näin ilmoitti joka toinen. Kuntavaaleissa äänestäneistä yli neljä viidestä kertoi, että vaaliuurnille lähtemiseen vaikutti kokemus kansalaisvelvollisuudesta. Huolestuttavaa työllisyysluvuissa on, että hyvästä taloustilanteesta huolimatta pitkäaikaistyöttömien, yli vuoden ajan työttömänä olleiden, määrä kasvaa. Myös tunne äänen vaikuttavuudesta kotikunnan asioihin ja kuntavaalien tulokseen olivat merkittäviä syitä äänestää. Kesäkuun lopussa yli vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleita pitkäaikaistyöttömiä oli 112 400, mikä on 37 300 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. de_05082021_08.indd 8 29.7.2021 9.09. Alhaisempi äänestysprosentti kuntavaaleissa oli viimeksi vuonna 1945, jolloin äänestämässä kävi 54,9 prosenttia äänioikeutetuista. Äänestämättä jättämiseen vaikutti kahdella kolmesta se, että riittävää syytä äänestää ei ollut. Yli puolen päätökseen jättää äänestämättä vaikutti myös, ettei viitsinyt käydä äänestämässä tai kokenut siitä olevan itselleen hyötyä. MIAPETRA KUMPULA-NATRI TWITTERISSÄ POLITIIKKA Kuntavaaleissa koko maan äänestysaktiivisuus oli 55,1 prosenttia, mutta 20–24-vuotiaiden miesten vain vähän alle YLI PUOLELLA OLI VAIKEUKSIA LÖYTÄÄ PUOLUE. Epäluottamus politiikkaan vaikutti päätökseen jättää äänestämättä noin kolmella neljästä kuntavaaleissa nukkuneista, kertoo Kunnallisalan kehittämissäätiön kysely. Kysely tehtiin kesäkuun puolivälissä yhteensä 1 027 vastaajalle. ERKKI TUOMIOJA TWITTERISSÄ Jos toimisimme Suomena yksin, meillä ei olisi mahdollisuutta muuttaa markkinoilla olevia tuotteita. Talouden kasvuhuumassa ja uusia työllisyystoimia mietittäessä ei saa unohtaa pitkäaikaistyöttömiin panostamista. Kuntavaaleissa äänestäneiltä tiedusteltiin syitä käydä äänestämässä kuudellatoista eri tekijällä ja äänestämättä jättämistä selvitettiin 19-kohtaisella listalla mahdollisista syistä. Yli puolella kuntavaaleissa nukkuneella syitä jättää äänestämättä olivat, että äänestämällä ei pysty vaikuttamaan kotikunnan asioihin ja että puolueet eivät kyenneet tarjoamaan selkeitä vaihtoehtoja nykyiselle meiningille
Sen sijaan pitkäaikaistyöttömien eli vähintään vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleiden määrä lisääntyi. Aina siinä ei voi voittaa, mutta äänestämättä jättävä häviää varmasti aina. de_05082021_08.indd 9 29.7.2021 9.09. Heinäkuussa julkaistun tutkimuksen mukaan aiempi työttömyys sekä erityisesti heikko usko uudelleen työllistymiseen kasvattavat miesten riskiä päätyä masennusperusteiselle työkyvyttömyyseläkkeelle. Samaan aikaan työllisyysaste nousi peräti 75,8 prosenttiin vuodentakaisesta 72,8 prosentista. Naisilla vastaavaa yhteyttä ei havaittu. Miesten masennusperusteisen työkyvyttömyyseläkkeen taustalla on työnäkymien epävarmuutta, mikä johtuu esimerkiksi työpaikkojen erilaisesta suhtautumisesta työturvallisuusongelmiin. Joka päivä masennus vie työkyvyttömyyseläkkeelle noin kymmenen ihmistä. Tosin selvitykset eivät kerro, kumpi tässä on muna ja kumpi kana, mutta kannattaako ottaa tuollaista riskiä ja jättää äänestämättä, huolestunein aatoksin Demokraatin toimitus. Äänestäminen voi myös korreloida tulevaisuudessa menestymisen kanssa. Ja jos nuorena ei äänestä, on vaarana, että vaaleissa nukkuminen jatkuu myös vanhempana. Demokratia on oikeasti aika kiinnostava juttu. Oletteko miettineet, että passiivisuutenne takia teidän elämäänne koskevista asioista valittiin päättämään muiden asioiden erityisasiantuntijoita, kuten iältään ja todennäköisesti myös tulotasoltaan toisessa todellisuudessa eläviä. Kaikista työttömistä pitkäaikaistyöttömiä oli kesäkuun lopussa yli kolmannes. TILASTOKESKUKSEN MUKAAN työllisiä oli kesäkuussa 121 000 enemmän kuin vuosi sitten ja työttömiä 7 000 enemmän. Hyvät nuoret miehet, ryhdistäytykää. Ja tässä teille nuorille miehille vielä pieni täky. Viime kuntavaaleissa teistä, 20–24-vuotiaista miehistä, äänesti tuskin 30 prosenttia. Kesäkuun lopussa oli lomautettuna runsaat 47 000 ihmistä, mikä oli lähes kaksi kolmasosaa vähemmän kuin vuotta aiemmin. Selvitysten mukaan vaaleissa aktiivisimmin äänestävät hyvin toimeentulevat ja korkeasti koulutetut. Myös lomautusten määrä jatkoi laskuaan. – Olisi inhimillistä sekä rahallista arvoa, jos työolojen kehittämisellä ja työhyvinvoinnin huomioimisella saisimme ehkäistyä työkyvyttömyyttä, Tampereen yliopiston sosiologian yliopistonlehtori Pasi Pyöriä sanoo. 9 Demokraatti PARI VALITTUA SANAA Yllättävä pari ASMIR BEGOVIC ASTACUS ASTACUS Iso hali Iso hali Hyvät nuoret miehet, oletteko hylkäämässä demokratian, äänestämisen ja vaikuttamisen omaan elämäänne. Pyöriän mukaan työpaikoilla pitäisi panostaa enemmän työoloihin ja työsuojeluun sekä muun muassa koulutukseen ja osaamisen tukemiseen. TYÖELÄMÄ TYÖLLISYYS Työnäkymien epävarmuus masentaa miehiä Työllisyys paranee vauhdilla MASENNUS ON suurin yksittäinen syy työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymiseen. Heitä oli yli 37 000 enemmän kuin vuotta aiemmin ja yhteensä yli 112 000. Koko maan äänestysaktiivisuus oli sentään yli 55 prosenttia
7. Ainakin näin voi päätellä syksyn työmarkkinaneuvotteluihin valmistautuvasta työnantajaleiristä, joka yrittää keksiä Suomen talouden lähes kauttaaltaan hämmentävän hyvistä talousluvuista jotain negatiitivista. Mitä yritystä Elon Musk johtaa. Ikävä suhdannekäänne voi iskeä kuin syksyinen sade hellejakson jälkeen. Hankalaahan se on esittää työntekijöille tiukkaa palkkalinjaa, etujen karsimista ja työehtosopimuksien laimentamista paikallisella sopimisella, jos yritysten tilauskirjat pullottavat ja työvoimasta on kohta pulaa. Kuka kuvanveistäjä teki kuvassa olevan Kolmen sepän patsaan. Suomella menee taas liian hyvin. KENELLÄ ON TEE HAUTUMASSA. Milloin Suomi osallistui ensimmäistä kertaa olympialaisiin. 5. Mutta ainahan voi neuvottelupöydässä varoitella jo nurkan takana vaanivista ongelmista ja huonoista ajoista. Liian usein ”kehitystyö” jää huonojen aikojen pakkoratkaisuihin. 10 Demokraatti VIIKON MEEMI PÄTKÄT AFP, Andrew Matthews KENELLÄ ON TEE HAUTUMASSA. Oik eat vas tau kse t 1) 8 2) Bul gar ia, Kro atia , Tše kki , Unk ari, Puo la, Rom ani a, Ruo tsi , Tan ska 3) om a Aur ink om me 4) noi n 11 00 5) Fel ix Nyl und 6) Tes laa 7) 190 8 8) 1,6 % 9) Ker sti Kal jul aid 10 ) 28, 4 % NÄRÄSTÄJÄ • Lääkettä poliittisen liikahappoisuuden puutteeseen Suomella menee liian hyvin V oi elämän kurjuutta. Kuka on Viron presidentti. Kuinka paljon Suomen viennin arvo on kasvanut vuoden aikana. 4. Kyllä syksyn alle joku ikävä talouskriisi pitäisi saada. Valitettavasti harmillisen usein unohdetaan, että hyvinä aikoina – kun pelimerkkejä on käytössä – on paras aika kehittää yrityksen toimintaa yhteistyössä koko henkilöstön kanssa. 9. Kuinka monta jalkaa on hämähäkillä. 8. 6. Kuinka monta urheilijaa osallistuu Tokion olympialaisiin. Esimerkiksi Elinkeinoelämän keskusliiton mukasynkistelyt talousluvuista ovat olleet hilpeää luettavaa. 3. Mikä on maasta katsottuna lähin tähti. Mikä on sähköautojen ja ladattavien hybridien osuus Suomen autokannasta. 10. 10 VIS V 1. de_05082021_10.indd 10 28.7.2021 12.16. Mitkä EU-maat eivät käytä euroa. 2
11 Demokraatti Toivottavasti kunnanjohtajan työ ei ole yhtä yksinäistä kuin ammattiliiton puheenjohtajan. Hän tähtäsi jo opintoaikoinaan kunnanjohtajaksi mutta valmistui hallintotieteiden maisteriksi keskelle syvintä lamaa 1990-luvun alussa. Pihlajamäki pitää kunnan palvelutasoa olennaisena tekijänä, kun pohditaan kuntien vetovoimatekijöitä. – Oli hienoa lopulta päästä kuntapuolelle töihin, mutta iso onni on myös löytää uusi työ, Maija Pihlajamäki sanoo. Teksti Heikki Sihto Kuvat Nora Vilva ja Demokraatin arkisto MISSÄ OLET NYT. Ne osaltaan luovat kuntiin sellaista pitovoimaa, joka saa täältä opiskelemaan lähteneet nuoret aika naan palaamaan takaisin. – Uskon kunnissa tehtävän enemmän ryhmätyötä, ja myös kunnanjohtajien tekevän keskenään yhteistyötä. Vuonna 2019 Vuonna 2010 de_05082021_11.indd 11 27.7.2021 15.17. Viimeisin niistä oli kymmenen vuoden pesti Julkisja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty ry:n puheenjohtajana. Pitää kuitenkin muistaa, että kunnanjohtaja ei vastaa kaikesta vaan tekee työtä yhdessä muiden viranhaltijoiden kanssa sekä kunnanhallituksen ja -valtuuston kanssa. Olennaista on, kuinka kunnat osaavat hyödyntää soten tuomat muutokset. K esäkuussa Ylitornion kunnanjohtajana aloittaneen Maija Pihlajamäen pitkäaikainen toive on lopulta toteutunut. Säästöjä ja leikkauksia pitäisi välttää viimeiseen asti. – Toivon, että kulttuurija sivistystoimesta ei tarvitse leikata. Koulutus, sivistys, kaavoitus ja elinkeinotoimi ovat kaikki sellaisia, joilla osaltaan rakennetaan kunnan elinvoimaa. PIHLAJAMÄKI TOIVOO, että kunnanjohtajan työ ei olisi niin yksinäistä kuin ammattiliiton puheenjohtajan. Hän sanoo samoja aloja edustavien liittojen välillä käytävän kovaakin keskinäistä kilpailua. Maija Pihlajamäki Kulttuuri tuo kuntaan pitovoimaa. Pihlajamäki sanoo oman työkuvansa tarkentuvan, kun uusi valtuusto aloittaa kesän jälkeen. – Iso kysymysmerkki on sote, joka vaikuttaa paljon koko kuntakenttään. Hän toivoo, että ylitorniolaiset pitäisivät häntä kunnanjohtajana eräänlaisena ”kunnan äitinä” ja viestinviejänä, johon olisi helppo ottaa yhteyttä. Hän pitää Ylitornion tilannetta kohtalaisen hyvänä. Pihlajamäki sanoo eri työtehtävien kuitenkin antaneen hyvää pohjaa kuntapuolelle. – Ylitornio on omalla tavallaan pieni yhteisö, jonka johtaminen on 24/7-työ. Ilman sitä pienet kunnat eivät pärjää. Kunnille jää edelleen paljon tärkeitä tehtäviä sotenkin jälkeen. Ylitornio teki monen muun kunnan tapaan viime vuonna positiivisen tuloksen koronatukien avulla, mutta sellaista apua ei ole enää tälle vuodelle tulossa
Kokoomuksen ja perussuomalaisten allianssin todennäköisyys vahvistui, kun kokoomus reilu viikko sitten rukkasi maahanmuuttokantojaan lähemmäs perussuomalaisten linjauksia. Tuolloin syntyi sosialidemokraattien ja ympäristöpuolueen vähemmistöhallitus, jota tuki oppositiosta vasemmistopuolue sekä porvaripuolueista keskusta ja liberaalipuolue. Löfvenin vähemmistöhallituksen seuraava tulikoe on syksyn budjettineuvottelut. Ruotsin hallituskriisi näytti, kuinka puolueilla on tarve oman profiilin nostamiseen. Lopulta valtiopäivien äänestyksessä vain kaksi ääntä ratkaisi Löfvenin valinnan seuraavaksi pääministeriksi ja punavihreän blokin jatkon. Tämä merkitsi Ruotsin perinteisen blokkipolitiikan murtumista. Suomessa perussuomalaisten ja Ruotsissa ruotsidemokraattien kannatuksen kasvu onkin osaltaan muuttanut perinteisiä kuvioita politiikan pelikentällä. Vastaus on oppositio, jos valtaan nousisi kokoomuksen ja perussuomalaisten varaan rakentuva hallitus, joka kääntäisi Marinin hallituksen politiikan suunnan. K esäinen hallituskriisi Ruotsissa osoitti jälleen kerran politiikan arvaamattomuuden. Mutta mikä olisi näille puoleille nykyhallituksen vaihtoehto. Uhkapelistään huolimatta – tai sen ansiosta – Dadgostar onnistui toiminnallaan kasvattamaan vasemmistopuolueen kannatusta. Maata on perinteisesti johtanut porvaritai punavihreä blokki. Työehtoja hallitus oli rukannut aikaisemmin vastoin vasemmistopuolueen kantaa. Myös syksyn budjettiriiheen on jo ladattu paineita, kun vihreät on uhannut erota hallituksesta, jos hallitus ei pidä kiinni ympäristötavoitteistaan. Vasemmistopuolue sanoi manööverinsä syyksi tyytymättömyyden hallituksen suunnitelmiin vapauttaa uusien vuokra-asuntojen sääntelyä. Keskustalle ehkä löytyisi paikka porvarihallituksesta. Sen verran tuskainen ja taiteilua vaatinut oli Löfvenin hallituksen kokoaminen vuoden 2019 alussa. Vasemmistopuolue pelasi kuitenkin kesällä melkoista uhkapeliä. analyysi de_05082021_12.indd 12 29.7.2021 9.44. Liberaalipuolue tukee jatkossa oikeistoa. Löfven on sanonut jättävänsä pääministerin tehtävät, jos hänen budjetilleen ei löydy tukea valtiopäiviltä. Löfvenin ”uudessa hallituksessa” jatkavat samat ministerit kuin edellisessä. Sen tukipuolueet oppositiossa ovat keskusta ja vasemmistopuolue. Todennäköisin vaihtoehto olisi ollut kokoomuslaisen Ulf Kristerssonin johtama oikeistohallitus. Usein varsin populistista linjaa vetäneen vasemmistopuolueen puheenjohtajan Nooshi Dadgostarin toiminta ei ollut suuri yllätys. Hieman samanlaista profiilin nostoa oli Suomessa kevään kehysriihessä, jossa keskusta kannatuslukujaan kohentaakseen uhitteli hallituksesta lähdöllä. Vasemmistopuolue ilmoitti, että se ei enää luota pääministeri Stefan Löfveniin, mutta ei myöskään halunnut hänen tilalleen ketään muuta. MYÖS SUOMESSA politiikan epävarmuudesta on tullut enemmän sääntö kuin poikkeus, vaikka meillä ei ole Ruotsin kaltaista blokkipolitiikkaa tai vähemmistöhallituksia. Epävarmuus on politiikan uusi vakio VIHREÄT ON JO UHANNUT EROTA HALLITUKSESTA, JOS YMPÄRISTÖTAVOITTEISTA EI PIDETÄ KIINNI. 12 Demokraatti Heikki Sihto heikki.sihto@demokraatti.fi Kirjoittaja on Demokraatin toimituspäällikkö. Suomessa irtiottoja voi tulla syksyn budjettiriihessä. Vasemmistoliitto voi puolestaan nostaa kynnyskysymykseksi työllisyystoimet. Se onnistui kaatamaan hallituksen
NOUSUSSA LASKUSSA Lähde: Tilastokeskus Lähde: Helsingin Sanomat Arvostamme suomalaista työtä. Kunnat ja kuntayhtymät saivat koronan aiheuttamiin talousvaikeuksiin valtiolta tukea noin 3 miljardia euroa. 13 Demokraatti Työllisyys Työllisyysaste nousi vuoden aikana yli 75 prosenttiin (ilman kausikorjausta). Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 G ra fii kk a: A rja Jo ki ah o / Lä hd e: Ku nt al iit to D EM O G RA A FI Korona pelasti kuntatalouden Ilman koronatukia moni kunta olisi ollut pahoissa talousvaikeuksissa viime vuonna. Lehden paperi ja painotyö on 100 % suomalaista. Tätä selittävät valtion myöntämät kertaluontoiset koronatuet ja kunnallisverojen odotettua parempi kehitys. 27 de_05082021_13.indd 13 28.7.2021 11.20. VUONNA 2020 kuntaa. NEGATIIVISEN TULOKSEN MANNER-SUOMEN 293 KUNNASTA TEKI VUONNA 2019 kuntaa. 223 Vuoden 2020 tilinpäätösarvioiden valossa kuntatalous vahvistui ennätysheikolta tasolta poikkeuksellisen hyviin lukemiin. Kannatus Eduskunta vaalien kannatusta koskevan kyselyn suurin häviäjä oli perussuomalaiset 3,8 prosenttiyksikön laskulla. Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu tulos oli 1,7 miljardia euroa ylijäämäinen
14 Demokraatti Koboltin kiro ILMIÖ de_05082021_14.indd 14 28.7.2021 13.36
Kongolaiset kaipaavat läpinäkyvää yhteistyötä, eivät taitamattomasti kohdennettuja boikotteja. de_05082021_14.indd 15 28.7.2021 13.36. 15 Demokraatti Teollisuusmaiden, myös Suomen, riippuvuus kongolaisesta koboltista kasvaa sähköautojen yleistyessä. Monella kaivoksella on vaaralliset työolot ja ympäristöongelmia
– Kongon käsinkaivajat raatavat ansaitakseen niukan elantonsa mutta saavat nykyoloissa palkaksi ennenaikaisen kuoleman. Hän viimeistelee väitöskirjaa energiamurroksesta ja strategisista mineraaleista. Kuka haluaa tulla liitetyksi tällaiseen perintöön. EIKÖ AINAKIN suomalaisten sitten kannata pysytellä etäällä kongolaisista kaivoksista. SUOMEN KUTEN muunkin teollistuneen maailman riippuvuus kongolaisesta koboltista suorastaan räjähtää käsiin ilmastotoimien myötä. Kyllä Kongoa ammattilaispiireissä pidetään melkein mahdottomana toimintaympäristönä, pohtii koboltin arvoketjuihin perehtynyt erikoisasiantuntija Pekka Tuomela Geologian tutkimuskeskuksesta. 16 Demokraatti D-ILMIÖ Teksti Aino Haavio / Kuvat iStock, Lehtikuva, Antti Aimo-Koivisto ja haastateltavien arkistot / Grafiikka Arja Jokiaho K ongon kupari-kobolttikaivosten vaaralliset työolosuhteet ovat kiinnittäneet kansainvälisen median huomion. Kokkolassa belgialaisomisteinen Umicore Finland tuottaa pääasiassa kongolaisesta kobolttihydroksidista akkuteollisuuden tarvitsemia välituotteita ja amerikkalaistaustainen Freeport Cobalt muun muassa kobolttipulvereita. Akkuja on kaikkialla, ja kaksi kolmannesta maailman koboltista louhitaan Kongossa. WhatsApp-puhelussa kuuluvuus on hyvä, vaikka yhteys Lubumbashiin katkeaa useamman kerran. Suomi on ainoa EU:ssa kobolttia tuottava maa (punainen viiva). Liikenneja viestintäministeriön raportin mukaan Suomi havittelee jopa 700 000 sähköautoa vuoteen 2030 mennessä. sähköautot EU:n eli Suomen osuus tuotannosta muu käyttö KOBOLTIN KYSYNTÄ JA TUOTANTO EU:N SISÄLLÄ 120 100 80 60 40 20 2018 2020 2022 2024 2026 2028 2030 tu ha tt a to nn ia Lähde: Euroopan unioni de_05082021_14.indd 16 28.7.2021 13.36. Kaivosalaan erikoistunut kongolainen yhteiskuntatieteilijä Jacques Nzumbu vastaa Skype-puheluun Kanadan Montrealissa. – Perustellusti voidaan arvioida, että vastaava osuus meidänkin laitteidemme koboltista on peräisin Kongosta, Pekka Tuomela vahvistaa. Kaivosten jätekasoilla malmia etsivät myös lapset. Yleisesti ottaen akkusektori on Suomen nopeimmin kasvavia teollisuudenaloja. Belgian kuninkaan Leopold II:n edustajat ottivat tavaksi katkaista kongolaisilta käsiä, mikäli nämä eivät toimittaneet vaadittua kiintiötä kumia pohjoisen autoteollisuuden tarpeisiin. Lisäksi yli 10 prosenttia maailman koboltista jalostetaan Suomessa. Koboltti on valtaosin peräisin Kongosta. Sähköautojen yleistyminen lisää koboltin kysyntää EU:ssa. Monet työskentelevät luvatta ulkomaisten kaivosyritysten mailla ja myyvät malminsa pimeästi pääasiassa kiinalaisille välittäjille. – Harva haluaa investoida Kongoon. Litiumioniakut eivät toimi ilman kobolttia. Onhan tämä kestämätöntä, hän kommentoi. Lubumbashin yliopiston kemian professori Arthur Kaniki tutkii ja tarkastaa työkseen kaakkoiskongolaisten Katangan ja Lualaban maakuntien kaivoksia. Teollisten kaivosten liepeillä työskentelee kaikkiaan satojatuhansia käsinkaivajia ilman alkeellisiakaan suojavarusteita. Kansainvälisen median huomio kohdistuu vääriin asioihin ja on omiaan karkottamaan Kongosta vastuullisia investointeja, hän lataa. – Te suomalaisethan olette jo syvällä Kongon kaivosten verkostossa, tutkija Nzumbu huomauttaa. Kaivajien hätää kasvattaa myös kiinni jäämisen pelko. – Monet käyttävät huumaavia aineita pystyäkseen epäinhimilliseen työhön, hän sanoo. Moni on kuullut luonnonkumin tuotannosta Kongon vapaavaltiossa 1800-luvun lopulla. Hän myöntää, että nykyisellään kongolaisten käsinkaivajien olot ovat sietämättömät. Raaka-ainetuonnin historiakin levittää Kongon ylle varjon. Jotkut kaivajista ahtautuvat syviin, huteriin tunnelirakennelmiin. Lualabalainen Femiac-kansalaisjärjestön puheenjohtaja Alphonsine Tshilefe edustaa Kongon kaivosten naisia ja tuntee alan todellisuuden: – Nälkiintyneellä vatsalla ei ole korvia
Kobolttia arvioidaankin tarvittavan vuosikymmenen loppuun mennessä kahdesta neljään kertaa nykyistä enemmän. – Teknologian ja akkukemioiden kehittyessä koboltin osuus akun metalleista laskee, mutta ilman kobolttia akut eivät todennäköisesti toimi 2030-luvullakaan, Tuomela sanoo. – Korvaavat akkutyypit, kuten suola-akut, taas ovat pilottivaiheessa. Myös koboltin kierrätys on teollisena tuotantona aluillaan. SuoKongon demokraattinen tasavalta de_05082021_14.indd 17 28.7.2021 13.36. Suomen oma koboltintuotanto kattaa tällä hetkellä noin yhden prosentin maailman tuotannosta. 17 Demokraatti KOBOLTIN TUOTTAJAMAAT 2018 Kongon demokraattinen tasavalta Venäjä Kuuba Australia 64,3 % Lähde: USGS Filippiinit Muut 4,2 % 3,5 % 3,4 % 3,3 % 21,3 % Sähköauton akkuun kobolttia kuluu 5–10 kiloa, kun pienelektroniikkalaitteissa tarve jää tyypillisesti joihinkin kymmeniin grammoihin. Saatavuusongelmia on luvassa. – Mistä tällaisia määriä kobolttia saadaan, Tuomela ihmettelee. Näiden osalta vallalla on liioiteltu hype. – Suomi on läntisen Euroopan ainoa primäärikoboltin tuottaja ja siinä mielessä suotuisassa asemassa
