SYYSKUUTA 2018 N0 36 Täällä Eeva Lennon, Lontoo ELÄMÄ . Hinta 3 € 6. Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja . 6, 12 JA 36 Ruotsidemokraattien vaalivoitto merkitsisi vaikeita hallitusneuvotteluja. 24 POLITIIKKA . Iso vaaliteema on turvallisuus. Blokkipolitiikka murtuu Tehtaanmyymälä Vanha talvitie 8, Helsinki Chef Wotkin’s palvelutiski Prisma Itäkeskus Vanhanlinnantie 1, Helsinki Lisätietoja: www.wotkins.fi Keittiömme suomalaiset kpl.
WWW.JYTYLIITTO.FI Ammattiliitto Nousu ry .org www. 2 6. www.pam.fi www.teollisuusliitto.fi Suomessa on paljon opittavaa ruotsalaisesta vaalikampanjoinnista. SYYSKUUTA 2018 Lehdessä 6 Ruotsin blokkipolitiikka murtuu 8 Uutiskertaus: SAK valmis vastatoimiin 9 Demokraatti.fi 10 Tyttöjen koulutus on usein paras lääke köyhyyden katkaisemiseen 12 Ruotsissa äänestäjistä kamppaillaan ovi ovelta 14 Kaupunkisuunnittelu voi helpottaa helteen ongelmia 16 Macronin kotikentällä kuohuu 17 Päräyttävän vaalikampanjan ABC 20 Ystävyyttä yli rajojen 22 Salmiakkia 23 Sisu hurmaa maailmalla 24 Olipa kerran minä: Eeva Lennon 28 Kotieläinkin on persoona 29 Kasvot peilissä: Iida Vallin 31 Jokainen kaupunki on laulun arvoinen 32 Kinky boots marssii suoraan sydämeen 34 Kuolleen kesän juhlat 36 Puheenvuoro: Turvallisuus ratkaisee Ruotsin vaalit 38 Mielipiteet 43 Suomalainen demari 44 Järjestöt 45 Ristikko 46 Televisio 48 Mun luonto, Närästäjä, Radio 17 Liike 31 Kulttuuri 23 Elämä 6 Politiikka 3 Mikä meno, Matti Hirvola. Viikon valinta 12 Miten muka muurien taakse käpertyminen suojaisi globaalilta maailmalta. 4 Pari valittua sanaa, Ville Ranta, Opposition ääni 5 Pääkirjoitus, Kohtaaminen Eeva Lennonin kanssa kanssa Kannen kuva: iStock Ota meihin yhteyttä! www.paperiliitto.fi www.pau.fi Tervetuloa ?näkymään ?omalla ?ilmoituksella Ota yhteys: Aila Pääkkö 097010560 www.pardia.fi JYTY KUULUU LÄHELLE JA KAUAS. Ei Impivaaraa enää ole.
Uutta on omaan tutkimustoimintaan panostaminen. 3 6. Menenpä muka persujen tontille ja livautan toimittajille, että pääosa pakolaisista tulee tänne vain taloudellisista syistä! Ihanan kutkuttavaa. Sopii! Juha, sinulla on sitten ihanan älyvapaita ideoita. Saadaan uskonvapauskeskusteluun lisää kierroksia. KUVA NORA VILVA Oman laatikon ulkopuolella Mikä meno Matti Hirvola, Teollisuuden palkansaajien (TP) pääsihteeri. Olet työskennellyt ayliikkeen ja SDP:n lisäksi mm. D-leaks VIIKON SOMEVUOTO Paula Risikko Juha Sipilä Hei Paula, lyödäänkö vetoa, kumpi saa enemmän medianäkyvyyttä älyvapaalla kommentilla. Miksi. Jäsenistö osallistuu aikaisempaa aktiivisemmin toimintaan ja vireystilamme on parempi kuin aikoihin. Ensimmäinen tutkimuksemme koskee suomalaisten osaamisen päivittämistä digiaikaan. Mehiläinen on uuttera, mutta ennen kaikkea yhteisöllinen ja suuressa joukossa yhteistyötä tekevä eläin. Olemme 16 jäsenliittomme yhteiskuntavaikuttaja. Milttonissa. Yksityisellä puolella ei aina ymmärretä politiikan logiikkaa ja päinvastoin. SDP:ssäkin olisi hyvä miettiä asioita hieman nykyistä laajemmin. Mitä TP:n pääsihteeri tekee. Oijoi Juha, kyllä me olemme ilkeitä.. Pesti Milttonissa oli tavattoman mielenkiintoinen. Hakaniemessä pitäisi miettiä, miten omaa maailmankäsitystä voitaisiin kommunikoida paremmin myös sillan toiselle puolen. Minä piilotan puheeseeni, että kristittyjä ajetaan kaappiin Suomessa, lähes umpikristityssä maassa. Itse arvioin, että SDP:n kasvun takana on oman poliittisen valmistelun vahvistuminen. Ja me saamme rauhan vääntää sotea ja muita asioita piilossa toimittajilta. Ja myös laajaa kiinnostusta erilaisiin asioihin. Tuo on Paula paha! Kyllä on taas medialla nikoteltavaa... Meillä on menossa vahva toiminnan kehittäminen. Oli kiinnostavaa tutustua yritysten ajatusmaailmaan ja havaita, kuinka vaikeilta politiikan prosessit joskus yrityksissä tuntuivat. SYYSKUUTA 2018 KUULUMISIA KENTILTÄ TEKSTI HEIKKI SIHTO . Verkostoituminen on henkilökohtaista vuorovaikuttamista ja menoa oman piirin ulkopuolelle. Tällaiselle on ollut tarvettava ammattiyhdistysliikkeessä. Sinua on kehuttu taitavaksi verkostoitujaksi, miten sellaiseksi tullaan. Voimaeläimesi on mehiläinen. Oman työtilanteen lisäksi ilahduttaa SDP:n ja koko työväenliikkeen voimistuminen. Meillä keskustellaan liikaa samanmielisten kanssa. Mahtava meno. MIllaista se oli
Aiemmin pidettiin viisaana valmistella suuret, yli vaalikausien ulottuvat, koko yhteiskuntaa koskevat uudistukset laajapohjaisesti sekä varmistettiin uudistusten jatkuvuus ja riittävän laaja konsensus. Jäljet ja vaikeudet puhuvat puolestaan. Päättäjien perusviritys on kuitenkin suurimmalla osalla yhteisten asioidemme hyvässä hoitamisessa. Soteja maakuntauudistus on saatava sellaiselle mallille, että sitä ilkeää katsella vielä vuosikymmenien päästä. Kaitsettavaa riittää loppuun saakka monen muunkin hallituksen päähänpiston kanssa – eikä vähimpänä irtisanomista helpottavan lain torppaaminen. Politiikassa on tällä hetkellä poikkeuksellisen paljon eturistiriitoja ja myös puolueiden väliset erot ovat ehkä edellisiä vaalikausia paremmin tulleet esiin. Ville Ranta TÄNÄ KESÄNÄ USEAMPIKIN veteraanipoliitikko on ilmoittanut, ettei enää asetu ehdokkaaksi ensi kevään eduskuntavaaleissa. Kirjoittaja on kansanedustaja (sd.). SDP on vaalinut parlamentaarista yhteistyötä ja sopimusyhteiskuntaa. Olin tällä linjalla silloin, kun oma puolueeni on ollut oppositiossa, mutta myös silloin, kun olemme olleet hallituksessa. Osa luopujista on kertonut syyksi politiikan muuttumisen, pinnallistumisen ja keskinäisen ohitsepuhumisen; politiikan varjopuolet on nostettu keskiöön. Aiemmin oli myös selvää, ettei vaalijärjestelmää tai muita demokratian kivijalkoja yksipuolisesti muutettu kulloinkin vallassa olevien puolueiden toimesta, vaan muutokPari valittua sanaa Arvoisa oppositio, Nyt ei pidä hyytyä kalkkiviivoille, kun umpisurkean nykyhallituksen vihoviimeinen syksy starttaa. Aito parlamentaarinen valmistelu saattaa olla hitaampaa, eivätkä aikaansaadut tulokset ja uudistukset ehkä ole kaikkien mielestä riittävän radikaaleja tai pitkälle vietyjä, mutta pienessä maassa kannattaa silti mielestäni mieluiten turvata jatkuvuus ja laaja osallisuuden kokemus. Huoli on aiheellinen, mutta keskustelusta syntynyt mielikuva ei ole lähelläkään koko totuutta. välistä yhteistyötä. Nyt vain lisää hanaa ja nupit kaakkoon, patistaa Demokraatin väki On sanottava suoraan, joskus provosoivastikin, mikä hallituksen touhuissa mättää.. Täytyy kuitenkin muistaa, että hallituksen haastaminen on opposition tehtävä. Tämän ajatuksen ympärille on hyvä rakentaa myös tuleva toimintamme ja mahdollisen hallitusvastuun kivijalka. 4 6. SYYSKUUTA 2018 VIIKON VIISAUS » Jari Tervo: Niin kauan on toivoa, kun rasisti loukkaantuu, jos häntä sanoo rasistiksi. Lisäksi on sanottava, että linjaristiriidoista huolimatta politiikassa on mielestäni kosolti myös hyvää henkeä ja ihmisten Opposition ääni MAARIT FELDT-RANTA set tehtiin laajassa yhteisymmärryksessä. Se on arvostellut räväkästi hallitusta – ja mikä parasta – esittänyt raikkaita vaihtoehtoja hallituksen eriarvoistavalle politiikalle. Oman kokemukseni perusteella hallitusoppositiorintaman yli tehtävä yhteistyö on heikentynyt, koska sitä on rakenteellisesti rapautettu – ei ehkä tahallisesti. Tällä vaalikaudella on oltu kovin huolissaan, kuinka keskustelukulttuuri on muuttunut eduskunnassa yhä repivämmäksi. SDP on näyttänyt mallia, millaista oppositiopolitiikka parhaimmillaan on. Aidot erimielisyydet eivät ole sama asia kuin ohitsepuhuminen ja hallituksen arvostelu huonon valmistelun tai epäoikeudenmukaisiksi koettujen päätösten takia. Itse pidän sitä äänestäjien kannalta hyvänä. Se ei ole ilkeyttä, vaan se johtuu arvojen erilaisuudesta. On sanottava suoraan, joskus provosoivastikin, mikä hallituksen touhuissa mättää. Opposition tärkeä tehtävä on tehdä kriittisiä huomioita ja sitten aikanaan, kun itsellä on tahtipuikko ja mahdollisuus toimia, tehdä paremmin. Myötäkarvaan silittämisellä eivät asiat muutu. Tästä irtauduttiin esimerkiksi sote-uudistussa
SYYSKUUTA 2018 Seuraa meitä Facebookissa, Twitterissä ja Instagramissa. Juha Sipilä (kesk.) kulkee kohusta toiseen. Pääministeripuolue sosialidemokraatit lähtee puolustamaan neljä vuotta sitten hankkimaansa ykkössijaa maan suurimpana puolueena, mutta voitto on kaikkea muuta kuin kirkossa kuulutettu. KUVA NORA VILVA Katseet kääntyvät vaihteeksi länteen R uotsin valtiopäivävaalit eli sikäläiset eduskuntavaalit järjestetään ensi sunnuntaina. Selvimmin maahanmuuttoa ei enää katsota entisin silmin. Kun ei ole ollut aikaa heittäytyä vanhaksi! Ja että vanhuuskin on oikeastaan vain rooli. Eristäminen on osaltaan vain kasvattanut ruotsidemokraattien suosiota. Perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895. Viime vaalien surkeana pidetty tulos, 31 prosenttia, oli puolueelle kaikkien aikojen pohjanoteeraus, mutta nyt liki kolmanneksen ääniosuus olisi mannaa taivaasta. Viimeisimmät kannatusmittaukset tarjoavatkin sosialidemokraateille kaksiteräistä kunniaa: suurimman puolueen aseman saattaa nyt saavuttaa vain noin neljänneksen ääniosuudella. Entisiin aikoihin ja tuloksiin tuijottaminen on sikäli harhauttavaa ja turhaa puuhaa, että moni asia on ilmeisen muuttunut ruotsalaisessa yhteiskunnassa. Pääministerin mukaan suurin osa Eurooppaan tulleista maahanmuuttajista ”on liikkeellä taloudellisten syiden takia” (Yle Ykkösaamu). Siitä koko poliittisen ideologiansa ykköskysymyksen tehneiden ruotsidemokraattien kannatus oli vuosituhannen ensimmäisissä valtiopäivävaaleissa vaivaiset 1,4 prosenttia, mutta vuoden 2014 vaaleissa jo 12,9 prosenttia. Lintukotoa ei ehkä enää ole, mutta moni asia on Ruotsissa edelleen todella hyvin. Samalla perinteinen blokkipolitiikka on päättymässä ainakin muodossa, johon on totuttu. Lennonin elämäntarinaan tutustuessa hämmästyy, miten valtavasti Suomi on muuttunut sitten 1940-luvun. Tulosta ei tiedä vielä kukaan, mutta käytettävissä olevat ennusteet povaavat vaaleista paitsi historiallisia myös tasaisia. Roima vaalitappio voi olla niin kutsuttu mutta paljon toivottu ”torjuntavoitto”. Jos Lennonin kanssa joutuisi autiolle saarelle, ei taatusti kävisi aika pitkäksi. Paljon on tultu syyskuusta 2015, jolloin Sipilä toivotti turvapaikanhakijat tervetulleiksi Suomeen ja lupasi heille talonsa. Kultturelli hän tietysti on, mutta sen lisäksi sydämellinen ja loistava seuraihminen. kerros, 00530 Helsinki Postiosoite: PL 338, 00531 Helsinki Uutistoimitus: 09 7010 555 Sähköposti: toimitus@demokraatti.fi Sähköpostit: etunimi.sukunimi@demokraatti.fi Politiikka: Simo Alastalo, 09 7010 437 Elämä: Nora Vilva, 09 7010 528 Demokraatti.f i TILAAJAPALVELU Puhelin: 09 7010 500 tilaajapalvelu@demokraatti.fi Kulttuuri: Rolf Bamberg, 09 7010 539 Liike: Anna-Liisa Blomberg, 09 7010 459 EEVA LENNONIN HAASTATTELU SIVULLA 24 Kun ei ole aikaa olla vanha Toimittaja Eeva Lennon mainitsee muistelmissaan olleensa nuorena ”kulttuurisnobi”. 5 6. Näinhän se on! Toinen (tai yksi niistä monista) oivalluksista, mitä Lennonilta sain, on suhtautuminen vanhuuteen. Nyt lukema voi alkaa kakkosella. Tällä kertaa ruotsidemokraatit saattaa rikkoa perinteisen kaksinapaisen kilpailuasetelman sosialidemokraattien ja maltillisen kokoomuksen välillä. Kohtaaminen TEKSTI SARI SALORANTA. Tässä täytyy olla aimo annos itseironiaa, koska kaikenlainen snobbailu on hänestä kaukana. Tähän asti Ruotsin muut puolueet ovat kieltäytyneet kaikesta yhteistyöstä ruotsidemokraattien kanssa. Suomessa tehtiin toisin: perussuomalaiset nostettiin hallitukseen ja puolue hajosi kovaan maahanmuuttovastaiseen ytimeen ja pienempään valtaantakertujaporukkaan. Niin on, jos siltä näyttää. Eristäminen on osaltaan vain kasvattanut ruotsidemokraattien suosiota. 81-vuotias Lennon sanoo, ettei oikeastaan tiedä, mitä on olla vanha. Viimeaikaiset levottomuudet Ruotsissa mutta myös Saksassa kielivät, ettei äärioikeiston nousua torpattukaan Euroopassa pysyvästi Emmanuelle Macronin murskavoittoon Ranskassa. Miten miehet ja naiset ovat olleet kuin ”kaksi eri kansaa”, kuten Lennonin irlantilainen puoliso aikoinaan totesi suomalaisista. MIELIPIDEPALSTA mielipide@demokraatti.fi Demokraatti/mielipide PL 338, 00531 Helsinki Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. Pääministeri Stefan Löfvenin hallitus on sentään saanut nauttia maan vahvasta taloudesta ja korkeasta työllisyysasteesta. Mutta, kuten Lennonia haastatellessa kävi ilmi, sukupuoliroolit vaikuttavat vieläkin. Kokoomusta uhkaa jääminen kolmossijalle. Puhelinvaihde: 09 7010 41 Päätoimittaja: Mikko Salmi, 09 7010 504, mikko.salmi@demokraatti.fi Myyntijohtaja: Aila Pääkkö, 09 7010 560, ilmoitukset@demokraatti.fi Toimituspäällikkö (viikkolehti): Heikki Sihto, 09 7010 516 Toimituspäällikkö (verkko): Rane Aunimo, 09 7010 553 Kustantaja: Kustannus Oy Demokraatti Painopaikka: Lehtisepät Oy, Tuusula ISSN-L 2242-6892 Demokraatti, ISSN 2242-6892 (painettu), ISSN 2242-6906 (verkkojulkaisu) Käyntiosoite: Siltasaarenkatu 18–20, C-rappu, 6. Teatterija konserttiyleisö on Suomessa yhä naisvoittoista, päinvastoin kuin Lontoossa ja Pariisissa. Kansaa voi halutessaan syyttää leimakirveen ostamisesta, mutta kiristyneet asenteet halki puoluekentän kertovat suuremmastakin systeemimuutoksesta. Jussi Halla-aho seuraajineen odottaa Ruotsin vaaleilta ponnahduslautaa uuteen ”jytkyyn”. Meillä naiset harrastavat kulttuuria ja miehet ovat insinöörejä. JK
Ruotsia ei tulla hallitsemaan niin, että vähemmistöhallitus joutuisi tukeutumaan ruotsidemokraattien apuun, Majander sanoo. Mikko Majander ei usko, että perinteiset puolueet suostuisivat SD:n kanssa hallitusyhteistyöhön. Niemen mukaan sosialidemokraattien puheenjohtaja, nykyinen pääministeri Stefan Löfven luultavasti hakisi tulevana pääministerinä yhteistyötä vihreiden lisäksi myös liberaalien ja keskustan suunnalta. Blokit murtuvat Ruotsin vaaleissa ” Ruotsidemokraatit on muodostanut kolmannen blokin, kun viimeiset 40–50 vuotta Ruotsissa on ollut vain kaksi blokkia. Viikonlopun vaaleissa prosentit ovat kannatusmittausten mukaan tuotakin alhaisemmat. – En oikein usko, että tanskalainen malli toteutuisi Ruotsissa. – Jos diilejä tehdään, niitä tehdään muiden toista puolta edustavien puolueiden kanssa. Sekä Majander että Niemi pitävät myös kokoomuksen ja sosialidemokraattien hallitusyhteistyötä epätodennäköisenä. R uotsin viikonlopun parlamenttivaaleissa jännitetään viime vuodet salonkikelpoisuutta tavoitelleen ruotsidemokraattien (SD) menestystä. Mona Sahlinin johdolla puolue sai kahdeksan vuotta sitten 30 prosentin kannatuksen, jota pidettiin Majanderin mukaan katastrofina. Jos SD ei auta porvaripuolueita, voi olla, että pari niistä puolueista auttaa meitä, Niemi sanoo. Nyt kehitys Ruotsissa menee toiseen suuntaan. Puolue on siistinyt imagoaan muun muassa rankaisemalla jäseniään uusnatsiyhteyksistä. SD tekee itsestään hovikelpoista, ja perussuomalaiset marginalisoituu. – Laki ja järjestys ovat nyt eri asemassa kuin ennen, samoin kysymys siirtolaisuuden rajoista, Majander sanoo. Myös keskustaoikeisto on helisemässä kannatuksensa kanssa jopa oppositiosta käsin. – SD:llä tulee olemaan vaalien jälkeen paljon vaatimuksia. Kehitys kulkee eri suuntaan kuin sisarpuolue perussuomalaisilla. – On vielä ihan hatussa mihin luvut asettuvat. Politiikan tutkija Mikko Majanderin mukaan vaalien asetelma poikkeaa neljän vuoden takaisesta siltä osin, että maahanmuutosta on tullut Ruotsissa tunnustettu poliittinen teema. Poikkeuksellisen vaikeat hallitusneuvottelut Ruotsin sosialidemokraattien kansanedustaja Pyry Niemi arvioi, että toisin kuin viime kerralla nyt ihmiset uskaltavat jo kertoa ketä he äänestävät. Mittaukset ennakoivat tuolloin puolueelle noin kahdeksan prosentin kannatusta, mutta toteutunut ääniosuus nousi yli 12 prosentin. Tanskaa on hallittu kansanpuolueen näkyvällä tuella, ilman että he ovat hallituksessa mukana. Ruotsidemokraattien matka ”hovikelpoiseksi” puolueeksi ei Majanderin mukaan vielä täysin vakuuta Ruotsin perinteisiä suuria puolueita, vaikka he ovat saaneet teemojen tasolla asiaansa edistettyä. – Perussuomalaiset piti Soinin puolueena ruotsidemokraateja kaukana itsestään, ettei väri tartu. Niemi ennakoi vaaleja seuraavista hallitusneuvotteluista vaikeita ruotsidemokraattien vaa’ankieliasemasta johtuen. 6 6. – Neljä vuotta sitten Löfven sai samat 30 prosenttia ja hänestä tuli pääministeri, Majander muistuttaa. Se olisi melkoinen kauppa. – Ajatus demareiden kriisistä on liian kapea ajatus. Oikeistopopulistisen ruotsidemokraattien odotetaan vaikeuttavan hallitusneuvotteluja vaa’ankieliasemasta. SYYSKUUTA 2018 P Politiikka Tuottaja: Simo Alastalo 09 7010 437 simo.alastalo@demokraatti.fi VIIKON TWIITTI » Ville Kopra: Pitäisikö ay-liikkeen tehdä sijoituksillaan tappiota, jotta toiminta olisi hyväksyttävää. Taustalla ei Majanderin mukaan ole kuitenkaan ensisijaisesti demareiden ongelma vaan koko perinteisen eurooppalaisen puoluejärjestelmän kriisi. – SD:ssä on vielä niin paljon mentaalista rähmää, ettei heihin suhtauduta normaalisti, hän sanoo. Taustalla on paitsi vuoden 2015 siirtolaisuuskriisi ja Ruotsin nykyhallituksen tiukentuneet maahanmuuttolinjaukset, myös ruotsidemokraattien hyvä tulos viime vaaleissa. Ruotsin puolueista Nato-jäsenyyttä kannattavat porvariblokkiin kuuluneet maltillinen kokoomus, keskusta ja liberaalit. – Hajaannuksen myötä perussuomalaisista on tullut onneton liike, joka on kadonnut myös mediasta. SD ja sosialidemokraatit vastustavat jäsenyyttä. – SD on muodostanut kolmannen blokin, kun viimeiset 40–50 vuotta Ruotsissa on ollut vain kaksi blokkia, Niemi sanoo ja vakuuttaa, ettei sosialidemokraatit tee ruotsidemokraattien kanssa kompromisseja. Jos Ruotsista tulee toinen jytky, se muistuttaa myös meitä,. – Jos kokoomuksen puheenjohtaja Ulf Kristersson sanoo hallitusneuvotteluissa SD:lle, että suljemme rajat mutta vain siinä tapauksessa, että te kannatatte Nato-jäsenyyttä, SD suostuu. Majanderin mukaan tulos on tälläkin kertaa vaikeasti ennakoitava. Koko Euroopan puoluejärjestelmä on kriisissä Sosialidemokraattien kannatuskehitys on Ruotsin kaksissa viime vaaleissa ollut dramaattinen. Mikäli ruotsidemokraatit menestyisivät vaaleissa hyvin, tulos antaisi Majanderin mukaan uudenlaista uskottavuutta myös perussuomalaisten ponnisteluille. Niemi on erityisen huolissaan Nato-kysymyksestä, joka ei ole puhuttanut vaalikampanjassa
Jos ajattelee mitä Itävallassa tapahtui ja mitä Saksan kaduilla tapahtuu, nämä ovat merkkejä siitä, että perinteisten puoluejärjestelmien oli todella aikaista vetää henkeä. Simo Alastalo Demokraatti iStock. Punavihreä talouslinja vie tuhkatkin pesästä ja kabanossin kiukaalta, Soini kirjoittaa. Majanderin mukaan porvariblokkiin kuulunut kristillisdemokraatit saattaisi jäädä äänikynnyksen alle. Majanderin mukaan puheet olivat ennenaikaisia. Viikon luetuimmat 1 2 3 DEMOKRAATTI.FI POLITIIKKA POLITIIKKA POLITIIKKA ” Sosialidemokraatit eivät tee ruotsidemokraattien kanssa kompromisseja. 7 6. – Aiemmin kansallisen rintaman ehdokkaan pääsy Ranskan presidentinvaalien toiselle kierrokselle olisi ollut hirveä asia. Ruotsidemokraattien vaa’ankieliasema tekee Majanderin mukaan joka tapauksessa lopun ruotsalaisesta blokkipolitiikasta. Macronin voittoon päättyneiden Ranskan vaalien jälkeen julkisuudessa ennustettiin jo kansallismielisen vaihtoehdon lopullista tappiota. – Kun blokkia ei käytännössä pystytä tekemään, sen poliittisen kulttuurin rapautuminen on oikeastaan näiden vaalien tulos. – Koko oppositio on kyvytön. SYYSKUUTA 2018 MATTI KUKKAROSSA – MUKA Budjettiriihi oli koulutusleikkauksistaan tutuksi tulleen Sipilän hallituksen hämäysoperaatio. On myös mahdollista, että osa puolueista katoaa viikonlopun vaaleissa kokonaan poliittiselta kartalta. HEI HEI, JULKISET PALVELUT Jos budjettiesitys toteutuu, merkitsee se JHL:n mukaan kuntien aseman heikentymistä ja julkisesti tuotettujen palvelujen tarkoituksellista alasajoa. JHL vaatii valtionosuuksien leikkausten perumista. ettei oikeistopatriotismin aika ole ohi. Liipasimella on kristillisdemokraatit, jota porvariblokki saattaisi pitää pinnalla taktisella äänestämisellä, mutta nyt ruotsidemokraatit horjuttavat asetelmia. Ennen vuoden 2015 eduskuntavaaleja Sipilä lupasi, ettei koulutuksesta leikata – hallitus leikkasi todella isosti. VIETIIN KABANOSSIKIN KIUKAALTA Ulkoministeri Timo Soini (sin.) ruoti Savon Sanomien kirjoituksessaan vaaliasetelmia ja etenkin opposition tilannetta. – Lopulta voi käydä kuten Saksan edellisissä vaaleissa vapaalle demokraattisella puolueelle. Sen voi sanoa jo nyt
STT:n tietojen mukaan budjettiriihessä ei ollut vakavasti esillä lakihankkeen pysäyttäminen. Esimerkiksi toissa viikolla SAK:hon kuuluva Teollisuusliitto kertoi päättäneensä ”mittavista järjestöllisistä toimista” hallitusta vastaan. 8 6. Äänestäjille ei enää riitä liberaali demokratia. Ammattiliitoissa oli toiveita, että maan hallitus olisi pysäyttänyt lakihankkeen viime viikon budjettiriihen yhteydessä. Elorannan mukaan jokainen jäsenliitto päättää ja informoi omista toimenpiteistään silloin kun ne tehdään. Lääkkeeksi Harari tarjoaa hedelmättömän leimakirveiden heiluttamisen sijaan keskustelua, jota käytäisiin kahden poliittisen näkökannan välillä. Ruotsissa kyse on pitkälti samasta ilmiöstä kuin brexitissä tai Trumpin noususta Yhdysvaltain presidentiksi. SAK:n puheenjohtajan Jarkko Elorannan mukaan SAK:ssa ei vieläkään ymmärretä, miksi lakihanke pitäisi ylipäätään toteuttaa. STT. Perinteiset demokraattiset puolueet eivät HEIKKI SIHTO toimituspäällikkö heikki.sihto@ demokraatti.fi Demokratian kriisi on seuraus, ei syy Heille ei enää riitä liberaali demokratia. SYYSKUUTA 2018 ” Elorannan mukaan työllisyysvaikutuksia ei ole. Valmistelussa on lakihanke, jolla helpotettaisiin henkilöperusteista irtisanomista pienissä, alle 20 työntekijän yrityksissä. Muurit, nationalismi tai käpertyminen omien rajojen sisään ei kuitenkaan suojaa globaaleilta muutoksilta. Tässä tilanteessa populistien katteettomat ja usein jopa valheelliset lupaukset ovat uponneet perinteiseen politiikkaan pettyneihin. Jälkimaku TOIMITTAJA KOMMENTOI VIIKON TAPAHTUMIA R uotsissa taivastellaan, miten vahvaan asemaan ruotsidemokraatit ovat nousseet – kansankodissa, jossa talous on kasvanut pitkään ja jonka vauraus on perustunut kauppaan ja vientiteollisuuteen. ole pystyneet tarjoamaan riittävän hyviä vastauksia ihmisten ongelmiin. Historioitsija Yuval Noah Harari varoittaa uudessa kirjassaan 21 oppituntia maailman tilasta, että muun muassa tekoäly tulee entisestään lisäämään ihmisten syrjäytymisen tunnetta. – Työllisyysvaikutuksia ei ole ja tämä pelkästään näyttää johtavan työmarkkinahäiriöihin ja epäselvään oikeudelliseen tilanteeseen työelämässä ja työpaikoilla, Eloranta sanoi. Uutisviikko KOONNUT HEIKKI SIHTO SAK on valmis taistoon S AK:n hallitus ei lyönyt vielä maanantain kokouksessaan kaikkia kortteja pöytään, sillä kiistellystä irtisanomislakihankkeesta ei ole vielä annettu lakiesitystä. SAK:n mukaan kaikki jäsenliitot ovat mukana, mutta toimien aikataulua, laajuutta ja tarkempaa sijaintia ei kerrota etukäteen. Sen sijaan hallitus on matkan varrella keskustellut hankkeen etenemisestä ja muun muassa vastatoimista. Kovan vääntövoiman omaavan Autoja Kuljetusalan Työntekijäliiton AKT:n puheenjohtaja Marko Piirainen ilmoitti viikonloppuna twitterissä, että perästä kuuluu. Ihmiset ovat menettäneet tunteen elämänsä hallinnasta ja perusturvallisuudesta. Ruotsidemokraattien pääviesti on maahanmuuton vastustaminen ja rajojen sulkeminen. SAK:n hallitus totesi kokouksessaan, että järjestölliset toimenpiteet aloitetaan, jos maan hallitus ei luovu irtisanomislakihankkeestaan
SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta ehdotti, että Suomeen perustettaisiin kahden valtakunnansovittelijan malli nykyisen yhden sovittelijan sijasta. Ja globaali noususuhdanne on auttanut hallitusta. Se ei ole Sipilän hallituksen aikaansaannos.” Hannu Muhonen ”Kaikki mitä nämä tekevät on niin suurta huijausta. Yritysten tuet rullaavat ja koulutuksesta karsitaan. ”Sipilän hallitus on pistänyt talouden kuntoon.” Esko Lukkari ”Suurin osa kansasta on saanut kärsiä Sipilän hallituksen päätöksistä. BUDJETTIRIIHESSÄ SE JULISTI MUUTAMIEN KYMMENIEN MILJOONIEN KARKKIRAHOJA TAKAISIN SUUREKSI VOITOKSI. Väärien todistusten antaminen ei ole ainakaan sivistynyttä keskustelua.” Heikki Kuutti U. Harakan mukaan osakesäästötilin 50 000 euron katosta huolimatta uusi väline hyödyttää lähinnä pankkeja ja niitä, joilla on jo valmiiksi suuri sijoitusvarallisuus. Rinteen mukaan hallituksen esitys on ”menneisyyden poli tiikkaa”. 9 6. Hän pitää yhden sovittelijan mallia haavoittuvana. – Piensijoittaja hyötyy eniten tuloveron alennuksista pienija keskituloisille, joka on SDP:n linja, hän painotti. Se loisi paremman pohjan pienille yrityksille pärjätä rekrytointien epäonnistumisen varalta kuin työtä tekevän ihmisen turvan heikentäminen, Rinne sanoo. Keskustan ja sinisten riveissä eniten eduskunnan jättäjiä Alhaisista kannatusluvuista kärsivissä keskustassa ja sinisissä näyttäisi olevan tällä hetkellä eniten eduskunnan omasta halustaan jättäviä kansanedustajia. Siis karkkirahat ovat luokkaa 2 prosenttia leikkauksista.” Matti Pitkänen ”Järkyttävää välinpitämättömyyttä. Aivan hullua puhetta. Työnantajilla on hallussaan tiedot tehdyistä alennuksista ja ne on nyt syytä käydä läpi yhdessä luottamusmiesten kanssa, ja korjata virheet oma-aloitteisesti, JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine painottaa. Sosialidemokraattien valtiovarainvastaava, kansanedustaja Timo Harakka kirjoitti Twitterissä, että tällä summalla voisi rahoittaa tasa-arvoisemman perhevapaamallin ja maksuttoman toisen asteen koulutuksen kaikille. Peruutetaan sekin seuraavassa mutkassa!” Eja Saarinen Lisää uutisia ja kommentteja: Lue Demokraatti.fi Lue pitkä juttu verkossa: Demokraatti.fi Demokraatti.fi KOONNUT RANE AUNIMO SIPILÄN HALLITUS LEIKKAA OPETUSJA KULTTUURIMINISTERIÖN RAHOISTA KAUDELLAAN NOIN MILJARDIN VUOSITAHDILLA. Irtisanomisen helpotus olisi henkäys menneisyydestä SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne vaatii hallitusta luopumaan irtisanomissuojan heikennyksestä pienissä yrityksissä. JHL on ohjeistanut jäseniään tarkistamaan palkkausperusteensa, kun kävi ilmi, että kunnissa ja kuntayhtymissä on edelleen alennettu palkkoja epäpätevyyden perusteella, vaikka työntekijän työtehtävät ovat samat kuin muilla työntekijöillä.. Tämä kostautuu tulevaisuudessa valtavana sivistysvajeena tässä maassa.” Tuomas Finne ”Mitähän meille jää jäljelle edes kun MILJARDI viedään. Soten syksyn spurtti alkaa Eduskunnan sosiaalija terveysvaliokunta rutistaa lähiviikkoina muutoksia hallituksen sote-pakettiin ja istuu laajennetuin aikatauluin saadakseen mietintönsä valmiiksi. Muun muassa STTK:n puheenjohtaja Antti Palola pitää avausta kahdesta sovittelijasta hyvänä asiana. Osakesäästötili on verosyöppö Valtiovarainministeriö arvioi, että hallituksen kaavaileman osakesäästötilin aiheuttama verotulojen menetys olisi noin 160 miljoonaa euroa. Valiokunnan puheenjohtaja Krista Kiuru (sd.) ei vielä maanantaina ottanut kantaa siihen, saadaanko työ valmiiksi syyskuun aikana. Tämä on edellytys sille, että paketti saataisiin voimaan hallituksen toivomassa aikataulussa vielä tämän vuoden puolella. Älkää uskoko sanaakaan. Eikä hallitus tietenkään tavoittele näin päättömiä. – Hallitus voisi palkansaajan aseman heikentämisen sijaan lisätä julkista neuvontaa pienille yrityksille työelämän pelisääntöjen ja normien tulkinnassa. STT:n soittokierros eduskuntaryhmiin paljasti, että tähän mennessä 16 kansanedustajaa on päättänyt olla asettumatta ehdolle ensi huhtikuun eduskuntavaaleihin. SYYSKUUTA 2018 Lisää uutisia: Demokraatti.fi ”Kertalukuajattelu auttaa näkemään hallituksen bluffin. Yksi vai kaksi valtakunnansovittelijaa. JHL: Työnantajien korjattava virheelliset palkat JHL:n luottamusmiehiltään saamien viestien perusteella monilla työpaikoilla epäpätevyysalennusten selvittäminen ja korjaaminen on edennyt verkkaisesti ja perustunut vain kunkin työntekijän vaatimukseen. – Palkanmaksun oikeellisuus ja virheellisten palkkojen korjaaminen on keskeisesti työnantajan vastuulla oleva asia. 20 miljoonaa on kertaluku karkkirahoille. Palola ei ota kantaa, pitäisikö sovittelijoita olla kaksi, mutta hänestä pohdinta on oikeansuuntainen. Työmarkkinajärjestöjen johtajista moni pitää hyvänä, että valtakunnansovittelijan roolin uudistamisesta keskustellaan. Miljardi on kertaluku leikkauksille
– Perhesuunnittelu ei ole vain ihmisoikeusasia vaan myös keskeinen naisten voimaannuttamisen, köyhyyden vähentämisen ja kestävän kehityksen saavuttamisen väline, YK:n väestörahaston (UNFPA) pääjohtaja Natalia Kanem korostaa. Maailmanlaajuisesti tällaiset perhesuunnittelun käytännöt ovat vähenemässä, mutta silti kehittyvissä maissa yli 200 miljoonaa naista on turvallisten ja tehokkaiden ehkäisymenetelmien ulottumattomissa. Harppauksia menneisyyteen Konservatiivivoimien valtaan pääsy vie monia maita kohti sitä, mikä vielä hetki sitten vaikutti menneisyydeltä. Perhesuunnittelu on ihmisoikeus Aurinkokennoista virtansa saavat lamput ovat helpottaneet tyttöjen opiskelua Biharin maaseudulla Intiassa. Lisävuosi muuttaa elämän Jo yksi lisävuosi koulussa voi muuttaa tytön elämän. Jos he tietävät, miten huolehtia itsestään raskauden ja lasten kasvamisen aikana, sillä on välittömiä seurauksia seuraavan sukupolven terveyteen. Lisäksi keskiasteen kouluja on harvassa maaseudulla, missä koulumatkat ovat pitkiä ja vaarallisia. YK:n lastenrahasto Unicef laskee, että yksi lisävuosi keskiasteen koulutusta voi tulevaisuudessa kasvattaa naisen tuloja 15 prosenttia. Carmen Arroyo IPS, YK, New York ilman terveysjärjestö (WHO) on selvityksessään havainnut, että köyhissä maissa naiset ja tytöt usein turvautuvat vaarallisiin ehkäisykeinoihin. Perhesuunnittelu on ihmisoikeus, josta päätettiin puoli vuosisataa sitten Kansainvälisessä ihmisoikeuskonferenssissa Teheranissa. Kehityksen eturintamaan on asettunut Yhdysvallat. SYYSKUUTA 2018 Jo yksi lisä vuosi koulussa voi muuttaa tytön elämän. Tytön perhe saattaa vastustaa koulunkäyntiä, sillä se häiritsee kotitöitä. ”Tyttöjen alttius joutua seksuaalisesti hyväksikäytetyksi on suurempi kuin poikien, etenkin köyhien maiden maaseudulla. Viinietikan ruiskuttaminen emättimeen on toinen perinteinen ehkäisymenetelmä, joka ei ehkäise mitään, mutta voi vahingoittaa käyttäjäänsä. Husainin mukaan tyttöjen koulutuksen hyvät vaikutukset moninkertaistuvat, sillä heistä tulee tulevaisuuden päättäjiä. 10 6. Maa– Jotkut tytöt ovat purkaneet kihlauksensa vähemmän koulutetun pojan kanssa. Silloin, kun koulutusta on saatavilla, sen hyvät seuraukset kasaantuvat. Purettuja kihlauksia Intialainen kansalaisjärjestö Educate Girls on vuodesta 2007 auttanut 200 000 tyttöä takaisin koulunpenkille. Kun tytöt jäävät ilman koulutusta, köyhyyden ja sairauden kehä uhkaa jatkua ikuisuuksiin. Paine suostua vastikkeelliseen seksiin, jotta saisi rahaa ruokaan ja kouluun, voi johtaa liian varhaisiin avioliittoihin, raskauksiin, sairauksiin ja kotiväkivaltaan”, naisten koulutuksen puolesta kampanjoiva Camfed-järjestö listaa. Vielä nytkin 15 miljoonaa peruskouluikäistä tyttöä ei opi lukemaan ja kirjoittamaan, 15 miljoonaa 15–19-vuotiasta tyttöä on pakotettu seksiin ja 750 miljoonaa alle 18-vuotiasta tyttöä on painostettu naimisiin. Tyttöjen koulutus katkaisee köyhyyden kehän Koulutuksen suotuisat vaikutukset ulottuvat seuraaviin sukupolviin P aras keino vähentää lapsiavioliittoja, seksuaalista väkivaltaa ja hiv-tartuntoja on tyttöjen koulutus, alan järjestöt muistuttavat. Viime vuonna maa lopetti kansainvälisen perhesuunnittelurahoituksen niiltä ulkomaisilta. Jäätelötikun muovikääre käy kondomin korvikkeeksi, jos muuta ei ole saatavilla. Lisävuoden saamisen tiellä on kuitenkin esteitä. – Me olemme nähneet, että koulua käyvät tytöt avioituvat myöhemmin. Se on urhea liike tytölle, joka on ikänsä elänyt miesvaltaisessa maaseutuyhteisössä, hän jatkaa. Unicefin mukaan koulutetut tytöt kuolevat vähemmän todennäköisesti synnytyksessä, ja heillä on paljon muita suuremmat mahdollisuudet saada terveitä lapsia, jotka selviävät hengissä varhaislapsuudesta. He ovat voimaantuneet tekemään valistuneita ratkaisuja ja puolustamaan oikeuksiaan, järjestön perustaja Safeena Husain sanoo
Se työllistää 65 kuljet tajaa. Sen sijaan lääkärien tulisi painostaa raskaana olevia naisia synnyttämään, halusivat nämä sitä tai ei. – Kaupungin liikenne on vaarallista. SYYSKUUTA 2018 Tyttöjen koulutus katkaisee köyhyyden kehän IPS / Manipadma Jena Mumbain taksiyhtiö edistää tasa-arvoa Viira Cabs on kymmenen vuotta sitten Intian Mumbaissa perustettu taksiyhtiö, jossa naiset kuljettavat naisia. Viira Cabs kouluttaa kuskinsa kahdentoista viikon kurssilla, jonka aika na naiset oppivat ajotaidon lisäksi mekaniikan perusteet ja itsepuolustuksen alkeet. Mutta minä teen tätä työkseni ja elättääkseni kuusivuotiaan poikani, Viira-yhtiön kuljettaja Jahhavi Kshsarter kertoo. Lisäksi kerrotaan naisten oikeuksista ja neuvotaan kommunikaatiotaitoja, rattiraivon hillintää ja selkkausten välttämistä. IPS on ohjeistettu ajamaan rauhallisesti ja turvallisesti. Jo nyt yhdysvaltalaiset vastasyntyneet kuolevat kolme kertaa useammin kuin yhdeksässätoista muussa OECD-maassa. Hänen mukaansa miespuoliset taksikuskit nauravat naiskollegoilleen. – He väittävät, ettei nainen osaa ajaa, ja pyrkivät aina ohitseni. Hän sai ajokortin kymmenen vuotta sitten ja on ajanut taksia jo vuosia. Guttmacher instituutin tutkimuksessa havaittiin, että kun naiset voivat itse päättää lastensaamisesta, lapset syntyvät oikea-aikaisina ja normaalipainoisina todennäköisemmin kuin ei-toivotuista raskauksista syntyvät. Omassa maassa Donald Trumpin hallinnon toivelistalla on aborttien kieltäminen, ja vähintäänkin perhesuunnittelun vaikeuttaminen. Tarkoitus on tarjota työtä köyhille naisille 22 miljoonan asukkaan Mumbaissa. 11 6. Trumpilaiset ovat muun muassa ehdottaneet lakia, joka kieltäisi lääkäreitä edes mainitsemasta mahdollisuudesta keskeyttää epätoivottu raskaus. Viira tarkoittaa rohkeaa naista. Tiedän sen, koska molemmat vanhempani kuolivat liikenneonnettomuudessa. Yhtiön perusti yrittäjä ja naisaktivisti Preeti Sharma Menon. Yhtiön autot kulkevat nestemäisellä maakaasulla ja kuljettajat Getty Images kansalaisjärjestöiltä, jotka tarjoavat tietoa abortista ja ehkäisystä. Naisiin kohdistuva seksuaalinen väkivalta ja ahdistelu liikennevälineissä on noussut toistuvasti esiin Intiassa, mikä on lisännyt turvallisempien ratkaisujen tarvetta varsinkin suurkaupungeissa. Yhtiön tavoite on parantaa liikenneturvallisuutta ja naisten ansiomahdollisuuksia. IPS ” Lisäksi kerrotaan naisten oikeuksista ja neuvotaan kommunikaatiotaitoja, rattiraivon hillintää ja selkkausten välttämistä.
– Kyllä nämä vaalit ovat todella tärkeät, myös muille Pohjoismaille ja Suomelle. Viimeisimpien gallupien mukaan ensi sunnuntaina sosiaalidemokraatit olisivat saamassa vaaleissa 25 prosenttia äänistä. Ja mikseivät suhtautuisi. – Toki tilanne on jännittävä ja on vielä mahdotonta sanoa, mitä ensi sunnuntaina tapahtuu. Aamunsa Skinnari kertoi viettäneen Knivstan-nimisessä kaupungissa vaalityössä. Iltapäivällä ohjelmassa oli suomenkielisten tapaaminen Östhammarissa. 2000-luvun puolella tulokset ovat tulleet jonkin verran alaspäin ja vuonna 2014 puolueen äänimäärä oli 31 prosenttia. Eikä ihme, sillä maassa järjestetään valtiopäivävaalit tasan viikon päästä sunnuntaina. Ruotsidemokraattien lukema oli laskenut puolestaan 16,9 prosenttiin. Ei syytä pessimismiin Vaalien alla kannatusgallupit ovat kuitenkin muuttuneet niin, että etenkin ruotsidemokraattien trendi on ollut laskeva. Matka taittui Suomen länsinaapurissa autolla ja suuntana oli Uppsala. Suurin mielenkiinto koskee ruotsidemokraatteja – puolueelle on povattu suurta vaalivoittoa. 12 6. Ihmiset olivat Skinnarin mukaan hyvin vastaanottavia ja halusivat puhua asioista – myös politiikasta – hyvin avoimesti. Vuonna 1889 perustettu Ruotsin sosialidemokraattinen työväenpuolue on tottunut vuosikymmenten aikana saamaan yli 40 prosentin äänisaaliita. Jossain vaiheessa ruotsidemokraatille povattiin jopa yli 20 prosentin äänisaalista. – Kävimme rakentavaa keskustelua. Vaalitilanne on jännittävä ja gallupeja tippuu ulos lähes päivittäin. Kyseessä olisi historiallisen huono tulos. – Aamulla teimme ihan ”dörr knackaria”, eli ovien koputtamista. – Ihmiset kertoivat mielipiteensä demaripääministeri Stefan Löfvenin politiikasta ja suhtautuivat yleisesti ottaen demareihin tosi fiksusti. Ne määrittävät mihin suuntaan Ruotsi kulkee, SDP:n varapuheenjohtaja, kansanedustaja Ville Skinnari arvioi. Ja ennen kaikkea sen eteen tehdään töitä. Ja jos peilaa historiallisesti niin on selvää, että parempaan pitäisi pystyä. Sisäinen turvallisuus hallitsee keskustelua Vaalien alla alati kiihtyvää poliittista keskustelua on Skinnarin mukaan hallinnut ennen kaikkea sisäiTU RV AL LIS UU S. Ruotsinsuomalaisen valtiopäiväedustajan Pyry Niemen kanssa autossa istuva Skinnari ei kuulosta puhelimessa pessimistiseltä. SYYSKUUTA 2018 Ruotsissa äänestäjistä taistellaan ovi ovelta ”Suomalaisena oli hyvä huomata, että tällaistakin on” R uotsissa vaalipeli alkaa käydä kuumimmillaan. Jos Suomea tituleerataan usein niin kutsutuksi sosialidemokraattiseksi hyvinvointiyhteiskunnaksi, Ruotsissa ollaan, jos mahdollista, tässäkin asiassa edellä. Kiersimme omakotialueella ovelta ovelle ja puhuimme vaaleista. Se oli hyvä kokemus. Svenska Dagbladetin mielipidemittauksessa perjantaina maltillisen kokoomuksen eli moderaattien kannatus oli 16,8 prosenttia. Kuten muuallakin Euroopassa, muutosta on kuitenkin ollut ilmassa. Suomalaisena oli hyvä huomata, että tällaistakin on, Skinnari naurahtaa. Mutta täällä on vahva usko vaalivoittoon. Demokraatti tavoitti Skinnarin tien päältä lauantaina
Aito vaihtoehto saattaakin olla sosialidemokraattien johtama vähemmistöhallitus. Turvallisuuden ohella myös muut aiheet puhuttavat. Tämän jälkeen nykyisen punavihreän blokin, sosialidemokraattien, vihreiden ja vasemmiston, kannatus on tippunut ja saman hallituspohjan muodostaminen vaikuttaa epätodennäköiseltä. Löfvenin johtamat sosialidemokraatit julkaisivat virallisen vaaliohjelmansa vasta muutamia päiviä sitten. Hyvistä tuloksista huolimatta tyytymättömyyttä Ruotsista löytyy ja osa maan kansalaisista haluaa kanavoida ainakin gallupien valossa sitä ensi sunnuntaina vaaliuurnilla. Jonkinlainen porvarienemmistö näyttää olevan todennäköisin vaalitulos, etenkin jos ruotsidemokraatit lasketaan blokkiin mukaan. Ja sitä pitää Suomessakin seurata herkällä korvalla. – Ruotsilla on vahva talous ja Suomeen verrattuna erittäin monipuolinen elinkeinorakenne. Nuorisotyöttömyys on alhaisimmalla tasolla sitten vuoden 2002. Tämä on mielestäni oikea tapa tehdä sotea ja politiikkaa. nen turvallisuus. Nykyisen demarijohtoisen hallituksen aikana maahan on syntynyt uusia työpaikkoja noin 300 000. – Mutta onhan tilanne poikkeuksellinen monessa mielessä. Skinnari huomauttaa, miten näistä 100 000 on syntynyt julkisiin tai julkisesti rahoitettuihin palveluihin, kuten terveydenja ikäihmisten hoitoon, kouluihin ja päivähoitoon. – Viimeiset 20 vuotta Ruotsissa on pidetty kiinni siitä, että terveyskeskukseen pitää päästä seitsemässä päivässä. – Mutta keskusteltuani ihmisten kanssa luulen, että pahin huoli taitaa olla ohitse, hän arvioi. Viimeisimpien gallupien mukaan puolue olisi kuitenkin kiipeämässä sinne jälleen. SYYSKUUTA 2018 kertoo, miten esimerkiksi istuvan pääministerin avaus lapsiperheille suunnatusta ylimääräisestä lomaviikosta on herättänyt paljon positiivista palautetta. Maltillinen kokoomus, sosialidemokraatit ja ruotsidemokraatit ovat kilpaa nokitelleet miljardien kruunujen lisäyksistä poliisien määrärahoihin, vaikka Ruotsissa käytetään jo entuudestaan Pohjoismaista selvästi eniten rahaa poliiseihin. Keskustelua ovat kiihdyttäneet vaaliviikkojen alla myös useassa ruotsalaisessa kaupungissa roihunneet autot. Skinnari Vielä kesällä Ruotsissa oltiin oikeasti huolissaan siitä, nähdäänkö vihreitä ollenkaan valtiopäivillä. Skinnari kertoo pitävänsä ruotsalaisesta tavasta tehdä palveluista politiikkaa. Vetoapua vahvasta taloudesta Toki lupausten tekemistä helpottaa Ruotsin vahva taloustilanne. Maassa kun ei pääse valtiopäiville, ellei puolueen kannatus ylitä neljää prosenttia. Demarit lähtevät siitä, että menestytään mahdollisimman hyvin, Skinnari tokaisee vaihdettuaan muutaman sanan Niemen kanssa. Tämä on näkynyt esimerkiksi keskustelussa poliisien määrärahoista. On selvää, että jos Ruotsiin syntyy rikollisjengejä, niin miksei meillekin, Skinnari toteaa. Hallitusneuvotteluista saattaa vaalien jälkeen tulla kimurantit, riippuen paljon juuri ruotsidemokraattien saamasta äänimäärästä. Topi Juga Demokraatti. Mutta spekulaatiot ovat spekulaatioita ja Skinnari muistuttaa ruotsalaiselta maantieltä vanhan sanonnan pitävän jälleen kutinsa: Vaalien äänimäärät ratkaisevat. Lisäksi päivähoidon ryhmäkokoja on pienennetty. – Totta kai Ruotsissa lisääntynyt jengirikollisuus ja aseiden määrän kasvu on huolestuttavaa ja puhuttaa ihmisiä. – En usko, että kukaan haluaa lähteä puimaan hallituspohjaa ennen vaaleja. Selkeitä lupauksia, joiden pohjalta luodaan järjestelmää. – Ja kyllä ihmisiä kiinnostaa paljon ihan peruspalvelut, kuten terveysja päivähoitopalvelut. Uusi kireämpi aselaki on ihmisille ja myös demaripuolueelle varmasti tärkeä. – Ei niin kuin Suomessa, jossa pohditaan ensisijaisesti, miten järjestelmä luodaan ja sitten ihmiset odottavat viikkoja hoitoon pääsyä. Tulossa on jännittävä vaaliviikonloppu. Jo neljä vuotta sitten puolue nousi vaa’ankieliasemaan vaalien jälkeen tukemalla porvariblokkia, vaikka sen kannatus oli vain 13 prosenttia. Nyt demarit ovat lähteneet siitä, että jatkossa vastaanotolle pitäisi päästä kolmessa päivässä. 13 6
Ja alue jatkaa kasvuaan. Yksityisautojen kansoittamassa kaupungissa tavallisin näky parkkipaikoilla on se, että autoilijat lähes tappelevat parkkipaikan (yleensä) ainoasta varjossa olevasta vapaasta paikasta. Kaupunki suunnittelu helpottaa helleongelmia E nsin ne huonot uutiset. Vielä 1950-luvulla Phoenixin alueelle muutettiin juuri ilmaston vuoksi. Päivisin kärvistellään 35–45 plusasteen kuumuudessa ja yöasteetkin pysyvät nykyisin lähellä 30 astetta. Perheiden lisäksi sinne asettui paljon eläkeläisiä eläkevuosia viettämään. Vielä 1990-luvun alussa, ennen kaupungin räjähdysmäistä kasvua, viileämmät yöt toivat hieman helpotusta kaupunkilaisten elämään toukokuusta jopa lokakuun loppuun jatkuvana hellekautena. Nyt on merkkejä siitä, että asiakkaat valitsevat varsinkin kuumaan aikaan ruokakaupan, jossa auton voi parkkeerata varjoon. Yhteiskuntatieteilijä Elizabeth Wentz Arizonan valtion yliopistosta korostaa, että Phoenixin haasteita tulevat yhä olemaan väestön kasvu, kuumuus ja kuivuus, jotka kuormittavat ympäristöä entisestään. Tukalaa säätä pitää sietää viisi kuukautta vuodessa. Kuinka Yhdysvaltain lounaisosassa sijaitseva Arizonan osavaltio, jonka rajapinta nuolee Meksikon rajaa, on voitu ylipäätään asuttaa ja tehdä ihmiselle kelvolliseksi asuinpaikaksi niin, että siellä on voitu harjoittaa maataloutta ja muita elinkeinoja. Arizonassa on vuosikymmenien kokemus kuumista oloissa asumisesta. – Aluksi liikeketjut olivat ideaa vastaan, koska usein parkkipaikka on isompi kuin itse kaupparakennus. Phoenixin alueella yöt ovat lämmeneet keskimäärin 12 astetta viime vuosina. 14 6. Ratkaisun toisi muun muassa tiiviimmin rakennetut asutuskeskukset, joissa ihmiset elävät ja asuvat sekä saavat kaikki palvelunsa ja käyvät työssä ”samassa naapurustossa”. SYYSKUUTA 2018 Phoenixissa kuolee vuodessa noin 150 ihmistä kuumuuteen. Tätä sääilmiöitä ei enää ole. Ainainen auringonpaiste ja hyvä ilmanlaatu (kuiva) helpottivat muun muassa astmaa tai reumatismia potevien ihmisten elämää. Lisäksi tänä kesänä sateeton kausi kesti poikkeuksellisesti sata päivää. suurin, ja sen kasvu neljän ja puolen miljoonan asukkaan metropolikeskittymäksi on tapahtunut viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana. DeBartolo oli jo viisitoista vuotta sitten aikaansa edellä, kun hän suunnitteli Phoenixin alakaupunkiin aurin kopaneeleista rakennettavan kuusi hehtaaria leveän ja 30 metrin korkeuteen ulottuvan katoksen. Ilmaston vääjäämättömän lämpenemisen seuraukset korostuvat jo valmiiksi kuivassa ja kuumassa erämaailmastossa Arizonassa ja huonontavat ihmisten elämänlaatua. Ja mitä pitää tehdä, että täällä voidaan elää vielä tulevina vuosikymmeninäkin. Entä mikä on varjon merkitys kaupunkilaisten elämässä. Eli katettu parkkipaikka tuo voittoa välillisesti, kertoo arkkitehti ja Arizonan valtion yliopiston arkkitehtuurin professori Jack DeBartolo. Nykyisin Phoenix on laajalle leviävä rypäs uuskaupunkikeskuksia ja nukkumälähiöitä, jotka yhdistää toisiinsa tiheä valtateiden verkosto. Monet tutkijat ovat yhtä mieltä siitä, että tulevaisuudessa yksilöiltä ja yhteisöiltä vaaditaan poikkeuksellista joustavuutta ja sinnikkyyttä ilmaston lämpenemisen tuomien haasteiden edessä. He laskivat, että investointi katokseen tuo tappiota. Viime vuosina monet paikalliset ruokamarkettiketjut ovat rakennuttaneet aurinkopaneelikatoksen kaupan parkkipaikalle. Tällä hetkellä osavaltion pääkaupungin Phoenixin metropolialue on Yhdysvaltain 12. Heistä suurin osa on ollut kodittomia. Arizonan valtion yliopiston podcast-lähetyksessä hän sanoo, että huomattava muutos parempaan saataisiin jo aikaan sillä, ettei ihmisten tarvitsisi ajaa reilua tuntia tai puolitoista työpaikoilleen, kuten nyt tapahtuu. Varjojen rakentaminen on kannattavaa Phoenixin kiivaalla rakentamisella on ylikuormitettu ja rasitettu ympäristöä ja samalla tuhottu paikallista elämänlaatua
Samaa keinoa käytettiin seuraavalla vuosisadalla, kun ensimmäiset jalalliset tuulettimet tulivat massakäyttöön. Märkä rätti oli ilmastoinnin edeltäjä Monia nyky-arizonalaisia ihmetyttää, miten ihmiset ovat aikoinaan sopeutuneet kuumaan osavaltioon. SYYSKUUTA 2018 DeBartolon mukaan varjorakennelma olisi helpottanut ihmisten liikkumista kaupungilla kuumalla ja tuonut suojaa muun muassa kodittomille ihmisille, jotka ovat todellisessa hengenvaarassa kesäisin. Nykyisinkin vesi saadaan Arizonaan kolmesta paikasta: Colorado-joesta Kalifornian puolelta, paikallisesta Salt River-joesta ja pohjavedestä. – Phoenixin metropolialue on pääosin pientaloaluetta. – Yksi esimerkki on se, että Phoenixin kaupunginosissa on tehty päätöksiä siitä, ettei omakotitalon omistaja saa istuttaa pihalleen nurmea, kukkapenkkejä ja palmuja. Heistä suurin osa on ollut kodittomia. Mitä ilmaston lämpenemiseen tulee, merkit ovat selviä, ja niihin pitää varautua heti esimerkiksi kestävällä kaupunkisuunnittelulla. Yhteisesti Arizonan valtion yliopiston tutkijat ja arkkitehdit ovat sitä mieltä, että ihmisissä on se paha vika, että he reagoivat ongelmiin vasta, kun tilanne on jo kriittinen. Näin alkuperäinen luonto säilyy ja korostaa alueen omaa erämaaluonnetta ja säästää samalla kallisarvoista vettä, hän jatkaa. Kirsi-Marja Häyrinen-Beschloss Demokraatti, Arizona, Yhdysvallat Getty Images. Vettä säästääksemme Phoenixiin pitää rakentaa kerrostaloja tai rivitaloja, joissa on yhteinen uima-allas satoja asukkaita kohti, sanoo arkkitehti Doug Raiter Arizonan valtion yliopistolta. Joukossa on ollut myös ihmisiä, joiden kodeissa ei ole koneellista ilmastointia – sekä muutama turisti. Jos yöllä kävi pieninkin tuulenhenki, se puhalsi viileää ilmaa makuuhuoneeseen. Ne olivat kalliita ja kodeissa olikin vain yksi tuuletin, joka yleensä oli makuuhuoneessa. Tällä vuosikymmenellä Phoenixissa on kuollut vuodessa noin 150 ihmistä kuumuuteen. Tuulettimen päälle levitettiin märkä kangas ilmanvaihdon tehostamiseksi. Esimerkiksi 1800-luvulla, ennen kuin jokaisessa kodissa ja julkisessa rakennuksessa oli koneellinen ilmastointi, eurooppalaissiirtolaiset ripustuvat avonaisiin ikkunoihin yöksi märät rätit. Niin intiaanien kuin eurooppalaissiirtolaisten tiedetään nukkuneen yönsä märissä lakanoissa pihalla. Jo noin 1 500 vuotta sitten Phoenixin laaksoon asettuneet maanviljelijäintiaanit suunnittelivat alueelle insinöörimäisen tarkan maankastelujärjestelmän, jonka kanaalit ovat tänä päivänäkin käytössä. Tähän maisemaan ne eivät alunperin kuulu. Hänen mukaansa Yhdysvalloissa on menossa selvä suuntaus, jossa kaupunkien paikallisjohtajat ja pormestarit pohtivat kaupungin kestävää kehittämistä alueen kokonaisuutta silmällä pitäen. Ja lähes joka talossa on oma uima-allas. 15 6
