Markkinatalous ei riitä Kiinalle. elo ku ut a BORIS PELURI Panoksena brexit ja Britannia TYÖMARKKINAT Kuinka käy kikyn. m aa lis ku ut a MUISTA LAITTAA LEHDEN NUMERO JA PÄIVÄMÄÄRÄ KANTEEN JA SELKÄÄN! 6/ 19 XXX xxx XXX xxx XXX xxx Rauhanneuvottelija Hussein al-Taee haluaa luottaa ihmiseen, vaikka työ on harmaannuttanut hänen hiuksensa. elo ku ut a Suomen menestys nojaa koulutukseen ja sivistykseen, rehtori Taru Pätäri sanoo. SEURAA UUTISIA VERKOSSA LÄPI KESÄN: DEMOKRAATTI.FI De_20062019_01.indd 1 25.7.2019 13.30 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 23.5.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 23 . ONGELMA PINNAN ALLA 4/ 19 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 4 • 20 19 / 7. he lm ik uu ta MUISTA LAITTAA LEHDEN NUMERO JA PÄIVÄMÄÄRÄ KANTEEN JA SELKÄÄN! X /1 9 TAIDE Surrealismin mysteerio Helsingissä TRUMP Suosikki vastoin odotuksia OMA TALOUS Velkavankeus vaanii TEEMA: Pelkän peruskoulutuksen varaan jääneitä nuoria uhkaa usein työttömyys ja syrjäytyminen. 17 /1 9 TEATTERITEEMA Kulisseissa ja katsomossa SE LYHENEE Vastustajia riittää, mutta työaika lyhenee MCAMMATTI Hampurilainen työuralla 12.9.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI Sisukas ENERGIA TEEMA Hiiletön tulevaisuus PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 17 • 20 19 / 12 . 13.2.2020 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI LAPSET Täydellisiä vanhempia ei ole KIINA Valtio valvoo ja kontrolloi BREXIT Kova vai pehmeä tulevaisuus. to uk ok uu ta X /1 9 XXX xxx XXX xxx XXX xxx 9.5.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI EU TEEMA Mikä suunta, eteen vai taakse. m aa lis ku ut a 26.3.2020 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI PIKKARIT Alusvaatteiden historiaa TAITEILIJAJUHLA 50 vuotta eduskuntaa JÄRJESTÄYTYMINEN Liitto houkuttaa koulutettuja EU TEEMA Turvallinen Eurooppa Stressitesti Korona syöksi maailman ja Suomen kaaokseen. he lm ik uu ta 4/ 19 XXX xxx XXX xxx XXX xxx KAKKOSKUSKI Sanna Marin UUSIKAUPUNKI Tehdas kuin kaupunki PORVARIHALLITUS Työmarkkinoista vaaliteema TEEMA: Itämeren pohja on happikadon takia osin kuollut. Reaalitalouteen sotkeutuu myös psykologia ja pelko. he lm ik uu ta 7.2.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI MAAILMALLA SUOMALAISTA POLIITIKKOA VIEDÄÄN, JA SE VAIN VIKISEE. Elinikäinen KOULU 5/ 19 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 5 • 20 19 / 21 . he lm ik uu ta 21.2.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI De_21022019_01.indd 1 13.2.2019 14.20 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 7.3.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI 6 • 20 19 / 7. he lm ik uu ta X /1 9 AVARUUS TEEMA Onko siellä ketään. 6.6.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI Kävelijä PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 13 • 20 19 / 6. sy ys ku ut a De_12092019_01.indd 1 4.9.2019 9.57 Politiikka ajautuu umpikujaan. 23.5.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI DIILI PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 12 • 20 19 / 23 . jo ulu ku ut a 19.12.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI DEKKARI Rikoskirjallisuus kiinnostaa KALPEANAAMA Räppäri parantaa maailmaa TYÖMARKKINAT Suunniteltu kaaos vartija JOULU TEEMA Ei ole yhteistä yhtä joulua De_19122019_01.indd 1 12.12.2019 14.05 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 10.10.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 10 . SDP 120 VUOTTA Tulevaisuuden tekijä 29.8.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI MAAHANMUUTTO TEEMA Tätä Suomi tarvitsee Kä tke tty Ve nä jä De_06062019_01.indd 1 20.8.2019 16.00 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 20.6.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 20 . PAL.VKO 2020-34 00 74 43 -2 01 3 Tilaajapalvelu: 09 7010 500 / tilaajapalvelu@demokraatti.fi / www.demokraatti.fi/tilaa-lehti PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 24.1.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI 3 • 20 19 / 24 . Kansa paljastaa kyntensä kaduilla. PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 19 • 20 19 / 10 . Päästökompensaatiosta uhkaa tulla anekauppaa. 14 /1 9 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 14 • 20 19 / 20 . Hyvän tähden 6/ 19 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 6 • 20 19 / 7. ke sä ku ut a X /1 9 XXX xxx XXX xxx XXX xxx Demokraatin rakkausteemassa sukelletaan järjettömään lempeen ja pohditaan pitkän parisuhteen saloja. 16 /1 9 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 16 • 20 19 / 29 . 3/ 20 PE TOS PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 3 • 20 20 / 13 . sy ys ku ut a X /1 9 XXX xxx XXX xxx XXX xxx Nourdeen Toure matkasi kaksi vuotta Togosta Suomeen, sopeutui uuteen maahan ja luo nyt uraa ammattinyrkkeilijänä. Lue uutiset verkosta osoitteessa demokraatti.fi ja syväluotaavat tarinat niiden takaa aikakauslehdestä. Tilaa Demokraatti 39 € neljä kuukautta Tarjous koskee vain uusia tilauksia. Hän iloitsee paluusta lähiopetukseen. ta m m ik uu ta 3/ 19 TYÖPAIKAT Tarvitaanko vielä pääluottamusmiestä. TEEMA Työelämän murros ja tekoäly ”Ei voi jäädä vain kauppa ja kapakka”, Eveliina Heinäluoma iloitsee parjatun Itä-Helsingin lähiöiden kasvojenkohotuksesta. Takaisin KOULUUN PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 6.8.2020 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI 13 • 20 20 / 6. Yritysjohtaja ja liikunnan puolestapuhuja. m aa lis ku ut a X /1 9 Vuoden valtuutettu -kilpailun voitto oli Minna Räsäselle yhtä iso yllätys kuin valtuustopaikka. ta m m ik uu ta 24.1.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI DE_24012019_01.indd 1 17.1.2019 11.38 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 7.2.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI 4 • 20 19 / 7. m aa lis ku ut a VAALIT TV-tentti voi ratkaista vaalivoiton PALKAT Joko palkkasalaisuus murtuu BREXIT Vääntö ilman voittajia ILMASTO TEEMA Puhe ei enää riitä 7.3.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI De_07032019_01.indd 1 27.2.2019 11.42 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 9.5.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 9. JALKAPALLO Usko, rakkaus ja politiikka PUOLUEKOKOUS SDP:n punainen lanka KORONA Rokotekisan loppusuora KOULU TEEMA Opiskelu jatkuu läpi elämän. EVE Donna 3/ 19 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 3 • 20 19 / 24 . lo ka ku ut a X /1 9 TEEMA: Verotuksen painopiste siirtyy kulutukseen. ke sä ku ut a NAISET Populismi uhkaa naisten asemaa KIKY Syksyllä alkaa kiky-vääntö POLITIIKKA Oikeistossa on ahdasta De_06062019_01.indd 1 29.5.2019 14.31 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 13.2.2020 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 20 / 13 . Alf Rehn De_07022019_01.indd 1 1.2.2019 9.49 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 21.2.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 21 . Nyt hän on myös pääministeri. he lm ik uu ta IT SE De_13022020_01.indd 1 5.2.2020 11.29 Demokraatti on kotimaan politiikan, työmarkkinoiden ja kulttuurin ykköslehti. ÄÄRIOIKEISTO Miekkamiehet johtavat Itävaltaa EDUSKUNTAVAALIT Kuka nappaa luopujien äänet. Sanna Marin oli jo Suomen suosituimpia poliitikkoja. ke sä ku ut a X /1 9 XXX xxx XXX xxx XXX xxx TUL TEEMA Koko kansan liikuttaja 13 /1 9 Tappava katse ja killeri-askel. to uk ok uu ta X /1 9 XXX xxx XXX xxx XXX xxx 12 /1 9 TEEMA: Suomi pistää hävittäjiin jopa kymmenen miljardia euroa. De_26032020_01.indd 1 18.3.2020 9.57 Demok06082020_001.indd 1 28.7.2020 16.39. lo ka ku ut a INKATUTKIJA Suomen Indiana Jones FEMINISMI Kaikkien tasa-arvoa ÖLJYKENTTÄ PALAA Iran vetelee naruja Lähi-idässä 10.10.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI Kansan kukkarolla De_10102019_01.indd 1 2.10.2019 14.46 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI X • 20 20 / 26 . to uk ok uu ta ON THE ROAD Keski-Suomen kautta Brysseliin PILLERI Huume muuttuu lääkkeeksi EU-VAALIT EU-ehdokkaat testissä De_23052019_01.indd 1 15.5.2019 9.25 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 6.6.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 6. Valentin Kononen ei ole jättänyt lajiaan. Oho! 7/ 19 HYVÄ HOIVA Norja, hoitotyön onnela EI ASEILLE Työmaana rauha HALLITUS Sipilän kiemurainen ero ASUMINEN TEEMA Suomi muuttaa – ja muuttuu 21.3.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI De_21032019_01.indd 1 14.3.2019 9.26 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 12.9.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 12 . ke sä ku ut a 20.6.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI Kesä! SEURAAVA LEHTI ILMESTYY 1.8. Paljon 24 /1 9 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 24 • 20 19 / 19 . m aa lis ku ut a 6/ 20 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 6 • 20 20 / 26 . Suojelutoimista huolimatta Itämeri on edelleen heikossa hapessa. Mihin niitä tarvitaan. Se haluaa enemmän. PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 11 • 20 19 / 9. to uk ok uu ta KENEN SYY Lasta ei saa leimata LIIKENNE Suomi tippuu kuoppaan BRYSSEL Missä palkansaaja, siellä EU N äl kä in en lo hi kä är m e 11 /1 9 De_09052019_01.indd 1 2.5.2019 11.05 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 21.3.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 21
Tänä kesänä saat myös extraetuna Restelin Food & Events -ruokaravintoloissa kaikista take away -annoksista 30 % alennuksen sekä talon kuohuviinipullon hintaan 19,90 €. Tänä kesänä saat myös extraetuna Restelin Food & Events -ruokaravintoloissa kaikista take away -annoksista 30 % alennuksen sekä talon kuohuviinipullon hintaan 19,90 €. Demok06082020_002.indd 1 28.7.2020 16.59 Synsam Aurinkolasit -30 % Kaikki edut jäsenkortilla Talon kuohuviini 19,90 € / 75 cl Food & Events -ruokaravintolat Take away –30 % Valokuvataiteen museo € Kauppahalli24.fi -10 € ONNI hoiva Kotisiivous –25 % Kisis Mökkiviikonloppu 150 € (norm. info@tyark.fi www.tyark.fi Sörnäisten rantatie 25 A, 00500 Helsinki p. Lomareissulla kannattaa myös piipahtaa Restelin ravintoloissa, joissa herkuttelet seurueesi kanssa 20 % alennuksella. Katso eturavintolat ja tarkemmat tiedot kaikista kesän extraeduista tradeka.fi-sivustolta. Katso eturavintolat ja tarkemmat tiedot kaikista kesän extraeduista tradeka.fi-sivustolta. 230€) Kesän extraedut Tradekan jäsenille Tänä kesänä ei Tradekan jäseniä hinnat häikäise! Saat 30 % alennuksen Synsamilta kaikista aurinkolaseista ja kauppa halli24.fi-nettiruokakaupassa 10 € alennuksen yli 80 € ostoksista aina 15.8. Lomareissulla kannattaa myös piipahtaa Restelin ravintoloissa, joissa herkuttelet seurueesi kanssa 20 % alennuksella. 20 % etu voimassa ympäri vuoden ja extraetu 31.8.2020 asti. 09-766 429 www.tyovaenperinne.fi Työväenliikkeen kirjasto JYTY KUULUU LÄHELLE JA KAUAS JYTYLIITTO.FI Koulutetut ammattilaiset, asiantuntijat ja esimiehet alaan katsomatta. (09) 774 3110, sähköp. Synsam Aurinkolasit -30 % Kaikki edut jäsenkortilla Talon kuohuviini 19,90 € / 75 cl Food & Events -ruokaravintolat Take away –30 % Valokuvataiteen museo € Kauppahalli24.fi -10 € ONNI hoiva Kotisiivous –25 % Kisis Mökkiviikonloppu 150 € (norm. Urheiluopisto Kisakeskuksessa Fiskarsissa vietät mökkilomat koko kesän hintaan 150 €/viikonloppu ja Valokuvataiteen museon näyttelyihin Helsingin Kaapeli tehtaalle sisäänpääsy on ilmainen ympäri vuoden. Jäsenyys Tradekassa on merkityksellistä. Jäsenyys Tradekassa on merkityksellistä. Hyvien jäsenetujen lisäksi olet vaikuttamassa suomalaiseen yhteiskuntaan ja talouselämään. Demok06082020_002.indd 1 28.7.2020 16.59. Muista myös ONNI hoivan siivousetu, joka laajenee elokuussa myös pääkaupunkiseudulle. info@tyark.fi www.tyark.fi Sörnäisten rantatie 25 A, 00500 Helsinki p. asti. Urheiluopisto Kisakeskuksessa Fiskarsissa vietät mökkilomat koko kesän hintaan 150 €/viikonloppu ja Valokuvataiteen museon näyttelyihin Helsingin Kaapeli tehtaalle sisäänpääsy on ilmainen ympäri vuoden. 215 000 jäsentä Hyviä jäsenetuja Moderni omistajaosuuskunta Merkityksellistä omistajuutta Vaikuta talouselämään Vaikuta yhteiskuntaan www.pau.fi www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 Sörnäisten rantatie 25, 00500 HELSINKI Puh. 230€) Kesän extraedut Tradekan jäsenille Tänä kesänä ei Tradekan jäseniä hinnat häikäise! Saat 30 % alennuksen Synsamilta kaikista aurinkolaseista ja kauppa halli24.fi-nettiruokakaupassa 10 € alennuksen yli 80 € ostoksista aina 15.8. asti. 20 % etu voimassa ympäri vuoden ja extraetu 31.8.2020 asti. Muista myös ONNI hoivan siivousetu, joka laajenee elokuussa myös pääkaupunkiseudulle. (09) 774 3110, sähköp. 215 000 jäsentä Hyviä jäsenetuja Moderni omistajaosuuskunta Merkityksellistä omistajuutta Vaikuta talouselämään Vaikuta yhteiskuntaan www.pau.fi www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 Sörnäisten rantatie 25, 00500 HELSINKI Puh. 09-766 429 www.tyovaenperinne.fi Työväenliikkeen kirjasto JYTY KUULUU LÄHELLE JA KAUAS JYTYLIITTO.FI Koulutetut ammattilaiset, asiantuntijat ja esimiehet alaan katsomatta. Hyvien jäsenetujen lisäksi olet vaikuttamassa suomalaiseen yhteiskuntaan ja talouselämään
Ruudutettua taidetta taiteen mestareista. Peruskoulu ei enää riitä. 3 Demokraatti 13 /2 44 14 55 POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI / 6. KULTTUURI De_06082020_03.indd 3 29.7.2020 16.34. ELOKUUTA 2020 / ILMESTYY JOKA TOINEN TORSTAI TEEMA COVID-19 KOULU SARJAKUVA ILMIÖ Korona kirittää roketekehitystä maailmanennätysaikaan
Ka nn en ku va : Ja ni La uk ka ne n SDP:n tulevaisuuden toiminnan punainen lanka syntyy Tampereella. Sisältö 13 /2 POLITIIKKA KULTTUURI Pääkirjoitus: Vanhaakin normaalia Viikon kuva: Korona-ajan teatteri Pätkät: Meiltä ja muualta Mikä meno: Antti Kotti D-analyysi: Kannustava keppi D-ilmiö: Rokotekisa kiihtyy SDP: Politiikan punainen lanka Indeksi: Taas valtio pelastaa Britannia: Korona-kooma Mepitshow: Miapetra Kumpula-Natri Kielikylpy: Den hållbara sosialademokratin Kuvataide: Outoon maailmaan Sarjakuva: Taiteen mestareita Elokuva: Edenin murkut Kirjat: Jalkapallo ja politiikka Kolumni: Jyrki Liikka Kirjavisa Pelin purku: KTP – ekosysteemi Puheenvuoro: Anette Karlsson Puheenvuoro: Juhani Aro Mielipiteet Ristikko Mun luonto Politiikan kirjahylly: Maria Pettersson IHMINEN JA ELÄMÄ D-kasvo: Taru Pätäri Kolumni: Iisakki Kiemunki Kasvot peilissä: Antti Palola Kaikki ei ole sitä miltä näyttää. 4 Demokraatti Seuraa meitä myös somessa. Perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895. 14 VAIN ROKOTE AUTTAA Koronan rokotekisa + TEEMA Koulu 55 5 6 8 11 12 14 20 24 26 29 30 32 38 39 41 44 47 48 50 51 52 63 64 65 72 73 74 20 PUOLUEKOKOUS Tampereella De_06082020_04.indd 4 29.7.2020 16.31. www.demokraatti.f i Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. kerros, 00530 Helsinki Postiosoite: PL 338, 00531 Helsinki Uutistoimitus: 09 7010 555 toimitus@demokraatti.fi Sähköpostit: etunimi.sukunimi@demokraatti.fi Ilmoitukset: ilmoitukset@demokraatti.fi Tilaajapalvelu: 09 7010 500 tilaajapalvelu@demokraatti.fi Puhelinvaihde: 09 7010 41 Seuraava numero ilmestyy 20.8. päätoimittaja: Rane Aunimo, 09 7010 553 Toimituspäällikkö: Heikki Sihto, 09 7010 516 Toimittajat: Simo Alastalo, Rolf Bamberg, Anna-Liisa Blomberg, Mikko Huotari, Johannes Ijäs, Marja Luumi Ulkoasu: AD Arja Jokiaho, Kuvatoimittaja Timo Sparf Valokuvaaja: Nora Vilva Levikkipäällikkö: Nina Lindén Markkinointipäällikkö / ilmoitukset: Sari Ojala, 09 7010 522 Kustantaja: Kustannus Oy Demokraatti Painopaikka: PunaMusta Oy, Joensuu Aikakauslehtien liiton jäsen Käyntiosoite: Siltasaarenkatu 18–20, C-rappu, 6. Va
Näin kukaan ei jäisi kassan ulkopuolelle ainakaan tiedon puutteen takia. Nopeampia olivat ko koomus ja perussuomalaiset, jotka ilmoittivat oitis vastustavansa kri minalisointia. Kotimaassa esimerkiksi useat työelämän ke hittämiseen liittyvät kysymykset ovat nostaneet laineita. P olitiikan kesätkään eivät ole entisensä, jos ovat koskaan olleetkaan. SDP:n yleisturvaasiantuntija Matias Mäkynen ehti jo väläyttää mielenkiintoista ”ulosvalinta”mal lia, jossa työnantaja maksaisi auto maattisesti jokaisen työntekijän pal kasta osuuden alan työttömyyskas salle. Ta pahtumia, käänteitä ja kohujakin riittää, pyy tämättäkin eikä suurena yllätyk senä. 5 Demokraatti Rane Aunimo va. On puhuttu muun muassa alipalkkauksen krimi nalisoinnista. päätoimittaja rane.aunimo@demokraatti.fi Twitter: @raneaunimo Vanhaakin normaalia Pääkirjoitus KÄÄNTEITÄ JA KOHUJA RIITTÄÄ. Selkävoittoja ei tunneta. Neuvottelu tulos on aina kompromissi, eikä rat kaisu Suomenkaan osalta poikkea tästä. Samaan aikaan kokoomus ajaa ansiosidonnaisen työttömyystur van ulottamista kaikille palkansaa jille. Tätäkin varten halli tus on perustanut työryhmän selvit tämään asiaa. Alkukeväällä myös Suomen tavoittanut koronaepidemia pani kaiken uusiksi, ja vaikka tilanne on meillä helpottanut ja rajoituksia on purettu, toisen aallon uhka on päällä ja monessa Euroopan maassa luvut ovat kääntyneet taas huolestutta vaan nousuun. De_06082020_05.indd 5 29.7.2020 12.55. Tämä ei kuitenkaan vai kuta olevan oikeiston tavoitteissa, vaan pikemminkin jonkinlainen ”hivuttaminen”, nykyisen järjestel män ja ayliikkeen aseman horjut taminen. KORONAN VARJOSSA ja epidemian salliessa myös niin sanotut normaa limmatkin poliittiset turbulenssit ovat päässeet vauhtiin. Mutta ei hallitus tumput suorina tämänkään asian edessä seiso. Hal lituskauden aikana tehdään jatko selvitys siirtymisestä yleiseen ansio sidonnaiseen työttömyysturvaan. Jos joku oikeasti odotti sitä, ettei vau ras Suomi olisi enää jatkossa EU:n nettomaksaja, kannattaa tarkistaa asennettaan eurooppalaiseen todel lisuuteen. Heinäkuun poliittista keskus telua hallitsi vääntö sekä Euroo pan unionin elpymisvälineestä että EU:n budjetista vuosille 2021–2027. EU:n jäsenvaltiot saivat pitkien neu vottelujen päätteeksi aikaan alusta van sovun 750 miljardin euron hä tärahoituksesta, josta 390 miljar dia euroa annetaan avustuksina ja 360 miljardia lainoina. Kaikki siis kuuluisivat kassaan lähtökohtaisesti, mutta työnteki jällä säilyisi vapaus vaihtaa kassaa tai olla kuulumatta mihinkään. Mikäs siinä, jos samalla pide tään huoli korvauksen tasosta ja kestosta
6 Demokraatti V iik on ku va Le ht ik uv a / Ro ni Re ko m aa De_06082020_06.indd 6 29.7.2020 11.42
Herttakuninkaiden: Kalle Lehdon ja Kai Kuutamon, esitys on tilattavissa esimerkiksi palvelutalojen pihapiireihin. Tarjolla oli hämmästyttäviä ohjelmanumeroita ja musiikkia. 7 Demokraatti SIRKUSTA KORONA-AIKAAN. Kun yleisö ei tule sirkuksen luo, sirkus menee yleisön luo. De_06082020_06.indd 7 29.7.2020 11.42. Kansallisteatterin Kiertuenäyttämön Sisäpihasirkuksen ensi-ilta oli Helsingin Pakilakodissa heinäkuun lopulla
SDP PITÄÄ hyvänä valtiovarainministeri Matti Vanhasen (kesk) aloittamaa selvitystä eläkeverotuksen uudistamisesta niin, että eläkkeellä tehtävä työ ei vaikuttaisi eläkkeen verotukseen eli eläketuloa ja ansiotuloa verotettaisiin erikseen. Suomessa tämä koskee Nordean 1,6 miljardin euron osinkojen ja OP-ryhmän tuotto-osuuksien 97 miljoonan euron korkojen maksun siirtymistä. Koronaelvytyksen pikkurahoilla torjutaan syvää eurooppalaista lamaa. 8 Demokraatti PÄTKÄT HOKSAUS Koronapuskuri Tervetullut eläkeavaus V IIK O N LU KU 66 prosenttia. Sellaisia muutoksia ei verotukseen ole järkevää tehdä, jotka eivät pura työllisyyden kannustinloukkuja tai jotka hyödyttävät esimerkiksi vain suurituloisia eläkeläisiä, SDP:n ensimmäinen varapuheenjohtaja, kansanedustaja Kristiina Salonen sanoo. ANTTI LINDTMAN TWITTERISSÄ Pääministeri toimi koko ajan suuren valiokunnan mandaatin mukaisesti. – Työskentelyn eläkkeellä pitää myös perustua eläkeläisen haluun tehdä edelleen työtä. Salosen mielestä ikääntyvien työntekijöiden kannalta tärkeintä on kehittää työelämää niin, että työssä jaksetaan henkisesti ja fyysisesti työuran loppuun asti. Ei hullumpi määräys, kun korona heittelee kapuloita ja kysymysmerkkejä talouden rattaisiin. Se ei saa olla eläkeläiselle ”pakkotyötä”, jotta tulisi taloudellisesti toimeen, Salonen muistuttaa. iS to ck Vihjailut, että Sanna Marin olisi kävellyt perustuslain yli ovat huonoa kesäteatteria. Monille aloille, kuten hoivatyö, eläkeläisten saaminen töihin helpottaisi samalla työvoimapulaamme, Salonen sanoo. OP-ryhmä ja Nordea ovat Euroopan vakavaraisimpien pankkien joukossa. – Kaikkia avauksia työllisyyden parantamiseksi on selvitettävä nyt tarkkaan. Euroopan keskuspankki (EKP) suosittelee eli tässä tapauksessa määrää pankkeja siirtämään osingonmaksun ensi vuoden puolelle. Osinkojen maksun siirto myös viestii lomautusja irtisanomispelkojen kanssa eläville siitä, että kaikki ovat edes joltain osin samassa veneessä. OSMO SOININVAARA TWITTERISSÄ ELÄKE JA TYÖ Suomalaisista pitää EU-maiden elvytysrahaston yhteisvastuuta joko oikeana tai välttämättömänä pahana De_06082020_08.indd 8 30.7.2020 9.36. Jos pystyisimme vaikuttamaan tähän kehitykseen, sillä olisi myös merkittävästi vaikutusta työllisyyteen. – Nyt liian moni yli 55-vuotias on joutunut jäämään työkyvyttömyyseläkkeelle tai työttömäksi. – Tulisiko eläkeiän jo saavuttaneille työntekijöille houkutin jäädä heti eläkkeelle. Nämä ovat ehdotuksen mahdolliset sudenkuopat, Kautto pohti Helsingin Sanomien haastattelussa. Eläketurvakeskuksen toimitusjohtajan Mikko Kauton mukaan riski on, että kannustimien parantaminen voisi ohjata eläkeikää lähestyviä työntekijöitä osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen nostamiseen ja työnteon vähentämiseen. – Asian selvittäminen VM:ssä kaikkine kustannusja työllisyysvaikutuksineen on kannatettavaa. He voisivat katsoa, että eläkkeeltä voi tehdä vähemmän töitä ja nostaa kevyemmin verotettua palkkaa. SATU HASSI TWITTERISSÄ Finanssikriisin suhdannenotkahdus maksoi suomalaisille 200–400 mrd euroa
Koronakin tykkää kesästä Sokea Hannu Hanhi RUOTSALAISIA KOETELLAAN. Haluat valtaasi myös sosiaalisen median eli rajoittaa ja sensuroida Turkin jo muutenkin olematonta sananvapautta ja ihmisoikeuksia. Infektiotautien professori Björn Olsen, yksi Ruotsin suurimpia koronastrategiakriitikoita, kuvailee Ruotsin koronastrategian kannattajia ”lahkoksi”, jonka takia Ruotsin kuolinluvut ovat paljon naapurimaita pahempia. Ei anneta sille tätä mahdollisuutta, Margaret Harris totesi. Hyvä Erdogan, nyt haastat kansainvälisiä jättiyhtiöitä, jotka – jos niillä on selkärankaa tai jos kansainvälinen paine tulee riittävän kovaksi – voivat olla hankala vastustaja. 9 Demokraatti PARI VALITTUA SANAA Yllättävä pari Astacus astacus Donaldus trumpus Äyriäinen Äveriäinen Hyvät puolidiktaattorit, te vähemmän valistuneet ja mediaa kurittavat itsevaltiaat niin Turkissa, Unkarissa kuin Puolassakin, median voi vaientaa, mutta ei tyytymätöntä kansaa. Se löytää aina kanavan itselleen. Perustelet lakia vihapuheen, netissä tapahtuvan hyväksikäytön ja törkypuheen rajoittamisella. Rohkenit jopa puhua lain yhteydessä demokratiasta ja oikeusvaltioperiaatteesta. De_06082020_08.indd 9 30.7.2020 9.36. Itsevaltius näemmä sokaisee, vai pelkäätkö valtasi puolesta, kysyy Demokraatin väki RUOTSI VIRUS Suomi on nurkkakuntainen – SURULLISENA SEURAAN Suomen nurkkakuntaista EU-keskustelua. Vakavan asian eli koronaan kuolleiden määrän ollessa kyseessä meidän suomalaisten ei kannata sortua vahingoniloon. Höpö höpö. Olsenin mielestä Ruotsi osoittaa sokeutta ja kuuroutta koronatilanneanalyyseissaan. Se on hyvin kummallinen tilanne Ruotsille ja ruotsalaiselle omakuvalle, Olsen toteaa. Stubb pitää ratkaisua EU:n tukipaketista historiallisena, mutta ei täydellisenä. – Koronavirus pitää kaikista säistä, mutta eniten se pitää ihmisestä toiseen hyppäämisestä, kun olemme lähikontaktissa. EU ei ole kirjanpitoharjoitus. – EU-päätökset eivät koskaan ole täydellisiä, mutta me olemme keskinäisesti toisistamme riippuvaisia. Muilta osin vapaan median oletkin jo Turkista vaientanut. Kannattaisi. Hyvä Erdogan, Turkin presidenttinä olet ajanut läpi sosiaalisen median lain, jolla haluat päättää Twitterin, Facebookin ja Youtuben kaltaisten palvelujen sisällöstä maassa. WHO:n edustaja Margaret Harris muistutti virtuaalisessa tiedotustilaisuudessa, että vastoin yleistä harhaluuloa kesä ei hillitse viruksen etenemistä. EU JOPA OSALLE suomalaisia on kesäaikana vaikea pitää riittävää turvaväliä kanssaeläjiin. Tehty päätös on hyväksi EU:lle, siis Suomellekin. EU on poliittinen arvoyhteisö, joka vahvistaa jäsentensä hyvinvointia yhteisen talousalueen ja valuutan kautta, Suomen entinen pääministeri sekä entinen Euroopan investointipankin varapääjohtaja Alexander Stubb totesi Twitterissä. Suomella ja Norjalla on suhteessa väkilukuun kymmenen kertaa vähemmän kuolonuhreja kuin Ruotsissa. Toivottavasti, sillä vaikuttaa, että olet jo siirtymässä Pohjois-Korean tielle eli sulkemassa maatasi ja kansalaisia ulos muusta maailmasta. – Ensimmäistä kertaa 30vuotisen sodan jälkeen meitä ei katsota hyvällä Euroopassa
