Hinta 3 € 6. www.wotkins.fi LIISA JAAKONSAARI . JOULUKUUTA 2018 N0 49 Perustulo ei korjaa sotu-ongelmia POLITIIKKA . 20 EU:n puolustaja. . 6 Lohjanharjun lähdevedellä tuoresuolatut kinkut, pateet, makkarat, gluteenittomat joululaatikot... Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja
Miksi?. WWW.JYTYLIITTO.FI Ammattiliitto Nousu ry .org www. JOULUKUUTA 2018 Lehdessä 6 Perustulokokeilusta tuskin löytyy sosiaaliturvan uudistajaa 8 Uutiskertaus: Naisten palkkakehitys laahaa edelleen 10 Euroopan Eero 13 Demokraatin piirikierros Hämeessä 14 Häme kasvaa hyvän elämän eväillä 16 Vaaliveturinkuljettaja 18 Salmiakkia 19 Hyvästit epäekologisille lahjapaketeille 20 Olipa kerran minä: Liisa Jaakonsaari 26 Kasvot peilissä: Simo Rissanen 27 Joulupöydät on katettu 28 Terävin piirroin uusittu klassikko 30 Onnen Pekka 31 Eeva – tähtemme Lontoossa 32 Kirjavisa 34 Mielipide 35 Suomalainen demari 36 Järjestöt 37 Ristikko 38 Televisio 40 Mun luonto, Närästäjä, Radio 13 Liike 27 Kulttuuri 19 Elämä 6 Politiikka 4 Pari valittua sanaa, Ville Ranta, Opposition ääni 5 Pääkirjoitus, Kohtaaminen Liisa Jaakonsaaren kanssa Kannen kuva: Nora Vilva Ota meihin yhteyttä! www.paperiliitto.fi www.pau.fi Tervetuloa ?näkymään ?omalla ?ilmoituksella Ota yhteys: Aila Pääkkö 097010560 www.pardia.fi JYTY KUULUU LÄHELLE JA KAUAS. Viikon valinta 6 Tasa-arvosta puhutaan, mutta mitään ei tapahdu palkkaeroissa. 2 6. www.pam.fi www.teollisuusliitto.fi Perustulokokei lu oli tärkeä, mutta sen tavoite ei ehkä täyty
JOULUKUUTA 2018 Tradekan jäsenille Extraetu Restelin klassikkoravintoloissa Restelin klassikkoravintolat Central Helsingissä, Sampo Kuopiossa, Foija Turussa ja Martinat Forssassa, Kuusamossa, Lahdessa, Porissa ja Riihimäellä tarjoavat Tradekan jäsenille extraetuna viinipullot -40 % alennuksella pääruoan yhteydessä. 3 6. Katso tarkemmat tiedot Tradekan jäsenen ravintolaeduista, muista vuosieduista sekä vaihtuvista extraeduista www.tradeka.fi.. Ei päällekkäisiä etuja. Extraja vuosiedut saat näyttämällä Tradekan jäsenen PINS-korttisi tilauksen yhteydessä. 2018 ja koskee vain pulloittain ostettuja viinejä. Etu on voimassa 15.11.– 30.12. Ruokailu ja muut ostot ravintolassa normaalisti Tradekan jäsenen vuosietuhintaan -20 %
Sama suhdanne oli kuitenkin syy jakaa uusia työllisyyden kannalta merkityksettömiä veroetuja omille taustaryhmille, kuten suurmetsänomistajille, miljoonaperintöjen saajille ja apteekkareille. Tärkein askel olisi laajentaa oppivelvollisuutta niin, että jokaiselle turvataan aidosti maksuton toinen aste. Ville Ranta Pari valittua sanaa Hyvät DDR-Suomen valmentajat TOKI TIEDÄTTE, ETTÄ Suomessa on taivasteltu ja naureskeltu jo vuosikymmenien ajan edesmenneen DDR:n valmennusmetodeja, joilla maa nostettiin urheilusuuruudeksi: hormoneja, saatanallista fyysistä rääkkiä ja henkistä psyykkausta. Vaihtoehtomme lähtee siitä, että hyvänä aikana on otettava vähemmän velkaa, mutta samalla on toteutettava uudistuksia, jotka lisäävät kestävästi työllisyyttä ja tasa-arvoa yhteiskunnassa. Perusturvaa leikataan edelleen ensi vuonna. Nyt kun taloustilanne on hyvä, hallituksen mielestä ei ole oikea aika lopettaa leikkauksia edes pienituloisilta eläkeläisiltä. Varhaiskasvatus on uudistettava palauttamalla subjektiivinen päivähoito-oikeus, pienentämällä ryhmäkokoja sekä laskemalla varhaiskasvatusmaksuja. SDP:n vaihtoehto katsoo tulevaisuuteen MAAILMAN TUULET OVAT puhaltaneet hyvän vireen Suomen talouden purjeisiin. Talous ja työllisyys kasvavat. Kirjoittaja on kansanedustaja (sd.).. Opposition ääni ANTTI LINDTMAN SDP on oppositiokaudellaan laatinut joka vuosi uskottavan vaihtoehdon hallituksen budjetille. Toivottavasti edes häpeätte, toivoo Demokraatin väki Iltapala harjoitusten jälkeen saattaa olla kuusi viinirypälettä. Haluamme aloittaa jo ensi vuonna toimet, jotka parantavat pienija keskituloisten eläkeläisen toimeentuloa. Me haluamme pitää kaikki mukana. Ei olisi pitänyt. Mikä tärkeintä, SDP:n vaihtoehto on oikeudenmukainen. Verotus on uudistettava oikeudenmukaiseksi, ja kestävää kasvua ja työllisyyttä tukevaksi. Yhteiskunnan sivistyksen mitta on se, kuinka pidämme huolta tätä maata rakentaneista. Sosiaaliturva on uudistettava yksinkertaiseksi ja kannustavaksi niin, että työn vastaanottaminen on aina kannattavaa. Suomen suuri haaste on se, että koulutustaso on lähtenyt laskuun. Noin 30 tuntia viikossa harjoittelevan ja vielä kasvavan nuoren pitäisi tulla toimeen kalorimäärällä, joka tuskin riittää edes konttorityötä tekevälle. Suomessa on toteutettava perhevapaauudistus, joka lisää naisten tasa-arvoa työmarkkinoilla ja joustaa paremmin perheiden tarpeiden mukaan. Kun taloussuhdanne oli heikko, oli se hallitukselle syy leikata eläkeläisiltä, lapsiperheiltä ja koulutuksesta. JOULUKUUTA 2018 VIIKON VIISAUS » Oscar Wilde: Elämä olisi todella tylsää ilman erehdyksiä. 4 6. Oli suhdannetilanne mikä tahansa, on hallituksen budjetti köyhille kireä, mutta rikkaille löysä. Suunta on muutettava, Suomi pärjää vain osaamisella. Orpon almanakassa ei ole koskaan pienen ihmisen vuoro. Teidän valmentajien takana oleva liitto hymistelee ja jeesustelee, että ” ongelma on tiedossa ja siihen puututaan”. Hyvä suhdanne ei anna hallituksen mielestä aihetta tarkastella suurituloisten veroetuja. Höpi, höpi, ongelma on varmasti ollut tiedossa, mutta siihen ei ole puututtu, koska liitto kuten myös te valmentajat olette valmiit menestyksen toivossa uhraamaan nuoren terveyden – niin fyysisen kuin henkisen – menestyksen alttarille. Helsingin Sanomat kertoi teidän suomalaisvalmentajien metodeista, joilla vielä melkein lapsi-ikäisiä suomalaisvoimistelijoita harjoitetaan. Pahimmillaan iltapala harjoitusten jälkeen saattaa olla kuusi viinirypälettä. Ilman toista astetta riskit työttömyydestä ja syrjäytymisestä kasvavat merkittävästi. Kasvu kuuluu kaikille. Ruokavalion osalta se oli puhdasta DDR:ää
Lännen talouspakotteiden alla olevaa Sberbankia on syytetty osallisuudesta Itä-Ukrainan sodan rahoittamiseen. Siitä kuinka tiiviisti Sberbank on kiinni Vladimir Putinissa on erilaisia näkemyksiä, mutta kiinni se joka tapauksessa on Venäjän valtakoneistoon. MIELIPIDEPALSTA mielipide@demokraatti.fi Demokraatti/mielipide PL 338, 00531 Helsinki Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. Menneestä maailmasta kielii myös avoimen kirjeen avaava puhuttelu ”H. Kokoomusministerit Häkkänen ja Mykkänen liikuttuvat HS:ssa sadan vuoden takaisista kuntavaaleista. ”Minä ja Venäjä” käsitteli Ahon roolia Venäjän suurimman pankin Sberbankin hallituksessa. Perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895. Siksi jälkipyykki olikin omituinen ja taas kerran mediaa varoittava. H.V. Arvostusta Jaakonsaari antaa ennen kaikkea poliittiselle pohdiskelulle ja ajattelulle. Sunnuntainumeron pääjuttu oli siis läpeensä poliittinen, mutta myöhemmistä reaktioista päätellen haastattelu jäi monelta ensin noteeraamatta. Teema on monin tavoin kiinnostava ja akuutti. 5 6. Kyllä ennen oli paremmin. Ahon mielestä HS rikkoo kohtaa, jossa haastateltavalla on oikeus saada ennakolta tietää, millaisessa asiayhteydessä hänen lausumaansa käytetään. Sen tietää moni keskustalainenkin pääministeri, viimeksi Juha Sipilä. V. Vastuutonta puhetta entiseltä pääministeriltä. Ahon mielestä juttu oli ”henkilökeskeistä mielikuvajournalismia”, jonka hän pahimmillaan katsoo ”lietsovan vihaa”. Ensin tulee hitaanoloisesti käynnistyvä johdanto, jonka jälkeen siirrytään asiaan. kerros, 00530 Helsinki Postiosoite: PL 338, 00531 Helsinki Uutistoimitus: 09 7010 555 Sähköposti: toimitus@demokraatti.fi Sähköpostit: etunimi.sukunimi@demokraatti.fi Politiikka: Simo Alastalo, 09 7010 437 Elämä: Nora Vilva, 09 7010 528 Demokraatti.f i TILAAJAPALVELU Puhelin: 09 7010 500 tilaajapalvelu@demokraatti.fi Kulttuuri: Rolf Bamberg, 09 7010 539 Liike: Anna-Liisa Blomberg, 09 7010 459 LIISA JAAKONSAAREN HAASTATTELU SIVULLA 20 Ehta, sivistynyt sostemi Mepin elämä (varsinkin Strasbourgin täysistuntoviikolla) on melkoista kujanjuoksua sanan varsinaisessa merkityksessä. Pian Jaakonsaari alkoi pohtia yhteiskunnan kehitystä varmalla otteella. Lopulta kuitenkin istuimme alas, Liisa Jaakonsaari tuplaespressonsa ja minä ison kahvin hiljentäminä. Jutussa Ahon kysymyksiä herättävä rooli mahdollisena Putinin sylikoirana nousee esiin, mutta hän sai selvittää asemaansa rauhassa. Haastateltu ei pitänytkään jutusta. JK. Oli haastatteluun liittyvän tapahtumasarjan todellinen laita kuinka vain se osoittaa ainakin ”Kannuksen Kennedyn” herkkähipiäisyyden. Puheen edetessä seuraa usein humoristinen sutkautus, jonka jälkeen vakavoidutaan ja esitetään syvällisempi lopetus. Voittajaosapuolen kyky kannattaa demokratiaa puoli vuotta sisällisodan jälkeen on heistä hienoa. Jaakonsaaren esitelmöintiä kuuntelee mielellään. Ukrainaan on julistettu sotatila. tarkoittaa ”hyvää veljeä” ja on kuin neuvostoaikojen miesten saunaparlamentista. Aho paheksuu kohtaa ymmärtämättä sitä, että haastattelu keskittyi ”lähes pelkästään” hänen jäsenyyteensä Sberbankin hallituksessa. Jää mainitsematta, että ellei Saksa olisi hävinnyt I maailmansotaa siinä välissä, heidän puolueensa olisi muuttanut Suomen kuningaskunnaksi. Ehta, sivistynyt ”sostemi” siis, kuten Jaakonsaari itse kertoo tavanneensa sosialidemokraatti-sanaa nuorena maistellessaan sitä ensimmäisiä kertoja. Arvoton taistelu median syyllistämiseksi on vaarallinen polku, josta riittää maailmalla mutta myös meillä esimerkkejä. Sosiaalisessa mediassa lähti kiertämään Ahon Helsingin Sanomien päätoimittajalle lähettämä ”avoin kirje”, jossa Aho syyttää lehteä journalistin ohjeiden rikkomisesta. Kunnioitusta herättävä 40 vuotta kestänyt parlamentaarinen ura kuuluu ja näkyy, sivistyskin on läsnä lukuisina viittauksina. Toisenlaisen kuvan HS:n ja Ahon kohtaamisesta saa jutun kirjoittaneen toimittajan lausunnosta omalla Twitter-tilillään: ”Joku päivä ehkä vielä avaan sitä surkuhupaisaa, ala-arvoista prosessia, jolla Esko Aho koetti ensin a) painostaa jutun hyllyttymiseen, ja kun se ei onnistunut b) teki vihjailevia uhkauksia seurauksilla jos juttu julkaistaan c) kieltäytyi lapsellisesti yksilöimästä väitteitään”. Kaius”. Kohtaaminen TEKSTI JA KUVA TOPI JUGA ”Kannuksen Kennedy” Venäjällä kaahaa trumpilaista tietä A ika tavallinen henkilöhaastattelu entisestä pääministeristä Esko Ahosta julkaistiin sunnuntaina Helsingin Sanomissa. Arvoton taistelu median syyllistämiseksi on vaarallinen polku, josta riittää maailmalla mutta myös meillä esimerkkejä. Venäjä avasi hieman yli viikko sitten tulen Ukrainan laivaston aluksia kohti Kertshinsalmessa ja otti ne haltuunsa. Sitä hän soisi tapahtuvan nykykiireessä enemmänkin. JOULUKUUTA 2018 Seuraa meitä Facebookissa, Twitterissä ja Instagramissa. Puhelinvaihde: 09 7010 41 Päätoimittaja: Mikko Salmi, 09 7010 504, mikko.salmi@demokraatti.fi Myyntijohtaja: Aila Pääkkö, 09 7010 560, ilmoitukset@demokraatti.fi Toimituspäällikkö (viikkolehti): Heikki Sihto, 09 7010 516 Toimituspäällikkö (verkko): Rane Aunimo, 09 7010 553 Kustantaja: Kustannus Oy Demokraatti Painopaikka: Lehtisepät Oy, Tuusula ISSN-L 2242-6892 Demokraatti, ISSN 2242-6892 (painettu), ISSN 2242-6906 (verkkojulkaisu) Käyntiosoite: Siltasaarenkatu 18–20, C-rappu, 6
– Yleisturvassa on mukana laajempi joukko ihmisiä. – Olisin todella hämmästynyt, jos näin ei olisi. Kokeilun taustalla on edessä oleva sosiaaliturvan uudistus ja kysymys työn joustavammasta vastaanottamisesta. – Joko tai -kannustavuus on aika raaka yksinkertaistus. Tämän voi ajatella kannustaneen ottamaan vastaan joustavammin työtä. Myös kytkentä palveluihin ja kannustavuus säilyvät. Kanadan Ontariossa kokeilu peruutettiin, kun provinssissa vaihtui valta, Hiilamo sanoo. – Palveluntarpeen arviointi pitää tehdä yhdessä ihmisten kanssa ilman ylhäältä päin saneltua pakkoa. – Kiinnostavinta oli kokeilun laatimisvaihe, jossa mietittiin eri vaihtoehtoja ja tehtiin taustöitä. – Jos kieltäytyy kaikesta yhteistyötä, voitaisiin harkinnan mukaan käyttää velvoitteita. Mäkysen mukaan vastikkeellisuus on perälauta, jonka edellä on oikeus palveluihin. S osiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo ennakoi vuoden lopulla päättyvän perustulokokeilun tuloksista myönteisiä. SDP:n mallissa lähtökohtana on Mäkysen mukaan se, ettei ihmistä pidä pakottaa palveluihin, joista hän ei koe saavansa hyötyä. Välissä on vaikka mitä vaihtoehtoja. Vastikkeettomuus hiertää Perustulokokeilu on alusta asti herättänyt kiivasta keskustelua vastikkeellisuudesta. – En usko, että yleinen laaja perustulo olisi mahdollinen, mutta ehkä jotakin pieniä liikahduksia siihen suuntaan olisi mahdollista toteuttaa. ” Vastikkeellisuus on perälauta, jonka edellä on oikeus palveluihin. Anarchy In The UK tarkoittaa Brexitiä. Otetaan henkilökohtainen tilanne huomioon. Vasemmistoliittoa ja vihreitä lukuunottamatta yksikään eduskuntapuolue ei ole ollut valmis täysin vastikkeettomaan sosiaaliturvaan. JOULUKUUTA 2018 P Politiikka Tuottaja: Simo Alastalo 09 7010 437 simo.alastalo@demokraatti.fi VIIKON TWIITTI » Jari Tervo: Sex Pistols oli aikaansa edellä. Britanniassa on yritetty tehdä muutamassa vuodessa valtava sosiaaliturvan remontti, jonka toimeenpano epäonnistui ja ihmiset jäivät tyhjän päälle. Perustuloa on kokeiltu muuallakin, mutta vain Suomessa kokeilu on toteutettu valtakunnallisena lakisääteisenä ja pakollisena. 6 6. Joissain tapauksissa tarvitaan työllisyyspalveluita, joissakin sote-palveluita. Otanta oli liian pieni, rahaa liian vähän, aikataulu liian kireä eikä verottajaa saatu mukaan, Mäkynen sanoo. ”Tuskin suuria tuloksia” SDP:n yleisturvamallia kehittänyt Matias Mäkynen uskoo Hiilamon tavoin kokeilun parantaneen työnteon kannustavuutta ja sitä kautta työllisyyttä. Perustulokokeilun tuloksista etsitään suuntaviittoja tulevalla vaalikaudella edessä olevaan sosiaaliturvan remonttiin. Tulojen osalta malli säilyttää tarveharkinnan ja syyperusteisuuden, jotka puuttuvat perustulosta. – Hallituksen päätös itse kokeilusta oli aikamoinen pettymys. Suomalainen sosiaaliturva on rakennettu maailmaan, jossa oli muun muassa nykyistä vähemmän epätyypillisiä työsuhteita. – Vastaavaa kuin Suomessa, jossa kokeilu on tehty aika kehittyneessä, kohtuullisen hyvän perusturvan hyvinvointivaltiossa, ei ole muualla. Yön yli tehtävät reformit eivät toimi, esimerkkinä toimeentulotuen siirto Kelalle, jonka toimeenpano epäonnistui. Se on puhtaampi askel perustulon suuntaan, koska mukana on työttömyyspäiväraha, vanhempainpäiväraha, sairauspäiväraha, kuntoutuspäiväraha ja opiskelijat. Kokeilun tuloksilta hän ei kuitenkaan odota suuria. Se on ihmislähtöinen lähtökohta vastikkeellisuuteen. Helmikuussa saadaan varmaan laskelmia siitä kuinka paljon kokeiluun osallistuneet 2000 ihmistä ovat saaneet lisää ansiotuloja ja kuinka paljon niistä on maksettu veroja kontrolliryhmään verrattuna vuonna 2017, Hiilamo sanoo. Mäkynen pitää poliittista vastikkeellisuuskeskustelua luonteeltaan yksinkertaisena. – Mikään yhdessä yössä tehty massiivinen uudistus ei voi toimia. Samaan aikaan ajatellaan, että pelkillä etuuksilla ei kaikkien tilannetta paranneta. On kiinnostavaa nähdä miten kokeilun tulokset vaikuttavat sosiaaliturvan uudistukseen ja vastikkeellisuutta koskevaan kissanhännän vetoon. Ihmisiä ei haluta jättää myöskään tyhjän päälle sanomalla, että tuossa on kuusi sataa. Tästä voi olla suomalaisena ylpeä. Heikki Hiilamo ei usko, että Suomi valitsee sosiaaliturvan uudistamisen välineeksi laajasti ymmärretyn perustulon. Perustulokokeilua johtava Kelan yhteiskuntasuhdejohtaja Olli Kangas teki valmistelussa hyvän työn, jossa on paljon käyttökelpoista materiaalia sosiaaliturvan kehittämisen kannalta. #sexit Hyvä kokeilu, mutta kevyet tulokset ” Tästä voi olla suomalaisena ylpeä. Osa kuten vasemmistoliitto ja vihreät on sitä mieltä, ettei mitään vastikkeellisuutta tarvita, toisessa ääripäässä ovat kokoomus, keskusta, siniset ja kristilliset, joiden ratkaisut ovat aktiivimallityyppisiä. Simo Alastalo Demokraatti Perustulokokeilun uskotaan parantaneen työnteon kannustavuutta ja työllisyyttä, mutta siitä tuskin saadaan työkalua sosiaaliturvan remonttiin.. Myös SDP:n yleisturvamallissa on piirteitä perustulosta, tosin Mäkysen mukaan se menee monia perustulomalleja pidemmälle. Mäkynen toivoisi uudistukselta asteittaisuutta. Kokeiluun osallistuneet ovat saaneet perustuloa työttömyysetuuden sijaan ja ovat voineet pitää perustulon kokonaisuudessaan vaikka olisivat työllistyneet kahden vuoden kokeilun aikana. Hyvä, ajan kanssa tehty suunnittelu ja toimeenpano ovat ehdottomia
Ehkä se oli elämäni suurin virhe, Sipilä vastasi. 7 6. JOULUKUUTA 2018 POLITIIKKA – SE ISOIN VIRHE Pääministeri Juha Sipilältä kysyttiin Yhdysvaltojen vierailulla, miksi tämä siirtyi liike-elämästä politiikkaan. Viikon luetuimmat 1 2 3 DEMOKRAATTI.FI POLITIIKKA POLITIIKKA POLITIIKKA iStockphoto. SDP:n Timo Harakka piti tätä aloitteen politisointina ja demokratian pilkkana. – En tiedä. ALOITE ILMAN VASTAUSTA Hallituspuolueet päättivät, että eduskunnan valtiovarainvaliokunta ei tee mietintöä perintöja lahjaveron poistoa vaativasta kansalaisaloitteesta. Muovinuken laatu ei kestä bordellikäyttöä. PUMPATAAN PUMPATAAN Pilapiirtäjä Ville Ranta otti piirroksessaan kantaa seksinukkeboredellitapaukseen
Lisäksi seuraavan hallituksen pitää ottaa tosissaan myös perhevapaauudistus, vaikka keskusta tätä yrittää jarruttaa. Miehillä vastaava raja on noin 5 600 euroa. 8 6. Naiset tekevät enemmän osa-aikatyötä kuin miehet. Naisten tulokehitys pysähtyy neuvolaan N aisten ansiot ovat korkeimmillaan keskimäärin noin vuosikymmenen miehiä vanhempina. Eläketurvakeskuksen tilastot perustuvat palkansaajien työeläkevakuutettuihin ansioihin. Työmarkkinoiden vahvasta sukupuolittumisesta kertoo palkkaerojen lisäksi muun muassa uran palkkahuipun kohta. STT. Eläketurvakeskuksen kehityspäällikkö Jari Kannisto arvioi, että taustalla vaikuttaa perheellistyminen ja lasten saaminen. Eläketurvakeskuksen tilastojen mukaan miehillä korkeimmat ansiot ovat 42-vuotiailla. Viime vuonna palkansaajien työeläkevakuutettu ansio oli keskimäärin 2 860 euroa kuukaudessa. Miesten ja naisten tuloeroja selittävät vahvasti sukupuolittuneet työmarkkinat. keimmat ansiot ovat 42 vuotiaana, naisilla vasta 50 vuoden iässä. Ikäryhmittäin ja sukupuolen mukaan tarkasteltuna vähiten ansaitsivat 17–30-vuotiaat naiset, keskimäärin 1 500 euroa kuukaudessa. JOULUKUUTA 2018 Jälkimaku TOIMITTAJA KOMMENTOI VIIKON TAPAHTUMIA K irjoituksen otsikko ei ole vitsi tai sanaleikki. Naisilla palkkahuipun saavuttaminen venyy keskimäärin 50 vuoden ikään. – Naisten tulokehitys pysähtyy neuvolaan, Kannisto tiivistää. Välillä hävettää olla palkkaa saava mies, kun ympärillä on omaan osaamiseen verrattuna vähintään yhtä päteviä naisia, jotka kuitenkin saavat selvästi huonompaa palkkaa. Miksi. Ero tuloissa on selvä kaikissa tuloluokissa ja kasvaa mitä suuremmat ansiot ovat. Palkkaerojen tasaaminen etenee Suomessa tuskallisen hitaasti, vaikka asiasta on puhuttu vuosikymmenien ajan. Myös pienten lasten hoito on edelleen enemmän naisten harteilla. Kannisto pitää eroa suurena. Eläketurvakeskuksen tilastojen mukaan miesten ansiokehitys on tasaista 20–40 ikävuoden välillä, jonka jälkeen se pysähtyy. Uutisviikko KOONNUT HEIKKI SIHTO Eläketurvakeskuksen mukaan naisten heikompi työmarkkina-asema näkyy rahallisen arvostuksen lisäksi myös määräaikaisina työsuhteina. Miehillä korHEIKKI SIHTO toimituspäällikkö heikki.sihto@ demokraatti.fi Välillä hävettää olla palkkaa saava mies Palkkaerojen tasaaminen etenee Suomessa tuskallisen hitaasti. Naisten korkeimpaan tulokymmenykseen pääsee 4 200 euron kuukausiansioilla. 17–30-vuotiaat naiset ansaitsevat keskimäärin 1 500 euroa kuukaudessa, nelikymppiset miehet 4 000 euroa kuukaudessa. Miesten 3 260 euron työeläkevakuutettu keskiansio oli 800 euroa eli neljänneksen suurempi kuin naisten 2 470 euron keskiansio. Niihin lasketaan kaikki työeläkevakuutettuna tehty työ, myös epäsäännölliset työt, jotka voivat olla kestoltaan lyhyitä tai osa-aikaisia. Yllä oleva juttu kertoo karua kieltä naisten asemasta työmarkkinoilla. Eniten ansaitsivat puolestaan nelikymppiset miehet, keskimäärin 4 000 euroa kuukaudessa. Naisten ansiokehitys pysähtyy 30 ikävuoden tienoilla, ja nousu jatkuu 35 ikävuoden jälkeen. Kun ei asia etene, tasa-arvon mallimaana itseään pitävässä Suomessakin pitäisi vakavasti miettiä vastaava lakia kuin Islannissa, missä yli 25 hengen yrityksissä edellytetään samapalkkaisuutta sakon uhalla. Tässä asiassa on peiliinkatsomisen paikka niin poliittisilla kuin myös ammattiliittojen päättäjillä. Perheen perustaminen näyttää vaikuttavan naisten ansiokehitykseen selvästi enemmän kuin miesten
Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) on ehdottanut, että lasten rokottaminen asetettaisiin ehdoksi lapsilisän maksamiselle tai muille perhe-etuuksille. . SDP:n vaalivoitto ei ole kirkossa kuulutettu Vaikka SDP on pysynyt selvästi ykköspaikalla viime viikkoina julkaistuissa puolueiden kannatuskyselyissä, politiikantutkijat varoittavat tekemästä kyselyistä minkäänlaisia johtopäätöksiä vaalien suhteen. (su) suljettu 31.12. (la) klo 08–18 30.12. Saarikon mielestä fiksumpi tapa voisi olla tarjota esimerkiksi ylimääräinen lisä niille perheille, jotka ovat lapsen kouluikään mennessä huolehtineet perusrokotukset kuntoon. JOULUKUUTA 2018 Lisää uutisia: Demokraatti.fi Ei luottamusta: Eduskunta, hallitus ja työmarkkinajärjestöt Suomalaiset luottavat yhteiskunnassa edelleen poliisiin, koulutukseen ja terveydenhuoltoon. (ma) klo 08–14 25.12.–26.12. (ti) suljettu Joulun aukioloajat: . 040 765 0176 UUTTA&VANHAA. Lapintie kommentoi sote-käsittelyä Ylen Ykkösaamun haastattelussa. (ti–ke) suljettu . . TERVETULOA KAUPOILLE! 27.12.–28.12. – Tässä jää mukavasti vielä panosta viimeisiin kampanjakuukausiin. (su) klo 10–16 17.12.–22.12. (ma) klo 08–20 01.01. (ma–la) klo 08–20 23.12. (su) klo 08–20 24.12. Ympäristöasiat huolestuttavat suomalaisia ennätyksellisen paljon, mutta omasta elintasosta halutaan kuitenkin pitää edelleen kiinni. puh. (to–pe) klo 08–20 29.12. Lue pitkä juttu verkossa: Demokraatti.fi Perheille ekstralisää riittävistä rokotuksista Rokotteiden määrittäminen lainsäädännössä pakollisiksi tulisi todennäköisesti lisäämään ideologista rokotusten vastustamista, arvioi perheja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk.) kolumnissaan. Luottamus eduskuntaa, hallitusta ja työmarkkinajärjestöjä kohtaan on pohjamudissa, tutkimus kertoo. Oho, sote-lait ovat valmistumassa Eduskunnan perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Annika Lapintie (vas.) uskoo, että sote-uudistuksen edellyttämät lait saadaan valmiiksi tämän vaalikauden aikana. . Myös demokratian tilaan ja poliittiseen päätöksentekoon kansalaiset ovat tyytymättömiä. 040 765 0176 puh. Halli avoinna: Ma-pe klo 8-20, La klo 8-18 www.hakaniemenkauppahalli.fi 02.12. 9 6. Tutkimustuloksissa näkyy myös ilmastonmuutoskeskustelu. Luottamus koulutusjärjestelmään on tosin laskenut kolmikosta vuoden aikana eniten, ilmenee Taloudellisen tiedotustoimiston (TAT) ja T-Median yhteistyössä toteuttamasta tuoreesta Kansan arvot -tutkimuksesta. Suhtautuminen EU-jäsenyyteen ja euroon on säilynyt vakaan myönteisenä. . Suurimpien puolueiden järjestys voi muuttua aivan kalkkiviivoille saakka, Turun yliopiston eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Markku Jokisipilä sanoo
EU-armeija voi olla tässä keskustelussa vähän sama asia kuin YK:n omat sota. Mitä asioita, 3 tärkeintä, lupaat äänestäjillesi ajaa tulevalla meppikaudella. Tutkimuksen, tulevaisuusinvestointien ja turvallisuuden tarpeet korostuvat. Pankkiunioni tuo pankkitoimintaan yhteiset pelisäännöt sekä valvonnan ja se on vain hyvä juttu. Suomen kannattaa viedä eteenpäin myös arktista yhteistyötä, kiertotalouden ja vaikkapa palkansaajain arjen turvallisuuden tavoitteita. Harkitsin asiaa kymmenen vuotta sitten 2008. Se heikentää Euroopan ääntä ja ainakin jossain määrin tuo hankaluuksia kaikille. Tosin kansanvaltaan kuuluu myös mahdollisuus tehdä virheitä ja siihen on kaikkien sopeutuminen. Tämä on parempi sanoa kirkkaasti ja selvästi, ettei tule väärinkäsitysten mahdollisuutta. Yhteistä armeijaa emme tarvitse. Miten suhtaudut EU:n pankkiunioniin ja yhteisvastuun kasvattamiseen. Nyt tilanne tuntuu otolliselta miettiä uusia haasteita. EU on entistä haasteellisemmassa paikassa. Se antaa velvoitteen ja mahdollisuuden uudelle parlamentille huomioon uuden EU-parlamentin tahto. Olen jo lupautunut tekemään eduskuntavaaleissa vaalityötä muiden ehdokkaiden ja puolueen hyväksi sen mukaan kun kysyntää on. Miksi juuri nyt päätit pyrkiä europarlamenttiin ja jättää eduskuntavaalit väliin. Unioni tarvitsee uuden budjetin seuraavalle seitsemälle vuodelle ja tuo päätös näyttää kaatuvan Suomen puheenjohtajakaudella tehtäväksi. 10 6. Tarvitseeko Eurooppa pitkällä aikavälillä oman armeijan. Mikä on Suomen tärkein tehtävä EU:n puheenjohtajuuskaudella. Minulle EU on työkalu toimivamman Euroopan rakentamisessa, ei päämäärä sinänsä. Pankkien ja valtioiden talouksien välistä kohtalonyhteyttä on kevennettävä, jotta emme ajaudu uusiin finanssikriiseihin. Millaisen EU:n uudet mepit saavat 2019 muovattavakseen. Yhteinen talletussuoja taas edellyttää, että pankit ensin siivoavat holveistaan vanhat synnit, nämä järjestelemättömät luotot. Uskon, että yhteisestä armeijasta puhuvat hakevat tosiasiassa enemmän eteenpäin menoa puolustusyhteistyössä kuin mitään omia erillisarmeijoita. Olen saanut toimia myös Suomen eduskunnan puhemiehenä ja nyt olen valmis toimimaan suomalaisten puhemiehenä Euroopassa. Vaikka en itse ole ehdokkaana, olen täysillä ja koko sydämellä mukana vaalityössä. Lupaan yhden, mutta mielestäni erityisen merkittävän asian ja se on kuunnella äänestäjiäni ja kansalaisia ylipäänsä tarkalla korvalla, kun EU-päätöksiä tehdään. Brittipoliitikot löysivät niin pitkään syyllisen vaikeuksiin Brysselistä, että tästä tuli maahan yhden sortin valtionuskonto, joka kansanäänestyksessä muuttui niukaksi EU-eroa kannattavien enemmistöksi. Puolue on hyvässä iskussa ja gallupeissa on myötätuulta, joten uskon, että vaihdokselle on oikea aika. Noteeraamisen arvoista on, että brittien lähdön, finanssikriisin ja kaikkien muiden haasteiden keskellä kansalaisten luottamus Unioniin ja euroalueeseen on vahvistunut. Britannian lähtö Unionista on iso ja valitettava juttu niin brittien kuin muunkin Euroopan kannalta. Uskon, että kokemukseni puolueen puheenjohtajana, valtiovarainministerinä ja kansainvälisissä tehtävissä, kuten demari-internationaalin varapuheenjohtajana antavat hyvät valmiudet vaikuttaa EU:ssa. Kreikan rahoituskriisi osoittaa, että yhteistä kassaa tai vastuuta toistemme veloista pitää karttaa. Jokainen jäsenmaa on jatkossakin vastuussa omasta taloudestaan tehdä jykeviä, ihmisten arkeen vaikuttavia päätöksiä. Yhteinen maatalouspolitiikka säilyy työkaluna, mutta sen rinnalle tarvitaan uudenlaista tulevaisuuden rakentamista. Silloin päädyin siihen, että minua tarvitaan enemmän Suomen politiikassa. Tuollaisessa vänkäraossa. Nyt sen veto oli eduskuntaa vahvempi. Siinä on iso vastuullisen vaikuttamisen paikka, jossa tarvitaan kykyä näyttää tietä uuteen, sovitella jäsenmaiden kantoja ja vielä ottaa ja omista veloistaan. Tarvitsemme lisää puolustusalan yhteistyötä ja Suomen kannattaa sitä omistakin syistä edistää. Näen, että puolue pärjää ensi kevään eduskuntavaaleissa erinomaisesti vaikken olisikaan eduskuntavaaliehdokkaana. Eduskuntavaalit ovat Suomen suunnalle ne ratkaisevat vaalit. JOULUKUUTA 2018 Euroopan Eero Euroopan unioni on kiinnostanut Eero Heinäluomaa pitkään. Eurooppa-ratkaisut ovat entistä tärkeämpiä – puolet lainsäädännöstämme saa alkunsa Brysselistä
Helsingissä on paljon vahvoja ja hyviä sosialidemokraattisia ehdokkaita. Miltä kuulostaisi komissaari Eero Heinäluoma. Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallitus päätti päivähoito-oikeuden rajauksista kautensa alkumetreillä. JOULUKUUTA 2018 ” Työelämän vähimmäissuojaa pitää rakentaa myös EU:n parlamentissa. Pirkkalaisen mukaan perheet ovat kysyttäessä sanoneet ei poukkoilevalle perhepolitiikalle. Se on jokaisen työntekijän ja jokaisen rehellisen yrittäjän etu. STT kysyi neljältä isolta puolueelta, mitä ne aikovat tehdä päivähoidolle ensi vaalikaudella. SDP:n puoluesihteeri Antton Rönnholm vetoaa lasten oikeuteen yhdenvertaiseen kohteluun. STT. Kuulostaisihan se hienolta, mutta europarlamentaarikko Heinäluomakin tuntuu komealta. Hallituspuolueet kokoomus ja keskusta sitä vastoin eivät kannata alkavalle hallituskaudelle lainmuutosta, joka oikeuttaisi täysiaikaiseen 40 viikkotunnin päivähoitoon myös perheet, joissa vanhempi on kotona. Mitä EU:lla on annettavana työntekijöiden oikeuksiin ja asemaan. Pidän Brysselistä, mutta rakastan Suomea, Helsinkiä ja Aylaa. – Jos joku tarvitsee varhaiskasvatusta enemmän kuin 20 viikkotuntia, sen saa, olipa syynä sitten lapsen erityinen tarve, perheen tilanne tai vanhempien työssäkäynti, Venäläinen sanoo. Minut löytää jatkossakin Hakaniemen torilta joka kuukauden ensimmäinen sunnuntai ja muista kansalaistilaisuksista eri puolilta Suomea. – Valtakunnan tasolla ei ole tarpeen muuttaa ensi vaalikaudella lainsäädäntöä. – Se edellyttää, että varhaiskasvatusoikeus on riippumaton vanhempien työtai perhetilanteesta. Pirkkalainen ja Venäläinen muistuttavat kumpikin, että nykytilanne ja laki ovat joustavia. Yhteistä kassaa tai vastuuta toistemme veloista pitää karttaa. voimat. – Kyselyissä huimat 80 prosenttia suomalaisista on ollut sitä mieltä, että täysiaikaista varhaiskasvatusta ei tarvita, kun vanhempi on kotona, Venäläinen korostaa. – Vantaa, Mikkeli, Lahti, Jyväskylä ja monet muut kaupungit ovat näyttäneet suuntaa tässä, sanoo vihreiden puoluesihteeri Lasse Miettinen. Niistäkin aikoinaan puhuttiin, mutta tällä hetkellä en näe tilannetta, että sotavoimat eivät olisi kansallisen päätösvallan piirissä. Haastajien tavoitteena maksuttomuus Keskustan puoluesihteeri Riikka Pirkkalainen ja kokoomuksen eduskuntaryhmän poliittinen sihteeri Emmi Venäläinen viittaavat gallupien tuloksiin. Onko sinulla suosikkia Helsingin vaalipiirissä eduskuntavaaleissa. Johannes Ijäs Demokraatti Ku va t: Pe kk o Ko rv uo SDP haluaa poistaa päivähoito-oikeuden rajoituksen SDP ja vihreät haluavat poistaa kunnilta mahdollisuuden rajata lasten päivähoito-oikeus 20 tuntiin viikossa. Minulla on oma suosikkini, mutta jätetään se minun ja suosikkini väliseksi salaisuudeksi. Jos tulet valituksi, muutatteko vaimon, SDP:ssä työskentelevän Ayla Shakirin kanssa yhdessä Brysseliin. Ihmisten liikkuessa yhä enemmän rajojen yli on erityinen merkitys, että EU:n lainsäädäntö antaa työkalut varmistaa vähimmäistyöehtojen todellinen toteutuminen. Kyse on viikottaisesta työkomennuksesta, jos sellainen kansalaisilta tulee. Työelämän vähimmäissuojaa pitää rakentaa myös EU:n parlamentissa. Jyväskylä päätti juuri, että siellä kaikilla on oikeus täysiaikaiseen päivähoitoon loppukesästä 2019 alkaen. Rönnholm kertoo, että puolueen tavoitteena pidemmällä aikavälillä on kaikille maksuton varhaiskasvatus. Nykylain mukaan kunnat voivat kuitenkin halutessaan olla rajaamatta päivähoidon tuntimääriä ja tarjota kaikille lapsille subjektiivisen päivähoito-oikeuden täysipäiväisenä. Aylan työt pysyvät Helsingissä ja niin myös kotimme pysyy Helsingissä. 11 6. Kunnilla säilyy harkinnanvapaus
Edustamme työväenliikkeen arvoja ja teemme omalta osaltamme Suomesta parempaa paikkaa. Täysi-ikäiset kertoivat alaikäisiä useammin juovansa hauskanpidon ohella esimerkiksi surullisena tai ahdistuneena. Tiilitehtaankatu 47, 65100 VAASA (06) 317 2629, 317 2629, 317 4044 FAX (06) 312 6288 KUMI-JÄRVINEN OY Palvelu joka pelaa.... Kyselyn toteutti Taloustutkimus Oy tänä syksynä. •Hihnat•Hihnapyörät•Letkut•O-renkaat •Stefat•Mannerpyörät•Tärinäneristimet •Teipit Tiivistä Gummilla ovet ikkunat www.kumijarvinen.com Täysi-ikäisyys lisää ahdistusta iStock Yli kolmannes aikuistuvista nuorista uskoo täysi-ikäisyyden lisäävän ahdistusta, selviää A-klinikkasäätiön teettämästä Aikuistuminen ja päihteet -kyselystä. Kannabista oli vähintään kokeillut 15 prosenttia kaikista vastaajista, alaikäisistä reilu kymmenes ja täysi-ikäisistä lähes viidennes. Kyselyyn vastasi reilut 400 16–20-vuotiasta nuorta. Yli puolet vastanneista nuorista tunsi olonsa yksinäiseksi vähintään joskus, täysi-ikäiset kokivat yksinäisyyttä hieman alaikäisiä useammin. Viidennes nuorista vastasi käyttävänsä päihteitä uskaltaakseen puhua vieraille ihmisille, mutta yli puolet ei kokenut tarvitsevansa alkoholia tuomaan rohkeutta sosiaalisiin tilanteisiin. JOULUKUUTA 2018 Liisa Jaakonsaari TARKOITUS Hinta 32,90 www.kirjapaja.fi ”Hyvä elämä, hyvä politiikka ja hyvä taide etsivät totuutta.” 40 vuotta elämää ja politiikkaa Lahjoita Kansan Sivistysrahastoon – olet tukemassa suomalaista kulttuurija sivistystyötä Säätiö jakaa vuosittain satoja apurahoja tavallisten, työikäisten suomalaisten luovuuden tukemiseen. Demokraatti. Tutustu toimintaamme ja ota yhteyttä sähköpostitse info@sivistysrahasto.fi tai puhelimitse 050 3200 272. 12 6. Yli kaksi kolmasosaa nuorista kertoi käyttävänsä alkoholia
13 6. Anna vinkki matkailijalle, missä on Hämeen piilotettu helmi. Tätä olemme demareina tukeneet, koska robotiikka on tulevaisuuden osaamista. Kanta-Häme taas on ominaisuuksiltaan erilainen, kun on kolme seutukuntaa. Olet Riihimäen kaupunginhallituksen puheenjohtaja. Sekin on haaste, että esimerkiksi eduskuntavaaleissa äänet liikkuvat valitettavan vähän maakunnasta toiseen. Hämeessä on puhuttu syksyn aikana paljon pääradan kehittämisestä samaan tapaan kuin Pirkanmaalla, Uudellamaalla ja Helsingissäkin. Siinä on haaste, että miten me kokisimme tämän vaalipiirin yhteisenä. Päijät-Hämeessä paljon kiteytyy isoimman kaupungin – Lahden – ja seutukaupunki Heinolan ympärille. Miten se haastaa demaripiirin toimintaa. Juuri syyspiirikokouksessa lyötiin eduskuntavaalien ehdokaslista lukkoon ja vaalityötä suunnitellaan kiivaasti. JOULUKUUTA 2018 Hämeen piirin puheenjohtaja Miia Nahkuri toivoo yhteistyötä pääradan parantamiseksi. Marraskuussa kuultiin, että robotiikan EM-kilpailut saadaan Riihimäelle tammikuussa! Meillä on robotiikkaopetus juurrutettu peruskouluun, toiselle asteelle ja korkeakouluun. Hämeenlinna on toki isoin kaupunki, mutta ei niin selkeästi kuin Päijät-Hämeessä Lahti. Koska koulutus periytyy, tämä on myös tärkeää tasa-arvotyötä. Mitä demareille kuuluu Hämeessä. Kapasiteettia tarvitaan lisää. Museossa avautui juuri vaikuttava Latvian 100-vuotisjuhlanäyttely. Hyväosaiset vanhemmat osaavat löytää sen, millaista osaamista heidän lapsensa saattavat tulevaisuudessa tarvita, mutta me haluamme, että se turvataan kaikille jo peruskoulussa. Olemme osa Suomen kasvukäytävää, joten raiteiden ja myös moottoritien hoitamista pitää ajatella koko Suomen hyvinvointia edistävänä asiana. Mitä kuuluu Riksuun. Mitä ajatuksia päärata herättää. Näen, että me sosialidemokraatit voisimme kasvukäytävän piirien kesken tehdä enemmänkin yhteistyötä esimerkiksi juuri pääradan kuntoon saamiseksi sekä kolmannen raiteen rakentamiseksi. Riihimäellä sijaitseva upea Suomen lasimuseo onnistuu aina yllättämään kävijät. Hämeen piiriin kuuluu Kanta-Häme ja Päijät-Häme. Kentällä kuplii TEKSTI JA KUVA ANNA-LIISA BLOMBERG DEMOKRAATIN PIIRIKIERROS 3/12 HÄME L Liike Tuottaja: Anna-Liisa Blomberg 09 7010 459 anna-liisa.blomberg@demokraatti.fi. Vaihtuvien näyttelyiden lisäksi museossa voi perehtyä lasin ja suomalaisen lasinvalmistuksen historiaan. Junat huristavat päärataa Hämeen läpi. Hyvää kuuluu! Ykkösaihe meillä on jo jonkin aikaa ollut eduskuntaja eurovaaleihin valmistautuminen. Maakunnat ovat hyvin erilaisia. Taloudessa on paljon haasteita, mutta meillä on myös paljon hyviä asioita. Piirin toiminnassa pitää huomioida molemmat maakunnat ja niiden asiat
Hämeen maakunnissa pohditaan nyt, miten saadaan uusia asukkaita ja millä konstein pidetään kiinni nykyisistä asukkaista. Tämä tiedetään kouriintuntuvasti myös maakunnissa, kunnissa ja kaupungeissa, joiden väkilukua heilauttelee myös muuttoliike. – Koko Kanta-Häme täytyisi saada kasvun – tai ainakin hallitun tasapainon – tielle, Hämeen liiton maakuntajohtaja Anna-Mari Ahonen summaa. Määrässä on nyt petrattu, mutta vielä pitäisi panostaa DEMOKRAATIN PIIRIKIERROS 3/12 HÄME. Kaupungistumisen trendin imussa pieniltä paikkakunnilta muutetaan yhä useammin suuriin kaupunkeihin. Ahosen ja viiden hämäläisen demarin puheista piirtyy kuva paikkakunnasta, jonka vetoja pitovoima perustuu yksinkertaiHämeenlinnan sd-kunnallisjärjestön puheenjohtaja Pirjo Sandelius (vasemmalla), Riihimäen sosialidemokraattien puheenjohtaja Kaisu Kotirinta, Forssan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Kaisa Lepola, Lahden kaupunginhallituksen konsernija tilajaoston varapuheenjohtaja Alettin Basboga ja Heinolan kaupunginvaltuuston 1.varapuheenjohtaja Heimo Riutta ovat myös Hämeen edustajat SDP:n puoluevaltuustossa. T änä vuonna Suomessa kuolee enemmän ihmisiä kuin syntyy. JOULUKUUTA 2018 Kasvuun hyvän elämän eväin Hämeessä pohditaan, miten väkiluku saadaan nousuun. Asuntoja rakennettiin erityisesti Hämeenlinnassa liian vähän. Tähän lienee helppo yhtyä Päijät-Hämeessäkin. Osa muuttajista pysyy maakunnan sisällä, osaa maakuntaraja ei pitele. Paikallisia muuttovoiton pilkahduksia on esimerkiksi Hämeenlinnassa ja Lahdessa, mutta maakuntien väestökehityksen kokonaiskuvan kannalta se ei ole tarpeeksi. Ennusteen mukaan maan väkiluku uhkaa kääntyä laskuun vuonna 2035. sesti mahdollisuuteen elää hyvää elämää. Mihin sitten pitää panostaa, jotta muuttovirta kulkisi suotuisaan suuntaan. Unelmiin vastaavaa asumista Ahonen arvioi, että Kanta-Hämeessä väkiluku lähti rajuun laskuun muutama vuosi sitten, koska kaupungistumisen trendiin ei havahduttu ajoissa. 14 6
Kotirinta muistuttaa, että hyvien peruspalveluiden lisäksi ihmiset kaipaavat muutakin. Koko asumisen konseptia pitää miettiä uudestaan. Ruiskaunokki Lähteet: Tilastokeskus, Päijät-Hämeen liitto, Hämeen liitto, vaalit.fi HÄME ” Kysynnän mukaan muunneltavan asuntorakentamisen suunnitteleminen olisi tärkeää. Ajatus toiveita vastaavan asumisen kehittämisestä saa vastakaikua. Se huomattiin myös Lahdessa. – Forssassa uskotaan, että hyvät asumispaikkakunnat voisivat nousta jaloilleen sitä kautta, että ihmiset muuttavat palveluiden ääreen, hän sanoo. Lahna . Lepolan mukaan nyt etsitään keinoja kouluttaa osaajia yritysten tarpeisiin. . – Forssassa esimerkiksi ammatillinen aikuiskoulutuskeskus Faktia ja HK ovat tehneet yhteistyötä koulutuksen suhteen, Lepola kertoo. – Näin on Riihimäelläkin. Siksi kaavoitimme nyt pienempiä omakotitontteja, Kaisu Kotirinta kertoo. Riihimäellä myös omakotitaloille on kysyntää, mutta tontteja on huonosti. – Tulevaisuudessa ei riitä, että on kerrostalo, omakotitalo, rivitalo. . Meillä on tavoitteena, että jatkossa Riihimäelle hakeuduttaisiin jopa lukio-opintojen perässä. Sisältöä elämään – harrastusmahdollisuuksia, luontoa, kulttuuria. Hämeenlinnaan Riihimäeltä kulkisi junalla alle puolessa tunnissa, mutta pääradan aikataluongelmien takia lyhyt työmatka-aika ei käytännössä toteudu. Kaisa Lepola kertoo, että Forssan seudullakin osa kansainvälistymistä tavoittelevista yrityksistä on perustanut etäpisteitä muualle saadakseen sopivaa työvoimaa. Valkoselkätikka . – Toivomukseni kuntakenttään on, että vähintään seuduittain olisi yksi kunta, jossa olisi esimerkiksi englanniksi toteutettu palvelupolku. Kerrostaloissa esimerkiksi voisi olla pihasaunaa, ryytimaata, terassia ja muuta hyvää suunnittelua. . Ne ovat joskus olleet hyviä, mutta nuoret eivät enää halua asua soluissa. Se vaatii paljon työnantajilta, mutta onnistuessaan se on lottovoitto, Heimo Riutta pohtii. Lahdessa puolestaan iloitaan Lappeenrannan teknisen yliopiston tulosta kaupunkiin. Hän kertoo, että Hämeenlinnassa on hyvä ja kansainvälinen ammattikorkeakoulu ja koulutuskuntayhtymä Tavastia on huolehtinut siitä, ettei yksikään nuori jää ilman toisen asteen opintoja. Varhaiskasvatus, peruskoulu, parhaassa tapauksessa toinen aste ja myös ikäihmisten palvelut, hän sanoo. Pirjo Sandelius toivoisi Hämeenlinnaan eri ikäpolvet yhdistäviä taloja, joissa aikaa voisi viettää myös yhteisissä tiloissa. Lahti rakentaa nyt asuntoja, joissa opiskelijat haluavat asua, Alettin Basboga kertoo. Työperäinen maahanmuutto on tärkeä asia yrityksillekin, hän painottaa. Töistä pitää päästä kotiin sellaiseen aikaan, että kotikaupungin palvelut ovat vielä käytettävissä, hän sanoo. Sääksi . Siksi myös kysynnän mukaan muunneltavan asuntorakentamisen suunnitteleminen olisi tärkeää. Vuokra-asuntoja riittää, mutta isot asunnot ovat tyhjillään ja pienistä on pulaa. ” Hyvät asumispaikkakunnat voisivat nousta jaloilleen sitä kautta, että ihmiset muuttavat palveluiden ääreen. 15 6. Se on ongelma, koska nuori ei välttämättä enää palaa kotikonnuilleen. Anna-Liisa Blomberg Demokraatti, Hämeenlinna Anna-Liisa Blomberg. Aikatauluongelmia on myös Lahden radalla. Peruskoulussa meillä on jo robotiikan alkuopinnot, ja nyt haemme lukioille robotiikan erityistehtävää, Kaisu Kotirinta kertoo. . – Vanhan liiton miehenä nostan esiin oppisopimuskoulutuksen. Liikenneyhteydet kuntoon Työssäkäyntialueet ovat laajentuneet, joten paikallinen valtti voi olla myös sujuva työmatkaliikenne. Joku kaipaa yhteisöllisyyttä, toinen yksityisyyttä. Kaisa Lepola huomauttaa, että pendelöinnin lisäksi etätyö lisääntyy. Heimo Riutta kertoo, että Heinolassa on huomattu ihmisten toiveiden muutos. laatuun. Se tarkoittaa toimivaa lähijunaliikennettä ja uuden ajan nauhakaupunkiajattelua – että voit asua jossain kohtaa nauhakaupunkia ja käydä sujuvasti toisessa kohtaa töissä, Ahonen summaa. – Soluasunnot ovat eläneet elämänsä. ” Pääradalle on saatava sen paljon puhutun kolmannen raiteen lisäksi neljäs raide. Ahonen muistuttaa, että kun muuttovoittoa saadaan monilla paikkakunnilla maan rajojen ulkopuolelta, kannattaa siitä ottaa koppi. – Kun ihminen muuttaa jonnekin, tärkein on työpaikka, mutta myös opiskelupaikkojen perässä muutetaan, Pirjo Sandelius muistuttaa. – Meillä Riihimäellä on ammattikorkeakoulun sivutoimipiste, mutta se ei riitä. Kotirinta junailee Riihimäeltä töihin Vantaalle ja työmatkaa kertyy tunti. Ahonen muistuttaa, että Hämeenlinna ja Riihimäki ovat keskellä Suomen kasvukäytävää, joten liikenneyhteyksistä on tärkeä huolehtia. . – On tehtävä töitä sen eteen, että koko kasvukäytävä vahvistuu. Palveluja ja sisältöä elämään Palvelut ovat tärkeä osa paikkakuntien vetovoimaa. Kiinni työstä ja opiskelusta Työttömyys vaivaa monissa kunnissa, mutta samalla yrityksille ei kaikkialla riitä ammattitaitoisia työntekijöitä. Parhaassa tapauksessa synnytetään modernia yhteisöllisyyttä, jossa voit osallistua halutessasi, mutta ei ole pakko, Ahonen kuvailee. – Riihimäen ja Lahden väliltä työssä tai opinnoissa käynti Riihimäellä tai pääkaupunkiseudulla on tällä hetkellä tosi haasteellista, kun junayhteydet eivät toimi. Heinolassa ja Riihimäellä opiskelupaikkoja on niukalti, joten nuoret usein lähtevät muualle opintojen perässä. . Ihmisten asumisen unelmista pitää saada kiinni. – Pääradalle on saatava sen paljon puhutun kolmannen raiteen lisäksi neljäs raide, Sandelius sanoo. Lahna . JOULUKUUTA 2018 Asukkaita: Kanta-Hämeessä 172 720 Päijät-Hämeessä 201 228 SDP:n eduskuntavaalikannatus: 2015 22,1 % SDP:n kannatus kuntavaaleissa 2017: Kanta-Häme 25,8 % Päijät-Häme 25,7 % Kansanedustajat (sd.): Tarja Filatov, Mika Kari, Ville Skinnari Vaalipiirin kunnat ja SDP:n kannatus kuntavaaleissa (%): Kanta-Häme: Forssa 31,4 Hattula 25,5 Hausjärvi 20,9 Humppila 26,7 Hämeenlinna 26,0 Janakkala 27,1 Jokioinen 26,6 Loppi 24,0 Riihimäki 25,0 Tammela 19,7 Ypäjä 16,5 Päijät-Häme: Asikkala 7,7 Hartola 17,6 Heinola 27,5 Hollola 20,3 Kärkölä 14,4 Lahti 30,6 Orimattila 16,8 Padasjoki 16,8 Sysmä 18,5 Kanta-Hämeen maakuntatunnuksia: . Hämeenkylmänkukka Päijät-Hämeen maakuntatunnuksia:
