Demokraatti 7.2.2019 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Alf Rehn KANSIPOHJA DemokXXXX2019_001-002 kopio.indd 1 30.1.2019 11.32. Suojelutoimista huolimatta Itämeri on edelleen heikossa hapessa. he lm ik uu ta 7.2.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI Ajankohtaiset uutiset aamusta iltaan maanantaista sunnuntaihin: Demokraatti.fi PAL.VKO 2019-07 00 74 43 -1 90 4 MAAILMALLA SUOMALAISTA POLIITIKKOA VIEDÄÄN, JA SE VAIN VIKISEE. KAKKOSKUSKI Sanna Marin UUSIKAUPUNKI Tehdas kuin kaupunki PORVARIHALLITUS Työmarkkinoista vaaliteema TEEMA: Itämeren pohja on happikadon takia osin kuollut. ONGELMA PINNAN ALLA 4/ 19 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 4 • 20 19 / 7
info@tyark.fi www.tyark.fi Sörnäisten rantatie 25 A, 00500 Helsinki p. Ilmoitus_Demokraatti_2013.indd 1 1/21/2013 3:57:51 PM www.pam.fi www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 Sörnäisten rantatie 25, 00500 HELSINKI Puh. www.paperiliitto.fi www.pau.fi Proliitto_negalogo_cmyk.eps Proliitto_logo_cmyk.eps x x x x Ammattiliitto Pro miniohje 2/2 • 2010 VÄRIT PMS 1935 C CMYK c10, m100, y50, k0 RGB r213, g29, b89 #D51D59 VADELMANPUNAINEN MUSTA PMS Process Black CMYK c0, m0, y0, k100 RGB r0, g0, b0 #000000 VALKOINEN PMS CMYK c0, m0, y0, k0 RGB r255, g255, b255 #FFFFFF SUOJA-ALUE 2. Uusi Ammattiliitto Pro Työttömyyskassa Pro Uusi Ammattiliitto Pro ja Työttömyyskassa Pro toivottavat Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! Uusi Ammattiliitto Pro ja Työttömyyskassa Pro toivottavat Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! Pr ol iit to .fi www.pardia.fi JYTY KUULUU LÄHELLE JA KAUAS. Käytä aina originaalilogoa. WWW.JYTYLIITTO.FI Ammattiliitto Nousu ry .org www. LOGO Suoja-alueelle ei saa sijoittaa muita graafisia elementtejä. (09) 774 3110, sähköp. 09-766 429 www.tyovaenperinne.fi Työväenliikkeen kirjasto KANSIPOHJA DemokXXXX2019_001-002 kopio.indd 2 30.1.2019 11.32
Itämeri kituu, vaikka ympäristötoimet ovat tuoneet myös hyvää. HELMIKUUTA 2019 / ILMESTYY JOKA TOINEN TORSTAI TAISTO HAPPEA! NÖSSÖT ILMIÖ KASVO Työntekijöille on luvassa kylmää kyytiä, jos porvarihallitus jatkaa. 3 Demokraatti 4/ 19 32 16 59 POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI / 7. Professori lyttää suomalaisen kovismyytin: olemme hyvis-nössöjä. TEEMA De_07022019_03.indd 3 28.1.2019 16.56
Ka nn en ku va : iS to ck POLITIIKKA KULTTUURI Pääkirjoitus: Voima heikkoudessa Viikon kuva: Putin Serbiassa Pätkät: Yllättävä pari, Hoksaus... 4 Demokraatti Seuraa meitä myös somessa. Indeksi: Lauri Finér Alastalon salissa: Miljonäärien hoivissa Työmarkkinat: Suomen suurin tehdas Itä-Timor: Öljytuloja köyhyydessä Maailma tänään: Reijo Paananen Vuoden valtuutettu: Alho & Hussein Varakuski: Sanna Marin Leena Härmä: Rakastettu, unohdettu Kirjat: Taas kerran pahoinvoinnista Teatteri: Näytelmä pakolaisuudesta Elokuva: Erilainen pukudraama 5 6 8 11 12 14 16 22 23 24 26 29 30 31 IHMINEN JA ELÄMÄ D-kasvo: Alf Rehn Kuluttaja: Omenajuttu Kasvot peilissä: Minna Karhunen Piirikierros: Varsinais-Suomi Jari Sedergren: Oodi ilolle Kirjavisa: Porvarielämää paossa Pelin purku: Aleksis Salusjärvi Kielen päällä: Humma ja nattura Mielipide: Lukijan ääni Ristikko: Viikon pähkinä Ti ti tyy: Miikka Lönnqvist Politiikan kirjahylly: Rytkönen 32 38 41 42 54 55 56 58 68 72 73 74 44 48 50 52 Ja tähän väliin pannaan ammattiyhdistysliike! + TEEMA Itämeri 59 16 24 AUTOTEHDAS KUIN IHME Täällä on töitä! Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto Anna-Liisa Blomberg De_07022019_04.indd 4 30.1.2019 12.00. Puhelinvaihde: 09 7010 41 Päätoimittaja: Mikko Salmi, 09 7010 504 Toimituspäälliköt: Heikki Sihto (lehti), 09 7010 516 Rane Aunimo (verkko), 09 7010 553 Toimittajat: Simo Alastalo, Rolf Bamberg, Anna-Liisa Blomberg, Mikko Huotari, Johannes Ijäs, Topi Juga (työvapaalla), Marja Luumi Ulkoasu: AD Emilie Uggla, Timo Sparf, Arja Jokiaho (opintovapaalla) Valokuvaaja: Nora Vilva Myyntijohtaja: Aila Pääkkö, 09 7010 560 Levikkipäällikkö: Nina Lindén Markkinoinnin sihteeri: Sari Ojala Kustantaja: Kustannus Oy Demokraatti Painopaikka: PunaMusta Oy, Joensuu Käyntiosoite: Siltasaarenkatu 18–20, C-rappu, 6. kerros, 00530 Helsinki Postiosoite: PL 338, 00531 Helsinki Uutistoimitus: 09 7010 555 toimitus@demokraatti.fi Sähköpostit: etunimi.sukunimi@demokraatti.fi Ilmoitukset: ilmoitukset@demokraatti.fi Tilaajapalvelu: 09 7010 500 tilaajapalvelu@demokraatti.fi www.demokraatti.f i Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 Sisältö 4/ 19 Kaikki ei ole sitä miltä näyttää. Perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895. Arkadianmäeltä: Vallan kyljessä D-ilmiö: Suomi kuntoon. Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. Mikä meno: Petri Vanhala D-analyysi: Saako sijoittaa
Voin helpottaa huoltanne, SDP:n vaalibussi etenee vääjäämättömästi kohti suurta muutoksen päivää 14.4.2019. Kun huolestuneet uutiset puheenjohtajien sairauksista olivat aiheuttaneet kentällä levottomuutta, uudet tähdet nousivat taivaalle. Mikään ei muutu, jos kukaan ei suutu. Mutta ei. N or a V ilv a M itä pimeämpi yö, sitä kirkkaammat tähdet. De_07022019_04.indd 5 30.1.2019 12.00. Puoluesihteeri Antton Rönnholm muistutti osuvasti, että kun haluamme saada aikaan muutosta politiikassa, on oltava luja muttei kova. Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtmanin esityksessä oli jo annos hurmossaarnaajan henkeä. Vaikka kuskia täytyy välillä vaihtaa, arvomme pysyvät vakaina. Tähän vanhaan kansanviisauteen tiivistyy SDP:n viime viikkojen taival siipirikkoisena puolueena. Oikeudenmukaisuus ja sopimisen kulttuuri on palautettava tulevalla hallituskaudella politiikan pelikirjaan. Tilalle on kasvanut syvää luottamusta ihmisten välille. Konkreettista ja hyvin ymmärrettävää. Poissa on keskinäinen nokittelu ja kamppailu tulevista asemista. Niin moni suomalainen kaipaa tällä hetkellä politiikan suuntaan muutosta, ettei näitä vaaleja ratkaise vain kysymys pääministerin nimestä vaan politiikan sisältö. Puolueen tämän hetken ykköstykki Sanna Marin kiteytti hyvin SDP:n vaalitavoitteet: tarvitsemme maksuttoman toisen asteen koulutuksen, ja ihmisten pitää päästä lääkäriin viikossa. Pelkästään puheenjohtaja Antti Rinteen vakava sairastuminen olisi saanut monen kansanliikkeen rivit sekaisin. SDP:n kampanja-avaus puolitoista viikkoa sitten oli mestarillinen osoitus vanhan kansanliikkeen voimasta. SDP:n tilasta jaksavat olla huolissaan tällä hetkellä vain politiikan toimittajat ja muiden puolueiden politrukit. Yhteisöllisyys on käsin kosketeltavaa. Kaiken sanotun jälkeen uskallan silti toivoa, että Suomen seuraavaksi pääministeriksi nousee vaalivoiton jälkeen elinvoimainen ja intoa täynnä oleva Antti Rinne. Niin totta tämäkin. Aivan totta. Demareissa on pitkästä aikaa kodin ja perheen tuntua. 5 Demokraatti Mikko Salmi Päätoimitaja mikko.salmi@demokraatti.fi Twitter: @msalmi SDP:n voima tulee täyteen heikkoudessa Pääkirjoitus POISSA ON KESKINÄINEN NOKITTELU JA KAMPPAILU TULEVISTA ASEMISTA. Silti tai juuri siksi SDP on kansanliikkeenä näyttänyt viime viikkoina enemmän yhtenäiseltä kuin koko vaalikaudella. Kun vielä vastoinkäymisiin lisätään karismaattisen varapuheenjohtajan Maarit Feldt-Rannan uusiutunut vatsasyöpä, alkaa vaikeuskerrointa vaalien läheisyydessä olla riittävästi. Vasta sitä kautta syntyy luottamuspääomaa, jolle kansantalouden kasvukin on mahdollista rakentaa. Hän uhosi, ettei tuleva pääministeri mene työpaikoille kertomaan, ketkä ansaitsevat täydet lomarahat ja ketkä eivät
Putin tapansa mukaan haukkui länttä ja kosi Serbiaa yhteiseen rintamaan muiden Itä-Euroopan maiden kanssa. 6 Demokraatti ITÄ-RINTAMA YHTEEN Vladimir Putinia esittävä muraali juhlisti hänen vierailuaan Serbian Belgradissa tammikuussa. Putin onkin kyselyiden mukaan ylivoimaisesti suosituin ulkomainen poliitikko Serbiassa. V iik on ku va A FP A nd re j Is ak ov ic De_07022019_06.indd 6 29.1.2019 17.47. Venäjä lahjoitti hiljattain Serbialle kuusi käytettyä MiG-29-hävittäjää
7 Demokraatti De_07022019_06.indd 7 29.1.2019 17.47
Työllisyyden parantamisessa osin onnistuttiin, tosin maailmantalouden vetoavulla. Kun Trumpin väitteistä laskee pois amerikkalaisen small talkin, niin väistämättä mieleen nousee kysymys: kuinka paljon Trump puhuu totta valveillaolonsa aikana. MAARIT FELDT-RANTA VERKKOSIVUILLAAN SDP:ssä tehdään tällä hetkellä uskottavinta, eteenpäin katsovinta ja perusteellisinta vaalityötä. Siinä merkittävin saavutus taisi olla nelosoluen saaminen ruokakauppoihin. Ihan putkeen ei mennyt myöskään normien purku. Sipilän hallitus esitteli vuonna 2015 yhteensä 26 kärkihanketta, joiden piti olla Suomen tutkimuksen painopistealueita. Trumpin puheiden todenperäisyyden selvitti Washington Post -lehti. ANTTI RINNE FACEBOOKISSA Tviittaava trolli YHDYSVALTAIN PRESIDENTTI Donald Trump on puhunut omiaan virkakautensa aikana yli 8 000 kertaa eli keskimäärin yli kymmenen valhetta päivässä. PÄTKÄT HOKSAUS Metsässä on yhä tulevaisuus V IIK O N LU KU 64 hävittäjää. Niin julkinen kuin yrityssektorikin on leikannut t&k-menoja. iStock Mottoni on ollut ”jonain päivänä kuolen, mutta kaikkina muina päivinä elän” ja näin todella olen tehnyt ja aion tehdä jatkossakin. Tulevaisuus on avoin, kun ala on taas noussut auringonlaskusta. Huonommin meni osaamisessa ja koulutuksessa, missä tuloksena oli lähinnä rajut koulutusleikkaukset. Trumpia voi jo tässä vaiheessa kautta kutsua käveleväksi ja tviittaavaksi trolliksi. Jo 1600-luvulla vietiin suomalaista tukkia Amsterdamiin paaluiksi. Suomen hävittäjien ”tarve” liittyy osin Pariisin rauhansopimuksen ”60 taistelukoneen rajoitukseen”, jonka perusteella Suomi aikoo tilata Puu on aina ollut muodossa tai toisessa Suomen tärkeimpiä vientituotteita. De_07022019_08.indd 8 30.1.2019 10.50. Hei hei innovaatiot! SUOMESSA OVAT tuotekehitysmenot vähentyneet eniten EU-maista viimeisen kymmenen vuoden aikana. Hyvinvointi ja terveys oli myös kärkihankkeita. Biopolttoaineetkin tuntuvat jo vanhanaikaisilta, kun mietitään vaikkapa puuta puuvillan korvaajana tai lääketeollisuuden raaka-aineena. SANNA MARIN KAMPANJA-AVAUKSESSA Puolueen kampanja on vahvoissa käsissä. 8 Demokraatti USA KÄRKIHANKKEET. Sen tulos on levällään oleva sote-uudistus
Synkimmät luvut tulevat Bulgariasta ja Romaniasta. Omalla kohdalla pieni ylinopeus tuntuu harmittomalta, mutta yllättävässä tilanteessa se voi olla ratkaiseva onnettomuuteen johtava tekijä. 1970-luvun alkupuolella liikenteessä kuoli vuosittain jopa yli tuhat ihmistä. V V V V V V V De_07022019_08.indd 9 30.1.2019 10.50. Mutta sattuuhan näitä vääriä tulkintoja. Malttia liikenteeseen toivoo Demokraatin toimitus Viimeinen taisto KUIN KORKKI on Paavo Väyrynen pulpahtanut takaisin poliittiseen julkisuuteen takaiskujen jälkeen. Niinistö ”änkyröi” yhtenä Suomessa järjestettävän kansainvälisen sotaharjoituksen työnimestä Arctic Fox. Jokainen liikennekuolema on tragedia. Euroopan turvallisimmat tiet löytyvät puolestaan naapurimaasta Ruotsista. Suomalaisten liikenneturvallisuus on kasvanut kohisten viime vuosikymmeninä. Jo aiemmin Väyrynen ilmoitti jättäytyvänsä osittain sivuun eduskuntatyöstä, koska ei mielestään saa eduskunnassa riittävästi näkyvyyttä. Teknologian kehittyminen, liikennevalistus ja teiden parantunut kunto on lisännyt teillä liikkujien turvallisuutta. Vakuutusyhtiö Lähitapiola teki viime vuonna kyselytutkimuksen, jonka mukaan 51 prosenttia vastaajista kertoi ajavansa yleensä pientä ylinopeutta, jolloin selviäisi huomautuksella. kesk.) perustama Seitsemän tähVälillä roiskuu Puolustusministeri Jussi Niinistö on rohkea mies. 9 Demokraatti HARJOITUS PARI VALITTUA SANAA Yllättävä pari MARJA AARNIO-ISOHANNI JARI AARNIO Ex-hoivapomo Ex-huumepomo Hyvä autoilija, viime vuonna liikenteessä kuoli 223 ja loukkaantui 5 286 ihmistä, paljastavat Tilastokeskuksen luvut. Operaatio Polarfuchs (englanniksi Arctic Fox) oli nimenä natsi-Saksan ja Suomen vuoden 1941 operaatiolla, jolla piti vallata Salla takaisin Neuvostoliitolta. Aina löytyy kuitenkin parannettavaa. kp., ent. Suomi on liikenneturvallisuuden näkökulmasta nippanapa eurooppalaista keskitasoa. Lehtikuva / Martti Kainulainen den liike jätettiin Ylen vaaliohjelmissa pienpuolueiden eli pääosin eduskunnan ulkopuolisten puolueiden sarjaan. Väyrysen (ent. Liikenteessä vaaratilanteita aiheuttavat muun muassa ylinopeus, vaaralliset ohitukset ja liian lyhyet turvavälit. Nyt alkaa näyttää siltä, että edes Väyrynenkään ei saa enää itselleen ja yhden hengen eduskuntaryhmälleen näkyvyyttä. Hän antoi ymmärtää, että suomalaisittain lähes jalustalle nostettu Tasavallan presidentti Sauli Niinistö on änkyrä. Sotaharjoitus on nyt saamassa uuden nimen. Onhan Niinistö kutsunut muun muassa Lapuan liikkeen ihmisten henkeä uhanneita muilutuksia hevosenleikiksi
K eskustelu seksuaalirikoksista annetuista rangaistuksista on nostanut vaatimuksia koventaa tuomioita. Esperi Care -yhtiön tapaus osoittaa, että viranomaisvalvonta on pahasti pettänyt. 10 Demokraatti V anhuksilla rahastamisesta on tullut viime aikojen muoti-ilmiö. Kokonaan toinen kysymys on se, minkä hinnan yhteiskunta on halukas ja velvollinen maksamaan siitä, että uhri ja hänen läheisensä saavat oikeutta ja kohtuutta. SDP:n kansanedustaja Sirpa Paatero hämmästeli kohua tuoreeltaan: ”Yritysten voitontavoittelun rajoittamista verovaroin tuotetuissa palveluissa ei ole edes keskusteltu nykyisen hallituksen sote-uudis tuksessa, vaikka esimerkiksi Ruotsissa aihe on akuutti”. Pikkujouluruuhkan maksavaurio on hiljalleen voitettu, ja on aika lähteä uuteen nousuun. V aalipopulismi jyllää nyt Suomessa. Kannattaako sittenkään. Jos tavoite on nimenomaan rangaista syyllistä hinnasta välittämättä eikä parantaa ketään tai estää rikollisuutta, kovemmat tuomiot ovat perusteltuja. Myös kokoomuksessa on Ville Rydmanin kaltaisia muukalaisvihamielisiä poliitikkoja, joille vaalivoitto on ihmisarvoa tärkeämpi asia. T ipaton tammikuu on monella takana, ja kaljaa kuluu jälleen entiseen tahtiin. Entä jos laittaisin korkin kiinni vähän pitemmäksi aikaa. Näkökulma on inhimillinen ja ymmärrettävä. SALMIAKKIAAKKOSET Mikko Salmi mikko.salmi@demokraatti.fi A B C PÄTKÄT NÄRÄSTÄJÄ • Lääkettä poliittisen liikahappoisuuden puutteeseen Vankila parantaa. Jos tavoitteena on kuitenkin vähentää rikollisuutta, tarvitaan syvällisempää ymmärrystä rangaistusasteikon koventamisen seurauksista. Ehkä ”diskuteeraamisesta” olisi syytä ottaa mallia länsinaapurista. Jotta ankarammat rangaistukset toimisivat rikosten ehkäisyssä pelotevaikutuksen seurauksena, rikollisen tulisi olla niistä tietoisia ja osata lisäksi päätellä, että uhka kohdistuu juuri häneen. Alkoholihaitat aiheuttavat Suomelle 5–6 miljardin euron kustannukset vuodessa. Myös kriminaalipolitiikan peruslähtökohtana lienee syytä pitää kansainvälistä ja kotimaista tutkimusta, joka ei tue vaatimusta kovemmista tuomioista, jos päämääränä on nimenomaan ehkäistä rikollisuutta pysyvästi. Saapa nähdä saako Petteri Orpo ammuttua rivinsä suoriksi ennen kuin vaaliuurnat sulkeutuvat. Mitä enemmän rikollisia istuu pitkiä vankeusrangaistuksia, sitä kalliimmaksi rankaiseminen myös tulee. VIIKON MEEMI Mikael Eriksson VIHERPESUA De_07022019_10.indd 10 30.1.2019 9.35. Parhaiten vaalikiimaansa osaavat hyödyntää ”yhden asian” perussuomalaiset, joiden mielestä turvapaikanhakijoiden massakarkotus ratkaisi lähes kaikki yhteiskunnalliset ongelmat
Se on kirjaimellisesti suomalainen voimaeläin. Karhu älämöi ja lyö kämmentä. Pitää muistaa, että jokaiseen joukkueeseen mahtuu tähtiä, mutta yksikään ei ole tähti ilman joukkuetta. De_07022019_10.indd 11 30.1.2019 9.35. Voimaeläimesi on karhu. He ansaitsevat tämän, vaikka välillä tuntui aika pahalta, kun paperitehtaita lopetettiin. Tämä on edelleen tulevaisuuden ala. Teksti Heikki Sihto Kuva Nora Vilva ja Timo Sparf Futaava liittojohtaja Auringonlaskun alaksi povattu paperiteollisuus on noussut viennin veturiksi. Valmensit Käpylän pallon junioreita. Jos ajattelee Metsäteollisuus ry:tä, jonka kanssa pääasiassa neuvotellaan, arvostan etenkin jo eläkkeellä olevaa työmarkkinapäällikkö Juha Sutelaa. Parempaan päin mennään, etenkin kun vielä jokin aika sitten puhevälejä ei ollut. Mikä meno, Petri Vanhala, Paperiliiton puheenjohtaja. Tosin yritykset ja niiden työntekijät uskoivat, että ei tämä ala voi vielä tähän loppua. Miksi. Noo… Nyt ehkä antaisin arvosanan 6. Erilaiset roolit ja pelipaikat löytyvät kummassakin, tärkeää on myös tsemppaaminen pukukopissa. Ehkä vaalien lähestyminen on syynä tilanteen paranemiseen. Tuntuu hyvältä, etenkin kaikkien paperiteollisuudessa työskentelevien puolesta. Mitä valmennus-oppia hyödynnät työssäsi. Asteikolla 1–10, minkälaiset puhevälit Paperiliitolla ja hallituksella ovat. Esimerkiksi nykyinen Paperiliiton sopimus on suurelta osin hänen käsialaansa. Mainio meno, kiitos kysymästä! Miltä tuntuu paluu ”auringonlaskun alasta” takaisin viennin veturiksi. Ketä vastapuolen neuvottelijaa arvostat. Jos tulevaisuutta arvioi, tällä alalla nähdään vielä ikäviä asioita, mutta tapahtuu myös paljon uutta ja hyvää. Työyhteisö on suoraan verrannollinen jalkapallojoukkueeseen. Joukkuepelaaminen on siis valttia. 11 Demokraatti Teksti Heikki Sihto Kuva Nora Vilva ja Timo Sparf TYÖYHTEISÖ ON SUORAAN VERRANNOLLINEN JALKAPALLOJOUKKUEESEEN
Merja Mähkä ei ole ju tun syyllinen. He eivät sijoita. Miten rahat saa sitten riittämään niin, että sijoittamisessa pääsee alkuun. Ei ollenkaan. Saako nainen sijoittaa. Rane Aunimo rane.aunimo@demokraatti.fi Twitter: @raneaunimo analyysi Merja Mähkä aloitti äitiyslomalla ja tienasi 300 000 euroa. Kyse on oikeudenmukaisuu den ja kohtuuden tunteesta ja viime kä dessä yhteiskuntarauhasta. Seisooko auto pihalla tur hanpanttina. Meneekö esimerkiksi vaat teisiin tai kenkiin liikaa rahaa”, Iltalehti puolestaan pohdiskelee. Ruoan syömisen ja lääkkeiden ottamisen välillä arpovan eläkeläisen tai ”aktiivimal lilla” moukaroidun työttömän näkökul masta sijoitusneuvojen anti on elitistinen ja tulee suoraan norsunluutornista. 12 Demokraatti Kirjoittaja on Demokraatin toimituspäällikkö. I ltalehden otsikointi oli omaa luok kaansa: Merja päätti rikastua äitiys lomalla, nyt omaisuus on jo 300 000 euroa – neuvoo, miten taviskin voi vaurastua: ”Alkuun pääsee 15 eurolla”. Tarkoitus on sinänsä hyvä: rahojen ti lillä makuuttamisen sijaan varallisuutta kannattaa oikeasti koettaa kerryttää. – Yleensä tällaisia rahareikiä löytyy, kun alkaa katsoa, mihin rahaa menee, Mähkä sanoo jutussa. Rahaa ei ole. Entä kanavapaketit. Minä ajattelen, että säästämisen ei tarvitse tarkoittaa ankeaa kituuttamista. Rahan saaminen säästöön alkaa tuot taa iloa ja onnistumisen tunteen, jolla voi korvata sitä mielihyvää, joka tulee vaikka shoppailusta, Mähkä sanoo. Jutusta selviää, että hommaa helpotti Mähkän oman isän tyttärelleen vuosien aikana kerryttämä 60 000 euron alkupää oma. – Minusta kannattaa pohtia, tuottavatko ostokset niin paljon iloa, että ne oikeasti kannattaa tehdä. ”Onko sinulla esimerkiksi kuntosali tai muita jäsenyyksiä, joita ei tule käytettyä. De_07022019_12.indd 12 30.1.2019 11.17. ”Merja” kelpasi otsikkoon luomaan kuvaa kenestä tahansa arjen tallusta jasta, joka ”pääsee alkuun 15 eurolla”, eikä ainoas taan alkuun, koska ”Merja päätti ri kastua äitiyslomalla” ja jonka ”omaisuus on jo 300 000 euroa”. Aivan liian monella siihen ei vain yksinkertaisesti ole varaa. PERUSTOIMEENTULOTUELLA ELÄÄ yli 400 000 suomalaista. Pienistäkin puroista voi kas vaa jotain suurempaa. Sijoittamisesta tietenkin saa kirjoittaa ja sille on suorastaan tilauksensa. HE EIVÄT SIJOITA. Joku järjen kongi saisi silti kumahtaa toi mituksissa. Jutun ”tavisMerja” on sijoittajakir jailija ja Helsingin Sanomien sijoitus bloggaaja Merja Mähkä, joka totta to siaan aloitti sijoittamisen äitiyslomalla, mutta ei aivan otsikon vihjaamalla 15 euron summalla. JUTTUKOKONAISUUS ANTOI sosiaalisen median haukoille monenlaista aihetta huutomyrskyyn. Kuinka kaksikymmentuhatkertais taa varansa niin, että 15 eurosta tulee 300 000 euroa. Kuinka monella on jon kin sortin pohattaisä, joka antaa lapsel leen kymmeniätuhansia euroja sukanvar teen. Ostaminen on usein vain tapa. Tuleeko kaikkia kana via katsottua niin paljon, että niistä kan nattaa maksaa. PERUSTOIMEENTULOTUELLA ELÄÄ YLI 400 000 SUOMALAISTA. Velkaon gelmat ovat totta. Sosiaalinen media repesi
3/5 ILKKA KAUKORANTA SAK:n pääekonomisti KYLLÄ Useimpien suomalaisten mielestä tuloerot ovat liian suuret. Tuloeroja suurempi ongelma on kakun koon kasvattaminen. EI Jos pitää valita, heikko ei. Työttömyys Tilastokeskuksen mukaan joulukuussa oli 82 000 työtöntä vähemmän kuin vuotta aiemmin. Mielestäni tämä näkemys on otettava vakavasti politiikkaa tehdessä. KYLLÄ Vaikka Suomea voi luonnehtia pienten tuloerojen maaksi, on niiden kasvu haitallista. 13 Demokraatti D EM O G RA A FI MIKA KUISMANEN Suomen Yrittäjien pääekonomisti TUOMAS KOSONEN PT:n tutkimusjohtaja RALF SUND STTK:n pääekonomisti Suomen vanhustenhoidossa on vähän tekijöitä Kotihoidossa työskentelevät lähija perushoitajat miettivät entistä useammin alanvaihtoa. Ne eivät ole kasvaneet vaan pysyneet 2000-luvun lähes ennallaan. NOUSUSSA LASKUSSA Teksti Rane Aunimo Ei! työntekijöistä pohti alanvaihtoa työntekijöistä pohti alanvaihtoa Vuonna 2005 Vuonna 2015 20 % 41 % De_07022019_12.indd 13 30.1.2019 11.17. PENNA URRILA EK:n pääekonomisti EI Tuloerot ovat kansainvälisesti vertaillen pienet, muiden Pohjoismaiden tasoa. Säännöllisissä töissä käyvien tuloerot ovat melko pienet, mutta Suomessa on paheneva köyhyysongelma. D-gallup: Ovatko tuloerot Suomessa liian suuret. G ra fii kk a: Em ili e U gg la / Lä hd e: N or dc ar e2 -t ut ki m us EI Optimaalinen tuloerojen suuruus on yksi niistä kysymyksistä joihin on mahdotonta antaa oikeaa vastausta. Tuloerot ovat monitahoinen asia. Se on epäoikeudenmukaista ja vaikuttaa kansantalouden kehittymiseen kielteisesti. Leipäjonot Ruoka-avun tarjoajat kertoivat joulukuussa, että leipäjonot ovat pidentyneet eri puolilla Suomea