– Väkivalta riistäytyisi käsistä, jos käsinkaivanta tehtäisiin äkkiä mahdottomaksi, hän arvioi. D-ILMIÖ Osuuskuntajohtaja Kabwiz à Kabey kertoo käsinkaivannan elättävän yksistään Lualabassa yli miljoona ihmistä. de_05082021_14.indd 18 28.7.2021 13.36. JOS EI TOIMI SUORAAN KONGOSSA, KÄTKEE VASTUUN KIINALAISIIN ALIHANKINTAKETJUIHIN. Kaivannaisalalle ei ole luvassa nopeaa kor vaajaa. Järjestötoimija Tshilefe yhtyy näkemykseen: – Kongolaiset ymmärtävät, etteivät lapset kuulu kaivoksille vaan kouluun. Professori Kaniki uskoo, että Kongo voisi pitkällä aikavälillä rakentaa hyvinvointia kaivostoiminnan varaan, mikäli alalla toimittaisiin vastuullisesti. Käsinkaivannalle ei ole realistista vaihtoehtoa. Freeport Cobalt ei myöntänyt Demokraatille haastattelua. Kaivoksen uusi pääomistaja on kiinalainen China Molybdenum. Vuoteen 2016 Freeportilla oli kyseisen kaivoksen pääomistajuus. Teolliset kaivokset tuottavat 80 prosenttia Kongosta vietävästä koboltista. Meitä ei vaivaa tietämättömyys vaan äärim mäinen köyhyys. Suomalaisten käyttämästä koboltista 2/3 tuodaan Kongosta. – Lisäksi sveitsiläis-brittiläisellä Glencorella on omistusta merkittävissä kuparia ja kobolttia tuottavissa kaivoksissa, kuten maan suurimmassa kaivoksessa Mutandassa sekä Katanga Miningissa, Nzumbu kertoo. Nzumbu ajattelee samansuuntaisesti. Kongon elinkeinorakenne on kehittymätön, ja heiveröinen talous nojaa metalliraaka-aineiden vientiin. Suomi tuottaa ! 1 % maailman primäärikoboltista Suomi jalostaa 10 % maailman koboltista. Umicore Finland vastasi haastattelupyyntöön välittämällä ja kääntämällä suomeksi konsernin kansainvälisen viestinnän pohdintoja. TUTKIJAT KANIKI ja Nzumbu kannustavat vastuullisuudesta kiinnostuneita kansainvälisiä toimijoita perehtymään ensin Kongossa toimivien monikansallisten teollisten kaivosten toimintatapoihin. Mitä tästä ajattelevat kongolaiset asian tuntijat. Ankarissa oloissa toteutuva käsinkaivanta on hälyttävä oire, ei ongelman ydin. Kaivosalan pitää muuttua. Tarvittaessa käsinkaivajien metallit salakuljetetaan maailmalle esimerkiksi Ruandan tai Ugandan kautta, Nzumbu lisää. – Jos ette toimi suoraan Kongossa, kätkette vastuunne kiinalaisiin alihankintaketjuihin. Kaniki viittaa ensisijaisesti rakenteellisiin ongelmiin ja teollisten kaivosten toimintatapoihin. Freeport kuitenkin möi Tenken. Valtaosin ne ovat kiinalaisten käsissä. Tämä ei edistä Kongon asiaa, tutkija Nzumbu analysoi. – Boikotit eivät hyödytä meitä siinäkään mielessä, että kiinalaiset ostavat joka tapauksessa kaiken koboltin ja sekoittavat käsinkaivajien tuotannon muiden lähteiden mineraalivirtoihin, hän sanoo. Umicore kertoi kesällä 2019 Maailma.net-verkkojulkaisulle tuovansa kobolttia myös Tenke Fungurumen kaivokselta. 18 Demokraatti men suhteellinen osuus maailman tuotannosta kuitenkin pikemminkin laskee jatkossa uusista kaivoshankkeista huolimatta. Ylen mukaan Suomessa toimivat jalostajat Umicore Finland ja Freeport Cobalt ostavat kongolaista kobolttihydroksidia muun muassa Glencorelta. Umicoren ja Freeportin nykyiset toimitusketjut jäävät epäselviksi, koska yritykset eivät julkista alihankkijoidensa nimiä. Lisäksi Suomen kaivosten koboltti päätyy vielä toistaiseksi kokonaisuudessaan vientiin. KOBOLTTIA YRITETÄÄN siis jatkossakin haalia sieltä, mistä sitä varmimmin saa – Kongosta. Nykytilanne on kongolaisten kannalta synkkä. Katangalaisen kaivososuuskunta Comeman johtaja Agnès Kabwiz à Kabey on ainakin yhdestä asiasta varma: – Kongon puolesta huolestuneiden eurooppalaisten ei pidä vältellä liiketoimintaa Kongon kaivosalalla. Nzumbun mukaan käsinkaivanta takaa ihmisille päivittäisen aterian ja ylläpitää siten yhteiskuntarauhaa. – Vielä näin ei ole
de_05082021_14.indd 19 28.7.2021 13.37. Femiac-järjestön puheenjohtaja Alphonsine Tshilefe (vas.) edustaa Kongon kansalaisyhteiskuntaa ja perää teollisilta kaivosyrityksiltä sosiaalista vastuuta, etenkin koulutusta ja työpaikkoja naisille. Yhteiskuntatieteilijä Jacques Nzumbun (vas.) mielestä vastuullisuuskysymyksiä pitäisi tarkastella nykyistä kokonaisvaltaisemmin. 19 Demokraatti Lubumbashin yliopiston kemian professori Arthur Kaniki (kuvassa keskellä) tutkii ryhmineen Kongon kaivosten ympäristövaikutuksia. Sääntelemättömästä käsinkaivannasta halutaan siirtyä kohti ammattimaista yritystoimintaa. Kongolainen Femiacjärjestö edistää naisten asemaa kaivoksilla
Lyhyellä aikavälillä paikallisväestöä kuormittaa selkeimmin ympäristön saastuminen. – Varaukset ja valtaukset kohdistuvat kongolaisten viljelmille, kyläalueille ja hautausmaille, Agnès Kabwiz à Kabey kertoo. – Hylättyjä kaivoksia ei pääsääntöisesti ennallisteta. de_05082021_14.indd 20 28.7.2021 13.37. – Aikaisemmin firmojen sosiaalinen vastuu perustui vapaaehtoisuuteen. Kongo kuuluu maail man korruptoituneimpiin maihin. Tavalliset kongolaiset seuraavat Kabwiz à Kabeyn mukaan surullisina, kuinka kupari ja koboltti virtaavat kaivoksilta tuhansien rekkojen jonoina ulkomaille. D-ILMIÖ laisten kannalta edullinen. Ihmiset kylpevät saastuneissa joissa, ja samalla vedellä he pesevät pyykkinsä ja astiansa sekä kastelevat viljelyksensä. Kongolaisilta ei osteta edes kaalia tai tomaattia, Kabwiz à Kabey puuskahtaa. Paikalle kohosi peltitölli, Tshilefe sanoo. KONGON TEOLLISTEN kaivosten yleiskuva näyttäytyy paikallisväestön kannalta vielä astetta heikompana, kun laskelmissa otetaan huomioon kaivosten ympäristöja terveysvaikutukset. – Rojaltit ja verotuotot siirtyvät kaivosfirmojen ja kongolaisten poliitikkojen kähminnän seurauksena poliitikkojen lähipiirille, Nzumbu arvioi. Entä hyötyvätkö kongolaiset kaivoksista julkisina palveluina. Pieni osuus kaivosten tuotoista pitää myös ohjata suoraan paikallistasolle. 20 Demokraatti KONGOLAISASIANTUNTIJOIDEN MUKAAN Kongon teolliset kaivosyritykset muistuttavat yhtä kaikki monin tavoin toisiaan. Tämä koskee Kanikin mukaan kaikkia noin 50 teollista kaivosta, vaikka aste-eroja on. Jokainen niistä ensinnäkin levittäytyy valtavalle, kymmenien tai satojen neliökilometrien alueelle. – Etenkään naisia, joita on työntekijöistä vain seitsemän prosenttia – yleensä siivoojina. – Kuparia ja kobolttia tuottavien kaivosten kiinteitä jätteitä säilytetään yleisesti huonokuntoisissa, halkeilevissa altaissa tai jopa entisillä viljelysmailla asutusalueiden tuntumassa. Vuonna 2018 Kongossa tuli voimaan pitkän taistelun tuloksena uusi kaivoslaki. – Meille jäävät vain ammottavat, tyhjät onkalot maisemaan. Professori Kaniki virittelee vaikeuksista huolimatta toivoa. – Vuoden 2018 lakiuudistuksessa kaivosyritysten verotusta onneksi kiristettiin merkittävästi. Toivoa siis on, vaikka ihmisten arjessa muutos ei vielä näy. Teollistumisesta, palveluista tai muusta lisäarvon luomisesta ei ole merkkejä. – Tenke Fungurumessa jopa henkilökunnan ruoka tilataan ulkomailta. – Tenke Fungurume lupasi sairaalan. – Freeportin aikana Tenken tilanne oli parempi. Jätevesiä johdetaan puhdistamattomina jokiin, Kaniki sanoo. Lisäksi monikansalliset yritykset harrastavat aggressiivista verosuunnittelua. Kana tulee Brasiliasta ja kananmunat Nicaraguasta. Nyt laki velvoittaa yhtiöitä laatimaan yhdessä paikallisväestön kanssa paikallisten toiveista lähtevän suunnitelman siitä, kuinka yhtiö osallistuu alueen kehitykseen. – Valuma-alueet ovat laajoja, ja pintavesissä on epätavallisen suuria pitoisuuksia esimerkiksi kuparia, kobolttia ja rautaa. Alphonsine Tshilefen mukaan teolliset kaivokset eivät juurikaan työllistä eivätkä kouluta paikallisia. – Ilmakuvista näkyy, että metsäkato etenee jokseenkin holtittomasti, professori Kaniki sanoo. Kanikin mukaan vanha kaivoslaki tähtäsi ennen kaikkea investointien houkutteluun eikä verotuskäytäntö ollut kongoTEOLLISTUNEEN MAAILMAN RIIPPUVUUS KONGOLAISESTA KOBOLTISTA RÄJÄHTÄÄ. Kaivokset eivät ole synnyttäneet oheisliiketoimintaa. Järkeviä panostuksia infrastruktuuriin paikallisväestö ei ole nähnyt. Nykyisin paikalliset Tshilefen mukaan katsovatkin Tenke Fungurumea ”kuin vihollisen linnaketta”
– Varautukaa siihen, ettei kyliin välttämättä pääse autolla, vaan on hypättävä pyörän selkään, Nzumbu heittää. 21 Demokraatti Kiinteiden jätteiden myrkylliset yhdisteet leviävät paitsi veteen liuenneina myös kuivalla säällä tuulieroosion vaikutuksesta. Kaniki arvioi, että uusi kaivoslaki luo pohjaa ympäristönsuojelun valtavirtaistumiselle. Jalostajien olisi järkevää myös jalkautua säännöllisesti Kongoon. Nzumbu kysyy. Kaivoksen toiminnan seurauksena useamman kylän viljelmät olivat kuivuneet. – Jalostajien kannattaisi ensi töikseen julkistaa alihankkijoidensa nimet nettisivuillaan, Kaniki sanoo. Nykyisin saastuttaja on lain mukaan vastuussa aiheuttamistaan tuhoista, hän sanoo. Osuuskunta Comeman johtajan Kabwiz à Kabeyn mukaan myös valtio on alkanut myöntää osuuskunnille kaivosvarauksia. – Sen sijaan että ostatte kobolttia esimerkiksi Glencorelta tai kiinalaisyrityksiltä, voitte hankkia vaikutusvaltaa ostamalla strategisia osuuksia kaivoksista tai perustaa jopa kokonaan uusia, puhtaita kaivoksia. – Tämän jälkeen niiden olisi syytä vaatia toimittajiltaan jatkuvaa, läpinäkyvää näyttöä siitä, että nämä noudattavat Kongon kaivoslakia, Nzumbu jatkaa. Nzumbun mukaan Kanikin ryhmä tekee Kongon kaivosalueella uraauurtavaa työtä. Katse kannattaa suunnata kauas. – Totesimme tarkastuskäynnillä kaivoksen operaattorin ja paikallisväestön edustajien läsnä ollessa, että Tenke Fungurumen kaivoksen jätteet oli varastoitu epäasianmukaisesti. Kanikin mukaan yliopistolliset tahot ja kansalaisyhteiskunnan edustajat auttavat mielellään käyntien järjestämisessä. Yleensä saastumista ei pystytä näyttämään todeksi, vaikka se on silmiinpistävää. ALOITTAA VOI pienemmästä, kuten yhteistyöstä kongolaisten osuuskuntien kanssa. – Ennen ympäristönsuojelu perustui vapaaehtoisuuteen ja ympäristölupa tarkoitti käytännössä oikeutta saastuttaa. Kaivoksen nykytilaa kiinalaisomistuksessa hän kuvaa ”kaoottiseksi”. Osuuskunnista halutaan kasvattaa pientä ja keskisuurta yritystoimintaa, Kaniki kertoo. – Tarvitaan kuitenkin vaikuttavia tekoja eikä esimerkiksi maineen kiillottamista yksipuolisilla sertifikaateilla. Ennen kaikkea kongolaisasiantuntijat kehottavat suomalaista teollisuutta investointeihin. Kanikin ryhmä haastatteli kylien asukkaita heidän terveydentilastaan. Hyvää on se, että länsimaiset tahot puhuvat jo vastuullisista tuotantoketjuista. – Näkisin Kongossa 30–50 vuoden kuluttua jo korkean teknologian metallinjalostusta ja akkuteollisuutta, Nzumbu sanoo. Sertifikaatit, siinä kuin tähänastiset länsimaiset lakiuudistuksetkin, keskittyvät liikaa lapsityöhön ja mineraalien vaikeasti määriteltäviin konfliktiyhteyksiin, Nzumbu arvioi. de_05082021_14.indd 21 28.7.2021 13.37. Vielä yhtään kaivosyhtiötä ei ole kuitenkaan Nzumbun mukaan haastettu Kongossa oikeuteen ympäristörikoksista. Professori Kanikin ryhmä kävi vastikään kesäkuussa arvioimassa myös Tenke Fungurumen kaivoksen ympäristöja terveysvaikutuksia. – Asukkaat toivat esiin muun muassa pitkäkestoista yskää, muita hengitystieoireita ja iho-oireita. Miten akkuteollisuus sitten voisi kehittää toimitusketjujaan. – Perusongelmammehan on se, ettei meillä ole vielä toimivia julkisia instituutioita hoitamaan ympäristövaikutusten arviointia. – Vastaamme mielellämme kaikkiin kysymyksiin, jos otatte yhteyttä, hän sanoo hymyillen. Uusi laki sallii jo nykyisten teollisten kaivosten osoittaa osuuskunnille mailtaan rajattuja alueita käsinkaivuuta varten. Kaivosten kiinteää jätettä oli sijoitettu viljelysmaille ja jopa kylien vesilähteiden päälle. TOISTAISEKSI Agnès Kabwiz à Kabey, Arthur Kaniki, Jacques Nzumbu ja Alphonsine Tshilefe eivät tunne Kongosta sosiaalisesti, taloudellisesti tai ympäristön kannalta vastuullisesti toimivia kaivoksia. – Miten meillä voisikaan olla puhtaita kaivoksia, kun kehittynyt Suomikin on vasta selvinnyt Talvivaarasta. MEDIAN HUOMIO KOHDISTUU VÄÄRIIN ASIOIHIN JA KARKOTTAA KONGOSTA VASTUULLISIA INVESTOINTEJA. Kongo ei ole pimeyden sydämessä vaan videopuhelun päässä. Tarvitsemme ulkomailta vastuullisia investointeja malminetsintään ja kaivosten perustamiseen, Femiac-järjestön Alphonsine Tshilefe korostaa. – Ilma on kaivosalueilla sakeana pölystä, ja ihmiset yskivät, Nzumbu todistaa. Hänen mukaansa kaivoksen tilanne on ollut parempi Freeportin aikana. – Pelkillä varauksilla emme tosin tee paljoakaan. – Käsinkaivanta on Kongon lainsäädännön mukaan kaivostoiminnan toinen virallinen muoto
Toiset puolestaan haluaisivat tehdä enemmän töitä tai ovat kokonaan työtä vailla. Työajan lyhentämisessä Palola näkee hyötyjä niin yksilötasolla kuin yhteiskunnallisesti. – Itse kuulun ehkä siihen sukupolveen, joka on hyvin työja kenties myös rahaorientoitunut. – Tuli jonkin verran myönteistä, että totta kai onnistuu, mutta osa teilasi sen täysin. Mannaa Niemi-Laineen korville sen sijaan eivät olleet Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n johtajan Ilkka Oksalan sanat. Haatainen haluaa keskustella työmarkkinaosapuolten kanssa siitä, onko sellaisiin halua myös Suomessa. – Tämä varmasti tulee työnantajapuolelta nousemaan esille. Mutta on aloja, joissa se on helpompaa. Tämä on minusta mielenkiintoinen asia, hän sanoo. Näin siis, kun katsotaan viimeistä sataa vuotta. Toisena työaikakysymyksiä pohtiessa hänelle nousee mieleen kysymys sukupolvien välisestä erosta. Päivi Niemi-Laine sanoo, että hänen korvilleen on mannaa kuulla työministerin suunnitelmista. Eikä se ole niistä pienin. – Työnantaja ei mieti sitä, että mitä saa vastineeksi, jos nyt investoisi siihen, että maksetaan sama palkka lyhyemolla pidempään työelämässä, hän sanoo. Se voi olla, että näin pitää tehdä tai sitten ei tarvitse. Mutta kun ajattelen omia lapsiani ja tänään vielä alle kouluikäisiä lapsenlapsiani, niin ehkä heidän elämässään tulee enemmän korostumaan vapaa-aika. Mutta näin on aina ollut, kun työajalle on jotakin tehty – osa on ollut sitä mieltä, että se on sula mahdottomuus, STTK:n puheenjohtaja Antti Palola sanoo. – Itse näen, että työajan lyhentämisestä voitaisiin tehdä erilaisia pilotteja siellä sun täällä, erityisesti hoivaja hoitoalalla, hän visioi. JULKISTEN JA hyvinvointialojen liitto JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine sanoo, että työvoimapula on varmasti iso kysymys ensi alkuun. Niemi-Laine on täysin eri linjoilla. Riittääkö työtä tulevaisuudessa kaikille. Mutta uskon henkilökohtaisesti, että työajan lyhentämisestä tullaan – monista epäilevistä tuomaista huolimatta – keskustelemaan enemmän tulevaisuudessa, Palola sanoo. Kun Palola piirtää työelämän kehittymisen isoa kuvaa ja katsoo eilispäivää kauemmas historiaan, nousee päällimmäisenä mieleen työn tuottavuuden myönteinen kehitys, joka on näkynyt palkansaajalle kahtena asiana: palkankorotuksina ja työajan lyhentymisenä. No, nousee niitä pohdittavia näkökulmia Palolan mieleen vielä neljäskin. – Ajattelen myös niin, että sen lisäksi että tällä tavalla pystyttäisiin ehkä työllistämään enemmän ihmisiä, se voisi myös vaikuttaa myönteisesti tavoitteeseen pidentää työuria, kun ihmiset jaksaisivat perustuisi yrityskohtaisesti sovittuna vapaaehtoisuuteen. Teksti Anna-Liisa Blomberg / Kuva iStock T yömarkkinakeskusjärjestö STTK julkaisi jo neljä vuotta sitten pamfletin, jossa joukolta kirjoittajia kysyttiin: ”Mitä jos työviikko olisikin neljä päivää?” Kirjoittajia oli tusinan verran ja näkökulmia aiheeseen yhtä monta erilaista. Oksala katsoo, että jos työaika lyhenee, mutta palkka pysyy ennallaan, se on ”puhdas korotus tuntipalkkaan”. Mutta itse en istu tästä päättävissä pöydissä, Palola sanoo. – Tämä on työllisyyteen liittyvä iso kysymys, jossa voidaan nähdä potentiaalia myös uusien työpaikkojen luomiseen, hän huomauttaa. 22 Demokraatti TYÖAIKA Parempaa ja lyhempää TYÖNANTAJA PUOLELLA EI NYT NÄHDÄ ISOA KUVAA. Arvottavatko nuoremmat sukupolvet – siis 62-vuo tiasta Palolaa nuoremmat – asioita eri tavalla. Siinä onnistuttiin. Yksi askel voisi olla, että työajan lyhentäminen de_05082021_22.indd 22 29.7.2021 9.17. On loppuun palamista, henkistä ja fyysistä. Mutta hän painottaa, että sen tulee perustua vapaaehtoisuuteen. Työajan lyhentäminen on polku parempaan työelämään ja konsti vastata työn murrokseen. Jo nyt osa paahtaa pitkää päivää, ja töitä on liikaa. Onko niin, että kun työaikaa lyhennetään, pitääkö samassa suhteessa leikata palkkaa. TYÖ JA työelämä ovat murroksessa ja siinä rytäkässä paitsi syntyy uutta työtä myös häviää vanhaa. Työnantajapuolella ei nyt nähdä isoa kuvaa, hän sivaltaa. — En usko, että se on kaikilla sektoreilla mahdollista, esimerkiksi työvoimapulasta kärsivillä aloilla. STTK:n tavoitteena ei ollut ehdottaa nelipäiväistä viikkoa tai muilla tavoin lyhyempää työaikaa vaan avata keskustelua. Siihen minulla ei ole antaa valmista vastausta. Oksalan mielestä on selvää, että jos työaika lyhenee, pienenee myös palkka. – Kyllä lyhennetyn työajan pitäisi sopia alalle kuin alalle, mutta silloin tietysti pitää lähteä tekemään töitä – sehän on iso kehittämistyö, Niemi-Laine sanoo. Palola katsoo, että työajan lyhentäminen voisi olla yksi konsti jakaa työtä uudella tavalla. Ministeriltä, jos joltakin, tällaista odottaakin kuulevansa, hän toteaa. Työministeri Tuula Haatainen (sd.) kertoi kommentoidessaan Islannin työaikakokeilua, että hän näkee kokeilut mahdollisina myös Suomessa
Työaika-asiat ovat kyllä tesseissä, mutta työhyvinvointiasioista niissä harvoin sovitaan. Niemi-Laine haluaa puhua laajemmin työelämän kokonaisuudistuksesta. Se vaatii sitä, että saadaan enemmän ihmisiä jakamaan työtaakkaa ja että alalle koulutetaan lisää väkeä. de_05082021_22.indd 23 29.7.2021 9.17. Edellytys on saada alasta aidosti houkutteleva. Työhyvinvointi ja työaikakysymykset, erilaiset työaikamuodot, kulkevat niin käsi kädessä, että mielestäni tämä olisi uuden alun paikka, Niemi-Laine sanoo. 23 Demokraatti mällä työajalla. Hän näkee, että työajan lyhentäminen voisi olla yksi polku, jota kulkemalla sekä lisätään työvoimapulasta kärsivien alojen houkuttelevuutta että kehitetään ylipäätään parempaa työelämää. Siinä säästyy isoja massoja rahaa, jolla voidaan tehdä lisärekrytointeja ja nostaa palkkausta. Hänellä on toive myös tuleviin sopimusneuvotteluihin. – Minusta tämä hallitus voisi saada koordinoidusti koottua tämän porukan uskomaan siihen, että tällä nykyisellä palkkatasolla, mikä ihmisillä on ja vähemmillä työtunneilla, synnytettäisiin jotain ihan uudenlaista työelämää ja tuottavuutta. Työnantajan etu tulee olemaan sairauspoissaolojen vähentyminen. Työ on raskasta, ja moni uupuu työtaakkansa alle. Hoivaja hoitoalalla erityisesti kärsitään työvoimapulasta siitä syystä, että alaa ei koeta houkuttelevaksi. – Työajan lyhentäminen voisi olla yksi tällainen merkittävä koukku, Niemi-Laine sanoo. – Näen, että meidän pitäisi pikku hiljaa päästä sille tasolle, että sopisimme työehtosopimuksissa jotain aivan uutta. Niemi-Laineella on luottoa siihen, että hallitus pystyy myös tuomaan työmarkkinaosapuolet yhteen ja kokeilemaan työajan lyhentämistä. Tällaisilla aloilla työajan lyhentäminen samaan aikaan vaatii ja antaa
Päätöksen tueksi tarvitaan tietoa, mutta sitä ei ole aina tarjolla tai uudet tiedot muuttavat tilannekuvan toisenlaiseksi. Aina joku haluaa pysähtyä. Kultaiset lomamuistoni ovat aktivoituneet julkisen koronakeskustelun seuraamisesta. YLEENSÄ VASTUU kaikkia koskevista päätöksistä lankeaa perheissä aikuisille. fi A la st al on sa lis sa Vi lle Ra nt a Hallitusta on kiitetty siitä, mistä hallitusta syytetään. Jotakin jäi taas näkemättä, myöhästyttiin. Elämä jatkuu, vaikka se välillä tuntuu jo päättyneen. Vanhempani muovasivat takapenkin eriävistä näkökulmista yhteisiä päätöksiä, jotka olivat kokonaisuuden kannalta vähiten huonoja. Kaikessa on vahva tunnelataus. Ehkä aina oli helle. Kun lapset keskittyvät kertomaan, mitä he mieluiten haluaisivat, aikuiset joutuvat etsimään kaikkien kannalta parasta vaihtoehtoa. RETKI LASTEN KANSSA S uomalainen koronakeskustelu on tuonut mieleeni lapsuuden autolomat. Lomailun on täytynyt olla ajoittain raskasta. al as ta lo @ de m ok ra at ti. Konkursseja pelkäävä matkailuja ravintola-ala katsoo koronaa erivärisillä laseilla kuin Tehy, jonka jäsenistö raataa potilastyön etulinjassa. Vaatimukset hallitukselle ovat olleet yhtäaikaisia ja täysin ristiriitaisia. 24 Demokraatti Si m o Al as ta lo sim o. Eturyhmät ovat ajaneet asiaansa yksisilmäisesti. Yksikään etujärjestö tuskin haluaisi päättää kaikesta, mutta oman äänensä se haluaa tuoda julkiseen keskusteluun. Pissatti. Hallitusta on kiitetty siitä, mistä hallitusta syytetään. Lapsille se pitää useimmiten selittää. Rajoituksiin on penätty välittömiä tiukennuksia, samalla niistä on haluttu eroon. Koko ajan on kysyttävää. Molempia täytyy kuunnella. TOIVON VIRANOMAISILLE ja poliitikoille hyviä voima-ajatuksia. Itseään edustava lapsi muistuttaa yhteiskunnallista etujärjestöä, jonka tehtävänä on katsoa maailmaa jäsentensä tarpeiden kapeuttamasta näkökulmasta. Dalai laman hermoilla varustetut vanhemmat tarjoilevat niskatuettoman etupenkin ylitse banaaneja ja mehua. Jokainen aikuinen ymmärtää tämän. Lasten on kannattanut kenties evolutiivisestikin keskittyä oman asiansa ajamiseen, etteivät heidän yksilölliset tarpeensa jäisi huomiotta. de_05082021_24.indd 24 27.7.2021 9.14. Muistojeni automatkoilla oli aina helle, vaikka tiedän, ettei se voi pitää Suomessa paikkaansa. Eritysesti olen muistellut 1970-luvun autojen turvavyöttömiä takapenkkejä, joissa lapset matkustivat toistensa päälle pinoutuneina, erimielisinä ihmiskasoina. SOMEN AIKAKAUDELLA kuunteleminen on paikoin pikamatka 1970-luvun pörröisten, muovisekoitteesta tehtyjen istuinpäällisten maailmaan. Joskus korona on muisto, rakaskin. On hetkiä, jolloin mikään ei riitä
