Demokraatti 7.11.2024 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

de_07112024_001.indd 1 de_07112024_001.indd 1 28.10.2024 15.37 28.10.2024 15.37. m ar ra sk uu ta Reissussa Jutta Urpilaisen komissaaripestin aikana on kertynyt paljon kilometrejä. PAL.VKO 2024-47 00 74 43 -2 42 MAAILMA TEEMA Suurvaltojen haastajat ASEVELISOSIALISTI Tannerheimin ritari NAISET Älkää antako periksi TALOUS Taas meni pieleen 7.11.2024 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 20 • 20 24 / 7
• Kirjamyyntiä Koko ohjelma www.tyovaenkirjastonystavat.fi/stkp2024 Tilaisuudet striimataan youtube.com/tyovaki Aatosta jaloa marraskuun valoa 15.–16.11.2024 STADIN 11. Musiikki: Eija Ahvo ja Minna Miettinen. Paneelissa professorit Anu Kantola, Sonja Kosunen, Matti Tuomala. Sörnäisten rantatie 25 A, Helsinki pau.fi akt.fi aktlehti.fi Yhdessä parempaa pam.fi paperiliitto.fi www.tul.fi Liikunnan iloa hyvässä seurassa! T yöväenkirjasTon ysTäväT ry Teemana Yhteiskunnan polarisaatio Pe 15.11. tietoa työstä ja yhteiskunnasta Liity Työväenkirjaston ystäviin : tyovaenkirjastonystavat.. Kirjailijat: Anna-Sofia Berner, Juhani Brander, Matti Hannikainen, Yannick Lahti, Emilia Männynväli, Tanja Railo. www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN AMMATTILIITTO JHL.FI /LIITY Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva www.turva.fi Työväenliikkeen kirjasto tyovaenperinne.. klo 18–21 Kapinarunoilta: raadissa Miia Toivio, Sanni Purhonen ja Marko Korvela. La 16.11. TYÖVÄENKIRJALLISUUSPÄIVÄT TYÖVÄENLIIKKEEN KIRJASTO, Sörnäisten rantatie 25 A, Helsinki de_07112024_002.indd 1 de_07112024_002.indd 1 25.10.2024 14.29 25.10.2024 14.29. klo 12–18 Yhteiskunnan polarisaatio: Kuljemmeko kohti luokkayhteiskuntaa
KASVO ULKOMAAT PUKKI de_07112024_03.indd 3 de_07112024_03.indd 3 28.10.2024 9.57 28.10.2024 9.57. Toinen arvauskierros. MARRASKUUTA 2024 / ILMESTYY JOKA TOINEN TORSTAI SENEGAL POMO PUKKIVISA Euroopan unionin kumppani kasvaa vauhdilla. 3 Demokraatti 32 20 34 POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI / 7. Halutaanko ajaa kulttuuri alas
Perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895. kerros, 00530 Helsinki Postiosoite: PL 338, 00531 Helsinki Uutistoimitus: 09 7010 555 toimitus@demokraatti.fi Sähköpostit: etunimi.sukunimi@demokraatti.fi Ilmoitukset: ilmoitukset@demokraatti.fi Tilaajapalvelu: 09 7010 500, klo 10–14 tilaajapalvelu@demokraatti.fi Puhelinvaihde: 09 7010 41 Seuraava numero ilmestyy 21.11. D-analyysi: Velan pirulainen D-ilmiö: Ennuste meni metsään Urpilainen: Pallo hallussa Demarinaiset: Valppaina! Essee: Tannerheimin ritari Pukkivisa: Asiallinen ja rento Ranta: Viiniä – malja marttyyreille Kuvataide: Matkat paratiiseihin Kirjavisa: Villisilmän matkassa Kirja: Näkymätön käsi Kielen päällä: Magac kalluun Puheenvuoro: Mikkel Näkkäläjärvi Mielipiteet Ristikko Ti ti tyy Politiikan kirjahylly: Jonna Voima IHMINEN JA ELÄMÄ D-kasvo: Ahti Vänttinen Kolumni: Elisa Aaltola Kasvot peilissä: Piia Elo Kaikki ei ole sitä miltä näyttää. 20 /2 4 POLITIIKKA KULTTUURI Pääkirjoitus: Luottamus meni Viikon kuva: Siili ahdingossa Pätkät: Meiltä ja muualta Mikä meno: Leikataanko taas. www.demokraatti.f i Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. Päätoimittaja: Petri Korhonen, 050 387 4031 Toimituspäälliköt: Heikki Sihto (lehti), 09 7010 516 Rane Aunimo (verkko), 09 7010 553 Toimittajat: Simo Alastalo, Rolf Bamberg, Anna-Liisa Blomberg, Mikko Huotari, Johannes Ijäs, Marja Luumi Ulkoasu: AD Arja Jokiaho, Kuvatoimittaja Timo Sparf Valokuvaaja: Nora Vilva Markkinointipäällikkö / ilmoitukset: Sari Ojala, 09 7010 522 Kustantaja: Kustannus Oy Demokraatti Painopaikka: PunaMusta Oy, Joensuu Aikakausmedia ry:n jäsen Käyntiosoite: Siltasaarenkatu 18–20, C-rappu, 6. 24 42 VILLE RANTA Piirtäjä TYTTI TUPPURAINEN Naisen asialla + TEEMA Haastajavaltiot 53 5 6 8 11 12 14 20 24 28 32 34 40 41 42 46 50 51 52 60 61 64 65 66 ED ITKILPAILU 2023 Vuoden yleisömedia VOITTAJA de_07112024_04.indd 4 de_07112024_04.indd 4 30.10.2024 10.13 30.10.2024 10.13. Ka nn en ku va : M ik ko H uo ta ri Hallitus näyttää kaikella tapaa kaapin paikkaa naisille. 4 Demokraatti Seuraa meitä myös somessa
Entinen pääministeri tiettävästi valmistelee itse omia muistelmiaan, ja kaikki tähän asti ilmestyneet Marin-kirjat on tehty ilman päähenkilön apua. Niissä kyse on yleensä aikalaistodistuksista: miten päähenkilön ympärillä olleet ihmiset ovat asiat nähneet ja kokeneet. Nurmi on sanonut haastatteluissa näkemyksenään, miten länsimaissa on yleinen tapa, että lähdesuoja ikään kuin purkaantuu, jos kohdehenkilö luopuu tehtävästään. MARIN-GENREN MYYDYIMMÄT teokset, Helsingin Sanomien toimittajan Salla Vuorikosken ja Iltalehden Lauri Nurmen pääministerikirjat eivät ole kumpaakaan edellä mainituista. 5 Demokraatti Petri Korhonen päätoimittaja petri.korhonen@demokraatti.fi X: @petri2020 Luottamus meni, kirjamyyntiä tuli Pääkirjoitus RIKKOOKO TOIMITTAJANA TEHTY LUOTTAMUKSEN PETTÄMINEN JOURNALISTIN OHJEITA. JOKAISEN HAASTATELTAVAN ihmisen, niin päättäjän kuin taviksenkin, on voitava luottaa siihen, että toimittajan hänelle antama lupaus lähdesuojasta pitää vaikka käräjille tai hautaan asti. Lopputuloksena voi huonoimmassa tapauksessa olla kritiikitön fanikirja tai paljastuseepos, jossa katkerat kaunailijat puhuvat suunsa puhtaaksi. S yksyn Sanna Marin -kirjallisuuskohuissa on puhuttu paljon kirjoittajien vastuusta, alan etiikasta ja käytöstavoista. NURMEN LUOMUS Sanna Marin – kapinoivan esikuvan tie huipulle on sitten jotain muuta. Nurmi siteeraa kirjassaan hänelle Iltalehden toimittajana kerrottuja luottamuksellisia asioita, ja perustelee vuotamista sillä, että päähenkilö on halunnut tuoda nämä hänen kauttaan julkisuuteen ”historiankirjoituksessa”. Lopputuloksena on uskottavaa journalistista kerrontaa Suomen kriisijohtamisesta koronapandemian ja Nato-jäsenyyden ratkaisuhetkiltä. de_07112024_05.indd 5 de_07112024_05.indd 5 30.10.2024 9.27 30.10.2024 9.27. Molemmat journalistit ovat tehneet itsensä näköistä jälkeä, hyvässä ja pahassa. Auktorisoimattomat elämäkerrat eivät ole julkkisten muisteluina mitenkään harvinaisia. Joka tapauksessa väite lähdesuojan happanemisesta ja määräaikaisuudesta on silkkaa puppua. Journalismi perustuu luottamukseen ja luottamuksellisuuteen. Julkisen sanan neuvosto kertoo aikanaan kantansa siihen, rikkooko toimittajana tehty luottamuksellisuuden pettäminen journalistin ohjeita. Sanna Marin itse ei ole kertonut tällaista lupaa antaneensa, joten kyseessä on sana vastaan sana. Kirja paljastaakin eniten tekijänsä outoja käsityksiä oman työn etiikasta. Vuorikosken Poikkeuksellinen pääministeri on kattavasti lähteistetty, neutraali henkilökuva, jossa haastateltavien keskenään eriäviä puheita ja tapahtumakuvauksia on ilmeisesti tarkistettu useasta eri lähteestä. On halveksittavaa pilata tätä ja alan toimijoiden mainetta rahan takia, kirjamyynnin toivossa
6 Demokraatti V iik on ku va A FP / Ju lia n St ra te ns ch ul te de_07112024_06.indd 6 de_07112024_06.indd 6 29.10.2024 15.18 29.10.2024 15.18
Euroop palaisen lajin määrä on supistunut useimmissa sen elinmaissa, mukaan lukien IsoBritannia, Norja, Ruotsi, Tanska, Belgia, Alankomaat, Saksa ja Itävalta. Kannan pienentymisen syinä ovat eri tyisesti kaupungistuminen, tieverkon tihentyminen ja maatalouden tehostaminen. Kansainvä linen luonnonsuojeluliitto IUCN on nyt muuttanut siilin uhanalaisuusluokituksen elinvoimaisesta (LC) silmäl läpidettäviin (NT). 7 Demokraatti SIILIEN MÄÄRÄ VÄHENEE. de_07112024_06.indd 7 de_07112024_06.indd 7 29.10.2024 15.18 29.10.2024 15.18. Siili (Erinaceus europaeus) on suomalaisten pihojen satunnainen vieras
Suhonen jätti pari viikkoa sitten eduskunnan puhemiehelle esityksen lastensuojelun ajankohtaiskeskustelusta. Hyvilin mukaan sijoitustarvetta voidaan liioi tella. – Minut otettiin huostaan 9-vuotiaana, mutta minulla se tapahtui onnellisten tähtien alla eli pääsin isovanhempien luokse, ja he kasvattivat minut 19-vuotiaaksi asti. JOONA RÄSÄNEN X:SSÄ Oikeiston talouspoli tiikka palautti meidät taas hännille. Miksi samat virheet teh dään aina uudelleen. Naisista on kokenut fyysistä väkivaltaa, seksuaali väkivaltaa tai uhkailua yli prosenttia. Tässä Orpo Purran hallituksen tulos vaikka + 100 000 luvattiin. Suhonen viittaa muun muassa MTV:n uutiseen lastensuojelun rakenteellisesta korruptiosta. JUSSI SARAMO X:SSÄ Työttömyys kasvaa, avoimet työpaikat ovat romahtaneet. Helsingin seudun liikenne, HSL, perustelee korotuksia verotuksen kiristymisellä ja infran rakentamisen kustannuksilla. Jokainen ansaitsee turvallisen lapsuuden KANSANEDUSTAJA Timo Suhonen (sd.) haluaa, että eduskunnassa käydään ajankohtaiskeskustelu lastensuojelun tilasta. Hän painottaa, että tärkeintä on pelastaa lapset – silloin, kun sille on tarve – turvalliseen kasvuympäristöön. Ajankohtaiskeskustelu lastensuojelusta on Suhosen mukaan tarpeen myös siksi, että lastensuojelulaki on päivittymässä. Hyvinvointialueiden yhtiö Hyvilistä kerrotaan, että korruptio näkyy muun muassa niin, että lastensuojeluyritykset arvioivat lasten sijoitustarvetta ja suosittelevat samaan aikaan omia yksiköitään lasten sijaishuoltopaikoiksi. – Suomessa on vielä varaa hoitaa lastensuojelu laillisesti viranomaistyönä, pätevillä työntekijöillä – ilman ahneita pääomasijoittajia ja katteiden omaan taskuun käärijiä. 8 Demokraatti PÄTKÄT HOKSAUS Joukkoliikenne jarruttaa itseään Helsingin seudulla joukkoliikenteen lippujen hinnat nousevat roimasti, keskimäärin kahdeksan prosenttia. – Jo pelkät huhut bisneksestä lastensuojelussa ja turhista huostaanotoista vaativat toimia sekä hallituspuolueilta vastuullisuutta leikata huhuilta siivet, Suhonen sanoo. Jokaista avointa työ paikkaa kohti 5 työn hakijaa. Se oli minulle pelastus ja sen ansiosta olen näistä asioista täällä eduskunnassa kertomassa. de_07112024_08.indd 8 de_07112024_08.indd 8 30.10.2024 10.01 30.10.2024 10.01. LAURI LYLY X:SSÄ LASTENSUOJELU V IIK O N LU KU 50 Suomi on EU:n toiseksi väkivaltaisin maa naisille. Samaan aikaan yritetään ponnistella hartiavoimin, jotta ihmiset saataisiin vähentämään yksityisautoilua ja siirtymään ympäristöystävällisempiin liikkumismuotoihin. Keskeinen syy on, että tämän hallituksen aikana Suomen työllisyys kehitys on ollut koko Euroopan surkeinta. Suomi velkaantuu kovinta vauhtia Eu roopassa. Suhonen kertoo Demokraatille, että lastensuojelu on hänelle äärimmäisen tärkeä aihe myös hänen oman taustansa vuoksi. – Jos lastensuojelulla tehdään bisnestä, se on katastrofi lapsille ja perheille, joilla olisi muitakin mahdollisuuksia kuin että heidät altistetaan tällaisen bisneksen kouriin
Kotimaisen hiilinielutilanteen korjaamisen asemesta Orpon hallitus suunnittelee hiilinieluoikeuksien ostamista muilta mailta. Heistä 48 prosenttia arvioi, ettei henkilöstön hallintoedustajilla ole riittäviä mahdollisuuksia vaikuttaa yrityksen päätöksiin. Tutkijat ovat kuitenkin erimielisiä syy-seuraussuhteesta. Pari viikkoa sitten arvostettu brittilehti The Guardian kirjoitti, että Suomen hiilinielut ovat nopeasti heikentyneet niin paljon – noin 90 prosenttia vuodesta 2009 vuoteen 2022 – että hiilineutraalisuustavoitteeseen pääsy vuoteen 2035 mennessä näyttää jo epätodennäköiseltä. de_07112024_08.indd 9 de_07112024_08.indd 9 30.10.2024 10.01 30.10.2024 10.01. Firman kumileimasin TYÖNTEKIJÖIDEN HALLINTOEDUSTUS on SAK:n selvityksen mukaan vähäistä, ja työntekijät ovat edustuksesta huolimatta usein ulkona yrityksen päätöksenteosta. Hyviäkin työpaikkoja kuitenkin on. Rehtorilla tai opettajalla olisi oikeus ottaa haltuun oppilaan kännykkä, jos se häiritsee opetusta. Pelkkä kännyköiden käytön rajoittaminen kuulostaa populistiselta ratkaisulta monimutkaiseen vyyhtiin, kun samaan aikaan tehdään tuntuvia leikkauksia. Nuoriso on ollut vanhemmalle väelle murheenkryyni läpi ihmiskunnan historian. 9 Demokraatti PARI VALITTUA SANAA Yllättävä pari HINNAT NURIN VARJO NURIN Hullut päivät Surullinen päivä Hyvä kasvattaja, hallitus ajaa eteenpäin lakiluonnosta, jonka mukaan oppilaat saisivat käyttää kännyköitä oppitunnin aikana vain oppimistarkoitukseen tai oppilaan terveydenhuoltoon. Kansainvälisissä tutkimuksissa on havaittu, että nuorten mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet samaan aikaan, kun älypuhelinten ja sosiaalisen median käyttö on kasvanut. Nykymuodossa laki ei siis takaa henkilöstön kuulluksi tulemista. Tavoitteena on parantaa työrauhaa kouluissa. Maalaisjärki sanoo, että liika on liikaa, myös kännykän räpläämisessä, mutta kännykkäkielto ei ole ihmelääke nuorison mielenterveysongelmiin, oppimistuloksien kohentamiseen tai liikunnallisuuden lisäämiseen. SAK:n selvityksessä yli 150 henkeä työllistävien yritysten luottamushenkilöistä vain puolet kertoo, että työpaikalla on käytössä henkilöstön hallintoedustus. Lapset ja nuoret tarvitsevat aikuisten aitoa läsnäoloa, turvallisia rajoja ja riittäviä tukipalveluja, toivoo Demokraatin väki TYÖELÄMÄ METSÄ Suomen metsänhoito, varoittava esimerkki SUOMALAISTA METSÄÄ, etenkin metsien hiilinielujen heikkenemistä, pidetään maail malla jo varoittavana esimerkkinä metsänhoidosta. Hieman yli puolet (55 %) kyselyyn vastanneista luottamushenkilöistä kertoo, että henkilöstön hallintoedustus parantaa työntekijöiden näkemysten välittymistä johdon tietoon. Joka neljäs vastanneista allekirjoittaa väitteen, että henkilöstön edustajaa käytetään yrityksen hallinnossa johdon kumileimasimena. Huoli on ymmärrettävä, koska nuoret ovat tulevaisuuden toivo. Tämän kustannuksiksi on arvioitu pahimmillaan jopa kahta miljardia euroa
6. Vertailun vuoksi, Suomen val tion budjetti on tänä vuonna 87,9 mil jardia euroa. Milloin Valkeakosken Työväen Musiikkitapahtuma järjestettiin ensimmäisen kerran. Kuluneen vaalisyklin, eli kah den vuoden, aikana kaikkien Yhdysval tojen vaalien ehdokkaiden kampan jointiin, arvioidaan kuluneen 15,9 mil jardia dollaria eli noin 14,7 miljardia euroa. 2. Kuka on SDP:n eduskuntaryhmän uusi pääsihteeri. Raha puhuu. 5. Mikä olio on latinaksi Margaritifera margaritifera. 8. Kuinka paljon Norjalla ja Suomella on yhteistä maarajaa. 10 Demokraatti PÄTKÄT VIIKON MEEMI AFP / Idrees Mohammed 10 VIS V 1. 9. 3. Rapa kon takana on totuttu jatkuvaan poliitti sen sanoman pommitukseen, joka ulot tuu televisiosta älypuhelimien ilmoituk siin ja herätyskokouksilta näyttäviin ti laisuuksiin. 10. 4. Vain vähän lisää patinaa, mutta kuka. Kuinka monta täyssähköautoa Suomessa oli syyskuun lopussa. Viihdearvo on kiistaton, mutta demokratian kannalta asetelma näyttää surulliselta. Kenestä Elvis Presleyn jälkeläisestä ilmestyi tänä syksynä kohuttu elämäkerta. Muissa kehittyneissä demokratioissa käytetään vain murtoosa vaalien kam panjointiin. Kaikkein näkyvin eli presidentinvaalit on pitkä ja kallis sirkus, joka huomioi daan laajasti ympäri maailmaa. Pelkästään Kamala Harrisin kampanja on kerännyt yli miljardi dollaria. Mikä on Lightning Strike 24. IsoBritannian tämän vuoden parlamenttivaaleissa uuden pääminis terin Keir Starmerin työväen puolue keräsi 11,4 miljoonan euron verran kampanjaansa. Oik eat vas tau kse t: 1) Ram i Lin dst röm 2) 736 kilo met riä 3) ei yht ään 4) 197 2 5) tyt är Lis a Mar ies ta (19 6820 23) 6) Bill Clin ton 7) 94 00 8) jok ihe lm isi mpu kka eli raa kku 9) mar ras kuu ssa Suo mes sa alk ava Nat on hist oria n suu rin tyk ist öhar joi tus 10 ) noi n 10 00 eur olla MAAILMAN TILA • Raha puhuu Vaalirahoituksen villi länsi Y hdysvalloissa politiikkaan syydetään enemmän rahaa kuin missään muualla maa ilmassa, kertoo Wall Street Journal. IsoBritannia ja Saksa ovat käyttäneet suurimpiin vaaleihinsa noin 40 kertaa vähemmän rahaa asukasta kohden. Montako suomalaista ristittiin viime vuonna Markku-etunimellä. Kuinka suurella summalla pandat Pyry ja Lumi söivät bambua vuodessa. 7. Kalojen Wolt-kuskit de_07112024_10.indd 10 de_07112024_10.indd 10 29.10.2024 13.04 29.10.2024 13.04
Leikkaukset vaikuttavat suoraan perustyöhömme, ja tämä on vasta ensimmäinen, kevyt, leikkaus. Siitä leikkaaminen on sama kuin vääntäisi kaupan kylmävarastosta sähköt pois. Tätä pitäisi lisätä taloudellisesti haastavissa olosuhteissa. de_07112024_11.indd 11 de_07112024_11.indd 11 29.10.2024 14.04 29.10.2024 14.04. Säästöä väärästä paikasta. Miten sille käy. Kriisipuhelimenne soi vuodessa yli 400 000 kertaa. HOIDON PAINOPISTETTÄ PITÄISI SIIRTÄÄ ENNALTAEHKÄISYYN. Soittoja tulee vuodessa yli 400 000, joista 90 000 pystymme nyt vastaamaan. On muun muassa ihmissuhdeongelmia, yleistä pahaa oloa, näköalattomuutta, itsetuhoisuutta, taloudellisia ongelmia. Soitot ovat kaksinkertaistuneet viimeisen viiden vuoden aikana. Tarjoamme kriisiauttamista myös kasvokkain, verkossa, ryhmissä ja ylläpidämme itsemurhien ehkäisykeskusta. KriiMielenterveys leikkuriin Sote-järjestöjen työn vaikeuttaminen on hallituksen ikioma arvovalinta. Vuosille 2026 ja 2027 sotejärjestöille aiotut leikkaukset ovat moninkertaisia. Sosiaalija terveysjärjestöt tekevät ongelmia ehkäisevää ja hyvinvointia vahvistavaa työtä. Kaikenlaiset ja kaiken ikäiset ihmiset erilaisissa elämäntilanteissa. Sote-järjestöjen valtionavustuksia leikataan kolmannes vuoteen 2027 mennessä. 11 Demokraatti sipuhelin on vain yksi asia, mitä teemme. On. Hallitus leikkaa teiltä ensi vuonna yli 450 000 euroa valtionavustuksia. Yhteiskunnassamme on paljon kuormittavia tekijöitä. Onko avustuksista päättäminen politisoitunut. Miksi Suomessa on näin suuri tarve kriisipuhelimen kaltaiselle palvelulle. Avustusleikkausten kohdentamiset linjattiin hallituspuolueiden kesken osana budjettivalmistelua. Mitä se merkitsee. Maailmassa on käynnissä isoja muutoksia, isompia kuin arjessa tulee ajatelleeksi. Keskusteluapu tukee vaikeassa tilanteessa ja helpottaa pahaa oloa. Lisäksi teemme hyvinvointia ja mielenterveyttä vahvistavaa työtä muun muassa kouluissa, työelämässä, harrastusympäristöissä ja ikäihmisten verkostoissa. Lokki näkee kauas ja on energinen, pärjäävä, mahdollisuuksiin tarttuva eikä pelkää käyttää ääntään. Mikä meno, Sari Aalto-Matturi, 127vuotiaan Mieli ry:n toiminnanjohtaja. Hetken aikaa säästetään, mutta sitten tuleekin isoja kustannuksia. Ketkä soittavat kriisipuhelimeen. Teksti Nora Vilva Kuva Nora Vilva ja iStock Hyvinvointi-indikaattorit ovat menneet huonompaan suuntaan kaikissa väestöryhmissä, mutta etenkin nuorten ja nuorten aikuisten kohdalla. Voimaeläimesi on lokki, miksi juuri se. Perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito ovat kuormittuneet, joten painopistettä pitäisi siirtää ennaltaehkäisyyn. Teemme kaikkemme, että kriisipuhelin pysyy jatkossakin ympärivuorokautisena, aina auki olevana palveluna. Vähän huolestunut, mutta energisesti, ei lamauttavasti