Noi n 80 pro sen ttia MAAILMAN TILA • EU:n elvytyspaketti Vaihtoehdotonta politiikkaa S uomi sai paljon enemmän kuin torjuntavoiton neuvotteluissa EU:n tukipaketista. MIkä on EU:n vuosien 2021–2027 budjetin kokonaissumma. 159 litr aa 2. Perussuomalaisten vaatimus eduskunnan kutsumisesta koolle kesätauolta käsittelemään hallituksen tiedonantoa olikin suunnattu enemmän omalle kannattajakunnalle kuin vakavaksi poliittiseksi avaukseksi. Kuka näytteli James Bondia vuonna 1967 tehdyssä elokuvassa Casino Royale. Eur oop pa neu vos to 8. 10 Demokraatti VIIKON MEEMI PÄTKÄT AFP / Jeremy Selwyn Itetaiteilija Boris IV 10 VIS V 1. 198 3, Hel inä Mar jam aa 3. On parempi olla maksajana, sillä nettosaajan osaa ei kannata kadehtia, vaikka perussuomalaiset tällaista maalailevat. 7. Lisäksi Suomi sai neuvoteltua suoraa tukea yhteensä 500 miljoonaa euroa maaseudun kehittämiseen. 10. 6. Kuinka suuri osa Suomessa syödystä kalasta on tuotua. 3. Kuka on Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja. 1. 5. Tämä ei estänyt perussuomalaisten ja opposition hangaround-ryhmänä toimivan kokoomuksen hiusten halkomista ja perustuslain koukeroihin takertumista. Miltä vuodelta on naisten 100 metrin Suomen ennätys. Sitä ei ole ollut. De_06082020_10.indd 10 29.7.2020 14.57. Suomen nettomaksut elvytyspakettiin ovat kokonaiset 1,2 miljardia euroa pienemmät kuin komission alkuperäisessä ehdotuksessa. Kiin a lai nen Zhe jia ng Gee ly Hol din g Com pan y 10. 4. Yli 60 6. Suomi sai Brysselissä paljon omia tavoitteitaan läpi, vaikka kyse on kompromisseista. Kuinka paljon on yksi barreli raakaöljyä. Dav id Niv en 9. Mikä on EU:n huippu kokouksen virallinen nimi. 8. 9. Mik ael Pen tik äin en 7. Kuinka monta (noin) kissarotua on maailmassa. Suomi on edelleen EU:n pienimpiä nettomaksajia. Suomi ja nuuka nelikko onnistuivat vähentämään avustuksia noin 110 miljardilla eurolla. Kuka on Mette Frederiksen. Kuka omistaa Volvon Car Groupin (henkilö autot). 1 074 milj oon aa eur oa 5. Samalla Suomi onnistui pienentämään omia avustuksista koituvia vastuitaan. 2. Tan ska n pää min ist eri 4. Jos nämä ovat sitä mieltä että ”väärin neuvoteltu”, niiden pitäisi pystyä esittämään selkeä vaihtoehto
Pienpanimoiden taloudellinen tilanne on haastava. Ymmärrän alkoholilainsäädännön asettamat rajoitukset, mutta välillä alkoholipolitiikka tuntuu pienpanimoiden osalta turhan poukkoilevalta. Mitä sitten pitäisi tehdä. Kuntakenttää myllertäviä tekijöitä on paljon. Tässä tilanteessa pidän kuntaministeri Sirpa Paateron ajatuksesta, että kunnilla voisi olla erilaisia tehtäviä. Valitettavasti jatkossa kuntien epävarma tilanne vain pahenee. MIltä ”kaksoisroolisi” tuntuu. Olet myös Somerolla kunnallispolitii kassa mukana. Miltä olutkulttuuri näyttää. Se antaa laajaa perspektiiviä kunnallisiin asioihin. 11 Demokraatti Esimerkiksi erilaisten juomien maistelu – kuten pienpanimoiden oluiden – tai alkoholin yhdistäminen ruokaan on yleistynyt. Samalla humalahakuinen juominen on vähentynyt. Hyvä meno. Olennaista on miettiä kuntien tehtäväkenttää, joka on laaja. De_06082020_10.indd 11 29.7.2020 14.57. Lisäksi kunnissa eletään todella erilaisissa tilanteissa. Olen Somerolla demarien valtuustoryhmän puheenjohtaja ja perusturvalautakunnan puheenjohtaja. Etenkin tilanteessa, jossa toimintaa olisi mahdollisuus kasvattaa ja samalla työllistää ihmisiä. Alkoholin käyttöön on tullut vahva sosiaalinen ulottuvuus. Valtionhallinnosta katsoen kuntien saama koronapaketti on valtava, mutta raha ei yksin ratkaise kuntien ongelmia. Nämä luottamustehtävät ja työni eduskuntaryhmässä ovat kieltämättä mielenkiintoinen, mutta monella tavalla myös hyvä Kylmää kyytiä Pelkästään rahalla ei ratkaista kuntien ongelmia, kunta-asiantuntija Antti Kotti sanoo. Olennaista on, että kuntalaisten oikeus palveluihin säilyy ja hallinnolliset muutokset tehdään ihminen edellä. Eikä sotestakaan taida tässä tilanteessa olla pelastajaksi, vaikka monessa kunnassa tätä toivotaan. MIkä meno, SDP:n eduskuntaryhmän kunta ja hallintopoliittinen asiantuntija Antti Kotti. Suomalainen olutja koko alkoholikulttuuri tuntuvat menevän koko ajan parempaan suuntaan. yhdistelmä. Tärkeää on myös turvata kuntien laaja itsehallinto. Olet Suomen Olutseuran puheen johtaja. Teksti Heikki Sihto Kuva Antti Kotin ar kisto, kuvankäsittely Arja Jokiaho KUNTIEN HALLINNOLLISET MUUTOKSET PITÄÄ TEHDÄ IHMINEN EDELLÄ. Kesäloma kotimaisemissa Somerolla. Monet nuoret ovat myös valinneet päihteettömyyden, mikä on hyvä! Entä suomalaisten pienpanimoiden tilanne. Miltä kuntien tilanne näyttää. Esimerkiksi isot kunnat voisivat vastata nykyistä enemmän työllisyydestä
Ei kuulosta kovin toimivalta tai kustannustehokkaalta. EK oli jo aiemmin esittänyt muutoksia työttömyysturvaan sen kannustavuuden parantamiseksi. Sen hintalapuksi arvioitiin viime hallituskaudella enimmillään 280 miljoonaa euroa, jos nykyisestä tasosta pidetään kiinni. EK myös esittää, että ansiosidonnaista hallinnoisi esimerkiksi Kela tai tätä varten perustettava rahasto. Siitä huolimatta, että EK on ollut yhdessä ammattiliittojen kanssa kehittämässä nykyistä ansiosidonnaisen mallia. Pian myös Elinkeinoelämän keskusliitto päätti politikoida ja käänsi aikaisemman kantansa ansiosidonnaisesta työttömyysturvasta kokoomuksen linjoille. Ei sentään. Osa myös laskee, että matalan palkan takia ansioturva ei juuri nouse työmarkkinatukea korkeammaksi. Eli keppi konsultoi. Piileviä motiiveja MONI JÄTTÄÄ ITSENSÄ TIETOISESTI VAKUUTTAMATTA TYÖTTÖMYYDEN VARALLE. Kokoomus ja EK ilmeisesti arvioivat, että nykyisen järjestelmän muuttaminen heikentäisi järjestäytymistä. Osa ei tiedä kassajäsenyydestä, mutta moni jättää tietoisesti itsensä – etenkin nuoret ja yrittäjät – ”vakuuttamatta” työttömyyden varalle. Kokoomus ei ole vastannut siihen, miten ansiosidonnaisen työttömyysturvan laajentaminen kustannetaan. Lähtökohta tälle keskustelulle oli hieman outo. Esityksen takana on halu kepittää ja heikentää ammattiliittoja. Tällä estettäisiin se, että joku jäisi kassan ulkopuolelle tiedon puutteen takia. Hallitus on tällä kaudella tekemässä selvitystä työttömyysturvasta. Yksi tekijä on myös työelämän pirstaleisuus. Tähän saakka lähinnä työttömyysturvan leikkaamista ajanut kokoomus oli yllättäen löytänyt humaanin ihmisen sisältään, kun se vaati, että ansiosidonnainen työttömyysturva pitäisi laajentaa koskemaan kaikkia työssä käyviä. SDP:n kansanedustajalla ja sosiaaliturvakomitean varajäsenellä Matias Mäkysellä on tähän pohdinnan arvoinen ajatus. PARI VUOTTA vanha tutkimus (Susanna Grimm-Vikman, Turun yliopistosto) avaa todellisia syitä sille, miksi kaikki eivät kuulu työttömyyskassoihin. Tätä myös pelätään ammattiliitoissa, vaikka ne tarjoavat jäsenilleen paljon muitakin etuja – ja lisäksi jäsenyydestä riippumatonta kaikkia palkansaajia koskevaa edunvalvontaa. Ansiosidonnaisen laajentamista ajetaan oikeudenmukaisuudella, mutta taustalla on halu kepittää ammattiliittoja. 12 Demokraatti Heikki Sihto heikki.sihto@demokraatti.fi analyysi Kirjoittaja on Demokraatin toimituspäällikkö. Nyt ainakin kaikki tietävät, että ansiosidonnaisen saaminen vaatii työssäoloehtojen täyttymisen lisäksi työttömyyskassan jäsenyyden, vaikka myös kassoihin kuulumattomat maksavat lakisääteisiä työttömyysvakuutusmaksuja. Kela on jo nyt hidasliikkeinen möhkäle. Ansiosidonnainen edellyttää 26 viikon työssäoloehdon täyttymistä. Keikkaja pätkätöissä se on pitkä aika. Ansiosidonnaisen kohdalla se merkitsisi korvaustason leikkaamista, todennäköisesti alusta, keskeltä ja lopustakin. Hän esittää, että työnantaja maksaisi jokaisen työntekijän palkasta osuuden työttömyyskassalle. K eskustelu ansiosidonnaisesta työttömyysturvasta ja sen kattavuudesta on tärkeää. De_06082020_12.indd 12 29.7.2020 17.02. Tämän lisäksi Mäkynen pitää nuorten kannalta tärkeänä lyhentää työssäoloehtoa ja parantaa korvaustasoa. Tässä niin sanotussa ulosvalinta-mallissa työntekijällä säilyisi valinnanvapaus ja halutessaan hän voisi ilmoittaa työnantajalle toisen kassan tai ettei halua kuulua mihinkään kassaan. Jos ammattiliiton kassa arveluttaa, voi jo nyt liittyä yksityiseen YTK-työttömyyskassaan. Ja mihin tarvittaisiin uutta rahastoa, kun työttömyyskassoilla on tarvittava osaaminen
Pääomasijoitus Suomen Malmijalostus Oy:lle (150) SUMMA: 952,3 milj. Lehden paperi ja painotyö on 100 % suomalaista. Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 D EM O G RA A FI G ra fii kk a: A rja Jo ki ah o / Lä hd e: V M Suomi elvyttää tänä vuonna 3,6 miljardilla eurolla Esimerkkejä elvytyskohteista, % 28 4 26 10 32 KUNTATALOUDEN YLEINEN TUKEMINEN (milj. Työttömyysetuuksien ansioturva ja vuorottelu korvaus (696) SUMMA: 1 154,3 milj. . . € De_06082020_12.indd 13 29.7.2020 17.02. . € YRITYSTEN TUKEMINEN (milj. €) . . Avustus sairaanhoito piireille pandemian kustannuksiin (200) SUMMA: 972,3 milj. Väyläverkon kehittäminen (37) . Ja koronatartunnat ovat taas kasvussa. . € INVESTOINNIT, INFRASTUKTUURI JA KORJAUSRAKENTAMINEN (milj. € INNOVAATIOT, OSAAMINEN JA HYVINVOINTI (milj. Rahoitus korkeakoulujen toimintaan (134) . . Valtionosuus ja avustus yleis sivistävän koulutuksen ja varhaiskas vatuksen käyttökustannuksiin (101) SUMMA: 153,0 milj. . NOUSUSSA LASKUSSA Lähde: Tilastokeskus Lähde: THL Arvostamme suomalaista työtä. . . €) . €) . Perusväylänpito (42,6) . Julkinen henkilöliikenne (100) . € LAPSET JA NUORET (milj. Turvaväli Sosiaalinen etäisyys on suomalaisilta kesän aikana unohtunut. . €) . 13 Demokraatti Luottamus Kansalaisten luottamus talouteen kohenee. €) . Avustukset asuinrakennusten öljylämmityksestä luopumiseksi (28,7) SUMMA: 376,2 milj. Yritysten kustannus tuki (300) . Valtionosuus kunnille peruspalvelujen järjestä miseen (772,3) . . Nyt uskalletaan pohtia jopa asuntoja autokauppoja
Ainakin toinen ennätys on jo syntynyt. Sen kehittäminen on kansainvälinen maailmanennätyskisa. Milloinkaan aiemmin ei yhtä moni lääketieteen tutkija ja tutkijaryhmä ole työssään tavoitellut samanaikaisesti samaa asiaa – tässä tapauksessa koronaviruksen vaarattomaksi tekemistä rokotteen avulla. Demokraatti haastatteli kahden ryhmän tutkijoita kehitteillä olevista rokotteista. 15 Demokraatti Teksti Janne Ora / Kuvitus Arja Jokiaho S uomessa työskentelee useita tutkimusryhmiä, ja tutkittavia rokoteaihioita on useita. Jos ja kun työ onnistuu, saadaan koronapandemia vähitellen ja vihdoin rokottamisen avulla taltutettua. Rokotetutkijoiden ympäri maailmaa ratkoma yhtälö on hankala mutta ei mahdoton: he kehittävät nopeutetussa aikataulussa tehokasta ja turvallista rokotetta, joka antaa ihmiskunnalle suojan SARS-CoV-2-virukselta. KontILMIÖ Koronavirus ei taltu ilman rokotetta. Koronavirussairaus (COVID-19) aiheuttaa pahimmillaan hengenvaarallisen keuhkokuumeen ja monielinvaurion. Suomalaiset kisaavat koronarokotteen keksimisessä De_06082020_14.indd 15 29.7.2020 17.19. Maailmanlaajuisesti kiihkeän tutkimuksen tilanteen kuvaa hyvin suomalaistutkijoiden artikkeli Duodecim-lehdessä ja sen otsikko: Kilpa Covid 19-rokotteen kehittämiseksi – syntyykö uusi rokotekehityksen maailmanennätys
mitä pikimmin. Adenovirus on yksi yleisimpiä hengitystieoireita aiheuttavista viruksista. – Tutkimus ja rokotteen kehittäminen eivät koskaan ole niin yksinkertaisia asioita, että kun pannaan nämä ja nuo palaset yhteen, kaikki varmasti toimii. TAANNOISTEN SARS(Severe Acute Respiratory Syndrome) ja MERS-epidemioiden (Middle East Respiratory Syndrome) aikana tehtyä rokotetutkimusta voidaan paljon hyödyntää ”koronarokotteen” eli COVID-19-rokotteen tutkimuksessa ja kehittämisessä. Saksela vertaa rokotetutkimustyötä laajaan ja hankalaan palapeliin, jossa iso kuva oli pitkälti tiedossa jo aiemman SARSja MERS-rokotetutkimuksen sekä niistä kertyneen tutkimustiedon takia. Tarve rokotteelle kuitenkin poistui, kun SARS-epidemia saatiin nujerrettua. Rokotteiden tutkiminen ja kehittäminen jätettiin. 16 Demokraatti D-ILMIÖ rolloitu laumasuoja synnytetään riittävän laajan rokottamisen avulla. Keskikesään mennessä koronatartuntojen ja tehohoitopotilaiden määrä oli kuitenkin laskenut Suomessa. Suomessa ei ole tällä hetkellä koronaviruksen aiheuttamaa tautia siinä määrin, että tuhansienkaan koehenkilöiden määrä antaisi riittävästi tietoa rokotteen tehoista. Virologian professori Kalle Saksela Helsingin yliopistosta arvioi, että heidän nenäsumutteena annettavan adenovirusrokotteensa kliinisiin testauksiin ihmisillä voidaan parhaimmillaan päästä vuoden 2021 alussa. Takavuosien SARS-rokotteen tutkimuksessa päästiin pitkälle, sillä kahta eri rokoteaihiota ehdittiin tutkia ensimmäisen vaiheen ihmiskokeissa. Tilanne oli huomattavasti valoisampi kuin keväällä. Parhaimmillaan rokote voisi olla tuotannossa loppuvuodesta 2021. Rokotteiden antaman suojan, immuunivasteen, laadusta ja kestosta tiedetään toistaiseksi vasta aika vähän. Toukokuun alussa esimerkiksi näytti vielä siltä, että rokote tarvitaan Suomeen ROKOTTEIDEN TURVALLISUUDESTA EI VOI TINKIÄ, TARVITAAN LAAJOJA TUTKIMUKSIA IHMISILLÄ. Teknisesti nenäsumuterokote on valmis, mutta valmiiseen rokotteeseen vaaditaan vielä eläinkokeet ja laajat, useissa vaiheissa tehtävät kokeet ihmisillä. SAKSELA VAROITTAA kuitenkin innostumasta liikaa ja ennenaikaisesti. Tässä suhteessa kaikki rokoteaihioiden tutkijat ja kehittäjät ovat pohjimmiltaan saman haasteen edessä, vaikka koronaviruksen tautitilanne ja sen aiheuttama tautitaakka vaihtelevat maailmanlaajuisesti erittäin paljon. ROKOTTEEN KEHITTÄMISEN nopeutettu aikataulu merkitsee sitä, että rokote voidaan saada valmiiksi parhaimmillaan 12–18 kuukaudessa. Keskeisin kysymys kaikissa kehitettävissä koronarokotteisessa liittyy niiden aikaansaamaan suojaan. Hypetykseen sortuvat ajoittain niin suuri yleisö kuin joidenkin globaalien lääkejättien pr-väki. Rokote annetaan sumutteena nenän limakalvoille. – Aiempaan koronavirustutkimukseen ja rokoteaihioon peilaten, meidän on pitänyt vaihtaa pala tai kaksi siinä kokonaisuudessa. Tavallisesti rokotteen tutkimiseen ja kehittämiseen menee yli kymmenen vuotta. Sekä SARSettä MERS-virus ovat geneettisiä lähisukulaisia nykyisen pandemian aiheuttaneelle koronavirukselle (SARSCoV-2). Osa kysymysmerkeistä liittyy koronaviruksen ja pandemian luonteeseen, kuten tautitilanteen muuttumiseen kuukausittain. – Toki etenemme nytkin niin nopeasti kuin on mahdollista, mutta tilanne on aika eri kuin keväällä, jolloin näytti siltä, että Suomessa saatettaisiin olla aivan lirissä, jos rokotetta ei saada käyttöön syksyyn 2020 mennessä, Saksela toteaa. Vaikka joistakin maailmalla kehitetyistä rokotteista on saatu apinoilla ja osin myös ihmisillä lupaavia tuloksia, ollaan vielä kaukana valmiista rokotteista. Myöskään rokotteiden turvallisuudesta ei voida tinkiä. Niin SARSkuin koronavirus käyttävät kohdesoluun kiinDe_06082020_14.indd 16 29.7.2020 17.19. Sakselan tutkimuskumppaneineen kehittämän rokotteen perusmekanismi perustuu viruksen piikkiproteiinin rakenteen kopioimiseen. Jotta rokotteen teho ja turvallisuus saadaan selville, tarvitaan laajoja tutkimuksia ihmisillä. Vuosien 2002–2003 SARS-epidemia synnytti maailmanlaajuisen rokotetutkimuksen SARS-virusta vastaan. Rokotehypetystä on riittämiin näinä päivinä. Yksi keskeinen kysymys on se, missä ja miten rekrytoidaan rokotteen kehittämisen loppuvaiheessa tarvittavat laajat ihmismäärät. Helsingin ja Itä-Suomen yliopistoiden tutkijat ovat kehittäneet rokotteen, jossa vaarattomaksi muokatun adenoviruksen osia on yhdistetty koronavirukseen. Vaikka rokote on sen toimintamekanismin ja valmistamisen osalta jo pitkälti kehitetty, on ratkottavia käytännön kysymyksiä kuitenkin yhä monia. On helppoa sanoa, että kaikki toimii, mutta teoria ja käytäntö voivat osoittautua eri asioiksi, Saksela sanoo
Ihmisen elimistöön joko sumutteena tai ruiskeena annettavalla rokotteella on koronaviruksen piikkiproteiinin rakenne, jolloin immuunieli puolustusjärjestelmä huijataan uskomaan, että siihen on tunkeutunut virus. 17 Demokraatti nittyessään ja siihen tunkeutuessaan pinnallaan olevaa piikkiproteiinia. – Rokotteen tuottamassa suojassa on kyse näiden kahden yhteisvaikutuksesta, Saksela sanoo. Rokotteen piikkiproteiini käynnistää soluissa immuunieli puolustusreaktion tuottamalla sekä virusta tappavia puolustussoluja että sitä neutraloivia, liukoisia vasta-aineita. De_06082020_14.indd 17 29.7.2020 17.19
VLP-tekniikkaa käytetään jo rekisteröidyissä eli lääkevalvontaviranomaisten myöntämän myyntiluvan saaneissa, tunnetuissa papilloomavirusrokotteissa. Seppo Ylä-Herttuala kuuluu yhtiön perustajiin, jonka ansiosta rokotteelle on varmistettu riittävä osuus Finvectorin tuotantokapasiteetista. soluvälitteisen immuniteetin, jonka seurauksena elimistön omat tappajaja auttajasolut alkavat nitistää koronaviruksia. OLEMME LIIKKEELLÄ ROKOTTEIDEN LINUXILLA, JOKA ON KAIKKIEN RYHMIEN VAPAASTI KOPIOITAVISSA. TAMPEREELLA TUTKITAAN ja kehitetään viruksen kaltaisiin osiin perustuvaa VLP-koronarokotetta (virus like particles). Kuopiossa toimiva geenija viruslääkkeitä valmistava Finvector-yhtiö voi tarvittaessa käynnistää Suomea ja myös muita maita palvelevan rokotetuotannon. Tällaisesta kapasiteetista on nyt maailmalla kova pula ja sitä kyselevät rokotekehittäjät voivat joutua varautumaan jopa parin vuoden jonottamiseen. Sakselan keskeisiä tutkijakollegoita hankkeessa ovat akatemiaprofessorit Kari Alitalo Helsingin yliopistosta sekä Seppo Ylä-Herttuala Itä-Suomen yliopistosta. Infrastruktuuri, tuotantotapa ja logistiikka ovat olemassa. Siinä vältetään elimistön altistuminen kuljettavan viruksen antigeeneille. – Olemme liikkeellä rokotteiden Linuxilla, joka on kaikkien ryhmien vapaasti kopioitavissa. L ähteet : h eLsingin yLiopiston viroLogian professori K aLLe s aKseLa , t ampereen yLiopiston r oKotetutKimusKesKuKsen johtaja m iKa r ämet ja D uoDecim Lehti . Lisäksi rokote saa aikaan ns. Tampereen Rokotetutkimuskeskuksen johtaja, kokeellisen immunologian professori Mika Rämet painottaa, että tie valmiiksi VLP-rokotteeksi on pitkä. Ne voivat sitoutua soluihin aktiivisen viruksen tavoin mutta ovat vaarattomia, koska ne eivät sisällä viruksen perimäainetta eivätkä monistumiseen vaadittavia proteiineja. 18 Demokraatti D-ILMIÖ SAKSELA HAKEE maallikkotason hauskan kuvauksen siitä, millaista rokotetta he ovat kehittämässä. Yksinkertaistaen kuvattuna VPL-rokote toimii samankaltaisesti kuin helsinkiläisten kehittämä adenovirusrokote: koska viruksen kaltainen osa muistuttaa paljon viruksen rakennetta, se käynnistää elimistössä vasta-ainetuotannon. Näin voidaan olla varmoja, että tällä peDe_06082020_14.indd 18 29.7.2020 17.19. – Meidän ei ole tarkoitus todistaa mitään uutta tieteellistä hypoteesiä vaan panna oikeat ja pitkälti jo tutut palikat yhteen. Tampereen yliopiston hankkeessa tutkijat tuottavat viruksenkaltaisia kappaleita, jotka eivät kuitenkaan sisällä viruksen perimäainesta. VLP-rokotteella on etu verrattuna rokotteisiin, joissa käytetään viruskuljetinta, kuten esimerkiksi adenovirusta. – Pyrimme tuottamaan ulkoisesti mahdollisimman paljon koronavirusta muistuttavaa kappaletta, joka koostuu useasta eri viruksen pintaproteiinista. Nenäsumuterokotetta voidaan valmistaa Suomessa. Voi toki olla, että joku muu rokoteaihio on parempi ratkaisu, mutta tämä on tähänastisen tutkimustiedon valossa luotettava ja hyvä. Siksi VLP-rokotteesta saatava saatu suoja on paremmin ennustettavissa ja toisaalta se kohdistuu useampaa koronaviruksen rakennetta kohtaan pelkän piikkiproteiinin sijasta. Tämän takia työ on huomattavan haasteellista, koska meidän tulee tutkia näitä eri osia ja saada ne laskostumaan oikein. Viruksen kaltaiset osat jäljittelevät viruksen muotoa, mutta eivät kykene monistumaan soluissa
riaatteella toimiva rokote voi saada aikaan suojaavan immuunivasteen. Rämetin mukaan on hyvä, että tutkittavia rokoteaihiota on näinkin paljon ja että eri rokote-ehdokkaiden tapa nujertaa koronavirusta on erilainen. Luettelo ei kuitenkaan ole lähimainkaan kattava eikä sisällä esimerkiksi suomalaistutkijoiden rokoteaihioita. WHO:n mukaan rokotteiden kehitystyön prekliinisessä vaiheessa oli keskikesällä 128 ja kliinisessä vaiheessa 28 rokoteaihiota. Se tarkoittaa, että VLP-rokote ei ole niitä, jotka saadaan valmiiksi ensimmäisten rokoteaihioiden joukossa, Mika Rämet sanoo. Nopeutta selittää rokotteen kehittämisen RNA-teknologia. KESKEINEN TUTKIMUKSELLINEN asia, joka tulee ratkaista on Rämetin mainitsema rokotteessa käytetty rakenne ja erityisesti rokotteessa käytettyjen useiden pintaproteiinien laskostuminen. Syntyykö uusi rokotekehityksen ennätys myös nopeudessa. Käytännössä siis 156 rokoteaihiota on kehityksessä jo varsin pitkällä. DNAja RNA-tekniikoiden erityinen ominaisuus on niiden suhteellisen helppo muokattavuus, koska rokote tehdään viruksen geenisekvenssin eli sen geenijärjestelmän perusteella. Toinen varsin pitkällä oleva aihio on Oxfordin yliopiston tutkijoiden kehittämä rokote, jossa simpanssin adeno virusta on muunneltu. Mutta mikä on vastaus tutkijoiden itsekin pohtimaan kysymykseen. Jos kaikki menee nappiin, rokote voi olla valmis vuoden 2021 lopussa. – Viruksen kaltaisia partikkeleihin pohjaavien rokoteaihioiden kehittämisestä on Tampereen yliopistossa pitkä historia apulaisprofessori Vesa Hytösen ja laboratoriojohtaja Vesna Blazevicin tutkimusryhmissä. Rokotteen perusperiaate on hyvin samankaltainen kuin Sakselan ja kumppaneiden rokotteessa. Erilaiset rokotteet täydentävät toisiaan. Duodecimin artikkelissa tutkijat – yhtenä kirjoittajista Mika Rämet – antavat kysymyksiin suuntaa-antavan vastauksen: ”kun lupaavat raportit ensimmäisten rokotteiden apinakokeista otetaan huomioon, koronarokotteen kehitys etenee ennätysvauhtia.” 1 2 3 4 5 6 7 8 De_06082020_14.indd 19 29.7.2020 17.19. 19 Demokraatti Satoja rokoteaihioita kehitetty pitkälle S atoja rokoteaihiota ja ainakin kahdeksan erilaista lähestymistapaa, rokoteteknikkaa, koronaviruksen ja sen aiheuttaman pandemian kukistamiseksi – näin voi kiteyttää rokotekehityksen tilanteen koronaviruksen vuonna 2020. Ensimmäinen rokoteaihio koronavirukseen saatiin Mika Rämetin mukaan kliinisiin kokeisiin hämmästyttävän nopeasti: vain 63 vuorokautta uuden koronaviruksen tunnistamisen jälkeen. Nojaamme työssä aiempaan osaamiseen ja hallitsemme tekniikan. Oxfordilaisten rokote on edennyt kliinisten ihmiskokeiden toiseen vaiheeseen. Saako globaali tiedeyhteisö tehtyä toimivan, turvallisen rokotteen ennätysajassa. Työ on hidasta ja vaativaa. – Tavoitteemme on tehdä mahdollisimman tehokas, turvallinen ja hyvä rokote
Ne viitoittavat SDP:n politiikkaa pitkälle tulevaisuuteen. 20 Demokraatti PUOLUEKOKOUS Puoluekokous saa käsittelyynsä puolue hallituksen esitykset SDP:n periaatejulistukseksi ja poliittiseksi ohjelmaksi. LANKA POLITIIKAN PUNA NEN De_06082020_20.indd 20 28.7.2020 15.35
