PAL.VKO 2024-25 00 74 43 -2 41 1 JALKAPALLO Urheilua ja politiikkaa EUROOPAN UNIONI Jokainen ääni ratkaisee TALOUSRIKOLLISUUS Harmaat rahavirrat 6.6.2024 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI 11 /2 4 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 11 • 20 24 / 6. ke sä ku ut a ED ITKILPAILU 2023 Vuoden yleisömedia VOITTAJA Kuka on hullu. de_06062024_001.indd 1 de_06062024_001.indd 1 27.5.2024 11.27 27.5.2024 11.27. Don Quijote ja Sancho Panza ovat tien päällä Suomenlinnassa
Tilaa uutiskirjeet, ollaan yhteydessä: miapetra.fi eeroheinaluoma.fi de_06062024_002.indd 1 de_06062024_002.indd 1 23.5.2024 9.33 23.5.2024 9.33. Sörnäisten rantatie 25 A, Helsinki pau.fi akt.fi aktlehti.fi Yhdessä parempaa pam.fi paperiliitto.fi www.tul.fi Liikunnan iloa hyvässä seurassa! YHTEYTESI EUROOPPAAN Suomen S&D-mepit Miapetra ja Eero. ED ITKILPAILU 2023 Vuoden yleisömedia VOITTAJA www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN AMMATTILIITTO JHL.FI /LIITY Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva www.turva.fi Työväenliikkeen kirjasto tyovaenperinne.. tietoa työstä ja yhteiskunnasta Liity Työväenkirjaston ystäviin : tyovaenkirjastonystavat.
3 Demokraatti 11 /2 4 28 14 32 POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI / 6. KASVO ULKOMAAT ILMIÖ de_06062024_03.indd 3 de_06062024_03.indd 3 28.5.2024 9.26 28.5.2024 9.26. Baskeille jalkapallo on osa elämää. Rauhan tavoittelussa ei saa olla naiivi. KESÄKUUTA 2024 / ILMESTYY JOKA TOINEN TORSTAI HARMAA TALOUS RAUHANTUTKIJA FUTIS Se ikävä vieras sinunkin kukkarollasi
Perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895. Ka nn en ku va : Ja ni La uk ka ne n Jokainen ääni vaikuttaa EU:n tekemään politiikkaan. 4 Demokraatti Seuraa meitä myös somessa. 20 28 JALKAPALLO Baskien itsenäisyyspeli + TEEMA Demokratian ydin 51 5 6 8 11 12 14 20 23 24 26 28 31 32 38 39 40 46 48 49 59 60 64 65 66 ED ITKILPAILU 2023 Vuoden yleisömedia VOITTAJA MARKKU KEINÄNEN Suomen EU-edustuston päällikkö de_06062024_04.indd 4 de_06062024_04.indd 4 29.5.2024 9.40 29.5.2024 9.40. www.demokraatti.f i Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. kerros, 00530 Helsinki Postiosoite: PL 338, 00531 Helsinki Uutistoimitus: 09 7010 555 toimitus@demokraatti.fi Sähköpostit: etunimi.sukunimi@demokraatti.fi Ilmoitukset: ilmoitukset@demokraatti.fi Tilaajapalvelu: 09 7010 500, klo 9–15 tilaajapalvelu@demokraatti.fi Puhelinvaihde: 09 7010 41 Seuraava numero ilmestyy 19.6. Päätoimittaja: Petri Korhonen, 050 387 4031 Toimituspäälliköt: Heikki Sihto (lehti), 09 7010 516 Rane Aunimo (verkko), 09 7010 553 Toimittajat: Simo Alastalo, Rolf Bamberg, Anna-Liisa Blomberg, Mikko Huotari, Johannes Ijäs, Marja Luumi Ulkoasu: AD Arja Jokiaho, Kuvatoimittaja Timo Sparf Valokuvaaja: Nora Vilva Levikkipäällikkö: Nina Lindén Markkinointipäällikkö / ilmoitukset: Sari Ojala, 09 7010 522 Kustantaja: Kustannus Oy Demokraatti Painopaikka: PunaMusta Oy, Joensuu Aikakausmedia ry:n jäsen Käyntiosoite: Siltasaarenkatu 18–20, C-rappu, 6. 11 /2 4 POLITIIKKA KULTTUURI Pääkirjoitus: Pöyristy asiasta Viikon kuva: Ruanda vai Ruanda Pätkät: Meiltä ja muualta Missä olet nyt: Taru Reinikainen D-analyysi: Ollako vai eikö D-ilmiö: Kallis harmaa talous EU: Kriiseissä parhaimmillaan Demokraatti: Vuoden paras Ymmärtäjä: Data hyvän puolella Kurssi: Vaikuttajaopissa Futis: Peli, politiikka ja elämä Some: Ikäraja pohdintaan Teatteri: Hyvä hulluus Kirjat: Ötökkäelämää Kirjavisa: Ylilyövää satiiria Kolumni: Rolf Bamberg Liikkeen etuvartiossa: Mikkel Näkkäläjärvi Mielipiteet Ristikko Ti ti tyy Politiikan kirjahylly: Ben Furman IHMINEN JA ELÄMÄ D-kasvo: Marko Lehti Kolumni: Emilia Kangaskolkka Kasvot peilissä: Santeri Kujanpää Kaikki ei ole sitä miltä näyttää
Alkuperäinen provosoija saa meidän reaktioidemme takia paljon isom man yleisön. Tällainen jo Kalevalasta tuttu vas tustajan suohonlaulamisen perinne on viihdyttävämpää kuin pelkkä to sikkomainen somepaheksunta. Per sujen poliittisia näkemyksiä sillä ei kuitenkaan muuteta, koska omille faneilleenhan Koskelakin esiintyi. Tulkaa kaikki heimolaiseni puolustamaan minua noita mieleni pahoittajia vastaan! TÄMÄN REAGOINTITAVAN huono puoli on, että julkinen rähinä ruokkii somen algoritmeja ja käynnistää nä kyvyysautomaatin. Paljon riippuu siitä, millä alustalla tai foorumilla poliitikko väitteensä esittää. Pilkkavideo oli samalla kuin lotto voitto kolmikon vastustajille, avoin kutsu uhriutua somessa muiden puolesta. Pitäisikö sitten näistä vaieta. Jos pääministeri Orpo puhuu eduskunnalle hoitojonoista silkkaa pötyä, hänen sietääkin jou tua tilille höperöinnistään. Muutama viikko sitten he loivat tekoälyn avulla mu siikkivideon vasemmistolaisista mie lenosoittajista, mielestään hassun näköisistä tavallisista kansalaisista. Mitä enemmän jaamme vastapuolen typerimpiäkin turautuksia somessa, jyrkän tuomit sevilla kommenteilla, sitä laajemmin somealustojen automatiikka levittää ja nostaa niitä sivullisten näkyville. de_06062024_05.indd 5 de_06062024_05.indd 5 27.5.2024 16.29 27.5.2024 16.29. Hän julkaisi triolle vastineeksi oman pilkkarallinsa, paljon paremmalla lauluäänellä. Toinen vaihto ehto on vastata samalla mitalla, ku ten kansanedustaja, musiikinopet taja Minja Koskela (vas.) teki. Sosiaalisessa mediassa lain alaisuudet ovat hyvin toisenlaisia kuin muualla. Tai kääntäen: jos joku po liitikko puhuu perättömyyksiä, pi tääkö höpinät sivuuttaa vai oikaista. MONI NYKYPOLIITIKKO on raken tanut koko uransa someprovoilun ja ivan varaan. HÄTÄVALEIDEN LIPSAUTTELU tai faktojen taivuttelu on kokonaan eri asia kuin pöyristysreaktioita ker jäävä, ilkeillä kuvilla tehty some provosointi. Jos päättäjä ei halua myöntää edes pieniä verbaalisia vir heitään, onko hän yhtä haluton ot tamaan vastuuta myös toimintansa konkreettisista mokista. 5 Demokraatti Petri Korhonen päätoimittaja petri.korhonen@demokraatti.fi X: @petri2020 Pöyristy mieluummin asiasta Pääkirjoitus PROVOSOIJA SAA MEIDÄN REAKTIOIDEMME TAKIA PALJON ISOMMAN YLEISÖN. P itääkö meidän provosoi tua, jos provosoinnista elävät politiikantekijät provosoivat meitä. Tällä on nimittäin myös poliittista merkitystä. Useimmiten kyllä. Katsokaa, miten nuo louk kaavat taviksia! Onko tämä enää laillista. Perussuomalaisten eduskuntaryhmän TikToktrio Se bastian Tynkkynen, Miko Berg bom ja Joakim Vigelius ovat näissä ärsytystaidoissaan varmasti Suomen huippua
6 Demokraatti V iik on ku va A FP / Be nj am in Cr em el de_06062024_06.indd 6 de_06062024_06.indd 6 29.5.2024 9.42 29.5.2024 9.42
Suomessa Orpon hallitus suunnittelee samanlaista niin sanottua kolmannen maan mallia, vaikka väittääkin sitä muuksi kuin Britannian Ruanda-malliksi. 7 Demokraatti RUANDA-MALLI ILMAN RUANDAA Lontoossa osoitettiin mieltä Britannian hallituksen suunnittelemalle Ruanda-mallille, jossa turvapaikkaa hakevat vietäisiin Ruandaan odottamaan turvapaikkapäätöstä. de_06062024_06.indd 7 de_06062024_06.indd 7 29.5.2024 9.42 29.5.2024 9.42. Kyse olisi jonkinlaisesta suomalaisesta Ruanda-mallista ilman Ruandaa
Elämme murrosaikaa. Avautuuko tästä lohduton näkymä ay-liikkeen lähitulevaisuuteen. Lisäksi kaivattiin tiiviimpää yhteistyötä keskusjärjestöjen välillä. Ulkorajoilla tehtävää sisäpolitiikkaa HOKSAUS So ve lta va n til as to tie te en do se nt ti Ju kk a H of fr én Hyvinvointia lisäävän vapaaehtoistyön arvoksi on Suomessa laskettu vuosittain lähes de_06062024_08.indd 8 de_06062024_08.indd 8 29.5.2024 9.42 29.5.2024 9.42. Tietenkin. Hänen mielestään hallituksen esittämässä muodossa rajaturvallisuuslaki on kansainvälisten sopimusten vastainen – eikä se lisää rajaturvallisuutta. – Meillä esimerkiksi STTK:ssa on toimintakulttuuri, johon ei ole kuulunut STTK-tasoiset työtaistelupäätökset. Vasemmistoliiton kansanedustaja Jussi Saramo sanoo, että hallituksen ajama rajaturvallisuuslaki näyttää sisäpolitiikalta. Siltä meno Suomessa näyttääkin. Myös STTK:n edustajistosta nousi esiin kommentteja, joiden mukaan palkansaajaliike ei ollut kevään aika na tarpeeksi solidaarinen tai kyennyt yhteistyöhön. SAK:laisen Teollisuusliiton varapuheenjohtaja Turja Lehtonen näkee, että liian harva ammattiliitto osallistui lakkorintamaan työelämätoimia vastaan. – Sellainen riski on olemassa, ellemme opi tästä jotain. – En usko siihen tässä tilanteessa. PINJA PERHOLEHTO X:SSÄ Jos kaikkeen sanoo ei, ei ja ei, suomalaisille jää luu käteen. 8 Demokraatti PÄTKÄT V IIK O N LU KU 3,2 mrd. Onnea, Orpo! VERONIKA HONKASALO X:SSÄ Hallitus repii ay-rintamaa LAKKOLAIT ASTUIVAT voimaan ja palkansaajaliike käy sisäistä polemiikkia. tarkoittanut, että me lähdemme avoimesti taistelemaan maan hallitusta vastaan. Turjan mukaan keväällä vain 7 000 työntekijää oli lakossa puolentoista miljoonan työntekijän oikeuksien puolesta ja että Akavan ja STTK:n liitot loistivat poissaolollaan. TYÖELÄMÄ Sanonta sanoo, että asiat ovat sitä, miltä ne näyttävät. Hän sanoo, että Orpon hallitus on saamassa läpi liki kaiken, mistä se on haaveillut. PALOLA MUOTOILEE työmarkkinatilanteen niin, että ”työmarkkinalaiva seilaa rajoitetun näkyvyyden vallitessa”. Meillä oli joitakin työtaistelutoimiin osallistuneita, Ammattiliitto Pro oli teollisuuden yhteisillä työpaikoilla ja sotejärjestöillä oli pienimuotoisia työtaisteluita. € Purran ajattelussa ihminen on ole massa valtiota ja taloutta varten, ei toisinpäin. STTK:n puheenjohtaja Antti Palola kommentoi tilannetta Demokraatille STTK:n edustajistokokouksessa. STTK on puoluepoliittisesti sitoutumaton keskusjärjestö. ”EU-vaaleista tässä varmaan on kyse”, Saramo totesikin Demokraatin haastattelussa. Poliittinen yleislakko olisi MITEN TÄMÄ MENI IHAN OIKEASTI. Palolan mielestä yleislakko ei olisi tullut kyseeseen. Myös politiikassa. DIMITRI QVINTUS X:SSÄ Äärioikeistolaista väestönvaihto teoriaa levitetään edelleen. Näin ollen luulen, että se olisi ollut täysin mahdoton ajatus. Turja Lehtosen kritiikkiä Palola ei niele. Meidän jäsenkunnassamme on karkeasti arvioiden suunnilleen yhtä suuri kannatus neljällä suurimmalla puolueella eli SDP:llä, kokoomuksella, keskustalla ja perussuomalaisilla. Kunkin liiton, järjestön ja keskusjärjestön olisi syytä arvioida omassa piirissään, että miten tämä meni ihan oikeasti ja kannattaisiko tehdä jotain toisin jatkossa
SDP:n kansanedustaja Eveliina Heinäluoma syyttää hallitusta siitä, että ratkaisujen sijaan hallitus vaikeuttaa rakennusalan tilannetta. Suomessa naisten ja miesten palkkaero miesten hyväksi on 16 prosenttia, kun EU:ssa se on keskimäärin 13 prosenttia. – Kunnianhimon taso ei ole kovin korkea, hän sanoo. Samalla valtiolta jää arvonlisäveron korotuksen myötä saamatta yli 76 miljoonaa euroa verotuloja, Heinäluoma ihmettelee. Vaikuttavuusarvioita ei tietenkään ole tehty. SDP esitti jo syyskuussa rakennusalan elvytyspakettia. Hyvä hallitus, joko riveissänne on muitakin, jotka kaipaavat toisia rattaita. Jytyn edunvalvontajohtaja Jukka Maarianvaara, ex-tasa-arvovaltuutettu, laskee, että tuolla 0,3 prosentin vuositahdilla menee 51 vuotta eron nollaamiseen. EU KIRITTÄÄ Suomea ikuisuusongelman, palkkaeron, kaventamisessa. Vaiko gallupkannatuksen lasku pelottaa. Yksi esimerkki tästä on opetusministeri Anna-Maja Henrikssonin ilmoitus, että vastoin hallituksen linjaa hän haluaa toisen asteen oppi materiaalien pysyvän maksuttomina myös täysi-ikäisillä opiskelijoilla. Oppimateriaalien maksuttomuuden peruminen oli erikoinen ja huonosti perusteltu veto kehysriihessä. de_06062024_08.indd 9 de_06062024_08.indd 9 29.5.2024 9.42 29.5.2024 9.42. Valitettavaa on, että hallitusohjelman mukaan palkka-avoimuutta edistetään EU-direktiivin minimisäännösten mukaisesti. Teidän leikkauslinjastanne alkavat omatkin jo livetä. Te vastustatte ennallistamisasetusta, jonka tarkoitus on torjua luontokatoa. Hän ihmettelee, että hallitus nykytilanteessa leikkaa erityisryhmien asuntojen rakentamisen investointiavustuksista yhteensä 148 miljoonaa euroa. Teidän mallissanne hallinnolliset kulut voivat syödä mahdolliset säästöt ja kaupan päälle rajauksenne lisäisi nuorten eriarvoisuutta. – Hallituksen suoranainen lamaantuminen tilanteen edessä on käsittämätöntä, Heinäluoma sanoo. TYÖELÄMÄ POLITIIKKA Hallituksen lamauttava lama Naisen euron mysteeri RAKENTAMINEN VÄHENI viime vuonna enemmän kuin finanssikriisin aikaan. 9 Demokraatti PARI VALITTUA SANAA Yllättävä pari SILINTERISTÄ TULEE KUNINGAS SILINTERISTÄ TULEE PUPU Melkein kuin satua Melkein kuin taikuutta Hyvä hallitus, joko sakset alkavat tylsyä. Uuden samapalkkaohjelman tavoitteena on kaventaa vuonna 2027 palkkaero miesten ja naisten välillä 14,5 prosenttiin. – Laskennallisesti vähennys tarkoittaa, että kuluvana vuonna hankkeita voitaisiin käynnistää yli 400 miljoonan euron arvosta mutta ensi vuonna vain alle sadalla miljoonalla. Hyvä hallitus, olisiko tässä taustalla säästöjen asemasta ensisijaisesti se, että haluatte peruuttaa inhoamanne punavihreän edeltäjänne päätöksiä, pohtii Demokraatin väki. EU-vaaliehdokas Henriksson osoitti tyytymättömyyttään hallituksen linjauksiin jo aiemmin, kun hän kertoi, että ajaisi mahdollisena meppinä luonnon monimuotoisuutta. Tämä siis tilanteessa, jossa rakennusala tarvitsisi kipeästi elvytystä. Asiasta käyty laaja julkinen keskustelu osoitti taas voimansa
7. Mihin puolueeseen Slovakian pääministeri Robert Fico kuuluu. Kuka urheiluhenkilö kuvassa. Milloin eurovaalien tulos vahvistetaan. 9. 2. Unkari – ja sen Venäjän tukijoihin laskettava pääministeri Viktor Orbán – vastustaa hanketta. Eurooppalainen Ukrainan tuki kangertelee muutenkin. Monessa kohtaa Ukrainan tukemista jarruttanut Unkari on jälleen tulppana, kun EU-maat yrittävät saada lisärahoitusta Euroopan rauhanrahastoon. Minkä linnun tieteel linen nimi on Accipiter nisus. 5) CZ 92 6) Nai sle ijo nie n pää val men taj a Juu so Toi vol a 7) 8 % 8) Rik oo on ris kill ä rum a 9) var pus hau kan 10 ) Jun on MAAILMAN TILA • Euroopan rauhanrahasto Unkari, tuo venäläinen tulppa T urvallisuus on noussut monessa EU-maassa tärkeimmäksi aiheeksi kesän EU-vaaleissa. Missä maassa kehitet tiin urheilulaji salibandy. 5. Millä kappaleella Mikko Alatalo voitti Syksyn säve len vuonna 1980. Jo aiemmin Unkari on estänyt unionin jäsenmaille maksettavien korvauserien irrottamisen rauhanrahastosta. EU:n tavoitteena on rakentaa rauhanrahaston sisälle erillinen Ukrainan avustusrahasto. Euroopan tur vallisuuteen liittyy olennaisena Ukrainassa käytävä sota. Muun muassa EU:n ulkoja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja Josep Borrell on todennut, että Ukrainan tukeminen on osoittautunut paljon luultua vaikeammaksi. Kuinka vahvaa alko holia saa pian vähittäis kaupasta. Minkä jumalan mukaan kesäkuu on alkujaan nimetty. 4. Minkä niminen oli tasku ase, jolla kansanedustaja Timo Vornanen ampui maahan. 6. 10. KESÄN ABC : Korkki, liivit ja vetoketju kiinni de_06062024_10.indd 10 de_06062024_10.indd 10 29.5.2024 9.42 29.5.2024 9.42. Borrell kuuluttaa Unkarilta suhteellisuudentajua. 10 Demokraatti PÄTKÄT VIIKON MEEMI Lehtikuva / Jussi Nukari 10 VIS V 1. 3. – Täytyy olla tietty suhteellisuus sen välillä, millä keinoilla kansallista etua puolustetaan ja mitkä seuraukset sillä on, hän totesi EU:n ulkoministerien kokouksessa. Mikä suomalainen puolue kuuluu europarla mentissa Euroopan kon servatiivien ja reformistien ryhmään ECR:ään. Näillä on tarkoitus maksaa jäsenmaille niiden Ukrainaan toimittamasta aseavusta. 8. Oik eat vas tau kse t: 1) Vas em mist opo pul ist i see n SM ER puo lue ese en 2) Per uss uom ala ise t 3) Ruo tsi 4) kes kiv iik kon a 12. 6
Hän totesi puheenjohtajakampanjassaan, että SDP Helsingillä ”menee kovaa”. Ennen valintaansa Reinikainen toimi piirin 1. Hän työskentelee Ammattiliitto Prossa kemian alan sopimusalavastaavana. Yksi kysymys on apulaispormestarien ohueksi jäävä käytännön valta. Oma suora poliittinen toimintani alkoi vuonna 2019, kun suostuin ehdokkaaksi eduskuntavaaleihin. Johtavat poliitikkomme ja muutkin näkyvät aika hyvin lehdistössä. Helsingissä demareiden tavoitteena on kivuta kolmossijalta suurimmaksi puolueeksi, SDP:n Helsingin piirin tuore puheenjohtaja Taru Reinikainen kertoo. Se on ikävää, koska meillä voi tällä hetkellä paikallisesti sopia aika vapaasti melkein mistä vain. Jäsenmäärä kasvaa, ja vaaleissa on tahkottu hyviä tuloksia. REINIKAISEN TYÖMAALLAKIN eletään mielenkiintoisia aikoja. – Palkanmaksusotku ja tietovuoto ovat sen tason mokia, ettei sellaisia saa tapahtua vähän väliä. Taru Reinikainen Kuntavaalien kuumentava vakioaihe – kaupunkiympäristö – puhuttaa taas. Akuutteja uudistustarpeita ei ole. Tätä kirjoittaessa kisaan on ilmoittautunut valtuustoryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Eveliina Heinäluoma. – Olen töissä ay-liikkeessä ja sitä kautta olen ollut myös puolueen toiminnassa mukana. varapuheenjohtajana. Eipä sitten tullutkaan, hän huokaa. – Laisaari ja aiemmin Nasima Razmyar ovat tehneet erittäin hyvää työtä sillä vallalla, mitä heillä on, mutta olisi hyvä miettiä, miten pormestarimallia kehitetään. 11 Demokraatti Teemme sellaista politiikkaa, että helsinkiläiset ovat valmiita äänestämään meitä. Johtamismallikin noussee tapetille. Reinikainen enteilee, että kuntavaalien tunteita kuumentava vakioaihe – kaupunkiympäristö – puhuttaa nytkin. E urovaaleja ei ole vielä paketoitu, mutta katseet ovat jo ensi kevään kuntavaaleissa. Hallituksen aiheuttama työmarkkinamyllerrys näkyy taatusti ensi talven neuvotteluissa, Reinikainen uskoo. Kasvatuksen ja koulutuksen apulaispormestari Johanna Laisaari tekee tontillaan hemmetin hyvää työtä. Esimerkiksi se heijastuu neuvotteluihin, jos paikallista sopimista laajennetaan järjestäytymättömään kenttään eikä sopiminen edellytä luottamusmiestä. – Siinä on oikeasti tekemistä, mutta hyvinhän meillä nyt menee. – Se aiheuttaa paineita tehdä jonkinlaisia rajoituksia paikalliseen sopimiseen. – Toki aina pitää uudistua sen verran, ettei jäädä paikalleen seisomaan, mutta näen, että tällä hetkellä teemme sellaista politiikkaa, että helsinkiläiset ovat valmiita äänestämään meitä. Kyllä Helsingin demarit näkyvät. REINIKAISELLA ON nyt hoidettavanaan pätkäpuheenjohtajuus vuoden loppuun edeltäjä Anita Hellmanin luovuttua tehtävästä. Malli on otettu käyttöön, eikä sille ole sen jälkeen tehty oikein mitään. Parhaillaan jalkautetaan syksyllä hyväksyttyä poliittista ohjelmaa, ja uusi järjestöstrategia on tarkoitus saada syyspiirikokouksen hyväksyttäväksi. Vuonna 2023 Vuonna 2006 de_06062024_11.indd 11 de_06062024_11.indd 11 28.5.2024 14.13 28.5.2024 14.13. Teksti Anna-Liisa Blomberg Kuvat Markku Ojala ja Anna-Liisa Blomberg MISSÄ OLET NYT. Ensimmäiset kuntavaaliehdokkaat ja SDP:n pormestariehdokas asetetaan ensi tiistaina ylimääräisessä piirikokouksessa. – Kun sopimukset tehtiin viime vuoden helmikuussa, kuvittelin, että kerrankin tulisi yksi rauhallisempi vuosi. SDP katsoo, että johtamismallia pitäisi kehittää
