Demokraatti 7.11.2019 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

14 /1 9 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 14 • 20 19 / 20 . hu ht ik uu ta X /1 9 XXX xxx XXX xxx XXX xxx 10 /1 9 25.4.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI Antti Rinne aloittaa hallitustunnustelijana perjantaina. UHKA 8/ 19 DDR JA 1918 Historian pitkä varjo VAALIT Jalkatyö ratkaisee VAALIENNUSTE Punaisempi eduskunta PERHE TEEMA Unelma ydinperheestä 4.4.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI vapaudelle De_04042019_01.indd 1 3.4.2019 13.12 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 1.8.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 1. Lue uutiset verkosta osoitteessa demokraatti.fi ja syväluotaavat tarinat niiden takaa aikakauslehdestä. m aa lis ku ut a MUISTA LAITTAA LEHDEN NUMERO JA PÄIVÄMÄÄRÄ KANTEEN JA SELKÄÄN! 6/ 19 XXX xxx XXX xxx XXX xxx Rauhanneuvottelija Hussein al-Taee haluaa luottaa ihmiseen, vaikka työ on harmaannuttanut hänen hiuksensa. ke sä ku ut a 20.6.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI Kesä! SEURAAVA LEHTI ILMESTYY 1.8. to uk ok uu ta ON THE ROAD Keski-Suomen kautta Brysseliin PILLERI Huume muuttuu lääkkeeksi EU-VAALIT EU-ehdokkaat testissä De_23052019_01.indd 1 15.5.2019 9.25 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 6.6.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 6. to uk ok uu ta X /1 9 XXX xxx XXX xxx XXX xxx 12 /1 9 TEEMA: Suomi pistää hävittäjiin jopa kymmenen miljardia euroa. ONGELMA PINNAN ALLA 4/ 19 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 4 • 20 19 / 7. PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 11 • 20 19 / 9. Markkinatalous ei riitä Kiinalle. ta m m ik uu ta 24.1.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI DE_24012019_01.indd 1 17.1.2019 11.38 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 7.2.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI 4 • 20 19 / 7. Suojelutoimista huolimatta Itämeri on edelleen heikossa hapessa. he lm ik uu ta 21.2.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI De_21022019_01.indd 1 13.2.2019 14.20 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 7.3.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI 6 • 20 19 / 7. elo ku ut a BORIS PELURI Panoksena brexit ja Britannia TYÖMARKKINAT Kuinka käy kikyn. hu ht ik uu ta X /1 9 XXX xxx XXX xxx XXX xxx VAALILEHTI 9 9/ 19 11.4.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI SDP on valmis suurimmaksi puolueeksi ja Antti Rinne pääministeriksi. PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 9 • 20 19 / 11. TEEMA Työelämän murros ja tekoäly ”Ei voi jäädä vain kauppa ja kapakka”, Eveliina Heinäluoma iloitsee parjatun Itä-Helsingin lähiöiden kasvojenkohotuksesta. to uk ok uu ta X /1 9 XXX xxx XXX xxx XXX xxx 9.5.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI EU TEEMA Mikä suunta, eteen vai taakse. Uusi suunta PELIN PURKU Jazz soi ja lätkä liikkuu KIKYN PALUU Tupot menivät, mutta liitot hoitavat NUORET Lapsi on itsensä asiantuntija De_25042019_01.indd 1 18.4.2019 9.51 Demokraatti on kotimaan politiikan, työmarkkinoiden ja kulttuurin ykköslehti. elo ku ut a X /1 9 Juristi otti ohjat ison liiton johdossa. m aa lis ku ut a VAALIT TV-tentti voi ratkaista vaalivoiton PALKAT Joko palkkasalaisuus murtuu BREXIT Vääntö ilman voittajia ILMASTO TEEMA Puhe ei enää riitä 7.3.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI De_07032019_01.indd 1 27.2.2019 11.42 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 9.5.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 9. MANU Vain yksi tähteläläisistä 1918 Hennalan vankihistoria aukeaa POLITIIKKA Keskikentän puolueet pulassa 26.9.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 18 • 20 19 / 26 . Muurin murtuminen mullisti maailmanpolitiikan ja avasi Suomelle oven länteen. sy ys ku ut a X /1 9 XXX xxx XXX xxx XXX xxx TEEMA: Uudet hoidot pelastavat ihmisiä, mutta onko meillä varaa niihin. hu ht ik uu ta De_11042019_01.indd 1 3.4.2019 10.44 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 12.9.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 12 . hu ht ik uu ta X /1 9 XXX xxx XXX xxx XXX xxx 8 Sosiaalinen media tarjoaa tehokkaan väylän demokratian horjuttamiseen. to uk ok uu ta KENEN SYY Lasta ei saa leimata LIIKENNE Suomi tippuu kuoppaan BRYSSEL Missä palkansaaja, siellä EU N äl kä in en lo hi kä är m e 11 /1 9 De_09052019_01.indd 1 2.5.2019 11.05 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 21.3.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 21 . 6.6.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI Kävelijä PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 13 • 20 19 / 6. 16 /1 9 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 16 • 20 19 / 29 . MUUTOS! VAALIEXTRA. he lm ik uu ta 7.2.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI MAAILMALLA SUOMALAISTA POLIITIKKOA VIEDÄÄN, JA SE VAIN VIKISEE. m aa lis ku ut a X /1 9 Vuoden valtuutettu -kilpailun voitto oli Minna Räsäselle yhtä iso yllätys kuin valtuustopaikka. EVE Donna 3/ 19 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 3 • 20 19 / 24 . Mihin niitä tarvitaan. Se haluaa enemmän. Valentin Kononen ei ole jättänyt lajiaan. SEURAA TULOSILTAA 14.4. Elinikäinen KOULU 5/ 19 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 5 • 20 19 / 21 . Yritysjohtaja ja liikunnan puolestapuhuja. Kansa paljastaa kyntensä kaduilla. Demok07112019_01-002.indd 1 29.10.2019 16.05. SDP 120 VUOTTA Tulevaisuuden tekijä 29.8.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI MAAHANMUUTTO TEEMA Tätä Suomi tarvitsee Kä tke tty Ve nä jä De_06062019_01.indd 1 20.8.2019 16.00 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 20.6.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 20 . ÄÄRIOIKEISTO Miekkamiehet johtavat Itävaltaa EDUSKUNTAVAALIT Kuka nappaa luopujien äänet. sy ys ku ut a De_12092019_01.indd 1 4.9.2019 9.57 Politiikka ajautuu umpikujaan. ke sä ku ut a X /1 9 XXX xxx XXX xxx XXX xxx TUL TEEMA Koko kansan liikuttaja 13 /1 9 Tappava katse ja killeri-askel. OSOITTEESSA WWW.DEMOKRAATTI.FI. m ar ra sk uu ta VIRO Politiikkaa ja teatteria KIRJAT Näin Rinteestä tuli Rinne ILMASTO Nyt kuunnellaan nuoria LIIKENNE TEEMA Robotit ja sähkö tulevat 7.11.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI Berliinin perintö Tilaajapalvelu: 09 7010 500 / tilaajapalvelu@demokraatti.fi / www.demokraatti.fi/tilaa-lehti PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 24.1.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI 3 • 20 19 / 24 . PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 21 • 20 19 / 7. ke sä ku ut a X /1 9 XXX xxx XXX xxx XXX xxx Demokraatin rakkausteemassa sukelletaan järjettömään lempeen ja pohditaan pitkän parisuhteen saloja. he lm ik uu ta MUISTA LAITTAA LEHDEN NUMERO JA PÄIVÄMÄÄRÄ KANTEEN JA SELKÄÄN! X /1 9 TAIDE Surrealismin mysteerio Helsingissä TRUMP Suosikki vastoin odotuksia OMA TALOUS Velkavankeus vaanii TEEMA: Pelkän peruskoulutuksen varaan jääneitä nuoria uhkaa usein työttömyys ja syrjäytyminen. 23.5.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI DIILI PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 12 • 20 19 / 23 . Alf Rehn De_07022019_01.indd 1 1.2.2019 9.49 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 21.2.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 21 . ta m m ik uu ta 3/ 19 TYÖPAIKAT Tarvitaanko vielä pääluottamusmiestä. Hyvän tähden 6/ 19 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 6 • 20 19 / 7. Oho! 7/ 19 HYVÄ HOIVA Norja, hoitotyön onnela EI ASEILLE Työmaana rauha HALLITUS Sipilän kiemurainen ero ASUMINEN TEEMA Suomi muuttaa – ja muuttuu 21.3.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI De_21032019_01.indd 1 14.3.2019 9.26 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 11.4.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 11. sy ys ku ut a De_26092019_01.indd 1 19.9.2019 12.59 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 25.4.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 25 . he lm ik uu ta 4/ 19 XXX xxx XXX xxx XXX xxx KAKKOSKUSKI Sanna Marin UUSIKAUPUNKI Tehdas kuin kaupunki PORVARIHALLITUS Työmarkkinoista vaaliteema TEEMA: Itämeren pohja on happikadon takia osin kuollut. SEURAA UUTISIA VERKOSSA LÄPI KESÄN: DEMOKRAATTI.FI De_20062019_01.indd 1 25.7.2019 13.30 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 23.5.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 23 . sy ys ku ut a X /1 9 XXX xxx XXX xxx XXX xxx Nourdeen Toure matkasi kaksi vuotta Togosta Suomeen, sopeutui uuteen maahan ja luo nyt uraa ammattinyrkkeilijänä. 17 /1 9 TEATTERITEEMA Kulisseissa ja katsomossa SE LYHENEE Vastustajia riittää, mutta työaika lyhenee MCAMMATTI Hampurilainen työuralla 12.9.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI Sisukas ENERGIA TEEMA Hiiletön tulevaisuus PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 17 • 20 19 / 12 . ke sä ku ut a NAISET Populismi uhkaa naisten asemaa KIKY Syksyllä alkaa kiky-vääntö POLITIIKKA Oikeistossa on ahdasta De_06062019_01.indd 1 29.5.2019 14.31 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 4.4.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 4. 15 /1 9 USA Taalapino ratkaisee vaalivoiton KAIVOS Hyvä-paha kaivosteollisuus SDP Päätähtäin vuodessa 2030 TSL TEEMA Suomalaisten sivistäjä 1.8.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI PAM! De_01082019_01.indd 1 30.7.2019 14.20 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 26.9.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 26 . SEURAAVA LEHTI ILMESTYY 25.4. Tilaa Demokraatti 37 € neljä kuukautta PAL.VKO 2019-47 00 74 43 -1 92 1 Tarjous koskee vain uusia tilauksia
www.pau.fi Proliitto_negalogo_cmyk.eps Proliitto_logo_cmyk.eps x x x x Ammattiliitto Pro miniohje 2/2 • 2010 VÄRIT PMS 1935 C CMYK c10, m100, y50, k0 RGB r213, g29, b89 #D51D59 VADELMANPUNAINEN MUSTA PMS Process Black CMYK c0, m0, y0, k100 RGB r0, g0, b0 #000000 VALKOINEN PMS CMYK c0, m0, y0, k0 RGB r255, g255, b255 #FFFFFF SUOJA-ALUE 2. Käytä aina originaalilogoa. LOGO Suoja-alueelle ei saa sijoittaa muita graafisia elementtejä. LOGO Suoja-alueelle ei saa sijoittaa muita graafisia elementtejä. Uusi Ammattiliitto Pro Työttömyyskassa Pro Uusi Ammattiliitto Pro ja Työttömyyskassa Pro toivottavat Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! Uusi Ammattiliitto Pro ja Työttömyyskassa Pro toivottavat Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! Pr ol iit to .fi www.pam.fi www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 Sörnäisten rantatie 25, 00500 HELSINKI Puh. (09) 774 3110, sähköp. 09-766 429 www.tyovaenperinne.fi Työväenliikkeen kirjasto Demok07112019_01-002.indd 2 29.10.2019 16.05. info@tyark.fi www.tyark.fi Sörnäisten rantatie 25 A, 00500 Helsinki p. 09-766 429 www.tyovaenperinne.fi Työväenliikkeen kirjasto Demok07112019_01-002.indd 2 29.10.2019 16.05 www.pau.fi Proliitto_negalogo_cmyk.eps Proliitto_logo_cmyk.eps x x x x Ammattiliitto Pro miniohje 2/2 • 2010 VÄRIT PMS 1935 C CMYK c10, m100, y50, k0 RGB r213, g29, b89 #D51D59 VADELMANPUNAINEN MUSTA PMS Process Black CMYK c0, m0, y0, k100 RGB r0, g0, b0 #000000 VALKOINEN PMS CMYK c0, m0, y0, k0 RGB r255, g255, b255 #FFFFFF SUOJA-ALUE 2. (09) 774 3110, sähköp. info@tyark.fi www.tyark.fi Sörnäisten rantatie 25 A, 00500 Helsinki p. Uusi Ammattiliitto Pro Työttömyyskassa Pro Uusi Ammattiliitto Pro ja Työttömyyskassa Pro toivottavat Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! Uusi Ammattiliitto Pro ja Työttömyyskassa Pro toivottavat Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! Pr ol iit to .fi www.pam.fi www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 Sörnäisten rantatie 25, 00500 HELSINKI Puh. Käytä aina originaalilogoa
Teatterijohtaja ja kauppamatkustaja. Robotti korvaa ihmisen, sähkö fossiiliset. De_07112019_03.indd 3 30.10.2019 10.28. MARRASKUUTA 2019 / ILMESTYY JOKA TOINEN TORSTAI TEEMA MUURI LIIKENNE TEATTERI ILMIÖ KULTTUURI Berliinin muurin murtuminen avasi uuden ajan Suomessa. 3 Demokraatti 21 /1 9 44 16 59 POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI / 7
Perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895. 4 Demokraatti Seuraa meitä myös somessa. Va. www.demokraatti.f i Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. päätoimittaja: Rane Aunimo, 09 7010 553 Toimituspäällikkö: Heikki Sihto, 09 7010 516 Toimittajat: Simo Alastalo, Rolf Bamberg, Anna-Liisa Blomberg, Mikko Huotari, Johannes Ijäs, Marja Luumi Ulkoasu: AD Emilie Uggla, Timo Sparf, Arja Jokiaho (opintovapaalla) Valokuvaaja: Nora Vilva Levikkipäällikkö: Nina Lindén Markkinoinnin sihteeri / ilmoitukset: Sari Ojala, 09 7010 522 Kustantaja: Kustannus Oy Demokraatti Painopaikka: PunaMusta Oy, Joensuu Käyntiosoite: Siltasaarenkatu 18–20, C-rappu, 6. Ka nn en ku va : iS to ck Nora Vilva 34 14 KIRJA Puheenjohtajapelin taustat ATTE AHOKAS Ilmastoaktivisti + TEEMA Liikenne 59 5 6 8 11 12 14 16 23 25 26 30 32 34 40 43 44 50 53 54 56 57 67 68 72 73 74 Ilmasto vaatii toimia NYT. kerros, 00530 Helsinki Postiosoite: PL 338, 00531 Helsinki Uutistoimitus: 09 7010 555 toimitus@demokraatti.fi Sähköpostit: etunimi.sukunimi@demokraatti.fi Ilmoitukset: ilmoitukset@demokraatti.fi Tilaajapalvelu: 09 7010 500 tilaajapalvelu@demokraatti.fi Puhelinvaihde: 09 7010 41 Seuraava numero ilmestyy 21.11. De_07112019_04.indd 4 30.10.2019 14.36. Sisältö 21 /1 9 POLITIIKKA KULTTUURI Pääkirjoitus: Köyhyyden monet kasvot Viikon kuva: Kalifornia palaa Pätkät: Meiltä ja muualta Mikä meno: Jari Luoto D-analyysi: Vihreä puhuri lehtialalla Arkadianmäeltä: Rinne kirjana D-ilmiö: Berliinin yllätys Alastalon salissa: Muurien paluu Huom!: Jorma Malinen Viro: Teatteria ja politiikkaa Kielikylvyssä: (S)amarbetet i Bottenviken ger nykraft Vallan laidalta: Ulpu Iivari Teatteri: Kohti uusia tuulia Kuvataide: Modernismia, sotaa ja kaunottaria Kirjavisa: Maailman parannusta Elokuvat: Pienet ilot, suuret murheet Pelin purku: Keilat kaatuvat Syvässä päässä: Antton Rönnholm Puheenvuoro: Juhani Aro Mielipiteet Ristikko Ti ti tyy Politiikan kirjahylly: Matias Mäkynen IHMINEN JA ELÄMÄ D-kasvo: Atte Ahokas Joulupukkivisa: Arvaa kuka Kasvot peilissä: Kristian Karrasch Kaikki ei ole sitä miltä näyttää
Helsingin yliopiston sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo määritteleekin, että ihminen on köyhä (tai huono-osainen), jos hänen tilanteessaan pienikin muutos parempaan tai huonompaan on todella merkityksellinen, jopa ratkaiseva. YK:n jäsenmaat hyväksyivät vuonna 2015 kestävän kehityksen tavoitteet. De_07112019_04.indd 5 30.10.2019 14.36. Tavoitteena on päästä äärimmäisestä köyhyydestä kokonaan eroon vuoteen 2030 mennessä. Yle puolestaan kertoi syyskuussa Tilastokeskuksen kyselystä, jonka mukaan noin 6 prosenttia suomalaisista ja noin 7 prosenttia kotitalouksista kokee, että heillä on vaikeuksia tai suuria vaikeuksia toimeentulossaan. päätoimittaja rane.aunimo@demokraatti.fi Twitter: @raneaunimo Köyhyyden monet kasvot Pääkirjoitus 1,7 EUROLLA SAA PARI MAITOPURKKIA. Tämän päivän kurssilla summa on noin 1,7 euroa. KÖYHYYDELLÄ ON monet kasvot. Maailmanpankin tilastot yltävät vuoteen 2015. EU-maissa käytettävän määritelmän mukaan suhteellisesti köyhiä ovat kotitaloudet, joiden käytettävissä olevat rahatulot jäävät alle 60 prosenttiin samankokoisten kotitalouksien mediaanitulosta. Suuressa kuvassa suunta on siis oikea, vaikka myönteinen kehitys onkin hidastunut mittausjakson viimeisinä vuosina. Käytännössä maailman lapsiväestö kasvaa nopeimmin alueilla, joilla köyhyys vähenee hitaimmin. Ä ärimmäisen köyhien osuus maailman väestöstä on pudonnut ennätysmäisen alas, kymmeneen prosenttiin, Maailmanpankki kertoi syksyllä 2018. Maailmanpankin johtaja Jim Yong Kim muistutti tuolloin, että viimeisen neljännesvuosisadan aikana yli miljardi ihmistä on noussut pois äärimmäisestä köyhyydestä. Tilastokeskus puhuu virallisesti pienituloisista, joka taas terminä kätkee taakseen myös sen pienehkön marginaalin, jossa ihmisellä on pienet tulot mutta varallisuutta, jolla elää. Äärimmäisen köyhiksi lasketaan globaalilla tasolla ihmiset, jotka elävät alle 1,9 dollarilla päivässä. Suomessa sillä saa 1–3 maitopurkkia laadusta riippuen. 5 Demokraatti Rane Aunimo va. Joku oikeasti köyhä ei puolestaan saa toimeentulotukea, koska asuu syrjäseudun talossa, jota ei saa myytyä. Perusturvan varassa eli 250 000 henkilöä vuonna 2017 ja yllättävästä 1 200 euron menosta ei selviäisi 29 prosenttia suomalaisista. Silti Brittiläisen kehitystutkimuslaitos Overseas Development Instituten ja Ison-Britannian Pelastakaa Lasten tuoreen raportin mukaan noin 305 miljoonaa Saharan eteläpuolisen Afrikan lasta elää äärimmäisessä köyhyydessä vuonna 2030. Kun puhumme muun muassa maailman suurista haasteista ilmastonmuutoksesta ja maahanmuutosta, ymmärrämme nopeasti Afrikan ja myös Jutta Urpilaisen tulevan EU-komissaaripestin merkityksen
6 Demokraatti V iik on ku va A FP / M ar k Ra ls to n
Metsäpalot ovat ajaneet yli 200 000 ihmistä kodeistaan Kaliforniassa. 7 Demokraatti KALIFORNIA PALAA. Tulta vastaan taistelevat palomiehet ovat alakynnessä, sillä kova tuuli levittää tehokkaasti tulta. Yhtenä palojen mahdollisena syttymissyynä on pidetty osavaltion suurimman sähköyhtiön PG&E:n viallista voimalinjapylvästä.
Siinä sovittiin, että vanhuus eläkkeen alaikäraja nousee ensi vaiheessa kolmella kuu kaudella jokaista ikäluokkaa kohti. Hallitusohjelma lupaa puuttua rekrytointisyrjintään. Pa rempituloisten suomalais ten eläköityminen siirtyikin nopeasti 65:stä 63 vuoteen, josta tuli uusi tapa eläköityä. Vanhuuseläk keelle siirtyneiden määrä oli viime vuonna noin 8 000 pie nempi kuin edellisvuonna, ja Eläketurvakeskuksen tilasto jen mukaan tämä johtuu pää osin vanhuuseläkkeen ikära jan noususta. Seuraava, vuonna 2017 tehty eläkeuudistus toimi kin jo tavoitellun mukaisesti. Viitteitä kui tenkin on, että aiempaa har vempi olisi kiinnostunut jat kamaan töissä 64 vuoden iän täyttämisen jälkeen.. Suomen pinta-alasta on metsätalousmaata 78 prosenttia. KIRSI PIMIÄ TWITTERISSÄ Paikoillanne, valmiina – eläkkeelle! ELÄKEJÄRJESTELMÄ ON mo nimutkainen möhkäle, jonka uudistaminen on haasteel lista. Uudistuksen tavoitteena oli muun muassa turvata eläkkeiden rahoitus ja pi dentää työuria. Etenkin nuorten usko eläkkeiden riittävyyteen vä lillä horjuu. Uu distuksesta hyötyivät suuret ikäluokat. Etenkin hyvin toimeentule vat ottivat uudistuksen jäl keen kiintopisteeksi uuden alaikärajan, 63 vuotta. TIMO HARAKKA TWITTERISSÄ Hallitus ei työsyrjintää ratkaise, vaan ihmisten asenteet. Siinä voi hallitus opastaa hyvällä esimerkillä. Suomen maanpinta-alasta on luonnontilaista metsää Valtion liikelaitosten johtajien palkka, erilaiset palkkiot ja etenkin erokorvaukset koettelevat välillä tavallisen palkansaajan oikeustajua. Eläkeuudistuksella laki sääteinen 65 vuoden elä keikä korvattiin joustavalla 63–68 vuoden eläkeiällä eli vanhuuseläkkeen alaraja laski kahdella vuodella. Viimeksi on ihmetelty Metsähallituksen eronneen pääjohtajan noin 100 000 euron erokorvausta. Yksi ratkaisu olisi sitoa palkitseminen todellisiin tuloksiin, siis ei kvartaalitemppuihin tai henkilöstön irtisanomisilla kaunisteltuihin tuloslukuihin vaan aitoihin ja kestäviin yrityksen tulosta parantaviin toimiin. Se nosti alinta eläke ikää ja kiinnitti sen elinajan odotteisiin. 8 Demokraatti ELÄKE PÄTKÄT HOKSAUS Kohti tulospalkkausta V IIK O N LU KU 2,9 prosenttia. KAI MYRBERG TWITTERISSÄ Yhdenvertaisuuslaki antaa hyviä välineitä edistää yhdenvertaisuutta työelämässä, mutta oikeussuojaa voidaan edelleen vahvistaa. iStock Syrjintä on laissa kielletty, ja yhdenvertaisuus koskee myös työnhakua. Uudet kannustimet tukivat työssä jatkamista, mutta nii den merkitys eläköitymispää töksiin oli vähäinen eläke iän muutokseen verrattuna. Esimerkiksi vuoden 2005 eläkeikärajan laskemisella pyrittiin pidentämään työ uria, mutta Palkansaajien tutkimuslaitoksen rapor tin mukaan uudistus aikaisti suomalaisten jäämistä työ eläkkeelle – vaikka samalla työuran pidentämiseen kan nustettiin korkeammilla elä kekarttumilla
Ratkaisevaa on, kuinka iso osa alan työntekijöistä on työnantajaliittoon kuuluvien työnantajien palveluksessa. Mutta vanhoja lupia ei Suomikaan aio perua. 12 vuotta se kesti LIIKENNEMINISTERI Sanna Marinin (sd.) aloitteesta uuteen tieliikennelakiin esitetään kotihoitajille erikoislupaa, joka tekisi pysäköinnistä helpompaa ja mak sutonta. Yleissitovuuden lähtökohta on sen pakottavuus, yksipuolinen velvoittavuus ja vähimmäisehtoluonne. Jos työnantaja tai työntekijä on järjestäytymätön, on työsuhteessa noudatettava tällä alalla tai vastaavassa työssä voimassaolevan työehtosopimuksen vähimmäismääräyksiä. Suomi ja jotkut muut maat ovat päättäneet, että uudet luvat on laitettu toistaiseksi jäihin. Poikkeuksena on pyhä auto ja lihansyönti. Ei saisi vaikuttaa, painottaa Demokraatin toimitus. Presidentti Recep Tayyip Erdogan on uhkaillut päästävänsä miljoonat pakolaiset rajojensa yli EU:n riesaksi, jos taloudellisia pakotteita on tulossa. Liikenne aiheuttaa nyt viidenneksen Suomen kaikista kasvihuonepäästöistä. Insinööriliiton mukaan suunnittelualalla ero on vähintään 500 euroa kuukaudessa verrattuna ulkomaisessa asiakasyrityk sessä samaa työtä tekeviin. Sopimuksen solmivat keskenään työnantajaja työntekijäliitto. Kyseessä on tärkeä asia, josta eduskunta tosin väänsi jo 12 vuotta sitten. Vaikuttaako EU:n varovaisuuteen se, että Turkki on edelleen tyrkyllä unionin jäsenmaaksi ja se on puolustusliitto Naton jäsen. Aaltoyliopiston työryhmä esitti, että Suomi ratkaisi päästövähennystavoittei siinsa kansallisella päästökauppajärjestel mällä. BENSAPUMPULLA Näpit irti mun löpöstä USEISSA TUTKIMUKSISSA suomalaiset kertovat valmiudestaan toimia ilmaston muutoksen hillitsemiseksi – alkaen elin tapojensa muuttamisesta. Vuonna 2007 Maria Guzenina (sd.) teki samasta asiasta asiasta aloitteen, jonka allekirjoitti 112 kansanedustajaa. Edullinen insinööri ETENKIN TYÖEHTOSOPIMUSNEUVOTTELUJEN aikaan elinkeinoelämä ja työnanta jat naukuvat työn kalleudesta, vaikka esi merkiksi suomalainen insinööri on halpa. On aivan turha surkutella EU:n globaalin roolin hupenemista, jos unioni ei saa aikaan yhteisiä, jämeriä päätöksiä. Antti Rinteen (sd.) hallitus on sitou tunut siihen, että Suomi puolittaa tielii kenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä siitä, mitä ne olivat vuonna 2005. Tavoite on kova. Yleissitova työehtosopimus SANANSELITYS turvaa järjestäytymättömien työnantajien palveluksessa olevien työntekijöiden vähimmäistyöehdot. Tämä aika on usein pois asiakkaalta. Nyt kotihoitajan työpäivästä voi kulua suuri osa maksuttoman ja luvallisen pysäköintipaikan hakemiseen. Ja jos kotihoi taja saa väärästä pysäköinnistä sakon, jou tuu hän sen useimmiten itse maksamaan. Yleissitovaksi vahvistetaan työehtosopimukset, jotka katsotaan edustaviksi. 9 Demokraatti HALPAA TYÖTÄ KOTIHOITO PARI VALITTUA SANAA Arvoisa EU, Nyt eurooppalaisen arvoyhteisön on syytä näyttää yksituumaisuuttaan eikä vain tuomita Turkin hyökkäys Pohjois-Syyriaan, vaan osoittaa se myös konkreettisesti. Yksi askel olisi yhteinen linjaus, että EU-maat eivät vie aseita Turkkiin. Monet kansalaisjärjestöt ja yksittäiset kansanedustajat Suomessakin ovat vaatineet pakotteita Turkkia vastaan, jotta sota – sitähän se jo on – Pohjois-Syyrian kurdialueilla saataisiin loppumaan ennen kuin vielä pahempaa tapahtuu. Ei käy, sanoivat poliitikot ja kansa bensapumpuilla.
