HEINÄKUUTA 2017 N0 27 OSASTO . 20 KULTTUURI . 24. 28 Päivänsankari Eino Leino SDP ja sosialismi Simon Elo katsoo peiliin ELÄMÄ . 10 MATTI AHDE . 6 POLITIIKKA . Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja . . XX Pertunmaan oraakkeli Tehtaanmyymälä, Vanha talvitie 8, 00580 Helsinki Chef Wotkin’s palvelutiskit Prisma Itäkeskus ja S-Market Sokos Helsinki www.wotkins.fi Hyvinvointi on vientituote POLITIIKKA . Hinta 3 € 6
WWW.JYTYLIITTO.FI Ammattiliitto Nousu ry .org www. 2 6. HEINÄKUUTA 2017 Lehdessä 6 Tuula Haatainen pyrkii SDP:n presidenttiehdokkaaksi 8 Uutiskertaus 10 Minkä sortin sosialisteja demarit ovat. 12 Valokeilassa EU-puheenjohtajamaa Viro 13 Esittelyssä Uudenkaupungin työväentalo 15 Miten minusta tuli demari: Noora Kinnunen 17 Kesäduunarit piristävät Taiston taloa 19 Voimassa 10 vuotta: jäykkäkouristusrokote 20 Olipa kerran minä: Matti Ahde 24 Kasvot peilissä: Simon Elo 25 Festarikesä 26 Kesänäyttelyiden Purnu 50 vuotta 28 Runoilijan kahdet kasvot 30 Elokuva-arviot 32 Demokraatti 100 vuotta sitten 33 Suomalainen demari 34 Salmiakkia 37 Ristikko ja tehtävät 38 Televisio 40 Mun luonto, Närästäjä ja Radio 13 Liike 25 Kulttuuri 19 Elämä 6 Politiikka 3 Maailmanparantaja Nanna Sofia Vänttinen 4 Demo, Ville Ranta, Opposition ääni 5 Pääkirjoitus, Kohtaaminen Matti Ahteen kanssa Elämä on ihmisen parasta aikaa. www.paperiliitto.fi. HYVIS HYVIS Kannen kuva: Ella Kaverma Ota yhteyttä meihin! WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan Liitto tuken asi WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan www.pam.fi www.pau.fi www.pardia.fi JYTY KUULUU LÄHELLE JA KAUAS
Miten kuvailisit lasten tilannetta. Minkälaisia ominaisuuksia vapaaehtoiselta tarvitaan. Vapaaehtoistyöntekijäksi voi tulla kuka tahansa täysi-ikäinen, jolla on avoin mieli ja kyky pärjätä yllättävissäkin tilanteissa. Paikalla on jokainen politiikan liepeillä pyörivä satraappi ja toimittaja, kansanedustajista ja ministereistä puhumattakaan. Tilaisuuksien määrä on havahduttava. Helsingin kaupungin vastaanottokeskuksissa asuu hyvin erilaisista taustoista tulevia lapsiperheitä. Vapaaehtoisuuteen perustuvan toiminnan tärkeyttä ilmentää vastaanottokeskusten perheiltä ja henkilökunnalta saatu kiitos. Keskuksissa on vasta maahan saapuneita, pitempään maassa olleita, palautusta kotimaahan tai Dublin-alueelle odottavia ja Suomessa siirtoa tai kuntapaikkaa odottavia lapsiperheitä. KUVA ELLA KAVERMA Sumua. Perheiden tilanne on haastava, sillä vanhemmat saattavat olla stressaantuneita, traumatisoituneita tai väsyneitä turvapaikanhakuprosessin aiheuttamasta epävarmuudesta. Varsinkin kielitaidottomat yksinhuoltajaäidit voivat olla epävarmoja poistumaan vastaanottokeskuksen ulkopuolelle. Turvapaikkahakijalapsilla ei ole oikeutta päivähoitoon, eikä vanhemmilla välttämättä ole haastavassa elämäntilanteessa riittäviä voimavaroja tukea lapsen kasvua esimerkiksi puuhastelemalla ja ulkoilemalla lapsen kanssa. SPR:n Töölön osaston vapaaehtoinen . Vakiokävijämme, innokas kuusivuotias . Vasta maahan saapuneet ” Tuntuu hyvältä kyetä tarjoamaan lapsille edes pieni irtiotto. Lapset kertovat odottavansa lastenryhmään pääsyä usein jo ennen edellisen kerran päättymistä. Lastenryhmät edistävät keskuksessa majoittuvien lapsiperheiden hyvinvointia lisäämällä perheiden vuorovaikutusta ympäröivän yhteiskunnan kanssa. Tuntuu hyvältä kyetä tarjoamaan lapsille edes pieni irtiotto vastaanottokeskuksen arjesta. Näin ollen vapaaehtoisten järjestämät aktiviteetit ovat erityisen tärkeitä alle kouluikäisille. 3 6. Miten lapset ottavat vapaaehtoiset vastaan. NANNA SOFIA VÄNTTI NEN ehdotti viime tapaamisessamme, että voisimme tulla joka päivä käymään. Toisinaan vieraillaan lapsiperheille osoitetuissa tapahtumissa ja kohteissa, kuten Korkeasaaressa tai Luonnontieteellisessä museossa. Olen aloittanut vapaaehtoisena lastenryhmän ohjaajana vuonna 2013 ja koordinoinut Kaarlenkadun vastaanottokeskuksen lastenryhmää vuodesta 2015. Poliittinen loma-Suomi valmistautuu Porissa ensi viikolla alkavaan SuomiAreenaan. Vapaaehtoistyössä lasten ilo palkitsee. Palkitsevinta vapaaehtoistoiminnassa onkin seurata lasten iloa ja innostusta. . Heinäkuussa sekään ei haittaa. SPR:n Töölön osaston lastenryhmät järjestävät kerran viikossa toimintaa Helsingin kaupungin vastaanottokeskuksissa asuville lapsille. . . Kiinnostuneet voivat olla minuun yhteydessä sähköpostitse (spr.lastenryhma@gmail.com).. Ikävä kyllä, vapaaehtoisia ei ole tällä hetkellä riittävästi. Miksi koet osallistumisen tärkeäksi. Lastenryhmässä askarrellaan, leikitään, pelataan ja ulkoillaan yhdessä. Avustaa vastaanottokeskuksien lapsia järjestämällä heille toimintaa. vanhemmat usein kysyvätkin ensimmäisenä vapaaehtoisilta, milloin heidän lapsensa pääsevät kouluun. Ilmapuntari Lasten ystävä Miten autatte vastaanottokeskuksien lapsia. Trump myös jakoi videon Twitterissään ja mainitsi samassa yhteydessä lempiaiheensa valeuutiset. HEINÄKUUTA 2017 Maailmanparantaja TEKSTI TOPI JUGA . Ainoa mikä on tavannut jäädä laihaksi on sisältö. Aurinkoista. Suomen Punainen Risti on yksi Suomen suurimmista kansalaisjärjestöistä, jonka tehtävänä on auttaa apua eniten tarvitsevia. . Lastenryhmässä askarrellaan, leikitään, ja ulkoillaan yhdessä. Yhdysvaltain presidentti Donald Trump hakkasi internetin showpainivideolla miestä, jonka pään tilalle oli vaihdettu uutiskanava CNN:n logo. Onko lapsilla riittävät palvelut vastaanottokeskuksissa. Taannoin Yleisradiolle kipakkaa sähköpostipalautetta antanut pääministeri Juha Sipilä (kesk.) vaikuttaa Trumpin rinnalla journalismin vapauden lähettiläältä. Lain mukaan turvapaikkahakijalapsilla tulee olla samat mahdollisuudet koulutukseen ja terveydenhuoltoon kuin vakinaisesti Suomessa asuvilla lapsilla
Useamman kuukauden ajalle jaettuun koulutukseen kuuluisi lukuisia pieniä esiintymisiä ja tietysti loppuhuipennus, Porin Suomi-Areenalta suorana televisiossa lähetetty poliitikkojen puhekilpailu. Almedalenin puoluejohtajapuheille ei ole kotimaista vastinetta, vaikka retoriikan asiantuntijat on otettu mukaan analysoimaan poliittisia puheita viime vuosina myös Suomessa. Barkley: Paras kuulijakunta on se, joka on älykäs, sivistynyt – ja vähän juovuksissa. Myös yli sataa maata ja kymmentä miljoonaa lääkäriä edustava Maailman lääkäriOpposition ääni SANNA MARIN Translain muutosta valmisteltiin jo edellisellä hallituskaudella silloisen peruspalveluministerin Susanna Huovisen johdolla. Koulussa poliitikot opettelisivat kirjoittamaan ja pitämään puheita ilmaisuopettajien ja retoriikan ammattilaisten opastamina. Vähemmistöjen oikeuksia koskevat kysymykset ovat tärkeitä, vaikka ne eivät koskettaisi henkilökohtaisesti omaa elämää. Transhenkilöiden oikeus perusja ihmisoikeuksina turvattuihin henkilökohtaiseen koskemattomuuteen ja yksityiselämän suojaan edellyttää lainsäädännön pikaista uudistamista itsemääräämisoikeutta vahvistavaan suuntaan. Suomi edellyttää sukupuoltaan korjaavilta muun muassa sterilisaatiota sekä psykiatrisen diagnoosin transsukupuolisuudesta. Kirjoittaja on Demokraatin politiikan toimittaja. SDP:n puoluekokous on linjannut, että tähän liittyviä vaatimuksia ja menettelyä on kevennettävä ja itsemääräämisoikeutta on edistettävä. Nykyinen translaki ei ole ihmisoikeusja yhdenvertaisuusnäkökulmasta kestävä. Kirjoittaja on kansanedustaja (sd.). Porissa ei ole toistaiseksi kopioitu Ruotsista aivan kaikkea. Ville Ranta. Opettelisivat kirjoittamaan ja pitämään puheita. Toki puhekulttuureissa on Suomen ja Yhdysvaltain välillä muutenkin iso ero. Matkaa Yhdysvaltain edellisen presidentin Barack Obaman 45 minuutin mittaiseen suoraan yleisön edessä pidettyyn puheeseen vielä on. Sosiaalija terveysministeriön asiaa käsitellyt työryhmä on esittänyt translain muuttamista jo toukokuussa 2015. UUSIEN AJATUSTEN KOEPONNISTAMO Demo SIMO ALASTALO Poliitikot tosi-tv:n puhekouluun RUOTSIN PARHAILLAAN KÄYNNISSÄ olevat politiikkaviikot Almedalenissa ovat olleet myös Porissa ensi viikolla alkavan Suomi-Areenan esikuvana. HEINÄKUUTA 2017 VIIKON SANA » Alben W. Translaki on uudistettava S osialidemokraattisen liikkeen tehtävä on edistää tavallisten ihmisten oikeuksia ja asemaa yhteiskunnassa, on kyse sitten työntekijöiden oikeuksista, vammaisten oikeuksista, seksuaalija sukupuolivähemmistöjen oikeuksista, kielivähemmistöjen oikeuksista tai pakolaisten asemasta. Viime vuosina suosittuun tosi-tv -formaattiin voisi ottaa mukaan poliitikkojen esiintymiskoulun. Sosialidemokraatit ovat sitoutuneet toimimaan sen eteen, että jokaisella on oikeus saada juridinen sukupuolensa vahvistettua vastaamaan omaa sukupuoli-identiteettiään. 4 6. Translain sisältämä lisääntymiskyvyttömyysvaatimus on ristiriidassa Euroopan ihmisoikeussopimuksen ja maamme muiden kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden kanssa. Poliittisen puheen harjoittamisen voisi viedä Almedaleniakin pidemmälle. Translain perusja ihmisoikeuksiin liittyviin epäkohtiin ovat kiinnittäneet huomiota muun muassa Euroopan neuvoston ihmisoikeusvaltuutettu sekä YK:n kidutuksen ja muun julman, epäinhimillisen ja halventavan kohtelun tai rangaistuksen erityisraportoija. Julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen. Lähes 60 kansallista lääkäriliittoa on sitoutunut lopettamaan käyttäytymistä muokkaavat toimet ja pakkohoidot. Ehkä osin tästä johtuen pahimmat paperinmakuiset esitelmät ovat meillä vähentymään päin. liitto on todennut, ettei transsukupuolisuus ole sairaus tai häiriö ja, että jokaisella on oikeus määrittää oma sukupuolensa
Tiukempi perintövero kaventaisi myös varallisuuseroja. Hänen mukaansa 1990-luvulta alkanut tuloerojen kasvu nakertaa ihmisten luottamusta toisiinsa ja uhkaa talouskasvua. Naapuriimme oli muuttanut uusi perhe, ja olin välittömästi ystävystynyt perheen poikien Timon ja Jussin kanssa. JK MATTI AHTEEN HAASTATTELU SIVULLA 20 Poliitikko ja perheystävä Tapasin ympäristöministeri Matti Ahteen ensi kertaa Oulun Pyykösjärven tenniskentällä vuonna 1984. MIELIPIDEPALSTA mielipide@demokraatti.fi Demokraatti/mielipide PL 338, 00531 Helsinki Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. Sairausdiagnoosista huolimatta Pertunmaan mökillä oli vastassa hyväkuntoisen oloinen suomalaisen politiikan jättiläinen. Lisäksi lapsilisien verottaminen ja samalla tuntuva korottaminen voisivat luoda köyhille lapsiperheille hieman pelivaraa entistä kallistuvammassa yhteiskunnassa. Kansakin on tuoreen gallupin mukaan samaa mieltä. Puoleen ainoa pelastus on hallitusvastuu. KUVA ELLA KAVERMA. Ministerikiireiltään Matti ehti kentälle opettamaan meille pojille kahden käden rystylyöntiä. Hiilamon teesit ovat kuin suora syöttö SDP:n halvaantuneeseen maalintekokykyyn. Tällainen ideologinen tumpelointi kiehautti syystäkin monen demariäänestäjän sapen. Hän summasi Kalevi Sorsa -säätiön pamflettiin edesmenneen London School on Economics -yliopiston prosessorin Anthony Atkisonin elämäntyön, jossa esitetään 15 reseptiä tuloerojen kaventamiseksi. Matin elämän voisi tiivistää kolmeen asiaan: politiikka, musiikki ja pallo. HEINÄKUUTA 2017 Seuraa meitä Facebookissa, Twitterissä ja Instagramissa. Sen me osaamme. Hiilamo ei päästä nykypoliitikkoja helpolla. Perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895. Kiehtovuus lähtee siitä, ettei kukaan voi koskaan hallita niitä täydellisesti. Hiilamon teesit ovat kuin suora syöttö SDP:n halvaantuneeseen maalintekokykyyn. 5 6. Mielenkiintoiset tarinat risteilevät hengästyttävää tahtia. Hän tarjoilee kultalautasella sellaisia yhteiskuntapolitiikan avauksia, joihin SDP:n toivoisi tarttuvan nuoren sulhasen innolla. Matissa yhdistyvät niin poliittinen tahto kuin voima viedä asiat maaliin saakka. Samalla voisimme poistaa alemmat alv-kannat ja ohjata näiden tuotot kaikista pienituloisimmille. Miten on Antti, uskallatko tehdä maalin. SDP:n eduskuntaryhmän enemmistö äänesti juhannushöyryissään hallituksen esittämän vajaakuntoisten orjatyön puolesta. Hiilamo muistuttaa pamfletissaan viisaasti, ettei tuloerojen kasvu ole väistämätöntä: siihen voidaan politiikalla vaikuttaa. SDP sukelsi Ylen kesäkuun alussa julkaistussa gallupissa hälyttävälle 17,7 prosenttiyksikön tasolle. Matin kanssa keskustelu tuntuu kuin olisi poliittisen lähihistorian hakuteoksen kanssa kahvilla. SDP on hapuillut jo yli kaksi vuotta oppositiossa. Se, että lain kokonaispaketissa oli paljon hyvää, ei kelpaa selitykseksi. Viime töikseen eduskunnassa hän junttasi tarkastusvaliokunnan perustamisen perustuslakiin vuonna 2007. Perheittemme ystävyys on kestänyt jo yli 30 vuotta. Hän moittii yritysverotusta ”surulliseksi esimerkiksi poliittisen järjestelmän kyvyttömyydestä tehdä yleistä etua palvelevia päätöksiä.” Jos yritysverotus ja pääomaverotus kytkettäisiin yhteen, syntyisi yrityksille kannustava väylä yritystoiminnan laajentamiseen ja riskisijoituksiin. Puhelinvaihde: 09 7010 41 Päätoimittaja-toimitusjohtaja: Mikko Salmi, 09 7010 504, mikko.salmi@demokraatti.fi Myyntijohtaja: Aila Pääkkö, 09 7010 560, ilmoitukset@demokraatti.fi Toimituspäällikkö (viikkolehti): Heikki Sihto, 09 7010 516 Toimituspäällikkö (verkko): Rane Aunimo, 09 7010 553 Kustantaja: Kustannus Oy Demokraatti Painopaikka: Lehtisepät Oy, Tuusula ISSN-L 2242-6892 Demokraatti, ISSN 2242-6892 (painettu), ISSN 2242-6906 (verkkojulkaisu) Käyntiosoite: Siltasaarenkatu 18–20, C-rappu, 6. Jos eriarvoistumista hillitseviä veropoliittisia avauksia uskalletaan kunnolla tehdä, voi alavireinen gallup-kehitys kääntyä kasvu-uralle. kerros, 00530 Helsinki Postiosoite: PL 338, 00531 Helsinki Uutistoimitus: 09 7010 555 Sähköposti: toimitus@demokraatti.fi Sähköpostit: etunimi.sukunimi@demokraatti.fi Politiikka: Simo Alastalo, 09 7010 437 Elämä: Nora Vilva, 09 7010 528 Demokraatti.fi TILAAJAPALVELU Puhelin: 09 7010 500 tilaajapalvelu@demokraatti.fi Kulttuuri: Rolf Bamberg, 09 7010 539 Liike: Anna-Liisa Blomberg, 09 7010 459 Veropolitiikkaa Hiilamon opein A lkukesän virkistävimmän poliittisen puheenvuoron käytti Helsingin yliopiston sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo. Nyt kyse on vain uskalluksesta. Hänen teesinsä mukailee Atkinsonin ajatuksia ja kuuluu seuraavasti: ”Maailman suurin ongelma ei olekaan ilmastonmuutos vaan ihmisten räjähdysmäinen eriarvoistuminen”. Matti on vuosien varrella kasvanut tennisvalmentajasta ja kitaransoiton opettajasta poliittiseksi esikuvakseni. Eriarvoisuuden vähentämiseksi on olemassa roppakaupalla keinoja, mutta päättäjien rohkeudesta on akuutti puute.” Hiilamon ainoa varteenotettava veropoliittinen avaus ei liity perintöveroon. Hiilamo on katsellut rohkeasti Atkinsonin teesejä suomalaisen yhteiskunnan silmälasien läpi. Hän ehdottaa, että jatkossa pääomatulot ja ansiotulot verotettaisiin samalla prosentilla, mutta alimmalla tulotasoilla ansiotuloista olisi mahdollista tehdä tuntuva vähennys. Kohtaaminen TEKSTI MIKKO SALMI . Onneksi Demarinuorten ”sulhaspoika” Mikkel Näkkäläjärvi ymmärsi vanhana jääkiekkoilijana heti tilanteen ja laukoi tyylikkäästi Hiilamoa mukaillen: ”Perintöveroa on paikallaan kiristää, koska se on oikeudenmukainen tapa kerätä varoja hyvinvointivaltion rahoittamiseksi. Hiilamon kaltaiset syötöt palvelevat juuri nyt uusia avauksia etsivää puoluejohtoa
Haatainen on entinen sosiaalija terveysministeri, nykyinen sosiaalija terveysvaliokunnan puheenjohtaja. . Tuula Haatainen pyrkii elokuun jäsenvaalissa SDP:n presidenttiehdokkaaksi. Siitä en luovuta. – Sipilän hallitus oli valmis myymään keskeiset ihmisten turvallisuuteen ja hyvinvointiin liittyvät sote-palvelut markkinoille. Globaalit ihmisoikeusja ympäristökysymykset ovat hänen mukaansa olleet vähemmän esillä presidentti Niinistön kaudella. . Niinistö ei ole näitä globaaleja asioita sillä tavalla ottanut esille. Kun eduskunnan perustuslakivaliokunta antoi kesätauon kynnyksellä lausuntonsa, sosialidemokraattien ja asiantuntijoiden sote-kritiikki tuli vihdoin kuulluksi. Heille molemmille YK-foorumi oli hyvin tärkeä. Se, että ihmisten olosuhteet ovat säälliset kaikkialla. Moni voisi kuvitella, että hallituksen vahvasti markkinoita korostava sote-valmistelu olisi ollut Haataiselle turhauttavaa. Entisenä opetusministerinä Haatainen ottaa esimerkiksi sosialidemokraattien suuren saavutuksen, suomalaisen koulutusjärjestelmän, jonka ansiosta Suomi on ollut Pisa-tulosten mallimaa. TUULA HAATAINEN. Naimisissa, kaksi aikuista lasta. – Suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa on yrittänyt kaupata hallitus, jossa on mukana kokoomus. Ulkopolitiikkaa hyvinvointivaltion arvoilla SDP:n presidenttiehdokkaaksi pyrkivä Tuula Haatainen terävöittäisi Suomen kansainvälistä roolia K ansanedustaja Tuula Haatainen (sd.) on seurannut kuluneet kaksi vuotta aitiopaikalta Juha Sipilän (kesk.) porvarihallituksen pyrkimyksiä uudistaa sosiaalija terveyspalveluita. Kyllähän tämän on nähnyt jokainen, joka vähänkin ymmärtää tätä esitystä. . Tälle tuli stoppi, kun perustuslakivaliokunta katsoi, ettei tällä mallilla voida turvata kansalaisten yhdenvertaisuutta. – Niinistö on hiljaisuudellaan osoittanut hyväksyvänsä tämän uudistuksen. Haataisella itsellään on runsaasti kokemusta erilaisista kansainväli” Kansainvälinen politiikka ei ole minulle ollut sitä, että kilistellään samppanjalaseja kristallikruunujen alla. Sellaista hän ei myönnä. Haataisen mukaan Suomi pystyy olemaan kokoaan suurempi maailman mittakaavassa EU:n ja YK:n kautta. Minä en ole kuullut häneltä yhtään puheenvuoroa, jossa hän olisi arvostellut sitä mitä ollaan suunnittelemassa. 6 6. Presidentillä on mielipidejohtajana mahdollisuus käyttää osaamistamme pohjoismaisen mallin edistämiseen. – Arvolähtökohtien pitää olla samat eli ihmisoikeudet, tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus. Kansainvälinen politiikka ei ole minulle ollut sitä, että kilistellään samppanjalaseja kristallikruunujen alla vaan sitä, että verkostoidutaan ja tehdään töitä omiin arvoihin perustuvien tavoitteiden puolesta. . Iso arvokysymys tuli kirkkaasti paalutetuksi. . Kun valitaan kansankunnan johtaja, minun mielestäni hänen kuuluu käyttää kaikki käytettävissä oleva osaaminen pohjoismaisen mallin esittelemiseen. . Haatainen luonnehtii lausunnon sanamuotoja koviksi ja vaatii sen pohjalta uutta lainvalmistelua. Minusta on aivan oikeutettua kysyä, mitä mieltä kokoomustaustainen tasavallan presidentti Sauli Niinistö on siitä, että näin oltiin tekemässä. Kielitaito: ruotsi, englanti ja ranska. – Sosiaalija terveysvaliokunnassa kuultiin varmaan yli 200 asiantuntijaa. Haluan, että sote saadaan maalin. Vaikka presidentinvaaleja on pidetty teemoiltaan korostetusti ulkoja turvallisuuspoliittisina, Haatainen näkee niissä kytköksen myös hallituksen sote-uudistukseen. Markkinat olisivat alkaneet ohjata palveluita ja julkisen vallan rooli olisi kaventunut. Koulutus: valtiotieteen maisteri ja sairaanhoitaja. Se, mikä toimii kotimaassa, on totta myös kansainvälisesti. Hyvinvointimalli on vientituote Haataisen mukaan hyvinvointiyhteiskunnan perusprinsiippi on kansalaisisten tasa-arvoinen kohtelu, jota perustuslakivaliokunta lausunnollaan halusi suojella. – Arvostan suunnattomasti Martti Ahtisaaren ja Tarja Halosen työtä. Minulla oli vahva luottamus, että tämä ei voi mennä näin. HEINÄKUUTA 2017 P Politiikka Tuottaja: Simo Alastalo 09 7010 437 simo.alastalo@demokraatti.fi VIIKON TWIITTI » @mariastenroos: Oppositio kehottaa tulevaa oikeuskansleria miettimään, pitäisikö #sote-hommat nyt jättää