KOKOOMUKSEN PUHEENJOHTAJA Petteri Orpo peesaa puheillaan komission nykyistä puheenjohtajaa, EPP:n kärkiehdokas Ursula von der Leyeniä, joka on pitänyt esillä yhteistyömahdollisuutta ECR:n kanssa. Fidesz erosi EPP:stä vuonna 2021. Hän esittää, että äärioikeiston ID ja ECR yhdistäisivät voimansa. Politiikassa valikoiva yhteistyö on usein naiivia ajattelua. Unkarin pääministeri Viktor Orbán on kertonut Fidesz-puolueensa haluavan liittyä ECR-ryhmään eurovaalien jälkeen. Oman mausteensa mahdollisiin yhteistyökuvioihin heitti ID-ryhmään kuuluvan Ranskan Kansallinen liittouma -puolueen johtaja Marine Le Pen. Hän pitää ID:tä äärioikeistolaisena ja Venäjä-mielisenä. Helpommin sanottu kuin tehty, valikoiva yhteistyö on harvoin kestävää politiikkaa. Vielä pari vuotta sitten Meloni myös kuvasi Vladimir Putinia sanoilla ”suuri johtaja”. Kokoomus – kuten myös sen Euroopan parlamentin keskustaoikeistolainen EPP-ryhmä – on vähemmän yksiselitteisesti kertonut valmiudestaan valikoivaan yhteistyöhön laitaoikeistoon laskettavan Euroopan konservatiivien ja reformistien ECR-ryhmän kanssa. EU-suo siellä, vetelä täällä YHDISTYNYT ÄÄRIOIKEISTO VOISI OLLA EUROOPAN PARLAMENTIN TOISEKSI SUURIN RYHMÄ. PETTERI ORPON ja von der Leyenin yhteistyösuunnitelmat saivat haastajan pari viikkoa sitten. Puheet ovat puheita. Niin Orpo kuin von der Leyenkin olisi valmis yhteistyöhön esimerkiksi ECR:ään kuuluvan Italian pääministerin Georgia Melonin johtaman äärioikeistolaisen Italian veljet -puolueen kanssa mutta ei Puolan edellisen hallituspuolueen Laki ja Oikeus (PiS) kanssa. Perussuomalaiset siirtyi viime vuonna ID:stä ECR:ään. Toimittajajärjestön mukaan Italia on Melonin johdolla lähestymässä Viktor Orbánin Unkaria. Tai Unkari lähestyy Italiaa. VON DER Leyen on sanonut Georgia Melonia EU-myönteiseksi. Tämä voisi tehdä äärioikeistosta Euroopan parlamentin toiseksi suurimman ryhmän – edellyttäen, että se saisi äänimäärän, mitä sille on kannatuskyselyissä lupailtu. analyysi de_06062024_12.indd 12 de_06062024_12.indd 12 29.5.2024 10.30 29.5.2024 10.30. Ukraina-tukea seuraavan Kiel-instituutin mukaan Italia on Ukrainan tukijoissa vasta sijalla 17 (maaliskuu 2024). Toimittajia on muun muassa painostettu muuttamaan hallitusta kritisoivia juttuja. Pari viikkoa sitten italialainen toimittajajärjestö kertoi Italian sananvapauden vaarantumisesta. K okoomus hämmentää EU-tason yhteistyöpuheillaan jo muutenkin Euroopan parlamentin kokoonpanosta ja sen yhteistyökuvioista pihalla olevia äänestäjiä. Paluu sopii Melonille, mutta esimerkiksi ECR:ään kuuluva perussuomalaiset vastustaa Fideszin jäsenyyttä. Toki molemmat mainitsevat, että vaalitulos lopulta ratkaisee yhteistyön tarpeen. Meloni on myös puhunut Ukrainan tukemisen puolesta. Laki ja Oikeus on tällä hetkellä ECR:n suurin ryhmä. Vielä laidemmassa oikealla olevan ID-ryhmän kanssa Petteri Orpo ei ole valmis yhteistyöhön. 12 Demokraatti Heikki Sihto heikki.sihto@demokraatti.fi Kirjoittaja on Demokraatin toimituspäällikkö
Elinkeinoelämän tuotantokapeikot tammikuussa 2005–2024 Teollisuus, rakentaminen ja palvelut, osuus vastanneista, % 60 50 40 30 20 10 20 05 /1 20 06 /1 20 07 /1 20 08 /1 20 09 /1 20 10 /1 20 11 /1 20 12 /1 20 13 /1 20 14 /1 20 15 /1 20 16 /1 20 17 /1 20 18 /1 20 19 /1 20 20 /1 20 21 /1 20 22 /1 20 23 /1 20 24 /1 Ammatti työvoiman puute Riittämätön kysyntä Rahoitus vaikeudet Muu este Kapasiteetti tai raaka aineet Teollisuuden uusien tilausten arvo laski alkuvuonna 0,3 prosenttia vuoden takaisesta. G ra fii kk a: A rja Jo ki ah o / Lä hd e: EK :n su hd an ne ba ro m et ri Suomalaiskato Viime vuonna Suomessa syntyi vähemmän lapsia kuin koskaan ennen tilastohistoriassa. NOUSUSSA LASKUSSA Lähde: Tilastokeskus Lähde: Tilastokeskus Arvostamme suomalaista työtä. Muu este – kuten esimerkiksi elinkeinoelämän paheksumat lakot – oli kaukana kysynnän tai työvoiman puutteen alapuolella kasvun jarruttamisessa. Lehden paperi ja painotyö on 100 % suomalaista. Asuntoalamäki Vanhojen osakeasuntojen hinnat jatkoivat huhtikuussa laskuaan. 13 Demokraatti D EM O G RA A FI Kysynnän puute suurin kasvun este Elinkeinolämän keskusliiton (EK) selvityksen mukaan riittämätön kysyntä on elinkeinoelämän merkittävin kasvun este. Tällä hetkellä jopa suurempi kuin vuoden 2009 alkaneessa finanssikriisissä. ! de_06062024_13.indd 13 de_06062024_13.indd 13 28.5.2024 13.56 28.5.2024 13.56
14 Demokraatti ILMIÖ 14 Demokraatti HARMAA RAHAREIKÄ Harmaa talous ja talousrikollisuus kuppaavat koko yhteiskuntaa. Aihe on poliittisesti arka. Teksti Heikki Sihto / Kuvitus Arja Jokiaho ja iStock de_06062024_14.indd 14 de_06062024_14.indd 14 29.5.2024 10.50 29.5.2024 10.50
15 Demokraatti 15 Demokraatti HARMAATA TALOUTTA VALVOVAT VIRANOMAISET OVAT ASKELEEN TAI KAKSI LAKIA RIKKOVIEN PERÄSSÄ. de_06062024_14.indd 15 de_06062024_14.indd 15 29.5.2024 10.50 29.5.2024 10.50
Rahasummien lisäksi kasvua on työperäisen hyväksikäytön ja valeyrittäjyyden määrässä. VEROHALLINNON HARMAAN talouden selvitysyksikön johtaja Janne Marttinen arvioi vuosien 2020–2023 toimenpideohjelmaa onnistuneeksi. Tiedot selviävät harmaan talouden ja talousrikollisuuden vuoden 2023 valvontatuloksista. 16 Demokraatti D-ILMIÖ FINANSSI MAAILMA OLI PAHIN VASTA RINTAPESÄKE JA SELLAINEN SE ON EDELLEEN. Viime vuonna kasvua oli 15 prosenttia edellisvuodesta. Parhaina saavutuksina hän pitää koko ajan muutde_06062024_14.indd 16 de_06062024_14.indd 16 29.5.2024 10.50 29.5.2024 10.50. H armaassa taloudessa virtaavat valtavat rahamäärät ja poliisin tietoon tulleiden tapausten määrä kasvaa. Yhtenä syynä kasvulle pidetään taloustilanteen heikkenemistä. Talousrikosasioita oli lähes 2 400, joka on ennätys
de_06062024_14.indd 17 de_06062024_14.indd 17 29.5.2024 10.50 29.5.2024 10.50. Tämä työ helpottuisi, jos siinä olisi enemmän systemaattisuutta ja jatkuvuutta, Marttinen muotoilee. Tässä työssä yksikään viranomainen ei pärjää yksin, tarvitsemme toinen toisiamme. Nyt raha ei riitä toimintamme kehittämiseen, sisäministeriössä työskentelevä poliisitarkastaja Juha Tuovinen sanoo. Hän pitää tärkeänä, että viranomaiset nostavat julkisuuteen ilmiöitä ja faktoja, jotka vaikuttavat harmaan talouden ja talousrikollisuuden esiintymiseen sekä niiden yhteiskunnallisiin vaikutuksiin. HARMAATA TALOUTTA valvovat viranomaiset myöntävät, että he ovat askeleen tai kaksi lakia rikkovien perässä. Marttinen painottaa, että harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnassa Suomessa kyse on laaja-alaisesta eri viranomaisten yhteistoiminnasta, johon osallistuu useita valvontaviranomaisia sekä elinkeinolupia ja tukia myöntäviä viranomaisia. Itse näen ohjelman yhdeksi tärkeimmäksi tehtäväksi koota eri viranomaiset tekemään yhdessä tätä työtä. Muut viranomaiset toimivat niin sanotusti eturintamassa. Aika monella hankkeella on tuettu tervettä kilpailua ja reiluja työmarkkinoita. HARMAAN TALOUDEN torjunta on ollut aikamoista aaltoliikettä, verotusneuvos Markku Hirvonen sanoo. Näitä olivat muun muassa Work Help Finland -mobiilisovellus ulkomaiselle työvoimalle Suomen työelämän pelisäännöistä, telakoiden veronumeroiden käyttöönotto sekä nuorille ja maahanmuuttajille suunnattu viestintäkampanja, Janne Marttinen listaa. ERI HALLITUS KAUSILLA ON HARMAAN TALOUDEN JA TALOUS RIKOLLISUUDEN TORJUNNALLA OLLUT ERILAINEN PAINOARVO. Janne Marttinen muistuttaa vaikuttavuusarviointien vaikeudesta. Ne vaihtelevat paljon eri poliisilaitosten välillä. Janne Marttinen ei tässä vaiheessa uuden toimenpideohjelman valmistelua halua ottaa tarkemmin kantaa sen sisältöön. – Ongelmana on jatkuvasti muuttuva toimintaympäristö ja resurssitilanne. Tuovinen arvioi viime vuonna talousrikospuolen keskimääräiseksi tutkinta-ajaksi noin vuotta. Yksi välillä keskusteluun nouseva aihe on kansainvälinen sijoitustoiminta ja siihen liittyvät harmaan talouden ilmiöt. Tällainen oli esimerkiksi vuonna 2011 voimaan tullut rakentamisen palveluiden käännetty arvonlisävero. Huolta herättävät hallituksen säästötoimet ja valmistelussa oleva uusi harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjuntaohjelma. MARTTINEN PITÄÄ harmaata taloutta ja talousrikollisuutta ”jossain määrin poliittisesti arkana aiheena”. – Eri hallituskausilla on harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnalla ollut erilainen painoarvo. – Julkisuudessakin aika paljon esillä olleita vakuutuskuoria tai hallintarekisteröityjä osakkeita voidaan käyttää harmaan talouden instrumentteina sijoitustoiminnassa. Silloin pystytään tekemään temppuja, joita tarvitaan. ETENKIN MEDIASSA harmaan talouden torjunnan toimivuutta usein mitataan rahasummilla, joita sillä on saatu takaisin tai säästetty. – Hankkeiden rahoituksella oli olennainen merkitys niiden käynnistykseen. Kun viranomaisten kokonaiskyvykkyys on kunnossa, meidän on helpompi saada poliittinen tuki ja rahoitus toiminnallemme, Juha Tuovinen toteaa. Janne Marttisen tavoin Tuovinen toivoo, että siinä huomioi daan viranomaisyhteistyön tiivistäminen nykyisestä. Tästä konkreettinen esimerkki oli moniviranomaishanke, joka liittyi ulkomaisen työvoiman valvontaan. – Harmaan talouden torjuntaohjelmaan vaikuttaa se, mitä asioita poliitikot haluavat painottaa. Sen ansiosta vuotuiset ilmoitetut palkkatulot kasvoivat noin 300 miljoonaa euroa ja verotulot noin 100 miljoonaa. – Sen verovaikutus oli 75 miljoonaa euroa vuositasolla. Resurssipula näkyy myös tutkinta-ajoissa. Yhteistyötä ja tietojenvaihtoa tehdään sekä operatiivisella että strategisella tasolla. Toinen rakennusalaa koskeva esimerkki on useampaa vuotta koskeva kokonaisuus, jossa tuli laajennettu ilmoitusvelvollisuus kulkulupaja aliurakointitiedoista sekä veronumeroiden käyttöönotto. – Tämä on usein poikkihallinnollista yhteistyötä, se koskee monien eri harmaan talouden torjunnan viranomaisten tehtäväkenttää. 17 Demokraatti tuvassa toimintaympäristössä harmaan talouden torjunnan ja viranomaisten yhteistyön kehittymistä. Hän pitää toivottavana, että siinä kehitettäisiin vielä nykyisestä eri viranomaisten toimivaltuuksia, yhteistyötä ja keskinäistä tietojenvaihtoa sekä parannettaisiin yritystoiminnan läpinäkyvyyttä. Lisäksi ohjelmakaudella onnistuttiin tekemään harmaata taloutta ennalta estäviä hankkeita. – Myös viranomaisten välistä tietojenvaihtoa pitää tiivistää entisestään. Eräiden verolakimuutoksien vaikutusta verokertymään on pystytty arvioimaan euromääräisesti. Kun asiat menevät siitä läpi, ne tulevat poliisin talousrikospuolelle
Perustelu oli, että asiaan liittyvät harmaan talouden torjunnan kustannukset ovat suurempia kuin uudis tuksesta saatava hyöty. – Hyvä esimerkki oli muun muassa rakennusalan käännetty arvonlisävelvollisuus. – Sipilän hallituksen asenteet tulivat hyvin ilmi taksilain uudistamisessa. Pääomien puolella on harmaassa taloudessa vain hyötyjiä, kun kilpailutekijä puuttuu. Eläkkeelle jäätyään hän on tehnyt harmaata taloutta koskevia selvityksiä muun muassa eduskunnan tarkastusvaliokunnalle. Hallitus oli jopa luopumassa harmaan talouden – Ajatellaan vaikka telakkateollisuutta. Hirvonen ei halua tarkentaa, ketä tarkoittaa hyväksikäyttäjillä. – Palkkatulon tai osakepotin ilmoittamatta jättäminen on samanlaista veronkiertoa ja moraalittomuutta. – En viitsi lähteä nimeämään, ettei tule kunnianloukkaussyytteitä. Toimenpide-ehdotukset menivät hyvin lävitse. Hirvonen uskoo, että julkinen paine sai sen muuttamaan mieltään. Suhtautuminen on vaihdellut hallitusten välillä. Oma juttunsa oli pankkien puolelta tuleva pankkisalaisuuden korostaminen. Sipilän hallitus vastusti Hirvosen mukaan poikkeuksellisen voimakkaasti harmaan talouden torjuntaa. Verohallinnossa ja valtiovarainministeriössä työskennelleen Hirvosen muistelmateos Verokarhun muistelmat ilmestyi tänä keväänä. Puhuttiin jopa poliisivaltiosta. Sillä alalla hyväksikäyttäjien asenne tulee selvästi esille. HIRVONEN YRITTI pitkin työuraansa saada sijoitustoimintaan liittyvä harmaa toiminta samalle viivalle muun, perinteisemmän, harmaan talouden kanssa. Lain perusteluissa sanottiin suoraan, että uudis tus lisää harmaata taloutta, mutta sillä ei ole väliä. Usein ulkomainen aliurakointiporras on riskitekijä. Hirvonen nostaa esimerkeiksi rakennusja ravintola-alan, joissa on nähty, että osa yrityksistä kilpailee eri säännöillä kuin velvoitteensa hoitavat. Hirvonen oli eturintamassa, kun 30 vuotta sitten verohallinnossa aloitettiin harmaan talouden torjunta. Hän sanoo työntekijäpuolen kyllä näkevän harmaan talouden ongelmat, mutta työnantajajärjestöillä on ollut toinen näkemys, eikä se ole alan harmaata taloutta tunnistanut. Mutta sitten tuli jonkinlainen imperiumin vastaisku, kaikenlaisia esteitä, miksi mitäkin asiaa ei voisi toteuttaa, Hirvonen kertoo. Kuljetusala on toinen, joka on kärsinyt vääristyneestä kilpailusta ja on kovasti ollut kannattamassa säännösten ja valvonnan tehostamista. Teknologiateollisuus on Hirvosen mukaan päinvastainen esimerkki. Toivon, että siitä tulee hyvä jatko aikaisemmille ohjelmille. torjuntaohjelmasta. HARMAAN TALOUDEN torjunta yleensä saa vahvinta kannatusta aloilla, joissa nähdään sen vaikutukset kilpailuun. Pelättiin vaikka byrokratian lisääntymistä. Ensin ala vastusti sitä valtiovarainministeriön tuella hyvin voimakkaasti. Tämän valvonnassa on ollut klappia. Kotimaisen elinkeinoelämän vastustuksesta huolimatta kansainvälinen PALKKATULON TAI OSAKEPOTIN ILMOITTAMATTA JÄTTÄMINEN ON SAMANLAISTA VERONKIERTOA JA MORAALITTOMUUTTA. Hirvonen pitää nykyhallituksen tavoitteellisuutta vielä kysymysmerkkinä, vaikka vielä alkukaudesta näytti, että harmaan talouden torjunta ei olisi sen kärkihankkeita. de_06062024_14.indd 18 de_06062024_14.indd 18 29.5.2024 10.50 29.5.2024 10.50. Mutta kun pitkän väännön jälkeen velvollisuus toteutui, alallakin aika pian nähtiin, että se olikin hyvä asia. – Liikkeelle lähdettiin suuren innostuksen vallassa. Hirvonen kertoo yritysten olleen alkuun vahvasti harmaan talouden torjunnan kannalla. Tämä osaltaan selittää, että asiassa ei ole edetty. Ei sieltä tarvitse paljoa pöyhiä, kun löytyy alipalkkausta, epämääräistä toimintaa ja vaikka mitä. JOS ELINKEINOELÄMÄ on ollut vastahangassa harmaan talouden torjunnassa, saavat myös poliitikot Hirvoselta kyytiä. – Nyt seuraava torjuntaohjelma on kuitenkin valmistelussa. Etenkin elinkeinoelämä heitti kapuloita valvonnan rattaisiin. 18 Demokraatti D-ILMIÖ Taustalla on ollut niin poliittista aaltoliikettä kuin myös armotonta harmaan talouden torjuntaa vastustanutta lobbausta. Mutta voisi kuvitella, että suomalaista alihankkijaa kismittää, kun heidän kanssaan samalla työmaalla kilpailevat ulkomaiset yritykset, joissa ei ole kuultukaan työehtosopimuksista ja jotka voivat tehdä halvemmalla kuin suomalaiset yritykset. – Sitten alkoikin tulla viestiä, että keinot eivät ole hyviä. Hän ei näe merkittävää eroa siinä onko kyse Sveitsissä piilossa olevista rahoista, hallintarekisteriin piilotetusta osakeomistuksesta vaiko ravintolan tai rakennusyrityksen pimeistä palkoista. Tämä oli erikoinen ja suorasanainen julkitulo. Finanssimaailma oli pahin vastarintapesäke, ja sellaisena se on pysynyt nykypäiviin saakka. Se on suuri työnantaja, jonka suurilla työnantajilla on pitkät hankintaketjut ja paljon ulkomaalaisia aliurakoitsijoita
Ei jouduta johonkin Italian tilanteeseen, jossa mafian raha kiertää koneistossa. Poliisin tietoon tuli yhteensä 2 391 talousrikosasiaa, joka on noin 15 prosenttia enemmän kuin edel tävänä vuonna ja enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Poliisi kirjasi talousrikoksiin liit tyen pakkokeinoin haltuun saatua yhteensä 24,5 miljoonaa euroa. de_06062024_14.indd 19 de_06062024_14.indd 19 29.5.2024 10.50 29.5.2024 10.50. 47 %:ssa tarkastuksissa, joissa palkkauksen oikeellisuutta arvioitiin, havaittiin jonkinlainen palkkauspuute. ISO TEKIJÄ harmaan talouden torjunnan vaikeutumisessa oli elinkeinoelämän rakennemuutos, jossa etenkin rakennusalalla ja telakoilla vähennettiin merkittävästi yritysten omia työntekijöitä. 19 Demokraatti Harmaan talouden miljardiaukko (2023) . Hän pitää tässä taistelussa olennaisena, että viranomaiset pystyvät pitämään tilanteen jotenkin hallinnassa. Vakavampaan harmaaseen talouteen erikoistuneen henki löstön osalta 93 % tarkastetuista tapauk sista johti verojen määrää miseen ja noin 86 % rikosilmoitus harkintaan. Lähteet: sisäministeriö, verohallinto paine on lisännyt rahaliikenteen ja sijoitusten valvontaa. Esimerkiksi huumeraha nähdään isompana ongelmana kuin pelko verojen kiertämisestä. . . Laissa olevia reikiä käytetään hyväksi, ja sen rinnalla on selvää rikollista hyötymistä kuten korruptiota ja järjestäytynyttä rikollisuutta. . Viime vuonna valvonnassa ko rostuivat tapaukset, joissa syntyi epäilys työsuhteen naamioimi sesta yrittäjyydeksi. Tämä synnytti laajan alihankintajärjestelmän, jonka lieveilmiönä tulivat muun muassa kuittikauppa ja bulvaaniyhtiöt. Ja että kansalaisilla säilyisi käsitys, että rehellisyys on edelleen varteenotettava vaihtoehto. Tämä näkyy erityisesti rakennusalalla, mutta myös siivousalalla, autokorjaa moissa ja pesuloissa ja kausityö aloilla. . Valvontaa vaikeuttaa myös kevytyrittäjyyden yleistyminen ja alustatalous. HIRVONEN EI usko, että harmaata talout ta saadaan koskaan kitkettyä kokonaan yhteiskunnasta. Harmaan talouden tarkastusten perusteella määrättiin veronko rotuksia yhteensä yli 16 miljoonaa euroa. Ulkomaalaisvalvonnassa havait tiin runsaasti puutteita työsuh teen vähimmäisehtojen noudatta misessa. – Yksi iso tekijä on pelko rahanpesusta, rikollisen rahan siirtymisestä sijoitustoimintaan. Tänä päivänä pitäisi edellisten lisäksi myös katsoa, kuinka yksittäisen työnsuorittajan kohdalla asiat hoituvat, Markku Hirvonen sanoo. – Alussa oli helpompaa, kun voitiin katsoa isoa yritystä ja sen palkansaajia. . Tilanne vaikeutui, kun valvottavaksi tulivat kymmenet alihankintayritykset ja niiden työntekijöiden tilanne. . . Työaikakirjanpi dossa puutteita havaittiin 46 %:lla tarkastuksista. Arviot harmaan talouden osuu desta Suomen bruttokansantuot teesta vaihtelevat vajaasta mil jardista eurosta jopa 14 miljardiin euroon. Hirvonen pitää harmaan talouden torjunnan taloudellisia hyötyjä merkittävinä. – Se on sellainen yhteiskunnan sisään rakennettu myrkky, ilmiö, josta joku aina hyötyy. Kyse on yhteiskunnan terveydestä. Tämän lisäksi pantiin mak suun lähdeveroja korotuksineen yhteensä 3,7 miljoonaa euroa. Hänen mielestään tässä tärkeintä ei ole niinkään se, paljonko valtio saa valvonnalla rahaa kassaan, vaan olennaisempaa on vahinkojen ja rahanmenetyksen ennaltaehkäisy. Viimeisen kymmenen vuoden aikana rikosvahingot ovat olleet talousrikoksissa vuositasolla keski määrin 195 miljoonaa euroa. – Nämä toki ovat saman asian kaksi eri puolta, mutta itse pidän realistisempana estää valvonnalla isojen tappioiden syntymistä. Työsuojelun vastuualueet teki vät 2 490 tarkastusta ulkomaista työvoimaa Suomessa käyttäviin yrityksiin.
