24 KULTTUURI . 14 LIIKE . 10. . Hinta 3 € 7. 17 Elämää hanttikorteilla ELÄMÄ . 36 Runouden Suomi-kuva Kuntastrategia vie tai on diipadaapaa Taiteilija haastaa demokratian Lohjanharjun lähdevedellä tuoresuolatut kinkut, pateet, makkarat, gluteenittomat joululaatikot... Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja . JOULUKUUTA 2017 N0 49 Haatainen haastaa perinne-turpon POLITIIKKA . www.wotkins.fi POLITIIKKA
Viikon valinta 10 Ota yhteyttä meihin! WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan Liitto tuken asi WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan www.pam.fi www.pau.fi www.pardia.fi JYTY KUULUU LÄHELLE JA KAUAS. Lehdessä 6 Demarinuorten esitys panisi vero-optimoijat kuriin 8 Uutiskertaus: Hallitus petti koulutuslupauksen 9 Demokraatti.fi Asunnoton joutuu selviämään ilman elämän valttikortteja 14 Tuula Haataisen kampanjastartissa innostunut tunnelma 16 Brexit repii Irlannin rauhaa 17 Hyvä kuntastrategia aktivoi päättäjät ja kuntalaiset 19 #Demokraatti 20 Nuoret haluavat presidentiksi arvojohtajan 21 Pukkikisa tiivistyy, jaossa jo loppusuoran vinkkejä 22 Salmiakkia 23 Joulukukkia ei kannata popsia 24 Olipa kerran minä: Riiko Sakkinen 28 Kolumni: Tuomas Kurttila 29 Uutiskertaus, Tuleeko Berneristä uhrilammas 29 Kasvot peilissä: Hanne Aho 31 Huippudraamaa Ylen keväässä 32 Kirjavisa 34 Ajatuksia herättäviä satuja 35 Sadan vuoden itsenäisyys: Elokuvat 36 Runot rakentavat Suomi-kuvaa 38 Demokraatti 100 vuotta sitten 39 Mielipiteet 42 Suomalainen demari 43 Järjestöt 45 Ristikko 46 Televisio 48 Mun luonto, Närästäjä, Radio 17 Liike 31 Kulttuuri 23 Elämä 6 Politiikka 3 Mikä meno, Mauri Pekkarinen. JOULUKUUTA 2017 Meidän Mikkel olisi varmasti pärjännyt Sherwoodin metsässäkin. 4 Demo, Ville Ranta, Opposition ääni 5 Pääkirjoitus, Kohtaaminen Riiko Sakkisen kanssa Kannen kuva: Jari Soini Asunnottamat on Suomessa siivottu hyväosaisten silmistä. 2 7. www.paperiliitto.fi www.teollisuusliitto.fi. WWW.JYTYLIITTO.FI Ammattiliitto Nousu ry .org www
Ehkä itse olen tehnyt joitain sellaisia isompia päätöksiä, mutta päätöksen lukumäärillä mitaten Raija on 9-1 edellä. Meillä on asia, jota sanotaan demokratiaksi. Olemme ensinnäkin hallituspuolueiden edustajia molemmat. Vuosien varrella Ben on ollut varmasti tiukin vastustaja minulle. Ben haikailikin sinua saliin varapuhemiehen paikalta, pientä romanssia ehkä ilmassa. Ettei kukaan äänestäisi väärin, EU ei pidä kansanäänestyksistä. 3 7. Yhä kuitenkin Raijan hyväksi. Sairauden aikana oli vähän paussia, mutta läpi elämän olen juossut. Ruotsin sellaiset ovat kutsumassa venäläisiä Suomeen itsenäisyyspäivän mielenosoitukseen. Siitä pitää olla vain ylpeä. ” Pyrinkö, ja minne pyrin, jos pyrin.. Vaimoni on sosialidemokraatin kaupunkilaisen tytär. Ja lisää valtaa presidentille ja tarvittaessa vaikka eduskunta nurin. Mikä on poliittinen voimaeläimesi. Milloin on jälleen Ben vs. Se on ovela, notkea, voimakas ja nopealiikkeinen. Jos keskusta olisi nainen, kuka hän olisi. Jos mennään aineellisella mitalla, niin tilanne kiristyy 6-5. Suomi takaisin suomalaisille! Laura, Suomi on ollut suomalaisten 100 vuotta. Senkin EU-vässykkä. EU trollaa EU-kriittisiä ja vielä meidän yhteisillä verovaroillamme. Tulkitsen nuo sillä tavalla, että tunnustetaan poliittisessa demokraattisessa kansanvallassa olevan erilaisia näkökulmia ja vastustajia. Ja sellainen erimielisyys ei voi johtaa henkilökohtaiseen kaunaan. Mauri -mittelö. Raija hoitaa kotiasioiden isot linjat, ja oikeastaan pienemmätkin. Näyttäisi siltä, että ainakaan tällä vaalikaudella ei. Tämä on tapa. Ja sitten Demokraatin käsittelyyn, se on innostava aamu! Nyt kun taas pystyn, käyn 3–4 kertaa viikossa juoksemassa. Eikö teillä ole lämpimät välit nationalisteihin. Katsotaan tämän vaalikauden jälkeen mitä seuraa. Mutta kun epiteetti ”rakas” on siinä edessä, niin se kertoo, että ymmärrämme toisiamme ja voimme olla asioista eri mieltä. Itse olen puolestani kaupungista. Siinä eduskunnalla on ylin päätösvalta. Niin kyllä keskustan koko kuva on siinä, kun maalaiselementti ja SDP-taustainen kaupunkilaiselementti yhdistyy. Paha kysymys, mutta ilman egoistista ajattelua se ei voi olla liian kaukana omasta vaimostani. Lisää valtaa Lauralle. Olet ollut kahdessa mikä meno –haastattelussa rakkain poliittinen vastustaja. Oho. Tällä hetkellä minulla ei ollut motiivia jäädä saliin monien syiden summana. Pyrinkö, ja minne pyrin, jos pyrin. D-leaks VIIKON SOMEVUOTO Suomen Leijona Laura Huhtasaari Kumpi voittaa kotona ”pekkaroinnin”, sinä vai Raija-vaimo. Oikein hyvä, kävin aamulla lenkillä juoksemassa 3–4 kilometriä. Ja taitaa itä muutenkin hoitaa trol lauksen kuin Siperian kylmä henkäys. No, ehkä meissä on vähän samaa. JOULUKUUTA 2017 TOPI JUGA KUULUMISIA KENTILTÄ ”Demokraatin käsittely tekee aamusta innostavan” Mikä on meno Mauri Pekkarinen. Mutta myös Eero Heinäluoma ja Jukka Gustafsson. Tiikeri
Päinvastoin, itsenäisyyden edellytys on, että osaamme toimia oikealla tavalla yhdessä niin naapureiden kanssa, Euroopan unionissa kuin koko kansainvälisen yhteisön jäseninä. Tällaisessa maailmassa turvallisuuspolitiikka ei voi olla sisäänpäin käpertyvää varautumista, vaan sen tulee olla kriisien ja konfliktien ratkaisuun ja ennaltaehkäisyyn suuntautuvaa aktiivista vaikuttamista. Suomi joutui toiseen maailmansotaan mukaan, ensin Neuvostoliiton hyökkäyksen kohteeksi ja jatkossa ajautuen Natsi-Saksan kanssasotijaksi, mutta demokratiamme kesti, vaikka natisten, nämäkin koettelemukset. Myös sosiaalinen kestämättömyys johtaa arvaamattomiin kriiseihin ja konflikteihin. Sodan jälkeen olemme onnistuneet rakentamaan hyvin toimivan pohjoismaisen hyvinvointivaltion. Suomenkin turvallisuuden suurimmat haasteet liittyvät ilmastonmuutokseen, luonnon monimuotoisuuden vähenemiseen ja muuhun maailmanlaajuiseen kestämättömään kehitykseen. Tukijat alkoivat vähetä lisää siinä vaiheessa, kun jouduit selittelemään vihreän valtuutetun Facebook-kirjoitusta. 4 7. 30-luvulla fasismin nousu Euroopassa uhkasi demokratiaa, mutta Suomessa vaara torjuttiin. Pari valittua sanaa Hyvä Touko Aalto, KUHERRUSKUUKAUTESI JULKISUUDEN KANSSA uutena vihreiden puheenjohtajana jäi harmillisen lyhyeksi. Vihreät jättää pian taas välikysymyksen koulutuksen eriarvoistumisesta. Olette jo aiemmin yrittäneet omia itsellenne kunnian suomalaisen koulutuksen pelastamisesta. Ville Ranta Satavuotias Suomi keskinäisriippuvuuden maailmassa SUOMI JUHLII 100-VUOTISTA itsenäisyyttään. män valtiollisen kansalaisoikeuden rinnalla olemme halunneet toteuttaa ja laajentaa kansanvallan tasa-arvo periaatteen myös koskemaan taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä perusoikeuksia. Edeltäjäsi Ville Niinistön puolustuspuhe viime viikonloppuna jo haiskahti. Epätoivo haisee myös vihreiden aloitetehtailussa. Itsenäisyys ei ole koskaan tarkoittanut täydellistä riippumattomuutta muista. Demokratiamme on kestänyt siksi, että se ei ole tarkoittanut ainoastaan kaikkien tasavertaista oikeutta päättää vapaissa vaaleissa kansakunnan suunnasta vaan siksi, että täOpposition ääni ERKKI TUOMIOJA Koskaan aikaisemmin ei tällainen keskinäisriippuvuus ole ollut yhtä selvää kuin tänään. Mutta muullakin oppositiolla taitaa olla näissä pelastustalkoissa merkittävä rooli. Elämme kasvavan keskinäisriippuvuuden maailmassa, jossa kestävyyttä ja turvallisuutta ei synny voimapolitiikalla, rajojen sulkemisyrityksillä tai vastakkainasetteluilla vaan mahdollisimman laajalla monenkeskisellä yhteistyöllä. Tuollaista retoriikkaa käytetään, kun puheenjohtaja on jo osin jätetty yksin. Monet maat maailmassa voivat juhlia pitempiaikaista itsenäisyyttä, mutta harvoissa se on perustunut yhtä pitkäaikaiseen kansanvaltaan kuin Suomessa. Edeltäjäsi ilmapallomaiseksi pumppaama kannatus alkoi pihistä ja puhtoinen imagosi rapista, kun media kertoi avioerostasi ja suhteestasi puolueen viestintäsuunnittelijaan. Kaikesta huolimatta toivotamme sinulle jaksamista. Voimme olla ylpeitä, että Suomi on jo usean vuoden ajan arvioitu maailman vähiten epäonnistuneeksi valtioksi. Demokraatin toimituksen väki Edeltäjäsi ilmapallo maiseksi pumppaama kannatus alkoi pihistä.. Kirjoittaja on kansanedustaja (sd.). Kansanvalta on Suomessakin ollut monesti koetuksella, mutta sisällissodan jälkeen hyväksytty tasavaltalainen perustuslaki on keskeisiltä piirteiltään edelleen voimassa. Julkisuus on julma, kun yksityiselämän kiemuroilla ja takaiskuilla lyödään leimaa työminään. JOULUKUUTA 2017 VIIKON SANA » Voltaire: Oppiaksesi kuka hallitsee sinua, selvitä ketä et saa arvostella
Missä on Helsinki. Vuoden 1899 tapahtumista on luettavissa isänmaallisen kansallistunteemme myönteiset puolet; olemme vahvimmillamme, kun ulkoa uhataan itsenäisyyttämme ja identiteettiämme. Perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895. Finlandia-hymni kajahti ensi kertaa helmikuun manifestia vastaan suunnatussa tilaisuudessa marraskuun 4. Loska valuu kulmakarvojen yli silmiin. – Mä säädän sen moottoritiellä. Kello on viisi ja on hyvin pimeää. JOULUKUUTA 2017 Seuraa meitä Facebookissa, Twitterissä ja Instagramissa. Salin täydeltä jättimäisiä presidenttejä. Mitähän tästä oikein tulee, kenties ensi keväänä ennenaikaiset eduskuntavaalit?. Sibelius onnistui puristamaan koko suomalaisuuden tarinan noin yhdeksään minuuttiin. Sotien jälkeen Neuvostoliiton peikko esti kansakuntamme jakaantumisen. – Tässä saa sakot! Ette muuten varmaan ostanu mitään lippua. KUVA JANI LAUKKANEN Ilman taidetta ei olisi Suomea N äin itsenäisyyspäivän tienoilla monia suomalaisia on puhutellut Sibeliuksen Finlandian sanat ja sävelet. Moottoriteillä voi just säätää navigaattoreita. – Hei, tää laite puhuu englantia! Mä säädän sen, oon tosi hyvä säätämään navigaattoreita, Sakkinen innostuu. Auton avainten räpläystä. JK Taidetta, loskaa ja moottoritie – Muistattekste mihin te ootte laittanu sen auton. Voi sanoa, että kansankunnan poliittinen ja yhteiskunnallinen rakentaminen alkaa siitä, mihin taiteilijoiden työ päättyy. Samanlainen yhtenäisyyden voima kumpusi meissä talvisodan kynnyksellä vuonna 1939. Myös työväki Työmies-lehden välityksellä oli tukemassa passiivista vastarintaa Venäjän sortotoimia vastaan. Nyt terveysfirmojen ja pikkukuntien sooloilut uhkaavat koko prosessia. Muuten Suomen ulkopuolelta tulevat ihmiset joutuvat sijaiskärsijän rooliin ja heikoimmat kääntyvät toisiaan vastaan. Mutta kun elämme ulkoisesti rauhallisessa tilanteessa, käännymme helposti toisiamme vastaan tai koitamme löytää ulkopuolisen selityksen pahalle ololle. Presidenttipeli. Ovien paiskontaa. – Ei säädetä sitä vielä tai me ei koskaan löydetä täältä pois, Laukkasella käynnistyy järjen ääni. Lämmityslaite pauhaa. Valokuvaaja Jani Laukkanen on juuri kuvannut taiteilija Riiko Sakkisen hänen tuoreimman näyttelynsä puitteissa. Sakkinen etupenkillä. Kävimme toistemme kimppuun raivolla, jota Euroopassa on harvoin nähty. MIELIPIDEPALSTA mielipide@demokraatti.fi Demokraatti/mielipide PL 338, 00531 Helsinki Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. Helmikuun manifesti antoi suurimman vallan Suomessa Venäjän kenraalikuvernöörille ja asetti yleisen asevelvollisuuden suomalaisille niin, että Venäjän ja Suomen armeijat yhdistyivät. Sibeliuksen ohella Elias Lönnrotin Kalevala, Akseli Gallén-Kallelan freskot ja Eino Leinon runous ovat suomalaisen sielunmaiseman rakennusaineita, joita ilman suomalaisuutta ei olisi. Kansallisesti megaluokan sote-hanke on saatava sellaiseen lainsäädännölliseen muotoon, että suurin osa ihmisistä voi siihen luottaa. Sata vuotta sitten Suomi sai itsenäisyytensä maailmanhistoriallisesti erittäin kiivaassa vaiheessa. Puhelinvaihde: 09 7010 41 Päätoimittaja-toimitusjohtaja: Mikko Salmi, 09 7010 504, mikko.salmi@demokraatti.fi Myyntijohtaja: Aila Pääkkö, 09 7010 560, ilmoitukset@demokraatti.fi Toimituspäällikkö (viikkolehti): Heikki Sihto, 09 7010 516 Toimituspäällikkö (verkko): Rane Aunimo, 09 7010 553 Kustantaja: Kustannus Oy Demokraatti Painopaikka: Lehtisepät Oy, Tuusula ISSN-L 2242-6892 Demokraatti, ISSN 2242-6892 (painettu), ISSN 2242-6906 (verkkojulkaisu) Käyntiosoite: Siltasaarenkatu 18–20, C-rappu, 6. – Miten täältä pääsee pois, käynnistäkää joku toi navigaattori. Mikäli haluamme säilyä seuraavat sata vuotta yhdessä, on eriarvoistumisen syihin käytävä voimakkaalla otteella. Kun viime lauantaina itsenäisyyden juhlavuoden pääjuhlassa Oulussa Finlandia-hymni kuultiin lasten laulamana, näkyi yleisössä satojen nenäliinojen valkoinen välke. Puolijuoksua Hyvinkään Taidemuseolta parkkipaikalle. Ja tehdä haastattelun kuvataiteilijasta. Manifesti koettiin niin suurena loukkauksena itsemääräämistä kohtaan, että helmikuussa 1899 naiset pukeutuivat surupukuihin ja muotiliikkeiden ikkunat verhottiin mustiin kankaisiin. Ehkä. kerros, 00530 Helsinki Postiosoite: PL 338, 00531 Helsinki Uutistoimitus: 09 7010 555 Sähköposti: toimitus@demokraatti.fi Sähköpostit: etunimi.sukunimi@demokraatti.fi Politiikka: Simo Alastalo, 09 7010 437 Elämä: Nora Vilva, 09 7010 528 Demokraatti.fi TILAAJAPALVELU Puhelin: 09 7010 500 tilaajapalvelu@demokraatti.fi Kulttuuri: Rolf Bamberg, 09 7010 539 Liike: Anna-Liisa Blomberg, 09 7010 459 RIIKO SAKKISEN HAASTATTELU SIVULLA 24 Kohtaaminen TEKSTI NORA VILVA . Laukkanen luikertelee roikkumaan etupenkkien väliin hallussaan toimittajan nauhoittava kännykkä. – Mitä lippua, me ei tiedetä mistään lipuista. Taivas kaataa loskaa niskaan. – Joo, se kai on täällä. Vuoden 1899 helmikuun manifesti koettiin Suomessa hyökkäyksenä Aleksanterin I:n Porvoon valtiopäivillä vuonna 1809 antamaa Suomen autonomiaa vastaan. Kansankunnan poliittinen ja yhteiskunnallinen rakentaminen alkaa siitä, mihin taiteilijoiden työ päättyy. Tänä päivänäkin suurin ongelma suomalaisessa yhteiskunnassa on luottamuksen mureneva tila. Pelastautuminen Nissan Micran kuivuuteen. Kun ison naapurin poliittinen järjestelmä kaatui, alkoi välittömästi eriarvoistumiskehitys, jonka vihaisista hedelmistä joudumme tänäkin päivänä kärsimään. Tilaisuus oli perustuslaillisten eli nuorsuomalaisten järjestämä, jonka tarkoituksena oli puolustaa suomalaisten lehtien sananja ilmestymisvapautta. 5 7. Navigaattori käynnistyy lausuen rauhallisen selkeää englantia. Se on saavutus, johon kukaan poliitikko ei pystyisi. päivänä vuonna 1899. Itsenäisyyspäivän kohottavan tunnelman jälkeen alkaa poliittinen arki. Kinastelua ja päälle puhumista mihin kukakin perillä ehkä haluaisi tai ei sittenkään. Taiteilijoilla on keskeinen rooli kansankunnan identiteetin rakentamisessa
Näkkäläjärvi huomauttaa, että Suomessa on monimutkainen verojärjestelmä. Raha voitaisiin panostaa sosiaaliturvaan, koulutukseen, tutkimukseen ja innovaatioihin sekä nimenomaan. Samalla se alentaisi tavaroiden ja palvelujen kulutukseen kohdistuvaa arvonlisäveroa kahdella prosenttiyksiköllä 24 prosentista 22 prosenttiin. Tavallinen kansalainen ei hyödy monimutkaisesta verojärjestelmästä. – Kukaan ei vähennä syömistä sen takia, että ruoka olisi kalliimpaa. Hän on tyytyväinen keskusteluun, mutta toivoo, että pyrittäisiin ymmärtämään mistä lähdökohdista ehdotus on tehty ja mihin rahoja haluttaisiin kohdistaa. Presidentin tulee olla vahva arvojohtaja. Siellä se tosin on 25 prosenttia. Puoluejohto pitää hyvänä ennakkoluulottomia avauksia, hän kertoo. Järjestelmän voittajia ovat ne, jotka osaavat parhaiten optimoida toimintansa. Eli samaan aikaan pienija keskituloisten verotus kevenisi ja sosiaaliturvan parantaminen kompensoisi hintojen nousun. ” Siinä oli raflaaviakin avauksia niin kuin nuorille kuuluu. – Huoli lääkkeiden ja ruoan hinnannoususta on aiheellinen ja sen demarinuoretkin jakaa. Kaikkein köyhimmille ruuan alv:n korotus kompensoidaan indeksikorotuksissa, Vartiainen totesi Demokraatin verkkolehdelle. Demarinuorten puheenjohtaja Mikkel Näkkäläjärvi kertoo saaneensa kritiikkiä, muun muassa SDP:n sisältä, siitä, että demarinuoret olisivat nostamassa ruoan ja lääkkeiden hintaa. Näkkäläjärven mukaan myös lääkekorvauksia voitaisiin korottaa, vaikkei tämä ehdotukseen sisällykään. – Peruspointti on kohdentaa rahat eniten tarvitseville, eikä laittaa kolmea miljardia kaikkien tukemiseen alhaisilla alv-kannoilla. Demareista kokoomuksen loikannut, nykyinen kansanedustaja Juhana Vartiainen innostui Demarinuorten ajatuksesta. – Siksi olisi tärkeää, että verotus olisi oikeudenmukaista ja verojärjestelmä ymmärrettävä. Tuet eniten tarvitseville Näkkäläjärvi painottaa, että tällä hetkellä ruoan alennettu arvonlisäverokanta hyödyttää euromääräisesti eniten suurituloisia, koska he kuluttavat pienituloisia enemmän. P Politiikka Tuottaja: Simo Alastalo 09 7010 437 simo.alastalo@demokraatti.fi VIIKON TWIITTI » Eveliina Heinäluoma: Tuula Haataisen vaalikampanjan avaus! Demokratian puolesta pitää aktiivisesti puhua. Tämä yhdistäisi arvonlisäverokannan Tanskan tapaan. Julkiseen keskusteluun ponnahti isoimmin ehdotus yhtenäistää arvonlisäverokanta. Demarinuorten alv-esitys ylitti puoluerajat Demarinuoret jatkaa isojen yhteiskunnallisten avauksien tekemistä, verouudistus on jatkoa yleisturva-esitykselle D emarinuoret julkaisi viime viikolla oman ehdotuksensa verojärjestelmän uudistamiseksi. Tutkijat, ekonomistit, asiantuntijat ja poliitikot yli puoluerajojen ovat kiitelleet alv-aloitetta. – Hyvässä hengessä on puoluejohdon kanssa keskusteltu. 6 7. Yli 180 verotuen ja -vähennyksen systeemi tulee yhteiskunnalle kalliiksi. Ehdotuksessamme ruoan ja lääkkeiden alvin nosto kuitenkin kompensoitaisiin työn verotuksen keventämisellä ja sosiaaliturvaan panostamalla. Demarinuorten ehdotus lisäisi valtion verotuloja 4,2 miljardilla. Demarinuoret poistaisi ruokaa ja lääkkeitä koskevat arvonlisäveron alemmat kannat ja nostaisi ne 22 prosenttiin. JOULUKUUTA 2017 ” Yli 180 verotuen ja -vähennyksen systeemi tulee yhteiskunnalle kalliiksi
Viikon luetuimmat 1 2 3 DEMOKRAATTI.FI POLITIIKKA POLITIIKKA POLITIIKKA Kuvitus: Emilie Uggla pienija keskituloisten verotuksen keventämiseen. Johannes Ijäs Demokraatti. Tämän lisäksi Demarinuoret muun muassa poistaisi yrittäjäja metsälahjavähennyksen sekä yritysten sukupolvenvaihdoshuojennuksen, karsisi kilometrikorvauksia ja asettaisi kaivosveron. – Muutos on mahdollista tehdä oikeudenmukaisesti niin, ettei pienija keskituloisten ostovoima heikkene. JOULUKUUTA 2017 Peruspointti on kohdentaa rahat eniten tarvitseville. Rinne kiittää keskustelunavauksesta SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne toteaa Demarinuorten avauksesta, että on hyvä, kun verotuksesta ja sen oikeudenmukaisuudesta keskustellaan. – Siinä oli raflaaviakin avauksia niin kuin nuorille kuuluu, hän jatkaa. Näkkäläjärvi huomauttaa hallituksen tehneen lisää vähennyksiä ja reikiä verotukseen ja toimineen näin omaa ohjelmaansa vastaan. Esimerkiksi ruoan ja lääkkeiden arvonlisäveron nostoa SDP ei olisi esittämässä. Sijoitusrahastot, vakuutuskuoret ja rahastot saisivat niin ikään kokonaisuudessa varallisuusveron. Yksistään arvonlisäverotuksen muutokset toisivat valtiolle lisää rahaa noin kolme miljardia. Vaikka yksityiskohdissa on eroa, Näkkäläjärven mukaan Demarinuorten veropoliittinen linja on pääosin peruslinjaltaan samankaltainen kuin SDP:llä eli siirtyminen työn verottamisesta omistamisen verottamiseen. 7 7. Presidentin tulee olla vahva arvojohtaja. #METOO SUOMENRUOTSALAISITTAIN Arbetarbladetin pääkirjoitus käsitteli #Metoo-kampanjaa. Hän muistuttaa, että ay-liike tarvitsee varallisuutta, jotta se voi tarvittaessa käynnistää työtaistelutoimet, jotta työelämän voimasuhteet ovat edes jollakin tavalla tasapainossa. Ammattiyhdistysliikkeellekin Demarinuorten esittämästä viiden prosentin lähdeverosta Rinne ei innostu. HEI ME TUNNUSTETAAN Amerikkalaiset tupakkayhtiöt ovat pitkän oikeustaistelun jälkeen taipuneet julkaisemaan ilmoituksia tupakan vaaroista sanomalehdissä. Niissä todetaan, että tupakointi tappaa keskimäärin 1 200 amerikkalaista päivässä. Eveliina Heinäluoma: Tuula Haataisen vaalikampanjan avaus! Demokratian puolesta pitää aktiivisesti puhua. – Ammattiyhdistysliike on keskeinen osa suomalaista yhteiskuntaa ja tasapainoisia työmarkkinoita. Sijoittamisen verotusta järjestö muuttaisi laittamalla verovapaille yhteisöille, ammattiyhdistysliikkeellekin, osingoista ja muista pääomatuloista viiden prosentin lähdeveron eurooppalaisten esimerkkimaiden mukaisesti. VASTAPUOLIKIN INNOSTUI Kansanedustaja Juhana Vartiainen (kok.) ilahtui, kun Demarinuoret esitti ruuan ja lääkkeiden arvonlisäveron alempien kantojen poistoa ja kulutuksen arvonlisäveron alentamista. Tätä on myös SDP esittänyt. – Jos tällaista ajatusta lähdettäisiin viemään eteenpäin, pitäisi olla selkeästi hahmotettuna, miten huolehditaan siitä, että se parantaisi heikommassa asemassa olevien ihmisten asemaa, Rinne sanoo. Pieniä yrityksiä sitä vastoin hyödyttäisi Demarinuorten ehdottama arvonlisäveron alarajan nosto 30 000 euroon. Ei ole perusteita vaikeuttaa sen toimintaa. Suomenruotsalaiset padot murtuivat, kun seksuaalista häirintää vastustavan suomenruotsalaisen naisjärjestön #dammenbrister-kampanja julkaisiin. Sipilän (kesk.) hallituksen hallitusohjelman mukaan verotuksen perusperiaate on laaja veropohja ja matalat verokannat
Uutisviikko KOONNUT HEIKKI SIHTO. Tämän selvemmin asiaa ei voi vääntää rautalangasta, Rinne puuskahtaa. – Koulutuspolitiikan pitäisi päinvastoin vähentää eriarvoisuutta. Hallitus vastaa tänään torstaina SDP:n ja muun opposition välikysymykseen, joka koskee eriarvoisuuden kasvua yhteiskunnassa. Papereita ei saa ulos, ja opetuksen laatu yliopistoissa on kärsinyt. – Keskustan Juha Sipilä ja kokoomuksen Alexander Stubb hymyilivät autokauppiaan hymy kasvoillaan ja käsissä oli kyltti, jossa luki: ”Koulutuksesta ei leikata”. Sotea tuntevat hallituksen kansanedustajatkin ovat huolissaan. 8 7. Siikalatvan kunnanhallitus ja Mehiläinenkin taisivat pyörtää päätöksensä perustaa terveyskeskus Ouluun enemmän huonon julkisuuden kuin sosiaalija terveysministeriön sekä valtiovarainministeriön laillisuusepäilyjen takia. SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne painottaa, että Suomi ei voi menestyä, jos osaamisemme ei kasva. Tätä SDP ja asiantuntijat kannattavat. – Myös Sipilän hallituksen korkeakouluista leikkaamat rahat ovat tarkoittaneet tuhansien ihmisten työpaikkojen menetyksiä. Hän pitää käsittämättömänä, että samaan aikaan hallitus on keventänyt rikkaiden verotusta ja heikentänyt hyvinvointivaltion kykyä uudistua. Sen verran epätoivoista räpellystä ovat hallituksen suunnitelmat suitsia lainsäädäntöä kiristämällä sote-palveluiden ulkoistamisia. Rinne listaa, mitä koulutuspolitiikassa on sitten tapahtunut vuoden 2015 eduskuntavaalien jälkeen: – Sipilän hallitus on leikannut varhaiskasvatuksesta. Olennaista tilanteessa on kuntapäättäjien ja kuntalaisten kasvava epäluottamus sotea kohtaan. Opettajia vähennetään ja oppimisen edellytykset heikkenevät. Sosiaalija terveyspalvelut kaipaavat uudistamista, mutta ei hallituksen mallilla, jossa säästöt, palvelujen tasa-arvoisuus ja todellinen valinnanvapaus ovat kyseenalaisia. Rinne huomauttaa, että hallituksen politiikka lisää koulutuksen eriarvoisuutta. Kestämätöntä ja typerää politiikkaa, Rinne kirjoittaa. Demokraatti ” Koulutussäästöt ovat kestämätöntä ja typerää politiikkaa. HEIKKI SIHTO toimituspäällikkö heikki.sihto@ demokraatti.fi Suo siellä, sote täällä Käynnissä on häikäilemätön markkinoiden osto. Sen jälkeen päättäjät ovat menettäneet yrityksille ohjat terveydenhuoltojärjestelmän kehittämisessä. Tämän viikon eduskuntakeskustelussa entinen perheja peruspalveluministeri Juha Rehulakin (kesk.) myönsi, että käynnissä on häikäilemätön markkinoiden osto. Tämä tarkoittaa, että erityistukea tarvitsevien lasten edellytyksiä oppia on heikennetty rajusti. Hän muistuttaa MTV:n nettikolumnissaan ennen viime vaaleja annetusta koulutuslupauksesta, jossa jokainen puolue, myös keskusta, kokoomus ja perussuomalaiset, sitoutui siihen, että koulutuksesta ei enää leikata. Työttömien perheiden lapset on rajattu ulkopuolelle. Ulkoistamissopimusten prosenttimäärien kiristäminen on silmänlumetta, jos koko systeemi vuotaa. Perusopetuksesta on leikattu tasa-arvoa ja laatua parantavia rahoja. Jo tehdyt ulkoistukset saavat jatkoa, jos kuntien huoli sote-palveluista kasvaa nykyisestä. Yritykset vievät nyt sotea, ei hallitus. Nämä puolueet pettivät antamansa lupauksensa. – Yli 200 miljoonan euron leikkauk set ammattikoulutukseen ovat johtaneet lähiopetuksen vähenemiseen. JOULUKUUTA 2017 Jälkimaku TOIMITTAJA KOMMENTOI VIIKON TAPAHTUMIA T erveydenhoitoalan yksityiset firmat yllättivät hallituksen kuin housut kintuissa. Myös nuoret kärsivät Sipilän hallituksen kokoomuslaisesta koulutuspolitiikasta