Macron pitää puoluetta tiukasti otteessaan, mutta hän on möhlinyt pahasti viime aikoina ja se vain näyttää jatkuvan. Puolue tietenkin haaveilee aikanaan paluusta valtaan. Ison-Britannian brexit voi tavallaan tukea Macronia, mutta myös aiheuttaa ongelmia Macronin kaavailuille. Mutta puolueen kannatus on varsin vähäinen ja osa mahdollisista yhteistyökumppaneista, kommunisteista, inhoaa Mélanchonia. Entinen presidentti François Hollande haaveilee yhä paluusta valtaan ja myy hyvin muistelmateostaan. Euroopan parlamentti tutkii yhä Marine Le Penin taloudellisia sotkuja, mutta puolueella on tässä vaiheessa suurin ranskalainen ryhmä EU:n parlamentissa. Se kyllä käy ilmi seuraavissa vaaleissa. Vasemmiston tilanne ei ole sekään kovin hyvä. Brexit on myös sotkemassa kuvioita ja tavallaan tukee, tavallaan haittaa, Macronin pyrkimyksiä. u u u Macronin suosion lasku on tunnettu tosiasia, mutta puolueiden kannatusta ei ole viime aikoina mitattu. Mutta Keski-Euroopan maat, Unkarin Orbanin johdolla, panevat hanttiin ja Britannia on jarruttanut koko ajan ja sen mahdollinen lähtö EU:sta on suuri kysymysmerkki. Vihreillä on nyt kansalliskokouksen puhemiehen tehtävä – tässä vaiheessa. SYYSKUUTA 2018 Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto Ranskan presidentti Emmanuel Macron ehti Suomen vierailullaan Kauppatorille kahville presidentti Sauli Niinistön kanssa. Mutta puolueen todellinen kannatus selviää ensi vuoden Euroopan parlamentin vaaleissa ja vuoden 2020 kunnallisvaaleissa. Macronin kotikentällä kuohuu R anskassa kaikki puolueet ovat enemmän tai vähemmän sekaisin. MIKKO HEIKINHEIMO Maailma tänään Ison-Britannian brexit voi tavallaan tukea Macronia, mutta myös aiheuttaa ongelmia Macronin kaavailuille. Macronin vierailu hiljattain Tanskassa ja Suomessa tuskin edisti kovin suuresti EU:n ongelmien ratkaisuissa ja Ranskassa odotetaan nyt pikaista hallitusremonttia sen suosituimman jäsenen, ympäristöministeri Nicolas Hulotin jätettyä dramaattisesti paikkansa. Kirjoittaja on entinen suurlähettiläs, joka asuu Pariisissa. Saksan Merkel tukee Macronia, mutta aika näyttää miten hänen taloudelliset ja puolustukselliset suunnitelmansa onnistuvat. Pyrkimykset jäänevät kuitenkin haaveiksi. Vihreä puolue on sekin riitainen, mutta toivoo menestyvänsä jälleen EU-vaaleissa. Ei ole mahdotonta, että Macron, kunnon vaihtoehdon puutteessa, valitaan uudestaan vuonna 2022. u u u Ranskan äärioikeistolla – nyt Marine Le Penin Kansallinen liittoutuma – ja Tasavaltalaisilla (LR), joka on aika maltillinen, on vaikeuksia. Mutta varmaa se ei ole. Euroopassa on moni maa pahasti sekaisin Ranskan lisäksi. Macron etsii itselleen aktiivisesti johtoasemaa EU-maiden, joukossa. Ranskassa oletetaan tasavaltalaisten menestyvän taas melko hyvin EU:n vaaleissa. Kaikki siihen lukeutuvat puolueet vastustavat Macronin politiikkaa, mutta pysyvämpää yhteistyötä lienee turha toivoa. Luovuttuaan perinteellisestä Solferino-kadun puoluetalosta ja muuttaessaan Pariisin itä-puolelle, on puolueella nyt paljon rahaa ja uusi ja maltillinen puheenjohtaja Olivier Faure. Mutta myös EU:n tilanne on kovin sekava Itä-Euroopan ongelmien ja Italiankin takia. Entisen pääministerin ja presidenttiehdokkaan François Fillonin on ollut pakko luopua politiikasta kokonaan taloudellisten väärinkäytöstensä takia. Se on kieltäytynyt yhteistyöstä kyseisissä vaaleissa entisen sosialistin, Hamonin, poliittisen liikkeen kanssa. Tasavaltalaisilla on uusi puheenjohtaja, Laurent Wauqiez, jota monet pitävät liian oikeistolaisena, ainakin hänen pääkilpailijansa Valérie Pecresse, Ile de France -alueen johtohenkilö. Ranskassa kaikilla puolueilla on ongelmia. Alistumattoman Ranskan puheenjohtaja Mélanchon, entinen sosialisti, lienee hiukan vähentänyt rääväsuisia kommenttejaan ja pyrkii niin saamaa uusia kannattajia. Macronilla ja hänen puolueellaan on vielä monta vuotta aikaa etsiä keinoja tilanteen parantamiseksi. Muistettakoon, että Macron pääsi melko nuolemalla vaalien toiselle kierrokselle viime vuonna, vaikka voittikin sitten toisella kierroksella komeasti huonon kampanjan käyneen Marine Le Penin. EU:ssa Macron pyrkii johtoasemaan, johon ehkä vielä pääseekin. EU:ssa monet perustajavaltiot kannattavat vahvaa yhteisöä. Macronin puolueen Ranska liikkeessä! nykyistä kannatusta ei tunneta ja sillä on parlamentin alahuoneessa selvä enemmistö. 16 6. Presidentti Macronin suosio on vuodessa sulanut ankarasti, mutta hänen puolueensa nykyistä kannatusta ei tunneta. Sosialistit, nyt nimellä Uusi vasemmisto, halunnevat pitää matalaa profiilia EU-vaaleissa, mutta satsaavat sitten vuoden 2020 kunnallisvaaleihin, koska puolueella on yleensä kannatusta paikallisesti
Tarina konkretisoi ja tunne sytyttää Salla Saarinen nostaa esimerkiksi tarinan käytöstä kansanedustaja Pilvi Torstin (sd.) eduskunnassa pitämän puheenvuoron maksuttomasta toisen asteen koulutuksesta. 17 6. – Tarina ei tarkoita, että se olisi fiktiota tai jotain populistista paskaa. Paitsi jos ajattelee sen tarkoittavan pelkästään kykyä ladella termejä, faktoja ja lukuja. Maksuton toisen asteen koulutus tai kestävyysvaje ovat termeinä diipadaapaa. Jos mieleen hiipii ajatus, että tässä vilkutetaan hyvästejä jollekin ”asiantuntevalle otteelle”, ei voisi olla enempää väärässä. SYYSKUUTA 2018 L Liike Tuottaja: Anna-Liisa Blomberg 09 7010 459 anna-liisa.blomberg@demokraatti.fi Päräyttävä kampanja Päräyttävä kampanja A B C Mansesta haettiin menoa ja meininkiä vaaleihin ”V ahva väitteeni on, että vain koskettamalla ihmisten tunteita saat heidät toimimaan ja parhaiten teet sen tarinan voimalla. Kun osaat käyttää tunnetta ja tarinaa kiteyttämään viestisi, olet todellinen osaaja, Saarinen summaa. Osoitat kovan luokan asiantuntijuutta, jos pystyt selittämään asian niin, että normaali ihminen ymmärtää, mitä se oikeasti tarkoittaa. Lukiolainen kertoi häpeästä, kun opettaja sanoi koko luokan edessä, ettei tunnille ole tulemista ilman kirjaa. Torsti kertoi lukiolaisesta, joka joutui odottamaan vanhempien palkkapäivää ennen kuin sai hankittua oppikirjoja. Faktat eivät puhuttele, tarinat puhuttelevat, SDP:n järjestöpäivillä Tampereella Päräyttävän kampanjan ABC -työpajan vetänyt järjestöasiantuntija Salla Saarinen sanoo. – Tässä saadaan kuulijalle sellainen fiilis, että mitä helvettiä, eihän tällainen pelleily voi jatkua, Saarinen kuvailee. tunne tunne tarina tarina toisto toisto A B C. Kyse on siitä, ettei mennä substanssijargonin taakse
Saarinen muistuttaa, että kokeilu on luonteeltaan sellainen, että siinä ei lähtökohtaisesti tehdä virheitä. Torstikin käytti Ylen uutisesta lukemaansa tarinaa. Se pitää kokeilla. – Kannattaa harrastaa kolmen k:n politiikkaa – enkä nyt tarkoita Ku Klux Klania, vaan kehua, kannustamista ja kiittämistä. 18 6. – Avainsana on yhdessä. Salovaaran paja on osa isompaa työtä, jota puolueessa tehdään samaisen pohdinnan ympärillä. Saarinen huomauttaa, että vaikuttavimmat kampanjat ovat olleet sellaisia, joissa kaikesta näkee, että kaikilla kampanjassa mukana olevilla on ”koko ajan ihan hemmetin hauskaa”. Riihimäkeläinen Jere Mattila uskoo saaneensa Saarisen pajasta hyviä eväitä eduskuntavaaleihin. Saarinen muistuttaa, että tarinaa ei ole pakko löytää läheltä – sen ei tarvitse olla tutun ihmisen tarina, jonka olet kuullut henkilökohtaisesti. – Kenelläkään ei ole vastauksia, vaikka hirveän hyviä arvauksia on paljon. Mutta se tunne, jonka Salla herätti ja täällä oli, jää varmasti ihmisten mieleen, Mattila pohtii. – Toimin Adoptioperheet ry:ssä, ja syntyvyyskeskustelua on kommentoitu sloganilla: ”Lapsia voi tulla sekä alateitse että lentoteitse”. Jos herätämme tarinalla raivoa, emme saa jättää kuulijaa siihen tunteeseen. KKK herättää kampanjan henkiin Kampanjaviestejä rakennetaan tunteella, tarinoilla ja toistolla, mutta yhtä tärkeää on kampanjan yleisvire. – Tärkeää ei ole se, mitä tiedät, vaan tieto siitä, että on paljon, mitä et tiedä, Habiba Ali sanoi.. Espoolainen SDP:n kaupunginvaltuutettu Habiba Ali puhui työpajassaan kulttuurien kohtaamisesta politiikassa. Timo Suhonen kertoo, että Varkaudessa hyödynnettiin kuntavaaleissa muun muassa Radical soul oy:n Salla Saarisen oppeja. Sitä helpottaa, kun viestin tiivistää sloganiin. Pajan jälkeen Kirsi Mikkonen pyysi selfien hänen kanssaan. Alin työpajassa puhuttiin muun muassa siitä, miten tärkeää on olla olettamatta kenestäkään mitään. Hän on lupautunut mukaan Miia Nahkurin kampanjaan. Rohkeutta ja uskoa asiaan Ennen työpajansa alkua Salla Saarinen kertoi Demokraatille toivovansa, että paja valaisi ihmisiin rohkeutta. Kun kaikki kannustavat toisiaan, luodaan kasvualustaa neljännelle k:lle eli kokeilulle. Esimerkki elävästä elämästä konkretisoi, mikä merkitys maksuttomuudella on ihmisen arjen tasolla. Entä mitä ajatuksia herättivät Saarisen puheet tunteiden herättelystä ja tarinoista. Täytyy rakentaa silta ratkaisuun ja toivon tunteeseen: SDP:n äänestäminen on ratkaisu, me haluamme lopettaa tämän pelleilyn, Saarinen sanoo. Erityisen tärkeänä Mattila pitää, että kampanjaporukkaan saadaan positiivinen fiilis. Kysymys ei koske pelkästään puolueita, vaan ihmisten osallistuminen on koko kansalaisyhteiskunnan kysymys, Salovaara pohjusti. Omassa työpajassaan Suhonen kertoi salat Varkauden SDP:n huimaan 40 prosentin kannatukseen kuntavaaleissa. Lupasin ennen vaaleja, että jos toimimme näin ja kohtaamme ihmisiä, tulemme olemaan Suomen sosialidemokraattisin kunta. Perttu Salovaara Filosofian Akatemiasta kannusti työpajassaan aktiivit pohtimaan, miten tulevaisuudessa osallistutaan puoluetoimintaan. Osallistumista pohtimassa Kahden päivän aikana oli tarjolla monenlaisia työpajoja, joissa keskityttiin vaalien lisäksi järjestötoimintaan ja sen uudistamiseen. Viime vaaleissa kukaan ei osannut arvata, millainen ilmiö lähtee yhdestä ruokareseptistä – Antti-pastasta. Aivan – sinäkin nauroit, heräsi tunne ja oivallus, että näinhän se on, Saarinen nauraa. Jotta viesti todella kuullaan, eikä se huku informaation tulvaan, on sitä tärkeää toistaa. – Se on tärkeää, koska juuri kuten Salla sanoi, tunne jää muistiin. Kokeilusta opitaan, mutta jos ideat ammutaan alas uskaltamatta testata niitä, varmistetaan, ettei mitään hyvääkään tapahdu. Hän muistuttaa puolueen puheenjohtajankin sanoneen SDP:n olevan parhaimmillaan silloin, kun se on rohkeimmillaan. SYYSKUUTA 2018 Torsti tuki tarinaa tutkimustiedolla ja perusteli sen avulla lukion ja ammatillisen koulutuksen maksuttomuuden tärkeyttä. – Kukaan ei huomaa hajutonta ja mautonta toimijaa, jolla ei ole selkärankaa toimia. Hyvä ehdokasjoukko sitoutui suunnitelmaan, jonka kampanjavastaavana tein. – Siitä herää se tunne ja syttyy oivallus, että tälle täytyy tehdä jotain. Jos minulta nyt kysyttäisiin, mitä Salla tarkalleen sanoi, en välttämättä osaisi sanoa. – Et voi etukäteen tietää, mistä kehittyy someilmiö. Rohkeus, usko ja luotto omaan asiaan sekä sen selkeästi esiin tuominen puhuttelevat, hän sanoi
Eriarvoistuminen pitää pysäyttää ja varmistaa, että kaikki ihmiset ja eri ryhmät yhteiskunnassa pysyvät kyydissä. Se koittaa tarkoittaa muun muassa panostuksia koulutukseen ja kasvatukseen. Hän osallistuu muun muassa koulun vanhempainyhdistyksen toimintaan. Wessmanin ryhmän luoma tyyppi on 36-vuotias kahden lapsen äiti, jota kiinnostavat muun muassa lapsiperheiden asiat, koulutus ja harrastukset. Kyselyihin yleensä kuitenkin vastaavat ne, jotka ovat muutoinkin aktiivisia ja puoluepolitiikasta kiinnostuneita, Wess man muistuttaa. Kuvat Anna-Liisa Blomberg Kysyimme, millä teemalla SDP voittaa vaalit ja pyysimme näyttämään vaalivoittotuuletuksen.. Pajassa demariaktiivit saivat tehtäväkseen luoda kuvitteellisen henkilön ja listata hänen kiinnostuksen kohteitaan ja osallistumisen tapojaan. Sillä pystytään jarruttamaan liiallista bisnesajattelua, joka väsyttää väestöä. Tämä antoi innostuksen tunteen, että näinkö yksinkertaista se on, Wessman kuvailee pajan antia. 19 6. Kirsi Mikkonen ja Sari Packalén, Raisio Yrittäjyys. SYYSKUUTA 2018 #demokraatti INSTAGRAM-KUVIEN NÄYTEIKKUNA ” SDP on parhaimmillaan silloin, kun se on rohkeimmillaan. Mikkosen mukaan yrittäjyyttä tulee ylipäätään tukea monin konstein niin, että se on houkuttava vaihtoehto. Nina Wessman tuli Tampereen järjestöpäiville Raaseporista, jossa hän toimii kaupunginvaltuutettuna. – Kohdennetaan sen sijaan, että suuntamme vaikka kyselyn vähän kaikille. Anna-Liisa Blomberg Demokraatti, Tampere Risto Pihlaja, Tampere Oikeudenmukaisuudella. – Paikalispoliitikkona usein miettii, miten saisi parhaiten kuultua kuntalaisten ajatuksia. Skenaariotyöpajassa luotiin hahmo ja pohdittiin, mitkä teemat tyyppiä kiinnostavat. Packalén muistuttaa, että sosiaaliturva täytyy saada tasapuoliseksi myös yrittäjille. Ryhmäkeskustelussa Wessmanille kirkastui, että esimerkiksi koulujen lähellä olevista liikenneratkaisuista olisi fiksua lähestyä suoraan vanhempainyhdistyksiä, joissa asia todennäköisesti muutoinkin kiinnostaa ihmisiä. Pöydän äärellä pohtimassa olivat Matti Mustajärvi, Outi Mikkola, Sanna Koivusalo, Nina Wessberg (pöydän päässä), Riku Pirinen, Katja Posio ja Reijo Jeskanen. On tärkeää luoda yhteenkuuluvutta ja varmistaa, että kaikki pysyvät mukana ja ihmisillä on turvallinen olo. Pyritään sinne muiden toimijoiden kylkeen, hän summaa. Kimi Uosukainen, Lahti Luomalla uskoa tulevaisuuteen. Mietitään, mikä ihmisiä kiinnostaa ja sen kautta, mitä SDP voi heille tarjota. Arja Katriina Ylänkö, Helsinki Oikeudenmukaisuudella. Sitä tarvitaan tämän hallituksen politiikan jälkeen. Salovaaran skenaariotyöpaja antoi myös kotiinviemisiä. – Tämä oli mukava tapa keskustella toimintatavoistamme ja siitä, ketkä ovat niitä meidän potentiaalisia kannattajia tai uusia jäseniä
Viestilappuja valtuustossa Leena liittyi SDP:hen viidentoista vanhana ja oli perustamassa nuoriso-osastoa. Pariskunta istuu vierekkäin valtuustossa, mutta äänes tyksissä he valitsevat välillä eri linjan. Jotkut jättivät tulematta. Yksjärvet ovat olleet valtuutettuina 1980-luvulta lähtien. Jotkut sanoivat asiasta päin naamaa, toiset viestittivät muuten. Leena vaikuttaa tarkastuslautakunnan jäsenenä ja Keski-Suomen sairaanhoitopiirin yhtymävaltuuston puheenjohtajana. He istuvat keittiön pöydän ääressä, takana on 36 avioliittovuotta. Sitä ennen Kari oli kiinnittänyt huomiota Leenan ryhdikkyyteen urheilutapahtumassa. Toisen poliittinen tausta selvisi pian, se ei hidastanut menoa. Leenan mielestä Vasemmistoliitto on pystynyt pitämään kiinni juuristaan. – Lapset sanoivat aikoinaan, että onko pakko puhua politiikasta koko ajan saunassa, Leena kertoo. Yksjärvet ovat aidosti ylpeitä yhteisestä valtuustoaloitteestaan Pohjois-Päijänteen saariston romujen keräämiseksi. Yksjärvet juhlivat häitään Vaajakosken urheilutalolla. He eivät voineet hyväksyä ”epäpyhää” liittoa pariskunnan erilaisen puoluetaustan takia. Pariskunnan tytär on ollut kunnallisvaaliehdokkaana (vas.), poika ei ole kiinnostunut poliittisesta vaikuttamisesta. Se satutti, Kari muistelee. Lempi leimahti nopeasti Yksjärvien tutustuessa työpaikalla. Kun Yksjärvet innostuvat jostain aiheesta, he puhuvat toistensa päälle. Karin mukaan demarit ovat tuoneet jatkuvuutta politiikkaan. – Sanon Karille, ettei tarvitse pitää esitelmää. Ymmärrän sen täydentävän vaikutuksen. – SDP haluaa olla vallan kahvassa hinnalla millä hyvänsä, Kari kritisoi. Puolison puoluevalinnasta voidaan keskustella välillä kriittisestikin. – Vasemmistoliitto on silti liian kiinni vanhassa. Yhteinen aloite Jyrkimmät särmät ovat hioutuneet iän myötä. Ennen kännykkäaikaa Yksjärvet viestivät valtuustossa lapuilla, joissa saattoi lukea vaikkapa ”pizza?”. Olen loivempi yksityistämisen suhteen. – Tunsin vaajakoskelaiset ja esittelin heidät Karille. SYYSKUUTA 2018 Ystävyyttä yli rajojen Saunassa politiikkaa puiva aviopari K aupunginvaltuutetut Leena (sd.) ja Kari Yksjärvi (vas.) ovat vasta palanneet mökiltään kotiinsa Jyväskylän Halssilaan. – Kari hoiti viikonloppuisin lapsia, kun olin menossa TUL:n valtakunnallisissa tehtävissä, vaimo kiittelee. Molemmat ovat osuuskunta Tradekan edustajiston jäseniä. – Silloin kaikki, mikä ei ollut SDP:tä oli demareista kommunismia, Leena lisää. Isä oli ay-aktiivi. Hän kiinnostui SKDL:n toiminnasta työelämässä. Karille on käynyt vähän samalla tavalla, Leena nauraa. TUL ja urheilu yhdistivät enemmän kuin politiikka voimisteluja juoksutaustaista paria. – Vasemmistopuolueilla rajat olivat vielä silloin jyrkkiä, se aiheutti riitoja. Kari tulee keskustakodista. Poliittinen ilmapiirikin on muuttunut täysin. Leena ihastui Karin työteliäisyyteen ja tummiin silmiin. Sama jatkuu edelleen. Epäilyksiä tulvi, osa pelkäsi tietovuotoja väärään leiriin. Demarit haukkuivat minua taistolaiseksi, mikä ei pitänyt ollenkaan paikkaansa. Virpi Kirves-Torvinen Demokraatti, Jyväskylä Virpi Kirves-Torvinen Leena Yksjärvi työskentelee Jyväskylän Hoivapalveluiden palvelujohtajana, Kari Yksjärvi on jäämässä tänä syksynä laitosmiehen tehtävistä eläkkeelle. Pariskunta hämmästelee lauteilla hallituksen toimia. ” Lapset sanoivat aikoinaan, että onko pakko puhua politiikasta koko ajan saunassa.. Tällä hetkellä Kari on kaupunkirakennelautakunnan jäsen. Molemmat marjastavat mielellään ja puuhastelevat lastenlastensa kanssa. Moni ei uskonut suhteen kestävän pitkään. 20 6
Parastaminen on sitä, että hiomme toisen toverin idean omaan suuhumme ja viemme ideaa vielä pidemmälle. Mikäli haluamme viestimme kuuluvan paremmin, tarvitVaalivoitto tehdään parastamalla semme enemmän jakajia. Juttujen ja mielipiteitten jakamisen kynnystä on madallettava, jos aiom me voittaa nämä vaalit. Heidän mukaansa nykyään on hyvin vaikea kokea itsensä osaksi työväenluokkaa, vaikka olisikin tavallinen palkansaaja. Puheenjohtaja Antti Rinne muistutti keskinäisen kunnioituksen ja tukemisen tärkeydestä. Salmiakkia MIKKO SALMI MIKKO.SALMI@DEMOKRAATTI.FI #MSALMI MIKKO SALMI MIKKO.SALMI@DEMOKRAATTI.FI TWITTER: @MSALMI Getty Images. Sillä tarkoitetaan sitä, että otetaan eri puolelta Suomea parhaat demari-ideat, mielipiteet ja toimintatavat ja tehdään niistä oma versio omalle alueellemme. Antin viesti oli kiteytettynä selvä: SDP kerää keväällä ääniä yhteiseen pottiin. Yli 300 innostunutta järjestötyön osaajaa kokoontui hiomaan vaalitaktiikkaa ensi kevättä varten. Yksi syy tähän on mielestäni liiallinen itsekritiikki. Puoluevaltuuston puheenjohtaja Sirpa Paatero käytti mainion puheenvuoron, jossa hän kehotti parastamaan tovereitten hyvät ideat. Vain sitä kautta, että SDP on eduskuntavaalien suurin puolue, Suomea voidaan todella muuttaa. Olennaista on äänimäärä, ei se ketkä tulevat vaaleissa valituiksi. Oikeudenmukaisuus, solidaarisuus ja tasa-arvo kuuluvat kaikille. Pitäisi kuulemma puhua vieläkin enemmän arvoista, jotka läpäisevät kaikki yhteiskuntaluokat. Kun elinolosuhteet muuttuvat sietämättömiksi, ihmisen on jätettävä kotinsa. Ajattelemisen arvoinen pointti. Sama koskee sosiaalista mediaa. Kokeile ottaa yhteyttä alueelliseen toimittajaan ja pyydä hänet lounaalle. Ehdotankin, että jokainen piirihallitus ja kunnallisjärjestö valitsee keskuudestaan mediavastaavan, joka huolehtii yhteydenpidosta paikallisten toimittajien kanssa. Puheenjohtaja muistutti lopuksi, että vaikeissakin poliittisissa tilanteissa jokainen ihminen on lain edessä yhtä arvokas. Kun tutkitaan kokoomuksen tukijoiden nettikäyttäytymistä, he jakavat oman ideologiansa mukaisia juttuja ainakin kaksi kertaa enemmän sosiaalisessa mediassa kuin demarit. Hyviä alueellisia ja valtakunnallisia mediasuhteita ei voi kyllin korostaa. Toimittajatkin ovat nimittäin ihmisiä. Puhuttiin siitä, miksi sosialidemokraattinen viesti ei näy mediassa selkeämmin. Painettua sanomalehteäkin on vaikea lukea, jos jakaja on jättänyt postilaatikkomme väliin. Kun lähestymme vaaleja, SDP:n positiivinen ilme ja tekemisen into ratkaisevat menestyksen. Kun hyppäsin sunnuntaina junaan, yksi kohtaaminen jäi erityisesti pyörimään mieleeni. Parastaminen on sitä, että hiomme toisen toverin idean omaan suuhumme ja viemme ideaa vielä pidemmälle. Toinen viestintään liittyvä havainto järjestöpäiviltä oli se, että kaikkea ei tarvitse keksiä itse. Juttelin päivien aikana muutaman satakuntalaisen nuoren kanssa, jotka hämmästelivät ääneen sitä, miksi SDP painottaa niin voimakkaasti olevansa työväenpuolue. Nuorissa ei elä enää samanlaista luokkatietoisuutta kuin ennen. SYYSKUUTA 2018 V iime viikonloppuna Tampereen Puistotornissa riitti säpinää. Olemme nähneet turvapaikanhakijoiden virrasta vasta alkunäytöksen, ja juuri sen vuoksi kansainväliseen oikeudenmukaisuuteen ja ilmastonmuutoksen torjuntaan on laitettava reilusti lisäpanostusta. Keskinäisellä nahistelulla puolue voi hävitä vaalit ennen kuin yhtäkään ääntä on annettu. Lisäksi Antti nosti esiin maahanmuuttoon ja ilmastonmuutoksen liittyvät kysymykset. Afrikan räjähdysmäisesti kasvava väestö yhdistettynä pahenevaan kuivuuteen on pelottava yhdistelmä. Henkilökohtainen suhde toimittajaan on nimittäin tehokkainta ja halvinta vaalityötä. Luit aivan oikein: parastamaan. 22 6. Myös viestinnän kysymykset nousivat järjestöpäivillä esiin
Sisua pidetään hyödyllisenä apuna henkisten ja fyysisten taistelujen voittamisessa ja työkaluna haasteiden edessä, mutta myös keskeisenä osana hyvän elämän reseptiä. Sisu kuvaillaan henkisenä, suorastaan monumentaalisena voimana, joka edustaa peräänantamatonta päättäväisyyttä ja sitkeyttä. Hankalina hetkinä voimme kuitenkin voimaannuttaa itseämme ja muistaa tämä amerikkalainen näkemys sisusta suorastaan monumentaalisen vahvana henkisenä voimavarana, joka saa ihmisen peräänantamattomasti puskemaan vaikka läpi harmaan kiven. Sisua kuvaillaan hengelliseksi elämänvoimaksi, yhdeksi ihmiselämää eteen päin vievistä suurista mysteereistä. 23 6. Amerikkalainen Psychology Today innostui suomalaisten ykkössijasta maailman tyytyväisimpänä kansana ja jäljitti hyvinvointimme alkulähteeksi suomalaisen sisun. Se on sisäsyntyistä kuten rohkeus, se on kulttuurimme vahvasti arvostama mielentila. SYYSKUUTA 2018 E Elämä Tuottaja: Nora Vilva 09 7010 528 nora.vilva@demokraatti.fi Sisu hurmaa maailmalla N yt on tapana bongailla kaikenlaisia elämäntapatrendejä ympäri maailmaa. Nora Vilva Demokraatti. Sisun arvellaan hiipivän mieliimme siinä vaiheessa, kun olemme haavoittuvaisessa tilassa, fyysisen ja henkisen jaksamisemme äärirajalla, siinä hetkessä, jolloin on tehtävä kriittinen päätös luovuttamisesta tai jatkamisesta. Meidän suomalaisten mielestä sisu on kansaamme sisäänrakennettu perusominaisuus, jonkinlainen itsestäänselvyys, jota ei edes ajattele kuin ehkä pastilleja syödessä. Lehden mukaan englanninkielisen korvaan varsin leikkisältä kuulostava ”sisu” edustaa todellisuudessa kaikkea muuta kuin hassunhauskaa pikku hupailua. Skandinaavisten hyggen, lykken ja lagomin on aika väistyä suomalaisen sisun alta
