Hinta 3 € 6. 17 KULTTUURI . 6 Sote unohti ihmisen EU selätti populismin LIIKE . Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja . . 32 Viita villitsi visassa Vaalikansan täky: kahvi ja makkara Tehtaanmyymälä, Vanha talvitie 8, 00580 Helsinki Chef Wotkin’s palvelutiskit Prisma Itäkeskus ja S-Market Sokos Helsinki www.wotkins.fi. HUHTIKUUTA 2017 N0 14 Neuvoloita ei saa myydä OSASTO . 10 POLITIIKKA . 6 POLITIIKKA
HUHTIKUUTA 2017 € Lehdessä 6 Hallitus uhraa sotessa potilaan markkinoille 8 Uutiskertaus: Neuvolaa ei jätetä 9 Demokraatti.fi 10 EU sulattaa populismia 14 Brexit – suuri tuntematon 17 Kahvi ja makkara koukuttavat vaalikansan 18 Viittoen vaaleihin 19 Nuorisotyö on syrjäytymisen ennaltaehkäisyä 20 Teräsvaari on myös runoilija 21 Hämiskammo on opittu juttu 22 Olipa kerran minä: Henrik Dettman 26 Hai – mainettaan parempi peto 27 Kasvot peilissä: Suvi-Anne Siimes 29 Rokki siivittää luomisprosessia 32 Kirjavisa 34 Ukko-Pekka puksuttaa taas 36 Tokoi – kahden kuolemantuomion pääministeri 37 Demokraatti 100 vuotta sitten 38 Puheenvuoro: Eemeli Peltonen 39 Mielipide: Neuvoloita ei saa uhrata sotessa 41 Nieminen Vee 42 Suomalainen demari 43 Järjestöt 45 Ristikko 46 Televisio 48 Mun luonto, Närästäjä, Radio 17 Liike 29 Kulttuuri 21 Elämä 6 Politiikka 3 Maailmanparantaja Milla Kalliomaa 4 Demo, Ville Ranta, Opposition ääni 5 Pääkirjoitus, Kohtaaminen Henrik Dettmanin kanssa Hallitus heittää lisää kerosiinia sote-liekkeihin. Kohta grillataan potilaat. PAHIS Kannen kuva: Emilie Uggla Ota yhteyttä meihin! WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan Liitto tuken asi WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan www.pam.fi www.pau.fi www.pardia.fi JYTY KUULUU LÄHELLE JA KAUAS. WWW.JYTYLIITTO.FI Ammattiliitto Nousu ry .org www. 2 6. www.paperiliitto.fi Kemi Tampere Lappeenranta 1 210 – 540 1750 makkaraa Kemi Tampere Lappeenranta Kemi Tampere Lappeenranta 350 1 000 – 350 – – 1350 kahvikupillista 350 pullaa/ munkkia Kemi Tampere Lappeenranta 3 5 5 13 karkkikiloa Kemi Tampere Lappeenranta 350 – – 350 ruusua Kemi Tampere Lappeenranta 175 mehulitraa 120 10 45 Kemi Tampere Lappeenranta 70 165 50 285 hernekeittolitraa
3 6. Mitä MLL:n palveluissa kysytään. Kalle hyvä, tämä on hallittua ongelmanhoitoa. Me Ruotsissa olemme huolissamme suomalaisten alkoholinkäytöstä. Lapset haluavat keskustella läksyistä, ruuan valmistuksesta tai kaverijutuista aikuisen kanssa. Hejsan Juha. Sitä pitää ehkäistä monilla toimenpiteillä, kuten toimeentuloetuuksia parantamalla, varhaisella tuella, asuntopolitiikalla ja kulttuurija vapaa-ajan palveluilla. Kuuluuko lasten ääni politiikanteossa. . Lapset ja nuoret näkyvät monissa hyvissä tavoitteissa ja puheissa, mutta käytännön päätöksenteossa tilanne on toinen. Mitä jos emme voi keskitetysti verottaa ja vahtia viinanjuojia. Lapsen kannalta on tärkeää, että perhevapaajärjestelmä tarjoaa erilaisia vaihtoehtoja. Mutta Juha, pian meillä Ruotsissakin vaaditaan lisää alkoholijuomia myyntiin kioskeihin. MILLA KALLIOMAA TEKSTI HEIKKI SIHTO . Suhde omaan lapseen on meille yleensä elämän tärkeimpiä ihmissuhteita ja siksi on tärkeää, että vanhemmat voivat myös itse halutessaan hoitaa lasta varhaisvuosina. . Me tarkastelemme perhevapaita erityisesti lapsen näkökulmasta. Joskus puhelimen vapaaehtoinen toimii koulumatkaseurana. Vanhempien tausta näkyy nyt aiempaa selvemmin myös koulumenestyksessä. Vapaiden pitoaikaa pitäisi voida sijoitella joustavammin tarpeen mukaan, ansiosidonnaista osuutta tulisi pidentää nykyisestä ja isiä tulisi kannustaa vanhempainvapaaseen. Mikä on MLL:n kanta perhevapaakeskusteluun. . KUVA JARI SOINI minimipäiväraha on nykyisin vain noin 140 euroa viikossa. Lasten ja nuorten puhelimessa käydään myös tavallisia, arkisia keskusteluja lasten kanssa. Lapsivaikutusten arviointi on keino arvioida ratkaisuja lapsen edun mukaisesti ja myös keino varmistaa lapsen äänen kuuluminen päätöksenteossa. Hui! Mitenkäs meidän maakuntamalli nyt rahoitetaan!!. D-leaks VIIKON SOMEVUOTO Juha Sipilä Kaarle XVI Kustaa ” Nuoret näkyvät puheissa, mutta käytännön päätöksenteossa tilanne on toinen. Minkälainen ongelma on syrjäytyminen. Suomalaisista kun pieni osa juo pääosan alkoholista, niin saatavuuden helpottamisella se pieni osa juo pian itsensä ja ongelmansa hengiltä. Huono-osaisuutta torjutaan tehokkaimmin koulutuksen avulla. Valtaosa nuorista voi hyvin ja saa hyvät edellytykset opiskeluun ja elämään perheestään ja yhteiskunnan palveluista. Syrjäytyminen on monisyinen ongelma. Se on alle Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitean edellyttämän tason. . HUHTIKUUTA 2017 Lasta ei jätetä Mikä on suomalaisnuoren pahin ongelma tai vaara. MLL:lla on 86 849 jäsentä ja 556 paikallisyhdistystä ympäri Suomea (31.12.2016). Ja verotuloista kuningasperheen elämäkin rahoitetaan. Mannerheimin Lastensuojeluliitto on kansalaisjärjestö, joka edistää lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointia. MLL kannattaa perhevapaan uudistamista nykyistä joustavammaksi. Lainsäädännöllä tulee edistää lapsen oikeuksien sopimuksen toteumista mahdollisimman hyvin. Yksin käveleminen ei jännitä niin paljon, kun on juttuseuraa. Mannerheimin Lastensuojeluliiton pääsihteeri. . Mielenterveyden häiriöihin liittyy nuorilla leimautumisen pelkoa. MLL:n Lasten ja nuorten puhelimessa, nettikirjepalvelussa ja chatissa koulutetut vapaaehtoiset vastaavat vuosittain noin 26 000 yhteydenottoon. Teidän kuninkaallinen korkeutenne. Minimietuuksia tulisi nostaa, vanhempainvapaan Maailmanparantaja . Kun toisilla menee hyvin, heikossa asemassa oleville kasautuu monenlaisia ongelmia, yksinäisyyttä, koulupudokkuutta, mielenterveyden häiriöitä ja periytyvää huono-osaisuutta. Syrjäytyminen ja ulkopuolelle jääminen lapsuusaikana on pitkä varjo, joka vaikuttaa myöhempään elämään. Ensin kassakirstua kirpaisee, mutta sitten helpottaa. Pahin ongelma on hyvinvoinnin eriytyminen. Nuoret kantavat huolta myös vanhemmistaan. Yksinäisyys näkyy myös lasten ja nuorten puhelimessa. Eipä juuri kuulu. Palvelu on auki vuoden jokaisena päivänä ja puhelimen ryhmäpäivystyksessä vapaaehtoisten päivystäjien tukena on aina MLL:n työntekijä. Sanoin Systembolagetin pojille, että kirjelmöisivät EU:lle suunnitelmistanne vapauttaa alkoholin myyntiä. Joka kymmenes lapsi ja nuori elää köyhässä perheessä ja joutuu kieltäytymään siksi monista aivan tavallisista asioista, kuten harrastuksista. Vaikuttavinta syrjäytymisen ehkäisyä on panostaminen varhaisvuosiin, lasten hyvinvoinnin ja oppimisedellytysten tukemiseen jo varhaiskasvatuksessa. Tässä on paljon tehtävää, mutta hyviäkin käytäntöjä löytyy
Tehdään se yhdessä. On yhteisen loppukirin aika VAALIKENTILLÄ ON OLLUT poikkeuksellisen hyvä pöhinä. Myös Ruotsi on palauttamassa asevelvollisuutta takaisin. Ville Ranta UUSIEN AJATUSTEN KOEPONNISTAMO Demo MIKKEL NÄKKÄLÄJÄRVI Lisää joustavuutta varusmiesten palvelukseen VUOSITTAIN VARUSMIESPALVELUKSEEN ASTUU noin 25 000 nuorta, jotka kotiutuvat neljässä erässä: suurin osa kesäkuussa ja joulukuussa ja loput maaliskuussa ja syyskuussa. Meidän vaihtoehdossamme ei hukata suomalaisen yhteiskunnan menestystekijöitä: osaamista ja yhteistyökykyä. jien, pienillä tuloilla sinnittelevien eläkkeensaajien ja lapsiperheiden kyykyttäminen saa loppua. Varusmiesliitto on esittänyt, että palvelusajankohtia myöhennettäisiin kahdella kuukaudella. Joulukuun ja syyskuun kotiutumisessa ongelmaksi muodostuu se, että kotiutuva varusmies ei ehdi kunnolla opintoihin ja uuteen lukukauteen. Nykyisen hallituksen linja ei tunnu saavan ymmärrystä. Suomalaisia on omien asioiden lisäksi puhuttanut Suomen suunta. Varusmiespalvelus on Suomelle hyvä tapa ylläpitää uskottavaa puolustusta. Näin kotiutuminen ajoittuisi nuorten tulevaisuuden suunnittelun kannalta parempaan saumaan. Sen suorittamisen pitäisi olla kuitenkin mahdollisimman joustavaa, jotta vältytään turhilta välivuosilta, edistetään nuorten sijoittumista yhteiskunnassa ja ylläpidetään Suomen korkeaa maanpuolustustahtoa. Näissä vaaleissa ratkaistaan, jatkaako Suomi hallituksen eriarvoistamisja leikkauslinjalla vai valitaanko oikeudenmukainen, tasavertainen ja työllistävä Suomi. Kesäkuussa kotiutuminen on ongelmallista, koska silloin kesätöiden aloittaminen voi olla työnantajan kannalta haastavaa. Kotiutumisaika on hankala ja aiheuttaa turhia välivuosia. Nyt kansalaisilla on mahdollisuus lähettää vahva viesti hallitukselle: ahkerien suomalaisten palkansaaOpposition ääni ANTTI LINDTMAN dokkaalle omassa kotikunnassa on samalla ääni inhimillisemmälle Suomelle. Ääni SDP:n ehPalvelusajankohtien myöhentäminen kahdella kuukaudella vähentäisi välivuosia.. Maaliskuun kotiutumisessa varusmiehelle haasteen voi luoda se, että valmistautumisaika kevään pääsykokeisiin jää lyhyeksi. Näissä vaaleissa voi antaa yhdellä lapulla kaksi ääntä. Yhden omalle ehdokkaalle – ja toisen Suomen suunnalle. Puhutaan työpaikalla, koulussa ja harrastuksissa. On ollut sykähdyttävää nähdä, miten SDP:n ehdokkaat ja tukiryhmät tekevät vilpittömällä mielellä työtä inhimillisemmän maailman puolesta. Tämä muutos vähentäisi välivuosia ja helpottaisi nuorten paluuta arkeen varusmiespalveluksen päätteeksi. Varusmiespalvelus on monelle nuorelle tärkeä tapa suorittaa velvollisuutensa kotimaalleen. Muutoshalu on käsin kosketeltava ja SDP:n sanoma kiinnostaa ihmisiä. Ei tarvitse tuputtaa, pelkkä asian esiin nostaminen voi olla ratkaisevan tärkeää. 4 6. Ajankohtia olisi syytä viilata nuorten työja opiskeluelämän tarpeita paremmin vastaavaksi. SDP haluaa, että jokainen suomalainen pidetään mukana ja jokaiselle annetaan mahdollisuus kehittää ja toteuttaa itseään. Pidetään kaikki mukana ja muutetaan yhdessä Suomen suunta. Kirjoittaja on kansanedustaja (sd.). Jokainen ehtii vielä ottaa vaalit esiin kavereiden, tuttavien ja sukulaisten kanssa. Jokaisella äänellä on merkitystä. On loppukirin aika. HUHTIKUUTA 2017 VIIKON SANA » Äiti Teresa: Ilo on rakkauden verkko, jolla pyydystetään sieluja. Jokaisen päätöksen keskiössä on oltava ihminen ja inhimillisyys. Parasta kampanjointia on aina puhuminen. Kirjoittaja on Demarinuorten puheenjohtaja. Mahatma Gandhi, yksi aikamme merkittävimmistä henkilöistä, sanoi viisaasti: ”Vauhdilla ei ole merkitystä, jos suunta on väärä.” Kuntavaalit ovat paikallisvaalit – ne voitetaan ja hävitään kunnissa – mutta valtakunnallisella tuloksella on nyt enemmän merkitystä kuin pitkiin aikoihin
Ei kerta kaikkiaan näin. Kuntavaalien loppukiri on käsillä. MIELIPIDEPALSTA mielipide@demokraatti.fi Demokraatti/mielipide PL 338, 00531 Helsinki Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. Ruotsinkielinen Dettmann huikkaa välillä lapsilleen neuvoja äidinkielellään. Ulkoministeriön matkustusohje kertoo, että Afganistaniin on vältettävä kaikkea matkustamista. Heitä ei saa lähtemään Suomesta kuin kyynelkaasulla. Koti on Dettmannille yksi unelmien täyttymyksistä. Ei ihme, että parisataa mielenosoittajaa piti maanantaina meteliä Helsinki-Vantaalla pakkopalautuksia vastaan. Perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895. Kultaisen säännön etiikka kysyy ihmisiltä empatiaa, joka tuntuu nykypäivänä olevan katoava luonnonvara. Dettmann syttyy puhuessaan lempiaiheestaan. Miten siis pystymme tulevaisuudessa elämään näiden tuhansien ihmisten veritahrat käsissämme. Pakkopalautuksia Afganistaniin on hyvin vaikea perustella. Kyseessä on kansallinen häpeä, jota joudumme kantamaan vuosikymmeniä tästä eteenpäin. Hänestä ihannevaltiossa isovanhemmat osallistuisivat merkittävästi lasten kasvatukseen. Dettmann kiittelee Kauniaisten palveluita, vaikka hän kaipaisikin sinne yhtä kunnon perusravintolaa. Hän tunnustautuu pedantiksi himosiivoojaksi. Kieli vaihtuu sujuvasti toiseen. Myös hänen 9-vuotias tyttärensä on innostunut koripallosta, ja kaikella todennäköisyydellä nelivuotiaskin tytär seuraa muun perheen perässä. kerros, 00530 Helsinki Postiosoite: PL 338, 00531 Helsinki Uutistoimitus: 09 7010 555 Sähköposti: toimitus@demokraatti.fi Sähköpostit: etunimi.sukunimi@demokraatti.fi Politiikka: Simo Alastalo, 09 7010 437 Elämä: Nora Vilva, 09 7010 528 Demokraatti.fi TILAAJAPALVELU Puhelin: 09 7010 500 tilaajapalvelu@demokraatti.fi Kulttuuri: Rolf Bamberg, 09 7010 539 Liike: Anna-Liisa Blomberg, 09 7010 459 Pakkopalautukset ovat kansallinen häpeä S atavuotista yhteistä taivaltaan juhliva Suomen kansa elää tällä hetkellä yhtä historiansa mustinta hetkeä. Tästä huolimatta Suomen valtio palauttaa näitä tavallisia afgaaneja surutta keskelle kriisialuetta. Rakkaus koripalloon huokuu kaikesta. Dettmannissa herättää arvostusta se, miten hän on oppinut omista virheistään: uskaltanut katsoa peiliin ja muokannut toimintaansa uudestaan. Olemme kansakuntana syyllistyneet aikaisemminkin epäinhimillisiin käännytyksiin. Toisen maailmansodan aikana palautimme aseveljeyden hengessä noin 10 juutalaista Saksaan tuhottaviksi. Tällä hetkellä Suomesta lähtee viikoittain noin sata turvapaikanhakijaa vapaaehtoisesti ja tämän lisäksi on noin 50 hengen joukko, joka vastustaa palautusta lähinnä kotimaan turvallisuustilanteen vuoksi. Suomen viranomaisten toiminta suhteessa afgaanipakolaisiin sotii kaikkea inhimillisyyttä vastaan. Sekin vaatii paljon, että tunnustautuu kovassa lajissa pehmeiden arvojen valmentajaksi jakaen vielä muille oppimaansa hyvää. Kyseessä on kansallinen häpeä, jota joudumme kantamaan vielä vuosikymmeniä tästä eteenpäin. Mies pyyhkii kenkänsä huolellisesti rappuralliin. Nyt on tullut meidän vuoromme maksaa takaisin – ehdoitta. Kun valmentaja tarttuu kuvauksissa koripalloon, hän saa tartutettua pelaamisen halun sivustaseuraajallekin. Taas vaimolle ja hänen äidilleen mies puhuu englantia ja toimittajalle sekä kuvaajalle suomea. Maanantai-illan uutiskuvat näyttivät kuvottavalla tavalla, miten Suomen viranomaiset veivät väkipakolla bussilastillisen tavallisia perheitä ja yksinäisiä ihmisiä lentokentälle määränpäänään pelottava ja rauhaton Kabul. Tätäkin traumaa olemme käsitelleet jo useamman vuosikymmenen ajan. Kun SDP palaa hallitusvastuuseen vuoden 2019 vaalien jälkeen, on turvapaikan hakijoihin kohdistuvaa politiikkaa inhimillistettävä selkeästi. HUHTIKUUTA 2017 Seuraa meitä Facebookissa, Twitterissä ja Instagramissa. Varsinkin varhaiskasvatus, koulu ja terveydenhuolto saavat kiitosta. Erityisesti vaalikopeilla on näkynyt nuoria äitejä, jotka etsivät sopivaa ehdokasta, joka ymmärtää perheiden arjen asioita. 5 6. Poliittisen päätöksenteon pohjana tulisi aina olla Jeesus Nasaretilaisen lanseeraama kultaisen säännön etiikka: ”Kaiken, minkä tahdotte ihmisten teille tekevän, tehkää te heille.” Jokaista päätöstä tehtäessä tulisi siis arvioida, miten toivoisin, että minua kohdeltaisiin, jos kävelisin afgaani äidin kengissä. Ei näin. Toverit, nyt ulos ihmisten keskelle. Alma Median tiistaina julkaistussa kuntavaaligallupissa olemme vaalien alla suurin puolue 19,1 prosentin kannatuksella. Olemme sodan aikana saaneet kokea kansainvälistä solidaarisuutta. Kohtaaminen TEKSTI VIRPI KIRVES-TORVINEN . Emme voi paeta vastuuta muiden selän taakse ja sanoa, että pakolaisongelma vaati selkeitä toimia, jossa inhimillisyydestä oli tingittävä. Suomi pitää jatkossa tuntea kansainvälisesti ystävällisenä kansankuntana, jolla on varaa pitää huolta heikoimmistaan. Kielteinen turvapaikkapäätös on monille afgaaniperheille matkalippu helvettiin. KUVA JARI SOINI. Puhelinvaihde: 09 7010 41 Päätoimittaja-toimitusjohtaja: Mikko Salmi, 09 7010 504, mikko.salmi@demokraatti.fi Myyntijohtaja: Aila Pääkkö, 09 7010 560, ilmoitukset@demokraatti.fi Toimituspäällikkö (viikkolehti): Heikki Sihto, 09 7010 516 Toimituspäällikkö (verkko): Rane Aunimo, 09 7010 553 Kustantaja: Kustannus Oy Demokraatti Painopaikka: Lehtisepät Oy, Tuusula ISSN-L 2242-6892 Demokraatti, ISSN 2242-6892 (painettu), ISSN 2242-6906 (verkkojulkaisu) Käyntiosoite: Siltasaarenkatu 18–20, C-rappu, 6. Laitetaan some laulamaan! JK HENRIK DETTMANNIN HAASTATTELU SIVULLA 22 Pedantti innostaja Henrik Dettmann pyyhältää viime hetkellä autolla kotiinsa
Pienet ja keskisuuret yritykset maksoivat Ruotsin verohallinnon mukaan kuitenkin sote-alan yhteisöveroista 78 prosenttia. Muutaman vuoden mittaista siirtymäaikaa ehdottivat viime syksynä myös sote-uudistusta kommentoineet Aalto-yliopiston taloustieteen professorit. Taustalla on hänen mukaansa kaksi poliittista palikkaa. Mitään olennaista lisätietoa ei tulisi. Vuonna 2014 Ruotsin yksityisten sote-yritysten liikevaihdosta 56 prosenttia oli peräisin suurista yrityksistä. – Siinä velvoitetaan raportoimaan verotiedot, mutta velvoite koskee vain Suomen tytäryhtiöitä ja tilinpäätöstietoja. Neljä suurinta yritystä Attendo, Mehiläinen, Terveystalo ja Pihlajalinna ovat kaikki liikevaihdoltaan noin puolen miljardin tietämissä. Suomessa tehtiin viime vuonna liki sata sotealan yrityskauppaa. Käytännössä tilinpäätöstiedot ovat jo nyt saatavilla Patenttija rekisterihallituksesta. Sitä miten markkinat toimivat, ei ole otettu huomioon, analyysi puuttuu, Finér sanoo. Verotietoja saa tämän lisäksi myös verohallinnon nettisivuilta. Sen sijaan yritykset pyrkivät voittoihin keinoilla, jotka eivät palvele uudistuksen varsinaisia tavoitteita eli parempien ja edullisempien sosiaalija terveyspalvelujen kehittämistä. SDP:n veropoliittisen asiantuntijan Lauri Finérin mukaan sote-uudistuksen suurin ongelma on toteutuksen epärealistisen aikataulun lisäksi se, ettei hallituksen luonnostelema malli kannusta yrityksiä tarjoamaan oikeaa palvelua oikeaan aikaan. Finérin mukaan valinnanvapauslakiin kirjattu raportointivelvollisuus ei ole uskottava tapa puuttua sote-yritysten aggressiiviseen verosuunniteluun. 6 6. Taustalla on suuryristysten paremmat mahdollisuudet suunnitella veronmaksunsa muun muassa konsernien sisäisten lainojen korkoja hyödyntämällä. Ruotsin sote-uudistus on toteutettu osin eri tavoin, mutta valinnanvapausmalli ja markkinoiden avaaminen on sielläkin johtanut suurten yritysten roolin voimakkaaseen kasvuun. Se on vaan selvää. Professorit suosittelevat sote-porrastusta Markkinoille siirtymisen vaiheistamista on koko maan osalta ehdottanut useampikin valinnanvapausluonnoksiin tutustunut taho. Sote – lupa painaa rahaa Sote-euro kilahtaa yksityiselle yritykselle eikä tarjonta vastaa hoidan tarvetta S oteja maakuntauudistus on luomassa Suomeen sosiaalija terveysalan markkinat, joiden yhteenlasketun liikevaihdon arvioidaan kaksinkertaistuvan nykyisestä 8–12 miljardiin euroon. – Voittoja voi kasvattaa ja kuluja pienentää siirtämällä kustannuksia julkiselle puolelle, Finér sanoo. HUHTIKUUTA 2017 ” Suuremmat terveyskonsernit ovat kasvattaneet itseään syömällä pienempiä. Rahahanojen avautumisen edellä suuremmat terveyskonsernit ovat kasvattaneet itseään syömällä pienempiä. – Kun malli on sellainen, että voitot kasvavat sillä, että asiakkaita valikoidaan, sitä tullaan tekemään. Kokoomukselle rakas yhtiöittäminen, jota kutsutaan valinnanvapaudeksi ja keskustan ajama maakuntauudistus. Professoreiden mukaan terveysmarkkinoita ollaan avaamassa,. Verotuksessa vähennettäviä korkoja on sittemmin Ruotsissa säädelty, mutta yrityksistä ulosvirtaavat voitot ovat edelleen sellaisella tasolla, että ne uhkaavat vähentää investointeja. Ne ovat päämäärinä ajaneet ohi sote-uudistuksen alkuperäisistä tavoitteista, jotka liittyivät parempiin palveluihin ja kustannusten hillintään. Tiedot pitäisi velvoittaa toimittamaan konsernitasolla kansainvälisesti. P Politiikka Tuottaja: Simo Alastalo 09 7010 437 simo.alastalo@demokraatti.fi VIIKON TWIITTI » Dimitri Qvintus: Vastenmielisintä politiikassa on heikkojen ihmisten asettaminen vastakkain. Käytännössä yritykset hänen mukaansa pakotetaan keskittymään taloudellisesti kannattavampiin asiakkaisiin, koska potilaista maksetaan ensisijaisesti pääluvun, ei sairastavuuden mukaan
PIKKUPIMUT VIIDAKOSSA Kaupallisilla televisiokanavilla johtotehtävissä toiminut Jorma Sairanen rusikoi televisio-ohjelmat kirjassaan. – Ohjelmistot huononevat. Jos maakuntien yritystoiminta joudutaan perustamaan nopeasti, epäonnistumisen riskit kasvavat, joista voi olla seurauksena konkursseja. Valinnanvapausvalmistelun loppusuoralla Tyniä huolettaa erityisesti palveluvalikoiman kattavuus, se missä laajuudessa erikoissairaanhoito tai sosiaalipalvelut ovat mukana valinnanvapaudessa. HUHTIKUUTA 2017 ” Yritykset pyrkivät voittoihin keinoilla, jotka eivät palvele uudistuksen varsinaisia tavoitteita. Simo Alastalo Demokraatti € Kuvitus Emilie Uggla 1. Tynin mukaan konkurssi voisi tulla palveluiden järjestämisestä vastaavalle maakunnalle kalliiksi. Valinnanvapauslainsäädännön yksityiskohdat eivät olleet selvillä lehden mennessä painoon tiistaina aamulla. Pikkupimujen seikkailut viidakossa eivät enää toimi, hän toteaa. – Esimerkiksi henkilökohtainen budjetointi pitäisi aloittaa pienemmistä palveluista. Viikon luetuimmat 2 3 DEMOKRAATTI.FI POLITIIKKA POLITIIKKA POLITIIKKA vaikka Suomessa ei ole niistä tutkimukseen perustuvaa tietoa. KAPEA, MUTTA LYHYT LEIPÄ Suomen lähija perushoitajaliitto SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola on huolissaan hoitoalan kasvavasta työttömyydestä. NYT MYYDÄÄN SUOMEA HALVALLA Kuntaliiton apulaisjohtaja Reijo Vuorennon mukaan Suomea laitetaan myyntikuntoon. Niin lainsäädäntöön jääneistä heikoista kohdista voitaisiin oppia ennen kuin budjetointi otetaan käyttöön isoissa palveluissa kuten vanhustenhuollossa ja vammaispalveluissa. Vuorennon mukaan hallitus esittää siirtymistä markkinavetoiseen malliin, jollaista ei ole missään muualla. Tammikuisessa hallituksen esitysluonnoksessa kaikki sote-uudistuksen markkinaelementit tulisivat voimaan kerralla vuoden 2019 alusta. – Kuntaliitossa pidetään aikataulua mahdottomana. Ison tuottajan poistuminen markkinoilta toisi järjestäjälle ylimääräisiä kustannuksia. Sote-valmistelua läheltä seuraava Kuntaliiton erityisasiantuntija Tero Tyni on myös vaiheittaisuuden kannalla. Tynin mukaan julkisella palveluntuottajalla pitäisi olla mahdollisuus sopeutua tilanteeseen. Se on noussut noin seitsemän prosenttia vuodesta 2015 vuoteen 2016. – Liian nopeasta valmistelusta aiheutuva konkurssi loisi turhaa markkinahäiriöitä ja tehottomuutta. – Terveysmarkkinoiden taloustieteen tutkimuksen ja opetuksen laajamittainen käynnistäminen Suomessa näyttää välttämättömältä tilanteessa, jossa markkinamekanismeja halutaan sosiaalija terveyspalveluiden järjestämisessä laajemmin hyödyntää, Aalto-yliopiston professorit Otto Toivanen ja Matti Liski totesivat raportissaan. 7 6
Tämä haiskahtaa siltä, että lausukaa mitä lausutte, asiat on jo päätetty. Jälkimaku TOIMITTAJA KOMMENTOI VIIKON TAPAHTUMIA H allitus on viimein herännyt ongelmiin, jotka liittyvät sote-uudistuksen palveluiden valinnanvapauteen. Kansanedustaja Maria Guzenina (sd.) ihmetteli blogissa hallituksen suunnitelmia. Kokoomuksen sote-neuvottelija, sisäministeri Paula Risikko (kok.) sanoi vielä viime viikolla, että hän haluai si neuvolat valinnanvapauslain myötä osaksi uusia sosiaalija terveyskeskuksia. Keskusta on ehkä tyytyväinen nyt käytävästä keskustelusta. Hallitus vakuutti pääministeri Juha Sipilän suulla, että lakipykälät ovat valmiita jo tällä viikolla. – Tämän kun tiedostaa, ymmärtää, miksi hallitukselle on tärkeää yhtiöittää myös neuvolat. Demokraatti Neuvolasotku katkaisi kansan selän. Vaalipelko iski viime viikolla etenkin kokoomukseen, joka esitti, että kunnilla voisi olla mahdollisuus sote-palveluiden tuottamiseen. Sote-skeptikoihin liittyi viime viikolla myös sote-uudistuksen voittajiin lasketun Pihlajalinnan toimitusjohtaja Mikko Wiren. Keskusta tyrmäsi heti esityksen, joka nakersi sille pyhää maakuntamallia. Tällöin neuvolapalveluita voisivat siis tarjota myös yksityiset yritykset. Kuvaavaa on, että reilu viikko sitten hallitus sai yli 600 lausuntoa valinnanva pautta koskevaan lakiluonnokseen. Suunnitelma neuvoloiden siirtämisestä valinnanvapauden piiriin herätti laajaa vastustusta, mikä osaltaan sai hallituksen pohtimaan sote-aikataulujaan etenkin valinnanvapauden osalta. Sen ansiosta on hämmästyttävän vähän keskusteltu kriittisesti maakuntamallista, joka on uusi, kallis ja monen mielestä turha hallintoporras. Äitiysja perheneuvoloiden kohtalo sosiaalija terveyspalveluiden uudistuksessa tuntui olevan viimeinen oljenkorsi, joka katkaisi sote-kansan selän. Sosiaalija terveysvaliokunnan jäsen, kansanedustaja Eeva-Johanna Eloranta (sd.) muistuttaa, että äitiysja lastenneuvolatyö on ennaltaehkäisevän terveydenhuollon kivijalka. Guzenina varoittaa, että yhä suurempi osa palveluista tulee omalla rahalla tai vakuutuksilla kustannettavaksi. Jonain päivänä lapsemme ja lapsenlapsemme voivat muistella aikaa, jolloin neuvolapalvelut olivat maksuttomia ja palvelivat yhdenvertaisesti koko kansaa. Olisi aika erikoista, jos lääkäritoiminnot ja neuvolat olisivat eri paikoissa, koska neuvoloissa tarvitaan lääkäreitä. Ei. Eduskunta keskusteli valinnanvapaudesta pitkään ja hartaasti viime tiistaina. – Se on osa peruspalveluja. Onko hanketta härkäpäisesti ajanut hallitus nähnyt valon. vistaa kannatustaan etenkin suurimmissa kaupungeissa. Eloranta pelkää, että valinnanvapaus neuvolapalveluissa heikentäisi hoidon jatkuvuutta ja samalla lapsiperhepalveluiden monialainen yhteistyö häiriintyisi. Kyse on kuntavaaleista, joiden hallitus pelkää muuttuvan sote-vaaleiksi. Tämän epäonnistuttua iski vaalipaniikki. Hallitus oli ilmeisesti toivonut, että soteja maakuntauudistus olisi paketoitu hyvissä ajoin ennen kuntavaaleja. Hänkin arvioi Suomen Kuvalehdessä, että kiire pilaa soten tavoitteet. Moni äänestäjä mieltää sosiaalija terveydenhoitopalvelut kunnallisiksi lähipalveluiksi, vaikka kunta ei niiden järjestämisestä vastaisikaan. – Kun kuulin ensimmäiset huhut hallituksen aikeista yhtiöittää myös Suomen neuvolapalvelut, sanoin, että ei edes perusporvarihallitus sellaista järjettömyyttä yrittäisi. Ja pelkoon on todellinen syy. 8 6. HUHTIKUUTA 2017 ” Sanoin, että ei edes perusporvarihallitus sellaista järjettömyyttä yrittäisi. Tällä kokoomus yrittää vahHEIKKI SIHTO toimituspäällikkö heikki.sihto@ demokraatti.fi Valinnavapaudesta tuli farssi Uutisviikko KOONNUT HEIKKI SIHTO Lausukaa mitä lausutte, asiat on jo päätetty. Kiire on vain lisääntynyt uudistuksen ajamisessa