Nyt yksi puolue on kyennyt mitoittamaan koko poliittisen ajattelunsa tukemaan näitä kestävän kehityksen elementtejä, SDP:n poliittisen valmistelun päällikkö Joona Räsänen sanoo. Se on yli 120-sivuinen järkäle, julistus mahtuu neljään sivuun. Julistuksen on aatteellisena kivijalkana tarkoitus kestää aikaa, ja toiveena on, ettei sitä ole tarpeen uusia tiheästi. – Se on sisältöjen laadun kannalta arvokasta, koska missään tyhjiössä ei synny kauheasti uutta ajattelua. – Ohjelmatyö, avoimet ja osallistavat prosessit, on ollut liikkeelle koko sen historian ajan tärkeää. Globaalin keskinäisriippuvuuden tulevaisuus 5. Ratkaisuja kestävään tulevaisuuteen. Hän arvioi, että nyt tehtiin myös joukkoistamisen ja osallistamisen Suomen ennätys. Näin on luotu ja kasvatettu yhteistä näkemystä ja jaettua arvopohjaa. – Keskeiset arvot ja periaatteet eivät ole muuttuneet, mutta maailma on, Vatanen kiteyttää uudistamistarpeen. Rakennemuutos ja kaupungistuminen RATKAISUT MUUTOSHAASTEISIIN Teksti Anna-Liisa Blomberg / Kuvat Arja Jokiaho K ohti kestävää maailmaa. Se, että asioita tehdään yhdessä, tekee tästä liikkeestä vahvan, periaatejulistustyöryhmän puheenjohtaja Kaisa Vatanen sanoo. Ihmisen pitäisi aina vähän haastaa itseään ja kuunnella, mitä muut asioista sanovat. Ihmisen toiminnan vaikutukset maapallolle 3. Demokratian tulevaisuus 4. PERIAATEJULISTUS MÄÄRITTELEE puolueen perusarvot ja vision niihin pohjaavasta paremmasta yhteiskunnasta. – Uskallan väittää, että muiden suomalaisten puolueiden ohjelmapapereihin verrattuna tässä on pisimmälle viety työ. Silloin ohjeeksi saatiin luoda tiivis julistus ja pitempi poliittinen ohjelma pohjaksi SDP:n politiikalle. SDP:n arvoja ja tavoitteita on aiemmin perattu periaateohjelmissa, joista tuorein on vuodelta 1999. – Ajatus on, että ihan kuka tahansa pystyy lukemaan periaatejulistuksen yhdeltä istumalta ja hahmottamaan, millä tavalla sosialidemokraatit ajattelevat asioista, Kaisa Vatanen sanoo. Periaatejulistustyöryhmää Vatasen kanssa johtanut puoluesihteeri Antton Rönnholm pitää tärkeänä, että sparrausta haluttiin ja saatiin laajalti myös liikkeen ulkopuolelta. Talousjärjestelmä ja yhteiskunnallinen eriarvoistuminen 6. Poliittinen ohjelma taas avaa käytännönläheisemmin tavoitteita, jotka vievät kohti vision toteutumista. 21 Demokraatti ARVOPOHJA 1. ”MISSÄÄN TYHJIÖSSÄ EI SYNNY KAUHEASTI UUTTA AJATTELUA.” 2030 TAVOITTEET De_06082020_20.indd 21 28.7.2020 15.35. Asiakirjoja laadittiin työryhmis sä jopa yli 450 puolueaktiivin voimin. Poliittista ohjelmaa taas voidaan päivittää puoluekokouksissa. YK:n Agenda 2030 -tavoiteohjelman päälle rakentaen on luotu asiakirjapari, jonka punainen lanka on ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävä kehitys. SDP:n periaatejulistuksen ja poliittisen ohjelman otsikot eivät jätä epäselväksi, mikä on ollut puolueen ohjelmatyön kantava teema. Prosessi oli kooltaan ennennäkemätön, mutta muuta uutta siinä ei demareille ollut. Työn murros ja teknologinen kehitys 2. Sen uudistamiseen lähdettiin Seinäjoen puoluekokouksesta 2014, ja työ jatkui Lahdesta 2017
Se ei siis lupaa valmista huomiseksi, vaan näyttää suunnan. Valiokunnissa niitä viilataan ja varmasti myös salissa niistä keskustellaan. Kun julistuksessa esimerkiksi avataan sosialidemokraattinen ihmiskuva, se viitoittaa konkreettisten päätösten suunnan. Nyt periaatejulistus asemoi sd-liikkeen ajattelua myös suhteessa näihin maailmaa muuttaviin ilmiöihin. Kaisa Vatanen nostaa esimerkin koronakeväästä. – Minusta mielenkiintoisin vaihe alkaa itse asiassa puoluekokouksen jälkeen, kun työryhmissä ryhdytään tähän työhön. Emme ole kuitenkaan lastuna laineilla tulevaisuuden virrassa”, hän lukee ja jatkaa: ”KESKEISET ARVOT JA PERIAATTEET EIVÄT OLE MUUTTUNEET, MUTTA MAAILMA ON.” De_06082020_20.indd 22 28.7.2020 15.35. JULISTUSTA LUODESSA käytiin paljon keskustelua yksittäisten sanojen ja merkitysten ympärillä. Lyhyemmän aikavälin tavoitteita ja konkreettista keinovalikoimaa edustavat julistuksen ja ohjelman viitoittamana laadittavat vaaliohjelmat, Räsänen selvittää. – Oletan, että keskustelua käydään esimerkiksi joistain merkittävistä sakaikille samalla tavalla. JULISTUS JA ohjelma käyvät seuraavaksi läpi puoluekokouksen mankelin. Kun oikealla huudettiin tiukkojen sääntöjen, määräysten ja niiden rikkomisesta rapsahtavien rangaistusten perään, luottivat demarit suosituksiin ja siihen, että ihmiset haluavat niitä noudattaa. – Materiaalin ei ole tarkoitus jäädä pölyttymään puoluetoimiston kirjahyllyyn, vaan sen on tarkoitus olla sellainen sosialidemokraattisen politiikan perushakemisto, josta voi tarkistaa, millaisia ajatuksia meillä demareilla on tulevaisuuden keskeisiin kysymyksiin, Joona Räsänen kiteyttää. Kommentit kirkastivat sitä, miten tärkeää on, että määrittelemme tarkasti, mitä tarkoitamme, Vatanen kertoo. Pohdittiin esimerkiksi, mitä arvot, kuten vapaus, solidaarisuus ja tasa-arvo sosialidemokraateille tänä päivänä merkitsevät. Kaisa Vatanen uskoo, että julistuksesta puhuttavat sellaiset asiat, joita työryhmässäkin pohdittiin paljon. Poliittinen ohjelma rakentuu ihmisten elämää ja yhteiskuntaa muokkaavan kuuden muutoshaasteen ympärille. – Kävi ilmi, että mitä me olimme työryhmänä kirjoittaneet ja yhdessä tietyllä tavalla ymmärtäneet, ei auennutkaan – Ei siis ole niin, että katsoisimme vain vierestä, että minne ne laineet lastua kuljettavat, vaan me pyrimme ja pystymme itse aktiivisesti vaikuttamaan sen suuntaan, hän sanoo. Me luotamme ihmisten haluun ja kykyyn osallistua yhteiskuntaan, sen rakentamiseen sekä siihen, että ihmiset kyllä toimivat yhteiseksi hyväksi, kun heillä on siihen mahdollisuus, Vatanen summaa. Poliittinen ohjelma tähyää vuoteen 2030. Tämän osion lopuksi listataan tavoitteita, joista yksi esimerkiksi linjaa, että Suomen tulee olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Se oli myös demarijohtoisen hallituksen linja. Keinojen sekä sen määrittäminen, minkälaisia askeleita missäkin tilanteessa otetaan, on haastavampaa, hän sanoo. Siksi julistus on tärkeä pohja politiikalle. POLIITTISEN OHJELMAN henki kiteytyy hyvin sen johdantoon, jota Joona Räsänen intoutuu siteeraamaan: ”Suomi on 2030-luvulla toisenlainen kuin tänään. Kommenttikierroksilta saatiin tärkeitä eväitä. ”Ihmisen toiminnan vaikutukset maapallolle” -haastetta esimerkiksi ratkotaan muun muassa ilmastoja energiapolitiikka -alaotsikon alla. 22 Demokraatti PUOLUEKOKOUS Ilmastonmuutos, teknologinen kehitys, digitalisaatio ja työn murros ovat asioita, jotka aiemmasta ohjelmasta Vatasen mukaan pääosin puuttuvat. Antton Rönnholm muistuttaa, että ilman selkeää käsitystä periaatteellisista lähtökohdista puolueen toiminnasta puuttuu ennustettavuus ja arjen päätöksenteossa valintojen tekeminen on vaikeaa. – Eri poliittisten liikkeiden erot suhtautumisessa ihmisyyteen ja ihmisiin tulivat lihaksi ja näkyväksi. Ohjelma esittelee haasteet, asettaa tavoitteet ja pohtii, miten SDP pyrkii eri politiikan osa-alueilla haasteisiin vastaamaan. On helpompi kirjoittaa tavoite siitä, että minkälaista pitäisi olla
Sana sosialismi mainitaan kahdesti. . Siitä voi saada uusia ulottuvuuksia ja näkökulmia, hän sanoo. Feminismiä ei mainita sanana, mutta sen ajatus on julistuksen kuvassa yhteiskunnasta, jossa kaikenlaisia ihmisten välisen tasa-arvon toteutumista estäviä valtarakenteita, ennakkoluuloja ja kahlitsevia käytäntöjä puretaan. Vatasen mukaan ryhmälle oli selvää, että sille on paikkansa sd-aateperimää avaavassa osiossa. . – Mietittiin, että halutaanko se (demokraattinen sosialismi terminä) julistukseen vai ei. SDP:n 46.puoluekokous järjestetään 22.–24.8. On SDP:n politiikan aatteellinen kivijalka . . Ei ole järkeä pitää kynsin hampain kiinni budjettialijäämiin liittyvistä vaatimuksista, kun jokainen ymmärtää, ettei se ole tässä ajassa tarkoituksenmukaista. . Talous puhuttaa aina, mutta Räsänen arvioi, että koronakriisin myötä esimerkiksi ohjelman kirjaus EU:n vakausja kasvusopimuksen sääntöjen tarkoituksenmukaisesta ja joustavasta tulkinnasta herättää keskustelua. On pituudeltaan 123 sivua PUOLUEKOKOUS . . Tulevaisuuskanava.fi-osoitteesta löydät: – Puoluehallituksen esitykset periaate julistukseksi ja poliittiseksi ohjelmaksi – Kokoukselle jätetyt aloitteet ja puoluehallituksen vastaukset niihin – Sääntömuutosesitykset noista, joilla oikeasti on väliä, Vatanen sanoo viitaten sanoihin sosialismi ja feminismi. . Hän uskoo, että ainakin työja perhe-elämän yhteensovittamisen helpottaminen noussee yhtenä kokonaisuutena keskusteluun. On pituudeltaan neljä sivua POLIITTINEN OHJELMA . . ”ME LUOTAMME IHMISTEN HALUUN JA KYKYYN OSALLISTUA YHTEISKUNTAAN.” De_06082020_20.indd 23 28.7.2020 15.35. – Tulkintaa pitää tehdä kulloisenkin tilanteen valossa. Hän kertoo, että ryhmässä puhuttiin paljon demokraattisesta sosialismista ja mitä se talousjärjestelmässä tarkoittaa. Siksi se siellä nyt seisoo. 23 Demokraatti Ohjelmatyössä oli Rönnholmin mielestä ilahduttavaa huomata, että ihmisiä kiinnostaa myös hitaampi poliittisfilosofinen keskustelu, eivätkä vain päivänpolitiikan käänteet. Kaikki toivovat vilkasta keskustelua molempien asiakirjojen ympärillä. Joona Räsäsellä menisi poliittisesta ohjelmasta kumpuavia puheenaiheita veikkaillessa helposti koko päivä, koska valinnanvaraa riittää. . RÖNNHOLM, VATANEN ja Räsänen odottavat, että jos ja kun periaatejulistus ja poliittinen ohjelma hyväksytään, ne tulevat puoluekokouksen uunista ulos parempina kuin ne sinne menivät. Hän toivoo, ettei keskustelu lopu. . . Tampereella . Demokraattisen sosialismin mainitseva kappale kiteyttää, että julkinen valta määrittää markkinoiden toiminnan säännöt ja että talousjärjestelmän oikeutus perustuu sen kykyyn lisätä ihmisten tasavertaista hyvinvointia. Talous ei ole isäntä, vaan renki. Luulen, että sellaisesta olisi hyötyä kaikille yhteiskunnallisia päätöksiä tekeville. . Kokoaa yhteen SDP:n politiikan linjat ja toimii puolueen linjasta kiinnostuneille hakemistona, josta löytyvät SDP:n näkemykset erilaisiin poliittisiin kysymyksiin . On avoinna jokaisessa puoluekokouksessa . Määrittelee SDP:n tavoitteet, jotka saavuttamalla periaatejulistuksessa kuvattu visio tehdään todeksi . PERIAATEJULISTUS . Kuvaa sosialidemokraattien perusarvoja tässä ajassa . – Mielestäni tällainen periaatejulistustyöpaja pitäisi olla käynnissä koko ajan – että olisi keskustelukerho, jossa puhutaan näistä fundamenteista. Pitää sisällään SDP:n vision ja mission paremman yhteiskunnan rakentamisesta . Ohjelman tähtäin on 2030-luvulla . Tulimme siihen tulokseen, että kyllä – nämä ovat niitä arvoja ja aatteita, joita tämä liike edustaa
Friedmanin oivallus kriisien ja sitä edeltävän ajattelun muutosvoimasta ammensi 1970-luvun kriiseistä seuranneesta talouspolitiikan käänteestä, jonka synnyttänyttä uusliberaalia ajattelua hän oli luomassa toisen maailmansodan jälkeen. Vapaassa demokratiassa kaikki pidetään mukana, kun tulevaisuusinvestoinnit kirjoitetaan lakien, sopimusartiklojen ja budjettimomenttien muotoon. Yhdysvaltojen tilanteen taustalla ovat ennen muuta heikot sosiaaliset turvaverkot ja hajautunut terveydenhuoltojärjestelmä. Koronakriisi alleviivaa valtioiden roolia. Vahva valtio näyttää kovin erilaiselta Unkarissa tai Hongkongissa kuin Suomessa. Niiden menestys nojaa vastakkainasetteluun, joka voi tarkoittaa poliittisessa vallassa kaikkea muuta kuin liberaaleja otteita. Yli kolmella miljoonalla amerikkalaisella – siis noin sadasosalla väestöstä on todettu tartunta. Se on korostanut yhteiskuntaa ohjaavien valtioiden ja niiden yhteistyön tarvetta. Euroopan parlamentin Sosialistien & Demokraattien ryhmä S&D Tilaisuuden järjestää MEP Eero Heinäluoma Seminaari: Euroopan tulevaisuus lauantaina 5.9. Valtioita on tarvittu hoitamaan miljardien tulonsiirtoja kriisistä kärsineille yrityksille ja ihmisille. klo 12–15 Käpylän työväentalolla (Vipusentie 19, Helsinki) n Tytti Tuppurainen, Eurooppaministeri n Kimmo Kiljunen, kansanedustaja SuV n Johannes Koskinen, kansanedustaja VaV pj n Eveliina Heinäluoma, kansanedustaja SuV n Eero Heinäluoma, MEP KESKUSTELEMASSA: De_06082020_24.indd 24 29.7.2020 11.31. Valtioiden on otettava vahvempi rooli muun muassa kestävämmistä investoinneista ja varallisuuserojen kaventamisesta rikkaimpien verotuksella. Ilmoittautumiset sähköpostilla aila.paakko@eduskunta.fi Tilaisuus alkaa keittolounaalla ja päättyy kahviin. Suomalaisen hyvinvointivaltion rakenteet ovat toimineet paremmin. Ilmastonmuutoksen sekä eriarvoisuuden torjunnasta on tullut keskeisiä talouspolitiikan tavoitteita kansainvälisten järjestöjen suosituksissa. KRIISIN MYÖTÄ poliittinen aloite onkin siirtymässä hyvinvointiyhteiskuntien vahvistamisen ohjenuorakseen ottaneelle vasemmistolle. Bregman nojasi analyysinsä taloustieteilijä Milton Friedmanin ajatuksiin. Mitä seuraavaksi?” Näin otsikoi historioitsija Rutger Bregman koronapandemian seurauksia ennakoivan esseensä toukokuussa. ”U usliberaali aikakausi on päättymässä. VALTIOIDEN ROOLIN pienentämiseen pyrkivän uusliberaalin ideologian voima on hiipunut finanssikriisin jälkeen. Kirjoittaessani tätä heinäkuussa Yhdysvalloissa tehdään ennätyksiä uusissa tartunnoissa. Myös erot maiden välillä kertovat vahvojen rakenteiden merkityksestä. Ne vastasivat epidemian vaatiman tervey denhuollon järjestämisestä ja ihmisten liikkumisen rajoituksista. Friedmanin mukaan yhteiskunnallinen muutos syntyy kriisien kautta ja sen suunnan määrittävät kriisin edellä voimistuneet ajatukset. Seuraavaksi voi olla niiden aikakausi. Ei ole sittenkään niin yllättävää, että liberaali talouslehti kääntyy hyvinvointivaltion puoleen. Samaan aikaan Suomessa ollaan hädin tuskin tuhannesosassa ja epidemian ensimmäinen aalto näyttää hiipuvan. Kun perinteisen oikeiston uusliberaali ajattelu ei kanna, vaihtoehtoisena muutosvoimana näyttäytyvät vuosia vahvistuneet populistiset liikkeet. Jopa maailman johtava talouslehti Financial Times totesi huhtikuussa pääkirjoituksessaan, että 40 vuotta kestäneen talouspolitiikan aikakauden on päätyttävä. 24 Demokraatti Lauri Finér Veropoliittinen asiantuntija, Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä Indeksi Tulevaisuusinvestointien aikakausi Valtioita on tarvittu hoitamaan miljardien tulonsiirtoja kriisistä kärsineille yrityksille ja ihmisille
Päätettyjen ja esitettyjen toimien toteutusvaiheen laskennallinen työllisyysvaikutus ilman neljännen lisätalouarvioesityksen vaikutuksia on Harakan mukaan jo 14 000 henkilötyövuotta. – Jos nyt rohkenen medialle tässä ominaisuudessa lähettää toiveen, että pohdittaisiin aidosti sitä, mitkä oikeasti ovat näkyviä työpaikkojen lisäyksiä omassa arjessamme ja todellisuudessa. Ja jos yhtälössä on jokin kysymysmerkki, niin se ei voi johtaa siihen, että lopputulos on nolla, hallituskauden ensivaiheet työministerinä toiminut Harakka jyrähtää. Euroopan parlamentin Sosialistien & Demokraattien ryhmä S&D Tilaisuuden järjestää MEP Eero Heinäluoma Seminaari: Euroopan tulevaisuus lauantaina 5.9. 25 Demokraatti Ilmoittautumiset sähköpostilla aila.paakko@eduskunta.fi Tilaisuus alkaa keittolounaalla ja päättyy kahviin. Eli kiinnitettäisiin niihin vähintään yhtä paljon huomiota kuin laskukaavoihin, joita käytetään erilaisista hypoteettisistä ja varsin abstrakteista toimenpiteistä. De_06082020_24.indd 25 29.7.2020 11.31. Teksti Johannes Ijäs – On merkittävä yhteiskunnallinen ratkaisu, millä tavalla työllisyystavoitteita ja niihin vaikuttavia toimia tulkitaan. – Tällaiset työpaikat pitää laskea mukaan, kun hallitus lähitulevaisuudessa etsii keinoja lisätä kymmenillätuhansilla päätösperäisiä työpaikkoja, hän sanoo. Viime aikoina on myös pohdittu, miten uusia työpaikkoja voisi saada työllisyyden kuntakokeilulla ja palkkatuella. Näin nähtäisiin, mistä saataisiin merkittäviä työllistämisvaikutuksia. Tähän sisältyy perusväylänpidon 300 miljoonan euron korotus, minkä laskennallinen vaikutus on 3500 pysyvää työpaikkaa. Harakka pitää esimerkiksi merkittävänä hallituksen käynnistämien liikennehankkeiden työllistämisvaikutuksia. Liikenteen työllisyysvaikutusten huomioimisesta hallituksessa Harakka sanoo, että kaikesta voidaan sopia. – Minä sparraisin valtiovarainministeriötä nyt monipuolistamaan omaa keinovalikoimaa ja arkijärkeistämään omaa laskentamallia. klo 12–15 Käpylän työväentalolla (Vipusentie 19, Helsinki) n Tytti Tuppurainen, Eurooppaministeri n Kimmo Kiljunen, kansanedustaja SuV n Johannes Koskinen, kansanedustaja VaV pj n Eveliina Heinäluoma, kansanedustaja SuV n Eero Heinäluoma, MEP KESKUSTELEMASSA: Arkijärjelläkin syntyy työpaikkoja TYÖLLISYYS Timo Harakan mukaan hallituksen liikennehankkeet ovat merkittävä päätösperäisten työpaikkojen synnyttäjä. Meidän pitää käydä avointa keskustelua siitä, liikenneja viestintäministeri Timo Harakka (sd.) sanoo
Hallituksen pääneuvonantajan Patrick Vallancen mukaan siihen tarvittaisiin noin 60 prosenttia väestöstä, 40 miljoonaa ihmistä. Vuoden neljän ensimmäisen kuukauden aikana maa menetti noin 25 prosenttia kansantulostaan edellisvuoteen verrattuna. Briteillä oli siis edullinen perässähiihtäjän asema. Jos mukaan vielä lasketaan kaikki ne muihin kuin koronaan kuolleet sairaat, jotka eivät saaneet kunnon hoitoa koronapotilaiden täyttäessä sairaalat, kuolleita on yli 60 000 eli yhtä paljon kuin brittejä kuoli saksalaisten suurpommituksissa vuonna 1941. Hallitus julisti vihdoin väestölle pakollisen karanteenin ja eristymisen, sekä määräsi koulut, pubit, ravintolat ja muut julkiset tilat paitsi elintarvikekaupat suljettavaksi maaliskuun 23. Britannia on myös OECD:n mukaan kärsinyt taloudellisesti enemmän kuin muut maat. Johnsonin hallitus ei aluksi ottanut koronavirusta vakavasti, eikä siksi ollut lainkaan valmistautunut kriisiin. Parikin tutkimusta paljasti, että uhreilla olisi ollut ilman koronaa keskimäärin kymmenisen vuotta lisää elinaikaa. Pääministeri on pyrkinyt sälyttämään vastuun tiedemaailmalle selittämällä, että hän vain ”seurasi tiedettä”. Tiedemaailman edustajat ovat sanoneet, että tiedemiesten konsultointi ei ole BRITANNIA UHMASI JATKUVASTI WHO:N OHJEITA. K esän alussa kävi ilmi, että Britanniassa on kuollut koronaan väkilukuun nähden eniten ihmisiä. De_06082020_26.indd 26 29.7.2020 11.17. Pääministeri Boris Johnson on luvannut siitä riippumattoman tutkimuksen. Kuinka kukaan voi kuvitella, että jonkin maan talous ja kansanterveyslaitos voisivat kestää moista potilaiden määrää. Tuossa teoriassa uskotaan, että koronaa voidaan hoitaa kuten flunssaa, ja että koronaan sairastuneet tulevat immuuneiksi sen sairastettuaan, vaikka siitä ei ole vieläkään mitään todisteita. Siis miten paljon väestöstä piti sairastua, jotta laumaimmuniteettiin päästäisiin. BRITANNIAN TIEDEYHTEISÖ ei suostu kantamaan vastuuta katastrofista. Me kaikki kuulimme BBC:n televisiouutisissa hämmästyneen toimittajan kertovan, että ”outoa kyllä, hallitus halusi useamman meistä sairastuvan koronaan, jotta väestö tulisi immuuniksi”. Imperial Collegen Steven Rileyn mukaan hallitus uskoi, että ”lock down” ei kannattaisi, koska tauti palaisi heti yhtä voimakkaana, kun kun tehotoimet lopetettaisiin. Miten tämä oli mahdollista. Omituista oli, että Britannia jatkuvasti uhmasi Maailman terveysjärjestön ohjeita ja toimi toisin kuin muut Euroopan maat. Rileyn mukaan kokemukset ebolasta ja toisista koronaviruksista, sarsista ja mersistä, eivät kuitenkaan viitanneet siihen. päivä. Kuitenkin koronavirus, SARSCoV-2, tuli saarivaltakuntaan myöhemmin kuin muualle Eurooppaan. Boris Johson säikähti vasta, kun arvovaltaisen Imperial Collegen asiantuntija Neil Ferguson totesi, että immuniteettipolitiikka aiheuttaisi ainakin 250 000 ihmisen kuoleman. Järjetön teoria, jolle miltei kaikki muut maat – ja varsinkin kaikki naispääministerit – osasivat sanoa ei. 26 Demokraatti ULKOMAAT KoronaKOOMA Teksti Eeva Lennon / Kuva AFP, Jeremy Selwyn Kompastelu pandemian hoidossa romahdutti Boris Johnsonin kansansuosion. Tämä tapahtui sen jälkeen kun Ranskan presidentti Emmanuel Macron oli soittanut Johnsonille ja uhannut sulkea Ranskan rajan, jos Britanniassa ei vihdoin ryhdytä toimeen. Myöhemmin hallitus väitti, että immuniteettipolitiikkaa ei noudatettu, vaikka siitä oli selvästi tiedotettu medialle. Sittemmin pääministeri ilmeisesti uskoi laumaimmuniteettiteoriaan, jota täällä nyt pidetään tiedemaailman skandaalina. Mutta pakollisissa karanteenija eristämistoimissa vitkasteltiin yhä
27 Demokraatti sama kuin ”tieteen seuraaminen”, koska mitään varmaa tiedettä koronasta ei vielä ollut. Eivät hallituksen neuvonantajatkaan ole kunnostautuneet tässä kriisissä. Mutta kauhistuneena talouden näkymistä hallitus pyrki neuvonantajiensakin mielestä lopettamaan tehotoimet ennen aikojaan – ja liiaksi samalla kertaa eikä kokeellisesti vähin erin. päivä, jolloin noin SEURASIN VAIN TIEDETTÄ. Istuessaan parlamentin tiedeja teknologiavaliokunnan kuultavana hallituksen pääneuvonantaja Patrick Vallance maksoi potut pottuina. Hän selitti, että tulokset olivat huonoja, koska Britannian koronaan liittyvä datavirta on ollut heikkoa. Ammattiliitot varoittivat, että ne eivät suosittele jäsenilleen paluuta työpaikoille, jos se ei ole turvallista, sillä liittojen jäseniä oli jo kuollut tarpeeksi. BRITANNIASSA PAKOLLISET tehotoimet tepsivät. Koulujen alkaminen kesäkuun alussa saatiin sillä tavalla lykätyksi syksyyn. Sekin oli kyllä myöhäistä, sillä tuolloin tauti levisi jo räjähdysmäisesti. Lisäksi testaus ja tartuntojen jäljitys piti lopettaa maaliskuussa ennen aikojaan, koska testijärjestelmät olivat toivottoman kehnoja. Boris Johnsonin kansansuosio on romahtanut. Parempia uutisia on jo tullut rokotuksen kehittelystä ja lääkkeistä, joilla oireita on voitu lievittää. Valance paljasti myös, että komitea oli suositellut tehotoimien aloittamista jo maaliskuun 16. Kirjoittaja on Lontoossa asuva toimittaja. puolet kuolleista olisi ehkä saatu pelastetuiksi. Hallitusta neuvova tiedemiesten komitea oli tuloksetta valittanut näistä asioista kuukausia. Mutta britit maksavat koronakatastrofista vielä pitkään veronkorotuksina ja miljoonien ihmisten työttömyytenä huolimatta hallituksen huiman suurista tukitoimista. De_06082020_26.indd 27 29.7.2020 11.17
Kiinan toimia ei EU voi mielestäni enää katsoa läpi sormien. Seuraan tarkasti Yhdysvaltojen syksyn presidentinvaaleja. Lisäksi ohjelma tavoittelee päästöttömyyttä autoille 2035 ja sähköntuotannolle 2040. Ja EU:ssa unionia vastustavat populistit tekevät tilanteen vaikeammaksi, kun yhteisiä EU:n laajusia ratkaisuja haettaessa käperrytään kansallistuntoon. Sen tavoite on, että Yhdysvallat olisi päästöneutraali vuonna 2050. Maailman toiseksi suurin talous ja suurin uusiutuviin energioihin investoiva maa on tekemässä asioista hankalan. EU:n on ajettava maailmalle demokratiaan ja ihmisoikeuteen nojaavia arvojaan, ei päinvastoin. Kiina toteuttaa voimakkaasti omaa 2050 Vyöja tie -strategiaansa, Peking aikoo nousta maailman mahdiksi. Samalla Donald Trumpin jatko Yhdysvaltain presidenttinä merkitsisi monelle – vähintäänkin henkisesti – maan hiipuvaa mahtia. EU haluaa olla edelläkävijä, jotta uusien teknologioiden ja energiaratkaisujen hyödyt ja työpaikat syntyisivät myös Eurooppaan. Pienessä globaalikylässä on vain yksi pallo, nahistelulle ei ole sijaa. EU on muiden globaalien supervaltojen välissä outo kummajainen. PEKINGIN TEKEMÄN ihmisoikeuksien polkemisen myötä yhteistyötä Kiinan kanssa on yhä vaikeampaa perustella. Globaali kylämme natisee EU EI VOI ENÄÄ KATSOA KIINAN TOIMIA LÄPI SORMIEN. TRUMPIN JA Kiinan nokitellessa toisiaan Euroopan unioni puolustaa hartiavoimin yhteisiä sopimuksia ja yhteiseen etuun nojaavaa maailmanjärjestystä. Sellaista markkinataloutta kannattaisin ja toivoisin takaisin. Sen 27 maan ja monen poliittisen elimen yhteensovittaminen – demokraattinen toiminta – vie aikaa verrattuna raudanlujaan kansalliseen eetokseen nojaavaan diktatuuriin. Lisäksi EU:n Green Deal saisi kilpailijan Yhdysvalloista. Demokraattinen puolue julkaisi oman kunnianhimoisen ilmasto-ohjelmansa kesällä. De_06082020_29.indd 29 27.7.2020 15.58. Jos demokraattien Biden vie voiton tulevissa presidentinvaaleissa ja puolue saa vielä enemmistön senaatissa, saa EU takaisin rinnalleen ympäristöä ja demokratiaa täydestä sydämestään puolustavan kumppanin. Uiguurien massiiviset vankileirit ja viimeistään tapaus Hong Kong saavat lännen varuilleen. ILMAN KIINAA ja Yhdysvaltoja ei ilmastonmuutosta saada hillittyä. Trump on venyttanyt luotettavaksi todettua Yhdysvaltiojen perustuslakia ja käyttänyt aiempia presidenttejä enemmän määräyksiä, joilla hän voi ohittaa kongressin. 29 Demokraatti Miapetra Kumpula-Natri Europarlamentaarikko, Bryssel miapetra.kumpula-natri@ep.europa.eu SH W MEPIT G lobaalikylässämme tuntuu, että mannerlaatat ovat jälleen törmäyskurssilla. Jos EU:n vastaus on heikko, Kiinan johto katsoo, että he voivat jatkossakin hyökätä ihmisoikeuksia, oikeusvalioperiaatetta ja demokratiaa vastaan, ympäri maailman. Kiinan kasvava talousja teknologiaote maailmalla ei ole arvoista erillinen. Yhdysvallat on vetäytynyt Trumpin johdolla pois Pariisin ilmastosopimuksesta. Maa pumppaa miljardeja ja miljardeja tekoälyyn, infrahankkeisiin ja silkkitiehen