Syksyllä ilmestyvät muistelmat on herkullinen kertomus lahjakkaan ja tiedostavan nuoren naisen tiestä Euroopan metropoleihin keskelle kulttuuriseurapiirejä ja hektistä ulkomaankirjeenvaihtajaelämää. Mutta ei sinne koskaan mitään rahaa tullut, meillä oli aina sellainen rahapula, Lennon nauraa. Kuusivuotias poika kieltäytyi puhumasta muuta kuin englantia. Pikemminkin naiseus saattoi helpottaa työtä. – Juuri perustetusta Annasta tuli Tuula Saarikoski haastattelemaan meitä kummallisena tyttöryhmänä, joka puhui asioista. Meillä naisen ja miehen psykologinen rooli erosi paljon enemmän toisistaan kuin muualla Euroopassa. Siihen aikaan tummatukkaisia naisia pidettiin Suomessa ”syntisinä” ja vaaleita viattomina. Pian ulkomaalaiset oppivat ranskattarien tavan käsitellä miehiä. Myöskään toimittajana hän ei Ranskassa kohdannut vaikeuksia miesten taholta. – Suomessa mies puhui asiaa. Hurjimpana muutoksena Lennon näkee, miten Suomessa kaikki, junan konduktööreistä kauppa-apulaisiin, puhuvat ”loistavaa” englantia. – Verbaalisesti orientoituneissa maissa, kuten Ranskassa ja Irlannissa naisen ja miehen rooli ei ole niin erilainen, koska siellä kaikki puhuvat. Lennon on vuosikymmenien ajan raportoinut ensin Pariisista, sittemmin Lontoosta. Siviilioikeuden professori Jussi Telaranta ilmoitti kerran luennolla, että naiset eivät voi ymmärtää juridiikkaa tai jos voivat, niin he eivät ole naisia. Piti olla täydellisen välinpitämätön, jäinen, katsoa ”kalansilmillä”, eikä reagoida mitenkään. Yli 50 vuotta ulkomailla asumisen jälkeenkin Lennon sanoo yhtä tuntevansa itsensä hyvin suomalaiseksi. KUVAT NORA VILVA Olipa kerran minä Ikinuori Euroopan kirjeenvaihtajamme. Peter-puoliso irlantilaisine ystävineen hämmästeli aina, miten Suomessa naiset ja miehet ovat kuin kaksi eri kansaa. Sarajas taas oli kirjallisuuden tutkija joka työskenteli myös Uudessa Suomessa. Suomi ja varsinkin ”sammakkojen” kieli ranska saivat lentää yli laidan, kun perhe muutti Pariisista Lontooseen 1970. Lennon, ja ryhmä tyttöjä, joissa vaikutti myös hyvä ystävä, näyttelijä Elina Salo, oli poikkeus. Suomalaiset taas eivät hänen mukaansa ”millään voi uskoa, että heillä menee hyvin ja että he ovat hirveän päteviä”. Vaaleaveriköt olivat seksisymboleja, tummiin naisiin taas suhtauduttiin asiallisemmin. Raiskausyrityksiä sattui keskellä kirkasta päivää. – Et voinut koskaan kävellä rauhassa katselemassa näyteikkunoita ilman, että joku oli perässä. Naisen rooliin Suomessa ei myöskään kuulunut olla älyllinen. Vasta EU:n tilastot, joissa Suomi sijoittuu monessa kärkipäähän ovat vähän avanneet meidän silmiämme. Hän arvostaa suuresti suomalaista kulttuuria koko luterilaisuudessa tehokkuudessaan. Toiseksi täällä juodaan liikaa, kaduilla näkyy paljon humalaisia. Tiedekunnan professorit väheksyivät naispuolisia opiskelijoita täysin avoimesti. – Olin jo siinä vaiheessa niin emansipoitunut, että nauroin katketakseni. – Olin aivan raivoissani, että kuinka te kehtaatte olla näin takapajuisia! Nolostuneet virkailijat löysivät lopuksi jostain pykälän, jonka mukaan liiketoimintaa harjoittava nainen voi avata tilin. Esimerkiksi Eino Leino –seuraan ei alussa päästetty naisia ollenkaan. Samalla kirja tarjoaa valistuneen katsauksen Ranskan ja Ison-Britannian politiikkaan aina De Gaullen ajoista thatcherismin jälkeisiin vuosiin. – Se mikä täällä kummastuttaa, on pienten myymälöiden puute, on vain suuria kauppakeskuksia. Hän on tehnyt juttuja kulttuurista, taloudesta ja politiikasta Demariiin, Uuteen Suomeen ja Ylelle. SYYSKUUTA 2018 A ina elokuussa Eeva Lennonilla on tapana käydä Suomessa ”nuuhkimassa ilmaa”: millainen on ilmapiiri, mistä puhutaan, mitä lehdet kirjoittavat. Mutta kaduilla oli yleistä, että ranskalaiset miehet ahdistelivat naisia. – En muista noilta ajoilta muita naisintellektuelleja kuin Inkeri Anttilan ja Annamari Sarajaksen. Tosin viime aikoina työn alla ollut omaelämäkerta on vienyt enimmän ajan. Ja tietysti hän tapaa samalla myös lukuisia ystäviä ja tuttuja. 24 6. Vuotta vanhempi tytär sen sijaan säilytti kolmikielisyytensä. Eikä hän vieläkään ole kokonaan lopettanut. Suomi oli Lennonin mukaan tasa-arvossa omituisen kaksijakoinen. Ranska oli kuitenkin ”pimeä maa” naisten suhteen. Nainen ja mies – kaksi eri kansaa Lennon oli yksi harvoista tytöistä, jotka 1950-luvulla lukivat lakia Helsingin yliopistossa. TEKSTI SARI SALORANTA . – Jos sanoit että häivy hemmettiin, niin siitähän ne vasta innostuivat. Naiset rupattelivat, osasivat siis small talkia. Pariisin yliopistossa, missä Lennon silloin opiskeli valtio-oppia stipendiaattina, professorit olivat korrekteja. – Me olimme saaneet ensimmäisinä Euroopassa äänioikeuden, avioliittolaki perustui jo 30-luvulla tasa-arvolle, mutta kaikesta huolimatta täällä oli omituista diskriminaatiota. – Kun tekee töitä suomalaisille, pitää myös tietää, mikä heitä kiinnostaa. Ranskassa oli päinvastoin. Peter-puoliso hämmästeli aina, miten Suomessa naiset ja miehet ovat kuin kaksi eri kansaa. – Olimme siitä katkeria, että meidät jätettiin aina ulkopuolelle. – Nyt hän sitten yrittää epätoivoisesti reippaassa keski-iässä opetella uudelleen ranskaa ja suomea. Yritä siinä sitten opetella suomea, kuten Lennonin poika Samuel. Nuoret miehet perustivat järjestöjä joihin naisia ei päästetty mukaan. Ei pankkitiliä ilman miehen lupaa Vuonna 1962 Lennon meni naimisiin ja asettui Pariisiin irlantilaisen toimittajan Peter Lennonin kanssa. Kun Lennon halusi avata tilin pankissa, hänelle sanottiin, ettei se käy ilman puolison lupaa. Lontoossa ja varsinkin Pariisissa ruokaostokset voi vielä tehdä pienissä puodeissa. Aina kotimatkalla täytyi pitää varansa, ettei kukaan seurannut ovelle. – Sovittiin sitten, että minä olen sellainen. Anttila oli Suomen ensimmäinen naispuolinen oikeustieteen tohtori
SYYSKUUTA 2018. 25 6
Slummeissa ei ahdisteltu Vaikka 1970-luvun Lontoo tuntui kultturellin Pariisin jälkeen junttilalta, naisena liikkuminen siellä oli paljon helpompaa. Paavolla oli usein mukanaan pieni Paula-tyttärensä, jonka kanssa Lennonin samanikäinen tytär ystävystyi. 26 6. – Se oli älykkäin feministinen liike, josta olen koskaan kuullut. Teattereissa ja konserteissa tulee myös käytyä aika paljon. Kun ollaan puhuttu naisasiaa, täytyy toki kysyä, mitä mieltä Lennon on metoo –liikkeestä. Nykyään huumekauppoihin sotkeutuneet mustat jengit tappelevat keskenään. Muistelmateos Eeva Lennon, Lontoo ilmestyy Kariston kustantamana lokakuussa. . Sen myötä slummitkin tulivat paljon vaarallisemmiksi. – Kadulla sai kulkea ahdistelematta. . kirjoitti 60-luvulla Suomen Sosialidemokraattiin kulttuurijuttuja Pariisista, Lontoon free-kirjeenvaihtaja 1970–97 ja 2006–15 . lainopin kandidaatti ja valtiotieteiden maisteri . Työttömyys periytyi sukupolvelta toiselle. Sorsat osoittautuivat ”valloittaviksi, ystävällisiksi ja älykkäiksi ihmisiksi, jotka tunsivat taidetta enemmän kuin tarpeeksi”. . Holappa asui silloin kumppaninsa Olli-Pekka Ronimuksen kanssa Pariisissa. – Jos ei ole tehnyt mitään laitonta riittäisi varoitus, että vastaisuudessa tällaista ei tulla hyväksymään. – Ranskalaisillehan kulttuuri ja koulu ovat aina olleet tärkeitä. . Kalevi Sorsaan Lennon tutustui Pariisissa, jossa Sorsa työskenteli Unescon virkamiehenä 1960-luvulla. Suomessa teattereiden penkkejä kuluttavat edelleen voittopuolisesti naiset. . Lennon epäröi ensin, koska ”kulttuurisnobina” häntä kiinnostivat vain taiteilijat ja taiteesta kirjoittavat. Syntyi ”under class” (alaluokka), joka putosi työväenluokasta työttömyyteen. 1963) ja poika (s.1964) työskentelevät Englannissa media-alalla . Demokraattiin . Lontoossa ja Pariisissa sen sijaan yleisössä on tasapuolisesti kumpaakin sukupuolta. . . Lapsille oli jo kaksivuotiaasta tarjolla virikkeinen päivähoito lounaineen. Vieläkin kulttuuri on suuri intohimo. Mutta suoraan sanottuna juristina alkaa vähän huolestuttaa, jos miehet menettävät työpaikkansa, vaikka eivät ole tehneet mitään laitonta. – Olen filmihullu. – Thatcherin aikahan muutti koko Lontoon yhteiskuntajärjestelmän. Siihen aikaan slummitkin olivat työväen kaupunginosia, jossa oli rauhallista iltaisin. SYYSKUUTA 2018 ”Kulttuurisnobi” ihastui Sorsiin Lennonin ja muiden työtätekevien äitien onneksi Ranskassa toimi jo 60-luvulla ilmainen esikoulu. 1980-luvun juppiaikana meno muuttui aggressiivisemmaksi. asunut vuodesta 1970 Lontoossa . Molemmat puhuivat hyvää ranskaa. Se sai paljon aikaan Sorsan hallitusten ansiosta. Pentti Holappa tarjoutui esittelemään Sorsat, koska Lennon oli joskus maininnut haluavansa Unescoon töihin. Lennonin EEVA LENNON . . Puoliso edesmennyt irlantilainen toimittaja Peter Lennon (1930–2011) . Tytär (s. syntynyt 1936 Helsingissä . Toinen pitkäaikainen pääministeri, Paavo Lipponen, tuli tutuksi Lontoossa, jonne Lennonit olivat muuttaneet 1970. Pariisista käsin Lennonkin liittyi vuonna 1966 perustettuun yhdistykseen. – Onhan siihen syynsä. Sorsa soitti, ja pyysi pitämään vähän huolta oikeasta kädestään Lipposesta, kun tämä tulisi sinne uudistamaan Sosialistista Internationaalia. Lennon kuvaa Lipposta älyköksi, joka oli täynnä ideoita, näkemystä ja tietoa. kirjoittaa yhä mm. Se oli valtava vapautus minulle, joka tykkäsin kovasti kävellä iltaisin terveydekseni. . ”Kadehdin insinööritaitoja” Lennon aloitti toimittajan uransa kirjoittamalla kulttuurista. – He olivat loistavia ihmisiä, äärimmäisen kultivoituneita. – Hänen kanssaan puhuttiin aina ”asiaa”. Samoihin aikoihin Suomessa Yhdistys 9 alkoi vasta ajaa edullista päivähoitoa ja muita sosiaalisia uudistuksia. Uuden Suomen kirjeenvaihtaja Pariisissa 1965–1970 . . Ylen freelance-kirjeenvaihtaja Pariisissa 1963–64 ja Lontoossa 1970–2009 . Lennonin mukaan Lontoossa on tämän vuoden alussa tapahtunut enemmän murhia kuin New Yorkissa
Tunnen silloin olevani kameran väärällä puolella. Hirvi, koska se on kotiseutueläin. Isä, eversti V.A.M. Jos joku on kirjan kirjoittanut luen sen loppuun kunnioittaakseni kirjailijan työtä. Minkä kirjan lukeminen on jäänyt sinulta kesken. Englannissa Eeva Lennon tunnetaan Claude Lennonina. Vieläkin hän käy säännöllisesti viikottain balettikoulussa. Lennonin lapsuudenkodissa palvottiin Ranskaa. – Äiti oli se nainen, johon Mika Waltari oli nuorena rakastunut. 3. Siitä, ja monesta muusta hykerryttävästä jutusta Lennon kertoo lokakuussa ilmestyvissä, Kariston kustantamissa muistelmissaan Eeva Lennon, Lontoo.. Siitä muistona kaikki kolme tytärtä saivat yhden ranskalaisen nimen. 27 6. Vastentahtoinen. Se on hänen virallinen etunimensä ja näin myös merkitty passiin. Itse hän sanoo kadehtivansa näitä taitoja, koska on omien sanojensa mukaan äärimmäisen epäkäytännöllinen. Tanssia Lennon on aina rakastanut. Ei minkään. Myös töyhtötiainen on valtavan kuvauksellinen. – Naiset harrastavat kulttuuria ja miehet ovat insinöörejä. Lennonin mielestä meidän naisten pitäisi ottaa oppia miesten insinööritaidoista. Balettiharrastus alkoi jo lapsena. Mikä eläin kiinnostaa sinua kuvaamisen näkökulmasta eniten. mukaan tässäkin on kyse sukupuolirooleista. En pidä siitä yhtään. Karinniemi ja äiti Astrid Jäppinen tapasivat toisensa Suomen Pariisin suurlähetystössä. – Se ärsyttää minua suunnattomasti, koska kaikki luulevat, että olen ranskalainen eivätkä tiedä että olenkin suomalainen. Tämä on suomalaisen sukupuoliroolin perusta. SYYSKUUTA 2018 Millainen kuvattava itse olet
Lukukokemuksena ”Kiehtovat eläimet, kohtaamisia maatilalla” on vähän pökerryttävä. Kiintymys eläimeen hoitaa ihmisen psyykkistä terveyttä niin arjessa kuin hoitomuotonakin. Kirja on kuitenkin kaikessa ylenpalttisuudessaan hurmaava, joten ehkä lukemista kannattaa tauotella niin, että pikku tarinat saavat vähän ilmaa ympärilleen eivätkä paketoidu yhteen joksikin intensiiviseksi, erinimisiä eläinpersoonallisuuksia muistelevaksi massaksi. On muisteloa poikaan kiintyneestä Uljas-vuohesta, kertomus vapaudenkaipuisesta Rosa-lehmästä, on koirapentu Siirin ja itäsuomenvasikka Pietun ystävyys, emonsa hylkäämä, Nella-hevosen selässä nukkuva kukkotipu Raketti ja monia, monia muita. 28 6. Ihmisen ikiaikainen yhteys eläinmaailmaan on yhä olemassa. Alkutuumailuista jatketaan Haapamatin ja hänen haastattelemiensa tilallisten tarinoihin kaikenlaisista mieleenpainuvista eläinyksilöistä. Eläimen katseleminen ja silittäminen vapauttaa meissä rakkaushormoniksikin nimitettyä oksitosiinia, joka lisää hyvänolontunnetta ja hillitsee tehokkaasti stressihormonien erittymistä. Nora Vilva Demokraatti KIRJAT Kirsi Haapamatti – Kiehtovat kotieläimet, kohtaamisisa maatilalla Otava, 170 sivua. Maatilan arki eläinlauman keskellä kuulostaa vanhanaikaiselta ja eksoottisen kaukaiselta elämäntavalta. Vähän samalta kuin kenen tahansa eläimestään täysin ylenpalttisen innostuneen ihmisen, joka ei huomaa, milloin kertomukset oman sessen edesottamuksista ja kuvitteellisista ajatuksista alkavat puuduttaa kuulijaa. Innostuneen kirjoittajan vahvasti omakohtaisiin havaintoihin pohjaavat eläintarinat, joita kirja pukkaa toinen toisensa perään, alkavat kirjan puolivälissä tuntua vähän raskaalta setiltä. Lämminhenkisistä kertomuksista huokuu Haapamatin syvä kiintymys ja arvostus eläimiä kohtaan. Haapamatti elää eläinlauman kanssa pientilallaan ja on tehnyt vuosien varrella mielenkiintoisia ja hauskoja havaintoja erisorttisten kotieläinyksilöiden persoonallisuuksista. Nykylasten kontaktit maalaiselämään muodostuvat lähinnä Late Lammas -tv-sarjan kautta ja taputtelemalla ponia yleisötapahtuman talutusratsastuksessa. SYYSKUUTA 2018 Eläintarinoiden kiehtovassa maailmassa Noin seitsemänkymmentä prosenttia suomalaisista asuu kaupungeissa ja yhteydet perinteiseen maatilan elämään ovat aikalailla kuihtuneet. Kirjan alussa pohditaan lyhyesti ihmisen ja eläimen välisen kumppanuuden hyvää tekeviä vaikutuksia. Toimittaja ja tietokirjailija Kirsi Haapamatin kirja ”Kiehtovat kotieläimet, kohtaamisia maatilalla” tuo viehättävien tarinoiden kautta maatilan ja erityisesti kotieläinten elämän suoraan lukijan iholle. Samalla kun kirja avaa sympaattisen näkymän maatilan eläinten sielunmaisemaan, pistää se miettimään tuotantoeläintenkin todellista yksilöllisyyttä ja hyvinvointia
Kun vilkaisee peiliin arkipäivän kiireessä, on ympärillä usein hirveästi hälyä ja ajatuksia myllää päässä. Ykkösenä on ne ihmiset, joiden kanssa saan tehdä töitä. Fiksut, päämäärätietoiset ja osaavat ihmiset puhaltamassa yhteen hiileen ja tekemässä parempaa maailmaa. Nykyisessä työssäni on kaksi tärkeää asiaa, jotka antavat valtavasti intoa ja voimaa puskea eteen päin. Niiden kuvien katseleminen oli aika pysäyttävää. Tuli tosi onnellinen olo, kun pysähtyi hetkeksi miettimään, millaisia viime vuodet ovat oikeastaan olleet, mitä kaikkea on tapahtunut ja millaisten ihmisten kanssa on saanut ne viettää. Iida Vallin on SDP:n viestintäpäällikkö.. Toinen ilahduttava asia on saada työskennellä itselle tärkeiden arvojen eteen. Kameran peilin läpi voi nähdä kirkkaammin kuin katsomalla peilikuvaansa tässä ja nyt. 29 6. SYYSKUUTA 2018 Kasvot peilissä TEKSTI JA KUVA NORA VILVA Iida Vallin, 30 N äen peilikuvassani innostuneen ihmisen, joka on hetki sitten aloittanut uudessa tehtävässä. Meillä on hyvä porukka ja yhteinen päämäärä, jota kohden menemme. Se on aina tähän asti jäänyt, kun elämä on ollut melko hektistä. Teetin juuri valokuvia neljän vuoden ajalta. Olla mukana ja tehdä töitä liikkeessä, joka pyrkii muuttamaan maailmaa paremmaksi. Työn merkityksellisyys on minulle tosi voimakas eteen päin vievä voima. On hienoa päästä tekemään puolueen viestintää, tulevia eduskuntaja eurovaaleja, sekä muita kampanjoita. Se on hieno etuoikeus. Meillä on edessä mielenkiintoiset ajat. Sellaisia perinteisiä paperikuvia. Ihminen ei kovin usein pysty ihmetekoihin yksin, mutta yhdessä pystymme mihin tahansa. Minulla on kiitollinen olo. Se tekee hyvää. Valokuvan kautta siihen näkymään saa etäisyyttä
On häpeällistä, että kutsumme itseämme hyvinvointivaltioksi ja väitämme kaikkien ihmisten huolehtimisen olevan meille kunnia-asia. Nyt, kenties budjettiriihen jälkimainingeissa ja tulevia vaaleja ennakoiden, asia on taas noussut (hetkeksi) tapetille. Somaleilla on sanonta, jonka mukaan ihminen saattaa säästyä vanhenemiselta, muttei kuolemalta ja että vaikka kuolema jättäisikin sinut rauhaan, vanheneminen ei. Tuossa ensimmäisessä työpaikassani vuonna 1996 minulle selvisi, kuinka kylmästi heidät jätetään omilleen. Meillä ei yksinkertaisesti ole varaa työntää päätämme hiekkaan, sillä vanhustenhuollon kysymyksestä tulee lähivuosina vain suurempi. Retkeilyreittien opastetauluissa on tieto siitä, mitä kyseisellä alueella saa tai ei saa tehdä. Erityisen herkkiä luontokohteita tulee välttää maastopyöräretkeä suunniteltaessa. Maastopyöräily on jokamiehenoikeus ja virkistää mieltä siinä missä retkeilykin, mutta kansallispuistoissa ja luonnonsuojelualueilla sitä on usein syystäkin rajoitettu tietyille reiteille. Oppia asianmukaiseen patikointiin sekä tietoa eri retkikohteista voi hakea esimerkiksi luontoon.fi -sivustolta. Ennemmin tai myöhemmin tästä tulee siis meistä joka ikisen ongelma. Asia on tiedetty Suomessakin jo vuosia, mutta aidosti se ei ole kiinnostanut ketään. Noudata merkittyjä reittejä – näin vältät maaston kulumista, etkä aiheuta ylimääräistä häiriötä luonnolle. Huomioi metsäpalovaroitukset ja tulentekoa koskevat aluekohtaiset säännöt. Roskattoman retkeilyn ohje on helppo: vie mennessäsi, mitä toit tullessasi. Leiritulen ääressä istuminen onkin monelle retkeilyn kohokohta. u u u Meillä on lapsiasiainvaltuutettua ja vähemmistövaltuutettua, erilaisia neuvostoja ja työryhmiä. Kasvavat kävijämäärät ovat tuoneet mukanaan ikäviä lieveilmiöitä, joista näkyvimpänä maastoon heitetyt roskat. Vastuullisen kansallispuistojen ja luontopolkujen kävijän tuleekin noudattaa muutamia ohjenuoria, jotta niiden virkistyskäyttö on kestävällä pohjalla ja kaikkien nautittavana. Nuorena ihmisenä sitä oli vaikea käsittää, kun oli itse tottunut siihen, että heidän viisauttaan ja kokemustaan arvostettiin ja että heillä oli kunnia-asemansa jokaisessa perheessä. Nämä ihmiset ovat rakentaneet perustan sille hyvinvointivaltiolle ja yhteiskuntajärjestelmälle, jonka hedelmistä me kaikki saamme nyt nauttia. Vaikka ennen tuloammekaan ei vanhustenhuoltoon viitsitty osoittaa riittäviä määrärahoja. Ekovinkki MIKKO KOSKINEN, VALONIA. Kansallispuistoissa on yleensä myös jätepisteitä ja mikäli tarjolla on lajittelupiste, pääsevät niin muovit, kartongit kuin polttokelpoisetkin jätteet hyödynnettäväksi uusiokäyttöön. Leiriytymistä varten kansallispuistoissa on omat paikkansa, kuten laavut ja telttailualueet. u u u Seuraava hallituksen ja erityisesti SDP:n tulee perustaa vanhusasiavaltuutetun pesti ja näin varmistaa riittävä huolto tälle arvokkaalle ihmisryhmälle. Samaan aikaan meillä on jo viidenneksen kansasta muodostava 1,3 miljoonan ihmisen väestönosa, jolle ei löydy puolestapuhujaa. Luontopolkujen ympäristöä rasittaa myös merkittyjen reittien ulkopuolella tapahtuva liikkuminen. Erityisesti mieleeni jäi erään vanhuksen surullinen kertomus siitä, kuinka hänen samassa kaupungissa asuva poikansa kävi katsomassa häntä vain kaksi kertaa vuodessa. Ihmiset myös elävät koko ajan pidempään eli vanhuusvuosien riittävään turvaan on panostettava entistä pontevammin jo senkin vuoksi. Samaa ohjenuoraa on syytä noudattaa myös suosiota kasvattavassa maastopyöräilyssä. Meidän, jotka muodostavat koko ajavan vain suuremman osan heidän itsensä laitoksiin hylkäämiään vanhuksia hoitavasta henkilökunnasta. Ota mukaan roskapussi ja varaudu viemään patikoinnin ohessa kertyvät roskat kotiroskikseesi. u u u Aina silloin tällöin kuulee kaduilla harhailevista muistisairaista, vanhusten heitteillejättöön johtaneista kommunikaatiokatkoksista, yksityisille ulkoistettujen vanhuspalvelutoimijoiden räikeistä laiminlyönneistä ja jopa hoidon puutteeseen kuolleista vanhuksista. Näiden vuosikymmentenkään jälkeen en ole saanut riittävää vastausta siihen, miten on mahdollista, että tilanne saa jatkua tällaisena. Kansallispuistoissa tulenteko on sallittu vain merkityillä tulentekopaikoilla. Vanhuus ei odota meistä ketään Abdirahim Hussein Kansallispuisto ei ole porsastelun paikka Käynnit Suomen kansallispuistoissa lisääntyivät viime vuonna ilahduttavasti kymmenen prosenttia. On siis korkea aika alkaa etsiä ratkaisuja. Ongelma tulee pysymään keskuudessamme niin kauan kuin meitä suomalaisia on, sillä jossain vaiheessa me kaikki olemme noita vanhuksia, jotka eivät enää selviydy omillaan. Älä roskaa, polta tai häiritse luontoa Välittömän esteettisen haitan lisäksi maastoon tai vesistöön päätyvät roskat aiheuttavat haittaa alueen eliöstölle. 30 6. Ihmiset lisääntyvät koko ajan vähemmän, minkä seurauksena vanhusväestön osuus kansasta kasvaa. Ainoat sitä esiin nostaneet tahot ovat epäinhimillisen työtaakkansa uuvuttamat hoitajat ja ne oikeistopopulistit, joiden mukaan likaisissa vaipoissa makaavat, ruokkimatta jääneet vanhuksetkin ovat meidän maahanmuuttajien vika. SYYSKUUTA 2018 ”KUN TULEE MAASTA, jossa perhe on yhteiskunnan kulmakivi ihan oikeasti (eikä vain oikeiston populististen juhlapuheiden paatosta) ja toisista pidetään huolta kunnes se kuolema erottaa, oli minulle shokki nähdä ensimmäisessä työpaikassani vanhustenhoidon puutteet Suomessa. Lue ohjeista mikä on sallittua Kaidalla retkeilypolulla pysyy parhaiten tutustumalla etukäteen paikkakohtaisiin ohjeistuksiin
Lisäksi viisi seuraavaksi parasta sanoitusta palkitaan kunniakirjoilla. Biisisanoittamoja järjestetään Turussa, Riihimäellä ja Imatralla sekä netissä. 31 6. Jokaisen sarjan voittajabiisi sävelletään ja esitetään kyseisen kaupungin kaupunkijuhlassa tai muussa vastaavassa alueellisessa taidetapahtumassa keväällä 2019. Kilpailuun liittyen järjestetään Biisisanoittamoja, joissa voi käydä hiomassa omia tekstejään tai aloittaa sanoittamisen opettelu. Kilpailunjärjestäjät uskovat, että kaupunkien tarinat ovat vielä suurelta osin kirjoittamatta, ja tämän kilpailun avulla niitä houkutellaan nyt esiin. Demokraatti Millaisia lauluja syntyy Turusta. Kaksi viime mainittua ovat Turun ohella kohteina tämän syksyn ajan käynnissä olevassa kaikille avoimessa kilpailussa, jossa etsiään uusia, kaupunkiympäristöä kuvaavia laulujen sanoituksia. Kilpailuun tarkoitetut sanoitukset tulee lähettää 30.11. Kilpailuun voi osallistua myös osallistumatta sanoittamoon. Lisäksi jokaisessa sarjassa on mukana paikallinen tuomaristo hänen apunaan. Kaikkien kilpailusarjojen ylituomarina toimii musiikin pitkän linjan moniammattilainen Harri Saksala. SYYSKUUTA 2018 K Kulttuuri Tuottaja: Rolf Bamberg 09 7010 539 rolf.bamberg@demokraatti.fi Kaupunki on laulun arvoinen H elsingistä, Tampereesta ja Turustakin on tehty monia lauluja, mutta entä Lohjasta tai Jämsästä. mennessä osoitteeseen biisisanoittamo@humak.fi. Tai sitten Riihimäestä ja Imatrasta. Kisassa on on neljä sarjaa: valtakunnallinen, Imatra-, Riihimäkija Turku-sarja. Hanke on jatkoa Lähellä lähiössä -hankkeelle, jonka tiimoilla järjestettiin pari vuotta sitten lähiöbiisien sanoituskilpailu. Tu om as Le ht in en
Koska tämäkin teollisuudenala on siirtymässä halvan työvoiman maihin, Price & Sonsin kannattavuusongelmat ovat isot, eikä Charliella ole visioita eikä isompaa kutsumustakaan niitä ratkaista. Yskimättä tai toisaalta kuumenematta liikaa.. Mutta lavalla pantiin vielä paremmaksi. Siitä catwalk-näytöksestä tulee loppuhuipennus vailla vertaa. Hyvä niin, sillä siitähän koko jutussa on kyse eli unelmien todellisuuteen törmäämisestä ja lopulta myös toteutumisesta. SYYSKUUTA 2018 Sateenkaaren tällä puolen unet kauneimmat käy totehen TEATTERI Helsingin kaupunginteatteri, suuri näyttämö Harvey Fierstein – Cyndi Lauper: Kinky Boots Suomennos Kari Arffman ja Hanna Kaila – Ohjaus Samuel Harjanne – Kapellimestari Eeva Kontu – Koreografia Gunilla Olsson-Karlsson – Lavastus Peter Ahlqvist – Puvut Tuomas Lampinen – Naamiointi ja kampaukset Henri Karjalainen – Valot Wlliam Iles – Äänisuunnittelu Kai Poutanen – Rooleissa mm. Enskariyleisöä oli yllytetty tälläytymään esityksen hengessä, ja voi siskot, että jotkut sitten olivatkin. Mutta kun tehtaan työyhteisö on Charlielle kuin perhe... Harvoin näkee moista koreutta 190-senttisiltä, kengännumerolla 45 siunatuilta olennoilta. Kinky Boots on hienosti toteutettua unelmien teatteria Mirka Kleemola Kontrasti harnaanruskean arjen eli tehdastyön ja sateenkaaren väreissä säihkyvän juhlan ja ilonpidon välillä on visuaalisestikin alleviivattu. Se kliimaksi koetaan Milanon muotimessuilla, jonne Charlie lähtee esittelemään tehtaansa kinkahtavia buutseja. Petrus Kähkönen, Lauri Mikkola, Anna Victoria Eriksson, Raili Raitala, Tero Koponen, Joachim Wigelius, Sanna Saarijärvi, Laura Alajääski, Kari Mattila, Antti Timonen Koska teatteriesitykset ovat pääsääntöisesti iltaisin, ja ensi-iltoja on tarjolla enimmäkseen – kesäteatterit poislukien – syyskuusta huhtikuuhun, katsoja pääsee harvoin häikäistymään jo teatteriin mennessä. Kunnes neuvottomuuden keskelle ilmaantuu valo kuin sateenkaari kirkkaalle taivaalle. Aina kun Lola ja hänen Enkelit -drag-ryhmänsä ilmaantuvat näyttämölle, esitys lähtee huimaan liitoon, tunnelma sähköistyy ja yleisö aktivoituu. Arjen ja unelmien kova kontrasti Käsikirjoittaja Harvey Fierstein on itsekin tehnyt drag-showta ja kirjoittanut aiemmin muun muassa kuusi Tony-palkintoa kahmineen menestysmusikaalin ”Lainahöyhenissä”, joten Kinky Bootsin ydinmehu on ollut hänellä hallussa. Laulajat liekeissä Musiikkiteatterin nuoren lahjakkuuden Samuel Harjanteen ohjauksessa ei sinänsä ole paljon innovatiivisesti mullistavaa eikä musikkiteatterin keinovalikoimaa laajentavaa. Hänen työnsä suurin arvo on siinä, miten hyvin Kinky Bootsin paketti on koko ajan kasassa ja iso kone pysyy käynnissä. Luonnonilmiön takana oli kaupungin drag-hovi, joka oli tullut katsomaan Kinky Bootsia, samasta lähteestä valovoimansa ammentavaa musikaalia. Tuntui kuin Tokoinrannan yllä olisi leijunut glitteröity valoilmiö, jota olisi ollut turvallisinta katsoa aurinkolasien takaa. Paikallinen drag queen Lola, jonka Charlie yrittää pelastaa raggarien kynsistä, avautuu kenkämiehelle ongelmastaan: drag-artisteille ei valmisteta sopivia korkkareita tai buutseja, joten jalat ovat esitysten jälkeen muusina. Vuonna 2012 hän sai uuteen musikaaliproduktioonsa aisapariksi 1980-luvun yhden merkittävimmän pop-säveltäjän ja -artistin, Cyndi Lauperin (”Girls Just Wanna Have Fun”, ”Time After Time”, ”True Colors” ja vaikka mitä muuta – esikoisalbumi She’s So Unusual on myynyt maailmanlaajuisesti lähes 17 miljoonaa kappaletta, kaikkiaan myytyjä pitkäsoittoja yli 50 miljoonaa). Näin kuitenkin kävi Helsingin kaupunginteatterin syyskauden avanneessa ensi-illassa. Tuo jankutus on sikäli kummallista, että teksti ei ole syntynyt trumpilaisessa USA:ssa vaan Obaman aikaan, jolloin vapaus voi vielä hyvin ”kotimaassaan”. Nuo riemulinnut ovat myös tämän musikaalin kaikki kaikessa. Heureka – siinäpä markkinarako konkurssikypsälle kenkätehtaalle. Siippakin haluaa pois Northamptonin ankeudesta Lontoon valoihin. Enää pitäisi vaan saada duunariosasto vakuutettua siitä, että keimailevissa riikinkukoissa voi piillä tehtaan pelastus. 32 6. Nuoti mies Charlie Price perii vähän vastentahtoisesti perheyrityksen, perinteikkään kenkätehtaan. Vähän lyö silti vastaan, miten suvaitsevaisuuden tärkeys tehdään käsikirjoituksessa näin skandinaavisesta näkökulmasta vähän kiusallisenkin perusteellisesti selväksi. Tarina ei tässäkään musikaalissa häikäise draamallisilla haasteilla. Yhteistyöstä tuli ”match made in heaven” sillä Kinky Bootsista tuli valtava hitti – 13 Tony-ehdokkuutta ja kuusi voitettua pystiä puhuvat omaa kieltään