Hannakaisa Heikkisen mukaan keskustassa he toimivat kollegiona. Hän nostaa kärkeen ilmaston, perhepolitiikan, ikääntymisen kysymykset sekä vanhusten hoivan. Ville Skinnari toteaa uskovansa SDP:n vahvaan tulevaisuusviestiin. varapuheenjohtajan Mari-Leena Talvitien mukaan puoluekentän pirstaloituminen on yksi ymmärrettävä syy, miksi keskustelua käydään puheenjohtajien kautta. Asia on niin vaaleista huolimatta. – Ehkä sinne omaan vaalipiiriin ei ehdi siinä määrin kuin puolueen rivikansanedustajana. Vaalit voittaneen puolueen puheenjohtajat ovat päätyneet pääministereiksi. Vaikka eduskuntapuolueissa varapuheenjohtajat ovat tärkeällä paikalla, julkisuudessa he ovat usein puheenjohtajaansa verrattuna statisteja. Kokoomuksen 3. Teksti Johannes Ijäs V iime vuosikymmeninä parlamentarismin vahvistumisen myötä puolueen puheenjohtajien asema on korostunut eduskuntavaalikamppailussa. Kovin suoraan varapuheenjohtajat eivät kysymykseen uskalla vastata. Oululaisen Talvitien mukaan kokoomuksessakin varapuheenjohtajat paikkaavat tarvittaessa puheenjohtajaa. Mari-Leena Talvitie toteaa, että viime vuosina politiikassa on muuttunut se, että eri aiheet voivat nousta nopeasti pintaan ja ratkaiseviksi. Skinnari muistuttaa, että varapuheenjohtaja kiertää paitsi koko Suomea, työhön kuuluu myös kansainvälisiä velvoitteita. Kysymyksessä ovat pääministerivaalit, muistuttaa yksi keskustan varapuheenjohtajista, Hannakaisa Heikkinen. Heikkinen muistuttaa myös, että hallituspuolueilla on enemmän repertuaaria, koska ministereitäkin voi lähettää tärkeisiin vaalitilaisuuksiin. – Puolueen puheenjohtaja on puolueen ääni, se on ihan selkeätä, SDP:n kolmas varapuheenjohtaja Ville Skinnari painottaa, mutta lisää, että esimerkiksi SDP:n kampanja-avaus oli hyvä esimerkki siitä, miten joukkueella pystytään hoitamaan asioita. De_07022019_14.indd 14 30.1.2019 10.24. Tämä on hänen mukaansa mahdollista vain, jos maakuntaja sote-uudistuksesta päätetään tällä vaalikaudella. Jos pääministeri on estynyt menemään johonkin tärkeään vaalitilaisuuteen, varapuheenjohtajat korvaavat hänet – usein sen mukaan, kenen asiaosaamisen ydinalueella tilaisuus on. Toki rivikansanedustajista he erottuvat. Entä miten varapuheenjohtajat roolittavat työtään puheenjohtajistossa. – On täysin valheellista alkaa puhua sotu-vaaleista, jos palvelujen kenttä ei ole ensin valmis. MIKÄ RATKAISEE eduskuntavaalit 2019. Jos ja kun maakuntaja sote-uudistus toteutuu, meillä on ensimmäisen kerran Suomen historiassa sote-palvelut, kuntoutus ja työelämäpalvelut saman järjestäjän, maakuntahallinnon alla. Heikkisen mukaan vaaleista voi tulla myös sotu-vaalit (sosiaaliturvauudistus). Hän itse kantaa kokoomuksen pohjoisimpana kansanedustajana erityisvastuuta pohjoisen Suomen vaalityöstä. 14 Demokraatti ARKADIANMÄELTÄ Vallan kyljessä Puolueiden varapuheenjohtajat jäävät usein julkisuudessa varjoon, vaikka he ovat puolueessaan vaikustusvaltaisessa roolissa. – Toivon, että se ei ole yksittäinen kysymys, vaan että keskustelemme laajasti ja aidosti Suomen tulevaisuutta linjaavista asioista, Hannakaisa Heikkinen sanoo. Kolmen suuren puolueen varapuheenjohtajilla ei ole nokan koputtamista vaalien puheenjohtajakeskeisyyteen. – Usko tulevaisuuteen sekä paremman huomisen ja toivon rakentaminen kantaa meidät vaalivoittoon. Joka tapauksessa ilmastoja ympäristöasiat kohonnevat tärkeiksi, samoin ihmisten palvelut ja isot uudistukset sotusta soteen. Heikkisen mukaan varapuheenjohtajien rooli korostuu myös keskustan ohjelmatyössä. – Jotta kansalaisilla on selkeä kuva, millaisen pääministerin he valitsevat, tämä on mielestäni oikea marssijärjestys, hän sanoo. – Vaalien perusta o, että kaikki puolueet tekevät kaikkensa sen eteen, että vahvistetaan edustuksellista demokratiaa ja ihmiset uskovat, että äänes tämisellä on vaikutusta, Talvitie sanoo. Talvitie keskittyy myös kuntaja kaupunkipolitiikkaan ja ympäristöpolitiikkaan, vaikka mitenkään erityisesti varapuheenjohtajat eivät politiikan sektoreita jaa. Puheenjohtajan valta on varsinkin vaalien alla niin itsestäänselvää, että asian pyörittely tuntuu lähinnä ajanhukalta. Jos puoluejohtaja on estynyt, varapuheenjohtajat sijaistavat, kertoo SDP:n Ville Skinnarikin
Mutta ei siis päsmäröidä tai määrätä, ja päätös jää jokaiselle vastaanottajalle. Ja ne asiat tulemme tekemään. Uskoisin, että siellä on myöskin pienpuolueita, Talvitie valottaa. 15 Demokraatti Nyt napsahti kohdalleen ”Meillä taitaa olla sama suunta” on SDP:n eduskuntavaalien slogan. – Tällaiset tehdään yhdessä ja sitten pallotellaan lisäten ja karsien, Rönnholm sanoo. Nukahdat ja heräät unesta jouluna 2019, mikä hallitus Suomessa on silloin. Yritin udella SDP:n puoluesihteeriltä Antton Rönnholmilta sloganin keksijää. Sillä on suunta. – Lähden kuitenkin siitä, että jos ja kun kansa on antanut luottamusta, kokoomus on hallituksessa. Mikä on tärkein asia, jonka puolueenne laittaa ensi vaalikaudella kuntoon. Koetetaan näin. Teen työtä sen eteen, että jos unta näen, siinä unessa on keskusta mukana, Heikkinen vastaa. Vaalit ratkaisevat. Lehtikuva / Heikki Saukkomaa Hannakaisa Heikkisen arkisto Jukka-Pekka Flander Ville Skinnari. Toimenpiteet taas luovat toivoa. Keskustan Hannakaisa Heikkinen nostaa esiin vanhusten hoivan, kokoomuksen Mari-Leena Talvitie lapsiperheiden joustavammat perheja hoivavapaat ja SDP:n Skinnari eriarvoisuuden poistamisen muun muassa osaamista kehittämällä. De_07022019_14.indd 15 30.1.2019 10.24. Tuntuu, että nyt se osuu yksiin myös poliittisen viestin kanssa. Entä vaalilupaukset. – Ne ovat juuri niitä asioita, joita olemme vaaliohjelmassa painottaneet. Vaalit ratkaisevat, Ville Skinnari sanoo ja painottaa edelleen Suomen tarvitsevan eteenpäin katsovan tulevaisuusinvestointeja tekevän hallituksen. Johannes Ijäs eduskuntatoimittaja johannes.ijas@demokraatti.fi KOMMENTTI OLISI JONKIN sortin ihme, jos varapuheenjohtajat uskaltaisivat kertoa, mikä hallitus on Suomessa tulevaisuudessa vallassa tai millaista hallitusta he toivoisivat. SDP:n suunta puolueiden imagokisassa näyttää olevan rakentava eikä repivä, arvioi MTV Uutisten talouden ja politiikan päällikkö Jussi Kärki Twitterissä. Lämminhenkinen ja positiivinen – toisin kuin joskus ennen muinoin on ollut. Siinä puheenjohtaja Antti Rinne toivottaa bussin ratissa hymy kasvoillaan erilaiset ihmiset tervetulleeksi: ”Meillä taitaa olla sama suunta”. Parempaa huomista kohden mennään yhdessä. Kukaan varapuheenjohtajista ei paljasta lempihallitustaan. Hän jatkaa, että kampanjafilosofian perustana on arvot, ja niille pohjaava linja eli ohjelma. Menemisen ja liikkeen allegoria on matka. Mari-Leena Talvitie. – Tästä sitten kysytään ja ehdotetaan, että sinulla ja minulla, meillä taitaa olla sama suunta. Hannakaisa Heikkinen. – Tuohon minä en lähde. Kärki luultavimmin huomasi hyvin, mihin SDP pyrkii. – Minä näen hirveän vähän unia, en painajaisia, enkä päiväunia. Toimii! Slogan tulee tutuksi myös videona. – SDP:n vaalivideosta ja bussikuski Rinteen roolisuorituksesta voisi käyttää Jorma Uotisen arvosanaa: Ei huono..
16 Demokraatti PANNAAN SUOMI KUNTOON. Teksti Simo Alastalo ja Heikki Sihto / Kuvankäsittely Timo Sparf ILMIÖ De_07022019_16.indd 16 30.1.2019 13.44. Keskusta ja kokoomus yrittivät sopimisen sijaan aloittaa sodan ammattiyhdistysliikettä vastaan
Hallitus halusi suomalaisen työn hinnan kilpailukykyiseksi työaikaa pidentämällä mikä käytännössä tarkoitti palkkojen alentamista. Yhteinen päämäärä, diplomi-insinööri Sipilän prosessikaavioilla höystetty hallitusohjelma oli syntynyt poikkeuksellisen helposti edeltävään Jyrki Kataisen (kok.) hallitukseen verrattuna. Sipilän hallitus perusteli pommiaan Suomen suunnalla, mutta ei kyennyt vakuuttamaan työmarkkinajärjestöjä. De_07022019_16.indd 17 30.1.2019 13.44. Suomi haluttiin kuntoon uudistuksilla, jotka ulottuivat myös syvälle työmarkkinapolitiikan tontille. Avokonttoriin muuttanut keskustan, perussuomalaisten ja kokoomuksen ministerikopla kehui suhteitaan kriisiytyneestä taloustilanteesta huolimatta sopuisiksi. 17 Demokraatti J uha Sipilän (kesk.) hallitus aloitti työnsä kesäkuussa 2015 auvoisissa tunnelmissa. Palkansaajajärjestöille ehdotus oli tulenarka, koska käytännössä puhe oli historiallisesta työehtojen heikentämisestä. Tavoitteet olivat kunnianhimoisia
Neuvotteluissa kaikki perustuu ihmissuhteisiin ja luottamukseen. Harakka kutsuu tavoitetta totaaliseksi kerman kuorinnaksi. Myös Vanhala pelkää, että porvarihallituksen jatko merkitsisi työntekijöille kylmää kyytiä. Jos se katoaa, ollaan helposti umpikujassa, Petri Vanhala sanoo. Elinkeinoelämän keskusliitossa (EK) Sipilän hallituksen aikaansaannoksia kerrataan myös lämmöllä. Ammattiyhdistysliikkeen liikkumavara olisi nykyistä huonompi, kun hallitus voisi sanoa saaneensa vaaleissa toistamiseen äänestäjien tuen. Pienipalkkaisille aloille lomarahan leikkaus merkitsi vuositasolla satojen eurojen menetystä. Häkämies ei jaa ay-johtajien pelkoja siitä, että porvarihallituksen jatko merkitsisi ammattiyhdistysliikkeen kyykyttämistä. – Ymmärrän, että muuttuva työelämä vaatii joustoja, mutta samanaikaisesti pitäisi kiinnittää huomiota myös turvaan. Viittaan tällä muun muassa työttömyysturvan leikkauksiin, aktiivimalliin ja irtisanomiskiistaan, joka oli puhtaasti ideologinen pyrkimys heikentää palkansaajan suojaa. Kiitosta saa myös ammattiyhdistysliike siitä, että se oli mukana päättämässä sille kivuliaista toimista. – Yhteiskuntasopimus ja työajan pidentäminen olivat pöydällä jo hallituksen muodostusvaiheessa. – On epärealistista ajatella, että Suomessa tavoiteltaisiin työmarkkinoille tilannetta, jossa yhdelle osapuolelle saneltaisiin mitä tehdä. Kikyssä hallitus ja työmarkkinajärjestöt sopivat muun muassa palkkojen jäädyttämisestä ja työaikojen pidentämisestä. – Hallitus ilmeisesti haki uutta neuvottelukulttuuria, mutta sillä puolella ei ollut malttia, ammattiosaamista ja uskallusta neuvottelujen läpiviemiseen. D-ILMIÖ Osana hallituksen maakuntauudistusta on myös kasvupalvelulakeina tunnettu kokonaisuus, jonka pyrkimyksenä on viedä työllisyyspalvelut osittain markkinoille. Julkisen sektorin työntekijöiden lomarahoja leikattiin ja työnantajien maksuja alennettiin. Myös työkykyä ylläpitävä toiminta, joka pelasti Kataisen kaudella Suomen räjähdysmäiseltä työttömyydeltä, on ollut heille aivan myrkkyä, Harakka sanoo. Harakan mukaan oikeistohallituksen ideologisuus näkyy myös suhtautumisessa työllistämiseen ja julkisiin työllisyyspalveluihin. Viime syksynä tilanne oli kuitenkin poikkeuksellisen tulehtunut. Istuvalla hallituksella ja ammattiyhdistysliikkeellä on Vanhalan mukaan perinteisesti ollut enemmän tai vähemmän vääntöä ja erimielisyyttä, vaikka hallituksessa olisi ollut mukana vasemmistopuolueita. Hallituksen ja ammattiyhdistysliikkeen puhevälitkin katkesivat pitkäksi aikaa. K ansanedustaja Timo Harakka (sd.) kutsuu hallituksen ensimmäisen syksyn pakkolakiesityksiä riidan haastamiseksi, joka perustui myös hänen mukaansa olemattomaan työmarkkinoiden tuntemukseen. EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies kehuu hallituksen toimia kilpailukyvyn ja työllisyyden parantamiseksi, vaikka olisi toivonut niissä ripeämpää etenemistä. – Olemme tilanteessa, jossa työttömien elämän ehdot heikkenevät ratkaisevasti eikä pitkäaikaistyöttömiä tai osatyökykyisiä saada töihin mikä olisi työllisyysasteen nostamisen kannalta tulevaisuudessa hyvin tärkeää, Harakka toteaa. V aikka pahimmat konfliktit ovat takanapäin, paperiliiton puheenjohtaja Petri Vanhala uskoo, että työmarkkinapolitiikka kantaa teemana kevääseen saakka. – Minua olisi kutkuttanut katsoa mihin sillä tiellä olisi päädytty, koska pakkolait eivät olisi oikeudellisesti eivätkä EU-oikeudellisesti ikinä menneet läpi. EK:n tärkeitä tavoitteita on muun muassa paikalliJOS TYÖELÄMÄASIOISSA ANNETAAN VALTA PORVARIPUOLUEILLE, SE ON KUIN ANTAISI KOLMEVUOTIAALLE YDINPOMMIN LAUKAISIMEN. Lopulta hallitus sai tämän paksuun kalloonsa. Eduskuntavaaleista tulee väistämättä myös työmarkkinavaalit, Vanhala linjaa. Kun sopimusta ei syntynyt, hallitus uhkaili syksyllä pakkolaiella, joita seurasivat pitkälliset neuvottelut ja lopulta kesällä 2016 kilpailukykysopimus, Palola kertaa. Hänen tavoitteensa löytyvät silti ay-liikkeen kammolistalta. – Suhde on ollut erittäin vihamielinen. meille tarkoittaisi. – Äänestäjät ratkaisevat, mutta olisi naivia ajatella, etteikö ay-puolella ole mietitty, mitä porvarihallituksen jatko De_07022019_16.indd 18 30.1.2019 13.44. Kun hallituksen taival eteni, Palola havaitsi työmarkkinamyllerryksen taustalla muutakin kuin osaamattomuutta. – Hallituspuolueet ovat varmasti oppineet tämän kauden virheistään ja yrittäisivät toteuttaa tällä kaudella kesken jääneitä tavoitteita. Hallituksen tavoittelema puolen tunnin päivittäisen työajan pidennys toteutui lopulta puolta tuntia pidempänä viikkotyöaikana ilman palkankorotuksia. Tämä on ollut hallituksen heikkous, kun se on hakenut työehtojen heikentämistä, Palola sanoo. – Heillä oli missio näyttää ay-liikkeelle kaapin paikka. 18 Demokraatti T oimihenkilökeskusjärjestö STTK:n puheenjohtajan Antti Palolan mukaan hallituksen alkuvaiheen työmarkkinapolitiikkaa leimasi kokemattomuus ja osaamattomuus, jotka tekivät yhteistyöstä vaikeaa. Hallitus on tappanut nuorisotakuun ja starttirahatkin ovat ajoittain loppuneet
Sen hän tosin myöntää, että EK:lle on tärkeää hallituspolitiikan yritysmyönteisyys. . . Opiskelijoiden opintora han osuutta pienennetty ja lainaosuutta kasvatettu . . Työsuhdeturvaa heikennetty . . . Aikuiskoulutustuen kestoa lyhennetty . Sairausajan vuosilomaa leikattu palauttamalla sii hen omavastuupäivät . Subjektiivista päivä hoitooikeutta rajattu . Ratkaisuihin pitää päästä yhteisymmärryksessä työntekijöiden ja heitä edustavien järjestöjen kanssa. Vuosittaista työaikaa pidennetty 24 tunnilla . . Poliittisten lakkojen ra joittaminen Lähde: JHL De_07022019_16.indd 19 30.1.2019 13.44. . Irtisanomissuojan heikentäminen . Paikallisen sopimisen lisääminen . . Iltalehden kyselyn mukaan gallupeissa aivan SDP:n SIPILÄN LISTA . . Tulevaan hallituspohjaan Häkämies ei ota kantaa. Aktiivimalli leikkasi työttömyysturvaa SUUNNITTEILLA . . Vuorotteluvapaan ehtoja kiristetty . . Ansiosidonnaisen kes toa leikattu 100 päivällä . . . Kiky leikkasi julkisen sektorin lomarahoja 30 prosenttia . . Ammatillisen koulutuk sen määrärahoja leikattu 190 miljoonaa euroa . Aktiivimalli 2 . . . Hän pitää hallituksen politiikkaa tärkeämpänä kuin sen kokoonpanoa. – Esimerkiksi Lipposen hallituksista on EK:ssa hyvinkin lämpimiä muistoja, Jyri Häkämies sanoo. J os nykyisiltä hallituspuolueilta kysytään, ainakin kokoomuksessa nykymenon toivotaan jatkuvan myös huhtikuun vaalien jälkeen. 19 Demokraatti Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto sen sopimisen lisääminen ja poliittisten lakkojen rajoittaminen. Lähes kaikki Kelan etuuksia leikattu
OLLAAN MENOSSA POISPÄIN SOPIMUSYHTEISKUNNASTA. 20 Demokraatti kannassa olevan kokoomuksen vaikuttajat jatkaisivat mieluiten yhteistyötä keskustan kanssa. Palolan mukaan levottomuutta herättävä kansainvälinen tilanne korostaa omasta tontista huolehtimisen tärkeyttä. – Pitäisi pystyä paremmin viestimään se miten olemattomin tiedoin ja harhakäsitysten vallassa porvarit lähtevät työelämää ja neuvottelujärjestelmää sorkkimaan. Pöytään voi hänen mukaansa nousta esimerkiksi työrauhalainsäädännön uudistaminen. Palola kysyy. Aika moni kansalainen kokee, että meillä ei mene hyvin. Miten me autamme ihmisiä, joilla ei ole vakituista, kokoaikaista työtä ja säännöllistä toimeentuloa. Se mitä luvataan, se tehdään. P alola kaipaa itsekritiikkiä myös ay-liikkeeseen, jota hän pitää edelleen ajankohtaisena. – Ymmärrämme maailman ja työn muuttuvan ja teknologian mullistavan työn tekemistä, mutta kun lisätään joustoja pitää huolehtia myös turvasta, siitä miten työelämä epävarmuutta voitaisiin vähentää. – Nostetaanko lakkosakkoja merkittävästi ja muutetaanko vapautta tukilakkoihin tai poliittisiin mielenilmaisuihin. Nyt ollaan menossa poispäin sopimusyhteiskunnasta. pausten kohdalla näin ei välttämättä ole käynyt. STTK:n on hänen mukaansa kuitenkin tultava toimeen kaikenlaisten hallitusten kanssa. SDP:n haaste on Harakan mukaan saada äänestäjät ymmärtämään, että heidän perustavaa laatua olevat oikeutensa ovat vaarassa, jos politiikan nykyinen linja jatkuu. Harakka pitää selvänä, että porvarihallitus jatkaisi siitä, mihin Sipilä lopettaa. Tarkoittamattakin syntyy pahaa jälkeä, Harakka sanoo. Mitä tapahtuu työttömyyskassoille. – Hups! Eikö näin voikaan tehdä. Palola kysyy. Mikään muu kuin ay-liike ei pysty tämä porukan asemaa parantamaan. Talouspolitiikan arviointineuvoston mukaan Suomen työllisyysastetta tulee pitkällä aikavälillä eniten nostamaan eläkeuudistus, josta päästiin sopuun vuonna 2014. Onko heidän hyväkseen tehty kaikki. Porvarihallitus saattaisi Palolan mukaan kajota myös työntekijöiden palvelussuhdeturvaan. – Odotettavissa olisivat aktiivimallit kolme ja neljä mitä ne ikinä sitten olisivatkaan, en uskalla edes ajatella. Omalta osaltaan työllisyysastetta on parantanut muun muassa kiky-sopimus, jonka syntyminen on suurelta osin työmarkkinajärjestöjen ansiota. – Palkansaajan pitäisi ymmärtää, että jos työelämäasioissa annetaan valta porvaripuolueille, se on sama kuin annettaisiin kolmevuotiaalle ydinpommin laukaisin. – Näen, että ay-liikkeellä pitäisi olla tilaus, jos ajatellaan kuinka paljon epätyypilliset työsuhteet ovat lisääntyneet. Tämäkin tapahtui työmarkkinapöydissä. Joustot ikävä kyllä tapahtuvat yleensä palkansaajapuolella. Suomen taloustilanteen paranemiseen ja yllätyksellisen paljon nousseeseen työllisyysasteeseen on vaikuttanut eniten kansainvälisen talouden kasvu. Vakauden tae on hänen mukaansa edelleen suomalainen sopimisjärjestelmä, jossa työnantajat, palkansaajat ja poliitikot etsivät yhdessä ratkaisuja yhteiskunnan kehittämiseksi. Hallituksen työelämän tuntemus on olematon, mikä johtaa älyttömään retoriikkaan ja ihmeelliseen pullisteluun. Viime vaalien luDe_07022019_16.indd 20 30.1.2019 13.44. Ai perustuslaki, ai ihmisoikeussopimukset ai EU-tuomioistuin. STTK:n Palolan mukaan nykyisen kaltainen hallituspohja saattaisi jatkaa palkansaajien kurittamista. Suomen Pankki ja talouspolitiikan arviointineuvosto ennakoivat, että kikyn vaikutukset palkansaajien kukkaroon olisi kompensoitu seuraavalla sopimuskierroksella palkankorotuksin, mutta sellaisia ei molempien yllätykseksi nähty. D-ILMIÖ – Jos Sipilän hallituksen suosima näennäinen kolmikantavalmistelu jatkuu, johtaako se siihen, että meillekin tulee epävakaasti kehittyvä yhteiskunta ja sisäistä vastakkainasettelua, jollaista esimerkiksi Ranskassa on nähty. Onko tarvetta käydä kiinni ay-liikkeen jäsenmaksun verovähennysoikeuteen. – Jollakin tavalla peräänkuuluttaisin politiikan kuluttajansuojaa. Mikäli SDP ei vaaleja selvästi voita, eikä keskustan ääniosuus putoa alle kentän kipurajana pidetyn 17 prosentin, Suomen seuraavakin hallitus voidaan muodostaa porvaripohjalta. Palola arvioi, että populististen puolueiden nousun taustalla on perinteisen vasemmiston kriisi, jossa työntekijöiden on vaikeampi hahmottaa yhteistä etuaan samalla tavoin kuin ennen. Olemmeko me edelleenkin ja kaikesta huolimatta työelämän “hyväosaisten” puolella
Erona aikaisempiin hallituksiin on ollut toki se, ettei kenelläkään ole ollut ”veto-oikeutta”, vaan hallitus on vienyt uudistuksia eteenpäin myös ilman työmarkkinaosapuolten yksimielisyyttä. 21 Demokraatti PUOLUSTUKSEN PUHEENVUORO Keppi, porkkana ja kompromissi HALLITUS ON VIENYT UUDISTUKSIA ETEENPÄIN MYÖS ILMAN TYÖMARKKINA OSAPUOLTEN YKSIMIELISYYTTÄ. Juuri pitkäaikaistyöttömyyden alentamiseen suuntaamamme toimenpiteet ovat tilastojen valossa kantaneet eniten hedelmää. Kyse on tasapainoilusta kepin ja porkkanan välillä sekä kompromissien tekemisestä. Sen tarkoituksena on vajaakuntoisten ja pitkäaikaistyöttömien työelämäosallisuuden lisääminen ja heidän tarvitsemiensa palveluiden ja etuuksien varmistaminen. Olen tyytyväinen, että hallitus on pystynyt saavuttamaan muun muassa nollatuntisopimuksille reilut pelisäännöt. Eli ihmiset tulisivat jatkossa paremmin ohjatuiksi heille oikeiden palveluiden piiriin. Saavutus oli ilman muuta monen eri tekijän summa, mutta hallituksenkin uudistuksilla on ollut oma vaikutuksensa parantuneeseen työllisyyteen. Yksi viimeaikojen tärkeimmistä selvityksistä oli yhdessä ministeri Mattilan kanssa käynnistämämme laaja työkykyselvitys, jossa linjataan yli hallituskausien ulottuvaa työkykyohjelmaa. Ja kyllä. Erityisesti pitkäaikaistyöttömyys on ministerikaudellani vähentynyt. Maahanmuuttajien kotouttamista on voimallisemmin ryhdytty toteuttamaan työperäisesti ja korostamalla henkilön oman vastuun merkitystä. Tämä jälkimmäinen on kenties se tärkein oivallus, jonka olen ministerikauteni aikana tehnyt politiikasta. Julkinen paine voi yllättää. Jos siihen ei ole valmiutta ja uskallusta, hallitus ei ole oikea paikka. Tämän toivon kantavan hedelmää myös tulevalla vaalikaudella. On mahdollistettu työttömyysturvan käyttö aktiiviseen toimintaan ja edistetty muuntokoulutusta. Teksti Jari Lindström De_07022019_16.indd 21 30.1.2019 13.44. Kirjoittaja on työministeri (sin.). Vastuullinen poliitikko joutuu tekemään kompromisseja, ja voin myöntää, että olen vienyt myös sellaisia asioita eteenpäin, joista en ole ollut täysin samaa mieltä. Mutta kyllä taival on välillä miestä kuluttanut, erityisesti silloin, kun pidin käsissäni kahta ministerisalkkua. Tulevaisuus näyttää, millainen kolmikantaisen valmistelun rooli jatkossa on. On mielestäni yksipuolista sanoa, että hallituksen työllisyyspolitiikka olisi tarjonnut vain pelkkää keppiä työllisyyden parantamiseksi. Olemme valmistelleet osan merkittävimmistä työmarkkinoita koskevista esityksistä yhdessä työmarkkinaosapuolten kanssa. Hallituksen aktiivisesta otteesta johtuen olen saanut olla monessa mukana. Totta kai olen tyytyväinen, että hallitus saavutti työllisyystavoitteensa. E i käy kiistäminen, että Sipilän hallitus on tehnyt aktiivista työllisyyspolitiikkaa