I synnerhet under den sista remissrundan var intresset och responsen från fältet liten, ett fenomen som han känner igen. – Jämfört med de tidigare skeden som jag har upplevt under mina 50 år i rörelsen så har det nog skett en avideologisering, en nedgång i intresset för de ideologiska frågorna. Utvecklingen oroar Sundman, som själv ser ideologin som minst lika viktig idag som då partiet grundades för 120 år sedan. – Krisen, så långt vi har sett och upplevt den vid det här laget, förstärker ett av våra centrala argument: att det finns ett skriande behov av att ändra på den politiska maktbalansen, både globalt och regionalt. ENLIGT SUNDMAN har processen med att utarbeta utkastet, trots mer ambitiösa målsättningar, varit smidigare denna gång. Lisää juttuja: Arbetarbladet.fi I samband med partikongressen i Tammerfors kommer SDP att behandla och, om allt går enligt planerna, anta den femte principdeklarationen i partiets 121 år långa historia. – Istället valde kongressen att gå in för en kort allmän principdeklaration, för att sedan skilt utarbeta ett politiskt program i förhållande till FN:s Agenda 2030 och målen för hållbar utveckling, berättar Sundman. Han säger att det finns ett starkt inre samband mellan dokumenten – men också vissa tydliga skillnader. Dessvärre har detta också belyst en problematisk del av den moderna socialdemokratin, menar Sundman. Den hållbara socialdemokratin Kielikylpy Ruotsinkielinen artikkeli yhteistyössä Arbetarbladetin kanssa. Pidempi versio on julkaistu 22.7. Enligt Folke Sundman, som har suttit med i arbetsgruppen, kommer uppdateringen i precis rätt tid. Dessutom visade det sig lättare sagt än gjort att sammanföra ett principprogram och politiskt handlingsprogram till samma dokument. 30 Demokraatti – Tanken är att principdeklarationen ska stå sig en längre tid, utan att man på förhand försöker bestämma hur länge den är duglig, medan det politiska programmet kommer granskas på varje kommande partikongress – med möjlighet till revidering. arbetarbladet.fi:ssä. Text Lukas Lundin / Bild Jukka-Pekka Flander V ägen hit har trots det inte varit helt lätt: det utkast som partistyrelsen nu har lagt fram är redan det andra sedan kongressbeslutet om att utforma ett nytt principprogram fattades år 2014. I enlighet med partikongressens beslut har processen gjorts så inkluderande som möjligt, med flera remissrundor bland distrikten och möjlighet för partimedlemmar att kommentera de utkast som skissats fram. – Nu vädrar jag ändå morgonluft. Enligt Sundman har maktbalansen under de senaste 30 åren, i nyliberalismens och globaliseringens fotspår, underminerat bygget av välfärdsstaten och tvingat socialdemokratin på den politiska defensiven. Det senaste halvåret i coronapandemins skugga har enligt honom bara ökat behovet av en stark socialdemokrati. Enligt FSD-veteranen Folke Sundman, som har suttit med i arbetsgruppen, präglades processen inför kongressen 2017 av stora meningsskiljaktigheter och personliga motsättningar. ENLIGT FOLKE Sundman är det också i fråga om maktbalansen som det fortfarande finns en plats för ett av de senaste Sanasto principdeklaration = periaatejulistus meningsskiljaktighet = erimielisyys revidera = uudistaa remiss = lausuntopyyntö maktbalans = voimatasapaino stötesten = kompastuskivi barlast = painolasti hållbar utveckling = kestävä kehitys befrielserörelse = vapautusliike De_06082020_30.indd 30 29.7.2020 11.06. Det finns både ett behov av och ett momentum för att förändra maktbalansen, så att det kollektiva och offentliga har en styrande och reglerande makt gentemot marknadskrafterna och de privata vinstintressena. Det första utkastet lades fram i Lahtis 2017 men beslutet bordlades till årets kongress, medan partiets arbetsgrupp fick uppgiften att utforma ett nytt utkast
Trots det är det bara den socialdemokratiska strömningen som har överlevt, fortsätter att leva, medan de andra strömningarna idag ligger på historiens soptipp. Sundman betonar ändå skillnaden mellan det nyliberala och det socialdemokratiska frihetsbegreppet. 31 Demokraatti årens mest omstridda ord i socialdemokratiska kretsar: socialismen. Att efter 120 år fatta ett beslut om att frångå den demokratiska socialismen skulle enligt Sundman utgöra ett totalt historiskt nederlag för den socialdemokratiska rörelsen. Begreppet har utgjort en av stötestenarna i arbetet, både inför partikongressen 2017 och inom arbetsgruppen. – Det handlar både om frihet från och frihet till båda under ansvar. Själv representerar han en klart annorlunda syn på frågan. Sundman sticker ändå inte under stol med att kampen mot klimatförändringen är vår tids ödesfråga, som genomsyrar såväl ideologi som dagspolitik. Vägen framåt är både lång och osäker. De_06082020_30.indd 31 29.7.2020 11.06. – Den klimatförändring som vi lever i, som har varit igång en längre tid, är inte längre en fråga om vad vi tycker. – Mer komplicerad än under föregående årtionden, på grund av behovet av en global styrning av världsekonomin och en begränsning av de fria marknadskrafternas spelrum. Istället bör man ha självförtroendet att hålla fast vid ideologin, låta den leva vidare – och inte vara rädda för att uppdatera den. Det går inte längre att ha en övergripande ideologi utan att beakta klimatfrågan. – Socialismen har både missbrukats och misskrediterats genom historien, inte minst av nationalsocialisterna och genom den socialism som Sovjetunionen sade sig företräda. Rubriken är ”Mot en hållbar värld” och hållbarhet är, likt i SDP:s dagspolitik de senaste åren, den centrala frågan – i både ekologisk, ekonomisk och social bemärkelse. Ett annat begrepp som betonas starkt i den nya principdeklarationen är ”frihet”. GLOBALISERINGEN OCH dess följder under de senaste 20 åren är också det som främst skiljer den nya principdeklarationen från den förra, som antogs i Åbo inför millenniumskiftet. Enligt Sundman bottnar meningsskiljaktigheterna i att vissa kamrater anser begreppet ha en historisk barlast, som det inte är taktiskt smart att hålla fast vid. Det är grunden i det socialdemokratiska frihetstänket: ingen frihet får leda till frihet att förtrycka andra eller förverkliga sig själv uttryckligen på andras bekostnad. Klimatförändringen har på ett grundläggande sätt förändrat, och fortsätter förändra, förverkligandet av de samhällsmål som socialdemokratin står för. Sundman ser ideologin som minst lika viktig idag som då partiet grundades för 120 år sedan
Ihmisten reilu ja tasapuolinen kohtelu on periaate, joka ohjaa häntä ihmisenä, rehtorina ja poliitikkona. 32 Demokraatti KASVO Taru Pätärin jalkaan on tatuoitu tasa-arvoa viestivä lause. Teksti Anna-Liisa Blomberg / Kuvat Jani Laukkanen Reksi on ROCK De_06082020_32.indd 32 29.7.2020 17.29
. De_06082020_32.indd 34 29.7.2020 17.29. Vähä-Heikkilän koulun rehtori vuodesta 2013 . – Ei sinne enää mennä suoraan peruskoulusta! Siksi on tärkeää, että joTARU PÄTÄRI . Poikkeusoloihin siirryttiin oletuksiin nojaten, ja ruohonjuuritaso näki käytännön ongelmat, kun asioita ei ollut mietitty loppuun, hän sanoo. Tuntuisi pahalta, jos lakitus jäisi väliin koronatilanteen vuoksi, mutta onneksi koulu alkaa nyt normaalisti lähiopetuksena. Pätäri on huolissaan myös etäopetuksen isoista alueellisista eroista – käytännöt olivat kirjavia. Molemmat vanhemmat olisivat varmaan opiskelleet aikoinaan enemmänkin, jos olisi ollut mahdollisuus, mutta siellä pohjoisessa oli oikeastaan niin, että mitä nopeammin päästiin töihin, sitä parempi, hän kertoo. Vartiovuoren kesäteatterin puheenjohtaja . Äiti oli töissä terveyskeskuksessa toimistosihteerinä, ja isä oli säiliöauton kuljettaja. Sitä tietokoneella istuminen ei edusta. Kiitosta häneltä saa lakimuutos, joka sallii etäopetuksesta päättämisen paikallisen koronatilanteen mukaan. – Perheet ja lapset eivät ole etäopetuksessa mitenkään tasa-arvoisessa asemassa keskenään, Pätäri kiteyttää. on toiminut varavaltuutettuna eri luottamustehtävissä vuodesta 2008 . Ihmiset peilailivat tunteitaan. – Se liikuttaa, kun ne pienet ovat niin innoissaan ja auki, Pätäri sanoo ja nauraa huomatessaan, ettei selviä kuivin silmin edes perinteen kuvailusta. . – He kyllä aidosti kuuntelivat meitä ja myönsivät, että on varmasti käytännön asioita, joita täytyy vielä viilata, Pätäri kiittää. – Haluaisin, että valtion taholta tulisi tulevaa varten vaatimus siitä, mikä on etäopetuksessa minimihyvä, hän toivoo. . – Oli hyvä, että kokemuksesta tuli yhteinen eikä kukaan joutunut kipuilemaan yksin kotona. NÄYTTELIJÄN AMMATISTA haaveillut Taru Pätäri päätyi opiskelemaan luokanopettajaksi, mutta luokan edessä on melkein kuin lavalla, innokas teatteriharrastaja tuumii. . Turkuun hän tuli vuonna 1993 tekemään Savonlinnassa aloittamansa opettajaopinnot loppuun. OPETTAJAT VENYIVÄT upeisiin suorituksiin, mutta muutoin etäopetus ei saa Taru Pätäriltä täysiä pisteitä. Luulen, ettei ollut muuallakaan. Se on hieno hetki ja perinne, joka herkistää rehtorin joka kerta. 34 Demokraatti D-KASVO T urun Vähä-Heikkilän koulun rehtori Taru Pätäri vetää kuvausta varten keltaisen lippalakin päähänsä. Lapsuudenkoti on pohjoisessa. SDP:n kaupunginvaltuutettu keväästä 2019 . Hän odottaa sitä hetkeä ensi viikolla, kun uudet ekaluokkalaiset saavat tehdä samoin. . Periaatteessa koulutuksen järjestäjän pitäisi se järjestää, mutta ei meillä ollut keinoja siihen. Kun hallitus keväällä kertoi koulujen sulkemisesta ja etäopetukseen siirtymisestä, oli ”Vähiksen” opettajilla sattumalta koulutuspäivä ja tiedotustilaisuus katsottiin yhdessä. . Rehtorina hän tyynnytteli kaikkia: otetaan rauhassa, odotetaan ohjetta ja katsotaan, mitä tehdään. . . – Olen Keminmaan pirkkoja. . Hän ei epäillyt, etteivätkö opettajat kykenisi siihen, mitä heiltä nyt pyydettiin. Kaikille jaetaan lippikset, ja sitten rehtori kehottaa juhlallisesti kuin vastavalmistuneita konsanaan: ”Lakki päähän!”. Kesäkuussa kourallinen turkulaisia rehtoreita pääsi jakamaan huoliaan ja huomioitaan opetusministerille ja Opetushallituksen edustajalle Skype-palaverissa. – Vaikka koulusta saisi päätelaitteen, kaikilla ei ole varaa nettiin. asuu Turussa Pansiossa . Turun Icehearts ry:n puheenjohtaja . . Olimme ihan ytimessä siinä hetkessä, Pätäri kuvailee. valmistui luokanopettajaksi 1996 . Pätäri moittii, ettei etäopetus myöskään noudattanut uutta opetussuunnitelmaa, jossa esimerkiksi edellytetään opetukselta toiminnallisuutta. harrastaa juoksua, moottoripyöräilyä, lukemista ja teatteria MIKÄ ON ETÄOPETUKSESSA MINIMIHYVÄ. syntynyt 17.5.1970 Keminmaalla . perhe: mies ja 20-vuotias lapsi edellisestä liitosta . Huonosti kävi esimerkiksi perusopetuksen maksuttomuuden, kun kodeista oletettiin löytyvän tarpeita askartelumateriaaleista nettiyhteyteen. Pätärin nuoruudessa monille kahden paperitehtaan läheisyydessä asuville nuorille oli selvää, että koulun jälkeen ”mennään Veiskaan” eli aloitetaan työt Veitsiluodon paperitehtaassa
Pidän hyvänä esimerkiksi työpajatoimintaa ja toivon, että sinne ohjataan tekijöitä. Rehtorin sijaan joku muu ehkä voisi laskea juhlasalin tuolit ennen joulujuhlaa. Nyt häntä houkuttaa ajatus paluusta opettajaksi – siten pääsisi opettamaan nykyistä useammin. Eikö rehtorin työssä ole puolensa siinä, että pääsee kenties kehittämään asioita. Opetushallituksen penseämpi – Pätärin mielestä saivarteleva – palaute kuitenkin johti siihen, ettei nyt ollut uskallusta ryhtyä virallistamaan suunnitelmaa viemällä se suomenkielisen opetusjaoston käsittelyyn. Monissa kouluissa sitä jo on – Vähiksessäkin viidennellä luokalla jo neljättä vuotta. Heitä, joiden juttu ei ole teoreettinen opiskelu, hän sanoo. – Yhteisessä opetuksessa ei hävitä mitään; minusta siinä saadaan vain lisää. Pätäri ei pyrkinyt rehtoriksi vaan päätyi tehtäviin sattumien kautta. – Olen yrittänyt oppia delegoimaan mutta olen vähän sellainen maailmankaikkeuden toimitusjohtaja. Aluehallintovirasto ei nähnyt siinä ongelmia. ASIOIDEN KEHITTÄMISEEN Taru Pätärillä on kuitenkin paloa ja päättäväisyyttä. Heidän vilpittömyytensä, avoimuutensa ja intonsa tarttuu. Hän onkin tyytyväinen, että hallituksen koulutuspolitiikka nojaa koulutuksen, tutkimuksen ja tieteen tukemiseen. – Olen hirveän surullinen, että vielä vuonna 2020 elämme maailmassa, jossa erottelemme koulussa lapsia vanhempien maailmankatsomuksen mukaan. TARU PÄTÄRI ei vaikuta rehtorilta, jonka puhutteluun joutuminen pelottaisi. – On hauska huomata, että sitähän osaa itsekin vielä innostua asioista, kun lapset ovat niin innoissaan, Pätäri kuvailee. Minussa on nämä kaksi puolta. ”Suoraan Belzebubista”, ovat kriitikot haukkuneet Pätäriä. Kyse ei ole uudesta oppiaineesta tai minkään katsomusaineen MENESTYMINEN EI OLE KIELLETTYÄ, MUTTA ÄLÄ KOSKAAN YRITÄ NOUSTA PAINAMALLA MUITA. Se on vanhemman valinta, ei lapsen, ja emmehän erottele lapsia myöskään vanhempien poliittisten näkemysten mukaan, Pätäri sanoo. En aio antaa periksi – kyllä tämä vielä toteutuu. Pätäri painottaa, että Suomen menestys perustuu koulutukseen ja sivistykseen. Koulun tehtävä on kasvattaa lapsia ymmärtämään toisiaan: muita katsomuksia, kulttuureja ja tapoja. He eivät ehkä täysin hahmota, että kyse on opetusjärjestelyistä, Pätäri arvioi viimeistä sanaa painottaen. – Vanhemmat toivovat ja kyselevät, että eikö sitä voisi laajentaa, Pätäri kertoo. Lasten kuunteleminen on opehommien parasta antia. Katsoin ympärilleni ja totesin, että olen nainen, jolla on keittiössä Artekin tuolit ja vessassa rockyhtye Motörheadin matto. Särmääkin reksissä on. Hän on suorastaan liekeissä vakuuttaessaan, että aikoo viedä läpi yhteisen katsomusaineiden opetuksen. Hän kannattaa oppivelvollisuusiän nostoa mutta toivoo, että sen käytännön toteuttamista mietitään tarkkaan koulutuskentän asiantuntijoita kuunnellen. Ymmärrys ja toisten kunnioittaminen vievät maailmaa parempaan suuntaan, Pätäri painottaa. – Näen sellaisen vaaran, että nuoria ohjataan pakkohöttöön – koulutukseen, joka ei välttämättä johda mihinkään. Viime syksynä hän urakoi kokoon tarkan suunnitelman, kuinka sitä voitaisiin toteuttaa Turun alakouluissa kaikilla vuosiluokilla. Osin se on kyllä oma vika, hän myöntää. – Minulla olisi riittänyt uskallusta, mutta en voi tietenkään kävellä kenenkään yli. Hän toki on suora ja takuulla tarvittaessa tiukka mutta myös lämmin, herkästi naurava ja ymmärtäväinen. Ei ole oikein aikaa, Pätäri harmittelee. – Tarvitsemme tiedolla johtamista, jotta maailma menee eteenpäin. – Aamulla nauratti, kun mietin, miten kysyttäessä kuvailisin itseäni. Tiedämme, kuinka paljon yksi syrjäytynyt nuori maksaa inhimillisesti ja taloudellisesti, Pätäri sanoo. De_06082020_32.indd 35 29.7.2020 17.29. 35 Demokraatti kainen pääsisi peruskoulun jälkeen jonkinnäköiseen koulutukseen
Tapasimme yhdeksän vuotta sitten, kun hän teki ensimmäisen tatuointini. Tero oli tylsän tavallinen mies, sellainen, jolle ei koskaan tapahdu mitään. Menetykset – veljen, ja puolitoista vuotta sitten isän ja saman vuoden sisään neljän ystävän – ovat asettaneet asioita mittasuhteisiin. TASA-ARVO JA oikeudenmukaisuus ovat Taru Pätärille tärkeitä arvoja. – Toisten virheisiin puuttuminen on helpointa politiikan tekemistä, mutta se on väärä tapa. Koen, että lapsuuteni loppui viimeistään siihen. 36 Demokraatti D-KASVO 1 Päätös lähteä opiskelemaan opettajaksi ja liittyä puolueeseen. 3 TÄRKEINTÄ 3 Päätös olla aina oma epätäydellinen mutta rehellinen itseni. Sitten esiin pilkahtaa rehtori Taru Pätärin särmä: – Ei musta silti mikään dalai-lama tullut! En todellakaan osaa nauttia jokaisen päivän jokaisesta hetkestä, hän nauraa. Näin esimerkiksi pienuskontoihin kuuluvat eivät joudu aivan kaikiksi uskontotunneiksi erilleen muista. Hän sisuuntui joutuessaan laskemaan, voiko luokalle ostaa 25 vai 28 pahviarkkia korttien askarteluun. Politiikkaa puhuttiin ja kuntavaaliehdokkuuttakin sivuttiin. Joskus voisin olla vähän harkitsevaisempikin mutta olen tosi iloinen, että tämä meni näin, Pätäri hymyilee. Vaikka asiat eivät menisi pilkulleen oman mielen mukaan, on tärkeää, että ne toteutuvat silti näitä arvoja noudattaen. Se on perusperiaate, jota Pätäri haluaa elämässään noudattaa. Pitää miettiä, mitä itse tekee. Sillä tiellä ollaan! – Olen aika vilkasluonteinen ja sen vuoksi olen päässyt – joskus joutunutkin – erilaisiin ja hauskoihin tilanteisiin. Hän pitää jalkani maassa, ja on virkistävää, ettei hän ole koulutuksen tai politiikan maailmasta. SATTUMAT OVAT kuljettaneet Taru Pätäriä monissa asioissa, ja sellainen myös kuljetti hänet eräänä iltana samaan baariin ja seurueeseen Turun SDP:n puolueosaston Voiman silloisen puheenjohtajan Jari Nikkilän kanssa. Menestyminen ei ole kiellettyä, mutta älä koskaan yritä menestyä tai nousta painamalla muita, hän sanoo. – Pienuskontojen opetus tapahtuu meillä etäopetuksena. Niputan nämä, koska molemmat ovat antaneet huimasti tietoa ja hienoja elämyksiä. Samat asiat käsitellään, mutta nyt osa opitaan yhteisillä tunneilla ja osa katsomusten omissa ryhmissä. Samanlaisina tänne tullaan ja samanlaisessa paidassa lähdetään. – Kuvailen tätä kuin elokuvaa, koska ajattelen vieläkin, ettei tällaista tapahdu kuin elokuvissa. De_06082020_32.indd 36 29.7.2020 17.29. Hän on jopa tatuoinut jalkaansa ”Mors est aequalis omnibus” – kuolema on kaikille tasapuolinen. Kerran häntä vastassa oli avonainen ovi, ja Tero makasi eteisessä kuolleena. Aiemmin varavaltuutettuna vuodesta 2008 toiminut Pätäri myöntää tehneensä alkuun aloittelijan mokan räksyttämällä muiden virheistä. Suuntaa antaneiden onnenkantamoisten vastapainona ovat tragediat, jotka ovat vaikuttaneet Pätärin elämänasenteeseen. – Istuin oikeudenkäynnissä isän vieressä ja pidin häntä kädestä kiinni, koska hän ei olisi muuten pystynyt. Pätäri muistaa hetken, jona hän päätti lähteä politiikkaan. Hän sattui kuitenkin rakastumaan naiseen, jonka ex-mies oli erittäin mustasukkainen. Jokainen asia ja pulma ovat järjestettävissä ja puhuttavissa. – Seuraavana päivänä Jari soitti ja pyysi kahville. Pätäri nousi reilu vuosi sitten varasijalta Turun kaupunginvaltuustoon Ilkka Kantolan (sd.) tilalle. Myös politiikassa. Samalla moneen muuhun asiaan tuntui riittävän rahaa. Hänen veljensä murhattiin loppiaisena 2016. Pätärin isä kävi usein hakemassa poikansa mukaan koiran juoksulenkille. Isä meni siinä rikki, Pätärin ääni sortuu. Se tuntuu pahalta, eikä siinä minusta toteudu lapsen etu millään tavalla, Pätäri sanoo. 2 Se, että uskalsin lähteä nykyiseen parisuhteeseen. – En voi sietää sellaista, että joku keulii ihan turhaan. – Mietin, että ei tämä voi mennä näin! Ajattelin, että voisin tuoda päätöksentekoon tietoa täältä käytännön arjesta, Pätäri kertoo. Veljen kohtalo oli tragedia, ja niin oli myös sen vaikutus isään. Olemme usein eri mieltä – sauna on demilitarisoitu alue, siellä ei puhuta politiikkaa. opetussuunnitelman hylkäämisestä. Seuraavaksi huomasinkin istuvani siellä ja kirjoittaneeni alle sekä jäsenyyden että ehdokkuuden. Se on ainoa tie mielenrauhaan. Mitkä ovat elämäsi kolme tärkeintä päätöstä. Liikkuva äänestäjä ei ollut vielä valinnut puoluettaan. – Ehkä ne menetykset opettavat jotakin siitä, mikä tässä elämässä oikeasti on tärkeää, hän sanoo. Eikä politiikassa mikään etene ilman yhteistyötä. Pahimmillaan siellä on pieni ekaluokkalainen istumassa yksin luokassa luurit korvilla. Nyt Pätäri katsoo maailmaa ajatellen, että mikään ei lopulta ole niin vakavaa. Jos vaikka isommat oppilaat tuolla pihalla vertailevat, että kenellä on sitä ja tätä, sanon heille aika karustikin. Jari vielä jallitti minut niin, että ehdotti kahvin jälkeen käyntiä työväentalolla
Tällä kertaa huomiota kiinnittynee poikkeuksellisen paljon myös asiakysymyksiin, ei lainkaan huono asia näinä korona-aikoina. Tarinoita ja legendoja kuulee, tuoreita syntyy. Puoluekokous on ihmisen parasta aikaa KOLUMNI Iisakki Kiemunki iisakki.kiemunki@khshp.fi Kirjoittaja on totuutta arvossa pitävä politiikan kehäraakki. SDP ON mennyt retoriikkaa ajatellen eteenpäin 15 vuoden aikana. NYT KULJETTAESSA kohti Tamperetta, puolueen tilanne on parempi kuin koskaan minun aktiiviaikanani. Vaikka kokouspaikalla suurin osa ajasta kuluukin usein jonottaessa äänestyskoppiin, kuunnellessa loputtomia puheenvuoroja poliittisesta tilanteesta ja torjuessa holtittomia ad hoc -muutosesityksiä ohjelma-asiakirjoihin ja aloitteisiin, henkilövalintoihin kohdistuva draama, ehdolla olevien puheenvuorot ja kannatukset ja kokouspaikalle muodostuva ilmapiiri ovat äärettömän kiehtovia. Saman henkiset löytävät toisensa usein kokouspaikalla tai baarivaliokunnassa, ja uusia ystävyyksiä sekä ymmärrystä kehittyy. Vielä puheita parempaa on tavata tovereita ympäri Suomen. De_06082020_38.indd 38 27.7.2020 16.06. Puoluesihteerinä jatkaa – luultavasti niin ikään ilman vastaehdokasta – älykäs, humaani ja samaan aikaan kokenut, mutta vielä nuori politiikan moderni ammattilainen. Mutta puoluekokouksista olen aina lähtenyt jotenkin voimaantuneena, hyväntuulisena ja toivoa täynnä – mikä on itselleni harvinainen mielentila. Mieleen on ikuisesti jäänyt myös, kuinka veriveljeni Eero Vainio puhui itsensä nuoren kapinallisen vimmalla ja voimalla tuntemattomuudesta varapuheenjohtajaksi Helsingissä. Puoluevaltuuston puheenjohtajan paikka on puolestaan kokeneen ihmisen palli. Vaikka peli voi olla pitkien puukkojen yönä kovaa, nauru raikuu ja läppä lentää. TARINOITA JA LEGENDOJA KUULEE, TUOREITA SYNTYY. Suurin kiihko ja mielenkiinto kohdistuu tällä kertaa varapuheenjohtajakisaan. Uudeksi puheenjohtajaksi hurrataan yksimielisesti istuva pääministeri, huikea nuori osaaja ja valovoimaisin demaripoliitikko sitten Mauno Koiviston. Noihin 15 vuoteen on mahtunut älyttömästi kaikkea omalla poliittisella ”uralla” ja elämässä: muutamia voittoja ja onnistumisia, paljon pettymyksiä ja kyynistymistä, mittaamattomasti epätoivoa ja huolta Suomen, maailman ja SDP:n tilasta ja tietysti henkilökohtainen taloudellinen ja poliittinen konkurssi. Ohjelmatyölle on rakennettu historiallisen laadukasta pohjaa nykyisen puheenjohtajan aikana. Tiimiä täydentämään tarvitaan näkemystä ehkä eduskuntaryhmän ja valtioneuvoston ulkopuolelta – ja nuorta uudistumisvoimaa. Toivon senkin tuloksena jatkuvuutta niiltä osin kuin mahdollista, sillä voittavaa ja upeasti yhteen pelaavaa joukkuetta ei kannata vaihtaa. Antton Rönnholmin esittelypuhe puoluesihteeriksi Lahdessa kolme vuotta sitten oli kruununjalokivi, mutta mieleen ovat jääneet myös Jutta Urpilaisen taidokas puhe Seinäjoella, joka puheenjohtajavaalin tappiosta huolimatta taisi vielä salissa tasoittaa puntteja huomattavasti. En malta odottaa. 38 Demokraatti O len saanut edustaa Hämeen piiriä kaikissa SDP:n puoluekokouksissa sitten Jyväskylän vuonna 2005 eli kuudesti
Sielultani olen kuitenkin aina merimies. Minulla on ympärilläni myös läheisten luoma turvaverkko. Olen kiitollinen siitä, että minulla on ollut kolme täysin erilaista uraa: ensimmäinen merellä, toinen koulumaailmassa ja kolmas järjestötehtävissä. Vuosien myötä ja iän karttuessa kuva peilissä on kummalla tavalla muuttunut armollisempaan suuntaan. Olen saanut elää hyvää, turvallista ja kokemuksia täynnä olevaa elämää aikaisempien sukupolvien rakentamassa hyvinvointivaltiossa. Aina ei ole näin ollut. Ajattelen, miten erilaista elämää sukupolvet elävät ja toisaalta sitä, mitä samankaltaisuuksia elämässä lopulta kuitenkin on. Se on tärkeä asia ja sen merkitys on kasvanut iän myötä. Tunnistan kasvoistani yksityiskohtia, jotka muistuttavat minua jo poisnukkuneista vanhemmistani. 39 Demokraatti Antti Palola 61-vuotias STTK:n puheenjohtaja. KASVOT PEILISSÄ Kuva Nora Vilva nora.vilva@demokraatti.fi De_06082020_39.indd 39 27.7.2020 16.09. Näen vanhempani myös omissa lapsissani ja heidän lapsissaan. Nuorena asia oli toisin. Olen päätynyt siihen, että suurin tarkoitus on omalla toiminnalla pyrkiä vaikuttamaan siihen, että tulevat sukupolvet – lapseni ja lapsenlapseni saavat elää vähintäänkin yhtä hyvän elämän kuin itse olen saanut. Se saa minut välillä miettimään vanhempieni elämää ja toisaalta lasteni ja lapsenlapsieni elämää. N äen peilissä elämäänsä varsin tyytyväisen miehen. Olen viime vuosina useasti miettinyt elämän tarkoitusta – lieneekö se merkki alkavasta vanhuudesta. Peilikuva kertoi silloin enemmän pelkkään ulkomuotoon liittyvistä asioista, ja niihin nuori Antti oli harvoin tyytyväinen. Olen terve – normaaliin elämään kuuluvia pieniä kremppoja ja vaivoja lukuun ottamatta. Siinä näkyy pelkän ulkonäön lisäksi palanen sielua – näin ainakin sanon itselleni. Jokainen näistä on vaikuttanut minuun ihmisenä
