6.6.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI Kävelijä PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 13 • 20 19 / 6. Yritysjohtaja ja liikunnan puolestapuhuja. Valentin Kononen ei ole jättänyt lajiaan. ke sä ku ut a NAISET Populismi uhkaa naisten asemaa KIKY Syksyllä alkaa kiky-vääntö POLITIIKKA Oikeistossa on ahdasta PAL.VKO 2019-25 00 74 43 -1 91 3 Demok06062019_001-002.indd 1 28.5.2019 11.43. TUL TEEMA Koko kansan liikuttaja 13 /1 9 Tappava katse ja killeri-askel
www.pau.fi Proliitto_negalogo_cmyk.eps Proliitto_logo_cmyk.eps x x x x Ammattiliitto Pro miniohje 2/2 • 2010 VÄRIT PMS 1935 C CMYK c10, m100, y50, k0 RGB r213, g29, b89 #D51D59 VADELMANPUNAINEN MUSTA PMS Process Black CMYK c0, m0, y0, k100 RGB r0, g0, b0 #000000 VALKOINEN PMS CMYK c0, m0, y0, k0 RGB r255, g255, b255 #FFFFFF SUOJA-ALUE 2. (09) 774 3110, sähköp. LOGO Suoja-alueelle ei saa sijoittaa muita graafisia elementtejä. info@tyark.fi www.tyark.fi Sörnäisten rantatie 25 A, 00500 Helsinki p. 09-766 429 www.tyovaenperinne.fi Työväenliikkeen kirjasto Demok06062019_001-002.indd 2 28.5.2019 11.43. Käytä aina originaalilogoa. Uusi Ammattiliitto Pro Työttömyyskassa Pro Uusi Ammattiliitto Pro ja Työttömyyskassa Pro toivottavat Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! Uusi Ammattiliitto Pro ja Työttömyyskassa Pro toivottavat Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! Pr ol iit to .fi www.pam.fi www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 Sörnäisten rantatie 25, 00500 HELSINKI Puh
De_06062019_03.indd 3 29.5.2019 10.59. Rooliviikset luovat Herkuleen. KESÄKUUTA 2019 / ILMESTYY JOKA TOINEN TORSTAI TEEMA POLITIIKKA TUL POIROT ILMIÖ KULTTUURI Konservatismi rikkoo oIkeisto-vasemmisto-jakoa Voimaa, vääntöä ja hurjaa historiaa. 3 Demokraatti 13 /1 9 44 16 59 POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI / 6
kerros, 00530 Helsinki Postiosoite: PL 338, 00531 Helsinki Uutistoimitus: 09 7010 555 toimitus@demokraatti.fi Sähköpostit: etunimi.sukunimi@demokraatti.fi Ilmoitukset: ilmoitukset@demokraatti.fi Tilaajapalvelu: 09 7010 500 tilaajapalvelu@demokraatti.fi Puhelinvaihde: 09 7010 41 Seuraava numero ilmestyy 20.6. Va. 4 Demokraatti Seuraa meitä myös somessa. Ka nn en ku va : Ja ni La uk ka ne n Äärija maltillinen oikeisto lähestyvät toisiaan. Sisältö 13 /1 9 POLITIIKKA KULTTUURI Pääkirjoitus: Lisää luottamusta Viikon kuva: Me maailmanmestarit Pätkät: Parempaa Eurooppaa Mikä meno: Marianne Haapoja D-analyysi: Brysselin muuri Työelämä: Jo riittää kiky D-ilmiö: Uusi oikeisto Indeksi: Vain häviäjiä Alastalon salissa: Draaman uhri Politiikka: Uusi pelikenttä Tasa-arvo: Lasikatto hiertää Vallan laidalta: Osmo Soininvaara Piirikierros: Savo-Karjala Teatteri: Herkuleen voimalla Kuvataiteet: Uudistavat naiset Elokuvat: Terroria ja huumoria Kirjat: Olavi Paavolainen Pelin purku: Ville Ranta Mielipiteet Puheenvuoro: Harri Järvinen Ristikko Ti ti tyy Politiikan kirjahylly: Erkki Tuomioja 5 6 8 11 12 14 16 22 23 24 26 30 32 IHMINEN JA ELÄMÄ D-kasvo: Valentin Kononen Ihminen ja suhteet: Rakkauden kieli Kasvot peilissä: Heidi Viljanen 34 40 43 44 48 52 54 56 68 70 72 73 74 Kaikki ei ole sitä miltä näyttää. Perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895. www.demokraatti.f i Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. 16 34 ASKEL VIE + TEEMA TUL 59 De_06062019_04.indd 4 29.5.2019 13.46. päätoimittaja: Rane Aunimo, 09 7010 553 Toimituspäällikkö: Heikki Sihto, 09 7010 516 Toimittajat: Simo Alastalo, Rolf Bamberg, Anna-Liisa Blomberg, Mikko Huotari, Johannes Ijäs, Topi Juga (työvapaalla), Marja Luumi Ulkoasu: AD Emilie Uggla, Timo Sparf, Arja Jokiaho (opintovapaalla) Valokuvaaja: Nora Vilva Levikkipäällikkö: Nina Lindén Markkinoinnin sihteeri / ilmoitukset: Sari Ojala, 09 7010 522 Kustantaja: Kustannus Oy Demokraatti Painopaikka: PunaMusta Oy, Joensuu Käyntiosoite: Siltasaarenkatu 18–20, C-rappu, 6
Selvästi liikkeellä on ollut runsaasti harhaluulojakin siitä, mihin puolueilla on ensinnäkin oikeus ja toiseksi siitä, mihin puolueilla on tämän lisäksi mahdollisuus. Kokonaan toinen kysymys on se, että puolueiden on voitava luottaa jäseniensä ja ehdokkaidensa sanaan. E räiden suurta julkisuutta saaneiden tapaus ten vuoksi monet ovat kysyneet oikeutetusti, mikseivät puolueet selvitä vaaleissa ehdolle asettamiensa henkilöiden taustoja, rikoshistoriaa tai muuta mahdollisesti langettavaa käytöstä. Kysymykseen, mikseivät puolueet selvitä muita, epävirallisempia kanavia pitkin ehdokkaiden taustoja, yhden vastauksen saa siitä, että etenkin kuntaja eduskuntavaalien kohdalla ehdokkaita on paljon, eikä millään puolueella ole henkilöresursseja läpikäydä kymmeniä ja jopa satoja nimiä sekä kaikkia kanavia, joista mahdollisesti arveluttavaa tietoa voisi kenties löytyä. Vaikea tätäkään on pitää toivottavana. Esimerkiksi SDP:llä on käytössään muidenkin puolueiden käyttämä sitoumus, jossa ehdokas vakuuttaa kertoneensa kaikista rikostuomioistaan ja käynnissä olevista tutkinnoista. AJATUS SIITÄ, että puolueen olisi syynättävä joka ikinen ehdokas jonkinlaisella kyyläysmentaliteetilla läpi, on yksinkertaisesti masentava. Myös suurella yleisöllä on oikeus olla oikein informoitu sellaisista äänes tyspäätökseensä mahdollisesti vaikuttavista asioista, joita aina kin rikostuomiot ovat. Ensimmäiseen kohtaan voi todeta suoraan, että Oikeusrekisterikeskuksen mukaan puolueilla ei ole laillista perustetta pyytää ehdokkaan rikosrekisteriotetta nähtäväksi, joten ainoa vaihtoehto on luottaa ehdokkaan sanaan. Julkisuudessa jaettavista uusista rangaistuksista syntyy myös oikean elämän rosoisuudelle vierasta idealistista nuhteettomuusvaadetta, joka saa monet perääntymään puoluetoiminnasta kokonaan. Eurovaaleissa ehdokkaita on selvästi vähemmän, mutta tässäkin pätee se, että lähtökohtaisesti minkä tahansa puolueen jäsenyyden ja ehdolle asettautumisen ja asettamisen on perustuttava luottamukseen puolin ja toisin. Kysymys on pohjautunut hämmennykselle ja kiukullekin, kun ehdokkaista on paljastunut jotakin kiusallista, josta ei ole ollut ehdolle asettamisen hetkellä tietoa. De_06062019_04.indd 5 29.5.2019 13.46. päätoimittaja rane.aunimo@demokraatti.fi Twitter: @raneaunimo Ehdokkuus perustuu luottamukselle, ei syntien etsinnälle Pääkirjoitus SUURELLA YLEISÖLLÄ ON OIKEUS OLLA OIKEIN INFORMOITU. 5 Demokraatti Rane Aunimo va
Kaupungit täyttyivät juhlivista faneista, taloustieteilijät ennustivat potkua talouteen ja möröstä tuli uusi suosikkisana. V iik on ku va Le ht ik uv a / M ar kk u U la nd er i De_06062019_06.indd 6 29.5.2019 11.12. Kuva juhlinnasta Havis Amandalla Helsingissä. 6 Demokraatti ME MAAILMANMESTARIT! Suomi voitti kolmatta kertaa jääkiekon maailmanmestaruuden – ja maa sekosi
Siihen lappilainen kansanedustaja sanoo, että pyydä anteeksi, kyllä pitää Helsingin patsaat saada kännissä särkeä. Kumpula-Natrin mielestä EU:ta haastetaan nyt monelta suunnalta. Yksikään puolue ei ole jatkossakaan vaa’ankieliasemassa. Parempaa Eurooppaa Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto De_06062019_08.indd 8 29.5.2019 12.56. Viime hallituksessahan sama ministeri hoiteli asunto-, energiaja ympäristöasiatkin. Siellä SDP sai kaikista annetuista äänistä Sana ”ympäristö” viuhuu nyt tiheään poliittisessa keskustelussa. Kumpula-Natri muistuttaa, että demarien S&D on tuplasti suurempi kuin vihreät ja puolet suurempi kuin keskustaryhmittymä ALDE. – Tämä talo on Euroopan ja Suomen pärjäämiselle välttämätön. 8 Demokraatti PÄTKÄT HOKSAUS Nyt on ympäristöministeriön aika V IIK O N LU KU 33 prosenttia. Tämä olisi sopinut SDP:n linjaan, sillä puolue ajoi aikoinaan ympäristöministeriön perustamista – muun muassa keskustan vastustuksesta välittämättä. – Paljon akateemisen analyysin tilaa on saanut fakta, etteivät suurimmat ryhmät kansanpuolueiden EPP ja S&D muodosta enää kaksistaan enemmistöä – ja tämä olisi uusi järisyttävä muutos. Myös vastuullisella linjalla voi saada kannatusta ja tukea. Heinäluoma pitää vaalitulosta niin Suomessa kuin Euroopassa tukena rakentavalle EU-politiikalle ja eurooppalaisille arvoille. Suomen sosialidemokraattisin kunta EU-vaaleissa oli Inari. Myös Heinäluoman mielestä ”Eurooppa-talossa” on vielä paljon korjattavaa. Jos Suomi toimii EU:ssa rakentavasti, tukea on saatavissa myös kansallisesti tärkeille teemoillemme kuten metsäasioille. Se oli yksi vaalien opetuksista, Heinäluoma sanoo. SAMMELI HEIKKINEN TWITTERISSÄ Kuuluuko suomalaiskansalliseen kultajuhlintaan kansallisten taideaarteiden rikkominen. Hän pitääkin seuraavan viiden vuoden tärkeimpänä tehtävänä rakentaa eurooppalainen luottamus jälleen huippuunsa. Voin kokemuksesta kertoa, ettei muutos ole iso tai merkittävä parlamentin arjessa. Oikeistopopulismin ”ilmapallosta pihisi ilma pois”. iStock Apulaispormestari sanoo, että patsas voi mennä rikki, jos sen päällä kiipeillään kännissä. STEFAN SIRKIÄ TWITTERISSÄ MIAPETRA KUMPULA-NATRI ja Eero Heinäluoma – koko maan äänikuningas 128 113 äänell ä – ovat SDP:n uudet mepit. – Vaalien tulos oli tuki eurooppalaiselle yhteistyölle ja selvä irtiotto tyhjästä populismista. Hallitusneuvotteluissa olisi ollut hyvä paikka miettiä, pitäisikö Suomessa olla vain ympäristöasioihin keskittyvä ministeriö ja ministeri. Ministeriö perustettiin 1983 ja ensimmäinen ympäristöministeri oli Matti Ahde (sd.). MARJO OLLIKAINEN TWITTERISSÄ Olisivatko hauskanpidon puolustajat yhtä innoissaan, jos kiipeilyt suoritettaisiin Marskin patsaassa
De_06062019_08.indd 9 29.5.2019 12.56. Siis tätä kautta myös tuottavuutta parantava. 9 Demokraatti PARI VALITTUA SANAA Yllättävä pari LISA GHERARDINI L. Helsingin ja Lapin välillä oli lähes 20 prosenttiyksikön ero äänestysaktiivisuudessa. Unkarin pääministeri Viktor Orbán puhuu ”naisten vastuusta Unkarin väestökehityksessä”, ja Italiassa Lega-puolueen johtaja Matteo Salvini ajaa antifeminististä ja abortinvastaista politiikkaa. Kehitys kulkee taaksepäin myös monessa Euroopan maassa. Mutta kyllä pari valittua sanaa voi kirjoittaa myös Vladimirille, jonka johdolla sinusta, ihmishirviöstä, rakennetaan rakastettavaa myyttiä. Tuoreen mielipidekyselyn mukaan 70 prosenttia venäläisistä pitää rooliasi ”maan elämässä” joko täysin tai enimmäkseen myönteisenä. Suosiosi Venäjällä paukuttelee ennätyksiä. Koulutuspäiviä on monella alalla leikattu yli 20 prosenttia 2000-luvun alusta. Harvoin kansanmurhaaja saa postuumisti tuollaista kansan tukea. Mutta sitä emme ymmärrä, että kyselyn mukaan sinut nähdään nyt oikeudenmukaisuuden symbolina ja vaihtoehtona nykyiselle, epäoikeudenmukaiselle ja piittaamattomalle hallinnolle. Win-win Alabaman osavaltio hyväksyi Yhdysvaltojen tiukimman aborttilain. Esimerkiksi Toimihenkilöliitto Erton selvityksen mukaan ammatillinen lisäkoulutus on parhaiten työssä jaksamista parantava tekijä. EU-vaalien äänestysprosentti nousi, mutta alueelliset erot olivat suuria. – Monet ehdokkaat ovat profiloituneet enemmänkin urbaanien asioiden ajajiksi, Hanna Wass pohti STT:n haastattelussa. Onhan Vladimir Putinissakin vikansa, mutta hän ei sentään ole surmauttanut joidenkin arvioiden mukaan jopa yli 10 miljoonaa venäläistä kuten sinä. Yleisen valtio-opin professori Hanna Wass selittää jakoa erityisesti ehdokkaiden näkyvyydellä. Elinpäivinäsi sinua kutsuttiin Isä Aurinkoiseksi. Ja sananen myös tavallisille venäläisille, jotka ovat valmiita unohtamaan historian, kun nationalismin huumaamana hyväksyvät harhaisen ja vääristellyn kuvan Venäjä suuruuden ajoista. Sen me vielä ymmärrämme, sillä synkistely edessäsi olisi todennäköisesti merkinnyt hengenlähtöä. MONA LISA JENNI HIIRIKOSKI Kauppiaan rouva Jääkiekkolegenda Hyvä Josif Stalin Taidat siellä viimeisen rajan takana kihertää synkässä mielessäsi. Lisäksi aborttioikeuden kumoamista on esitetty Puolassa, Liettuassa ja Slovakiassa. Laki kyseenalaistaa tasa-arvon ja naisten oikeuden päättää omasta kehostaan. Eduskuntavaaleissa ero oli huomattavasti pienempi. Ihmettelee Demokraatin väki Naisten oikeudet – ketä kiinnostaa Kenen EU. Ei kannattaisi. Käytännössä se vie lainsäädäntöä lähes 50 vuotta ajassa taaksepäin. Yritykset tarjoavat yhä vähemmän koulutuspäiviä työntekijöilleen, ilmenee tuoreesta työolobarometrista
Mihin EU-ryhmään RKP kuuluu. Mistä maasta tulee yhtye The National. Nyt näyttäisi siltä, että kotitalouksien kulutus alkaa hiipua. AFP, Brendan Smialowski Totuus on tuolla ulkona. Viime vuoden toukokuussa luottamusindikaattori sai selvästi korkeamman arvon 4,1. Kun kumartaa yhteen suuntaan, pyllistää toisaalle. Juuri kun alettiin uskoa, että talous kasvaa. Missä on Naton pääkonttori. Toisaalta taantuma aiheuttaa työttömyyttä ja huono-osaisuutta. Minkä maalainen on Jacques Santer. Mistä kaupungista tulee käsipallojoukkue Dicken. Mihin nykyiseen maahan foinikialaiset erityisesti liitetään. a) Teuvo Hakkarainen b) Nils Torvalds c) Elsi Katainen 4. 10 VIS V 1. a) New Yorkissa b) Pariisissa c) Brysselissä Vas tau kse t: bab bba bba c De_06062019_10.indd 10 29.5.2019 11.36. a) Vantaalta b) Helsingistä c) Espoosta 6. Kun seuraavan kerran vaaditaan kuluttajien ostovoiman kohentamista, pitäisi samaan hengenvetoon todeta, että ostovoima täytyy ohjata ilmastoystävälliseen kuluttamiseen. Mikä on abakus. a) Iso-Britanniasta b) USA:sta c) Ranskasta 7. 10 Demokraatti NÄRÄSTÄJÄ • Lääkettä poliittisen liikahappoisuuden puutteeseen VIIKON MEEMI PÄTKÄT Hyvä vastuullinen kuluttaja V astuuntuntoiselle tilanne on skitsofreeninen. Loppupeleissä vastuu on kuluttajalla. Ilmastokriisin kannalta tilanne on siinä mielessä hyvä, että kuluttaminen aiheuttaa ilmastopäästöjä. a) 4 b) 2 c) 3 5. a) ranskalainen b) belgialainen c) luxemburgilainen 2. a) mauste b) helmitaulu c) matto 9. Kuinka monta kansanedustajaa Suomesta valittiin EU-parlamenttiin. Toisaalta pitäisi olla kuluttamatta, jotta ilmasto ei lämpenisi hallitsemattomasti. a) eteläkorealainen b) pohjoiskorealainen c) amerikkalainen 8. Edellisestä taantumasta Suomi kampesi ylös kotitalouksien kulutuksen ja rakentamisen voimin. Minkä maalainen elokuva (Parasite) voitti Cannesin filmijuhlat. a) Libanoniin b) Turkkiin c) Iraniin 10. Yhtäältä pitäisi kuluttaa kovasti, jotta kansantalouden rattaat pyörivät villisti. a) EPP:hen b) Aldeen c) ECR:ään 3. Talousviisaiden mukaan taantuma kurkkii taas nurkan takana. Kimuranttia. Tilastokeskuksen tuoreen tiedon mukaan kuluttajien luottamusindikaattori oli toukokuussa – 1,8. Kuka valittiin pienimmällä äänimäärällä Suomesta EU-parlamenttiin
Saan metsästä voimaa. Pöllö on yöeläin, en ole mikään aamunvirkku. 11 Demokraatti Suppaava pöllö Musareiden johtaja pelkää hukkumista työmatkalla. Luultavasti uppoaisin siihen kanavaan. Maksamme isoimmille esiintyjille jo kymmeniä tuhansia euroja. Suppaatko töihin. Pöllöistä tulee hyvä mieli. Sitten pöllöt tykkäävät kupsuttamisesta, paijaamisesta. Mikä meno Työväen Musiikkitapahtuman toiminnanjohtaja Marianne Haapoja. Tosi hyvä ja innostunut, sellainen poreileva ja odottava. Asun Vanajaveden rannalla kanavan lähellä, kilometrin päässä festivaalialueelta. Minulla on tosi hyviä muistoja Lahdesta teatteriajoilta, urheiluja nuorisopuolelta. Tapahtuma on kasvanut ja ohjelmatarjonta on monipuolistunut. Työväen Musiikkitapahtuma on perustettu 1970-luvulla, mikä on muuttunut. Paljonko stressaat. En niinkään stressaa artistien kanssa sopimisesta vaan rahasta. Totta kai pilates ja jooga auttavat mutta mindfullnes ei ole minun juttuni. Joskus kauan aikaa sitten vastasin tähän, että Alla Pugatsova ja Leningrad Cowboys. Tuntuu, että hinnat ovat karanneet käsistä. Siinä on se kanava. Jossain vaiheessa ajattelin myös, että JJ Cale olisi ollut kiva, valitettavasti hän on nyt kuollut. Teksti Simo Alastalo Kuva Nora Vilva ja Timo Sparf SAAN METSÄSTÄ VOIMAA. Salpausselkä, hyvä vesi ja Lahden Sininen. Olen nähnyt videoita, joissa pöllöt joraa. Olen innostunut suppaamisesta. Jos budjettisi olisi rajaton, ketä buukkaisit keikalle. Selkä on tosin paskana. Uskon, että tulee hyvä kesä ja mahtava tapahtuma. Myös tekniikan ja järjestyksenvalvonnan kustannukset ovat nouseet. Ehkä siihen vaikuttaa se, että musiikintekijöiden on vaikea saada tuloja levymyynnistä. Voimaeläimesi on pöllö, miksi. Vaikka sitä tehdään talkootyönä, tekeminen ja myös esiintyjät ovat muuttunut hyvin ammattimaiseksi. Pöllö on vahva ja sympaattinen. Vieläkö pilates auttaa. De_06062019_10.indd 11 29.5.2019 11.36. Pöllöt tykkäävät myös musiikista. Välillä on vähän vaikeata. En kestä pientä kävelyä ja rusinanpureskelua. Bob Dylan olisi hieno. Itsehillintää olen yrittänyt opetella yli 20 vuotta. Mikä on parasta syntymäkaupungissasi Lahdessa
Helsingissä SDP:n kannatus oli EU-vaaleissa edelleen vain 12 prosenttia. SDP:lle pohdintaakin aiheuttanee se, että Heinäluoma keräsi yksinään miltei puolet SDP:n 267 342 äänestä. Näkkäläjärvi oli Lapin ääniharava. Kaikkien aikojen eurovaaliääniharavien kotimaisella listalla Heinäluoma yltää sijalle seitsemän hieman yli 128 000 äänellä. Heinäluoma on samalla ensimmäinen eniten ääniä koko maassa saava SDP:n ehdokas missään vaaleissa sitten Tarja Halosen ja vuoden 2006 presidentinvaalien. Kaikkiaan SDP teki eurovaaleissa tuloksen, jota oli realismia odottaa. Ääniosuus kasvoi edellisistä vaaleista vähän yli kaksi prosenttiyksikköä, ja vaikkei se olekaan samalla tasolla viime kuussa pidettyjen eduskuntavaalien kanssa, se on vaalivoitto yhtä kaikki. Paasio sai vuoden 1996 EU-vaaleissa 118 000 ääntä, ja ennätys pysyi koskemattomana tähän kevääseen saakka. Vielä ennakkoäänten jälkeen SDP:n kolmannessa paikassa kiinni olleen Mikkel Näkkäläjärven kampanja luultavasti kärsi vanhoista rikostuomioista syntyneestä kohusta vaaliviikolla, mutta yli 10 000 ääntä ensiyrittämällä on lupaava avaus tulevaisuutta ajatellen, jos hän vain jatkaa politiikassa. De_06062019_12.indd 12 29.5.2019 13.30. Viime hetkillä vaaleihin mukaan lähtenyt SDP:n entinen kansanedustaja HEINÄLUOMA RIKKOI PAASION 23 VUOTTA VANHAN ENNÄTYKSEN. SDP:tä EU-parlamentissa edustaa siis seuraavalla viisivuotiskaudella kokenut kaksikko, jolle Brysselin piirit ja päätöksentekomekanismit eivät ole millään tavalla vieraita. Rane Aunimo rane.aunimo@demokraatti.fi Twitter: @raneaunimo analyysi Viime Euroopan parlamenttivaaleihin verrattuna uusi parlamentti näyttää jakautuvan entistä selvemmin EU-myönteisiin ja EU-vastaisiin. Vaikea siis panna hänen henkilökohtaisen pottinsa alkuun muuta sanaa kuin jätti. Tiivistyvätkö molempien joukot. Vaalien ääniharavaksi veikkailtiin silti eniten perussuomalaisten Laura Huhtasaarta, joka jäi kuitenkin kauas Heinäluoman äänisaaliista ja myös vihreiden Ville Niinistön taakse. S DP:n entinen puheenjohtaja ja puoluesihteeri Eero Heinäluoma rikkoi Euroopan parlamenttivaaleissa toisen entisen SDP:n puheenjohtajan Pertti Paasion 23 vuoden takaisen ennätyksen. Eduskunnan entinen puhemies ja entinen valtiovarainministeri Heinäluoma teki näkyvän kampanjan, joten mikään suuri yllätys hänen menestyksensä ei ollut. Vahvasti Brysselissä profiloitunut SDP:n istuva EU-parlamentaarikko Miapetra Kumpula-Natri uusi paikkansa helposti ja nosti äänimääräänsä viime kerrasta yli puolella. 12 Demokraatti Brysselin muuri