Olin myös kuullut juttua, että työvuorot olisivat sellaiset, että kesällä pääsisi hyvin kiertämään festareita, Moilanen kertoo. Olisi roolikin valmiina, agitaattori Sivenius. Ohjaaja kysyi heti, tulenko näytelmään. Oli liittymispäätöksen taustalla vähän muutakin: – Olin SAK:n Lahden paikallisjärjestön puheenjohtaja, enkä kuulunut mihinkään puolueeseen, mutta demariksi minua haukuttiin. Viime kuntavaaleissa hän teki vaalityötä SDP:n joukkueelle niin, että unohti tehdä sitä itselleen. Tässä aikoinaan asemapäällikön asuntona ja myöhemmin VR:n kerhotilana toimineessa talossa on tullut istuttua VR:n koulutuksissa ja esitettyä sketsi jos toinenkin osaston pikkujouluissa. Yleensä kunnallisjärjestön puheenjohtaja hoitaa vaalit, mutta nyt tarvittiin apua. Vaalien välillä demarit ovat olleet joka kuukausi Lahden markkinoilla, ja se kuuluu ohjelmaan vaaleissakin. Paikka on tapaamiselle sopiva, onhan talo entiselle veturinkuljettajalle perin tuttu. Lisäksi aiotaan osallistua erilaisiin tapahtumiin ja näkyä markettien edustoilla. – Juuri oli Hämeenkadun joulun avaus. Veturimiesten liiton ay-aktiivia pyydettiin jo parikymppisenä SDP:n jäseneksi, mutta politiikka ei tuntunut omalta areenalta. Luonnerooleissa Moilanen tunnetaan tekevänä miehenä vaalikentillä, mutta myös muun muassa kulttuurin saralla. Hän oli perustamassa Lahden rytmin ystävät -yhdistystä, joka on järjestänyt muun muassa Blues & Roots -festaria ja muita musiikkikarkeloita talkoohengessä. Porukat jo pottuilee, että aina sulle tulee noita luonnerooleja. Työvuoroja oli lopulta niin, että festarihillumisen sai unohtaa, mutta eläkkeellä 58-vuotias Moilanen on nyt kolmatta vuotta. – Olen teatterin kannatusyhdistyksen hallituksessa ja menin katsomaan näyttelijöiden rekryä. Seuraavana kesänä olin punasotilas Osula. Vaalivankkureita kylmiltään vetämään lähteneestä Moilasesta tuntui hyvältä, kun SDP onnistui hiukan jopa kasvattamaan kannatustaan Lahdessa. Kunnallisjärjestön puheenjohtajan piti jatkaa, mutta ei jatkanutkaan. Ajattelin sitten virallistaa suhteeni, hän virnistää. Vuoden 1999 vaalien alla Moilaselta kysyttiin, lähtisikö hän jonkin SDP:n ehdokkaan tukiryhmään. – Ei se veturimiehen ura mikään lapsuuden haave ollut. Sen 1982 kurssin jälkeen seuraava oli vasta 2002. Hän lähti tukemaan Jarkko Nissistä ja liittyi puolueeseen. Minä pääsin, Make ei. JOULUKUUTA 2018 Vaaliveturinkuljettaja Lahtelainen Heikki Moilanen tunnetaan tekevänä miehenä H eikki Moilanen istuu Lahden rautatieasemalla Asemapäällikkö-kahvilan pöytään. Olin hakenut myös Kotkan tekniseen opistoon, mutta valintaan vaikutti veturinkuljettajien alhainen eläkeikä. Anna-Liisa Blomberg DEMOKRAATIN PIIRIKIERROS 3/12 HÄME. 16 6. Näyttelijäksi Moilanen aikoi yhtä paljon kuin kunnallisjärjestön johtoon. Anna-Liisa Blomberg Demokraatti, Lahti Heikki Moilanen on entinen veturinkuljettaja, Lahden SDP:n kunnallisjärjestön puheenjohtaja ja SDP:n Hämeen piirin 1.varapuheenjohtaja. Ainopuiston teatterin näytelmissä hänet on nähty jo useampana kesänä. Syksy eteni ja oli syyskokouksen aika. Hämeen piirin 1.varapuheenjohtajana toimiva Moilanen kertoo, että kevään eduskuntavaaleihin lähdetään tavoittelemaan eduskuntaan viittä paikkaa hämäläisille. Ajattelin, että menkööt – olenhan jo vaalipäällikkökin. Vaaleista vaaleihin Moilanen tuumii ehkä kehuskeleensa liiaksi eläkkeensä lähestyessä alkavalla vapaaherran elämällä, kun keksivät pyytää häntä vaalipäälliköksi eduskuntavaaleihin 2015. Vaaleissa ihmisten tapaaminen on ykkösjuttu. Kaveri ehdotti, että haetaan. Että ei siinä paljon ehtinyt vapaaherrana huokaista, edelleen SDP:n Lahden kunnallisjärjestön puheenjohtajana toimiva Moilanen naurahtaa. Teatteri toteuttaa Lahden historiallisiin tapahtumiin perustuvia näytelmiä oikeilla tapahtumapaikoilla. – Ajatelin, että voinhan minä siihen lähteä. Mies ei vaikuta lainkaan pettyneeltä, vaikkei uusinut omaa valtuustoryhmän paikkaansa: – Suomen kymmenestä suurimmasta kaupungista Lahdessa SDP sai suurimman prosentuaalisen kasvun. Siellä oli hemmetin positiivinen fiilis, Heikki Moilanen kertoo
Innostuksen, vaalityön ja aktiivisten toimijoiden tekemisessä on otettava huomioon myös vapaaehtoistyössä jaksaminen. Jo viime vuonna saimme palautettua täyden subjektiivisen päivähoito-oikeuden ja tänä vuonna puolustimme varhaiskasvatuspalveluja lisäämällä määrärahaa miljoona euroa. Positiivinen asia koko Päijät-Hämeelle, erityisesti Hollolalle, on Lahden kehätie -päätös. Suuri joukko tekee työtä yhteisen tavoitteen eteen oman päivätyönsä lisäksi. Päijät-Häme olisi hallituksen sote-uudistuksessa selkeä voittaja kustannusten osalta. Houkuttelemme yrityksiä ohitien varteen ja toivomme, että sieltä saadaan kasvua elinkeinopolitiikkaan. Osaan saimme kaikki puolueet taaksemme, osasta äänestettiin ja voitimme. Mailaa ei tule puristaa rystyset valkoisina ja tuijottaa vain saavutettavaa maalia – matkasta tulee nauttia, osata ottaa rennosti ja iloita tekemisen ilmapiiristä kohti kevään vaalivoittoa. Isoin odotuksin rakennettu Silmänkannon yritysalue sai viimein ensimmäisen yrityksensä ja parin kanssa käydään neuvotteluja tonttikaupoista. 17 6. Mikä on pilvisesti – vaatii korjausta tai haastaa muulla tavoin. LAHTI LOPPI HÄMEENLINNA HOLLOLA KOONNUT ANNA-LIISA BLOMBERG Paikallissää Sirkku Hildén SDP:n valtuustoryhmän puheenjohtaja Saimme talousarviotavoitteemme läpi kaupunginhallituksessa. Koulutusta ja toimintamalleja on hiottu muun muassa Hämeen ja Kaakkois-Suomen piirien yhteisessä vaalikoulutuksessa, jossa aina kirkkaana loistava Salla Saarinen herätteli osallistujia vaihtamaan isommalle vaihteelle kaikessa tekemisessä. Tänä vuonna on syntymässä 3,5 miljoonan euron ylitys lastensuojeluun. Maksuja korotettiin maksimiin. Valtuustokaudella asioita on pystytty hoitamaan hyvin ryhmien välillä ilman suuria ristiriitoja. Ensi vuodelle on tulossa tekonurmikenttä, mikäli valtuusto sen joulukuussa pitää budjetissa. Verotuen kertymien arvioiminen on hankalaa ja Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän menoja on vaikea arvioida. Ranjith Kumar Prabhakaran SDP:n valtuustoryhmän puheenjohtaja SDP:n valtuustoryhmä on taistellut onnistuneesti sen puolesta, ettei Hämeenlinnan kaupunki rajaa päivähoito-oikeutta tänäkään vuonna, vaikka laki mahdollistaisikin rajauksen 20 viikkotuntiin, jos lapsen vanhempi tai huoltaja on kotona. Sen lisäksi tummat pilvet näkyvät koulujen sisäilmaongelmissa. JOULUKUUTA 2018 Piiri pyörii PIRJO ALIJÄRVI HÄMEEN SDP:N TOIMINNANJOHTAJA Rennolla ja iloisella otteella kevääseen K ulunut syksy on järjestötoiminnassa ollut muutoksen aikaa. Ikävä kyllä sosialidemokraatit eivät saavuttaneet tavoitettaan, ja valtuuston enemmistö äänesti korotuksen puolesta. Siellä on paljon tekemistä vielä, ja se vaikuttaa myös Hollolan peruspalveluihin. Se on voimassa kaksi vuotta kerrallaan, ja sen uusiminen edellyttää kehittämistyön jatkamista. Suunnitelmista on edetty jo toteutusvaiheeseen. Muutos näkyy ihmisten innostuksessa, tekemisen ilossa ja ideoiden runsaudessa. Sote-palveluiden kustannusten kasvu huolestuttaa. Ja kun valtiovallan päätöksetkin ovat soten suhteen vielä auki, sekin vaikuttaa. Järjestötyön ilo ja mielekkyys rakentuvat paitsi yhteisen arvomaailman, myös yhdessä tekemisen ja toisiamme arvostavan ilmapiiriin vaalimiseen ja vahvistamiseen. Lukukauden alussa oli ongelmia koulukyytien kanssa, järjestelmät eivät pelanneet. Väkiluku jatkaa tippumistaan Lopellakin. Lahdessa on hyvä meininki! Lahden työttömyysaste ja periytyvä syrjäytyminen on erittäin suuri huolenaihe. Kaikkien jaksamisesta on tärkeätä pitää huolta. Se on tietysti mainitsemisen arvoinen asia. SDP:lle on tärkeää, että hoitoon pääsy on varallisuudesta riippumatta mahdollista. Myöskään varhaiskasvatuksen ryhmäkokoja ei edelleenkään nostettu lain sallimaan maksimiin. Muuta positiivista sote-uudistusesityksesta onkin vaikea löytää. Parikymppinen lapseton pari näkee Lopen asuinkuntana eri lailla kuin 40-vuotiaat lapsiperheen vanhemmat tai eläkeläiset. Olemme tulevaisuudessa varautuneet miinusmerkkiseen talousarvioon, mutta se voi asettua lähelle nollaakin. Olemme valtuustossa toiseksi suurin ryhmä kokoomuksen jälkeen ja meillä on nyt enemmän mahdollisuuksia asioiden valmistelussa kuin aiemmin oli. Missä asiassa paikkakunnallasi paistaa aurinko. Julkisten lääkäripalvelujen puute on iso ongelma – terveyskeskuskuntayhtymä ei ole niitä suostunut palauttamaan yrityksistä huolimatta. Investoinneissa toteutuu parhaillaan urheilukentän täyssaneeraus. Työpaikkojen puute ja palveluiden katoaminen ajaa ihmisiä kaupunkeihin, vaikka asuminen maaseudulla onkin halvempaa. Olemme tehneet isot investoinnit homekoulujen poistamiseen ja nyt meillä on elinkaarimallin mukaan rakennetut hyvät koulut. Perusterveydenhuollon asiakasmaksuista käytiin mittava keskustelu ja korottamatta jättämisestä äänestettiin. Matala koulutusaste on erityisen suuri haaste. Valokuituhankkeita on viritteillä, harrastemahdollisuuksiin investoidaan miljoonia yms., mutta kun trendi on kaupunkeihin, on sitä hankala kääntää. Tämän lisäksi investointisuunnitelmassa on uusi monitoimihallin lähivuosille. Hämeen piirissä olemme ottaneet ensi vuoden yhdeksi painopisteeksi jaksamisen. Oppilasennusteet ovat karmeaa luettavaa, kun syntyvyyden lasku yhdistetään muuttotappioon. Joni Lähde SDP:n valtuustoryhmän puheenjohtaja Lopella koulujen ja varhaiskasvatuksen tilanne on kaikin tavoin hyvä. Hyvinvointiyhtymällä on ollut omat haasteensa saada järjestelmät toimimaan. Suurimpana valtuustoryhmänä olemme saaneet aikaan sellaista politiikkaa kuin halusimmekin. Se oli onneksi vain tilapäinen häiriö, joka on nyt saatu korjattua ja oppilaat pääsevät myös Hollolan laitamilta oppilaitoksiinsa.. Kari Hyytiä SDP:n valtuustoryhmän puheenjohtaja Oppilaat eivät enää ole parakeissa. Liikuntaan on tällä valtuustokaudella panostettu enemmän kuin vuosiin. Saisimme lähes 40 miljoonaa euroa enemmän rahaa palveluiden tuottamiseen kuin nyt, kun suhteutetaan palveluihin tarvittava raha väestön sairastavuuteen. Myös lastensuojelun menojen kasvu on todella harmillista. Hämeenlinnan kaupunki sai ensimmäisenä Suomessa Unicefin myöntämän lapsiystävällinen kunta -tunnustuksen joulukuussa 2013, uudestaan vuonna 2015 ja kolmannen Lapsiystävällinen kunta -tunnustus saatiin viime vuonna. Ratkaisuja mietitään, mutta yhtä selkeää ratkaisua ei ole. Viime kuukausien tilaisuuksissa on kaikissa käsitelty askel askeleelta kirkastuvia suunnitelmia ensi keväälle. Lahdessa on suuri työttömyys, mutta samalla koulutetun työvoiman pula. On otettava huomioon myös vapaaehtoistyössä jaksaminen. Määrärahaa lisättiin myös alle 5-vuotiaiden kerhotoiminnan maksuttomuuteen. Kaikkien panos tekemisessä, on se pieni tai suuri, on äärimmäisen arvokas. Emme ole päässeet mukaan valtakunnallisiin työllisyyshankkeisiin, vaikka perustelut olisivat olleet puolellamme. Esityksemme lasten ja nuorten joukkoliikenteen alennetuista kausilipuista sai enemmistön taakseen
Vasemmistolaiset haluavat pienentää oppilaitosten ryhmäkokoja ja lisätä resursseja perusterveydenhuoltoon. Todellisia rakenteellisia muutoksia tai uusia tulevaisuusinvestointeja ei uskalleta ehdottaa. Teemana on vuoden 2019 talousarvio ja päätös veroprosentista. Tämä tietenkin selittyi kokoomuslaisella pormestarilla. Kunnallisveroista ei saada kunnissa aikaan merkittävämpää vääntöä. Investointien tasosta keskustellaan jonkin verran, mutta pääsääntöisesti kunnissa omaksutaan mukisematta kunnanjohtajan määrittelemä linja. Hämmästyttävintä kaikessa on se, ettei yksikään puolue tee oikeasti kovinkaan radikaaleja ehdotuksia. Tästä seurauksena on usein enemmän inhimillistä kärsimystä ja lopulta hyvin kalliita erikoissairaanhoidon kuluja. Salmiakkia MIKKO SALMI MIKKO.SALMI@DEMOKRAATTI.FI #MSALMI MIKKO SALMI MIKKO.SALMI@DEMOKRAATTI.FI TWITTER: @MSALMI Todellisia rakenteellisista muutoksia tai uusia tulevaisuusinvestointeja ei kunnissa uskalleta ehdottaa.. Kuntien talousarvioiden käsittelyn mielenkiintoisin piirre liittyy käsittelytyyliin. Monissa vahvoissa demarikunnissa on jo vuosien ajan tehty vähintään joka vaalikausi oma kunnallispoliittinen ohjelma, johon on määritelty tärkeimmät kuntapolitiikan tavoitteet. Vihreät haluavat autot pois keskustoista ja keskustalaiset lisää rahaa yksityisteiden kunnossapitoon. Varsinkin keskustalaiset näkevät varhaiskasvatuksen vain lasten päivähoitona ilman merkittävää kasvatuksellista tarkoitusta. Sinnikkyys onkin kuntapolitiikan tärkein työväline. Sosialidemokraattisen politiikan lähtökohtana tulee kuitenkin aina olla se, ettei hädän hetkellä ketään jätetä yksin. Lisäksi keskustalaiset haluavat kaavoittaa omille maillensa mahdollisimman paljon taloja (Hyvä bisnes!). Pääsääntöisesti kuntaveron korotuspaine on pienissä kunnissa kuitenkin ilmeinen. Mikä tähän voisi olla neuvoksi. Sen sijaan perusterveydenhuollon sekä opetusja kasvatustyön menoista on käynnissä suoranainen luokkasota. 18 6. Muutosesitykset ovat maksimissaan muutaman Kuntapoliitikkojen kiirastuli miljoonan luokkaa. Yksi hyvä esimerkki joka kunnassa toteutettavasta demaritavoitteesta pitäisi olla terveydenhuollon asiakasmaksujen poisto. Näitä on sitten ajettu sinnikkäästi jokaisen talousarvion yhteydessä. Näin asia on jo Helsingissä, mutta muuallekin ilmainen julkinen terveydenhuolto tulisi ulottaa. Sen jälkeen esitellään investoinnit, jotka usein on sidottu jo pitkälle tulevaisuuteen. Jo nyt on nähtävissä, että maksukatosta huolimatta moni vähävarainen jättää käymättä lääkärissä rahanpuutteen vuoksi. Kokoomus muistuttaa tapansa mukaan, että kunnallisvero on kuin rikkinäinen hissi, joka toimii vain yhteen suuntaan eli ylöspäin. Asia on mielenkiintoinen, koska kyse on tietenkin lapsen subjektiivisesta oikeudesta varhaiskasvatukseen ja muiden lasten seuraan. Vain pitkäjänteinen työ kantaa kunnissa hedelmää. Samalla he haluavat sitoa äidit kotihoidontuella kotiin, jotta yhteiskunnallinen tasa-arvonkehitys ei vaarantaisi miesten patriarkaalista asemaa. Kun kunnanjohtaja on lyönyt talouslukunsa pöytään, alkaa poliittisten ryhmien vääntö siitä, mihin mahdollista lisärahaa voisi kohdentaa. Ihmisten huolenpito maksaa. Kokoaikaista varhaiskasvatusta ei monissa kunnissa olla valmiita tarjoamaan lapsille, joiden vanhemmat ovat päivät kotona. Asiassa on jonkinlainen perä, mutta esimerkiksi Helsinki laski tälle vuodelle kuntaveroa kokonaisen prosentin. Kokoomus taas etsii vimmatusti uusia säästökohteita, mutta päätyy lopulta vain esittämään kunnallisveron laskemista ja halpoja yritystontteja. JOULUKUUTA 2018 S uomen 311 kunnassa esitetään näinä viikkona mielenkiintoisia poliittisia näytelmiä. Näin tämä ruletti pyörii. Ensin kunnanjohtaja tekee talousarvioesityksensä, joka pohjautuu usein tiukkaan talousraamiin
19 6. Pienellä harjoittelulla paketoinnin saa ihme kyllä sujumaan ilman teippiäkin. JOULUKUUTA 2018 E Elämä Tuottaja: Nora Vilva 09 7010 528 nora.vilva@demokraatti.fi Lahjat pakettiin luontoa säästäen L ähtölaskenta jouluun on alkanut. www.kaikkipaketissa.fi Demokraatti. Tarkempia ohjeita joululahjojen ekologiseen paketointiin löytyy Aleksin ja Janin Kaikki paketissa -blogista. Sanomalehdestä tai vaikkapa ristikkosivusta tehty paketti saa juhlallisen loppusilauksen värikkäästä aikakauslehden sivusta taitellusta origamirusetista. Sitä mukaa kun päivät h-hetkeen hupenevat, kiihtyy lahjojen paketointirumba. Kierrätettäviä paketointimateriaaleja ovat kaikki keräyspaperit, esimerkiksi sanomalehdet, aikakauslehdet, vanhat turistikartat, kirjojen sivut ja puotipaperi. Tyylikkäitä ja kierrätettäviä paketteja on kuitenkin helppo synnyttää ihan kotikonstein. Perinteistä joulaattona syntyvää lahjapaperivuorta ei voi hyvällä tahdollakaan kutsua ekoteoksi. Pintavärjäyksen ja kiinni tarrautuneiden teipinpalojen takia ihanimmatkaan joulupaperit eivät sovellu kierrätykseen, vaan kuuluvat armotta sekajätteisiiin
KUVAT NORA VILVA Olipa kerran minä. 20 6. JOULUKUUTA 2018 TEKSTI TOPI JUGA, STRASBOURG
Tunteet ovat maailman suurimmat markkinavoimat. JOULUKUUTA 2018 Euroopan ääni O ulussa oli aikoinaan äänes tysalue numero 10. – Kaupunkiin ei ole ehtinyt tutustua näiden kymmenen vuoden aikana, jotka olen europarlamentaarikkona toiminut. Että miksi innostun uudelleen. Istumme Euroopan parlamentissa niin kutsutussa uudessa meppikahvilassa, joka on sijoitettu istuntorakennuksen näyttävän, puolikasta palloa muistuttavan puisen täysistuntosalin katveeseen. Täällä menee jokainen päivä niin työn touhussa. Palataan vielä tähän, mutta jäädään ensin Ranskaan ja Strasbourgiin. Jaakonsaari on toiminut neljä vuosikymmentä parlamentaarikkona. ”Yliraskaita” istuntoviikkoja syyskuussa 73 vuotta täyttänyt Jaakonsaari ei kuitenkaan jää kaiholla kaipaamaan. 21 6. Jaakonsaarella Strasbourgin keikkoja enää jäljellä kuusi kappaletta. – Mutta kun Mauno Koivisto valittiin Suomen tasavallan presidentiksi vuonna 1983, äänestäjiä oli myös kyseisellä äänestysalueella pieneksi jonoksi. – Ne vaalit mursivat kaikki puolueja ihmisten väliset rajat. Pääosin miehiä. – Kaunis kaupunki, jonka katuja ovat kävelleet Goethe, Schiller ja Beethoven, Marxista puhumattakaan. Sitä tulee kyllä vähän ikävä, hän naurahtaa. Kuitenkin 35 vuotta myöhemmin Strasbourgissa, keskellä Euroopan parlamentin kiireistä täysistuntoviikkoa, Jaakonsaaren mieleen nousevat juuri kyseiset vuoden 1983 vaalit ja hiljaiset miehet, kun kysymyksenä on uran mieleenpainuvin hetki. Sodat käyneet miehet ja kotirintaman naiset ajattelivat, että nyt yksi meistä on valittu presidentiksi. Koiviston valinta oli jonkinlaista ”vapautuksen teologiaa”. Kuinka vastata populisteille. Miksi. Se on pitkä aika, mihin mahtuu paljon poliittista historiaa. – Usein sanotaan, että asioita pitää katsoa järjellä, ei tunteella. Väärin. Äänestyspaikkana toimineen Keskuskansakoulun aulassa he kaivoivat virkailijoiden edessä “paperinsa” eli ryppyisen ja nuhjaantuneen sotilaspassinsa ja sanoivat murtuneella äänellä vain yhden sanan: Koivisto, Liisa Jaakonsaari kertoo. – Sotien traumat olivat tuolloin vielä puhumatta – aina kansalaissodasta lähtien. Vasemmiston presidenttiehdokkaan valinta koettiin muutoksen airueksi ja yhteiskunnallisen tasa-arvon symboliksi. Oikeudenmukaisuuden tunne on myös nyt se, joka saattaa muuttaa maailmaa. – Sitä olen itsekin ihmetellyt aina. Siellä äänestivät – jos äänestivät – kodittomat, paperittomat ja yhteiskunnan marginaalissa elävät ihmiset. Nyt on ankara löytä. Ja olen jaksanut näin pitkään. Unionin sopimuksiin on juurrutettu toistaiseksi pysyvin kirjaimin, että Euroopan parlamentti pakkaa 12 kertaa vuodessa koneistonsa Brysselistä ja siirtyy noin 350 kilometriä kaakkoon pitääkseen istuntonsa kaupungissa, joka on viimeisien vuosisatojen ajan vaihtanut identiteettiään vapaakaupungista ranskalaiseksi, sitten saksalaiseksi ja jälleen ranskalaiseksi. Politiikassa järjen lisäksi pitää olla tunne mukana. Se oli iso tunnekokemus, joka läpäisi ja liikutti kaikkia kansankerroksia, Jaakonsaari toteaa. Siitä huolimatta, että itse politiikka tai sen tekeminen ei väsytä