Tämä ”joustava lisäaika” on nyt myönnetty tammikuun loppuun. – Me julkaisemme kunnianhimoisimman, radikaaleimman kampanjan, jotta tähän maahan saadaan todellinen muutos, Corbyn sanoi parlamentissa. 1. Onko vaaleissa kyse brexitistä, valinnasta labourin ja konservatiivien välillä vaiko mahdollisesta uudesta kansanäänestyksestä, jota labour on esittänyt. Minä vuonna Suomen ensimmäinen metro aloitti liikenteen. 3. Minkä puolueen puoluesihteerinä on toiminut Matti Kankare. 10 Demokraatti VIIKON MEEMI PÄTKÄT AFP, Rick Stevens Äiti, pidäthän minusta huolta. Seuraava mahdollinen tilanteen ratkaisu on tarjolla, kun 12. B ritannian noin neljä vuotta kestänyt brexit-vääntö muuttui käsittämättömäksi jo aikoja sitten. Kenen artistin yhtyeisiin lukeutuu Viides kolonna. Oikaisu: Viime visan ensimmäisessä vastauksessa oli virhe. Päätös uusista vaaleista tehtiin alahuoneessa, kun työväenpuolueen puheenjohtaja Jeremy Corbyn totesi, että EU:n päätös lykätä brexitiä riittää täyttämään puolueen vaatimuksen siitä, että sopimuksettoman brexitin riski on torjuttava. Tin ahä itä De_07112019_10.indd 10 30.10.2019 16.05. Han sa Ros toc kiin 8. 10 VIS V MAAILMAN TILA • Brexit, Britannia ja ennenaikaiset vaalit Mistä britti äänestää. Kiv enp yör itt äjän kyl än 10. 10. Kenen presidenttimme vaimo oli Gerda Serlachius. 8. 9. Tuo mar i Nur mio n 9. Rist o Ryt in 2. Mikä on Japanin suurin saari sekä pinta-alaltaan että väestömäärältään. Arg ent iin an seu raa va pre sid ent ti Alb ert o Fer nan dez 6. 6. Hon shu 5. Vas tau kse t: 1. 7. Vuo nna 198 2 3. Vaalien tulos voi yllättää monella tavalla. Kok oom uks en 7. joulukuuta järjestetään ennenaikaiset vaalit. Kuka pitää Diego Maradonan paitaa kuvassa. Kansanedustajista sekä Heikki Hasu että Kelpo Gröndahl ovat voittaneet kultamitalin olympialaisissa. 2. 126 . Mihin joukkueeseen Jari Litmanen siirtyi tammikuussa 2005. Esimerkiksi pienemmät puolueet voivat tehdä yllättävän hyvän vaalituloksen, kun valtapuolueiden konservatiivien ja labourin kannatus on hiipunut brexit-väännöissä. 5. Kuinka mones Japanin keisari on Naruhito. Minkä suomalaiselokuvan tapahtumat sijoittuvat Jerusalemiin. Äänestäminen voi olla haasteellista, sillä moni ihmettelee mistä nyt äänestetään. Mitä häitä vietetään avioliiton täyttäessä 10 vuotta. 4. 4
Miten maailma nyt makaa. Jörö on todellinen hyvän mielen lähde, joka auttaa irtautumaan työasiosta. Tämä valitettavasti näkyy myös asevarustelussa. Jos tulee kova brexit, siitä kärsivät niin britit kuin kaikki Britannian kanssa kauppaa käyvät. Mikä meno, Jari Luoto, pääministerin EU-asioiden alivaltiosihteeri. De_07112019_10.indd 11 30.10.2019 16.05. Olit jo Paavo Lipposen hallituksen EUasioiden avustaja. Miksi. Teksti Heikki Sihto Kuva Nora Vilva EU ON JÄSENMAILLE PALJON ENEMMÄN KUIN VAIN ULKOPOLITIIKKAA. Olet ollut myös suurlähettiläs ulkoministeriön asevalvonnan yksikössä. Kiireinen. 11 Demokraatti vahvistaneen ajanjakson jälkeen. Tämän hetken iso ongelma on Yhdysvaltojen, Kiinan ja Venäjän valtakamppailu. EU:lla on myös globaalia vaikutusvaltaa esimerkiksi kestävän kehityksen kysymyksissä. Vertaa niitä toisiinsa. Jos Sveitsin yhteiskunta on kaikin puolin toimiva ja maa on keksinyt toimivan talouden menestysreseptin, Brasilia on valtava ja kiinnostava mosaiikki, johon mahtuu paljon hyvää, mutta toki myös isoja yhteiskunnallisia ongelmia kehityksen esteinä. Kunpa tietäisi, mitä siinä tapahtuu. Nyt työllistää etenkin brexit. Jörö on espanjan vesikoira, joka pitää minut liikkeessä. Mutta muitakin isoja vääntöjä riittää: maailmankauppa, ilmasto, oikeusvaltio-ongelmat, rahoituskysymykset... Aseriisunnassa ja asevalvonnassa on ollut takaiskuja pitkän turvallisuutta Herra EU Takaiskuista huolimatta maailma kehittyy parempaan suuntaan, arvioi EU-asioiden alivaltiosihteeri Jari Luoto. Mikä EU:ssa kiehtoo. Rajat ovat käytännössä madaltuneet. Voimaeläimesi on Jörö, oma koirasi. Olet ollut suurlähettiläänä Brasiliassa ja Sveitsissä. EU-kriitikoille muistattaisin unionin merkityksestä taloudelle ja turvallisuudelle. Euroopan unioni on hieno ja monipuolinen yhteisö, joka on tiivistynyt koko ajan. EU on jäsenmailleen enemmän sisäkuin ulkopolitiikkaa
Kenties osuvimman kiteytyksen aiheesta kirjoittikin lopulta Talouselämä-lehden päätoimittaja Jussi Kärki Twitter-tilillään: ”Vihreälle Langalle on ilmaantunut tänään niin paljon ystäviä, tukijoita ja lukijoita, että lehden pitäisi olla kaiken järjen mukaan voimissaan. Media-ala, Työmies-nimellä vuonna 1895 perustettu nykyinen Demokraatti mukaan lukien, jakaa ajatuksen. Vihreän Langan lakkauttaminen näytti herättävän suurta järkytystä paitsi media-alan ihmisten myös vihreiden rivijäsenien parissa. päätoimittaja. Sivistys löytyy jatkossa sosiaalisesta mediasta. Puoluetukea taas maksetaan kansanedustapaikkojen perusteella verovaroista. Reippaan vaalivoiton ottanut vihreät ja sen puoluehallitus päättivät lokakuun lopulla, ettei puolue tue Vihreää Lankaa enää lainkaan. Vihreä Lanka perustettiin vuonna 1983 ja alkujaan vihreän eduskuntaryhmän tiedotuslehdeksi. Käytännössä ratkaisu johtaa lehden ja sen koko toiminnan lopettamiseen jo tämän vuoden lopulla, ellei ihmeitä tapahdu. Vihreä puhuri kävi lehtialalla SIVISTYS LÖYTYY JATKOSSA SOMESTA. Sen sijaan kuiskailevia suita on nykyään entistä enemmän”, kommentoi Vihreän Langan viimeiseksi jäävä päätoimittaja Riikka Suominen puolueen päätöstä. ”Tänä päivänä yhä useampi vihreiden kannattaja seuraa ja käy poliittista keskustelua sosiaalisen median kanavissa. ”Kun toimittajia irtisanotaan, silmiä ja korvia on vähemmän. A iemmin osa puolueille maksettavasta puoluetuesta oli korvamerkitty puolueen medialle. 12 Demokraatti Kirjoittaja on Demokraatin va. De_07112019_12.indd 12 30.10.2019 9.56. Laadukasta journalismia puolue ei ainakaan sisältäpäin enää halua, ja tämä on myös puolueen oikeus nykyisen lainsäädännön puitteissa. Journalisti-lehden kevään selvityksen mukaan oppositiopuolue kokoomus maksaa lehdistötukea selvästi eniten. Vihreät on halunnut profiloitua koulutuksen, sivistyksen ja osaamisen puolueena, mitä vasten lehden lopettamispäätös vaikuttaa ristiriitaiselta. Pää-äänenkannattajalehdissä asia herätti jo tuoreeltaan huolta. Puoluesihteerit sopivat 2008, että korvamerkintä poistetaan. KÄYTÄNNÖSSÄ VIHREILLÄ on jo ensi vuonna peräti 1,7 miljoonaa euroa enemmän rahaa käytössään kuin oli alkujaan tänä vuonna, kun huomioon otetaan Vihreän Langan tuen lopetus, puo lueen vaalivoitto ja puoluetuen tasokorotus, josta on olemassa budjettiriihen esitys. Lehtien näkökulmasta rahoituksen suunta on ollut alaspäin kaikkialla. Puolueet ovat voineet sen jälkeen päättää itse, haluavatko tukea puolueen mediaa. Sen päätoimittajina ovat olleet muun muassa nykyiset ministerit Pekka Haavisto (vihr.) ja Timo Harakka (sd.). Tästä oppina: muistakaa kaikki osoittaa arvostustanne aina ajoissa, kun arvostuksenne kohde on vielä hengissä”. Summa on erityisen houkutteleva puolueelle, joka on verrattain nuori, kannattajaprofiililtaan korostuneen ”city” eikä sen omalla medialla ole syvällistä historiaa. Rane Aunimo rane.aunimo@demokraatti.fi Twitter: @raneaunimo analyysi Vihreä Lanka lopettaa toimintansa kokonaan, kun vihreät keksi parempaa käyttöä tukirahoille. Haluamme palvella heitä paremmalla läsnäololla, uusilla osallistumismahdollisuuksilla ja ajantasaisella tiedolla vihreiden politiikasta”, vihreiden puoluesihteeri Veli Liikanen perusteli päätöstä vihreiden tiedotteessa
Suomen asemäärä on maailman kahdeksanneksi suurin väkilukuun nähden. . Suomalaisten siviilien rekisteröityjen aseiden määräksi on arvioitu runsaat 1 542 000 ja rekisteröimättömien runsaat 250 600. NOUSUSSA LASKUSSA Teksti Rane Aunimo Ei! Lähde: Tiastokeskus D EM O G RA A FI Ampuma-aseiden lukumäärä Suomessa ja Yhdysvalloissa G ra fii kk a: Em ili e U gg la Lä hd e: G un V io le nc e A rc hi ve , Sm al l A rm s Su rv ey 20 17 . 5/5 IRATXE GARCIA PERES S&D-ryhmän pj. Jos jossain nähdään, niin Britanniassa. Elämme globaalissa maailmassa ja meidän on oltava yhteneväisiä. Kreikkakaan ei itse välttämättä halua EU:sta eroon ja Unkarissakin poliittiset suhdanteet voivat tasoittua. EI Brexit-prosessin alussa saattoi vielä esiintyä tällaistakin ajattelua, mutta nyt ei. . JOHANNES KOSKINEN Kansanedustaja EI Ei näytä siltä. . 13 Demokraatti JESSE JÄÄSKELÄINEN Vaaliasiantuntija TERO SHEMEIKKA Kansainvälisten asiain sihteeri, SDP MIAPETRA KUMPULA-NATRI EU-parlamentaarikko EI Edestakainen brexit-vääntö on osoittanut muille jäsenmaille sen, että Britannia saattaa joutua luopumaan niistä lukuisista hyödyistä, joita kuuluminen EU:hun tuo. D-gallup: Nähdäänkö lähivuosina uusia kansanäänestyksiä EU-erosta. Luottamus Kuluttajien luottamusindikaattorin kaikki neljä osatekijää heikkenivät lokakuussa sekä syyskuuhun että vuoden takaiseen verrattuna. Populistitkin ovat olleet hiljaa erosta. Elinaika Vastasyntyneiden poikien elinajanodote oli viime vuonna 78,9 ja tyttöjen 84,3 vuotta. EI Brexit on varoittava esimerkki sotkusta, joka saadaan aikaiseksi. EI EU pn pysynyt yhtenäisenä jopa yllättävän hyvin. ! ampuma-asetta / henkilö keskimäärin keskimäärin ampuma-asetta / henkilö 0,3 Suomi USA 1,2 De_07112019_12.indd 13 30.10.2019 9.56. Jos brexitin kirpeä muisto väljähtyy tai asia saa toisen tulkinnan, voi tilanne muuttua
Rinne oli tunnettu ayhahmo, vaikkakin painottaa kirjassaan menneensä liikkeeseen nimenomaan lakimieheksi. Tätä kirja käy tarkkaan läpi. Sen sijaan keskustalle tärkeitä 18 maakuntaa perustuslakivaliokunta piti perustuslain mukaisena. ANTTI RINNE voitti edellisen puheenjohtajan Jutta Urpilaisen äärimmäisen tiukassa äänestyksessä Seinäjoen puoluekokouksessa 2014. Kirjan mukaan Sipilä kuitenkin näki sote-uudistuksen olevan kaatumassa maakuntineen päivineen. Itse en samalla tavalla toimisi hallituskumppania kohtaan enkä muista, että poliittiDe_07112019_14.indd 14 30.10.2019 14.39. – Huhuja oli, mutta en tiennyt, eikä yllätä. Sipilä kiistää kirjan tiedot. Kirjan mukaan Rinteen kampanjapäällikkö, entinen SDP:n poliittisen osaston päällikkö Vesa Mauriala koki, että Urpilainen pyrki kohti uutta niin nopeasti, että palkansaajaäänestäjät olivat putoamassa vauhdista. Teksti Johannes Ijäs Kuva Lehtikuva, Antti Aimo-Koivisto L auri Nurmen ja Matti Mörttisen viime viikolla julkaistu auktorisoitu elämäkerta Antti Rinne – Koko tarina (Into) avaa laajasti pääministeri Antti Rinteen (sd.) uran ohella hänen lapsuuttaan, nuoruuttaan ja sukutaustojaan. Auktorisoitu tarkoittaa tässä sitä, että kirjalla on myös Rinteen hyväksyntä. Rinne itse sanoo kirjassa, että hänestä näytti siltä, että SDP:ssä kamppailivat vanhoillinen mutta vasemmistolainen suunta ja liberaali mutta hyvin oikeistolainen suuntaus. Kirjan mukaan Rinne hahmotteli kolmatta reseptiä: hyvinvointivaltion kunnianpalautuksen ja arvoliberaalin uudistuspolitiikan yhdistelmää, muttei kuitenkaan nähnyt itseään SDP:n puheenjohtajana. – Hotellihuoneessa pääministeri kysyi, olemmeko valmiita tulemaan hallitukseen siten, että SDP ja keskusta toteuttaisivat soten yhdessä ilman markkinamallia. Minusta tämä on jotain sellaista poliittista kulttuuria tai tapa toimia, jota on kovin vaikea ymmärtää ja hyväksyä. Ennen tapaamista eduskunnan perustuslakivaliokunta oli linjannut, että Sipilän hallituksen esitys sote-palvelujen laajan valinnanvapauden toteuttamisesta oli perustuslain vastainen. Miksi sitten juuri Ammattiliitto Pron puheenjohtaja, juristi Rinne, valikoitui Urpilaisen haastajaksi. – Antti todella osaa sanoa, että nyt muuten tehdään asiat näin. Rinteen vuoden 2014 puheenjohtajuuskisan kampanjapäällikkö Vesa Mauriala kuvaa Rinnettä ”akateemiseksi jätkäpojaksi”. Samalla seurataan hänen arkista elämäänsä, ja siihen liittyneitä iloja ja suruja. Hän sanoo hallitusikkunan olleen viime kaudella auki oppositiolle vai kerran, kun vuonna 2017 perussuomalaiset hajosi. KIRJAN MIELENKIINTOISTA antia on myös uusi tieto silloisen pääministerin Juha Sipilän (kesk.) ja oppositiojohtaja Antti Rinteen tapaamisesta heinäkuussa 2017 porilaisessa Vaakuna-hotellissa. Kokoomus halusi valinnanvapauteen uutta esitystä. Mauriala tietää myös millainen Rinne on neuvottelijana. Rinnettä puheenjohtajaehdokkaaksi sai houkutella pitkään, eikä päätös vaikuttanut olevan Rinteelle kirjan perusteella lainkaan helppo. Toisen porukan voi kiteyttää siten, että Jutta puhui hyvinvointivaltion harvennushakkuista tilanteessa, jossa työttömien ja heikosti toimeentulevien ihmisten määrä kasvoi, Rinne sanoo kirjassa. Kirjassa käydään läpi Rinteen eteneminen ay-lakimiehestä ja johtajasta valtakunnan politiikan kärkeen. – Kamppailu kulminoitui talouspolitiikassa ja suhtautumisessa hyvinvointivaltioon. 14 Demokraatti ARKADIANMÄELTÄ Näin Rinteestä tuli Rinne Akateeminen jätkäpoika, joka haluaa hyvinvointivaltion kunnianpalautuksen. Samalla Antti on jännittävällä tavalla äärimmäisen kiltti ja luottavainen ihmisiä kohtaan. Luonteen kombinaatio syntyy varmaan henkilöhistorian erilaisista vaiheista, Mauriala kuvaa. Elämäkertakirja käy ensi kertaa hyvin tarkkaan läpi sen, miten Rinteen puheenjohtajakampanja rakentui. Viime hallituksessa valtiovarainministerinä toiminut Petteri Orpo (kok.) kertoi Demokraatille, että hänelle kirjan tiedot tuolloisista ”hallitusneuvotteluista” tulivat yllätyksenä. ”Pelastaakseen maakunnat ja saadakseen lupaamansa sote-uudistuksen voimaan pääministerikaudellaan Sipilä yritti saada uudelle mallilleen Rinteeltä SDP:n tuen”, kirjoittajat päättelevät. Tuottajavastuun siirtäminen yhtiöille ei luonnistunut. Ay-johtajana halusin pidentää oppivelvollisuuden toiselle asteelle, viedä digitalisaatiota eteenpäin ja käyttää rahaa tutkimukseen, Rinne kertoo kirjassa. Toinen porukka uskoi järjestelmään ja piti kiinni siitä, mitä oli joskus luotu näkemättä sitä, että maailma muuttuu ympärillä ja pitää uudistua. Hallitusohjelma olisi pysynyt muuten ennallaan; vain soten valinnanvapaus olisi jätetty pois”, Rinne kertoo. Kirjan mukaan Sipilä tarjosi tapaamisessa sote-ratkaisuun uutta mallia ilman valinnanvapautta, jos SDP on valmis tukemaan sitä hallituksessa tai hallituksen ulkopuolella. – En halunnut alun perin puheenjohtajan hommaa vaan sitä, että puolueen linja muuttuu
Orpo kommentoi Demokraatille myös näitä tietoja. Kirjan mukaan Stubb kommentoi asioita jokseenkin samaan sävyyn. Tulkinta oli kuitenkin väärä. Kun keskusta kärsi rökäletapion ihan omasta syystään vaaleissa, se vaikeutti prosesseja. Monet haluavat sinun epäonnistuvan ja tekevät myös kaikkensa sen eteen. De_07112019_14.indd 15 30.10.2019 14.39. – Julkisuuteen maalattiin kuva, että emme tulleet toimeen keskenämme. – Tämä kuulostaa juuri siltä, miltä se näyttikin eli oli olemassa sopimus keskustan ja demarien välillä ja vahva halu kansanrintamahallitukseen. huhtikuuta eduskunnassa kahvitellaan vaalikauden päättäjäisissä. ELÄMÄKERRASSA KÄYDÄÄN läpi myös Rinteen valtiovarainministeriaikaa Alexander Stubbin (kok.) hallituksessa vuosina 2014–2015. Keskiviikkona 10. KIRJASSA TULEE esiin myös tietoja, jotka osoittavat keskustan olleen valmis hallitukseen jo paljon kerrottua aikaisemmin eli jo ennen eduskuntavaaleja, kun Sipilän jälkeisestä poliittisesta tulevaisuudestaan kiinnostuneet päättivät kirjan mukaan toimia. Ei minulla ole mitään pahaa sanottavaa Antista. Kirjassa sanotaan Stubbin toivovan menestystä vanhalle hallituskumppanilleen. Paska lentää aamusta iltaan. Viesti annetaan siksi, että keskustalaiset haluavat jatkaa hallituksessa. Eiköhän me Antin kanssa käydä jonain päivänä kaljalla muistelemassa menneitä. Helppoa Rinteellä ja Stubbilla ei aina ollut, eivätkä tilannetta seuranneiden mukaan kemiat kohdanneet, mutta Rinne torjuu kirjassa käsityksen, että yhteistyö olisi ollut pelkkää riitelyä. Rinne saa keskustan johdolta viestin, että Sipilä todennäköisesti ilmoittaa erostaan vaali-iltana tai heti alkuviikosta. 15 Demokraatti sessa historiassa olisi vastaavia tapauksia ollut, Orpo sanoo. Ja kun keskusta sai rivit suoriksi, entinen pääministeripuolue kuitenkin lähti hallitukseen ja mahdollisti sen, että Rinteen vasemmistohallitus syntyi. Monipuoluehallitus ei ainakaan hommaa helpota. – Se on oikeasti tasavallan rankin duuni. Ihan hyvin meillä pelitti, vaikka asioista olimme usein eri mieltä, Stubb sanoo. – Entisenä pääministerinä symppaan aina istuvaa viranhaltijaa, Stubb sanoo. – Todennäköisesti yritän muodostaa punamultahallituksen, Rinne kertoo kirjan tekijöille kolme–neljä päivää ennen vaaleja kotimatkallaan Yleisradion suuresta vaalikeskustelusta. Sen aika koittaa silloin, kun tehtävä on suoritettu, Stubb kertoo
Itä vaihtui pian länteen ja Suomelle aukesi portti Eurooppaan. Teksti Simo Alastalo ja Johannes Ijäs De_07112019_16.indd 16 30.10.2019 14.47. 16 Demokraatti ILMIÖ BERLIININ YLLÄTYS Berliinin muurin murtuminen 30 vuotta sitten käynnisti Suomessa politiikan ja henkisen ilmapiirin mullistuksen
17 Demokraatti BERLIININ YLLÄTYS Lehtikuva De_07112019_16.indd 17 30.10.2019 14.47
Moni suomalainen ei tätä tiedä, Hentilä sanoo. Muualla lännessä suhteita Itä-Saksaan piti yllä vain laitavasemmisto. Prosessi Neuvostoliiton päättymiseen kesti tämän jälkeen parisen vuotta. Myös Itä-Saksan viranomaiset päättivät katsoa kuohuntaa lopulta sivusta. Syksyyn mennessä Itä-Saksan draamaa seurasi jo koko maailma. päivän kynttilämielenosoituksessa. Neuvostoliitto reagoi doktriinin mukaisesti Prahassa vuonna 1968 lähettämällä tankit tukahduttamaan kansannousun. Varsovan liiton maissa oli totuttu Hentilän mukaan uskomaan veljellisen avun teoriaan. päivänä samana vuonna kylmän sodan symboli, Berliinin itään ja länteen jakanut muuri murtui. Ihmisiä lähti työpaikoilta kesken kaiken. Stasin johdon lähettämä ampumiskäsky revittiin lokakuun 9. – Hän ei voinut olla varma sairaalaan leikkaukseen mennessään, olivatko hoitajat loikanneet länteen. Toiveikkuus kohdistui Tuomiojan mukaan totalitaaristen järjestelmien kaatumiseen ja siihen, että demokraattiselle sosialismille syntyisi sitä kautta tilaa. – Tänä päivänä tulkitsen, että siinä tavallaan päättyi ideologinen vastakkainasettelu länsimaisten arvojen ja kommunistisen maailman välillä sekä keskitetyn suunnitelmatalouden ja markkinatalouden välillä kuten myös vaarallisin eli Naton ja Varsovan liiton vastakkainasettelu, hän kuvaa. Maa meni täyteen kaaokseen. ENNEN KUIN tie muurin murruttua länteen avautui, Suomikin ui syvällä kylmän sodan myrskyissä. Suomen asema idän ja lännen välissä tarkoitti käytännön politiikassa tasapainoilua, joka heijastui myös Suomen ja itäblokkiin lukeutuneen DDR:n vuorovaikutukseen. Hän ei löydä suhteiden leveydelle vertailukohtaa mistään muualta länsimaista. Suomelle kehitys avasi tietä Euroopan unioniin ja irtaantumiseen YYA-sopimuksesta. Kanerva muistuttaa, miten maailmanpolitiikassa aika muurin kaatumisesta Neuvostoliiton hajoamiseen on hyvin lyhyt. Seppo Hentilä on luonnehtinut suomalaisten poliitikkojen suhteita Itä-Saksaan ainutlaatuisiksi. HELSINGIN YLIOPISTON poliittisen historian emeritusprofessori Seppo Hentilä muistaa jututtaneensa tuttua itäsaksalaista kirurgia, joka pohtia aamulla työpaikalle mennessään onko töissä ketään muita. Neuvostoliiton hajoamista Kanerva ei muurin murruttua osannut nähdä, kuten ei moni muukaan. Tuomioja muistuttaa, että Neuvostoliiton muutos ja Gorbatshovin aika mahdollistivat Berliinin muurin kaatumisen. Käynnissä oli Paneurooppalainen piknik, rauhan ja vapaan liikkuvuuden vuoksi järjestetty mielenilmaus, joka oli siihen saakka vakavin merkki rautaesiripun rakoilemisesta. Kanervalle Berliinin muurin murtuminen symboloi kylmän sodan päättymistä. Marraskuun 9. Samaa pelättiin myös 80-luvun lopulla – kunnes Gorbatsov ilmoitti alkukesällä, ettei Neuvostoliitto puutu tilanteeseen. – Kyllähän se oli tietynlainen aikakauden päätös ja uuden alku, johon suhtauduttiin hyvin toiveikkaasti. 18 Demokraatti D-ILMIÖ E lokuussa 1989 länsisaksalaiset katselivat televisiosta loputtomalta näyttävää Trabant-letkaa. SDP:n tapauksessa virallista suhteidenpitoa DDR:ään hillitsi likeinen suhde Kalevi Keski-Korhonen De_07112019_16.indd 18 30.10.2019 14.47. Suomessa vallassa oli Harri Holkerin hallitus, jossa ministerinä toimi vielä nykyisinkin kansanedustajana jatkava kokoomuksen Ilkka Kanerva. – Kaikilla suomalaisilla puolueilla SMP:tä ja SDP:tä lukuunottamatta oli viralliset puoluesuhteet DDR:n kanssa. Kommunistisessa Unkarissa lomailleet itäsaksalaiset turistit ylittivät autoillaan juuri avatun rajan Itävaltaan ja länteen. – Lokakuussa Leipzigin mielenosoitusta varten oli varattu 80 000 ihmisen keskitysleiri, mutta armeija ja poliisi eivät lähteneet tottelemaan viimeisten puoluepamppujen käskyjä. SDP:N KANSANEDUSTAJA, entinen ulkoministeri Erkki Tuomioja muistaa olleensa ulkomailla ja katselleensa televisiosta, kun Berliinin muuri murtui
– DDR oli se meidän arvostelumme kohde reaaliErkki Tuomioja. Tällaista pientä vaatimatonta lännettymistä yritimme, Sasi muistelee. – Missään länsimaassa ei ollut niin myönteistä kuvaa Itä-Saksasta kuin Suomessa. Osa poliitikoista sanoi suoraan, että jos tie ei vie suoraan Moskovaan, se voi viedä sinne Itä-Berliinin kautta. – Kun Holkerin hallitus muodostettiin vuonna 1987 ja hyväksyttiin hallitusohjelma, Salolainen kysyi ryhmäkokouksessa voiko ohjelmaan laittaa maininnan Euroopan neuvostosta. Kuin muuri murtui, kuva kääntyi 180 astetta. Neuvostoliiton julkinen arvosteleminen oli puolueessa kiellettyä, joten kokoomuksen vähemmistö kohdisti sosialismia koskevan kritiikkinsä Itä-Saksaan. Holkeri totesi, että ohjelma on presidentin kanssa katsottu ja muutoksia ei tehdä. Seppo Hentilä. – DDR:n kanssa veljeiltiin, että se näyttäisi idässä hyvältä. Suomalaisen puoluekentän poikkeuksellisen laajat DDR-suhteet olivat Hentilän mukaan malliesimerkki suomettumisesta. Kumppaniksi valikoitui Saksan demokraattinen talonpoikaispuolue. Tavoitteeseen päästiin, kun presidentti Koivisto nimitti pääministeriksi Harri Holkerin (kok.). Suhteiden luonne tiedettiin hyvin myös DDR:ssä, joka pyri edistämään asiaansa lännessä Suomen kautta. Kimmo Sasi. Länsi-Saksan sosialidemokraatteihin. Hentilän mukaan kansallisdemokraatit koostui ”enimmäkseen parannuksen tehneistä natseista”. Suominen sanoikin, etteivät he voineet solmia DDR:n kristillisdemokraattien kanssa yhteyksiä sen takia, että ne tuntuivat niin uskovaisilta, Hentilä sanoo. SED:n alaisuudessa toimivan valeopposition blokkipuolueisiin solmi viralliset suhteet myös keskusta. – Apupuolueet olivat vannoneet, että kunnioittavat sosialistisen yhtenäisyyspuoleen (SED) valta-asemaa. Kokoomuksen entinen kansanedustaja Kimmo Sasi sanoo edustaneensa puhdasoppisuuden vastaista linjaa yhdessä Pertti Salolaisen ja Ben Zyskowiczin kanssa. Ilkka Kanerva. Itä-Saksassa ei nähty enää mitään hyvää, Hentilä sanoo. Kari Hulkko Kari Hulkko Tapio Tuuri Paasikuva De_07112019_16.indd 19 30.10.2019 14.47. Hentilän mukaan Suomi määriteltiin kapitalistisen maailman heikoksi lenkiksi ja Neuvostoliiton ystäväksi DDR:n ulkopoliittisissa papereissa. 19 Demokraatti SE OLI AIKAKAUDEN PÄÄTÖS JA UUDEN ALKU, JOHON SUHTAUDUTTIIN HYVIN TOIVEIKKAASTI. Kokoomuksen DDR-suhteiden taustalla oli puolueen yli kaksikymmentä vuotta jatkunut hallituskelvottomuus, josta yritettiin päästä eroon. VELJEILY DDR:N kanssa koski jopa oikeistopuolue kokoomusta, jonka puheenjohtaja Ilkka Suominen kävi vielä 1980-luvulla solmimassa suhteet pääpuolue SED:n alaisuudessa toimivaan kansallisdemokraattiseen puolueeseen