Elämä on hauras. Moni haluaa säästää puut jälkipolville. De_07022019_22.indd 22 30.1.2019 10.20. Palveluasumisen maksut ja niiden vaikutukset koskevat ennen pitkää meitä kaikkia. Eläkkeestä jää käteen asiakasmaksun, huoneen vuokran ja ateriakulujen jälkeen tyypillisesti 100– 200 euroa, ja siitäkin on maksettava pakollisia lääkekuluja. 22 Demokraatti Lauri Finer Veropoliittinen asiantuntija Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä Indeksi Duunari maksaa hoivamaksukikkailun laskun T ammikuussa kohistiin hallituksen esityksestä, joka olisi muun ohessa poistanut terveys keskusmaksuilta niin kutsutun välikaton. Hoivapalvelut ovat kalliita ja ne on rahoitettava joko veroilla tai asiakasmaksuilla. Miljoona suomalaista osallistuu läheistensä hoivaan, kun hoivakodeissa asuu pysyvästi noin 50 000 ihmistä. Korkeiden hoivakotimaksujen vuoksi omaiset auttavat läheisiään kotonaan silloinkin, kun oma jaksaminen on koetuksella. Tähän verrattuna suurituloisimmilla enimmillään 55 prosenttiin nouseva progressiivinen verotus on kevyttä. Hoivakodissa pysyvästi asuvan, esimerkiksi vanhuksen tai muistisairaan, asiakasmaksu perustuu tuloihin ja nousee usein jopa 85 prosenttiin tulosta. Tilanne on epäreilu työeläkkeensaajalle ja hänen perillisilleen, joilla ei ole mahdollisuutta samaan kikkailuun. Inhimillinen hinta on kova. Palkasta perittyihin eläkemaksuihin perustuvat työeläkkeet nostavat hoivakodissa asuvan asiakasmaksua lähes yksi yhteen. Maksujen tasolle on toki syynsä. Hoivakodissa pysyvästi asuvan asiakasmaksu nousee usein jopa 85 prosenttiin tulosta. Arvopapereiden myyntivoittoja tai esimerkiksi sijoitusvakuutuksiin eli vakuutuskuoriin kertyneitä tuloja ei oteta lukuun asiakasmaksussa ollenkaan. Näppärällä suunnittelulla voi siis paitsi välttää sijoitustuottojen verot, myös varmistaa, etteivät sijoitustuotot nosta hoivamaksua. Edes kaikkea omaisuutta ei kohdella samalla tavalla hoivakotimaksua määrättäessä. Vastuuta ei voi sälyttää yksin kansalaisille, kaikilla ei riitä siihen voimaa. MAKSUISSA ON silti epäkohtia. Sittemmin hallitus ilmoitti, että sosiaalija terveydenhuollon asiakasmaksujen uudistaminen jäänee sen monien muiden hankkeiden tapaan seuraavalle vaalikaudelle. Uusien ikäpolvien eläkkeet ovat aiempia suuremmat, joten sitomalla maksut tuloihin vähennetään tarvetta veronkorotuksille väestön ikääntyessä. Jos omistaa metsää, määrätään maksu sen pinta-alan perusteella, vaikkei metsästä kertyisi lainkaan tuloja. Silloin olisi syytä kääntää huomio myös hoivakodeissa ja laitoshoidossa asuvien maksuihin. Nyt vaalien alla on oikea aika puhua, millaiset maksut – ja millaisen Suomen haluamme. Sen sijaan varallisuutta ei huomioida maksun suuruudessa laisinkaan ja varallisuudesta kertyvät tulotkin vain osittain. Hallitus ei ole esittänyt muutosta asiakasmaksujen epäkohtiin. Paljon terveyskeskusten palveluja tarvitsevien vuosimaksut olisivat voineet nousta jopa kymmenkertaisiksi nykyisestä 61,80 eurosta 683 euroon
Kokoomus myy hoivadystopiaansa vapaudella mutta pysyy linjalleen uskollisena. De_07022019_22.indd 23 30.1.2019 10.20. Toisten huolenpitoa tarvitaan kaikissa käänteissä, mutta erityisen paljon lapsuudessa, sairauden hetkellä ja vanhuudessa. Kansanedustajan hommat jättänyt Lasse Männistö meni samaan firmaan samalle asialle jo aiemmin. fi A la st al on sa lis sa Vi lle Ra nt a Vanhukset ja heidän omaisensa ovat paikoin olleet eri mieltä Esperin menestystarinasta. Viime vuosina voimakkaasti kasvaneet yritykset ovat erikoistuneet vanhusten hoivaan. Puheena ovat siis hoitajat, joiden avusta hoivattavat ovat täysin riippuvaisia ja joita ilman hoivaa ei ole lainkaan tarjolla. Kokoomuksen ajamaa rahastusta ovat Suomen kunnissa toteuttaneet muun muassa hoivajätti Attendo ja hiljattain otsikoissa ollut Esperi Care. Pienenevä julkinen budjetti yhdistettynä yritysten voitontavoitteluun on yhtälö, josta näyttäisivät kärsivän eniten huonokuntoiset mummot ja papat, jotka eivät enää saa ääntään kuuluviin. Kun jokin on välttämätöntä sitä kannattaa myydä, koska ostajia riittää varmasti niin kauan kuin rahaa on. Toimitusjohtajan tehtävät jättäneen Marja Aarnio-Isohannin mukaan Esperi-yritysrypäs on luonut Suomeen niin monta hoiva-alan miljonääriä, että hän on jo seonnut laskuissa. Miljonäärien hoivissa S yntymästä nuoruuden kautta hautaan etenevä ihmiselämä ei olisi ilman hoivaa lainkaan mahdollinen. Hoivan tapauksessa yritysten tulosta rasittavat ennen muuta palkkakustannukset. Terveystalon puolella yksityistämisen evankeliumia levittää entinen sosiaalija terveysministeri Laura Räty. Jos kaupalla haluaa rikastua, kulujen suhde tuottoon täytyy optimoida mahdollisimman edulliseksi. Sosiaalija terveydenhuollon yksityistäminen on toistaiseksi tarjonnut eniten valinnanvapautta Aarnio-Isohannin kaltaisille hoivamiljonääreille. 23 Demokraatti Si m o Al as ta lo sim o. Hoivan bisnesnäkymät on oivallettu puolueista kaikkein kirkkaimmin kokoomuksessa, joka haluaa vimmaisesti muuntaa suomalaisen sosiaalija terveydenhuollon rahaksi. Eräs heistä on Aarnio-Isohanni itse miljoonissa euroissa huitelevien tulojensa kanssa. Julkisuudessa raportoitujen laiminlyöntien perusteella hoiva-sana pitäisi laittaa molempien kohdalla lainausmerkkeihin. Puolue on valjastanut tavoitteen saavuttamiseen useita eturivin ratsujaan. Puheenjohtaja Petteri Orpon (kok.) erityisavustaja Joonas Turunen siirtyi pari vuotta sitten Mehiläiseen myymään ulkoistuksia julkiselle sektorille. Oikeus ihmisarvoiseen vanhuuteen taataan perustuslaissa, joten raha ei voi vanhusten hoidosta Suomessa loppua vaikka se ratkaisevasti vähenisikin. al as ta lo @ de m ok ra at ti
Teksti ja kuvat Anna-Liisa Blomberg, Uusikaupunki B ussin valotaulussa lukee Valmet Automotive Turku-Uusikaupunki. Nyt tuotannossa on Mercedes-Benzin A-sarjaa ja GLC-katumaastureita. – Se on tärkeää, koska nyt luottamusmiehillä on oikeasti aikaa kiertää ihmisten joukossa ja hoitaa asioita – auttaa ja neuvoa. Sisällä kuuluu puheensorinaa eri kielillä. Autoja tehdään tilauksen mukaan eli kahta samanlaista ei kulje linjalla peräkkäin. Autotehtaalla on töissä ihmisiä yli 70 eri kansallisuudesta. Tehtaan pääluottamusmies Miia Kelsey kuvaileekin tehtaan olevan kuin pieni kaupunki, kun hän johdattaa vierasta pitkin jättimäisen tehdashallin käytäviä. Siellä kulkee A-sarjan Mercedes-Benzin kylkiä. – Ei tarvitse paljon puhua liitosta, kun he jo kysyvät, mihin saa laittaa nimen alle. Suurin osa rungon metalliosista liitetään yhteen liimaamalla, mutta välillä ilmaan lentää kipinöitä. Sitä eivät ihmiset enää tee. Isossa tehtaassa riittää työtä edunvalvonnalle. Työntekijöitä haetaan koko ajan lisää, osittain työvoiman vaihtuvuuden takia. Uudenkaupungin autotehdas on kuin kaupunki kaupungissa. KELSEY TULI autotehtaalle reilu neljä vuotta sitten kunnossapitoasentajaksi, korjaamaan ja huoltamaan tuotantolinjojen koneita – pitämään huolta laitteista, jotta autojen parissa häärivien työntekijöiden työ sujuu. Ulkomaalaistaustaiset työntekijät ovat erittäin kiinnostuneita edunvalvonnasta. Edunvalvontaa haastaa muukin kuin väenpaljous. Pelkästään kokoonpano-osastolla työskentelee reilut tuhat ihmistä neljässä vuorossa. TYÖMARKKINAT & TALOUS De_07022019_24.indd 24 29.1.2019 15.59. Työntekijöillä on esimerkiksi pääsy tehtaan omaan harrastetalo Laturiin. UUDESSAKAUPUNGISSA ON valmistettu autoja vuodesta 1969. Robotti hitsaa. – Siellä voi esimerkiksi pelata biljardia, käydä kuntosalilla, jumpassa, jooMiia Kelsey aloitti Valmet Automotiven pääluottamusmiehenä vuoden alussa. Aiemmin lähihoitajana työskennellyt Kelsey vaihtoi alaa, kun hoitoalan pätkätyöt alkoivat tympiä. Ensimmäiset tehtaalta lähteneet autot olivat Saabeja, mutta vuosien mittaan on valmistettu merkkejä ja malleja Lada Samarasta Porsche Boxsteriin. Trukkeja suhaa ohi ja katonrajassakin tapahtuu. Välillä luottamusmiehet ovat melkein kuin psykologeja, Kelsey kuvailee. Vaihtuvuutta on pyritty suitsimaan muun muassa läpinäkyvällä palkkauksella ja vapaa-ajan laatua parantavilla työsuhde-eduilla. 24 Demokraatti Suomen suurin tehdas AUTOTEHTAALLA ON TÖISSÄ IHMISIÄ YLI 70 ERI KANSALLISUUDESTA. Se on tärkeää, koska järjestäytymisaste täytyy pitää aika suurena, jos halutaan pitää kiinni yleissitovuudesta. Työssä käytetään suomea tai englantia. Työntekijöitä on noin 4 500 – enemmän kuin mummon kunnassa on asukkaita. Suuressa häkissä robottikädet viuhuvat – korilinjan robotit yhdistävät auton kyljet alustaan. Siellä työskentelevien ihmisten määrä saa Pihtiputaan mummonkin pään pyörälle. – Robotisaatiosta puhutaan, mutta esimerkiksi kokoonpano on yhä silkkaa käsityötä. Linjuri kaartaa autotehtaan portille vuoronvaihdon kynnyksellä. Mersuja valmistuu sellaista vauhtia, että viime ja edellisvuonna tehtaalle rekrytoitiin noin kolmetuhatta uutta työntekijää. Osa matkustajista istuu maisemia katsellen, joku lukee ja toiset torkkuvat. Pääluottamusmiehenä hän aloitti vuoden alussa. Valmet Automotive on kasvanut viime vuosina Suomen suurimmaksi tehtaaksi. Robotit voivat tehdä jotain yksittäisiä, pieniä asioita, mutta suurimman osan tekee ihminen, Kelsey kertoo. Pari vuotta sitten tehtaan luottamusmiesorganisaatio uusittiin niin, että lähes jokaisella osastolla on nyt muusta työstä vapautettu päätoiminen luottamusmies. Jostain syystä he ymmärtävät sen välillä jopa paremmin kuin suomalaiset, Kelsey kertoo
Kelsey arvioi tehtaan menestyksen tuoneen kuntapolitiikkaan toivon ja innostuksen kipinän, vaikka joillain takaraivossa piilee alamäen pelko. – Ymmärrän kyllä senkin, koska tehtaan historiassa on ollut aaltoliikettä ja kaupunki elää samaa rataa, Kelsey sanoo. Hän on työskennellyt autotehtaalla viisi kuukautta. UUDELLEKAUPUNGILLE AUTOTEHTAAN hyvä imu merkitsee töitä paikallisille sekä mahdollisuutta saada kaupunkiin uusia asukkaita. Nyt kaupunkiin rakentuu uusia asuntoja ja tiloja palveluille. Robotit yhdistävät A-sarjan Mersun rungon kyljet alustaan. De_07022019_24.indd 25 29.1.2019 15.59. Moni asuu edelleen väliaikaisissa moduuliasunnoissa. SDP:n varavaltuutettuna vaikuttava Miia Kelsey arvioi, että osa potentiaalisista asukkaista saatettiin menettää, kun asuntorakentamisen tarpeeseen herättiin liian myöhään. Ovien kokoonpanolinjalla Dimitaí Krastev tervehtii leveästi hymyillen. Tehtaalla on myös pieni, ympäri vuorokauden auki oleva kauppa, kaksi ruokalaa ja kahvijuniksi kutsutut kärryt kiertävät tehdasta taukojen aikaan. 25 Demokraatti gassa tai vaikka askartelukerhossa, Kelsey kertoo
Nindo ystävineen vietti juhlaa parlamenttitalolla, jossa kokoontui tuhatpäinen joukko palkitsemaan sotasankareita ja kuuntelemaan presidentin puhetta. Maubisse on suosittu dililäisten viikonlopunviettokohde, joka yrittää houkutella myös ulkomaisia matkailijoita. Huono taloustilanne kiristää tunteita Itä-Timorissa, jossa demokratia on vielä verrattain uusi asia Indonesian vuonna 2002 päättyneen miehityksen ja sitä seuranneiden vuosikausia kestäneiden taisteluiden päätyttyä. DILIN KADUILTA on pitkä matka todellisuuteen, jossa Itä-Timorin maaseudulla eletään. He myyvät muovipressun päälle esille aseteltuja juureksia, jotka he ovat ostaneet VÄESTÖSTÄ NOIN 60 PROSENTTIA ON ALLE 25-VUOTIAITA. Se värjää heidän hampaansa punaisiksi. Sen lisäksi että matkailuinfrastruktuuri on kovin puutteellinen, maahan tullessa pitää olla riittävästi käteistä dollareina, sillä luottokorteista käy vain Visa – edes MasterCard ei käy – ja vaihdossa eurosta saa saman verran kuin dollarista. Kasvavasta turismista toivotaankin helpotusta maan kurjassa jamassa olevalle taloudelle – mutta paljon on vettä virrattava, että ulkomaiset matkailijat löytävät tiensä Itä-Timoriin. Vain varakkaammissa kotitalouksissa on kaasuliesi. Teksti Tanja Harjuniemi Kuvat Stoorisoppi M arraskuun lopulla juhlittiin Itä-Timorin pääkaupunki Dilissä itsenäisyyspäivää Portugalin alaisuudesta vapautumisesta. Tie on puoliväliin asti keskeneräinen mutta jo kovassa käytössä. ITÄ-TIMORIN HAURAS RAUHA De_07022019_26.indd 26 29.1.2019 16.24. Samaan aikaan, kun työmaakoneet yrittävät edetä tienrakennuksessa, kuorma-autot kuljettavat soraa työmaille ja elintarvikkeita kyliin, ja värikkäästi koristelluilla linja-autoilla työntekijät pendelöivät kotikylän ja Dilin väliä. Nindo on toiveikas tulevaisuutensa suhteen, mutta opiskelijaliike on tyytymätön ja on viime aikoina aktivoitunut ja osoittanut mieltään hallitusta vastaan. Nindo opiskelee yliopistossa kansainvälisiä suhteita. Torilla ryhmä naisia kyhjöttää sateenvarjon alla ja jauhaa piristeenä käytettyä betel-palmun lehteä. Sadekaudella päällystämätön tie on vaarallinen, ja rankkasateet huuhtovat maa-ainesta aiheuttaen sortumia. 26 Demokraatti Pitkä ja kuoppainen tie Öljytulot eivät ole nostaneet itätimorilaisia köyhyydestä. ELÄMÄ VUORISTOKYLISSÄ on alkeellista. Hän haluaisi työskennellä kansainvälisen politiikan parissa. Noin 70 kilometrin matka Itä-Timorin pääkaupungista Dilistä vuoristoseudulle Maubisseen kestää kolmisen tuntia. Matkanteko Maubisseen kuitenkin kannattaa, sillä perillä odottavat vehreä luonto ja puhdas ilma. Väestöstä noin 60 prosenttia on alle 25-vuotiaita. Tien viertä tallustelee iloinen nuorisojoukko kantaen päänsä päällä polttopuita ruuanlaittoa varten
De_07022019_26.indd 27 29.1.2019 16.24. 27 Demokraatti Pitkä ja kuoppainen tie Kanan saa tuoreimpana ja ruokaturvallisimpana, kun ostaa sen suoraan kanakauppiaalta; iso kana maksaa 15 dollaria ja pieni 10 dollaria
ITSENÄISTYMISEN JÄLKEEN maan hallituksen haasteena on ollut infrastruktuurin uudelleen rakentaminen ja siviilihallinnon vahvistaminen miehitysvuosien jäljiltä, mutta nyt suurin haaste on työpaikkojen luominen työelämään astuville nuorille. Toiminnan tavoitteena on vahvistaa kyläyhteisöä kouluttamalla kyläläisiä kestävään maatalouteen ja luomalla bisnesmahdollisuuksia. Itä-Timorin väestöstä 70 prosenttia asuu edelleen maaseudulla ja 40 prosenttia elää köyhyysrajan alapuolella. Vastarintaliike alkoi organisoitua ja aseistautua, ja myöhemmin se sai kanloista, mutta öljynhinnan vaihtelut tuovat epävakautta taloudenpitoon, ja hinnan ollessa laskussa, öljyä pitää viedä yhä enemmän. Lopulta maa itsenäistyi toukokuussa 2002, mutta rauhanturvatoimet lopetettiin vasta 2012. Tulos aiheutti väkivaltaisuuksia, joita rauhoittamaan lähetettiin YK:n rauhanturvajoukot. Äitinsä taistelun ansiosta hän pääsi palaamaan kotiinsa. Vastarintaliike pakeni vuoristokyliin. Celinda työskentelee ekokoulussa opettajana. ITÄ-TIMORIN HAURAS RAUHA De_07022019_26.indd 28 29.1.2019 16.24. Neljän ensimmäisen miehitysvuoden aikana maan väestö väheni lähes neljänneksellä. sainvälistä huomiota tuotuansa julki itätimorilaisten kansanmurhan, mikä johti kansainväliseen diplomatiaan YK:ssa. LEUBLORA GREEN Villagen perustaja Bella Galhos on tunnettu itätimorilainen kansalaisaktivisti, jonka isä myi kolmevuotiaana viidellä dollarilla indonesialaiselle sotilaalle. Vuoristokylissä polttopuiden lisäksi myös vesi kannetaan koteihin – pitkienkin matkojen takaa. Myöhemmin Galhos on raportoinut seksuaalisesta hyväksikäytöstä, väkivallasta ja julmuuksista niin perheenjäsentensä kuin sotilaidenkin taholta. Vuonna 1975 maa julistautui itsenäiseksi Portugalin siirtomaa-alaisuudesta, mutta vain yhdeksän päivää myöhemmin Indonesia miehitti sen. Itä-Timor sijaitsee Timorin saarella, jonka länsiosa oli tuolloin ja on edelleen osa Indonesian jättivaltiota. Maan itsenäistyttyä Itä-Timor pääsi käsiksi kiisteltyihin Timorinmeren kaasuja öljyvaroihin Australian kanssa, mikä loi toivoa maan vaurastumisesta. Kylän lapset opiskelevat koulussa viikonloppuisin, ja opetus on maksutonta. Öljy muodostaa 90 prosenttia valtion tuITÄ-TIMORIN SUURIN HAASTE ON TYÖPAIKKOJEN LUOMINEN TYÖELÄMÄÄN ASTUVILLE NUORILLE. 28 Demokraatti kotikylänsä viljelijöiltä. Miehittäjä hallitsi maata rautaisella kädellä ja toteutti puhdistuskampanjoita. Vuonna 1999 YK:n johdolla järjestettiin kansanäänestys, jossa lähes 80 prosenttia vastusti esitystä autonomisesta asemasta osana Indonesiaa – he halusivat itsenäisyyttä. Leublora Green Village on ekokoulu ja luomutila Maubissessä. Esimerkiksi luomutila on kylän naisten oma osuuskunta, joka tuottaa kukkia, mansikoita ja vihanneksia myyntiin. Maa on täynnä vastaavanlaisia. Siinä missä muut Kaakkois-Aasian maat tahkoavat viiden prosentin vuosittaista talouskasvua, Itä-Timorin talouskasvu oli viime vuonna saman verran miinuksen puolella. Elettiin vuotta 1975. Hallituksen visaiseksi ongelmaksi jää, miten parhaiten käyttää nykyisiä kaasuja öljytuloja nostamaan muuta taloutta kasvu-uralle, luomaan nuorisolle työpaikkoja ja vähentämään köyhyyttä. Kaasun ja öljyn vienti ei myöskään ole tuonut toivottuja työpaikkoja ja maan ensimmäinen jalostamokin on vasta rakenteilla. Hänen tarinansa ei ole ainutlaatuinen Itä-Timorissa. He kertovat kävelevänsä aamulla tunnin kotikylästä torille ja illalla takaisin. Hän opettaa lapsille luomuviljelyä, luonnonsuojelua ja kierrätystä sekä englantia, vaikka hän hädin tuskin itse pystyy kommunikoimaan englanniksi
Työmarkkinoille uusina tulevien palkkaaminen työehtosopimuksista poikkeavilla säännöillä, irtisanomisjärjestyksen muuttaminen ja muut työoikeuteen tehtävät muutokset ovat ay-liikkeen arvostelun kohteena. Kesti ennätykselliset 131 päivää ennen kuin maahan saatiin hallitus. Valtionvelka on alhainen, työttömyys saatiin painettua matalaksi ja tuotanto pyörii suurella teholla. Melkoinen osuus sovituista asioista menee jatkoselvityksiin joko hallituksen sisällä tai parlamentaarisesti. 29 Demokraatti S yyskuun vaalien jälkeen Ruotsissa tehtiin historiaa. MAAILMA TÄNÄÄN Teksti Reijo Paananen, Pohjoismaiden Teollisuustyöntekijät – Nordic-In -organisaation pääsihteeri ja SDP:n entinen puoluesihteeri De_07022019_26.indd 29 29.1.2019 16.24. Puheenjohtaja Jan Björklund ajoi vahvasti yhteistyötä demareiden kanssa, mutta hän joutunee taistelemaan paikastaan. LIBERAALIEN SYKSYISTÄ puoluekokousta kannattaa seurata, sillä puolue on kovin jakaantunut suhtautumisessa hallitusyhteistyöhön. Toisaalta valtaosa ”oikeistolaisina” pidetyistä sopimuskohdista on sellaisia, joilla joka tapauksessa on parlamentissa enemmistö. Tukipuolueet eivät halunneet antaa vasemmistopuolueen vaikuttaa näihin strategisiin linjauksiin. Ruotsin poliittiset puhurit PÄÄMINISTERINÄ JATKAVAN LÖFVENIN NEUVOTTELUTAITOA EI OLE SUOTTA KIITELTY. ON KUITENKIN hyvä katsoa papereiden taakse. Demareiden ja ympäristöpuolueen muodostaman hallituksen ohjelma perustuu 73 asiaan, jotka on sovittu yhdessä keskustan ja liberaalien kanssa. Tämä ei kuitenkaan sulje pois sitä, etteikö hallitus edistäisi vasemmiston kanssa aikanaan käynnistettyjä hankkeita, joista ei ole mainintaa niin kutsutussa tammikuun sopimuksessa. Monet ay-johtajat ovat sanoneet, että porvarihallitus olisi ollut vielä huonompi vaihtoehto, koska se ei ole perinteisesti kuunnellut työntekijäjärjestöjä. Keskusta ja liberaalit olivat vannoneet, etteivät ne lähde ruotsidemokraattien tuella toimivaan hallitukseen, mutta puheenjohtaja Ulf Kristersson oletti silti saavansa niiden tuen hallitukseen, jossa kokoomuksen lisäksi olisivat kristillisdemokraatit ja jota ruotsidemokraatit tukisivat. Kun nykyinen hallitusratkaisu selvisi Kristerssonille, hän varmemmaksi vakuudeksi ilmoitti porvariallianssin olevan historiaa. Löfven teki siis välttämättömyydestä hyveen pitäen samalla ohjat käsissään. Toisaalta mahdollisen suhdannekäänteen sattuessa voi olla parempikin, että ratkaisuja haetaan laajemmalla poliittisella pohjalla ja varmistetaan näin niiden kestävyys. Luovimista ja tiukkojakin tilanteita on siis luvassa. Historiallista on myös poliittisten blokkirajojen ylittäminen, jota Stefan Löfven oli toivonut jo pidemmän aikaa. Pääministerinä jatkavan Löfvenin neuvottelutaitoa ei ole suotta kiitelty. Ohjausvoima sisällön suhteen on tällöin tietenkin hallituksen ministereillä. Yhtä suuri kunnia lopputuloksesta täytyy kuitenkin antaa Ruotsin kokoomuksen puheenjohtajalle, joka pelasi korttinsa täysin väärin. Ei kovinkaan hyvä pohja tuleviin kampanjoihin. Uudistukset on kuitenkin tarkoitus tehdä aidosti yhdessä työmarkkinaosapuolten kanssa, ei sanellen, kuten Suomessa. Alku lienee helpompaa, koska Ruotsin taloudessa menee toistaiseksi hyvin. Toki linjauksissa on kohtia, joista tullaan vääntämään erityisesti ammattiyhdistysliikkeen kanssa