770 aiemmin rekisteröityä parisuhdetta muutettiin puolestaan avioliitoiksi. Finlands sak är vår Heja Sverige! Ruotsi ja Saksa antavat tekemillään palkankorotusopimuksilla hyvää vetoapua Suomen taloudelle – todennäköisesti tehokkaampaa kuin hallituksen ajaman kiky-sopimuksen työntöapu. Tapahtuukohan nyt liikaa ja liian nopeasti ilman riittävää harkintaa ja suunnittelua?” Leena Kivimäki ”Ei tule mitään. Brunssilattea riistopalkalla SDP:n kansanedustaja ja Helsingin pormestariehdokas Tuula Haatainen ihmettelee keskustelua siitä, onko sunnuntaityöläinen ansainnut palkkaansa. Analyytikkojemme mukaan kokoomus on niukka kakkonen ja keskusta kolmonen. Xi ja Niinistö keskustelivat kahdenvälisistä suhteista Kiinan presidentti Xi Jinping vierailee Suomessa tällä viikolla. Vierastaistelijoille maahantulokielto Hallitus haluaa pitää Suomesta konfliktialueille taistelemaan lähtevät poissa Suomesta. Kokoomuksen pormestariehdokas Jan Vapaavuori on kyseenalaistanut palvelualoilla työskentelevien työntekijöiden oikeuden sunnuntailisiin. Asia ilmenee Helsingin Sanomien kyselystä. Onko tämä teille liian vaikeaa?” Tapio Talikainen ”Tämä kepulointi ja kokkarointi on jo suorastaan hävytöntä! Pitääkö täällä jo jonottaa synnyttämäänkin, kun sekin pitää yksityistää. Hallituksen maahanmuuton ministerityöryhmä on antanut sisäministeriölle ja suojelupoliisille valtuutuksen selvittää, voisiko lakimuutosten avulla vierastaistelijan mahdollisen turvapaikan perua ja lätkäistä hänelle myös maahantulokiellon. Hänestä kuulostaa siltä, että ”ääni kokoomukselle on ääni sellaiselle Helsingille, jossa muut kyllä voivat huvitella, mutta jossa ravintolaja hotellityöntekijä tai kaupan kassa ei saisi hänelle kuuluvaa korvausta työstään”. Kyselyyn vastasi 1 000 ihmistä. Parhaasta ja toimivimmasta päästä ehkäiseviä palveluja siis lähdetäänkin muokkaamaan. Viranomaistietojen mukaan arviolta 80 ihmistä on lähtenyt Suomesta Syyrian ja Irakin taistelualueille. Alman kyselyssä SDP oli niukasti ykkönen. SISÄMINISTERI PAULA RISIKON (KOK.) NÄKEMYS NEUVOLOIDEN YHTIÖITTÄMISESTÄ OSANA UUDISTUSTA NOSTATTI KOHUN VIIME VIIKON LOPULLA. – SAK ei ole allekirjoittanut eikä allekirjoita aktiivimallia, joka tosiasiassa on vain uusi kiristys työttömyysturvaan. SAK:n puheenjohtaja Jarkko Elorannan mukaan aktiivimallin lisäksi työja elinkeinoministeriö valmistelee parhaillaan työttömien aktiivisuuden seuraamiseen myös toista mallia ja samalla lisää kiristyksiä karensseihin. Xi ja tasavallan presidentti Sauli Niinistö keskustelivat Suomen ja Kiinan välisistä suhteista ja ajankohtaisista kansainvälisistä asioista. SDP Alman ja vedonlyöjien suosikki Vedonlyöntiyhtiö Betsafen mukaan kuntavaalien ykköspuolueen kisasta tulee tiukka. Eri puolueiden kannattajista perussuomalaiset ovat jyrkimmin suurmoskeijan rakentamista vastaan. 9 6. Tasa-arvoinen avioliittolaki astui voimaan viime kuun alussa. Ruotsin vientialat solmivat kolmivuotisen tessin, joka tuo kolmessa vuodessa 6,5 prosentin korotukset ja matala-palkkaisille päälle erikoiserän.. – Uskomme, että SDP nousee ykköseksi. Se mahdollistaa samaa sukupuolta olevien parien vihkimisen avioliittoon. Ylen maaliskuun gallupissa kokoomus kiilasi tällä kertaa SDP:n edelle, mutta kärkikaksikon ja keskustan kannatus mahtuvat gallup-kyselyssä virhemarginaalin sisään. Paljon ennättää tämä hallitus turmella yhteiskunnan rakenteita ennen kuin sen toiminta-aika päättyy.” Kalevi Tikka Lisää uutisia ja kommentteja: Lue Demokraatti.fi Demokraatti.fi KOONNUT RANE AUNIMO SOTE-UUDISTUS PUHUTTAA KUNTAVAALIEN ALLA. Näyttöä ei ole myöskään siitä, että työttömyysturvasta leikattavat rahat pysyvät työllistymisen edistämisessä, Eloranta sanoo. Enemmistö helsinkiläisistä hyväksyy suurmoskeijan Enemmistö helsinkiläisistä (54 %) sallisi suurmoskeijan rakentamisen kaupunkiinsa mutta eivät halua, että heidän tai muidenkaan suomalaisten pitäisi maksaa sitä. Kyllä rahanvalta on kauheaa peliä.” Aila Laatikainen ”Ei voi olla totta. Tasa-arvoiseen avioliittoon 857 paria Väestörekisterikeskuksen mukaan 87 samaa sukupuolta olevaa paria solmi avioliiton viime kuussa. HUHTIKUUTA 2017 Lisää uutisia: Demokraatti.fi ”Ei voi kuin ihmetellä demokraattisessa päätöksenteossa mukana olevan kokoomuksen halua rapauttaa koko järjestelmä. Suomesta Xin on tarkoitus jatkaa matkaansa suoraan Yhdysvaltoihin tapaamaan presidentti Donald Trumpia Floridaan. Jo riittää työttömien kurmootus SAK:n hallitus vaatii, ettei kiristyksiä työttömyysturvaan toteuteta ja niiden valmistelu lopetetaan puoliväliriihessä. Superjytkyyn eli jonkun muun puolueen ykkössijaan uskovat saisivat rahansa takaisin tuhatkertaisena, kertoo Betsson Groupin iGaming-asiantuntija Juha Kvist
– Työväenpuolue voi löytää uudel leen yhtenäisen linjan, koska tulossa on Theresa Mayn kallis brexit, Corbett ennustaa. Leinen on varma, että Saksassa EU-myönteinen ehdokas voittaa: joko Angela Merkel tai sosialidemokraattien nouseva tähti Martin Schulz. Myös sosialidemokraateille tulee mahdollisuus menestykseen ilmapiirin muuttuessa. Ensi kesän jälkeen koemme uuden ilmapiirin, Leinen ennustaa. Ennen kesän 2016 kansanäänestystä kukaan ei puhunut kovasta brexitistä, mutta siitä on nyt tullut konservatiivien päätavoite. – May ei ole pelannut korttejaan ollenkaan hyvin, Martin sanoo. Hän on kuitenkin iloinen kahdesta asiasta. Vahvaa unionia tarvitaan, jotta Euroopan sisäistä ja EU:n yhteistä turvallisuutta voidaan kohentaa. – Työväenpuolue oli yksimielisenä EU-jäsenyyden kannalla, Corbett muistuttaa. Viime vuosikymmenet ovat osoittaneet, että idea saavuttaa rauha yhdentymisen avulla on ollut voittoisa. Alankomaiden vaalit maaliskuun puolivälissä osoittivat, että äärioikeistolaiset eivät enää pysty kiihottamaan kansalaisia yhtä paljon kuin vielä viime vuonna. Demokraatin haastattelemat mepit kuitenkin uskovat, että pahin on jo ohi ja eurooppalaisessa ilmapiiirissä alkaa näkyä myönteinen muutos. Ideana oli estää sotiminen lähentämällä maita taloudellisesti toisiinsa eli integraatio otettiin rauhantyön välineeksi. Selityksenä äärioikeistolaisen populismiaallon taittumiseen on se, että ihmisiä alkavat taas kiinnostaa arkiset tarpeet kuten työ ja eläkkeet. Itsenäistymistahto nousee Skotlannissa. Alahuoneessa puoluejohdon linja on ollut sekava. Hän näkee selviä merkkejä ilmapiirin muutoksesta. May johtaa maata väärään suuntaan. Alankomaissa äärioikeiston Geert Wilders ei tule hallitukseen. Labour-johtaja Jeremy Corbyn kuitenkin kampanjoi laiskasti EU:n puolesta ja hänet haastettiin puoluekokouksessa. Tällaisena pidetään muun muassa Hollannin vaalitulosta. 10 6. – Tunnelma Skotlannissa on hämmentynyt, Martin kertoo. Paine kasvaa, jos brittiyliopistot jäävät ulos EU-tutkimusyhteistyöstä ja -rahoituksesta. EU:n investointiohjelmaa on jatkettava ja se on ehkä kaksinkertaistettava, jotta talous ja työllisyys vahvistuvat. HUHTIKUUTA 2017 Pahin ohi EU:ssa B rexit, pakolaiset, talous… Euroopan unionia koetellaan monelta suunnalta. Skotlannin pääministeri Nicola Sturgeon (kansallispuolue SNP) ajaa uutta kansanäänestystä itsenäistymisestä. Euroopan integraatio on edennyt kriisien kautta, kun ongelmiin on löydetty ratkaisut. Britannian Labour voi löytää yhtenäisen linjan Britannian Työväenpuolue ajautui hajaannukseen viime kesänä. Ilmapiiri muuttuu myönteiseksi EU:lle Saksalainen kokenut eurokansanedustaja Jo Leinen (SPD) on vielä optimisempi kuin brittikollegansa. David Martin arvostelee ankarasti Britannian konservatiivipääministeri Theresa Mayn politiikkaa. Britannialle nousee paineita myös maan ulkopuolelta, sillä brexit on jäämässä ääriajattelun ainoaksi voitoksi perinteissä EU-maissa. Edessä on pitkä tie kohti 2020-luvun energiaunionia, digitaalista Eurooppaa ja uutta teollista vallankumousta. Se oli merkittävä käänne Euroopan yhdentymisessä, kun kuusi maata sopi, että ne luovat yhdessä Euroopan talousyhteisön (EEC). – Skotlannin EU-suhteet ovat vahvat, vakuuttaa Euroopan parlamentissa Skotlantia vuodesta 1983 edustanut David Martin (työväenpuolue). Ratkaisevaa saattaa olla sekin, että maanviljelijät jäävät ilman EU-tukia. Kesäkuussa 2016 kansanäänestyksessä EU-ero eli brexit sai äänten enemmistön. Lisäksi Martin korostaa, että EU on ollut yhtenäinen suhteissa Venäjään. Hän haluaa, että työväenpuolue asettuu kovaa brexit-linjaa vastaan. Samalla kansalaisille käy yhä selvemmäksi, kuinka Venäjä yrittää sabotoida Euroopan integraatiota. Edessä ovat monimutkaiset neuvottelut ja kuningaskunta alkaa rakoilla. Leinen veikkaa, että äärioikeiston Marine Le Pen ei menesty kovinkaan hyvin Ranskan presidentinvaalissa. Jos Ranskassa presidentinvaalin voittaa Emmanuel Macron, se antaa uutta uskoa talouteen ja Euroo palle koettavat paremmat päivät. Pohjois-Irlannissa kuningaskuntaan kuulumista kannattavat unionistit menettivät enemmistönsä. Skotlannille erittäin tärkeää on turvata kalastus, maanviljelys ja tuotteiden pääsy EU-markkinoille, jos Britannia todella eroaa unionista. Corbett odottaa brittien havahtuvan siihen, että EU-ero tulee erittäin kalliiksi. Hämmennyksestä kertoo se, että skottien vähemmistö tukee kansanäänestystä, mutta enemmistö ehkä äänestäisi itsenäistymisen puolesta, jos joutuvat uudestaan äänestystilanteeseen. Populistiset äärilinjaukset eivät enää tehoa entiseen tapaan. – Monet paineet tuovat esiin sen, että EU on kansalaisille tärkeä. Rooman sopimus solmittiin 60 vuotta sitten 25.3.1957. Vaikka nationalistisilla oikeistopopulisteilla olisi vieläkin kannatusta, mikään heidän puolueistaan ei nouse valtaan Länsi-Euroopassa, Corbett ennustaa. Suurissa kaupungeissa ja Skotlannissa brexitin kannattajat jäivät kuitenkin vähemmistöön. Skotlanti haluaa vahvat EU-suhteet Oikeistopopulismin seuraukset koettelevat pahimmin Britanniaa eli Yhdistyneitä kuningaskuntia. Nyt kuningaskunta rakoilee, kun Skotlannissa leviää ajatus purkaa 310 vuotta sitten solmittu unioni Englannin kanssa. Euroo pan parlamentissa yli 20 vuotta vaikuttanut meppi Richard Corbett on kuitenkin optimistinen: Työväenpuolue voi löytää tien takaisin yhtenäisyyteen. Käänteellä on hyvä ajoitus. Talousyhteisö on muuntunut ja asteittain laajentunut 28 valtion taloudelliseksi ja poliittiseksi unioniksi, jonka ytimistä Suomikin on löytänyt paikkansa 1995 alkaen. Leinen ehdottaa, että ihmisten sosiaaliset oikeudet nostetaan selkeästi esille EU:ssa ja Populismin kasvu hyytyy Euroopassa, brexit on yhä iso kysymysmerkki. Viime aikoina EU:lle on noussut taas uusia uhkia, kun useissa maissa on levinnyt jyrkän nationalistinen oikeistopopulismin aalto. Corbett on varma, että kansalaismielipide muuttuu, jos Britannian ja EU:n väliin nousee tulliraja, joka jakaisi myös Irlannin saaren
HUHTIKUUTA 2017 ” Ihmisiä alkavat taas kiinnostaa arkiset tarpeet kuten työ ja eläkkeet. 11 6. Populistiset äärilinjaukset eivät enää tehoa entiseen tapaan.
Sosialidemokraattien tu lee tehdä työtä sellaisen Euroopan puolesta, jota kansalaiset haluavat. – Pääministeri Theresa May johtaa Britanniaan väärään suuntaan, sanoo skotlantilainen David Martin. – Olen iloinen, että hollantilai set ilmaisivat tukensa yhteiselle Euroopalle, KumpulaNatri sanoo. Samalla on muis tettava, että Eurooppaa ulkoa uhkaa vat tekijät ovat vahvistuneet. ” ”Euroopassa ei voida edetä jarruttajien ehdoilla.” ” EU:lla on valoisa tulevaisuus, ilmapiiriin myönteinen muutos.. – Euroopassa ei voida edetä jar ruttajien ehdoilla, Jaakonsaari linjaa. Euroopan ei pidä heikentää itseään – Populistien hattutemppu epäon nistui Alankomaissa, tiivistää meppi Miapetra Kumpula-Natri Hollan nin parin viikon takaisen tärkeän vaalituloksen. – Hollannissa koettiin meille outo myönteinen ilmiö: äänestäminen kiinnostaa ihmisiä ja äänestysprosen tit kasvavat, KumpulaNatri iloitsee. Kaikki eurooppalaiset vastuulliset johtajat ja kansalaiset ovat yhtä mieltä tar peesta edetä, mutta yhteistä tietä ei ole helppoa löytää. Hän haluaa kuitenkin jat kaa yhteistyötä Venäjän kanssa niillä alueilla, joilla se toimii, esimerkiksi arktisen alueen politiikassa. Poliittisen kentän vasemmalla lai dalla koettiin uudenlaista järjestäy tymistä. Media rummutti Trumpin voiton ja brexitin jälkeen, että äärioikeisto lainen ja islamvastainen populisti puolue voittaa Alankomaissa, mutta siellä selvästi suurimman voiton saavuttikin vihervasemmisto (+ 12 paikkaa). – Trump uhkaa lännestä, Putin idästä. Venäjältä vyöryy propagandaa ja valeuutisia ja kaikenlaista tukea EUvastaisille liikkeille. HUHTIKUUTA 2017 unionille luodaan vahvempi so siaalinen agenda. ” Brexit on jäämässä ääriajattelun ainoaksi voitoksi perinteissä EU-maissa. Europarlamentaarikko Liisa Jaakonsaari kokee, että EU:lla on edessä onnistumisen pakko. Meidän on pakko puolustau tua, Leinen tiivistää. EUmyönteiset puolueet saivat suo siota Alankomaissa kauttaaltaan ja toiseksi suureksi voittajaksi tuli li beraalipuolue D66 (+ 7 paikkaa). Putin yrittää heikentää Euroop paa ja kaivaa maata EUyhteistyön alta. Sen sijaan ei ole järkeä siinä, että tässä maailmanpoliittisessa tilan teessa Eurooppa ryhtyisi itse hei kentämään itseään. Ajatus sosiaalisen pilarin vahvis tamisesta EU:ssa saa tukea Kumpu laNatrilta. – Populistien hattutemppu epäonnistui Hollannissa, muistuttaa Miapetra Kumpula-Natri. Venäjällä on tapahtunut Jaakonsaa ren mukaan selkeä paradigman muu tos, eikä Venäjä enää halua lähentyä Eurooppaa. 12 6. Hannu Taavitsainen Demokraatti – Putin yrittää heikentää Eurooppaa ja kaivaa maata EU:n alta, varoittaa saksalainen Jo Leinen. Työväenpuolue koki histo riallisen 29 paikan pudotuksen. – Britannian Työväenpuolue asettuu yhtenäisenä kovaa Brexit-linjaa vastaan, ennustaa Richard Corbett. – Euroopassa ei voida edetä jarruttajien ehdoilla, korostaa Liisa Jaakonsaari
Etuhuoneita on myynnissä rajoitettu määrä. Varaa kaupunkiloma Cumulus City -hotelleista säästöhintaan: 2 yön majoitukset -40% ja yhden yön majoitukset -35% alennuksella 10.–18.4.2017. HUHTIKUUTA 2017 Kaikki huhtikuun VIP-etusi ja vuosietusi tradeka.fi Ruokaravintoloiden extraetu koskee normaalihintaisia annoksia ja on voimassa ravintoloiden aukioloaikoina 30.3.–30.4.2017. Nyt herkuttelemaan koko perhe! Restelin ruokaravintoloissa saat ruoasta ja alkoholittomista juomista reilun 30 % alennuksen 30.3.–30.4.2017. Varaukset teet tuotetunnuksella OSKTARJOUS osoitteessa booking.restel.fi extraetuja ei voi yhdistää muihin etuihin. Edun saa näyttämällä Tradekan jäsenen PINS-korttia tilauksen yhteydessä. 13 6. Alennus annetaan Tradekan jäsenen PINS-kortinhaltijalle ja hänen kanssaan ruokailevalle perheelle tai kortinhaltijalle ja yhdelle seuralaiselle. R Huhtikuun extraedut Tradekan jäsenille Eturavintolasi Cumulus City -hotelleissa jopa -40% RUOKARAVINTOLOISSA -30%. Edun voit käyttää kampanja-aikana niin usein kuin haluat. Cumulus City -hotellien alennukset koskevat uusia varauksia ja vapaa-ajan matkustusta
Nyt on neuvoteltava kokonaan uudenlainen sopimus. Sillä ei ole intuitiota eikä vaistoja, joten ihminen on ja pysyy ylivoimaisena. Eikä puolue liioin suostu siihen, että jos tarjolla on huono sopimus, Britannia marssii ulos EU:sta ilman sopimusta ja rupeaa veroparatiisiksi EU:n kylkeen, kuten May uhkasi tammikuussa. Jokaisen tulevan sukupolven pitää ymmärtää oikeutensa esimerkiksi algoritmien automatisoitujen päätösten edessä. Aloite meni läpi ja nyt odottelen komission suunnitelmaa pilottiprojektista. Työväenpuolueen oppositio on juuri ilmoittanut, että se ei tule hyväksymään sopimusta, joka ei anna maan taloudelle samoja etuja kuin sillä on nyt. Sopimus avioerosta ja “uudesta partnerisuhteesta” pitäisi saada neuvotelluksi vajaassa parissa vuodessa. Britit tuskin suostuvat vastaan haraamatta maksamaan moista summaa. Lääketiede kehittyy, eikä kukaan voi olettaa lääkärin tunnistavan joka ikistä harvinaista sairautta. EU:n kyberturvallisuuden ja tekoälypolitiikan johtaja Jonathan Sage sanoikin hiljattain eräässä seminaarissa Brysselissä, ettei ihmisälyä ja tekoälyä kannata verrata alkuunkaan. 14 6. Tämä on historiallinen käänne myös EU:lle, joka menettää yhden kolmesta suuresta jäsenestään ja budjettinsa suuren maksajan. Googlekin jää pian toiseksi kun tekoäly kehittyy ja ryhtyy palvelemaan ihmiskuntaa. Vuonna 2015 Googlen Deep Mind-tietokone päihitti kirkkaasti huippuälykkään korealaisen Lee Sadolin perinteisessä Go-pelissä, jossa on enemmän mahdollisia skenaarioita kuin atomeja näkyvässä universumissa. Jo vuonna 1863 Samuel Butler ennusti, että Darwinin evoluutioteoria pätee ennen pitkää myös koneisiin. Seuraavina vuosina parlamentille riittää urakkaa, kun se yrittää erottaa rikat rokasta eli mikä osa lainsäädäntöä säilytetään ja mikä muutetaan. Vaikeinta on korvata jäsenyys Euratomissa ja yhteisessä ilmailujärjestelmässä: brittien on ensin luotava itselleen näitä aloja koskeva hallinto ja sitten neuvoteltava itse itselleen uudet sopimukset muiden maiden kanssa ennen kuin se voi lähteä EU:n hallinnosta. Melkoista toiveajattelua, neuvottelut pelkästä uudesta partnerisuhteesta ilman avioeroa kestivät Kanadan kanssa seitsemän vuotta. Pitäisi mieluummin puhua ”kasvatetusta älystä” (augmented intelligence), jossa ihminen ja kone täydentävät toisiaan Tekoälyyn ja algoritmeihin liittyy paljon eettisiä huolia. Yli neljänkymmenen vuoden EU-jäsenyyden jälkeen Britannia katkaisee suhteensa tärkeimpiin kauppakumppaneihinsa ja luopuuu samalla koko ulkopolitiikkansa kulmakivestä. Lääkäreitä tarvitaan vuorenvarmasti tulevaisuudessakin, mutta kone voi täydentää lääkärin työtä. Britannia jäisi tyhjän päälle, jos 40 vuoden aikana laaditusta EU-lainsäädännöstä – noin 170 pitkää lakia – tehtäisiin yhtäkkiä loppu. Tekoäly ei nuku, syö tai rakastu. Mutta pääministeri May ilmoitti, että sinnekään ei jäädä, koska silloin ei Britannia saisi itse määrätä maahanmuutosta. EEVA LENNON Uutisanalyysi Brexit jakaa edelleen brittejä. HUHTIKUUTA 2017 Brexit – suuri tuntematon B ritannian eroprosessi EU:sta on pantu alulle, eikä paluuta ole. Tässä tapauksessa Britannian ja EU:n väliin nousisi Maailman kauppajärjestön sääntöjen mukaan 10 prosentin tulli. EU:ssa puhutaan noin 60–70 miljardista eurosta erorahana. Tästä syystä esitinkin Euroopan parlamentissa pilottiprojektia algoritmien eettisiin vastuukysymyksiin liittyen. Kolme miljoonaa EU-maiden kansalaista Britanniassa ja miljoona brittikansalaista EUROPARLAMENTAARIKKO KERTOO KUULUMISET BRYSSELISTÄ. Todennäköisesti nykyistä järjestelmää on jatkettava tilapäissopimuksella. Ennen kun varsinaiset neuvottelut voivat alkaa, on sovittava, mikä osuus Britannialle lankeaa maksettavaksi aikaisemmin tehtyjen projektipäätösten ja muiden laskujen pohjalta. Meppi pitkätossu LIISA JAAKONSAARI liisa.jaakonsaari@ep.europa.eu Tekoäly ei syö, nuku eikä rakastu L ääkärien kauhistus on kuulemma potilas, joka ennen vastaanotolle tuloaan on googlannut kaikki mahdolliset taudit itsessään. Tekoälyn idea on vanha juttu, mutta se on todellisuutta tässä ja nyt. Ja kaikki tämä pääasiassa vain siksi, että britit saisivat itse määrätä maahanmuutosta. Se hyppää tuntemattomaan veteen silmät ummessa. Siksi koko tuo lainsäädäntö on päätetty kansallistaa yhdellä uudella lailla. Tilanne olisi helpompi, jos Britannia jäisi edes sisämarkkinoille niin kuin Norja ja Sveitsi. AFP / Oli Scarff. Tänä aikana Britannia joutuu myös uusimaan leijonan osan omaa lainsädääntöään ja luomaan oman hallintojärjestelmän nykyisen EU:n yhteisen hallintojärjestelmän tilalle. Tekoäly ei nuku, syö tai rakastu. Näihin huoliin pitää ja voidaan vastata kansainvälisillä arvioinneilla ja erityisesti koulutuksella
SEPPO HEIMOLINNA Sepossa On Särmää HAKUNILAN SUURALUE ¤ LÄNSIMÄKI www.seppoheimolinna.fi Palvelut säilytettävä alueilla Toimitilojen sisäilmat terveellisiksi Eläkeläiset ovat voimavara Kaikille säällinen toimeentulo 040 170 4717 sheimolinna@gmail.com 35 TT Y:n tu ell a EU:maissa odottaa nyt vavisten, mitä neuvotteluissa päätetään. 15 6. Romanialaiset ja bulgaarit ovat korvanneet heidät ryntäämällä Britanniaan niin kauan, kun se on vielä mahdollista. Mutta nyt alkavat britit itsekin hätääntyä. Helsinki Vantaa Haluatko kiittää äänestäjiäsi. Kirjoittaja on Lontoossa asuva entinen toimittaja. JAANA AALTONEN JAANA AALTONEN 364 SDP, Helsinki www.jaanaaaltonen.fi, facebook.com/aaltoja Kaupunginosat ansaitsevat parempaa. Puolalaiset ovat jo alkaneet kyllästyneinä lähteä täältä. ILMAINEN VARHAISKASVATUS KAIKILLE. Julkaisemme kiitokset yhteisellä sivulla Pääsiäislehtemme tuplanumerossa 13.4.2017. HUHTIKUUTA 2017 Viikkolehti ja netti: Demokraatti.fi Ihminen ensin Helsinki Professori, professor 370 PALVELUNEUVOJA, LUOTTAMUSMIES KOHTUUHINTAISIA KOTEJA HELSINKILÄISILLE. Lähetä teksti sähköpostilla tai soita. aila.paakko@demokraatti.fi p. 09 7010 560 / 050 304 5674 Kiitos kannattaa aina.. TOIMIVAT SOSIALIJA TERVEYSPALVELUT PETTERI AUVINEN HOMEKOULUT KORJATTAVA. KOULUTUKSESTA EI SAA LEIKATA. Hallitus haluaa, että kysymys otetaan neuvotteluissa esiin heti ensi tilassa. 372 SDP Terveys ei ole kaupan! Jouko Malinen edunvalvontapäällikkö Jo riittää pakkoyhtiöittäminen eriarvoistava politiikka 482 Aito ammattilainen asialle! Reijo Vuorento Kuntaliiton apulaisjohtaja, kuntatalous ja hallinto HELSINKI reijo vuorento VANTAAN VARAVALTUUTETTU KORJAUSRAKENNUSPÄÄLLIKKÖ, Eläkk. Täkäläiset veronmaksajat ovat pitkään saaneet käyttää hyväkseen meidän muiden heille kouluttamia työntekijöitä. Siksi monet brexitin kannattajatkin vaativat “humaanisuussyistä”, että kaikille täällä jo asuville myönnetään oikeus jäädä tänne, ja uudet säännöt koskisivat vasta uusia tulijoita. Kestää vuosikymmeniä ennen kun tänne on saatu koulutetuksi tarpeeksi väkeä korvaamaan EU:sta tänne tulleet työntekijät. Mutta EU:lla ei ole kiirettä, ja nyt se määrää sävelen. Rivi-ilmoituksen hinta on 25 euroa (verollinen)
Lauri Ihalainen Kansanedustaja, SDP Kari Hulkko. HUHTIKUUTA 2017 llman Demokraatin esille nostamia aiheita yhteiskunnallisesti tärkeiden asioiden käsittely olisi meillä Suomessa köyhempää. 16 6
– Pusseissa oli mehua, omena, myslipatukka ja aamupuurojauhoa. Bussia odottavat opiskelijat ja töihin menijät olivat iloisia, kun saivat aamiaista mukaan, kertoo Lappeenrannan demareiden toiminnanjohtaja Päivi Kukkonen. Lappeenrannassa tempaistiin ennakkoäänestyksen ensimmäisenä päivänä jakamalla aamupalapusseja. Kemin SDP:n kunnallisjärjestön puheenjohtaja Pekka Tiitinen kertoo, että ehdokkaat ovat osallistuneet joukolla vaalitapahtumiin. – Se, että ollaan valmiita kampanjoimaan ihan sinne vaalipäivään saakka, kertoo äänestäjille myös siitä, että aidosti halutaan päästä vaikuttamaan asioihin, Tampereen SDP:n vt. Anna-Liisa Blomberg Demokraatti Kunta vaalit 2017 Kemi Tampere Lappeenranta 1 210 – 540 1750 makkaraa Kemi Tampere Lappeenranta Kemi Tampere Lappeenranta 350 1 000 – 350 – – 1350 kahvikupillista 350 pullaa/munkkia Kemi Tampere Lappeenranta 3 5 5 13 karkkikiloa Kemi Tampere Lappeenranta 350 – – 350 ruusua Kemi Tampere Lappeenranta 175 mehulitraa 120 10 45 Kemi Tampere Lappeenranta 70 165 50 285 hernekeittolitraa. – Monilla on halu jutella kanssamme ja erityisesti arvostella hallitusta. Kukkonen kertoo huomanneensa, että SDP selväsi kiinnostaa äänestäjiä. Jaksaa, jaksaa Varsinaisen vaalipäivän lähestyessä voi ehdokkaita uhata vaaliväsymys. Siinä mielessä feissaaminen on aika helppoa hommaa tällä hetkellä, Kukkonen sanoo. Kemissä, Tampereella ja Lappeenrannassa on luotettu muun muassa kahvin ja mehun, karkin, makkaran ja hernerokan voimaan. 17 6. Kampanjointia kannattaa kuitenkin jatkaa täydellä teholla loppuun saakka. – Yksi uusi ehdokas juuri soitteli ja kertoi aina ajatelleensa, että poliitikot pelaavat omaan pussiin, mutta vaalitouhu oli hänen yllätyksekseen näyttäytynytkin joukkueurheiluna, Tiitinen kertoo. HUHTIKUUTA 2017 Kuvitus Emilie Uggla L Liike Tuottaja: Anna-Liisa Blomberg 09 7010 459 anna-liisa.blomberg@demokraatti.fi Aatteen kylkiäiset S DP:n ehdokkaat ovat jakaneet toreilla aatteen rinnalla jos jonkinlaisia kylkiäisiä vaalikevään aikana. Yhdessä tekemisen meininkiä riittää, ja sitä on kovasti kiitelty. Myös Kukkosen mielestä on tärkeää jaksaa näkyä kalkkiviivoille asti. kunnallissihteeri Riku Kemppinen summaa. Kaikista kolmesta kaupungista kerrotaan, että vaalikentillä on ollut hyvä tunnelma