Heti kun Neuvostoliitto oli hajonnut, kaikki laukesi, Hentilä sanoo. Ei tullut syksyllä 1989 mieleen, että seuraavaksi kaatuu Neuvostoliitto. Suomi olisi ilman PAXia jäänyt yhä roikkumaan sodan jälkeisiin rajoituksiin, jotka olivat muutenkin menettäneet merkityksensä, Nyberg sanoo. Odotettiin, että se nopeuttaisi perestroikaa. Yhdysvaltain presidentti Ronald Reagan oli pitänyt myöhemmin legendaariseksi muodostuneen puheensa Berliinin Brandenburgin portilla. 20 Demokraatti D-ILMIÖ sosialismista puhuttaessa. – Mikäli me katsomme porvarillista ideologiaa vakavasti, niin käsitykseni mukaan ei ole olemassa mitään sellaisia syitä ja näkemyksiä, jotka tämän solidaarisuuden ja imperialismin vastaisuuden kääntäisivät toiseksi, silloin kun on kysymys porvareista, hän sanoo Yle Areenasta löytyvällä videopätkällä. – Olen nähnyt sen joskus kauan kauan takaperin, monta kiloa sitten. – Itä-Saksan Kansanarmeijan aseiden osto oli tuulen tuoma mahdollisuus, jolla maavoimat saivat vuosikymmeniksi eteenpäin tarvitsemansa. Jännityselokuva päättyi jouluna Romanian Ceausescun kiinniottoon ja ampumiseen. – Väliaika muurin murtumisesta parin vuoden päästä tapahtuneeseen Neuvostoliiton hajoamiseen on kiinnostava. Puheessaan Reagan kehotti Gorbatshovia repimään Berliinin muurin. Hänestä tuli Suomen paras EU-pääministeri aina kin tähän asti ja toista vastaavaa ei ole näköpiirissä. – Olimme olleet II:n maailmansodan lopusta saakka harmaalla alueella ja kallellaan itään. Sasi vertaa Berliinin muurin murtumista jännityselokuvan seuraamiseen. Koivisto oli varovainen eikä lähtenyt Baltian kriisin aikana vielä arvostelemaan valtasuhteita. Rauhansopimuksen rajoitukset nousivat Nybergin mukaan esiin jatkuvasti asekaupoissa, koska kaikissa eurooppalaisissa asejärjestelmissä alkoi olla saksalaisia osia. – Muurin murtumisen nopeus ja helppous oli suuri yllätys. ERÄS KÄYTÄNNÖN seuraus Saksojen yhdistymisestä liittyi Pariisin rauhansopimuksen sotilasartikloihin. – Lähtökohta oli Suomen suvereniteetin eli täysivaltaisuuden palauttaminen tilanteessa, jossa Saksa oli yhdistymässä ja saamassa oman täyden suvereniteettinsa takaisin. Berliinin muuri otettiin usein esiin. Suomi hankki itselleen käytettyjä itäsaksalaisia panssarivaunuja. Sasin mukaan tuolloin ajateltiin yleisesti, ettei Reagan tajunnut mitään kansainvälisestä politiikasta. Suomi ei sopimuksen mukaan saanut ostaa aseita ilman voittajavaltioiden suostumusta. Asekaupat Saksasta oli erikseen kielletty. – Itse ajattelin, että Itä-Euroopan muutos vaatii vähintään 10–20 vuotta. Hän toteaa katselevansa videota nyt hymyssä suin. De_07112019_16.indd 20 30.10.2019 14.47. – Lipposella oli selkeää EU-aktiivisuutta jo 1980-luvun lopulla. Toisin kuin Sasi, kokoomuksen valtauomassa oli uinut muun muassa Ilkka Kanerva, joka kehui Itä-Berliinin nuorisofestivaalilla vuonna 1973 ruuan, palveluiden ja myös koko maan erinomaisuutta. Operaatio Paxina tunnettu irtautuminen sotilasartikloista tapahtui syyskuussa 1990. KIMMO SASIN mukaan Itä-Euroopan muutos vahvisti Paavo Lipposen mahdollisuuksia nousta SDP:n puheenjohtajaksi. Ei siitä lausunnosta tarvitse peruuttaa, hän sanoo. Taustamietinnön presidentti Koivistolle teki silloinen ulkoministeriön turvallisuuspolitiikan toimiston päällikkö René Nyberg. Ilkka Kanerva allekirjoittaa Kimmo Sasin näkemyksen siitä, että Sasin, SaJOS TIE EI VIE SUORAAN MOSKOVAAN, SE VOI VIEDÄ SINNE ITÄ-BERLIININ KAUTTA. Ulospäin kaatumista ei Suomessa Sasin mukaan kauhean intomielisesti juhlittu Venäjän kielteisten reaktioiden pelossa. Kimmo Sasin mukaan vasta Neuvostoliiton kaatuminen oli Suomelle viesti lopullisesta vapaudesta. – Se oli Berliinissä juu, Kanerva sanoo nyt 46 vuotta myöhemmin. En ymmärrä, mitä vikaa siinä on, ei kai tänäkään päivänä kukaan hyväksyä imperialismia. Samaa mieltä Neuvostoliiton hajoamisen merkityksestä Suomelle on myös professori Hentilä
Kanerva rakensi suhteita Tehtaankadun suurlähetystön kautta Neuvostoliittoon, kun kokoomus oli pitkässä paitsiossa hallituksesta. En muista kaverin nimeä, joka isännöi sitä. Ilkka Kanerva oli aikoinaan ensimmäinen kokoomuslainen, joka pääsi presidentti Kekkosen niin kutsutuille Tamminiemen lastenkutsuille. Jaoimme tietysti Kohlin optimismia, Kanerva muistelee. DDR:N LEGENDAARISESSA poliitikkoja kestinneessä Kulosaaren suurlähetystössä – joka oli ennen Suomen tekemää Saksojen tunnustamista 1973 kaupallinen edustusto – Kanerva ei paljon rampannut. Tietysti kaikki osasivat asemoida DDR:n asemoitumisen, roolin ja intressitkin, mutta tietysti Tehtaankatu oli osoitteena tärkeämpi. Ajatus oli, että siellä valtaosin kävivät sellaiset kokoomuslaiset, joilla taas ei ollut suhteita Tehtaankadulle. Ei se mikään kokoomusintressi ollut. Siitä Kanervalla ei ole mielikuvia, miten Neuvostoliiton suurlähetystyössä reagoitiin Berliinin muurin kaatumiseen. – Minä olin tietysti vastakkaisella puolella, hän sanoo suoraan. Lehtikuva / Ulrich Hässler De_07112019_16.indd 21 30.10.2019 14.47. 21 Demokraatti lolaisen ja Zyskowiczin linja oli jännitteinen suhteessa kokoomuksen johtoon. Suomisella oli taustatiedot, hän oli aika läheinen Helmut Kohlin kanssa. – Se oli varmaan DDR:kin tavoite, että he olivat vuorovaikutuksessa kokoomuksen suuntaan. – Näimme asian Suomisen kanssa aika lailla samalla tavoin. – Luultavasti se on sivuutettu, kun ei ole mielessä mitään keskusteluja venäläisten kanssa. Hän arvioi silti, että Kulosaareessa kävi myös useita kokoomuslaisia. Näistäkin asioista Kanerva on kertonut aikaisemmin varsin avoimesti. Se oli kakkoskategoriaa tässä mielessä. Kanerva muistelee, miten liittokanslerina toiminut Helmut Kohl näki Saksojen yhdistyvän jo niin varhain, että tälle naurettiin. En muista oikein vuosikymmentäkään, Kanerva sanoo. Kanerva muistuttaa, ettei jännitettä ollut vain DDR:ään liittyen vaan se oli ”staattinen”. Kutsuilla kävi muun muassa nuoria lupaavia poliitikkoja ja kulttuurivaikuttajia. – Olen siellä heidän fasiliteetissaan kerran käynyt
Tuomioja kertoo käyneensä yhden ainoan kerran DDR:ssä, se oli vuonna 1968, jolloin hän ylitti Länsi-Berliinin ja Itä-Berliinin rajan Checkpoint Charlien rajanylityspaikalla. ERKKI TUOMIOJA vaikutti muurin murtuessa rauhanliike Sadankomiteassa, jonka kautta hänellä oli paljon yhteyksiä eurooppalaisiin toisinajattelijoihin. Hän vietti iltapäivän DDR:n puolella. SDP:llä ei ollut puoluesuhteita Itä-Saksaan sen takia, että se olisi aiheuttanut välirikon Länsi-Saksan demarien kanssa. Hänellä oli lännestä mukanaan Der Spiegel -lehti, jonka poliisi välittömästi takavarikoi. Tuomiojan mukaan lopulta pitikin kysyä, mitä teillä on. Hän istui ja muistaakseen saunoikin paikan päällä. – Kaikki mitä tehtiin yleensä tehtiin Saksan Willy Brandtin ja Saksan demarien tieten ja heidän hyväksymisellään, Tuomioja näkee. Tarjoilija oli pukeutunut tyylikkäästi ja toi asiakkaille ruokalistan. 22 Demokraatti Kanerva raportoi Tehtaankadun keskusteluista kokoomuspuheenjohtajille Ilkka Suomiselle ja Harri Holkerille, mutta myös Suojelupoliisille. He käsittivät hyvin ehdotuksen mahdottomuuden. Seppo Hentilä on kirjoittanut, että demareista Tuomioja ei ollut DDR:n asiamiesten kontaktiyrityksistä lainkaan innostunut. EI TULLUT SYKSYLLÄ 1989 MIELEEN, ETTÄ SEURAAVAKSI KAATUU NEUVOSTOLIITTO. Kun hienolta listalta tilasi annoksia, tarjoilija totesi kaikkeen ”gibt es nicht” eli ruokaa ei ollut saatavilla. Tuomiojan mukaan lähetystöneuvos yritti vakuuttaa, että DDR:n tavoin Suomessakin sosialidemokraattisen ja kommunistisen puolueen pitäisi liittyä yhteen. Se tahtoi aina vain jäädä ikään kuin jälkiviisasteluksi ja ikään kuin aistinvaraiseksi havainnoksi, ettei tuo ole mahdollista ilman, hän pohtii. – DDR:n doping-kuvio oli yleisesti tiedossa, eli mistä siellä nämä järjettömät tulosparannukset johtuivat. Mutta dopingin testausjärjestelmät tulivat perässä. Paljon on riittänyt puhetta myös yhteiskunnan urheilujärjestelmästä ja siitä, miten maa kohteli urheilijoitaan. Kerstin Waurick De_07112019_16.indd 22 30.10.2019 14.47. Liennytyspolitiikastaan tunnettu Willy Brandt oli sosiaalidemokraattinen poliitikko ja Saksan liittotasavallan liittokansleri 1969–1974. Sitoutuminen rauhanjärjestö Sadankomiteaan ja pasifismi ylipäänsä tuomittiin itäblokissa poliittisesti kypsymättömien haihattelijoiden harhaopiksi. Tuomioja oli tuolloin Helsingin apulaiskaupunginjohtaja. Lähetystyöneuvostojen avustajat olivat isäntänsä ideasta vaivaantuneita. Lopulta lautaselle Erkki Tuomiojan sanoin saatiin ”jotakin standardimössöä”.’ DDR:n lähetystössä Helsingissä Tuomioja kävi 1970-luvulla kerran. DDR OLI aikansa totalitaarinen yhteiskunta, jossa käännettiin hyvin räikeästi selkä oikeusvaltiolle ja ihmisoikeuksille. Yksi siivu urheilutoimintaa oli doping-järjestelmä, jonka Kanervakin urheilumiehenä havainnoi. Matkalla olleet kävivät syömässä eräässä maineikkaassa ravintolassa
Hän uskoi, että sodan voittanut kapitalistinen yhteiskuntajärjestys kunnioitti kaikkien vapautta ja sai hyvinvointiinsa ehtymättömät resurssit vapailta markkinoilta. KYLMÄN SODAN päätteeksi Francis Fukuyama puhui historian lopusta. Muuri täytyy ensin pystyttää ja purkaa. Massakuluttaminen on syönyt kiihtyvällä tahdilla luonnonvaroja, ja ilmastonmuutos haastaa ajatuksen jatkuvasta kasvusta. Historiassa ihmisten ongelma on ollut draama. al as ta lo @ de m ok ra at ti. Vaikka Neuvostoliitto oli mennyt, historia ei ollut ohi eikä kaikki kehitys kulkenut kohti hyvää. Elintaso ja koulutustaso nousivat kohisten. Kylmän sodan jälkeinen optimismi jäi yhden sukupolven avainkokemukseksi ja haalistui ajan myötä. Aitojen taakse halutaan säilöä kapeasti tulkittuja kansallisia etuja, jopa rodullista puhtautta. Berliinin muuri murtui ilman väkivaltaa. De_07112019_16.indd 23 30.10.2019 14.47. Keskiluokka vaurastui länsimaissa, kehitysmaissa yhä useampi vapautui köyhyydestä. marraskuuta. Miltei ikuiseksi ajateltu Neuvostoliitto tuli tiensä päähän pari vuotta myöhemmin nippa nappa alle 70 vuoden ikäisenä. II:n maailmansodan jälkeinen jälleenrakennuksen aika sai suomalaiset ponnistelemaan köyhyydestä vaurauteen. Kokonaisten sukupolvien kokemusta määrittänyt kylmä sota päättyi ilman maailmanloppua ja ydinkatastrofia. fi A la st al on sa lis sa Vi lle Ra nt a Yksikään kansa ei menesty muistelemalla menneisyytensä suuruutta. Samalla maailma vakautui ja kauppa hyötyi olosuhteiden ennustettavuudesta. Myös uhreja tarvittiin. Fukuyama oli väärässä. Romanian diktaattori Nicolai Ceausescu pakeni Bukarestin Kansan palatsin parvekkeelta kesken puheensa, kun kansa oli saanut hänestä tarpeekseen. Yhteistyön ja rauhan merkitys ei ole kaikille avautunut ilman vastakkainasetteluja ja uhreja. Kylmän sodan ideologisen kamppailun tilalle on tullut etnisiä ja uskonnollisia jännitteitä. Vauras länsi on saanut uusia vihollisia. Ihmiset kokevat suurten draamojen päätteeksi hämmennystä ja surua mutta myös helpotusta ja optimismia. Lapsia syntyi. MUURIEN PALUU B erliinin muuri murtui 30 vuotta sitten 9. Rauhan sijaan monet haaveilevat taas vahvoista rajoista ja muureista. Romanian vapautuminen vaati yli tuhat kuolonuhria. Yksikään kansa ei menesty muistelemalla menneisyytensä suuruutta. 23 Demokraatti Si m o Al as ta lo sim o. Pakoretki oli pian ohi. Maailmansotien trauma auttoi rakentamaan monenkeskisyyteen ja sopimiseen perustuvan kansainvälisen järjestelmän. Ajatus on yhtä vaarallinen ja yhtä paljon fiktiota kuin ennenkin. Ceausescu teloitettiin jouluna 1989 ampumalla
sy ys ku ut a X /1 9 XXX xxx XXX xxx XXX xxx TEEMA: Uudet hoidot pelastavat ihmisiä, mutta onko meillä varaa niihin. Sote-uudistuksen ensi vaiheen tavoitteeksi se nostaa terveydenhuollon integraation eli yhdistettäisiin terveyspalvelujärjestelmä ja siihen tiiviisti liittyvät sosiaalipalvelut. Hoidontarpeen arviosta ei pidä säätää jälleen uutta tapaa estää potilaan pääsyä lääkärin vastaanotolle terveyskeskuksissa, Lääkäriliitto varoittaa. SDP 120 VUOTTA Tulevaisuuden tekijä 29.8.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI MAAHANMUUTTO TEEMA Tätä Suomi tarvitsee Kä tke tty Ve nä jä De_06062019_01.indd 1 20.8.2019 16.00 ”Terveyskeskukset pitää pelastaa” Lääkärit kertovat kuinka se onnistuu. Lääkärien ammattijärjestö turvaisi terveyskeskuslääkärille pääsyn nopeasti kiireettömissäkin asioissa hoitotakuulla. De_07112019_24.indd 24 30.10.2019 11.45. 14 /1 9 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 14 • 20 19 / 20 . 17 /1 9 TEATTERITEEMA Kulisseissa ja katsomossa SE LYHENEE Vastustajia riittää, mutta työaika lyhenee MCAMMATTI Hampurilainen työuralla 12.9.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI Sisukas ENERGIA TEEMA Hiiletön tulevaisuus PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 17 • 20 19 / 12 . MANU Vain yksi tähteläläisistä 1918 Hennalan vankihistoria aukeaa POLITIIKKA Keskikentän puolueet pulassa 26.9.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 18 • 20 19 / 26 . Liitto kritisoi, että monet korjausyritykset ovat pahentaneet tilannetta. sy ys ku ut a De_26092019_01.indd 1 19.9.2019 12.59 Politiikka ajautuu umpikujaan. Kansa paljastaa kyntensä kaduilla. Teksti Demokraatti Lääkäriliitto arvioi suomalaisen terveyskeskuksen olevan historiansa pahimmassa kriisissä. to uk ok uu ta KENEN SYY Lasta ei saa leimata LIIKENNE Suomi tippuu kuoppaan BRYSSEL Missä palkansaaja, siellä EU N äl kä in en lo hi kä är m e 11 /1 9 De_09052019_01.ind d 1 2.5.2019 11.05 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 12.9.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 12 . 16 /1 9 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 16 • 20 19 / 29 . sy ys ku ut a De_12092019_01.indd 1 4.9.2019 9.57 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 20.6.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 20 . elo ku ut a BORIS PELURI Panoksena brexit ja Britannia TYÖMARKKINAT Kuinka käy kikyn. Väestön ikääntyessä palvelutarve on kasvanut, ja terveyskeskuksiin on siirretty uusia tehtäviä, mutta Lääkäriliiton mukaan ei ole kuitenkaan palkattu lisää lääkäreitä. Liiton mielestä terveyskeskukset eivät voi odottaa laajempaa järjestelmäuudistusta. SEURAA UUTISIA VERKOSSA LÄPI KESÄN: DEMOKRAATTI.FI De_20062019_01.indd 1 25.7.2019 13.30 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 23.5.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 23 . sy ys ku ut a X /1 9 XXX xxx XXX xxx XXX xxx Nourdeen Toure matkasi kaksi vuotta Togosta Suomeen, sopeutui uuteen maahan ja luo nyt uraa ammattinyrkkeilijänä. Mihin niitä tarvitaan. Tilalla on eriarvoisuutta ylläpitävä ja verorahoitteisen mallin uskottavuutta nakertava kahden kerroksen malli, jossa hyvätuloisimmat maksavat palvelunsa itse. Terveyskeskusten kokenein lääkärikunta jo on alkanut äänestää jaloillaan. Sen sijaan, että olisi parannettu lääkäreiden mahdollisuuksia hoitaa potilaita, hoitoa on pyritty siirtämään pois lääkäreiltä. PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 11 • 20 19 / 9. Lääkäriliitto rakentaisi kansallisen palvelusetelimallin, joka mahdollistaa markkinaehtoisen palvelutuotannon käytön tarvittaessa. Terveyskeskuksiin on yhä vaikeampi rekrytoida lääkäreitä. Lääkäriliiton mukaan kokeneita lääkäreitä on siirtynyt muualle kohtuuttoman työkuorman vuoksi ja tehtävät on täytetty sijaisilla. Liitto muistuttaa, että potilaat arvostavat pitkäaikaisia, henkilökohtaisia hoitosuhteita. to uk ok uu ta X /1 9 XXX xxx XXX xxx XXX xxx 12 /1 9 TEEMA: Suomi pistää hävittäjiin jopa kymmenen miljardia euroa. ke sä ku ut a X /1 9 XXX xxx XXX xxx XXX xxx Demokraatin rakkausteemassa sukelletaan järjettömään lempeen ja pohditaan pitkän parisuhteen saloja. 23.5.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI DIILI PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 12 • 20 19 / 23 . Se haluaa enemmän. to uk ok uu ta ON THE ROAD Keski-Suomen kautta Brysseliin PILLERI Huume muuttuu lääkkeeksi EU-VAALIT EU-ehdokkaat testissä De_23052019_01.ind d 1 15.5.2019 9.25 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 26.9.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 26 . to uk ok uu ta X /1 9 XXX xxx XXX xxx XXX xxx 9.5.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI EU TEEMA Mikä suunta, eteen vai taakse. – Hoitosuhde ei voi syntyä ilman kohtaamista. Markkinatalous ei riitä Kiinalle. 24 Demokraatti PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 9.5.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 9. ke sä ku ut a 20.6.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI Kesä! SEURAAVA LEHTI ILMESTYY 1.8. Lääkäriliitto julkisti viime viikolla omat linjauksensa perusterveydenhuollon pelastamiseksi. – Seurauksena on, että suuri osa kansalaisista on hylännyt terveyskeskukset
Rehtori käytti ehdottoman auktoriteetin valtaa. Miksi ei voida. Sosiaalinen media eri muodoissaan on muuttanut tiedonvälitystä pysyvästi, eikä paluuta vanhaan ole. Neuvottelujen kohteena olevista asioista pitää voida keskustella niiden ihmisten kanssa, joiden elämään ja työhön neuvotteluissa tehdyt esitykset vaikuttavat. SALAILUN RAJA on syytä arvioida uudelleen. Neuvottelijoiden suulliset kommentit jääkööt neuvotteluhuoneisiin. Meillä neuvotteluihin on pesiytynyt kulttuuri, jossa ne, joita asiat koskevat, pidetään neuvottelujen sisällöistä tietämättöminä. TOIMINTATAPOJEN JA korporaatioiden on muututtava ja elettävä ajassa. De_07112019_24.indd 25 30.10.2019 11.45. 25 Demokraatti Neuvottelusalailu on vallankäyttöä H uo m ! Jorma Malinen Ammattiliitto Pron puheenjohtaja H uo m att av ia kir joit uk sia työ elä m äst ä V iime aikojen tapahtumat työmarkkinoilla ovat tuoneet mieleeni oman kouluaikani. ON HYVÄ pohtia, ketä työmarkkinoiden neuvottelukulttuurin nykyinen valtapeli palvelee. Joskus sillä oli vaikutusta, useimmiten ei juurikaan. Jokaisella neuvottelijalla on tietysti oikeus kertoa omista mielipiteistään ja näkemyksistään omilla kasvoillaan. Eikö avoin keskustelu niistäkin lisäisi koko työmarkkinajärjestelmän ymmärrettävyyttä ja hyväksyttävyyttä. VALLANKÄYTTÖ ON myös osa työmarkkinoiden neuvottelujärjestelmää. Olisiko aikojen ja tapojen myös niiden osalta muututtava. Työmarkkinatavat ovat kirjoittamattomia, aikojen kuluessa muotoutuneita pelisääntöjä. Palveleeko se elinkeinoelämän tarpeita hallita neuvotteluprosessia vai palveleeko se palkansaajia, joiden asioista neuvotteluja käydään. Vallankäyttäjän näkökulma on luonnollisesti erilainen kuin sen kohteena olevan näkökulma. MIELENKIINTOINEN JA neuvottelujen valtapeliä avaava on myös saamani kommentti: ”Jos asioista aletaan puhua avoimemmin, niin neuvottelupöytään ei voida tuoda kaikkein radikaaleimpia ehdotuksia”. Sillä oli luonnollisesti seurauksensa. Istuin aina välillä rehtorin huoneessa ison pöydän takana ankarassa puhuttelussa. Ihmisillä on oikeus tietää heitä koskevista asioista jo niiden valmisteluvaiheessa, ja päättäjillä on velvollisuus niistä kertoa. Täytyy tunnustaa, että en aina käyttäytynyt kuten kiltin koulupojan olisi pitänyt käyttäytyä. Sen verran löydän kapinoivaa koulupoikaa itsestäni vieläkin, ettei vallankäyttäjien ankara puhuttelu ja julkinen moitiskelu edelleenkään tehoa. IHMISILLÄ ON OIKEUS TIETÄÄ HEITÄ KOSKEVISTA ASIOISTA JO NIIDEN VALMISTELUVAIHEESSA
26 Demokraatti De_07112019_26.indd 26 30.10.2019 16.07
Tunsin, että jotakin on vialla. – Kenen olisi pitänyt asettua ehdolle, jos en olisi itse ollut siihen valmis, hän kysyy itseltään. Joskus se koetaan myönteisenä, toisinaan vahvasti kielteisenä, toteaa Viron sosialidemokraattien puheenjohtaja Indrek Saar. – On hyvä kyetä asettumaan toisten saappaisiin. SAARIN MUKAAN Ekren vaalivoitto ja nousu Viron hallitukseen perustui oikeistopopulistien perinteiseen VIRO De_07112019_26.indd 27 30.10.2019 16.07. – Eräs puoluejohtaja hermostui tuesta ja sanoi, ettei kulttuuri-ihmisten pitäisi sekaantua politiikkaan. 27 Demokraatti Äänestäjän saappaissa NOPEIN TAPA SAADA AIKAAN MUUTOS ON POLITIIKKA. – Olen hyvin tyytyväinen koulutukseeni, koska teatterissa kaikki perustuu ihmisen ja tämän toiminnan analysoimiseen. Päätös lähteä ehdolle valtakunnallisissa vaaleissa kypsyi yllättäen. Hän on työskennellyt kahdessa edellisessä hallituksessa kulttuuriministerinä. Nopein tapa saada aikaan muutos on politiikka. Tämä oli minulle viimeinen pisara. Saar on ollut sosialidemokraatti yli kahdenkymmenen vuoden ajan. Yksi poliittisista johtajistamme kuvitteli, että hänellä on enemmän sanottavaa kuin muilla yhteiskunnan jäsenillä. Saarin mukaan aiheista on etsittävä huomion toivossa glamour. Se ei ole mahdollista, jos ei ymmärrä miksi ihminen toimii, kuten toimii ja mitä on hänen sanojensa takana. – Ihmiset näkevät yhteyden politiikan ja teatterin välillä. Saar kertoo oivaltaneensa, että ihmiset puhuvat hyvin usein aivan muuta kuin mitä ajattelevat. Teksti Simo Alastalo / Kuvat Timo Sparf V iime kesänä sosialidemokraattien johtoon valittu Indrek Saar, 46, tuntee politiikan ja teatterin henkilökohtaisesti. VIRON NYKYISESSÄ, pääministeri Jüri Ratasin toisessa hallituksessa on mukana keskustapuolueen lisäksi oikeistopopulistinen kansanpuolue Ekre sekä konservatiivinen Isänmaa. Nykyisin tieto liikkuu paikasta toiseen nopeasti ja ihmisten tavoittaminen edellyttää yhä suurempaa spektaakkelia. Ajattelin, että en halua yhteiskuntaa, jossa harvat ja valitut kertovat muille miten asiat pitää hoitaa. Viron musiikkija teatteriakatemista valmistunut Saar näytteli taannoin liki kymmenen vuotta Eesti Televisioonin draamasarjassa Onne 13. Ihmisten tavoittamiseksi on käytettävä kaikki temput ja vedottava tunteisiin. Siksi paitsi teatterissa myös politiikassa on syytä ymmärtää, mitä todellisuudessa tarkoitetaan ja odotetaan toisilta. Teattereita hän on johtanut Rakveressa ja Tallinnassa. – Maailma ei toimi enää niin, että journalistit huolehtivat aamun sanomalehdissä tiedonvälityksen tasapainosta. Paikallistason politiikkaan hän sekaantui siksi, että halusi teatterinjohtajana vaikuttaa kulttuuriasioihin. Näyttelijä joutuu aina puolustamaan rooliaan. En ole tähän täysin tyytyväinen, mutta maailma on sellainen. Sen takia minulle oli luonnollista haluta tehdä jotakin yhteiskunnan hyväksi. Vuoden 2006 presidentinvaaleissa oli ehdolla sosialidemokraattien Toomas Hendrik Ilves, jonka joukko kulttuuriväkeä, Saar heidän mukanaan, oli ottanut omaksi ehdokkaakseen. Saarin mukaan kehitys on luonnollinen ja johtuu median muutoksesta. Tärkeintä on tietää, mitä ihmiset tuntevat, tavoittelevat ja mistä he unelmoivat. – Nykyisin ihmisiä profiloidaan so siaalisessa mediassa ja yhdelle ihmisryhmälle voi kertoa yhden tarinan, toiselle aivan toisenlaisen. Reformipuolue ja sosialidemokraatit jäivät vaalitappion jälkeen oppositioon. – Tätä kysytään minulta usein, Saar kommentoi taustaansa. Virossa hänet tunnistetaan kadulla entisenä teatterinjohtajana ja näyttelijänä. Politiikassa on muuallakin kuin Virossa ollut enemmän draamaa kuin pitkiin aikoihin
Paikkamäärä putosi neljällä, ja puolue sai Riigikogun vaaleissa läpi kymmenen kansanedustajaa. 28 Demokraatti EN HALUA YHTEISKUNTAA, JOSSA HARVAT JA VALITUT KERTOVAT MUILLE MITEN ASIAT PITÄÄ HOITAA. Puolueen sisällä selvitetään parhaillaan, mitä tulevina vuosina täytyy tehdä toisin – ja samalla yrittää estää hallitusta tuhoamasta Viron yhteiskuntaa. He ovat vetäneet mattoa Viron perustuslain alta. Toivomme, että tätä ei jatkuisi kauaa. – Ajatus ei ainostaan kuulosta kauhealta, se on sitä. – Aina on ihmisiä, jotka ajattelevat poliittisen eliitin, bisneseliitin ja intellektuaalisen eliitin olleen asemissaan liian kauan. Jos Viron hallituksen touhut eivät sosialidemokraatteja johtavaa Saarta lämmitä, Suomen ja Antti Rinteen hallituksen EU-puheenjohtajakauden ohjelma saa häneltä ylistystä. Saarin mukaan sosialidemokraatit teki edellisessä hallituksessa hyviä asioita. – Sosialidemokraattien mielestä hallitus ei kunnioita demokratian perusarvoja. Ekre on hyökännyt eliittiä vastaan ja luvannut suurta muutosta, joka on täysin epärealistinen. Samaan aikaan osa äänestäjistämme menetti uskonsa siihen, että puolustamme sosiaalisesti oikeudenmukaisempaa yhteiskuntaa. Viron hallitus on esittänyt Isänmaa-puolueen vaalilupauksen mukaisesti, että ihmiset voisivat halutessaan nostaa kahden vuoden aikana työelärahastoissa olevat eläkkeensä. Tulevat sukupolvet joutuisivat huolehtimaan eläkeläisistä, joiden eläke on alle 30 prosenttia palkasta, Saar sanoo. Uudistuksesta aiheutuisi 15– 20 vuoden sisällä todella suuri ongelma, koska eläkkeisiin ei enää riittäisi rahaa. – Kuten kaikki populistit, he näyttelevät olevansa todellisen kansan asialla ja sanovat edustavansa lopullista totuutta. Vaaleissa se näytti toimivan, he ovat nyt hallituksessa ja pääsevät näyttämään, mihin pystyvät. reseptiin, yhteiskunnassa aina läsnäolevaan eliitinvastaisuuteen. Puolet virolaisista palkansaajista on kerännyt työeläkerahastoon alle 4 000 euroa. Vaaleissa annetut lupaukset ovat Saarin mukaan suurelta osin sulaneet, eikä juuri mitään niistä ole mukana hallituksen ensimmäisessä budjetissa. Sillä aikaa yritämme ottaa opiksi virheistä, joita olemme itse tehneet. – Vastustamme hallituksen eläkeuudistusta, joka uhkaa tuhota koko eläkejärjestelmän. Olemme olleet oman hallituksemme panokseen näiltä osin hieman kriittisiä. – Vähensimme lapsiköyhyyttä ja uudis timme palkkaverotusta pienituloisia suosivaksi. VIRO De_07112019_26.indd 28 30.10.2019 16.07. Ekren menestys on ollut suurelle osalle virolaisista iso järkytys. SAAR MYÖNTÄÄ, etteivät viime kevään vaalit menneet sosialidemokraateilta hyvin. Joka neljännellä summa on alle tuhat euroa. – Olen todella tyytyväinen, että Suomi on nostanut EU-puheenjohtajakaudellaan esille vahvasti ilmastonmuutoksen ja oikeusvaltioperiaatteen. – Hallitus uhkaa tuhota sosiaaliturvajärjestelmämme, joka on huolellisesti suunniteltu laajalla konsensuksella parikymmentä vuotta sitten
klo 12–19• su 24.11. 29 Demokraatti Aatosta jaloa marraskuun valoa T yöväenkirjasTon ysTäväT ry • pe 18.00 Kapinarunoilta • la 12.00 Vasemmisto – kulttuuri ja kestävä kehitys -paneeli• la 13.45 Vapiseva Eurooppa -paneeli • la 13.45 Ilmastonmuutos muuttaa työelämän -paneeli • la 13.35–19 Syksyn kirjasatoa • su 14.00 Kulttuurin merkitys on mittaamaton -paneeli STADIN TYÖVÄENKIRJALLISUUSPÄIVÄT 2019 pe 22.11. klo 14–16 Työväenliikkeen kirjasto, Sörnäisten rantatie 25, Helsinki Julkisten ja hyvinvointialojen ammattiliitto JHL, Sörnäisten rantatie 23, Helsinki www.tyovaenperinne.fi/tky/stkp2019 De_07112019_26.indd 29 30.10.2019 16.07. klo 16–21• la 23.11
