. Hinta 3 € 7. 6 POLITIIKKA . 10 SDP peruisi lehmänkaupat Nora Vilva SDP:n sote-malli suitsii yksityisten yritysten voittoja ja turvaa palvelujen tasa-arvon Tehtaanmyymälä, Vanha talvitie 8, 00580 Helsinki Chef Wotkin’s palvelutiskit Prisma Itäkeskus ja S-Market Sokos Helsinki www.wotkins.fi. Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja . KESÄKUUTA 2018 N0 23 Kokoomus höykyttää Orpoa POLITIIKKA
Niin kuin tuon Raittisen Jussin. www.pam.fi www.teollisuusliitto.fi. Viikon valinta 6 Harrastakaa rokkia. Ota meihin yhteyttä! www.paperiliitto.fi www.pau.fi Tervetuloa ?näkymään ?omalla ?ilmoituksella Ota yhteys: Aila Pääkkö 097010560 www.pardia.fi JYTY KUULUU LÄHELLE JA KAUAS. sauna 20 Olipa kerran minä: Jussi Raittinen 24 Kasvot peilissä: Lea Väänänen 27 Dekkarikesä 28 Uutiskertaus, Tuleeko Berneristä uhrilammas 32 Kadonnutta hyvyyttä etsimässä 35 Suomalainen demari 36 Järjestöt 37 Ristikko 38 Televisio 40 Horoskooppi, Närästäjä, Radio 15 Liike 27 Kulttuuri 19 Elämä 6 Politiikka 3 Mikä meno, Lauri Finer. Se pitää ikinuorena. KESÄKUUTA 2018 Lehdessä Sote-tornado iski kokoomukseen 8 Uutiskertaus: Hallituksen veneen tappi on löysässä 10 Arkadianmäeltä: Antti Rinne avaa SDP:n sote-mallia 14 Meppi Pitkätossu 15 Tammisaaren tapahtumia kannattaa muistaa 16 Ikinuoret varttuneet demarinuoret 19 Sauna on suomalaiselle enemmän kuin... WWW.JYTYLIITTO.FI Ammattiliitto Nousu ry .org www. 2 7. 4 Demo, Ville Ranta, Opposition ääni 5 Pääkirjoitus, Kohtaaminen Jussi Raittisen kanssa Kannen kuva: Nora Vilva Odotettavissa rapsakkaa menoa puoluekokouksissa
Mikä vero olisi hyvää seuraa autiolle saarella. Se tulee YUP:n kappaleesta Minä olen myyrä. Onko verohallinto maineensa veroinen harmaantylsä työpaikka. Ei, mutta on hyvä ymmärtää, kuinka tärkeä rooli veroilla on hyvinvointiyhteiskunnan toiminnassa. KUVA NORA VILVA KUULUMISIA KENTILTÄ Verotuksen Robin Hood Mikä Meno Lauri Finer, SDP:n veropoliittinen asiantuntija. Verohallinnossa on töissä paljon mukavia ja asialleen omistautuneita ihmisiä. Tosi hyvä, iloitsen SDP:n tilanteesta. Ei nyt ihan noin, mutta kun joku puhuu, etenkin tarkoituksella, verotuksesta totuuden vierestä, niin mielelläni oikaisen tällaisia kommentteja. Itseluottamusta riittää, ja se näkyy niin puolueen kannatuksesta kuin Antti Rinteen toiminnastakin. Turpa kiinni ja pelaa! Onko joku nähnyt kiekkoa?. On, hyvässä ja pahassa. KESÄKUUTA 2018 TEKSTI HEIKKI SIHTO . Voimaeläimesi on myyrä, miksi ihmeessä. 3 7. Siellä tehdään töitä tosissaan, jotta verolakeja noudatettaisiin. Oletko verotuksen Robin Hood, otat rikkailta ja annat köyhille. Se on kaverikapitalismin ja markkinaliberalismin sekasikiö. Pitääkö veroja rakastaa. Jokainen kantaa oman pienen osansa yhteiskunnan toiminnan rahoittamisesta ja hyötyy siitä saamalla monenlaisia palveluita ja turvallisuutta. Se on oikeudenmukainen tulevaisuuden vero, jolla verotetaan voittoja eli se kohdistuu nettotuloon. ”Minä olen myyrä, mätäpussit! Maansiirtokone! Terminaattori! Tiluksienne alle minä kaivan katakombini En jää vieraskutsujanne odottelemaan Vaan kutsunpa itse itseni Vieraaksenne ja vaivaksenne Ja kotinne on linnani! … Ja paha vielä palkkansa Saa!… On hyvä ymmärtää, kuinka tärkeä rooli veroilla on hyvinvointiyhteiskunnan toiminnassa. K up la Lehtikuva Kundit hei, mikä on elämän tarkoitus. Kuvaile yhdellä lauseella kokoomuksen veropolitiikka. Jaa… Ainakin sen, että pitäisi olla vähän parempi ihminen, lite bättre. Mitä vitsailua olet kuullut sukunimestäsi. Siinä mätäpussit eli paha saa palkkansa. Yhteisövero
Pohjois-Pohjanmaalta Helsinkiin matkusti mukanasi myös uutta poliittista sanastoa kuten verbi vatuloida. Hallituksesi on tehnyt jättiuudistuksiaan perustuslain rajoitteista huolimatta. Kunnista irrotetaan yli puolet niiden palveluista ja henkilöstöstä maakuntiin. Sosiaalija terveysvaliokunta alkaa nyt käsitellä perustuslakiOpposition ääni TUULA HAATAINEN malla vaaditaan sote-menojen kasvun leikkaamista kolmella miljardilla eurolla. Opimme, ettei vatulointi, jahkailu, ole hyvästä. Kysymys ei ole nyt vain aikataulusta, vaan siitä mitä tapahtuu hyvinvointipalveluillemme. 4 7. Kun verotusoikeutta ei ole, niin rahoitusvaje johtaa palveluiden leikkaamiseen ja maksujen nostamiseen. Suomessa ollaan tekemässä kovalla kiireellä ennennäkemättömän suurta uudistusta, johon liittyy valtavia riskejä. Olisitko vatuloiden sittenkin jo valmis. Suomalaiset ansaitsevat paremman soten VIIME PÄIVINÄ IHMISET ovat kyselleet, mitä eduskunnassa oikein soten ympärillä tapahtuu. Mottosi oli tulos tai ulos. Eikä ihme. Maakuntiin syntyy vakava rahoitusvaje. Syvenevään tunarointiin johtaneen puoluejaon korvasi mallissasi keskustan, perussuomalaisten ja kokoomuksen yhtenäinen avokonttori, jossa istui aiempaa vähemmän ministereitä. Ville Ranta Parahin Sipilä, ALOITIT PORVARIHALLITUKSESI RUORISSA toukokuun lopulla 2015 raikkaan bisnesmäisellä otteella. Hallituksen esitys avaa rahahanat julkisista palveluista yksityisille yrityksille. Niihin uudelleen organisoitaisiin myös valtionhallinnosta iso osa. Samalla avataan kansalaisten peruspalvelut markkinoille ja hajotetaan vuosien aikana vaivoin rakennetut toimivat palvelukokonaisuudet. valiokunnan lausuntoa ja jatkon askelmerkkejä. Julkinen palvelutuotanto on laitettavissa kestävälle pohjalle. Hallituksella olisi vielä tilaisuus muuttaa suuntaa. Hallituksellasi on ollut niin kova tekemisen kiima, että työt ovat jäämässä sen takia tekemättä. Sote seisoo ja maakuntavaalit ovat katoamassa poliittiseen horisonttiin. Sen rinnalla voidaan hallitulla tavalla käyttää yksityisten yritysten ja järjestöjen palveluja. Eduskunnassa valiokunnat ovat kuulleet satoja asiantuntijoita. Ensikertalaisena valtioneuvostoon kohonnut liikenneja viestintäministeri Anne Berner (kesk.) vei ihanteen vielä pidemmälle eikä huolinut itselleen edes erityisavustajaa. Asiantuntijat varoittavat kooltaan jättimäisen uudistuksen suurista ja ennalta arvaamattomista riskeistä. SaPari valittua sanaa. Kiire johtuu siitä, että hallitus antoi vasta keväällä uuden esityksensä valinnanvapauslaista ja esitti, että maakuntavaalit on oltava lokakuun lopussa. Perustuslakivaliokunta sai mittavan lausuntourakkansa valmiiksi viime perjantaina. Kirjoittaja on eduskunnan varapuhemies (sd.). Vähänkin asioita ymmärtävän piti nähdä jo kaukaa, että aikataulu on mahdoton. Tästä varoittavat valtiovarainvalio kunta ja perustuslakivaliokunta lausunnoissaan. Vastuullinen ja kestävä sote on mahdollinen, mutta onko poliittista tahtoa. Ystävällisesti, Demokraatin toimitus Opimme, ettei vatulointi, jahkailu, ole hyvästä. Suomi ei toimi niin. KESÄKUUTA 2018 VIIKON VIISAUS » Anton Tsehov: Jos sinulla on kiire, älä tee mitään. Kiire ei saa estää kunnollista läpikäyntiä
Lohjan Maimianniemen kesämökki on Raittisen elämässä aina ollut merkityksellinen paikka, monella tapaa. Luku saa haukkomaan henkeään. Kokoomus on hylännyt Jyrki Kataisen ja Taru Tujusen kausien mainospuheet kuuntelevista korvista ja työväen presidentistä. Jotain myönteistä sentään. Sitä suuremmalla syyllä, että mallia olivat valmistelemassa itse Juhana Vartiainen ja puolueen eduskuntaryhmän entinen puheenjohtaja Arto Satonen. MIELIPIDEPALSTA mielipide@demokraatti.fi Demokraatti/mielipide PL 338, 00531 Helsinki Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. Kyykytys meininki on tuttua kokoomus touhua. Kuten SDP:n yleisturvamallia vahvasti kehittämässä ollut Pohjanmaan sosialidemokraattien puheenjohtaja Matias Mäkynen huomautti Demokraatin verkkolehdessä viime viikolla, kokoomus jätti kertomatta, miten vastikkeellisuutta lopulta kiristetään. 5 7. Kohtaaminen TEKSTI JANNE ORA . KESÄKUUTA 2018 Seuraa meitä Facebookissa, Twitterissä ja Instagramissa. Mökille Raittinen vielä nykyisinkin suuntaa, kun hän haluaa latautua ja kirjoittaa biisien tekstejä. Mökillä riehaannuttiin ja huumaannuttiin rock & rolliin nuorina 1950-luvun lopulla. Kyllä minä ihmettelen, miten he kehtaavat puhua itsestään kovana taloudenhoidon puolueena. Jos tukea voidaan kokoomuksen mallissa leikata jopa 40 prosenttia, täytyy leikkureita käyttää vielä nykyistäkin useammin. Tilalle ovat tulleet puolueen arvoja paremmin kunnioittavat Susanna Kosken ”Kaikilla meillä on kuule rajoitteita” ja Otto Meren ”laskut kannattaa maksaa ajoissa”. Perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895. Raittinen on innoissaan, mutta myös lievästi stressaantunut moninaisten pikku hallinnollisten töiden ja kiireiden takia, joita yhä keikkailevalle mister Rock and Rollilla riittää. Raittisen muusikonura on pitkä ja huikea. Kokoomuksen mallissa korostuvat siis rangaistukset. Tätä ajaa myös SDP, joka julkisti oman, kehutun yleisturvamallinsa mallinsa huhtikuussa. KUVA NORA VILVA Värillä on väliä: sininen tarjoaa keppiä, punainen porkkanaa K okoomus lanseerasi viime viikolla oman versionsa sosiaaliturvasta, joka perustuu vastikkeelliseen yleistukeen. Näkemystä värittää yleinen epäluottamus ihmiseen. Raippamalliksi julkisuudessa nimetty tuotos on jo todistetusti vienyt leipää kymmenientuhansien työttömien muutenkin pyyhitystä pöydästä. kerros, 00530 Helsinki Postiosoite: PL 338, 00531 Helsinki Uutistoimitus: 09 7010 555 Sähköposti: toimitus@demokraatti.fi Sähköpostit: etunimi.sukunimi@demokraatti.fi Politiikka: Simo Alastalo, 09 7010 437 Elämä: Nora Vilva, 09 7010 528 Demokraatti.f i TILAAJAPALVELU Puhelin: 09 7010 500 tilaajapalvelu@demokraatti.fi Kulttuuri: Rolf Bamberg, 09 7010 539 Liike: Anna-Liisa Blomberg, 09 7010 459 JUSSI RAITTISEN HAASTATTELU SIVULLA 20 Metsämökin ja stadin rokkari Muusikko Jussi Raittinen astelee häikäisevänä kevätiltapäivänä ravintola Juttutuvan ovesta, silmäilee hetken ja äkkää sitten minut ja valokuvaaja Nora Vilvan. Siihen on mahtunut niin ay-pomona toimimista ja vaikuttamista kuin musiikillista yhteistyötä suomalaisten ja amerikkalaisten muusikkolegendojen kanssa. JK. Puhelinvaihde: 09 7010 41 Päätoimittaja: Mikko Salmi, 09 7010 504, mikko.salmi@demokraatti.fi Myyntijohtaja: Aila Pääkkö, 09 7010 560, ilmoitukset@demokraatti.fi Toimituspäällikkö (viikkolehti): Heikki Sihto, 09 7010 516 Toimituspäällikkö (verkko): Rane Aunimo, 09 7010 553 Kustantaja: Kustannus Oy Demokraatti Painopaikka: Lehtisepät Oy, Tuusula ISSN-L 2242-6892 Demokraatti, ISSN 2242-6892 (painettu), ISSN 2242-6906 (verkkojulkaisu) Käyntiosoite: Siltasaarenkatu 18–20, C-rappu, 6. Voi se silti kauhistuttaa. Kykypuolueelle on toisaalta noloa, ettei mallin kustannuksista saa selkoa. Kuten Mäkynen asian ilmaisi: – Kokoomuksella ei ole yhtään mitään. Kyykytysmeininki on tuttua kokoomustouhua, joten mallissa heilutettava keppi ei tule politiikan seuraajalle yllätyksenä. Passiivisuus hakea töitä tai työllistymistä edistäviin palveluihin kostautuisi tuen leikkauksella jopa 40 prosentilla. Kokoomuksen yleistuessa yhdistyvät toimeentulotuki, työmarkkinatuki, peruspäiväraha ja yleinen asumistuki. Värillä näyttää sittenkin olevan väliä: siinä missä punainen SDP tarjoaa omassa yleisturvan mallissaan ruokailijalle porkkanaa, tunkee sininen kokoomus äänestäjien kurkkuun keppiä. Ei mene kuin hetki, niin stadin kundi Raittinen jo ottaa stagen ja tilanteen haltuunsa niin kuin vain kuutisenkymmentä vuotta lavoja kierrellyt ammattimuusikko sen osaa. Uhkaava leikkaus olisi jossain määrin verrattavissa nykyisen toimeentulotuen karenssiin, mutta kokoomus ei määritellyt yksilöllisemmin, millaisia velvoitteita työttömälle työnhakijalle asetetaan ja mitkä työnhakijan tekemät laiminlyönnit johtaisivat yleisturvan leikkaamiseen. Käytännössä malli olisi siis jatkoa työttömien ”aktiivimallille”, jossa työttömän tarvitsee vaikka väkipakolla osoittaa olevansa ”aktiivinen”. Opintotuestakaan kokoomus ei puhu mallissaan mitään, mutta koulutuksesta huolehtiminen ei olekaan kuulunut Sipilän ja Orpon hallituksen hyveisiin. Sosiaaliturvan yksinkertaistaminen lienee kaikkien tavoitteena
Näin ei voida jatkaa. Sen palaminen kiertää. Kokoomuksen eduskuntaryhmän ensimmäisen varapuheenjohtajan Jukka Kopran mukaan keskustan itsetunto voisi olla nykyistä parempi. Anttilan mukaan hallituksen politiikka on ollut paitsi markkinaliberalistista myös aika voimakkaasti toimintoja keskittävää. Kopra näkee Petteri Orpon aseman tällä hetkellä puolueen johdossa kiistattomana. Markkinaliberaalit kapinalliset eivät ole tyytymättömiä pelkästään soten valinnanvapausmallin kohtaamiin vaikeuksiin. Maakuntahallinnosta on hänen mukaansa tehty ihan turhaan keskustan tärkein tavoite. Vareksen mukaan kyse on yleisesti talouspolitiikan suunnasta, jonka suhteen halli” On kohtuuton tilanne, että kaikki saavutuksemme hukkuvat soteen.. Yhteisestä linjasta lipeäminen on Vareksen mukaan kokoomuksessa jonkin verran tyypillisempää kuin vasemmistopuolueissa tai keskustassa. – Kannatus laahaa ja sen suunta on ihan väärä. 6 7. – Eihän se Petterin keksintö ole. Ja mikä parasta, voi säilyttää vielä kasvonsa. Puoluekuri on perinteisesti heikompi. Orpon asema kokoomuksen johdossa vahva Jukka Kopra ei usko, että kokoomuksen Turun puoluekokouksessa olisi luvassa järisyttävää draamaa tai mullistavia ulostuloja. – On kohtuuton tilanne, että julkinen talous ja työllisyys on saatu hyvään asentoon ja kaikki saavutuksemme hukkuvat soteen, hän jatkaa. Turun yliopiston poliittisen historian professori Vesa Vares huomauttaa, että kokoomuksessa tapahtuva lohkeilu on peräisin puolueen markkinaliberaalista siivestä. Seuraava arvioinnin paikka puolueella on, kun sosiaalija terveysvaliokunta antaa asiasta mietintönsä. On löydettävä uusi vaihde, jolla selviämme tästä alavireydestä ulos, Anttila sanoo. Eikä kerta ole ensimmäinen. Kokoomus ja keskusta omiensa edessä Kokoomuksen ja keskustan puoluekokouksissa mitataan puoluejohdon onnistumista soteja maakuntauudistuksessa P äähallituspuolueet keskusta ja kokoomus valmistautuvat viikonlopun puoluekokouksiinsa orastavissa kriisitunnelmissa. – Sen takia tieto siitä, että meidän äänestäjistämme moni on katsomossa, on paikkansapitävä. Muut puolueet toimivat massana tai ovat luokkapuolueita. Kopra kertoo hänkin muistavansa tilanteen, jossa Orpo oli sanansa sanonut. KESÄKUUTA 2018 P Politiikka Tuottaja: Simo Alastalo 09 7010 437 simo.alastalo@demokraatti.fi VIIKON TWIITTI » Nasima Razmyar: Sote-maakuntauudistuksessa viisautta on myöntää mahdottomuudet ja jatkaa valmistelua laajalla pohjalla. Keskustan konkarikansanedustaja Sirkka-Liisa Anttila luonnehtii tunnelmaa alavireiseksi. Sen takia yksittäisiä, linjasta poikkeavia ulostuloja on kokoomuksessa helpompi tehdä. – Aina sitä politiikassa tuppaa käymään, että jonkun sauna palaa. – Sitä on pidetty itseisarvona, että kokoomus on itsenäisesti ajattelevien puolue. Keskittämisvaaraa Anttila näkee myös maakuntauudistuksessa. Samalla hallituksen itse itselleen asettamat tavoitteet tuntuvat maakunta ja sote-uudistuksen osalta vajoavan yhä syvemmälle omaan mahdottomuuteensa. Sanoisin, että kokoomuksella on hyvä veto ja draivi, mutta hässäköiden, joita Hjallis (Harkimo), Susanna (Koski) ja Elina (Lepomäki) ovat saaneet aikaan, että hoitamiseen menee hitosti aikaa ja huomio on pois varsinaisesta politiikkatyöstä, Kopra sanoo. Markkinaliberaalien, joilla on selkeä oma linja ja vaihtoehto, on vaikeampi mukautua politiikan pakollisiin kompromisseihin erityisesti, kun näitä asioita on jauhettu vuosikaupalla. Hänhän on hypännyt liikkuvaan junaan ja osaltaan vie asiaa eteenpäin, Kopra sanoo. Kokoomuksen eduskuntaryhmä käsittelee perustuslakivaliokunnan viime viikolla antamaa sote-lausuntoa tänään torstaina eduskunnassa. – Irtiottoja tulee varsin usein ja aika usein samalta suunnalta. Tässä on paljon sellaisia elementtejä, joita keskustalaiset eivät koe omakseen. Se ei ole Kopran mukaan myöskään sidottu siihen, miten soteja maakuntauudistuksessa lopulta käy. Nyt on sitten tapahtunut kaikenlaista. Sotkamoon ja Turkuun matkustaa kenttäväkeä, joka voi olla tyytyväinen kansainvälisen taloustilanteen myötä parantuneisiin talousja työllisyyslukuihin. – Se on varsinkin maaseutukuntien päättäjille melkoinen vallan menetys. Orpokin on kuitenkin myöntänyt, että aivan entiseen malliin kokoomuksella ei ole mennyt. – Muutama kuukausi sitten, kun olimme vielä parhaassa vedossa totesin, että mitä vaan voi sattua. Ja nyt on sitten sattunut, Orpo lausahti Ilta-Sanomille