3. Tein pro graduni tiedon hyödyntämisestä sosiaali ja terveyspoliittisessa päätöksenteossa. Kunnassa päätetään ihmisten arjen asioista käytännössä. On hyvä, että us kalletaan tehdä uusia päätöksiä tarpeen mukaan, mutta tarvitsemme poliittista yhteisymmärrystä niin, että rakennusajat eivät veny. VUODEN VALTUUTETTU 2019 Demokraatin ja SDP:n kilpailussa etsitään aktiivista, yhteishenkeä luovaa, yhteistyökykyistä, kuntalaisia kuuntelevaa ja innostavaa kunnantai kaupunginvaltuutettua Kilpailun kymmenen finalistia esitellään Demokraatissa Voittaja valitaan kaikille avoimella äänestyksellä Äänestys alkaa vasta, kun kaikki finalistit on esitelty Vuoden valtuutettu 2019 palkitaan komealla tittelillä sekä tuhannen euron matkalahjakortilla ja hänestä tehdään pitkä henkilöhaastattelu Demokraattiin ABDIRAHIM ”HUSU” HUSSEIN , 40 Helsinki Valtuutettuna vuodesta 2017 Kasvatusja koulutuslautakunnan jäsen Yrittäjä, yhteisöpedagogi 1 Kuntapolitiikka on se politiikan kenttä, joka koskettaa ihmistä henkilökohtaisesti. Helsingissä pelataan oppilaiden ja henkilöstön tervey dellä. Erilaiset ja helpommat osallistumisen tavat ovat tärkeitä – myös puolueessa. 3 Ihmisille ei näy se, millaisia keskusteluja esi merkiksi kaupunginhallituksen päätöksistä on käyty. On halvempaa rakentaa uusia kouluja kuin ”laastaroida” van hoja. 2 Homekoulut ovat ongelma. SDP saa olla ylpeä siitä, mitä on jo saanut aikaan. Päätöksiä ja hankesuunnitelmia kou lujen peruskorjauksesta tai uudisrakentami sesta on tehty, mutta ne eivät tahdo edetä. Miten ihmiset saadaan innostumaan paikallisesta päätöksenteosta. Lähdin mukaan, koska näkökulmani on ehkä toinen kuin monen muun, ja osaan tuoda näkemykseni rohkeasti esille. Varhaiskasvatus, koulutus, sivistys ja asuntopolitiikka ovat asioita, jotka ovat sydän täni lähellä, ja joihin haluan vaikuttaa. Toisen asteen koulutuksen maksuton materiaali meni läpi valtuustossa. Esimerkiksi Kaarinassa lap sivaikutusarvioinnit puuttuivat, kun subjektii visen päivähoitooikeuden rajauksesta päätet tiin. 3 Aktiivisuutta pitää lisätä erityisesti sosiaa lisessa mediassa, jos halutaan nuoret mu kaan: liikkua siellä, missä he ovat. Esi merkiksi yksi peruskorjauspäätös vedettiin takai sin, kun sisäilmaongelmien takia olikin järkevää rakentaa koko koulu uudestaan. Poliitikkojen pitää kyetä vuo rovaikutukseen kuntalaisten kanssa ja kertomaan päätöksistä kaikissa niissä foorumeissa, joissa ih miset ovat. 30 Demokraatti FINALISTIEN KYSYMYKSET: 1. Ihmiset kuitenkin keskustelevat niistä samoista asioista. Yli 50 vuotta vanhat koulut pitäisi pur kaa ja rakentaa tilalle tämän vuosituhannen kriteerit täyttäviä rakennuksia. Ja päin vastoin. SDP:n pi tää nostaa nuoria enemmän esille. On asioita, joita minä vähemmistöä edustavana miehenä voin saada helpommin ymmärrettäväksi kuin enemmistöä edustava nainen. Viestinvie jällä on väliä: vaikea 60vuotiaan on olla us kottava alle 20vuotiaan silmissä. Koin välttämättömäksi, että minun pitää päästä itse vaikuttamaan päätöksiin. Miksi lähdit kuntapolitiikkaan – millaisiin asioihin haluat vaikuttaa. Siitä on ollut ilo kertoa lukion ensi syksynä aloittaville. Fin ali sti 8/ 10 Fina listi 9/10 VUODEN VALTUUTETTU 20 19 VUODEN VALTUUTETTU De_07022019_30.indd 30 29.1.2019 17.28. 2. 2 Koulut. Erityisesti nuoret pitäisi saada ymmärtämään tämä. NIINA ALHO, 36 Kaarina Valtuutettuna vuodesta 2017 Kaupunginhallituksen jäsen, kh:n edustaja vapaa-ajan lautakunnassa Sairaanhoitaja, TtM, henkilöstöpäällikkö 1 Olin seurannut pitkään poliittista päätök sentekoa, eikä minusta ollut välillä ollenkaan järkeenkäypää, miten ja erityisesti millä tiedoin päätöksiä tehtiin. Mikä asia paikkakunnallasi täytyy saada kuntoon. Täytyy saada kuokka maahan ja tieto siitä, milloin hankkeet valmistuvat ja lapset pääsevät kouluun
Se on tällä hetkellä mie lestäni SDP:n keskeinen vahvuus ver rattuna moniin muihin puoluei siin. Sellaista henkeä, että vaalityötä tehdään täysillä tilanteesta riippumatta. SDP:n ensimmäisen varapuheen johtajan ohjelmassa on vaalipaneelia, keskustelu tilaisuutta ja maakuntavierailua. Vaihtoehdoista ja tulevaisuuden vi sioista ei ole pulaa. Vaalistartissa koettiin siksi myös ristiriitaisia tunteita. Myös kolmas va rapuheenjohtaja Ville Skinnari, puo luesihteeri Antton Rönnholm, puo luevaltuuston puheenjohtaja Sirpa Paatero ja eduskuntaryhmän puheen johtaja Antti Lindtman osallistuvat Rinteen tuuraamiseen. De_07022019_30.indd 31 29.1.2019 17.29. – Meillä on oikeasti linja ja näkemys, joka on yhdessä muodostettu. Teksti Anna-Liisa Blomberg / Kuva Lehtikuva S anna Marinin kalenteri näyttää täydeltä. Eikä tarvitsekaan. Tapauskohtaisesti katsotaan, miten kannattaa toimia, Marin kertoo. Se näkyy puolueen menossa ja innostaa ihmisiä. Olemme kokoontuneet säännönmu kaisesti viikottain, tarpeen vaatiessa useammankin kerran. Tärkein tavoite on nostaa SDP Suomen suurimmaksi puolueeksi ja muuttaa Suomen suunta. 31 Demokraatti Kuskin paikalle Sanna Marin kehuu SDP:n tulevaisuuden visioita: ”Poliittinen valmistelumme on Suomen kunnianhimoisinta ja vastuullisinta”. Aiemmin viikolla ker rottiin Rinteen sairausloman pitkittymi sestä ja pian kuultiin musertava uutinen puolueen toisen varapuheenjohtajan, kansanedustaja Maarit Feldt-Rannan jäämisestä sairauslomalle uusiu tuneen syövän vuoksi. – Varmasti edelleen monien meidän ajatukset ovat niin Antin kuin Maari tin luona, mutta vaikeuksien keskellä ihmiset myös kokivat ehkä vahvempaa yhteenkuuluvuuden tunnetta, Marin kuvailee. Ja nyt tällaisessa tilanteessa nähdään se yhteinen voima – meillä on olemassaolevat käytännöt ja puoluejohdon porukka, joka on tottunut toimimaan joukkueena, hän sanoo. – Tapahtumia on jaettu puoluejoh don kesken ja katsottu myös laajem min, kuka olisi hyvä edustaja eri tilai suuksiin. Toki jouk koon mahtuu myös lannistajia, mutta vastapainoksi satelee kannustavaa pa lautetta: – Sellaista, että ”Sanna, näytä niille epäilijöille!”. – Haluamme antaa ihmisille inhi millisemmän, oikeudenmukaisem man, reilumman ja tasaarvoisemman vaihtoehdon Suomen kehittämiseksi ja yhteisten asioiden hoitamiseksi. Marinin mielestä ilmassa oli voiton tahtoa ja tekemisen meininkiä. Siitä Marin kiittää SDP:n työryhmiä – yli 450 ihmistä, jotka ovat työstäneet SDP:n poliittista ohjelmaa ja valmistelleet vaaliohjel maa. Teemme yhdessä tulevaisuuteen katsovia avauk sia rohkeasti. – Antti on halunnut tehdä porukalla. Siitä Marin antaa tunnustusta Rinteelle, joka on huolehtinut puoluejohdon toimivasta yhteistyöstä kaiken aikaa. Sanna Marin sanoo esimerkiksi puo lueen kampanjastartin osoittaneen hie nosti, että ”koneisto toimii, vaikka kip pari on väliaikaisesti estynyt”. Sanna Marin on saanut hyvää pa lautetta Rinteen tuurajana. Puo lueen puheenjohtaja Antti Rinteen sijaiseksi astunut Marin on ottanut suurimman osan Rinteen kalenteriin merkityistä tapahtumista omaansa, mutta kaikkiin hän ei ehdi. Marin kiittää myös puoluesihteeriä ja koko puoluetoimistoa, jonka työskentely on hänen mielestään todella toimivaa. Väitän, että poliittinen valmistelumme on Suomen kunnianhimoisinta ja vas tuullisinta, Marin kuvailee. SDP:N KAMPANJAN avaus osui vai keaan hetkeen
Hän pitää suomalaisia kansainvälisten areenoiden nössöinä hyviksinä. 32 Demokraatti KASVO PARADOKSIPROFFAN luokkaloikka Harhaa, sanoo Alf Rehn suomalaisten management by perkele -myytistä. Teksti Janne Ora / Kuvat Nora Vilva De_07022019_32.indd 32 29.1.2019 15.10
33 Demokraatti De_07022019_32.indd 33 29.1.2019 15.11
Rehn näyttää väsyneeltä, ääni on möreä ja flunssalääkettä kuluu. De_07022019_32.indd 34 29.1.2019 15.11. Rehn on piipahtanut Suomeen. 34 Demokraatti D-KASVO L iiketaloustieteen professori Alf Rehn sanoo rakastavansa ristiriitoja ja paradokseja. Äitini taas oli suomenkielinen, turkulaisesta työläisperheestä. – Olen introvertti, joka näyttelee erittäin vakuuttavasti ekstroverttiä, Alf Rehn vakuuttaa, kun Demokraatin haastattelu on puolivälin paikkeilla. Rehnistä tuli Åbo Akademin professori 31-vuotiaana. – Isäni oli metsäsuomenruotsalainen Inkoon perukoilta. Istumme kodinomaisen ja muodikkaan helsinkiläishotellin aamiaiskahviossa. – Kielelliseltä identiteetiltäni olen ruotsinkielinen suomalainen tai mahME SUOMALAISET OLLAAN NÖSSÖJÄ HYVIKSIÄ, MUTTA MENEMME LALLIMYYTIN TAAKSE. Nykyisin hän asuu pääasiallisesti Tanskan Odensessa, jossa hän työskentelee innovaation, designin ja johtamisen professorina Syddanske Universitetissa. Hän oli poliisin, paikallisen nimismiehen, poika. Isän perheessä oli tärkeää, että kuuluttiin ylempään alempaan keskiluokkaan. Vai menikö. Mediayleisö tuntee hänet ulospäinsuuntautuneena ja kärkkäänä verbaalikkona. Rehn, 46 vuotta, toteaa tehneensä luokkamatkan. Hän on kirjoittanut liike-elämää, luovuutta ja johtajuutta käsitteleviä bestsellerkirjoja. Lamavuosina 1970-luvulla Rehnit muuttivat Ruotsiin. Hänellä on useita ehdokkuuksia kansainvälisiä bisnesajattelijoita arvottavassa Thinkers 50 -kilpailussa. Alf Rehnin perhe asui useilla eri paikkakunnilla niin Ruotsissa kuin Suomessa. Rehn matkustelee, tapaa maailman vaikuttajia ja päättäjiä, pitää luentoja eri alojen huipuille. Pieleen meni. en tapainen. S eitsenvuotiaana Rehn ihaili television veikeää animaatiohahmoa, professori Balthazaria, joka mielikuvituksensa ja ihmekoneensa avulla auttoi lähimmäisiään ja keksi konstit mitä oudoimpiin pulmiin; Rehn kirjoitti kouluvihkoonsa, että isona hänestä tulee professori. Hän selittää: – Mulla on keuhkoputkentulehdus tai joku sen tapainen
– Keihäsmatkat, loistava esimerkki, Rehn innostuu. Jos Ruotsissa puhui vääränlaista ruotsin kieltä sai helposti turpiinsa. Tai jotakin Armas Puolimatkan persoonaa, Rehn luettelee. . . Rehn pitää itseään arvoliberaalina. – Kömpelöin nykytermein sanoen olen suvakki. Keihäsmatkoista puhumattakaan. – Oli jopa hieman ”traumatisoivaa” muuttaa koko ajan. . P aradokseja rakastava mies on itsekin paradoksi, sillä edistyksellisyydestään ja trendikkyydestään huolimatta hän ihailee myös joiltakin osin vanhan liiton menoa. Mies ei juuttunut ankkalammikkoon räpiköimään ja muiden kanssa sulkia sukimaan vaan liiteli omilla siivillään lentoon kauemmas ja ylemmäs. Tanskalaiset tekee sitä vain, jotta kaikki muut tuudittautuisivat siihen uskomukseen, että ne on kivoja ja kilttejä. 3 TÄRKEINTÄ 3 Joten kaikki kolme tärkeintä päätöstäni ovat olleet, että valitsin rakkauden, tuli mitä tuli. Suhteellisen vapailla markkinoilla on tärkeä osa yhteiskunnan kasvussa. Emme puhu emmekä pussaa, se on hyvin tyypillinen suomalainen skene. En ole päättänyt hankkia lapsia, lähinnä olen ajatellut, että niitä tulee, jos on tullakseen. 35 Demokraatti ALF REHN . – Mä tykkään tanskalaisten tyylistä! Nehän vie jumalauta 1 Monet tärkeimmistä päätöksistäni eivät oikeastaan ole olleet päätöksiä lainkaan. Onnellisimpia hetkiä ovat ne, kun istumme kuusivuotiaan poikani kanssa kotona sohvalla. R ehn on kärjistysten ja kiteytysten taitaja, joka puhuessaan painaa kaasua mieluummin kuin jarrua. – Keihäsmatkat oli aivan fantastinen liike-idea. innovaation, designin, ja johtamisen professori Syddanske Universitetissa . Tien päällä Rehn elää myös aikuisena. Ajatellaan vaikkapa Armi Ratiaa, joka lähti änkyräkännissä maailmalle luomaan imperiumiaan, Jörn Donneria joka teki pornoelokuvia. Hän täsmentää muovaavien vuosiensa merkitystä toisesta tulokulmasta. – Kaipaan sitä 1960ja 70-lukujen hullua aikakautta. useita paikkoja hallituksissa, arviointiryhmissä ja vastaavissa elimissä . . Poika pelaa Fortnitea ja minä luen. Rehnin mukaan suomalaisista on vuosien saatossa tullut kilttejä, ”höveleitä”. – Tanskassa asuvana minua huvittaa se, kun suomalaiset luulevat olevansa sikaniskajohtajien pomottamaa management by perkele -kansaa. Ja silti: – Olen äärettömän tyytyväinen, kun olen yksin. syntynyt Turussa 1972, asuu nykyään Odensessa ja Lontoossa . harrastaa sarjakuvia ja muuta populaarikulttuuriaopistossa dollisesti jopa ruotsinsuomalainen. Onko isän suvun maalaistausta ja perheen nomadimainen elo yksi syy Rehnin menestykseen. Rehnin liukuhihna sylkee uusia mielleyhtymiä, rinnastuksia ja vertauksia hänen puhuessaan johtajista, luovuudesta ja innovaatioista. Katinkontit! Rehniä kuunnellessa mieleen juolahtaa, että miehen puhetapa on elimellinen osa hänen persoonaansa ja brändiään. nuorempana sanoin olevani markkinaystävällinen sosialisti. Mitkä ovat elämäsi kolme tärkeintä päätöstä. – Samaan hengenvetoon on sanottava, että yhteiskunnassa on myös tärkeää säilyttää ja vaalia vapaata yrittäjyyttä. De_07022019_32.indd 35 29.1.2019 15.11. Rehn ei osta näitä matalan lennon ajatuksentynkiä. Suomenruotsalaisena en pidä itseäni. Matkapäiviä kertyy vuosittain parisensataa. Rehn on fingelskaa ja puhekieltä suosiva someajan jätkä, mutta viljelee välillä myös kuivaa brittityyppistä yliopistomiesironiaa. . – Tanskalaiset johtajat, nehän on vähän pelottavia. Poliittisesti taas... Hän kannattaa esimerkiksi kannabiksen laillistamista ja liputtaa vahvoin tunnuksin ja sateenkaarivärein sukupuolten ja seksuaalivähemmistöjen tasa-arvon puolesta. En päättänyt, että minusta tulisi tutkija, se tie vain avautui. Toisaalta siinä oppi jatkuvasti uusia käyttäytymismalleja ja ketterämpää identiteettiä. 2 Kaikki tärkeimmät päätökseni ovat oikeastaan olleet kysymyksiä siitä, että menin sen mukaan, mitä sydämeni sanoi, vaikkei se olisi ollut kovin järkevää. Tää tanskalaisten hyggejuttu on maailman hienoin vedätys. Hän muistelee kaihoten takavuosikymmenten villiä suomalaisuutta. Kalevi Keihänen itse levitti huhua, että hän alkaa panostaa bisnesmatkailuun, harhautti niin perinteiset matkatoimistot ja alkoikin sitten itse järjestää halpismatkoja. Yritin sillä sanoa, että uskon vakaasti yhteiskunnan vahvaan tukiverkkoon – sellaisiin asioihin kuin halpaan päivähoitoon sekä vahvaan, kaikille avoimeen ja tasaveroiseen koulutusjärjestelmään. perheeseen kuuluu kolme lasta, jotka ovat syntyneet 1996, 2000, ja 2012 sekä englantilainen naisystävä . Ne vain tapahtuivat
TANSKALAISTEN HYGGEJUTTU ON MAAILMAN HIENOIN VEDÄTYS. Rehnin viesti koodareille oli, että maailma on tuhoutumassa ilmastonmuutokseen ja muihin globaaleihin ongelmiin, mutta te kehittelette vain uusia pelejä ja sovelluksia kaltaisilleni etuoikeutetuille ihmisille. D-KASVO De_07022019_32.indd 36 29.1.2019 15.11. Tapa on levinnyt kaikille koulutuksen tasoille, myös yliopistoihin. Rehn vertaili Suomen ja Ruotsin peruskoulujärjestelmiä kymmenkunta vuotta sitten, kun hänen vanhin poikansa oli kouluiässä. Samalla kun piti oppia tekemään ja hakemaan tietoa itsenäisesti, piti osata ilmaista itseään luovasti ja käyttää uusia teknologioita. Me suomalaiset ollaan nössöjä hyviksiä, mutta menemme Lalli-myytin taakse. Hän varoittaa siitä kehityksestä, että asioiden ulkoa opettelu täysin heitettäisiin historian romukoppaan. Jos niin on, meidän tulee lopettaa innovointi ja tehdä siitä laitonta. Ne ei häpeä mitään, vaan ovat aidosti koviksia, jotka vain piiloutuvat sen hyggensä taakse. – Minua ilahduttaisi suuresti, jos vasemmisto vielä järjestäisi lukupiirejä. MAAILMALLA SUOMALAISTA LIIKEMIESTÄ JA POLIITIKKOA VIEDÄÄN, JA SE VAIN VIKISEE. Rehnin mielestä Timo Harakka on taloutta tunteva vasemmistopoliitikko. – Hänen kaltaisiaan vasemmistolaisia on valitettavasti nykyään liian harvassa. Aikoi naan vasemmisto näki taloustiedon tärkeänä osana sitä, miten se rakensi ideologiaansa ja politiikkaansa. Rehn painottaa silti, että asia, josta hän myös Budapestissä puhui – kulutuksen, teknologian ja ilmastonmuutoksen paradoksaalinen kohtalonyhteys – on tärkeä. Katin kontit, mitä enemmän ihminen säilyttää tietoa päässään, sitä luovemmaksi hän tulee. – Graduvaiheessa opiskelijat toteavat, etteivät ole koskaan lukeneet näin vaikeaa tekstiä, kun tuon heille tieteellisiä artikkeleita. – Silloin oppilailta vaadittiin sekä lukemisen että pitkien tekstien referoimisen taitoa. – Mitä hittoa me tällä kaikella innovoinnilla teemme, jos me sillä vain luomme yhä lisää leluja ja sälää, joka kurittaa meidän maapalloa entistä enemmän. A lf Rehn on tehnyt kiinnostavan havainnon niin Suomessa kuin Tanskassa: monilla yliopisto-opiskelijoilla on vaikeuksia lukea ja kirjoittaa – yliopistotasoisesti. Joillekin opettajille on kauhistus, että oppilas joutuisi pänttäämään joitakin asioita ulkoa. Hänen mielestään keihäsmatkojen ajoilta voisi soveltaa ja päivittää muitakin oppeja nykyaikaan. V apautta ja verbaalista iloittelua rakastava professori penää myös vastuuta, itseltään ja muilta. Ne eivät kuitenkaan tee sitä automaattisesti. 36 Demokraatti tuhkatkin pesästä, jos niille antaa siihen pienenkin mahdollisuuden. Ei siinä ole mitään kovaa ”nyt mie neuvottelen saatana” -menoa tai edes vanhan ajan ryypiskelyä. Ilmiö johtuu Rehnin mukaan siitä, että liian moni opettaja päästää seulan läpi, vaikka hän havaitsee oppilaan tai opiskelijan puutteet. Rehn väittää, että meidän suomalaisten tulee korjata käsityksiä itsestämme, jotta voimme toimia järkevämmin globaalissa bisneksessä ja politiikassa. Tarvitsemme alkajaisiksi kriittisen keskustelun innovaatioista, joka aidos ti vie meidän luovuutta kohti parempaa tulevaisuutta maapallolle. – Innovaatiot sisältävät toisaalta parhaan tavan pelastaa maapallo. Silloin minussa herää kysymys, että mitä helvettiä opiskelija on tehnyt ne ensimmäiset neljä vuotta yliopistossa. Ollaan lakki kädessä ja sanotaan, että ”voi kun tämä kuulostaa hyvältä, nyt me varmaan saatiin hyvä diili.” Eivätkä Rehnin paradoksit lopu vieläkään. Muutamaa päivää myöhemmin yleisössä ollut nuori nainen lähetti Rehnille sähköpostia, jossa hän kertoi irtisanoutuneensa koodarin työstään lähteäkseen vapaaehtoistyöhön kehitysmaahan, auttamaan naisia. – Kun uudet hyveet ja keksinnöt ovat saaneet kouluissa entistä enemmän tilaa, on joitakin vanhoja hyveitä alettu karsastaa. – Silloin mieleen tuli, että ihmiset ottavat minut välillä turhankin vakavasti. – Maailmalla suomalaista liikemiestä ja poliitikkoa viedään, ja se vain vikisee. M itä suomalaisten väärästä omakuvasta seuraa. Taannoisella Budapestin luennolla Rehn provosoi kansainvälistä koodariyleisöä. Rehnistä vaikuttaa siltä, että koulujärjestelmä on osin taantunut viime vuosina
37 Demokraatti De_07022019_32.indd 37 29.1.2019 15.11
Koska hedelmät ovat eläviä organismeja, ne hengittävät, syntyvät ja kuolevat. 38 Demokraatti KULUTTAJA E uroopassa on talvi, mutta ranskalaiset ja italialaiset omenat komeilevat kiiltävänpinkeinä suomalaisen ruokakaupan hedelmähyllyssä. Jos omenoiden säilytystarve on pitkä, varastoidaan niitä erityisissä lämpötilaja happi-hiilidioksidi -säädellyissä tiloissa. Jos lämpötila heittelee kovasti, kiihtyy omenoiden pilaantuminen, kertoo Satotukun Annika Hongell-Hakkarainen. – Omenat ovat ikään kuin nukkumassa. Omenat kuljetetaan alkuperämaasta kylmäsäädellyllä rekkakyydillä Suomeen. Kylmäsäilytys jatkuu Suomen tukuissa ja kauppojen varastoissa. – Tasainen lämpötila on yksi tärkeimmistä asioista säilyvyyden kannalta. Talviset olosuhteet eivät ole suotuisat omenan kasvulle, joten miten nämä tuoreutta uhkuvat omenat ovat mahdollisia keskellä tammikuuta. – Huoneista kerätään omenoiden hengityksessä vapautunut hiilidioksidi pois ja omenoille annetaan vain vähän happea – näin pidennetään omenoiden säilyvyyttä ja niiden rakenne ja maku Hei me säilytään! Teksti Nora Vilva Kuva iStock De_07022019_38.indd 38 30.1.2019 11.52. Kysytään asiaa Satotukusta, yhdeltä Suomen suurimmalta vihannesja hedelmätukkurilta