25 Demokraatti Arjesta selviää hymyllä. Monesti mietin et miten mulle tapahtuukin koko ajan kaikenlaista. Tutustu ja hae: www.riihi.fi de_05082021_24.indd 25 27.7.2021 9.14. Katso, mikä Peteä hymyilyttää turva.fi/hymy tradeka.fi/liity Liity nyt: Etuovemme yhteiseen hyvään Riihi säätiö myöntää apurahoja ja avustuksia muun muassa monipuolisen työväen perinteen ja kulttuuritoiminnan tukemiseen. Loput hoitaa Turva. Hakuaika syyskuun 2021 loppuun saakka
Nyt rajat ovat auki durumvehnälle, hedelmille ja vihanneksille. Nyt matkustetaan taas kotimaassa ja varmaankin enemmän kuin koskaan. Vallan laidalta Ulpu Iivari, toimittaja M uistatteko, kuinka ennen sanottiin, että pitää tuntea oma kotimaa ennen kuin lähtee ulkomaille. Matkaa varten tarvittavaan valuuttaan piti sotien jälkeen saada Suomen Pankin lupa. Epidemiasta huo limatta molempina koronakesinä on voitu nauttia näyttelyistä ja konserteista. Vaikka oopperajuhlia ei ole voitu järjestää, Savonlinnan hotellit täyttyvät. Oma maa on mansikka, muu maa mustikka. Myöhemmin hallituksen budjettineuvotteluissa saatettiin sopia ylimääräisestä maksusta pakettimatkoille. Seuramatkat aurinkorannoille alkoivat yleistyä 1960-luvulla. Kotimaan matkailun suosimisen taustalla olivat talouspoliittiset syyt. de_05082021_26.indd 26 28.7.2021 15.17. Ennen euroa devalvaatiot korottivat matkustamisen hintaa. Oma unelmani on pysyä kunnossa siihen asti, että nopea junayhteys Tallinnasta Berliiniin valmistuu. Seuraavana vuorossa on Seppo Kääriäinen. Kyse ei ole vain luonnosta vaan myös palveluista ja kulttuuritarjonnasta. ON HIENOA, että osaamme nauttia kotimaan iloista, mutta on hyvä nähdä myös muuta maailmaa. Suomen ruokakulttuuri on kehittynyt valtavasti EU:n jäsenyyden aikana. Sitten tuli nuorille Eurooppaa avaava Interrail. Ei ollut hyvä, että vaihtotasetta rasitettiin huvin vuoksi. Vuokramökkiä on vaikea saada ellei ole liikkeellä ajoissa. Niiden myötä moni lähiruokaa tuottava ja jalostava yrittäjä on päässyt alkuun. On mielenkiintoista nähdä, kuinka pysyväksi kotimaan matkailun suosio jää. 26 Demokraatti Palstalla kirjoittavat Ulpu Iivari, Suvi-Anne Siimes ja Seppo Kääriäinen. Kun aiemmin ravintoloiden ruokatarjonta suurten kaupunkien ulkopuolella saattoi rajoittua kermassa uivaan norjanloheen tai pakasteranskalaisten kanssa tarjottuun possunleikkeeseen, nyt monissa paikoissa kukoistaa lähiruoka. Pieniltäkin paikkakunnilta on alkanut löytyä ravintoloita, joita varten kannattaa tehdä koukkaus matkareitiltä. Siihen on pitänyt olla olla erityinen syy. SEN, MINKÄ lopulta Euroopan unionin jäsenyys vapautti, korona hyydytti. Siitä kertovat ihmisten omat havainnot ja myös tilastot. Ensimmäinen on elintarvikkeiden rajasuojan poistuminen. Siihen on kaksi syytä. Luulen, että moni meistä on suorastaan hämmästynyt, kuinka hienoja elämyksiä Suomi tarjoaa. Ulkomaisia elintarvikkeita sai tuoda ennen jäsenyyttä vain säännellysti, joitakin tuotteita ei ollenkaan. Oma maa mansikka HALLITUKSEN BUDJETTI NEUVOTTELUISSA SAATETTIIN SOPIA YLIMÄÄRÄISESTÄ MAKSUSTA PAKETTIMATKOILLE. Toinen ansio kuuluu unionin maaseutuohjelmille. Tuolloin ulkomaille lähtö oli suurelle osalle kansalaisia pelkkää teoriaa. Se on ollut hankalaa. Ulkomaille matkustaminen ei olekaan ollut enää itsestään selvää
Teksti Marja Luumi E uroopan tulevaisuuskonferenssin tarkoitus on kuulla EU:n jäsenmaiden ihmisten näkemyksiä EU:n tulevista haasteista ja mahdollisuuksista. 27 Demokraatti Koko perhe yhdessä syömään -20 % tradeka.fi/liity Liity nyt: Ääni kuuluville Keskustelu EU:n tulevaisuudesta starttaa ympäri Suomen. – EU:n pitää vastata kansalaisten tarpeisiin ja odotuksiin, eurooppaministeri Tytti Tuppurainen (sd.) selvitti kesäkuun taustatilaisuudessa konferenssin ideaa. Hän muistutti, että ”maan hiljaisten” enemmistö suhtautuu kuitenkin lähtökohtaisesti unioniin myönteisesti, vaikka toisen kuvan voi saada, jos kuuntelee vain EU-kriittistä poliittista ryhmittymää. de_05082021_26.indd 27 28.7.2021 15.17. Avoimessa verkkofoorumissa jokainen voi vapaasti jakaa myös ajatuksiaan Euroopan tulevaisuudesta. Omat haasteensa luovat esimerkiksi pohjoinen sijainti, pitkät välimatkat, harvaan asuminen ja Suomen energiaintensiivinen teollisuus. Tuppurainen kannustaa suomalaisia pohtimaan aktiivisesti Euroopan unionin tulevaisuutta. – Haluamme kannustaa suomalaisia tuomaan ajtuksensa kuuluviin. Ranska EU:n puheenjohtajamaana julkistaa ensi kesänä tulevaisuuskonferenssin johtopäätökset. Tärkeä osa konferenssia ovat tilaisuudet, joita voi järjestää kuka tahansa, niin yksittäinen kansalainen kuin esimerkiksi poliittiset tai kansalaisjärjestöt. – Viime kevään keskustelu EU:n elpymispaketista osoitti, että meidän on tarpeen saada myös niiden ihmisten ääni kuuluville, jotka ovat hiljaa eivätkä ota äänek käästi kantaa EU-politiikan kysymyksiin. Tapahtuman ideat kootaan ja rekisteröidään yhteiselle verkkoalustalle, jonka kautta ne välittyvät tulevaisuuskonferenssin täysistunnolle ja sitä kautta ensi keväänä julkistettaviin johtopäätöksiin. Hän mainitsi, että kaikissa EU-kysymyksissä ei automaattisesti oteta huomioon Suomen kansallisia intressejä. Tuppurainen korosti, että mitä ahkerammin suomalaiset käyttävät ääntään, sen paremmin Suomen ääni kuuluu Brysseliin ja vaikuttaa EU:n päätöksentekoon. Me ministerit olemme sitoutuneita viemään viestiä eteenpäin, Tuppurainen lupasi. Myös suomalaisministerit kiertävät tulevana syksynä ja talvena ympäri maata kuuntelemassa suomalaisten ajatuksia ja toiveita Euroopan tulevaisuudesta
arbetarbladet.fi:ssä. – Resultatet i Korsholm var en besvikelse. Rebecca Åkers blev ordinarie fullmäktigeledamot 2020 när Annika Ahläng (nuförtiden Tetrault) avgick på grund av utflyttning. För Österbottens del som helhet kommenterar Åkers som är styrelseledamot i FSD resultatet som en besvikelse. 28 Demokraatti kontrollräkning = tarkastuslaskenta Korsholm = Mustasaari Österbotten = Pohjanmaa valkväll = vaali-ilta insats = panos förtroende = luottamus kandidatrekrytering = ehdokashankinta generationsskifte = sukupolvenvaihdos mångsidig = monipuolinen anonym rekrytering = anonyymi rekrytointi Ordlista Kielikylpy Ruotsinkielinen artikkeli yhteistyössä Arbetarbladetin kanssa. Jag blev glatt överraskad. Pidempi versio on julkaistu 18.6. – Vi har ett generationsskifte på gång i våra föreningar både på den svenska och på den finska sidan, konstaterar hon. – Det känns nog jättebra att ha fått ett sådant förtroende. HELT NÖJD känner sig Åkers ändå inte, eftersom hon har haft ett stort ansvar för kandidatrekryteringen som ordförande för Korsholms socialdemokratiska förening. Österbottens röstdrottning Efter kontrollräkningen blev det klart: Rebecca Åkers (sd.) hade samlat 204 röster i Korsholm, flest av alla FSD-kandidater i Österbotten. Vi hade bara tre FSD-kandidater om man jämför med fem fyra år tidigare, säger Åkers. de_05082021_28.indd 28 27.7.2021 9.25. I jämförelse med kommunalvalet 2017 backade SDP ett mandat den här gången. Jag jobbade mycket med kandidatnomineringen. Åkers har hela tiden varit ensam socialdemokrat i fullmäktige, eftersom Kim Eriksson förklarade sig obunden sommaren 2020. Bedriften är speciellt imponerande med tanke på hur starkt politiken i Korsholm domineras av SFP och att Åkers var den enda från SDP som lyckades bli invald i kommunen i år. Text Topi Lappalainen / Bild Jacob Åberg E fter valkvällen visade siffran 203 röster för Rebekka Åkers och en till röst hade således hittats i kontrollräkningen. Med sin personliga insats är hon nöjd. SDP:s lista som helhet hade 9 kandidater i Korsholm i år, 15 för fyra år sedan och 25 i kommunalvalet 2012. – Vi gick också framåt i t ex Korsnäs men vi gick bakåt i många kommuner
Jag har gjort motioner, något som Vasabladet har tagit upp. Fast de flesta i Korsholm röstar på SFP, finns det också rörliga väljare här. – Jag har skrivit många insändare och varit aktiv på sociala medier. Jag har lyft fram jämlikhetsfrågor som anonym rekrytering. Också de unga läser tidningar i Vasaregionen. Flera har sagt till mig att de inte har röstat på SDP tidigare, berättar Åkers. Att högerpolitiken vunnit fler mandat visar också på att solidariteten har minskat som följd av pandemin. Om den framgångsrika personliga kampanjen säger Åkers att den var mångsidig och aktiviteten i fullmäktige har synts i medierna. Man blir förstås också alltid lite smutskastad om man sitter i regeringen, kommenterar hon SDP:s resultat som helhet. – Men det är beklagligt att valdeltagandet var så lågt. tradeka.fi/liity Liity nyt: de_05082021_28.indd 29 27.7.2021 9.25. PÅ DEN nationella nivån ser hon en ljusglimt i att Sannfinländarnas gallupsiffror inte materialiserades fullt ut. 29 Demokraatti Lisää juttuja: Arbetarbladet.fi JAG HAR SKRIVIT MÅNGA INSÄNDARE OCH VARIT AKTIV PÅ SOCIALA MEDIER. … sekä lukuisia muita tuntuvan taloudellisia etuja Tradekan jäsenille
Sirpan tarinan juuret ovat vuodessa 2016, kun Lauri Murasesta ja hänen puolisostaan tuli Helsingin Diakonissalaitoksen kummiperhetoiminnan kautta kummeja Suomeen juuri saapuneelle afganistanilaiselle 15-vuotiaalle Amirille. Hänen kaveristaan Alista tuli heille siinä sivussa toinen, epävirallinen kummipoika. Ajokortista olisi kuitenkin hyötyä, koska töitä saisi helpommin. Sirpa oli punainen Toyota vuosimallia 2000. Tarvittaisiin kolmenkympin ajolupa ja auto, jolla opettaa. – Olimme sitten kesäreissulla kaverin kanssa, ja mietin – vähän extempore – että pitäisikö vain ostaa joku kunnon romuauto. He ovat viettäneet meillä joulua ja niin edelleen. Hän oli käynyt autokoulussa teoriaopinnot, mutta ajotunnit olivat hänelle liian kalliit. Sirpa II jatkaa edeltäjänsä renkaanjäljissä hyvällä asialla. Heistä on tullut sillä tavalla perhetuttuja, Muranen kuvailee. Muranen luonnehtii, että kummivanhempina he ovat joskus ”jeesanneet perusasioissa”, mutta enimmäkseen kuluneen viiden vuoden aikana ollaan vain vietetty mukavaa aikaa yhdessä. – Ollaan vain syöty, juotu ja juteltu yhdessä – mitä elämässä tapahtuu, miten maailma makaa, mitä perheelle kuuluu. – Meinasin ensin laittaa opetuspolkimen omaan autoon. Teksti Anna-Liisa Blomberg / Kuvat Nora Vilva S irpa ei ehkä ollut ulkomuodoltaan lajinsa kaunein, mutta eipä vanhan rouvan tärkein tehtävä koskaan ollutkaan näyttää nätiltä. Sitten ostin Sirpan siltä istumalta. Ei vähiten siksi, että rakastettu Sirpa on saanut seuraajan. Lauri Muranen osti auton YHTEISKÄYTTÖAUTO TÄSSÄ ON KYSE MYÖS HAUSKASTA SEKOILUSTA HYVÄN TARKOITUKSEN PUOLESTA. Se on kuitenkin auto maattivaihteinen ja jos opettelee ajamaan automaatilla, saa kortin saatuaan ajaa vain automaattivaihteisia auto ja, Muranen kertaa. Jo ostohetkellä se oli parhaat päivänsä nähnyt. Sirpan seikkailut de_05082021_30.indd 30 27.7.2021 15.34. Ei olisi, selvitys paljasti. Lauri Muranen tuumi, olisiko iso homma opettaa Amiria itse. Elämänsä ehtoopuolella Sirpa ehti auttaa useaa nuorta saamaan ajokortin. Vaikka Sirpan tie päättyi kesäkuussa, on sen tarina kertomisen arvoinen. Viime vuoden keväällä nousi puheeksi, että Amirilla ei ollut varaa hankkia ajokorttia. 30 Demokraatti Vähävaraisille nuorille avautui yhteiskäyttöauton myötä mahdollisuus saada ajokortti
Opetuslupia muun kuin lähisukulaisen opettamiseksi voidaan myöntää korkeintaan kolme kolmen vuoden aikana, joten Muranen itse ei hetkeen pääse opettamaan. Muranen ja Sirpa ehtivät opettaa kolmea nuorta miestä ajamaan. de_05082021_30.indd 31 27.7.2021 15.34. 31 Demokraatti Demokraatti ehti ottaa vielä yhteiskuvat Lauri Murasesta ja Sirpasta ennen kuin Sirpa saateltiin taivaallisiin ralleihin
Ennen ajo-opetuksen aloittamista oppilaan tulee hankkia tarvittava teoriakoulutus ja ennen ajokoetta riskientunnistamiskoulutus joko autokoulusta tai muulta viranomaisen hyväksymältä kouluttajalta. Sirpan elämästä tuli kuitenkin pitempi ja merkityksellisempi kuin alkuun saattoi aavistaa. Olisi ihan pohtimisen arvoinen asia, että olisiko tällaisesta työstä avuksi – että jalkauduttaisiin ihmisten pariin. Pian Yle löysi Sirpan. VAIKKA SUURIN osa oppilaista on toistaiseksi ollut maahanmuuttajataustaisia, on Sirpa tarkoitettu kaikille, joilla ei ole syystä tai toisesta varaa ajotunteihin autokoulussa. . Miehet ovat ehkä varovaisempia lahjoittamaan vaikka rahaa, mutta aikaansa on ehkä helpompaa lahjoittaa, kun se on konkreettista, Muranen sanoo. – Mietin, pitäisikö autolle keksiä jokin nimi. Lauri Muranen pohtii, että voisiko Sirpan toimintamallista saada jollain tapaa ”virallisempaa” apua sille pienelle porukalle, joka hyvinvointiyhteiskunnan hyvistä turvaverkoista huolimatta pääsevät tippumaan tai uhkaavat jäädä kelkasta. Suuri osa on ollut niin kuin meikäläiset eli ovat kummiperhetoiminnassa mukana, Muranen kertoo. 32 Demokraatti ajatellen, että riittää, kunhan kottero pysyisi koossa edes sen ajan, että Amir saisi kortin kouraan. . Se ei riitä, että on kaavakkeet ja joku kuuntelemassa. Opettaessa tuli mieleen, että tämä voisi olla hauska tapa auttaa sellaisia nuoria, joilla ei ole mahdollisuutta maksaa vajaan tonnin ajotunneista.” Hän jakoi tietoa muutamaan Facebook-ryhmään ja jatkoi Sirpan vaiheista kertomista kieli poskessa sanaillen. Toiminta perustuu täysin vapaaehtoisuuteen, eikä kukaan tienaa toiminnasta rahaa. . Muranen kirjoitti ryhmän kuvaukseen: ”Opetin muutaman tutun pojan ajamaan autoa ryhmän profiilikuvassa komeilevalla Toyotalla. Sirpa ja sen seuraaja ovat yhteiskäyttöautoja, joita voi käyttää ilmaiseksi ajo-opetukseen. Lauri Murasen mielestä ajo-opetus oli niin hauskaa, että hän jakoi kuvia ja tarinoita Facebookiin. – Olen katsonut, miten nämä nuoret jätkät ovat löytäneet paikkansa. . Yksi hänen kavereistaan innostui päivityksistä ja toivoi Muraselta lisää luettavaa. . Sirpan kanssa itselleen kortin kruisailleista suurin osa on ollut nuoria miehiä ja myös ajo-opettajat ovat olleet pääsääntöisesti miehiä. Sirpan fanit myötäelivät Sirpan ja oppilaiden vaiheissa. Ilosanoma levisi, kiinnostus virisi ja Sirpa sai lisää työtä tehdäkseen. SDP:n riveissä vuodesta 2010 toiminut ja myös kuntavaaleissa Helsingissä ehdolla ollut Lauri Muranen näkee Sirpan tarjoavan matalan kynnyksen konstin auttaa. KUN OPETUSHOMMAT alkoivat Amirin kanssa, Sirpa ei ollut vielä Sirpa – eikä missään määrin julkkis. – Pidän ongelmallisena, ettei kaikilla nuorilla välttämättä ole terveitä, hyvinvoivia aikuisia ympärillään, joista he voivat ottaa aikuisen mallia. Kaveri ehdotti Sirpaa, ja ajattelin, että se on sopiva – se on myös äitini nimi, Muranen kertaa Sirpa – se reilu Toyota -ryhmän syntyä. . YHTEISKÄYTTÖAUTO de_05082021_30.indd 32 27.7.2021 15.34. Sirpa on yhtä lailla myös muille kuin maahanmuuttajataustaisille mahdollisuus päästä ajokortin avulla parempaan asemaan esimerkiksi työmarkkinoilla. Toiminta on tarkoitettu ihmisille, joilla ei ole varaa maksaa autokoulun ajo-opetuksesta. Lauri Muraselle on silti erityisen luontevaa pohtia Sirpan merkitystä juuri maahanmuuttajanuorten näkökulmasta, koska hän on ollut heidän kanssaan paljon tekemisissä vuosien mittaan. Konkreettisesti Sirpa avittaa työllistymisessä, varmasti kotoutumisessakin. . Ollaan valmiita syyttelemään, mutta harvat ovat kiinnostuneita miettimään ratkaisuja. Voisiko toiminnallisempi tuki olla osa palveluverkkoa, Muranen tuumii. Että miten heidät saadaan sellaiseen jamaan, että he hoitavat itsensä ja oman painonsa tässä yhteiskunnassa. Kaverin kannustuksesta Muranen laittoi pystyyn Facebook-ryhmän. Iloittiin, kun Sirpa TÄSTÄ ON KYSE . Sirpa – se reilu Toyota -Facebook-ryhmän kautta voi löytää opettajan, jos oppilaalla ei ole tuttua, joka voi opettaa. . Jutun tuoma julkisuus auttoi vielä lisää uusia opettajan ja oppilaan parivaljakkoja löytämään Sirpan. . Sirpan kanssa häärimisessä oli myös kyse ”hauskasta sekoilusta hyvän tarkoituksen puolesta”, hän kuvaa. – En tiedä, onko tämä hölmösti sanottu, mutta ehkä tämä on miehille sopiva tapa jeesata. . . Minua on ärsyttänyt loputtoman paljon, kun näistä tyypeistä puhutaan niin kuin he olisivat tulleet tänne jotenkin laskelmoivasti elämään meikäläisten siivellä. – Tässä on nyt ollut vajaa kymmenen opetusparia. IHAN SIKAHAUSKA AJATUS, ETTÄ SIRPALLA ON PIKKUSISKO. Ajo-opettajan tulee hankkia opetuslupa (30 euroa), ja oppilaat vastaavat ajotuntien polttoainekustannuksista itse
– Suurin osa heistä on hyvin ymmärtänyt, että nämä Sirpaa hyödyntävät ihmiset eivät ole tyyppejä, jotka normaalisti olisivat tai joilla olisi varaa olla – heidän asiakkaitaan. Toisella kertaa iloiseksi yllätykseksi apuun riensi Sirpan hädän huomannut Toyota Suomi. Kesäkuussa katsastusmies sanoi Sirpan vaivoista, että ne juuri ja juuri mahtuivat samalle sivulle. – Koko toimiston väelle oli laitettu viestiä, että onko tämä nyt jokin SAK:n linjaus. Jotkut ovat epäilleet, että tässä toiminnassa raha vaihtaa omistajaa ja yritetään viedä leipää duunareilta ja yrittäjiltä, mutta siitä ei ole kyse. Vielä tätä kirjoittaessa Sirpa II ei ole saanut uutta nimeä, mutta ehdotuksia ryhmässä on annettu Virpistä Seppoon ja Ritvasta Toveen. 33 Demokraatti ON ONGELMA, JOS NUORILLA EI OLE YMPÄRILLÄÄN HYVINVOIVIA AIKUISIA, JOISTA OTTAA AIKUISEN MALLIA. Huolestuttiin, kun Sirpa sairastui. Korjaamisesta olisi tullut sellainen paukku, että Lauri Muranen ryhtyi heti virittelemään Sirpalle seuraajaa. de_05082021_30.indd 33 27.7.2021 15.34. Olipa nimi mikä hyvänsä, jatkuvat ajohommat entisellään. Onniteltiin, kun sekä kuski että Sirpa selvisivät menestyksellä ajokokeesta hirveässä lumimyräkässä. käynnistyi kovassa pakkasessa kuin palmun alta. Myös toisenlaista palautetta on tullut, jopa suoraan Murasen työnantajalle SAK:hon, vaikkei hän ole työasioitaan Sirpan yhteydessä esiin tuonutkaan. Millaista palautetta toiminnasta on tullut. Myös ammattilaiset, siis autokoulunopettajat ja yrittäjät, ovat ottaneet yhteyttä. Nauha ry on osana vertaisja vapaaehtoistoimintaansa käynnistänyt ajo-opetusta ja Sirpan kanssa samalla periaatteella toimivan Pökötin kohderyhmänä ovat maahanmuuttajataustaiset naiset ja sateenkaari-ihmiset. Toukokuussa Sirpan Facebook-ryhmässä kävi esittäytymässä ”Tampereen pikkusisko” Pökötti. Pääosin positiivista, Muranen kertoo. JUHANNUKSEN ALLA Muranen kertoi Sirpan fb-ryhmässä, että Sirpan työtä jatkamaan hankittiin sitä muutaman vuoden nuorempi ja reippaasti vähemmän kilometrejä nähnyt Corolla. – Sikahauska ajatus, että Sirpalla on pikkusisko, Muranen sanoo ja toteaa, ettei Sirpan toimintaan ole mitään copyrighteja ja hyvien ideoiden pitääkin kiertää. Kytkinkremppaa, jarrupulmia – ikä ei tule yksin. Kertaalleen Sirpa parannettiin fanien avustuksella