Anttila haluaisi keskittämisen ja markkinaliberalismin kipupisteet keskusteluun keskustan Sotkamon kokoontumisessa. Aiemmista perutuslakivaliokunnan huomauttamista virheistä olisi myös syytä ollut ottaa oppia. Sote-uudistukselle ei Turussa ole varattu varsinaista asiakohtaa, mutta se noussee esiin puoluekokousaloitteita käsiteltäessä. MAASEUDUN PAHIN PAINAJAINEN Keskustan kansanedustaja Mikko Kärnä arvostelee vihreiden poliittisen tavoiteohjelman luonnosta, jonka se aikoo hyväksyä puoluekokouksessaan kesäkuussa. Sen takia perustuslakiasiantuntijat pitää sitoa tiiviimmin valmisteluun silloin, kun valmistelua ei ole tehty parlamentaarisesti. Suomalaiset hermostuivat presidentti Sauli Niinistöstä alkaen. Keskustan Sotkamon puoluekokouksen tärkeimpänä tavoitteena Anttila pitää uuden vaihteen löytymistä, jolla puolueen kannatusluvut saadaan nousuun. – Ben Zyskowicz sanoo, että valinnanvapauslailla ei ole kiirettä, Orpon viesti on toinen. Keskustanuoret kysyi pääministeriltä työlistaa. Orpolle Turun puoluekokous on erittäin hankala paikka, koska suurten kaupunkien kokoomuslaiset vastustavat ankarasti maakuntahallintoa. SIETÄMÄTÖNTÄ HALLINTOA SDP:n Satu Taavitsainen kanteli oikeuskanslerille liikenneja viestintäministeri Anne Bernerin vastaamattomuudesta takseja koskevassa asiassa. Keskustassa vaihtuu sen lisäksi puoluesihteeri, kun Jouni Ovaska jää pois. Kärnä kutsuu ohjelmaa ”maaseudun pahimmaksi painajaiseksi”. 7 7. Kokoomus ottaa Turussa kantaa muun muassa turvallisuuspolitiikkaan ja sosiaaliturvan uudistamiseen. – Suurin virhe on ollut se, että hallituksen tavoitteita ei ole alun perinkään rakennettu niin, että ne olisivat perustuslain mukaisia. En tiedä mikä se kokoomuksen kanta on. Sekä keskusta että kokoomus käsittelevät puoluekokouksissaan uutta periaateohjelmaa. Molemmat äänestävät myös puolueen varapuheenjohtajistosta. – Toivon mukaan nämä asiat ovat esillä Sotkamossa. Sotkamosta haetaan uutta alkua Sirkka-Liisa Anttilan on vaikea hahmottaa mitä kokoomus tällä hetkellä soten suhteen tavoittelee. Säädetty aika Taavitsaisen kirjallisen kysymykseen vastaamiseen umpeutui 25.5. tuksessa on arvostelijoiden mukaan tehty liikaa kompromisseja. KESÄKUUTA 2018 Nasima Razmyar: Sote-maakuntauudistuksessa viisautta on myöntää mahdottomuudet ja jatkaa valmistelua laajalla pohjalla. MISSÄ ON MINISTERIN VAPAAN RAJA Suomen ulkoministeri Timo Soini kävi Kanadan työmatkallaan valtiosihteerinsä kanssa pro life -marssille vastustamassa naisten aborttioikeutta. Emme hyödy mitään siitä, jos vain kiittelemme toisiamme. Simo Alastalo, Johannes Ijäs Demokraatti. Ja mikä parasta, voi säilyttää vielä kasvonsa. Yhdyn pitkälti heidän näkemykseensä työlistan tarpeesta. Viikon luetuimmat 1 2 3 DEMOKRAATTI.FI POLITIIKKA POLITIIKKA POLITIIKKA Demokraatti.fi seuraa kokoomuksen ja keskustan viikonlopun puoluekokouksia paikanpäältä Turusta ja Sotkamosta. Ei pidä tavoitella asioita, jotka ovat perustuslain vastaisia. Anttilan mukaan soteja maakuntauudistus olisi alun perin pitänyt valmistella parlamentaarisesti. Periaateohjelmassa kokoomus korostaa ihmiseen luottamista sekä entistä voimakkaampaa ympäristöja luonnonsuojelunäkökulmaa. – Se on se ykkösasia
Olennaista siinä oli perustuslakivaliokunnan toteamus, että muutokset voidaan tehdä eduskunnassa. Se määrittää päätöksentekoa koko uudistuksesta ja sen aikataulua. Nyt odotellaan, kuka alkaa keinuttaa hallituksen venettä – tai ottaa siitä tapin irti. Meillähän on useampi lakikokonaisuus tähän liittyen. Kokoomus on vaalinut uudistuksessa juuri valinnanvapautta. Kovaa kritiikkiä sai myös oma puolue. Sote-päätösten aikataulu levällään Sote-päätösten jatkoaskeleiden aikataulu on vielä epäselvä eli millä aikataululla valinnanvapauslakiin tarvittavia muutoksia pystytään tekemään. – Edes kustannusten vaikutusten etumerkki ei ole selvä, Vapaavuori latasi. Valinnanvapaudestakin tuntuu olevan vain rippeet jäljellä. KESÄKUUTA 2018 Jälkimaku TOIMITTAJA KOMMENTOI VIIKON TAPAHTUMIA K okoomuksessa kiehuu. Hallituksen toiveet viedä sote-lait eduskunnasta läpi jo ennen kesätaukoa näyttävät karkaavan. Vaihtoehtojen pohdinnassa on mukana myös ennenaikaiset eduskuntavaalit. 8 7. Vai päättääkö kokoomus valinnanvapauden laimenemiseen pettyneenä irtautua soten lehmänkaupoista. Pilotointia ei aloiteta ennen kuin valinnanvapauslaki on vahvistettu. Eli lipeääkö lisää kokoomuslaisia hallituksen riveistä äänestämään sote-uudistusta vastaan. Eduskunnan perustuslakivaliokunta antoi lopulta erittäin kriittisen lausunnon soten valinnanvapaudesta. Getty Images. Yleensä keskinäiset riitansa kadehdittavan taitavasti sisäpiirissä pitävässä kokoomuksessa on nyt nähty puolueelle poikkeuksellisen avointa puoluejohdon kritisointia – muiltakin kun Helsingin pormestari Jan Vapaavuorelta. Kokoukseen itsekin osallistuva Vapaavuori tosin arvioi maanantaina A-studiossa, että sotesta ja HEIKKI SIHTO toimituspäällikkö heikki.sihto@ demokraatti.fi Hallituksen tappi on löysässä Kiusallisista aiheista ei haluta nähdä keskusteluita. Vapaavuori oli A-studiossa vakaasti sitä mieltä, että hallituksen sote-uudistus ei tule näkemään päivänvaloa. Hallitukselle elintärkeän sote-uudistuksen tie ei noussut viime perjantaina pystyyn, mutta isoja mutkia tuli taas matkaan. Sosiaalija terveysvaliokunnan puheenjohtajan Krista Kiuru (sd.) ei vielä maanantaina ottanut kantaa siihen, voiko eduskunta ehtiä äänestää sote-kokonaisuudesta ennen kesälomien alkua. – On vielä auki, minä päivänä tuo tulee. Kokoomuksen viikonlopun puoluekokous voikin olla myrskyisä. Valiokunnan varapuheenjohtaja Hannakaisa Heikkinen (kesk.) sanoi, että valiokunta odottaa nyt hallituksen vastinetta perustuslakivaliokunnan esiin nostamiin asioihin. Jos valinnanvapaus ei etene suunnitellusti, voi koko sote-uudistuksen ja hallituksen jatko vielä joutua vaakalaudalle. maakuntamallista tullaan puhumaan kokouksessa vain vähän, sillä ”kiusallisista aiheista ei haluta nähdä keskusteluita”. Esimerkiksi valinnanvapauspiloteissa odotetaan toistaiseksi lakiesitykseen tehtäviä muutoksia. Heikkinen ei allekirjoita sitä, että aikataulu olisi jotenkin erityisen tiukka valiokunnan näkökulmasta. Sote-pelissä näyttää siltä, että kokoomukselle kitkrerältä maistuva maakuntamalli saattaa toteutua, mutta valinnanvapaus ehkä sitten joskus. Varmasti siihen kuitenkin muutamia päiviä vähintään menee, mutta työ ei taukoa tässä sitä odottaessa. – Tuntuu, että kokoomus on matkan varrella myynyt jo melkein kaikki periaatteensa. Siitä huolimatta moni epäilee, että lakikokonaisuus ehdittäisiin tehdä ennen kesää. STT Uutisviikko KOONNUT HEIKKI SIHTO ” Moni epäilee, että lakikokonaisuus ehdittäisiin tehdä ennen kesää
Niinistön mukaan EU-maiden on kohdeltava Venäjää kunnioittavasti ja ratkaisuhakuisesti. – Haluan osana sosialidemokraattien eduskuntaryhmää olla viemässä uudistusta eteenpäin niin, että sille asetetut keskeiset vaatimukset kansalaisten yhdenvertaisuudesta ja oikeudesta laadukkaaseen hoitoon ja palveluihin toteutuvat. Lavalle astuvat Paleface, Mikko Perkoila ja Jani Uhlenius sekä Rajamäen Pojat. Trump: Minulla on täysi oikeus armahtaa itseni Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin mukaan hänellä on täydellinen oikeus armahtaa itsensä. Luvassa on iloittelua, mainiota musiikkia ja hyvää meininkiä. Nuorisosäätiö tasapainoilee lain rajamailla Asumisen rahoitusja kehittämiskeskus Ara peruuttaa keskustaa lähellä olevan Nuorisosäätiön aseman yleishyödyllisenä toimijana. Konserttiin on vapaa pääsy! Lämpimästi tervetuloa! Viikkolehti ja www.demokraatti.fi Maksa tilauksesi ympäristöystävällisellä e-laskulla! Valitset vain (ensimmäisen paperilaskun jälkeen) e-laskun käyttöön verkkopankissasi ja seuraava lasku toimitetaan sähköisesti suoraan verkkopankkiisi. 9 7. Espanjan Sosialistisella Työväenpuolueella on 84 edustajan paikkaa maan 350-paikkaisessa parlamentissa. Ensikertalaisen selvät sävelet Jyväskyläläisestä Riitta Mäkisestä (kuvassa) tulee SDP:n uusi kansanedustaja, kun hän ottaa Susanna Huoviselta vapautuvan paikan vastaan. Työmarkkinajärjestöistä tuli viikunanlehti SAK ei hyväksy hallituksen työlainsäädännön heikentämisesitysten valmistelua ja kokoontuu poikkeuksellisesti juhannuksen jälkeen keskustelemaan järjestöllisistä toimista. Aran mukaan Nuorisosäätiön toiminta ei täytä lain vaatimuksia yleishyödyllisyydelle. – Hän (presidentti Vladimir Putin) ei unohda ystäviään, jos häntä on kohdeltu kunnioittaen, Niinistö sanoo lehdelle. Työmarkkinajärjestöistä luodaan viikunanlehti, jonka varjolla hallitus voi todeta lakivalmistelun tehdyn yhteistyössä niiden kanssa, SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta (kuvassa) sanoo. – Todellisen kolmikannan sijasta työmarkkinajärjestöille tarjotaan valmiiden esitysten kuittaamista, tai nopeasti tehtyä ideologista työryhmäpesua, jossa ei ole tarkoituskaan selvittää asioita tai arvioida vaikutuksia. Mallin ensimmäinen versio sai lausuntokierroksella runsaasti kritiikkiä ja hallitus päättikin kehysriihessä pistää esityksen jatkoselvitykseen. Espanjasta voi tulla liittovaltio Espanjan sosialistipuolueen Pedro Sánchez on Espanjan uusi pääministeri. Lue pitkä juttu verkossa: Demokraatti.fi Lehtikuva / Mikko Vähäniitty. Armahtamiselle ei Trumpin mukaan ole kuitenkaan tarvetta, koska hän ei ole tehnyt mitään väärää. – Suomalaiset eivät tue (Nato-jäsenyyttä) ja minä olen suomalainen. Aktiivimalli kakkonen uudelle kierrokselle Hallituksen omaehtoisen työnhaun malli eli niin sanottu aktiivimalli kakkonen on edelleen valmistelussa ja tulee eduskuntaan aikaisintaan syksyllä. Mäkinen pitää sote-uudistusta erittäin merkittävänä asiana. KESÄKUUTA 2018 Rauhan iltamat 9.6.2018 klo 18, Kulttuuritalo Kareliassa, Tammisaaressa. Malli olisi velvoittanut työttömät hakemaan vähintään yhtä työpaikkaa viikossa välttääkseen 60 päivän karenssin. Illan aikana kuullaan rauhanlauluja, amerikansuomalaisia työväenlauluja ja paljon muuta. Trumpin mukaan useat oikeusoppineet ovat todenneet, että presidentillä on oikeus armahtaa itsensä. Lisää uutisia: Demokraatti.fi Nato-kortti viuhuu taas Mahdollisuus hakea Nato-jäsenyyttä vahvistaa jo sellaisenaan Suomen turvallisuutta, sanoo presidentti Sauli Niinistö talouslehti Financial Timesin haastattelussa. Pääministeri Sánchez on aiemmin esittänyt Espanjan perustuslain muuttamista niin, että maasta voisi tulla liittovaltio jossa Katalonia olisi yksi sen liittovaltioista. Aran mukaan Nuorisosäätiöllä on paljon aravalain ja korkotukilain vastaista toimintaa eikä riittäviä korjauksia ole tehty lukuisista huomautuksista huolimatta. Trump kirjoittaa asiasta Twitterissä. Vuodesta 2011 Espanjaa johtanut pääministeri Mariano Rajoyn joutui eroamaan, kun työväenpuolue kaatoi korruptioskandaalissa ryvettyneen Rajoyn hallituksen välikysymyksellä
Hän on lad-mentaliteettiaan monisyisempi maisterisjätkä. 10 7. Se ei ole reilua. Suomen ulkoministeri Timo itki Irlannin äänestystulosta blogissaan ja kertoi saaneensa yhteydenoton irlantilaiselta mieheltä, joka oli pahoillaan pyhän elämän tappiosta. – Vaikka Suomen sote-palvelut ovat monelta osin maailman parhaimpien joukossa, on se myös joiltain osin rikki, Rinne kertaa. Kyse ei ole pienistä summista. Yksi keskeinen uudistustarve koskeekin palveluita tuottavien yksiköiden kokoa. Kiitos Timo. Yli 10 vuotta jatkunut uudistuksen valmistelu ei kuitenkaan ole mennyt Rinteen mielestä hukkaan. Tällä hetkellä kunnat tai kuntayhtymät vastaavat palveluista. Suomalaiset hermostuivat hyvästä syystä. Toisin kuin hallituksen esittämillä maakunnilla, sote-kunnilla olisi myös verotusoikeus. Abortista ei joudu enää vankilaan – Timo Soini pahoitti mielensä Mutta mihin ongelmiin uudistus alun perin pyrki vastaamaan. Sisäministeriön tänään julkaistusta vihapuheraportista voi lukea Soinin uran hedelmät. – Kaikkien osapuolten kesken on tunnustettu, että Suomeen tarvitaan isompia kokonaisuuksia tai ”leveämpiä hartioita” tuottamaan palveluita. – Siinä lähtökohtana on antaa yrityksille verorahoja voitoiksi. Vertailun vuoksi, Suomen vuoden 2018 budjetiksi on arvioitu noin 56 miljardia euroa. Hän tunnustaa uudistuksen tarpeellisuuden, mutta ei usko hallituksen malliin. Ja ennen kaikkea, millainen SDP:n ehdottama vaihtoehto on käytännössä. Sote-palveluiden tuottamiseen ja järjestämiseen menevät verovarat menisivät suuremmalle sote-kunnalle, perinteisille kunnille puolestaan jäisivät niille merkityt varat esimerkiksi sivistyspalveluihin ja kunnallistekniikkaan.. – Hoitojonot ovat liian pitkiä, ikäihmisten hoiva on osin laadutonta sekä saatavuus heikkoa ja lastensuojelu ei ole laadultaan sellaista, kun sen pitäisi. Mies saa Soinin todellisuudessa olla vähän anarkisti, kunhan muistaa liittyä kristillisen Euroopan varjoista versovaan naisvihaan, jossa kirkon miehet päättävät naisten asioista, kysymättä naisilta mitään. Ja kun keskusta sai tämän, niin sitten sen rinnalle kokoomukselle luvattiin valinnanvapaudeksi naamioitu markkinamalli, Rinne tuhahtaa. Eron tekee roomalaiskatolilaisuus ja tiukka paavillinen seksuaalietiikka. Neljänneksi Suomen väestö ikääntyy ja sen takia palveluiden tarpeet lisääntyvät. Keväällä Soini oli työmatkalla Kanadassa, illan tullen hän livahti valtiosihteerinsä kanssa pro life -marssille vastustamaan naisten aborttioikeutta. Ihmisten muuttaessa kaupunkeihin syntyy haja-asutusalueilla ongelmia. Soini puolustautui Helsingin Sanomissa vetoamalla mielenpiteenja uskonnonvapauteen ja siihen, että oli Kanadan illassa jo vapaalla. Jotta rahat saadaan tulevaisuudessakin riittämään ja kaikkien suomalaisten tasavertainen hoito turvattua, pitää palveluita toteuttaa tehokkaammin ja vaikuttavimmin, Rinne muistuttaa. – Hallitus päätti jo ensimetreillään lähteä tekemään Suomeen uutta turhaa hallinnollista tasoa, maakuntauudistusta. Uudistuksen alkuperäiset tavoitteet ovat kuitenkin hämärtyneet kokoomuksen ja keskustan tehtyä lehmänkauppansa. Kynttilät torjuivat Soinin ja Virtasen käsissä henkistä pimeyttä. No one likes us, we don’t care ei edusta Suomen ulkopoliittista linjaa ihmisoikeuskysymyksissä. Väärin, sanoo SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne. Suomessa on menty rasismilla päätyyn ja eduskuntaan saakka. Perinteisten kuntien lisäksi niiden rinnalle muodostettaisiin suurempia sote-kuntia, joita voisi Rinteen mukaan Suomessa olla useiden asiantuntijoiden suositteleman viiden ja 20 välillä. Rinne arvioi, että alkuvaiheessa sote-palveluita tuottaville yrityksille on aukeamassa 5,3 miljardin markkinat. Valitettavasti valo ei riittänyt. Käytännössä tämä johtaa siihen, että palveluiden tuottamiseen on vähemmän rahaa. SIMO ALASTALO, JOHANNES IJÄS, TOPI JUGA Arkadianmäeltä Se parempi sote-malli Sipilän hallituksen sote-uudistus huojuu ja natisee, mutta hallitus perustelee uudistuksen välttämätöntä ja nopeaa toteuttamista hokemalla, että nyt on aivan välttämätöntä saattaa se maaliin kyseisellä mallilla. – Tämän vuoksi SDP on kritisoinut hallituksen mallia ja olemme tarjonneet omaa vaihtoehtoamme. KESÄKUUTA 2018 S oinin lauteilla synnyttämä perussuomalaiset ja isä-Timon matkaan avioerossa lähteneet siniset on rakennettu uholla pystytetyn ylpeyden ja kaikenlaisen korrektiuden halveksunnalle. Kuva jaettiin valtiosihteeri Virtasen somekanavalla. – Vuosikymmenen saatossa on tehty hyvää työtä ja paljon hyvin asiallista valmistelua, joka on saman tien käytettävissä lakiuudistuksiin, hän toteaa ja nostaa esimerkiksi järjestämislakikokonaisuuden. Abortista ei pian joudu enää 14 vuodeksi vankilaan, eikä naisten tarvitse kuolla raskauskomplikaatioihinsa. Sosialidemokraattien mallin keskeinen ero hallituksen nykyiseen esitykseen on se, että puolue haluaa jättää palveluiden tuottamisen ja järjestämisen julkiselle sektorille. Ulkoministeriltä on kohtuullista odottaa Suomen, ei henkilökohtaisten traumojensa edustamista. Aika edistyksellistä, mutta ei Soinin mielestä. Iranis… anteeksi Irlannissa naisten oikeuksia polkeva perinne katkesi viime viikonlopun kansanäänestykseen. SDP:n vastaus on, että tehdään isompia sote-kuntia, jotka ovat kuntalain mukaisia ja hoitavat palveluiden järjestämisen ja tuottamisen. Pelkkä millwall-filosofia antaisi Soinista aivan liian yksinkertaisen kuvan. Rinne aloittaa toteamalla, kuinka noin vuosikymmen sitten huomattiin maaseudun ja kaupunkien sekä osin kaupunkien keskustojen ja taajamien välisten terveyserojen kasvaneen. Tämä järjestettäisiin siten, että nykyinen kunnallisveroprosentti halkaistaisiin periaatteessa kahtia. – Julkinen järjestäjä päättää omista lähtökohdistaan ja ihmisten tarpeiden perusteella sen, miten paljon yksityisiä sekä järjestöjen ja yhdistyksien tuottamia palveluita käytettäisiin, Rinne painottaa. Idea on yksinkertainen. Monella paikkakunnalla pohditaan kuumeisesti, millä rahalla terveyskeskuksia ylläpidetään. Hän painottaa, ettei Suomeen tarvitse sorvata väkisin uutta, kolmatta hallintohimmeliä, vaan sote-uudistus voidaan toteuttaa ainoastaan päivittämällä kuntalakia. Suomesta sellaisia kuin Soini ei montaa löydy, mutta Irlannista löytyy. Tämä poistaisi Rinteen ja hänen kuulemiensa perustuslakiasiantuntijoiden mukaan myös perustuslailliset ongelmat. Mutta maakuntaja markkinamallista SDP haluaa eroon. Myös terveyserot pienija suurituloisten ihmisten välillä kasvoivat