(S)amarbetet i Bottenviken ger nykraft Teksti ja kuvat Jacob Storbjörk U nder 5.–6. Enligt Ouahabi finns det dock inga missnöjesröster som en följd av detta. oktober ordnades ”Arbetarrörelsehelg” traditionsenligt i Skellefteå i Sverige. Det är en kall höstdag då den finländska delegationen med Anna Caldén, Nils-Johan Englund, Jonna Lindqvist, Jacob Storbjörk och Rebecca Åkers anländer till Skellefteå. Men Skellefteå med Medlefors folkhögskola utgör ett undantag. De borgerliga partierna privatiserade stora delar av kommunens verksamhet, genomförde nedskärningar och lät allmänna mötesplatser förfalla eller säljas bort. Medlefors har och fortsätter knyta samman arbetarrörelsen i hela Bottenviken och är en garant för den fria bildningen. De_07112019_30.indd 30 28.10.2019 15.55. Mycket kanske tack vara den värme och energi som uppstår då socialdemokrater träffas. Tillfället behandlade många viktiga frågor för arbetarrörelsens samtid och framtid och lockade över 100 deltagare från Västerbotten och Norrbotten i Sverige. Snön har just fallit över stora delar av Västerbotten. Detta ökade utanförskapet. Men även deltagare från finländska Österbotten. Årets evenemang hade temat ”Hur mår demokratin?”. Hon tog avstamp i sin egen hemort Tensta där det märktes tydligt hur skola, omsorgen och vården blev sämre efter att socialdemokraterna förlorade inflytande i kommunen. 30 Demokraatti Kielikylpy Ruotsinkielinen artikkeli yhteistyössä Arbetarbladetin kanssa. Det enda som finns är krav på en tydligare politik som åtgärder orättvisorna i Den finska delegationen samlad – från vänster: Jonna Lindqvist, Jacob Storbjörk, Anna Caldén, Nils-Johan Englund och Rebecca Åkers. Pidempi versio on julkaistu 8.10. arbetarbladet.fi:ssä. Lördagen inleddes starkt med en föreläsning av Zaynab Ouahabi (ABF). Medlefors folkhögskolas ordförande Kenneth Andersson kunde berätta att Medlefors folkhögskola grundades på 1940 talet av Arbetarnas Bildningsförbund (ABF) med stöd av resten av arbetarrörelsens organisationer så som Landsorganisationen i Sverige (LO) och Socialdemokratiska partiet. Men jag önskar göra ett tappert försök på att kort summera vad vi tyckte var extra viktigt och intressant. Det är nästan en omöjlighet att återberätta hela veckoslutets händelser och föreläsningar, samt alla de människor vi träffat
Men betonade på samma gång hur viktigt det är för många människor att ta bilen eller flyget för att förvärva sin inkomst och klara vardagen. Frågor om äldreomsorg och pensioner är viktigt, men det kanske inte intresserar unga lika mycket. Vi har alla ett ansvar att jobba för ett jämlikt samhälle. Bergkvist talade även mycket om att åtgärderna för att hejda den globala uppvärmningen inte får drabba regioner ojämlikt. Arbetarrörelsehelgen blev på många sätt en lyckad helg. Hon talade mycket om allas ansvar för klimatkrisen. Redan små åtgärder i människors vardag kan göra mycket på det stora hela. Enligt Melinder handlar det om att ha ett relevant innehåll och en bra kundrelation. ”I Västerbotten finns ingen tunnelbana”, sade Bergkvist och menade att många gånger är bilen och flyget avgörande för att regioner så som Västerbotten skall leva och utvecklas. Exempelvis genom att satsa på klimatvänliga bilar och utökad kollektivtrafik. Men behövs faktiskt en flygförbindelse mellan Göteborg och Stockholm som redan har en snabb tågförbindelse. 31 Demokraatti arbetarrörelsen = työväenliike folkhögskola = kansanopisto Bottenviken = Perämeri föreläsning = luento borgerlig = porvarillinen utanförskap = syrjäytyminen abonnent = tilaaja äldreomsorg = vanhustenhoito förutsättning = edellytys konsumtion = kulutus Sanasto samhället. Särskilt dem av oss som har makten att göra något åt det politiskt. ETT AV de särklass intressantaste inläggen gavs av Emma Sundh, medgrundare av Klimatklubben. ÄVEN EUROPAPARLAMENTARIKER Erik Bergkvist (S) besökte Medlefors. Projektet med el-flygplansförbindelser mellan Västerbotten och Österbotten är ett konkret exempel enligt Bergkvist på den framtidsanda och vilja hitta lösningar som finns i landskapet. Det behöver enligt Bergkvist riktas resurser för att förhindra detta och man behöver också inse att de råder olika förutsättningar i olika delar av landet att göra klimatsmarta val. Han talade mycket om tidningsbranschens utmaningar. Vi behöver enligt Ouahabi åstadkomma beslut som ger mera åt dem som har minst. Kanske inte unga läsare intresseras då tidningarna ofta utgår från nuvarande abonnenters intressen. Det är precis som det står på en av svenska socialdemokratiska partiets pins: ”En sosse är aldrig ensam.” Lisää juttuja: Arbetarbladet.fi De_07112019_30.indd 31 28.10.2019 15.55. Hon efterlyste också krafttag för att minska nöjesåkande med bilen och flygandet i Sverige. Enligt henne behöver vi se över vår konsumtion och vårt sätt att leva för rädda klimatet. Därför att tåget inte just nu är ett alternativ. Men däremot finns det mycket man kan göra för att få trafiken miljövänligare. En helg där vi möttes, planerade fortsatt samarbete, utbytte tankar och idéer och hade roligt tillsammans med socialdemokrater från hela Bottenviken. Sundh medger att flygförbindelser mellan Västerbotten och Stockholm är livsviktigt. Inte mera åt dem som redan har mest. Han fick under sin föreläsning en publikfråga om hur tidningarna kan locka till sig nya unga läsare. Bergkvist inledde med att berömma europaparlamentariker Miapetra Kumpula-Natri (SDP) och deras samarbete i viktiga frågor. Vi gästades också av Markus Melinder, ansvarig utgivare för tidningen Norran
Jakso jaksolta kaikki sujuu paremmin. Myös hyvää tarkoittava lainsääntö voi rajata ulos. Auttaisiko, jos kansantalouden laskelmiin lisättäisiin ilkeyden, ennakkoluulojen ja itse hankitun rajoittuneisuuden vaikutukset kestävyysvajeeseen. Ydintehtävässään nuorukainen on kuitenkin osaava. Alkuhämmennyksen jälkeen yhteisö sopeutuu erilaiseen työkaveriin. 32 Demokraatti Palstalla kirjoittavat Ulpu Iivari, Osmo Soininvaara ja Seppo Kääriäinen. Mäkinen vetosi harvinaisen voimakkaasti siihen, että julkinen sektori ottaisi oikeasti vastuuta osatyökykyisten, vammaisten ja maahanmuuttajien työllistämisestä. Voit olla syntyperäinen suomalainen, mutta nimesi on väärä. NÄYTTÄÄ SILTÄ, ettei meillä ole müncheniläisen poliisiaseman väen kykyä sietää erilaisuutta. Mietin sarjan sanomaa, kun luin Tullin nykyisen pääjohtajan, valtiovarainministeriön entisen budjettipäällikön Hannu Mäkisen taannoisen haastattelun Helsingin Sanomista. Pönäkät veronmaksajat vaativat siellä pätevimmän palkkaamista vaatimustaan sen kummemmin erittelemättä. Opinnoilla, työkokemuksella tai kielitaidolla ei ole siinä merkitystä. Seuraavana vuorossa on Osmo Soininvaara. Syrjinnän jatkumisesta emme voi syyttää vain työnantajia tai viranomaisia. Se tuli ilmi, kun luin Mäkisen haastattelun kommentteja. Vallan laidalta Ulpu Iivari, toimittaja S aksalaiseen rikossarjaan Kettuun ilmestyi jokin aika sitten uusi henkilö. Pitää olla sosiaalinen tiimipelaaja ja pyrkiä eteenpäin. Aikamme korostaa yksilöä, mutta näyttää suosivan samankaltaisuutta. Onko meillä malttia sietää. Valtava määrä osaamista valuu hukkaan, ja liian monet joutuvat kantamaan epäkelvon taakkaa. En epäile lainsäätäjän hyvää tarkoitusta, mutta työsuojelu saattaa joissakin tapauksissa kääntyä työstä suojeluksi ja lohduttomuudeksi. VOIT OLLA SYNTYPERÄINEN SUOMALAINEN, MUTTA NIMESI ON VÄÄRÄ.. Mielettömän dynaamiseen työyhteisöön haetaan huipputyyppiä työtehtävän sisällöstä riippumatta. Työnantaja ei halua vaikeuksia. Kyse on paitsi inhimillisyydestä, myös yhteiskunnan kokonaisedusta, joka syntyy siitä, ettei ketään jätetä. Vaikeasti liikkuva ystäväni ei päässyt kouluttautumaan maansiirtokoneen käyttäjäksi, koska viranomaisten mukaan säädöksissä on pykälä, joka vaatii tehtävässä täyttä liikuntakykyä. Ehkä tuo asenne vaikuttaa myös rekrytointeihin. Jotkut ilmoittivat suorasukaisesti, etteivät halua normista poikkeavia työkavereita. Aika rasittava tyyppi. Mies on piintynyt omiin tapoihinsa, eksyy pikkuseikkoihin eikä osaa ottaa huomioon työtovereitaan. Nuori mies toimii poliisiasemalla tutkijana. Hän löytää tietokoneeltaan taikurin tavoin tutkinnalle arvokasta materiaalia. Maallikon silmin hän kärsii jonkinlaisesta autisimista. Heti Mäkisen haastattelun jälkeen uutisoitiin tutkimuksesta, joka osoitti, että vierasperäinen nimi karsii työnhakijoita jo haastatteluvaiheesta
Seuraavan Demokraatin voi lukea maksutta verkossa osoitteessa www.lehtiluukku.fi. www.punamusta.com PunaMusta_mainos_205x133_final.indd 2 28/10/2019 12.31 Mahdollinen häiriö Demokraatin jakelussa Tämän lehden painoon mennessä oli Postin työmarkkinaneuvottelujen tilanne edelleen auki. Asiakkaidemme tekemillä ostoilla on suuri vaikutus kansantalouteen ja hyvinvointiin koko Suomessa. Pahoittelemme mahdollista häiriötä lehden jakelussa. Kyseinen lehti postitetaan mahdollisten työtaistelutoimien päätyttyä. Vastuullisesti PunaMusta Johdamme ympäristöasioita järjestelmällisesti jatkuvan parantamisen periaatteen mukaisesti. alkavaksi suunniteltu kahden viikon työtaistelu toteutuu, vaikuttaa se myös Demokraatin seuraavan numeron (ilmestymispäivä torstaina 21.11.) jakeluun. Olemme kotimaisuuden ja kotimaisen työn vahva puolestapuhuja. Teemme paljon työtä niin materiaalija energiatehokkuuden saralla kuin vastuullisen painopaperin käytössä. Kotimaisen painoja digityön hankkiminen lisää työpaikkoja ja antaa meille mahdollisuuden vaikuttaa ympäröivän yhteiskunnan ja sen palvelujen rakentamiseen. 33 Demokraatti UUSI ESITTEEMME ON ILMESTYNYT! Tilaa esitettä käyttöönne osoitteesta muista@sivistysrahasto.fi Olemme sitoutuneet hiilijalanjälkemme vähentämiseen 20 prosentilla vuoteen 2025 mennessä. Jos PAU:n 11.11
– Jos emme ala tehdä isoja muutoksia, kaikki asiat muuttuvat ilmastokriisin seurauksena. 34 Demokraatti KASVO Fossiilien vihollinen Ilmastoaktivisti Atte Ahokas puhuu painavia sanoja meille tärkeistä asioista. Teksti Janne Ora / Kuvat Nora Vilva De_07112019_34.indd 34 30.10.2019 16.09
35 Demokraatti De_07112019_34.indd 35 30.10.2019 16.09
Jokioisilla asuvaa Ahokasta alkoi ahdistaa maapallon ja sen ilmaston tila vuosi sitten. Aurinko vilauttaa itsestään harsomaisen utuisen hahmon ja häviää sitten tihkusateeseen. – Olin todella ahdistunut mutta toisaalta aloin tajuta, että nyt minun on pakko tehdä itse jotakin ja myös saada aikaan. Hallitustenvälisen ilmastopaneeli IPCC:n raportti lokakuussa 2018 sysäsi Ahokkaan lopullisesti liikkeelle. 36 Demokraatti D-KASVO M yöhäissyksyn Helsinki huokuu kosteutta ja grafiitinharmaan sävyjä koko paletin edestä. Lukion ensimmäisellä luokalla Forssassa opiskeleva Ahokas matkustaa lähes joka perjantai Helsinkiin. – Asenteeni muuttui ajattelemiseksi ja unelmoinniksi ja sitten vain päätin lähteä täysillä mukaan. De_07112019_34.indd 36 30.10.2019 16.09. Greta Thunbergin ja ilmastolakkojen antaman esimerkin kautta tajusin, että meillä nuorilla on olemassa tapoja vaikuttaa ilmastonmuutokseen, Ahokas muistelee vuoden takaista havahtumistaan. – Niihin havahtumiseni aikoihin näin ilmoituksen, että eduskuntatalon edessä järjestetään mielenosoitus, joka pidettäisiin juuri ennen koulun joululoman alkamista. Silloin menin elämäni ensimmäiseen mielenosoituksen, kun olin ennen sitä monta kuukautta potenut ilmastoahdistusta. Hän on Atte Ahokas, 16, ilmastoaktivisti. NYT AHOKAS toimii kansainvälisen FridaysforFuture -ilmastoliikkeen keulakuvana Suomessa. Eduskuntatalon portailla seisoo kirkkaanvihreään takkiin pukeutunut nuorukainen megafoni kädessään. Atte Ahokas muistuttaa, että korjaustoimiin on ryhdyttävä heti. Suunta on eduskuntatalolle, jossa SITTEN VAIN PÄÄTIN LÄHTEÄ TÄYSILLÄ MUKAAN. Raportin keskeinen sanoma on se, että maapallon keskilämpötilaa on estettävä kohoamasta yli 1,5 asteen pysyvästi ja mahdollisimman pian
– Ei torilla huutelijoiden ja nettitrollaajien kanssa voi todella aidosti keskustella. – Nykynuoret eivät ole sen parempi sukupolvi kuin aiemmat. Eniten mielenosoittajia kokoontui eduskuntatalolle syyskuun lopulla, jolloin monet koululaiset saivat myös kouluistaan virallisen luvan olla poissa ja osallistua ilmastomielenosoituksiin. syntynyt 2003 Nummi-Pusulassa (nykyisin kuuluu Lohjaan) . TURHAUTUMINEN FOSSIILEJA suosivaan aikuisten dinosaurus-sukupolveen on oikeutettu ja ymmärrettävä reaktio, vaikka on sinänsä hyvääkin tarkoittavia aikuisia. Väliin hän myös huokailee kärsimättömän oloisesti, YHDISTYSTOIMINTA TUNTUU MUUHUN YMPÄRISTÖVAIKUTTAMISEEN JA MIELENOSOITUKSIIN VERRATTUNA TUNKKAISELTA. JA SILTI: Atte Ahokas on kuitenkin pohjimmiltaan – tekee mieli lisätä onneksi – tuiki tavallinen 16-vuotias lukiolaispoika Jokioisista. . . . Ahokas sanoo törmäävänsä tuon tuosta ”kyllä ne reippaat nuoret tämän onneksi hoitaa” -ajatteluun. – Olemme eduskuntatalolla muistuttamassa kansanedustajia ilmastonmuutoksesta ja pidämme keskustelua yllä. Ei saa, vaikka enemmän kuin riittämiin on niitä, jotka häntä somessa sohivat ja toreilla provosoivat. ilmastoaktivisti, lukiolainen . – Mukana on esimerkiksi monia eläkeläisiä. – Sen sijaan että aikuiset laittaisivat meihin nuoriin kaiken toivonsa, tulee kaikkien tajuta ilmastonmuutoksen rajut seuraukset, jos emme ala nyt viimeistään toimia. FridaysforFuture -mielenosoitusryhmä on kokoonpanoltaan löyhä, ja myös osallistujien määrät vaihtelevat. AHOKAS TOTEAA, että ympäristön puolesta ja ilmasmyös Demokraatin kuvauksissa: vihreiden kansanedustaja Satu Hassi pysähtyy juttelemaan eduskuntatalon portaissa, niin ikään vihreiden Iiris Suomela moikkaa ohi kulkiessaan. Hän kannustaa yhteiseen toimintaan muiden samanmielisten kanssa, sillä se voimaannuttaa toisin kuin esimerkiksi yksinäinen aiheesta googlailu tai pelkkä somessa keskusteleminen. He kyllästyivät pian ja jatkoivat matkaansa, kun en noteerannut heidän huutelujaan. ahdistui ilmastonmuutoksesta syksyllä 2018 . Kuin ohimennen hän mainitsee lukiolukujen ajoittain stressaavan. Edelliset sukupolvet ovat kuitenkin voineet lykätä välttämättömiä ilmastoratkaisuja aina vain eteenpäin. Twitterissä minulla on varmaankin parisentuhatta tiliä blokattuna. – Jatkoin ilmastosloganeiden huutamista megafoniin enkä ollut näkevinäänkään heitä. Ahokas sanoo kuitenkin jättävänsä provokaattorit omiin liemiinsä lillumaan. Ahdistuksesta huolimatta moni Ahokkaan ikäinen arastelee ottaa kantaa ilmastoasioihin. . – Instassa joku laittoi minulle viestiä, että tietää monien kavereiden olevan tosi huolestuneita ilmastonmuutoksesta, mutta eivät halua sitä ääneen kertoa koulussa tai muuten. . – En hirveästi jaksa ottaa huomioon netissä minua haukkuvia vaan blokkaan ne viestit aika lailla suoriltaan. Ahokkaasta ei saa sormi pystyssä ilmastonmuutoksen uhasta saarnaavaa paremmin tietäjää. Niistä suurin osa on kasvottomia ja nimettömiä trolleja, joiden ainoa tarkoitus on häiritä ja loukata minua tai väittää ilmastonmuutosta valeeksi. Häntä väsyttää vääntäytyä syysaamuina sängystä aamiaiselle, koulumatkalle ja lukionpenkille. ennen rippikoulua 15-vuotiaana alkoi kiinnostua yhteiskunnallisista asioista . . 37 Demokraatti ATTE AHOKAS . Ahokkaan mukaan moni hänen ikäisensä on sekä ahdistunut että lamaantunut ilmastonmuutoksesta. asuu Jokioisilla, opiskelee Forssan yhteislyseossa . Atte Ahokas osoitti tuolloin hyvää tilannetajua. Ahokas on solminut ilmastonmuutoksen vastaisen työnsä kannalta monia arvokkaita politiikan tuttavuuksia ja kontakteja viime kuukausina ja se näkyy etenkin silloin, kun puhe kääntyy toimittajasedän fossiilisen sukupolven jurakautisiin ajatuksiin ja käsitteisiin. Tampereella joukko mölyäviä ja kännisiä aikuisia piiritti hänet taannoin, kun hän oli Mansen keskustorilla pitämässä ilmastomielenosoitusta. voittanut vuoden nuori eurooppalainen 2019 palkinnon maapallon ilmaston lämpenemistä vastaan aktiivisesti kamppailevat kokoontuvat perjantaiaamupäivisin. . He ovat ajatelleet, että ei meidän sukupolven tarvitse muuttaa mitään, kun meidän lapsemme ja nuoremme sitten aikanaan hoitavat asian. – Suurimmalla osalla ei julkisesti tunnu olevan mitään vahvaa kantaa ilmastonmuutokseen. De_07112019_34.indd 37 30.10.2019 16.09. Keskustelun yrittäminen heidän kanssaan vain kuluttaa omaa aikaa ja energiaa. pienestä pitäen kiinnostunut dinosauruksista ja myöhemmin kaikesta elollisesta ja luonnosta . FridaysforFuturen aktiivisimpaan ydinryhmään Suomessa kuuluu 20–30 ihmistä, mutta perjantaisin aamukymmeneltä alkaviin mielenosoituksiin osallistuu myös moni spontaanisti. Jotkut leikkimielisesti nauravat minulle, eivätkä he oikein tiedä, miten minuun pitäisi reagoida
– Jos haluat säilyttää asioita, sinun täytyy vaatia muutoksia nyt. Me ilmastoliikkeessä toimivat olemme konservatiivisia säilyttäjiä, vaikka meitä pidetään radikaaleina asioiden muuttajina. Hän itse esimerkiksi vaikuttaa myös Elonkierron ystävät -yhdistyksessä. – Sisko on todella käytännöllinen ja tekijä, kun taas minä tykkään suunnitella ja unelmoida. Ahokas ei kuitenkaan ymmärrä niitä, jotka kaikessa laistaisivat Suomen ja suomalaisten vastuuta, niitä, jotka sanovat, että Suomen vaikutus ilmastoon on hyttysen pissa valtameressä. Suomi on yksi rikkaimmista, koulutetuimmista ja etuoikeutetuimmista valtioista, joten meillä on myös moraalinen velvollisuus tehdä jotakin. AHOKAS PAINOTTAA, että kaikkien tulee toimia, mutta avainasemassa ilmastonmuutoksen torjumisessa ovat valtiot ja niiden päättäjät. Niin kommentoi yksi Atte Ahokkaan opettaja hänen perjantaisiin FridaysforFuture mielenosoituksiin osallistumistaan. Atte Ahokkaan lähimpään piiriin kuuluu siskon lisäksi Luonnonvarakeskuksessa tutkijana työskentelevä äiti ja koira. Elonkierto on maatalouden esittelypuisto Jokioisilla. – Jos ajatellaan ilmastonmuutoksen vastaisen kamppailun rajapyykkejä, esimerkiksi 2030 näyttää monille kaukaiselta, vaikka se on hyvin lähellä. Omassa arjessaan Atte Ahokas taistelee ilmastonmuutosta vastaan sekä pienin että suurin valinnoin. – Välillä mua vähän ahdistaa, kun meidän talossa on niin paljon neliöitä, mutta onneksi emme sentään lämmitä öljyllä vaan maalämmöllä. Monet aikuiset muistavat vuoden 2000 ihan kirkkaasti ja kuitenkin 2030 on paljon lähempänä kuin 2000. TWITTERISSÄ MINULLA ON PARISENTUHATTA TILIÄ BLOKATTUNA. Ahokas muistuttaa, että ilmastonmuutoksen vakavista seurauksista kärsivät ensin ja eniten kehitysmaissa asuvat ihmiset. – Yhdistystoiminta näyttäytyy kuivana ja tylsänä, eikä senkaltainen virallinen kokoustaminen kaiken maailman pöytäkirjojen ja puheenjohtajien kanssa lainkaan houkuta muitakaan nuoria. De_07112019_34.indd 38 30.10.2019 16.09. Ahokas toivoo 180 asteen käännöstä ilmastonmuutosta ja luonnonsuojelua koskevassa ajattelussa ja toiminnassa. Toivottavasti nuorten ympäristöliike ei muutu ainakaan sellaiseksi. SEHÄN ON parasta mahdollista opetusta yhteiskunnallisiin asioihin ja vaikuttamiseen. Kun toimimme yhdessä, saamme paljon tehtyä ja aikaan. 3 TÄRKEINTÄ 3 Se, että lähdin opiskelemaan lukioon Forssan yhteislyseoon tonmuutosta vastaan voi toimia myös paikallisesti ja pienimuotoisesti. – Vanhatkin ihmiset tajuavat ajan nopeuden ja suhteellisuuden, mutta tuntuvat vain ajattelevan sitä lähinnä taaksepäin eivätkä eteenpäin. – Matikka ja fysiikka taas eivät ole minulla kovin vahvoja aineita toisin kuin siskolla, jolla on tosi hyvä matikkapää, Atte Ahokas kertoo. Jos emme nyt ala tehdä isoja muutoksia, muutaman kymmenen vuoden kuluttua kaikki asiat vasta muuttuvatkin ilmastokriisin seurauksena. Heidän tulisi laajentaa ajatteluaan ja sen aikaväliä. Niin ja kamppailun kiireellisyydestä; siinä tulemme jälleen omanlaiseensa fossiiliproblematiikkaan. 2 Päätös lähteä julkisesti mediassa puhumaan ilmastolakoista ja alkaa organisoida FridaysForFuture-ilmastolakkoliikettä Suomessa. Hän on esimerkiksi vähentänyt tuntuvasti lihan syöntiä, suosii polkupyörää ja julkisia liikennevälineitä sekä kieltäytyy perhelomista, jos niihin sisältyy lentämistä. Silti myös koulu vie minulla juuri nyt melko paljon aikaa ja on välillä aika raskastakin, kun arkisin on sekä lukioettä ilmastojuttuja. Vaikka kaikki ottaisivat ravintolassa yhden paperipyyhkeen kahden sijaan, ei ilmastokriisiä niillä toimilla ratkaista. Ahokkaan mielestä yhdistystoiminta tuntuu muuhun ympäristövaikuttamiseen ja mielenosoituksiin verrattuna kuitenkin tunkkaiselta. 38 Demokraatti D-KASVO 1 2018 joulukuussa ilmastomielenosoitukseen eduskuntatalolle lähteminen. – Miten me voimme vaatia muilta ilmastotekoja, jos emme tee itse mitään. Asiat muuttuvat myös täysin hallitsemattomalla ja väkivaltaisella tavalla sen sijaan, että muutokset voisi tehdä nyt, hallitusti ja järkevästi. Mitkä ovat elämäsi kolme tärkeintä päätöstä. – Ja niin se juuri on. – Ilmastoliike on itse asiassa asioita säilyttävä liike. Perhe asuu isossa omakotitalossa. Ahokas pitää tärkeänä, että myös kansainvälinen ympäristöliike laajenee nykyisessä muodossaan ilman virallisia johtajia, yhdistyksiä ja kokousrakenteita – spontaanina liikkeenä, joka ottaa paikallisia muotoja ja toimintatapoja eri puolilla maailmaa. Ahokkaan ”vahvaa osaamisaluetta” lukiossa ovat reaaliaineet, kuten yhteiskuntaoppi, historia, maantieto ja biologia. Tosiasiassa ihan jokaisen hiilidioksiditonnin vähentäminen merkitsee paljon. Se oli ensimmäinen konkreettinen askeleeni kohti aktivismiani. Voit olla ilmastojuttujen takia poissa koulusta
39 Demokraatti De_07112019_34.indd 39 30.10.2019 16.09
Visaemäntä vihjasi lopuksi jotain lavoista. Keksitkö ken. Talsimisesta puheen ollen – pukkimme ei ota kävelemistä itsestäänselvyytenä. Joulupukkivisa ARVAA NUTUNSISUSHENKILÖ JOULUPUKKIVISA DEMOKRAATIN JOULUPUKIT KAUTTA AIKAIN Ismo Kallio, Margit Eskman, Sakari Kiuru, Veikko Helle, Matti Ahde, Erkki Aho, Kaisa Raatikainen, Tellervo Koivisto, Vappu Taipale, Pekka Oivio, Antti Kalliomäki, Anu Kaipainen, Pirjo Ala-Kapee, Lasse Lehtinen, Arto Bryggare, Antero Kekkonen, Pertti Paasio, Tarja Halonen, Teemu Selänne, Liisa Jaakonsaari, Säde Tahvanainen, Kari Rajamäki, Päivi Lipponen, Mandi Malek, Pelle Miljoona, Erkki Tuomioja, Tapani Kansa, Erkki Liikanen, Reino Paasilinna, Maarit Feldt-Ranta, Maria Guzenina-Richardson, Eero Heinäluoma, Tommy Tabermann, Lauri Lyly, Jukka Virtanen, Mikael Jungner, Amin Asikainen, Ann Selin, Antti Lindtman, Timo Harakka, Sanna Marin, Mikkel Näkkäläjärvi ja Miapetra Kumpula-Natri. 40 Demokraatti Työväen pukki. . – Harva tietää, että Sibelius, joka muistetaan Jääkärin marssista, sävelsi myös Työkansan marssin. Varmaan eniten yhteistä on kynäniekan kanssa, Janne oli ehkä poliittisesti eri sektorissa kanssani, hän tuumii. . Tiettyyn aikaan kesästä joulupukkimme saattaa hyvinkin talsia vastaan Valkeakoskella. Jos haluat osallistua postitse, leikkaa vastauskuponki edellisestä tai seuraavasta lehdestä ja postita se kirjekuoressa osoitteeseen: Demokraatti/ Joulupukkivisa, Siltasaarenkatu 18–20 C, PL 338, 00531 Helsinki. Pure toisen kierroksen vinkkipalat, ehkä paljastuvat pukin salat! Visaemäntä Anna-Liisa Blomberg V iimeksi selvisi, että Demokraatin joulupukin vermeisiin on verhoutunut henkilö, jolla todella on sanottavaa. Punanutullemme mainitut työväenlaulukirjat, kotimaiset ja kansainväliset, ovat perin tuttuja. Tarkista oheisesta listasta, ettet veikkaa hutiin: Demokraatin joulupukiksi pääsee vain kerran ja arvauksia sallitaan vastaajaa kohden vain yksi! . – Siinähän on kynäniekka, säveltäjä ja kuvataiteilija. Vastausten tulee olla perillä viimeistään torstaina 5.12.2019. . Syksyllä hänet tosin saattoi tavata pylvästalon edessä tukemassa ilmastonuorten mielenosoitusta. Lähetä veikkauksesi sekä oma nimesi ja yhteystietosi palkintojen arvontaa varten sähköpostitse vastaukset@ demokraatti.fi. Siellä ovat aikoinaan asuneet myös Juhani Aho, Jean Sibelius ja Eero Järnefelt. Säveltäjän nimi hävitettiin jossain vaiheessa työväenlaulukirjoista. De_07112019_40.indd 40 28.10.2019 16.00. Demokraatin joulupukin henkilöllisyys ja arvonnan voittajat paljastetaan Demokraatissa 19.12.2019. . Joku saattaa muistaa hänen myös esittäneen Reijo Frankin Veli, sisko -kappaleen Frankille itselleen. Harmaan parran taa jemmattu tyyppi on syntynyt Järvenpäässä. Viime aikoina hän on häärinyt amerikansuomalaisten siirtolaisten työväenlaulujen parissa. Lisäksi kaikkien vastanneiden kesken arvotaan kaksi kirjapalkintoa. Historiastakin kiinnostuneelta pukiltamme irtoaa heti kiinnostava knoppitieto ”Jannesta”. Kysytäänpä, kenen kanssa pukilla on eniten yhteistä, jos yksi pitää valita. . Nuorena hän sairastui Guillain-Barrén syndroomaan, joka aiheutti väliaikaisen halvauksen ja teki hänestä pyörätuolipotilaan kuukausiksi. Kenties joku jo keksi, ettei hiippalakkimme sylje sanojaan samoilla foorumeilla kuin useat visakollegansa. Oikein vastanneiden kesken arvomme Jalo Helsingin Phoenix-ensisammuttimen, jonka on suunnitellut Oiva Toikka. . Alli Trygg-Helenius halusi teetättää helsinkiläisille työläisille oman Marseljeesin ja tilasi kappaleen Sibeliukselta, hän kertoo. . . NÄIN OSALLISTUT ARVUUTTELUUN . .