Hiilamo laskee tämän maksavan ve ronmaksajille miljardeja. Sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo nosti velkapelottelun jälleen kes kusteluun Ylen kolumnissaan. Moni laskee – toisin kuin VM – hävittä jähankinnat ja Ukrainaavun valtiontalou den väliaikaisiksi menoeriksi. Ja listaa syitä, joiden perusteella suuri syy Suomen velkaantumiseen on velanhoitaja itse eli valtio ja osin VM – ei vain edellisen halli tuksen velanotto, kuten Orpon hallitus on selittänyt. V elkaantuminen oli eduskun tavaalien suuri teema. Velka on perkeleestä ALIJÄÄMÄLLÄ PELOTTELU ON OSA ORPON HALLITUKSEN TYÖKALUPAKKIA. Kiema sinänsä pitää komission talous ennusteissaan käyttämiä tulevan velan las kentatapoja aikaisempia parempina, mutta näkee niiden myötä myös vaarana, että ta loudenhoito siirtyy nykyistä enemmän de mokraattisesti valituilta poliitikoilta tek nokraateille. OSA VALTION epäonnistunutta velanhal lintastrategiaa oli Valtiokonttorin päätös muuttaa kiinteäkorkoiset, osin negatiivi sella korolla olleet lainat vaihtuvakorkoi siksi. Ilkka Kiema arvioi VM:n näkemyk siä yleensäkin synkänpuoleisiksi. Hän syyttää niin poliitikkoja kuin myös valtiovarain ministeriötä (VM) liiallisesta velalla pe lottelusta ja velkapolitikoinnista. Samalla kannattaa miettiä, miten Suomen ennätysvelka on kaan syntynyt. Hän patistaa Ylen jutussa päättäjiä roh keammin haastamaan valtiovarainminis teriötä pelkäämättä sen vastajyrähdystä. Lahtisen, expääministeri Juha Sipilän (kesk.) talouspoliittisen erityisavusta jan, mielestä poliitikot menevät virheiden pelossa liian helposti VM:n lukujen taakse. Hallitus ja VM ovat onnistuneet suomalaisten velkapelottelussa – ja velkatilanteen pahentamisessa. Kiema näkee jul kisen talouden epätasapainon, todellisen tai kuvitellun, perusteena veronkorotuk sille. ”Hiilamon velkamokalistalla”, velan las kentatavan muutoksissa, ovat mukana myös julkisen velan tilastointitavan muu tos eli Asumisen rahoitus ja kehittämiskes kuksen takaamien korkotukilainojen (Ara velka) mukaanotto velkalaskelmiin, komis sion velkasuhdetta koskeviin ennusteisiin vaikuttava eläkerahastojen ylijäämän las kutavan muutos ja hävittäjähankintojen ja Ukrainaavun kirjaaminen tilinpitoon py syvinä rakenteellisen alijäämän lähteinä. 12 Demokraatti Heikki Sihto heikki.sihto@demokraatti.fi Kirjoittaja on Demokraatin toimituspäällikkö. Edellä listatuista Aravelan laskutavan ar vioidaan kasvattavan lähivuosina Suomen velkasuhdetta noin 6–7 prosentti yksikköä. analyysi de_07112024_12.indd 12 de_07112024_12.indd 12 29.10.2024 14.11 29.10.2024 14.11. ”Synk kyyttä” edustaa etenkin sopeutusten aika taulu eli VM:n jo kuluvalle vaalikaudelle ehdottamat miljardien säästöt. Hän pitää ilmeisenä, että alijäämällä pelottelu on osa myös nykyisen hallituksen työkalupakkia. YLEN HAASTATTELEMAT Pellervon talous tutkimuksen toimitusjohtaja Markus Lahtinen ja tutkimuslaitos Laboren tut kimusohjaaja Ilkka Kiema ovat Hiilamon VMkritiikistä osin samaa mieltä. Suo malaisäänestäjään uppoaa helposti talouskurjuudella pelottelu, mutta onko tässä jo menty liian pitkälle. Kiema pohtii Demokraatin haastatte lussa, muuttuuko velalla pelottelu myös ki reämmäksi verotukseksi. Tämän päätöksen ”syypää” on tosin Tilasto keskus, ei valtiovarainministeriö
3 2 1 -1 -2 -3 -4 % Bruttokansantuotteen kasvu vuodessa (%) -1,1% -1,3% -1,4% 0,6% -2,0% % -1,0 % 2,5 % -3,7 % 0,8 % SUOMI RUOTSI SAKSA TANSKA EU Korona 2019 (Q4)–2020 (Q4) Orpon hallitus 2023 (Q2)–2024 (Q2) ! Suomen talouskasvu oli nykyistä pirteämpää jopa toisen maailman sodan sota vuosina. 13 Demokraatti D EM O G RA A FI Suomi matelee, muut kasvavat Korona iski kovaa talouteen. Luvun odotetaan vielä kasvavan. NOUSUSSA LASKUSSA Lähde: Verianin puoluebarometri Lähde: Tilastokeskus Arvostamme suomalaista työtä. Suuri osa muista maista on saanut sen jälkeen taloutensa kasvuun, mutta Suomi ma telee edelleen bruttokansan tuotteella mitattuna miinusluokassa. Lehden paperi ja painotyö on 100 % suomalaista. G ra fii kk a: A rja Jo ki ah o / Lä hd e: Eu ro st at , Et la SDP Puolueista suomalaiset suhtautuvat myönteisimmin SDP:hen. de_07112024_13.indd 13 de_07112024_13.indd 13 29.10.2024 14.38 29.10.2024 14.38. Työllisyys 15–74-vuotiaiden työttömien määrä kasvoi vuoden aikana 30 000:lla
Teksti Heikki Sihto / Kuvitus Arja Jokiaho OHO, PIELEEN MENI de_07112024_14.indd 14 de_07112024_14.indd 14 30.10.2024 10.41 30.10.2024 10.41. Se ei ole toteutunut, vaikka ylioptimismille on perusteluja. 14 Demokraatti ILMIÖ Talousennusteet ovat jo pitkään luvanneet kasvua Suomeen
15 Demokraatti de_07112024_14.indd 15 de_07112024_14.indd 15 30.10.2024 10.41 30.10.2024 10.41. 15 Demokraatti ENNUSTEET LIIOITTELIVAT SEURAAVAN VUODEN KASVUA KESKI MÄÄRIN 1,2 PROSENTTI YKSIKÖLLÄ
Kyyrösen mukaan valtiovarainministeriö ennusti seuraavan vuoden talouskasvua täsmällisimmin: ministeriön ennusteet liioittelivat kasvua keskimäärin 0,8 prosenttiyksiköllä. Tämä viisaus koskee myös talousennusteita. Paasi muistuttaa talouden syklisyydestä. – Jos taloudessa on pitkään mennyt huonosti, alkavat ennusteet jossain vaiheessa jo odottaa käännettä. Talous on niin monen tekijän summa. Mukana on niin julkisia instituutioita, ajatuspajoja kuin liikepankkejakin. Hän listaa Suomen ”sokeiksi” muiden muassa koko maailmaa koetelleen korona-kriisin, energian hinnan nousun ja Venäjä-sanktiot. – Viime vuosina taloudessa on ollut negatiivisia yllätyksiä, oikeita sokkeja. Hänen selvityksensä mukaan ennusteet tulevasta talouskasvusta ovat säännönmukaisesti ylioptimistisia. Määttänen painottaa heti haastattelun alussa, että ei tee itse talousennusteita, eli hänellä ei ole syytä puolustella talousennusteita tai niiden tekijöitä. Paasi jakaa mielikuvan liian positiivisista ennusteista mutta painottaa samalla, että ei ole asiaa sen tarkemmin tutkinut. Ennen nykyistä tehtäväänsä Paasi toimi pitkään rahoitusalan ammattilaisena. 16 Demokraatti D-ILMIÖ J os jotain pystyy ennustamaan, niin se ei ole enää ennustamista. Hän pitää ymmärrettävänä, että pitkään kestäneen laskusuhdanteen aika na talousennusteisiin alkaa hiipiä osin katteetontakin optimismia. JÄLKEENPÄIN TARKASTELTUNA ENNUSTEIDEN ONKIN PITÄNYT OLLA YLIOPTIMISTISIA. Kun tulkitaan paljon lukuja, on se tavallaan kuin taiteen harjoittamista. Kyyrösen mukaan jo tämän kokoinen ennustevirhe vinouttaa julkista talouspoliittista keskustelua niin, että julkisten menojen leikkaaminen voi vaikuttaa perustellummalta ja finanssipoliittinen elvytys vähemmän tarpeelliselta. Noilla ajanjaksoilla todellinen talouskasvu oli keskimäärin 1,0 prosenttia vuodessa. Mukana olivat valtiovarainministeriö, Suomen pankki, Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA), Pellervon taloustutkimus (PTT), Labore, Osuuspankki, Danske Bank, Nordea, Aktia ja LähiTapiola. PROFESSORI Niku Määttänen antaa synninpäästön talousennusteiden laatijoille. Siihen saakka metsäteollisuus osti Venäjältä noin kymmenesosan kaikesta käyttämästään puusta. Tämä ei ole eksaktia tiedettä, kansanedustaja Martin Paasi (kok.) sanoo. Tämä vaikeuttaa niiden kriittistä tarkastelua. Ne ovat sen tyyppisiä, joita taloustieteilijät eivät pysty arvioimaan, eikä niiden kuulukaan olla seuraavan vuoden talouskasvua koskevissa ennusteissa mukana, Niku Määttänen toteaa. Poikkeus on Suomen pankki, joka on julkaissut 89-sivuisen ”ohjekirjan” ennustemallistaan. Ennusteet liioittelivat seuraavan vuoden kasvua keskimäärin 1,2 prosenttiyksiköllä vuosina 2018–2019 ja 2021– 2023. Kaikkia olennaisia muuttujia ei löydy yhdeltäkään työpöydältä. – Taloustiede on siitä hankalaa, että siinä kaikki arvailevat, varsinkin kun puhutaan ennustamisesta. Kyyrönen pitää ongelmallisena, että ennusteissa ei selvitetä mallien sisältämiä oletuksia. SOSTEN PÄÄEKONOMISTI Otto Kyyrönen on vertaillut suomalaisten talousennusteiden osuvuutta. Näistä viimeiseen liittyy venäläisen puun tuonnin loppuminen vuoden 2022 lopulla. Kyyrösen selvityksessä oli kymmenen ennusteita laativaa instituutiota. Määttänen on makrotaloustieteen professori Helsingin yliopistossa ja Helsinki GSE:ssä sekä talouspolitiikan arvioin tineuvoston puheenjohtaja. de_07112024_14.indd 16 de_07112024_14.indd 16 30.10.2024 10.41 30.10.2024 10.41. Toisiksi parhaiten pärjäsivät Suomen Pankki, ETLA, Nordea ja Osuuspankki
– Sellaiseksi ehkä voisi laskea työperäisen maahanmuuton suotuisan kehityksen, mutta senkin vaikutus näkyy vasta asteittain. Paasi myöntää politiikassa joskus suhtauduttavan taloustieteilijöitä vapaammin eksakteihin lukuihin. – Eivät ennusteet nappia painamalla synny, vaikka niiden taustalla on erilaisia malleja. Eli eipä sekään kovin suurta positiivista yllätystä tee yksittäisen vuoden bkt:hen, Määttänen sanoo. Globaalin talouden ennusteissa nojataan enemmän muun muassa Kansainvälisen valuuttarahaston tai OECD:n arvioihin. Ne ovat pitkälti samansuuntaisia, mutta eroja niistäkin löytyy. Määttäsen mielestä on vaikea keksiä sellaista myönteistä sokkia, joka olisi voinut vaikuttaa talousennusteisiin. – Jälkeenpäin tarkasteltuna ennusteiden onkin pitänyt olla ylioptimistisia. Sama tilanne on bisneksessä. Niistä ei käsittääkseni ole löytynyt systemaattista virhettä. – Ennusteet, joissa kasvuprosentit ovat kymmenesosan tarkkuudella, näyttävät muuten vähän koomisilta. Tämä koskee etenkin Suomen ennusteita. Määttänen ei ole havainnut, että esimerkiksi valtiovarainministeriön ennusteilla olisi yritetty vaikuttaa poliittisiin päätöksiin tai muutenkaan tehdä politiikkaa. – Suomen malli on siinä mielessä poikkeuksellinen, että talousarvioesitysten taustalla oleva, EU:n määrittelemä riippumaton ennuste tehdään VM:n sisällä. Määttänen sanoo, että talousennusteissa kannattaa kiinnittää huomiota niiden perusteluihin ja siihen, että hyvissä ennusteissa käsitellään myös ennusteisiin liittyvää epävarmuutta. Esitysten voi kuitenkin sanoa olleen keskimäärin kohdallaan. Niku Määttänen muistuttaa, että talousennusteiden takana on aina ihmisiä, joiden erilaisista näkemyksistä ja painotuksista syntyy ennusteisiin eroja. MARTIN PAASI muistuttaa, että eniten julkisuutta saavissa Suomen pankin ja valtiovarainministeriön tekemissä talousennusteissa on myös kyse ennustamisesta. de_07112024_14.indd 17 de_07112024_14.indd 17 30.10.2024 10.41 30.10.2024 10.41. Muuten kyseessä olisi systemaattinen virhe. Siksi ne usein eroavat jonkin verran toisistaan. Hänen mielestään silloin pitäisi oikeas ti olla huolissaan, jos negatiivisten sokkien sarjan jälkeen talousennusteet olisivat osuneet kohdalleen. SUOMESSA PIDETÄÄN virallisimpina ja painoarvoltaan painavimpina Suomen pankin ja valtiovarainministeriön talousennusteita. KUN TULKITAAN PALJON LUKUJA, SE ON TAVALLAAN KUIN TAITEEN HARJOITTAMISTA. ENNUSTEITA LAATIVAT virkamiehet ja ekonomistit saavat Määttäseltä hyvän arvosanan, vaikka arviot eivät aina pitäisikään paikkaansa. – Talousasioissa voi hyvin kysyä, haluaako poliitikko aina vilpittömästi ymmärtää, missä maailma menee vai haluaako hän tietoisesti hyödyntää tutkimusta omien tarkoitusperiensä ajamiseksi. Epävarmuuksien esiin tuominen antaisi Määttäsen mielestä myös realistisemman kuvan ennusteiden tavanomaisesta tarkkuudesta. Niissä käytetään paljon harkinnanvaraa alkaen kuluttajien käyttäytymisestä, hallituksen finanssipolitiikasta tai aikaisempien poliittisten päätösten käyttöönotosta. Hän muistuttaa, että Valtiontalouden tarkastusvirasto VTV valvoo VM:n ennusteiden luotettavuutta. Taloustiede on erittäin subjektiivista, vaikka samalla se on äärim mäisen matemaattista ja nojautuu taloustilastotieteeseen. Helposti annetaan painoarvoa tutkimukselle, joka tukee omia näkemyksiä. 17 Demokraatti Määttänen kääntääkin ennusteiden osumatarkkuuden tarkastelun toisin päin. – Ei taida löytyä kahta kansantaloustieteilijää, jotka olisivat keskenään aina samaa mieltä. Sen nykyistä selkeämpi kuvaus helpottaisi ennusteiden vertaamista toisiinsa. – Itse näen, että kun puhutaan talousennusteista, virkamiehillä sekä Suomen pankin ja jopa liikepankkien ekonomisteilla on niissä vähiten omaa lehmää ojassa
MIKÄ OLISI Määttäsen oma lähivuosien talousennuste, optimistinen vai negatiivinen. Tämä voi kuulostaa ehkä hassulta, mutta kyllä tässä on takana aika vahva logiikka, Määttänen vakuuttaa. – Itse näen lyhyellä ajalla pienen pompun parempaan, mutta se on vain osa talouden syklisyyttä. Subjektiivinen käsitykseni on, että Suomen talous on hyytymässä. Määttänen huokaisee ja toteaa, että onnekseen ei tee työssään ennusteita. Mutta samanlainen korrelaatio tutkimustulosten ja taustayhteisöjen välillä löytyy varmastikin kaikissa ennusteissa, jotka ovat liike-elämän, poliittisen toimijan tai vaikka ammattiyhdistysliikkeen rahoittamia, Paasi sanoo. – Tämä ennuste on yhtä arvokas kuin 8-vuotiaan tyttäreni, Paasi aloittaa. Määttäsen ennuste on optimistinen. En ole kovin tarkkaan seurannut asuntomarkkinaennusteita, mutta uskoisin, että esimerkiksi kiinteistönvälittäjät ovat yrittäneet vedättää ja saada kauppaa liikkeelle ylioptimistisilla talousennusteilla. – Toki verot voivat kiristyä jonkin verran, mutta ei julkisen talouden tasapainottaminen kuitenkaan edellytä keskiluokalta mitään kovin dramaattista elintason laskua. Entä mihin suuntaan Martin Paasi näkee Suomen talouden kehittyvän. Nyt talouskeskustelusta voi saada käsityksen, että keskiluokalla olisi edessä massiivisia veronkorotuksia ja elintason lasku. Kuin juna, joka on kulkenut 80 kilometriä tunnissa, mutta nyt virta on loppunut ja juna enää rullailee omalla painollaan. Hän pelkää, että nyt käytävä talouskeskustelu keskittyy liikaa julkisen talouden hankalaan tilanteeseen. Tämä tuo sellaisen perässähiihtäjän edun, on helpompaa nostaa tuottavuutta, kun on jäljessä muista. – Olemme jääneet jälkeen vertailumaiden tuottavuudesta. Hän sanoo Suomen olevan vain ”minitaantumassa”, vaikka työllisyys on heikentynyt etenkin rakentamisessa. – Suomen pitäisi luoda nahkansa ja keksiä, millä luodaan kasvua seuraavat 50 vuotta. Vaikka julistautumalla halvan ja uusiutuvan energian tyyssijaksi. Huoleni liittyy siihen, että Suomen talouden tuottavuus ja bkt eivät ole vuosiin kasvaneet. Kasvubuumia ei ole mielestäni näkyvissä. Määttänen pitää kuluttajien huonoa uskoa talouteen tällä hetkellä todellisena ongelmana. Määttänen toppuuttelee pelkoja. Etenkin talouden madellessa ja viennin hiipuessa tarvittaisiin kansalaisten kulutusta, joka pitäisi yhteiskunnan rattaat liikkeessä. KULUTTAJIEN OHJAAMINEN ENNUSTEILLA EI VAIKUTA USKOTTAVALTA AINAKAAN PITEMPI AIKAISESTI ED ITKILPAILU 2023 Vuoden yleisömedia VOITTAJA de_07112024_14.indd 18 de_07112024_14.indd 18 30.10.2024 10.41 30.10.2024 10.41. Samalla hän pitää vastuullisena varoittaa julkista taloutta koskevien ratkaisujen lykkäämisestä. TALOUSENNUSTEILLA ON tavalliselle kuluttajalle merkittävä psykologinen vaikutus. – Kuluttajien ohjaaminen ennusteilla ei vaikuta uskottavalta ainakaan pitempiaikaisesti. Joko on aihetta optimismille. Määttänen ei kuitenkaan pidä mielekkäänä tai uskottavana, että talousennusteilla voisi merkittävästi vaikuttaa kuluttajien käyttäytymiseen. Lähihistoria on ollut niin heikko, että kohta voi olettaa tilanteen paranevan. 18 Demokraatti D-ILMIÖ – Kaupan tai vaikkapa pörssin ennusteilla on tarvetta pönkittää omaa markkinaa. Olen enemmän huolissani yksittäisten, jo valmiiksi huonossa asemassa olevien ihmisten tilanteesta, kun yhteiskunnan on jo nyt osin vaikea pitää kiinni palvelulupauksestaan. Niku Määttänen kertoo selvityksistä, joiden mukaan kuluttajat reagoivat talousennusteisiin ja jopa siihen, että onko bkt:n kasvu aavistuksen plussalla vaiko miinuksella. Hän sanoo olevansa siinä mielessä Laboren johtajan Mika Malirannan kanssa samoilla linjoilla, että Suomeen on osunut paljon ikäviä yllätyksiä. Välillä niistä jää epäselväksi, mihin analyysi pohjautuu. Hän ei näe, että tässä kohtaa keskiluokka joutuisi valtavasti kärsimään. Kuluttaja voi nähdä tilanteen liiankin synkkänä ja varautuu tähän säästämällä. Määttänen pitää vaikeana muotoilla huoli julkisen talouden kestävyydestä niin, että siinä ei liioiteltaisi yksittäisten ihmisten tilannetta
ED ITKILPAILU 2023 Vuoden yleisömedia VOITTAJA de_07112024_14.indd 19 de_07112024_14.indd 19 30.10.2024 10.41 30.10.2024 10.41
20 Demokraatti EU:N KUMPPANIMAAT Pallo hallussa de_07112024_20.indd 20 de_07112024_20.indd 20 29.10.2024 12.57 29.10.2024 12.57