Museot ovat toiminnallaan luoneet myös kuvataiteen kaanonin eli säännöt, joilla teosten ja tekjöiden arvoa mitataan. Tuo kaanon ei kuiRINNASTUKSIA, matkoja ja outoja maailmoja Freddy Fabrisf: The Anatomy lesson, 2015. Ateneumin taidemuseo, Helsinki: Inspiraaatio – nykytaide & klassikot Avoinna 20.9. 41 Demokraatti Museot ovat edelleen miehisiä paikkoja, niin taiteilijoiden kuin myös museon toimijoiden osalta. Raisa Raekallion ja Misha del Valin maalauksia Avoinna 16.8. KUVATAIDE Teksti Seppo Heiskanen ”M e tuhoamme museot, kirjastot, kaikenlaiset akatemiat”, julisti futuristien voimahahmo Filippo Tommaso Marinetti vuonna 1909. Museot eivät hänen julistuksensa vuoksi raunioituneet, päin vastoin ne vuosisadan aikana vahvistuivat ja monipuolistivat kokoelmiaan. Galleria G, Helsinki: Hanna Oinonen: Tapahtui eräänä päivänä Avoinna 9.8. saakka, ti–pe 11–17, la–su 12–16. saakka, ti, to, pe 11–17, ke 11–18, la, su 12–16. Pohjoismaiset muotoilijat tien päällä Avoinna 7.3.2021 saakka, ma–su 11–18. De_06082020_40.indd 41 28.7.2020 9.47. tm-galleria, Helsinki: Uusi normaali. Designmuseo, Helsinki: Travel as a Tool. saakka, ti, pe 10–18, ke, to 10–20, la, su 10–17
42 Demokraatti tenkaan ole tasapuolinen. On mukana muitakin varsin oivaltavia teoksia. Samaa henkeä viestii Aurora Reinhardin Marttyyri, veistos, jossa naista piinataan kuten Pyhää Antoniusta konsanaan. Nancy Fouts puolestaan on muuttanut Rodinin Ajattelijan naiseksi. Yksi näyttävimmistä on Jacques-Louis Davidin Marat’n kuolema -maalauksen versio, jonka tekijä on Gavin Turk. Siinä mies ja pojat on korvattu naisella ja tytöillä. POHJOISMAALAISET TAITEILIJAT, arkkitehdit ja muotoilijat ovat pian parin sadan vuoden ajan matkustaneet Keskija Etelä-Euroopan maihin paitsi opiskelemaan myös työskentelemään. Tällainen ”turismi” liittyy 1700-luvulla alkunsa saaneeseen grand tour -perinteeseen. Ehkä selvimmin ”naisasiaa” ajaa Sara Masügerin Nimetön, joka on muunnelma antiikin Kreikan Laokoon-veistoksesta. Oma lajinsa ovat myös maalausten veistosversiot. Klassikkoteosten muuntelu on yksi taiteen virtauksista, joka varsinkin viime vuosisadalla yleistyi. Maamme ovat kaukana kulttuurin valtakeskuksista, siksi oli lähdettävä tien päälle. Silloin aatelispoikia ja vauraan sivistyneistön vesoja lähetettiin kiertäKUVATAIDE Raisa Rae kallio & Misha del Val: Fabula, 2020. Yksi suosituimmista muunnelmien kohteista on Leonardon Mona Lisa. Freddy Fabris on tehnyt muunnelman Rembrandtin Tohtori Tulpin anatomian luennosta ja Aleksander Mihailovits Nicolas Poussinin teoksesta Et in Arcadia Ego, joka muistuttaa, että kuolema on läsnä myös idyllisessä onnenmaassa. Tämä tuodaan esiin vakuuttavalla tavalla Ateneumin Inspiraatio-näyttelyssä. Siitä on näyttelyssä esimerkkinä Jeff Koonsin versio. De_06082020_40.indd 42 28.7.2020 9.47. Katselmuksen ideoija ja yksi pääkuraattoreista on Tukholman Nationalmuseumin pääjohtaja Susanna Pettersson, joka on tutkinut paljon museoiden ja taidekokoelmien syntyä ja historiaa. Inspiraatio-näyttelyn teoksia yhdistelevät Ola Kolehmaisen näyttävät valokuvat museoista ja niiden maailmasta. Se on hyvin miespainotteinen, naiset ovat olleet vähemmistönä niin taiteilijoina kuin museon toimijoinakin
Pian kuitenkin löydettiin uusia alueita. De_06082020_40.indd 43 28.7.2020 9.47. Saara Hopea matkusti seuraavalla vuosikymmenellä aina Nepaliin saakka. Vieläkin eksoottisempia kohteita etsittiin. Eivät maalaukset toki ahdistavia ole. Ja virikkeitä toki saatiinkin. Aihetta on vaikea esitellä esinein ja kuvin, julkaisu olisi ollut paikallaan. Saara Hopean matkakuva Nepalista 1964. RAISA RAEKALLION ja Misha del Valin teosten maailma on epätodellinen, unenomainen, ehkä vähän absurdikin. Jotkut juutalaista uskoa tunnustaneet tanskalaiset muotoilijat joutuivat pakenemaan natsien miehitystä 1940-luvulla. Varsinkin Italia oli arkkitehtien ja muotoilijoiden suosiossa. Halu oppia ja haistella uusia tuulia oli pontimena myös pohjoismaalaisten muotoilijoiden matkaan lähdöllä. Se on kiinnostavalla tavalla kaksijakoinen. Budjetit olivat pienempiä kuin edellisen vuosisadan aatelisilla, mutta toimeen kuitenkin tultiin, kun välillä tehtiin työtä. Taiteilijapari on istuttanut hahmonsa kerta toisensa jälkeen pitopöytään. Toisaalta on pieniä kasvokuvia, toisaalta iso tila on varattu lehville ja oksille. Tyttöjä matkalaisten joukossa ei tainnut olla. Kaj Franckin matkakuva Japanista 1956. Tulee mieleen ovatko ne astuneet tähän maailmaan Hugo Simbergin Kuoleman puutarhasta tai Kalervo Palsan kuolema-maalauksista. Päinvastoin ne ovat hyvin sympaattisia, suorastaan hellyttäviä. Muitakin syitä lähtöön oli. Vielä ehtii nähdä Hanna Oinosenkin näyttelyn. Kannattaa käydä katsomassa. ALUKSI SUOMALAISTENKIN matkat suuntautuivat grand tour -turistien jalanjäljille: Berliiniin, Pariisiin ja Italian kaupunkeihin. Kaj Franck matkusti jo 1950-luvun puolimaissa Japaniin ja sai sieltä runsaasti virikkeitä. 43 Demokraatti mään Euroopan metropoleja tavoitteena oppia sivistyneille tavoille. Väki muistuttaa ihmisjoukkoa, vai muistuttaako sittenkään. Tietenkin valokuvat ja päiväkirjojen muistiinpanot kertovat paljon. Designmuseon näyttely esittelee muotoilijoiden matkoja 1940-luvulta näihin päiviin saakka. Hanna Oinonen: Botanical Garden, 2020. Seurueen ilo näyttää olevan ylimmillään
Mikä parasta, taso on pysynyt korkealla. Fingerporin pahan kirjan alkujaksoon on koottu melkoinen setti kaupungin tunnetun monialapervon Asko Vileniuksen edesottamuksia. Etenkin, kun Jarlan juju on sanojen ja ilmausten kaksoismerkityksissä. Niinpä hän myöntää itsekin erääseen kauppapuutarha-aiheiseen, ”siemenkuvastoa” ja ”kevätmukuloita” yhdistelevään strippiin liittyvällä ”kommenttiraidalla”, että ”Jätettiin julkaisematta, ymmärrettävistä syistä”. SARJAKUVAT De_06082020_44.indd 44 30.7.2020 10.04. Oman suosikkikertomukseni päähenkilö on kuitenkin tavallinen maisemamaalari herra Vincent, joka suhtautuu taiteen uusiin tuuliin vähintäänkin varauksellisesti. Niissä Jarla on kiistatta hävyttömimmillään, jopa useimpien muidenkin kuin ammattimielensäpahoittajien skaalalla. Pilapiirtäjänä (Kansan Uutiset) jo 1979 aloittaneen Mäkelän julkaisutahti on pysynyt varsin vilkkaana, ja tämän vuosituhannen puolella häneltä on ilmestynyt pitkälti toistakymmenta albumia ja lehtisarjat päälle. Näinä ”sosiaalisen” median kulta-aikoinahan tunnutaan tuohtuvan niin herkästi, että varmaan joka toinen Pertti Jarlan myllystä lähtevä strippi kuohuttaa jossain. MÄKELÄN EDELLINEN Arktiselle Banaanille tehty albumi oli vuonna 2018 ilmestynyt Shakespearen Romeon ja Julian ansiokas sarjakuvatoteutus, ja korkeampien taiteiden äärellä hän viihtyy myös keväällä ilmestyneessä albumissaan Korppi ja muita kertomuksia. Impressionistien läpimurtonäyttelyssä hän kuitenkin lopulta fasinoituu Monet’n auringonlaskua Seinellä esittävän teoksen äärellä niin, että äityy jopa halveeramaan virkavaltaa sen SARJAKUVAT Timo Mäkelä: Korppi ja muita kertomuksia Arktinen Banaani 2020, 64 s. Sen kahdeksan tarinaa kietoutuvat kuvataiteen ympärille, suurin osa leikkaa jonkun pienen siivun maalaustaiteen historian suurmiehen (ja nimenomaan siis miehen) elämästä. 44 Demokraatti Sarjakuvanovelleja taiteen mestareista Timppa Mäkelän kuvakerronta tekee oikeutta niin Goyalle kuin Picassollekin. Pertti Jarla: Fingerporin paha kirja Like 2020, 64 s. Teksti Rolf Bamberg T imo ”Timppa” Mäkelä kuuluu nykyään jo sarjakuvantekijöidemme konkariosastoon, samaa piirtäjäpolvea ovat TaiK:ssa hänen kanssaan samaan aikaan opiskelleet Tarmo Koivisto ja Mauri Kunnas. Pervokäyttäytymistä, natsisikoja, tabujen sorkintaa, jokunen ruma sana, kymmeniä kaksimielisyyksiä. SARJAKUVAT Fingerpori – The Sin City Teksti Rolf Bamberg A-vitosen koko, 64 sivua. Mäkelä oli myös ensimmäisiä suomalaisia sarjakuvantekijöitä, joka onnistui luomaan toimivan romaanimuotoisen sarjakuvateoksen – uranuurtaja Vaalean punainen pilvi ilmestyi 2001. Konkarius ei ole sarjakuvantekijälle ole suinkaan haitaksi. Sarjakuvaseuran merkittävin tunnustuspalkintokin, Puupää-hattu, lyötiin Timpan päähän jo 1989. Giotto, Goya, van Gogh, Matisse ja Picasso, Magritte – siinäpä komea katras mestareita, jotka esiintyvät Mäkelän tarinoissa joko päätai sivuhenkilöinä. Fingerpori-sarjakuvan laajemmin mielenpahennusta aiheuttaneista stripeistä olisi varmasti saanut tuhdimmankin opuksen. Ja eloisa piirrosjälki tunnistettavana
Sarjakuvasensuuri-teoksen kirjoittanut Severi Nygård toteaa tämän kirjan esipuheessa, että ”vielä pari vuosikymmentä sitten jotkin finger-vitsit olisivat koetelleet henkisen ilmapiirin ja laillisuuden rajoja, ja niiden julkaiseminen suurimmissa sanomalehdissä olisi ollut mahdotonta.” Ilmaisuvapaudessa on ilmeisesti menty eteenpäin. ”Impressionistit tulevat!” herra Vincent huutaa tarinan viimeisessä ruudussa. tavanomaisesta ulkomuodosta. De_06082020_44.indd 45 30.7.2020 10.04. Mäkelä kertoo tämän tarinan pohjautuvan 1870-luvun pariisilaislehden pakinaan. Hänen kertomuskokoelmansa ei pyri olemaan mikään kuvataiteen historian instant-opas vaan pikemminkin vapaasti hengittävä potpuri sarjakuvanovelleja. ”Noista piirteistä Monet olisi tehnyt 20 pariisilaispoliisia”, hän heittää eräälle santarmille ja kohta häntä jo viedään putkaan. Fingerpori – The Sin City Näitä Jarlan taustoittavia kommentteja olisi ollut mukava lukea useammankin stripin alta. Tämän ”mustan kirjan” paras osa on mielestäni poliittisia ääri-ilmiöitä (yleensä oikealta suunnalta tulevia, jos ymmärrätte mitä tarkoitan) käsittelevä jakso, jossa kyytiä saavat niin natsit, diktaattorit, Ku Klux Klanit ja muut rasistit. Joissakin tarinoissa Mäkelä iloittelee kepeästi Boccaccion Decameronen hengessä, joissakin taas piirtää kirjaimellisesti tummilla sävyillä kuten Goya-tarinassa Hirviöt. Juuri KKK-lakanahemmot ovat aina olleet Jarlalle antoisa aihepiiri, ja niitä Suomessa tuskin – ja toivottavasti – eivät ole pahoitelleet muut kuin äärioikeistolaisimmat porukat. 45 Demokraatti Timppa Mäkelän kuvakerronta tekee oikeutta niin Goyalle kuin Picassollekin. Parhaiten se onnistuu juuri kuvakerronnassa, niin kuin aiheeseen sopiikin
Jason Lutes: Berliini – kuohuva kaupunki Suom. Der Führer on syntynyt. Hävityn ensimmäisen maailmansodan jälkeisen Saksan könyäminen jaloilleen, hyperinflaation ja dekadenssin sävyttämä 1920-luku ja liukuminen 30-luvun alussa kohti fasismia ovat synnyttäneet eri taiteissa suuria Saksa-eepoksia. Näihin vuoden 1933 kuviin, valtaannousun ja jäähyväisten tunnelmiin, suuri tarina myös sulkeutuu. Päätösosan kuohuvan kaupungin kaduilla ja kortteleissa vaeltavat edellisistä osista tutut toimittaja Kurt Severing ja taiteilija Marthe Müller, mutta yhä merkittävämpään rooliin nousevat poliittisesta vallasta kilvoittelevat kommunistija natsiryhmittymät. Trilogian kolmas osa Berliini – kuohuva kaupunki (alkuteos Berlin: City of Light, 2018) on nyt suomennettu. Hannu Tervaharju Like 2020, 153 s. Ravistelevimpia ruutuja kolmososassa ovat kuitenkin natsien nousua kuvaavat jaksot, jotka huipentuvat kuviin, joissa Weimarin tasavallan viimeiseksi jäävä presidentti Hindenburg luopuu vallasta ja antaa sen Adolf Hitlerille. Lutesin piirrostyyli ja kerrontatapa tulevat lähelle vanhaa elokuvaa. Alfred Döblinin edellä aikaansa olleen romaanin Berlin Alexanderplatz (1929) ja Rainer Werner Fassbinderin siitä ohjaaman 10-osainen tv-draamasarjan (1980) sekä viimeisimpänä suomalaiskatsojatkin haltioittaneen Babylon Berlin -tv-sarjan rinnalle pitää nostaa vielä yksi suurteos. Päähenkilöt ovat nyt valintojen edessä: Severing hylkää kommunistit nähdessään näisen valmistautuvan väkivaltaiseen kumoukseen, Marthe taas päättää jättää koko Berliinin ja samalla rakkautensa kohteen Annan. Voimakkaat leikkaukset, koko ajan elävä ruutujako, pitkät dialogittomat jaksot ja mustavalkoisuus istuvat aiheeseen upeasti. Amerikkalaisen Jason Lutesin pitkällä haudutuksella – koko prosessiin kului 22 vuotta – syntynyt sarjakuvaromaani Berliini on jo klassikko. Edelliset osat ovat Berliini – kivikaupunki (Berlin: City of Stones, 2000/suomeksi 2006) ja Berliini – savuinen kaupunki (Berlin: City of Smoke, 2008/2008). Hienoja teoksia noista ajoista on toki syntynyt, mutta vaikuttavimmat tarinat kuvaavat toista ajanjaksoa. Berliini-trilogialla on ehdottomasti paikka sarjakuvaepiikan kaanonissa, Hugo Prattin Corto Maltese -tarinoiden, Will Eisnerin New York -tarinoiden tai vaikkapa Art Spiegelmanin pysäyttävän Maus-holokaustikuvauksen rinnalla. 46 Demokraatti SARJAKUVAT Berliinin valot ja varjot Teksti Rolf Bamberg V oisi kuvitella, että toisen maailmansodan loppuvaiheet ja sitä seuranneet vuodet olisivat antoisinta aikaa Saksan historiaa kuvaavalle fiktiolle. SARJAKUVAT De_06082020_44.indd 46 30.7.2020 10.04
Eden-elokuvalla on särmänsä, mutta ne ovat vähän kuluneet siitäkin huolimatta, että riparileirikuvauksia ei juuri ole ennen valkokankailla nähty. DRAAMA Riparileiri on tuore elokuva-aihe, mutta Ulla Heikkilän esikoisohjaus ei saa siitä kaikkea irti. Teksti Rolf Bamberg / Kuva Sami Kuokkanen E den-elokuvalla on hyvät perustukset. Kuvauspaikka on arkkitehtuurimme helmiin kuuluva Hvittorp. 47 Demokraatti ELOKUVAT Meidän herramme murkkuja Eden Ohjaus: Ulla Heikkilä Pääosissa: Aamu Milonoff, Linnea Skog, Bruno Baer, Amos Brotherus, Satu-Tuuli Karhu, Tommi Korpela 2020, 93 min. Faktantarkistus kannatti: Espoon seurakunnat tosiaan järjestävät siellä ripareita. Muukin teinikaarti on kameran edessä ihailtavan luontevasti. Kahden näyttelijäsuvun perimällä siunattu Aamu Milonoff tekee Aliisan roolin myös hienosti, yli tai ali ampumatta. Teinien alkukyräilyt, ystävystymiset ja liittoutumiset, uskoon ja kirkkoon kohdistettu murrosikäinen uhma, aikuisten kevyet oppiriidat, kliimaksina vaaratilanne. Jenni (Linnea Skog) taas on se keskipisteenä viihtyvä pintakova leader of the pack.. Aliisan serkku Panu (Bruno Baer) on itseään ja seksuaalista identitettiiään etsivä miehenalku, joka on herkästi haavoittuva vaikka esittääkin kovanahkaisempaa. Komea miljöö mille tahansa itsensä etsiskelylle. Kameran takana Pietari Peltola, joka on tehnyt vaikuttavaa jälkeä muun muassa paljon palkitun J.-P. Satuhäät riparileirillä. Valkeapään viimeisimpien töiden kuvaajana. Heikkilä kuitenkin saa etenkin nuorista näyttelijöistään irti niin sävykkäitä roolitöitä, ettei Eden kuivahda unettavaksi. Ensi-ilta 7.8. Harmi, että tälle perustalle pystytetty tarinarakennelma on vain tyyppiä rintamamiestalo. Leirillä hän etsii sielunkumppanuutta Samposta (Amos Brotherus), ja heidän välilleen viritellään kumuloituvasti seksuaalista jännitettä. Aluksi tuumin, että kuulun Saarinen-Gesellius-Lindgren-arkkitehtikolmikon Hvittorp on vähän suureellinen ja epäuskottava kuvausympäristö riparileirille. Elokuvan aikuisten rooleissa Tommi Korpela on sukupolvikuilujen yli työläästi pyrkivä, kaikkien kaveriksi halajava semiradikaali pappi Juhani. Crossover-yleisöpohjaa kiinnostava otollinen aihe: riparileiri. De_06082020_47.indd 47 29.7.2020 11.21. Amen. Myös esikoisohjaajalle. Kameran edessä raikkaita nuoria näyttelijäkasvoja ja asiansa osaavia ammattinäyttelijöitä. Tuttua. NÄISTÄ ASETELMISTA ja henkilöistä ohjaaja-käsikirjoittaja Ulla Heikkilä on rakentanut tarinan, jonka käänteet ovat aika ennustettavia. Aliisa (Aamu Milonoff) joutuu kuitenkin kokemaan todellisuuden kovemmaksi ja valloitusyrityksensä kohteen (Nooa Salonen) vaikeammaksi palaksi kuin hääleikissä. Aamu Milonoffin esittämä Aliisa on tässä nuorisokuvausten arkkityyppigalleriassa se sosiaalisesti vähän hankala älykkö, joka kapinoi vanhempiaan ja muita auktoriteetteja kuten riparileirin vetäjiä vastaan. Synti ja sovinto. Perusturvallinen mutta yllätyksetön. Käsikirjoituksen perusasetelma lupaa enemmän kuin antaa, sillä tarinan kiinnostavista henkilöistä tai heidän välisistä suhteistaan ei oteta niin paljon irti kuin otettavissa olisi. KESKUSHENKILÖITÄ ON oikeastaan neljä, mutta kaksi heistä nousee näkökulmahenkilöiksi. Tyttö nimeltä Varpu -elokuvan nimiroolissa loistanut Linnea Skog on kovis-Jenninä jälleen vakuuttava. Konservatiivisempaa uskonkäsitystä edustaa nuorempi kollega Tiina (Satu-Tuuli Karhu), jonka leiriläisille virittämä via dolorosa -ohjelmanumero menee vähän överiksi
He muistuttavat kovin vähän uruguaylaista Eduardo Galeanoa, joka lähestyi lajia teoksessaan Jalkapallo valossa ja varjossa (2000) varsin runollisin sanankääntein. Kirjan aloittava pankkiiri-poliitikko Olli Rehnin essee on yhdentekevä, mutta meno paranee sen jälkeen. 48 Demokraatti JALKAPALLOA ja politiikkaa Tommi Melender ja Karo Hämäläinen (toim.): Kentän valtaajat – Rakkautena jalkapallo WSOY 2020, 239 s KIRJA Jalkapallokulttuuri viriää Suomessakin – pienin, mutta varmoin askelin. Myös useimmille Kentänvaltaajien esseisteille jalkapallo on elämäntapa. muodostaa filosofi Tuomas Nevanlinna, jonka uskontoa ja urheilua vertaava sanailu on kovin korkealentoista. Kevyistä teksteistä oppii jonkin verran myös uutta. Ainoan todellisen poikkeuksen Teksti Esa Mäkijärvi / Kuva AFP, Adam Davy KIRJA SÄVY ON ASIALLINEN, KUTEN VARAUTUNEILTA SUOMALAISILTA SOPII ODOTTAA. Suosikkijoukkueeni on Real Madrid, kuten Valkoisen baletin lukeneet tietävät. Sami Kolamon ja Veera Luoma-ahon teksteissä päästään jo kovempaan laukkaan: ”Vaikka Messi on seuratasolla saavuttanut huomattavasti enemmän pokaaleja kuin Maradona, häneltä puuttuu dramaattinen televisuaalinen kultainen hetkensä, joka nostaisi hänet Maradonan varjosta.” (s. Kaikkinensa kirjan esseiden taso vaihtelee, mutta tarinointi on enimmäkseen hyvää. Olemme vielä jäljessä useimpia naapureitamme. Tietenkään jalkapallo ei ole pelkkä peli, kuten saamme Kentänvaltaajistakin lukea. Peliä harrastavat Suomessa monet, mutta ammattimaisen toiminnan kanssa on vähän niin ja näin. SUOMI NOUSI ensimmäisellä jalkapallon arvoturnauspaikallaan kunnon kansakuntien joukkoon, väitti Olli Rehn puhuessaan Kentänvaltaajista hiljattain televisiossa. Hyvä, että Suomessa riittää jalkapalloasiantuntijoita useisiin kirjoihin. 43) De_06082020_48.indd 48 29.7.2020 11.24. Katson itse mielelläni Veikkausliigaa, vaikka parhaat pelaajat tienaavat palkkansa isommissa ympyröissä, kuten Ruotsissa tai Tanskassa. Sävy on asiallinen, kuten varautuneilta suomalaisilta sopii odottaa. Siihen liittyy edellä mainittujen asioiden lisäksi muun muassa uskovaisuutta ja rakkautta. Pidän itse kaikesta jalkapallosta, oli se sitten taiteellista kaaosta tai robottimaista totaalitaktiikkaa, jossa vastustajat väsytetään ja murskataan. Olen itse lähestynyt samoja teemoja kirjoissani Valkoinen baletti (2014) ja Pyhä peli (2016). Pientä liioittelua, toki, mutta samaan aikaan EM-kisoihin selviytyminen kohotti kansallista itsetuntoamme, kuten kansainvälisessä urheilussa pärjääminen aina ja aiheutti meillä pienen jalkapallobuumin. Kirjallisuuden moniottelijoiden Tommi Melenderin ja Karo Hämäläisen toimittama tuore teos sisältää tekstiä muun muassa urheilutoimittaja Juha Kanervalta, Italia-intoilija Tommy Lindgreniltä ja Saksan jalkapalloa seuraavalta toimittaja Johanna Nordlingilta. J alkapallo on urheilua, bisnestä ja politiikkaa, vaikka lajia hallitsevat tahot yrittävät väittääkin muuta, huomautetaan uudessa esseekokoelmassa Kentänvaltaajat – Rakkautena jalkapallo
Olemme vihdoinkin oikea maa. JALKAPALLO KÄRSII nykyään esimerkiksi ylikaupallisuudesta, epätasa-arvosta ja rasismista. Hän on kannattanut sekä Kokkolan Pallo-Veikkoja että Suomen maajoukkuetta, eikä kärsimyksestä ole ollut puutetta: ”Futisfanina oleminen jalkapallon peräpohjolassa lähentelee masokismia. Kentänvaltaajat toimii maukkaana välipalana, jonka hotkaisee illassa tai parissa. Hän tarkentaa: ”Peli ei ole irrallaan elämästä vaan osa elämäämme.” Ja kävi eteenpäin siirtyneen EM-turnauksen kanssa mitä tahansa, kisapaikan saavuttamista ei voi kukaan ottaa Suomelta pois. Jotkin vaikeat asiat sivuutetaan kokonaan. Näitä asioita tuodaan Kentänvaltaajissa korrektisti esiin. Toisaalta eihän kyseessä olekaan mikään jalkapallon historian yleisesitys, vaan henkilökohtaisia ja esseistisiä näkökulmia peliin. Kuten Johanna Nordling omassa tekstissään hehkuttaa: ”Rakkauden alku oli selittämätön, eikä loppua yksinkertaisesti ole.” Kentänvaltaajat-teoksessa todistetaan taas kerran, että jalkapallo on paljon enemmän kuin peli. Teoksen toimittajien esseistä Karo Hämäläisen teksti kompastelee, mutta Tommi Melender loistaa jälleen tässä hallitsemassaan lajityypissä. Mitä pitäisi ajatella vaikkapa morbosta, espanjalaisten joukkueiden syvästä vihasta toisiaan kohtaan. Tasoja kaipaisi silti lisää. Hienoja televisioituja suorituksia hänelläkin riittää. Pelaajakin on tunteva ihminen -tyyppisiä latteuksia kuullaan sen sijaan liikaakin. Diplomaattisen pyörittelyn sijaan olisin kuitenkin toivonut siltä enemmän romantisointia ja vastakkainasettelua. Kentänvaltaajat-kirja on vain yksi esimerkki jalkapalloa kohtaan meillä osoitetusta lisääntyvästä kiinnostuksesta. Kuva Englannin Valioliigan ottelusta Tottenham-Everton. Mutta ennen kuin Messi nostelee tärkeintä pokaalia, niin hän tulee olemaan ikuinen ulkopuolinen, eli pelkästään espanjalaisessa seurassa pärjännyt loistava pelaaja. Se on vapaaehtoista tuskalle altistumista, mutta toisin kuin masokisti, suomalainen futisfani ei saa tuskastaan nautintoa.” Itseään ruoskiva Melender tulkitsee, että kiinnostavinta jalkapallossa on kenties sen ympärille muodostunut kulttuuri, josta ottelut ja niiden lopputulokset ovat melko pieni osa. De_06082020_48.indd 49 29.7.2020 11.24. 49 Demokraatti Maradonaa jumaloivan Kolamon heitto on tavallaan totta, mutta nähdäkseni kyse on kuitenkin lähinnä siitä, ettei Messi ole kyennyt johtamaan Argentiinaa MM-kultaan
Jalkapallon ystävät taas muistavat vuoden 1992 EM-kisojen loppuottelun, jossa Tanska voitti Saksan 2-0. Knudsenin pääministeri Nyborg on arvokas, vastuullinen ja tyylikäs. JOKIN AIKA sitten Tanskan yleisradioyhtiö ilmoitti, että sarja saa uusia jaksoja ja se nähdään jatkossa Netflixissä. Mutta kyllä korvillakin voi nähdä tarkasti. Neljä tuttua v-alkuista sanaa M itä sinulle tulee mieleen Tanskasta. Tarinan juonenlangat etenevät vaivattomasti ja jännitteet pysyvät yllä. Oivallus uudesta näkökulmasta syntyy, kun se on syntyäkseen. Loistava sarja on yhä ajankohtainen. Mutta mikä saattaisi olla on se neljäs. Ylen tuottama kuunnelmasarja Taikavuori vuodelta 1998 olkoon tästä esimerkki. Lomiltaan hälytytetyt tanskalaiset pelasivat iloisesti ja veivät joukkueen turnausvoittoon. Knudsen on kertonut, että näyttelijänä hänelle valtaa edustaa pöytä, jonka ääressä hän työhuoneessaan istuu. Ennen tv-lähetystä sanotaan ääneen kolme v-alkuista sanaa: ole valmis, varma ja vakuuttava. Mietin, että tässä kertojassa on jotain jännittävää ja erilaista. Kappas, kuukausi sitten sarjan ensimmäiset kolme kautta ovatkin jo ilmestyneet Netflixiin. Joillekin ponnahtaa mieleen Shakespearen Hamlet, tuo ristiriitainen Tanskan prinssi ja näytelmän I näytöksen 4. Kuunnelmassa Jaakko Pakkasvirta on kertojan roolissa. Sitten on se kolmas, tv-sarja Vallan linnake (Borgen), jonka ensimmäinen kausi alkoi Tanskassa syksyllä 2010. kohtauksen repliikit: Marcellus: On jotain mätää Tanskanmaassa. Tuttua on, että silmä voittaa korvan. Tanskan ensimmäistä naispääministeriä, Birgitte Nyborgia, esittää Sidse Babett Knudsen. Katsoja ei aina huomaa näkevänsä enemmän kuin näkee. perinteisen kaikkitietävän kertojan tyyliin, vaan hän kertoo sen, mitä hän näkee. Sen yksi punainen lanka on meille suomalaisillekin kovin tuttu: Tanska saa pääministerin dramaattisten vaiheiden kautta. Näemme ja kuulemme enemmän kuin aivomme ehtivät siinä hetkessä rekisteröidä. Sama pätee kuvataiteeseen: avaa silmät, niin silloin voit kenties nähdä jotain uutta. Tuolloin Tanska pääsi yllättäen kisoihin, sillä sodan vuoksi Jugoslavian pääsy mittelöön estyi. Horatio: Auttakoon taivas meitä. Eräässä jaksossa Nyborg valmistautuu tärkeään vaalikeskusteluun. Elokuva, kuunnelma, kirja tai musiikkiesitys ei aina avaudu ymmärryksen tasolle heti. Uusi kahdeksan jakson kausi ilmestyy 2022. 50 Demokraatti OIVALLUS UUDESTA NÄKÖ KULMASTA SYNTYY, KUN SE ON SYNTYÄK SEEN. Yhtä lailla tanssiesityksestä voi nauttia katsomalla sitä yksinkertaisesti niin, että heittää aivot narikkaan. Hän katselee tapahtumia huomaamattomasti aaveen lailla. Thomas Mannin Taikavuori ilmestyi 1924, romaanin dramatisoi ja ohjasi Outi Nyytäjä. Sarja on koukuttava. Adam Pricen luoma draamasarja perustui alun perin Jesper Malmosen samannimiseen romaaniin. Hänen poikkeuksellinen säteilynsä on tehnyt katsojiin lähtemättömän vaikutuksen. Keuhkoparantolaan sijoittuva 7-osainen Taikavuori on laatutyötä. Pakkasvirta ei lue roolia ns. Tajusin, aika myöhään, että kertojahan on samassa tilassa muiden kuunnelman henkilöiden kanssa. Sarjan dramaturgia, se miten tarina on sommiteltu, on myös vaikuttava. Jyrki Liikka Tamperelainen vapaa toimittaja ja käsikirjoittaja Kulttuurikolumni De_06082020_50.indd 50 29.7.2020 11.33. Se voisi olla sana, joka seuraa kolmesta edellisestä sanasta: voittava