Yksityisellä puolella terveysaseman lääkärin myöhästyminen tai luvatun vanhan äidin ulkoiluttamisen unohtaminen ovat puolestaan voineet johtaa rahalliseen korvaukseen asiasta kärsineelle asiakkaalle. Tällä halutaan varmistaa, ettei kansamme jakaudu kahteen eri kastiin, jossa toisella on parempi oikeusturva kuin toisella. Entä mitä tapahtuu, jos vanhaa äitiäni ei ole lupauksista huolimatta ulkoilutettu hoitolaitoksessa. 41 Demokraatti Palveluiden kuluttajansuoja paranee MITÄ TAPAHTUU, JOS VANHAA ÄITIÄNI EI OLE LUPAUKSISTA HUOLIMATTA ULKOILUTETTU HOITOLAITOKSESSA. Palveluiden käyttäjät ovat siis eriarvoisessa asemassa riippuen siitä, ovatko he julkisen tai yksityisen puolen palveluiden käyttäjiä. Jos terveyskeskuksen asiakas puolestaan itse on myöhästynyt kunnolla, voi olla, että hän on joutunut maksamaan menetetystä käynnistä. Teksti Juha Beurling-Pomoell M itä voit tehdä, jos lääkäri on myöhässä ja sen takia saat parkkisakot. Muutos on toivottavasti vihdoin tulossa. On jo korkea aika, että ihmisiä, palveluiden käyttäjiä, asiakkaita ja kuluttajia kohdellaan tasa-arvoisesti riippumatta siitä, onko heillä rahaa maksaa itselleen kalliita yksityisiä palveluja vai tukeutuuko hän verorahoitteisiin julkisiin palveluihin. Palveluiden käyttäjät ovat eriarvoisessa asemassa riippuen siitä, ovatko he julkisen vai yksityisen puolen palveluiden käyttäjiä. Oikeus ministeriössä istuu työryhmä, jonka tarkoitus on valmistella lainmuutos, jolla keskeisissä valinnanvapauden piirissä olevissa julkisen puolen palveluissa toteutuisi myös kuluttaja-asiakkaan suoja yksityisten palveluiden tapaan. Sote-palveluiden lisäksi lainmuutos voisi koskea myös esimerkiksi koulutuspalveluita, joita on sekä julkisia että yksityisiä. Kirjoittaja on KuluttajaliittoKonsumentförbundet ry:n pääsihteeri keskuksessa tai vanhan äidin ulkoilun unohtaminen julkisessa hoitolaitoksessa on lähinnä johtanut valitteluihin siitä, että resursseja ei ole tarpeeksi. De_07112019_40.indd 41 28.10.2019 16.00. KULUTTAJALIITTO KANNATTAA lämpimästi kaikkien palveluiden käyttäjien oikeuk sien turvaamista riippumatta siitä, käyttääkö julkisia tai yksityisiä palveluita. Tähän asti on ollut niin, että lääkärin myöhästyminen kunnallisessa terveysKULUTTAJAOIKEUDET Nyt tähän valmistellaan muutosta. Julkisen puolen palveluiden tarjoa jilla on myös etulyöntiasema yksityisen puolen yrityksiin verrattuna, koska yksityinen puoli on joutunut kovempien sanktioiden kohteeksi palvelujen virhetilanteissa. Asiakkaat ovat odottaneet sitä jo kauan. Julkisten palveluiden käyttäjä on joutunut kärsimään, muttei ole saanut mitään kor vausta luvatun ja sovitun rikkomisesta
01019 5110 De_07112019_42.indd 42 29.10.2019 15.55. Vakuutukset näppärästi verkosta Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva www.turva.fi • puh. Siellä voit myös ilmoittaa vahingosta. 42 Demokraatti Osoitteessa turva.fi voit ostaa, tarkastella ja hoitaa vakuutuksiasi
70-luvun Suomessa ei hirveästi ollut ulkomaalaistaustaisia. Olen vasta myöhemmällä iällä havahtunut siihen, että kyllä ihossani ja piirteissäni on vähän eurooppalaista tvistiä näkyvissä. Harmaata puskee parran kautta esiin. KASVOT PEILISSÄ Teksti ja kuva Nora Vilva nora.vilva@demokraatti.fi De_07112019_42.indd 43 29.10.2019 15.55. Ajoittain saan kuulla, että joku on nähnyt nimeni paperilla ja tuuminut, että mistähän tämä mies oikein on kotoisin. Sitä kautta olen päätynyt tähän ammattiyhdistysliikkeeseen. Se on varmasti luonnekysymys. Sukunimen perusteella ilmeisesti arvellaan, että voisin olla Pohjois-Afrikasta tai Turkista. Luonteessani on myös vahvaa oikeudentuntoa. Se on värittänyt elämääni varhaisesta vaiheesta lähtien. Kouluaikoina olin tukioppilastoiminnassa ja työpaikalla aika nopeasti luottamusmiehenä. Sujuva turunmurteeni onkin sitten yllättänyt. N äen peilikuvassani miehen, joka on elänyt jo aika pitkään keski-ikää. Uurteet ja piirteet ovat syventyneet. 43 Demokraatti Kristian Karrasch 50-vuotias JHL:n julkisen sektorin neuvottelupäällikkö. Sellaista heikomman puolella olemista, puolustamista ja aseman parantamista. Nuorena en kiinnittänyt juurikaan huomiota siihen, mutta kaverit jonkun verran ihmettelivät sukunimeäni. Olen saksalaiseen tapaan tarkka ja järjestyksestä pitävä. En hirveän spontaani enkä taiteilijaluonne. Nykyinen työni on välillä raskasta, mutta sisältö on niin mahtavan hienoa, että koen olevani ehdottomasti unelma-alallani. Isän puolelta sukujuureni tulevat Saksan ja Puolan suunnasta
Keskellä peilissä näkyy Mika Myllyahon oma luomus, 2010 hahmoteltu Kansallisteatterin kymmenvuotisvisio. 44 Demokraatti Pääjohtaja ja taulut. De_07112019_44.indd 44 28.10.2019 16.02
Pääjohtaja Mika Myllyahonkin opiskeluhistoriasta löytyy ennen teatterikorkeakoulua myös teknisiä opintoja. 45 Demokraatti Homeloukosta kohti uusia tuulia Kansallisteatterin pääjohtaja Mika Myllyaho tekee välitilinpäätöstä, kun hänen nimityksestään on kulunut kymmenen vuotta, ja teatteritalo on alkavan remontin myötä uuden edessä. Hänen huoneentaulunsa ei kuitenkaan ole sisällöltään insinööritiedettä, vaan siihen on kirjattu taiteellisia tavoitteita aikavälille 2010–2015–2020. – Piirsin tuon 2010, kun tulin Kansallisteatterin johtajaksi, ja tuohon se on jäänyt muistuttamaan, mitä kaikkea silloin ajattelin tämän talon voivan olla, Myllyaho esittelee teostaan. Ei, se ei Kaarlo Bergbomin, Ida Aalbergin tai Tauno Palon muotokuva. Se on liitutaulu, ja siinä on prosessikaavio, joista paljon puhuttiin insinööri Sipilän hallituskaudella. Ja lisää pian: KULTTUURI De_07112019_44.indd 45 28.10.2019 16.02. Teksti Rolf Bamberg / Kuvat Kari Hulkko K ansallisteatterin johtajanhuoneen seinällä on taulu. Taulun ympyröissä on sellaisia sanoja kuin ”kotikirjailijat”, ”nuorten teatteriosasto”, ”lavaklubi”. Taulun oikeassa ylänurkassa on myös sana ”remontti”
Myllyaho laskeskelee, että kuluneen kymmenen vuoden aika na Kansallisteatterissa on tuotettu 70 uutta kotimaista näytelmää. Lippulaivaestradille on haluttu kirjoittaa isoista aiheista. – Juha Jokela, joka kirjoittaa sinne nyt jo kolmatta näytelmää, sanoi minulle, että mitä enemmän sinne tekee, sitä paremmin näyttämön vaatimuksia alkaa ymmärtää. Aika hyvä esimerkki oli erään tutkijan kommentti suuren näyttämön Yhdestoista hetki -produktiosta: hän ei ollut läheskään samaa mieltä esityksen väitteiden ja liian punavihreinä pitämiensä näkemysten kanssa, mutta hän kiitteli, että se oli hyvin tehty. Se, ettei isolla puolella turvauduta vain varmoihin nakkeihin, on ollut Myllyahon johtajalinjauksissa vahvoilla. 46 Demokraatti – Oikeastaan kaikki nuo ympyröidyt asiat ovat toteutuneet. Nyt on 24. Me siis teemme aihelähtöisiä esityksiä ja toivomme, että niillä on suhde ympäröivään yhteiskuntaan ja maailmaan. – Olen todella tyytyväinen siihen, että olemme viimeiset viisi vuotta olleet katsojamäärissä koko ajan 200 000 pinnassa, mikä on aika lähellä maksimia, jonka voimme saada. Iso päämäärä kaiken taustalla on ollut se, että vaikka tehdään uutta ja erilaista, laatu olisi koko ajan hyvää. – Olemme mielestäni onnistuneet luomaan käsitteelle ”yhteiskunnallinen vaikuttavuus” uusia merkityksiä. – Samaa pyrkimystä on toteutettu totta kai myös teatterin perusohjelmistossa. Myllyaho kertoo myös näytelmäkirjailijoiden ottaneen suuren näyttämön haasteen vastaan. Minulla oli vahva usko siihen, että esimerkiksi Kiertuenäyttämömme idea, jolla teatteria viedään erilaisiin laitoksiin, edesauttaa dialogisuutta. Ihan mittakaavajuttuna pitää mainita, että kun Kansallisteatterilla oli viime vuosikymmenellä noin 600 esitystä vuodessa, nyt niitä on 1 200. Kiertuenäyttämöllämme, Lavaklubilla ja lisääntyneillä vierailuesityksillä on siinä kasvussa ollut merkittävä osansa. Myös yhdessä taulun ympyrässä tavoitteeksi nostettu uuden suomalaisen draaman esiintuonti on toteutunut varsin täysimääräisenä. KYMMENEN VUODEN takaisissa haastatteluissa Myllyahon toistuvasti esiin nostamia asioita olivat päämäärä tehdä Kansallisteatterista lähtökohtaisesti taiteellinen teatteri ja käydä dialogia yhteiskunnan kanssa. Nämä suuret linjat ovat – saadun palautteenkin perusteella – varsin hyvin toteutuneet. Ohjelmistosuunnittelu on ollut siinä mielessä pelkäämätöntä, että teatterin ”paraatipuolella” suurella näyttämölläkään ei ole kaihdettu haastavia aiheita. Suurimpana ehkä se tavoite, että avaudutaan ulkomaailmaan moneen suuntaan eli että laitosteatteri voi olla paljon enemmän kuin ne omat ensi-illat. Koska valtiovalta pisti jo vuonna 2012 avustusten indeksikorotukset jäihin ja valtiontukea muuD-KULTTUURI De_07112019_44.indd 46 28.10.2019 16.02. Kun Myllyaho tuli Kansallisteatteriin, oli talossa vakinaisella kiinnityksellä 41 näyttelijää
ALUN PERIN sovimme Mika Myllyahon kanssa haastattelun jo elokuun lopulle, mutta kun teatteriremontin määräraha vielä kerran kyseenalaistui syksyn budjettineuvottelujen kalkkiviivoilla, päätimme siirtää juttuhetkeä ajankohtaan, jolloin rahoituspäätös olisi lopullisesti nuijittuna pöytään. Viimeisen kymmenen vuoden aikana meillä on tehty vain kaksi uutta kiinnitystä... De_07112019_44.indd 47 28.10.2019 16.02. Nythän ne ovat pienellä puolella olleet liki hengenvaaralliset, Mika Myllyaho toteaa. Se on – sattumalta – sama päivämäärä, jona Myllyahon nimitys teatterin uudek si pääjohtajaksi kymmenen vuotta sitten julkistettiin. Meidän näyttelijöidemme keski-ikä on nyt 52. – Tärkein asia, mitä remontilla saamme, on työskentelyolojen paraneminen. Tietysti maailma ja teatterin tekemisen tapa muuttuvat, mutta silti näkisin, että Kansallisteatterilla pitäisi olla vähintään noin 30 näyttelijän hengittävä ensemble. 47 Demokraatti tenkin leikattiin, on koko ajan pitänyt kiristää vyötä. Ennen vanhaan kun ihminen lähti täältä eläkkeelle, kiinnitettiin saman tien uusi tilalle. Tässä on alkanut herätä jo pelko tulevaisuudesta. Kansallisteatterin pienen näyttämön lämpiö pannaan kohta uuteen uskoon. Kalentereihimme merkittiin 21.10. – Seitsemässä vuodessa noin neljä miljoonaa
Pienen puolen kaksi uutta näyttämöä mahdollistavat sen, että ulkopuolisille ryhmille on paremmin mahdollisuus saada meiltä tiloja käyttöönsä. 48 Demokraatti Oiva kohta siis katsella menneeseen ja tähystää tulevaa. Tämän uuden hallituksen kanssa Myllyaho sanoo laittaneensa vielä ”nelosen sisään”, ja lopulta saatiin myönteinen tulos aikaan. Olen näinä vuosina tavannut jo puolenkymmentä kulttuuriministeriäkin, ja välillä on tuntunut, että olen kuin puhekone, joka pyörii eri puolilla selittämässä samaa asiaa. Myllyaho myöntää, että prosessi on ottanut välillä todella koville. Näin Kansallisteatterista on tulossa kenties entistä paremmin kaupunkilaisten arjessa läsnäoleva tila. – Toinen iso juttu on se, että remontilla saadaan aikaan rakennuskokonaisuus, joka voi olla koko vuoden auki. Voidaan siis mennä eurooppalaiseen suuntaan, jossa isoissa teatteritaloissa tapahtuu myös kesällä. Aikamoinen souvi rahoituksen neuvottelemisesta lopulta tuli. Vähän venähti. De_07112019_44.indd 48 28.10.2019 16.02. – Viimeisen kahdeksan vuoden aikana olen tutustunut suomalaiseen puoluepolitiikkaan aika perusteellisesti. SITTEN SIIHEN valoisampaan puoleen. Myllyaho listaa kolme pääasiaa. Asia oli teatterinjohtajalle niin iso, että kaikki alkoi olla pelissä. Myllyaho sai jo vuonna 2012 opetusja kulttuuriministeriöltä tehtäväksi pohtia Kansallisteatterin niin sanotun uuden puolen remonttia. Teatterinsa remonttirahoituksen ideaa poliitikoille viime vuodet liki päätyönään kaupannut Mika Myllyaho ohjaa Kauppamatkustajan kuolema -näytelmässä päähenkilö Willy Lomania esittävää Hannu-Pekka Björkman. Kielteinen päätös olisi ollut minulle myös niin iso pettymys kulttuurin arvostusta ajatellen, että sen kanssa olisi teatterinjohtajana ollut vaikea elää. Vuosikymmenen kohta toiminnassa ollut Lavaklubi on jo madaltanut kynnystä käydä sisään teatterikompleksiin. Kauppamatkustajia koolla. Siellä pölisee home, kreosoottia on joka paikassa ja jopa arsenikkia on rakenteista löytynyt. Mietin viime keväänä, että jos rahoitusta ei vaalien jälkeen tule, voinko enää jatkaa tässä tehtävässä. Ihan jo sen takia, että en itse jaksanut sitä ruljanssia enää. Mitä hyvää ensi vuoden alussa alkava remontti Kansallisteatterille tuo. Edellisen hallituksen kanssa rahoituksesta käytiin paljon keskusteluja, tuloksetta. Nykyisen Willensaunan paikalle tulevasta D-KULTTUURI KULUNEEN KYMMENEN VUODEN AIKA NA KANSALLISTEATTERISSA ON TUOTETTU 70 UUTTA KOTIMAISTA NÄYTELMÄÄ. Pienen puolen rakennushan on nyt ihan mahdottomassa kunnossa, terveydelle vaarallinen. – Tämän kelkan vetäminen alkoi käydä henkisesti turhan raskaaksi. En enää tiennyt, miltä tuntui teatterin pyörittäminen ajattelematta remonttirahoitusta. – Kolmanneksi harjoitusolosuhteet paranevat, ja uuden väliosan yläkertaan tuleva näyttämötila antaa uusia mahdollisuuksia tehdä hyvää teatteria. – Tärkein on työskentelyolosuhteiden paraneminen. Teatterinjohtajan huoneentaulun ”remontti”-laatikko oli alun perin piirretty vuoden 2016 kohdalle
Siis: miten temppu tehdään, miten Vallilan Kansallisteatteri, niin kuin uutta näyttämöä nyt kutsutaan, tehdään tutuksi. Vallilan Train Factorysta tulee myös kolmeksi neljäksi vuodeksi Kansallisen pienen näyttämön ja Willensaunan korvaava väistötila. Hieno siitä joka De_07112019_44.indd 49 28.10.2019 16.03. – Ihan jo sivistyksen tähden. Kun hän viime vuoden puolella pohdiskeli sopivaa ohjattavaa, hän heitti talon residenssitaiteilija Kristian Smedsille puolileikillään, että pitäisikö tehdä Kauppamatkustajan kuolema, vastaukseksi tuli, että ”sehän on just sun näytelmä!” Niinpä, mikäpä sen parempi ohjattava kuukausitolkulla raha-asioista tuhisseelle ja tuskailleelle teatterinjohtajalle kuin näytelmä lama-Amerikassa työnsä ja itsekunnioituksensa menettävästä kauppamatkustaja Willy Lomanista. – Kun päähenkilöä tarkastelee Yhdysvaltain nykyisen presidentin kautta, niin Willyhän on ihan Trumpin miehiä. kahvilasta odotetaan uutta vetovoimatekijää. Pitää näyttää hyvältä, pitää lupailla hyviä ja jos vähän valehtelee, ei haittaa... Hommahan menee kuitenkin niin, että jokaisen esityksen tulee lunastaa itse itsensä. TALON REMONTTIRAHOITUKSEN loppuhässäköiden keskellä Mika Myllyaholla on ollut henkireikä, joka on pitänyt mieltä kasassa: ohjaaminen. Sehän hänen lempityötään on aina ollut. Yhtään yleisöttä jäänyttä hyvää esitystä en ole eläissäni nähnyt, mutta kylläkin monta sellaista keskinkertaista seiskan esitystä, joille yleisöä ei ole löytynyt. Sanoo Mika Myllyaho, joka kokee kansallisnäyttämön pomona kantavansa vastuuta myös siitä, että klassikoita, niin Shakespearea, Tshehovia kuin kotimaisia, nähdään yhä ohjelmistossa. Mutta Arthur Millerin juuri 70 vuotta täyttänyt näytelmä on Myllyahonkin mielestä ajankohtainen aina. 49 Demokraatti tapauksessa tulee, toivottavasti se myös onnistuu yleisön tavoittamisessa. Millerin tekstiä on nyt aika hämmentävä lukea sillä silmällä, että miten kapitalismin kuva tulee siitä läpi uudessa valossa. Ja että tietäsimme, mistä me olemme tulleet ja mitä olemme olleet. Nyt myös uudella tavalla. SEURAAVA ISO rasti Kansallisteatterin tulevaisuuspolulla on remontin ohella uuden nuorisonäyttämön sisäänajo. – Repertuaaria tekevän teatterin käyttöön soveltuvia tiloja ei Helsingissä yksinkertaisesti vain ole, Vallila oli oikeastaan ainoa soveltuva. – Ihan suoraa vastausta tuohon ei ole. Myllyaho elättelee myös toiveita, että Vallilan teatterilla olisi tulevaisuutta senkin jälkeen, kun Kansallisteatteri aika naan palaa evakkoretkeltä takaisin omiin tiloihinsa. Kantti-nimen saanut hanke starttaa kahden viikon päästä Otteita-produktiolla Train Factoryssa, joka sijaitsee entisellä konepaja-alueella Vallilassa. – Olen itse klassikko-fani, ja tämä näytelmä on ehdottomasti sellainen. Jatkossa Satu Linnapuomin vetämässä Kantissa on tarkoitus toteuttaa sekä ammattilaisten tekemiä nuorille suunnattuja esityksiä että nuorten itsensä tekemiä tuotantoja. Kohderyhmä ei ole helppo, ja Vallila on aika pitkän matkan päässä Rautatientorista. – Me panemme sinne nyt teatterin pystyyn, ja jos homma toimii, kannattaisi varmaan miettiä, olisiko syytä pitää tila teatterikäytössä tulevillekin sukupolville
Bauhausin henkeä oli Carlstedtin uralla useammallakin tavalla. Birger Carlstedt: Corrida, 1962. 50 Demokraatti KUVATAIDE Modernismia, sota-aikaa ja renessanssin kaunottaria Amos Rexin Carlstedt-näyttely vaatii useammankin vierailukerran. Tämä Helsingin Unioninkadulla sijainnut ravintola on maamme ensimmäinen puhtaasti funkistyylinen ravintolainteriööri. Ne ovat yhä yllättävän tuoreita ja sellaisina kiinnostavia. Hän oli opiskellut paitsi vapaaksi taiteilijaksi myös taideteollisuutta. Hän oli meillä ensimmäisiä ellei ensimmäinen ei-esittävän taiteen tekijä, jonka työn lähtökohta ei ollut ympäröivässä todellisuudessa vaan maalauksen perusasioissa: värissä, viivassa, pinnassa ja geometrisissa tai vapaissa muodoissa. Kuuluisin varmaankin on Le Chat Dorén (Kultainen kissa) suunnitelma, jonka hän teki äitinsä, kahvilanpitäjän tilauksesta. Sen tekijä oli tuolloin 22-vuotias. De_07112019_50.indd 50 30.10.2019 14.56. Teksti Seppo Heiskanen B irger Carlstedt (1907– 1975) oli yksi merkittävimmistä suomalaisen modernismin edelläkävijöistä. Ensimmäiset maalaukset 1920-luvulta on maalattu modernismin ja oikeastaan laajasti ottaen Bauhausin hengessä. Hänen uraansa mahtuu hyvinkin erilaisia, milteipä ilmaisullisesti vastakkaisiakin jaksoja. Birger Carlstedt: Le Chat Dorén suunnitelma 1929. Hänen tuotantoonsa kuuluu lukuisia lavastusten, sisustusten ja laajemminkin arkkitehtuurin suunnitelmia. Carlstedt ei kuitenkaan takertunut yhteen ilmaisun lajiin
51 Demokraatti Modernismia, sota-aikaa ja renessanssin kaunottaria De_07112019_50.indd 51 30.10.2019 14.56
Lähes viidenkymmenen osallistujan joukossa oli sellaisiakin merkittäviä tekijöitä kuin Helene Schjerf beck, Ester Helenius, Essi Renvall, Tuulikki Pietilä tai Ragni Cavén. Avoinna12.1.2020, ma 11–18, ke, to 11– 20, pe 11–18, la, su 11–17. Tarkoitus oli Amos Rex, Helsinki Birger Carlstedt: Kultainen kissa. Hän on myös toimittanut näyttelyn yhteydessä julkaistun kirjan, jossa aihetta ja yleensäkin sota-ajan kulttuurielämää tarkastellaan monipuolisesti eri näkökulmista. Renessanssin kaunottaret Avoinna 5.1.2020 saakka, ti, to, pe 11–18, ke 11–20, la, su 1017. Helsingin taide-elämä oli niukempaa kuin rauhan aikana mutta kuitenkin hengissä. Raportit avaavat kiinnostavan näkymän sota-ajan Helsinkiin. Abstraktiin ilmaisuun Carlstedt palasi 1950-luvulta lähtien. Nyt nämä ovat saaneet seurakseen lähes kolmekymmentä muuta kaunotarta eurooppalaisista museoista. Näyttelyn kuraattori on taidehistorioitsija Anna Kortelainen, joka on kunnostautunut tällaisten mikrohistoriallisten kysymysten esittelyssä aikaisemminkin. Ehkä tästä on saanut alkunsakin HAMin ja Helsingin kaupunginmuseon yhteisprojekti, jonka tuloksena on molemmissa museoissa avattu näyttely Mieliala Helsinki. Le Chat Dorén rekonstruktio kiinnostava ja hauskakin. SINEBRYCHOFFIN TAIDEMUSEON kokoelmissa on kaksi saksalaisen renessanssimestarin Lucas Granach van hemman (1472-1553) maalausta Nuoren naisen muotokuva ja Lucretia. Sinebrychoffin taidemuseo, Helsinki Lucas Granach. Paljon puhuvia ovat myös kuvat ja esineet, jotka kertovat taideteosten evakuoinnista. KUVATAIDE Eric Vasström: Kaisaniemenkatu, 1944. Kovin yksilöllisiä piirteitä hahmoissa ei ole, ei niissäkään, jotka on nimetty muotokuviksi. KUVATAIDE kartoittaa kansalaisten mielialoja sodan eri vaiheissa. Lucas Granach vanhempi: Venus ja Amor hunajavarkaissa, 1527. Talvisodan ensihälytys Esplanadilla 30.11.1939. Tätä esittävää kautta jatkui sota-ajan jälkeisiin vuosiin saakka. Mukana on ajankohdan maalauksia, mutta niissä ei sota juurikaan näy. Hakasalmi 30.8.2020 saakka ti 11–19, ke–su 11–17. Mukana on kuvia pommituksista ja niiden tuhoista, mutta myös sotakesien aurinkoisesta rantaelämästä. Sekin on nuoren taiteilijan työtä. HAM Helsingin taidemuseo, Helsingin kaupunginmuseon Hakasalmen huvila Mieliala Helsinki Avoinna HAM 1.3.2020 saakka, ti-su 1119. Sen lähtökohta on sota-aikana syntynyt arkistomateriaali. Kovin tiukkaan kokonaisuus on ripustettu. Sen jälkeen hänen taiteeseensa tuli voimakkaita ekspressiivisiä sävyjä. Myös surrealismi tuli pian sen jälkeen mukaan. Ennen talvisotaa Carlstedt teki matkan Marokkoon ja Algeriaan. Näyttelyiden valokuvamateriaali on laaja ja kiinnostava. Suurin osa on alastomia, viehkeitä kaunottaria. Vielä keväällä 1943 koottiin Saksaan suomalaisten naistaiteilijoiden katselmus. Tuolloin ”luotettavat” kansalaiset pantiin Helsingissä ja muuallakin tarkkailemaan toisiaan ja raportoimaan kuulemastaan ja näkemästään viranomaisille. De_07112019_50.indd 52 30.10.2019 14.56. Amos Rexin näyttely on koottu museon omista kokoelmista. Grafiikan osastokin on kiinnostava. Mielenkiintoista on, että korut kuuluvat näiden naisten varustukseen, vaikka muut vaatteet on riisuttu. Näyttelyvaihtoa harrastettiin – kuitenkin vain Saksan kanssa. Sitä ei sulata yhdellä käynnillä. Millainen näyttely näistä lähtökohdista on syntynyt. Sympaattinen näyttely. Taiteilija testamenttasi sille maalauksensa mutta myös ateljeetalonsa. NÄINÄ PÄIVINÄ tulee kuluneeksi 80 vuotta talvisodan syttymisestä. 52 Demokraatti Merkittävä on myös taiteilijan ateljeetalo Villa Fyrenäs Espoossa
Näiden kahden avioliitto ja Plathin itsemurha käynnisti 1900-luvun suurimman kirjallisuushistoriallisen noitavainon, nykysomea jo ennustelevan. ”Rautanainen ei ole kaksinen lastenkirja. 53 Demokraatti Kirjallisuussitaattien tunnistusta jo vuodesta 1992 VISASITAATTI 19 Kielialue pysyy samana, samoin se tematiikka, että kirjailijamme on jäänyt erään suuren, todella suuren, aikalaisensa varjoon. Sinun epäkristillisiä kirkkojasi loistattaa taikauskoinen kynttilänvalosi. Vastaukset laajemmin visan verkkoversiossa. (rb) De_07112019_50.indd 53 30.10.2019 14.56. Synkkyys, saarnaavuus ja kummallinen naiskuva tekevät kokonaisuudesta luotaantyöntävän. Ihmeellistä tässä kaikessa on se, että kotimaassaan näin arvostettu taiteilija on muiden kielialueiden piirissä kohtuullisen tuntematon. Palkinto Unto Vesalle. ”Varsin varhain Ted Hughes on yrittänyt herätellä ihmiskuntaa ympäristöstä huolehtimiseen. Miksi pitäisi kuninkaan olla papille alamainen. 1995), sen rinnakkaisteos Rautamies jo vuonna 1968. ”Kuinka nopeasti he kiiruhtavatkaan karkottamaan hänet, jota minä rakastan. Minä sytytän kiihkoilevat rakennuksesi tuleen ja pakotan paavilliset tornisi suutelemaan alhaista maata.” Runoilija maailmanparannushommissa P osti kantoi Nummisuutarit-aiheisen hienon kortin, jonka lähettäjäksi on merkitty Visa Koivunen osoitteesta Lehtopolunlaita, Ilometsä. Mutta kun oikein vastaa ”visakoivunen”, saakoon aloittaa. Ajassa vaan matkustetaan muutama sata vuotta taaksepäin. ”Liejusta kohoavan Rautanaisen (jota ei pidä sekoittaa legendaariseen Rautarouvaan) luoja on Ted Hughes. Termi ilmastonmuutos – tämän päivän uhkakuvan ydin – ei esiinny kirjassa kertaakaan.” Myönteisin Hughesin kirjakaksikkoa kohtaan lie kuitenkin Unto Vesa. Ylpeä Rooma, joka haudot tuollaisia maailmanvallan tallirenkejä. Hughesin kirja 30 vuoden takaa on omalla tavallaan vintage-tarina maapallon itsetuhosta, sillä sen pääosassa ovat tehtaiden myrkyt, vesien saastuminen sekä eläinja kasvikunnan tuhoutumisvaara. Heitä ei liikuta, onko se minulle hyväksi. Väkivaltaisen lopun hän sitten kohtasikin. Yhdelle palkinto. ”Tapahtumia ja käänteitä tarinassa riittää, ja loppukin on toiveikas. Visassa haettu Rautanainen on ilmestynyt englanniksi vuonna 1993 (suom. Kuka kirjoitti mitä. Rautanaisessa huolena on – miten ajankohtaista nykyisinkin – vesien saastuttaminen.” Myös Mauri Panhelainen on myötämielinen kirjan viestille. klo 11.11 mennessä sähköpostilla kirjavisa@demokraatti.fi tai perinnepostitse PL 338, 00531 HKI. On tuollaista vähän naivia ekoscifiä.” Pekka Jänttikään ei oikein syty teokselle. Tuoksahtaa pseudonyymiltä, ja käsialakin toi mieleen erään toisen kalligrafiset piirrot. Itsekin järkytyksen lamaannuttava entinen aviomies sai niskaansa sellaisen määrän syytöksiä, uhkailuja, joukossa monia tappouhkauksia, ettei pystynyt tekemään duuniaan, eli kirjoittamaan runoja kolmeen vuoteen.” Vähän nahkean visajakson tietäjiä olivat myös Matti Kärkkäinen ja Pertti Vuorela. Toki Rautanaisen kieli on väkevää ja ekologinen sanoma paikallaan, mutta itse lukisin lapselle mieluummin jotain muuta.” Sirpa Taskinen näkee kirjan vähän positiivisemmassa valossa. ”Taiteilija on postuumisti ’aateloitu’ eli merkitty hovikelpoisten runoilijoiden listalle, kivikovien nimien joukkoon. Jos Hughesia on syytetty vaimonsa kohtalosta, tätä kirjailijaa syytettiin muun muassa hovin agentiksi, jumalanpilkkaajaksi, harhaoppiseksi... Vastaukset viimeistään 11.11. ”Molemmissa teoksissa on lastenkirjaan sopiva sekoitus jännitystä, ihmeitä, kauhua ja onnellinen loppu, luottamus siihen, että ongelmat voidaan ratkaista ja maailma vielä pelastaa.” Eero Reijonen saa kuitata sen sitaattivihjeiden pääjipon, puolison, joka toki liki kaikkien vastaajien viesteissä esille nostettiin. Tai tottakai mies on tunnettu, mutta lähinnä törkymiehenä Sylvia Plathin kautta