Siihen on kuulunut Saharan eteläpuolinen Afrikka, lisäksi hän on hoitanut kumppanuuksia Latinalaiseen Amerikkaan, Aasiaan, Karibian ja Tyynenmeren saarivaltioihin ja Grönlantiin. Infrastruktuuri-investointien ohella tarvitaan paljon investointeja inhimilliseen pääomaan. Ovatko EU:n hankkeet liian vaatimattomia verrattuna Kiinan massiivisiin investointeihin. Sen tarjoamat mahdollisuudet ovat houkutelleet etenkin Kiinaa, joka on tehnyt miljardiluokan investointeja muun muassa moottoriteihin ja lentokenttään. Hän on toiminut viiden vuoden ajan EU:n kansainvälisistä kumppanuuksista vastaavana komissaarina. Urpilainen toivoo, että Eurooppa tiivistäisi entisestään joukkueajattelua. AFRIKKA ON kasvava manner, jonka väestö on nuorta ja elinvoimaista. Kumppanuusprojektien tarkoituksena on kouluttaa nuoria, luoda työpaikkoja, tukea terveydenhuoltoa ja vahvistaa hyvää hallintoa. Edellisenä päivänä vierailtiin rokotetehtaalla. Hänen vastuullaan on ollut 126 maata. Euroopan unionilla on lukuisia yhteistyöhankkeita 18 miljoonan asukkaan Senegalissa. Viiden vuoden pesti alkaa olla lopuillaan. – Kiinan tarjous meidän kumppanimaille on ollut juuri mittavien ja näyttävien infrastruktuurihankkeiden lainoittaminen. Tuodaan mukaan eurooppalaisia yrityksiä osaksi meidän joukkuetta, ja siten synnytetään uusia työpaikkoja. Hän tarkoittaa sillä, että EU-jäsenmaiden, komission ja eri rahoituslaitosten täytyisi pelata samaan suuntaan ja maaliin, jotta Eurooppa pärjäisi paremmin geopoliittisessa kilpailussa. – Kun katsotaan koko maanosaa ja lasketaan jäsenmaat, komissio ja meidän rahoituslaitokset yhteensä, niin Eurooppa on edelleen suurin investoija Afrikassa. de_07112024_20.indd 21 de_07112024_20.indd 21 29.10.2024 12.57 29.10.2024 12.57. ja koko muun delegaation pitäisi olla jo toisaalla. EU:n geopoliittinen strategia on toisenlainen kuin Kiinalla. Dakarin liikenne on kaoottista ja delegaation aikataulut venyvät, kun liikutaan paikasta toiseen. Kumppanimaat, kuten Senegal, eivät halua olla avun kohteita, vaan itse toimijoita, hän sanoo. 21 Demokraatti Komissaarin tempo on kiihkeä. Koska olen poliitikko luonteeltani, ja politiikkaan tullaan muuttamaan asioita, niin on palkitsevaa, että on pystynyt viidessä vuodessa tekemään sellaisia muutoksia, jotka jäävät toivottavasti pysyviksi toimintatavoiksi. Satunnaisten näyttävien investointien sijaan komissio tekee ympäri maailmaa lukemattomia projekteja, jotka vahvistavat demokratiaa, ihmisoikeuksia, oikeusvaltioperiaatetta ja terveyttä. Olemme suurin kauppakumppani ja kehitysavun antaja, Urpilainen vastaa. – Vähän hengästyttävältä. Tähän liittyy myös paradigman muutos. – Sillä tavalla olemme näkyvämpiä ja tehokkaampia, saamme parempia tuloksia ja olemme parempia kumppaneita. Euroopan täytyy miettiä, kuinka tässä kilpailussa pärjätään ja mitä se pystyy tarjoamaan kumppanimaille. Hyväntuulinen Urpilainen istahtaa hotelli Pullmannin aulan rottinkituoliin haastateltavaksi eikä vilkuile kelloa, vaikka tiedän, että hänen JÄÄN KAIPAAMAAN IHMISIÄ. Teksti ja kuvat Mikko Huotari K eskipäivän aurinko polttaa armottomasti Dakarin laitakaupungilla Senegalissa, lämpötila varjossa on noussut 30 asteeseen. Kun investoidaan esimerkiksi urheilustadioneihin tai rautateihin, niin luodaan mielikuvaa, että Kiina on merkittävä toimija. Komissaari Jutta Urpilainen seuraa, kun massiivisia satamakontteja siirretään kuormauskoneilla. Onhan tässä vauhtia riittänyt, kuten olette varmaan tämän päivän aikana huomanneet, Urpilainen aloittaa vastaamisen naurahtaen. Sinisiin haalareihin pukeutuneet ammattikoulun oppilaat ovat kokoontuneet pihalle antamaan näytöksen Euroopan unionin delegaatiolle. – Olen ollut huolestunut siitä, että monessa EU:n jäsenmaassa, Suomi mukaan lukien, on leikattu niin paljon kehitysyhteistyön määrärahoista. – Ajatuksena on luoda tasavertaisia kumppanuuksia, jotka hyödyttävät molempia osapuolia. Aamulla seurue oli tutustumassa valmisteilla olevaan jätevesipuhdistamoon, tämän jälkeen kiiruhdetaan elokuva-alan oppilaitokseen. Koska pesti on lopuillaan, aloitan urheilutoimittajakysymyksellä: miltä nyt tuntuu. Hetken jo pelkään, että haastattelumahdollisuus jää toteutumatta, mutta ei. – Samaan aikaan on hyvä olo siitä, että on voinut jättää tässä tehtävässä oman kädenjälkensä
Aggressiivinen hyökkäys Ukrainaan tapahtui Urpilaisen komissaarikauden aikana. Lensin tänne Senegaliin Etiopiasta Togon kautta, ja hän saapui minua tapaamaan lentoasemalle, Urpilainen sanoo. Siksi niin moni nuori ajattelee, että ainoa mahdollisuus on pyrkiä Eurooppaan ja ottaa se riski, että hukkuu mereen. Kysyn, onko hän mielestään onnistunut puhumaan Venäjän kasvaneesta geopoliittisesta uhasta Afrikassa. Ensiksi ne, jotka ovat periaatteellisesti äänestäneet Euroopan mukana YK:ssa, tuominneet Venäjän hyökkäyssodan ja näkevät että kyse on kansainvälisen sääntöpohjaisen järjesvanha tuttuni. – Viimeksi eilen juttelin siitä pitkään Togon ulkoministerin kanssa, joka on nuorilla on älylaitteet. Koulutuksen ja työpaikkojen synnyttämisen lisäksi pitää vahvistaa instituutioita, jotta on kyky hoitaa hallintoa ja kerätä veroja. Juttelin juuri Afrikan tartuntatautiviraston johtajan kanssa m-rokon riskistä. – Onhan se hurjan rohkaisevaa, että kun nuoria koulutetaan, niin 86 prosenttia heistä löytää heti työpaikan. Tämän suhteen Afrikassa on kolmenlaisia maita. EU:n kumppanuushankkeet vahvistavat Senegalin kehitystä kestävästi. – Epäsuhta on valtava. 22 Demokraatti EU:N KUMPPANIMAAT Ne ovat myös Euroopan edun mukaista. Euroopan pitää satsata entistä enemmän siihen, että näkemyksemme Ukrainan sodasta tulee esille. Urpilainen ottaa puheeksi ammatillisen koulutuksen keskuksen, jossa aiemmin vierailtiin. Se on ollut kaatamassa bensaa liekkeihin muun muassa Libyan ja Malin levottomuuksissa. de_07112024_20.indd 22 de_07112024_20.indd 22 29.10.2024 12.57 29.10.2024 12.57. Se on kuitenkin erittäin taitava propagandan ja disinformaation levittämisessä. Ymmärrän sen, mutta sen rinnalla on tärkeä investoida näihin kansainvälisiin kumppanuuksiin, koska niin monet turvallisuusuhat ovat globaaleja ja niihin vastaaminen vaatii kansainvälistä yhteistyötä, Urpilainen sanoo. – Venäjä on Afrikassa pääasiassa aseiden toimittaja, ja sen kehityspoliittinen rooli on hyvin pieni. Hän oli hyvin huolissaan, että jos sitä ei saada pysäytettyä Kongon demokraattiseen tasavaltaan ja Ruandaan, niin uhkana on uuden pandemian ainekset. – Eurooppalainen diskurssi pyörii paljon kovan turvallisuuden ja puolustuksen ympärillä. VENÄJÄ ON voimapolitiikalla hämmentänyt monien Afrikan maiden kriisejä. Senegalissa työmarkkinoille tulee joka vuosi yli 300 000 nuorta, mutta syntyy vain 30 000 uutta työpaikkaa. Nuorten kouluttaminen, työpaikkojen synnyttäminen ja virallisen talouden vahvistaminen ovat asioita, joista EU on kiinnostunut, mutta ei välttämättä Kiina tai varsinkaan Venäjä. Guinguinéon terveysasemalla parannetaan terveydenhuollon digitalisaatiota. – Kohtaamme yhdessä ongelmia, kuten ilmastonmuutos, terrorismi, luvaton maahanmuutto ja pandemiat. Tässä ajassa tieto leviää nopeasti, kun afrikkalaisilla Dakarissa ammattioppilaitos kouluttaa satama-ajoneuvojen kuljettajia
Globaalin etelän väkimäärä on kuitenkin se, joka kasvaa. On aika kysyä vakiokysymykset. – Olemme yrittäneet kertoa viestiä, miksi asia on meille tärkeä. Miehelläni on siellä vielä muutama kuukausi töitä ja lapset ovat koulussa. Ja kolmanneksi on yksittäisiä valtioita, jotka ymmärtävät Venäjän toiminnan. Joal Fadiouth -laguunin yhteisöravintola luo työpaikkoja paikallisille naisille, jotka ovat saaneet koulutusta kestävistä kalastuskäytännöistä. URPILAISEN KOMISSAARIPESTI alkaa siis olla lopuillaan. Eli kritisoidaan sitä, että Afrikalla ei ole YK:n turvallisuusneuvostossa edustusta tai että kansainvälisessä finanssiarkkitehtuurissa globaalin etelän edustus on hyvin vaatimaton ja epäsuhtainen. – On monia vaihtoehtoja, mutta en ole vielä päättänyt. On kuitenkin oletettavaa, että viesti Venäjän uhasta on mennyt perille ainakin jossain määrin, koska Ukrainan sodan alkamisen jälkeen Venäjän asemyynti on laskenut ja se on menettämässä asemansa maailman toiseksi suurimpana aseviejänä Ranskalle. Mitä et jää kaipaamaan. – Juuri nyt ehkä matkustamista. Kyse ei ole pelkästään Ukrainan suvereniteetin puolustamisesta, mutta myös kansainvälisen järjestelmän puolustamisesta, Urpilainen sanoo. Ja monet sanovat, että kyllä meidän polut vielä jossain kohtaavat. – Ihmisiä. Palaan myöhemmin siihen, mitä elämä tuo seuraavaksi tullessaan. Toiseksi on maat, jotka eivät ota kantaa ja pitävät sotaa idän ja lännen välisenä taisteluna. Komissaarina toimiminen on etuoikeus, kun saa tehdä työtä, jolla oikeasti vaikutetaan ihmisten elämään. Onneksi tänä päivänä yhteyttä voi pitää monella tavalla jatkossakin. 23 Demokraatti telmän puolustamisesta. Entä mitä aiot tehdä seuraavaksi. Matkan varrella on syntynyt paljon ystävyyssuhteita. Niissä maissa johtajilla saattaa olla läheisiä suhteita entiseen Neuvostoliittoon, tai Neuvostoliitto on aikoinaan ollut tukemassa näiden maiden itsenäisyystaistelua. – Joissakin Afrikan maissa on myös sellaisia ääniä, että järjestelmä ei ole puolustamisen arvoinen. Mutta ehkä taas jossain vaiheessa matkustaminenkin taas kiinnostaa. Mitä jäät kaipaamaan tästä työstä. Kun kaksi päivää sitten lähdin reissuun, tyttäreni kysyi, että äiti montako matkaa sulla on vielä jäljellä. KUMPPANI MAAT HALUAVAT OLLA ITSE TOIMIJOITA. Perheemme on palaamassa Brysselistä Suomeen, mutta tarkka ajankohta ei ole vielä selvillä. EU on mukana TEFESS-hankkeessa, jonka tavoitteena on parantaa ilmastonmuutoksesta kärsivien rannikkoväestön elinoloja kestävästi. de_07112024_20.indd 23 de_07112024_20.indd 23 29.10.2024 12.57 29.10.2024 12.57
Tuppurainen muistuttaa, että tasa-arvotyö ei etene suinkaan kuin luotijuna suoraviivaisesti kohti määränpäätä, joka on tasa-arvoinen feministinen yhteiskunta. Teksti Marja Luumi / Kuvat Nora Vilva K ansanedustaja, SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Tytti Tuppurainen jättää marraskuussa Demarinaisten vetämisen kymmenen vuoden jälkeen selvästikin haikein mielin. Nykyisessä roolissaan eduskuntaryhmän puheenjohtajana Tuppuraisella kun on mahdollisuus nostaa tasa-arvoon liittyviä kysymyksiä esille. Nyt on aika tarjota jollekin muulle tilaisuus kasvaa tässä liitossa ja puhua sen äänellä, hän korostaa. Naisliiton rooliin mahtuu paljon. Yksi keskeinen kysymys niissä oli aborttioikeus, saako nainen päättää itse omasta kehostaan. Hän näkee, että sosialidemokraattisen naisliiton merkitys on vain vahvistunut. – Se on pikemminkin kehä, jossa on nousunsa ja laskunsa. Haastattelua tehtäessä Yhdysvaltain presidentinvaalit olivat vielä käymättä. – Minun mielestäni nainen, joka ei ole oikeutettu päättämään omasta lisääntymisestään, raskaudestaan ja synnytyksestään, ei koskaan voi olla vapaa, Tuppurainen sanoo. Tasa-arvon takatalvi ei välttämättä tarkoita ikuista viimaa ja pimeyttä. Omat tulot, joilla myös pystyy elämään, eivät ole Suomessakaan enää itsestäänselvyys. Siitä pitää huolen Orpon-Purran hallituksen esitys vientivetoisesta työmarkkinamallista, jonka SDP on nimennyt palkkakuoppalaiksi. – SDP on feministinen puolue ja naisliitto osana puoluetta on taho, joka tarjoaa inspiraatiota ja uusia aloitteita. – Tämä on tyrmistyttävää, kun kyse ei ole suinkaan Taleban-Afganistanista vaan monella mittarilla maailman mahtavimmasta maasta, Yhdysvalloista, Tuppurainen huomauttaa. Laulun sanoja ei Tuppuraisen mukaan pidä ottaa kirjaimellisesti. Siitä ei ole kyse. MAAILMALTAKIN KIIRII hälyttäviä naisten asemaa heikentäviä ajatuksia, Tuppurainen pohtii eduskunnassa Tulevaisuus-patsaan äärellä. Tuppurainen on puhunut tasa-arvon takatalvesta, joka uhkaa olla hyytävä – kiitos Orpon-Purran hallituksen. Tässäkin kysymyksessä Demarinaisilla ja Euroopan sosialidemokraattisella naisliikkeellä on vahtimista. MARILYN MONROE lauloi aikoinaan, kuinka timantit ovat naisen parhaita ystäviä. Se toimii myös tasa-arvotyön asiantuntijana – tätä roolia on pyritty viimeisen kymmenen vuoden aikana vahvistamaan, Tuppurainen kertoo. – En ole millään tavalla leipiintynyt, turhautunut tai väsynyt. 24 Demokraatti DEMARINAISET Naiset, valppaina! Naisen oikeus hallita omaa kehoaan, oikeus omiin rahoihin, omaan työhön ja vapaa-aikaan ovat uhattuina. Myös Suomessa on äänekkäitä abortin vastustajia. Tällaiset ajatukset ovat läikkyneet myös Eurooppaan, jossa ”minitrumpistit” Unkarin Viktor Orbán ja hänen hengenheimolaisensa haluavat miehille valtaa kontrolloida naisten itsemääräämisoikeutta. de_07112024_24.indd 24 de_07112024_24.indd 24 30.10.2024 9.29 30.10.2024 9.29. Naisviha ja feminismin vastaisuus kasvavat maailmalla ja sen lonkerot ulottuvat Suomeenkin. – Laulun viesti on, että naisella on oikeus varallisuuteen, omiin rahoihin, joilla hän voi tehdä omia ratkai sujaan. SUOMALAISEN KÖYHYYDEN KASVOT OVAT IKÄÄNTYNEEN NAISEN KASVOT
25 Demokraatti de_07112024_24.indd 25 de_07112024_24.indd 25 30.10.2024 9.29 30.10.2024 9.29
– Olemme niin pitkän linjan toimija, että olemme moneen kertaan lunastaneet paikkamme ja uskottavuutemme suomalaisessa yhteiskunnassa. – Porvarillinen hegemoniahan pyrkii kaikin tavoin murtamaan luottamusta julkisiin sote-palveluihin. Meillä tulee olemaan pienituloisuuden takia pienellä eläkkeellä kituuttavia naisia. DEMARINAISET TÄYTTÄÄ ensi vuonna kunnioitettavat 125 vuotta, ja työ tasa-arvon hyväksi jatkuu, koska sen on jatkuttava. Naisvaltaisten alojen on yhä turhempaa odottaa tukea työtaisteluilleen vahvoilta vientialojen liitoilta, kun hallitus rajoitti jo niin sanottuja myötätuntolakkoja. – Esimerkiksi Afrikassa Suomen tuella tarjotaan seksuaalija lisääntymisterveyspalveluita rasistisista lähtökohdista: älkää lisääntykö. Suomi on listattu EU:n toiseksi vaarallisimmaksi maaksi naisille, ja suurin syy siihen on lähisuhdeväkivalta. – Meillä on Euroopan sukupuolen mukaan jakaantuneimmat työmarkkinat lähtien koulutukseen hakeutumisesta. Tämä on järkyttävää hyvinvointiyhteiskunnassa, sillä Suomella olisi varaa laittaa tämäkin asia kuntoon, Tuppurainen painottaa. – Mutta tämä ei juurikaan oikeistopopulisteja kiinnosta. Vastenmielisenä hän pitää myös sitä, miten Suomen hallituksen perussuomalaiset ministerit kokoomuksen, KD:n ja RKP:n tuella edistävät niin sanotusti naisten ja tyttöjen oikeuksia. Tämä on liksakysymys, jos vientialojen ulkopuolisia aloja estetään saamasta itselleen parempia palkkoja sitomalla valtakunnansovittelijan kädet. Tosiasiassa heidän paikkansa pitäisi näiden kommentoijien mielestä olla kotona hoitamassa ensin pieniä lapsia ja sen jälkeen hoivaamassa iäkkäitä läheisiään. – Tasa-arvoinen yhteiskunta ei ole mitään utopiaa, vaan se perustuu pohjoismaisen hyvinvointivaltion malliin. Hyvinvointivaltio on naisen paras ystävä, Tuppurainen huomauttaa viitaten siihen, että julkiset palvelut ovat antaneet naisillekin mahdollisuuden käydä töissä kodin ulkopuolella ja luoda omaa uraa. Tuppuraisen mielestä siinäkin on paljon tehtävissä. Tuppurainen pitää sitä järkyttävänä. – Hallitus näyttää kaikella tapaa kaapin paikkaa naisille. de_07112024_24.indd 26 de_07112024_24.indd 26 30.10.2024 9.29 30.10.2024 9.29. Jos neuvolaan tulee puhelu ongelmista kotona, pitää syntyä heti joku reaktio. Monessa muussa maassa syntyminen tytöksi on epäonnen arpa. – Poliisilla pitää olla resursseja ottaa vakavasti kotihälytykset. Uusia haasteitakin on. Tässäkin on meillä tehtävää. Terveydenhuollossa on oltava aikaa tunnistaa esimerkiksi ruhjeiden alkuperä. Äärimmäisten ilmiöiden äärellä pitää olla erityisen valppaana, väistyvä puheenjohtaja muistuttaa. – Yhä useammin kuulee näkemyksiä, ettei ”naisten töistä” kuulukaan maksaa palkkaa tämän enempää – naisethan tekevät työtä kutsumuksesta. 26 Demokraatti DEMARINAISET – Se on kaikessa julkeudessaan pyrkimys estää ennen kaikkea naisvaltaisia julkisia aloja ikinä korjaamasta palkkojen jälkeenjääneisyyttä, Tuppurainen sanoo. Naisen keskimääräinen euro oli viime vuonna noin 83 senttiä. Palkkaeron suuruus miesten ja naisten välillä kertautuu sitten eläkkeissä. NAISIIN KOHDISTUVA väkivalta on edelleen vakava ongelma. Tällä hetkellä suurin huoli on julkisten sosiaalija terveyspalveluiden tulevaisuudesta. – Suomessakin on piilevää äärimmäistä naisvihaa, jota jotkut poliittisesti aktiiviset tahot jossain määrin myös ruok kivat. Tasa-arvoinen, feministinen yhteiskunta pitää perheväkivaltaa yhtä vakavana ongelmana kuin kaduilla tapahtuvaa jengiväkivaltaa, hän huomauttaa. Tuppurainen ennustaa naisliitolle edelleenkin hyvää tulevaisuutta, koska idearikasta väkeä, vahvoja naisia, riittää eri puolilla Suomea viemään tasa-arvon viestiä eteenpäin. Suomea on pidetty tasa-arvon mallimaana, ja takapakista huolimatta se on edelleenkin monilla mittareilla paras maa naiselle, Tuppurainen painottaa. – Suomalaisen köyhyyden kasvot ovat ikääntyneen naisen kasvot. Ikuiseen palkkakuoppaan ovat siis joutumassa muun muassa hoitajat, opettajat ja myyjät. SOSIAALIJA terveyssektorin leikkaukset ovat hallitukselta vielä yksi keino heikentää naisen asemaa. Siihen, että palkkatasa-arvon eteneminen junnaa, hän löytää useita syitä, uusimpana yleinen ilmapiiri. HALLITUS NÄYTTÄÄ KAIKELLA TAPAA KAAPIN PAIKKAA NAISILLE. Viime keväänä julkistettu kansalaispulssin tieto pysäytti: enää alle puolet luottaa niiden toimivuuteen. Tässä meidän pitää valpastua
Kepel uskoo, että Iranin vallankumouskaartin johdon piirissä etsitään jo Iranin omaa Gorbatšovia, siis miestä, joka ryhtyy toimiin saadakseen liikkeelle paikalleen jähmettyneen Iranin. Benjamin Netanjahu on nimittäin tehnyt työtä pitkään, jotta palestiinalaiset eivät saisi omaa valtiotaan. Vastaus delegoitiin kaukana Jemenissä toimiville liittolaisille, hutheille, jotka tekivät summittaisia iskuja Suezin kanavalla liikkuvia laivoja kohtaan. Jos tällainen näkemys voittaa Iranin sotilaallistaloudellisen eliitin keskuudessa, edessä voi olla suurten muutosten kausi Iranissa ja koko Lähi-idässä. Koska Venäjä on liemessä Ukrainan sodan vuoksi ja Persianlahden maita kiinnostaa enemmän yhteistyö maailman vahvojen vaikuttajien kanssa kuin Lähi-idän pulassa olevien tukeminen, Iranin johtama vastarinnan akseli on nyt yksin. 27 Demokraatti IRAN Iran etsii ”Gorbatšovia” EDESSÄ VOI OLLA SUURTEN MUUTOSTEN KAUSI IRANISSA JA KOKO LÄHI-IDÄSSÄ. Tähän saakka hän on siinä onnistunut, mutta asia saattaa tulla uudestaan esille, jos Israel haluaa päästä eroon jatkuvista konflikteista. Juuri Iranin yksinäisyys islamilaisen tasavallan alkuvuosina synnytti alueellisen strategian, jossa sen liittolaiset joutuvat maksamaan suurelta osalta vastarinnan hinnan. Iranin johtama vastarinnan akseli on nyt yksin. Teksti Liisa Liimatainen J os Israel tähtää pysyvään rauhaan Lähi-idässä, sen on ajateltava tulevaisuutta eikä tyytyä raskaan sarjan taktiseen voittoon Hamasista ja Hizbollahista. Niiden avulla Iran on ollut Lähi-idän politiikan vaikuttaja ilman, että Iranin väestö on joutunut kärsimään. Nyt Libanon ja sen vahvin poliittis-sotilaallinen organisaatio Hizbollah ovat maksaneet kalliisti Iranin liittolaisuudesta. Näin sanoo pitkäaikainen Lähi-idän tarkkailija ja tunnettu ranskalainen politologi Gilles Kepel Corriere della Seran haastattelussa. Kirjoittaja on Italiassa asuva toimittaja. Iranin strategia Lähi-idässä on perustunut siihen, että se on välttänyt suoria vastakkainasetteluja sitä vahvempien vihollisten kanssa. päivän tapahtumien jälkeen. Vielä vuosi sitten osa ulkopuolisesta maailmasta syyllisti Israelin pääministeriä siitä, että hän oli antanut Hamasin kasvaa, jotta se heikentäisi palestiinalaisauktoriteettia. Iranin nykyisen heikon tilanteen taustalla on sen liittolaisen Hamasin isku Gazassa vuosi sitten. kisesti Beirutissa lokakuun 7. IRANIN STRATEGIA perustuu muistiin Irakin ja Iranin välisestä vuoden 1980 sodasta, jossa sen vihollisen Irakin takana oli koko länsi ja jopa Neuvostoliitto. Kepelin mielestä Hamasin mieletön hyökkäys kiihdytti konfliktia tavalla, jonka seurauksia Iran ja Hizbollah eivät pystyneet enää valvomaan. – Jotta Israelin taktisesta menestyksestä tulee strateginen saavutus, myös Israelin on mietittävä, miten Lähi-idässä päästään rauhaan, Gilles Kepel ehdottaa. Siksi Israelinkin täytyy ryhtyä katsomaan maailmaa uusin silmin, Kepel sanoo haastattelussa. KEPELIN MIELESTÄ Iranin sisäpolitiikan voimatekijän, vallankumouskaartin keskuudessa on kypsymässä ajatuksia, jotka eroavat islamilaisen tasavallan uskonnollisen johdon näkemyksistä. Kepel muistuttaa, että Hizbollahin johtaja Hassan Nasrallah odotti kolme viikkoa ennen kuin hän puhui julde_07112024_24.indd 27 de_07112024_24.indd 27 30.10.2024 9.29 30.10.2024 9.29. Kepel jopa epäilee, että viime aikojen eräiden tärkeiden poliittisten johtajien kuolemat eivät välttämättä olleet yllätys Iranin vallankumouskaartille. Sen lisäksi Hamasin tekemä joukkomurha vapautti Israelin sitä aikaisemmin jonkin verran pidätelleistä kansainvälisistä säännöistä. KEPELIN MIELESTÄ Libanonissa vielä meneillään olevasta hyökkäyksestä ja Hizbollahin johtajien murhista on muitakin seurauksia. VIIME AIKOJEN tapahtumat ovat marginalisoineet Iranin johtaman liittoutuman, vastarinnan akselin, kun taas Israel on vahvistanut asemaansa entisestään. Iranin vallankumouksen jälkeen syntynyt näkemys perustuu omien alueellisten liittolaisten, erilaisten taistelujoukkojen käyttöön. Puheesta selvisi, että Nasrallah ei halunnut mennä mukaan suoraan konfliktiin Israelin kanssa. TOISEKSI NYT pitää miettiä, mitä Iranissa ja sen liittolaisten keskuudessa tapahtuu. Nyt Iran on joutunut etulinjaan Israelia vastaan ilman liittolaisten kilpeä. Hizbollah, Irakin shiiamiliisit, Hamas ja Jemenin huthit ovat toimineet Iranin puolesta laajalla rintamalla