Ylipäätään pohjoisen ihmisten elämäntapa on uhattuna. Jos jokivedet lämpenevät liiaksi, muuttuvat ne elinkelvottomiksi muun muassa taimenille. ILMASTO KUUMENEE arktisella alueella kolme kertaa nopeammin kuin maapallolla keskimäärin. Perämerellä on tehty ennätysmäärä sinilevähavaintoja, ja jokivedet alkavat olla lohikaloille liian lämpimiä. Myös hyönteishaitta pahenee, ja loiseläimet siirtyvät kaiken aikaa pohjoisemmaksi. Valitettavasti ilman laajoja inhimillisiä tragedioita ei olla selvitty. Ilmaston kuumeneminen uhkaa arktisen alueen luontoa ja lajeja. KUUMUUS LISÄÄ tulipalojen riskiä. On selvää, että tällä on vaikutuksia siihen ympäristöön ja elämäntapaan, mihin olemme Suomessa tottuneet. NÄMÄ KAIKKI tosiasiat huomioon ottaen tuntuu hämmentävältä, että kyselyiden mukaan lähes puolet suomalaisista uskovat, että ilmastonmuutoksen vaikutuksia liioitellaan ja katsovat, että ilmastonmuutoksen torjumiseen riittää ihmisten vapaaehtoiset toimet (HS 10.7.2021). K esäkuu oli mittaushistorian kuumin niin Pohjois-Amerikassa kuin Suomessakin. Tämä kaikki uhkaa saamelaisten perinteisten elinkeinojen edellytyksiä. MONI ON pohtinut, mitä ilmastonmuutoksen torjuminen maksaa ja miten Suomen ja EU:n ilmastotoimet voivat vaikuttaa elämään. Konkreettisesti ilmastonmuutos näkyy pohjoisessa muun muassa siten, että vesistöt ovat lämmenneet ennätyksellisen lämpimiksi. 34 Demokraatti Kuumat paikat KOLUMNI Mikkel Näkkäläjärvi mikkel.nakkalajarvi@gmail.com Kirjoittaja on Rovaniemen kaupunginvaltuutettu (sd.) ja PAMin Pohjois-Suomen aluepäällikkö. Omat vaikutuksensa ilmaston kuumenemisella on myös poroille. Myös matkailulle ilmaston kuumeneminen on todella kriittinen kysymys. de_05082021_34.indd 34 29.7.2021 9.46. Ilmaston kuumenemisen vaikutuksia nähdään jo pohjoisessa, ja lisää on tätä menoa tulossa. Ilmastonmuutos ei ole jotain epämääräistä siellä jossain, vaan se koskee meitä kaikkia. Se vapauttaisi puolestaan tundraan sitoutunutta hiiltä ilmakehään, mikä kuumentaa ilmastoa entisestään. Erityistä huolta metsäpalojen riski on herättänyt viime vuosina Etelä-Amerikassa, missä laajat metsäpalot ovat tuhonneet maapallon kallisarvoisia hiilinieluja valtavia määriä. Nyt olisi korkea aika pohtia ennemmin sitä, miten ilmaston kuumeneminen vaikeuttaa elämää, jos nykyistä vahvemmat ilmastotoimet jätetään tekemättä. Syvää huolta metsäpalojen riskin pitäisi herättää myös Venäjällä, jossa laajat tulipalot lisäisivät riskiä Siperian ikiroudan sulamisesta. Keski-Euroopassa on koettu ennennäkemättömiä tulvia ja Pohjois-Amerikassa laajoja tulipaloja. Alkutalven suuret säävaihtelut yleistyvät ja hankaloittavat porojen ruuan saantia, kun maanpintaan syntyy kova jääkerros eivätkä porot pääse käsiksi jäkälään. MATKUSTAMMEKO YKKÖSLUOKASSA HELVETTIIN. Ryhdymmekö toimiin vai matkustammeko ykkösluokassa helvettiin
Ja se on varmaan se, mikä tuo minulle helpotuksen tunnetta. Se tunne on varmasti tullut alunperin jostakin muualta kuin politiikasta. Ne vaativat paljon ja kokevat riittämättömyyden tunnetta. Koin valtavaa sosiaalista ympäristöahdistusta ja lähdin mukaan politiikkaan. Mutta ehkä se ei olisi niin vahvistunut, ellen olisi lähtenyt politiikkaan mukaan. Politiikassa mukana oleminen on ehkä korostanut riittämättömyyden tunnetta, koska maailmahan ei ole koskaan valmis. Toisaalta riittämättömyyden tunne toimii myös moottorina – kun koskaan ei ole valmista, on asioille pakko tehdä jotain. Minussa on paljon vaativuutta itseäni kohtaan, mutta toisaalta olen myös tyytyväinen siihen kaikkeen, mihin olen lähtenyt mukaan. Nyt toisissa vaaleissani pääsin läpi. KASVOT PEILISSÄ Teksti ja kuva Nora Vilva nora.vilva@demokraatti.fi de_05082021_35.indd 35 29.7.2021 10.10. 35 Demokraatti Viivu Seila 24-vuotias Demarinuorten varapuheenjohtaja, kaupunginvaltuutettu Turussa N äen peilikuvassani hyvin vaativat kasvot. Liityin Demarinuoriin 18-vuotiaana ja puolueeseen viisi vuotta sitten. Ihmisten hyvinvointi on yhä se ydinsyy, miksi teen tätä. Miten tärkeää on kaikki se ennalta ehkäisevä toiminta, jonka avulla näiltä traagisilta kohtaloilta vältyttäisiin. Osa teki itsemurhan. Ajattelen, että asiat eivät mene hyvin, vaikka jälkikäteen huomaankin, että ovathan ne sittenkin aika hyvin sujuneet. Oli aika, kun monet lähipiirini nuoret alkoivat käyttää huumeita ja päihteitä, ja koulutkin jäivät kesken. Vaikka politiikka vie paljon aikaa, samalla se antaa myös kokemuksen, että olen yrittänyt parhaani. Vaikka olen hirveän kriittinen, on minulla samaan aikaan hyvä tunne, että teen asioiden eteen kaiken sen, mihin tällä hetkellä pystyn. Olin ensimmäisen kerran kuntavaaliehdokkaana 2017
36 Demokraatti de_05082021_36.indd 36 29.7.2021 9.22
KASVO de_05082021_36.indd 37 29.7.2021 9.23. Joskus Kirsi Varhilan työpalaveri hoituu näinkin. 37 Demokraatti Realisti heittäytyjä Nappikuuloke korvaan ja kävelylle puistoon
SDP:n jäsen . . KIRSI VARHILA . Hänen kasvonsa ovat tulleet suomalaisille tutuksi valtioneuvoston tiedotustilaisuuksista ja lukuisista haastatteluista. ministeriössä vuodesta 2013 osastopäällikkönä . – On tullut ihan suoraan sähköpostiin kiitosta, että on hienosti hoidettu. Varhila muistelee, miten hän kahdeksan vuotta sitten aloittaessaan sosiaalija terveysministeriössä (STM) osastopäällikkönä asui vielä Turussa. Jos ei itse johda kokouksessa puhetta, voi mennä vaikka puiston penkille, kuunnella palaveria ja käyttää puheenvuoronsa siellä. sosiaalija terveysministeriön kansliapäällikkö lokakuusta 2019 alkaen . – Olen yrittänyt ottaa tämmösistä vinkeistä vaarin, että ota palaveri puhelimeen, nappikuulokkeet korviin ja lähde kävelylle. perhe: tytär ja poika, vanhemmat, miesystävä . . Aina sekään ei ole koronavuonna ollut mahdollista. Päivän saldo lähentelee kahtasataa viestiä, jotka pitää ehtiä seuloa ja reagoidakin niihin. Mutta vaikka työpaikka Helsingin Meritullinkadulla on pyörämatkan päässä kotoa, päivät venyvät paljon pidemmiksi kuin koskaan aiemmin. Tavoitteena on kuitenkin että lauantaisin ei työskennellä. STM:n kansliapäällikkönä Varhila on keskeisessä asemassa epidemian hoidossa. syntynyt Porissa 1961 . Vapaa-ajan kallisarvoisina hetkinä voi tavata Porissa asuvia vanhempia. Hyvä keskittymiskyky auttaa myös sulkemaan arjen kuviot hetkeksi mielestä. Hän muun muassa vastaa virkavalmistelusta ja osallistuu kaikkiin valtioneuvoston muiden ministeriöiden kanssa käytäviin neuvotteluihin. Ja muistaako kaikki näkökulmat asiaan liittyen. KORONAVUOTENA ENSIMMÄISET palaverit ovat saattaneet alkaa kukonlaulun aikaan ja jatkua aamuyöhön. Virtuaalisten kokousten lisäksi sähköposti täyttyy päivittäin hurjaa vauhtia. Nyt on aivan luonnollista, että ministeriön ylin virkamieskin, kansliapäällikkö Varhila neuvottelee kollegojen kanssa videoyhteyden avulla. PÄIVÄN SÄHKÖ POSTISALDO LÄHENTELEE KAHTASATAA VIESTIÄ, JOTKA PITÄÄ EHTIÄ SEULOA. . Korona käänsi kaiken päälaelleen. Ennen pandemiaa tällaista ei olisi voinut kuvitellakaan. – Että hoksaako ja osaako oikealla tavalla sanoa sanottavansa selkeästi, yksinkertaisesti ja ymmärrettävästi. Varhila tykkää erityisesti pyöräilystä ja uimisesta. Koukuttava juoni saa hetkeksi arjen unohtumaan. valtiotieteen maisteri Turun yliopistosta . . . Kauniilla säällä hän on huomannut, että töitä voi tehdä myös ulkosalla liikkuen. . 38 Demokraatti Teksti Sari Saloranta / Kuvat Jani Laukkanen K uten moni muukin suomalainen, Kirsi Varhila on korona-aikana työskennellyt suuren osan työajastaan etänä kotoaan käsin. . Herätyskello soi viideltä aamulla, ja kotiinpaluu venyi parhaimmillaankin kello 22:een. Hän iloitsi, kun Uimastadion avautui jälleen alkukesästä. KORONA-AIKA ON tuonut Varhilan julkisuuteen enemmän kuin, mitä virkamiehen osaan normaaliaikana kuuluisi. Hän harmittelee, että korona-aikana ne ovat jääneet vähemmälle. Joskus ihan tuntemattomat saattavat tulla jopa juttelemaan hetkeksi. – Se on niin sanottu pieni kuolema, kun ajatukset eivät enää muuhun liiku. On myös paljon pitkäaikaisia ystäviä Helsingistä, Turusta ja Porista, joiden kanssa asioiden peilaaminen sujuu helposti pidempienkin taukojen jälkeen. Työskennellyt muun muassa Suomen MS-liiton (nyk. Mutta on hän saanut paljon myönteistäkin palautetta. – Oli ihan sula mahdottomuus ajatella, että osastopäällikkö tekisi etänä töitä. ”Normipäivänä” ensimmäiset skypetykset käydään kahdeksasta aamulla. . Kun Varhila haluaa täydellisesti nollata aivonsa, hän laittaa Yle Areenalta saksalaisen dekkarin pyörimään. Yllättävintä on, miten muuten niin pidättyväiset suomalaiset voivat kadulla huikata kiitoksen. Vaikka esilläoloon on jo tottunut, tv-kameroiden edessä oloon liittyy aina pieni jännitys, varsinkin suorassa lähetyksessä. Varhila ei edes muista, milloin olisi voinut pitää koko viikonlopun vapaana. harrastaa: uimista, pyöräilyä, luonnossa vaeltamista sekä taidenäyttelyjä ja konsertteja D-KASVO de_05082021_36.indd 38 29.7.2021 9.23. . Neuroliitto) järjestöpäällikkönä . Sieltä hän joka päivä pendlasi junalla Helsinkiin ja takaisin. Kympin uutisten jälkeen Varhila pyrkii panemaan läppärin kannen kiinni. Lounais-Suomen aluehallintovirastossa 2001– 2013 . Miten tätä kaikkea sitten oikein jaksaa. Julkisuuden ikävä puoli on Varhilan mukaan ollut maalittamisen kohteeksi joutuminen eli ”kuravettäkin on tullut niskaan”
39 Demokraatti de_05082021_36.indd 39 29.7.2021 9.23
KORONAVUODEN PÄÄTÖKSIÄ Varhila kuvailee vaikeiksi ja hankaliksi. Sen sijaan Viron tilanne huolettaa häntä paljon enemmän. Jo kesän alussa iäkkäimmät olivat jo lähes 90 prosenttisesti saaneet kaksi annosta rokotetta. RUOTSIN TAPAA hoitaa pandemiaa Varhila kommentoi diplomaattisesti: ”Se on erittäin mielenkiintoinen”. Hänen tyttärensä asuu vakituisesti Ruotsissa, joten maan tilannetta on väkisinkin tullut seurattua tiiviisti. YLLÄTTÄVINTÄ ON SE, MITEN PIDÄTTYVÄISET SUOMALAISET VOIVAT KADULLA HUIKATA KIITOKSEN. Varsinkin, kun niiden on oltava mahdollisimman oikea-aikaisia ja juridisesti perusteltuja. Ja koska meillä käy paljon virolaisia työntekijöitä ja yhteistyötä on muutenkin, olisi tietysti tärkeää, että sielläkin saadaan korkea rokotuskattavuus. Suuri osa venäläisistä onkin suhtautunut epäluuloisesti koronarokotukseen ja rokotustahti on ollut hidasta. Jotain hänestä kertoo jo se, että Venäjän ortodoksikirkko ilmoittaa, että rokote ei ole syntiä. 40 Demokraatti Näitä tsemppaajia on Varhilan mukaan niin nuoria kuin vanhoja, kaikista ikäluokista. D-KASVO de_05082021_36.indd 40 29.7.2021 9.23. Varhila kertoo, että Suomessakin vuoden 2020 alkukuukausina pohdinnassa oli yhtenä vaihtoehtona strategia, jossa olisi tavoiteltu immuniteettia, ja antaa taudin kulkea koko väestön läpi. Varhila uskoo, että Suomessa päästään hyvään rokotuskattavuuteen. Toinen rajanaapurimaa, Venäjä, on Varhilan mukaan vielä suurempi kysymysmerkki. Ruotsin linja on poikennut radikaalisti muista Pohjoismaista ja Euroopasta. Siellä rokotushalukkuus ei ole lainkaan samaa tasoa kuin Suomessa. Vaikka ihmiset itse sen tuloksen ovat tehneet, niin on hienoa että sitä kiitostakin tulee. Vaikka rokotevastaisuuttakin meillä jonkin verran esiintyy, ei Varhila ole siitä kauhean huolissaan, sen verran ”fiksua Suomen kansa on”. – Se kyllä jotenkin kohottaa päivän. Rajoituksiin on turvauduttu huomattavasti vähemmän kuin muissa maissa
– Ei mulla ole mitään jääkaappieikä pakastevirkaa missään. Suomi lähti aivan toiselle tielle, kun kävi selväksi, että kyseessä on virus joka voi olla kuolemaksi erityisesti ikäihmisille ja heikkokuntoisille riskiryhmäläisille. KUN VARHILALTA kysyy, onko pandemia-ajasta seurannut mitään myönteistä, hän keksii montakin asiaa. 3 TÄRKEINTÄ 3 Kirjasto. Varhila uskoo, että Suomessa päinvastoin tämän tyyppinen tilanne synnyttäisi hyvinkin kärjekästä polemiikkia. VARHILA KOMMENTOI DIPLOMAATTISESTI RUOTSIN TAPAA HOITAA PANDE MIAA: ”ERITTÄIN MIELENKIINTOINEN”. Läheinen yhteistyö oman hallinnonalan ja muiden ministeriöiden kansliapäälliköiden kanssa lukeutuu myös plussapuolelle. Jos Varhila olisi nyt nuori, hän valitsisi edelleenkin poliittisen historian. – Että selkeästi pienemmistäkin asioista osoittaa kärsimättömyytensä. Mikä ei missään nimessä ole hyvä ominaisuus. Jatkaako sen jälkeen työuraa vai jääkö eläkkeelle, sitä on Varhilasta vielä aikaista pohtia. – Että mikä on ollut toimiva strategia niihin tavoitteisiin nähden, mitä valtio oli asettanut. Poliitikon ura ei sen sijaan koskaan ollut haaveissa, vaikka hän SDP:n jäseneksi liittyikin jo päälle kolmikymppisenä. Hämmästyttävintä hänestä on, ettei Ruotsissa suuri koronaan menehtyneiden määrä ole ainakaan toistaiseksi aiheut tanut sen suurempaa keskustelua julkisuudessa. Valtioneuvoston kansliakin, joka yksittäisestä ministeriöstä käsin on näyttäytynyt etäisenä, on Varhilan mukaan tullut paljon läheisemmäksi, kun strategioita on yhdessä hiottu. Heti ensimmäisenä mieleen tulevat uudet tavat tehdä työtä. Poliittinen historia Turun yliopistossa oli Varhilalle alusta alkaen selvä valinta. Miten koet, ovatko nämä piirteet voimistuneet korona-aikana. 41 Demokraatti – Mutta aika nopeasti tehtiin linjaus, ettei siihen voi lähteä. Kiinnostavaa Varhilasta tulee olemaan jälkikäteen, kun epidemilogit tutkivat Ruotsin strategiaa muihin maihin verrattuna. 2 Vanhempani tuottavat edelleen iloa, totta kai, vaikka heistä on myös suuri huoli. Ja pikemminkin työnarkomaani kuin ”eläkehakuinen”. Varhilan nykyinen kansliapäällikön virka kestää vuoteen 2024. – Mitkä poliittiset voimat siellä ovat takana, että on pystytty tämä meidän hyvinvointivaltiomme rakentamaan. Ja pääsinkin suomenkielisen opetuksen lautakunnan jaoston jäseneksi. Näin Varhilaa on luonnehdittu julkisuudessa. de_05082021_36.indd 41 29.7.2021 9.23. Positiivista, vaikka omalla tavalla kurjaa on, että kriisijohtamisesta on nyt saatu konkreettista käytännön kokemusta. – Eikä sekään ole huono puoli, että pesee käsiään usein ja pitää terveysturvallisuutta yllä. Mitkä kolme asiaa tuottavat eniten iloa elämääsi. Heitä haluttiin suojella. Ruotsissa koronaan kuolleita on yli 14 000, kun Suomessa vastaavasti heitä on alle tuhat. – Ehkä se vaatii jonkun muun arvioimaan, mutta varmaan nuo kaikki pitävät paikkansa, hän vastaa huvittuneena. – Eli kansakunta on ikään kuin hyväksynyt sen, että erityisesti vanhoja ja heikkokuntoisia ihmisiä on menehtynyt. Kerran hän tosin käväisi Turun kuntavaaliehdokkaana, koska halusi osallistua lautakuntatyöhön. Se on myös keino päästä irti arjesta. Omasta puolestaan hän sanoo huomanneensa, että kärsivällisyys on ollut koetuksella, kun stressitaso nousee. SUORAPUHEINEN, TEHOKAS, luotettava. – Halusin kokea sen kunnallisen politiikan päätöksenteon areenan. Sotien jälkeinen arjen historia ja hyvinvointiyhteiskunnan perusta kiinnostivat. Postiluukusta kolahti sanomalehtiä Satakunnan Työstä Satakunnan Kansaan ja Metallimiesten Ahjoon. Vaikka sanotaan, että kansankoti pitää kaikista huolta, on ruotsalainen mentaliteetti kuitenkin hyvin individualistinen, Varhila pohtii. – En tiedä olisinko koskaan päässyt näin läheisiin väleihin kollegoiden kanssa kuin tämän kriisin kautta. Tässä on selkeästi opittu tekemään yhdessä töitä. Yritän lukea paljon muutakin kuin työhön liittyvää. Isä työskenteli levyseppänä ja äiti oli työpaikkansa pääluottamusmies. Itse hän on sanonut olevansa realisti. Yhtään nuhaa en ole sairastanut, hän lisää lopuksi. Hän kuvaa olleensa aina vähän heittäytyjä, joka katsoo, mitä eteen tulee. LAPSUUDEN PORILAISESSA työläiskodissa keskusteltiin ahkerasti yhteiskunnallisista asioista ja seurattiin ajankohtaisohjelmia. – En ole mikään digitaalinen hirmu, mutta olen oppinut käyttämään erilaisia välineitä niin, että töitä pystyy hoitamaan etänäkin, Varhila iloitsee. 1 Luonnossa ulkoilu, tämä on korostunut koronan aikana
de_05082021_42.indd 42 29.7.2021 9.53. 42 Demokraatti KULTTUURI Tampereen Konepajan valmistama jyhkeä Francisturbiini vuodelta 1911
Tammerkoski mainittu! Rautalankamallin toteamuksiin kuuluu sekin, että Tampere on ainoa kaupunki Suomessa, johon teollisuushistoriaamme läpileikkaavan erikoismuseon voi perustaa. Tekstiilija vaatetusteollisuuden lopputuotteita kuten lähimenneisyytemme kotimaisia muotiluomuksia ja tamperelaisen kenkäteollisuuden huipputuotteita on myös esillä. Teksti Rolf Bamberg / Kuvat Rolf Bamberg, Työväenmuseo Werstas ja Museokeskus Vapriikki J os haluaa oikein rautalankapohjalta ja vahvasti sukupuolisidoksin vääntää Werstaalle rakennetun Teollisuusmuseon perusluonnehdinnan, niin tässä: todellinen koko perheen kohde. Rinnastus Suomen Manchesteriksi nostetaan esiin heti näyttelyraitin ensi etapeilla. Äijille on nähtävänä raskaan teollisuuden syntyhistoriaa, sen koneistusta ja ties mitä lopputuotteena syntynyttä härveliä ja vempainta alasimista lentoMatka teolliseen KANSALLISMAISEMAAN koneen potkureihin ja Suomi-verkkareihin. Naisihmiset varmaan pysähtyvät pidemmäksi aikaa ihmettelemään vaikkapa lampaanvillan monivaiheista prosessointia erilaisiksi langoiksi ja kankaiksi. 43 Demokraatti Työväenmuseo Werstaalle noussut Teollisuusmuseo kertoo Tampereen historian avainasioista – työstä ja sen tekijöistä. Vanhasta lehtiartikkelista napattu seinäteksti hymyilyttää: ”Nimi, jolla tätä paikkakuntaa mainitaan, mielestämme on wähän sopimaton; mutta koska de_05082021_42.indd 43 29.7.2021 9.53. Eri ikäisiä penskoja saattavat kiinnostaa eniten Tammerkosken tehdasmiljöön pienoismalli, palikkaleikkinurkka ja tietokonepeli, jossa seikkailevat tehtaanpösö ja työläinen
44 Demokraatti ei sillen ole warsinaista sepittäjää syntynyt – niin emme häntä toiseksi wäitä; ehkä jotkut jo owat nimittäneet Suomen Manchester’iksi.” (Päiwätär 18.11.1865) Koko näyttelyn kierrettyään museovierasta saattaa jäädä askarruttamaan kysymys siitä, pitäisikö Manchesteria ehkä nimittää Englannin Tampereeksi. Frenckellin lumppupaperitehtaasta ja Finlaysonin puuvillatehtaasta se alkoi. Alleviivattakoon vain tämä, että Teollisuusmuseota ei pidä kiertää stereotyyppisellä asenteella. NYT RAUTALANKAMALLIT ja ikiaikaiset vertailut sikseen. On myös Suomen ensimmäisen muovitehtaan Sarviksen (perustettu 1921) aikoinaan arkeamme mullistaneita muoviastioita ja Nokian autopuhelinprototyyppi vuodelta 1990. >> Säättityttöjä (eli puolan vaihtajia) Lapinniemen puuvillatehtaalla vuonna 1926. Kaikille kaikkea! Teollisuusmuseo, joka siis käytännössä on on laaja erillisnäyttely Työväenmuseo Werstaan yhteydessä, esittelee vaikuttavan kehityskaaren. Eli kuten näyttelytekstissä todetaan ”kansainvälisesti Tampereen tarina ei ole poikkeuksellinen mutta Suomessa ainut laatuinen”. Ahmittavana on niin paljon nähtävää, historiaa ja tietoa teollisista prosesseista, että kannattaa kulkea mieli auki. > Finlaysonin puuvillatehtaassa 1900-luvun alussa käytetty loimikone on konservoitu näyttelyä varten. de_05082021_42.indd 44 29.7.2021 9.53. Tekstiili-, paperija konepajateollisuus olivat suurimmat työllistäjät, mutta Tampere houkutti 1900-luvulle tultaessa huomattavaa kirjoa eri alojen yrityksiä. < Teollisuusmuseon sisääntulonäkymä vie Tampereen teollistumisen juurille, Frenckellin lumppupaperitehtaan ja Finlaysonin puuvillatehtaan käynnistymiseen. Siitä eteenpäin teollistumiskehitys oli huiman nopeaa. On silitysrautoja, pannuja ja muita astioita, komea kokoelma erilaisia virkalakkeja, kenkiä, kankaita, valmiita vaatteita, pulloja panimoteollisuudesta muistuttamassa. Näyttelyssä oleva vanha värillinen kartta näyttää Tammerkosken rannalla sijainneet teollisuuslaitokset vuonna 1855. Miten kosken partaalla sijainneesta maalaiskylästä, jossa 1800-luvun alussa asui paljon käsityöläisiä ja kauppiaita, alkoi vuosisadan puolivälin jälkeen kehittyä SuoMUSEOT men suurruhtinaskunnan merkittävin teollisuuskeskittymä. Frenckellin ensimmäinen kone käynnistyi 1842, Finlaysonista tuli maan suurin puuvillatehdas saman vuosikymmenen kuluessa. Peräti 18 niitä kartalla on: Frenckellin ja Finlaysonin rinnalle nousivat muun muassa Brummerin nahkatehdas, Heleniuksen ajokalutehdas, Nottbeckin sukkatehdas, Renforsin neulatehdas... Viime mainittu edustaa kehityksen viimeisimmän vaiheen, ”neljännen teolKoko näyttelyn kierrettyään museovierasta saattaa jäädä askarruttamaan kysymys siitä, pitäisikö Manchesteria ehkä nimittää Englannin Tampereeksi. Niinpä teollisuusmuseon vitriineistä voi bongata ihan mitä vain, mennyttä ja yhä olevaa. Vaan onpa oli niitä vastaavia manchestereita muuallakin, esimerkiksi naapurimaissamme Ruotsissa Norrköping ja Virossa Narva saivat teollisen vallankumouksen syntymäkaupungiksi nostetulta cityltä vastaavan lempinimen