Ja Timo, ministeriyden päättymistä ei voi katsoa päivittäin kellosta. Mallioppilaasta tuli länsimaissa ainutlaatuinen poikkeus. Viikon viserrykset KANSANEDUSTAJIEN HERKULLISIMMAT TVIITIT Joka viides nainen on kokenut väkivaltaa nykyisessä tai entisessä parisuhteessaan. Käytännössä kuntien rahoitusasemaan ei tapahtuisi niitä isoja negatiivisia muutoksia, mitä hallituksen mallissa on. On eri asia puhua Suomen virallisen linjan mukaisesti naisten oikeuksista ja vastustaa niitä parin tunnin päästä julkisesti pro life -kulkueessa kuin vastustaa naisten oikeuksia yksityisesti. KESÄKUUTA 2018 Analyysi TOIMITTAJA KOMMENTOI EDUSKUNNAN TAPAHTUMIA SIMO ALASTALO simo.alastalo@ demokraatti.fi Vapaa-aikaa on monenlaista. Eduskunnassa ei viime viikolla odotettu mitään muuta yhtä kovasti kuin perustuslakivaliokunnan lausuntoa sote-uudistuksen valinnanvapaudesta. No one likes us, we don’t care ei edusta Suomen ulkopoliittista linjaa ihmisoikeuskysymyksissä. Ja niihin kuuluu ihmisten oikeus hoitoon. Kun Sipilän hallituksen ajaman maakuntaja markkinamallit jätettäisiin pois, voitaisiin Rinteen mukaan sote-uudistuksessa keskittyä niihin tärkeimpiin ja alkuperäisiin tavoitteisiin. Sote-uudistuksen valinnanvapausesitystä käsitellyttä ja sen perustuslaillisuutta arvioivaa perustuslakivaliokuntaa on arvosteltu julkisuudessa. Raja aukeaa railona nyt hallituksen sisällä, Heinäluoma toteaa painokkaasti. – Se oli kova kannanotto, ja kovat ehdot. Sari Multala (kok.) Suomen tutkimuspanostukset vajosivat 20 vuoden takaiselle tasolle. Soinilla saa olla omat epäkorrektit mielipiteensä, mutta hänen pitäisi ymmärtää olla niistä hiljaa silloin, kun hän on Suomen ulkoministeri. Kohdentamalla oikein resursseja ja johtamalla paremmin voidaan saada parempia palveluita vaarantamatta olemassaolevaa toimivaa järjestelmää. Eihän se niin voi olla, että joulukuun kuudes päivä sanotaan, että rahat on loppu, hän ihmettelee. Topi Juga Demokraatti. Homma on ohi vasta keväällä 2019, ellei hallitus kaadu sitä ennen. Heinäluoma ei arvosteluun yhdy. Se ainoastaan jyvitettäisiin uudella tavalla, milloin Sote-palveluihin menevät varat ohjattaisiin leveämpiin raameihin. Kasvi (vihr.) Naisten kokemaan väkivaltaan ei auta miljoonat litrat lisääntynyttä alkoholinkäyttöä, joka toteutettiin juuri hallituksen tahdon mukaan. – Sote-kunta voisi tarvittaessa ottaa myös velkaa. – Itse olen huojentunut, että maassa on sentään joku elin, joka välittää perusoikeuksien toteutumisesta. Jyrki J.J. Sirpa Paatero (sd.) Katso Heinäluoman Maailma minuutissa -video verkossa: Demokraatti.fi Sote, sote ja sote. 11 7. – Perustason palveluiden välinen integraatio ja saumaton hoitoketju erikoispalveluihin toteutuisi varmemmin, mikä taas johtaa kustannussäästöihin. On eri asia vetää kesämökillä nakit silmille kuin tehdä se virkamatkalla varsinaisen työajan päätyttyä. Hän muistuttaa, kuinka valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) sanoi pari viikkoa sitten, että jos sote-uudistuksen alkuperäiset tavoitteet eivät toteudu, kokoomus ei tue koko uudistusta. Videovinkki Raja railona hallituksessa aukeaa Abortista ei joudu enää vankilaan – Timo Soini pahoitti mielensä Palveluja tehostamalla kaikille suomalaisille tasavertainen hoito Markkinat + maakunnat = voitot yrityksille ja valta kepulle Palveluiden tuottamisen ja järjestämisen päävastuu julkiselle sektorille Lähtökohta on, että kuntien veroprosentti ei kasvaisi. Tämä on järkyttävän korkea luku. Myös kansanedustaja Eero Heinäluoma paneutuu aiheeseen
KESÄKUUTA 2018 ”Itsetunto ja omanarvontunto kohoavat Demokraatin nettiversiota lukiessa.” Timo Soini “plokissaan” 25.5.. 12 7
Urpilainen näkee useita huolestuttuvia kansainvälisiä kehityskulkuja. K ansanedustaja Jutta Urpilainen (sd.) törmäsi Kingin lainaukseen viime kesänä, kun hän oli aloittanut ulkoministerin rauhanvälityksen erityisedustajana ja käynnisteli omien sanojensa mukaan ”rauhanvälitysharrastustaan”. Mutta miten uusi tehtävä on vaikuttanut kansanedustajaan. Esimerkiksi huoli konfliktin syttymisestä Korean niemimaalla tai Lähi-Idässä, pelko ydinaseista ja autoritaaristen hallintojen määrän kasvu myös Euroopassa. Tai sitten globaalia keskinäisriippuvuutta vahvistetaan jatkossakin monenkeskeisellä yhteistyöllä, Urpilainen toteaa. Samaan hengenvetoon Urpilainen muistuttaa, miten pelkästään olemassaolevien konfliktien ratkaiseminen ei riitä. Nyt me molemmat harrastamme tätä rauhanvälitystä, Urpilainen perustelee keskustelukumppaninsa valintaa nauraen. SDP onkin sitoutunut kestävään globaalin hallinnon vahvistamiseen. Ihmiset eivät näe rauhaa vain sodan poissaolona vaan myös oikeutena olla osa yhteiskuntaa ja tulla kohdelluksi oikeudenmukaisesti. Tehtävä painottuu naisten ja nuorten roolin vahvistamiseen ja alueellisesti sen painopiste on Afrikassa. Tiekartta parempaan maailmaan Sosialidemokraatit ottivat viime viikolla askeleen kohti konkretiaa puolueen esitellessä globalisaatio-ohjelmansa. Jutta Urpilainen muistuttaa, että pelkkä konfliktien ratkaiseminen ei riitä, myös uusien syntymistä pitää torjua ”Rauha ei tarkoita vain ristiriitaisuuksien poissaoloa vaan oikeudenmukaisuuden läsnäoloa”. Topi Juga Demokraatti. Maail massa on tällä hetkellä noin 40 aseellista konfliktia. Olennaista on huolehtia, että teot eivät jää ainoastaan puheiden tasolle, hän arvioi. 13 7. YK-liiton budjettilausunto kiinnitti huomiota siihen, että Suomella ei ole näkyviä kansainvälisiä aloitteita ja että Suomen YK-strategiaa on viimeksi päivitetty vuonna 2013. – Tämä ei tule tapahtumaan hetkessä ja emme voi toteuttaa nosta kertarysäyksellä kehysmenettelyssä. Martin Luther King jr. – Mahdollisuuksia on niin ilmastopolitiikassa, aseriisunnassa, yritysvastuussa kuin kestävässä kehityksessä. Seuraava hallitus on uusi mahdollisuus, Urpilainen toteaa. Myös uusien konfliktien syntymistä pitäisi pystyä torjumaan. Joko hyväksymme, että sääntöpohjainen kansainvälinen yhteistyö murenee ja voimapolitiikan aikakausi koittaa. Puolueen ulkoja turvallisuuspoliittisen työryhmän puheenjohtajana toimiva Urpilainen on johtanut ohjelman valmistelua. – Lauseessa on suuri viisaus. – Ennaltaehkäisyssä oikeudenmukaisuus ja kehitysyhteistyön merkitys on todella tärkeä. Ulkoministerin erityisedustajana rauhanvälitys ja konfliktit ovat nousseet osaksi Urpilaisen päiväjärjestystä. Yksi vaikuttava matka oli vierailu Etelä-Sudanin pakolaisleirille. Ja miten pienestä moni asia voi olla kiinni, Urpilainen kuvailee. Usein niissä on taustalla nimenomaan kokemus epäoikeudenmukaisuudesta, Urpilainen pohtii. – Olemme tienristeyksessä. Urpilainen kertoo, että hän haluaisi lisätä Suomen aktiivisuutta kansainvälisissä aloitteissa niin Euroo pan unionissa kuin YK:ssa. SDP kertoi Urpilaisen suulla haluavansa tehdä ensi vaalikaudella kaikkien eduskuntapuolueiden välisen parlamentaarisen sopimuksen, jonka avulla Suomi kykenee nostamaan kehitysyhteistyömäärärahansa 0,7 prosenttiin bruttokansantuotteestaan. On positiivista, että Suomi ei ole ainoa maa, joka haluaa vahvistaa rauhanvälitystä tai -rakennusta. – Tieto lisää tuskaa. Rauhanvälitykseen ja konflikteihin liittyvät teemat olivat esillä myös Kokkolassa, kun Urpilainen juhlisti 15-vuotiasta kansanedustajauraansa järjestämällä avoimen keskustelutilaisuuden. – Toisaalta toivoa antaa se, että maailmassa on paljon tahtoa tehdä hyvää. Uskomme siihen, että yhteistyö on esimerkiksi pienten valtioiden kuten Suomen etu. Mutta SDP haluaa luoda tiekartan, eli sopimuksen sekä selkeän aikataulun ja ohjelman, jolla tavoitteeseen tullaan pääsemään, Urpilainen totesi. – Olemme tehneet vuosien saatossa yhteistyötä eri tavoin. KESÄKUUTA 2018 Maailmaa parantava harrastus Lehtikuva / Vesa Moilanen Rauhanvälityksen erityisedustaja Jutta Urpilaisen mielestä Suomella on vielä paljon tehtävää kehitysyhteistyössä. Urpilaisen keskustelukumppanina oli presidentti Tarja Halonen, joka toimii tällä hetkellä myös YK:n pääsihteeri António Guterresin rauhanvälityspaneelin jäsenenä. Mitä enemmän konflikteista saa tietoa, sitä enemmän se lisää ymmärrystä maailman epäoikeudenmukaisuudesta. Oiva paikka olisi esimerkiksi ensi kevät, jolloin Suomen EU-puheenjohtajuuskausi käynnistyy. Puolue haluaa muun muassa nostaa Suomen kehityspoliittista profiilia ja uudistaa Suomen YK-politiikkaa. – SDP:lle valinta on tietysti hyvin selvä
Se oli myös suomalaisille sosialidemokraateille tuskallinen prosessi. Myös suomalaisista äänestäjistä valtaosa eli 68 prosenttia on sitä mieltä, että heidän äänellään ensi vuoden Euroopan parlamentin vaaleissa on merkitystä. Kaikilla meillä on muistissa pienen Kreikan pelastaminen. Ongelman ydin Italiassa on poliittisen järjestelmän kyvyttömyys ratkaista ongelmia. Massiivinen korruptio puolestaan lienee syy populismin nousuun. u u u Hyvien uutisten virran keskeytti kerralla Italia. Alkaako uusi kriisi, vaikka edellisen eurokriisin pitkä häntä on vielä näkyvissä epävarmuutena ja työttömyytenä. Italia on iso maa, jonka pelastaminen muiden maiden tulonsiirroilla on täysin mahdoton ajatus. Italia on liian iso romahtamaan ja liian iso pelastettavaksi. Mitä todella tapahtuu. Siitä on saanut oman osansa myös Suomi. Molemmat ovat todella vaikeita valintoja eikä kumpaakaan voi tehdä ilman italialaisten hyväksymistä. EU:n uskottavuutta nakertaa eniten EU-vaalien alhainen äänestysprosentti. Meppi pitkätossu LIISA JAAKONSAARI liisa.jaakonsaari@ep.europa.eu Hyviä ja huonoja uutisia Italialaisilla on edessään on kuuluisa valinta ruton ja koleran välillä E uroopassa talous kasvaa ja työttömyys pienenee. KESÄKUUTA 2018 EUROPARLAMENTAARIKKO KERTOO KUULUMISET BRYSSELISTÄ. u u u Italialaisilla on edessään on kuuluisa valinta ruton ja koleran välillä: joko Italian itsensä tekemä tuskallinen sopeutuminen tai lähtö eurosta. Myös Euroopan kansalaisten mielialoissa on tapahtunut muutos. Italian on löydettävä tarpeeksi rohkea poliittinen johtaja, joka sanoo, että syy on italialaisten ja italialaisten on se itse ratkaistava.. Jos vastuuntuntoiset poliitikot eivät pysty selvittämään kansalaisilleen nyt esillä olevia vaihtoehtoja, on populismin nousu entisestään todennäköistä. EU:n kannatus eurooppalaisten keskuudessa on selkeästi kasvamassa. 14 7. Viimeinen, EU:n kannatusta ja hyväksyttävyyttä mittaava mielipidetiedustelu, antoi EU:lle korkeimman positiivisen tuloksen sitten vuoden 1983. Voin kuvitella kuinka populistit ottavat poliittisen tyhjiön käyttöönsä ja selittävät kuinka heidän itsensä synnyttämä kaaos johtuu maahanmuutosta ja eurosta
kello 11 . Siksi ei yllättänyt, että muistotapahtuman jälkeen Dragsvikin varuskunnassa järjestettävän seminaarin 700 paikkaa täyttyivät hujauksessa. Kaikille avoin Tie Tammi saareen muistotapahtuma punavankimuistomerkillä 9.6. KESÄKUUTA 2018 L Liike Tuottaja: Anna-Liisa Blomberg 09 7010 459 anna-liisa.blomberg@demokraatti.fi T ammisaaren punavankimuistomerkille odotetaan lauantaina tuhansia ihmisiä muistamaan vuoden 1918 tapahtumia ja joukkohaudassa lepääviä yli kolmeatuhatta ihmistä. Feldt-Ranta pitää upeana, että muistopuheen pitää juuri arkkipiispa Kari Mäkinen, jonka aiemmat yhteiskunnalliset puheen vuorot sopivat muistovuoden henkeen. Seminaarissa kuullaan puheenvuorot kirjailija Sirpa Kähköseltä, historoitsija, kirjailija Sture Lindholmilta, kapteeniluutnantti, kirjailija Timo Laurilalta sekä oikeushammaslääkäri Helena Rannalta. . Muistovuoden kunniaksi heidän henkilöllisyytensä selvitettiin ja nimet kaiverrettiin jo vapun alla paikalleen kiinnitettyihin laattoihin. Seminaari sukeltaa historiaan Maarit Feldt-Ranta on huomannut vuoden 1918 tapahtumien kiinnostavan laajasti. Ajatus kääntyy myös kaikkiin niihin nimiin, joita ei koskaan kaiverreta mihinkään. 15 7. . . – Muistotapahtumassa julkistetaan laatta, joka omistetaan kaikille, jotka ovat vuonna 1918 kadonneet jäljettömiin – tuntemattomiin suosilmäkkeisiin ja pellonkulmiin – jotta myös heidän läheisensä voivat muistella rakkaitaan, Tammisaaren punavankimuistomerkin hoitoyhdistyksen puheenjohtaja Maarit Feldt-Ranta kertoo. . – Niissä on ollut ajatus eheästä yhteiskunnasta, jossa jokainen voi tuntea olevansa tärkeä. . Tämä muistovuosi on myös keskinäisen kunnioituksen ja luottamuksen rakentamisen vuosi, joten on erittäin merkityksellistä, että juuri Mäkinen pitää muistopuheen, Feldt-Ranta sanoo. . Kansan sivistysrahasto järjestää Rauhan iltamat Kultuu ritalo Kareliassa (Erottajankatu 11, Tammisaari) kello 18, esiintyji nä ovat Paleface, Mikko Perkoila, Jani Uhlenius, Rajamäen Pojat, Ajantaju sekä Ensikevään Kielot . Iltamiin on vapaa pääsy TIE TAMMISAAREEN Tiellä Tammisaareen Tuhannet ihmiset kokoontuvat muistamaan vuoden 1918 tapahtumia Johan Kvarnström Suomen suurimmassa joukkohaudassa lepäävien lähes kolmen tuhannen ihmisen henkilöllisyys selvitettiin ja nimet kaiverrettiin Tammisaaren punavankimuistomerkin uusiin laattoihin.. Tilaisuudessa puhuu arkki piispa Kari Mäkinen . Muistomerkki on Langans bölentien ja Gamla Backbyntien risteyksen lähettyvillä . Anna-Liisa Blomberg Demokraatti . Tie Tammisaareen seminaari Dragsvikin varuskunnassa kello 14 (täynnä)
Nykytilanteessa tulevaisuuden suunnittelu kovin pitkälle ei ole käytännössä mahdollista. – Heti alkuun lähdettiin siitä, ettei tämä ole pelkästään muistelua, tovereiden tapaamista tai sen hehkuttamista, kuinka hyvin ennen oli. Nuorten pienituloisuus on viime vuosina lisääntynyt ja esimerkiksi 18–24-vuotiaista enemmän kuin joka neljäs on köyhä. . Kun mietin yhteiskunnan tilaa nuorten kannalta juuri nyt, päässäni soi… Ursus Factoryn Eksisentiaalinen biisi. Risteilyllä on aina seminaariosuus, jossa on ollut jumalattoman hyviä alustuksia, kertoo risteilyjä suunnittelevan huvitoimikunnan puheenjohtaja Martti Pöysälä. Kirjahanketta on rahoittanut Kansan sivistysrahasto, joka on kirjan saatesanojen mukaan ”muutenkin ollut ikiaikaisena henkisenä ja materiaalisena tukena”. Risteilyillä suuri osa porukasta on 1960-luvun puolivälin ja loppupuolen aktiiveja. . Vahvimmat muistijäljet ovat jääneet päinvastaisista tunnelmista. Sitten keksittiin, että tästä täytyy tehdä valtakunnallinen juttu. – Siellä voidaan päivittää tieto ja tunne, kiteyttää puolestaan Sakari Kiuru. Paikallinen toiminta, erityisesti kulttuuritoiminta ja toiminnallisuus jäivät taka-alalle ja tuli toisenlainen poliittinen aktiivisuus, hän arvioi. – Meillä on ollut erinomaisen hyvä onni saada luennoitsijoita, jotka ovat pohtineet asioita sekä Ruotsin että laajemmin pohjoismaiden kannalta ja kansainvälisestikin, Kiuru kuvailee. Myöhemmät sukupolvet mukaan Aluksi risteiltiin Suomenlahdella, sitten 2000-luvun puolella keula käännettiin Tukholmaan. – Viereisestä laiturista oli lähdössä laiva, ja juttelimme, että kiva kun virolaisillakin on laivayhteys Ruotsiin. Eläkepäivissämme tai toimeentulossa niiden koittaessa ei saata olla paljoakaan mitä suunnitella. Pöysälä muistelee kertaaa Tallinnan satamassa. Arvostan sitä valtavasti. Kirjaa painetaan pieni määrä ja se julkaistaan myös sähköisenä versiona Demarinuorten ja Nuorten kotkien verkkosivuilla . Lisätiedot ilmoittautumisesta Sirkka-Liisa Skrikolta (0500190799 / sirkka.skriko@ hotmail.com) . Pöysälä vinkkaa, että ”myöhempiä vanhoja” olisi mukava saada mukaan. Ihmiset tulevat eri puolilta Suomea, erilaisilta aloilta ja he haaveilevat erilaisista asioista, mutta he osaavat ja tahtovat työskennellä yhdessä yhteisten asioiden eteen. . Olemme myös kiinni tässä päivässä. Kuvassa vasemmalta risteilyjen käytännön järjestelyissä korvaamaton sihteeri Sirkka-Liisa Skriko, Sakari Kiuru, KSR:n Ulla Vuolanne ja huvitoimikunnan puheenjohtaja Martti Pöysälä. – Meillä ei ole kovinkaan paljon 1970–80-luvulla aktiivisia olleita matkoilla mukana. VARTTUNEET DEMARINUORET Varttuneiden demarinuorten huvitoimikunta kokoontui toukokuussa KSR:n tiloihin kokoustamaan. . Joukko koostui pääasiassa 1940–1960-lukujen sosialidemokraattisista nuorista ja sai nimekseen Varttuneet demarinuoret. 16 7. On perustettu kokoamaan yhteen entisiä nuorisoliittolaisia . Varttuneiden demarinuorten perinne täyttää 25 vuotta E nsin kokoonnuttiin pääkaupunkiseudulla pienemmässä porukassa. Monenlaisia kokemuksia Mukavia hetkiä risteilyillä on ollut niin paljon, ettei niistä tahdo nousta mieleen vain yhtä erityistä. Siispä kannattavinta on keskittyä tähän hetkeen ja onnellisuuden etsimiseen juuri nyt! Anna-Liisa Blomberg Demokraatti . . Seuraavana Elli Luukkainen Helsingin Demarinuorten puheenjohtaja. . . Syyskuussa ikinuorten porukka lähtee matkaan 25:ttä kertaa. KESÄKUUTA 2018 Nostalgiaa ja asiaa aalloilla Ääniraita Huomenna suuntaan Demarinuorten liittokokoukseen Turkuun kuunnellen… Bruno Marsin ja Cardi B:n biisiä Finesse. Sitä selittää, että Nuorisoliiton toiminnassa tapahtui 70-luvulla jyrkkä muutos. Laivan nimi oli Estonia. Elettiin vuotta 1993, kun entiset nuorisoliittolaiset eri puolilta Suomea astuivat ensi kerran yhdessä laivaan. Poppoo on monipuolinen. Sekä Suomessa että Ruotsissa laivaan on pyritty lastaamaan puhujiksi ”ykkösketjua” – maiden demarijohtoa, kansanedustajia, ministereitä, eri alojen asiantuntijoita ja tämän päivän demarinuoria. Liittokokous on viikonloppu täynnä innostusta ja jännitystä, siispä mieltä ja fiilistä nostattavat biisit ovat omiaan! Helsingin Demarinuoret on mielestäni sellainen porukka, että sen tunnuskappaleeksi sopisi… Vaikka Alman Legend! Helsingin Demarinuorissa on nimittäin paljon taidokasta porukkaa, jotka tekevät isoja asioita sekä Demarinuorissa, puolueessa että ties missä muualla. Antti Vuorenrinteen toimittama tuore Sieltä löytyivät ystävät elämän retkille -kirja kertaa 25 vuoden risteilyt ja katsoo myös Nuorisoliiton vaiheisiin . Toisaalta työurien monipuolisuus ei aiheuta monissa pelon väristyksiä, mutta muut asiat työelämässä voivat lisätä epävarmuutta ja turvattomuutta. Seuraavan kerran risteillään Tukholmaan 18.-20.9.2018 . Toiminta perustuu kerran vuodessa järjestettäviin risteilyihin