GUE/NGL: Euroopan yhtyneen vasemmiston konfederaatioryhmä / Pohjoismaiden vihreä vasemmisto. Toisenlaisia kehityskulkuja todistettiin muun muassa Espanjassa ja Hollannissa, missä paikalliset työväenpuolueet ottivat selvät vaalivoitot. päätoimittaja. 38 De_06062019_12.indd 13 29.5.2019 13.30. Yritys ei ole välttämättä tuomittu onnistumaan, niin erilaisia näkemyksiä kansallismielisillä puolueilla on jopa niitä ylätasolla yhdistävästä maahanmuutosta. EU-myönteisetkin halusivat näyttää voimaansa. ECR: Euroopan konservatiivien ja reformistien ryhmä. Suomessa muutokset paikkamäärissä olivat pieniä, vaikka liikahdukset prosenteissa olivatkin joiltain osin suuria. Keskustan ja RKP:n EU-ryhmään ALDEen kuuluu myös Ranskan presidentti Emmanuel Macronin EU-myönteinen Renessanssi-vaalilista. Greens/EFA: Vihreät / Euroopan vapaa allianssi -ryhmä. Yksi vaalien muutoksista on se, että uudessa EU-parlamentissa keskustaoikeistolainen EPP, johon kokoomuksen mepit kuuluvat, ja sosialidemokraattinen ryhmä S&D, jossa SDP:n edustajat istuvat, eivät muodosta yhdessä parlamentin enemmistöä, mutta muutoksen merkitystä on liioiteltu julkisuudessa. ENF: Kansakuntien ja vapauden Eurooppa. Myös Suomessa eurovaalit ovat oma lukunsa varsinaisesta kotimaan politiikasta irrallaan. brexit-paikan myötä, jos tai kun Britannian EU-ero aikanaan toteutuu. EFDD: Vapauden ja suoran demokratian Eurooppa. PARLAMENTIN 751 paikasta Suomella on nyt 13. Äänestysaktiivisuus nousi Britannia pois luettuna 51 prosenttiin, mikä on EU-parlamentin mukaan korkein tulos 20 vuoteen. Siitä kielivät selvät erot vain kuukautta aiemmin pidettyjen eduskuntavaalien tuloksiin. Myös vasemmistoliiton oma EU-ryhmä pienentyi. Suomessa äänestysinnossa ei ole edelleenkään hurraamista, mutta äänestysprosentti on nyt neljänkymmenen paremmalle puolella. Vihreät saattaa kuitenkin nousta kolmeen paikkaan ns. NI: Sitoutumattomat. Italian Lega-puolueen johtajan Matteo Salvinin johdolla sekalainen joukko kokoaa suurempaa EU-kriittisten ryhmää, johon perussuomalaisetkin on menossa. Voittajia olivat EU-mieliset vihreät ja myös EU-kriittiset oikeistonationalistit, joiden voiton suuruus jäi kuitenkin kauas veikatusta. ALDE: Euroopan liberaalidemokraattien liiton ryhmä. Laitaja äärioikealla olevat ryhmittymät muodostavat jatkossa aiempaa tiiviimmän yhteenliittymän EU-parlamentissa. Myös Ruotsissa sosialidemokraatit olivat tutusti suurin neljänneksen ääniosuudella. Saksan sosialidemokraattien SPD:n puheenjohtaja Andrea Nahles kuvaili puolueen yli kymmenen paikan romahdusta äärimmäisen suureksi pettymykseksi. Kaksi suurinta, SDP ja perussuomalaiset, olivat EU-vaaleissa sijoilla kolme ja neljä. 2014 vaalit 16,0 (+6,7) 14,6 (+2,3) 13,8 (+1,0) 13,5 (–6,1) 6,9 (–2,4) 6,3 (–0,4) EPP: Euroopan kansanpuolueen ryhmä. Vihreiden ryhmä Vihreät/Euroopan vapaa allianssi onnistui kasvamaan noin parillakymmenellä paikalla neljänneksi suurimmaksi ryhmäksi etenkin Saksassa tulleen paikkamäärän tuplaantumisen siivellä. G ra fii kk a: Em ili e U gg la / Lä hd e: eu ro pe an -e le ct io ns .e u 28 .5 . Erot maan sisällä vaalipiireissä ovat huolestuttavan suuria. Antti Rinne on puhunut naiskomissaarin puolesta, joten Taavitsainen nousee mepiksi, jos valinta osuisi Kumpula-Natriin. NÄYTTÄÄ ILMEISELTÄ, että Britannian EU-ero brexit ja muu unioniin kohdistunut arvostelu lopulta nostivat äänestysintoa läpi Euroopan eräänlaisena vastareaktiona. Vihreiden lähes seitsemän prosenttiyksikön ponnahdus ja suurimman puolueen asema Helsingissä toi ainakin yhden lisäpaikan ja keskustan lähes vastaava pudotus tuotti puolueelle paikan menetyksen. Satu Taavitsainen nousi kolmanneksi suosituimmaksi demariehdokkaaksi ampaisemalla omassa vaalipiirissään Kaakkois-Suomessa menestyneimpien ehdokkaiden joukkoon. S&D: Euroopan parlamentin sosialistien ja demokraattien ryhmä. Kummatkin ryhmittymät ovat kooltaan kaukana kahdesta suurimmasta ja myös ALDEsta. SDP jäi brexit-paikasta noin 25 000 äänen päähän. 13 Demokraatti Kirjoittaja on Demokraatin va. paikkaa EPP S&D ALDE&R Greens /EFA ECR ENF EFDD GUE/NGL NI Muut Paikkamäärä Puolue Kannatus-% 751 178 –43 –38 +38 +19 –7 +6 Uusi 153 105 69 63 58 54 8 25 –14 –44 KOK VIHR SDP PS KESK VAS RKP 20,8 (–1,8 *) * prosenttiyksikköä vrt
Hän uskoo, että JHL ei suostu työnantajien toiveisiin tulevalla liittokierroksella, jos sopimuksiin yritetään ujuttaa ”kiky II:sta”. Kikyyn liittyvien lisätyötuntien poisto on taatusti neuvottelupöydissä liittokierroksella. Hän edustaa valtionsektoria JHL:n kentässä. Lisätyöaikaa perusteltiin tuottavuuden parantamisella. Olen sanonut työpaikalla, että ihme on, jos se menee suosiolla läpi, Muuramessa Harvialla työskentelevä Liikanen huomauttaa. – Eihän työnantaja niitä ilmaiseksi poista. Sosiaalija terveysalan ammattijärjestön Tehyn valtuuston puheenjohtaja Paula Sihto on erityisen huolissaan sote-alan huonosta houkuttelevuudesta. – Siihen vaikuttaa osaltaan myös miesten ja naisten välinen epätasa-arvo palkkauksessa, seinäjokinen Sihto, päätoiminen työsuojeluvaltuutettu Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiristä arvioi. Teksti Marja Luumi / Kuvat Nora Vilva De_06062019_14.indd 14 29.5.2019 13.18. Liikanen ei ole sellaista nähnyt. 14 Demokraatti Jo riittää kiky KIKY JÄÄ TYÖNTEKIJÖIDEN SANAVARASTOON KIROSANANA. Tällä sanalla kuvaavat monen liiton luottamusmiehet mennyttä neljää vuotta. Luotan siihen, että mikä on kirjattu, se pitää, kuopiolainen pääluottamusmies Jarkko Turtiainen Niuvanniemen sairaalasta huokaisee. Onko se sitten pois tulevista palkankorotuksista, sitä ei vielä tiedetä, Turtiainen pohtii. TOIMIHENKILÖKESKUSJÄRJESTÖ STTK :n edustajiston prolaisista jäsenistä naantalilainen Osmo Salo ja porvoolainen Pirkko Takkinen odottavat uudelta hallitukselta työllisyyden parantamista. KILPAILUKYKYSOPIMUKSEEN LIITTYVÄ 24 tunnin työajan pidennys kaihertaa kipeästi SAK:laisen Teollisuusliiton jäsenistöä. – Mitä parhain tapa edistää työllistymistä on tarjota koulutusta ja varmistaa oppilaitoksille riittävät resurssit. Tulevalla liittokierroksella Parttimaa vaatii matalapalkka-aloille sellaisia sopimuksia, että niillä tulee toimeen. Hän on varma, että työntekijät valitsevat mieluummin isommat palkankorotukset kuin työajan palauttamisen entiselleen, jos nämä ovat vaihtoehdot. – Onneksi on viimeinen kesä, kun lomarahoista otetaan osa pois. Pahinta myrkkyä työntekijöille oli kiky. Pyörremyrsky. – Toimihenkilöiden puolella osaamista olisi useinkin, mutta se on heikommissa kantimissa työantajilta, Salo lisää. Se on nyt loppu”, Salon kaupungin JHL:läisten varapääluottamusmies, dieettikokki Satu Parttimaa kuvailee tunteita liiton edustajiston kokouksessa. Se näkyy jo koulutukseen hakeutumisessakin. – Kiky-sana jää työntekijöiden sanavarastoon kirosanana, Parttimaa vakuuttaa. Takkista ja Saloa askarruttaa myös paikallinen sopiminen, jota tietyt tahot haluavat lisätä tuntuvasti. – Kun käytettäisiin edes niitä elementtejä, joita on jo nyt olemassa, mutta eihän yrittäjäjärjestö halua lisätä mitään aitoa paikallista sopimista vaan yksipuolista työnantajan määräämisoikeutta, he puuskahtavat. Liitto irtisanoi lokakuussa ”talkootyötunnit” muun muassa teknologiasektorin sopimuksista, mutta pääluottamusmies Arto Liikanen on skeptinen, päästäänkö normaaliin tilanteeseen ensi vuoden alusta. Tehy ja Suomen lähija perushoitajaliitto Super ajavat palkkatasa-arvo-ohjelmaa seuraavaksi kymmeneksi vuodeksi. Salo huomauttaa, että työvoimapulan toinen puoli on se, etteivät työntekijöiden taidot ja elinkeinoelämän tarpeet kohtaa nykyään parhaalla mahdollisella tavalla. Suurin osa liiton valtuuston kevätkokoukseen tulleista aloitteista koskee juuri työajan pidennyksen poistamista sopimuksista. Parttimaa pitää kiky-sopimuksen purkamista tärkeimpänä tulevan hallituksen tehtävänä työntekijän kannalta. Kilpailukykysopimukseen liittyvä lomarahan leikkaus oli hänen mukaansa viimeinen niitti. – Näyttää siltä, että työnantajan mielestä se on vain meidän tulkintamme. ”K untatyöntekijöiden työmotivaatiota ja jaksamista on koeteltu. Näihin talkoisiin on annettu ihan tarpeeksi. Sihdon mielestä tulevan hallituksen olisi syytä tarttua siihen
Sirppiniemi pohtii, että jatkuva työttömien kyykyttäminen pitää lopettaa. Yleensäkin työehdot pitäisi saada paremmaksi ja neuvottelukulttuuri kuntoon. – Se on harhaluulo. Hän toivoo seuraavalta hallitukselta, että se poistaa työttömiä kyykyttävät aktiivimallit ja työntekijöitä rasittavan kilpailukykysopimuksen. Se on yksi tärkeimpiä asioita. Turkulaisen Esa Hoppendorffin ja kotkalaisen Jaana Kokkolan ei tarvitse miettiä toivelistan tärkeintä. Mutta yleiskorotuksia saisi nyt nostaa, Takanen korostaa. Rakennusliiton edustajat Jari Renlund Nurmijärveltä ja Antti Sirppiniemi Joutsenosta kertovat, mitä toivovat tulevalta hallitukselta. Mekaanisessa metsäteollisuudessa liittoneuvottelut alkavat vuodenvaihteessa. Työntekijöitä on kuunneltava, Palvelualan ammattiliiton PAMin edustajat painottavat. Tulevat vuodet ovat nyt täynnä odotuksia. – Aktiivimalli on peruttava. Se leikkaisi ostovoimaa työntekijöiltä. Miehet ihmettelevät myös puheita siitä, että rakennusalalla ei käytetä paikallista sopimista ollenkaan. Meillä isossa yrityksessä sovitaan paikallisesti koko ajan, pääluottamusmiehenä toimiva Renlund painottaa. Muun muassa muovija kemianteollisuudessa kikyn lisätyötunnit on kirjoitettu sisään työehtosopimukseen. 15 Demokraatti – Mutta jos ihmiset työskentelevät ilmaiseksi, kai se työnantajaa auttaa, hän hymähtää. Demokraatin haastattelemat muutkin Teollisuusliiton valtuustoon kuuluvat pääluottamusmiehet odottavat vaikeaa neuvottelusyksyä ja -talvea erityisesti työaikakiistan takia. – Ei ainakaan veronkorotuksia. Mekaanista metsäteollisuutta edustava pääluottamusmies Harri Takanen Kauhajoelta hautaisi kiky-sopimuksen lopullisesti. SAK:LAISTEN LIITTOJEN aktiiveilla on jäänyt paha maku suuhun Juha Sipilän (kesk.) hallituksen neljästä vuodesta. – Palkankorotuksia kaikki tietysti toivovat, mutta se voi olla hiukan hankalampi rasti. Satu Parttimaa Paula Sihto Osmo Salo ja Pirkko Takkinen Jarkko Turtiainen Jari Renlund ja Antti Sirppiniemi Harri Takanen Esa Hoppendorf ja Jaana Kokkola Arto Liikanen De_06062019_14.indd 15 29.5.2019 13.18
Suomen lisäksi kansallismieliset populistit on otettu hallitukseen skandaalien saattelemina muun muassa Itävallassa ja Virossa. Suomi hämmästytti koko Eurooppaa äänestämällä ainoana maana tyhjää. Orpo itse olisi äänestänyt kiintiöiden puolesta. Kokoomuksen kaltaiset perinteiset konservatiivipuolueet ovat kohdanneet populistisen uusoikeiston haasteen kaikkialla Euroopassa. Unioni hyväksyi turvapaikanhakiTeksti Simo Alastalo ja Mikko Huotari joiden maakohtaiset kiintiöt, mutta ne osoittautuivat myöhemmin toimimattomiksi. Silloinen hallituksen sisäministeri Petteri Orpo (kok.) myönsi myöhemmin, että päätöksen taustalla oli Sipilän hallituksen maahanmuuttokriittinen kakkospuolue perussuomalaiset. Toinen vaalivoittaja oli Euroopan vihreät, jotka hyötyivät muun muassa kuumentuneesta ilmastonmuutoskeskustelusta. Kokoomuksen, Suomen johtavan EU-puolueen, kannalta perussuomalaisten tahtoon taipuminen oli päätöksenä periaatteellisesti merkittävä. OIKEISTOPOPULISTIEN JYTKY jäi toukokuun eurovaaleissa odotettua pienemmäksi. Neljä maata vastusti kiintiöitä, joita ylivoimainen enemmistö kannatti. De_06062019_16.indd 16 29.5.2019 11.14. Uuskansallismieliset puolueet kuitenkin menestyivät poliittisesti keskellä olevia puolueita paremmin. 16 Demokraatti ILMIÖ Uusi oikeisto Kun maltillinen oikeisto hakee taustatukea populisteilta, maine voi olla vaakalaudalla. S yyskuussa 2015 Juha Sipilän (kesk.) keskustaoikeistosta ja populisteista koottu hallitus joutui ottamaan kantaa EU:n äkillisesti kriisiytyneeseen turvapaikkapolitiikkaan. Sisäministereiden kokous halusi Saksan ja Ranskan aloitteesta äänestyttää jäsenmaita 120 000 turvapaikanhakijan pakkokiintiöistä, joilla yritettiin helpottaa EU-alueelle Lähi-idästä suuntautunutta pakolaistulvaa
Tällä kertaa kaikki vasemmistopuolueet ovat menossa hallitukseen, perussuomalaiset ja kokoomus oppositioon ja keskusta hallitukseen keskipaikalle, joka on sille tuttu menneiltä vuosikymmeniltä vastaavista hallituspohjista, sanoo e2 Tutkimuksen johtaja Karina Jutila. Selvityksen mukaan perussuomalaisten kannattajakunta on oikeistolaistunut eniten, myös kokoomus on oikeistolaistunut. JUTILAN MUKAAN kysymys polarisaatiosta on hyvin moniulotteinen. HALLA-AHON RETORIIKKA kuvaa omalta osaltaan suomalaisen politiikan kentässä 2000-luvulla tapahtunutta polarisaatiota, jota esiintyy monella eri rintamalla. Odotettua heikommin menestyneiden perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho kuvasi näkemyseroja puolueensa eurovaalien tulosillassa Helsingissä. Polarisaatio on siis osa vallankäytön asetelmaa jatkossakin – edellyttäen että hallitusneuvottelut johtavat hallituksen muodostumiseen. Vasemmistoliitossa, SDP:ssä ja vihreissä on tapahtunut vasemmistolaistumista. Vuoden 2015 eduskuntavaalien jälkeen valtakunnan politiikkaan tuli selkeä oikeisto-vasemmisto-asetelma. Peruskysymykset kodista, VASEMM ISTOLIIT OSSA, SDP:SSÄ JA VIHREIS SÄ ON TAPAHT UNUT VASEMM ISTOLAIS TUMISTA . – Nyt hallitus-oppositio-asetelmasta on tulossa yhtä selkeä. Puoluepoliittisesti sitoutumaton tutkijayhteisö e2 Tutkimus teki vuonna 2016 selvityksen, jonka mukaan vasemmisto-oikeisto-jako on syventynyt 2000-luvulla ja jyrkentyi lisää 2015 eduskuntavaalien jälkeen. 18 Demokraatti D-ILMIÖ Vaikka EU-parlamentissa ei tapahtunut merkittäviä muutoksia, tulosta voi tarkastella kahden toisistaan poikkeavan Eurooppa-tulkinnan kamppailuna. Hallitukseen nousi keskusta-oikeistolaisia puolueita, ja kaikki vasemmistopuo lueet olivat oppositiossa. Tutkimustieto osoittaa, että monissa asioissa ei sitä ilmene. – EU:n osalta Suomessa on selkeästi kaksipuoluejärjestelmä, yhdistetyt himofederalistit ja perussuomalaiset, Halla-aho kärjisti. De_06062019_16.indd 18 29.5.2019 11.14. Keskustassa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia. Halla-ahon mielestä muiden puolueiden tulkinta eurooppalaisista arvoista pyrkii hajottamaan kansallisvaltiot, keskittämään vallan ja sallimaan rajoittamattoman maahanmuuton
– Kokoomukselle tilanne on uusi ja varmasti puolueessa käydään keskustelua siitä, millainen strategia valitaan. Politiikan polarisoituminen aiheuttaa uudenlaisia jännitteitä alkaneen vaalikauden hallitus-oppositio-dynamiikkaan. Vaikka vasemmisto-oikeisto-jako on tällä hetkellä selkeä Suomessa, polarisaatiota on entistä enemmän liberaali-konservatiivi-ulottuvuudella. Jos hallituspohja syntyy näiden neuvottelujen pohjalta, oppositioon jää isoina ryhminä perussuomalaiset ja kokoomus. Muun muassa ihmisoikeus-, ilmastoja Eurooppa-kysymykset erottavat puolueita. Oikeistolaisuus, samoin kuin vasemmistolaisuus, on hyvin moniulotteista. – Esimerkiksi ilmastonmuutos, maahanmuutto ja vähemmistöjen asema herättävät vastakkainasetteluja, joissa ei päde lähtökohta ”paras argumentti voittakoon”. PERUSSUOMALAISTEN ASEMA puhutti, kun vastavalitun eduskunnan istumajärPERUSSUOMAL AISTEN KANNATTAJAKUNTA ON OIKEISTOLAISTUNUT ENITEN, MYÖS KOKOOMUS ON OIKEISTOLAIST UNUT. Myös monia aktiivisia kansalaisryhmiä kiinnostavat politiikan uudet arvokysymykset, joten osallistujia ja aiheita riittää julkiseen keskusteluun. Toisaalta siihen liittyvät usein myös Nato-jäsenyyden kannattaminen, EU-myönteisyys sekä perinteisten arvojen vaaliminen, Jutila avaa. – Politiikan uusi agenda sisältää kuitenkin arvoja asiakysymyksiä, jotka jakavat kansalaisia selvästi sekä Suomessa että monessa Euroopan maassa, Jutila sanoo. Sen sijaan talouspolitiikassa voi olla yhteisiä näkemyksiä. POLIITTISTEN NÄKEMYSTEN typistäminen oikeisto-vasemmisto-akselille on eräänlaista yksinkertaistamista. – Oikeistolaisuuden kanssa vahvimmin korreloivat julkisen sektorin pieni rooli, veronkevennysten kannattaminen, yrittäjyyden ja markkinalogiikan painottaminen ja työurien pidentäminen. 19 Demokraatti läheisistä, työstä ja koulutuksesta yhdistävät kaikkia suomalaisia taustasta riippumatta. De_06062019_16.indd 19 29.5.2019 11.14. e2 Tutkimus on selvittänyt tutkimuksissaan suomalaisten omaa kokemusta, eli vastaajat ovat saaneet sijoittaa itse itsensä oikeisto-vasemmisto-janalle. Puolueen keskeisissä vaikuttajissa on niitä, jotka vieroksuvat yhteistyötä perussuomalaisten kanssa. Poliittisessa keskustelussa on mukana intohimoja ja uhkakuvia aiempaa enemmän
Miettinen hahmottaa liberaalin talousoikeiston ja uuskansallismielisen De_06062019_16.indd 20 29.5.2019 11.14. Käytännössä puhe on muun muassa suhdannevaihteluiden vaikutusten tasaamisesta, euroalueen yhteisestä budjetista tai yhteisestä eurooppalaisesta sosiaaliturvasta. – Kokoomuksessa keskustellaan jonkin verran siitäkin, kenen johdolla puolue etenee ja mikä on painotus yhteistyökuvioissa, Jutila pohtii. Jutila muistuttaa, että Suomessa on ollut enemmän integroimisen kuin eristämisen perinteitä sekä suhtautumisessa aikanaan SMP:hen että kommunisteihin. Toisaalta kokoomuksen riveistä löytyy myös perussuomalaisiin myönteisesti suhtautuvia poliitikkoja, kuten Wille Rydman. Johtajista haetaan julkisen profiilin lisäksi voimaa puolueen sisäiseen toimintaan – Ennen kuin voidaan arvioida yhteistyöasetelmia, kannattaa seurata millaisen paikan perussuomalaiset ottavat eurooppalaisten populistipuolueiden joukossa. Toisaalta taas esimerkiksi Virossa ja Itävallassa maltillisempi oikeisto on lyönyt hynttyitä yhteen oikeistopopulistien kanssa. Moni perussuomalainen poliitikko haluaa edelleen karttaa puolueen oikeistolaista leimaa. Vaalikauden aikana nähdään, onko nyky-perussuomalaiset jo liikaa muista erottuva puolue, Jutila sanoo. Perinteisesti puolueet on istutettu salissa niin, että puhemiehestä katsoen vasemmalla istuvat vasemmistopuolueet ja oikealla oikeistopuolueet. Siis siitä kumpi ottaa näkyvämmän roolin hallituksen haastajana. Konservatiivisen ja hartaan katolilaisen Manfred Weberin valitseminen EPP:n kärkiehdokkaaksi liberaalimpien vaihtoehtojen sijaan edustaa samaa kehityskulkua. – Myös poliittisen keskustelun tyyli luo painetta keskustaoikeistolaisille puolueille, kuten Euroopan kansanpuolue EPP:lle, muuttaa omaa politiikkaansa siihen suuntaan, että kannattajien pako pysähtyisi, Miettinen sanoo. MONI KOKOOMUSLAINEN pitää perussuomalaisten agendaa ongelmallisena. Puolueen jäsenet eivät hyväksyneet istumajärjestyksen muutosta. Taloutta lähestytään joskus hieman kapea-alaisesti, aivan kuin taloudelliset ja sosiaaliset oikeudet eivät kuuluisi sen piiriin, Miettinen sanoo. Perussuomalaiset siirrettiin ”äärimmäisen oikealle”. Toisissa paremmalla, toisissa huonommalla menestyksellä. Perussuomalaisten eduskuntaryhmän jäsenistä noin 30 prosenttia oli vastauksiltaan vähintään 80 prosenttisesti samaa mieltä Rajat kiinni -liikkeestä versoneen Suomen kansa ensin -puolueen kanssa. Ruotsissa maltillisen kokoomuksen edellinen puheenjohtaja joutui jättämään tehtävänsä, kun oli flirttaillut oikeistopopulistisen ruotsidemokraattien kanssa. Uusi kansanedustaja Terhi Koulumies (kok.) kirjoitti Twitterissä: ”Kokoomuksen ei pidä lähteä hallitukseen vasemmistoliiton kanssa, mutta perussuomalaisten kanssa meidän kannattaa ylläpitää keskusteluyhteyttä.” Voisivatko kokoomus ja perussuomalaiset löytää nykyistä tiiviimpää yhteistyötä ja yhdistää voimansa, jos ne kumpikin toimivat oppositiossa tällä vaalikaudella. – Kokoomus haluaa keskittyä ennen kaikkea euron vakauteen ja kauppapolitiikkaan. Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen keskuksen tutkijan Timo Miettisen mukaan ryhmä saattaisi saada aikaiseksi maahanmuuttopoliittisia tiukennuksia kuten turvapaikanhakijoiden transit-keskuksia Pohjois-Afrikkaan. Oikeistopopulistinen Vaihtoehto Saksalle (AfD) -puolue on Miettisen mukaan vaikuttanut valtapuolue kristillisdemokraattien ja sen baijerilaisen sisarpuolueen CSU:n pakolaislinjauksiin. Kokoomuksessa mietitään varmasti myös yhteistyön imagovaikutuksia, Jutila arvioi. MIKÄLI EUROPARLAMENTIN kansallismieliset kykenevät muodostamaan uuden EU-puolueen, ryhmästä tulee parlamentissa merkittävä vallankäyttäjä. Opposition herruudesta käydään myös kilpaa. Kun Timo Soini oli puolueen puheenjohtaja, mukana oli jonkin verran mukana työväenpuolueen retoriikkaa. 20 Demokraatti D-ILMIÖ jestyksestä sovittiin. MONESSA EUROOPPALAISESSA maassa maltillinen oikeisto ja oikeistopopulistit ovat kokeilleet yhteistyötä. – Liimatekijöitä on perinteisesti haluttu ja osattu löytää. – Itsestään selvää oppositioyhteistyötä ei tulla näkemään. Jos seura on kovin rajua, kaventaa se puolueen yhteistyömahdollisuuksia Suomessa. Ylen vaalikoneen perusteella perussuomalaisten eduskuntavaaliehdokkaiden vastauksista 92 prosenttia oli lähimpänä äärioikeistolaista Suomen kansa ensin -puoluetta. Vuonna 2017 vaihdettu johto ei ole enää ollut kiinnostunut vasemmistolaisista elementeistä. Jutilan mielestä on liian aikaista arvioida, kuinka tiiviiseen yhteistyöhön kokoomus ja perussuomalaiset voivat ryhtyä. Hänen mielestään perussuomalaisten arvopohja ja käytännön politiikka ovat varsin lähellä kokoomusta, jos vertaa useimpiin muihin eduskuntapuolueisiin. KOKOOMUKSESSA PERUSSUOMALAISTEN paine näkyy Miettisen mukaan paitsi Sipilän hallituksen linjauksissa, myös talouspolitiikassa, jossa kokoomus on vastustanut Euroopan talousja rahaliiton kehittämistä poliittiseksi unioniksi. Hän huomauttaa, että henkilövaihdokset ovat mahdollisia kaikissa keskeisissä puolueissa, lähinnä perussuomalaisia ja vasemmistoliittoa lukuun ottamatta. Perussuomalaiset on entistä selvemmin radikaali oikeistopuolue, joka toimintaa kannattelee uusnationalismi sekä suvaitsevaisuuden vastainen ajattelu. – Pikemminkin tapauskohtaisesti voi löytyä yhteisiä nimittäjiä, ja kummassakin puolueessa on yksittäisiä poliitikkoja, jotka löytävät toisensa