Ihmiset eivät äänestä rangaistakseen tai kiittääkseen harjoitetusta politiikasta, vaan odotuksistaan suhteesta tulevaisuuteen. . Mitä vastakkainasettelusta ajattelee Jaakonsaari, joka on seurannut viimeisen kahdenkymmenen vuoden ajan tiiviisti ulkopolitiikkaa ensin eduskunnan suuren valiokunnan puheenjohtajana ja sitten meppinä ja europarlamentin ulkoasiainvaliokunnan jäsenenä. Jokainen vaalikausi on erilainen. 22 6. Kansanedustajan ja mepin työssä jaksaa luottamuksen varassa. – Voi hyvänen aika. . Löydän koko ajan tarinoiden aiheita. – Tämäkin talo oli vielä muutama vuosi sitten täynnä ihmisiä, jotka uskoivat normienpurun olevan ihmelääke kaikkiin vaivoihin. Mutta miten äänes täjien luottamus saadaan ja populisteille vastataan sortumatta iänikuisiin latteuksiin. – Ihmisten mielessä on valtava epävarmuus. JOULUKUUTA 2018 . Vastavoimaksi kehitykselle Jaakonsaari esittää useiden muiden EU-mielisten ja EU-johtajien tavoin, että nyt on keskitettävä voimia unionin yhtenäisyyteen. Jollain tavalla täytyy lisätä sitä rohkeutta, jolla arvioidaan yhteiskunnan kehityspiirteitä. – Kun vertaa esimerkiksi teollistumisen aikaan, on huomattavaa, kuinka paljon silloin syntyi etenkin vasemmistolaista kirjallisuutta ja arvioita yhteiskunnan kehityksestä. – EU rapautuu valitettavasti sisältäpäin, Jaakonsaari huoahtaa. Sen tuottaman sisällön, mutta myös sen mielikuvan takia, että puolue ei pelkästään arvostele hallitusta, vaan etsii vaihtoehtoja ja katsoo tulevaisuuteen. Viimeisen kahden vuoden aikana on tapahtunut kuitenkin käännös parempaan ja Jaakonsaari on tästä hyvillään. Politiikka ja yhteiskunnallinen keskustelu on niin hirveän lyhytjänteistä, hän viimein lausuu punniten sanojaan tarkasti. ” Mikään ei ole ennalta määrättyä. Hallituksen haukkumisella on rajansa. Varmuus siitä on Jaakonsaaren näkemyksen mukaan kadonnut. Tämä teos teki yhden sukupolven vasemmistolaiseksi. ” EU rapautuu valitettavasti sisältäpäin. Hän muistuttaa, että vaikka maailma on muuttunut sosialidemokraattien arvojen ja tavoitteiden kannalta epätoivottuun suuntaan, kehitys ei ole koskaan automaattista. Siksi tarvitaan politiikkaa. Pohja poliittiselta ajattelulta ikään kuin puuttuu ja siksi oman vetoavan vaihtoehdon löytäminen ja myyminen on vaikeaa. . – Yhden asian olen oppinut vuosikymmenien varrella. Kotipaikka Oulussa, naimisissa Seppo ”Jaska” Jaakonsaaren kanssa LIISA JAAKONSAARI 3. Ammatti ennen nousua eduskuntaan: toimittaja . Sellaiset maat jotka ovat aikaisemmin tuottaneet intellektuellista pohdiskelua, kuten Italia tai Ranska, ovat aivan lamaantuneita. EU:n hyödyt rauhoineen, taloutta kasvattaneine sisämarkkinoineen ja Erasmus-vaihtoineen tuntuvat valitettavan latteilta populistisen vastakkainasettelun rinnalla. Väsyttäminen onnistui yhteistyöllä. – Siinä suhteessa tämä muistuttaa valtavasti 1930-lukua. – Kyllä se koskettaa aina sydänjuuria myöten ja antaa uudelleen voimia, kun saa vaaleissa valtakirjan seuraavalle kaudelle. Mistä huumorisi kumpuaa. – Siksi on tärkeä, että SDP vahvistaa otettaan merkittävänä uudistuspuolueena. Nyt voi jo puhua vasemmistolaisen, tai jopa poliittisen intellektualismin rappiosta. Aikaisemmin se on ollut itsestään selvää. Liisa Anneli Jaakonsaari (o.s. . . Tajunnan räjäytti Arvo Salon Lapualaisooppera. Jaakonsaari on itse käynyt ja voittanut varovaisesti arvioiden lähemmäs kolmetkymmenet vaalit. Jaakonsaari onkin hyvillään Suomen sosialidemokraattien uudelleen käynnistämästä ja uudesta tavasta tehdä ohjelmia. Hänen mielestään on selvää, ettei lainsäädäntö ole pysynyt teknologian kehityksen perässä. SDP:n varapuheenjohtaja 1993–1999 . Etenkään demarinäkökulmasta. Rauhaa ja vaurautta Marraskuisessa Strasbourgissa esillä ovat viime vuosilta tutut huolenaiheet: Populistisen politiikan uho, brexit, Donald Trumpin päättömyydet ja lisääntynyt varustelukilpailu. misvimma sille uudelle polulle. Omaisuus on historiasta tutulla tavalla kasautunut jälleen yhä harvemmille ja yhteiskuntien sisällä eriarvoisuus on lisääntynyt. Kansanedustaja 1979–2009 . Syntynyt 1945 Oulussa . Toiseksi Toivo Pekkasen Tehtaan varjossa. Ja tietenkin globaalit superhaasteet, kuten ilmastonmuutos. Mutta sitten hän vakavoituu. Kyseiset teoriat ovat vieläkin tärkeitä. Kaksi sinuun eniten vaikuttanutta kirjaa. – Kaikki jäsenmaat eivät jaa enää yhteistä arvopohjaa kuten oikeusvaltion periaatteiden, ihmisoikeuksien ja lehdistönvapauden kunnioittamista. Onhan tässä politiikassakin huvittavia piirteitä. Se energia pitää käyttää oman vaihtoehdon esittämiseen. Samaan aikaan Italia viis veisaa yhteisistä taloussäännöistä, ja jopa kehuskelee niiden rikkomisilla. Ei maailma tietenkään koskaan ole ollut varma suunnastaan, mutta italialaisen teoreetikon Antonio Gramscin sanoin: Suuri murros nostattaa myös hirviöitä. Puhumattakaan siitä, miten puolisoni on jaksanut, Jaakonsaari nasauttaa tyylilleen ominaisesti virkkeen päätteeksi terävän ja hauskan loppukaneetin. Eikä Euroopan unioninkaan yhteiselo ole ruusuilla tanssimista. Sen seurauksena tuli eksistentiaalinen kriisi, joka nuorilla pruukaa olla. Suurin saamani lohi on lähes 20 kiloinen! Sain sen Norjassa pienellä lohijoella, missä se tarttui vieheeseeni. Vastaus viipyy hetken Jaakonsaaren huulilla ja nyt ripaus väsymystäkin nousee hänen olemukseensa. Kyllä ne aina naurattavat minua. Uuden ajan haasteisiin, kuten digitalisaatioon ja työn murrokseen, pitää Jaakonsaaresta vastata lisäämällä oikeudenmukaisuutta. Europarlamentaarikko 2009– . Harrastukset: kalastus, lukeminen, laskettelu, luonto . Lisäksi maailma muuttuu ja uusia haasteita tulee. Uudistukset eli reformit ovat demarimusiikkia.. Siinä suhteessa perinteistenkään poliittisten liikkeiden ei pitäisi antaa periksi ja lähteä kulkemaan populistien suuntaan. Vaikka uutta tutkimusta syntyy paljon ja tietoa on kaikkien ulottuvilla enemmän kuin koskaan, syvällisempi yhteiskunnallinen pohdiskelu on Jaakonsaaren mielestä harvemmassa kuin aikaisemmin. Se kiteytyy ehkä parhaiten tosiasiaan, etteivät vanhemmat pysty enää sanomaan lapsilleen, että heidän tulevaisuutensa on parempi kuin omansa. – Mikään ei ole ennalta määrättyä. . Siksi tarvitaan politiikkaa. Koska koulussa tai kotona ei silloin puhuttu kansalaissodasta tai yhteiskuntaluokista, se kolahti. Kun äänestäjät aistivat tämän, voi vuoden 1983 vaalien ja Koiviston menestyksen kaltainen ilmiö toistua – ja hiljaisetkin voivat löytää tiensä vaaliuurnille. Pakolaiskriisistä ja maahanmuutosta on tullut väline, jolla ääripuolueet ja populistit hakevat valtaa itselleen. – Teknologinen kehitys on entisestään nopeuttanut keskustelutahtia. Ja politiikkaa päästään tietysti toteuttamaan vaaleissa. Olen kova kalanainen. Yksilön tietosuoja ja tekoälyn eettiset ulottuvuudet ovat nousseet keskusteluun ja lainsäädäntöön. Oulun kaupunginvaltuuston jäsen 1972–1992 . Ja epävarmuus, johon ei ole pystytty vastaamaan, luo maaperää rasismille ja populismille. Yksinkertaiset opit ja ennen kaikkea syyllisten löytäminen, etsiminen ja markkinoiminen ovat jälleen kovaa valuuttaa. Ehkä niistä tarinoista, joita on ympärillä. . Tämä näkyy myös Suomessa esimerkiksi vasemmistolaisten lehtien lukumäärässä. Pelisääntöjen pohtiminen oli vähäistä. Tämä on vapauttanut pelikenttää uudelle ”digikapitalismille” ja digijäteille, joiden valta ja tulovirrat pohjautuvat käyttäjien tietoihin. Se vaikutti siihen, ettei uuden sääntelyn tarvetta ja digimurroksen vaikutuksia huomattu. Nuorena oli Albert Camusin Sivullinen. Kun nyt miettii nykyhetkeä, niin ei niitä hirveän paljoa synny. Hännän huippuna ensimmäistä kertaa EU:n historiassa yksi jäsenmaa on eroamassa siitä, Jaakonsaari luettelee. Ja teorioita, Jaakonsaari melkein parahtaa. Nyt väistyvällä, yhdellä Suomen pitkäikäisimmällä parlamentaarikolla on jakaa suomalaisille demareille tärkeä ja innostava tavoite ensi kevääksi: – Voimme olla maa, joka katkaisee eurooppalaisen sosialidemokratian huonon kierteen, Jaakonsaari myhäilee. . Siksi tarvitaan politiikkaa. Nyt nopean teknologisen murroksen, vai pitäisikö sanoa neljännen teollisen vallankumouksen, myötä hirviöitä taas syntyy. Asia, jota sinusta ei tiedetä. . Oma vaikutuksensa on Jaakonsaaren mielestä ollut myös valloillaan olleessa kummallisessa tarpeessa purkaa normeja. Ollakka) . Suomen työministeri (Lipponen I 1995–1999) . – Niin, se on hyvä kysymys, johon on todella vaikea vastata. Se oli sukupolveni iso asia. ” Mikään ei ole ennalta määrättyä. Reformit ovat demarimusiikkia Kuin huomaamatta Jaakonsaari alkaa löytää vastalääkkeitä myös populismille. . Minne maailma on menossa. Näin luodaan tietä populisteille. Jaakonsaaren mielestä voi jo puhua jonkinasteisesta vasemmistolaisen, tai jopa poliittisen intellektualismin rappiosta
JOULUKUUTA 2018. 23 6
Ekovinkki MIRIAM SEWÓN, VALONIA Päätöksenteon paradoksi on, että haavoittuvimmassa asemassa olevilla ihmisillä on vähiten mahdollisuuksia vaikuttaa omaan tilanteeseensa.. On tärkeää, että päättäjillä on mahdollisimman paljon tietoa siitä millaisia seurauksia erilaisilla päätöksillä, tai niiden tekemättä jättämisellä voi olla. Viimeisen sadan vuoden aikana kolme neljäsosaa viljelykasvien geneettisestä monimuotoisuudesta on menetetty. Pienimuotoista lähituotantoa tukemalla vahvistat samalla paikallista ruokaketjua ja tuet alueellista kestävää kehitystä sekä luonnon kantokyvyn vahvistamista. u u u Vuonna 2014 perustettu Talouspolitiikan arviointineuvosto pyrkii parantamaan päätöksenteon laatua ja tuomaan riippumatonta tutkimustietoa päätöksenteon taustaksi. Näistä lajeista kolme – riisi, vehnä ja maissi – muodostavat puolet ihmisten saatavista kaloreista. Härkäpapu ja öljyhamppu ovat molemmat erinomaisia proteiinin lähteitä, joilla voi korvata myös lihaa ruokavaliossa. Tutustu erikoiskasvien ominaisuuksiin ja käyttötapoihin: saat paitsi terveellisemmän ja monipuolisemman ruokavalion, myös monimuotoisemman ja sietokykyisemmän maatalouden. 24 6. Luontaisesti gluteenittomassa tattarissa on paljon B1ja B2-vitamiineja, kalsiumia ja magnesiumia. Kirjoittaja on kirjailija, toimittaja ja dokumenttielokuvaohjaaja. Poliittisten päätösten perusteella näyttää siltä, että viesti ei mene perille. Se oli ilahduttavaa, ja vähän turhauttavaa. JOULUKUUTA 2018 T erveyden ja hyvinvoinnin laitos julkaisi marraskuussa tutkimuksen nousukauden keskelle vuonna 1997 syntyneen ikäluokan hyvinvoinnista. Tarina Suomesta, jossa kaikilla on samat mahdollisuudet, ei ole tosi. Speltti on vatsaystävällinen vaihtoehto vehnälle – leivonnassa kannattaa kuitenkin muistaa, että speltti tarvitsee pidemmän ajan ja korkeamman lämpötilan nostatukseen, lisäksi paistoaika on lyhyempi ja lämpötila alhaisempi. Muita mielenkiintoisia, Suomessa viljeltäviä erikoiskasveja ovat kvinoa, camelina, hirssi, kumina ja öljypellava. u u u Ongelmien kasaantuminen tarkoittaa monia asioita. Kyseessä on arvokas luonnonvara, joka auttaa meitä sopeutumaan ruoantuotannon tulevaisuuden haasteisiin. Lajien kato lisää kasvien haavoittuvuutta ja uusien lajikkeiden kehittäminen vaikeutuu, kun saman lajin variaatioita on yhä vähemmän. Suurella osalla menee hyvin, mutta pieni joukko voi todella huonosti. Kouluja, joissa opettajien aika menee opettamisen sijaan väkivaltatilanteiden rauhoitteluun. Sosiaalipolitiikasta puhutaan usein pehmeänä politiikan alueena, vaikka juuri siihen liittyvät päätökset vaikuttavat yhteiskunnan kovimpaan ytimeen: ihmisten väliseen luottamukseen, turvallisuuteen, näköaloihin ja tulevaisuudenuskoon. Lapsia, joita satutetaan tai jotka itse satuttavat muita. Yhteiskunnassa, jossa vahvimpien ääni kuuluu kovaa, heikompien ei juuri lainkaan, on vaikea tehdä viisaita päätöksiä. Lapsia, joilla on aina maanantaisin nälkä. Perhetausta ja asuinalue määrittävät sekä nuoren koulumenestystä että terveyttä ja huonovointisuus siirtyy sukupolvien yli. Monimuotoisessa maataloudessa tuotantoa laajennetaan perinteisten lajikkeiden ulkopuolelle ja viljelyssä on määrällisesti enemmän lajikkeita. Silti juuri heidän tilannettaan olisi tärkeä ymmärtää hyvin. Neuvoston olemassaolo korostaa talouspolitiikan merkitystä. Elina Hirvonen Tarina tasa-arvoisesta Suomesta ei ole tosi Monimuotoisuus on tärkeää myös ruokalautasella Eläinlajien massasukupuutto näkyy otsikoissa, mutta harva on tietoinen, että sama uhkaa myös viljeltyjä kasvilajeja. Pölytykseen ja ravinteiden kierron ylläpitämiseen kiinnitetään peltoekosysteemin nimissä erityistä huomiota. Lapsia, jotka eivät koskaan näe vanhempiensa lähtevän töihin. u u u Päätöksenteon paradoksi on, että haavoittuvimmassa asemassa olevilla ihmisillä on vähiten mahdollisuuksia vaikuttaa omaan tilanteeseensa, tai edes kertoa siitä. Suosi erikoiskasveja Erikoiskasveja suosimalla edistät monimuotoisempaa maatalousmaisemaa ja viljelyä. THL:n tutkimus herätti poliitikot puhumaan ennaltaehkäisevien palveluiden ja varhaisen puuttumisen puolesta. Tattari sopii aamupuuroon tai vaikkapa makaronilaatikkoon perinteisen pastan korvaajaksi. Toimeentulotukea saavien perheiden määrä oli pysynyt lähes samana kuin syvimmän laman aikaan. Kymmenessä vuodessa kodin ulkopuolelle sijoitettujen nuorten määrä kaksinkertaistui ja mielenterveyden häiriöt lisääntyivät. Tutkijoiden lisäksi ainakin koulujen, päiväkotien ja lastensuojelun työntekijät ovat puhuneet samoista asioista jo pitkään. Tutkimustuloksissa ei nimittäin ollut mitään uutta. Kolme neljäsosaa maailman ruoasta tulee 12 viljakasvista ja viidestä eläinlajista. Agrobiodiversiteetti tarkoittaa luonnon monimuotoisuutta maataloudessa. Siksi haluaisin nähdä Sosiaalipolitiikan arviointineuvoston, joka keräisi, analysoisi ja välittäisi tietoa, jota on paljon ihmisillä, joilla ei ole valtaa vaikuttaa ja liian vähän heillä, jotka päätöksiä tekevät
25 6. JOULUKUUTA 2018 Suomen ensimmäinen Politiikan aikakauslehti näkee päivänvalon 24.1.2019 AIVAN JÄRISYTTÄVÄN HIENO KOKONAISUUS. Lue uutiset osoitteesta www.demokraatti.fi ja syväluotaavat tarinat niiden takaa Demokraatin aikakauslehdestä. MIELENKIINTOISET JA UPEASTI TAITETUT ISOT HENKILÖJUTUT, RIITTÄVÄSTI KEVEYTTÄ SISÄLLÖSSÄ, KUVAT JOTKA TULEVAT KERTAKAIKKIAAN IHOLLE. –Lukijatutkimus 10/2018 Uusi Demokraatti on kotimaan politiikan, työmarkkinoiden ja kulttuurin seuraajan ykköslehti. ERITTÄIN ONNISTUNUT UUDISTUS. – Kaikki ei ole sitä miltä näyttää – Tilaa Demokraatti 105€ 22 numeroa vuodessa Tilaajapalvelu: 09 7010 500 / tilaajapalvelu@demokraatti.fi / www.demokraatti.fi/tilaa-lehti
Siitä on paljolti kiittäminen omaa tuttavapiiriäni, jossa ulkonäköön ei suuremmin kiinnitetä huomiota, vaikka hektinen järjestötoiminta tai kiireinen työ toisikin jollekulle pari lisäkiloa tai pöhötystä. Omasta peilikuvastani en kuitenkaan useimmiten ota liikaa paineita. Kuitenkin juuri tuo murrosvaihe ja siitä seuranneet asiat ovat monin tavoin tehneet minusta sen ihmisen, joka olen nyt. Vaikka nuoresta iästäni huolimatta olen saanut olla monessa mukana, on eteneminen tuottanut myös paineita. Kuvainnollisesti peiliin on ollut joskus vaikeakin katsoa, sillä elämään mahtuu myös epäonnistumisia. Simo Rissanen on Demarinuorten pääsihteeri.. 26 6. Kun lukion jälkeen edessä oli välivuosi, koin syvää pettymystä, sillä tunsin heittäväni aikaa hukkaan. Kiirehtimisen sijaan nykyään tuntuu, että hitaampikin vauhti voisi riittää. Varjopuolena kasvoillani näkyy usein myös väsymystä ja stressiä, sillä työn ja vapaa-ajan erottaminen ei ole helppoa, ja suhtaudun vastuisiini joskus turhankin tunnollisesti. Vähitellen olen onneksi oppinut säännölliseen elämänrytmiin, sanomaan ei, ja ettei kaikkea ilmaista alkoholia tarvitse juoda. JOULUKUUTA 2018 Kasvot peilissä KUVA NORA VILVA Simo Rissanen, 25 V ietän aikaa peilin edessä erityisesti aamuisin, koska myönnän olevani tarkka siitä, että näytän siistiltä. Onneksi olen oppinut kestämään niitäkin koko ajan paremmin, ja olemaan itseäni kohtaan armollisempi. Olen saanut etuoikeuden tehdä työssä ja luottamustoimissa sellaisia asioita, jotka ovat omien arvojeni mukaisia
Sinebrychoffin perheen käyttöesineitä ei museon kokoelmissa ole, joten joulukattausten esineet koostuvat museon muista kokoelmista ja yksityishenkilöiltä lainatuista esineistä. Asiantuntijana on toiminut yhdistyksen hallituksen jäsen, kamarineuvos Kari-Paavo Kokki. Kuvat Sinebrychoffin taidemuseo. Se on kuulunut Suomen kenraalikuvernöörille kreivi Nikolai Adlerbergille (1819– 92) ja hänen puolisolleen, keisarillisen hovin juhlitulle kaunottarelle, kreivitär Amalie von Lerchenfeldille (1808–88). Yhdessä venäläisen hopeisen kahvikaluston kanssa ne edustavat 1800-luvun loppupuolelle tyypillistä naturalistista muotoilua. Kustavilaiseen saliin on katettu kahvipöytä venäläisillä Kuznetsov-tehtaan ruusunmuotoisilla kupeilla. Joulukattaukset on rakenneltu 1800-luvun loppupuolen tyyliin yhdessä Sinebrychoffin taidemuseon ystävät ry:n kanssa. 27 6. Demokraatti Joulupöydät ovat katettuina Sinebrychoffin taidemuseossa Helsingissä (Bulevardi 40) 1.12.2018–3.2.2019. Kullanhohtoiseen empiresaliin on katettu teepöytä venäläisen Kornilovin posliinitehtaan kukkakoristeisilla ja kullatuilla uusrokokookupeilla. JOULUKUUTA 2018 K Kulttuuri Tuottaja: Rolf Bamberg 09 7010 539 rolf.bamberg@demokraatti.fi Joulupöydät on jo katettu J os haluat kerätä paineita joulupöydän laittamiseen, mene museoon! Tai sitten mene ihan vain siitä ilosta, että voit nähdä, miten prameasti entisajan paremmissa piireissä joulupöydät katettiin. Salin joulukuusi on koristettu kreppipaperiruusuilla, kultalameella ja niin sanotulla marsalkannauhalla latinankielisine teksteineen: ”Gloria in Excelsis Deo”. Joulukuusi alkoi yleistyä suomalaisissa kodeissa vasta vuosisadan vaihteessa 1900, mutta helsinkiläisissä säätyläiskodeissa niitä oli jo 1800-luvun alkupuolella. Tehtaan tuotteet olivat kuuluisia korkeasta laadustaan, ja samanlaiset kupit hankittiin Pietarista Helsingin Keisarilliseen palatsiin vuonna 1856. Sinebrychoffin taidemuseon joulu on tänä vuonna erityisen elämyksellinen, kun Paul ja Fanny Sinebrychoffin kotimuseon saleihin on katettu hienoimmat posliinit ja pöytäliinat, joita on käytetty muun muassa kenraalikuvernööri Nikolai Adlerbergin ja Mannerheim-suvun kodeissa. Barokkihuonekaluilla kalustettuun ruokasaliin on katettu illallispöytä, jonka astiasto on ranskalaisen Sèvres-tehtaan 1800-luvun puolivälissä valmistama
Tämä ohjaajan ratkaisu tekee Dostojevskin proosan aika raskatekoisista hahmoista helpommin lähestyttäviä ja tapahtumien kulusta sulavammin eteneviä. Samuli Reunasen Karamazov-ohjauksen fyysisyys tuottaa komeaa jälkeä On hienoa, että Kansallisteatteri on viimein saanut Samuli Reunasen ohjaamaan näyttämöillään. Molemmat koskettavia, loistavia roolitöitä. Seela Sella ja Hannu-Pekka Björkman tekevät eri keinoin huiman vaikuttavat roolityöt Kansallisteatterin Karamazovin veljeksissä. Dostojevski: Karamazovin veljekset Suomennos Martti Anhava – Ohjaus ja dramatisointi Samuli Reunanen – Lavastus ja puvut Kaisa Rasila – Musiikki ja äänisuunnittelu Iiro Ollila – Valot Ville Toikka – Videot Pyry Hyttinen – Koreografi Liisa Risu – Rooleissa Hannu-Pekka Björkman, Heikki Pitkänen, Miro Lopperi, Juho Uusitalo, Maruska Verona, Diana Tenkorang, Seela Sella, Maria Kuusiluoma, Petri Manninen, Ilja Peltonen Kuvat Tommi Mattila Pyhä vanhus ja hänen rienaajansa. Kansallisteatterin pienen näyttämön toteutuksessa viehättää heti alkuun ylöspanon ja esittämisenkin tietty luonnosmaisuus. Ainoa oma, mutta sitäkin ikimuistoisempi tähänastinen kokemukseni Karamazoveista on 24 vuoden takaa, jolloin Raila Leppäkoski ohjasi siitä Ryhmikselle järisyttävän viisituntisen teatterielämyksen, jossa Pengerkadun tuolloinen dream team Kari Heiskanen-Pertti Sveholm-Vesa Vierikko-Martti Suosalo-Kari Väänänen pääsi näyttelemään olan takaa ja isolla ännällä. Teatterin tiedotuskeskuksen esitystietokannasta hakiessa irtoaa kahdeksan osumaa, joista peräti kaksi tältä vuodelta – Kansallisen lisäksi Karamazovit nähtiin viime talvena Reunasen vanhassa kotiteatterissa Kajaanissa. 28 6. Karamazovin veljeksiä ei vaivaksi asti ole meillä näyttämöille tehty. JOULUKUUTA 2018 Raisuin ja terävin piirroin syntyy enemmän kuin kuvitettu klassikko TEATTERI Suomen Kansallisteatteri, pieni näyttämö F. Näyttämön näennäinen visuaalinen harmoniattomuus imee katseen, haastaa. Sen verran pitää kuitenkin todeta hykerryttävänä kuriositeettina, että vuonna 1994 Ryhmiksessä ”Pyhää vanhusta”, munkki Zosimaa, esitti tuolloin 37-vuotias Vesa Vierikko, ja nyt saman roolin tekee Seela Sella, 81. Eipä vertailla sen enempää, se ei tee oikeutta kummallekaan, sillä nyt eletään toista teatteriaikaa. Samaa asiaa ajaa näyttämökuvan rosoisuus ja puvustuksen kerroksinen cocktail, jossa on yksi osa epookkia ja viisi osaa muita aiko ja ja tyylejä. Reunasta on ylipäätään nähty helsinkiläisnäyttämöllä hyvin harvakseltaan ja silloinkin yleensä niissä pienimmissä teattereissa – Jurkasssa, Avoimissa Ovissa, Koko-teatterissa, kerran sentään Komissa. M. Eikä näyttämö muuten riitä, vaan neljäs seinä rikotaan toveittain näyttelemällä katsomosta päin ja myös katsojia osallistamalla – ei onneksi vaivaannuttavalla tavalla.. Kuvassa Ivan Karamazovia esittävä Miro Lopperi panee kroppaa peliin. Sekä jatkuva liike että päämäärä ovat yhtä tärkeitä ja näin pienellä näyttämöllä on monia ajatuksenja katseenvangitsijoita yhtäaikaa. Karamazoveissa näytellään kovalla fyysisellä intensiteetillä. Harkittua luonnosmaisuutta En ole vuosien saatossa odottanut, että pääsisin koskaan näkemään Karamazoveista Ryhmiksen veroista vetoa, mutta Reunasen ohjaus tulee lähelle, rinnalle ja... Sen jälkeen huippuohjauksia on syntynyt tasaisesti, useimmiten klassikkoteksteistä: Kalevala Oulun kaupungin teatterissa 2005, Reviisori Jyväkylässä 2009, Lokki Tampereen Teatterissa 2013, Rakkauslaulu TTT:ssä 2014, Aleksis Kivi Seinäjoella 2016 – siinä joitakin itse näkemiäni täysosumia. Kun tähän esteettiseen perusasetukseen lisätään, että Reunasen näyttelijäensemble tekee kaiken hyvin fyysisesti, syntyy teatteria, joka ei jätä sekunniksikaan rauhaan. Hienoa on myös se, että Kansallisessa on uskallettu tarttua Fjodor Dostojevskin klassikkoromaaneista ehkä järkälemäisimpään. Maakunnissa Reunanen on tehnyt selvää jälkeä siitä lähtien, kun kohta teatterikoulusta valmistuttuaan lähti Kristian Smedsin aisapariksi Kajaanin kaupunginteatteriin, ja oli keskeinen palanen siinä prosessissa, jonka ansiosta Kainuussa rakentui 2000-luvun alussa koko valtakuntaa säväyttänyt teatteri-ilmiö