Suhde syntyi ällistyttävän nopeasti. Heidän vastauksistaan laajemmin visa verkkoversiossa demokraatti.fi. Sirpa Taskiselle teetti oikean teoksen löytäminen työtä. 51 Demokraatti Kirjallisuussitaattien tunnistusta jo vuodesta 1992 VISASITAATTI 12 Elokuun avaavan visakirjailijan voi katsoa kuuluvan maailmankirjallisuuden superraskaaseen sarjaan – nobelisteja tietty. Salminen, Ossi Lehtiö ja Veikko Huuska. Kuka on tämä suuri tarinoija, mikä nimeltään tavallaan ajankohtainen teos. Humboldtin lahja (1975, suom. Palkinto Raila Rinteelle. Pulitzer siitä kuitenkin napsahti 1976, ja samana vuonna Bellow sai Nobelin.” Raila Rinne jättää teoksen mainitsematta mutta suhteestaan kirjailijan tuotantoon hän kertoo vuolaasti. ”– Senkin lurjus, hän huusi. ”Olin niin varma, että kysymyksessä olisi ollut Herzog, että selasin epäuskoisena kirjan pariinkin kertaan, kun sitaattia ei löytynyt. Alun perin kirjoituksesta oli tarkoitus tulla lyhyt kertomus, jollaisena se olisi ollutkin luettavampi; nyt 500-sivuinen tiiliskiven puolikas on ajoittain varsin rasittavaa luettavaa lukuisine yksityiskohtineen. Vastaukset 10.8. Jo vain, Bellowhan se nousi ylös kesäkuun kirjavisassa. Papukaija ei liikahtanut. Hän jatkoi puhumista linnun kanssa sitä silmistään päästämättä, samalla kun hän pani kengät jalkaansa hyvin varovasti ettei pelästyttäisi sitä, nosti henkselit olalleen ja laskeutui vielä liejuiseen puutarhaan, tunnustellen maata kepillä ettei kompastuisi terassin kolmella askelmalla. Samanlainen suhde minulla on Saul Bellow’n Humboldtin lahjaan. Miksi tämä Nobelilla jo 1976 ja lukuisilla muilla merkittävillä palkinnoilla glorifioitu nykykirjailija ei onnistunut koskettamaan minua, valtaisan kirjamäärän – nimenomaan romaaneja – ahminutta ja puolensataa Keltaisen kirjaston nidettä hankkinutta naista. (rb) Saul Bellow. No, Bellowia joka tapauksessa, se toinen H:lla alkava tasapainoton tyyppi, Humboldt. Kyseessä on varmasti ainoa kirja, jolle olen osannut tuoreena ennustaa Pulitzeria ja tekijälle seuraavaa Nobelia. Jossain toisessa tilanteessa toinen toimittaja kysyi, ansaitsisiko Norman Mailer Nobelin. Bellow’n huumori oli ehkä enemmän chicagolaista kuin newyorkilaista. Saul Bellowin kolme romaania olivat niiden joukossa. Jaa-a, ehkä kerronta on liian vuolasta tai liian älykästä; ehkä en samastu kirjojen mieshahmoihin tai tunne myötätuntoa heitä kohtaan.” Bellowin tunnistivat myös Eero Reijonen, Juhani Niemi, Matti Kärkkäinen, Mauri Panhelainen, Pertti Vuorela, Unto Vesa, V.-P. Mutta papukaija väisti.” Humboldt toi tuplajättipotin P itkä vastausaika ei automaattisesti tuota Kirjavisassa hyvää satoa, mutta nyt vastauksia tuli kivasti. Se oli niin alhaalla että hän ojensi keppiään jotta se laskeutuisi hopeanupille kuten sen tapana oli. ”Talvella ennen koronakohua kannoin kirjaston kierrätyshyllyyn nivaskan pölyyntyneitä opuksia, joita en ollut lukenut vuosiin, vuosikymmeniin ja jotka tuskin saisivat avaamaan niiden kansia tulevaisuudessakaan. De_06082020_50.indd 51 29.7.2020 11.33. Saul myönsi, että voisihan hän sen Normanille antaa, jos ”sillä olisi jotakin kivaa vaihdossa”. klo 14 mennessä osoitteeseen kirjavisa@demokraatti.fi. Molemmat myönnettiinkin heti vuonna 1976. Bellow’n elämäntarina on tutkittu tarkemmin kuin juuri kenenkään, mutta minulle riittää James Atlasin lähes 700-sivuinen resoluutio vuodelta 2000. Visassa hän esiintyi ensi kerran yllättäen vasta 2000-luvun alkuvuosina. Jari-Pekka Vuorela aloittakoon purkamisen: ”Mitäpä enää sanoisi vaikka Moreenista ja Pohjantähdestä. Papukaija vastasi samalla äänellä: – Itse olet lurjus, tohtori. 1976) on avainromaani, jossa Bellow kuvailee enemmän tai vähemmän peitetysti ystävyyttään runoilija Delmore Schwartziin ja heidän erilaisia kirjailijapolkujaan
Jalkapallo ja koripallo eivät tulleet Kotkaan vahingossa, vaan samalla tavoin kuin jazz: laivojen mukana. Toisin kuin melkein kaikkialla muualla, jääkiekko ei ole ykköslaji. Ei niinkään itse ottelu vaan järjestelyt. Katsomossa joka toinen rivi oli tyhjä, ohjeena jättää myös joka toinen istuin vapaaksi. Kotkan Työväen Palloilijat perustettiin 1927, kun Riennon johtokunta ei antanut jalkapalloilijoille matkarahaa Mikkeliin. Seuran ensimmäinen puheenjohtaja Axel Andersson oli 1918 tuomittu valtiorikosoikeudessa kahdeksaksi vuodeksi kuritushuoneeseen. Ensimmäinen jenkkivahvistus oli Wayne Kemp, mutta vävypojaksi jäi Larry Pounds. Kotka on Suomen urheilukartalla erikoinen kaupunki. Myöhemmin hän pääsi kunniapuheenjohtajaksi. Vuosia myöhemmin, kun miehet vaihtuivat tiuhempaan, New Yorkissa jo kyseltiin, että ”ai siä oot vasta menossa, miä kerkesin jo tulla poiskii”. Kesällä pelataan jalkapalloa, talvella koripalloa. Sataman porukka vieressä päätti olla yhtä perhettä ja istua kuten ennenkin. On kulttuuriteko, että Urheilukeskuksen jalkapallokenttä on nimetty Kotkan kuuluisimman jalkapalloilijan eikä alati vaihtuvan sponsorin mukaan. Andersson toi pelivälineitä Englannista, koripallon toi Nils Fabricius, joka tuli syksyllä 1938 opettajaksi Kymin yhteiskouluun. KTP palasi koronatauolta tositoimiin Arto Tolsa Areenalla Suomen Cupin ottelussa Tampereen Ilvestä vastaan kesäkuun puolivälissä. KTP otti koripallon ohjelmaansa 1945. Voisiko uusi aurinkokatsomo – jos se nyt joskus KTP De_06082020_52.indd 52 27.7.2020 16.12. Baaritiskeistä puhuen Kotkasta löytyy helposti tuhat kaveria, jotka ovat istuneet Arto Tolsan kanssa iltaa Palskissa. Teemu Pukki ei ole enää kaukana Tolsan perässä, maaotteluiden määrässä hän on jo pyyhkäissyt ohikin. Jotain perin kotkalaista on siinä, että vain vuoden pestin jälkeen Andersson savustettiin ulos, kun hän oli satamalakossa päätynyt ”herrojen puolelle”. EN OLE koskaan tuntenut itseäni niin pienikokoiseksi kuin juuttuessani Larryn ja nuorempien tornien väliin Höyrypanimon baaritiskillä KTP:n 80-vuotisjuhlissa vuonna 2007. Molempia hallitsee KTP, tosin naisten koripallon valtikkaa pitää nykyään Karhulan Peli-Karhut. 52 Demokraatti PELIN PURKU Vihreävalkoinen ekosysteemi P akkohan sinne oli hankkiutua, vaikka vähän jännitti
Sillä ei ollut mitään merkitystä. Välillä vihreävalkoisia joukkueita pelasi Palloliiton sarjoissa kaksin kappalein. Ja jos ei nouse, voittaa ainakin keväällä koripallomestaruuden. Sen jälkeen on Kotkankin mediamaailma mullistunut, mutta KTP pitää pintansa. Ossi Kumpu ei ollut jalkapallosankari vaan elämässään Tolsan tavoin alamäkeen luisunut entinen merimies, jolla oli ikioma tunnuslause: KTP on rautaa. Seuran historiasta muistuttava T ei ole estänyt kokoomuksen kuntapoliitikoita pelaamasta yhteiseen maaliin kabinetin puolella niin jalkakuin koripallossakin. Vai säilyttääkö innokkaimpien kannattajien suosima katsomo epävirallisen kunnianimensä Ossi Kumpu Standina. TAMPEREEN YLIPISTOSSA opin, että Kotka oli Suomen lehdistön kummajainen, koska siellä oli työväenlehti Eteenpäin ykkösenä. 53 Demokraatti Avauspotku korona tauon jälkeen, KTP:n Tuukka Kurki panee pallon taakse David Ramadingayelle. Oikean jalkapallokentän tunnistaa siitä, ettei juoksuratoja ole. Tänäkin vuonna KTP nousee liigaan – taas kerran. Satamakaupungin vihreävalkoinen sydän sykki jälleen. Meitä oli 393 todistamassa, miten liigajoukkue vyöryi jatkoon 0–4. Joskus mietin, kuka mahtaa olla kuuluisin kentällä nähty peluri. KTP palaa kaupungin budjettiin – saada nimekseen Teemu Pukki Stand. Ja oikean jalkapallokaupungin siitä, että matseissa käydään, oli sarjataso mikä hyvänsä. ITSE ISTUN Arto Tolsa Areenalla useimmiten pääkatsomossa. David De Gea. Oikean jalkapallokaupungin, kuten Kotkan, tunnistaa siitä, että matseissa käydään, oli sarjataso mikä hyvänsä, kirjoittaa osaaikakotkalainen toimittaja-kirjailija Jari Korkki. Unkarin Ferenc Puskás oli mukana jo 1952 olympialaisissa. Kentällä ei kätelty. Toki sekin on tietysti välillä erotettu Työväen urheiluliitosta. KTP ja KooTeePee löivät kolmentoista vuoden diasporan jälkeen kättä päälle 2013. Vaiko sittenkin joku 21-vuotiaiden maaottelussa Pikkuhuuhkajat 2010 kohdanneista espanjalaisista. KTP on Kotkassa vahva vihreävalkoinen brändi, josta ei ole vakavissaan pyristelty eroon, vaikka logoa on välillä vaihdeltu. Koripallossa mestaruuksia jahtaa KTP-Basket, joka sekin on ottanut etäisyyttä emoseuraan. Jari Korkki De_06082020_52.indd 53 27.7.2020 16.13. Nykyinen FC KTP on itsenäinen organisaatio mutta kuitenkin Kotkan Työväen Palloilijoiden jäsenyhdistys. Kamerunin ihmemies Roger Milla peippaili Bastian paidassa 1981, kun KTP eteni Euroopan Cup-voittajien cupiin. Sama pätee kotkalaisiin yrittäjiin, jotka ovat välillä kiskoneet vihreävalkoisia vankkureita eteenpäin omillakin rahoillaan
www.demokraatti.fi Seuraa meitä myös somessa. 54 Demokraatti Värittömyys pahasti hakusessa Kaikki ei ole sitä miltä näyttää. De_06082020_54.indd 54 29.7.2020 11.55
KOULU EI LOPU TEEMA De_06082020_55.indd 55 29.7.2020 15.41. On hienoa, että vanhanakin voi oppia, mutta jotkut se uuvuttaa. 55 Demokraatti Korona sulki koulut Oppivelvollisuus 18-vuotiaaksi asti Oppimisen politiikka kovenee » Ko ul u O pp im ist a ta rv ita an lis ää Työelämä vaatii yhä enemmän
56 Demokraatti TEEMA De_06082020_56.indd 56 28.7.2020 15.47
57 Demokraatti PULPETISSA läpi elämän Elinikäinen oppiminen on kaventunut palvelemaan taloutta. Teksti Mikko Huotari / Kuvat iStock / Kuvankäsittely Arja Jokiaho De_06082020_56.indd 57 28.7.2020 15.48. Vanhat ihanteet ovat surkastuneet
Väitöstutkimus paljastaa, että määritelmä on ajan myötä muuttunut entistä kapeammaksi ja välineellisemmäksi. Se on kuin pullo tai lasi, jonka sisälle kukin voi laittaa haluamaansa sisältöä. 58 Demokraatti TEEMA Onko elinikäisen oppimisen tarkoitus tukea kilpailukykyä. Ratkaisut ongelmiin ovat vaihdelleet. Vaikka politiikan painotukset ovat muuttuneet radikaalistikin, monet yhteiskunnallisista ongelmista ovat pysyneet melko samanlaisina. – Silloin korostettiin kasvatuksellista merkitystä ja yhteiskunnan vastuuta siitä, että yksilö ei vieraantuisi omassa yhteisössään ulkopuoliseksi, Kinnari sanoo. Sosiaalinen pääoma nähdään erityisen tärkeänä inhimillisen pääoman keDe_06082020_56.indd 58 28.7.2020 15.48. Beckerin inhimillisen pääoman teoria muokkasi myös elinikäisen oppimisen merkitystä. Yhdysvaltalainen ekonomisti Gary Becker kehitti ajatuksen, että inhimilliset ominaisuudet ovat merkittäviä taloustieteellisiä tekijöitä. 1970–80-luvuilla painotettiin humanistista traditiota, mutta 1990-luku oli elinikäisen oppimisen politiikassa talouden sukupolven aikaa. Jos osaamistaan ei päivitä, voi pudota kelkasta. M enneessä maailmassa koulu antoi aamulla eväät, joilla pärjäsi koko loppupäivän elämän ehtoopuolelle asti. Sosiaalisen verkoston kautta voi tuottaa ennemmän hyötyä, Kinnari sanoo. Sen jälkeen elinikäisen oppimisen määritelmä on muokkautunut kulloisenkin ajanjakson poliittista ilmapiiriä myötäileväksi. Elinikäinen oppiminen on melko ympäripyöreä termi. Elinikäisen oppimisen historiassa on ollut kolme eri sukupolvea: humanistinen sukupolvi, talouden sukupolvi ja ”pehmeän” talouden sukupolvi. Elinikäisestä oppimisesta on puhuttu jo vuosikymmenien ajan. Järjestö korosti demokraattista ja emansipoitunutta kansalaisuutta, ja elinikäisen oppimisen politiikassa vallitsi humanistinen traditio. Nykymaailmassa pulpetissa pitäisi istua tuon tuosta. Työelämässä pärjääminen vaatii yhä enemmän uusia taitoja ja ulospäin suuntautuvaa asennetta. Kinnarin mukaan nyt olemme siirtyneet yrittäjämäisen talouden aikakauteen, jossa yksilön ominaisuudet, vastuu ja velvollisuus työllistettävyyden saavuttamisesta korostuvat entistä merkittävämmin. – Sittemmin on alettu puhua muun muassa sosiaalisesta pääomasta. KANSALAISTEN OPPIMISEN ja osaamisen taloudelliseen merkitykseen alettiin kiinnittää erityistä huomiota 1960-luvulla. Kasvatustieteen tohtori Heikki Kinnari Turun yliopistosta on tutkinut väitöskirjassaan, kuinka elinikäisen oppimisen määritelmä on muuttunut vuosikymmenien saatossa. Humanistiset ajatukset sivistyksestä ja itsensä kehittämisestä jäivät marginaaliin. Jo 1960-luvulla puhuttiin teknologian nopeasta kehittymisestä, globalisaatiosta ja väestörakenteen muutoksesta. Vuosituhannen lopussa elinikäistä oppimista alettiin pitää ensisijaisesti kilpailukykytekijänä. Yhdistyneiden kansakuntien kasvatus-, tiedeja kulttuurijärjestö UNESCO lanseerasi elinikäisen kasvatuksen merkittäväksi ohjelmaksi 1970-luvulla. – Esimerkiksi EU määritteli Lissabonin sopimuksessa vuonna 2000, että elinikäinen oppiminen on päätekijä dynaamisen tietotalouden kilpailukyvyssä, Kinnari sanoo
2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen puolivälissä elinikäinen oppiminen muuttui vielä enemmän yrittäjämäiseksi. Silloin puhuttiin ihmisen hengestä ja ihmisen hengen vieraantumisesta, mutta nämä keskustelut ovat surkastuneet pois, Kinnari sanoo. Kehittymisen täytyisi olla jatkuvaa, pitää miettiä omia vahvuuksia ja kehityskohteita. Vaatimukset kasaavat paineita koulutusjärjestelmille ja yksilöille. Eikä pelkästään tiettyjä taitoja vaan myös ominaisuuksia ja luonteenpiirteitä. Se, mitä yhteiskunta arvostaa ja mitä ihminen oppii, määrittää myös ihmisyyttä, Kinnari sanoo. – Mutta pelisäännöt eivät kuitenkaan muuttuneet, elinikäisen oppimisen oli edelleen tarkoitus tukea kilpailukykyä. – Vaikka tutkijana en anna politiikkasuosituksia, toivoisin moniäänisempää keskustelua elinikäisestä oppimisesta. De_06082020_56.indd 59 28.7.2020 15.48. – Politiikan kohderyhmä on hyvin rajattu, silti samoja tavoitteita ja avaintaitoja saatetaan vaatia esimerkiksi vammaispolitiikassakin, Kinnari sanoo. 59 Demokraatti räämiselle. Se voi aiheuttaa riittämättömyyden kehän, jossa yksilö alkaa tarkkailla itseään neuroottisesti, Kinnari sanoo. – Puhuttiin inklusiivisesta liberalismista, jossa kierrätettiin vanhoja vasemmistoonkin liitettyjä näkemyksiä, Kinnari sanoo. Kilpailukyvyn korostaminen voi aiheut taa hyvin suuria paineita yksilölle. – Globaalisti humanistisilla aineilla ei mene hyvin, koska ne eivät pysty tarjoamaan samaa kuin jokin taloudellisesti tuottavampi ala. TYÖELÄMÄ VAATII yhä enemmän kognitiivisia ja sosiaalisia taitoja. – Mutta sekään ei välttämättä riitä, koska elämme prekaarissa yhteiskunnassa ja pätkätöiden määrä lisääntyy koko ajan. Kaikki eivät ole luonnostaan ulospäin suuntautuneita tai kykeneviä riskinottoon ja sietämään epävarmuutta. – Toisaalta on hienoa, että ihminen voi oppia ja kehittyä vielä vanhalla iällä, mutta ulkoapäin saneltuna vaatimus voi johtaa riittämättömyyden tunteeseen, itsetarkkailuun ja uupumiseen. YRITTÄJÄMÄISTÄ ASENNETTA kasvatetaan jo päiväkodista lähtien, ja se jatkuu läpi elämän. – Elinikäisessä oppimisessa on kyse pikemminkin työelämän ikäisestä oppimisesta, jos verrataan 1970-luvun ihanteisiin. Yrittäjämäinen asenne on jo lähtökohtaisesti vaikeampaa joillekin. Yrittäjämäistä asennetta kasvatetaan jo päiväkodista lähtien. Ajatukset oikeudenmukaisuudesta ja tasa-arvosta nostettiin naftaliinista. Elin ikäisen oppimisen politiikassa seurasi kolmas sukupolvi. Se kasvattaa myös yhteenkuuluvuutta. Yksi resepti ei välttämättä toimi kaikkien kohdalla. – Niillä, jotka eivät pysty kehittämään itseään tai haalimaan vaadittavia inhimillisiä pääomia, on vaara pudota kyydistä. EU on kirjannut avaintaitojen listan omille kansalaisilleen. 1990-luvun jyrkimmät uusliberalistiset näkemykset pehmentyivät, kun polarisaatiota alettiin pitää yhteiskunnallisena ongelmana. UUDEN VUOSITUHANNEN alku oli niin sanotun ”pehmeän” talouden aikaa. Pehmeän talouden sukupolvi jäi verrattain lyhyeksi. – Nyt se on puhtaasti työelämään kytkeytyvää, ja luo hyvin kapean käsityksen siitä, mitä varten ihmisen pitää oppia ja mitä pitää oppia. Itseapuoppaat, konsultit ja aikakauslehdet tarjoavat erilaisia reseptejä sosiaalisen pääoman ja muiden inhimillisten pääomien kasvattamiseen; puhutaan jopa eroottisen pääoman merkityksellisyydestä. Se on hyvin vaihtoehdottomasti kiinnittynyt kilpailukyvyn ideologiaan, Kinnari sanoo. Kinnari huomauttaa myös, että Euroopan unionin elinikäisen oppimisen politiikka on kohdennettu hyvin vahvasti tietotyöhön suuntautuviin kansalaisiin. Ihanteet pohjautuvat käsitykseen, että ihminen on niin sanottu homo economicus, joka rationaalisesti pyrkii maksimoimaan hyvää itselleen ja yhteisölleen – useimmiten materiaalista hyvää. – Elinikäinen oppiminen on alkanut liittoutua yrittäjäkasvatuksen kanssa, kun tietojen ja taitojen lisäksi listassa on määritelty oikeanlainen asenne ja motivaatio, Kinnari sanoo. Unionin määritelmän mukaan avaintaidoilla tarkoitetaan ”sellaisia tietoja, taitoja ja asenteita, joita kaikki tarvitsevat itsensä toteuttamista ja kehittämistä, työllistymistä, sosiaalista osallisuutta ja aktiivista kansalaisuutta varten”. Kinnarin mielestä ajatus elinikäisestä oppimisesta on hyvä ratkaisu moniin asioihin, mutta puhetapa on muuttunut liian kapea-alaiseksi. Pahimmillaan kasvaa pelko koko elämästä selviytymisestä, ja yksilö alkaa uupua. – Elinikäisessä oppimisessa on nyt kyse siitä, että kerätään erilaisia pääomia, liimataan itseen
Sillä kerralla hanke eteni lausuntokierrokselle asti, mutta kaatui ennen kuin ehti eduskunnan käsittelyyn. Koska oppivelvollisuuslaista päätetään budjettineuvotelujen yhteydessä, talousnäkökulma tulee korostumaan. Oppivelvollisella olisi perusopetuksen päättymisen jälkeen velvollisuus hakeutua toisen asteen koulutukseen. O petusja kulttuuriministeriössä valmistellaan oppivelvollisuuden laajentamista. Oppivelvollisuuden laajentamisesta päätetään alkusyksyn budjettineuvottelujen yhteydessä. Tutkimustuloksissa on kuitenkin merkittävää hajontaa”, raportissa sanotaan. Oppivelvollisuusikää on nostettu viime vuosikymmenen aikana monissa Euroopan maissa. 60 Demokraatti TEEMA Toiselle asteelle ilmaiseksi Nuorista jopa kuudesosa jää pelkän peruskoulun varaan. OPETUSJA kulttuuriministeriössä valmisteltiin vuonna 2014 oppivelvollisuuden pidentämistä yhdellä vuodella. Oppivelvollisuusikää esitetään korotettavaksi nykyisestä 16 vuodesta 18 ikävuoteen. KORONAKRIISI ON aiheuttanut suuria paineita julkiselle taloudelle. Heidän asemansa työmarkkinoilla on heikko. Luonnoksen mukaan perusopetuksen jälkeen oppivelvollisuutta suoritettaisiin lukiokoulutuksessa, ammatillisessa koulutuksessa tai perusopetuksen jälkeisissä erilaisissa nivelvaiheen koulutuksissa. Tavoitteena on, että jokainen peruskoulun päättävä nuori suorittaa toisen asteen koulutuksen. Nuorista jopa kuudesosa jää pelkän peruskoulun varaan. ”Kansainvälisen tutkimuksen mukaan korkeampi oppivelvollisuusikä lisää koulutukseen osallistumista, kasvattaa työllisyyttä ja tuloja sekä vähentää erilaisten sosiaalietuuksien tarvetta ja vähentää nuorisorikollisuutta. Lisäksi yhteiskunta kustantaisi yli viiden kilometrin koulumatkat. – Toivon, että opettajat ymmärtävät, että ei ole kyse vain maksuttomista opiskeluvälineistä vaan myös historiallisesta uudistuksesta, Andersson sanoi Opettaja-lehden haastattelussa huhtikuussa. Opetushallitus selvitti vuonna 2018, kuinka paljon kustannuksia syntyisi maksuttomasta toisesta asteesta. De_06082020_56.indd 60 28.7.2020 15.48. Esitysluonnoksen mukaan perusopetuksen jälkeen suoritettava ammatillinen tutkinto tai lukiokoulutus ja sen päätteeksi suoritettava ylioppilastutkinto olisivat jatkossa täysin maksuttomia sen kalenterivuoden loppuun saakka, jona henkilö täyttää 20 vuotta. Ylen haastattelussa Risikko sanoi, että jos tästä koronasta vähänkin rahaa jää, kyllä sitten satsataan nimenomaan niihin varhaisiin vuosiin. Maksuton toinen aste aiheuttaa yhteiskunnalle kustannuksia. Esitysluonnos on ollut lausuntokierroksella 30.4.–15.6.2020. Hän ei myöskään kannata maksutonta toista asetta. Oppivelvollisuusikä on Suomea korkeampi myös monissa Yhdysvaltojen osavaltioissa. Nyt niiden määrä on tipahtanut viidesosaan. 2) Jos koulutus olisi maksutonta kaikille ammatillisen perustutkinnon opiskelijoille pois lukien oppisopimuskoulutus, se koskisi yhteensä noin 171 000 opiskelijaa ja kustannus olisi yhteensä 35–57 miljoonaa euroa. Opetusministeri Li Andersson (vas.) on puolustanut voimakkaasti oppivelvollisuuden laajentamista. KAIKKI EIVÄT ole intopiukkana laajentamassa oppivelvolllisuutta. Maksuttomia olisivat opetuksessa tarvittavat oppimateriaalit sekä työvälineet, -asut ja -aineet. Näin todetaan Talouspolitiikan arviointineuvoston raportissa, joka julkaistiin vuonna 2018. Karkeiden arvioiden mukaan maksuttoman toisen asteen kustannukset olisivat seuraavissa vaihteluväleissä: 1) Jos koulutus olisi maksutonta kaikille ammatillisen perustutkinnon opiskelijoille, se koskisi yhteensä noin 188 000 opiskelijaa, ja kustannus olisi yhteensä 40–65 miljoonaa euroa. Kun peruskoulujärjestelmä uudistettiin 50 vuotta sitten, perusasteen työpaikkoja oli melkein miljoona. 3) Jos koulutus olisi maksutonta kaikille alle 20-vuotiaille ammatillisen perustutkinnon opiskelijoille, se koskisi yhteensä noin 95 000 opiskelijaa ja kustannus olisi yhteensä 20–32 miljoonaa euroa. Tavoitteena oli, että koulunkäyntiä ei keskeytettäisi kriittisessä nivelvaiheessa. Eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Paula Risikko (kok.) ei kannata oppivelvollisuuden pidentämistä
Osalle etäopetus on ollut jopa lähiopetusta mieluisampaa, mutta koululaisten valmiuksissa omatoimiseen opiskeluun on suuria eroja.Sosiaalija terveysministeriön työryhmä julkaisi kesäkuussa raportin, jonka mukaan koronaepidemialla on ollut huomattavat vaikutukset lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiin ja oikeuksien toteutumiseen. Työryhmän huolena on, että koronakriisi lisää lasten ja nuorten eriarvoisuutta ja syrjäytymistä. Suurimmassa syrjäytymisvaarassa ovat tytöt. Sittemmin määrä on vähentynyt kolmanneksella, kun useimmissa Euroopan ja Itä-Aasian maissa kouluja alettiin avata. Kuitenkin juuri köyhissä maissa tilanne on vakavin, ja niissä koulut pysyvät suljettuina. Lähiopetuksen katkeamisen haitat ovat erityisen suuria niissä maissa, joissa yhteiskunnan turvaverkot ovat heikkoja. Koulutus on paras keino päästä eroon köyhyydestä. Kun koronapandemia levisi voimakkaasti huhtikuussa, 90 prosenttia oppilaista jäi vaille lähiopetusta. Etäkoulu sujui paremmin, jos vanhemmat tukivat koulutyötä. Pitkä poissaolo lähiopetuksesta vaikuttaa heikoimmassa asemassa oleviin lapsiin, jotka tarvitsevat erityistä tukea. The Economist -lehden mukaan monissa maissa koulut huolehtivat lapsien ruokailuista ja rokotuksista. Monille nuorille tietotekniikka on tuttua ja etäopetukseen siirtyminen oli melko mutkatonta, ainakin teknisesti. Etäkoulu on sujunut paremmin niillä, joiden vanhemmilla on ollut mahdollisuus tukea koulutyötä. 61 Demokraatti Haitallisempi kuin korona KORONAPANDEMIAN VUOKSI kouluissa siirryttiin keväällä etäopetukseen melkein kahden kuukauden ajaksi. Talouslehti The Economist kirjoittaa, että koulujen sulkemisen haitat ovat paljon suuremmat kuin hyödyt. De_06082020_56.indd 61 28.7.2020 15.48. Nälänhätä ja muiden vaarallisten tautien leviäminen on todellinen uhka etenkin köyhissä maissa, joissa koulut pysyvät suljettuina