– Voi vain kysyä, että jos komissio ei olisi silloin organisoinut koko EU:n yhteistä rokotehankintaa ja hoitanut sen jakelua tasapuolisesti, kuinka kauan yksi pieni maa olisi silloin niitä joutunut odottelemaan ja kuinka paljon rokotteita siinä kilpailussa olisi pienemmille riittänyt, Keinänen kysyy. Keinäsen mukaan näyttääkin usein siltä, että EU on parhaimmillaan juuri kriiseissä. 20 Demokraatti EU-VAALIT EU ON KRIISEISSÄ PARHAIMMILLAAN Suurlähettiläs Markku Keinänen: suomalaisia tarvitaan Brysseliin lisää. – Energian hinnathan nousivat ensin pilviin, mutta aika nopeasti EU kykeni vakauttamaan markkinoita rakentamalla erilaisia hintakattomekanismeja ja sopimaan venäläisen kaasun korvaushankinnoista muualta. Teksti ja kuva Mika Horelli S uomen EU-edustuston päällikön Markku Keinäsen mukaan Euroopan unioni on moneen kertaan todistanut, kuinka se kykenee antamaan jäsenmailleen hyötyjä, joita niiden olisi yksinään huomattavasti vaikeampi saavuttaa. Tällöin myös EU-kansalaisten on helpompi kokea konkreettisesti saavansa maansa jäsenyydestä hyötyä. Keinäsen mukaan vaikuttaa siltä, että jokaiselle Suomen pysyvälle edustajalle EU:ssa osuu aina omat kansainväliset kriisinsä. TOIMIESSAAN YHTENÄ blokkina Euroop pa kykenee tuottamaan asukkailleen paljon enemmän hyvinvointia, vakautta ja etenkin turvallisuutta kuin varsinkaan maanosan pienet maat kykenisivät yksinään tuottamaan. – Minun kohdalleni sattui nyt tämä Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan, Keinänen kertoo Demokraatin haastattelussa Eurooppa-neuvoston Justus Lipsius -rakennuksen kahvilassa Brysselissä. Hän jatkaa samaan hengenvetoon, että samalla, kun komissio järjesti rokotteiden yhteishankinnan, EU onnistui helpottamaan turvallista matkustamista luomalla nopealla aikataululla yli rajojen toimivat rokotustodistusstandardit. Usein on kuitenkin niin, että jos asiat ovat hyvin, niitä pidetään itsestäänselvyyksinä, joihin ei tarvitse kiinnittää huomiota. Hyökkäystä seurasivat nopeassa tahdissa ensimmäiset Venäjän-vastaiset pakotteet samalla, kun Euroopan energiapaletti meni kerralla uusiksi. Väitteensä tueksi Keinänen ottaa esimerkiksi koronapandemian. de_06062024_20.indd 20 de_06062024_20.indd 20 29.5.2024 9.57 29.5.2024 9.57. KEINÄNEN MUISTUTTAAKIN, että vaikka EU-asiat tuntuvat kotona Suomessa joskus etäiMEIDÄN PITÄÄ SAADA ENEMMÄN SUOMALAISIA EUINSTITUUTIOIHIN TÖIHIN. Keinäsen mukaan hän oli erittäin vaikuttunut siitä, kuinka nopeasti EU kykeni kokoamaan rivinsä ja löytämään yhteisen näkemyksen Venäjän toimien tuomitsemisesta
de_06062024_20.indd 21 de_06062024_20.indd 21 29.5.2024 9.57 29.5.2024 9.57. 21 Demokraatti JOKAISELLA ÄÄNELLÄ JOKAISESSA EU-MAASSA ON VAIKUTUSTA SIIHEN, MINKÄLAISTA POLITIIKKAA EU TEKEE
– Tässä on jouduttu aina välillä käyttämään luovuutta ja päättämään yksimielisyyttä vaativia asioita vain 26 jäsenmaan kesken, jolloin ne eivät ole virallisesti koko EU:n ratkaisuja vaan erilaisia EU26-lausumia, Keinänen kuvaa. Venäjä-suhteen lisäksi Unkarin toinen ongelma on sen nykyhallituksen into heikentää oikeusvaltiota. Samaan aikaan meillä on sitten Euroopassa vanheneva väestö, työvoimapula ja korkeat energianhinnat. – Ja meidän pitäisi kyetä olemaan kilpailukykyisiä tällaisessa kontekstissa. 22 Demokraatti EU-VAALIT siltä, todellisuudessa Brysselissä tehtävät päätökset vaikuttavat tavallisten ihmisten elämään kaikkialla Suomessa. – Ja tätä kautta parlamentille tulee valtavan paljon vaikutusvaltaa sen suhteen, miltä tämä unioni näyttää jatkossa, Keinänen muistuttaa. – Kyllä meidän täytyisi saada enemmän suomalaisia EU-instituutioihin töihin. Ennen nykyistä, syksyllä päättyvää Brysselin-komennustaan Keinänen toimi muun muassa Suomen suurlähettiläänä Lontoossa ja Madridissa. – Ja valituiksi tulleet jakautuvat sitten poliittisten kantojensa mukaan EU-parlamentin eri poliittisiin ryhmiin, jotka puolestaan määräävät hyvin pitkälle siitä, minkälaista ohjelmaa seuraava komissio ryhtyy toteuttamaan. Sen lisäksi, että komission uuden puheenjohtajan on saatava parlamentin tuki ohjelmalleen, parlamentilla on myös mandaatti hyväksyä tai hylätä ehdokkaat komission puheenjohtajaksi ja muiksi jäseniksi. KEINÄNEN MYÖNTÄÄ, että 27 maan unionissa on joskus vaikeaa saavuttaa konsensusta. – Euroopan puolustusteollisuuden ylösajaminen on nyt noussut keskeiseksi asiaksi EU:n prioriteettilistalla, ja tässä keskustelussa Suomen kokonaisturvallisuusajattelu on ollut todella paljon mukana. – Mitä ehkä voisi toivoa, on että Suomessakin käytäisiin laajempaa EU-keskustelua siitä, minkälaisen unionin me haluamme. Suomea kuunnellaan varsinkin turvallisuuteen liittyvissä kysymyksissä. Keinänen listaa EU:n aikaisempaa tärkeämmiksi painopistealueiksi myös unio nin suhteet muuhun maailmaan. – Voidaan kysyä, mikä se EU:n tarina on tässä kontekstissa. Siksi äänestäminen EU-vaaleissa on niin tärkeää. Yhteisten ratkaisujen hiominen vaatii usein paljon työtä ja aikaa, eikä siltikään tavoitteita aina saavuteta. Yhden ongelman hän kuitenkin nostaa esiin. Keinäsen mukaan toinen iso kokonaisuus on Euroopan kilpailukyky. EU-maiden kansalaisilla on paljon vastuuta päättää siitä, minkälaista politiikkaa he haluavat Brysselin ajavan. Keinänen aloitti ulkoministeriön palveluksessa vuonna 1986 ja oli mukana jo Suomen EU-jäsenyysneuvotteluissa kolmekymmentä vuotta sitten. – Maailma on nyt paljon vaikeammassa jamassa kuin mitä se oli nykyisen tai sitä edeltäneen komission aloittaessa, ja me joudumme osallistumaan yhtenä toimijana tällaiseen eri yhteiskuntamallien narratiivien taisteluun, jossa Venäjä, Kiina ja USA pyörivät kukin omalla tarinallaan. Viime vuosien ääriesimerkki edellisestä on brexit, jonka ajajat uskottelivat briteille, että kaikki, mikä maassa oli pielessä, oli Brysselin syytä. Näin käytännössä jokaisella äänellä jokaisessa EU-maassa on vaikutusta siihen, minkälaista politiikkaa EU tekee. EU:ssa ei tehdä koskaan jäsenmaita sitovia päätöksiä asioista, joista jäsenmaat eivät olisi itse antaneet unionille mandaattia päättää. Viime aikoina erityiseksi ongelmaksi on vakiintunut Unkari, joka muodostaa pysyvän särön EU-maiden yhteisrintamassa Venäjää vastaan. – Myös sen osalta ollaan tietyllä tavalla murroskohdassa. Meillä on toisella puolella Kiina, jolla on omat kauppatapansa ja toisella puolella USA, joka tukee aika runsaskätisesti omaa teollisuuttaan. Todellisuudessa britit olivat itse vuosikymmeniä keskeisesti muotoilemassa EU:sta juuri sellaista unionia, kuin he itse halusivat. KEINÄSEN MUKAAN tulevalla vaalikaudella yksi teema on nyt nousemassa yli kaikkien muiden ja se on turvallisuus. – Äänestäjät päättävät, keitä parlamenttiin valitaan, Keinänen selittää. JOHTAVAT POLIITIKOT USEIN SELITTÄVÄT OMIA KANSALLISIA EPÄMIELUISIA PÄÄTÖKSIÄÄN BRYSSELIN SANELUKSI. KEINÄSEN MUKAAN Suomen vaikuttaminen EU:ssa on mainettaan tehokkaampaa, ja varsinkin viime aikoina aktiivisuus on lisääntynyt. Kirjoittaja on Brysselissä asuva toimittaja. Virkamiehenä Keinänen toteuttaa niitä ratkaisuja, joista kulloinkin vallassa olevat poliitikot ovat päättäneet. Aikaisemmin ongelmamaa oli Unkarin lisäksi Puola, mutta maan opposition voitettua vaalit viime syksynä Puola on palannut muiden EU-maiden riviin. Kokeneena diplomaattina hän jättää sanomatta, että EU:n maineen kannalta ongelma on pitkään ollut se, että johtavat poliitikot eri EU-maissa usein selittävät omia kansallisia, poliittisesti epämieluisia päätöksiään Brysselin saneluksi. de_06062024_20.indd 22 de_06062024_20.indd 22 29.5.2024 9.57 29.5.2024 9.57. – Tällaista ei ole aikaisemmin näin paljon keskusteltu, hän summaa
ED ITKILPAILU 2023 Vuoden yleisömedia VOITTAJA de_06062024_20.indd 23 de_06062024_20.indd 23 29.5.2024 9.57 29.5.2024 9.57. YLEISÖLEHTIEN KILPASARJAN kriteerit ovat kovia. 23 Demokraatti VUODEN PARAS Arvostettu Edit-palkinto Demokraatille ”Ajassa kiinni oleva ja hyvännäköinen lehti on osoitus siitä, että poliittisesti sitoutunut julkaisu voi olla journalistisesti korkeatasoinen.” Teksti Demokraatti D emokraatti teki puoluelehtien historiaa: se valittiin Edit-kilpailussa vuoden yleisömediaksi. Palkintoperusteluiden mukaan Demokraatti on ”luonut nahkansa laadukkaasti ja muotoutunut relevantiksi poliittisen keskustelun areenaksi – myös oman puolueen kriittisen keskustelun osalta”. Tässä huomioitiin se, että Demokraatin lukijamäärät sekä päättäjätavoittavuus etenkin verkossa ovat kasvaneet viime vuosina huomattavasti. Yleisömedialla tarkoitetaan julkaisuja, joita ostetaan tilaamalla tai irtonumeroina. Palkinnon saajat julkistettiin 16. Demokraatti on luvannut lukijoilleen käsitellä yhteiskunnallisia aiheita rehellisesti ja avoimesti, vuodesta 1895 asti jatkuneesta taustastaan ylpeänä. Järjestäjien valintalistan mukaan palkittavan on oltava ammattitaitoisesti toteutettu kokonaisuus, jonka sisällössä ymmärretään kohderyhmän ja yleisön tarpeet. Demokraatti ilmestyy painettuna versiona kaksi kertaa kuukaudessa. Demokraatin ja muiden lehtien tehtävänä on analysoida yleisölle sitä, miten kukin tässä onnistuu, ja millä hinnalla, Korhonen sanoo. – Demokraatti on SDP:n pää-äänenkannattaja, ja puoluelehtien menestyminen tällaisissa alan “suomenmestaruuskisoissa” on erittäin harvinaista. Tuomaristo kiitti myös lehden vahvaa kulttuurisisältöä. Etusijalla arvioinnissa ovat laatu ja journalistiset ansiot kaikissa lehden julkaisukanavissa – mutta myös kaupallinen ja muu lukijamenestys ratkaisee. Vuosittain jaettava Editpalkinto on suomalaisen aikakauslehtialan merkittävin tunnustus. Demokraatissa kolumnoi lisäksi joukko hyvin erilaisia asiantuntijoita niin kirjallisuuden, työmarkkinoiden kuin turvallisuuspolitiikankin parista. – Ajassa kiinni oleva ja hyvännäköinen lehti on osoitus siitä, että poliittisesti sitoutunut julkaisu voi olla journalistisesti korkeatasoinen ja toteuttaa toimitustyön laatustandardeja, kilpailun ammattilaistuomaristo perustelee Demokraatin valintaa. Jokainen politiikassa toimiva ryhmä yrittää mielestään tehdä Suomesta kannattajilleen paremman paikan. Finaalissa Demokraatin kanssa kisasivat Talouselämä ja Yliopisto-lehti. Tänä vuonna Edit-palkintoa tavoitteli yleisömediasarjassa ennätyksellisen monta, peräti 27 lehteä. toukokuuta, ja Demokraatti tuli yleisömedian sarjassa ykköseksi. Kilpailun järjestää alan kustantajien ja julkaisijoiden yhteistyöfoorumi Aikakausmedia. Verkkosivustoa tehdään päivittäin. – Politiikassa ja vielä enemmän politiikan journalismissa pitää kavahtaa mustavalkoisuutta. Palkinto tuntuu hienolta tunnustukselta journalistiselle linjallemme, Korhonen sanoo. DEMOKRAATIN VASTAAVAN päätoimittajan Petri Korhosen mukaan toimitus otti alalla arvostetun palkinnon vastaan iloisena ja yllättyneenä
Vatanen sanoo yllättyneensä, kuinka vahvaa tämä ajattelu on koko väestön – siis ei vain punavihreän kuplan – tasolla. Kaisa Vatanen etsii tietomassasta pohjavireitä, joista kiinni saaminen auttaa muun muassa poliitikkoja suuntaamaan viestinsä paremmin. 24 Demokraatti OIVALLUSTEN JOHTAJA Datan mutustelija HYVISTEN PUOLELLA OLLAAN, VATANEN VAKUUTTAA. – On tärkeää nähdä myös se vastareaktio – ymmärtää, mistä se tulee ja miten sitä voisi vahvistaa, mikä sitä voisi tukea. Hän on huomannut, että ihmisten ajatukset ja huolet ovat hyvin samanlaisia kotimaasta riippumatta. – Yritämme hahmottaa, millaiset asiat koetaan eri maissa merkittävinä ja millaisten ihmisten keskuudessa, hän kiteyttää. Esimerkiksi Suomessa 51 prosenttia piti laitaoikeiston pysäyttämistä erittäin tärde_06062024_24.indd 24 de_06062024_24.indd 24 28.5.2024 12.45 28.5.2024 12.45. – Hyvisten puolella ollaan, Vatanen vakuuttaa nauraen. On huoli omasta ja läheisten toimeentulosta ja pärjäämisestä. Pandemia, sota ja inflaatio ovat vaikuttaneet arkeen. Vanhan sanonnan mukaan tieto on valtaa, ja sitä poliittinen konsultointiyritys Datapraxis analysoi ja tuottaa. Työssään Vatanen penkoo eri puolilla Eurooppaa teetettyjen tutkimusten – kuten mielipidemittausten – dataa etsien siitä syvempiä oivalluksia ja trendejä. – Demokratian tukeminen ja ennen kaikkea äärioikeiston nousun torjuminen ovat asioita, joiden kanssa teemme päivittäin töitä eri puolilla Eurooppaa. – Kolmantena on saman asian kaksi puolta. – Datasta pystymme myös näkemään ja ymmärtämään niitä syvempiä pohjavireitä, mihin yhteiskunta on menossa. Hän tuumii, ettei ura-askel ollut kuitenkaan kovin iso loikka. Hän koki, että oli hyvä aika omaa luovuuttakin virkistävälle vaihtelulle. Toisaalta, kun ihmisiltä kysyy, mitkä ovat isoimpia motivaattoreita äänestää eurovaaleissa, niin yllättävän suuri osa sanoo laitaoikeiston vastustamisen. Datapraxis ei ole puoluepoliittisesti sitoutunut, mutta tekee yhteistyötä pääosin progressiivisten toimijoiden, kuten kansalaisjärjestöjen ja poliittisten puolueiden kanssa eri puolilla Eurooppaa. Toisaalta kannatus populistisille ja laitaoikeiston puolueille nousee. Vatanen teki liki seitsemäntoista vuoden uran eri tehtävissä sosialidemokraattisessa liikkeessä, viimeksi SDP:n poliittisen valmistelun päällikkönä. VATASEN TYÖPÖYDÄLLÄ on nyt projekteja neljästä eri maasta – Suomesta, Ruotsista, Hollannista ja Italiasta. DATA ON tärkeää, koska sen avulla voidaan saada kiinni asioista, jotka eivät ole vielä päivälehtien etusivuilla, vaan kuplivat vasta ihmisten kahvipöytäkeskusteluissa. Ilman dataa vain arvaillaan, Vatanen kiteyttää. Ehkä se voisi olla oivallusten tai syvemmän ymmärryksen johtaja. Ykkösenä ovat elinkustannukset ja arjen asiat, toisena turvattomuuden tunteen lisääntyminen. Vatanen nostaa esimerkiksi, että on tärkeää hahmottaa miten ja miksi laitaoikeiston nousu tapahtuu, jotta siihen voidaan vastata. – Jos ajatellaan puolueita, järjestöjä, kampanjoita, niin mitä enemmän tiedät niistä ihmisistä, joiden mielipiteisiin yrität vaikuttaa, sitä tehokkaampi olet. Toimintaa ohjaavat arvot. Teksti ja kuva Anna-Liisa Blomberg K aisa Vatanen ei ole keksinyt, miten suomentaisi tittelinsä senior insights manager. Europarlamenttivaaleissa viisi vuotta sitten puhuttiin ilmastonmuutoksesta, nyt sen vastainen työ ei niin sanotusti trendaa. Nyt teemme yhteistyötä esimerkiksi Georgian opposition kanssa. Osaat suunnata viestisi ja määrittää kohderyhmäsi – valita asiat, joista puhut kenellekin, Datapraxisissa maaliskuussa aloittanut Vatanen kuvailee. – Ihmisten prioriteettilistalla ilmastonmuutoksen kaltaiset isot, abstraktit asiat, jotka eivät ole ihan huomisen asioita, menettävät asemaansa. Datapraxisin tuoreessa usean maan kattavassa EU-vaalitutkimuksessa kartoitettiin, mitkä asiat ihmisten mielissä ovat päällimmäisenä
– Me progressiivisella puolella olemme olleet tässä jotenkin varovaisia. Hän nostaa esiin Saksassa SPD:n sisällä AfD:n nousun kirvoittaman keskustelun siitä, miten sosialidemokraattien pitäisi suhtautua maahanmuuttoon. Ne myös toimivat maasta toiseen. Pitää miettiä, kuinka paljon se pienempi äänekäs osa vinouttaa ajatteluamme. – Ajatellaan, että AfD:n nousu on pois demareilta. Pitäisi muistaa, että Saksan hiljainen enemmistö ei tue AfD:n ajatuksia ja arvoja. Emme ole samalla lailla osanneet yhdistää joukkoja. – Se on aika kova tulos. Meidän pitäisi osata myös oppia toisiltamme, lainata toisiltamme, tukea toisiamme rajojen yli paremmin. 25 Demokraatti keänä syynä äänestää, 26 prosenttia piti sitä jokseenkin tärkeänä. Se on henkilökohtaisesti aika kivaa. – Ei silloin ajateltu, että pitää olla jotain omia ja uniikkeja ajatuksia, vaan ne samat ajatukset käyvät ja toimivat. KAISA VATANEN on Datapraxisin itäisin työntekijä, läntisimmät ovat Washingtonissa. Matkustamista tulee asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden luo jonkin verran, mutta kuitenkin vähemmän kuin tuli täältä Tampereelta Helsinkiin. VATASEN MIELESTÄ olisi tärkeää pitää mielessä hiljaiset enemmistöt. Lontoossa on toimisto, mutta pääosa työskentelee etänä. Jos jotain oppia ääriryhmiltä voi ottaa, se on Vatasen mielestä rajat ylittävä yhteistyö. Yrityksellä on väkeä lisäksi Saksassa, Ranskassa, Itävallassa, Espanjassa, Irlannissa, Englannissa ja Skotlannissa. – Tapaamme tiimeittäin säännöllisesti ja vähintään pari kertaa vuodessa koko yrityksen kesken. Hän huomauttaa, että poliittisen työväenliikkeen alussa yli rajojen lainattiin jopa ohjelmat, jotka käännettiin sanasta sanaan. En tarkoita, että meidän pitäisi vain imeä muualta, vaan meilläkin on annettavaa. de_06062024_24.indd 25 de_06062024_24.indd 25 28.5.2024 12.45 28.5.2024 12.45. Laitaoikeisto käyttää maasta toiseen samoja teemoja, argumentteja ja kampanjametodeja
– Pääsimme paikkoihin, joihin ei ta vallisesti noin vain mennäkään ja tapaa maan ihmisiä, joita ei ihan tuosta vain pääse näkemään. Polkuja on monia. KOULUTUS VALOTTAA nuorille erilaisia tapoja vaikuttaa. Yhteiskunnalliset asiat ja päivän politiikka olivat kiinnostaneet häntä jo pitkään. Työvarjostuksessa kukin seurasi va litsemansa henkilön työpäivää ja tutus tui tämän työhistoriaan haastattelemalla häntä. Totta kai se panee miettimään, mitä tämä tarkoittaa pitkälle tulevaisuuteen. Varjostushommissa oltiin muun muassa eduskunnassa ja ayliikkeessä. Hän kirjoitti aikoinaan mielipi teitä Sipilän hallituksesta someen, ja sit ten häntä pyydettiin ehdolle kuntavalei hin 2021. Sain paljon näkemystä siihen, mitä päätöksenteko siellä oikeasti on ja miten tärkeitä EU:n kansalaisten kan nalta asiat ovat, vaikka usein ne saattavat tuntua turhalta sääntelyltä, hän sanoo. Juuri ennen reis sua hän oli lupautunut SDP:n eurovaa liehdokkaaksi. Matkalla tutustuttiin myös muun muassa lobbaukseen. Laitaoikeiston nousun mahdollisuus huolettaa. – Halusin mennä ruohonjuuritasolle katsomaan, mitä ayliike käytännössä tekee lähellä jäsenistöä, Harjula kertoo. Pääsin mukaan palavereihin ja näkemään aika realistisesti, mitä Jussin arki on. 26 Demokraatti Luokkaretki vaikuttamiseen VAIKUTTAMINEN Tulevaisuuden vaikuttajat -kurssi avasi 23 nuorelle vaikuttamisen saloja. Kurssilla oppi ymmär tämään laajoja kokonaisuuksia ja sai nähdä, millaista poliittinen toiminta on. Nelikko kuvaa kurssin hujahtaneen ohi vauhdilla. Olin kuin pikkupoika kark kikaupassa, kun pää sin kävelemään hallin tokortteleissa ja kyselemään siellä työs kenteleviltä ihmisiltä asioita, Eetu Harjula, 22, kuvailee Tulevaisuuden vaikut tajat kurssin kevätmatkaa Brysseliin. Sanoisin, että nämä ovat todella tärkeät vaalit, Juuso Karhu, 27, sanoo. Käteen jäi unohtumattomia kokemuksia ja kohtaamisia sekä elinikäisiä ystäviä. EU:n päätöksenteon rakenteita sy väluodattiin ensin kotimaassa. – Oli uskomattoman ihana ja avartava reissu. Sain myös inspiraatiota työhöni – toteutamme lapsille ja nuorille suun natun somekampanjan EUvaaleista, Nuorissa Kotkissa tiedotus ja kvsihtee rinä työskentelevä Wilhelmiina Seppä-Ojanperä, 26, kertoo. KARHU ODOTTI kurssilta ehkä enemmän talouspolitiikkaa, mutta hänen odotuk sensa ylittyivät silti. Harjula taas kävi varjostamassa Vaa sassa JHL:n aluepäällikköä Katja Tuokkolaa. Kurssin sisällössä kohokohtia oli paljon. Har jula ja SeppäOjanperä kertoivat Demokraatissa tammikuussa, että taustavai kuttaminen on heidän juttunsa. Karhu liittyi puolueeseen viime edus kuntavaalien kynnyksellä, kun hänelle valkeni, ettei olekaan itsestään selvää, että Marinin hallituksen hyvät päätök set saavat jatkoa. – Satuin sinne viikko ennen helmikuun suurmielenosoitusta, oli aika hektiset tun nelmat. – Tuli ajatus, että täytyisi harjaannut taa itseään siihen, miten asioihin voisi de_06062024_26.indd 26 de_06062024_26.indd 26 22.5.2024 13.46 22.5.2024 13.46. – Sain uusia oivalluksia siitä, kuinka paljon EU:n päätöksenteko vaikuttaa meihin. Kurssilaiset ovat yhtä mieltä siitä, että edessä ovat tärkeät vaalit. Kun vaalit läheni vät, innostuin, kun huomasin, että siellä ovat kaikki muutkin ihan oikeasti taval lisia ihmisiä, eikä oma tietopohja ollut kaan niin huono kuin kuvittelin. Hän pääsi Kemin valtuustoon. Brysse lissä parlamenttiin tutustuttiin euro parlamentaarikko Miapetra Kumpula-Natrin (sd.) vieraana, komissiossa tavattiin komissaari Jutta Urpilainen (sd.). Viivi Järvelällä, 30, oli Brysselissä mukanaan salaisuus. He kehuvat hyvää poruk kaa, josta sai elinikäisiä ystäviä. – Ajattelin ensin, että olen vain lis tan täytteenä – etten ole riittävän tietä väinen valtuustoon. – Jos se toteutuu, sehän muuttaa unio nia ja varsinkin sitä parlamentin keski tien politiikan kulkua, mitä se on ollut vuosikymmenestä toiseen. Harjula tosin on kurssin mittaan alkanut punta roida kuntavaaleihin lähtöä. Kevään annista nelikko nostaa ainakin Yannick Lahden populismiluennon, Lauri Holapan puheenvuoron talouspolitiikasta, visiitin ammattiliitto Prossa Maria Mäkysen vieraana, hyvät ja syventävät teh tävät sekä työvarjostuksen. Teksti Anna-Liisa Blomberg / Kuva iStock ” S e oli tietynlainen unel mien täyttymys. Järvelä on mitä ilmeisimmin päättäjä polulla. SeppäOjanperä varjosti SAK:n järjes töasiantuntija Jussi Kukkolaa