Hallaahon mukaan puolueen suhtautumi sessa seksuaalivähemmistöihin on tapahtunut muutos. Tuolloin Haatainen oli jo muuttanut Helsinkiin. Viikon luetuimmat 1 2 3 DEMOKRAATTI.FI POLITIIKKA POLITIIKKA POLITIIKKA sistä tehtävistä. Samalla Suomessa täytyy hänen mukaansa keskustella siitä, mitä EU:lta halutaan. – Oma orientaationi ulkoja turvallisuuspolitiikkaan on ollut se, miten Suomi ja lähialueet pidetään vapaina. – Samalla täytyy olla realisti. Koiviston valinta sai minut liittymään SDP:hen. Haatainen sanoo olevansa ylpeä suomalaisuudesta, mutta ylpeys ei merkitse hänelle ahdaskatseista nationalismia. Olennaista on yhteistyö Pohjoismaiden ja EU:n kanssa. Hän ei kuitenkaan näe Nato-jäsenyyttä nyt tarpeellisena. SDP:n jäsen hän ei vielä ollut mutta kävi Koiviston kampanjatilaisuuksissa. HEINÄKUUTA 2017 @mariastenroos: Oppositio kehottaa tulevaa oikeuskansleria miettimään, pitäisikö #sote-hommat nyt jättää. Käänteentekevä kokemus minulle oli Mauno Koiviston asettuminen presidenttiehdokkaaksi. Arvot ovat yhteisiä ja haluan olla ajamassa niitä myös EU:ssa ja YK:ssa. Hän on ollut muun muassa demarinaisten kansainvälisen järjestön SIW:n varapuheenjohtaja sekä Suomen YK-liiton monivuotinen varapuheenjohtaja. Tuolloin elettiin vielä YYA-Suomessa ja jaetussa Euroopassa oli pelon ilmapiiri. Ajattelen tässä samalla tavoin kuin Koivisto, jonka mukaan olennaista on pitää huolta naapurisuhteista. Näen tärkeänä, että pystymme edistämään pohjoismaista ja eurooppalaista yhteistyötä. Myös Naton kanssa tehtävä yhteistyö on järkevää. SOININ LÄHTÖ VAPAUTTI Perussuomalaisten puheen johtajan Jussi Hallaahon mu kaan Timo Soinin lähtö puo lueesta on vaikuttanut puo lueen ilmapiiriin. Se liittyy puolustuskysymyksiin, talouteen ja sosiaaliseen ulottuvuuteen. 7 6. Kun Suomi oli EU-puheenjohtajamaa, Haatainen osallistui sosiaalija terveysministerinä runsaasti kansainvälisiin kokouksiin niin EU:ssa kuin YK:ssa. Kansanedus taja Timo Harakka (sd.) nimesi Or pon lausunnon päivän uutiseksi. Asioista puhutaan ja ne muuttuvat. Ministerikokouksia johtaessaan hänelle on ollut etua siitä, että hän puhuu ranskaa. Rinteen mukaan SDP vastustaa sitä, että kuntouttava työtoiminta ulotettaisiin karenssin uhalla yrityksissä tapahtuvaksi. SOTE UUSIKSI Valtionvarainministeri Petteri Or po (kok.) kertoi eduskunnassa muutama päivä ennen perustus lakivaliokunnan lausuntoa, että soten yhtiöittämisvelvoite on pe rustuslain vastainen. Oman puolustuksen kulmakivi on yleinen asevelvollisuus ja toiminta kriisien ehkäisemiseksi. Haatainen matkusi junalla ympäri Eurooppaa, koska halusi kokea sen itse. Siten voimme olla rakentamassa kestävää ja turvallista tulevaisuutta. – Emme ole eristyksissä muusta maailmasta, joten vain omasta maasta huolehtiminen ei riitä. Rauhanmarsseilla ja Sadankomiteassa toiminut Haatainen vakuuttui, ettei tällaiseen tilanteeseen pidä enää ajautua. SDP VASTUSTAA ORJATYÖTÄ SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne piti Kansanuutisten ta vasta uutisoida työelämäko keiluäänestyksestä. – Tuntui, että ummehtuneisuuden aika on ohi. – En hyväksy sitä, että mistään tullaan kertomaan mitä ratkaisuja Suomessa tehdään. Korostan tässä yhteistyötä, jota ilman pieni maa ei pärjää. Mauno Koiviston myötä SDP:n jäseneksi Haataisen lapsuudessa oli vain yksi presidentti, Urho Kekkonen. Haataisen mukaan Suomen pitää olla aktiivisesti mukana EU:n kehityksessä. Mutta Suomen pitää huolehtia myös omasta puolustuksestaan. – Presidentti oli aina Kekkonen ja 1970-luvulla hänet valittiin poikkeuslailla. Viisilapsisen perheen vanhimpana tyttärenä, savolaisella kansankoululla kasvanut Haatainen ei lapsena ymmärtänyt, että presidentti valitaan Suomessa vaaleilla. Haatainen on aikaisemmin todennut, että ovi Nato-jäsenyydelle pitää jättää raolleen. Simo Alastalo Demokraatti Ella Kaverma SDP:n presidenttiehdokkaaksi pyrkivä Tuula Haatainen näkee presidentinvaaleissa kytköksen myös sosiaalija terveyspolitiikkaan.. Tulevaisuuden kysymys EU:n suhteen on, miten syvennetään unionin kykyä selviytyä
Hänen mukaansa on hienoa, että rohkeita ihmisiä löytyy. Viimeisin esimerkki on juuri ennen eduskunnan kesälomaa Suomen perustuslakiin törmännyt sote-uudistus. – Kaikilla ihmisillä on ihmisarvo riippumatta taustasta. Kiire on pääministeri Sipilän kuntokoulussa ollut niin kova, että junasta jäänyt järki on tullut resiinalla perässä. – Se, että olemme täällä tänään ja tällä viikolla, niin haluamme kertoa myös sillä, että sosialidemokraateille jokainen viikko ja päivä on meille tavallaan Pride-päivä. 8 6. – Tämänhetkisessä yhteiskunnallisessa ilmapiirissä on tärkeää viestittää Suomen olevan vapaa liberaali yhteiskunta, jossa ihmisarvoa kunnioitetaan riippumatta mistään taustasta, SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne totesi Demokraatille juuri ennen kulkueen lähtöä. Sitä me haluamme täällä julistaa myös sosialidemokraattien voimin. Hallitus vaikuttaisi tulkineen väärin Eduard Bernsteinin ajatusta, jonka mukaan tärkeintä ei ole päämäärä vaan liike. Rinteen mukaan on ennen kaikkea tärkeää, että sosialidemokraatit osallistuvat tapahtumaan. Varoituksista huolimatta hallitus on ajanut ylinopeutta metsään. Helsinki Priden suojelija oli tänä vuonna apulaiskaupunginjohtaja Nasima Razmyar. Hänen mielestään tämä oikeus kuuluu myös virkamiehille. Tänä vuonna esimerkiksi Poliisihallituksen sekä Maahanmuuttoviraston osallistuminen Pride-kulkueeseen on herättänyt keskustelua. Hän ihmetteli mihin asiantuntijoita tarvitaan, kun heidän mielipidettään ei kuunnella. Toista kertaa kulkueeseen osallistuva SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman kertoo marssivansa tasa-arvon, yhdenvertaisuuden ja ihmisoikeuksien puolesta. Tällä tavalla voidaan muuttaa maailmaa. HEINÄKUUTA 2017 Jälkimaku TOIMITTAJA KOMMENTOI VIIKON TAPAHTUMIA E duskuntavaalit vuonna 2015 voittanut keskusta lupasi laittaa Suomen kuntoon nopealla aikataululla. Viesti ei mennyt perille ennen perustuslakivaliokunnan lausuntoa, jossa muun muassa pakkoyhtiöittäminen ja uudistuksen aikataulu todettiin perustuslain vastaisiksi. Sote-asiantuntija, Helsingin yliopiston sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo oli syystäkin turhautunut. Maahanmuuttovirasto pyörsikin päätöksensä osallistua marssiin vain päiviä ennen tapahtumaa. Kyse on kansanliikkeestä. – Kun ihmiset ovat mukana, puolue on myös tietenkin mukana. julkisten palveluiden yhtiöittämisvelvoitteessa ole järkeä. Kulkueeseen osallistui viranomaisarvioiden mukaan kymmeniä tuhansia kansalaisia. SDP marssi ihmisoikeuksien puolesta Sosialidemokraatit osallistuivat vahvasti viikonlopun Helsingissä järjestettyyn Pride-kulkueeseen. Rinne korostaa, että jokaisella ihmisellä on oikeus ilmaista mielipiteensä. Topi Juga Demokraatti Kuvat Pekko Korvuo Lehtikuva / Emmi Korhonen. SDP ja iso osa muusta oppositiosta oli kymmenien asiantuntijoiden tukemana yrittänyt kuukausitolkulla kertoa, ettei hallituksen ehdottamassa valinnanvapausmallissa ja SIMO ALASTALO tuottaja simo.alastalo@ demokraatti.fi Tärkeintä ei ole päämäärä vaan kiire Uutisviikko KOONNUT SIMO ALASTALO Mihin asiantuntijoita tarvitaan, kun heidän mielipidettään ei kuunnella
Muut puolueet jäävät selvästi nelikon taakse. – Tiesin että haluan muuttaa maailmaa. Pohjois-Korea testasi mannertenvälistä ohjusta Pohjois-Korean ohjuskoe mannertenvälisellä ballistisella ohjuksella oli onnistunut, maan televisio on ilmoittanut. Sanna Marin toimi edelliskauden Tampereen kaupunginvaltuuston puheenjohtajana. – En näe ikää kysymykseksi, mutta kokemus ja tausta sitä ovat. Paljastettakoon, että Marinilla oli siitä huolimatta, että oli ilmoittanut, ettei tavoittele presidenttiehdokkuutta, siihen vaadittavat yli 10 puolueosastoa takanaan. SAK ja EK eri linjoilla työaikalain vaikutuksista Työaikalain uudistamisen vaikutukset jakavat vahvasti näkemyksiä työntekijäja työnantajaleireissä. Pohjois-Korea laukaisi tiistaina ballistisen ohjuksen, joka lensi noin 900 kilometriä 40 minuutin ajan ennen putoamistaan Japaninmereen. Teemme paljon yhteistyötä. Ensi kerralla hän ei suinkaan päässyt läpi. Sekä Japani että Yhdysvallat ovat tuominneet teon. Välillämme ei ole kilpailuasetelmaa, vaikka olemme samasta vaalipiitistä. Aurora-harjoitukseen osallistuu ainakin noin 20 000 henkeä, ja Bydénin mukaan harjoituksen odotetaan herättävän jonkinlaisia reaktioita Itämeren ympäristössä. Sanna Marinilla on nöyrä suhtautuminen työhönsä. AFP Photo / Jung Yeon-Je Eteläkorealainen sotilas katsoo uutista PohjoisKorean ohjuslaukaisusta Soulin rautatieasemalla.. Kantar TNS haastatteli yli tuhatta ihmistä kesäkuun alussa. Hän oli määrätietoinen tavoitellessaan kansanedustajuutta. Sanna Marin kertoo ajatelleensa ensi kerran parikymppisenä, että hänestä voi tulla kansanedustaja. SDP:n haluaisi hallitukseen 43 prosenttia vastanneista. Näen, että voimme itse valita ja vaikuttaa tulevaisuuteemme niillä poliittisilla päätöksillä, joita teemme. Samantyyppistä käytöstä on nähty Venäjältä Bydénin mukaan jo aiemmin. – Olen ollut vasta muutaman vuoden kansanedustajana. Samaisen Pirkanmaan vaalipiirin kansanedustaja Ilmari Nurminen (sd.) on Marinille tärkeä henkilö eduskunnassa. Taustalla ovat vilkastunut sotilaallinen harjoitustoiminta, useampien maiden läsnäolo alueella sekä Venäjän toiminta ilmassa. Lisää uutisia: Demokraatti.fi Kysely: SDP halutuin hallituspuolue SDP on halutuin hallituspuolue, käy ilmi Kunnallisalan kehittämissäätiön (KAKS) kyselystä. Molemmat järjestöt ovat olleet mukana työryhmässä, joka on valmistellut muutoksia työaikalakiin. Olen yhä sillä tavalla idealistinen ja toivon, ettei tämä piirre katoa ajan myötä. Vain 20 prosenttia toivoi perussuomalaisia hallitukseen. Osaavana poliitikkona mainetta niittänyttä Marinia kysyttiin myös SDP:n presidenttiehdokkaaksi. Japanin puolustusministeriö arvioi Pohjois-Korean laukaiseman ohjuksen yltäneen 2 500 kilometrin korkeuteen. Ihmisten odotukset ovat välillä korkeammalla kuin mihin koen rahkeeni riittävän. – Olimme hyviä ystäviä jo ennen kuin meistä tuli kansanedustajia. Visbyn kaduille odotetaan myös tänä vuonna tungosta. Tässä hetkessä ei tarvitse olla valmis ja kyvykäs ihan kaikkeen. Sen sijaan kokoomuksen ja vihreiden suosio on kasvanut. Luvassa on muun muassa iso joukko seminaareja yhteiskuntaelämän ja politiikan eri osa-alueilta. Ruotsin puoluejohtajilla on tapana pitää vuorollaan puheet Almedalenin puistoalueen lavalla. Almedalenissa noin 4 000 tapahtumaa Ruotsin Almedalenin politiikkaviikon ohjelmassa on tänä vuonna kaikkiaan noin 4 000 tapahtumaa, mikä on yli kaksinkertainen määrä viiden vuoden takaiseen verrattuna. Olen luottavainen, että Tampereella on homma hanskassa. – Jos emme siihen tartu, emme ole tulevaisuudessa enää suurten puolueiden joukossa. Ruotsissa järjestetään syyskuussa suurin sotaharjoitus sitten 1990-luvun alkupuolen. HEINÄKUUTA 2017 TAMPERELAINEN SANNA MARIN valittiin kansanedustajaksi 2015. Huomattakoon, että hän on jo 1. Hänen harteilleen laitetaan paljon, kun puhutaan SDP:n tulevista suunnannäyttäjistä. varapuheenjohtaja. Hän tietää työn tärkeyden. Viime vuonna politiikkaviikon tapahtumiin osallistui noin 40 000 ihmistä. Hän on asettunut kansanedustaja Tuula Haataisen taakse. Marin johtaa SDP:n työtä kaupunkipolitiikan vahvistamiseksi. Sanna Marin ei ota kaikkea kerralla Kulissien takaa JOHANNES IJÄS johannes.ijas@demokraatti.fi Sanna Marin Onnettomuusriski Itämeren yllä kasvaa Onnettomuusriski Itämeren yllä kasvaa, arvioi Ruotsin puolustusvoimien komentaja Micael Bydén. Halutessaan hän olisi kaupunkinsa pormestari. Sitä paitsi pormestari Lauri Lyly (sd.) on hoitanut tehtävää hyvin. Koe, joka tehtiin Hwasong-14-ohjuksella Pohjois-Korean johtajan Kim Jong-Unin valvomana, on maalle tärkeä virstanpylväs, maan televisiossa ilmoitettiin. Bydénin mukaan Venäjän Su-27-hävittäjä lensi myös lähellä yhdysvaltalaista sotilaskonetta. Ruotsin valtiopäivien kahdeksasta puoluees ta kullekin on nimetty yksi päivä politiikkaviikolla. Pitää antaa aikaa oppimiselle ja kehittymiselle. Bydén uskoo, että eri maat haluavat osoittaa läsnäoloaan Itämerellä sekä alleviivata oikeuttaan käyttää kansainvälistä ilmatilaa ja merialueita. Viime kuussa venäläinen Su-27-hävittäjä lensi niin lähelle ruotsalaista Gulfstream-signaalitiedustelukonetta, että ruotsalaiset päättivät keskeyttää tehtävänsä ja palata Ruotsiin. – Olihan se tosi hankala päätös, koska se on mielettömän hieno tehtävä ja oma kaupunki on rakas, mutta se ei tuntunut oikealta ratkaisulta. Verrattuna edelliseen kyselyyn vuonna 2015, keskustan suosio on heikentynyt dramaattisesti 60 prosentista 37:ään. Toiseksi suosituin on kokoomus 41 prosentin kannatuksella, seuraavina keskusta (37) ja vihreät (35). – Minulle tarjottiin myös pormestarin paikkaa. Marin keskittyy valtakunnanpolitiikkaan. Ruotsin politiikkaviikko päättyy sunnuntaina. Nyt hän on rivivaltuutettuna omasta tahdostaan. Jos hän olisi lähtenyt pormestariksi, eduskuntaan paluu olisi vaalisyklin takia mahdollistunut vasta kuuden vuoden päästä. 9 6. Esimerkiksi suuren valiokunnan tehtäväkentässä on vielä paljon opeteltavaa. SAK on pettynyt siihen, ettei uudistustyössä ole puhuttu lainkaan valvonnasta. SDP:n ja perussuomalaisten suosio on myös heikentynyt. Ennen tätä poliitikon ura ei ollut suunnitelmissa. – Pyrin hoitamaan mahdollisimman hyvin ne tehtävät, joihin olen saanut luottamuksen. En ole tarpeeksi kokenut siihen tehtävään, Marin sanoo. Palkansaajajärjestö SAK pelkää, että valmisteilla olevia uusia joustoja työaikalakiin hyödynnetään käytännössä työnantajan tarpeiden mukaan ja työntekijöiden hyvinvoinnin kustannuksilla. Kysely tehtiin ennen perussuomalaisten puoluekokousta ja eduskuntaryhmän hajoamista. Virhemarginaali on enimmillään vajaat kolme prosenttiyksikköä. Työnantajapuolen EK:n mielestä täytyy voida luottaa siihen, että työpaikoilla pystytään sopimaan asioista
HEINÄKUUTA 2017 SOSIA A LIDEMOKRATIA Minkä sortin sosialisteja demarit ovat. Villapaitasosialismi ei ole oppirakennelma, siinä on kyse indentiteetistä, Majander sanoo. 10 6. Majanderin mukaan aina 1980-luvulle asti oli tärkeätä tukeutua sosialismikeskustelussa johonkin teoreetikkoon tai oppirakennelmaan, kuten Koivisto Bernsteiniin. Neuvostoliitto-kytköksen lisäksi Majander näkee toisenkin rasitteen. Majander pitää ongelmaa tarpeettomana laahuksena. Majandern mukaan esimerkiksi Timo Harakan puheisiin Supercell-sosialisteista sisältyy viesti. – Auktoriteetteihin nojautumien on nykyisin aika hedelmätöntä. Jokaisella on jonkinlainen mielikuva siitä, millainen demari on ja millainen on SDP. Bernsteinilainen sosialismi Entä minkä sortin sosialisteja mahtuu puolueeseen, jonka katto on korkealla ja seinät etäällä toisistaan. Rikastumaan päässeellä on velvollisuus maksaa menestyksessään iloisesti veroja yhteiskunnalle. – Sosialismiin talousjärjestelmänä ei haluta samaistua. Mauno Koivisto määritteli itsensä bernsteinilaiseksi sosialistiksi: ”Tärkeää ei ole päämäärä vaan liike”. Tämä pätee, vaikka Neuvostoliitossa valtaa pitivät kommunistit ja sen edustama sosialismi oli reaalisosialismia, ei demokraattista sosialismia. Läntisessä Euroopassa sosialisti voi olla kunnon patriootti, analysoi Kalevi Sorsa -säätiön toiminnanjohtaja Mikko Majander. Tällaisena sosialismi ei tule mistään tietystä teoriasta. Usein mielikuva rakentuu ennakkoluuloille. – Tätä rasitteista taustaa vasten sana ”sosialisti” ei tule täysin luontevasti demarin suusta. S uomessa keskustelu sosialismista on vaikeaa sanan sisältämän arvolatauksen vuoksi. SOSIA A LIDEMOKRATIA SOSIA A LIDEMOKRATIA SOSIA A LIDEMOKRATIA. Suhde sosialismiin kuuluu epäselviin mielikuviin. – Kaikella kunnioituksella niitä ihmisiä kohtaan, joille ” Villapaitasosialismi ei ole oppirakennelma, siinä on kyse indentiteetistä. Jokainen demari on sosialisti, kun sosialismi ymmärretään ihmisnäkemyksen kautta yhteisvastuun ja solidaarisuuden aatteena. Vuodesta 1918 lähtien sosialismiin on kytkeytynyt tavalla tai toisella suhde Neuvosto liittoon. Aate – ei järjestelmä Sosialidemokraatit voivat Majanderin mielestä kuitenkin olla päät pystyssä sosialisteja. – Sosialismia voi ylpeästi kannattaa eettisenä, yhteiskuntafilosofisena periaatteena. – Meillä sana sosialismi on ”saastunut” aivan eri tavalla kuin muissa Pohjoismaissa tai Länsi-Euroopassa. Monet demarit pitävät yhä tärkeänä kirjoittaa puolueen nimi yhdellä a-kirjaimella, ei kahdella. Ratkaisu riippuu siitä, miten ”sosialisti määritellään”. Majander viittaa SDP:n vuoden 1999 periaatejulistukseen. Talousjärjestelmänä sosialismi hävisi taistelun markkinatalou delle. ” Tätä se meidän sosialismimme on. Sosialismi ymmärretään usein talousjärjestelmäksi, ei eettiseksi käsitteeksi. Siinä sosialismi ei kasva vain aatehistorian klassikoista vaan myös humanistisesta perinteestä. Onko demari sosialisti. – Joskus 1990-luvun lopulla puhuttiin pilkallisesti shampanjasosialisteista, kun viitattiin Tony Blairiin ja kolmannen tien etsintään. Käsitteellä voi hakea identiteettipintaa erottumalla pukumiehistä. Ajateltiin, että kun globalisaation tuomaa vaurautta jaetaan, yhteiskunnan laajat kerrokset pääsevät nauttimaan kuohuviinielämästä. Ekströn on pitkän linjan ay-mies, jonka 36 vuotta jatkunut ura Julkisten ja hyvinvointialojen JHL:ssä sai jatkoa toimialajohtajana äskettäisessä edustajiston kokouksessa. Yksi vai kaksi aata. Globaalissa maailmassa on vaikea ajatella, että joku teoreetikko olisi rakentanut kokonaisen ja ehjän toimintamallin. Arkista hyvinvointivaltion rakentamista. Villapaitasosialisti JHL:n toimialajohtaja Håkan Ekström korostaa, ettei hän ole pukumies vaan jalat maassa kulkeva villapaitasosialisti. Se voi kantaa valistuksen perintöä tai olla vaikkapa kristillisperäistä