– Luomuomenoiden pinnalla ei ole sallittua käyttää mitään vahoja eli ne ovat myynnissä sellaisina kuin ne puusta poimittaessa ovat. Nämä ovat muun muassa sähköposteja, joilla pyritään saamaan vastaanottajalta käyttäjätunnuksia, pankkitietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Muista myös tarkistaa viestin lähettäjän osoite huolella. Omenat jaotellaan alkuperämaissa lajikkeen mukaan. – Säilyvyyteen vaikuttaa toki myös se, onko omenoita säilytetty esimerkiksi puoli vuotta varastoissa vai ei. Myöhään kypsyvät lajikkeet ovat rakenteeltaan kovia, hapokkaita ja niissä on luonnostaan paksu ja vahamainen kuori. Muista myös, että oikea pankki tai vaikkapa poliisi ei soita sinulle kysyäkseen esimerkiksi nettipankkitunnuksiasi. 39 Demokraatti NETTIJYMÄYTYS 1/3 Näin meitä huijataan Teksti Juha Beurling K uluttajaliitossa on käynnistymässä laaja kolmevuotinen kampanja, jonka tarkoituksena on kouluttaa ja neuvoa kuluttajia erityisesti nettihuijauksista. säilyvät pidempään hyvänä. Kirjoittaja on KuluttajaliittoKonsumentförbundet ry:n pääsihteeri. Pehmeärakenteisten, makeiden lajikkeiden säilyvyys on huonompi. Kuluttajien on tärkeää ymmärtää, että kalasteluviestit voivat näyttää samanlaisilta kuin esimerkiksi oikeiden pankkien viestit. Kotona omenat säilyvät parhaiten jääkaapin vihanneslokerossa. Jos kumminkin olet ehtinyt luovuttaa esimerkiksi nettipankkitunnuksesi jollekulle ulkopuoliselle, älä aikaile, vaan ota pikaisesti yhteyttä pankkiisi ja poliisiin. HUIJAUKSET PERUSTUVAT SIIHEN, ETTÄ IHMISILLÄ ON KIIRE. Luomuomenat nahistuvat nopeammin, koska vaha ei ole niitä suojaamassa. Tässä kolmiosaisessa kolumnisarjassa kerrotaan erilaisista huijaustyypeistä. Sellakkaa saadaan Kaakkois-Aasian ja Intian metsissä elävän Kerria Iacca -hyönteisnaaraan kehruurauhasten erittämästä aineesta. – Omenoiden pintaan lisätään vahakerros, jos sitä ei siinä luonnostaan ole tai jos kerros on hyvin ohut. Voit jatkolähettää viestin pankillesi tiedoksi kirjoittamalla pankin osoitteen itse. Molempia vahoja käytetään elintarviketeollisuudessa muun muassa karkkien ja lääkkeiden pinnoituksessa. De_07022019_38.indd 39 30.1.2019 11.52. Jos haluat varmistua soittajan aitoudesta, ota välipuhelu ja soita itse pankkiisi varmistaaksesi, toimiiko soittaja oikeasti pankin nimissä. Hei me säilytään! LUOMUOMENAT NAHISTUVAT NOPEAMMIN. Mitä sitten voit tehdä, jotta et joudu nettihuijarin uhriksi. Ensinnäkin pidä ohjelmistosi päivitettynä – niin selain, virustorjunta kuin käyttöjärjestelmäkin. Tällaisessa tapauksessa aika on kirjaimellisesti rahaa ja vasta tiedon saatuaan pankkisi ja poliisi voivat aloittaa tilisi ja rahojesi suojaamisen ennen kuin rikolliset pääsevät niihin käsiksi. Omenan pintavahoina käytetään karnaubapalmuista saatavaa karnauba-vahaa (E903) ja toisenlaista hiukan paksumpaa ja tiiviimpää vahaa, sellakkaa (E904). Suomeksi pikkuötökkää kutsutaan lakkakirvaksi. Nämä huijaukset perustuvat siihen, että ihmisillä on kiire. On myös tärkeää muistaa, että mobiililaitteella huijauksen huomaaminen saattaa olla vaikeampaa kuin esimerkiksi pöytätietokoneella. Juuri poimitut omenat säilyvät kotipöydälläkin paremmin. Vahan ansiosta omenat eivät nahistu niin helposti eikä niihin leviä homeita tai bakteereita. Viestit voivat vaikuttaa aidoilta, jos niitä vilkaisee vain pikaisesti. Älä avaa sähköpostista linkkejä tai liitetiedostoja, jos et ole täysin varma viestin lähettäjän motiiveista. Käytä pankin sivuja omista kirjanmerkeistäsi tai kirjoittamalla osoite itse. Epämääräinen osoite tai huono suomen kieli ovat huijauksen merkkejä. Ensimmäisen osan aiheena ovat tietojenkalasteluviestit. Entistä enemmän netin käyttäjät kohtaavat erilaisia huijareita, jotka eivät suinkaan ajattele sinun parastasi, vaan heidän kynsiinsä joutuminen voi johtaa suuriinkin harmeihin. Äläkä vastaa epäilyttäviin viesteihin
40 Demokraatti ku ltt uuri lahja.fi Anna aineeton Kulttuurilahja tai hae hankkeellesi joukkorahoitus – saat 20% sen päälle! Teet hyvää ja olet mukana tärkeässä työssä! Värittömyys pahasti hakusessa Junioriturva Plus -lapsivakuutus l Lapsen tapaturmavakuutus Lapsivakuutuksen varaus l Aikuisen sairauskuluvakuutus Täysajan tapaturmavakuutus l Jatkuva matkavakuutus Tarjoamme nämä Turvan henkilövakuutukset -50% Alennuksen saa ensimmäisen vuoden vakuutusmaksusta 14.2.2019 alkaviin yksityishenkilön vakuutuksiin. Kampanja ei ole voimassa verkkokaupassa. YSTÄVÄNPÄIVÄTARJOUS Henkilövakuutukset 50 – % MIELENRAUHAA itsellesi ja rakkaillesi Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva turva.fi • 01019 5110 De_07022019_40.indd 40 30.1.2019 9.52
Matkan varrella olen saanut myös itsevarmuutta. Haluan olla koko ajan vahvasti läsnä. Siellä takana on kasvutarina. N äen peilikuvassani aikuisen naisen. Jos olen esimerkiksi yleisössä kuuntelijana, on minusta kiva tukea puhujaa niin, että elän mukana, kuuntelen ja katson silmiin. Katse on tärkeä. Johtajan, jolla on sellaisia taitoja, joita tänä päivänä tarvitaan. Näen sen ominaisuuden peilikuvassanikin. En juutu asioissa yksityiskohtiin, vaan näen isomman kokonaisuuden. KASVOT PEILISSÄ Teksti ja kuva Nora Vilva nora.vilva@demokraatti.fi De_07022019_41.indd 41 29.1.2019 15.19. 41 Demokraatti Minna Karhunen 51-vuotias, aloitti Kuntaliiton toimitusjohtajana helmikuun alussa. Sekä ulkoisen olemukseni suhteen että myös osaamispuolelle. Aika tasapainoisen ja onnellisen, vahvan ja pitkälle elämässä päässeen. Oloni on itsevarma ja itseluottamus vahva, mutta ei se aina ole ollut niin. Ihmisiä kohdatessani yritän olla aina läsnä. Huomasin, että olen tehnyt paljon sellaisia asioita mistä voin olla tyytyväinen. Kun katson itseäni, näen osaavan ja vahvan ihmisen. Läsnäolo näkyy katseesta, tavasta katsoa toista ihmistä. Täytin viisikymmentä puolitoista vuotta sitten. Ihan normaalit kasvukivut, joiden läpi on pitänyt tulla. Se oli hyvä sauma arvioida, mihin olen elämässäni edennyt. Monien kipujen ja kompurointien jälkeen olen voinut kasvaa sellaiseksi kuin olen nyt
Hän painottaa, että on ensiarvoisen tärkeää varmistaa myönteisen kehityksen jatkuminen. Varsinais-Suomessa kaivataan tunnin junaa vauhdittamaan myönteistä talouskehitystä. AUTOTEHTAALLA Vierailimme Valmet Automotiven tehtaalla Uudessakaupungissa tutustumassa tuotantoon ja tapaamassa pääluottamusmies Miia Kelseyn. Asuntojen rakentamiseen, yritysten toimintaedellytysten varmistamiseen ja oman kunnan tunnetuksi tuomiseen on uutta intoa. Valmet Automotive aloitti kesällä 2013 Mercedes-Benzien tuotannon Uudessakaupungissa solmittuaan sopimuksen Daimler AG:n kanssa. Turun ja Helsingin välisen tunnin juna -hankkeen etenemistä ei sovi jarrutella. Kehityksen sysäsi paremmille urille muun muassa Uudenkaupungin autotehtaan uusi nousu ja auringonlaskun alaksi povatun telakkateollisuuden elpyminen. Alkoi positiivinen rakennemuutos, pore. Olemme nyt Suomen suurin tehdas, jossa on noin 4500 ihmistä töissä. Maakuntaan on saatu töitä niin, että työvoimasta on paikoin jopa pulaa. Koulutuksen lisäksi hän kääntää katseen junaliikenteeseen. Vuonna 2014 otettiin jo kahdeksansataa henkilöä töihin ja sen jälkeen vauhtia on parannettu kaiken aikaa. On ensiarvoisen tärkeää varmistaa myönteisen kehityksen jatkuminen. Demokraatti kiertää SDP:n piirit De_07022019_42.indd 42 28.1.2019 17.17. – Se tukisi positiivisen rakennemuutoksen suotuisaa etenemistä. – Jos tuolista on yksi jalka poikki, se ei pysy pystyssä, vaikka muut jalat olisivat vahvoja. Se oli aikaa, jolloin yt-neuvottelut ja irtisanomiset olivat uutisotsikoiden tyypillistä antia. Vienti ei vetänyt ja tehtaita suljettiin. Lue pitkä versio piirikierroksesta: Demokraatti.fi/varsinais-suomi +3 VERKKOVINKKIÄ PAIKALLISSÄÄ SDP:n valtuustoryhmien puheenjohtajat Kaarinasta, Laitilasta, Turusta ja Somerolta kertovat, mitkä asiat heidän paikkakunnillaan ovat aurinkoisesti ja mikä puolestaan pilvisesti – vaatii korjausta tai haastaa muulla tavoin. PIIRI PYÖRII SDP:n Varsinais-Suomen piirin toiminnanjohtaja Talvikki Jori kertoo kolumnissaan piirijärjestön kuulumisia. Varsinais-Suomen liiton aluekehitysjohtaja Tarja Nuotion mukaan esimerkiksi positiiviselle rakennemuutokselle tärkeä teknologiateollisuus kaipaa lisää diplomi-insinöörejä. – Meiltä alkoi ensimmäisenä tulla hyviä uutisia. 42 Demokraatti PIIRIKIERROS / VARSINAIS-SUOMI Varsinaista poreilua Teksti ja kuva Anna-Liisa Blomberg VARSINAISSUOMI V arsinais-Suomi kärvisteli vuosikymmenen alkupuolella kriisistä toiseen. Sitä on tavoiteltu tuloksetta ja Nuotion mukaan puute haittaa kehitystä. Maakuntahallituksen varapuheenjohtaja Juuso Alatalo (sd.) on samalla linjalla. Saisimme hyvän pöhinän säilymään ja pääsisimme kehittämään elinkeinopolitiikkaa uudella tavalla, kun saamme tiiviimmän yhteyden tärkeisiin pääkaupunkiseudun kuntiin, Alatalo sanoo. Sanoisin, että meidät on nähty tavallaan uuden ajan airueeksi – että meistä se lähti ja alkoi tarttua muuallekin, Valmet Automotiven viestintäpäällikkö Mikael Mäki kuvailee. Nuotio pitää tärkeänä, että Turun yliopisto saisi tutkinnonanto-oikeuden di-koulutukselle. Alatalon mukaan kunnissa on havahduttu siihen, että poreesta voi saada nostetta
Aurajoen rannan ulkoilureitistö, Katariinanlaakson luontopolut ja luonto ylipäätään ovat hienoja. Nyt punnitaan, mikä olisi elinkeinoelämän ja asumisen näkökulmasta järkevä ja kestävästi taloudellinen ratkaisu. Ensimmäisenä tulee mieleen Vanhalinnan linnavuori Liedossa. Siellä on kulttuurija historiapolkuja ja semmoista nähtävää, jota ei ehkä ole osattu hyödyntää riittävästi. SDP esitti, että pyydetään selvitys myös kolmannesta vaihtoehdosta. Anna vinkki matkailijalle – missä on VarsinaisSuomen piilotettu helmi. Joukkoliikenne on yksi ajankohtainen asia. Millaiset asiat ovat hyvin. Meillä on sama aate, mutta katsomme ja lähestymme asioita eri tavoin. Kerro jotakin hyvää kotikaupungistasi Turusta! Täällä on paljon mahdollisuuksia virkistäytymiseen. Mikä VarsinaisSuomessa haastaa juuri nyt. Olemme petranneet siinä, että huomioimme toistemme erilaiset näkökulmat. Siinä haastaa, että saadaanko muut kunnat mukaan Turun pohtimaan ratkaisuun – superbussiin tairaitiotiehen. Pitäisi pyrkiä näkemään uusia mahdollisuuksia vielä paremmin ja tarttua niihin rohkeasti. Mitä kuuluu demareille Varsinais-Suomessa. Vaalityötä tehdään joukkueena ja hyvällä fiiliksellä! Meitä haastaa se, että viime kuntavaaleissa Turussa SDP:n kannatus oli valtakunnallista alhaisempi. Turussa on kuitenkin tehty hyvää politiikkaa ja uskon, että se nähdään vahvasti myös eduskuntavaaleissa. 43 Demokraatti SDP:n Varsinais-Suomen piirin puheenjohtaja Vuokko Puljujärvi iloitsee demarien hyvästä menosta. Minusta on myönteistä, että lapsiperheja varhaiskasvatusasioihin on panostettu ja kannettu huolta julkisten tilojen terveydestä. Kulttuuripalvelut, vaikka ne aika paljon keskittyvät Turkuun, tarjoavat mahdollisuuksia moneen. Demaririntamalla Turussa minusta on hienoa, että olemme oppineet keskustelemaan entistä paremmin. De_07022019_42.indd 43 28.1.2019 17.17
Sen jälkeen siitä nähtiin kahden vuoden sisään 17 toteutusta kaikissa maan keskeisissä kaupunginteattereissa, mutta sitten liito ammattiteattereissa tyssäsi. KULTTUURI m ut ta De_07022019_44.indd 44 30.1.2019 9.22. V aikka sanonta ”viekää tuhkatkin pesästä” ei ole kirjailija Leena Härmän keksimä vaan juontaa juurensa Ruotsin kruunun 1600-luvulla määräämään salpietariveroon, niin siitä monet hänet muistavat. Harrastajaja kesäteattereiden ohjelmistoissa Härmän kirpeä komedia on säilyttänyt suosionsa näiihin päiviin asti. Sen niminen oli hänen suosituin ja esiTeksti Rolf Bamberg tetyin näytelmänsä, joka kantaesitettiin vuonna 1971 Lappeenrannan kaupunginteatterissa. 44 Demokraatti Rakastettu Tuittupää-kirjojen sankarin ”kyllä tytöt pärjää” -asenteessa oli paljon Leena Härmää itseään
45 Demokraatti Leena Härmä ei menestyksen aallonharjallakaan jättänyt siviilivirkaansa VR:llä. Ty öv äe nm us eo W er st as unohdettu kirjailija De_07022019_44.indd 45 30.1.2019 9.22. Hän kirjoitti kaikki lastenkirjansa ja näytelmänsä työn ohessa vapaa-ajallaan
Ne tarjosivat rohkaisevaa samaistumispintaa, kun Härmä ajoi tyttöjen asiaa vakuuttamalla, että tytöt pärjäävät siinä missä pojatkin. Timo Palm/Teatterimuseon arkisto D-KULTTUURI De_07022019_44.indd 46 30.1.2019 9.22. TTT:n Viekää tuhkatkin pesästä -näytelmässä pääosissa nähtiin Marjukka Halttunen, Sylvi Salonen ja Toivo Lehto. Kun jututtaa vaikka 1950-luvulla syntyneitä naisia, monilla on hyvin syvä kokemus siitä, millainen vaikutus Pieni Tuittupää -kirjoilla oli heidän lapsuudessaan. 46 Demokraatti Aika unohdettu on tänä päivänä tämä tamperelaiskirjailijakin, vaikka Leena Härmä (1914–2008) kirjoitti itsensä monien sodanjälkäisten lapsi-ikäluokkien suosikiksi. Se esittelee suotta unohduksiin painuneen monipuolisen kirjailijan, joka kevyempää viihdettäkin kirjoittaessaan pyrki nostamaan esiin yhteiskunaallisesti ajankohtaisia ja huomiota vaativia kysymyksiä. Näin sankari esitellään sarjan vuonna 1945 avannessa Pieni Tuittupää -kirjassa: ”Kasvot olivat kapeat, pienen tiukasti suljetun suun ympärillä oli tarmokas piirre ja isoissa vihreänharmaissa silmissä leiskahti usein uhmaa; hintelä ruumis kätki voimakkaan luonteen.” Könönen muistelee, että Härmän esikoiskirjan painos oli peräti 80 000 eli ihan pienestä kirjallisesta ilnmiöstä ei ollut kyse. WERSTAAN LEENA HÄRMÄ -näyttelyn suunnittelutyöryhmässä mukana olleen lastenja nuortenkirjallisuuden asemaa edistävän IBBY Finlandin (IBBY = International Board on Books for Young People) varapuheenjohtaja Marke Könösen mielestä Leena Härmä oli monella tapaa uudistaja. Työväenmuseo Werstaalla Tampereella avattiin tammikuussa Leena Härmän elämäntyötä ja persoonaa valottava näyttely. – Minulle on moni tullut henkilökohtaisesti muistelemaan, että sai jonkun Härmän Tuittupää-kirjan esimerkiksi raittiuskirjoituskilpailusta, ja että vieläkin ne kirjan ihmiskohtalot nostavat tunteet pintaan, vaikka ensilukemisesta on kulunut jo yli 60 vuotta. – Tyttökirjojahan oli ilmestynyt jo ennen hänen aikaansakin esimerkiksi Anni Swanilta. Marke Könöselle ei ole tarkkaan selvinnyt, mikä oli syynä jyrkkään lajityypin vaihdokseen, mutta hän arvelee, että kirjailijan luonteenpiirteillä on saattanut olla oma vaikutuksensa. – Sen pohjalta, mitä hänestä on tietoa ollut saatavilla ja mitä minulle on kerrottu, Härmä oli hyvin ehdoton ihminen. Härmä oli kuitenkin luomassa uutta persoonallista lapsisankarityyppiä. Suomalaisen elokuvateollisuuden kultakauden viime vaiheissa suuren yleisön suosikeiksi ylsivät myös Leena Härmän teksteihin perustuvat elokuvat Virtaset ja Lahtiset (ohjaus Jack Witikka, 1959) sekä Pinsiön parooni (ohjaus Edvin Laine, 1962) – ensin mainittu oli muuten ensimmäinen kokonaan kotimaista tekoa ollut kokoillan värielokuva. Hänen neljän kirjan Tuittupää-sarjansa oli erityisen suosittu, sillä niiden painokset laskettiin kymmenissä tuhansissa kappaleissa. Toki lastenkirjatarjonta oli yleisesti tuohon aikaan suppeampaa, jos tähän päivään vertaa, mutta määrä osoittaa, että kysyntää riitti alusta alkaen. LEENA HÄRMÄN lastenkirjailijan ura päättyi aika lailla laakista kahdeksan kirjan jälkeen vuonna 1957, jonka jälkeen hän alkoi kirjoittaa näyttämölle
Näytelmäkirjailijaliitto muun muassa ei alkuun hyväksynyt Härmää jäsenekseen, koska piti hänen Virtaset ja Lahtiset -näytelmäänsä ”epätaiteellisena”. Yksi ryhmä ei sen sijaan syttynyt: kriitikot eivät Härmän näytelmistä innostuneet. Hän teki pitkän työuran VR:llä kanslistina, joten kaikki hänen teoksensa syntyivät vapaa-ajalla, Könönen muistuttaa. 47 Demokraatti Kun joku asia vietiin päätökseen, se oli siinä – piste. HÄRMÄ AJOI TYTTÖJEN ASIAA VAKUUTTAMALLA, ETTÄ TYTÖT PÄRJÄÄVÄT SIINÄ MISSÄ POJATKIN. Leena Härmä – Tuittupäästä Rieväkylän rapsodiaan -näyttely Leena Härmän Työväenmuseo Werstaan Komuutti-näyttelytilassa 3.3.2019 saakka. KAVI KAVI Pinsiön Paroonin nimiosaa niin TTT: näytelmässä kuin sen pohjalta tehdyssä elokuvassakin esitti Eero Roine (vasemmalla). Myös kollegiaalinen tuki oli ailahtelevaa. ”Epätaiteilija” kuitenkin kirjoitti kirjailijauransa joutsenlauluna vuonna 1978 Tampereen kaupungin 200-vuotisjuhlien kunniaksi juhlanäytelmän Rieväkylän rapsodia. – Tampereen puhelinluettelossa hänellä oli vuoteen 1972 asti tittelinä rautatievirkailija. Sitten se muuttui joksikin aikaa kirjailijaksi, ja kun hän asettui vanhainkotiin, hän otti käyttöön alkuperäisen ristimänimensä Leeni ja pudotti tittelin pois kokonaan. Hän ottaa kantaa, tekee sen rohkeasti.” Kun suuri yleisö otti Härmän näytelmät avosylin vastaan, oli teatterinjohtajan helppo häneen satsata. De_07022019_44.indd 47 30.1.2019 9.22. Tamperelaisen teatterielämän merkkimies, TTT:n teatterinjohtaja Eino Salmelainen otti hänet ”suojelukseensa” ja avasi näyttämönsä hänen töilleen. Sitten hän vaikeni kirjailijana, ilmeisesti vähän katkerana kokemastaan arvostuksen puutteesta, kuten näyttelijäsiskokset Eila ja Liisa Roine kertovat Werstaan näyttelyssä pyörivässä haastatteluvideossa. Näytelmiä Härmältä tuli 20 vuoden aikana tusinan verran. Leena Härmä kuoli 5.11.2008 Koivupirtin vanhainkodissa Tampereella 94-vuotiaana. Hän kertoo vielä yhden esimerkin Härmän päättäväisyydestä. Kuvassa myös ”parooni” Nurmen poikaa esittänyt Seppo Mäki ja tämän tyttöystävää esittänyt Orvokki Huhtikangas. – Kiinnostava piirre Leena Härmän historiassa on, että hän ei missään vaiheessa heittäytynyt vapaaksi kirjailijaksi. Näin hän Härmästä muun muassa totesi Teatterikirjassaan: ”Jokaisessa näytelmässään Leena Härmä yrittää ratkaista jotain yhteiskunnallista ongelmaa, suurta tai pientä, alhaalla elävien kannalta suurta. Hän myös tunsi oman arvonsa ja osasi pitää puolensa
KIRJAT Harry Salmenniemi. Salmenniemi on rohkea kirjailija, samaa sarjaa Jaakko Yli-Juonikkaan kanssa. Heille tuotetaan kulttuuria, joka kuvaa heidän elämäntapaansa, heidän miljöötään; tavallisesta kansalaisesta tämä näyttää kaukaiselta ja mielettömältä.” Kaikki Salmenniemen novellit eivät ole musertavia, vaan hän hyödyntää myös kummallista huumoria, mistä loistavana esimerkkinä ”Vaikeus kieltäytyä croissantista” -tarinan rakentaminen päähahmon suolisto-ongelmien kuvailun varaan. Sitä ei tahdo heti ymmärtää, mitä ajattelee. De_07022019_48.indd 48 30.1.2019 10.29. Aktiivisella ja herkkävatsaisella naisellakaan ei ole helppoa. Harry Salmenniemen yhteiskunnallisessa novellikokoelmassa Delfiinimeditaatio sukelletaan hulluuden ja politiikan syöveriin, jossa mielenterveys järkkyy. On erikoista, että kirjoja ei julkaistu yhtenä niteenä, niin yhteneväisiä ne ovat. Delfiinimeditaation tyyli on paikoin jopa esseistinen: ”Mitä kulutuskeskeisemmäksi kulttuuri muuttuu ja mitä kauemmas toisistaan eliitti ja tavallinen kansa etääntyvät, sitä hirvittävämmiksi muuttuvat henkiset tappiot. 48 Demokraatti Häiriintyneestä yhteiskunnasta KIRJAT Teksti Esa Mäkijärvi / Kuva Mikko Vähäniitty TÄSSÄPÄ JÄLLEEN yksi kotimainen kirja pahoinvoinnista. Delfiinimeditaatio ja muita novelleja Harry Salmenniemi Siltala 2019, 218 s. Suomalaisten pahoinvointi, Salmenniemen ja Yli-Juonikkaan lempiaihe, ei silti ole omaperäinen, sillä sitä puivat lähes Kolumneja kummallisella huumorilla pahasta maailmasta. Hän tuo tässä mieleen amerikkalaisen Don DeLillon, jonka proosa on vastaavan etäistä. Heiltä odottaa yllätyksiä. RUNOILIJANA ALOITTANEEN mutta sittemmin proosaan vaihtaneen Harry Salmenniemen novelleissa hypätään lyriikan tavoin nopeasti rekisteristä toiseen. Suomella ja sen asukkailla menee fiktiossa huonosti, eikä parempaa ole tiedossa. Politiikka mielletään niissä likaiseksi peliksi: ”Kun on kerran sotkeutunut politiikkaan, tunnistaa toisessa sen saman harhan, joka itsellä on ollut, että asioihin voi vaikuttaa ylhäältä, sanomalla. Päättäjät lentävät maasta toiseen, näkevät vain lentokenttiä, taxfree -myymälöiden kiiltoa ja business-luokan virheetöntä palvelua. Delfiinimeditaatio on jatkoa Salmenniemen novelliteossarjaan, jonka aloitus Uraanilamppu kiinnosti ilmestyessään vuonna 2017. Se vaivaa monia.” Salmenniemen lause on helposti tunnistettavaa ja kylmää, kuin se olisi kirjoitettu laboratorio-olosuhteissa
De_07022019_48.indd 49 30.1.2019 10.29. Hirtehisessä ”Instituutioita”-tekstissä meikäläiset ylpeydenaiheet pannaan tylysti nippuun: ”Saunominen surkastuttaa aivot ja sukuelimet. 49 Demokraatti kaikki tietyn ikäluokan kotimaiset kirjailijat. Nokia on japanilainen kirosana, joka tarkoittaa jäälle oksennettua sahanpurua.” Delfiinimeditaatio on huolellinen ja hämmentävä. Kaikki ei ole kunnossa, mutta toisaalta vaikeisiin asioihin puuttuminen liioittelun kautta kuuluu taiteen tehtäviin. Siinä missä Salmenniemen runot kärsivät turhasta totisuudesta, hänen novelleissaan on enemmän sävyjä. Kyllä ja ei. Hänen lukemisensa ei ole aina mukavaa, mutta miksi kirjallisuuden pitäisi vain miellyttää. Vaikuttaa yhä vahvemmin siltä, että Salmenniemi on kotimaisen novellitaiteen uusi ykkösnimi, niin itsevarma hän on. Paha olo ottaa heillä eri muotoja, mutta asia on sama. Onko maamme tilanne todella niin paha kuin nämä teokset varoittavat
TEATTERI Vanhat herrat pakolaisina. Siitäkin huolimatta, että sen pääosissa on kaksi virtuooseiksi tunnettua komedianäyttelijää. 50 Demokraatti Vakavasti ottaen, varovasti hymyillen Tampereen Teatterin Pakolaiset on tummanpuhuva mutta kevyt. Hän kuitenkin ounastalee edessä olevan häpeää ja tuohtumusta ja päättää paeta perheensä kera koto-Hämeestä kauas Savoon. Suomessa niistä on tehty vähän mustanpuhuva, virrenveisuulla ja primitiivisellä jouhikkomusalla ryyditetty draama. Uusilla kotikonnuilla törmätään heimojen eritapaisuudesta johtuviin ennakkoluuloihin, kohdataan pientä pilkkaa, yritetään kestää koti-ikävää. Tyttöpolo on kuitenkin sen verran jo maistanut elämää ikäistensä kanssa, että on tullut raskaaksi. Hänen isänsä pimittää tietysti tämän seikan naimakaupan yhteydessä. Ja sitten se salaisuuskin on pakko paljastaa... Esko Roineen esittämä Keskitalo tietää, miksi pitää vaihtaa maisemaa, Heikki Kinnusen näyttelemä Uutela ei. BRITTILÄISESSÄ TAI ranskalaisessa teatteritraditiossa noista eväistä syntyisi hyvinkin farssi. De_07022019_50.indd 50 30.1.2019 13.31. Isäntien sopimalla, taloudellisvetoisella järjestelyllä tytär annetaan puolisoksi tälle ikämiehelle. Naapurin äijä, tuo tuore ukkomies ja perheenjäsen on totta kai mukana matkassa. Teksti Rolf Bamberg / Kuva Moe Mustafa A jatellaanpa nyt tätä perusjuonta: leskeytynyt isäntämies päättää vanhoilla päivillään vielä todistaa olevansa elävien kirjoissa ja pyytää nuorikokseen naapuritilan nuoren tyttären