– Omaan työkalupakkiin jäi ainakin se, että turvallisen tilan periaatteita oli hyvä käydä joka kerta läpi. . Alle 30-vuotiaille nuorille tarkoitettu yhteiskunnallisen vaikuttamisen koulutusohjelma. TULEVAISUUDEN VAIKUTTAJAT . ITSEÄ TÄYTYY HARJAANNUTTAA SIIHEN, MITEN ASIOIHIN VOI OIKEASTI VAIKUTTAA. SDP:n, Työväen Sivistysliiton (TSL), Demarinuorten ja Demariopiskelijoiden yhteistyössä järjestämä. Syksylle on suunnitteilla Ta louspolitiikan korkeakoulu. KURSSILAISILTA KIITOSTA saa myös kurs sin vetäjä, TSL:n Tiina Vesa, jota ku vataan ”huipputyypiksi”. Koulutuksessa tutustutaan erilaisiin urapolkuihin ja vahvistetaan osallistujien omaa ääntä yhteiskunnallisina vaikuttajina. Demokraatti tutustui kurssiin kolmen jutun sarjassa, jossa tämä viimeinen. – Kurssin lopuksi kerrottiin jatkomah dollisuuksista, joita puolueella on tar jota. Kurssi saa jatkoa, muttei ihan vielä. . Kyllä niitä kynät sauhuten kirjoi tettiin ylös, Vesa kertoo. Turussa kulttuurihistoriaa opiskeleva Karhu on pienen vauvan isä ja kokee, ettei ehkä vielä ole aika lähteä ehdolle. . Myös SAK:n, Demari nuorten ja opiskelijoiden kanssa yhteis työ oli hyvää. de_06062024_26.indd 27 de_06062024_26.indd 27 22.5.2024 13.46 22.5.2024 13.46. Siitä tulikin palautetta, että on ihanaa, että luotiin il mapiiri, jossa uskaltaa puhua ja olla oma itsensä, Vesa kertoo. Koulutus on SDP:lle tärkeä, ja Vesa painottaa yhteistyön merkitystä kurssin onnistumisessa. Vesa itse kuvaa kurssia parhaaksi, jota on saanut vetää. 27 Demokraatti oikeasti vaikuttaa eikä jämähtää sinne kahvipöytäkeskustelun tasolle. Koulutuksessa syvennytään talouden rakenteisiin ja päätöksenteon taustoihin, opitaan vaikuttamistyön muotoja ja vuorovaikutustaitoja. . Kuntavaaleissa 2029 aika voisi olla jo otollinen
VAJAAN 350 000 asukkaan Bilbao toimii pohjoisessa Espanjassa sijaitsevan Biskajan provinssin pääkaupunkina, mutta Baskimaan hallinnollinen keskus löytyy pienemmästä Vitoria-Gasteizista. Vaikka Baskimaalla ei ole omaa armeijaa, se on periaatteessa itsenäinen. Veroja keräävä Espanja ei suostu täysitsenäisyyteen, mutta poliittinen kompromissi, jonka molemmat osapuolet ovat enemmän tai vähemmän hyväksyneet, estää tahoja ajautumasta sisällissotaan. kimaa ja vapaus) pyrki väkivallalla yhdistämään historiallisen Baskimaan, johon kuuluu osia myös eteläisestä Ranskasta. Ne symboloivat baskien itsenäistymishalua, kulttuurillista erityisyyttä ja syvää paikallisylpeyttä. ETA on lopettanut toimintansa, mutta sen vuosikymmeniä kestäneessä iskukierteessä kuoli yli 900 ihmistä. Kenraali Francisco Francon fasistijoukot kohtelivat baskeja kaltoin, ja myöhemmin Franco kehotti heitä ”puhumaan kristillisesti” eli käyttämään oman kielensä sijaan espanjaa. Ei ole sattumaa, että näiden paikkojen suositut jalkapallojoukkueet, Athletic Club ja FC Barcelona, pyrkivät hyötymään kannattajiensa poliittisista tunteista esiintymällä niiden eräinä ilmentyminä. JALKAPALLO KUULUU kuvioon siten, että Espanjassa urheilu ja politiikka liittyvät läheisesti toisiinsa. Baskit puhuvat kiertelemättä. Joukkueen nimi Athletic on englantia, eikä se ole antanut anteeksi, että BASKIT VASTUSTAVAT VIRALLISTA ESPANJAA ESIMERKIKSI KIELTÄYTYMÄLLÄ ESITTELEMÄSTÄ SEN LIPPUA. Francon ja muiden Espanjan hallitsijoiden yleiskansallistamisprojekti on kuitenkin toiminut siinä mielessä, että esimerkiksi bilbaolaiset osaavat tyypillisesti paremmin espanjaa kuin baskia. Mutta kaduilla näkyi myös Baskimaan itsehallintoalueen punavihreävalkoisia Ikurriña-lippuja. Terveellisemmin toimivat nykybaskit vastustavat edelleen virallista Espanjaa esimerkiksi kieltäytymällä esittelemästä sen lippua. Terroristijärjestö ETA (Euskadi ta Askatasuna, Basde_06062024_28.indd 29 de_06062024_28.indd 29 22.5.2024 13.49 22.5.2024 13.49. Athletic Club, sikäläinen jalkapalloseura, voitti hiljattain Espanjan cupin, ensimmäisen merkittävän pokaalinsa 40 vuoteen. Se valitsee muun muassa Baskimaan hallituksen Jalkapallo ajaa baskien oikeutta suurempaan itsemääräämisoikeuteen. Athleticia kiinnostaa puolestaan pelaaminen Espanjan jalkapallosarja La Ligassa. Muuallakin maassa riittää sirpaloitunutta nationalistista liikehdintää, mutta erityisen voimakkaana ja keskittyneenä se ilmenee kahdella rikkaalla ja omavaraisella alueella, pohjoisen Baskimaassa ja koillisen Kataloniassa. 29 Demokraatti Teksti ja kuvat Esa Mäkijärvi ”E stotonta euforiaa”, lukee mainoslakanassa Helsingin Jalkapalloklubin stadionin seinässä Töölössä, mutta tällainen hehkutus muuttuu todeksi vasta Euroopan toisella puolella Bilbaossa. Espanjan valtion ote alueesta on melko löyhä. Ikurriñoja näkyy sen sijaan vähän kaikkialla, kuten paikallisissa hallintorakennuksissa, kotien parvekkeilla ja ravintoloiden ikkunoissa. Baskimaan huhtikuun paikallisvaaleissa pärjänneet poliitikot valittiin erilliseen parlamenttiin, joka päättää pitkälti seudun asioista. Siitä kärsittiin viimeksi vuosina 1936– 1939. On silti mielenkiintoista, että seura tekee tietoisesti pesäeroa Espanjaan. Liikkeellä oli arviolta miljoona ihmistä, useimmat heistä Athleticin punavalkoisissa väreissä. Baskin kieli eli euskera on outoudessaan vähintään suomen tasolla. Enemmistö heistä haluaisi oman kansallisvaltionsa, mutta he ymmärtävät, ettei se taida olla ainakaan lähitulevaisuudessa mahdollista. Francolainen taantumuksellisuus johti suoriin vastareaktioihin. Jälkimmäinen on vähemmistökieli omalla maallaan. Ei tiedetä, mistä euskera on peräisin, vaan se on ainoa länsieurooppalainen kieli, joka ei kuulu indoeurooppalaiseen kieliperheeseen. Saavutusta juhlittiin Bilbaossa järjestetyissä valtavissa juhlissa, joiden aluksi noin 160 laivaa seilasi Nervión-jokea pitkin kaupungin keskustaan, keskiössä mestarijoukkuetta kuljettanut sininen lautta La Gabarra (kuvassa vas.). puheenjohtajan, komeasti nimetyn Lehendakarin. Laivojen rantauduttua meno vain yltyi, kun mestarit nostelivat pokaaliaan kaupungintalolla
Siltoja Espanjaan ei siis olla polttamassa aivan heti. Nykyään Espanja on parlamentaarinen monarkia ja kohtuullisen toimiva demokratia, joka on onnistunut vaikeissa neuvotteluissa itsenäistymishaluisten alueittensa, ja etenkin Baskimaan, kanssa. Se varsinainen maajoukkue, jota ei ole tunnustettu kattojärjestöjen UEFA ja FIFA toimesta, pelaa harvakseltaan ystävyysotteluita ja, kuinka ollakaan, koostuu pitkälti Athleticin pelaajista. Franco oli viimein kuollut, mutta uudet demokraattiset tuulet puhalsivat, ja Ikurriña laillistettiin pian kyseisen pelin jälkeen. Kristillisdemokraattinen Baskien kansallispuolue sai niissä eniten ääniä ja sen johtaja Imanol Pradales luonnehti itseään jalat maassa pitäväksi Baskimaan täys itsenäisyyden kannattajaksi. Ei välttämättä, kuten heidän hiljattaisten parlamenttivaaliensa tulokset jälleen osoittivat. Rajoitusta on tosin höllätty ajan saatossa sen verran, että nykyään myös Baskimaahan asettuneiden maahanmuuttajien jälkeläiset, kuten nykyjoukkueen tähdet Iñaki ja Nico Williams, saavat kantaa Athleticin paitaa viheriöllä. Sen he myös saivat, mutta poliittisen tilanteen arkuus näkyy vaikkapa silloin, kun keskushallinnon joukkueeksi kutsuttu Real Madrid saapuu vierailulle Bilbaoon. Francon diktatuurin aikaan baskin kieli oli pannassa, eikä Ikurriña-lippuja saanut näkyä julkisilla paikoilla, kuten jalkapallostadioneilla. Valmentajat saavat kaikin mokomin tulla muualta, mutta jalkapalloilijoilla on pitänyt virrata suonissaan niin sanottua puhdasta baskiverta. Jalkapallo oli näin etujoukoissa rummuttamassa baskien oikeutta vähintään suurempaan itsemääräämisoikeuteen. de_06062024_28.indd 30 de_06062024_28.indd 30 22.5.2024 13.50 22.5.2024 13.50. Niiden kapteenit astelivat kentälle kantaen yhdessä kiellettyä Ikurriñaa. Mutta riittääkö itsehallinto baskeille. JALKAPALLOSEURA ATHLETIC CLUB ei ole virallisesti poliittinen, mutta siitä puhutaan Baskimaan epävirallisena maajoukkueena. 30 Demokraatti BASKIMAA diktaattori Franco pakotti sen käyttämään vuosikymmenet espanjalaistettua nimeä Atlético. Athleticin vaihteleva historia, johon kuuluu sekä pokaalisadetta että pitkiä kuivia kausia, sitoo fanit seuraan. Athleticissa, historiallisesti menestyneessä joukkueessa, saa edelleen pelata pelkkiä baskeja. Joulukuussa 1976 Athletic ja Real Sociedad, Baskimaan tärkeimmät seurat, kohtasivat paikallisottelussa. JALKAPALLO OLI ETUJOUKOISSA RUMMUTTAMASSA BASKIEN OIKEUTTA SUUREMPAAN ITSEMÄÄRÄÄMIS OIKEUTEEN. Ja vaikka heidän suosikkijalkapalloseuransa korostaa urheilullista ja kulttuurillista luonnettaan, se ei myöskään vastusta äänekkäästi radikaaleja poliittisia aineksia. Baskit näkevät itsensä uhreina, jotka ovat pärjänneet kokemastaan sitkeästä espanjalaisesta juonittelusta huolimatta
EU:n komissio tiedotti toukokuun alussa Metaa koskevan tutkinnan aloittamisesta. – Ruutuajan merkitystä on tutkittu paljon ja esimerkiksi yhteys erilaisiin ahdistuneisuushäiriöihin on selkeä. Komissaari Margrethe Vesta gerin mukaan taustalla on halu suojella lasten ja nuorten henkistä ja fyysistä hyvinvointia. – Vahva ikärajavalvonta ja algoritmien sääntely on teknisesti täysin mahdollista, kuten tietenkin myös näytettävän sisällön ohjaaminen, kuten Meta teki esimerkiksi tuoreeltaan rajatessaan poliittisen sisällön näyttämistä, sanoo Merinen. – TikTok saatetaan kieltää niin EU:ssa kuin Yhdysvalloissa merkittävien tietoturvaongelmien takia, mutta minusta isoin ongelma on, että se alustana sallii ihan kaiken mahdollisen jakamisen. Käyttäjäkunta on hyvin nuorta, eikä heitä pitäisi addiktoida ruutuun kiinni tai sallia vaarallisten haasteiden leviämistä. Merinen perustelee rajaa lapsille ja nuorille terveellisemmällä ja turvallisemmalla digitaalisella ympäristöllä, jonka edistämiseksi some-jätteihin tulisi ottaa nykyistä tiukempi linja. Tutkinta liittyy koukuttamiseen, käyttäjän heikkouksien hyödyntämiseen, epäasiallisen sisällön näyttämiseen ja ikärajatodennusten käyttämiseen. Mielenterveyshaittojen ennaltaehkäisyssä pitää palveluntuottajien tehdä myös osansa, ei voi olla niin, että yritämme vain hoitaa kasvavia seurauksia, Ville Merinen sanoo. SOSIAALINEN MEDIA de_06062024_31.indd 31 de_06062024_31.indd 31 29.5.2024 10.07 29.5.2024 10.07. 31 Demokraatti Somelle ikäraja “Ei voi olla niin, että yritämme vain hoitaa seurauksia.” Teksti Demokraatti / Kuva iStock K ansanedustaja, psykoterapeutti Ville Merinen (sd.) esittää sosiaaliselle medialle 16 vuoden ikärajaa. Vastaava tutkinta TikTokin osalta on käynnistetty jo aiemmin keväällä. SOSIAALISEN MEDIAN sääntely on esillä parhaillaan ympäri Eurooppaa
33 Demokraatti KASVO 33 Demokraatti Rauhan Rauhantutkija Marko Lehti sanoo, että uusi maailmanjärjestys tarvitsee uudenlaisia lähestymistapoja rauhanvälitykseen ja -rakentamiseen. Teksti Janne Ora / Kuvat Jani Laukkanen TUTKIJA de_06062024_32.indd 33 de_06062024_32.indd 33 29.5.2024 10.15 29.5.2024 10.15
– Ukraina on kyennyt välttämään syvimmät mentaaliset juoksuhaudat koko sodan aikana ja itse asiassa jo vuodesta 2014 lähtien, jolloin Venäjä valtasi Krimin. Lehti sanoo, että päivänpolitiikan kuohujen ja räväköiden mediaotsikoiden alle jäävä arkinen, päivittäinen rauhan ja jälleenrakentamisen työ on monista syistä tärkeää. – Jos keskitytään vain sotimiseen ja sotaan, niin silloin helposti hävitään rauha, joka kuitenkin merkitsee yhteiskunnan moninaisuutta, demokratiaa ja kykyä kestää erilaisia mielipiteitä. Ukrainassa sota on kuitenkin jokapäiväistä arkea. Tampereen yliopiston vuonna 2006 valmistuneessa Linna-rakennuksessa sijaitsevat yliopiston kirjaston ja monen yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan laitoksen lisäksi rauhanja konfliktintutkimuskeskus TAPRIn toimitilat. Tausta kuuluu monin tavoin hänen pohdinnoissaan. – Ukrainassa on myös paljon sellaista keskustelua, jossa ukrainalaiset käsittelevät maan sisäisiä ristiriitoja ja kipupisteitä. – Ukrainassa puhutaan nyt esimerkiksi siitä, miten rauha voitetaan eli käännetään ajatusta siitä, että sota täytyy voittaa. – Sitä kykyä voi kutsua rauhanrakentamiseksi, vaikka sillä ei olekaan suoraa merkitystä valtioiden välisessä politiikassa. Näin voi käydä niin sodan kuin rauhankin aikana. 34 Demokraatti D-KASVO A urinkoinen kevätpäivä on virinnyt Tampereen yliopiston keskustan kampusalueella, kun Demokraatti tapaa Marko Lehden, rauhanja konfliktintutkimuskeskuksen tutkimusjohtajan. Sinne minulla ei ole erityisen vahva ikävä, hän hymähtää tavalla, jonka syyt toinen pikkukaupungin kasvatti heti ja vaistomaisesti ymmärtää. Lehti on pukeutunut farkkuihin ja vaalean rentoon pikkutakkiin; ulkoiselta olemukseltaan mies on kuin yksi Linnan käytävillä parveilevista opiskelijoista. Jos niitä ei käsitellä, ne alkavat haitata Ukrainan sisäistä kehitystä. Tutkimusjohtajassa pilkahtelee itseironista huumoria sekä muunkinlaistakin rentoutta. de_06062024_32.indd 34 de_06062024_32.indd 34 29.5.2024 10.15 29.5.2024 10.15. He organisoivat monenlaista yhteiskunnallista vuoropuhelua ja toimintaa, joka tukee Ukrainan resilienssiä. – Moninaisuus, demokratia ja sisäinen rauhanvälitys mahdollistavat sen, että Ukraina pystyy sopeutumaan ja yhteiskuntana kestämään erilaiset rauhanratkaisut, vaikka ne eivät välttämättä olisi ihan sitä, mitä ukrainalaiset olisivat odottaneet ja toivoneet, Lehti pohtii. Kuvaukset on tehty ja otamme hissin Linnan kuudenteen kerrokseen. Ukraina on tänä aikana myös vahvistunut demokratiana ja kansalaisyhteiskuntana. MAALLIKOLLE SAATTAVAT rauhanvälitys, yhteiskunnallinen vuoropuhelu ja rauhan rakentaminen kuulostaa ylätason puheelta ja toiminnalta. – Olen varsinaissuomalainen ja silti samalla kosmopoliitti, hän lisää työhuoneellaan kuin äskeistä hissimurjaisua pehmentääkseen. Tutkijan työssään Lehti tekee säännöllistä yhteistyötä ukrainalaisten kollegoidensa kanssa. Helposti nähdään vain Ukrainan sodan ja maan tilanteen aseellinen puoli, eikä sitä kuinka rikas ja vahva Ukrainassa on sekä järjestöjen ja ihmisten muodostama kansalaisyhteiskunta että akateeminen maailma. – Olen alkujaan kotoisin Salosta. Viime aikoina Lehti on arvioinut mediassa etenkin Ukrainan sotaan liittyviä kehityskulkuja. – Monella tutkijakollegalla on jalka sekä akatemiassa että käytännön puolella. Lehti sanoo, että pahimmillaan yhteiskunta ihmisineen ja yhteisöineen voi sodassa ja sen takia ajautua eräänlaiseen henkiseen juoksuhaudan tilaan, uhan tunteen kierteeseen. UKRAINASSA PUHUTAAN NYT ESIMERKIKSI SIITÄ, MITEN RAUHA VOITETAAN. Kolonialismi ja sen eri muodot käväisevät Lehden puheissa monesti haastattelun mittaan. Toki se ajatus voi olla myös hieman epämääräinen, sillä käytännössä kaikki häviävät sodan, Lehti pohtii. Matkalla haastateltavan tutkijankammiomaiseen työsoppeen vaihdamme muutaman sanan Kaarinassa asuvan Marko Lehden taustoista. Lehti vieläpä kertoo rakastavansa rock and rollia, koripalloa ja sarjakuvia. TUTKIMUSJOHTAJAN TYÖ sisältää muun muassa julkisuudessa esiintymistä, edustamista sekä hallinnollisia töitä. Hän avaa ajatusta rauhan voittamisesta; ajatusta, joka on sovellettavissa muihinkin sotaa käyviin maihin kuin Ukrainaan. – Tämä työ on jäänyt eurooppalaisessa keskustelussa varjoon. On tärkeää, että esimerkiksi Ukrainassa ei tehdä tätä virhettä. Niitä kipupisteitä ovat vaikkapa kahden ortodoksisen kirkon väliset ristiriidat, joihin liittyy osaltaan Venäjän kolonialistinen perintö. – Rauhan rakentaminen on ollut aika paljon sitä, että eurooppalaiset menevät eri paikkoihin ja ajattelevat, etteivät paikalliset osaa, vaikka he osaavat. Samaan aikaan, kun Ukrainan rintamilla soditaan, haavoitutaan ja kuollaan, keskustellaan ukrainalaisen kansalaisyhteiskunnan sisällä rauhan ajasta ja tiestä siihen; pohditaan ylimalkaan käytännön realistisia mahdollisuuksia saavuttaa rauha – Venäjän hyökkäyssodasta ja sen imperialistisesta politiikasta huolimatta. LEHTI ON koulutukseltaan historioitsija
Olemme menossa kohti uutta ja tuntematonta. julkaissut yhdeksän tieteellistä kirjaa, joista uusin käsittelee pohjoismaisen rauhan käsitettä . toimii myös kansainvälisen maisteriohjelman Peace, Mediation and Conflict Research johtajana . – Kaikessa hyväntekeväisyydessä päädyttiin aika vahvoihin koloniaalisiin käytäntöihin: yhden ajattelun ja normin LÄNSI USKOTTELEE, ETTÄ SILLÄ ON AFRIKASSA VETOVOIMAA. Senkaltaista rauhan rakentamista on yleensä tehty esimerkiksi Afrikassa. – Rauhanrakennuksella voidaan tehdä myös paljon pahaa. erikoistunut globaalin järjestyksen, monenkeskisten käytänteiden, rauhanvälityksen, rauhanrakennuksen ja rauhansysteemien tutkimiseen . – Erilaisia julistuksia ja sopimuksia tehtiin niiden normien pohjalta, mutta me olemme tulleet sen ajan päähän. MONENKESKEINEN MAAILMANJÄR JESTYS ja sen pelisäännöt ovat muuttuneet. kirjoittanut myös levyarvioita ja musiikkiartikkeleita Big Beat -lehteen Lehti näkee rinnasteisuutta eurooppalaisen rauhanvälityksen ja rauhan rakentamisen ongelmien sekä perinteisen kehitysyhteistyön lieveilmiöiden välillä. Tähän tapaan voi kiteyttää monien tutkijoiden näkemykset. toiminut vuodesta 2022 TAPRIn tutkimusjohtajana . työskennellyt vuodesta 2004 Tampereen yliopiston rauhanja konfliktintutkimuskeskus TAPRIssa . väitellyt filosofian tohtoriksi Turun yliopistossa 1998, aiheena Itämeren alueen yhteistyö osana ensimmäisen maailmansodan jälkeisen Euroopan jälleenrakennusta . 35 Demokraatti MARKO LEHTI . Lehden mielestä myös vanhassa maail manjärjestyksessä oli suuria valuvikoja. Marko Lehti on samoilla linjoilla. Siinä piilee sisäänrakennetusti ikään kuin koloniaalisen lisäsiiven riski. de_06062024_32.indd 35 de_06062024_32.indd 35 29.5.2024 10.15 29.5.2024 10.15. Siinä järjestelmässä olivat ne meille rakkaat normit, kuten ihmisoikeuksien kunnioittaminen sekä rauhan ja turvallisuuden takaaminen. – Elimme pitkään länsijohtoisessa niin sanotussa liberaalissa maailmanjärjestyksessä, joka mahdollisti rauhanrakennuksen ja normatiivisen yhtenäisyyden luomisen