Niiden keinot ovat samat: yksinkertaistaminen ja toisto. SYYSKUUTA 2018 Propagandan historialle ei näy loppua KIRJAT Silja Pitkänen & Ville-Juhani Sutinen: Propagandan historia – kuinka meihin on vaikutettu antiikista infosotaan Into 2018 Monet yhdistävät propagandan erityisesti natseihin ja Hitlerin maanisiin puheisiin. Nyt digitaalisen median aikakautena propagandaa tekevät kaikki kaikkialla. Ennenkin kaupunginteatterin musiikkijutuissa vakuuttanut Petrus Kähkönen pistää laulajana vieläkin paremmaksi. 1900-luvulla Albert Speerin mahtipontiset rakennukset veivät tämän äärimmilleen. Hän paitsi vangitsee katseen ja myös kuulostaa upealta. Television musiikkiohjelmia seuranneille tuttu Lauri Mikkola tekee häikäisevän musikaaliläpimurron Lolan roolissa. Jos pieni punakynämerkintä tästä hienosta toteutuksesta pitää loppuun tehdä, niin laulujen suomennokseen olisin kaivannut vähän potkua. Kaupunginteatterin suuren näyttämön uusittu äänitekniikka pääsee Kinky Bootsissa todella oikeuksiinsa, ja siksikin biisit soljuvat korviin täyteläisinä. 33 6. Propagandan historia -kirjassa todetaan, että 1900-luku se vasta olikin varsinaista propagandan kulta-aikaa. Näin edistettiin naisten äänioikeutta vuonna 1910. (Jotain aiheen ainaisesta ajankohtaisuudesta kertoo sekin, että noin vuosi sitten Ulkopolitiikka-lehden päätoimittaja Joonas Pörsti julkaisi kirjan ”Propagandan lumo”.) Enää ei propagandan tekijä useinkaan tiedä harjoittavansa sitä – etenkään sosiaalisessa mediassa. Esimerkiksi jo antiikin aikana Aleksanteri Suuri sai hallittavakseen isänsä Filippoksen yhdistämät hajallaan olleet kaupunkivaltiot – ja Aleksanteri hallitsi myös propagandan. 2000-luvulla manipulointi on vain vahvistunut ja huipentunut internetissä ja ihmisiä kaikkialla ympäröivässä digitaalisessa todellisuudessa. Drag-säihkeen ohella juuri nuo laulut ovat kaupunginteatterin esityksessä juhlaa. Nyt tekstejä kuunnellessa tuli ikävä Virtas-Jukan musikaalisuomennosten virtuositeettiä. Maailmansotien aikoina propaganda oli vielä avoimen mustamaalaavaa, kuten kapitalistien ja kommunistien hirviömäiset kuvat toisistaan tai kirjan kannen piirros, jossa britit kuvaavat ensimmäisen maailmansodan suurimman vastustajansa Saksan eläimelliseksi hirviöksi. Yksi tehokkaimmista keinoista oli lyödä kasvonsa valtakunnan kolikoihin. Siinä on paha kisata Enkelien kanssa huomiosta. Viihteellinen propaganda alkoi voittokulkunsa 1980-luvulla. Silja Pitkäsen ja Ville-Juhani Sutisen kirjassa Propagandan historia osoitetaan, että ihmiset ovat kuitenkin yrittäneet manipuloida ja johtaa harhaan toisiaan jo muinaisista luola-ja kalliomaalauksista lähtien. Epäile kaikkea! Uuden pehmeämmän propagandan airuita olivat kaikkialla vastaan tulevat mainokset ja viihde. Charlien laulusoolot ja duetot eri roolihahmojen kanssa ovat ihan parasta, mitä olen kotimaisessa musikaalissa saanut aikoihin kuulla. Esimerkiksi Amerikan toisen maailmansodan jälkeen Euroopalle tarjoama Marshall-apu salakuljetti amerikkalaisia arvoja ja sitoi kommunismin uhkaamaa eurooppaa Amerikkaan – esimerkiksi Helsingin vuoden 1952 olympialaisissa suomalaiset saivat kokea Coca-Colan näyttävän kampanjan. Propaganda juhli myös Rooman arkkitehtuurissa, kuten suuria ihmismääriä vetävissä amfiteattereissa. Rolf Bamberg Demokraatti Pienen alkujähmeilyn jälkeen Kinky Boots pitää herkeämättä otteessaan, musiikkinumeroiden flow on vakuuttava. Uuden propagandan hienostuneisuus ja positiivisuus lienee syypää siihen, että nykyään ihmiset uskovat propagandan olevan jo historiaa. Ensimmäinen maailmansota synnytti modernin propagandan, toinen maailmansota levitti ja nyt 2000-luvulla propaganda on sulautunut huomaamattomaksi osaksi jokapäiväistä elämää, kirja tiivistää. Neuvostoliitto taas järjesti itäblokin maissa pitkälti propagoimistarkoituksessa näyttäviä ”Maailman nuorison ja opiskelijoiden festivaaleja”. Cindy Lauperin pop-tausta tuo biiseihin musikaalikliseistä vapautettua potkua ja Tokoinrannan ensemble vetää repertuaarin vapautuneesti. Sotien jälkeen propaganda on alkanut muuttua huomaamattomammaksi ja positiivisemmaksi. Luolamaalauksillahan pyrittiin toisaalta hämäämään vihollisia ja toisaalta innostamaan omia. Kirjan kirjoittajat kehottavatkin epäilemään kaikkea – myös itse Propagandan historia -kirjaa. Ja kilvassa avaruuden valloittamisesta huipentui todella myös kylmän sodan propagandakilpailu. Tämä juliste on noussut lähes ikoniseen asemaan ja jopa mainoksiin. Propagandalla – etenkin politiikassa – pyritään ennen kaikkea ohjailemaan ja hallitsemaan suuria ihmismassoja. Näyttelijöistä Anna Victoria Eriksson ottaa kuitenkin oman huomionsa ja tilansa vakuuttavasti Charlieen pihkaantuvana Laurenina. Pysäyttävän hemaisevat ja koko kropan kielellään häikäisevät Enkelit (Anton Engström, Paavo Kääriäinen, Tomi Lappi, Jero Mäkeläinen, Henri Sarajärvi ja Christoffer Strandberg) tuovat musiikkinumeroihin vielä hurjan lisädraivin. Kuvaavaa on että Ronald Reagan oli entinen näyttelijä ja Margaret Thatcher oli ensimmäinen poliitikko, joka pestasi imagokonsultin ja palkkasi mainostoimiston hoitamaan menestyksellä vuoden 1979 vaalikampanjansa. Neuvostoliiton propagandajulisteissa oli oma vahva tyyli.. Niin musiikillisesti kuin komediallisesti muikea subrettirooli. Rolf Bamberg Demokraatti Kinky Boots tarjoaa kunnon drag-säihkettä ja hieno musiikkia. Samoin menetteli Rooman imperiumin hallitsija Julius Caesar. Muut roolit jäävät tässä säihkeessä aika statistisiksi, poikkeuksellisesti myös kaupunginteatterin osaava HDC-tanssiryhmä, jonka tehtävänä on nyt esittää tehdastyöläisiä
Käypä lukuromaani, ei enempää. Latvala on nuoreen ikäänsä nähden kuitenkin hämmentävän kokenut kirjailija. Se voisi tuoda tervetullutta vaihtelua hänen kirjallisiin kuvioihinsa. Taina Latvala on toistaiseksi kirjoittanut parhaat teoksensa WSOY:lle vuosina 2007–2012. On ilmeistä, että he joutuvat käymään läpi rajun muutoksen. Taina Latvala (s. He kokevat olevansa erilaisia, mutta kärsivät pohjimmiltaan samasta asiasta, eli kadonneesta elämänilosta. Vastaukset viimeistään 19.9. Pohjimmiltaan kyse tuntuu olevan kaipuusta lapsuudenmaisemiin: ”He jättivät taakseen punaisiksi maalatut talot ja raihnaiset ladot jotka jaksoivat tuskin kannatella itseään, ja he ohittivat laakeat maisemat joita he kaipasivat Helsingissä, kun he kävelivät ostoskasseineen pitkin Aleksanterinkatua ja kuuntelivat romanialaista haitarinsoittajaa.” Sisaret kantavat rikkinäisen isänsä syntejä. Kevätkauden 16 arvuutetun kirjan myötä päästiin Suomen eri seutujen lisäksi muun muassa Japaniin, Venäjälle, Britanniaan sekä Donna Leonin kanssa Venetsiaan ja Karl Mayn matkassa alkuperäisamerikkalaisten tykö Atlantin taa. 1982) ei yllätä tälläkään kertaa. Jotkut kokevat surun voimakkaammin: ”Iiriskin hymyilee, vaikka kaikki on vain väliaikaista; tämä viikonloppu, isän ilme, uimapatja jolle Paula kipuaa kirkuen.” Kertomus elämän hauraudesta osoittautuu tavanomaiseksi. Heidän maailmansa romahtaa heidän ymmärtäessään identiteettinsä valheellisuuden ja elämänsä tyhjyyden. Aloitamme kauden taas kerran kotimaisella, nuoremman polven tekijällä, jonka läpimurto on ehkä vielä hyvin lähimuistissa. Vaikka Venetsialaiset ei ole suurta tai syvää kirjallisuutta, sen tarina vetää hyvin, trillerimäisesti. Venetsialaiset ottaa paikkansa sikäli, että se tavoittelee suomalaisesta iskelmästä tuttua kohtalokkaan romanttista tunnelmaa ja myös yltää siihen. Tavanomainen tarina Valittu tyyli tuo mieleen sekä nuorten romaanin että trillerin. Kirjan vetovoima riippuu lukijan mieltymyksistä. Esa Mäkijärvi Kirjallinen kabaree pyörähtää taas käyntiin ”Willkommen, bienvenue, welcome! Fremde, etranger, stranger! Gluklich zu sehen, je suis enchante, happy to see you, bleibe, reste, stay!” Tuohon tapaan huudahteli Cabaret’n seremoniamestari musikaalin alkulaulussa, ja sanat sopivat myös 27. Syyskausi mennään ihan tuttua kaavaa ilman mitään kummempia erikoisvinkuroita, kuten vuosi sitten syksyllä, jolloin juhlittiin 100-vuotiasta Suomea ja 25-vuotiasta Kirjavisaa. Heidän isänsä on kuollut alkoholismiin, eikä heikolla muullakaan suvulla mene hyvin. – Tänään minä luen valan alokkaille. Josko Latvala seuraavaksi unohtaisi Pohjanmaan hetkeksi ja siirtyisi muualle. Lause on jämäkkää, vaikka välillä tuleekin vastaan latteita kiteytyksiä: ”Sininen taivas avautui heidän yllään kuin Sikstuksen kappelin kattomaalaus.” Taina Latvala on tunnustettu tekijä ja romaanit toimitetaan Otavalla huolellisesti. KIRJAT Taina Latvala: Venetsialaiset Otava 2018, 254 s. Ensi vuonna 40 vuotta täyttävän kirjailijan esikoisesta on kyse, ja se noteerattiin heti palkintoehdokkuuuksilla. Venetsialaiset kertoo kolmesta nuorehkosta sisaruksesta, jotka tulevat sukunsa Länsi-Suomessa sijaitsevalle mökille. Tunne on selvästi aitoa, vaikka tuskailua olisi vaikea ottaa tosissaan. Luvassa kun on jälleen kerran maailmankirjallista visailuviihdettä monella kielellä (suomennettyuma toki) ja monella vaihteella. Sen ensimmäisillä sivuilla varoitetaan, että sisarukset viettävät viimeisiä hetkiään. Kaarlo kiillotti isän vapaussodan mitalia, äidin neljää vapauden sururistiä ja omia vähäisiä ansiomerkkejään hammastahnalla aivan kuten Sinikka oli hänelle opettanut. osoitteella kirjavisa@demokraatti.fi tai Demokraatti’/Kirjavisa, PL 338, 00531 Helsinki. Ymmärtäminen on vaivatonta, sillä hahmojen tilanteiden syistä tarjoillaan runsaasti vihjeitä. Tienoolla järjestetään venetsialaiset juhlat merkitsemään kesän loppua ja syksyn alkua. Kirja on tehty kuin käsijarru päällä ja meno on traagisuudesta huolimatta tasaista. Yleisössä on yli tuhat ihmistä.”. Paikannimeä kantava kakkosromaaniakin kiiteltiin paljon, samoin viime vuonna ilmestynyttä kolmatta. Tervetuloa mukaan, niin nykyiset, entiset kuin uudetkin vastaajat. Teksti ei yllätä, eikä mikään kohtauksista nouse esiin. Pohjanmaa näyttäytyy teoksessa satumaisena – joskin junttimaisena – paikkana. – Minä olen Itä-Hämeen veteraanien puheenjohtaja, hän sanoi ääneen, sillä asia ei ollut vielä lakannut hämmästyttämästä häntä. SYYSKUUTA 2018 Kuolleen kesän juhlat Taina Latvala. Henkilöt jäävät ohuiksi, vaikka heille onkin annettu säröjä ja muita uskottavuutta lisääviä ominaisuuksia. Ja sitten mentiin. Tällainen musta huumori pilkahtelee turhan harvoin: ”Opiskeluaikoinaan Elina oli tapaillut kuukauden verran Keskon varastomiestä ja käynyt sen jälkeen kolme vuotta psykodynaamisessa psykoterapiassa.” Kolme näkökulmaa Venetsialaisten sisaruksista yksi kaipaa seikkailua, toinen rauhaa ja kolmas kumpaakin. Latvalan proosa ei petä, mutta sen toivoisi olevan yllättävämpää. Monet hänen hahmonsa ovat asettuneet isoon kaupunkiin mutta eivät voi päästää irti maaseudusta. Heidän välillään on kuilu, vaikka he ovat tavallisia ihmisiä, joilla on omat pienet murheensa. kirjavisasyksyn avaavalle seremoniamestarille. Siskokset kantavat suurta surua. 34 6. Romaanin voisi helposti sovittaa viihdyttäväksi elokuvaksi, näytelmäksi tai televisiosarjaksi. Juoni tai hahmot eivät vakuuta, mutta piinaava sävy pitää lukijan otteessaan: ”Paula toivoi, etteivät sisaret lähtisi venetsialaisiin. Hänen uuden romaaninsa Venetsialaisten eräänä keskeisenä teemana on jälleen konflikti Pohjanmaan ja Helsingin välillä. Pohdiskelua kaipaaville se ei tarjoa paljoa, ajanvietettä etsiville enemmän. Rolf Bamberg Demokraatti VIIKON 36 SITAATTI Heti alkuun vastausaikaa on ruhtinaallisesti viikkotolkulla, koska visaukko vetäytyy syyslomalle ja jää odottamaan maaseudun rauhassa vastausvyöryä. Uudessa talossa hän ei vielä ole yltänyt entiselle tasolle, mutta parempaa lienee tulossa. Kirjassa on ahdistava tunnelma. Kaavoihinsa kangistuneet paikalliset ja maailmalta tulleet sisarukset eivät ymmärrä toisiaan. Koko setissä muu maailma voitti Suomen 9-7. Niissä kuunnellaan musiikkia, tanssitaan ja hukutetaan murhetta juomalla. ”Taivas putosi Mullojärveen raskaana ryöppynä. Kerran viikossa tippuu siis sitaatti jostain kotimaisesta tai suomennetusta kaunokirjallisesta (pääsääntöisesti, mutta elämäkertatai jotkut muut tietokirjaluokitukseen menevät teoksetkin ovat satunnaisesti mahdollisia) opuksesta ja teidän tehtävänne on tunnistaa sitaatti, ja mielellään myös kertoa muistoja lukukokemuksesta, kirjailijasta ja kaikesta asiaan liittyvästä. Kirja sopii mökkilukemiseksi, vaikka onkin sen verran pelottava, ettei siihen kannata tutustua ollessaan kesäasunnolla yksin. Teos paljastaa korttinsa lopussa. Kuka, mikä, mitä muuta. Yksi vastaaja palkitaan viikottain joko nestemäisiä herkkuja myyvän liikkeen lahjakortilla tai kirjapalkinnolla. Sen jälkeen hänet otti Otava. Pääkaupunkiin muuttanut Latvala kirjoittaa proosassaan enemmän tai vähemmän verhoillusti omista kokemuksistaan. Näin Venetsialaiset on otteeltaan varma mutta myös hieman kunnianhimoton teos. Päätöksellä oli merkitystä, pienikin ratkaisu voisi vaikuttaa tapahtumien kulkuun.” Nykyhetkessä tapahtuvaa kerrontaa rytmitetään menneisyyteen sijoittuvilla välähdyksillä, jotka avaavat kokonaistarinaa. Dramaattiset käänteet ovat ennalta-arvattavia,mutta takaavat sen, ettei romaani järkytä liikaa. Juhlinta osoittautuu siis väkinäiseksi
Itsenäistymisen (1918), Münchenin sopimuksen (1938) ja kommunistikaappauksen (1948) osalta on selvä näkemys sankareista ja pettureista, mutta hullun vuoden 1968 historiassa kansakunnalla riittää yhä työstämistä. Kyselin kollegalta, miten näitä kaikkia ehditään käsitellä. Huonosti, kuului hiukan yllättävä vastaus. Kokoontuminen kävi terveellisestä muistutuksesta Suomen yhdestä geopoliittisesta referenssiryhmästä, Euroopasta Saksan ja Venäjän välissä. Odotan kiinnostuksella kokoomateoksemme valmistumista. Olisiko niin, että vuoden 1918 ”kansallista traumaa” pitää enemmän yllä traumapuhe kuin itse hirmuisen historian taakka. Paikalla oli lisäksemme Baltiaa, Puolaa ja Balkania ja Ukrainakin. Kokemukseni eri tilaisuuksista useammalla paikkakunnalla on ollut, että keskustelu kulkee enimmäkseen asiallisissa merkeissä, yrittäen mieluummin ymmärtää kuin syyttää. SYYSKUUTA 2018 Tommi Tuomi Historia on yhteiskunnallisten tsunamien ja hurrikaanien muokkaama abstrakti maisema, jossa seikkailevat ahneus, kateus ja epäluulo. Ensimmäisen maailmansodan synnyttämistä valtioista Suomi on omassa luokassaan, jos asiaa mittaa itsenäisyyden, katkeamattoman itsemääräämisoikeuden ja demokratian kriteereillä. Sadan vuoden perspektiivissä ne kuitenkin ratkesivat Suomessa jopa uniikin suotuisasti. Mikko Majander on Helsingin yliopiston poliittisen historian dosentti, joka työskentelee ajatuspaja Magmassa. Ja katso, pari viikkoa sitten Tsekin presidentti Miloš Zeman herätti syvää kansallista närää ja kansainvälistä ihmetystä, kun hän kieltäytyi osallistumasta Prahan kevään päättäneen miehityksen muistojuhlallisuuksiin. Kuinka Prahan kevään muisto pärjää Tsekkoslovakian perustamiselle. Itsenäisyyden juhlavuosi ei jähmettynyt perinteiseksi pönötykseksi, vaan siitä kasvoi kansalaisia positiivisesti aktivoinut tapahtumien kavalkadi, ellei hyvää itsetuntoa ruokkinut karnevaali. Eikä myllerrys ole kaikilta vieläkään ohitse, Ukrainassa käydään suorastaan sotaa. Ero itäisen Väli-Euroopan kehitykseen on ollut yhtä huima vaurastumisen ja sosiaalisen tasa-arvon osalta. Sinivalkoiset värit näkyivät kaukana maail mallakin. u u u SUOMESSA ON SUJUNUT paremmin. Sen pitäisi tarjota myös vertailevaa historiallista näkemystä siihen, mikä on sosiaalidemokratian potentiaalinen merkitys kestävälle yhteiskunnalle. Mikko Majander Sisällissodan ja vankileirien muistovuosi on kulkenut rakentavammissa merkeissä kuin kenties rohkeni toivoa. 35 6. Olimme istuneet päivän yhdessä seminaarihuoneessa, jossa hahmoteltiin kirjahanketta kansakuntien rakentumisesta ensimmäisen maailmansodan mainingeissa itsenäistyneissä maissa. Sisällissodan ja vankileirien muistovuosi taas on kulkenut rakentavammissa merkeissä kuin kenties rohkeni toivoa. Kansandemokratian kauden päättänyt 1989 vain myöhästyi vuodella. u u u OLEN TARJONNUT NÄKÖKULMAKSI vuosiin 1917– 1918 kahta samanaikaista vapauden kaihoa, kansallista ja sosiaalista, jotka kietoutuivat yhteen kimurantilla tavalla ja katsoivat lopulta toisiaan kiväärinpiippuja pitkin. Aforismi välipalaksi. Vielä jokin aika sitten ilmassa oli enemmän merkkejä valkoisesta revanssista, jota haluttiin Väinö Linnan ja kumppaneiden ”punaisesta valheesta”. Erimielinen palautekin on jaettu kohteliaassa sävyssä. KIRJALLISUUSSITAATTIEN TUNNISTUSTA JO VUODESTA 1992 1918 / 1968 / 2018 O dotelin keväällä Riikan lentokenttäbaarissa tsekkiläisen kollegan kanssa koneen lähtöä, kumpikin taholleen. Merkkija muistovuosia vietetään näinä aikoina myös muualla kuin Suomessa. Populistinen presidentti tunnetaan Vladimir Putinin ymmärtäjänä, ja Tsekin hallituskin nojaa kommunistisen puolueen tukeen. Suomi ankkuroitui mutkien kautta Pohjolaan, siinä missä muut jauhautuivat Saksan ja Venäjän sotakoneiden ja ideologioiden alle. Tsekeillä on tasavuosista suorastaan ylitarjontaa, sillä 1918, 1938, 1948 ja 1968 ovat kaikki maan historian käännekohtia
On kuitenkin muistettava, että vaa’ankieliasemaan nousi jo tuolloin ruotsidemokraatit lähes 13 prosentin kannatuksella. Edessä saattoi tuolloin olla jopa uudet vaalit, mutta tilanne laukesi joulukuun sopimuksella, jolla taattiin hallituksen budjetin läpimeno. Joka tapauksessa on selvää, että kun vaalitulos maanantaina aamuyöllä on selvä, tiivistyy laskenta mahdollisista hallitusvaihtoehdoista välittömästi. Neljä vuotta sitten punavihreä blokki (sosialidemokraatit, ympäristöpuolue ja vasemmistopuolue) saavutti vajaan neljän prosenttiyksikön erolla ykkössijan verrattuna porvarilliseen, kokoomuksen, keskustan, liberaalien ja kristillisdemokraattien muodostamaan ryhmittymään verrattuna. Ei silti mahdotonta, mikäli muut puolueet edelleen haluavat pitää ruotsidemokraatit ulkona. Toki tämä vaatisi taiteilua, koska. 36 6. Puolue, jonka kanssa yksikään muu ei virallisesti edelleenkään halua tehdä yhteistyötä, on kiilannut noin 20 prosentin kannatuksella jo kakkossijalle. Silti vaalipäivää jännitetään valtavasti: riittääkö tämä kansalaisille antamaan jatkokauden nykyhallitukselle. Jos äänestäjät pitävät kiinni suunnilleen nykyisistä kannoistaan, on punavihreän blokin jatko sellaisenaan melko epätodennäköistä. Tämä tuli tuoreelle hallitukselle vastaan jo ensimmäisessä budjettikäsittelyssä, kun ruotsidemokraatit tukivat porvariblokin budjettiesitystä. Merkillepantavaa onkin ruotsidemokraattien kasvanut kannatus. SYYSKUUTA 2018 Turvallisuudentunne ratkaisee Ruotsin vaalit R uotsissa on takana pian neljä vuotta punavihreää politiikkaa. Toki – kuten vaaleissa yleensäkin – se edellyttää porvariblokkia suurempaa ääniosuutta. Punavihreää keskiryhmien tuella. Maassa on 300 000 työpaikkaa enemmän kuin Stefan Löfvenin hallituksen aloittaessa. Löfvenin hallitus pääsi aloittamaan lupaamiaan uudistuksia, vaikkakin vastassa oli valtiopäivien enemmistö. Talous käy kuumana ja julkinen talous on vahva, muun muassa valtionvelka on alhaisimmillaan 40 vuoteen. Koulutuksen tulokset ovat mitattavasti aiempaa paremmat, ja nuorisotyöttömyys on 2000-luvun alhaisin. Julkisuudessa blokkien puheenjohtajat pitävät tiukasti kiinni nykyjaosta, mutta keskustan ja liberaalien on katsottu myös poikkeustilanteessa voivan lähteä demareiden ja ympäristöpuo lueen kanssa uuteen hallituskokonaisuuteen. Nyt blokkien puntit ovat mielipidemittauksissa lähes tasan. Joidenkin arvioitsijoiden mielestä se saattaa nousta jopa valtiopäivien suurimmaksi puolueeksi
Kysymys kuuluukin, käytetäänkö poliisien resurssit oikein, kun samaan aikaan kansalaiset lukevat toistuvasti uutisia jengien aseellisista välienselvittelyistä, autojen järjestelmällisestä polttamisesta ja yksittäisiin henkilöihin kohdistuneiden rikosten määrän kasvamisesta. Porvaripolitiikkaa kaikesta huolimatta. Tällä hetkellä kristillisdemokraatit keikkuvat rajan molemmilla puolilla, mutta myös liberaalit ja ympäristöpuolue ovat olleet vaarassa. Ja kysymys on tunteesta. Tämän lisäksi halutaan varmistaa hoidon toimivuus ja se, että ikääntyvästä väestäkin pidetään huolta. Valtiopäiville tulee mitä suurimmalla todennäköisyydellä oikeistoenemmistö, jolloin houkutus hakea vähintään hiljainen tuki ruotsidemokraateilta kasvaa. Tämän tunteen sanoittamiseen sosialidemokraatit nyt siis tähtäävät muistuttamalla, että vahva yhteiskunta, jossa ketään ei jätetä heitteille, luo myös edellytykset fyysiselle turvallisuudelle. Toki miljoona puhelua on soitettu, ovia koputeltu ja sosiaalista mediaa hyödynnetty aktiivisesti – onhan liikkeellä kolmien vaalien ehdokkaat. Vaaliohjelma julkistettiin kuitenkin vain 12 päivää ennen vaaleja. Lähtökohtana on koulutuksen tarjoaminen kaikille, kelvolliset ja kohtuuhintaset asunnot sekä mahdollisuus turvattuun työpaikkaan. Kutkuttavuutta lisää Ruotsin vaalijärjestelmä, jossa puolueen täytyy ylittää neljän prosentin äänikynnys saadakseen yhtään paikkaa valtiopäiville. Siksi väitän, että turvallisuudentunne ja luottamus sen takaajaan ratkaisevat vaalituloksen sunnuntaina. Demarit turvallisuuden äänitorvena Demareiden vaalikampanja on ennätyslyhyt. Oma arvioni on, että tämä vaihtoehto voi toteutua, mikäli hallituksella olisi enemmistö valtiopäivillä. SYYSKUUTA 2018 AFP / Petter Nilsson Turvallisuudentunne ratkaisee Ruotsin vaalit erot erityisesti talouspolitiikassa ovat suuria. Tämän tunteen sanoittamiseen sosialidemokraatit nyt siis tähtäävät.. Kirjoittaja on Pohjoismaiden Teollisuustyöntekijät – Nordic-In -organisaation pääsihteeri ja SDP:n entinen puoluesihteeri Kysymys on tunteesta. Kilpalaulanta poliisien määrästä on siinä mielessä omituinen, että Ruotsissa on jo nyt enemmän poliiseja asukasta kohti kuin missään muussa Pohjoismaassa. 37 6. Turvallisuudentunteesta. Tällä demarit halusivat toki nähdä muiden puolueiden päälinjat, mutta myös varmistua siitä, että saavat loppuajan aloitteen käsiinsä ilman, että muut omivat heidän ideoitaan. Perusajatus on kirkas: käytetäänkö neljän vuoden aikana kerätty liikkumavara yksilöitä hyödyttäviin veronkevennyksiin, vai satsataanko ne parempaan koulutukseen, hoiREIJO PAANANEN Puheenvuoro vaan – ja eläkkeisiin. Luonnollisesti puolueilla on halu päästä toteuttamaan haluamaansa politiikkaa, mikä on etenkin kokoomuksen johtajan suussa muotoutunut ajatukseksi, että kortit katsotaan loppuun asti. Näiden lisäksi blokkien välillä on selkeät erot suhteessa työsuhdeturvaan ja markkinavoimien asemaan terveydenhuollossa, koulutuksessa ja asumisessa. Turvallisuudentunteesta. Kristillisdemokraattien arvellaan pelastuneen vuoden 2014 vaaleissa muiden puolueiden tukiäänillä, mutta tilanteen ollessa näin tasainen, taitaa jokainen äänestää tiukasti ykkösvaihtoehtoaan. Keskustan ja liberaalien puheenjohtajat ovat panneet päänsä pantiksi, että ruotsidemokraateille ei kumarreta, joten tämä vaihtoehto saattaisi jopa hajottaa porvariryhmän