Yli 70 prosentissa ja siten luotetuimpien joukossa ovat myös Puolustusvoimat sekä oikeuslaitos ja suomalaiset yritykset. Eero Heinäluoma (sd.) vertasi hallituksen toimintaa hätäjarrutukseksi vuoristoisella tiellä jäisissä olosuhteissa. Näkkäläjärvi haluaa jatkopestin Demarinuorten puheenjohtaja Mikkel Näkkäläjärvi hakee jatkokautta nuorisojärjestön puheenjohtajana. 9 7. – Kun Kuntaliitto kysyi sairaanhoitopiirien ja kuntien asiantuntijoilta mitenkä nämä alkuperäiset tavoitteet näyttävät toteutuvan, niin vastaajista yksi prosentti luotti siihen täysin. Esimerkiksi SDP:n kansanedustajaa Sirpa Paateroa ulkoistamissopimusten uudet rajat eivät vakuuttaneet. – Demarinuorten on tulevaisuudessa otettava vieläkin vahvempaa roolia hyvinvointivaltion uudistamisessa, kansainvälisistä teemoista ja siitä miten globaali ympäristöhaaste ratkaistaan, Näkkäläjärvi sanoo. JÄRJESTÖ HALUAISI POISTAA RUOKAA JA LÄÄKKEITÄ KOSKEVAT ARVONLISÄVERON ALEMMAT KANNAT JA ALENTAA TAVAROIDEN JA PALVELUJEN KULUTUKSEEN KOHDISTUVAA ARVONLISÄVEROA KAHDELLA PROSENTTIYKSIKÖLLÄ 22 PROSENTTIIN. Siellä ruoka-apua jonottavat juuri ne, jotka lopettivat ruoan ostamisen, kun se oli liian kallista.” Linnea Athena Savisalo ”Demarit olivat kyllä muinoin hyvin edistyksellinen, puolue mutta nyt kyllä jotenkin paikoilleen jämähtänyt. Johto antaa vaatimuksensa torstaista alkaen koolla olevalle puolueväelle käsiteltäväksi. Sosiaalija terveysministeriö sekä valtiovarainministeriö ovat katsoneet, että Mehiläisen ja Siikalatvan kunnan suunnitelma perustaa julkinen terveysasema tai sen sivupiste kunnan oman alueen ulkopuolelle Ouluun on nykyisen lain vastainen. Hallitukseen luottaa enää 31 prosenttia, kun vuonna 2013 luottamus oli 45 prosentissa. Saksan demarijohto hallitustunnusteluihin Saksan sosiaalidemokraattisen puolueen johto puoltaa lähtemistä mukaan hallitustunnusteluihin liittokansleri Angela Merkelin kristillisdemokraattien kanssa. – Viimeisten isojen ulkoistamispäätösten jälkeen huomaan, että kansalaisilla alkaa olla erittäin iso huoli siitä, säilyvätkö terveyspalvelut edes nykyisellään. Hän on toiminut puheenjohtajana kesästä 2016 asti. Mehiläinen oli esittänyt kunnalle, että terveysaseman perustamisesta luovutaan. – Jo nyt yksityiset Terveystalot ja muut ovat kertoneet, että tämä ei rajoita heidän toimintojaan oikeasti ollenkaan, koska monenlaisia järjestelyjä sen prosenttimäärän osalta voidaan tehdä, Sirpa Paatero sanoi. Lue pitkä juttu verkossa: Demokraatti.fi. Laskua on viime vuodestakin pari prosenttiyksikköä. Luottamus hallitukseen rapisee Luottamus poliittiseen päätöksentekoon on vajonnut heikolle tasolle, kertoo Taloudellisen tiedotustoimiston ja T-Median kyselytutkimus. Yli 80 prosentin luottamukseen yltävät myös koulutusjärjestelmä ja terveydenhuoltojärjestelmä. Demarinuoret valitsee seuraavan puheenjohtajansa 8.–10.6.2018 Turun liittokokouksessa. ” Eero Lauttamus Lisää uutisia ja kommentteja: Lue Demokraatti.fi Demokraatti.fi KOONNUT RANE AUNIMO JUHANA VARTIAINEN (KOK.) ON ILAHTUNUT DEMARINUORTEN ARVONLISÄVEROA KOSKEVASTA ALOITTEESTA. Mehiläisen yritys vallata Oulu tauolle Siikalatvan kunta on päätti luopua terveysaseman perustamisesta Ouluun. Pahoittelemme tästä aiheutunutta mieliharmia. Yhdysvallat on omaksunut vetäytymispolitiikan globaalisti maailman yhteisössä. Tämä on huolestuttavaa, Lipponen sanoi. JOULUKUUTA 2017 Lisää uutisia: Demokraatti.fi ”Kukaan ei vähennä syömistä, mutta syö todella huonolaatuista ruokaa, kun parempaan ei ole varaa.” Elina Pekkanen ”Sopii käydä vaikka Myllypurossa katsomassa leipäjonoa. Myös kuntien luottamus rapisee Paateron mukaan. Hän kommentoi asiaa Ylen Ykkösaamussa. Lipponen on huolissaan Yhdysvaltain toimintakyvystä Entinen pääministeri, puhemies Paavo Lipponen (sd.) sanoo olevansa huolissaan Yhdysvaltain hallinnon toimintakyvystä. Saksa ajautui poliittiseen kriisiin, kun liberaalipuolue FDP vetäytyi hallitustunnusteluista kristillisdemokraattien (CDU/CSU) ja vihreiden kanssa. Suomalainen luottaa poliisiin Taloudellisen tiedotustoimiston ja T-Median kyselytutkimuksen mukaan Suomen luotetuin instituutio on poliisi 88 prosentilla. Hyvä, että nuorissa on uutta puhtia.” Kalevi Lystimäki ”Käsittämätöntä puhetta, meillä on jo nyt oikeasti ihmisiä joiden on pakko priorisoida kumpaa ostaa lääkettä vai ruokaa. Kunta oli kaavaillut, että lääkäripalveluja tarjottaisiin päiväsaikaan oman kunnan alueen lisäksi terveysasemapisteessä Oulun Mehiläisen yhteydessä. Demarit ei usko hallituksen ulkoistusrajauksiin SDP:n kansanedustajat epäilevät hallituksen kykyä suitsia kuntien sote-palveluiden ulkoistamissuunnitelmia lakeja tiukentamalla. – Ulkopuolisena tarkkailijana suurin huoli on siitä, mikä on presidentin hallinnon toimintakyky. Ei ole takeita, että lakiesitys riittäisi lopettamaan ulkoistukset, Heinäluoma totesi. Tämä näkyy kauppapolitiikassa, ilmastopolitiikassa ja monessa muussa. – Hallituksen luottamusta ovat mahdollisesti rapauttaneet useat peräkkäiset päätösten pyörtämiset ja sote-uudistuksen ympärillä vellova epävarmuus, sanoo T-Median toimitusjohtaja Harri Leinikka. Itsenäisyyspäivän takia osa tämän viikon Demokraatin painoksesta jaetaan vasta perjantaina
L kertoo mielellään itsestään ja siitä, minkälaista väkeä Tastussa käy. Sitä varten pitää tulla varta vasten ja mennä ihan sisälle asti. L on 39-vuotias mies ja shakkiharrastaja itsekin. Minulla oli 30-vuotiaana oma firma, jossa oli 16 ihmistä töissä. Mitä vain voi käydä Tastussa on juuri menossa ”märän pään” eli päihtyneille tarkoitetun osaston iltapala. Tampereen asumispäivystyksen ja tukiasumisen yksikkö Tastu sijaitsee Hervannan kaupunginosan laitamilla. Vieressä on metsää ja hakevoimala, ei paljon muuta. – Sitä ei ikinä tiedä, kenen elämä ajautuu tällaiseen tilanteeseen. – Lukioikäisenä poikana pelasin yötä päivää. V aikka me ollaan vähäosaisia, me ollaan maailman mittakaavassa hyväosaisia.. 10 7. Kun aamulla herään, saatan heti pelata yhden pelin – siitä näkee hyvin, mikä on päivän vireystila, L ker toilee. Ihan tavallista, ennen kaikkea. Leipää ja päällisiä. JOULUKUUTA 2017 Kohtaamisia yömajassa Tampereen Tastu on muiden katseilta suojassa, mutta siellä jutellaan arkisista asioista N yt ei ainakaan olla kenenkään takapihalla. – Minulle kävi vain niin, että tuli niin jumalaton paine ja stressi, että se pysäytti minut ihan totaalisesti. Ei varsinkaan asuintaloja, joiden hyvinvoivat asukkaat saattaisivat joutua kohtaamaan asunnottomia. Elämässä voi tulla niin isoja vaikeuksia. L kertoo juttua 1800-luvulla vaikuttaneesta shakinpelaajasta, joka voitti uskomattoman muistinsa avulla maailman ykköspelaajat silmät sidottuina. Nykyään en ole niitä pisteitä päässyt lähellekään. Kymmenen vuotta tästä taaksepäin oltiin Tampereen yöelämässä ja juotiin mojitoja, L sanoo. Nyt olen löytänyt shakin taas uudestaan. – Kerran olen voittanut nettishakissa yhden suurmestarin, mutta siitä on aikaa
11 7. JOULUKUUTA 2017 Tua Onnela Petri Parta arvostaa lakeja, joiden mukaan kaikki ovat samanarvoisia.
– Olen ollut Nuorten kotkien vetäjänä, ja äiti oli Martti Ahtisaaren vaalityöntekijänä. Muut kertovat, että T:llä on sotilastausta. – Hän oli paha meille. Suosikkijoukkuetta ei ole vaikea arvata: se on Tappara. Minun täytyy tehdä jotain elämälläni. Hänellä on lämpimiä muistoja Kotkista. Hän ilahtuu kuullessaan, että juttu on tulossa Demokraattiin. Hän kertoo koko oikean nimensä mutta toivoo voivansa esiintyä jutussa kutsumanimellä. Vaikka me ollaan vähäosaisia, me ollaan maailman mittakaavassa hyväosaisia, L sanoo ääntään korottaen. – Vaimo ulkoisti minut. Petri Parta on alkuun kriittisissä tunnelmissa. Oletko ollut aina noin nätti, vai onko se tullut sinulle vasta tuolla tavalla vanhemmalla iällä, kysyy tämän puolen T, miespuolinen. Tykkään siivota ja olen ” Sitä ei ikinä tiedä, kenen elämä ajautuu tällaiseen tilanteeseen. Heiltä vaatii pinnaa olla tällaisessa paikassa, T sanoo. JOULUKUUTA 2017 Vaalityötä ja sanoituksia Samaan pöytään istuu T, hiljaisella äänellä puhuva nainen. T on ystävällinen, haluaa saada toisen nauramaan. Olen tehnyt myös useita hienoja laulujen sanoja. Siis olen alkoholisti, hän päättää esittelynsä. Ja nehän saivat sen sinne maaliin asti, T sanoo. – Ja vielä se, että täällä Tastussakin autetaan monikansallisesti myös pakolaisia, L jatkaa. Petri Parran silmäkulmassa on kyynel. Hän on joskus joutunut yön selkään rikottuaan järjestyssääntöjä, eikä se ole hänestä oikein. Täällä on rauhallista, tytär kertoo. – Se on upeaa, Petri Parta täydentää. – Onnea satavuotiaalle Suomelle. T on joskus itsekin pelannut ja tehnyt jopa maalin ollessaan itse maalivahtina. Hän on tullut Suomeen opiskelemaan. Siitä sai palkkiota eli rahaa, ja sain itse tehdä suunnitelmat, valita mitä pelejä pelataan ja näin. – Sehän oli ihan mielenkiintoista puuhaa. – Alko on maistunut tässä matkan varrella. Siksi me tulimme tänne Tastuun. – No minä aika nuorena sairastuin psyykkisiin sairauksiin. Oleskelutiloissa istuskelevat äiti ja tytär puolestaan ovat suomalaisia, mutta tyttären isän töiden takia he ovat asuneet pitkään Lontoossa. Sekä äiti että tytär etsivät nyt töitä, mutta se ei ole helppoa. Petri Parta ei ole aina ollut asunnoton, mutta asunnot eivät ole oikein tahtoneet pysyä. – Ollaan kiitollisia esipolville loistavasta toiminnasta ja niistä laeista, jotka tehtiin 1900-luvun alussa, että kaikki ovat samanarvoisia, hän sanoo. Kukaan ei ole täydellinen, on ollut meteliä ja kovaäänistä puhetta. Lehti on tuttu, samoin aatemaailma sen takana. Suomalainen kulttuuri on sitä, että pitäisi olla hajuton ja kuulumaton ja näkymätön. Hän seurailee parhaillaan kännykästä jääkiekkotuloksia. Suomeen palattuaan äiti ja tytär asuivat täkäläisen miehen luona, mutta se ei ollut hyvä asia. Korttia pelaava nuori mies on Keniasta. Korttipeli täyttää illan tyhjiä tunteja päihteettömällä osastolla. – Henkilökunta on tosi asiallista. On puhtaat petivaatteet, märällä puolella siivotaan päivittäin ja saa ruokaa ja vaatteita. Muilta tulee tukea. – Kuule toimittaja, saanko kysyä yhtä juttua. Tulee ihan tippa silmään, hän sanoo lähtiessään. Ketään ei jätetä kadulle. Myös T:tä huolettaa, ettei Tastusta vain tule negatiivista kuvaa. – Joo, YK-hommissa olin. Ei muuta, T sanoo. – Olen saanut häädön alkoholin takia. – Olen 22 vuotta, tosi nuori. 12 7. – Vaikka olisi kuinka pahoissa vaikeuksissa ja vaikka Subutexin vaikutuksen alaisena, tänne saa aina tulla. Mitenkäs sinä olet tällaisessa paikassa. Märän pään ruokailu päättyy, ja päihtyneiden on aika siirtyä huoneisiinsa. Tapparan miehiä Oleskelutiloihin jäävät päihteettömän puolen asukkaat. Minkäslainen tyyppi se sinä olet, Petri Parta. Kolme eri kertaa. Enempää T ei ehdi kertoa, sillä Pertti Parta tahtoo osansa toimittajasta. Vähitellen myös Petri Parta pehmenee. Majoitustiloja märässä päässä.. Sanoitukset olivat minulle hieno asia, sellainen sielun pelastus, Petri Parta kertoo. Muita Petri Parran valitus ei oikein sytytä. Aletaan miettiä sitä, miten hyvä maa satavuotias Suomi on. Olen ollut tehtaalla töissä ja puutarha-alalla kesätöissä. Keniasta ja Lontoosta Tastussa kuulee myös englannin kieltä. Kaikki ovat samanarvoisia Mutta nyt tutustumiset ja esittelyt pitää keskeyttää hetkeksi, sillä keskustelu kääntyy Tastun palveluihin. Tytär on ehtinyt kadottaa suomenkielentaitonsa, mikä harmittaa häntä kovasti. En halua haaskata sitä, vaan haluan tehdä töitä
– Sitä en lähde miettimään, miksi, mutta tässä sen selvästi näkee, Laiho sanoo. Märän pään yhteiskeittiö.. Niille, joille ei tapahdu, Tastu tarjoaa katon pään päälle joka yö. Sitä ei tapahdu kovin usein mutta tapahtuu kuitenkin. Hän kertoo, että asiakaskunta on nuorentunut sinä aika na, kun hän on ollut näissä hommissa. Iltapalaksi on leipää ja päällisiä. JOULUKUUTA 2017 Kuvat: Tua Onnela siinä hyvä, mutta hakemuksiini ei ikinä vastata, tytär huokaa. Myös maanrakennusalalla ollut K kertoo, että sairastelu on vaikeuttanut elämää. Työ on ajoittain raskasta ja henkilökuntaa on liian vähän, mutta välillä on antoisaakin. ”Toiminta täällä on selkeästi parantunut”, Petri Parta sanoo. Räntäsateessa, hakevoimalan vieressä, satavuotiaan yhteiskunnan katseilta suojassa se on paljon. 780 metriä, ei hullummin näillä käytävillä. 13 7. Äidin töitä on vaikeuttanut sairastuminen, eikä hän ole ainoa. Loukkaantumisen takia kävely on vaikeaa, mutta olen tänäänkin kävellyt näin paljon, K sanoo ja näyttää askelmittarista. – Jos joku pitkään täällä pyörinyt on päässyt kuiville ja saanut kämpän, tai edes saanut kämpän, onhan se mukava fiilis, Laiho sanoo. Nuorena syrjäytyneitä monipäihteisiä ihmisiä on yhä enemmän. Aina joskus joku saa kämpän Tavataan vielä yksi ihminen. Tua Onnela Demokraatti, Tampere ” Suomalainen kulttuuri on sitä, että pitäisi olla hajuton ja kuulumaton ja näkymätön. – Olen ollut kaksi vuotta sairaana, ja vanhemmat myivät asunnon, jossa olin ollut vuokralla. Ei varmasti olla kenenkään takapihalla. Hän on Tastun pitkäaikainen työntekijä Jukka Laiho
Kampanja-avauksessa järjestetyn paneelin keskustelijat olivat Haataisen lisäksi presidentti Tarja Halonen ja kansanedustaja Jutta Urpilainen. Samassa lauseessa hän kuitenkin totesi, ettei hän ole sinisilmäinen ja myös puolustuksesta on tärkeä huolehtia. Haatainen kertoikin haluavansa saada iskostettua vaalikeskusteluun mukaan, että turvallisuutta voidaan ajaa muillakin keinoin kuin puhumalla puolustusharjoituksista ja liittoutumisesta. 14 7. Haloselta vastaus tuli nopeasti. Taustalla ollut eriarvoistuminen on katkaistava. Pitää rakentaa yhdessä yhteiskuntaa, joka perustuu kansalaisten tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden tunteeseen. – Mutta pohjimmiltaan turvallisuus syntyy siitä, että eriarvoistumiselle ei anneta sijaa. – Emme ole millään tavalla turvassa siltä, että mikäli eriarvoistuminen päästetään kasvamaan yhteiskunnassa, se voi johtaa populistisiin liikkeisiin. Näillä teemoilla SDP:n presidenttiehdokas Tuula Haatainen kertoi haastavansa muut ehdokkaat presidentinvaalikilvassa. – Olemme nähneet konfliktialueilla, että kun rauhaa aletaan rakentaa, on olennaista luoda yhteiskuntaan sellaiset edellytykset, että rauha kestää pidemmällä aikajänteellä. – Tasa-arvoiset yhteiskunnat ovat kestäviä yhteiskuntia, joissa ei yleensä esiinny konflikteja. Tien päässä voi olla myös väkivaltaisuutta, hän painotti. Kyse siinä on Haataisen mukaan ennen kaikkea arvoista ja mielipidevaikuttamisesta, jotka ovat vahvasti presidentin alueella. Panelisteilta kysyttiin syitä, miksi he aikovat äänestää Tuula Haataista. Topi Juga Demokraatti Kuvat Jari Soini Nyt vasta peli alkaa. Ei Putin-vaaleille Tarja Halonen muistutti tammikuuhun olevan vielä matkaa, kun keskusteltiin Sauli Niinistön gallup-kannatuksesta. Mutta kannattaa kaksi kertaa miettiä, kannattaako laittaa naamaansa ruvelle, jos kukaan ei ole seuraamassa. Lue pitkä juttu verkossa: Demokraatti.fi. Haataisen mielestä presidentin rooliin kuuluisi myös osallistua esimerkiksi #metoo-kampanjan herättämään seksuaalisesta häirinnästä käytävään keskusteluun. Yhtenä keskustelun pääteemana toimi feministinen ulkopolitiikka. – Silloin kun aikanaan rikoimme lasikattoa, niin sanoin, että tätä jokainen joutuu joskus tekemään. – On tärkeää, että Suomeen ei pääse kehittymään ”Putin-vaaleja”, kuten jotkut suomalaiset lehtimiehet ovat tainneet joskus ilmaista, hän totesi viitaten Venäjän presidentin Vladimir Putinin korkeisiin kannatuslukemiin. Demokratia ei riitä, tarvitaan myös yhteiskuntamallia, jossa kaikki otetaan huomioon, Haatainen totesi. – Puolustuksesta huolehtimisen lisäksi olennaista turvallisuuspolitiikassa on se, millä ja miten pystymme estämään konflikteja ja sotien syntyä, Haatainen avasi laajemman turvallisuuspolitiikan käsitettä vaalikampanjansa avajaistilaisuudessa järjestetyssä paneelissa. JOULUKUUTA 2017 Haatainen pitää eriarvoistumista suurimpana turvallisuusuhkana T asa-arvo, konfliktien ennaltaehkäiseminen, laaja turvallisuuspolitiikka sekä tietysti feminismi ja kansainvälisyys. Hän jatkoi saman koskevan myös Suomea. Tuula Haataisen presidentin vaalikampanjan startissa maanantaina olivat mukana muun muassa Jutta Urpilainen (vas) ja Meeri Koutaniemi
Extraetuja Tradekan jäsenille 31.12.2017 asti Muista käyttää juhlavuoden etusetelisi 31.12.2017 mennessä Eturavintolasi Vuosietusi -20 % Restelin klassikkoravintoloissa Nyt myös 2 jälkiruokaa 1 hinnalla. Extraetusi on voimassa 31.12.2017 asti. Extraetu ei ole voimassa seuraavissa Martinoissa: Skanssi, Hyvinkää, Joensuu ja Tampere. Edun voi käyttää kampanja-aikana 21.11.–31.12.2017 niin usein kuin haluaa. Katso myös muut Tradekan jäsenen loppuvuoden extraedut www.tradeka.fi Ravintoloiden extraetu on enintään kahden normaalihintaisen à la carte -annoksen ostajalle / jäsenkortti / ruokailukerta. Kampanja-aikana saat myös vuosialennuksesi 20 % vuosietuun kuuluvista ostoksistasi (ei kuitenkaan jälkiruoasta, jos hyödynnät kaksi yhden hinnalla -edun). Restelin klassikkoravintolat tarjoavat loppuvuoden extraetuna normaalihintaisen à la carte -pääruoan ostajalle kaksi jälkiruokaa yhden hinnalla
Sinn Fein on toiseksi suurin puolue Pohjois-Irlannissa ja nyt se on alkanut jossain määrin vaikuttaa myös tasavallassa. Mutta Irlannille ”kovan rajan” nouseminen uudelleen Irlannin saaren eri puoliskojen väliin voi olla sodan ja rauhan kysymys. 16 7. Theresa May vakuuttaa, että kovaa rajaa ei tule, mutta Varadgar vaati tuskastuneena kirjallista lupausta siitä, että pitkäperjantain sopimusta ei kumota ja kovaa rajaa Irlannin puoliskojen välillä ei tule. Myös kanssakäyminen Irlannin puoliskojen välillä on lisääntynyt merkittävästi: ennen pitkäperjantain sopimusta ihmiset ja tavarat liikkuivat Irlannin eri puoliskojen välillä 20 rajanylityspaikan kautta, nyt voi rajan ylittää 275:ssä paikassa. Se tosin hajosi jo hiukan ennen brexitiä. AFP / PAUL FAITH. ” Irlannille ”kova raja” saaren eri puoliskojen väliin voi olla sodan ja rauhan kysymys. Taloudellisesti Irlannin tasavallalle sen kauppasuhteet Britanniaan ovat paljon tärkeämmät kuin sen kauppasuhde Pohjois-Irlantiin. EU:n 27 maata antaa tukensa Irlannin hallituksen pyrinnöille. Unionistit näkisivät tällaisen ratkaisun ensimmäisenä askeleena kohti Irlannin yhdistämistä, jota he vastustava henkeen ja vereen. Se sai vastalahjaksi Irlannin saaren sisällä merkityksellistä yhteistoimintaa, jota maan molempien puoliskojen EU-jäsenyys helpotti. Kirjoittaja on Lontoossa asuva toimittaja. Mutta Irlannin puolella merta tiedetään rauha hauraaksi, ja nyt on brexit on jysähtänyt sen päälle kuin raskas rautaesine. Jos Britannia on tosissaan lähdössä tulliunionista, niin silloin voisi ratkaisuna olla, että Pohjois-Irlanti saisi jonkinmoisen erikoisaseman ja -järjestelyn irrallaan Britanniasta. Britannian brexit-fanaatikot ovat alkaneet parjata Varadkaria Sinn Feinin ja Brysselin kätyriksi: heillä on tapana ryhtyä jatkuvasti parjauskampanjaan kaikkia niitä vastaan, jotka osoittelevat brexitin synnyttämiä ongelmia. Brexit on heittänyt uudelleen esiin Irlannin kysymyksen, joka tällä puolen Irlannin merta koettiin jo enemmän tai vähemmän ratkaistuksi 23 vuotta sitten solmitulla pitkänperjantain sopimuksella. Brexit voi pahimmassa tapauksessa rikkoa Pohjois-Irlannin edelleen hauraan rauhan. Irlannin tasavallan pääministeri Leo Varadgar on kuulemma todennut, että Britannian hallituksella on tarjolla pelkkää kaaosta ja epätietoisuutta. B ritannian pääministeri Theresa May näyttää alistuneen EU:n vaatimukseen kunnon erorahasta ja lyövän pöytään ehkä noin 5,5 miljardia euroa. Mutta tähän ei missään nimessä halua suostua unionistipuolue DUP, joka nyt pitää pystyssä Theresa Mayn konservatiivistä vähemmistöhallitusta. Opposition eli työväenpuolueen harkitsema Norjan ratkaisu merkitsisi pysymistä sisämarkkinoilla ja tulliunionissa, eikä tuottaisi samanlaisia hankaluuksia. Mutta ennen kuin päästään neuvottelemaan Britannian ja EU:n tulevista kauppasuhteista, on vielä sovittava EU:n kansalaisten asemasta Britanniassa ja muualla, sekä visaisesta Irlannin kysymyksestä. Tasavallan vanhojen puolueiden kuten nyt vähemmistöhallituksella hallitsevan Fine Gaelin ja pääoppositiopuolueen Fianna Failin on ehkäistävä Sinn Feinin nousu ainakin tämän kysymyksen siivellä. Siksi olisi taloudellisesti järjetöntä, että EU:hun jäävä Irlanti olisi kantona kaskessa, jos EU:n ja Britannian kauppasuhteet saadaan hyvälle tolalle. Ongelmana on nimenomaan tuo konservatiivisen brexit-intoisten voimien vaatima lähtö tullisopimuksesta eli kova brexit. Näkymätön raja Theresa Mayn hallitus on vastannut Irlannin ongelmiin tuottamalla alusEEVA LENNON Uutisanalyysi tavan suunnitelman, jossa luotaisiin jotenkin ”näkymätön raja”. Suhde Britanniaan repii Pohjois-Irlantia Kun työväenpuolueen pääministeri Tony Blair ja Irlannin tasavallan silloinen pääministeri Bertie Aherne 23 vuotta sitten vihdoin saivat aikaan hauraan rauhan, Irlannin tasavaltalaisarmeija luopui Irlannin yhdistämiseen pyrkivästä terrorikampanjastaan. Irlannin Taoiseach eli pääministeri on uhannut EU-jäsenen veto-oikeudellaan estää Britannian ja EU:n sopimukset, jos ei Irlannin kysymyksessä päästä ratkaisuun. Unionistit haluavat roikkua kiinni Britanniassa eivätkä suostu järjestelyyn, joka ei koske koko Britanniaa. EU:ssa tämä leimattiin höpötykseksi tai ”maagiseksi ajatteluksi”, samoin Irlannissa. Se käynnistänee paikalleen jämähtäneet brexit-neuvottelut tämän kuun puolen välin huippukokouksessa. Sillä jos Britannian hallitus haluaa lähteä sisämarkkinnoilta ja tullisopimuksesta kuten konservatiivien brexit-fanaatikot vaativat, ”kova raja” nousee myös Pohjois-Irlannin ja Irlannin tasavallan välille, jos erikoisjärjestelyihin ei päästä. Demokraattinen unionistipuolue ja IRA:n poliittisen siiven Sinn Fein onnistuivat jopa muodostamaan vallanjakohallituksen. Seurauksena on ollut Irlannin yhdistämiseen pyrkivien katolilaisten nationalistien ja Britannian rinnuksissa riippuvien protestantttien rauhanomainen rinnakkainelo. JOULUKUUTA 2017 Brexit repii Irlantia Kova vai pehmeä brexit, yhtenäinen Irlanti vai paluu vanhaan