Myös kuntien digitaalisissa palveluissa tulisi olla tarjolla tietoa kuuroille ja viittomakielisille saavutettavassa muodossa. . helppoa. Anna-Liisa Blomberg Demokraatti S D P. Siksi hänen tulee ehdottomasti ottaa mukaansa kuvallinen henkilöllisyystodistus, esimerkiksi sirullinen henkilökortti, ajokortti tai passi. Yhteiskunta ikään kuin olettaa, että kuuron on tyydyttävä tekemään vain yksinkertaisia suorittavan tason tehtäviä, eikä mistään muusta saisi edes haaveilla, hän sanoo. Niissä muistutetaan muun muassa siitä, miten tärkeää kuuroille on saada palveluita omalla äidinkielellään – suomalaisella tai suomenruotsalaisella viittomakielellä. . Kuuroja pidetään usein tyhminä sen vuoksi, että heidän kanssaan kommunikointi on hieman erilaista ja siksi, että heidän suomen kielensä on usein hieman puutteellista ja kömpelöä, hän kertoo. Jorma Rantala on SDP:n kuntavaaliehdokas Vaasassa. . Pidetään kaikki mukana Yhtenä Vasaman vaaliteemana on suvaitsevainen kaupunki. Viittomakieliset palvelut kuntoon Jorma Rantala kertoo, että kohtaaminen Vaasan torimajalla muiden SDP:n ehdokkaiden kanssa oli mukava, vaikkei hänellä ollutkaan viittomakielen tulkkia mukanaan. Sekin jännitti, miten äänestäjät kuuroon ehdokkaaseen suhtautuvat. HUHTIKUUTA 2017 ” Se ei ole enää uutinen, että olen kuuro, mutta se on, että kuuro lähtee ehdokkaaksi. Virpi Vasaman haastatelu on hänen sisarensa Jaana Vasaman kirjoittama. Näin pienessä kaupungissa kaikki tietävät, että olen kuuro. Se on loppujen lopuksi kuulo, joka kuurolla ratkaisee työpaikan saamisen. Vasama tietää, miltä tuntuu jäädä ulkopuolelle kielensä tai kulttuurin takia. Kuurojen liiton vaaliteesit on Rantalan mukaan jaettu kaikille Vaasan kuntavaaliehdokkaille. Kunta vaalit 2017 Virpi Vasama on SDP:n kuntavaaliehdokas Uudessakaupungissa. – Minut otettiin hienosti vastaan. Viittomakieliset palvelut ovat tärkeitä osallisuuden, yhdenvertaisuuden ja oikeuksien toteutumisen tukena, Rantala sanoo. Äänestyspäivä sunnuntai 9.4. Suomessa ei ole vielä yhtään kuuroa valtuutettua, varavaltuutettuja on kaksi. Hän haluaa olla vaikuttamassa asioihin siten, että SDP:n kampanjalauseen mukaisesti kaikki pidetään mukana. . Tähän kuuluu myös kuurojen työllisyyden edistäminen. – Vaasan kaupungin netissä pitäisi huomioida viittomakielen palveluiden kehittämistarpeet. . Rantala haluaa, että työllisyyden parantamiseen panostetaan. Vaalihuoneistot ovat avoinna kello 9–20 . Vaalipäivänä kukin äänioikeutettu saa äänestää vain omassa äänestyspaikassaan. . . Vasama kertoo aluksi hieman jännittäneensä, miten muut ehdokkaat suhtautuvat viittomakieliseen ehdokkaaseen, joka kulkee tilaisuuksissa kaksi tulkkia mukanaan. – Työnhaussa ei auta, vaikka todistuksessa komeilisi parhaat arvosanat. Työnhaku kuurona ei ole KUNTAVAALIT 2017 . Hän haluaa olla muiden ehdokkaiden kanssa rakentamassa kaikille oikeudenmukaista ja vahvaa, kaksikielistä kaupunkia. Kuuroista ehdokkaista uusikaupunkilainen Virpi Vasama ja Jorma Rantala Vaasasta, pyrkivät valtuustoon SDP:n listoilta. Hän on opiskellut viisi tutkintoa, ja keväällä hän valmistuu kuudenteen ammattiinsa lähihoitajaksi. Vaalipäivän äänestyspaikka mainitaan äänioikeutetun postitse saamassa ilmoituskortissa. Se ei ole enää uutinen, mutta se on, että kuuro lähtee ehdokkaaksi. . Hän on perustanut Uuteenkaupunkiin maahanmuuttajien kohtaamispaikan, ja hän haluaisi päästä kehittämään kaupungin kotouttamisohjelmaa. Äänestäjän on selvitettävä henkilöllisyytensä äänestyspaikalla. Viittoen vaaleihin Kuurojen liiton tietojen mukaan kuntavaaleissa on yhteensä yksitoista kuuroa kuntavaaliehdokasta. 18 6
– Työuran 14 viimeistä vuotta vedin nuorten työpajatoimintaa – olin perustamassa OTE-nuorten työpajoja Kouvolaan. HUHTIKUUTA 2017 ” Tuntui hyvältä olla ensimmäinen nainen, joka arvonimen sai, koska nuorisotyössä on paljon naisia tekemässä pyyteetöntä työtä. – Nyt meillä on avautunut aktiivinen oppilaitosyhteistyö. Hän muistelee kertaa, jolloin aivan yksinkertaisesti nuoren kanssa keskustelemalla hän on saanut tämän elämänsyrjään kiinni. Vainio veti myös lasten ja nuorten liikuntaryhmiä, ja siitä se kiinnostus lasten ja nuorten kanssa työskentelyyn lähti. ”Nuorisotyössä ennaltaehkäistään syrjäytymistä” TAUSTAA . Nuorisoasiainneuvoksen arvonimi myönnettiin ensimmäisen kerran vuonna 2006, jolloin arvonimen saivat Taisto Kärkkäinen ja Olli Saarela . Muut arvonimen saajat ovat Mauri Pirilä (2007), Pekka Häyhä (2009) ja Kimmo Aaltonen (2011) ja Marja-Leena Vainio (2017) . 19 6. – Tuntuu hyvältä, kun tällaisena mummina saa kiitosta. . Tuntui myös hyvältä olla ensimmäinen nainen, joka arvonimen sai, koska nuorisotyössä on paljon naisia tekemässä pyyteetöntä työtä, hän kuvailee. – Työtaustani kautta edustin pitkään esimerkiksi läänin nuorisolautakunnan jäsenenä, mutta kuntapolitiikassa en toiminut aktiivisesti, koska katsoin, että työssäni minun täytyy olla neutraali. Välillä tuli tehtyä myös opinto-ohjaajan työtä. Kouvolalaisella Marja-Leena Vainiolla on ollut todellinen onnen vuosi. Vuodesta 1978 lähtien hän on ollut puolueen jäsen ja aktiivinen toimija. Seniorit mentoreina Nuorisotyö ei ole jäänyt kokonaan taakse eläkkeelläkään. . TEKSTI JA KUVA ANNA-LIISA BLOMBERG Marja-Leena Vainio on eläkeläisenä mukana Nuorisotyön senioreiden toiminnassa. Urallaan hän on toiminut nuoriso-ohjaajana, nuorisosihteerinä ja nuorisotoimen johtajana. Kun sain arvonimen, sisällä liikahti, ja mielessä kertautui koko se 42 vuotta nuorisotyötä kunta-alalla. SDP:n arvot sydämessä Vainio sanoo, että työpajoissa ja nuorisotyössä ylipäätään tehdään aktiivista työtä sen eteen, että syräjytymisvaarassa olevat nuoret pääsisivät kiinnittymään yhteiskuntaan. Kun helmikuussa juhlittiin Myllykosken työväenyhdistyksen 120-vuotisjuhlia, sai Vainio Rafael Paasio -säätiön mitalin ja TUL:n Kymen piirin juhlassa hänelle ojennettiin TUL:n seuratyön kultainen merkki. Joukossa on myös kaksi tarinaa Marja-Leena Vainiolta. Tuntuu kivalta, että toiminta saatiin vakinaistettua ja työpaja elää ja voi hyvin edelleen, hän kertoo. Nuoperi – nuorisotyön tallentamiskeskus on kerännyt Suomen 100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi sata kertomusta nuorisotyöstä. . Kymmenen nuorisoalan oppilaitosta on halunnut, että me seniorit tulemme vierailemaan ja jakamaan tietoamme ja kokemustamme opiskelijoille, hän kertoo.. – Kyllä nuorisotyö on kunnissa vähän muutoksen kourissa ja työntekijöitä vähennetään. Heikomman tukeminen ja auttaminen ovat niitä SDP:n keskeisiä arvoja, jotka ovat Marja-Leena Vainion sydäntä lähellä. Hänen tiensä demariksi alkoi Inkeroisten työväentalolta, Nuorten kotkien toiminnasta. Nyt hän reissasi Helsinkiin pohtimaan senioreiden oppilaitosyhteistyön kehittämistä. Yhteistyötä on tehty Allianssi-nuorisoyhteisön ja Nuorisotutkimusseura ry:n kanssa. . Toimintaa pyöritettiin pitkään EU:n rahoittamina ESR-projekteina. Kuitenkin juuri siellä perusnuorisotyössä ennaltaehkäistään syrjäytymistä, Vainio muistuttaa. Vainio oli aktiiviurheilija 21-ikävuoteen saakka ja nappasi TUL:n mestaruuksiakin kymmenen kappaletta hiihdosta, yleisurheilusta ja naisvoimistelusta. Tärkeää on kohdata nuori – kuunnella, tukea ja auttaa. . Vainio on mukana Nuorisotyön senioreiden toiminnassa. Maaliskuussa tasavallan presidentti myönsi hänelle nuorisoasiainneuvoksen arvonimen. Muistitietoa nuorisotyöstä voi lukea osoitteesta www.nuoperi.fi/ satatarinaa Miten minusta tuli demari. Nyt eläkkeellä sitten olen voinut olla aktiivisempi, hän kertoo
Paperimainos on yhä erittäin tärkeä vaalityön muoto, korostaa 76-vuotias Kiminki. Runoilun lisäksi Kiminki on muutenkin kulttuurimiehiä. Lehti ilmestyi 1980-luvun loppuun saakka, alkuvuosina se tehtiin neljä kertaa vuodessa, loppuvaiheessa kerran. Hän on kirjoittanut lukemattoman määrän pääosin luontoon ja työväenliikkeeseen liittyviä kantaaottavia runoja. Hän on toiminut yhdistyksen johtokunnassa yli 30 vuotta, aikoinaan puheenjohtajanakin. Puolueosastoissa tehdään merkittävää työtä puolueen hyväksi ja siellä on sitä tärkeää läheisyyttä, joka nykymenossa on mennyt aiempaa kaukaisemmaksi. – Valtuustoonkin yritin, mutta en päässyt. – Nyt kuntavaaleissa yritän viimeisen kerran jakaa SDP:n vaalimainoksia, jos vaan jaksan nousta kerrostalojen rappuja ylös. Mies on ollut tuttu näky vaalikentillä ja soppatykeillä. – Olen esittänyt rustaamiani runoja muun muassa EKL:n tilaisuuksissa ja erilaisissa vaalitapahtumissa. Jari Soini Metroa Matinkylään vuoden 1988 vaaleissa esittänyt Väinö Kiminki innostuu sosialidemokratiasta, runoudesta ja teatterista.. 20 6. Runoillaan ”häiritsijä” Väinö Kiminki liittyi Jokelan Nuoriin kotkiin vuonna 1952. – Se on kaiken aa ja oo. – Ja taitoin toimittamaani Matinkylän demareiden Matinraitti-vaalilehteä kymmenisen vuotta. Runoillani olen ”häirinnyt” muita myös Espoon demareiden muissa tilaisuuksissa. Lisäksi lausuin jo noina vuosina runoja. Hän on ilahduttanut runoillaan usein järjestöväkeä, toki muitakin. Minulla oli Ison Omenan palvelutorin kohtaamossa hiljattain myös oma valokuvanäyttely Matinkylän historiasta. Väinö Kiminki on elämänsä aikana tehnyt monenlaista järjestötyötä eri puolilla pääkaupunkiseutua. Olihan se jännää kun sain kouluja käymättömänä olla esimerkiksi valitsemassa opettajia ja rehtoreita, naurahtaa Kiminki. Hän on näytellyt Jokelan työväenyhdistyksen näytelmissä ja toiminut Espoon teatterivaltuustossa. Markku Lahikainen Demokraatti Teräsvaari ESITTELEMME KEVÄÄN AIKANA 10 LIIKKEEN VOIMAHAHMOA Vaari 8/10 ” Paperimainos on yhä erittäin tärkeä vaalityön muoto. Runot ovatkin olleet Kimingin intohimo. – Ja 1988 kuntavaaleissa minäkin esitin metroyhteyden rakentamista Matinkylään – ja nyt se jo tulee. Kiminki teki työuransa käsilatojana Paasipainossa kirjapainon konkurssiin saakka. – Olen tehnyt itse kuvittamiani runoja noin 500 A4-sivua. 30 vuoden metroprojekti Matinkylään Väinö Kiminki muutti vuonna 1969 ja heti kohta hän liittyi Matinkylän sosialidemokraatteihin. Olin kuitenkin kahdeksan vuotta koululautakunnan varapuheenjohtaja. Väinö Kiminki onkin nykyisin yksi harvoista työläisrunoilijoista. HUHTIKUUTA 2017 Tuottelias työläisrunoilija Espoolainen pitkän linjan demaritoimija Väinö Kiminki korostaa puolueosaston keskeistä merkitystä poliittisessa työssä. – Toimin sitten kotkissa myös vetäjänä ja lauloin Jokelan SNK:n kisälliporukassa. Erään runon nimi on SDP, ikuinen rakkaus. – Olen harrastanut myös valokuvausta. Hän toivoo, että kuntavaaleissa valituiksi tulevat ja luottamuspaikkoja saavat sosialidemokraatit ovat aktiivisia myös puolueosaston toiminnassa. Hän toimi työpaikallaan 12 vuotta myös luottamusmiestehtävissä. Toivonkin, että puolueen johto ja kansanedustajat olisivat nykyistä voimakkaammin yhteydessä puolueosastoihin. Tällä hetkellä hän on kymmenettä vuotta espoolaisen lastenteatteri Hevosenkengän hallituksessa
Ihmisillä ei ollut harmainta aavistusta, että esimerkiksi ruton leviämisen todellinen syyllinen oli jyrsijöissä loisena viihtyvän kirppulajin kantama Yersinia pestis -mikrobi. Hämähäkki sopi syntipukin rooliin oivallisesti, ja tarinat hämähäkin vaarallisuudesta siirtyivät sukupolvelta toiselle. Hämähäkit saivat keskiajan Euroopassa maineen kulkutautien levittäjinä. Lapsi oppii pelkoreaktion esimerkiksi vanhemmaltaan. Ne viihtyivät sen ajan hämyisän kosteissa, likaisissa asumuksissa, eli samoissa olosuhteissa, missä kulkutauditkin sikisivät. Mitä inhoherkemmät vanhemmat, sitä todennäköisemmin lapsestakin tulee hämähäkkikammoinen. Kammottaako. HUHTIKUUTA 2017 E Elämä Tuottaja: Nora Vilva 09 7010 528 nora.vilva@demokraatti.fi Useissa kulttuureissa hämähäkkien uskotaan tuovan onnea. Tämä viittaa psykologien mukaan siihen, että hämähäkkikammo ei ole evoluution tulosta vaan opittu pelko. Tarantelloja ja isoja lintuhämähäkkejä pidetään lasten lemmikkeinä, jotka samalla pitävät kodin puhtaana torakoista ja tuholaisista. 21 6. G et ty Im ag es. Samaan aikaan miljoonat länsimaiset ihmiset potevat araknofobiaa eli hämähäkkikammoa. Vaikka keskiajan Euroopassa ei ihmiselle tappavan myrkyllisiä hämähäkkilajeja elellytkään, saattoivat epäonnisimmat saada hämähäkin puraisusta kivuliaan tulehduksen. Hämähäkkipelko on tyypillistä vain länsimaiselle kulttuurille, eurooppalaisille ihmisille ja niiden jälkeläisille
HUHTIKUUTA 2017 TEKSTI VIRPI KIRVES-TORVINEN . 22 6. KUVAT JARI SOINI Olipa kerran minä
Dettmannin huippukokemus koripallossa oli Bilbaon MM-kisat vuonna 2014, joihin Suomi osallistui ensimmäistä kertaa. – Väkivallattomuus on upea arvo, jota meidän lajimme edustaa parhaimmillaan. Valmentaja on oppinut enemmän tappioista kuin voitoista. Dettmannin elämään kuului ja kuuluu edelleen tiiviisti kaksoissisko Carin. – Suuri osa suomalaisista katsojista tuli sanomaan mulle siellä, että. Voitot rakentuvat hyvästä arvopohjasta ja etiikasta. Dettmann luonnehtii heitä toistensa vastakohdiksi. Sisko on rauhallinen ja toisinaan ruokki Dettmannin äkkipikaisuutta räjähdyspisteeseen. Ensimmäiset harjoitukset valmentajan roolissa edesmenneen Tero Rihtniemen kanssa ovat painuneet lähtemättömästi mieleen. – Urheiluun liittyy oleellisesti kilpailu. Valmentaja tietää olevansa onnellisessa asemassa, koska voi kokea työnsä leikiksi. Siitä ei puhuta vielä tarpeeksi. Joustamattomuus ja itsekkyys ovat hänestä huomattavia ” Kilpaurheilun arvo ja merkitys on siinä, että se tuottaa merkitystä niin monille ihmisille. Dettmann kyseenalaisti lapsesta asti auktoriteetteja. – Meillä oli kärry, jossa istuimme vastakkain. Koulun ovet olivat iltaisinkin auki. Liikuntaa lukuunottamatta koulu ei juuri maistunut. Unohtumattomat Bilbaon MM-kisat Dettmann toivoo, että Suomen päättäjät ymmärtäisivät kilpaurheilun mahdollisuudet. Hän ei pidä koripallon menestysharppausta Suomessa vain omana ansionaan. – Toivottavasti olen mukana tekemässä jotain muutosta, Dettmann kertoo. se oli hienoin viikko, mitä on elämänsä aikana kokenut. 24 6. Elämyksien tuottaminen tulee yhä tärkeämmäksi tulevaisuudessa. Kilpaurheilu välittää paremmuuden arvomaailmaa. – Olin ahdistunut, koska koulussa ei ollut liikkumavaraa. ” Voisin olla ojan pohjalla tai monimiljonääri. Valmentaja suosittelee kokeilemaan kilpaurheilua, vaikka se ei sovikaan kaikille. Oppimista kaikkialla Dettmann valitsee mielellään joukkueen kapteeniksi henkilön, jolla on pelaajista korkein arvopohja, ja joka kuuntelee enemmän kuin puhuu. Eläisimme vielä savimajoissa ja luolissa, jos ei olisi tätä draivia. Silloin ainakin tietää, mistä luopuu ja minkä takia. HUHTIKUUTA 2017 Samassa kärryssä vastakkain Ensimmäiset ahaa-elämykset koripallosta Dettmann sai Pohjois-Haagan yhteiskoulun alasalista. – Kilpaurheilun arvo ja merkitys on siinä, että se tuottaa merkitystä niin monille ihmisille. Dettmannin kaikki aika kului eri palloilulajien parissa. Iän myötä väkivallattomuudesta on tullut yhä tärkeämpää. Jännitys oli katossa. Sitä ei voi sulkea pois. Ratkaisevaa on se, että kaikki pelaavat sovituilla pelisäännöillä, ja johdon perustana ovat terveet arvot. Onko siinä jotain pahaa. Hänestä kannattaa pyrkiä eteenpäin ilman rajoja, koska silloin on mahdollista ylittää itsensä. – Voittamisen pitää olla luonnollinen olotila. Dettmannia viehättää koripallon juonikkuus ja se, että siinä pelaaja joutuu tekemään paljon päätöksiä. Voimistelunopettaja Reino Saarelainen oli luonut kouluun vahvan liikuntakulttuurin. Hänestä on hienoa, että ihmiset voivat löytää itselleen sopivia ulottuvuuksia pelistä. Dettmann kiittelee mammakorista. – Carin kiusasi aina mua. He viettivät paljon aikaa yhdessä ja kilpailivat keskenään. Dettmann on yhä vakuuttuneempi mielen ja ruumiin kokonaisvaltaisesta yhteydestä. Vieläkin hän voi yrittää, mutta osaan jo kiusata takaisin. Tuskin elämäni olisi näin rikasta ilman urheilua
. – Tässä olemme Suomessa vielä valovuosia jäljessä. 25 6. Jos Dettmann lähtisi mukaan politiikkaan, syynä olisi muutoksen halu. – Näen itseni kanssa saman ikäisiä, jotka laitetaan kävelemään töistä. Hyvä poliitikko ymmärtää Dettmannin mukaan kokonaisuuksia, suuntauksia ja trendejä. syntynyt Helsingissä 1958 . Aivotutkimus on alkanut kiinnostaa minua kovasti. Jatkuva ”räksyttäminen” politiikassa ei kiinnosta. . Lähde: Saarikoski, Saska: Dettmann ja johtamisen taito (WSOY 2015). Se on osittain geneettistä. Demokraatti.fi. Viime hallituskaudella hän seurasi erityisesti yhden demarin toimia. – Urheilukin on politiikkaa, koska se on yhteisten asioiden hoitamista. Politiikkaan suuntautuu ihmisiä, jotka ovat monialaisesti kiinnostuneita. vaimo ja kaksi lasta HENRIK DETTMANN Mikä on mielestäsi mielenkiintoinen yksityiskohta Kauniaisissa. valittu vuoden valmentajaksi Suomessa vuosina 2002 ja 2013 sekä vuoden koripallovalmentajaksi Saksassa 2002 . Siinä arvostan norjalaista yhteiskuntaa. ” Aina, kun Lauri Ihalainen avasi suunsa, kannatti kuunnella. – Ajatus vasemmistoja oikeistoakselista on mielestäni vanhentunutta nykyisessä avoimessa maailmassa. Minkä kirjan luit viimeksi. Valmentaja sanoo pilke silmäkulmassa miettivänsä joka päivä politiikkaan lähtemistä. Poliittinen kärhämä Kokoomuksen ja RKP:n välillä. He eivät anna potkuja vanhoille työntekijöille. – Johtajan ei pitäisi koneellistaa ihmistä. Helikopteriperspektiiviä politiikkaan Monen poliitikon harrastuksena on koripallo. Ihmisen arvot ratkaisevat, valmentaja luonnehtii. Edesmennyttä isäänsä hän kuvailee keskiluokkaiseksi porvariksi. – Aina kun Lauri Ihalainen avasi suunsa, kannatti kuunnella. David Eaglemanin The Brain The Story of You. Yksilölliset ratkaisut ovat Dettmannista aina se parempi vaihtoehto, vaikka se tuokin johtajille lisävaatimuksia. KOLME KYSYMYSTÄ JA VASTAUSTA menestyksen esteitä suomalaisessa työelämässä. Kokemuksen arvostaminen puuttuu. . Olen saanut mahdollisuuden maistaa. Dettmannin on itse vaikea identifioitua vain yhden puolueen kannattajaksi. Lisää: Katso videohaastattelu verkossa. . Dettmann uskoo, että harrastamisen helppous ja yhteisöllisyys viehättävät lajissa. Asiat ovat paljon monimutkaisempia. Unelmia, rohkeutta ja mielikuvitusta ei saisi jarruttaa. – Populismi perustuu ymmärtämättömyyteen, Dettmann arvioi. Myös asiantuntijuuden kunnioittaminen ja arvostaminen voisivat saada suuremman jalansijan Suomessa. Suomen koripallomaajoukkueen päävalmentaja . . asuu Kauniaisissa . On hyvin helppoa mekanisoida ihminen. ” Urheilukin on politiikkaa, koska se on yhteisten asioiden hoitamista. HUHTIKUUTA 2017 . Mikä on tehnyt sinusta kulinaristin. Poliitikot kaipaisivat helikopteriperspektiiviä. Kukaan ei ole vielä kysynyt häntä ehdokkaaksi. Oppimista on nähtävissä kaikkialla ja se pitäisi ymmärtää
Se repii saaliinsa terävällä hammaskalustollaan sopiviksi suupaloiksi ja ahneen koiran lailla nielee ruokaklimpit kokonaisena. Hain evä symboloi vaurautta. Hailla on hyvin kehittynyt värinäkö ja loistava hajuja makuaisti. Kysynnän myötä evien hinnat ovat nousseet sadoista jopa tuhansiin euroihin kilolta hailajista riippuen. Monelle sana hai tuo mieleen elokuvista tutun hirviöhain, mielikuvitushahmon, joka mutusteli suihinsa yhden jos toisenkin pahaa-aavistamattoman uimarin. Evistä tehdään keittoa, jota pidetään suuressa arvossa niin Kiinassa ja muuallakin Aasiassa. Valtaosa haista tapetaan pelkästään niiden evien takia. YK:n Maatalousja elintarvikejärjestön mukaan maailman meristä pyydetään noin sata miljoonaa haita vuosittain. Kiinalaisten kulutustottumuksien muuttuessa voi moni hailaji pelastua sukupuutolta. Todellisuudessa hailajeja on nelisensataa ja vaikka kaikki lajit ovatkin lihansyöjiä, ei millekään niistä ihminen ole erityistä herkkuruokaa. Eri kansalaisjärjestöjen näkyvien kampanjoiden takia kiinalaisten kuluttajien haitietoisuus on kasvanut viime vuosina. Esimerkiksi toiseksi suurimmalla hailajilla, planktonia syövällä jättiläishailla, on pienen pienet hampaat, joita se ei edes tarvitse ruokailuun. Esimerkiksi lehmät ja muurahaiset vievät kummatkin yli kahdenkymmenen ihmisen hengen pelkästään Yhdysvalloissa vuosittain. Jos tutkimuksiin on uskominen, eivät hait erityisesti edes pidä ihmislihan mausta. Hai syöpöttelee kuin ahne koira Valkohailla on noin kolmesataa hammasta, mutta se ei käytä niitä ruoan pureskelemiseen. Suurikokoisimmat hait voivat pistellä poskeensa myös pieniä valaita. Sen sijaan osalle hailajeista maistuvat kalan ja kalmareiden ohella myös omat lajitoverit. 26 6. Hain tappamaksi päätyy viidestä kymmeneen ihmistä vuosittain. Useat hailajit ovat myös YK:n suojeltujen lajien listalla. Kiinassa hain evä on statussymboli, samalla tavalla kuin kallis auto tai merkkilaukku. Lisäksi sillä on kätevä sähköaisti, jonka avulla se pystyy tuntemaan muiden eläinten sähkökentät ja löytämään piiloutuneenkin saaliseläimen. Greenpeacen mukaan luku voi olla jopa yli kaksinkertainen. Tärkeimmät lähteet: WWF ja Wikipedia Nora Vilva Demokraatti ” Evät leikataan irti ja hait heitetään uimakyvyttöminä takaisin mereen kitumaan hengiltä. Raakuutta egon pönkittämiseksi Elokuvien ja kauhutarinoiden takia haita pidetään yleisesti pahiksena. Sähköaistinsa ansiosta haita kiehtoo meren pohjassa olevien sähkökaapeleiden magneettikentät ja ne käyvätkin tutkiskelemassa ja pureskelemassa niitä mielellään. HUHTIKUUTA 2017 Hait ovat uiskennelleet maapallolla satojen miljoonien vuosien ajan. Kritiikki pakottaa suojelemaan Haiden ryöstökalastus on noussut otsikoihin ja saanut kovaa kritiikkiä osakseen. Kaikki hailajit eivät soveltuisi hampaidensa puolesta television kauhuelokuvien päätähdiksi. Hain liha on epäterveellistä ihmisille korkean metyylielohopeapitoisuutensa takia. Monet kiinalaiset hotelliketjut ovat reagoineet kritiikkiin poistamalla haineväkeiton ruokalistoiltaan. Vähemmän tappava kuin lehmä Vladoskan. Haiden pyyntitapa on erittäin julma. Arvostetuimpien lajien rintaevästä saa pulittaa jopa kymmenen tuhatta euroa. Hintojen nousu on lisännyt haiden liikakalastusta, joka on ajanut useat hailajit sukupuuton partaalle. Evät leikataan irti ja hait heitetään uimakyvyttöminä takaisin mereen kitumaan hengiltä. Todellisuudessa hai siis ei ole erityisen pahis, vaan sukupuuton partaalla vaappuva ryöstökalastuksen uhri. Haiden suojelurintamaan on liittynyt tähän mennessä myös 36 lentoyhtiötä, jotka ovat kieltäytyneet kuljettamasta haineviä
Se tulee yleensä mieleen viimeistään siinä kohtaa aamua, kun menen pesemään hampaita. Aamuisin peiliin katsoessaan lähinnä miettii, että olisihan sitä voinut pidempäänkin nukkua. Mutta sitä mukaa, kun ihmisen oma aika kuluu, sekin jollakin tavalla tekee hetkittäin väsyneeksi. 27 6. Suvi-Anne Siimes on Työeläkevakuuttajat TELAn toimitusjohtaja.. Kyllähän sieltä peilistä välillä näkyy, että vähän väsyttää. Nykyään tunnistetuksi tulemista tapahtuu, mutta ei enää niin usein. Iloinen siitä, että olen olemassa. On tärkeää nähdä maailmassa valoa, toisia ihmisiä ja kaikenlaista, mitä siellä voi tehdä ja saada aikaiseksi. Välillä pitää vähän hengitellä, ettei rupea kyyniseksi. Jos olen nukkunut edes semi-riittävästi, heti ensimmäiseksi aamul la olen iloinen. HUHTIKUUTA 2017 Kasvot peilissä TEKSTI JA KUVA NORA VILVA Suvi-Anne Siimes, 53 S e, mitä näen peilikuvassani riippuu aika paljon vuorokaudenajasta. Osaksi se on sitä, että tekee paljon töitä. Siis tyyliin ”pitäisiköhän tuon nyt nukkua enemmän”. Keskellä päivää, työoloissa, mieleen tulee lähinnä vain, että kiiltääkö naama ja onko huulipuna kunnossa. Kun peilistä näkyvät ne omat kasvot, kyllähän sitä joskus tulee mieleen, että ne myös ärsyttävät monia. Lepääminen on paitsi fyysisesti tärkeää, mutta myös siksi, ettei rupea katsomaan maailmaa sameilla silmillä. Kasvoni ovat aika tunnistettavat, ja joskus se on ollut aika raskasta. Se on hirveän hienoa ja kivaa. Se, että on nähnyt aika paljon, ja kaikki mitä maailmassa on nähnyt, ei ole ollut kivaa. Iän myötä, näin viiskytplussana, sitä on alkanut suhtautua itseensä ystävällisemmin ja lempeämmin
28 6. HUHTIKUUTA 2017
29 6. HUHTIKUUTA 2017 K Kulttuuri Tuottaja: Rolf Bamberg 09 7010 539 rolf.bamberg@demokraatti.fi Työläisten, punkkareiden ja poikien kuvaaja Jarmo Mäkilän maalaus ”Uponnut Atlantis II” vuodelta 1981.