Varjosen vaikutus kommunismin vastaisessa tais telussa heti sodan jälkeen oli kuitenkin asevelisosialisteista merkittävin. Kesän 1939 Varjonen oli toimit sija SDP:n ja SAK:n pakolaistoimikun nassa, joka auttoi Hitlerin komennon alta paenneita juutalaisia ja työväenliik keen eurooppalaisia aktivisteja. Luokkarajoilla ja poliittisella katsomuksella oli vähemmän merki tystä kuin ennen sotaa, itsenäisyyden säilyminen oli etusijalla. Tehokkaaksi keinoksi osoittautui tiedot taminen suomalaisiin kommunisteihin kohdistuneista puhdistuksista ja muista rajantakaisista kauheuksista. Syksyllä 1940 hänestä tuli Suomen Aseveljien liiton lehden toimit taja. Teksti Lasse Lehtinen T urkulaiseen ta lon omistaja perheeseen vuonna 1916 syntynyt Unto Varjonen on jäänyt SDP:n histo riankirjoituksessa vä hemmälle huomiolle siksi, että hänen koh talonaan oli kuolla kesken parhaan miehuuden. TALVISOTANSA VARJONEN taisteli Tai paleella ja Lohijoella, josta palasi toimit tajaksi Jyväskylään. 28 Demokraatti ASEVELISOSIALISMI Tannerheimin ritari n:ro 1 ESSEE: Asevelisosialistit suhtautuivat politiikkaan yhtä suoraviivaisesti kuin rintamalla olivat tottuneet. Näissä puuhissa Varjonen tutus tui myös Väinö Leskiseen ja Penna Tervoon. Talvisota oli vauhdittanut sosiaalista ajattelua. Koti oli oikeistolainen pikkuporvarilli nen yrittäjäperhe, jonka molemmat po jat laitettiin oppikouluun. Ylimieliseksi Var josta sanottiin kouluvuosista lähtien, ja se leima häneen jäi loppuiäksi. Pääkirjoituksissa Varjonen arvosteli sekä Neuvostoliiton että NatsiSaksan järjestelmiä. Oppiisä jatkoi siitä pian kommunisteihin. Molemmat ehtivät olla hetken Akateeminen KarjalaSeuran jä seniä, ja vuonna 1937 he liittyivät Ruu dun perässä SDP:n jäseniksi. Varjonen kommentoi pilkallisesti so taa ja sotapropagandaa, mutta osallistui de_07112024_28.indd 28 de_07112024_28.indd 28 30.10.2024 9.24 30.10.2024 9.24. Varjonen tuli syksyllä 1935 Helsingin yliopistoon. Osansa nimitykseen saattoi olla tiedotusosaston komen tajalla ja Tannerin uskotulla kapteeni Kalle Lehmuksella, vanhimmalla ”Tannerheimin ritarilla”, kuten aseveli demareita myös kutsuttiin. Jo Turun klassisessa lyseossa hän ryh tyi politikoimaan. Lopputulos ratkaisi, menettelytavat joustivat. Ruudun taikapiirissä hän tutustui Yrjö Kilpeläiseen, josta tuli Varjoselle läheinen ystävä. Unto oli kou lupinko, jolle kertyi klassinen perussivis tys ja hyvä kielitaito. Yrjö Ruudun ”suo malaissosialismi” kiehtoi häntä niin kuin monia aikansa nuoria älypäitä. Varjonen pääsi RUK:n viestilinjalta vänrikkinä siviiliin. Seuraavana vuonna Varjonen valit tiin TST:n päätoimittajaksi. Kolmessa vuodessa Varjonen valmistui filosofian kandidaatiksi pääaineina kan santaloustiede, finanssioppi ja yleinen valtiooppi. Alle 25vuo tiaana hän oli noussut SDP:n sisäpiiriin, vain kuulomatkan päähän Väinö Tannerista. Jatkosodassa Varjonen nousi ainoaksi vasemmistolaiseksi ja samalla kaikkien aikojen nuorimmaksi tiedotuskomppa nian päälliköksi. Lehtimiesura al koi TST:n (Työväen sanomalehtien tie totoimiston) toimittajana, sitten Työn voiman toimitussihteerinä Jyväsky lässä. Suomen Aseveljien liitosta tuli ”Suo men suurin nuorisojärjestö”, joka väli rauhan ja jatkosodan aikana tiedusteli ja hoiti mielialoja kansalaisten parissa. Nuoret sosia lidemokraatit pitivät tähdellisenä, että maahan perustetaan kiireesti uusi liitto rintamamiehille
Vapau denristejä hänelle myönnettiin peräti kolme kappaletta. Uusia tulok kaita olivat sodan käyneet nuoret mie het, eivät vielä kolmeakymmentä täyttä neet. Hän selvitti sen minulle: isän maan etu kaiken yläpuolella. Martti Haavio kommentoi päiväkir jassaan Varjosta: ”Hänessä oli vahva annos Turun Län tisenkadun katupoikaa, mutta paljon vahvempi annos gentlemannia, sanan kaikissa merkityksissä. Tiedän, mikä oli hänen oh jelmansa. Kannaksen suurhyökkäyksessä 1944 Varjonen haavoittui vakavasti. 29 Demokraatti Varjonen oli käynyt suomalaisen leh timiesretkikunnan mukana Saksassa vuonna 1942 ja siellä ”leuhkasti virnuil lut” saksalaisille osoitti olevansa natsi meiningistä eri mieltä kuin isännät. Väinö Tanner oli iässä, kokemuksessa ja arvostuksessa yli muiden. TKmiehenä hän olisi voinut sotia vain kynällä. Matalalla kellaribassollaan hän pudotteli kyynisiä ilkeyksiä ympä rilleen. Väinö Leskinen oli heistä puu hakkain, Unto Varjonen tehokkain. Yhteistä oli myös elämänta pojen rajuus, etenkin runsas alkoholin käyttö, josta osaltaan johtui, että monen asevelidemarin elinikä jäi lyhyeksi. de_07112024_28.indd 29 de_07112024_28.indd 29 30.10.2024 9.24 30.10.2024 9.24. Museovirasto / Pekka Kyytinen myös taisteluihin. VARJONEN OLI lähes kaksimetrinen hu joppi, jota ystävät kutsuivat ”Pitkäksi Roistoksi”. Hän oli toi minnassaan vakaumuksen mies. Sairaalassa hän suo mensi Stefan Szenden kirjan Puolan juutalaisista Gestapon kourissa, The Last Jew from Poland. Sanotaan, että Varjosen pilkkaa sieti loputtomiin vain hänen paras ystävänsä, savolainen pyknikko Yrjö ”Jahvetti” Kilpeläinen, joka käytti itsestään luon nehdintaa ”solakka tykistön luutnantti”. Heitä ruvettiin ikänsä ja järjestö taustansa takia kutsumaan asevelisosia listeiksi. Vilppiä hänessä ei ollut yhtään.” Unto Varjonen. Politiikkaan he suhtautuivat yhtä suoraviivaisesti kuin rintamalla olivat tot tuneet, lopputulos ratkaisi, menettelyta vat joustivat. IDEOLOGISESTI SDP oli vastenmieli sin vastustaja niin neuvostokommunis teille kuin maan alta nousseille koti kommunisteille. Hän oli silmittö män rohkea. Kyy nikoksi hänet muistivat myös aseveljet. Suomi oli valtaamatta ja SDP nujertamatta, siinä oli nielemistä Stalinillekin. He tulivat yhteiskuntaelämään suoraan rintamalta, naimattomina miehinä, ”suo raan sankarikuoleman kynsistä karan neina”
”Kullakin kansalla on sellainen demo kratia kuin se itse ansaitsee, niin myös kullakin ikäpolvella”, Varjonen kirjoitti. Kommunistiksi kääntyneen Mauno Pekkalan ”demokraattinen” hallitus ja etenkin sen sisäministeri olivat erin omaisia maalitauluja kommunismin vastaiselle taistelulle. Hänestä tuli Rautatiehallituksen tariffiosaston johtaja, josta tehtävästä hän oli virkavapaalla 1947–1948 Suomen Sosialidemokraatin päätoimitta jana. Rouva palasi ennakoitua aiemmin ja arvattavin seu rauksin. ”Sodassa annetut uhrit oli vat turhia, jos nyt annetaan periksi”. TYÖVÄEN JÄRJESTÖJÄ VALLATTIIN KUIN VIHOLLISTUKI KOHTIA SODASSA. Aseveljet näkivät myös, että Urho Kekkonen ja SKDL puuhasivat nyt saman peiton alla. Hän vaati SDP:n lähtöä hallituksesta, ellei tuomioistuin selvästi ratkaise, ketkä ovat teoillaan vaikutta neet sodan syttymiseen tai viivästyttä neet rauhan tuloa. Vuoden 1945 vaalien alla SDP:n oppo sitio halusi välttämättä tehdä vaaliliiton kommunistien kanssa. 30 Demokraatti ASEVELISOSIALISMI Seitsemän vuotta nuorempi aseveli Mauno Koivisto oli elämäntavoissaan säntillinen, mutta Varjosen rempseyttä hän ihaili. Työväenjärjestöjä vallattiin kuin vihollistukikohtia sodassa. ”Jos puolueet kilvan koettavat herättää massamielteiden aallokkoa ja hekumoi vat sillä, että ne saavat joukot katsomaan maailmaa mahdollisimman kapeasta aidan raosta, silloin ollaan vaarallisella tiellä.” Tannerin siunauksella Varjosesta tuli SDP:n puoluesihteeri 28vuotiaana. Vastustajan työkaluna oli juuri perus tettu SKDL, joka mielellään harhautti hyväuskoisia työväenliikkeen aktiiveja. SDP:n puoluetoimikunnassa käytiin asiasta ankara keskustelu. Maaliskuussa 1947 SDP käynnisti maanlaajuisen ”Jo riittää!” kampanjan. Se on isku puoluettamme vastaan, sillä Tan nerin takana on puolueen enemmistö”, Varjonen sanoi. Varjonen julkaisi yhdistyksen nimissä vuonna 1945 pamflettikirjasen nimeltä Todellinen demokratia, josta tuli mo nille nuorille sosialidemokraateille ka tekismuksen kaltainen lukemisto, jota lainattiin poliittisissa kiistelyissä. ”Asia on meille tärkeä sen vuoksi, että samalla, kun Tanner tuomitaan, tulee myöskin puolueemme tuomituksi. Sosialidemokratialla oli vetovoimaa myös akateemisissa piireissä ja perintei sen työväenliikkeen ulkopuolella. Unto oli tuonut vieraan naisen kotiin, kun vaimo oli matkoilla. Aikansa meteliä kuunneltuaan Varjonen vääntäytyi hetekan reunalle ja lohkaisi: ”Talossa on kaks muijaa eikä kaffevesi viälä kiahu.” KUN AKATEEMINEN Sosialidemokraatti nen Yhdistys (ASY) perustettiin Helsin gin Vanhalla ylioppilastalolla joulukuussa 1944, Varjonen alusti aiheesta ”Ylioppi laat ja nykyhetken sosiaaliset kysymyk set”. Fagerholm oli sitä mieltä, että sodassa oli ollut pal jon kaatuneita, joten syytetyt olivat sit tenkin pieniä uhreja. Kom munistien vyörytysyrityksiä oli kaikilla tasoilla. Ripeästi hän kävi puhdistamaan puo lueesta soluttautujat ja loikkarit. ASEVELISIIPI EI jäänyt toimettomaksi, kun Tanner oli vuonna 1946 joutunut syytteeseen ”sotaan syyllisenä”. de_07112024_28.indd 30 de_07112024_28.indd 30 30.10.2024 9.24 30.10.2024 9.24. Tällainen puhe suu tutti aseveljet. Varjonen ei jatkanut puoluesihteerinä, mutta hänet valittiin puoluetoimikun taan. Pienessä piirissä hän saattoi kertoa tarinan politiikan vauhtivuosilta. Varjosella ei ollut ymmärrystä ”hoipertelijoille”, joita hän nimitti ”roskaksi, jota myrskyn jälkeen on ajautunut rantaan”. Näyttävin temppu oli lipukkeiden lii maaminen sisäministeri Yrjö Leinon KOMMUNISTIEN VYÖRYTYS YRITYKSIÄ OLI KAIKILLA TASOILLA. Puolueeseen värvättiin hyvällä menes tyksellä uusia jäseniä Aseveliliikkeestä, arvion mukaan peräti 10 000 nimeä
SA-museo / K. Lukijat jäivät kä sitykseen, että kotikommunisteilla oli ol lut valmiita kumoussuunnitelmia. Fagerholmin halli tus palautti yhteiskuntaan järjestyksen ja kurin. Asialla olivat ”Majakka ja Perä vaunu”, Varjonen ja Kilpeläinen. Laput tulivat kahteen riviin. Paasikivi pyysi Fa gerholmia vuonna 1948 muodostamaan SDP:n vähemmistöhallituksen. Siellä hänen aorttansa re pesi sulkapallo ottelun jälkeen kevättal vella 1954. ”Tšekkoslovakian tielle on pantu vankka puomi”, ministeri Penna Tervo tiivisti. Se istui melkein kaksi vuotta. SDP ei suos tunut astumaan Tšekkoslovakian tietä. Kek konen käytti ristiriitoja tehokkaasti hy väkseen. Kuuluisaksi tuli hänen lausumansa, miten kommunisti poliiseista päästiin eroon: ”Ensin erotet tiin ne, jotka eivät osanneet lukea, sitten ne, jotka eivät osanneet laskea.” Hallitukselle esitettiin epäluottamusta viisi kertaa, ja aina oikeisto sen pelasti. Sanoman kiteytti Suomen Sosialidemokraatti: ”Älä nuku – tai heräät Kekkoslovakiassa.” YKSILÖIDEN VALTATAISTELU, jolle kek sittiin myös aatteellisia perusteluja, söi SDP:n yhtenäisyyden 1950luvulla. Vuonna 1953 Varjonen nimitettiin Washingtoniin Kansainvälisen jälleenra kennuspankin Skandinavian osaston va rajohtajaksi. Ulkopolitiikassa edistyspuolueen Sakari Tuomioja oli kekkoslainen ja Var jonen tannerilainen, mutta talouspolitii kassa miehet löysivät toisensa. SUOMI OLI VALTAAMATTA JA SDP NUJERTAMATTA, SIINÄ OLI NIELEMISTÄ STALINILLEKIN. Skdl menetti 11 edustajaa 49:stä. 31 Demokraatti ja hänen puolisonsa Hertta Kuusisen salonkivaunun kylkeen Pieksämäen ase malla. Borg Luutnantti Unto Varjonen rintamalla. ”Jos joku tietää, keihin tuntomerkit täs mäsivät, ottakaa yhteyttä Valpoon.” MAAILMAN MENOA seurattiin noina vuosina henki kurkussa. Nyt puolustettiin ehdoitta Suomen sisä poliittista koskemattomuutta. Varjonen oli vain 37vuotias. K. de_07112024_28.indd 31 de_07112024_28.indd 31 30.10.2024 9.24 30.10.2024 9.24. Vuoden 1950 presidentinvaaleissa Kekkonen oli jo ehdokkaana. Näytettiin, että maata voitiin hallita myös ilman kom munisteja, vaikka muuta haluttiin väit tää. Epäilemättä ministerin virka tuossa hallituksessa oli Varjosellekin mie luinen. Kotimaassa hänet siunasi Mikko Juva, joka arkun äärellä lausui: ”Varjoselle suu ret sanat merkitsivät suuria tekoja”. Uhkaan herättiin, kun Suomen Sosia lidemokraatti otsikoi: ”Vallankumous, josta ei tullut mitään”. Aseveliakseli toimi, ja tämä pantiin vi susti merkille niin Tehtaankadulla kuin Kekkosen joukoissa. Varjonen vetäy tyi politiikasta turhautuneena sekä tuon vuoden puoluekokouksen henkilövalin toihin että jähmeyteen, jolla hänen aja tuksiinsa suhtauduttiin. Kesän 1948 eduskuntavaalit merkit sivät suurta tappiota kommunisteille, Hella Wuolijoki oli pudonneiden jou kossa. SDP aset tui kannattamaan Paasikiven valintaa. Kommunistisen Valpon lakkauttami nen oli sisäministeri Aarre Simosen poliittinen laudaturtyö. Tuomioja värväsi Varjosen Suomen Pankkiin, en sin neuvottelevaksi virkamieheksi ja sit ten johtokunnan jäseneksi. Vuonna 1952 asevelipoppoo oli jo käytännössä hajonnut. Presidentti J. Leskinen ja Varjonen olivat vaalitaiste lun aikana puheillaan ja kynillään kaata neet kommunisteja tehokkaammin kuin konsanaan kivääreillä rintamalla. Siitä syntyi kasku, että Valpon etsivät hakivat syylli siksi epäiltyinä kahta demaria, joista toi nen oli kovin pitkä ja toinen melko lyhyt
Sen maan voima ja valta on aina kiinnostanut. Asiapenttinä pukkimme toivoisi, että hallituksen leikkauksia moitittaessa annettaisiin myös konkreettisia vaihtoehtoja pelkkien haukkujen sijaan. Siitä kohusta poiki hänelle #tavaramerkki. 32 Demokraatti DEMOKRAATIN JOULUPUKIT KAUTTA AIKAIN Ismo Kallio Margit Eskman Sakari Kiuru Veikko Helle Matti Ahde Erkki Aho Kaisa Raatikainen Tellervo Koivisto Vappu Taipale Pekka Oivio Antti Kalliomäki Anu Kaipainen Pirjo Ala-Kapee Lasse Lehtinen Arto Bryggare Antero Kekkonen Pertti Paasio Tarja Halonen Teemu Selänne Liisa Jaakonsaari Säde Tahvanainen Kari Rajamäki Päivi Lipponen Mandi Malek Pelle Miljoona Erkki Tuomioja Tapani Kansa Erkki Liikanen Reino Paasilinna Maarit Feldt-Ranta Maria Guzenina Eero Heinäluoma Tommy Tabermann Lauri Lyly Jukka Virtanen Mikael Jungner Amin Asikainen Ann Selin Antti Lindtman Timo Harakka Sanna Marin Mikkel Näkkäläjärvi Miapetra Kumpula-Natri Karri Miettinen (Paleface) Matias Mäkynen Päivi Niemi-Laine Jukka Gustafsson Piia Elo Arvaa nutunsisushenkilö Joulupukkivisa Asiallisen rento punanuttu Pukkivisan toinen vinkkikierros käyntiin. JOULUPUKKIVISA de_07112024_32.indd 32 de_07112024_32.indd 32 29.10.2024 14.02 29.10.2024 14.02. Punanuttumme ei säästä kritiikissään mitään puoluetta. Oppositiossakin sorrutaan samaan. Järkevätkin ihmiset puhuvat vähän mitä sattuu. Eduskunnassa pukkimme pitää erityisesti talon henkilökunnasta, heillekin hän jakaisi jouluksi lahjoja. Aina kun jotakin tarvitsee, heti löytyy apua ja kaikki järjestyy. Risuja joulupukin lahjasäkistä riittää jaettavaksi muillekin kuin valtiovarainministerille. Punanuttumme ylistää heidän avuliaisuuttaan. Siihen hän itse puheenvuoroissaan pyrkii. Siellä aatteet ja arvot yhdistivät enemmän kuin muut asiat. Kaikki on aina edellisen hallituksen vika. Ensimmäisen kerran hän seurasi Yhdysvaltojen presidentinvaalit asiaan syventyen 13-vuotiaana. Pukkimme on asiaansa perehtynyt, habitukseltaan ja puheenparreltaan asial linen mutta rento. Joko joku arvaa, mikä. Se perustuu enemmän idealle kuin kansallistunteelle tai nationalismille. Visaemäntä Anna-Liisa Blomberg Kuvatonttu Nora Vilva V iime vinkeistä terävä lukija löysi parran takaa päättäjän, joka vaikuttaa nyt kolmella politiikan tasolla. – Olin katsonut liian monta jaksoa West Wingiä, ja se vei silloin mukanaan. Välillä tuntuu, että ihmiset tyhmentävät itseään, kun he menevät kuppilasta saliin. – Huonoa eduskunnassa on älyllinen laiskuus istuntosalissa. Kotikuntansa valtuustoon hän nousi vaaleissa 2008. Pylvästalon ovet avautuivat toisella yrittämällä. Rapakon takana juuri käydyt vaalit kiinnostavat pukkiamme, joka on varsin perehtynyt maan historiaan ja politiikkaan. Ja sen syntyhistoria, joka on niin erilainen verrattuna moneen muuhun maahan. Aluevaltuustossa hän on toiminut nyt puheenjohtajana. Hän nauraa makeasti kaavoihin kangistuneille setämiehille, joille hänen rentoutensa oli jokunen vuosi sitten liikaa
33 Demokraatti PUKKIVISAN SÄÄNNÖT JA OHJEET . Oikein vastanneiden kesken arvomme Fiskarsin Functional form -veitsitelineen viidellä veitsellä. . . Arvauksia sallitaan vastaajaa kohden vain yksi, joten veikkaa harkiten. Lähetä veikkauksesi sekä oma nimesi ja yhteystietosi arvontaa varten mieluiten sähköpostitse vastaukset@demokraatti.fi viimeistään 8.12. Joulupukin henkilöllisyys paljastuu Demokraatissa 19. Lisäksi kaikkien vastanneiden kesken arvotaan kirjapalkintoja. Kiikuta veikkauksesi postiin viimeistään 29.11., jotta se ehtii varmasti perille. Joulupukkivisailuun voi osallistua kuka tahansa. . Voit myös osallistua lähettämällä vastauksesi postikortilla osoitteeseen Demokraatti/Joulupukkivisa, Siltasaarenkatu 18–20 C, PL 338, 00531 Helsinki. de_07112024_32.indd 33 de_07112024_32.indd 33 29.10.2024 14.02 29.10.2024 14.02. . Tarkista myös oheisesta listasta, ettet veikkaa jo aiemmin Demokraatin joulupukkina esiintynyttä henkilöä – tämän kunniatehtävän saa vain kerran elämässään! . joulukuuta, jolloin kerrotaan myös arvonnan voittajat.