Kunnanjohtajan huomio vastaa hyvin kysymykseen kuntastrategioiden toimivuudesta. Valitse tärkein. Se kelpaa ohjeeksi myös muiden strategioiden tekoon. Demokraatti pyysi Maurya laatimaan huoneentaulun strategianikkareille (katso kuva yllä) ja valottamaan sen sisältöä. Strategian mahalasku ei ole ihme, jos ihmiset eivät edes tunne heidän toimintaansa ohjaamaan tarkoitetun paperinivaskan sisältöä. JOULUKUUTA 2017 L Liike Tuottaja: Anna-Liisa Blomberg 09 7010 459 anna-liisa.blomberg@demokraatti.fi Strategianikkarin punainen lanka –K unnanjohtaja kertoi lukeneensa vuoden 1975 kuntastrategian, ja siellä olivat samat ongelmat ja tavoitteet kuin tänäkin päivänä, kuntastrategioiden toimivuutta tutkinut Maarika Maury kertoo. Strategia on tekoja.. Tätä työtä on tehty kunnissa pitkin syksyä. 17 7. Uusi kuntalaki velvoittaa laatimaan strategian. Jos uusi strategia on toisinto edellisestä, on epäonnistuttu tavoitteessa parantaa ja kehittää kunnan toimintaa. Strategioita ei kirjoiteta huvikseen, vaan niiden on tarkoitus johtaa oikeisiin muutoksiin. Tutkimuksen mukaan vain yksi prosentti kunnan työntekijöistä ja neljä prosenttia johdosta, esimiehistä ja päättäjistä tunsi kuntansa strategian painopisteet. Ideat saavat strategian elämään. Heitä kapula hiiteen. Siilot kuuluvat ydinvoimalaan
Ideointi on avuksi myös päällekkäisyyden välttämisessä. Tuli tarve viestiä kuntalaisille. – Heti pitää vastuuttaa – että hyvä idea, miten ja kuka lähtee toteuttamaan, Maury sanoo. Maury muistelee kertaa, jolloin hän oli tekemässä kunnalle matkailustrategiaa. . – Valtuustoja valmentaessani kehotan etsimään yhdessä sellaiset isot tavoitteet, joista ollaan samaa mieltä ja kirjaamaan ne. . Olennaiseen keskittyvä strategia on selkeä, ja sitä lisää myös kapulakielen välttäminen. On siis valittava, mikä on tärkeintä. Jos kirjataan 89 painopistettä, on muutoksia vaikea saada aikaan. Kissconsulting oy:n toimitusjohtaja, muutosja viestintävalmentaja . Kaikkia maailman asioita – tai jokaisen vaalilupauksia – ei voi sen sivuille survoa. Että mieluummin lähdettiin pohtimaan jonkun oman lehden tekemistä sen sijaan, että olisi säästetty hyödyntämällä lehteä, joka on joka tapauksessa menossa kuntalaisille, Maury kertoo. Kun ihmiset saadaan ajattelemaan, miten jonkin asian voisi tehdä paremmin ja tehokkaammin, syntyy parhaimmillaan säästöjä. Hän kehottaa tekemään mieluummin yhden yhteisen strategian ja unohtamaan ne ”sata alistrategiaa, jotka ovat epälogiikassa keskenään”. Jos ei ole lupa sanoa järjettömistä käytännöistä, jatketaan päällekkäisen työn tekemistä, Maury sanoo. Siiloista kohti yhteistyötä Maury muistuttaa, että siilot kuuluvat ydinvoimalaan. – Kysyin, miksei sitä voisi käyttää. ”Kunnassamme asuu onnellisia ihmisiä” kuulostaa jo paremmalta. JOULUKUUTA 2017 Heti pitää vastuuttaa – että hyvä idea, miten ja kuka lähtee toteuttamaan Maarika Maury muistuttaa, että strategiassa vähän on paljon. Kun jumiudutaan omien toimialojen siiloihin tuijottamaan omia papereita ja budjetteja, ei välttämättä nähdä yhteistyön – ja usein samalla säästön – mahdollisuuksia. – Tervejärkiset ihmiset oppivat hullut käytännöt nopeasti. Anna-Liisa Blomberg Demokraatti . Jos asukkaan tai työntekijän osallistuminen asioiden kehittämiseen ei näy missään, into ideoida ja jalkauttaa tavoitteet paperilta käytäntöön tyrehtyy nopeasti. Ihmisten ideat saavat strategian elämään, Maury sanoo. Vaikka politiikolle tai puolueelle tärkeää yksittäistä lausetta ”koulua x ei lakkauteta” ei ole erikseen kirjattu, se ei tarkoita, että koulu lakkautetaan, hän muistuttaa. Kieliasu ei ole sivuseikka, koska kankea teksti ei kiinnosta. No ei oltu ajateltu, kun se oli eri budjetissa. Vaikka ”asukastyytyväisyyden parantamisen” ymmärtäisi, se ei ilmaisuna sytytä. Kapulakieli passivoi, jos ihmiset eivät ymmärrä, mistä olikaan tarkoitus innostua tai mitä pitäisi tehdä. Syntyi kauhea polemiikki – ei matkailulla ole budjettia moiseen. . Strategia teoiksi innostaen ja ideoiden Mauryn huoneentaulu kiteyttää, että strategia on tekoja. 18 7. On tehnyt Vaasan yliopistolle tutkimusta kuntastrategioista ja valmistelee väitöskirjaa strategiseen muutoskykyyn vaikuttavista tekijöistä . Syksyllä julkaistu Maarika Mauryn, Tuomo Loukomiehen ja Aija Bärlundin Kunnat kuntoon -kirja antaa eväitä kuntastrategian tekemiseen MAARIKA MAURY. Hyvässä lykyssä se herättää ajatuksia ja ideoita, mitä tavoite voisi omassa työssä tarkoittaa. – Jos strategia ei saa aikaan ajattelua, ei synny tekoja. Maury korostaa, että ideointiin pitää kannustaa. Kirjaukset pitää siis viedä toiminnaksi ja teoiksi, jotta saadaan tuloksia. Maury löysi kunnan lehden, joka lähetettiin neljästi vuodessa koteihin
Miia Nahkuri Tärkeintä on nostaa katse riittävän kauas tulevaisuuteen eikä pohtia maailmaa vain sellaisena kuin se nyt meille näyttäytyy. On syntynyt spontaaneja keskusteluja, ja evääksi strategiatyöhön on saatu kuntalaisten toiveita ja ideoita. Myös kuntalaisia on informoitu tekeillä olevasta strategiatyöstä aiempaa enemmän ja otettu myös mukaan. – Kuntalaisille voi tulla hyvä fiilis siitä, mitä teemme – että Lempäälä on eteenpäin katsova kunta. Tiensuun mukaan kuntalaistilaisuudet ovat olleet antoisia. Kysymykset tälle palstalle esitetään Facebookin Sosialidemokratia Suomessa -ryhmässä, josta myös vastaukset poimitaan. SDP Joensuu Talousarvio paketissa! Moni vaaliohjelman tavoite liikahti tänä iltana eteenpäin! SDP:n valtuustoryhmä iloitsee muun muassa panostuksista lapsiin, nuoriin, koulutuksen, työllisyystoimiin ja kaupungin kehittämiseen.. Ylitorniolla ja saimme vieraaksemme SDP:n varapuheenjohtajan Sannan. – Toivon, että saamme lopulliseen paperiin maininnan tiettyjen palvelujen säilyvyydestä – esimerkiksi luokkakokojen pitämisestä kohtuullisina, Tiensuu sanoo. Nyt valiokunnat ovat tulleet mukaan strategiatyöhön. Lempäälässä strategiatyötä sparraamassa on ollut Maarika Mauryn konsulttiyritys. JOULUKUUTA 2017 Jos uusi strategia on toisinto edellisestä, on epäonnistuttu tavoitteessa parantaa ja kehittää kunnan toimintaa. Siinä ei ole hänestä mitään väärää, mutta olisi tärkeää, ettei ihmisistä huolehtiminen unohdu. 19 7. Riihimäellä strategian kautta on päätetty panostaa muun muassa robotiikkaan, joka näkyy opetusohjelmissa alakouluista toisen asteen koulutukseen asti. Se on tietysti hyvä asia, tulevaisuusvaliokunnan jäsen Hannu Tiensuu (sd.) kertoo. Pohtia sitä, mitä haluamme olla. Saija Karnisto-Toivonen Maria-Riitta Mällinen Lapin sosialidemokraatit kokoontuivat 11.11. Vielä lisää konkretiaa Opinto-ohjaajan työstä eläkkeelle jäänyt Tiensuu pohtii erityisesti elinkeinoelämän saavan eväitä arjen toimintaan, mutta: – Strategia ei ehkä anna ruohonjuuritason suorittajalle – esimerkiksi koulujen työntekijöille – osviittaa, miten voisi tehdä työnsä paremmin, Tiensuu sanoo. Timo Sparf #demokraatti INSTAGRAM-KUVIEN NÄYTEIKKUNA Tärkeintä on löytää omat vahvuudet, joilla erotutaan. Nyt asia on valmistelussa poliittisessa prosessissa. – Aiemmin valmistelua on tehty ehkä pienemmässä piirissä. Valtuustokauden alussa perustettiin kolme uutta valiokuntaa, joista erityisesti tulevaisuusvaliokunta on ollut tiiviisti mukana hiukan uuden asennon saaneessa strategiatyössä. Hyvä strategia syntyy yhdessä Lempäälän strategia vuoteen 2025 tulee valtuuston hyväksyttäväksi ensi viikolla. Hän arvioi, että strategia kokonaisuutena saattaa kuitenkin olla lukijaansa innostava. Mikä on tärkein asia kuntasi seuraavassa strategiassa. DEMOKRAATTI KYSYY . Palvelut paremmin esiin Tiensuun mukaan SDP on antanut arvojensa mukaisia muutosesityksiä strategiaan. Tiensuu arvioi, että huomiota on nyt kiinnitetty erityisesti verotuloja kuntaan tuovien yritysten pärjäämiseen. Salossa strategiatyö aloitettiin laajalla verkkotyöllä, johon osallistui kuntalaisia, yrityksiä, järjestöjä ja kaupungin työntekijöitä. Demarit toivoivat palveluja selvemmin esiin
– Treenasimme edellisenä iltana pitkälle yöhön. JOULUKUUTA 2017 Nuoret haluavat presidentiksi arvojohtajan S DP:n presidenttiehdokas Tuula Haataisen kampanja polkaistiin käyntiin maanantaina. Nuoret liputtavat feminististä ulkoja turvallisuuspolitiikkaa. Emma Kivikangas toivoo kampanjan saavan muutkin kuin demarit pohtimaan Haataisen edustamien arvojen tärkeyttä. Kuvassa eturivissä vasemmalla Emma Kivikangas ja Kimi Uosukainen. – Haluan tehdä kampanjaa, joka pitkällä aikavälillä on uudistamassa myös sosialidemokraattisen liikkeen ajattelua, muuttamassa kampanjoinnin tapoja ja luomassa jotakin uutta, Uosukainen sanoo. Virallisen kampanjan rinnalla noin parinsadan alle 35-vuotiaan nuoren porukka ideoi ja toteuttaa omanlaistaan kampanjaa. Anna-Liisa Blomberg Demokraatti Jukka-Pekka Flander Marraskuun puoluevaltuustossa yksi nuori kerrallaan käveli Tuula Haataisen luo ja luki osuutensa puheesta. – Haluamme näyttää, että meitä on paljon erilaisia ihmisiä, jotka ajattelevat maailmasta samoin. – Siellä oli tosi lämmin fiilis ja saimme isot aplodit. Juurisyyt esiin ja arvot edelle Nuorten kampanjaa koordinoiva Maria Mäkynen kuvailee, että nuorten kampanjassa ”kyse ei ole vain Tuulasta tai demareista vaan arvoista”. Nuorten tempaus marraskuun puoluevaltuustossa sai hyvää näkyvyyttä, kun tv-uutisissa näytettiin, kuinka nuoret kaappasivat Haataisen puheenvuoron puoluevaltuustossa ja pitivät puheen hänen puolestaan. 20 7. Suunnitelmissa on vielä ainakin seminaareja, feministisiä glitterbileitä ja muita tempauksia. Kimi Uosukainen haluaa olla nostamassa uusia asioita yhteiskunnalliseen keskusteluun. 21-vuotiaan lahtelaisen Kimi Uosukaisen mielestä Haatainen on ottanut hyvin esiin muun muassa sen, ettei suomalaisten suurimpana kokema uhka turvallisuudelle liity ”perinteisiin ulkoja turvallisuuspoliittisiin kysymyksiin”. Tuntui hyvältä, kun puheen jälkeen Tuula sanoi haluavansa edustaa meitä ja turvata tulevaisuutemme, Suomen nuorin demarivaltuutettu jatkaa. – Ajatuksena on, että osallistamme nuoret kertomaan, millaista Suomea he haluavat rakentaa tässä maailmassa, Mäkynen kertoo. Se oli myös tunteellinen hetki. Puhuimme ilmastonmuutoksesta, syrjäytymisen ehkäisystä ja feminismistä, kertoo 18-vuotias Emma Kivikangas Kauhavalta. ” Nuoret kaappasivat Haataisen puheenvuoron puoluevaltuustossa ja pitivät puheen hänen puolestaan.. Puhe rakennettiin meille tärkeiden arvojen ympärille. Tämä on tärkeä analyysi, josta on pakko puhua, kun ollaan valitsemassa Suomen arvojohtajaa, Uosukainen sanoo. Ihmiset liikkeelle ja ajattelemaan Nuoret ovat jo tehneet videoita sosiaaliseen mediaan. Ideoitu on myös omaa YouTube-kanavaa, joka toisi nuorten äänen kuuluviin. Mäkysen mukaan nuoret haluavat vaaleihin arvopohjaista keskustelua, jossa nostetaan esiin myös maailman myllerryksen taustalla vaikuttavat syyt ilmastonmuutoksesta eriarvoistumiseen. Tuula on rohkea ja kokenut ihminen, joka edustaa meitä ja arvojamme, koska hänellä on siihen mahdollisuus, Mäkynen kiteyttää. – Uhkana koetaan yhteiskunnan eriytyminen, siitä johtuva radikalisoituminen ja sen synnyttämä turvattomuus
Valkopartamme on syntynyt Suomen ainoassa nelikielisessä kunnassa, jossa hän myös pelasi juniorina jääkiekkoa maan pohjoisimmassa seurassa nimeltään Tunturi-Kiekko. Tämä yhteiskuntatieteiden opiskelija on työskennellyt muun muassa metallialalla, matkailualalla ja asiakaspalvelutehtävissä, mutta näihin töihin hän ei sentään vielä taaperona tutustunut. – Koitan parhaani mukaan osallistua niihin hommiin edelleen. JOULUKUUTA 2017 VASTAAJAN NIMI: OSOITE: POSTINUMERO: PUHELINNUMERO: . Nuorelta vaikuttajalta joskus kysellään, onko hän koskaan tehnyt oikeita töitä. Hän on sittemmin muuttanut reilut 300 kilometriä etelään – yliopistokaupunkiin, jossa hän toimii SDP:n valtuustoryhmän puheenjohtajana. Arvauksia sallitaan vastaajaa kohden vain yksi. DEMOKRAATTI/ JOULUPUKKIVISA PL 338 00531 HELSINKI Kirjepostimerkki Joulupukkivisa ARVAA KUKA PARRAN ALLA LUURAA Joulupukkivisailun ohjeet Joulupukkikisaan voi osallistua kuka tahansa ikään, sukupuoleen tai puoluekantaan katsomatta. Pukkimme henkilöllisyys paljastetaan Demokraatissa 21.12., jolloin selviävät arvonnan voittajat. Lisäksi arvotaan kaikkien vastanneiden kesken kaksi kirjapalkintoa. Uskotko arvanneesi, kuka pukkimme on. No, koitko onnistumisen iloa. Lähetä veikkauksesi tai varma tietosi oheisella vastauskupongilla osoitteeseen Demokraatti/Joulupukkikisa, Siltasaarenkatu 18–20 C, PL 338, 00531 Helsinki. – Luulen, että aika harva voi rehellisesti vastata aloittaneensa niihin aikoihin, kun oppi kävelemään, hän paljastaa. – Se Oikea Joulupukki on valtava juttu kotikaupungissani, Demokraatin pukki kertoo. Veikkaa – vain siten voit voittaa! Anna-Liisa Blomberg Demokraatti Ja ri So in i. Ismo Kallio, Margit Eskman, Sakari Kiuru, Veikko Helle, Matti Ahde, Erkki Aho, Kaisa Raatikainen, Tellervo Koivisto, Vappu Taipale, Pekka Oivio, Antti Kalliomäki, Anu Kaipainen, Pirjo Ala-Kapee, Lasse Lehtinen, Arto Bryggare, Antero Kekkonen, Pertti Paasio, Tarja Halonen, Teemu Selänne, Liisa Jaakonsaari, Säde Tahvanainen, Kari Rajamäki, Päivi Lipponen, Mandi Malek, Pelle Miljoona, Erkki Tuomioja, Tapani Kansa, Erkki Liikanen, Reino Paasilinna, Maarit Feldt-Ranta, Maria Guzenina-Richardson, Eero Heinäluoma, Tommy Tabermann, Lauri Lyly, Jukka Virtanen, Mikael Jungner, Amin Asikainen, Ann Selin, Antti Lindtman, Timo Harakka ja Sanna Marin. Tokkapa hyvinkin Joulupukkimme synnyinseudulla elinkeino ja elämäntapa yhdistyvät. Demokraatin joulupukiksi pääsee vain kerran elämässään, joten ennen kuin veikkaat, tarkista, ettei nimi löydy oheisesta listasta. Oikein vastanneiden kesken arvomme kahden hengen lahjakortin Scandicin hotelleihin. 21 7. Demokraatin joulupukin lapsuuden sankari on Saku Koivu, joten voimme ehkä päätellä pukin olevan jotakin muuta kuin vanha ukki. Voit lähettää vastauksesi myös sähköpostitse osoitteeseen liike@ demokraatti.fi Vastausten tulee olla perillä viimeistään 14.joulukuuta. Ainakin pari kertaa vuodessa – kesällä ja marras-joulukuussa – pitää tarkistaa Petterin ja kumppaneiden kunto, pukkimme kertoo. Jotta kaikilla olisi hyvä joulumieli, annamme nyt lahjaksi helppoja vihjeitä ja onnistumisen iloa. Elämäntapa kulkee myös pukkimme suvussa, joten pienestä pitäen hän on ollut mukana siihen liittyvissä puuhissa. Joulupukkihan on... JOULUPUKKINA OVAT JO OLLEET: Punanuttu on Petterin hyvä tuttu Viimeistään nyt olisi aika välähtää, sillä viimeistä vihjekierrosta viedään! Maskeeraaja Riikka Virtanen on tehnyt niin hyvää työtä, että pelkästä kuvasta tuskin pukkimme henkilöllisyyttä arvaa
Kun yksityinen toimija tulee ja kertoo rakentavansa kiinteistöt ja hoitavansa päivähoidon uudella asuinalueella kuntapäättäjät kiljuvat riemusta. Marraskuussa julkaistujen verotietojen mukaan loistobisnes löytyy nimittäin päivähoidon piiristä. Miten on mahdollista, että kunnallisen päiväkodin investointiraha saattaa olla lähes kolme kertaa kalliimpi kuin yksityisen. Tänä vuonna yhtiö tavoittelee yli 90 miljoonan liikevoittoa. Syntyneen tilanteen hyödynsi nimenomaan Touhula, joka nopealla aikataululla löysi kunnan kanssa yhteisen sävelen päivähoitopaikkojen rakentamiseen. Syynä on kuntia monta kertaa ketterämpi hallinto ja kekseliäs rakennuskonsepti. Hallinnollisten säästöjen lisäksi tämä on hyvin kustannustehokas malli. Suurin voittaja on oululaislähtöinen Touhula-päiväkotiketju, joka 66 miljoonan euron liikevaihdolla saavutti vuonna 2016 yli 3 miljoonan liikevoiton. Touhula on näistä selvästi isoin. Salmiakkia MIKKO SALMI MIKKO.SALMI@DEMOKRAATTI.FI #MSALMI MIKKO SALMI MIKKO.SALMI@DEMOKRAATTI.FI TWITTER: @MSALMI. Muut suuret toimijat ovat Pilke ja Norlandia, joilla on yhteensä yli sadan päiväkodin verkosto. Asia ei ole kuitenkaan näin yksinkertainen. ”Iloon” onkin aihetta, sillä Oulussa päiväkodeista jo 40 prosenttia on yksityisiä. Suomessa yksityistä päiväkotimarkkinaa hallitsee oikeastaan vain kolme yhtiötä. Yksityiset päiväkodit haluaisivat tarjota enemmän paikkoja erityislapsille ja vuorohoitoa tarvitseville, mutta monessa tapauksessa kunta ei ole tähän kuitenkaan suostunut. Mistä päiväkotibisnes repii voittonsa. Kyseessä on mittava julkisten varojen siirto yksityisten taskuun. Olisikohan palvelutasossa ja –prosessissa jotain korjaamisen varaa. Tässä kohtaa palveluseteli oli kunnan pelastus. Kun autotehdas ilmoitti tuhansista uusista työpaikoista, syntyi pikainen tarve kymmenille päiväkotipaikoille. Varsinkin hyvin lapsirikkailla seuduilla, kuten Oulussa, on omien investointitarpeiden suhteen muutenkin budjetti kovilla. 22 7. Parhaimmillaan yksityinen palveluntarjoaja on kunnalle erittäin arvokas kumppani. Moni voisi kuvitella, että syy on siinä, että yksityiset päiväkodit tarjoavat palvelujaan vain ”normaaleille” lapsille ja jättävät erityislapset kunnan vastuulle. Pohjoismainen sijoitusyhtiö EQT äkkäsi hyvin Touhulan markkinaraon ja osti enemmistön yhtiöstä viime vuonna. Sijoitusyhtiöt eivät tee hyväntekeväisyyttä. Esimerkiksi Touhula toimii monessa kohdin kohteen rakennuttajana ja jää kiinteistösijoitusyhtiön omistamaan rakennukseen vuokralle. Paras esimerkki yksityisen palvelutarjonnan ketteryydestä löytyy Uudestakaupungista. Suomalainen päiväkotibisnes osoittautuu vain päivä päivältä yhä kannattavammaksi. Yhtiöl lä on jo nyt 150 yksityistä päiväkotia, ja määrä lisääntyy vauhdilla. Taloudellinen voitto tehdään siis muulla tavoin. Huonoimmassa tapauksessa kuntien päivähoidosta tulee sijoittajien rahasampo, jossa perheen ja lapsen tarpeet jäävät pääomasijoittajien rahanahneuden jalkoihin. Suomalainen päiväkotibisnes osoittautuu vain päivä päivältä yhä kannattavammaksi. Kun sote-kuviossa pelätään terveysbisneksen keskittymistä, päiväkotimaailmassa keskittyminen on jo hyvin pitkällä. u u u Päivähoito on idioottivarma bisnes Vaikka kuntien ja valtionhallinnon sote-uudistus nieleekin luottamushenkilöiltä lähes kaiken energian, kannattaisi päivähoidon järjestämiseen kiinnittää enemmän huomiota. JOULUKUUTA 2017 S amaan aikaan kun kansanedustajat ja kuntapäättäjät käyttävät retoriset ruutinsa sote-uudistuksen haukkumiseen, kuntien kulisseissa tapahtuu megaluokan julkisten palvelujen yksityistämistä ilman suurempaa äläkkää. Miten tässä on näin oikein päässyt käymään. On totta, että kunnan kannattaa käyttää yksityisiä toimijoita palvelujen täydentäjinä, mutta omia toimintamallejakin kannattaisi arvioida tosissaan
Etenkin joulutähti, mikä sinänsä on vääryys, koska joulutähteä ja hyasinttia voidaan pitää sopivimpina kukkina lapsija eläinperheissä. Nora Vilva Demokraatti. Se on erittäin myrkyllinen kasvi, joka vähänkin maisteltuna voi aiheuttaa vakavan myrkytystilan. Ehkä jotain ärsytysoireita vain. Kumpaakaan ei hyvällä tahdollakaan voi tietenkään kutsua terveelliseksi, mutta jos pieni määrä joulutähteä sujahtaa uteliaaseen kitaan, ei se tiedä sairaalareissua. 23 7. Jos kasvia on tullut popsittua enemmän, kannattaa syöpöttelijä toimittaa lääkärin pakeille. Jouluruusuja ei siis lasten ja lemmieläinten lähiympäristöön. Joulukukkien pahis on hurmaava jouluruusu. JOULUKUUTA 2017 E Elämä Tuottaja: Nora Vilva 09 7010 528 nora.vilva@demokraatti.fi Yksi on pahis ylitse muiden J oulukuussa kotia koristellaan tunnelmaa luovilla kukilla. Joulukukat ovat perinteisesti myrkyllisten kasvien maineessa
KUVAT JANI LAUKKANEN Olipa kerran minä. 24 7. JOULUKUUTA 2017 TEKSTI NORA VILVA
Paljon vaikeampaa on kannattaa asioita. Sakkinen poraa katseensa kameran linssiin intensiivisen vakavana. Naama on osa Sakkisen uusinta näyttelyä, Presidenttipeliä. JOULUKUUTA 2017 Diktatuurin maailmanselitys N uorena ammattivallankumouksellisen uraa suunnitellut Riiko Sakkinen poseeraa kuvaajalle Hyvinkään Taidemuseon seinään maalatun kuusimetrisen Kekkosen naaman edessä. Se ei vaadi mitään. Ajattelin, että mun homma on tuhota, vastustaa kaikkea eikä olla minkään puolesta. Kuulostaa juuri niin mahtipontiselta kuin yhteiskunnallisesti kantaaottavan kuvataiteilijan kiihkeä puhe voi kuulostaa. – Tajusin, että kaiken vastustaminen on ihan helvetin helppoa. Silloin joutuu laittamaan itsensä oikeasti likoon, perustelemaan näkemyksiään. – Kotona mulla oli Che Guevaran kuva seinällä. Nuorena taiteilijana sympatisoin aina marxismia, mutta ajattelin että taiteilijan tulee olla aina täysin vapaa. – Sitä voi sanoa, että presidentti on paska, pääministeri on paska, kansanedustajat ovat paskoja ja yritykset ovat paskoja. Seisomaan mielipiteidensä takana.. 25 7. Mutta yllätys, Sakkisen ajatukset tyssähtävät itsekritiikkiin