Yhdessä tuolloisen elämänkump paninsa Richard Glatzerin kanssa kirjoittamassa ja ohjaamassa esi koiselokuvassaan Quinceanera Westmoreland kertoi 15vuotiaan, oman perheensä hylkäämän ja tutun gayparin kodista uuden alun saa van teiniäidin tarinan. Eikä se ole edes nimiosaa näyttelevän, usein aiemmin ulko kohtaisilla roolisuorituksilla hauko tuttananeen Kiera Knightleyn syy. Ja kaiken vimman ta sapainottaa hauras mutta vahva Seela Sellan Zosima, joka tuo sees teisyyttä tähän pidekkeettömään piirtelyyn. Veljeksistä fiksuin mutta samalla kenties tasapainottomin Ivan (Miro Lopperi) tempoilee suurten tun teiden, suurten voimien (Jumala ja Saatana) aallokossa. Toisaalta HannuPekka Björkmanin valtaisa läsnäolo roolissaan ei olisi koko kolmetuntista voinut kestää. Tuo näyt tämön paperivuorattu vaalea perä seinä, jonne ensemble vetelee tus silla isosta tarinasta avainsanoja ja lauseita, jonne roiskahtaa isänmur han tuoksinassa verta ja johon hei jastetaan kasvoja, kaupunkinäkymiä ja maisemia on itsessään melkoinen epäpyhä ikonostaasi vastapainona sille hengellisen kilvoittelun ilma piirille, jonka Dostojevskin teokset yleensä näyttämölle synnyttävät. Reunasen tavaramerkkejä on aina ollut hallittu ja hillitty musiikin käyttö, ja tässä se on täydessä kukassa: monenlaisia mielleyhtymiä tuottavia soivia frag mentteja ripotellaan sinne tänne, joskus yllätyksellisestikin, mutta ei koskaan häiritsevästi. Poikkeuselämää eläneestä nai sesta kertoo myös Westmorelandin neljäs elokuva Colette, jolla on var sin vankka todellisuuspohja. Perheen äidin kuollessa alkaa riita perinnönjaosta, jossa eniten ovat napit vastakkain isä ja taloudelli sesti itsensä kuseen saattanut van hin poika Dmitri (Heikki Pitkänen). 29 6. Pikkuveli Al josha (Juho Uusitalo) löytää us konsa jo varhain mutta joutuu silti käymään sen kanssa omat paininsa veljien lataamassa prässissä ja suu ren oppiisä Zosiman kuoleman teettämässä surutyössä. Colette oli suunnannäyttäjä myös varhaisen seksuaalisen vallanku mouksen tiellä, sillä hänellä oli ensimmäisen avioliittonsa aikana suhde näyttelijätär Mathilde de Mornyn alias Missyn kanssa, joka julkihomoseksuaalina kuohutti pa riisilaisia kulttuuripiirejä. Oikeastaan koko ensemblen kro palla näytteleminen jää tästä Ka ramazovtoteutuksesta pysyvim mäksi mielikuvaksi aivojen muisti keskukseen. JOULUKUUTA 2018 Oman mausteensa jo entuudes taan sakeaan soppaan tuo Iiro Ollilan näyttämöllä yhden miehen bän dinä toteuttama musiikki. Alisteinen ammatillinen suhde, jossa mies poimii hedelmät vaimonsa kir jallisesta lahjakkuudesta, onkin pal jon kiinnostavampi teema. Colette oli patsi kirjailija ja näyt telijä myös tienraivaaja monessa mielessä. Toki käsikirjoitus pohjus taa ”maalaistytöstä kultturiseura piirien kiintotähdeksi” kontrastia Coletten nuoruusympäristön hah mottelulla, joka nostaa esiin paitsi hänen intohimonsa kirjoittamiseen myös salasuhteena alkaneen rakkau tensa häntä huomattavasti vanhem paan Henryyn. Julianne Moore palkittiin nimiosasta parhaan naispääosan Oscarilla. Seksuaalisen kumouksen tienraivaajat: Keira Knightley näyttelee kohukirjailija Colettea ja Denise Gough rakastajatar Missya. Hän puski väkisin tiensä itsenäiseksi kirjailijaksi toimittuaan ensin 1800luvun lopulla kustanta jamiehensä haamukirjoittajana. Reunasen dramaturgia toimii, vaikka isäKaramazovin putoami nen kuvasta heti toisen puoliskon alussa jättää hetkeksi fyysisen ja mentaalisen aukon – ison jännitteen luonut vaaraelementti on poissa (vaikka varjo onkin pitkä). Rolf Bamberg Demokraatti. Sillä hän julkaisi vuodesta 1900 alkaneella viidenkymmenen vuoden aikajanalla lähes 80 teosta. Colette eroaa edukseen monista muista kirjailijaelämäkertaeloku vista, mutta jää silti aika pinnal liseksi. Tämä viisikymppinen brittisyntyi nen ohjaaja ei siis ole sukua kovan maiseiselle Vietnamhaukalle, ken raali William Westmorelandille, ja hänen tähänastinen ohjaajakar riäärinsäkin viittaa aivan muihin kiinnostuksen kohteisiin kuin sota rymistelyihin. Sitä ovat tietysti myös Coletten ajan oloon ra dikaalit tempaukset Pariisin homo piirien liepeillä, mutta Westmore land ei piehtaroi aiheessa kohautte lumielessä – eikä yli sadan vuoden takainen normienraasto ehkä enää 2010luvun HLBTIQkohkauksessa ja sateenkaarivärityksessä monia hetkautakaan. Tuo Henry Gauthier-Villairs näet jul kaisi kylmänviileästi omissa nimis sään vaimonsa kirjoittamat, tämän omiin nuoruuskokemuksiin perus tuvat tarinat, jotka tultiin tuntemaan Claudinekirjasarjana. Ihmismielen taistelukentillä Synti ja synnin palkka ovat fokuk sessa tässä Reunasen ohjauksessa, joka mietityssä ulkoisessa riitasoin tuisuudessaan porautuu kuitenkin syvälle ihmismieleen; uskon ja kiel tämisen, pyyteettömyyden ja ahneu den, vihan ja rakkauden taisteluparit ovat edessämme henkilöinä ja aja tuksina koko esityksen reilun kol metuntisen verran. Rolf Bamberg Demokraatti Haamusta täysillä eläväksi ELOKUVA Colette Ohjaus Wash Westmoreland Pääosissa Keira Knightley, Dominic West, Denise Gough 2018, 111 min. Peruspaha isä Fjodor Karamazov (Hannu-Pekka Björkman) käy yh täällä tyrannian voimaan panostavaa kamppailuaan koko maailmaa vas taan, toisaalla hänen hylkäämänsä kolme poikaa otattelevat omien rii vaajiensa kanssa kuka menestyksel lisemmin, kuka häviöön tuomittuna. Kaiken päälle Colette oli viime vuosisadan alussa myös trendset teri, jonka pukeutumistyyliä ja tuossa ajassa radikaalia hiusmallia ryhdyt tiin apinoimaan koko Ranskassa. Tilan teiden paineistaminen jää nyt vel jesten tehtäväksi. Westmorelandin elokuvan vah vuuksia on, että se ei ole pelkkä myrskyisän parisuhteen kuvaus. Nimi on tässä ta pauksessa kaikkea muuta kuin enne. Isänmurha tulee dramatsoinnissa siinä mielessä sopivaan kohtaan, että muillekin jää tilaa. Vaikka Karamazovin veljekset ei todellakaan ole mikään komedia, Reunasen dramaturgia ja näyttelijä ohjaus tuottavat näyttämölle myös monia hauskoja ja vapauttavia het kiä: isäKaramazovin kohdalla sysi mustaa huumoria, Petri Mannisen esittämän pirullisen henkiolennon tapauksessa absurdia riemua, Miro Lopperin akrobaattisella kehonkie lellä hillitöntä silmäniloa. Kaikki otta vat yhdessä ja erikseen sen kome asti haltuun. Neljä vuotta sitten ohjatussa varsinaisessa läpi murtoelokuvassaan Edelleen Alice fokuksessa oli Alzheimerin tautia sairastuvan menestyneen yliopiston opettajan taistelu vääjäämättä ete nevää muistisairautta vastaan. Westmo relandin käsikirjoituksessa asiat ete nevät vain vähän liian vääjämättö mästi ja nopeasti omalla painollaan ottaen huomioon, millaista kuohun taa ne oletettavasti 1900luvun alun Pariisissa synnyttivät. Tässä hurjassa perheessä elämisen intensiteetti on tapissa koko matkan. Että näinkin voi Dos tojevskia lukea, paitsi tekstinä ja ääneen, myös raisujen vetojen ku vakirjana. Nimihenkilönä on 1900luvun alussa pariisilaista kulttuurielämää sähköistänyt ja kohisuttanut Sidonie-Gabrielle Colette, joka tultiin tuntemaan pelkällä Colettekirjaili janimellä. Reunanen ei ole ollut videoteknii kan käytössä aiemmin erityisen ak tiivinen, mutta nyt sekin osasto on improvisoidun oloisesti mutta har kitusti mukana; näyttelijät itse kään televät videokameroita oikeisiin ku vauskulmiin ja ovat kohta jo taka seinällä itse lähikuvissa. Missään kohtaa irti päästämättä. Äkkinäisempi voisi Wash Westmorelandin nimestä kuvitella, että hän on kenties pesunkestävä toiminta kuvien ohjaaja. Hyvin onnistuvat. Siinä kisassa ei neuvotteluase mia ainakaan helpota, että molem mat ovat iskeneet silmänsä samaan kauniiseen naiseen Grushenkaan (Diana Tenkorang). Keira Knightleyllä kerrankin kunnon rooli Wash Westmoreland ei onneksi ole lähtenyt kertomaan Coletten koko elämäntarinaa, vaan keskittyy noi hin vuosisadan vaihteen kiihkeisiin vuosiin. Fjodorin äpäräpoika Smerdjakov (Maruska Verona) on isossa kuviossa jo läh tökohtaisesti heikoilla. Hän on itse asiassa nyt parempi kuin aikoihin, kun roolissa on muutakin tekemistä kuin olla kaunis
Pekka Tarkka (s. Tarkalla on käytöstapoja. Hänen käytöksensä ei kuulunut tavanmukaisen järjestyksen piiriin.” Kukaan tuskin odotti Tarkalta lööppimateriaalia, mutta Onnen Pekka ei aina toimi edes omassa lajityypissään, eli henkilöhistoriassa. Tarkan muistelmia on odotettu, mihin nähden Onnen Pekka on pieni pettymys. 1934) seurasi Suomen kulttuuria aitiopaikalta vuosikymmenien ajan. Muistelmien kesy tyyli ei tule yllätyksenä, sillä niiden kirjoittaja ei ollut nuorempanakaan kovin poleeminen. Kollegoiden sekoilut ja omat murheet kuitataan inhimillisinä asioina, joihin ei voi vaikuttaa. Kuten nimestä voi päätellä, teoksen sävy on positiivinen. Hukattuna mahdollisuutena voidaan yhtä kaikki pitää sitä, että Tarkka pyrkii selittämään kaiken parhain päin. Vanhan ajan herrasmies Onnen Pekka -kirjan alku on sen heikoin osa. Politiikasta puhuessa tarvotaan siinäkin suossa: ”Entiset toverit olivat hänelle nyt narodnikkeja tai jopa trotskilaisia ja sortuivat bersteiniläisyyteen, kautskylaisuuteen tai gorzilaisuuteen.” (s. Teos on kiitos hyvälle elämälle ja sen maukkaille antimille. Melkein Proustia!” Teos rullaa paremmin Tarkan astuttua työelämään ja vakiinnutettua paikkansa journalismissa. Tarkan kritiikit olivat enimmäkseen reiluja, mutta ne eivät pelkkää hymistelyä, vaan sisälsivät tarpeen vaatiessa myös haukkuja. Muistelmateosta on selvästi kypsytelty pitkään. Kirjassa parasta ovat Tarkan kommentit hänen artikkeleistaan saamaansa palautteeseen ja lyhyet hauskat tuokiokuvat, kuten professori Matti Klingen osin leikillinen paheksunta Tarkan pyöräilystä Helsingin keskustassa. Pekka Tarkka kertoo lapsuudestaan ja nuoruudestaan tylsästi nostalgiseen maalailuun sortuen: ”Nenäni haistaa tuon kaiken: sodan jälkeen ensimmäiset etelän hedelmät, sidotun kirjan hurmaava liimantuoksu, lehdillä viipyvä kirjakaupan ominaishaju, jossa lehahdus laattalattian pölynsidontaan käytettyä märkää sahanpurua. Tulos on osin epäkiinnostava. Heistä ei tehdä Onnen Pekassa meheviä paljastuksia. Sen jälkeisestä ajasta Tarkalla ei sitten kai ole ollut sanottavaa. Kriitikkona parhaiten tunnettu Tarkka julkaisi kirja-arvostelujaan etenkin Helsingin Sanomissa ja Uudessa Suomessa. Energiansa puolesta kirja on silti pettymys. Hän ei revitellyt, oli ennemminkin diplomaattiluonne. Tuntui siltä, että hän ei itsekään oikein tiennyt, mistä hän oli peräisin. Tarkka ei haistellut kulttuurin tuulia pelkästään Suomessa, vaan matkusteli laajasti. Reportterin reissut toivat perspektiiviä: ”Oli ilmeistä, että suomalainen modernismi ei ollut pienimmässäkään määrin modernia.” (s. Sen huomaa huolellisesta lauseesta ja tarkistetuista faktoista, Tarkan tavaramerkeistä. Tarkka pysyy trendeistä erossa, eikä likaa käsiään. Tarkka tarkkaili erityisesti kirjallisuuden kehitystä läheltä. Päätepisteen valinta vaikuttaa erikoiselta, vaikka se merkitsikin Tarkan eläköitymistä ja vähittäistä siirtymistä syrjemmälle. 333) Lämpimiä muistoja Onnen Pekka loppuu Helsingin Sanomien satavuotisjuhliin ja vuoteen 1989. Siitä puuttuu ääni ja vimma. JOULUKUUTA 2018 Mukavan miehen matkassa KIRJAT Pekka Tarkka: Onnen Pekka – Muistelmia Otava 2018, 575 s. Monessa mukana ollut kynämieson kirjoittanut myös monia kiitettyjä kirjoja, kuten loistavan kaksiosaisen elämäkerran Pentti Saarikoskesta. Häiritsevintä antia ei kuitenkaan ole toppuuttelu, vaan esimerkiksi 1960-luvun sek suaalinen vapautumisen kuvaus, kun herrasmies Tarkka innostui petipuuhista: ”Hän oli kiva ja ihana, meillä synkkasi. Tarkastelukulma on etäisen huvittunut. Esa Mäkijärvi. Taide on vaatimattoman Tarkan mielestäpienten piirien puuhastelua. Ennen pitkää elimme suhteessa, joka toi mieleen ranskalaisen elokuvan.” Kirja olisi hyötynyt ronskimmasta editoinnista ja tuollaisen lööperin heittämisestä romukoppaan. Kulttuurin merkityksestä maassamme tuntuu valitettavasti kertovan se, että Tarkka on omien sanojensa mukaan tunnetumpi oikeasta pyöräilyasennostaan mediassa syntyneestä väittelystä kuin varsinaisesta työstään. 30 6. Näin on siitä huolimatta, että Tarkan kollegoihin ja tuttaviin kuului monia hankaliksi tai ainakin kärjekkäiksi miellettyjä ihmisiä, kuten Pentti Linkola ja Seppo Heikinheimo. Ihmiskuntaa vihaavaa Pentti Linkolaa kohdellaan silkkihansikkain ja juoposta Pentti Saarikoskestakaan ei olla tämän kriittisempiä: ”Pentti oli kerta kaikkiaan poikkeustapaus, kuin jostakin toisesta maailmasta. 170) Viime vuosisadan keskeisistä suomalaisista ilmiöistä, kuten sukupolvien välisestä kuilusta, pasifismista ja tulehtuneesta poliittisesta ilmapiiristä, ei kirjassa ole juuri uutta. Esimerkiksi Seppo Heikinheimon ”Mätämunan muistelmat” (1997) on kin viihdyttävyydessään, joskaan ei faktojensa osalta, selvästi Onnen Pekkaa vetävämpää luettavaa. Onnen Pekka -kirja ei tunnu tilinpäätökseltä, eikä poikkileikkaukselta 1900-luvun jälkipuoliskon kehittyvään kulttuuriimme
Työväenpuolueen Tony Blair nousi valtaan vuonna 1997. Lennon viittaa samalla ranskalaisten vallankumousperinteeseen ja kuvauksiin 1870-luvun Pariisin kommuunista. Eeva Lennon kuvaa kirjassaan vahvasti Pariisin kevättä 1968. Aito 60-lukulainen Eeva Lennonin isä oli Mannerheimin päämajassa sodan aikana palvellut eversti ja myöhemmin Työnantajien keskusliiton toimitusjohtaja Väinö A. Eeva Lennonin tuore omaelämänkerta on vahva ehdokas, jos pitäisi nimetä vain yksi kirja siitä, miten tullaan tähtijournalistiksi. Talouselämä asettui liian vasemmistolaisena pitämäänsä uutta Labour-johtajaa Ed Milibandia vastaan. Paljon on ajateltava uudelleen. Isä oli nuoren Eeva Karikosken mielestä ”barrikadin väärällä puolella”. Sekin teki omat virheensä. Lennonin mukaan se oli ”kohtalokas tyhmyys”, josta se saa nyt maksaa brexitin muodossa. JOULUKUUTA 2018 Tähtemme Lontoossa KIRJAT Eeva Lennon: Eeva Lennon, Lontoo Karisto 2018, 399 s. Sodan aikana syntynyt asevelihenki vaikutti työmarkkinapolitiikassakin. Eeva Lennonista tuli nyt Suomen Sosialidemokraatin kirjeenvaihtaja. Mutta vanhat konstit eivät nyt päde, hän kirjoittaa. Antti Vuorenrinne Demokraatti Nora Vilva Eeva Lennon on elämäkertakirjassaankin hyvin monella aihealueellaan kuin kotonaan.. David Cameronin hallitus palasi lopulta takaisin uusliberaaliin talouspolitiikkaan, joka kärjisti luokkaeroja ja tasoitti tietä brexitille. Lennon viipaloi kirjassaan de Gaulle -aikakauden taustat ja löytää samalla yhtymäkohtia nykyiseen Emmanuel Macronin aikaan. Tässä elämäntarinassa todentuu, miten kovalla työllä ja sinnikkäällä oppimisella voi välttää toimittajia alati vaanivat sudenkuopat, kuten kaikkitietävyyden tai historiattomuuden. 31 6. Työntekijöiden oikeudet tunnustettiin ja työehtosopimusjärjestelmä luotiin. ”Oi noita toukokuun iltoja ja öitä”, hän kirjoittaa ja kertoo kuinka ”outo hurmio” valtasi tavallisesti niin tylyt pariisilaiset. Kirjan toisen puolikkaan Eeva Lennon omistaa Britannialle. Uusliberalistinen kapitalismi toimi lopulta huonommin kuin keynesiläinen kapitalismi. Tie kohti brexitiä alkoi Lennonin mielestä jo Margaret Thatcherista. Siitä hän saa myös kuulla Suomen oikeistopiireiltä. Tytär vaikuttui 1950-luvun lopun opiskelijamaailmassa ajan modernistisesta kulttuurisuuntauksesta, joka sitten vaihtui 1960-luvun radikalismiin. Ukip-puolueen noususta hätääntynyt Cameron lupasi briteille EU-kansanäänestyksen, toisin kuin Miliband. Tällä taustalla on ymmärrettävää, että Eeva Lennon on kuin kotonaan niin monella aihealueella. Lennon muistuttaa miten blairilainen ”kolmas tie” hyväksyi markkinatalouden ja deregulaation uusliberalismin hengessä. Hän kertoo rakentaneensa tulevaa uraansa ”varman päälle” suorittamalla kaksi loppututkintoa ja hankkimalla samalla taidon perehtyä aihepiireihinsä syvällisesti. Sitä se oli ollut myös hänen vanhemmilleen 1920-luvulla. Pariisista tuli nuoren Eeva Karikosken mekka. Kenties saman tunnelman voi tavoittaa George Orwellin ”Katalonia, Katalonia” -kirjan Barcelona-kuvauksista tai suomalaisista sanomalehdistä maalis–huhtikuussa 1917 Venäjän helmikuun vallankumouksen jälkeen. Hän viittaa ”valistuneen kapitalismin” edustajiin, kuten IMF:n Christine Lagardeen, jonka mielestä tuloja on jaettava oikeudenmukaisemmin: ”Jos haluatte säilyttää globalisaation, jakakaa tuloa.” Lennon viittaakin talousajattelussaan usein uuskeynesiläisiin, kuten Joseph Stiglitziin, Paul Krugmaniin ja Thomas Pikettyyn. Vallankumousromantiikka ”mätäni” nopeasti Ranskan tuolloisen presidentin Charles de Gaullen koviin otteisiin. Lennon on rakentanut kirjansa taitavasti. Karikoski. Hän kirjoittaa vuorotellen sekä omasta kehityspolustaan ja kokemuksistaan että asemapaikkojensa (Lontoo, Pariisi, Helsinki) poliittisesta lähihistoriasta. Pian kuvaan tuli myös Yle, jota Lennon kuvaa ”rakkaakseen”. Repertoaariin kuuluvat politiikan ja talouden lisäksi tiede ja kulttuuri. Vasemmiston on muututtava Eeva Lennon arvelee, että keskustavasemmisto pääsee aikanaan siitä uskottavuuden puutteesta, jonka ”kolmas tie” sai aikaan. Vuoden 2008 finanssikriisi oli thatcherismin haaksirikko, mutta äänestäjät syyttivät siitä Työväenpuoluetta. Jatkettiin osittain thatcherismin linjalla. Rautarouva Margaret Thatcher on tarinan pahis, kun Lennon kritisoi uusliberalistista oikeistopolitiikkaa. Thatcher – tarinan pahis Lennonit muuttivat Lontooseen vuonna 1970, kun molempien työsuhteet menivät uusiksi. Blairin hallitus avasi vuonna 2004 ovet itäeurooppalaisille maahanmuuttajille. Sitä hän on vieläkin. Lopulta tulee May ja brexit. Teknisiä valmiuksia kirjeenvaihtajan työhön hän kehitti Lontooseen muuttonsa jälkeen pestautumalla useaan otteeseen Yleisradion kesätöihin Helsinkiin. Pääministerit Heath, Callagher, Thatcher, Major, Blair, Brown ja Cameron saavat kukin analyyttisen käsittelyn. Eeva Lennon on siinäkin mielessä aito 60-lukulainen, että hän myöhemmällä iällä ymmärsi myös työnantajaleirin kuuluneen 1950-luvun modernisoijiin. Pariisista löytyi myös elämänkumppani, irlantilainen toimittaja Peter Lennon. M