21 Demokraatti oikeis ton välillä myös historiallisen yhteyden. Liberaaleille tämä tehdään asiantuntijoiden voimin, kansallismielinen oikeisto kaipaa puolestaan vahvaa johtajaa. – Sotienvälisessä liberalismin teoriassa puhuttiin usein autoritäärisestä liberalismista, toisen maailmansodan jälkeen enemmän teknokraattisesta, asiantuntijavaltaan nojaavasta liberalismista, Miettinen sanoo. Ordoliberalismin mukaan markkinat tarvitsevat tuekseen vahvan, epäpoliittisen valtion, joka pitää näppinsä erossa rahapolitiikasta ja rajoittaa voimakkaasti finanssipoliittisten instrumenttien käyttöä. Ordoliberalismi on nyky-Saksan vaikutusvaltaisin taloustieteellinen suuntaus. Markkinoita hallitsemaan luotiin globaalit sääntöpohjaiset järjestelmät. Taustalla ovat eurooppalaisen talouspolitiikan juuret ja maailmansotien välillä kehittynyt ajatus valtion sääntelevästä roolista markkinoilla. Molempien ytimessä on ajatus markkinoista omanlaisenaan järjestyksenä, jota valtio turvaa. EROTTUUKO NYKYPERUSSUOMALAISET JO LIIKAA MUISTA. De_06062019_16.indd 21 29.5.2019 11.14. Pääomapaon uhka kaitsi yksittäisiä valtioita pysymään ruodussa. – Saksan malli on lukittu talousja rahaliiton rakenteisiin, sääntöpohjaiseen finanssipolitiikkaan ja euroalueen rahapolitiikkaan. – Perustaltaan ne ovat kuitenkin lähellä toisiaan. Viimeistään sotien jälkeen 1950-luvulla teoreetikot ryhtyivät Miettisen mukaan pohtimaan kansallisvaltiota laajempaa pohjaa liberaalille järjestykselle. Yhteisen sosiaalipolitiikan haasteet liittyvät keskeisesti näihin talouspoliittisiin ratkaisuihin. – Saksalainen sääntöpohjainen liberalismi on se historiallinen perusta, jolle Euroopan talousja rahaliiton malli 1980–90-lukujen taitteessa syntyi, Miettinen sanoo
Tähän liittyi määräys, joka kieltää yhdysvaltalaisia yrityksiä käyttämästä maan turvallisuutta uhkaavia tietoliikennelaitteita. Trumpin on vaikea sietää sitä, että Yhdysvaltojen Saksan kanssa käymä kauppa on vahvasti aliäämäistä. Etenkin jos Trump toteuttaa Saksaan kohdistamansa uhkailut. Siitä yli puolet on sijoitettu dollareihin tai dollarisidonnaisiin USA:n valtion velkakirjoihin. Samalla Kiina on merkittävä Yhdysvaltain pahasti velkaantuneen talouden rahoittaja. Y hdysvalloissa sanotaan ulkopolitiikan olevan sisäpolitiikkaa. Tältä osin kauhun tasapaino estää maita viemästä kauppasotaa näin pitkälle. Tämä on lähes 30 prosenttia kaikista ulkomaiden omistamista Yhdysvaltain liittovaltion velkakirjoista. 22 Demokraatti Heikki Sihto Toimituspäällikkö heikki.sihto@demokraatti.fi Indeksi Kauppasodassa on vain häviäjiä Yhdysvallat ja Kiina ovat keskenään taloudellisesti naimissa. Jos Kiina yllättäen päättäisi myydä suuria määriä velkakirjoja, korot pomppaisivat Yhdysvalloissa nopeaan nousuun ja dollari romahtaisi. De_06062019_22.indd 22 29.5.2019 10.53. Yhdysvallat ja Kiina, kaksi maailman suurinta talousaluetta, ovat keskenään taloudellisesti naimissa. Kiinassa on kauppasotaa jo verrattu Maon pitkään marssiin. Yhtiö on kiistänyt väitteet. VAHVOJEN TALOUSKYTKÖSTEN takia Kiinan ja Yhdysvaltojen välinen hiekanpotkinta voi hyytyä ja kauppasota osoittautua suutariksi. Pelissä on isommat panokset kuin Huawei tai tullit. Kiinalla on valuuttavarantonsa turvin varaa myös kauppasotaan. Lisäksi Yhdysvallat on Kiinan tärkein yksittäinen markkina-alue. Se olisi toivottavaa, sillä kauppasota hyydyttäisi muutenkin hiipuvaa talouskasvua. Myös Kiina kärsisi pahoin tällaisesta globaalista talouskriisistä. Kiinan haluaa rakentaa valuutastaan yuanista maailmanvaluutan dollarin rinnalle. Esimerkiksi Australia, Uusi-Seelanti ja Japani ovat kieltäneet Huawein pääsyn 5g-verkkoihinsa. Osin tästä syystä sisäpolitiikassa jumissa oleva presidentti Donald Trump yrittää vedota äänestäjiinsä kauppasota uholla. Yhdysvallat väittää, että Huawein verkkolaitteet ja ohjelmistot vuotavat tietoja ja niitä voidaan käyttää vakoiluun. Kiina omistaa Yhdysvaltain joukkovelkakirjoja 1 265 miljardin dollarin arvosta (2018). Viimeisin veto oli Trumpin julistama kansallinen hätätila, jolla suojellaan Yhdysvaltojen tietoliikenneverkkoja ulkomaisia uhkia vastaan. Tämä on tukenut Kiinan kasvua ja pitänyt yllä yhteiskunnan vakautta. Toistaiseksi se kuitenkin joutuu Yhdysvaltoihin tehtyjen sijoitusten ja muiden taloudellisten kytkösten takia pitämään yllä dollarin vakautta ja tukemaan Yhdysvaltain taloutta. Euroalueesta voikin tulla kauppasotien suuri häviäjä. TRUMP PELAA Kiinan kanssa kovaa peliä. Kiina on edelleen Yhdysvaltain suurin lainoittaja. Huono asia tässä olisi, että uhittelujen varaan diilejä rakentava Trump voisi seuraavaksi ottaa kohteekseen Euroopan, joka on syytön kahden maailmanmahdin keskinäiseen nokitteluun. Koko liittovaltion velasta Kiina rahoittaa noin kymmenen prosenttia. Trumpin pääkohde on tällä kertaa kiinalainen Huawei, maailman toiseksi suurin älypuhelimien valmistaja ja suurin verkkolaiteyhtiö. Kiinalla on tähän varaa, sillä sen ulkomaanvaluuttavaranto on maailman suurin. Amerikkalainen kuluttaja on osaltaan pitänyt Kiinan tehtaat käynnissä ja turvannut kiinalaisten hyvinvointia. Jos kauppasota leviää Eurooppaan, yksi varma häviäjä on vientiteollisuudesta elävä pieni Suomi, johon tullit ja muut kauppasodan suorat ja epäsuorat riskit osuvat kipeästi. Edellä kuvattua teoreettista vaihtoehtoa kutsutaan kauppasodan ”ydinase-vaihtoehdoksi”
Painajaismaiset tulevaisuudenkuvat eivät tuoneet perussuomalaisille yhtään lisäpaikkaa EU-parlamentissa. Kun meteli on valtava, on sen peittomiseen käytettävä suurempaa ääntä. Puolueen dystooppisessa EU-vaalivideossa unioni oli puukiukaat ja heteronormatiiviset parisuhteet ilmastonmuutoksen vuoksi kieltänyt liittovaltio, jonka pääuskonto on islam. fi A la st al on sa lis sa Vi lle Ra nt a OMAN DRAAMANSA UHRI P oliitikot rakastavat retorista kärjistämistä, jonka avulla laimeasti virtaaviin päivänpoliitiikan puroihin maalaillaan kiinnostavia pyörteitä ja putouksia. Toistaiseksi oikeistopopulistit ovat joutuneet oman draamansa uhreiksi. 23 Demokraatti Si m o Al as ta lo sim o. Vasemmiston talouspolitiikan on sanottu muuttavan Suomen anarkiaan ajautuneeksi Venezuelaksi. Syylliseksi tavataan nostaa muuttunut mediaympäristö ja sosiaalinen media. Tuloksena on poliittinen keskustelu, joka muistuttaa verbaalisesti sotaa. Näin kävi perussuomalaisille Juha Sipilän (kesk.) hallituksessa, samoin Itävallan vapauspuolueelle ja sen hallitukseensa nostaneelle liittokansleri Sebastian Kurzille, joka joutui hiljattain eroamaan. Myös valtaan nousseet populistit jättävät yhteiskunnallisen jäljen, joka irtoaa sanamagian kehästä. Kärjistämisestä on hyötyä vain lyhyellä tähtäimellä. Jatkuva huutaminen saa kaipaamaan hiljaisuutta, ja tolkuton uhkakuvilla melskaaminen herättää halun seurustella täysijärkisten aikuisten kanssa. Euroopan unioni on puolestaan kuvattu hallitsemattoman maahanmuuton ja mielenvikaisten direktiivien viidakoksi, joka lakkauttaa kansallisvaltiot. al as ta lo @ de m ok ra at ti. Ehkä käytetyin liioittelun muoto on niin sanottu kaltevan pinnan argumentti, jossa poliittisten vastustajien aikeet kuvataan pirulle annetuiksi pikkusormiksi. Kun kieli on koko ajan kovaa ja värikästä, ylenpalttinen kärjistäminen menettää tehonsa. Päätökset joko palvelevat kansalaisia tai eivät palvele. Kärjistämisestä on hyötyä vain lyhyellä tähtäimellä. MIKSI YLIPÄÄNSÄ möykätä, kun on mahdollista puhua asiaa. Euroopan unioni sai monilta äänestäjiltä luottamuslauseen. Lupauksia lunastettaessa mitataan puheiden todenperäisyys. De_06062019_22.indd 23 29.5.2019 10.53. Ennen pitkää ihmiset ovat kiinnostuneita toteutuksesta, siitä mitä tapahtuu. Oikeistopopulistien jytky tussahti ennakoidusta myös muualla Euroopassa vaikka puolueet paikoin hyvin menestyivätkin. Kukaan ei ole voittanut nyrkkeilyottelua uhoamalla punnituksessa. Jos liioittelusta tehdään keskustelun perusasetus, ihmiset eivät enää tiedä mikä on totta ja menettävät kiinnostuksensa. Pisimmälle on menty perussuomalaisissa
MITÄ TÄMÄ kaikki muutos tietää SDP:lle. Mauriala kuulee puheenjohtaja Jussi Halla-ahon retoriikassa totalitaristisia heideggerilaisia kaikuja: ihminen ei voi vapautua kulttuurisesta taustastaan ja sulautua toiseen kulttuuriin sen täysivaltaisena jäsenenä. – SDP:n pitää pyrkiä siihen, että se on tulevaisuudessakin selkeästi liberaalin vasemmiston johtavava voima, joka tukeutuu humanistisiin, liberaaleihin länsimaisen yhteiskunnan arvoihin täysin poikkeuksetta – ja me olemme edelleen palkansaajapuolue, joka huolehtii sosioekonomisista tarpeista. Timo Soinin johtaman puolueen juuret olivat vielä herravihasta virtansa saaneessa SMP:ssä. Myös vasemmistoliitto on pystynyt muuntautumaan SKDL:n raunioilta. Puolue ajoi ympäristöministeriön, mutta ilmiö kasvoi omaksi puolueekseen. – Tarvitaanko puoluetta enää. – Ja se kasvaa sukupolvesta toiseen. Vihreiden kannatus alle 45-vuotiaissa on suurempaa kuin meillä ja SDP:n kannatus yli 45-vuotiaissa on suurempaa kuin vihreillä, Mauriala perustelee. Tässä on Maurialan mielestä se sauma. Meidän pitää lähteä aivan uudella tavalla johtamaan ihmisiä sivistyneiksi, asioita seuraaviksi kansalaisiksi, Mauriala linjaa. – Se näkyy siinä, että yksikään puolue ei tahdo saada 20 prosentin kannatusta vaaleissa, Mauriala toteaa. Mutta nyky-PS on Maurialan mukaan selkeästi kansallinen nationalistinen oikeistopopulistinen puolue, joka hakee samaistumispinnan eurooppalaisesta yhteydestä. Taistelua käydään myös suomalaisen työmiehen ja -naisen sielusta – erityisesti hänen halustaan oppia uutta ja lähteä muuttamaan maailmaa, joka on SDP:n ja työväenliikkeen sivistysihanne. – Vastausta siihen voivotteluun, miksei SDP saa nykyisin 25 prosentin kannatusta, on siis haettava myös 1980-luvun alusta. Keskeinen huomio on puoluekentän hajautuminen, joka on yleiseurooppalainen ilmiö. Kokoomuksen menestystarina perustuu hänen mukaansa pitkälti luokkakiertoon. Tämä erottaa sen kaikista muista. Hän pitää muutosta aika luonnollisena, mutta sen juuret ulottuvat kymmenien vuosien päähän, joka tuppaa unohtumaan. – Kansallinen oikeistopopulistinen ajattelu on siksi vaarallista, että se antaa viestin, että historialliseen peräpeiliin katsominen riittää. Vihreät on muutamassa vuosikymmenessä noussut parin prosentin ympäristöliikkeestä noin 15 prosentin urbaaniksi liberaalipuolueeksi. 24 Demokraatti PUOLUEPOLITIIKKA Politiikan pelikenttä meni uusiksi Mitä ihmettä on tapahtunut puolueille ja miksi. Perspektiiviä löytyy, sillä hän on vetänyt myös lukuisat vaalit. – Kyseessä on antihumanistinen liike. Puheenjohtaja Juha Rihtniemi ymmärsi tämän. SDP:n poliittisen osaston päällikönä toiminut Mauriala on tutkinut ja analysoinut noin 30 vuotta SDP:ssä mielipideilmaston ja puoluekartan muutoksia. Teksti Marja Luumi / Kuva Nora Vilva H istorioitsija ei pääse karvoistaan. Kannattajakunta on uudistunut ja puolue linkittynyt Maurialan mukaan yleiseurooppalaiseen, vähän anarkistiseenkin vasemmistolaiseen liikkeeseen. Kyselytutkimusten perusteella suomalaiset osaavat edelleen mieltää itsensä oiDe_06062019_24.indd 24 28.5.2019 11.25. Kun koulutustaso on noussut, kokoomuksen kannatus on sitä myötä noussut. Vihreiden kannattajakunta on suurelta osin vasemmistolaista. Perussuomalaiset on aivan oma lukunsa. Me olemme pienija keskituloisten turva. Politiikan ”moniottelija” Vesa Mauriala kertoo syyt ja seuraukset. Keskusta on elinkeinorakenteen muutoksen takia joutunut tämän kysymyksen eteen paljon aiemmin kuin muut puolueet. Ei myöskään filosofian tohtori Vesa Mauriala, joka nykyään huolehtii yhteiskuntavaikuttamisesta Julkisten ja hyvinvointialojen liitossa JHL:ssä. Siinä missä poliittinen kartta on nähty oikeisto–vasemmisto-janalla, siihen on tullut pystyakseli, johon sijoittuvat liberaali vasemmistolaisuus vastinparinaan konservatismi tai kansallinen oikeistolaisuus. MAURIALA ON pohtinut sitä, kuinka esimerkiksi SDP ei 1980-luvulla osannut ottaa nousevaa vihreää ilmiötä siipiensä suojaan
Yhteiskuntavaikuttamisen ja kansainvälisen edunvalvonnan toimialueen päällikkö, JHL 2018– . 25 Demokraatti keistolaisiksi tai vasemmistolaisiksi – ja myös sen, mihin yhteiskuntaluokkaan kuuluvat. . Menneeseen, kansanperinteeksi, sen sijaan on hänen mielestään vaipunut toveri-termi, jota viljellään lähinnä juhlapuheissa – ja niin hän tekee itsekin. . Pääsihteeri valtion nuorisoasian valiokunnassa 1999– 2002 . Mitä voi olla edessä. . SDP:n poliittisen osaston päällikkö 2002–2007 . . Raideammattiliset JHL ry puheenjohtaja 2012–2017 . . . Valtiovarainministeri Heinäluoman erityisavustaja 2005– 2006 . – Itselleni maltillinen vasemmisto on hyvin tärkeä sana – ei revoluutiota vaan evoluutiota. SAKKI ry:ssä 1995–1999 Mahdolliset onnittelut voi ohjata KSR:n Raideammattilaisten rahastoon tilille FI85 1521 3000 0060 09, tiedonantoon: Vesa Mauriala. Filosofian tohtori 2005 . Mauriala uskoo, että porvarille käy samoin: Sen merkityssisältö häiventyy. Ja mihin Mauriala itse asettaa itsensä tässä muutoksessa. SDP:n järjestöpäällikkö 2007–2009 . . VESA MAURIALA . – Joka kolmas vastaa olevansa työntekijä. . De_06062019_24.indd 25 28.5.2019 11.25. . Mauriala on varma, että vihreiden sukupolvisen kasvun, SDP:n uudistumisen ja vasemmistoliiton kannatuspohjan vankistumisen ansiosta tämä kokonaisuus voi muodostaa enemmistön Suomen eduskunnassa. . Rautatieläisten liiton pj 2009–2012 . Syntynyt 13.6.1969 . . Varapuhemiehen (Johannes Koskinen) erityisavustaja 2007–2009 . Siitäkin pitää ammentaa
Euroopan unionin jäsenmaan, Puolan, hallitus ajaa lakialoitetta, jolla kiellet täisiin abortit ja käytännössä naisilla ei olisi sanottavaa omasta var talostaan. Olkaa hereillä siitä, mikä on vaakalaudalla. Asenteet ovat oikeistopopulismin kasvaessa men neet siellä samaan suuntaan kuin Puo lassa ja Unkarissa. Hän kertoo päätyneensä itse alun perin mukaan politiikkaan, koska oikeis topopulistit nousivat valtaan ja hän ha lusi toimia heitä vastaan. Euroopan kansanpuolueen parlamentaarikko Agnieszka Kozlowska-Rajewicz kertoo, miten tämä sai kymmeniä tuhansia ihmisiä kaduille osoittamaan mieltään. Oikeistopopulismi uhkaa naisten asemaa ja jopa perusoikeuksia. (Lähde: Special Eurobarometer 404) – Tavoite on, että naisten pitää olla vapaita: vapaita äänestämään, päättä mään ja vapaita diskriminaatiosta, tämä on kaikki uhattuna, itävaltalainen Eu roopan liberaalidemokraattien parla mentaarikko Angelika Mlinar sa noo. Eikä parlamentti ole lintukoto. Naisia ajetaan takaisin kotiin nyrkin ja hellan väliin eikä edes hienovaraisesti. Yhdeksi ongelmaksi nimetään päätök senteon miehinen kulttuuri. Myös europarlamentissa abortinvastaiset lob baajat ovat erityisen aktiivisia. Hollannista löytyvät ehkä korkeimmin koulutetut kotiäidit. Naiset ovat aliedustettuina päätöksen tekoelimissä, politiikassa, taloudessa ja yhteiskunnassa, sanoo liettualainen Virginia Langmakk, joka johtaa Euroo pan tasaarvoinstituuttia. Itävallassa hallitus ajaa korkeasti koulu tetuille naisille osaaikatöitä. Useassa maassa tasa-arvotavoitteissa peruutetaan. Naiset koke vat häirintää myös parlamentissa, usein toisten parlamentaarikkojen taholta. – Machokulttuuri on osa häirintää, jonka ei tarvitse olla fyysistä. – Naisten taloudellinen itsenäisyys on todella tärkeää. – Joskus tarvitaan shokki, että näh dään mitä tapahtuu, hän sanoo. 26 Demokraatti Naiset taistelevat asemastaan Suomi oli Euroopan kärjessä vuonna 1906, kun se antoi äänioikeuden naisille. Tutkimusten mukaan 51 prosenttia nuorista naisista ei esimer kiksi uskalla osallistua sosiaalisen me dian keskusteluun, koska pelkää itse jou tuvansa vihapuheen kohteeksi. Kyse on siitä, että naisen kompetenssia tai arvok kuutta ei arvosteta. Naistenpäivän alla Brysselissä Euroo pan parlamentissa järjestetty mediase minaari Women’s Power in Politics vyö rytti tasaarvokysymykset esiin. Päivähoitopaikkoja ei ole, tai miltä kuulostaiai hoitopai kan 1 500 euron kuukausihinta. Kolmi kymppiset koulutetut naiset jäävät kotiin De_06062019_26.indd 26 28.5.2019 11.34. Euroopan unionin poliittisessa kentässä naiset ovat edelleen, runsaat sata vuotta myöhemmin, merkittävästi aliedustettuja. Meidän pitää toimia. NAISIA UHKAA väkivalta niin nyrkeillä kuin netissä. Teksti Sini Silvàn, Bryssel / Kuvat Timo Sparf J otain outoa t apahtuu Eu roopassa
Yhtenä ratkaisukeinona pidetään kiin tiöitä. . Naisena voi valita oman uransa, ja taloudellinen it senäisyys on naisille arkipäivää. Pa pademoulis kertoo, että argumenttina on käytetty todella jopa sitä, että ”naiset ovat lyhyempiä, heille pitäisi maksaa vä hemmän.” VAATIMUKSET EIVÄT suomalaisittain kuulosta ihmeellisiltä: naisille halutaan oikeus päättää omasta vartalostaan ja itsestään. Belgia ja Ranska edellyttävät jo sukupuolten suh teen 50/50 listoja. – Siellä edetään hitaasti, meidän täy tyy pistää vauhtia, Euroopan parlamen tin varapresidentti Euroopan yhtyneen vasemmiston konfederaation Dimitrious Papademoulis sanoo. Edellä on yhdeksän valtiota. – Kroatian ensimmäisenä naispresi denttinä minun täytyi taistella asemas tani. Brutto kansantuote voisi kasvaa jopa 9,6 pro sentilla henkilöä kohti vuoteen 2050, jos tasaarvo paranisi. Meidän täytyy kasvattaa uudenlaista tapaa aja tella. Pitää uskoa, ja tarvitaan arvoja ja voimaa, periksi ei saa antaa. EUROOPASSA RATKAISUJA haetaan esi merkiksi naisten koulutuksesta. Parlamentissa naisia on 36 prosenttia. Suomalaisedustus Euroopan parlamentissa on tällä hetkellä kirkkaassa kärjessä, henkilömuutosten jälkeen 76,9 prosenttia. Euroopassa nais ten oikeudet ovat yllättäen asia, jossa mikään ei ole varmaa ja sekin mitä on saavutettu, on uhattuna. – Kun haetaan poliittisia vaikuttajia, valitaan ensin miehet – ja siten muiste taan, että tarvitaan myös naisia. EU:n pimeät nurkat ovat lähellä. Suomessa luku on 41,5. Suomen EUsuurlähettiläs Minna Kivimäki ja parlamentin varapuhe mies Vihreiden Heidi Hautala ker toivat Women’s European Council ko kouksessa, millainen maa astuu EU:n puheenjohtajaksi eurovaalien jälkeen heinäkuussa. Vaaditaan nollatoleranssia sukupuoleen perustuvaan diskriminaa tioon. . NAISTEN NUMEROITA . De_06062019_26.indd 28 28.5.2019 11.34. Slovenia ja Espanja vaativat sukupuolikiintiöitä, joissa sekä miesten että naisten osuus on vähintään 40 prosenttia. Maailmanlaajuisesti naisia on hallitusten johdossa 7,3 prosenttia, EU:ssa 14,3 prosenttia. Maailmanlaajuisesti 18 prosenttia ministereistä on naisia, EU:ssa 30,5 prosenttia. Kärjessä Ruanda 63,8 prosentilla. Olen rikkonut monta lasikattoa. – Taloudellinen itsenäisyys johtaisi parempaan. . Suomen naiskansanedustajien määrä on esimerkki pohjoismaisesta onnistumisesta – tajutaanko Suomessa, miten poikkeuksellinen tilanne euroop palaisittain on. Ensimmäiseen Euroopan parlamenttiin suorilla vaaleilla 1979 naisia valittiin 17 prosenttia. Naisten pitää tehdä enem män töitä pärjätäkseen ja vaikeammissa olosuhteissa, Kolinda GrabarKitarovoc sanoo. Pohjaa pitää Unkari seitsemällä prosentilla. Se, missä Suomessa on Kivimäen mukaan erityisesti tehtävää, on naisten palkka tasaarvo. Lisäksi on muun muassa järjestelmiä, jossa listan kärjessä ei saa olla pelkästään toisen sukupuolen edus tajia, tai ensimmäisistä kolmesta ehdok kaasta vähintään yksi edustaa toista su kupuolta. Naisten osallistuminen on EU:ssa myös taloudellinen kysymys. 28 Demokraatti – ja pysyvät siellä. Mitä ylemmäs EU:n hierarkiassa men nään, sitä vähemmän naisia löytyy, ti pahdetaan 20 prosenttiin. Suomessa on ollut naispresidentti, naispääminis teri ja naisulkoministeri. . Espanja vetäisi kärkipaikan nimittämällä 61 prosenttia ministereitä naisiksi. Oman maansa toimittajilta hän saa kritiikkiä vähäisestä kiinnostuksesta naisten oi keuksiin, mutta ilmeisesti hän saa myös suunsa tarvittaessa auki. Suomessa naiset ovat jo koulutetumpia kuin miehet. GrabarKita rovoc sanoo rumat asiat naisten silvon nasta, modernista orjuudesta, perhevä kivallasta ääneen ja muistuttaa, miten raiskauksia käytetään aseena sodassa. Neljäkymmentä vuotta myöhemmin, vuonna 2019 luku on 36 prosenttia. Suomi ja Pohjoismaat mainitaan useaan kertaan positiivisena esimerk kinä. Näistä maista kahdeksassa naisten osuus parlamentissa kasvoi. Jos puhe ei vakuuta, voi katsoa lukuja. Rahassa tämä olisi 3,15 biljoonaa eli kolme tuhatta miljar dia euroa ja risat. Nyt naisia kohdellaan koti eläimiä vähempiarvoisina. Euroopan jäsenmaiden parlamenteissa naisia on 24,1 prosenttia. . Euroopan parlamentissa Suomi pitää kovaa kärkipaikkaa. Naisia on Suomen europarlamentaarikoista käsittämättö mät 76,9 prosenttia. Yhdeksän EUmaata on jo käyt tänyt kiintiöitä, joissa on vaadittu mo lempien sukupuolten edustajia listoille vähintään 30–40 prosentin osuuk silla. Naiset ovat lentäjiä, insinöörejä ydinfyysikkoja ja presidenttejä. Hän muistuttaa, että naiset ovat yhä vähemmistö YK:ssa ja EU:ssa – EU:n täytyy tehdä paremmin ja olla edelläkä vijä. Kulttuuritausta ei ole minkäänlai nen tekosyy epätasaarvolle. . Suomen kohdalta voidaan sanoa – tehty! Naisia halutaan kuitenkin Suomessakin lisää it alalle, teknisiin tehtäviin – ei sosiaali ja terveydenhuoltoon pienellä palkalla. . Jos miehet yrittävät käyttää valtaa, täytyy muistaa, että he eivät tiedä paremmasta tai toimi vat pelosta tai heikkoudesta. Halutaan suojaa väkival lalta, koulutusta ja yhtäläistä mahdol lisuutta osallistua poliittiseen päätök sentekoon. Keskimäärin naisia on parlamenteissa 24,1 prosenttia, Suomen eduskunnassa nyt 41,5. . Valtioiden johdossa naisia on maailmanlaajuisesti 6,6 prosenttia, EU:ssa 21,4 prosenttia. . Kroatian tasavallan presidentti Kolinda Grabar-Kitarovoc puhui kansainvälisen naisten päivän nais ten oikeuk sien ja sukupuolten tasaar von valiokunnan kokouksessa