EN TIEDÄ, mitä tekisin, jos juuri 16 vuotta täyttänyt esikoiseni ilmoittaisi nyt elokuun alkaessa, että hän jää kotiin. Peruskoulua suunniteltaessa 1960-luvulla oli ajateltavissa työura peruskoulupohjalta. Tässä on koko toisen asteen oppivelvollisuusuudistuksen ydin: kenen mielestä on ok lopettaa koulu 15-vuotiaana 2020-luvulla. Näinhän Suomessa tapahtuu. Pelkän perusasteen varassa olevien työllisyysaste on noin 40 prosenttia, kun toisen asteen suorittaneilla taso on vaihdellut 65–70 prosentin tienoilla. Yhteiskunta ”pakottaa” sellaiseen koulutukseen, jolla on mahdollisuus saada töitä tai jatkaa opintoja. Oppivelvollisuusuudistus on todennäköisesti tämän hallituksen pitkävaikutteisin työllisyystoimi. Se ei olisi minusta ok. 62 Demokraatti TEEMA V anhin poikani päätti peruskoulun keväällä. Oma haaveeni on, että tulevina vuosina näemme kehityksen kohti 12-vuotista peruskoulutusta, joka mahdollistaa nykyistä enemmän yhteistyötä ammatillisen koulutuksen, lukiokoulutuksen, oppisopimuskoulutuksen ja muiden vaihtoehtoisten koulutusmuotojen välillä. Tilojen yhteiskäyttö avaa uusia mahdollisuuksia. Ei minulla eikä yhteiskunnalla. Siksi se on auttamattoman vanhentunut, ja uudistuksella on kiire. Harvaanasutussa maassa olisi järkevää rakentaa joustavia tapoja suorittaa toinen aste lähellä kotia. Yllättävää, että yli 50 vuotta myöhemmin oppivelvollisuus – se pakko – ei ole laajentunut, vaikka yhteiskunnallinen kehitys ja muutos on ollut valtava. Näin suoraviivainen muutos ei tietenkään ole, mutta uudistuksen merkityksen mittakaavaa luvut auttavat hahmottamaan. Kun pelkkä kesätöihin pääsy edellyttää usein täysi-ikäisyyttä. Oppivelvollisuus antaa myös selkeän kehyksen erityistä tukea ja ohjausta tarvitsevien nuorten auttamiseen. Siksi on ongelma, että 10–15 prosenttia ikäluokasta systemaattisesti jää vaille minimitason tutkintoa. Koulutusja osaamistasovaatimukset ovat toisesta maailmasta kuin peruskoulun alkuaikoina. Kenestä on ok lopettaa koulu 15-vuotiaana. Oppivelvollisuus on yhteiskunnan vastuu taata jokaiselle nuorelle sellainen koulutus, jolla voi pärjätä itsenäisesti. LISÄÄ PAKKOA, mitä se muka auttaa. 20 vuoden päästä hämmästellään, miten on ollut mahdollista, että vielä 2020-luvulla tietoyhteiskunta-Suomessa koulunkäynnin on voinut lopettaa 15-vuotiaana. Kuulen pyytämättä tämän vastakysymyksen. Yleissivistäviä aineita voisi opettaa osin kaikille yhdessä. Nämä 15–16-vuotiaat voivat valita senkin, etteivät tee yhtään mitään. Siitä nykyisessä oppivelvollisuudessamme kuitenkin tarkkaan ottaen on kyse. Luokan lapsista valtaosa on ollut yhdessä nelivuotiaista lähtien. Mutta ilman toisen asteen oppivelvollisuutta kenelläkään ei olisi mahdollisuutta hänen päätökseensä puuttua. OLEN JO vuosia puhunut toisen asteen koulutuksesta aikam me peruskoulutuksena. Peruskoulu on käyty ja oppivelvollisuus on hoidettu. KOLUMNI Teksti Pilvi Torsti, valtiosihteeri, asiantuntija-avustajana osaamisen ja sivistyksen ministeriryhmässä OPPIVELVOLLISUUS UUDISTUS ON TODENNÄKÖISESTI TÄMÄN HALLITUKSEN PITKÄVAIKUTTEISIN TYÖLLISYYSTOIMI. Mikä ”pakko” tarkoittaa. Se ei ole minusta ok. En ole kohdannut ketään, joka tosissaan puoltaisi 15-vuotiaan vapautta jäädä kotiin. He voivat nyt itse päättää, mitä tekevät. De_06082020_62.indd 62 27.7.2020 16.50. Katselin käsistä ja jaloista venähtäneitä tuttuja kasvoja elämänsä keväässä. Me vanhemmat kokoonnuimme lähipuistoon onnittelemaan juuri todistukset saaneita teinipoikia ja -tyttöjä. Oppivelvollisuusuudistus mahdollistaa myös toisen asteen sisällöllisen kehittämisen
Säästö on todennäköisesti suurempi tänä päivänä. Yksinäisyys on jo muutenkin arkea näille ihmisille, mutta kevään aikana tilanne miltei suistui raiteiltaan. Yhteiskunnan näkökulmasta tämä arvokas teko on kuitenkin mitattavissa, ja ihan rahalla. Jokainen voi miettiä, miltä tuntuisi, jos unohtuneen maidon hakeminen kaupasta vaatisi paljon sumplimista ja auttavien käsien löytämistä. Eristyksissä elo tuntuu aina pahalta. Vertaisryhmien kohtaamiset loppuivat tai siirtyivät verkkoon, mikä on lisännyt monen omaishoitajan yksinäisyyttä. Nykyisten ja uusien omaishoitajien (lakisääteisen tuen piirissä olevien ja myös heidän, joiden pitäisi olla tuen piirissä, mutta eivät sitä kuitenkaan ole) aseman parantaminen ja heidän jaksamisensa tukeminen on tärkeässä roolissa sote-uudistuksen tavoitteiden saavuttamisessa. Globalisaatio ja markkinavoimat ovat viime vuosikymmenten aikana ohjanneet yhteiskuntaa suuntaan, jossa rikkaat ja vahvat pärjäävät ja heikommat ja vähävaraiset jäävät jalkoihin. Koronakevät laajensi kuilua ihmisten välillä entisestään. MONI OMAISHOITAJA jäi päivätoiminnan, vuorohoitopaikkojen ja harrastustoiminnan sulkeutumisen myötä täysin kotinsa vangiksi. 63 Demokraatti Omaishoitajien arvokas työpanos on tunnistettava ja tunnustettava. Osa suomalaista elää yhä eristyksissä, vaikka yhteiskunta onkin kesän aikana lähtenyt pikkuhiljaa käyntiin. Kyse on mittaamattoman arvokkaasta teosta – aidosta rakkaudesta ja välittämisestä. Elämämme olisi hyvin erilaista, jos olisimme syntyneet maassa, jossa ihmiset esimerkiksi joutuvat kulkemaan pitkiä matkoja saadakseen puhdasta juomavettä. Yksinäisyys rasittaa omaishoitajia P ari päivää sitten juttelin mieheni kanssa siitä, kuinka onnekasta on syntyä Suomeen. KORONAN JÄLKEISESSÄ ajassa, sosiaa lija terveysuudistuksen edetessä, omaishoitajien arvokas työpanos on tunnistettava ja tunnustettava. Suomi on monella tapaa erinomainen maa, mutta se ei tarkoita, etteikö meillä olisi parantamisen varaa. De_06082020_63.indd 63 27.7.2020 16.58. Maailmassa, joka on muuttunut aiempaa individualistisemmaksi, on ihailtavaa huomata, kuinka tuhannet ja tuhannet ihmiset ovat valmiita laittamaan omat henkilökohtaiset tarpeensa sivuun auttaakseen rakkaitaan. Anette Karlsson Sosionomi (AMK) ja Uudenmaan Demarinaisten puheenjohtaja. Näiden eristyksissä eläjien joukossa on muun muassa monisairaita, ikäihmisiä, vammaisia ja heidän omaishoitajiaan. Hoidettavaa omaista ei voi ottaa mukaan edes kauppareissuille, eikä häntä voi jättää yksin kotiinkaan. PUHEENVUORO KEVÄT OLI monelle raskas, erityisesti heille, joilla oli jo ennestään vaikeaa – sairaat, iäkkäät, vammaiset ja heidän läheisensä. Omaishoitajien liiton esitys siitä, että omaishoito ei olisi sosiaalipalvelu kuten nykyisin vaan kotihoidon tapaan hoitomuoto muiden hoitomuotojen rinnalla on kannatettava. Omaishoitajat ovat merkittävä yhteiskunnallinen voimavara – heitä ei voi, eikä saa enää sivuuttaa. Ihminen, joka ei elä omaishoitotilanteessa, ei voi ymmärtää, millaista sitoutumista läheisen huolenpito vaatii. Tampereen yliopistossa tehdyn väitöstutkimuksen (2014) mukaan ilman omaisten apua ikääntyneiden hoidon menot olisivat Suomessa vuosittain 2,8 miljardia euroa nykyistä korkeammat
Tämä on porvareiden yhteishyökkäys ansioperusteista sosiaaliturvaamme vastaan. Kulujahan on jo siirretty palkansaajien maksettaviksi. Mihin muuhun se perustuu kuin kateuteen. No hyväksytään sitten tämäkin teesi. Ne ovat perustelleet näkemyksiään tasa-arvolla. Vieläkö lisää. Ihan sama juttu kuin ansioturvan laventamisessa. JOS PORVAREIDEN tahto ansioturvan laventamisesta toteutuu, se pitää tehdä kustannusneutraalisti, eli suomeksi: ei saa maksaa mitään. Toistaiseksi. Mitä alhaisempi turva, sitä kannustavampaa, porvarit järkeilevät. De_06082020_64.indd 64 28.7.2020 9.20. Seuraavaksi pitää käydä työeläkkeiden kimppuun. Tulevaa hallitusohjelmaahan tässä suunnitellaan. Kysynkin: Suomi on tähän saakka menestynyt osaavan ja hyvin koulutetun työvoiman maana. Ei sitten muuta kuin työeläkkeet kaikille, niillekin, jotka eivät koskaan ole palkkatyötä tehneet. Ja loppu elämiseen korvataan sosiaali tuilla. Kesäinen tappelu ansioturvasta K uluvaa kesää on leimannut kova väittely ansiosidonnaisen työttömyysturvan laventamisesta kaikille. Seuraavaksi voidaankin purkaa ansioperusteinen sairauspäiväraha. Niinkö. EK esittää, että turvaa lyhennetään ja porrastetaan, mikä merkitsee turvan oleellista heikennystä. NÄIN SUOMI poistettaisiin pohjoismaisten hyvinvointivaltioiden joukosta. Katsotaanpa mitä tapahtuu, jos suunnitelmat toteutuvat. Kun jakajia on enemmän, se maksaa. En ymmärrä, enkä hyväksy tätä logiikkaa. Asialla ovat hanakasti olleet Elinkeinoelämän keskusliitto EK, kokoomus ja ainakin osa keskustasta. Nekin ovat ansiosidonnaisia ja vakuutusperusteisia. Niinpä turvaa on heikennettävä merkittävästi. Miten menestymme, jos meistä tehdään halpatyövoimaa keskelle huipputeknologian Eurooppaa. Eli on otettava vastaan mitä tahansa työtä ja millä tahansa palkalla. Pitää olla kaksi tai kolmekin työpaikkaa, jotta tulee toimeen. Suomesta halutaan tehdä lopullisesti köyhien maa. Palautetaanko ne rahat. 64 Demokraatti Juhani Aro Vapaa toimittaja Suomesta tavoitellaan pikku-Amerikkaa, jossa ei yhdellä työllä pärjää. Senkin kustantavat kaikki maksuillaan. PUHEENVUORO Keskustelussa on kokonaan unohdettu, että ansiosidonnaisen saajat ovat maksaneet vakuutusmaksua kenties kymmeniä vuosia. No vakavasti. KOKOOMUKSEN JA EK:n ansioturvan laventamisesitystä on vaikea vastustaa tasa-arvosyistä, sanoo moni. Koska kaikki joutuvat maksamaan työttömyysvakuutusmaksua, on vain oikein, että kaikki saisivat ansiosidonnaisen turvan työttömyyden varalta. Ei sekään ole tasa-arvoista. Ja siihen, että maamme ryhtyisi polkemaan ihmisten elintasoa. Tämähän on ollut keskustan märkä unelma iät ja ajat – aina siitä lähtien, kun työeläkelait säädettiin 1960-luvulla. Suomesta tavoitellaan pikku-Amerikkaa, jossa ei yhdellä työllä pärjää. Näin porvarit haluavat säästää palkkamenoissa ja sosiaaliturvan kuluissa, joihin työnantajatkin ovat osallistuneet
Toki voihan Makkula kuulua samaan sakkiin kuin iso osa Suomen Yrittäjien edustajista muutenkin, jonka mielestä kohtuullisen kokoisen järjestön johtohahmoilla ei tarvitse ollakaan mitään todellisuuspohjaa ajatuksilleen. Mutta tämähän on totta tänä päivänä työmailla, minimistä on tullut valitettavasti se lasinen katto, ja siitä työnantajat pitävät tiukasti kiinni. Ei siinä ayliike ole millään muotoa osallisena. Ja toiset kauppaketjut maksavat vielä vuoden lopussa tehdyistä ostoksista hyvitystä, mitä voisi verrata laadittuihin työehtosopimuksiin. Olisikohan tässä yhtenä syynä hänen edustamansa järjestö, joka kiihkoon saakka kannatti edesmennettä kiky-ratkaisua ja aktiivimallia. Makkula oli myöskin kritisoinut puheessaan sitä, että ”tärkeämpää on järjestöjen oma valta kuin toimivat työmarkkinat”. Makkulan mukaan palkansaajaliitot eivät mukamas huomioi sitä, että Suomen työllisyysaste on Pohjoismaita ja muita vertailumaita alempi. Jos et ole minkään kauppaketjun jäsen, et myöskään saa niitä etuja, joita jäsen saa. Tätä voisi verrata kaupassa käymiseen. De_06082020_65.indd 65 29.7.2020 11.39. Ja se on meidän duunareiden pelastus! Miksi tuolla tasolla työskentelevä tyyppi kehtaa työntää tällaista ”tuubaa” julkisuuteen. Ja miten nopeasti reagoimme ja otimme omille hartioillemme taas helkkarinmoisen vastuun yritysten kannattavuudesta. Jos SY olisi tahtipuikkoa heiluttamassa yksinään ja saisi valtaa, meillä olisi Suomessa orjuutta vastaavat työelämän pelisäännöt. Ja unohtunut on jo sekin, kuinka palkansaajajärjestöt tulivat vastaan koronan saapuessa Suomeen. Mutta Janne on myös sitä mieltä, että työehtosopimusten minimi onkin työnantajan ehdoton katto ja sitä ei voisi ylittää ammattiliittojen pelossa. Juha Pakarinen Jani Hyytiäinen Ay-aktiivit Kontiolahdelta ja Outokummusta Ki rjo ita om al la ni m el lä si. Ki rjo itu st en m ak sim im itt a on 20 00 m er kk iä . Lä he tä m ie lip ite es i os oi tt ee se en m ie lip id e@ de m ok ra at ti. Janne jatkaa oman järjestönsä mantraa: ”Miksi palkansaajajärjestöt puolustavat yleissitovuutta ja miksi ei voisi sopia paremmin?” Totta kai voi sopia paremmin, kunhan se tapahtuu yhteisesti sovittujen pelisääntöjen mukaan, ja tätä ay-liike onneksi vahtii ja valvoo. fi ta i D em ok ra at ti, PL 33 8, 00 53 1 H el sin ki M ie lip id e Aina voi sopia paremmin, kunhan se tapahtuu yhteisten pelisääntöjen mukaan. Mutta tämähän on jokaisen henkilökohtainen valinta, haluaako kuulua siihen porukkaan, joka kantaa vastuunsa työelämän pelisäännöistä ja näin ollen muodostaa liiton samanhenkisten kanssa. 65 Demokraatti LISÄÄ MIELIPITEITÄ OSOITTEESSA DEMOKRAATTI.FI Ay-liike on turva, ei mörkö SUOMEN YRITTÄJIEN työmarkkinajohtaja Janne Makkula on lausunut purkauksessaan, että ”ay-liikkeen mukaan on laitonta maksaa työehtosopimusta korkeampaa palkkaa...” Höpöhöpö, kyllä Janne tietää, että aina saa maksaa paremmin mutta ei alle työehtosopimuksen. Makkulaa harmittaa vietävästi myös se, että ”palkansaajajärjestöt eivät puhu työntekijöiden äänellä, vaan ainoastaan liittoon kuuluvien työntekijöiden äänellä”
Rokotusten avulla on kuitenkin kyetty torjumaan yhä useampia tauteja. Virukset tarvitsevat isäntäsolun voidakseen monistaa itseään. Virusten parhaimmaksi torjuntakeinoksi on todettu joko kuolleen tai elävän, mutta muunnellun viruksen istuttamisen ihmiseen, eli rokottamisen. Eri maiden välinen yhteistyö lujittaa rauhan säilymistä maapallolla. Markku J. Ratkaisevaa on progressiivinen pääomaverotus ja kaikkien tulojen asettaminen samalle viivalle. Ihminen voi siis kohdata saman taudin aiheuttajan muuttuneessa muodossa useamman kerran elinaikanaan. Veroparatiisit, veropakoilu, verokeinottelu ja verotuksen porsaanreiät on kaikki tukittava. Ihmisten kohdalla tuo sopeutumiskehitys on hidasta, mutta virukset ja muut mikrobit sopeutuvat uuteen tilanteeseen nopeasti. Turvallisen rokotteen kehittäminen kestää vuoden, ehkä pitempäänkin, joten meillä pitää olla käytössä yllättävän kulkutaudin torjuntaan hyvät valmiudet. Rahoitus tullaan hoitamaan oikeudenmukaisella verotuksella. De_06082020_66.indd 66 28.7.2020 9.28. Erityisen painokkaasti kannattaa todeta, että tämän kriisin jälkeen ei kannata yrittää palata entiseen, kestämättömään ja vain tuhohetkeään odottelevaan maailmaan. Poliittiset johtajat, jotka korostavat, että nyt ei saa toistaa edellisten lamojen virheitä, ansaitsevat tukemme. Lienee itsestään selvää, että toimintansa ohjaamiseksi joukot tarvitsevat lainsäädännön ja virkavastuussa olevan johdon. Jos bakteerin ikäkaari on vain muutamia tunteja, merkitsee se myös niiden kykyä muuntua paremmin menestyviksi kohtalaisen lyhyessä ajassa. Kerskakulutukseen ei ole paluuta eikä sellaiseen lieveilmiöineen kaivata. Kansalaispalvelulla virusta vastaan Virukset ja muut mikrobit sopeutuvat uuteen tilanteeseen nopeasti. Nämä voisivat koostua ihmisistä, jotka aseellisen palvelun sijasta haluavat edistää rauhanomaisia vaihtoehtoja. Kekäläinen Espoo MIELIPIDE Finanssikeinottelijoita, sijoittajakeplottelijoita ja itsensä ja kaverinsa isopalkkaisiksi kohottaneille ei tosi paikan tullen ole juuri tarpeellista käyttöä. Tähän tehtävään voitaisiin kouluttaa erilliset valmiusjoukot. Selvää lienee myös se, että Suomi ei yksin pysty seuraamaan erilaisten yhteiskunnillemme vaarallisten taudinaiheuttajien muuntumista. Liikkumisen helpottuminen on nopeuttanut ja lisännyt tartuntatautien leviämistä. Tuomo Paasirova Espoo SYST€M €RROR Kriisi on paljastanut sen, kuinka tärkeitä ovat yhteiskunnassa perustoiminnat ja niiden turvaaminen. Se vaatii laajaa kansainvälistä yhteistyötä. Ihmisarvon palauttaminen ja mahdollisuus vastuullisuuteen edellyttää tätä. Erityisesti ne virukset, joiden isäntinä voivat toimia ihmisen lisäksi muutkin lajit, ovat pandemioiden aiheuttajia. Charles Darwin osoitti jo 1800-luvun puolivälissä, että kaikki eliöt ovat jatkuvien muutosten kourissa, myös me ihmiset. Kriisi on paljastanut sen, kuinka tärkeitä ovat yhteiskunnassa perustoiminnat ja niiden turvaaminen ja kaikkien turvallisuus ja hyvinvointi. 66 Demokraatti Johtopäätösten aika On sanottu, että tämä kriisi muuttaa kaiken. Kulutus on mitoitettava ympäristön kestokyvyn ja toipumiskyvyn mukaan. Ne talouden profeetat saavat mennä, joiden ohjeiden mukaisesti viimeiset viisikymmentä vuotta on keskitytty keräämään varallisuutta vain rikkaimmille. Hengityssuojaimien valmistus ei ole suinkaan ainoa tehtävä, johon tällaisia valmiusjoukkoja voitaisiin käyttää. Kun kutsutaan tulevaan taloudelliseen kehittämiseen asiantuntijoita, on poliittisten päättäjien ryhdistäydyttävä ja vaihdettava neuvonantajia. Siivoojat, puhtaanapitotyöntekijät, ihmisten hoitajat, opettajat, ravinnon tuottajat, tarpeellisten tuotteiden välittäjät ovat nousseet todelliseen arvoonsa. Tiedetään useita taudin aiheuttajia, jotka ovat hankkineet immuniteetin antibiooteille. Valmiusjoukoissa toimiminen olisi monille oikea vaihtoehto asepalvelun tilalle. Ihmisten ahdinkotilojen hyväksikäyttäjät joutavat jäädä nuolemaan näppejään, kun säädetään perustulo kaikille, jotta epäeettisistä ja ihmisille ja ympäristölle vaarallisista tehtävistä on vara kieltäytyä
Hallitus voi perustaa työryhmän, joka selvittäisi keinoja helpottaa muuttamista pääkaupunkiseudulta muualle Suomeen. Siksi onkin tärkeää todeta ja hoitaa silmäsai rauksia ajoissa. Näkökyvyn heikkeneminen vaikuttaa keskeisesti elämänlaatuun, kun ympäristön seuraaminen ja havaintojen tekeminen vaikeutuu. Tehokkaat ennaltaehkäisevät palvelut tulevat aina halvemmiksi, kuin korjaavat toimenpiteet. Kuten kaikkien muidenkin sairauksien, myös silmäsairauksien osalta ennaltaehkäisevä työ on todella tärkeää. Ihmisten ei pitäisi joutua muuttamaan työn takia pääkaupunkiseudulle. Olen varma siitä, että minkä tahansa kotiin vietävän palvelun laatuun vaikuttaa se, jos ihminen ei näe kunnolla tai pahimmassa tapauksessa ollenkaan. Tutkimusten mukaan jo pelkästään näön heikkeneminen voi aiheuttaa yhtä paljon psykososiaalisia vaikeuksia kuin se, että näkö menetetään kokonaan. Veikko Vuorinen Kauhava De_06082020_66.indd 67 28.7.2020 9.28. Jokaisen henkilön näkö muuttuu silmän ikääntyessä. Myös Pohjanmaan raide pitäisi suunnitelmissa huomioda. LISÄÄ MIELIPITEITÄ OSOITTEESSA DEMOKRAATTI.FI iStock Pidetään koko Suomi asuttuna Suomen ratahankkeita tarkastellaan lähinnä vain Helsingistä käsin. Tässä lausuntokierrokselle lähteneessä luonnoksessa puhutaan paljon kotiin vietävistä palveluista, muistisairauksien ennaltaehkäisystä ja liikuntapalveluiden tärkeydestä, mutta niinkin keskeinen asia, kuin näkökyky on jäänyt paitsioon. Uskon, että ihmiset mielellään muuttaisivat pääkaupunkiseudulta pois, jos se vain olisi heille mahdollista. Mutta moni tekee jo aikaisemmin elämänmuutoksen ja hankkii talon pienemmältä paikkakunnalta. Jo kaikilla kehäteillä vilisi autoja kuin vihulaispesässä, jossa kiireellä mennään joka suuntaan. Kun viimeksi kävin Helsingissä, ihmettelin miksi viihtyvät sellaisessa kiireessä. Emmi Lintonen Optikko Hämeen Demarinaisten pj. Jos puheet koko Suomen asuttuna pitämisestä otetaan vakavasti, ratasuunnitelmissa pitäisi ottaa huomioon koko valtakunta – Helsinki on maan äärilaidalla! Tätä tulisi miettiä myös eri laitoksien sijoittamista suunniteltaessa. 67 Demokraatti Hyvä näkökyky ei ole itsestäänselvyys Silmäsairauksien ennaltaehkäisy on otettava huomioon ikäihmisten palveluita koskevassa lainsäädännössä. Sosiaalija terveysministeriössä valmistelussa ollut ikäihmisten palveluiden laatusuositus ja ehdotukset iäkkäiden palveluja koskevan lainsäädännön uudistamisesta on lähtenyt lausuntokierrokselle. Se on aiheuttanut siellä asuntopulaa, asunnottomuutta ja jatkuvaa uusien talojen rakentamista. Nyt on jo aika kiinnittää enemmän huomiota ihmisten näkökyvyn ylläpitämiseen ja silmäsairauksien ennaltaehkäisyyn. Viimeistään eläkepäivinä monet muuttavat takaisin kotiseuduilleen asumaan. Silmäpalveluiden saatavuuden helpottamiseksi terveydenhuollosta pitää löytyä hammasterveyden tavoin myös selkeä silmäterveyden palveluketju, jossa käytetään moniammatillista yhteistyötä silmäterveyden ja näkemisen ammattilaisten välillä
Ihan noin helpolla te kokoomuksen taloustieteilijät Elina Lepomäki ja Juhana Vartiainen ette toivottavasti pääse eduskunnassa. Mitähän kokoomuslaiset ay-aktiivit ja jäsenet mahtavat tuumata. Kulmuni taistelee parhaillaan keskustan puheenjohtajuudesta. Keskustan puheenjohtaja Katri Kulmuni esittää, että ansiosidonnaista työttömyyskorvausta maksettaisiin myös työttömyyskassoihin kuulumattomille työttömille. Pidetäänpä nyt järki päässä eikä oteta sitä käteen. Ansiosidonnaisen päivärahan universaali laajentaminen maksaa ainakin neljännesmiljardin ja toteutuessaan heikentää nykyistä ansiosidonnaisen turvan tasoa ja pituutta. Hänen johtajakaudellaan puolueen gallupkannatus on rypenyt pohjamudissa. Unohdatte tarkoituksella myös kaikki muut järjestöjen tarjoamat noin yhden prosentin verovähennyskelpoiseen jäsenmaksuun sisältyvät palvelut. Kulmunin esitys kuulostaa houkuttelevalta, mutta kun sitä raapii pintaa syvemmältä, se voi osoittautua poliittiseksi juoneksi muuta tarkoitusta varten. Teidän ja Suomen Yrittäjien ja taustapuolueenne pitkäaikainen tavoite ammattiyhdistysliikkeen polkemiseksi ei kestä päivänvaloa. Kertokaa myös tämä selkeästi. Esityksen taustalla lieneekin toive siitä, että palkansaajien etuja valvovan ammattiyhdistysliikkeen asema heikentyisi. Pentti Välimaa Pori Populismia, Elina ja Juhana. 68 Demokraatti MIELIPIDE LISÄÄ MIELIPITEITÄ OSOITTEESSA DEMOKRAATTI.FI Onko Kulmunin esitys vain poliittinen juoni. Saahan sitä koronan varjolla toki kaikenlaista tarjoilla. Työttömyyskassaan kuuluminen ei kuitenkaan edellytä ay-liiton jäsenyyttä. Jos Loimaan tai ammattiliittojen työttömyyskassoihin kuulumattomille työttömille maksettaisiin nykytasoista ansiosidonnaista korvausta, se nostaisi työttömyyskulujamme. Tästä tuskin työttömyysvakuutusta maksavat työnantajatkaan riemuitsisivat. Työttömyyskulujen nousua ei nieltäisi poliittisessa oikeistossakaan. Yleen Kulmunin esitystä tukemaan kiikutettu tutkijakin myöntää, että ansiosidonnaisuuden laajeneminen vähentäisi ammattiliittojen jäsenmääriä. Työja virkaehtosopimukset ja niihin liittyvä oikeudellinen tulkinta ja turva, vakuutukset, lomaja muut palvelut eivät kuulu Loimaan kassan tai Kelan palveluihin. Keskustan kenttä haluaakin Kulmunille vastaehdokkaita syksyn puoluekokouksessa. Ansiosidonnaisen laajentaminen heikentää nykyistä turvan tasoa ja pituutta. Tämä miellyttäisi myös aiemmin ansiosidonnaisen laajentamista vastustanutta kokoomusta, joka nyt riensi oitis tukemaan Kulmunin esitystä. Kari Tirronen Helsinki Työttömyyskassaan kuuluminen ei edellytä ay-liiton jäsenyyttä. Mario Guti De_06082020_68.indd 68 30.7.2020 10.03. Kulmunilla on ammattiliittojen heikentämistavoitteen lisäksi muitakin poliittisia huolia. Työnantajat ja poliittinen oikeisto pitävät nykyistäkin työttömille maksettavaa korvaustasoa liian suurena. Se heidän mielestään myös passivoi työn hakemista
Toimeliasta ihmistä jäävät kaipaamaan perheenjäsenten lisäksi lukuisat ystävät ja toverit Jyväskylässä, Tampereella, Helsingissä ja muualla. – Ahlroosin taiteellisuus, luovuus ja intohimot tulivat kuudenkymmenen vuoden ystävyytemme aikana tutuksi monin tavoin. Suurin produktio oli TV 1:n puolella erikoistoimittajana neliosainen Kansalaiset vuonna 1987. Yhteinen aikamme alkoi uuden tyyppisinä televisiotuottajina. Hänen 75-vuotisjuhlassa Kosmoksessa 29.12.2014 oli jo pitkien jäähyväisten tuntua. Arvo Ahlroos laskettiin hiljaisuudessa sukuhautaan Jyväskylässä. Uusi Kudelma -ryhmä järjesti Pentti Holappa -matinean runoilijan kunniaksi 2013. Silloin järjestettiin esimerkiksi Ilkkuuko historia -seminaari, joka täytti Ostrobotnian syksyllä 1994. Osuuskauppa oli lakkorajojen ulkopuolella.” Seurasi vuosi Voionmaan opistoa, kaksi Työväen Akatemiaa muun muassa Veikko Sinisalon lausuntaopissa, mukanaolo Kaskamo-nimellä neljän nuoren – Kari Aronpuro, Pertti Lumirae ja Jaani Viherluoto – kanssa esikoisrunokokoelmassa Matkaopas huomiseen 1960 ja yhteiskunnallista korkeakoulua Unto Kupiaisen opissa. Alen edesmennyt puoliso Laura Palokangas tasapainotti Alen eloisaa luonnetta, hänen ikäja työtoverinsa Reino Paasilinna muisteli lehtihaastattelussa. Ahlroos syntyi keskellä talvisotaa. Lempinimeksi tuli varhain ”Ale”. Hän meni jo torille mielenosoitukseen. Aikaansa edellä oli 1982 Super M – Konsertto murhaajalle, kriittinen ympäristödokumentti nyky-Tampereesta. Se sisältää ekspressiivisiä, ”välimerellisiä runoja”. Kari Hulkko KUOLLUT De_06082020_68.indd 69 30.7.2020 10.03. Hän oli 80-vuotias, syntynyt Jyväskylässä 25. Risto Kolanen Kirjoittaja on Arvo Ahlroosin ystävä Kulttuuridemarien aktiiviajoilta. Ahlroos oli TV 2:n dokumentaarilinjan keskeinen luoja. Tunnettuja töitä olivat muun muassa Nousu Pispalaan, tv-dokumentti Tampereen Pispalasta ja kirjailija Lauri Viidasta, Jää hyvästi, Amuri ja lukuisia Suomen historiasarjoja. Ahlroos ei pitänyt siitä, että Kulttuuridemareiden toiminta lakkautettiin ilman kokouspäätöstä. toukokuuta 2020 Helsingissä. Arvo Ahlroos. Ahlroos sai valtion Journalistipalkinnon 2011 ja tuli SDP:n kunniajäseneksi 2010. Isän periaate nimelle oli ”kolme a:ta”. joulukuuta 1939. Aatto ja Aukusti oli jo käytetty, hän lähetti kirjeellä kotiin rintamalta muutaman vaihtoehdon. Ahlroos oli Kulttuuridemareiden vaikuttavan Nousun puheenjohtaja 199099. Viidan lisäksi Henrik Tikkasesta syntyi teoksia piirroksineen. Se oli myös Alen viimeinen julkiesiintyminen. Työläisperheen vesa halusi 16-vuotiaana, vuonna 1956, jalkineosaston kauppa-apulaisena yleislakkoon kuten isommatkin miehet. Ahlroos myös toimitti kirjan Jäädytetyt saatavat, vasemmistopolitiikan uusi suunta 1965. Osuuskauppa Mäki-Matin johtaja huusi torille: ”Arvo, tule sieltä töihin. Alen verbaaliset ja runolliset esiintymiset ja sienien intohimoinen keräily synnyttivät monia rikkaita muistoja. Se löytyi sattumalta. Viime työvuosinaan hän teki muun muassa Vienan ja Tverin Karjalan tärkeät dokumentit. Aika hyvin vapaaehtoistyönä. Ehkä tärkein oma runokokoelma on Yön Malja Pisaroi (2013), jonka Ale teki 30 vuotta aiemmin. Hulda-äiti ja naapurinrouva päättivät, että se kuuluu: Arvo Aleksi Ahlroos. Väinö Tannerin monitahoinen tabun murtaminen toi Työväentalon juhlasaliin ja parvelle yli 500 ihmistä maaliskuulla 1978. 69 Demokraatti Arvon mekin ansaitsimme TOIMITTAJA, TV-OHJAAJA, runoilija Arvo Ahlroos kuoli 15