Hänen riiminsä tulivat tutuiksi myös monille lapsisukupolville viime vuosisadalla. No, ilokseni huomasin, että tässä savolaisessa murhamysteerissä suo. Ehkä, vaikkei savolaisuuden sanansaattaja samassa vahvassa merkityksessä kuin Olavi Rytkönen, joka käänsi Aku Ankan savoksi. Eeva jatkoi Liisa Rautasalon ja Martti Hallan tarinaa Mustien kalojen vielä neljän dekkarin verran. Kas, Betlehemin kirkas tähtönen luo orren alle ikiloistettansa. Yhdelle palkinto. Imeläkivi on kyllä tosiaan pitkään hautunut visakirjailijan suussa, koska leppoisassa murhamysteerissä kaikista muista poliisille valehtelevista viäräleukaisista velmuilevista kyläläisistä, tehdään leppoisilla vedoilla hauskoja originelleja ’viännellyn tottuuven huastajia’, vaikka Ilmeisen kevyen sarjan partaradikaali Juhamatista ja tämän vähän hellemmällä näppäimistöllä arvioidusta tyttöystävästä Rainasta ei löydy kirjailijan laajasta varastoista yhtään lupsakkuutta ilmaisevaa sanaa. mennessä osoitteella Demokraatti/Kirjavisa, PL 338, 00531 Helsinki tai sähköpostilla kirjavisa@demokraatti.fi. Kirjan päähenkilössä Liisa Rautasalossa onkin paljon Eevaa itseään. 32 6. Eivät henkilötkään ole kovin kaukaa haettuja. Muistan kuinka se aluksi ärsytti, niin selvästi se näkyi, mutta kun tarina eteni, huomasi, että Helasen diggaaja osasi laittaa soppaan riittävästi omia mausteita, ja niin Helsingin Kisatoveri pystyi silloin sen asian sivuuttamaan. Sotaa edeltäneet ja sodan aikaiset asenteet olivat toki Eeva Tenhusella, evakolla, pinnassa. Hän johtaa läpi öisten pimeäin, Hän pyyhkii kyyneleitä kärsiväin ja suopi siunausta taivahastaan. Ja kyllä sen tosiaan huomaa. JOULUKUUTA 2018 VIIKON 49 SITAATTI Vuoden viimeinen tehtävä on tietenkin jouluruno, jonka tekijää voisi kutsua jopa lajityypin erikoisosaajaksi. Se sai pohtimaan, missä mielessä. Liisa kirjoittelee ja Martti kärsii loppuunpalamisesta ja traumoista. Tähän tapaan: ”Visakirjailija on dekkariin jemmattujen antipatioiden suhteen loistava ladunavaaja, sillä hän on leppoisaan savolaiseen naattimiseen ja murhien ’kahotaan toisena päivänä’ -tyylillä tapahtuneen selvittämiseen piilottanut ihan selvää ja omasta tuntemuksesta kumpuavaa yhteiskuntakritiikkiä. ”Eeva Tenhunen (1937–2017) työskenteli oppaana Olavinlinnassa opiskelukesinään ja hyödynsi kokemuksiaan esikoisromaanissaan Mustat kalat (1964). Vastaukset 12.12. Yön kylmä tuuli ruutuun kolkuttaa, yön tumma silmä katsoo ikkunasta. Oi, onnellinen koti, jossa näin se joulun lapsi otetahan vastaan. Hän oli myös ensimmäinen suomalainen nainen legendaarisessa Sapo-sarjassa, toinen kaiken kaikkiaan Walentin Chorellin jälkeen. Kuka rakastettu yli tuhannen runon lyyrikko on kyseessä ja mistäpä tämä runo on peräisin. Savolaisia, poliittisia vai muuten vain kieroja dekkareita. Kun otti opuksen kunnon syyniin, havaitsi, että kulttuuriradikaalit, joiden edustajana kirjassa esiintyy Juhamatti Niiranen, saavat osakseen jopa ihan vilhohelasmaisen kohtelun. Vaan tuvassa on tyyntä, valoisaa, ei mikään häiri juhlatunnelmaa, mi nostaa maasta vanhusta ja lasta. Tietenkään Tenhunen ei plagioi AKS:n mainosgurua tämän maailmankuvan tasolla, mutta kirjoitustyylistä hän otti oppia. Pertti Vuorela saakoon kertoa ratkaisun päämysteeriin. Aiem piin dekkariteemaisiin tehtäviin on tullut yleensä vähintään tuplasti enemmän vastauksia. On unhottunut raadanta ja työ, on unhottunut kaikki murhe mainen, niin riemullisna joka sydän lyö, on suuri, ihmeellinen jouluyö, ja on kuin kuuluis kuiske taivahainen. Rikosromaanit eivät toki ole kaikkien lukijoiden herkkua, mutta siitäkin huolimatta visamysteeri aukesi yllättävän nihkeästi tällä kertaa. Ensimmäinen naisdekkaristi hän ei ollut, sillä ainakin näyttelijä ja teatterinjohtaja Glory Leppänen kirjoitteli jännitysromaaneja jo 1960-luvulla. Oliko hän ensimmäinen naispuolinen savolaisdekkaristi, vaikka muutti Kiuruvedeltä Pohjois-Karjalaan Kiteelle loppuelämäkseen. Murhaa selvitellään yhteisvoimin värikkäässä kyläyhteisössä. Entä se, että suomalaisten nykydekkaristien perustaman Crime Time -kustantamon Nostalgia-sarjan avasi Eeva Tenhusen teos Mustat kalat vuodelta 1973?” Glory Leppäsen dekkariuran toki visaukkokin muistaa, mutta pitää Tenhusta silti ensimmäisenä merkittävänä naisdekkaristinamme. Visakirjassa Kuolema savolaiseen tapaan (1976) Hallat on vakiintunut aviopari pienessä savolaisessa Viinamäen kylässä. Vai raivasiko uutta uraa se, että esikoisteoksessa murhamysteeriä selvittävä päähenkilö on nainen, Olavinlinnan opas ja kirjailijan alter ego Liisa Rautasalo, joka esiintyy myöhemässä visakirjassa minä-kertojana. Ainakaan savolaisia luonteenominaisuuksia melko nappiin kuvaavia kiteeläisiä.” Aika tiukka rajaus heti alkuun, mutta tiukkaa oli loppukin. ”Vihjeissä sanottiin, että Eeva Tenhunen oli monessa mielessä ensimmäinen. Heidän Mustikkamäen tilan kellarista löytyy punasaappaisen tytön puolisulanut ruumis, jota Liisa epäilee Martin rakastajattareksi. Visataiteilija sanoi jo nuorena lukeneensa Vilho Helasen jännäreitä. Romaanista on tehty myös televisioelokuva vuonna 1983.” Mauri Panhelaiselle näyttää jääneen osin mysteeriksi sitaattivihjeissä väläytetty rankkaus. Saattoipa Tenhunen olla myös eka meikäläinen nainen, jonka dekkarikirjasta tehtiin 1980-luvun alussa tvsarja. u u u Eero Reijonen lähti ratkonnassaan liikkeelle siitä, että ”kohtuullisen luettavia kotimaisia naisdekkaristeja – eikä sen puoleen miehiäkään – ole riesaksi asti tarjolla. Nyt käydään kera öisten paimenten sen vastasyntynehen seimellen, Hän tarjoo taivaisia lahjojansa. Korjatkaa, jos väite edustaa totuuden jälkeistä aikaa
Laajempaan yhteiskunnalliseen keskusteluun prostituutio nousi 1800-luvun puolivälissä, kun Suomessa huolestuttiin lääketieteen kehittymisen myötä sukupuolitautien aiheuttamista terveysvaaroista. Tämä käy ilmi tänä syksynä ilmestyneestä kolmen Helsingin yliopiston historioitsijan yhteisestä tietokirjasta ”Punaisten lyhtyjen Helsinki”. Teoksesta ilmenee, että Helsingissä prostituutiota harjoittaneet naiset ovat olleet hyvin monista taustoista lähtöisin ollut ryhmä. Tällä epäkelvolla äijällä on tietysti yhtä vastenmielinen vaimo, Mirjami, jonka luonteen kuvauksellinen skaala on täynnä kielteisiä adjektiiviattribuutteja. Viranomaiset näkivät Helsingissä 1800-luvun lopulla, että heillä ei ollut resursseja saada prostituutiota kieltojen avulla kitkettyä kaupungista, joten oli parempi yrittää hallita sitä. Aikansa olojen peili Punaisten lyhtyjen Helsinki -teos antaa ymmärtää, että prostituutio on aina ollut vahvasti sidottu ympäröivän yhteiskunnan kehitykseen. Joku on saattanut harjoittaa prostituutiota vähän aikaa ja toinen suuren osan elämästään. Sekä arkistolähteisiin että aiempaan tutkimukseen laajalti perustuva teos vie lukijansa pääkaupungin hämärämpään menneisyyteen. Sama käytäntö oli tuolloin voimassa monessa Euroopan kaupungissa. (rb) Helsingin historian vähemmän tunnettuja puolia Helsingin Rööperillä oli menneinä aikoina maine paheiden pesänä ja alamaailman temmellyskenttänä. ’Niinimäki on häikäilemätön pisteidennoukkija ja siis tyypillinen demari’ – näitä nasevia määritelmiä visakirjailija ei tohdi asettaa edes minäkertoja-Liisan suuhun, vaan hän laittaa ne vastenmielisen, paksun kerubipojan näköisen Juhamatin ’luultavasti’ ajattelemaan.” Lystikästä perkuuta! Siis kirjoittiko Tenhunen sittenkin poliittisia jännäreitä. ihmetyttää. Sen myötä itsensä myyminen oli sallittua, mutta valvottua. Joutavanpäiväinen julkisuudessa riekkuminen ei ollut pakollista teosten myynnin edistämiseksi. Määrä on huomattava siihen nähden, että kaupungin väkiluku oli tuolloin noin 131 000. Kunniaa Eeva Tenhuselle: mittava elämäntyö opettajana ja kirjailijana.” Veikko Huuska arveli kirjoittajaksi myöhempien aikojen dekkarikuningatarta, mutta Lehtolaisen Leena on toki visassa jo esiintynyt aikaisemmin. Aikana jolloin yhteiskunnan turvaverkot olivat vielä olemattomia, työttömyys ja naispuolisen kaupunkiväestön heikko asema ajoivat marginaaliin joutuneita henkilöitä harjoittamaan prostituutiota. On myös selvää, etteivät tilastot tämän kaltaisessa asiassa kerro koko totuutta ilmiön laajuudesta. Salien ja torien sijaan teoksessa liikutaan porttikäytävissä, laitakaupungin salakapakoissa ja sivukujien bordelleissa. Pääsääntöinen aikarajaus on 1800-luvun lopulta 1950-luvulle. Täysin pitävä todiste on se, että poliittisia virkanimityksiähän ei koskaan, ei kuuna kullan valkiana tehdä – eikä niitä ainakaan Hesarissa ja Karjalaisessa ilmianneta – silloin kun porvarihallitus nimittää sen pätevimmän, mukavimman ja käteen sopivimman. Demokratian toteutuminen vain joskus tätä yksituumaista visakalloa ja muutamaa muutakin hallintomiestä evp. Palkinto Vexi Lehdolle. ’Savolaismurhissa’ parrasvaloihin nostetaan poliittisilla virkanimityksillä aurinkoon ratsastava helsinkiläinen komisario Niinimäki. Vexi Lehto on kirjailijaa kohtaan vähän lempeämpi ja noteeraa positiivisella mielellä hänen tapansa kaihtaa julkisuutta. Kautta historian seksiä myymään päätyneiden naisten ja myös miesten elämäntarinat ovat olleet hyvin erilaisia. Helsingin kaupunginmuseo / Signe Brander KIRJAT Katja Tikka, Elina Maaniitty ja Iisa Aaltonen: Punaisten lyhtyjen Helsinki – Prostituutio pääkaupungin historiassa Minerva 2018, 233 s. JOULUKUUTA 2018 KIRJALLISUUSSITAATTIEN TUNNISTUSTA JO VUODESTA 1992 mitaan myös niitä männä vuosien lievää törkeämpiä poliittisia virkanimityksiä, vasemmiston laariin valuvia, joita varsinkin mainittu Karjalainen-lehti uutterasti vuosikaudet raportoi. Linnoitus toi myös prostituutioilmiön Helsinkiin uudella tavalla. Nyt ilmestyneessä teoksessa ilmiöi tä käsitellään useista eri näkökulmista. Kuva on Iso-Roobertinkadulta viime vuosisadan alusta. Paikoin tämä ylittyy, mikä tekee teoksen kokonaisuudesta joskus vaikeasti hahmotettavan. ”Ei ennen ollut kaikki paremmin, mutta ennen oli kirjailijalla mahdollista leipätyönsä ohella kirjoittaa kirjoja keskittyä siihen. Jotain ilmiön laajuudesta kertoo se, että vuonna 1907 Helsingissä oli terveysvalvonnan alla 732 naista prostituution takia. Ville Jalovaara. Helsinki lähti kehittymään voimakkaasti nykyisin Suomenlinnan nimellä tunnetun Viaporin rakennustöiden käynnistymisen jälkeen 1700-luvun puolivälissä. Tämä minäkertoja-Liisan kuvauksissa useaan kertaan mollattavaksi ponnahtava niljake, jonka on kuultu tölvivän hänen ihmeellistä aviomiestään, poliisitarkastaja Martti Hallaa. Lukijana jää myös pohtimaan, miksei kirjassa luoda teemasta katsausta aina nykypäivään asti, jos tarkastelussa välillä tullaan kuitenkin lähelle nykypäivää. Kirjoittajien mielestä heitä ei ole ollut mahdollista tarkastella yhden näkökulman kautta. Kirjassa tarkastellaan prostituutiota sen harjoittajien ohella myös lainsäädännön, seksin ostajien, rikollisuuden, poliisitoiminnan kuin terveysriskienkin kautta. Tavoitteena oli saada prostituutio piiloon kaupunkilaisten silmiltä ja ehkäistä sukupuolitautien leviämistä pakollisten lääkärintarkastusten avulla. 33 6. Niinpä vuodesta 1875 vuoteen 1908 kaupungissa oli voimassa niin sanottu ”ohjesääntöinen prostituutio”. Viaporin rakennustöistä se alkoi Teoksesta ilmenee, että maksullinen seksi on historiassa usein tavalla tai toisella liittynyt kaupunkielämään. Niin että ihan oikeaa asiaahan visakirjailija savolaismurhissa ’huastaa’... Kirjassa on pyritty välttämään voimakasta uhrinäkökulmaa tai toisaalta ilmiön romantisointia. Molemmat Niinimäet ovat sietämättömiä kiipijöitä, juhlien pilaajia ja kelmejä. Prostituutio on ilmiönä kuulunut Helsingin historiaan vuosisatojen ajan, vaikka aihe ollut usein vaiettu ja sen on nähty olevan enemmänkin Euroopan suurkaupunkeja kuin Suomen pääkaupunkia koskeva asia
Uusin käsittämätön julkisen rahankäytön piruetti on uusiutuvan energian tuki. Ministeriltä on jäänyt huomaamatta, että avoimia palkkatyöpaikkoja on maassamme paljon vähemmän kuin työttömiä. Täysin epäloogisesti se kuitenkin korostaa, ettei ala tule toimeen ilman veronmaksajien maksamaa tuotantotukea. JOULUKUUTA 2018 Mielipide KIRJOITA OMALLA NIMELLÄSI. Leikkausten sijaan Pekkarinen ehdotti kyläkaupoille uutta miljoonien tukea. Tukea ei siis enää tarvita. Iso joukko ihmisiä joutui siis rangaistuksen kouriin, koska kukaan ei ollut huolinut heitä töihin tai koulutukseen. Perustelu on vastoin talonpoikaisjärkeä: jos laitokset tuottavat tappioita, on veronmaksajien maksettava viulut. Vanhaa tukea maksetaan kuitenkin aina vuoteen 2030 saakka. Tuulimyllyjen rakentajien etujärjestö Tuulivoimayhdistys on ajanut vahvaa julkisuutta uusil le, ilman tukia toimiville laitoksille. Silti maan hallitus on päättänyt jakaa tuulivoimaloille muutama sata tukimiljoonaa – tätä tukea eivät tuulivoimayhtiöt omien sanojensa mukaan enää tarvitse eivät kä halua. 34 6. Jos ei toimi kuten pitää toimia, niin silloin tulee joku rangaistus”, työministeri Lindström sanoo Ylen uutisten mukaan. Parinkymmenen kokouspäivän jälkeen hän puuskahti ”En ymmärrä miksi hallitus tämän ryhmän perusti ja miksi suostuin puheenjohtajaksi”. Ja muistaa, että kaveri ei ole vain se hyvä yritysjohtaja kaveri, jonka kanssa tehdään diilejä kabineteissa tai herrojen sauna-illassa. Ne, laskea osaavat sanovat, että silloin tukea on maksettu pahimmillaan kolme miljardia euroa. Mihin hallitus on unohtanut viisauden ”pelolle ei saa antaa valtaa”. Näin Itsenäisyyspäivän lähestyessä toivoisi hallituksenkin muistavan, että kaveria ei jätetä. Esko Salmela Taalintehdas Getty Images LISÄÄ MIELIPITEITÄ OSOITTEESSA DEMOKRAATTI.FI. Tiina Arlin Varavaltuutettu (sd.), kansanedustajaehdokas Vantaa Olisiko talonpoikaisjärjestä apua hallituksen taloudenpidossa. Uusi rahanjako tuulivoimaloille – siis entisen tuen lisäksi – tapahtuu marras–joulukuun aikana pidettävässä huutokaupassa. Työttömien pelottelu ja rankaisu ei varmasti lisää palkkatyöpaikkoja – ja siitähän tuo aktiivileikkurin kohteeksi joutuneiden määräkin kertoo. Joskus valtiontalouden koukerot on piirretty niin monimutkaisiksi, ettei veronmaksaja saa siihen mitään järkeä. Mitään järkeähän tuossa ei ole, mutta ei sitä järkeä löydy monesta muustakaan hallituksen päätöksestä. Sivistysja hyvinvointivaltio pitää huolta heikommistaankin kaikkina aikoina. Työtöntä pitää työministerin mielestä pelotella ja uhkailla, jotta tämä menisi töihin. ”Tarvitaan ainakin semmoinen malli, jossa kuitenkin on pelote. Tarkoituksena oli tukea tuulivoimaa, kunnes se ei enää tukea tarvitse. Hallituksen aktiivimallin tavoitteena on selkeästi ollut vain työttömien tukien leikkaaminen ja yhä useamman ihmisen elämänlaadun huonontaminen. Heinä–syyskuussa jo 158 000 työttömältä oli leikattu korvauksia, koska he eivät olleet saaneet aktiivimallin tiukkoja ehtoja täyttävää työtai koulutuspaikkaa. Tuulivoimatuet on osa 8–9 miljardin yritystukipakettia. Tuo kriittinen linja on jo ylitetty. Jos palkkatyöpaikat ministerin mielestä lisääntyvät pelottelemalla ja uhkailemalla, niin pitäisikö kohteen olla sitten se taho jonka niitä työpaikkoja tulisi tarjota. Pelolla ja uhkailulla ei mitään ongelmaa voiteta. Tuulivoimatuet on osa 8–9 miljardin yritystukipakettia.Sitä yritettiin leikata tuulivoimatuen isän Mauri Pekkarisen johdolla, mutta euroakaan ei vähennetty. KIRJOITUSTEN MAKSIMIMITTA ON 3000 MERKKIÄ. Eipä tuokaan keino taitaisi niitä palkkatyöpaikkoja lisätä sen enempää kuin työttömiltä päivärahan leikkaaminen. Todettaessa, että ala tulee jo nyt toimeen omillaan, yhdistys vastaa, että tukea tarvitsevat edelleenkin kannattamattomat tuulivoimahankkeet. Siis yritykset! Ministerihän voisi sanoa, että leikkaamme yritystukia ja nostamme yhteisöveroa jos ette palkkaa tiettyä määrää työttömiä työnhakijoita tietyssä ajassa. Voitot korjaa voimaloitten omistaja. LÄHETÄ MIELIPITEESI OSOITTEESEEN MIELIPIDE@DEMOKRAATTI.FI TAI DEMOKRAATTI, PL 338, 00531 HELSINKI Aktiivileikkuri on iskenyt kipeästi moneen ihmiseen Pelolla ja uhkailulla ei mitään ongelmaa voiteta. Ilman tukea toimivia uusia tuulivoimaloita rakennetaan vilkkaasti eri puolille Suomea. Veronmaksaja ymmärtää tästä tukipajatsosta vielä vähemmän. Entisen tuulivoimatuen myöntäminen lopetettiin kun homma alkoi paisua yli äyräitten ja tuulivoimayhtiötkin myönsivät tuen ruhtinaalliseksi. Se, joka lupaa tuottaa tuulienergiaa halvimmalla, saa suurimman tukipotin
TUL 100-juhlavuoden info www.tul.fi TUL100-osiosta. klo 16-20 huutokaupan ja glögien merkeissä sekä ke 12.12. klo 10–17 glögien ja vuodevaatteiden kera. Vaasa 30.11.2018, Tuulikki Kouhi yhteisen kirkkovaltuuston puheenjohtaja Seinäjoen koulutuskuntayhtymän Yhtymävaltuuston kokous pidetään ma 17.12.2018 klo 10.00 Sedu, Kirkkokatu 10, Seinäjoki (auditorio) Kokouksesta laadittava pöytäkirja on nähtävänä kuntayhtymän verkkosivulla www.sedu.fi 18.12.2018 Juhani Mäki, yhtymävaltuuston puheenjohtaja Koulutus Kokoukset Merkkipäivä Vaasa-opisto toivottaa ihanaa joulunalusaikaa! KEVÄÄN OHJELMA ILMESTYY 20.12. Lähetä tapahtumailmoituksesi seuraavaan lehteen perjantaina klo 12 mennessä osoitteessa http://ilmoitusmyynti.demokraatti.fi/yhdistyksille, sähköpostilla yhdistyspalsta@demokraatti.fi tai faksilla 09 701 0569. ALKAEN. POHJANMAA . OKM:n seuratoiminnan kehittämistuen haku käynnissä 14.12. (02) 4501 541, 4501 540 fax (02) 4501 543 etunimi.sukunimi@akt.fi Avoinna ma–pe klo 8.20–16.00 Humalistonkatu 6, 20100 Turku puh. Illan juontajana Työväenkirjaston ystävien puheenjohtaja Pentti Arajärvi. Lisäksi sinulla on mah dollisuus hyödyntää liiton tarjoamia edullisia lomaja harrastusmahdollisuuksia. Käsitellään mm. Osallistuminen ja lounas 30 € maksetaan tilille FI76 4108 0010 6555 31. tulevan valtuuston asialistaa. Kokouksen pöytäkirja on nähtävänä suomalaisen seurakunnan kirkkoherranvirastossa 18.12.2018 lähtien. Palkanja eläkkeensaajain seminaarija kulttuuripäivä pe 7.6.2019 Ilmajoen työväentalossa alkaen klo 12 lounaalla, ay-seminaari, jossa ay-keskusjärjestöjen johto Jarkko Eloranta, Antti Palola ja Timo Saranpää, kiertoajelu ja lauttaristeily, tutustuminen kulttuurija asuntoalueisiin sekä illan Mannerheim-ooppera. www.sak.fi Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry Autoja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry Teollisuusliitto ry www.akt.fi www.teollisuusliitto.fi Jäsenyys ja liittyminen 030 100 600 Jäsenten työsuhdeasiat 030 100 620 Työttömyysturva 020 690 211 Vaihde 020 774 002 etunimi.sukunimi@pam.fi Palvelualojen ammattiliitto PAM ry www.pam.fi www.jhl.fi SAK:N LOUNAIS-SUOMEN TOIMINTA-ALUE / TURKU Liity SAK:n ammattiliiton jäseneksi! Maariankatu 6 b, 20100 Turku etunimi.sukunimi@sak.fi Outi Rannikko 040 5434 875 Puistokatu 6 A, 20100 Turku, puh. Backlundinpolku 1 A 67700 Kokkola http://kokkola.sdp.fi Puheenjohtaja Emma Haapasaari 040 535 8669 Varapuheenjohtaja Sakari Ruisaho 040 838 7697 Sihteeri Suvi Nissilä 040 861 1506 Taloudenhoitaja Esa Kant 040 778 9810 SAK:n ja liittojen aluetoimistot palvelevat Sinua muun muassa työttömyysturvaan, työsuhdeturvaan ja koulutukseen liittyvissä kysymyksissä. 020 77 41323 fax 020 77 41330 Työttömyyskassa 020 690 455 etun.sukunimi@teollisuusliitto.fi Avoinna ma–ti klo 9–12 ja 13–16 to–pe klo 9–12 ja 13–16 ke suljettu Yliopistonkatu 33 G, 4. 0400-662471/Toive. Ilmajoen Työväenyhdistys työväentalolla avoimet ovet ma 10.12. 36 6. Varaamme oikeuden lyhentää ja jättää julkaisematta tekstejä. Lisätiedot puh. . Lakiasiat LAKIASIAINTOIMISTO SEIJA KÄRNÄ OY Helsinki-Akaa-Nurmijärvi Kaikki lakiasianne. 06-4242900. HAE OMASI OPISTOLTA! Kurssilahjakortit pukinkonttiin kätevästi netistä! vaasa.fi/vaasa-opisto Raastuvankatu 31, Vaasa Viikkolehti, verkko ja some. KUULUTUS Vaasan seurakuntayhtymän yhteisen kirkkovaltuuston kokous pidetään torstaina 13.12.2018 klo 18.00 isossa seurakuntasalissa, Koulukatu 28. Toimisto suljettuna ti.4.12. Tervetuloa! PIRKANMAA . TUL:n joukkuevoimistelun välinesarjojen mestaruuskilpailut sekä rytmisen voimistelun Special Olympics kilpailut Hervannan vapaa-aikakeskuksessa la 8.12. Kokouksen asialista on 3.12.2018 alkaen nähtävänä Vaasan seurakuntayhtymän ilmoitustaululla, Koulukatu 26 C. klo 12 alkaen. Maksullisen ilmoituksen lisäksi ilmoitukset julkaistaan muistutuksena Yhdistystoiminta-palstalla enintään kaksi kertaa maksutta. klo 12.15 ja su 9.12. TUL Tampere. . 0400-423835 Hautauspalvelut Perustettu 1932 80v HAUTAUSTOIMISTO Annikki Perttala-Koskinen Oy Linnankatu 3 Brahenkadun kulma Puh. tul.fi/jasenille/materiaalit. krs. OKM:n verkkosivut. Seurojen yhteyshenkilötietojen ja vuosi-ilmoituksen täyttäminen www. Ilmajoen JHL ja työväenyhdistys kutsuu. Seppo Tiitinen ja Pekka Ervasti keskustelevat uutuuskirjasta Tiitinen: vakoilijoita ja veijareita. 010 770 3700, fax 010 770 3701, etunimi.sukunimi@jhl.fi Maariankatu 6 b, 20100 Turku puh. Laihian SDP:n kuukausikokous pidetään 9.12 sunnuntaina klo 18 kerhohuoneella. JOULUKUUTA 2018 Yhdistystoiminta Järjestöjen ja yhdistysten kevät-, syysja vuosikokousilmoitukset ovat maksullisia. Riitaja rikosoikeudenkäynnit 25 vuoden kokemuksella. klo 18–20. asti, ks. Oopperaliput varataan edullisimmin tämän kuun loppuun mennessä; toimisto@musiikkijuhlat. Johtokunta ja jäsenistö glögeille klo 17. klo 12 alkaen ja ma10.12. KUNNALLIS-JÄRJESTÖ ry Pitkäkatu 50 65100 VAASA http://vaasa.sdp.fi sdp.vaasa@netikka.fi Puheenjohtaja Oili Airaksinen-Rajala 040 560 5513 Varapuheenjohtaja Matias Kvist 040 840 1994 Sihteeri Karita Blom 06 312 8314 040 572 8314 Taloudenhoitaja Erik Cederholm 050 036 5944 KOKKOLAN SOS.DEM KUNNALLISJÄRJESTÖ ry. Työväenliikkeen kirjastossa Sörnäisten rantatie 25 nautitaan glögiä ja kuunnellaan tarinoita ti 18.12. 20100 Turku, turku@pam.fi Viikkolehti ja www.demokraatti.fi Reipas, raikas ja räävitön HELSINKI . 231 4074 Myös liikeajan jälkeen TURKU www.perttala.fi VAASAN SOS.DEM. fi tai puh