Kissa on vieraslaji Suomen luonnossa, eikä kotikissan tarvitse pyydystää ruokaa luonnosta elääkseen. Se lyö Tanskan mallin 100–0. Kissa ei luonnollisesti voi saalistusvietilleen mitään, mutta kissan omistaja on vastuussa jokaisesta kissan tappamasta linnusta. Myöhemmin ensimmäinen epäonnistunut aktiivimalli joudutaan lakkauttamaan valtavan kansalaisadressin takia ja mahdollisten tulevien lakkojen varalta ja suurten valitusmäärien takia. Mallissa kaikki porsaanreiät tukitaan, eikä mitään kannustinloukkuja enää ole. Kissa, joka liikkuu ilman valvontaa omistajansa kotipiirin rajojen ulkopuolella on lain mukaan jätetty heitteille, josta omistajalle voidaan määrätä sakkorangaistus. Tämän lisäksi kissat tappavat ja vahingoittavat esimerkiksi oravia ja jäniksiä. Malli on tasa-arvoinen ja yhdenvertainen eri puolilla maata ammattiin, sukupuoleen tai ikään katsomatta. KIRJOITUSTEN MAKSIMIMITTA ON 3000 MERKKIÄ. Aivan keskeisintä tässä uudessa mallissa on, että jos henkilö joutuu työttömäksi taloudellisista tai tuotannollisista syistä, hän pääsee ”Töihin heti”, mikä tarkoittaa sitä, että henkilö aloittaa heti seuraavana päivänä yhden tunnin palkkatyöt päivittäin uuden maakuntahallituksen määräämässä paikassa, järjestössä, yrityksessä tai yhdistyksessä. Lain mukaan lemmikillä pitää olla turvallinen pitopaikka. Erilaiset päivärahat tullaan yhdistämään, muun muassa ansiosidonnainen päiväraha, peruspäiväraha, kansalaispalkka, perusturva, sosiaaliturva ja työmarkkinatuki, saman suuruiseksi ”OoOoksi” (OO) eli osallistumisosingoksi. Miksi. Erilaiset päivärahat tullaan yhdistämään osallistumis osingoksi. Luonnonvarakeskuksen tutkimuksen mukaan kaikki Suomessa asuvat kotikissat, jotka kulkevat luonnossa vapaina, tappavat kuukausittain yli 140 000 lintua. Lausunnot pyydetään professorien yhdistykseltä, poliittisilta toimittajilta ja EU:sta, jottei malli ole missään tapauksessa komission vastainen. Hylätyt tai villiintyneet kissat lisääntyvät holtittomasti muodostaen isoja populaatioita, jotka ovat aliravittuja, sisäsiittoisia ja luonnevikaisia. Se voi esimerkiksi loukkaantua tai jäädä auton alle, saada erilaisia tauteja, joutua tappeluihin tai villin eläimen saaliiksi, tai karata. Suomen eläinsuojelulainsäädäntöä uudistetaan parhaillaan, ja siihen tulisi ehdottomasti sisällyttää kissojen sirutuspakko. Jos kissa juoksentelee esimerkiksi liikenteen seassa, se ei ole turvassa. On tavallista, että kissa jätetään rokottamatta, leikkaamatta ja tunnistusmerkitsemättä, ja usein kissan hoitoon ei muutenkaan olla valmiita panostamaan taloudellisesti. Se tule olemaan huikea ja ennen kuulumaton. On täysin virheellinen luulo, että kissa pärjäisi luonnossa omin päin. Karenssi poistetaan kokonaan käytöstä, koska se on ruma sana ja herättää kielteisiä mielikuvia. Kissojen vapaana liikkumiseen liittyy myös toinen erittäin suuri ongelma. 38 6. Tunnin työt järjestää aina 65 päivän ajaksi nimenomaan paikallinen maakunta, joten näitä tunnin työpaikkoja ei tarvitse työttömäksi jääneen itse hakea. Johanna Wasström Sipoo. SYYSKUUTA 2018 Mielipide KIRJOITA OMALLA NIMELLÄSI. Kissoista ei huolehdita läheskään yhtä hyvin kuin esimerkiksi koirista. On kansallinen häpeä, että Suomessa on kymmeniätuhansia hylättyjä tai villiintyneitä kissoja, joista monet kuolevat luonnossa. Keskeisten työreformien jälkeen aletaan suunnitella aktiivimalli kakkosta. Ei-toivottuja kissanpentuja tapetaan laittomasti mitä epäinhimillisimmillä tavoilla esimerkiksi hukuttamalla, hirttämällä, tukehduttamalla tai hakkaamalla hengiltä. Tutkimustiedon mukaan villiintyneet kissat tappavat 4–5 kertaa kotikissoja enemmän. Maaseudulla vallitsee edelleen käytäntö, että kissat päästetään kulkemaan vapaina luonnossa. Olisikin erittäin tärkeää, ettei kissanpentuja koskaan luovutettaisi ilmaiseksi. Uutta hanketta lähdetään viemään eteenpäin iskulauseella ”Töihin heti”. Kissa on Suomen suosituin mutta samalla aliarvostetuin lemmikkieläin. Hylätty kissa joutuu usein kärsimään kohtuuttomasti esimerkiksi nälästä, janosta, kylmyydestä, taudeista ja loukkaantumisista. Uudesta mallista tulee hyvin positiivinen. Ongelman taustalla on virheellisiä uskomuksia ja valitettavasti myös ihmisten välinpitämättömyyttä. Itse asiassa myös kansan kahtia jakautuminen on ollut koko ajan näkyvää ja merkittävää, eikä hallitus halua kaivaa verta nenästä. Vapaana kulkeva kissa on alttiina monille vaaroille. Kissa on Suomen suosituin mutta samalla aliarvostetuin lemmikkieläin. Työttömän aktiivisuudeksi lasketaan myös päivän aikana tehty tunnin mittainen talkootai vapaaehtoistyö ja myös leipäjonossa jonottaminen. Pakollinen tunnistusmerkintä olisi tärkeä askel kissojen arvostuksen ja huolenpidon lisäämiseksi. LÄHETÄ MIELIPITEESI OSOITTEESEEN MIELIPIDE@DEMOKRAATTI.FI TAI DEMOKRAATTI, PL 338, 00531 HELSINKI Töihin heti Miksei kissoista huolehdita. Aktiivisuusmalli tulee nousemaan luokkaan ”on lottovoitto syntyä Suomeen”. Uusilla menetelmillä päästään keveästi lähelle sadan prosentin työllisyysastetta, valitettavasti vain tulevat työeläkkeet jäävät pieniksi. Tavoitteena on kaiken kaikkiaan byrokratian vähentäminen. Leo Härmä Iisalmi Kesä on kohta ohi, ja alkaa kesäkissojen hylkääminen. Kissan arvostamisen puute näkyy esimerkiksi yleisessä käytännössä olla ottamatta kissanpennuista maksua
Suomessakin on uskontokuntia joissa naispappeutta ei hyväksytä, eikä homoseksuaaleilla ole seurakunnassa mitään tilaa, syrjintä ja Jumalan vihalla pelottelu on monessa seurakunnassa arkipäivää. Mutta omin voimin niitä kehitetään jatkuvasti lisää, ei edes ole luvattu enää sääntöjen vähentämistä, kuten hallituskauden alussa oli Sipilän ja Orpon puheissa esillä. Koulutus on Orpon puheissa tärkeällä sijalla, mutta hallitus on viime vuosina määrätietoisesti vähentänyt koulutusmäärärahoja, vaikkapa ammatilliseen koulutukseen annetut rahat ovat pienentyneet miljardeilla nykyhallituksen toimesta. Valtiontalous ei näytä elpymistä, velkaa otetaan edelleen vuosi vuodelta miljardikaupalla. Kokoomuksen puoluejohtaja Petteri Orpo kirjoitti Maaseudun Tulevaisuudessa kokoomuksn tavoitteista. Myös keskustapuolueen toimissa on täsmälleen sama kaiku. Työllisyyden hoitoon on tehty viime aikoina ihmeellisiä uusia sääntöjä, jotka vaikeuttavat satojen tuhansien työttömien elämää. Lisäksi evankelisluterilainen kirkko antaa mahdollisuuden uskonnonvapauteen sekä kriittiseen keskusteluun luterilaisuudesta ja ottaa myös muiden uskontokuntien ihmiset mukaan toimintaansa. Työttömyyden hoito on näennäistä tällä hetkellä, työvoimaministeriö ei saa aikaan mitään todellisia tuloksia, näpertelevät vain omissa ympyröissään epämääräisiä toimenpiteitään. Eli tässä käy niin, että peruskoululainen ei aina osaa edes lukea, kun ei ole rahaa, millä opettaa. On laskettu, että keskusta saa määräysvallan pääosassa maakuntia. Hallituspuolueet katsovat, että eläkkeellä olevien pienikin eläkkeen nosto aiheuttaa katastrofin, mutta holtiton valtion velanotto sitä ei tee – vaikka se on miljardikaupalla isompaa kuin pienten eläkkeiden nosto edes vähäisen summan verran. Jarno Strengell Kirkkovaltuutettu Mikkeli Hallitus vauhdittaa Suomen alasajoa Peruskoululainen ei aina osaa edes lukea, kun ei ole rahaa millä opettaa. Hallitus lupasi purkaa sääntelyä, mutta kuinka onkaan käynyt. Evankelisluterilaisen kirkon lapsi-, perhe-, vanhusja mielenterveystyötä ei voi vähätellä, kirkon vapaaehtoistoiminnan katoaminen olisi eriarvoistuvassa ja köyhyyden lisääntyvässä suomessa katastrofi, eikä sille löydy korvaavaa toimijaa. Vuona 2018 suomalaisessa evankelisluterilaisessa kirkossa on naispappeja, avoliitossa asuva voi osallistua jumalanpalvelustyöhön ja kirkolliskokouksen kielteisestä äänestyspäätöksestä 59–46 huolimatta homopareja on jo vihitty avioliittoon. Sääntely on koko ajan lisääntynyt, joka puolella tulee uusia määräyksiä ja sääntöjä, useimmiten vedotaan EU:n sääntötehtaaseen. Entistä enemmän tehdään tätä vastaan, kerätään asukkaita kaupunkeihin, joissa ilmastonmuutoksen vaikutukset kertautuvat sen sijaan että asuttaisiin väljissä oloissa maalla tai pienissä asukastiivistymissä. Evankelisluterilaisen kirkon merkitys nykyisessä suomalaisessa yhteiskunnassa korostuu vuosi vuodelta, kirkko on muutakin kuin kaste-, rippi-, hääja hautajaisjuhlat. Sanoissaan Orpo ja puolueensa ovat ilmastonmuutokseen vaikuttamisen kannalla, mutta teot puhuvat toista. Orpo kirjoittaa oman puolueensa nimissä, mutta asia on keskustassa samanlaista. Eikä tämä vielä riitä, myös yliopistoilta ja jopa peruskoulusta on viety rahoja tehostamisen merkeissä. Lähes kaikki toimenpiteet ovat vain tilastojen putsausta, jotta saataisiin kuva kuin olisi jotain todellista tapahtunut. Tällaisethan eivät koske palkkatyössä olevia. 39 6. Ilmeisesti nykyhallituksemme ajattelee, että ne, joilla on vain vähän, pystyvät tulemaan toimeen vielä vähemmällä. Kirkko on tullut lähemmäksi ihmisen arkipäivää, unohtamatta Raamatun sanomaa. Ilmastonmuutos ja muuttoliike niin ulkomailla kuin kotimaassa, kaupungistuminen sekä teknologian kehittyminen kiivaaseen tahtiin ovat tällä hetkellä tärkeimpiä. SYYSKUUTA 2018 Evankelisluterilainen kirkko on suvaitsevainen Evankelisluterilaiseen kirkkoon kuuluu noin seitsemänkymmentä prosenttia suomalaisista. Kaikesta päätellen valtio syytää rahaa vääriin kohteisiin, kun mikään ei tunnu riittävän. Evankelisluterilaisen kirkon toiminta on muutoksessa, kirkko on oppinut ja oppii virhearvioinneistaan. Tähänhän meitä ollaan viemässä kovaa vauhtia aivan näinä päivinä. Tämä johtaa yhden puolueen hallintovaltaan, useinhan se on mielivaltaa jopa tänäkin päivänä. Suomalaisille evankelisluterilaisen kirkon suvaitsevaisuus on itsestäänselvyys, unohdetaan että maailmalla on valtioita, joissa valtauskontoon kohdistuvasta arvostelusta voi saada kuolemantuomion, eikä uskonnonvapautta tai naisten tasa – arvoa kunnioiteta. Valto Salonperä Kempele LISÄÄ MIELIPITEITÄ OSOITTEESSA DEMOKRAATTI.FI. Mihin me olemme menossa. Tämä vie kohti tuhoa. Keskustapuolue haluaa vallata Suomen, se tapahtuu maakuntajärjestelmässä
Silloin ne on myös helpompi korjata. Digitalisaatio ei vielä pitkään aikaan pysty tavoittamaan kaikkia kansalaisia. Tiedän tämän, koska digimaailma on täysin vieras 85-vuotiaalle isoäidilleni. Ongelmat on tehty näkyväksi. Verkkokaupat, sähköinen asiointi ja älylaitteet kuuluvat monen arkeen. Hän joutuu menemään pankkiin laskujensa kanssa, ja jokaisesta maksetusta laskusta veloitetaan monta euroa lisämaksua. Nopeasti muuttuvassa maailmassa tarvitaan valtakunnallista vanhusasiavaltuutettua, joka nostaa näitä, erityisesti ikäihmisten kohtaamia haasteita esille. Suomessa on esimerkiksi lapsiasiavaltuutettu, joka on tehnyt erinomaista työtä lasten eteen. Esimerkiksi pankkipalveluiden siirtyminen verkkoon on heikentänyt monen ihmisen mahdollisuuksia hoitaa asioitaan, kasvaneista kustannuksista puhumattakaan. Hän toimii äänitorvena niille, joiden oma ääni ei kanna. Muuttuvan maailman haasteiden ohella meillä on suuria epäkohtia vanhustyön puolella. Huolta lisää se, että lähipankit häviävät nopeaan tahtiin. Samanlainen äänitorvi tarvitaan ikäihmisille. Tilastokeskuksen mukaan 65 prosenttia 74–89-vuotiaista ja 25 prosenttia 65–74-vuotiaista kansalaisista ei ole koskaan käyttänyt internetiä. Siksi yhteiskunnan on pidettävä huolta, että myös ne henkilöt, joilla ei ole tietokonetta, älypuhelinta tai internet-yhteyttä saavat yhdenvertaisia palveluita. Kasvotusten annettavia palveluita karsitaan vauhdilla. Hän ei ole koskaan käyttänyt tietokonetta tai älypuhelinta. Hänen ansiostaan monet tärkeät asiat ovat nousseet valtakunnalliseen keskusteluun. Monissa kunnissa järjestetään ”digikoulutusta”, mutta silti tarvitaan riittävästi aikaa täysin sähköisiin palveluihin siirtymiseen, jotta jokainen pysyy yhteiskunnan muutoksessa mukana. Minne hän sitten menee hoitamaan pankkiasioitaan. Se tuntuu kohtuuttomalta. SYYSKUUTA 2018 ANETTE KARLSSON Puheenvuoro Digimaailma kolkuttaa ikäihmisten ovelle D igitalisaatio on tullut jäädäkseen, sitä ei voi kiistää. Näihin on puututtava määrätietoisesti seuraavalla hallituskaudella. Uusi, nopeasti muuttuva maailma pelottaa monia. Yhteiskuntaamme on syntynyt uusi osattomien ihmisten ryhmä, eli digisyrjäytyneet. Täysin digitaalisiin palveluihin siirtyminen on tapahtunut liian nopeasti. 40 6. Suomessa pitää voida vanheta turvallisesti ja arvokkaasti! Anette Karlsson Kirjoittaja on Uudenmaan Demarinaisten puheenjohtaja Yhteiskuntaamme on syntynyt uusi osattomien ihmisten ryhmä, eli digisyrjäytyneet.. Huoli omasta pärjäämisestä kasvaa. Vielä vähän aikaa sitten hänellä oli käytössä pelkkä lankapuhelin. Eikä se ole huono asia – kunhan muistamme, että läheskään kaikilla kansalaisilla ei ole mahdollisuutta käyttää tietotekniikkaa iän, toimintakyvyn rajoitteiden tai taloudellisten syiden takia. Nyt se on vaihdettu helppokäyttöiseen kännykkään. Pankkien palvelumaksut ja digimaailman ulkopuolella olevien ihmisten kohtaamat haasteet laskujen hoitamisessa voivat pahimmassa tapauksessa johtaa ulosottokierteeseen
Ei ole oikein, että alle kolmevuotiaan lapsen hoito vapaan käyttäjistä 92 prosenttia on naisia. Tahdoton poliittinen ja taloudellinen eliitti ei halua muuttaa demokratian ja vapauden tilaa, joka kasvattaa taloudellista eriarvoisuutta niin kansallisesti kuin kansojen väli sestikin. On helpompi vetäytyä esimerkiksi uskonnon tai pelien maailmaan, jos järjes telmä tuottaa edes jonkinlaiset elämän edellytykset. Työttömyys voi myös osua kenen tahansa omalle koh dalle. Kun yhteis kunta jakaa tukia, päätös perhe vapaan käyttäjästä ei voi olla per heen sisäinen. Tiedon hallinnan ja levit tämisen demokratialle asettama ongelma kevenee taloudellisen tasaarvoistumisen myötä, kan sainvälisestikin. Lasten hankkimisen ja hoitami sen kustannukset on jaettava ta saisemmin vanhempien kesken, jolloin työnantajan houkutus syr jiä naisia poistuu. Tähän tilaan on pyritty ja päästy verotuksella ja tulojen uudelleen jaolla, kan sallisten etujen etusijalle asetta misella, protektionismilla, kehi tysyhteistyön määrärahoja kas vattamalla sekä monikansallis ten yritysten suitsimisella kan sallisiksi yksiköiksi. ”Demokraatti sen” vallan käyttäjillä on tähän edellytykset, mutta omistami selle on ”demokraattisesti” luotu myös valta manipuloida tieto ja sen levittäjät mieleisikseen vuo rovaikutuksessa hallinnollisen vallan kanssa. Tunnin vii kossa töitä tekevän tai 0sopi muslaisen 0tuntia työtä sisältä vän työsopimuksen laskeminen työlliseksi on myös tehokkaasti kaunistanut työttömyystilastoja. Perhevapaiden tasaisempi ja kaminen parantaa naisten ura kehitystä ja nostaa siten naisten palkkoja ja eläkkeitä. Jossain jo jonkin muun ta pauksen yhteydessä kehuttiin ihmisen kansalaistottelematto muutta, kun viranomaispäätös ei miellyttänyt. Demokratian menestyksen ja hyväksyttävyyden aikoja ovat olleet tulo ja varallisuuserojen kaventumisen ajat. Millaista totte lemattomuutta tulemme näke mään, jos työttömien vaino me nee tälle tasolle. On pakko toivoa ettei juttu ole tosi! Siitä ei hyvää seuraa, jos Suo messa lähdetään linjalle, jossa or jatyöstä kieltäytyminen johtaa holhoukseen asettamiseen. Hallitus haluaa taas vaihteeksi kaunistaa työttömyystilastoja, siis alentaa työttömyyttä – vai mitä se nyt onkaan, kun vaalit lähestyvät. Tasaarvon parantuminen on junnannut jo kauan paikallaan – aika on vihdoinkin kypsä perhe vapaauudistukselle. Informaation runsaus on tehnyt ”vaalikarjan”, äänestäjät epävar memmiksi, ja äänestysprosentit ovat laskeneet tiedon lisään tyessä. Demokratian edellytykset ovat ajan myötä muuttuneet eli äänioikeus, vaalirahoitus tai ketä ja keiden on lupa lobata. Näiden keinojen teho on nä kynyt työttömien tulojen vähe nemisenä, useana karenssipää töksenä ja yleisen pahoinvoin nin lisääntymisenä. Lobbaus, joka on suoraa vai kuttamista päättäjiin, on kasva nut instituutioksi, jota säädel lään heikosti. Tällainen syrjintä poistuu perhevapaauudistuksella. SYYSKUUTA 2018 Mielipide KIRJOITA OMALLA NIMELLÄSI. Yksi ongelma on myös ulko valtojen vaikuttaminen kansalli siin vaaleihin. Naisen palkkaeuro on noin 83 senttiä ja naisen työeläkeeuro 67 senttiä. 41 6. KIRJOITUSTEN MAKSIMIMITTA ON 3000 MERKKIÄ. Tiina Arlin säpiirin tietoa” heidän käsityk siensä muokkaamiseksi. Tätä on tapahtu nut kautta aikojen tiedostettuna tai tiedostamatta. Toivottavasti uusin työllisyy den parantamiskeino ei ole pal katon pakkotyö holhoukseen asettamisen uhalla. Useimmiten syynä on lasten hankinta tai hoitami nen. Sellaisen ku van saa, kun esimerkiksi lukee Seuralehden jutun asiasta. Demokratian välttämättö myyksiä ovat tieto ja sen hallinta, tiedon levityksen hallinta tai sen tuhoaminen, kirjojen polttami nen, sähköisen tiedon tuhoami nen tai kriminalisoimalla ”val heellinen” tieto. LÄHETÄ MIELIPITEESI OSOITTEESEEN MIELIPIDE@DEMOKRAATTI.FI TAI DEMOKRAATTI, PL 338, 00531 HELSINKI LISÄÄ MIELIPITEITÄ OSOITTEESSA DEMOKRAATTI.FI Demokratian rajat ja reunaehdot ” Demokratialla ei mene hyvin, kun puolet kansalaisista vetäytyy demokratian pakolaisiksi ja jättää äänestämättä. Siitä on seu rannut kansalaisyhteiskunnan kasvu ja äänestysaktiivisuuden nousu. Ulla Kaukola kaupunginvaltuutettu (sd.) Alle 3-vuotiaan lapsen hoitovapaan käyttäjistä 92 prosenttia on naisia.. Missä ovat työttömän ih misoikeudet ja itsemääräämis oikeus. ”Punaisen viivan” voima on hiipunut tiedon määrän ja sen hallinnan myötä. Demokratian väitetään olevan paras koetuista hallintojärjes telmistä. Olemme kuitenkin saaneet havaita, että aina joku määrittää sen rajat (ketkä saa vat osallistua) ja reunaehdot (miten ja mitä tietoa jaetaan ja kenen rahoilla). Tämä on tarkoittanut poliittisen ja de mokraattisen kentän laajentu mista ja taloudellisten toimijoi den hallitsemista. Hannu Ikonen Lieksa (sd) Vauhtia perhevapaauudistukseen Valtaosa tasaarvovaltuutetun saamista yhteydenotoista liit tyy naisten kokemaan syrjintään työelämässä. Politiikka on kriisissä ja jos politiikka on kriisissä, demo kratia, itse järjestelmä on silloin suuremmassa kriisissä. Ulkoa on ra hoitettu sisar tai veljespuoluei den vaaleja. Miksi niin monelta unohtuu, että työtön on tunteva ihminen ja yksilö. Demokratialla ja sen ihanteilla ei mene hyvin, kun puolet kansa laisista vetäytyy demokratian pa kolaisiksi ja jättää äänestämättä. Tämä tarkoittaa sitä, että päättäjille jaetaan ”si Tuleeko suomalaisista työttömistä turvapaikanhakijoita. Aiemmat keinot vähentää työttömyyttä ovat olleet muun muassa työttömän tiheämpi ti litysvelvollisuus Tetoimistoon (= työttömien ”haastattelut), Tetoimiston omat palvelut si vujen vahtiminen (= varmista, et tei vain rasti unohdu jostain ruu dusta) ja aktiivimalli 1 ja suunnit teilla oleva aktiivimalli 2
Pertti Rönkkö Kirjoittaja on Berliinissä asuva toimittaja Missä on puolustusbudjetin katto. Hävittäjiä ostetaan liian monta kappaletta. Vaikuttaa, että suurten investointien takia maanpuolustusmenojen kasvulle ei ole mitään ylärajaa. Irakilaismiehellä on ennestään ehdollinen vankeustuomio pahoinpitelystä ja muista rikoksista. Samassa yhteydessä kuvattiin sosiaalisessa mediassa kulovalkean tavoin levinnyt lyhyt videon pätkä, jossa joku mielenosoittajista ryntää tuntemattoman ihmisen perään saamatta häntä kuitenkaan kiinni. Esimerkiksi Itävalta tulee hyvin toimeen 14 torjuntahävittäjällään. Liittokansleri Angela Merkel ja hänen päätiedottajansa Steffen Seibert ovat ajautumassa tukalaan tilanteeseen tuomittuaan Chemnitzissä tapahtuneeksi väitetyn ulkomaalaisten ajojahdin pelkkien huhujen perusteella. LÄHETÄ MIELIPITEESI OSOITTEESEEN MIELIPIDE@DEMOKRAATTI.FI TAI DEMOKRAATTI, PL 338, 00531 HELSINKI LISÄÄ MIELIPITEITÄ OSOITTEESSA DEMOKRAATTI.FI Antifa-uutisia liittokanslerinvirastosta. Kalliin hankintahinnan lisäksi korvettien käyttökustannukset, huolto, uudet asejärjestelmät ja niiden päivitykset maksavat vuosien saatossa moninkertaisesti hankintamenoa enemmän. Tuhansien tavallisten kaupunkilaisten joukkoon liittyi Vaihtoehto Saksalle-puolueen AfD:n ja islamkriittisen Pegida-liikkeen kannattajia sekä poliisin arvion mukaan muutamia kymmeniä tunnettuja uusnatseja ja huligaaneja. Ensivuoden puolustusbudjetti sisältää muun muassa neljän uuden sotalaivan hankintamenoja 260 miljoonaa euroa. Kalliin korvettihankinnan lisäksi Suomeen ollaan lähivuosina hankkimassa 60 uutta torjuntahävittäjää. Paikallinen Freie Presse-lehti ilmoitti kuten myös poliisi ja syyttäjä, ettei väitetystä ajojahdista ole näyttöä. Chemnitziläiset eivät halunneet merkitä turvallisuudentunnettaan järkyttänyttä puukotusta pelkästään tiedokseen vaan järjestivät tuhansia osanottajia keränneen ”Jo riittää” mielenosoituksen. Miten on mahdollista että puolustusbudjetti kasvaa voimakkaasti, vaikka kaikki muut hallinnonalat joutuvat kärvistelemään rahoituksen puutteessa. Antifa alkoi levittää välittömästi tietoa, että mielenosoittajat jahtaavat ulkomaalaisia ja ulkomaalaisilta näyttäviä. Kimmo Hantunen Helsinki. Ilmeisesti arviointikykyä heikensi kristillisdemokraatteja, demareita, vihreitä, liberaaleja ja vasemmistopuoluelaisia yhdistävä into vetää matto hinnalla millä hyvänsä vaaleissa hyvin menestyneen ja kyselyissä kannatustaan lisäävään AfD-puolueen alta. 42 6. Paradoksi on, että hänen ei olisi pitänyt olla enää lainkaan Saksassa, sillä hän oli jättänyt ennen Saksaan tuloaan turvapaikka-anomuksen Bulgariassa. Pakkastalvena jäät estävät korvettien operaatiot ja suuret satametriset laivat ovat helppo maali keskellä pientä Itämerta. Teosta on pidätetty irakilainen ja syyrialainen turvapaikanhakija. Uudet sotalaivat ovat satametrisiä korvetteja, joiden rakentaminen maksaa yhteensä 1,2 miljardia euroa. KIRJOITUSTEN MAKSIMIMITTA ON 3000 MERKKIÄ. Tunteet kävivät kuumina puoli ja toisin. Niin Merkelin kuin monet muut poliitikot ja median harhaan johtaneen uutisen lähtökohta oli chemniziläisen pankin edessä tapahtunut puukotus, jossa kuoli yksi ja haavoittui kaksi saksalaismiestä. Kuinka hyvin lääke tehoaa, nähdään muutaman viikon kuluttu Baijerin ja Hessenin osavaltiovaaleissa. Tälle ei mielestäni ole perusteita, koska Suomen turvallisuustilanne ei ole muut tunut. Miksi ihmeessä Suomi hankkii sotalaivoja, joiden koko ja suorituskyky on mitoitettu Atlantin ja Tyynen valtameren olosuhteisiin. Ryhmien väliin komennettiin satoja mellakkapoliiseja. Voi olla mahdollista, että 60 uuden hävittäjän yhteenlasketut elinkaarikustannukset asejärjestelmien päivityksiin maksavat jopa 30 miljardia euroa. Antifan liikkeelle laittama ja Merkelin vahvistama valeuutinen tarjosi pistämättömän mahdollisuuden yhdistää Saksan nykyistä pakolaisja maahanmuuttopolitiikkaa ankarasti arvosteleva AfD julkisessa keskustelussa ja sitä kautta ihmisten mielissä äärioikeistoon, uusnatseihin ja ulkomaalaisilta näyttävien ajojahtiin. Hallituksen budjettiesityksen mukaan puolustusministeriön määrärahat kasvavat kymmenen prosenttia eli 3,1 miljardiin euroon. Uutistoimistot tarttuivat taustoja tarkistamatta asiaan ja jakoivat sen faktana asiakkailleen. Kukapa täyspäinen enää sellaista puoluetta äänestäisi. Lehden päätoimittaja kirjoitti, että lehti ei puhu muun median ykkösuutiseksi nostamasta ajojahdista, koska sellaista ei tapahtunut. Merkelin tuomittua arvovallallaan tapauksen toimituksissa ei nähty vaivaa uutisen paikkansapitävyyden selvittämiseksi. Kuten Saksassa tavallista, paikalle saapui myös vastamielenosoittajia joukossaan väkivaltaisia äärivasemmistolaisia. Niissä oletettiin, että liittokanslerilla on faktat tiedossaan, ja hän tietää, mistä puhuu. SYYSKUUTA 2018 Mielipide KIRJOITA OMALLA NIMELLÄSI. Edes Merkelillä ja hänen tiedottajallaan ei riittänyt malttia odottaa vahvistusta ajojahti-uutisen paikkansa pitävyydestä. Mielestäni uudet korvetit ovat tarpeettomia. Karkotus oli jäänyt kuitenkin panematta toimeen kuten monen muunkin karkotettavaksi määrätyn kohdalla