220 000 jäsentä Hyviä jäsenetuja Moderni omistajaosuuskunta Merkityksellistä omistajuutta Osallistu talouselämään Vaikuta yhteiskuntaan Fresh Burrito -ateria –30 % Tenniskurssit –15 % Viikonloppuyö 40 €/yö Kaikki edut jäsenkortilla 2 pesua yhden hinnalla De_06062019_30.indd 30 28.5.2019 11.43. Edelliset ovat kalliita ja jälkimmäiset halpoja. SUURIN OSA ON SILTÄ VÄLILTÄ. Voitaisiin myös rakentaa meren rannalle kohtuuhintaisia asuntoja ja valita niihin sata onnellista perhettä. 30 Demokraatti Palstalla kirjoittavat Osmo Soininvaara, Seppo Kääriäinen ja Ulpu Iivari. Mutta eikö silloin vain rikkailla olisi varaa asua. Heidän vanhat asuntonsa vapautuvat joillekin toisille, näiden asunnot seuraaville ja niin edelleen. Kaupunkiin muuttaa lisää asukkaita, joita varten rakennetaan sata asuntoa. Alueiden hintaerot tasoittuvat hieman. Vallan laidalta Osmo Soninvaara, tietokirjailija H elsingin seudulla asuntojen hinnat ovat nousseet eniten lähellä keskustaa ”ratikkakaupungissa”. Lisää kalliita asuntoja ! OIKEASSA ELÄMÄSSÄ EI OLE VAIN HYVIÄ JA HUONOJA ASUNTOALUEITA. Tässä ketjussa kaikkien asumistaso paranee ja haluttuihin kaupunginosiin pääsee aiempaa pienituloisempia. Eri ihmiset myös pitävät eri alueista. Tulijoista vain 40 perheellä on varaa asuntoon meren rannalla. Rannan vanhojen asukkaiden kannattaa vastustaa tätä, koska heidän asuntojensa arvo laskee ja naapuriin muuttaa vääränlaisia naapureita. Oikeassa elämässä ei ole vain hyviä ja huonoja alueita. Olennaista on, että kaikissa vaihtoehdoissa olisi hölmöä rakentaa asuntoja huonoon paikkaan vain, jotta ne olisivat halpoja. Jos asunnot rakennetaan meren rannalle, mitä tapahtuu lopuille 60 perheelle ja 60 tyhjälle asunnolle. Kehyskunnissa ja osassa Espoota ja Vantaata ne ovat jopa laskeneet. Asunnot meren rannalla halpenevat niin, että 60 perhettä suon laidalta pystyy muuttamaan niihin ja nuo 60 muualta tulevaa perhettä muuttavat heiltä vapautuviin asuntoihin. Keskimääräinen asumistaso paranee. Kun asunnot rakennetaan merenrannalle, 100 perhettä enemmän pystyy asumaan meren rannalla. Suurin osa on siltä väliltä. Kun rakennamme lisää asuntoja haluttuihin kaupunginosiin, rikkaiden osuus asunnoista ei kasva, koska heillä kaikilla on jo asunto. Olennaista on, että siellä, missä asunnoista maksetaan eniten, niitä on liian vähän ja sinne kannattaa rakentaa lisää. Seuraavana vuorossa on Seppo Kääriäinen. Pitäisikö ne rakentaa suon laidalle vai meren rannalle. Kuvitelkaamme kaupunki, jossa puolet asunnoista on meren rannalla ja puolet suon laidalla. Suon laidalle muuttaisi yhteensä 100 perhettä, joista 60 olisi kaupunkiin muuttavia ja loput 40 kaupungin vanhoja asukkaita, joilla ei olisi enää varaa asua meren rannalla. Jos asunnot rakennettaisiin suon laidalle, asunnot meren rannalla kallistuisivat niin, että 40 perhettä joutuisi hakeutumaan suon laidalle ja varakkaat muuttajat asettuisivat heidän asuntoihinsa. Uusia asuntoja pitäisi rakentaa sinne, missä niistä maksetaan eniten
31 Demokraatti 220 000 jäsentä Hyviä jäsenetuja Moderni omistajaosuuskunta Merkityksellistä omistajuutta Osallistu talouselämään Vaikuta yhteiskuntaan Fresh Burrito -ateria –30 % Tenniskurssit –15 % Viikonloppuyö 40 €/yö Kaikki edut jäsenkortilla 2 pesua yhden hinnalla De_06062019_30.indd 31 28.5.2019 11.43
– Kaivostoiminta on kansallisesti ja elinkeinopoliittisesti merkittävä asia, ja esimerkiksi akkuteollisuudelle tärkeää on raaka-aineiden saanti. Kaivosverolla taas voitaisiin saada nykyistä paremmin hyötyä valtiolle ja kunnille. PIIRI PYÖRII SDP:n Savo-Karjalan piirin järjestösihteeri Tuomas Timonen kertaa kuulumiset kolumnissaan. On alueita, joita itsekin välttäisin, jos olisin harkitsemassa kesämökin hankkimista, työurallaan Pohjois-Karjalassa luonnonsuojelupäällikkönä toiminut Juha Hämäläinen pohtii. Tätä luonnehdintaa keskustelusta vahvistavat myös Demokraatin haastatteleman savokarjalaiskolmikon näkemykset. – Olennaista on varmistaa, että kaivosyhtöillä on tosiasiallinen mahdollisuus selviytyä toiminnan alasajoon ja jälkitöihin liittyvistä tehtävistä ja velvoitteista, Rajamäki sanoo. PAIKALLISSÄÄ SDP:n valtuustoryhmien puheenjohtajat Siilinjärveltä, Suonenjoelta, Joensuusta ja Tohmajärveltä kertovat, missä asioissa heidän paikkakunnallaan paistaa aurinko ja mikä on pilvistä – vaatii korjausta tai haastaa muulla tavoin. Molemmat korostavat, ettei yhteiskunnalle saa jäädä vain sotkua siivottavaksi ja laskua maksettavaksi. Hänestä sääntelyyn pitää löytää konstit, jotka eivät aja investointeja pois Suomesta. Pelätään, että jo pelkät mielikuvat haitoista – Talvivaaran katastrofin malliin – alentavat asuntojen arvoa tai heikentävät matkailumainetta. Rajamäki ja Hämäläinen viilaisivat kaivoksiin liittyvää lainsäädäntöä esimerkiksi siten, että jo malminetsintäluvan saaminen edellyttäisi ympäristövaikutusten arviointia. Tämä saa minut vaatimaan suhteellisuudentajua kaivoskeskusteluun, hän sanoo. De_06062019_32.indd 32 28.5.2019 11.50. Hänen mielestään kaivosteollisuuden maine on kuitenkin kohtuuttoman huono – esimerkiksi riskit nähdään usein todellista suurempina. Teksti Anna-Liisa Blomberg, Kuopio S avo-Karjalassa keskustellaan vilkkaasti kaivosteollisuudesta. fi/kategoria/extrat/piirikierros/ +3 VERKKOVINKKIÄ SAVO-KARJALA Demokraatti kiertää SDP:n piirit UUSI DEMARI Huoli heikompiosaisista sai kuopiolaisen Antero Väisäsen liittymään puolueeseen. Rajamäellä on huoli Tervaruukinsalon pohjavesialueen porauksista. Hänellä on huoli Savo-Karjalan ihmisistä ja taloudesta. Työurallaan Geologian tutkimuskeskuksessa työskennellyt Esko Koistinen ymmärtää hyvin huolen ympäristöstä ja pitää selvänä, että haitat on pidettävä hallinnassa. – Maaseutu autioituu, taajamat rapistuvat ja väki pakenee työn hakuun etelään. Ei voi kuitenkaan olla niin, että ehkä ahneuksissaan toimitaan lyhytnäköisesti arvioimatta tarkkaan toiminnan laajempia seurauksia, tiivistää Pohjois-Savon maakuntavaltuuston puheenjohtaja Kari Rajamäki. Tarvitsemme teollisuutta ja monipuolisen elinkeinorakenteen, turismilla emme yksin elä. Tiettyjen hankkeiden kohdalla yleisön mielipide voi olla jyrkästi kielteinen, mutta yleensä kaivoskeskustelussa nähdään sekä uhat että mahdollisuudet. Jo nyt toiminnan ehdoksi voidaan asettaa rahallisia vakuuksia, mutta Rajamäen mielestä ne olisi laissa määrättävä pakollisiksi. Kaivostoiminnan uhkina nähdään yleisimmin haitat ympäristön puhtaudelle ja asukkaiden viihtyvyydelle. – Varmasti pelko vesistöjen pilaantumisesta vaikuttaa. Kuohuttavat kaivokset Luonnonvaroista ammentava teollisuus törmää pelkoon ympäristön pilaantumisesta. Ehkä jonkun huvilan arvo laskee kaivoksen lähellä, mutta maakunnissa asuntojen arvo on jo romahtanut työn ja toiminnan puutteessa. 32 Demokraatti PIIRIKIERROS / SAVO-KARJALA Lue pitkä versio piirikierroksesta: demokraatti
SDP:n Savo-Karjalan piirin puheenjohtaja Neeta Röppänen pitää piirin vahvuutena savolaisia ja karjalaisia, joiden asenne on kohdillaan. Noin muuten Kuopion yksi sloganeista on ”odottamattomia kohtaamisia” ja niitä täällä todella on luvassa ihan normaalissa arjessa. Jos liikut Suomen kesässä moottoripyörällä, ajele minä tahansa tiistaina kello 18 Puutossalmen lossin kupeessa sijaitsevalle Ihmetuvalle kahville lajitovereiden seuraan. Anna vinkki matkailijalle – missä on Savo-Karjalan piilotettu helmi. Huolimatta ympäristöja ilmastohaasteista odotamme biotuotetehdas Finnpulpin investoinnin varmistumista. Saimme lisättyä paikkamäärämme kahdesta kansanedustajasta kolmeen ja edustajia on nyt kummastakin maakunnasta, mikä on edunvalvonnan kannalta merkittävä asia. Näissä eduskuntavaaleissa vaalipiiristämme valittiin vain 15 kansanedustajaa 16 sijaan tästä syystä. 33 Demokraatti Mitä kuuluu demareille Savo-Karjalassa. Mitä kuuluu kotikaupunkiisi Kuopioon. Parempaa kuin aluetutkija Timo Aron näkemyksistä voisi päätellä. Nora Vilva De_06062019_32.indd 33 28.5.2019 11.50. Kauniin Kallaveden loiskiessa ympärillä paikalla saattaa olla satakin pyörää kuskeineen. Eduskuntavaalien jälkeen parempaa kuin ennen vaaleja. Savolaiset ja karjalaiset, joilla on selviämisen asenne ja tahto. Se tekee myös hankalammaksi palveluiden järjestämisen ja rahoittamisen etenkin muuttotappiokunnissa. Uskomme, että voimme huolehtia rakkaasta Kallavedestämme, vaikka tämä toteutuisi. Mikä Savo-Karjalassa haastaa. Mikä on Savo-Karjalan vahvuus. Yhteinen vaalipiirimmekin on osoittanut myös loistavaa yhteistyökykyä, kun Pohjois-Savosta ja Pohjois-Karjasta on luotu yhteinen Savo-Karjala. Väestön valuminen etelän suuntaan
Kävelykilpailussa vedetään idealla ”henki pois ja kaikki peliin”. Kononen aloitti tietojenkäsittelytieteen opinnot Helsingin yliopistossa jo huippu-urheilun aikana. Tutun oloisella miehellä on urheilijan ryhti, joutuisa askel ja poikamainen olemus: kyllä, entinen kilpakävelijä Valentin Kononen. Sipoonkorpi uinuu kivenheiton päässä. Mies, joka ei koskaan anna periksi. Alkukesän luonto on heleä. 35 Demokraatti KASVO Kävelijä Entinen kilpakävelijä ja ammattiurheilija Valentin Kononen muistetaan legendaarisista taisteluista EMja MM-kilpailuissa. Hän valmistui samoihin aikoihin, kun kilpaili viimeisen kerran, vuonna 2000. Taistelija. Ja niin se on: me – suuri yleisö – muistamme hänet luonnostaan De_06062019_34.indd 35 28.5.2019 11.56. Kononen valmentaa Sotungissa huippukävelijöitä kerran viikossa. – Minua vähän harmittaa se aika mustavalkoinen kuva, joka minusta on syntynyt kilpailuiden ja lehtijuttujen perusteella. Näitä määreitä media on Konosesta viljellyt. Viidenkympin kävelyssä ei anneta sen vajaan neljän tunnin aikana yhtään periksi, Kononen sanoo. Näin saattaa miettiä ohikulkija, joka liikkuu Vantaan Sotungin urheilukentän lähettyvillä torstai-iltaisin. Aku Partasta, Jarkko Kinnusta ja muutamaa muuta. – Työstä tuli harrastus ja harrastuksesta työ, hän toteaa. Nykyisin Kononen toimii perustamansa eTaika -ohjelmistoyrityksen toimitusjohtajana. Teksti Janne Ora / Kuvat Jani Laukkanen T uossa miehessä on jotakin tuttua. Nykyisin kävely on ohjelmistotalon toimitusjohtajana työskentelevälle Konoselle harrastus. KONONEN PITÄÄ hänestä syntynyttä julkisuuden kuvaa yksioikoisena
lometrin voittoa ja kultamitalia edelsi noin vuoden suunnittelu ja valmistautuminen. Se on painavin päätös, kaikkein tärkein juttu elämässä. Esimerkiksi Göteborgin vuoden 1995 maailmanmestaruuskilpailuiden 50 ki1 Suuri osa elämästä on asioihin ajautumista. En minä muista aineista ollut niin kovin kiinnostunut. Valentin Kononen painottaa, että urheilu-uralla yksikään menestys ei tullut hänelle sattumalta. Kyseessä on luova prosessi siinä mielessä. Niihin aikoihin, 18-vuotiaana, Kononen päätti lähteä tavoittelemaan nuorten maailmanmestaruuskilpailuihin osallistumista ja kävelyn kuninkuusmatkaa, 50 kilometriä. ENSIVAIKUTELMA KONOSESTA on lehtijuttujen ja takavuosien kilpailuiden perusteella yksipuolinen, pinnallinen. Kai se tulee luonteesta, Kononen miettii rauhalliseen tapaansa. – Ennen Göteborgin kilpailuja olin tutkinut kilpailureitin maaston tarkasti kartalta. 36 Demokraatti D-KASVO Yongshengin rinnalle. Haastattelija houkuttuu helposti luulemaan Konosen levollista olemusta koko kuvaksi miehestä. Ei voi vain kopioida toisia, vaan pitää tehdä asiat omalla tavalla. – Näin myöhemmin Reiman harjoitusohjelmia. De_06062019_34.indd 36 28.5.2019 11.56. Nuorena kilpakävelijänä Konosen esikuva urheilussa oli Reima Salonen, Euroopan vuoden 1982 mestaruuskilpailuiden kultakävelijä Ateenassa. Mittaa päiväretkille saattaa kertyä parisensataa kilometriä. Hän sanoo yhdessä valmentajien kanssa miettineensä usein kutakin kilpailua varten oman strategiansa. Mitkä ovat elämäsi kolme tärkeintä päätöstä. – Me ollaan poikien kanssa naureskeltu, että meillä kaikilla taitaa olla sama räkäposkigeeni, Vallu tokaisee. Likimääräinen kuva miehestä tarkentuu ainakin hieman, jos huumoriin ja itsensä rääkkäämiseen lisää tosissaan olemisen. Se oli aikuisten kilpailussa, Splitin EM-kisoissa. Kononen korjaa rajallisia käsityksiä monin tavoin, esimerkiksi vähäeleisellä huumorillaan. Konosen mukaan urheilijan tulee valmistautua pieniinkin yksityiskohtiin ennen kilpailua. PERUSTEELLISTA POHDINTAA ja valmistautumista. Kononen kuitenkin kuunteli sitä, puuskuttiko kiinalainen. Kononen oli arvioinut kiinalaisen tilanteen oikein. LUOVUUTTA JA yksilöllisyyttä Kononen painottaa pariinkin otteeseen huippu-urheiluun kuuluvina piirteinä. No, aikanaan päätin lukiossa, että jos haen tuohon kouluun minun pitää lukea fysiikkaa, matematiikkaa ja kemiaa. Noin varttia myöhemmin Yongsheng tipahti Konosen kyydistä. 2 Haluan pitää huolta perheestäni. Kononen aloitti Göteborgin 50 kilometrin kilpailun rauhallisesti. Tiesin esimerkiksi, että maasto on mäkinen. 3 TÄRKEINTÄ 3 Päätin 18-vuotiaana, että minusta tulee 50 kilometrin kävelijä. Ja olihan sitä. Mutta joo, peräänantamattomuutta minussa oli kilpailuissa. – Mikä sitten on minun ”lopullinen” luonne, niin se on kuitenkin vähän eri asia. Se on sitä yhä, vaikka kuvailua täydentäisi sanalla rauhallinen. Oliko aerobinen maksimikynnys lähellä, oliko selvää väsymystä havaittavissa. Tein kaikki harjoituslenkit Suomessa niin, että hain mäkisiä maastoja. Kesti kuitenkin vielä kolmisen vuotta ennen kuin Kononen osallistui viidenkympin kilpailuun. Sellaisia Kononen tekee muutaman hyvän kaverinsa kanssa säännöllisesti. Reimalla oli tietty tapa harjoitella ja minulla toinen. Ne olivat niin kovia ja harjoituksia oli niin paljon, että 18-vuotiaana ajattelin, etten ikinä pysty tuollaiseen. Noin 35 kilometrin kohdalla hän käveli kilpailua siihen asti johtaneen kiinalaisen Zhao parhaimmin sellaista yksittäisistä hetkistä kuin yleisurheilun maailmanmestaruuskilpailut elokuun ankarassa helteessä Göteborgissa 1995 ja yleisurheilun Euroopan-mestaruuskilpailut Helsingissä 1994. Mitä sanotte vaikkapa miehen ohimennen kuvailemista, omaehtoisen rääkin ja huulenheiton sävyttämistä päiväpyöräretkistä. Göteborgin kaksinkamppailu kiinalaisen Zhao Yongshengin kanssa ja Helsingin tuskaisa taival. Joskus kokeiltiin oikeita, joskus taas vääriä asioita. Nuo tuokiot ovat etsautuneet ikonisiksi poltinmerkeiksi penkkiurheilijoiden mieliin. Kononen tiesi kiinalaisen simahtavan pian ja pysytteli kiinalaisen vauhdissa. Kononen loi silmäyksiä kiinalaiseen, jotka media risti tappajan katseeksi ja ties miksi: Kononen oli katseellaan henkisesti muka murtanut kiinalaisen. Siitä on kosolti esimerkkejä Konosesta. – Televisiossa näkyvän asian suunnitelmat on yleensä tehty ajat sitten. Aina emme tietenkään onnistuneet toteuttamaan suunnitelmia. Kiinalainen sinnitteli vielä jonkin aikaa, mutta tuupertui reitille ennen maalia
Splitin kisoissa olin ensimmäistä kertaa mukana, 21-vuotiaana aikuisten EM-kilpailuissa. KORSON KAIKU TARJOSI SELLAISTA, MITÄ RAHALLA EI SAA. Cooperin testissä Valentin Kononen juoksi neljännellä luokalla, kymmenvuotiaana, kolmisentuhatta metriä. Kavereiden kanssa pelattiin jalkapalloa, hiihdettiin, hypättiin seivästä, uitiin ja käveltiin ja kiipeiltiin. HELSINGIN PIHLAJISTON lähiö merkitsi Konosen Vallun kaltaiselle pojalle 1970ja 1980-luvuilla yhtä asiaa, joka toistui viikosta toiseen: liikkumista, taas lisää liikkumista ja sitten vielä vähän enemmän liikkumista. Tässä vaiheessa mestarillisen killeriaskeleen haku ja Göteborgin MM-kulta olivat kuitenkin vielä viiden vuoden päässä. Ainakin sitä kaikkea. Monet kovakuntoisiksi itsensä kuvittelevat aikuiset voivat vain haaveksia kolmen tonnin rajan rikkomisesta 12 minuutissa. 37 Demokraatti – Minulla paranivat tulokset pystysuoraan monena peräkkäisenä vuotena. Siellä ylitin ja yllätin itseni ja kaikki muutkin ihan totaalisesti. De_06062019_34.indd 37 28.5.2019 11.56. – Kaikkea tuli urheiltua ja kokeiltua, mutta jo 10–12 vuotiaana minusta alkoi nähdä, että kestävyysominaisuudet ovat vahvin puoleni urheilussa