Ohjaaja Henri Tuulasjärven ja työryhmän käsissä Wuolijoen klassikosta on kuoriutunut näillä elementeillä tämän talven teatterihelmi. Uutelalla se on myöhäisen uudelleenavioitumisen moraalisen perustan pohdinta haamuna läsnäolevan vaimovainaan poltellessa katseellaan niskaa. Uutelaa näyttelevä Heikki Kinnunen ja Keskitalon roolissa nähtävä Esko Roine pitävät itsensä Roihan määrittämässä ruodussa. Toisaalta täällä Johannes Linnankosken Pakolaiset-romaanista voidaan myös tehdä esitys, joka ei vedä katsojaa puhdasverisen tragedian syöveriin. Jo miimikon perinteinen valkoinen kasvomaski etäännyttää hahmoa meistä tavallisista eläjistä, mutta kun tämä valkonaama mokailee tempuissaan niin, että katsojat ovat – muka – saamassa päälleen milloin mitäkin, hahmo on vahvasti meidän kanssamme. Keskitalon isännällä – ja vähän myös emännällä, vaikka tämä patistaakin miestään avautumaan – se on tyttärensä tilan salaaminen tuoreen vävyn ja koko lähiyhteisön tuomion pelossa. 51 Demokraatti Pakolaiset Ohjaus: Johannes Linnankoski Tampereen Teatteri, päänäyttämö Dramatisointi, ohjaus ja lavastussuunnittelu Mikko Roiha – Videot, graafinen suunnittelu ja valokuvat Moe Mustafa – Puvut Heli Roininen – Musiikki Pekko Käppi – Koreografia Riikka Puumalainen –Valot Raimo Salmi – Äänisuunnittelu Hannu Hauta-aho Rooleissa Heikki Kinnunen, Esko Roine, Riikka Puumalainen, Eeva Hakulinen, Ritva Jalonen, Pia Piltz, Martti Manninen, Antti Tiensuu, Elisa Piispanen, Pekko Käppi TEATTERI Hyvä niin. Esitys pistää myös huvittumaan näiden Uuteloiden ja Keskitalojen yksitotisuudelle ja häpeänpelolle. Se istuu erinomaisesti esityksen kokonaisviritykseen, jossa esimerkiksi virrenveisuulla on kohottava, ei ahdistava sijansa. Kansallisteatterin menestyksekkään rupeaman jälkeen esitys siirtyy helmikuuksi Tampereelle ja maaliskuussa Turkuun. Mantaa näyttelevä Riikka Puumalainen näyttää hahmon koko tuskatilojen kirjon – synnytystä myöten – kehollisesti ja niin huimalla intensiteetillä sittenkin, että eivät sellaiseen sanat riittäisi. Rolf Bamberg Lue pitkät arvostelut verkossa: Demokraatti.fi De_07022019_50.indd 51 30.1.2019 13.31. Se elää myötä mutta myös näyttää tarinan ihmiset paljaimmillaan heikkouksineen ja itsepetoksineen. Tytöllä, Keskitalon Mantalla riittää oteltavaa oman ”hairahduksensa” kanssa niin paljon, että itsetuhoisuus puskee jo päälle. Nimettyjen roolihenkilöiden rinnalla, heidän ylisessä ja alisessa mielenmaisemassaan vaeltava jouhikkomies luo näyttämölle valtavia tunnelatauksia. Mutta vain päältä katsoen. Ei mitään maneerisia sooloiluja, ei yleisön odotuksiin vastaavia veikeilyjä, vaan niin vakavaa että jo hymyilyttää. VAIKKEI NYT siihen farssiin asti tarvitsisi mennäkään, niin onhan Tampereen Teatterin Pakolaiset perusilmeeltään aika iloton. Tyhjännauraminen ei ole meillä ollut yleensä in. Ja kun nämä pakolaiset kohtaavat uusilla asuinsijoillaan ivahuutelua, katsoja puolestaan vakavoituu heitä puolustamaan: antakaa niiden olla, turhia viäntävät savolaiset! Viisaasti alleviivaamatta Roiha myös peilaa Linnankosken henkilöiden asemaa tässä päivässä rehottaviin ennakkoluuloihin, joita muukalaispelko tuottaa. Niin kuin vain Pekko Käppi musiikillaan voi: Pakolaisten äänimaisema on varsin tuttua Käpin ja hänen K.H.H.L.-combonsa syvältä suomalaisen musiikin juuristosta kaivelevasta biisituotannosta. Esitys, joka ymmärtää kaikkia tarinan henkilöitä ja asettuu heidän puolelleen. Niskavuoren Heta Teatteri Jurkka Jos arveluttaa, miten Hella Wuolijoen Niskavuoren Heta voi toimia huoneteatteri Jurkan pienessä tilassa ja kahdella näyttelijällä, ei syytä huoleen. Roihan ohjauksen näyttämissä otatuksissa suorasanaista dialogia tärkempää kieltä on tanssi ja musiikki. Eeli Vilhunen TEATTERIARVIOTA VERKOSSA Lion – The Weird And Magical Abracadabra Circus Show Tampereen Työväen Teatteri/ Turun kaupunginteatteri Miimikkovirtuoosi Marc Gassotin uudessa esityksessä vetoavinta on se, miten Gassot pystyy miimisin keinoin olemaan näyttämöllä erittäin läsnä ja silti vähän poissaolevan epätodellinen. Enemmän tämä näytelmä kuitenkin käsittelee sitä sisäistä painia, jota päähenkilöt joutuvat käymään omien ratkaisujensa kanssa. Sellainen Mikko Roihan sovitus ja ohjaus Linnankosken kieltämättä vähän raskassoutuisesta romaanista on. Näyttämöllä nähtävät Ella Mettänen ja Eero Ojala ovat huikean taitavia ja ennen kaikkea pelottomia tehdessään kaikki henkilöhahmot kahdestaan – mukaan luettuna muutamat eläimet
Muurin taakse sulkeutuneen näennäisen hyvinvoivan perheen teini-ikäiset lapset eivät ole koskaan nähneet ulkomaailmaa. Perinteisille, etenkin brittien suosimille pukudraamoille pyllistävä The Favourite (2018) palkittiin profiiliaan nostaneille Venetsian elokuvajuhlilla Grand Jury -tunnustuksella. Myös hänen kolmatta teostaan The Killing of a Sacred Deer (2017) määrittää tahallinen keinotekoisuus, joka pakottaa pohtimaan teoreettisten luonnoksien syvempää ideaa ohi valtavirran trendien. 52 Demokraatti ELOKUVAT Teksti Rane Aunimo T alouslaman kourissa viruneen Kreikan kärkiohjaajaksi noussut Yorgos Lanthimos, 45, on maan uudes ta tekijäpolvesta kyynisin ja kansainvälisesti menestynein. Cannesissa palkittu, monenlaisille tulkinnoille avoin Dogtooth (2009) aurasi tien ohjaajan synkkään ja satiiriseen maailmaan. De_07022019_52.indd 52 29.1.2019 17.26. Elokuva sijoittuu 1700-luvun alun Englannin kuninkaalliseen hoviin, jota hallitsee fyysisesti sairas ja henkisesti heikko Anne (Olivia Colman). DRAAMA Turmeluksen päiviä, häpäisyn öitä Venetsian elokuvajuhlilla palkittu The Favourite pyllistää perinteisille pukudraamoille. Hengeltään ja estetiikaltaan Lanthimos ammentaa samasta ankaruuden lähteestä kuin Stanley Kubrick ja Michael Haneke. Todellisia lankoja pitää käsissään kuningattaren ystävä ja rakastaja Lady Sarah (Rachel Weisz), joka painostaa The Favourite Ohjaus: Yorgos Lanthimos Pääosissa: Olivia Colman, Emma Stone, Rachel Weisz, Nicholas Hoult 2018, 120 minuuttia Ensi-ilta 8.2. Lanthimosin ensimmäinen englanninkielinen, brittien Hollywood-tähdillä roolitettu The Lobster (2015) kuvaa sekin dystopista totalitaarista yhteiskuntaa, missä ihmisten on pakko pariutua
Ohjaaja onkin belgialainen Felix van Groeningen, joka on valinnut häiritseviäkin sointuja elokuvaansa. Tietämys ei kasvata heti tai helposti ymmärrystä. Trainspotting (1996) päättyy toiveikkaasti, Unelmien sielunmessu (2000) lohduttomasti. Jos hyvät eivät voi voittaa, koska heitä ei ole, pahatkin saavat palkkansa. Huumedraamassa isä koettaa pelastaa poikaansa koukusta. Nuoren palvelijan Abigailin (Emma Stone) saapuminen hoviin pyöräyttää asetelmat päälaelleen ja käynnistää etikettiä uhmaavan taistelun vallasta. DRAAMA neet kalansilmälinssit kuvaavat hukattujen päivien syöksyä sekä alleviivaavat häpynsä katkaisseiden ja järjessään horjuvien henkilöjen hyytävää piittaamattomuutta muista kuin itsestään. Lahjakkaana pidetty poika ehkä pakenee jotain aineisiin, mutta eroperheestä huolimatta hänellä on ollut elämässään kaikki hyvin. Jos muotovalio ohjaus säilyttäisi temaattisen kirkkautensa puhtaana myös koko toisen puoliskonsa ajan, puhuisimme Barry Lyndonin (1975) kaltaisesta lajinsa klassikosta, eittämättömästä mestariteoksesta. Valinta on pojan, ellei ole jo myöhäistä. Vanhempia hämmentää, mikseivät hoidot toimi vaan johtavat syveneviin ongelmiin. Kaikki on kaupan ja vaihdettavissa, eikä kukaan ole turvassa. Beautiful Boy (2018) kertoo isästä (Steve Carell), joka saa tietää 18-vuotiaan poikansa (Timothée Chalamet) salaisuudesta. Toimittajamies on tottunut ammatissaan selvittämään asioita ja hankkimaan tietoja. Käsikirjoituksen lipsahtaminen kuumien tunteiden ja kavallusten pimentämiin henkilösuhteisiin tuo joksikin aikaa särön, jota elokuvan hyytävän siinähoureinen lopetus onneksi paikkaa tyrmäyksellään. Isän on opittava, ettei rakkaus pelasta riippuvuudesta. Varsinaiseksi huumefilmiksi Beautiful Boy on turhan valistava ja syöksyn koko karmeutta silotteleva elokuva. jatkamaan monivuotista sotaa Ranskan kanssa. Lopulta on valittava elää tai kuolla. Teksti Rane Aunimo P arhaissa päihderiippuvuutta kuvaavissa elokuvissa huumeet eivät ole vain rikollisen alamaailman, vähemmistöjen tai suurkaupunkien ongelma. Elokuva näyttää ja on amerikkalainen, mutta kuulostaa monin paikoin eurooppalaiselta. Kummatkin perustelevat ratkaisunsa. Elokuvan taustalla on tositapaus ja toimittajaisän pojastaan kirjoittama opus. Niissä addiktit tavoittelevat yhä uudelleen nousuja, joita ei enää tule. Yllätys on piilotettu ääniraidalle: mukana on suomalaista elektronista avantgarde-musiikkia 1990-luvulla tehnyt Pan Sonic. Ohjaajan suosimat vääristyBeautiful Boy Ohjaus: Felix van Groeningen Pääosissa: Steve Carell, Timothée Chalamet, Maura Tierney, Amy Ryan 2018, 120 minuuttia Ensi-ilta 15.2. Timothée Chalamet ja Steve Carell etsivät ratkaisua. Ainakin ulkoisesti. Räikeissä meikeissään, tukkalaitteissaan ja hepenissään hännystelevien maanpäällisten haamujen ympärillä haisee alamaisten kuolema, joka ei heitä kosketa. Siinä ei haise kusi, paska ja veri, vaan siinä liikuskellaan keskiluokkaisissa piireissä turvallisissa kaupallisissa kehyksissä. Kieltämättä koskettava elokuva on ottanut nimensä John Lennonin popklassikosta ja kertoo kappaleen tavoin isänrakkaudesta mutta myös sen rajoista. De_07022019_52.indd 53 29.1.2019 17.26. LANTHIMOS EI ole niinkään kiinnostunut pukudraamoja tyypillisesti vaivaavista sotkuisista intohimovirityksistä kuin ihmisluonnon paatuneisuudesta ja vallan turmelevuudesta. 53 Demokraatti Tavallisia ihmisiä KAIKKI ON KAUPAN JA VAIHDETTAVISSA, EIKÄ KUKAAN OLE TURVASSA
Sen tässä on vuosien varrella ihan käytännössä oppinut, että nykyinen arkistotoiminta yhdistelee perinteistä ja uutta, eikä kaavoihin kangistuta. Palkitun ja omaperäisen lyhyt elokuvatekijän Miia Tervon hyppääminen pitkän elokuvan puitteisiin on nähdäkseni onnistunut erinomaisesti. Lunta pukkaa kadunvieret täyteen, ja tätä kirjoittaessa pääkaupungissa on kova ja kylmyyttä uhkuva pakkanen. Kino Reginassa on esillä mykkäelokuvaa ja muuta mustavalkoista mutta tietysti myös värielokuvan koko kirjo, erikoisuuksiakin, ja runsaasti erilaisia tapahtumia seminaareista singalongeihin. Elokuvateattereihin on ehtinyt myös Timo Vuorensalon toimintaa uhkuva Iron Sky The Coming Race, joka jatkaa kuunatsisaagan viitoittamalla tiellä digitaalitehosteiden loisteessa. Kylmänherkälle onneksi kulttuuritapahtumat ovat pääosin sisätiloissa. Aurora lunastaa lupaukset komeammin kuin yksikään muu ensielokuvan tekijä. Oodi ilolle A lkutalvesta ei oikein osaa ajatella, että olisi kevättä ilmassa. Jo ensimmäisissä näytöksissä näkyi, että kuva suurella kankaalla on upeaa. Kannattaa tutustua, kun tie vie Helsingin keskustaan. Kokenut ja arvostettu Klaus Härö toi tammikuun alussa markkinoille helsinkiläisen antiikkikaupan maailmaan kirjoitetun draaman Tuntematon mestari, josta olisi voinut ehkä tehdä draaman sijaan trillerinkin. KAUPALLISEN ELOKUVAN maailma ei lepää laakereillaan. Tänä keväänä puheille on luvassa todellista vastakaikua. Myös salin akustiikka ja äänilaitteet ovat huippuluokkaa. Kun kevään julkistettuja ensi-iltatietoja katsoo, huomaa, että lapsille on luvassa uusi Risto Räppääjä, ohjaajana tällä kertaa Markus Lehmusruusu, ja dokumenttielokuvan teatteriesityksiä on luvassa ainakin Arthur Franckin elokuvalle Olliwer Hawk. Toimintaa järjestää jatkossa varsin kovatasoinen osaajien joukko. Juuri nyt paras sisätila minulle on Helsingin uudessa Oodi-kirjastossa äskettäin avattu elokuvateatteri Kino Regina. Siis meistä. Sen tiedän, että molemmilla ohjaajilla on hyppysissään taito ujuttautua katsojan sielunelämään ja koskettaa siellä jotakin. Pölyä ei pääse valkokankaalle kerääntymään. Aiempi arkistoelokuvateatteri Orion, jonka ohjelmistossa oli viidentoista vuoden toiminta-aikanaan lähemmäs 13 000 elokuvaesitystä ja jossa olen luultavasti satoja kertoja ollut yleisön edessä tavalla tai toisella, jatkaa elokuvan parissa uusin voimin. Jari Sedergren Kansallisen audiovisuaalisen instituutin erikoistutkijana työskentelevä elokuvaja televisiotutkimuksen dosentti. 54 Demokraatti PÖLYÄ EI PÄÄSE VALKOKANKAALLE KERÄÄNTYMÄÄN. Ja vaikka kehunkin kuin omaani, sanottakoon vielä, että varsin edulliseen hintaan. Mutta menestys on kävijöistä kiinni kulttuurialalla. Uutta ja uudehkoa elokuvaa ei ole klassikoiden rinnalla unohdettu, koska elokuvien kierto markkinoilla on nykyisin niin nopeaa, että hyväkin saattaa kadota ohjelmistosta klassikkosanonnan mukaan ”inhimillisesti katsoen liian aikaisin”. Kulttuurikolumni De_07022019_54.indd 54 30.1.2019 10.55. Oodissa on kyllä katsomista ja koettavaa muutenkin. Naiset ohjaajina ovat olleet viime vuosina puheenaiheena elokuva-alalla. Suomalaisen elokuvan kirjo on nykyisin laaja. Kevään ohjelmisto, jota yhtenä tiimin jäsenenä olen ollut suunnittelemassa, jatkaa elokuva-arkistotoimintaa nykyaikaisissa tiloissa. Tämä sillä varauksella, että en ole vielä nähnyt aiemmin dokumenttielokuvassa kunnostautuneen Katja Gauriloffin kuukauden päästä ensi-iltaan tulevaa elokuvaa Baby Jane
Yhdelle palkinto. (rb) De_07022019_54.indd 55 30.1.2019 10.55. Siis aikakausilehdessä.Vastedes lehdestä voi lukea tiivistelmän kunkin tehtävän vastaussadosta, perinpohjaisempi käsittely on tarjolla verkkolehdessämme. Itse sympatisoin Henri Murgerin kirjoittamaa tarinaa nykyään myös ns. Porvarillista elämää paossa T ästä aukeaa Kirjavisan uusi aika. 55 Demokraatti VISASITAATTI 4 Kirjallisuussitaattien tunnistusta jo vuodesta 1992 Kun pari aukeamaa tuonnempana on juttua rakastetusta mutta nykyisin aika unhoon jääneestä nuortenkirjailijasta, niin jatketaan teemaa visassakin. Kysytty teos ilmesyi monelle lukijapolvelle tutussa siniselkäisessä nuortenkirjasarjassa – visahenkilö oli itse asiassa yksi useimmin sarjassa julkaisseista kirjailijoista. – Meidän pitää räjäyttää majakka, Amos! Ovatko panokset paikallaan. Eipä ihme, että parantumaton köyhyysromantikko Aki Kaurismäkikin tarttui aiheeseen: Boheemielämää on yksi Kaurismäen onnistuneista klassikkotulkinnoista . Kourassaan hän puristi venäläistä revolveria, enkä sillä hetkellä tiennyt, mistä mies oli mokoman vehkeen hankkinut. Sentinvenytys on tullut viime aikoina siinä määrin tutuksi, vaikken olekaan taiteilija enkä 1800-luvun Pariisissa.” Näin kirjoittaa Jouko Grönholm. Loikoillessani eräänä iltana toimettomana vuoteessani eräs samassa asunnossa asuvista tovereistani työnsi kirjan ovenraosta. Kurio siteettina todettakoon, että yksi hänen tunnetuimmista poikakirjoistaan ei ehkä olisi nykypäivän eläinsuojelijoiden mieleen. Muita ykkösvisan oikein vastanneita olivat Veikko Huuska, Sirpa Taskinen, Orvo Vitikainen, Unto Vesa, Rauno Viita, Juhani Niemi, Tommi Kekola ja Pertti Vuorela ja Eero Reijonen. Mutta asiaan. Vuoden ensimmäinen tehtävä tunnistettiin varsin mukavasti. Palasin siihen vasta neljä tuntia myöhemmin saatuani kirjan loppuun. kokemusasiantuntijana. Kuule...” La vie de Boh?me -mykkäelokuvan mainosjuliste 1920-luvulta. Tämä kirjailija toimi ensin lehtimiehenä, mutta valmistui kolmekymppisenä opettajaksi, ja toimi sittemmin muun muassa koulunjohtajana kotikulmillaan. Puccinin kirjaan perustuva iki-ihana ooppera La Bohème sen sijaan on tuttu. ”Jäljittelemätön oli tapa, jolla Aki Kaurismäki lehdistötilaisuudessa kertoi suhteestaan Murgerin romaaniin: ’Tutustuin Murgerin romaaniin toimiessani N.:n kuvernementissa paikallisen postilaitoksen alimpana virkailijana 1976. ”Visan 27. Tai aikakausi. Kukapa on haussa, mikä teos. Päätin oitis tehdä kirjasta elokuvan ja irtisanouduin tätä tarkoitusta varten huonopalkkaisesta toimestanikin ennen kuin tajusin, että hankkeeni tiellä oli joitain käytännön esteitä. ”Kun on nyt jo opperalippukin plakkarissa, vastaus on tarkistamatta selvä. ”Matruusi Sibb työnsi reippaasti vanhukset syrjään ja kumartui puoleeni. Vastaukset viimeistään 11.2. Henri Murgerin romaani Boheemielämää, joka itse asiassa oli alunperin näytelmä, esiintyy myöhemmin monessa erilaisessa ilmiasussa.Kirjaa en ole lukenut, tilasin sen nyt kirjastosta, joten tulee kyllä luettua. Veli-Pekka Salminen saa avata. Vaikka katsoinkin siihen aikaan kuusi elokuvaa vuorokaudessa, ei niitä koskevia kirjoituksiani huolittu edes laitakaupungin ilmaisjakelulehtiin.’ Totta oli ainakin se, että Kaurismäki oli havitellut toteuttavansa tuon aiheen jo pitkään.” Tuula Hynynen on havainnut visaäijän osuneen – vahingossa – ajankohtaishermoon. vuosikerta käyntiin helpohkolla toimeksiannolla ja myötätuntoa herättävällä teoksella. Siihen voidaan katsoa elämäni porvarillisen vaiheen päättyneen. Se esitetään täällä Tampereella nyt helmikuussa.” Että natsasikin! Palkinto näin Tuula Hynyselle. klo 14 mennessä osoitteella Demokraatti/ Kirjavisa, PL 338, 00531 Helsinki tai sähköpostilla kirjavisa@demokraatti.fi
Opettelin pelaamaan kentällä lätkää muutamia vuosia Teemu Selänteen jälkeen. Espoonlahti rakennettiin käytännössä yhtenä rysäyksenä Länsiväylän päätepisteeksi 1970-luvun lopulla. Voitettuaan Stanley Cupin Teemu kiitti haastattelussa Kivenlahden kenttää, josta hänen tarinansa alkoi. Mies luultavasti pelasti monta poikaa turmion teiltä pelkästään sillä, että De_07022019_56.indd 56 30.1.2019 13.48. Se oli yhdenlainen luomistarina: yhtäkkiä meitä lapsia oli kuin taivaasta tippuneina uutuuttaan hohtavien talojen pihoilla potkimassa palloa. 56 Demokraatti PELIN PURKU Kunnian hehtaari Lähiön urheilukenttä voi olla tie menestykseen – tai rikollisuuteen, kirjoittaa helsinkiläinen kulttuurijournalisti Aleksis Salusjärvi. Teksti Aleksis Salusjärvi / Kuva iStock O len kotoisin lähiöstä, joka on keskisuuren suomalaisen kaupungin kokoinen. Heiskasen isä, entinen kiekkoilija hänkin, pelasi talvipäivät tossuhöntsää lasten keskellä. Lätkä-, pesisja futisjengit koottiin pihoilla pyörivistä nappuloista. Hän ei ole ainoa tuolla kentällä aloittanut huippu, Santeri Heiskasen ja monen muun ammattikiekkoilijan polku alkoi samoilta jalansijoilta. Päänäyttämönä – kunnian hiekkahehtaarina – toimi Kivenlahden kenttä. Kaupunkisuunnittelu ei tuolloin vielä osannut ottaa huomioon asuinalueen mammuttimaisen nuorison tarpeita. Sain siis opetella huippujen kanssa. Niinpä urheiluseuroihin oli vuosien jonot ja suurin osa liikunnasta oli lasten pelaamista keskenään. Ulospäin se ei vaikuta mitenkään erikoiselta, mutta ympäröivän lähiön mittakaava tekee siitä kiinnostavan. Seutu houkutteli asumiskustannuksillaan lapsiperheitä
Asuntolainojen korot kaatoivat perheitä ja Helvetin enkelit perustivat päämajansa kivenheiton päähän kentästä. Huippu-urheilijoiden ja narkomaanien elämään tuli outo yhtymäkohta Kivenlahden hiekkakentästä. 57 Demokraatti Kunnian hehtaari TÄSSÄ YMPÄRISTÖSSÄ KIVENLAHDEN KENTTÄ OLI PORTTI TOISEEN MAAILMAAN. De_07022019_56.indd 57 30.1.2019 13.48. syötteli viidesluokkalaisille tennispalloa lapaan koulupäivien jälkeen. TÄLLÄ HETKELLÄ Kivenlahden kentällä on kesäisin keinonurmi. Huhuttiin esimerkiksi, että naapuriluokan poika olisi pöllinyt poliisiautosta tutkan saadakseen tietää lämärinsä nopeuden. Eikä parhaista junnuista läheskään aina tullut seuratason pelaajia. Lätkä ja futis olivat siitä huolimatta kokoavia voimia. Lähiön urheilukenttä voi olla tie menestykseen – tai rikollisuuteen, kirjoittaa helsinkiläinen kulttuurijournalisti Aleksis Salusjärvi. On huvittavaa muistella, miten polttavasti siitä unelmoitiin jo 30 vuotta sitten. Nykyisessä työssäni erityisopetuksessa ja vankiloissa mietin useasti, mikä rooli tällaisella paikalla voi olla lapsen elämässä. Sen laidoilla vedettiin kamaa samalla, kun Veikkausliigan ja SM-Liigan tulevat tähdet treenasivat maalintekoa kesät talvet. Koulun pihalla tiedettiin, että Lötjönen vetää sataaviittäkymppiä. Tässä ympäristössä tuo kunnian hehtaari oli portti toiseen maailmaan. Huumeidenkin aika on ohi, lähiö on rauhoittunut seudun asukkaiden vanhetessa. Syntyi erikoisia kaupunkitarinoita. Ja etenkin kaikki ne aikuiset, jotka olivat peleissä mukana, olivat lapsuuteni sankareita ja nykyisiä esikuviani. Moraalisen rappion pohja saavutettiin pisteessä, jossa rikollisjoukko turmeli lapset huumeilla. 1990-LUVUN LAMA rikkoi idyllin. Ongelmalähiöissä monet lapset olivat enimmäkseen heitteillä ja hunningolla. Koulukavereistani moni on haudattu. Meistä pojista tuskin monikaan harkitsi urheilijan uraa