Poliittinen liike yritti määritellä oikeaoppisuutta kirjoi tusasulla. Esi merkiksi ”sosialihallitus” piti uuden oikeinkirjoitussäännön mukaan kir joittaa kahdella aalla ”sosiaalihalli tukseksi”. Majander korostaa sosialidemo kratian olevan se osa työväenlii kettä, joka oppi toimimaan markki noiden kanssa ja käyttämään niitä kokonaisuuden eduksi hyvinvoin tiyhteiskunnan rakentamisessa. – Usein minulle siitä huomau tetaan. Perinteisellä käsitteellä koroste taan jatkuvuutta, vaikka sisältö muut tuu ajan myötä. 11 6. Majanderin mielestä kiista on jäänyt elämään hieman vahingossa. – Ja mikäpä siinä, kyllähän poh joismainen hyvinvointimalli pärjää kaikissa mahdollisissa vertailuissa edelleenkin. Miten menestyksellinen historia käänne tään voimavaraksi. – Asia sai uutta merkitystä jos kus 1960luvun sosialismikeskuste lun yhteydessä. Asia elää yhä. Dynaamiselle eteenpäin katso valle poliittiselle liikkeelle on Ma janderin mukaan tuhoksi, jos se lei mautuu menneen puolustajaksi ja säilyttäjäksi, eikä tulevaisuusvisiota tarjoavaksi uuden raivaajaksi. Se perustuu Suomessa 1930luvulla tehtyihin muutoksiin suomen kie len oikeinkirjoitussäännöissä. SDP:llä on Majanderin mukaan tarve jalostaa Forssan ohjelmasta käyttöön molemmat osat. Esimerkiksi Kalevi Sorsa ja myö hemmin Paavo Lipponen sanoivat, että tätä se meidän sosialismimme on. SDP:n myytit LIDEMOKRATIA LIDEMOKRATIA LIDEMOKRATIA Ku vit us Tim o Sp arf. Sana on irtautunut al kuperäisestä tarkoitteestaan, talous järjestelmästä ja oppirakennelmasta. Ohjelmasta valitaan se osa, joka soveltuu paremmin omaan toi mintaan. Samalla liike tarvitsee konk reettisia ja selkeitä tavoitteita, jotka nousevat ihmisten arjesta. Kommunistit ovat puo lestaan vedonneet periaatteelli seen osaan, jonka perusteella he ovat katsoneet edustavansa ohjel maan sisältyvää luokkataistelun oppia. Majanderin mukaan Forssan oh jelmalle on tyypillistä kaksijakoi suus. – Sosialidemokratia on jo varhai sessa vaiheessa sopeutunut sekata louteen ja markkinoihin. Arkista hyvinvointivaltion ra kentamista. Sosialidemokratian vahvuus on ollut arjen hallinnassa, arkipäi vän pragmaattisuudessa. Jääkö politiikan tavoitteeksi saavutetun puolustaminen, mahdollisesti ke hittäminen. – Näin on käynyt. Sosialismi ja markkinat Sosialismi on sanana ja aatepoh jana säilynyt Suomen sosialidemo kraattisen puolueen ohjelmapoh jassa aina vuoden 1903 Forssan oh jelmasta lähtien vuoden 1999 peri aatejulistukseen saakka. Hyvinvointivaltio sosialismina Onko ”työväenliik keen historialli nen tehtävä” to teutunut poh joismaisessa hyvinvointi valtiossa. – Juuri tämä on se menestysta rina. – Sosialidemokraatit muistavat ohjelmasta käytännönläheisen re formiosan. Ei siinä, että maalataan utopioita, jotka eivät ole tästä maail masta. – Pitää olla visio ja suunta, mil laiseen yhteiskuntaan ollaan pyrki mässä. Minulla ei ole neuvoa, miten se pitäisi kir joittaa. Majander saa muistutuksia käyttäessään sosiaa lidemokraateista oikeakielistä kir joitusasua. Silloin yhdessä a:sta tuli tunnuskuva, eräänlainen heimo tunnus, jossa nähtiin yhteys sosia lismiin ja perinteeseen. tämä on ollut tärkeää. – Tämä on yhä ratkai sematon dilemma SDP:lle Suomessa ja länsieuroop palaiselle sosia lidemokratialle yleensä. Forssan perintö Mitä on jäljellä Forssan ohjel masta raken nuspuiksi nyt, kun SDP parhail laan valmistelee uutta periaateoh jelmaa. 1970 ja 80lu vuilla puhuttiin, että Ruotsi on maail man sosialistisin valtio. Nyt, kun utopia on arjen tasolla saavutettu, mitä sen jälkeen. Kari Leppänen UP ” Sosialidemokratian vahvuus on ollut arjen hallinnassa, arkipäivän pragmaattisuudessa. HEINÄKUUTA 2017 LIDEMOKRATIA Minkä sortin sosialisteja demarit ovat. Onko hyvinvointivaltio korvannut sosialismin SDP:n ta voitteissa. Sitä pidettiin maailman parhaiten to teutettuna hyvinvointivaltiona, so sialistisena utopiana käytännössä. Sosialidemokratia halusi itsepäisesti pysytellä yhdessä a:ssa
Viron itsenäisyyden satavuotistapahtumat pääsevät alkuun jo ennen EU-puheenjohtajakautta. Samalla Viro alkaa juhlia itsenäisyytensä sataa vuotta. Suomalaisten ja virolaisten tulisi hänen mielestään yhdessä puhua Eurooppa ympäri, jotta digimaailmaan siirtyminen nopeutuisi. Lokakuun alussa järjestetään digiviikko, teema on esillä Tallinnan ministerikokouksissa, ja Viro valmistelee teemasta myös EU-huippukokousta. Tavoite toteutuu niin, että lapsiperheiden köyhyydestä on päästy lähes kokonaan eroon. Suomi astuu puheenjohtajaksi syyskaudeksi 2019, jolloin Britannian ero eli brexit kaikkine seurauksineen lienee jo selvä asia. Viro on jäsenenä sekä Natossa että EU:ssa, ja Nato koetaan kansallisena henkivakuutuksena. heinäkuuta Virolle erittäin kiinnostavassa vaiheessa. Nestor arvioi, että EU-jäsenyys ja euron käyttöönotto sekä Nato-jäsenyys ovat olleet eduksi Virolle. Viro valmistautuu parhaillaan EU-puheenjohtajakauteen, joka alkaa heinäkuussa. – Sosialidemokraattien tie on ollut viedä Viron yhteiskuntaa vasemmalle eli tasapainoon, Nestor sanoo. Lukuisia EU-tapahtumia, kansa juhlii itsenäisyyttä Helen Sõber Viron EU-sihteeristöstä kertoo, että virolaiset valmistautuvat johtamaan 1 700 EU-kokousta ensi syyskaudella. – Ei ole vielä varmaa, kuinka paljon Brexitistä puhutaan, Nestor toteaa. Viro on jo e-valtio, jossa parlamentin puhemies käyttää kynää enää vain allekirjoittaessaan kirjeitä ulkomaille. 12 6. Ohjelmajohtaja Maarja-Liisa Soen mukaan myös yhtymäkohtia Suomi 100 -juhliin löytyy. Viron sosialidemokraattien osalta Nestor muistuttaa, että puolueeseen on liittynyt monta muuta puoluetta. – Korostamme vahvasti EU:n digitaalista agendaa, Sõber ennakoi. Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajuus siirtyy 1. Ministerinpaikkoja demareilla on viisi. HEINÄKUUTA 2017 Viro nousee valokeilaan ” Viro on e-valtio, jossa parlamentin puhemies käyttää kynää enää allekirjoittaessaan kirjeitä ulkomaille. EU:n jäsenvaltiot vastaavat neuvoston puheenjohtajatehtävistä puolen vuoden jaksoissa. Viro asettaa kaudelleen useita isoja tavoitteita: se haluaa edistää avointa taloutta ja turvallisuutta sekä digitaalisen Euroopan rakentamista. Viro juhlii itsenäisyyttään vuoteen 2020 saakka ja kaikki on kutsuttu mukaan kyliä myöten, etenkin lapset ja nuoret. Nestor toivoo ymmärtämystä eroille Viron ja Suomen ulkopolitiikassa. Viro saa vastuun ennenaikaisesti, sillä puheenjohtajuus siirtyi Britannialta, joka aikoo erota unionista ja myös sisämarkkinoilta. Keskustelu unionin tulevaisuudesta on käynnissä, ja Viro on valokeilassa koko syyskauden. Samalla hän painottaa, että Virossa tulee ymmärtää Suomen ratkaisuja. Tällä hetkellä sosialidemokraatit ovat hallituksessa yhdessä Keskustan ja kahden konservatiivipuolueen kanssa. Viro haluaa pitää EU:n yhtenäisenä ja päättäväisenä nyt, kun Britannia aloittaa kivuliaan irtautumisen. Virolla on omia erityispiirteitä, ja se on menestyneempi kuin useimmat muut niin sanotut uudet demokratiat. Tallinnassa järjestetään kymmenen ministerineuvostokokousta ja yhtä monta isoa EU-konferenssia, teemoina muun muassa tulevaisuuden työ sekä digitaalinen hallinto. Puhemies Nestor kertoo, että Virossa EU-puheenjohtajuuteen on valmistauduttu huolella. Hän muistuttaa siitä, että muuttovirta on kääntynyt takaisin: Virosta lähdettiin muualle EU-jäsenyyden alkaessa töihin ja opiskelemaan, mutta parin viime vuoden aikana palaajia on ollut enemmän kuin lähtijöitä. Nykyiselle hallituskaudelle puolue asetti tavoitteeksi nostaa lapsilisiä ja lapsiperheiden tukia. Viron parlamentin Riigikogun puhemies Eeki Nestor (sd.) on vakuuttunut, että Viro pärjää hyvin EU-johtokaudella. EU, Nato ja euro hyödyttävät Viroa Riigikogun puhemies haluaa Suomen ja Viron välille hieman enemmän ymmärtämystä ja myös lisää yhteistyötä. Hannu Taavitsainen Demokraatti, Viro. Nestor korostaa myös tarvetta ymmärtää muutosta kohti internet-maailmaa
Kaunein työväentalo DEMOKRAATTI ETSII SUOMEN KAUNEINTA TYÖVÄENTALOA Talo 1/5 Ku va t Ja ri So in i. Se pelottaa. Katse etsiytyy vanhoihin kaakeliuuneihin ja salin katon koristeellisiin ilmanvaihtoritilöihin. 13 6. Sen takia uunien luukutkin on suljettu, ettei kukaan vain sytytä sinne tulta, Uudenkaupungin sosialidemokraatit ry:n sihteeri Sinikka Virtanen kertoo. Tulisijat muistuttavat menneestä ajasta. – Meillä on lähikortteleissa ollut vuoden kuluessa neljä tulipaloa. HEINÄKUUTA 2017 L Liike Tuottaja: Anna-Liisa Blomberg 09 7010 459 anna-liisa.blomberg@demokraatti.fi Hyvän fiiliksen talo puutaloidyllin ytimessä K eltainen työväentalo kylpee auringossa puutaloistaan tunnetun Uudenkaupungin Yliselläkadulla. Vuonna 2006 Kotiseutuliiton avustuksella työväentalo siirtyi kaukolämpöön. Puulämmitys on hormien ja piippujen puutuessa enää historiaa. Tekisi mieli kurkata uuninluukkujen taa, mutta se ei onnistukaan. Juhlasaliin astuessa mieleen juolahtaa sanonta työväentalojen korkeista katoista ja leveistä seinistä – tällä salilla on kokoa. Heti ovella tulijaa tervehtii vasta remontoitu eteinen
Historian saatossa talolla on järjestetty iltamia, on tanssittu ja laulettu. . 14 6. Talkoohenki oli valttia varojen keruussa. – Vanhassa talossa on omat viirauksensa, ja varmaa on, että silloin harvoin, kun Arto on lomalla, sattuu jotain. Täällä on monenlaista toimintaa, käärmenäyttelykin täällä on ollut, työväenyhdistyksen varapuheenjohtaja Jaana Reijonsaari listaa. . – Yrittäjät käyvät pitämässä tempauksiaan täällä, on SPR:n veripalvelua, joogaa ja tanssikerhoa. . Se pitää sisällään rakkaita muistoja sekä henkilökohtaista ja perheen historiaa. Suuren talon kunnostus on alati kesken, eikä ylläpito ole halpaa. HEINÄKUUTA 2017 Työväenyhdistys osti vuonna 1901 tontin, jolla oma talo nyt seisoo. Talossa on vietetty monenlaisia juhlia häistä syntymäpäiväpirskeisiin. Virtasen täti miehineen olivat aktiivisia työväenliikkeen ihmisiä, ja tarina kertoo Virtasen isoisän olleen rakentamassa taloa. Sitä se on edelleen. Tiloja ovat käyttäneet myös taulu-, ompelukoneja mattokauppiaat. . Talon työväentalokilpaan ilmoittanut Uudenkaupungin sosialidemokraattien puheenjohtaja Jaana Vasama kuvaili työväentaloa kaikkien kaupunkilaisten taloksi, ja Reijonsaari ja Virtanen yhtyvät kuvaukseen. Talon omistaa Uudenkaupungin sosialidemokraatit ry UUDENKAUPUNGIN TYÖVÄENTALO. Talossa on kuitenkin paljon toimintaa, josta saadaan vuokratuloja. Varat tontin hankintaan kerättiin järjestämällä talkoohengessä iltamia ja arpajaisia. Tontilla aiemmin ollut talo paloi toukokuussa 1906, ja yhdistys alkoi kerätä varoja oman talon rakentamista varten. Rakennettu vuonna 1907 . Muistojakin hän on ehtinyt saada. Lyhyemmän aikaa talossa ollut Reijonsaari kuvailee taloa hyvän fiiliksen taloksi, jonne on mukava tulla. . Kerran täältä meni sähköt, ja sitten etsittiin oikeaa sulakerasiaa ympäriinsä – sulaketaulujakin kun on eri paikoissa, Virtanen nauraa ja toteaa, että Arto olisi tietysti löytänyt oikean sulakkeen heti. Oma talo Vaikka kynnys on matalalla kaikille, on talo myös oma. Kunnostustöissä on haluttu kunnioittaa talon arvokasta alkuperää ja siihen on haettu neuvoja muun muassa kaupunginarkkitehdilta. Hän kaivaa esiin kännykkänsä ja näyttää videon, jossa 4-vuotias Fanni-tytär laulaa työväen talon lavalla. Talon huoneistoala on 500 neliömetriä . – Tänä keväänä kuntavaaleissa valtuustoon noussut Eemil Kokkonen järjestää täällä ylioppilasjuhlansa, Reijonsaari kertoo. . Ylinenkatu 12, Uusikaupunki . Oli joulujuhlat, ja Tonttujen jouluyön ”tipetipetiptap” raikui Virtasen ja muiden pikkutonttujen esittämänä. Arto Kallinen on talon isännöitsijä, joka vaimonsa Helenan kanssa tekee täällä paljon. Kaikki muu tehdään vapaaehtoistyönä. – Meillä on vain yksi palkattu työntekijä, siivooja. Kesäisin kaupungin kohokohtiin kuuluu Crusell-viikko, ja musiikkitapahtuma tuo konsertteja myös työväentaloon. Arto ei enää ota edes kilometrikorvauksia työstään, Virtanen kertoo. Henkilöitä taloon mahtuu 350 . Koko kaupungin talo Työväentaloa on vuosien mittaan remontoitu ja pidetty kunnossa talkoovoimin ja Kotiseutuliiton avustuksella. Talon lavalla Virtanen esiintyi ensi kerran alakoululaisena
– Se oli ihanaa, kun saatiin talo takaisin. Oma talo, Virtanen sanoo. 15 6. Kyllä hän on ihan kasvanut tähän touhuun, Reijonsaari hymyilee. Työväentalokilvassa äänestäneiden kesken arvotaan kirjapalkintoja. Äänestysaika alkaa 3.8. Anna-Liisa Blomberg Demokraatti Jaana Reijonsaari ja Sinikka Virtanen kertovat, että nyt on superjuhlavuosi. Talossa toimi silloin maalikauppa, josta muistona ovat muovimatot kahvion puolella. Suomi täyttää 100 vuotta, Uusikaupunki 400 vuotta, työväentalo 110 vuotta ja työväenyhdistys 125 vuotta. Voit äänestää vain yhtä taloa. HEINÄKUUTA 2017 – Fanni on ollut mukana myyjäisissä, kirpputoreilla ja kokouksissa. TIETOA ÄÄNESTYKSESTÄ Suomen kauneinta työväentaloa pääset äänestämään vasta sitten, kun kaikki viisi finalistitaloa on esitelty. Oli vihdoin taas paikka, johon tulla ja jossa on meidän kaikki tavarat. Tarkemmat ohjeet äänestämiseen saat Demokraatista 3.8.. Virtanen muistelee, kun lama-ajan kourissa talo jouduttiin vuokraamaan kokonaan muuhun käyttöön. ja päättyy 17.8
– Uskon, että demareilla olisi tarjota jokaiselle ammattiryhTERVEISENI SOSIALIDEMOKRAATTISEN KENTÄN VÄELLE: Ei unohdeta sitä, mistä kaikki on alkanut, ja pidetään oikeasti kaikki mukana! ” Olen jotenkin aina miettinyt sitä, miten voisin auttaa toisia ihmisiä. Vaalikentillä hän puhui paljon sote-asioista. TEKSTI ANNA-LIISA BLOMBERG Porilaiselle Noora Kinnuselle on aina ollut tärkeää pitää heikompien puolta. Tätä taustaa vasten ei ole järin yllättävää, että Kinnunen opiskeli sosionomiksi ja työskentelee nyt Porin Sininauhan päihdekuntoutuskeskuksessa. Häntä kuunnellessaan Kinnunen ymmärsi olleensa aina sosialidemokraatti. mälle jotakin, Noora Kinnunen sanoo. Kinnusen mukaan SDP:n viestin tavoittavuus riippuu paljon myös alueiden toimijoista. – Puolueen kannattaisi järjestää viestintäkoulutusta kiertäen alueilla tai jonkinlaisena koulutusjaksona, johon valittaisiin esimerkiksi ne yhdistyksien ihmiset, jotka vastaavat viestinnästä, Kinnunen tuumii. Kinnunen aloittaa myös avoimen yliopiston opinnot ja on mukana nuorten kuntavaikuttajien valtakunnallisessa ryhmässä.. Olen jotenkin aina miettinyt sitä, miten voisin auttaa toisia ihmisiä, 27-vuotias Kinnunen sanoo. Jos joku vahingossakin ilmaisee kiinnostusta puolueeseen, lyön hänelle kaavakkeen käteen, Kinnunen kertoo. Kohdennettua viestintää Nuorisotakuusta opiskelijoille luennoinut demari iski kultasuoneen, kun kuulijoista ainakin yksi jakoi SDP:n arvot ja ajatukset. Tämän vuoksi Kinnunen toivookin SDP:ltä kohdennettua markki nointia. Hän aloittaa myös työskentelyn maakuntaryhmässä, joka on osa kansanedustaja Sanna Marinin luotsaamaa projektia. Jälkimmäiseen pestiin kuuluivat erilaiset luennot, joista yhden piti demari. Täällä se on hankalaa, koska linjat ovat huonoja ja julkinen liikenne on turhan kallista, Kinnunen sanoo. Kuntavaaleissa hän pääsi varavaltuutetuksi ja tuli nyt valituksi ympäristöja lupalautakunnan varsinaiseksi jäseneksi. – Olin niin blondi! Luulin, että sillä yhdellä kaavakkeella Noora Kinnunen oli iloisin mielin mukana vaalikentillä. Palvelupisteitä katoaa ja palveluihin pitää päästä kulkemaan kauempaa. 16 6. Hän liittyi ensin Sonkiin ja myöhemmin Demarinuoriin. Luulin niin vielä Demarinuoriin liityttyänikin, hän nauraa. – Minullakin on nykyään aina laukussa liittymislomakkeita. Jos viestiä ei saada ulos, ei se ketään tavoitakaan. Kolmas kaavake toden sanoi Opiskeluaikoina Kinnunen vaikutti opiskelijakunnan edustajistossa ja sosiaalipolitiikasta vastaavana opiskelijakunnan hallituksessa. HEINÄKUUTA 2017 Jäseneksi-lomake aina mukana Miten minusta tuli demari. Valtuustopaikkaa ei irronnut, mutta ovi avautui lautakuntaan. – Ajattelin, että mulle voitte tehdä mitä vain, minä kyllä kestän, mutta tuo toinen ei välttämättä kestä. Kinnusta kiusattiin koulussa, mutta se ei estänyt häntä puuttumasta tilanteeseen, jos hän näki jonkun muun joutuvan kiusaamisen kohteeksi. hoituu kaikki – että samalla liittyisin puolueeseen. Kun asia tuli puheeksi erään porilaisen demarinuoren kanssa, tämä tempaisi povitaskustaan lappusen, jolla Kinnunen vihdoin liittyi SDP:n jäseneksi. Kinnusen tulevaisuus näyttää toiminnantäyteiseltä. – Toinen vahva teemani oli julkinen liikenne, koska se linkittyy voimakkaasti sote-palveluihin
Ikänsä Orivedellä asunut 21vuotias Aapo Syvänen muistaa ”joskus junnuna” käyneensä työväentalolla eli Taistolla elokuvissa ja discossa. Tässä hommassa häärii 24-vuotias tapahtumajärjestäjä Petro Leinonen, jolla on jo monta rautaa tulessa. – Aloimme rakentaa tätä työllistämiskuviota helmikuussa, enkä suoraan sanoen uskonut silloin, että se onnistuu tällaisella volyymilla, demariyhdistyksen varapuheenjohtaja ja ”Taiston yleistalkoomies” Jukka Luttinen iloitsee. Kuvat Anna-Liisa Blomberg Lue pitkä juttu verkossa: demokraatti.fi/ pirkanmaa. Kun hänen työrupeamansa päättyy, aloittaa kahvilan ohjaksissa toinen nuori. Jukka Luttinen on hyvillään siitä, että Taistolle saatiin työllistettyä nuoria kesäksi. 17 6. Nuorten työllistämistä on ideoitu porukalla, jossa on ollut mukana nuoria ja heidän vanhempiaan. Nyt hän on talolla kesätöissä korjausmiehenä. – Tämä on kiva paikka, ja asun aika lähellä, niin työmatkakaan ei ole niin pitkä. – Mitä enemmän ideoita saa täällä kävijöiltä ja asemanseudun yhteisöltä, sen parempi. Pienestä pitäen leipomisesta pitänyt Helin viihtyy ihkaensimmäisessä kesätyöpaikassaan. Töitä nuorille ja säpinää asemanseudulle Tarkoitus on virkistää Taiston toimintaa mutta myös kehittää Oriveden asemanseutua ja tuoda sinne säpinää yhdessä muiden kylällä toimivien tahojen kanssa. Hän loihtii kahvilan tiskille korvapuustit, raparperipiiraat, sämpylät ja muut herkut. On kiva, että kun tämä on aika rauhallista seutua, pystyy totuttelemaan työhön ihan rauhassa, Helin tuumii. Taistolla työskentelee kesän aikana yhteensä kuusi nuorta eri mittaisissa jaksoissa. – Ja on kiva päästä parantamaan tätä taloa, hän sanoo. Oriveden sosialidemokraattinen yhdistys on pystynyt palkkaamaan heidät Oriveden osuuspankin ja Kantri ry:n nuorten työllistämistuen turvin. Hänestä on hienoa, että ideoita ei tarvitse pähkiä yksin, vaan niitä kirjaimellisesti kävelee ovesta sisään. Kesäduunin syrjään kiinni pääsivät Aapo Syvänen, Petro Leinonen ja Eerika Helin. Anna-Liisa Blomberg Demokraatti, Orivesi 16-vuotias Eerika Helin on ottanut Taiston keittiön haltuun. Kesätyöpaikastaan hän ei keksi poikkipuolista sanaa – on kiva ilmapiiri, hyvät työnantajat ja -kaverit. Nuorin kesäduunari on 16-vuotias Eerika Helin, joka pyörittää Taiston kahvilaa. On kiva toteuttaa sellaisia asioita, joita ihmiset toivovat, Leinonen summaa. HEINÄKUUTA 2017 Nuoret kesäduunarit piristävät Taiston taloa Lauriina Lehtonen (vasemmalla) on sd-yhdistyksen johtokunnan jäsenenä ollut ideoimassa nuorten työllistämistä Taistolle. Hän on ahkeroinut muun muassa kunnostamalla tuoleja, tekemällä mainoskylttejä, korjaamalla ovenkahvoja ja leikkaamalla nurmikkoa
18 6. HEINÄKUUTA 2017