Kansalaisaktivistimilla ja kaupungin päättäjien järkiin tulemisella tuo hanke saatiin torpatuksi, ja näin teollinen kansallismaisema säilyi siltä osin ehjänä. Ympäristökiistoja tehdasmiljöön suojelemiseksikin on Teollisuusmuseossa näytillä. Nyttemmin tornitaloja ja muita Uros-komplekseja näyttää nousevan Tampereella taajaan, mutta se on sitten toisen, ei suoranaisesti teollistumiseen liittyvän jutun paikka. Ympäristöuhkista ei 1800-luvun puolella paljon vielä puhuttu. Kaupunki on pohtinut ja testannutkin nollakuidun jalostamismahdollisuuksia hyötykäyttöön, mutta toistaiseksi laihoin tuloksin. Teollisuusmuseo on Työväenmuseo Werstaan yhteydessä Tampereen Finlaysonin alueella osoitteessa Väinö Linnan aukio 8. Avoinna ti–su klo 11–18, vapaa pääsy. TEOLLISTUMISEN ILOSANOMAN vastapainoksi museo ei lakaise maton alle niitä ongelmia, joita nopea kehitys aiheutti. Sen verran, että se on estänyt tehokkaasti järven virkistyskäyttöä tuolla alueella. Sekä kooltaan, että muodoltaan uljas Fokker-lentokoneen potkuri valmistettiin Valtion lentokonetehtaalla, joka sijaitsi vuodesta 1936 lähtien Tampereella kunnes sulautui osaksi Valmetia 1950-luvulla, jolloin tehdas alkoi valmistaa vetureita. Tammerkoski ja Pyhäjärvi toimivat suurteollisuuden avoviemäreinä, ja ensimmäisen kerran jätevesien haitallisuuteen kiinnitettiin huomiota 1900-luvun alussa; toki silloinkaan huolen aiheena ei ollut saasteiden vaikutus kaupunkilaisten terveyteen vaan alakosken tehtaiden toimintakykyyn. Sotateollisuuteen liittyy myös yksi näyttelyn katseenvangitsijoista. ”Tehtaiden ja kaupungin taloudelliset intressit ohittivat pitkään vesien ja ilman saastumiseen liittyneet ongelmat”, seisoo tekstiplanssissa kaunistelemattomasti. Nokian perintönä Tampereelle on jäänyt paljon ICT-alan osaamista muun muassa älylaiteteknologian saralla hyödynnettäväksi. Näyttelyssä kerrotaan kuitenkin karusti, että Tampereen ensimmäinen jätevedenpuhdistamo avattiin vuonna 1962 – siis 120 vuotta jälkeen teollistumisen lähtölaukauksen. de_05082021_42.indd 45 29.7.2021 9.54. Sellaisiakin näyttelystä totta kai löytyy, mutta toki vain pienoismallina ja valokuvina. Nähtävänä on myös pienoismalli Tampereen oman pojan, huippuarkkitehti Timo Penttilän johdolla syntyneestä suunnitelmasta, suoranaisesta utopiakaupungista neljine massiivisine tornitaloineen ja yksine ympyrätaloineen. Tamperehan oli merkittävässä osassa Nokian teknologiajätiksi nousun alkuvaiheen tutkimusja tuotekehittelytyössä, vaikka matkapuhelinvalmistusta kaupungissa ei koskaan ollut. Niin työläiskaupunginosien elinolosuhteet, suomalaisen ammattiyhdistystoiminnan viriäminen 1800-luvun lopulla kuin 1980-luvulla ammattiin opiskelevan todellisuus saavat sijansa näyttelyssä. Verkatehtaan purku Tammerkosken alapäässä 1980-luvun alussa on yksi Tampereen kaupunkisuunnittelun lähihistorian häpeätahroja. Sen oli määrä nousta Tammerkosken Näsijärven päähän, Tampellan alueelle kunhan vanha teollisuusmiljöö olisi jyrätty. Sota-ajan teollisuus, sitä seurannut, pitkälti juuri sotakorvauksista johtunut uusi teollinen nousukausi, ja edelleen 1960–70-luvulla kukoistanut idänkauppa saavat nekin näyttelyssä esityksensä loogisena jatkumona. 45 Demokraatti lisen vallankumouksen” saavutuksia. Sitä on ”Nässyssä” 35 hehtaarin alueella kuulemma ihan riittoisasti: 1,5 miljoonaa kuutiometriä. TEOLLISUUSMUSEOSSA ON nähtävissä paitsi nuo teollisen vallankumouksen kaikki neljä aaltoa, myös ihmisten, työläisten ja heidän perheidensä (ja ihan vähän herrojenkin) arkea eri aikakausilta. Näyttelyssä voi myös hypistellä Näsijärven pohjasta nostettua Lielahden sellutehtaan niin sanottua nollakuitua eli jalostusprosessissa syntynyttä puun kuoresta ja kuiduista syntynyttä jäteainesta
Eeva Lennon ystävystyi Irene ja Kalevi Sorsan kanssa Pariisin vuosinaan, ja ystävyys säilyi. Ero Euroopan unionista nosti esiin Irlannin ja Pohjois-Irlannin ongelman. Nuoret olivat eurooppamyönteisiä mutta äänestivät laiskasti. Neuvotteluratkaisu siirsi EU:n rajaa Pohjois-Irlannin ja muun Britannian väliin ja lähensi siten Irlantia ja Pohjois-Irlantia. Sen sijaan Britannian ja EU:n neuvottelujen yksityiskohtainen kuvaus uuvuttaa välillä. Suomen paikka toisen maailmansodan jälkeisessä Euroopassa tulee sekin käsitellyksi. KIRJA Eeva Lennon ei anna uudessa kirjassaan juurikaan toivoa niille, jotka haaveilevat brexitin nostavan britit taas itsenäisiksi globaaleiksi toimijoiksi. Uhka on monesti tullut mantereelta ja apu Atlantin toiselta puolelta. Teoksen nimi viittaa myös brexitin mahdollisiin poliittisiin vaikutuksiin saarivaltion sisällä. Mutta uuvuttava oli totisesti itse prosessikin. Tämä vaikutti vanhempaan polveen brexitiä koskevassa kansanäänestyksessä yhdessä imperiumin perinnön kanssa. Vaatimukset Pohjois-Irlannin liittämisestä Irlannin tasavaltaan voivat siis nousta uudelleen esiin. Skotlannissa enemmistö äänes ti eroa vastaan, ja skotit joutuivat vastoin tahtoaan unionin ulkopuolelle. Lennon on tehnyt vuosikymmeniä kestäneen ansiokkaan uran toimittajana Pariisissa ja Lontoossa. Hänen mukaansa nimenomaan englantilaisilla on ristiriitainen suhde Eurooppaan, kun taas skotit ja irlantilaiset mieltävät itsensä eurooppalaisiksi. Siellä oli myös Suomen ulkomaankaupan painopiste. Brexitillä on niin ikään merkitystä Skotlannin itsenäisyyshaaveille. Lennon tuo esiin Suomen linjan kylmän sodan jälkeisessä maailmassa: pidetään hyvät suhteet Neuvostoliittoon, jotta voidaan vahvistaa yhteistyötä demokraattiseen länteen. Mukaan mahtuu myös omakohtaisia muistoja ja havaintoja. Pääministeri Harold Wilson neuvotteli yhteisön ymmärtäväisellä myötäde_05082021_46.indd 46 28.7.2021 10.06. Eeva Lennon ei anna paljoa toivoa niille konservatiiveille, jotka unelmoivat EU-eron nostavan britit uudelleen itsenäisiksi globaaleiksi toimijoiksi. BRITANNIAN JA yhdentyvän Euroopan suhde on ollut perinteisesti kompleksinen. Tuore EY-jäsenyys jakoi vuonna 1974 valtaan tullutta työväenpuoluetta. Vanhemmat muistivat, kuinka Ranskan presidentti Charles de Gaulle tyrmäsi tylysti brittien jäsenyyden EY:ssä 1960-luvulla ja kuinka Britanniassa järjestettiin kansanäänestys yhteisön jäsenyydestä pian liittymisen jälkeen. 46 Demokraatti KIRJAT Elävästi Euroopasta ja Englannista Eeva Lennon: Kuuluuko Englanti Eurooppaan. Kieli on hyvää, eläväistä ja modernia. Kirjoittaja avaa Merihaassa käytyjen keskustelujen kautta vaikutelmiaan Suomen tiestä EU-jäsenyyteen. Vaivoin saatu rauha, jonka rakentumisessa EU:lla oli merkittävä rooli, voi osoittautua hauraaksi. Alussa Paavo Lipponen vei ja muut vikisivät. Hän ei peittele pyrkimystään lukijoiden valistamiseen. Teksti Ulpu Iivari / Kuva AFP, Justin Tallis B rexitin ympärille rakentuvan Eeva Lennonin kirjan nimi on tarkasti mietitty. Nyt edessä ovat vaivalloiset neuvottelut kauppasopimuksista muiden maiden kanssa, eikä samalle arvopohjalle rakentavia merkittäviä kumppaneita juuri löydy unionin ulkopuolelta. Eeva Lennonin oma maailmankuva, johon kuuluu Euroopan unionin mieltäminen ennen kaikkea rauhan projektiksi, tulee tekstissä vahvasti esiin. Kirjaan sisältyvät katsaukset sekä Ison-Britannian että integraation historiaan ovatkin tarpeellista luettavaa aikana, jolloin historian opetukset tahtovat helposti unohtua. Karisto 2021, 332 s. Ulkomailla asuminen ei ole vaikuttanut hänen suomen kieleensä, mutta huolta siitä on varmasti pidetty
Erkki Liikasen tahti on ollut samankaltainen. Eeva Lennon nimeää brexitin arkkitehdeiksi UKIP:n johtajan Nigel Faragen, työväenpuolueen Jeremy Corbynin ja nykyisen pääministerin Boris Johnsonin, joka ei ollut alunperin EU-vastainen. Ensin nuoruutta ja poliitikkovuosia käsittelevät muistelmat Olin joukon nuorin ja sitten Brysselin aikaa käsittelevä kirja Komissaari. Yläluokkainen Johnson antoi brexitille ”kunnialliset konservatiiviset” kasvot. David Cameronilla ei kuitenkaan ollut juonikkaan Harold Wilsonin poliittisia kykyjä”, Lennon kirjoittaa. EEVA LENNON kirjoitti kirjansa Kuuluuko Englanti Eurooppaan. Yksilöillä ja heidän ratkaisuillaan on vaikutusta historian kulkuun. Neuvottelutuloksesta järjestettiin myönteiseen tulokseen päätynyt kansan äänestys. de_05082021_46.indd 47 28.7.2021 10.06. Jos EU:n vastustus olisi ollut Faragen varassa huomattava osa keskiluokkaisista konservatiiveista olisi vierastanut brexitiä. Juuri Johnsonin käännös ja hänen tosiasioita kaihtava populisminsa oli ratkaisevaa. Kun keskustelu EU:n tulevaisuudesta on toivottavasti lähtemässä liikkeelle, olisi sekä hauskaa että opettavaista kuunnella heidän yhteinen podcastinsa Euroopasta. Vuonna 2018 hän julkaisi muistelmansa Eeva Lennon, Lontoo. koronaeristyksessä. Muistelmien myötä hänestä tuli kysytty puhuja, joka hurmasi kuulijansa. Siitä tulisi mainio alustus yhdistysten ja opintopiirien tilaisuuksiin. Liikasella ja Lennonilla on eri tausta, mutta pitkä kokemus ja runsaasti sivistystä. 47 Demokraatti vaikutuksella jäsenyysehtoihin joitakin muutoksia. Olisi milenkiintoista pohtia, kuinka usein poliittisten johtajien valinta perustuu sattumaan, kuinka taas ajan henki nostaa tietynlaisia ihmisiä esiin. ”Wilsonin kansanäänestyshanke oli kaiketi David Cameronin esikuvana, kun hän pani toimeen vuoden 2016 kansanäänestyksen ja luuli pääsevänsä sillä rauhaan EU:n vastaisista kiusanhengistään
Aika vähän on elämänliekkiä jäljellä enää siinä vaiheessa, kun joutuu herätessä pelkäämään sitä, että ”silmät avatessa on edelleen pimeää”. Kirja käsittelee läheisen menettämisen musertavuutta uskottavasti. Tyttö vapisee vuoroin raivosta, vuoroin surusta. Teoksessa seurataan Joelin kamppailua maniaja masennusjaksojen kanssa sekä vääjäämätöntä luisua kohti itsemurhaa. Lastenkodissa asuva Killi on hoidossa psykiatrisessa sairaalassa. 48 Demokraatti KIRJAT Nuortenkirjoissa ei väistetä nyt ankariakaan aiheita Riina Mattila: Silmät avatessa on edelleen pimeää WSOY 2021, 186 s. Teksti Marjo Jääskä S ick lit on jo pitempään ollut maailmalla suosittu nuortenja YA-kirjallisuuden (young adult) alalaji. Eletyn tuntuinen ote saa ainakin osittain selityksensä jälkisanoissa: tarina pohjautuu Mattilan omiin kokemuksiin. Lasienkelissä kiehtoo Killin luonteva hahmo, joka varsinkin kirjan alussa on de_05082021_48.indd 48 28.7.2021 13.57. Vain oleellisimman toteaminen tekee kerronnasta kuulasta ja keskittynyttä. Joelin vaiheiden lisäksi kirja kertoo Viljan selviytymisestä Joelin kuoleman jälkeen. Marja Aho: Lasienkeli Myllylahti 2021, 169 s. Pojalla on huolehtiva perhe ja hyvä terapeutti, mutta sisäinen kauhu päivien loputonta ketjua kohtaan on liian suuri. Siellä hän tapaa ylilääkärin tyttäreksi esittäytyvän Iiriksen, joka on hyvin kiinnostunut psykiatrian historiasta. Pienestä pojasta lähtien Joel on kokenut voimakkaasti sekä iloiset että surulliset asiat ja vähitellen pojan väsyneen mielen on vallannut halu kadota, poistua, kuolla. Iiriksen mysteeri ratkeaa vasta, kun sairaalasta jo pois päässyt Killi tulee tapaamaan ystäväänsä. Niukoin, mutta painavin lausein Mattila kuvaa Viljan heittelehtiviä tunnetiloja. Iiris tietää paljon sairaalan ja sen alueen menneisyydestä ja Killikin innostuu kuuntelemaan tytön hurjia juttuja. Toipuminen alkaa, kun Killi saa vapaakävelyoikeuden ja pääsee ulkoilemaan sairaalan puutarhaan. Ahdistus on kasvanut niin suureksi, että Killi on ottanut yliannostuksen lääkkeitä ja joutunut hetkeksi jopa suljetulle osastolle. Peruskaavaan kuuluu vakavasti sairastunut päähenkilö ja romanttiset juonenkäänteet. Samaan genreen solahtavat kotimaiset nuortenkirjat ovat onneksi teemoiltaan ja käsittelytavoiltaan selvästi monipuolisempia. KUOLEMA ON läsnä myös Marja Ahon nuortenromaanissa Lasienkeli. Anu Holopainen: Filigraanityttö Karisto 2021, 139 s. Kaikki kielikuvat ja rinnastukset eivät aivan toimi, mutta toisaalta monet viiltävän tarkat kiteytykset taas osuvat täydellisesti maaliinsa. Riina Mattilan kolmas teos Silmät avatessa on edelleen pimeää kertoo kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavasta, lukioikäisestä Joelista sekä hänen parhaasta ystävästään Viljasta. Teos on miellyttävän napakka, eikä kirjoittaja harhaudu vatvomaan taustoja. Yksi pakahduttavimmista oivalluksista on teoksen nimeenkin nostettu äärim mäisen epätoivon ilmaisu. Alusta alkaen Iiriksessä on jotain erikoista, ja Aho rakentaa arvoituksellisen hahmon ympärille myös yliluonnollista vivahdetta. KIRJA Vaikka nuorisolle suunnatuissa romaaneissa kuljetaan synkissä vesissä ja pelkojen puristuksessa, myös elämä pääsee voitolle
Sekään ei silti estä ahdistuneisuutta pahenemasta. Mukaviinkin hetkiin kietoutuu varuillaan olo ja huoli. Psykologisesti romaani jää aika pintatasolle, mutta toisaalta myös pidin siitä, että rankasta aiheesta huolimatta kokonaisuus ei ollut ollenkaan synkeä. Holopainen on fiksusti rajannut Filigraanityttö-romaanin tiiviisti Ennin tuntemuksien ympärille, mikä on hienosti linjassa aiheen kanssa. Vertaistuen merkitys nousee hienolla tavalla esiin, kun Enni huomaa naapuriin muuttaneella pojalla tutun tuntuista käytöstä. Jatkuva valppaus väsyttää, ja koska Enni ei ole kertonut peloistaan kenellekään, vie voimavaroja myös rituaalien salailu. Lauri on jo sinut sairautensa kanssa ja saa oireita lievittävää hoitoa. de_05082021_48.indd 49 28.7.2021 13.57. Estääkseen mitään pahaa enää koskaan tapahtumasta tyttö on kehitellyt itselleen rituaaleja. Tarina osoittaa, miten raskasta on elää ilman rentoja hetkiä. Holopainen kuvaa vielä diagnosoimatonta pakko-oireista häiriötä herkkävireisesti, mutta kaunistelematta. Enni tajuaa ensimmäistä kertaa, että määräilevä ja uhkakuvia lietsova Varoittaja on aivojen häiriö, siis terveysongelma, jonka pystyy ratkaisemaan. Ennin perhe on rakastava, ja välit sekä vanhempiin että isosiskoon ovat lämpimät. Siihen nähden on hämmentävää, millä tavalla Aho kuvaa esimerkiksi sairaalan pappia. 49 Demokraatti ronskia puheentapaansa myöten uskottava. Ehkä kaikkien lastensuojeluaiheisten kauhuotsikoiden jälkeen on hyväkin, että lastenkotinuorista kerrotaan myös toiveikkaampia tarinoita. Se myötäilee miellyttävästi erityisherkän Ennin mielenmaisemia. Ekonominen kerronta korostaa osaltaan Ennin elämän ahtautta ja rajoittuneisuutta. Aho kuljettaa tarinaa liukkaasti eteenpäin, eikä Killin taustoja tai mielen pohjamutia kaivella kovin syvällisesti. Raamatullisine puheenparsineen pastori on kummallinen karikatyyri, josta ei voi olla varma onko hahmo tarkoitettu humoristiseksi vai ei. ANU HOLOPAISEN nuortenromaanin Enni on pienenä traumatisoitunut isoisänsä kuolemasta. Ihailtavasti kirjoittaja on loihtinut helposti liian iskeväksi kääntyvään lyhyeen lauseeseen herkkyyttä ja helmeilevyyttä. Tytön helpotus välittyy lukijalle saakka. On jatkuvasti mietittävä, miten pakkoajatuksia neutraloivat toimet voi suorittaa niin, ettei herätä huomiota. Kun Ennin päässä melskaava Varoittaja alkaa väläytellä kauhukuvia onnettomuuksista, tyttö pyörittää filigraanisormustaan ja järjestää pehmot tarkasti omille paikoilleen. Kivasti alkanut Suomenlinnan reissu esimerkiksi menee pieleen, sillä ystävän huoleton kommentti sormuksen alle kertyvistä bakteereista saa Ennin täyteen paniikkiin
Aivan fyysisestikin jänikset ovat yksilöitä. de_05082021_50.indd 50 28.7.2021 14.33. Jos kirjan lukijan silmissä jänikset ovat olleet yhtä harmaata tai valkoista laumaa, upeiden kuvien selailu muuttaa asenteet ja käsitykset. Samoin niiden posken kaarteet ovat yksilöllisiä: yksi on pyöreänaamainen ja toinen kapeakasvoinen. Kujansuu on kuullut jänisten ääntelevän vain pari kertaa. JÄNIKSET OVAT siis älykkäitä, jota lahjaa ne ainakin jossain määrin tarvitsevatkin sopeutumiseen, ruuan hankintaan ja petojen välttelyyn. KIRJA Jänishousu-ilmaisulle ei välttämättä löydykään katetta. Kujansuu pystyy tunnistamaan mökin ympärillä hyörivät jänikset ja on myös nimennyt ne. Syy uskomukseen piileskelevistä pelkureista on se, että jänis liikkuu vain öisin. Kujansuun itse ottamat hienot kuvat tuovat selkeästi ja vaikuttavasti esiin pitkäkorvien yksilöllisyyden ja erot. Pitkän linjan luontoharrastaja ja jo viiden vuoden ajan jäniksiä tutkinut ja kuvannut Eija Kujansuu on koonnut tähän kirjaan tutkimuksensa tuloksia sekä kuvina että sanoina. Kirjassa kartoitetaan tarkoin kaikki jänisten puolet peseytymisestä ja venyttelystä kiima-ajan nyrkkeilyyn ja korkeisiin pomppuihin. Jossain yksilössä korostuu uteliaisuus, jossain pelottomuus, jossain leikkisyys, jossain ylpeys – ja jossain se klassisena jänisominaisuutena nähty pelkuruus. Kieli koostuu omituisista ärähdyksistä, vingahduksista ja joskus ne myös tömistelevät jalalla maata – niin kuin Rumpali-jänis tutussa Disney-piirretyissä. Yksi jäniksistä mieltyi jopa televisioon ja sen Myytinmurtajat-ohjelmaan, jota jänis katseli Kujansuun mökin ikkunasta säännöllisesti. Esimerkiksi television tiedeohjelmaa katsomaan jäänyt yksilö sai nimekseen Välkky, ilkikurisen ja leikkisän yksilön hän nimesi Velmuksi. Kirja joka tapauksessa rikkoo myytin pitkäkorvista hieman yksinkertaisina arkajalkoina. Teksti Pekka Wahlstedt / Kuva iStock A ika harva suomalainen taitaa osata erottaa rusakon ja metsäjäniksen toisistaan, koska ne ovat suht samankokoisia. Oma lukunsa on jänisten kieli ja kommunikointi. Itse asiassa kirja saa jäniksen näyttämään luonteeltaan vähän ihmisenkin kaltaiselta, kun sen ominaisuuksiin luetaan jopa tietoisuus ja vastuullisuus. Niiden kasvonpiirteet eroavat toisistaan esimerkiksi kuonon leveyden ja silmien etäisyyden suhteen. Kirjasta käy ilmi että jänikset ovat hyvin erilaisia. 50 Demokraatti KIRJAT Jänismyyttejä purkamassa Eija Kujansuu: Metsäjänis – utelias älykkö Docendo 2021. Välillä luonnehdinnat tuntuvat tosin aikamoiselta antropomorfismilta. Eija Kujansuun Metsäjänis-kirjasta selviää muun muassa se, että rusakot liikkuvat pelloilla ja muilla avoalueilla, kun taas metsäjänis nimensä mukaisesti asustaa pääasiassa metsän siimeksessä
Sellaisia kuskasivat kesän alkupuolella Suomeen muun muassa futisturistit Pietarin tuliaisina. Elokuun lopulla olen menossa Helsingin Juhlaviikoille pariin Huvilateltta-konserttiin, joiden katsomorajoitusten lopullisesta määrästä ei taida kellään olla vielä täyttä selvyyttä – vähintään 50 prosenttia paikoista lienee joka tapauksessa pois käytöstä. ”Tikkurila-festivaalilla kävijät ovat saattaneet altistua koronavirukselle” tempaisi Ylen verkkosivujen otsikko rohkeasti. Sitten tulivat variantit. Seinäjoella katsoin Törnävän kesäteatterissa huippuhauskan Something Rotten -musikaalin silloin vielä vain kertaalleen rokotettuna keskellä isoa yleisömassaa. Käytännössä kaikilla oli maskit, ja Etelä-Pohjanmaalla maltilliset koronaluvut niin kuin koko epidemian ajan. Tulee mieleen muurahaisesta ja heinäsirkasta kertova faabeli, jossa toinen uuras ti tunnollisesti ja toinen vain hillui soitellen läpi kesän. Tartuntaluvut ovat nyt samoissa mitoissa kuin talvella, mutta festarikesää yritetään viettää siellä täällä. No, sillä sadulla oli aika synkeän opettavainen loppu, jollaista en toivo tässä suuressa koronakertomuksessa tapahtuvaksi. KULTTUURINKULUTTAJIEN KANSANOSA JOUTUU KÄRVISTELEMÄÄN TARJONNAN PUUTTEESTA VIELÄ SYKSYLLÄ. 51 Demokraatti Muurahaiset ja heinäsirkat T ätä kolumnia kirjoittaessani olen matkalla Valkeakoskelle Työväen Musiikkitapahtuman perusfestivaalin korvaavaa konserttisarjaa kuulemaan. Rolf Bamberg rolf.bamberg@demokraatti.fi Tässä ajassa de_05082021_51.indd 51 28.7.2021 14.38. Joka tapauksessa tuntuu siltä, että hyvin nöyrimmin turvaväleihin, maskisuosituksiin ja muihin turvallisuusohjeisiin suhtautuva kulttuurinkuluttajien kansanosa joutuu kärvistelemään tarjonnan puutteesta vielä syksylläkin. Teatterit ja konserttisalit joutunevat näillä luvuilla kitumaan edelleen katsomorajoitusten kanssa, jos nyt ylipäätään saavat avata ovensa syyskauden alussa. Vastuullisuus, järjestäjien ja yleisön yhteisenä päämääränä, ilahdutti siinä missä nähdyt esityksetkin. Addiktin suonissa riisuttukin taidenautinto saa aikan säväreitä, mutta kun on vain aina nälkä ja koko ajan jano... Viime kesänä tähän aikaan koronatartuntaluvut lojuivat lähellä nollatasoa, vaikka massarokotukset olivat vasta pilkkeenä virologien silmissä. Viime keväänäkin vielä niin puhuttiin. Olisiko tuo mahdollista, kun päivittäin 8 000 etupäässä nuorta ja rokottamatonta ihmistä pakkautuu suppealle rokkifestarialueelle, jolla maskit tai turvavälit olivat kuulemma vieraita käsitteitä. Ehkä yhä ajateltiin, että kyllä kesä kuivaa virukset hengiltä. Minä luotin siihen 600 hengen yleisöön. Vaan eivätpä taida gammaja deltavariantit paljon kalenteriin katsella. Jos Tampereen Teatterikesä – jonka katsomorajoitusten lopullisesta tilanteesta ei tätä kirjoitettaessa niin ikään ole lopullista tietoa – antaa aiheen otsikoida tyyliin ”Joukkoaltistumisia teatterikekkereillä” lupaan olla nurisematta enää tästä sukupolvikuiluun kapsahtavasta teemasta. Festivaalikesä peruttiin silti lähes täysimittaisesti. Eikä ole Ilkka-Pohjalaisessa näkynyt otsikoita tartuntaketjuista. Hellekesän tärkein virkistykseni oli henkiin herätetty kesäteatteritoiminta. Koukuttuneen kulttuurinautiskelijan kesä on ollut vähän tällaista korvikkeen ryystämistä. KAIKEN TÄMÄN pessimismin keskellä yritän kuitenkin heittää positiivisen loppunostatuksen. Tämän kolumnin sisältävän lehden ilmestyessä olen katsomassa Tampereen Teatterikesän rankasti typistettyä ohjelmistoa. EIHÄN TÄSSÄ näin pitänyt käydä. Eikä ahistanut yhtään. Puhuttiin, että koronavirukset eivät tykkää lämpimästä ja niin epidemiat vaimentuvat kesäisin. Syyllistämättä ketään sen erityisemmin hymähdän sanaparille ”saattaneet altistua”