de_07112024_34.indd 34 de_07112024_34.indd 34 25.10.2024 10.33 25.10.2024 10.33. 34 Demokraatti 34 Demokraatti KULTTUURI JA MUSIIKKI OVAT TUNNE TASON VAIKUTTAMISTA, JOLLA VOI OLLA RATKAISEVA MERKITYS IHMISTEN SELVIYTYMISEEN
Jokainen yksityiskohta on tarkan pohdinnan tulos digitaalisesta liiketoiminnasta ja ainutlaatuisesta äänentoistojärjestelmästä lähtien. Kun Helsingin keskusta-alueella moni klubi sulki ovensa, Vänttinen halusi nousta trendiä vastaan. 35 Demokraatti KASVO HYVÄN Hallituksen taiteeseen ja kulttuuriin tekemät leikkaukset kertovat, että kulttuuria ei haluta enää vaalia tai säilyttää, Muusikkojen liiton puheenjohtaja Ahti Vänttinen sanoo. Vänttinen puhuu aidon innostuneena yhdestä lempilapsestaan. Hieno hetki oli suomalaisen kaiutinvalmistuksen nyt jo edesmenneen pioneerin Ilpo Martikaisen lausahdus takahuoneessa ”vihdoinkin joku ymmärtää”. Teksti Virpi Kirves-Torvinen Kuvat Jani Laukkanen H ienoja valaisimia, viimeisintä tekniikkaa ja upeita värisävyjä kuparisine yksityiskohtineen G Livelabin tiloissa. Ahti Vänttinen johdattaa D-kasvokuvauksissa suoraan yhteen hänen toteutuneista innovaatioistaan. Tärkeintä minulle on kuitenkin, kun kotija ulkomaiset musiikin esittäjät sekä yleisön edustajat tulevat hehkuttamaan näitä klubeja silmät loistaen. JUNAILIJA 35 Demokraatti de_07112024_34.indd 35 de_07112024_34.indd 35 25.10.2024 10.33 25.10.2024 10.33. Hän esittelee paikan erityislaatuisia kaiuttimia, vie soittajien takahuoneeseen katsomaan sisustusta. – Olemme voineet rakentaa asioita alusta saakka uudenlaisella konseptilla ja ajatuksella
Vänttinen sanoo nyt tuon analyysin osuneen oikeaan, valitettavasti. Nyt Vänttinen iloitsee uskallusta kyseenalaistaa ”yleisiä käsityksiä”. Sisällöllisesti ja laadullisesti kyse on ehdottomasti maailmanlaajuisesti ainutlaatuisista, palkituistakin huippuyksiköistä. HELSINGIN SANOMIEN syyskuun 20. oikeustieteen kandidaatti 1995 Helsingin yliopistosta . Esittävän säveltaiteen edistämissäätiön (ESES) hallituksen puheenjohtaja . asuu säveltäjäpuolisonsa kanssa, aikuinen poika G Livelabin suunnitteluvaiheessa ääni konseptiin kohdistui melko suuria epäilyksiä. Muusikko-lehden päätoimittaja 1993–2003 . Muusikkojen liiton puheenjohtaja 2002– . Hänen kanssaan keskustellessaan ei tule sama laskelmoiva vallankäyttäjä mieleen kuin juttua lukiessa. Pohjoismaisen muusikko unionin (NMU) hallituksen jäsen . Moniroolisuutta hän ei koe kuitenkaan itselleen vieraaksi. Vänttinen pitää aihetta sinänsä tärkeänä. Oman uran onnistumisiin kuuluvat myös taiteilijaresidenssit jäsenistölle viidessä maassa ja Esittävän säveltaiteen edistämissäätiön perustaminen, jonka myöntämä rahoitus oli olennainen G Livelabin synnyssä. – Kahdeksan vuotta on kuitenkin jo näyttänyt alkuperäisen ajatuksen kantaneen, samalla ajatus laboratoriosta on tuottanut uutta tietoa ja näkemystä. – Oikeastaan ensi kertaa tulin ajatelleeksi, että kaikki tämän työn mukana tullut näyttäytyy joillekin valtana. 36 Demokraatti D-KASVO AHTI VÄNTTINEN . – Tehtäväni on valvoa musiikin esittäjien etua isolla pensselillä ja se tarkoittaa MUSIIKKIALALLA SUURIN OSA MUUSIKOISTA TULEE TOSI PIENELLÄ TOIMEEN TAI EI TULE LAINKAAN. de_07112024_34.indd 36 de_07112024_34.indd 36 25.10.2024 10.33 25.10.2024 10.33. Gramexin (äänitemusiikin tekijänoikeusjärjestö) ja Musiikin edistämis säätiön (MES) varapuheenjohtaja . Alkusysäys G Livelabin perustamiselle lähti käyntiin kymmenen vuotta sitten analyysista, jossa ilmeni, että pitkällä aikavälillä kulttuurin julkinen rahoitus ei ole kasvamassa vaan todennäköisesti vähenemässä. syntynyt 1961 Lahdessa . En ole osannut ajatella tällaista valtaa mitenkään henkilöityneenä vaan ainoastaan seurauksena liiton puheenjohtajan tehtävästä. Kansainvälisen Muusikkojen liiton (FIM) hallituksen jäsen . Unelman toteutumisen takana Helsinkiin ja Tampereelle on ollut iso joukko ihmisiä. päivä julkaistu juttu Ahdin valtakunta esitti varsin kriittisen näkemyksen Vänttisestä ja vallan sekä päätöksenteon keskittymisestä. Livelaboratorio Oy:n ja Livelaboratorio Tampere Oy:n hallituksen puheenjohtaja . SAK:n ja Luovat ry:n hallituksen varajäsen . Kansainvälisen artistijärjestön (IAO) hallituksen varajäsen
Yksi oppi on ollut yksityiskohtien merkitys; asiat voivat kääntyä aivan toisin pienten asioiden myötä. Oman työn lähtökohtana Vänttinen pitää heikomman puolustamista. Hallitus on vain ajanut työelämäheikennykset läpi. Ei nytkään ole estettä keskustella, mutta se ei johda mihinkään. Aivan kuin hänestä kuoriutuisi uusi puoli kitara kädessään. – Ei leikkauksia voi kuitata enää säästämisellä. Juridiikan ymmärryksestä on ollut paljon hyötyä ja myös taloudellista etua. Muusikkojen liitto on SAK:n jäsenjärjestö, jonka 3 800 jäsenestä kaksi kolmasosaa on freelancereita. – On aika kauan siitä, kun olen oikeasti mieltänyt itseni juristiksi. – Ensi vuonna toteutuvat leikkaukset vievät työtä ja toimeentuloa muusikoilta ja muilta kulttuurin tekijöiltä mutta myös tarjontaa yleisöltä. Kyllä näissä hommissa olemme saaneet aikaan paljon muusikkojen eduksi junailemalla. Tällä hetkellä Vänttisen työmaana on selvittää tahoja, jotka haluavat olla talouskurimuksessa kamppailevan Radio Helsingin rahoituksessa mukana. – Radio Helsinki on ollut kulttuuriteko, ja siitä on ollut hyötyä. Kun puhumme junailusta, tarkoitamme sillä usein jotakin negatiivista. Aluepoliittisesti kulttuuri on merkittävä osa voimaa, jolla pidämme koko Suomen elinvoimaisena ja asuttuna. – Tämä leikkausrumba on tavallaan nykyhallituksen signeeraus tuon tutkimuksen johtopäätöksille. Muusikon rytmi on jäänyt hänelle arkeen. Leikkauspolitiikan iskeminen syvästi maakuntien ja syrjäseutujen kulttuurin ohueen turvaverkkoon huolestuttaa Vänttistä. MINULLA ON LUONTEENPIIRRE KYSEENALAISTAA JA ETSIÄ SELITYKSIÄ, MITEN KAIKKI TOIMII. Kutsuisin sitä edunvalvonnaksi. – Tämä liitto on pyrkinyt aina olemaan puoluepoliittisesti sitoutumaton. Se on auttanut jäsenistön ymmärtämisessä. – Musiikkialalla on menestyjiä; suurin osa muusikoista tulee tosi pienellä toimeen tai ei tule lainkaan. Se on erityinen, he haluavat korostaa sitä. TYÖHUONEESSAAN VÄNTTINEN on kuin kotonaan. EPÄUSKO JA lamaannus kuvaavat Vänttisen mukaan alan ilmapiiriä hallituksen ilmoittamien taiteeseen ja kulttuuriin kohdistuvien kokonaisuudessaan 17,4 miljoonan euron leikkausten jälkeen. – Se on jonkinlaisen illuusio, joka on haluttu rakentaa. Sitä kanavaa rakastetaan. Monella paikkakunnalla orkesteri saattaa kannatella koko musiikkielämää, esimerkiksi musiikkiopistoa. Kovin aikaisin ei kannata mitään jär jestää. Vänttinen on työhistoriansa aikana tottunut keskustelemaan ja neuvottelemaan erilaisten hallitusten kanssa. Tuo sapluuna ei vain vetoa isoihin mainostajiin, jotka hakevat massaa. Muissakin maissa on vastakkainasettelua ja taloudellisia paineita. Korona-ajan rajoitusten jälkeen näin pian tulleet leikkaukset tuntuvat puheenjohtajasta turhauttavilta ja häijyiltä. Alan verkostot tulivat Vänttiselle tutuiksi hänen työskennellessään muusikkona ja musiikinopettajana ennen Muusikkojen liittoa. Kun ne on toteutettu, onko hallituksella enää funktiota, Vänttinen kysyy. Siellä taiteilijan asema on jotain ihan muuta. – Teen iltaisin töitä aika myöhäänkin. Puheenjohtaja korostaa kulttuurin ja musiikin olevan tunnetason vaikuttamista, jolla voi joissain tilanteissa olla ratkaiseva tai jopa radikaali merkitys ihmisten selviytymiseen. Jäsenistö elää myös samanlaista rytmiä. Tässäkin liitossa on poliittista turbulenssia. de_07112024_34.indd 37 de_07112024_34.indd 37 25.10.2024 10.33 25.10.2024 10.33. Sitä edesauttavat kirjahyllyn edessä oleva taittopyörä, jolla voi pyörähtää vaikkapa lounaalla, ja työpöydän takana pari kitaraa. Vänttinen viittaa huhtikuussa julkistettuun Kulttuuripolitiikka korona-ajan Suomessa -tutkimukseen, joka selkeästi näytti kulttuurin paikan maamme arvohierarkiassa. 37 Demokraatti – Siinä missä meillä leikataan kulttuurirahoituksesta, joissakin verrokkimaissa on kasvatettu sitä. Kun Vänttinen ottaa kitaran esiin, hänet on helppo kuvitella neljänkymmenen vuoden taakse soittamaan bändissä. Alkuun Vänttinen työskenteli juristina Muusikkojen liitossa kymmenisen vuotta perehtyen yksityiskohtiin. On maita, joissa kulttuuri on todella keskeinen osa yhteiskuntaa, kuten Ranska. Ennen kaikkea Vänttinen ihmettelee, onko pienellä kulttuurialan ammattiliitolla oikeasti valtaa, varsinkaan yksittäisellä henkilöllä siinä. Se on artikkelin taustalla. – Tuo aika oli muusikon kannalta jotenkin turvallisempaa ja ehkä asioita pystyi paremmin lähestymään mahdollisuuksien kuin uhkien tai rajoitteiden kautta. Liitolla on 25 eri työehtosopimusta. Työmarkkina-asema on niin heikko, ettei heillä ole kanttia sanoa mistään asiasta, vaan täytyy niellä kaikki. Ensimmäistä kertaa on se tilanne, ettei ole mistä keskustella. Tulee väkisinkin ajatus, että kulttuuria ei tässä yhteiskunnassa haluta säilyttää tai vaalia vaan pikemminkin siirtää sivuun. Tuntuu, että tässä on vahva työnantajaleirin tilaus, joka toteutetaan yksi asia kerrallaan. – Sen takia ei ole ollenkaan samantekevää, mikä kulttuurin rooli on tässä yhteiskunnassa. Ne leikkauksethan eivät lopu siihen vaan syvenevät edelleen tulevina vuosina
Olen elänyt jonkinlaisessa kulttuurikuplassa, se on ollut antoisaa. D-KASVO ehkä se on tuonut vähän rauhallisuutta ja pelisilmää siinä, miten uusiin tilanteisiin suhtautua. – Viisitoista vuotta sitten en osannut ollenkaan arvata, miten tärkeää on viestintä ja se, miltä kaikki näyttää. Olisi pitänyt aikaisemmassa vaiheessa viedä niitä eteenpäin. Mitkä ovat kolme tärkeintä asiaa elämässäsi. – Muistan roikkuneeni hänen huoneensa ovella monta vuotta kroonisesti kyselemässä. RAIMO VIKSTRÖMIN, edellisen puheenjohtajan hieno ura ja saappaat tuntuivat ensin isoilta täytettäväksi. Työ on mahdollistanut musiikin ja oikeus tieteen yhdistämisen hienolla tavalla. Kuitenkin oli luotava oma ura visioineen. Palkitsevinta Vänttisen mukaan jälkikäteen tarkasteltuna on ollut pitkien linjojen eteenpäin vieminen 1917 perustetussa ammattijärjestössä. Ensin Vänttinen vastaa kieltävästi. Nyt myös sen rahoitus ja toiminta ovat uhattuina. ENTÄ BOHEEMIUS ja taiteilijaluonne, kulkevatko ne samassa paketissa. En tiedä, onko se laajentanut vai kaventanut näkemyksiäni. Voi sanoa, että aika monia sellaisia asioita, joita keskimäärin norMUSIIKISSA MINUA KIINNOSTAA MUSIIKILLINEN MATKA, JA JOPA AKATEEMISET KYSYMYKSET. – Kyllä me menettäisimme aika paljon, jos tuo olisi toimintaperiaatteemme. 38 Demokraatti 1 Meillä ydinperhe on tosi pieni, olemme musiikkiperhe. Suhtaudumme intohimoisesti myös pyöräilyyn. Music Finland on tehnyt arvokasta työtä suomalaisen musiikin kansainvälistymisen eteen. Yhteiselo vuodesta 1985 on näyttänyt arjessa sattuvan ja tapahtuvan. Haastattelun aikanakin sen tiloissa on meneillään kansainvälisen artistijärjestön IAO:n kokous. – Kansainvälisissä ympäristöissä Suomi on kokoaan suurempi toimija. Perhe antaa merkityksen sille, mitä teen. Se johtaisi puhtaaksi viljeltynä orkesterija teatterilaitoksen purkamiseen, puhumattakaan Kansallisoopperasta, musiikkikoulutuksesta tai kunnallisista kulttuuritaloista. 2 Ystäväni tulevat musiikin ja kulttuurin alalta. Digitaalisuus sitä seuranneine ilmiöineen muutti 2000-luvulla toimialaa perusteellisesti, mukana oli pysyttävä. Se on ”Peppi Pitkätossu -tyyppinen” ratkaisu. – Anna-Mari on taiteilija isolla T-kirjaimella. 3 TÄRKEINTÄ 3 Musiikki on ollut punaisena lankana, se on vienyt elämää tiettyyn suuntaan ja ohjannut valintoja. de_07112024_34.indd 38 de_07112024_34.indd 38 25.10.2024 10.33 25.10.2024 10.33. Maamme kattavaa orkesteriverkostoa Vänttinen pitää maailman mittakaavassakin menestystarinana. ”Vain itsensä kannattava kulttuuri on hyvää kulttuuria” -ajattelu on noussut ponnekkaasti esiin. Kun puhe tulee säveltäjäja laulajapuolisosta Anna-Mari Kähärästä, hän alkaa pohtia uudelleen sanomaansa. Minulla oli jonkinlainen perustavanlaatuinen luonteenpiirre kyseenalaistaa ja etsiä selityksiä, miten kaikki toimii. Kulttuurin kirjo olisi ihan toisenlainen, huomattavasti kapeampi. KULTTUURIVIHAMIELISYYTEEN Vänttinen on törmännyt viime aikoina eri tavoin kuin koskaan aiemmin Suomessa. Hänelle taiteen tekeminen on pääasia. Musiikki ja taide ovat läsnä kaikessa, he pallottelevat yhdessä ideoita. – Usein tuijotetaan vain yksittäisiä menestyjiä ja suuria nimiä, mutta suomalaisen vakavan musiikin menestys perustuu orkesteritoimintaan ja musiikkikoulutukseen, joissa meillä on ainakin loistava menneisyys, toivottavasti myös tulevaisuutta. Siinä suhteessa olen edelleen yhtä utelias kuin lapsena. Musiikki on vaikuttanut moneen asiaan, kuten asumiseemme Keltaisessa talossa Malmilla. Muusikkojen liitolle kansainvälisyys on yksi olennainen arvo
Nyt ei tarvitse suorittaa tai osata jotain. Jos ei olisi ollut todella hyvää ja laadukasta musiikkikirjastoa, tuskin olisin päätynyt tämän alan pariin. Lahden silloista musiikkikirjastoa Vänttinen pitää korvaamattomana. – Lainasin nuotteja ja levyjä mahdottomasti. de_07112024_34.indd 39 de_07112024_34.indd 39 25.10.2024 10.33 25.10.2024 10.33. – Se on rentouttavaa. Perheen matkustaminen, kuten myös teatterissa käyminen liittyvät usein Kähärän työhön. Musiikkiluokkalainen tarttui kitaraan teini-iän kynnyksellä, vaikka lapsuuden kodissa musiikilla ei ollut erityistä sijaa. Tänä syksynä he kävivät katsomassa esimerkiksi musikaaleja Lontoossa ja Teatteri Sirkus Suosalossa Juha Kauppisen monologin Starman. Muutenkin Vänttinen hakeutuu massatapahtumia ennemmin pienille estradeille, kuten jazzklubeihin. Mitä omaan soittamiseen tulee, lähtökohdat ovat nykyisin erilaiset kuin ennen. – Se oli nerokkaasti rakennettu. Musiikissa minua ei ole kiinnostanut esiintyminen tai tulojen hankkiminen vaan musiikillinen matka ja jopa akateemiset kysymykset. Siinä on luonnonsuojelunäkökulma, mutta se on tarjoiltu niin, että olet mitä mieltä hyvänsä ”viherpiiperryksestä”, joudut ajattelemaan niitä kysymyksiä. 39 Demokraatti maalissa arjessa ihmiset tekevät, meillä ei välttämättä tehdä ollenkaan, kuten ruokaa. Jossain kohdassa huomaat, sinut on viety ajatteluun sisälle, etkä voi olla enää aiheen ulkopuolella. Tällä perspektiivillä ymmärrän, ettei se ole laiskuutta tai boheemiutta, vaan se työ vie niin paljon aikaa
NAALEISTA TULI omanlaisellaan sisäisellä maailmalla varustettujen eläinten sijaan tuotteita, liiketoiminnan raaka-ainetta. RAHA EI kuitenkaan ole etiikkaa tärkeämpää. ENSIMMÄISET TURKISTARHAT perustettiin Suomeen 1910-luvulla, mutta kunnolla toiminta lähti käyntiin vasta 1950-luvulla. Suomessa on puolisen miljoonaa naalia. Ala on pienipalkkaista, joten verotuotot jäävät vähäisiksi. Eikö olisi järkevämpää viimein kuopata ala, joka on jo isossa osassa Eurooppaa kielletty lailla. Samalla vientitulot ovat supistuneet roimasti. Varhaiset tarhaajat itsekin kauhistuivat asiaa ja huomauttivat, etteihän eläintä nyt sentään tuollaisiin oloihin voi laittaa. Voittojen takominen on laitettu eläinten ja etiikan edelle. Nykyinen turkisala lähestyykin naaleja tuntokykyisten olentojen sijaan ”nahkoina” ja ”vientituloina”. Pian tavoitteeksi asetettiin mahdollisimman suuret voitot. SUURET MUOTITALOT ovat nekin irtisanoutuneet turkiksista, ja harva suomalainen kehtaa enää kulkea naalin nahka harteillaan. TOISAALTA, MYÖS voitot ovat romahtaneet. Kukaan järkevä ihminen ei koettaisi oikeuttaa orjuutta tai myrkkyjen dumppaamista luontoon rahanteolla. Nahkojen sijaan huomio on siirtymässä takaisin naaleihin. He vain joutuvat elämään Lapin luonnon sijaan alle neliömetrin häkeissä. Miksi siis kukaan ajattelisi, että eläimiä saa kurjuuttaa voittojen nimissä. Kun ihmiset ihastelevat pesinnässään onnistuneita Lapin naaleja, moni unohtaa erään kiusallisen asian. Naali elävänä vai kuolleena. KOLUMNI Elisa Aaltola elisa.aaltola@elainoikeusakatemia.fi Kirjoittaja on filosofi ja Eläinoikeusakatemian puheenjohtaja. TURKISTARHAUKSEN VASTAINEN kansalaisaloite on pian maaja metsätalousvaliokunnan käsittelyssä. de_07112024_40.indd 40 de_07112024_40.indd 40 30.10.2024 9.55 30.10.2024 9.55. Tarhojen määrä on kymmenessä vuodessa puolittunut ja kokonaistyöllisyys on enää alle 2 000 henkilötyövuotta. Business-ajattelu kuitenkin vei voiton. Alasta on nopeasti tulossa valtiolle paitsi huomattava kuluerä, myös häpeän aihe. Yli 80 prosenttia suomalaisista onkin havahtunut vastustamaan turkistarhausta. Toivoa sopii, että kansanedustajat viimein tunnistavat sen, minkä kansalaisista valtaosa jo tietää: eläimen paikka ei ole ahtaassa häkissä. 40 Demokraatti S uomi suojelee naaleja! Tosin vain villejä sellaisia. Eikä ihme: yhä useampi kuluttaja on alkanut muistaa eläimen turkistuotteen takana. Siksi naaleja alettiin ahtaa 0,8 neliömetrin verkkopohjaisiin häkkeihin. Onkin aiheellista kysyä, miksi hallitus on pumpannut yli 50 miljoonaa euroa kuolevan alan tekohengitykseen. ALASTA ON NOPEASTI TULOSSA VALTIOLLE PAITSI HUOMATTAVA KULUERÄ, MYÖS HÄPEÄN AIHE
Se on sellaista perittyä, synnynnäistä iloisuutta. Taustalla on ajatus, että kaikki on tietyllä tavalla hyvää. Nykyään suhtaudun peilikuvaani armollisesti. Omista vanhemmista ja isovanhemmistahan sen näkee. 41 Demokraatti Piia Elo 46-vuotias Turun apulaispormestari ja SDP:n puoluevaltuuston puheenjohtaja. Kasvoillani on ryppyjä, mutta ne kertovat siitä, että olen hymyillyt ja nauranut riittävästi. KASVOT PEILISSÄ Teksti ja kuva Nora Vilva nora.vilva@demokraatti.fi de_07112024_41.indd 41 de_07112024_41.indd 41 29.10.2024 15.20 29.10.2024 15.20. Siihen liittyy avoin suhtautuminen ihmisiin ja elämään, eläimiin ja ympäristöön. Koen, että isäni puolelta olen saanut positiivisuutta ja iloa elämää kohtaan. Hiukset harmaantuvat, mutta se ehkä kertoo perimästäni ja siitä, mistä olen tullut. Aina välillä miettii mennyttä ja onko saanut aikaiseksi ne asiat, mitä joskus haaveili ja suunnitteli. Olen perusluonteeltani iloinen. P eilikuvasta alkaa helposti hakea virheitä, mutta toisaalta ajattelen, että onhan tässä jo ehtinyt paljon kokea, ja olisihan se kumma juttu, jos se ei yhtään näkyisi kasvoissa. Siinä näkyy vahvasti keski-ikäinen nainen, joka on onnistunut pitämään ilon elämässä, vaikka on nähnyt, kuullut ja tehnyt paljon. Sen tiedän, että lapsuuden ja nuoruuden haaveista huolimatta ainakaan toistaiseksi minusta ei ole tullut diplomaattia, toimittajaa eikä sirkuspelleä. Joitain piirteitä näistäkin ammateista tässä nykyisessä elämässäni ehkä kuitenkin on. Toisaalta, onhan tässä vielä haaveita ja tavoitteita toteutettavaksi
VIINIÄ – malja marttyyreille Teksti Rolf Bamberg / Kuvat Kari Hulkko de_07112024_42.indd 42 de_07112024_42.indd 42 30.10.2024 9.34 30.10.2024 9.34. 42 Demokraatti KULTTUURI Ville Rannan Viininjuojat on sarjakuvaromaani toveruudesta, sananvapaudesta ja molempien rakoilusta
43 Demokraatti de_07112024_42.indd 43 de_07112024_42.indd 43 30.10.2024 9.34 30.10.2024 9.34