Ilmiselvästi niistä välittyy taiteilijan oman lapsuuden kokemus. Tähän lainausten kauteen liittyy vielä lyhyt työskentely pornotähti Sarah Youngin kanssa. Tietysti myös rock-retkeilyä harrastettiin. . Ja kiinnostaviahan ne ovatkin. Ajattelen positiivisesti. – Ramones oli ensimmäinen punkJarmo Mäkilä on uransa aika na toistuvasti suunnannut uusil le ilmaisullisille ja sisällöllisille alueille. Mäkilä (s.1952) oli kova musadiggari jo nuorena kloppina Ensimmäiseksi itse ostamakseen levyksi hän muistaa Dylan-lp:n ”Another Side of Bob Dylan”, joka siihen aikaan maksoi 22 markkaa. . Marilyn Manson: The Fight Song . Paitsi silloin, kun vinyylilevyn puolta pitää kääntää tai soitettava levy pitää vaihtaa. Frank Zappa: Bobby Brown Goes Down . Ei mennyttä kannata hävetä. Jos on ilkeä, sitä voi pitää tuulten haistelemisena, valtavirtaan mukaan menemisenä. Viime vuosien maalauksissaan Mäkilä on keskittynyt poikien maailman kartoittamiseen. Rammstein: Seemann . . Mäkilä oli senkin rantauttamisessa etujoukoissa. Siihen viittaa sekin, että tuon kauden maalauksia on näyttelyssä mukana runsaasti. – ”Woodstock 1969” -konserttilevy oli minulle merkittävä, sillä sen kautta sain maailmaan uuden näkökulman. Sex Pistols: God Save the Queen . Ehkä osa siitä on surua tuon maailman katoamisesta ja osa surua sen ankeudesta. Mukana olisi voinut olla muitakin. San Ramonin pikkukaupungissa Kaliforniassa vuonna 2014 Mäkilä pääsi näkemään Winterin keikan vielä kerran, kolme kuukautta ennen tämän kuolemaa. – Beatlesin myöhemmät jutut ovat hienoja. Jos ajattelee positiivisesti, suunnanmuutokset voi nähdä avoimuutena kaikelle uudelle. – Silloin tuli nähtyä muun muassa Fleetwood Mac, John Mayall ja Johnny Winter. Seikkailu ja sankaruus nousevat niissä esiin, mutta samalla myös elämän mysteerit ja vaikeasti käsitettävät ilmiöt. Viime vuosina taiteilija on entistä enemmän rakentanut myös kolmiulotteisia teoksia. . Nuoren Mäkilän suosikkeihin kuuluivat myös hippiaikakauden suuruudet Country Joe & The Fish ja Canned Heat. saakka, ti–su 11–18.. Hän on Erik Enroth, Sara Hildénin kotitaiteilija. Lapsuudenkodissa Raumalla levylautasella pyörivät myös Buddy Holly, The Rolling Stones ja The Kinks. Työläiskuvat on rakennettu vahvalla otteella, oikeaoppisesti sosialistisen realismin periaatteita noudattaen. Sara Hildénin museon näyttelyssä niistä on esimerkkinä vaikuttava Hylätyt, joka rakentuu pahvilaatikoihin vangituista kipsipojista. Rockja punk-kulttuuri, musiikki ja siihen liittyvä rekvisiitta, veivät 1970-luvun lopulla Mäkilän mukaansa toden teolla. Teokset olivat monellakin tavalla hätkähdyttäviä mutta myös innostavia. Siitä syntyneet maalaukset saivat ristiriitaisen vastaanoton. Jarmo Mäkilän näyttelyssä Sara Hildenin taidemuseossa kuuluu myös musiikki. HUHTIKUUTA 2017 ”Ilman musiikkia ei synny mitään” Kuvataiteilija Jarmo Mäkilän työhuoneella soi musiikki koko ajan. Ehkä ne vaikuttivat pysyvämmin kuin konsanaan vallankumousideologia. Surumielinenkin vire Jarmo Mäkilän poika-aiheissa on. Hän siteerasi maalauksissaan renssanssin ja barokin mestareita mutta myös kotimaisia klassikkoja ja liitti lainaukset nykypäivän maailmaan aina avaruusaikaa myöten. Patti Smith: Rock’n’Roll Nigger . . 30 6. ”A Hard Days Nightista” tulee mieleen lähinnä nuoruus, naurahtaa Mäkilä. Seppo Heiskanen Punainen vaara, 1993. Niitä pidettiin naista esineellistävinä, mitä ne yhdeltä ulottuvuudeltaan olivatkin. Seuraava levy oli sitten Jimi Hendrixiä. Mäkilä astui yli neljä vuosikymmentä sitten taiteemme kentälle vahvoilla, suurikokoisilla työläiskuvilla. Niitä takautuvassa näyttelyssä edustaa ”Rautavalimotyöläinen”. Tyylistä toiseen Vuosikymmen vaihtui ja tuli punk. . Neil Young: Powderfinger JARMO MÄKILÄN SOITTOLISTA NÄYTTELY Sara Hildénin taidemuseo Tampere – Jarmo Mäkilän takautuva näyttely Avoinna 28.5. . . Jimi Hendrix: Purple Haze . . Kärpästen herra, 2010. Lainauksia ja tarinoita Postmodernit tuulahdukset saavuttivat Suomen väellä ja voimalla 1980-luvulla. Toisaalta esikuva löytyy myös kotimaasta. Kun niitä katsoo tänä päivänä, etualalle nousee huumori. En tiedä nolottaako taiteilijaa tuo laitavasemmiston vaihe vai onko jokin muu syy. 1969 17-vuotias Mäkilä matkusti kavereiden kanssa rumpali Esa ”Nätsi” Rosvallin autolla Raumalta Helsinkiin katsomaan keikkoja Kulttuuritalolle. . The Doors: Riders on the Storm . . . Pojan osan karuus, jopa kovuus välittyvät niistä. Jokaisessa näyttelyhuoneessa katsoja voi kuunnella kuulokkeilla Mäkilän itsensä valitsemaa musiikkia. Marianne Faithfull: Love More or Less
– Kun Nick Cave oli 2013 esiintymässä Flow-festivaaleilla Helsingissä, kuulin jälkikäteen, että hän kävi poikansa kanssa katsomassa näyttelyäni. Itäkeskuksen kirjaston musiikkiosasto Stoan kulttuurikeskuksessa on Mäkilälle varsinainen aarreaitta. Haitari on leveä ja yllättävä. Ennakkoluuloista huolimatta jopa Marilyn Manson kolahti. He viipyivät siellä puolitoista tuntia. Jossain vaiheessa kuuntelin paljon myös Pearl Jam -yhtyettä. Mäkilä sanoo kuuntelevansa sujuvasti Coldplayta ja Musea. Ai niin, Metallica myös! Uusiin maisemiin Vaikka Mäkilän soittolista täyttyy ulkomaisista bändeistä ja artisteista, on myös suomenkielisellä musiikilla sijansa Mäkilän sydämessä. Myös Foo Fighters on hänestä kova. Mäkilän työhuoneella musiikki soi taukoamatta, CD:ltä tai vinyyliltä. Jos se toimii, se toimii. Silloin kaiuttimista raikui Nick Cave & The Bad Seeds. Taiteilijan päivässä pitää olla jotain viihdykettä. Pitkälle suosikkilistalle mahtuvat hyvin myös Maria Callas, Inessa Galante ja Jussi Björling. – Välillä pitää aina kuunnella Ramonesin ”Zero Zero UFO”, mutta en halua jumittua pelkästään suosikkeihini. Viime aikoina olen kuunnellut Louis Armstrongia ja Thelonius Monkia. Ramonesin jälkeen löytyi Sex Pistols. Maalausten taustalta löytyy tarina, joka katsojan pitää itse löytää. Jos se ei toimi, vaihdan musiikin toiseen. Klamydia-yhtyeelläkin on oma paikkansa. Mäkilä kertoo ajatelleensa, että tuollaisella habituksella varustettu tyyppi on täysi pelle, mutta musiikki kuulostikin yllättävän hyvältä. – Teknoakin olen kokeillut, mutta siitä en oikein innostunut. – Tällä hetkellä kuuntelen mielelläni jazzia. Uutta musiikkia tulee koko ajan, se on se suola. Näyttelyn alakerran kaksi veistosta ovat syntyneet Rammsteinin vaikutuksen alaisena. Kun Tuomari Nurmio soitti osakunnan juhlissa ennen ”Valo yössä” -singlen ilmestymistä, kukaan ei ollut hänestä kiinnostunut – paitsi kenties Mäkilä. – Rammsteinin metallinen, kova ja tehdasmainen soundi miellyttää. Tom Waitsin kappale ”Downtown Train” oli hänelle myös suuri juttu. – Ja Patti Smith, tietysti. Leveällä haitarilla Musiikin ja kuvataiteen suhde toimii myös toisin päin: kuvataide inspiroi musiikintekijää. – Ulkomaalaisia kiinnostaa myös suomalainen metsä, se kun on mystinen ja arvaamaton paikka. Tietty bändi ei tuota tietynlaisia maalauksia: tärkeintä on, että päällä on hyvä fiilis. Kun soitin Mäkilälle sopiakseni haastattelusta, hän huikkasi, että hetkinen, laitan musaa vähän pienemmälle. Joey Ramonen lauluääni on niin hieno. Musiikki on tunnelman luoja, se tuo hyvänolontunteen, ja siitä lähtevät prosessit liikkeelle. On oltava kiinni tässä päivässä. Unohtaa ei sovi New York Dollsia, tuota punkrockia edeltänyttä glamrockyhtyettä. – Musiikissa ja taiteessa yleensäkin on olennaista tunne, minkä fiiliksen se aiheuttaa vastaanottajassa. Kirjailija Arto Melleri (1956– 2005) sanoi aikoinaan, että Mäkilä on Suomen kirjallisin maalari. HUHTIKUUTA 2017 ”Ilman musiikkia ei synny mitään” bändi, josta innostuin. Musiikki valikoituu mielen mukaan. Ilman musiikkia siitä ei tule mitään. Merkittävä artisti on ollut myös Frank Zappa, jonka konsertissa Finlandia-talolla Mäkilä kävi vuonna 1973. Cave oli erityisesti kiinnostunut nyt Sara Hildénin museon alakerrassa olevista Poika-maalauksista. Jyrki Liikka Jari Soini Kuvataiteilija Jarmo Mäkilän ateljeessa soi musiikki koko ajan ja laajalla skaalalla – Maria Callasista Patti Smithiin, Dylanista Thelonius Monkiin.. Sieltä löytyvät Eppu Normaali, Hassisen Kone, SielunVeljet, Dave Lindholm, Miljoonasade ja 22-pistepirkko. – Musiikki antaa sopivan tilan. 31 6. – On kolkkoa olla päivästä ja tunnista toiseen yksin työhuoneella
”Jopas osui! Minulla oli onni haastatella Aila Meriluotoa vuonna 2002, kun hän sai Savonia-kirjallisuupalkinnon. Meriluoto ja Viita olivat avioliitossa 1948–1956, ja he saivat neljä lasta. Kustantaja suhtautui varauksin muutamiin Käppyräisen runoihin ja Viita julmistui: ’Jumalauta, ne tahtois että, että mää tekisin niin kuin muut: kun ne jonkin tyylin löytää, niin ne rupeaa monistuskoneiksi...’” u u u Unto Vesa sanoo olevansa velvoitettu vastaamaan, kun ”Lauri Viidan kotitalo Pispalan rinteellä (melkein) näkyy oman saunan lauteilta”. Minulle Viita on runoilijoista rakkain. – Kas, kun jää painopiste matalalle, voi nousta kukonnuppi korkealle ja loistaa tunkiolta maailmalle! Eläkelahjaksi lukioluokka kehysti Tikanpolkan. Totuus ja kauneus saavat tilaa. Siteerattu runo on kokoelmasta Käppyräinen vuodelta 1954. Viime vuonna, jolloin tuli sata vuotta Viidan syntymästä, Tampereen Työväenteatteri toi näyttämölle hänestä kertovan Heikki Salon upean näytelmän Viita 1949, joka ansaitusti jatkaa ohjelmistossa edelleen.” Vesa Kautollakin on velvoite vastaamiseen. Ensimmäisenä ääneen pääsee jo ihan visan alkumetreiltä mukana jaksanut Taavi Lehtolainen. Myös oppilaani pyysivät joskus: ’Taavi, lausu meille runo.’ jotti hievahtamatta: ’Sää näytät niin onnelliselta, kun sä nukut. ”Terve, ’Rakkausruno’ on Lauri Viidan (1916–1965) kokoelmasta ’Käppyräinen’ (1954). Lausuin teininä ’Kapinan’ radiossa ja kirjoittelin palkintorunoja Viidan malliin. Lauriko muka tyypillinen, hän huudahti. Ja hänen saturunoelmansa ’Kukunor: Satu ihmislapsille’ on hieno, arvoituksellinen teos sekin. Still-kuva Arvo Ahlroosin hienosta dokumentista Nousu Pispalaan (1965), jossa kuljettiin Lauri Viidan matkassa työläiskaupunginosan kaduilla, kujilla ja portailla. Muun muassa kahta kuopiolaista vanhaa visavarista, jotka ovat olleet jo tovin pidättäytyneet raakkumasta. Jos tämä kirjailija ei sytytä, niin ei kukaan. Kirjassa ’Lauri Viita – legenda jo eläessään’ Meriluoto kertoo kuin heräsi monta kertaa yöllä siihen kun Lauri istui vuoteen laidalla ja tuiLauri Viita: Johtaja (kokoelmasta Betonimylläri, 1947). HUHTIKUUTA 2017 ”Kynä on vuoltu kuin sulhasen leuka” Kirjavisan parissa tähän mennessä vietetyt 24 vuotta ja viisi kuukautta ovat jo opettaneet seremoniamestarillenne, mistä narusta nykäistä, kun tosissaan haluaa herätellä väkeä vastaamaan. Muun muassa ’Pohjan satakieli’ ja ’Tikanpolkka’ olivat suosittuja. Ja kun sä näet sitten minut, niin kaikki sinussa sammuu.’ Se pyöri mielessä Meriluodon tykö mennessä. Ja sytyttihän hän. 32 6. Hänen romaaneistaan tietysti ’Moreeni’ on omaa luokkaansa, varsinkin sen jyhkeä alku. Käsittelimme Viitaa, ei liian paljon, olihan edessä Ailan palkitsemispäivä. Juhlavuoden toinen erikoistehtävä oli tässä mielessä ihan täsmäveto. Käppyräisessä liudentuu myös kärkäs kirkonmiesten, pappien ja kriitikoiden teilaaminen. ”Viita oli ytimekkään iskevän riimittelyn mestari, jonka riimeissä oli aina myös painavaa sisältöä, milloin lämpöä, milloin ironiaa ja huumoria. ’Betonimyllärissä’ oli runsaasti julistusta, mutta Käppyräisessä Viidan herkkä piirre syvenee, maskuliiniset tunnot, miehinen voima jäävät taka-alalle. Antero Tenhunen Sen joukon johtajaksi nimittäisin, ken pitkäkaulaisin on, pienipäisin ja takapuoleltaan täyteläisin. ”Tamperelaisen Lauri Viita -seuran hallituksen entisen jäsenen on tietenkin tunnettava kirjailijan tuotanto. Nyt olen lukenut Sakari Katajamäen väitöskirjaa Kukunorista.” Väinö Immonen on kuopiolaisia hänkin ja vastaillut jo 1990-luvun vuosilta säännöllisen harvakseen. Omassa sd-yhdistyksessäni on edelleen tovereita, jotka tunsivat Viidan hyvin. Opettajana ollessa suosin Viitaa. Meriluoto kertoi suuttuneensa Laurin puolesta lukiessaan, kuinka kielen kanssa puuhastelu on yksi mitä tyypillisin skitsofrenian oire
”Minulle käy tämän Tanen rakkausrunon kanssa vähän kuin Tuntemattoman elokuvahahmojen: Sinisalo on Lahtinen ja Heikki Savolainen on Hietanen, ne elävät jo omaa elämäänsä. Viidan yhdessä kappaleessa ja Parkerin yhdessä choruksessa on niin paljon ideoita, että useimmat kirjailijat ja säveltäjät käyttävät ikänsä yhden sellaisen löytämiseen.” Ulla Vaara on enemmän runouden perään. / On ja näemme vuorien siirtyvän.’ Tämä runo ’On ja ei’ julkaistiin kokoelmassa Suutarikin, suuri viisas. Runosta on tainnut tulla kaikkein tunnetuin Viidan runoista, vaikka muuta tuotantoakin on lausuntailloissa ja muualla esitetty paljon. Ikkunan edessä / pystyyn kuivunut omenapuu. / ja epäily masentaa maailman. Puheessaan Presidentti Urho Kekkonen luki vasta julkaistun sikermän viimeisen koskettavan runon ja kytki Viidan tapaturmaisen kuoleman liikennekurin höltymiKIRJALLISUUSSITAATTIEN TUNNISTUSTA JO VUODESTA 1992 seen maanteillä. Lauri Viita on yksi Pepsin muistelmien päähenkilö, vanhalle Pispalan Tarmon korikurkolle selvästi rakas hahmo. / Ei sanoo: eikö, eiköhän. Romaani Moreeni jää silti Lauri Viidan pääteokseksi. Aikoinani lenkkeillessäni kuuntelin Kansan erinomaista tulkintaa näistä runoista. Tyttöset ja mummotkin niiata niksauttavat, kun Pispalan suuri poika tulee raitilla vastaan.” Marja-Liisa Julkunen on löytänyt hyvät kiteytykset. Siihen aikaan oli tapana kuunnella tarkkaan presidentin uudenvuoden puheet. / Kun olen kuollut, kun olen kuollut. ”Viidan tapaturmaiseen kuolemaan 49-vuotiaana joulukuussa vuonna 1965 liittyy merkillinen yhteensattuma ja merkittävä jälkinäytös. Potilastoveristaan insinööristä Viita sanoi: ’On se terävä. Vastaukset viimeistään 12.4. Viidan kieli ja sen rytmi ovat täysin omaa luokkaansa. Heikki Kujanpää ohjasi 2008 Ailasta ja Laurista elokuvan ’Putoavia enkeleitä’, joka on tullut nähdyksi parikin kertaa.” Viita-tietäjiä olivat myös Raila Rinne, Petri Kettunen, Juhani Niemi, Ossi Lehtiö ja Ilpo Pietilä – kiitokset aktiivisuudesta teillekin. Minulle Viidan runous on tullut vuosien mittaan proosaa läheisemmäksi, enkä liene tässä suhteessa yksin. mennessä osoitteella Demokraatti/Kirjavisa, PL 338, 00531 Helsinki tai sähköpostilla kirjavisa@ demokraatti.fi. Sinisalo tilattiin lausumaan Betonimylläriä erilaisiin tapahtumiin, isoista konserttisaleista työväentaloihin. Kesä.” (rb) VIIKON 14 SITAATTI Tämän viikon kirjailija löytyy paitsi pääsiäisen värisestä kirjastosta myös samalta palkintolistalta, jolle ovat tällä vuosituhannella päässeet muun muassa Joyce Carol Oates, Richard Ford ja meidän Sofimme. Jos sille sanoo, minkä kiven alla on voita, kyllä se kertoo, miten kivi saadaan käännetyksi. HUHTIKUUTA 2017 Yrjö Varpio toteaa, että Viita saavutti tunnustetun aseman runokokoelmalla Betonimylläri (1947) ja romaanilla Moreeni (1950). Toisella puolella tunti kohta manalle menevää Erno Paasilinnaa livenä. Runot ovat kuitenkin parasta, mitä hän on Suomen kansalle antanut. Muistan, että näin tehtiin vuoden 1966 ensimmäisenä päivänäkin. Kirjaston poistohyllystä tämäkin aarre aikanaan löytyi. Vanha tuttu nousu Pispalalle sujuu isolta mieheltä, pystypäiseltä, jouhevasti. Käppyräisen runoja ne ovat, melkein kaikki. / Reppu naulassa ovenpielessä, / siinä linnunpesä. Erikoisen osuvasti Tapani onnistuu tulkitsemaan Betonimyllärin. Pari viikkoa olin osastolla, jolla Lauri Viita oli potilaana. Finaaliksi vielä Mauri Panhelaisen kuvaus kirjailijan omasta finaalista. Mutta ei se itse keksi, minkä kiven alla voita on!’” Myös Sirpa Taskisella on henkilökohtainen muisto kirjailijasta Kellokosken ajoilta. Yhdelle palkinto. Jo sen alkuruno on vaikuttava: ’Kiitos elämästä, Äiti. Viidan kootut runot on raamattuni, josta löytyy aina jotain, jos pitää valmistella puhetta tai luentoa. Juha Virkkusen Kirjojen Jatulintarhasta se tuli ulos. / Nuoruuden kynttilä ei joudu vakkaan /Vihtorin-virsien roihuvaan sakkaan! / Päiviä näitä ei vaihdeta akkaan, / maajussin majaan ja kirkuun ja kakkaan!’Onneksi Arvo Ahlroos tallensi Viidan viimeiseksi jääneeltä kesältä dokkariinsa loistavia kuvia Pispalasta. Taatusti ei löydy seura-aviisia, josta löytyisi raikkaampaa lyriikkaa, kuin Tarmon seinälehdestä... Lauri Viitaa ovat tietysti muistelleet monet, sellaisetkin, jotka eivät miestä olleet tunteneet, tuskin edes runoista pitäneet. / Pari riviä tein kirjaimia tänään. Päivänä muutamana hän ilmestyi vetämääni musiikkikerhoon ja sanoi, että pitihän hänenkin tulla katsastamaan se uusi psykologi, josta kaikki puhuvat. Viita oli Pispalan Tarmon puheenjohtaja ja jonkin asteinen puuhamies sotavuosina. Viita oli varsin puhelias ja hyväntuulinen. Työskentelin kesän 1960 hoitajana Kellokosken mielisairaalassa. Hänellä oli vilkas mielikuvitus ja ujo luonne ja hän oli viettänyt aina viiden– kuudentoista ikäisestä tunnollisen seminaarilaisen siveää elämää. ”Tapani Kansa on levyttänyt kasetillisen Lauri Viidan runoja. Jäädessäni eläkkeelle puolisen vuotta sitten valitsin jokaiselle lähtöjuhlassa olleelle oman runon Lauri Viidan kootuista runoista, suljin sen kirjekuoreen ja pyysin avaamaan vasta kotona.” Eero Reijosen pitkää vastaukseen mahtuu muun muassa tällaisia huomioita. Toisella siis Lauri Viitaa, tutun salkkunsa kanssa törmäilemässä, varmaan jossain kirjaston järjestämässä runoillassa. Palkinto menee Väinö Immoselle. Ajatus liikkuu ja jokaikisen viikarin runoilija puhuttelee ja mummot tervehtii, arvostavasti. Suuren miehen lähtö vaati suurta draamaa. Niistä löytyy jäyhän herkkä hämäläinen mies, jonka Betonimylläri oli sellainen menestys, että kirvesmiehenä työskennellyt Viita ryhtyi sen innoittamana vapaaksi taiteilijaksi. Minulla on Moreenista sellainen painos, jonka takakannessa romaanin teaorian tutkija Alex Matson pitää Moreenia täydellisenä näytteenä romaanitaiteesta.” uuu Jari-Pekka Vuorela vertaa Latea jopa bebop-ikoniin. ”Hänen kätensä vapisivat, hän katsoi molempia kasvoja peräjälkeen työpöytänsä lampun valossa, totesi yhdennäköisyyden hetki hetkeltä suuremmaksi ja viittoi sitten äkäisesti kuuromykälle merkin mennä nukkumaan. Viitaa kuljettanut taksi jäi rattijuopon ajaman kuorma-auton ruhjomaksi Mäntsälässä samana päivänä, kun hänen runosikermänsä ’Onni’ julkaistiin kirjallisuuslehti Parnassossa. No, kertanäkeminen ilmeisesti riitti, toistamiseen hän ei tullut. Sitä lukiessa on vaikea olla vertaamatta kirjoittajaa Charlie Parkeriin. Hänen tuotannostaan löytyy aina uudestaan ajatuksia herättäviä runoja: kieleltään silkkaa ilotulitusta täynnä oleva Betonimylläri ja mahtava ’Luominen’ ”tuhat kertaa tuhat vuotta mitään ei voi tehdä suotta”. ”Sain vastavalmistuneena sijaisuuden Kellokosken sairaalasta, jossa Lauri Viita (1916–1965) oli potilaana. / Siinä kaikki. ”Nuorena kriitikkona innostuin Lauri Viidan säkeistä: ’On sanoo: onko, onkohan. Toimittajana kirjalliset työnsä aloittanut herra on nykyisin maansa arvostetuimpia kirjailijoita ja kuninkaallisen akatemian jäsen. Jonkin ajan kuluttua hän kuoli autokolarissa.” u u u Runojen ystävä Tuulikki Lepomäki-Lahtinen Helsingistä huudahtaa, että ”loistava valinta tehtäväksi!” ”Viita on lempirunoilijani. ”Lauri Viita kirjoitti runojen ohella kaksi romaania. Viimeiseksi jäänyt kahdeksanosainen runosikermä Onni on sovitettu taitavasti elämänkaaren muotoon. Koko kansa oppi tuntemaan Lauri Viidan Betonimyllärin ehkä parhaiten Veikko Sinisalon lausuntailloissa. Olen onnellinen.’ Ja näinhän Viidan runosikermän tunnettu loppu menee: ’Kaita polku kaivolta ovelle / nurmettuu. / Kesä jatkuu. Pari hänen lausahdustaan on jäänyt mieleen. Hänen intiimi kanssakäymisensä todellisten naisten kanssa oli vaikeampaa eikä alkuunkaan niin miellyttävää kuin suhteet tiettyihin neiteihin, joilla oli hiukset kuin nuorilla tarjoilijapojilla, kuten Máginassa sanottiin, ja jotka polttivat alastomina tupakkaa ja poseerasivat vihjailevissa asennoissa don Otto Zennerin Berliinistä tuomissa postikorteissa.”. ”Petroskoilainen kirjallisuuden tutkija Eino Karhu pitää Viitaa todellisena työläiskirjaialijana. Tallenne on CD-kasettieni helmi. Pertti ’Pepsi’ Paloheimon, entisen Yle pomon ja Kekkosen sekä Kalle Kaiharin ystävän elämäkerta on äkkiseltään yllättävä paikka Lauri Viidan muistelulle. Ainakaan viestinnästä se urheiluveikkojen innostaminen ei kiinni jäänyt... 33 6. ’Korvessa jyllään ja rankoja hakkaan, / kantoja teuron roihuvaan takkaan. Betonimylläri on julkaistu lp-levynä, mikä lisäsi runokokoelman suosiota.” Pertti Vuorela muistuttaa parista muusta Viita-tulkinnasta. Siis kuka, mikä. Onneksi Tanen rakkausrunon esittäjä on mielikuvissani maestro Viita itse