Rokote täytyy kuitenkin muistaa uusia aina kymmenen vuoden välein tai rokotteen antama suoja hiipuu. Tulee raapamia, naarmuja, ruusunpiikin pistoja, ehkä kunnon haavakin, jos huono tuuri käy. Operoidaan pihamaata, urheillaan, telttaillaan, leikitään, nikkaroidaan mökillä, ihmetellään naapurin koiranpentuja. Jos haavaan pääsee livahtamaan likaa eikä haava pääse hengittämään, saattaa sinne pesiytyä Clostridium tetani -bakteerien itiöitä. Nora Vilva Demokraatti. Bakteeri on tavallinen maaperässä ja esimerkiksi koiran suussa, ja sen itiöt viihtyvät anaerobisessa ympäristössä. Myrkyt kulkeutuvat verenkierron avulla hermostoon ja aiheuttavat lihaskouristuksia. Suomessa jäykkäkouristusta ei esiinny enää juuri lainkaan, mutta kehitysmaissa siihen kuolee vuosittain arviolta miljoona ihmistä. Jäykkäkouristus on siis hengenvaarallinen sairaus. Bakteeri itse on harmiton, mutta haavaan päästessään sen itiöillä on ikävä taipumus ryhtyä tuottamaan hermomyrkkyjä. Tiiviin laastarin alla muhivat raapamat tai huonosti tuulettuvat pistohaavat ovat Clostridium tetanin, eli kotoisammin jäykkärkouristusbakteerin, suosikkipaikkoja. Jäykkäkouristusrokote kuuluu kansalliseen rokotusohjelmaan, ja suomalaiset saavat sen 11–15 vuoden iässä. 19 6. Rokotus on maksuton, ja sen voi uusia lähimmällä terveysasemalla. Hyvä puoli on, että jäykkäkouristus ei tartu ihmisestä toiseen. HEINÄKUUTA 2017 E Elämä Tuottaja: Nora Vilva 09 7010 528 nora.vilva@demokraatti.fi Voimassa 10 vuotta Kesällä ihminen viihtyy ulkona
Sanoin lapsilleni jo 50-vuotispäivilläni vuonna 1995, että kun kannatte minua hautaan, kertokaa, että arkussa lepää onnellinen mies.. 20 6. HEINÄKUUTA 2017 TEKSTI MIKKO SALMI . KUVAT ELLA KAVERMA Olipa kerran minä ” Elämäni on ollut hyvin rikasta
Juuri haastattelu päivän alla tulokset taudin etenemi sestä eivät olleet toivotun kaltaisia. Välillä kasvoille leviää Ahteen tavaramerkki, ilkikurinen hymy, jonka jokainen hä net kohdannut muistaa tarkasti. 21 6. Välittäminen on kahvihetkessämme käsin koske teltavasti läsnä.. Lounas hetkessä on myös läsnä Hilkan iäkäs äiti Kerttu, josta Ahteen perhe pitää esimerkillisesti huolta. HEINÄKUUTA 2017 Sähköinen elämä P ertunmaan mökin piha tervehtii satunnaisia vie raita keskikesän viher loistossa. Vakavaan ilmeeseen on syynsä. Hän puhuu kännykkäänsä vakavin ilmein. Kau raomenapaistos ja suolainen pii rakka ovat selvästi mökin emännän Hilkka Ahteen bravuureja. – No niin, tervetuloa meille rak kaaseen paikkaan! Miten matkanne meni. Ennen varsinaisen juttutuokiom me alkua pöytä on katettu suoma laisen mökkikesän herkuilla. Koh teliaasti Ahde lopettaa puhelun en nen kättelyämme. Synkkyyteen ja toivottomuuteen ei ole silti syytä, mutta kaikesta näkee, että sinnikkäänä taistelijana tun nettu mies on elämänsä suurimman kamppailun keskellä. Vain muutama kuukausi sitten Ahde sairastui äkillisesti ja elämä näytti hauraat kasvonsa. Punaisen hir simökin suojista vastaan käyskentelee kesäkuussa ministe rin arvon saanut suuri suomalainen poliitikko Matti Ahde
Hiljalleen pikku-Matin ihon alta alkoivat kummuta hänelle rakkaat harrastukset: musiikki ja liikunta. Presidentti Urho Kekkonen oivalsi hyvin yhteiskunnallisen murroksen ja piti Tamminiemessä ”lastenkutsuja”, joissa hän halusi tutustua uuden poliitikkopolven ajatuksiin ja ideoihin. – Äidin osa oli erittäin raskas. Ensin hän vastaa muutamiin puheluihin, mutta laittaa lopulta kännykän äänettömälle. Pertunmaan mökillä käydään edelleen monia yhteiskunnallisia keskusteluja, joiden kuluessa ”oraakkeli-Ahde” jakaa viisaita neuvojaan ja auttaa peilaamaan ajatuksia. Sitä leimasivat jatkuva puute, pelko häädöstä ja virikkeiden niukkuus. Erityisesti Ahteeseen teki vaikutuksen puhetaidon opettaja Yrjö Kallinen. Se on yhteiskuntamme suurimpia saavutuksia. Rakettimainen poliittinen ura Varsinaisesti Ahteen poliittinen ura alkoi vuonna 1968, jolloin hänet valittiin Oulun sosialidemokraattisen Nuorison Keskusliiton järjestöohjaajan paikalle. Ahde kertoo riipaisevasti kauppareissusta, jossa perheen K-kaupan tilille ei enää voinut ostaa ruokaa. Vaikka Oulun sosialidemokraattinen piiri olikin tuohon aikaan suhteellisen oikeistolainen, vasemmistosiipeen kuulunut Ahde sai raivattua tiensä eduskuntavaaliehdokkaaksi 1970 eduskuntavaaleihin. – Poliittisen urani ehdoton kohokohta ajoittui vuosille 1983–1987,. Sisäministerikauden merkittävimpänä asiana hän mainitsee ympäristöministeriön perustamisen. Pallon kesyttämiseen Matti onkin käyttänyt ison osan elämästään. Ahde sai nuoresta iästään huolimatta tai juuri sen takia nopeasti paljon vastuuta SDP:n puolueorganisaatiossa. Oman koulutaustani jäätyä ohueksi tuli tippa silmään, kun oivalsin, että jokaiselle suomalaiselle lapselle annettiin nyt mahdollisuus maksuttomaan peruskouluun. – Vuoden 1970 vaaleissa eduskuntaan nousi suuri nuorten edistyksellisten kansanedustajien joukko, joka otti paikkansa hyvinvointiyhteiskunnan rakentajana. 22 6. Ahdetta työhön opastanut Veikko Jylhänlahti kiinnitti huomiota energiseen nuoreen mieheen ja suositti yllättäen hänelle lähtemistä Työväen akatemiaan. Isä kävi kotona lähinnä lisääntymässä, mutta perheen elättämiseen hän ei osallistunut. Aika Työväen akatemiassa oli henkisen ja poliittisen ajattelun jäsentymisen aikaa. Joulun alla setelitukun toivossa esitettiin Tiernapoika-kuvaelmaa. Lähtökohdat elämään eivät olleet kaikilla lapsilla todellakaan samat. – Muistan, kun eduskunnassa äänestettiin peruskoulun toteuttamisen puolesta. Harvoin Tamminiemessä ovat kaikuneet työväenlaulut niin komeasti kuin 70-luvun alun poliittisesti kiihkeinä vuosina. Jotain elämämme aineellisesta ja henkisestä niukkuudesta kertoo se, ettei meille tilattu lehtiä, meillä ei ollut kirjoja tai tv:tä eikä meillä käynyt vieraita. Huikea parlamentaarikon ura käynnistyi vasta tarkistuslaskennan jälkeen, kun Ahde nousi 24-vuotiaana 11 äänen erolla eduskuntaan. Painitrikoo vaihtui pallopeleihin monta kertaa päivässä. Ympäristöministeriön perustaminen Eduskuntaryhmän puheenjohtajuuden jälkeen Ahde valittiin sisäministeriksi vuonna 1982. Aineellisesti puutteellinen elämä ja köyhyys eivät kuitenkaan nujertaneet nuorta Mattia, vaan pikemminkin aktivoi ja kasvatti kekseliäisyyttä. Urheiluharrastuksen vimmassa Matti oli kaikkiruokainen. Ahteen erityislahja on siinä, ettei hän pelkästään harrasta poliittisia pelejä, vaan osaa nähdä kauas. Ahteella on aina ollut ilmiömäinen sosiaalinen kyky saada ote ihmisiin. – Suurin huoneisto, jossa asuimme, oli 26 neliötä. Hänen teosofinen ja pasifistinen maailmankatsomuksensa antoi mainiot eväät oman maailmankatsomuksen rakentamiseen. Suuri hetki koitti vuonna 1976, kun poikamiehenä talutin äitini avecina presidentin itsenäisyyspäivän vastaanotolle. Matti Ahteen lapsuus oli sodanjälkeisen Suomenkin näkökulmasta äärimmäisen vaatimaton. – Ennen kuin Veikko ehdotti opintoja Työväen akatemiassa, en ollut kuullut koko paikasta mitään. Nuori Matti Ahde hankki sähkömiehen koulutuksen ja toimi lyhyen ajan sähkömiehenä Oulun Typpi Oy:ssä. Ahteella on valtava määrä ystäviä, jotka selvästi ovat kiinnostuneet hänen voinnistaan. Lisäksi hänen poliittinen pelisilmänsä on vertaansa vailla. Hänen keväällä menehtynyt äitinsä piti parhaansa mukaan huolta isosta lapsilaumasta perheen isän loistaessa poissaolollaan. Opinnot olivat kuitenkin koko elämäni käännekohta, jolloin yhteiskunnallinen innostukseni heräsi. Lisätienestejä hän hankki muun muassa keräämällä jäkälää. Häntä voisi kuvata hyvin sosialidemokratian dynamoksi, josta kumpuaa aatteellinen ja yhteiskunnallinen voima, joita päivänpolitiikassa olevat hyödyntävät. Tällaiset kokemukset jättävät ihmiseen pysyvän jäljen. Hän oli jo 70-luvun alussa sekä eduskuntaryhmän että puoluehallituksen työvaliokunnassa. Työväen Akatemia käännekohta Haastattelun aikana Ahteen kännykkä soi jatkuvasti. Vuonna 1975 hänet valittiin eduskuntaryhmän puheenjohtajaksi vain 29-vuotiaana. HEINÄKUUTA 2017 Lähtöviiva ei ole kaikille sama Matti Ahde varttui Oulun seudulla 7-lapsisen perheen esikoisena
Hyvinvointivaltion perusta rakennettiin kansanterveyslain ja peruskoulun myötä 60–70-luvuilla. Kun tultiin 2000-luvulle, SDP:n ideologinen selkäranka huojui it-kuplan myötä. . – Aitous. Yhdeksän kuukautta sitten maailmaan syntyi pitkään odotettu lapsenlapsi Otto. Koskiensuojelulaki, harjualueiden suojelu sekä monien ympäristöä tuhoavien hankkeiden torpedointi ovat säilyttäneet korvaamatonta luontoa myös tuleville polville. HEINÄKUUTA 2017 Mieleenpainuvin kohtaaminen. . Esitys kaatui pitkälti käsitykseen markkinataloudesta. – Olennaista on toimia kansan edustajana ja puolustajana markkinoihin päin eikä markkinoiden edustajana kansaan päin. Vaiherikas elämä on kuljettanut poliittisten ja henkilökohtaisten voittojen ja tappioiden kautta hyvälle maalle. Mikä on SDP:n poliittinen linja. Ahde mainitsee SDP:n kohtalonkysymykseksi suhtautumisen markkinatalouteen. Suomi meni SDP:n johdolla Euroopan ”kaikkiin ytimiin”. sisäasianministeri 1982–1983 . . TUL:n ja TUK:n yhdistyminen. Veikkaus Oy:n toimitusjohtaja 1990–2011 . – Kun on tottunut siihen, että SDP:n kannatus huitelee reippaasti yli 20 prosentissa, ei nykyinen kannatusprofiili oikein lämmitä. Markkinataloudessa on sinänsä paljon hyvää, mutta olennaista on se, miten sitä säännellään. – On oireellista, ettei Lahden puoluekokous kyennyt hyväksymään puolueelle uutta periaateohjelmaa. Ahteen ympäristöministerikausi toi mukanaan merkittävää ympäristönsuojeluun liittyvää lainsäädäntöä. Paras urheilusaavutus. Ahde oli myös aloitteellinen ensimmäisessä kansainvälisessä ilmastosopimuksessa, kun ETYK-maiden ympäristöministerit allekirjoittivat ”Ilman epäpuhtauksien kaukokulkeutumissopimuksen” Helsingissä 1985. Ahde puhuu marxilaisesta dialektiikasta, jonka mukaan maailman vallasta taistelevat aina pääoma ja työ. Presidentti Urho Kekkonen teki suuren vaikutuksen Tamminiemessä ensimmäisenä kansanedustajakautenani 1970-luvun alussa. eduskunnan puhemies 1987– 1989 . Sen perustan muodostavat rakastava perhe: vaimo Hilkka ja kolme lasta Timo, Jussi ja Tiina. Lähde: Ahde, Matti & Hakkarainen, Timo: Matti Ahde – sähkömies (WSOY 2013) ” Viime vuosisadalla äänestäjät vielä tiesivät, mikä on SDP:n linja, nykyään puolueesta erottuvat vain jakolinjat.. Suuressa kuvassa SDP:n linja erottuu 1900-luvun jälkipuoliskolla selkeästi. Osa puolueväestä pyrki irrottamaan SDP:n sen historiallisesta taustasta. Mikä elämässä on lopulta tärkeää. – Viime vuosisadalla äänestäjät vielä tiesivät, mikä on SDP:n linja, nykyään puolueesta erottuvat vain jakolinjat. . . TUL:n puheenjohtaja 1977–1995 . Pitkän hiljaisuuden jälkeen ilmaan jää kaikumaan vain yksi sana. Vakavan sairauden myötä myös elämän ja kuoleman kysymykset risteilevät ajatuksissa. Anoppi alkaa herätä päiväuniltaan. Koko 90-luvun rakennettiin Neuvostoliiton kaatumisen myötä uutta ulkoja turvallisuuspolitiikkaa muuttuvassa maailmassa. Kun puhe kääntyy SDP:n nykytilaan, Ahde vakavoituu jälleen. 23 6. . . . KOLME KYSYMYSTÄ JA VASTAUSTA . Ministerin arvo 2017 MATTI AHDE jolloin toimin Suomen historian ensimmäisenä ympäristöministerinä. Syntynyt 23.12.1945 Oulussa . Ympäristöasiat olivat siihen aikaan luisumassa marginaaliryhmien ja aktivistien käsiin. Tämä on politiikan päätehtävä, ministeri Ahde ohjeistaa. SDP:n tulisi kaikissa kysymyksissä asettua työväen ja heikommassa asemassa olevien puolelle. . Hienoin oopperaelämys. Sopimuksella rajoitettiin rikkipäästöjä 30 prosenttia. Entinen eduskunnan puhemies, Veikkauksen pääjohtaja, TUL:n puheenjohtaja ja tuore ministeri katsoo Pertunmaan mökin ikkunasta kohti suomalaista järvimaisemaa. 3 aikuista lasta, yksi lapsenlapsi . Oltiin aikaisemminkin erimielisiä asioista, mutta linja päätettiin neljän seinän sisällä ja siinä pysyttiin. . Haaveenani olisi nähdä Ratsumies vielä Kansallisoopperassa. Ympäristöpolitiikka otettiin vahvasti työlistalle 80-luvulla. Puoliso Hilkka Ahde . kansanedustaja 1970–1990 ja 2003–2011 . Ahde on ennen kaikkia huolissaan SDP:n linjasta. Tuntuu siltä, että linjakas SDP on muuttunut jakolinjojen SDP:ksi. . – En kuitenkaan pelkää kuolemaa, Ahde vakuuttaa. Aulis Sallisen Ratsumies-ooppera Savonlinnassa 1975. Sanoin lapsilleni jo 50-vuotispäivilläni vuonna 1995, että kun kannatte minua hautaan, kertokaa, että arkussa lepää onnellinen mies. Olin luomassa ympäristöpolitiikkaa, joka toi luonnon ja elinympäristön asiat osaksi demokraattista päätöksentekoa. Oli upea hetki viettää yhdistyneen TUL:n suurkisoja olympiastadionilla vuonna 1979 yhdessä 50 000 muun ”tullilaisen” kanssa. Mitä jää. Oopperan tukisäätiön puheenjohtaja 1980–2017 . – Elämäni on ollut hyvin rikasta. ympäristöministeri 1983–1987 . Hän kuvaa puolueen tilaa murheelliseksi. – Paavo Väyrynen nimesi minut kirjassaan Pohjois-Suomen suurimmaksi viholliseksi, kun torppasin Kollajan tekoaltaan ja Oulujärven ylitystien rakentamisen, Ahde virnistää. Pertunmaan mökin ruokapöytään on laskeutunut rauha
Parin viikon aikana olen ymmärtänyt, mitä Soini tarkoitti kirjassaan kosmisella yksinäisyydellä ja henkisen epämukavuuden kohtaamisella. En ole itsekään siellä koskaan käynyt. Mutta jos näihin politiikan asioihin on kipinä, kyllä nämäkin asiat kestää. Muuten tulee mieleen tämä poliittinen tilanne. Seurakunta vaihtui aina välillä. Lohjan lukion vaalipaneelissakin vuonna 2015. Minulla on kuusi sisarusta. Kesälomasuunnitelmia ei kauheasti ole. Emme ole lestadiolaisia. Asiatonkin, toisinaan suorastaan vihamielinen. On pitänyt olla yhteydessä eduskunnan turvallisuuspalveluun ja muihinkin turvallisuusviranomaisiin, että mitä tällaisessa tilanteessa pitää tehdä. Mutta lapsi tykkää sen verran paljon muumeista, että Muumimaailmassa pitäisi varmaan vierailla. Tyytyväinen ilme. Niitä on tullut, kuten vähän arvattiinkin. Isäni oli pappina kirkossa. 24 6. HEINÄKUUTA 2017 Kasvot peilissä TEKSTI JA KUVA NORA VILVA Simon Elo, 30 T ästä kuvasta tulee mieleen kaksivuotias poikani, joka sai uuden paidan. Koulut kävin Lohjalla ja siellä elin suurimman osan lapsuudestani. Yksi on tietysti kova palaute, jota välillä tulee. Moni ei ehkä tiedä, että kansanedustajalla ei ole virallista työaikaa, vaan kukin käyttää työhönsä sen verran aikaa kuin kokee tarpeelliseksi. Kirjoittaja on kansanedustaja ja Uusi vaihtoehto -eduskuntaryhmän puheenjohtaja.. Asuimme myös Nilsiässä. On politiikassa paljon varjopuoliakin. Erityisesti nyt tämän uuden ratkaisun myötä on tullut petturisyytöksiä ja tappouhkauksiakin. Niiden sietäminen on tärkeää politiikassa, ja tässä sitä on tullut koettua. Minun ja perheeni on täytynyt muuttaa käyttäytymistä sen takia. Ehkä se vähän näkyy naamastakin. Suurimmalle osalle se tarkoittaa varmasti enemmän kuin perinteiset 40 tuntia viikossa. Räsäsen Joonan kanssa olimme samassa lukiossa. Olen syntynyt Lapinjärvellä
Vastaavaan saavutukseen päästiin myös populaarimusiikin kepeämmällä laidalla, kun Himoksen Iskelmäfestivaalille vaelsi yli 35 000 ihmistä. Vaikuttavia yleisölukuja keräsivät perusfestarien ohella myös toisenlaiset massatapahtumat. Seinäjoen Provinssikin ylitti 50 000 hengen yleisötavoitteensa. Rolf Bamberg Demokraatti Kari Hulkko Viime viikonvaihteen festivaalien kovimpia kansainvälisiä staroja oli Järvenpään Puistobluesissa soittanut Little Steven alias Steven Van Zandt), joka on paitsi Bruce Springsteenin E Street Bandin kantavia voimia, myös oman Disciples of Soulin -bändinsä energinen nokkamies.. Epävakaiset ja vaihtelevat säätolotkaan eivät saaneet kansaa painamaan jarrua. 25 6. Helsingin Pride-kulkueessa oli poliisin arvion mukaan noin 35 000 henkeä, Porissa järjestetyille lestadiolaisten Suviseuroille osallistui jykevästi yli 80 000. Nyt festivaalikesä alkaa vasta päästä kuumimmilleen. Kun Savonlinnassa alkavat myös oopperajuhlat, harva voi valittaa, että festivaalikartalta ei löydy sopivaa seurattavaa. HEINÄKUUTA 2017 K Kulttuuri Tuottaja: Rolf Bamberg 09 7010 539 rolf.bamberg@demokraatti.fi Festarikesän kierrokset kiihtyvät K ulttuurifestivaalikesä polkaistiin tosi mielessä käyntiin viime viikonvaihteessa. Yleisöennätyksiä tehtiin muun muassa kaksikymppisiään juhlivassa heviväen Tuska-festivaalissa, 37 000 päätä. Puistoblues veti koleassa kelissä vähän normilukuja pienemmän väkimäärän, mutta Blockfest keräsi juhlavuotensa startissa (pääbileet Tampereella elokuussa) r&b-tähti Weekndillä 16 000 kuulijaa Kaisaniemeen. Tällä viikolla tai tulevassa viikonvaihteessa muun muassa runoillaan Kajaanissa (Runoviikko), tangoillaan Seinäjoella (Tangomarkkinat), rokataan Turussa (Ruisrock), jatsataan Taalintehtaalla (Baltic Jazz) ja annetaan hanurille kyytiä Ikaalisissa (Sata-Häme soi). Tuskan lailla tasavuosia juhlivat viime viikonvaihteessa ainakin lajinsa vanhin ja kaunein eli 40-vuotias Puistoblues Järvenpäässä ja Helsingin Blockfest, joka täytti kymmenen
Näyttelyitä oli alkuun joka toinen kesä. Aikansa uutuus Ennen Purnu-ryhmän näyttelyä ei oltu ajateltu, että taidetta lähdettäisiin katsomaan matkojen päähän kaupungista. Olin silloin varhaisteini-ikäinen ja minusta tuntui, että ei sille äijälle mikään kelpaa, Aimo Tukiaisen Purnun säätiön puheenjohtaja ja kuvanveistäjän tytär Mirja Tukiainen muistelee. 26 6. Mirja Tukiainen kertoo, että kansankulttuurin edistämisen ja säilyttämisen nimissä hänen isänsä toi Purnun alueelle useita vanhoja rakennuksia. Nyt viisikymmentä vuotta myöhemmin tuota ensimmäistä näyttelyä juhlitaan Loistava aika -näyttelyllä, joka yhdistää alkuperäisen Purnu-ryhmän kätten jäljen tämän päivän kuvataiteilijoiden – Päivikki Alaräihän, Liinu Grönlundin, Elina Vainion, Nestori Syrjälän, Jaakko Pallasvuon ja Annikki Puolakan – taiteeseen. Tontilla olleen hiekkakuopan pohjalle rakennettiin ensin kolme hallia – valimo, ateljee ja varasto. Suviretki maaseudulle taiteen ja luonnon ääreen kuitenkin sai suosiota. Yksi niistä on taustalla näkyvä kahvio, hirsirakennus vuodelta 1862.. Jos Tukiaisella oli kesken jokin suurempi projekti, saattoi näyttelyiden välillä vierähtää useampikin vuosi. Tässä mittakaavamalli, jossa jokainen naula on mittapiste. Kun Tukiainen päätti jatkaa kesänäyttelytoimintaa, arkkitehti Osmo Siparin suunnittelemia halleja rakennettiin neljä lisää. Purnu haastaa kesästä toiseen Jokainen kesä Purnussa on erilainen – pysyvää ovat vain taideriiPurnusta voi löytää muun muassa Mannerheimin ratsastajapatsaan eri versioita. HEINÄKUUTA 2017 Kesänäyttelyiden Purnu viettää viisikymppisiä Taidekeskus Purnun ja koko Suomen ensimmäisessä kesänäyttelyssä viisikymmentä vuotta sitten töitään esittelivät kuvanveistäjä Aimo Tukiainen, Tuulikki Pietilä, Taisto Ahtola, Erik Enroth, Unto Koistinen, Pentti Melanen ja Ernst Mether-Borgström. Kokonaisuus on kuvia ajasta – menneestä ja nykyhetkestä – ja samalla herätellään ajatuksia tulevaisuudesta ja ajattomuudesta. Lapsuuden lämpimät muistot Orivedeltä vetivät Tukiaista puoleensa. Joukkoa yhdisti keskinäinen ystävyys, mutta taiteilijoina he olivat kaikki omanlaisiaan. – Olimme ennen tätä paikkaa käyneet monissa paikoissa, joissa ei minusta ollut mitään vikaa, ja olin jo nähnyt itseni kesälaitumilla niissä hienoissa paikoissa. Silloin juhlittiin näiden vuonna 1917 syntyneiden taiteilijaystävysten 50-vuotispäiviä. Alkujaan Oriveden Pitkäjärven rannalla sijaitsevaa Purnua ei hankittu kesänäyttelyiden kodiksi vaan Tukiaisen kesäateljeeksi. Paikkaa etsittiin pitkään ja hartaasti – ensin läheltä Helsinkiä ja sitten kauempaa