Niinpä kun seuraavassa synopsiksessa puhutaan tuttavallisesti ”Villestä”, se voi tarkoittaa yhtä lailla Viininjuojien kertojaminää kuin tämän jutun haastateltavaa. – Ei se ole. Mutta totta kai pitää paikkansa, mitä siinä kirjan lopussa sanon. Minulle on taiteilijana hyvin tärkeää, että taiteen tekeminen tapahtuu vapauden ja vähän vastuuttomuudenkin tilassa. Ranta tuumaa, että ehkä hänen taiteen tekemisen filosofiansa on egoististakin. Ranta sanoo tehneensä piirtäjäurallaan varsin paljon omaelämäkerrallisia opuksia tai muuten käsitelleensä piirtämissään jutuissa todellisia ihmisiä yhteiskunnallisessa ja satiirisessa kontekstissa. Preesens-tasollaan Viininjuojien tarina kertoo Villen matkasta moikkaamaan vanhoja ystäviään entiseen kotikaupunkiinsa Ouluun, jonka hän aikoinaan jätti koska: ”Lähdin pois tästä kaupungista, koska en halunnut joutua katselemaan näiden ihmisten muuttumista vanhoiksi ja rumiksi – enkä halunnut, että he näkisivät, kun minulle käy niin.” Imperfekti-tasollaan romaani taas vie reilun 18 vuoden takaisiin aikoihin kurkottavissa takaumissa niihin hektisiin hetkiin, kun Ville oli osa oululaisen kulttuurilehti Kaltion tiivistä työyhteisöä. Toisaalta sehän on hyvän pilapiirroksen tehtävä, että siihen reagoidaan. – Siis se, että lähtee liikkeelle taiteen ehdoilla ja kieltää tosiasiat tai ei ajattele niitä ollenkaan. de_07112024_42.indd 44 de_07112024_42.indd 44 30.10.2024 9.34 30.10.2024 9.34. Bukowskin tyylistä rappioromantiikkaa Viininjuojissa ei kuitenkaan ole. on autofiktiota. Kun hän on tuntenut jo piirtäessään, että piirroksesta joku tulee taatusti loukkaantumaan, se vähän koettelee. VIININJUOJAT EDUSTAA siis Suomessa yhä aika vähän julkaistavaa kerrontamuotoa, sarjakuvaromaania. Ville Rannan omaelämäkerrallinen sarjakuvaromaani Viininjuojat päättyy luonnosmaiseen epilogiin, jonka väliotsikkona on ”Selityksiä”. Se ei kuitenkaan ole kaikkien aikojen kostein aikuissukupolvi. – En halunnut tehdä mitään ryyppyreissukuvauksia, se ei vain ollut tarinani idea. – Kyllä minä aina sen ymmärrän, että tyylini kuvata todellisuutta on aika raju. Kuvattu yhteisö nautiskelee viinistä, toistensa seurasta ja elämästä ylipäätään reteen Yksityiskohta Ville Rannan sarjakuvaromaanista Viininjuojat. Silloin Ville teki lehden piirtäjänä kuuluisan Muhammed-sarjakuvan, josta nousi valtakunnallinen kohu ja vaihtelevan tasoinen debatti sananvapaudesta. VIININJUOJIEN KOKONAISRAKENNETTA, palikoiden järjestystä Ville Ranta hautoi pitkään, mutta enempi vain mielessään. Nimensä mukaisesti kirjassa myös maistellaan, naukkaillaan, joskus suoraviivaisesti dokataankin viiniä ja vähän muitakin hurmajuomia. Tämäkin liittyy siihen asiaan, että miten kehtaa tehdä taiteessaan asioita, joista itsekin ajattelee, että ne eivät ole ihan reiluja, koska saattavat loukata muita ihmisiä. Ranta myöntää olevansa tietyllä lailla Bukowski-henkinen taiteilija. – En tee monista muista sarjakuvantekijöistä poiketen koskaan tarkkaa käsikirjoitusta, koska sitten lopullisessa tekovaiheessa ikävystyisin enkä jaksaisi tehdä käsikirjoitusta loppuun. Minun tapani ilmaista itseäni sarjakuvissa on aika voimakas, mikä tekee siitä taiteellisesti motivoitunutta puhetta. Omaelämäkerrallisen taiteen tekeminen on aina moraalinen ongelma, ja tiedostan sen, vaikka en olekaan tehnyt mitään henriktikkasmaista häväistyskirjaa. – Minä en ole rappioromantikkojen sukupolvea, vaikka olenkin 1990-luvun nuoria, jotka on määritelty kaikkien aiko jen kosteimmaksi ikäpolveksi. Siinä kirjan tekijä kelailee piirtämänsä tarinan syntyä, työprosessia ja vastaanottoa ennen kaikkea lähipiirissään. Samantyyppistä ongelmaa Ranta on kokenut myös työssään pilapiirtäjänä. Omaelämäkerrallisen jutun kanssa sitä materiaalia on aina hirveästi, ja pitää uskaltaa olla kertomatta mielestään tärkeitäkin asioita. – En ole samalla tavalla kyyninen ja tyly luonteeltani, mutta suhteessani viininjuontiin ja boheemitaiteilijuuteen on bukowskilaisuutta. – Paljon kuitenkin mietin, mitä otan mukaan ja mitä jätän pois. Muun muassa näin kulkee kirjan kertojahenkilö Villen ajatus: ”Mulla oli alusta asti huono omatunto siitä, että tein omaelämäkerrallisen kirjan ja piirsin omat vanhat ystäväni siihen miten itseäni huvitti.” Joko omatunto on lakannut soimaamasta nyt, kun kirja on onnellisesti maail maan saatettu ja jo muutamilla kirjamessuillakin olet siitä päässyt kertomaan, Ville Ranta. Toki sellaisiakin olisi ollut kerrottavana, mutta se on kirjallisuuden laji, jota Suomessa on kirjoitettu jo 1800-luvulta asti ihan riittävästi. Villestä tuli siinä polemiikissa sekä sylkykuppi että sananvapauden marttyyri. Joskus loukkaan ihmisiä, ja juuri lähipiirin ihmisiä kuvatessani on mukana aina vähän syyllisyyden tunteita. Ja nyt kai on lupa sanoa se a-sanakin: Rannan teos bukowskilaisessa hengessä – tuleepa tuo renttukirjallisuuden isä Charles Bukowski Rannan teoksen dialogissa maini tuksikin. 44 Demokraatti KULTTUURI A loitetaan lopusta
Niinpä minä piirsin sivukaupalla profeettaa meidän lehteemme”, romaanin Ville kertaa tapahtumia, jotka johtivat lopulta sekä Kaltion päätoimittajan potkuihin että Villen töiden loppumiseen. Millaisena tuolloin nostettu kohina näyttäytyy avaintekijälle liki parinkymmenen vuoden aikaperspektiivistä tutkailtuna. Ranta toteaa nyt, että vaikka tuolloin kokematon vielä olikin, ei hän ollut ihan keltanokka, joka edellisenä päivänä oli aloittanut sarjakuvien piirtämisen. Käytiinkö meillä siinä yhteydessä ehtaa sananvapauskeskustelua. 45 Demokraatti Piirtäjä-kertojan ”kill your darlings” -prosessi näyttää onnistuneen hyvin. Niinpä. de_07112024_42.indd 45 de_07112024_42.indd 45 30.10.2024 9.34 30.10.2024 9.34. Se oli kaikkinensa aika pitkä prosessi. Se keskustelu oli enemmän sellaista raivoamista, ja kun olin nuori ja tuntematon tekijä, minua oli helppo lyödä. Ei juurikaan keskusteltu itse asiasta, eikä sitä sarjakuvaa suostuttu näyttämään lehdissä edes pätkinä. siinä oli nykypäivänä varsin tunnistettava keskustelupiirre eli pöyristyminen. Minut myös leimattiin islamofobiksi ja rasistiksi, ja kun nuori sarjakuvantekijä olin, en ollut mitenkään valmistautunut tällaisiin syytöksiin. ”Suomessa poliitikot ja media olivat yhdessä päättäneet kätkeä piirrokset suomalaisten silmiltä. Sen ansiostahan minä olen nyt pilapiirtäjä. Kun hän sitten piirsi oman profeettaversionsa, siihen suhtauduttiin varsin tylysti. – Kirjasta tuli vähän lyhyempi kuin olin alunperin ajatellut, mutta kyllä tuossakin piirtämistä oli. Tietyissä piireissä hänestä tuli vähintään persona non grata. Ajattelin silloin, että en varmaankaan saa enää koskaan piirtää mihinkään lehteen tässä maassa. Rohkenisiko nykypositiostasi jopa sanoa, että loppu hyvin, kaikki hyvin... – Nykyään alkaa jo hellittää, mutta todella pitkään meni, että joka ikisessä keskustelussa ja haastattelussa se nostettiin esille. – Se on jännittävä paikka, koska sillä on niin valtavan suuri näkyvyys ja jonkinlainen sisäänkirjoitettu vaikutusvalta. KALABALIIKISTA TULI kaikkine seurannaisreaktioineen piirtäjälle melkoinen taakka raahattavaksi. – Tiesin mitä tein, joten oli helppo seistä tekojeni takana. Joko se episodi on saatu loppuun käsitellyksi, vai vieläkö sitä kaivetaan framille. – Kyllä minä tiesin, mitä tein, ja minun oli helppo seistä sanojeni takana. Kun se oli ohi, lehdet alkoivat soitella. Ranta muistelee, kuinka valtionjohto oli vedonnut, että tanskalaisia Muhammed-piirroksia ei meillä julkaistaisi missään medioissa. Ranta miettii, että kun Hesarin kulttuuritoimitus alkoi puolustaa hänen sarjakuvaansa, ilmapiiri alkoi lientyä. Rannan tie on vienyt muun muassa Demokraatin, Kirkko ja kaupungin ja Iltalehden kautta Helsingin Sanomien pilapiirtäjäksi. Ville Ranta on sarjakuvaromaanissaan palannut 18 vuoden takaiseen Muhammed-kohuun, joka poiki monenlaisia syytöksiä. – Minua pidettiin riidanhaastajana ja Suomen turvallisuuden vaarantajana, ja tekoani jopa suoranaisena kutsuna terroristeille. Itse kohu kesti koko sen kevättalven 2006, ja vasta kesällä alkoi rauhoittua. – ... Minua pidettiin lähinnä nuorena typeryksenä, joka ei osaa harkita tekemisiään. Sarjakuvani otettiin aika vakavasti, ja palaute oli tosi kovaa. Kuusi (viinilasein numeroitua) lukua plus selitysepilogin käsittävän kirjan katharsis, kliimaksi tai huipennus, miten vain, on sen viides luku, jossa kerrotaan takaumana talvella 2006 tapahtuneesta Muhammed-hässäkästä. Olen vähän koettanut aistia, onko minun ympärilläni siinä jotain näkymättömiä seiniä, mutta toistaiseksi en sellaisia ole havainnut, Ville Rantaa tuumaa tyytyväisenä siitä, miten hänet on ainakin työnantajan puolelta otettu vastaan maan pilapiirrosten ykköspaikalla. Ranta kuittaa, että ei oikeastaan, koska... Sehän meni niin, että nuori piirtäjä Ville Ranta päätti kommentoida Kaltio-lehdessä sarjakuvan keinoin edellisenä vuonna Tanskassa siinnyttä skandaalia, jonka ytimessä olivat Jyllands-Postenin julkaisemat pilakuvat profeetta Muhammedista. – No, lopultahan kohusta oli minulle vain hyötyä
de_07112024_46.indd 46 de_07112024_46.indd 46 29.10.2024 14.40 29.10.2024 14.40. Tove Jansson: Tarina meren pohjasta, Haminan seurahuone, 1952. Kelpo nukkumapaikkahan se oli, mutta hämmästyin kun näin hotellissa Tove Janssonin seinämaalauksen. Tiesin kyllä, että hän oli somistanut Auroran sairaalaa. Teksti Seppo Heiskanen K un nuorena miehenä kiertelin muutaman muun tutkijan ja arkkitehdin kanssa tutustumassa Itä-Suomen linnoituksiin, yövyimme Haminan Seurahuoneella. Kuitenkin yllätyin, kun HAMin näyttelyssä kävi ilmi, että monumentaaliteoksia on niin paljon ja eri puolilla Suomea. Ateneumin taidemuseo, Helsinki – Gothic Modern Avoinna 26.1.2025 saakka, ti–pe 10–20, la–su 10–17. Myöhemmin minulle selvisi, että hän on tehnyt useampiakin julkisia teoksia. KUVATAIDE Helsingin syys näyttelyissä avautuu taiteilijan paratiisi, poikien Paratiisi ja paratiisi kuoleman varjossa. Ajattelin kuitenkin, että lastensairaalaan on haluttu muumimaailman luojan teos. 46 Demokraatti KULTTUURI KULTTUURI KOLME MATKAA PARATIISEIHIN HAM Helsingin taidemuseo, Tove Jansson – Paratiisi Avoinna 6.4.2025 saakka, ke–su 11.30–19, ti 10–17.30 Villa Gyllenberg, Helsinki, Jarmo Mäkilä – Minä olen monta Avoinna 2.3.2025 saakka, ke, la, su 12–17
de_07112024_46.indd 47 de_07112024_46.indd 47 29.10.2024 14.40 29.10.2024 14.40. Karjaan yhteiskoulun ruokasali, 1953. 47 Demokraatti KOLME MATKAA PARATIISEIHIN Tove Jansson: Lintu sininen
Hän on ennen kaikkea maalari, mutta hän on tehnyt myös veistoksia ja muuta kolmiulotteista taidetta kuten installaatioita. HAMin omiin kokoelmiin kuuluu kaksi teosta, suurikokoiset Juhlat kaupungissa ja Juhlat maalla. Mukana on kuitenkin myös uusia teoksia. Takautuvuus on tiukasti rajattu. Ehkä niin on hyvä, kokoJarmo Mäkilä: Tunnelkorv, 2023. Useammankin teoksen kulmasta kurkistaa muumihahmo. Sarjakuvakaan ei ole hänelle vieras laji. Muutoin kuvastoa sävyttää fantasia, joskus jopa sadunomaisuus. 1970-luvun työläiskuvia eikä 1980-luvun postmoderneja teoksia ole mukana. Toisaalta 1949ja 1950-luvuilla taiteilijoilla oli vähän työmahdollisuuksia ja oli tartuttava tilaustöihin. JARMO MÄKILÄ on monipuolinen taiteilija. Hahmot ovat selkeärajaisia ja sommittelu kestävää. Hän paneutui huolellisesti alaan, ja tuo paneutuminen näkyy lopputuloksissa. Haminan Seurahuoneen lisäksi hän somisti muun ohella Tullinpuomin hotellin pääkaupungissa. Muualta tuotu materiaali tuo runsaasti lisävalaistusta Janssonin monumentaalituotantoon. Luonnokset ovat kiinnostavia. Väri-iloa hehkuva Paratiisi on usein tavalla tai toisella mukana. Ei Jansson vastentahtoisesti monumentaaliteosten maalaamiseen ryhtynyt. de_07112024_46.indd 48 de_07112024_46.indd 48 29.10.2024 14.40 29.10.2024 14.40. Jansson maalasi monumentaaliteoksia useampaankin kouluun mutta myös tiloihin, joita lapset eivät hallinneet. 48 Demokraatti KULTTUURI Tove Jansson oli ahkera, se tulee esiin määrästäkin. Ne sijoitettiin aikanaan Helsinkiin ravintola Kaupungin kellariin. Villa Gyllenbergin näyttely on osittain retrospektiivinen. Helsingin Pitäjänmäellä sijaitsevan Strömbergin tehtaan ruokasaliin häneltä tilattiin teos, ja kuuluu tuotantoon kirkollistakin taidetta. Strömbergin tehtaan ruokasalin teoksessa on viittauksia teknologiaan, ehkä jonkin laitteen kuvakin
Mutta tähän paratiisilliseen elämään tunkeutuu jostakin sivusta uhkaavia ja pelottavia ulottuvuuksia. Yhteyk siä onkin paljon. Jotakin omaelämäkerrallista tekstissä on. Suurinta kiinnostusta keskiajan taiteilijoista saivat osakseen Lucas Cranach vanhempi, Hans Holbein nuorempi ja Matthias Grünevald. Suomalaisetkin perehtyvät teemaan perusteellisesti, varsinkin Simberg. Taiteilijat kiinnostuivat 1800-luvun lopulla keskiaikaisesta taiteesta. Hugo Simberg: Tanssi sillalla, 1899. Keskiajasta kiinnostuneita taiteilijoita olivat erityisesti Edvard Munch, Akseli Gallen-Kallela ja Hugo Simberg vain muutaman mainitakseni. Se on ikään kuin muistutus kuolevaisuudesta. Jatkuva rummunsoitto tuo mieleen Günter Grassin romaanin Peltirumpu. Tarkastelun kohteena ovat pohjoisen Euroopan ja pohjoismaiden taide. de_07112024_46.indd 49 de_07112024_46.indd 49 29.10.2024 14.40 29.10.2024 14.40. Väkivalta tulee mukaan. Maalauksissa poikajoukko elää iloisessa vapaudessa metsän keskellä. Mitään rakennuksia tai muita ihmisiä ei ole näkyvissä. Pojat ovat pieniä, mutta heidän totisissa kasvoissaan on jotakin aikuismaista. Näyttelyn yhteyteen Jarmo Mäkilä on kirjoittanut kirjan Poika. Ovat pojat välillä sisätiloissa. Ateneumin taidemuseo on rakentanut kiinnostavan näyttelyn 1400-luvun lopun ja seuraavan vuosisadan alun taiteen yhteyksistä yli sadan vuoden takaiseen eurooppalaiseen modernismiin. Tämä kaikki tekee ilmeisesti poikien mielen apeaksi. Jarmo Mäkilä: Suljettu tila, 2014. Keskiajan ja varhaisrenessanssin taiteessa tuo muistuttaja on usein läsnä. On kuin he eivät olisi halunneet kasvaa aikuisiksi. 49 Demokraatti naisuus pysyy ehjänä ja poikateema tulee hyvin esiin. Hän kutsuu sitä autofiktioksi. Vincent van Gogh: Tupakoiva luuranko, 1886. Tanssi sillalla on kuitenkin kesäinen idylli, hyvä teos kuitenkin. On tilaa leikille ja seikkailullekin. JARMO MÄKILÄN maalauksissa vilahtaa joskus luurankomies tai ainakin pääkallo. Eivät siellä olevat harvat aikuiset heidän menoaan häiritse. Tämä kuoleman ja pirujen maalari teki oman versionsa kuolemantanssistakin
Hieman laajemmin visailusta sen verkkoversiossa. Tämänkertainen kirja lienee visahistorian helpoin. Kuka on hän, mikä Finlandia-ehdokasteos. Onneksi siis ymmärtäjiä riittää, joten minun ei tarvitse kirjaa lukea selailua enempää.” Kätilön tunnistivat myös Helena Nurmio, Raila Rinne, Tarmo Tikka, Ossi Lehtiö ja Stefan Ek, joka ilmeisenä visadebytanttina saa viikon palkinnon. Kieli, tyyli ja maantiede. Nainen, Villisilmä on kätilö, joka on saanut oppinsa vanhemmalta naiselta. ”Kun Emma meni pihan yli, hänen liikkeensä ilmensivät löysinä roikkuvista rääsyistä huolimatta itsetietoisuutta, pystypäisyyttä, lantion lannistumatonta korskeutta. On tehtävä asioita, halusi tai ei, hirveitäkin asioita. Yllättäen Kettu hävisikin edellistehtävän Saara Turuselle luvuin 9-10. klo 11.11. Katja Kettu (jota en jostain syystä tällä kertaa, toisin kuin useammastikin, tavannut messuhulinoissa) ja hänen ’Kätilönsä’.” Historian helpoin. Juhani Niemi oli yksi tämänkertaisistakin ”maalintekijöistä”. Veikko Huuska oli heistä yksi. Martin jäi seisomaan aloillaan ulkopuolisen tarpeettomana. ”Lukukokemukseni oli ei täysin kiinnostunut, varsinkin alkupuoli oli ehkä hieman haastava. Hiljattain tasavuosia täyttänyt kirjailija debytoi tämän vuosituhannen alun tietämissä, ja häneltä on julkaistu tasaiseen tahtiin – viimeisin romaani tältä vuodelta – liki 20 teosta. Siis nimenomaan ehdokas, useampikertainenkin mutta ei vielä koskaan palkintoa voittanut. ”Katja Ketun Kätilö on väkevä kuvaus kaoottisesta ajasta, jossa ihmisten oli parhaan kykynsä mukaan selviydyttävä. Kirjan rakenne, äärimmäisen rikas kieli teki lukukokemuksesta vaikuttavan. Vastaukset s-postilla kirjavisa@demokraatti.fi viimeistään 11.11. Kirja kertoo Lapin sodasta. (rb) de_07112024_50.indd 50 de_07112024_50.indd 50 29.10.2024 16.41 29.10.2024 16.41. Heikkinen) kolmas romaani Kätilö, hänen läpimurtoteoksensa, josta on tehty samanniminen elokuva. Teos on Katja Ketun (ent. Kätilön tehtäviin kuuluu muukin kuin lapsen auttaminen maailmaan. Sen käännösoikeudet on myyty 19 maahan. Rajoitettu maailma, jota hän luuli hallinneensa, ei ollutkaan hänen maailmansa.” Kirjallisuussitaattien tunnistusta jo vuodesta 1992 Villisilmän matkassa pohjoisen sodassa H elsingin kirjamessujen vilskeinen tunnelma näyttää innostaneen useampaakin henkilöä vastaamaan. 50 Demokraatti VISASITAATTI 17 Kun tämä Finlandia-ehdokkaiden julkistusruljanssi on nyt käynnissä, otetaanpa tekijä siltä osastolta. Kirja on syväsukellus niin pohjoisen luonnon kuin ihmismielen mustimpiin syövereihin.” Sirpa Taskisen varaus tiivistyy näin pelkistetysti: ”Kätilö (2011) on käännetty 19 kielelle, siitä on tehty elokuva ja palkintoja on ropissut: Kalevi Jäntin palkinto, Runeberg-palkinto ja Kiitos kirjasta -mitali. Yhdelle palkinto. Hän avasi navetan oven ja astui kynnyshirren yli tottunein elein, kuin sen lukemattomat kerrat tehneenä. Loppua kohden meno hieman tasaantuu ja tarinasta saa paremmin kiinni. On kuitenkin sota-aika, ja se antaa oman kamalan makunsa ja värinsä kaikkeen. ”Parhaat terveiset Kirjamessuilta, Helsingistä nimittäin! Pari päivää sisäristeilyllä Messukeskuksen kerroksissa. Niistä Katja Kettu loihtii uskomatonta kuvaa.” Edellisen sukunimikaima Mauri Niemi on pari pykälää varauksettomampi. Ehkei sentään, mutta tehtävä oli visauttajankin mielestä aika kesy, vaan kuinkas sitten kävikään, kuten Muumilaaksossa tavataan kysyä
Esimerkiksi verotus, julkiset menot, velanotto ja jopa inflaatio näyttäytyvät erilaisina eri taloustieteellisten linssien läpi katsottuna. Koska rikkaiden kastiin kuuluu vain pieni vähemmistö, tämä on myös rikkaiden edun mukaista. Lindgrenin teoreettisten taustojen tarkassa analyysissa on tosin se paradoksaalinen ongelma, että teksti ei oikein avaudu muille kuin alan eksperteille. Euroopan talouspoliittiset valinnat kriisin jälkeen Vastapaino 2024, 231 s. Jotkut halusivat kumota koko talousjärjestelmän, mutta suurin osa maista siirtyi silloin valtion tärkeän roolin tunnustavaan ohjaustalou teen, jonka keskeinen ja tunnetuin teoreetikko oli John Maynard Keynes. Tekoälyn johdolla robotit valtaavat työpaikat, ja työttömien määrä kasvaa jäädäkseen. Kaiken huipuksi veronmaksajat joutuivat kantamaan vastuun: vaikka voitot ovat yksityisiä, tappiot sosialisoidaan veronmaksajille ja julkisille toimijoille, kirja tiivistää. Äänestäjät voivat vain vaatia, että näitä yrityksiä ainakin pitää säädellä. Kansalais palkalle ja perustulolle on siis tilausta. Kirjan loppupäätelmissä todetaan, että teknologialla on ehkä merkittävin rooli siinä, millaisessa taloudessa tulevaisuudessa elämme. Käsite ”näkymätön käsi” on peräisin 1700-luvulla eläneeltä taloustieteen ideologiselta isältä Adam Smithiltä. ONKO OHJAUSTALOUDELLA toivoa näkymättömän käden hallitsemassa nyky-yhteiskunnassa. Jo 1900-luvulla kävi selväksi, että näkymätön käsi ei oikein onnistunut tehtävässään, kun sen sivuvaikutuksena syntyi ryysyköyhälistö. Ohjaustalouden aika ei ole ohi. KIRJA 51 Demokraatti de_07112024_51.indd 51 de_07112024_51.indd 51 29.10.2024 15.55 29.10.2024 15.55. Kaikki ajavat omaa etuaan, mutta kuin näkymättömän käden ohjaamana kuluttajan etu on myös tuottajan etu ja toisinpäin. Jussi Lindgren: Ohjaustalous vai näkymätön käsi. Ainakin pankit pitäisi pistää kuriin ja järjestykseen. Sekä Smith että Keynes ja koko joukko muita talouden teoreetikkoja näkyvät Jussi Lindgrenin kirjassa, joka pohtii, onko näkymätön käsi nyt taluttamassa taloutta anarkistiseen geotalouteen vai tulisiko talous saada vakaammalle pohjalle ohjaustalouden avulla. Lamat ja eurokriisi ovat syntyneet holtittoman lainaamisen ja säätelyn puutteen tai hajanaisuuden tuloksena. Kirjan katsaus taloustieteen historiaan on antoisa ja käytännön toimien kannalta tärkeä, koska kulloinenkin talouspolitiikka perustuu aina johonkin taloustieteelliseen teoriaan. Valtiota ei näin tarvita säätelemään taloutta; näkymättömän käden ohjauksessa kaikki sujuu kuin itsestään. Tekoälyn omistus liukuu muutamille jättiyrityksille, ja ihmiset tulevat riippuvaisiksi niistä. Ilmastonmuutos, velkakriisi ja massamaahanmuutto heittävät pökköä pesään. Teksti Pekka Wahlstedt K un talouden annetaan pyöriä omalla painollaan, tuottajat tuottavat hyödykkeitä niillä hinnoilla, joita kuluttajat ovat valmiita maksamaan. Kun työttömyys leviää valkokaulustasolle, älymystö voi kääntyä systeemiä vastaan suuremmassakin mittakaavassa. Kaikki tämä vie Lindgrenin kirjan mukaan todennäköisesti siihen, että poliittinen järjestelmä ajautuu systemaattisesti kohti uussosialidemokratiaa. 51 Demokraatti KULTTUURI Mikä on talouden ohjaimissa. Teknologian kehitys ja kapitalismin monopolisoituminen kulkevat käsi kädessä