Palkintoja niistä tuli roppakaupalla. Näin Taskinen: ”Viljo Kajava (1909–1998) asui pitkään Mäkelänkadulla, joten Vallilan kirjastossa on varsin laaja hänen teostensa kokoelma. Ei kuitenkaan aivan kaikkia; runojakin riitti 36 niteeseen. Demarin kirjallisuuskriitikkona hän oli kahteenkin otteeseen. Sukkelimpia olivat näet Pertti Timonen, Unto Vesa ja Ari Antikainen. Minulle läheisin hänen runoistaan on Satakielelle (Jotakin sanomatta, laulamatta jäi). Runo on ensimmäisiä ellei ensimmäinen Kajavan runo. Kajavan runo on myös hänen muistelmissaan Aika rakastaa, aika laulaa. Visassa haettua JuhannusKalevi Keski-Korhonen Viljo Kajava. Runoilija muistelee (1990).” Stadin friidut Raila Rinne ja Sirpa Taskinen muistavat taas Kajavan vallilalaisena. Sen käsinkirjoitettu versio on nähtävissä verkossa Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran (SKS) arkistossa. Ahvenanmaan luonto ja kalastajamökin ullakkohuoneen rauha huokuu runosta Eino Leinolta saatujen vaikutteiden ohella. de_05082021_52.indd 52 28.7.2021 14.28. Kaakinmaan nykyisenä asukkaana kerron, että runon Juhannus tai Juhannusrunon on kirjoittanut 16-vuotias Viljo Kajava. Se on kirjoitettu vuonna 1925 Ahvenanmaan Kumlingessa, missä hän vietti useita kesiään. Heista viimeksimainitulla oli vahvin kotikenttäetu: ”Tämän runon kirjoittaja asui lapsuudessaan Tampereen Kaakinmaalla, josta hänen perheensä muutti Hämeenlinnaan vuonna 1923. Hän oli toimittajana Tulenkantajissa, Asevelilehdessä ja Suomen Kuvalehdessä. 52 Demokraatti Kaakinmaan runopojasta Valkan poeetaksi O dotetusti satoisaksi muodostuneen pitkän kesävisan ensimmäiset vastaukset tipahtelivat jo ennen juhannusta, ja ne tulivat kaikki visakirjailijan synnyinkaupungista Tampereelta
Sydämellinen mies, hieno muisto jäi! TUULIKKI LEPOMÄKI-LAHTINEN avaa pikaisella elämäkerralla ja jatkaa omakohtaisempiin muistikuviin kirjailijasta. Viljo Kajavan koulupoikana Ahvenanmaalla v. Vihje kiilalaisuudesta sai selaamaan Viljo Kajavan runoja. Unenhorteen läpi hän vielä sanoi itselleen: ’Puu on lähtenyt ajelehtimaan virtaan, enkä minä saata elää niin kauan, että minun tarvitsisi murehtia mihin se rantautuu.” Kirjallisuussitaattien tunnistusta jo vuodesta 1992 runoa arvellaan hänen ensimmäisekseen, mutta ehkä sormiharjoittelua on ollut jo sitä ennen.” Visaukon toimittajataipaleen alkuvaiheiden tähtihetkiä oli vuonna 1984 juuri tuossa mainitussa Mäkelänkadun kirjailijakodissa tehty Viljo Kajavan haastattelu. Kajava kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 1931. 1925 kirjoittama ensimmäinen runo, kertoi teksti. Koko runossa löytyy jo luontoa, ihmistä, perinnettä, yhteiskunnallisuutta.” Kajavan tunnistivat myös Auli Korhonen, Seppo Heimolinna, Veikko Huuska, Jorma Kataja, Juhani Niemi, Jari-Pekka Vuorela, Taru Vuorimaa, Jukka Vuorinen ja Eero Reijonen. (rb) de_05082021_52.indd 53 28.7.2021 14.28. ”Kajava syntyi vuonna 1909 Tampereella. mennessä sähköpostilla kirjavisa@demokraatti. Kansalaissota, kaupungin, sen teollisuuden ja sinne toimeentuloa etsimään tulleiden ihmisten historia kasvaa Tampereen runoissa runoilijan pääteokseksi.” Lopuksi entisen valtiopäivämiehen fiiliksiä juhannusrunosta. Muutimme kyllä Vallilaan, mutta hieman eteenpäin Mäkelänkatua.” Mauri Panhelainen palaa vielä sisällissotarunoihin. Hänen tuotantonsa oli hyvin yhteiskunnallista ja vasemmistolaista. Tämä tapahtui joskus 1980-luvun puolen välin maissa. Nykyisin talon seinässä on muistolaatta Kajavan kunniaksi. ”Nyt rähinät olivat kokonaan poissa laskuista, sillä tuomari Ritter oli määrännyt lykkäyksen. Ei löytynyt hyllymme pienestä Kajava-kokoelmasta. Sittemmin ymmärsin, että jos olisimme ostaneet asunnon, meistä olisi tullut Viljo Kajavan naapureita. fi. Kone esille ja hakuun. Mikä teos, kuka kirjailija, jonka syntymän satavuotispäivää päästään juhlimaan jonkin ajan kuluttua. Hän kuului keskeisenä jäsenenä kirjailijayhdistys Kiilaan. ”Tampereen runot syntyivät kiivassa tahdissa ja ankaralla voimalla. Se siivitti tottakai juhannusrunoihin. Erityisesti Solidin upeasti tulkitsemana. Etsimme asuntoa Vallilasta ja kävimme Mäkelänkadun Hämeentien puoleisessa päässä katsomassa yhtä myytävää asuntoa. Bullock ajatteli nukkumaan mennessään, että seuraavaksi ne vetoaisivat kymmenennen tuomiopiirin ylioikeuteen Denveriin, ja sieltä juttu menisi liittovaltion korkeimpaan oikeuteen. Hän aloitti kirjailijana 1930-luvun puolivälissä. Kajava opiskeli Helsingin yliopistossa. Kiintoisa alkutahti Kajavan upeille runoille. Viljo Kajavasta ensimmäisenä nousevat mieleen kyyneleet silmiin tuovat aina yhtä koskettavat Tampereen 1918 runot. 53 Demokraatti VISASITAATTI 13 Nyt on käsissä ihan oikea tiiliskiviromaani, hyvät toistatuhatta sivua. Totesimme, että kyseisen kerroksen kaikissa muissa ovissa luki Kajava. Siellä kiisteltäisiin kokonaan eri kysymyksistä kuin nyt esiin nostetuista. Kansakoulun käytyään Kajava aloitti oppikoulun Tampereen lyseossa ja siirtyi kolmannelta luokalta Hämeenlinnan lyseoon, jonka koululehteen Vasamaan hän kirjoitteli runoja. Yhdelle palkinto. Alkavan syyskauden ensimmäinen palkinto Ari Antikaiselle. Tuntemustunne piti vallassaan. Laajemmin vastauksista visan verkkoversiossa. Vastaukset viimeistään 9.8. Hän asui Kaakinmaalla lapsuutensa. Näin vertailee Pentti Lahti-Nuuttila: ”Siinähän soi larinkyöstimäisyyttä, leinomaista, kajavamaista. Siellä se oli. Ja voidaan puhua myös myös romaanikirjallisuuden lajityypin muotovaliosta. Myös Vallilan rapsodia on jäänyt mieleeni erityisestä syystä. Hän koki siis vuoden 1918 tapahtumat, mikä varmaan vaikutti yhteiskunnallisiin aiheisiin hänen runoissaan. Kokoelma alkaa siitä, kun Kajavan isoisä Matti Granlund hiihtää Näsijärven jään yli renginkaappi selässä Teiskosta Tampereelle
EM-viikon torstaina olinkin taas Stadissa, ja neljäntenä kisapäivänä perjantaina myös tapahtumien polttopisteessä Stadikalla. Näin ensimmäisenä kisailtanani muun muassa miesten 400 metrin finaalin, jossa toinen oululainen, liinatukka Markku Kukkoaho, huudatti yleisöä. Jo avauspäivänä juostu miesten 10 000 metrin kisa teki siitä sellaisen, sillä silloin Suomi juostiin takaisin yleisurheilukartalle. de_05082021_54.indd 54 29.7.2021 9.59. Jos desibelimittarit olivat olleet punaisella Kukkiksen juoksussa, asteikkoon piti lisätä pari viivaa lauantaina, kun vuorossa oli miesten (tietysti, eihän naisten annettu niin pitkiä matkoja juosta) 5 000 metriä. ENSIMMÄISET HELSINGISSÄ järjestetyt yleisurheilun EM-kisat olivat pääkaupungin suurin urheilutapahtuma sitten olympiakisojen, ja merkitykseltään noille 9–12-vuotiaille töölöläisepeleille vähintään heidän omien Apollon kisojensa veroiset. Oli niissäkin omanlaistaan tunnelmaa, mutta täysi Stadikka oli sentään ihan toista. Korkeushyppääjä Reijo Vähälän mitali oli sensaatio, Pauli Nevalan keihäshopea vähintään odotettu. 54 Demokraatti PELIN PURKU Pojat Pohjoiskaarteessa EN OLE SEN KOOMMIN TODIS TANUT URHEILU KATSOMOSSA EUFORIAA, JONKA JULMAJUHAN TUPLAMESTARUUS SYNNYTTI. Autoilla on nimetkin, aika oudot sellaiset: Arese, Haro, Arzhanov, Stewart, Puttemans, Päivärinta. Mikä meno, mikä lento! Kiri, jolla Väätäinen paineli viimeisellä kierroksella vastustamattomasti ohi puolustavan mestarin DDR:n Jürgen Haasen, porautui ikiajoiksi paitsi omaan muistiini myös kansalliseen urheilumytologiaan. He kaikki ovat esiintyneet loppukesällä Helsingin Olympiastadionilla. Neppisskaba menossa, piiiitkä rata on vedetty ympäri puiston. Radalla toistakymmentä muovista pikkuautoa, monin tavoin viriteltyä ja tuunattua. Julman juhlat Olympiastadionin tartanilla 50 vuotta sitten. Meteli alkoi kiihtyä inferno-luokkaan siinä vaiheessa, kun Viren viimeistä Katsoin hurmoksen vallassa tuon kympin televisiosta mummolareissulla Jyväskylässä. Budapestin EM-kisoissa viisi vuotta aiemmin oli koettu pohjakosketus: ei yhtään mitalia maalle, joka kerran oli ollut yleisurheilun suurvalta, ja yhä piti yllä illuusiota siitä. Teksti Rolf Bamberg Kuva Lehtikuva, Teppo Lipasti S yysilta käy hiljalleen jo pimenemään, mutta pienessä töölöläispuistikossa kykkii katulamppujen himmeässä valossa yhä pikkukundien joukko. Kyllä, neppisautot ovat saaneet nimensä aikakauden juoksijoilta. Presidentti Urho Kekkonen avasi Helsingin yleisurheilun EM-kisat tiistaina 10.8.1971, eli 50 vuotta siitäkin unohtumattomasta urheilujuhlasta kohtsillään on. Ei sentään hiilimurskalla, sillä Stadikka oli EM-kisoihin saanut uuden, ihmeellisen tartan-pinnoitteen. Julma-Juha taas lähtöviivalla, joukkuekavereinaan muun muassa lupaava poika koilliselta Uudeltamaalta, joku Lasse Viren. Juoksupiireissähän vaikutti valmentajana jo Raaka-Rolle (Rolf Haikkola). Kesää ja lomaa oli vielä jäljellä, mutta minun mieleni paloi jo kotiin Helsinkiin, sillä kerrankin siellä tapahtui jotain suurta ja kaunista. VIIDES EM-KISAPÄIVÄ aukeni kihelmöivän jännityksen vallassa. Totta, totta. On menossa juuri tuon puiston mukaan nimensä saaneen Apollo Gamesien maratonmatka, sitä ei pimeys keskeytä, ei häiritse. Hänellä oli suomalaiskansalliseen tyyliin äijämäinen lempinimi, Julma-Juha, joka tuli hänen harjoitusmetodeistaan. Aiemmat penkkiyleisurheilukokemukseni rajoittuivat vain toisen mummolapitäjän Kuortaneen juhannuskisoihin 60-luvun lopussa. Ateenan eeämmissä 1969 näkyi vähän valoa tunnelin päässä, kaksi hopeaa. Stadikan pohjoiskaarteen seisomakatsomossa – niillä sijoilla, joilla nyky-Huuhkajien kannatusjoukko tapaa parveilla – olimme me Töölön ipanat taas kannustusvalmiudessa kisalippikset päässä (ja lippa oli uljas, vähintään 15-senttinen). ”Kukkis” alkoi tuolloin nousta Euroopan eliittiin ja hävisi Helsingissä pronssin yhdellä kymmenyksellä, kullan kahdella; käsiajanotolla siis mentiin vielä noihin aikoihin. Mitä, suomalainen nelosen EM-finaalissa!. Seuraavana vuonna Kukkoaho muuten juoksi Münchenin olympiafinaalissa kuudenneksi (paras eurooppalainen) ja Suomen joukkueen samalle sijalle pitkässä viestissä; käsittämättömiltä tuntuvia saavutuksia nykyperspektiivistä. Ja se metakka. Maineenpalautustempun Helsingissä teki oululainen pulisonkimies, aiemmin enemmänkin puolimailerina tunnettu Juha Väätäinen
Kaukaa viisas valinta, sen seuraava kesä tuli osoittamaan. Ne saivat yhdessä yhtä paljon kultamitaleita kuin muut maat yhteensä. Juha Väätäinen karkaa loppusuoralle käännyttäessä Jean Wadoux’lta ja Harald Norpothilta Helsingin EM-kisojen 5 000 metrillä vuonna 1971. Huudettiin, itkettiin, suudeltiin, ha lattiin. de_05082021_54.indd 55 29.7.2021 9.59. Keinoista ei sen enempää tässä, sillä kyllähän Suomenkin hämmästyttävää nousua aallonpohjasta eurooppalaiselle huipulle 1970-luvulla voi vähän kummastella. Väätäistä ei kukaan kehdannut seuraavalle neppiskaudelle autonsa nimeksi ottaa. Valkoinen kaara sai nimekseen Viren. Julma-Juha oli jäädytetty nimi. Omaan neppisautotalliini kiinnitin EM-huuman peruina vielä talven 1972 aikana uuden tulokkaan. Ja piti sen loppuun asti, maalissa eroa oli miltei kymmenen metriä! Viren pinnisti seitsemänneksi. En ole sen koommin todistanut urheilukatsomossa vastaavanlaista euforiaa, jonka Juhan tuplamestaruus synnytti. Viimeinen vilkaisu taakse ja sitten – goodbye. 55 Demokraatti edellisellä kierroksella siirtyi letkan keulaan, ja nousi tappiinsa silloin, kun Väätäinen otti piikkipaikan 300 metriä ennen maalia. Poronsarvijauheella vai millä se mahdollistui. 11-vuotiaan koulupojan urheilufanitusta moinen skeptisyys ei 50 vuotta sitten päässyt vielä tahrimaan. HELSINGIN EM-KISOJEN mitalitaulukkoa dominoivat Neuvostoliitto ja Itä-Saksa
56 Demokraatti Lehti, verkko ja some D Duunissa. de_05082021_56.indd 56 27.7.2021 10.03
Koulutus suojaa työttömyydeltä Kolumni: Pilvi Torsti Oppivelvollisuus laajenee TEEMA 57 Demokraatti de_05082021_57.indd 57 29.7.2021 10.38. 57 Demokraatti Ko ul ut us O pp i no st aa oj as ta Tu rv av er kk o pu do kk ai lle Melkein kaikki siirtyvät toiselle asteelle, mutta kuudesosa jättää kesken
58 Demokraatti TEEMA TEEMA de_05082021_58.indd 58 29.7.2021 10.08
de_05082021_58.indd 59 29.7.2021 10.08. 59 Demokraatti Oppivelvollisuus sitoo yhteiskuntaa pitämään pudokkaista kiinni. Teksti Mikko Huotari / Kuvitus Arja Jokiaho / Kuvat Nora Vilva ja Jukka-Pekka Flander, Metropolia AMK, Hannika Niherva ja Jarkko Mikkonen sekä Lehtikuva, Anni Reenpää JOKA VUOSI KUUDESOSA JÄÄ ILMAN TOISEN ASTEEN KOULUTUSTA
Uusi laki astui voimaan tänä vuonna. Yhteiskunnallinen eriarvoistuminen on lisännyt moniongelmaisuutta. Oppivelvollisuuden ikärajaa päätettiin nostaa. Nyt koululla on velvollisuus saattaa nuori seuraavaan kouluun. Suurin osa peruskoulun päättäneistä siirtyy toisen asteen opintoihin, vain noin neljä prosenttia jää peruskoulun jälkeen ulkopuolelle. Maksuttomuus on merkittävä osa, mutta se on saanut kohtuuttoman suuren roolin keskustelussa. Toisaalta on hyvä huomata, että edellisen hallituksen ammatillisen koulutuksen uudistuksen kohdalla Kuntaliiton ja hallituksen laskelmien ero oli satoja miljoonia. – Vanhassa maailmassa pystyi saamaan töitä ja pysymään työelämässä ilman toisen asteen koulutusta. – Opetushallitus seuraa koko ajan kustannuksia. Uudistuksen merkittävimpiä elementtejä on opinto-ohjauksen vahvistaminen. Hallitus on sitoutunut palaamaan uudistuksen kustannuksiin tarvittaessa. Jos rahoitusta on liian vähän niin se korjataan, Saramo sanoo. Suurin haaste on se, että opiskelijat saadaan pysymään koulutuksen loppuun asti. Oppivelvollisuus tulee voimaan ikäluokka kerrallaan. Nykymaailmassa siihen tarvitaan vähintään toisen asteen koulutusta, Saramo sanoo. Joko niin, että hän pystyy suorittamaan valitun polun loppuun tai sitten tehdään uusi suunnitelma. Oppilaanohjaus tai oppilashuolto ei pysty hoitamaan mielenterNYT KOULULLA ON VELVOLLISUUS SAATTAA NUORI SEURAAVAAN KOULUUN. – Ne ovat olleet sinänsä hyviä toimenpiteitä, mutta eivät ole muuttaneet isoa suuntaa. Hän sijaisti Li Anderssonia tämän äityisloman aikana, jolloin Saramoa haastateltiin tähän juttuun. de_05082021_58.indd 60 29.7.2021 10.08. Edellisten hallitusten aikana on tehty paljon erilaisia täsmätoimia, jotta yhteiskunta tavoittaisi ne, jotka ovat putoamisvaarassa. – Heistä enemmistö jää pysyvästi ilman työtä, ex-opetusministeri Jussi Saramo (vas.) sanoo. – Jos nuorella ilmenee ongelmia, niin pystytään antamaan tukea. Uuden lain piiriin kuuluvat nuoret saavat ilmaisen koulutuksen lukiossa, ammattikoulussa tai muussa toisen asteen koulussa. – Oppivelvollisuuspaketti on toki paljon laajempi kuin vain ilmaiset kirjat. Kuntaliiton laskelmien mukaan uudistuksen toteuttamisen kustannukset on aliarvioitu, yhteiskunnan kassasta saattaa uupua kymmenen miljoonaa euroa. Tähän tarvitaan oppilaanohjausta, jota vahvistetaan jo yläkouluvaiheessa. – Tehostetun oppilaanohjauksen lisäksi perusopetukseen ja toiselle asteelle tulee kuraattorija koulupsykologimitoitus. 60 Demokraatti TEEMA TEEMA R ankka tilastollinen fakta on, että lähes joka kuudes nuori jää ilman toisen asteen koulutusta. Tulee siis rahaa ja velvoite järjestää se, Saramo sanoo. Jatkossa oppivelvollisuus päättyy, kun nuori täyttää 18 vuotta tai kun hän tätä ennen suorittaa toisen asteen tutkinnon, eli ylioppilastutkinnon tai ammatillisen tutkinnon. – On tärkeä päästä ensimmäiseen työpaikkaan kiinni. Jo nyt opetus ja ruokailu on ollut ilmaista, mutta rimpsuun lisätään oppikirjat ja -materiaalit sekä tietokoneet ja muut välineet. Kaikki tämä tietysti maksaa. Sitä sovelletaan viime kevään ysiluokkalaisiin, eli käytännössä vuonna 2005 syntyneisiin. Nyt on erityisesti kiinnitetty huomiota koulupudokkaisiin. Vahvan koulutuspohjan päälle on hyvä täydentää ja päivittää osaamistaan, jotta pärjää nopeasti muuttuvilla työmarkkinoilla. Työurat saattoivat olla pitkiä esimerkiksi samassa tehtaassa. Vuodesta toiseen se kuudesosa on jäänyt ilman toisen asteen koulutusta. Yli seitsemän kilometrin koulumatkat korvataan. KAIKKIA ONGELMIA koulukaan ei pysty hoitamaan
Jos lakiin kirjattaisiin tukiopetusoikeus ja erityisopetusoikeus, niin ammatillisessa koulutuksessa arviolta 15 prosenttia tarvitsisi niitä, keskimäärin kahdeksan tuntia lukuvuoden aikana. Se olisi tärkeä myös opiskelijan oikeusturvan kannalta, Lahtinen sanoo. . . Opetushallitus on valmistelemassa VALPAS -tietojärjestelmää, joka kokoaa ajantasaista tietoa oppivelvollisten opiskelutilanteesta. – AMMATILLISEN KOULUTUKSEN puolella on suurempi osa niitä, jotka ovat vaarassa pudota, ja silti siellä on surkeammat mahdollisuudet saada tukea. Uudistuksen aliresursointi huolestuttaa etenkin sen vuoksi, että viime vuosien leikkurit ovat osuneet juuri koulutukseen. Nyt tukea antavat ne koulutuksen järjestäjät, joilla on rahaa. Koulutuksen järjestäjä päättää, miten ja mitä materiaaleja hankitaan. – Karvin (Kansallinen koulutuksen arviointi keskus) selvityksen mukaan yhdellä opolla voi olla ammatillisessa oppilaitoksessa pahimmillaan tuhat ohjattavaa. OPPIVELVOLLISUUS 100 VUOTTA . Koulun ja kunnan velvollisuudet on määritelty entistä selkeämmin, jotta nuori ei jäisi oman onnensa nojaan. Uuden lain myötä yhteiskunnallinen turvaverkko on entistä visumpi. Uudistuksen myötä oppimateriaalien ja opiskelussa tarvittavien laitteiden hankintavastuu siirtyy koulutuksen järjestäjälle. – Raha ei olisi ollut iso, mutta sillä olisi ihan valtava koulutuspoliittinen merkitys. Perusopetuksella on ohjausvastuu siihen asti, kunnes nuori siirtyy ja aloittaa opinnot toisella asteella, Opetusalan Ammattijärjestön OAJ:n koulutuspolitiikan päällikkö Nina Lahtinen sanoo. Iso muutos tapahtuu siinä, että oppilaan ohjaamiseen satsatan nyt kosolti lisää. 61 Demokraatti veystai päihdeongelmia. Sen välityksellä esimerkiksi tieto opintojen keskeytymisestä saatetaan asuinkunnan tietoon. OAJ:n laskelmien mukaan kymmenellä miljoonalla eurolla vuosittaista pysyvää rahoitusta saataisiin lukioon ja ammatilliseen koulutukseen tukiopetusoikeus kaikille niille, jotka sitä tarvitsevat. – Jatkossa perusopetuksen järjestäjälle on säädetty velvollisuus siihen, että jatkopaikkaa vaille jääneille opot antavat ohjausta kesäaikanakin. Mutta en tiedä, miten ne toimivat, joilla ei ole rahaa. Se määräsi kaikille pakolliseksi vähintään kuusivuotisen kansakoulun oppimäärän suorittamisen. – Tähän on kuitenkin perustettu äärettömän hyvä seurantasuunnitelma. – Ammatillisen puolella tarvittaisiin kaikille tarvitseville myös oikeus erityisopetukseen. OAJ:n arvio kymmenen miljoonan euron kustannuksista perustui siihen, että ylimääräistä tukea tarvitsee ainakin se kuudesosa, jolta toisen asteen tutkinto jää suorittamatta. Uuden lain myötä oppivelvollisuus päättyy, kun nuori täyttää 18 vuotta tai kun hän tätä ennen suorittaa toisen asteen tutkinnon (ylioppilastutkinto tai ammatillinen tutkinto). Lukiossa erityisopetusoikeus jo on, ja tukiopetustarve olisi pienempi. Nykyisellään tällaista lakisääteistä velvoitetta ei ole. – Lukion ja ammatillisen koulutuksen rahoitus on aiempien leikkauksien vuoksi kuralla, pitkällä takamatkalla. Oppivelvollisuuden laajentaminen muuttaa jonkin verran opettajien ja rehtorien työnkuvaa. Nykyään tarvitaan erityisen tuen päätös ennen kuin saa tukea, Lahtinen sanoo. Niitä voidaan hankkia myös yhteistyössä muiden koulutuksen järjestäjien kanssa. Jotta nuoret saataisiin pysymään mukana toisen asteen opinnoissa, OAJ haluaisi myös sitovan opo-mitoituksen. Arvion mukaan noin kymmenen prosenttia tarvitsisi keskimäärin neljä tuntia lukuvuodessa. – Kunnalla on viime kädessä velvollisuus löytää apua nuorelle, Saramo sanoo. Erityisopetusta annettaisiin ilman erillisiä päätöksiä kaikille, jotka sitä tarvitsevat. Se vaikuttaa toki uusien velvoitteiden suorittamiseen, Lahtinen sanoo. – Lakiin kirjattuna opiskelijat olisivat yhdenvertaisessa asemassa eri puolilla Suomea. Asiaa puitiin kehysriihessä, mutta asia ei toteutunut. – Ja kun puhutaan alaikäisistä ihmisistä, niin toki kunnilla on tähänkin asti ollut velvollisuus löytää apua. Oppivelvollisuus astui Suomessa voimaan vuonna 1921. . de_05082021_58.indd 61 29.7.2021 10.08. Näissä äärimmäisissä tapauksissa yksi opo siis tekee viiden opon työt. Ne ovat vakavissa tapauksissa opintojen keskeyttämisen syynä. Viime kädessä kuitenkin asuinkunta ottaa kopin niistä nuorista, jotka uhkaavat jäädä täysin tuuliajolle. OAJ on Kuntaliiton lailla huolestunut siitä, että oppivelvollisuuden laajentamisen muutoksiin on varattu liian vähän rahaa. Kukaan ei hallitse tuhannen nuoren tulevaisuutta, Lahtinen sanoo. Jos kaikki listatut asiat tehdään, niin tämä on yksi tarkimmin seurattuja uudistuksia lähivuosikymmeninä, Lahtinen sanoo. Ammatillisen koulutuksen puolella tilanne on vielä kehnompi kuin lukiossa. – Tiedonkeruu varmaan aiheuttaa joidenkin mielestä lisätyötä, mutta siten saadaan tietoa, onko opetusta ja riittääkö rahoitus, auttaako lisäohjaus ja onko opoja riittävästi. – 200 olisi sellainen luku, että opo suoriutuu