valmentaa kilpakävelijöitä De_06062019_34.indd 38 28.5.2019 11.56. OMA SISÄINEN palo, urheilijan motivaatio, merkitsee alkua, loppua ja kaikkea siltä väliltä, kun urheilija haluaa ja aikoo saavuttaa jotakin. – Kannettu vesi ei kaivossa pysy. – Jos myös ihmiset suomalaisessa työelämässä laajemminkin olisivat yhtä motivoituneita ja sitoutuneita, olisimme ehdottomalla huipulla ja melkeinpä kaikilla aloilla. Minun pitää opettaa heille, että juostessa nostetaan polvet ylös näin ja tehdään käsillä puolestaan näin. eTaika ohjelmistoyrityksen perustajajäsen, osakas ja toimitusjohtaja . naimisissa ja kolmen tyttären isä . . . Antero Lindman oli Konosen kilpakumppani monissa kansainvälisissä ja kotimaisissa huippukilpailuissa 1990-luvulla. . Kesken kuvausten Sotungin kentälle kaartaa läskipyörällä noin Konosen ikäinen, pyöräilytrikoisiin pukeutunut mies, Vallun ystävä. Oman pihan pojista oli yksi lähdössä urheilukilpailuihin Pihlajamäen Iskun riveissä. Mikäs siinä, voisipa hän lähteäkin. – Siinä oli muuten yksi niistä räkäposkigeenikavereistani, Kononen toteaa, kun pyöräilijä jatkaa matkaa. . – Asiaa yhtään liioittelematta on tilanne se, että osa kouluun tulevista kymmenvuotiaista ei osaa juosta. – Valitettavasti näyttää siltä, että ihmiset jakaantuvat kahteen ryhmään liikkumisen ja hyvinvoinnin osalta. – Jos soitin illalla Heikille, että huomenna olen menossa 40 kilometrin lenkille, niin Heikki kysyi aina, että ”moneltako”. No, sehän sujui minulta ihan luonnostaan, Valentin Kononen muistelee. Kononen näkee samankaltaista omistautuneisuutta omissa huippu-urheilijavalmennettavissaan. Havaintoja on kertynyt kahdeksan vuoden ajalta. . Sain autossa viiden minuutin opastuksen lajiin. 38 Demokraatti D-KASVO KÄVELYKILPAILUSSA VEDETÄÄN IDEALLA ”HENKI POIS JA KAIKKI PELIIN”. – Verryttelin ne kuusi kilometriä hallille, vedin harkat ja tulin taas kävellen takaisin. Pian kävelijälupauksen hyvät otteet huomattiin laajemmin ja Kononen siirtyi TUL:ään kuuluvaan yleisurheiluseura Korson Kaikuun. entinen kilpakävelijä, saavutuksia muun muassa: kultamitali Göteborgin 1995 MM-kisoissa, hopeamitalit 1993 MM-kisoissa Stuttgartissa ja 1998 EM-kisoissa Budapestissä. . . syntynyt Helsingissä 1969 . Kävelykisoihin, minulle vastattiin. – Vanhempani olivat urheiluhenkisiä, mutta he eivät koskaan vieneet minua harjoituksiin tai kantaneet treenikassiani sinne. Erityisen merkittäväksi Konoselle tuli yhteistyösuhde valmentajaan ja seuran puuhamieheen Heikki Hautalaan. Silti tarvittiin sattumaa, että Konosesta tuli juuri kävelijä. – Vasta autossa matkalla kilpailuun kysyin, että mihin kisoihin me olemme menossa. Miehet tervehtivät ja alkavat pian jutella suunnitteilla olevista pyöräretkistä. Seuran ihmiset tekivät kehittymiseni hyväksi paljon töitä. Lähtisikö Vallu mukaan. – Antero Lindman, entinen huippukävelijä, nimi löytyy vaikka googlaamalla. Minusta se kertoo paljon olennaista meidän ajastamme ja murroksesta, jota elämme. asuu Vantaalla . Korson Kaiku tarjosi sellaista, mitä rahalla ei saa. VALENTIN KONONEN . Ensimmäisen kävelykilpailun jälkeen meni pari vuotta ennen kuin Kononen seuraavan kerran kilpaili, sillä kertaa piirimestaruuskilpailuissa ja edelleen ilman omaa valmentajaa. Valentin Kononen on valmentanut myös häntä. ELINTAPOJEN MURROS mietityttää Konosta yleisurheilukoulun vetäjänä tekemiensä havaintojen perusteella. Kononen käveli talvisin Pihlajistosta Myllypohjan hiekkapohjaiseen kuplahalliin noin kuusi kilometriä harjoituksiin. Se oli tiivis yhteisö ja kasvupaikka minulle. Olen aina sanonut, että jos ei ole imua ja vetoa lajiin ja tekemiseen, niin asioita ei kukaan pysty tekemään sinun puolestasi. Heikki ei milloinkaan sanonut, että en tiedä pääsenkö, vaan aina kysymys kuului: moneltako. Yhteiskunta polarisoituu niihin, jotka liikkuvat ja huolehtivat itsestään paljon ja sitten on heitä, jotka eivät tee juuri mitään. – Minulla on seurasta edelleen lämpimät muistot. Se tuki oli minulle hyvin tärkeää
39 Demokraatti MEDIA RISTI SEN KONOSEN TAPPAJAN KATSEEKSI. De_06062019_34.indd 39 28.5.2019 11.56
Parisuhteessa seisoo se toinen joen toisella rannalla ja toinen sillä toisella puolella. Parisuhteessa tanssitaan jatkuvasti läheisyyden ja etäisyyden tanssia – tarpeet vaihtelevat ja keskinäinen oleminen muuntautuu tarpeiden mukaan. Parisuhteen kestävyyttä mitataan ainakin osittain sillä, miten yhteys rakennetaan aina uudelleen. Kun ollaan eri rannoilla, on tärkeää, että molemmat ottavat vastuun yhteyden rakentamisesta ja ottavat askeleita toista kohti ilman ylpeyttä tai katkeruutta. Pahoissa kriiseissä on hyvä turvautua ammattiapuun – kolmas silmäpari näTeksti Miia Moisio TM, terapeutti ja kirjailija / Kuva iStock De_06062019_40.indd 40 28.5.2019 12.15. Yhteyden hetkellä pariskunnan osapuolet voi kuvitella seisomaan sillalla toisiaan vastakkain tai vaikka katsomassa samaan suuntaan. Hyvissä parisuhteissa tämä tiedostetaan ja lähdetään rakentamaan sitä määrätietoisesti uudelleen. Seisooko pari lähellä toisiaan vai vähän kauempana riippuu siitä, mikä on etäisyyden tai läheisyyden tarve juuri sillä hetkellä. Lähtökohtana on tahto rakentaa. Joskus lähellä on hyvä olla, joskus se tukahduttaa, joskus ollaan vähän etäämmällä vetämässä happea ja joskus mennään niin etäälle, että tarvitaan yhteistä työtä, jotta yhteys pääsisi taas rakentumaan. ONKO SUHTEESSASI niin paljon turvaa ja luottamusta, että se sallii sekä etäisyyden että läheisyyden. Näen mielessäni kuvan sillasta, joka kulkee kaarevana joen yli. I hmissuhteissa lienee kysymys yhteydestä; sen luomisesta, rikkomisesta ja rakentamisesta. 40 Demokraatti IHMINEN & SUHTEET Rakkauden kieli Parisuhteessa pitää säilyttää yhteys itseen ja toiseen. Sekä hyvissä että huonoissa suhteissa yhteys välillä särkyy
Uskonko turhaan ihmisten hyvyyteen. De_06062019_40.indd 41 28.5.2019 12.15. Masennuksesta toipumisessa yksi olennaisimpia juttuja on kaikkien tunteiden tiedostaminen, tunnistaminen, läpi eläminen ja vielä irti päästäminenkin. Kysymyksesi on aika iso. KIRJASSA RAKKAUDEN kieli, joka on minun mielestäni yksi parhaita parisuhteisiin liittyvistä kirjosta, puhutaan niistä tavoista, joilla ihmiset osoittavat rakkauttaan. Jotkut tunteet, kuten itsekin totesit, tuntuvat epämiellyttäviltä. Miten löytää uudelleen kadonnut parisuhteen halu. Kielet eivät ole hyviä tai huonoja, vertailukelpoisia, pääasia kai on, että rakastetaan ja rakennetaan yhteyttä aina uudelleen. Aina ei varsinaisesti tarvitse haluta parisuhdetta. Ajattelen, että lähtökohtaisesti kilteistä ihmisistä tulee ”pahoja”, kun heitä kohdellaan huonosti. Elämä ei kaikilla mene kuitenkaan kuten toivoisi vaan osa joutuu elämään olosuhteissa, jotka eivät tee lapselle ollenkaan hyvää vaan nämä lapset haavoittuvat pahasti. Joskus käy niinkin, etteivät kumppanit ymmärrä tai tunne toistensa kieliä vaan erehtyvät luulemaan rakkauden loppuneen. Näitä kieliä ovat sanat, yhdessä vietetty aika, lahjat, auttaminen ja palveleminen sekä fyysinen kosketus. Joskus käy niinkin, että kun päästää irti siitä ajatuksesta, että on pakko tai kova halu löytää kumppani, ihana ihminen tulee vastaan ja vie mukanaan. Mikä on sinun kielesi, kun osoitat rakkautta. ON TÄRKEÄÄ OPPIA TIEDOSTAMAAN OMA JA TOISEN RAKKAUDEN KIELI. KYSY MIIALTA Terapeutti ja kirjailija, TM Miia Moisio vastaa hyvinvointiin liittyviin kysymyksiin. 3 Törmään usein ihmisiin, jotka tuntuvat lähtökohtaisesti pahoilta. Rakkauden kieli on myös toisensuuntainen eli kun toinen käyttää jotain kieltä, ihminen tuntee saavansa rakkautta. Itse olen taipuvainen ajattelemaan, että ihmiset syntyvät tänne rakastavina, avoimina ja luottavaisina. On tärkeää oppia sietämään vaikeita tunteita ja sallia ne itselleen. Jos ei tiedosta ja eikä työstä pohjia myöten parisuhde-eroa, on hyvin tavallista, että törmää samoihin toimintamalleihin aina uudelleen. Sillä tavalla kaikki tunteet ovat samanarvoisia. 2 Mietin, alkaako masennus helpottaa, kun oppii tunnistamaan ja hyväksymään itsessä epämiellyttävät tunteet. Jokaisella tunteella on sanomansa. Ovatko ihmiset kilttejä vai ei. 1 Olen pettynyt rakkaudessa monesti ja menettänyt haluni parisuhteeseen. Parisuhde haastaa katsomaan itsessä olevia kipukohtia ja tarjoaa mahdollisuuden vanhojen haavojen puhdistamiseen. 41 Demokraatti miia.moisio@helsinki.fi kee usein enemmän kuin taistelevat metsot itse. On tärkeää työstää pettymykset. Ehkä itseltään voi esimerkiksi kysyä: Voinko olla tämän tunteen kanssa, vaikka sattuu. Itse uskon vakaasti siihen, että oikeanlainen ihminen tulee kyllä vastaan, kun itsessä on riittävästi tilaa suhteelle ja omia tunnelukkoja on työstänyt riittävän pitkälle. Mikä kieli saa sinut tuntemaan itsesi rakastetuksi. On tärkeää oppia tiedostamaan oma ja toisen rakkauden kieli
KASVOT PEILISSÄ Teksti ja kuva Nora Vilva nora.vilva@demokraatti.fi De_06062019_42.indd 43 28.5.2019 12.26. T ällä hetkellä näen peilikuvassani aika itsevarman ja päämäärätietoisen naisen. Sillä alalla täytyy olla hyvin jämäkkä ja pystyä ottamaan haasteita vastaan. Tulin mukaan vuonna 2012, suoraan kuntavaaleihin. Sellaisen ihmisen, joka on kasvanut epävarmuudesta ja itseään vähätelleestä roolista siihen, mitä on nyt. Päihdetyössä on myös kehittynyt taito käsitellä ihmisiä, tulla erilaisten ihmisten kanssa toimeen. Ehkä voin olla armollinen ja arvostaa itseäni ja saavutuksiani, kun tuntuu, että muutkin niin tekevät. Minulla on ollut vähän huijarisyndrooma. 43 Demokraatti Heidi Viljanen 38-vuotias uusi kansanedustaja (sd). Ehkä tämä muutos vaati sen, että tulin valituksi kansanedustajaksi. Olen tehnyt päihdetyötä oikeastaan koko ikäni ja toiminut päihdekuntoutuslaitoksen johtajana. Olen helposti lähestyttävä ja haluan turvata heikoimmillekin parempaa huomista. En ole pitänyt itseäni sellaisessa arvossa kuin ehkä muut. Olen utelias ja tiedonhaluinen, ihmisistä kiinnostunut. Olen tänä päivänä aika vahva ja rohkea. Nyt seitsemän vuoden kuluttua olen tässä. Olen saanut nähdä ja kokea niin paljon. Päihdetyö on ollut korkeakoulu vertaansa vailla. Minulla on ollut nopea ura poliitikkona. Siellä sitä puskuria on varmaan tullut itsellekin. Rohkean ja kuitenkin hyvin inhimillisen. Sen eteen olen tehnyt töitä ja tulen tekemään jatkossakin. Tekemään tarvittaessa nopeita päätöksiä ja ajattelemaan kokonaisuuksia
44 Demokraatti HERKULEEN VOIMALLA Huippusalapoliisin rooliin voi pätevöityä dekkareita juuri lukematta. De_06062019_44.indd 44 29.5.2019 13.24. Teksti Rolf Bamberg / Kuvat Kari Hulkko KULTTUURI Kristo Salmisen rooli viikset kasvavat hyvää vauhtia
Totta kai! Se pieni viiksekäs belgialainen neropatti, maailman ehkä toiseksi tunnetuin salapoliisi – Hercule Poirot. Kesä ei ole vielä koskettanut linnaketta, jonka monimetriset muurit säilövät talven hyvin. Agahta Christien Idän pikajunan arvoitus (Murder on The Orient Express, 1934) on yksi rikoskirjallisuuden tunnetuimmista klassikoista, ja sen päähenkilö Hercule Poirot Sherlock Holmesin ohella genren salapoliisihahmoista kuuluisin. Takaoikealla istuksivat Idän pikajunan arvoitus -produktion kollegat. Kun ohjaaja aikoinaan ehdotti Kristo Salmiselle Poirot’n roolia, näyttelijä pyysi päivän harkinta-aikaa. Tämän esityksen ohjaaja ja Ryhmiksen taiteellinen luotsi Juha Kukkonen ei tyytynyt mihinkään vähäpätöiseen rikosjännäriin, kun lajityyppiin päätti tarttua. Suomenlinnan näyttämöllä esitetään tänä kesänä aika poikkeavaa kesäteatteribiisi. Mikä heitä yhdistää. Harkinta-aika oli tarpeen myös siksi, että Salmisen suunnitelmissa oli ollut pitää vapaa kesä ”tivolihommista”. Suomenlinnan vesibussissa oli toukokuussa vielä tilaa. Oikeastaan se on vain kehikko, sillä näyttelijöiden olisi vaikea saavuttaa yleisökontaktia seinällisestä junanvaunusta. Helpotetaan lisäämällä listaan pari nimeä Oscarja Golden Globe -palkintoehdokasluetteloiden ulkopuolelta: David Suchet, Kristo Salminen. Eikä Kukkonen ollut tyytynyt pyytämään Salmisen taloudesta vain Kristoa Idän piNäyttelijä työmatkalla. 45 Demokraatti N yt on kovaa sakkia: Sir Peter Ustinov, Tony Randall, Albert Finney, John Malkovich, Sir Kenneth Branagh. De_06062019_44.indd 45 29.5.2019 13.24. Ja todella iloinen. – Olin ehdotuksesta tosi yllättynyt. En ollut ikinä ajatellut, että tällainen rooli osuisi kohdalle, ja jäin hetkeksi pohtimaan, mitä minä voisin siihen tuoda. Klassikkodekkareista on toki maailman sivu tehty filmatisointeja, mutta teatteridramatisoinnit ovat ainakin meillä Suomessa harvinaisempaa herkkua. RYHMÄTEATTERIN HYVÄN Omantunnon Linnakkeen näyttämön keskellä nököttää valtava vaunun runko. Toukokuisena torstaina näyttelijät harjoittelevat esityksen avauskohtausta toppa-asuissa ja villapaidoissa
De_06062019_44.indd 46 29.5.2019 13.24. Hän ei silti ole lähtenyt näyttämöllä pienentämään itseään: – Tuli sitä hetken mietittyä. Juuri David Suchet lienee useimmille nykypolvien tv-katsojille ”The Poirot”, hän on määrittänyt mielissämme hahmon ulkoiset piirteet. – Kun olen katsonut niitä hienoja näyttelijöitä tekemässä hahmoa omilla tavoillaan, se on luonut vapauden tunnetta, että tässä roolissa ei tarvitse olla tietyn mallin vanki. 46 Demokraatti kajunan kyytiin, vaan myös tämän näyttelijäpuolison Johanna Kokon, joten uusi tilanne vaati kesäaikataulun sondee rausta. Kristo Salminen lupaa, että Poirot’n persoonan keskeisimmät tunnusmerkit ovat näkyvissä. Salminen on kääntänyt ennakkotuntuman puutteen vahvuudeksi. Mutta sitten ajattelin, että onhan roolia teatterissa näytellyt esimerkiksi Orson Welles (noin 183 cm, toim.huom.), ja annoin olla. Suomenlinnan näyttämölläkin kuuluisia harmaita aivosolujaan aktivoi TEATTERI Hercule Poirot ja matkatoverit. – Se oli perusteltu ratkaisu. Kun ei se koko tähän mennessä ole ollut muille ongelma, ei tässä ole tarvinnut itseään kyyryyn vetää. ja ryhtyä kasvattamaan uusia, Poirot-tyyppisiä viiksiä. Rooli vaatii Salmiselta silti pientä uhrautumista. Mutta onhan tämä ollut huvittavaa, kun aamuisin peilailen itseäni tutkien ovatko viikset eilisestä kasvaneet. Salminen kertoo vilkuilleensa – sen mitä omaan rooliinsa valmistautuessaan on uskaltanut – leffapätkiä eri maailmankuulujen kollegoidensa Poirot-hahmotuksista. Pitkästi päälle 180-senttinen Salminen ei kieltämättä ole ulkoisesti jossain Christien jännärissä 162-senttiseksi määritetyn Poirot’n prototyyppi. – Me olemme tyyppeinä jo niin erilaisia, että vaikka koettaisin näyttämöllä imitoida hänen Poirot’aan, katsojat eivät varmaan tajuaisi, ketä siinä ollaan matkimassa. Kun ei ole ollut tiukkaa ennakkokäsitystä siitä, millainen hahmon pitäisi olla, olen voinut tehdä siitä vähän kuin kollaasia, poimia rooliin palan sieltä, toisen täältä. Muutamia jännäreitä tuli lukaistua joskus poikavuosina, mutta Christien maailma ja Hercule Poirot ovat sentään tulleet hänelle vähän paremmin tutuksi David Suchet’n tähdittämästä telkkarisarjasta. Salminen sanoo, että hänelle britti-ikonin maneereiden vältteleminen ei ole ollut erityisen työlästä. Ja helpottunut. Olen sen verran kova hikoamaan, että irtoviiksien kanssa olisi voinut tulla ongelmia tai tahatonta komiikkaa. Pitkään kasvoja komistanut oma parta piti ajaa pois... POIROT’N ULKOISIA piirteitä tärkeämpiä ovat kuitenkin etsiväneron henkiset ominaisuudet ja luonteenpiirteet. – Tietyssä mielessä olen nyt tyytyväinen tietämättömyydestäni. Lämpimästi pukeutuneet Jari Virman, Kristo Salminen ja Lasse Viitamäki harjoittelevat vilpoisten muurien uumenissa. ROOLIIN VALMISTAUTUMINEN on ollut Kristo Salmiselle siinäkin mielessä loikka tuntemattomaan, että dekkarikirjojen faniksi hän ei itseään saata kehua. Haastatteluhetkellä ne ovat vielä aika vahvasti ”oraalla”. Omat karvat ainakin pysyvät naamassa
Näyttelijöiden työn kuvaanhan kuuluu, että roolihahmoa on opittava rakastamaan kaikkine vikoineen ja ärsyttävyyksineen. Olen joutunut tavallaan itsekin kuin dekkarina tarkkailemaan sitä, etten ohita jotain pointteja niin, että koko jutun logikka menee väärin. Pitää vain löytää oikea balanssi. Salminen sanoo, että hänen on ollut näyttelijänä helppo hyväksyä hahmon ärsyttävätkin piirteet. Muutama vuosi sitten hän näytteli Kansallisteatterissa Shakespearen Rikhard III:tta, jota on totuttu pitämään yksiselitteisen emäpahana, rujona murhaajana. Harjoitus on ohi. – On aina ihanaa, kun saa näyttää ne paskimmat puolet itsestään oikein luvan kanssa. 47 Demokraatti siis salapoliisi, joka on paitsi viiltävän terävä, myös snobi, pedanttinen miltei pakkomielteisyyteen asti ja äärimmäisen itseriittoinen. Suomessa pesunkestäviä dekkareita ei näyttämöille järin paljon tehdä. Salminen tietää hyvin, että kun kyseessä on näin maineikas dekkariklassikko, jota on luettu ties kuinka monessa sukupolvessa ja nähty filmatisointina ties kuinka moneen kertaan, kaikki katsojat eivät tule paikalle jännityselementin vuoksi. Jutun ratkaisu on monen muistissa jo valmiiksi spoilattuna. Kerrankin rooli, jossa täytyy itse päätellä, missä vaiheessa hahmo tajuaa mitäkin asioita. Ohjaaja Juha Kukkonen (edessä vasemmalla) johdattaa joukkojaan kohti paluulauttaa. Siksi esitystä tullaan katsomaan samalla ajatuksella kuin uusia elokuvaversioita: mitenkäs nämä ovat sen nyt esille laittaneet, ja ovatko hahmot ”oikein” – niin kuin kirjassa. Siksi on välillä tullut himassa pähkäiltyä, että toivottavasti minulta ei ole jäänyt huomaamatta mitään tärkeää. Salmisen ensituntuma lajityypistä draamamuodossa on positiivinen. RYHMÄTEATTERISSA IDÄN pikajunan arvoituksesta esitetään amerikkalaisen draamanikkarin Ken Ludwigin tekemää dramatisointia. Ludwig on varsinaisia alan miehiä. De_06062019_44.indd 47 29.5.2019 13.24. Ja ehkä paljastaa siinä samalla hiukan omiaan. Hän on kirjoittanut nipun suosittuja farsseja ja siinä ohessa pinon klassikkoromaaneja näytelmiksi, muun muassa Baskervillen koiran, Aarresaaren, Kolme muskettisoturia sekä Tom Sawyerin seikkailut musikaaliksi. Mikään rooli ei voi olla vain sitä epämiellyttävää. Minua onkin joskus harjoituksissa toppuuteltu, että voisko joku tyyppi olla vähän vähemmän roisi. – Siksi otan ilolla vastaan Poirot’sta sellaisia rooliohjeita kuin että se on pohjattoman omahyväinen ja sovinistinen – ne ovat minulle, näyttelijänä, tässä tapauksessa kivoja piirteitä. On Salminen tehnyt tämän joskus ikään kuin käänteisestikin. Kristo toi Jussi Nikkilän ohjauksessa rooliin aimo annoksen veikeää ilkikurisuutta. – Se tässä just eniten jännittää, että tietää niitä oikeita dekkariasiantuntijoita olevan katsomossa paljon, Salminen tuumii. Junamatkalaisten muodostaman yhteisön moraali on yksi sellainen. – Olen tietysti vähän jäävi puhumaan, kun itse siellä pyörin, mutta yllättävänkin hyvin se tuntuu näyttämölle taittuvan. – Tykkään siitä, että tässä saa ja pitää kuljettaa juonta. Hän arvelee, että tässä Christien rikostarinassa on elementtäjä, jotka nostavat sen sisällöllistä painoa
Didrichsenin taidemuseo, Helsinki Marita Liulia: Mysterium. KUVATAIDE Ellen Thesleff: Chopinin valssi, 1930-luku. HAM Helsingin taidemuseo Ellen Thesleff: Minä maalaan kuin Jumala. Teksti Seppo Heiskanen Y li sadan vuoden takai sen kultakauden miehisen taiteilijakaartin takaa on noussut esiin joukko kiin nostavia ja tärkeitä naistai teilijoita. Avoinna 4.8. De_06062019_48.indd 48 28.5.2019 12.37. Avoinna 11.9, saakka, ti–su 11–18. Hän pyrki uudistamaan taidetta mutta halusi rohkeasti edustaa myös uuden laista ihmistä, uudenlaista naistyyppiä. Sigrid Schauman: Taide tunteiden kuvana. Niiden sisäisty neet kasvojen piirteet ja ilmeet viittaa vat johonkin peitossa olevaan mutta silti aavistettuun. Yksi näistä uusien ilmaisumuotojen et sijöistä oli Ellen Thesleff (1869–1954). Hän leikkautti tukkansa lyhyeksi, mikä oli tuohon aikaan tavatonta, ja pukeutui varsin miesmäisesti. He etsivät uusia ilmaisumah dollisuuksia, ja joistakin heistä tuli mo nessakin mielessä edelläkävijöitä. saakka, ke 14–19, la 12–17. Avoinna 26.1.2020, ti–su 11–19. Hänen erikoislaa tunsa näkyy jo esimerkiksi Kaikumaa lauksessa (1891) sekä monissa omaku vissa ja muotokuvissa. 48 Demokraatti KUVATAIDE Naiset uudistavat taidetta Moni piilossa ollut naistaitelija oli edelläkävijä. Thesleff aloitti symbolismin mer keissä, vaikka mikään kansallisroman tikko hän ei ollutkaan. Villa Gyllenberg, Helsinki
Siinä hän oli samoilla linjoilla aikalaistensa Hilma af Klintin tai Wassily Kandinskyn kanssa. 49 Demokraatti Naiset uudistavat taidetta Itse asiassa Thesleffin vahvin laji oli kuitenkin maisema. He olivat kuitenkin jonkin aikaa melko läheisetkin ystävät. Sigrid Schauman: Maisema Egyptistä, 1910. Taiteilijan asennekin on samanhenkinen, vaikka heidän maa lauksensa eivät varsinaisesti muistuta toisiaan. Taiteilija jakoi aikan sa Ruoveden Muroleessa sijain neen kesäpaikkansa ja Italian kesken. Etelästä maalauksiin tuli klassista sel keyttä ja eräänlaista uljauttakin, pohjoi sesta Hämeestä taas tiettyä pehmeyttä ja värien herkkyyttä. Kumpikin asetti maalaukselli set arvot tarinoiden kertomisen edelle. Maalaus ei avaa näkymää ulkoiseen todellisuuteen vaan sisäiseen maailmaan, sanoi Ellen Thesleff: Thyra Elisabeth, 1892. Hän käytti myös väriä ja teki maalauksellista grafiikkaa. Schauman korosti maalauksen henki siä ominaisuuksia. Hän oli myös sitä mieltä, että naiset pystyvät tavoittamaan henkisyyden paremmin kuin miehet. De_06062019_48.indd 49 28.5.2019 12.37. Tuloksena oli uniikkeja teoksia. Vuosien mittaan väreihin tuli entistä enemmän sinisiä ja violettejakin sävyjä samalla, kun maise man muodot ja ihmishahmot pelkistyi vät abstraktin rajoille. Suo malaisessa taiteessa hän oli tässä lajissa todella varhainen edelläkävijä. SIGRID SCHAUMAN (1877–1978) oli Thesleffiä kahdeksan vuotta nuorempi. HAMin näyttelyssä myös grafiikan osuus on kiinnostava. Thesleff ei käyttänyt eri värien painamiseen eri laattoja, vaan levitti kaikki värit samalla levylle. Thesleff innostui lajista, varsinkin puupiirroksesta, viime vuosisadan alussa