– Jos kuitenkin katsomme, miten maailma tosiasiallisesti on muuttumassa, on lännen rooli häviämässä. RAUHAN RAKENTAMISEEN ja sen välittämiseen on tullut globaalilla tasolla uusia ajatuksia ja visioita moninapaisuudesta ja paikallisuuden painottamisesta. – Jos menemme Afganistaniin, meidän täytyy olla hyväksyttäviä Taleban-liikkeen mielestä. Muutos tulee erilaisten autoritaaristen valtioiden suunnalta, esimerkiksi sellaisten kuin Kiina, Venäjä ja Intia. – Ihmisluonto ja poliittiset järjestelmät ovat kuitenkin sellaisia, että aina ilmestyy toimijoita, joiden mielestä aggression käyttö on heille oikeutettua. Osa läntisistä järjestöistä voi yhä toimia Afganistanissa, mutta se on erilaista rauhanrakennusta kuin aiemmin. Mitkä kolme asiaa ovat sinulle tärkeitä arjessa. – Kiina on avaintekijä, ei Venäjä. Onko länsimaisen ja autoritaaristen valtioiden rauhanvälityksen mallien väliltä kehitettävissä kolmatta tapaa globaaliin rauhanja jälleenrakennukseen. Vastaavaa mallia on viety myös moniin muihin maihin. Ne eivät jaa samoja arvoja kuin länsi. Liberaali läntisen maailmanjärjestyksen de_06062024_32.indd 36 de_06062024_32.indd 36 29.5.2024 10.15 29.5.2024 10.15. maailmaan, jossa ajateltiin, että vain tietyt maat tietävät ja osaavat tämän. Tämäkin kysymys pohdituttaa tutkijoita – Lehti mukaan lukien. – On toistaiseksi epäselvää, miten uusi maailmanjärjestys pystyy luomaan uudenlaista neuvottelevaa tasapainoa nyt kun vanha järjestelmä ihanteineen on hajoamassa. Lehti sanoo Afganistaniin tehdyn taannoisen länsivetoisen intervention olevan yksi esimerkki koloniaalistyylisen auttamisen mallista. Hänen mukaansa hentoja merkkejä on siitä, että sellaisia rauhanvälityksen ja uudelleenrakennuksen malleja saatetaan löytää. EU:lla olisi kykyä siihen, mutta kykeneekö se globaalina toimijana muuttumaan ja hyväksymään sen, että sen normeja ei kaikkialla hyväksytä. Tavat vaikuttaa maailmassa ovat muuttuneet. Kiina toimi omalla tavallaan tärkeässä roolissa rauhan välittäjänä esimerkiksi Iranin ja Saudi-Arabian rauhansopimuksen tunnustamisessa. – Jopa ajatus siitä, että rauha olisi jonkinlainen normatiivinen ideaali, tuntuu häviävän. Hän haluaa vastata kysymykseen maailmanrauhasta ”vähän filosofisemmin ja historiallisemmin”. 36 Demokraatti D-KASVO 1 Perhe. Jos niitä tapauksia katsoo vähänkään kriittisemmällä silmällä, on toiminnassa ollut paljon samaa kuin 1800-luvun siirtomaapolitiikassa. Kantin mukaan sodat käyvät lopulta mahdottomiksi, kun vain edistetään hyviä asioita, kuten ihmisoikeuksia ja demokratioita. Eikä näytä siltä, että moninaisempi maailma olisi oikeudenmukaisempi ja rauhanomaisempi. Lehden mukaan on silti mahdollista löytää malleja, joissa konflikti voidaan muuttaa rauhan mahdollisuudeksi. LEHTI HUVITTUU kysymyksestä siitä, mitkä tekijät voisivat edistää maailmanrauhaa. – Isoja ja tärkeitä kysymyksiä ovat ne, voiko Afganistanissa ja sen tapaisissa maissa toimia hedelmällisesti ja miten se onnistuu. – Venäjä taas sotkee Afrikan pakkaa palkka-armeijoillaan. 3 TÄRKEINTÄ 3 Koripallo, jota pelaan muutamassa höntsäjoukkueessa. – Lähes kaikissa rauhanja jälleenrakennuksen maissa on ollut käytössä tämä sama tapa. Lehti painottaa, että Kiinan rooli muuttuu yhä tärkeämmäksi kaikkialla, halusimme sitä tai emme. Mutta kyllä kiinalaisilla on asioita takataskussaan ja paljonkin. Ja Kiinan liikkeet niin sodassa kuin rauhan rakennuksessa saattavat olla sekä arvoituksellisia että yllätyksellisiä. Lehti havainnollistaa eettis-normatiivisen pinteen. 2 Rock and roll, rockabilly ja ylipäätään americana -musiikki. – Onko normatiivisuudessaan ehdoton Eurooppa kykeneväinen oppimaan ja muuttumaan. Se vain kertoi toimineensa rauhanvälittäjänä, Lehti toteaa. Lehden mukaan esimerkiksi sekä EU että Euroopan turvallisuusja yhteistyöjärjestö Etyj ovat halvaannuksen ja neuvottomuuden tilanteessa kriisinhallinnassa ja rauhanrakennuksessa. Ne maat sitten menevät ja auttavat muita vähemmän sivistyneitä maita. – Kävi selväksi, että kukaan ei oikeastaan tiennyt, mitä Kiina oli rauhaa välittäessään tarkalleen ottaen tehnyt. – Pitäisi kunnioittaa paikallisia ja heidän tapojaan, mutta missä menee raja, mitä hyväksytään ja miten toimia esimerkiksi naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisemiseksi. Kiina menee ja kertoo afrikkalaisille, ettei meillä ole mitään takataskussa, ottakaa rahat ja me rakennamme teille sairaaloita ja teitä. – Länsi uskottelee, että sillä on Afrikassa vetovoimaa. Afrikka on Lehden mukaan muuttunut uuskolonialismin kentäksi. PALATAAN HETKEKSI vielä Yhdysvaltojen ja muiden länsivaltojen taannoiseen Afganistan-interventioon ja sen opetuksiin. Myanmarin rajakonfliktissa Kiina toimi myös rauhanvälittäjänä, vaikka se itse mahdollisti koko konfliktin. – Maailmanrauhan ideaali on kysymys, jota jo Immanuel Kant aikoinaan pohti ikuisen rauhan käsitteellään
de_06062024_32.indd 37 de_06062024_32.indd 37 29.5.2024 10.15 29.5.2024 10.15. Rauha kytketään yksinomaan vasemmistolaiseksi: sillä on nykyäänkin kylmän sodan aikainen laahus. Väkivallan käyttö tulee aiempaa hyväksyttävämmäksi ja levottomuudet voivat laajeta. Luulisi sen ajattelun jääneen menneisyyteen. LEHDEN MIELESTÄ hallituksen tekemissä rauhanjärjestöjen leikkauksissa näkyy se, että rauhan käsite värittyy Suomessa – toisin kuin monissa muissa maissa – kovin puoluepoliittisesti. – Jos rauhanjärjestöt puhuisivat rauhan sijaan turvallisuudesta, ne luultavasti välttyisivät hallituksen leikkauksilta, Lehti sanoo ja väläyttää nopean, ilkikurisen hymyn. Rauhasta puhuminen voidaan tulkita uhan ilmapiirissä jopa epäisänmaalliseksi. 37 Demokraatti murtuminen voi johtaa useisiin vaihtoehtoisiin teihin. – Emme elä rauhanomaista aikaa nytkään, mutta jos ei synny uudenlaisia rauhanvälityksen ja rakennuksen tapoja, menemme tätäkin levottomampaan aikaan. RAUHAN KÄSITE VÄRITTYY SUOMESSA KOVIN PUOLUE POLIITTISESTI. – Sellainen tulkinta rauhan termistä on aika yllättävä nykypäivänä. – Jos taas uuteen järjestelmään siirrytään hallitummin ja kyetään luomaan uusia rauhanrakennuksen ja säätelyn keinoja, saamme ehkä vakaamman maailman; emme ehkä sellaisen kuin olemme unelmoineet, mutta kuitenkin paremman kuin totaalisen kilpailun ja sotimisen maailman
Ja Suomessa se on välttämätöntä jo eläkejärjestelmän kestävyyden vuoksi. Nuorten sapattivapaiden tai työelämän siestan pitäisi vastata työn tuottavuuden kasvuun. OMAAN KORVAANI kuulostaa myös hölmöltä nipistää vuorotteluvapaan kaltaisista järjestelmistä. Jos SDP:n kantaa huolta siitä, miten uudet sukupolvet takaavat palvelulupauksen ikääntyneille, kannattaa SDP:n avata keskustelu myös sukupolvien välisestä oikeudenmukaisuudesta. Työperäisen maahanmuuton lisäksi on syytä panostaa niiden hyvinvointiin, jotka täällä jo ovat. Kesätöitä on tarjolla vähän, vastentahtoinen osa-aikatyö arkea ja vakituisen työpaikan eteen saa tehdä töitä vuosia. EI NUORILLA ole vielä saavutettuja etuja työmarkkinoilla tai usein myöskään valmiutta puolustaa omia oikeuksiaan. Luvut mielenterveyden haasteista sekä nuorten työkyvyttömyyseläkkeiden määrästä pitäisi avata jokaisen silmät. SDP:n on aika kantaa huolta sukupolvien välisestä oikeudenmukaisuudesta NUORTEN EPÄVARMUUS TYÖMARKKINOILLA ON MYÖS YHTEISKUNNALLINEN ONGELMA. ME DEMARINUORISSA olemme esittäneet, että yhteiskunnassa tulee pilotoida työkyvyn ja sen johtamisen parantamiseen tähtäävä hyvinvointiohjelma. Nuoren sukupolven työhyvinvointia ei arvosteta riittävästi, vaikka nuorten merkitys yhteiskunnan ja talouden tulevaisuudelle on kiistaton. Nuorten epävarmuus työmarkkinoilla aiheuttaa henkilökohtaisia tragedioita, mutta on myös yhteiskunnallinen ongelma. PALKKAKÖYHYYDEN JA jaksamisen haasteet ovat sukupolvelleni perusolotila. KOLUMNI Emilia Kangaskolkka emilia.kangaskolkka@demarinuoret.fi Kirjoittaja on Demarinuorten puheenjohtaja. SUOMALAINEN HYVINVOINTIYHTEISKUNTA perustuu sen kannattelijoihin. Eikö meillä kannattaisi antaa kullekin vuorollaan hetki hengähtää – työuria on kuitenkin tavoitteena pidentää nykyisestä. Hyvinvointipalveluiden integroimisella työpaikan arkeen pitäisi päästä pureutumaan niin yksilön tarpeisiin kuin työpaikkojen rakenteellisiin haasteisiin. 38 Demokraatti S DP:n pitäisi kantaa erityistä huolta nuorten työmarkkina-asemasta ja hyvinvoinnista työelämässä. de_06062024_38.indd 38 de_06062024_38.indd 38 28.5.2024 10.35 28.5.2024 10.35
Huomaan, että alan enemmän ja enemmän näyttää isältäni. Työ on raskasta, mutta palkitsevaa. Tässä iässä kasvot alkavat muuttua. Onko se talo, perhe, kultainen noutaja ja padeliharrastus. Nyt saan itse valita. Ensin olin lapsi, ja sitten menin kouluun kuusivuotiaana. Sittenkö lasketaan pitkästä kammasta päiviä eläkkeelle pääsyyn. 39 Demokraatti Santeri Kujanpää 28-vuotias SONK ry:n pääsihteeri. Elämä on selvästi jonkinlaisessa muutosvaiheessa, mutta en vielä tiedä mitä muutos tuo tullessaan. Lukion jälkeen kävin intissä kääntymässä ja sitten menin korkeakouluun. Korkeakoulussa oli selvää, että haluan sieltä käteeni paperin, jossa lukee, että olen kansainvälisen liiketalouden tradenomi. T ässä iässä tuntuu, että olen siirtymävaiheessa aikuisuuteen. KASVOT PEILISSÄ Teksti ja kuva Nora Vilva nora.vilva@demokraatti.fi de_06062024_39.indd 39 de_06062024_39.indd 39 29.5.2024 9.30 29.5.2024 9.30. Tässä elämän muutoskohdassa ei ole enää yhteiskunnan antamaa to do -listaa, josta näkee, mitä seuraavaksi kuuluu tehdä. Olen sen verran nuori, etten ole kovinkaan montaa muutosvaihetta ehtinyt vielä kokemaan. Opiskeluajoista on jo pari vuotta, asun Helsingissä ja on vakkarityö. En tiedä näkevätkö muut sen saman minussa. Kun katson omia kasvojani ja saman ikäisten kavereiden kasvoja, tuntuu siltä, että näen jo, miltä kukin meistä tulee näyttämään neli–viiskymppisenä. Nyt olen töissä, ja nyt on kämppä, ja herää kysymys, mikä on se seuraava etappi. Entä sen jälkeen. Sen jälkeen piti mennä töihin. Opiskeluajoissa oli tietty selkeys – ensin oli ala-aste, sieltä siirtymä yläasteelle, sen jälkeen menin lukioon
Teksti Rolf Bamberg / Kuvat Jani Laukkanen O tetaan alkuun kevyt peruskartoitus. ai on yksi vanhempi herra siellä. Ei näy juuri... Toisaalta se on melkeinpä itsestäänselvä valinta, sillä linnakemiljöö on ihan omiaan tälle parodiselle ritariseikkailulle. Niinpä, melkein kaikki. RYHMÄTEATTERI ON ottanut tämänvuotiseksi Suomenlinnan kesäproduktiokseen juuri Don Quijoten. 40 Demokraatti KULTTUURI HULLUNA on hyvä olla Don Quijoten houreiset seikkailut nähdään tänä kesänä Suomenlinnassa vapaasti sovitettuna ”road moviena”, mutta alkuteoksen henkeä kunnioittaen. Ja nyt käsi ylös ne, jotka tuntevat sanonnan tuulimyllyjä vastaan taistelemisesta... Aika laajasti tunnetaan myös don Quijoten ratsun (lue kaakin) nimi Rosinante, haarniskainen sotisopansa sekä tietysti seikkailujen matkatoveri ja aseenkantaja Sancho Panza, joka itse asiassa on parivaljakosta se neuvokkaampi puoli. Ja toki tunnettu seikka on myös se, että hidalgollamme ei ollut niin sanotusti kaikki kopukat tallissa, eli hän oli hukannut todellisuudentajunsa ahmiessaan tuolloin 1500-luvulla niin suosittuja romanttisia ritariseikkailuja. Cervantesin yli 400 vuotta sitten kirjoittamasta klassikkoromaanista El ingenioso hidalgo don Quijote de la Mancha (Neuvokas ritari don Quijote Manchalainen) todellakin tiedetään hyvin sen yksi kohtaus, jossa teoksen nimihenkilö käy hourupäisyyttään taistelemaan tuulimyllyjä vastaan luullessaan niitä pelottaviksi jättiläisiksi. Toisaalta taas valinta on vähän yllättävä, sillä ”Ryhmis” teki Don Quijoten Helsinginkadun näyttämölleen Raila Leppäkosken sovittamana ja ohjaamana vain 13 vuotta sitten. Eikä ihme, sillä kahdessa osassa julkaistun järkäleen ykkösosa (ilmestyi 1605) on varsin pirstaleinen ja puuduttavakin. Käsi ylös ne, jotka ovat lukeneet Miguel de Cervantesin Don Quijoten kannesta kanteen. Kymmenen vuotta myöhemmin ilmestynyt kakkososa on taas vetävämpi ja päähenkilöidensä mielenmaisemiin monisyisemmin uppoutuva. Nyt La Manchan surullisen hahmon ritarin tarinaa ohjaa oman dramatisoinde_06062024_40.indd 40 de_06062024_40.indd 40 29.5.2024 10.22 29.5.2024 10.22. Yli tuhatsivuista romaanikirjallisuuden tiennäyttäjäteosta harvempi nykysukupolvien kirjanystäväkään lienee lukenut kokonaan
Jo aiemmin Cervantesia oli uhannut myös tuomio kotimaassaan laittomaan kaksintaisteluun osallistumisesta, ja hänestä annettu pidätysmääräys saattoi olla syynä hänen liukenemiselleen Italiaan.) – Tällä tavalla oikaisemme ison romaanin alkukiemuroita ja pääsemme tarinan ytimeen vähän nopeammin. Eikä tässä vielä kaikki! Kehyskertomuksen mielikuvituksen lennossa kirjailijan kerrotaan istuneen vankilassa, ja sen vankilanmuurin kiviä tuli myöhemmin käyttöön Viaporin linnoitustöissä, mikä sitten on vaikuttanut inspiroivasti tarinan fiktiiviseen näyttelijäjoukkoon. Eli tarinassa joukko näyttelijöitä on alkanut tehdä Don Quijotea, ja ovat sitten kiinnostuneet itse kirjailijasta, että miten tämä on voinut luoda tällaisen monenkirjavan teoksen. 42 Demokraatti KULTTUURI tinsa pohjalta Juha Kukkonen, jolla myös on tuntumaa teoksesta viime vuosikymmeniltä, vaikka ei Leppäkosken ohjauksen näyttelijämiehityksessä mukana ollutkaan. Meidän versiossamme on tavallaan kaksoisvalotus, kun näyttelijäjoukon valtaa väROMAANIHAHMON PERUSASIAT OVAT TOTEUTUKSESSAMME PAIKALLAAN: HÄN PYRKII OLEMAAN OIKEA MIELINEN JA KUNNIALLINEN. Kukkonen nimittäin ohjasi Don Quijoten Savonlinnassa kesäteatteriin parikymmentä vuotta sitten. de_06062024_40.indd 42 de_06062024_40.indd 42 29.5.2024 10.22 29.5.2024 10.22. Sanaparissa on jotain uutta, jotain vanhaa, jotain lainattua ja jotain hauskaa. Ohjaaja Juha Kukkosella on lehmän hermot ja kevätkylmässä linnakkeessa passelit pukineet. Ryhmäteatteri on ottanut produktiolleen ikään kuin alaotsikoksi ”Tragikoomillinen transformaatio”. (Cervantes muuten todella joutui vangiksi, kun pohjoisafrikkalaiset merirosvot sieppasivat hänet hänen ollessaan paluumatkalla Italiasta Espanjaan – seurauksena oli viisi vuotta orjatyötä Algeriassa, mistä hän teki useita epäonnistuneita pakoyrityksiä. Kehyskertomuksessamme näyttelijät saavat selville, että kirjailija on löytänyt erityisen luovan tilan, jossa kirjan hahmot ovat syntyneet. – Tämä sovitus on ikään kuin näytelmää näytelmässä. Mitä se meinaa, Juha Kuk konen
Sancho joutuu käyttämään paljon maalaisjärkeä, jotta eri tilanteista selvitään, mutta hän oppii myös ymmärtämään ja arvostamaan isäntänsä maailmaa, vaikka asiat eri tavalla itse näkeekin. – Sellainen mukava soppa, tiivistää kokonaisuuden ohjaaja-sovittaja itse. – Quijoten tarinahan on ikään kuin road movie. Kyseessä on siis vahvasti Kukkosen oma sovitus, jossa on mukana alkuteoksen henki ja valikoima Don Quijoten avainkohtauksia – myös se kuuluisa tuulimyllyepisodi omalla paikallaan, mutta ei minään kulminaationa tai kliimaksina vaan kohtauksena kohtausten joukossa. Hän lähtee reissuun, törmää erilaisiin juttuihin ja tapaa erinäisiä tyyppejä. DON QUIJOTE -romaanin viimeisimmässä suomennoksessa (erinomainen käännös Jyrki Lappi-Seppälän, runosuomennokset Jukka Koskelaisen) on esipuheineen 1 026 sivua. Ei leikkiä eikä teatterisavua ilman tulta. Tuon tarinarönsyilyn muovaaminen kesäteatterin kontekstille säälliseen mittaan eli jonnekin kahden ja puolen tunnin tietämille on kunnioitusta herättävä urakka. de_06062024_40.indd 43 de_06062024_40.indd 43 29.5.2024 10.22 29.5.2024 10.22. Don Quijote ja palvelijansa Sancho Panza ystävystyvät matkansa aikana. Sen tien suuntaviittoja on olla hyvän puolella. Kukkonen sanoo, että Cervantesin teoksella on vakavammat, ihmismieltä pohdiskelevat aineksensa, ja niitä tuodaan näkyviin näyttämölläkin. – Niin romaani kuin meidän sovituksemme siitä ovat myös tarinaa ystävyydestä. Tässä on mukana paljon tietynlaista teatterileikkiä. Hän sanoo, ettei ole painottunut mihinkään romaanin osiin erityisesti – avainkohtaukset toki on mukaan poimittu. 43 Demokraatti hän samanlainen hulluus kuin romaanin nimihenkilönkin. – Romaanihahmon perusasiat ovat toteutuksessamme paikallaan: hän pyrkii olemaan oikeamielinen ja kunniallinen. Hourupäiseksi ympäristönsä luokittelema teese-itse-ritari tietää välillä itsekin olevansa hullu mutta jatkaa silti valitsemallaan tiellä. Juha Kukkonen, jolla työtoverit sanovat olevan lehmän hermot, ei tunnu dramatisoinnin kanssa stressailleen. Kuin luodut rooleihinsa: Santtu Karvonen Sancho Panzana ja Robin Svartström don Quijotena (harjoituskuvaa). Meidän tragikoomillisen transformaatiomme myötä sankarin vastavoimaksi esitykseen tulee arkkityyppinen pahuuden edustaja
Hauskaa ja hullua näkyi jo Demokraatin iskuryhmälle näytetyssä harjoituspätkässä, jossa Quijote ja Sancho Panza muun muassa ”karauttavat” merenrantaan ratsuillaan. KULTTUURI esittämiensä tyyppien tehtävänä pitkälti on yrittää saada höpsö hidalgo vähän järkiinsä. Kun tässä on vielä näytelmä näytelmässä -rakenne, se tuo tyylilajillista haastetta, ja aika paljon sitä on saatu hinkata. Ei vähiten siksi, että heidän HAUSSA ON OLLUT VAHVASTI HULLU KESÄTEATTERISOVITUS KLASSIKOSTA, JOKA KYLLÄ TAIPUUKIN MONEEN. Mutta tähän loppuvat spoilerit... Niistä nimenomaisista Ryhmäteatterin näyttelijöistä puhuttaessa keskeinen sytyke sille, että Kukkonen päätti tarttua uudestaan Cervantesin ritariseikkailuparodiaan oli, että teatterin vakinaisesta näyttelijäkunnasta löytyi kaksikko, joka sopi pääpariksi kuin haarniska ritarille. – Näyttelijöillä ei ole paljon roolivaihtoja, mutta kyllä he muuten saavat paahtaa ihan kunnolla. – Kyllähän sitä piti vähän miettiä, mutta kun tämä on kuitenkin niin omanlaisensa versio ja alkuteoksesta irrotettu – niin kuin oli Allunkin sovitus – niin ajattelimme, että ei lyhyehköllä välillä ole merkitystä. He varmaan olivat vaikuttamassa myös siihen, miksi tämä ylipäätään tuli nyt ohjelmistoomme. – En ole urallani koskaan aiemmin tarttunut jo tekemääni näytelmään uudel leen, mutta jotenkin hulluuden tematiikka alkoi resonoida tässä ajassa. Robin Svartström ja Santtu Karvonen täyttävät kaikki kuviteltavissa olevat roolivaatimukset niin keskinäisen henkilökemiansa, ulkoisen olemuksensa kuin pitkän linnakenäyttelemiskokemuksensa osalta. Jos oli Raila Leppäkoskella 13 vuotta sitten Quijote-toteutuksessaan täsmäkaksikko päärooleihin, Vesa Vierikko ja Pertti Sveholm, niin sama onni on Kukkosella. Mielenterveysasioista puhutaan nyt ihan eri volyymilla kuin parikymmentä vuotta sitten, diagnoosejakin tehdään mistä vain kelle vain ja somessa kaikki ”terapoivat” kaikkia. Haussa on ollut vahvasti hullu kesäteatterisovitus klassikosta, joka kyllä taipuukin moneen, tuumaa Kukkonen. Mutta hyvällä hengellä on menty, mietitty, mikä tässä voisi olla hauskaa. – Onhan tämä kuin tehty tälle teokselle, sanoo Juha Kukkonen paistatellessaan päivää harjoitustauolla linnakkeen kupeessa. – En varmaan olisi lähtenyt tätä tekemään, jos he eivät olisi olleet käytettävissä. Hullujen esitysten ja arkisen sekopäisyydenkin päälle taisi ymmärtää myös se usein siteerattu vanha kansa, kun intoutui muovaamaan sananparren, jota yhä joskus kuulee ja jota la manchalaiseen hidalgoonkin voi soveltaa: ”Hulluna on hyvä olla, kun ei vain järki puutu.” Tai varsinaissuomalaisena muunnelmana: ”Hullunkirjois o hyvä ol, ko siihen kerra va pääse.” Don Quijote pääsi jo 419 vuotta sitten. Surullisen hahmon ritarin vähän päätöntäkin vaellusta seikkailusta toiseen voi tuskin parempaan miljööseen kuvitellakaan. – Tuntuu myös, että maailma on muuttunut hullumaksi paikaksi elää ja sitä kautta vaikeammaksi ymmärtää. Kukkonen sanoo, että hänen ohjauksensa kaksoisvalotuksen näyttelijäporukassa – ja nyt ei siis tarkoiteta Ryhmiksen kuusihenkistä näyttelijäkaartia – ei oikein kukaan taida olla niin sanotusti terveen kirjoissa. Yhä harvemmat uskaltavat enää olla don Quijoten lailla oikeiden asioiden puolella tai elää omaa elämäänsä muiden mielipiteistä ja määrittelyistä piittaamatta. Mutta vain pientä. Levitetään valeuutisia ja propagandaa. Ajattelin, että kun meillä on tuossa nuo tyypit, niin miksipä ei. klo 14.00. de_06062024_40.indd 44 de_06062024_40.indd 44 29.5.2024 10.22 29.5.2024 10.22. Asia viritti pientä pohdintaa Ryhmiksen ohjelmistosuunnitteluosastolla, johon Juha Kukkonen itsekin talon taiteellisena johtajana kuuluu. 44 Demokraatti TEATTEREILLA ON toki tapana kierrättää klassikoita ohjelmistoissaan eri mittaisissa sykleissä, mutta 13 vuotta ”Allu” Leppäkosken Quijote-ohjauksesta tuntuu aika lyhyeltä väliltä etenkin, kun Ryhmäteatteri ei ole niin sanottu repertuaariteatteri vaan tuottaa aina vain yhden produktion kullekin näytäntökaudelle. – Heissä on jokaisessa tiettyä hyvää hulluutta. Itse Hyvän omantunnon linnaketta Suomenlinnan Susisaaressa ei voi sivuuttaa, kun pohditaan Don Quijoten uudelleentulemista Ryhmäteatterin ohjelmistoon. Don Quijote ja tragikoomillinen transformaatio -esityksen ensi-ilta on Suomenlinnan Hyvän omantunnon linnakkeessa la 8.6. Rosinante on nyt vanha naistenpyörä ja Sanchon aasi puolestaan jopotyyppinen ajokki. Kukkonen teki aiemman Don Quijotensa tämän vuosituhannen alussa Savonlinnassa vähän vastaavalla tavalla, eli siitäkin tuli teatterileikittelevä esitys. Kun ajan riento on nyt kääntynyt tällaiseksi kuin on, aihe alkoi poltella taas. DON QUIJOTE -sovituksen neljälle muullekin näyttelijälle, Pihla Penttiselle, Miila Virtaselle, Petja Lähteelle ja Jesse Gyllenbögelille, riittää hyvin tekemistä