Itse harmittelen oppimismielessä näissä uutisissa vain sitä, ettei niihin ole suomenkielistä tekstitystä. Minkäkielisiä uutisia sinä kaipaisit, Tua. 52 Demokraatti KIELEN PÄÄLLÄ Ystävämme magac kalluun P aljon melua tyhjästä. Näitä älä se koita: gaabis on hidas ja aabe on isä. Niinpä pilk kiminen on baraf ka kalluumaysi, jol loin reiästä voi tulla vaikka magac kalluun (ahven). Näillä pääsee jo pitkälle! Duolingon opetustapa perustuu tois toon, toistoon ja toistoon. savo: vilimi). Äiti on hooyo, rakastaa on jeclaw, sauna on sauna ja tango on taango. Alle muizen zijn klein, kaikki hiiret ovat pieniä, kuten meillä päin sanotaan! de_07112024_52.indd 52 de_07112024_52.indd 52 25.10.2024 10.29 25.10.2024 10.29. Ajatuksellisesti näiden uutisten lähet tämisessä ei ole kyse tyhjästä asiasta, mutta mittaluokalta kyllä: kengännau habudjetilla videolle tehtävät lähetykset eivät näy Ylen pääkanavilla vaan ainoas taan Areenassa (myös somekanavilla ku ten Instagramissa ja TikTokissa), ne ovat minuutin mittaisia eikä niitä tule edes joka päivä vaan toistaiseksi niitä on lä hetetty 2–3 kertaa viikossa. Katsotaan, miten tässä käy. Sain kyllä kymppejä kokeista mutten oikeastaan op pinut puhumaan yhtään. Sen verran Yleltä löytyy apua, että Oppiminen-sivustolla (yle.fi > oppimi nen > kielet) on julkaistu jo kymmeni sen vuotta sitten suppea suomi af so mali sanakirja. Mutta eipä hätää! Pystyn jo käymään joka tilanteeseen sopivaa small talkia sa nomalla ”Tuo ei ole banaani, tuo on to maatti” ja ”Sinä olet ehkä ankka.” Tiu kempaa debattia voin herätellä esimer kiksi väitteillä ”Kaikilla pojilla on hattu” ja ”Kalat ovat ystäviä, eivät ruokaa”. Samoja sanoja ja lauseita toistetaan eri tavoin – puhuen, kuunnellen ja kirjoittaen – niin paljon, että ne alkavat tulla kielen päälle itses tään. Latasin Duolingosovelluk sen ja valitsin jonkin kielen, jota en en nestään osaa yhtään. Toistaiseksi tunnen niin vähän hollan ninkielisiä sanoja, etten vielä pysty käyt tämään kieltä, vain toistamaan opittuja fraaseja. Muinoin koulussa painotettiin enem män sääntöjä, ja laiskana ihmisenä tykkä sin painaa uudet sanat pelkkään lähimuis tiin. Teatteri on tiyaatar ja elokuva tietysti filim (vrt. Näin voisi kuitata eräiden kse no foobikkojen eli muukalais kammoisten perusnationa listien kitinän siitä, että Yle on alkanut lähettää arabian ja somalin kielisiä uutisia. Sitä on varsin valaise vaa plarailla, ja muun muassa todeta, että kirjoitettuna somali näyttää yllättä vän vokaalivoittoiselta, mutta toisaalta suomessa harvinaisia q:ta ja x:ää on paljon. Tässä vähän napsaisuja sanakirjasta: aurinko on qorrax ja elämä on nolol. Tämän vaativammasta sisällöstä en vielä selviydy. (RB) TÄLLÄ HETKELLÄ kuuntelisin mielelläni hollanninkielisiä uutisia. Näillähän pääsee umpisuomalainen jo elämän al kuun! Kaikista pohjoisen käsitteistä ei soma liksi selviä kovin napakasti. Aloin opiskella hollantia muutama viikko sitten ihan vain, koska sattui ole maan tylsää. Alle muizen zijn klein, kaikki hiiret ovat pieniä, kuten meillä päin sanotaan! (TO) Kielipoliisioperaatioista ja kielen ilmiöistä keskustelevat Rolf Bamberg ja Tua Onnela Kaikista pohjoisen käsitteistä ei somaliksi selviä kovin napakasti. Olen sen armoilla, mitä Duolingo haluaa minun osaavan sanoa. Kun olin tulostanut ne päästäni seu raavan päivän sanakokeeseen, unohdin suurimman osan saman tien. Niiden tosin täytyisi olla todellista selkokieltä ja kä sitellä lähinnä sitä, mitä eri eläimet syö vät ja mitä vaatteita ihmisillä on pääl lään. Alkukie lellä tekstit löytyvät, mutta eipä se paljon ummikkoa auta – arabiankielestä kun ei ymmärrä kirjainmerkkejäkään. Minulle tämä on virkistävän erilai nen tapa oppia kieltä
Donald Trump valitaan presidentiksi: ”huono Trump” -skenaario: Kamala Harris valitaan presidentiksi: ”hyvä Harris” -skenaario: . Hän piirsi Demokraatiile skenaarionelikentän siitä, millaisia vaikutuksia Yhdys valtain presidentinvaalin eri tuloksilla todennäköisesti on. unissakävelijyyden ja toimintakyvyttömyyden tilassa yritetään kuitenkin yllä pitää vanhaa politiikkaa . seuraus: Yhdysvallat muuttuu sisään päin käpertyneeksi ”unissakävelijäksi”, joka ei pysty toimimaan sen enempää Lähi-idässä, Ukrainassa kuin muuallakaan . avaa suuria mahdollisuuksia haastajavaltioille Kamala Harris valitaan presidentiksi: ”huono Harris” -skenaario: . helppoa ja ennustettavaa Suomelle, Euroopalle ja koko muulle maailmalle . tullitariffit ravistelevat koko maailman taloutta, uudet kauppasopimukset vastaavat paremmin nykyajan vaatimuksia Donald Trump valitaan presidentiksi: ”hyvä Trump” -skenaario: Vaalitulos, joka keikuttaa koko maailmaa Risto E.J. 53 Demokraatti G eo po lit iik ka H aa st aj av al tio id en ai ka . sääntöperusteinen maailmanjärjestys saa jatkoaikaa tai ainakin tekohengitystä . kaikenlaisten kriisien, ennakoimattomuuksien ja yllätysten aika Tämä teema on tehty pari viikkoa ennen Yhdysvaltain presidentinvaaleja. Penttilä tutkii maailmanpolitiikkaan ja -talouteen liittyviä skenaarioita. Ukrainassa saavutetaan rauhansopimus, jonka sekä Ukraina että Eurooppa voivat hyväksyä . Ulkopolitiikassa mukaan lukien Lähi-itä, Ukraina sekä muutkin sotaja kriisialueet jatketaan toimintaa kutakuinkin samoin kuin nyt . maailman sotiin ja kriiseihin ei tule nopeita ratkaisuja, mutta ei myöskään nopeita muutoksia ja romahduksia . tariffit aiheuttavat suuren kaaoksen maailmankauppaan . 1 2 3 4 AIKA de_07112024_53.indd 53 de_07112024_53.indd 53 28.10.2024 11.22 28.10.2024 11.22. . kaikki Trumpin diilit menevät metsään, seurauksena sekavuutta ja jopa kaoottisuutta maailmanpolitiikkaan . Demokraattinen puolue saa Valkoisen talon, mutta republikaanit vähintään koko senaatin ja ehkä myös koko kongressin . Yhdysvaltain talous kasvaa veron alennusten ja sääntelyn vähentämisen takia . maailman voimatasapaino siirtyy enemmän Eurooppaan, jonka pitää ottaa nykyistä suurempi rooli koko maan osan tulevaisuudesta mukaan lukien Ukraina . jatketaan nykyisellä reseptillä. TEEMA UUSI Geopoliittisten mannerlaattojen ryskyessä parhaiten pärjäävät vikkelimmät ja opportunistisimmat
54 Demokraatti TEEMA TEEMA BRASILIA Etelä-Amerikan ikuinen tulokas NIGERIA Afrikan jättiläinen 54 Demokraatti KYLMÄ HAASTE de_07112024_54.indd 54 de_07112024_54.indd 54 28.10.2024 13.51 28.10.2024 13.51
Teksti Janne Ora / Kuvitus Arja Jokiaho , kuvat Lehtikuva ja iStock MAAILMANTALOUS JA GEOPOLITIIKKA KIETOUTUVAT YHÄ TIIVIIMMIN YHTEEN 2000-LUVULLA. 55 Demokraatti VENÄJÄ Taantuva imperiumi INTIA Savijaloilta Aasian jättiläiseksi INDONESIA Kaakkois-Aasian hiljainen voima ETELÄAFRIKKA Paikallinen suurvalta TURKKI elää itsevarmuuden aikakautta 55 Demokraatti Maailma elää uudenlaisen geo poliittisen todellisuuden murros vaihetta, jossa haastaja valtioiden merkitys on kasvamaan päin. de_07112024_54.indd 55 de_07112024_54.indd 55 28.10.2024 13.51 28.10.2024 13.51
56 Demokraatti TEEMA VENÄJÄ . Vanhanen nostaa esseissään neljän maanosan seitsemän valtiota esiin erityisen edustavina esimerkkeinä haastajavaltioiden laajemmasta joukosta. Laajassa geopoliittisessa katsannossa Yhdysvaltain ja Kiinan välinen kilpailu määrittää koko maapallon arkitodellisuutta. Haastajavaltioille on yhteistä niiden edellytykset nousta haastamaan perinteisiä suurvaltoja ja mahtitekijöitä eli Yhdysvaltoja, EU:ta ja Kiinaa. Lähde: Vuosisadan kilpajuoksu – suurvaltapolitiikka sopimusten ja aatteiden jälkeisessä maailmassa (Docendo); Jaakko Iloniemi ja Henri Vanhanen 56 Demokraatti G eopoliittisen suojasään aika alkoi, kun kylmän sodan aikakausi loppui 1990-luvun alkupuoliskolla. Geopoliittiset mannerlaatat ovat alkaneet liikkua ja ryskyä toisiaan vasten. Jaakko Iloniemen ja Henri Vanhasen teoksen alaotsikko kiteyttää paljon nykyisestä geopoliittisesta, inhorealistisesta arjesta: suurvaltapolitiikkaa sopimusten ja aatteiden jälkeisessä maailmassa. Taiwan on puolestaan maailman johtava puolijohdemaa. Haastajavaltiot ovat kirjava, epäyhtenäinen ryhmä. Vanhasen mukaan meneillään olevassa uudessa historiallisessa murros ajassa haastajavaltioiden merkitys on kasvanut. Tässä esiteltyjen haastajavaltioiden lisäksi muun muassa Unkari on omapäisellä politiikallaan keikuttanut koko EU:ta. Se näkyy jopa vihreän siirtymään liittyvissä itsekkäissä ratkaisuissa, vaikka niiden seuraukset ovat globaalisti meille kaikille tärkeitä. – Protektionismin voimistuminen on näkynyt monissa maailmantalouden ja nykyajan murtumakohdissa, kuten Iso-Britannian brexitissä, Trumpin presidenttikaudella, Kiinan kauppapolitiikassa, erilaisissa energiakriiseissä ja shokeissa ja viljapulassa. Etelä-Amerikan trio Bolivia, Chile ja Argentiina voivat nostaa globaalia vaikutusarvoaan merkittävillä litium-varannoillaan. Maailmantalous ja geopolitiikka kietoutuvat yhä tiiviimmin yhteen 2000-luvulla. Haastajavaltiot voivat myös hyötyä jo nykyisistä, riskejä täynnä olede_07112024_54.indd 56 de_07112024_54.indd 56 28.10.2024 13.51 28.10.2024 13.51. Vallan vaihtuminen Venäjällä lähitulevaisuudessakaan ei ole mahdotonta, mutta ajankohtaa ja vaihdoksen ehtoja on turha arvailla, koska niihin ei ole valmista kaavaa. Uskottiin valtioiden ja maanosien rajat ylittävään yhteistyöhön ja taloudelliseen keskinäisriippuvuuteen. Vanhasen esimerkit havainnollistavat geopolitiikan, yksittäisten suurvaltojen kauppapolitiikan ja maailmantalouden syvää riippuvuussuhdetta. Siitä seuraa riskien ja vaaran ilmapiirin kasvua. HENRI VANHASEN kirjoittama haastajavaltioita käsittelevä ajankohtainen osuus puhuttelee geopolitiikan ja maailmantavista kriiseistä ja vastakkainasetteluista – olivat ne sitten globaaleja tai paikallisia. louden kehityksestä kiinnostuneita lukijoita. HAASTAJA VALTIOT VOIVAT HYÖTYÄ RISKEJÄ TÄYNNÄ OLEVISTA KRIISEISTÄ. Viime vuosina toisiaan seuranneet globaalit kriisit, etenkin Ukrainan sota heijastusvaikutuksineen, ovat herättäneet maailman kuitenkin toteamaan, että suojasää on vaihtunut myrskyyn. Monesti haastajavaltiot suhtautuvat myös epäillen ja kriittisesti kolmea suurta mahtitekijää kohtaan. VALTIOIDEN OLEMASSAOLON mittaisessa maailmanhistoriassa on aina esiintynyt erilaisia ja eriasteisia haastajavaltioita. UUDET JA YLLÄTTÄVÄT HAASTAJAT Geopolitiikan suurmaita haastetaan monesta suunnasta. Onko maailma nyt palannut kylmän sodan kaltaisen aikakauteen. Osa niistä kuuluu Brics-maiden ryhmään, joka sekin on löyhä. Tästä ajankohtaisesta, kiehtovasta ja kaikkea muuta kuin helposti hahmotettavasta ja mustavalkoisesta suuresta kuvasta ponnistaa kahden tunnetun ulkoja kansainvälisen politiikan asiantuntijan uusi esseeja tietokirja Vuosisadan kilpajuoksu. – Markkinaehtoisuus ei välttämättä ohjaa maailmantaloutta yksinomaan ja puhtaasti, vaan valtion toimet ja protektionismi sanelevat kauppaa voimakkaasti. Henri Vanhasen mukaan yksi keskeinen kehityssuunta on oman valtion tuotannon suojaaminen ulkopuoliselta kilpailulta, protektionismi, joka on ilmiönä vahvistunut viime vuosina. Moni sanoo Kylmä sota 2.0:n olevan jo osa globaalia nykytodellisuutta. Sekä haastajavaltioista että Bricsmaista kuuluu osa puolestaan globaalin etelän laajaan maajoukkoon; siis viiteryhmään, josta vielä hiljan puhuttiin nykymaailmassa vähätteleväksi koettuun tapaan kolmantena maailmana. Oliko lyhyehkö suojasää sinisilmäistä harhakuvitelmaa ja ohimenevä vaihe, johon ei enää ole paluuta
Vaikka esimerkiksi Intiassa asuu paljon koulutettuja nuoria ihmisiä, on sen nuori väestö Nigerian tapaan niin etnisesti ja uskonnollisesti kuin tulotasoltaan ja koulutukseltaan hyvin vaih televaa. Vanhanen näkee koulutuksen Intian keskeiseksi kohtalonkysymykseksi. – Haaste nouseville valtioille on siinä, että ne eivät yksinään kykene nousuun, vaan ne tarvitsevat suurvaltojen välistä kilpailua, joka tuottaa niille erityyppisiä etuja globaalissa kilpailussa. Maan kehitystä ovat rampauttaneet vuonna 1960 alkaneen itsenäisyyden alkumetreiltä asti sotilasdiktatuurit, sisällissodat ja toistuvat vallankaappaukset. Nigerian jatkuvasti kasvava, suuri ja etnisesti kirjava väestö on kaksiteräinen miekka. Molemmissa maissa on noin 1,4 miljardia asukasta, mutta ykkössijaa 1950-luvulta asti pitänyt ja syntyvyyden laskusta kärsivä Kiina tippui tänä vuonna kakkossijalle. Haastajavaltiot etsivät ja usein myös löytävät maailmanpoliittisista puhureista ja geopoliittisista myllerryksistä otollisia suvantopaikkoja ja toimintamahdollisuuksia. 57 Demokraatti INTIA . Vanhasen arviossa haastajavaltioiden yhteinen etu on Yhdysvaltain ja Kiinan välisen kilpailun jatkuminen. Niitä ovat muun muassa korruptio, krooninen poliittinen epävakaus, köyhyys ja valtavat tuloerot. Esimerkiksi Nato-maa Turkin tapainen itsevarma haastaja hyödyntää sumeilematta maantieteellisen ja kulttuurisen saranamaan asemaansa ja vaikutusvaltaansa. Konfliktien juurija taustasyinä ovat etenkin monenlaiset etniset ja paikalliset jännitteet sekä useat muut, osin jo siirtomaavallan ajoilta periytyneet yhteiskunnalliset taakat. Kilpailuun ja maailmantalouteen vaikuttavat kaikkialla silti samat globaalit megatrendit. de_07112024_54.indd 57 de_07112024_54.indd 57 28.10.2024 13.51 28.10.2024 13.51. Nigerialla on edessään myös monia myönteiseen kehitykseen kohdistuvia uhkakuvia. Indonesian on navigoitava monien haasteiden keskellä, joita ovat esimerkiksi Tyynenmeren kasvavat jännitteet ja suurvaltakilpailu, ilmastonmuutos, energiaratkaisut ja globaalit terveysongelmat. Turkki on Euroopan ja lännen sekä Aasian ja Lähi-idän välissä. – Haastajilla on valtavaa potentiaalia, mutta se onnistuvatko ne realisoimaan kykynsä ja mahdollisuutensa on osittain myös heidän omissa käsissään. Intia saattaa nousta kansainvälisen politiikan kärkijoukkoon väkilukunsa, talouden kokonsa, asevoimiensa, sijaintina ja kansainvälisen foorumien edustustensa ansiosta. Jos Intia ei 2000-luvun mittaan riittävästi kykene kehittämään nykyaikana tarvittavaa osaamista, on sillä pahimmillaan käsissään paljon toimettomia, näköalatDEMOKRATIOIDEN TAANTUMINEN ON VALITETTAVAN AJANKOHTAINEN ILMIÖ KAIKKIALLA. Kuluvan vuoden 2024 aikana Intia ohitti Kiinan väkimäärässä. INDONESIA . Suotuisia tilaisuuksia voivat avata esimerkiksi maantieteellinen sijainti, asema erilaisissa liittoutumissa ja järjestöissä tai rikkaat raaka-ainevarannot. 57 Demokraatti VOIMISTUVA GEOPOLIITTINEN kilpailu voi hyödyttää ja kirittää nousevia talouksia ja haastajavaltioita. Unkari ajaa sekin vähintään kaksilla rattailla EU:n jäsenenä ja Venäjän ylimpänä eurooppalaisena ystävänä. Globaalissa kilpailussa väestön rakenne suosii Intiaa, jolla kaiken lisäksi on jo nyt vahvaa osaamista ja tuotantoa etenkin auto-, lääke-, tekstiilija kemianteollisuudessa. INTIA ON kenties jopa paras esimerkki haastajavaltiosta. Keskeisiä megatrendejä ovat esimerkiksi eri alueiden ja valtioiden väestön kasvaminen ja siihen liittyen väestön ikärakenne sekä ilmastonmuutos. Sen talous kehittyy ja kasvaa hurjaa vauhtia nuoren väestön ansiosta. – Intian pitää pystyä ratkaisemaan suuria sosiaalisia ongelmia, kuten köyhyyttä ja ilmastonmuutoksen kaltaisia isoja kysymyksiä. Lukuun ottamatta vuoden 2021 pandemianotkahdusta, Intian talous on kasvanut 6–9 prosenttia vuosittain viimeisten kymmenen vuoden aikana. Kolmas megatrendi, demokratioiden taantuminen, on valitettavan ajankohtainen ilmiö kaikkialla. Kun geopoliittiset mannerlaatat ryskyvät, parhaimmin pärjäävät vikkelimmät ja nopeimmat; ja joskus opportunistisimmat. AFRIKAN JÄTTILÄINEN Nigeria on noin 230 miljoonan väestöllään ja rikkailla luonnonvaroillaan vakuuttava kandidaatti jopa 2000-luvun suurvallaksi
Kiina on Intian pahin kilpailija kaupassa. – Jos Kamala Harris valitaan, sääntöpohjainen maailmanjärjestys saa vielä jatkoaikaa ja tekohengitystä. – Pivottai haastajavaltioiden rooli riippuu hyvin paljon siitä, millainen on kolmen suuren eli Yhdysvaltain, Kiinan ja EU:n kulloinenkin tilanne. – Yritämme nyt muuttaa sääntöperäistä järjestelmää, mutta ilman suursotaa. Penttilän mukaan middle powers -valtiot ovat keskeisiä toimijoita meneillään olevassa geopolitiikan murroksessa. – Asia numero yksi on se, että vanha sääntöperusteinen maailmanjärjestys vetelee viimeisiään. Selvää ainakin on, että suuria muutoksia tulee. Talouden ja Brics-maiden maailmapoliittisen merkityksen kasvu ovat pönkittäneet Brasilian nousua, mutta sisäinen kompastelu on toistuvasti katkaissut maan tien huipulle. Intialla on suuria mahdollisuuksia, mutta myös isoja haasteita. Sama koskee monia muitakin haastajavaltioita. Juttu on tehty ennen Yhdysvaltain presidentinvaaleja. KANSAINVÄLISESTÄ POLITIIKASTA tuttu middle powers (vapaasti suomentaen keskivallat) on käsite, jota kansainvälisen politiikan asiantuntija, Nordic West Office -ajatuspajan toimitusjohtaja Risto E. Pelkästään hiilivoimaloiden rakentaminen ei riitä. J. Geopolitiikassa Intia pyrkii tiivistämään ja parantamaan suhteitaan etenkin Yhdysvaltoihin ja Aasian keskikokoisiin valtioihin. maailmanpolitiikassa vallitsee. 58 Demokraatti ETELÄ-AFRIKKA . Mailla on myös selvittämättömiä rajakiistoja. Yhdysvaltain presidentinvaalit ratkaisevat hyvin pitkälle, mihin suuntaan mennään. Haasteena uudessa tilanteessa on se, että yleensä uusi maailmanjärjestys ja sen uudet säännöt ovat syntyneet vasta suursotien seurauksena. Se aiheuttaa tämän rämpimisen ajan, jota nyt elämme, Penttilä kiteyttää. – Nyt keskustellaan lähinnä siitä, minkätyyppinen realistinen lähestymistapa YHDYSVALTAIN JA KIINAN VÄLINEN KILPAILU MÄÄRITTÄÄ KOKO MAAPALLON ARKITODELLISUUTTA. Uudessa tilanteessa ne vaihtavat liittolaisuussuhteita hyvin nopeasti sen mukaan, mikä on niille edullista. TEEMA 58 Demokraatti tomia ihmisiä, joiden koulutus on riittämätön. Se on keskeinen piirre niiden toiminnassa. de_07112024_54.indd 58 de_07112024_54.indd 58 28.10.2024 13.51 28.10.2024 13.51. Jos taas Donald Trump tulee valituksi, näemme suuria muutoksia, jotka voivat olla joko hyviä tai huonoja. Itse käytän termiä pivot-valtiot eli ”äkkikäännösvaltiot”. – Intian tulee päästä kiinni sellaisiin teollisuuden ja nousevien teknologioiden aloihin, jotka ovat tulevaisuuden kannalta olennaisia. Hänen mukaansa maailma on siirtynyt geopoliittisesta idealismista realismin aikaan. Intia tavoittelee ja pääasiallisesti myös hyötyy moninapaisesta maailmanjärjestyksestä, jossa sille läheinen ja tärkeä kauppakumppani Yhdysvallat voi kuitenkin heiketä. Jos ne kaikki kääntyvät sisäänpäin, pivot-valtioiden vaikutusvalta kasvaa. Etelä-Afrikka on vahvasti globaalin etelän leirissä ja katsoo, että globaalia järjestelmää hallitsevat säännöt ovat pitkälti pohjoisen pallonpuoliskon luomia ja ylläpitämiä. – Osa näistä kuuluu haastajavaltioihin, mutta eivät kaikki. GEOPOLITIIKASSA INTIA asemoituu aidalla istujaksi, jolla on myös aidalla istujan ongelmat. Intian opportunistisessa asenteessa on kuitenkin monia keskenään ristiriitaisia aineksia. Kylmän sodan jälkeen Intia on kuitenkin lähentynyt Yhdysvaltoja. Se puolestaan kasvattaisi Kiinan vaikutusvaltaa etenkin Aasiassa, mikä olisi Intian etujen vastaista. Penttilä suosii, kun kyse on Intian, Brasilian ja Nigerian kaltaisista haastajavaltioista. Intian ulkopolitiikkaa on vuoden 1947 itsenäistymisestä nykypäivään asti leimannut liittoutumattomuus, jossa Aasian jätti pyrkii välttämään selvää asettumista minkään suurvallan leiriin. Nykyiset geopoliittiset pyörteilyt mahdollistavat Intialle tapausja tilannekohtaisen veljeilyn suurvaltojen kanssa omien etujensa ajamiseksi. Penttilä ajattelee, että 2020-luvun geopoliittista yleisnäkymää hallitsee yksi selvä piirre. BRASILIA
Venäjä pyrkii näin vaikuttamaan Saksan sisäpolitiikkaan ja laajemmin koko Euroopan yhtenäisyyteen, etenkin Ukrainaan liittyviä etujaan ajaakseen. Ääripuolueet kiinnostavat SAKSASSA ON TOTEUTUNUT HEVOSENKENKÄTEORIA, JOSSA ÄÄRIVASEMMISTO JA ÄÄRIOIKEISTO LÖYSIVÄT TOISENSA. – Saksassa on toteutunut hevosenkenkäteoria, jossa äärivasemmisto ja äärioikeisto löysivät toisensa itse asiassa jo koronapandemian aikaan. Hänkin on jääräpäinen, mutta väärällä tavalla. – Antidemokraattinen poliittinen liikehdintä on lähtenyt Saksassa taas nousuun. – Paljon riippuu siitä, miten Saksa onnistuu löytämään ja hyödyntämään uusia energiantuotannon menetelmiä ja mahdollisuuksia. Saksan tulevaisuuden kannalta sen talouden kehitys on olennainen. Vaatimusten taustalla vaikuttaa Scholzin ja hänen hallituksensa tukala sisäpoliittinen asema. Huteroituva Saksa merkitsee kurjistuvia näkymiä koko EU:lle ja Euroopalle globaalissa kilpailussa. Saksan tuleva rooli keskeisenä Euroopan ja EU:n johtavana valtiona on sekin melkoinen kysymysmerkki. Kumpikin äärilaidan puolue vastusti koronatoimia ja nyt molemmat ovat kriittisiä Ukrainan tukea kohtaan. Saksa maksaa Ålanderin mukaan monin tavoin laskua myös pitkäaikaisen (2005–2021) liittokanslerin Angela Merkelin hallintokaudesta. Nigeriaa kutsutaan suuren väestönsä ja taloutensa vuoksi usein Afrikan jättiläiseksi: maa on Afrikan suurin talous ja öljyntuottajamaa, joka on jo pidemmän aikaa houkutellut enenevissä määrin ulkomaisia sijoituksia. 59 Demokraatti S aksan syyskuun osavaltiovaaleissa molemmat poliittiset äärilaidat keräsivät isoja äänisaaliita etenkin itäisen Saksan osavaltioissa, entisen DDR:n alueilla. Sen sijaan saatiin Olaf Scholz, joka on mahdollisimman huono sota-ajan johtaja. Saksan liittokansleri Olaf Scholz on syksyn mittaan vaatinut käynnistämään rauhanneuvottelut Ukrainan ja Venäjän välille. Myös perinteikäs saksalainen autoteollisuus on vähintään keskisuurissa vaikeuksissa. Saksan itäisissä osavaltioissa Ukrainasta tuli vaaliteema, mikä huolestuttaa valtapuolueita ensi vuoden liittopäivävaaleja ajatellen. de_07112024_54.indd 59 de_07112024_54.indd 59 28.10.2024 13.51 28.10.2024 13.51. Saksan taloustaantuma ja energiakriisi yhdessä sisäpoliittisen myllerryksen kanssa voi heikentää Saksan jo ennestään huojuvaa asemaa sekä geopolitiikassa että maailmantaloudessa. – Nyt populistiset puolueet ratsastavat muun muassa näiden pettymysten synnyttämällä aallonharjalla. – Saksassa olisi tarvittu Winston Churchillin tapainen poliitikko vastaamaan Venäjän haasteeseen. Turkilla on hyvät mahdollisuudet vahvistaa asemaansa yhtenä kuluvan vuosisadan suurvalloista. Sekä äärioikeistolainen Vaihtoehto Saksalle -puolue (AfD) että vasemman äärilaidan puolue BSW puhuttelevat monia saksalaisia etenkin idässä. TURKKI . Ålanderin mukaan Saksan äärilaitojen populistipuolueilla on kyseenalaisia yhteyksiä Venäjälle. Nyt kiinalainen tuotanto uhkaa napata sähköautojen markkinat. Turkin ulkopoliittista aktiivisuutta varjostavat kuitenkin maan sisäpoliittinen epävakaus ja hallinnon muuttuminen entistä autoritäärisemmäksi. 59 Demokraatti NIGERIA . – Merkelin perintö näkyy Saksassa siinä, että hänen aikanaan ei riittävästi ja ajoissa investoitu tulevaisuuden kannalta olennaisiin asioihin, kuten julkiseen infrastruktuuriin, digitalisaatioon ja vihreään siirtymään. Saksan nykykehitys ja osavaltiovaalien tulos huolestuttavat minua hyvin paljon myös syksyn 2025 parlamenttivaaleja ajatellen, Ålander sanoo. Ulkopoliittisen instituutin tutkija Minna Ålander näkee Saksan nykyisen yhteiskunnallinen ja sisäpoliittisen kehityksen hyvin synkkänä