Hänen edellinen elokuvansa I, Daniel Blake (2016) kertoo puusepästä, jonka brittien luokkayhteiskunta haluaa tappaa byrokratiaan. Jo valmiiksi velkaantunut perhe tarvitsee kipeästi rahaa, ja isä tarttuu modernia orjatyötä muistuttavaan franchise-yrittäjän sopimukseen paikallisen lähettifirman kanssa, De_07112019_50.indd 54 30.10.2019 14.56. 83-vuotiaana Loach näyttää pitävän kiinni valitsemistaan näkemyksistä vielä aiempaakin ehdottomammin. Nyt niiden viitekehyksenä on ammattiyhdistysliikkeen ”näkymätön” romahtaminen, työntekijöiden oikeuksien polkeminen ja sosiaalitukien karsiminen. Loach lukeutuu myös siihen harvalukuiseen joukkoon, jonka teokset ovat voittaneet kahdesti Cannesin filmijuhlien pääpalkinnon Kultaisen palmun. Jälleen Cannesissa esitelty Kiitos tilauksestasi (2019) keskittyy puolestaan kollektiiviin, perheeseen, joka on hukkua vastoinkäymisiin. Etenkin festivaaliyleisöt ja kriitikot arvostavat köyhien ja kurjien asialla pitkäjänteisesti puhuttelevaa elokuvantekijää. TÄLLÄ KERTAA Loach sukeltaa nelikymppisen Rickyn (Kris Hitchen), tämän hoitajavaimon Abbien (Debbie Honeywood) ja heidän kahden lapsensa (Rhys Stone, Katie Proctor) pienien ilojen ja suurempien surujen vaihteluihin. Teksti Rane Aunimo B rittiveteraani Ken Loachin ensimmäinen pitkä elokuva ilmestyi 1960-luvun lopulla täysin erilaiseen maailmaan, mutta hän ei ole vuosikymmenten aikana juuri tinkinyt näkökulmistaan tai työskentelymetodeistaan. Proletaariteoksistaan tunnettu yhteiskuntarealisti kuvaa duunariluokkaa maanläheisesti ilman näyttäviä krumeluureja ja taikatemppuja. Silti ja samalla ohjaajat ovat sukulaissieluja. 54 Demokraatti ELOKUVAT Pieniä iloja, suuria murheita Ken Loachin karhea duunarirealismi sisältää kosolti työväenluokkaista masokismia. Siinä missä Aki Kaurismäki koristelee alistettujen solidaarisuuden värikylläisellä nostalgialla ja yhä täydellisemmällä muodon puhtaudella, Loachin karheassa duunarirealismissa on kosolti myös työväenluokkaista masokismia. Loachin teokset perustuvat liki täydelliseen illuusioon dokumentaarisesta kamerasta, joka vain sattuu osumaan tavallisen työtä tekevän veronmaksajan arkeen
De_07112019_50.indd 55 30.10.2019 14.56. 55 Demokraatti Kiitos tilauksestasi Ohjaus: Ken Loach Pääosissa: Kris Hitchen, Debbie Honeywood, Rhys Stone, Katie Proctor, Ross Brewster 2019, 101 minuuttia Ensi-ilta 8.11 . Kuvakerronnaltaan se sen sijaan on aika kuivakka, jopa tylsä. DUUNARIDRAAMA Jumalan armosta Ohjaus: Francois Ozon Pääosissa: Melvil Poupaud, Denis Menochet, Swann Arlaud 2019, 137 min. Ensi-ilta 15.11. Tämän isä Bernard Preynatin sen enempää kuin hänen iljettäviä puuhiaan peittelevän Lyonin arkkipiispan Philippe Barbarinin nimiä ei ole vaivauduttu muuttamaan – miksi olisikaan, kun toinen on rikoksensa tunnustanut (ja joutuu tuomiollle myöhemmin tänä vuonna) ja toinen niiden peittelystä jo tuomittu, tosin hämmästyttävän lievän rangaistuksen saaneena. Tasainen alamäki viertää kohti pohjaa, jota ei silti näy eikä kuulu uusien nöyryytysten ketjussa. Vanhemmiten Loach on alkanut moukaroida yhtä usein kuin maalata. Isän, äidin, pojan ja tyttären samanaikaiset ongelmat työssä, koulussa ja vapaa-ajalla antavat ymmärtää edellistä. Tuntematta täsmällisesti lahonneen brittijärjestelmän kaikkia kipupisteitä on mahdoton arvioi da, kuvaako Loachin vanhan yhteistyökumppanin Paul Lavertyn käsikirjoitus enemmän työväenluokan kituuttavien yksilöiden päälle putoavaa äärimmäisyyttä kuin systeemin pudokkaiden ahdistuksen jokapäiväisyyttä. He saavat rinnalleen lähipiiristään tukijoita ja ryhtyvät vaatimaan pappia, kardinaalia ja koko katolista kirkkoa tilille. Se palkinto tiesi paikkansa. Näyttelijät ovat juonessa mukana, ja tekevät roolinsa sopivasti vähän ali, jolloin toden tuntu säilyy alusta loppuun. Siksi teos ei vaikuttavuudessaankaan tunnu täysin yleispätevältä. Elokuvan tietty dokumenttimaisuus on perusteltua, sillä sen kertoma tapahtumien kulku on totisinta totta. ELLEI LOACH olisi vahvalla sosiaalisella omallatunnolla sekä laittamattomalla paikan ja ajan tajulla varustettu huippuohjaaja, yrittäjien ja yhteiskunnan ylipäänsä mustavalkoinen leimaaminen riistäviksi ryöväreiksi voisi alkaa toden teolla kypsyttää. Työpaikan saatuaan miekkonen kohta eksyy, kohtaa äkäisiä asiakkaita sekä riitelee pomonsa, vaimonsa ja poikansa kanssa. KIPUDRAAMA Meidän Herramme hyväksikäytettyjä Teksti Rolf Bamberg R anskalaisten nykyohjaajien kärkikastiin kuuluva François Ozon palkittiin viime keväänä Berliinin elokuvajuhlilla parhaan käsikirjoituksen Hopeisella karhulla Jumalan armosta -elokuvastaan. Ozon ei onneksi ole ryhtynyt vääntämään isosta aiheesta amerikkalaistyyppistä oikeussalitrilleriä vaan pitäytyy arkisemmalla ja inhimillisemmällä tasolla. Ozonin elokuva seuraa intensiivisesti kolmen, kunkin tahoillaan nuoruuden kokemuksistaan vaienneen miehen kamppailua siihen pisteeseen, jossa he yhdistävät voimansa. Yhteiskunnallisen murroksen nyanssien tasolla ohjaaja on siis hionut mieliteemaansa järjestelmän nuijimasta Aku Ankasta, jolle ei millään tahdo siunaantua yhtä ainutta onnistumista. Alkukuvien näkymät Lyonin mahtipontisen Notre-Dame de Fourvière -kirkon ulkoparvekkeelta lupaavat enemmän, mutta jatkossa kamera kiertää etupäässä vain interiööreissä ja erilaisissa neuvonpidoissa. Elokuvan päähenkilöt Alexandré Guérin, François Dabord ja Emmanuel Thomassin ovat nimiltään fiktiota, mutta elämänkohtaloiltaan todellisia. He kaikki joutuivat poikaiässä saman katolisen kirkon papin eriasteisesti hyväksikäyttämäksi. jossa työntekijän kontolle jäävät niin ajoneuvon hankkiminen, vakuutusten hoitaminen kuin sijaistenkin hankkiminen. Jumalan armosta on aiheensa painavuudella ja sisällön käsittelyllään viiden tähden tavaraa
Kaikki alkoi keväällä 1973, kun äitini sisko houkutteli minut kokeilemaan lajia. Vielä vanhempanakin, tämän vuosituhannen puolella, olen muun muassa voittanut TUL:n henkilökohtaisen mestaruuden, seniorijoukkueiden Suomen mestaruuden sekä keilannut kaksi kertaa täyden 300 sarjan.. 56 Demokraatti PELIN PURKU Keilailua meillä ja maailmalla Muinaisista egyptiläisistä kapakkaviihteeseen ja hohtokeilaukseen. Tosin ensimmäiseksi varamieheksi, mikä oli huutava vääryys, sillä olin karsintojen kolmas, ja kuusi valittiin varsinaiseen joukkueeseen. Voitin paikallisia ja alueellisia kisoja ja mestaruuksia, ja jo kolmen vuoden päästä aloittamisestani minut valittiin Suomen EM-juniorimaajoukkueeseen. Muutaman vuoden päästä voisin siis viettää 50-vuotistaitelijajuhlaa. Tiedä sitten miksi, mutta aika äkkiä pääsin keilailun juonesta kiinni. Kuusankoskelle oli juuri valmistunut urheilutalo ja sen alakertaan keilahalli. Sama kahdeksanratainen halli siellä on edelleen. Teksti Harri Järvinen / Kuva iStock K eilailu on ollut elämäni ykkösharrastus yhtäjaksoisesti lähes 47 vuoden ajan. SAK:n yhteyspäällikkö Harri Järvinen hurahti keilaamiseen jo nuorena. Kerran se tosin paloi, mutta on nyt paremmassa kuin kunnossa kuin koskaan. Erilaisia menestyksiä on sittemmin tullut vuosikymmenten saatossa sen verran, että kilpailuvietti on tullut tyydytetyksi
Eli katsotaan lajia seuraavaksi vähän laajemmin. Keilaamisen lisäksi kiinnostus myös lajin järjestötoimintaan heräsi varhain. Ensimmäinen järjestötyöni oli toimia oman keilaseurani sihteerinä ja rahastonhoitajana parin vuoden ajan, heti 18 vuotta täytettyäni. Ymmärtääkseni avustukseen on jo ensi vuodeksi tulossa noin viiden prosentin leikkaus. Laji oli valmis voimakkaaseen nousuun. Alun perin keilailu oli USA:ssa suosittua kapakkaviihdettä, johon tulivat mukaan raha ja uhkapeli. 57 Demokraatti YLI 900 000 SUOMALAISTA KÄY VÄHINTÄÄN KERRAN VUODESSA KEILAAMASSA. Keilailuliitto on saanut miljoonan euron vuosibudjetistaan noin neljänneksen Veikkauksen voittovaroista opetusja kulttuuriministeriön kautta. Kun vielä sääntöjä tulkittiin varsin väljästi, kaaos oli valmis. Mahdollisuuksiakin on riittävästi, sillä eri puolilla Suomea on noin 150 keilahallia, joissa on yhteensä noin 1 500 keilarataa. Ehkä lukijan on kuitenkin hyvä tietää, millä taustalla lajista kirjoitan. Suomen Keilailuliitto perui osallistumisensa Euroopan cupiin, joka järjestettiin viime viikolla Turkin Ankarassa. Vaikka lisenssipelaajien määrä on puolittunut, tehdyn tutkimuksen mukaan yli 900 000 suomalaista käy vähintään kerran vuodessa keilaamassa. UHKA JÄRJESTÄYTYNEELLE keilailulle on myös viime aikoina käyty keskustelu Veikkauksesta. Tietynlainen huipennus järjestöelämässä minulle oli Suomen Keilailuliiton puheenjohtajuus 2008–2016. Tätä mysteeriä on pohdittu keilailun parissa usein ja hartaasti, mutta todellista viisasten kiveä ei ole löydetty. Oikeastaan tuosta vuodesta lähtien keilailun suosio nousi aina 1990-luvun lamaan asti, kun asiaa mitataan rekisteröityjen keilaajien määrällä. Enkä nyt lähde egyptiläisistä haudoista, joista on kaivettu esiin yli 5 000 vuotta ennen ajanlaskua tehtyjä ”kivipalloja ja solakoita keiloja”, vaan lajin kotimaaksi nimetystä Yhdysvalloista ja 1800-luvusta. Itse asiassa juuri tämä miljoonan harrastajan massa – niin sanotut hohtokeilaajat – pitää monet Suomen keilahalleista taloudellisesti pystyssä. Keilailun nouseminen yhdeksi maailman harrastetuimmista urheilulajeista ei ole ollut itsestäänselvyys. MUTTA SE minusta. Niinpä laji kiellettiin hetkeksi kokonaan, kunnes sääntöjä kehitettiin ja uhkapeli saatiin kuriin. Tuon yhdeksän vuoden aika na muun tekemisen ohella edustin Suomea niin maailmanliiton kuin Euroo pan liiton kokouksissa kuin myös täällä kotimaassa Suomen Olympiakomiteassa. Suomessa keilailun ensiaskeleet otettiin 1800-luvulla, mutta nykymuotoinen keilailu näki päivänvalon vuonna 1913. Ja kuka tietää, mikä Veikkauksen ja sitä kautta edunsaajien asema tulee lähivuosina olemaan. Lopuksi vielä lyhyesti maailmanpolitiikkaa. Kuitenkin Suomessa keilailu voi kohtuullisen hyvin. Molemmissa lajiliitoissa oli 1990-luvun alussa hieman yli 20 000 jäsentä. On mielenkiintoista – ja keilailun kannalta tylsää – verrata keilailun ja golfin harrastajien määrällistä kehitystä viime vuosikymmeninä. Tällä hetkellä Keilailulitossa on noin jäseniä noin 10 000 ja Golfliitossa noin 140 000. Syynä oli se, että ”vallitsevassa tilanteessa joukkueen lähettäminen olisi vastuutonta”.
Kesällä SDP vietti Turun puoluekokouksen 120-vuotisjuhlaa ja viime viikolla Työväen arkisto täytti 110 vuotta. Wiik. Siksi arkisto irrotettiin puolueen alaisuudesta. Tätä tärkeää työtä demokratiamme hyväksi tallentaa Työväen Arkisto. SDP:n ja Arkiston tasavuosien kunniaksi onkin oiva hetki luvata, että puolueena aloitamme uudelleen historiankirjoitushankkeen ja tehostamme arkistointikäytäntöjä vastaamaan digitaalisen ajan vaateita. KANSANLIIKKEELLÄ, JOKA puolustaa ja kehittää demokratiaa pitää olla vahva muisti: tallessa on asiakirjoja ja muistitietoa, äänitteitä, lehtiä, lauluja ja runoja, jotka kertovat liikkeen nais-, nuorisotai eläkeläistoiminnasta, rauhantyöstä, poliittisesta ja ammatillisesta liikkeestä, osuuskauppaja kuluttajatoiminnasta, seksuaalisen tasa-arvon kehittymisestä tai yksinäisten äitien ja Ensi Kotien asemasta. Samalla toiminnastamme kertyy jatkuvasti uutta digitaalista tietoa, joka uhkaa hävitä historian bittiavaruuteen. Pian hän havaitsi, että se oli mahdollista vain, jos valtionapua saataisiin myös muiden puolueiden keskusarkistoille. On puhuttava kun vielä muistaa. SDP:n puolueneuvoston hyväksymien sääntöjen mukaisesti Arkiston tehtävänä oli koota ja säilyttää työväenliikettä koskevia kirjoitettuja ja painettuja asiakirjoja, kirjoja, lehtiä ja kuvia. Mennyt ja tuleva velvoittaa myös SDP:tä puolueena. He hoitivat arkistoa muiden töidensä ohella, ja arkiston taloudesta huolehti puolueen taloudenhoitaja. Hyvistä ja pahoista, rakentavista ja purkavista. Suomen Työväen Arkisto perustettiin SDP:n Kotkan-puoluekokouksessa vuonna 1909. Arkiston virallisesta nimestä tippui etuliite Suomen. Demokratialla pitää olla muisti, jotta me ja jälkeemme tulevat ymmärtävät, mitä haluttiin, mistä unelmoitiin, mitä tehtiin ja miten onnistuttiin. Siksi arkistonhoitaja Esa Lahtisen johdolla Työväenperinne ry perusti 1987 Työväenliikkeen kirjaston – jota se edelleen ylläpitää – jonne arkiston kirjoja ja painotuotteita siirrettiin. Puolueella on kirjoittamatta oma historiansa 1900-luvun jälkipuoliskolta. Laki säädettiin vuonna 1974, ja arkisto alkoi saada 80 prosenttista valtionapua arkistokelpoisiin menoihinsa. Näin puolueen organisaation merkitys tiukoissa tilanteissa ja yhteinen työ voivat jäädä taka-alalle. HISTORIANTUTKIJA MATTI NIEMISEN arkistonhoitajakausi alkoi vuonna 1960. Suomen Työväen Arkisto toimi ensimmäiset 50 vuotta hyvin niukoin resurssein SDP:n, muutaman muun työväenjärjestön ja säätiön, pienen valtionavun ja Helsingin kaupungin avustamana. 58 Demokraatti Antton Rönnholm, SDP:n puoluesihteeri antton.ronnholm@sdp.fi Twitter: @anttonr Syvässä päässä Kirjoita se itse H istoria ei tapahdu, vaan luonnonmullistuksia lukuun ottamatta se muodostuu ihmisten teoista. SDP aloittaa uudelleen historiankirjoitushankkeen. SDP:ssä kuitenkin ymmärrettiin, että julkisen tuen saamiseksi arkistolle puoluesidonnaisuus oli suuri haitta. Ensimmäiset arkistonhoitajat olivat puoluesihteereitä ja kansanedustajia, kuten Yrjö Sirola ja K. H. Lain myötä valtionapua ei enää saatukaan kirjaston ja museokokoelmien kartuttamiseen tai hoitamiseen. Yksittäisten teosten haastatellut voivat vääristää yhteistä muistitietoamme omaa sivurooliaan korostaakseen. Niin tiedon löytäminen kuin säilöminen on helpottunut. SDP esitti ja viranomaiset hyväksyivät 1945 Työväen Arkiston Säätiön säännöt. Hän ryhtyi puuhaamaan lakisääteistä valtionapua. Niin yksilönä kuin organisaationa kannattaa harkita aktiivisen historiaharrastajan neuvoa: ”Historia tulee olemaan minulle ystävällinen, sillä aion kirjoittaa sen itse.” De_07112019_58.indd 58 30.10.2019 15.00. Ja sitä varjelevat sen säilyttäjät. Häntä voikin hyvällä syyllä pitää yksityisarkistolain isänä
De_07112019_58.indd 59 30.10.2019 15.00. 59 Demokraatti » Li ik en ne Tu le va isu us ja ilm as to nm uu to s m ul lis ta va t liik ku m ise n ta va t. Liikkumisen määrä lisääntyy, mutta tulevaisuudessa se on entistä päästöttömämpää. TEEMA Lisää hanaa! Tänään vie kuski, huomenna robotti
Ulko-oven eteen on juuri kurvannut itseajava auto. Liikenteen päästöt ovat noin viidennes kaikista kasvihuonepäästöistä. Ilmaston lämpenemisen vuoksi päästöt pitää saada alas kaikilla sektoreilla. Matkan varrella Tiina vilkaisee kaupunkimaisemaa, joka on muuttunut paljon hänen kouluajoistaan, 2020-alkupuolelta. Kaupunkia halkovat monikaistaiset väylät ovat kadonneet. Drone-postiljooni on tuonut varaosan talon katon aurinkopaneeliin, joka alkoi repsottaa kovien syysmyrskyjen jälkeen. 90 % Tuonnista: n. Aamukahvin jälkeen Tiina Tulevaisuus laittaa takin päälle ja nappaa laukun mukaan. 80 % TEEMA De_07112019_60.indd 60 30.10.2019 16.00. Naapuri tervehtii iloisesti pihaltaan. – Isot kaupungit on rakennettu niin, että ne mieluummin palvelevat autoilua kuin asukkaita. Aamun työmatkalaisia kuljettaa automaattibussi, joka liukuu miltei äänettömästi jugendtalojen reunustaman puiston viertä pitkin. PALATAAN VUOTEEN 2019. Hän on virittänyt tikapuut korjausta varten. 60 Demokraatti Bensaa kaupunkien suonissa Tulevaisuudessa kaupungit suunnitellaan asukkaiden ehdoilla. Koululaiset pelaavat keskustan pallokentällä, pyörätiellä on muodostumassa pientä ruuhkaa. Tiina hyppää auton kyytiin, ehtii selailla tovin viestejä samalla, kun robotti kuljettaa hänet työpaikalle. Myös parkkipaikoilta on vapautunut tilaa viheralueille ja vapaa-ajan käyttöön. Suomen suuret kaupungit ruuhkautuvat henkilöautoista. Se jatkaa seuraavan kyytiläisen luokse, kuljettaa koko päivän ihmisiä ympäri kaupunkia ja illalla ajaa kaupungin ulkopuolelle parkkiin. M arraskuu vuonna 2048. Robottiauto on tuonut Tiinan perille. Jos liikenne olisi poikkeus, muilla sekTeksti Mikko Huotari / Kuvitus Emilie Uggla Lentomatkustajia 1924: 269 kpl 2017: 22 699 881 kpl Meriliikenteen kuljetuksen osuus Suomen Viennistä: n. Nyt autot ovat sanelleet kaavoituksen. Kun kaupunkien infrastruktuuri on rakennettu, niin sen purkaminen ja muuttaminen on iso työ, sanoo Sitran johtaja Mari Pantsar
Väen pakkautuminen kasvukeskuksiin aiheuttaa yhteiskunnalle monenlaisia haasteita, mutta toisaalta: kaupungeissa kestävien liikkumismuotojen kasvattaminen ja Hevosia 1917: 270 553 kpl 2017: 74 400 kpl MARKETTI Meriliikenteen kuljetuksen osuus Suomen Viennistä: n. Kuinka pelkoja voidaan hälventää. Kansainvälinen energiajärjestö IEA on ennustanut, että sähköautojen määrä kasvaa globaalista nykyisestä viidestä miljoonasta yli sataan miljoonaan vuonna 2030. – Uhkien sijaan on luotava positiivinen kuva tulevaisuudesta, koska muutokset täytyy kuitenkin tehdä. Sitran tilaaman raportin mukaan sähköautot ovat käyttökustannuksiltaan halvempia kuin polttomoottoriautot 2020-luvun alkupuolelta lähtien. Yli 90 % kotimaan liikenteen kasvihuonepäästöistä syntyy tieliikenteessä. 80 % Logistiikkakustannukset Suomessa olivat vuonna 2017 lähes 28 mrd euroa, joista 40 % kuljetuksiin. Bensiinija dieselautoista siirtyminen sähköautoihin on kallis investointi kotitalouksille. Ei ole kenenkään etu, että ihmiset ovat peloissaan. = 12 % BKT:sta! Liikenne tuotti Suomessa vuonna 2015 noin 11 miljoonaa tonnia kasvihuonekaasupäästöjä, joka on noin viidennes kaikista päästöistä. Yksityisautoilua koskevat suunnitelmat ovat herättäneet pelkoa ja epävarmuutta. – Uusista liikkumistavoista täytyy tehdä hyvin houkuttelevia, jotta ihmiset valitsevat ne vapaaehtoisesti yksityisautojen sijaan, Pantsar vastaa. Metsäteollisuuden puusta ajetaan yli 90 % yksityisteiden varrelta. 61 Demokraatti toreilla täytyisi tehdä päästöleikkauksia enemmän ja se tulisi kalliiksi. ILMASTONMUUTOKSEN LISÄKSI kaupungistuminen ja digitalisaatio muuttavat liikenteen tarpeita ja toteutustapoja. 90 % Tuonnista: n. Yksityisteiltä lähtee 4 000 puurekkaa päivässä. Moottoripyöriä 1922: 837 kpl 2017: 269 729 kpl Autoja 1922: 1 754 kpl 2017: 4 056 725 kpl De_07112019_60.indd 61 30.10.2019 16.00
TEEMA kehittäminen on helpompaa. Omistaminen ei ole yksilön kannalta järkevää, jos vaihtoehtoiset liikkumistavat toimivat mutkattomasti. M De_07112019_60.indd 62 30.10.2019 16.00. – On huolehdittava, että kaupungistuminen ei tarkoita kaupunkien laajenemista, vaan fiksua tiivistämistä. 62 Demokraatti Helsingin ja Espoon kaupunkipyörillä tehtiin vuonna 2018 yhteensä 3,2 miljoonaa yksittäistä matkaa ja ajettiin 6,4 miljoonaa kilometriä. Autojen omistaminen kuormittaa ympäristöä. Harvemmin asutetuille alueille voi toki tulla myös uusia ”liikkuminen palveluna” -konsepteja, Pantsar sanoo. Tavoitteena on tarjota omaa autoa parempi vaihtoehto liikkumiselle, ja samalla edistää kestäviä ja jaettuja liikkumismuotoja, Pantsar kertoo esimerkin. – Paljon kansainvälistä huomiota saanut suomalaisen MaaS Globalin Whim-palvelu yhdistää erilaisten liikkumisvälineiden käytön yhdellä kuukausimaksulla. Suomi on pinta-alaltaan iso maa. Robotisonti mahdollistaa liikkumisen palveluna ja yksityisomisteisen autokannan radikaalin vähenemisen. Digitalisaatio mahdollistaa uudenlaiset liikennejärjestelmät, joissa erilaiset liikennemuodot ja palvelut kytketään käyttäjäystävällisiksi palveluiksi. Auton omistamisen sijaan liikkuminen voidaan ajatella tulevaisuudessa palveluna. Robottiauto voi eliminoida pääosan liikenteen noin kahden miljardin euron vuosittaisista vahinkokustannuksista. – Pitää hyväksyä, että yksityisautoilu tulee jatkumaan niillä alueilla. Useimmiten auto seisoo tyhjänpanttina pihalla tai autotallissa. Robottiauto on väärissä käsissä merkittävä turvallisuusriski. Autojen valmistaminen kuluttaa energiaa ja materiaaleja, mutta niiden käyttöaste on vain viiden prosentin luokkaa. Helikopterit ja muut dronet voivat kuljettaa tavaraa lyhyiden etäisyyksien jakelussa ja pikatoimituksissa pitkilläkin matkoilla hyvin energiatehokkaasti ja nopeasti. Kaupungistumisesta huolimatta osa haluaa asua alueilla, jonne ei ole järkevä rakentaa joukkoliikennettä. Väestön tiheys / km2 1920: 9,4 asukasta 2017: 18,1 asukasta Henkilöauto on nykyään suurin liikennemuoto. Ihmiset on saatava asumaan lähemmäs työpaikkojaan, Pantsar sanoo