Silloin ei vielä puhuttu Syyrian sisällissodasta, Sakkinen kertoo. On aivan sairas ajatus, että duunarit käyvät jossain Costa del Solilla lomalla. – En usko enää siihen marxilaiseen ajatukseen, että työväenluokka olisi joku avant garde, joka veisi tämän maailman jotenkin parempaan suuntaan. – Me intellektuellit olemme nimittäin ainoita, joilla on edes joku mahdollisuus viedä tätä maailmaa parempaan suuntaan. Sodan ilmapiiri teki Sakkiseen vaikutuksen. Mikrofoni oli jäänyt auki ja sen kuuli koko koulu. Tai että kaikilla maailman työläisillä olisi suomalaisten työläisten elintaso. Yhtäkkiä kesken haastattelun tajusin, että en enää puhukaan sitä, mitä ajattelen. Sakkinen nauraa. – Mun mielestä esimerkiksi Platonilla oli hyviä ajatuksia. 26 7. Täällä Suomessa junat tuntuvat olevan jatkuvasti myöhässä. – Suunnitelmani oli ryhtyä ammattivallankumoukselliseksi. Mulle vapaus on sitä, että voin sanoa mitä ajattelen. Sakkiselle valkeni, että Syyriasa puhjenneessa kriisissä hallistusta vastassa ei ollutkaan demokratiaa janoavia vapaustaistelijoita, vaan pelkkiä jihadisteja. Jos olisin jäänyt Etelä-Helsinkiin, olisi maailmankuvani aika suppea. Sakkinen hiiltyy. Ajattelin, että ehkä on aika unohtaa koko vapaus ja valitsen puoleni kaikessa. En enää pätkääkään usko sellaista retoriikkaa. Huomaan olevani kuskina. Halusin kokea sen itse. – Ei mun kannattaisi millään retoriikalla valmistaa luokkasotaan juuri työväenluokkaa, vaan hommani olisi taistella oman luokkani puolesta. – Kyllä muutto kauas synnyinseudulta avasi näkökulmaa elämään. Vaikka työväenluokka ei häneltä ihannointia osakseen saa, ajatus luokkasodasta sen sijaan kiehtoo. Vaalit ja pettymys työläisiin Espanjassa asuva Sakkinen päätti liittyä maan kommunistiseen puolueeseen. Joskus näyttelyn nimi on lähes yhtä tärkeä kuin se, mitä teoksia siellä on. Sakkinen innostuu ajatuksestaan. Sakkinen oli listakolmonen. Olen varma, että Sakkinen tuijottaa yhä. – Petyin työläisiin. – Kaikki tapaamani intellektuellit kannattivat hallitusta. – Mua oli jo vähän nyppinyt siinä puoluehommassa, että aina kun halusin keskustella jostain, niin aina tuli sama vastaus – ei tästä tarvitse keskustella, tämä on puolueen linja. – Meni kolme päivää ja sain fudut armeijasta. Pian häntä vietiin television poliittisesta keskusteluohjelmasta toiseen. Rakkaus tuli ja vei parikymppisen nuoren taitelijan pysyvästi mukanaan, Espanjaan maaseudulle pikkukylään. Sakkinen singahtaa ajatuksissaan Kun muutit Espanjaan, miten integroiduit uuteen ympäristöösi. Voittoa ei tullut. Ja jos on, niin he syövät kuitenkin kinkkua. Mutta niin kai kaikki puolueet toimivat, ne ovat hierarkisia. Vanhemmat raahasivat rattaissa istuvaa Sakkista mukanaan mielenosoituksiin ja rauhanmarsseille. Kuvauskalusto laukuissa astumme pihalle kaatosateeseen, asfalttiseen kalseuteen. Insinöörit pois vaaliuurnilta – Etkö sä ole sitä mieltä, että työläisten elintasoa pitää laskea. Sakkinen ei halua jättää työväenluokkaa rauhaan. Täsmällisyyden. Eivät he suoranaisesti hurranneet Basharille, mutta he tajusivat, että ainut vaihtoehto sille näytti olevan täysi barbaria. Lähi-Idässä ne rupeavat jihadisteiksi. Sakkisen lupaus otettiin tosissaan. Pian hänen teoksiaan oli esillä taidenäyttelyssä Damaskoksessa. – Rehtori juoksi keskusradioon ja yritti huitaista mua turpaan. Espanjassa on käytössä listavaalit. Filosofien ja runoilijoiden diktatuuri, intellektuellien hegemonia. – Muutama päivä erään keskusteluohjelmavierailuni jälkeen demokratiaa tukevat jihadistit hyökkäsivät studioon. Haastattelu syntyy pilkkopimeällä, loskassa uivalla moottoritiellä. Sen näyttelyviikon aikana saimme joka aamu kuulla, ketkä kaikki oli edellisen yön aikana tapettu. Tuulilasinpyyhkijät lonksuvat ääriasennossa piiskaten loskaa sivuun. Sehän oli kuin peruskoulutus tulevalle uralleni, ihan itsestään selvä juttu, Sakkinen muistelee. Ei se ole mahdollista. – Annoin yhtä telkkarihaastattelua vaalikampanjassani. Sakkinen tuli pois Syyriasta ja alkoi tehdä propagandaa. Vaikka ensimmäinen vallankumousyllytys meni mönkään, Sakkisen kapinahenki kukoisti aikuisuuden kynnykselläkin. Mitä haluaisit siirtää Suomesta Espanjaan. Junat tosin ovat täsmällisempiä Espanjassa. – Opin, että on tilanteita, joissa yksinkertaisesti on pakko valita puoli. Sen jälkeen minua ei enää päästetty pitämään aamunavauksia. Kokemukset Espanjan kommunistisen puolueen riveissä kismittävät Sakkista vieläkin. – Minulle tulivat sanelemaan asioita tällaiset kaikenlaiset postimiehet, jotka ovat lukeneet ehkä yhden kirjan elämässään. – Olin valinnut puoleni tässä jutussa. Riiko Sakkinen ei tee kaunista taidetta, vaan maailma on tarpeen näyttää juuri niin rumana kuin se Sakkisen silmin on. Taustalla rätisivät konetuliaseet. Hegemoniaa ja diktatuuria Sakkinen ei ole täysin hylännyt lemmikkiään marxismia. He tappoivat kaikki ne toimittajat, jotka olivat tehneet ohjelmaa kanssani, kuvaajat ja kaikki. Sakkinen nautti opiskelusta, piti keskiarvonsa yhdeksässä ja puolessa, ja oli yksi luokan parhaista oppilaista. Aina ei voi olla edes neutraali. Ja samaan aikaan länsi juhli Syyrian vapaustaistelijoita demokratian kannattajina. Auktoriteetit ja hullun paperit Keskustelu karkaa Sakkisen alkujuurille etelä-helsinkiläiseen, poliittisesti aktiiviseen kommunistiperheeseen. Voin sanoa Helsingin Pörssiklubilla, että mä vastustan yksityisomaisuutta tai haluan maailman, missä ei ole kapitalisteja. Sinä aamuna luokissa ja Norssin käytävillä kaikui kiivas yllytys vallankumoukseen ja kapitalismin tuhoon. En vaan kestä auktoriteetteja. Erään kerran Sakkinen pääsi koulun keskusradioon pitämään aamunavausta eikä voinut vastustaa kiusausta. Kasvissyönti ei ehkä muutenkaan olisi ollut valttikorttini kun menin naimisiin karjankasvattajan tyttären kanssa. – Pitää olla hyvä koulutus ja hyvä terveydenhuolto, mutta vähemmän telkkareita, vähemmän autoja. Mitä on nelikymppisen vapaus. Perspektiiviä saadakseen hän matkusti Syyriaan vuosina 2011 ja 2012, kun maa oli ajatumassa kriisiin. – Sanoin, että olen valmis tekemään mitä tahansa Syyrian ja syyrialaisten puolesta. Tuskin olisin montaa kertaa elämässäni puhunut esimerkiksi työläisen kanssa. Kaikki tahtovat Helsinkiin. Sakkisen katse on lukkiutunut ohimooni. Tuijotan sata lasissa edessä paahtavan auton takavaloja. Mä olen lukenut tuhansia kirjoja ja siitä huolimatta nämä tyypit väittivät tietävänsä asiat paremmin kuin minä. Tein vähän molempia. – Piti keksiä toinen suunnitelma. En voi irrottaa katsettani tiestä, mutta Sakkinen kuulostaa olevan aika vakavissaan. Ykkönen oli paikallinen postimies. – Ei maailma kestä, että työläisten elintasoa nostetaan. Sakkinen huokaa. Reissussa Sakkinen tapasi paikallista taideväkeä. Sakkinen päätyi ehdokkaaksi asuinpaikkansa autonomisen läänin parlamenttivaaleihin. Käteen tuli hullun paperit enkä ehtinyt ampua laukaustakaan. – Aloitin koulun Tehtaankadun ala-asteella ja jatkoin sieltä Norssiin. – Juhlimme näyttelyn avajaisia terassilla, juotiin kaljaa. Taiteilijan vapaudella ei ollut enää väliä. Tässä sitä vaan jostain ysibaarista arvioisi maailmaa. Siellä Sakkinen perheineen asuu yhä. Voin yhtä hyvin mennä työläisten luo ja sanoa, että työväenluokka on mun vihollinen ja työläisten elintasoa pitää laskea. Ei voi olla kapinallinen ja saada vitosia. KOLME KYSYMYSTÄ JA VASTAUSTA. Siinä vaiheessa äitini sanoi, että jos haluat olla kapinallinen Norssissa, niin sitten on parasta olla myös hyvä oppilas. Ajattelin että voisin ryhtyä joko runoilijaksi tai kuvataiteilijaksi. Hän ymmärsi, miten helppo turvallisesta länsieuroopasta käsin on huudella ja vastustaa asioita. Kotona puhuttiin maailman kriiseistä. Ideologisia kasvissyöjiä ei Espanjassa oikein ole. Sakkinen tajusi, ettei hänestä taidakaan tulla vallankumouksellista. Menin asepalvelukseenkin aivan innoissani. – Minähän vain muistelin, mitä puolueeni ohjelmassa luki. – Siihen aikaan äärivasemmisto oli Euroopassa ainoa, joka tajusi mitä Syyriassa tapahtui. En tietenkään voinut muuttaa poliittisia näkemyksiäni enkä liittyä katoliseen kirkkoon, mutta lopetin kasvissyönnin ja aloin kannattaa Real Madridia. JOULUKUUTA 2017 Olisi aivan naivia kannattaa demokratiaa. Puolueen Syyria-mielipiteet olivat tärkeitä. Sakkista ei valittu lääninparlamenttiin ja hän erosi puolueesta. Ei äänestetä henkilöä vaan valmista listaa. Näin, miten työläiset ovat täysin propagandan vietävissä. Sakkisesta kasvoi kapinahenkinen nuori. – Olin tekevinäni globaalia taidetta maailman ongelmista, mutta en ollut koskaan ollut tiukoissa paikoissa. Silloin ymmärsin ajautuneeni niin kauas vapaudesta, että koko homma sai riittää. Taivaalta kaatuva loska on muuttumassa tuulilasista kimpoileviksi räntäpalleroiksi. Ne kulkevat aina minuutilleen aikataulussa. Työläiset, niin Euroopassa kuin Yhdysvalloissa, rupeavat joksikin persuiksi tai trumppilaisiksi. – Ja slovenialainen filosofi Slavoj Žižek voisi olla presidentti! Autojen valoista piirtyy häikäisevän kirkkaita viiruja moottoritien säkkipimeyteen
. 27 7. Ei missään nimessä insinööreille, ekonomisteille ja lakimiehille. Olisiko kenties joku testi, minkä kaikki voisivat läpäistä ja saada äänioikeuden. – Ei se nyt mitään uutta olisi, ennen oli näitä säätyjä. – Äänioikeus vain humanisteille ja taiteilijoille. naimisissa ja kaksi lasta . . joulukuuta, 2017 – 18. syntynyt vuonna 1976 Helsingissä, asuu maaseutukylässä Espanjan Toledossa . . – Olisi aivan naivia kannattaa demokratiaa. Jokaisella pitää olla mahdollisuus nousta hallitsevaan luokkaan. Äänioikeus mietityttää Sakkista. Presidenttipeli -näyttely Hyvinkään Taidemuseossa 1. Ei kaikkia vaaliuurnille. Tarkka luokkajako, mutta duunarin lapsesta voi tulla filosofi. Niillä olisi se oma hommansa, mutta eivät ne äänestämässä voisi käydä. Vähän yli sata vuotta sitten se oli just niin. Ja miksi ylipäätään joku haluaisi, että sen asioista päättäisi joku, jota ei kiinnosta ja joka ei ymmärrä. Älytöntä pakottaa ketään äänestämään, jota ei kiinnosta, eikä ymmärrä. – Intellektuellien diktatuurissa koulutus on tärkein. Sakkinen ei enää odota vastausta. helmikuuta, 2018 RIIKO SAKKINEN. . JOULUKUUTA 2017 takaisin unelmaansa, filosofien ja runoilijoiden diktatuuriin, intellektuellien hegemoniaan. . Jos joku haluaisi insinööriksi, niin se olisi hieno juttu – yhteiskunta tarvitsee insinöörejä. Ilmeisen herkullinen aihe. Vaaleissa, jotka vaikuttavat kaikkien ihmisten elämään, äänestävät sellaiset ihmiset, jotka eivät ymmärrä ja joita ei kiinnosta. kuvataiteilja . Kuulostaa armottomalta. Sitten ne käyvät äänestämässä jotain missiä. Sakkisen kierrokset kohoavat. . – Mitähän demokratian juhlaa se on. – Ihmiset halutaan äänestämään eduskuntavaaleissa. teoksia pysyväiskokoelmissa New Yorkin Museum of Modern Artissa (MoMa), Helsinki Art Museum HAM:issa ja Kiasmassa. . Myös biologeille ja fyysikoille. – Mun mielestä ei. Koulutus on kaiken avain, loppu on susta itsestäsi kiinni. Parempi ettei olisi. näyttelyitä muunmuassa MoMa:ssa, Lontoon Camden Arts Centerissä, Musac Museum of Contemporary Artissa Espanjan Leonissa, Beijing Biennale 798:ssa. Joillain säädyllä oli edustusta ja toisilla ei. . . Ei duunaria voi pakottaa äänestämään. Ei se sikäli mikään erikoinen juttu olisi, Sakkinen virnistää. Anteeks nyt vaan, mutta ei ole
Terve markkinatalous on toimivan yhteiskunnan yksi peruskivistä. Tätä me olemme ajatelleet vähän. Leikkaa lohi ohuiksi viipaleiksi ja soosi päälle, sen päälle inkiväärit, parmesaari lastuina ja sormisuolaa.. Patavanhoillisin sivistysporvarikin ajattelee, että koulujen markkinaehtoinen kilpailu ja pahimmillaan ajautuminen konkurssiin, kuten Ruotsissa on käynyt, ei ole viisasta. Näiden lasten paras pitäisi olla tämän yhteiskunnan silmäterä. pykälään on säädetty taloudellisen voiton tavoittelun kielto. Tämä on ongelmallista, sillä yksikön tuotto on sitä parempi, mitä pidempään lapsen sijoitus kestää. Tässä tarkastelussa lopulta kirkastuu perimmäiset arvomme ja ihmiskäsityksemme. Ammattilaisethan sielläkin työtä tekevät. Unelmia on monella. JOULUKUUTA 2017 P erusopetuslain 7. Se on kaikkien ja kansakunnan etu. Peruskouluun kytkeytyy meille tärkeitä arvoja, joita ei voida antaa liiketalouden oppien testattavaksi. Peruskoulua ei voida antaa liiketalouden oppien testattavaksi. Lapset ovat lapsia. 28 7. Mikäli tätä pohdintaa ei tehdä lapsen edun näkökulmasta, menetämme kansakunnan elinvoimaa ja eheyttä, joiden on aina oltava valtiollisen toiminnan ytimessä. Koulutuksellinen tasa-arvo on sivistysvaltion ydintä. Miksi se osa yhteiskunnan toimintaa, jonka me kansalaiset maksamme lasku laskulta ja jossa puututaan valtion suunnalta voimallisesti yksilön perusja ihmisoikeuksiin, on mahdollista toimia liiketalouden logiikalla. Mutta riski on sille, ettei riittävää intressiä lapsen ja perheen kuntoutumiseen silti ole. Mutta yhteiskunnan intressissä ei ole, että lasten koulunkäynnistä mahdollistettaisiin miljoonien tuotot sijoittajille. Tuomas Kurttila Avaruuslohi 500 g lohi soijaa extra virgine oliiviöljyä wasabia hillottua inkivääriä parmesaania (kokonainen, ei raaste) sormisuolaa Sekoita soijaa ja öljyä suhteessa 50/50 sekä puoli tuubia wasabia. Kun tarkastelemme vaakakupissa perusopetusta ja lastensuojelua, löytyy lapsen edun näkökulmasta enemmän argumentteja sijaishuollon palveluiden rajaamiselle pois liiketaloudesta kuin perusopetuksen. u u u On hyvä muistaa, että meillä on Suomessa yksityisiä peruskouluja. Lastensuojelussa näiden miljoonien kerääminen on mahdollista. Huostaanotossa ja sijaishuollon järjestämisessä valtio päättää, missä ja kenen hoivassa ihminen eli lapsi saa kasvaa. Henkilökuntaa voi rekrytoida enemmän ja maksaa parempia palkkojakin. Kun meille suomalaisille on keskeinen arvo ja osa lainsäädäntöämme, ettei peruskoulu ole taloudellisen voiton tavoitteluun, miksi lastensuojelussa on. u u u Työssäni lapsiasiavaltuutettuna olen joutunut toteamaan, että Suomi hapuilee julkisen vallan tehtävien ja markkinatalouden suhteessa. Jos viivan alle jää, tämä pitää palautua yksikön perustehtävään lasten parhaaksi. Kirjoittaja toimii Suomen lapsiasiavaltuutettuna ja Euroopan lapsiasiavaltuutettujen puheenjohtajana. Mikä on teoriassa mahdollista, tuntuu ilmenevän käytännössä. Valtion tehtävä on kuitenkin säädellä, mihin liiketalouden opin kuuluvat ja mihin eivät. Mutta ne eivät ole liiketaloudellista voiton tavoittelua varten. Jos nämä lapset menettävät luottamuksen tähän yhteiskuntaan, sitä vauriota ei korjaa mikään. Kuka maksaa viulut. Se on iso päätös. Lastensuojelussa puututaan voimakkaasti ihmisen perusja ihmisoikeuksiin. Toimenpiteet ovat yhteiskunnalle kalliita. Kodin ulkopuolelle meillä on sijoitettuna vuosittain noin 18 000 lasta. Näissä sijaishuollon lapsissa kirkastuu se, mitä me todella vähäisimmistä siskoistamme ja veljistämme ajattelemme. Liiketalouden rajaaminen pois perusopetuksesta ei ole kannanotto yritystoimintaan. u u u Lastensuojeluyksiköissä tapaan ammattilaisia, jotka yltävät usein parhaimpaansa tukiessaan lasta elämässä eteenpäin. Valtiota on johdettava ihmisarvoa kannatellen. Monella on kaipuuta, osalla vihaa vanhemmistaan. Onko meissä voimaa muuttaa tämä epäkohta sivistysvaltioon sopivaksi. Tämä tulisi kalliiksi valtiolle sekä kävisi raskaaksi lapsille ja vanhemmille, jotka koulutuksellista valinnanvapauttaan toteuttaessaan muuttuisivat yhä enemmän koulukuluttajiksi. En sano, että lastensuojelun yritykset toimisivat epäeettisesti. Me suomalaiset pidämme tätä perusteltuna. Hyvä niin
Veljeni on 47-vuotias ja hän on nyt meidän sukumme vanhin. Minä olen suvun toiseksi vanhin, 44-vuotiaana. En todellakaan voi sanoa, että jotain olisi jäänyt sanomatta tai tekemättä. Teimme valtavasti asioita yhdessä. Minulla on ollut värikäs elämä. Minulla on ollut siitä erikoinen syksy, että äitini kuoli elokuun alussa. Ihmiset eivät kerro niistä, eivät puhu. 29 7. Sitä ennen ei ollut mitään hiipumista tai kuoleman tuntua. Ihmeellinen tilanne, kaikki häntä vanhemmat jo ovat kuolleet. Jopa painokelvottoman värikäs. Kaikkien niiden tapahtumien ansiosta, mitä minulle on tapahtunut, pystyn ymmärtämään erilaisten ihmisten elämää ja kohtaloita. JOULUKUUTA 2017 Kasvot peilissä TEKSTI JA KUVA NORA VILVA Hanne Aho, 44 E n ole aikaisemmin juurikaan tutkinut itseäni peilistä. Hän tuli takaisin, käymään äidin hautajaisissa. Toivon, että mikä ikinä tämä prosessi onkaan, löydän siitä lopuksi viisautta. Olen siitä valtavan iloinen. Tänä syksynä olen kuitenkin tehnyt sitä. Hanne Aho on Suomen Journalistiliiton puheenjohtaja.. Olen katsellut niitä vanhoja valokuvia ja miettinyt, mistä oikein olen tullut, kuka olen, mihin olen menossa. Lapsuuden perheeni on siis hävinnyt. Yhtäkkiä se yhteys vain katkesi. Tuosta noin vaan – naps. Minulle on tapahtunut niin paljon, että ymmärrän, että myös muiden elämässä tapahtuu kaikenlaista. On sairauksia ja surua, mistä kukaan ei puhu mitään. Se tuntuu oudolta. Olen katsonut paljon sukumme vanhoja valokuvia. Täysin yllättäen, suorilta vartaloilta. Tunnen olevani keskellä jotakin sellaista kaunista prosessia, josta syntyy jotain uutta. Emme tiedä vieläkään, mitä tapahtui. Nuorina molemmat. Veljeni oli juuri muuttanut Amerikkaan ja ehti olla siellä viikon, kun äiti kuoli. Että jonain päivänä kun katson peiliin, näen siellä viisaan ihmisen. Isäni on kuollut jo pari vuotta sitten. Se ei ollut sydänkohtaus, ei aivoveritulppa. Olimme todella läheisiä
040 765 0176 Hakaniemen Halli II krs. tule tekemään löytöjä! Looks and Goods 2. Joulupukki 11-13. kerros myyntipaikka 167 Te rve tul oa ! SISUSTUS MARGA Pop up -verhot, huonekalukankaat -verhotangot jakiskot -tapetit, matot ja huonekalut -ompelupalvelu -ilmainen suunnittelu ja kotikäynti Hakaniemen Halli 2krs Avoinna ti-pe 11-17, la 11-15 0414424058 www.sisustusmarga.fi Pop up -liikkeitä Polttopuusta Muista syksyn ylioppilaita ja valmistuneita. Halli avoinna: Ma-pe klo 8-18 La klo 8-16 Su suljettu www.hakaniemenkauppahalli.fi Tervetuloa kaupoille! Kivoja vaatteita sKandimerKeiltä Finlayson, l’evolution, lindon, mingel, naru, Plan B yms. 134-136, puh. Suomalaista käsityötä Ensimmäinen kerros . Kilpailu tiedossa. . . JOULUKUUTA 2017 Lämmintä Jouluun! M. Joulu on tapahtumassa Tulkaa Hakaniemen Hallin joulutapahtumaan 2.12. . . klo 10-16 ma la 18.12.-23.12. klo 8-14 . KURONEN Hakaniemen halli II krs. 09 701 3658 RAKKAUDESTA KIVEEN Aidot kivi ja hopeakorut Muutokset, korjaukset, kurssit Tervetuloa Onnenaurinkoon 0505631449 fb-onnenaurinko Avoinna ma-pe / mån-fre / Mon-Fri 10-17 la /lör / Sat 10-14 Italialaiset pientuottajien herkut suoraan maahantuojalta. . Seuraa meitä. 30 7. . . . . puh. Aukioloajat: su 17.12. . Hakaniemen Kauppahalli, Helsinki Roiniset Oy REITIN KALA Hakaniemen halli, myymälä 30, 32 puh. . . 09 714 140 . klo 8-20 Jouluaattona 24.12. . .
Ruotsalais-tanskalaisen ”Silta”-trillerisarjan neljäs ja viimeinen tuotantokausi päättää Saga Norénin saagan heti tammikuun 1. Syksyllä Helsingin kaupuginteatterissa kantaesitetyn ja keväällä myös valkokankailla nähtävän ”Suomen hauskin mies” -draamakomedian tekijät Heikki Kujanpään ja Mikko Reitala ovat lyöneet hynttyyt yhteen myös tv-puolella. Ulkomaisia uutuussarjoja ovat Yle Femillä nähtävä islantilainen rikosdraama ”Fangar” ja ruotsalaiskomedia ”Torpeedot”, joka käsittelee pikkurikollisten arkea humoristisella otteella. JOULUKUUTA 2017 K Kulttuuri Tuottaja: Rolf Bamberg 09 7010 539 rolf.bamberg@demokraatti.fi Ylen keväässä draamaa huipputekijöiltä Y len draamakeväässä nähdään monipuolinen kattaus uusia draamasarjoja niin kotikuin ulkomailtakin. Lontooseen sijoittuu myös dystopinen trilleri ”Hard Sun”. Valkeapään ”He ovat paenneet” sekä Aki Kaurismäen ”Toivon tuolla puolen”. Kultaisella ruusulla ja BAFTAlla palkittu draamakomedia ”Fleabag” kertoo parikymppisen nuoren naisen elämästä Lontoon sykkeessä. TV1:n Kotikatsomon tv-ensi-iltoina nähdään monia viime vuosien kotimaisia valkokangasvalioita kuten Aleksi Salmenperän ohjaukset ”Jättiläinen” ja ”Häiriötekijä”, J.-P. Maaliskuussa alkava Rike Jokelan, Kirsi Porkan ja Jari Olavi Rantalan kirjoittama ja ensiksi mainitun ohjaama ”Karppi” on rikosdraamasarja Helsingin poliisin murharyhmään palaavasta rikosetsivästä. Rolf Bamberg Demokraatti Tommi Korpela TV1:n Kotikatsomossa nähtävässä elokuvassa Häiriötekijä. Tämän ensimmäinen tehtävä alkaa rutiininomaisena katoamistapauksena, mutta pian rannalta löydetyt naisten vaatteet viittavat sittenkin murhatapaukseen. Kevääseen kuuluu myös monta laadukasta uutta brittisarjaa. Suranne Jones nähdään nimiosassa sarjassa Doctor Foster. Scott & Bailey -sarjan Rachel Baileyna tunnettu Suranne Jones esittää nimiosaa draamasarjassa ”Doctor Foster”, jossa veivaillaan draamasarja pettämisen syitä ja seurauksia. Johannes Brotherus ja Mimosa Willamo puolestaan säteilevät Oskari Sipolan ohjaaman, musiikkimaailmaan sijoittuvan draamakomedia ”HasBeenin” päärooleissa. 31 7. päivästä lukien. Pihla Viitala tähdittää uutta kotimaista rikossarjaa Karppi. Kuvat Ylen kuvapalvelu. Tammikuussa starttaava komediasarjansa ”Donna” pyörittelee viistosti deittailun onnea ja kurjuutta pääparinaan Alina Tomnikova ja Eero Ritala. Pääosassa on Pihla Viitala. Mimosa Willamo ja Johannes Brotherus ovat pääparina sarjassa HasBeen
Mutta kummallisesti spontaani mielikuva liitti sen Pohjanmaahan, tilanteeseen, jossa pohjalainen veri kuohahtaa. No, Antti Tuuri tekikin siihen itse käsikirjoituksen, eli osaa hän kirjoittaa myös dialogia, vaikka epäsuora kerronta onkin hänen tavaramerkkinsä.” u u u Keravalainen Ari Kallio on nykyisin etäpohjalaisia. Näytteessä varoitetaan nuorinta kuolemasta ennenaikaisesti. ”Omaperäinen lause ja epäsuora dialogi ovat tämän kirjailijan jäljittelemätön tapa vangita lukija. Ja siinä sivussa kirjan selailu muuttui kirjan lukemiseksi. Avaussanat saa lausua paluumuuttaja, joita nämä asteriskitehtävät ovat ilahduttavasti tuoneet joukkoon läpi vuoden. JOULUKUUTA 2017 Epäsuoran dialogin mestari Vuoristoradassa kiidetään yhä, tai mikä lie Vekkula (R.I.P.) tai muu hurlumhei-härveli tämä onkaan. kaksikymmentä... Tällä viikolla noustaan taas ylätasolle, mikä olikin odotettavissa erikoistehtävän ollessa kyseessä. Ja hauskaa taas oli! Tuottelias kirjailija on saanut myös tyylinsä jäljittelijöitä, erityisesti hänen tapansa ujuttaa proosaan dialogia. no täydet 25 vuotta. Kyllähän Tuuri hallitsee erinomaisesti normaalin dialogin, kuten useissa kuunnelmissa ja näytelmissä on nähty, mutta hänen tapansa kirjoittaa proosaa niin, että se antaa vaikutelman dialogista on ainutkertaista.” Juhani Niemikin omaa eteläpohjalaista verenperintöä (kuten myös visarötkäles), mikä velvoittaa: Kari Hulkko Kauhavalaislähtöinen tarinankertoja Stadin sydämessä: Antti Tuurin työhuone sijaitsee Helsinginkadulla,. Toisaalta, sanoisin, että olosuhteet (lue: Talvisodan syttymisen 78-vuotispäivän ja huom. Kirjoittajastahan ei missään vaiheessa ole ollut epäselvyyttä.” Teos varmistuu nyt, kun Sirpa Taskinen kertoo, että piti ”jälleen kaivaa esiin edesmenneen mieheni lempikirja”, josta hän toteaa, että ”onhan se edelleenkin hauska”. Sitten mietitään teosta. Ai pahus, toteaa visaäijä: ihan näin pitkälle tuplaustehtävissä ei ole ollut tarkoitus mennä. 32 7. Kyseessä on tietysti Antti Tuurin vuonna 1982 ilmestynyt kirja Pohjanmaa ja sen viimeinen luku. Mutta Taskinen jatkakoon: ”Visaisännän huomio siitä, että kirjassa on vain yksi suora repliikki, on sinänsä mainio havainto – ja urhea hämäysyritys; onhan sen pohjalta tehdyssä Pohjanmaa-elokuvassa useitakin mieleenpainuvia puheenvuoroja (esim. ”Tämänviikkoinen Kirjavisan teos on ilman muuta Antti Tuuria, eikä tarvi edes tuurilla arvailla, tyyli sen jo kertoo. Mutta näin siis tuumailee Olli Wuori: ”Laitanpa lusikan soppaan ilmeisesti yli kymmenen vuoden tauon jälkeen. Tiesin heti kirjailijan ja kirjan, tovin kesti löytää oikea kohta. Lisämausteena on pohjalainen huumori, joka saa ainakin meidät eteläpohjalaiset nauramaan ääneen. Näytteen tyylistä tulee mieleen Antti Tuuri, jonka siten vastaan kysytyksi kirjoittajaksi. Minulle tulee mieleen teos nimeltä ’Pohjanmaa’, jonka vastaan kysytyksi teokseksi.” Veikko Huuskasta ei voi puhua mihinkään suuntaan muuttajana, hän on ollut mukana jo kymmenen... Muistissa oli, että joku muu Pohjanmaa-sarjan opus olisi ollut muinoin kysyttävänä. että Pohjanmaalla kaikki viisaus on keskittynyt vanhoihin naisiin). Hän sanoo lähetätävänsä saman vastauksen kuin vuonna 1997, jolloin Antti Tuurin teos oli edellisen kerran visassa purtavana. Joten vastoin usein niin horjumattoman luotettavaa ensivaikutelmaa, vaihdan ja panostan kaiken (mahdollisen) arvovaltani vaihtoehtoon B, eli Talvisota. Antinpäivän läheisyys) huomioon ottaen vaikuttaisi siltä, että visaherra ajaa tällä kertaa ’Talvisota’-rattailla... Tulkaa myös jäädäksenne..