Teoksessa on runsaasti tietoa, mutta ilmavan taiton, sopiviin haukkapaloihin pilkotun tekstin ja puhekuplien humorististen tokaisujen ansiosta kokonaisuus ei ole ollenkaan raskas. Kuuluisimman perhosen tittelin tekijät antavat gammayökköselle ja hyvästä syystä. Havainnollisia vertailukohtia haettiin myös muista lasten kokemusmaailmaan kuuluvista asioista. Katja Bargum & Jenny Lucander: Perhosten ennätyskirja Suomentanut Veera Antsalo Teos & Förlaget 2024. Aluksi kaipasin kuvitukseen enemmän aurinkoisen kesäpäivän kirkkautta ja valoisuutta, mutta mitä enemmän kuviin ja tekstiin uppouduin, sitä nerokkaammalta Lucanderin ratkaisut alkoivat vaikuttaa. CARLOS DA CRUZ keksi vuonna 2016 julkaistuun Eläinten mitalla -kirjaansa hupaisan idean. Carlos da Cruz: Hyönteisten mitalla Tekstin toimitus, faktojen tarkistus ja suomennos Maija Karala Teos 2024. Hän esitteli teoksessa erilaisia eläimiä ja vertasi niiden mittoja ja muita ominaisuuksia ihmisen vastaaviin. Tanja Falck Lasten Keskus 2024, 12 s. 40 s. Teksti Marjo Jääskä Ä ärimmäisyyksissä on jotain kiehtovaa. 46 Demokraatti KULTTUURI Ötököiden elämää Lastenkirjoissa on esillä perhosten enkkoja, öttiäisten mittoja ja maan matosia. Pari vuotta sitten työpari perehtyi muurahaisten ennätyksiin, nyt luupin alle ovat päätyneet perhoset. Perhosten ennätyskirjassa jaetaan palkintoja 19 sarjassa. KIRJAT de_06062024_46.indd 46 de_06062024_46.indd 46 29.5.2024 10.28 29.5.2024 10.28. Biologisten faktojen joukkoon on mahtunut myös pari ei-luonnontieteellistä knoppia. Katie Daynes & Moesha Kellaway: Miksi maassa möyrii matoja Suom. Perhosten maailmaan kun kuuluu muutakin kuin päivänpaisteessa lepattelua. Ennätyskirjojen huikeat myyntiluvut ja teosten äärellä viihtyvät alakouluikäiset ovat siitä yhdenlainen todiste. Ennätysten hehkuttamisen varjolla Bargum ja Lucander pääsevät tarjoamaan monenlaisia perhosiin liittyviä tiedonmurusia. 44 s. Tekijät esittelevät kiinnostavia faktoja muun muassa perhosen kehityksestä ja elinkaaresta, lentokyvystä, vihollisilta suojautumisesta sekä ravinnonhankinnasta. Vuoden 2016 jalkapallon EM-kisoissa kyseinen perhonen nimittäin istahti itsensä Cristiano Ronaldon otsalle ja jäi varmasti monien jalkapallofanien mieleen. Seesteiset värisävyt rauhoittavat mukavasti ja kuvittajalle tyypillinen hauraan viivan ja määrätietoisen, paikoittain jopa ronskin otteen yhdistelmä sopii aiheeseen erinomaisesti. Dromedaarin 40 senttisen kielen esimerkiksi kerrottiin olevan kuin neljä isoa appelsiinia rinnakkain. Ykkössijat kiinnostavat ainakin lastenkirjojen aiheena myös biologi Katja Bargumia ja kuvittaja Jenny Lucanderia. Palkintoruusukkeita heltiää muun muassa koon, nopeuden ja pitkäikäisyyden, mutta myös eriskummallisuuden, pelottavuuden ja verenhimoisuuden perusteella
Kavalkadi alkaa 0,15 mm pituisesta hiukekiilupistiäisestä ja päättyy 38,2 senttimetriä pitkään sauvasirkkaan. Osaavatko madot uida. Läppien alta löytyvät vastaukset esimerkiksi tällaisiin: Onko madoilla hampaita. Myös ilmastonmuutos selitetään napakasti muutamalla lauseella ja viitteellisellä piirroskuvalla. Kaiken kaikkiaan tieto on kuitenkin esitetty mukavan leppoisalla ja helposti lähestyttävällä tavalla. Lopussa kuitenkin viisaasti muistutetaan, ettei madoilla oikeasti ole silmiä. Esiteltävät 22 ötökkää on järjestetty suurin piirtein pienimmästä suurimpaan. Paljonko mato kakkaa. Hyönteisten koon mittatikkuna on siis jälleen ihminen, mutta koska kirjan selkärangattomat ovat isoimmillaankin aika pieniä, vertailun idea ei toimi yhtä hyvin kuin aiemmissa kirjoissa. Väliin mahtuu myös tutumpia tyyppejä, kuten ritariperhonen, huonekärpänen ja vesimittari. Pyöreäsilmäiset madot ja muut otukset puuhailevat kuka mitäkin. Yksi lueskelee kirjaa, toinen työskentelee mikroskoopilla, kolmas pitelee salapoliisin kamppeisiin sonnustautuneen suurennuslasia. Tekstiä on aika paljon, ja se dominoi kokonaisuutta. Pahvisivuinen ja kulmistaan pyöristetty luukkukirja kuuluu mainioon Fiksut faktat -sarjaan, jonka aiemmissa osissa on perehdytty muun muassa aurinkoon, kasveihin, aistien toimintaan sekä eläinten kieleen. Kirpun loistavien hyppytaitojen salaisuus esimerkiksi on kumin kaltainen aine, resiliini, joka yhdistää sen koivet vartaloon. Melkoinen pomppu! KAIKKEIN PIENIMMILLE luonnon ystäville on ötökkätietoutta tarjolla Katie Daynesin kirjassa Miksi maassa möyrii matoja. 47 Demokraatti Sarja on sittemmin täydentynyt kaloja ja dinosauruksia käsittelevillä osilla, ja uusimmassa kirjassa valokeilaan saapuvat hyönteiset. Moesha Kellawayn kuvitus on sympaattista, värikästä ja selkeää. Aukeaman vasemman puolen aluksi mitään esittämättömiltä vaikuttaneet värialueet hahmottuvat vähitellen kirjan edetessä ihmiskasvoiksi. Tämän superjousen avulla kirppu voi loikata 150 kertaa oman ruumiinsa pituuden. Aikuisen kanssalukijan on silti syytä valmistautua vastaamaan lisäkysymyksiin, sillä mukana on myös käsitteitä ja ilmiöitä, jotka eivät aukene kovin helposti ainakaan leikki-ikäiselle. de_06062024_46.indd 47 de_06062024_46.indd 47 29.5.2024 10.28 29.5.2024 10.28. Kirjan kuudella aukeamalla esitetään monenlaisia matoihin ja maaperään liittyviä kysymyksiä. Kokonaisuus on hiukan silppuinen mutta kiehtoo varmasti tiedonjanoisia pohdiskelijoita. Jos tietolaatikot kuitenkin jaksaa kahlata läpi, niistä löytyy monta tiedonmurusta. Luukkuja on ilahduttavan paljon aukea maa kohti, joten avattavaa riittää. Yksittäisen trivian lisäksi lukija perehtyy myös siihen, miten maaperä muodostuu ja miksi terve maaperä on tärkeä. Visuaalisesti hyvin pelkistetyn kuvakirjan aukeama koostuu esiteltävän hyönteisen kuvasta, siitä kertovista, pyöreille pohjille painetuista tietoiskuista sekä muutamista tietoja havainnollistavista pikkukuvista
Lähipiirissä ei ole lukuahmintaikäisiä lapsia – vielä. Vihjeessä mainittu tähtielämäkerta tarkoittaa muusikko Maija Vilkkumaata. Joona kärsii mieluummin kivusta kuin menettää vähääkään terävästä älystään. 1976) kirja Liha tottelee kuria. Vaikuttaa siis elämäniloiselta henkilöltä. Kirja on Miina Supisen (s. Vastaukset viimeistään 10.6. Raila Rinteellekin kirjailijan tuotanto taisi olla toistaiseksi vielä tuntematonta, mutta korjaus asiaan lienee tulossa. klo 12 sähköpostiin kirjavisa@ demokraatti.fi. Oikeastaan hän ajattelee, että hän ansaitsee rangaistuksensa, migreenit ja kykenemättömyyden jättää yhtään rikosta sikseen.” Kirjallisuussitaattien tunnistusta jo vuodesta 1992 Sopivasti ylilyövää satiiria P arin vilkkaamman kierroksen jälkeen tuli pieni notkahdus, mutta eipä tehtävä ehkä helpoimmasta päästä ollutkaan. ja sai saaliin! ”Meni hetki miettiessä, ’tämä on se kirja, se no mikä sen nimi nyt on...’ Muistinpas, mutta piti kuitenkin tarkistaa ja varmistaa. Taidanpa suunnistaa kirjastoon.” Jari-Pekka Vuorelalla on ollut varsin hyvä kontakti kirjailijaamme. (rb) de_06062024_48.indd 48 de_06062024_48.indd 48 28.5.2024 14.36 28.5.2024 14.36. ”Hauskaa, että Kirjavisaan osuu nuorempiakin kirjailijoita kuten nyt Miina Supinen, jonka hauskoiksi kehuttuihin teoksiin en valitettavasti ole vielä tarttunut. ”Opiskelija Miina Supisen terävästi havainnoivaan huumorintajuun oli vaikea olla törmäämättä neljännesvuosisata sitten, kun olin töissä Tampereen yliopistossa. Visasitaatti on Supisen aikuisille kirjoittamasta esikoisromaanista Liha tottelee kuria. Visaotehan on esikoisromaanista Liha tottelee kuria (WSOY, 2007).” Jaana Pikkarainen-Haapasaari kelaili ja kelaili... Helsinkiläinen Miina Supinen opettaa kirjoittamista, toimii kriitikkona ja kertoo harrastavansa musiikkia ja tanssia. Sittemmin maisteri Supinen rupesi toteuttamaan näkemystään kirjailijana. Ainoa keino, joka on vaikuttanut auttavan, on epilepsiaa ehkäisevä lääkeaine topiramaatti. Kirja saa todella hymyilemään, voi suositella kesälukemiseksi. Sittemmin päivä oli kiduttanut häntä, ei vain muistona vaan epätyypillisenä migreenisärkynä. ”Sopivasti ylilyövä, mutta osumatarkkuutta omaava satiiri, vai pitäisikö sanoa tosielämän kuvaus 2000-luvun Suomesta.” Supisen tunnistivat myös Helena Nurmio, Sirpa Taskinen ja Tarmo Tikka. Palkinto Jari-Pekka Vuorelalle. Joonan on edelleen pakko ottaa lääkettä jatkuvasti, mutta silloin, kun hänen täytyy työskennellä ja ajatella selkeästi, hän kieltäytyy ottamasta lääkettä, sillä se saa hänet väsyneeksi. Ja kyllä tuotannosta dinojakin löytyy: Runeberg-palkintoehdokkaaksi yltänyt Apatosauruksen maa vuodelta 2010. ”Hän ei ajanut erityisen kovaa, hän tietää sen, mutta oli satanut ja aurinko heijastui tien vesilätäköistä niin kuin se paistaisi maan alla. Lisää visaa verkossa. Lajityypin luetuimpia kirjailijoita Pohjoismaissa tällä vuosituhannella, se saa riittää vihjeeksi, kun itse katkelma vihjaa jo paljon. Ja se toinen kirja (jota ei nyt kysytty) on Apatosauruksen maa.” Veikko Huuskan kiteytys visakirjasta on tarkka. Yhdelle palkinto. 48 Demokraatti VISASITAATTI 9 Koska seuraavassa lehdessä esitellään kevään dekkarisatoa, lyö myös Kirjavisa lusikkansa samaan soppaan nordic noirin hengessä. Hän oli matkalla pois, hän luuli, että pystyisi pakenemaan. Miina Supisen lastenkirjoja ovat Kokkikerhoja Rosmariini-sarjat
Massinon näytelmän teknokraattinen Eichmann selitti tutusti totelleensa vain käskyjä ja pyrki valkopesemään toimiaan kertomalla pelastaneensa monia juutalai sia ottamalla heitä töihin. ”Lukuvuoden” 2023–24 katsomishisto riaa summaillessani yksi seikka pisti kui tenkin silmääni. Kuten Sofi Oksasen uusi näytelmä Mansikkapaikka, joka tutkaili hyytävästi puti nilaisen valheapparaatin toimintaa peila ten sitä suomalaiseen marjanpoimintabis nekseen pesiytyneeseen ihmiskauppaan. Ja jo kohta ker toi ”opintomatkoistaan” tuhoamisleirien esiasteissa. Ei tässä nyt mitään todistuksia jaella eikä edes hymypoika/tyttöpatsaita, mutta pieni henkilökohtainen summaus on paikallaan. Onko pahan kosketus siis trendi nyky teatterissa. TEATTERI ON SIITÄ VINKEÄ TAITEENLAJI, ETTEI SE OLE KOVIN TRENDIHAKUISTA. NOIN HETEROGEENISELLE ryppäälle on tietysti turha lähteä etsimään mitään yh teistä nimittäjää tai kovin syvästi pohtia, mikä mahtaa olla esityskartalla valtavir taa – tai niin kuin nykyfinglishillä sanot taisiin, mikä trendaa. Kirjanpitoni mukaan näin elokuusta 2023 huhtikuun 2024 loppuun kaikkiaan 53 teatteriesitystä parit festivaaliryppäät mukaan lukien. Kaikkea mahtui mukaan musikaalista monologiin. Viime kevään esityksistä korkeimmalle rankkaamani (kyllä, annan privaatisti esityksille arvosanoja, vaikka en niitä teatterikritiikeissäni ole tähditel lyt) pohtivat painokkaasti pahuuden ole musta, tarkkailivat niin sanotusti pahan kasvoja moninaisine piirteineen. Ei mennä niin pitkälle, mutta ehkä se jo kliseeksi tullut ajatus, että pahaa on kiinnostavampaa esittää kuin hyvää sai taas vähän todistusvoimaa taakseen. 49 Demokraatti Pahan kosketus K oska teattereiden näytäntö vuosi jakautuu samalla tapaa kuin kouluvuosi eli alkaa elo kuussa ja päättyy toukokuun lopulla, on sopiva hetki ar vioida, miten näytäntövuosi meni. Toinen oli Tampereen Teatterissa helmikuussa ensiiltansa saanut Juha Siltasen kir joittama ja ohjaama Vieras eli Julmurin suviyö, joka kertoi Heinrich Himmlerin yllättävästä kesänvietosta Suomen Hä meessä vuonna 1943. Toinen, Kansallis teatterissa huhtikuussa Suomen kantaesi tyksensä saanut Stefano Massinin näy telmä Eichmann – mistä yö alkaa ohjaa jana Kari Paukkunen, toi näyttämölle natsien keskitysleirilaitoksen luojiin lu keutuneen Adolf Eichmannin ja hänen opponenttinaan juutalaisfilosofi Hannah Ahrendtin. Se luottaa yhtä lailla sekä uuden että tuunatun van han vetovoimaan. Pelottavaa. Molemmat haastoivat katsojaa sillä, et teivät esittäneet natsipäähenkilöitään yk sioikoisen demonisina hahmoina, synnyn näisesti pahoina vaan lähtökohtaisesti ih misellisinä, kaltaisinamme. Pahan elementti ihmisarvon ryöstön muodossa oli mukana myös Teatterikor keakoulun ja Helsingin kaupunginteatte rin yhteistuotannossa Maratontanssit. Hyvää pahaa katsottavaa oli myös erään raiskaustapauksen syväluotaus brittiläi sen Suzie Millerin monologidraamassa Prima facie Kansallisteatterissa. Teatteri, päinvastoin kuin populaarimusiikki, elokuva tai jopa kirjallisuus on siitä vinkeä taiteenlaji, et tei se ole kovin trendihakuista. Rolf Bamberg rolf.bamberg@demokraatti.fi Tässä ajassa de_06062024_49.indd 49 de_06062024_49.indd 49 29.5.2024 10.30 29.5.2024 10.30. Viimeistään siitä ”yö alkoi”. Ihan kärjessä oli kaksi esitystä. Pahuus piti esityksissä etsiä pinnan alta, rivien vä listä. MUITAKIN PAHUUTTA tutkailevia esityksiä mahtui katselukartalleni näytäntövuonna. Pelottavaa. Suomen suviyössä luonnon kauneu desta fasinoituva Himmler päästi melkein kuin vahingossa pulpahtelemaan herttai sen lirkuttelunsa lomaan ajatuksiaan ”lo pullisesta ratkaisusta”
M A KS A JA : TU KIR YH M Ä Europarlamentaarikko de_06062024_50.indd 50 de_06062024_50.indd 50 27.5.2024 10.11 27.5.2024 10.11. TURVALLINEN SUOMI JA EUROOPPA 133 KILJUNEN KIMMO kiljunen_85x57mm.indd 1 kiljunen_85x57mm.indd 1 16.5.2024 21.48.25 16.5.2024 21.48.25 PIIAELO.FI M AK SA JA : M EI DÄ N TU RK U RY suomalaistenpuhemies.fi • EU-vaalit su 9.6
51 Demokraatti Kuka vie työväen äänet. Työmarkkinat kärsivät blokkiutumisesta Kolumni: Hanna Wass TEEMA K an sa n ää ne t D em ok ra tia n yt im es sä . Mielipiteiden kärjistyminen jakaa kansaa. Polarisaatio näkyy uurnilla de_06062024_51.indd 51 de_06062024_51.indd 51 29.5.2024 9.55 29.5.2024 9.55. Se myös houkuttelee äänestämään
– Useiden tutkimuksien mukaan se, että pitää äänestämistä velvollisuutena, 52 Demokraatti Suomessa asuvien Suomen kansalaisten äänestys aktiivisuus eduskuntavaaleissa vuosina 1991–2023, % 1995 71,9% 2003 69,7% 1999 68,3% 1991 72,1% de_06062024_52.indd 52 de_06062024_52.indd 52 29.5.2024 10.44 29.5.2024 10.44. 52 Demokraatti ÄÄNESTÄMÄSSÄ KÄYMINEN ON AINA MYÖS ÄÄNI DEMOKRATIALLE. Eduskuntavaalitutkimus 2023 paljastaa, että etenkin vanhempi väki pitää äänestämistä kansalaisvelvollisuutena. Hän on Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuspäällikkö. – Ääni käydään antamassa, jos koetaan, että äänestämällä voi vaikuttaa tai että äänestäminen on velvollisuus, tutkimuskonsortion jäsen Sami Borg sanoo. TEEMA KANSAKUNNAN JAKOLINJAT V elvollisuus kuulostaa ylevältä ja hieman vanhahtavalta sanalta, mutta se näyttää edelleenkin vievän ihmisiä äänestämään
53 Demokraatti Teksti Mikko Huotari / Kuvitus Arja Jokiaho 2007 67,9% 2019 72,1% 2023 72,0% 2015 70,1% 2011 70,5% de_06062024_52.indd 53 de_06062024_52.indd 53 29.5.2024 10.44 29.5.2024 10.44. Entä mikä on suurin työväenpuolue. 53 Demokraatti KANSAKUNNAN JAKOLINJAT Naiset kallistuvat vasemmalle, kun taas miehet oikealle
Kyselytutkimuksissa asiaa voi tarkastella kahdesta erilaisesta vinkkelistä. Demokraattisen osallistumisen ja vaikuttamisen tavat muuttuvat ajassa. – Sosiaalisen median ja esimerkiksi Tiktokin vaikutusta ei tutkittu eduskuntavaalitutkimuksessa yksityiskohtaisesti. Siitä voi sanoa vain mutua. Viime vuoden vaaleissa se kipusi 72 prosenttiin. Eli subjektiivisen luokka-aseman tarkastelussa demarit ovat vielä edellä. Toiseksi kysytään, mihin yhteiskuntaluokkaan ihminen kokee subjektiivisesti samastuvansa. ENNEN VIIME vuoden eduskuntavaaleja perussuomalaisten suunnasta kuultiin useaan otteeseen, että heitä äänestää nykyajan työväki. – Mutta pitkittäistutkimukset eivät tue ollenkaan tällaista näkemystä. Esimerkiksi perussuomalaisten Joakim Vigelius ja Miko Bergbom keräsivät isot äänimäärät aktiivisen somevaikuttamisen avulla. Useimmiten on niin, että ne, jotka ovat aktiivisia, käyttävät hyvin laajasti poliittisen osallistumisen repertuaaria. Työväenluokan lisäksi muita kategorioita ovat muun muassa keskiluokka ja yläluokka. – Jos taas katsotaan samastumista eli subjektiivisesti koettua luokka-asemaa, niin tilanne on vähän toisenlainen. Edustuksellinen demokratia eli kulta-aikaa 1960–70-luvuilla ja 1980-luvun alkupuolella. Mikä puolue saa työväen vankimman tuen. Muita ovat muun muassa ylempi toimihenkilö, eläkeläinen ja opiskelija. Se näyttäisi selvästi nostaneen äänestysaktiivisuutta joissakin ryhmissä. Mistä tämä johtuu. – Tämä on vain valistunutta arvailua, koska meillä ei ollut mittareita tätä varten. Äänestämässä käyminen on aina myös ääni demokratialle. Erityisen laiskasti äänestivät 18–24-vuotiaat miehet. On puhuttu jopa ensimmäisistä Tiktok-vaaleista. Viimeisen kymmenen vuoden aikana etenkin sosiaalinen media on herätellyt ihmisiä poliittiseen aktiivisuuteen, niin hyvässä kuin pahassakin. – 1970-luvulla puhuttiin paljon uudesta poliittisesta liikehdinnästä, ja ajateltiin ehkä vähän liiankin optimistisesti, että nuoret sukupolvet tulevat jatkossa osallistumaan hyvin aktiivisesti politiikkaan, Borg sanoo. de_06062024_52.indd 54 de_06062024_52.indd 54 29.5.2024 10.44 29.5.2024 10.44. Ja kyllähän yhden äänen vaikutus vaalien tulokseen on laskennallisesti aika pieni. – Jo viime eduskuntavaalitutkimuksessa havaittiin muutosta politiikan ilmapiirissä, uusimmassa tutkimuksessa politiikan uudet jakolinjat ovat olleet voimakkaasti esillä. – Suomessa eduskuntapuolueilla oli jäseniä noin 600 000 ja nyt luku on tipahtanut kolmannekseen siitä. Työväenluokkaan samastuvista noin joka kolmas on äänestänyt kolmissa viime eduskuntavaaleissa SDP:tä, neljännes on äänestänyt perussuomalaisia. Aktiivisin ikäryhmä on 55–69-vuotiaat, joista 78 prosenttia äänesti viime eduskuntavaaleissa. Ne eivät sulje pois vanhoja jakolinjoja, vaan ne tulevat rinnalle ja täydentämään aiempia. Keskimääräistä ylempi koulutustaso ja perhetausta vaikuttavat normien omaksumiseen, Borg sanoo. Suomessa äänestysaktiivisuus on keikkunut 70 prosentin kieppeillä. Vihreillä keskiössä ovat ympäristönsuojelu ja vähemmistöjen oikeudet, perussuomalaisilla maahanmuutto, EU-vastaisuus ja sisäisen turvallisuuden asiat. – Nyt monelle äänestäjälle on tyypillistä keskittyä yhteen tai kahteen asiaan. Puolueet olivat voimiensa tunnossa. – Tutkimuksessa pohditaan asiaa, mutta mitään lyhyttä ja helppoa vastausta ei ole, Borg sanoo. 54 Demokraatti TEEMA on selvästi ratkaisevampaa kuin se, että katsoo voivansa vaikuttaa äänestämällä. SUOMESSA EDUSKUNTAVAALIEN äänestysaktiivisuus on selvästi matalampi kuin muiden Pohjoismaiden parlamenttivaaleissa. TUTKIMUS PALJASTAA selvästi, että naiset ovat vasemmalle kallellaan, kun taas miehet oikealle. Eri ikäryhmien ja eritasoisesti koulutettujen väliset äänestysaktiivisuuserot ovat suuria, mikä on ongelmallista mahdollisimman laajaa kansalaisosallistumista painottavan klassisen demokratiakäsityksen näkökulmasta. Myös nousevat uuden puoluejärjestelmän puolueet, vihreät ja perussuomalaiset, edustavat erilaista agendan muodostusta. Yksi näistä on ’työntekijä’. Jos olisi nähty etukäteen, minkälaisia äänisaaliita nämä nuoret tiktokkaajat saavat, niin kyllähän me olisimme ymmärtäneet myös kysyä siitä asiasta tutkimuksessa. – Äänestämisaktiivisuuteen vaikuttavat eri väestöryhmien sosioekonomiset erot ja niihin liittyvä tapanormiston omaksuminen. Ensiksikin ihminen määrittelee, mihin ammattiryhmään kuuluu. Aikaisemmin oltiin sitoutuneita puolueiden tavoitteisiin ja se riitti, Borg sanoo. He myös käyvät äänestämässä vaaleissa. – Riippuu siitä, miten työväki määritellään, Borg aloittaa vastaamisen. – Nuorilla äänestäjillä, jotka ovat vailla perusasteen jälkeistä koulutusta, on selvästi matalimmalla tasolla ajatus siitä, että äänestäminen olisi velvollisuus. Pidän itsestään selvänä, että sosiaalinen media on ollut erittäin merkittävä aktivoija, Borg sanoo. – Kun tarkastellaan ensimmäistä eli ammattiryhmää, niin perussuomalaiset ovat kiilanneet SDP:n ohi 2010–2020-luvuilla eduskuntavaalitutkimuksien mukaan, Borg sanoo. EDUSKUNTAAN PÄÄSI monta uutta ehdokasta, jotka kävivät kampanjansa pääasiassa sosiaalisessa mediassa. Naisten NAISET OVAT VASEMMALLE KALLELLAAN, KUN TAAS MIEHET OIKEALLE. Heistä niukinnaukin puolet kävi uurnien äärellä