Juvan kirjoittama elämäkerta (1957–1961) on kohtalaisen tyhjentävä, mutta aika kautensa tuote siinä mielessä, ettei esimerkiksi Mannerheimista sopinut vielä silloin sanoa rumasti. Merkkivuoden lähestyminen näkyy useiden uusien aihetta käsittelevien kirjojen ilmestymisenä jo tämän vuoden puolella. Suomen itsenäisyyden juhlavuoden suitsutuksiin kuulunee myös kirja Suomen niin sanotun itsenäisyyssenaarin päämiehestä, sittemmin valtionhoitajasta ja presidentistä Pehr Evind Svinhufvudista. Monelta puuttui tässä amatöörien sodassa lähes kokoaan sotilaskoulutus, ja taisteluun lähdettiin huonosti valmistautuneina. Häikiö on tehnyt tässä mielessä viisaan näkökulmavalinnan. Ajallinen välimatka näihin historiamme synkimpiin kuuluviin vaiheisiin alkaa olla sen verran pitkä, että aiheen varsin objektiivinen käsitteleminen on tutkimuksessa nykysin mahdollista. Meillä on riittävän ikäviä kokemuksia näistä opeista, Svinhufvud kirjoittaa Oslon lähettiläälle Wäinö Vuolijoelle. Helsingin naiskaarti perustettiin vasta huhtikuun alussa paria päivää ennen saksalaisten kaupunkiin kohdistamaa hyökkäystä, ja siihen kuului 400–500 jäsentä. Kirjeluonnnos on Häikiön arkistolöytö. Svinhufvud ei antanut koskaan anteeksi sosialidemokraateille. SDP ei saa anteeksi Ohutkin yhteistyösuhde sosialidemokraatteihin katkesi sisällissotaan. Mannerheim ja Svinhufvud olivat lähellä törmäyskurssia myös Mäntsälän kapinan tapahtumien aikana. Tällä metodilla tutkijan oman tulkinnan osuus tavallaan vähenee. Ei tarvitsisi ihmetellä. Vielä poliittisen uransa jälkeen hän pyrki yksityishenkilönä Saksan natsien puheille anomaan apua Neuvostoliiton uhkaamalle Suomelle. Häikiö hämmästelee kirjassa työväenliikkeen lähtöä kapinan tielle, vaikka monet sosialidemokraattien välittömistä vaatimuksista olivat syksyllä 1917 lähellä toteutumista. Presidenttinä ja Häikiön mukaan taitavana pelimiehenä Punakaartin naiset eivät jääneet takalinjoille KIRJAT Tuomas Hoppu: Sisällissodan naiskaartit – Suomalaisnaiset aseissa 1918 Gummerus 2017, 315 s. Tuomas Hopun teoksesta käy ilmi, että punakaarteihin liittyneet naiset olivat usein nuoria, vasta 17–18-vuotiaita. Naisten osallistuminen sotaan oli merkki paitsi hyvin poikkeuksellisesta ja sekavasta historian vaiheesta myös naisten yhteiskunnallisen aseman muutoksesta. – Suhtaudun kielteisesti sosialisteihin syystä, että he noudattavat marksilaisia oppeja (Kautskyn kantaa), johon sisältyy myös luokkataisteluoppi. Siihen oli kai käytännön pakko, koska talvi oli tulossa ja leireillä virui yhä kymmeniätuhansia ihmisiä. Tinkimättömyys pantiin merkille myös sosialidemokraattisessa puolueessa. Nuori radikaali Perinteiseen kuvaan Ukko-Pekasta ei välttämättä kuulu se, että nuorena miehenä hän kuului nuorsuomalaisten puolueen radikaalimpaan siipeen ja liikkui vallanpitäjiin nähden passiivisen vastarinnan ja aktivismin välimaastossa. Metodi tuo kirjaan tarinallisuutta. Kysymys onkin siitä, miten niitä käytetään, mitä asioita painotetaan ja mitkä jätetään vähemmälle huomiolle. Häikiökin myöntää, että esimerkiksi Einar W. Naiskaartilaiset herättivät hämmennystä Eräs tämän kevään mielenkiintoisimpia sisällissotaa käsitteleviä kirjauutuuksia on Tuomas Hopun sisällissodan naiskaarteja käsittelevä teos. Radikaalisuus ei ilmennyt pelkästään ajatuksina vaan myös tekoina. Ei edes tannerilainen pragmaattinen reformismi kelvannut. Suomen vuoden 1918 sisällissodan – tai mitä nimeä noista tapahtumista käytetäänkään – alkamisesta tulee ensi vuonna kuluneeksi vuosisata. HUHTIKUUTA 2017 Ukko-Pekka puksuttaa taas KIRJAT Martti Häikiö: Suomen leijona Svinhufvud itsenäisyysmiehenä Docendo 2017, 640 s. Martti Häikiö on pusertanut ihailemastaan valtiomiehestä peräti 640-sivuisen paketin. Kohtalo oli kova Punaisten puolella naiset eivät jääneet selustan varmistajiksi vaan ottivat osaa niin Tampereen kuin Helsinginkin koviin taisteluihin. Syksyllä 1918 Svinhufvud armahti joukoittain punavankeja. Sisällissodan jälkiselvittelyissä Svinhufvud kauhisteli Häikiön mukaan pikateloituksia ja halusi tuomiot annettaviksi sitä varten perustetuissa valtiorikostuomioistuimissa. Jo sisällissodan aikana Svinhufvud vastusti Häikiön mukaan Mannerheimin noudattamaa sotatila-asetusta, joka oli peräisin keisarivallan ajalta ja Svinhufvudin mukaan siksi laiton. Mannerheim oli keisarillisen Venäjän upseeri ja sen mukaan ympärysvaltojen liittokunnan, eli ententen miehiä. Lahdessa teloitettiin Tuomas Hopun mukaan noin 200 naiskaartilaista. Punaisten puolella osa koki naisten aseeseen tarttumisen olevan vastoin naistyöväenliikkeen pasifistisia arvoja. Mannerheimia ja Svinhufvudia erotti myös ulkopoliittinen suuntaus. Svinhufvud oli kiistatta itsenäisyyden alkuvuosien merkittävimpiä poliitikkoja. Tämän johdosta vangiksi jääneet naiskaartilaiset saivat usein miehiä kovemman kohtalon. Svinhufvud piti SDP:tä joka tapuksessa pohjimmiltaan ”marksilaisena” ja kautskylaisena vallankumouspuolueena. Ajatus naisten aktiivisesta osallistumisesta sotaan levisi Suomeen Venäjän vallankumouksen sivutuotteena. Nuorsuomalaisten kannatus ei olisi riittänyt lähellekään. Svinhufvudin Saksa-suuntauksella ei ollut juuri mitään rajaa. Moni vanhempi katsoi kauhulla sitä, jos tytär suuntasi ase kädessä rintamalle. Siitä tulee kertomus, jossa on yksi sankari. Svinhufvud luotti Saksan apuun jo itsenäisyystaistelun aikana. Suurin osa heistä osallistui taisteluihin punaisten puolella, mutta yksittäisiä esimerkkejä myös valkoiselta puolelta löytyy. Keisarivallan vastustaminen vaati rohkeutta. Kohtaamiset naisjoukkojen kanssa aiheuttivat hämmennystä niin punaisissa kuin valkoisissakin joukoissa. Hän jopa käänsi takkinsa kuningashankkeen kannattajaksi. Laillisuusmiehenä hänet valittiin useaan kertaan (1907–1912) eduskunnan puhemieheksi sosialistien äänillä. Valkoisten puolella punaisten naissotilaat leimattiin prostituoiduksi tai pedoksi. Kansan totaalinen kahtiajako ja vihapuheiden molemminpuolinen kylvö olivat syksyyn 1917 mennessä saavuttaneet vaiheen, josta ei ollut paluuta. Suomen sisällissodassa aseisiin tarttui 2 600 naista. Aihetta on tutkittu aiemminkin, mutta Hopun teos kokoaa hyvin yhteen sen, mitä naisten osallistumisesta sotaan tiedetään. Sortotoimien vastustaminen vei Svinhufvudilta viran Turun hovioikeudessa ja myöhemmin myös hänet itsensä karkotetuksi Siperiaan. Törmäyskurssilla Mannerheimin kanssa Myös Svinhufvudin välit Gustaf Mannerheimiin jäivät kylmiksi. Hänestä on myös kirjoitettu paljon. Lahdessa käytiin eräänlaiset. Häikiö vihjaa, että Mäntsälän johtajien taka-ajatuksena oli nimenomaan Mannerheimin johtama diktatuuri. Metodin mukanaan tuoma helppolukuisuus on luettava kirjan ansioksi. 34 6. Tutkijana Häikiön faktat ovat varmastikin kohdallaan. Hän lähestyy kohdettaan kronologisesti, jokainen päähenkilön ratkaisu on pyritty kertomaan omassa ajassaan. Samalla Svinhufvud tosin armahti myös valkoisen puolen sotarikolliset
Niistä ylettömän monet ovat päätyneet siteerauksiksi Häikiön kirjaan. Sitä Häikiön teos ei tarjoa. VR:n suurin höyryveturi sai nimen Ukko-Pekan mukaan. Svinhufvud ei antanut sosialidemokraateille koskaan anteeksi vuoden 1918 kapinaan nousua, mutta Väinö Tannerin kanssa välit olivat sen verran reilassa, että herrat vierailivat jatkosodan aikaan yhdessä tapaamassa suomalaisjoukkoja Karjalassa. Vähempikin hehkutus olisi riittänyt. 35 6. Työväen arkisto Työväen arkisto. Antti Vuorenrinne Demokraatti P. Ville Jalovaara kunniakujilla ja ylevillä juhlapuheilla. Riihimäen naiskaartilaisia marssitetaan vankileirille Helsingissä loppukeväästä 1918. HUHTIKUUTA 2017 Svinhufvud pystyi kuitenkin klaaraamaan tilanteen. Lukemattomat lienevät ne kerrat, kun Svinhufudia tervehdittiin Maamme-lauluilla, Jääkärimarsseilla, kuoleman arpajaiset, joissa toinen kaartilaisuutensa myöntänyt saattoi säästyä ja toinen joutua teloitettavaksi. Svinhufvudia suitsutettiin kyllästymisen asti jo elinaikanaan. Kunniakujia ja juhlapuheita Samalla tavalla kuin Mannerheim, Svinhufvudkin olisi jo nyt ansainnut rosoisemman kuvan itsestään. E. Henkiin jäämisen mahdollisuuksia paransi se, jos oli ehtinyt vaihtaa ennen kiinni jäämistään rintamapalveluksessa käytetyt housut hameeseen, ja onnistui sepittämään uskottavan tarinan toimimisestaan punakaartissa esimerkiksi vain keittäjänä
Tokoi valittiin 1917 Suomen senaatin johtoon. Hän johti kuuden sosialidemokraatin ja kuuden porvaripuolueista tulevan ministerin hallitusta, joka samalla oli viimeinen Venäjän alaisuudessa toiminut Suomen senaatti. Valkoisen Suomen langettama tuomio peruttiin sodan jälkeen erikoislailla, niin sanotulla Lex Tokoilla. Tokoi pakeni Yhdysvaltoihin 1921. Janne Ora Demokraatti Demokraatin arkisto Oskari Tokoi eli vaiherikkaan elämän Suomen valtion alkuvuosikymmenien tapahtumien keskiössä.. . Ammattiyhdistysliikkeeseen ja osuustoimintaliikkeisiin virtasi väkeä. Seminaarissa Suomen eturivin historiantutkijat esittelivät erilaisia näkökulmia itsenäisyyden alkutaipaleen tapahtumiin. Tokoi oli maailman ensimmäinen sosialisti pääministerinä. 36 6. – Sisällissotaa edeltävä aika tulee tavallaan pahoinpidellyksi. Hentilä kertoi ottaneensa heidät ”suojelukseensa”. Hentilä arvosteli jälkiviisauteen sortuvaa historiantutkimusta, jossa menneisyyden tapahtumat alistetaan ahtaan tirkistysaukon kautta tarkasteltuina ainoiksi mahdollisiksi kehityskuluiksi. . He tekevät päätelmänsä jälkijättöisesti tietäen jo sen, mitä on tapahtunut. . Sosialidemokraatti Oskari Tokoi nousi maaliskuussa 1917 Suomen ensimmäisen parlamentaarisesti valitun hallituksen johtoon. Vuonna 1912 Tokoista tuli Suomen ammattijärjestön puheenjohtaja. Lähde:Wikipedia KAHDEN KUOLEMANTUOMION PÄÄMINISTERI mät tehdään useimmiten lopputuloksesta käsin. Tämän näennäisen kronologisesti ja loogisesti etenevän kuvauksen päätel. Juhlaseminaarin järjestivät Työväen Arkisto, Kansan Arkisto, Työväenmuseo Werstas ja Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura. Hentilän mukaan vuoden 1918 sisällissodan lopputulos musertaa alleen ei ainoastaan sen jälkeisen ajan vaan myös sitä edeltävien vuosien tulkinnat. . . . Sodan ajan Tokoi toimi apulaisjohtajana brittien varustamassa Muurmannin legioonassa, joka osallistui suojeluskuntien vastaiseen sotaan Itä-Karjalassa. Se, mitä vuosina 1917 ja 1918 tapahtui, oli vastoin odotuksia. . Aivan samoin me olemme onnellisen tietämättömiä siitä, miten tämän hetken Vladimir Putin, mister Trump ja Brexit vaikuttavat meihin myöhempinä vuosina. . . Vuonna 1916 sosialidemokraattinen puolue oli voittanut historiallisella tuloksella eduskuntavaalit ja saanut 103 paikalla enemmistön eduskuntapaikoista. Tuolloin hänestä tuli maailman ensimmäinen sosialidemokraattinen pääministeri. Vuoden 1916 ihmiset olivat onnellisen tietämättömiä siitä, mihin he ja heidän maansa seuraavien kahden vuoden aikana joutuisivat. . . . . Seminaarissa puhui lisäksi monia Hentilän historioitsijakollegoita, muun muassa Väinö Voionmaan vuosien 1917–1920 linjavalinnoista kertonut Maria Lähteenmäki ja vuoden 1917 valtalakia valottanut Eino Ketola. Seminaarin avasi Erkki Tuomioja. . Työväenliike oli keväällä 1917 kaatamassa Venäjän keisaria ja rakentamassa itsenäistä Suomea. . Hentilä muistutti, että vuonna 1916 ihmisten näköala oli aivan toinen kuin 1917 saati 1918. HUHTIKUUTA 2017 Tokoin senaatti toimi historian taitekohdassa ” Vuonna 1916 ihmisten näköala oli aivan toinen kuin 1917 saati 1918. Hänen mukaansa historiantutkijat yrittävät monesti kuvata tutkimuskohteensa tapahtumia kronologisesti, ajallisessa järjestyksessä ikään kuin loogisesti ajassa eteenpäin. . . – Näin tutkimusta tehdessään he itse asiassa menettelevät juuri päinvastoin ja usein niin, etteivät itse sitä lainkaan huomaa. Vuosi 1916 on ”pahoinpidelty” Emeritusprofessori Seppo Hentilä nosti kriittisessä seminaariesityksessään esiin vähemmälle huomiolle jääneet vuoden 1916 aikalaiset. Suomessa elettiin 1916 suhteellisen rauhanomaisessa ja vakaassa yhteiskunnallisessa tilassa. Tokoi valittiin vuoden 1907 vaaleissa eduskuntaan SDP:n listalta. Tokoi kuului vallankumoushallitus kansanvaltuuskuntaan elintarvikekomissaarina Suomen sisällissodassa punaisten puolella ja joutui vuonna 1918 pakenemaan maasta. Tokoi vieraili Suomessa ensimmäisen kerran vuonna 1949, kun hänen tuomionsa oli purettu. Oskari Tokoi on pääministeri, joka sai kaksi kuolemantuomiota – toisen valkoisilta, toisen punaisilta. . Työväenliikkeen alkuaikoja, irtautumista Venäjästä ja yhteiskunnallisen muutoksen ja myllerryksen vuosia 1916–1920 käsiteltiin Helsingin Paasitornissa pidetyssä Vapauden kevät – sata vuotta Tokoin senaatista -juhlaseminaarissa. – Tässä ilmapiirissä työväenliike näytti kannattajiensa mielestä porskuttavan eteenpäin Karl Kautskyn viitoittamalla tiellä rauhanomaisesti, ja vallankumous koittaisi sitten joskus aikanaan tulevaisuudessa, kun pääoman lait sen esiin putkauttaisivat. . Toisen maailmansodan aikana Tokoi toimi Suomen avuksi Help Finland -järjestön varapuheenjohtajana
Maailmanpolitiikassakin kuohui. Hallitusvaltaa piti sosialidemokraatti Oskari Tokoin johtama senaatti ja eduskunta kutsuttiin vihdoin koolle 4.4.1917. ”Helsinginkadulla autojen pakoputkista liehuu roikkuu häähuntua käärinliinaa ja Kurvin kulmilla kulkijoiden suista virkkautuu kaitaa valkeaa pirtaa. ”Kuntain välinen Elintarvetoimikunta” kuuluu ryhtyneen suunnittelemaan nykyisten poikkeuksellisten olojen vaatimaa yleistä elintarveasetusta, joka antaisi hallitukselle riittävän vallan, aina pakko-ottoa myöten, järjestää maan elintarveasioita. Työväestönkin edustajia pitäisi olla mukana näin tärkeätä ja kiireellistä asetusehdotusta laadittaessa. Sosialidemokraatit vaativat tehokkaita toimia. – Muuten on Työmies ankarasti arvostellut kaikkia tähän saakka tehtyjä ehdotuksia elintarveasian järjestämiseksi ja havainnut ne köykäisiksi. En edelleenkään katso olleeni väärässä. Tannerin mukaan oli toimittava niillä keinoilla, jotka olivat käytettävissä. Pakkaspihkaa. HUHTIKUUTA 2017 Demokraatti 100 vuotta sitten ANTTI VUORENRINNE Maailman kirjallisuuden katekismus ANJA KAURANEN: SONJA O. Mutta kunnallisen luokkavallan kirous vaikuttaa, että esim. Kaksi on lähtöisin Kjell Westön kynästä (”Leijat Helsingin yllä”, ”Missä kuljimme kerran”), kolmas on Sonja O. Tanner joutuikin vastaamaan Työmiehessä voimakkaaseen kritiikkiin. Asetusehdotuksen voi toimikunta jättää senaatille jo aivan näinä päivinä, ilmoittaa S.T.T. Vilukissa.” Mitä se on: Viime vuosikymmeninä on kirjoitettu kolme joka solullaan Helsinkiä henkivää huippuromaania. Työmiehen mukaan ei ollut merkkiäkään siitä että ”kapitalistiryhmät vapaaehtoisesti olisivat luopuneet” ”rikollisesta kiristysmenettelystään”. Tämän lakiehdotuksen aikaansaamiseksi ehdotti toimikunta Maataloustuottajain Valtuuskunnalle yhteisen komitean asettamista. Kalsa, pitkästä aikaa tosikalsa sitten kuuskytluvun lapsuustalvien. Nykyinen hallitus tulee tämmöisen ehdotuksen epäilemättä heti omaksumaan, jos se on – kelvollinen, Tanner jyrisi. Tanner puolustautuu Senaatissa elintarvikekysymystä hoiti valtiovarainministeri Väinö Tanner, joka esitteli hallituksen pyrkimyksiä eduskunnalle 23. 37 6. Hallitus oli joutunut ruuan hankinnassa turvautumaan Kuntien Elintarvekomi teaan, jonka kokoonpano ei sosialidemokraattien kenttäväkeä tyydyttänyt. KÄVI TÄÄLLÄ (1981) . TULKINTA ROLF BAMBERG Elintarveasetuksen valmistelut. Rakastuin Sonjaan 1990-luvun alussa, ja Polttopiste-lehteen kirjoittamassani arviossa julistin parikymppisen varmuudella sen olevan Olavi Paavolaisen ”Suursiivouksen” veroinen kirjallinen manifesti. Kansa vaatii leipää Huhtikuun alussa totuteltiin uuteen vapauteen. Odotetusti Yhdysvallat julisti sodan Saksalle 2. Maitokorttijärjestelmä oli uudistettava ja leipämäärän suuruus ”määrättävä runsaammaksi”. Olisi sen vuoksi erittäin suotavaa, että Työmies nyt vihdoinkin esittäisi jonkun todella kansanvaltaisen ja kelvollisen ehdotuksen tämän pulman järjestämiseksi, sillä muuten ehdotus ehdottomasti tulee liian myöhään. huhtikuuta. Puhemieheksi valittiin Työmiehen toimittaja Kullervo Manner. Viljaa, maitoa, voita ja sokeria oli hankittava ja keinottelu saatava kuriin. Kuntapäättäjiä vaadittiin kuriin. huhtikuuta. Sittemmin on nykyinen senaattikin pyytänyt Kuntainvälistä Elintarvetoimikuntaa yhdessä maataloustuottajain edustajain kanssa laatimaan ehdotuksen elintarveasetukseksi, jonka hallitus voisi jättää eduskunnalle heti tämän kokoonnuttua. mainittu kuntain välinen elintarvetoimikunta on kokoonpantu yksistään porvarien toimesta. Eikä niitä lapsuustalvia edelleenkään enää tule.. Kansatalon säämittari näyttää pelkkää keltaista. Silloin Sonja O. paleli aina. Tokoin senaatin kiireellisin kysymys oli maata uhkaava nälänhätä
Kirjoittaja on kaupunginvaltuutettu, Järvenpään sivistysja vapaa-aikalautakunnan puheenjohtaja ja Demarinuorten 1. Yhteisölliset työtilat ovat avoimia toimistoja, joihin kuka vain voi tulla tekemään työpäivänsä etätyönä joutumatta matkustamaan varsinaiseen toimipisteeseensä. K untavaalien alla on puhuttu paljon siitä, miten veroilla kerätyt varat tulisi kunnissa käyttää. Tästä hyvä esimerkki ovat suosiotaan maailmalla kasvattavat yhteisölliset työtilat, joita on jo nähty Suomessakin. Kasvua vauhdittamalla voidaan helpottaa tulevien vuosien säästöpaineita, jos esimerkiksi yhä useampi yritys saadaan sijoittumaan ja työllistämään kuntaan. Käytännössä kyse on siitä, miten kuntiin saataisiin luotua uutta taloudellista kasvua. Kirjoittaja on Kalevi Sorsa -säätiön toiminnanjohtaja.. Kaukonäköiset panostukset maksaisivat itsensä takaisin vasta pidemmällä aikavälillä. Näiden avausten pohtiminen olisi tärkeää jo siksikin, että suurin osa Suomen kunnista elää tulevallakin nelivuotiskaudella taloudellisesti niukkoja aikoja. u u u Hallituksen maakuntaja sote-uudistuksen toteutuessa jokaisen kunnan on löydettävä uudelleen oma roolinsa. varapuheenjohtaja. Pelkästään Uudellamaalla yöpyi vuonna 2014 yli 5,4 miljoonaa ulkomaalaista matkailijaa. Nopeita pikavoittoja kunnallisella matkailuun panostamisella ei kuitenkaan ole saavutettavissa. Eri arvioiden mukaan yöpymisten määrä on ollut tasaisessa kasvussa viimeisen 20 vuoden ajan. Sen sijaan paljon enemmän olisin toivonut esitettävän näkemyksiä uusista keinoista kuntien tulopuolen kasvattamiseksi. Kasvua vauhdittamalla voidaan helpottaa tulevien vuosien säästöpaineita. Näitä tavoitteita kohti kulkeminen kohentaisi myös merkittävästi kuntien elinvoimaisuutta ja lisäisi niiden vetovoimaa. Lähtökohdat aina kin ovat lupaavia. Suomi ja Uusimaa selvästi kiinnostavat ulkomaisia matkailijoita vuosi vuodelta enemmän. Ei vaadi erityistä luovuutta keksiä uusia kohteita kuntatalouden menopuolelle. HUHTIKUUTA 2017 EEMELI PELTONEN Puheenvuoro Mistä uutta kasvua kuntiin. 38 6. Erityisesti suurten kaupunkien kehyskuntien kannattaisi tutkia mahdollisuuksia edistää uusia tapoja tehdä ja organisoida työtä. Vaalikentillä on kuultu avauksia aina maksuttomaan joukkoliikenteeseen siirtymisestä terveyskeskusmaksujen poistoon. Avainasemassa matkailun lisäämiseksi kuntiin on matkailukohteiden tuotteistaminen, markkinointi ja mielekkään tekemisen keksiminen kaikenikäisille. u u u Paljon voitaisiin tehdä kunnissa myös matkailun edistämiseksi. Kasvun näkökulmasta kunnan tärkeimmäksi tehtäväksi jää uudistuksen jälkeen elinkeinopolitiikan toteuttaminen. Yrittäjämyönteisen ilmapiirin edistäminen, rohkea maanhankintaja käyttöpolitiikka sekä pientenja keskisuurten yritysten kuunteleminen ovat tärkeitä tavoitteita, joita valtuustoissa voitaisiin edistää kaikkien puolueiden yhteistyöllä. Nyt valittavat valtuutetut pääsevät vaikuttamaan merkittävästi kuntien tulevaisuudessa harjoittamaan elinkeinopolitiikkaan. Ehdokkaat yli puoluerajojen ovat esittäneet ahkerasti uusia menoeriä ja investointeja