Olemme nähneet, että Suomessa asioita on tehty huonommin kuin muissa Pohjoismaissa. STTK:N JÄSENISTÖN kautta konkretisoituu työelämän murros. Ja siinä vaiheessa on toki helpompi saada myös työnantajilta rahoitusta tähän, Saramo sanoo. – Jos tällä tavalla pidetään väestömme osaavana ja työllisyys korkeana, niin se maksaa itse itsensä. Jos keskus palvelee tarkoituksenmukaisesti, tulevat hallitukset myöntävät varmaan jatkorahoitusta. Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus koordinoi ja kehittää työikäisille suunnattuja tieto-, neuvontaja ohjauspalveluita. Nyt tavoitteena on ylittää hallinnon rajat ja siilot. Konsulttiyhtiö McKinsey arvioi, että jopa miljoona suomalaista on uudelleenkoulutuksen tarpeessa lähivuosikymmeninä. Hallituksessa on tähän sitoutuneita puolueita. Kentällä tapahtuu isoja asioita. Elinikäisestä oppimisesta on puhuttu jo vuosikymmenien ajan, mutta konkretiaa tuntuu tapahtuvan kovin hitaasti. – Nyt olemme tekemässä isoa loikkaa. Digitalisaatio on tuhonnut vanhoja työtehtäviä esimerkiksi rahoitusja vakuutusalalta. Palvelukeskuksen rahoituksesta merkittävä osa tulee EU:n elvytyspaketista. – Vielä on hyvässä muistissa se, kun käytiin pankin konttorissa ja asioitiin asiakaspalveluhenkilön kanssa. Pankkide_05082021_58.indd 62 29.7.2021 10.08. Kansalliset lisäykset ja kestävän kasvun ohjelma rahoittavat palvelukeskusta ainakin vuoteen 2024 asti, Saramo sanoo. – Koen tämän päinvastoin. Ajatus on nimenomaan, että luodaan jotain uutta eikä vain kaadeta rahaa vanhaan rakenteeseen – jos käytetään populistista ilmaisua, Saramo sanoo. – Jos olisi palkattu sama määrä ihmisiä, joka palkataan nyt uuteen keskukseen, niin olisiko mikään muuttunut. Kaikki saavat piipahdella pulpetin äärellä enemmän tai vähemmän halki koko työuran. Digitalisaatio, robotisaatio ja tekoäly muuttavat työelämän tarpeita ripeästi, osa nykyisistä ammateista katoaa. Nyt on myös käynnissä työllisyyspalvelujen siirto kunnille. 62 Demokraatti TEEMA TEEMA Jatkuvan oppimisen palapeli TYÖELÄMÄ VAATII entistä enemmän tiedollisia ja sosiaalisia taitoja. Palvelukeskuksen rahoitus on alkuvaiheessa valtion ja EU-rahan kontolla. Keskus myös rahoittaa koulutusta ja osaamispalveluja. Jatkuvan oppimisen mahdollisuuksia on tarkoitus vahvistaa uuden palvelukeskuksen avulla. Oppositio on kritisoinut palvelukeskusta: miksi täytyy perustaa uusi virasto ja lisätä byrokratiaa. – Liian helposti käy niin, että kukaan ei ole vastuussa ja tehdään näennäisiä toimia, Jussi Saramo sanoo. Perinteiset toimihenkilöiden työtehtävät ovat karsiutuneet nopeaan tahtiin. Työmarkkinat polarisoituvat, mikä tarkoittaa, että korkeaettä matalapalkkaisten tehtävien osuus on kasvanut samalla kun keskipalkkaisten osuus on vähentynyt. – Se tuo tähän valtavan alkusysäyksen, jota ei olisi ehkä löydetty valtion budjetin sisältä
Kun työmarkkinoilta poistuu keskipalkkaisia tehtäviä, supistuvista ammateista työttömäksi jääneet joutuvat hankkiutumaan uusiin tehtäviin. Pitäisi miettiä sellaisia ratkaisuja, että ihminen voisi kohentaa osaamistaan ilman että tarvitsee jäädä työstä pois, Nousiainen pohtii. Monelle työntekijälle voi olla taloudellisesti mahdotonta jäädä töistä pois voidakseen opiskella. Ministeri ei NYT LUODAAN UUTTA EIKÄ VAIN KAADETA RAHAA VANHAAN RAKENTEESEEN. Nyt vaaditaan ihan konkreettisesti korkeampaa koulutusta kuin joskus 10–20 vuotta sitten, Nousiainen sanoo. Esimerkiksi tekoälyn on arvioitu tuhoavan noin kuudesosan nykyisistä työtehtävistä. Työnantajan vastuulla on ennakoida tulevia osaamistarpeita ja kehittää henkilöstön osaamista sen mukaisesti. Mielestäni tarvitsemme korillisen erilaisia työkaluja. Mallia voisi hakea oppisopimuskoulutuksesta, jossa työympäristö on merkittävä oppimisympäristö. de_05082021_58.indd 63 29.7.2021 10.08. – Aikanaan se oli merkonomi tai merkantti, tänä päivänä yhä useammin ammattikorkeakoulutai yliopistotutkinto. Palvelukeskus on yksi työkalu. Tutkimukset näyttävät, että hyvä koulutus suojaa. Hyvästä ja päivitetystä osaamisesta nauttivat kaikki tahot: työntekijä, työnantaja ja yhteiskunta. – Tarvitaan myös jotain muuta kuin vain lyhytkestoisia kursseja. Nopeasti muuttuvassa ympäristössä on tullut tärkeäksi, että osaamista ylläpidetään ja päivitetään jatkuvasti, jotta pystyy suoriutumaan muuttuvasta työstä. Asiakaspalvelutyö puolestaan on muuttunut enemmän erilaisten palvelujen myynniksi, STTK:n asiantuntija Riina Nousiainen sanoo. Yksilöiden näkökulmasta myös koulutukseen käytetty aika on investointi, mikä usein unohtuu, kun puhutaan koulutukseen liittyvistä vastuista. Nousiainen tervehtii ilolla uutta jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskusta. – Ammatillista koulutusta on kehitetty Suomessa hyvin pitkään siihen suuntaan. On paljon sellaista osaamista, joka on kohtuullisen helposti siirrettävissä toiselle alalle samantyyppisiin tehtäviin, Nousiainen sanoo. – Meidän jäsenkunnassa näkyy se, että osaamisvaatimukset kasvavat. Rahoitusja vakuutusalalla monia on suojannut se, että heillä on ollut lähtökohtaisesti hyvä koulutus taustalla. – Monesti sorrutaan ajattelemaan, että yksi malli ratkaisisi haasteet, jotka on tunnistettu. Monet STTK:n jäsenet työskentelevät säännellyissä ammateissa esimerkiksi sosiaalija terveydenhuollossa, jossa alan työtehtäviin pätevöidytään tutkintoja suorittamalla. 63 Demokraatti asiointi on digitalisaation vuoksi muuttunut aivan toisen näköiseksi asiakkaan näkökulmasta. voi ulkoapäin kovin pitkälle ohjata korkeakoulua, Nousiainen sanoo. Hän ei kuitenkaan halua odottaa siltä liikoja. – Koulutusjärjestelmä, eli opetusja kulttuuriministeriö, ohjaa kokonaisuutta. Työssä tekemällä oppii, kun toiminta on laadukkaasti ohjattua ja suunnitelmallista. Korkeakoulut ovat siinä mielessä haastavampi toimijajoukko, koska niillä on hyvin vahva autonomia. Jatkuvan oppimisen kysymykset ovat koulutusjärjestelmän näkökulmasta palapelin rakentamista, Nousiainen sanoo. Jokaisella on oma lehmänsä ojassa, mutta selkein vastuu on yhteiskunnalla
Arvioni on, että nämä kaksi muodostivat kriitti sen murroskohdan oppivelvollisuu den etenemiselle. Nyt oppivelvolli suuslaki velvoittaa julkista valtaa. Vuoden 2017 aikana tii vistynyt SDP:n tulevaisuustyö johti siihen, että nostimme toisen asteen oppivelvollisuuden laajentamisen yhdeksi vaihtoehtobudjettimme kärjeksi marraskuussa 2017. Kaksi kuukautta myöhemmin tammikuussa 2018 julkaistiin Talouspolitiikan arviointineuvoston raportti, jonka erityisteemaksi oli valittu koulutus ja innovaatio politiikka. Seuraavaksi huomio kiinnittyy 2030luvulle kurottavan koulutuksen sisältöihin. Kaksi erilaisista lähtökohdista ja toisistaan tietämättä valmisteltua avausta julkaistiin parin kuukauden välein vuodenvaihteessa 2017–2018. Asiaa pidet tiin sovitusti esillä puheenvuoroissa ja mediassa. Ilman op pivelvollisuuden laajennusta kellään ei olisi vastuuta huo lehtia siitä, että nämä 15–16vuo tiaat nuoret ovat ensi syksynä kou lun penkillä ammattioppilaitok sissa, lukioissa tai valmistavissa koulutuksissa. 64 Demokraatti K un tekee paljon töitä, on joskus myös onnea. Laki on ensimmäistä kertaa voimassa ke väällä peruskoulun päättäneiden ikäluokalle. Näin voi sanoa toisen asteen oppivelvollisuus uudistuksen ajoituksesta. Opetushallinnossa olisi syytä pohtia, jätetäänkö valmistelu pelkästään puolueiden aktii visen ohjelmatyön ja onnekkaiden tutkimussattumien va raan vai olisiko 12vuotisen peruskoulutuksen sisältöjen kehittelyssä 2020luvun komiteatyön paikka. Seuraavaksi 2030-luvun peruskoulutuksen kimppuun OLISIKO 12-VUOTISEN PERUSKOULUTUKSEN SISÄLTÖJEN KEHITTELYSSÄ 2020-LUVUN KOMITEATYÖN PAIKKA. Raportti sisälsi kattavan, oppivelvollisuutta laa jalla lähdeaineistolla käsitelleen taustaselvityksen ”Pitäi sikö oppivelvollisuusikä nostaa 18 vuoteen?” Siihen nojau tuen arviointineuvosto päätyi ehdottamaan, että ”hallitus vakavasti harkitsisi oppivelvollisuusiän pidentämistä”. Kaikki eivät pysyneet mukana. Tässä on meillä työsarkaa. Muilla puolueilla ei vastaavaa kärkeä ollut. Voisivatko nuoret jatkossa opiskella yhteis kunnallisia aineita koko ikäluokka yhdessä. Olisiko har vaanasutuilla seuduilla luotavissa malleja, joissa lukion ja ammatillisen hallinnollinen yhteistyö mahdollistaisi nuo rille enemmän vaihtoehtoja lähempänä kotia. SDP:n vaihtoehtobudjetti oli luonteeltaan poliittinen oh jelmapaperi ja arviointineuvoston raportti akateeminen ta loustieteilijöiden arvio. Suurim pana oppositiopuo lueena saimme avauksillemme huo miota. Tämä ikäluokka kävi kaksi viimeistä peruskouluvuottaan koronan keskellä. Kirjoitin syksyllä julkaistavaan juhlajulkaisuun aiheesta. Ilman sitä puo lueet, joiden kannat häilyivät, tuskin olisivat ryhmittyneet oppivelvollisuuden taakse. Millainen olisi 12vuotinen pe ruskoulutus, jolle oppivelvollisuus nyt tarjoaa hallinnolli sen kehikon. KOLUMNI Teksti Pilvi Torsti, valtiosihteeri ja SDP:n koulutuspoliittisen työryhmän puheenjohtaja TEEMA de_05082021_64.indd 64 27.7.2021 16.04. Osana artikkelia kuvasin, kuinka onnekas sattuma vaadittiin toi sen asteen oppivelvollisuuskeskustelun kääntämisessä niin, että se oli mahdollista kirjata 2019 hallitusohjelmaan. Kun peruskoulun eteneminen aikanaan edellytti liki kymmenen vuoden komiteatyötä, 2010luvulla komitean korvikkeeksi muodostui Talouspolitiikan arvioin tineuvoston raportti. Suomalainen oppivelvollisuus täyttää tänä vuonna sata vuotta
Paikallinen sopimishanke on saanut elää rauhassa sellaisenaan. Suomen yrittäjäjärjestö ei työpaikkasopimisessa hyväksyisi enää ay-liiton luottamusmiestä työtekijöiden edunvalvojaksi. Tätä ei kyseisiltä puoluejohtajilta ole julkisuudessa edes kysytty. Väitetään, että tätä mahdollisuutta ei työpaikoilla haluta käyttää hyväksi. Uskovatko he siihen itsekään, vai olisiko paikallisessa sopimisessa kyse siitä, että halutaan heikentää palkansaajan palkkaja työehtoturvaa. 65 Demokraatti Mitä paikallisessa sopimisessa tapahtuu pienillä palvelualan työpaikoilla työehdoille, kun uhkana on myös yleissitovuuden poisto. Ki rjo itu st en m ak sim im itt a on 20 00 m er kk iä . Mutta miten paikallinen sopiminen voi parantaa esimerkiksi työllisyyttä ilman palkkaja työehtojen heikentämistä. Nykyisetkin työehtosopimukset tarjoavat lähes rajattomat mahdollisuudet sopia asioista myös työpaikkatasolla. Tämä voisi tarkoittaa sitä, että työntekijöiden edustajan valitsisi jopa työnantaja. Se on heidän mukaansa lääke Suomen talouden ja työllisyyden parantamiseksi sekä valtion velkakierteen katkaisemiseksi. Niinpä metsäteollisuuden johto ilmoitti viime syksynä siirtyvänsä valtakunnallisista työehtosopimuksista paikallisiin sopimuksiin. Se johtunee siitä, että nykyinen työehtosopimusjärjestelmä ei työnantajajärjestöjä miellytä. Tästä huolimatta uskotaan, että metsäja teknologiateollisuuden suurilla työpaikoilla ammattiyhdistysliike pystyy jäsentensä puolesta palkkaja työehdot hoitamaan. Pentti Välimaa Pori de_05082021_65.indd 65 28.7.2021 12.03. Mutta miten paikallisessa sopimisjärjestelmässä työehtojen sopimisen ja valvonnan käy esimerkiksi pienillä palveluja kaupanalan työpaikoilla, kun uhkana on lisäksi työehtojen yleissitovuuden poistaminen. Tähän yhtyi myös teknologiateollisuus, jossa yritykset voivat valita joko valtakunnallisen tai paikallisen sopimusjärjestelmän. fi ta i D em ok ra at ti, PL 33 8, 00 53 1 H el sin ki LISÄÄ MIELIPITEITÄ OSOITTEESSA DEMOKRAATTI.FI Paikallinen sopiminen ei palvele työllisyyttä MITÄ TAVALLINEN palkansaaja ajattelee siitä, kun muun muassa valtiovarainministeri, keskustan Annika Saarikko ja kristillisdemokraattien johtaja Sari Essayah sekä kokoomusjohtajat jaksavat kesähelteelläkin muistuttaa talousasioiden yhteydessä työehtojen paikallisesta sopimisesta. Lä he tä m ie lip ite es i os oi tt ee se en m ie lip id e@ de m ok ra at ti. Ki rjo ita om al la ni m el lä si
Syntyykö maatiloilla edes riittävästi jätettä, jotta voisivat olla energiaomavaraisia. Ei hakemallakaan tule mieleen muuta hanketta, jossa veronmaksajien varoja tuhlattaisiin kohteisiin, joista millä mittarilla tahansa saatava hyöty suhteessa rakennuskustannuksiin lienee kokolailla vähäinen. Palveluiden tulee olla helposti saavutettavissa ja hoivan äärelle on päästävä nopeasti. Maria-Riitta Mällinen Rovaniemi Hankkeen hyöty suhteessa rakennuskustannuksiin on vähäinen. Ikääntyneet eivät ole holhottava harmaahapsien joukko, vaan moni ikääntynyt on tulevaisuudessa entistä parempikuntoinen entistä pidempään. Yksityinen sektori on tässä hyvä tuki. Jokaisella ihmisellä on oikeus arvokkaaseen ja inhimilliseen ikääntymiseen, sekä voimavarojen mukaan toimeliaisuuteen ja yhteiskuntaan osallistumiseen. Ihminen käyttää erilaisia palveluita eri elämänvaiheessa ja -tilanteessa. 19.1.2019 päivätyssä ”Perussuomalaide_05082021_66.indd 66 29.7.2021 10.37. Puhtaita kotimaisia ruoan raaka-aineita arvostavana huolestuttaa se, monellako tilalla on yhteiskunnan tuellakaan kyky selviytyä esitetystä investoinnista. Markku Puhakainen Janakkala makkaasti fossiilisten polttoaineiden käyttöä teollisuuden energiatuotannossa. Esimerkiksi tehostetussa palveluasumisessa julkisen tuotannon osuus on enää vain 20 prosenttia. Jos ajatellaan vaikka tuoreen lapsiperheen varhaisia hetkiä, on palveluntarve aivan erilainen kuin perusterveellä keski-ikäisellä. Emme saa ajatella ikääntyneitä kulueränä, joka vain kasvaa. 66 Demokraatti LISÄÄ MIELIPITEITÄ OSOITTEESSA DEMOKRAATTI.FI MIELIPIDE Jokaisella oikeus arvokkaaseen ikääntymiseen Ikääntyneitä ei saa ajatella kasvavana kulueränä. Rovaniemelläkin on arvioitava tarkkaan ulkoistukset, niiden vaikutukset ja määrä. Välillä tarve tukeutua on suurempi ja välillä pienempi. Tässä on kyse hyvinvointivaltion peruslupauksista, ja siitä, miksi veroja maksamme. Perussuomalainen ympäristöpolitiikka uhkaa maatiloja Aikana, jolloin jopa raskaassa kotimaisessa teollisuudessa suunnitellaan siirtymistä kokonaan päästöttömään tuotantoon kohtalaisen nopeallakin aikataululla, perussuomalaiset ajaa edelleen voinen ympäristöja ilmastopolitiikka” -julkaisussa ehdotetaan, että maatilat tuottaisivat tarvitsemansa lämmön ja työkoneiden polttoaineen omista jätteistään pienissä biokaasun ja biodieselin tuotantolaitoksissa. Julkaisu ei ota kantaa kyseisten tuotantolaitosten rakennuskustannuksiin, mutta siinä ehdotetaan yhteiskunnan tukevan niiden rakentamista. Mielekkään tekemisen ja aktiivisuuden mahdollistaminen on yhtä lailla tärkeää, kuin hoivasta ja avusta huolehtiminen. Sosialidemokraattien linja on, että julkisen sektorin on oltava pääasiallinen palvelun tuottaja. Kuinka paljon tuottajahintoihin syntyisi nousupainetta, jos tämä perussuomalaisten suunnitelma viedään toteutusasteelle. Ikääntyessä palveluntarve alkaa usein kasvaa, ja toimivat ja saatavilla olevat palvelut nousevat merkityksellisiksi. Puolue haluaa kuitenkin omalta osaltaan osallistua ilmastotalkoisiin. Tehostettua palveluasumista tulee siirtää takaisin julkisen puolen tuotantovastuulle samalla, kun palveluntarve tulevaisuudessa lisääntyy. On tärkeää, että voi luottaa siihen, että apua ja tukea saa silloin, kun sitä tarvitsee – ja oikeanlaista apua. Se on liian vähän, ottaen huomioon, että julkinen sektori kantaa viime kädessä vastuun. Kunnan järjestämät palvelut ovat hyvinvoinnin ja turvallisuuden perusta
Useat kunnat tarvitsevat nopeasti lisää kasvavaa yritystoimintaa, työpaikkoja, asukkaita ja verotuloja välttääkseen kriisikunnaksi joutumisen. Kas, kun maataloudessa tarvittava työ kiinnostaa enemmän ulkomaista työvoimaa. Perussuomalaiset häilyvät yleissitovuuden poistamisen tai sen heikentämisen molemmilla puolilla. Ennen koronaepidemiaa 2019 Manner-Suomen 293 kunnasta 225 teki negatiivisen tuloksen (KT), lainaa kunnilla oli yhteensä 18,5 miljardia euroa ja konsernilainaa 39,1 miljardia euroa. Iso osa kunnanja kuntayhtymien työntekijöistä on sotepalveluiden lisäksi varhaiskasvatuksessa ja opetuksessa, joten henkilöstöä on vaikea nykyistä enemmän vähentää. Työperäiseen maahanmuuttoon perussuomalainen puheenjohtaja Jussi Halla-aho asettaa täysin epärealistisen rajan, noin 3 000 euron kuukausitulot. Maaseudulla on myös ulkomaisen työvoiman tarvetta kausityössä ja miksei myös lomittamiseen tähtäävässä työssä. Kuntalaiset vastustavat energiaomistusten ja palveluyhtiöiden myyntiä yksityisille sijoitusyhtiöille, koska pelkäävät kunnan osinkotulojen ja työpaikkojen menetystä sekä asiakasmaksujen nousua. Tästä perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-ahoa haastettiin Yle Puheen Politiikkaradiossa alkukesästä. Suomalaiset pitää saada perussuomalaisten mielestä työllistettyä ennemmin. Jos tämä olisi helppoa olisi se jo tehty. Lisäksi monelle uudelle valtuutetulle tulee yllätyksenä, että lupauksista huolimatta omassa valtuustoryhmässä on ryhmäkuri, eli jos äänestät enemmistön vastaisesti, joudut mustalle listalle ja jos äänes tät joka äänestyksessä eri tavalla, on syytä miettiä oliko puoluevalinta oikea. Negatiivinen ihmiskäsitys ei rakenna tätä yhteiskuntaa eteenpäin. Isolta osalta kuntien vaikea taloudellinen tilanne johtuu sosiaalija terveyskulujen nopeasta noususta, kasvavasta vanhusväestöstä ja nuorison pahoinvoinnin lisääntymisestä. Palkkatuettua työtä, työkokeilua, oppisopimusta, räätälöityjä malleja työllisyyden kuntakokeilussa ynnä muita työllistymiseen tarvittavia sosiaalisia toimia, koska monen työkyky on myös erilainen. Ja mansikat jäävät sinne penkkiin maaseudulla perussuomalaisella työllisyyspolitiikalla. Perusselitys perussuomalaisilla on se, että ulkomainen työvoima turvautuu suomalaiseen sosiaaliturvaan. Monelle uudelle valtuutetulle tulee yllätyksenä, miten huonossa kunnossa kuntatalous on, eikä politiikan tekeminen ole pelkästään iloisia päätöksiä ja vaalilupausten toteuttamista. Sami Korkiakoski Lahti Uudet kunnanvaltuutetut kovan paikan edessä Suomen kuntavaaleissa valittiin kunnanja kaupunginvaltuustoihin yhteensä 8 859 valtuutettua, joista uusia valtuutettuja on 43,9 prosenttia (Tilastokeskus). Kunnan käytöstä poistettujen kiinteistöjen ostotarjoukset ovat olleet kiinteistöjen arvoon nähden pieniä, eikä omaisuuden myynnillä korjata pysyvästi kunnan taloutta. Jarno Strengell Kaupunginvaltuutettu SDP Kaupunginhallituksen jäsen de_05082021_66.indd 67 29.7.2021 10.37. Sitä ei pidä missään nimessä Suomessa noudattaa. Harva edes Suomessa tienaa moisia summia kuukausittain. 67 Demokraatti Mansikat jäävät penkkiin perussuomalaisella työllisyyspolitiikalla Negatiivinen ihmiskäsitys ei rakenna tätä yhteiskuntaa eteenpäin. Pidetään kaikki mukana. Sekin on totuus, että työelämään tarvitaan monenlaista työllistymistä. Monessa kunnassa lähes kaikkia säästötoimenpiteitä on jo käytetty ja lisäsäästöt heikentävät merkittävästi kunnan palvelutasoa