Pohjalainen en oikein ole miltään kulmalta katsottuna, mutta helkkarin kiinnostunut siitä ilmiöstä olen edelleen. Ja kun lukee Antti Tuurin kirjojen arvosteluja pohjalaisista suurlehdistä, ei Kauhavan kirjailijakaan ole aina se suurin profeetta isiensä ja isoisiensä ja äitiensä mailla. JOULUKUUTA 2017 ”Tietenkin tämä on tiedettävä, kun isäkin oli kotoisin EteläPohjanmaalta, Isojoelta, Herra nähköhön, mis halla panoo airaanseipähäkki. Pohjanmaa kuvaa pääasiassa Hakalan veljeksiä, jotka kokoontuvat jakamaan Amerikan ”perintöä”. ”Pohjanmaasta” alkanut veteraanien haastattelu ja Amerikassa ja Kanadassa tavatut ihmiset ovat tulleet visakallollekin tutuiksi. Jos oman kolmikkoni tässä paljastaisin, niin Olli Jalonen, Tuuri ja Hannu Raittila siellä seisovat. Katsot: lämpenee huoneeni ilma. Visaukon onkin pitänyt Tuuria tavatessaan kysyä, mitä sukua ”Taivaanraapijoissa”, ”Kylmien kyytimiehessä” ja Ikitiessä päähenkilönä esiintyvä Jussi Ketola on Pohjanmaa-romaanissa kurmootetulle Ketolalle. Perintö on tosin vain vanha kaappikello. Äänikirjoina useimmat. Kertoja ja kokija on nuorin veljeksiltä Erkki (s. Heidän on pidettävä jöötä, kun isot miehet intoutuvat vaikka räiskimään soramontulla ja ryyppäämään – vanhan opettajansa kanssa. Ovea avaamatta poistut.” nan juontia, virkavallan vastustamista, miesten ja naisten juttuja, sotatarinoita, Lapuan liikettä ja hillittyä huumoria. Mutta se kysymättä se vielä on... Todetaan nyt sen verran, että tämä tuottelias lyyrikko debytoi 1930-luvulla samassa nuorten kirjailijoiden antologiassa, jossa esiintyivät muun muassa Helvi Hämäläinen, Oiva Paloheimo ja Unto Kupiainen. ”Visakirjailija on yksi ahkerimmista ( ja halutuimmista ) muistelijoista radion kirjallisuusohjelmissa. Paavo (s.1935) pitää kotitilaa, Veikko (s. Epäsuora kerronta on tiivistä, yksityiskohtaista ja toteavaa. JOULU ”Hämärtyy. Kyllä sitä DI:kin saa ihan kunnon tekstiä aikaiseksi. Tämänvuotinen jouluruno lienee niin tuttu, ettei se paljon vihjeitä kaipaa. Ja tietysti aiheesta on tehty ihan katsomisen arvoinen elokuvakin.” Raila Rinne innostuu visaukon ranking-vihjeestä. Valuu hikeä noenmustaa kasvoiltani – helpottuu. Ja onhan” Pohjanmaa” uusiokäyttökirja jos mikään. Näin syntyi Pohjanmaa-sarja, jonka useimmat osat löytyvät omasta kirjahyllystäni. Paljon voi pohtia sitäkin, sopiiko myös Ikitie nykyisin katsoa samaiseen Pohjanmaa-sarjaan kuuluvaksi romaaniksi.” Tarkkaan ottaen Ikitie kuuluu toiseksi viimeisenä Pohjanmaa-sarjaa seuranneseen Äitini suku -sarjaan. Äidin lukema Kempiläinen on mainittu myös sarjan sekä ilmestymisjärjestyksessä että tapahtumien kronologiassa kuudennessa eli viimeisessä teoksessa Lakeuden kutsu. Hän sanoi, että alkurepliikki riittää. Esimerkiksi jo pitkään vainaana maanneen Martti-isää käsittelevät, Lapuan liikkeen ja Mäntsälän kapinan sisäkertomukset, heittävät lukijan ulos heinäkuisen päivän aikavankilasta ja antavat perspektiiviä. Hyvä kirja, jota pohjalainen huumori vie eteenpäin, ihan loppuun saakka. (rb) KIRJALLISUUSSITAATTIEN TUNNISTUSTA JO VUODESTA 1992. Tämä Pohjanmaa kuten koko sarja ovat minun nykyproosan mielilukemista ja kärkisijoilla.” Edellä mainitussa haastattelussa Tuuri kertoi Lakeuden kutsusta, että hän kirjoitti vielä tuon romaanin, kun ei raaskinut jättää Hakalan Erkkiä Floridaan loppuelämäkseen talouskuprupakolaiseksi. Vielä kiitokset oikeista vastauksista Veli-Pekka Salminen, Unto Vesa, Ilpo Pietilä, Ossi Lehtiö, Vesa Kautto sekä Matti Kärkkäinen ja viikon palkinto-onnittelut Ari Kalliolle. Rehtiyden ja pohjalaisuuden perikuva emeritusproffa Heikki Ylikangas, jonka luentoja pähkinänrouskuttajakin sai kunnian aikanaan seurata, on lakeuksilla leimattu maakunnanpetturiksi... Vastaukset viimeistään 13.12. ”Antti Tuuri on kirjoittanut itsensä minunkin mielisuosiooni. Mutta en pidä mahdottomana, etteikö Tuuri olisi maininnut Kempiläistä jossain muuallakin laajassa tuotannossaan. Loppuun ajatelma Etelä-Pohjanmaalta, niitä kuuluisia ”paukahroksia”: Tulis jo talavi niin näkis mitä köyhät pukoo yllensä. Nauhotteita on kertynyt yli kahdenkymmenen vuoden ajalta, ja ne ovat monesti paikanneet Ylen Elävän Arkiston vajavaisuuksia. Sulaa. Kenestä on kyse, mikä kokoelma. Kysyin kerran Tuurilta, käyttääkö hän pohojalaasta kieltä teoksessaan, jota en ollut silloin vielä lukenut. Tässä osia leikattuna ja tiivisteltynä. Juristin mieleen ehdottomasti, sillä lautamies ja jopa vanha lautapoika tietävät, että juosten kustu esitutkinta on kehnojen päätösten ensisijainen siittäjä. Tulipa viisikko tästä helposti.” Maijaliisa Mattila muistuttaa yhdestä Tuurin romaanin ydinajatuksesta. u u u Eero Reijoselta tuli taas tekstiä pari sinuhellista. Pohjanmaan-sarjan osalta aineistoa on piisalti, sekä kirjoitettuna, että Ylen ääninauhoissa. Itse kokosin automatkoja ja kävelyretkiä varten kasettikokoelman lähinnä ylen kulttuuri-ohjelmista. 1940) on konkurssin tehnyt kaunainen kutomoyrittäjä ja Seppo insinööri. ”Antti Tuurin oli alunperin tarkoitus kirjoittaa vain yksittäinen teos Pohjanmaa (1982), mutta se sai jatkokseen viisi muuta kirjaa. Se klubiaski kaivettiin esiin jos tiukka perintöriita oli tuloillaan. 33 7. Likellä siinä Sirpa Kähkönen ovipieleen nojailee ja Raija Siekkisen sielu värjyy ilmassa sekin. Sytytät kynttilät. Antti Tuuria on näinä parina vuosikymmenenä tullut kuunnelluksi hyvinkin sen ajan kuin visakalloa hiukan vetreämpi sauvakävelijä taivaltaisi Niipperistä Kauhavan Työväentalolle, jonka vaksina Vesa Mäkelän, Tuuri-filmien onnistujan, faija aikanaan pakersi. Loppu saa olla kertojan suodattamaa.” Visaukolle Tuuri taas kertoi ”Lakeuden kutsun” ilmestymisen aikoihin, ettei halua kirjoittaa murteellisia repliikkejä auki, koska sivulle präntättynä ne heikentäisivät murretta taitamattomille kirjan luettavuutta. Yhdelle vielä palkinto ennen lyhyttä joulu taukoa. Pohjanmaa-romaani on kronologialtaan sarjan neljäs mutta ensimmäisenä ilmestynyt teos. Pertti Vuorela kertaa vielä romaanin perusasetelmaa. 1950). Aivan samoin kuin Hella Wuolijoen Niskavuori-näytelmissä, Tuurin koko Pohjanmaa-sarjan tapahtumien järjestys on eri kuin teosten ilmestymisjärjestys. ”Sekin palaa mieleen, että Tuuri on sanonut, että Pohjanmaalla viisaus asuu vanhoissa naisissa. Oman runoilunsa ohella hän on myös suomentanut maailmanluokan runoklassikoita. Antin kuvaus heinäkuisesta sunnuntaista on kiehtovaa nykyproosaa. Jouko Grönholm tarraa sitaatissa mainittuun erisnimeen: ”Äidin lukema Tuomas Kempiläisen teos ’Kristuksen seuraamisesta’ on mainittu Antti Tuurin Pohjanmaa-romaanin käännekohdassa. Lukiessa mielikuvitus saa tilaa, ja kerronnan pinnan alla on rikasta syvyyttä. Jossain muussa kontekstissa tällainen juttu kuulostaisi keksityltä, mutta Antti Tuurin taustoittamana asiaa voi pitää täytenä totena. Vanhaa visakalloa miellyttää se pedanttinen esitutkinta, jota Tuuri kirjoillensa suorittaa. Ovea avaamatta astut sisään, Puusepän Poika. Ja niin vahva se asiakirja oli, että riita loppui oitis. Romaanissa on tavoitettu erinomaisesti pohjanmaalaisuus: uhoa, viiVIIKON 49 SITAATTI Koska tämän viikon tehtävä puretaan Demokraatin joulunumerossa, on visaisännän tietysti pakko vetää esiin kuuluisa joulu-kortti. Soivat huoneessani hiljaisuus ja yksinäisyys. Kuoleva mies ehti kirjoittaa klubiaskin kanteen testamentin ja poikien ja talonhoito-ohjeet jämptiksi tietämälleen vaimolle. mennessä osoitteella Demokraatti/Kirjavisa, PL 338, 00531 Helsinki tai sähköpostilla kirjavisa@demokraatti.fi. Meille, jotka ovat lukeneet Talvisodan ja nähneet leffassa Taneli Mäkelän todellisen taistelijahahmon ei yllätä pätkääkään isä-Martin jäätävän rauhallinen valmistautuminen kuolemaan traktorin puristuksissa kotipellolla
Pitkä ja polveileva saturomaani on kirjallisuuden lajina suhteellisen harvinaista herkkua. Kansien väliin mahtuu esimerkiksi polttorovioita, vankilaelämää, äänimestarin mykäksi tekemiä joutsenia sekä – ehkä masentavinta kaikesta – kuvauksia välipitämättömistä, laumasieluisista ihmisistä, jotka eivät vaivaudu omaan ajatteluun. Teivo Teivainen johdattaa lukijat kaupunkikävelyllään Uspenskin katedraalilta ja muilta Helsingin maamerkeiltä historian, maailmanpolitiikan ja -talouden syövereihin. Sama vastakkainasettelu on piillyt myös Suomen Venäjän ja Neuvostoliiton pelon ja vihan taustalla. Helmenkalastajan tarinassa tavataan maailman parhaana helmenkalastajana itseään pitävä Miranda, joka puolivahingossa ja harmikseen saa vahdittavaksi nuoren Sirkka-tytön. Vaarallisten vaiheiden kautta Uku päätyy lopulta valtakunnan hallinnolliseen keskukseen Ruuriin, jossa lapsikuningatar ja -kuninkaat hallitsevat. Kirjassa Teivainen kävelee ja kiertelee aivan konkreettisesti Helsinkiä Uspenskin katedraalista Tähtitorninmäelle ja Rautatieasemalta Töölönlahdelle. Molemmat saturomaanit on kuvitettu mustavalkoisin piirroksin. Hailin kylässä asuva Uku-niminen, vihreätukkainen tyttö kuitenkin uhmaa kieltoa, sillä hän haluaa etsiä viisitoista vuotta sitten kadonneet veljensä. Suora symboloi rationaalista länttä ja käyrä mystistä ja arvaamatonta itää. Satu käsittelee omalla vaivihkaisella tavallaan esimerkiksi vierauden ja muukalaisuuden pelkoa sekä sitä, miten helppoa on uskoa ja uppoutua mukaviin harhoihin, vaikka ruma todellisuus kuultaisi selvästi niiden läpi. Tarinasta voikin löytää runsaasti tähän aikaan sopivaa pohdittavaa. Hän kiinnittää huomion pieniin mutta merkityksellisiin yksityiskohtiin, kuten Tähtitorninmäen Haaksirikkoiset-patsaaseen, ja valottaa niiden historiaa ja merkityksiä ja arvoja, joita niiden on katsottu symboloivan. Juonta ei ehkä kannata kuvailla tässä yhteydessä sen tarkemmin, sillä yksi sadun viehätys on se, miten hitaasti ja hallitusti se aukeaa täyteen loistoonsa. Hataran lupauksen perässä juokseminen sumentaa helposti sen, mikä elämässä juuri nyt on hyvää ja ihanaa. Silottelemattomien kansansatujen tyyliin tarinassa riittääkin väkivaltaisia ja julmia yksityiskohtia ja käänteitä. Alussa lukijalta tarvitaankin hiukan kärsivällisyyttä. Siksi onkin upeaa saada luettavaksi kerralla peräti kaksi hienoa tarinaa. Teivaisen kirjasn haastatteleman Matti Klingen mukaan Venäjän alaisuuteen siirtymisen jälkeen maiden välinen suhde muuttuikin lempeämmäksi. Arja ja Emma Puikkosen – äidin ja tyttären – yhteistyön tuloksena syntynyt ”Äänihäkki” on kielellisesti kaunis ja vangitseva satu Haidakun valtakunnasta, jossa vapaa liikkuminen kylien välillä on ankarasti kielletty. Monenlaiset herkut nostattavat veden kielelle ja kuvaukset merestä ja metsästä saavat kaipaamaan luontoon. 34 7. Paljon valtaa tuntuu olevan myös omituisella, koneöljyn lemahduksia ympärilleen levittävällä konsulilla. Äänihäkki on tulvillaan lumoavia ja järkyttäviä satukuvia. Helmenkalastaja on mutkaton ja sopivan jännittävä satu, joka kannustaa etsimään onnea läheltä ja jo olemassa olevasta. Arkiasioista globaaliin talouteen Teivainen kiinnittää huomion myös aivan arkisiin esineisiin, joiden kanssa lähes kaikki suomalaiset ovat tekemisissä. JOULUKUUTA 2017 Ajatuksia herättäviä satuja KIRJAT Arja Puikkonen, Emma Puikkonen: Äänihäkki Kuvitus Paula Mela Otava 2017, 303 s. Helmi riivaa ja kietoo pauloihinsa, niin että vanha elämä unohtuu. Karjala-olut pullon kaksi miekkaa, suora ja käyrä, ovat kaikille tuttuja – mutta niiden merkitykset eivät. Jukka-Pekka Flander. Sadun lumoa ei tarinaan tuo niinkään poikkeuksellinen kieli tai lauseen poljento, vaan sujuva juoni ja suloiset miljööt ja yksityiskohdat. Auttajakseen tyttö saa erikoisehdoilla valtakunnassa liikkuvan postipoika Kaskin. Kertomus rullaa eteenpäin pakottomasti, mutta paikoin liikaa selittäen. Suloiselta tuntuu lukea sammallattiasta, joka silittelee sillä seisovan varpaita. Haaksirikkoiset-patsaaseen on esimerkiksi heijastettu Suomen ja Venäjän ongelmallinen suhde: patsaan isähahmon avunhuuto suuntautuu kohti länttä ja selät ovat kohti itää – patsaan tekijä, Robert Stigell, oli kuitenkin kaavaillut isähahmon kääntyneeksi kohti itää. Vaaran tuntua tuo myös helmeä havitteleva, koleasilmäinen Iberis, joka lähtee seuraamaan Sirkkaa ja Mirandaa. Karin Erlandsson: Helmenkalastaja Kuvitus Tuuli Toivola Suomentanut Tuula Kojo S & S 2017, 247 s. Esimerkiksi siirtymät aikatasolta toiselle, sekä aikamoinen liuta erikoisia nimiä kysyvät tarkkaavaisuutta. Ääni häkin kuvat taiteillut Paula Mela on onnistunut tavoittamaan Teivaisen taivalluksia Stadista maailmaan KIRJAT Teivo Teivainen: Maailmanpoliittinen kansalliskävely Into 2017 Monille lienee tuttu Hegelin ja tältä oppia ottaneen Marxin viisaus, että yleinen ilmenee ja tiivistyy aina yksityisessä. Saidin tunnettuun kirjaan ”Orientalismi” viitaten Teivainen toteaa, että Idän ja lännen vastakkainasettelulla on oikeutettu vuosisatojen ajan kolonialismi. Silmäterän jäljillä Schildts & Söderströms -kustantamon järjestämän lastenromaanikilpailun voittaja, Karin Erlandssonin ”Helmenkalastaja” on Äänihäkkiin verrattuna kiltimpi ja suoraviivaisemmin kerrottu, mutta yhtä kaikki lukijan hyvin hyppysissä pitävä saturomaani. Puistattava ja surullinen on toisaalta kuvaus taivaskuvien heijastajattaresta, jonka silmät on ommeltu pysyvästi auki. Kaksikko lähtee etsimään salaperäistä Silmäterää, helmeä, jonka löytäjän väitetään saavan kaiken toivomansa ja näin vapautuvan kaipuusta. Professori Teivo Teivaiselle viisaus on tuttu, sillä hän soveltaa sitä kirjassaan, jonka nimikin jo viittaa yleisen etsimiseen yksityisessä. Edward W. Panokset ovat kuitenkin kovat: vuosisatojen mittaan monet etsijät ovat kadonneet
Ensimmäinen on Glory Leppäsen Onnenpotku (1936). Entä tulevaisuus. ELOKUVAT Sadan vuoden itsenäisyys Mitä nainen haluaa Kotimaisen studioelokuvan vuosikymmenten kääntyessä kalkkiviivoille 1960-luvun alussa Suomessa oli tehty jo yli viisisataa pitkää teatterielokuvaa. Niistä vain neljä oli naisten ohjaamia. Neitoperhon ääniraidalla soivat vanhat iskelmät, mutta nostalgia on harhaa. Kehitys on ollut sittemminkin tuskallisen hidasta, mutta sentään etenevää. Eeville ei sanota ”ei” ilman seurauksia. Jossakin mielessä Mantila oli naisten vastine Veikko Aaltoselle ja tämän kärsimyksen kronikoille, joille 1990-luvun kotimainen vaihtoehtoelokuva oli ylipäänsä rakennettu. Auli Mantilan avaus kaksikymmentä vuotta sitten oli nyrkin iskun omainen, anteeksipyytelemätön ja sivuilleen vilkuilematon ”statement”, julistus. Äänihäkissä kuvia on kohtuullisen runsaasti, Helmenkalastajassa valitettavan vähän. Klemolan esittämä impulsiivinen ja aggressiivinen Eevi on hänen ensimmäinen pääroolinsa. Tuuli Toivolan kuvitus Helmenkalastajissa on selvästi sileämpää ja seesteisempää, mikä kyllä sopii tarinan konstailemattomaan luonteeseen. Lopussa hän hymyilee kasvot veressä. u u u Elokuvan nimi viittaa John Fowlesin romaaniin (1963), josta William Wyler teki samannimisen elokuvan kaksi vuotta myöhemmin. Toistaiseksi viimeinen pitkä ohjaus on niinkin kaukaa kuin yleisölle vieraaksi jäänyt Ystäväni Henry vuodelta 2003. Eevi on sosiopaatti, joka ei tunne empatiaa. Omalla tavallaan on surullistakin, että naisten ohjaamat elokuvat tuntuvat saavan eniten huomiota silloin, kun niissä on tai oletetaan olevan provokaatiota ja feminismiä usein mieskriitikoiden analysoitavaksi. Hänessä on lapsen estoton uhma mutta aikuisen vaaralliset voimat. Neitoperho (1997) ilmestyi hetkenä, jona kotimaisen elokuvan masentavin rappio oli kääntynyt kaupalliselle nousu-uralle Markku Pölösen maaseutunostalgian siivellä. Jano. u u u Neitoperho on kärsinyt feministisestä luennasta, vaikka kyse on luonnekuvasta ja sairauskertomuksesta. Kirjan loppupuolella Teivainen päätyy Mannerheimin patsaan ja Kiasman luota niiden takana pönöttävien toimistotalojen hallitsemalle radanvierustan alueelle, jossa muun muassa sijaitsee UPM:n pääkonttori. Siinä perhostenkeräilijä vangitsee nuoren tytön. Rane Aunimo Demokraatti Vuosikymmenen muita elokuvia: Rukajärven tie (1998), Rakkaudella Maire (1999), Sokkotanssi (1999), Mies vailla menneisyyttä (2002), Koirankynnen leikkaaja (2004), Melancholian 3 huonetta (2004), Paha maa (2005). Ei edes Ansa Ikonen, elokuvamme ikoninen tähtinäyttelijä, jonka ainoaksi ohjaukseksi jäi Nainen on valttia sotavuodelta 1944. Marjo Jääskä OSA 9/10: 1997–2006 Neitoperho Ohjaus: Auli Mantila Demokraatin Suomi 100 -vuoden juttusarjassa lehden elokuvasta kirjoittavat toimittajat sekä alalla työskentelevä kolumnisti ovat valinneet subjektiivisin kriiteerein jokaiselta itsenäisyyden vuosikymmeneltä yhden elokuvan, joka kertoo ehkä jotain erityistä tästä maasta ja kansasta, sen luonteenpiirteistä ja historiasta. Väkivaltaa ei voida nytkään välttää. Kuvaavaa kenties sekin, että tässä kirjoitussarjassamme ensimmäisen naisen vuoro tulee vasta nyt. Parempaa menneisyyttä ei ole, vaikka Eevi kaipaa kipeästi jonnekin. Hahmoon tiivistyy omistamisen pakko, rakkauden jano ja pettymyksen karvaus. Finlandia-talon ja muiden kansallisten ylpeyden aiheiden rinnalle Biofore Talon pystyttänyt UPM kuitenkin käärii voittonsa Uruguayhan ja muihin kehitysmaihin siirretyistä tehtaista, jotka käyttävät ilmastonmuutosta edistävästi raaka-aineenaan eukalyptus-puuta Yleinen ilmenee yksityisessä – aito kansallinen herääminen merkitsee samalla myös globaalin tietoisuuden heräämistä. Leea Klemolan Eeville ei sanota ”ei”. Maisema on syysharmaa ja pimeä Suomi, sellainen, jota katsomme ikkunasta ulos nyt ainakin etelämmässä. JOULUKUUTA 2017 kuviin yhtä aikaa hauraan ja vimmaisen tunnelman. Ohjaaja Mantila ei oikein löytänyt paikkaansa kotimaisen elokuvan nousubuumissa, vaikka toinen ohjaus, Anja Kaurasen romaaniin perustuva Pelon maantiede (2000) herättikin keskustelua kostosta ja ”oikeutetusta” väkivallasta. Pekka Wahlstedt. Nykypäivän kolonialismia harjoittavat suuryritykset. Sen oheen mahtui raivokasta angstia huokuva psykologinen draama, joka kuristaa kurkkua kuten urbaanit jännärit. 35 7. Näyttelijä Leea Klemolaakin tunnutaan usein lähestyvän jonkinlaisena luonnonvoimana tai raivottarena, joka tapauksessa ilmaisuin, jotka miesten tapauksessa olisivat metodia tai hiottua ammattitaitoa. Niillä ei ole kotimaata ja omaa kansallisuutta, vaikka ne sellaista uskottelevatkin. Ajan nais ohjaajat jäivät kuriositeeteiksi, sillä kukaan heistä ei päässyt tekemään toista elokuvaa
Sellaisen määrän hallinta edellyttää kärsivällisyyden lisäksi rakkautta aiheeseen ja ennen kaikkea vankkaa asiantuntemusta. ”Niin kohtaavat ihmiset toisiaan. Aleksis Kiven runoista on muiden muassa ”Maamme” eli ”Suomenmaa” (Maa kunnasten ja laaksojen…) Keveämpi siitä on Jaakko Juteinin ”Arvon mekin ansaitsemme” -runo. Runon nimeksi sopi ”Vastavirtaan”. / Sota ja kuolema erottivat meidät…/ kirosin elämän johon sinut toin.” Äitiä kuvasi Lauri Viitakin. Kuvassa EeroJärnefeltin maalaus Rentukoita Tuusulanjärven rannalla (1927).. H. ”Äidit vain, nuo toivossa väkevät, / Jumalan näkevät. Ja niin hurjasti rakastunut.” Yrjö Jylhä eli sodan äärellä. ”Terve, minä olen… onnen ylkämies. ”Nälkämaan laulu” on kannustus ja sarja symbolisia piiskansivalluksia. ”Virrantyvenessä… kuvastellen nuokkuu kurjenmiekat, / alla heijuvaiset, heljät hiekat.” Katri Vala koskettaa: ”Kaupunki on oudon utuinen. A. Onerva tunnusti: ”Uskon, / vapauden, veljeyden ja tasa-arvoisuuden / kolmiyhteiseen jumaluuteen. Mitä ottaa mukaan, mitä jättää perustuu sekä vakiintuneisiin käytäntöihin että makuasioihin. Iät ajat on ollut tapana säveltää runoja. Mustapää aavisti proosan tulon. Aaro Hellaakoski oli luonnonihminen leivän ja lyyran osalta: ”Hauen laulussa” ”nous hauki puuhun laulamaan”. Koskenniemi haki runonsa sykkeen luonnosta: ”Olen villisorsaa kuunnellut / ma siellä monin öin…” Yksi omaperäisiä runoilijoita oli Larin-Kyösti lyyrisine ja keveine säkeineen. J. Tendenssi on vaikea runossa. Pentti Saarikoski tarkensi: ”Minä asun Helsingissä”.Väinö Kirstinä määritti: ”Tässä maassa on tasavalta.” Pekka Parkkinen: ”Jos minä maatani rakastaisin repisin sen lipun.” Jyrki Pellinen: ”Minä kuljen luontoon se oli hiljaista musiikkia, ei kalisevaa.” Eeva-Liisa Manner: ”Jokainen kevät nostaa silmiin kyynelet ilosta.” Katso pohjoista taivasta -antologia on kuvitettu suomalaisten taiteilijoiden mestaritöillä. ” P. ” Terää, keveyttä, paikannuksia Lassi Nummi on yksi kestävimpiä: ”Ja hilpeys pisaroitsi rinteen pintaa / alas, alas, luokseni, / ja lauloi mettinen.” Paavo Haavikko määritteli suomen kielen: ”ei suomi ole mikään kieli, se on tapa istua penkin päässä karvat korvilla.” Lasse Heikkilä puhui Suomesta: ”Tämä kansa on yhtä hyvä kuin sille annettu maa on hyvä.” Helvi Hämäläinen haastoi: ”Suomalaiset eivät ole kenenkään sukua.” Hannu Mäkelä avasi: ”Tässä maassa minä asun”. Heikki Nurmion ”Syvä iskumme on” soi parhaiten Sibeliuksen tahdissa. Erkon Kansalaislaulu onnittelee satavuotiasta Suomea ja kehottaa tarttumaan toimeen: ”Kaikki kaikk´ ylös yhtenä miehenä nyt / Suomen onnea valvomaan!” Suomalainen runo on ansainnut uuden antologian. Akateemikon viitta ei mittelöissä painanut, V. / Vain toinen muistelemaan jäi sitä, / ja toista jossakin kaivataan.” Sodan kaiku soi Eila Kivikk’ahollakin: ”Jäässä järvet olivat, roudassa pellot,/ sulana vain kotiväkesi kyyneleet.” Elvi Sinervon runossa puhui äiti: ”Sodan ja vihan maailmaan sinut synnytin. / Elämässä kaiken kadotin.” Immi Hellenin ”Paimenpoika” on idylli. Tunnettavuus perustui usein runon laulettavuuteen. ”Jäi toiset aamulla nukkumaan / kun otin konttini naulastaan / ja kiiruhdin karjateille.” L. Rajan taa ajatukset vei Valter Juva: ”Jo karjalan kunnailla lehtii puu.” Etiikasta Kun Juhani Siljo kilvoitteli, eettinen rigorismi johdatti. Kuka muistaa, että ”Oi, muistatko vielä sen virren” on Eino Leinon käsialaa! Ilmari Kianto oli toisenlainen runomiekan heiluttaja. Runoilija Jenni Haukion toimittamassa teoksessa on 367 runoa 160 eri runoilijalta. 36 7. Kirjan antama kuva suomalaisesta runosta herättää ylpeyttä ja tuottaa mielihyvää! Helvi Juvonen lipunkantajana Helvi Juvosen vahva ”Kalliopohja” käy hyvin teoksen otsakerunosta. Luontevan Einari Vuorelan ”Tule illalla” -runossa on hauskaa toden tuntua: ”Kuje leppeä lempemme vuoksi / on pienen pieni synti vain.” Arvo Turtiainen omisti runonsa ”Rakentaja” isoisälleen: ”Koko ikänsä hän rakensi / taloja toisille.” Uuno Kailaalla on lentävien lauseiden runo: ”Niin mä kerran / tieni aloin, / niin mä kuljen: / paljain jaloin.” Luonto vangitsi Otto Mannisen. / Mitä täältä etsin, sitä löydä en. JOULUKUUTA 2017 ”Olet maamme armahin Suomenmaa, ihanuuksien ihmemaa” KIRJAT Katso pohjoista taivasta Runoja Suomesta Toimittanut Jenni Haukio Otava 2017, 465 s