”Ai se on tehnyt tämänkin?!” Suomen modernin kuvanveistotaiteen merkittävimpiin edustajiin kuuluva Aimo Tukiainen tunnetaan kenties parhaiten Helsingissä seisovasta marsalkka Mannerheimin ratsastajapatsaasta, joka valmistui vuonna 1960. Orivarsa Orivedellä (1990) AIMO TUKIAINEN Purnun taidehallit maastoutuvat maisemaan, sillä ne on rakennettu hiekkakuopan pohjalle. Loistava aika -näyttely on avoinna päivittäin klo 11–18 Taidekeskus Purnussa Orivedellä 6.8.2017 saakka. Hän on tehnyt tilassa sellaisia hienovaraisia silmänkääntötemppuja, joita ei huomaa, jollei pysähdy. Anna-Liisa Blomberg Demokraatti, Orivesi Kuvat Anna-Liisa Blomberg 6.10.1917 Orivesi – 3.6.1996 Helsinki Tunnettuja teoksia muun muassa: . . Jos mielikuvasi on, että vain seinillä olevat taulut ovat taidetta, jäät todella paitsi, Tukiainen kuvailee. Onneksi moni on jyrkästi toista mieltä. – Päivikki Alaräihän huone on hyvä esimerkki. Joskus se on vaikeaa. . HEINÄKUUTA 2017 Kesänäyttelyiden Purnu viettää viisikymppisiä hessä ja ympäri tonttia esillä olevat Aimo Tukiaisen työt. . . Taulut ovat vain pieni osa teosta. – Ihmiset ovat kirjan kuvia katsellessaan yllättyneet, että: ”Ai se on tehnyt tämänkin?!”, hän kuvailee. Monelle sellainen on ollut esimerkiksi Kluuvin kauppakeskuksen julkisivureliefi Helsingissä. Lehden ottamista kuvista koottu kirja valottaa Tukiaisen tuotantoa. Vaiennut linnake Tainionkoskella (1963) . Porin sankaripatsas (1952) . Jatkuva muutos haastaa vakikävijän päästämään irti aiempien kesien muistoista ja avautumaan aina uusille näkökulmille. Mirja Tukiainen kertoo, että tämän kesän näyttely on herättänyt tunteita laidasta laitaan. Tukiaisen 100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi tehty, toimittaja Matti O. . Jaakko Pallasvuon ja Anni Puolakan teos Sacre 2: HEX käy juttusille Ernst Mether-Borgrströmin veistoksen ja grafiikan kanssa. Etualalla on toisinto Lauttasaaren sankarihautojen Katkennut kasvu -muistomerkistä. . Linnanhenki Olavinlinnan edustalla Savonlinnassa (1975) . Hänen tuotantonsa kattaa muun muassa useita tunnettuja monumentteja, koko joukon mitaleja sekä monia muotokuvia. Virvatulet Tampereella (1971) . . Lalli Köyliössä (1989) . Sallan kirkon alttarireliefi on Aimo Tukiaisen käsialaa.. Tukiaisen mukaan Miina Hujalan ja Arttu Merimaan kuratoima näyttely ei päästä katsojaansa helpolla. On pysähdyttävä ja katsottava kokonaisuutta. Joidenkin mielestä se ei tee kunniaa Purnu-ryhmälle. Marsalkka Mannerheimin ratsastajapatsas (1960) . Mirja Tukiaisen mukaan katsaus ei kenties ole kaikkein kattavin mahdollinen, mutta ahaa-elämyksiä se kyllä tarjoaa. 27 6
Hän julkaisi useita kirjoja vuodessa. Näin oma osa oli helpompi kantaa.” (s. Kirjallisesti lupaava Kasimirkin käynnisti lukuisia hankkeita, jotrka sitten epäonnistuivat – ja mies paloi loppuun. Levoton mies, levoton maa Leinon ura lähti käyntiin vauhdilla. Hän keräsi ystäviä ja rakastettuja magneettisella persoonallisuudellaan: ”Kuten on ennenkin huomattu, Leino oli läheisriippuvainen ja rakkausfriikki. Hän antautui houkutuksille eikä aina ottanut vastuuta teoistaan. Niihin lukeutuu klassikkoja ja epäonnistumisia. Todellisuudessa hän oli sekä kansan että virallisten piirien suosikki jo nuorena. Teos syntyi yllättäen: ”Leino kirjoitti ilmeisen sanainspiraation vallassa jotakin, mikä kumpusi syvältä pohjolan pojan mielestä spontaanisti. 116) Suomen kansallisrunoilija kärsi häneen kohdistetuista odotuksista. Eino Leino omasi valtavan työmoraalin, eikä pysynyt hetkeäkään paikoillaan. Eino Leino (6.7.1878–10.1.1926) oli tuottelias kirjailija, joka väsyi ennen aikojaan muun muassa alkoholismin ja liian raskaaksi käyneen työmäärän takia. Suomen juhliessa sataa vuottaan on sopiva kohta julkaista uusi elämäkerta kansallisrunoilijastamme Eino Leinosta, jonka syntymäpäivänä, siis tänään, vietettävä Runon ja suven päivä on myös liputuspäivä. Ei ollut lähteitä käsillä, ei mitään etukäteissuunnitelmaa.” (s. Isoveli Kasimir auttoi Leinoa tutustumaan pääkaupungin rientoihin ja pääsemään piireihin. Leino julkaisi romaaneja, näytelmiä, esseitä, pakinoita ja suomennoksia, mutta hänen parhaat kirjansa löytyvät lukuisten runokokoelmien joukosta. Kirja-arvostelijat ja kollegat ihmettelivät lähinnä hänen liian kovaa vauhtiaan, mikä jätti monet hänen teoksensa viimeistelemättömiksi. Varhaistuotannon ja koko uran merkkipaalu on runokokoelma ”Helkavirsiä” (1903), jossa Leino yhdistää saumattomasti Kalevalan, kristinuskon ja antiikin maailmat. Sillanpäätä, Olavi Paavolaista ja Mika Waltaria. Lapista Helsinkiin muuttanut nuori mies ”debytoi jo 18-vuotiaana vuonna 1896, runokokoelmilla ”Maaliskuun lauluja” ja ”Tarina suuresta tammesta”. Hänen kirjallinen perintönsä on tunnustetuksi klassikoksi ristiriitainen. Panu Rajalan kirjan nimi Virvatuli viittaa Leinon häilyvyyteen ja leimahteluun. Halutessaan hän sai tahtonsa läpi.” (s. HEINÄKUUTA 2017 Runoilijan kahdet kasvot KIRJAT Panu Rajala: Virvatuli – Eino Leinon elämä WSOY 2017, 596 s. Leinon elämään ja tuotantoon nyt tarttunut Panu Rajala ei pelkää laajoja ja vaativia aiheita. 121) Luova tahto Eino Leino loisti runoissa ja pakinoissa, mutta pärjäsi huonommin näytelmissä ja proosassa. Yksityiselämän sotkut hän nivoi itsenäistyvän ja levottoman kotimaansa vaikeuksiin: ”Leino aavisti kohtalonsa, aikaisen vanhuuden, nuorena kuolemisen, mutta liitti sen koko kansan ominaisuudeksi. Panu Rajala korjaa Virvatulessa kuitenkin yleisen harhakäsityksen, jonka mukaan Leinoa vähäteltiin järjestelmällisesti hänen elinaikanaan. Hänen eräänä pääteoksenaan voidaan pitää vuonna 2008 ilmestynyttä elämäkertaa ”Unio mystica: Mika Waltarin elämä ja teokset”, jonka kaltainen myös tuore Leino-elämäkerta ”Virvatuli” on. ”Maailma oli auki hänen edessään”, toteaa Rajala. Heistä kuitenkin vain nuorempi pääsi todella esiin. Elämäkerturinkin oli vaikea saada hänestä otetta. E. 28 6. Jotkut kriitikot suhtautuivat Leinoon ylipäätään penseästi, minkä kirjailija pisti kateuden ja vihan piikkiin. Yritys on kuitenkin hyvä, vaikka aivan Unio mystican veroinen Virvatuli ei ole.. 91) Helkavirsiä jakoi ilmestyessään mielipiteitä, ja se nostettiin klassikoksi vasta myöhemmin. Veljekset olivat samanlaisia: monipuolisia, kunnianhimoisia, epäkäytännöllisiä ja taloudellisesti toistaitoisia miehiä, joilla oli suuria suunnitelmia. Leino pakeni paineita ryyppäämiseen ja sekaviin naissuhteisiin. Hän on käsitellyt aiemmin esimerkiksi F
Hänen reaktionsa väkivaltaisuuksiin ei ollut kovin harkittu. Maa kukkivi vuodesta vuoteen, meillä yksi on vuosi vaan. Leino alkoi jo olla fyysisesti ja henkisesti lopussa siinä vaiheessa, kun Suomessa käytiin vuonna 1918 sisällissota. Hän ajoi innoissaan Suomen itsenäistymishanketta mutta järkyttyi sisällissodan ka tastrofista. Mistä sitten johtui Leinoa ajanut ja vaivannut kiire. Aina hänellä oli sellainen tunne, että hänelle oli annettu liian vähän aikaa.” Esa Mäkijärvi. Eino Leinon runosta ”Kesä” kokoelmassa ”Sata ja yksi laulua” (1898) Virvatuli on siitä virkistävä, että Leinon huonoja puolia ei lakaista siinä maton alle. Mut elä myös suutu, jos suuhus satut saamaankin raakilon. 29 6. Hän hehkutti estoitta valkoisia ja pystyi vasta vuosien päästä näkemään asiat tasapuolisemmin. Rajala kritisoi etenkin Leinon kyvyttömyyttä ihmissuhteissa. Ikä ihmisen lyhkänen on: päivä yks kun lehteä tekee, jo toinen on marjaton. Nyt aukee ne kaikki, kaikki! Maa kukkii ja rehoittaa, maakerrat kertojen päällä päivän paistetta uhoaa. Rajala kiteyttää hänen motivaationsa muutamaan lauseeseen, joiden selväjärkisyys ja täsmällisyys on tyypillistä Virvatulelle: ”Leino sanoi halunneensa elää vapaana ammattikirjailijana, hänen täytyi elää kynästään. 269) Rajala kirjoittaa avartavasti myös Leinosta ja politiikasta. Tule, tyttöni laulujen lehtoon! Alla virpien vilpasta on. Leino jäi tarkkailijaksi ja tuuliviiriksi. Meill’ on niin kiire, niin kiire! Emme ehdi me vuottamaan. Leinolla oli valtava luova tahto. Tämä seurasi sitä aktiivisesti ja halusi vaikuttaa siihen, mutta ei ollut tarpeeksi käytännönläheinen ollakseen osaava poliitikko. Ja yksi on vuodessa kesä. HEINÄKUUTA 2017 Oli kesiä ennen mulla, suvi-aikoja suuriakin, mut kukat ne umppuunsa kuoli, nuput nuoret kyynelihin. Nyt kukkii ne kaikki, kaikki, kesät entiset kilpaa vaan: tuolla yks terälehtiä tekee, täällä toinen jo marjojaan. Hän teki naisilleen ja vihamiehilleen pahaa: ”Vaikka Leinolla oli tunnetusti laaja ja antelias sydän ja hän halusi aika ajoin syleillä koko maailmaa, hänessä piili myös arvaamattoman häijyä haavoittamisen halua.” (s. Syö, tyttöni, poimi, poimi! Kesän aika niin kerkeä on. Siellä tiedän mä pehmeän turpeen ja mairehen marikon
Nämä puhelimen ja lennätinjärjestelmän keksijät loivat perustan sille, minkä Applet ja Googlet ovat meidän aikanamme jalostaneet informaatioteknologiaksi, digitaaliseksi viestinnäksi. 1993) on roolissa tulinen ja hurmaava. Vanha on perheen patriarkka Ramonkin (roolissa vaikuttava 74-vuotias amatöörinäyttelijä Manuel Cucala), joka kuitenkin on menettämässä elämänhalunsa, kun nuorempi polvi myy oliivitarhan kauneimman ja vanhimman puun. Ja tämä on vasta alkua. Nähdään kulttuurien törmäilyjä, facebook-ilmiöitä ja kiivaita sananvaihtoja luvatta lainatussa rekassa, jolla Alma ja hänen reissukavereikseen lähteneet enonsa Alcachofa ja kaverinsa Rafa matkaa taittavat. Vain taivas tuntuu olevan rajana tässä kehityksessä. James Ponsoldtin ohjaama elokuva herättää kiusallisesti sekä levottomuutta että uteliaisuutta. Oliivitarhassa mielikuvitusleikkeihin uppoutuneesta pikkutytöstä varttuu todellinen tahtonainen, jolla on rohkeutta uhmata ELOKUVA Oliivipuu Ohjaus Iciar Bollaín Pääosissa: Anna Castillo, Javier Gutiérrez, Pep Ambròs, Manuel Cucala 2016, 100 min. The Circle on ict-yhtiö, jolla on messiaaniset pyrkimykset. Meillä hänen töistään on teatterilevityksessä nähty muun muassa ”Katmandu – Taivaan peili” (2012) ja ”Sade kuuluu meille” (2011). George Orwellin isoveli-visiot romaanissaan ”1984” ovat pientä sen rinnalla, mitä herrat Eamon Bailey (Tom Hanks) ja Tom Stanton (Patton Oswalt) ihmiskunnan ”yhteisöllisyyden” nimissä kehittelevät. Koko elokuva hengittää hänen kauttaan, ja hänen sähköisyytensä saa elokuvan Mallityöläisestä epäilijäksi. Tien päälle siirryttäessä elokuva muuttuu enemmän valtavirran komediaksi, ja menettää road movie -muodossa merkittävästi viehätysvoimaansa. Aiemmin tylsää asiakaspalvelutöitä vesiyhtiössä tehnyt Mae Holland pääsee circleläisen ystävänsä niin patriarkaalista perhetraditiota, viranomaisia kuin niin sanottua järjen ääntäkin. Viisikymppinen Iciar Bollaín aloitti uransa näyttelijänä ja on tehnyt töitä muun muassa sellaisten maineikkaiden ohjaajien kuin Victor Erice ja Ken Loach elokuvissa. Circle on megalomaaninen yritys paitsi liikevaihdoltaan myös toimintakulttuuriltaan. Pysähtyessään Düsseldorfiin elokuva saa taas uutta jännitettä, kun hyvin verkostoituneet saksalaiset ympäristöaktivistit nostattavat kansalaisliikkeen oliivipuun saattamiseksi alkukotiinsa, mikä vaatimattomaan maalaiselämään tottuneen espanjalaiskolmikon silmissä näyttää hämmentävältä ja hurjalta. Siksi on virkistävää saada valkokankaalle myös latinokulttuurista naisnäkökulmaa. Bollaínin tuorein ohjaustyö Oliivipuu (El Olivo) on pohjimmiltaan kaunis pieni kasvutarina, jossa perinteiset perhearvot joutuvat koetukselle taloudellisten realiteettien edessä. 30 6. Se työntää luotaan lähes kaikilla roolihahmoillaan ja kuvaamallaan yrityskulttuurilla, mutta samalla se imee katsojaa oudosti puoleensa: on nähtävä, mihin kaikki tämä päättyyy. Alma uskoo, että puu sytyttäisi papan elämänhalun vielä uudelleen. Alman elokuva Oliivipuu-elokuvan sielu on kahdessa ajassa, kahdeksanvuotiaana ja vähän päälle parikymppisenä, nähtävä Alma. Aikuistunutta Almaa näyttelevä nouseva espanjalaistähti Anna Castillo (s. Emma Watsonin näyttelemä Mae Holland sukeltaa syvälle tietotekniikkajätin orwellilaiseen epätodellisuuteen.. Enemmän kameran taakse Bollaín on siirtynyt tämän vuosituhannen puolella ja menestynyt ohjauksillaan hyvin niin festivaaleilla kuin Espanjan ”oscareiden” eli Goya-palkintojen jaoissa. HEINÄKUUTA 2017 Oliivilehdon tyttö Espanjalaista elokuvaa ovat kansainvälisillä markkinoilla läpi vuosikymmenten hallinneet miesohjaajat Luis Buñuelista Carlos Sauraan ja Pedro Almodovariin. Pieni, ihan mihin vaan kiinnitettävissä SeeChange -digisilmä on paitsi kiva lisä tavisten narsistisille yhteisöpalveluharrastuksille myös varteenotettava kontrolliväline terrorismin uhan koettelemassa maailmassa. Katsojaa piristää sekin, että tässä vaiheessa alkaa käydä ilmi, että tarinan loppuratkaisu ei olekaan se ilmeisin ja lattein. Fiktioyritys The Circle yrittää mennä siitäkin pidemmälle. Rakkaan isoisän heikentynyt terveys ajaa Alman kuitenkin hullulle matkalle, jonka päämääränä on löytää vanha oliivipuu ja ostaa se takaisin viherpesua harrastavalta saksalaisfirmalta, jonka pääkonttorin aulaan puu on viety. Se esimerkiksi huolehtii väestään samalla kokonaisvaltaisella metodilla kuin suomalaiset metsäjätit muinoin teollisuuspaikkakunnilla – potenssiin miljoona. Ympyrä sulkee syleilyynsä Ensin, kauan sitten, olivat Antonio Meucci, Alexander Graham Bell ja Samuel Morse. Keskushenkilö Alman suku on harjoittanut oliivinviljelyä ties kuinka monessa polvessa, ja sen oliivilehdon vanhimpien puiden sanotaan olevan yhtä vanhoja kuin ajanlasku. Tila on sukupolvenvaihdoksen myötä siirtymässä oliiviöljystä kanankasvatukseen, minkä kiehtovien puiden katveissa varttunut Almakin joutuu hyväksymään siipikarjaa ruokkiessaan. ELOKUVA The Circle Ohjaus James Ponsoldt Pääosissa Emma Watson,Tom Hanks, Karen Gillan 2017, 100 min
Kalle Tahkolahti oli kotonaan 28-vuotiaan mammanpojan roolissa. Ulla on henkilöistä ehdottomasti tervejärkisin, ja sen Kallén ilmentää näyttävästi. Ja sehän tiedetään, että lopulta hän saa valloitettua kylän kauneimman tytön eli Emmin kahvila-apulaisen Ullan (Inka Kallén). Esimerkiksi Tenho Saurén teki Reinikaisesta lyömättömän hahmotuksen ja varsin legendaarisia ovart muutkin tv-sarjan roolisuorituykset Sylvi Salosesta Tuire Saleniukseen. Maen keskiluokkainen elämä sekä perheja ystävyyssuhteet mullistuvat, kun hänestä sattuman kautta tulee Circlessä tähtityöntekijä, tiennäyttäjä ja SeeChange -systeemin ympärivuorokautinen promohenkilö. Kaikkiaan Krapin Tankki täyteen tarjoaa leppoisaa huumoria kesän tarpeiksi. HEINÄKUUTA 2017 Annien avulla ict-sauruksen syleilyyn. 31 6. Ohjaaja herkuttelee alussa Circlen ylivertaisuudella kuin uskoisi itsekin sen voivan olla totta. Niin kuin Sulo Vilenin ikimuistoinen puolustelu – ”kun sain niin halvalla” – älyttömille hankinnoilleen. Olihan Tankki täyteen ja sen jatko ”Reinikainen” todella laadukkaasti tehtyä viihdettä. Mutta toisaalta, mikseivät uudet yrittäjät saisi kertoa suosittua tarinaa uudessa muodossa. Hanks tekee taas taitavasti mukavan miehen roolin, mutta tällä kertaa karismaattisen, kaikkien alaistensa palvoman sankaripomon kuoren alla pesii ahnas piru. Muut mukana heiluvat näyttelijät Johannes Korpijaakko, Anna-Leena Sipilä ja Heini Inkeri joutuvat venymään moneksi mopoilevasta rovastista kylän juoruämmiin. Kolossaalisia kuvia ja digisälää Ponsoldtin elokuva alkaa utopiana mutta kääntyy dystopiaksi. Reinikainen (Seppo Halttunen) on, niin, ehta Reinikainen. Krapissa luotetaan vanhan tv-suosikin huumorin ytimiin Kun kuulin Krapin kesäteatterin päätyneen ohjelmistovalinnassaan tänä vuonna ”Tankki täyteen” -näytelmään, ensimmäinen ajatus oli: taas kosiskellaan yleisöä. Alman hullun peräänantamattomuuden ymmärtää hyvin tässä valossa. Sanna Saarijärvi sai Emmi Viléninä melskata ja ärhennellä koko poppoolle senkin edestä, milloin syystä, milloin syyttä. Rolf Bamberg Demokraatti miehet näyttämään naurettavilta ja heidän machoiluyrityksensä säälittäviltä. Oliivipuulehto on karussa, helteiden polttamassa maisemassa uskomattoman hieno visuaalinen rikaste. Sujuvasanainen konstaapeli, joka Halttusen tunnetuilla taidoilla laukoo puujalkavitsejä, joita roolihenkilöt eivät välittäisi kuunnella. Olihan saman niminen komediasarja tv:n suosituimpia muutama vuosikymmen sitten, ja on sen jälkeen ollut hitti myös kesäteattereissa. Vahvemmilla Ponsoldt tuntuisi olevan kuvatessaan Maen vanhaa lähiyhteisöä ja muuttuvaa suhdetta siihen, mutta hän jättää sen tason harmillisen vähälle. Roolihahmot tutunoloisia Näyttelijät suoriutuvat osissaan kohtuullisesti esikuviaan myötäillen. Suuryrityksen valopihaan istutettuna komea oliivipuu näyttää häkkilinnulta – joka ei enää laula. On väistämätöntä, että Espanjasta Saksan baanoille siirryttäessä tapahtuu elokuvan silmänruokalistalla katastrofaalinen köyhtyminen. Katsojaa lähinnä huvittaa noin viiden Pentagonin kokoinen, tietysti ympyrän muotoinen rakennuskolossi, joka kirjaimellisesti sulkee it-työläiset syliinsä. Toiminta on kohtuullisen rauhallista, ja alkuperäiskäsikirjoituksen tehneiden Neil Hardwickin ja Jussi Tuomisen lennokkaimat huulet ovat mukana. Ihan kuoliaaksinaurattajaksi siitä ei kyllä ole. Rolf Bamberg Demokraatti Alma (Anna Castillo) yrittää palauttaa isoisänsä (Manuel Cucala) elämänhalun tuomalla pakkosirretty oliivipuu takaisin alkukotiinsa. Circlen kaikkivoipaisten kommunikaatiokeksintöjen isät Bailey ja Stanton tuovat jo Hanksin ja Oswaltin olemusten kautta tietysti mieleen Applen Steve Jobsin ja Steve Wozniakin. Eivätkö tekijät luottaneet katsojien omiin silmiin, korviin ja hoksauskykyihin. Milko Lehdon ohjaama ja sovittama Krapin esitys myötäilee kepeästi telkkarisarjaa. Emma Watson on siinä mielessä osuvassa roolissa, että juuri tällaisiin töihin Harry Potter -seikkailujen pinkovelho-oppilas Hermionen voisi tosielämässä kuvitella päätyvän. Vähän jäin ihmettelemään kertojan käyttöä ikään kuin selventämässä, mitä näyttämöllä tapahtuu. Kaikenlaisen digitaalisen hörhellyksen änkeminen kuvien päälle ei sekään juuri rikastuta katsomiselämystä. Tai joutuu sen kitaan, kuten hän aikanaan tulee huomaamaan. (Asian voi kukin todeta itse, kun ”Tankkeja” ja muitakin 1980–90-luvun huumoriohjelmia on mahdollista katsoa YleAreenassa.) Suuriin saappaisiin Krapin esityksen näyttelijät ovat astuneet aika suuriin saappaisiin. Myös paljon uskottavammin ja ravistavammin tehtyinä. Juhanan kiinnostus tyttöjä kohtaan alkoi pikku hiljaa pilkistää ujon kuoren alta. Ei ole välttämättä helppoa hakea uusia näkökulmia tv-sarjan ikonisiin henkilöhahmoihin tai tapaan esittää heitä. Muuten Watsonin roolisuoritus on varsin ohut. Vai menikö se kuitenkin niin, että Ulla päätti ottaa kunnon pojan Juhanan aviokseen... Näitähän on nähty ja luettu jo ennen Orwellin perusteoksiakin. Jarkko Pajunen tassuttelee lepsuna tohvelisankari Sulona tekemättä numeroa itsestään. Anja Salminen TEATTERI Keski-Uudenmaan teatteri, Krapin kesäteatteri Neil Hardwick-Jussi Tuominen: Tankki täyteen Ohjaus ja sovitus Milko Lehto – Puvustus ja lavastus Heini Maaranen – Tekniikka Saku Tamminen – Rooleissa Jarkko Pajunen, Sanna Saarijärvi, Seppo Halttunen, Anna-Leena Sipilä, Inka Kallén, Johannes Korpijaakko, Kalle Tahkolahti ja Heini Inkeri Jussi Virkkumaa Vilenin pariskuntaa esittävät Krapissa Sanna Saarijärvi ja Jarkko Pajunen.