Teemu tulee ovelle äitiään vastaan ja halaa. – Nyt budjettiriihessä käsiteltiin polttoaineverotusta. – On olennaista lopettaa autoilevan elämäntavan tukeminen muiden rahoilla. Ehdotukset päätyivät osittain myös hallitusohjelmaan. – Tämän kaltaisilla palveluilla voi kulkea kätevästi esimerkiksi junatai bussiasemalle, ja lapsetkin voivat kulkea itsenäisesti harrastuksiin, Pantsar sanoo. Perusajatuksena on, että kaikkia päästöjä aiheuttavaa toimintaa verotetaan enemmän, mutta samalla tuloverotusta ja yritysverotusta lasketaan. Hän on juuri myynyt autonsa ja siirtynyt käyttämään polkupyörää, jolla pääsee muun muassa juna-asemalle. – Pyöräily on hyödyllistä myös kuntoilun ja terveyden kannalta. Monella oli oma auto, joihin laitettiin polttoainetta, niinkuin lentokoneisiin vielä nykyään. – Olin vähän pettynyt, että polttoaineveroa piti nostaa pisteverona. Yksittäisen veron korottaminen antaa ikävän kuvan, jos sitä ei millään tavalla kompensoida. Illalla Teemu on jo reipastunut. Lääkäri analysoi kotona otetun verinäytteen, ja totesi, että ei ole tarvetta lähteä lääkärin luokse, vaan kotihoito riittää. Suomessakin voisi palauttaa rahaa vähävaraisille ja niille, jotka asuvat joukkoliikenteen ulottumattomissa, Pantsar sanoo. Hän on ollut sairastamassa kotona, ja mummo on hoitanut poikaa. Kuinka autojen omistamisesta voi tehdä kallista ilman, että se herättää Suomessa kapinointia. Se pitäisi tehdä niin, että lasketaan kokonaisvaikutukset. Kyläkyyti-palvelua on pilotoitu onnistuneesti myös Porvoossa erityisesti nuorten ilta-ajan matkoilla kylien ja kaupungin välillä. He käyttivät terveyskeskuksen palveluja etänä. Pantsarin mielestä pelkkien kestävien kulkutapojen palvelutason parantaminen ei riitä, vaan henkilöautoilusta on samalla myös tehtävä kalliimpaa, siten, että hinta vastaa oikeita kustannuksia. Rakennetaan vain sen verran asuntojen parkkipaikkoja kuin todellisilla kustannuksilla voidaan myydä, ja lopetetaan kaavoitus korpeen, jonne muu yhteiskunta maksaa kalliin infrastruktuurin. – Tarvitaan esimerkiksi erilliset pyöräkaistat, ja risteykset on suunniteltava EI OLE KENENKÄÄN ETU, ETTÄ IHMISET OVAT PELOISSAAN. Minullakin oli ajokortti, mummo sanoo. Teemu istuu äidin ja mummon kanssa sohvalla. Tietyt alueet kannattaa kieltää kokonaan henkilöautoilta, kuten esimerkiksi Kööpenhaminassa. Sitran rahoittamassa hankkeessa Pirkanmaalla kokeiltiin, miten kuka tahansa voi tilata kotiovellensa palvelubussin tai hypätä sote-taksin kyytiin matkan varrelta. Naapuri on näköjään saanut aurinkopaneelit korjattua. Pantsar asuu Hollolassa alueella, jonne julkinen liikenne ei kulje. – Olennaista on, että muut liikennemuodot tuodaan suunnittelussa tasa-arvoisiksi henkilöliikenteen kanssa, ja kaupungeissa ne priorisoidaan henkilöautojen yli, Pantsar sanoo. HYPÄTÄÄN VIELÄ vuoteen 2048. – Mummo, kerro taas, minkälaista oli ennen vanhaan, Teemu sanoo. Perjantaina iltapäivällä Tiina Tulevaisuus saa työviikon pulkkaan ja saapuu kotiin. – Saitteko te ajaa itse, vaikka se on tosi vaarallista. – Esimerkiksi Kanadan Brittiläisessä Kolumbiassa annetaan tietty rahamäärä ihmisille takaisin. Ranskassa keltaliivit vastustivat presidentti Emmanuel Macronin polttoaineveroa ja muita elinkustannuksia lisääviä päätöksiä. Sillä tavalla ostetaan heidän hyväksyntä muutokselle. Pitää hyvin tarkkaan laskea, kuinka se vaikuttaa pienituloisiin ja maalla asuviin, muuten meilläkin voidaan nähdä keltalivejä, Pantsar sanoo. ARJEN VALINTOIHIN vaikuttava politiikka on kellosepän tarkkaa työtä. Tällä hetkellä suurin osa Suomesta on kaavoitettu henkilöautoilun ehdoilla. 63 Demokraatti niin, että ne ovat pyöräilijöille sujuvia ja turvallisia. Teemu kysyy. – Silloin autot olivat isompia ja äänekkäämpiä kuin nykyään. Nyt vähän jännitän, kuinka käy talvella, Pantsar naurahtaa. Sitra teki viime keväänä ehdotuksen kestävän kehityksen verouudistuksesta. LIIKENNEPOLITIIKAN SUUNNAN muuttaminen vaatii määrätietoista työtä ja kokonaisvaltaisen näkemyksen. Henkilöliikenteen matkoja rautateillä 1920: 17 549 000 kpl 2017: 85 703 000 kpl De_07112019_60.indd 63 30.10.2019 16.00. Ja jos on pienituloisia, joilla tuloverotuksen laskeminen ei tuo paljon hyötyä, niin heille voisi antaa kertasummapalautuksia. – Kun päästöveroja nostetaan, niin kaikki tulot jaetaan takaisin kansalaisille. Jos uudet asuinalueet kaavoitetaan joukkoliikenteen runkolinjojen varrelle tiiviisti, palveluiden käyttämiseen ei tarvitse enää omaa autoa
Suomi on tässä mielessä jäänyt jälkeen, koska meillä on vahvasti painoDe_07112019_60.indd 64 30.10.2019 16.00. Valtion teitä on noin 80 000 kilometriä, yksityisteitä vähän alle 400 000 kilometriä. Tiekuljetuksissa kilpailu on erittäin kovaa. Hänen mielestään aivan ensimmäiseksi pitäisi keskittyä nykyisen rataverkon kunnostamiseen. – Nykyisellään rautatiejärjestelmä ei toimi. – Liikennettä ei tarvittaisi, ellei näitä toimintoja tarvittaisi. Pyörien päällä liikkuvat ihmisten lisäksi teollisuuden raaka-aineet ja valmiit tuotteet. ILMASTON LÄMPENEMISEN vuoksi elinkeinoelämällä on painetta siirtää kuljetuksia rautateille, mutta rautatieliikenteessä toistaiseksi vähäinen kilpailu on johtanut siihen, että monet yritykset eivät saa haluamiaan palveluja. – Pääradalla Riihimäeltä Tampereelle tarvitaan kolmas raide. Jonkin aikaa meuhkataan ja sitten asia jää muiden asioiden jalkoihin. Kun suunnitellaan tulevaisuuden liikenneratkaisuja, ensin täytyy pohtia, minkälaisia tarpeita väestöllä, kaupalla ja teollisuudella on tulevaisuudessa. Julkisessa keskustelussa keskitytään paljon Etelä-Suomeen, koska väestö on siellä. Rahanpuute ei selitä kaikkea, Mäntynen sanoo. Hän korostaa, että liikenne ei ole itsetarkoitus. Esimerkiksi Euroopan unioni ei tue enää isoja tiehankkeita. Ihmettelen, mihin on kadonnut ambitiotaso. Suomen ulkomaankauppa on meriliikenteen varassa. – Lentoliikenne on meille tärkeämpää kuin esimerkiksi Ruotsille. Metsäteollisuuden viennin arvo on noin 12 miljardia euroa vuodessa. Tieverkko on kaikkein kattavin osa liikenneinfrastruktuuria. Yrityksille liikenteen päästöjen vähentäminen on itsestään selvyys siinä mielessä, että ne yrittävät karsia kaiken turhan liikkumisen. Jatkuvista myöhästelyistä, kapasiteettipuutteista ja ohjausjärjestelmien ongelmista on tullut uusi normaali. Sieltä tulee energiaa ja elintarvikkeita, ilman niitä tulee vilu ja nälkä, sanoo WSP Finlandin johtaja, professori Jorma Mäntynen. – Populistisesti sanotaan, että tieliikennettä ei pidä suosia, koska se saastuttaa. Liikenteen suunnittelua ja sääntelyä ohjaa nyt huoli ympäristöstä. Sujuvaa ja kattavaa tieverkkoa tarvitsevat väestön lisäksi kaikki teollisuuden alat, kauppa ja matkailu. Suomi on saari Euroopasta katsoen, koska olemme täällä meren takana, Mäntynen sanoo. Siellä on paljon yhteyksiä, joten muualle suunnatessa ei tarvitse aina kulkea Tukholman kautta. Ulkomaalaiset matkailijat tuovat Suomeen noin 4,5 miljardia euroa vuodessa. Yhtälö on hankala. MAALIIKENTEEN LISÄKSI elinkeinoelämä on riippuvainen satamista ja lentoliikenteestä. VIISAAN JA pitkäjänteisen liikennepolitiikan haasteena on se, että yhdestä asiasta kerrallaan nousee hirveä mekkala. Lukuun on laskettu mukaan myös kaupunkilomat. Usein liikenteestä puhutaan kuin se olisi irrotettu muusta maailmasta. Siitä ei kuitenkaan pidä vetää johtopäätöstä, että tieverkko olisi menettänyt merkityksensä. Syntyy kaaos, jos ei ole kolmatta raidetta siinä vaiheessa, kun rata tulee peruskorjausikään. Isompia investointeja voidaan tehdä joskus tulevaisuudessa, mutta niitäkin ennen raideliikenteen pitäisi palvella tarkoitustaan. Lähimarkkina-alueilla on kysyntää suomalaiselle ruualle, Mäntynen sanoo. – Väestö puolestaan tekee omia valintojaan, jotka eivät ole välttämättä yhtä rationaalisella pohjalla. Jälkimmäiset eivät ole suinkaan merkityksettömiä, koska monet maatilat ja metsät sijaitsevat yksityisteiden varsilla. Silti maaseudulta lähtee monta arvoketjua, jotka ovat koko yhteiskunnan hyvinvoinnin kannalta tärkeitä. – Nyt otsikoihin nousee yksittäisiä asioita, kuten tunnin juna, Mäntynen sanoo. – Kaupunkilaiset tarvitsevat maaseutua erittäin paljon. – Elintarviketeollisuudessa viennin arvo on noin 1,5 miljardia euroa, mutta alalla on hyvin vahva visio siitä, että sen voisi kaksinkertaistaa. Suomen pinta-alasta maaseutua on 95 prosenttia, mutta ihmisistä noin 70 prosenttia asuu kaupunkialueilla. 64 Demokraatti TEEMA Kahden sijaan kymmenen sormea V äki pakkautuu entistä tiiviimmin kasvukeskuksiin, mutta elinkeinoelämä tarvitsee koko maata. Jos kuljetukset kiertelevät ja kaartelevat, se näkyy välittömästi kuljetuskustannuksissa. Tuonnista ja viennistä melkein 90 prosenttia kulkee meriteitse. – Ruotsi on kuitenkin kehittänyt lentoliikennettä
Yksi energiavaihtoehto ei käy kaikkiin tarpeisiin. Koneita rakennetaan kevyemmistä materiaaleista ja lentoyhtiöt pyrkivät entistä parempaan kustannustehokkuuteen. Ilmastonmuutoksen vuoksi teiden päällysteet ovat enemmän paljaita ja kulutukselle alttiita. Lentämiseen käytettäviä vaihtoehtoisia polttoaineita on tutkittu ja kokeiltu paljon. Bensiini ja diesel ovat dominoineet liikenteen energialähteinä. Myös kaasujen ja sähkön käyttäminen kasvaa koko ajan. – BIOPOLTTOAINEIDEN käyttäminen kasvaa. Toisaalta latausinfraan ei haluta satsata ennen kuin nähdään, että sähköautojen käyttäminen yleistyy, Mäntynen sanoo. Uusien energiaratkaisujen lanseeraamisessa täytyy kiinnittää erityistä huomiota jakelujärjestelmiin. Lähteet: LVM, Sitra, Tilastokeskus, Tulevaisuuspankki ja WSP Finland Suomesta tehtiin 25 miljoonaa lentomatkaa vuonna 2018. Se on niille myös hyvää bisnestä, Mäntynen sanoo. Pieneen tilaan saadaan valtava määrä energiaa. Pitäisi olla latausinfra, jotta sähköauton ostaminen on houkutteleva. Dieselmoottori on yksi tehokkaimpia moottorityyppejä. tettu Helsinki-Vantaan lentoaseman kehittämiseen. – Tässä on muna ja kana -ongelma. Kun sen käyttämisessä lisätään biokomponenttia, niin päästötasoja saadaan erittäin pieniksi, Mäntynen sanoo. – Energian monipuolistuminen mahdollistaa myös sen, että on syntynyt alueellista pienimuotoisempaa energiantuotantoa. Nestemäiset polttoaineet ovat toistaiseksi parhaita energian ”kantajia”. Lisäksi kelirikon hoitotarve lisääntyy . 65 Demokraatti USEIN LIIKENTEESTÄ PUHUTAAN KUIN SE OLISI IRROTETTU MUUSTA MAAILMASTA. Nyt polttoaineita on tehty jo biojätteestä ja munkkirasvasta. Johonkin kaasu on viisas vaihtoehto, toiseen sähkö. – Lentoliikenteen maine on nyt huono, mutta siellä tehdään tavattomasti töitä. – Energiaratkaisuissa ollaan vähitellen siirtymässä kaksisormijärjestelmästä kymmensormijärjestelmään. Sähköautojen määrä ja jakelujärjestelmä ovat vielä pieniä. Se ei korvaa teollista mittakaavaa, mutta on hyvä lisä, Mäntynen sanoo. De_07112019_60.indd 65 30.10.2019 16.00. Liikenteen käyttämä energiapaletti monipuolistuu maalla, merellä ja ilmassa. Suomessa ilmiö ei ole vielä yhtä voimakas. Ilmastohuoli on näkynyt Ruotsissa siten, että lentämisen vastaisuus on nostanut päätään. Lukumäärä on kasvanut reippaasti vuodesta 2010, jolloin lentomatkoja tehtiin 16,4 miljoonaa
Huolta lisää myös se, että valtaosa suomalaisista ei saavuta viikoittaista kahden ja puolen tunnin fyysisen liikkumisen suositusta, josta ison osan voisi kattaa arjen aktiivisina matkoina. Kaupunkipyöristä, kyytipalveluista ja sähköpotkulaudoista on tullut osa arkea, ja uudet liikkumispalvelupaketit appeineen sujuvoittavat matkantekoa ja mahdollistavat jopa omasta autosta luopumisen. Mutta millä tavoin nämä uudet liikkumisen teknologiat ja palvelut tulevat muuttamaan suomalaisten päivittäistä liikkumista tulevaisuudessa. Osa muutoksista tapahtuu hitaasti, mutta liikennemarkkinassa on viime vuosina nähty myös nopeatempoista teknologiakehityksen ja palveluinnovaatioiden mahdollistamaa uudistumista. Kiinnostavaa onkin, kasvaako päivittäin autossa istuttujen minuuttien määrä aktiivisemman liikkumisen kustannuksella yhä edelleen, kun otamme uusia teknologioita ja liikkumisen palveluja käyttöön. Suomalaiset ovatkin päivittäin liikenteessä keskimäärin 70 minuuttia, mikä on pysynyt vakiona jo 1970-luvulta lähtien eli niin kauan kuin kansallisia henkilöliikennetutkimuksia on tehty. Tähän suuntaan viittaavat esimerkiksi kaupunkipyörien ja potkulautojen räjähdysmäinen suosio ja ilmastotietoisuuden korostuminen erityisesti nuorison asenteissa. 66 Demokraatti TEEMA KOLUMNI L iikenteen ja liikkumisen kentässä myllertää. ERÄS HUOMIONARVOINEN trendi viime vuosikymmenten henkilöliikennetutkimuksista on päivittäisen kävelyn ja erityisesti pyöräilyn väheneminen lyhyillä alle viiden kilometrin matkoilla. Ilmastonmuutos, ruuhkat, terveyshaitat ja turvallisuuskysymykset asettavat valtavia muutospaineita nykyiselle liikennejärjestelmälle. Näitä ja muita liikunnallisen elämäntavan tulevaispolkuja tutkimme STYLE-tutkimushankkeessa (www.styletutkimus.fi), jota rahoittaa Strategisen tutkimuksen neuvosto, joka toimii Suomen Akatemian yhteydessä. Nykyisellään käytämme päivästämme 40 minuuttia autossa istumiseen ja 10 minuuttia joukkoliikenteeseen, kun taas kävelemiseen panostamme 15 ja pyöräilyyn 4 minuuttia (Henkilöliikennetutkimus 2016). Helpottuvatko arjen matkat vai päinvastoin. Tämä korostuu erityisesti 6–17-vuotiaiden nuorten ikäryhmässä. Tähän suuntaan ohjaavia innovaatioita ovat muun muassa Uberin kaltaiset kyytipalvelut ja visionääriset robottiautot. Työssäkäyntiin, asiointiin, sosiaalisiin suhteisiin ja harrastuksiin liittyviin matkoihin käytetty aika on siis pysynyt samana, vaikka kulkutavat ja matkapituudet ovatkin muuttuneet. Teksti: johtava tutkija Anu Tuominen ja erikoistutkija Heidi Auvinen, Teknologian Tutkimuskeskus VTT Oy De_07112019_66.indd 66 30.10.2019 16.01. Vai käännämmekö aiempana kuvatut teknologiaja trendikehitykset tukemaan aktiivista ja terveellistä liikkumista sekä ympäristön kannalta kestävämpiä liikkumistapoja. Verkkokauppa ja kotiinkuljetuspalvelut helpottavat myös tavaroiden liikuttamista, ja automaattiajoneuvojakin tullee liikenteeseen jo muutaman vuoden kuluessa. Miten muuttuu liikkujan arki. KÄÄNNÄMMEKÖ TEKNOLOGIAJA TRENDIKEHITYKSET TUKEMAAN TERVEELLISTÄ LIIKKUMISTA
KISSAN, OIKEIN ison kollin, nosti pöydälle STTK:laisen Tehyn puheenjohtaja Milla-Riikka Rytkönen elokuun lopulla Helsingin Sanomien haastattelussa. 67 Demokraatti Jättikiistan einekset K un kuuntelee julkisen sektorin keskusteluja, voisi luulla, että sopimusneuvottelut ovat täydessä käynnissä – varsinkin kunta-alalla. Valtion 100–150 miljoonan lisäsatsauksesta pelkästään palkkoihin on kuitenkin hoiva-alalla puhuttu. Ilmassa on silti vielä suurempia tavoitteita jokaisella julkisen sektorin ammattiliitolla. SAK:lainen suurliitto JHL lätkäisi omat korttinsa pöytään syyskuun lopulla. Voisi huudahtaa, että nyt se alkaa, pojat ja tytöt. AIKA YHTÄ jalkaa siis käyvät julkisen alan tavoitteet. Saattaa hyvin olla, että pelkästään jo näiden takia neuvottelut aloitetaan vielä tämän vuoden puolella. On ilmiselvää, miksi julkisella alalla kuohuu juuri nyt. Toteutuuko se nyt 2019 tai 2020. Eikä kukaan poliitikko ainakaan periaatteessa asetu vastustamaan niitä. Kohteena on erityisesti pääministeri Antti Rinteen (sd.) viiden puolueen hallitus, jolta vaaditaan alati kovenenevalla ääntenpainolla lisää rahaa kunnille. Hän pamautti pöytään jo yhden luvunkin, mikä sinänsä on tavatonta De_07112019_67.indd 67 28.10.2019 16.07. Tehy ja Super irtisanoivat kunta-alan pääsopimuksen jo. Sekin haluaa teollisuutta suuremmat palkankorotukset. Julkinen sektori kun työllistää vajaat 700 000 (Tilastokeskus 2017) ihmistä. Ja poliitikkojen suuntaan kunta-alan väen katseet nyt kääntyvät vaativasti. Eivätkä Teollisuusliitto ja Teknologiateollisuus voi määrätä Rytkösen mukaan mitään suuntaa muille aloille. Myös toinen STTK:lainen hoiva-alan liitto Super on puhunut samankaltaisista tavoitteista. Tavoitteita on jo lyöty pöytään urakalla, vaikka pääosa kunta-alan sopimuksista päättyy vasta maaliskuun lopussa 2020. Ensi tahdit löi jo perheja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) kertomalla 70 miljoonan lisäsatsauksesta sote-hankkeisiin 2020 lukien. Olisi poliitikon yksinäinen itsetuho asettua tällaista ihmisjoukkoa vastaan. Valtiosektorilla on hiljaisempaa, vaikka siellä ensimmäiset kiky-aikaiset sopimukset tulevat päätökseen tammikuussa. Tehyllä on ollut tapana lakkoilla 12 vuoden välein vuosina 1983, 1995 ja 2007. Mutta, mutta... Neuvottelupöytiin ovat tulossa niin isot asiat, että niistä on syytä antaa ennen kaikkea jäsenistön, mutta myös suuren yleisön keskustella kaikessa rauhassa ja ajan kanssa. Julkinen sektori haluaa tottakai päästä eroon surullisen kuuluisan kiky-sopimuksen palkanalennuksista, lomarahojen leikkauksista, työajan pidennyksistä. Naisvaltaisten alojen palkkoja tulisi nostaa joka vuosi 1,8 prosenttiyksikköä yli miesvaltaisten alojen, Rytkönen sanoi. perin konservatiivisen ja miesvaltaisen työmarkkina-alan kirjoittamattomissa pelisäännöissä. PUHEENVUORO Juhani Aro Vapaa toimittaja Kissan nosti pöydälle Tehyn puheenjohtaja Milla-Riikka Rytkönen elokuun lopulla
Samoin on estettävä kiellettyjen valtiontukien maksamiset EU-alueella. Veroparatiisit on nujerrettava. fi ta i D em ok ra at ti, PL 33 8, 00 53 1 H el sin ki M ie lip id e LISÄÄ MIELIPITEITÄ OSOITTEESSA DEMOKRAATTI.FI EU:ta kehitetään rakentamalla, ei repimällä Euroopan unionilla on edessään isoja haasteita, eikä brexit-episodi kaikkine vaiheineen ole suinkaan sieltä helpoimmasta päästä. Päästökauppaa on uudistettava siten, että päästökaupalla ei mikään taho pääse oikeudettomasti hyötymään. Muutoksia ja uudistuksia EU:n rakenteet ja toiminta sinällään kyllä tarvitsevat, mutta EU:n kehittäminen pitää tehdä rakentavalla, ei repivällä tavalla. Lä he tä m ie lip ite es i os oi tt ee se en m ie lip id e@ de m ok ra at ti. Esimerkiksi Yhdysvallat, Venäjä, Kiina ja Intia on saatava EU:n kanssa samaan rintamaan estämään yhteisen maapallomme luonnonvarojen ylikäyttäminen, luonnon saastuttaminen, luonnon monimuotoisuuden ja eläinja kasvilajikirjon tuhoutuminen. Suuripäästöiselle (kasvihuonekaasupäästöt) tuotannolle on EUalueella asetettava korkeammat verot, ylipäätään verotuksellisin ja maksupoliittisin keinoin voidaan ohjata kuluttajakäyttäytymistä vähempipäästöisien tuotteiden ja palveluiden suosimiseen. Monikansallisten yhtiöiden harjoittaman, yhteiskunnalle haitallisen verosuunnittelun mahdollisuuksia on heikennettävä – verotulot on maksettava sinne maahan, missä toiminta tapahtuu. Hiilineutraaliuteen pääsemiseksi on asetettava määrätietoiset, EU:n yhteiset tavoitteet. Sari Melkko rikosylikonstaapeli Getty Images De_07112019_68.indd 68 30.10.2019 15.09. EU:n juuret ovat halussa säilyttää rauha Euroopassa, eikä rauhattomuutta, epäsopua ja turvattomuutta aiheuttavia tarkoitusperiä ja toimia pidä hyväksyä. 68 Demokraatti Ki rjo ita om al la ni m el lä si. EUalueelle on saatava yhteinen minimiyhteisöverokanta, millä pystyttäisiin estämään haitallista verokilpailua eri EU-maiden välillä. Ki rjo itu st en m ak sim im itt a on 20 00 m er kk iä . EUalueen talouspolitiikka vaatii ohjaamista uuteen suuntaan; sosiaalisen ulottuvuuden arvot muun muassa työllisyysja työelämänäkökulmineen aiheuttavat pohdintaa, sosiaalisen ja taloudellisen eriarvoistumisen kasvu repii ihmisiä eri luokkiin, ilmastonmuutosja luonnonsuojelukysymykset huolestuttavat maahanmuuttoon liittyvistä seikoista puhumattakaan. Harmaan talouden, veronkierron ja varsinaisen talousrikollisuuden vastaisia toimia, kuten viranomaisten yhteistyötä ja tiedonkulkua on EU-tasolla tehostettava, näin saadaan muun muassa elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä tervehdytettyä ja verotulojen määrää kasvatettua. EU:n on oltava johtavassa asemassa ilmastonmuutoksen torjumisessa ja luonnonsuojelussa. Populististen äärioikeistolaisten ja äärinationalististen liikkeiden tavoitteena on saada Euroopan unionin rakenteita ja vakautta horjutettua. Uusiutuvien energiamuotojen sekä uusien teknologioiden ja tuotteiden kehittämisen myötä ei pelkästään auteta maapallon tilaa vaan saadaan myös uusia työpaikkoja. Kiertotalouden periaatteilla toimien edistetään kestävää kehitystä
Kannamme huolta metsistä, pelloista, järvistä ja meristä. 69 Demokraatti Ei paniikkia, vaan aitoja tekoja Keskustelu ympäristöasioista on aiheuttanut täydellisen kahtiajaon. Ruotsissa myös isot yritykset ovat alkaneet kiinnostua yksityisten ihmisten rakennuskohteista. Haaste on yhteinen, sillä kaikilla maapallolla tapahtuvilla teoilla on vaikutusta ihmisten terveyteen, turvallisuuteen ja viihtyvyyteen. Verottaja puolestaan pystyy kontrolloimaan, että yrittäjän velvoitteet pitää olla kunnossa. Tavalliset suomalaiset ovat huolissaan ympäristöhaitoista, eikä aiheettomasti. Ruotsalainen verottaja on osannut rakentaa hyvän järjestelmän, joka olennaisesti pienentää harmaan talouden mahdollisuuksia. Marko Varajärvi FM, YTM Helsinki De_07112019_68.indd 69 30.10.2019 15.09. Mutta ei anneta epäilijöiden tuhota ajatuksia ja tavoitteita ilmaston suojelusta. Olemme luoneet maahamme hyvinvointia, mutta sillä on ollut oma hintansa ympäristölle. Hän vetosi päättäjiin ja rahavallan suuntaan, jotta säilytettäisiin elämän edellyttämä maapallon kestävyys eikä lisättäisi kestävyysvajetta ahneuden nimissä. Suomenkin pitää olla mukana keskusteluissa. Tukea voi saada esimerkiksi wifi-yhteyden asentamiseen, tietokoneen, tv:n ja lautasantennien korjaamiseen, ylläpitoon tai asentamiseen. Työnantajan velvollisuus on toimittaa verottajalle kuitti laskusta ja asiakkaalta saadusta maksusta. Kotitalousvähennyksen käyttäjä saa vähentää työn osuuden suoraan saamastaan laskusta. Kuluttaja saa kotitalousvähennyksen käytännössä heti, kun summa vähennetään suoraan laskusta. Suomi on omalta osaltaan hoitanut ympäristöön kohdistuvat haittatekijät kohtuulliselle tasolle. Toinen kotitalousvähennys eli niin sanottu KYL-vähennys (korjaus ja ylläpito, uusja lisärakentaminen) tarkoittaa, että käytännössä kaikki oman kiinteistön korjaamiseen liittyvät työt lattiasta kattoon ovat vähennyskelpoisia. Kotitalousvähennys Ruotsin tapaan voisi tuoda piristystä myös meillä niin kotitalouksille kuin palveluja tarjoaville yrityksille. Vähennys on henkilökohtainen ja suuruudeltaan noin 5 000 euroa. Suomalainen kotitalousvähennys on kankea. SYP-vähennystä (siivous, ylläpito ja pesu) voi käyttää lastenhoitoon, muuttopalveluihin sekä dataja IT-palveluihin. Tämän jälkeen verottaja tarkistaa muun muassa yrityksen luottotiedot ja palauttaa vähennyksen yrittäjän verotilille. Thunberg on huolissaan nuorten ja uusien sukupolvien tulevaisuudesta maapallolla. Kun tulee puhe ilmastovaikutuksista maapallolla, alkavat monet väittää, ettemme mahda ilmastolle mitään. Jorma Härkönen Lappeenranta Kotitalousvähennystä pitää uudistaa Ruotsissa kotitalousvähennystä on kahta lajia. Tämä tarkoittaa esimerkiksi lapsiperheessä, että molemmat vanhemmat voivat vähentää yhteensä 10 000 euroa vastaavan hinnan työn osuudesta. Näin myös harmaan talouden torjunta on helpompaa. Ruotsin verottajan sähköinen järjestelmä on selkeä, ja rahat saa parissa viikossa. Thunberg kuohauttaa koko maailmaa keskustelemalla maapallon tilasta. Suomi voisi olla kokoaan suurempi ja kehittää laitemarkkinoita ja hyvää teknologiaa esimerkiksi teollisuuksien jäteja ilmapäästöjen vähentämiseksi. Suomi voisi tässä asiassa ottaa oppia Ruotsista. Työkustannuksen osuus saa olla maksimissaan 50 prosenttia työn kokonaiskustannuksista. Laskun joutuu maksamaan kokonaisuudessaan, ja kotitalousvähennyksen saa verottajalta takaisin vasta seuraavan verotuksen yhteydessä. Maallamme on näyttöä, että voimme olla vahvasti mukana maailman tulevaisuuden kehittämisessä. Maa, meret, järvet ja ilma ovat menettäneet elinvoimaansa kiistattomasti. SYP-palveluihin kuuluvat myös siivouspalvelut, kodinkoneiden korjaukset sekä puutarhatyöt. Monet, mistään mitään välittävät ivailijat ovat ottaneet vihansa kohteeksi nuoren Greta Thunbergin