Sailas jatkoi talousasioiden kommentointia myös eläkkeelle siirrtyttyään. Entinen valtiosihteeri Raimo Sailas kuoli heinäkuussa 74-vuotiaana. Sailaksen isä toimi Nivalan sosialidemokraattisen työväenyhdistyksen puheenjohtajana. SAILAS OLI mukana monessa Suomen kiperässä talouden käännekohdassa. Raimo Sailas. Kun rahoitusmarkkinat vapautuivat, luottoa oli tarjolla pilvin pimein. Siinä sivussa hän luki sosiaalipolitiikkaa, matematiikkaa ja tilastotiedettä, jotka kaikki tukivat toisiaan. – Eihän nyt mummojen talletuksia voida lähteä verottamaan. Sailas tunnettiin suorasanaisena puhujana, joka ei säästellyt johtavia poliitikkoja. Nyky-Suomea Sailas piti enintään ontuvana hyvinvointivaltiona. Toki Suomen kriisiin vaikutti myös Neuvostoliiton romahdus, joka ei muita maita koetellut niin pahasti. Tätä ennen hän työskenteli muun muassa VM:n budjettipäällikkönä. Hyvinvointivaltion alkuperäiseen perusmääritelmään kuuluu täystyöllisyys, mitä meillä ei ole ollut pitkään aikaan. Vaikeimmaksi hän arvioi 1990-luvun laman. Miten voi puolustaa sellaista, mitä ei ole. Hän piti erikoisena, että Suomessa nuoret hurahtivat Neuvostoliiton ihannointiin. Kirjoitus perustuu toimittaja Marja Luumin tekemään ja Demokraatissa 6.10.2016 julkaistuun henkilökuvaan Raimo Sailaksesta. Tuo kriisi oli pitkälti kotikutoinen. Kupla puhkesi rajusti. Se johti siihen, että pankit olivat ylilihavia. – Tietääkseni Suomi on ainoa maa, jossa poliitikot valittavat, ettei heillä ole valtaa. Hän sairasti pitkään syöpää. Se on huikea saavutus, jota ei ehkä koskaan rikota. – Kun aiemmin lainaa oli saanut mennä hattu kourassa kerjäämään, pankkisaliin vedettiin ihmisiä kadulta sisään. Arvopaperilaki jäi myös uudis tamatta ja talletuskorkojen verovapaus piti yllä pankkikartellia. Sailas opittiin tuntemaan laajemmin Esko Ahon (kesk.) pääministerikaudella 1990-luvun alussa, kun Sailaksen johdolla valtiovarainministeriö laati niin sanotun Sailaksen listan Suomen tarvitsemista säästötoimista lamasta selviämiseksi. Politiikasta ja aatteista ei kotona puhuttu kovin paljon, vaikka isä ja setä istuivatkin kunnanvaltuustossa SDP:n riveissä. Sailas eläköityi vuonna 2013. Markku Ojala KUOLLUT De_06082020_70.indd 70 29.7.2020 11.05. Se oli poliittisesti mahdoton ajatus pitkään. – Kaikki puolueet kertovat puolustavansa pohjoismaista hyvinvointiyhteiskuntaa. Jokseenkin kaikki eduskuntapuolueet kattanut ”pankkipuolue” ei halunnut uutta pankkien vakavaraisuutta koskevaa lainsäädäntöä. 70 Demokraatti Niukkuuden pääprofeetta RAIMO SAILAS oli mukana 36 budjettiriihessä. Nivalassa 13.9.1945 syntynyt Sailas aloitti työskentelyn valtiovarainministeriössä vuonna 1971. Suomalaiset menivät sekaisin. Se oli kodin peruja. Olisi ollut vaikea kuvitella, että esimerkiksi Paavo Lipponen, Kalevi Sorsa tai Esko Aho olisivat valitelleet tällaista, Sailas vakuutti Demokraatin haastattelussa vuonna 2016. Ei virkamiehillä yleensä ole halua ajaa jotain omaa linjaa, joka poikkeaa poliittisen päätöksenteon linjasta. Uran viimeiset lähes 20 vuotta hän työskenteli ministeriön virkamiesjohdossa valtiosihteerinä eli ministeriön korkeimpana virkamiehenä. Se on poliitikkojen huonoutta, jos he ajattelevat näin. Sailas keskittyi opiskeluun ja työskenteli siinä ohessa Tilastollisessa päätoimistossa, nykyisessä Tilastokeskuksessa. Eniten arvostamani poliitikot eivät ole syyllistyneet tällaiseen ruikutukseen. Syyksi Sailas löysi sen, mitä hallitukset jättivät tekemättä 1980-luvulla. Verojärjestelmä suosi velkaantumista yritysverotusta myöten, Sailas totesi Demokraatin haastattelussa. Se varsinainen elämäntyö ja Sailaksen puumerkki näkyi kuitenkin valtiovarainministeriössä. Sailas sai kuulla siitä, että hän virkamiehenä ajoi poliittisten päättäjien yli. PUOLUEKANNALTAAN SAILAS oli sosiaalidemokraatti. Tämä ei Sailasta hetkauttant. Hän laajensi onnistuneesti perinteistä harmaaksi luokiteltua virkamiehen roolia. 1960-luvun lopulla opiskelijaradikalismi kukoisti Suomessakin. Sailas ei siitä innostunut – näistä ”hirmuisen viisaista, itsetietoisista miehistä ja naisista”. Sailas suuntasi Helsingin yliopistoon lukemaan ensin valtio-oppia, mutta vaihtoi pääaineekseen kansantaloustieteen
71 Demokraatti Kansan Sivistysrahaston apurahat ovat haettavana elokuussa . Le ik ka a ta lte en ! De_06082020_70.indd 71 29.7.2020 11.05
Nimi: Osoite: De_06082020_72.indd 72 29.7.2020 11.42. Merkitse kuoren päälle ristikon numero. 72 Demokraatti RISTIKKO 13/2020 Veijo Wiren veijo.wiren@gmail.com Ratkaistut ristikot lähetetään seuraavan lehden ilmestymiseen mennessä: vastaukset@demokraatti.fi tai Demokraatti / Ristikko, PL 338, 00531 Helsinki. Oikein vastanneiden kesken arvotaan yksi 10 euron lahjakortti
Kesäyön tunteina, kun peltojen yllä lepää aamu-usvan vaippa, on hyvää aikaa treenata lajituntemustaan lintujen äänten perusteella. Sama vaiva saattaa iskeä myös luontokuvaajalle, kun tuntikausien luonnossa liikkumisen jälkeenkään ei muistikortille tunnu tallentuvan mitään mielekästä. Onnea voittajalle! Vaikeusaste: (c ) Ar to In ka la ww w. ais ud ok u. 73 Demokraatti SUDOKUN RATKAISU 79 16 34 52 8 35 42 89 67 1 28 61 57 49 3 64 35 12 98 7 12 89 76 34 5 57 98 43 16 2 46 73 25 81 9 83 24 91 75 6 91 57 68 23 4 RISTIKON 11/2020 RATKAISU 11.6. Jos hyvä tuuri käy, voi omituiselta kuulostavan kiljunnan suuntaan kävellessä löytää tiensä vaikkapa ruokaa kerjäävän sarvipöllöpoikueen luo. Lomalla voi nukkua päivät ja kuvata yöt. Erityisesti meille lintukuvausta harrastaville juuri nämä keskikesän kuukaudet ovat vaikeaa aikaa. Vaikkei linnut olekaan kesällä pääasiallisena kuvauskohteena, ei se tarkoita sitä, etteikö lintuharrastus jatkuisi siinä samalla. co m 1 4 3 9 2 8 6 4 1 9 1 3 4 5 8 1 6 7 2 2 1 7 6 8 4 P U U M A K I E L O J U R K A T O I K U R I M A N U S A A M E P L U S L A P I T T E V A N S A A T E T O L S T O I U O S A K E L A R I P A S S I K A I T V A U R A S A P A L J U N I K I I O T H A N T R N E N Ä T I T S A R K A S U R K U I R A I T A S U I S T O T S A D S T A R K I R S I H A I T T A A I K I D O A K I R A E V I D E S I R E N N I E T H O R A R U I S H T I L I K A S V U S P A A K A U L I S A I A S L U O K S E K I T T R A P I N A T I T I A L T A O M A N T U I T U T N A I N E N A A P O T A S E TI TI TYY Miikka Lönnqvist miikka.lonnqvist@soste.fi T yhjän paperin kammo on tuttu monelle kirjoittamista harrastaneelle. julkaistun ristikon 10 euron lahjakortin voitti Reijo Koskinen Nakkilasta. Keskikesän kova valokin hankaloittaa hommaa entisestään. Itse olen hakenut ongelmaan ratkaisua vaihtamalla näiksi keskikesän kuukausiksi pääasiallisen kuvauskohteeni nisäkkäisiin ja vuorokausirytmini päälaelleen. De_06082020_72.indd 73 29.7.2020 11.43. Kevätmuutto on päättynyt, pesintä on monella linnulla käynnissä ja poikasilleen ruokaa etsivät linnut eivät ole muutenkaan kovin kuvauksellisia. Vaikka kevään soidinlaulut on luriteltu, täyttyy luonto aamuyön tunteina mitä moninaisemmasta linnunlaulusta, jonka keskeltä voi yrittää kulloisenkin laulajan tunnistaa
Margaret Atwood: Orjattaresi Anna Politkovskaja: Putinin Venäjä Angie Thomas: Viha jonka kylvät Minuun eniten vaikuttanut kirja. Kuuntelen mielelläni myös äänikirjoja. 2 3 1 De_06082020_74.indd 74 29.7.2020 11.49. Halusin kirjoittaa juuri heistä. Vetävästi ja kiinnostavasti kirjoitettu kirja. Osa on suunnilleen ihmishirviöitä. Esimerkiksi mahtavia tieteellisiä löytöjä tehnyt nainen on voinut olla luonteeltaan aika mulkvisti, tai pahasti uhkapeliongelmainen. Politiikan kirjahylly 1 3 2 Olen mielestäni aika monipuolinen lukija. Teksti inspiroi ja kohottaa minua. Sitä yritän tuoda esiin. Anna Politkovskaja murhattiin 2006. Politkovskajan kirjoja luin, kun opiskelin venäjää ja Venäjällä. päivä ilmestyvää Historian jännät naiset. Nuoren naisen näkökulma siihen, millaista on olla 2000-luvulla rodullistettu nainen. Maailmassa murhataan keskimäärin yksi toimittaja viikossa. Osa kirjan naisista on suuria esikuvia, yleviä ja upeita hahmoja, mutta paljon suurempi osa on kiinnostavia, mutta ei välttämättä esikuvallisia. Sijoittuu tulevaisuuteen, jossa maa, joka ennen oli Yhdysvallat, on uskonnollisten fundamentalistien vallan alla ja jossa naiset, jotka vielä voivat saada lapsia, on alistettu synnytyskoneiksi. Se on pysäyttävää. Hyvänä muistutuksena siitä, miten hirvittävän vaarallinen ammatti voi toimittajan ammatti olla. Hänelle, joka haluaa ymmärtää mitä Yhdysvalloissa nyt tapahtuu, miksi siellä mellakoidaan. Kun ryhdyin kirjoittamaan kiinnostavien naisten tarinoita, tajusin, että maailmassa on valtava määrä superkiinnostavia, jännittäviä, omituisia, esikuvallisia, karmeita, kaikenlaisia naisia, joiden ääni ei ole kuulunut ja joista me emme tiedä mitään. Ymmärrän, että aikoinaan, kun ei ole ollut esikuvia tarjolla, haluttiin esikuvallistaa ne, ketkä olivat tehneet jotain hienoa ja upeaa. Hänen tekstinsä iskivät minuun sekä venäjän opiskelijana että aloittelevana toimittajana. Kaikki ne hirveydet, mitä Atwood kuvailee kirjassaan, tapahtuvat tänä meidän aikanamme naisille jossain päin maailmaa. Olen penskasta saakka janonnut naisten tarinoita, mutta niitä on ollut saatavilla tosi vähän. 74 Demokraatti Teksti ja kuva Nora Vilva Myös nainen voi olla nero ja mulkvisti Journalisti-lehden päätoimittaja Maria Pettersson kirjoitti kirjan jännistä naisista. Aika usein pioneerinaisista halutaan tehdä tosi esikuvallisia, ja tietyllä tavalla he ovat sitä olleetkin, mutta useimmissa ihmisissä sukupuolesta riippumatta on kaikenlaisia puolia. Dystopia erittäin kontrolloidusta yhteiskunnasta. Luen myös paljon journalistista tekstiä, lehtiä ja artikkeleita. Historia on kiehtonut minua aina. Mikään puoli ei vie toista pois. Viime aikoina olen kirjoittanut omaa kirjaani, elokuun 19. Luen sekä faktaa että fiktiota, pitkiä raskaita romaaneja ja höyhenenkevyttä populaaria tiedettä, ja kaikkea siltä väliltä. Kulutan tekstiä monessa muodossa. Nyt voimme mielestäni siirtyä vaiheeseen, jossa ihmisistä kirjoitetaan inhimillisinä olentoina, joita he ovat. Hänen kirjansa kolahtivat siinä kohtaa Putinin valtaa
asti. Tänä kesänä saat myös extraetuna Restelin Food & Events -ruokaravintoloissa kaikista take away -annoksista 30 % alennuksen sekä talon kuohuviinipullon hintaan 19,90 €. 20 % etu voimassa ympäri vuoden ja extraetu 31.8.2020 asti. Katso eturavintolat ja tarkemmat tiedot kaikista kesän extraeduista tradeka.fi-sivustolta. info@tyark.fi www.tyark.fi Sörnäisten rantatie 25 A, 00500 Helsinki p. Demok06082020_002.indd 1 28.7.2020 16.59 Synsam Aurinkolasit -30 % Kaikki edut jäsenkortilla Talon kuohuviini 19,90 € / 75 cl Food & Events -ruokaravintolat Take away –30 % Valokuvataiteen museo € Kauppahalli24.fi -10 € ONNI hoiva Kotisiivous –25 % Kisis Mökkiviikonloppu 150 € (norm. 09-766 429 www.tyovaenperinne.fi Työväenliikkeen kirjasto JYTY KUULUU LÄHELLE JA KAUAS JYTYLIITTO.FI Koulutetut ammattilaiset, asiantuntijat ja esimiehet alaan katsomatta. Hyvien jäsenetujen lisäksi olet vaikuttamassa suomalaiseen yhteiskuntaan ja talouselämään. Hyvien jäsenetujen lisäksi olet vaikuttamassa suomalaiseen yhteiskuntaan ja talouselämään. Synsam Aurinkolasit -30 % Kaikki edut jäsenkortilla Talon kuohuviini 19,90 € / 75 cl Food & Events -ruokaravintolat Take away –30 % Valokuvataiteen museo € Kauppahalli24.fi -10 € ONNI hoiva Kotisiivous –25 % Kisis Mökkiviikonloppu 150 € (norm. Jäsenyys Tradekassa on merkityksellistä. Muista myös ONNI hoivan siivousetu, joka laajenee elokuussa myös pääkaupunkiseudulle. Demok06082020_002.indd 1 28.7.2020 16.59. Muista myös ONNI hoivan siivousetu, joka laajenee elokuussa myös pääkaupunkiseudulle. Lomareissulla kannattaa myös piipahtaa Restelin ravintoloissa, joissa herkuttelet seurueesi kanssa 20 % alennuksella. (09) 774 3110, sähköp. 215 000 jäsentä Hyviä jäsenetuja Moderni omistajaosuuskunta Merkityksellistä omistajuutta Vaikuta talouselämään Vaikuta yhteiskuntaan www.pau.fi www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 Sörnäisten rantatie 25, 00500 HELSINKI Puh. Tänä kesänä saat myös extraetuna Restelin Food & Events -ruokaravintoloissa kaikista take away -annoksista 30 % alennuksen sekä talon kuohuviinipullon hintaan 19,90 €. info@tyark.fi www.tyark.fi Sörnäisten rantatie 25 A, 00500 Helsinki p. Katso eturavintolat ja tarkemmat tiedot kaikista kesän extraeduista tradeka.fi-sivustolta. 09-766 429 www.tyovaenperinne.fi Työväenliikkeen kirjasto JYTY KUULUU LÄHELLE JA KAUAS JYTYLIITTO.FI Koulutetut ammattilaiset, asiantuntijat ja esimiehet alaan katsomatta. Jäsenyys Tradekassa on merkityksellistä. (09) 774 3110, sähköp. 215 000 jäsentä Hyviä jäsenetuja Moderni omistajaosuuskunta Merkityksellistä omistajuutta Vaikuta talouselämään Vaikuta yhteiskuntaan www.pau.fi www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 Sörnäisten rantatie 25, 00500 HELSINKI Puh. Lomareissulla kannattaa myös piipahtaa Restelin ravintoloissa, joissa herkuttelet seurueesi kanssa 20 % alennuksella. asti. 230€) Kesän extraedut Tradekan jäsenille Tänä kesänä ei Tradekan jäseniä hinnat häikäise! Saat 30 % alennuksen Synsamilta kaikista aurinkolaseista ja kauppa halli24.fi-nettiruokakaupassa 10 € alennuksen yli 80 € ostoksista aina 15.8. 20 % etu voimassa ympäri vuoden ja extraetu 31.8.2020 asti. Urheiluopisto Kisakeskuksessa Fiskarsissa vietät mökkilomat koko kesän hintaan 150 €/viikonloppu ja Valokuvataiteen museon näyttelyihin Helsingin Kaapeli tehtaalle sisäänpääsy on ilmainen ympäri vuoden. Urheiluopisto Kisakeskuksessa Fiskarsissa vietät mökkilomat koko kesän hintaan 150 €/viikonloppu ja Valokuvataiteen museon näyttelyihin Helsingin Kaapeli tehtaalle sisäänpääsy on ilmainen ympäri vuoden. 230€) Kesän extraedut Tradekan jäsenille Tänä kesänä ei Tradekan jäseniä hinnat häikäise! Saat 30 % alennuksen Synsamilta kaikista aurinkolaseista ja kauppa halli24.fi-nettiruokakaupassa 10 € alennuksen yli 80 € ostoksista aina 15.8
Takaisin KOULUUN PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 6.8.2020 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI 13 • 20 20 / 6. he lm ik uu ta 7.2.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI MAAILMALLA SUOMALAISTA POLIITIKKOA VIEDÄÄN, JA SE VAIN VIKISEE. lo ka ku ut a INKATUTKIJA Suomen Indiana Jones FEMINISMI Kaikkien tasa-arvoa ÖLJYKENTTÄ PALAA Iran vetelee naruja Lähi-idässä 10.10.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI Kansan kukkarolla De_10102019_01.indd 1 2.10.2019 14.46 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI X • 20 20 / 26 . Oho! 7/ 19 HYVÄ HOIVA Norja, hoitotyön onnela EI ASEILLE Työmaana rauha HALLITUS Sipilän kiemurainen ero ASUMINEN TEEMA Suomi muuttaa – ja muuttuu 21.3.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI De_21032019_01.indd 1 14.3.2019 9.26 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 12.9.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 12 . he lm ik uu ta IT SE De_13022020_01.indd 1 5.2.2020 11.29 Demokraatti on kotimaan politiikan, työmarkkinoiden ja kulttuurin ykköslehti. he lm ik uu ta 21.2.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI De_21022019_01.indd 1 13.2.2019 14.20 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 7.3.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI 6 • 20 19 / 7. ke sä ku ut a X /1 9 XXX xxx XXX xxx XXX xxx TUL TEEMA Koko kansan liikuttaja 13 /1 9 Tappava katse ja killeri-askel. Reaalitalouteen sotkeutuu myös psykologia ja pelko. m aa lis ku ut a MUISTA LAITTAA LEHDEN NUMERO JA PÄIVÄMÄÄRÄ KANTEEN JA SELKÄÄN! 6/ 19 XXX xxx XXX xxx XXX xxx Rauhanneuvottelija Hussein al-Taee haluaa luottaa ihmiseen, vaikka työ on harmaannuttanut hänen hiuksensa. ta m m ik uu ta 3/ 19 TYÖPAIKAT Tarvitaanko vielä pääluottamusmiestä. jo ulu ku ut a 19.12.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI DEKKARI Rikoskirjallisuus kiinnostaa KALPEANAAMA Räppäri parantaa maailmaa TYÖMARKKINAT Suunniteltu kaaos vartija JOULU TEEMA Ei ole yhteistä yhtä joulua De_19122019_01.indd 1 12.12.2019 14.05 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 10.10.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 10 . m aa lis ku ut a 26.3.2020 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI PIKKARIT Alusvaatteiden historiaa TAITEILIJAJUHLA 50 vuotta eduskuntaa JÄRJESTÄYTYMINEN Liitto houkuttaa koulutettuja EU TEEMA Turvallinen Eurooppa Stressitesti Korona syöksi maailman ja Suomen kaaokseen. Mihin niitä tarvitaan. elo ku ut a Suomen menestys nojaa koulutukseen ja sivistykseen, rehtori Taru Pätäri sanoo. sy ys ku ut a X /1 9 XXX xxx XXX xxx XXX xxx Nourdeen Toure matkasi kaksi vuotta Togosta Suomeen, sopeutui uuteen maahan ja luo nyt uraa ammattinyrkkeilijänä. Hyvän tähden 6/ 19 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 6 • 20 19 / 7. JALKAPALLO Usko, rakkaus ja politiikka PUOLUEKOKOUS SDP:n punainen lanka KORONA Rokotekisan loppusuora KOULU TEEMA Opiskelu jatkuu läpi elämän. ke sä ku ut a NAISET Populismi uhkaa naisten asemaa KIKY Syksyllä alkaa kiky-vääntö POLITIIKKA Oikeistossa on ahdasta De_06062019_01.indd 1 29.5.2019 14.31 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 13.2.2020 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 20 / 13 . Päästökompensaatiosta uhkaa tulla anekauppaa. 23.5.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI DIILI PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 12 • 20 19 / 23 . m aa lis ku ut a VAALIT TV-tentti voi ratkaista vaalivoiton PALKAT Joko palkkasalaisuus murtuu BREXIT Vääntö ilman voittajia ILMASTO TEEMA Puhe ei enää riitä 7.3.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI De_07032019_01.indd 1 27.2.2019 11.42 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 9.5.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 9. ke sä ku ut a X /1 9 XXX xxx XXX xxx XXX xxx Demokraatin rakkausteemassa sukelletaan järjettömään lempeen ja pohditaan pitkän parisuhteen saloja. EVE Donna 3/ 19 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 3 • 20 19 / 24 . Markkinatalous ei riitä Kiinalle. Hän iloitsee paluusta lähiopetukseen. Valentin Kononen ei ole jättänyt lajiaan. Kansa paljastaa kyntensä kaduilla. m aa lis ku ut a X /1 9 Vuoden valtuutettu -kilpailun voitto oli Minna Räsäselle yhtä iso yllätys kuin valtuustopaikka. Tilaa Demokraatti 39 € neljä kuukautta Tarjous koskee vain uusia tilauksia. Yritysjohtaja ja liikunnan puolestapuhuja. 6.6.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI Kävelijä PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 13 • 20 19 / 6. Se haluaa enemmän. Suojelutoimista huolimatta Itämeri on edelleen heikossa hapessa. ke sä ku ut a 20.6.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI Kesä! SEURAAVA LEHTI ILMESTYY 1.8. Elinikäinen KOULU 5/ 19 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 5 • 20 19 / 21 . Sanna Marin oli jo Suomen suosituimpia poliitikkoja. to uk ok uu ta X /1 9 XXX xxx XXX xxx XXX xxx 9.5.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI EU TEEMA Mikä suunta, eteen vai taakse. SDP 120 VUOTTA Tulevaisuuden tekijä 29.8.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI MAAHANMUUTTO TEEMA Tätä Suomi tarvitsee Kä tke tty Ve nä jä De_06062019_01.indd 1 20.8.2019 16.00 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 20.6.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 20 . PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 19 • 20 19 / 10 . ta m m ik uu ta 24.1.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI DE_24012019_01.indd 1 17.1.2019 11.38 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 7.2.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI 4 • 20 19 / 7. he lm ik uu ta MUISTA LAITTAA LEHDEN NUMERO JA PÄIVÄMÄÄRÄ KANTEEN JA SELKÄÄN! X /1 9 TAIDE Surrealismin mysteerio Helsingissä TRUMP Suosikki vastoin odotuksia OMA TALOUS Velkavankeus vaanii TEEMA: Pelkän peruskoulutuksen varaan jääneitä nuoria uhkaa usein työttömyys ja syrjäytyminen. he lm ik uu ta X /1 9 AVARUUS TEEMA Onko siellä ketään. PAL.VKO 2020-34 00 74 43 -2 01 3 Tilaajapalvelu: 09 7010 500 / tilaajapalvelu@demokraatti.fi / www.demokraatti.fi/tilaa-lehti PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 24.1.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI 3 • 20 19 / 24 . to uk ok uu ta ON THE ROAD Keski-Suomen kautta Brysseliin PILLERI Huume muuttuu lääkkeeksi EU-VAALIT EU-ehdokkaat testissä De_23052019_01.indd 1 15.5.2019 9.25 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 6.6.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 6. to uk ok uu ta KENEN SYY Lasta ei saa leimata LIIKENNE Suomi tippuu kuoppaan BRYSSEL Missä palkansaaja, siellä EU N äl kä in en lo hi kä är m e 11 /1 9 De_09052019_01.indd 1 2.5.2019 11.05 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 21.3.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 21 . ÄÄRIOIKEISTO Miekkamiehet johtavat Itävaltaa EDUSKUNTAVAALIT Kuka nappaa luopujien äänet. Nyt hän on myös pääministeri. De_26032020_01.indd 1 18.3.2020 9.57 Demok06082020_001.indd 1 28.7.2020 16.39. Lue uutiset verkosta osoitteessa demokraatti.fi ja syväluotaavat tarinat niiden takaa aikakauslehdestä. PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 11 • 20 19 / 9. elo ku ut a BORIS PELURI Panoksena brexit ja Britannia TYÖMARKKINAT Kuinka käy kikyn. Paljon 24 /1 9 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 24 • 20 19 / 19 . ONGELMA PINNAN ALLA 4/ 19 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 4 • 20 19 / 7. lo ka ku ut a X /1 9 TEEMA: Verotuksen painopiste siirtyy kulutukseen. he lm ik uu ta 4/ 19 XXX xxx XXX xxx XXX xxx KAKKOSKUSKI Sanna Marin UUSIKAUPUNKI Tehdas kuin kaupunki PORVARIHALLITUS Työmarkkinoista vaaliteema TEEMA: Itämeren pohja on happikadon takia osin kuollut. TEEMA Työelämän murros ja tekoäly ”Ei voi jäädä vain kauppa ja kapakka”, Eveliina Heinäluoma iloitsee parjatun Itä-Helsingin lähiöiden kasvojenkohotuksesta. 16 /1 9 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 16 • 20 19 / 29 . sy ys ku ut a De_12092019_01.indd 1 4.9.2019 9.57 Politiikka ajautuu umpikujaan. Alf Rehn De_07022019_01.indd 1 1.2.2019 9.49 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 21.2.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 21 . 17 /1 9 TEATTERITEEMA Kulisseissa ja katsomossa SE LYHENEE Vastustajia riittää, mutta työaika lyhenee MCAMMATTI Hampurilainen työuralla 12.9.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI Sisukas ENERGIA TEEMA Hiiletön tulevaisuus PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 17 • 20 19 / 12 . m aa lis ku ut a 6/ 20 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 6 • 20 20 / 26 . to uk ok uu ta X /1 9 XXX xxx XXX xxx XXX xxx 12 /1 9 TEEMA: Suomi pistää hävittäjiin jopa kymmenen miljardia euroa. 13.2.2020 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI LAPSET Täydellisiä vanhempia ei ole KIINA Valtio valvoo ja kontrolloi BREXIT Kova vai pehmeä tulevaisuus. 3/ 20 PE TOS PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 3 • 20 20 / 13 . 14 /1 9 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 14 • 20 19 / 20 . SEURAA UUTISIA VERKOSSA LÄPI KESÄN: DEMOKRAATTI.FI De_20062019_01.indd 1 25.7.2019 13.30 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 23.5.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 23