Aatteen sanelema velvollisuus Suuntaa voidaan Aalto-Matturin mukaan kääntää, kun konsteja etsitään ennakkoluulottomasti ja ennen kaikkea rohkeasti. 17 7. SDP:n laariin, vaan politiikan voimasuhteet voivat heittää kuperkeikkaa. ” Vahvasta osallistuvasta demokratiasta huolehtiminen on SDP:lle jopa aatteen sanelema velvollisuus. Anna-Liisa Blomberg Demokraatti ” Tämä ei ole pelkästään muistelua, tovereiden tapaamista tai sen hehkuttamista, kuinka hyvin ennen oli. Vai keampi rasti on löytää niihin ratkaisut. – Uudenlainen epämuodollinen ja hetkeen kiinnittyvä kansalaistoiminta ei tee järjestöjä tarpeettomiksi, koska järjestöjen tehtävä on kantaa pitkäjänteistä vastuuta, hän kuvailee. Vaaditaan kokonaisvaltaista remonttia, hän sanoo. – Se on huolestuttava suunta, joka kasvattaa eliitin ja tavallisen kansalaisen eroa. Hän tuli mukaamme, ja minulle on jäänyt mieleen se hetki, kun entiset ulkoministerit – Andersson ja Pertti Paasio – laskivat ruusun murhatun kollegansa muistokummulle, Pöysälä muistelee. Työryhmä on jäsentänyt työskentelynsä kolmeen alatyöryhmään. Esimerkiksi vaalijärjestelmän uusiminen äänestysaktiivuuden lisäämisen toivossa ei välttämättä sada Nora Vilva päivänä näimme televisiosta, miten sille oli käynyt, Pöysälä kertaa. – Tämä joukko osaa vielä kaikki iltamaohjelmien numerot, Sakari Kiuru paljastaa. Ruotsin ulkoministeri Anna Lindh oli murhattu vain hiukan ennen risteilyä, ja yli satapäinen joukko entisiä demarinuoria halusi käydä Tukholman virastotalolla laskemassa ruusut ja laulamassa Vapauden viestin. Ryhmän puheenjohtaja Sari Aalto-Matturi kuvailee, että ne on melko helppo kiteyttää. Vuonna 2003 tehtiin viime hetken muutos risteilyohjelmaan. Uudet ja vanhat areenat yhdessä Ryhmän pohdittavana on ollut lisäksi esimerkiksi kansalaisjärjestöjen asema ja kansalaisyhteiskunnan elinvoimaisena pitäminen. Samalla tapahtuu polarisoitumista – toiset löytävät itselle sopivien, uusien vaikuttamisen kanavien ääreen ja toiset jäävät entistä enemmän sivuun. KESÄKUUTA 2018 Uudistaminen vaatii uskallusta hävitä Nostalgiaa ja asiaa aalloilla Demokraattisen osallistumisen uudistamista pohtiva työryhmä aloitti työnsä alkuvuodesta tarkastelemalla suomalaisen demokratian haasteita. Painavan asian lisäksi risteilyillä on viihteellistä ohjelmaa, joka sekin on yhteiseen sukupolvikokemukseen liittyvää. Eivätkä uusista osallistumisen muodoista innostuvat ihmiset aina välttämättä ole samoilla linjoilla puoluejohdon tai linjattujen tavoitteiden kanssa. – Kun mihin tahansa demokratian nurkkaan tartutaan oikeasti vaikuttavalla tavalla, eikä vain näennäisesti kehittäen, siinä on myös riskejä kaikille valtapuolueille, hän muistuttaa. Aalto-Matturi luonnehtii, että länsimaisissa demokratioissa on ilmassa osallistumiseen väsähtämistä. Aalto-Matturin mielestä uudistaminen on kuitenkin välttämätöntä ja vahvasta osallistuvasta demokratiasta huolehtiminen on SDP:lle jopa aatteen sanelema velvollisuus. Ohjelmatyö. Moni on elänyt nuorisoliikkeessä ajan, jolloin iltamat ja erilainen kulttuuritoiminta oli vielä vireää. Anna-Liisa Blomberg Demokraatti Sari Aalto-Matturi. Aalto-Matturin johdolla pohditaan demokratiajärjestelmää, toinen puheenjohtaja Maria Teikari johdattelee miettimään osallistumisen areenoita ja sihteeri Niko Ferm vetää jäsendemokratiaa käsittelevää porukkaa. – Ei ole mitään yksittäistä kikkaa, joka kääntää suomalaisen osallistuvan demokratian suunnan ja vahvistaa sen uskottavuutta ihmisten silmissä. Aalto-Matturin mukaan uusia osallistumisen muotoja ei pidä nähdä perinteisen järjestötoiminnan kilpailijana. – Jos haluamme kantaa huolta demokraattisen järjestelmän ja yhteiskuntarauhan säilyttämisestä, meidän pitää uskaltaa vahvistaa demokratiaa ja heikoimpien ääntä sekä vähentää polarisaatiota, vaikka sillä olisi yksissä tai kaksissa vaaleissa myös kielteisiä seurauksia, hän summaa. Tapahtui tavallaan olosuhteisiin nähden onnellinen sattuma: – Iltapäivän luennoitsijaksi oli lupautunut Sten Andersson, mutta hän olikin jo aamulla satamassa vastassa, koska hän oli unohtanut merkitä kalenteriinsa luennon kellonajan
18 7. Päivän aika na korkeakouluissa järjestettiin mielenterveyteen ja jaksamiseen liittyviä tempauksia ja julkiseen keskusteluun nostetaan positiivisia esimerkkejä siitä, että ongelmien yli voi päästä. Opiskelijoilla pitäisi koko Pohjolassa olla sellaiset opintososiaaliset etuudet, että kokopäiväinen opiskelu on mahdollista. Nyt ne pitäisi ulottaa koskemaan myös opiskelua. Demariopiskelijoiden puheenjohtaja Jesse Jääskeläinen huomauttaa, että Suomessa joka kolmas opiskelija kärsii eriasteisista psyykkisistä ongelmista, ja trendi on valitettavasti sen suuntainen, että oireilu lisääntyy. Yhteistyöverkosto FNSU hyväksyi Sosialidemokraattiset Opiskelijat – SONK ry:n aloitteesta päätöslauselman, jossa vaaditaan puuttumista korkeakouluopiskelijoiden työja opiskelukykyä uhkaaviin mielenterveysja jaksamisongelmiin. Samaan aikaan koulutuksestakin on leikattu niin, että opintotarjonta on paikoitellen ohutta ja pakollisia kurssejakaan ei järjestetä edes vuosittain, Jääskeläinen luettelee. KESÄKUUTA 2018 Tervetuloa kesäiseen Lahjat, tuliaiset, hauskat muistamiset •Perinteisiä suomalaisiajuustoja sekäkotimaisten pienjuustoloiden tuotteita Tervetuloa! PERINTEINEN JUUSTOPUOTI p. Demariopiskelijat muistuttaa, että pelkkä ongelmista puhuminen eivätkä edes toimivat palvelut poista rakenteellisia ongelmia, joista opiskelustressin lisääntyminen johtuu. 050 304 5674 •Laajavalikoima ulkomaisia klassikkojuustoja Hakaniemen Kauppahalliin TERVETULOA Palvelemme Hakaniemen lasihallissa. Toimeentuloruuvia on kiristetty entisestään opintotukileikkauksilla ja opinnoissa edistymisen vaatimuksia on tiukennettu. Demokraatti. Suomesta kongressiin osallistuvat myös Demarinuoret. – Ongelmaan on puututtava, sillä ongelmien hoitamatta jättäminen johtaa opintojen keskeyttämisiin ja siihen, että työelämään siirtyy jo valmiiksi loppuunpalanut sukupolvi, hän varoittaa. Esimerkiksi työelämäkeskustelussa ymmärretään jo työsuojelun ja hyvinvoinnin tärkeys. tänä vuonna. Aina yhtä nuorekas 104 -vuotias UUTTA&VANHAA Hakaniemen halli ARABIA vintage-2016 IITTALA lasi, linnut AARIKKA -20% Työelämään siirtyy jo valmiiksi loppuunpalanut sukupolvi Huoli opiskelijoiden mielenterveydestä ja jaksamisesta yhdistää Pohjoismaiden ja Baltian demarinuoria. Hänen mielestään kyse on loppujen lopuksi siitä, miten yhteiskunta arvostaa opiskelua ja koulutusta. Sillä hälvennettäisiin mielenterveysongelmiin liittyvää häpeää. – Meidän mielestämme opiskelu on ihan oikeaa työtä. Suomessa historian ensimmäinen opiskelijoiden mielenterveyspäivä pidettiin 18. SONK esittää opiskelijoiden mielenterveyspäivää koko Pohjolaan. – Opiskelijoiden kuormitus on lisääntynyt ainakin kahdesta eri suunnasta. Pohjoismaiden ja Baltian demarinuorten yhteistyöverkosto Föreningen Nordens Socialdemokratiska Ungdomin (FNSU) kongressi järjestettiin viikonloppuna Norjassa
Oli aika, kun lapsiakaan ei tohdittu synnyttää muualla kuin saunassa. Nora Vilva Demokraatti. Siinä ihmeteltiin kuumia saunoja ja alastomia saunojia hakkaamassa itseään puunoksilla ja kaatamassa päälleen jääkylmää vettä. Saunalla on ollut tärkeä rooli vanhan kansan uskossa. On tunnettu saunan haltijat, tulen väki, eri puulajien maagiset vaikutukset saunan lämmityksessä, samoin eri aineksista koottujen vihtojen merkitys. Ensimmäinen kirjoihin päätynyt tuumailu suomalaisesta saunameiningistä löytynee 1000-luvulta, venäläisen ortodoksisen uskonoppineen kirjoittamasta Nestorin kronikasta. Suomalaisen saunan päivä on tällä viikolla, kesäkuun toisena lauantaina. 19 7. KESÄKUUTA 2018 E Elämä Tuottaja: Nora Vilva 09 7010 528 nora.vilva@demokraatti.fi Ikivanha perinne on yhä rakas P ronssikaudella (1500-900 eaa.) Suomessa ryömittiin taljoista, tuohesta ja turpeesta rakennetun majan alle nauttimaan maakuoppasaunan kuumista höyryistä. Tänä päivänä viidellä miljoonalla suomalaisella on kolme miljoonaa saunaa. Se oli paikka, jossa vastasyntynyt ei altistunut ympäristön vihamielisille yliluonnollisille vaikutuksille
Kirjoittaa mökillä Lohjan mökkimiljöö merkitsi 1950-luvulla paljon Jussi Raittiselle ja merkitsee yhä. Hirsisauna valmistui juuri ennen joulua 1942. Neula osuu levyn pintaan, pari sekuntia rahinaa, sitten: one, two, three o`clock, four o`clock rock/five, six, seven o`clock, eight o´clock rock… Bill Haley and His Comets, Rock Around The Clock. Helsinkiläinen, kesälohjalainen Jussi Raittinen ystävineen on teini-iän kynnyksellä. Vanhemmat erilaisia Jussi Raittisen isä Paavo Raittinen työskenteli Suomen Pankin johtokunnassa, toimi työurallaan johtotehtävissä muun muassa Keskusosuusliike OTK:ssa ja Vakuutusyhtiö Kansassa. Tätä on kuultava lisää! Noin minäkin haluan ja aion soittaa! – Rock Around The Clockin kuuleminen ensimmäistä kertaa oli mulle kuin alkuräjähdys rock’n’rolliin, muusikko Jussi Raittinen muistelee, ensi syksynä 75 vuotta täyttävä suomalaisen rock’n’rollin ja countryn pioneeri. Kaverukset pulppuavat toimintaa, suuria suunnitelmia ja pikku kepposia, energiaa. KUVAT NORA VILVA Olipa kerran minä E letään elokuuta Lohjalla vuonna 1956. Isä jäi etäiseksi Raittinen on tarkkaillut lähietäisyydeltä sekä Lohjalla että loputtomien keikkakilometrien aikana agraari-Suomen muuttumista bittija palvelu-Suomeksi. Miltä galaksilta tämä Bill komeettoineen tiesi laskeutua juuri tänne, Lohjalle. Hän oli meitä niin paljon vanhempi ja sitten faija sairastui meidän ollessa vielä aika nuoria. Tuota pikaa yksi levyistä, 78 kierrosta minuutissa pyörivä savikiekko, on gramofonilla. Saattaa olla, että minut on tehty juuri siellä mökillä. 20 7. Ganz möglich, myhäilee Jussi Raittinen, syyskuun lapsi jatkosodan vuodelta 1943. lue myös Raittisen henkilötiedot). Ja hei, psst: Jussi livauttaa meille sellaiselta kuulostavan pikku mökkitarinan, jonka vain perhepiiri on tainnut jakaa. Hän on kesälohjalainen, jolle mökki nykyisin tarjoaa kaivatun latautumisja luomispaikan kiivastahtisen muusikonarjen vastapainoksi. Ja mitä vanhemmaksi tulen, sen tärkeämmiksi tulevat myös lepo ja palautuminen. Tellus, Suomi ja Lohja ovat juuri tanssineet uuteen aikaan. KESÄKUUTA 2018 TEKSTI JANNE ORA . Raittisen Jussi on vieläkin vuonna 2018 niin rytmiä ja musiikkia ja intoa täynnä, että hänen sanaillessaan poikavuosien idoleistaan, puhe on kuin rock and rollia. Suomen muitakin puuhamaita Raittinen näkee yhä säännöllisesti, sillä keikkaa pukkaa, vieläkin vaan. – Ei Lohjallakaan kukaan enää viljele mitään. Isän ja äidin häämatka suuntautui sinne. Herranpieksut! Nyt tuli höpinää töppösiin, jos Remu sen sanoisi. Tänään hengaillaan kuitenkin sisällä, kokoontuneina Jussin kaverin Pekka Lampénin perheen mökille ja sisätiloihin. Levy on nimetty Raittisen kotikadun mukaan (Ps. Rock’n’rollin ensihurmion aikoihin Raittisen perheen elämää ja arkea alkoivat kuitenkin varjostaa isä-Paavon alkava sairaus, dementian ensioireet. Jussi & The Boys keikkailee säännöllisesti ja yhtyeeltä ilmestyy myös uusi levy, Unioninkatu 45, elo–syyskuun vaihteessa. – Olen viettänyt kesiä Lohjalla koko ikäni. Siitä on tullut yksi iso Puuhamaa, jossa on kaiken maailman palveluja ja vapaa-ajan toimintaa laidasta laitaan. – Ei me koskaan oikeastaan opittu kunnolla tuntemaan faijaa. Cliff Richard tuli sitten vähän myöhemmin, Raittinen latelee varhaisia musiikkivaikutteitaan. Kaikkien sormia kihelmöi. – Tykkään kirjoittaa varsinkin biisien tekstejä mökillä. Pekka on hankkinut uusia levyjä. – Syksyllä 1956 kuulin lisää kovaa tavaraa. Rock A Round The Clock iski Jussi Raittiseen vuonna 1956 ja keikkailu jatkuu yhä Mister Rock n Roll. Elvistä, Little Richardia, Eddie Cochrania, Gene Vincentiä, Chuck Berryä
21 7. KESÄKUUTA 2018
Popmuusikot ry:n perustamiskokoukseen vuonna 1969 osallistui myös Raittinen. Raittinen perusteli ja puolusteli kantrin hienoutta muun muassa sen maanläheisyydellä ja sillä, että se on myös työväenluokan musiikkia. Vanhempien erilaisuus, mutta myös Hämeentien kodin naapuruston ja sodanjälkeisen Kallion moninainen ja monikulttuurinen värikkyys muovasivat Raittisen perheen lapsia. Sisällissodassa Paavo Raittinen joutui poliittisen katsantokantansa takia niin valkoisten kuin punaisten tähtäimiin, kirjaimellisesti. Äiti vaikutti nuoreen Jussi Raittiseen selvästi enemmän kuin isä. 1960-luvun loppupuoliskolla tutustuin muusikkokollegoihini Paroni Paakkunaiseen ja Edward Vesalaan ja yleensäkin aiempaa vasemmistolaisempiin porukoihin, joihin aikoihin minusta tuli ay-toimija. . 22 7. Kiertueelle skloddina Keväällä ja kesällä 1961 Jussi Raittinen eli varsinaista nuoren miehen taitekohtaa. . Näytti siltä, että Ruotsin kiertueen myötä Jussi Raittisen elämässä käynnistyy täysverinen esiintyvän muusikon arki, eikä koulunpenkille tarvitse enää palata. – Olen usein miettinyt, että mikähän kohtalo siitä olisi seurannut, jos niin skloddina olisin siirtynyt kokonaan ammattimuusikoksi, Raittinen naurahtaa. 45 on puolestaan singlen kierrosluku ja E-kirjain tulee tietenkin kuningas Elviksestä ja 66 viittaa Route 66 -kappaleeseen . Stadin Kundi -arvonimi 2014 . Memphisin kuuluisa ”Elvis Presley -studio” Sun Records sijaitsee myös Unioninkadulla eli Union Avenuella. Hän toimi pitkään myös SDP:ssä. Tuolloin myös popin ja rockin muusikkokunta havahtui yhteiskunnallisen ilmapiirin muuttuessa penäämään työehtojensa ja oikeuksiensa perään. Popmuusikot ry.puheenjohtaja (Rockmuusikot ry. . Hän asui ison Helsingin asunnon yhdessä nurkkauksessa omassa huoneessa, heräsi aikaisin aamulla, luki aamulla sanomalahdet ja oli lähes kaiken aikaa duunissa, Raittinen muistelee. Studion toinen isäntä oli amerikkalaiRock around the clockin kuuleminen ensimmäistä kertaa oli mulle kuin alkuräjähdys rock and rolliin. Raittinen toimitti 1970-luvulla Yleisradiossa kantriin keskittyvää radio-ohjelmaa, jossa hän viritti nimiehdotuskilpailun kuulijoille. syntynyt Helsingissä 1943 . Syvä Etelä, Zappa ja Satumaa Kantrivaihe huipentui Raittisen soittajakumppaneineen tekemään kahteen Yhdysvaltain matkaan vuosina 1975 ja 1976. syksystä 1983) vuosina 1974–1984 . Raittisen musikaalisuus tulee äidin puolelta. Jussi Raittinen kertoo, että hänen äitinsä oli sen ajan oloon moderni, jopa boheemi nainen, joka ei sylkenyt lasiin, vaan istui iltaa miesten kanssa joskus aamuyöhön asti väitellen. Paikka oppikoulussa ei ollut auennut suorittamatta jääneiden ehtojen takia. Pohjois-Amerikassa oli kantrissa noussut esiin myös uusi, kantaa ottava artistija lauluntekijäsukupolvi. levyttänyt satoja kappaleita ja äänitejulkaisuja sekä suomentanut, säveltänyt ja sanoittanut . Siitä se lähti. – Mua pyydettiin kokouksessa sihteeriksi. Pro Finlandia -mitali 2006 . Kiertue loppui Raittisen osalta kuitenkin ennen kuin se ehti kunnolla edes alkaa. Kesällä oli vuorossa hieman vastaavalla iltamatyyppisellä idealla toteutettu, aina Ahvenanmaalle ja Ruotsiin ulottuva Sommar Show -kiertue, jossa Raittinen ja Tommie Mansfield toimivat kitaristeina. Jussi Raittinen sanoo, että veljesten uraja elämänvalintoihin isä ei juuri vaikuttanut, korkeintaan käänteisesti, ”sitten myöhemmin”. Raittinen toimi takavuosina myös lukuisissa rockin SM-kilpailuissa tuomarina ja työskenteli Elävän musiikin yhdistyksissä sekä niiden aktiivisena taustatukijana. – Faija oli meille pojille pikemminkin kuin isoisä. Rakel Raittinen opiskeli laulua ja piti ensikonsertinkin, mutta luopui varhaisessa vaiheessa ammattimaisesta musiikki-urasta. Kantrimiestä kyräiltiin Seitsemänkymmentäluvun alusta alkaen Raittinen yhdisti kaksi toisistaan näennäisesti kaukana olevaa asiaa, countryn ja yhteiskunnallisuuden. Raittinen oli tuolloin 17-vuotias. Raittista on kiittäminen genren suomenkielisen nimiasun, kantrin, lanseeraamisesta. Niin muuten, onko se kantri, country vai country and western. JUSSI RAITTINEN . Kevättodistuksessa oli kahdet ehdot. Jussi oli esiintynyt Eero-veljensä kanssa aikansa legendaarisen managerin Helge Siimeksen järjestämissä Roobertin Rock Show -illoissa kevään mittaan ”harva se ilta” ja esiintyi myös toukokuun ajan Vihreä oksa -revyyssä Linnanmäellä. Raittisesta tuli oman kuvauksensa mukaan ”vuodesta 1969 alkaen ayjyrä”. Ehdotusten seurauksena countrystä tai country and westernistä tuli suomeksi kantria ja Raittisen ohjelma sai uudeksi nimekseen Kantrikotvanen. Tavan takaa Raittiselta tivattiin opintopiirimäisin äänenpainoin, että miten hän – vasemmistolainen taiteilija kun sentään oli – saattaa innostua taantumuksellisesta amerikkalaisesta perinne-ja patrioottimusiikista. muusikko, säveltäjä/sanoittaja/ sovittaja, entinen ay-pomo . KESÄKUUTA 2018 Paavo Raittinen oli oikeistodemari ja osuuskauppa-aktiivi, joka ajoi kansankapitalismia. Matkojen antia oli New Orleansin Sea Saint -studiolla osaksi äänitetty Rollin’ The Rock -albumi. Raittiselle 1960ja 1970-lukujen vaihde merkitsi jonkinlaista vedenjakajaa. . Tätä yhdistelmää monet eivät sulattaneet tiedostavalla 1970-luvulla. Erikois-Emma elämäntyöstä 2005. – Tukholmassa mua odotti mutsin sähke, jossa luki: ”olet päässyt Oulun kylän yhteiskouluun, heti takaisin kotiin.” Mun kiertuemuusikon ura kesti siinä vaiheessa vain yhden vuorokauden. . Käännös vasempaan Jussi Raittiselle 1960-luku oli musiikillisesti rock & rollin sekä rautalangan aikaa. asuu Helsingissä Suomen katu-uskottavimmassa rockosoitteessa, Unioninkatu 45 E 66. . . Rakel Raittinen oli miestään Paavo Raittista 24 vuotta nuorempi. – Intin jälkeen olin vielä hetken aikaa kodin, uskonnon ja isänmaan johdateltavana. Viime vuosikymmeniä ovat rock’n’rollin lisäksi sävyttäneet blues, jazz, lastenmusiikki ja country.