Viime vuodelta jysähti iltapäivälehtien lööpeistä parikin kertaa tajuntaan sana raivomyräkkä. (Rolf) Kielipoliisioperaatioista ja kielen ilmiöistä keskustelevat Tua Onnela ja Rolf Bamberg OMA SUOSIKKINI VIIME VUODEN SANOISTA EI LIITY MITENKÄÄN SÄIHIN VAAN ON EHDOTTOMASTI KYLÄPÖLLÖNEN. Mutta sääilmiöissä pysyn, kun haen sopivaa sanaa voimakäyttöön vuodelle 2019. Oiva, aina ajankohtainen sana siis siinäkin mielessä. Mitä sanoja sinä, Rolle, poimit viime vuodelta. You tubesta löytyi myös hänen laulunsa Náttúra, joka islanniksi tarkoittaa luontoa. Voiko linnulla sympaattisempaa nimeä olla! Ilmastoahdistuskin hieman hellittää, kun tuota sanaa maistelee. Natturaan muuten törmäsin pujotellessani netissä etsimässä yhtä Islannin kansallismaahisen, siis Björkin, kappaletta. (ROLF) De_07022019_58.indd 58 30.1.2019 10.52. (Tua) KIITOS KYSYMÄSTÄ, Tua, vaan kun ei tässä ja nyt ole isompaa sanottavaa, puhutaan sitten pienesti – vaikka säästä. Vaan kun otetaan tarkasteluun kaikki suomen eri murteet, meiltä löytyy pelkästään pakkaslumelle yli sata sanaa. Ilmastoahdistus vaivaa monia, vaikka minusta kyllä oikeampi sana kuvaamaan ihmisten nykyistä kulutusta ja elämäntapaa olisi jokin sellainen kuin ilmastopiittaamattomuus tai ilmastoitsepetos. Yhteensä keskuksen sanatietokantaan lisättiin vuonna 2018 vajaat kahdeksantuhatta uutta tai muuten ajankohtaista sanaa, ja näytteessä on niistä osa. Tätähän small talkin taiteeksi kehittäneet britit ovat toteuttaneet antaumuksella vuosisadat. Repikää siitä. Erityisesti naurattaa silloin, kun povaillun raivomyräkän seuraukset osoittautuvat lopulta kolmen sentin lumivaipaksi ja kahdeksi kaatuneeksi lahopuuksi. Tämä vanha murresana tarkoittaa vastasatanutta pakkaslunta, vitilunta siis. Maailmallahan aina ihastellaan, miten inuiittikielissä on yli 200 sanaa lumelle ja jäälle. Hieno rajua sääilmiötä kuvaava sana myräkkä voi Nykysuomen sanakirjan mukaan tarkoittaa myös yleisemmin mylläkkää tai metakkaa, ja sitähän huomiovärein huutavat lööpit juuri haluavat nostattaa. Kaunis lempeä sana on minusta turhaan jäänyt unholaan, vaikka käyttöä sille riittäisi – ei-hevosihmisille vaikkapa hummailun muodossa. Vaikka pitäisi kai hirvittää. Samassa hengessä ajattelin tänä vuonna käyttää ahkerasti sanaa humma. Viime talvena koimme lumi-infernon, ja juuri kun siitä oli selvitty, iskikin jo käristyskupoli. (TUA) VIIME VUODELTA JYSÄHTI ILTAPÄIVÄLEHTIEN LÖÖPEISTÄ PARIKIN KERTAA TAJUNTAAN SANA RAIVOMYRÄKKÄ. Aika täydellinen tuohon kaupalliseen tarkoitukseensa. Se olkoon nattura. Kuten tuttua, sää on puhuttanut viime vuonnakin ja lehtien toimituksissa on ponnisteltu, jotta säätiloille on keksitty mahdollisimman päräyttäviä ilmauksia. 58 Demokraatti KIELEN PÄÄLLÄ Hummalla natturaan K otimaisten kielten keskus on taas tehnyt palveluksen meille kaikille kielipoliiseille ja julkaissut näytteen viime vuoden uusista sanoista. Entistä pahempiin ja todennäköisesti jopa todellisiin infernoihin saamme varautua tulevaisuudessa, ja se näkyy vuoden 2018 sanoissakin. Entä kaivaisitko jonkin vanhan sanan naftaliinista tätä vuotta varten. Tuo väite on puhdas myytti, ei niitä sanoja inuiiteilla ole juuri sen enempää kuin muillakaan. Oma suosikkini viime vuoden sanoista ei liity mitenkään säihin vaan on ehdottomasti kyläpöllönen. Kun myräkkään pannaan vielä etuliitteeksi some-ajassa liki loppuunkaluttu sana raivo, saadaan niin jymyisä ilmaus, että – naurattaa
Ku va : iS oc k De_07022019_59.indd 59 29.1.2019 15.09. 59 Demokraatti ITÄMERI ON LÄMMENNYT 1970-LUVUN LOPULTA LÄHTIEN 0,4 ASTETTA VUOSIKYMMENESSÄ. TEEMA » It äm er i Su oj el uu n al ka a lo pu lta ol la rii tt äv äs ti po liit tis ta ta ht oa
Itämeren lämpötilan nousu lyhentää jääpeitteistä ajanjaksoa. De_07022019_60.indd 60 30.1.2019 12.42. 60 Demokraatti TEEMA Itämeri on huonossa hapessa Tammikuun lopussa Helsingissä Lauttasaaren edustalla ei ollut jäätä
Baltic Sea Action Groupin ja Ilmatieteen laitoksen koordinoimassa Carbon Action -hankkeessa etsitään tapoja vauhdittaa hiilen varastoitumista ilmakehästä peltomaahan, todennetaan sen varastoitumista tieteellisesti, sekä edistetään hiiltä sitovan viljelyn käyttöönottoa suomalaisilla maatiloilla. Sinileväkukinnoissa on kyse sinibakteerien mas0,4 °c 0,2 –0,2 –0,4 –0,6 –0,8 –1 –1,2 1985 1995 2005 2015 Itämeren pintaveden lämpötilan poikkeamat Lähde: EEA De_07022019_60.indd 61 30.1.2019 12.42. Suomen kontolla on yli kymmenen prosenttia Itämeren typpija fosforikuormituksesta. – Sinileväkukinnat ovat Itämeren ongelmavyyhdin jäävuoren huippu. Carbon Action -hankkeessa annetaan luonnolle, kuten maaperän mikrobeille, tilaa toimia. – Maataloutta tulee ymmärtää suurena kokonaisuutena, eikä keskittyä vain yksittäisiin asioihin. – Koska meillä ei ole vielä keinoja laajaan teknologiseen hiilidioksidin talteenottoon, niin metsät ja pellot näyttelevät tärkeää roolia hiilinieluina, Höijer sanoo. Hiilen varastoitumista testataan jokaisella tilalla. Ilman niitä olisi vaikea saada poliittista painetta laittaa asiat parempaan kuntoon, pohtii Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija Seppo Knuuttila. Syksyllä 2017 käynnistetyssä hankkeessa on nyt mukana yli 100 maatilaa, eli niin sanottua hiilitilaa. Hyvinvoivassa maassa mikrobitoiminta on aktiivista. Samoilla toimenpiteillä, joilla vaalitaan maaperän kasvukuntoa ja multavuutta, varastoidaan hiiltä maahan, eli hidastetaan ilmastonmuutosta. Viljelykierto, nurmen runsas lajikirjo ja pellon pitäminen kasvipeitteisenä läpi vuoden ovat esimerkkejä tavoista, joilla viljelijä voi edistää hiilen varastoitumista maahan. Siis siinä mielessä, että ihmiset ovat havahtuneet huomaamaan Itämeren huonon ekologisen tilan. Kestävän maaperänhoidon keinoin voidaan saavuttaa monia hyötyjä samoilla toimenpiteillä, varastoida maahan hiiltä ilmakehästä, vähentää ravinnehuuhtoumia vesistöihin, edistää luonnon monimuotoisuutta sekä sopeuttaa viljelyä ilmastonmuutokseen, Höijer sanoo. Maatalous on suurin kuormittaja. – Hankkeessa on kyse kokonaisvaltaisesta ajattelusta. Itämeren suuria ongelmia ovat ravinnepäästöjen aiheuttama rehevöityminen ja ilmaston lämpeneminen. 61 Demokraatti Päästöt ja ilmaston lämpeneminen rasittavat haurasta merialuetta. Maaperän kunto on kaiken alku ja juuri, sanoo Baltic Sea Action Groupin, BSAG:n, sisältöjohtaja Laura Höijer. V iime vuosien runsaat sinileväkukinnat saattavat olla Itämeren pelastus. Teksti ja kuvat Mikko Huotari / Grafiikka Emilie Uggla M ikrobit näyttelevät tärkeää roolia Itämeren tilan parantamisessa
– Itämeressä paraneminen ei tapahdu nopeasti, koska sen vesi vaihtuu hitaasti. Happipitoisuus < 2 mg/l Suomi Suomi Happipitoisuus < mg/l Itämeren happipitoisuus 1906 1955 Hapettoman pohjan pinta-ala on 10-kertaistunut Haahka Rakkolevä kärsii lämpötilan noususta ja suolapitoisuuden laskusta. Kaupunkien jätevesien päästöt on viime vuosikymmeninä saatu melko hyvin kuriin, mutta maatalouden päästöt ovat edelleen iso ongelma Itämeren rehevöitymisen näkökulmasta. Tila alkoi heikentyä vasta 1960-luvulla. Itämerennorppa ei selviä jäättömissä olosuhteissa. Veden vaihtuminen syvänteissä on erityisen hidasta, ja niiden happitilanne on heikentynyt. Viime vuosikymmeninä ilmaston lämpeneminen on alkanut vaikuttaa Itämereenkin. Kaupunkien jätevedet sekä maatalous ja teollisuus ovat kuormittaneet Itämerta paljon viimeisen sadan vuoden aikana. Lähde: PNAS, graafin valokuvat: iStock Itämeri Itämeri De_07022019_60.indd 62 30.1.2019 12.42. Hapettomuuden lisäksi Itämerta piinaa moni muu ongelma, kuten lämpötilan nousu. Kaupunkien jätevedet viemäröitiin mereen puhdistamattomina. Sen keskisyvyys on vähän yli 50 metriä, kun taas esimerkiksi Välimeren keskisyvyys on noin 1,5 kilometriä. 62 Demokraatti TEEMA soittaisesta esiintymisestä. 1900-luvun alusta 2010-luvulle Itämeren hapettomien alueiden pinta-ala on kymmenenkertaistunut. Itämeri on erityisen haavoittuva päästöille, koska se on matala merialue. Jätevesien puhdistamisen myötä Itämeren ravinnekuormitus on laskenut. – Suomessa jäteveden puhdistusta alettiin tehostaa vasta 1970-luvulla, muissa maissa vieläkin myöhemmin, Knuuttila sanoo. Huipputasoihin verrattuna fosforikuormitus on alentunut 60 prosenttia ja typpikuormitus 40 prosenttia. – Meri kesti kuormitusta aika pitkään ennen kuin kamelin selkä katkesi, Knuuttila sanoo. Sinibakteereille hyvä kasvualusta on ravinteikas ja lämmin vesi. Itämeri on lämmennyt 1970-luvun lopulta lähtien 0,4 astetta vuosikymmenessä. I tämeren ravinnekuormitus alkoi kohota 1900-luvulla, kun rannikkovaltioiden väkiluvut alkoivat kasvaa. Itämeren ravinnekuormitus on lisääntynyt ihmisen toiminnan seurauksena. – Todellisen lisähaasteen Itämeren tilanteeseen aiheuttaa ilmaston lämpeSuolapitoisuuden lasku vaikuttaa haahkaan sen tärkeimmän ravinnon, sinisimpukan, vähenemisen kautta. – Kun merta kuormitettiin pitkään, niin paranevan kehityksen näkemistäkin meressä saadaan odottaa pitkään, Knuuttila sanoo. Voimakkain kuormituksen kasvu tapahtui toisen maailmansodan jälkeen maatalouden kemiallisten lannoitteiden käyttöönoton seurauksena
Vaikuttamistyössä tarvitaan myös muita kansainvälisiä toimijoita. Ison toimijan esimerkki edesauttaa hiiliviljelyn leviämistä ja näkyy kuluttajienkin suuntaan, Höijer sanoo. Valio on sitoutunut kouluttamaan kaikki tilallisensa hiiliviljelijöiksi vuoteen 2035 mennessä. – Nyt mukaan on lähtenyt Valio, joka omistaa osuuskuntien kautta 5300 maitotilaa. Lisäksi hyvärakenteinen maa kestää paremmin sään tuomio ääri-ilmiöitä, kuten kuivuutta ja kosteutta, ja siten lisää sopeutumista ilmastomuutokseen. Esimerkiksi John Nurmisen Säätiöllä on nyt käynnissä kipsipeltohanke, jonka tavoitteena on vähentää ravinneja kiintoaineskuormitusta Saaristomereen ja Suomenlahteen, Myller sanoo. Laura Höijer on mukana Baltic Sea Action Groupin hankkeessa, jossa yritetään vähentää haittoja, joita maatalous aiheuttaa Itämerelle. Vuonna 1992 Itämeren valtiot ja Euroopan talousyhteisö allekirjoittivat Itämeren suojelua koskevan yleissopimuksen. Se velvoittaa sopimusmaita vähentämään kuormitusta kaikista päästölähteistä, suojelemaan meriluontoa ja säilyttämään lajien monimuotoisuutta. Kansainvälisen merenkulkujärjestön IMO:n päätöksillä on suuri vaikutus esimerkiksi siihen, minkälaisia päästöjä meriliikenne aiheuttaa Itämereen. 63 Demokraatti neminen. Lisäksi erilaiset järjestöt ovat hyvänä apuna suojelussa. B SAG:n Höijer uskoo, että parhaimillaan Itämeren suojelu ja ilmastonmuutoksen hillitseminen ovat hyödyllistä myös liiketoiminnan kannalta. Itämeri De_07022019_60.indd 63 30.1.2019 12.42. Sopimuksen tiimoilta perustettiin Itämeren suojelukomissio eli HELCOM. Lämpenevässä meressä happi kuluu loppuun entistä nopeammin.” ”I tämeren suojeluun alkaa nyt olla riittävästi poliittista tahtoa, arvioi kansanedustaja Riitta Myller, joka on Itämeren parlamentaarikkokonferenssin Suomen valtuuskunnan varajäsen. BSAG:n suunnitelmissa on ottaa mukaan lisää viljelijöitä. Suomi 2012 Itämeren turskan mädin kuoriutumisprosentin on ennustettu alenevan dramaattisesti meriveden happamoitumisen vuoksi. – Carbon Action -hiilipilotissa tavoitteena on parantaa maaperän kasvukuntoa, eli samalla kun sidotaan hiiltä maaperään ja vähennetään Itämerta rehevöittävien ravinteiden huuhtoutumista, voidaan myös lisätä maatilojen kannattavuutta, Höijer sanoo. Hallitusten välinen järjestö tarkkailee Helsingin sopimuksen soveltamista ja antaa suosituksia sopimusmaiden hallituksille
Isoissa suolapulsseissa valtamerivettä tulee muutaman viikon aikana 200–400 kuutiokilometriä. – Jotta negatiivista vaikutusta ei tulisi Suomenlahdelle, niin suuria suolapulsseja pitäisi tulla vähintään joka toinen vuosi. Ympäristöhallinnon itäisillä seuranta-asemilla Virolahden ja Kotkan ulkosaaristossa mitattiin silloin korkeimpia suolapitoisuuksia 50 vuoteen. Vain poikkeuksellisissa olosuhteissa virtaus kestää vähintään yli kaksi viikkoa, jolloin Pohjanmereltä tullut suolaisen veden määrä on riittävän suuri hapettamaan Itämeren syvävettä aina Gotlannin syvänteelle saakka. – Isot suolapulssi parantavat Itämeren syvänteillä ja Itämeren eteläosassa happitilannetta, mutta aina ne eivät kuitenkaan riitä hapettamaan koko syvänteiden vesimassaa. Itämeri on erittäin haavoittuva, koska sen keskisyvyys on vain vähän yli 50 metriä. Suolapulssi tarkoittaa sitä, että Tanskan salmien kautta virtaa suuri määrä suolaista ja hapekasta vettä Pohjanmereltä Itämereen. Silloin koko syväveden tilanne paranisi ja sieltä ei virtaisi hapetonta vettä Suomenlahdelle, Knuuttila sanoo. Marraskuussa vuonna 2016 säätilanne yhdessä suolapulssin kanssa mahdollisti syvän veden virtaamisen Suomenlahden suulta pitkälle itään asti. Vuoden 2016 virtaus toi parissa viikossa Suomenlahdelle 10 000 tonnia fosforia, joka on 2,5 kertaa niin paljon kuin Suomenlahden valuma-alueelle tulee vuodessa Suomesta, Venäjältä ja Virosta yhteensä. Viimeisen sadan vuoden aikana todella merkittäviä pulsseja on saatu neljä kertaa. Edellinen sellainen tuli joulukuussa 2014. Suolaisen veden mukana tuli hyvin paljon syvänteisiin kerääntynyttä fosfaattifosforia. S uolapulssit ovat Itämeren hyvinvoinnin kannalta kaksiteräinen miekka. Yhtäältä ne parantavat syvänteiden happitilannetta, toisaalta ne työntävät syvänteistä vanhaa ravinteikasta ja hapetonta vettä pohjoiseen Suomenlahdelle päin. Silloin vanha hapeton vesi työntyy kohti Suomenlahtea”, Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija Seppo Knuuttila sanoo. 64 Demokraatti TEEMA Suolapulssit ovat Itämeren keuhkot – ja ongelma VUODEN 2016 SUOLAPULSSI LOI EDELLYTYKSET KESÄN 2018 SINILEVÄKUKINTOIHIN. Pääaltaan vaikutus peittää toistaiseksi paljolti ne saavutukset, jotka rantavaltiot ovat saaneet aikaan päästövähennyksiensä avulla. – Se kertoo siitä, kuinka suuri merkitys Itämeren pääaltaan tilalla on Suomenlahden kannalta, Knuuttila sanoo. Seuraavana talvena se sekoittui koko Suomenlahden vesimassaan ja loi edellytykset kesän 2018 sinileväkukintoihin. De_07022019_60.indd 64 30.1.2019 12.42
– Se on ongelma, koska väkirikas Puola on iso maatalousmaa ja maatalous on tällä hetkellä Itämeren suurin ravinnekuormittaja, Knuuttila sanoo. Knuuttilan mukaan Puola onkin parantanut suurien kaupunkien kuten Gdanskin ja Varsovan jätevesien puhdistusta. 65 Demokraatti Itämeri tarvitsee kansainvälistä yhteistyötä I tämeren suojelu vaatii yhteistä tahtotilaa. – Puola on ilmaissut sille olevan tärkeämpää pitää yllä oman maatalouden kilpailukykyä kuin toteuttaa aktiivisesti vesiensuojelutoimenpiteitä. PUOLALLE ON TÄRKEÄMPÄÄ PITÄÄ YLLÄ MAATALOUDEN KILPAILUKYKYÄ KUIN TOTEUTTAA AKTIIVISESTI VESIENSUOJELUTOIMENPITEITÄ. Pohjoisen ulottuvuuden ympäristörahasto mahdollisti osaltaan puhdistamoinfrastruktuurin parantamisen. Itämeren suojelukomissio eli HELCOM on ainoa yhteistyöelin, joka kokoaa Itämeren rantavaltiot yhteen, koska Venäjä ei ole Euroopan unionin jäsen. Kepin lisäksi tarvitaan porkkanaa. Puolaa kuitenkin sitovat EU:n yhdyskuntajätedirektiivi ja maatalouden nitraattidirektiivi. Pietarin jätevesien puhdistuksen tehostamista varten Pohjoinen ulottuvuus maksoi porkkanarahaa, ja Suomi on vain pieni osa Pohjoista ulottuvuutta, Myller sanoo. – Vaikka monilla on Suomessa sellainen käsitys, että Suomi maksaa Venäjän puhdistuksen, niin kyse ei ole siitä. Myös Venäjä on haasteellinen yhteistyökumppani. – HELCOMilla ei ole juridista valtaa velvoittaa jäsenmaita toteuttamaan asetettuja tavoitteita, se voi vain antaa suosituksia esimerkiksi ravinnekuormituksen suhteen, erikoistutkija Seppo Knuuttila sanoo. Vuonna 1999 aloitettu Pohjoinen ulottuvuus -yhteistyön avulla Pietarin jätevesistä iso osa saatiin puhdistuksen piiriin. Positiiviset vaikutukset ovat jo näkyneet itäisellä Suomenlahdella. Samoin kuin Puolassa, Venäjällä suhtaudutaan ulkopuolelta tulevaan sääntelyyn epäilevästi. Kansanedustaja Riitta Myller sanoo, että suojelutavoitteiden läpiviemisessä rahoitusmalleilla on merkittävä rooli. Maatalous Yhdyskunnat Laskeuma järviin Haja-asutus Metsätalous Teollisuus Turvetuotanto Kalanviljely Hulevedet 55,4 14,9 11,6 5,3 4,8 4,7 1,7 0,6 0,5 62,3 4,5 5,5 12,7 8,0 4,7 0,2 1,4 0,7 Typpi Fosfori Suomi kuormittaa Itämerta Ihmistoiminnoista aiheutuva kuormitus Suomesta Itämereen vuosien 2008?2012 keskiarvona, %. – Hyvät rahoitusvälineet ovat apuna isojen ongelmien ratkaisemisessa. Typpi Maatalous 55,4 % Fosfori Maatalous 62,3 % Lähde: SYKE De_07022019_60.indd 65 30.1.2019 12.42. – Venäjällä on tehty isoja toimenpiteitä Itämeren suojelun hyväksi, mutta raportointi ravinnekuormista on suoraan sanoen kehnoa, Knuuttila sanoo. Useimmat valtiot ovat vieneet suositukset omaan lainsäädäntöönsä ja pyrkivät toteuttamaan niitä, mutta esimerkiksi Puola on ilmoittanut, että heille tavoitteet ovat vain viitteellisiä. Puola ei ole virallisesti sitoutunut ravinnekuormituksien vähennystavoitteisiin. HELCOMin Itämeren suojelun toimenpideohjemassa BSAP:ssa on asetettu tavoitteita muun muassa päästöjen suhteen. Mukana Pietarin jätevesihanketta toteuttamassa olivat myös Suomen ympäristöministeriö ja John Nurmisen Säätiö
Tämä kuitenkin edellyttää käytettyjen keinojen valikoiman laajentamista. Saaristomme ovat myös Suomen matkailun suurin ja yhä pitkälti hyödyntämätön voimavara. Itämeri on niin matala, että se ei voi puhdistua nopeasti, ellei osaa ylimääräisistä ravinteista kerätä pois. Pääkaupunkiseudulla asuu yli puolitoista miljoonaa ihmistä, mutta Helsingin saarien rannoilla kasvavat rakkolevät ovat yllättävänkin puhtaita ja hyväkuntoisia. Viljaja vihannestilojen päästöt ovat kyllä pienentyneet, mutta karjatilojen keskikoko on kasvanut ja samalla niiden jätevesien hallinta on muuttunut vaikeammaksi. KOLUMNI Teksti Risto Isomäki, tieteiskirjailija De_07022019_60.indd 66 30.1.2019 12.42. Itämeri on yhä mahdollista puhdistaa ITÄMERI OLISI YHÄ MAHDOLLISTA PELASTAA JA PALAUTTAA ENTISEEN LOISTOONSA. Tai… sanotaan että saaristomme olivat kaikkea tätä, ennen kuin Itämeren saastuminen ja rehevöityminen riistäytyi käsistä. Meri olisi vuosi vuodelta hiukan puhtaampi ja kirkasvetisempi. Sata tuhatta saarta, miljoonia pieniä kiviä, niemiä ja lahtia sekä kaavoitus, joka on kieltänyt rakentamisen saariston uloimmalla vyöhykkeellä. Tämä voisi olla iso valopilkku pitkän työttömyyden lannistamien ihmisten elämässä. Itämeri olisi yhä mahdollista pelastaa ja palauttaa entiseen loistoonsa. Mutta kaikkialla, minne laskee pienikin maatalousalueilta tuleva joki rakkolevät ovat yleensä hautautuneet leväja mutamössön alle. Jos eloperäinen aines varastoitaisiin kauemmas sisämaahan, sen ravinteet eivät voisi enää vapautua takaisin mereen. Mereen on sitä paitsi jo ehditty laskea aivan liikaa ylimääräistä typpeä ja fosforia. Jälkimmäisessä tapauksessa myös eloperäisen aineen sisältämä hiili varastoituisi sadoiksi vuosiksi ja voitaisiin ehkä laskea vähennykseksi Suomen hiilidioksidipäästöistä. Rannoilta kerätty tavara voitaisiin joko käyttää luomulannoitteeksi tai kasata esimerkiksi tiukaksi pakatulla, vesitiiviillä savikerroksella peitetyiksi keinotekoisiksi kukkuloiksi. Hankkeeseen voitaisiin työllistää kesien ajaksi myös kaikki halukkaat pitkäaikaistyöttömät. 66 Demokraatti TEEMA S aaristomeri on ainutlaatuinen maan ja veden mosaiikki. Sillä totta puhuen saaristoamme ei oikein enää kehtaisi edes näyttää ulkomaalaisille, ainakaan silloin kun merta peittää taivaanrantaan asti ulottuva neonvihreä matto ja kun jokaisen matalan salmen pohja on paksujen mössöleväkerrostumien tai haisevan, kuolleen, mustan mutakentän peitossa. Yhden laskutavan mukaan 90 prosenttia karjatilojen tuloista on erilaisia veronmaksajien kattamia tukia. Omien saaristojemme rehevöityminen johtuu edelleen pääsääntöisesti maataloudesta. Suomen valtion, kuntien ja kansalaisjärjestöjen pitäisi ehkä järjestää joka kesä suuret kansalliset Itämeri-talkoot, joilla kerättäisiin levää ja muita kasvinjätteitä pois mannermaan ja saarien rannoilta. Mistään muualta maapallolta ei löydy mitään lähellekään vastaavaa, ainakaan alueilta joilla vesi lämpenee kesäisin uimakelpoiseksi. Meidän pitää ehkä lopettaa Itämeren saastuttamisen tukeminen, jos haluamme, ettei tilanne pahene entisestään. Olen matkustanut töitteni vuoksi paljon ja uskaltaisin väittää, että oman meremme saaristot ovat lämpiminä kesinä koko planeettamme ylellisin lomanviettopaikka
Uhkien ja mahdollisuuksien keskellä täytyy luottaa yrityksen arvoihin ja ennen kaikkea henkilöstöönsä. Uudet, rohkeat innovaatiot luovat vahvaa valmiutta tulevaisuuteen ja talossa työskentelee nuori suunnittelija, englantilainen tuotekehittelijä Jacob Plucinski sekä kokenut suunnittelija Raimo Lahtinen. tusjohtajan silmin, Mika Lahtinen vastaa empimättä: Valoisalta. Koko tuoteperheeseen kuuluu nyt 9 eri tuotetta. Teksti Aila Pääkkö / Kuvat ESLA yhtiö De_07022019_60.indd 67 30.1.2019 12.42. Lahtisen sukuyritys Yli 90 vuotta sitten Erkki Samuli Lahtisen perustama potkukelkkatehdas on pysynyt kaikki nämä vuosikymmenet yhden suvun hallussa. Mika Lahtinen sanoo tuotevastuiden olevan erittäin vaativia.Priimaa on tehtävä. 67 Demokraatti KAUPALLINEN YHTEISTYÖ ESLAN potkukelkka on käsite P otkukelkan valmistus Pohjanmaalla Kouran kylässä alkoi vaatimattomasti vain omaan tarpeeseen. Vuosikymmenien saatossa yhtiön hallitukset ovat olleet aina kantasuvun jäseniä ja hallitukset eivät ole tehneet äänestyspäätöksiä. Yhteisöllistä vastuuta ESLA on ollut kylän tärkeä työllistäjä ja sopi aikanaan hyvin maaseutuyhteisöön, sillä työtä oli tarjota syyskaudesta talven yli ja tehtaalla hiljaisemmat kevätja kesäajat sai työväki olla omilla pelloillaan ja ylipäänsä ulkotöissä. Nyt toimitusjohtajana toimii Mika Lahtinen, hän edustaa suvun neljättä polvea. Sanna potkutteli kelkallansa asioille ja niin muiden kyläläisten kiinnostus potkukelkkaan heräsi. Yritys on satsannut tuotekehittelyyn ja 1980, olosuhteiden muuttuessa, lisättiin pyörät kelkkojen alle. ESLA on kantanut yhteiskuntavastuunsa oman kyläyhteisön hyväksi ja tänä päivänä kohteena on kyläkoulu. Sittemmin ESLA:n potkukelkkatehtaan perustanut Erkki Samuli Lahtinen, eli Lahtis Samppa näperteli ensimmäisen kelkan oman Sanna-vaimon kauppareissuille apuvälineeksi. Ne ovat nykyään kokoon taitettavia, lisävarusteltu jalkatuilla ja muovisilla liukujalaksilla. ESLA tuotteita viedään Ruotsiin, Norjaan, Kanadaan, Viroon ja Hollantiin ja viennin osuus on noin 25 % ja lopputuotteet ovat 80 % kotimaisia avainlipputuotteita. Markkinajohtaja ja uudet innovaatiot Potkukelkka jatkaa markkinajohtajana. Sannan sanotaankin olleen ensimmäinen pr-nainen, jonka kauppamatkat muuttuivat myyntimatkoiksi, kun kelkka ostettiin kauppareissulla alta. ESLA on La Alucenter verkoston vanhin jäsen. On siellä varmaan välillä ollut eriäviä mielipiteitä, mutta aina on asiat diskuteerattu päätökseen. Perimätieto kertoo, että Sanna hoiti tehtaalle tulleet asiakkaat tyylikkäästii tarjoamalla aina kahvit. Keskustelemalla joskus pitkäänkin. Potkukelkkaperheeseen kuuluu pienten lasten oma LastenkelkkaT1, pilkkijöille Pilkkikelkka ja kuntoilijoille tarkoitettu Kickspark. Lahtisen omat pojat jatkoivat ja työn jatkajia on riittänyt sukupolvelta toiselle. Lahtinen kertoo tehtaan toisen tuotantolinjan valmistavan sopimusvalmistuksena ohutlevyja alumiiniosia. Kysymykseen miltä ESLAN tulevaisuus näyttää toimiTyöväkeä, omistajia ja jälkikasvua Pajalla vuonna 1958. Päätökset ovat olleet yksimielisiä ja yhteisymmärrys suvun kesken saatu säilymään ilman äänestyksiä, naurahtaa Mika Lahtinen kertoillessaan sukuyrityksen historiaa. Tuotesuunnittelija Jacob Plucinski, toimitusjohtaja Mika Lahtinen ja henkilöstöpäällikkö Pirjetta Plucinskaja