Or ganisaatioiden alimmillekin ta soille haetaan muutosjohtajaa, ja hihamerkissä ei saa olla pu naista väriä, eikä oikein vih reääkään. Tapahtui mitä tahansa, rekyyli tulee kaikessa takaisin ja aina lo pulta työttömään itseensä. Häneltä ei saa viedä mi tään tukia pois, vaan päinvastoin niitä on annettava lisää. Koska siellä on asiakaslähtöinen ote tekemi seen, ihmisten arvostus ja hyvä sydän. Hyvässä työyhtei sössä työ ei tunnu edes työltä. Mikä on se paikka, jossa tulevan äidin ja lapsen vointia seurataan sään nöllisesti, mihin vastasyntynyt menee tarkastuksiin muun per heen kanssa, josta lähetetään odottava äiti jatkotutkimuksiin, jos todetaan jotakin erityistä. Työttömällä pitää olla oma auto, mieluummin neliveto. Hän ym märsi, että kun äideille anne taan opetusta ja ohjausta lap sen hoitoon liittyvissä asioissa, lapsi kasvaa ja kehittyy hyvin. Katsellaan junanikkunasta maisemaa ja päivitellään, kun ei näy yhtään työtöntä tekemässä risusavottaa. Vastuussa olevat po liittiset päättäjät yrittävät koko ajan selittää asiaa toisin. Jos työtön tähtää mihin tahansa am matilliseen koulutukseen, hänen täytyy voida luottaa järjestel mään. Opetettiin kuinka tärkeää on, että lapsi saa oikeaa ruokaa, pi detään puhtaana, annetaan ul koilla ja leikkiä – ja että anne taan lapsen olla lapsi eikä nuori aikuinen. Kolmas sektori tekee työtä työttömän kanssa, vuoro vaikutuksessa inhimillisesti hy viä tapoja kunnioittaen. Työn tekemisen pitäisi olla suuri ilo. Hei dän maailmansa on täynnä kan nustinloukkuja ja muuta jargo nia. Kolmas sektori – erilai set UraOvi tyyppiset toimijat – työllistää Suomessa 76 pro senttia työttömistä. 30 vuoden työkokemuk sella voin sanoa, että ovat. KIRJOITUSTEN MAKSIMIMITTA ON 3000 MERKKIÄ. HUHTIKUUTA 2017 Mielipide KIRJOITA OMALLA NIMELLÄSI. Näillä kaikilla on nykyisen tutkimus tiedon perusteella yhteys nuo ruus ja aikuisikän mielenter veysongelmiin ja syrjäytymis vaaraan. Miten se on mahdollista. Äitiys ja lastenneuvolatoi minnasta säädetään terveyden huoltolaissa (2010) ja valtioneu voston asetuksessa neuvolatoi minnasta (2011). Jos kansa ei kohta nouse kapinaan kohte lunsa takia, meidät voi viedä rii hen taakse ja ampua. Työvoimapalveluita muutetaan parhaillaan rekryfir mojen hoteisiin, ja sitten kyyti vasta kylmää onkin. Varsinkin journalistisella alalla se on totta koko ajan. Minne ensimmäiseksi men nään, kun todetaan, että nai nen odottaa lasta. Luullaanko oikeasti, että yhtiöittäminen, yk sityiset yritykset ja kolmannen sektorin järjestöt voisivat ottaa nämä toiminnot itselleen. Olen hakeutunut työllisyystöi hin risusavottahommiin työn suunnittelijaksi, mutta vastauk seksi sain haastattelun jälkeen ”substanssiosaamisesi puskissa ei riittänyt”, no myöhemmin se kin olisi riittänyt, mutta autotto muus esti tehtävän vastaanoton. Näin saadaan tar vittaessa tietyt hakijat pois pe listä. Hyvä paimen pitää huolta laumastaan, niistä heikoimmistakin. Ylppö ymmärsi myös, että pi tää olla jokin paikka, mihin lapsi ja perhe voivat tulla ja missä lapsen kasvua ja kehitystä seu rataan säännöllisesti. Työttömien kapina kytee Hyvän kotikasvatuksen saanut työtön syyllistää aina itsensä. Työ voimapoliittiseen päätöksen tekoon pitää saada aimo annos luovuutta lisää. Mikä tahansa työ voisi olla sel laista, jos niin halutaan. Arvo Ylppö täyttäisi tänä vuonna 130 vuotta. Työvoimaviranomaiset eivät eroa natsisaksan toimijoista mil lään tavalla. Lastenneu voloissa ja kouluterveyden huollossa voidaan havaita riit tävän ajoissa merkit, jotka en nakoivat lapsen tai nuoren ke hityksen häiriintymistä. Sen pitäisi olla ikiliikkuja, joka antaa ja ottaa mutta ei tapa. Omaa ajattelua ja aloitteellisuutta pi tää kannustaa eikä dissata. Henry Rantaniemi Valkeakoski Yhteiskunta on muuttunut Ylpön ajoista, mutta lapsi on pysynyt samana. Yh teiskunta on muuttunut Ylpön ajoista, mutta lapsi on pysynyt samana, vaikka eriikäisten las ten ja nuorten ja perheiden on gelmat on monimutkaistuneet. Me olemme keräilijä ja metsästä jäkansaa alun perin – enää pys tymme vain keräämään rahaa tai metsästämään syyllisiä. Vuodesta 1944 lähtien neuvolatoiminta on ollut lakisääteistä toimintaa. Paikka taitaa olla vieläkin auki. Mitä sitten pitäisi tehdä. Risusavotta on vaativaa työtä. Siellä voidaan todeta varhaisen vuo rovaikutuksen häiriöt, oppimis vaikeuksia ennakoivat oireet, lapsuusiän masennus ja kou luikäisen käytöshäiriöt. Periaatteet neuvolatoi minnoille olivat suurin piirtein samat kuin nytkin. Ovatko nämä asiat tänä päivänä tär keitä. Jär jestelmän heikoimmilta kerä tään rahat pois ja samalla heistä tehdään syyllisiä. Eniten minua rasittaa se tie toisuus, että työttömien kyyky tys ja kölin alta vetäminen ovat tosiasia. Olemmeko todella romutta massa lakisääteistä äitiys ja lastenneuvolatoimintaa sote uudis tuksen myötä. 39 6. Arkkiatri Arvo Ylpön joh dolla lähdettiin 1900luvun alussa parantamaan Suomen lasten ja odottavien äitien ter veydentilaa neuvolatoimintojen kautta. Siihen pitäisi pystyä la taamaan energiaa, ja sen pitäisi antaa energiaa. Kunnissa toimiva lastenneu vola ja kouluterveydenhuolto tekevät tärkeää työtä lasten ja nuorten hyväksi. LÄHETÄ MIELIPITEESI OSOITTEESEEN MIELIPIDE@DEMOKRAATTI.FI TAI DEMOKRAATTI, PL 338, 00531 HELSINKI Mitä olemme tekemässä lapsillemme. Rekrytointiprosessit on tänä päivänä rakennettu sellaisiksi, että työnantajalla on mahdol lisuus rakentaa ne haluamal laan tavalla. TEpalvelut eivät ymmärrä ihmistä, ne ymmärtävät vain la kipykäliä, heidät on siihen ope tettu. Heitä johtaa hyvän paimenen filosofia. Nyt on jo työnantajia, jotka eivät alistu kikysopimuksen ehtoihin vaan tukevat työntekijöitä ja työnte koa, koska aika, jonka työntekijä antaa työnantajille on arvokasta myös työnantajalle. Eila Kohonen Porvoo Kirjoittaja on Kalevi Sorsa -säätiön toiminnanjohtaja.. Hy vän kotikasvatuksen saanut työ tön syyllistää aina itsensä
He hyötyisivät työmarkkinaopetuksesta valtavasti enemmän kuin esimerkiksi yrittäjyysopetuksesta. Sama koskee koko työttömien joukkoa. Ja pian menetetään viimeisetkin työllisyysmäärärahat. Hallituksen eri ministerien henkselien paukuttelu parantuneella työllisyystilanteella on monella tavalla harhaista hommaa. 40 6. Hienon yrittäjyysopetuksen lisäksi on lukioihin ja ammattioppilaitoksiin lisättävä työmarkkinaoppi. Tämä on hieno asia. Miksi näin. Samaan aikaan kolikon toinen puoli eli työmarkkinaopetus, puuttuu käytännössää kokonaan. Valtaosa Suomessa ammattioppilaitoksesta valmistuvista aloittaa uransa palkansaajana. KIRJOITUSTEN MAKSIMIMITTA ON 3000 MERKKIÄ. Silti se puuttuu. Päättäjien ja erilaisten työttömyyden parissa puuhastelevien virkamiesten pitäisi jo tunnistaa globaalien työmarkkinoiden rantautuneen Suomeen. Lähes jokainen on elämänsä aikana vähintään jonkin aikaa palkansaajana, joten aihe on kaikille relevantti. Esimerkiksi ammattioppilaitoksista valmistuvat eivät aina tunne edes oman alansa työehtosopimusta valmistuessaan – koska sitä ei käydä koulutuksessa kunnolla läpi. Sirpa Martins Suolahden Työttömät ry Eija Tuohimaa Jyvässeudun työllistämisyhdistys – JST ry Nykyään jo peruskoulutasolla opetetaan yrittäjyyttä. Temppuiluun perustuva pitkäaikaistyöttömien palkaton juoksuttaminen ei ole kääntänyt pitkäaikaistyöttömyyttä laskuun. Peräänkuulutamme myös elinkeinoelämän yhteiskuntavastuuta. Nostaaksemme aidosti työllisyysastetta on viisasta panostaa työllistämiseen, infran parantamiseen, oppisopimuskoulutukseen ja yleensä koulutukseen, jotta tulevaisuuden osaaminen Suomessa olisi turvattu. Tämäkin perusasia on kansakunnan kaapinpäällisten hyvä tiedostaa. Ja olemassa olevan työn jakamista työaikaa lyhentämällä. Asiaan onkin saatava muutos. Antti Koskela. LÄHETÄ MIELIPITEESI OSOITTEESEEN MIELIPIDE@DEMOKRAATTI.FI TAI DEMOKRAATTI, PL 338, 00531 HELSINKI Nimi (tekstaten) paikkakunta hinta (euroa) Kouluihin tarvitaan työmarkkinaopetusta Nyt katosi se viimeinenkin tolkku Suomalainen työvoimapolitiikka on menettänyt lopullisesti järkensä. Ei ole tavatonta, eikä kohtuutonta, että siitä työstä, mitä ihminen tekee yhteiskunnan hyvinvoinnin parantamiseksi, maksetaan palkka. Matalapalkkojen leikkaaminen ja työajan lisääminen eivät edistä vientiä tai työllisyyttä, vaikka tarvittiin juuri päinvastaisia asioita: ostovoiman elvyttämistä, kysynnän lisäämistä kotimarkkinoiden pk-yrityksille ja sen työpaikoille. HUHTIKUUTA 2017 Mielipide KIRJOITA OMALLA NIMELLÄSI
Meitä Paasikiven jälkeisiä vuosikymmeniä eläneitä suo malaisia tämä naurattaa niin pirusti, tämä tämmöinen valtion päämies. Ja kunto niin huono, että kahtena aamuna piti hoitajan nos taa minut petillä istumaan, omat voimat eivät edes siihen riittäneet. Pimennossa persut ovat. Kuumettakin kerkisi olemaan 39,8 astetta jne. Sitä vain Hallituksen yliaikainen keskonen eivät muut saa nähdä eivätkä sanoa. Olen samaa mieltä. Nyt on päällä kova lääkitys ja vointi ko tona jo paranemassa. Sitä vaan eivät muut saa nähdä eikä sanoa. Jallu sanoi lempiohjelmansa radiossa olevan Merisää ja tv:ssa Eduskunnan kyselytunti. Mus tan ministeriauton takavalot vain näkyvät johta jan poistuessa paikalta varmistamaan paikkansa säilyminen. Käydä antamassa luottamuksensa eli äänensä tulevana py hänä sosialidemokraattien ehdokkaalle, ellei ole niin jo tehnyt. Suorastaan liikuttavan kaunista ellei peräti riipaisevaa on nähdä, kun edustaja tenttaa oman puo lueen ministeriä ja kun ministeri sitten aivan yllättyneen nä köisenä, mutta syvää kiitollisuutta huokuen pyöräyttää siihen vastauksen. Kauanko unohdettu kansa sietää tällaista. Syykin löytyi – verenmyrkytys. TIMO ROOS timo.roos@kopteri.net Tällä palstalla vuorottelevat Nieminen Vee ja Mikko Salmen Salmiakkia.. Muistel laanpa tämän nykyisen harakirihallituksen salk kujen jakoa. Sen kansallinen merkitys on edelleen sama, siis hätämerkki. Lyhyesti kerrottuna olin maanantaina eturauhasen tähystyksessä, tiistaina ehtoo päivällä soittelemassa haitaria ja juttelemassa palvelutalossa ja vielä ehtoon edellä viisasta esitelmää kuuntelemassa. Vähän ennen puolta yötä olin jo ensiavussa, josta osastolle viikoksi makaamaan. Se on siunattua työtä, ar vioi vanha hyvä ystäväni. Jos muut puolueet olisivat pelanneet sellaista salkkuhippaa kuin persut, miten paljon nämä oli sivatkaan ilkkuneet. Persupalatsin yhdellä nurkalla siis palaa, savu haisee jo. Mitä tekee herra Palopäällikkö. Vihapuhei tahan ne eivät tietenkään ole olleet, peh meyttä ja lempeyttä pursuavat parhaim millaan. Vastaan, että tiedän. Vihaksi pistävät asiattomat kirjoitukset hoitsuista, jotka muka vain istuvat kahveella ja juoruavat. EteläKo rean presidenttikään ei suostunut eroamaan houkuttelemalla kaan. u u u Mäkisen Jallu sanoi kylän paarissa, että maailma on pieni ja klopaali. Te kijäinsä näköinen kuitenkin, se tunnustettakoon. 41 6. Toivottavasti tässä sotesotkussa osataan riittävästi arvostaa sairaaloiden hoitohenkilöiden työtä. Pitkään valtaistuimella istuneille johtajille on yhteistä se, että paikan vapauttaminen seuraajalle on tuskallista. Tuore esimerkki kertoo, että persujen edus kuntaryhmässä jo neljäsosa valmistelee irtiottoa johtajansa maahanmuuttajia koskevasta linjasta, jota sitäkään ei juuri voi inhimilliseksi sanoa. Äskettäin puheenjohtaja totesi puo lueen sa olevan nyt hieman katveessa. u u u Persujen kohta, ja joidenkin mielestä lopultakin, paikkansa jät tävä puheenjohtaja on tunnettu myös terävistä, toisia puoluei ta koskevista lausunnoistaan. u u u Tätä kirjoitellessa en vielä tiedä sotelakipaketin tarkasta sisäl löstä. u u u Minulta on tiedusteltu, tiedänkö, mitä nyt jokaisen sosialidemokraatin tulisi tehdä. Kaunisteltua pötypuhetta tuo tuommoi nen. Miten olisi tällainen: Hallituksen ky häilemä sotepaketti onkin yliaikaisena syntynyt keskonen. Oli kuullut jonkun poliitikon niin sanovan. HUHTIKUUTA 2017 Nieminen Vee K ylän entinen opettajakin soitteli, Vointiani kyseli, kun oli siitä jo takin kuullut. Jos oikeat asiantuntijat ovat oikeassa, niin miten kuuluisi siitä lyhyt luonnehdinta. Sain kokea viikon sisältäpäin elämää Hämeenlinnan keskus sairaalassa sisätautien vuodeosastolla. Ja kannustaa muitakin niin tekemään vaikkapa kyytiä tarjoamalla. Jallun mukaan kansainvälinen hätämerkki SOS tarkoittaa suomenkielellä, että SipiläOrpoSoini. Ihmettelen edelleen, kuinka siellä henkilökunta jaksaa olla niin työhönsä sitoutunut, jaksaa jutella, kannustaa ja olla aina hyvällä tuulella. Pimennossa persut ovat
Ruotsalainen Pekka eläkeläinen Vantaa 7.4. Aina on kyse arjesta Yhteiskuntaa myllertävien uudistusten koko kuvio tuntuu olevan epäselvä niin kansalaisille kuin päättäjille. Leo loi pysyviä suhteita Suomen ja Tansanian välille. Haluan tehdä parhaani viedäkseni heidän asioitaan eteenpäin, hän kertoo. Täyttää 50 vuotta 7.4. . Mahdolliset onnittelut voi ohjata Kansan Sivistysrahastoon, tilille FI85 1521 3000 0060 09, tiedonantoon: Lasse Lyytikäinen Hentilä Marjaliisa dosentti, erikoistutkija Espoo 7.4. – Mietin, kuinka upeaa on, että niin moni ihminen on päättänyt antaa ainoan äänensä minulle. Leo näki, että maatalousvaltaisessa maassa palveluelinkeinot kehittyvät ja että turismille on paljon mahdollisuuksia – ja siinä hänkin voi yrittäjänä olla mukana. Tarja Kantola, Helena Laukko ja Folke Sundman Kirjoittajat ovat Leo Söderqvistin ystäviä Leo Söderquist. Hän on kiitollinen saatuaan toimia ministerinä ja miltei kymmenen vuotta puoluejohdossa – varapuheenjohtajana ja puoluevaltuuston puheenjohtajana. Muistan aina sen hämmennyksen tunteen: ”Mitä. . – Kun 95 prosenttia äänistä oli laskettu ja tuli Hervannan äänet, pongahdin ensimmäiseltä varasijalta kansanedustajaksi. – Olen varmasti ikuisesti mieleltäni se nuori maailmanparantaja, joka haluaa aina taistella sen puolesta, että oikeudenmukaisuus voittaa. Juuri nyt hän toivoo hallituksen havahtuvan asiantuntijoiden varoituksiin sote-uudistuksen kiirehtimisestä. Koneasentaja Leo Söderqvist Valmetin Vuosaaren telakalta kiinnostui nuorena politiikasta ja oli sekä kunnallisettä eduskuntavaaleissa mukana Helsingissä. Olen tosi intohimoinen salidebatoija, minusta se on kivaa! Minusta on hienoa, Anna-Liisa Blomberg että sanotaan, jos ollaan eri mieltä. Näitä matkoja hän ehti muutamille tutuille järjestää ja kaikki maan katsomisen ja kokemisen arvoiset paikat hän osasi reitillä näyttääkin. . Eteläafrikkalaisten pakolaisten asuinolojen parantamiseksi ja ammatillisten koulutusmahdollisuuksien lisäämiseksi pakolaisleirille perustettiin huonekalutehdas, joka koneistettiin Suomesta ja tehtaalla tarvittiin ammattimiestä. Kakkukahvit kaupunkilaisille 7.4. Voisi kuvitella, että haastaminen väsyttää, mutta ei Viitasta. . He kantavat huolta lasten ja ikäihmisten asioista, työttömyydestä, koulujen ryhmäkoista ja sisäilmaongelmista. Leo johti tehdasta senkin jälkeen, kun Etelä-Afrikan vallanvaihdoksen jälkeen pakolaiset palasivat kotiin. – Uskon, että kun ymmärrys ihmisille tärkeistä asioista saadaan valtuustoihin, maakuntiin ja eduskuntaan, menee yhteiskunta parempaan suuntaan. Arja Jokiaho PIA VIITANEN 50 VUOTTA . Leo koulutti yhdessä muiden suomalaisten huonekalualan ammattilaisten kanssa tehtaan työntekijät ja huolehti kekseliäänä ja sinnikkäänä ihmisenä myös tehtaan hankinnoista ja logistiikasta, joskus haastavissakin olosuhteissa. Mahdolliset onnittelut voi ohjata Ensija turvakotien toiminnan tukemiseksi Kansan Sivistysrahastoon tilille FI85 1521 3000 0060 09, tiedonantoon: Marjaliisa Hentilä Vuolanne Antti Pori 11.4. On myös kansalaisten oikeus tietää, mistä poliitikot ovat eri mieltä ja miksi, hän sanoo. Leo toimi monien suomalaisten järjestöjen apuna Tansaniassa ja hän käväisi välillä myös Angolassa tekemässä tiiliä namibialaisten pakolaisten kanssa. Anna-Liisa Blomberg Demokraatti Pia Viitanen.. Taustaa oli tietysti jo ay-toiminnasta Metalliliiton riveissä. Vuosina 1997–2002 hän toimi Kepan yhteystoimitsijana Morogorossa, joka on tuttua aluetta monelle kansalaisjärjestölle. Aina vaali-illan päätteeksi Viitanen istuu pitkään kotisohvalla luottamuksesta mykistyneenä. Syntymäpäivät Luottamus lämmittää Tampereen sosialidemokraattisen opiskelijayhdistyksen porukka lähti yhdessä ehdolle vuoden 1992 kuntavaaleihin, ja poppoon puheenjohtaja pääsi kolmanneksi varavaltuutetuksi. Ei vastaanottoa. – Ihmisillä on näkemys siitä, millainen yhteiskunta olisi parempi. HUHTIKUUTA 2017 Paasimaa Tuomas koneasentaja, eläkeläinen Hattula 7.4. Viime vuosina hän toimi myös Morogoron Rotareiden puheenjohtajana ja politiikkaa hän seurasi aina tarkkaan. Asioissa pitää edetä kansalaisia kuunnellen, Viitanen summaa. Mahdolliset muistamiset voi osoittaa KSR:n Väinö Voionmaan rahastoon Pirkanmaan nuorten kulttuuriharrastusten tukemiseksi, tilille FI85 1521 3000 0060 09, tiedonantoon: Pia Viitanen. Tammelan torilla kello 11 ja Hervannan ostoskeskus Duossa kello 15. Lyytikäinen Lasse johtaja, eläkeläinen Ristijärvi 10.4. Vuonna 1995 sama porukka tuumasi, että puheenjohtaja voisikin lähteä myös eduskuntavaaleihin. Leolle oli muodostunut vahva näkemys Tansanian kehityksestä. Hyvältä on tuntunut myös luottamus, jota hän on saanut sosialidemokraattiselta liikkeeltä. Tansanian hallitus ei osannut päättää miten yritystoimintaa hoidetaan ministeriöistä käsin ja vähitellen tehtaan toiminta loppui. Jälkimmäisten olisi Viitasen mielestä tärkeää käsittää, että vaikka ihmiset eivät sisäistäisi soten saloja, he ymmärtävät omasta arjestaan. . Siellä sijaitsevat Leon perheen talo ja yrityksen Lege & Co:n tilat ovat tulleet tutuiksi monille suomalaisille. SDP:n kansanedustaja ja valtuutettu . Mahdolliset onnittelut voi ohjata KSR:n Eetu Salinin rahastoon, tilille FI85 1521 3000 0060 09, tiedonantoon: Antti Vuolanne 70 VUOTTA 60 VUOTTA 50 VUOTTA Syntymäpäivät Stadin kundi Afrikassa Kuollut Maaliskuun alkupuolella tuli tieto, että kehitysyhteistyön veteraani, helsinkiläislähtöinen Leo Söderqvist (1956–2017) on menehtynyt sairauskohtaukseen Tansanian Morogorossa. Tampere . Morogorossa kaipaamaan jäi puoliso Herieth ja Suomessa talvet koulua käyvät lapset Lenita ja Julius sekä tyttäret Mia ja Pia perheineen ja Leon veljet perheineen. Hänet tunnetaan usein varsin ärhäköistä puheenvuoroistaan. Omalle tontille rakentui majoitustiloja ja ravintola. . Solidaarisuuden eri tehtävissä toimijoina jäämme kaipaamaan Leon pohdintoja ja tarkkaavaisia huomioita, joita hänellä aina oli myös Suomen kehityksestä. Leon viimeisten vuosien haave oli toimia matkanjärjestäjänä, jotta suomalaiset voivat hänen opastuksellaan tutustua Tansaniaan – ja siihen mitä kehitys on ja miten kehitysavulla siihen vaikutetaan. Viitanen muistuttaa, että oppositiosta pidetyillä puheilla voi myös vaikuttaa – hallitushan on muuttanut päätöksiään. . Minäkö?”, SDP:n kansanedustaja Pia Viitanen muistelee. Ihmisten antama luottamus tuntuu hyvältä ja vetää nöyräksi. 43 6. Reilut kolmekymmentä vuotta sitten Leo innostui kehitysmaakysymyksistä, kun Solidaarisuuden (Kansainvälisen solidaarisuussäätiön) ANC:n pakolaisleirin tukihanke Morogoron Mazimbussa alkoi. Kunnon debatti sytyttää Luottamus mykistää, mutta äänet tömäksi Viitasta ei voi kuvailla. Tai kehitysvammaisten erityistä tukea tarvitsevien nuorten elämänhallinnan ja osallisuuden edistämiseen NEO – OmaPolku, Tampereen seudun osuuspankki FI255 7300 820 248 678, viestiin: lahjoitus NEO – OmaPolku
Alustajana prof. Seuratapaaminen ke 12.4. Alustajana puoluesihteeri Antton Rönnholm. Jumpan vetää Anita Heinonen. VARSINAIS-SUOMI . (09) 5868 530 . klo 17 Tampereen Vanhalta Kirkolta, tied. 020 77 41323 fax 020 77 41330 Työttömyyskassa 020 690 455 etunimi.sukunimi@metalliliitto.fi Avoinna ma–ti klo 9–12 ja 13–16 to–pe klo 9–12 ja 13–16 ke suljettu Yliopistonkatu 33 G, 4. klo 13–15 järjestetään eläkeläisten kuulemistilaisuus asuntoasioista YIT:n edustajien kanssa. Keski-Uudenmaan Wanhojen Tovereiden huhtikuun kokous Keravalla Lapilan kartanolla, Lapilantie 19 ti 11.4. klo 13 alkaen. Kahvitarjoilu. (Julkaisematta jätettävistä teksteistä ilmoitamme lähettäjälle). Aiheena on ”Keski-Uusimaa vuonna 1917” eli palataan hetkeksi sadan vuoden taakse Suomen itsenäistymisen tapahtumiin. Piirivaltuuston kokous to 6.4. TUL:n seurojen ikäihmisten maksuton terveysliikunta Ratinan voimistelusali 2:ssa to 6.4. klo 12. Tervetuloa tutustumaan la 8.4. Suomen ainutlaatuiseen polkuun, joka on rakennettu liikuntaesteisille ja näkövammaisille os. 44 6. Kuusankosken Wanhat Toverit kokoontuvat 11.4. Julkaisemme tapahtumistanne ilmoitukset kaksi kertaa maksutta. krs. Lähetä seuraavan viikon lehteen ilmoitus viimeistään maanantaina klo 11 mennessä. 0400-423835 VAASAN SOS.DEM. KYMENLAAKSO . Ilm. 20100 Turku, turku@pam.fi Perustettu 1932 80v HAUTAUSTOIMISTO Annikki Perttala-Koskinen Oy Linnankatu 3 Brahenkadun kulma Puh. Timo Soikkanen, aiheenaan Sortovuosien vaikutus Suomen itsenäistymiseen. muista@sivistysrahasto.com . demokraatti.fi/ilmoitusmyynti/#yhdistyksille tai sähköpostilla yhdistyspalsta@demokraatti.fi tai faksilla 09 701 0569. klo 12 Ravintola Cumulus, Eerikinkatu 28. www.sak.fi Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry Autoja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry Metallityöväen liitto ry www.akt.fi www.metalliliitto.fi Jäsenyys ja liittyminen 030 100 600 Jäsenten työsuhdeasiat 030 100 620 Työttömyysturva 020 690 211 Vaihde 020 774 002 etunimi.sukunimi@pam.fi Palvelualojen ammattiliitto PAM ry www.pam.fi www.jhl.fi SAK:N LOUNAIS-SUOMEN TOIMINTA-ALUE / TURKU Liity SAK:n ammattiliiton jäseneksi! Maariankatu 6 b, 20100 Turku, puh. Tervetuloa! . Suursuontie 29. Varaamme oikeuden lyhentää tekstejä. PIRKANMAA . KUNNALLIS-JÄRJESTÖ ry Pitkäkatu 50 65100 VAASA http://vaasa.sdp.fi sdp.vaasa@netikka.fi Puheenjohtaja Markku Ahonpää 040 557 0846 Varapuheenjohtaja Oili Airaksinen-Rajala 040 561 1884 Sihteeri Virve Airaksinen 040 569 8300 Taloudenhoitaja Erik Cederholm 0500 365 944 KOKKOLAN SOS.DEM KUNNALLISJÄRJESTÖ ry. Lisäksi sinulla on mah dollisuus hyödyntää liiton tarjoamia edullisia lomaja harrastusmahdollisuuksia. UUSIMAA . Espoon kaupungin päättäjänä asiaa käsittelee tilaisuudessa Espoon kaupunginvaltuuston puheenjohtaja ja kansanedustaja Maria Guzenina. Seuraava ma 8.5. klo 14 Kettumäen Palvelukeskuksessa. Tilaisuudessa on maksuton kahvitarjoilu. HUHTIKUUTA 2017 Yhdistystoiminta Lakiasiat LAKIASIAINTOIMISTO SEIJA KÄRNÄ OY Helsinki-Akaa-Nurmijärvi Kaikki lakiasianne. Marjalle 050 511 1447 tai Harrylle 0500 812 632. 28.4. Aprilliristeilyn yhteiskuljetuksen lähtö pe 7.4. 045 773 021 22. Karakallion Eläkkeensaajien keskiviikkokerhossa 19.4. Keskustellaan vaalituloksesta. TYÖVÄEN AKATEMIAN KANNATUSOSAKEYHTIÖN VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS tiistaina 18.04.2017 klo 15.00 osoitteessa: Työväen Sivistysliitto TSL, Siltasaarenkatu 18-20 A, 00530 Helsinki. ”Yllätysvieraita mukana” Tampereen retken asiat. 231 4074 Myös liikeajan jälkeen TURKU www.perttala.fi Hautauspalvelut Huominen kasvaa tänään Adressit ja Kirjekukat puh. klo 13–15. (02) 4501 541, 4501 540 fax (02) 4501 543 etunimi.sukunimi@akt.fi Avoinna ma–pe klo 8.20–16.00 Humalistonkatu 6, 20100 Turku puh. 020 774 0420 Aluejohtaja Outi Rannikko Puistokatu 6 A, 20100 Turku, puh. Naisten liikunnan toimintaryhmän kokous ma 10.4. TUL-Tampere. www.sivistysrahasto.com Kokoukset Teatterit Järjestöjen ja yhdistysten kevät-, syys-, ja vuosikokousilmoitukset ovat maksullisia. Tilaisuudessa Espoon vanhuspalveluista aluepäällikkö Tiina Jekkonen kertoo Espoon eläkeläisten erityisasumispalveluista ja YIT:n asiantuntijat kertovat myös uudesta palvelusta, jonka avulla voi saada tietoa, apua ja neuvoa asumisen ratkaisuihin. Helsingissä, 21.päivänä helmikuuta 2017 Hallitus. Tilinpäätösasiakirjat ovat osakkeenomistajien nähtävillä Työväen Akatemialla, osoitteessa:Vanha Turuntie 14, 02700 KAUNIAINEN Kokouksessa käsitellään yhtiöjärjestyksen määräämät asiat. klo 10. klo 18 Mäntän kaupungintalo, Seppälän puistotie 15. Veteraanien toimintaryhmän kokous ke 12.4. HELSINKI . Ruissalon Kansanpuiston ravintolassa. Jatkot pidetään Helanderikodin juhlasalissa samassa os. Luvassa yhteislaulua ja lopuksi tanssahtelua. 010 770 3700, fax 010 770 3701, etunimi.sukunimi@jhl.fi Maariankatu 6 b, 20100 Turku puh. Backlundinpolku 1 A 67700 Kokkola http://kokkola.sdp.fi Puheenjohtaja Sakari Ruisaho 040 838 7697 Varapuheenjohtaja Jaana PikkarainenHaapasaari 040 736 2614 Sihteeri Pirjo Paavolainen 050 352 2123 Taloudenhoitaja Esa Kant 040 778 9810 SAK:n ja liittojen aluetoimistot palvelevat Sinua muun muassa työttömyysturvaan, työsuhdeturvaan ja koulutukseen liittyvissä kysymyksissä. klo 18 Tampereen Puistotornin Yrjö Mäkelin -salissa, kahvitus klo 17.15 alk. klo 18 toimistolla. Tilaisuudessa voi liittyä myös karakallion Eläkkeensaajien jäseneksi. klo 11 Työväentalon Tellervossa. Riitaja rikosoikeudenkäynnit 25 vuoden kokemuksella. Turun Wanhat Demarit, huhtikuun lounaskokous ma 10.4. Aiheesta alustavat Juha Mäkinen ja Matti Nieminen. em. menn