Jack Scottin, rocklaulajan, joka on käynyt Suomessa usein ja levyttänytkin täällä. Kyllä oli. Ja missäpä Raittinen muualla juhlisi kuin lavalla – Helsingin Kulttuuritalolla.. Laipio viskaisi ilmoille zappamaisen idean, joka vetosi myös Zappaan, tietenkin: hei, poistetaan Satumaa-raidalta Zappan laulajan osuus ja Raittinen laulaa oman tulkintansa sen päälle. KESÄKUUTA 2018 3. 23 7. Hän kuuluu ehdottomasti valkoisen rock and rollin 5–7 tärkeimmän edustajan joukkoon, vaikka onkin suuri tuntematon. sen juurimusiikin legenda Allen Toussaint. Doctor John on hyvin monipuolinen ja hieno pianisti, joka omalla tavallaan laulaa myös jatsia hienosti. Los Angelesissa suomalaiset vierailivat puolestaan Frank Zappan kotona. Minkä bändi tai artistin olisi halunnut nähdä keikalla. Valitsisin Malcolm John Rebennackin alias Doctor Johnin. On tärkeää välillä viettää tervettä maalaiselämää. Kenen muusikon kanssa haluaisit vielä soittaa. Ai, että miten niin juuri silloin. Olen hänet kyllä tavannutkin Porin jazzeilla ja New Orleansin muusikkoporukoissa. Se oli erittäin hyvä päätös ja mahdollisti sen, että pystyn palautumaan ja olemaan myös perheeni kanssa. Nashvillen tuottajana toimi Elviksen vanha kitaristi Scotty Moore ja sessioissa soitti rumpuja niin ikään Elviksen kanssa pitkään musisoinut D. Laipio kysyi Kaliforniassa Zappalta oliko tällä tallessa Kultsan keikan moniraitaäänitykset. J. Fontana. Jossakin vaiheessa päätin, että jään juhannuksena kesälomille. Tuolloin on ne Raittisen 75-vuotisjuhlat. Loppujen lopuksi Zappan levytyskiireet estivät hankkeen. Seurueen epävirallinen matkanjohtaja, musiikkimaailman tärkeä taustavaikuttaja ja jokapaikanhöylä Matti Laipio oli jo Suomessa tutustunut Frank Zappaan tämän soitettua yhtyeineen Helsingin Kulttuuritalolla – sillä nykyäänkin usein muistellulla vuoden 1974 keikalla, jossa Zappan bändi soitti Unto Monosen Satumaa-tangon. Mutta ehkäpä Jussi Raittinen & The Boys soittaa Satumaan 6.lokakuuta 2018. Mitä tykkäät tehdä perheesi mökillä Lohjalla. Uusi, amerikkalais-suomalainen Satumaa-versio julkaistaan Suomessa sitten singlenä. Toinen albumi, Nashville, äänitettiin Monument-studiosssa Nashvillessä
u u u Nämä kysymykset eivät ole yksinkertaisia tai mustavalkoisia, mutta vaativat aitoa punnintaa. Nämä uutiset ovat herättäneet ymmärrettävästi närää, mutta ovat vain jäävuoren huippu. Tero Vesalainen. KESÄKUUTA 2018 Mikkel Näkkäläjärvi V ain aniharva on pystynyt välttymään sähköposteilta, joissa kerrotaan EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen eli GDPR:n edellyttävän muutoksia. Sosiaalinen media on ollut pullollaan vitsailua siitä, miten GDPR on ollut monelle mahdollisuus päästä pois kaikilta mahdollisilta sähköpostilistoilta. Uskon, että ihmisten halu yksityisyyteen tulee olemaan asia, jolle on myös poliittista tilausta. Scheinin kertoi uskovansa “valistuksen projektiin, jossa tieto, rationaalisuus ja yleismaailmallisten arvojen sisäistäminen tarkoittaa kehitystä.” Tällaisen ääneen sanominen sopisi hyvin sosialidemokraateillekin. u u u Uskallan väittää, että ihmisten oikeudesta yksityisyyteen ja omiin tietoihinsa on tulossa 2020-luvun kansalaisoikeustaistelu. Ihmisen oikeudesta yksityisyyteen on tulossa 2020-luvun kansalaisoikeustaistelu Uskon, että ihmisten halu yksityisyyteen tulee olemaan asia, jolle on myös poliittista tilausta. On korkea aika alkaa käydä keskustelua siitä, kuka ihmisten tiedot omistaa, miten niitä pitäisi voida käyttää ja millainen oikeus ihmisillä on ylipäätään yksityisyyteen. Loppupeleissä on täysin poliittinen päätös mihin rajat vedetään jos vastakkain ovat kansalaisten yksityisyys ja suuryritysten tai valtion etu. 24 7. Etenkin nyt, kun eduskunnassa valmistaudutaan ratkaisemaan millainen tiedustelulaki Suomeen säädetään ja toisaalla pääministeri Sipilä pohdiskelee, että voisiko valtio tehdä rahaa myymällä ihmisten henkilökohtaisia terveystietoja. u u u Lukiessani kesäkuun Image-lehdestä kansainvälisen oikeuden ja ihmisoikeuksien professorista Martin Scheininistä tehtyä haastattelua, minua hymyilytti. Näissä asioissa ei kannata hötkyillä. Kirjoittaja on Demarinuorten puheenjohtaja. GDPR on tuonut myös monelle järjestöaktiiville ja yrittäjälle lisää vaivaa, kun on pitänyt laittaa tietosuoja-asioita kuntoon. Nopeasti kehittyvän teknologian ja sosiaalisen median yleistymisen aikakaudella olemme päässeet nauttimaan monista teknologian hyödyistä ja myönteisistä asioista. Muutokset eivät ole todellisuudessa massiivisia Suomessa, mutta ne tulevat parantamaan yli 500 miljoonan asukkaan EU:ssa monen ihmisen tietosuojaa ja suojelemaan vielä monelta pahalta. Ihmisten tietoisuutta yksityisyydestä ja meidän henkilökohtaisten tietojemme käyttämisestä on ollut nostamassa myös uutiset liittyen Facebookiin ja siihen, että Cambridge Analytica -yhtiön on kerrottu keränneen 87 miljoonan ihmisen Facebook-tietoja ja käyttäneen niitä vaalivaikuttamisessa. Euroopan parlamentti on mahdollistanut GDPR:n, mutta suurin syy tarpeelle parantaa ihmisten tietosuojaa liittyy taannoiseen kohuun, jossa tietovuotaja Edward Snowden paljasti Yhdysvaltojen NSA-palvelun salakuunnelleen Saksan liittokanslerin Angela Merkelin puheluita. Saksassa moni pitääkin Snowdenia sankarina. Joitakin kielteisiäkin ilmiöitä on alkanut nousta esiin. u u u Tästä huolimatta väitän, että GDPR on yksi parhaita asioita, joita Euroopan unioni on saanut aikaan kuluvalla vaalikaudella
Näkee elettyä elämää ja välillä tulee kauhistuttava ajatus, että lapseni ovat jo näin vanhoja ja olen itsekin jo näin vanha. Meissä on paljon samaa näköä. Vastoinkäymisten kautta oppii iloitsemaan monista asioista. Nautin kesästä. Ääripäät ovat hyviä. KESÄKUUTA 2018 Kasvot peilissä TEKSTI JA KUVA NORA VILVA Lea Väänänen, 48 J oskus suorastaan pelottaa katsoa omaa peilikuvaansa. Tykkään pakkasesta ja lämmöstä. Aina kannattaa olettaa parasta. Meitä on viisi sisarusta, ja meissäkin on samaa näköä, vaikka emme toistemme kopioita olekaan. En kuitenkaan koe itseäni vanhaksi. Ne ovat sellaisia välimuotoja. Se on vuodenajoist paras. Jos pääsee liian helpolla, niin ehkä sitten ei osaa nauttiakaan kaikesta. Kaikilla ihmisiä on elämässään jotaikin vastoinkäymisiä, mutta ne loppujen lopuksi vain kasvattavat ja rohkaisevat, vievät eteen päin. Maailmassa on kuitenkin niin paljon hyvää. Äitini on tosin jo harmaa, toivottavasti hiukseni eivät harmaannu ihan yhtä nopeasti. Minulla on ollut hyvä elämä. 25 7. Nautin elämästä. Pidän myös talvesta, mutta kevät tai syksyihminen en ole. Joskus huomaan, miten paljon olen alkanut muistuttaa äitiäni. Lea Väänänen on SDP:n Uudenmaan piirin toiminnanjohtaja.
KESÄKUUTA 2018 Tilaajapalvelu: 09 7010 500 / tilaajapalvelu@demokraatti.fi Työmies (1895–1918), Suomen Sosialidemokraatti (1918–1988), Demari (1988–2001), Uutispäivä Demari (2001–2012), Demokraatti (2012–). Tarjous on voimassa 15.6.2018 asti. Demokraatin kesätarjous 35€/3kk* Lehti ilmestyy kerran viikossa torstaisin. Osa arvokasta historiaa, hienoa tulevaisuutta rakentamassa. * Ko sk ee va in uu sia til au ks ia. 26 7
Kirjojen kustantajat ja kauppiaat uskovat yhä, että kesä on rikoskirjallisuuden ahmimisen aikaa, vaikka tilastot eivät täysin olettamusta tuekaan. Helsingin kaupunginkirjaston viime vuoden kesä-heinakuun lainaustilastoissa dekkarinimikkeillä oli kohtalainen menestys: viisi kirjaa kymppikärjessä. Vuosi sitten touko–heinäkuussa MSL-listan kotimaisessa kategoriassa dekkaristeista vain Reijo Mäki ja Seppo Jokinen hätyyttelivät kärkisijoja, käännöskirjallisuuden kymppilistalla dominanssi oli sitten jo vahvempaa. Rikoskirjallisuus on lajityyppinä noussut kioskiviihteen tasolta jo kunnialliseksi lukukohteeksi – kiitos kohentuneen kirjallisen laadun – joten se ei ole sesonkituote. Oli miten oli, Dekkariviikon perinteinen lajityyppikatselmus Demokraatin kulttuurisivuilla keskittyy jälleen pohjoismaisiin tekijöihin. 27 7. Dekkareiden suosiosta kertoo laajemmin kuitenkin se, että koko vuoden 2017 kirjamyynnissä ne nappasivat käännöskaunokirjallisuuden top kympistä yhdeksän sijaa (vain kärki jäi saavuttamatta). KESÄKUUTA 2018 K Kulttuuri Tuottaja: Rolf Bamberg 09 7010 539 rolf.bamberg@demokraatti.fi Kuuma kesä vaatii kylmät lukuhuvit Kuuma kesä vaatii kylmät lukuhuvit K esäkuun kakkosviikkoa vietetään taas Kirjakauppaliiton lanseeraamana Dekkariviikkona. Nordic noir -buumi jyllää Suomessa edelleen, vaikka Ruotissa se alkaa jo laimeta. Kirjamyyntiä mittaavat ”Mitä Suomi lukee” -listaukset eivät esimerkiksi loppukeväästä tai alkukesästä osoita hurjaa piikkiä dekkarien suosiossa. Sen sijaan Juha Hurmeen ja Jenni Haukion dominoimalla kotimaisen kaunon listalla vain nimet Remes, Mäki ja Lehtolainen mahtuivat genrestä kärkikymmenikköön. Rolf Bamberg Demokraatti 11.–17.6.2018. Dekkareita myydään siis hyvin mutta nimenomaan ympäri vuoden. Toukokuun tilastoja vielä odoteltaessa voidaan huhtikuun myyntilistoilta noteerata, että kotimaisen kaunokirjallisuuden top 10 -listalla oli vain kaksi rikosromaanin genreen mahtuvaa teosta, käännöskirjallisuudessa niitä oli sentään viisi
Rolf Bamberg Demokraatti KIRJAT Jens Henrik Jensen: Hirtetyt koirat Suom. Terapiaistunnoissa Stellaa alkaa ravistella koko ajan puristavammalla otteella ajatus siitä, voisiko adoptoitu Isabelle olla hänen kadonnut tyttärensä. Esimerkiksi kun eräs perhe kyseenalaistaa Stellan ammattipätevyyden ja -etiikan, syntyy kihelmöivä sivujuonne, jonka kirjailija myös saattelee tyylikkäästi maaliin asti – senhän moni liehuvia rönsyjä rakastava rikoskirjailija jättää usein tekemättä. Hän tahtoo lähes maanisesti saada vahvistuksen ounasteluilleen, ja joutuu sen tähden outoon valoon niin nykyisen perheensä kuin Alicen isän Danielin silmissä. Stella on parikymmentä vuotta aiemmin menettänyt vuoden ikäisen tyttärensä Alicen. 11.–17.6.2018 Tanskan luonnonihmeitä ja vallan linnakkeita Tanskalaiset rikosromaanit ovat alkaneet löytää tiensä myös suomalaisten lukijoiden sydämiin, kun aiemmin nordic noir oli käsitteenä meillä pitkälti ruotsalaisten dekkaritähtien ja norjalaisen Jo Nesbön varassa. Sanna Manninen WSOY 2018, 403 s. Lähitienoilla sijaitsevassa kartanolinnassa sattuu outo kuolemantapaus ja eräällä järvellä (niitäkin Tanskassa kuulemma on ja jokunen näkyykin, kun karttaa suurentaa tarpeeksi isoksi) pian toinen samanmoinen. Norebäckilla on pohjoismaiseksi dekkarikirjailijaksi poikkeuksellisesti insinööritausta, mikä ehkä näkyy esikoiskirjan tarinan ylihuolellisessa pohjustuksessa. Vaikka ruumista ei koskaan löydetty, Alice julistettiin kuolleeksi. Ei rikosta, ei poliisia, ei jännitystä. Tämän olemuksessa on samaa kuin pikku-Alicessa... Hän alkaa toimia myös työssään epäammattimaisesti, jopa epäeettisesti. Esimerkiksi Adler-Olseniin verrattuna Oxen-avausta vaivaa kuitenkin totisuus. Näitä yhdistää paitsi uhrien kohtalaisen merkittävä asema valtahierarkiassa myös heidän koiriensa rituaalimainen teloitus (mistä kirjan nimi). Uusin tulokas on Jens Henrik Jensen, jonka Oxen-sarjan avaus on julkkaistu suomeksi tällä viikolla. Jensenin kerronta on jäntevää ja juoni rönsyineenkin pitää otteesaan. Psykologiaa kyllä, sillä päähenkilö Stella Widstrand on psykoterapeutti ja toinen keskeinen näkökulmahenkilö Isabelle Karlsson hänen asiakkaansa, terapiaryhmän jäsen. Tarkalleen sivulta 104 ”Sano että olet minun” -kirja lähtee vetämään. 28 7. Siitä lähtien Stellan jäljitysoperaatio alkaa kiihtyä. Ida Takala ja Sirje Niitepöld Like 2018, 408 s. Monet laadukkaat tv-draamasarjat ja Jussi Adler-Olsenin Q-dekkarisarja ovat varmasti olleet avittamassa juuttien suosiota kasvuun kirjamarkkinoillamme. Rolf Bamberg Demokraatti KIRJAT Elisabeth Norebäck: Sano että olet minun Suom. Sarjan avauksessa Oxen päättää vetäytyä ihmisten ilmoilta metsään murehtimaan mennyttä ja ihmettelmään tulevaa. Ja kaiken lisäksi Isabellen omassa menneisyydessä tuntuu olevan aukkoja, jotka kaipaisivat täyttämistä. Uuden sarjan nimihenkilö Niels Oxen on mitä tyypillisin nordic noirin (anti)sankari. KESÄKUUTA 2018 Hitaasti kiihtyvä, komeasti tiivistyvä katoamisdraama Kun olin lukenut ensimmäiset sata sivua Elisabeth Norebäckin esikoiskirjaa, aloin miettiä, onkohan tässä luokitus ihan kohdallaan. Edellytyksiä on vaikka Åsa Larssonin tasolle asti, ja silloin ollaan jo korkealla. Jens Henrik Jensen.. Vyyhteen liittyy vielä pari muutakin mystistä kuolemaa, sekä kadonneiden latvialaisten escort-neitojen kohtalo. Dekkari, psykologinen trilleri – tämäkö. ne peikonkorvat... Norebäck rakentaa henkilökuvat tarkasti ja luo niiden välille uskottavia jännitteitä. Suomalaista lukijaa vähän hymyilyttää tuo jyllantilainen salo, jonne sankarimme erakoituu: kartalta mitaten se on korkeintaan kymmenen kertaa kymmenen kilsan läntti, joka meillä noteerattaisiin lähinnä metsiköksi, vaikka sen puusto aika vanhaa lieneekin. Hymyn karetta eivät nostata noiden tanskalaisten luonnonihmeiden kuvausten ohella juuri muut kuin Oxenin yritykset sosiaalistua. Tutkinnan edistyessä alkaa hahmottua kuva tärkeitä naruja käsissään pitelevästä ”salaseurasta”, jonka lonkerot ulottuvat oikeushallintoon ja sitä myöten poliisijohtoon asti. Tyttö katosi kesänviettopaikassa, ja hänen uskottiin hukkuneen. Kiihkeää on myös kirjan eroottinen kuvasto, kun sellaisen paikka on, eikä se paikka ole sitä paitsi ollenkaan päälleliimatun oloinen kuten mieskirjailijoilla usein. Elisabeth Norebäck on enemmän kuin lupaava tulokas skandinaavisten rikoskirjailijoiden sankkaan joukkoon ja lyö laadussa mennen tullen monet bestseller-kollegansa ja maannaisensa kuten Camilla Läckbergin, Viveca Stenin tai Mari Jungstedtin. Paikallispoliisi, keskusrikospoliisi ja PET:in väki polkevat tutkinnassa muutenkin kilvan toistensa varpaille. Mutta kun trilleri saa kierroksia, se rullaa komeasti intensiiviseen finaaliinsa asti. Hän sopivan epäsosiaalinen ja entinen vähän kaikessa: ex-poliisi, ex-sotilas (mutta Tanskan korkeimmin kunniamerkein palkittu), ex-aviomies ja kai aika ex-isäkin, kun suhteet poikaansa ovat jäissä. Hieman epäuskottavasti Oxen saa tutkinnassa puolivirallisen aseman, kun Tanskan turvallisuuspalvelun pomo palkkaa hänet avustajaksi. Jensen on pohjoismaisissa dekkariympyröissä kuitenkin jo vanha tekijä, sillä hänen bibliografiastaan löytyy entuudestaan kaksi trilogiallista rikosviihdettä – suomentamattomia tosin, mutta ehkä perästä kuuluu. Tarina tiivistyy lopulta kahden pakonomaisesti päämääriinsä tähtäävän naisen mittelyksi, jolla on vääjäämättä kohtalokkaat seu raukset