Ehdimme julkaista esityksen muun muassa vihreän kehityksen ohjelmasta, digipolitiikan suuntaviivoista, teollisuusohjelmasta ja uudesta Afrikka-strategiasta. Puheenjohtaja von der Leyen asetti kunnianhimoisen agendan ensimmäisille sadalle päivälle. päivä maaliskuuta 2020. Olin vastuussa viimeksi mainitun valmistelusta. Ympyrä sulkeutuu mielenkiintoisella tavalla nyt, kun tuosta hiiliyhteisöstä ponnistanut EU uudistuu hiilineutraaliksi vuoteen 2050 mennessä. Esittelimme EU:n uuden Afrikka-strategian 9. Ursula von der Leyenin johtama Euroopan komissio aloitti työnsä joulukuussa 2019. Emrah Turudu de_05082021_68.indd 68 29.7.2021 10.04. Euroopan hiilija teräsyhteisö oli Euroo pan yhdentymisen ensiaskel. Jäsenmaat sopivat myös yhteisestä elpymispaketista ja EU:n budjetista. PUHEENVUORO 71 vuotta myöhemmin tiedämme, että yhteistyö on taannut historiallisen pitkän rauhan ajan. Hän järkeili, että taloudellinen yhteistyö vie pohjan vastakkainasettelulta. Nyt on onnistuttava yhteisessä elpymisessä. Alkushokin jälkeen EU toimi nopeasti ja voimakkaasti yhdessä. Toinen maailmansota oli päättynyt viisi vuotta aiemmin. Yhteiskoordinaatiolla tehostettiin suojavarusteiden hankintaa, ja EU:n johtama varainkeruu rokotekehitykseen keräsi 16 miljardia euroa. Ne arvioidaan tarkkaan, sillä tarkoitus on aidosti uudistaa talouksiemme ja yhteiskuntiemme rakenteita. Talouden joustot auttoivat jäsenmaita tukemaan yrityksiä ja elinkeinoja. Jäsenmaat ovat toimittaneet komissiolle kansalliset elpymissuunnitelmansa. Y hdeksäs toukokuuta vuonna 1950 Ranskan ulkoministeri Robert Schuman piti puheen, joka tunnetaan Schumanin julistuksena. Kaksi päivää sen jälkeen Maailman terveysjärjestö WHO julisti koronaviruksen maailmanlaajuiseksi pandemiaksi. Elämme kuitenkin jälleen hyvin vaativia aikoja. Schuman ehdotti ratkaisua pysyvän rauhan aikaansaamiseksi: entisten vihollisten, Ranskan ja Saksan, teräsja hiilituotannot olisi asetettava yhteisen viranomaisen valvontaan. 68 Demokraatti Euroopan unioni tienhaarassa. Mikroskooppisen pieni virus on järisyttänyt koko maailmaa aiheuttaen korvaamattomia inhimillisiä ja taloudellisia menetyksiä
Siksi on tärkeää, että tässä keskustelussa kuuluu myös suomalaisten ja erityisesti nuorten ääni. Akuutin kriisin hellittäessä ikkuna on auki uudistumiselle. Tämän ajan kansallista Eurooppa-politiikan linjaa on ohjannut pääministeri Lipposen ajattelu vaikuttamisesta niissä pöydissä, joissa tehdään Suomea ja suomalaisia koskevia pää töksiä. Kriiseiltäkään ei olla vältytty. Toisaalta se on tehnyt näkyväksi keskinäisriippuvaisuutemme: EU:n koordinoima rokotestrategia kantaa nyt hedelmää. Viedäänkö kehitystä edelleen eteen päin yhtenäisenä joukkona vai sallitaanko jäsenmaiden eritahtisuus. Miten siirrymme sosiaalisesti, ympäristöllisesti ja taloudellisesti kestävän kasvun polulle. Koronavirus osoitti, että Eurooppa ei ollut tarpeeksi varautunut terveyskriisiin. de_05082021_68.indd 69 29.7.2021 10.04. Suomella on takana jäsenyyttä EU:ssa reilu neljännesvuosisata. Lisäksi EU-maat ovat sitoutuneet lahjoittamaan vähintään yli sata miljoonaa rokoteannosta kumppanimaille vuoden loppuun mennessä. Kansainvälisen COVAX-välineen kautta olemme kyenneet toimittamaan yli 129 miljoonaa rokoteannosta 136 maahan, mukaan lukien maailman köyhimpiä maita. Siksi, että EU olemme me. Mahdolliselle muutokselle tarvitaan Euroopan kansalaisilta oikeutus. Kriisin jälkeinen jälleenrakennus on hyödynnettävä vihreän ja digitaalisen kehityksen vauhdittamiseen ja kriisinsietokykymme vahvistamiseen. EU on kantanut globaalia vastuuta: meillä valmistetuista rokotteista puolet on viety maailmalle. Virus nujerretaan vain solidaarisuudella ja monenkeskisellä yhteistyöllä koko maailmassa. Tulevaan kehitykseen liittyviä hiljaisia signaaleja heijastuu jo eurooppalaisesta keskustelusta. Koronakriisi ei valitettavasti ole viimeinen kriisi, jonka kohtaamme. Miksikö. ON SANOTTU, että EU kehittyy kriisien kautta. EU on osoittanut globaalia johtajuutta. Sitä on värittänyt erityisesti lännen ja idän suhteen muuttuminen sekä vahvistunut taloudellinen integraatio. Omalla työpöydälläni on tällä hetkellä 80 miljardin euron ohjelmointikokonaisuus eli se, miten EU käyttää ulkosuhderahoitusta kumppanimaissa alkavalla rahoituskaudella. Nyt EU saattaa jälleen olla murroskauden kynnyksellä, eräänlaisessa tienhaarassa. Nyt määritellään, millaista yhteistyötä konkreettisesti tulemme kumppanimaiden kanssa tekemään seuraavan seitsemän vuoden aikana ympäristön, digitalisaation, turvallisuuden, työpaikkojen ja peruspalvelujen, kuten koulutuksen, vahvistamisen eteen. Syvennetäänkö integraatiota esimerkiksi terveys-, taloustai ulkopolitiikassa. 69 Demokraatti Jutta Urpilainen EU:n kansainvälisten kumppanuuksien komissaari EU saattaa olla jälleen murroskauden kynnyksellä. Toivonkin, että Tulevaisuuskonferenssi tulee myös Suomessa ruokkimaan moniäänistä keskustelua. Elämäntapamme on haavoittuvainen. Keskustelua siitä, mitä Euroopan unionilta odotamme ja miten vastaamme jatkossa maailman megatrendeihin. Kokosimme Team Euro pe -joukkueena jäsenmaiden kanssa 40 miljardin euron paketin humanitaariseen apuun, terveysja ruokajärjestelmien vahvistamiseen sekä kriisin sosiaalisten ja taloudellisten vaikutusten pehmentämiseen. EUROOPPA-PÄIVÄNÄ, SCHUMANIN julistuksen vuosipäivänä, EU käynnisti Euroopan Tulevaisuuskonferenssin
Akateemisen uteliaisuuden vuoksi hän siirtyi korkeammalle, Lapinlahden sairaalaan erikoistuen psykiatriaan. Itsemurhalukumme oli maailman korkein Unkarin ohella, 1 400 vuodessa. Ilkka Taipale Yhteiskuntalääketieteen dosentti Jarkko Eskola. Vaimonsa professori Katarina Eskolan kanssa heidän kotinsa oli yhtä täynnä analyyttista ja syvällistä keskustelua kuin kirjojakin. Jarkko Eskola edusti Homo sapiens’ia, Viisasta Ihmistä parhaimmillaan. Paikalle tuli pari teologian ylioppilasta Pohjanmaalta kysyen, onkos tämä se AKS:n perillinen. 1980-luvun alettiin tämän ja skitsofrenia-projektin myötä purkaa laitoshoitoa. Hän oli erinomainen lääkäri ja uskaltautui Claes Andersonin tapaan hoitamaan maan ainoata myrkytysosastoa. Raittiusjärjestöt, kädessään valmis paperi, tulivat pyytämään Jarkolta allekirjoitusta. de_05082021_70.indd 70 28.7.2021 10.17. Tehtäviin kuului myös alkoholipolitiikka. Avohoito oli kehittymätön, Helsingissä oli vain yksi psykiatrinen huoltotoimisto, Uudellamaalla muutama. Siirryttyään 1982 sosiaalija terveysministeriöön hän oli käynnistämässä maailman mainetta saanutta itsemurhien ehkäisyprojektia. 70 Demokraatti KUOLLUT Viisas ihminen parhaimmillaan TAPASIN VASTA-ALKANEENA medisiinarina Töölön kirkon edessä ensi kerran Jarkko Eskolan (27.5.1938– 17.6.2021), joka oli aloittanut opintonsa pari vuotta aiemmin. Etsintämme siis jatkui. Potilaat olivat valikoituneempia. Olimme kumpikin etsimässä elämän tietämme muiden muassa seurakuntanuorissa. Hänen ansiostaan EU otti myös mielenterveyspolitiikan asialistalle. Jarkko oli pitkään sekä Psykiatriyhdistyksen että Suomen mielenterveysseuran hallituksen jäsen. Jarkko teki merkittävän työn WHO:ssa toimien sen Euroopan osaston hallintokomitean puheenjohtajana. Kaksi prosenttia väestöstä käytti niiden maksuttomia palveluja. Jarkon elämän tie löytyi vuonna 1971. Jatkoimme etsintää käyden tutustumassa Vapauden Akateemiseen liittoon. Nyt niitä rakennettiin sata, yksi 50 000 asukasta kohden. Lääkärinä hän suhtautui syöpäkuolemaansa yhtä tyynesti ja luonnollisesti kuin elämään. Hän varmaan ajatteli, että kohtuus sentään kaikessa eikä allekirjoittanut. Nyt käytössä on enää muutama tuhat sairaansijaa. Jarkko aloitti lastenlääkäriopinnot, mutta yhteiskunnallinen aalto heitti hänet Hesperian sairaalaan, sen kultakauden aikana, sairaalademokratian sarastaessa 1960-luvun lopulla. Me hesperialaiset pidimme – kaiketi kateudesta – naapuriamme operettipsykiatrian keskuksena. Into ja reaaliset näkymät yhteiskunnallisiin uudistuksiin johtivat hänet Lääkintöhallituksen mielenterveystoimiston ylilääkäriksi, jonne hän houkutteli minuakin, onneksi onnistumatta. Jarkko oli virkamies parhaasta päästä, tyyliltään tasapainoinen, eleetön ja vakaa, pitkäjänteinen ja päämääristä tietoinen. Jarkon liittyminen SDP:hen 1970-luvun alussa täydensi perheen kirjoa nostaen osan kulmakarvoja. Jarkko toimi vuonna 1973 Itsemurhakomitean puheenjohtajana. Jarkko toimi STM:n ehkäisevän sosiaalija terveyspoliittisen osaston ylijohtajana vuodesta 1991 eläkkeelle siirtymiseensä asti vuonna 2003. Suomen miehistä kolme prosenttia ja naisista joka sadas lopetti itse elämänsä. EU:n myötä päävastuu alkoholipolitiikasta oli siirtynyt Oy Alko Ab:ltä ministeriöön ja sen ylijohtajalle. Nämä kuolemat ovat puoliintuneet. Maamme 59 mielisairaalaa oli jäänyt yleissairaaloiden kehityksestä ”vähempi arvoisina” syrjään. Jarkko oli syntynyt sivistyssukuun, isä oli Maalaiskuntien liiton toimitusjohtaja, sisarukset Seikko, Kari, Tuula ja Kimmo haarautuivat tutkimuksen, käytännön ja yhteiskunta-aktivismin eri suuntiin. Väestöstä lähes puoli prosenttia, 21 000 ihmistä oli näissä laitoksissa, maailmanennätys! Jarkko sekä Raimo Miettinen saivat Lääkintöhallituksen pääjohtaja Erkki Kivalon vakuuttuneeksi suuresta saneeraustarpeesta. Jarkko kiersi kaikki laitokset ja ne saneerattiin. Se oli raittiuslupaus
3.8. Juha-Pekka Autio lehtori, Rauma 8. 0400 662 471/ Toive ja lippuvaraukset Peltosen konserttiin koodilla SOTE toimisto@musiikkijuhlat.fi. Punaisia lippuja -näyttelyssä on värikuvia työväen joukkotapahtumista 1970-luvulla: Punavankimuistomerkin julkistamisesta Lahdessa Fellmanin pellolla vuonna 1978, TUL:n liittojuhlilta vuonna 1979 sekä työväen vappumarsseista Tampereella 1970-luvulla. Lähetä tapahtumailmoituksesi seuraavaan lehteen viimeistään maanantaina klo 11 mennessä sähköpostilla yhdistyspalsta@demokraatti.fi. Etkot klo 17 Työväentalolla viihteellisen ohjelman ja klimppisopan kera. Kauko Leppänen kelloseppä, Lahti 5.8. Mahdolliset onnittelut voi ohjata KSR:n Työväentalo rahastoon tilille: FI85 1521 3000 0060 09, tiedonantoon: Kari Laihanen. Lisätietoa diabetes-kotisivut/uutiset tai 0407792182, ilm. menn. Nurmontie 22, Pelttari. 8. 71 Demokraatti Kansan Sivistysrahaston apurahat ovat haettavana elokuussa 85 VUOTTA 70 VUOTTA 60 VUOTTA Syntymäpäivät Timo Roos kunnallisneuvos, Hämeenlinna 5.8. • Ilmajoen ja Etelä-Pohjanmaan diabeetikot. Etkoille tekstarilla p. Mahdolliset onnittelut voi ohjata KSR:n yleisrahastoon tilille: FI85 1521 3000 0060 09, tiedonantoon: JuhaPekka Autio. HUOM! Kurssi monipistoshoitoisille Seinäjoella torstaisin 12.8.–2.9. Punaisia lippuja -valokuvanäyttely 4.6.2021 klo 11–29.8.2021 klo 18. Mahdolliset onnittelut voi ohja ta K. Kari Laihanen toimitusjohtaja, eläkeläinen, Tampere 3.8. Fagerholms fond för att finansiera Maarit FeldtRantapriset, konto: FI85 1521 3000 0060 09, som information: Anders Björklöf. PIRKANMAA • Työväenmuseo Werstas, Komuutti-tila. Yhdistystoiminta Järjestöjen ja yhdistysten kevät-, syysja vuosikokousilmoitukset ovat maksullisia. de_05082021_70.indd 71 28.7.2021 10.17. Osallistumme Ilma joella elokuun kuutamoiltaan su 8.8. A. Fagerholmin rahastoon Maarit FeldtRanta palkinnon kartuttamiseen tilille: FI85 1521 3000 0060 09, tiedonantoon: Anders Björklöf. Näyttelyn kuvat ovat jatkossa osa Työväenmuseo Werstaan kokoelmia. Kuutamo nousee konsertissa ooppera-areenalla klo 19 Suomen kauneimpien laulujen ja baritoni Aarne Pelkosen kera. Valokuvaaja, FT Pertti Pitkäsen kuvia 1970-luvun työväen joukkotapahtumista on esillä kesän ajan. ja ilm. Tarkemmat tiedot saat, kun lähetät Toivelle spostiosoitteen. Yhdistystoimintapalstalla ei julkaista vaalitai vaalitapahtumailmoituksia. Tied. Maksuton. Matti Nokela johdon ja henkilöstön työn ohjaaja, Helsinki 15.8. Anders Björklöf VTK, eläkeläinen, Helsingfors 19.8. Ne ovat maksullisia ilmoituksia. A. Merkkipäivän vietto perhe piirissä. POHJANMAA • Ilmajoen Makeat Mimmit + Raavaat Miehet + Pieni ele -yhdistykset. Maksullisen ilmoituksen lisäksi ilmoitus julkaistaan pyydettäessä yhdistystoimintapalstalla maksutta kerran. Eventuella gratulationer kan man rikta till K
Nimi: Osoite: de_05082021_72.indd 72 27.7.2021 16.33. 72 Demokraatti RISTIKKO 13/2021 Veijo Wiren veijo.wiren@gmail.com Ratkaistut ristikot lähetetään seuraavan lehden ilmestymiseen mennessä: vastaukset@demokraatti.fi tai Demokraatti / Ristikko, PL 338, 00531 Helsinki. Merkitse kuoren päälle ristikon numero. Oikein vastanneiden kesken arvotaan yksi 10 euron lahjakortti
Onnea voittajalle! RATKAISU VOT P I T A T A S A O K A R I I N A L O S O K N U T I N E S S I I V I O I T A T E A T T A M A L T A A T T R I O E R I N E L I E L U N I O S I T A R R I S I I N I I K E A O P E L I T A R A M A R K M E L O N I R A L A O S A A R E A O S I N O I T T S A H A U S I M O L A S T O A V A R I I S S A S T A L I N O R A N K I U R A L A K T T O P I A M M O I N H A R M I A N I S U S A M O R A N E U V O S A E T A A S A N A E L I S K A R A I R H U R S K A S E T O A K A R A L A A K I A A N A P A I N O T A T A S K U A A R O T I L A Vaikeusaste: (c ) Ar to In ka la ww w. de_05082021_72.indd 73 27.7.2021 16.33. Jo viisi lumetonta huhtikuun päivää leikkasi petolintuja vastaan suojatonta riekkokantaa 15 prosenttia. Kesän edetessä ruskean määrä sen asussa lisääntyy. Myöhemmin kesällä Saanan kiiruna palaa mieleeni, kun Suomi muhii pitkään jatkuneissa helteissä ja Kanadassa elohopea nousee liki 50 asteeseen. Jos meno jatkuu tällaisena, mikä on kiirunan ja muiden talvisin valkeaan suojaväriin turvautuvien eläinten kohtalo. Luonnonvarakeskuksen (Luke) ja Itä-Suomen yliopiston tutkijoiden keväällä 2020 julkaiseman tutkimuksen mukaan lumettomat keväät kurittavat Suomen riekkokantaa. Siellä täällä, harvakseltaan, näkyy vielä pieniä läiskiä lunta, ja tunturilampea peittää vielä osin jää. Lapinalppiruusut kukkivat kauniina ylös tunturiin kiipeäjän iloksi. Viime talvi oli luminen, mutta ilmaston lämmetessä kunnon talvien määrä vähenee. Kiipeän kohti Saanan huippua Kilpisjärvellä. Luken mukaan Alpeilla lisääntynyt lumettomuus on jo kurittanut kiirunaa, ja Pohjois-Amerikassa sama on tapahtunut sikäläiselle metsäjänikselle. co m 9 5 6 6 7 3 7 6 4 3 8 5 5 8 2 9 9 6 9 5 4 7 1 7 2 19 54 32 86 7 64 29 87 51 3 37 86 15 94 2 92 71 46 38 5 58 12 73 49 6 46 38 59 27 1 21 63 98 75 4 73 95 64 12 8 85 47 21 63 9 V iikko ennen juhannusta pohjoisessa on vielä mukavan viileää, kun eteläisessä Suomessa hikoillaan jo helteisissä lukemissa. Kiiruna, joka talvisin maastoutuu lumiseen maisemaan täysin valkoisen höyhenpukunsa ansiosta, poseeraa kuvaajalle vielä osin valkeassa kevätpuvussaan. 73 Demokraatti SUDOKUN RATKAISU TI TI TYY Anna-Liisa Blomberg anna-liisa.blomberg@demokraatti.fi RISTIKON 11/2021 RATKAISU 10.6. julkaistun ristikon 10 euron lahjakortin voitti Kaija Pikkarainen Alavetelistä. ais ud ok u. Tunturi-ilma tuntuu raikkaalta hengittää
Kirja on dystopia siitä, mihin polarisoituminen saattaa johtaa. Anni Kytömäen Margarita on nyt kesälukemistoani. Rakastan myös Tatu ja Patu -kirjoja. Kirjan pitää imaista mukaansa, ja silloin tekee mieli lukea se kerralla alusta loppuun. Jos kirja ei imaise, jätän sen heti kesken, mutta saatan palata siihen jossakin vaiheessa uudestaan. Aika hurja kirja. Nyt yöpöydälläni on Kalervo Kummolan kirja Kale – Rautakansleri. Kun rikkaat rikastuvat ja köyhät köyhtyvät, minkälainen vallankumoustarve siitä saattaa tulla. Kuuntelen suosituksia, ja tietyt kirjailijat kiinnostavat. Aivan loistava esikoisteos. Hänen elämässään on ollut paljon samaa kuin Matilla, kuten isot sosiaaliset verkostot. Yöpöydältäni löytyy myös Esko Ahon Mustien joutsenten vuosi ja Tapio Bergholmin Kiihkeä Koivisto. Neljävuotias löytää näistä kirjoista koko ajan uutta, ja on hauska seurata, missä kohdissa hän nauraa. En tykkää äänikirjoista. Se kyllä imaisi mukaansa. Tuomas Niskakannas: Roihu 4 Kirjailija on Helsingin Sanomien politiikan ja taloustoimittaja. Siinä Kummola kertoo omin sanoin elämäntarinansa. Meillä oli edesmenneen mieheni, Matin, kanssa tapanana ostaa toisillemme joululahjaksi pelkkiä kirjoja, ja hirveän usein vaihdoimme sitten samoja kirjoja. Loistavasti kirjoitettu kirja. Okko oppi viime syksynä kirjoittamaan ja lukemaan, ja nyt etenkin kuvituksen pienet tekstit naurattavat. Yhteisiä suosikkikirjailijoita oli John Irving, Miika Nousiainen, Antti Tuuri ja Joni Skiftesvik. 2 1 de_05082021_74.indd 74 29.7.2021 11.02. Järkyttävä kirja, jossa kuitenkin oikeudenmukaisuus lopulta toteutuu. On lohdullista, miten lapsi pystyy lopulta selviytymään hyvinkin rankoista olosuhteista. Ostan niitä lapsenlapselleni Okolle ja niiden lukemisesta itsekin nautin. Pyrin joka vuosi lukemaan myös Finlandia-voittajan. Kirja kertoo perheväkivallasta ja pienen pojan mielen järkkymisestä rakastavan siskon näkökulmasta katsoen. Minulla on noin tusina kirjaa yöpöydälläni koko ajan. Tarina on traaginen, mutta ihan pakko nauraa aina välillä. Nousiaisen kirjat ovat elämänmakuisia ja olen iloinen, kun ne löytävät tiensä valkokankaalle ja teatterin lavoille. Olen nopea lukija ja lukeminen tuo minulle iloa. Adeline Dieudonné: Oikeaa elämää Miika Nousiainen: Pintaremonttia Joonatan Tola: Punainen planeetta Politiikan kirjahylly 1 3 2 Olen aika kaikkiruokainen lukija, mutta en käytä aikaa ni ihan mihin tahansa. Pystyin hyvin samaistumaan kirjan hahmoihin: omaishoitajaan ja yksinhuoltajaan. 74 Demokraatti Teksti ja kuva Nora Vilva Tarinan pitää imaista mukaansa En käytä aikaani epäkiinnostaviin kirjoihin, sanoo omaishoitaja ja kaupunginvaltuutettu Hilkka Ahde
Euroopan parlamentin Sosialistien & Demokraattien ryhmä S&D Tilaisuuden järjestää MEP Eero Heinäluoma Seminaari: Euroopan tulevaisuus sunnuntaina 5.9. 09-766 429 www.tyovaenperinne.fi Työväenliikkeen kirjasto tsl.fi Koulutetut ammattilaiset, asiantuntijat ja esimiehet alaan katsomatta. Tytti Tuppurainen, Eurooppaministeri . klo 12:00–15:00 Ravintola Juttutuvassa (Säästöpankinranta 6, Helsinki) . Eero Heinäluoma, MEP KESKUSTELEMASSA: eeroheinaluoma.fi www.pau.fi www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 Sörnäisten rantatie 25 A, 00500 Helsinki p. Sitovat ilmoittautumiset viimeistään 23.8. Kerro tavoitteistasi äänestäjille Ilmoittamalla Demokraatin aikakauslehdessä ja verkkosivuilla olet mukana yli 150 000 lukuhetkessä viikoittain. Hyvä aluevaaliehdokas, Suomen ensimmäiset aluevaalit ovat jo nurkan takana. Kimmo Kiljunen, kansanedustaja . ALUEVAALIT 23.1.2022 Ennakkoäänestys 12.-18.1.2022 Pyydä tarjous! sari.ojala@demokraatti. sähköpostilla: ailahppaakko@gmail.com Tilaisuudessa keittoja kahvitarjoilu. Sillä sinun työsi on tärkeä jytyliitto.fi YHTEYTESI EUROOPPAAN: Suomen S&D-mepit Miapetra ja Eero! Tilaa uutiskirjeet ja ollaan yhteydessä: www.miapetra.fi www.eeroheinaluoma.fi @miapetrakumpula @eeroheinaluoma de_05082021_002.indd 1 26.7.2021 10.15. Eveliina Heinäluoma, kansanedustaja
elo ku ut a KOULUTUS TEEMA Pudokkaasta otetaan koppi SIRPA Nelirenkainen hyväntekijä TYÖAIKA Onko vähemmän enemmän HYVÄ PAHA KOBOLTTI Sähköauton akku on ongelma 5.8.2021 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI STM:n kansliapäällikkö Kirsi Varhila on ”koronatuttu” televisiosta ja lukuisista tiedotustilaisuuksista. PAL.VKO 2021-33 00 74 43 -2 11 3 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 13 • 20 21 / 5. Moni on tullut kadullakin kiittämään hyvin tehdystä työstä. Koronakasvo de_05082021_001.indd 1 28.7.2021 11.52