Nimi: Osoite: Postitoimipaikka: Tietovisa VEIJO WIREN veijo.wiren@gmail.com Ratkaisuja Tie tov isa n vas tau kse t: 1. Mikä oli viime kunnallisvaalien (2012) äänestyspro sentti. 1,3 6 milj ard ia (20 13) 9. Ratkaisu Ristikon 12/2017 ratkaisu: Torstaina 23.3. Hai 5. Tim o ja Lau ri sek ä Aap o ja Tuo mas 4. 45 6. Minkä kilpailun ampumahiihtäjä Kaisa Mäkäräinen voitti viime viikonloppuna. Ratkaistuja ristikoita odotetaan toimitukseen seuraavan viikon perjantaihin mennessä. 6. julkaistun ristikon 10 euron lahjakortin voitti Martti Toivanen Joensuusta. 8. 5. Muu kal aiskam moa 2. Kuka valtion päämies vieraili Suomessa tällä viikolla. Mikä on Kiinan väkiluku. Oikein vastanneiden kesken arvotaan yksi 10 euron lahjakortti. Ratkaistut ristikot lähetetään osoitteella Demokraatti / Ristikko, PL 338, 00531 Helsinki. Mikä eläin on merienkeli. Mitä tarkoittaa ksenofobia. HUHTIKUUTA 2017 Ristikko 14/2017 Kuvaristikko ilmestyy joka torstai. Mistä urheilulajista Harry Harkimo tuli tutuksi. 7. 3. Merkitse kuoren päälle ristikon numero. Ketkä Kiven seitsemästä veljeksestä olivat kak sosia. 9,5 pro sen ttia Sudoku 1. Onnea voittajalle!. Viid en kilo met rin vap aan hiih tot ava n Suo men mes tar uud en 10. Kiin an kan san tas ava lla n pre sid ent ti Xi Jin pin g 8. Pur jeh duk ses ta 6. Mikä on araknofobia. 10. 2. 58, 3 3. 9. 4. Häm ähä kki kam mo 7. Mikä on euroalueen työttömyysaste
KESKIVIIKKO 12.4. Kuvassa: Marianne North. Joka tapauksessa teos asettuu häpeilemättä silloisen presidentin Mikhail Saakashvilin hallinnon äänitorveksi kuvatessaan Etelä-Ossetiassa käytyä sotaa Pekingin olympialaisten aikana elokuussa 2008. Harlinin sankareita ovat totuuden perässä tantereelle säntäävät sotareportterit (joille teos on omistettu), uhreja georgialaiset siviilit (jotka puhuvat suoraan kameralle elokuvan lopussa) ja syyllisiä jättiläisen laskuun viattomia teloittavat raakalaiset, joista sadistisinta esittää ”Marskiksi” kaavailtu Mikko Nousiainen. HUHTIKUUTA 2017 YLE TV1 05.55 MOT: Ay-pomojen ryppyinen talokauppa 06.25 Ylen Aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00 Sydämen kutsumus (12) 10.43 Löytöretkiä maailmaan 11.00 Uutiset Uusimaa 11.07 Uutiset Kaakkois-Suomi 11.14 Uutiset Lounais-Suomi 11.21 Uutiset Häme 11.28 Uutiset Pirkanmaa 11.35 Uutiset Keski-Suomi 11.42 Uutiset Itä-Suomi 11.49 Uutiset Pohjanmaa 11.56 Uutiset Pohjois-Suomi 12.03 Uutiset Lappi 12.10 Yle Oddasat 12.14 Oddasat 12.30 Hercule Poirot (12) 13.25 Pinsiön parooni 15.00 Uutiset 15.05 Uutiset selkosuomeksi 15.10 Yle Oddasat 15.15 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 16.00 Eduskunnan kyselytunti 16.55 Novosti Yle 16.57 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Sydämen kutsumus (12) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Kettu (12) 20.00 Muisti: Tatska 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 Kuntavaalit 2017: Puheenjohtajatentti 22.35 Ulkolinja: Laukaus Hebronissa 23.30 Uutiset Uutis-Suomi 23.40 Uutiset 23.45 Hiljainen todistaja (16) 00.45–01.15 Puoli seitsemän YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu 06.52 Nelli ja Iiro 07.00 Katinkontti 07.10 Laura 07.23 Tilda ja hänen ystävänsä 07.36 Siiri ja Krokotiili 07.41 Taavi-tiikerin naapurissa 07.54 Kissat 07.58 Martta puhuu 08.25 Galaxi 08.26 Miika (7) 08.37 Nokkelikot (7) 08.50 Näin Norjassa 09.00 Holby Cityn sairaala (12) 10.00 Luontoretkellä: Pääsy kielletty! 10.30 Tuntematon Norja 11.00 Korttelilääkäri 11.30 Laivakokin matkassa 12.00 Soramonttuprinsessat x 2 13.00 Sotaturistina maailmalla 14.00 Elämää ja pyörätuolirugbya 14.30 Riistametsällä 15.00 Kandit 15.30–16.20 Sohvaperunat 16.30 Uusi Päivä 17.01 Pikku Kakkonen 18.00 Holby Cityn sairaala (12) 19.00 Kiveä kovemmat 20.00 Au pairit Kanadassa 20.30 Pulkkinen (12) 21.00 Noin viikon uutiset 21.25 Siskonpeti (7) 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.00 Kioski 22.30 Jääkiekon naisten MM: välieräottelu 00.40 Villi kortti 01.30–02.00 Au pairit Kanadassa MTV3 06.00 Aamusää 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Mitä tänään syötäisiin. Viimeisen vartin varmistukset kylmän sodan henkeä muuten haukkovassa elokuvassa edustavat kai pakollista kompromissia. Andy Garcia on presidentti Mikhail Saakashvili.. 46 6. SUNNUNTAI 9.4. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Salatut elämät (7) 20.00 Illallinen äidille 21.00 Enbuske, Veitola & Salminen 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Formulasirkus 23.05 Myytinmurtajat 00.05 Laurin talot 01.05 Hävyttömät (12) 02.10 Revolution (16) 03.10–04.05 Rush (16) NELONEN 06.00 Bumba 06.05 Bubble Guppies 06.30 Myyrä ja Panda 06.45 K3 x 2 07.10 My Little Pony: Ystävyyden taikaa (7) 07.35 Transformers Rescue Bots (7) 07.55 Sonic Boom (7) 08.10 Angry Birds Toons 08.15 Angry Birds Stella 08.20 Lego Ninjago (7) 08.45 Lego City 08.50 Eläinpotilaiden pelastaja 09.50– 10.50 Hotellit kuntoon, Jyrki Sukula! 13.45 Eläinsairaala 14.15 Matkaoppaat 14.45 Kuppilat kuntoon, Jyrki Sukula! 15.50 The Voice of Finland 17.55 HS-uutiset ja sää 18.00 Liigastudio 18.30 Liiga LIVE: 2. Northin intohimo oli harvinaisten kasvien maalaaminen. Viikon vinkki RANE AUNIMO Harlinin sota ELOKUVA: Viiden päivän sota Hero klo 21.00 KESKIVIIKKO 6.4. Tusinatilausten rutiinireiskaksi sittemmin valahtanut suomalainen sai tilaisuutensa vasta tämän vuosikymmenen alussa. Viiden päivän sota (2011) antaa varmaan jotain osviittaa siitä, millaiselta Mannerheimista kertova elokuva olisi voinut näyttää Harlinin hyppysissä: erittäin epäilyttävältä. Suomalaisohjaajan julistus vaikuttaa kestonsa kuluessa yhä pateettisemmalta propagandalta. O: Howard Hawks. Elokuva on Isao Takahatan viimeinen ohjaus Ghibli-studiolle. Lopullinen leikkausversio vastannee ensi sijassa elokuvan rahoittajien näkemyksiä, vaikka Harlin tuntisikin aitoa sielunsympatiaa Venäjän kyljessä elävää Kaukasuksen kansaa kohtaan. Action-filmien lailla paukkuvissa rintamakohtauksissa autot sinkoilevat akselinsa ympäri ilmassa ja yhden ilmeen henkilöt kävelevät ylväinä tulimeren keskellä. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Salatut elämät 20.00 Stadi vs Lande 21.00 Amazing Race 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 F1 Extra 22.45 Elokuva: Prometheus (16) 01.05 Enbuske, Veitola & Salminen 02.05 Tyrant (16) 03.05–04.00 Sleepy Hollow (16) NELONEN 06.00 Bumba 06.05 Bubble Guppies 06.30 Myyrä ja Panda 06.45 K3 x 2 07.10 My Little Pony: Ystävyyden taikaa 07.35 Transformers Rescue Bots (7) 07.55 Sonic Boom 08.10 Angry Birds Toons 08.15 Angry Birds Stella 08.20 Lego Ninjago (7) 08.45 My Little Pony: Equestria Girls -lyhäri 08.50 Eläinpotilaiden pelastaja 09.50–10.50 Hotellit kuntoon, Jyrki Sukula! 13.45 Huvila & Huussi 14.45 Matkaoppaat x 4 16.50 Amerikan kovimmat keräilijät 17.50 Suomen hauskin tavis 18.55 HS-uutiset ja sää 19.00 Hauskat kotivideot 20.00 The Voice of Finland 21.55 Keno 22.00 Elokuva: Mies ja alaston ase 2 . Tutkimusmatkailija Marianne North Yle Teema klo 20.00 Marianne Northin tausta oli kuin Austenin kirjan sankarittarella, mutta itsenäinen nainen valitsi teekutsujen sijaan seikkailut Amazonin ja Borneon viidakoissa. Kiinalaistunut Renny Harlinin etsi vakavaa aihetta jo 1990-luvun alkupuolella toimintaohjaajien eturivissä Hollywoodissa. Harlin olisi voinut edes yrittää taustoittaa konfliktin kaukaista alkuperää. 09.10 Hyvää elämää 09.40 Kauniit ja rohkeat 10.05 Emmerdale (12) x 2 11.05– 12.00 Lääkärit 13.30 Vajasta lukaaliksi 14.30 Laurin talot 15.30 Perhe pelissä (7) 16.00 Salatut elämät (7) 16.30 Stadi vs Lande 17.30 Kauniit ja rohkeat 17.55 Emmerdale (7) x 2 18.55 Mitä tänään syötäisiin. (12) 23.45 Tulossa: Katastrofin anatomia 23.50 Elokuva: Next (16) 01.55 Poliisit – kotihälytys (7) 02.55 Poliisit x 2 (7) 03.55–04.25 Pelastushelikopteri YLE TEEMA 17.00 Elävä arkisto: Hector 17.02 Q ja tähdet 17.45 Elämän estradi: Hector 18.30 Valitut sanat: Sodan pitkät varjot 19.00 Batman (7) 19.25 Batman (7) 20.00 Volga 30 päivässä 20.45 Löytöretkiä maailmaan 21.00 Kino: Vain unelmilla on siivet (12) 22.40 Soundbreaking 23.30–01.00 As the Palaces Burn: Lamb of God Prinsessa Kaguyan taru Yle Teema klo 21.45 (Kaguyahime no monogatari, Japani 2013) Ikivanhan tarun mukaan bambunleikkaja löytää vauvan bamburuo’osta. Lopputulos kehottaa amerikkalaisten johtamaa koalitiota reagoimaan nopeammin ja tiukemmin kokouksiinsa nukkuvien heikkojen EU-päättäjien unohduksiin. semifinaali 20.58 Keno 21.00 Suomen hauskin tavis 22.00 Temptation Island Suomi 3 23.00 Tulossa: Katastrofin anatomia 23.05 NCIS Rikostutkijat (12) 00.05 Amerikan kovimmat keräilijät 01.05 Rajavalvojat x 2 02.05 Blue Bloods (12) 03.00 Poliisit x 2 04.00 Pelastushelikopteri 04.30–05.00 Matkaoppaat YLE TEEMA 17.00 17.55 Tiededokumentti: Sairauksien keisari 18.00 William Dobson, barokin unohdettu nero 19.00 Rebellion – verellä ja sydämellä (12) 20.00 Schrödingerin kissa 20.30 Prisma Studio 21.00 Tiededokumentti: Bipolaarisuus 21.50 Kino Suomi: Rikos ja rangaistus (12) 23.20 Aavikon kaiut (16) 00.15–01.15 Churchill: Verta, hikeä ja öljyvärejä YLE TV1 05.55 Prisma Studio 06.25 Ylen Aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00 Sydämen kutsumus (12) 10.43 Löytöretkiä maailmaan 11.00 Uutiset Uusimaa 11.07 Uutiset Kaakkois-Suomi 11.14 Uutiset Lounais-Suomi 11.21 Uutiset Häme 11.28 Uutiset Pirkanmaa 11.35 Uutiset Keski-Suomi 11.42 Uutiset Itä-Suomi 11.49 Uutiset Pohjanmaa 11.56 Uutiset Pohjois-Suomi 12.03 Uutiset Lappi 12.10 Yle Oddasat 12.14 Oddasat 12.30 Hercule Poirot (12) 13.20 Vieras mies (7) 15.00 Uutiset 15.05 Uutiset selkosuomeksi 15.10 Yle Oddasat 15.15 Puheenjohtajatentti viittomakielelle tulkattuna 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Sydämen kutsumus (12) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Hakekaa kätilö! (12) 19.45 Mittatilaustyönä 20.00 Pressiklubi 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 Perjantai 22.00 Catastrophe (12) 22.25 Kennedyt (12) 23.10 Uutiset Uutis-Suomi 23.20 Uutiset 23.25–23.55 Puoli seitsemän YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu 06.52 Samsam 06.59 Jokeri Pokeri Box 07.07 Hermanni Hiiri 07.14 Pikkuli 07.19 Nelli ja Noora 07.27 Pikku Kakkosen posti 07.32 Richard Scarry: Touhulan arvoituksia 07.57 Melkein mestari 08.03 Anton Siilinen ratkaisee 08.17 Galaxi 08.18 Syrhämä (7) 08.50 Näin Norjassa 09.00 Holby Cityn sairaala (12) 10.00 Hulluna moottorikelkkailuun 10.30 Teenage Boss 11.30 Luontoretkellä: Marit ja vohveliahma 12.00 Soramonttuprinsessat x 2 13.00 Zlatanin jalanjäljillä 13.30 Elämää ja pyörätuolirugbya 14.00 Tulevaisuuden tekniikkaa 14.30 Kioski 15.00 Au pairit Kanadassa 15.30 Sankareita helvetissä 16.00 Laivakokin matkassa 16.30 Elämäni eläimet: Eläinsairaalassa 17.00 Pikku Kakkonen 20.05 Kioski 20.35 Noin viikon uutiset 21.00 Sohvaperunat 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.00 Jääkiekkomaaottelu: HUN FIN 23.00 Jääkiekon naisten MM: pronssiottelu 01.00 Banshee (16) 01.50–02.20 Looking (16) 02.30–05.00 Jääkiekon naisten MM: loppuottelu MTV3 06.00 Aamusää 06.25 Huomenta Suomi 07.35 Huomenta Suomi: Markkinaraati 08.00 Huomenta Suomi 09.05 Mitä tänään syötäisiin. TIISTAI 11.4. 06 07 TV-ohjelmat TORSTAI PERJANTAI Kino Klassikko: Hätä ei lue lakia Yle Teema klo 18.00 (Bringing Up Baby/USA 1938) Komediaklassikko rikkaasta perijättärestä, hajamielisestä professorista, leopardista, terrieristä ja brontosauruksen luista. Syvällisessä aikuisten sadussa tytöstä kasvaa kaunis prinsessa Kaguya, jota kositaan kilpaa. Niiden välissä esikunta hermoilee palatsissa pätevälle presidentilleen. N: Katharine Hepburn, Cary Grant ja Leo Pardi. 09.10 Hyvää elämää 09.40 Kauniit ja rohkeat 10.05 Emmerdale (7) x 2 11.05–12.00 Lääkärit 13.30 Enbuske, Veitola & Salminen 14.30 Stadi vs Lande 15.30 Middle 16.00 Salatut elämät (7) 16.30 Illallinen äidille 17.30 Kauniit ja rohkeat 17.55 Emmerdale (12) x 2 18.55 Mitä tänään syötäisiin
semifinaali 20.00 Haluatko miljonääriksi. 18.50 Tulossa: Vain elämää 18.55 HS-uutiset ja sää 19.00 Leijonan luola USA 20.00 Hyvät ja huonot uutiset 20.58 Keno 21.00 Suomen huutokauppakeisari 22.00 Arman Pohjantähden alla 23.00 Tulossa: Katastrofin anatomia 23.05 Haluatko miljonääriksi. 21.00 Tickled – kutituspornon jäljillä 22.27–23.50 Elämä seksielokuvien palveluksessa 00.02– 01.20 Uusi Kino: Puolalaisia haavekuvia YLE TV1 08.00 Uutiset 08.05 Avara luonto: Planeettamme Maa II 09.00 Uutiset 09.05 Inhimillinen tekijä 09.55 Uutiset 10.00 Jumalanpalvelus 11.00 Uutiset 11.05 Uutiset Viikko viitottuna 11.15 Pressiklubi 11.45 Perjantai 12.40 Tosi tarina: Presidentin naapuri 13.10 Suomi on suomalainen 13.45 Kiehtova maailma: Salattu Italia 14.30 Uutisvuoto 15.00 Uutiset 15.05 Historia: Natsien taidekauppias 16.00 Benidorm 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.10 Isä Brown ja hänen laumansa (12) 18.00 Uutiset 18.10 Urheiluruutu 18.15 Luontohetki: Eläinmaailman ihmeitä 18.45 Kotikatsomo: Presidentti (12) 19.30 Kuntavaalit 2017 tulosilta 20.30 Uutiset 20.45 Kuntavaalit 2017 tulosilta 00.00 Ykkösaamu 00.40–01.35 Newsroom (7) YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu 06.52 Postimies Pate, erikoislähettipalvelu 07.07 Maikki ja pelottava Pontso 07.31 Herra Heinämäki 07.42 Ryhmä Hau 08.06 Pikku perunat 08.10 Dinojuna 08.34 Fluugalaiset 08.47 Yökyöpelit 09.00 Galaxi 09.01 Galaxi Play 09.21 Tipu Touhukas 09.22 Råtta Booris 09.27 Tenavat (7) 09.34 Neljä ja puoli kaverusta (7) 10.00 Hiihdon SM: Naisten 30 km 12.00 Ratsastuksen maailma 12.25 Jalkapallon Mestarien liigan makasiini 12.50 Hiihdon SM: Miesten 50 km 16.35 Lentopallon mestaruusliiga: Naisten 2. 00.05 NCIS Rikostutkijat (12) 01.05 Amerikan kovimmat keräilijät 02.05 Blue Bloods (12) 03.00 Poliisit (7) x 2 04.00 Pelastushelikopteri 04.30–05.00 Matkaoppaat YLE TEEMA 17.00 Valokuvan voimaa 18.00 Dokumentti: HIV:n salaisuus 19.00–19.50 Pikku Quinquin (12) 20.00– 20.50 Tutkimusmatkailija Marianne North 21.00 Historia: Kaivossodat 21.55 Elävä arkisto: Reinikainen 21.57 Arkistovieraana: Tuija Vuolle 22.12 Reinikainen 23.10 Valitut sanat: Sodan pitkät varjot 23.35–00.00 Päivän pimeys (7) YLE TV1 05.55 Akuutti 06.25 Ylen Aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00 Sydämen kutsumus (12) 10.43 Löytöretkiä maailmaan 11.00 Uutiset Uusimaa 11.07 Uutiset Kaakkois-Suomi 11.14 Uutiset Lounais-Suomi 11.21 Uutiset Häme 11.28 Uutiset Pirkanmaa 11.35 Uutiset Keski-Suomi 11.42 Uutiset Itä-Suomi 11.49 Uutiset Pohjanmaa 11.56 Uutiset Pohjois-Suomi 12.03 Uutiset Lappi 12.10 Yle Oddasat 12.14 Oddasat 12.30–13.19 Hercule Poirot (12) 13.25–14.45 Poika eli kesäänsä (7) 14.55 Pisara 15.00 Uutiset 15.05 Uutiset selkosuomeksi 15.10 Yle Oddasat 15.15 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.50 A-studio viittomakielelle tulkattuna 16.20 MOT 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Sydämen kutsumus (12) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00–19.50 Prisma: Eläinten superaistit 20.00 Prisma Studio 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 A-studio 22.00 Inhimillinen tekijä 22.50 Uutiset Uutis-Suomi 23.00 Uutiset 23.05 Ulkolinja: Laukaus Hebronissa 00.00–00.30 Puoli seitsemän YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu 06.53 Metkat Mesiläiset 07.00 Taitoset 07.06 Tie tähtiin 07.20 Babar ja Badun seikkailut 07.32 Riku ja Rami 07.42 Jussin matkat 07.53 Totta vai taikaa 07.59 Touhukkaat 08.25 Galaxi 08.26 Tenavat (7) 08.34 Joraavat juurikkaat 08.36 Aika härdelli! (7) 08.50 Näin Norjassa 09.00 Holby Cityn sairaala (12) 10.00 Elämäni eläimet: Eläinsairaalassa 10.30 Tyttöjen erämaaseikkailu 11.10 Yle FOLK: Burma-päiväkirja x 3 11.30 Luontomatkalla Australiassa 12.00 Soramonttuprinsessat x 2 13.00 Suuri vuosi 13.30 Kehonvartijat 14.00 Zlatanin jalanjäljillä 14.30 Vanhasta uudeksi – kierrätysvinkkejä 15.00 Häähumua Kakanin seurassa 15.30 Villi kortti: Jalkapalloetkot 15.45 Jannickin murha 16.30 Uusi Päivä 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Holby Cityn sairaala (12) 19.00 Tuhkimotarinoita 19.50 Mikaelin naiset 20.00 Uusi Päivä 20.30 Kioski 21.00 Tahdon asia (7) 21.52 Uutiset 21.57 Urheiluruutu 22.00 Theroux ja Jimmy Savilen häpeä 23.20–00.10 Banshee (16) MTV3 06.00 Aamusää 06.25 Huomenta Suomi 07.35 Huomenta Suomi: Omat rahat 08.00 Huomenta Suomi 09.05 Mitä tänään syötäisiin. 07.11 Eteenpäin Enni 07.21 Samu ja Salla 07.33 Kasper ja Liisa 07.44 Satuja Soitosta 07.54 Niksi-Nella 08.02 Galaxi 08.03 Late Lammas 08.10 Lohikäärmeratsastajat (7) 08.33 Unna Junná 08.50 Näin Norjassa 09.00 Holby Cityn sairaala (12) 10.00 Luontomatkalla Australiassa 10.30 Seikkailu linssin läpi 11.30 Vanhasta uudeksi – kierrätysvinkkejä 12.26 Soramonttuprinsessat x 2 13.00 Linen mukana maailman ympäri 13.30 Sankareita helvetissä 14.00 Suuri vuosi 14.30 Mieleni ja minä 15.00 Noin viikon uutiset 15.30 Uusi Päivä x 2 16.25 Uusi Päivä 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Holby Cityn sairaala (12) 19.00 Uhkarohkeat liitopukuhyppääjät 19.50 Adrenaliinihakuista elämää 20.00 Uusi Päivä 20.30 Siskonpeti (7) 21.00 Our Girl (12) 21.52 Uutiset 21.57 Urheiluruutu 22.00 Mr. 09.10 Manuela leipoo 09.40 Kauniit ja rohkeat (7) 10.05 Emmerdale (7) x 2 11.05–12.00 Lääkärit 13.30 Ruokaritarit Jamie ja Jimmy 14.30 Manuela leipoo 15.00 Peter Nyman 15.30 Fresh Off the Boat 16.00 Salatut elämät 16.30 Suomen surkein kuski 17.25 Kauniit ja rohkeat (7) 17.55 Ravit: Toto65 vihjeet 18.00 Emmerdale (7) x 2 18.55 Mitä tänään syötäisiin. 47 6. 09.11 Jamie Oliverin 15 minuutin ateriat 09.35 Kauniit ja rohkeat 10.00 Emmerdale (12) x 2 11.00 Formula 1: Kiinan osakilpailu 13.30 Tuija Tähtien Kanssa 14.00 Tanssii Tähtien Kanssa 16.00 Salatut elämät 16.30 Keittiöelämää 17.30 Kauniit ja rohkeat 17.55 Emmerdale (7) x 2 18.55 Mitä tänään syötäisiin. Robot (12) MTV3 08.00 Hunajapupuset 08.15 Vikke Viikinki 08.30 Alvin ja pikkuoravat 08.45 Alvin ja pikkuoravat 09.00 Formula 1: Ennakkotunnelmat 09.30 Pilanpäiten 09.35–10.00 Paavo Pesusieni 10.30 Salatut elämät (7) x 4 13.00 Elokuva: Ella ja kaverit 14.40 Tuija Tähtien Kanssa 15.10 Tanssii Tähtien Kanssa 17.00 Lauantairavit 18.00 Yökylässä Maria Veitola 19.00 Seitsemän Uutiset 19.10 Uutisextra 19.25 Tulosruutu 19.30 Formula 1: Paalupaikka 20.00 Bumtsibum 21.00 Tuija Tähtien Kanssa 21.30 Solsidan 22.00 Kymmenen Uutiset 22.10 Päivän sää 22.15 Lotto, Jokeri ja Lomatonni 22.25 Tulosruutu 22.35 F1 Extra 22.45 Elokuva: Wallander: Rakkauden oppitunti (16) 00.35 Rikospaikka 01.05 Scorpion (12) 02.05 Limitless (12) 03.05–04.00 Sleepy Hollow (16) NELONEN 06.00 Myyrä ja Panda 06.15 K3 x 2 06.45 My Little Pony: Ystävyyden taikaa (7) x 2 07.35 Madagascarin pingviinit (7) 08.00 Sonic Boom (7) x 2 08.30 Transformers Rescue Bots (7) 08.55 Angry Birds Toons 09.00 Matkaoppaat x 4 11.00 Hauskat kotivideot 12.00 Suomen hauskin tavis 13.00 Tulossa: Vain elämää 13.05 Kaikki vastaan 1 14.35 The Voice of Finland 16.30 Liigastudio 17.00 Liiga LIVE: 3. 