26 pro sen ttia 8. 4. Milloin vietettiin ensimmäistä kertaa itsenäisyyspäivänä ns. 10. 191 9 10. julkaistun ristikon 10 euron lahjakortin voitti Helvi Lindqvist Lohjalta. MItä tarkoittaa lyhenne uefa. 5. 3. Merkitse kuoren päälle ristikon numero. 9. 6. Kuka sai tämän vuoden Finlandia-palkinnon. 7. JOULUKUUTA 2018 Ristikko 49/2018 Kuvaristikko ilmestyy joka torstai. Oikein vastanneiden kesken arvotaan yksi 10 euron lahjakortti. Nimi: Osoite: Postitoimipaikka: Tietovisa VEIJO WIREN veijo.wiren@gmail.com Ratkaisuja Sudoku Ratkaisu Ristikon 47/2018 ratkaisu: Torstaina 22.11. Kla us Haa pan iem elle 9. Mikä osuus Suomen kotitalouksista on yhden hengen talouksia. Nas im a Raz mya r. Tie tov isa n vas tau kse t: 1. Mikä osuus Evan Nato-kyselyyn vastanneista kannatti Suomen Nato-jäsenyyttä. Suo mi 6. Mikä EU-maa oli rasistisin EU:n perusoikeusviraston tutkimuksesta. Olli Jal one n 3. 75 pro sen ttia 7. Mikä osuus suomalaisista asuu kaupungeissa. 99 4. Eur oop an jal kap allo liit to 2. 43 pro sen ttia 5. Kuka suomalainen valittiin maailman sadan vaikutusvaltaisimman nuoren päättäjän listalle. 2. Mikä on suomalaisten aikuisten lukutaitoprosentti. 8. Kenelle myönnettiin tämänvuotinen muotoilun valtionpalkinto. 37 6. linnan juhlia. Onnea voittajalle! 1. Ratkaistut ristikot lähetetään osoitteella Demokraatti / Ristikko, PL 338, 00531 Helsinki. Ratkaistuja ristikoita odotetaan toimitukseen seuraavan viikon perjantaihin mennessä
Tänä lauantaina Avaran luonnon matkassa pääsee Abessinian vuorten syrjäiseen ja koskemattomaan luontoon. 09.10 Kauniit ja rohkeat (7) 09.35 Emmerdale 10.05 Rakas, ostin meille kodin 11.00–12.00 Trinny & Susannah Skandinaviassa 13.00 The Chefs’ Line 13.30 Leilan ihana joulu x 2 14.30 Gok Wan: Kekseliäät kierrättäjät 15.30 Joe Wicks: kroppakoutsi 16.30 Pitääkö olla huolissaan. Ylängön läheisistä metsistä löytyy joka vuosi uusia lajeja. 17.25 Rakettitiedettä. 38 6. Jakson pääroolissa on maailman harvinaisin petoeläin, etiopiansusi. TIISTAI 11.12. 00.45 Rouva Ministeri (7) 01.40 BrainDead (16) x 2 03.30 Pinnan alla (12) 04.25–05.20 Alone – yksin erämaassa NELONEN 06.00 LEGO Friends: Tyttöjen tärkeä tehtävä (7) 06.15 Myyrä ja Panda 06.30 Peukaloisen retket (7) 06.45 My Little Pony 07.15 Rusty Rivets 07.40 Disney: LEGO Star Wars (7) 08.10 Ritariprinsessa Nella 08.35 LEGO Ninjago (7) 09.05 Elokuvat: Prinsessa Lillifee 10.40 Prinsessa Lillifee ja yksisarvinen 12.15 Remppa vai muutto 13.15 Cheek – Kuka muka. Ihmisen levittäytyminen aina uusille alueille ajaa eläinlajeja ahtaalle – sukupuutoon tai sen partaalle. Kuvassa: Aleksandr Rodtshenkon Portaat. KESKIVIIKKO 12.12. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Salatut elämät 20.00 Stadi vs. Näillekin etiopiansuden asuttamille ylängöille ihminen on löytänyt tiensä. Jouluaaton hän viettää laavussa tähtien alla. HD. 31-vuotias taloustieteilijä Jens päättää paeta yhteiskuntaa ja lähteä yksin vuorille. Avara luonto on yksi niistä sarjoista, joihin ei kyllästy koskaan. Näillä Etiopian ylängöillä majailevista eläinlajeista monet ovat sellaisia, ettei niitä tapaa missään muualla. Etiopiansusia on maailmassa enää noin viisisataa yksilöä. (12) 17.55 Kauniit ja rohkeat 18.25 Emmerdale 18.55 Mitä tänään syötäisiin. Paasikivi 13.50 Aikuisen naisen joulukalenteri 14.00 Itse asiassa kuultuna: Gustav Hägglund 15.00 Uutiset 15.05 Kohti Linnan juhlia 16.50 Novosti 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.08 Kohti Linnan juhlia 17.10 Itsenäisyyspäivän paraati 2018: Koostelähetys 18.00 Uutiset 18.10 Kohti Linnan juhlia 18.50 Itsenäisyyspäivän juhlavastaanotto 2018 20.30 Uutiset 20.40 Itsenäisyyspäivän juhlavastaanotto 2018 22.15 Linnan jatkot 00.00 Yle Live: Vesa-Matti Loiri 01.00 Perienglantilainen skandaali (12) 01.55–02.10 Oddasat YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.53 Raa Raa, leikkisä leijona 07.03 Hei Taavi 07.13 Planeetta Kosmo 07.26 Sormilla vai puikoilla 07.32 Franklin ja ystävät 07.47 Simo 07.52 Puu Fu Tom 08.14 Pipsa Possu: Kultapopot 08.29 Joulukalenteri: Maukan ja Väykän ensimmäinen joulu 08.43 Galaxi 08.44 Karvinen (7) 08.56 Lulu ja lehmä (7) 09.04 Porkkanoiden tuoksu 09.30– 10.00 Mörkyli 10.15 Sohvaperunat x 5 14.15 Villi kortti 15.05 Ampumahiihdon MC: Pokljuka 17.00 Pikku Kakkonen 17.46 Joulukalenteri: Maukan ja Väykän ensimmäinen joulu 18.05 Holby Cityn sairaala (12) 19.05 Doctor Who (12) 19.55 Joulukalenteri: Maukan ja Väykän ensimmäinen joulu 20.06 Yliopistollinen eläinsairaala 20.35 Härölä (12) 21.00 Villi kortti 21.50 Bates Motel (16) 22.30 Koukussa (16) 23.20–01.25 Rock’n’ Roll Never Dies MTV3 07.00 Aamusää 08.00 Puuha-Pete 08.15 Muumilaakson tarinoita x 2 09.05 Mitä tänään syötäisiin. JOULUKUUTA 2018 YLE TV1 07.00 Docstop: Baher of Finland 07.30 Puoli seitsemän 08.00 Uutiset 08.05 Tammisunnuntai 1918 09.00 Uutiset 09.05 Julma maa – dokumentti 1918 sisällissodasta (12) 10.05 Uutiset 10.10 Sydänlääkärin syöksykierre (12) 11.00 Uutiset 11.05 Maamme – sinfonia Suomelle 11.55 Jumalanpalvelus 13.00 Itsenäisyyspäivän paraati 2018: Ohimarssi 13.24 Arkistokuvia: Itsenäinen isänmaa 13.30 Arkistokuvia: Suuri valtiomies J. Lajin suojeluun erikoistunut järjestö (EWCP) kertoo, että suden suurimmat uhat ovat muun muassa elinalueen pieneneminen, ihmisten mukanaan tuomien koirien tautien leviäminen susiin, metsästys ja liikenne. Jakson mittaan tutustutaan myös useisiin muihin lajeihin, kuten upeita lentonäytöksiä tarjoaviin etiopiankorppeihin, erilaisiin kädellisiin ja suden saaliiseen, parikiloiseen jyrsijään nimeltään isomyllikäs. Lande 21.00 Ota rahat ja juokse 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Elokuva: Cop Land (16) 00.45 Kolme miestä ja tyttö (7) 01.15 Kolme miestä ja tyttö 01.40 Versus 03.05 Hurjat sääilmiöt 04.00–04.55 Alone – yksin erämaassa NELONEN 06.00 LEGO Friends: Tyttöjen tärkeä tehtävä 06.15 Myyrä ja Panda 06.30 Peukaloisen retket (7) 06.45 My Little Pony (7) 07.15 Rusty Rivets 07.40 LEGO Jurassic World (7) 08.10 Disney: Avalorin Elena 08.35 LEGO Ninjago (7) 09.05 Kuppilat kuntoon, Jyrki Sukula! 10.05–11.00 MasterChef Kanada 13.55 MasterChef Kanada 14.55 Selviytyjät 15.50 Neljät häät Suomi 16.50 Tulossa: This Is Us 17.00 Hyvät ja huonot uutiset 18.00 The Wall Suomi 19.00 Hauskat kotivideot 20.00 World Vision: Riku ja tähdet 21.55 Keno ja Synttärit 22.00 Elokuva: Viides valta (12) 00.40 Elokuva: Snitch (16) 03.00–04.55 Suomen Tulli TEEMA&FEM 08.15–12.00 FEM 08.15 Tommin supersohva (7) 08.30 BUU-klubbenin joulukalenteri 09.00 Luontoretkellä: Teno on paras lohijoki 10.00 Iloa puutarhasta 10.30 Kysymyksiä kulutusvalinnoista 11.00 Kulutustavaratarkastajat 11.30 Eläinsairaalassa 12.00–16.49 TEEMA 12.00 Hardcore Finnish 12.55 Egenland 13.25 Naisen nimi 13.50 Ruokamatka Meksikoon 14.50 Elävä arkisto: Itsenäisyyspäivä 14.52 Seitsemän kympin juhla 15.55 Isä Matteon tutkimuksia (7) 16.56 Pikku Kakkonen 17.40 Joulukalenteri 17.55–20.00 FEM 17.55 Nyheter TVnytt 18.00 BUU-klubbenin joulukalenteri 18.30 Neiti Frimanin naiset 19.30 Nyheter TV-nytt 20.00–01.00 TEEMA 20.00 La otra mirada – Toinen katse (7) 21.00 Kino: Sommersby (12) 22.50 Live: John Lennonin muistokonsertti 00.35–01.00 Lennonin viimeiset sanat Talviunelmia Teema & Fem klo 18.30 Uusi sarja alkaa, 1/6. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.15 Päivän sää 19.20 Tulosruutu 19.25 Elokuva: Uuno Turhapuro – Suomen tasavallan herra presidentti 21.15 Rakettitiedettä. Viikon vinkki ANNA-LIISA BLOMBERG Etiopiansusinaaras etsii uutta laumaa Avara luonto: Afrikan kadonneet sudet Yle TV1 klo 18.45 LAUANTAI 8.12.. 14.40 Neljät häät Suomi 15.40 Elokuva: Lupaus (12) 17.55 Remppa vai muutto Australia 19.00 Grillit huurussa 20.00 Suomen huutokauppakeisari 20.58 Keno ja Synttärit 21.00 Stand Up! x 2 23.00 Hyvät ja huonot uutiset 00.00 Suomen Tulli 01.00 Rajavalvojat x 2 02.00–03.00 Selviytyjät TEEMA&FEM 08.10–12.00 FEM 08.10 Tommin supersohva (7) 08.25 BUU-klubbenin joulukalenteri 08.55 Elokuva: Bamse ja noita-akan tytär 09.59 Elokuva: Colorado Avenue (12) 12.00–17.22 TEEMA 12.00 Tuntematon sotilas (12) 15.00 RSO Musiikkitalossa 17.25–20.00 FEM 17.25 Kysymyksiä kulutusvalinnoista 17.55 Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubbenin joulukalenteri 18.30 Tutkimusretki pohjoisnavalle 19.00 Marsuista ja ihmisistä (7) 19.30 Nyheter TV-nytt 20.00–01.25 TEEMA 20.00 La otra mirada – Toinen katse (7) 21.00 Kino Klassikko: Tanssit 22.50 Elävä arkisto: Itsenäisyyspäivä 22.52 Seitsemän kympin juhla 23.55 Timanttinen keikka 00.55–01.25 Brian-sedän rocktarinat (7) YLE TV1 05.55 Akuutti: Apua eläimiltä 06.25 Aamu-tv 09.30 Avara luonto: Kiehtovat hait x 2 11.10–12.00 Historia: Lusitanian 18 minuuttia 12.15 Oddasat 12.30 Charles Dickensin ihmemaa (12) 13.30 Pikku-Matti maailmalla (7) 15.00 Uutiset 15.05 Uutiset selkosuomeksi 15.10 Aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.55 Tammisunnuntai 1918 16.45 Yle Oddasat 16.50 Novosti 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Sydänlääkärin syöksykierre (12) 18.00 Uutiset 18.23 Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Durrellin perhe (7) 19.45 Mittatilaustyönä 20.00 Sannikka & Ukkola 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 Aikuisen naisen joulukalenteri 21.10 Perjantai 22.05 Vera Stanhope tutkii (12) 23.35 Uutiset 23.40 Uutiset Uutis-Suomi 23.50 Oddasat 00.05 Outlander – Matkantekijä (16) 01.00– 01.30 Puoli seitsemän YLE TV2 06.51 Pikku Kakkonen 06.53 Timppa 07.03 Kim ja Kai 07.10 Satuja Soitosta 07.23 Ninni ja Nestori 07.41 Postimies Pate 07.56 Ilmojen kunkut 08.06 Joulukalenteri 08.19 Galaxi 08.20 Viidakkojytä 08.25 Villi tulevaisuus (7) 08.47 Tipu Touhukas 08.50 Näin Norjassa 09.00 Holby Cityn sairaala (12) 10.00 Casualty (12) 10.50 Viki, Köpi & Henkka – tieteen armoilla 11.01 Kiveä kovemmat 11.55 Villi kortti 12.45 Kerran viikossa (7) 13.10 Marja Hintikka Live 14.00 Yliopistollinen eläinsairaala 14.30 Uusi päivä 15.10 Ampumahiihdon MC: Pokljuka 16.30 Freestylen MC: Ruka 18.00 Taitoluistelun GP: Miesten ja naisten lyhytohjelmat 18.45 Joulukalenteri 18.55 Salibandy MM: Puolivälieräottelu 21.00 Sohvaperunat 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.00 FTW Live: FTW Live x Katsojien valinta 23.45 Kimmo (7) 00.15–01.10 Kiveä kovemmat MTV3 06.25 Huomenta Suomi x 3 09.05 Mitä tänään syötäisiin. Venäjän vallankumous ja uusi taide Teema & Fem klo 21.00 Venäjän vallankumous sysäsi liikkeelle oikean luovuuden räjähdyksen, joka synnytti useita uusia tyylisuuntauksia. Lauantai-illan ratoksi on aina mukava istua alas seuraamaan maailman luonnon monimuotoisuutta, toinen toistaan ihmeellisempiä lajeja, niiden elinympäristöjä ja -tapoja. Siitä ei pääse yli eikä ympäri, että ihminen on sudelle susi. Erittäin uhanalainen laji tunnetaan myös nimellä simieninsakaali. Monet taiteilijat nousivat suosioon, mutta joutuivat lopulta Stalinin brutaalin järjestelmän hampaisiin. MAANANTAI 10.12. Sylan-vuoristossa talvi on ankara, ja selviytymistä koetellaan. 06 07 TV-ohjelmat TORSTAI PERJANTAI Historia: Jääsilta Yle TV1 klo 19.00 Yhdysvalloissa löytyy samanlaisia esineitä, kuin mitä Euroopasta on jääkauden jäljiltä löydetty. K. 09.10 Kauniit ja rohkeat (12) 09.35 Emmerdale 10.05 Rakas, ostin meille kodin 11.00 Trinny & Susannah Skandinaviassa 12.00 Peter Nyman 12.30 Ultra Bra Live 14.30 Pitääkö olla huolissaan. Pääsemme seuraamaan laumansa menettäneen yksinäisen naaraan tarinaa ja sen tietä osaksi uutta laumaa. 15.30 Gok Wan: Kekseliäät kierrättäjät 16.30 Unelmarempat 17.25 Salatut elämät 17.55 Kauniit ja rohkeat (7) 18.25 Emmerdale 18.55 Mitä tänään syötäisiin. (12) 21.45 Näin tehtiin Jäinen planeetta 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Billions (7) 23.45 Pitääkö olla huolissaan. Pienten etiopiansuden poikasten leikit naurattavat ja isomyllikkäät onnistuvat hymyilyttämään pelkällä olemuksellaan – tai oikeastaan jo nimellään. Uuden teknologian avulla arkeologit tutkivat, matkasiko joukko kivikauden eurooppalaisia jääsillan yli Amerikkaan. Katselu olisi paljon leppoisampaa, jos ei osaisi aavistaa, että huonostihan tässä lopulta käy
(16) 23.30 Rouva Ministeri (12) 00.30 Rikoksista pahin (7) 01.25 Rikoksista pahin (12) 02.20 Ensimmäisen asteen murha (12) x 2 04.10–05.05 Alone – yksin erämaassa NELONEN 06.00 LEGO Friends: Tyttöjen tärkeä tehtävä 06.15 Myyrä ja Panda 06.30 Peukaloisen retket (7) 06.45 LEGO Ninjago: Wun teepuoti 06.50 My Little Pony (7) 07.15 Disney: Star Wars Rebels (7) 07.40 Rusty Rivets 08.10 Disney: Kaksin karkuteillä 08.35 LEGO Ninjago (7) 09.00 Kuppilat kuntoon, Jyrki Sukula! 10.00–11.00 MasterChef Kanada 13.55 MasterChef Kanada 14.55 Pikakurssi kodinostoon x 2 15.55 Suomen hauskin tavis 17.00 Hauskat kotivideot 18.00 Remppa vai muutto Australia 19.00 Neljät häät Suomi 20.00 Hyvät ja huonot uutiset 20.58 Keno ja Synttärit 21.00 Elokuva: Mies ja alaston ase 33 1/3: Viimeinen solvaus (12) 22.50 Arman ja viimeinen ristiretki (12) 23.50 Suomen Tulli 00.50 Rajavalvojat x 2 01.50–02.50 Selviytyjät TEEMA&FEM 08.15–12.00 FEM 08.15 Tommin supersohva (7) 08.30 BUU-klubbenin joulukalenteri 09.00 Muuttoapua uusperheelle 10.00 På spåret 11.00 Neiti Frimanin taistelu (7) 12.00–16.53 TEEMA 12.00 Elävä arkisto: Itsenäisyyspäivä 12.01 Seitsemän kympin juhla 13.00 Historia: Marx, Nietzsche ja Freud 14.00 Ammatti: kirjailija. 19.05 Elokuva: Neljä joulua yhdessä päivässä (7) 20.58 Keno ja Synttärit 21.00 Elokuva: Luokkakokous 2 23.00 Elokuva: The Avengers (12) 01.55–02.55 Suomen Tulli TEEMA&FEM 08.00–12.00 FEM 08.00 Unna Junná 08.15 Tommin supersohva (7) 08.30 BUU-klubbenin joulukalenteri 09.00 Hullunkuriset perheet 09.22 Kalsaripiraatit (7) 09.26 Keltapaita 09.27 Keltapaita 09.29 Tutkimusretki pohjoisnavalle 09.58 Mysteerisaari (7) 10.07 Mami Fatale (7) x 2 10.31 Kaikkea kaupan 11.00 Parasta pulinaa 11.15 Mercur (7) 12.00–17.25 TEEMA 12.00 Ex Libris – The New York Public Library 15.20 Musiikkia ja leipätyötä 16.20 RSO Musiikkitalossa 17.05 Naisen nimi 17.25–00.30 FEM 17.25 Strömsö 17.55 Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubbenin joulukalenteri 18.30 På spåret 19.30 Nyheter TV-nytt 19.39 Sportnytt 19.50 Neiti Frimanin taistelu (7) 20.50 Uudista minut 21.00 Aika on meidän (12) 22.00 Dok: On Her Shoulders 23.30–00.30 Petos (16) YLE TV1 05.55 Luontoretkellä 06.25 Aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00 Sydänlääkärin syöksykierre (12) 10.45 Näin Norjassa 11.00 Pisara 11.05 Jumalanpalvelus 12.05 Antiikkikaksintaistelu 12.35 Charles Dickensin ihmemaa (12) 13.35 Kaikki rakastavat 15.00 Uutiset 15.05 Uutiset selkosuomeksi 15.10 Aamu-tv: Tänään otsikoissa 16.00 Arto Nyberg 16.45 Yle Oddasat 16.50 Novosti 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Sydänlääkärin syöksykierre (12) 18.00 Uutiset 18.23 Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Historia: Jääsilta 20.00 MOT 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.00 Aikuisen naisen joulukalenteri 21.05 A-studio 21.35 Dokumenttiprojekti: Raiskattujen parantaja (12) 22.30 Uutiset Uutis-Suomi 22.40 Uutiset 22.45 Oddasat 23.00 Sorjonen (16) 00.00–00.30 Puoli seitsemän YLE TV2 06.51 Pikku Kakkonen 06.53 Metkat Mesiläiset 07.02 Tinga Tinga -tarinat 07.15 Astroset 07.28 Ryhmä Hau 07.51 Joulukalenteri 08.06 Galaxi 08.07 Jessi ja Janni – etevät etsiväkaksoset 08.30 Unna Junná 08.44 Kujeilevat eläimet 08.50 Näin Norjassa 09.00 Holby Cityn sairaala (12) 10.00 Casualty (12) 10.50 Viki, Köpi & Henkka – tieteen armoilla 11.02 Kiveä kovemmat 12.05 Ginan maailma 12.35 Tatuoinnin varjopuolet 13.05 Merimiehet 13.31 Uusi päivä x 3 15.00 Ratsastuksen maailma 15.25 Taitoluistelun GP: Loppunäytös 17.00 Pikku Kakkonen 17.47 Joulukalenteri 18.05 Holby Cityn sairaala (12) 19.05 Vankeja ja ihmisiä 19.51 Joulukalenteri 20.05 Uusi päivä (7) 20.35 Yliopistollinen eläinsairaala 21.05 Härölä (12) 21.27 Jenny+: Parisuhde, mitä järkee. 21.55 Uutiset 22.00 Urheiluruutu 22.05 Marja Hintikka Live 22.55 Away – Bali 23.25 Rouva varapresidentti (7) 23.55–00.50 Kiveä kovemmat MTV3 06.00 Aamusää 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Mitä tänään syötäisiin. 09.10 Kauniit ja rohkeat 09.35 Emmerdale 10.05 Rakas, ostin meille kodin 11.00–12.00 Trinny & Susannah Skandinaviassa 13.00 Leilan ihana joulu x 2 14.00 Rakas, ostin meille kodin 15.00 Putous 16.25 Villien jäljillä 17.25 Salatut elämät (7) 17.55 Kauniit ja rohkeat 18.25 Emmerdale 18.55 Mitä tänään syötäisiin. (12) 22.00 Kymmenen Uutiset 22.10 Lotto, Jokeri ja Lomatonni 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Elokuva: Wallander: Vuoto (16) 00.30 Rikospaikka 01.00 Hävyttömät (16) 02.15 NCIS: New Orleans (12) 03.10 Tuubi 04.05 Alone – yksin erämaassa NELONEN 06.00 Peukaloisen retket (7) 06.15 Rusty Rivets 06.40 Ritariprinsessa Nella 07.05 LEGO Legends of Chima (7) 07.30 K3 07.45 My Little Pony 08.10 Disney: Avalorin Elena 08.35 LEGO Star Wars (7) 09.05 Remppa vai muutto 10.05 MasterChef Australia 12.25 Pikakurssi kodinostoon 12.55 Pientä pilaa 13.00 Hyvät ja huonot uutiset x 2 15.00 Neljät häät Suomi 16.00 World Vision: Riku ja tähdet 18.00 Elokuva: Finding Neverland (7) 20.00 Haluatko miljonääriksi. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Salatut elämät (7) 20.00 Makumuistoja 21.00 Pitääkö olla huolissaan. 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Rikospaikka 23.05 C.S.I. Cyber (12) 00.00 Makumuistoja 00.55 Scorpion (12) x 2 02.45 Diili x 2 04.40–05.32 Alone – yksin erämaassa NELONEN 06.00 LEGO Friends: Tyttöjen tärkeä tehtävä 06.15 Myyrä ja Panda 06.30 Peukaloisen uudet retket (7) 06.45 LEGO Ninjago: Wun teepuoti 06.50 My Little Pony 07.15 Disney: Star Wars Rebels (7) 07.40 Disneyn esikoulu: Leijonakaarti 08.10 Ritariprinsessa Nella 08.35 LEGO Ninjago (7) 09.00 Kuppilat kuntoon, Jyrki Sukula! 10.00–11.00 MasterChef Kanada 13.55 MasterChef Kanada 14.55 Selviytyjät 15.55 Suomen hauskin tavis 17.00 Hauskat kotivideot 17.55 Remppa vai muutto Australia 19.00 Grillit huurussa 20.00 Hyvät ja huonot uutiset 20.58 Keno ja Synttärit 21.00 Elokuva: Ocean’s Twelve 23.35 Arman ja viimeinen ristiretki (7) 00.35 Suomen Tulli 01.35 Rajavalvojat x 2 02.35–03.35 Selviytyjät TEEMA&FEM 08.15–11.00 FEM 08.15 Tommin supersohva (7) 08.30 BUU-klubbenin joulukalenteri 09.00 Tobias leipoo maailmalla 09.45 Sotalapsesta olympiavoittajaksi 10.30–11.00 Ruokamakasiini 12.30–17.19 TEEMA 12.30 Francon jälkeen – Alcantaran perhe (7) 13.45 Timanttinen keikka 14.45 Kent: Vi är inte längre där 16.00 Isä Matteon tutkimuksia (7) 17.00 Sokerileipurin herkut 17.25–20.00 FEM 17.25 Tanskalainen maajussi 17.55 Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubbenin joulukalenteri 18.30 Talviunelmia 19.00 Sportmagasinet 19.30 Nyheter TV-nytt 20.00–00.35 TEEMA 20.00 La otra mirada – Toinen katse (7) 21.00 Ruokamatka Meksikoon 22.00 Kino: Julieta (12) 23.35–00.35 Ammatti: kirjailija. 20.58 Keno ja Synttärit 21.00 The Wall Suomi 22.00 Elokuva: The Avengers (12) 00.55 Elokuva: Oldboy (18) 03.05–04.05 Suomen Tulli TEEMA&FEM 08.15–12.00 FEM 08.15 Tommin supersohva (7) 08.30 BUU-klubbenin joulukalenteri 09.00 På spåret 10.00 Marsuista ja ihmisistä (7) 10.30 Saamelaishäät 11.00 Dok: Lippu 11.30 Mysteerisaari (7) 11.39 Mami Fatale (7) x 2 12.00–17.25 TEEMA 12.00 La otra mirada – Toinen katse (7) x 3 14.55 Francon jälkeen – Alcantaran perhe (7) 16.10 The Length 16.25 Syötävät sävelet x 6 17.25–20.00 FEM 17.25 Minun maisemani 17.40 Tämä tästä 17.55 Nyheter TVnytt 18.00 BUU-klubbenin joulukalenteri 18.30 Parasta pulinaa 18.45 Mercur (7) 19.30 Nyheter TV-nytt 19.39 Sportnytt 19.50 Uudista minut 20.00–01.55 TEEMA 20.00 American Epic – juurimusiikin juurilla 21.00 Teemalauantai esittää 21.01 Ammatti: kirjailija. 15.00 Uutiset 15.05 Pisara 15.10 Akuutti: Apua eläimiltä 15.45 Poldark (12) 16.50 Novosti 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.10 Flinkkilä & Tastula 18.00 Uutiset 18.10 Urheiluruutu 18.15 Strömsö 18.45 Avara luonto: Afrikan kadonneet sudet 19.45 Midsomerin murhat (12) 20.30 Uutiset 20.50 Urheiluruutu 21.15 Aikuisen naisen joulukalenteri 21.25 Hyvät katsojat 22.10–22.56 Babylon Berlin (16) 23.40 Syrjäinen maa (16) 00.35–01.05 Vaimo takaisin (7) YLE TV2 06.51 Pikku Kakkonen 06.53 Hau Hau, Piip ja Veli 07.03 Dinojuna 07.29 Nelli ja Noora 07.36 Tilkkupeiton tarinoita 07.40 Oktonautit 08.03 Tete ja Mama 08.10 Pikku Kakkonen: Seikkailukone 08.35 Petteri Kaniini 08.49 Joulukalenteri 08.59 Galaxi 09.02 Otso ja sopulit (7) 09.09 Villi tulevaisuus (7) 09.31 Meidän luokka 09.56 Urheiluhullut 10.00 Urheilustudio 10.25 Hiihdon MC: Beitostölen 11.55 Alppihiihdon MC: Val d’Isere 12.10 Alppihiihdon MC: St. 01.00 Suomen Tulli 02.00 Rajavalvojat x 2 03.00–04.00 Selviytyjät TEEMA&FEM 08.15–12.00 FEM 08.15 Tommin supersohva (7) 08.30 BUU-klubbenin joulukalenteri 09.00 Efter Nio 10.00 Jätämme jäähyväiset: Viimeinen ninja 10.30 Toinen kierros (7) 11.00 Luontoretkellä 11.30 Maantieteilijän testamentti: Eurooppa 12.00–17.18 TEEMA 12.00 Sinatra: All or Nothing at All x 2 14.10 Hardcore Finnish 15.05 The Length 15.25 60-luvun kuvakirja 16.00 Isä Matteon tutkimuksia (7) 17.00 Sokerileipurin herkut 17.25–20.00 FEM 17.25 Ruokamakasiini 17.55 Nyheter 18.00 BUU-klubbenin joulukalenteri 18.30 Toivomus: Tommy Hellsten 19.00 Spotlight: Ilmiö nimeltä Jordan Peterson 19.30 Nyheter 20.00–01.40 TEEMA 20.00 Egenland 20.30 Brian-sedän rocktarinat (7) 21.00 Venäjän vallankumous ja uusi taide 22.00 Timanttinen keikka 23.00 Uusi Kino: Polte 23.15 Uusi Kino: Conversation in Pieces 23.40–01.40 Taistelu Algeriasta (16) YLE TV1 05.55 Eränkävijät 06.25 Aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00 Sydänlääkärin syöksykierre (12) 10.45 Uutisikkuna 12.30 Charles Dickensin ihmemaa (12) 13.30 Laitakaupungin laulu (7) 14.40 Ikimuistoinen: Leif Wager 15.00 Uutiset 15.05 Uutiset selkosuomeksi 15.10 Aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.45 A-studio viittomakielelle tulkattuna 16.15 MOT 16.45 Yle Oddasat 16.50 Novosti 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Sydänlääkärin syöksykierre (12) 18.00 Uutiset 18.23 Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Prisma: Lähteäkö Marsiin. 