”Sopimuksessa” ollaankin asian ytimessä, läpi sarjan pohjajuonteena kulkeneen rikoksen äärellä. Sopimus-romaanissa setvitään korkean tason kornellä ei todellisuudessa olisi mitään asiaa. Rikosromaaniksi ”Annabella ” on silti pysähtynyt ja särmätön. ”Lahko” oli varsin valju viritelmä uskonnollisen fanatismin äärimmäisyydestä, mutta nyt ilmestynyt sarjan viides osa vie taas korkeammalle. Pahinta pelätään, koko kirjan mitan. Sirkka-Liisa Sjöblom Otava 2018, 365 s. Ja poliisikomisario saa toimia vastoin ohjesääntöjä, jopa lakia estääkseen äärinationalistien kavalat aikeet sekä pelastaakseen kamunsa ja tämän pojan syytteiltä. Päivi Kivelä Like 2018, 400 s. Poliisin hommissa on muutakin selvittämätöntä. Ytyä ei synny edes siitä, että Charlie Lager joutuu tutkinnan myötä palaamaan omaan menneisyyteensä, kun katoamistapausta tutkitaan sattumalta hänen synnyinsijoillaan. Myös uutteraa kaivautumista niin työkuin siviilielämässään hukassa olevan rikostutkija Charlie Lagerin (nimestään huolimatta nainen) pään sisään. Hohhoijaa. Sarjan avaus ”Langenneet” oli tympeän väkivaltainen pläjäys ihmiskaupasta, mutta sitä seurannut kahden aiklatason ”Kadonneet” oli paljon parempi. heidän suhteestaan aikuisiin ja ylipäätään ympäröivään todellisuuteen. Päähenkilöinä heiluvat tuttuun tapaan poliisina omavaltaisia ratkaisuja tekevä Lotte Skeisvoll ja virkaheitto toimittaja Viljar Gudmudson. 29 7. Lina Bengtsdotterin esikoisjännärissä on molempia. Päivi Kivelä Otava 2018, 460 s. Päähenkilö eli ex-poliisi Thomas Ravnholdt on aikoinaan menettänyt puolisonsa kotiinsa tehdyssä iskussa. Se selviää tässä hyvässä trillerissä. ”Sydäntenmurskaajan” tarinassa nousevat fokukseen varsin kihelmöivästi Norjan äärioikeisto, muukalaisviha ja nuorisoväkivalta. ruptioon viittavia sotkuja, jotka alkavat lopulta nivoutua yhteen outojen, poliisejakin koskettavien kuolemantapausten kanssa. Onko hän kaiken takana vai kaikkia edellä... KESÄKUUTA 2018 KIRJAT Geir Tangen: Sydämenmurskaaja Suom. Tangen tunnettiin dekkaribloggarina ennen omaa kirjailijauraa, mutta sarjamurhaaja, joka lainasi henkirikoksiinsa pohjoismaisten dekkaristien (mm. KIRJAT Michael Katz Krefeld: Sopimus Suom. Bengtsdotter onkin taustaltaan psykologi. Oman säväyksensä antaa tässäkin romaanissa keskusrikospoliisin tollokomisario Hansen, jolla on erityislahja olla väärässä lähes kaikessa. Bengtsdotter piirtää kyllä ihan skarpin kuvan nuorten elämästä ja Jotain mätää poliisissa Tanskalaisen Michael Katz Krefeldin Ravn-sarja on näyttäytynyt minulle vuoristoratamaisena. Äärioikeisto uhkana Pari vuotta sitten ilmestynyt Geir Tangenin ”Maestro” kantoi mukanaan esikoistrillerin taakkaa: ylilatausta, liikaa rankkuutta, liikaa vähän kaikkea. Mankell, Nesbö) juonia, kääntyi jo aika pöljäksi ideaksi. Kakkosromaanissaan Tangen on rauhoittunut. Isosti kuviossa on yhä mukana poliisin arkkivihollinen, mutta Ravnin kanssa salaliitossa vehkeilevä rikollispomo Kaminski. Kirjan nimihenkilö on 17-vuotias lukiolainen, joka katoaa Gullspångin pikkukaupungin nuorison valtaamassa autiotalossa pidetyistä bileistä. Poliisin kirjoissa murha on pantu mappiin ”selvittämättömät”, mutta yksityisetsivänä nyt keikkaa heittävä Ravn ei ole hellittänyt. KIRJAT Lina Bengtsdotter: Annabella Suom. Julkaisukynnyksen ylitykseen tuntuu joskus riittävän, että kirjan poliisi on riittävästi raiteiltaan ja tutkittavassa rikosvyyhdessä uhreiksi valikoituu nuoria naisia. KOONNUT ROLF BAMBERG Nils Lund Pedersen Hitaasti kiihtyvä, komeasti tiivistyvä katoamisdraama Elisabeth Norebäck.. Heidän yhteistyönsä rikostapauksissa on taatusti epäuskottavaa, mutta viihdyttävää. Lukijoina siis sallinemme toimittajan pistää lusikkansa soppiin, joiden ääreen häPikkukaupungin angsti Aina välillä tulee fiilis, että nordic noir -huumassa julkaistaan ja suomennetaan liikaa veteliä rikosromaaneja
Saarto on ihan mestari piirtäessään eteemme sadan vuoden takaisen Helsingin. Henkilökuvaus on sympaattista ja tarkkaa, vaikka tosiaan sitä taustoitusta vähän jää kaipaamaan. Nopearytminen pallottelu eri näkökulmahenkilöiden välillä tekee tarinasta enemmän sekavan kuin sähäkän. Hänen kerrontansa on konstailematonta ja puhdaskielistä. Kaikki ovat henkilöinä sinänsä kiinnostavia, mutta eivät saa kunnolla tilaa tullakseen lukijalle myös taustoiltaan tutummaksi. Hienoa kaupunkija ajankuvaa Juonellisista ongelmistaan huolimatta Saarron kirjaa lukee mielikseen. Nyt hänellä on tutkittavana kahtiajakautuneessa kaupungissa sattunut henkirikos, jonka uhrina on jääkäri, mikä tuottaa punaiseen poliisihallintoon kuuluvalle Waaralle ekstrapäänvaivaa. ”Kevään varjossa” päähenkilönä rikoksia selvittelee jälleen Kuoleman kuukaudesta tuttu miliisietsivä Leo Waara. Tutkimuksia ei ole kovin yksinkertaista tehdä vihamielisen valkoisen yhteisön parissa. Näillä spekseillä olisin valmis asettamaan Saarron uutuuden paitsi dekkarin fakkiin myös historiallisen romaanin kategoriaan. (Ei-helsinkiläisille kirjan sisäkansiin painetut historialliset kartat, joissa romaanin keskeiset tapahtumapaikat ovat selkeästi esillä, ovat varmaan hyväksi avuksi.) Myös kirjan kaupunkielämään liittyvä ajankuva asusteineen, liikennevälineineen ja rakennusarkkitehtuureineen on nautittavaa luettavaa. On siis luontevaa, ellei peräti itsestäänselvää, että Saarron juuri ilmestynyt neljäs jännäri kytkeytyy sisällissodan kevääseen 1918. Katkonaisuus sotkee kerrontaa Lukijalle Saarron rikosjuonenkuljetus on siinä mielessä hankala seurattava, että kirja on pätkitty hyvin lyhyisiin lukuihin, ja näissä katkoissa myös kohtaus yleensä vaihtuu. Rolf Bamberg Demokraatti Saksalaisen divisioonan vyöry kohti Helsinkiä tuo Timo Saarron historialliseen rikosromaanin lopunajan tunnelmaa. Menneen ajan kaupunkikuva piirtyy helsinkiläislukijan verkkokalvolle kuin karttana, kun Saarto käyttää kerronnassa paljon kadunnimistöä ja muuta paikkatietoutta. 30 7. Ja miten yhden jääkärin kuolema heilauttaa lukijaa, joka tosihistoriasta tietää, millainen poliittinen puhdistus massateloituksineen ja vankileirihelvetteineen on kohta edessä näiden kirjan kuvaamien vuoden 1918 huhtikuun päivien jälkeen. Päätoimijoita on oikeastaan kolme, Waaran lisäksi venäläisen aluksen miehistön kanssa asekauppoja hierova valkoisten porukka sekä porvarisperheen palvelijatar Betty Blom, jolle alkaa tulla kuumat paikat pääkaupungin värinvaihdoksen häämöttäessä. Kuinka yksittäinen kuolemantapaus Helsingissä jaksaa kiinnostaa, kun koko maa on väkivaltaisessa sekasorrossa. Kun palaset parhaan dekkarikäytännön mukaan alkavat loppua kohti yksi kerralleen loksahtaa paikoilleen ja valheelliset fasadit karista niin tiettyjen henkilöiden kuin tapahtumakulkujenkin yltä, tarina rullaa paljon luettavampana kohti maaliaan. Jälkimmäisenä se on myös parempi. Kuvassa punaisten ja saksalaisten välisessä taistelussa vaurioitunut Turun kasarmi nykyisen Lasipalatsin kohdilla.. teeteissa Waaran tulisi yrittää tehdä selko, kuka murhasi jääkäri Lennart Sjöblomin ja kuka tämä oikeastaan oli. Hieman ongelmia lukukokemukseen aiheuttaa myös murhatarinan konteksti. Vääriä identiteettejä, vehkeilyjä venäläisen aselastin kanssa, punaisten yltyvää paniikkitunnelmaa ja länsipuolelta kaupunkiin vyöryvät saksalaisjoukot – tällaisissa realiKIRJAT Timo Saarto: Kevään varjo Karisto 2018, 264 s. Kaksi ensimmäistä sijoittuivat 1950–60-luvun Helsinkiin ja kolmannessa, viime vuonna ilmestyneessä ja tänä keväänä Vuoden johtolanka -palkitussa ”Kuoleman kuukaudessa” matkattiin ajassa vielä kauemmas, itsenäisyytemme alkuhämärään syystalveen 1917 asti. Tapahtumaympäristön ja historilallisen tilanteen kuvaus on kirjan ehdottomasti parasta antia. KESÄKUUTA 2018 Jääkärinmurha punaisessa Helsingissä Timo Saarto on tavannut kirjoittaa rikosromaaniensa tapahtumat vähän kauemmas menneisyyteen. Vallankumousjoukkojen hallitseman kaupungin olosuhteet, punaisen väestön kasvava huoli kohtalostaan ja vastaavasti valkoisessa osassa heräävä toivo kerrotaan hienosti
Ilahduttavasti useampikin aikuisille kirjoittava tekijä on laajentanut repertoaariaan myös lastenkirjallisuuden puolelle. Jatko-osaakaan ei tarvitse suomeksi odottaa kovin kauaa. Tarinan ydin muodostuu etsiväkaksikon ja vainukoiran tutkimusten kuvaamisesta, eikä jännitys tiivisty missään vaiheessa mietoa voimakkaammaksi. Kuvissa ilahduttavat ilmeikkäät hahmot ja iloinen värien käyttö. Kustantamon mukaan se julkaistaan heinäkuussa. Hiukan sarjakuvamaista kuvitusta kirjassa on mukavan paljon. Kattolamppu heilahtelee itsekseen, tavarat siirtyvät omia aikojaan ja entisten asukkaiden jättämistä piirroksista löytyy vihaisia viestejä. Pienempiä lukijoita kiinnostavat varmasti myös kirjan lopusta löytyvät tehtävät, joiden avulla voi treenata salapoliisihommissa hyödyllistä yksityiskohtien havainnointia. Sanna Manninen Otava 2018, 103 s.. Silti selkeä ja salapoliisikertomukseksi lempeä tarina miellyttää aikuisen lukemana pienempääkin lasta. Vähitellen palaset loksahtelevat paikoilleen ja tapahtumat saavat aika yllättävän ja riipaisevankin selityksen.Aivan loppuun on kuitenkin varattu vielä yksi koukku, joka jättää tarinan, ehkä seuraavia osia pohjustaen, hiukan auki. Kirja aloittaa etsiväkaksikko -sarjan. Ainakin syysiltana, mökillä metsän keskellä, kannattanee aran alakoululaisen kanssa tarttua johonkin toiseen kirjaan. Ahmimisikäisille – jos sellaisia nyt enää jatkuvasti vähenevän lukuharrastuksen aikoina on – suunnattu ”Lasilapset” on Ohlssonin jännitystrilogian ensimmäinen osa. Marjo Jääskä KIRJAT Kristina Ohlsson: Lasilapset Suomentanut Pekka Marjamäki WSOY 2018, 203 s. Apua kolmikko saa monilta aikuisilta, esimerkiksi kirjaston ystävälliseltä virkailijalta, kaupunginmuseon asiantuntijalta sekä Billien äidin Josef-ystävältä, joka sattuu olemaan poliisi. Jørn Lier Horst & Hans Jørgen Sandnes: Operaatiomyrskypilvi Etsiväkaksikko 1. KESÄKUUTA 2018 Kelpo jännitystä nuorille lukijoille 11.–17.6.2018 Pohjoismainen rikoskirjallisuus on kovassa huudossa aikuisten dekkari-intoilijoiden keskuudessa. Lasten kotipaikkakunta Virtakylää ja naapurikaupunkia riivaa rikosten sarja. Hakematta mieleen tuleva vertailukohta Operaatio myrskypilvelle ovat Martin Widmarkin suositut Lasse-Maija-kirjat. Yhteistä on muun muassa tytön ja pojan muodostama tiimi, pikkukaupunkimiljöö sekä paikkakuntaa kuvaava, sisäkansiin piirretty kartta.Operaatio myrskypilvestä kuitenkin puuttuvat Widmarkin kirjojen omaperäiset sivuhenkilöt sekäjuonen käänteitä mehevöittävä perinteisen whodunit -dekkarikaavan oivaltava versiointi. Sopivasti kutkuttavaa lukutreeniä ”Operaatio myrskypilvi” on helppolukuisessa formaatissa julkaistu, kuvitettu salapoliisitarina, jossa etsivinä seikkailevat Tilda, Oliver ja vainukoira Otto. Tapauksen selvittäminen vaatii paitsi aivotyötä ja netin selaamista, myös roistojen jättämien merkkien jäljittämistä ja analysointia. Mysteerin ratkaiseminen vie lapset muun muassa tutkimaan kummitustalojen ja lastenkotien historiaa. Ruotsalaissuosikeista Anna Jansson esimerkiksi kirjoittaa helppolukuisia Emil Wern – tarinoita ja Viveca Sten on tyttärensä Camillan kanssa aloittanut nuorille suunnatun trillerisarjan Synkät vedet. Ahtaassa, rottien kansoittamassa ilmastointiputkessa ryömimiseltäkään ei vältytä. Yhdessä ystäviensä Aladdinin ja Simonan kanssa Billie ryhtyy selvittämään, mistä oikein on kysymys. Sivuilta kannustetaan bongaamaan muun muassa kananmunia sekä Tildan ja Oliverin kellaritoimiston pikkuotuksia. Kerronta on aika perusteellista ja selittelevää, mutta kohderyhmän huomioon ottaen tyylivalinta on varmasti järkevä. Varkaat pihistävät leipomosta hiivan, karamellitehtaalta pakettiauton ja laiturityömaalta tynnyreitä. Luvut päättyvät eteenpäin houkuttaviin vihjauksiin ja kirja tulee helposti hotkaistua yhdeltä istumalta. Operaatio myrskypilvi on parhaimmillaan lukutaitoa haltuun ottavan lapsen käsissä. Tarina kertoo Billiestä, joka isänsä kuoleman jälkeen muuttaa äitinsä kanssa uudelle paikkakunnalle, salaperäisyyttä ja epämääräistä uhkaa huokuvaan taloon. Ohlsson osaa todella nostattaa hiuksia. Tarina on kuitenkin tavattoman vetävä. Billie ja äitinsä ovat tuskin ehtineet asettua uuteen kotiin, kun talossa jo alkaa tapahtua kummia. Nuoremmillekin lukijoille kirjoittavien rikoskirjailijoiden joukkoon liittyvät nyt norjalainen Jørn Lier Horst sekä ruotsalainen Kristina Ohlsson. 31 7. Suom
Hyvän ihmisen tekee kiinnostavaksi sen tyyli. Näin käy Hyvän ihmisen kertojalle ja päähahmolle. He eivät tule toimeen omin avuin, jostain syystä he ovat vain sattuneet syntymään maailmaan jossa eivät osaa elää ja joka on tuottanut heille pettymyksen.” Romaani laajenee itsekeskeisestä piehtaroinnista yhteiskunnan ruumiinavaukseksi, kuten Markku Pääskysellä usein. Häneen ei usko, mutta sillä ei ole väliä, koska kertojan mieli on labyrintti, jossa harhailee mielellään. Kahteen osaan jaetun romaanin jatkuessa Rakku palkataan työvoimatoimistoon. Hän on nuori ajelehtija, joka ikääntyy kirjan aikana. En nähnyt haamujen vaeltavan, en kuullut orjien maanalaisia huutoja, en kuullut muuta kuin lintujen laulun, heinäsirkkojen sirityksen ja sisiliskojen kahahtelun kuivien lehtien seassa.” Muuttuva labyrintti Identiteetti on Hyvän ihmisen keskeinen teema. Hänellä menee lujaa: ”Yhä minusta tuntuu kuin selkäni takana olisi pelkkää pimeyttä, mieleni liikkuu ajassa, joskus unessa, joskus valveen rajamailla ja joskus mieleni ei tavoitakaan menneisyyttä vaan tulevaisuuden.” Hän jatkaa elämistä, koska ei voi muuta. Portugaliin ja Italiaan sijoittuvat lyyriset tunnelmoinnit ovat kirjan parhaita: ”Tämä maailma oli eri ja täällä pätivät toiset lait, tämä kuului toiseen aikaan, kenties aikaan jota ei koskaan ollut. Hän ei pidä asiakkaistaan, vaikka tuntee heitä kohtaan sympatiaa: ”He korjaavat lamavuosien satoa, menneitä ovat väärän kuninkaan päivät. Rakkuna tunnettu kertoja ei ole vain eksyksissä, vaan kärsii syvästi. Hän irtautuu vähitellen maailmasta: ”Maksan veroja, olen vapaa. Hänen positiivinen poikansa estää häntä ajautumasta pysyvään hulluuteen tai tekemästä itsemurhaa. Hänellä vihjaillaan olevan muistoja tapahtumattomista asioista. Romaanissa tehdään selväksi, ettei kaikki ole kunnossa. Hänen kaksijaksoisuutensa saa miettimään mielenhäiriöitä, kuten skitsofreniaa. Lukijan pääteltäväksi jää, mitkä tapahtumista ovat Rakun houreita. Tämä lienee tarkoituksellista. Hänessä on ulottuvuuksia, jotka vaihtelevat mielenliikkeiden mukaan. Pitkästä aikaa minusta tuntuu että olen vapaa. 1973) parhaat kirjat ovat synkkiä. Hän on enimmäkseen hetero, mutta hänellä on myös homosuhteita. Se pureutuu jälleen vaikeisiin asioihin, väittäen taloudellisten huolien aiheuttavan mielenterveydellisiä solmuja. Hänen ajatuksensa ovat etenkin nuorena yhtä klisettä: ”Ihmiset tuntuivat myyvän asioita joita eivät omistaneet, rahasta jota ostajilla ei ollut, hintaan jota kukaan ei voinut maksaa. Rakku on mies, mutta häntä luullaan toistuvasti naiseksi. Tunteet sahaavat. 198 Markku Pääskysen (s. 32 7. Sitä täyttäessään hän kokee joskus pääsevänsä tasapainoon: ”Minun suuntani on selvä, kirkas ja suora.” Nämä tuntemukset ovat kuitenkin hetkellisiä, eikä täydelliseksi ihmiseksi ole mahdollista tulla. Vastoinkäymiset kasaantuvat. KESÄKUUTA 2018 Kadonnutta hyvyyttä etsimässä KIRJAT Markku Pääskynen: Hyvä ihminen Tammi 2018, s. Sairastava kertoja ei halua auttaa muita tai itseään. Rakku yrittää olla kaikkien ystävä, vaikka pelkää muita, eikä lopulta todella ymmärrä. Kirja alkaa 1990-luvun alusta ja kiduttavasta lamasta. Tarinaa ei ole perinteisessä mielessä helppo seurata, mutta sen logiikalle antautuva saa siitä paljon irti. Piirtyvä kokonaiskuva ei ole tässäkään hänen teoksessaan positiivinen. Rakku pitää päiväkirjaa, mihin kirjatut asiat pitävät hänet kutakuinkin järjissään ja koossa. Siinä koko kurjuus.” Teos paranee Helsinkiin sijoittuvan tylsän alun jälkeen. Rakku on liian epävakaa ollakseen kunnollinen ja siten hyödyksi. Kertoja matkustaa Euroopassa etsimässä itseään. Rakun kaltaiset tyypit ovat lopulta kiinnostuneita vain omista asioistaan ja huolistaan, eivätkä kiinnitä huomiota muihin. Pääskysen monissa teoksissa kuvataan tarkasti henkistä pahoinvointia. Ja täältä korkealta näen kaiken hyvin selvästi.” Sivuhahmot ovat vähäpätöisiä, eikä heillä ole kertomuksessa suurta virkaa. ”Hyvä ihminen” kertoo suomalaisesta miehestä, joka haluaa kipeästi tehdä hyvää. Monet heistä, kuten kirjailija Sakari, ovat epäuskottavan ohuita. Teoksen nimi ja asetelma herättävät tekijän tuotannon takia kysymyksiä, eikä uusi romaani ole helppo. Hankalina aikoina ihmiset ajautuvat helposti miettimään hyödyllisyyttään tai hyödyttömyyttään sekä tapoja auttaa muita. Rakussa on epämiellyttäviä piirteitä ja hän on epäluotettava. Kuun pimeä puoli Loppua kohden Hyvän ihmisen proosa kääntyy yhä enemmän sisäänpäin. Tunnetuin romaani Vihan päivä (2006) kertoi masentuneesta perheenäidistä, joka pääsi umpikujastaan väkivallalla