Mutta sitä ihmettelen, että sanaista arkkua riittää näille suunsa aukaisseille, ammattitaidostaan palkituille kirjailijoille valtioneuvoston jäseniä myöten. Julistetut boikotit ja paha silmä eivät tietenkään osu kansan karttuisan käden täsmäiskuna vain sanavalmiisiin Finlandia-voittajiin vaan juntteihin, jotka viihtyvät heitä tukevammin ääripäiden kategorioissa. Saa olla nainen. Ihmettelen siis yleistä tietämättömyyttä ja sillä kerskailua, välinpitämättömyyttä ja tilaa täyttävän tyhjänpäiväisyyden jokapäiväistä ylistystä. u u u Vaikka katsonkin paljon elokuvia, paljon tulee vietetyksi aikaa somessakin. Kuinka monta kertaa on tullut vastaan kirjallinen, omalla nimellä varustettu kommentti, jossa sanotaan, että koska kirjailija sanoi tämän ja tuon asian, ei kyllä tämän jälkeen ole mitään aihetta tarttua hänen kirjoihinsakaan. Jotkut genret eivät vain sovi hipiälle. Perintö: ”Puiden latvat pitenevät, sahalaita putoaa järveen. Oli keittiö ja kamari.” Kalevi Seilonen: ”Suomen kesä on lyhyt kuin köyhän pojan nuoruus.” Risto Rasa: ”Nukun puiden kos teassa ruohossa, puhun unia.” Arto Melleri: ”Syksy on muumioinut kylän.” Helena Anhava: ”Murheellisen kuullen on puhuttava hiljaa.” Hannu Salakka: ”Sumu nouseekin omista silmistäni.” Mirkka Rekola: ”Joku oli sinun tähtesi täällä, joku oli.” Hannu Kankaanpää: ”Ylistän Helsingin katuja, roskaista tuulta.” Kaarina Valoaalto: ”He ovat täällä kuin lintuhäkissä, erinäköistä ja -kokoista tulkkua ja hyyppää.” Sirkka Turkka: ”Oi, isänmaa, sinun äidinkasvot, kuin tyyni perunapläntti mummon mökin päässä.” Tua Forsström: ”Me varustamme hevoset sillä mikä meiltä puuttuu: uskollisuudella ja rohkeudella.” Ilpo Tiihonen: ”Jotakin tuttavaa, isää ehkäpä siitä miesten joukosta hain.” Nils-Aslak Valkeapää: ”Koreile vain rakas lintuni / sydämesi hellällä kimalluksella.” Tommi Parkko: ”Maa on satama jota virtaava vesi lyö.” Tomi Kontio: ”Sanotaan, että elämme suurten mullistusten aikaa. Nyt jo yli kaksikymppinen tyttäreni on siis omassa ikäluokassaan harvinaisuus. Helvetti on varma.” Aulik ki Oksanen: ”Niin liikkuu pehmeä kätesi kuin vene varhain aamuisella joella.” Askel lähemmäs Jarkko Laine: ”Muutimme hellahuoneesta. Tarkkana kuin porkkana saa olla myös kirjojen suhteen. Ihmettelen siis yleistä tietämättömyyttä ja sillä kerskailua, välinpitämättömyyttä ja tilaa täyttävän tyhjänpäiväisyyden jokapäiväistä ylistystä. Vaadin Esko Valtaojan rinnalle kansan hyväksymäksi tieteentekijäksi ainakin yhden historian professorin. Joskus olosuhteet pakottavat ylittämään itsensä. Toimittajat eivät siihen uskoneet. 37 7. Riittävän romanttinen komedia kun sattuu kohdalle, niin sanon päättäväisesti ei. JOULUKUUTA 2017 S anotaan, että on hyvä välillä ihmetellä asioita. Sain silti ujutettua yhteiselle katselulistalle François Truffaut’n ”400 kepposta”. Laitetaan boikottiin ja mustamaalataan vähän somessa kaupan päälle. (Silti pusuja sadan vuoden kirjoille!!! Me like.) Ennustin vuonna 1999 MTV3:n aamustudion takapihalla tupakilla, että vuosituhannen vaihtumisen jälkeen historia-aiheiset jutut häviävät radikaalisti ohjelmistosta. En minä sitä ihmettele, että jotkut eivät voi katsoa sotafilmejä. Se kertoi kahden naisen rakkaudesta. Nyt ennustajan nenäni värisee tuulessa niin, että uudistan ennustukseni. Jari Sedergren Ihmetelläänpäs nyt hetki Aforismi välipalaksi Nykyisin jo 30-vuotiaalla on takana loistava tulevaisuus ja edessä pitkä elämä. Kirjailijoiden esiintulot olivat selkeästi kansan ydinmehun saostamia. Väinö Kirstinä: ”Puhdas sivu on nyt kaunis. Keitä vielä. Ihan itse olen ihmetellyt ilmiötä, jossa joku ensin tyrmää jonkun elokuvan ja kommenteissa joku toinen sitten ilmoittaa, että hyvä tietää: hän on epäröinyt menisikö sitä katsomaan, mutta nyt hän sitten tietää satavarmasti, ettei kannata mennä. Genre-elokuvien kohdalla tällainen väistely on kyllä tavallista jopa suurkuluttajalle. Kun mietin valikoiman kattavuutta, kaipasin Satu Salminiittyä, Risto Köykkää, Antti Koivumäkeä, Teemu Mannista. He esittivät mielipiteitään! Tuskinpa nämä intellektuaalisen kentän ääripäät, ministeri ja kirjailija, silti saapuvat yhtä aikaa television railakkaisiin kirjallisuuskeskusteluihin. Ihmettelen tietysti sitä, että televisiossa ei ole tällaisia kirjallisuusohjelmia. Tulin katsoneeksi aikamoisen määrän teinikomedioita. Kirjoittaja on Kansallisen audiovisuaalisen instituutin erikoistutkijana työskentelevä elokuvaja televisiotutkimuksen dosentti. Onhan siinä se hyvä puoli, ettei pääse yllättämään itseään. Isien sormet puristuvat airoihin.” (Olli Heikkonen) Matti Saurama. Tulkoon kuu, tulkoon tähtien roihu. Muutama vuosi sitten – yhden kauko-ohjaimen taloudessa – tytär vielä viihtyi samassa huoneessa tv:n ja isän kanssa. Ihmettelen lähinnä omaa hellämielisyyttäni näiden boikottien suhteen. Hyvä on, ihmetellään sitten. Mutta toisaalta ”Carol” oli aika hyvä, vaikka en luultavasti kuulunut kohderyhmään. En välitä siitä.” Mari Vélin: ”Silmistä näkee heti, mikä on.” Vilja-Tuulia Huotarinen: ”Lupaus: pelon vuoksi ei yksikään asia saa jäädä tekemättä.” Harri Nordell: ”Joku on kivittänyt järven sokeaksi. Hän on nähnyt kokonaan mustavalkoisen elokuvan, joka on tehty ennen vuotta 1960
38 7. ”Meilläkin oli tapaus, jossa pedon ja saalistettavan suhde näytti poikkeuksellisesti lakanneen. Nuo ehdotukset olisi alistettava molempien valtojen täysivaltaisten valtioelinten lopullisesti hyväksyttäviksi. Tiettävästi kuitenkin myös sosialidemokraattien Edvard Gylling kuunteli Ukko-Pekan julistusta seisaaltaan. Muut terraarion hiiret hävisivät kahdessa päivässä, mutta pieni ruskea Metusalem rakensi itselleen pesän, kätki antamamme jyvät eri piilopaikkoihin ja kipitti aristelematta käärmeiden näkyvillä.”. Puhemiehelle oli jätetty seuraava edustajain Alkion, Estlanderin, Ahmavaaran, Haatajan ja Pullisen allekirjoittama kirjelmä: ”Pyydämme tilaisuuden tämänpäiväisessä eduskunnan täysistunnossa esittää päätettäväksi: Sen johdosta, että hallitus on tehnyt eduskunnalle esityksen uudeksi hallitusmuodoksi, joka on rakennettu sille pohjalle, että Suomi on riippumaton tasavalta, Eduskunta korkeimman valtiovallan haltijana päättää puolestaan hyväksyä tämän periaatteen ja hyväksyä myös, että hallitus, saattaakseen Suomen valtiollisen itsenäisyyden tunnustetuksi, ryhtyy niihin toimenpiteisiin, jotka hallitus on sitä varten tarpeelliseksi ilmottanut. Mannerin ehdotuksen puolesta. joulukuuta 1917” Ed. TULKINTA ROLF BAMBERG Mitä se on: Martellin kirjasta tehdyssä menestyselokuvassa keskitytään Pii-pojan ja tiikerin kahdestaan pelastusveneessä tekemän odysseian kuvailuun – kyllästymiseen asti. Jalonen (sd.) kannatti edellä olevaa ehdotusta. Suomen olisi koetettava saada myös muut valtiot tunnustamaan Suomen riippumaton tasavalta ja tekemään sen kanssa sopimuksia suhteiden järjestämisestä. Edellämainituita asioita valmistelemaan sekä tekemään niistä ehdotuksia Eduskunnan hyväksyttäviksi päättää Eduskunta asettaa 17-henkisen valiokunnan.” Ed. – Eduskunnan oikeisto kuunteli puhetta seisten, vasemmiston istuessa, Työmies huomautti seuraavana päivänä. Se koettiin tärkeämmäksi kuin itse eduskunnan päätös, joka oli vuorossa 6. JOULUKUUTA 2017 Demokraatti 100 vuotta sitten ANTTI VUORENRINNE Maailman kirjallisuuden katekismus YANN MARTELL: PIIN ELÄMÄ (LIFE OF PII, 2001) SUOMENNOS HELENA BÜTZOW . Se on luontevaa, koska Piin isä on eläintarhan omistaja Pondicherryssa Intiassa. porvarien ehdotuksen 88 ääntä vastaan, jotka annettiin ed. Helsingissä 6 p. Svinhufvud esitteli kokonaisuuden eduskunnassa 4.12.1917. joulukuuta. Neuvottelukunnan tulisi tehdä myös muita ehdotuksia Suomen ja Venäjän suhteiden järjestämiseksi. joulukuuta. Työmies 7.12.1917 Itsenäisyysjulistus Pehr Evind Svinhufvudin itsenäisyyssenaatti toi itsenäisyysjulistuksensa eduskuntaan osana perustuslakipakettia, joka sisälsi 16 eri esitystä. Hiiri asui monta viikkoa kyykäärmeiden kanssa. Tämä riippumattomuus on koetettava toteuttaa sovinnollista tietä Venäjän kanssa aikaansaatavalla sopimuksella. Luonnontieteiden popularisointi toimii valaisevasti, kunnes Martell ryhtyy haaksirikosta lähtien kirjoittamaan aikuisten satua. Romaanissa seikkailua kuitenkin pohjustetaan ruotimalla alkukolmanneksen verran ihmisten ja villieläinten suhdetta, zoomorfismia muun muassa. Äänestyksessä eduskunta 100 äänel lä päätti hyväksyä Alkion y.m. En kuitenkaan tällä kertaa ainakaan vielä tahdo mielipidettäni laajemmin selostaa. Suomen riippumattomuusasia. Siitä ehdotusta tekemään olisi asetettava yhteinen neuvottelukunta, jossa olisi yhtä monta Suomen ja Venäjän edustajaa. K.A.Manner (sd.) lausui: Puhemiehen äsken lukemaa alotetta ehdotukseksi minä puolestani en voisi kannattaa useastakin syystä. Joulukuun neljännen päivän tapahtumaa itsenäisyyssenaatin jäsenet itse pitivät niin merkittävänä, että seuraavana vuonna joulukuun neljättä muisteltiin juhla-aterialla. Oikeisto taas luotti tuossa vaiheessa Saksan tukeen, mutta joutui lopulta nöyrtymään Leninin puheille 30. Kullervo Manner esitteli eduskunnalle SDP:n ehdotuksen itsenäisyysasiassa 6.12.1917. SDP ei vastustanut itsenäisyyttä, mutta halusi omalla esityksellään sopia asian suoraan Leninin hallituksen kanssa (juttu alla). Eduskunnan eilinen istunto. Luetun ehdotuksen sijasta ehdottaisin eduskunnan hyväksyttäväksi seuraavaa: ”Suomen korkeimman valtiovallan haltijana lausuu Suomen Eduskunta periaatteen, että Suomi on oleva riippumaton tasavalta
Mutta edelleenkin laadulle pitäisi antaa suuremmat painoarvot. Demokraatissa 2.11. Tähän on haluttu muutosta – enemmän sisältöä ja palvelujen laatua viimeisiin elinvuosiin. Uudistus synnytti suuren määrän uusia sosiaalipalveluyrityksiä ikäihmisten, vammaisten ja muiden palveluihin, monet järjestötai säätiöpohjaisia. Erityisesti minua harmittaa, että eduskunta hyväksyi ostojen hankintarajaksi 400 000 euroa, kun EU-direktiivi määritteli 750 000 € , eikä eduskunta rajannut edellä olevien erityisryhmien palveluja kilpailun ulkopuolelle, kuten monissa muissa EUmaissa on tehty. 39 7. Kuntien suorat palvelujen hankintamahdollisuudet herättäisivät henkiin pienet ja keskisuuret sosiaalipalveluyritykset ja sen myötä uudenlaista tarjontaa ikäihmisten ja muiden hoivaja asumispalveluihin. Näistä on lukuisia esimerkkejä meiltä ja muualta, CaremaCaren tapaiset pissavaippojen punnitukset tai vanhusten nälkiintymiset ja kuivumiset. JOULUKUUTA 2017 Mielipide KIRJOITA OMALLA NIMELLÄSI. Parantamisen varaa on, mutta asiassa on edistytty. Mutta 1990 alkupuolella voimaan tullut valtionosuusuudistus merkitsi kunnille uutta mahdollisuutta ostopalvelujen käyttöön. Suomi tulkitsee kilpailuttamissäännöksiä huomattavasti tiukemmin kuin muut Pohjoismaat. Vielä ei ole myöhäistä korjata markkinoita ja antaa pienille ja keskisuurille sosiaalipalveluyrityksille tilaa lainsäädäntöä ja osaamista vahvistamalla. Mutta tarvitaan kattavampia raportteja ja lisää henkilöstöä siihen työhön. Maija Anttila HUS valtuuston varapuheenjohtaja Helsinki. Palvelut monipuolistuivat. Mielestäni suurin syy tähän tilanteeseen on Suomen kilpailuja hankintalainsäädäntö ja sen tulkinta sote-palveluissa. KIRJOITUSTEN MAKSIMIMITTA ON 3000 MERKKIÄ. Palvelutarjonnassa kunnan tuottamat palvelut ovat edelleen suurin osa vanhusten, ikäihmisten ja muiden erityisryhmien palveluista. Mutta sitten tulivat EU-direktiivien määrittelemät uudet hankintaja kilpailulait ja Suomen tulkinnat niistä. Menneinä vuosina ikäihmisten hoito oli pääsääntöisesti joko omaisten harteilla tai oman onnensa nojassa. Suomi tulkitsee kilpailuttamissäännöksiä huomattavasti tiukemmin kuin esimerkiksi muut Pohjoismaat. Toinen syy on tarjouspyyntöjen tekeminen palveluntarvitsijoiden etu edellä. Uusin hankintalaki hyväksyttiin eduskunnassa tänä syksynä. Vain jotkut isot säätiötai järjestöpohjaiset suomalaiset yritykset ovat pystyneet laittamaan hanttiin. kerrottiin, miten terveysalan jätit hamuavat sote-kiinteistöjä ja paikallisia sote-yrityksiä. Kolmas syy on kilpailutettujen palvelujen valvonta ja laiminlyönteihin puuttuminen. LÄHETÄ MIELIPITEESI OSOITTEESEEN MIELIPIDE@DEMOKRAATTI.FI TAI DEMOKRAATTI, PL 338, 00531 HELSINKI Miksi isot syövät pienet. Kunnissa pitäisi sopia, miten sote-palveluita, omia ja ostettuja, valvotaan ja epäkohtiin puututaan. Tästä kahdeksan miljardin summasta noin 2,5 miljardia käytettiin ostopalveluihin yrityksiltä. Osaavatko kunnat ja kuntapäättäjät sitten tehdä hyviä ja laatua korostavia tarjouspyyntöjä. Suomi oli pitkälle tälle vuosisadalle tultaessa Euroopan ja Pohjoismaiden laitosvaltaisin maa ikäihmisten hoidossa. Olen ihmetellyt matkan varrella, miten on mahdollista, että tarjouskilpailuun voi osallistua pelkällä palvelukonseptilla ja sitten rakennuttaa palvelutalon Ara-rahoituksella. Miksi tällainen monen mielestä epätoivottava kehitys on mahdollista. Kehitykseen on monta syytä, joista osa voitaisiin korjata, ja osaa pitää aina vahtia. Mutta oli myös kuntien palveluja, kunnallisia vanhainkoteja tai palvelutaloja, terveyskeskusten vuodeosastoja tai muita pitkäaikaishoidon paikkoja; myös kotona asuminen elämän loppuun asti oli yleistä. Tähän toivon kansanedustajien tarttuvan ja korjaavan epäkohdat. Suurimmat Attendo, Esperi, Mehiläinen, EQ hoivakiinteistöt ja Northern Horizon Capital -rahastot ja Hemsö veivät leijonanosan. Myös THL voisi olla tässä apuna. Kunnat tuottavat kuitenkin edelleen valtaosan ikääntyneiden ja muiden ryhmien hoivasta ja hoidosta, mukaan lukien kotisairaanhoito ja kotipalvelut. Neljäntenä ottaisin esille vielä palvelukonseptilla kilpailuttamisen ja Ara-rahaston käytön. Nämä kansainvälisten sijoitusyhtiöiden omistamat yritykset hallitsevat noin 1,2 miljardin markkinoita nyt, mutta tavoitteet ovat varmasti suuremmat. Pitäisi vain yhdessä pohtia, mitkä ovat kilpailutuksen kestäviä laatutekijöitä. Nyt eduskunta voisi sen korjata, kun edustajat saavat käsittelyynsä asiaa koskevan kansalaisaloitteen. Mutta aivan yhtä suuri merkitys on kilpailutettujen palveluiden valvonta ja laiminlyönteihin puuttuminen. Kun sosiaalija terveystoimen palveluihin käytettiin runsas 21 miljardia euroa (2016), niin siitä lähes kahdeksan miljardia käytettiin ikääntyneiden, lastensuojelun, perheiden, vammaisten ja päihteiden käyttäjien palveluihin. Helsingissä lautakunta saa raportit kerran vuodessa tehdyistä valvonnoista. Mutta keskittyminen harvoihin käsiin on tosiasia ja jatkuu, ellei saada muutosta aikaan
Siitä on tehty erittäin helppoa netin avulla. Evankelisluterilaisen kirkon taloudellinen asema Suomessa on uhattuna. Maskulaisia nuoria ja perheitä järkytti viime kesänä surullinen hukkumistapaturma. Näin joulun lähestyessä, moni suuntaa kulkunsa omaan kotikirkkoonsa kuuntelemaan kauneimpia joululauluja. Joulun aika on monelle tilaisuus rauhoittua kiireen keskellä ja pohtia maailman kulkua ja muistella esimerkiksi poisnukkuneita lähimmäisiään. Oma kuntanikin ostaa seurakunnaltamme palveluja, joita ovat muun muassa lasten iltapäiväkerhotoiminta. Oman kuntamme nuori menehtyi äkillisesti ja täysin yllättäen omien kavereidensa silmien edessä. Kun koittaa järven tienoon kevät, rannat, puistot vehreilevät, seutuun vanhaan, viljavaan, Anttilaan ja Tuomalaan, hellii suvituuli lämmin hiljaa, maaemon sylin kultaviljaa, pellot monen sadan vuoden, aaltoilleet on, leivän tuoden, nouskoon vielä kauan näistä, tähkäpäätä täyteläistä! Syttyessä sodan palon, sammuttua järjen valon, aina pienten osa on, jäädä suurten varjohon, Suomi koki myös tuon opin, Molotovin, Ribbentropin; kovain miesten korpi Kollaan, raiteet kaikki Raatteen tiestä, jäätyi piippalakkimiestä, Mielipide KIRJOITA OMALLA NIMELLÄSI. Tässä vaiheessa moni saattaa miettiä sitä, mitä ne palvelut oikeastaan ovat ja miksi kuntapäättäjän pitää olla tästä kiinnostunut. Oman seurakuntani järjestää paljon erilaisia tapahtumia, joihin on eri-ikäisten ja eri elämänvaiheessa olevien kuntalaisten helppoa osallistua. Seurakuntamme työntekijät ojensivat auttavat kätensä nopeasti sitä tarvitseville ja järjestivät nuorille ja heidän vanhemmilleen henkistä tukea sekä paikan, missä surra yhdessä. Seurakuntamme painivat taloudellisesti vaikeissa olosuhteissa. JOULUKUUTA 2017 ” Mitäpä jos kirkon ovella olisikin rahastaja. Tuskin sitä kirkon sisälle kävelijältä ovella kysyttiin. Kun itsenäiset haavekuvat, lopultakin toteutuvat, innolla sai alkaa kansa , työstää suuret unelmansa, käy kertaus historian lehdin, töistä monen kelpo arkkitehdin, Sonckin, Jungin, Aallon, Saarisen, visioiden viisaiden, myötä kaupunkien julkikuvat, niin komeasti hahmottuvat. Missä ne häät, hautajaiset ja konfirmaatiotilaisuudet sitten pidetään. Mikäli kunta joutuisi järjestämään kaiken sen, mitä seurakunta tällä hetkellä tekee, olisi sillä varmasti vaikutusta kuntamme talouteen. Jonain päivänä niiden eteen tulee tilanne, jossa pitää asettaa vastakkain henkilökunnan vähentäminen tai palveluista perittävä maksu. Seurakunta osallistuu myös nuorisoja vanhustyöhön, mikä ei silloin rasita kunnan kukkaroa niin paljon. Aina mahtuu joukkoon niitä, jotka ovat valmiita ottamaan palveluksia vastaan ilmaiseksi, maksamatta siitä pennin hyrrää. Suurin osa näistä tapahtumista on ilmaisia. 40 7. Seurakuntamme järjestää sekä nuorille että vanhoille kerhoja, sururyhmiä ja iloisempia tapaamisia. on lista pitkä, juhlallinen, kun olympiakultaa toivat, ja Porin marssit, Maamme-laulut soivat! Taas kun juhlii isänmaamme, lippu Suomen nostakaamme, kun siniristin ylös saamme, tuon arvokkaimman tunnusmerkin, tuntea voi mielin herkin, kuinka omistaa voi kaikki meistä, paljon kulttuuria, niin perinteistä; ei aina mahdilla ja rikkaudella, voi maailmoita parannella, myös hengen voimat yhdistäin, käy Suomen taival eteenpäin, kansa ilman juuria, ei muistella voi suuria!! Tapani Ruotanen Tuusula Heimo Suomen kun katsovi aikojen taa, monta muistoa löytää voi koskettavaa, ei aina niin helppo ja mutkaton lie, ollut isäin ja äitien edessä tie, jos on iloa ollut, myös tuskaa ja vaivaa, monet karheilla kourilla korpia raivaa. Tuskinpa kukaan haluaa nähdä, että oma kotikirkko myydään. On hyvin valitettavaa, että yhä pienempi joukko ymmärtää seurakuntiemme arvon henkisten voimavarojemme tynnyrinä. Mitäpä jos kirkon ovella olisikin rahastaja, joka veloittaisi maksun konsertista tai rauhoittumisestasi. aina täytyy löytää sijaa, muistaa arvokirjailijaa, töistä Ahon, Canthin, Kiven, Waltarilta, täyttyi moni pitkä lukuilta, unohtaa ei kukaan saata, kun jouluin pakinoitsi taata, suven kansan syvät tunnot, Marssilaulun, miehuuskunnot, myös paljon muuta kansiin pisti, Suomen ensi nobelisti, Leinon veroista ei toista, lie runoniekkaa saman moista, Nocturnon säkein avautuvat, suviöiset, herkät mielikuvat, paikallaan on joka tavu, melkein tuoksuu kaskisavu! Helkavirsiin huipentuvat, nerokkuuden tunnuskuvat. Tämä joukko, joka kovaäänisesti vaatii kansalliskirkostamme eroa, pitäisi myös antaa vastaus siihen, miten edellä olevia palveluja seuraavaksi rahoitetaan. Olivatko kaikki kirkon jäseniä, sitä en tiedä. Kirkko myytävänä Viime vuosina on ollut muodissa kirkosta eroaminen. Monen monta kuuluisuutta, työstänyt on aikaa uutta, Lönnrot, Topelius, Runeberg, Snellman, isät monen oivan ajatelman, arvostaahan aina passaa, luovaa huippuaivomassaa, Edelfelt ja Järnefeltkin, käy mieliin taiteen juhlahetkin, ei paremmin kai luovuus loista, kuin kultakauden klassikoista, ikuisesti kiittää saamme, myöskin Gallen-Kallelaamme! usko vahva tuntui hengen voimaan, Sibelius kun laittoi soimaan, tahdit ylvään Finlandian, alkusoiton Karelian! kesän valssit Merikannon, ikuisen saa arvon annon. Missä vaiheessa seurakunnan asema kirkollisverojen saajana heikentyy, niin paljon, että sillä on vaikutusta jo saamiimme palveluihin. Olisiko kunnaltamme löytynyt kriisiapua kesän tapaturman yhteydessä. Erkon runoratsu haukkaa, aina Rantatietä kiitolaukkaa, käymättä ei jättää saata, Tuusulassa kirkkomaata, sieltä Aleksis sai paikan oman, jälkeen matkan levottoman, vain hetken mainen elo kesti, elää työnsä, muistot ikuisesti. KIRJOITUSTEN MAKSIMIMITTA ON 3000 MERKKIÄ. Maija Salo puheenjohtaja, Maskun kunnanvaltuusto Em ilie Ug gla Omalle isänmaalle 2017 puolustaessaan Ihantalaa, muisti miehet pyhää valaa, myös iäks’ mieliin kaikkiin jää, rinteinensä Äyräpää, aaltoili rintamat, patterit pauhaa, kovin kalliisti aikanaan solmittiin rauhaa, nyt yössä kumpujen rauhassa nukkua saa urhot, vapaa ja arvossa on Isänmaa! Urheilunkin mittelöistä, on kirjattavaa urotöistä, lennot Jannen, Nykäs-Matin kantaa, loitolle, päin taivaan rantaa, Hannes, Nurmi, Viren, Hakulinen... Korvata ei mikään saata, uhkehinta uuttamaata, henki historian oman järven yllä, muistaa menneitä voi myhäilyllä, kaikk’ tuntee maineestansa Tuusulankin, kiitos niin kultturellin geenipankin, lens’ Ahon Jussin Lastuin lailla, aatos Aholankin mailla, joskus tiellä tuli vastaan, Sibelius Ainolastaan, myös ol’ naapureissa kuulut nimet, viuhui huippusiveltimet, oli aina onni myötä, kun muistaa Järnefeltin, Halosenkin työtä. Tuo tuki ei maksanut mitään, eikä osallistujille lähetetty maksulappua jälkikäteen tilaisuuteen osallistumisesta. LÄHETÄ MIELIPITEESI OSOITTEESEEN MIELIPIDE@DEMOKRAATTI.FI TAI DEMOKRAATTI, PL 338, 00531 HELSINKI. Tunnelmahan siitä menisi pilalle
Ne työväen johtajat, joilla oli erilainen näkemys, olivat hänestä ”luopioita”, ”opportunisteja” ja ”afäärisosialisteja”. u u u Kirjanen käsittää kuusi lukua: ”Luokkayhteiskunta ja valtio”, ”Valtio ja vallankumous. Leninin viljelemien pilkkanimien arsenaali on runsas ja mehukas. Ja näin näyttää olleenkin. u u u Manifestissaan Lenin käyttää monia sivuja osoittaakseen, että proletariaatin diktatuuri oli myös Marxin ja Engelsin valtio-opillinen kanta vallankumouksen yhtenä sivuuttamattomana vaiheena. I. Tutkielmaansa hän työsti pakoillessaan virkavaltaa ja piileskellessään eri osoitteissa Suomessa. On hämmentävää, kuinka siekailematta hän halveksi parlamentarismia, joka tosin oli perin kehittymätöntä Venäjällä sata vuotta sitten. Julistuksen ydintä on puolustaa ja perustella proletariaatin diktatuuria välttämättömänä siirtymävaiheena kommunismiin. ”Kapitalistisessa yhteiskunnassa, sen suotuisimman kehityksen oloissa, tapaamme enemmän tai vähemmän täydellistä demokratismia demokraattisessa tasavallassa. Vuosien 1848–1851 kokemus”, ”Valtio ja vallankumous. ”Demokratiaa, proletaaristakaan demokratiaa emme voi ajatella ilman edustuslaitoksia, mutta ilman parlamentarismia voimme ja meidän tuleekin se ajatella, ellei porvarillisen yhteiskunnan arvostelu ole meille vain tyhjiä sanoja ja jos porvariston herruuden kukistaminen on meidän vakava ja vilpitön pyrkimyksemme, eikä ’vaali’-farssi työläisten äänten kalastelua varten”, Lenin kirjoittaa. marraskuuta 1917. Väite on jyrkkä, mutta ei kuitenkaan ristiriidassa nykyhallituksen tuloeroja kasvattavan politiikan arvostelun kanssa. Hän uskoi, että virkamiesten alhaiset palkat, jotka eivät saaneet ylittää työläisten keskiansioita, ja helppo erotettavuus riittäisivät korruption torjumiseksi. Lenin ei juurikaan problematisoi proletariaatin diktatuuria toteuttavan uuden byrokraattis-sotilaallisen kerrostuman auto nomisuutta ja intressejä. JOULUKUUTA 2017 KIMMO SARJE Puheenvuoro Lenin kirjoitti valtioteoriaansa Suomessa sata vuotta sitten V . Parlamentarismi oli Leninistä joutavaa jutustelua, eikä tarjonnut toiminnan miehelle paljoakaan. ”Sosialismin vallitessa tulevat kaikki vuoron perään hallitsemaan ja tottuvat nopeasti siihen, ettei kukaan hallitse.” Reaalisosialismin kokemukset todistavat kuitenkin muuta. Pariisin kommuunin kokemus”, ”Jatkoa. Engelsin täydentäviä selityksiä”, ”Valtion kuoleentumisen taloudelliset perusteet” ja viimeisenä lukuna ”Opportunistit marxilaisuutta mataloittamassa”. Kirjoittaja on filosofian tohtori ja valtiotieteiden lisensiaatti. Leninin 1917 julkaisema Valtio ja vallankumous -manifesti oli katu-uskottavissa olosuhteissa kirjoitettu johdatus vallankumouksen teoriaan ja käytäntöön. Valtio ja vallankumous -pamfletin esipuhe on päivätty elokuulle 1917 ja lyhyt jälkilause 30. Poliittisiin kompromisseihin, luokkien väliseen yhteisymmärrykseen ja demokraattiseen vaikuttamiseen perustuva hyvinvointivaltio, jonka nykyvasemmisto haluaa pelastaa ja jonka puolesta se yhtenäisin voimin kamppailee, oli poissuljettu vaihtoehto Leninin visioissa. Käytössäni oli hiukan neukkuliimalta tuoksahtava Sortavalassa 1946 painettu 112-sivuinen suomenkielinen käännös. Hänestä valtio oli aina luokkavallan väline yhteiskunnan toisia luokkia ja kerrostumia vastaan. Tutkielma nojaa paljossa ja vertautuu Marxin ja Engelsin Kommunistisen puolueen manifestiin vuodelta 1848. Mutta tämä demokratismi on puristettu kapitalistisen riiston ahtaisiin puitteisiin, ja siksi se aina jää asiallisesti demokratismiksi vähemmistöä varten, vain omistavia luokkia varten, vain rikkaita varten,” Lenin ruotii porvarillisen demokratian luokkaluonnetta. Luin tämän valtio-opillisen kirjasen uudestaan sitten 1970-luvun. Poleemikkona hän ei varsinaisesti keskustele vaan on vakuuttunut kannastaan ja lyö säälittä vastustajiaan. 41 7. Porvarillinen valtio, jonka demokraattisia instituutioita voidaan ja tulee Leninin mukaan käyttää hyväksi työläisten taistelussa ja vallankumouksessa, on kuitenkin lopulta murskattava ja hävitettävä. Kun porvaristo luokkana lakkaisi tuotantovälineiden yhteiskunnallisen omistuksen toimeenpanon tuloksena, samalla valtio ja sen mukana myös työväen valtion välttämätön välivaihe – proletariaatin diktatuuri – kuoleentuisi. On kuitenkin muistettava, että proletariaatin diktatuuri ei ollut Leninin ihanne vaan välttämätön työkalu työväen vallan vakiinnuttamiseksi. Sosialismin vallitessa tulevat kaikki vuoron perään hallitsemaan ja tottuvat nopeasti siihen, ettei kukaan hallitse.. Kirjoittaessaan valtio-oppiaan Lenin oli 47-vuotias kokenut poliitikko ja kirjailija, jonka tyyli ja argumentointitapa olivat hioutuneet