Kokouksessa ankarasti paheksuttiin tällaista menettelyä. Vastaisuuden varalta päättää kokous: Että seuralla ja sen alaosastoilla ei saa olla mitään tilaisuutta silloin kun Helsingin työväkeä kokonaisuudessaan päätösvaltaisen keskusjärjestön taholta kutsutaan ilmituomaan ajatuksensa yleisistä kysymyksistä. Suomi ei ”mennyt kiinni” kuten nykyään. Neuvostojen kongressi edusti Venäjän ”kaksoisvallan” toista osapuolta. Mutta nämä, jotka seisoivat tuijottamassa Ronjaa typerillä silmillään, olivat selvästikin tyytymättömiä. Ne röhkivät ja huokailivat, ja muuan niistä sanoi synkästi. Kaikki eivät kuitenkaan olleet uutisten äärellä. /-/ Esa U. Käsittelyssä olivat kunnallisdemokratiaa lupaavat kunnallislait, kahdeksan tunnin työaikalaki ja lopulta valtalaki, jolla eduskunta päätti ottaa itselleen vallan maassa. Pietarin työläisten ja sotilaiden neuvostojen kongressissa saatiin aikaan Suomen sosialidemokraattien ehdotusten perusteella päätös Suomen autonomiasta ja mahdollisesti tulevasta itsenäisyydestä. Järjestyskaarteja perustettiin. Syy on varmaan sama kuin aikuisiakin naurattavassa pieruhuumorissa. Samaan aikaan levottomuus maassa lisääntyi. SDP:n usko väliaikaiseen hallitukseen horjui. – Miksvai hää sillai tekee. sotaa vastaan toimeenpannusta mielenosoituksesta. Lakkoliikehdintä jakoi kansalaisia eri leireihin. – Ja me tunnustammekin avoimesti, ettemme luota Venäjän valtakunnan johdossa tällä kertaa oleviin aineksiin yhtään sen enempää, kuin voimme varhemmin luottaa tsaarihallitukseenkaan, SDP:n Yrjö Mäkelin julisti Työmiehen (4.7.) mukaan eduskunnassa. Millään, edes teennäisiellä syyllä eivät syytetyt voineet puolustautua. Helsingin sos.-dem. 32 6. Rikkomaks katon, miksvai noinikkä, noinikkä?” Maailman kirjallisuuden katekismus ASTRID LINDGREN: RONJA RYÖVÄRINTYTÄR (RONJA RÖVARDOTTER, 1981) SUOMENNOS TUULA TAANILA . Tuula Taanila löysi suomennokseensa näille Lindgrenin pikkuriiviöille mainion murteen. Toverikuria. Pitkän keskustelun jälkeen hyväksyttiin seuraavat ponnet: Kokous lausuu paheksumisen kaikille niille seuran jäsenille, jotka ilman pätevää syytä olivat pois kaupungista t.k:n 1 p. Helsingin kaupunginmuseo Venäläiset matruusit marssivat Helsingissä yhdessä järjestyneen työväen kanssa rauhan puolesta heinäkuun 1. Nähtiin myös ensimmäiset poliittiset väkivaltaisuudet. Puheenjohtajan kehotuksesta lähtivät seuran veneet saaresta pois 2 tuntia ennen mielenosoituksen alkua. TULKINTA ROLF BAMBERG Mitä se on: Kakkiaiset ovat Ronjan näyttämösovituksissa lapsiyleisölle aina se taattu riemun irrottaja – samaan tapaan toimii Haisuli muumianimaatioissa. Eduskunta oli päässyt isojen asioiden äärelle. Etymologisesti kakkiaiset eivät kuitenkaan ole peräpään tuotosten mukaan nimettyjä, vaan ne ovat ihan oikeasti kansanperinteessä esiintyviä pieniä kummajaisia. otettiin esille kysymys niiden jäsenien menettelystä, jotka eivät lähteneet mielenosoitukselle sotaa vastaan. päivänä 1917.. Työmies 6.7.1917 Isojen uutisten heinäkuu Heinäkuussa 1917 ei ollut pulaa uutisista. Sen johdosta nuorisoliike joutui ojentamaan jäseniään (juttu alla). Muutamat jäsenet eivät kuitenkaan halunneet lähteä mielenosoituksille ja uhkasivatpa estää veneitä lähtemästä saaresta. Sitä he pienilukuisina eivät kuitenkaan voineet tehdä, joten seura virallisesti pääsi ottamaan osaa mielenosoitukseen. nuorisoseuran ylimääräisessä kokouksessa t.k:n 3 p. Heinäkuu alkoi sodanvastaisella suurmielenosoituksella (1.7.). Yllämainittuihin Helsingin työväen yhteisiin tilaisuuksiin on jokaisen nuorisoseuran jäsenen velvollisuus ottaa osaa. Jyrkimmin kohdistuu tämä paheksuminen niihin henkilöihin, jotka tietoisina seuran periaatteista tekivät saman rikoksen. Elokuulle kestäneen kirjapainolakon takia vain työväenlehdet ilmestyivät. HEINÄKUUTA 2017 Demokraatti 100 vuotta sitten ANTTI VUORENRINNE ”Kakkiaiset olivat enimmäkseen kilttejä ja rauhallisia maahisia, jotka eivät tehneet pahaa. Ja pian muut yhtyivät kuoroon: – Miksvai hää sillai. ”Voffor gör di på detta viset?” hokevat kakkiaiset (rumpnissar) alkukielellä. Helsingissä poliisit olivat lakossa
Jäljelle jää vain kysymys: miksi niin moni seksuaalisesta vapautumisesta täysin pihalla oleva ihminen marssii asian mukana. Äkkiseltään voisi ajatella, ettei näitä tapahtumia yhdistä muu kuin Suomen kesä ja valtava ihmismassa. 34 6. T asa-arvoisimmat asiat ihmiselämässä ovat syntymä ja kuolema. Marssijat ovat havahtuneet elämän ainutkertaisuuteen ja haluavat elää vapaina ulkopuolelta asetetuista normeista ja säännöistä. Kuolema on elämän pelastus Pride-kulkueen viesti poikkeaa Suviseuroista radikaalisti. Ollaan Jumalan maanpäällisessä valtakunnassa, jonka rajat on piirretty tarkkaan. Tarkemmin katsottuna kaikissa tapahtumissa on nähtävissä yhteinen juuri, joka liittyy kuolevaisuuteen. Kännisekoilu on poissa ja ihmiset hyvällä tuulella. Helsingissä heilutettiin lettiä Tuska-festivaaleilla ja marssittiin seksuaalisen tasa-arvon puolesta Pride-kulkueessa. Juuri elämän rajallisuus tekee maanpäällisestä taivalluksestamme mielenkiintoisen. Porissa taas veisattiin taivaskaipuun virsiä vanhoillislestadiolaisten Suviseuroissa. Raamatun ja muiden pyhien kirjojen vanhentuneet sukupuoliroolit halutaan paiskata roviolle. Suviseurat ovat kävijälle uskomaton kokemus. Jokaisen ihmisen ainutlaatuisuus hehkuu kulkueessa sateenkaaren värein. Elämä voidaan ottaa koska tahansa pois, emmekä varmuudella voi sanoa, mitä ”sateenkaaren päässä” on tarjolla. Ihminen ei ole vain osa massaa vaan yksilöllinen luomus, jolla on oma tahto ja päämäärä. Kaikki kehuvat seurojen huippuunsa hiottua ruokahuoltoa ja rauhoittavaa tunnelmaa. Jokaisen elämä päättyy joskus. Pride-kulkueessa ei tekeydytä Jumalan lapsiksi vaan jumalattoman aikuisiksi. Itselleen hän vastasi, että Nooan arkkiinkin pääsi vain seitsemän ihmistä. Viime viikonloppuna satavuotias Suomi oli väärällään megaluokan yleisötapahtumia. Koska kuitenkin kuolemme, on syytä välttää elämätöntä elämää. Tuska-festivaalin tunnelmassa on salatulla tavalla paljon yhtäläisyyksiä Suviseurojen kanssa. Elämä ennen kuolemaa ei ole niinkään kiinnostavaa. Kun Suviseuroissa lempeäkasvoinen seurapuhuja latelee elämänkielteisiä ohjeita, Tuska-festivaalin pelottavat esiintyjät paljastuvat takahuoneessa mitä lempeimmiksi hahmoiksi. Parisataatuhatta vanhoillislestadiolaista on siis jo kelpo parannus Vanhan testamentin aikaan. Tuskassa kuoleman kanssa flirttailu on avoimesti läsnä. Jokainen tapahtuma antaa elämän tarkoitukseen erilaisen vastauksen. Tuska-festivaalin tunnelmassa on salatulla tavalla paljon yhtäläisyyksiä Suviseurojen kanssa.. Synnymme toki erilaisiin olosuhteisiin ja kuoleman kohtaaminenkin on kovin yksilöllistä, mutta kumpikin ovat vääjäämättömiä elämän kannalta. Koska kuolemme, kysymme jatkuvasti elämän tarkoitusta. Sanoitukset vilisevät verimystiikkaa ja paholaisen kutsumista. Ilman kuolemaa elämän tarkoitus ei kiinnostaisi ketään; taide ja musiikki kamppailisivat olemassa olostaan, uskonnot typistyisivät filosofioiksi ja kirkkoon ei kuuluisi kukaan. Suviseuroissa verimystiikalla hekumoidaan, kun synninpäästöä tarjotaan katuville ”Jeesuksen nimessä ja kalliissa sovintoveressä”. Älytön päihteiden käyttö saa kuitenkin kysymään, onko Tuska-kävijän elämänpelko niin vakavaa sorttia, että kuolemakin on elämää parempi vaihtoehto. Tärkeintä on kuoleman jälkeinen elämä, jonne käy parannuksen armon saaneen Jumalan lapsen tie. Uskon, että juuri kuoleman vääjäämättömyys antaa elämälle sen syvimmän merkityksen. HEINÄKUUTA 2017 Salmiakkia MIKKO SALMI MIKKO.SALMI@DEMOKRAATTI.FI #MSALMI MIKKO SALMI MIKKO.SALMI@DEMOKRAATTI.FI TWITTER: @MSALMI Tällä palstalla vuorottelevat Nieminen Vee ja Mikko Salmen Salmiakkia. Joukkovoima saa joskus ihmisen näyttämään hämmästyttävän typerältä. Viikonloppuna eräs seurapuhuja ihmetteli ääneen, miten taivaaseen pääsevien joukko voi ollakin näin pieni
Hän osallistui kansainväliseen terveydenhuollon kehittämiseen mm. Lepolla oli useita kansainvälisiä tehtäviä kuten tupakan rajoittamista koskeneen WHO:n kansainvälisen paneelin puheenjohtajuus. Tutkijana hän oli uutta kartoittava. Teatteriesitys alkaa klo 14.00. Virkamiesura muodostui hänelle elämänmittaiseksi tehtäväksi lääkintöhallituksessa ja ministeriössä sekä kansainvälisissä järjestöissä. Saavumme perille noin klo 13, jolloin on tarjolla kenttäkeittiön tarjoamaa hernesoppaa. mennessä: 09 701 0522 / Sari Ojala tai 09 701 0507 / Nina Lindén Huom! Paikkoja rajoitetusti. Kimmo Leppo hallitsi terveyspoliittista tutkimusta eikä voinut hyväksyä argumentteja kuten ”tutkimattakin tiedetään”. Hän oli 73-vuotias ja syntynyt Helsingissä 14.10.1943. Vappu ja Ilkka Taipale Jarkko Eskola Kirjoittajat ovat Kimmo Lepon ystäviä ja työtovereita. Teos sai Valtion tiedonjulkistamispalkinnon 1974. Esityksen ohjaa Erik Pöysti. Kimmo Leppo houkuteltiin poliittis-hallinnollisiin tehtäviin sosiaalija terveysministeriöön 1973 vasta valmistuneen kansanterveyslain avatessa uuden vaiheen Suomen terveyspolitiikassa. Kimmo Leppo osallistui jäsenenä sosialidemokraattien terveyspoliittiseen ryhmään jo 1960-luvulla. Hän edusti Suomea kahdesti maailman terveysjärjestön, WHO:n hallintoneuvostossa ja toimi terveyspoliittisena konsulttina WHO:n päämajassa ja Euroopan aluetoimistossa. Hän oli etevä, syvällisesti kansanterveyden edistämiseen sitoutunut hallintovirkamies, jonka tukeen monet ministerit kiittäen turvautuivat. 35 6. HEINÄKUUTA 2017 Kuollut Terveyspolitiikan asiantuntija Kimmo Leppo Lääketieteen tohtori, ylijohtaja Kimmo Leppo kuoli Helsingissä 2. Hän rakasti jazzia ja klassista musiikkia sekä elokuvia. Hän oli rakenteellisen terveyspolitiikan vaikuttaja ja tuntija, joka hallitsi sosiaalija terveydenhuollon koko alaa. Yhdessä Kai Sieversin ja Osmo Koskelaisen kanssa he käynnistivät ensi kertaa suuren suomalaisen seksuaalitutkimuksen, jonka tulokset julkaistiin teoksena Suomalaisten sukupuolielämä 1973. Kimmo Leppo. Lääkäriopintojensa ohella hän perehtyi laaja-alaisesti yhteiskuntatieteisiin, sosiologiaan, kansantaloustieteeseen, sosiaalipolitiikkaan, tilastomatematiikkaan, jotka johtivat hänet sekä tutkijanuralle, väitöskirjaan että kansanterveystieteen dosentiksi ja professorin pätevyyteen. Matkan hinta on 65 euroa. Teos ei ole saanut ansaitsemaansa huomiota. Edvin Laine ja Olavi Veistäjä tekivät käsikirjoituksen vuonna 1966, perustuen Väinö Linnan romaaniin Tuntematon Sotilas. Häntä jäävät suremaan lähiomaisten ja ystävien ohella myös terveysja sosiaalipolitiikan laaja tutkijayhteisö sekä Suomessa että kansainvälisesti. Hän perehtyi tehtäviinsä syvällisesti tutkijan ja terveyspoliitikon ambitioin ja omistautui työlleen tavoitteenaan yhteiskunnallisen eriarvoisuuden vähentäminen ja terveyden tasa-arvon vahvistaminen. Kehitysmaiden terveydenhuoltoon perehtyminen johti Lepon toimittamaan jo vuonna 1973 kirjan Sairas maailma. 23.7.2017 Vielä ehtii!. kesäkuuta pitkään sairastettuaan. Hintaan sisältyy teatterilippu, hernesoppalounas, väliaikakahvit ja kuljetukset. Tuloksena oli – ennen kaikkia muita puolueita – Turun puoluekokouksessa 1969 hyväksytty ensimmäinen terveyspoliittinen ohjelma, joka alkoi komeasti: Köyhyys ja sairaus kulkevat käsi kädessä. Samasta aineistosta syntyi myös väitöskirja. Ilmoittautumiset 7.7. terveyden edistämisen konseptia luotaessa. Paluu Helsinkiin välittömästi esityksen jälkeen. Hän kirjoitti 17-vuotiaa na ylioppilaaksi ja pääsi heti opiskelemaan lääketiedettä. Kimmo Leppo oli kosmopoliitti ja kulttuurin tuntija nuoruudestaan lähtien. Vielä eläkkeelle jäätyään ja sairastelun jo verottaessa hänen voimiaan hän kirjoitti Kalevi Sorsa -säätiölle terävän terveyspoliittisen analyysin Kansanterveys on tahdon asia. Kesäteatteriterveisin, Mikko Salmi, matkanjohtaja Tervetuloa Demokraatin teatterimatkalle Raaseporin Harparskogiin katsomaan esitystä TUNTEMATON SOTILAS Ainutlaatuinen kesäteatteriesitys juhlistaa Suomen 100-vuotistaivalta, autenttisella alueella Harparskogin puolustuslinjalla Hankoniemellä, Raaseporissa. Se johti kansainväliseen sopimukseen, kansallisten tupakkarajoitteisten lakien syntyyn ja kansantervey den edistämiseen globaalisti. Sosiaalija terveysministeriön osastopäällikkönä, ylijohtajana ja terveyspalvelujen kehittäjänä Leppo toimi 1991–2007. Esityksen kesto on kolme tuntia väliaikakahveineen. Laskutamme matkan ennakkoon (eräpäivä 10.7.) Lähtö Helsingistä, Ympyrätalon B-portaan edestä klo 10.30 ja Mikonkadun ryhmämatkapysäkiltä, Rautatientorin laidalta, klo 10.40
Suomen Wanhojen Toverien valtakunnalliset retkeilyja kulttuuripäivät Tampereella 25.–26.8. Lisätiedot ja hakuohjeet löytyvät osoitteesta www.sivistysrahasto.fi Viikkolehti ja netti: Demokraatti.fi Sarvilla ja hampailla UUSIMAA . Toveri-illallinen Tampere-talon Sorsapuisto-salissa. Majoittumisen jälkeen klo 17.30 kokoonnutaan Laikun-lavalle työväenlaulutilaisuuteen. com tai 040 559 0999.. KUNNALLIS-JÄRJESTÖ ry Pitkäkatu 50 65100 VAASA http://vaasa.sdp.fi sdp.vaasa@netikka.fi Puheenjohtaja Markku Ahonpää 040 557 0846 Varapuheenjohtaja Oili Airaksinen-Rajala 040 561 1884 Sihteeri Virve Airaksinen 040 569 8300 Taloudenhoitaja Erik Cederholm 0500 365 944 KOKKOLAN SOS.DEM KUNNALLISJÄRJESTÖ ry. 020 774 0420 Aluejohtaja Outi Rannikko Puistokatu 6 A, 20100 Turku, puh. 010 770 3700, fax 010 770 3701, etunimi.sukunimi@jhl.fi Maariankatu 6 b, 20100 Turku puh. Riitaja rikosoikeudenkäynnit 25 vuoden kokemuksella. Apurahojen hakuaika on 1.8-31.8. ja kahvit pe klo 10.30 Tampereen Työväentalolla, Hämeenpuisto 28. Lisäksi sinulla on mah dollisuus hyödyntää liiton tarjoamia edullisia lomaja harrastusmahdollisuuksia. Maksu Läntisen Uudenmaan Wanhat toverit FI19 5236 2120 0224 55. Ilm. Backlundinpolku 1 A 67700 Kokkola http://kokkola.sdp.fi Puheenjohtaja Sakari Ruisaho 040 838 7697 Varapuheenjohtaja Jaana PikkarainenHaapasaari 040 736 2614 Sihteeri Pirjo Paavolainen 050 352 2123 Taloudenhoitaja Esa Kant 040 778 9810 SAK:n ja liittojen aluetoimistot palvelevat Sinua muun muassa työttömyysturvaan, työsuhdeturvaan ja koulutukseen liittyvissä kysymyksissä. krs. 0400-423835 VAASAN SOS.DEM. 175 e/hlö. Lounas Vapriikin museoravintola Valssissa. www.sak.fi Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry Autoja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry Metallityöväen liitto ry www.akt.fi www.metalliliitto.fi Jäsenyys ja liittyminen 030 100 600 Jäsenten työsuhdeasiat 030 100 620 Työttömyysturva 020 690 211 Vaihde 020 774 002 etunimi.sukunimi@pam.fi Palvelualojen ammattiliitto PAM ry www.pam.fi www.jhl.fi SAK:N LOUNAIS-SUOMEN TOIMINTA-ALUE / TURKU Liity SAK:n ammattiliiton jäseneksi! Maariankatu 6 b, 20100 Turku, puh. Kiertoajelu ”Punainen sekä muuttunut Tampere” la klo 10. 020 77 41323 fax 020 77 41330 Työttömyyskassa 020 690 455 etunimi.sukunimi@metalliliitto.fi Avoinna ma–ti klo 9–12 ja 13–16 to–pe klo 9–12 ja 13–16 ke suljettu Yliopistonkatu 33 G, 4. 36 6. Liikuntarajoitteisille kuljetus. Puhujat emeritusprofessori Osmo Apunen sekä VT, Helsingin Yliopiston poliittisen historian dosentti Eino Ketola. Päivien ohjelma, ruokailut, majoitus 2 hlö/huone Cumulus Hämeenpuisto, johon sisältyy aamiainen ja sauna sekä kuljetus Karjaa-Virkkala-Lohja-Nummela-Tampere kaikki yht. pikaisesti leena.levonpera@gmail. 20100 Turku, turku@pam.fi Perustettu 1932 80v HAUTAUSTOIMISTO Annikki Perttala-Koskinen Oy Linnankatu 3 Brahenkadun kulma Puh. (02) 4501 541, 4501 540 fax (02) 4501 543 etunimi.sukunimi@akt.fi Avoinna ma–pe klo 8.20–16.00 Humalistonkatu 6, 20100 Turku puh. HEINÄKUUTA 2017 Yhdistystoiminta Lakiasiat Hautauspalvelut LAKIASIAINTOIMISTO SEIJA KÄRNÄ OY Helsinki-Akaa-Nurmijärvi Kaikki lakiasianne. Päivien avajaiset ja seminaari ”Valtalaista nykypäivään työväen näkökulmasta” klo 13 Tampereen Työväentalon Konsu-salissa. Ilm. 231 4074 Myös liikeajan jälkeen TURKU www.perttala.fi KANSAN SIVISTYS RAHASTON APURAHAT ON HAETTAVANA ELOKUUSSA Kansan Sivistysrahasto tukee apurahoin työväen ja työväenliikkeen sivistysja kulttuurityötä, tutkimusta, yhteiskunnallisesti painottunutta toimintaa ja työväenkulttuuria. Lähtö Karjaalta klo 06.00
Kyytipalvelu Uberin toimitusjohtaja luopui viime viikolla tehtävästään, mikä hänen nimensä on. Run on ja suv en päi vä 9. Onnea voittajalle! 1. 10. 6. 3. Oikein vastanneiden kesken arvotaan yksi 10 euron lahjakortti. Mikä 1990-luvun TV:n kulttisarja on palannut tänä vuonna uusin jaksoin. Ratkaistuja ristikoita odotetaan toimitukseen seuraavan viikon perjantaihin mennessä. Ruo tsa lai nen 5. 3. 4. Minkämaalainen joukkue voitti Jukolan viestin. Tw in Pea ks 7. 28. 7. Puu tia isa ivo kuu mee see n 2. Milloin Mathias Rust lensi pienkoneella Neuvostoliittoon. Tra vis Kal ani ck 8. Mikä suomalaisyritys valmistaa Natolle ohjusten infrapunasensoreiden jäähdyttimiä. Kan kaa npä älä ine n per heyrit ys Las erg as Oy. 37 6. Suk upu olit aut isa ira ala n muu tto on Töö lös tä Kum pul aan 190 0-lu vun alu ssa . Ratkaisu Ristikon 24/2017 ratkaisu: Torstaina 15.6. julkaistun ristikon 10 euron lahjakortin voitti Pirkko Miinalainen Espoosta. HEINÄKUUTA 2017 Ristikko 27/2017 Kuvaristikko ilmestyy joka torstai. Mihin punkkien levittämään tautiin on olemassa rokote. Minkä eläimen karvat kasvavat pisimmiksi. Nimi: Osoite: Postitoimipaikka: Tietovisa VEIJO WIREN veijo.wiren@gmail.com Ratkaisuja Sudoku 1. Ihm ise n 6. Merkitse kuoren päälle ristikon numero. Miksi tänään (to 6.7.) liputetaan. 20. Ratkaistut ristikot lähetetään osoitteella Demokraatti / Ristikko, PL 338, 00531 Helsinki. 8. 10. 9. Montako pakolaista maailmaan tulee lisää joka minuutti. Mihin sanonnan ”lähti kuin kuppa Töölöstä” on ajateltu alun perin viitanneen. 5.19 87 4. 5. 2