De_06062019_48.indd 50 28.5.2019 12.37. Hänelle tärkeitä olivat valot ja värit, rytmit ja harmoniat. 50 Demokraatti Schauman. Vaikka Schauman oli ankara omassa henkistyneessä ja hienostuneessa maalaamisessaan, arvostelijana hän ym märsi myös sellaisia ekspressionisteja ku ten Tyko Sallista tai Marcus Collinia. Hän ryhtyikin kriiti koksi ja teki sitä työtä lähes kolmekym mentä vuotta. KUVATAIDE Sigrid Schauman: Alaston 1958. Seuraus oli, että hänen piti hankkia ansiotyötä. Schauman sai lapsen 1910-luvulla, mutta ei suostunut avioitumaan tämän isän kanssa. Hän teki koko elämänsä ajan esittävää taidetta, figuureja ja maisemia mutta lähestyi aina vain enemmän abst raktia. Marita Liulia: Birds, birds, 2018. Hän maalasi myös omakuvia, mutta niistäkään ei voi tunnistaa kasvojen piirteitä
51 Demokraatti Koko kriitikonuransa ajan Schauman maalasi mutta esitteli harvemmin teok siaan yleisölle. Esillä on vaikuttavia teok sia ja paljon kiinnostavaa materiaalia. MARITA LIULIAKIN on ollut uuden il maisun etsijä ja löytäjä. Ensimmäisen yksi tyisnäyttelynsä hän piti 86vuotiaana. Liulian teokset ovat miltei aina vuoro vaikutteisia eli katsoja saa osallistua nii den syntyyn – toki taiteilijan asettamin ehdoin. Marita Liulia: Dancer in Red (Virpi Pahkinen), 2015. Liulia on ottanut itselleen eri laisia rooleja, ja hän on myös toiminut erilaisten tanssiryhmien kanssa. De_06062019_48.indd 51 28.5.2019 12.37. Hän kuoli 101-vuotiaana. Didrichsenin näyttelyä hallitsevat kui tenkin maalaukset, ja maalauksia puo lestaan kullan väri. Marita Liulia: Birds, birds, 2018. Usein lähtökohtana on maisema. Jätettyään arvostelijan työnsä hän ryhtyi entistä innokkaam min maalaamaan. Mukana on myös pukuja Liulian aikai semmista projekteista. Hänellä on maalarin koulutus, mutta kolmisen kymmentä vuotta sitten hän innostui tuolloin uusista lajeista kuten media ja videotaiteesta sekä tietokoneen käy töstä taiteen tekemisessä. Uuden ajan taiteilija Liulia on sikälikin, että hän perusti parikymmentä vuotta sitten yh tiön, johon hän pestasi eri alojen asian tuntijoita. Tärkeintä on, että kokonaisuus toimii – ja niin sisältöpuoli jää joskus ohueksi
Islamistiterroristit linnoittautuivat luksushotelliin päästä varpaisiin aseistettuina murhaten kymmeniä ansaan jääneitä asiakkaita ja henkilökuntaa. AUSTRALIALAIS-INTIALAIS-YHDYSVALTALAINEN YHTEISTUOTANTO Hotel Mumbai (2019) tuntuu perinteisestä länsimaisesta vinkkelistä yllättävältä elokuvalta yli kymmenen vuotta iskusta, sillä yleensä vastaavia dokufiktioita on pyritty kiirehtimään valkokankaalle verrattain nopeasti tapahtumahetkestä. Teksti Rane Aunimo M umbain terrori-iskut marraskuun lopulla 2008 kohdistuivat lukuisiin eri siviilija poliisikohteisiin ympäri intialaista miljoonakaupunkia. Pelastustusoperaatiota vaikeutti ja uhrimäärää nosti ainakin viranomaisten puutteellinen varautuminen, sillä erikoisjoukkojen saapumista ja hyökkääjien eliminoimista jouduttiin odottamaan hotellin helvetissä aivan liian pitkään. Australialaisen Anthony Marasin motiiveja en sinänsä lähtisi moittimaan, mutta kuvauksen keskittyminen näin suorasukaisesti murhaajien kylvämään kauhuun, tappamisen turruttavaan toisteisuuteen ja muutaman yksilön siviilirohkeuteen tuntuu raskaalta virhearviolta. Sinne päin huitaistujen roolien turhanpäiväisyyttä korostavat niihin kirjoitetut masentavat kliseet ja huonosti ELOKUVAT De_06062019_52.indd 52 28.5.2019 12.40. Ulospääsyn reitit tukkimalla ja toisaalta sisäänpääsyn estämällä murhaajat pystyivät toteuttamaan suunnitelmaansa huone ja kerros kerrallaan eloonjääneiden ajautuessa yhä tukalampaan asemaan suljetun tilan uumenissa. Läpinäkyvästi eri tuottajamaiden markkinaintressien perusteella roolitettujen osien tunnetuimpia näyttelijänimiä ovat intialaissukuinen mutta Britannian kansalainen Dev Patel (Slummien miljonääri), amerikkalainen Armie Hammer (Call Me by Your Name) ja yli viidessäsadassa elokuvassa esiintynyt intialaisen elokuvan veteraanitähti Anupam Kher. Kaikkiaan päiviä kestäneissä iskujen sarjassa kuoli 175 ja haavoittui yli kolmesataa. 52 Demokraatti Painajainen paratiisissa Monikansallinen yhteistuotanto keskittyy tappamiseen ja muutaman yksilön rohkeuteen, kun terroristit hyökkäävät luksushotelliin. Lajiin erikoistunut maineikas brittiohjaaja Paul Greengrass perusteli syyskuun 2001 iskuja käsittelevän lentokonetrillerinsä United 93 (2006) julkaisua sillä, ettei halunnut jättää aihetta Hollywoodissa vain taalankuvia palvovien rahastajien kynsiin. Hyökkäysten kohteista kuuluisin oli Taj Mahal Palace
Meuhkaavan Rogenin ja säteilevän Theronin katveessa elokuvan säväyttävimmän roolihahmon tekee June Diane Raphael, jonka veto ulkoministerin PR-vastaavana on hykerryttävän cool. perustellut täyskäännökset. Ratkaisussa on kenties oma logiikkansa, mutta iskun perimmäisistä syistä se ei kerro mitään. Ulkoministerin lähtiessä hoitelemaan maan asioita maailmalle, Flarsky pääsee mukaan hämmentämään soppaa poliittisella kokemattomuudellaan ja epäkorrektiudellaan. Kauhun tunnit. Ensi-ilta 7.6. KOMEDIA Long Shot – Mahdoton yhtälö Ohjaus: Jonathan Levine Pääosissa: Seth Rogen, Charlize Theron 2019, 125 min. Niinpä Field joutuu muun muassa ratkomaan sodan ja rauhan kysymyksiä ekstaasipöllyssä, ja Flarsky saa tuta poliittisen kohun koko voiman äityessään sooloseksiin väärässä paikassa väärään aikaan. Tarjoilijamies (Dev Patel) koettaa pelastaa ja pelastautua. Tasapaksusta joukosta muita ylemmäs nostettujen työläistarjoilijan, keittiömestarin ja varakkaan amerikkalais-intialaisen avioparin kohtaloista ei jaksa välittää terroristisen tulituksen rituaalissa. Enemmän valkokangasaikaa suodaan uskonsodan mantraa kasvottoman johtajansa äänellä toisteleville aivopestyille nuorille miehille, jotka sumean vihan katkerina lähettiläinä jäävät kuitenkin kokonaan vaille persoonallista kosketuspintaa. Charlize Theronin ja Seth Rogenin epäsuhtainen ja epäuskottava parivaljakko. Elokuvassa olisi aineksia isompaan iloon, jos se pitäytyisi poliittisena komediana. Rohevan kokoinen äänekäs roikale löi kymmenkunta vuotta sitten läpi sellaisissa ylevästi suomeksi nimetyissä tekeleissä kuin Paksuna ja Zack ja Miri puuhaa pornoo. Tämä mahtileidi Charlotte Field nappaa (epäuskottavasti) Flarskyn tiimiinsä puheenkirjoittajaksi tämän terävän kynän ja yhteisten nuoruusmuistojen pohjalta. Kaunotar ja kulkuri. Tuntuu kuitenkin siltä, että Rogenin näyttelijästatukselle älylliset komediat eivät sovi, joten Long Shot vääntyy koheltavaksi farssiksi, jossa renttu ajautuu politiikan protokollaa hallitsemattomana kiusallisiin tilanteisiin, ja ulkoministeri vastaavasti Flarskyn johdattamana ihan uusille oville. Eipä mikään ihan tuore kuvio komediahistoriassa. Aikuisteini vallan saleissa Poliittinen komedia köyhtyy kohellukseksi. Normiseksiäkin harjoitetaan vähän sopimattomilla hetkillä. Elokuva alkaa terroristien kasvojen kuvilla heidän rantautuessaan hektistä arkea elävään kaupunkiin ja päättyy emotionaalisesti etäiseksi jäävään väkivallan hävitykseen kahden tunnin teurastuksen jälkeen. De_06062019_52.indd 53 28.5.2019 12.40. Vallankäytölle, valtakoneiston hierarkioille ja kansainvälisen diplomatian hulluuksille ilkkuessaan se hetkittäin naurattaakin. Long Shot – Mahdoton yhtälö tarjoaa pääosissaan tarkoituksella mahdollisimman epäsuhtaisen parin. 53 Demokraatti TRILLERI Hotel Mumbai Ohjaus: Anthony Maras Pääosissa: Dev Patel, Armie Hammer, Jason Isaacs, Anupam Kher, Nazanin Boniadi 2019, 123 minuuttia Ensi-ilta 7.6. Jos teosta pystyy ja haluaa katsoa puhtaasti jännityselokuvana, sillä on hetkensäkin, mutta suljetun sokkelon klaustrofobiset kiristykset jäävät suuressa kuvassa hyödyntämättä. Teksti Rolf Bamberg S eth Rogen on amerikkalaiskomedian tämän vuosikymmenen tähtiä niin televisiossa kuin valkokankaalla. Toimittajanplanttu Fred Flarskya esittävän Rogenin vastanäyttelijänä on galmoröösi Charlize Theron, jolla on arvoisensa rooli Yhdysvaltain ulkoministerinä
Paavolainen nostaa niissä narsistisesti itseään esiin, mutta osin perustellusti, sillä hänen luova energiansa oli huima. Massiiviseen Elämme uutta luovaa aikaa -teokseen on koottu Paavolaisen arvosteluja ja esseitä vuosilta 1922– 1950. Hän olisi viihtynyt nykyisellä sosiaalisen median aikakaudella, jossa on samaa maanisuutta kuin nopeassa 1930-luvussa. Lyhyitä artikkeleita on teoksessa kaikkiaan 82. Olavi Paavolaisen (1903–1964) Elämme uutta luovaa aikaa -tekstikokoelman artikkelit antavat omalta osaltaan tilaisuuden kurkistaa Suomen kulttuurielämää 1900-luvulla. Teksti Esa Mäkijärvi / Kuva Kansan arkisto A ikakone on keksitty. 54 Demokraatti Näkijä ja tekijä Olavi Paavolainen muistetaan kiihkeänä kulttuurivaikuttajana, joka intoili muun muassa radiokuunnelmista, puutarhanhoidosta, ja kansallissosialismista, johon hän suhtautui tosin ristiriitaisesti. Paavolainen havainnoi kirjoituksissaan muuttuvaa maailmaa. Luontainen kiihkeys poltti hänet loppuun ennen aiko jaan, eikä hän Synkän yksinpuhelun (1946) jälkeen enää ollut yhtä luova. Kirjan nimi tulee Paavolaisen esseekokoelmasta Nykyaikaa etsimässä (1929), jossa hän julisti ominaisella ehdottomuudellaan esimerkiksi, kuinka upeaa on olla nuori. De_06062019_54.indd 54 28.5.2019 12.41. Paavolaista ajoi pakottava tarve olla ajan hermolla. Monet sen tekstit ovat unohtuneet, mikä on ymmärrettävää, sillä osa niistä on lähes huvittavan pateettisia. Lopun selitysosa tulee tarpeeseen, sillä vuodet ovat vierineet, Olavi Paavolainen kotioloissaan vuonna 1953. Mukana on kuitenkin myös KIRJAT laadukkaita kirjoituksia, kuten analyyseja arkkitehtuurista. Hänestä tuli – hyvässä ja pahassa – käsite: ”Häneen on tavallista viitata edelleen, kun tarvitaan esimerkki modernin elämän suomalaisesta tulkitsijasta tai yhteiskunnallisen murroksen polttopisteitä etsineestä kulttuurimatkailijasta.” VAIKKA OLAVI Paavolainen tunnetaan parhaiten persoonansa kautta, hänellä on paikkansa esseistiikan ja kritiikin historiassa, kuten Elämme uutta luovaa aikaa osoittaa
Hänen artikkelinsa ovat hallitun maalailevia. Riikonen Teos 2019, 623 s. K. Hän väitti Suomen olevan sisäänpäin kääntynyt ja vaati sitä avautumaan. K. Toisinaan hänen sanansa lähtee kuitenkin lentoon – kuten hänen kuvaillessaan Karjalan luontoa. Se on joskus jopa lattea, mihin sortumista Paavolainen pelkäsi ehkä eniten. Paavolainen pukeutui tyylikkäästi ja hän vaati niin itseltään kuin muilta paljon. Elämme uutta luovaa aikaa toimii syventävänä katsauksena Paavolaisen ajatteluun. Kirja herättää toki ajatuksia mutta on lopulta melko yhdentekevä. Paavolaisesta ei kaiken hänestä tehdyn tutkimuksenkaan jälkeen ota täysin selkoa. De_06062019_54.indd 55 28.5.2019 12.41. Niin liukas hän on ja valahtaa siksi otteesta. Sen julkaiseminen on tervetullutta, mutta monin paikoin sen sisältö tuottaa nykylukijalle niukalti iloa tai hyötyä. Etenkin hänen nuorena tekemissään kritiikeissä on perusteetonta ja siksi tyhjää paasausta, jota Paavolainen ääri-ihmisenä rakasti. Olavi Paavolainen ei malta olla patsastelematta kirjoituksissaan. Koskenniemi, vaikka kiinnostuikin muoti-ilmiöistä, kuten haaveesta Suur-Suomesta. Hän luo kuvaa, että oli suomalainen merkkihenkilö – ja sitähän hän omasta mielestään tietysti olikin. Paavolainen ei ollut samanlainen nationalistinen intoilija kuin esimerkiksi V. Jotakin voidaan sentään sanoa. Riikonen kiteyttävät: ”Paavolaisen merkitys ei ole hänen kirjallisen perintönsä johdonmukaisuudessa vaan siinä levottomassa innostuksessa, jolla hän kuvaa oman aikansa kulttuuria ja sen usein vastakkaisia virtauksia.” ELÄMME UUTTA luovaa aikaa toimii parhaiten tutkijoiden käsissä. 55 Demokraatti eikä kaikkia viittauksia enää ymmärrä. Paavolainen ei käsitellyt arvosteluissaan vain kirjallisuutta vaan myös muun muassa elokuvaa, teatteria ja kuvataidetta. Hän oli laajasti sivistynyt ja aikaansa edellä asettaessaan taiteen ja viihteen samalle tasolle. KIRJAT vään elämäkertaan Tulisoihtu pimeään – Olavi Paavolaisen elämä (2014). Hän veti näkyvää roolia, mistä syystä hänen tekstejään on vaikea lähestyä käsittelemättä häntä itseään. A. Kokonaiskuvan saamiseksi tulee kuitenkin tutustua Panu Rajalan hyOlavi Paavolainen: Elämme uutta luovaa aikaa – Esseitä ja arvosteluja 1922– 1950 Toimittaneet Ville Laamanen ja H. Hän teki arvostelijana pyyteetöntä työtä ruotimalla esikoiskirjoja ja nostamalla niitä esiin. Ne ovat tietysti kielellisesti vähän vanhentuneita, minkä vaikkapa runsas huutomerkkien käyttö osoittaa, mutta osa teksteistä herättää yhä kunnioitusta tyylillään. Kuten toimittajat Ville Laamanen ja H. Paavolainen määritteli itsensä kynttiläksi, joka palaa kahdesta päästä. Odotettu uusi aika aiheutti hänelle pettymyksen, mutta Suomi pysyi onneksi itsenäisenä ja kehittyi. Olavi Paavolainen kotioloissaan vuonna 1953. Hän oli kävelevä ristiriita, minkä takia häntä sekä ihailtiin että vihattiin laajasti
Mutta professori oli oikeassa. Oli turha vastustella. Ja minä olen juoksija. Liha tottelee kuria, ja mieli seuraa perässä. Parikymmentä vuotta myöhemmin hoksasin kyllä, että uudella rakastetullani oli harrastus. Olen laskenut, että 50 minuuttia juoksemista vastaa tuloksiltaan jopa paria kolmea päivää luovaa tuskailua, ongelmanratkaisun kannalta nimittäin. Jos juhlat, illalliset tai muu meno oli suoritettavana ja se meinasi mennä päällekkäin treeniohjelman kanssa, kiristämällä treenin keskimääräistä kilometrivauhtia esimerkiksi 5:15:stä 4:55:een, kello 19.30 sovittuun tapaamiseen ehti 19.37. J uoksin kuitenkin joskus, vain salaa. Treeniohjelma oli nyt myös minun elämäni. En rupea kuitenkaan liioittelemaan, treeniohjelma kyllä jousti. Näin se menee: Nopeaan juoksevat elämän sekunnit mutta Viimeisessä maalissa aika olisi voinut olla lyhyempikin. Jollain 100 kilometrin polkujuoksureitillä voisi kirjoittaa päässään kokonaisen romaanin. En pääse siihen enää kiinni. Intellektuelli ei koskaan juokse.” Näin minua nuorena neuvoi perhetuttu, professorismies. LOPULTA TEIN ainoan mahdollisen ratkaisun. Treeniohjelma ei väistänyt sellaisia banaaleja arkielämän yksityiskohtia kuten jouluaatto, lasten synttärit tai lomamatkat. Olen hylännyt harhailun, mielensisäisen vaeltelun, niin sanotusta boheemielämästä puhumattakaan. Tuotantoni ei koskaan kääntyisi äänikirjoiksi, joita voi kuunnella juostessa. Jos ahdistuin, treeniohjelma jousti jälleen. Viini ilahduttaa mieltä, mutta onko se lopulta kovin hyvä kombinaatio luovan työskentelyn kanssa. Tosin vain 2–3 kertaa viikossa 10 kilometrin lenkin. Ehkä jopa kaksi. Pitkän matkan. Keksin helposti piirrosidean juostessa. Näin arkielämän palikat pysyivät kasassa siististi, eikä syytä kitinään ollut. Tänään juoksulenkillä keksin muistokirjoituksen intellektuellille ja wannabe-taiteilijalle, joka kerran olin. En oikeastaan edes muista, mistä siinä oli kysymys. Suunniteltua kello 16.35 lenkille lähtöä voi lykätä 17.15:een ja treenin tehdä kolme kilometriä lyhyempänä ja lisätä kilometrit seuraavan päivän treeniin, jolloin haluttuun kohtaan syntyy helposti pilapiirroksen aiheesta ideaksi muuttumiseen tarvittava määrä aikaa. Luovia ajatuksia herättelevän ison oluen juomiseen kaikessa rauhassa menee arvioni mukaan 34 minuuttia. Noudatin neuvoa tarkkaan, koska suunnitelmani tulla suureksi taiteilijaksi ei sallinut mitään riskinottoa, muistelee pilapiirtäjä ja sarjakuvataiteilija Ville Ranta. 56 Demokraatti PELIN PURKU Juoksu tappoi intellektuellin ”Muista, Ville. Jos kolmen sarjakuvaromaanin sivun tekemiseen menee puoli pulloa viiniä, terveyshaitat nousevat mieleen. Puolisoni sanoo, että kisaolosuhteissa pääsisin ehkä jopa 4:45 tuntumaan, ja pystyisin kuulemma juoksemaan helposti maratoninkin. Minuuttiaikataululla oli ratkaisu kaikkiin ongelmiin, ja jos ei ollut, sekunneista oli apua. Kovin tehokasta se ei ainakaan ollut. Täytyy myöntää, että juokseminen stimuloi aivoja, jopa paremmin kuin kaljan juominen. Oli kysymys juoksemisesta. En ole ehkä vielä kuitenkaan psykologisesti valmis. Lopulta se ilmestyi jääkaapin oveen: Treeniohjelma. Jokin on kuitenkin muuttunut eksistentiaalisesti. Tai ainakin kysymys siitä, kuinka monta sivua teokseen kannattaa tehdä, ottaen huomioon tosiseikan, että kirjoja ei enää kovin moni lue. Oulun pimeydessä saatoin juosta hiukan ehtiäkseni bussiin. Treeniohjelma paalutti elämän pari kuukautta eteenpäin kerrallaan, treenejä oli 6–7 päivänä viikossa. Ennätykseni kympillä on 4:53 ja pääsen siihen aika helposti, jos vain juoksen reippaasti. Juoksen sen nykyään noin 5:15 keskimääräiseen kilometrivauhtiin. Rupesin itsekin juoksemaan. Mutta koska ”intellektuelli ei kiinnitä huomiota toisten ihmisten puuhiin”, asiat ehtivät kehittyä pahalle mallille ennen kuin tajusin, mistä todella oli kysymys. Teksti Ville Ranta / Kuva iStock De_06062019_56.indd 56 28.5.2019 12.44. Nyt on oikea hetki julkaista se lehdessä. Taiteellinen integriteettini oli mennyttä. Sydän vahvistuu
De_06062019_56.indd 57 28.5.2019 12.44. 57 Demokraatti JUOKSULENKILLÄ KEKSIN MUISTOKIRJOITUKSEN INTELLEKTUELLILLE JA WANNABE-TAITEILIJALLE, JOKA KERRAN OLIN
Paras mahdollinen pistemäärä oli + 11 ja huonoin – 11. – Mehiläinen menetti pisteitä Suomessa verotettavaa tulosta vähentävistä lainajärjestelyistään, käynnissä olevasta veroriidastaan sekä tulonmuunnosta, jollaa tarkoitetaan tilannetta, jossa ansiotuloja muunnetaan pääomatuloiksi. Verovastuullisuutta arvioitiin toimilla, joilla yritys pyrkii välttämään toimintamaahansa maksettavia veroja. Verolainsäädännön puutteiden vuoksi osa yrityksistä saa veroetuja. – Yritysten tulee laatia julkinen veronmaksun vastuullisuutta koskeva strategia, jossa ne linjaavat käytössään olevista verosuunnittelun keinoista, Finnwatch suosittaa raportissaan. 58 Demokraatti POLITIIKAN SUURKULUTTAJAN YKKÖSÄPPI! Lataa sovellus ku ltt uuri lahja.fi Anna aineeton Kulttuurilahja tai hae hankkeellesi joukkorahoitus – saat 20% sen päälle! Teet hyvää ja olet mukana tärkeässä työssä! Mehiläisen mahalasku Finnwatch vertaili kuuden suurimman Suomessa toimivan sote-alan yrityksen verovastuullisuutta. Parhaiten menestyivät Pihlajalinna ja Coronaria, jotka saivat viisi pistettä. Kolmannella sijalla on PlusTerveys kolmella pisteellä. Mukana vertailussa olivat Attendo, Mehiläinen, Coronaria, Pihlajalinna, PlusTerveys ja Terveystalo. – Nämä yritykset voisivat parantaa sijoitustaan laatimalla selkeät julkiset verovastuullisuuslinjaukset sekä palkkaamalla useamman lääkärin suoraan työsuhteeseen, kerrotaan raportissa. De_06062019_58.indd 58 29.5.2019 13.18. Heikoiten menestyi Mehiläinen
De_06062019_59.indd 59 29.5.2019 10.37. Nyt TUL:n toiminnan painopisteeenä on matalan kynnyksen harrasteliikunta. 59 Demokraatti TEEMA » TU L ha lu aa sa ad a ty öy ht ei sö t liik ke el le . 59 Demokraatti Kaikki voittavat Suomen Työväen Urheiluliitolla on pitkä jono mestariurheilijoita