11.30 Zlatanin jalanjäljillä 12.00 Soramonttuprinsessat x 2 13.00 Riistametsällä 13.30 Luontomatkalla Australiassa 14.00 Elämää ja pyörätuolirugbya 14.30 Tahdon asia (7) 15.30 Linen mukana maailman ympäri 16.00 Siskonpeti (7) 16.30 Uusi Päivä 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Lentopallon mestaruusliiga: Naisten 3. semifinaali 20.58 Keno 21.00 Heikoin lenkki 22.00 Hyvät ja huonot uutiset 23.00 Mad Cook Show 00.00 Tulossa: Katastrofin anatomia 00.05 Poliisit – kotihälytys (12) 01.05 Amerikan kovimmat keräilijät 02.05 Blue Bloods (12) 03.00 Poliisit (7) 04.00 Pelastushelikopteri 04.30–05.00 Matkaoppaat YLE TEEMA 17.00 Soundbreaking 18.00 Tiededokumentti: Ultrajuoksijat 19.00 Bloomsburyn ryhmä – elämä ja rakkaus (12) 20.00 Korokkeella: Herbert Blomstedt 20.30 Valitut sanat: Saisio & Viikilä 21.00 Kirjojen Suomi: Pilkun jälkeen 21.45 Löytöretkiä maailmaan 22.00 Aavikon kaiut (16) 22.55 Uusi Kino: Kirous (7) 23.22 Uusi Kino: Minja (7) 23.40–00.30 Martirion flamenco YLE TV1 05.55 Elämä käännekohdassa 06.25 Ylen Aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00 Sydämen kutsumus (12) 10.43 Löytöretkiä maailmaan 11.00 Uutiset Uusimaa 11.07 Uutiset Kaakkois-Suomi 11.14 Uutiset Lounais-Suomi 11.21 Uutiset Häme 11.28 Uutiset Pirkanmaa 11.35 Uutiset Keski-Suomi 11.42 Uutiset Itä-Suomi 11.49 Uutiset Pohjanmaa 11.56 Uutiset Pohjois-Suomi 12.03 Uutiset Lappi 12.10 Yle Oddasat 12.14 Oddasat 12.30 Hercule Poirot (12) 13.25–14.39 Koskenlaskijan morsian 14.55 Pisara 15.00 Uutiset 15.05 Uutiset selkosuomeksi 15.10 Yle Oddasat 15.15 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.50 A-studio 16.20 Luontohetki: Eläinmaailman ihmeitä 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Sydämen kutsumus (12) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Hotellien salattu maailma 19.45 Löytöretkiä maailmaan 20.00 Suomi on suomalainen 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.00 A-studio 21.30 Victoria (7) 22.20 Uutiset Uutis-Suomi 22.30 Uutiset 22.35 Kotikatsomo: Presidentti (12) 23.20 Prisma: Eläinten superaistit 00.10–00.40 Puoli seitsemän YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu 06.53 Hei Taavi 07.01 Hau Hau, Piip ja Veli 07.14 Hilla ja avaruuden Eetu 07.24 Askarrellaan 07.30 Sasu 07.41 Töötti ja Pulteri 08.02 Apina opena 08.22 Galaxi 08.23 Jenni (7) 08.50 Näin Norjassa 09.00 Holby Cityn sairaala (12) 10.00 Tulevaisuuden tekniikkaa 10.30 Onnistuuko avioliitto. HUHTIKUUTA 2017 YLE TV1 08.00 Uutiset 08.05–08.50 Hotellien salattu maailma 09.00 Uutiset 09.05 Ylen aamu-tv 10.00 Uutiset 10.05 Ykkösaamu 10.45 Löytöretkiä maailmaan 11.00 Uutiset 11.05 Uutiset Uusimaa 11.12 Uutiset Kaakkois-Suomi 11.19 Uutiset Lounais-Suomi 11.26 Uutiset Häme 11.33 Uutiset Pirkanmaa 11.40 Uutiset Keski-Suomi 11.47 Uutiset Itä-Suomi 11.54 Uutiset Pohjanmaa 12.01 Uutiset Pohjois-Suomi 12.08 Uutiset Lappi 12.15 Yle Oddasat 12.19 Oddasat 12.35 Dokumenttiprojekti: Suomea rakentamassa 13.45 Jääkauden jälkiä 14.10 Prisma: Eläinten superaistit 15.00 Uutiset 15.05 Pisara 15.10 Akuutti 15.40 Seniori työssä 15.55 Naapureita ja ystäviä (7) 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.10 Inhimillinen tekijä 18.00 Uutiset 18.10 Urheiluruutu 18.15 Pokka pitää 18.45–19.35 Avara luonto: Planeettamme Maa II 19.40 Midsomerin murhat (12) 20.30 Uutiset 20.50 Urheiluruutu 21.15 Uutisvuoto 21.45 Nuori Morse (12) 23.15–00.00 Jane Kennedy, kuolinsyyntutkija (12) YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu 06.52 Maikki ja pelottava Pontso 07.16 Anniina Ballerina 07.41 Killi ja Kiki 07.46 Viiru ja Pesonen 08.00 Sanni Sateenkaari 08.12 Pikku Kakkonen: Seikkailukone 08.30 Jetron matkaan 08.43 Petteri Kaniini 09.00 Galaxi 09.01 Galaxin Pallo 2017 09.28 Aika härdelli! (7) 09.40 Joraavat juurikkaat 09.43 Sohvaset (7) 10.00 Jääkiekon naisten MM: loppuottelu 11.15 Muodostelmaluistelun MM: lyhytohjelma 12.20 MotorSport 12.50 Hiihdon Suomen cup: Naisten viesti 13.50 Hiihdon Suomen cup: Miesten viesti 15.10 Hiihdon Ski Classics 16.35 Salibandyliiga: Välieräottelu 19.00 Uutiset 19.05 Urheiluruutu 19.10 Noin viikon uutiset 19.35 Siskonpeti (7) 20.00 Sohvaperunat 20.50 Todella kiihottavaa 21.00 Muistin vanki (12) 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.05 Rakkautta Manhattanilla (7) 23.50–00.30 Mr. loppuottelu 20.00 Uusi Päivä 20.30 Au pairit Kanadassa 21.00 Villi kortti: Jalkapalloetkot 21.15 Jalkapallon Mestarien liiga: Juventus Barcelona 23.55 Au pairit Kanadassa 00.25–00.55 Jalkapallon Mestarien liiga MTV3 06.00 Aamusää 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Mitä tänään syötäisiin. Robot (12) 22.45 Satisfaction (12) 23.25 100 päivää kansallispuistossa 23.34 100 päivää kansallispuistossa 23.41 100 päivää kansallispuistossa 23.49 100 päivää kansallispuistossa 23.55 100 päivää kansallispuistossa 00.04–00.10 100 päivää kansallispuistossa MTV3 06.00 Aamusää 06.25 Huomenta Suomi x 3 09.05 Mitä tänään syötäisiin. loppuottelu 19.00 Uutiset 19.05 Urheiluruutu 19.10 Muodostelmaluistelun MM: vapaaohjelma 20.10 Tahdon asia (7) 21.00 Kiveä kovemmat 21.55 Uutiset 22.00 Urheiluruutu 22.10 Looking (16) 22.40 Moottoripyörällä maailman ääriin 23.35–00.05 Eastbound & Down (16) MTV3 07.30 Formula 1: Ennakkotunnelmat 08.00 Mofy 08.10 Hunajapupuset 08.25 Vikke Viikinki 08.35 Muumilaakson tarinoita 09.00 Nuori Robin Hood 09.10 Winx-klubi (7) 09.35 Paavo Pesusieni (7) 10.00 Erilaiset perheet 11.00 Elixir Life 11.30 Leila leipoo Ranskassa 12.00 Illallinen äidille 13.00 Laurin talot 14.00 Top Gear Special: The Worst Car in the History of the World 15.30 Teknavi 16.00 Olipa kerran elämä 17.00 Stadi vs Lande 18.00 Bumtsibum 19.00 Seitsemän Uutiset 19.10 Tulosruutu 19.20 Tanssii Tähtien Kanssa 21.05 Vaaliextra 21.45 F1 Extra 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Viikon sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Formula 1: osakilpailu 23.35 Isänmaan puolesta (12) 00.35 NCIS: New Orleans (12) 01.30 Ensimmäisen asteen murha (12) 02.25 Pahan jäljillä (16) 03.20–04.15 Bosch (12) NELONEN 06.00 Myyrä ja Panda 06.15 K3 x 2 06.45 My Little Pony: Ystävyyden taikaa (7) x 2 07.35 Madagascarin pingviinit (7) 08.00 Sonic Boom (7) x 2 08.25 Transformers Rescue Bots (7) 08.50 HS Lasten uutiset 09.00 Hauskat kotivideot 10.00 Liiga: Viikkomakasiini 10.30 Jaksa paremmin 11.00 Huvila & Huussi 12.00 Kaikki vastaan 1 13.30 Tulossa: Vain elämää 13.35 Vaaleanpunainen pantteri 13.45 Leijonan luola USA x 2 15.45 Kummalliset kammot 16.45 Suomen huutokauppakeisari 17.45 Tulossa: Vain elämää 17.50 Hyvät ja huonot uutiset 18.55 HS-uutiset ja sää 19.00 Haluatko miljonääriksi. semifinaali 17.55 HS-uutiset ja sää 18.00 Liiga LIVE: 3. 20.00 Kaikki vastaan 1 21.25 Keno 21.30 Elokuva: Star Wars: Jedin paluu (12) 00.10 Star Wars Rebels 00.35 Pahan jälkeen 01.30 Rajavalvojat x 2 02.30 Poliisit (7) x 3 04.00 Pelastushelikopteri 04.30–05.00 Pelastushelikopteri YLE TEEMA 10.00 Elävä arkisto: Hector 10.02 Q ja tähdet 10.45 Elämän estradi: Hector 11.30 Kävelyllä Erik Satien kanssa 12.30 Norjan radion sinfoniaorkesteri esittää 13.10 Martirion flamenco 14.00 Prisma Studio 14.30 Tiededokumentti: Bipolaarisuus 15.20 Kielletyt äänet 16.15 Pilapiirtäjät demokratian etulinjassa 18.00 Kino Klassikko: Hätä ei lue lakia 19.45 Valitut sanat: Sodan pitkät varjot 20.15 Kirjojen Suomi: Pilkun jälkeen 21.00 Soundbreaking 21.50 Yle Live: Diablo 22.45 Syötävän hyvä Espanja 23.25–00.20 Tiededokumentti: Ultrajuoksijat YLE TV1 05.55 Muisti: Tatska 06.25 Ylen Aamu-tv 09.30 Suomi on suomalainen 10.00 Sydämen kutsumus (12) 10.43 Löytöretkiä maailmaan 11.00 Pisara 11.05 Jumalanpalvelus 12.05 Löytöretkiä maailmaan 12.20 Hercule Poirot (12) 13.10 Kuu on vaarallinen (12) 14.55 Pisara 15.00 Uutiset 15.05 Uutiset selkosuomeksi 15.10 Yle Oddasat 15.15 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 16.05 Dokumenttiprojekti: Lasten suojelijat 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Sydämen kutsumus (12) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Akuutti 19.00 Historia: Japani tuomiolla (12) 20.00 MOT 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.00 A-studio 21.30 Dokumenttiprojekti: Kiehumispiste 22.45 Uutiset Uutis-Suomi 22.55 Uutiset 23.00 Catastrophe (12) 23.25–00.20 Dokumenttiprojekti: Kuka välittää. 20.58 Keno 21.00 Elokuva: Iron Man 3 (12) 23.45 Tulossa: Katastrofin anatomia 23.50 Elokuva: Harley Davidson ja Marlboro-mies (16) 01.55 Hottikset 2.0 02.55 Poliisit (7) x 2 03.55–04.25 Pelastushelikopteri YLE TEEMA 10.00 Le Havre (7) 11.40 Ompelijatar (12) 13.15 Syötävän hyvä Espanja 13.55 Jäitä hattuun 14.25 Yle Live: Kelis 15.15 Schrödingerin kissa 15.45 Sibelius ja Luonnotar 16.15 Kantapöytä 17.15 Volga 30 päivässä 18.00 Kävelyllä Erik Satien kanssa 19.00 Norjan radion sinfoniaorkesteri esittää 19.40 Scene Shifts,in six movements 20.00 Historia: Eläintarhan vangit 21.00–23.50 Teemalauantai: Aikuisviihdettä. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Salatut elämät 20.00 Laurin talot 21.00 Paluu alttarille 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Teknavi 23.05 Rizzoli & Isles (12) 00.05 Bones (16) 01.05 Legends (16) 02.05–03.05 Bull (7) NELONEN 06.00 Bumba 06.05 Bubble Guppies 06.30 Myyrä ja Panda 06.45 K3 x 2 07.10 My Little Pony: Ystävyyden taikaa 07.35 Transformers Rescue Bots (7) 07.55 Sonic Boom (7) 08.10 Angry Birds Toons 08.15 Angry Birds Stella 08.20 Lego Ninjago (7) 08.45 My Little Pony: Equestria Girls -lyhäri 08.50 Eläinpotilaiden pelastaja 09.50–10.50 Hotellit kuntoon, Jyrki Sukula! 13.45 Eläinsairaala 14.15 Matkaoppaat 14.45 Kuppilat kuntoon, Jyrki Sukula! 15.45 Huvila & Huussi 16.50 Kummalliset kammot 17.55 HS-uutiset ja sää 18.00 Liigastudio 18.30 Liiga LIVE: 4. YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu 06.52 Hyrräpäät 07.06 Mitä ihmettä. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Salatut elämät 20.00 Suomen surkein kuski 21.00 Mustamaalattu (12) 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Peter Nyman 23.05 NCIS: New Orleans (12) 00.05 Enbuske, Veitola & Salminen 01.05 Paluu alttarille 02.05 Kohde (12) 03.05–04.05 Kuin viimeistä päivää (7) NELONEN 06.00 Bumba 06.05 Bubble Guppies 06.30 Myyrä ja Panda 06.45 K3 (7) x 2 07.10 My Little Pony 07.35 Transformers Rescue Bots (7) 07.55 Sonic Boom (7) 08.10 Angry Birds x 2 08.20 Lego Ninjago (7) 08.45 My Little Pony 08.50 Eläinpotilaiden pelastaja 09.50–10.50 Hotellit kuntoon, Jyrki Sukula! 13.45 Eläinsairaala 14.15 Matkaoppaat 14.45 Kuppilat kuntoon, Jyrki Sukula! 15.45 Amerikan kovimmat keräilijät 16.50 Hauskat kotivideot 17.50 Haluatko miljonääriksi. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Salatut elämät 20.00 Olipa kerran elämä 21.00 Vuosia nuoremmaksi 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Viking Lotto, Jokeri ja Lomatonni 22.30 Tulosruutu 22.40 Rikospaikka 23.10 Bones (16) 00.10 Laurin talot 01.10 Antti Holma Show 02.10–03.05 Pomo piilossa NELONEN 06.00 Bumba 06.05 Bubble Guppies 06.30 Myyrä ja Panda 06.45 K3 x 2 07.10 My Little Pony 07.35 Transformers (7) 07.55 Sonic Boom (7) 08.10 Angry Birds x 2 08.20 Lego Ninjago (7) 08.45 My Little Pony 08.50 Eläinpotilaiden pelastaja 09.50–10.50 Hotellit kuntoon, Jyrki Sukula! 13.45 Eläinsairaala 14.15 Matkaoppaat 14.45 Kuppilat kuntoon, Jyrki Sukula! 15.45 Amerikan kovimmat keräilijät 16.50 Leijonan luola USA 17.50 Heikoin lenkki 18.55 HS-uutiset ja sää 19.00 Leijonan luola USA 20.00 Kummalliset kammot 20.58 Keno 21.00 Mad Cook Show 22.00 Temptation Island Suomi 3 23.00 Pako (16) 00.00 Tulossa: Katastrofin anatomia 00.05 Liiga: Playoffs Extra 00.10 Hyvät ja huonot uutiset 01.10 Poliisit – kotihälytys (12) 02.10 Blue Bloods (12) 03.05 Poliisit x 2 04.05 Pelastushelikopteri 04.35–05.00 Matkaoppaat YLE TEEMA 17.00 Valokuvan voimaa 17.45 Löytöretkiä maailmaan 18.00 Kantapöytä 19.00 Pikku Quinquin (12) 20.00 Orson Welles: valoa ja varjoa (7) 21.00 Volga 30 päivässä 21.45 Prinsessa Kaguyan taru (7) 00.00–00.45 Jäitä hattuun 08 09 10 11 12 LAUANTAI SUNNUNTAI MAANANTAI TIISTAI KESKIVIIKKO. 09.10 Manuela leipoo 09.40 Kauniit ja rohkeat 10.05 Emmerdale (7) x 2 11.05–12.00 Lääkärit 13.30 Ruokaritarit Jamie ja Jimmy 14.30 Amazing Race 15.30 Kolme miestä ja tyttö 16.00 Salatut elämät 16.30 Paluu alttarille 17.30 Kauniit ja rohkeat (7) 17.55 Emmerdale (7) x 2 18.55 Mitä tänään syötäisiin
48 6. Uutiset ja sää 12.10 Julkinen sana 13.00 Klassista kahteen 14.00 Kantapöytä 15.00 Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.15 Aristoteleen kantapää 17.40 Ykkösvieras: 18.00 Puisevia tarinoita. Uitetuista villasormikkaista saa metrien pituisia veden pintaan sihahtavia pisara viuhkoja. LAUANTAI 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset 07.03 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.05 Kuusi kuvaa 08.50 Musiikkikamari 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Kalle Haatanen 10.55 Äänitarina. Uutiset ja sää 12.10 Maailmanpolitiikan arkipäivää 12.35 Eurooppalaisia puheenvuoroja. Jukka Laajarinteen romaanissa todellisuus menee sijoiltaan 08.45 Kuunnelman esittely 09.00 Uutiset 09.05 Musiikkia vanhasta Euroopasta 09.55 Turun Mikaelinkirkon kellot kutsuvat 10.00 Jumalanpalvelus Turun Mikaelinkirkosta. Oraasta puhumattakaan! Helsingissä vihreitä ei erota grynderien kokoomuksesta kuin johtoporukan lattepaikasta. Vihreät käy viimeisiin vaaleihinsa some-demagogi Ville Niinistön johdolla. PERJANTAI 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00Uutiset 10.05 Leikola ja Lähde 11.00 Uudet levyt 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun Yle radio 1 6.4.–12.4.2017 tuomiokirkon kello lyö 12. Saukkohan tiesi paikan, jossa talvehti kymmenittäin sammakoita. 1991 Erno Paasilinna ja teos Kauppamiehet isänmaan asialla 17.35 Salatut eläimet: Lammas 18.00 Musiikkikamari 18.20 Radioteatteri esittää: Kadonnutta aikaa etsimässä 2, osa 2. Agenttilaki ja kansalaisaktivismi Venäjällä. 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Ajassa soi – Soikoon! 23.10–06.00 Yöklassinen. Kaikki yhtiöitetään, myydään ja raivataan. 20.00 Radion sinfoniaorkesteri konserttilavalla Moskovassa 21.25 Myöhäisillan kamarimusiikissa kuultua 22.00 Uutiset ja sää 22.05–23.00 Roman Schatzin Maamme-kirja 23.10– 06.00 Yöklassinen. On aivan parasta, kun saa heitellä suuria oksia virran vietäviksi, synnyttää mahtavia loiskahduksia ja jännittää, pääsevätkö paatit vedestä törröttävien puiden ohi jäämättä jumiin. 11.00 Valkoista valoa: Kaiken keskellä yksin 11.45 Valomusiikkia 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. 18.00 Romano mirits 18.15 Kurkistus Etnoiltaan 18.20 Radioteatteri esittää: Kadonnutta aikaa etsimässä 2, osa 5. 18.50 Kuuluttajan vieras 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Jazzklubi 20.00 Jazzklubin illan keikka 21.00 Jazzklubin kolmas setti 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Avaruusromua: Milloin ääni muuttuu musiikiksi. Leveät tassunjäljet hankien aikaan lähteen reunalla kertoivat lehtorupsaleiden kannalta räpyläluvun pienenemisestä. Puolueen erimieliset seniorit Osmo Soininvaarasta alkaen ohjataan päättävistä kokouksista syrjemmälle mutustelemaan kaarnaa. 18.20 Radioteatteri esittää: Kadonnutta aikaa etsimässä 2, osa 6. Kotona kuivaa päälle, ja saattaapa ruokakin maistua.. 12.50 Radio 1 vastaa 13.00 Klassista kahteen 14.00 Välilevyjä: Aikamme barokkisäveltäjät 15.00 Radioteatteri esittää: Jäätynyt mies, osa 4/8: Tohtori Hicks onnistuu. 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Etnoilta: Sydänjuurilla: Romanimusiikin ja uusien kansanmusiikkilevyjen helmiä 19.45 Etnoilta: Keinuva talo – Lähikuvassa Johanna Juhola, fantasiatangon luoja 20.30 Etnoilta: Harri Tuomisen maailmanmusiikkiohjelma 21.30 Radioteatteri esittää: Jäätynyt mies, osa 4/8: Tohtori Hicks onnistuu. Vihreät ajaa säännöissään ja toimintakulttuurissaan sen verran radikaalia linjaa, että puolue on löytänyt ymmärtäjän jopa aivan laitaoikealta. Uutiset ja sää 12.10 Historiasarjoja 13.00 Klassista kahteen 14.00 Ankarat vuodet: Sua vain yli kaiken mä rakastan 15.00 Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.15 Kirjakerho 18.00 Kuunnelman esittely: Naisten juhla 18.15 Viikon luontoääni: hiiripöllö 18.20 Radioteatteri esittää: Kadonnutta aikaa etsimässä 2, osa 4. Kareja, touhoja ja oraita Närästäjä LÄÄKETTÄ POLIITTISEN LIIKA HAPPOISUUDEN PUUTTEESEEN Mun luonto TIMO SPARF Tintti laulaa, Vantaa tulvii ja sammakot alkavat venytellä raajojaan, ne jotka ovat saukon jäljiltä vielä syömättömiä. Uutiset ja sää 12.10 Laajakulma 13.00 Klassista kahteen 14.00 Musiikkistudio 15.00 Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.15 Sadan vuoden kirjat. 18.30 Hengellisen musiikin toivekonsertti 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Radioteatteri esittää: Naisten juhla. MAANANTAI 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Uutiset 10.05 Roman Schatzin Maamme-kirja 11.00 Välilevyjä 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. Agenttilaki ja kansalaisaktivismi Venäjällä. 22.55 Kuuluttajan vieras 23.10–06.00 Yöklassinen. 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Kitaran maailma -konsertti Hämeenlinnan Verkatehtaalla 20.00 Väliajalla Lotta Emanuelsson ja vieraat 20.20 Kitaran maailma -konsertti jatkuu 21.00 Musiikkia konsertin jälkeen 21.45 Ykkösvieras: 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Todellisia tarinoita. Pesäpallotermein Niinistö ja Halla-aho polttavat itsensä kolmospesälle. KESKIVIIKKO 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Uutiset 10.05 Brysselin kone 10.50 Kuuluttajan vieras: Pääkuuluttaja Timo Teräsvuori 11.00 Riston Valinta 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. HUHTIKUUTA 2017 007443-1714 TORSTAI 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Uutiset 10.05 Mikä maksaa. 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Radion sinfoniaorkesterin konsertti 19.50 Haastateltavana RSO:n ystävät -yhdistyksen puheenjohtaja Eija Kujala 20.15 Radion sinfoniaorkesterin konsertti jatkuu 20.55 Basso Kurt Mollin (1938–2017) äänitteitä 21.45 Eurooppalaisia puheenvuoroja. Jussi Halla-aho ampaisi vihreille urille ilmoittaessaan Youtube-videolla olevansa valmis rajaamaan omaa mahdollista valtakauttaan. Uutiset ja sää 12.10 Tiedeykkönen 13.00 Siniverinen Klassista kahteen 14.00 Kohtauspaikka 15.00 Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.15 Leikola ja Lähde 18.15 Nuntii Latini – latinankielinen viikkokatsaus 18.20 Radioteatteri esittää: Kadonnutta aikaa etsimässä 2, osa 3. SUNNUNTAI 07.00 Uutiset 07.03 Kohtauspaikka 07.58 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.05 Kirjakerho. Edessä on synkkä kotiinpaluu. 23.00 Uutiset ja sää 23.10–06.00 Yöklassinen. 11.00 Klassikkoparatiisi 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. Oispa lattea. 11.00 Jumalanpalvelus 12.00 Uutiset ja sää 12.05 Musiikkikamari 12.15 Horisontti 13.00 Klassista kahteen Espanjassa ja Kataloniassa. 1990 Olli Jalonen ja romaani Isäksi ja tyttäreksi 17.35 Puisevia tarinoita. Eihän tämä maa minun omani ollut. Uutiset ja sää 12.10 Tiedeykkönen 13.00 Klassista kahteen 14.00 Radion sinfoniaorkesteri konserttilavalla Moskovassa 15.00 Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.15 Sadan vuoden kirjat. Helsingin Kallion trendikuppilassa istuskelevaa Emma Karia ajetaan turkulaisen seuraajaksi, vaikkei samassa pöydässä istuva puheenjohtaja kannata puheidensa perusteella sen paremmin Karille ajoa kuin Touhoakaan. 15.20 Etnohetki 15.30 Aristoteleen kantapää 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.05 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.15 Historiasarjoja 18.00 Ehtookellot: Mäntsälän kirkon kellot 18.01 Iltahartaus 18.10 Lauantain toivotut levyt 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Euroradiokonsertissa sellisti Marie-Elisabth Hecker 21.00 Musiikkia konsertin jälkeen 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Kalle Haatanen 23.00 Radio 1 vastaa 23.10–07.00 Yöklassinen. TIISTAI 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Uutiset 10.05 Sari Valto 11.00 Klassikkoparatiisi: Bachin Matteus-passio 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. Hei kevät, hei tulva! Ei paljon menoa hidasta, jos lahkeet kastuvat ja kumpparit hörppiytyvät täyteen, kun on löytynyt vastustamaton leikkipaikka. Musa. 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Radion sinfoniaorkesterin konsertti 19.50 Alban Bergin viulukonserton kätketyt viestit 20.15 Radion sinfoniaorkesterin konsertti jatkuu 21.00 Myöhäisillan kamarimusiikki 21.30 Cembalisti Elina Mustonen soittaa Bachia 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Ääniversumi: Päivästä päivään 23.10–06.00 Yöklassinen. Salonkipopulistiksikin kutsuttu kakkos-Niinistö heitetään ulos puolueen sääntöjen vuoksi. 14.00 Riston Valinta 15.00 Radioteatterin valiouusinta: Pensasaidan takana. 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.05 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.15 Kuusi kuvaa 18.00 Todellisia tarinoita. 21.50 Etnohetki 22.00 Uutiset ja sää 22.05–23.00 Sari Valto 23.10–06.00 Yöklassinen. Eihän tämä maa minun omani ollut