Perussuomalaiset ovat saaneet 2010– 2020-luvuilla ison ja erittäin miesvoittoisen kannattajakunnan. 55 Demokraatti ja miesten puoluevalintojen eroa selittävät muun muassa sellaiset tekijät kuin identiteettipolitiikka ja liberaali-konservatiivi-ulottuvuus. KUINKA KESKUSTAN käy. Vihreät ja perussuomalaiset ovat onnistuneet nostamaan kannatustaan joissakin vaaleissa, ja kyllähän se näkyy äänestysaktiivisuudessa. de_06062024_52.indd 55 de_06062024_52.indd 55 29.5.2024 10.44 29.5.2024 10.44. Osittain miesten ja naisten puoluevalintojen erojen kasvu selittyykin naisten ja miesten kasvavilla koulutustasoja koulutusalaeroilla, Borg sanoo. – Tasa-arvoon, vähemmistöjen oikeuksiin ja ympäristönsuojeluun liittyvät teemat kiinnostavat enemmän naisia, varsinkin koulutettuja naisia. PS SDP Kesk. – Jos keskustan kannatusta katsoo pelkästään ammattija elinkeinorakenteen muutoksen näkökulmasta ja mitkä ovat puolueen uskolliset kannattajakunnat, niin eihän puolueelle voi luvata kuin aika heikkoa tulevaisuutta, mutta jotenkin keskusta on aina löytänyt jonkin kulman josta se tulee ulos, Borg sanoo. 25 20 15 10 5 Puoluevalinta eri ikäryhmissä vuoden 2023 eduskuntavaaleissa (%) Kok. 18–34 35–54 55– Lähde: Suomen kansallinen vaalitutkimuskonsortio (FNES) KESKUSTALLA JA SDP:LLÄ ON AIVAN ERITYINEN TARVE UUDISTAA KANNATTAJA KUNTAA. – Eihän tämä kokonaan uutta ole, mutta tämä on tullut vanhojen jakolinjojen rinnalle, Borg sanoo. – En tutkijana halua tietenkään mitään ennustaa. Näillä kahdella puolueella on aivan erityinen tarve uudistaa kannattajakuntaa. RKP KD Liik. Vas. – Tutkijana katson niin, että eihän eduskuntavaaliprosentti olisi pysynyt näin vakaana ja joissakin vaaleissa jopa noussut, jos puoluejärjestelmä ei olisi muuttunut johonkin suuntaan. Laitaoikeiston kansalliskonservatiiviset puolueet ovat miesten suosiossa, kun taas ympäristöä, tasa-arvoa ja vähemmistöjen oikeuksia puolustavat puolueet ovat naisten suosimia. Vihr. Vastaavasti esimerkiksi vuoden 2019 eduskuntavaaleissa vihreät teki kovan tuloksen naispainotteisella kannattajakunnalla. Se ei pitkällä aikavälillä auta kummankaan puolueen kannatustilannetta. Puolueen suosio on kutistunut nyt puoleen verrattuna huippuvuosiin. Ja kyllähän on tosiasia, että keskustalla ja SDP:llä on kaikkien tutkimuksien mukaan muita puolueita iäkkäämpi kannattajaja jäsenkunta. Karkeasti yleistäen: naisia työskentelee enemmän hoiva-ammateissa ja miehiä sellaisilla aloilla, joista löytyy enemmän ymmärrystä perussuomalaisten kannattamille arvoille
KD PS Va s. Niin suureen väkimäärään mahtuu myös monenlaista puoluekannatusta, joten järjestö ei voi ryhtyä yhden lipun heiluttajaksi. RK P Ke sk . SD P Vi hr . KANSAN JAKAUTUMINEN omiin leireihinsä heijastuu vahvasti työmarkkinapolitiikkaan. – Mielenkiintoinen asia on, että perussuomalaiset (puolueena) eivät halua kovinkaan aktiivisesti seurustella meidän kanssamme, Palola sanoo. Siihen kuuluu noin 420 000 jäsentä. KD PS Li ik . Ko k. Se on erityisen voimakasta vihervasemmiston ja perussuomalaisten äänestäjien välillä. Yhtäältä siis tyypillinen kannattaja voisi juurikin olla ammattiyhdistysliikkeen kannattaja, silti hän ei ole kiinnostunut omaan ammattiryhmään liittyvästä solidaarisuudesta. Siitä huolimatta perussuomalaisten tyypillinen kannattaja ei ole suurituloinen ja samastuu työväenluokkaan tai alempaan keskiluokkaan. SD P Vi hr . Ko k. STTK ilmoittaa olevansa poliittisesti sitoutumaton ja moniarvoinen koulutettujen ammattilaisten keskusjärjestö. – Meidän täytyy täällä STTK:ssa pyrkiä tulemaan toimeen kaikkien kanssa, olipa vallassa mitkä tahansa puolueet. Ilmiö on havaittu myös STTK:ssa. Tämä on lähtökohta, STTK:n puheenjohtaja Antti Palola sanoo. Polarisaatio eri puolueiden äänestäjien välillä on kasvanut alkaneella vuosituhannella. RK P Ke sk . de_06062024_52.indd 56 de_06062024_52.indd 56 29.5.2024 10.44 29.5.2024 10.44. 2,8 4,1 3,8 4,2 6,3 5,9 4,7 3,4 6,8 6,9 6,9 6,6 5,8 4,9 5,1 4,1 5,1 Lähde: Suomen kansallinen vaalitutkimuskonsortio (FNES) Eduskuntavaalitutkimus 2023 paljastaa, että useimmille äänestäjille oman ammattiryhmän etu on keskeinen puoluevalinnan kriteeri, mutta perussuomalaisten kohdalla näin ei ole. Yhtälö on haasteellinen ammattiyhdistysliikkeelle. 56 Demokraatti TEEMA Polarisaatio kurittaa palkansaajaa PERUS SUOMALAISET EI HALUA KOVINKAAN AKTIIVISESTI SEURUSTELLA AMMATTIYHDISTYS LIIKKEEN KANSSA. 7 6 5 4 3 2 1 Arviot edellisen hallituksen vaalilupausten toteutumisesta, vastausten keskiarvo puolueittain Sipilä (2019) = ei lainkaan 10= täysin Marin (2023) Va s
Ihmisten sitoutuminen vanhoihin instituutioihin on muuttunut ohuemmaksi. Se näkyy työntekijöiden laskevassa järjestäytymisasteessa. de_06062024_52.indd 57 de_06062024_52.indd 57 29.5.2024 10.44 29.5.2024 10.44. Palkansaajajärjestöt ovat hyvin vahvasti sitoutuneet neuvotteluihin ja sopimiseen perustuvan yhteiskunnan kehittämiseen. Kun aikaisemmin harjoitettiin enemmänkin konsensuspolitiikkaa, yhteiskunnan kehittäminen ja uudistaminen oli pitkäjänteistä ja helpompaa, Palola sanoo. Vientivetoisella työmarkkinamallilla tarkoitetaan sitä, että neuvottelukierroksilla vientialat määrittelevät palkankorotusten tason, jota muut alat eivät voisi ylittää. – Vaarana on, että nyt mennään kohti yhdysvaltalaisen politiikan mallia, jossa presidentin vaihtuessa koko koneisto vaihdetaan. Hän korostaa, että suomalainen yhteiskunta on perustunut neuvotteluihin, sopimiseen ja yhteistyöhön eri näkemyksiä edustavien välillä. Palola arvelee, että sosiaalisen median negatiiviset vaikutukset näkyvät nyt poliittisessa keskustelussa. Haluaisimme siis keskustella heidän kanssaan, vaikka olisimme eri mieltä. Tämän on koettu syrjivän muun muassa pienipalkkaisia ja naisvaltaisia aloja. VAARANA ON, ETTÄ MENNÄÄN KOHTI YHDYS VALTALAISEN POLITIIKAN MALLIA, JOSSA PRESIDENTIN VAIHTUESSA KOKO KONEISTO VAIHDETAAN. Suomessa on ollut aktiivinen keskustelukulttuuri myös vastakkaisia näkemyksiä edustavien puolueiden välillä. – Varmaan itse kunkin pitäisi käydä omassa piirissä analyyttinen keskustelu siitä, missä mennään. Tapahtuu siis heimoutumista, keskustellaan ikään kuin oman leiritulen äärellä ja ollaan immuuneja suhteessa ulkopuolisiin, Palola sanoo. POLARISAATIO VOI ajaa Suomenkin kohti blokkipolitiikkaa, joka tarkoittaa, että muodostuu kaksi poliittisesti vastakkaista suuntausta, joihin puo lueet jämähtävät. Hän myös korostaa, ettei ole itse aktiivisesti puoluepolitiikassa toimiva henkilö. – Nyt kuitenkin polarisaatiota ja blok kiutumista enemmän ammattiyhdistysliikkeen toimintaan ja yhtenäisyyteen vaikuttaa se, että emme keskenämme oikein pysty löytämään toisiamme. Tilanne ei ainakaan parane sillä, että julkisuudessa syytellään toisiamme, vaan pitäisi löytää omassa pesässä yhteinen sävel. – Kannattaa muistaa, että politiikassa valta vaihtuu ennemmin tai myöhemmin. Palolan mielestä on normaalia, että ammattiyhdistysliike käy dialogia kaikkien poliittisten puolueiden ja kansanedustajien kanssa. Siitä on osoituksena viimeaikaiset ulostulot, joissa on syytetty, että ei ole oltu solidaarisia toisia kohtaan, Palola sanoo. – Tämä ehkä selittää sen, että perussuomalaiset eivät halua keskustella meidän kanssamme. – Vanha totuus on, että jos ammattiyhdistysliike ei ole yhtenäinen, niin se hyödyttää ainoastaan työnantajia. Tämän johdosta Suomessa on ollut korkea luottamus. 57 Demokraatti – Olemme lähettäneet useita tapaamispyyntöjä, muutamat ovat onnistuneet, mutta sieltä myös perutaan tapaamisia. Kuvaavaa on myös se, että osa perussuomalaisten kansanedustajista on ilmoittanut meille, että he eivät halua meiltä vaalien alla tuottamiamme materiaaleja eivätkä kutsuja järjestämiimme tilaisuuksiin. – Somessa samanmieliset keskustelevat keskenään ja kiihottavat toisiaan mitä yltiöpäisimpiin ulostuloihin. – Tästä käydään nyt julkisuudessa keskustelua ja ammattiyhdistysliikkeen pitäisi löytää siihen yhtenäisempi linja, Palola sanoo. Poliittinen polarisaatio on puolestaan paljastanut, että osa työväestöstä ei halua olla sitoutunut ajamaan oman ammattiryhmänsä etua. – Ollaanko tätä nyt sitten rapauttamassa ja mihin se johtaa. Kuvaava esimerkki on, kuinka ammattiliitot suhtautuvat työmarkkinoiden keskusteluun vientimallista. On vaarallista, jos muutkin puolueet omaksuvat saman asenteen ja sulkeutuvat omaan piiriinsä. – Puolueet voivat tehdä meidän lähettämällä materiaalilla tietysti mitä haluavat, mutta on täysin uusi ilmiö, että materiaalin lähettäminen kielletään. POLIITTINEN KULTTUURI on murroksessa, samoin moni muu asia, ja nämä kaikki näkyvät myös ammattiyhdistysliikkeen toiminnan edellytyksissä. Meidän toimintamme on paljon pitkäjänteisempää kuin yhden vaalikauden sykli. Käytännössä polarisaation vahvistuminen voi ajaa poliittiseen heiluriliikkeeseen, jossa vaalien voittaja löytyy oppositiosta, mikä tarkoittaa sitä, että harjoitettu politiikka muuttuu aivan erilaiseksi aina vaalien jälkeen. Minun mielestäni tämä kehityssuunta on vastenmielinen
Nousukaudella 1995–2007 uusliberaalin hegemonian jakanut aikaisempaa enemmistövaltaisempi eduskunta saattoi keskittyä pohtimaan jakovaraa. RATKAISIJAKSI VOI jälleen kerran nousta keskusta. Finanssikriisiä seurannut talouskuripolitiikka suututti äänestäjät, jotka protestoivat rankaisemalla perinteisiä puolueita. Epäpoliittisuuden konsensuksessa kaikkien suurten puolueiden hallitukset olivat mahdollisia. Mikäli puolue jatkaa pesäeroaan vasemmistoon, saatetaan siirtyä pysyvämpään porvarihallitusten kauteen. Vuosikymmenen vaihteessa vastakkain asettuivat kaksi talouspoliittista linjaa, joista investointeja, valtion vahvempaa ohjausroolia ja verotusta painottanut vaihtoehto on tällä erää hävinnyt äänestäjien suosiossa velkakestävyydelle, työllisyysreformeille ja julkisen sektorin rajoittamiselle. ITSENÄISTYMISEN JA sisällissodan jälkeistä suomalaista politiikkaa halkoi lyhyt kamppailu monarkistien ja tasavaltalaisten välillä sekä sisällissotaa seuranneiden vuosikymmenten vastakkainasettelu ”punaisten” ja ”valkoisten” välillä ja reformististen sosiaalidemokraattien ja vallankumouksellisten kommunistien välillä. Taistelu hegemoniasta SUOMESSA POLITIIKASTA EI OLE TULLUT BLOKKIKILPAILUA. 1980-luvun siirtymä kohti vapaampaa markkinataloutta, 1990-luvun lama ja Neuvostoliiton romahtaminen veivät pohjaa hyvinvointivaltiohegemonialta ja vasemmiston kannatukselta. Konsensuaalinenkin taistelu hegemoniasta pitää politiikan vireänä siinä, missä vaihtoehdottomissa vaaleissa kukaan ei voita. Markkinoiden avautumisen ja EU-jäsenyyden myötä elinkeinoelämän eliitti omaksui globaalin mielenmaiseman ja alkoi irtaantua kolmikannasta. Muissa Pohjoismaissa kolmikantayhteistyö on maltillistanut poliittisia blokkeja mutta ei ole estänyt niiden muodostumista. Perussuomalaiset pääsi hallitukseen ja lähentyi asteittain perinteistä talousoikeistoa. SKDL kelpasi hallitukseen, mutta kokoomus joutui ”yleisistä syistä” pitkäkestoiseen paitsioon. 58 Demokraatti S uomalaista politiikkaa luonnehtii nykyisin vahva polarisaatio. Paluu sinipunaan voi olla myös mahdollista, etenkin jos hallituksen muodostaja voi nousta muusta kuin suurimmasta puolueesta. Suomessa politiikka ei ole jäsentynyt muiden Pohjoismaiden tapaiseksi blokkikilpailuksi. Suomessa työmarkkinoiden kolmikantayhteistyö on hillinnyt kilpailevien vasemmistoja oikeistoblokkien syntyä mutta samalla vahvistanut hegemonisia enemmistöblokkeja ja konsensusta. KOLUMNI Teksti Hanna Wass, politiikantutkija ja yleisen valtio-opin dosentti TEEMA de_06062024_58.indd 58 de_06062024_58.indd 58 27.5.2024 15.40 27.5.2024 15.40. Esitämme Ilkka Kärrylän, Riku Luostarin ja Veikko Isotalon kanssa tuoreessa vuoden 2023 eduskuntavaalitutkimuksessa, että suomalaista puoluekenttää on silti koko itsenäisyyden ajan leimannut vahva jatkuvuus ja käsitys jaetuista eduista. On siirrytty oikeistohegemoniaan, joka saa mahdollistavat ja rajoittavat raaminsa pitkälti EU:lta. Talvisodan henki mahdollisti korporatistisen työmarkkinajärjestelmän ja sitoutumisen hyvinvointivaltioprojektiin, joka teki suomalaisesta eliitistä Pohjoismaiden yhtenäisimmän. Meillä on monesti muodostettu vasemmistoja oikeistopuolueiden välisiä suuria enemmistöhallituksia ja solmittu yli vaalikausien ulottuvia kompromisseja
Mikkel Näkkäläjärvi SDP:n puoluesihteeri mikkel.nakkalajarvi@sdp.fi X: @nakkalajarvi Bluesky: @nakkalajarvi.bsky.social Liikkeen etuvartiossa de_06062024_59.indd 59 de_06062024_59.indd 59 29.5.2024 10.52 29.5.2024 10.52. Vain 7 % suomalaisista pitää laitaoikeiston nousua hyvänä asiana. Ääni SDP:lle on tae siitä, että sillä ei edesauteta laitaoikeiston pääsyä valtaan. Vahva Eurooppa on vahva turvallisuuden rakentaja, vahva ilmastopolitiikan toimija ja vahva työntekijöiden oikeuksien puolustaja. Näissä eurovaaleissa on kyse siitä, että rakennetaanko vahvaa vai vapisevaa Eurooppaa. SDP:n Eurooppa-puolue PES on tehnyt selkeän linjauksen, että sosialidemokraattien mepit eivät lyö hynttyitä yhteen laitaoikeiston kanssa europarlamentissa. Ihmiset ovat nähneet nyt vuoden päivät millaista politiikkaa Orpon-Purran hallitus on tehnyt Suomessa. Kun tilanne on tämä, niin onko väärin sanoa suoraan, että laitaoikeiston nousu on uhka Euroopalle. Moni on kysynyt EU-vaalien alla, että miksi SDP puhuu niin paljon laitaoikeiston noususta ja siitä, että SDP on vahvin vastavoima sille. SDP on aina vahvan Euroopan puolella. Suomalaiset ovat järkevää ja oikeudenmukaista kansaa. 59 Demokraatti Perussuomalaisten eurooppalaiset aateveljet ja hengen heimolaiset edustavat kylmää ja kyynistä politiikkaa. Eurovaaleissa päätetään siitä, että aletaanko samanlaista politiikkaa tekemään myös Euroopan parlamentissa. Ei ainakaan, jos asiasta kysytään tavallisilta suomalaisilta. Ääni kokoomukselle voi tätä kautta tosiasiassa olla ääni naisten aborttioikeutta rajaavalle, ilmastotavoitteista tinkivälle, sekä oikeusvaltiota ja demokratiaa murentavalle politiikalle Euroopassa. Aihetta ei voi sivuuttaa. Vahva Eurooppa suitsii veronkiertoa ja asettaa rajoja somejäteille, jotta lasten ja nuorten oikeuksia puolustetaan. NYT ON oikea aika lähteä keskustelemaan ihmisten kanssa eurovaaleista. Nyt kamppaillaan Euroopan sielusta E lämme vuosikymmeniin vaarallisimpia aikoja Euroopassa – uusia vaaran vuosia. Demokratiasta, ihmisoikeuksista ja oikeusvaltiosta – eurooppalaisista arvoista. SDP ei kannata sitä ja sen takia sanomme: Jo riittää Euroopan horjuttaminen – Me pystymme yhdessä parempaan. LAITAOIKEISTON NOUSU valtaan käy aina perinteisen oikeiston kautta. Vahva Eurooppa lähettää Putinille selkeän viestin, että me emme anna Ukrainan kaatua missään tilanteessa. Ylen kyselyn (3.5.2024) mukaan 31 % suomalaisista pitää asiaa huolestuttavana ja 28 % jopa suorastaan vahingollisena Euroopalle. Nämä perussuomalaisten eurooppalaiset aateveljet ja hengenheimolaiset edustavat kylmää ja kyynistä politiikkaa. Siitä yksinkertaisesta syystä, että laitaoikeiston nousu on suurin uhka eurooppalaisille arvoille ja koko Euroopan tulevaisuudelle. Vahva Eurooppa pitää kiinni omista arvoistaan ja huolehtii siitä, että kaikki EU-jäsenvaltiot tekevät myös niin. Eurokokoomus (EPP) on ratkaisijan paikalla siinä, pääseekö Unkarin Orbánin Fidesz, Puolan Laki ja Oikeus -puolue, Espanjan Vox ja Ranskan Reconquest kiinni vallankahvaan. Kesän EU-vaaleissa käydään kamppailua Euroopan sielusta. SDP ON vahvin vaihtoehto ja ainoa todellinen vastavoima laitaoikeistolle
Vastaavassa tilanteessa monissa maissa kansalaiset olisivat olleet jo kaduilla ilmaisemassa tahtoaan. Nykyisessä perin vaikeassa yhteiskuntamme tilanteessa tulee ryhtyä edes keskustelemaan edellä mainituista kansalaisen kannalta vaikeista seikoista. Herätys media ja päättäjät: ”Tarttis tehrä jottain!” Tapio Havasto Söderkulla de_06062024_60.indd 60 de_06062024_60.indd 60 29.5.2024 10.51 29.5.2024 10.51. fi ta i D em ok ra at ti, PL 33 8, 00 53 1 H el sin ki LISÄÄ MIELIPITEITÄ OSOITTEESSA DEMOKRAATTI.FI Milloin media ja poliitikot heräävät. Miksi media ja poliitikot tässä merkittävässä asiassa vaikuttavat olevan vailla hampaita. 60 Demokraatti Ki rjo ita om al la ni m el lä si. HS julkaisi kevättalven aikoihin artikkelin Suomen kaupan keskusliikkeiden nimenomaan elintarvikkeiden tuotoista syntyneistä voitoista. Tilanne ei ole terve. Uudet perustettavat Alkon myymälätkin sijoitetaan järjestään ja niitä myös siirretään näiden kahden markkinoita hallitsevan kaupan kylkeen. NÄMÄ SEIKAT haisevat kaltaiseni ikääntyneen konkarin nenään. HS (15.5.) tarttui pääkirjoituksessaan tärkeään asiaan sähköverkkotoiminnon monopoliasemasta. Toimittaja oli ollut perusteellinen ja selvitellyt niin sanottujen verokkimaiden vastaavia; kotimaiset toimijat käärivät kaksinjopa kolminkertaisesti suuremmat katteet. Suomessa elintarvikekauppa on ikävällä tavalla keskittynyt jokseenkin täysin kahden suuren keskusliikkeen haltuun, joten aitoa kilpailua ei pääse syntymään. Aivan sama toistuu oli juttukaveri nuori tai kaltaiseni pitkään elänyt. Tällaisena joutomiehenä tapaan paljon ihmisiä, ja sään ohella ruoan hinnat ovat aivan keskeiset keskustelujen aiheet. Vai onko joku kansalainen nähnyt alkoholiliikkeen esimerkiksi Lidlin yhteydessä, sen ainoan liikkeen, joka hieman yrittää pyristellä. Toisesta kansalaisten kannalta merkittävästä seikasta olisi jo vihdoin avattava keskustelu eli Suomen elintarvikkeiden korkeista hinnoista. Me täällä ”lintukodossa” vain kiltisti makselemme ja arvomme ostaisimmeko ruokaa vai sittenkin ne lääkärin määräämät lääkkeet. Ki rjo itu st en m ak sim im itt a on 20 00 m er kk iä . Lä he tä m ie lip ite es i os oi tt ee se en m ie lip id e@ de m ok ra at ti