Teksti Mikko Huotari / Kuva Urheilumuseo R eilu kymmenen 3–6-vuotiasta lasta kokoontuu viikoittain Hämeenlinnan Myllymäen koulun jumppasaliin. TUL pyrkii lisäämään myös työikäisten ja ikäihmisten liikuntaa. Taustalla oli SVUL:n talousvaikeudet ja nurkan takana kurkkiva lama. PÄÄSIHTEERI Antti Kempaksen mukaan TUL:n toiminnan painopisteenä on nyt matalan kynnyksen harrasteliikunta. Tärkeää on ihmiskontakti, lämpöinen läheisyys, Jaakkima sanoo. TUL haastoi SVUL:ia, eli Suomen Valtakunnallista Urheiluliittoa, myös huippu-urheilun saralla. Vekaravipellyksen lisäksi Jaakkima vetää salibandykerhoa 3–10-vuotiaille. Suomen urheilua rukattiin uusiksi 1990-luvun alussa. Vielä muutamia vuosikymmeniä sitten lapsilla ja nuorilla oli paljon pihapelikulttuuria, mutta nyt sitä syrjäyttävät mobiililaitteet. Se on myös yksi TUL:n perustajaseuroista. – TUL menetti noin 75 prosenttia valtionavusta, työntekijämäärää piti vähentää samassa suhteessa, Kempas sanoo. Hämeenlinnan Kisan toimintaa kuuluu myös paljon muitakin lajeja eri ikäisille, muun muassa nyrkkeily, joka on ollut aina yksi seuran päälajeista. – Meillä puuttuu kokonaan tahot, jotka liikuttavat työyhteisöjä. Samalla korostettiin nuorisourheilun, kuntoliikunnan ja kulttuuritoiminnan tärkeyttä, Kempas sanoo. 60 Demokraatti Kansan liikuttaja Satavuotias Työväen Urheiluliitto on yhä uskollinen juurilleen. – Keskeisenä tavoitteena on lasten ja nuorten liikunnan harrastamisen lisääminen. Lasten ohjaaminen liikunnan pariin on terveyden ja hyvinvoinnin kannalta tärkeä. Vanhemmat jäävät salin ulkopuolelle, ja lapset harrastavat liikuntaa vetäjien kanssa. – Meille tärkeä on, että harrastamisen kulut pidetään kohtuullisina ja kaikille annetaan mahdollisuuden ohjattuun liikuntaan, Kempas sanoo. Kesäisin on myös yleisurheilukoulu, jossa keskitytään nimenomaan harrastamiseen, ei kilpailutoimintaan. – Lasten kanssa pelataan palloa, meillä on mukana myös vanteet ja hyppynaruja, mennään ratoja ja harjoitellaan puolapuilla, Jaakkima kuvailee. Seuroissa toki edelleen tehtiin huippu-urheilua, mutta liittona TUL ei vastannut siitä, vaan se siirtyi lajiliitoille. Noina vuosikymmeninä politiikka näytteli merkityksellistä roolia urheilussa. – Liikunta on kaikille avoin, iloinen asia. Heidi Jaakkima vetää nuorempien ohjaajien kanssa lapsille suunnattua vekaravipellystä. – Lapset tykkäävät vanhoista perinteisistä leikeistä, kuten hipasta. Uudistuksen myötä TUL menetti keskusjärjestöasemansa. TUL:N ROOLI on muuttunut lähihistorian aikana hyvin paljon. Suomalaisessa ympäristössä noteerattiin, kuka on svullilaisessa ja kuka tullilaisessa seurassa. Hämeenlinnan Kisa perustettiin 103 vuotta sitten. 1970-80-luvut olivat vahvaa TUL:n aikaa, jolloin jäsenkunta kasvoi ja liitto panosti rajusti toimintaansa. Vuonna 1993 suomalaisen urheilun järjestörakenne uudistettiin, SVUL lakkautettiin ja korvattiin Suomen Liikunta ja Urheilulla. TUL:n rooli voisi olla suurempi sillä saralla tulevaisuudessa, Kempas visioi. KUN TUL:N toiminta käynnistyi sata vuotta sitten, Suomi oli varsin erilainen TEEMA De_06062019_60.indd 60 29.5.2019 10.47. – Kun uudistuksessa TUL:n seurat valtaosaltaan liittyivät lajiliitojen jäseniksi, TUL luopui liittotasolla omasta huippu-urheilutyöstä. Laajalla rintamalla tuli olpympiamenestystä. – Liikunnan eri alat, samoin kuin kilpaja huippu-urheilu, olivat monipuolisesti mukana. Liikunnan ja urheilun harrastaminen on muuttunut radikaalisti. Jaakkima on vekaroiden toiminnasta vastuussa olevan Hämeenlinnan Kisan puheenjohtaja
– Kilpaurheilu on edelleen tärkeä osa meidän seurojemme toimintaa. Seppo Hentilän kirjoittaman TUL-historiikin mukaan työläisurheilun korkeimmaksi tehtäväksi nostettiin kasvatus. TUL tarjoaa oman, matalan kynnyksen vaihtoehtonsa suomalaisen liikunnan ja urheilun kentässä. De_06062019_60.indd 61 29.5.2019 10.47. TUL:n vuoden 1989 IX liittojuhlan tunnus oli ”Tule Urheile Liiku”. Jos menestystä tulee, niin siitä ollaan ylpeitä, Kempas sanoo. maa. Moni asia on kuitenkin muuttunut, kuten vastakkainasettelu. TUL tukee ja kannustaa huippu-urheiluun. SVUL (silloin lyhenne tarkoitti Suomen Voimisteluja Urheiluliittoa) erotti marraskuussa 1918 seurat, jotka olivat taistelleet punaisella puolella, ja seurat, joiden jäsenistä yli puolet oli tuomittu kapinaan osallistumisesta. Ja vaikka TUL:n toiminnan ytimessä on harrastustoiminta, liitto ei kavahda huippu-urheilua. 61 Demokraatti LIIKUNTA ON KAIKILLE AVOIN, ILOINEN ASIA. Sisällissodan runtelema maa oli täynnä vastakkaisasettelua. – Tottakai meillä on perinteitä ja niitä kunnioitetaan, mutta politikoinnin sijaan TUL keskittyy nyt tavallisen kansan liikuttamiseen ja seurapalveluihin. – Nykyisin politiikka ei ole enää tärkeässä roolissa, Kempas sanoo. Tunnuslauseena oli: ”Emme kasvata ruumista emmekä sielua vaan ihmistä.” Nyt kun näistä linjauksista on kulunut sata vuotta, jokin on pysynyt samana
Kari Hulkko Vuoden 2004 TUL:n paras urheilijapainija Ari Härkänen otti nyrkkeilijälegenda Olli Mäen niskalenkkiin. SVUL-loikkaukset ja TUL:n hajaannuksen vuodet on noteerattu väljästi. 62 Demokraatti TEEMA Koonnut Rolf Bamberg Nopeammin, korkeammalle, aatteellisemmin Tämä nimilista on subjektiivinen katsahdus TUL:n satavuotiseen huippu-urheiluhistoriaan. Siinä on pyritty huomioimaan kansainvälistä ja kansallista menestystä mutta myös lajikirjoa ja maantieteellistä kattavuutta. Top 100, olkaa hyvät. De_06062019_60.indd 62 29.5.2019 10.47
2. APPONEN, PIRKKO uinti Jyväskylän Saukot • 1960-luvulla neljästi liiton paras naisurheilija. Viisinkertainen Suomen mestari. Kv. HÄNNINEN, HARRI yleisurheilu Pakilan Visa • 1990-luvun luotettava arvokisamaratoonari oli parhaimmillaan EM-kisoissa kahdesti kahdeksas. HEINO, MATTI koripallo Pispalan Tarmo • SM-sarjan kovimpia pistelinkoja 1970-luvulla. 13. 22. KAMESAKI, ISMO paini Voikkaan Viesti • Kymenlaakson mies sai monien SM-menestysten päälle De_06062019_60.indd 63 29.5.2019 10.47. 19. Aktiiviuran jälkeen ”Askin tallin” vetäjä. haastaja. ESKELINEN, JARMO nyrkkeily Kajaanin Kuohu • Kaksien olympialaisten kävijä otti 1980-luvulla myös kolmesti EM-pronssia. HIETANIEMI, PAULIINA taekwondo Tampereen ITF • Lajinsa kolminkertaista maailmanmestaria ei suotta palkittu TUL:n parhaana 2014. 7. AHONEN, OLAVI koripallo Pispalan Tarmo • Tokion olympialaisten ja koti-EM kisojen joukkueisiimme kuulunut korilinko siirtyi vanhoilla päivillään työläisseuraan. 11. 14. BÄRLUND, GUNNAR nyrkkeily Helsingin Jyry • TUL-seuran kasvatti on rankattu ykköseksi Suomen kaikkien aikojen nyrkkeilijät -listauksessa. 12. HEINO, HEIKKI lentopallo Luolajan Kajastus • Hämeenlinnalaiseuran 70-luvun mestaruusputken perustekijöitä ja maajoukkueen vakiokasvo. 24. 9. Ammattilaisuran huippuna raskaan sarjan maailmanmestari Joe Louisin kakkoshaastaja 1938. FALCK, ISMO jousiammunta Suomussalmen Vastus • Kahdesti olympialaisissa kärkisijoilla joukkuekisassa, Soulissa 1988 neljäs, Barcelonassa 1992 hopeaa. 26. ASIKAINEN, AMIN nyrkkeily Kirkkonummen Nyrkkeilykerho • Amatöörinä neljä SM-voittoa, menestyksellisen ammattilaisuran huippuna keskisarjan EM-titteli 2006. 25. 63 Demokraatti 1. Työläisolympialaissa 1925 viisi (!) kultaa pikamatkoilla ja viesteissä. läpimurto oli pitkän radan MM:ssä 2018, joissa 50 m rinulissa viides. JARLSTRÖM, GHITA triathlon Rekolan Raikas • Lajin uranuurtajia Suomessa, EM-mitaleitakin irtosi 1990luvulla pari kappaletta. 21. 8. HELLSTEN, VOITTO yleisurheilu Turun Toverit • Parhaita varttimailereitamme kautta aikain. 16. 15. 17. 23. ALIU, KRENAR nyrkkeily Kirkkonummen Nyrkkeilykerho • Alle kaksikymppinen superlupaus voitti juuri keväällä raskaan sarjan PM-tittelin. ASK, ELIS nyrkkeily Helsingin Tarmo • Amatöörinä pari SM-kultaa, ammattilaisena EM-titteli vuonna 1951. JÄRVINEN, JUHANI pikaluistelu Helsingin Työväen Luistelijat • Vuosi 1959 oli HTL:n jääkiitäjälle ikimuistoinen: EM-, MM-kulta ja 1500 metrin ME. BRÄNNKÄRR, KAI nyrkkeily Kemin Into • Amatöörinä 1990-luvulla seitsemän SM-kultaa ja nuorten MM-pronssi. 2006 palasi kehiin paidattomana, mutta ilman suuria voittoja. 4. HOVINEN, SEPPO yleisurheilu Nokian Pyry • Montrealin -76 olympiaseiska oli maailman parhaita kepittäjiä 70-luvun lopulla. HEKKALA, OSMO paini Haukiputaan Heitto • MM-painien nelonen oli monipuolisuusmies, joka menestyi myös pesäja lentopallossa. ETHOLÉN JALMARI Helsingin Kullervo, yleisurheilu • Ykkössprinttereitämme 1920-luvulla mutta ei tullilaisena kelvannut olympiakisoihin. IBF:n listalla maailmanmestarin 3. HEIKKINEN, JOUKO koripallo Äänekosken Huima • Huiman kasvatti pelasi liki 200 maaottelua ja oli vuoden koripalloilija 1983. HAUTALA, TIIA yleisurheilu Porin Yleisurheilu • Seitsenottelun kotimaan valtiatar 1990–2000-luvunvuosituhannen taitteessa. Kotiolympialaisissa 1952 joukkuepronssia. 27. 3. kentillä parhaimmillaan MM-vitonen 1999 ja Sydneyn olympiakisojen kahdeksas. HELENIUS, KAI nyrkkeilijä Tampereen Työväen Nyrkkeilijät • Mansen mies katkaisi EM-pronssillaan pitkän arvokisamitalittoman putken 1989. HULKKO, IDA uinti TaTU • Moninkertaisen Suomen mestarin kv. 18. 6. HÄRKÄNEN, ARI paini Ylä-Tikkurilan Kipinä • Neljät MMja kahdeksat EM-painit otellut 1990-luvun painiässä palasi 2004 EM-matolle ja otti pronssin. 5. GRÖNDAHL, KELPO paini Reposaaren Kunto • Sodanjälkeisten vuosien ykköspainijoita, kruununa olympiakulta Helsingissä 1952. Melbournen vuoden 1956 olympiakisojen pronssi 400 metrillä on hurja saavutus. AALTONEN, PAAVO voimistelu Elannon Isku • Lontoon olympialaisten kultasateessa 1948 oli vielä SVUL:n miehiä, mutta sittemmin ensimmäinen TUL:n maailmanmestari Baselissa 1950. 10. 20
29. 52. KOSUNEN, KALEVI nyrkkeily Oulun Tarmo • 70-luvun menestyneimpiä nyrkkeilijöitämme. 40. Amatöörinä EM-kultaa 1959. NIEMI, TIMO paini Tainionkosken Tähti • Kaksien olympiakisojen molskimies, Barcelonassa 1992 viides. 51. 44. LINDHOLM, RAIMO koripallo TMP •”Spiken” suomalaisittain uniikki ykkösmeriitti on koripallon olympiajoukkueen jäsenyys kaksissa kisoissa, 1952 ja 1964. 46. MÄKI, OLLI nyrkkeily Kokkolan Työväen Urheilijat • Ammattinyrkkeilymme historian kohokohtia on Mäen MM-ottelu Olympiastadionilla 1962, jonka hän kuitenkin hävisi pistein. 33. 48. 36. 45. KOKKINEN, VÄINÖ paini Helsingin Jyry • Olympialaisissa kaksi kultaa Painiliiton miehenä, mutta TUL-edustajanakin mm. MATINSALO, TUULI aerobic Helsingin Kotkat • Lajin ensimmäinen supertähti Suomessa. KARTTUNEN, OSSI yleisurheilu Tainionkosken Tähti/Kisa •”Tainionkosken sfinksin” uran huippu oli Münchenin olympiakisojen pitkä viesti, jossa Suomen kvartetti sijoittui peräti kuudenneksi. Rintauimari hallitsi lajiaan sodanjälkeisinä vuosina kotimaassa. aika-ajossa 1995), Atlantan olympiakisoissa 1996 ja Sydneyssa 2000 viittä vaille kymppisakissa eräajossa. KEMPAS, ANTTI yleisurheilu Keski-Uudenmaan Yleisurheilu • Plakkarissa kisapassit kaksista olympialaisista ja kolmista MM-kisoista. LAINE, LASSE telinevoimistelu Tampereen Sisu • Vuoden 1967 EM-kotikisojen sankari: kultaa permannolla. 64 Demokraatti TEEMA myös EM-hopeaa kotikisoissa Oulussa 1989. KANGASMÄKI, REINO paini Vaasan Toverit • TUL:n ensimmäisiä olympiamitalisteja Lontoossa 1948. MARTTILA, PERTTI koripallo KTP • Sijalla 12 koriksen SM-sarjan all time -korintekijätilastossa. 50. 47. Valittiin maailman parhaaksi vammaisurheilijaksi vuonna 1998. De_06062019_60.indd 64 29.5.2019 10.47. 34. 32. Vuoden koripalloilija 1985. KOKKONEN, PEKKA nyrkkeily HTN • Melbournen kisoista poliittisessa pelissä rannalle jäänyt bokraaja pääsi ammattilaisena EM-titteliotteluun 1967, mutta hävisi. KUOSMANEN, ELIAS paini Helsingin Haka • On 23-vuotiaana ehtinyt jo saavuttaa paljon: junioreiden maailmanmestari 2011 (ensimmäisenä suomalaisena), aikuisten EM-pronssia 2018 ja 2019 42. Ammattilaisena ensimmäinen suomalainen Giro d’Italiassa. 35. Seitsemän SM-kultaa. Uran huippuna olympiapronssi Roomasta 1960, olympiaedustaja vielä 1964. 14 SM-kultaa 100–400 metrillä. 37. EM-kisoissa 1988 pronssia. Suomen Vuoden naisurheilija 1999. KASSLIN, MIRA pyöräily Työväen Pyörä-Veikot • Pyöräilyn ensimmäinen arvokisamitalistimme (nuorten MM3. NIKKINEN ERIK nyrkkeily Oulun Tarmo • Meksikon olympiakävijä otteli ammattilaisena 1969–76 21 ottelua, joista voitti 18. KAJOSMAA, MARJATTA hiihto Karhulan Veikot • Isoimmat MMja olympiamenestykset tulivat svullilaisena, mutta Karhulan Veikkojen edustaja oli jo Grenoblessa -68 kahdella matkalla viides. KARI, TANJA vammaisurheilu/hiihto Iin Yritys • TUL:n kautta aikain paras murtomaahiihtäjä: pökerryttävät 11 kultaa paralympialaisista 1988–2002. MYYRYLÄINEN KARI pyöräily Hyvinkään Ponteva • Vuonna 1985 TUL:n parhaaksi valittu polkija oli läpi vuosikymmen kotimaassa maanteiden valtias 21 SM-kullalla. LIMMONEN, JORMA nyrkkeily Helsingin Tarmo •”Jomi” dominoi sarjojansa kotimaassa koko 1950-luvun ja 60-luvun alun. 38. työläisolympialaisten voitto 1925. Maailmanmestari 1996 ja 1999 plus neljä EM-kultaa 1995–99. KOSKINEN (nyk. LESKINEN, MARGIT uinti Helsingin TU • Oli 1948 ensimmäinen TULuimari olympiakisoissa. Vuoden naisurheilija 1997. KANGASNIEMI, TAISTO paini Kankaanpään Meno • Molempien painimuotojen taitaja oli neljien olympialaisten kävijä, Melbournessa -56 vapaassa pronssia. 41. 31. 43. KONONEN, VALENTIN yleisurheilu Korson Kaiku • Vallun hienon uran kruunu oli 50 km maailmanmestaruus Göteborgissa 1952. 49. 30. Kaikkiaan 37 telinekohtaista SM-mitalia. 39. aika-ajossa, Helsingissä 14. Paras sijoitus 2007 Osakan MM-kisojen 11. Seitsemän SM-ja kolme PM-kultaa ja vielä EM-pronssi 1979. JURKKO) RAIJA voimanosto Puotinkylän Valtti • Vuosina 1995–2011 hirmuiset seitsemän MM-kultaa ja kymmenen EM-voittoa voimanostossa 44 ja 48 kg:n painoluokissa. 28. LEHTONEN, JYRI koripallo Äänekosken Huima • Monet seurat kiertänyt Huiman kasvatti pelasi yli 80 maaottelua ja teki kelpo ammattilaisuran Ranskan, Saksan ja Espanjan liigoissa. KASSLIN, ONNI pyöräily Toukolan Teräs • Kasslinin fillariklaanin menestynein, 22 Suomen mestaruutta, Lontoon olympialaisissa 1948 10
PULLI, HEINO jääkiekko TK-V • Lätkäjätkänä harvinaisuus: tullilainen 1950-luvun ja 60-luvun alun vakiokasvo maajoukkueessa. ROSENDAHL, VESA pikaluistelu Harjavallan Työväen Urheilijat • Luisteluliiton puheenjohtajanakin myöhemmin toiminut kiituri otti aktiiviurallaan yhden EM-pronssin vuonna 2002. TUL:n ensimmäinen olympiavoittaja Lontoon keihäskisasta 1948. MM-kisoista 1959 sai hopeaa, samaa väriä tuli EM-kisoista. 62. 61. NIKKINEN, SOINI yleisurheilu Lahden Kaleva • Lontoon olympiakisoissa keihäässä 12., mutta Helsingissä jo 8. 58. 59. PIRKKIÖ, JAARLI painonnosto Rovaniemen Reipas • Lappilainen kävi Soulin olympialaisissakin, mutta parhaat kv. Vuonna 1956 hetken myös ME-mies. 65. OVASKAINEN, JUHA uimahyppy HTU • Lajin yksinäisiä tähtiä 80-luvulla, huippuna finaalipaikka Los Angelesin kisojen ponnahduslaudalla. De_06062019_60.indd 65 29.5.2019 10.47. 64. OLAH, BENEDIK pöytätennis Seinäjoen Sisu • Lajinsa ykkönen Suomessa juuri nyt, olympiaja MM-kisaedustaja. 60. RUIKKA ILMARI paini Oulun Tarmo • Alatorniolainen otti hopeaa MM-paineissa 1951. RAUTAVAARA, TAPIO yleisurheilu, jousiammunta Oulunkylän Tähti • Aikansa supertähti niin urheilussa kuin viihteessä. ROLIG, MARJUT hiihto Lohjan Louhi • Varhain lopettanyt latutykki on TUL:n viimeisin olympiavoittaja. OLENIUS, VALTO yleisurheilu Forssan Alku/Lahden Kaleva • EM-hopealle 1950 hypännyt forssalainen teki hyviä noteerauksia olympialaisissakin: Lontoossa seitsemäs, Helsingissä viides. 63. 56. 69. Työläisolympilaisissa 1925 keskimatkoilta kolme kultaa. POUTALA, MIKA pikaluistelu HTL • Olympiamitali jäi pienestä kiinni eli nelossijoja tuli arvokisoissa monta. Tokion kisojen hypyn pronssimies valittiin TUL:n parhaaksi urheilijaksi 1961 ja 1964 67. PUKKI, TEEMU jalkapallo KTP • Maajoukkueen ykköspyssy on KTP:n kasvatti – ja ensi syksynä valioliigapelaaja! Englannin ykköslligan maalikunkku tänä keväänä. meriitit jäivät kuuteen PM-voittoon. 54. Neljä SM-kultaa, kolmesti Vuoden koripalloilija. Pitkän uran päätteeksi viimein kaksi EM-mitalia 2018. MM-pronssia 1993. 57. EM-hopeaa. PRINKKALA, ANNA-LIISA voimanosto Valkeakosken Koskenpojat • Koskilainen nautti mitalisateesta 1980-90-luvun taitteessa MM-kisoissa: neljästi kultaa. SALONEN, TOIVO pikaluistelu HTL • Ehti pitkällä uralla neljiin olympialaisiin, joista 1956 Cortinassa tuli pronssia. 71. 70. RUOHO, MARITA suunnistus Leppävaaran Sisu • Lajin harvoja TUL-taustaisia arvokisamenestyjiä: MM-kultaa viestissä 1978 ja hopeaa 1981. Kultaa Albertvillen vitoselta 1992, hopeaa kympiltä. Jousiammunnassa joukkue-MM 1958. RANTAKARI, HANNU voimistelu Tampereen Sisu • Tuntemattomampia olympiamitalistejamme. POUNDS, LARRY koripallo KTP • Jenkkiapujen ensimmäisessä aallossa Suomeen tullut pistehai sai kansalaisuuden 1987. Keihäänheiton olympiavoittaja Tapio Rautavaara palaa Lontoosta vuonna 1948. 65 Demokraatti 53. RANTA, ESKO jalkapallo TPV • Maajoukkueen luottomies (69 mo), 1960–70-luvulla pelasi kauden myös TPV:ssä. PURJE (BORG), EINO yleisurheilu Kymin Veikot • Oli jo ennen kohua nostattanutta liittoloikkaansa 1920-luvun alkupuoliskon kovin mailerimme. 72. 66. 55. Neljä kertaa TUL:n paras urheilija. Lyhyillä radoilla 2 MM-pronssia, pitkillä mm. PIHLAVA, JARNO uinti Raision Urheilijat • 1990-luvun suomalaisen uintibuumin tähtiä. 68. Plakkarissa 50 Suomen mestaruutta
TUL:n paras urheilija neljästi 1965–69. 74. SUVITIE, PEKKA yleisurheilu Turun Weikot • Kalevan kisa -voittoja sekä pituudessa että kymppiottelussa. TURUNEN, JONI nyrkkeily Kirkkonummen Nyrkkeilykerho • Uran kruununa MM-hopea 1995. 75. 83. 78. SIHVONEN, MAARIT (os. 66 Demokraatti TEEMA 73. VASENIUS, HELGE uimahyppy HTU • Lajinsa ikoni, 36 SM-kultaa Jani Sievinen Kari Hulkko De_06062019_60.indd 66 29.5.2019 10.47. UUSIVIRTA, TARMO nyrkkeily Jyväskylän TN • Tare löi läpi Belgradin MM-kisoissa, joissa iski 21-vuotiaana hopeaa. Vähäsaari), uinti Oulun Lohet • 1980-luvulla kotimaisten altaiden valtiatar. SALONEN, REIMA yleisurheilu Turun Weikot • Kävelyurheilumme ensimmäinen menestyjä: kultaa Ateenan EM:stä 1982. 91. MM-matoilta mitaleita värisuora EM:stä kultaa ja hopeaa. SIHVONEN, PEKKA pesäpallo Jyväskylän Lohi • SM-sarjan etenijäkuningas 1977. SANDELL (ny. VALASTI, PIRJO lentopallo Helsingin Elite • Lentismaajoukkueen vakiokasvo oli TUL:n paras naisurheilija 1972. TIKKANEN, JOUKI rytminen voimistelu Rekolan Raikas • Lajin kiintotähtiä tällä vuosikymmenellä. VALKAMA, JORMA yleisurheilu Elannon Isku • Traagisesti nuorena kolarissa menehtynyt pituushyppääjä otti komeasti pronssia Melbournen olympialaisissa 1956. 77. 89. 82. 85. 86. Seuraavana vuonna otti EM-kultaa. Uusi MM-saavutuksen 1982. SALIN, ARI yleisurheilu Lohjan Louhi • 70-luvun huippuaiturimme on edelleen SE-mies! Münchenin -72 olympialaisten 4x400 m joukkueen haamuaikaa (sijoitus 6.) 3.01,12 ei ole alitettu. SIPILÄ, TAPIO paini Muhoksen Voitto • Mitaleilla mitaten menestynein painijamme kautta aikain: kaikkiaan yhdeksän arvokisaprenikkaa, joista kirkkaimpina MM-kulta 1983 ja olympiahopea Los Angelesista. TOLSA, ARTO jalkapallo KTP • 77 maaottelun KTP-kasvatti pelasi menestyksellä Belgiassa ammattilaisena kymmenen vuotta. MM-pronssi jo 1976. Lyhyen radan matkoilta arvokisalätkiä laskematon määrä. 79. TURKKILA NIILO paini Helsingin Tarmo • Kahden painimuodon taitaja otti vapaassa MM-hopeaa 1951. 92. Losin -84 olympialaisissa ylsi B-finaalin voittoon. 81. SIEVINEN, JANI uinti Nummelan Kisaajat • Menestynein uimarimme kautta aikain. SM-kultaa iski neljästi. SINKKONEN, SAULI lentopallo Rantaperkiön Isku • Lentismaajoukkueen vakiokalustoa, esitti niin EMkuin MM-kisoissa hyviä otteita. KIEKARA) ANNEMARI Kalannin Kisa • Vuosituhannen vaihteen ykkösjuoksijamme voitti Kalevan kisoissa vitosella ja kympillä 11 kultaa. 76. 84. TAMMILEHTO, ESKO jääpallo Jyväskylän Seudun Palloseura • Mestaruustason meriittejä peliuraltakin, mutta kovin saavutus lie valmentajanan Suomen MM-kulta valmentajana. Olympiahopeaa Atlantasta -96. Kymmenen SM-kultaa 50-luvulla. Maastojuoksun arvokisoista neljä mitalia. Palattuaan Suomeen ja Kotkaan 1980 voitti vielä Suomen Cupin. TUOMALA, JARKKO koripallo KTP • 20 kautta SM-sarjassa, runkosarjapeleja 623 = SE! Maajoukkueessa 74 peliä. TAPIO, EERO paini Haukiputaan Heitto • 1960-luvun parhaita painijoita koko maailmassa. Neliottelussa neljä SM-kultaa ja 2016 Pohjoismaiden mestaruus. Ammattilaisena parhaimmillaan ylemmän keskisarjan toinen haastaja MM-listalla. 80. Pekan nimissä on yhä 70-luvun puolivälissä tehdyt Weikkojen seuraennätykset viidessä yu-lajissa. Pitkällä radalla MM-kultaa 1994 ja viisi EM-kultaa 1993-2002. 87. 88. 90
sarjassaan. WAHLSTRÖM, EVA nyrkkeily Loviisan Riento Jouki Tikkanen Budapestin EM-areenalla vuonna 2017. 98. 94. WISS, JARKKO jalkapallo TPV • Myöhemmin maajoukkueen vakiokalustoon kuulunut keskikenttämies oli tärkeä palanen, kun TPV nappasi 1994 kaikkien yllätykseksi Suomen mestaruuden. Ulrich Fassbender De_06062019_60.indd 67 29.5.2019 10.47. 96. VUOHIJOKI, ANNI painonnosto Rovaniemen Reipas • Tämän vuosikymmenen ykkösnostajamme aloitti voimanoston puolelta, mutta nyttemmin keskittynyt painonnostoon. 99. Pellehyppymestari nimellä Joonas Ventti! 93. VEHKONEN, KALEVI moottoriurheilu Helsingin Työväen Moottorikerho • Tullilainen motocrossaaja oli harvinaisuus 1960-luvulla. 1990. 1972. vuonna 1988 ja Girolla 3. Kalevan kisoissa kultaa tuli myös korkeudessa. VIKSTEDT-NYMAN, TEA pyöräily HTL • Isoissa etappiajoissa kovin suomalainen kautta aikain: Tour de Francessa naisten kisan 4. Olympiaedustaja Helsingissä ja Melbournessa. 95. 67 Demokraatti on tyly lukema. ÖSTERDAHL, MAIRE yleisurheilu Reposaaren Kunto • Vuoden 1950 pituuspronssillaan ensimmäinen suomalainen naismitalisti yleisurheilun EM-kisoissa. Olympiakutonen Atlantan aika-ajossa. 97. VIRTANEN, REIMA nyrkkeily Kemin Into • Münchenin kisojen yllärihopeamitalisti oli Vuoden nyrkkeilijä kolmesti 1960-70-luvun taitteessa. Rion olympialaisten 10. JOUKKOJEN 15.6.2019 HELSINGIN JÄÄHALLI JU HL A 19 19 2019 Kun liikunta ja teatteri kohtaavat satojen esiintyjien voimin, siitä syntyy Suomen Työväen Urheiluliitto TUL ry:n 100-vuotisjuhlavuoden pääjuhlanäytös menneiden vuosikymmenten liittojuhlien hengessä Liput 21,50 €, lapset 10,50 € (verkosta tai R-kioskilta) Jäähallin ovet aukeavat klo 17, näytös 18.30–20.30 Pääsuunnittelijat: Minna Saari ja Tuula Linnusmäki Musiikin sävellys ja sovitus: Kimmo Pohjonen Valosuunnittelu: Petri Tuhkanen TUL.FI/TUL100 • LIPPU.FI/TUL • Naisnyrkkeilyn maailmanhuipuksi kohonnut ammatilaistähtemmekin on ammentanut TUL:n bokrausperinteestä. Parhaimmillaan MM-loppupisteissä neljäs v. 100. VIITALA, LENNI paini Seinäjoen Sisu • Svullilaisena olympiakultaa 1948, mutta Euroopan mestariksi nurmoolainen paini TUL-seura Sisun miehenä 1946