One Chance (12) Yle TV2 klo 22.00 (Britannia 2013) Hauska ja lämminhenkinen tositarina ujosta walesiläisestä kännykkäkauppiaasta, joka nousee tähdeksi laulamalla oopperaa television kykyjenetsintä-kilpailussa. Katsoja riemastuu, sillä nyt on selvästi luvassa jotakin aivan muuta kuin paavilta saattaa odottaa. Hän vähät välittää siitä, mitä on ollut tapana tehdä. On kutkuttavaa odottaa, mitä hänen sisimmästään paljastuu. O: Stanley Kubrick. Avausjakson perusteella kymmenosainen sarja on tuotannoltaan laadukas ja juoneltaan kuin pelkästään niitä omia lempimakeisia sisältävä irtokarkkipussi. KESKIVIIKKO 12.7. On aina hyvä merkki, että sarjan avausjakso antaa enemmän kysymyksiä kuin vastauksia. Jotkin katoliset kriitikot ovat huolestuneet kuvasta, jota sarja katolisesta kirkosta maalaa. Kuva: Liam Daniel 06 07 TV-ohjelmat TORSTAI PERJANTAI Kino: 2001: Avaruusseikkailu (7) Yle Teema & Fem klo 21.00 (2001: A Space Odyssey, Britannia 1968) Arthur C. Italialaisohjaaja Paolo Sorrentino avaa hahmoja hiukan tuolta ja vähän täältä, jättäen varjoon juuri sen verran, että katsoja janoaa lisää. 06.53 Jääkarhu Otto (S) 07.04 Stella ja Sami (S) 07.19 Arvaa kuinka paljon sinua rakastan (S) 07.33 Killi ja Kiki (S) 07.38 Fluugalaiset (S) 07.49 Puutarhan tonttu 07.57 Martta puhuu (S) 08.24 Galaxi 08.25 Futaajat 08.37 Nokkelikot (7) 08.55 Holby Cityn sairaala (12) 09.55 The Late Late Show with James Corden 10.35 Rentoa ruokaa Lontoossa 11.00 Kummeli (7) 11.30 Au pairit Los Angelesissa 12.01 Suunnistuksen MM: Miesten keskimatka 14.00 Uusi päivä (S) 14.30 Ali Show: Anitta Ahonen 15.00 Suunnistuksen MM: Naisten keskimatka 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 SM-viikko: Uinti 20.00 Uusi päivä (S) 20.30 Ja’mie: Private School Girl (S) 21.00 Hairy Bikers: Villi Pohjola 22.00 Uutiset 22.05 Urheiluruutu 22.10 The Late Late Show with James Corden 22.50 Ali Show: Anitta Ahonen 23.20–00.10 Villi kortti MTV3 06.25 Aamusää 06.55 Huomenta Suomi 09.05 Kauniit ja rohkeat (S) 09.30 Manuela leipoo 10.00 Paluu alttarille 11.00–12.00 Lääkärit 13.30 Oma koti kullan kallis 14.30 Grand Designs – unelma-asunnot 15.30 Piha ja parveke 16.00 Suomen kaunein koti 17.00 Kauniit ja rohkeat (S) 17.30 Salatut elämät (7) x 3 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Young Man, Cash Man (7) 20.00 Kokkisota 21.00 Pitääkö olla huolissaan. 38 6. Kuvassa Paul (James Corden). Kuva: Manfred Corrine LAUANTAI 8.7. Hän ei ole nöyrä eikä missään nimessä helposti ohjailtavissa. 06.53 Samsam (S) 07.01 Jokeri Pokeri Box 07.06 Hermanni Hiiri (S) 07.14 Pikkuli (S) 07.19 Nelli ja Noora (S) 07.27 Herra Heinämäki (S) 07.33 Richard Scarry: Touhulan arvoituksia (S) 07.57 Melkein mestari 08.03 Anton Siilinen ratkaisee (S) 08.17 Galaxi 08.18 Syrhämä (7) 08.50 Näin Norjassa 09.00 Holby Cityn sairaala (12) 10.00 The Late Late Show with James Corden 10.40 Rentoa ruokaa Lontoossa 11.05–11.35 Aamujumpan aakkoset 11.50 Uusi päivä (S) 12.20 Ali Show: Tommi Läntinen 12.50 Suunnistuksen MM: Miesten viesti 14.50 Suunnistuksen MM: Naisten viesti 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 SM-viikko: Kortteliajo 18.45 SM-viikko: Trialpyöräily 19.30 SM-viikko: Triathlon 20.15 SM-viikko: Drifting 21.00 Satuhäät 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.00 The Late Late Show with James Corden 22.40 Ali Show: Tommi Läntinen 23.10 Satisfaction (16) 23.50–00-50 Yle Live: Pyhimys MTV3 06.25 Aamusää 06.55 Huomenta Suomi 09.05 Kauniit ja rohkeat (S) 09.30 Manuela leipoo 10.00 Paluu alttarille 11.00–12.00 Lääkärit 13.30 Koiralle koti x 2 14.30 Ruotsin surkein kuski 15.30 Middle (S) 16.00 Aku ja 7 ihmettä (S) 17.00 Kauniit ja rohkeat (S) 17.30 Salatut elämät x 3 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Piha ja parveke 20.00 Diili 21.00 Pop’n’Roll 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 F1 Extra 22.45 Elokuva: The Sessions (16) 00.45 Rikoksista pahin (12) 01.40 Sleepy Hollow (12) 02.35–03.10 Nurse Jackie (12) NELONEN 06.00 Bubble Guppies (S) 06.25 Disneyn esikoulu: Mikki ja ralliryhmä (S) 06.50 Disneyn esikoulu: Sofia ensimmäinen (S) 07.10 My Little Pony: Ystävyyden taikaa (S) 07.35 Sonic Boom (7) 07.45 Tashi (7) 08.00 Madagascarin pingviinit (7) 08.25 Angry Birds Toons (S) 08.30 Star Wars Rebels (7) 09.00–10.05 Eläinpotilaiden pelastaja 13.45 Heikoin lenkki 14.45 MasterChef Australia 15.50 Leijonan luola USA 16.50 Onnenarpa 16.55 Vain elämää x 2 18.55 HS-uutiset ja sää 19.00 Hauskat kotivideot x 2 20.58 Keno 21.00 Elokuva: Kummeli kultakuume (12) 23.00 Elokuva: RED 2 (12) 01.20 Leijonan luola USA 02.20–03.20 Poliisit (S) x 2 YLE TEEMA & FEM 09.00 Kesäpuhujat 10.00 Puutarhaperjantai 10.30 Tinan keittiössä 11.00 Ævar tutkii ja selvittää 11.30 Minun Ruotsini 12.00 Metropolitan: Tituksen lempeys 14.30 Lohdutusseremonia (S) 14.55 Elävä arkisto: Sulkavan soutu 14.57 Miss’ soutaen tuulessa – Suomi, soutu ja Sulkava 15.41 Tuas souvetaan 16.00 Sairaan kaunis elämä (12) 16.50 Jäitä hattuun (12) 17.25 Tinan keittiössä 17.55 Nyheter TV-nytt 18.00 Saara ja Sorsa (S) 18.07 Taikaleipää (S) 18.15 Sateenkaariperhe (S) 18.21 Kesä isän kanssa (S) 18.28 Minipala: Hyttynen (S) 18.30 Saunabaletti 19.00 Maahanmuuttajan paluu 19.30 Nyheter TV-nytt 19.45 Ajankuvia Tukholmasta 20.00 Batman (7) 20.24 Batman (7) 21.00 Kino: Pieniin päin (16) 22.45–00.32 Yle Live: Eric Clapton, Slowhand at 70 Prisma: Yellowstonen arvoitus Yle TV1 klo 19.00 Aikoinaan kymmenettuhannet vapitit (kanadanhirvi) vaelsivat Yellowstonen laaksoissa, mutta nykyään yhä harvemmat yksilöt saavuttavat talvehtimis alueensa. 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Formulasirkus 23.05 Rikoksista pahin (12) 00.05 Hävyttömät (12) 01.10 Revolution (16) x 2 03.00–03.55 Zoo (12) NELONEN 06.00 Myyrä ja Panda (S) x 2 06.25 Disneyn esikoulu: Mikki ja ralliryhmä (S) 06.45 Disneyn esikoulu: Sofia ensimmäinen (S) 07.10 My Little Pony: Ystävyyden taikaa (S) 07.30 Sonic Boom (7) 07.45 Tashi (7) 08.00 Madagascarin pingviinit (7) 08.25 Angry Birds Toons (S) 08.30 Star Wars Rebels (7) 09.00–10.05 Eläinpotilaiden pelastaja 13.45 Andrew Maynen metkut (S) 14.15 MasterChef Australia 15.45 Leijonan luola USA x 2 17.50 Remppa vai muutto: Lomakodit 18.55 HS-uutiset ja sää 19.00 Suomen huutokauppakeisari 20.00 Suomen hauskin tavis (S) 20.58 Keno 21.00 Hyvät ja huonot uutiset 22.00 Hyvät ja huonot uutiset x 2 00.00 Leijonan luola USA x 2 02.00 Rekkakuskit jäällä (7) 03.00 Poliisit (S) x 2 04.00–04.30 Rajavalvojat (S) YLE TEEMA & FEM 09.00 Kesäpuhujat 10.00 Puutarhassa tuoksuu ruoka 10.30 Tinan keittiössä 11.00 Luontomatkalla 12.00 Treme (12) 13.00 Historia: Ihmeellinen Silkkitie 13.55 Sibelius, Lintu ja RSO 15.10 Ranskan modernismin kiehtova historia 16.00 Sairaan kaunis elämä (12) 16.50 Jäitä hattuun (12) 17.25 Tinan keittiössä 17.55 Nyheter TV-nytt 18.00 Henri ja uudet asiat (S) 18.05 Carstenin ja Gitten kaverihuvila: Carstenin ja Gitten kaverihuvila (S) 18.30 Leirille! (7) 18.40 Full Proof 18.52 Viidakkojytä (7) 18.58 Keltapaita (S) 19.00 Minun Ruotsini 19.30 Nyheter TV-nytt 19.45 Ajankuvia Tukholmasta 20.00 Velvet – muotitalon tarina (7) 20.45 Mittatilaustyönä 21.00 Kino Klassikko: Kaikki tiet tukossa (12) 22.45 Elävä arkisto: Sulkavan soutu 22.47 Miss’ soutaen tuulessa – Suomi, soutu ja Sulkava 23.31–23.50 Tuas souvetaan YLE TV1 06.25 Puutarhaunelmia: remix 06.55 Ylen Aamu-tv 09.30 Suomi on venäläinen 10.00 Piikkejä paratiisissa (7) 10.48 Päivän kasvo 11.00 Alueellisia uutisia x 10 12.10 Yle Oddasat 12.15 Viidakkoperhe (7) 13.00 Johan nyt on markkinat (S) 14.35 Oma laakso 15.00 Uutiset 15.05 Uutiset selkosuomeksi 15.10 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.55 Avara luonto: Monsuunin maat 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.10 Piikkejä paratiisissa (7) 18.00 Uutiset 18.12 Uutiset alueeltasi 18.20 Päivän kasvo 18.30 Suomi on venäläinen 19.00 Kansan mies (7) 19.45 Mittatilaustyönä 20.00 Rakkautta vain (S) 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 The Young Pope – piru vai pyhimys (16) 22.00 Dicte (16) 23.31 Uutiset 23.35 Oddasat 23.40–00.05 Naistenosastolla Amerikassa (12) YLE TV2 06.51 Pikku Kakkonen 06.52 Nimipäiväonnittelu: 7.7. The Young Pope – piru vai pyhimys -sarjan alussa tutustumme uuteen paaviin. Kansa on innoissaan mutta kardinaalit hämmennyksen vallassa. Viikon vinkki ANNA-LIISA BLOMBERG Nuori paavi hätkähdyttää The Young Pope – piru vai pyhimys YLE TV1 perjantaisin klo 21.05 PERJANTAI 7.7. Jo ensimmäisessä jaksossa katsoja huomaa pohtivansa myös sisar Maryn sisintä. Kuinka tässä näin kävi?. Clarken kirjoittama tieteiselokuvan suuri, salaperäinen klassikko, jossa ihmiskunta alkaa tavoitella paikkaansa maailmankaikkeudessa. Ihme ei ole sekään. Onko hän ylpeä kasvatistaan, vai yllättikö Pius XIII hänetkin. Jude Lawn esittämä Pius XIII polttaa ketjussa ja vaatii aamupalaksi kirsikanmakuista kevytcolaa. Ei kovin paavillista. Sisar saa merkittävän tehtävän paavin rinnalla. Ensimmäistä kertaa paaviksi on valittu amerikkalainen, mies nimeltä Lenny Belardo (Jude Law). Hän on takuulla kaikkea muuta kuin kardinaalit ja muut Vatikaanin varjojen vaikuttajat ovat odottaneet. N: James Corden. Kun on syönyt yhden, tekisi mieli ahmia koko pussi yhdeltä istumalta. MAANANTAI 10.7. HEINÄKUUTA 2017 YLE TV1 06.25 Liftarit 06.55 Ylen Aamu-tv 09.30 Suomi on venäläinen 10.00 Piikkejä paratiisissa (7) 10.48 Päivän kasvo 11.00 Alueellisia uutisia x 10 12.10 Yle Oddasat 12.15 Viidakkoperhe (7) 13.00 Tukkipojan morsian (S) 14.35 Outoja sieniä 15.00 Uutiset 15.05 Uutiset selkosuomeksi 15.10 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.50 A-studio 16.20 Paremman elämän toivossa 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.10 Piikkejä paratiisissa (7) 18.00 Uutiset 18.12 Uutiset alueeltasi 18.20 Päivän kasvo 18.30 Suomi on venäläinen 19.00 Kettu (12) 20.00 Muisti: Kohtauksia Berliinissä 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 Kansan mies (7) 21.50 Ulkolinja: Piikkilankaa ja vapaakauppaa 22.45 Uutiset 22.50 Oddasat 22.55 Raja jota ei ylitetä (16) 23.45–00.15 Koko elämä pelissä YLE TV2 06.51 Pikku Kakkonen 06.52 Nimipäiväonnittelu: 6.7. O: David Frankel. Kuvassa vapitin kallo. Mihin vapitit ovat kadonneet salaperäisesti. Pius XIII, nelikymppinen amerikkalainen Lenny Belardo pitää sellaisen puheen, että kardinaalit pyörtyä kopsahtavat ja Pietarinaukion ihmismeri hiljenee. Sarjan keskeisiä hahmoja Vatikaanin väen lisäksi on sisar Mary (Diane Keaton), joka on kasvattanut orpokotiin hylätyn Lennyn. Ei ihme, että viime syksynä Venetsian filmifestivaaleilla ensi-iltansa saanut sarja on kerännyt kiitosta ja kahminut esimerkiksi Italiassa komeammat katsojamäärät kuin Game of Thronesin avausjakso sikäläisittäin sai
06.53 Metkat Mesiläiset (S) 07.01 Unelmajuttu 07.07 Tie tähtiin (S) 07.20 Franklin ja ystävät (S) 07.34 Nalle 07.41 Timppa (S) 07.51 Itikkaötökät 07.57 Olivia (S) 08.21 Galaxi 08.22 Tenavat (7) 08.29 Hullabalooba (7) 08.34 Sohvaset (7) 08.50 Näin Norjassa 09.00 Holby Cityn sairaala (12) 10.00 Luontoretkellä: Luonnon sininen hetki 10.35–11.05 Kummeli (7) 12.35 Hehku x 2 13.35 Tanskan toisenlaiset frendit 14.05–14.33 Bathinan erilaiset maailmat 14.50 Eloonjääneet 15.30 Au pairit Australiassa 16.00 Uusi päivä (S) 16.30 Ali Show: Simo Frangén 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Kummeli (7) 18.30 Yleisurheilun eliittikisa: Joensuu 21.00 The Musketeers (12) 21.53 Uutiset 21.58 Urheiluruutu 22.03 The Late Late Show with James Corden 22.45 Ali Show: Simo Frangén 23.15 Cuckoo (12) 23.45–01.20 Muhammad Alin suurin ottelu (7) MTV3 06.25 Aamusää 06.55 Huomenta Suomi 09.05 Kauniit ja rohkeat (S) 09.30 Finnjävel – ravintola helvetistä 10.00 Suomen ihanimmat häät 11.00–12.00 Lääkärit 13.30 Jamien lohturuokaa 14.30 Hurjat sääilmiöt 15.30 Middle (7) 16.01 Vapaaksi veloista 17.00 Kauniit ja rohkeat (7) 17.25 Salatut elämät (7) 18.00 Salatut elämät (7) x 2 (S) 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 SuomiAreena: Suoraa asiaa 20.30 SuomiAreena: Viihteellä 21.00 Rouva Ministeri (12) 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Vikinglotto, Jokeri ja Lomatonni 22.30 Tulosruutu 22.40 SuomiAreena: Tasavallan presidentin haastattelutunti 23.40 Valkyrien (12) 00.40 Mustamaalattu (7) 01.35 Zoo (12) 02.30–03.05 Nurse Jackie (12) NELONEN 06.00 Bubble Guppies (S) 06.25 Disneyn esikoulu: Mikki ja ralliryhmä (S) 06.50 Disneyn esikoulu: Sofia ensimmäinen (S) 07.10 My Little Pony: Ystävyyden taikaa (S) 07.35 Sonic Boom (7) 07.50 Tashi (S) 08.05 Lego Ninjago (7) 08.30 Angry Birds Toons (S) 08.35 Star Wars Rebels (7) 09.00–10.05 Eläinpotilaiden pelastaja 13.45 MasterChef Australia 15.45 Leijonan luola USA 16.45 Onnenarpa 16.50 Leijonan luola USA 17.50 Remppa vai muutto: Lomakodit 18.55 HS-uutiset ja sää 19.00 Hauskat kotivideot 20.00 Mad Cook Show (S) 20.58 Keno 21.00 Elokuva: 007 ja Kultasormi (16) 23.15 Supertähdet (S) 00.45 Leijonan luola USA x 2 02.45 Virta (12) 03.45–04.45 Rajavalvojat (S) x 2 YLE TEEMA & FEM 09.00 Kesäpuhujat 10.00 Piha kuntoon 10.30–11.00 Tinan keittiössä 12.35 Vempainmies x 2 13.20 Kansankodin kuokkavieraat 14.20 Nyrkin ja hellan välissä (S) 15.00 Taidetutkimukset 16.00 Sairaan kaunis elämä (12) 16.50 Jäitä hattuun (12) 17.25 Tinan keittiössä 17.55 Nyheter TV-nytt 18.00 Urpo ja Turpo (S) 18.09 Pippi, Puppu ja Rosmari (S) 18.16 Minusta tulee... 39 6. 22.20 Ulkolinja: Piikkilankaa ja vapaakauppaa 23.15 Uutiset 23.20 Oddasat 23.25–00.25 Parasta vanhustenhoitoa YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 12.7. 06.53 Hei Taavi (S) 07.00 Lauludiplomi 07.20 Hau Hau, Piip ja Veli (S) 07.32 Hilla ja avaruuden Eetu (S) 07.42 Askarrellaan 07.49 Petteri Kaniini (S) 08.01 Apina opena 08.22 Galaxi 08.23 Roosan ja Tiinan suuri lomaseikkailu (7) 08.50 Näin Norjassa 09.00 Holby Cityn sairaala (12) 10.00 Sininen planeetta – akvaarion synty 10.30 Sinun viikkosi, minun viikkoni 11.00 Kummeli (7) 11.30 Hehku x 2 12.30 Bathinan erilaiset maailmat 13.00 Kun sydän särkyy 13.30 Lippu rakkauteen 14.00 Satuhäät 14.50–15.18 Saamelaishäät 15.30 Au pairit Los Angelesissa 16.00 Uusi päivä (S) 16.30 Ali Show: Anna Dahlman 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Holby Cityn sairaala (12) 19.00 Kummeli (7) 19.30 Au pairit Australiassa 20.00 Uusi päivä (S) 20.30 Ja’mie: Private School Girl (S) 21.00 Villi kortti 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.00 Lilyhammer (16) x 2 23.30–00.00 Ali Show: Anna Dahlman MTV3 06.25 Aamusää 06.55 Huomenta Suomi 09.05 Kauniit ja rohkeat (S) 09.30 Finnjävel – ravintola helvetistä 10.00 Kädettömät kokit 11.00–12.00 Lääkärit 13.30 Selviytyjät 14.30 Alone – yksin erämaassa 15.30 Middle (7) 16.00 Diili 17.00 Kauniit ja rohkeat (S) 17.30 Salatut elämät (7) x 319.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 SuomiAreena: Suoraa asiaa 20.30 SuomiAreena: Viihteellä 21.00 Roba (12) 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 SuomiAreena: Presidentin haastajat 23.35 112 (7) 00.30 60 Days In 01.25 Kohde (12) 02.20–02.55 Nurse Jackie (12) NELONEN 06.00 Bubble Guppies (S) 06.25 Disneyn esikoulu: Mikki ja ralliryhmä (S) 06.45 Disneyn esikoulu: Sofia ensimmäinen (S) 07.15 My Little Pony: Ystävyyden taikaa 07.40 Sonic Boom (7) 07.50 Tashi (7) 08.05 Lego Ninjago (7) 08.30 Angry Birds Toons (S) 08.35 Star Wars Rebels (7) 09.00–10.05 Eläinpotilaiden pelastaja 13.45 Suomen hauskin tavis (S) 14.45 MasterChef Australia 15.45 Leijonan luola USA 16.45 Onnenarpa 16.50 Leijonan luola USA 17.50 Remppa vai muutto: Lomakodit 18.55 HS-uutiset ja sää 19.00 Hauskat kotivideot 20.00 Suomen huutokauppakeisari 20.58 Keno 21.00 Elokuva: Salainen agentti 007 Istanbulissa (16) 23.20 Mad Cook Show (S) 00.20 Leijonan luola USA x 2 02.20 Virta (12) 03.20–04.20 Rekkakuskit jäällä (7) YLE TEEMA & FEM 09.00 Kesäpuhujat 10.00 Taivaallista menoa: Kristityissä on eroja 10.30 Tinan keittiössä 11.00 Elämän kova koulu 11.30 Saunabaletti 12.00 Sibelius, Lintu ja RSO 13.15 Korokkeella: Herbert Blomstedt 13.50 Historia: Ruoka-aikoja 14.40 Lohdutusseremonia (S) 15.05 Historia: Euroopan juutalaisten tarina (12) 16.00 Sairaan kaunis elämä (12) 16.50 Jäitä hattuun (12) 17.25 Tinan keittiössä 17.55 Nyheter TV-nytt 18.00 Aurinkoinen Jenni (S) 18.05 Joy (S) 18.20 Vuosi lehdossa (S) 18.30 Clay Kids (7) 18.41 Gazoon (S) 18.45 Nina Patalo (7) x 2 19.00 Kätketty 19.30 Nyheter TV-nytt 19.47 Ajankuvia Tukholmasta 20.00 Taidetutkimukset 21.00 Historia: Ihmeellinen Silkkitie 22.00 Kino Tulio: Intohimon vallassa (12) 23.30–00.15 Vempainmies x 2 YLE TV1 06.25 Kysymyksiä luonnosta 06.55 Ylen Aamu-tv 09.30 Suomi on venäläinen 10.00 Mr Selfridge (12) 10.48– 11.00 Päivän kasvo 12.35 Viidakkoperhe (7) 13.20 Majuri maantieltä (S) 14.30 Vuosirenkaita 15.00 Uutiset 15.05 Uutiset selkosuomeksi 15.10 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.50 Muisti: Kohtauksia Berliinissä 16.20 Tanskan aarteenmetsästäjät 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.10 Mr Selfridge (12) 18.00 Uutiset 18.13 Uutiset alueeltasi 18.20 Päivän kasvo 18.30 Antiikkikaksintaistelu 19.00 Prisma: Yellowstonen arvoitus 20.00 Puutarhaunelmia: remix 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 A-studio 21.35 Kansan liike: Mihin liikkumattomuus johtaa. 06.55 Ylen Aamu-tv 09.30 Suomi on venäläinen 10.00 Piikkejä paratiisissa (7) 10.48 Päivän kasvo 11.00 Alueellisia uutisia x 10 12.10 Oddasat 12.15 Viidakkoperhe (7) 13.00 Kersantilleko Emma nauroi (S) 14.40 Uutisvuosi x 2 15.00 Uutiset 15.05 Uutiset selkosuomeksi 15.10 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.50 A-studio 16.20 Veden saartamat 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.10 Mr Selfridge (12) 18.00 Uutiset 18.13 Uutiset alueeltasi 18.20 Päivän kasvo 18.30 Suomi on venäläinen 19.00–19.45 Rakkaudesta puutarhaan 20.00 Usko, toivo ja alkoholi 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.00 Allsång på Skansen 22.00 Naistenosastolla Amerikassa (12) 22.30 Uutiset 22.35 Oddasat 22.40 Prisma: Totuus lääkekaapista 23.40–00.10 Taivastiellä YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 11.7. 