Maana, joka antaa kaikille nuorille tasa-arvoiset mahdollisuudet koulutukseen. Piiloon jää kuitenkin tänään se, miksi toiselle kustannetaan oopperalippu, mutta toiselle ei lääkkeitäkään. Tuloja varallisuuserojen kasvaessa lähestytään pistettä, jossa yhteiskunnallinen rauha alkaa järkkyä, mielenosoitukset, lakot ja muu ulkoparlamentaarinen toiminta lisääntyvät ja jopa vallankumouksen vaara kasvaa. Samaa ongelmaa sivutaan kaikessa lainsäädännössämme rikoslaista koulutukseen ja soteen. 61 Demokraatti Hallitus rapauttaa koulutuksen Orpon hallitus sai budjettiriihessä uuden neroleimahduksen. tai viimekädessä korottamalla ”alvia”. Kevään lakoissahan ei ollut kysymys tulonjaosta perinteisessä mielessä, vaan ne oli suunnattu hallituksen (EK:n?) leikkaustoimia (säästöjä?) vastaan, ”kakunjaon” koettua epäoikeudenmukaisuutta vastaan. Siinä, missä karjalainen suurperhe aikoinaan tai myöhemmät ”heimoyhteisöt” ovat voineet kokea onnistuneensa hyvinvoinnin jaossa, tämän ajan suuremmat yksiköt: kunnat, hyvinvointialueet, valtio, EU eivät voi samaa kokea. Tähän 40 vuoden uusliberaaliin ”konsensukseen” on kuulunut varallisuuserojen jatkuva kasvu, joka kansainvälisesti näkyy pakolaisuuden kasvuna ja kansallisesti koulutuksien ja terveydenhoitojen saatavuuksien luokittumisena. Ajatus on vahvasti ristiriidassa hallitusohjelman kanssa, koska opiskelulle ei anneta arvoa työelämän tarpeissa. Onko tuo se hallituksen työn linja. Säädösten tarkoitukset ja merkitykset yleisimmin verhoutuvat talouden ”yleisen hyvän” alle, vaikka niillä luodaan taloudellisen vallan ”hyväksyttäviä” rooleja yhteiskunnassa – köyhyyttä ja rikkautta. Samaan aikaan yhä useampi haluaa ohittaa tuloja tasaavan järjestelmän veroparatiiseilla, osinkotuloilla, vähennysoikeuksilla, ym. Ihmettelen maamme hallitusta, joka säästökiimassa katkaise suomalaisen tasa-arvoisen koulutusjärjestelmän nuorten kriittisessä opintovaiheessa. Tästä on suuri haitta opiskelijoille, niille nuorille, jotka tähtäävät opinnoissaan pidemmälle. Olemme pitäneet Suomea hyvin koulutusmyönteisenä maana. Odottaisin myös elinkeinoelämän kannanottoa näin järjettömään hallitusviisaiden päätökseen. Pienyhteisön jaossa onnistumista kutsutaan tänään halveksuvasti primitiiviseksi, alkusosialismiksi tai muutoin sisäänpäin kääntyneeksi. Pertti Pokki Laitila Kakunjaon ikuinen ongelma – yhä useampi kokee olevansa köyhä Miksi toiselle kustannetaan oopperalippu, mutta toiselle ei lääkkeitäkään. Koettu tulojen ja varallisuuden jako vaatii demokratiassa kansan tietoisen tai tiedostamattoman hyväksynnän antaa toisille etuja toisten etujen heiketessä. Viime hallituskaudella nostettiin oppivelvollisuusikää, jotta nuorten koulutus saataisiin vastaamaan työelämän tarpeita. Hannu Ikonen Lieksa de_06062024_60.indd 61 de_06062024_60.indd 61 29.5.2024 10.51 29.5.2024 10.51. Etsimme tilaa tai tasapainoa, joka olisi kaikkien tai ainakin enemmistön hyväksyttävissä. Tuo viisaus on se, että otetaan oppivälineet pois juuri, kun abiturientti niitä eniten tarvitsisi, eli rajan 18 vuotta täyttävät. Talven ja kevään lakoissa ja ”leikkauksissa” olemme taas saaneet paneutua yhteiskunnallisen ”kakun” jakamisen ongelmaan. Jaon oikeudenmukaisuuden kokemisen ongelmat kasvavat mittasuhteiden kasvaessa. ”Kaveri on kapitalismissa lupa jättää monella tavalla”, kokea oma ”voimaantuminen” suhteessa muihin ja hyväksyä eriarvoisuuden kasvu. Nyt hallitus viisaudessaan katkaisee tuon, kun nuori täyttää 18 vuotta. Nyt kuitenkin lyödään kriittinen katkos siihen ikään, jolloin nuorten urahaaveet ovat kaikista tärkeimmät. 18 vuoden iässä yhteiskunnan tulisi tukea nuoria eikä jättää heitä yhteiskunnan tuen ulkopuolelle. Verotusta ja sen progressiota voidaan tänään pitää hyvinvointia jakavana, mutta jatkuvasti jakovaikutuksiltaan heikkenevänä elementtinä, ja yhä useampi saa kokea olevansa köyhä. Lisäksi hallitus vielä vähentää ulkomailta tulevien koulutettujen kiinnostusta suomalaiseen työelämään. Yhä harvempi kokee edes kuuluvansa niihin, tuntee niiden ”hyvinvoinnin jakomekanismeja” tai päätösmekanismeja. Kapitalistinen järjestelmä on tässä osoittanut joustavuutensa, hyväksyttävyytensä ja vallankumouksettomuutensa
Kun tätä argumenttia hieman tarkastelee, huomaa että sillä voidaan oikeuttaa mikä tahansa leikkaus. Järjestöt ja vapaaehtoiset ovat heikoilla oleville usein viimesijainen auttaja. Se pyrkii luomaan mielikuvia kriisistä, jolloin kansa toivottavasti on valmis hyväksymään kaiken. Sotejärjestöt ovat myös merkittäviä työllistäjiä; suunniteltu noin 35 prosentin leikkaus vuotuiseen STEA-rahoitukseen lisäisi merkittävästi työttömyyttä. Kolmen miljardin säästöt eivät ole viisasten kivi, jonka tavoittelussa syntyneet vahingot voidaan korjata ja oikeuttaa tavoitteen saavuttamisella. Sami Peltola poliittinen asiantuntija (sd.) Turku Onko Orpon hallitus jo luovuttanut. Järjestörahoituksen leikkaus uhkaa myös vapaaehtoistyötä. Kaikkia keinoja ei ole käytetty. Hallituksen viesti on ollut alusta asti selvä, ja sen pohjalta pakosuunnitelma on helppo ennustaa. Vai annetaanko tuki voittoa tavoittelemattomaan, yhteiskunnan hyvinvointia tukevaan toimintaan, joka tuottaa moninkertaisesti yhteiskunnalle hyvinvoinnin lisäyksenä ja käyttämättöminä sotekuluina sen, jonka se on valtiolta avustuksena saanut. Politiikka on pohjimmiltaan mittelöä kansan suosiosta, ja tuntuu käsittämättömältä, että hallituksen suosion syöksylaskussa oikaisun sijaan tämä vaikuttaa pyrkivän tuplaamaan ja triplaamaan jo aikai semmat toimeentulon heikennykset, jotka koskevat suurinta osaa suomalaisia. Onko hallitus luovuttanut. Onko yleinen kanta leikkauksiin jo niin negatiivinen, että sen pehmittämisestä ei ole apua, jolloin voi puolessa välissä taivalta nojata kenties yhden epäsuosituimman hallituksen titteliin. Näiden palveluiden heikentäminen tai lopettaminen johtaisi epäinhimillisiin seurauksiin, joilla olisi hyvin kauaskantoiset jäljet. Kun sekä omaan uutisvirtaani että somefiidiini tulvii viikoittain surua ja ärtymystä Orpon hallituksen uusimmasta leikkauksesta tai kiristyksestä, sitä miettii, mikä on hallituksen lopullinen päämäärä. Kasautuvat ongelmat voivat synnyttää pahoinvoinnin kierteen, jota julkinen sektori ei pysty korjaamaan. Raportin mukaan vapaaehtoistyö nostaa Suomen kokonaishyvinvointia GPI-mittaristolla. Kaikkia keinoja ei ole käytetty, vaikka hallitus pyrkii luomaan sellaisen mielikuvan. Kuten jatketaanko yritystukien antamista vuosittain samoille miljoonavoittoja tekeville yrityksille. Soste ry:n mukaan Suomessa toimii yli 11 000 sosiaalija terveysalan järjestöä, ja ne työllistävät kymmeniä tuhansia sotealan ammattilaisia. Jos Suomen talouden sopeuttaminen on välttämätöntä, kaikki siihen johtaneet toimet kalpenevat suuremman hyvän rinnalla. 62 Demokraatti LISÄÄ MIELIPITEITÄ OSOITTEESSA DEMOKRAATTI.FI MIELIPIDE Sote-järjestöjen leikkaukset uhkaavat hyvinvointia Orpon hallituksen suunnittelemat sotejärjestökenttään kohdennetut vuosittaiset noin 130 miljoonan euron vuosittaiset budjettileikkaukset, alkaen vuodesta 2027, kohdistuvat yhteiskunnan kaikkein heikoimmassa asemassa oleviin ja uhkaavat horjuttaa yhteiskuntamme hyvinvointia. Orpon hallituksen puolueiden retoriikkaan kuuluu tämä vielä kymmenien vuosien jälkeen: ”Tämä hallitus teki hankalat mutta välttämättömät päätökset, kun muut eivät siihen olleet valmiita”. Tosiasia kuitenkin on, että Suomen taloutta ei voi sopeuttaa hinnalla millä hyvänsä. Jimi Rytkönen JDNO Jyväskylän demarinuoret ja opiskelijat de_06062024_62.indd 62 de_06062024_62.indd 62 28.5.2024 10.38 28.5.2024 10.38. Kansalaisjärjestöjen erityisosaamista on tarjota pitkäkestoista apua ja vertaistukea usealle ihmisryhmälle, jotka muuten jäävät riittävän avun ulkopuolelle. Paniikin sumulla hallitus lisää Suomen tuloeroja röyhkeämmin kuin mikään hallitus on omana elinaikanani ikinä kehdannut, ja tulevaisuudessa tämä oikeutetaan hallituksen valmistelemalla kortilla, jolla tämä toivoo saavansa kaiken anteeksi. Järjestörahoituksesta leikkaamisen kaltaiset budjettitoimet ovat silti aina arvovalintoja. Järjestöjen matalan kynnyksen tukea ja ennaltaehkäisevää työtä eivät hyvinvointialueet ja kunnat pysty korvaamaan. Helsingin yliopiston soveltavan tilastotieteen dosentin Jukka Hoffrénin laskelman (2023) mukaan hyvinvointia lisäävän vapaaehtoistyön arvoksi on Suomessa laskettu lähes 3,2 miljardia euroa vuosittain. Kansalaisjärjestöissä tehdään arvokasta työtä yhteiskunnan heikoimmassa asemassa olevien ihmisten parissa. Leikkausten taso on nykyiseen sosiaalija terveysministeriön alaiseen STEA-rahoitukseen verraten reilun kolmasosan verran eli noin 35 prosenttia rahoituksesta. Sen sijaan hallitus lataa niin suuren määrän leikkauksia, että äänestäjä ei pysy enää perässä. Suomi velkaantuu ja julkista taloutta on tasapainotettava
Vaikka tulokset seuraavat vaalitilastojen kehityskulkuja, jäi laskennallinen äänestysprosentti alhaiseksi. Suuria äänisaaliita keräsivät erityisesti sellaiset ehdokkaat, joilla on paljon näkyvyyttä nuorten suosimissa sosiaalisen median kanavissa. Ei vastaanottoa. Kärkipuolueet vasemmistoliitto ja perussuomalaiset, jotka molemmat nappaisivat kolme paikkaa, ovat monissa mielipiteissään varsin kaukana toisistaan, kun taas perinteisesti EU-vaaleissa menestyneet kokoomus ja vihreät jäivät pienempiin paikkamääriin. NUORTEN EU-VAALEISSA valittu Suomen edustus on myös nuorempi: valittujen keski-ikä on 41,8 vuotta, kun nyt istuvan parlamentin suomalaismepit ovat keskimäärin 57,9-vuotiaita. Mukaan ilmoitettiin noin 58 000 äänioikeutettua, mutta valtakunnalliseen ääntenlaskentaan saapui vain noin kymmenen prosenttia näistä äänistä. Merkkipäiväonnittelut KSR:n yleisrahastoon 90 VUOTTA 50 VUOTTA Syntymäpäivät Heikki Santala järjestöneuvos, Kauniainen 9.6. Le ik ka a ta lte en ! Yhdistyspalstan tekstien aineistoaikataulu Heidi Rannikko opettaja, Sastamala 7.6. Ei vastaanottoa. Nuorten EU-vaaleissa eniten eli kolme meppipaikkaa saivat niin vasemmistoliitto, perussuomalaiset kuin SDP:kin. LUETTELO VALITUKSI TULLEISTA EHDOKKAISTA: Li Andersson, VAS Sebastian Tynkkynen, PS Ville Merinen, SDP Mika Aaltola, KOK Unna Eteläinen, VIHR Maija Kuivalainen, VAS Simo Grönroos, PS Anna-Maja Henriksson, RKP Dimitri Qvintus, SDP Eero Ahtola, LIBE Elsi Katainen, KESK Riku Nieminen, VAS Mika Kasonen, KOK Vilhelm Junnila, PS Tanja Airaksinen, SDP Tekeekö SEN intuitiivisen hetken suora, aito välittyminen taiteen, vai tekeekö taiteen toteuttamisen taustalla oleva tunteen ja ajatuksen paine taiteen. järjestetyn Nuorten EU-vaalit -äänestyksen tuloksissa oli havaittavissa kaksi ilmiötä, jotka ovat tuttuja myös nuorten äänestyskäyttäytymistä koskevista tutkimuksista. Nuorten EU-vaalien voittajat Nuorten EU-vaaleihin osallistui 85 koulua 18 eri maakunnasta. de_06062024_63.indd 63 de_06062024_63.indd 63 29.5.2024 10.54 29.5.2024 10.54. Prosentuaalisesti kolmen kärki oli vasemmistoliitto (16,1 %), perussuomalaiset (14,8 %) ja SDP (14,3 %). Teksti Demokraatti E urooppanuorten mukaan 13.–17.5. Somenäkyvyyden lisäksi myös ehdokkaan ikä näyttää vaikuttavan nuorten äänes tyspäätöksiin. Esimerkiksi vihreistä kärkiehdokkaaksi nousi vasta 18-vuotias Unna Eteläinen. Lisäksi tuloksissa voidaan Eurooppanuorten tiedotteen mukaan havaita nuorten mielipiteiden etääntymistä toisistaan, kuten esimerkiksi Nuorisobarometri on aiemmin raportoinut. Eniten ääniä keräsi vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson, ja hänen jälkeensä europarlamenttiin olisivat pääsemässä perussuomalaisten Sebastian Tynkkynen sekä SDP:n Ville Merinen, joilla molemmilla on Tiktokissa suhteellisen laaja seuraajakunta. 63 Demokraatti
Merkitse kuoren päälle ristikon numero. Nimi: Osoite: de_06062024_64.indd 64 de_06062024_64.indd 64 29.5.2024 10.59 29.5.2024 10.59. Oikein vastanneiden kesken arvotaan yksi 10 euron lahjakortti. 64 Demokraatti RISTIKKO 11/2024 Veijo Wiren veijo.wiren@gmail.com Ratkaistut ristikot lähetetään seuraavan lehden ilmestymiseen mennessä: vastaukset@demokraatti.fi tai Demokraatti / Ristikko, PL 338, 00531 Helsinki
Vanha koiras se ei ainakaan ole, sillä koiraat ovat 3–5vuotiaina koreimmillaan varsin värikkäitä. Lintu ei ole moksiskaan vaan jatkaa saaliinsa repimistä terävällä nokallaan. co m 6 2 3 9 6 2 1 8 1 9 9 6 5 4 3 1 9 2 3 1 4 9 8 5 8 3 6 6 2 4 N ousen työpöydän äärestä hakeakseni lasin vettä. Ei auta nyt, kun lintu istuu. Onnea voittajalle! Vaikeusaste: (c ) Ar to In ka la ww w. Kuvausluvan kanssa. TI TI TYY Anna-Liisa Blomberg anna-liisa.blomberg@demokraatti.fi de_06062024_64.indd 65 de_06062024_64.indd 65 29.5.2024 10.59 29.5.2024 10.59. Tuskin mitään jännää, tuumin. Varpushaukka on kanahaukkaa selvästi pienempi, mutta kokoa on hankala arvioida ilman mitään, mihin verrata. Onneksi työssä ei ole juuri nyt niin kiire, ettenkö kehtaisi pitää taukoa ja piipahtaa pienelle happihyppelylle kameran kanssa. Rintakehän poikkijuovat ja posket ovat ruosteenpunaiset, pää ja selän väritys on tummanharmaa. Hiivin hyvin hiljaa ja varoen talon kulmalle kuvaamaan. Tämän yksilön tunnistamisessa vetoan linnun koipiin. Olipa elämys! Petolintujen määrittäminen ei ole vahvuusaluettani ja varsinkin varpushaukan erottaminen kanahaukasta tuntuu liki mahdottomalta. Siellä nimittäin on varpushaukka lounastauollaan, tekemässä selvää ehkä mustarastaasta. Ne ovat varpushaukalla rimpulat, kanahaukalla jykevämmät. Keittiön ikkunasta katseeni osuu johonkin vaaleaan klönttiin pihan perukoilla. Onneksi kuitenkin otan kiikarit kouraan ja varmistan. 65 Demokraatti SUDOKUN RATKAISU 15 79 84 62 3 49 26 53 81 7 38 62 71 95 4 81 54 69 37 2 23 98 17 46 5 67 43 25 18 9 72 31 46 59 8 54 17 98 23 6 96 85 32 74 1 RISTIKON 9/2024 RATKAISU 8.5. Lennossa varpushaukka muistuttaa t-kirjainta, kanahaukka enemmänkin ristiä. ais ud ok u. Kuvassa lienee naaras. Uskaltaudun vähän lähemmäs. Joku lintu, mikä lie. julkaistun ristikon 10 euron lahjakortin voitti Kosti Ollila Torniosta. Sellainenkin saisi kernaasti tulla pihaamme lounaalle. Kuvaan aikani ja hiippailen takaisin töihin varpushaukan jäädessä jatkamaan ateriaansa. Kovin ovat samannäköiset
Tällä hetkellä esimerkiksi lääketehtaat pitävät kiinni siitä ettei psyykelääkkeitä kritisoitaisi. Benfurman.com/selfhelper Madinamerica.com 3 Kriittinen psykiatrian verkkosivusto, joka on käännetty usealle kielelle, mutta ei suomeksi. Tietokirjojen kääntäjät eivät välttämättä ole samoja, jotka kääntävät esimerkiksi runoja ja fiktiota, niitä, jotka ymmärtävät tekstin alkuperäisen sävyn. Olen vuosien varrella kirjoittanut parikymmentä tietokirjaa. Jotta käännökset muille kielille onnistuisivat hyvin, en voi käyttää kirjoissani kovin monipuolista suomea enkä suomalaisia sanontoja. Tämä seuraava kirjani käsittelee koulua ja se on kirjoitettu opettajille. Tänä päivänä tuntuu, että omalla alallani kirja on vähän vanhanaikainen media. Melkein kaikki kirjat, mitä luen, liittyvät tietokirjailemiseen. Luen enimmäkseen netistä, en niinkään kirjoja. Sivustolta löytyy uutisia, blogeja ja haastatteluja. Politiikan kirjahylly 1 4 2 Olen psykoterapeutti ja ratkaisukeskeisen psykoterapian kouluttaja. Lukeminen liittyy tietokirjailemiseen de_06062024_66.indd 66 de_06062024_66.indd 66 24.5.2024 11.12 24.5.2024 11.12. Sekä kirjoihin että online-kursseihin liittyy se ongelma, että ne pitäisi kääntää heti myös muille kielille. Kirjoittamistyössä on tärkeää tiedostaa, mille kohderyhmälle kirjoittaa. Uusin kirjani on taittovaiheessa. Esimerkiksi voittamaan pelkosi, pääsemään yli vaikeasta elämänkokemuksesta ja päästämään irti menneestä. On eri asia kirjoittaa vanhemmille tai opettajille, perheterapeuteille tai kasvatusneuvolan työntekijöille, psykologeille tai lääkäreille. Ihmiset ovat kiinnostuneita ostamaan kurssin, joka on netissä, eivät niinkään kirjaa. James Davies: Hajalla – Onneton totuus psykiatrian nykytilasta Barbara Freese: Industrial-Stenght Denial Psykoterapeutti Davies kertoo teoksessaan, kuinka psykiatriassa rahan saaminen ja sairauden nimeäminen ovat nousseet potilaan hyvinvointia tärkeämmiksi. Kuuntelen myös äänikirjoja, vaikka en niiden suurkuluttaja olekaan. Kirjassa kerrotaan miten ja millä strategioilla teollisuus kiistää kaiken informaation, mikä uhkaa heidän tuotteidensa myyntiä ja bisneksen menestystä. Olisi tietysti kiva kirjoittaa sellainen kirja, joka sopisi kaikille kohderyhmille, mutta se ei ole mahdollista. Lukijat ärsyyntyvät, jos he eivät tiedä, kenelle kirja on tarkoitettu. Englanninkielinen käännös on erityisen tärkeä, koska siitä se käännetään edelleen muille kielille, esimerkiksi kiinaksi ja arabiaksi. Se on samaa aihemaailmaa, mistä olen aiemminkin kirjoittanut eli lasten kasvatusta, lasten psykiatriaa ja mielenterveyttä. Nettisivu, josta löytyy itse koodaamani kokoelma ilmaisia itseapuohjelmia, jotka auttavat ratkaisukeskeisen psykologian avulla löytämään ratkaisuja ongelmiin. 66 Demokraatti Teksti ja kuva Nora Vilva Tietokirjoissa tärkein on englanninkielinen käännös Psykoterapeutti Ben Furman on myös ahkera tietokirjailija. Psykologia, mielenterveys ja lasten kasvatus ovat alaani. Kaikki on kriittistä psykiatriaa. Olen myös tietokirjailija. Olen itse kääntänyt kumpiakin ruotsiksi ja englanniksi. Sivuston suomenkielinen vastine on Madinfinland.org. Siksi sen täytyy olla yksinkertaista, selkeää englantia
ED ITKILPAILU 2023 Vuoden yleisömedia VOITTAJA www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN AMMATTILIITTO JHL.FI /LIITY Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva www.turva.fi Työväenliikkeen kirjasto tyovaenperinne.. Sörnäisten rantatie 25 A, Helsinki pau.fi akt.fi aktlehti.fi Yhdessä parempaa pam.fi paperiliitto.fi www.tul.fi Liikunnan iloa hyvässä seurassa! YHTEYTESI EUROOPPAAN Suomen S&D-mepit Miapetra ja Eero. Tilaa uutiskirjeet, ollaan yhteydessä: miapetra.fi eeroheinaluoma.fi de_06062024_002.indd 1 de_06062024_002.indd 1 23.5.2024 9.33 23.5.2024 9.33. tietoa työstä ja yhteiskunnasta Liity Työväenkirjaston ystäviin : tyovaenkirjastonystavat.
de_06062024_001.indd 1 de_06062024_001.indd 1 27.5.2024 11.27 27.5.2024 11.27. PAL.VKO 2024-25 00 74 43 -2 41 1 JALKAPALLO Urheilua ja politiikkaa EUROOPAN UNIONI Jokainen ääni ratkaisee TALOUSRIKOLLISUUS Harmaat rahavirrat 6.6.2024 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI 11 /2 4 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 11 • 20 24 / 6. ke sä ku ut a ED ITKILPAILU 2023 Vuoden yleisömedia VOITTAJA Kuka on hullu. Don Quijote ja Sancho Panza ovat tien päällä Suomenlinnassa