STT. Vetoomuksen tekijät keräsivät myös yli 40 nimetöntä tapauskertomusta, joissa kerrotaan alalla työskentelevien kokemasta rankastakin seksuaalisesta häirinnästä. klo 19, pe 19.1. klo 19, la 16.12. Vetoomuksen julkaisivat Helsingin Sanomat ja Svenska Yle. Valvonta asiassa kuuluu ensisijaisesti työpaikoille. Terhon mukaan hallituksessa ei tällä hetkellä ole vireillä erityisiä toimia seksuaalisen häirinnän suhteen. – Lainsäädäntö asiaa koskien on olemassa, ja sen mukaan kaikenlainen häirintä on yksiselitteisesti kiellettyä ja laitonta. – Me allekirjoittaneet vaadimme nollatoleranssia seksuaaliselle häirinnälle ja vaadimme, että valta-asemissa olevat henkilöt ottavat ongelman vakavasti, vetoomuksessa sanotaan. 43 7. klo 13 ja 19, pe 8.12. www.kokkolanteatteri.fi Seinäjoen koulutuskuntayhtymän Yhtymävaltuuston kokous pidetään maanantaina 18.12.2017 klo 10.00 Sedu, Kirkkokatu 10, Seinäjoki Esityslista: http://listat.epedu. klo 19 ja la 20.1. JOULUKUUTA 2017 Nimi (tekstaten) paikkakunta hinta (euroa) Tragikomedia suomalaisen unelman tavoittelusta LINNAN JUHLAT VIIMEISET: to 30.11. klo 19, pe 1.12. Jokainen häirintätapaus alalla kuin alalla on tietysti liikaa, mutta erityisen vastenmielistä häirintä on kulttuurialalla, jonka tulisi edistää sivistystä, Terho sanoi STT:lle. Allekirjoittaneiden joukossa on elokuva-, tv-, teatteri-, ooppera-, sirkusja tanssialan työntekijöitä. Vetoomuksessa vaaditaan, että alan vallankäyttäjät toimivat aktiivisesti seksuaalisen häirinnän mahdollistavien rakenteiden ja työilmapiirin muuttamiseksi. Häirintää kokevat ammattilaisten lisäksi myös alaikäiset, opiskelijat ja alan harrastajat, ja kertomuksissa puhutaan jopa raiskauksista. Joukossa on niin opiskelijoita, oppilaitosten työntekijöitä kuin nimekkäitä taiteilijoitakin. Kulttuuriministeri Sampo Terho (sin.) pitää hyvänä, että häirintää kokeneet taiteilijat ovat aktivoituneet kamppailemaan sitä vastaan. klo 13, pe 5.1. klo 18 (viim.esitys). #kulissientakana-kampanjalla muun muassa salaisissa Facebook-ryhmissä kerättyjen kertomusten perusteella häirintää tapahtuu alalla paljon. / Kokouksesta laadittava pöytäkirja on nähtävänä kuntayhtymän verkkosivulla 19.12.2017 Juhani Mäki yhtymävaltuuston puheenjohtaja Teatterit Kokoukset Viikkolehti ja netti: Demokraatti.fi Ihminen ensin Taidealan toimijat vaativat seksuaalisen häirinnän lopettamista Lähes tuhat kulttuuriammattilaista vaatii vetoomuksessa seksuaalisen häirinnän lopettamista. – On hätkähdyttävää, että ongelma on ollut esittävien taiteiden saralla näin laajaa. Ahdistelija on kertomuksissa usein miesohjaaja, -tuottaja tai -kollega
Jumpan vetää Pekka Ruohonen. Vietämme pikkujoulua riisipuuroa syöden. Työväenliikkeen kirjasto Sörnäisten rantatie 25 A 1, 00500 Helsinki. Lähetä seuraavan viikon lehteen ilmoitus viimeistään maanantaina klo 11 mennessä. Aloitamme joululounaalla klo 12.30–13.30. Terveisin johtokunta . klo 18–20 Slangiprofessori Heikki Paunonen ja historioitsija Samu Nyström bamlaavat Stadin friiduista ja kundeista itsenäisessä Suomessa. TUL:n seurojen ikäihmisten maksuton terveysliikunta Ratinan voimistelusali 2:ssa to 7.12. Toimisto suljettuna ma 11.12. klo 10. Kettumäen Palvelukeskuksessa klo 14. 231 4074 Myös liikeajan jälkeen TURKU www.perttala.fi KOKKOLAN SOS.DEM KUNNALLISJÄRJESTÖ ry. Viikkolehti ja netti: Demokraatti.fi. Kylpylähotelli Päiväkummussa, Ylhäntie 1, Karjalohja. kerros.Tervetuloa! POHJANMAA . Lisäksi sinulla on mah dollisuus hyödyntää liiton tarjoamia edullisia lomaja harrastusmahdollisuuksia. Keskustelua aiheesta, iltapäiväkahvit ja arpajaiset. Olet lämpimästi tervetullut keskustelemaan ajankohtaisista kunnallispoliittisista asioista. Seuraava kerhotapaaminen ma 11.12. (Ruissalo). yhdistys. . ja 7.5. 020 77 41323 fax 020 77 41330 Työttömyyskassa 020 690 455 etun.sukunimi@teollisuusliitto.fi Avoinna ma–ti klo 9–12 ja 13–16 to–pe klo 9–12 ja 13–16 ke suljettu Yliopistonkatu 33 G, 4. klo 12 ja su 10.12. Antero Kekkonen tutustuttaa Koivisto-näyttelyyn ”Satamasta presidentinlinnaan” ja alustaa aiheesta ”Manu ja media” to 14.12. Läntisen Uudenmaan Wanhat toverit, LUWT. 44 7. 2017 PIRKANMAA . HELSINKI . Tilaisuuden järjestää Helsingin krist.sd. Turun Seudun Wanhat Toverit -kerho. Julkaisemme tapahtumistanne ilmoitukset kaksi kertaa maksutta. klo 17 Tampereen Työväentalon Miina-kokoushuoneessa. viimeistään 3.12. klo 12 Työväenliikkeen Kirjastossa, Sörnäistenrantatie 25. 010 770 3700, fax 010 770 3701, etunimi.sukunimi@jhl.fi Maariankatu 6 b, 20100 Turku puh. Tervetuloa viettämään tämän vuoden joulun alusaikaa. 12.12. VARSINAIS-SUOMI . (Julkaisematta jätettävistä teksteistä ilmoitamme lähettäjälle). Tutustu toimintaamme ja ota yhteyttä sähköpostitse info@sivistysrahasto.fi tai puhelimitse 050 3200 272. Runsas kahvija glögitarjoilu. krs. mennessä leena.levonpera@ gmail.com tai 040 559 0999. Saapuminen puoli tuntia aikaisemmin ja lounaan hinta 32 € käteisenä. Glögiä ja pipareita tarjolla sekä Anna Karvonen sjungaa! . KUNNALLIS-JÄRJESTÖ ry Pitkäkatu 50 65100 VAASA http://vaasa.sdp.fi sdp.vaasa@netikka.fi Puheenjohtaja Markku Ahonpää 040 557 0846 Varapuheenjohtaja Oili Airaksinen-Rajala 040 561 1884 Sihteeri Karita Blom 06 312 8314 040 572 8314 Taloudenhoitaja Erik Cederholm 050 036 5944 SAK:n ja liittojen aluetoimistot palvelevat Sinua muun muassa työttömyysturvaan, työsuhdeturvaan ja koulutukseen liittyvissä kysymyksissä. Vaasan Työväenyhdistyksen jäsenten jouluinen jäsenkokous 12.12. Varaamme oikeuden lyhentää tekstejä. Vaikuttavin joulumuistoni. Sakasan keisari Suomen päämajassa vuonna 1941. 0400-423835 Hautauspalvelut Perustettu 1932 80v HAUTAUSTOIMISTO Annikki Perttala-Koskinen Oy Linnankatu 3 Brahenkadun kulma Puh. Jouluruokailu klo 13.30– 15.00. Ohjelma: puheenjohtaja Pekka Myllyniemi avaus, musiikkia harmonikalla esittää Roosa Junttonen, vierailijana kirjailija, toimittaja Lasse Lehtinen, joka kertoo uudesta kirjastaan Väinö Tanner, itsenäisen Suomen mies. Panimoravintola Koulussa. 2017 Kauranen Timo eläkeläinen Forssa 12.12. Etelä-Kymenlaakson Wanhat Toverit. . KYMENLAAKSO . demokraatti.fi/ilmoitusmyynti/#yhdistyksille tai sähköpostilla yhdistyspalsta@demokraatti.fi tai faksilla 09 701 0569. 100 VUOTTA 60 VUOTTA 75 VUOTTA Syntymäpäivät Osuuskunta Tradeka Mahdolliset onnittelut voi ohjata KSR:n Tradekan rahastoon tilille FI85 1521 3000 0060 09, tiedonantoon Osuuskunta Tradeka 100 vuotta 12.12.2017 Timonen Matti toimitusjohtaja, eläkeläinen Joensuu 11.12. 7.12. Panimoravintola koulussa, Eerikinkatu 18, Turku. JOULUKUUTA 2017 Yhdistystoiminta Lakiasiat LAKIASIAINTOIMISTO SEIJA KÄRNÄ OY Helsinki-Akaa-Nurmijärvi Kaikki lakiasianne. Alustus/keskustelu klo 12.00–13.30, alustajana: Pia Elo, Turun SDP:n valtuustoryhmän puheenjohtaja, V-SSairaanhoitopiirin hallituksen puheenjohtaja. Edustamme työväenliikkeen arvoja ja teemme omalta osaltamme Suomesta parempaa paikkaa. TUL-Tampere. (02) 4501 541, 4501 540 fax (02) 4501 543 etunimi.sukunimi@akt.fi Avoinna ma–pe klo 8.20–16.00 Humalistonkatu 6, 20100 Turku puh. Musiikkia Pekka Untamala sello ja Pekka Kivekäs piano. Helsingin Kotien Puolesta r.y.:n seuraava tapaaminen 13.12. Backlundinpolku 1 A 67700 Kokkola http://kokkola.sdp.fi Puheenjohtaja Sakari Ruisaho 040 838 7697 Varapuheenjohtaja Jaana PikkarainenHaapasaari 040 736 2614 Sihteeri Pirjo Paavolainen 050 352 2123 Taloudenhoitaja Esa Kant 040 778 9810 VAASAN SOS.DEM. Järjestöjen ja yhdistysten kevät-, syys-, ja vuosikokousilmoitukset ovat maksullisia. Arpajaiset. Laulamme yhdessä joululauluja. Pikkujoulu ke 13.12. TUL:n joukkuevoimistelun välinesarjojen mestaruuskilpailut Hervannan vapaa-aikakeskuksessa la 9.12. Kuusankosken Wanhat Toverit kokoontuvat 12.12. 4.6. www.sak.fi Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry Autoja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry Teollisuusliitto ry www.akt.fi www.teollisuusliitto.fi Jäsenyys ja liittyminen 030 100 600 Jäsenten työsuhdeasiat 030 100 620 Työttömyysturva 020 690 211 Vaihde 020 774 002 etunimi.sukunimi@pam.fi Palvelualojen ammattiliitto PAM ry www.pam.fi www.jhl.fi SAK:N LOUNAIS-SUOMEN TOIMINTA-ALUE / TURKU Liity SAK:n ammattiliiton jäseneksi! Maariankatu 6 b, 20100 Turku Outi Rannikko 040 5434 875 etunimi.sukunimi@sak.fi Veli-Matti Kauppinen 0400 715 786 Puistokatu 6 A, 20100 Turku, puh. TUL:n joukkuevoimistelun kehittämistyöryhmän kokous pe 8.12. klo 14 Tietokeskus Vellamossa, 1. Riitaja rikosoikeudenkäynnit 25 vuoden kokemuksella. 20100 Turku, turku@pam.fi Lahjoita Kansan Sivistysrahastoon – olet tukemassa suomalaista kulttuurija sivistystyötä Säätiö jakaa vuosittain satoja apurahoja tavallisten, työikäisten suomalaisten luovuuden tukemiseen. klo 18 Kasarminkatu 19 A, Vaasa. Kevään 2018 kerhopäivät: 8.1., 5.2., 5.3., 9.4. klo12 alk. Kirjailija Heikki Palmu ja rovasti Veli-Matti Hynninen kertovat joulumuistoistaan 11.12. UUSIMAA . klo 18 Torkkelinkatu 11. Valitaan vuoden 2018 toimikunta. Kahvitarjoilu. Ilm. klo 17–18.30 Pekka Visuria haastattelee Pentti Peltoniemi
Kuinka korkea on Saana. 9. 45 7. JOULUKUUTA 2017 Ristikko 49/2017 Kuvaristikko ilmestyy joka torstai. 6. Millä toisella nimellä tunnetaan Touko Laakso. Merkitse kuoren päälle ristikon numero. 7. 3. Med usa 8. Kuinka monta naisministeriä on istunut Suomen hallituksissa. julkaistun ristikon 10 euron lahjakortin voitti Tiia Koskela Porista. 5. 8. Oikein vastanneiden kesken arvotaan yksi 10 euron lahjakortti. Milloin oli ensimmäinen presidentin itsenäisyyspäivän vastaanotto. Onnea voittajalle! ?. 10. Ratkaistuja ristikoita odotetaan toimitukseen seuraavan viikon perjantaihin mennessä. Kuinka monta kutsuvierasta on kutsuttu tänä vuonna linnan juhliin. 191 9 Sudoku 1. Nimi: Osoite: Postitoimipaikka: Tietovisa VEIJO WIREN veijo.wiren@gmail.com Ratkaisuja Tie tov isa n vas tau kse t: 1. Kuinka paljon tänä vuonna maksetaan veronpalautuksia. Kuka vartioi Pandoran lipasta. 10 28, 7 met riä 4. Ratkaistut ristikot lähetetään osoitteella Demokraatti / Ristikko, PL 338, 00531 Helsinki. Ratkaisu Ristikon 47/2017 ratkaisu: Torstaina 23.11. 87 5. Kuka on toimittanut runoantologian Katso pohjoista taivasta. Eer ost a 2. Missä järjestettiin presidentin itsenäisyyspäivän vastaanotto vuonna 2013. Jen ni Hau kio 3. Tam per eel la 10. Noi n 1 90 9. Tom of Fin lan d 7. Kenestä seitsemän veljeksestä veljeksestä tuli poliitikko. 2,6 milj ard ia eur oa 6. 4. 2
Dokumentin perään nähdään ensi kertaa Suomen kanavilla muistokonsertti lokakuulta 2015, jolloin Madison Square Gardenissa juhlittiin John Lennonin syntymän 75-vuotispäivää komean artistijoukon voimin. Mutta toimmekin yhden tärkeimmistä nekrologeista brittiläisen populaarimusiikin historiassa”, kertaa Peebles dokumentissa tuntojaan, kun sai New Yorkista kotiin lennettyään kuulla Lennonin tulleen murhatuksi. Perjantaina 8.12. Lennonin viimeiset samnat Teema klo 22.55 John Lennonin muistokonsertti Teema klo 23.20 PERJANTAI 8.12.. Hienoja hetkiä Beatlesja Lennon-laulujen äärellä tarjoavat muun muassa Sheryl Crow, Willie Nelson, Kris Kristoffersson ja Killers-yhtyeen Brandon Flowers sekä erityisesti John Fogerty vetäessään sävähdyttävästi Beatle-balladin ”In My Life”. 06.53 Pikku perunat 07.00 Kaapon ja Laten pähkinät 07.06 Hermanni Hiiri 07.14 Henkilökuva: Maanviljelijä Miro 07.20 Sanni Sateenkaari 07.33 Pikku Kakkosen posti 07.38 Töötti ja Pulteri 08.01 Joulukalenteri 08.15 Galaxi 08.16 Late Lammas 08.18 Syrhämä 08.50 Näin Norjassa 09.00 Holby Cityn sairaala 10.00 The Late Late Show with James Corden 10.55 Ali Show 11.55 Hulluna moottorikelkkailuun 12.25 Ampumahiihdon MC: Miesten pikamatka 13.50 Taitoluistelun GP: Naiset ja miehet 15.05 Ampumahiihdon MC: Naisten pikamatka 16.30 Verhon takaa 16.38 Hyvää joulua 16.50 Pikku Kakkonen 17.37 Joulukalenteri 17.50 Salibandyn naisten MM: Välieräottelu 20.00 Joulukalenteri 20.15 Fantasia 20.24 Pieniä kömpelöitä hellyydenosoituksia 20.33 Kaikki hyvin 20.40 Dijon juttu 20.50 Tomaatti 21.00 Sohvaperunat 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.00 The Late Late Show with James Corden 22.40 Pikaluistelun MC 23.15 Jos rakastat (12) MTV3 06.00 Aamusää 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Mitä tänään syötäisiin. Eli kuten konsertin juontaja näyttelijä Kevin Bacon sanoo, ”tänä iltana juhlimme paitsi hänen musiikkiaan, myös hänen rohkeaa poliittista aktivismiaan, kompromissitonta omistautumistaan maailmanrauhan puolustamiseksi sekä hänen inhmillisyyttään ja sydämellisyyttään. LAUANTAI 9.12. 46 7. Rockin historian merkityksellisimpiin lauluntekijöihin kuuluvaa Lennonia muistellaan Teemalla tuplasti. Yle TV1 klo 21.30 Dokumenttiprojekti: Hiljainen kieli Henkilökohtainen kertomus ruotsalaisesta elokuvaohjaajasta Frans Huhta Karlssonista joka tekee matkan sukujuurilleen Suomeen etsimään äitinsä elämän palasia. Ensin nähdään tuore dokumentti ”Lennonin viimeiset sanat”, joka kertoo BBC:n toimittaja Andy Peeblesin tekemän viimeisen Lennon-haastattelun vaiheista. 06.52 Jääkarhu Otto 07.03 Näin tehdään 07.07 Stella ja Sami 07.20 Arvaa kuinka paljon sinua rakastan 07.32 Killi ja Kiki 07.37 Maikki ja pelottava Pontso 08.02 Joulukalenteri 08.15 Galaxi 08.16 Pertti ja Purtti (7) 08.29 Tero hoitaa (7) 08.40 Late Lammas 08.50 Näin Norjassa 09.00 Holby Cityn sairaala (12) 10.00 The Late Late Show with James Corden 10.40 Ahmed ja Team Physix 11.00 Ali Show 12.00 Elämäni eläimet 13.00 Rakas päiväkirja 13.30 Hulluna moottorikelkkailuun 14.00 Unelmakoti 15.00 Uusi Päivä 15.30 Jenny+ 16.00 Taitoluistelun GP: Lyhytohjelmat 17.00 Pikku Kakkonen 17.47 Joulukalenteri: Huiman hyvä joulu! 18.00 Salibandyn naisten MM: Puolivälierä 20.00 Joulukalenteri: Huiman hyvä joulu! 20.10 Urheilu-Suomi 21.10 Syke (12) 21.58 Uutiset 22.03 Urheiluruutu 22.06 The Late Late Show with James Corden 22.50 Villi kortti: Jalkapalloetkot 23.05 True Detective (16) MTV3 06.00 Aamusää 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Mitä tänään syötäisiin. O: Frans Huhta Karlsson. Viikon vinkki ROLF BAMBERG Lennon, forever Kris Kristofersson, Chris Stapleton, Willie Nelson. 07 08 TV-ohjelmat TORSTAI PERJANTAI Yle Teema & Fem klo 21.25 Nosferatu (Nosferatu, eine Symphonie des Grauens, Saksa 1922) Max Schrekin tähdittämä klassinen kuvaus transsilvanialaisesta kreivistä, joka herää öisin ja elää ihmisten verestä. Peebles tuli niin hyvin juttuun Johnin kanssa, että sessiossa ”Johnilla oli tilaisuus muistella, pitää hauskaa, kertoa tarinoita ja olla hyvin henkilökohtainen”, kuten Peebles muistelee. JOULUKUUTA 2017 YLE TV1 05.55 Docstop: Perheen tähden 06.25 Aamu-tv 09.30 Aira ja viimeiset veteraanit 10.00 Pilvenveikot 11.00 Dokumenttiprojekti: Sodan murtamat (12) 12.25 Oddasat 12.40 Kotiin takaisin (12) 13.35 Varastettu kuolema (7) 15.00 Uutiset 15.05 Uutiset selkosuomeksi 15.10 Aamu-tv: Tänään otsikoissa 16.00 Eduskunnan kyselytunti 16.52 Oddasat 16.55 Novosti 16.57 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Ne kesät Intiassa (12) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 18.59 Tohtori Raimo 19.00 Paluu linnan juhliin 2017 20.00 Sadan vuoden talo 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 A-studio:Talk 22.00 Ulkolinja: Veren tahrima rauha 22.55 Uutiset Uutis-Suomi 23.05 Uutiset 23.10 Oddasat 23.25 Silta (16) 00.25 Puoli seitsemän YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 7.12. ”Meidän piti tuoda Englantiin 12 nauhaa: niistä tulisi hieno sarja, johon John ja Yoko olisivat tyytyväisiä. 09.10 Kauniit ja rohkeat 09.35 Emmerdale (7) 10.35 Leila kokkaa maalla 11.05 Ensitreffit alttarilla 13.30 Tyhjätaskut 14.00 Australian kaunein koti 15.00 Grand Designs Uusi-Seelanti 16.00 Upeat skandikodit 16.30 Tinan joulukeittiö 17.25 Kauniit ja rohkeat 17.55 Emmerdale (12) 18.55 Mitä tänään syötäisiin. Ohjaaja Veikko Nieminen. Peebles oli saanut joulukuussa 1980 tilaisuuden haastatella Johnia ja Yoko Onoa heidän vasta ilmestyneen ”Double Fantasy” -albuminsa tiimoilta. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Salatut elämät 20.00 Kokkisota 21.00 Say What 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.55 Myytinmurtajat 00.00 60 päivää kiven sisässä 00.55 Kokkisota 01.50 Say What 02.45 NCIS: New Orleans (12) 03.35 Ota rahat ja juokse 04.30-05.25 Huippujengi NELONEN 06.00 Transformers (7) 06.25 Vili Vilperin seikkailut 06.40 Vili Vilperi (7) 06.55 Ritariprinsessa Nella 07.20 Peukaloisen 07.35 My Little Pony 08.00 Sonic Boom (7) 08.15 Disney esittää: Lego Star Wars (7) 08.35 Lego Ninjago (7) 09.00 Hauskat kotivideot 09.55 Heikoin lenkki 13.45 Team Ahma (7) 14.50 Kuppilat kuntoon 15.50 Heikoin lenkki 16.55 Idols 19.00 Grillit huurussa 20.00 Hyvät ja huonot uutiset 20.58 Keno 21.00 Stand Up! 22.00 Suomen huutokauppakeisari 23.00 Elokuva: Operaatio Valkyrie (12) 01.30 Hyvät ja huonot uutiset 02.30 Grillit huurussa 03.30 Amerikan rajavartijat TEEMA&FEM 08.42-11.58 FEM 08.42 Toinen maailma (12) 09.05 Luontomatkalla 10.01 Puutarhassa tuoksuu ruoka 10.30 Vem vet mest. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Salatut elämät 20.00 Mökkireissu 21.00 Amazing Race 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Elokuva: Martha Marcy May Marlene 00.35 Alppihiihdon maailmancup 01.35 Hävyttömät 02.40 Punk’d Suomi 03.35 Mökkireissu 04.30 Duudsonit 05.00-05.25 1001 Rikua NELONEN 06.00 Sonic Boom (7) 06.15 Vili Vilperi 06.45 Ritariprinsessa Nella 07.10 Peukaloisen uudet retket 07.25 My Little Pony 07.50 Sonic Boom 08.10 Disney esittää: Lego Star Wars 08.35 Lego Ninjago 09.00 Hauskat kotivideot 09.55 Heikoin lenkki 13.45 Team Ahma 14.50 Kuppilat kuntoon 15.50 Leijonan luola USA 16.55 Heikoin lenkki 17.55 Idols 19.00 Hauskat kotivideot 20.00 World Vision: Sami Hedberg ja ystävät 21.55 Keno 22.00 Elokuva: Riddick – paluu 00.25 Elokuva: Jackass esittää: Paha pappa (12) 02.20 Mad Cook Show 03.20 Amerikan rajavartijat TEEMA&FEM 08.45-12.00 FEM 08.45 Toinen maailma (12) 09.11 Kadonneita etsimässä 10.00 Puutarhaperjantai 10.30 Vem vet mest. 17.55 Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben 18.16 Muinoset keksivät joulun 18.30 Tusina tavaraa Suomesta 19.00 Tanskalaisia menestystarinoita 19.30 Nyheter TVnytt 20.00-01.35 TEEMA 20.00 Batman 21.00 Kino: Maahanmuuttaja (12) 22.55 Lennonin viimeiset sanat 23.20 Live: John Lennonin muistokonsertti 01.05-01.35 Jäitä hattuun (12) Yle Teema & Fem klo 14.10 Missä on Musette. (1991) Dokumentti elokuvaohjaaja Aki Kaurismäestä ja elokuvan Boheemielämää tekijöistä Pariisissa keväällä 1991. 11.00 Jouluiloa puutarhasta 11.30 Elämäni eläimet 12.00-17.15 TEEMA 12.00 Norjan radion sinfoniaorkesteri esittää 12.35 Bartabas Salzburgissa 13.40 Messias-oratorion synty 14.41 Elävä arkisto: Groovymeisseli 14.43 Groovymeisseli: Oikea joulu 16.05 Velvet – muotitalon tarina 16.50 Talousennustajat 17.25-20.00 FEM 17.25 Vem vet mest. tulee kuluneeksi 37 vuotta siitä, kun häiriintynyt fani Mark Chapman ampui John Lennonin tämän kotitalon edessä New Yorkissa. KESKIVIIKKO 13.12. MAANANTAI 11.12. 11.00 Terveiset toisenlaisesta hotellista 11.30 Sportmagasinet 12.00-17.25 TEEMA 12.00 Marcello Mastroianni, aito italialainen 12.55 Francon jälkeen – Alcántaran perhe (7) 14.10 Dadaismin aikakausi 15.03 Urheilu-Suomi 16.00 Velvet – muotitalon tarina (7) 16.45 Määränpäänä Santiago de Compostela 17.25-20.00 FEM 17.25 Vem vet mest. Haastattelusta tuli paljon enemmän kuin levypromo. Kuvassa Aki Kaurismäki sytyttää Samuel Fullerille sikaria. O: Friedrich Wilhelm Murnau. 17.55 Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben 18.15 Muinoset keksivät joulun (7) 18.30 Hevostila Mistral (7) 18.52 Taivaankappaleita tähtikauhassa 19.00 Obs debatt 19.30 Nyheter TV-nytt 20.00-00.40 TEEMA 20.00 Milanon naisten paratiisi (12) 21.00 Kino Klassikko: Elokuva: 8 1/2 23.15 Elävä arkisto: Groovymeisseli 23.17-00.40 Groovymeisseli: Oikea joulu YLE TV1 05.55 Lasten Suomi 100 vuotta 06.25 Aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00 Ne kesät Intiassa (12) 11.00 Alueelisia uutisia 12.10 Oddasat 12.30 Kotiin takaisin 13.20 1918 – mies ja hänen omatuntonsa 15.00 Uutiset 15.05 Uutiset selkosuomeksi 15.10 Aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.50 A-studio:Talk 16.45 Oddasat 16.50 Novosti 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Ne kesät Intiassa 17.45 Matematiikan taikaa 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 18.59 Tohtori Raimo 19.00 Durrellin perhe 19.46 Mittatilaustyönä 20.00 Pressiklubi 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 Perjantai 22.00 Hiljainen todistaja 23.00 Uutiset Uutis-Suomi 23.10 Uutiset 23.15 Oddasat 23.30 1864 00.30 Windsorit 00.55 Puoli seitsemän YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 8.12. 09.10 Kauniit ja rohkeat 09.35 Emmerdale 10.35 Leila leipoo maalla 11.05 Ensitreffit alttarilla 13.30 Tyhjätaskut 14.00 Amazing Race 15.00 Kokkisota 16.00 Salatut elämät 16.30 Suomen ihanimmat häät 17.25 Kauniit ja rohkeat 17.55 Emmerdale 18.55 Mitä tänään syötäisiin
20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 A-studio 21.35 Outlander-Matkantekijä (16) 22.30 Uutiset Uutis-Suomi 22.40 Uutiset 22.45 Oddasat 23.00 Ulkolinja: Veren tahrima rauha 23.55 Docstop: Kaksoislataus 00.25 Puoli seitsemän YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 13.12. 19.30 Nyheter TV-nytt 19.39 Sportnytt 19.50 Norjan eläimiä 20.00-00.30 Nobel 2017: Juhlaillallinen YLE TV1 05.55 Sadan vuoden talo 06.25 Aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00 Ne kesät Intiassa (12) 10.35 Panorama: Hyvä vai paha geenimuuntelu. Moritz 01.25 Pelimies 01.55 Kansalainen Turhapuro 02.50 Viikingit (16) 03.50 Tyrant (16) 04.50 Vintiöt (7) 05.20 05.45 Vintiöt (7) NELONEN 06.00 Transformers (7) 06.25 Myyrä ja Panda 06.40 Myyrä ja Panda 06.50 Vili Vilperi 07.20 Ritariprinsessa Nella 07.45 Peukaloisen uudet retket (7) 08.10 My Little Pony 08.35 Lego Ninjago (7) 09.00 Frozen: Olafin seikkailut 09.30 Elokuva: Maaginen kristalli (7) 11.10 Leijonan luola USA 12.10 Hauskat kotivideot 14.10 Vaaleanpunainen pantteri 14.25 Suomen huutokauppakeisari 16.25 Grillit huurussa 17.30 World Vision: Sami Hedberg ja ystävät 19.30 Gladiaattorit 20.58 Keno 21.00 Haluatko miljonääriksi. E Svinhufvud 15.00 Uutiset 15.05 Uutiset selkosuomeksi 15.10 Aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.45 A-studio viittomakielelle tulkattuna 16.15 MOT 16.45 Oddasat 16.50 Novosti 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Ne kesät Intiassa (12) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 18.59 Tohtori Raimo 19.00 Prisma: Oudoimmat luonnonilmiöt 20.00 Akuutti: Ruokavalio lääkkeenä. 09.10 Kauniit ja rohkeat 09.35 Emmerdale (7) 10.35 Leila kokkaa maalla 11.05 Ensitreffit alttarilla 13.30 Tähdet, tähdet 15.00 Pelimies 15.30 Arktiset vedet 16.00 Salatut elämät 16.30 Suomen ihanimmat häät 17.25 Kauniit ja rohkeat 17.55 Emmerdale (7) 18.55 Mitä tänään syötäisiin. 11.00 Närbild 11.30 Tusina tavaraa Suomesta 12.00-17.20 TEEMA 12.00 Francon jälkeen – Alcántaran perhe (7) 13.10 Blackhearts: mustan metallin maailma (12) 14.35 Circus Fantasticus (12) 15.50 Mittatilaustyönä 16.05 Velvet – muotitalon tarina (7) 16.55-17.20 Asia on pihvi 17.25-20.00 FEM 17.25 Vem vet mest. Robot 23.00-23.57 Game of Thrones (16) MTV3 05.35 Aamusää 06.00 Huomenta Suomi: Duunikunto 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Mitä tänään syötäisiin. 06.53 Hyrräpäät 07.05 Mitä ihmettä. 06.53 Kuiske 07.00 Närpiäiset 07.12 Hau Hau, Piip ja Veli 07.25 Babar ja Badun seikkailut 07.37 Askarrellaan 07.44 Dinojuna 08.10 Joulukalenteri 08.24 Galaxi 08.25 Lassie (7) 08.50 Näin Norjassa 09.00 Holby Cityn sairaala (12) 10.00 Luontomatkalla Costa Ricassa 11.00 Ali Show 12.00 Riistametsällä 12.45 Pakoon helppoa elämää 13.35 Kerrostalojen prinsessat 14.05 Isä, äiti ja lapset 14.35 Totuuden treffit 15.30 Sohvaperunat 16.30 Uusi Päivä 17.00 Pikku Kakkonen 17.48 Joulukalenteri 18.00 Holby Cityn sairaala (12) 19.00 Totuuden treffit 19.50 Joulukalenteri 20.00 Uusi Päivä 20.35 Jalkapallon Mestarien liigan makasiini 21.00 Villi kortti 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.00 Live: Disco Ensemble 23.00 Kostopornon kohteena (12) 23.50 Kioski Show MTV3 06.00 Aamusää 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Mitä tänään syötäisiin. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Salatut elämät (7) 20.00 Suuri presidenttitentti 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Vikinglotto, Jokeri ja Lomatonni 22.30 Tulosruutu 22.40 Rikospaikka 23.10 Billions (7) 00.15 Sääntö-Suomi 01.10 Twin Peaks (16) 02.15 Arrow (12) 03.10 NCIS: New Orleans (12) 04.05-04.59 Nykyajan ihmeitä NELONEN 06.00 Sonic Boom (7) 06.15 Vili Vilperi 06.30 Disneyn esikoulu: Sofia ensimmäinen 06.55 Vili Vilperi 07.10 Peukaloisen uudet retket (7) 07.25 Rusty Rivets 07.45 My Little Pony 08.10 Kung Fu Panda (7) 08.35 Lego Ninjago (7) 09.00 Hauskat kotivideot 09.55 Heikoin lenkki 13.45 Haapasalo ja kaverit 14.45 Kuppilat kuntoon, Jyrki Sukula! 15.45 Leijonan luola USA 16.50 Heikoin lenkki 17.55 Idols 19.00 Grillit huurussa 20.00 Hyvät ja huonot uutiset 20.58 Keno 21.00 Suomen huutokauppakeisari 22.00 Stand Up! 23.00 Mad Cook Show (7) 00.00 Hyvät ja huonot uutiset 01.00 Grillit huurussa 02.00 Rikkaiden panttilainaamo 03.05 Australian rajalla TEEMA&FEM 08.38-12.00 FEM 08.38 Toinen maailma (12) 09.00 Ja he elivät onnellisina ... 47 7. 