klo 10. Shakin Työväentalosarjan 3. Kahvitarjoilu klo 13.3014.30. Tilaisuudessa on kahvitarjoilu. on kansanedustaja Anneli Kiljunen. 20100 Turku, turku@pam.fi Maksa tilauksesi ympäristöystävällisellä e-laskulla! Valitset vain (ensimmäisen paperilaskun jälkeen) e-laskun käyttöön verkkopankissasi ja seuraava lasku toimitetaan sähköisesti suoraan verkkopankkiisi. Backlundinpolku 1 A 67700 Kokkola http://kokkola.sdp.fi Puheenjohtaja Emma Haapasaari 040 535 8669 Varapuheenjohtaja Sakari Ruisaho 040 838 7697 Sihteeri Suvi Nissilä 040 861 1506 Taloudenhoitaja Esa Kant 040 778 9810 SAK:n ja liittojen aluetoimistot palvelevat Sinua muun muassa työttömyysturvaan, työsuhdeturvaan ja koulutukseen liittyvissä kysymyksissä. Varaamme oikeuden lyhentää ja jättää julkaisematta tekstejä. Juhlalehden 2019 toimituskunnan kokous ti 11.9. Alustajina dosentti Anne Heimo, WT puheenjohtaja Armas Lahoniitty, FM Riku Kauhanen ja dosentti Ulla-Maija Peltonen. Tervetuloa! . klo 17 (kahvitarjoilu 16.30). UUSIMAA . klo 12 alkaen. Turun sotavankileiri 1918 -seminaari ja muistotilaisuus 15.9. Viikkolehti ja www.demokraatti.fi Lahjoita Kansan Sivistysrahastoon – olet tukemassa suomalaista kulttuurija sivistystyötä Säätiö jakaa vuosittain satoja apurahoja tavallisten, työikäisten suomalaisten luovuuden tukemiseen. klo 13–15 Karakalliossa, Palvelutalo Hopeakotkan ravintolassa, Kotkapolku 2. von WrightSali), järj. TUL:n Seurapäivät Hämeenlinnassa 24.–25.11., ilmoittautuminen avattu ja ohjelma sivuilla www.tul.fi. SYYSKUUTA 2018 Lakiasiat LAKIASIAINTOIMISTO SEIJA KÄRNÄ OY Helsinki-Akaa-Nurmijärvi Kaikki lakiasianne. YPSY. klo 13 Jokelan työväentalolla, Siljalantie 2, Jokela. Ennakkoilmoittautumiset seminaariin 13.9. Tervetuloa mukaan! . . Toimisto suljettuna to 6.9. Tilaisuus on kaikille avoin. 020 77 41323 fax 020 77 41330 Työttömyyskassa 020 690 455 etun.sukunimi@teollisuusliitto.fi Avoinna ma–ti klo 9–12 ja 13–16 to–pe klo 9–12 ja 13–16 ke suljettu Yliopistonkatu 33 G, 4. Yhdistystoiminta Järjestöjen ja yhdistysten kevät-, syysja vuosikokousilmoitukset ovat maksullisia. Musiikkia Rafaelin Enkelit. Turun seudun Wanhat toverit. Hallitus toivottaa kaikki jäsenet tervetulleksi aloitamaan uutta toimikautta. kuukausikokous, su 9.9. 0400 720 460 tai reino.lemmetyinen@ saunalahti.fi (tarjoilun vuoksi). klo 10–17 Tampereen Työväentalon 5. 231 4074 Myös liikeajan jälkeen TURKU www.perttala.fi VAASAN SOS.DEM. krs. Maksullisen ilmoituksen lisäksi ilmoitukset julkaistaan muistutuksena Yhdistystoiminta-palstalla enintään kaksi kertaa maksutta. mennessä jukka.nieminen@tul.fi tai 045 773 021 22 Nokian Koukun majan patikointiin su 16.9. klo 18 Paasitornissa (V. HELSINKI . Toivomme,että etenkin hallitusen jäsenet tulisivat paikalle sillä meillä olisi päätettäviä asioita. yhdessä Turun yliopisto ja Turun Seudun Wanhat Toverit. menn. Huom! klo 12.45 Alustus/keskustelu, kansanedustaja Erkki Tuomioja. klo 17.00 Työväentalon Miinassa. kaupunginjohtaja Eero Mattila. Tervetuloa! KYMENLAAKSO . Mahdollisuus tutustua ”Piikkilanka-aidan takana Turun vankileiri ja pakkotyölaitos 1918–1923-näyttelyyn. (02) 4501 541, 4501 540 fax (02) 4501 543 etunimi.sukunimi@akt.fi Avoinna ma–pe klo 8.20–16.00 Humalistonkatu 6, 20100 Turku puh. . Vieraaksemme saamme Uudenmaan Piirin toiminnanjohtaja Lea Väänäsen, joka tulee kertomaan puolueen tämän hetken kuulumisia ja muita ajankohtaisia asioita. J. Tervetuloa! PIRKANMAA . Työväenyhdistys ry. klo 17.30. Seuraava kerhotapaaminen ma 10.9. 0400-423835 Hautauspalvelut Perustettu 1932 80v HAUTAUSTOIMISTO Annikki Perttala-Koskinen Oy Linnankatu 3 Brahenkadun kulma Puh. Kuusankosken Wanhat Toverit kokoontuvat syyskauden ensimmäiseen kerhoon 11.9. Hamarin ja Gammelbackan Demarit ry Hammars och Gammelbacka socialdemokrater rf. Karakallion Eläkkeensaajat ry :n joka keskiviikko klo 13–15 järjestämä suosittu iloa ja ystäviä elämään tuova keskiviikkokerho aloittaa syyskauden toiminnan 12.9. Ilmoittautumiset ke 12.9. Kokouksen alussa avoin tilaisuus, Vanhuspalvelut Porvoossa, alustajana Porvoon kaupungin sote-johtaja Ann-Sofie Silvennoinen. klo 12 Työväenliikkeen Kirjastossa. KUNNALLIS-JÄRJESTÖ ry Pitkäkatu 50 65100 VAASA http://vaasa.sdp.fi sdp.vaasa@netikka.fi Puheenjohtaja Oili Airaksinen-Rajala 040 560 5513 Varapuheenjohtaja Matias Kvist 040 840 1994 Sihteeri Karita Blom 06 312 8314 040 572 8314 Taloudenhoitaja Erik Cederholm 050 036 5944 KOKKOLAN SOS.DEM KUNNALLISJÄRJESTÖ ry. Kettumäen Palvelukeskuksessa klo 14. Asiantuntija-alustajat kirjailija-toimittaja Helena Petäistö ja toimittaja Petri Burtsov (Yle) johdattelevat pohtimaan kahden merkittävän EU-maan sisäja ulkopolitiikkaa. Turun Seudun Wanhat Toverit -kerho. TUL-Tampere. Macronin Ranska ja populistien Italia – EU-politiikka, talous ja vasemmiston rooli Avoin keskustelutilaisuus to 27.9. Tilaisuuden järj. Edustamme työväenliikkeen arvoja ja teemme omalta osaltamme Suomesta parempaa paikkaa. klo 12–13 Sirkkalan kampuksella, Kaivokatu 12, Turku. Muistotilaisuus klo 15–16 Turun vankileirillä kuolleiden muistomerkillä Kurjenkaivon kentällä. Tilaisuus on kaikille avoin! Ei ennakkoilmoittautumisia.. Yhdistyskeskus, WSOY-talo, Kaivokatu 37, Porvoo. www.sak.fi Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry Autoja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry Teollisuusliitto ry www.akt.fi www.teollisuusliitto.fi Jäsenyys ja liittyminen 030 100 600 Jäsenten työsuhdeasiat 030 100 620 Työttömyysturva 020 690 211 Vaihde 020 774 002 etunimi.sukunimi@pam.fi Palvelualojen ammattiliitto PAM ry www.pam.fi www.jhl.fi SAK:N LOUNAIS-SUOMEN TOIMINTA-ALUE / TURKU Liity SAK:n ammattiliiton jäseneksi! Maariankatu 6 b, 20100 Turku etunimi.sukunimi@sak.fi Outi Rannikko 040 5434 875 Puistokatu 6 A, 20100 Turku, puh. Seurapalvelun toimintaryhmän kokous ke 12.9. klo 13.30 Työväentalon Miinassa. Tervetuloa! . Kahvitarjoilu. Keski-Uudenmaan Wanhat Toverit kokoontuvat ke 12.9. VARSINAIS-SUOMI . Keskustelun moderoijana toimii entinen meppi Ulpu Iivari. 9.10. Lisäksi sinulla on mah dollisuus hyödyntää liiton tarjoamia edullisia lomaja harrastusmahdollisuuksia. kerroksen Miinassa. Musiikki Rafaelin Enkelit, asessori Reino Lemmetyinen, emeritus arkkipiispa John Wikström, kukkatervehdykset klo 16–17 Piikkilanka-aidan takana: Turun vankileirin ja pakkotyölaitos 1918–1923 opastettuja kierroksia. Riitaja rikosoikeudenkäynnit 25 vuoden kokemuksella. Tutustu toimintaamme ja ota yhteyttä sähköpostitse info@sivistysrahasto.fi tai puhelimitse 050 3200 272. Helsingin Kotien Puolesta ry:n toiminta aloitetaan syyskaudella 12.9. järjestävät yhteisen jäsenkokouksen (Budjettityökokous) Myllytien toimintakeskuksen luokkahuoneessa (Cooperin kulmalla) ke 12.9. Panimoravintola koulussa, Eerikinkatu 18, Turku. Järvenpään Työväenyhdistys ry ja Terijoen Sos.dem. Ikäihmisten elämänlaatuun liittyvistä asioistakin puhellaan ja pysytään ajan hermolla. Tervetuloa eläkkeellä olevat ja eläkeikää lähestyvät henkilöt nauttimaan iloisista iltapäivistä ja saamaan ajankohtaista tietoa. Aiheena: kaupungin kiinteistöt. 010 770 3700, fax 010 770 3701, etunimi.sukunimi@jhl.fi Maariankatu 6 b, 20100 Turku puh. 44 6. Mukana ent. osakilpailu la 8.3. Tilaisuuden järjestää Hamarin ja Gammelbackan Demarit ja Porvoon Työväenyhdistys. Lounas klo 11.30–12.30. Lähetä tapahtumailmoituksesi seuraavaan lehteen perjantaina klo 12 mennessä osoitteessa http://ilmoitusmyynti.demokraatti.fi/yhdistyksille, sähköpostilla yhdistyspalsta@demokraatti.fi tai faksilla 09 701 0569. Tervetuloa viihtymään kivassa ja turvallisessa seurassa, laulamaan hanuristin säestyksellä yhdessä muiden kanssa sekä nauttimaan laulajien, lausujien, vitsin kertojien ja tarinan veistäjien esityksistä
Erk ki Tuo mio ja, 71 3. 10. Ratkaistuja ristikoita odotetaan toimitukseen seuraavan viikon perjantaihin mennessä. Minä päivänä järjestetään seuraavat eduskuntavaalit (jos hallitus pysyy siihen saakka kasassa). Ulp u Iiv ari, Riit ta Myl ler , Saa raMar ia Par kki nen , Mik ko Rön nho lm Sudoku 1. Kuka on tällä hetkellä SDP:n iäkkäin kansanedustaja. Kuka RKP:n kansanedustaja on ilmoittanut, ettei lähde kevään eduskuntavaaleihin. SYYSKUUTA 2018 Ristikko 36/2018 Kuvaristikko ilmestyy joka torstai. Kuka rallin maailmanmestari on toiminut EUparlamentin jäsenenä vuosina 1999–2009. 6. Luettele SDP:n ensimmäiset edustajat Euroopan parlamentissa vuonna 1995. Nimi: Osoite: Postitoimipaikka: Tietovisa VEIJO WIREN veijo.wiren@gmail.com Ratkaisuja Tie tov isa n Vas tau kse t: 1. Ratkaistut ristikot lähetetään osoitteella Demokraatti / Ristikko, PL 338, 00531 Helsinki. 20 07 7. Hel vi Sip ilä , Lib . Minä vuonna ovat syntyneet SDP:n kansanedustajat Antti Rinne ja Timo Harakka. Oikein vastanneiden kesken arvotaan yksi 10 euron lahjakortti. 9. Onnea voittajalle!. Ste fan Wal lin 6. 10. Merkitse kuoren päälle ristikon numero. 3 milj ard ia eur oa 8. Kuka hän oli. 4.2 019 5. 8. 4. 3. 5. Ilm ari Nur min en, 27 4. Kuka on SDP:n kansanedustajista nuorin. Ari Vat ane n 9. 45 6. Ratkaisu Ristikon 34/2018 ratkaisu: Torstaina 23.8. julkaistun ristikon 10 euron lahjakortin voitti Anina Helkavuori Helsingistä. Heitä on neljä. 196 2 2. 7. 2. 14. Vuonna 1982 oli nainen ensimmäistä kertaa ehdolla presidentiksi. Milloin Tommy Tabermann (sd.) valittiin eduskuntaan. Kuinka isoja säästöjä nykyhallitus kaavailee saavansa sote-uudistuksen toteutuessa
KESKIVIIKKO 12.9. Elokuva on Areenassa myös suomeksi dubattuna. Ne ovat monin tavoin kiitollisuuden velassa Anthony Bourdainille. Hän näytti tun teensa, kun näki, kuinka epäin himillisissä oloissa monin pai koin ihmiset yrittävät sinni tellä. Gallian sankarit ylittävät kanaalin auttaakseen brittiserkkuja taistelussa roomalaisia vastaan. Keskustelu ei soljunut vain ruoan ympä rillä, vaan maailmanmatkaaja tuntui olevan aidosti kiinnos tunut siitä, mitä kussakin koh demaassa on meneillään. 00.35 Jahti 01.30 Isänmaan puolesta (12) 02.50 Arrow (12) 03.45 Rikoksista pahin (12) 04.35–05.30 60 päivää kiven sisässä NELONEN 06.00 Hisse Hoksausmaassa x 2 06.25 Transformers Rescue Bots (7) 06.50 Angry Birds Piggy Tales x 2 07.00 Madagascarin Pingviinit 07.25 Vili Vilperin seikkailut (7) 07.40 Sonic Boom (7) 07.50 Ritariprinsessa Nella 08.15 Rusty Rivets 08.35 My Little Pony 09.00 Heikoin lenkki 10.00–11.00 Remppa vai muutto x 2 15.00–16.00 Amerikan Gladiaattorit 16.10 Wedding Town 16.40 Leijonan luola USA 17.45 MasterChef Australia 19.00 Kuppilat kuntoon, Jyrki Sukula! 20.00 Suomen huutokauppakeisari 20.58 Keno ja Synttärit 21.00 Kino: 007 – Quantum of Solace (16) 23.20 Stand Up! – SPESIAALI: Ali Jahangiri 00.20 Leijonan luola USA 01.20 Ex on the Beach Ruotsi (7) 02.20–03.20 Anthony Bourdain maailmalla TEEMA & FEM 09.30–12.00 YLE FEM 09.30 Talot huokuvat historiaa 10.30 Tanskalainen maajussi 11.00 Älä kokeile tätä kotona 11.30 Sportmagasinet 12.00–17.19 YLE TEEMA 12.00 Kotiseutu (7) 13.50 Koti (12) 14.15 Talo Ranskassa 15.00 Altai 30 päivässä 15.45 Luokkakokouksen jälkeen (7) 16.00 Syötävän hyvä Espanja 16.50 Tiananmenin protesti 17.25–20.00 YLE FEM 17.25 Kysymyksiä kulutusvalinnoista 17.55 TV-nytt 18.00 BUU-klubben 18.30 Mami Fatale (7) 18.40 ZombieLars (12) 18.55 Ruohonjuuritasolla 19.00 Obs debatt 19.30 TV-nytt 20.00– 01.35 YLE TEEMA 20.00 Isä Matteon tutkimuksia (12) 21.00 Matka ranskalaiseen elokuvaan 00.15 Suomalaisia siellä jossain 00.17 Brasilian suomalaiskylä 00.50–01.35 Kanadan suomalaiset YLE TV1 05.55 Elossa 24h 06.25 Aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00 Isä Brown ja hänen laumansa (12) 11.00 Uutisia alueilta12.10 Yle Oddasat 12.12 Oddasat 12.30 Anders Lund syrjäisellä saarella 13.00 Reinikainen 13.30 Oksat pois 15.00 Uutiset 15.05 Uutiset selkosuomeksi 15.10 Aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.45 Julma maa – dokumentti 1918 sisällissodasta 16.45 Yle Oddasat 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Isä Brown ja hänen laumansa (12) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Poika joka katosi musiikkiin 20.00 Superaivot 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 Perjantai 22.00 SuomiLOVE 23.00 Uutiset Uutis-Suomi 23.10 Uutiset 23.15 Oddasat 23.30 Outlander – Matkantekijä (16) 00.25 Puoli seitsemän 00.56–01.25 Stugor YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.52 Taikakaruselli 07.04 Millä mennään 07.09 Sanni Sateenkaari 07.25 Ninni ja Nestori 07.37 Pikku Kakkosen posti 07.43 Postimies Pate, erikoislähettipalvelu 07.58 Runoja & rusinoita 08.04 Anton Siilinen ratkaisee 08.18 Galaxi 08.19 Late Lammas 08.26 Villi tulevaisuus (7) 08.50 Näin Norjassa 09.00 Casualty (12) 10.00 Holby Cityn sairaala (12) 11.00 Au pairit Lontoossa 11.28 Au pairit Lontoossa 12.00 Tanskalainen maajussi 12.30 Vanhasta uudeksi – kierrätysvinkkejä 13.00 Rakkauden koodi 13.45 XL-sukupolvi 14.30 Rouva varapresidentti (7) 15.00 Marja Hintikka Live 16.00 Boy Machine (7) 16.30 Laivakokin matkassa 17.00 Pikku Kakkonen 18.05 Casualty (12) 18.55 Koripallomaaottelu: LAT FIN 21.00 Sohvaperunat 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.00 Banshee (16) 22.50 Kimmo (7) 23.15–00.40 Deadweight (7) MTV3 06.25 Huomenta Suomi 07.40 Markkinaraati 08.00 Huomenta Suomi 09.05 Mitä tänään syötäisiin. Bourdainilla oli aina op painaan paikallisia ihmisiä, ja yleensä ilta päättyi aika kos teissa merkeissä. 46 6. Mutta täytyy myöntää, että Suomijakso vuonna 2012 tam mikuussa aiheutti hieman hä peän tunteita. 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben 18.30 Dok: Martha ja Niki 19.30 Yle Nyheter TV-nytt 20.00–00.00 YLE TEEMA 20.00 Isä Matteon tutkimuksia (12) 21.00 Kino: ’71 (16) 22.35 Yle Live: Sideways 2018 23.35–00.00 Elämä Mansonin jälkeen (7) Särkynyt enkeli (12) Yle TV1 klo 21.35 Uusi sarja. 16.55 Viettele vaatteilla 17.25 Salatut elämät (7) 17.55 Kauniit ja rohkeat 18.25 Emmerdale (7) 18.55 Mitä tänään syötäisiin. Asterix ja Obelix Britanniassa (7) Yle TV2 klo 21.00 Alkuperäinen ranskankielinen versio. LAUANTAI 8.9. Haikein mielin katselee uusin toja Anthony Bourdainin makumatkoista ympäri maa ilman. Bourdainista paljastui suuri humanisti. 09.10 Kauniit ja rohkeat 09.35 Emmerdale (7) 10.05 Sinulle on postia 11.00–12.00 Samassa liemessä 13.00 Fort Boyard Suomi 14.25 Unelmarempat 15.25 Upeat skandikodit 15.55 Pitääkö olla huolissaan. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Salatut elämät (7) 20.00 Jahti 21.00 Enbuske, Veitola & Salminen 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Top Gear 23.40 Pitääkö olla huolissaan. Hän viitoitti tietä. 06 07 TV-ohjelmat TORSTAI PERJANTAI Bruce Springsteen: omin sanoin Teema & Fem klo 20.00 (Britannia 2016) 50 vuotta musiikintekoa: rockin supertähden avoin tilitys elämästään lapsuusvuosista lähtien. Bourdainia eivät kiin nostaneet fine dining paikat valkoisine pöytäliinoineen ja pari parsaa vinossa lautasella. Jokainen uusi ihmiskohtalo viiltää syvältä, sillä myös isä Michael on saanut kokea osansa kärsimyksestä. Springsteen lukee otteita omaelämäkerrastaan ja myös tarttuu kitaraansa Nigel Colen ohjaamassa dokumentissa. Hän haki makuelämyksiä ka tukeittiöistä tai pienten sivu kujien kuppiloista, joissa ta valliset ihmiset syövät. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Salatut elämät 20.00 Posse 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Elokuva: L.A. Monessa muussakin kok kailu/matkailuohjelmassa haetaan nykyisin niin sanot tua paikallisväriä – tutustu taan alueen erikoisuuksiin ja tutustutaan ihmisiin. Confidential (16) 01.20 Arrow (16) 02.15 Crazy Ex-Girlfriend (7) 03.10–04.05 Last Man on Earth (7) x 2 NELONEN 06.00 Hisse Hoksausmaassa x 2 06.25 Transformers Rescue Bots 06.50 Angry Birds Piggy Tales x 2 07.00 Madagascarin Pingviinit 07.25 Vili Vilperin seikkailut 07.40 Sonic Boom (7) 07.50 Ritariprinsessa Nella 08.15 Rusty Rivets 08.35 Disney esittää: DuckTales (7) 09.00 Heikoin lenkki 10.00–12.00 Remppa vai muutto 13.55 Remppa vai muutto 14.55 Merinäköala haussa 15.25 Amerikan Gladiaattorit 16.25 Onnenarpa 16.30 Kaikki vastaan 1 18.00 Et sä tiedä kuka mä oon. Anthonya muistellen. Viikon vinkki MARJA LUUMI Anthony Bourdain maailmalla JIM arkisin klo 16 Anthony Bourdain herätti tunteita: häneen ihastuttiin tai vihastuttiin. Hampurilaiset, hot dogit ja kaikki ”epäterveellinen” mais tuivat Bourdainille. SYYSKUUTA 2018 YLE TV1 05.55 Liftarit 06.25 Aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00 Isä Brown ja hänen laumansa (12) 11.00 Uutisia alueilta 12.10 Yle Oddasat 12.14 Oddasat 12.30 Anders Lund syrjäisellä saarella 13.00 Reinikainen 13.30 Totuus on armoton 15.00 Uutiset 15.05 Uutiset selkosuomeksi 15.10 Tänään otsikoissa 15.30 A-studio 16.00 Eduskunnan kyselytunti 16.52 Yle Oddasat 16.55 Novosti Yle 16.57 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Isä Brown ja hänen laumansa (12) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Kriminalisti 20.00 Metsien kätkemä 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 Julma maa – dokumentti 1918 sisällissodasta 22.05 Cocaine Express 23.00 Uutis-Suomi 23.10 Uutiset 23.15 Oddasat 23.30 Syyttömästi tuomittu (12) 00.20–00.45 Puoli seitsemän YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.53 Raa Raa, leikkisä leijona 07.04 Mohvelit 07.09 Touhukkaat 07.35 Nalle 07.41 Tiketi Tok 07.54 Arvaa kuinka paljon sinua rakastan 08.08 Simo 08.14 Vilkki Ankka 08.28 Galaxi 08.29 Karvinen (7) 08.41 Lulu ja lehmä (7) 08.50 Näin Norjassa 09.00 Casualty (12) 10.00 Holby Cityn sairaala (12) 11.00 Au pairit Lontoossa x 2 12.00 Älä kokeile tätä kotona 12.30 Linen mukana maailman ympäri 13.00 Luontoretkellä 13.30 Tyttöjen erämaaseikkailu 14.10 Jotunheimenin paimenet 14.40 Tanskalainen maajussi 15.10 Kimmo (7) 15.35 Line ja matka kehoihin 16.00 Miss Perfect 16.30 Uusi päivä 17.00 Pikku Kakkonen 18.10 Casualty (12) 19.00 Marja Hintikka Live 19.50 Viki, Köpi & Henkka 20.00 Studio Julmahuvi (7) 20.30 Siskonpeti: Ero (7) 21.00 Villi kortti 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.00 Bates Motel (16) 22.45 Maailman nopein mies 23.40–00.05 Jalkojen välissä – miesten ajatuksia x 5 MTV3 06.00 Aamusää 06.25 Huomenta Suomi 08.05 Duunikunto – Juoksukoulu 08.30 Huomenta Suomi 09.05 Mitä tänään syötäisiin. Po litiikkaa tai historian hirvittä vyyksiä ei pelätty käsitellä. Mutta hän uskaltautui aina kokeilemaan kaikkea. 09.10 Kauniit ja rohkeat 09.35 Emmerdale (7) 10.05 Sinulle on postia 11.00–12.00 Samassa liemessä 13.00 The Chefs’ Line 13.30 Suomen kaunein koti 14.30 Rakas, ostin meille kodin 15.25 Jahti 16.25 Enbuske, Veitola & Salminen 17.25 Salatut elämät (7) 17.55 Kauniit ja rohkeat 18.25 Emmerdale (7) 18.55 Mitä tänään syötäisiin. LAUANTAI 8.9. Amerikkalainen kokki, kirjailija teki itsemurhan kesä kuun alussa Ranskassa, jossa oli kuvaamassa sarjansa uutta jaksoa. (U) HD Kuvassa Bruce Springsteen. Nyt nähtävillä on seitse männen kauden sato. Bour dainissa viehätti – tai toi saalta joitakin ärsyttikin – hä nen hieman vino tapansa suh tautua näkemäänsä tai maista maansa. 19.00 Hauskat kotivideot uudet jaksot 20.00 Vain elämää 21.55 Keno ja Synttärit 22.00 Elokuva: Kauhea kankkunen (12) 00.10 Stand Up! SPESIAALI: Ismo Leikola 01.10–03.05 Elokuva: Bandidas (12) TEEMA & FEM 09.00–12.00 YLE FEM 09.00 Puutarhakausi 10.00 Unelmien puutarhat 10.30 Kysymyksiä kulutusvalinnoista 11.00 Perheyrityksen sukupolvenvaihdos 11.30 Elämäni eläimet: Eläinsairaalassa 12.00–17.19 YLE TEEMA 12.00 Strauss: Danaen rakkaus 14.40 Elävä arkisto: Suomalaisia siellä jossain 14.42 Brasilian suomalaiskylä 15.15 Kanadan suomalaiset: utopia 16.00 Syötävän hyvä Espanja 16.50 Arkistojen salat: Britannian kruunajaiset 17.25–20.00 YLE FEM 17.25 Kuka, mitä, milloin. Isä Michael Kerrigan toimii pappina köyhässä kaupunkiseurakunnassa, jossa maallinen hätä ja nälkä voittavat kirkkaasti henkisen puutteen. Suomi näyttäy tyi todellisena junttilana, jossa ei ruoan päälle ymmärretä mitään. (Astérix et Obélix: Au Service de Sa Majesté, Ranska 2012) O: Laurent Tirard. Kuvassa isä Michael Kerrigan (Sean Bean)
09.10 Kauniit ja rohkeat 09.35 Emmerdale (7) 10.05 Sinulle on postia 11.00–12.00 Samassa liemessä 13.00 The Chefs’ Line 13.30 Selviytyjät x 2 15.25 Suomen kaunein koti 16.25 Maajussille morsian 17.25 Salatut elämät 17.55 Kauniit ja rohkeat 18.25 Emmerdale (7) 18.55 Mitä tänään syötäisiin. 23.05 Stand Up! – SPESIAALI: Ilari Johansson 00.05 Leijonan luola USA 01.05 Ex on the Beach Ruotsi (7) 02.05–03.05 Anthony Bourdain maailmalla TEEMA & FEM 09.00–12.00 YLE FEM 09.00 Efter Nio 10.00 Närbild 10.30 Koiramies kiertää Islantia 11.00 Tuntematon perillinen: Onnenonkijan monet petokset 12.00–17.17 YLE TEEMA 12.00 Kino: Laulu tulipunaisesta kukasta (12) 13.40 Levyt ja valokuvat 14.15 Sarjakuvaelämää 15.00 Sinatra: All or Nothing at All 16.05 Syötävän hyvä Espanja 16.50 Saaristo sci-fi 17.25–20.00 YLE FEM 17.25 Ruokamakasiini 17.55 TV-nytt 18.00 BUU-klubben 18.30 Grönlannin unelmakodit 19.00 Arvokas kuolema 19.30 TV-nytt 20.00–00.35 YLE TEEMA 20.00 Voguen sata vuotta 21.00 Historia: Kulttuurien juurilla 21.55 Kino Suomi: Marraskuun harmaa valo (16) 23.10–00.35 Uusi Kino: Sementin maku (7) YLE TV1 05.55 Elävät puut: Suomen sisukkain puu 06.25 Aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00 Isä Brown ja hänen laumansa (12) 10.45 Uutisikkuna 12.30 Koukussa: Antiikkituolit 13.00 Reinikainen 13.30 Halveksittu (7) 15.00 Uutiset 15.05 Uutiset selkosuomeksi 15.10 Tänään otsikoissa 15.45 A-studio viittomakielelle tulkattuna 16.15 MOT 16.45 Yle Oddasat 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Isä Brown ja hänen laumansa (12) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Prisma: Kasvun salaisuus 20.00 Elossa 24h 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 A-studio 21.35 Särkynyt enkeli (12) 22.30 Uutiset Uutis-Suomi 22.40 Uutiset 22.45 Oddasat 23.00 Ulkolinja: Cocaine Express 23.55–00.25 Puoli seitsemän YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.52 Humps 07.00 Ludovic 07.13 I-hah-haa 07.18 Rikke 07.23 Kikattava Kakkiainen 07.32 Sasu 07.43 Noksu 07.48 Riku ja Rami 08.01 Kaapo 08.27 Galaxi 08.28 Aappo ja Tööt 08.35 Tenavat (7) 08.44 Eläinhoitolan tarinoita 08.50 Näin Norjassa 09.00 Casualty (12) 10.00 Holby Cityn sairaala (12) 11.00 Uutisikkuna 12.30 Docventures: teemana valta 12.36 Docventures: vieraiden esittely 12.45 Docventures: Battle of the Sexes 14.04 Docventures Talk Show 15.03 Norjan kovin 15.40 Villi kortti 16.30 Uusi päivä 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Käsipallon Mestarien liiga 20.00 Uusi päivä (7) 20.30 Catastrophe (12) 21.00 Vuosaari (16) 23.00 Strike Back (16) 23.45 Docventures: teemana valta 23.52 Docventures: vieraiden esittely 00.01 Docventures: Battle of the Sexes 01.20–02.20 Docventures Talk Show MTV3 06.00 Aamusää 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Mitä tänään syötäisiin. (12) 03.50 Vedetään hatusta 04.20–05.15 Taikuuden tuolla puolen NELONEN 06.00 Transformers Rescue Bots (7) 06.25 Hisse Hoksausmaassa 06.40 LEGO City (7) 06.45 Sonic Boom (7) 07.00 Angry Birds Piggy Tales x 2 07.10 Madagascarin Pingviinit (7) 07.35 K3 07.50 Ritariprinsessa Nella 08.10 Disney esittää: DuckTales (7) 08.35 Disney esittää: Star Wars Rebels (7) 09.00 Vain elämää 10.55 Tulossa: Idols 11.00 MasterChef Australia 12.15 MasterChef Australia 13.50 Tulossa: Napakymppi 13.55 Superpesis LIVE 17.00 Leijonan luola USA 18.00 Vain elämää 19.55 Tulossa: Gaala 20.00 Haluatko miljonääriksi. 17.55 TV-nytt 18.00 BUU-klubben 18.30 Tuntematon perillinen: Onnenonkijan monet petokset 19.30 TV-nytt 20.00 Närbild 20.30 Egenland 21.00 Efter Nio 22.00 Murha Sandhamnissa (12) 22.45 Kun kemiat kohtaavat 23.24–00.05 Kun kemiat kohtaavat YLE TV1 05.55 Toisenlaiset frendit 06.25 Aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00 Isä Brown ja hänen laumansa (12) 11.00 Uutisia alueilta12.10 Yle Oddasat 12.14 Oddasat 12.30 Koukussa: Lamput 13.00 Reinikainen 13.30 Pikku Ilona ja hänen karitsansa 15.00 Uutiset 15.05 Uutiset selkosuomeksi 15.10 Tänään otsikoissa 15.45 A-studio 16.15 Metsien kätkemä 16.45 Yle Oddasat 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Isä Brown ja hänen laumansa (12) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Puutarhan pelastajat 19.45 Eläinten ystävät 20.00 Tosi tarina: Asfaltilla syntynyt 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.00 A-studio 21.30 Valkoinen prinsessa (16) 22.25 Uutiset Uutis-Suomi 22.35 Uutiset 22.40 Oddasat 22.55 Prisma: Krokotiilit vastaan käärmeet 23.55–00.25 Puoli seitsemän YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.53 Viljami 06.58 Kuminakuja 19 07.05 Tilda ja hänen ystävänsä 07.19 Lasten Suomi 07.27 Pusse 07.39 Askarrellaan 07.46 Mimosa ja Lennu 07.57 Vekarat! 08.24 Galaxi 08.25 Urheiluhullut 08.27 Merten syvyyksissä (7) 08.50 Näin Norjassa 09.00 Casualty (12) 10.00 Holby Cityn sairaala (12) 11.00 Au pairit Lontoossa x 2 12.00 Laivakokin matkassa 12.30 Tyttöjen erämaaseikkailu 13.10 Simona selviää 13.45 Paloin loppuun 14.15 Lippu rakkauteen 14.45 Linen mukana maailman ympäri 15.15 Siskonpeti: Terveys (12) 15.40 Sohvaperunat 16.30 Uusi päivä 17.00 Pikku Kakkonen 18.10 Casualty (12) 19.00 Kimmo (7) 19.20 Viki, Köpi & Henkka – tieteen armoilla 19.30 Uncle (12) 20.00 Uusi päivä 20.30 Studio Julmahuvi (7) 21.06 Docventures: teemana valta 21.06 Docventures: vieraiden esittely 21.15 Docventures: Battle of the Sexes 22.34 Docventures Talk Show 23.35–23.50 Hyvää seksiä (12) MTV3 06.00 Aamusää 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Mitä tänään syötäisiin. Lande 03.25 Rakettitiedettä. 