Lä he tä m ie lip ite es i os oi tt ee se en m ie lip id e@ de m ok ra at ti. Yhteiskunta rakentuu luottamukselle. Silja Paavola, puheenjohtaja Suomen lähija perushoitajaliitto SuPer De_07022019_68.indd 68 28.1.2019 17.34. Sellainen valtio, jossa kansalaiset suunnittelevat itsemurhaa liian raskaan elämän ja toimeentulo-ongelmien vuoksi, ei ole hyvinvointiyhteiskunta. Työvuorot saattavat olla sellaisia, ettei pienten lasten vuoksi työtä voi ottaa vastaan. Erityisen hankalaa on yksinhuoltajilla. Meille on rakentumassa raskasta työtä tekevä joukko, jonka työ on yhteiskunnalle välttämätöntä, mutta jonka tulisi tehdä työtä lähes ilmaiseksi, pelkästä kutsumuksesta. 68 Demokraatti Ki rjo ita om al la ni m el lä si. Kun ihmisellä ei enää ole mitään menetettävää, hän voi tehdä tuhoisia ratkaisuja – joko itselleen tai muille. Köyhyys koskettaa monia tänä päivänä. Olemme rakentamassa Suomea, jossa kansa jakaantuu köyhiin ja hyvin toimeentuleviin. Määräaikaiset työsuhteet, nollasopimukset ja runkosopimukset, joita suositaan yksityisellä sektorilla, luovat köyhyyttä, sillä tulevaisuudesta ei ole tietoa ja työtunnit eivät aina riitä elämiseen. Sivistysvaltio ei sulje silmiään kansalaisten hädältä. Lähihoitaja, joka on yksinhuoltaja, ei tule toimeen omilla tuloillaan Helsingissä. Superilaiset hoitajat kohtaavat köyhyyttä omassa elämässään ja asiakkaiden arjessa. Kun ihminen kokee, että yhteiskunta kohtelee häntä epäoikeudenmukaisesti, kasvattaa se vihaa päättäjiä kohtaan. Kuten Helsingin Sanomien selvityksessä tuli esiin, moni tekee useaa työtä ja kantaa hoivavastuuta lapsistaan ja osa myös vanhemmistaan. fi ta i D em ok ra at ti, PL 33 8, 00 53 1 H el sin ki M ie lip id e LISÄÄ MIELIPITEITÄ OSOITTEESSA DEMOKRAATTI.FI Työntekijät ovat joutuneet valtionvelan maksajiksi muutoinkin pienistä tuloistaan. Arvovalinnat ohjaavat ihmisen toimintaa. Vanhusten ja myös muiden asiakkaiden ongelmat suoriutua hoito-, ruokaja lääkekuluistaan, eli kaikkein välttämättömimmistä kustannuksista, ovat valitettavasti arkipäivää. Työvoimavaltaisille aloille ei haluta maksaa oikeudenmukaista palkkaa, vaan työntekijät ovat joutuneet valtionvelan maksajiksi muutoinkin pienistä tuloistaan. Köyhyyden poistaminen vaatii toimenpiteitä Anna-Stina Nykänen kirjoitti (HS Sunnuntai 6.1.) koskettavasti köyhyydestä Suomessa. Olen vahvasti sitä mieltä, että köyhyys voidaan poistaa tai sitä vähentää, jos päättäjillä on siihen aidosti halua. Päättäjien tehtävä on rakentaa sellainen yhteiskunta, jossa ihmiset voivat hyvin. On pakko tehdä useampaa työtä tai löytää kumppani, jonka kanssa elinkustannukset voidaan jakaa. Köyhyys kasvattaa vihaa ja katkeruutta, kuten Nykäsen kirjoituksessa kuvattiin. Ki rjo itu st en m ak sim im itt a on 20 00 m er kk iä
Tämä on huolestuttava ilmiö. Meidän on kuitenkin huolehdittava siitä, että opiskeleville nuorille tarjotaan riittävästi myös yleisiä yhteiskunnassa ja elämässä pärjäämisen taitoja. Kaikkien ei tarvitse olla korkeakoulutettuja, mutta kaikille on taattava riittävä yleissivistävä opetus toisella asteella. Se on parasta aluepolitiikkaa ja tukee alueellista työllisyyttä. On tärkeää, että ikäihmiset pysyvät henkisesti ja fyysisesti toimintakykyisinä ja sosiaalisesti aktiivisina. Koulutuksen tasokkuudella pidetään huoli suomalaisesta kilpailukyvystä. Tarvitsemme vain oikean laista tukea, välineja materiaaliapua, koulutusta ja ennen kaikkea halua aitoon yhteistyöhön. Ammatillista koulutusta kehitettäessä on huolehdittava koulutuksen laadusta ja tasa-arvosta. Leikkaukset koulutuksesta näkyvät tuntikehyksessä. Keskeinen osa tätä ohjelmaa ovat kansaneläkkeisiin tehtävät reilut tasokorotukset. Sen myötä ryhmäkoot ovat kasvaneet, ja opettajat uupuvat työssään. Hän ei näe syytä puolustaa maata, joka ei tarjoa hänelle minkäänlaisia näkymiä tulevaisuuden suhteen. 69 Demokraatti Eläkeläisjärjestöjen toimintaa pitää tukea Eläkkeensaajien Keskusliiton jäsenyhdistyksissä toimii monituhatpäinen vapaaehtoistyöntekijöiden ja vertaisohjaajien armeija eri liikuntaja kulttuuripuolen ryhmien vetäjinä. Perustellumpaa on palauttaa hyväksi osoitettu nuorisotakuu, jatkaa toimivia alueellisia työllisyyden kuntakokeiluja, kumota aktiivimalli ja poistaa järjestöihin palkka tuella työllistämistä estävä 4 000 henkilötyövuoden rajoite. Täytyy myös huomioida alueellinen työpaikkatarjonta ja työpaikkojen tarvitsema työvoima. Meillä on toimintaorganisaatiot valmiina. Lähiopetuksen korvaaminen itsenäisellä opiskelulla johtaa syrjäytymiseen ja oppimistulosten heikkenemiseen. Ammattiliitto Pron Pohjanmaan aluejohtokunta Työttömyys on myös turvallisuuspolitiikkaa Kun kutsuntaiässä oleva nuori tulee perheestä, jossa on koettu ylisukupolvista periytyvää työttömyyttä, köyhyyttä ja syrjäytymistä ei hän välttämättä halua asetai edes siviilipalvelukseen. Leikkauk set kohdentuivat pääosin henkilökuntaan; 1 600 opettajaa on irtisanottu. Vaadimme, että Suomeen laaditaan toimenpideohjelma, jolla eläkeläisköyhyys poistetaan. Niilo Hamari, puheenjohtaja Eläkkeensaajien Keskusliiton Pohjanmaan piiri Tasokas ammatillinen koulutus tukee työllisyyttä Hallitus leikkasi ammatillisesta koulutuksesta 190 miljoonaa euroa. Paikallisyhdistyksissämme toimivien vapaaehtoisten ja vertaisohjaajien elintärkeä työ kohdistuu ikäihmisten henkisen ja fyysisen terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen sekä yksinäisyyden torjumiseen. Nykyisessä työllisyydenhoidon järjestelmässä on ongelmia, mutta ne eivät katoa, jos te-palvelut siirretään markkinavoimien temmellyskentälle ja työttömyydellä aletaan tehdä bisnestä. Eija Tuohimaa, toiminnanjohtaja Jyvässeudun työllistämisyhdistys De_07022019_68.indd 69 28.1.2019 17.34. Sen seuraukset näkyvät myös oppilaiden siirtyessä työharjoitteluun ja jatkossa työllistymisessä. Toisen asteen koulutukseen on saatava lisää resursseja. Olemme huolissamme yleissivistävien aineiden opetuksen riittävyydestä. Ammatillisen koulutuksen tarkoitus on antaa riittävät valmiudet ja perustaidot opintojaan suorittavalle, jotta hän selviytyisi työharjoittelussa ja myöhemmin työelämässä. Kuntien ja järjestöjen järkevällä yhteistyöllä on mahdollista antaa monelle ihmiselle iloa elämään ja parantaa heidän elämänlaatuaan. Järjestökyselymme mukaan jäsenyhdistyksissämme tekee vapaaehtoistyötä lähes 12 000 henkilöä ja he käyttävät aikaa toimintaansa noin 712 000 tuntia vuodessa. Ammatillinen koulutus on käytännönläheinen tie työelämään. Kolmasosa kertoo, että heille ei jää rahaa välttämättömien menojen jälkeen. Eläketurvakeskuksen 2018 julkaistun kyselytutkimuksen mukaan lähes kymmenen prosenttia eläkeläisistä kokee vakavia toimeentulo-ongelmia. Meidän on palautettava nuorten työnhakijoiden luottamus palveluihin, jotta he voivat kokea niiden olevan juuri häntä varten eikä pelkkää kiusantekoa. Vaadimme, että maamme kunnat ja tulevaisuuden maakunnat antavat yhdistystemme työlle sille kuuluvan arvon, esimerkiksi ilmaisten toimitilojen ja toimintaavustusten muodossa
TUL juhlii 100-vuotista taivaltaan tänä vuonna. Onko kyseessä sama Sipilän hallituksen linja, jota se käyttää ay-liikettä vastaan vai onko kyse urheiluministerin sooloilusta. 70 Demokraatti PUHEENVUORO TUL:n 100 vuoden menestystarina T UL syntyi sisällissodan verijäljestä Raittiusseura Koiton talon juhlasalissa Helsingissä vuonna 1919 yli 50 urheiluseuran toimesta. Vuosi 2019 on TUL:n 100. juhlavuoden ja pääjuhlan suojelija. toille. TUK loppui vaikka sen linja lopulta voitti! Nyt jatkaa vain 600 jäsenmaksua maksavan seuran ja yli 200 000 jäsenen TUL! Sipilän hallituksen urheiluministeri Sampo Terho (sin.) jatkaa TUL:n tappolinjaa antaessaan TUL:n 100-vuotisjuhlille noin kolmannes haetusta avustuksesta. Urheiluporvareille oli tärkeää Suomen Liikunta ja Urheilun eli SLU:n perustaminen TUL:n vastapainoksi, kun se ei suostunut saattohoitoon. Tasavallan Presidentti Sauli Niinistö on TUL:n 100. TUL:n linja voitti maassamme, koska se linjasi jo 1990-luvun alussa, että kaikki liitot Olympiakomitean jäseniksi kuten TUL jo oli ja on. TUL sopeutti ja sopeutui. Liiton 15 piirin alueilla ja seuroissa järjestetään ainakin 249 (!) juhlatapahtumaa ympäri maata. TUL sopeutti ja sopeutui. Työväen urheilu yhdistyi vuonna 1979, kun TUK suli SVUL:oon ja TUL:oon Matti Ahteen johdolla SDP:n ja SKP:n avustamana. TUL-leirin urheilijoiden lisenssimaksut toivat miljoonia euroja vuodessa lajiliiDe_07022019_70.indd 70 30.1.2019 11.08. Lajiliittoja on lähes 100. SVUL loppui, SLU lopetettiin, VALO sammui. Tilalle syntyi Valtakunnallinen Liikunta ja Urheiluorganisaatio VALO. TUL:n kuolinkelloja soitettiin, kun pääministeri Harri Holkerin (kok.) aamukahveilta 1980ja 1990-lukujen taitteessa alkoi niin sanottu Suomen urheilun yhdistäminen. Laskujeni mukaan SLUja VALO-seikkailuihin – TUL:n vastapainona – hukattiin vähintään 150 miljoonaa euroa veikkausvoittovaroja hieman yli 20 vuodessa eli valtion yhden vuoden liikuntabudjetin verran. Kilpaurheilu lisensseineen monopolisoitiin lajiliittoihin. toimintavuosi. Vuonna 2012 sisäisesti kaunaisena toisilleen lakkautettiin parhaat voimat kuten Kuntourheiluliitto ja Nuori-Suomi ry. Liitto kasvoi enimmillään lähes puolen miljoonan jäsenen ja 1 800 urheiluseuran liitoksi. SLU pöhöttyi, jolloin sen perustajat päättivät tappaa sen. Yhdistymisessä TUL:n yhteiskunnalta saama tuki koko maassa leikkaantui käytännössä 85 prosenttia. Mukaan mahtuivat kaikki urheilusuuntaukset. TUL:lla on huikea menestystarina. TUL-menestystarina jatkui, kun SVUL ajautui taloudelliseen haaksirikkoon ja poistui urheilun näyttämöltä. Huippu-urheilu siirtyi seuratasolle, jossa on menestyneitä joukkueita ja urheilijoita. Porvaristo ajatteli, että myös TUL pitää kuopata. Kimmo Suomi TUL:n puheenjohtaja. TUL:n hallitus on päättänyt tehdä oikaisuvaatimuksen. Se sammui yhtä nopeasti kuin syttyi ja integroitui Suomen Olympiakomiteaan
Tervetuloa Tilaisuuteen runsain joukoin! Taas kiristetään postikustin vauhtia Postin työntekijöitä edustava Postija logistiikka-alan unioni PAU varoittaa, että Postin kaavailemat henkilöstövähennykset heikentävät postipalvelun laatua entisestään. PAUn puheenjohtaja Heidi Niemisen mukaan Postin jo tekemät henkilöstövähennykset ovat ajaneet postipalvelut kriisiin. Maksullisen ilmoituksen lisäksi ilmoitus julkaistaan pyydettäessä Yhdistystoiminta-palstalla maksutta kerran. Pilvi Torsti pitää kommenttipuheenvuoron. Russareihin osallistuvien toivotaan tekevän ”oma russari” noin 10 cm halkaisia. Russarien lomassa erilaista liikuntaa mm. klo 18–20 Työväenliikkeen kirjastossa, Sörnäisten rantatie 25 Eduskunta – ystäviä ja vihamiehiä. Lounaan hinta 7,50 euroa/hlö. LOUNAIS-HÄME • Lounais-Hämeen Wanhat Toverit järjestää lounas ja keskustelu tilaisuuden ti 12.2. ja to 14.2. klo 12.3014.30 Forssan ammatti instituutissa (Fai), Lounasravintolan kabinetissa, Saksankatu 27. Ne ovat maksullisia ilmoituksia. Lisätietoja 0400 100 996. sukkulaviesti, ”kuusen heittoa” ja roskapihdeillä erilaista kisailua joukkue ja yksilölajina. LAKIASIAINTOIMISTO SEIJA KÄRNÄ OY Helsinki-Akaa-Nurmijärvi Kaikki lakiasianne. (Ajankohtaisista asioista). Ensimmäiset isot vähennykset tehtiin viisi vuotta sitten, kun Posti irtisanoi lähes 500 työntekijää ja muutti parisataa työsopimusta osa-aikaisiksi. Alustaa tutkija Hanna-Kaisa Hoppania Ikäinstituutista Helsingistä. 71 Demokraatti Yhdistystoiminta Järjestöjen ja yhdistysten kevät-, syysja vuosikokousilmoitukset ovat maksullisia. • TUL-Tampere. TUL:n ryhmätanssin mestaruuskilpailut su 10.2. Yhdistystoiminta-palstalla ei julkaista vaali-/vaalitapahtumailmoituksia. Numero laitetaan ”aulassa” ja sen omaavat pääsevät ilmaiseksi jäälle. klo 16 Tampereen Työväentalon Tellervossa. klo 18.30, kesto n. klo 11 Tampereen Työväentalon Tellervossa. Mahdollisuus omakustanteiseen lounaaseen Kuusela-keskuksen ravintolassa ennen tilaisuutta. https://www. • Perinteiset ”Russarit” Ogelin Liikuntapuiston Keinojäällä; 2.2.–8.3.2019 (2.2., 9., 10., 14., 24., 27., 28., 1.3. Lähetä tapahtumailmoituksesi seuraavaan lehteen viimeistään maanantaina klo 11 mennessä sähköpostilla yhdistyspalsta@demokraatti.fi. Anna Kontula kertoo uutuusteoksestaan. Mukana keskustelemassa Forssan Kaupungin johtaja Jari Kesäniemi. wanhattoverit.fi/kerhot/pirkanmaa2/pirkanmaan-wanhat-toverit/toimintaa/. Demokraatti De_07022019_70.indd 71 30.1.2019 11.08. TUL:n Liittojuhlan pääjuhlanäytös Helsingin jäähallissa 15.6. Illan juontajana on Työväenkirjaston ystävien puheenjohtaja Pentti Arajärvi. PAU varoittaa, että ongelmat eivät ratkea väkeä vähentämällä. klo 10., jumpan vetää Pekka Ruohonen. PIRKANMAA • Pirkanmaan Wanhat Toverit järjestää ma 18.2. 0400-423835 LAKIASIAT Lehti, verkko ja some HELSINKI • Studia generalia ke 20.2. klo 12 Tampereella Kuusela-keskuksessa keskustelutilaisuuden aiheesta ”Hoivan hinta mikä maksaa?”. TUL:n seurojen ikäihmisten maksuton terveysliikunta Ratinan voimistelusali 2:ssa to 7.2. Veteraanien toimintaryhmän kokous 13.2. Juhlalahden työryhmän kokous ma 11.2. klo12.00 Pyynikin Palloiluhallilla Tampereella. Arpajaiset. Tampereen kaupungin edustaja tilaisuudessa on TampereSenior ohjelmajohtaja Anne-Mari Ahonen. Posti on käynyt viime vuosina läpi useita yt-kierroksia. Hän kertoo maksualennusperiaatteista Tampereella ja vastaa kysymyksiin. Järj. ja 8.3.2017) Kohderyhmänä erikoisesti päiväkotien lapset , koululaiset ja ”vanhukset”. Oulunkylän Historia ja Kävelyklubi ja BOTNIA 69 ry. Riitaja rikosoikeudenkäynnit 25 vuoden kokemuksella. 2 tuntia, lisätietoa https://tul.fi/tul-100/ tapahtumaviikonloppu/joukkojenjuhla/, liput Lippu.fi:n verkkopalvelusta
72 Demokraatti RISTIKKO 4/2019 Veijo Wiren veijo.wiren@gmail.com Ratkaistut ristikot lähetetään seuraavan lehden ilmestymiseen mennessä: Demokraatti / Ristikko, PL 338, 00531 Helsinki. Oikein vastanneiden kesken arvotaan yksi 10 euron lahjakortti. Merkitse kuoren päälle ristikon numero. Nimi: Osoite: De_07022019_72.indd 72 28.1.2019 17.36
Vastaan aina tylsästi, että en. julkaistun ristikon 10 euron lahjakortin voitti Aila Björn Jalasjärveltä. Tämän jutun ohessa olevan viirupöllön kuvasin muutama viikko sitten Lahden keskustassa ja useimmat luontokuvausreissunikin suuntautuvat Helsingin Vanhankaupunginlahdelle tai Seurasaareen. co m 6 7 3 1 6 2 4 4 7 5 1 2 8 2 6 5 2 9 5 3 1 6 9 64 82 93 71 5 57 31 64 82 9 12 95 78 36 4 45 73 16 29 8 98 67 52 43 1 23 14 89 57 6 79 48 21 65 3 86 29 35 14 7 31 56 47 98 2 LENTOTUKIALUS L E V O S A J P A R A P A I M A I R A T S A O S K O T I M A T K A A L I O L I E D V A L A K K I S P A R S K A T E L I A S J E H U A S T O N N I I R A L A E N I N O M A R T A T A R O S L O U T O P I A O O S U L A V A L A S I T A R U D I S T U R A N U S A R I E L I S O T K A T E T I N A T A V O I N I M A T R A S E E S N K A T H A I E R I V A N L O I T S U D S U R U A O U R S A S T A D I J A N A T S A T A A A M A R J O T U N I K A T A R A N I K U T A T I A L U S T A T U R A I T I S S A T A M A E S K O S U T I L uontokuvausta harrastavana minulta kysytään usein, vietänkö kaiken vapaa-aikani keskellä metsää törmätäkseni ikuistamiini otuksiin ja luonnon ilmiöihin. En ole varsinaisesti tehnyt rajauksia sen suhteen, mitä luonnossa kuvaan, mutta linnut näyttelevät varsin merkittävää roolia kuvissani. BirdLife Suomen ylläpitämässä tiira.fi-nettipalvelussa on koottuna kaikki Suomen lintuhavainnot ja sinne voi myös ilmoittaa omat havaintonsa. Onnea voittajalle! TI TI TYY Miikka Lönnqvist Samok ry:n toiminnanjohtaja miikka.lonnqvist@samok.fi Vaikeusaste: (c ) Ar to In ka la ww w. Syy on yksinkertainen: lintuihin – harvinaisiinkin – voi törmätä lähes missä ja milloin vain. Lähes jokaisessa kaupungissa on myös lintujen talviruokintapaikkoja ja lintutorneja, joissa lintuja pääsee tarkkailemaan helposti. De_07022019_72.indd 73 28.1.2019 17.36. 73 Demokraatti RISTIKON 2/2019 RATKAISU SUDOKUN RATKAISU 17.1. ais ud ok u. Se mielenkiintoisin lintuhavainto saattaa lehahtaa vastaan lähes missä vain. Myös niiden havainnointi on nettiaikakaudella tehty varsin helpoksi. Suurin osa luontokuvistani on otettu taajama-alueella tai sen välittömässä läheisyydessä. Keräsit sitten pinnoja tai napsit kuvia, kannattaa silmät pitää avoinna joka paikassa. Tässä yhteydessä muistan aina kertoa nähneeni huuhkajan vain kerran – Forumin katolla Helsingin keskustassa
Kirjahulluuteni on minut tuntevilla hyvin tiedossa ja minulta kysytäänkin paljon lukuvinkkejä. Aivan sama onko kirja jokin klassikko-opus vai ei, mutta elämä on liian lyhyt, että kuluttaisin sitä huonon kirjan parissa hammasta purren. Kätilönä – naisen rinnalla kulkijana – minua kiinnostaa naiseus, vanhemmuus, parisuhde, ihmissuhteet, psykologia. Joillekin annan enemmän sivuja armon aikaa, joillekin vähemmän. Niin saan tasapainotettua rankan kirjan nostattamia fiiliksiä. Jos esimerkiksi on jokin rankka kirja meneillään, on minulla samaan aikaan kevyempikin opus siinä rinnalla kesken. Luen kirjoja tunnelmia vaihdellen ja monta kirjaa on yhtäaikaa kesken. Pelkään jakaa kaikkein väkevimmät lukuelämykseni muiden kanssa. 1 2 3 De_07022019_74.indd 74 30.1.2019 10.55. Politiikan kirjahylly 1 3 2 Olen vakavasti kirja-addiktoitunut ja luen niin paljon kuin mahdollista. Kätilötyön historia on naisten historiaa. Suomessa kätilöitä on koulutettu 200 vuotta. 74 Demokraatti Teksti ja kuva Nora Vilva Ei armoa huonoille kirjoille Tehyn Millariikka Rytkönen ei tuhlaa aikaansa epäkiinnostaviin opuksiin. Meillä pitäisi olla äitiyspakkauksen sijaan ihmisyyspakkaus kaikille suomalaisille ja siellä olisi tämä kirja. Mathias Rosenlund: Vaskivuorentie 20 Kirsi Vainio-Korhonen: Ujostelemattomat Jani Toivola: Musta tulee isona valkoinen Pysäyttävä omaelämänkerrallinen teos siitä, millaista on olla köyhä hyvinvointi-Suomessa. Jätän kirjan surutta kesken, jos se ei imaise minua mukaansa. Elämäkerrat kolahtavat, samoin luen paljon alaani sivuavaa kirjallisuutta. Kauhistuttaa, jos toinen kokeekin kirjan jotenkin laimeammin. Huomaan kuitenkin olevani hassusti ”kokemusmustasukkainen”. Kätilötyöhön ja naiseuteen liittyviä kirjoja minulla on paljon. Kätilöys on maamme vanhin naisten koulutusammatti. Niistä löytyy paljon kirjoja. Kätilöiden, synnytysten ja arjen historiaa. Itkin ja luin, luin ja itkin. Tämä kirja liikautti jotakin sisälläni peruuttamattomasti. Lopulta en kuitenkaan malta olla kertomatta veret seisauttaneista lukuelämyksistäni muillekin, koska ovathan ne jollakin tavoin mullistaneet maailmaani. Jokaisen päättäjän tulisi lukea tämä kirja ennen kuin alkaa toimia yhteisten asioiden hoitajana
WWW.JYTYLIITTO.FI Ammattiliitto Nousu ry .org www. info@tyark.fi www.tyark.fi Sörnäisten rantatie 25 A, 00500 Helsinki p. Uusi Ammattiliitto Pro Työttömyyskassa Pro Uusi Ammattiliitto Pro ja Työttömyyskassa Pro toivottavat Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! Uusi Ammattiliitto Pro ja Työttömyyskassa Pro toivottavat Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! Pr ol iit to .fi www.pardia.fi JYTY KUULUU LÄHELLE JA KAUAS. (09) 774 3110, sähköp. www.paperiliitto.fi www.pau.fi Proliitto_negalogo_cmyk.eps Proliitto_logo_cmyk.eps x x x x Ammattiliitto Pro miniohje 2/2 • 2010 VÄRIT PMS 1935 C CMYK c10, m100, y50, k0 RGB r213, g29, b89 #D51D59 VADELMANPUNAINEN MUSTA PMS Process Black CMYK c0, m0, y0, k100 RGB r0, g0, b0 #000000 VALKOINEN PMS CMYK c0, m0, y0, k0 RGB r255, g255, b255 #FFFFFF SUOJA-ALUE 2. Ilmoitus_Demokraatti_2013.indd 1 1/21/2013 3:57:51 PM www.pam.fi www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 Sörnäisten rantatie 25, 00500 HELSINKI Puh. Käytä aina originaalilogoa. 09-766 429 www.tyovaenperinne.fi Työväenliikkeen kirjasto KANSIPOHJA DemokXXXX2019_001-002 kopio.indd 2 30.1.2019 11.32. LOGO Suoja-alueelle ei saa sijoittaa muita graafisia elementtejä
he lm ik uu ta 7.2.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI Ajankohtaiset uutiset aamusta iltaan maanantaista sunnuntaihin: Demokraatti.fi PAL.VKO 2019-07 00 74 43 -1 90 4 MAAILMALLA SUOMALAISTA POLIITIKKOA VIEDÄÄN, JA SE VAIN VIKISEE. Suojelutoimista huolimatta Itämeri on edelleen heikossa hapessa. Alf Rehn KANSIPOHJA DemokXXXX2019_001-002 kopio.indd 1 30.1.2019 11.32. ONGELMA PINNAN ALLA 4/ 19 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 4 • 20 19 / 7. KAKKOSKUSKI Sanna Marin UUSIKAUPUNKI Tehdas kuin kaupunki PORVARIHALLITUS Työmarkkinoista vaaliteema TEEMA: Itämeren pohja on happikadon takia osin kuollut