22.00 Elokuva: Jack Ryan: Shadow Recruit (12) 00.20 Elokuva: Top Gun lentäjistä parhaat (12) 02.35 Amerikan rajavartijat TEEMA&FEM 08.20-12.00 FEM 08.20 Toinen maailma (12) 08.45 Tämä tästä 09.00 Aika on meidän (12) 10.00 Obs debatt 10.30 Vem vet mest. 10.30 Karjamajalla 10.59 Seikkailu linssin läpi 12.00-17.15 TEEMA 12.00 Elävä arkisto: Groovymeisseli 12.01 Groovymeisseli: Oikea joulu 13.25 Jäitä hattuun (12) 13.55 Tiededokumentti 14.45 Venetsian syndrooma 16.10 Velvet – muotitalon tarina (7) 17.05 Hyvää joulua 17.2500.32 FEM 17.25 Vem vet mest. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Salatut elämät (7) 20.00 Rankat duunit 21.00 Sääntö-Suomi 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.40 Peter Nyman 23.10 Antti Holma ja maastamuuttajat 00.10 Rankat duunit 01.05 Twin Peaks (12) 02.10 Kohde (12) 03.05 NCIS: New Orleans (12) 04.00-04.55 Aku ja 7 ihmettä NELONEN 06.00 Sonic Boom (7) 06.15 Vili Vilperi (7) 06.30 Disneyn esikoulu: Leijonakaarti (7) 06.55 Vili Vilperi (7) 07.10 Peukaloisen uudet retket (7) 07.25 Rusty Rivets 07.45 My Little Pony 08.10 LEGO Nexo Knights (7) 08.35 Lego Ninjago (7) 09.00 Hauskat kotivideot 09.55 Heikoin lenkki 13.45 Team Ahma 14.50 Kuppilat kuntoon 15.50 Leijonan luola USA 16.55 Heikoin lenkki 17.55 Idols 19.00 Grillit huurussa 20.00 Hyvät ja huonot uutiset 20.58 Keno 21.00 Suomen huutokauppakeisari 22.00 Mad Cook Show (7) 23.00 Stand Up! 00.00 Hyvät ja huonot uutiset 01.00 Grillit huurussa 02.00 Haapasalo ja kaverit 03.00 Australian rajalla 03.30 Amerikan rajavartijat TEEMA&FEM 08.33-12.00 FEM 08.33 Toinen maailma (12) 09.00 Efter Nio 10.00 Taivaallista menoa 10.30 Vem vet mest. 09.10 Kauniit ja rohkeat 09.35 Emmerdale (7) 10.35 Leila kokkaa maalla 11.05 Fitistä fätiksi ja takaisin 13.30 Peter Nyman 14.00 Nykyajan ihmeitä 15.00 Tinan joulukeittiö 16.00 Salatut elämät (7) 16.30 Antti Holma ja maastamuuttajat 17.25 Kauniit ja rohkeat 17.50 Ravit: Toto65 vihjeet 17.55 Emmerdale (12) 18.55 Mitä tänään syötäisiin. 07.12 Kaapo 07.37 Ludovic 07.49 Pingu 07.55 Joulukalenteri 08.08 Galaxi 08.09 Neljä ja puoli kaverusta (7) 08.33 Unna Junná 08.50 Näin Norjassa 09.00 Holby Cityn sairaala (12) 10.00 Luontomatkalla Costa Ricassa 11.00 Ali Show 12.00 Unelmakoti 13.00 Kolme päivää nukkumatta 13.30 Kultaa, kunniaa ja raakaa työtä 14.00 Elämäni eläimet 15.00 Kun äiti tai isä juo 15.30 Uusi Päivä 17.00 Pikku Kakkonen 17.48 Joulukalenteri 18.00 Holby Cityn sairaala (12) 19.00 Pieni asekauppa 19.50 Joulukalenteri 20.00 Uusi Päivä 20.30 Rouva varapresidentti (7) 21.00 Jenny+ 21.30 Girls (12) 21.58 Uutiset 22.03 Urheiluruutu 22.05 Mr. 09.10 Kauniit ja rohkeat 09.35 Emmerdale (7) 10.35 Makujen viikonloppu 11.05 Ensitreffit alttarilla 13.30 Tyhjätaskut 14.00 Pomo piilossa 15.00 Mestareiden mestari 16.00 Salatut elämät 16.30 Suomen ihanimmat häät 17.25 Kauniit ja rohkeat 17.55 Emmerdale (7) 18.55 Mitä tänään syötäisiin. 11.00 Strömsö 11.30 Spotlight: Tappamalla pakkohoitoon 12.0016.59 TEEMA 12.00 Britannian monet kasvot 12.50 Britannian monet kasvot 13.40 Heidi Köngäs, vahvojen tarinoiden ohjaaja 14.10 Missä on Musette. 15.00 Hyvää joulua 15.10 Näin tehtiin Human 16.00 Velvet – muotitalon tarina (7) 16.45 Victoria 17.00-20.00 FEM 17.00 Lucia 2017 18.15 BUU-klubbenin joulukalenteri 18.30 Vem vet mest. 06.52 Musarullaa! 07.15 Kimmo Kuu 07.36 Tommin kiertävä sirkus 07.47 Ryhmä Hau 08.11 Historia hanskassa 08.23 Oktonautit 08.47 Joulukalenteri 09.00 Galaxi 09.01 Aappo ja Tööt 09.08 Kesäleiri (7) 09.21 Tenavat (7) 09.28 Otso ja sopulit (7) 09.35 Urheiluhullut 09.37 Galaxi Play 09.57 Tipu Touhukas 10.00 The Late Late Show with James Corden 10.45 Villi kortti: Jalkapalloetkot 11.00 Urheiluviikonloppu 11.10 Taitoluistelun GP: Loppunäytös 12.20 Ampumahiihdon MC: Miesten viesti 13.40 Jalkapallon Mestarien liigan makasiini 14.05 Ratsastuksen maailma 14.30 Yleisurheilun EM maastojuoksu 15.00 Ampumahiihdon MC: Naisten viesti 16.30 Yleisurheilun EM maastojuoksu 16.55 Lasse Virén-Jälkikaikuja 18.00 Sohvaperunat 18.49 Joulukalenteri 19.02 Uutiset 19.07 Urheiluruutu 19.10 Matkaaja: Egypti 21.00 Urheilu-Suomi 22.00 Uutiset 22.05 Urheiluruutu 22.15 Kostopornon kohteena (12) 23.05 Pikaluistelun MC 23.45 Girls (12) 00.15 Silicon Valley (7) 00.45 Kätevän emännän juhlat MTV3 08.00 Hello Kitty 08.10 Puuha-Pete 08.40 Muumilaakson tarinoita 09.05 Winx-klubi (7) 09.30 Paavo Pesusieni (7) 10.00 Makujen viikonloppu 10.30 Arktiset vedet 11.00 Teknavi 11.30 Kokkisota 12.30 Tinan joulukeittiö 13.30 Jamie Oliver’s Christmas Cookbook 14.31 Manuela leipoo 15.00 Ahtisaari 16.00 Mestareiden mestari 17.00 Kansalainen Turhapuro 18.00 Mökkireissu 19.00 Seitsemän Uutiset 19.10 Tulosruutu 19.20 Hiihto Extra 19.30 Tähdet, tähdet 21.00 Mestareiden mestari 22.00 Kymmenen Uutiset 22.15 Viikon sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Farang (12) 23.35 Say What 00.35 Alppihiihdon maailmancup: St.Moritz 01.35 Hiihdon maailmancup: Davos 02.35 Billions (7) 03.35 Mestareiden mestari 04.30 Ketonen & Myllyrinne (12) NELONEN 06.00 Transformers (7) 06.25 Myyrä ja Panda 06.55 Vili Vilperi (7) 07.25 Ritariprinsessa Nella 07.50 Peukaloisen uudet retket (7) 08.20 Kung Fu Panda (7) 08.45 Angry Birds Toons 08.50 HS Lasten uutiset 09.00 Hauskat kotivideot 10.00 Liiga: Viikkomakasiini 10.30 Jaksa paremmin 11.00 Soppa365 11.10 Hauskat kotivideot 13.25 Suomen huutokauppakeisari 15.25 Grillit huurussa 16.30 World Vision: Sami Hedberg ja ystävät 18.30 Gladiaattorit 20.00 Haluatko miljonääriksi. 11.05 Pisara 11.10 Historia: Kiinan muurin tarina 12.05 Docstop: Perheen tähden 12.35 Kotiin takaisin (12) 13.30 Jälkeen syntiinlankeemuksen (7) 14.45 Arkistokuvia: Kaarlo Juho Ståhlberg 15.00 Uutiset 15.05 Uutiset selkosuomeksi 15.10 Aamu-tv: Tänään otsikoissa 16.00 Arto Nyberg 16.45 Oddasat 16.50 Novosti 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Ne kesät Intiassa (12) 17.45 Kansallisaarteen etsintä: Sarjakuvapohatta 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 18.59 Tohtori Raimo 19.00 Historia: Testamenttien salaisuudet 20.00 MOT 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.00 A-studio 21.30 Dokumenttiprojekti: Hiljainen kieli 22.30 Uutiset Uutis-Suomi 22.40 Uutiset 22.45 Oddasat 23.00 Kotikatsomo: Kätilö (16) 00.55 Puoli seitsemän YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 11.12. 20.58 Keno 21.00 Elokuva: Pirates of Caribbean (12) 00.05 Elokuva: Deep Impact (12) 02.30 Haapasalo ja kaverit 03.30 Amerikan rajavartijat TEEMA&FEM 07.41-12.00 FEM 07.41 Toinen maailma (12) 08.05 Näin Norjassa 08.15 Unna Junná 08.30 BUU-klubbenin joulukalenteri 08.45 Muinoset keksivät joulun (7) 09.00 Clay Kids (7) 09.11 Avaruusapinat (7) 09.14 Kysy Laralta (7) 09.27 Keltapaita 09.28 Hevostila Mistral (7) 09.51 Taivaankappaleita tähtikauhassa 09.55 Zorro the chronicles (7) 10.17 Hajbo-video: Puhutaan kiusaamisesta 10.20 Hajbo Fakta: Keho ja vaivat 10.30 Kysymyksiä kulutusvalinnoista 11.00 På spåret 12.00-16.51 TEEMA 12.00 Kino: Lukija (12) 14.00 Live: John Lennonin muistokonsertti 15.45 RSO Musiikkitalossa 16.45 Musiikin voima 16.55-00.30 FEM 16.55 Strömsö 17.25 Nobel 2017: Palkintojenjako 19.00 Kuka, mitä, milloin. 20.00 Hyvät ja huonot uutiset 20.58 Keno 21.00 Suomen huutokauppakeisari 22.00 Stand Up! 23.00 Hyvät ja huonot uutiset 00.00 Mad Cook Show 01.00 Rikkaiden panttilainaamo 02.05 Australian rajalla 03.05 Amerikan rajavartijat TEEMA&FEM 08.35-12.00 FEM 08.35 Toinen maailma (12) 09.01 Puk ja Herman purjehdusretkellä 10.00 Kuka, mitä, milloin. 17.55 Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubbenin joulukalenteri 18.15 Muinoset keksivät joulun (7) 18.30 Taivaallista menoa: Ujo pappi 19.00 Närbild 19.30 Nyheter TVnytt 20.00 Dok: Muuttuva mies 21.00 Efter Nio 22.00 Aika on meidän (12) 23.0000.32 Maria Lang: Vaarallisia unia (12) YLE TV1 05.55 MOT 06.25 Aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00 Ne kesät Intiassa (12) 10.35 Jääkarhut ilman jäätä 11.00 Alueellisia uutisia 12.10 Oddasat 12.30 Kotiin takaisin (12) 13.25 Verta käsissämme (12) 14.45 Arkistokuvia: Lauri Kristian Relander 15.00 Uutiset 15.05 Uutiset selkosuomeksi 15.10 Aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.45 A-studio 16.15 Sadan vuoden talo 16.45 Oddasat 16.50 Novosti 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Ne kesät Intiassa (12) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 18.59 Tohtori Raimo 19.00 SuomiLOVE 20.00 Docstop: Kaksoislataus 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.00 A-studio 21.30 Huuto syvyydestä (12) 22.30 Uutiset Uutis-Suomi 22.40 Uutiset 22.45 Oddasat 23.00 Sota ja rauha (16) 00.00 Historia: Natsien taidekauppias 00.55 Puoli seitsemän YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 12.12. 10.00 Piha kuntoon 10.30 Vem vet mest. 11.00 Tanskalaisia menestystarinoita 11.29 Zorro the chronicles (7) 11.50 Hajbo-video : Puhutaan kiusaamisesta 11.51 Hajbo Fakta: Keho ja vaivat 12.00-17.20 TEEMA 12.00 Jäitä hattuun (12) 12.30 Spandau Ballet: uusromantikkojen tarina 14.15 Suomen tarina ranskalaisittain 15.10 Francon jälkeen – Alcántaran perhe (7) 16.20-17.20 Urheilu-Suomi 17.25-20.00 FEM 17.25 Sinikeltaisia unelmia 17.55 Nyheter TVnytt 18.00 BUU-klubben 18.16 Muinoset keksivät joulun (7) 18.30 På spåret 19.30 Nyheter TV-nytt 19.39 Sportnytt 19.49 Ruotsin kuningaskunnan historia 20.0001.50 TEEMA 20.00 Blackhearts: mustan metallin maailma (12) 21.25 Nosferatu (12) 22.55 Dracula, pimeyden prinssi (12) 00.15 Uusi Kino: Tori portaat kirkko 00.42-01.50 Uusi Kino: Body of God (16) YLE TV1 08.00 Uutiset 08.05 Avara luonto 09.00 Uutiset 09.05 Luther 09.35 Kansallisaarteen etsintä: Yli Hilseen 09.55 Uutiset 10.00 Pilvenveikot 11.00 Uutiset 11.05 Uutiset Viikko viitottuna 11.15 Pressiklubi 11.45 Perjantai 12.40 Dokumenttiprojekti: Perkele 2-Kuvia Suomesta (7) 14.10 SuomiLOVE 15.10 Uutiset 15.15 Neiti Marple (12) 16.50 Novosti 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.10 Kotilieden lämpöä (12) 18.00 Uutiset 18.10 Urheiluruutu 18.15 Eränkävijät 18.43 Tohtori Raimo 18.45 Arto Nyberg 19.30 Jäljet päättyvät Berliiniin (12) 20.20 Tohtori Raimo 20.30 Uutiset 20.45 Urheiluruutu 21.05 Kotikatsomo: Kätilö (16) 23.00 Silta (16) 00.00 Ykkösaamu 00.40 Hiljainen todistaja (16) YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 10.12. 17.55 Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben 18.16 Muinoset keksivät joulun (7) 18.30 Clay Kids (7) 18.41 Avaruusapinat (7) 18.44 Kysy Laralta (7) 18.56 Keltapaita 19.00 Spotlight: Tappamalla pakkohoitoon 19.30 Nyheter TV-nytt 20.00-01.05 TEEMA 20.00 Oi maamme! 20.30 Heidi Köngäs, vahvojen tarinoiden ohjaaja 21.00 Historia: Taiteenkeräilijän tarina 21.55-01.05 Kino Suomi: Talvisota (12) YLE TV1 05.55 Eränkävijät 06.25 Aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00 Ne kesät Intiassa (12) 11.00 Alueellisia uutisia 12.10 Oddasat 12.30 Kotiin takaisin (12) 13.20 Miriam (7) 14.45 Arkistokuvia: P. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Salatut elämät 20.00 Yökylässä Maria Veitola 21.00 Antti Holma ja maastamuuttajat 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Say What 23.35 Pelimies 00.05 Isänmaan puolesta (12) 01.05 Farang (12) 02.00 Rizzoli & Isles (12) 02.55 Ota rahat ja juokse 03.50 Huippujengi 04.45-05.10 Fameless-tuplajäynät NELONEN 06.00 Sonic Boom (7) 06.15 Vili Vilperi (7) 06.30 Disneyn esikoulu: Mikki ja ralliryhmä 06.55 Vili Vilperi (7) 07.10 Peukaloisen uudet retket (7) 07.25 Rusty Rivets 07.45 My Little Pony 08.10 LEGO Nexo Knights (7) 08.35 Lego Ninjago (7) 09.00 Hauskat kotivideot 09.55 Heikoin lenkki 13.45 Team Ahma (7) 14.50 Kuppilat kuntoon 15.50 Leijonan luola USA 16.55 Heikoin lenkki 17.55 Idols 19.00 Haluatko miljonääriksi. JOULUKUUTA 2017 YLE TV1 08.00 Uutiset 08.05 Historia: Kylmän sodan atomipommivarkaus 09.00 Uutiset 09.05 Aamu-tv 10.00 Uutiset 10.05 Ykkösaamu 10.45 Seniori työssä 11.00 Uutiset 11.05 Alueellisia uutisia 12.15 Oddasat 12.35 RSO Musiikkitalossa 13.35 Eränkävijät 14.05 Avara luonto: Jylhät Dolomiitit 15.00 Uutiset 15.05 Pisara 15.20 Viiden vuosikymmenen ikkuna 16.50 Novosti 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.10 Inhimillinen tekijä 18.00 Uutiset 18.10 Urheiluruutu 18.15 Windsorit (12) 18.39 Tohtori Raimo 18.40 Avara luonto: Elämän mahti 19.40 Grantchester (12) 20.30 Uutiset 20.50 Urheiluruutu 21.15 SuomiLOVE 22.15 Minkä taakseen jättää (12) 23.45 Rikos ja rakkaus (12) YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 9.12. 06.53 Touhukkaat 07.15 Maltti ja Valtti 07.22 Tiketi Tok 07.34 Oktonautit ja arktinen seikkailu 07.57 Pikku Kakkonen: Seikkailukone 08.20 Mimosa ja Lennu 08.31 Jetron matkaan 08.46 Joulukalenteri: Huiman hyvä joulu! 09.00 Galaxi 09.01 Näin meillä (7) 09.13 Karvinen (7) 09.25 Merten syvyyksissä (7) 09.47 Kammokatu (7) 10.00 The Late Late Show with James Corden 10.40 Uusi Päivä 11.08 Uusi Päivä 11.35 Uusi Päivä 12.10 Syke (12) 13.00 Urheiluviikonloppu 13.10 Ampumahiihdon MC: Miesten takaa-ajokilpailu 13.55 Taitoluistelun GP: Vapaaohjelmat 15.40 Ampumahiihdon MC: Naisten takaa-ajokilpailu 16.20 Freestylen MC 17.50 Salibandyn naisten MM: Loppuottelu 20.00 Joulukalenteri: Huiman hyvä joulu! 20.15 Kohta 18 (12) 22.03 Uutiset 22.08 Urheiluruutu 22.18 The Late Late Show with James Corden 23.00 Pikaluistelun MC 23.45 Sohvaperunat MTV3 08.00 Hello Kitty 08.10 Puuha-Pete 08.40 Muumilaakson tarinoita 09.05 Winx-klubi (7) 09.30 Paavo Pesusieni (7) 10.30 Salatut elämät (7) 12.30 Leila leipoo maalla 13.00 Elokuva: Täydellinen sulhanen 15.05 Piilokamera 15.15 Pelisilmä 16.00 Tähdet, tähdet 17.30 Lauantairavit 18.30 Pelimies 19.00 Seitsemän Uutiset 19.10 Uutisextra 19.25 Tulosruutu 19.30 Punk’d Suomi 20.30 Kansalainen Turhapuro 21.30 Pelimies 22.00 Kymmenen Uutiset 22.10 Päivän sää 22.15 Lotto, Jokeri ja Lomatonni 22.25 Tulosruutu 22.35 Elokuva: Wallander: Pimeys (16) 00.25 Appihiihdon ja hiihdon maailmancup: St. 06.52 Humps 07.00 Tuttiritari 07.08 Dinotassut 07.21 Sasu 07.33 Timppa 07.43 Millä mennään 07.47 Olivia 08.09 Joulukalenteri 08.22 Galaxi 08.23 Tenavat (7) 08.31 Aika härdelli! (7) 08.43 Råtta Booris 08.50 Näin Norjassa 09.00 Holby Cityn sairaala (12) 10.00 Luontomatkalla Costa Ricassa 11.00 Ali Show 12.00 Veljesten keittiössä 12.30 Niklaksen keittiössä 13.00 Tobias leipoo joulutarinan 14.30 Jääkarhujen mailla 14.55 Riistametsällä 15.40 Villi kortti 16.30 Uusi Päivä 17.00 Pikku Kakkonen 17.48 Joulukalenteri 18.00 Uusi Päivä 18.30 Uinnin EM 19.15 Jääkiekon Euro Hockey Tour: CZE-FIN 22.00 Uutiset 22.05 Urheiluruutu 22.10 Veljeskuntien rajut huvit 23.05 The Late Late Show with James Corden 23.45 Jenny+ 00.15 Rouva varapresidentti (7) 00.45 Psychobitches (12) MTV3 06.00 Aamusää 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Mitä tänään syötäisiin. 19.00 Sportmagasinet 19.30 Nyheter TV-nytt 20.00-00.30 TEEMA 20.00 Milanon naisten paratiisi 21.00 Urheilu-Suomi 22.00 Kino: Ystävät hämärän jälkeen (16) 23.50-00.30 Uusi Kino: Vita brevis 09 10 11 12 13 LAUANTAI SUNNUNTAI MAANANTAI TIISTAI KESKIVIIKKO
22.57 Radioateljeen jälkeen 23.10-06.00 Suomalaisen musiikin Yöklassinen. 15.20 Etnohetki 15.30 Aristoteleen kantapää: Suomi-neidon historia 15.55 News 16.00 Uutiset ja sää 16.05 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.15 Vuoden 1917 kohtalon hetket 2/3: Sosiaalidemokraattinen seikkailu 18.00 Ehtookellot: Haminan Marian kirkon kellot 18.01 Iltahartaus 18.10 Lauantain toivotut levyt 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Lukupiiri: Väinö Linnan Sotaromaani 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Kalle Haatanen 23.00 Radio 1 vastaa 23.10-07.00 Yöklassinen. SUNUNTAI 07.00 Uutiset 07.03 Näistä levyistä en luovu: Musiikkivieraana 07.58 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.05 Kirjakerho 08.45 Kuunnelman esittely 09.00 Uutiset 09.05 Musiikkia vanhasta Euroopasta 09.55 Tampereen Aleksanterin kirkon kellot kutsuvat 10.00 Tuomasmessu Tampereen Aleksanterinkirkosta 11.00 Ortodoksinen liturgia Pyhän Johannes Kastajan syntymän kirkosta Kemistä 12.00 Uutiset ja sää 12.05 Musiikkikamari 12.15 Horisontti 13.00 Klassista kahteen 14.00 Riikan tähtitarha: Vieraana konserttiurkuri Pétur Sakari 15.00 Radioteatterin valiouusinta: Seitsemän veljestä, osa 27/30: Otti Juhani vaimoksensa Männistön Venlan 15.55 News 16.00 Uutiset ja sää 16.05 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.15 Kuusi kuvaa 18.00 Todellisia tarinoita. Niinpä sutki Väyrynen parahti marras kuussa jo lupaavasti, että hänen poliitti nen uransa päättyy, ellei hän pääse nel jättä kertaa ehdolle. Vaan etpä häädä sitä etkä edes halua. 11.00 Klassikkoparatiisi 11.57 Päivän mietelause 12.00 Uutiset ja sää 12.10 Maailmanpolitiikan arkipäivää 12.35 Kolmannen maailman puheenvuoroja. Tuoksulehtikaktusta jotkut kutsu vat yönprinsessaksi. Uutiset ja sää 12.10 Julkinen sana 13.00 Klassista kahteen 14.00 Valkoista valoa: Takaisin pimeään 14.45 Valomusiikkia 15.00 Uutiset 15.05 Kantapöytä 15.55 News 16.00 Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.15 Aristoteleen kantapää: Suomen kielen vieraat kirjaimet C, G, B, F, Q, W, X ja Z 17.40 Ykkösvieras 18.00 Matkakuume. Se levittäytyy ja tukkii kulkutiet ja valon ikkunalta. Todellisuuspakolainen. Joidenkin päivien päästä ne pullistuivat ja aukesivat illan pime tessä harottavasormista kouraa suu remmiksi. Kuusta kuulemassa. LAUANTAI 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset 07.03 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.05 Kuusi kuvaa 08.50 Musiikkikamari 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Kalle Haatanen 10.55 Äänitarina. 21.50 Etnohetki 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Sari Valto 23.1006.00 Yöklassinen. JOULUKUUTA 2017 007443-1749 TORSTAI 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Uutiset 10.05 Mikä maksaa. Syy ei ollut Väyrynen vaan kansa itse. Sen olemuksessa muhkuroi seka sotku suuria, haaraisia lehtiä ja mo nimetrisinä käärmeinä kurottelevia ilmajuuria tai mitä ne öisin tyynylle kurottautuvat hapsikarvaiset lonke rot lienevätkään. 12.50 Radio 1 vastaa 13.00 Klassista kahteen 14.00 Välilevyjä 15.00 Radioteatteri esittää: Iiris ja viettelykset, osa 2/10: Turvallisuusuhka. Eihän niin saa sanoakaan, mutta ruma se on: pölyn peittämä, selkään tuijottava otus, joka sitkeästi jakaa huoneen kanssasi. TIISTAI 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Uutiset 10.05 Sari Valto 11.00 Klassikkoparatiisi 11.57 Päivän mietelause 12.00 Uutiset ja sää 12.10 Tiedeykkönen 13.00 Klassista kahteen 14.00 Radion sinfoniaorkesteri konserttilavalla 15.00 Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55 News 16.00 Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.15 Sadan vuoden kirjat. Palasia matkailun historiaa: Linja-autolla sodanjälkeiseen Eurooppaan ja Lähi-itään. Voi herra varjele, mitä se merkitsee (te tiedätte jo, minä tätä tehdessäni en). KESKIVIIKKO 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Uutiset 10.05 Brysselin kone 10.50 Kuuluttajan vieras: radion päällikkö Marja Keskitalo 11.00 Riikan tähtitarha: Vieraana pianisti Väinö Jalkanen 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. MAANANTAI 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Uutiset 10.05 Roman Schatzin Maamme-kirja 11.00 Välilevyjä 11.57 Päivän mietelause 12.00 Uutiset ja sää 12.10 Historiasarjoja 13.00 Klassista kahteen 14.00 Suomen juhlavuoden Musiikin voima: kapellimestari Klaus Mäkelä 14.45 Musiikin voiman vieraan valitsemaa musiikkia 15.00 Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55 News 16.00 Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.15 Kirjakerho 17.55 Äänitarina. Usein ainakin osa oman kasvini nupuista kuivuu lehden reunaan mus tiksi rakeiksi koskaan kukoistamatta. Mediapeliä Närästäjä LÄÄKETTÄ POLIITTISEN LIIKA HAPPOISUUDEN PUUTTEESEEN. Mun luonto TIMO SPARF Kaikki on sallittua sodassa ja rakkau dessa. 11.00 Valkoista valoa: Ankaruudesta armoon 11.45 Valomusiikkia 11.57 Päivän mietelause 12.00 Uutiset ja sää 12.10 Laajakulma 13.00 Klassista kahteen 14.00 Musiikkistudio 15.00 Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55 News 16.00 Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.15 Sadan vuoden kirjat. Ihmeelliset kukat verhosi vat tuon ainoan yön majesteettiseen tuoksuun, joka hiipui aamun saras tukseen. PERJANTAI 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Suomalaisen musiikin aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Suomalaisen musiikin aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Uutiset 10.05 Lähde ja Hämäläinen 11.00 Uudet levyt 11.57 Päivän mietelause 12.00 Uutiset ja sää 12.10 Tiedeykkönen 13.00 Kotimainen Klassista kahteen 14.00 Näistä levyistä en luovu: MusiikkivieYle radio 1 7.12.–13.12.2017 raana 15.00 Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55 News 16.00 Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.15 Lähde ja Hämäläinen 18.15 Nuntii Latini-latinankielinen viikkokatsaus 18.20 Radioteatteri esittää: Kadonnutta aikaa etsimässä 4, osa 17. Iran alueellisena vaikuttajana Lähi-idässä. 18.20 Radioteatteri esittää: Kadonnutta aikaa etsimässä 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Radion sinfoniaorkesterin konsertti 20.05 Väliajalla suoraa puhetta Musiikkitalosta 20.30 Radion sinfoniaorkesterin konsertti jatkuu 21.10 Joululauluja maailmalta 21.45 Kolmannen maailman puheenvuoroja. 1921 Olli ja pakinakokoelma Mustapartainen mies herättää pahennusta 17.35 Salatut eläimet: Karhu 18.00 Musiikkikamari 18.20 Radioteatteri esittää: Kadonnutta aikaa etsimässä 4, osa 16. Tuo toinen, pu naoranssi törrökki on soihtuköynnös. 22.55 Kuuluttajan vieras: toimittaja Seppo Puttonen 23.10-06.00 Yöklassinen. Valoa vasten näkyi, kuinka lehteen kasvoi vahvoja suonia, jotka kuljettivat elin voimaa jäljelle jääneille. Kuusta kuulemassa. 18.00 Kuunnelman esittely 18.20 Radioteatteri esittää: Kadonnutta aikaa etsimässä 18.30 Hengellisen musiikin toivekonsertti 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Jouluinen yhteislauluilta Musiikkitalossa 20.15 Radioteatteri esittää 21.10 Radion sinfoniaorkesteri konserttilavalla 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Roman Schatzin Maamme-kirja 23.10-06.00 Yöklassinen. Palasia matkailun historiaa: Linja-autolla sodanjälkeiseen Eurooppaan ja Lähi-itään. Jos Väyrynen nousee peliin mukaan, saavat tylsiltä tuntuneet vaalikeskustelut uuden jengan. 48 7. Tällä kertaa löysin 12 nuppua, joista seitsemän alkoi kasvaa kukaksi. Ja politiikassa, julistaa oikeassa olemisen hallitseva Keminmaan ja Euroopan mestari Paavo Väyrynen. 18.00 Romano mirits 18.15 Kurkistus Etnoiltaan 18.20 Radioteatteri esittää: Kadonnutta aikaa etsimässä 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Etnoilta: Sydänjuurilla: Talvista uutuuskansanmusiikkia 19.45 Etnoilta: Keinuva talo-Kaikki langat omissa käsissä, nousukiidossa Maija Kauhanen 20.30 Etnoilta: Harri Tuomisen maailmanmusiikkiohjelma 21.30 Radioteatteri esittää: Iiris ja viettelykset, osa 2/10: Turvallisuusuhka. Kansankunta pidätteli henkeään pit kin syksyä, kuinka Paavo ”Kerran luulin olleeni väärässä mutta olinkin oikeassa” Väyrysen hanke kannattajakorttien kerää misestä onnistuu. Kukan nuppu on pienen hyönteisen kokoinen ja vaikea löytää rehotuksen seasta. 20 000 kortin keräämi sen piti olla presidentinvaalien moninker taiselle mediapelin uhrille pelkkä muo dollisuus, mutta suomalaiset pidättelivät oudosti haluaan olla Väyrysen uusim massa marttyyriprojektissa mukana. 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Yleisradion vuoden nuorisokuoron joulukonsertti 20.30 Jouluinen iltasoitto 21.40 Salatut eläimet: Karhu 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Radioateljee esittää: Hyvä kuolema-pohdintoja. 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.03 RUSK-festivaalin konsertti Let It Fly 21.00 Musiikkia konsertin jälkeen 21.45 Ykkösvieras 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Todellisia tarinoita. Nuput alkoivat kasvaa kiihtyvää vauhtia. Kansan riemu oli en nenaikainen, sillä kansa petti taas. 18.50 Kuuluttajan vieras: toimittaja Seppo Puttonen 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Jazzklubi 20.00 Jazzklubin illan keikka 21.00 Jazzklubin kolmas setti 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Avaruusromua 23.10-06.00 Yöklassinen. 22.00 Uutiset ja sää 22.05-23.05 Ajassa soi 23.10-06.00 Yöklassinen. 1920 Juhani Aho ja romaani Muistatko 17.3517.55 Matkakuume. Tämän lehden mennessä tiistaina pai noon puoliltapäivin oli jo tiedossa, että Väyrysen kansalaispuolue järjesti heti puolenpäivän jälkeen tiistaina tiedotus tilaisuuden, johon otti osaa myös itse Lapin jättiläinen: Väyrynen. Todellisuuspakolainen. Iran alueellisena vaikuttajana Lähi-idässä