15.25 Posse 17.25 Salatut elämät 17.55 Kauniit ja rohkeat 18.25 Emmerdale (7) 18.55 Mitä tänään syötäisiin. 16.20 Top Gear 17.30 Rakettitiedettä. SYYSKUUTA 2018 YLE TV1 08.00 Uutiset 08.05 Puutarhan pelastajat 09.00 Uutiset 09.05 Aamu-tv 10.00 Uutiset 10.05 Ykkösaamu 10.45 Murroksessa 11.00 Uutiset 11.05 Uutisia alueilta 12.15 Yle Oddasat 12.19 Oddasat 12.35 RSO Musiikkitalossa 13.20 Some Deep Story: Muutama risu 13.35 Prisma: Krokotiilit vastaan käärmeet 14.30 Toisenlaiset frendit 15.00 Uutiset 15.05 Pisara 15.10 Elossa 24h 15.45 Rebellion – verellä ja sydämellä (12) 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.10 Flinkkilä & Tastula 18.00 Uutiset 18.10 Urheiluruutu 18.15 Strömsö 18.45 Avara luonto: Amerikan kansallispuistot 19.30 Shetlandsaarten murhat (12) 20.30 Uutiset 20.50 Urheiluruutu 21.15 Hyvät katsojat 22.00 Nuori Morse (12) 23.30–00.30 Doctor Foster (12) YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.52 Hau Hau, Piip ja Veli 07.03 Dinojuna 07.28 Martta puhuu 07.52 Nelli ja Noora 08.00 Petteri Kaniini 08.12 Pikku Kakkonen: Seikkailukone 08.35 Mimosa ja Lennu 08.46 Retki-Roope 08.59 Galaxi 09.01 Otso ja sopulit (7) 09.08 Peter Pan (7) 09.30 Meidän luokka 09.56 Urheiluhullut 10.00 Kohteessa: Meksiko 2/2 10.50 Satuhäät 11.40 Marja Hintikka Live 12.30 Line ja matka kehoihin 13.00 Linen mukana maailman ympäri 13.30 Satanen (12) 14.15 Yle Live: Ruisrock 2018 16.15 Rallin SM: Sastamala 17.00 Yleisurheilu SM-viestit 19.00 Uutiset 19.05 Urheiluruutu 19.10 Villi kortti 20.00 Sohvaperunat 20.50 Viki, Köpi & Henkka tieteen armoilla 21.00 Asterix ja Obelix Britanniassa (7) 22.50 YleXPop 2018: Mikael Gabriel 23.40–00.05 Boy Machine (7) MTV3 08.00 Puuha-Pete 08.15 Palomies Sami 08.25 Muumilaakson tarinoita x 2 09.20 Alvin ja pikkuoravat 09.35– 10.00 Paavo Pesusieni 10.30 Salatut elämät (7) x 5 13.00 Elokuva: Ratchet & Clank (7) 15.00 Pilanpäiten x 2 15.20 Pitääkö olla huolissaan. 10.30 Ruokamakasiini 12.30– 17.25 YLE TEEMA 12.30 Francon jälkeen – Alcantaran perhe 13.40 Saaristo sci-fi 14.05 Ruokamatka Euroopan kaupunkeihin 15.05 80-luku: Minä olen muistanut 16.00 Syötävän hyvä Espanja 16.50 Levyt ja valokuvat 17.25–20.00 YLE FEM 17.25 Tanskalainen maajussi 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben 18.30 Älä kokeile tätä kotona 19.00 Sportmagasinet 19.30 Yle Nyheter TV-nytt 20.00–00.20 YLE TEEMA 20.00 Isä Matteon tutkimuksia (12) 21.05 Altai 30 päivässä 21.50 Kino: Operaatio Avalanche (12) 23.20– 00.20 Yle Live: Sideways 2018 08 09 10 11 12 LAUANTAI SUNNUNTAI MAANANTAI TIISTAI KESKIVIIKKO. (16) 23.30 NCIS: New Orleans (12) 00.25 Duudsonit tuli taloon 01.20 Arrow (12) 02.15 Nuori MacGyver (12) 03.05 Maailman kovimmat vankilat 04.05 60 päivää kiven sisässä NELONEN 06.00 Hisse Hoksausmaassa x 2 06.25 Transformers Rescue Bots (7) 06.50 Angry Birds Piggy Tales x 2 07.00 Ritariprinsessa Nella 07.25 Madagascarin Pingviinit (7) 07.50 Rusty Rivets 08.10 Vili Vilperin seikkailut 08.25 Sonic Boom (7) 08.35 My Little Pony 09.00 Heikoin lenkki 10.00–11.00 Remppa vai muutto 13.55 Remppa vai muutto 14.55 Merinäköala haussa x 2 15.55 Onnenarpa 16.00 Leijonan luola USA 17.00 MasterChef Australia 19.00 Grillit huurussa 20.00 Et sä tiedä kuka mä oon. 11.00 Tanskan kuninkaiden perintö 11.30 Mysteerisaari (7) 11.40 Pax maan kamaralla 11.53 Tappiset 11.55 Bon 12.00–17.17 YLE TEEMA 12.00 Francis Bacon: Väkivallan maalaaja 12.55 Isä Matteon tutkimuksia (12) 13.53 Isä Matteon tutkimuksia (12) 14.53 Isä Matteon tutkimuksia (12) 15.50 Francon jälkeen Alcantaran perhe 17.00 Luokkakokouksen jälkeen (7) 17.25–20.00 YLE FEM 17.25 Sana on minun 17.40 Tämä tästä 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 18.00 BUU: Superapulaiset 18.30 Ollaan kuulolla 18.45 Bonusperhe (12) 19.30 Yle Nyheter TV-nytt 19.39 Sportnytt 19.48 Anjan matkassa 20.00–00.55 YLE TEEMA 20.00 Bruce Springsteen: omin sanoin 21.15 BBC:n Proms-festivaalin 2018 päätösilta 00.25 Uusi Kino: Olin voittaja 00.39–00.55 Uusi Kino: Garbo ja Lenin YLE TV1 08.00 Uutiset 08.05 Avara luonto: Amerikan kansallispuistot 09.00 Uutiset 09.05 Flinkkilä & Tastula 09.55 Uutiset 10.00 Historia: Suomi-osuuskunnat Amerikassa 11.00 Uutiset 11.05 Uutiset Viikko viitottuna 11.15 Liftarit 11.45 Perjantai 12.40 Dokumenttiprojekti: Nettikiusaajan uhrit 14.30 Toisenlaiset frendit 15.00 Uutiset 15.05 SuomiLOVE 16.05 Hyvät katsojat 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.10 Kennedyt – kun Camelot murtui (12) 18.00 Uutiset 18.10 Urheiluruutu 18.15 Elävät puut: Suomen sisukkain puu 19.30 Murroksessa 19.45 Jäljet päättyvät Berliiniin 20.30 Uutiset 20.45 Urheiluruutu 21.00 Ruotsin vaalit 2018 21.30 Kotikatsomo: Korpelan kujanjuoksu (12) 22.20 Avoimien ovien päivä (7) 00.00 Ykkösaamu 00.40–01.15 Tanskalainen murha: Kaunis Carola YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.52 Hyrräpäät 07.04 Pikku perunat 07.07 Anniina Ballerina 07.32 Kim ja Kai 07.42 Planeetta Kosmo 07.56 Uula ja Kuu 08.08 Ryhmä Hau 08.30 Pii ja Poju 08.44 Yökyöpelit 08.59 Galaxi 09.01 Aappo ja Tööt 09.08 Näin meillä (7) 09.19 Late Lammas: Sammalperän pätkät 09.21 Late Lammas: Sammalperän pätkät 09.22 Villien Toiveiden Virasto 09.33 Jessi ja Janni – etevät etsiväkaksoset 09.56 Tipu Touhukas 10.00 Uusi päivä 10.28 Uusi päivä 10.56 Uusi päivä 11.40 Sohvaperunat 12.30 Siskonpeti: Ero (7) 13.00 Villi kortti 14.00 YleXPop 2018 : Reino Nordin 14.30 Jos rakastat (12) 16.30 Ratsastuksen maailma 17.00 Yleisurheilu SM-viestit 19.00 Lentopallon MM: BUL FIN 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.05 Stacey Dooley: Tytöt vastaan Isis (16) 22.50 Silicon Valley (12) 23.20 Girls (16) 23.50–00.20 Uncle (12) MTV3 08.00 Monchhichi 08.15 Palomies Sami 08.25 Muumilaakson tarinoita 08.55 Muumilaakson tarinoita 09.20 Alvin ja pikkuoravat 09.35 Paavo Pesusieni 10.00 Suomen kaunein koti 11.00 Maajussille morsian 12.00 Jamie Oliver: Super Food Family Classics 13.00 Fort Boyard Suomi 14.30 Fort Boyard Suomi 16.00 Posse 18.00 Ex-Onnelliset (7) 19.00 Seitsemän Uutiset 19.10 Tulosruutu 19.20 Urheiluextra: UEFA Champions League 19.30 Rakettitiedettä. 09.10 Kauniit ja rohkeat 09.35 Emmerdale (7) 10.05 Sinulle on postia 11.00–12.00 Samassa liemessä 13.00 The Chefs’ Line 13.30 Pitääkö olla huolissaan. (12) 23.35 Posse 01.30 Arrow (16) 02.25 NCIS: New Orleans (12) x 2 04.10–05.05 60 päivää kiven sisässä NELONEN 06.00 Hisse Hoksausmaassa x 2 06.25 Transformers Rescue Bots (7) 06.50 Angry Birds Piggy Tales x 2 07.00 Ritariprinsessa Nella 07.25 Madagascarin Pingviinit 07.50 Rusty Rivets 08.10 Vili Vilperin seikkailut (7) 08.25 Sonic Boom (7) 08.35 My Little Pony: Ystävyyden taikaa 09.00 Heikoin lenkki 10.00–11.00 Remppa vai muutto 13.55 Remppa vai muutto 14.55 Tulossa: Idols 15.00 Merinäköala haussa 15.30 Hauskat kotivideot 16.30 Onnenarpa 16.35 Tulossa: Gaala 16.40 Leijonan luola USA 17.40 MasterChef Australia 18.55 Tulossa: Idols 19.00 Suomen huutokauppakeisari 20.00 Grillit huurussa 20.58 Keno ja Synttärit 21.00 Elokuva: American Hustle (12) 23.45 Stand Up! – SPESIAALI: Naurupartio 00.45 Leijonan luola USA 01.45 Ex on the Beach Ruotsi (7) 02.45–03.45 Anthony Bourdain maailmalla TEEMA & FEM 09.15–12.00 YLE FEM 09.15 Riistametsällä 10.00 Huutokauppakesä 11.00 Liberty (12) 12.00–16.52 YLE TEEMA 12.00 Elävä arkisto: Suomalaisia siellä jossain 12.02 Brasilian suomalaiskylä 12.35 Kanadan suomalaiset: utopia 13.20 Historia: Marx, Nietzsche ja Freud 14.20 Philip K. 20.58 Keno ja Synttärit 21.00 Suomen huutokauppakeisari 22.05 Haluatko miljonääriksi. 09.10 Kauniit ja rohkeat 09.35 Emmerdale (7) 10.05 Sinulle on postia 11.00–12.00 Samassa liemessä 13.00 Fort Boyard Suomi 14.25 Rakas, ostin meille kodin 15.25 Pelastavat enkelit 16.25 Duudsonit tuli taloon 17.25 Salatut elämät 17.55 Kauniit ja rohkeat 18.25 Emmerdale (7) 18.55 Mitä tänään syötäisiin. (12) 21.30 Vedetään hatusta 22.00 Kymmenen Uutiset 22.10 Lotto, Jokeri ja Lomatonni 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Elokuva: Wallander: Mastermind (16) 00.35 Ulosottomiehet 01.30 Pop’n’Roll 02.25 Stadi vs. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Salatut elämät 20.00 Duudsonit tuli taloon 21.00 Pelastavat enkelit 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 C.S.I. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Salatut elämät 20.00 Maajussille morsian 21.00 Kotoisa 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 C.S.I. 47 6. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Salatut elämät 20.00 Elämä Lapselle -konsertti 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 C.S.I. Dickin toinen todellisuus 15.15 Tiededokumentti: Ihmisen kaupunki 16.10 Syötävän hyvä Espanja 17.00– 00.05 YLE FEM 17.00 Anjan matkassa 17.10 Vem vet mest. 20.58 Keno ja Synttärit 21.00 007 Skyfall (12) 23.55 Stand Up! – SPESIAALI: Mika Eirtovaara 00.55–03.05 Elokuva: Kauhea kankkunen (12) TEEMA & FEM 08.50–12.00 YLE FEM 08.50 Tiettömän taipaleen takana 09.30 Egenland 10.00 Obs debatt 10.30 Kuka, mitä, milloin. 13.30 Jotunheimenin paimenet 14.00 Rakkauden koodi 14.30 Silicon Valley (12) 15.00 Simona selviää 15.30 Uusi päivä x 3 17.00 Pikku Kakkonen 18.10 Casualty (12) 19.00 The Bold Type (12) 19.40 Se tyyli 20.00 Uusi päivä 20.30 Line ja matka kehoihin 21.00 Siskonpeti: Terveys (12) 21.25 Studio Julmahuvi (7) 21.55 Uutiset 22.00 Urheiluruutu 22.05 Marja Hintikka Live 22.55 Rouva varapresidentti (7) 23.25 Stacey Dooley: Tytöt vastaan Isis (16) 00.15–01.05 Banshee (16) MTV3 05.35 Aamusää 06.00 Duunikunto – Juoksukoulu 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Mitä tänään syötäisiin. Cyber (7) 23.30 Ulosottomiehet 00.30 Pomo piilossa 01.25 Arrow (12) 02.20 Nuori MacGyver (12) 03.15 Maailman kovimmat vankilat 04.10–05.05 60 päivää kiven sisässä NELONEN 06.00 Hisse Hoksausmaassa x 2 06.25 Transformers Rescue Bots (7) 06.50 Angry Birds Piggy Tales x 2 07.00 Kung Fu Panda (7) 07.25 Madagascarin Pingviinit (7) 07.50 Disneyn esikoulu: Leijonakaarti 08.10 Vili Vilperin seikkailut 08.25 Sonic Boom (7) 08.35 My Little Pony: Ystävyyden taikaa (7) 09.00 Heikoin lenkki 10.00–11.00 Remppa vai muutto 13.55 Remppa vai muutto 14.55 Tulossa: Neljät häät Suomi 15.00 Hauskat kotivideot 16.00 Onnenarpa 16.05 Tulossa: Idols 16.10 Leijonan luola USA 17.10 MasterChef Australia 18.55 Tulossa: Napakymppi 19.00 Et sä tiedä kuka mä oon. (12) 20.00 Selviytyjät 21.00 Selviytyjät 22.00 Kymmenen Uutiset 22.15 Viikon sää 22.20 Tulosruutu 22.35 Theroux kauneuskirurgin pöydällä 23.50 Pukumiehet (7) 01.00 Enbuske, Veitola & Salminen 01.55 Mökkireissu 02.50 Kallista kipua 03.40 Maailman kovimmat vankilat 04.40–05.35 Taikuuden tuolla puolen NELONEN 06.00 Transformers Rescue Bots (7) 06.25 Hisse Hoksausmaassa 06.40 LEGO City 06.45 Sonic Boom (7) 07.00 Angry Birds Piggy Tales 07.05 Madagascarin Pingviinit (7) 07.30 K3 07.45 Vili Vilperin seikkailut (7) 08.00 DuckTales (7) 08.25 Avalorin Elena 08.50 HS Lasten uutiset 09.00 Amerikan Gladiaattorit 10.00 Jaksa paremmin 10.30 MasterChef Australia 11.45 MasterChef Australia 12.55 Hauskat kotivideot 13.55 Superpesis LIVE: 17.00 Ohjelma 17.30 Hauskat kotivideot – uudet jaksot 18.30 Haluatko miljonääriksi. 20.00 Idols 20.58 Keno ja Synttärit 21.00 Kummeli esittää: Kontio & Parmas (7) 22.00 Tulossa: Gaala 22.05 Elokuva: The Place Beyond the Pines (12) 00.55 Leijonan luola USA 01.55 Ex on the Beach Ruotsi (7) 02.55–03.55 Anthony Bourdain maailmalla TEEMA & FEM 09.05–11.00 YLE FEM 09.05 Tunturien ihmisiä 09.45 Vem vet mest. (12) 18.00 Jahti 19.00 Seitsemän Uutiset 19.10 Uutisextra 19.25 Tulosruutu 19.35 Fort Boyard Suomi 21.00 Rakettitiedettä. 19.30 Kaikki vastaan 1 20.58 Keno ja Synttärit 21.00 Elokuva: 007 Spectre (12) 00.00 Stand Up! – SPESIAALI: Ali Jahangiri 01.00–03.20 Elokuva: The Gambler (16) TEEMA & FEM 08.30–12.00 YLE FEM 08.30 BUU-klubben 09.00 Ystäväni Marlon (7) 09.14 Minun kaksi perhettäni 09.29 Mami Fatale (7) 09.39 ZombieLars (12) 09.54 Ruohonjuuritasolla 09.56 Mysteerisaari (7) 10.06 Pax maan kamaralla 10.20 Tappiset 10.22 Bon 10.30 Kaikkea kaupan 11.00 Kauppakaupunkien aarteita 12.00–17.25 YLE TEEMA 12.00 Matka ranskalaiseen elokuvaan 15.25 Norjan RSO: Sibeliuksen toinen sinfonia 16.25 RSO Musiikkitalossa 17.25–00.00 YLE FEM 17.25 Tanskalainen maajussi 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben 18.30 Huutokauppakesä 19.30 Yle Nyheter TV-nytt 19.39 Sportnytt 19.50 Liberty (12) 20.50 Lenan matkassa 21.00 Aika on meidän (12) 22.00–00.00 Svenska Yle live: Riksdagsvalet i Sverige YLE TV1 05.55 Metsien kätkemä 06.25 Aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00 Isä Brown ja hänen laumansa (12) 11.00 Pisara 11.05 Elämää vastoin kaikkia odotuksia 12.05 Avara luonto: Kätketty Intia 12.55 Reinikainen 13.25 Suopursu kukkii (7) 14.45 Arkistokuvia: Kesäinen matka Vaasa – Uumaja 15.00 Uutiset 15.05 Uutiset selkosuomeksi 15.10 Aamu-tv: Tänään otsikoissa 16.45 Yle Oddasat 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Isä Brown ja hänen laumansa (12) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Historia: Tähtäimessä Martin Luther King 20.00 MOT 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.00 A-studio 21.30 Dokumenttiprojekti: Sota vai rauha (12) 22.30 Uutiset Uutis-Suomi 22.40 Uutiset 22.45 Oddasat 23.00 Kotikatsomo: Korpelan kujanjuoksu (12) 23.50–00.20 Puoli seitsemän YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.53 Metkat Mesiläiset 07.00 Titta Pikkanen 07.09 Tinga Tinga -tarinat 07.21 Astroset 07.33 Pingu 07.40 Ryhmä Hau 08.06 Galaxi 08.07 Lassie (7) 08.30 Unna Junná 08.45 Kujeilevat eläimet 08.50 Näin Norjassa 09.00 Casualty (12) 10.00 Holby Cityn sairaala (12) 11.00 Au pairit Lontoossa x 2 12.00 XL-sukupolvi 12.50 Miksi kala syö
Onko eläimillä tunteet. 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.10 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.10 Valkoista valoa: Ilkosillaan, nakuna vai alasti 17.50 Lapsuuden laulut 18.00 Radio Variaatio. Keskustalla on alkio laiset kepulit, markkinakepulit ja cityke pulaiset. 15.20 Etnohetki 15.30 Kivisiä kertomuksia 15.50 Yle Uudizet karjalakse – karjalankielinen viikkokatsaus 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.10 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.10 Radio 1 vastaa 17.15 Muoti uuden ajan kynnyksellä osa 1: Italian renessanssin kalliita kankaita ja ylellisyysasetuksia 18.00 Ehtookellot 18.01 Iltahartaus 18.10 Lauantain toivotut levyt 19.00 Uutiset ja sää 19.02 Lahden Sibelius-festivaali 2018: Sinfonia Lahden konsertti 20.35 Tenorilaulun tenhoa 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Roman Schatzin Maamme-kirja 23.00 Iltahartaus 23.10–07.00 Yöklassinen SUNNUNTAI 07.00 Uutiset 07.02 Näistä levyistä en luovu: Musiikkivieraana Jarmo Korhonen. 18.20 Kadonnutta aikaa etsimässä 18.30 Hengellisen musiikin toivekonsertti 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.02 Radioteatteri esittää: Pet Shop, osa 2/6: Paha mies. Aikuisiksi asti pari sai kasvatettua kaksi uutta kaarnetta. Ulossuljettu – home riisti Emiltä arjen. Onko to della niin, että aydemareilla ei ole muita arvoja kuin oman edun tavoittelu. 11.00 Valkoista valoa: Ilkosillaan, nakuna vai alasti 11.40 Valomusiikkia 11.57 Päivän mietelause ja Turun tuomiokirkon kello lyö 12 12.00 Uutiset ja sää 12.10 Havaintoja ihmisestä 12.40 Musiikkikamari 12.50 Kuuluttajan vieras: toimittaja Tom Kankkonen 13.00 Klassista kahteen 14.00 Riikan tähtitarha: Vieraana ohjaaja-näyttelijä Samuel Harjanne 15.00 Uutiset 15.02 Kulttuuriykkönen 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.10 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.10 Kivisiä kertomuksia 17.30 Keidas 18.20 Kadonnutta aikaa etsimässä 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.02 Radion sinfoniaorkesterin kauden avajaiskonsertti 20.45 Myöhäisillan kamarimusiikissa kuultua 21.30 Tällä saarella – Benjamin Brittenin ja George Butterworthin lauluja 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Radio Variaatio. Vakoilin, mi hin metsään ne lentävät ja kävin et simässä pesänrakennustyömaata. ”Roskalintu” piiloutui korpiin ja karttoi pahanteki jäänsä. Löyhä moraaliset hentomielet laskivat pi tovaikeuksiensa takia lemmikkinsä luontoon, kaikkien ja ehkä itsensä kin harmiksi. Avaruuden hiljaisuus – uneton Helsingissä. Korppipesue ronkkuu Helsingin Vuosaaressa. Kadu kanalja! Ångra dig, du lymmel! No, pörheät pupu lit ovat täällä ja kohta siellä teilläkin seuranamme, puuta kuolee ja maata vyöryy. Minulla on asiasta mielipide. SYYSKUUTA 2018 007443-1836 TORSTAI 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 06.59 Hyvää huomenta 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Hartaita säveliä 07.15 Aamuhartaus 07.25 Musiikkihetki 07.29 Hyvää huomenta 07.30 Ykkösaamu 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Mikä maksaa. Ylipääsy. Katselin pariskuntaa sillä silmällä jo lumisohjon aikaan, kun varislinnut pitivät symposiume jaan golfkentän liepeillä. 48 6. 18.20 Kadonnutta aikaa etsimässä 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.02 Euroradiokonsertissa Arod-kvartetti 21.30 Musiikkia konsertin jälkeen 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Kuusi kuvaa 23.00 Iltahartaus 23.10–06.00 Yöklassinen PUOLUEILLA ON KUMMALLISIA sisäisiä lokeroita, joihin jäsenet ja kannattajat on kiva niputtaa. 23.00 Iltahartaus 23.10–06.00 Yöklassinen PERJANTAI 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 06.59 Hyvää huomenta 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Hartaita säveliä 07.15 Aamuhartaus 07.25 Musiikkihetki 07.29 Hyvää huomenta 07.30 Ykkösaamu 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Yle radio 1 6.9.–12.9.2018 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Kalle Haatanen 11.00 Narrin aamulaulu – eläköön Leonard Bernstein! 11.57 Päivän mietelause ja Turun tuomiokirkon kello lyö 12 12.00 Uutiset ja sää 12.10 Tiedeykkönen 13.00 Klassista kahteen 14.00 Näistä levyistä en luovu: Musiikkivieraana Kirjallisuuskonsultit Oy:n toimitusjohtaja Jarmo Korhonen. 15.00 Uutiset 15.02 Kulttuuriykkönen 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.10 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.10 Harri Tuomisen maailmanmusiikkiohjelma 18.15 Nuntii Latini – latinankielinen viikkokatsaus 18.20 Kadonnutta aikaa etsimässä 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.02 Lahden Sibelius-festivaali 2018: Viron kansallisen sinfoniaorkesterin konsertti 21.10 Vanhoja aarioita ja tansseja Ottorino Respighin tapaan 21.40 Kivisiä kertomuksia 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Kalle Haatanen 23.00 Iltahartaus 23.10–06.00 Yöklassinen LAUANTAI 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 06.59 Hyvää huomenta 07.00 Uutiset 07.02 Hartaita säveliä 07.15 Aamuhartaus 07.25 Aamusoitto 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.05 Kuusi kuvaa 08.50 Lapsuuden laulut 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Ihmisen paras ystävä – katsaus robottien elämään, 4/4 10.20 Musiikkia parrasvaloista 10.35 Aristoteleen kantapää 11.00 Klassikkoparatiisi 11.57 Päivän mietelause ja Turun tuomiokirkon kello lyö 12 12.00 Uutiset ja sää 12.05 Radio 1 vastaa 12.10 Maailmanpolitiikan arkipäivää 12.30 Moniääninen Eurooppa 12.50 Kuuluttajan vieras: toimittaja Tom Kankkonen 13.00 Klassista kahteen 14.00 Välilevyjä 15.00 Radioteatteri esittää: Hautasi on Odessassa, 5/12: Murhayritys Tukholmassa. Demareillakin on ainakin kolme sel västi erottuvaa jengiä. Vapiskaa kuolevai set, täältä tulee kaupunkiin kiiltävän musta kotoperäinen metsän peto ja huutaa. Demari kuin demari Närästäjä LÄÄKETTÄ POLIITTISEN LIIKA HAPPOISUUDEN PUUTTEESEEN Kaikkihan citykanin tietävät. Tietenkin voi. Demari kuin demari, se riittää! Ainakin siihen asti, kunnes arvodemari nostaa hän täänsä ja kusee aydemarin nilkoille. Höh, lopetetaan turha luokittelu. Luokittelut jäsentävät tietenkin maail maa ja demariaatetta hyvin, mutta sa malla ne ovat tympeitä yleistyksiä, jotka saavat vatsahapon kiehumaan. 07.57 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.05 Tarinatarha 09.00 Uutiset 09.05 Musiikkia vanhasta Euroopasta 10.00 Jumalanpalvelus Salpausselän kirkosta Lahdesta 11.00 Jumalanpalvelus Pellon Helluntaiseurakunnasta 12.00 Uutiset ja sää 12.05 Horisontti 12.50 Draamanpurkajaiset: Miimi on esittäjänsä näköistä 13.00 Klassista kahteen 14.00 Riston Valinta 15.00 Radioteatteri esittää: Pet Shop, 2/6: Paha mies. Kolme katsetta kameraan. Vuosaarelaispariskunnan on täytynyt kerätä rohkeutensa uskaltau tuessaan kaupunkiin.. Ulkomaan elukka jääköön kuiten kin nyt unhoon. 17.50 Etnohetki 18.00 Romano mirits 18.20 Kadonnutta aikaa etsimässä 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.02 Radion sinfoniaorkesteri konserttilavalla 21.00 Ajassa soi 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Sari Valto 23.00 Iltahartaus 23.10–06.00 Yöklassinen KESKIVIIKKO 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 06.59 Hyvää huomenta 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Hartaita säveliä 07.15 Aamuhartaus 07.25 Musiikkihetki 07.29 Hyvää huomenta 07.30 Ykkösaamu 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Brysselin kone 10.45 Oopperaketju: Suutarista harjoituspianistiin 11.00 Riston Valinta 11.57 Päivän mietelause ja Turun tuomiokirkon kello lyö 12 12.00 Uutiset ja sää 12.10 Ruokapuhetta 13.00 Klassista kahteen 14.00 Euroopan konserttilavoilla 15.00 Uutiset 15.02 Kulttuuriykkönen 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.10 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.10 Aristoteleen kantapää 17.35 Moniääninen Eurooppa 17.55 Maailmanpolitiikan arkipäivää 18.15 Äänitarina. Vainon vaikutus säilyy laumaviisau tena kymmeniä vuosia. Korppipariskunta muuten hyväilee toisiaan: sukii hellästi nokillaan niska ja kaulahöyhennystä. En löytänyt, mutta luulen hoksanneeni paikan myöhemmin. Arvailen, että pesä oli loukossa, johon minulla ei ol lut kulkemista. 18.45 Etnohetki 19.00 Uutiset ja sää 19.02 Jazzklubi 19.50 Jazzklubin illan keikka 21.00 Jazzklubin kolmas setti 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Avaruusromua 23.10–06.00 Yöklassinen MAANANTAI 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 06.59 Hyvää huomenta 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Hartaita säveliä 07.15 Aamuhartaus 07.25 Musiikkihetki 07.29 Hyvää huomenta 07.30 Ykkösaamu 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Roman Schatzin Maamme-kirja 11.00 Välilevyjä 11.57 Päivän mietelause ja Turun tuomiokirkon kello lyö 12 12.00 Uutiset ja sää 12.10 Historiasarjoja 13.00 Klassista kahteen 14.00 Musiikkistudio 15.00 Uutiset 15.02 Kulttuuriykkönen 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.10 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.10 Euroopan valot 18.10 Äänitarina. 20.00 Etnoilta: Sydänjuurilla 21.00 Etnoilta: Keinuva talo 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Horisontti 22.50 Draamanpurkajaiset: Klovnin haavoittuvuus tuottaa vapauttavan naurun 23.00 Iltahartaus 23.10–06.00 Yöklassinen TIISTAI 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus Teemu Hälli 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 06.59 Hyvää huomenta 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Hartaita säveliä 07.15 Aamuhartaus Teemu Hälli 07.25 Musiikkihetki 07.29 Hyvää huomenta 07.30 Ykkösaamu 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Sari Valto 11.00 Klassikkoparatiisi 11.57 Päivän mietelause ja Turun tuomiokirkon kello lyö 12 12.00 Uutiset ja sää 12.10 Tiedeykkönen 13.00 Klassista kahteen 14.00 Uudet levyt 15.00 Uutiset 15.02 Kulttuuriykkönen 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.10 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.10 Kauhee akka: Aatamin ex-vaimo Lilith – Nainen joka osasi sanoa ei 17.30 Radioteatteri esittää: Hautasi on Odessassa, 5/12: Murhayritys Tukholmassa. Eikö arvodemari voi aatteellisesti sitoutua ayliikkeen tavoitteisiin. On markkina talouden riemuvoittoon hullaantuneet oikeis todemarit, Ranskan vallanku mouksen aatepohjalle rakentavat ar vodemarit ja joukkovoimaan uskovat aydemarit. Vassareilla on kommunistit, vi hervassarit ja rasvanahkaduunarit. 22.55 Äänitarina. On tietenkin vielä kaiken laisia alalajeja, kuten vaikkapa ”berns teinilaiset revisionistit”, mutta he sulau tuvat tavalla tai toisella noihin mainit tuihin kolmeen ryhmään. Ylipääsy