00.50–01.20 Puoli seitsemän YLE TV2 06.51 Pikku Kakkonen 06.53 Viljami 06.58 Tilda ja hänen ystävänsä 07.09 Tiedonjyvä 07.17 Pusse 07.29 Askarrellaan 07.36 Mimosa ja Lennu 07.47 Vekarat! 08.10 Joulukalenteri 08.23 Galaxi 08.24 Urheiluhullut 08.26 Peter Pan (7) 08.50 Näin Norjassa 09.00 Holby Cityn sairaala (12) 10.00 Casualty (12) 10.50 Kiveä kovemmat 11.51 Härölä (12) 12.15 Uinnin MM x 2 15.00–15.27 Kerrostaloprinsessa 15.40 Sohvaperunat 16.30 Uusi päivä (7) 17.00 Pikku Kakkonen 17.48 Joulukalenteri 18.05 Holby Cityn sairaala (12) 19.05 Pieniä kömpelöitä hellyydenosoituksia (7) 19.15 Yliopistollinen eläinsairaala 19.50 Joulukalenteri 20.00 Uusi päivä (7) 20.30 Kerran viikossa (7) 21.00 FOMO LIVE 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.00 Tappajan jäljillä (16) 23.05 Nuoret ja lupaavat (12) x 2 00.05–01.00 Kiveä kovemmat MTV3 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Mitä tänään syötäisiin. 09.10 Kauniit ja rohkeat 09.35 Emmerdale 10.05 Tinan matkassa 11.00–12.00 Trinny & Susannah Skandinaviassa 13.00 The Chefs’ Line 13.30 Tinan joulukeittiö 14.30 Rakas, ostin meille kodin 15.25 Joe Wicks: kroppakoutsi 16.25 Penn & Teller: Naruta meitä! (7) 17.25 Salatut elämät 17.55 Kauniit ja rohkeat 18.25 Emmerdale 18.55 Mitä tänään syötäisiin. 39 6. Sirpa Kähkönen 21.58 Sirpa Kähkönen esittelee lempielokuvansa 22.03 Kino: Berliinin taivaan alla 00.05 Kent: Vi är inte längre där 01.20 Uusi Kino: Eläinsilta U-3033 (7) 01.32–01.55 Uusi Kino: Valtakunnat (7) YLE TV1 07.00 Historia: Euroopan uudet tuulet 1918–1939 (12) 08.00 Uutiset 08.05 Avara luonto: Afrikan kadonneet sudet 09.00 Uutiset 09.05 Flinkkilä & Tastula 09.55 Uutiset 10.00 Jumalanpalvelus 11.00 Uutiset 11.05 Uutiset Viikko viitottuna 11.15 Hakekaa kätilö! (12) 12.15 Eläinten ystävät 12.35 Aikuisen naisen joulukalenteri x 8 13.30 Dokumenttiprojekti: Cinema Dadaab 14.30 Sannikka & Ukkola 15.00 Uutiset 15.05 Perjantai 16.05 Hyvät katsojat 16.50 Novosti 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.10 Isä Brown ja hänen laumansa (12) 18.00 Uutiset 18.10 Urheiluruutu 18.15 Eränkävijät 18.45 Arto Nyberg 19.30 Perjantai-dokkari: This is Finland 19.45 Jäljet päättyvät Berliiniin 20.30 Uutiset 20.45 Urheiluruutu 21.05 Aikuisen naisen joulukalenteri 21.15 Sorjonen (16) 22.15 Syntinen (16) 22.55 Ulkolinja: Yliopistoista rahasampoja. Lande 21.00 Jahti 22.00 Kymmenen Uutiset 22.15 Viikon sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Miehitetty (12) x 2 00.35 Billions (7) 01.45 Bull (7) x 2 03.35–04.30 Alone – yksin erämaassa NELONEN 06.00 Peukaloisen retket 06.15 Rusty Rivets 06.40 Ritariprinsessa Nella 07.05 LEGO Legends of Chima (7) 07.30 My Little Pony 07.55 Disney esittää: DuckTales 08.25 LEGO Jurassic World: Indominuksen pako (7) 08.55 Lasten uutiset 09.05 Hauskat kotivideot 10.00 Jaksa paremmin 10.30 Pientä pilaa 10.40 Elokuva: Sammyn suuri seikkailu (7) 12.30 Hyvät ja huonot uutiset 13.30 Neljät häät Suomi 14.30 World Vision: Riku ja tähdet 16.30 Elokuva: Pokémon Heroes: Latios & Latias (7) 18.00 Haluatko miljonääriksi. Moritz 13.00 Urheilustudio 13.10 Hiihdon MC: Beitostölen 15.05 Urheilustudio 15.10 Ampumahiihdon MC: Pokljuka 16.30 Urheilustudio 16.50 Salibandy MM: välieräottelu 19.00 Joulukalenteri 19.10 Mäkihypyn MC: Titisee-Neustadt 20.30 Alppihiihdon MC: Val d’Isere 21.00 Alamäkiluistelu 22.10 Sohvaperunat 23.00 Taitoluistelun GP: Parien lyhytohjelma sekä miesten ja naisten vapaaohjelmat 00.50–01.40 Koukussa (16) MTV3 08.00 Puuha-Pete 08.15 Muumilaakson tarinoita x 2 09.10 Littlest Pet Shop 09.35–10.00 Winx-klubi (7) 10.30 Salatut elämät (7) x 4 12.30 Tinan joulukeittiö 13.30 Leilan ihana joulu 14.00 Leilan ihana joulu 14.30 Elokuva: Arthur ja kaksi maailmaa (7) 16.45 Näin tehtiin Jäinen planeetta 17.00 Penn & Teller: Naruta meitä! (7) 18.00 Jahti 19.00 Seitsemän Uutiset 19.10 Uutisextra 19.25 Tulosruutu 19.30 Putous 21.00 Sunnuntailounas 21.30 Rakettitiedettä. 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 Aikuisen naisen joulukalenteri 21.10 A-studio 21.40 Huuto syvyydestä (12) 22.40 Uutiset Uutis-Suomi 22.50 Uutiset 22.55 Oddasat 23.10 Sannikka & Ukkola 23.40 Dokumenttiprojekti: Raiskattujen parantaja (12) 00.35–01.05 Puoli seitsemän YLE TV2 06.51 Pikku Kakkonen 06.53 Jääkarhu Otto 07.03 Hertan maailma 07.06 Nipa ja Pete 07.12 Wilma Vikkelä 07.18 Kerkko Kukko 07.25 Kikattava Kakkiainen 07.31 Fluugalaiset 07.44 Kaapo 08.07 Joulukalenteri 08.20 Galaxi 08.21 Aappo ja Tööt 08.28 Tenavat (7) 08.36 Näin meillä (7) 08.50 Näin Norjassa 09.00 Holby Cityn sairaala (12) 10.00 Casualty (12) 10.50 Viki, Köpi & Henkka – tieteen armoilla 11.00 Uutisikkuna 12.30 Uinnin MM 12.55 Uinnin MM 15.00 Away – Bali 15.40 Villi kortti 16.30 Uusi päivä (7) 17.00 Pikku Kakkonen 17.47 Joulukalenteri 18.05 Holby Cityn sairaala (12) 19.02 Härölä (12) 19.25 Jenny+: Parisuhde, mitä järkee. 23.50 Ykkösaamu 00.30–01.15 Babylon Berlin (16) YLE TV2 06.51 Pikku Kakkonen 06.53 Hyrräpäät 07.04 Anniina Ballerina 07.30 Nelli ja Iiro 07.37 Killen kimppakyyti 07.49 Mimmi Lehmä ja Varis 07.57 Uula ja Kuu 08.09 Ryhmä Hau 08.33 Pii ja Poju 08.48 Joulukalenteri 08.59 Galaxi 09.01 Viidakkojytä 09.06 Näin meillä (7) 09.17 Ville ja Lousku vauhdissa (7) 09.29 Villien Toiveiden Virasto 09.42 Belle ja Sebastian (7) 09.54 Tipu Touhukas x 2 10.00 Urheilustudio 10.25 Alppihiihdon MC: Val d’Isere 11.25 Hiihdon MC: Beitostölen 12.30 Urheilustudio 12.40 Ampumahiihdon MC: Pokljuka 13.25 Alppihiihdon MC: Val d’Isere 14.25 Hiihdon MC: Beitostölen 15.40 Ampumahiihdon MC: Pokljuka 16.25 EM-maastojuoksu 16.45 Salibandy MM: loppuottelu 19.30 Joulukalenteri 19.41 Mäkihypyn MC: Titisee-Neustadt 20.40 Taitoluistelun GP: Jäätanssin ja parien vapaaohjelmat 21.30 Away – Bali 22.00 Uutiset 22.05 Urheiluruutu 22.15 Villi kortti 23.05 FOMO LIVE 23.55–00.20 Girls (12) MTV3 08.00 Monchhichi 08.15 Muumilaakson tarinoita x 2 09.10 Littlest Pet Shop 09.35 Winx-klubi (7) 10.00 Trinny & Susannah Skandinaviassa 11.00 Koko Suomi leipoo 12.00 Ex-Onnelliset (7) 13.00 Sunnuntailounas 13.30 Villien jäljillä 14.25 Myytinmurtajat: Fanipostia 15.30 SCL 105 kg World Championship 1. pv / Liperi 16.30 Penn & Teller: Naruta meitä! 17.30 Putous 19.00 Seitsemän Uutiset 19.10 Tulosruutu 19.20 Urheiluextra: UEFA Champions League 19.30 Rakettitiedettä. 09.10 Kauniit ja rohkeat 09.35 Emmerdale 10.05 Rakas, ostin meille kodin 11.00–12.00 Trinny & Susannah 13.00 The Chefs’ Line 13.30 Tinan joulukeittiö 14.30 Rakas, ostin meille kodin 15.25 Koko Suomi leipoo 16.25 Penn & Teller: Naruta meitä! (7) 17.25 Salatut elämät (7) 17.55 Kauniit ja rohkeat 18.25 Emmerdale 18.55 Mitä tänään syötäisiin. (12) 20.00 Stadi vs. JOULUKUUTA 2018 YLE TV1 07.00 Kiehtova maailma: Junamatka Amerikkaan 08.00 Uutiset 08.05 Kiehtova maailma: Joanna Lumley Japanissa 09.00 Uutiset 09.05 Aamu-tv 10.00 Uutiset 10.05 Ykkösaamu 10.45 Eläinten ystävät 11.00 Uutiset 11.05 Alueuutisia x 10 12.15 Yle Oddasat 12.19 Oddasat 12.35 RSO Musiikkitalossa 13.35 Eränkävijät 14.05 Prisma: Kuinka elää pidempään. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Salatut elämät (7) 20.00 Koko Suomi leipoo 21.00 Ex-Onnelliset (7) 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 C.S.I. Sirpa Kähkönen 08 09 10 11 12 LAUANTAI SUNNUNTAI MAANANTAI TIISTAI KESKIVIIKKO. Sirpa Kähkönen 15.00 Kohti tulevaisuuden kirjastoa 15.50 Isä Matteon tutkimuksia (7) 17.00–00.35 FEM 17.00 Sokerileipurin jouluherkut 17.10 Kielikysymys (7) 17.25 Nobel 2018: Palkintojenjako 19.00 Toinen kierros (7) 19.30 Nyheter TV-nytt 20.00–00.35 Nobel 2018: Juhlaillalliset YLE TV1 05.55 MOT 06.25 Aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00 Sydänlääkärin syöksykierre (12) 11.00 Alueuutisia x 10 12.10 Yle Oddasat 12.14 Oddasat 12.30 Charles Dickensin ihmemaa (12) 13.30 Vaimoke 15.00 Uutiset 15.05 Uutiset selkosuomeksi 15.10 Aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.45 A-studio 16.15 Luontoretkellä 16.45 Yle Oddasat 16.50 Novosti 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Sydänlääkärin syöksykierre (12) 18.00 Uutiset 18.23 Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00–19.48 Kiehtova maailma: Joanna Lumley Japanissa 20.00 Docstop: Toinen linja 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.00 Aikuisen naisen joulukalenteri 21.05 A-studio 21.35 Perienglantilainen skandaali (12) 22.35 Uutiset Uutis-Suomi 22.45 Uutiset 22.50 Oddasat 23.05 Perjantai 00.00 Prisma: Kuinka elää pidempään. 20.00 Akuutti: Seksiä vai ei. (16) 00.00 Villien jäljillä 00.55 Julkkis Pomo piilossa 01.55 Farang (12) x 2 03.45–04.40 Alone – yksin erämaassa NELONEN 06.00 LEGO Friends: Tyttöjen tärkeä tehtävä 06.15 Myyrä ja Panda 06.30 Peukaloisen retket (7) 06.45 LEGO Ninjago: Wun teepuoti 06.50 My Little Pony 07.15 Disney: Star Wars (7) 07.40 Rusty Rivets 08.10 Ritariprinsessa Nella 08.35 LEGO Ninjago (7) 09.00 Kuppilat kuntoon, Jyrki Sukula! 10.00–11.00 MasterChef Kanada 13.55 MasterChef Kanada 14.55 Selviytyjät 15.55 Suomen hauskin tavis 17.00 Hauskat kotivideot 18.00 Remppa vai muutto Australia 19.00 Neljät häät Suomi 20.00 Hyvät ja huonot uutiset 20.58 Keno ja Synttärit 21.00 Suomen huutokauppakeisari x 2 23.00 Arman ja viimeinen ristiretki (16) 00.00 Haluatko miljonääriksi. 19.55 Joulukalenteri 20.05 Uusi päivä 20.35 Catastrophe (12) 21.03 Koukussa (16) 21.55 Uutiset 22.05 FOMO LIVE 22.50–00.05 Elokuva: Syytöksiä (12) MTV3 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Mitä tänään syötäisiin. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Salatut elämät (7) 20.00 Villien jäljillä 21.00 Julkkis Pomo piilossa 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Peter Nyman 23.05 C.S.I
Tasa-arvon symbolista tuleekin yllättäen epätasa-arvon monumentti, sillä Mauri tuskin tulee elämässään Helsingissä käymään. Posket lepattaen ja silmämunat oudoille kuopille muljahdellen painan rintani lujasti vasten vihurin raivoa ja pusken eteen päin. Onnea vaan stadilaiset! Oodi maksoi noin 100 miljoonaa euroa, siis Kansallisoopperaan verran. Tuplanegaatio. Sillan ylitykseen pakottautuneet mytyn näköiset raukat kulkevat helmat räpättäen ja pahoin hetkahdellen; käsi on pusertunut jokaista kyynelehtivää päätä suojaamaan. Laiturit paukkuvat. Oodi epätasa-arvolle! Närästäjä LÄÄKETTÄ POLIITTISEN LIIKA HAPPOISUUDEN PUUTTEESEEN Hurmosherätyksen saaneet mastot kalkattavat kuin Nižni Novgorodin sinisten sipulikupolien kellot. Valtio laittoi rahaa siihen 30 miljoonaa. 23.00 Arkisto 23.10–06.00 Yöklassinen TORSTAI 06.00 Uutiset ja sää 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 06.59 Hyvää huomenta 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Hartaita säveliä 07.15 Aamuhartaus 07.25 Musiikkihetki 07.29 Hyvää huomenta 07.30 Ykkösaamu 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Kalle Haatanen 11.00 Narrin aamulaulu 11.57 Päivän mietelause 12.00 Uutiset ja sää 12.10 Tiedeykkönen 13.00 Klassista kahteen 14.00 Näistä levyistä en luovu: säveltäjä Olli Kortekangas 15.00 Uutiset Yle radio 1 6.12.–12.12.2018 15.02 Kulttuuriykkönen 15.55 News 16.00 Uutiset ja sää 16.10 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.10 Harri Tuomisen maailmanmusiikkiohjelma 18.15 Nuntii Latini – latinankielinen viikkokatsaus 18.20 Kadonnutta aikaa etsimässä 6: Guermantesin tie II, jakso 48 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.02 Upp salan kitarafestivaali 2018: Pavel Steidl 21.20 Musiikkia konsertin jälkeen 21.40 Tamminiemen saunassa. Enää ei voi puhua pelkästään kirjastosta, sillä niin monilla herkuilla tuore kaupunkimonumentti on varustettu: On elokuvateatteri, kaksi keittiötä, 3D-printteri ym. Viima lävistää kankaat, ja vaatteiden alla pronssiset selkäkarvani liehuvat… Hui hai höntti! (Puhun itselleni.) Älä liioittele: ei sinulla ole selkäkarvoja. 17.30 Radioteatteri esittää: Viha on paha vieras, osa 6/10. Turha on tupakoivien tupakkaansa tulta tarjota. Tulee sitten koti ja yö, ja ujeltavien ikkunapuitteiden takana silmäni sammuvat unen suojasataman raitille. Helsinkiläisten uusi olohuone on kokemuksellisesti voimakas tila. Vaikkapa entiseen pääkaupunkimme Turkuun. Musta meri hiipii ruovikoiden läpi rannan rajoille ja sitten jo pimeässä piileskelevien tervaleppien ryhmyisiä kaarnoja imeskelemään. 15.20 Etnohetki 15.30 Luomiskertomus: Riikka Pulkkinen kertoo kirjastaan Lasten planeetta 15.50 Yle Uudizet karjalakse – karjalankielinen viikkokatsaus 15.55 News 16.00 Uutiset ja sää 16.10 Suomalaisen musiikin Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.10 Radio 1 vastaa 17.15 Historiasarjoja 18.00 Ehtookellot: Espoon kirkon kellot 18.01 Iltahartaus 18.10 Lauantain toivotut levyt 19.00 Uutiset ja sää 19.02 Joulun Sävel on vapaa / 09 144 800 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Roman Schatzin Maamme-kirja 23.00 Iltahartaus 23.10– 07.00 Suomalaisen musiikin Yöklassinen TORSTAI 07.00 Uutiset 07.02 Näistä levyistä en luovu: Musiikkivieraana säveltäjä Olli Kortekangas 07.57 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.05 Tarinatarha 09.00 Uutiset 09.05 Musiikkia vanhasta Euroopasta 09.55 Turun Mikaelinkirkon kellot kutsuvat 10.00 Jumalanpalvelus Turun Mikaelinkirkosta 11.00 Jumalanpalvelus Vaajakosken baptistiseurakunasta 12.00 Uutiset ja sää 12.05 Horisontti 12.50 Draamanpurkajaiset: Äänisuunnittelijan työ on jatkuvaa kuuntelemista ja häpeästä luopumista 13.00 Klassista kahteen 14.00 Riston Valinta 15.00 Radioteatteri esittää: Hyasintti 15.55 News 16.00 Uutiset ja sää 16.10 Faunin iltapäivä 16.30 Pyhiä juutalaisia kirjoituksia 17.00 Uutiset ja sää 17.10 Valkoista valoa: Ankaruudesta armoon 17.50 Lapsuuden laulut 18.00 Radio Variaatio: Vierasta värähtelyä 18.35 Etnohetki 19.00 Uutiset ja sää 19.02 Jazzklubi 20.00 Jazzklubin illan keikka 21.00 Jazzklubin kolmas setti 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Avaruusromua 23.10–06.00 Yöklassinen TORSTAI 06.00 Uutiset ja sää 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 06.59 Hyvää huomenta 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Hartaita säveliä 07.15 Aamuhartaus 07.25 Musiikkihetki 07.29 Hyvää huomenta 07.30 Ykkösaamu 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Roman Schatzin Maamme-kirja 11.00 Välilevyjä 11.57 Päivän mietelause 12.00 Uutiset ja sää 12.10 Suomenlahden sukellusveneet ja salatut suunnitelmat, osa 1/2 13.00 Klassista kahteen 14.00 Musiikkistudio 15.00 Uutiset 15.02 Kulttuuriykkönen 15.55 News 16.00 Uutiset ja sää 16.10 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.10 Euroopan valot 18.10 Äänitarina. Sarastuksen myötä sinitaivaalle leijailee lämpö, lempi ja muutama valkea karitsa. Ylälauteiden vieraat 17.30 Keidas 18.20 Kadonnutta aikaa etsimässä 6: Guermantesin tie II, jakso 47 18.30 Arkisto 19.00 Uutiset ja sää 19.02 RSO:n itsenäisyyspäivän konsertti 21.15 Suomalaisia säveliä 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Radio Variaatio: Sulamisvesissä. Kun Helsinkiin tarvitaan uusi kulttuurirakennus, valtion kukkaro on aina levällään. Ylälauteiden vieraat 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Kalle Haatanen 23.00 Iltahartaus 23.10–06.00 Yöklassinen TORSTAI 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Suomalaisen musiikin Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 06.59 Hyvää huomenta 07.00 Uutiset 07.02 Hartaita säveliä 07.15 Aamuhartaus 07.25 Suomalaisen musiikin Aamusoitto 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.05 Kuusi kuvaa pianotaiteilija ja -pedagogi Meri Louhoksen elämästä 08.50 Lapsuuden laulut 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Muukalaiset planeetta Androgyyniltä: David Bowien, Princen ja Grace Jonesin vapauttava outous 10.20 Musiikkia parrasvaloista 10.35 Aristoteleen kantapää 11.00 Utelias äänimatkailija: No onkos tullut kesä 11.57 Päivän mietelause ja Turun tuomiokirkon kello lyö 12 12.00 Uutiset ja sää 12.05 Radio 1 vastaa 12.10 Maailmanpolitiikan arkipäivää 12.30 Moniääninen Eurooppa 12.50 Kuuluttajan vieras: toimittaja Jussi-Pekka Rantanen 13.00 Säveltävänä naisena maailmassa: Säveltäjä Ann-Elise Hannikaisen henkilökuva 14.00 Välilevyjä 15.00 Radioteatteri esittää: Viha on paha vieras, osa 6/10. Miltähän mahtaa Pudasjärven keski-ikäisestä Maurista tuntua, kun hänenkin verorahojaan on laitettu tähän ”kansainvälisesti huomiota saaneeseen” monumenttiin. 40 6. Tikut vain viuhuisivat ilmaan nuolikuuron lailla ennen paperin rips raps raastautumista ja purujen naurettavaa katoamispussahdusta. 18.20 Kadonnutta aikaa etsimässä 18.30 Hengellisen musiikin toivekonsertti 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.02 Radioteatteri esittää: Hyasintti 20.00 Etnoilta: Sydänjuurilla 21.00 Etnoilta: Keinuva talo – Etnogaalan ehdokkuus yllätti Uulun ja Rahvaan musiikin kerhon 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Horisontti 22.50 Draamanpurkajaiset 23.00 Iltahartaus 23.10–06.00 Yöklassinen TORSTAI 06.00 Uutiset ja sää 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 06.59 Hyvää huomenta 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Hartaita säveliä 07.15 Aamuhartaus 07.25 Musiikkihetki 07.29 Hyvää huomenta 07.30 Ykkösaamu 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Sari Valto 11.00 Utelias äänimatkailija: Kieli keskellä suuta 11.57 Päivän mietelause ja Turun tuomiokirkon kello lyö 12 12.00 Uutiset ja sää 12.10 Tiedeykkönen 13.00 Klassista kahteen 14.00 Uudet levyt 15.00 Uutiset 15.02 Kulttuuriykkönen 15.55 News 16.00 Uutiset ja sää 16.10 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.10 Muukalaiset planeetta Androgyyniltä: Disco. JOULUKUUTA 2018 007443-1849 TORSTAI 07.00 Uutiset ja sää 07.02 Itsenäisyyspäivän Aamusoitto 07.58 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.05 Säveliä Suomelle 09.00 Uutiset 09.05 Itsenäisyyspäivän Muistojen bulevardi 10.00 Havaintoja ihmisestä 10.40 Musiikkikamari 10.50 Kuuluttajan vieras: toimittaja Jussi-Pekka Rantanen 11.00 Valkoista valoa: Ankaruudesta armoon 11.40 Valomusiikkia 11.55 Helsingin Tuomiokirkon kellot kutsuvat 12.00 Juhlajumalanpalvelus Helsingin tuomiokirkosta 13.05 Klassista kahteen 14.00 Riikan tähtitarha: Vieraana sellisti Leonardo Chiodo 15.00 Uutiset 15.02 Brysselin kone 15.47 Musiikkikamari 15.55 News 16.00 Uutiset ja sää 16.10 Itsenäisen Suomen Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.10 Tamminiemen saunassa. 22.55 Äänitarina. Mastoista alkaa kuulua empivä kuiskailu.. 18.20 Kadonnutta aikaa etsimässä 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.02 Radion sinfoniaorkesterin konsertti 21.00 Myöhäisillan kamarimusiikissa kuultua 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Kuusi kuvaa pianotaiteilija ja -pedagogi Meri Louhoksen elämästä 22.50 Draamanpurkajaiset 23.00 Iltahartaus 23.10–06.00 Yöklassinen Mun luonto TIMO SPARF MEDIASSA ON TAIVASTELTU Helsingin upeaa uutta kaupunkikirjastoa Oodia. Eli miten opin rakastamaan konetta. Voitaisiko seuraava kansallisesti ikoninen rakennus tehdä muualle kuin Helsinkiin, vaikka tasa-arvon takia. Keskiviikkona avattu lahja ”Suomen lukevalle kansalle” on hulppean hieno. Veneiden kyljet keikkuvat. Kisiksen vanhat starat. Tuplanegaatio. 17.50 Etnohetki 18.00 Romano mirits 18.20 Kadonnutta aikaa etsimässä 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.02 Radion sinfoniaorkesteri konserttilavalla 21.00 Ääniversumi 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Sari Valto 23.00 Iltahartaus 23.10–06.00 Yöklassinen TORSTAI 06.00 Uutiset ja sää 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 06.59 Hyvää huomenta 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Hartaita säveliä 07.15 Aamuhartaus 07.25 Musiikkihetki 07.29 Hyvää huomenta 07.30 Ykkösaamu 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Brysselin kone 10.45 Oopperaketju: Koululaiset katsomossa 11.00 Riston Valinta 11.57 Päivän mietelause ja Turun tuomiokirkon kello lyö 12 12.00 Uutiset ja sää 12.10 Ruokapuhetta 13.00 Klassista kahteen 14.00 Euroopan konserttilavoilla 15.00 Uutiset 15.02 Kulttuuriykkönen 15.55 News 16.00 Uutiset ja sää 16.10 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.10 Aristoteleen kantapää 17.35 Luomiskertomus: Riikka Pulkkinen kertoo kirjastaan Lasten planeetta 17.55 Maailmanpolitiikan arkipäivää 18.15 Äänitarina. Merenselkien ärjyvä tuuli löytää suojaisiinkin satamiin melko lailla hempeilemättä. Ennen Oodia valtio maksoi noin 80 miljoonaa Musiikkitalosta