Kaupungin on ylläpidettävä kattavaa rakentamiskelpoista tonttivarantoa, kaavoitettava joukkoliikenneyhteyksien lähistön tontit nykyistä suuremmille asukasmäärille ja vältettävä tarpeettomia rakentamisen kustannuksia nostavia kaavamääräyksiä. Keskustan ohella on nyt naisjohtaja vihreillä sekä kolmella pienpuolueella. Ulla-Maija Rajakangas toimitusjohtaja Hyvinvointiala HALI ry LISÄÄ MIELIPITEITÄ OSOITTEESSA DEMOKRAATTI.FI De_07112019_68.indd 70 30.10.2019 15.09. Kaupungin tulisi estää perusteeton vuokra-asuntojen siirtely perheenjäsenille, jotta asuntoja riittäisi paremmin todellisille tarvitsijoille. Mikäli asukkaan tulot nousisivat kovin korkealle, tulisi vuokra maksaa markkinahintaisena. Äärioikeiston leiriin hypänneitä miehiä ei ole helppoa saada takaisin hallitusvastuuta kantavaan keskustaan. Taannoin sosialidemokraatteja johti Jutta Urpilainen. Lähihoitajat ja muut sote-alan ammattilaiset ovat merkittävä ryhmä, joiden työperäistä liikkuvuutta Helsingin kallis asuminen rajoittaa. Poliitikkojen ja etujärjestöjen hallitsemassa keskustelussa usein unohtuu, että hoitajapulan ratkaiseminen edellyttää myös aktiivista asuntopolitiikkaa. Hänen kaikki naisedeltäjänsä ovat joutuneet luopumaan puheenjohtajuudestaan. Heitä tuskin houkuttelee sekään, että Kulmuni kertoi julkisuudessa vievänsä puoluettaan vasemmalle. Kulmuni on nyt vaikean tehtävän edessä, kun ottaa huomioon, että keskustasta on pääasiassa mieskannattajia loikannut Jussi Halla-ahon johtamiin perussuomalaisiin. Samaan aikaan kirjoittajan lähihoitajana työskentelevä ja 2 200 euroa kuukaudessa ansaitseva tytär maksaa vuokraa kaksiosta 800 euroa kuukaudessa. Keskusta yrittää taas naisjohtajalla, kun puoluejohtajaksi on valittu elinkeinoministeri Katri Kulmuni Torniosta. Pääkaupunkiseudun väkimäärä on kasvanut viime aikoina 17 000:lla asukkaalla vuosittain. 70 Demokraatti Vuokra-asunnoilla kikkailun on loputtava Helsingissä Miten käy Kulmunin. Kaupungin vuokra-asuntoihin tulisi asettaa joustavat tulorajat, joiden myötä työn vastaanottaminen olisi aina kannattavaa, vaikka vuokra hiukan nousisi tulojen kasvaessa. Helsingin kaupunki on asettanut tämän vuoden asuntotuotantotavoitteeksi 7 000 asuntoa, mikä on hyvä suunta. Mari Kiviniemi kompastui keskustan ”vanhaanisäntään” Paavo Väyryseen sekä puolueen silloiseen vaalitappioon. Asuntotuotannon on reagoitava nykyistä rivakammin, jotteivät vuokrat karkaa käsistä. Sen sijaan kokoomuksessa ja perussuomalaisissa ei kummassakaan ole naiseen luotettu puoluejohtajana. Viime aikoina keskustelussa olleeseen hoitajapulaan on esitetty monenlaisia ratkaisuja. Pentti Välimaa Pori Helsingin kaupungin kyseenalainen vuokra-asuntojärjestelmä nousi keskusteluun viime kuussa, kun nimimerkki Ärsyyntynyt äiti Helsingistä kertoi mielipidekirjoituksessaan, että kaksi hänen hyvätuloista ystävätärtään asuu puoli-ilmaiseksi kaupungin vuokra-asunnoissa. Tulosta pitäisi näkyä jo ensi vuoden kesäkuuhun puoluekokoukseen mennessä. Kulmuni sai johdettavakseen puolueen, jonka runsaan 11 prosentin gallupkannatus on keskustan historian heikoin. Tavoitteeseen pääsemiseksi tarvitaan kuitenkin aktiivisempaa otetta, sillä edes viime vuosien 6 000 asunnon tavoite ei ole täyttynyt. Keskusta-aktiivit asettavat nuoren naisjohtajan hartioille melkoiset paineet siitä, että puolueen kannatuksen on noustava. Anneli Jäätteenmäki sekosi Irak-sotkuun niin pahasti, että hän joutui jättämään myös pääministerin tehtävän. Vuokra-asunnoilla kikkailun lopettamisen lisäksi Helsingin tulee edistää rivakammin muun asuntotuotannon kasvua. Naiset ovat vaikeuksista huolimatta vallanneet aiemmin miesten hallitsemia puoluejohtajuuksia. Miten käy Katrin
Keskustellaan ja kahvitellaan. klo 10, ohjaus Anita Heinonen. on Paneeleja ja kirjasatoa sekä minimessut klo 12–19, su 24.11.on Kulttuurimatinea ja päiväkahvit klo 14–16. VARSINAIS-SUOMI • Turun valt.virk. Ajankohtaiset asiat, sekä vakuutus yhtiö Turvan edustaja Kauko Niemi, kertoo vakuutusasioista. Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat. sd-yhd:n kokous pe 8.11. klo 1518 Kaupungintalon kaupunginhallituksen kokoushuone, Vammala. Tervetuloa! HÄME • Lahden Sos.dem. Vieraaksi saapuu Suomen Pankin pääjohtajan tehtävästä eläkkeelle siirtynyt Erkki Liikanen, joka kertoo kirjastaan ”Olin joukon nuorin”. on Kapinarunoilta ja kipsa klo 18–21, la 23.11. Tervetuloa! Johtokunta. Sääntömääräiset asiat. klo 18 Pikkupippurissa. Valtakunnallisen seuratoiminnan kehittämistuen haku avautuu 11.11., ohjeet www.minedu.fi. Kahvitarjoilu. Mukana Risto Kuisma ja yllätysvieras. • TUL-Tampere. klo 14. klo 17.30 Tampereen Työväentalon Tellervossa. Toimisto suljettuna 7.–8.11. Ne ovat maksullisia ilmoituksia. klo 10 Läntinen Kirkkokatu 26, Kokkola Laivuritalossa. Lähetä tapahtumailmoituksesi seuraavaan lehteen viimeistään maanantaina klo 11 mennessä sähköpostilla yhdistyspalsta@demokraatti.fi. Maaskola: Pormestari Turkuun. talousarvio 2020 sekä toimintasuunnitelma 2020 Kahvitarjoilu. UUSIMAA • Läntisen Uudenmaan Wanhat Toverit Politiikan iltapäivää vietetään ke 13.11. • Turun Sos.dem. Kokoonnumme pikkujoulun merkeissä. Työväenliikkeen kirjastossa ja JHL-opistolla Sörnäisissä Helsingissä. . Käsitellään sääntömääräiset asiat. Oi kehtoni kauneus, munankuoren himmeä kiilto, muotojen muoto... • Sastamalan Sosialidemokraatit ry:n syyskokous su 17.11. 50 VUOTTA POHJANMAA • Vaasan Työväenyhdistys kutsuu jäsenet syyskokoukseen 12.11. TUL:n seurojen ikäihmisten maksuton terveysliikunta Ratinan voimistelusali 2:ssa to 7.11. M. Kahvitarjoilu. Naisyhdistys ry:n sääntömääräinen syyskokous su 17.11. Le ik ka a ta lte en ! KOKOUKSET 70 VUOTTA Syntymäpäivät Reino Tuisku 8.11.2019 autonkuljettaja, eläkeläinen, Rovaniemi Merkkipäivän vietto lähipiirissä. Tervetuloa! Oi. Demaritoimistolla, Hämeenkatu 7, Lahti. Pe 22.11. Kaikille avoin tilaisuus. Ratas ry:n jäsenkokous ma 18.11. Yhdistystoiminta -palstalla ei julkaista vaali-/vaalitapahtumailmoituksia. klo 18, Turku Energian tiloissa, Linnankatu 65. puheenjohtajan ja johtokunnan valinta, toimintakertomus ja talousarvio vuodelle 2020. Tervetuloa! (johtokunta klo 14.) KYMENLAAKSO • Kuusankosken Wanhat Toverit kokoontuvat 12.11. mennessä pia.reutsalo@rul.fi, tiedustelut 045 773 021 22, kutsu ja ilmoittautumislinkki löytyy myös piirin sivuilta www.tultampere.fi Piirihallituksen kokous ma 11.11. Maksullisen ilmoituksen lisäksi ilmoitus julkaistaan pyydettäessä Yhdistystoiminta -palstalla maksutta kerran. PIRKANMAA • Nokian JHL ry 105 syyskokous ke 13.11. Alustus Turku SDP PJ. Erkki Partanen 9.11.2019 eläkkeensaaja, Luhtajoki Mahdolliset onnittelut voi ohjata KSR:n Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry:n rahastoon tilille FI85 1521 3000 0060 09, tiedonantoon: Erkki Partanen. 71 Demokraatti Yhdistystoiminta Järjestöjen ja yhdistysten kevät-, syysja vuosikokousilmoitukset ovat maksullisia. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset syyskokousasiat; mm. klo 16.30 Työväentalo 3 krs. 0400 531 361. Tervetuloa PJ Matti Vikström p. HELSINKI • Stadin työväenkirjallisuuspäivät 22.–24.11. klo 14 Lohjan työväentalolla. ja nautimme joulupuuron ja torttukahvit. Hilkka Kinnunen 10.11.2019 Helsinki Sami Turunen 18.11.2019 viestintäyrittäjä, Lahti Mahdolliset onnittelut voi ohjata KSR:n Arvosanan rahastoon tilille FI85 1521 3000 0060 09, tiedonantoon: Sami Turunen. Henkilövalinnat vuosille 2020–2021. Ziissööss! Toi on niin Noloo!!!. Kettumäen Palvelukeskuksessa. Tervetuloa vaihtamaan mielipiteitä. klo 10 ja to 14.11. Iltapala. klo 18 kerhotilaan, Kasarminkatu 19 A, Vaasa. • Keski-Pohjanmaan Wanhat Toverit. Sosiaalityöntekijä Niina Ristolainen on mukana 10.12. Mahdolliset onnittelut voi ohjata KSR:n Lapin rahastoon tilille FI85 1521 3000 0060 09, tiedonantoon: Reino Tuisku. Kirjallisuuspäivien teemana on Vasemmisto – kulttuuri ja kestävä kehitys. TUL:n Seurapäivät Hotelli Scandic City Tampere 23.–24.11., ilmoittautumiset 10.11. mm. Pientä purtavaa löytyy. Tapaaminen ma 25.11. klo 15. ja työntek
72 Demokraatti RISTIKKO 21/2019 Veijo Wiren veijo.wiren@gmail.com Ratkaistut ristikot lähetetään seuraavan lehden ilmestymiseen mennessä: vastaukset@demokraatti.fi tai Demokraatti / Ristikko, PL 338, 00531 Helsinki. Nimi: Osoite:. Merkitse kuoren päälle ristikon numero. Oikein vastanneiden kesken arvotaan yksi 10 euron lahjakortti
Onnea voittajalle! T U O R E L A H O H S A L M A N H O K S A S V E L I R O I S I E M O T M T N I K U S P A A K T A O S P A R V E K E I A S K A R L I S I M A K S A O R S I T A I V A S A A H N A S I T K U E S A S L A K A O T A K S U A L A U T A S A R A H I R A L U N T R I K O O R O S O A K N E T O T T I I S K I A S M O A R E E E S S E E R S I R A K I T A T E N O N I E R I Ä S T A R I E L S A S A S S I M I K K O N A K I T R E A L K O S O L A K O N E M E L O N I L I A S A L E A A M I T L A A S T I T A R K A S N E R O M A A S Vaikeusaste: (c ) Ar to In ka la ww w. Jos pensaissa tai pihlajassa on marjoja, saattaa tilhiparvi pölähtää helskyen, helisten ja komeita töyhtöjään esitellen aterialle! Tilhi on hauskannäköinen veijari, pulskanpuoleinen punkkari, jonka käytöksestä usein kuulee villejä juttuja – syövät käyneitä marjoja ja toikkaroivat sitten ympäriinsä. Jos tilhien maine olisi ansaittu, samoja marjoja popsivista rastaista luulisi liikkuvan samanlaisia stooreja. Tarinat marjapäissään tunaroivista tilhistä johtunevat siitä, että säikähtäessään pyrähteleviä tilhiä voi kopsahdella ikkunoihin. co m 4 8 7 5 1 9 8 2 2 3 1 2 8 1 6 4 2 5 7 2 5 9 3 6 1 4 2 4 8 7 6 5 3 1 9 6 1 5 3 9 8 4 2 7 9 7 3 2 4 1 6 5 8 8 6 7 4 5 9 2 3 1 5 9 2 8 1 3 7 4 6 1 3 4 6 7 2 9 8 5 7 8 9 1 2 4 5 6 3 4 5 1 9 3 6 8 7 2 3 2 6 5 8 7 1 9 4 L intujen syysmuutto alkaa vedellä viimeisiään. julkaistun ristikon 10 euron lahjakortin voitti Pertti Ylönen Vantaalta. ais ud ok u. Varsinkin, kun tilhen maksa polttaa alkoholia tehokkaammin kuin niiden. Talven vääjämätön lähestyminen konkretisoituu, kun tajuaa vielä lokakuun alkupuolella pihalla ilahduttaneen punarin nan kadonneen maisemista ihan huomaamatta. Ajatus humalassa hilluvista tilhistä on huvittava, mutta melkein vuosittain joku asiaan perehtynyt professori loihe mediassa lausumaan, että tilhellä on aivan suotta känniääliön maine. 73 Demokraatti SUDOKUN RATKAISU TI TI TYY Anna-Liisa Blomberg anna-liisa.blomberg@demokraatti.fi RISTIKON 19/2019 RATKAISU 10.10. Ei kuitenkaan kannata vaipua epätoivoon, ilahduttavia kohtaamisia voi yhä olla luvassa. Pikkujoulukauden lähestyessä moni ihminenkin olisi iloinen, jos oma maksa pystyisi samaan.
Se on osa sitä fiilistä. Tapio Lappiseppälä (toim.): Rikousoikeus Kolmanneksi on nostettava viimeiseksi suorittamani tenttikirja, yli kolmetuhatsivuinen Suomen rikosoikeuden perusteos. 3 2 1 De_07112019_74.indd 74 30.10.2019 14.28. Jos joku kirja tuntuu erityisen merkittävältä, ostan sen mielelläni kotikirjahyllyyni. Piketty on hyllyssä, mutta en ole uskaltanut avata sitä vielä. Tätä vuonna 2012 Finlandia-palkittua kirjaa luen ruotsiksi. Aloitan työni lakivaliokunnassa ja mielestäni on kohtuullista, että rikoslaki on valmiiksi edes jossakin määrin tuttu. Kirjojen kautta on mahdollista päästä erilaiseen tunnelmaan kuin mikä omassa arjessa vallitsee. Luulen, että tämä on tärkeä työkalu tulevassa kansanedustajatyössäni. En ole vielä oikeuttanut itselleni sitä, että tenttikirjojen sijaan lähtisin kahlaamaan Pikettyä läpi. Tuntuu hyvältä lukea tätä alkuperäiskielellä. Kaunokirjallisuudessa suosin klassikoita. Rauhallinen kirja, pidän sen kerronnan tyylistä. Saatan lukea ja kuunnella samaa kirjaa samaan aikaan. Kaunokirjallisuuden lukeminen on rauhoittavaa ja mieluisa tapa rentoutua, mutta siihen täytyy löytää aikaa. Yritän hankkia erityisesti suomalaiseen kirjallisuuteen kuuluvia yleissivistäviä teoksia. Se olkoon tulevaisuuden haaste. Ulla-Leena Lundberg: Jää (Is) Yritän säännöllisesti lukea kaunokirjallisuutta eri kielillä. Tarinassa ei tarvitse välttämättä tapahtua ihan kauheasti koko ajan. Se on kätevä tapa rikastuttaa sanavarastoa muussakin kuin suomenkielessä. Tämä on tärkeä juttu sosialidemokraateille, koska maan perustuslakia ja sen vahvoja sosiaalisia painotuksia kyseenalaistetaan nyt jatkuvasti. Politiikan kirjahylly 1 3 2 Tällä hetkellä lukemisesta tulee ensimmäiseksi mieleen opiskelu ja velvollisuudet. Ostan kirjoja yleensä antikvariaatista tai kirjakaupasta, mutta sen lisäksi myös kuuntelen niitä. Usein äänikirjat ovat myös helpommin saatavilla kuin tavalliset kirjat. Tykkään kaunokirjallisuudessa aika rauhallisista kirjailijoista, jotka kuvaavat ympäristöä, ihmisiä ja tunnelmia rikkaalla kielellä. Esko Riepula, Jukka Kultalahti ja Teuvo Pohjolainen: Kenellä valta valtiossa Historiakuvaus Suomen perustuslaista ja Suomen valtiomuodosta itsenäisyyden alusta. Suoritan parhaillaan oikeustieteen opintoja. Tuntuu, että tällä hetkellä lukemiseen jää liian vähän. Perustuslaki täytti tänä vuonna 100 vuotta ja tämä on ensimmäinen kirja, jossa kuvataan koko sen historia sekä viimeisimmän uudistuksen taustat. 74 Demokraatti Teksti Nora Vilva / Kuva Matias Mäkynen Kaunokirjallisuus rikastuttaa sanavarastoa Kansanedustaja Matias Mäkynen (sd.) fiilistelee runsaskielisen kerronnan äärellä. Tavallisesti hankin enemmän tietokirjoja kuin kaunokirjoja. Yksi oikeustieteellisen vaikeimpia tenttejä. Se ajatus välillä vähän häiritsee. Aina, kun luen jotain muuta kuin tenttikirjaa, kysyn itseltäni miksen lue tenttikirjaa. Se on kirjaksi hirveä järkäle. Tenttikirjojen lisänä tapahtuva lukeminen painottuu tällä hetkellä tietokirjallisuuden puolelle, erityisesti talouteen ja eriarvoisuuteen. Kirjastoissa on nykyään hyvät äänikirjavalikoimat
(09) 774 3110, sähköp. www.pau.fi Proliitto_negalogo_cmyk.eps Proliitto_logo_cmyk.eps x x x x Ammattiliitto Pro miniohje 2/2 • 2010 VÄRIT PMS 1935 C CMYK c10, m100, y50, k0 RGB r213, g29, b89 #D51D59 VADELMANPUNAINEN MUSTA PMS Process Black CMYK c0, m0, y0, k100 RGB r0, g0, b0 #000000 VALKOINEN PMS CMYK c0, m0, y0, k0 RGB r255, g255, b255 #FFFFFF SUOJA-ALUE 2. LOGO Suoja-alueelle ei saa sijoittaa muita graafisia elementtejä. Uusi Ammattiliitto Pro Työttömyyskassa Pro Uusi Ammattiliitto Pro ja Työttömyyskassa Pro toivottavat Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! Uusi Ammattiliitto Pro ja Työttömyyskassa Pro toivottavat Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! Pr ol iit to .fi www.pam.fi www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 Sörnäisten rantatie 25, 00500 HELSINKI Puh. info@tyark.fi www.tyark.fi Sörnäisten rantatie 25 A, 00500 Helsinki p. Käytä aina originaalilogoa. 09-766 429 www.tyovaenperinne.fi Työväenliikkeen kirjasto Demok07112019_01-002.indd 2 29.10.2019 16.05
PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 21 • 20 19 / 7. to uk ok uu ta ON THE ROAD Keski-Suomen kautta Brysseliin PILLERI Huume muuttuu lääkkeeksi EU-VAALIT EU-ehdokkaat testissä De_23052019_01.indd 1 15.5.2019 9.25 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 6.6.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 6. Valentin Kononen ei ole jättänyt lajiaan. Markkinatalous ei riitä Kiinalle. Uusi suunta PELIN PURKU Jazz soi ja lätkä liikkuu KIKYN PALUU Tupot menivät, mutta liitot hoitavat NUORET Lapsi on itsensä asiantuntija De_25042019_01.indd 1 18.4.2019 9.51 Demokraatti on kotimaan politiikan, työmarkkinoiden ja kulttuurin ykköslehti. SEURAA UUTISIA VERKOSSA LÄPI KESÄN: DEMOKRAATTI.FI De_20062019_01.indd 1 25.7.2019 13.30 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 23.5.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 23 . 6.6.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI Kävelijä PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 13 • 20 19 / 6. elo ku ut a BORIS PELURI Panoksena brexit ja Britannia TYÖMARKKINAT Kuinka käy kikyn. Oho! 7/ 19 HYVÄ HOIVA Norja, hoitotyön onnela EI ASEILLE Työmaana rauha HALLITUS Sipilän kiemurainen ero ASUMINEN TEEMA Suomi muuttaa – ja muuttuu 21.3.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI De_21032019_01.indd 1 14.3.2019 9.26 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 11.4.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 11. m aa lis ku ut a VAALIT TV-tentti voi ratkaista vaalivoiton PALKAT Joko palkkasalaisuus murtuu BREXIT Vääntö ilman voittajia ILMASTO TEEMA Puhe ei enää riitä 7.3.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI De_07032019_01.indd 1 27.2.2019 11.42 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 9.5.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 9. OSOITTEESSA WWW.DEMOKRAATTI.FI. Elinikäinen KOULU 5/ 19 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 5 • 20 19 / 21 . hu ht ik uu ta X /1 9 XXX xxx XXX xxx XXX xxx 8 Sosiaalinen media tarjoaa tehokkaan väylän demokratian horjuttamiseen. ke sä ku ut a NAISET Populismi uhkaa naisten asemaa KIKY Syksyllä alkaa kiky-vääntö POLITIIKKA Oikeistossa on ahdasta De_06062019_01.indd 1 29.5.2019 14.31 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 4.4.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 4. sy ys ku ut a X /1 9 XXX xxx XXX xxx XXX xxx TEEMA: Uudet hoidot pelastavat ihmisiä, mutta onko meillä varaa niihin. SEURAA TULOSILTAA 14.4. ta m m ik uu ta 24.1.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI DE_24012019_01.indd 1 17.1.2019 11.38 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 7.2.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI 4 • 20 19 / 7. hu ht ik uu ta X /1 9 XXX xxx XXX xxx XXX xxx 10 /1 9 25.4.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI Antti Rinne aloittaa hallitustunnustelijana perjantaina. to uk ok uu ta X /1 9 XXX xxx XXX xxx XXX xxx 9.5.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI EU TEEMA Mikä suunta, eteen vai taakse. he lm ik uu ta 7.2.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI MAAILMALLA SUOMALAISTA POLIITIKKOA VIEDÄÄN, JA SE VAIN VIKISEE. Yritysjohtaja ja liikunnan puolestapuhuja. PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 9 • 20 19 / 11. SEURAAVA LEHTI ILMESTYY 25.4. UHKA 8/ 19 DDR JA 1918 Historian pitkä varjo VAALIT Jalkatyö ratkaisee VAALIENNUSTE Punaisempi eduskunta PERHE TEEMA Unelma ydinperheestä 4.4.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI vapaudelle De_04042019_01.indd 1 3.4.2019 13.12 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 1.8.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 1. ke sä ku ut a X /1 9 XXX xxx XXX xxx XXX xxx Demokraatin rakkausteemassa sukelletaan järjettömään lempeen ja pohditaan pitkän parisuhteen saloja. hu ht ik uu ta X /1 9 XXX xxx XXX xxx XXX xxx VAALILEHTI 9 9/ 19 11.4.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI SDP on valmis suurimmaksi puolueeksi ja Antti Rinne pääministeriksi. he lm ik uu ta 4/ 19 XXX xxx XXX xxx XXX xxx KAKKOSKUSKI Sanna Marin UUSIKAUPUNKI Tehdas kuin kaupunki PORVARIHALLITUS Työmarkkinoista vaaliteema TEEMA: Itämeren pohja on happikadon takia osin kuollut. ke sä ku ut a 20.6.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI Kesä! SEURAAVA LEHTI ILMESTYY 1.8. TEEMA Työelämän murros ja tekoäly ”Ei voi jäädä vain kauppa ja kapakka”, Eveliina Heinäluoma iloitsee parjatun Itä-Helsingin lähiöiden kasvojenkohotuksesta. ONGELMA PINNAN ALLA 4/ 19 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 4 • 20 19 / 7. Mihin niitä tarvitaan. 16 /1 9 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 16 • 20 19 / 29 . SDP 120 VUOTTA Tulevaisuuden tekijä 29.8.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI MAAHANMUUTTO TEEMA Tätä Suomi tarvitsee Kä tke tty Ve nä jä De_06062019_01.indd 1 20.8.2019 16.00 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 20.6.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 20 . Hyvän tähden 6/ 19 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 6 • 20 19 / 7. hu ht ik uu ta De_11042019_01.indd 1 3.4.2019 10.44 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 12.9.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 12 . m aa lis ku ut a X /1 9 Vuoden valtuutettu -kilpailun voitto oli Minna Räsäselle yhtä iso yllätys kuin valtuustopaikka. he lm ik uu ta 21.2.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI De_21022019_01.indd 1 13.2.2019 14.20 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 7.3.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI 6 • 20 19 / 7. Lue uutiset verkosta osoitteessa demokraatti.fi ja syväluotaavat tarinat niiden takaa aikakauslehdestä. ÄÄRIOIKEISTO Miekkamiehet johtavat Itävaltaa EDUSKUNTAVAALIT Kuka nappaa luopujien äänet. Muurin murtuminen mullisti maailmanpolitiikan ja avasi Suomelle oven länteen. 14 /1 9 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 14 • 20 19 / 20 . Tilaa Demokraatti 37 € neljä kuukautta PAL.VKO 2019-47 00 74 43 -1 92 1 Tarjous koskee vain uusia tilauksia. 17 /1 9 TEATTERITEEMA Kulisseissa ja katsomossa SE LYHENEE Vastustajia riittää, mutta työaika lyhenee MCAMMATTI Hampurilainen työuralla 12.9.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI Sisukas ENERGIA TEEMA Hiiletön tulevaisuus PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 17 • 20 19 / 12 . sy ys ku ut a De_26092019_01.indd 1 19.9.2019 12.59 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 25.4.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 25 . to uk ok uu ta KENEN SYY Lasta ei saa leimata LIIKENNE Suomi tippuu kuoppaan BRYSSEL Missä palkansaaja, siellä EU N äl kä in en lo hi kä är m e 11 /1 9 De_09052019_01.indd 1 2.5.2019 11.05 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 21.3.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 21 . m ar ra sk uu ta VIRO Politiikkaa ja teatteria KIRJAT Näin Rinteestä tuli Rinne ILMASTO Nyt kuunnellaan nuoria LIIKENNE TEEMA Robotit ja sähkö tulevat 7.11.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI Berliinin perintö Tilaajapalvelu: 09 7010 500 / tilaajapalvelu@demokraatti.fi / www.demokraatti.fi/tilaa-lehti PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 24.1.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI 3 • 20 19 / 24 . 23.5.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI DIILI PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 12 • 20 19 / 23 . Suojelutoimista huolimatta Itämeri on edelleen heikossa hapessa. Alf Rehn De_07022019_01.indd 1 1.2.2019 9.49 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 21.2.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 21 . ke sä ku ut a X /1 9 XXX xxx XXX xxx XXX xxx TUL TEEMA Koko kansan liikuttaja 13 /1 9 Tappava katse ja killeri-askel. PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 11 • 20 19 / 9. m aa lis ku ut a MUISTA LAITTAA LEHDEN NUMERO JA PÄIVÄMÄÄRÄ KANTEEN JA SELKÄÄN! 6/ 19 XXX xxx XXX xxx XXX xxx Rauhanneuvottelija Hussein al-Taee haluaa luottaa ihmiseen, vaikka työ on harmaannuttanut hänen hiuksensa. he lm ik uu ta MUISTA LAITTAA LEHDEN NUMERO JA PÄIVÄMÄÄRÄ KANTEEN JA SELKÄÄN! X /1 9 TAIDE Surrealismin mysteerio Helsingissä TRUMP Suosikki vastoin odotuksia OMA TALOUS Velkavankeus vaanii TEEMA: Pelkän peruskoulutuksen varaan jääneitä nuoria uhkaa usein työttömyys ja syrjäytyminen. sy ys ku ut a X /1 9 XXX xxx XXX xxx XXX xxx Nourdeen Toure matkasi kaksi vuotta Togosta Suomeen, sopeutui uuteen maahan ja luo nyt uraa ammattinyrkkeilijänä. Se haluaa enemmän. elo ku ut a X /1 9 Juristi otti ohjat ison liiton johdossa. Kansa paljastaa kyntensä kaduilla. ta m m ik uu ta 3/ 19 TYÖPAIKAT Tarvitaanko vielä pääluottamusmiestä. to uk ok uu ta X /1 9 XXX xxx XXX xxx XXX xxx 12 /1 9 TEEMA: Suomi pistää hävittäjiin jopa kymmenen miljardia euroa. sy ys ku ut a De_12092019_01.indd 1 4.9.2019 9.57 Politiikka ajautuu umpikujaan. EVE Donna 3/ 19 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 3 • 20 19 / 24 . Demok07112019_01-002.indd 1 29.10.2019 16.05. 15 /1 9 USA Taalapino ratkaisee vaalivoiton KAIVOS Hyvä-paha kaivosteollisuus SDP Päätähtäin vuodessa 2030 TSL TEEMA Suomalaisten sivistäjä 1.8.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI PAM! De_01082019_01.indd 1 30.7.2019 14.20 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 26.9.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 26 . MANU Vain yksi tähteläläisistä 1918 Hennalan vankihistoria aukeaa POLITIIKKA Keskikentän puolueet pulassa 26.9.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 18 • 20 19 / 26 . MUUTOS! VAALIEXTRA