06.53 Postimies Pate, erikoislähettipalvelu 07.08 Kimmo Kuu 07.28 Riku ja Rami 07.39 Pipsa Possu 07.45 Raa Raa, leikkisä leijona 07.56 Ryhmä Hau 08.20 Oktonautit x 2 08.45 Jari ja Kari 09.00 Galaxi 09.01 Tenavat (7) 09.08 Råtta Booris 09.13 Neljä ja puoli kaverusta (7) 09.37 Galaxi Play 09.57 Tipu Touhukas 10.00 SM-viikko: Ratamelonta 10.50 SM-viikko: Rantavesipallo 11.30 SM-viikko: Lippupallo 12.40 SM-viikko: Kriketti 13.55 SM-viikko: Rugby 14.50 SM-viikko: Ultimate 16.00 SM-viikko: Maahockey 16.50 SM-viikko: Thainyrkkeily 17.30 SM-viikko: Jousiammunta 18.30 Viestijuoksun SM 20.00 Yle Live: Ruisrock 2017: Ruisrock 2017 22.00 Uutiset 22.05 Urheiluruutu 22.15–23.55 Cartel Land (16) MTV3 08.05 Littlest Pet Shop 08.30 Muumilaakson tarinoita 08.55 Nuori Robin Hood 09.05 Paavo Pesusieni 09.30 Kung Fu Panda (7) 10.00 Elixir Life 10.30 Trinny & Susannah Skandinaviassa 11.30 Suomen kaunein koti 12.30 Metsällä 13.30 Formula 1 Ennakkotunnelmat 14.00 Oma koti kullan kallis 15.00 Leila leipoo Ranskassa x 2 16.00 Illallinen äidille 17.00 Huippujengi 18.00 Paimelan autoparoni 19.00 Seitsemän Uutiset 19.10 Tulosruutu 19.20 F1 Extra 19.30 Täydellinen kesä 20.00 Stadi vs Lande 21.01 Amazing Race 22.00 Kymmenen Uutiset 22.15 Viikon sää 22.20 Tulosruutu 22.30 Formula 1: osakilpailu 23.30 Rizzoli & Isles (7) 00.30 NCIS: New Orleans (12) 01.25 Ensimmäisen asteen murha (12) 02.20 Diili 03.15–04.10 Bosch (12) NELONEN 06.00 Myyrä ja Panda x 2 06.25 Tashi (7) 06.35 My Little Pony: Ystävyyden taikaa x 2 07.25 Lego Friends 07.45 Madagascarin pingviinit 08.10 Angry Birds Toons x 2 08.20 Sonic Boom 08.35 Star Wars Rebels (7) 09.00 Hauskat kotivideot 10.00 Eläinsairaala (7) 10.30–11.00 Jaksa paremmin 11.10 Leijonan luola USA x 2 13.10 Remppa vai muutto: Lomakodit 14.10 Elokuva: Oikeanlaista kemiaa (7) 16.25 Elokuva: Kummeli kultakuume (12) 18.25 HS-uutiset ja sää 18.30 Hauskat kotivideot 19.30 Supertähdet 20.58 Keno 21.00 Elokuva: Tie pohjoiseen (12) 23.20 Suomen huutokauppakeisari 00.20 Mad Cook Show 01.20 Poliisit x 2 02.20–04.20 Elokuva: Dredd (18) YLE TEEMA & FEM 08.30 Saariston lapset (7) 08.57 Sukkahittimittari 09.00 Clay Kids (7) 09.12 Gazoon 09.15 Nina Patalo (7) x 2 09.30 Leirille! (7) 09.40 Full Proof 09.50 Viidakkojytä (7) 09.58 Keltapaita 10.00 Annedroidit (7) 10.20 Kamppailu 10.30 Huippukuntoon koulussa 11.00 Eläimet lähellä sydäntä 11.29 Line deittailee Norjassa 12.00 Kino Klassikko: Missä jalkakäytävä loppuu (12) 13.35 Bolshoi Babylon 15.00–15.55 L.A. 06.53 Touhukkaat (S) 07.15 Anniina Ballerina (S) 07.40 Killi ja Kiki (S) 07.45 Maukka ja Väykkä (S) 07.56 Sanni Sateenkaari (S) 08.08 Pikku Kakkonen: Seikkailukone 08.31 Vilkki Ankka (S) 08.42 Jetron matkaan (S) 09.01 Galaxi 09.02 Vasikantanssi: Uimakoulu (7) 09.13 Aika härdelli! (7) 09.25 Karvinen (7) 09.38 Eläinhoitolan tarinoita 09.43 Tero hoitaa (7) 09.55 Harri & Bip x 2 10.00 The Late Late Show with James Corden 10.40–11.40 Hairy Bikers: Villi Pohjola 11.50 SM-viikko: Taido 13.00 SM-viikko: X-trial 14.00 SM-viikko: Taekwondo 15.00 SM-viikko 16.00 SM-viikko: Roller derby 17.00 Viestijuoksun SM 19.00 Uutiset 19.05 Urheiluruutu 19.10 Satuhäät 20.00 Amerikan presidentti (S) 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.05 The Late Late Show with James Corden 22.45–00.20 Muhammad Alin suurin ottelu (7) MTV3 08.05 Littlest Pet Shop (S) 08.30 Muumilaakson tarinoita (S) 08.55 Nuori Robin Hood (S) 09.05 Paavo Pesusieni (S) 09.30–10.00 Kung Fu Panda (7) 10.30 Piha ja parveke 11.00 Lentävät koirat 12.00 Elokuva: Rodeoprinsessa (7) 13.50 Pilanpäiten 14.00 Formula 1 Ennakkotunnelmat 14.30 Hurjat sääilmiöt 15.30 Salatut elämät x 3 17.00 Lauantairavit 18.00 Huippukokki landella 19.00 Seitsemän Uutiset 19.10 Tulosruutu 19.15 Formula 1: Paalupaikka 19.45 Pilanpäiten 20.00 Tuubi 21.00 Selviytyjät 22.00 Kymmenen Uutiset 22.10 Päivän sää 22.15 Lotto, Jokeri ja Lomatonni 22.25 Tulosruutu 22.35 F1 Extra 22.45 Elokuva: Johan Falk 10 – Organizatsija Karayan (16) 00.45 Incorporated – pimeyden verkko (16) 01.40 Pukumiehet (7) 02.35–03.30 Sleepy Hollow (12) NELONEN 06.00 Myyrä ja Panda (S) 06.10 Myyrä ja Panda (S) 06.25 Tashi (7) 06.35 My Little Pony: Ystävyyden taikaa (S) x 2 07.25 Lego Friends (S) 07.45 Madagascarin pingviinit (S) 08.10 Angry Birds Toons (S) x 2 08.20 Sonic Boom (7) 08.35 Star Wars Rebels (7) 09.00 Hauskat kotivideot 09.55–11.00 Julkkisselviytyjät (S) 11.20 Leijonan luola USA 12.20 Heikki Paasonen Show 13.25 Heikoin lenkki 14.25 Remppa vai muutto: Lomakodit 15.25 Haapasalo Goes America (S) 16.25 Hauskat kotivideot 17.25 Supertähdet (S) 18.55 HS-uutiset ja sää 19.00 Vain elämää x 2 20.58 Keno 21.00 Elokuva: Häjyt (16) 23.10 Elokuva: Kummisetä III (12) 02.30–03.30 Poliisit (S) x 2 YLE TEEMA & FEM 09.00 Elämäni eläimet 09.30 Minun totuuteni: Lars Lerin 10.30 Tinan keittiössä 11.00 Maahanmuuttajan paluu 11.29 Annedroidit (7) 11.51 Kamppailu (S) 12.00 Historia: Euroopan juutalaisten tarina (12) 12.55 Tiededokumentti: Rikostutkinnan historia 13.50 Velvet – muotitalon tarina (7) x 2 15.20 Taidetutkimukset 16.20 Kulttuurimatkalla Italiassa 17.25 Eläimet lähellä sydäntä 17.55 Nyheter TV-nytt 18.00 Lohikäärmesydän (7) x 2 18.27 Lastenlauluja 18.30 Ævar tutkii ja selvittää 19.00 Line deittailee Norjassa 19.30 Nyheter TV-nytt 19.39 Sportnytt 19.50 Arkkitehtuurin helmiä 20.00 Rockin klassikkolevyt: Pet Sounds 21.00 Kino: 2001: Avaruusseikkailu (7) 23.15–01.15 Kino: Nymfomaani (18) YLE TV1 08.00 Uutiset 08.05 Avara luonto: Monsuunin maat 09.00 Uutiset 09.05 Inhimillinen tekijä 09.55 Uutiset 10.00 Jumalanpalvelus 10.45 Seniori työssä 11.00 Uutiset 11.05 Drottninggatan, 7.4.2017 kello 14:53 12.05 Dokumenttiprojekti: Meän kesä 13.05 Tanskan linnoitukset 13.35 Liftarit 14.05 Suomen historian myytit: Kansalaissota 15.00 Uutiset 15.05 Historia: Tulppaanikupla 15.58 Pepi egyptiläinen: Maa, joka rakastaa hiljaisuutta 16.20 Rakkautta vain 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.10 Rakkaudesta puutarhaan 18.00 Uutiset 18.10 Urheiluruutu 18.15 Veden saartamat 18.45 Kansan liike: Mihin liikkumattomuus johtaa. 19.30 Syyttäjä (12) 20.30 Uutiset 20.45 Urheiluruutu 21.05 Kotikatsomo: Kuulustelu (12) 22.00 Taipumaton (16) 23.00 Mannerheim – Jörn Donnerin kertomana 00.00–00.30 Näin se vain on YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 9.7. – rikoselokuvan kaupunki 16.05 Sibelius, Lintu ja RSO 17.25 Vanhasta uudeksi – kierrätysvinkkejä 17.55 Nyheter TV-nytt 18.00 Saariston lapset (7) 18.27 Sukkahittimittari 18.30 Unelmakoti 19.30 Nyheter TV-nytt 19.39 Sportnytt 19.51 Herkkuja: Suklaapopcorn 20.00 Tavoitteena usko, toivo ja rakkaus 21.00 Perilliset (12) 22.00 Dok: Säilö 23.35–00.25 Skam (12) YLE TV1 06.25 Muisti: Kohtauksia Berliinissä 06.55 Aamu-tv 09.30 Suomi on venäläinen 10.00 Piikkejä paratiisissa (7) 10.48 Päivän kasvo 11.00 Pisara 11.05 Jumalanpalvelus 11.50 Viidakkoperhe (7) 12.35 Rykmentin murheenkryyni 14.10 Ikimuistoinen: Lavakuninkaat 15.00 Uutiset 15.05 Uutiset selkosuomeksi 15.10 Aamu-tv 16.00 Kansan liike: Mihin liikkumattomuus johtaa. HEINÄKUUTA 2017 YLE TV1 08.00 Uutiset 08.05 Rakkaudesta puutarhaan 09.00 Uutiset 09.05– 09.50 Avec Tastula 10.00 Uutiset 10.05 Kiehtova maailma: Junalla halki Afrikan 11.00 Uutiset 11.05 Alueellisia uutisia x 10 12.15 Oddasat 12.20 Näin Norjassa 12.35 Tanskan aarteenmetsästäjät 13.05 Naistenosastolla Amerikassa (12) 13.30 Puutarhaunelmia: remix 14.00 Prisma: Totuus lääkekaapista 15.00 Uutiset 15.05 Pisara 15.10 Veden saartamat 15.40 Luonnon yrttiapteekki 16.00 Naapureita ja ystäviä (7) 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.10 Inhimillinen tekijä 18.00 Uutiset 18.10 Urheiluruutu 18.15 Pokka pitää (S) 18.45 Avara luonto: Monsuunin maat 19.37 Vastavirtaan (12) 20.30 Uutiset 20.50 Urheiluruutu 21.15 Rakkautta vain (S) 21.45 Neiti Marple: Tuijottava katse (12) 23.15–00.00 Jane Kennedy, kuolinsyyntutkija (12) YLE TV2 06.51 Pikku Kakkonen 06.52 Nimipäiväonnittelu: 8.7. 07.15 Kaapo 07.40 Ludovic 07.53 Kasper ja Liisa 08.04 Ystävät 08.10 Niksi-Nella 08.18 Galaxi 08.19 Late Lammas 08.26 Villi tulevaisuus (7) 08.50 Näin Norjassa 09.00 Holby Cityn sairaala (12) 10.00 Nettideittailun vaarat 11.00 Alivaltiosihteerin televisio-ohjelma x 3 11.30 Yle FOLK: KPC meets Boston 12.00 Hehku 12.30 Lippu rakkauteen 13.00 Ginan maailma 13.30 Aamujumpan aakkoset 14.00 Villi kortti 14.50 Kekseliäs nikkari 15.30 Yle FOLK: Tuntematon Vlogilas x 3 16.00 Ratsastuksen maailma 16.30 Ali Show: Laura Malmivaara 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Holby Cityn sairaala (12) 19.00 Kummeli (7) 19.30 Au pairit Los Angelesissa 20.00 Uusi päivä (S) 20.30 Ja’mie: Private School Girl 21.00 Satisfaction (16) 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.00 One Chance (12) 23.40 Ali Show: Laura Malmivaara 00.10–00.50 Kova laki: Erikoisyksikkö (16) MTV3 06.25 Aamusää 06.55 Huomenta Suomi 09.05 Kauniit ja rohkeat 09.30 Finnjävel – ravintola helvetistä 10.00 Illallinen äidille 11.00 Formula 1: Itävallan osakilpailu 13.30 Trinny & Susannah Skandinaviassa 14.30 Faija hoitaa 15.00 Mutsi (7) x 2 16.00 Maajussille morsian 17.00 Kauniit ja rohkeat 17.30 Salatut elämät (7) x 3 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 SuomiAreena: Suoraa asiaa 20.30 SuomiAreena: Viihteellä 21.00 Ex-Onnelliset (7) 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Pukumiehet (7) 23.35 Pelimies 00.05 Modus (12) 01.00 Rouva Ministeri (7) 01.55 Legends (16) 02.50 Amazing Race 03.45–04.20 Nurse Jackie (12) NELONEN 06.00 Bubble Guppies 06.25 Disneyn esikoulu x 2 07.10 My Little Pony: Ystävyyden taikaa (7) 07.35 Sonic Boom (7) 07.50 Tashi 08.05 Lego Ninjago 08.30 Angry Birds Toons 08.35 Star Wars Rebels (7) 09.00–10.05 Eläinpotilaiden pelastaja 13.45 Hurjat rakkauskilot 14.40 MasterChef Australia 15.50 Leijonan luola USA 16.45 Onnenarpa 16.50 Haapasalo Goes America 17.50 Remppa vai muutto: Lomakodit 18.55 HS-uutiset ja sää 19.00 Hauskat kotivideot 20.00 Heikoin lenkki 20.58 Keno 21.00 Elokuva: Salainen agentti 007 ja tohtori No (16) 23.15 Suomen huutokauppakeisari 00.15 Leijonan luola USA 01.15 Virta (12) 02.15 Poliisit (7) x 2 03.15–04.15 Rajavalvojat x 2 YLE TEEMA & FEM 09.00 Kesäpuhujat 10.00 Unelmakoti 11.00 Tavoitteena usko, toivo ja rakkaus 12.00 Elävä arkisto: Pelimannit 12.02 Mestaripelimannin syysmietteitä 12.16 Mestaripelimanni Urho Myllymäki 12.44 Raportti Kaustiselta 13.15 Vempainmies x2 14.00 Made in Africa x 2 15.00 Tiededokumentti 16.05 Sairaan kaunis elämä (12) 16.50 Jäitä hattuun (12) 17.25 Tinan keittiössä 17.55 Nyheter TV-nytt 18.00 Äänijahti 18.11 Kulmikkaat kaverit 18.18 Mirjam: Mirjam ( 7 ) 18.24 Ghanan lapset 18.30 Taivaallista menoa 19.00 Elämän kova koulu 19.30 Nyheter TV-nytt 19.45 Lautasantennien takaa: Jumala on isoisäni 20.00 Dok: Nuori Schjerfbeck 21.00 Minun totuuteni: Gunilla Bergström 22.00 Petos (12) 23.00 Rita (12) 23.40–00.15 Skam (12) YLE TV1 06.25 Mikä meitä lihottaa. 18.21 Bo muuttaa kotoa (S) 18.30 Luontomatkalla 19.30 Nyheter TV-nytt 19.47 Ajankuvia Tukholmasta 20.00 Velvet – muotitalon tarina (7) 20.45 Mittatilaustyönä 21.00 Kulttuurimatkalla Italiassa 22.00 Kino: Jotain ilmassa (12) 00.00–00.51 Historia: Ruoka-aikoja 08 09 10 11 12 LAUANTAI SUNNUNTAI MAANANTAI TIISTAI KESKIVIIKKO. 16.50 Novosti 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.10 Piikkejä paratiisissa (7) 18.00 Uutiset 18.13 Uutiset alueeltasi 18.20 Päivän kasvo 18.30 Suomi on venäläinen 19.00 Mannerheim – Jörn Donnerin kertomana 20.00 Tanskan aarteenmetsästäjät 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.00 A-studio 21.30 Dokumenttiprojekti: Naisen osa 22.30 Uutiset 22.35 Oddasat 22.40 Kotikatsomo: Kuulustelu (12) 23.35–00.04 Tanskan linnoitukset YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.53 Hyrräpäät 07.04 Ota koppi! 07.10 Mitä ihmettä
11.00 Valkoista valoa 11.45 Valomusiikkia 11.57 Päivän mietelause 12.00 Uutiset ja sää 12.10 12 diktaattoria: Eversti takakontti Alfredo Stroessner 12.35 Musiikkikamari 12.45 Aivot – tärkein pääomasi. Sellaista on populismi. Onko uusliberalismi suuren rahan salaliitto. 23.10–06.00 Yöklassinen TIISTAI 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Uutiset 10.05 Kiveen hakatut 10.35 Musiikkikamari 11.00 Toivon heinäkuun Utelias äänimatkailija 11.57 Päivän mietelause 12.00 Uutiset ja sää 12.10 Tiedeykkönen 13.00 Sotakokemusten Klassista kahteen 14.00 Radion sinfoniaorkesteri konserttilavalla 15.00 Uutiset 15.05 Toivon heinäkuu 15.55 News 16.00 Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä kansansävelmän tapaan 17.00 Uutiset ja sää 17.15 Sadan vuoden kirjat, 1964 Marja-Leena Mikkola ja romaani Tyttö kuin kitara 17.35 Matkakuume. Uudellemaalle, josta Juvonen ja Ruoho ovat, avautuu tilaa, jos Soini ja Stubb eivät ole ehdolla. Veera Ruoho ei valinnut Sinistä tulevaisuutta vaan poliisipuolue kokoomuksen. Karjalan kulttuuriomaisuuden ryöstö välirauhan aikana. 18.00 Romano mirits 18.15 Viikon luontoääni: tunturikihu 18.20 Radioteatteri esittää: Kadonnutta aikaa etsimässä 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Etnoilta x 2 21.30 Radioteatteri esittää: Töissä täällä 21.50 Etnohetki 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Kiveen hakatut 22.35–23.00 Musiikkikamari 23.10–06.00 Yöklassinen. Siinä vesi lentää, kun hairahtunut saa kylmää kyytiä.. Kun jooga tuli Suomeen. Vaikeasti kuvailtavasti narahtava tukahdutettu kiljahdus; ääni on vähän kuin päälle polkaistulla kylpylelulla. Majakka. Persuihin hän kuitenkin palasi. KESKIVIIKKO 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Uutiset 10.05 Brysselin kone 10.50 Toivon heinäkuun Kuuluttajan vieras 11.00 Maisteri Lindgrenin musiikkiesitelmä 11.57 Päivän mietelause 12.00 Uutiset ja sää 12.10 Julkinen sana. Mukka ja romaani Tabu 17.35 Salatut museot 18.00 Musiikkikamari 18.20 Radioteatteri esittää: Kadonnutta aikaa etsimässä 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Suomalaista kamarimusiikkia. Kädet vaikuttavat ajatteluumme 13.00 Eino Leinon päivän Klassista kahteen 14.00 Musiikkistudion kuoroheinäkuu 15.00 Uutiset 15.05 Toivon heinäkuu 15.55 News 16.00 Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.15 Sadan vuoden kirjat. 18.50 Toivon heinäkuun Kuuluttajan vieras 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Jazzklubi 19.50 Jazzklubin illan keikka 21.00 Jazzklubin kolmas setti 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Avaruusromua: Aurinko on laiva 23.10–06.00 Yöklassinen MAANANTAI 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Uutiset 10.05 Roman Schatzin Maamme-kirja. Viime viikkoina olo on ollut kuin marsilaisella kansanedustajien loikkajenkkaa katsellessa, eteen taakse ja kolme kertaa eteen. Karjalan kulttuuriomaisuuden ryöstö välirauhan aikana. 40 6. Kun jooga tuli Suomeen. Kenelle sinä haluaisit omistaa runon. Kirjailija Göran Schildtin matkassa Välimerellä. Vaan sepä ei ollutkaan hyvä ajatus. Lampareen päädystä on reviirinsä päättänyt vallata toinen liejukukko. Se tulee näkymättömistä, ylivuotisten osmankääminrepaleiden tiheiköstä. Murtunut muuri ja median toivo. 22.55 Toivon heinäkuun Kuuluttajan vieras 23.10–06.00 Yöklassinen PERJANTAI 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Uutiset 10.05 Toivon heinäkuu 10.55 Toivon heinäkuun Kuuluttajan vieras 11.00 Syötävät sävelet: Brahms Yle radio 1 6.7.–12.7.2017 ja Punaisen siilin gulassi 11.57 Päivän mietelause 12.00 Uutiset ja sää 12.10 Tiedeykkönen 13.00 Klassista kahteen 14.00 Näistä levyistä en luovu: Musiikkivieraana kamaripianisti Naoko Ichihashi 15.00 Uutiset 15.05 Toivon heinäkuu 15.55 News 16.00 Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.15 Rakas ääniraita – Mitä popmusiikki on opettanut minulle elämästä 18.15 Äänitarina. 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Ajassa soi – Viitasaaren Musiikin aika 23.10–06.00 Yöklassinen Mun luonto TIMO SPARF JOS MARSILAINEN TULISI maahan ja katsoisi yleisurheilukisoissa vaikkapa kolmiloikkaa, ihmistoiminta näyttäisi hänestä täysin idioottimaiselta. Ylipäänsä Soinin luomasta vasemmistolais-keskustalais-oikeistolaispuolueesta voi loikata mihin vain paitsi RKP:hen. 17.40 Ykkösvieras: 18.00 Matkakuume. Silkkaa kalkyyliä, mistä pääsisi läpi ensi vaaleissa. 21.00 Musiikkia runoillan jälkeen 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Kalle Haatanen. Pitkä häntä. 11.00 Putkinotko x 2 11.57 Päivän mietelause 12.00 Uutiset ja sää 12.10 Historiasarjoja 13.00 Klassista kahteen 14.00 Laulun paikka 14.55 Toivon heinäkuun Kuuluttajan vieras 15.00 Uutiset 15.05 Eeva Luotosen viisasten kerho. 13.00 Klassista kahteen 14.00 Syötävät sävelet: Clara Schumann, suolaista ja makeaa 15.00 Uutiset 15.05 Toivon heinäkuu: Tulevaisuuksien historia 15.55 News 16.00 Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.15 Toivon heinäkuun Aristoteleen kantapää: Kveeni – onko kielivähemmistöllä toivoa. 19 hengen Soininen tulevaisuus taasen halusi valtaa. Linnut kurottelevat ensin kaulojaan ja sitten köyristävät selkänsä ja tuikkivat touhukkaita nokkiaan märkään maahan. 1965 Timo K. 11.00 Toivon heinäkuun Utelias äänimatkailija 11.57 Päivän mietelause 12.00 Uutiset ja sää 12.10 Maailmanpolitiikan arkipäivää 12.35 Amerikkalaisia puheenvuoroja. Kansakunnan provokaattorit. Liejukanauros pulpahtaa osmankäämien raosta uimasilleen. Peipposet ja mustarastaat koristelevat satamarekkojen murinan hallitsemaa äänimaailmaa. Rannan tuoksu. 10.55 Äänitarina. Kirkkaanpunainen laikku työntyy näkyviin. Kalpean kellanruskeiden korsien seassa liikahtaa musta hahmo. Edessä voi olla poliisinen tulevaisuus. Venäläiset viisaat – Daniil Harms 15.50 Venäläistä musiikkia 15.55 News 16.00 Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.15 Kirjakerho: Aarresaarella – Aarresaari ja Veera Luoma-aho 18.00 Kuunnelman esittely 18.15 Viikon luontoääni: tunturikihu 18.20 Radioteatteri esittää: Kadonnutta aikaa etsimässä 18.30 Hengellisen musiikin toivekonsertti 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.03–19.40 Radioteatteri esittää: Kita. 19.54 Arkisto 20.00 Radion sinfoniaorkesteri konserttilavalla 22.00 Uutiset ja sää 22.05–23.00 Roman Schatzin Maamme-kirja. Pari kansanedustajaa jäi välitilaan. Poliisinen tulevaisuus Närästäjä LÄÄKETTÄ POLIITTISEN LIIKA HAPPOISUUDEN PUUTTEESEEN Liroparvi pyrähtää lammen nurkan mutaikolle, jonka vehkat ovat vasta piikillään. Sitä käyttävät yhä keskusta ja kokoomus. 23.00 Radio 1 vastaa 23.10–07.00 Yöklassinen SUNNUNTAI 07.00 Uutiset 07.03 Näistä levyistä en luovu: Musiikkivieraana kamaripianisti Naoko Ichihashi 07.58 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.05 Kirjakerho: Aarresaarella – Orm Punainen ja Antti Tuuri 08.45 Romano mirits 09.00 Uutiset 09.05 Musiikkia vanhasta Euroopasta 10.00 Jumalanpalvelus Uskelan kirkosta Salosta 11.00 Seuralähetys Herättäjäjuhlilta Nilsiästä 12.00 Uutiset ja sää 12.05 Musiikkikamari 12.15–13.00 Toivon heinäkuun Horisontti: Mistä toivoa nuorten velkaongelmiin. Heistä Arja Juvosta pidettiin koko persuryhmän liberaaleimpana. Odysseuksen vanavedessä. 12.50 Radio 1 vastaa 13.00 Rakas ääniraita – Mitä popmusiikki on opettanut minulle elämästä 13.55 Viikon luontoääni: minkki 14.00 Putkinotko x 2 15.00 Radioteatteri esittää: Töissä täällä 15.20 Etnohetki 15.30 Toivon heinäkuu Suomen itsenäistyminen, sisällissota ja Eino Leino 15.55 News 16.00 Uutiset ja sää 16.05 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.15 Historiasarjoja 18.00 Ehtookellot 18.01 Iltahartaus 18.10 Lauantain toivotut levyt 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Tämän runon haluaisin kuulla. 21.00 Musiikkia konsertin jälkeen 21.45 Ykkösvieras: 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Todellisia tarinoita. Kirjailija Göran Schildtin matkassa Välimerellä. Kansakunnan provokaattorit. Pitkä häntä. Eivät saaneet. Sitähän se on. HEINÄKUUTA 2017 007443-1727 TORSTAI 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Uutiset 10.05 Mikä maksaa. Uuden vaihtoehdon perustaneet ilmoittivat heti, että kyseessä on poliittinen itsemurha. 14.00 Maisteri Lindgrenin musiikkiesitelmä 15.00 Toivon heinäkuun valiouusinta 15.55 News 16.00 Uutiset ja sää 16.05 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.15 Kuusi kuvaa 18.00 Todellisia tarinoita. 18.20 Radioteatteri esittää: Kadonnutta aikaa etsimässä 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Kotimainen konsertti 21.30 Musiikkia konsertin jälkeen 21.45 Amerikkalaisia puheenvuoroja. Musta silmä kiiluu mustassa päässä. Odysseuksen vanavedessä. 18.20 Radioteatteri esittää: Kadonnutta aikaa etsimässä 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Euroradion konsertti-ilta 21.20 Musiikkia konsertin jälkeen 21.40 Salatut museot 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Ääniversumi 23.10–06.00 Yöklassinen LAUANTAI 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset 07.03 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.05 Kuusi kuvaa 08.50 Musiikkikamari 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Kalle Haatanen. Unohtakaa kaikki loikkaamisen arvoperustelut viime viikkojen tapahtumista