Konehankinnassa on läpinäkyvästi arvioitava elinkaarikustannukset, koneiden käyttötuntikulut ja varmuus käyttökaudella tehtävien järjestelmien päivitysten kuluista. Toinen erittäin tärkeä talouden voimavaroja vuosikymmenien ajan valtavasti vievä päätös hallituskaudella on päätös ilmavoimien uusien hävittäjien hankinnasta. Vastuullisen poliittisen johdon on tehtävä päätös puolustustarpeet ja taloudelliset mahdollisuudet yhdistäen. Jouko Sillanpää Itäkeskuksen sosialidemokraattien varapuheenjohtaja De_06062019_68.indd 68 29.5.2019 10.58. 68 Demokraatti Ki rjo ita om al la ni m el lä si. Kaikki hävittäjähankinnan ehdokkaat täyttävät Suomen ilmapuolustuksen perustarpeet. Hävittäjiähankinnan taloudellisena perusteen tulee olla myös mahdollisimman laaja teollinen yhteistyö. Ilmavoimat eivät saa viedä liian suurta osuutta puolustusmenoista. Sotilaallisten uhkien ennaltaehkäisyn kannalta on tärkeää ylläpitää puolustusvoimien toimintakykyä, esimerkiksi säilyttämällä kertausharjoituksien riittävä määrä. Erot koneiden välillä ovat julkisten tietojen perusteella suuria. Lä he tä m ie lip ite es i os oi tt ee se en m ie lip id e@ de m ok ra at ti. Hävittäjien lopullisesta lukumäärästä päättämisen keskeisenä perusteena on oltava arvio siitä kuinka suuren taloudellisen sitoutumisen hävittäjähankinnassa Suomi voi vuosikymmeniksi tehdä. Hävittäjähankinta ja hävittäjien suuret käyttökulut eivät saa aiheuttaa kohtuuttomien säästöjen kohdistamista tärkeimpään aselajiin eli maavoimiin. Eurooppalaiset vaihtoehdot ovat elinkaarikustannuksiltaan edullisimpia ja todennäköisesti mahdollistavat laajan teollisen yhteistyön. Puolustusvoimille kuuluu asehankintojen teknisen sopivuuden arviointi. Uuden hallituksen ohjelmassa ja alkuvaiheen päätöksenteossa ei ole tarpeen ottaa kantaa koneiden lukumäärään. fi ta i D em ok ra at ti, PL 33 8, 00 53 1 H el sin ki M ie lip id e LISÄÄ MIELIPITEITÄ OSOITTEESSA DEMOKRAATTI.FI Poliittisella johdolla pitää olla päätösvalta asehankinnoista Seuraavalla hallituksella on tärkeä yli vaalikauden jatkuva tehtävä kehittää sosiaalija terveydenhuollon järjestelmäämme ilman kohtuuttoman suuria lakipaketteja. Ki rjo itu st en m ak sim im itt a on 20 00 m er kk iä . Suomen turvallisuudesta ja asukkaiden hyvinvoinnista on vastuussa eduskunnan luottamusta nauttiva hallitus. Hävittäjähankinta on Suomelle niin kallis, että hallituksen on realistisesti arvioitava mihin rahkeemme riittävät. Hallituskaudella hankinnan valmistelussa on mietittävä miten ilmapuolustuksen toimintakyky ylläpidetään. Puolustuksemme uskottavuuden kannalta tärkeintä on maavoimiemme kyky torjua yhteiskunnan avainkohteiden haltuunotto. Hävittäjien mahdollinen kokoaminen Suomessa ja erilaiset yhteistyöhankkeet valmistajien kanssa ovat taloudellemme tärkeitä. Keskustelussa on korostettu, että hankinnan on perustuttava sotilaiden arvioimaan hävittäjien suorituskykyyn
Ja toisaalta valtion tuottavan omaisuuden myynti syventää budjettikriisiä lisää, kun osinkoja muut tulot pienenevät. Leikattukin jo on, ja siinäkin tulee vetävän pää pian käteen. Loputtomiin näin ei voi jatkua, koska joskus loppuu myytävä. Saan paljon palautetta siitä, että yksi kaikkein eniten sosiaalija terveydenhuollon työntekijöitä uuvuttava asia on todellisuuden ja ammatti-identiteetin välinen ristiriita. Koska ennen vaaleja valtiovarainministeriö antoi keskusteltavaksi kahden miljardin euron ”sopeutustarpeen” eli leikkauskehotuksen, ehdotan seuraavaa valtiolle. Valtion budjettia pitää paikata käyttötalousosalta, sillä Sipilän hallitushan paikkasi budjettia myymällä valtion omaisuutta. Leikatessa tulee myös muistaa, että sillä heikennetään esimerkiksi kuntien asemaa ennestään, nekin ovat paineissa velkojensa kanssa. Yhteisöveroistahan osa tuloutetaan kunnille, eli tämä helpottaisi niitäkin. Koska uusien verojen ja veronkorotusten esittäminen on tietysti ikävää, vaikka minä kyllä veroni mielelläni maksan, moni tuntuu niitä inhoavan. He haluaisivat tehdä työnsä kunnolla, mutta sitä ei organisaatiossa tueta eikä mahdollisteta. Resurssien lisäksi johtamisella ja työyhteisön ilmapiirillä on suuri merkitys työhyvinvoinnille. 69 Demokraatti Sosiaalija terveystoimi tarvitsee hyvinvoinnin johtamista Sosiaalija terveydenhuollon työntekijöistä lähes 70 prosenttia on hoitotyöntekijöitä. Seuraavan talouden kyykähdyksen aikana sekin tie on käyty. Akseli Erkkilä Kittilä De_06062019_68.indd 69 29.5.2019 10.58. Liiallisen työmäärän lisäksi syynä tähän kokemukseen on usein se, että työntekijät kokevat, etteivät tule kuulluksi ja lähijohtajien vähentämisen takia määräykset tulevat käskyinä organisaation johdosta. Aurinkoista kevättä teille sinne valtioon. Ikävällä tavalla yhteisöveroa kuitenkin kierretään siirtelemällä rahoja kansainvälisten konsernien sisällä niin sanotulla velkavivulla. Olisiko teidän siellä valtiossa syytä ainakin selvittää sitä, voitaisiinko konsernien sisäisille lainoille säätää korkokatto. Suomessa toimiva tytäryhtiö ottaa lainaa esimerkiksi Luxemburgissa toimivalta tytäryhtiöltä ja maksaa siitä sitten markkinakorkoon verraten moninkertaista korkoa, jolloin kannattavan Suomi-firman tulos on jatkuvasti miinuksella, eikä voitoista perittävää yhteisöveroa päästä perimään lainkaan. Monet muutokset eivät sitten sovellukaan käytäntöön tai ne aiheuttavat paljon lisätyötä. Siksi olisi aiheen huolehtia, että jo säädetyt verot maksettaisiin siten kuin on verokarhu tarkoittanut. Tämän ryhmän työssä jaksaminen on ollut tapetilla paljon. Jos halutaan huolehtia toiminnan laadusta, potilasturvallisuudesta, työhyvinvoinnista ja samalla myös alan vetovoimaisuudesta on työhyvinvointia tuettava. Kittilässä tämä paine on onneksi helpottanut, vaikka hallituksen muodostaja ei liene Kittilän kunnanvaltuuston toimista ylipäätään kovin innoissaan. Suomessa yhteisöveroa on laskettu, emme siis ole sen suhteen mikään himoverottaja. Tämän kaltaiseen työskentelyyn ei tunnu ikävä kyllä olevan enää aikaa tai mahdollisuuksia. Heillä on oltava aikaa henkilöstösuunnitteluun, riittävien henkilöstöresurssien ja henkilöstön hyvinvoinnin tukemiseen sekä hoidon ja hoitotyön kehittämiseen. Tämä edellyttää myös taloudellista vastuuta ja toimivaltaa ohjata resursseja. Jäljelle jää siis valtion verokertymän kasvattaminen. Mikään sosiaalija terveydenhuollon uudistukset eivät tule käytännössä onnistumaan, ellei hoitotyön johtamisjärjestelmää saada kuntoon. Monien tutkimusten mukaan lähijohtajien kuten osastonhoitajien toiminnalla on suuri merkitys toimintaan ja työhyvinvointiin. Merja Mäkisalo-Ropponen kansanedustaja (sd.) Parahin Valtio Yhteisöveroa kierretään siirtelemällä rahoja kansainvälisten konsernien sisällä velkavivulla. Suomessa vaikuttaa näennäisesti kaksi huolestuttavaa ”kestävyysvajetta”, valtion ja kuntien. Itsekin hoitotyössä ja hoitotyön johtajana työskennelleenä olen sitä mieltä, että hoitotyön johtajia on oltava sosiaalija terveydenhuollon organisaatioiden kaikilla johtamisen tasoilla. Työyhteisössä lähijohtajien kanssa yhdessä suunnitelleen ja tehden monet virheet voidaan estää ja yhdessä kehittämällä parantaa myös työhyvinvointia
Halutaan lisätä avoimuutta ja läpinäkyvyyttä. Suomessa on jo useita vuosia toiminut edunDe_06062019_70.indd 70 28.5.2019 12.54. Eikö kuitenkin ole kaikkien etu, että seuraavat neljä vuotta yksi Suomen tärkeimmistä asiakirjoista on mahdolvalvontafoorumi, jonka jäseneksi on voinut liittyä eri alojen lobbareita ja yhteiskuntavaikuttajia. MUTTA TAKAISIN lobbaukseen. Ihminen vaikuttaa toiseen ihmiseen. Eihän kukaan iltapäivälehden tai aamun sanomalehden kolumnisti voinut jättää tätä herkkupalaa haukkaamatta: SDP-johtoisen hallituksen hallitusohjelmaa kasataan kokoonpanolla, jossa on mukana SAK:n palkollisia! Hirmuista! Olkoonkin, että he toimivat Säätytalolla puolueensa neuvottelijoina. Rekisterin tarkoituksena on, että siihen mukaan lähteneet edunvalvojat sitoutuvat noudattamaan suhteissaan hyvää edunvalvonnan tapaa ollessaan yhteydessä eduskunnan, valtioneuvoston, ministeriöiden ja keskusvirastojen kanssa. Kansa halusi eduskuntavaaleissa selvästi muutoksen, eikä se ollut sen koulukunnan puolesta, joka kaikissa käänteissä huutaa veroja alas. Tämäkin näyttää aina monilta unohtuvan. Politiikassa ei ole kovin paljon absoluuttisia totuuksia. 70 Demokraatti PUHEENVUORO Harri Järvinen Kirjoittaja on SAK:n yhteyspäällikkö Jokainen vaikuttaa L obbaaminen, vaikuttaminen, nousi taas otsikoihin Säätytalon hallitusohjelmaneuvottelujen yhteydessä. Toki ammattimaisessa lobbauksessa kyse on yleensä kahden yhteisön välisestä vuorovaikutuksesta, mutta yhtä kaikki periaate on sama. Varmaan odotetusti. Ideologioilla, poliittisilla suuntauksillakin on väliä. En huomannut, että kukaan arvostelijoista olisi erityisesti kiinnittänyt huomiota hallitusohjelmaneuvottelijoiden pätevyyteen tai heidän asiantuntemukseensa. OLEN JOSKUS kuvannut vaikuttamistyötä rautalankamallilla, joka toivottavasti arkipäiväistää lobbaamista. Toki politiikassa joudutaan aina tekemään kompromisseja, kuten Säätytalonkin neuvotteluissa, mutta joka tapauksessa asiaosaamista on pöydissä ollut tarjolla. Myös edunvalvontafoorumi oli puheenjohtajansa Tuomo Yli-Huttulan kautta valmistelutyössä mukana. Politiikassa kun ei ole kovin paljon absoluuttisia totuuksia. Alkuvuodesta se julkaisi kannanoton – siis lobbasi – avoimuusrekisterin puolesta, jonka on allekirjoittanut yli sata foorumin jäsentä, mukana muun muassa tämän kirjoittaja ja SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta. Sitähän me näet teemme jokainen joka päivä: kotona vaikutamme puheillamme ja teoillamme läheisiimme, samaa tapahtuu työpaikoilla, harrastustoiminnassa ja niin edelleen. Viittaan tällä esimerkiksi veropolitiikkaan. lisimman hyvällä ja syvällä asiantuntemuksella laadittu. Jos niin ei tapahtuisi, maailma pysähtyisi. Mukana on muun muassa työmarkkinajärjestöjen ja yritysten, myös niin sanottujen vaikuttajaviestintätoimistojen työntekijöitä. Alkuvuodesta puhemies Paula Risikon johdolla valmisteltiin lakisääteistä lobbauksen avoimuusrekisteriä, jota työtä uusi hallitus voi hyödyntää asian valmistelussa. Tässähän ei sinällään ole mitään uutta, mutta tarkoituksena on tehdä rekisteristä lakisääteinen, joka voisi olla entisestään hälventämässä epäluuloja vaikuttamistyötä kohtaan
Mahdolliset onnittelut voi ohjata KSR:n Rafael Paasion rahastoon tilille FI85 1521 3000 0060 09, tiedonantoon: Matti Linnanahde. Ilmoitukset osallistumisesta lea.vaananen@ sdp.fi Mahdolliset onnittelut voi ohjata KSR:n Lasten ja nuorten puolesta rahastoon tilille FI85 1521 3000 0060 09, tiedonantoon: Lea Väänänen. Maaret Ollila Ryttylä 10.6. Osallistumme Paasivuoriseminaariin Ilmajoen työväentalossa 7.6. 71 Demokraatti 70 vuotta Yhdistystoiminta Järjestöjen ja yhdistysten kevät-, syysja vuosikokousilmoitukset ovat maksullisia. Maksullisen ilmoituksen lisäksi ilmoitus julkaistaan pyydettäessä Yhdistystoiminta -palstalla maksutta kerran. Ne ovat maksullisia ilmoituksia. Merkkipäivän vietto perhepiirissä. pikaisesti tarjoilun vuoksi 0400 662471/Toive. Liittojuhla Helsingissä ja pääkaupunkiseudulla 13.16.6., lisää ohjelmasta • tul.fi/tapahtumaviikonloppu • TUL100-tuotteiden tilaukset https://shop.spreadshirt.fi/ tul100/ • Harrasteliikunnan toimintaryhmän kokous ti 18.6. alk.lounaalla klo 11-12Tankotanssia, musiikkia, paneeli työväestön haasteista 2020-luvulla. Ilm. klo 15.00 Nokian kesäteatterissa, lippuvaraukset 20.6. klo 12.00-15.00 kotipuutarhassa Itäinen Vanhatie 48, Hyvinkää. VAASA • SAK:n, STTK:n ja Akavan sekä Demarit ja puolueyhdistysten jäsenet ystävineen. Kiertoajelu ja tutustuminen kulttuurikohteisiin. mennessä 045-77302122 tai jukka.nieminen@tul.fi • Toimisto suljettuna 13.-14.6. Yhdistystoiminta -palstalla ei julkaista vaali-/vaalitapahtumailmoituksia. Lea Väänänen toiminnanjohtaja, Hyvinkää 14.6. Lähetä tapahtumailmoituksesi seuraavaan lehteen viimeistään maanantaina klo 11 mennessä sähköpostilla yhdistyspalsta@demokraatti.fi. Ja oletko pihistänyt tuon mailan Marko Anttilalta. klo 13.00 Tampereen Työväentalon Tellervossa • ”Vuoksen laulu” la 4.8. Arvaa, kuka mä oon! 12 De_06062019_70.indd 71 28.5.2019 12.54. Kahvipannu kuumana la 15.6. Mahdolliset onnittelut voi ohjata KSR:n Raideammattilaisten rahastoon tilille FI85 1521 3000 0060 09, tiedonantoon: Vesa Mauriala. klo 11.00 Tampereen Työväentalon Tellervossa • TUL-100 12. Vesa Mauriala suunnittelupäällikkö, Hyvinkää 13.6. TUL-TAMPERE • Veteraanien toimintaryhmän kokous ke 12.6. Syntymäpäivät Matti Linnanahde toimittaja, Turku 16.6. 60 vuotta 50 vuotta Sä oot tullut ihan höpönassuksi
Merkitse kuoren päälle ristikon numero. 72 Demokraatti RISTIKKO 13/2019 Veijo Wiren veijo.wiren@gmail.com Ratkaistut ristikot lähetetään seuraavan lehden ilmestymiseen mennessä: Demokraatti / Ristikko, PL 338, 00531 Helsinki. Nimi: Osoite: De_06062019_72.indd 72 28.5.2019 12.48. Oikein vastanneiden kesken arvotaan yksi 10 euron lahjakortti
Viimein se pyrähti piilostaan näkyville hetkeksi. Lintujen kanssa on toisin. julkaistun ristikon 10 euron lahjakortin voitti Terttu Nordberg Kotkasta. Asioiden pitäisi ta pahtua heti nyt. Siellä se nyt on! Lintukuvauksen todellisuus on usein sitä, että muistikortille tallentuu kuvia tyhjistä oksista, joissa vielä hetki sitten oli lintu. Piilotteleva sinirinta, melkoinen kähmy, vaati kärsivällisyyttä. Jos mielii saada omiin ”ei hyvä kuva, mutta linnun tunnis taa” arkistoihin edes jonkinlaisen otok sen todisteeksi linnun näkemisestä, ei auta kuin yrittää tarkentaa ja laukoa. De_06062019_72.indd 73 28.5.2019 12.48. No peasti, koska kohta lintu on taas poissa. co m 3 1 2 4 1 2 9 7 9 5 7 8 2 1 3 9 4 1 4 9 6 2 8 7 9 4 3 6 5 9 1 3 P I U H A P T A H U K A A K A O O N U K A T S U V I K U O R E S K A T S I I K R A K I T K A T A K A I T A A L I T A V A T T U A S U T M I K R O K A L A S N A P S I O A A S I A O R I T A M S P R I I T K A B A R E E K I I N A A L K A A V V E N S I J U O S T A E M Ä S I N T E K A U K O T A N I T A J A A R L I R A V E L R G A S E I T A L A O S A M I L E S R A S I A L I M E A L U N A S H E L L A K A N A A L E A P A A R M A K A T K A A L U K S I I R A K E E R I K V A L U A M F O R A L A T E L U E T A T A L I T 69 37 51 42 8 54 13 28 67 9 87 29 64 53 1 36 92 47 18 5 28 51 36 79 4 71 48 95 36 2 15 86 72 94 3 43 65 89 21 7 92 74 13 85 6 E n ole kaikkein kärsivällisin ihminen. Jos hu vittaa. ais ud ok u. 73 Demokraatti SUDOKUN RATKAISU TI TI TYY Anna-Liisa Blomberg anna-liisa.blomberg@demokraatti.fi RISTIKON 11/2019 RATKAISU 9.5. Muutto aikaan sinirintoja näkee etelässäkin, kun ne pysähtyvät levähtämään. Ei auttanut kuin odottaa. Pi tää löytyäkin, koska linnut eivät ihmisen aikatauluista piittaa. Lapin sata kieleksi kutsuttu siivekäs matkaa pohjoi seen pesimään. Onnea voittajalle! Vaikeusaste: (c ) Ar to In ka la ww w. Ja taas odotettiin – olisihan siitä kiva eh tiä saada kuvakin. Sitä ei voi pyytää, ei hoputtaa, vaan se ilmestyy nä kösälle, kun sitä itseään huvittaa. Huomaan, että minulta löytyy malttia ”jonottaa”. Sain taannoin tiedon lähistöllä havai tusta sinirinnasta (kuva) ja lähdin sitä lounastauollani bongaamaan. En voisi kuvitella jonottavani vaikkapa il maisia ämpäreitä. Jos bussi tai juna on myöhässä, ärsyttää, koska en pidä odottelusta. Vierähti hetki ja risu kasan viereisen puskan juurella näkyi lii kettä. Tai sitten lintu on kaukana ja kai ken kukkuraksi oksien takana niin, että sitä hädin tuskin näkee
Minulla on tyypillisesti kaksikin kirjaa luvussa saman aikaisesti, joskus kolme. Harvoin käy niin, että uppoudun yhdeltä istumalta ja vain yhteen kirjaan. 74 Demokraatti Teksti ja kuva Nora Vilva Huonojakin opuksia kannattaa lukea Erkki Tuomioja lukee kirjat mieluiten alkuperäiskielellä. Kaikesta voi oppia jotakin. B. Harvoin minkään kirjan käännösversio jää mieleen, mutta tämä jäi. Shaw’lle, että se tulee mullistamaan kaiken, mitä aiheesta oli siihen asti ajateltu. En ole erityinen Shakespeare-fani tai asiantuntija, mutta jos joku yksittäinen henkilö on eniten vaikuttanut englanninkieleen, se on varmasti Shakespeare. Sekä hyviä, että huonoja kirjoja. On tosi harvinaista, että käännös tavoittaa alkuperäisen tekstin tunnelman. Poikkeuksiakin on, kuten Markku Innon käännös Hunter S. Kävin koulua Englannissa 9–11-vuotiaana, ja siellä tietysti Shakespearea luettiin koulussa. 2 1 De_06062019_74.indd 74 28.5.2019 13.00. Opin ulkoa Marcus Antoniuksen puheen Julius Caesarin hautajaisissa, ja se on jäänyt sillä tavalla mieleen, että kun olin Kainuun runoviikolla, esitin sen englanniksi siellä. Luen lähestulkoon koko ajan. Se oli suosikkini kunnes täytin kymmenen. Oikein hämmästyin, miten loistava käännös oli tehty niin vaikeasta tekstistä. Vähän jouduin kertaamaan, mutta hyvin sen muisti lapsuudesta. Kielen taiturina ja kehittäjänä Shakespeare oli aivan omaa luokkaansa. Politiikan kirjahylly 1 2 Pitää lukea mahdollisimman paljon. Shakespearen kootut. Kotikirjastoni on lähes kolmekymmentätuhatta kirjaa. Thompsonin kirjasta Fear and Loathing in Las Vegas. Jos kieli on sellainen, mitä osaan, luen kirjat aina mieluummin alkukielellä kuin käännöksenä. Ensimmäinen kirja, jonka muistan lapsuudesta on Yrjö Kokon Sudenhampainen kaulanauha. John Maynard Keynes: The General Theory of Employment, Interest and Money The Complete Works of William Shakespeare Vuonna 1935 Keynesin kirjoittama taloustieteellinen teos, josta tekijä itse ennen sen julkaisemista kirjoitti G. Luen englannin ja ruotsin lisäksi ranskaa, saksaa, viroa ja portugalia
09-766 429 www.tyovaenperinne.fi Työväenliikkeen kirjasto Demok06062019_001-002.indd 2 28.5.2019 11.43. info@tyark.fi www.tyark.fi Sörnäisten rantatie 25 A, 00500 Helsinki p. Uusi Ammattiliitto Pro Työttömyyskassa Pro Uusi Ammattiliitto Pro ja Työttömyyskassa Pro toivottavat Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! Uusi Ammattiliitto Pro ja Työttömyyskassa Pro toivottavat Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! Pr ol iit to .fi www.pam.fi www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 Sörnäisten rantatie 25, 00500 HELSINKI Puh. LOGO Suoja-alueelle ei saa sijoittaa muita graafisia elementtejä. Käytä aina originaalilogoa. www.pau.fi Proliitto_negalogo_cmyk.eps Proliitto_logo_cmyk.eps x x x x Ammattiliitto Pro miniohje 2/2 • 2010 VÄRIT PMS 1935 C CMYK c10, m100, y50, k0 RGB r213, g29, b89 #D51D59 VADELMANPUNAINEN MUSTA PMS Process Black CMYK c0, m0, y0, k100 RGB r0, g0, b0 #000000 VALKOINEN PMS CMYK c0, m0, y0, k0 RGB r255, g255, b255 #FFFFFF SUOJA-ALUE 2. (09) 774 3110, sähköp
ke sä ku ut a NAISET Populismi uhkaa naisten asemaa KIKY Syksyllä alkaa kiky-vääntö POLITIIKKA Oikeistossa on ahdasta PAL.VKO 2019-25 00 74 43 -1 91 3 Demok06062019_001-002.indd 1 28.5.2019 11.43. Yritysjohtaja ja liikunnan puolestapuhuja. TUL TEEMA Koko kansan liikuttaja 13 /1 9 Tappava katse ja killeri-askel. Valentin Kononen ei ole jättänyt lajiaan. 6.6.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI Kävelijä PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 13 • 20 19 / 6