Kaikki yhtiöitä, jotka ovat viime viikkoina ilmoittaneet muutosneuvotteluista. 60 Demokraatti Lähes 20 000 lasta vajoaa köyhyysrajan alle. Ohjelmassa linjataan, että hallituksen tavoitteena on parantaa suomalaisten elintasoa, kääntää Suomen talous kestävään kasvuun ja kääntää velkaantumiskehitys. Suomea heikompi tilanne on vain Kreikassa ja Espanjassa. Hallituksen valmistelussa on myös yhteistoimintalain muutos, joka vie työntekijältä pahimmillaan viikkojen palkan. 100 000 työllisen sijaan Suomen työllisyyskehitys on viimeisen vuoden aikana ollut kaikista EU:n jäsenvaltioista huonointa, ja Suomi on Euroopan kolmanneksi korkeimman työttömyyden maa. KUTEN OLLAAN nähty, hallituksen resepti ei toimi. Elintaso on parantunut lähinnä kaikkein hyväosaisimmilla, joille Orpon-Purran hallitus tarjoilee veronkevennyksiä samalla, kun puolen miljoonan suomalaisen asumistukia ja työttömyysturvaa leikattiin, ja lähes 20 000 lasta vajoaa köyhyysrajan alle. SDP:n ohjelma tulevaisuudelle on julkista taloutta vahvistava, talouskasvua ja työllisyyttä aidosti tukeva ja sopeutustoimet oikeudenmukaisesti hoitava kokonaisuus. Saattaa sitä moni perussuomalaisia eduskuntavaaleissa äänestänyt pohtia, että tätäkö minä todella tilasin ja mistähän tuo saksikäsi-Purra oikein tuli. Valmet, F-Secure, Indoor Group, Verkkokauppa.com, HOKElanto ravintolat, Kemira, UPM, Ovako, Metsä Group, Valtra, Attendo, Hoplop ja Telia. KUN TILANNE on tämä, viisas hallitus korjaisi kurssiaan kasvun tielle ja peruisi työttömäksi joutuvia kurittaneita päätöksiään ja suunnitelmiaan. Nyt tarvitaan todellisia kasvutoimenpiteitä. Hallitus tavoittelee myös työllisyyden nostamista vähintään 100 000 työllisellä. Lähiviikkoina SDP tulee esittelemään jälleen ehdotuksensa valtion tulevan vuoden budjetiksi. Ansiosidonnaisen työttömyysturvan leikkaukset iskevät nyt täysimääräisesti moniin suomalaisiin. Kasvavan työttömyyden hallitus O rpon-Purran hallitus on toteuttanut ohjelmaansa kohta puolentoista vuoden ajan. Suomen talouden elpyminen on vaivalloista ja näkymät epävarmoja. Kaikilla mittareilla katsottuna voidaan todeta, että hallituksen talouspolitiikka on epäonnistunut. SDP esitteli toukokuussa oman ohjelmansa rakenne-, työllisyysja kasvutoimiksi. YKSI SUURIMMISTA epäonnistumisista hallituksen politiikassa on työllisyysja kasvupolitiikka. Suomen julkisen talouden velka kasvoi enemmän kuin yhdessäkään muussa EU:n jäsenvaltiossa, vaikka velkalaivan kippari Orpo muuta lupailikin. Hallituksen urheat lipunkantajat perustelevat tilannetta tietysti suhdanteilla, mutta eivät suhdanteet tietenkään selitä sitä, miksi Suomella menee koko porukasta heikoiten. Kun katsoo viimeisimpiä uutisia muutosneuvotteluista, hiljaiseksi vetää. Eivätkä asiat näytä menevän tässä suhteessa parempaan päin. Kun hallituksen politiikan näytöt on annettu, olisiko aika kokeilla jotain muuta. Mikkel Näkkäläjärvi SDP:n puoluesihteeri mikkel.nakkalajarvi@sdp.fi X: @nakkalajarvi Bluesky: @nakkalajarvi.bsky.social Liikkeen etuvartiossa de_07112024_60.indd 60 de_07112024_60.indd 60 29.10.2024 13.06 29.10.2024 13.06
varapuheenjohtaja Puoluevaltuuston jäsen SDP:n pitää tarjota ratkaisuja politisoituneille työmarkkinoille Yksi Suomen menestystekijöistä on ollut yhdessä sopiminen, myös työmarkkinoilla. Hyviä malleja löytyy vaikkapa muista Pohjoismaista ja Saksasta. Tarvitaan myös näkemys työmarkkinoiden kehittämisestä, muun muassa sovittelijainstituution kohdalla. Yksi maamme menestystekijöistä on ollut, erimielisyyksistä huolimatta, yhdessä sopiminen, myös työmarkkinoilla. Suomalaiset työmarkkinat väännetään nyt uuteen asentoon. Maamme työmarkkinat ovat politisoituneet. Olisi myös tarpeellista, että sosialidemokraatit, järjestäytymisja sopimusvapauteen pohjautuen, laatisivat näkemyksen toivottavasta kehityksestä ja yleisistä pelisäännöistä. Lä he tä m ie lip ite es i os oi tt ee se en m ie lip id e@ de m ok ra at ti. Ki rjo itu st en m ak sim im itt a on 20 00 m er kk iä . Juha Jaatinen SDP Helsingin 2. SDP tarvitsee työmarkkinapoliittisen ohjelman, josta ilmenee muun muassa ne lainsäädännölliset toimet, joilla halutaan vahvistaa palkansaajan turvaa työelämässä. 61 Demokraatti Ki rjo ita om al la ni m el lä si. Nyt poliitikot, hallitusvalta, on merkittävällä tavalla puuttunut työelämän toimimiseen muun muassa rajoittamalla palkansaajajärjestöjen lakko-oikeutta ja puuttumalla lainsäädäntöteitse sovitteluinstituutioon esittämällä niin kutsuttua palkkakuoppalakia. Työmarkkinoiden entinen malli kolmikantaisena ja keskitettynä sopimisena on mennyttä. Verrattuna esimerkiksi muihin Pohjoismaihin, Suomessa lainsäädäntö ei tarjoa – etenkään nykyisen hallituksen tekemien heikennysten jälkeen – riittävää turvaa niille, jotka kenties tulevaisuudessa eivät ole työmarkkinoiden yhteisesti sovittujen sopimusten piirissä. fi ta i D em ok ra at ti, PL 33 8, 00 53 1 H el sin ki LISÄÄ MIELIPITEITÄ OSOITTEESSA DEMOKRAATTI.FI SUOMALAINEN TYÖELÄMÄ on heikentyvällä uralla, ja kehitys vaikuttaa koko yhteiskuntaan, koska työllä on merkittävä rooli useimpien ihmisten elämässä – myös työelämään valmistuvilla nuorilla. de_07112024_61.indd 61 de_07112024_61.indd 61 28.10.2024 13.42 28.10.2024 13.42. Tarvitaan kanta esimerkiksi alustataloudessa tehtävän työn turvaan sekä yleensä työelämässä työn ja vapaa-ajan suhteeseen. Tarvitaan näkemys siitä, millaisia korjauksia työelämän lainsäädäntöön tarvitaan palkansaajien riittävän turvan takaamiseksi sekä työelämän jouston ja turvan tasapainon uudelleen löytämiseksi. Vanhaa yhteistyön mallia ovat sosialidemokraatit ansiokkaasti pitäneet yllä ja puolustaneet
Neuvottelutavoitteet asetetaan demokraattisesti KT:n jaostoissa ja hallituksessa. Meillä ollaan huolissaan, kun eläkevarojen tuottoja joudutaan käyttämään. Eläketuoton lisäksi sukupolvien hyvinvoinnin arviointiin olisi hyvä liittää vaikka kehittyneet palvelut ja tulonsiirrot. On päivänselvää, että nykynuorten elintaso on aivan toista luokkaa kuin sodan jälkeisen rakentajasukupolven. Tulevaisuudesta kehitellään uhkakuvia siitäkin huolimatta, että Suomen eläkejärjestelmä on maailman vahvimpia. KT:n organisaatiossa päätöksiä tekevät kunnista, hyvinvointialueilta ja KT:n yritysjäsenten parista valitut luottamushenkilöt. Reijo Vuorento Kunnallisneuvos, Helsinki Suomen eläkejärjestelmä on maailman vahvimpia. Nyt ne ovat seitsenkertaiset. 62 Demokraatti LISÄÄ MIELIPITEITÄ OSOITTEESSA DEMOKRAATTI.FI MIELIPIDE KT valitsee itse toimitusjohtajansa Demokraatti julkaisi verkossa ja lehdessä SAK:n puheenjohtajan Jarkko Elorannan näkemyksiä KT:n toimitusjohtaja Markku Jalosen eläkkeelle jäämisen syistä ja KT:n ”luisumisesta” EK:n käsiin. Tuotto 1960-luvusta alkaen on pysynyt kuitenkin plussan puolella samalla, kun jokainen nuori aikanaan nauttii sukupolvien ketjun tuomasta vakaudesta. Ari Korhonen KT:n hallituksen puheenjohtaja (sd.) Eläkekeskusteluun tarvitaan realismia Jälleen on kehitelty eläkkeisiin liittyvää tarpeetonta sukupolvien eripuraa. de_07112024_62.indd 62 de_07112024_62.indd 62 29.10.2024 14.05 29.10.2024 14.05. Viime vuosien eläkeindeksien poikkeuksellisesta nostosta revitään otsikoita, vaikka hyvin tiedetään, että vuodesta 1996 palkansaajien ostovoima on kasvanut lähes 40 prosenttia mutta eläkeläisten runsaan prosentin. Säästötalkoisiin osallistuvat myös raskaasti hoivaa ja hoitoa eniten tarvitsevat, kun palvelut, muun muassa lääkkeiden maksut nousevat. Samalla annetaan rahastojen paisua ja vedotaan eläkevastuisiin, jotka ovat noin seitsenkertaiset. Kuukaudessa 182 euron käyttövaran tulisi riittää muun muassa lääkkeisiin. Toimitusjohtajan, niin nykyisen kuin tulevankin, on aina ja kaikissa tilanteissa kuunneltava kuntien ja hyvinvointialueiden työnantajia ja toimittava heidän etunsa mukaisesti. KT on saanut useita hyviä toimitusjohtajakandidaatteja ja tekee huhuista huolimatta päätöksiä itsenäisesti niin toimitusjohtajahaussa kuin myös neuvottelutavoitteita asetettaessa. Eläkevaramme ovat jo noin 260 miljardia ja kasvussa. Mitään erillistä uutta rahastoa ei tarvita. Minkäänlaiseen sukupolvisotaan ei ole tarvetta, kuten ei myöskään indeksitai muihin työeläke-etuuksien leikkauksiin. Toki ovat, mutta ne maksetaan vuosien saatossa, ja niihin vaikuttavat niin talouskasvu, työllisyysasteet, syntyvyys, maahanmuutto… ETK:n laskelmien mukaan nykyisin ennustein varojen määrän suhteessa eläkemenoon ennakoidaan pienenevän 2030-luvulle asti, minkä jälkeen se kääntyy kasvuun. Aikanaan kun järjestelmä luotiin, laskettiin, että varojen tulee riittää noin neljän vuoden eläkemenoon. Niillä kun on vain ja ainoastaan negatiivinen vaikutus julkiseen talouteen. Rakentajasukupolven työllään kerryttämät rahastot toimivat myös luottoluokituksemme takuina. Esitetty spekulaatio on virheellinen ja tarkoitushakuisten huhujen kyllästämä. Puhutaan eläketuotosta, joka tietenkin on korkeampi niillä, joiden varaan järjestelmä aikanaan luotiin. Samalla kun maksuttomia palveluja laajennetaan elämän alkupäässä, niitä kiristetään loppupäässä. Sen jälkeen tuoton taso on alentunut, kun järjestelmän piiri on laajentunut ja eläkemaksut nousseet. Toisin kuin monissa maissa, meillä ei ole määriteltyä rahastoastetta. Eläkeläisiäkin on moneen junaan – naisten keskieläke on alle 2 000 euroa kuukaudessa ja leipäjonojen iso ryhmä ovat pienituloiset eläkeläiset. Ympärivuorokautisessa palveluasumisessa viedään kaikki. Eläkkeiden vuosittainen maksatus on toinen asia kuin eläkkeiden pidemmän ajan rahoitus, joka meillä on yksi maailman vakaimmista
11. Johtokunnan kokous to 21.11. Razmyarin mukaan sivistysporvari nukkuu ruu susen unta perussuomalais ten hallituksessa. Liittokokouksessa käsitellään sääntöjen 11 §:n 12. Paperiliiton XXIV liittokokous Paperiliitto r.y:n varsinainen liittokokous pidetään 11.–12.6.2025 Scandic Park Helsingissä, Mannerheimintie 46, 00260 Helsinki. varapuheenjohtaja Tapani Eskola. – Minkä muun viraston toi mintoja kokoomuksessa toi vottaisiin hoidettavan vapaa ehtoisvoimin. ja 13. kohdan tarkoittamat osastojen esitykset, jotka on toimitettu kirjallisesti liiton hallitukselle määrä aikaan 10.2.2025 mennessä. Kokoonnumme ravintola Vanhan Herran tiloihin ma 18.11. klo 12.00. Hän kertoo meille kaupunginteatterin ohjelmista. Kukaan tuskin ehdottaisi samaa toimintata paa Verohallinnolle, Razmyar sanoo tiedotteessaan. PAPERILIITTO R.Y. Terituvalla klo 18. Mahdolliset onnittelut voi ohjata KSR:n Martta SalmelaJärvisen rahastoon tilille FI85 1521 3000 0060 09, tiedonantoon: Heli Tynkynniemi. Käsiteltäväksi tulevat sääntöjen 11 §:n 5. de_07112024_63.indd 63 de_07112024_63.indd 63 29.10.2024 13.08 29.10.2024 13.08. Muista isänpäivänä aineettomalla lahjalla. Lounas klo 11. Tule paikalle kuulemaan ja keskustelemaan. Lahden kaupunginteatterin myyntija markkinointiassistentti Pia Levänen on vieraamme klo 12 alkaen. Terituvalla klo 18. UUSIMAA • Porvoon Wanhat Toverit Seuraava kerhotapaaminen Raatikympissä ti 12.11. Heitto on Razmyarin mukaan museoalan asiantun tijoiden ammattitaidon si vuuttamista ja alaarvoinen. 63 Demokraatti KOKOUKSET 70 VUOTTA Syntymäpäivät Yhdistystoiminta Heli Tynkkyniemi toiminnanjohtaja, Helsinki 12. Työväenyhdistys r.y. Teksti Demokraatti Laiho ehdotti Helsingin Sanomissa, että ulkoilmamu seoiden toiminnassa voitai siin hyödyntää järjestötoimi joita ja ”joitain vapaaehtoi siakin”. Tervetuloa! • Terijoen sos.dem. Nasima Razmyar: Missä on sivistysporvari. hallitus Petri Vanhala Juhani Siira puheenjohtaja liittosihteeri Demokraatti_10_2024_liittokokousilmo.indd 1 Demokraatti_10_2024_liittokokousilmo.indd 1 25.10.2024 10.31.08 25.10.2024 10.31.08 HÄME • Lahden seudun Wanhat Toverit. SDP:n varapuheenjohtaja Nasima Razmyar pitää va liokuntatoverinsa Mia Laihon (kok.) puheita museo alan ammattilaisten korvaa misesta vapaaehtoisilla ja mi nisteri Sari Multalan (kok.) hämmästystä Museoviraston sulkuilmoitusten edessä ku vaavina. Puheenjohtaja. kohdissa mainitut asiat. Me tuemme lahjoitustasi 20% lisätuella! Lue lisää: KULTTUURILAHJA.FI Kulttuurilahja on Kansan Sivistysrahaston joukkorahoituspalvelu, jolla tuetaan suomalaista kulttuuria ja sivistystyötä. Paikalla on Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen hallituksen 2. Kuukausikokous ”joulu” 19.12. Keskustelemme myös ensi vuoden toiminnasta. Merkkipäivää vietetään perhepiirissä
Oikein vastanneiden kesken arvotaan yksi 10 euron lahjakortti. 64 Demokraatti RISTIKKO 20/2024 Veijo Wiren veijo.wiren@gmail.com Ratkaistut ristikot lähetetään seuraavan lehden ilmestymiseen mennessä: vastaukset@demokraatti.fi tai Demokraatti / Ristikko, PL 338, 00531 Helsinki. Nimi: Osoite: de_07112024_64.indd 64 de_07112024_64.indd 64 25.10.2024 10.08 25.10.2024 10.08. Merkitse kuoren päälle ristikon numero
65 Demokraatti SUDOKUN RATKAISU 37 96 48 52 1 42 81 35 97 6 61 52 97 84 3 84 23 79 61 5 93 65 12 48 7 75 14 86 23 9 18 39 64 75 2 59 78 23 16 4 26 47 51 39 8 TI TI TYY Anna-Liisa Blomberg anna-liisa.blomberg@demokraatti.fi RISTIKON 18/2024 RATKAISU 10.10. julkaistun ristikon 10 euron lahjakortin voitti Tuija Noppa Bergöstä. Aikuispuvussaan sinisuohaukkakoiras on upean siniharmaa. Yksi sinisuohaukan selvistä tuntomerkeistä on valkea yläperä eli valkoinen alue pyrstön juuressa selkäpuolella. ”Tyylikkäimpiä petolintujamme”, Lasse J. Kuvaan paikallani kyykkien hyvän etäisyyden päästä, kun yhtäkkiä ”kapulat” lähtevät piipaten lentoon. de_07112024_64.indd 65 de_07112024_64.indd 65 25.10.2024 10.08 25.10.2024 10.08. Laine kehuu sitä tunnistusoppaassaan. Saalistaan sinisuohaukka etsi liitäen matalalla pellon yllä, rauhallisin siiveniskuin edeten. co m 7 9 4 1 3 6 5 8 4 7 1 6 2 2 9 3 7 2 5 8 1 2 6 3 P eltotiellä huomio kiinnittyy tien laitaan paikalleen jähmettyneisiin kapustarintoihin. Niin kävi nytkin, mutta onneksi sinisuohaukka jatkoi kaarteluaan lähettyvillä. Peltotien notkelmasta näkökenttääni pelmahtaa sinisuohaukka. Jokainen lintukuvaaja tietää, että usein kaikkein herkullisimmat kuvaustilanteet ovat nopeita ja tietysti juuri silloin kamerassa asetukset ovat aivan väärät. ais ud ok u. Onnea voittajalle! Vaikeusaste: (c ) Ar to In ka la ww w. Kuvassa on nuori yksilö, joka muistuttaa väritykseltään naarasta. Tällä kylmästä lämpimään matkalla olevalla parivaljakolla pokka pitää, eikä koipi liikahdakaan, vaikka ne ovat lähestyvän ihmisen havainneetkin. Kun nousen seisomaan, se liitää pääni korkeudella ehkä kahdeksan metrin päässä. Ne ensimmäiset, hirveässä hädässä lauotut – ja valitettavasti useimmiten makeimmat – kuvat saa heittää törkeästi ylitai alivalottuneina ja/tai tärähtäneinä suoraan roskakoriin
Olin vihainen siitä, miksi tällaisten asioiden on annettu tapahtua. Itse haluan olla hyvien puolella. On ihmisiä, jotka joutuvat syyttään kamaliin tilanteisiin. Olen nopea lukija, ja tuntuu, että äänikirjat luetaan usein liian hitaasti. Se kertoo AIDS-epidemian alkuvaiheesta ja siitä, miten järkyttävällä tavalla ihmisoikeuksia silloin poljettiin. Näissä esimerkkikirjoissa on tavallaan samankaltainen juoni. Islannissa asuvan kirjailijan Satu Rämön suursuosittu dekkarisarja Hildur vie Islannin mystiikkaan ja syrjäisille vuonoille. Herman Sachnowitz: Se koskee myös sinua Satu Rämö: Hildur-sarja Jonas Gardell: Älä koskaan pyyhi kyyneleitä paljain käsin Nuoren miehen keskitysleirikertomus. Silloin aina ihmetyttää, miksi en lue useammin. 3 de_07112024_66.indd 66 de_07112024_66.indd 66 30.10.2024 9.37 30.10.2024 9.37. Harras toiveeni on, että voisimme suvaita toisiamme. Ajatukset lähtevät harhailemaan, ja tipun kärryiltä, mitä kirjassa tapahtuu. Mietin, miten ihmiset voivat olla toisilleen niin järkyttäviä ja miten maailma voi edetä sellaiseen suuntaan, johon se etenee ja miksi emme edes tässä vaiheessa, vuonna 2024, pysty esimerkiksi hyväksymään sitä, että ihmiset ovat erilaisia. Sarjan päähenkilö Hildur Rúnarsdóttir on rikosetsivä. Välillä tulee jaksoja, jolloin innostun ja luen monta kirjaa peräkkäin. Nykyinen elämänrytmi ja tietotulva aiheuttavat fiiliksen, että lukemiselle ei oikein jää aikaa. Luin kirjan ensimmäistä kertaa herkässä iässä teininä. Asun Porvoossa, ja työmatkoilla Helsinkiin olisi mukava kuunnella kirjoja. Politiikan kirjahylly 1 4 2 Luin lapsena ja teinivuosina kaiken, mitä irti sain. Islanti on yksi lempipaikoistani. Huomaan olevani huono kuuntelemaan. Meillä oli kotona Valittujen Palojen tiivistelmäkirjoja ja luin ne kaikki läpi. 1 3 2 4 Margaret Atwood: Herran tarhurit Kirja on dystopia ja kertoo ympäristötuhon jälkeisestä mielettömästä ajasta. Luen suosikkikirjojani säännöllisesti uudestaan. Luen paljon dystopioita. Olen toki yrittänyt opetella kuuntelemaan ääni kirjoja. Mummollani oli kanoja. Lisäilen lukijaäänen nopeutta, mutta puhe alkaa helposti kuulostaa todella omituiselta. Kaikissa näissä on jonkinlaista maailman tuskaa ja ihmisten ahdasmielisyyttä. Olin aivan jäätävä lukutoukka. Kaikki aiheet kiinnostivat laidasta laitaan. Tykkään perinteisestä kirjasta. Että on paperia, on kirjan tunne ja fiilis. Tarinan keskiössä on ekologisten toisinajattelijoiden uskonnollinen kultti, Herran tarhurit. 66 Demokraatti Teksti ja kuva Nora Vilva Suosikkikirjoissani on maailman tuskaa Voisimme vihdoin alkaa suvaitsemaan toisiamme, sanoo Jytyn puheenjohtaja Jonna Voima. Osasin suurinpiirtein ulkoa hänen kanankasvatusoppaansa ja haaveilin kanankasvattajan urasta. Lukemiseni oli siis tosi kaikkiruokaista touhua. Romaanitrilogia, joka sijoittuu 1980-luvun Tukholman homoyhteisöön. Se oli ensimmäinen lukemani holokaustikirja ja teki minuun suuren vaikutuksen. Teininä ahmin venäläisiä klassikoita
Sörnäisten rantatie 25 A, Helsinki pau.fi akt.fi aktlehti.fi Yhdessä parempaa pam.fi paperiliitto.fi www.tul.fi Liikunnan iloa hyvässä seurassa! T yöväenkirjasTon ysTäväT ry Teemana Yhteiskunnan polarisaatio Pe 15.11. klo 18–21 Kapinarunoilta: raadissa Miia Toivio, Sanni Purhonen ja Marko Korvela. Paneelissa professorit Anu Kantola, Sonja Kosunen, Matti Tuomala. Kirjailijat: Anna-Sofia Berner, Juhani Brander, Matti Hannikainen, Yannick Lahti, Emilia Männynväli, Tanja Railo. • Kirjamyyntiä Koko ohjelma www.tyovaenkirjastonystavat.fi/stkp2024 Tilaisuudet striimataan youtube.com/tyovaki Aatosta jaloa marraskuun valoa 15.–16.11.2024 STADIN 11. www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN AMMATTILIITTO JHL.FI /LIITY Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva www.turva.fi Työväenliikkeen kirjasto tyovaenperinne.. klo 12–18 Yhteiskunnan polarisaatio: Kuljemmeko kohti luokkayhteiskuntaa. Musiikki: Eija Ahvo ja Minna Miettinen. tietoa työstä ja yhteiskunnasta Liity Työväenkirjaston ystäviin : tyovaenkirjastonystavat.. TYÖVÄENKIRJALLISUUSPÄIVÄT TYÖVÄENLIIKKEEN KIRJASTO, Sörnäisten rantatie 25 A, Helsinki de_07112024_002.indd 1 de_07112024_002.indd 1 25.10.2024 14.29 25.10.2024 14.29. La 16.11
PAL.VKO 2024-47 00 74 43 -2 42 MAAILMA TEEMA Suurvaltojen haastajat ASEVELISOSIALISTI Tannerheimin ritari NAISET Älkää antako periksi TALOUS Taas meni pieleen 7.11.2024 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 20 • 20 24 / 7. m ar ra sk uu ta Reissussa Jutta Urpilaisen komissaaripestin aikana on kertynyt paljon kilometrejä. de_07112024_001.indd 1 de_07112024_001.indd 1 28.10.2024 15.37 28.10.2024 15.37