Bisnesmallit on todennäköisesti viritetty tämän perusargumentin mukaiseksi, koska teleoperaattorit ovat rahaa säästämättä kahmineet kaikkialla maailmassa omistuksia erityisesti viihteen tekemiseen. Juuri nyt Suomen elokuvasäätiön keräämässä katsojatilastossa on kahdenkymmenen katsotuimman joukossa vain yksi kotimainen elokuva. Ylen kanaville siitä siivuttuu reilusti yli kolmannes. Ehkä autoinkin. Ruokaja juomapuoli alkaa olla jo kunnossa, penkit ovat mukavat ja ilmastointi toimii. Hänen teoksensa eivät sula helposti, eikä niitä voi niin vain unohtaa. Tämäkin romaani jättää jäljen. Sen katsojat ovat varmaankin jo vähän varttuneempia, sillä vain vajaa viidennes seuraa rikossarjaa netissä. Tämä heijastuu kaikille tasoille, siihenkin, voiko Netflix-elokuva olla ehdokkaana esimerkiksi Oscar-palkintoihin. Esa Mäkijärvi Getty Images. Ostoilmoitusta seuranneet kurssit ovat olleet laskemaan päin. 33 7. Tällaisista katselutilastoista ei ole helppo nähdä kovin vahvaa tukea sille paljon nähdylle yleiselle argumentille, jossa väitetään kategorisesti, että ”television katselu on siirtynyt 2010-luvulla verkkoon”. Kirjoittaja on Kansallisen audiovisuaalisen instituutin erikoistutkijana työskentelevä elokuvaja televisiotutkimuksen dosentti. Elokuvateattereiden on siis menestyäkseen syytä tarjota lisäarvoa hyvin maksavalle asiakkaalleen. Mutta vaihtoehtoja on. Kuluttajat ovat kasvavassa määrin panostaneet Netflixiin, eikä ihme: yhden elokuvalipun hinnalla saa kuukauden katseluoikeuden satoihin elokuviin ja tv-sarjoihin. Nyt voi sitten keskittyä siihen, mitä valkokankaalta näkyy. Puolet elämästäni olen auttanut heitä.” Hyvä ihminen ei ole tekijänsä loistavimpien teosten, kuten Vihan päivän, veroinen, mutta Pääskyseen voi kuitenkin luottaa. Erityisen selkeästi vastakohtapariksi ovat tulleet omaa ohjelmatuotantoa jättimäisin panostuksin lisäävä Netflix ja Hollywood. Katsojaluvuissa suuri nettikatsojien osuus ei tarkoita kokonaiskatselulukujen ylivoimaa, pikemminkin päinvastoin. Tunneissa mitaten tavisväestöön kuuluva henkilö katsoo tv-virtaa vuodesta toiseen suurin piirtein yhtä pitkän ajan vuorokaudessa, siis jonkin verran alle kolme tuntia. Pohjoismaissa Telia on lehtitietojen mukaan ostamassa perheyhtiö Bonnierin televisiotuotantoa, ja siinä menisi mukana sitten myös yhä hyvän katseluosuuden Suomessa saavuttava MTV3. Perinteinen televisionkatselu ei ole kuolemassa. Veikkaanpa, että julkisen huomion ja siis palstamillimetrien keskittyminen elokuvien sijaan elokuva-alan epätoivottuihin piirteisiin näkyy näissä luvuissa. Sekin on prosentuaalisesti puolet enemmän kuin, mitä brittisarja ”Victoria” netissä saa. Melko suosittujen ”Pipsapossun” ja ”Au pairit Miamissa” -sarjan katsojista lähes puolet saavutetaan netissä. Vaikka erilaisia ohjelmavirtoja voi seurata monista erilaisista laitteista, perinteinen televisionkatselu ei ole kuolemassa. Hintaa koko ostokselle kertynee reilun miljardin euron verran, eli ihan napeilla ei pelata täällä kaukana pohjoisessa. u u u Suuressa maailmassa käydään tällä hetkellä kovaa taistelua. Jari Sedergren Tilastojen äärellä Saila Sus iluo to heitä. TV-sarjoista ”Karppi” näyttää Finnpanelin toukokuisen tilaston mukaan vetävän kohtuullisesti noin puolella miljoonalla katsojallaan. Pörssin bisneshenkilöt ovat olleet näistä liikkeistä hieman epävarmoja. On toki siirtynyt, mutta kuinka paljon, on pakko kysyä. Edes kohtuulliset arviot saaneet ja ehdottomasti katselemisen arvoiset ”Suomen hauskin mies” tai ”The Guardian Angel – Suojelusenkeli” eivät ole lähteneet lentoon. KESÄKUUTA 2018 H iljaiselta näyttää kesän kynnyksellä. Kodin suuri televisio, olohuoneen kiinteä huonekalu, pitää selkeästi pintansa. Hän valittaa, kuinka ei ”uskaltanut puhua heille, aloin inhota heitä, vihasin jopa niitä joita rakastin tai pahempaa, he olivat minulle täysin yhdentekeviä, kunnes heräsin ja päätin ryhtyä auttamaan heitä
Kaustislainen viulunsoittoperinne pyritään esittämään luetteloon maaliskuussa 2020. Edustamme työväenliikkeen arvoja ja teemme omalta osaltamme Suomesta parempaa paikkaa. 60 VUOTTA 70 VUOTTA Syntymäpäivät Raili Mastola toimistonhoitaja, Joensuu 14.6. UUSIMAA . Tavoitteena on, että saunominen esitetään Suomen ensimmäisenä esityksenä Unescon Ihmiskunnan aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon maaliskuussa 2019. Backlundinpolku 1 A 67700 Kokkola http://kokkola.sdp.fi Puheenjohtaja Emma Haapasaari 040 535 8669 Varapuheenjohtaja Sakari Ruisaho 040 838 7697 Sihteeri Suvi Nissilä 040 861 1506 Taloudenhoitaja Esa Kant 040 778 9810 SAK:n ja liittojen aluetoimistot palvelevat Sinua muun muassa työttömyysturvaan, työsuhdeturvaan ja koulutukseen liittyvissä kysymyksissä. 231 4074 Myös liikeajan jälkeen TURKU www.perttala.fi VAASAN SOS.DEM. TUL-Tampere. Eurooppa-, kulttuurija urheiluministeri Sampo Terho (sin.) sanoo tiedotteessa, että saunominen on merkittävä osa suomalaista elämäntapaa ja hyvä esimerkki aineettomasta kulttuuriperinnöstä. klo 18.30 tilaisuuden arvioida yhdessä porvarihallituksen johtaman Suomen politiikan tilaa. Tapio Bergholm historiantutkija, SAK:n erikoistutkija, Helsinki 14. Mahdolliset onnittelut voi ohjata Pohjois-Karjalan Sotaorvot ry:n hengelliseen toimintaan tilille FI28 5770 0520 1041 23, tiedonanantoon: Raili Mastola. 20100 Turku, turku@pam.fi Yhdistystoiminta Järjestöjen ja yhdistysten kevät-, syys-, ja vuosikokousilmoitukset ovat maksullisia. www.sak.fi Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry Autoja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry Teollisuusliitto ry www.akt.fi www.teollisuusliitto.fi Jäsenyys ja liittyminen 030 100 600 Jäsenten työsuhdeasiat 030 100 620 Työttömyysturva 020 690 211 Vaihde 020 774 002 etunimi.sukunimi@pam.fi Palvelualojen ammattiliitto PAM ry www.pam.fi www.jhl.fi SAK:N LOUNAIS-SUOMEN TOIMINTA-ALUE / TURKU Liity SAK:n ammattiliiton jäseneksi! Maariankatu 6 b, 20100 Turku etunimi.sukunimi@sak.fi Outi Rannikko 040 5434 875 Puistokatu 6 A, 20100 Turku, puh. 6. Julkaisemme tapahtumistanne ilmoitukset kaksi kertaa maksutta. Lisäksi sinulla on mah dollisuus hyödyntää liiton tarjoamia edullisia lomaja harrastusmahdollisuuksia. 36 7. Harrasteliikunnan toimintaryhmän kokous to 7.6. Kaikki kiinnostuneet tervetulleita keskustelemaan politiikkaamme tavoitteista ja viettämään kesäiltaa. Keskustelua vauhdittaa kansanedustaja Eero Heinäluoma. KUNNALLIS-JÄRJESTÖ ry Pitkäkatu 50 65100 VAASA http://vaasa.sdp.fi sdp.vaasa@netikka.fi Puheenjohtaja Oili Airaksinen-Rajala 040 560 5513 Varapuheenjohtaja Matias Kvist 040 840 1994 Sihteeri Karita Blom 06 312 8314 040 572 8314 Taloudenhoitaja Erik Cederholm 050 036 5944 KOKKOLAN SOS.DEM KUNNALLISJÄRJESTÖ ry. STT. Ilmoittautumiset leena.levonpera@gmail.com tai 040 559 0999 Lahjoita Kansan Sivistysrahastoon – olet tukemassa suomalaista kulttuurija sivistystyötä Säätiö jakaa vuosittain satoja apurahoja tavallisten, työikäisten suomalaisten luovuuden tukemiseen. KESÄKUUTA 2018 Lakiasiat LAKIASIAINTOIMISTO SEIJA KÄRNÄ OY Helsinki-Akaa-Nurmijärvi Kaikki lakiasianne. 0400-423835 Hautauspalvelut Perustettu 1932 80v HAUTAUSTOIMISTO Annikki Perttala-Koskinen Oy Linnankatu 3 Brahenkadun kulma Puh. krs. Kuljetusreitti Nummelan linja-autoasema – Lohjan linja-autoasema – Virkkala-Mustio. Lähetä seuraavan viikon lehteen ilmoitus viimeistään maanantaina klo 11 mennessä. 010 770 3700, fax 010 770 3701, etunimi.sukunimi@jhl.fi Maariankatu 6 b, 20100 Turku puh. Suomi tahtoo löylyt ja viulusävelet Unesco-listalle Suomi valmistautuu esittämään saunomisperinnettä ja kaustislaista viulunsoittoperinnettä Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon, kertovat opetusja kulttuuriministeriö sekä Museovirasto. Itäkeskuksen sosialidemokraatit järjestävät ti 12.6. 020 77 41323 fax 020 77 41330 Työttömyyskassa 020 690 455 etun.sukunimi@teollisuusliitto.fi Avoinna ma–ti klo 9–12 ja 13–16 to–pe klo 9–12 ja 13–16 ke suljettu Yliopistonkatu 33 G, 4. Luetteloihin voidaan esittää vain yhtä kohdetta vuosittain. Viikkolehti ja www.demokraatti.fi Täräyttävä! PIRKANMAA . nieminen@tul.fi . Nokian kesäteatteri ”Täällä Pohjantähden alla” su 29.7. klo 14.30 Tampereen Työväentalon Miinassa . Varaamme oikeuden lyhentää tekstejä. Riitaja rikosoikeudenkäynnit 25 vuoden kokemuksella. Tutustu toimintaamme ja ota yhteyttä sähköpostitse info@sivistysrahasto.fi tai puhelimitse 050 3200 272. Tilaisuus järjestetään ravintola Puotilan kartanon terassilla, Puotilantie 7. (Julkaisematta jätettävistä teksteistä ilmoitamme lähettäjälle). Järjestämme retken la 11.8. Riemuleiri Nokian Kuusistossa 29.7.–3.8., tiedustelut 040-5926177 ja ilmoittautumiset leirit@tul.fi HELSINKI . klo 14.00 Mustion Linnan kesäteatteriin, teatteri Provinssin esittämään näytelmään Viimeinen Patruuna. Läntisen Uudenmaan Wanhat toverit LUWT. Lippu ja kuljetus 24 e. (02) 4501 541, 4501 540 fax (02) 4501 543 etunimi.sukunimi@akt.fi Avoinna ma–pe klo 8.20–16.00 Humalistonkatu 6, 20100 Turku puh. klo 15.00, lippuvarukset 25 euroa 045-77302122 tai jukka. demokraatti.fi/ilmoitusmyynti/#yhdistyksille tai sähköpostilla yhdistyspalsta@demokraatti.fi tai faksilla 09 701 0569. Mahdolliset onnittelut voi ohjata KSR:n Rafael Paasion rahastoon tilille FI85 1521 3000 0060 09, tiedonantoon: Tapio Bergholm
Tun tem ato n sot ila s, Sta r War s: The Las t Jed i, Its e ilk im ys 3 Sudoku 1. Mikä on Suomen työttömyysaste (tammikuu) 6. Ratkaistut ristikot lähetetään osoitteella Demokraatti / Ristikko, PL 338, 00531 Helsinki. 2. Noi n 7 00 9. suu rin 2. 195 4. julkaistun ristikon 10 euron lahjakortin voitti Päivi Kähärä Helsingistä. Kuinka monta suomalaista sairastuu borrelioosiin (2016). Mitkä olivat vuoden 2017 kolme katsotuinta elokuvaa. Suo men lin na (Tr ipA dvi sor -m atk ailu siv ust on muk aan ) 3. 3. TV 1 10. Puu tia ine n ja tai gap unk ki eli Sip eria n puu tia ine n 8. 10. Ratkaistuja ristikoita odotetaan toimitukseen seuraavan viikon perjantaihin mennessä. Millä puolueella on puoluekokous viikonloppuna. Oikein vastanneiden kesken arvotaan yksi 10 euron lahjakortti. Mikä on Suomen suosituin turistikohde. 4. 9. Merkitse kuoren päälle ristikon numero. Onnea voittajalle! A. Kok oom uks ella 7. Monenneksi suurin on Italian talous EU-maiden vertailussa. KESÄKUUTA 2018 Ristikko 23/2018 Kuvaristikko ilmestyy joka torstai. Milloin Suomessa tehtiin viimeinen lobotomialeikkaus. 8,5 pro sen ttia 6. Milloin Linnanmäki avattiin. Nimi: Osoite: Postitoimipaikka: Tietovisa VEIJO WIREN veijo.wiren@gmail.com Ratkaisuja Tie tov isa n vas tau kse t: 1. 7. 5. 3. Mitkä ovat Suomen yleisimmät puutiaislajit. 37 7. Mikä on Suomen katsotuin tv-kanava. 197 5 5. 8. Ratkaisu Ristikon 21/2018 ratkaisu: Torstaina 24.5
Kuvassa Emir Kusturica vuonna 2003. 1/3: Ensimmäisen elokuvamuiston kaiho. Yle TV1 klo 19.00 Britannia ja Venäjä kilpailivat jalkapallon MM-kisoista raivokkaasti. Näiden yhteys arktikaan jää irralliseksi. Trumpin virkakausi alkoi myrskyisästi, mihin The New Timesin toimitus tiesi varautua. Lintujen massat ja äänimaisema välittyvät aidolla tavalla. Jos tuulet ovat suotuisat, linnut saattavat liikkua nätisti rannikkolinjaa seuraillen, jolloin niitä voi yhtenä päivänä nähdä satojatuhansia. Viikon vinkki JOHANNES IJÄS Ikimuistoinen näytelmä Arktika – lintujen valtaväylä Yle TV1 klo 16.20 Arktika on muun muassa alliralli. 38 7. Jos se ei ole mahdollista paikan päällä Suomenlahden rannikolla, saaristossa tai itäisen Suomen isoilla järvillä, sen voi kokea vielä viimeisenä uusintana luontodokumentin parissa. Ensin tulevat allit ja mustalinnut, joista jälkimmäisistä tosin ei yllättäen mainita dokumentissa sanaakaan. Vakoilun ja lahjonnan MM-kisat. 09.10 Kauniit ja rohkeat (7) 09.35 Emmerdale (7) 10.05 Salatut elämät (7) x 2 11.05–12.00 Suurin pudottaja 13.00 Jamie Oliverin 30 minuutin ateriat 13.30 Remontilla rahoiksi 14.40 Unelmarempat 15.35 Piha ja parveke x 2 16.40 Miten susta tuli noin rikas. Arktika – lintujen valtaväylä sanoittaa arktisten muuttolintujen tarinaa, ja mikä hienoa myös arktikan historiaa. Yle TV1 klo 21.55 Ensimmäiset sata päivää. Olisiko se onnistunut ilman valtavia rahavirtoja, vakoilua – ja ilman presidentti Putinin lähipiirin apua. Kuvassa Vladimir Putin ja FIFA:n presidentti Joseph Blatter. Dokumenttiin olisi kaivannut myös arktikaa seuraavien ihmisten tunnelmia. 07 08 TV-ohjelmat TORSTAI PERJANTAI Vuosi The New York Timesin toimituksessa 1/4. TORSTAI 7.6. Dokumentin on ohjannut ja käsikirjoittanut Mika Rokka. Se on Kalalokki Oy:n tuotantoa vuodelta 2016. Sodankylän elokuvajuhlat on inspiroinut unohtumattomia keskusteluja maailman merkittävien elokuvantekijöiden kanssa Peter von Baghin johdolla. Venäjä voitti lopulta. 09.10 Kauniit ja rohkeat (7) 09.35 Emmerdale (7) 10.05 Salatut elämät (12) x 2 11.05–12.00 Suurin pudottaja 13.00 Jamie Oliverin 30 minuutin ateriat 13.30 Remontilla rahoiksi 14.30 Grand Designs Australia 15.30 Remonttipiiskuri 16.30 Kenen kotona. Elämys on luonnossa liikkuvalle ikimuistoinen ja sen halunnee kerrata yhä uudestaan. KESÄKUUTA 2018 YLE TV1 06.25 Putkiremontti 06.55 Ylen Aamu-tv 09.30 Pokka pitää 10.00 Doc Martin (7) 11.00 Alueuutisia x 10 12.10 Yle Oddasat 12.14 Oddasat 12.30 Ne kesät Intiassa (12) 13.20 Valkoisen neilikan velho (7) 14.45 Ikimuistoinen: Leif Wager 15.00 Uutiset 15.05 Uutiset selkosuomeksi 15.10 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.30 A-studio 16.00 Eduskunnan kyselytunti 16.52 Yle Oddasat 16.55 Novosti Yle 16.57 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Doc Martin (7) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Pokka pitää 19.00 Kriminalisti (12) 20.00 Aarteenetsijät 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 Komisario Maltese (16) 21.55 Vuosi The New York Timesin toimituksessa 23.35 Uutiset 23.40 Uutiset Uutis-Suomi 23.50 Oddasat 00.05–01.05 Ennen kuolemaa (16) YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 08.50 Näin Norjassa: Sydämellinen kauppias 09.00 Casualty (12) 10.00 Holby Cityn sairaala (12) 11.00 Vanhasta uudeksi – kierrätysvinkkejä x 2 12.00 Petra rakastaa itseään 12.30 Kohteessa: Belgia 13.20 Koiramies kiertää Islantia 14.05 Imettäjät 14.30 Professor Green: Itsemurha ja minä 15.30 Kummeli (7) 16.00 Uusi päivä x 2 17.00 Pikku Kakkonen 18.10 Casualty (12) 19.01 Tenniksen Ranskan avoin turnaus: Naisten välierä 21.00 Syke (12) 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.00 The Leftovers (16) 22.55 Big in Finland 23.10 Kummelistories (7) 00.35–01.20 Kaapista ulos MTV3 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Mitä tänään syötäisiin. MAANANTAI 11.6. 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Formulasirkus 23.05 Top Gear 00.10 112 (7) 01.05 Rikoksista pahin (16) x2 02.55 Valkyrien (12) 03.50–05.37 Penn & Teller: Naruta meitä! (7) x 2 NELONEN 06.00 Myyrä ja Panda 06.10 Hisse Hoksausmaassa 06.25 Disneyn esikoulu: Sofia ensimmäinen 06.50 Angry Birds Piggy Tales x 2 07.00 Kung Fu Panda (7) 07.25 Madagascarin pingviinit 07.50 Sofia ensimmäinen (7) 08.10 Tashi (7) 08.25 Sonic Boom (7) 08.35 Star Wars Rebels (7) 09.00 Vaaleanpunainen pantteri x 2 09.20 Pikakurssi kodinostoon 09.50–10.50 Remppa vai muutto 13.45 Hauskat kotivideot 14.45 Vaaleanpunainen pantteri 14.55 Kuppilat kuntoon, Jyrki Sukula! 15.55 Onnenarpa 16.00 Huvila & Huussi 17.00 Leijonan luola USA 18.00 Kuppilat kuntoon, Jyrki Sukula! 19.00 Suomen huutokauppakeisari 20.00 Vain elämää 20.58 Keno ja Synttärit 21.00 Tähän aikaan ensi vuonna 22.00 Stand Up! – SPESIAALI: Ismo Leikola 23.00 Kupla 00.00 Rekkakuskit jäällä (7) 01.00 Arman Pohjantähden alla 02.00 Katastrofin anatomia (7) 03.00–04.00 Kanadan rajalla x 2 TEEMA & FEM 09.30–12.00 YLE FEM 09.30 Talot huokuvat historiaa 10.30 Tanskalainen maajussi 11.00 Koulutuksen uudet kuviot 11.30 Sportmagasinet 12.00–17.11 YLE TEEMA 12.00 Kotiseutu (7) 13.50 Matkamuistoja 14.25 Vermeer – yksinäisyydestä ikoniksi 15.15 Ruokamatka Euroopan kaupunkeihin 16.15 Isä Matteon tutkimuksia (12) 17.25–20.00 YLE FEM 17.25 Tanskalainen maajussi 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben 18.30 Hevostila Mistral (7) 18.52 Keltapaita 18.54 Viidakkojytä (7) 19.00 Tiedemakasiini 19.30 Yle Nyheter TV-nytt 20.00–00.26 YLE TEEMA 20.00 La Señora (12) 21.00 Kino: Lystikäs kirjeenkantaja 22.23 Kirjeenkantajien koulu 22.40 Elävä arkisto: Pieni suuri Edith Piaf 22.42 Rockstop: Piaf 23.40 Arkistojen salat 00.05–00.26 Kulta-aika YLE TV1 06.25 Luontoretkellä: Muuttuva maisema 06.55 Aamu-tv 09.30 Pokka pitää 10.00 Doc Martin (7) 11.00 Alueuutisia x 10 12.10 Yle Oddasat 12.12 Oddasat 12.30 Ne kesät Intiassa (12) 13.20 Vihaan sinua – rakas 14.35 Ikimuistoinen: Tapio Rautavaara 15.00 Uutiset 15.05 Uutiset selkosuomeksi 15.10 Aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.45 Susipalatsi (12) 16.45 Yle Oddasat 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Doc Martin (7) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Pokka pitää 19.00 Hakekaa kätilö! (7) 20.00 Docstop: Perheen tähden 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 Näytön paikka (12) 22.00 SuomiLOVE 23.00 Uutiset Uutis-Suomi 23.10 Uutiset 23.15 Oddasat 23.30 Seksi-Suomen historia (12) 00.00–00.55 Tukholman yössä YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.53 Taikakaruselli 07.04 Lunan ponikesä 07.07 Puuharit 07.20 Sanni Sateenkaari 07.32 Pikku Kakkosen posti 07.38 Postimies Pate, erikoislähettipalvelu 07.53 Runoja & rusinoita 08.01 Anton Siilinen ratkaisee 08.15 Galaxi 08.16 Tipu Touhukas 08.18 Syrhämä (7) 08.50 Näin Norjassa 09.00 Casualty (12) 10.00 Holby Cityn sairaala (12) 11.00 Vanhasta uudeksi – kierrätysvinkkejä x 2 12.00 XL-sukupolvi 12.45 Kekseliäs nikkari 13.25 Riistametsällä 14.30 Elämäni eläimet: Eläinsairaalassa 15.00 Spanielipentueen elämää 15.30 Kummeli (7) 16.00 Uusi päivä 16.27 Uusi päivä 17.00 Pikku Kakkonen 17.59 Jalkapallon naisten MM-karsinta: FIN– AUT 20.06 Gymnaestrada: Mikään ei mun hulluuttani muuta 21.25 Tenniksen Ranskan avoin turnaus: Miesten välierä 00.00 Big in Finland 00.20–01.00 Kaapista ulos MTV3 06.25 Huomenta Suomi 07.35 Markkinaraati 08.00 Huomenta Suomi 09.05 Mitä tänään syötäisiin. UK 17.25 Salatut elämät (12) 17.55 Kauniit ja rohkeat (7) 18.25 Emmerdale (7) 18.55 Mitä tänään syötäisiin. Vesilintujen jälkeen taivaalle saapuvat hanhet, joista dokumentti keskittyy pääosan esittäjiin eli valkoposkihanhiin ja sepelhanhiin. TIISTAI 12.6. LAUANTAI 9.6.. Palkittu ohjaaja Liz Garbus seuraa sisältä kuinka media koki Trumpin toimet. Hyvä, että virallisessa arktika-pitäjässä Virolahdella sentään piipahdetaan kameran kanssa. osa 1 (16) Sodankylä ikuisesti : Sodankylä ikuisesti Teema & Fem klo 15.00 Sarja alkaa. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Salatut elämät 20.00 Burgerimies 21.00 Pitääkö olla huolissaan. Kuvassa: The Russia Group. Dokumentin parasta antia on luontokuvaus. Dokumentissa esitellään myös itäisen Suomenlahden elinkeinojen ja asuttamisen historiaa sekä tutustutaan harvinaistuneeseen itämerennorppaan. Jokaisen suomalaisen pitäisi kokea arktika ainakin kerran elämässään. 17.25 Salatut elämät 17.55 Kauniit ja rohkeat 18.25 Emmerdale (7) 18.55 Mitä tänään syötäisiin. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Älä jäädy 20.00 Versus 21.30 Vedetään hatusta 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 F1 Extra 22.45 Elokuva: A Good Day to Die Hard (16) 00.40 Teknavi 01.10 Nuori MacGyver (12) 02.05 Crazy Ex-Girlfriend 02.55 Last Man on Earth x 2 03.50 Middle x 2 04.45–05.12 Mutsi NELONEN 06.00 Myyrä ja Panda 06.10 Hisse Hoksausmaassa 06.25 Sofia ensimmäinen 06.50 Angry Birds Piggy Tales x 2 07.00 Kung Fu Panda (7) 07.25 Madagascarin pingviinit (7) 07.50 Peukaloisen uudet retket (7) 08.05 Tashi (7) 08.20 Sonic Boom (7) 08.35 Star Wars Rebels (7) 09.00 Vaaleanpunainen pantteri x 2 09.20 Pikakurssi kodinostoon 09.50–10.50 Remppa vai muutto 13.45 Hauskat kotivideot 14.45 Vaaleanpunainen pantteri 14.55 Kuppilat kuntoon, Jyrki Sukula! 15.55 Onnenarpa 16.00 Leijonan luola USA x 2 18.00 Hauskat kotivideot x 2 20.00 Vain elämää 20.58 Keno ja Synttärit 21.00 Elokuva: Pirates of the Caribbean: Maailman laidalla (12) 00.25 Elokuva: Poliisiopisto 5: Tehtävä Miami Beach (12) 02.20 Grillit huurussa 03.20–04.20 Leijonan luola TEEMA & FEM 09.00–12.00 YLE FEM 09.00 Tanskalaisten antiikkiaarteita 10.00 Puutarhaperjantai 10.30 Tanskalainen maajussi 11.00 Tulevaisuuden tekniikkaa 11.30 Elämäni eläimet 12.00–17.19 YLE TEEMA 12.00 Bolshoi Babylon 13.25 Monikasvoinen Shostakovitsh 14.25 Kukunor 15.00 Elävä arkisto: Pieni suuri Edith Piaf 15.02 Rockstop: Piaf 16.00 Isä Matteon tutkimuksia (12) 17.00 Naisen nimi 17.25–20.00 YLE FEM 17.25 Tanskalainen maajussi 17.55 TVnytt 18.00 BUU-perjantai 18.30 Dok: Herttuattaren viimeinen matka 19.30 Yle Nyheter TV-nytt 20.00–00.32 YLE TEEMA 20.00 La Señora (12) 21.00 Kino: Rakkauden katse (16) 22.40–00.32 Ontto kruunu: Henrik VI. Afrikassa ja läntisessä Euroopassa talvehtivat miljoonat vesilinnut, hanhet ja kahlaajat lentävät koillisen tundralle pesimäalueilleen. Suomenlahdella on nähtävissä toukokuun aikana valtava näytelmä. Silti twiittaavan Trumpin toimien arvaamattomuus yllätti. Ilmeisesti kuvauspäiville on ajoittunut lähinnä allien muuttoa. Arktikaan kuuluu myös kuikkalintujen muutto sekä lopulta kahlaajien esiinmarssi
39 7. 21.00 Aallonmurtaja (12) 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Rouva Ministeri (7) 23.30 Salvation (7) 00.30 Pinnan alla (12) 01.20 NCIS: New Orleans (12) x 2 03.05–04.58 Deadly Women – Naistappajat (16) x 2 NELONEN 06.00 Myyrä ja Panda 06.10 Hisse Hoksausmaassa 06.25 Sofia ensimmäinen (7) 06.50 Angry Birds Piggy Tales x 2 07.00 Rusty Rivets 07.25 Madagascarin pingviinit 07.50 Peukaloisen uudet retket (7) 08.05 Angry Birds Piggy Tales 08.10 My Little Pony 08.35 Star Wars Rebels (7) 09.00 Vaaleanpunainen pantteri x 2 09.20 Pikakurssi kodinostoon 09.50–10.50 Remppa vai muutto 13.45 Hauskat kotivideot 14.45 Vaaleanpunainen pantteri 14.55 Remppa vai muutto 15.55 Onnenarpa 16.00 Huvila & Huussi 17.00 Leijonan luola USA 18.00 MasterChef Suomi 19.00 Tähän aikaan ensi vuonna 20.00 Kuppilat kuntoon, Jyrki Sukula! 20.58 Keno ja Synttärit 21.00 Elokuva: Gravity (12) 22.55 Elokuva: Poliisiopisto 6 – suuri rikosaalto (12) 00.45 Hyvät ja huonot uutiset 01.45 Victoria’s Secret Fashion Show 2017 02.45 Rekkakuskit jäällä (7) 03.45–04.45 Kanadan rajalla x 2 TEEMA & FEM 09.20–12.00 YLE FEM 09.20 Norjalaisia hullutuksia 10.00 Unelmakoti 11.00 Rantahotelli (7) 11.45 Metten kesäiset jälkiruokaherkut 12.00–17.20 YLE TEEMA 12.00 Elävä arkisto: Pieni suuri Edith Piaf 12.02 Rockstop: Piaf 13.00 Historia: Kuuban tarina 14.00 Kuninkaittemme jäljillä 15.00 O Tasqueiro 15.15 Kirjojen Suomi: Pilkun jälkeen 16.00 Isä Matteon tutkimuksia (12) 16.55 Buster Keaton: Syntipukki 17.25–00.56 YLE FEM 17.25 Tanskalainen maajussi 17.55 TVnytt 18.00 BUU-klubben 18.30 Elämä käännekohdassa 19.00 Eleonorin värikäs elämä 19.30 TV-nytt 20.00 Närbild 20.30 Dok: Oma koti 21.00 Efter Nio 22.00 Murha Sandhamnissa (12): Vallan varjossa (12) 23.30–00.56 Elokuva: Peitenimi Coq Rouge (16) YLE TV1 06.25 Toisenlaiset frendit 06.55 Aamu-tv 09.30 Pokka pitää 10.00 Doc Martin (7) 10.50 Päivän kasvo 11.00 Alueuutisia x 10 12.10 Yle Oddasat 12.14 Oddasat 12.30 Me metallinetsijät 13.00 Naistenosastolla Amerikassa (12) 13.30 Kummituskievari (7) 14.40–14.55 Ikimuistoinen: Olavi Virta 15.00 Uutiset 15.05 Uutiset selkosuomeksi 15.10 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.45 A-studio 16.15 Aarteenetsijät 16.45 Yle Oddasat 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.10 Doc Martin (7) 18.00 Uutiset 18.13 Uutiset alueeltasi 18.20 Päivän kasvo 18.30 Pokka pitää 19.00 Puutarhan pelastajat 19.45 Eläinten ystävät 20.00 Putkiremontti: Tunnelmat kotiinpaluun jälkeen 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.00 Pikku naisia (7) 22.00 Vaimo takaisin (7) 22.30 Uutiset 22.35 Oddasat 22.50 Prisma: Pysy nuorena 23.40–00.35 Myrkkyä pelloille. 09.10 Kauniit ja rohkeat 09.35 Emmerdale (7) 10.05 Salatut elämät (7) x 2 11.05–12.00 Suurin pudottaja 13.00 Jamie Oliverin 30 minuutin ateriat 13.30 Remontilla rahoiksi 14.40 Selviytyjät 15.40 Amazing Race 16.40 Miten susta tuli noin rikas. UK 17.25 Salatut elämät (7) 17.55 Kauniit ja rohkeat 18.25 Emmerdale (7) 18.55 Mitä tänään syötäisiin. Toinen osa (16) YLE TV1 06.25 Toisenlaiset frendit 06.55 Aamu-tv 09.30 Pokka pitää 10.00 Doc Martin (7) 10.50 Päivän kasvo 11.00 Alueuutisia x 1012.10 Yle Oddasat 12.14 Oddasat 12.30 Me metallinetsijät 13.00 Naistenosastolla Amerikassa (12) 13.30–14.55 Viikon tyttö 15.00 Uutiset 15.05 Uutiset selkosuomeksi 15.10 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.45 Pikku naisia (7) 16.45 Yle Oddasat 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.10 Doc Martin (7) 18.00 Uutiset 18.13 Uutiset alueeltasi 18.20 Päivän kasvo 18.30 Pokka pitää 19.00–19.50 Prisma: Pysy nuorena 20.00 Seksi-Suomen historia (12) 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 A-studio 21.35 Tannbach, vartioitu kylä (16) 23.15 Uutiset 23.20 Oddasat 23.35–01.05 Vuosi The New York Timesin toimituksessa YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.53 Humps 07.00 Ludovic 07.12 Lasten leikkiä 07.18 Rikke 07.27 Sasu 07.38 Noksu 07.43 Ota koppi! 07.52 Richard Scarry: Touhulan arvoituksia 08.20 Galaxi 08.21 Tenavat (7) 08.28 Jack (7) 08.40 Tallitytöt 08.50 Näin Norjassa 09.00 Casualty (12) 10.00 Holby Cityn sairaala (12) 11.00 Orankien äiti (12) 12.00 Professor Green: Arvottomat 13.00 Ruotsin lihavimmat koirat 13.30 Tanskalainen maajussi 14.00 Norjan kovin 14.40 Satuhäät 15.30 Kummeli (7) 16.00 Uusi päivä x 2 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Peltsin kova vuosi 18.30 Yleisurheilun GP-sarja: Espoo 21.00 Toiset tytöt (12) 22.20 Top of the Lake: China Girl (12) 23.15 Big in Finland 23.35–00.30 Professor Green: Arvottomat MTV3 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Mitä tänään syötäisiin. 09.10 Kauniit ja rohkeat 09.35 Emmerdale (7) 10.05 Salatut elämät x 2 11.00 Formula 1: Kanadan osakilpailu 13.30 Remontilla rahoiksi 14.35 Remonttipiiskuri 15.35 Pilanpäiten 15.50 Penn & Teller: Naruta meitä! 16.50 Ruokaritarit Jamie ja Jimmy 17.55 Kauniit ja rohkeat 18.25 Emmerdale (7) 18.55 Mitä tänään syötäisiin. 09.10 Kauniit ja rohkeat 09.35 Emmerdale (7) 10.05 Salatut elämät 10.35 Salatut elämät (7) 11.05–12.00 Suurin pudottaja 13.00 Jamie Oliverin 30 minuutin ateriat 13.30 Remontilla rahoiksi 14.35 Kenen kotona. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Salatut elämät (7) 20.00 Yökylässä Maria Veitola 21.00 Kaappaus keittiössä 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Myytinmurtajat 23.40 Radalla 00.35 Modus (12) 01.35 Bull (7) 02.30 Amazing Race 03.25 Amazing Race 04.20–05.15 Valkyrien (12) NELONEN 06.00 Myyrä ja Panda 06.10 Hisse Hoksausmaassa 06.25 Sofia ensimmäinen 06.50 Angry Birds Piggy Tales x 2 07.00 Rusty Rivets 07.25 Madagascarin pingviinit (7) 07.50 Peukaloisen uudet retket (7) 08.05 Angry Birds Piggy Tales 08.10 My Little Pony (7) 08.35 LEGO Star Wars: The Freemaker Adventures (7) 09.00 Vaaleanpunainen pantteri x 2 09.20 Pikakurssi kodinostoon 09.50– 10.50 Remppa vai muutto 13.45 Hauskat kotivideot 14.45 Vaaleanpunainen pantteri 14.55 Remppa vai muutto 15.55 Onnenarpa 16.00 Huvila & Huussi 17.00 Leijonan luola USA 18.00 Kuppilat kuntoon, Jyrki Sukula! 19.00 Leijonan luola 20.00 Suomen hauskin tavis 20.58 Keno ja Synttärit 21.00 Elokuva: Inception (12) 23.55 Stand Up! – SPESIAALI: Mika Eirtovaara 00.55 Elokuva: Nuija ja tosinuija kaks (12) 03.05 Arman Pohjantähden alla 04.00–05.00 Katastrofin anatomia (7) TEEMA & FEM 09.00–12.00 YLE FEM 09.00 Hyvää tarkoittava kehitysapu 10.00 Piha kuntoon 10.30 Tanskalainen maajussi 11.00 Strömsö 11.30 Kulutustavaratarkastajat 12.00–17.20 YLE TEEMA 12.00 Francon jälkeen – Alcantaran perhe (7) 13.10 Sarjakuvaelämää 14.00 Ted Hughes, kuolematon runoilija 15.00 Sodankylä ikuisesti: Sodankylä ikuisesti 16.00 Isä Matteon tutkimuksia (12) 16.55 Buster Keaton: Kalpeanaama 17.25–20.00 YLE FEM 17.25 Tanskalainen maajussi 17.55 TV-nytt 18.00 BUU-klubben 18.30 Koulutuksen uudet kuviot 19.00 Sportmagasinet 19.30 TV-nytt 20.00–00.45 YLE TEEMA 20.00 La Señora (12) 21.05 Junamatka Eurooppaan 22.05 Kino: Maryland (16) 23.40–00.45 Sinatra: All or Nothing at All 09 10 11 12 13 LAUANTAI SUNNUNTAI MAANANTAI TIISTAI KESKIVIIKKO. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Salatut elämät (7) 20.00 Kenen kotona. YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 08.23 Galaxi 08.24 Urheiluhullut 08.26 Merten syvyyksissä (7) 08.50 Näin Norjassa 09.00 Casualty (12) 10.00 Holby Cityn sairaala (12) 11.00 Lääkekoukussa 11.30 Elämäni eläimet: Eläinsairaalassa 12.00 Norjan kovin 12.45 Tanskalainen maajussi 13.15 Lofoottien kalamestari 14.15 Kummeli (7) 14.45 Uusi Päivä: Mä voin selittää kaiken (7) x 14 16.00 Uusi päivä x 2 17.00 Pikku Kakkonen 18.05 Casualty (12) 18.55 Jalkapallon naisten MM-karsinta: SRB–FIN 21.00 Satuhäät 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.00 Youth in Revolt (12) 23.25 Big in Finland 23.40–00.35 Viharikos ja rakkaus (12) MTV3 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Mitä tänään syötäisiin. KESÄKUUTA 2018 YLE TV1 08.00 Uutiset 08.05 Puutarhan pelastajat 09.00 Uutiset 09.05 Avara luonto: Yellowstonen vuodenajat 10.00 Uutiset 10.05 Prisma: Pysy nuorena 10.55 Pisara 11.00 Uutiset 11.05 Alueuutisia x 10 12.15 Yle Oddasat 12.19 Oddasat 12.35 RSO Musiikkitalossa 14.05 Runde – lintusaari 14.30 Toisenlaiset frendit 15.00 Puolueet koolla: Keskustan ja Kokoomuksen puoluekokoukset 16.10 Pohjolan luonto 16.20 Arktika 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.10 Tanskan kuninkaalliset linnat 18.00 Uutiset 18.10 Urheiluruutu 18.15 Strömsö 18.45 Avara luonto: Kiehtovat hait 19.35 Ryhmä Pullman (12) 20.30 Uutiset 20.50 Urheiluruutu 21.15 Tarinanmetsästäjät (12) 22.10 Savuava ase (12) 23.00 Deutschland 83 (16) 23.50–01.25 Enkeli (16) YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.52 Hau Hau, Piip ja Veli 07.03 Olivia 07.24 Martta puhuu 07.47 Tilkkupeiton tarinoita 07.51 Nelli ja Noora 08.00 Vilkki Ankka 08.11 Pikku Kakkonen: Seikkailukone 08.35 Mimosa ja Lennu 08.46 Retki-Roope 08.59 Galaxi 09.01 Näin meillä (7) 09.13 Karvinen (7) 09.25 Peter Pan (7) 09.48 Kammokatu (7) 10.00 Uusi päivä x 4 11.55 HasBeen (12) x 10 14.00 Uusi Päivä: Mä voin selittää kaiken x 14 15.13 Kohteessa: Belgia 16.00 Tenniksen Ranskan avoin turnaus: Naisten loppuottelu 18.30 Peltsin kova vuosi 19.00 Uutiset 19.05 Urheiluruutu 19.10 Tissit (7) 19.30 Gymnaestrada: Rock, rauha ja rakkaus 21.00 Sitten saapui hän (7) 22.41 Big in Finland 23.00 Kesäkaverit (12) 00.30– 01.10 Kaapista ulos MTV3 08.00 Puuha-Pete 08.15 Karhuherra Paddingtonin seikkailut 08.40 Muumilaakson tarinoita 09.05 Zak Storm (7) 09.30 Chaplin 09.35–10.00 Kuninkaallinen akatemia (7) 10.30 Salatut elämät (12) 11.00 Salatut elämät (12) 11.30 Salatut elämät (12) 12.00 Salatut elämät 12.30 Makujen viikonloppu 13.00 Unelmarempat 14.00 Kaunis elämä 15.00 Versus 16.30 Leila leipoo maalla 17.00 Kauhukeittiö 18.00 Samassa liemessä 19.00 Seitsemän Uutiset 19.10 Uutisextra 19.25 Tulosruutu 19.30 Vedetään hatusta 20.00 Formula 1 Ennakkotunnelmat 20.30 Älä jäädy 21.00 Amazing Race 22.00 Kymmenen Uutiset 22.10 Lotto, Jokeri ja Lomatonni 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Formula 1 Paalupaikka 23.05 Elokuva: Wallander: Todistaja (16) 01.00 Rikospaikka 01.30 Zoo (16) 02.25 Olipa kerran elämä 03.20 Game Night 04.15–04.45 Mutsi NELONEN 06.00 Transformers Rescue Bots (7) 06.25 Disneyn esikoulu: Leijonakaarti 06.45 Hisse Hoksausmaassa 07.00 Angry Birds Piggy Tales 07.05 Angry Birds Piggy Tales 07.10 Sofia ensimmäinen 07.30 My Little Pony 07.55 LEGO City 08.05 Peukaloisen uudet retket (7) x 2 08.35 Star Wars Rebels (7) 09.00 Vain elämää x 2 11.00 MasterChef Suomi x 2 13.00 Leijonan luola USA x 2 15.00 Kuppilat kuntoon, Jyrki Sukula! 15.55 Elokuva: Nuija ja tosinuija (7) 18.00 Vain elämää x 2 20.00 Pallon ympäri 20.58 Keno ja Synttärit 21.00 Elokuva: Indiana Jones ja kristallikallon valtakunta (12) 23.30 Stand Up! – SPESIAALI: Ismo Leikola 00.30 Suomen huutokauppakeisari 01.30–03.30 Katastrofin anatomia (7) x 2 TEEMA & FEM 09.15–12.00 YLE FEM 09.15 Äärimmäiset sääilmiöt 10.00 Tiedemakasiini 10.30 Tanskalainen maajussi 11.00 Dok: Erityisnuorten viestikarnevaalit 11.30 Veljeni Leirikunkku (7) 12.00–17.17 YLE TEEMA 12.00 Kino Tulio: Laulu tulipunaisesta kukasta (12) 13.40 Fedja–Theodor–Tulio 14.30 La Señora (12) 15.21 La Señora (12) 16.20–17.17 La Señora (12) 17.25–20.00 YLE FEM 17.25 Maantieteilijän testamentti: Eurooppa 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben 18.30 Marren julkkiskampaamo 18.45 Bonusperhe (12) 19.30 Yle Nyheter TV-nytt 19.39 Sportnytt 19.50 Yksi kaupunki–yksi tarina 20.00–23.55 YLE TEEMA 20.00 Sinatra: All or Nothing at All 21.05 Kino: Hair (12) 23.01 Yle Live: Five Finger Death Punch 23.29–23.55 Yle Live: In Flames YLE TV1 08.00 Uutiset 08.05 Avara luonto: Kiehtovat hait 09.00 Uutiset 09.05 Nyt tai ei koskaan 09.55 Uutiset 10.00 Jumalanpalvelus 11.00 Uutiset 11.05 Uutiset Viikko viitottuna 11.15 Docstop: Perheen tähden 11.45 Dokumenttiprojekti: Jerusalemin laidalla (12) 12.45 Vaiheessa: Unelmien nainen 13.05 Historia: Viimeinen suuri keisari 14.00 Maailman vaarallisimmat taudit 14.30 Toisenlaiset frendit 15.00 Uutiset 15.05 SuomiLOVE 16.05 Putkiremontti 16.35 Matematiikan taikaa 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.07 Kotikatsomo: Korpelan kujanjuoksu (7) 18.00 Uutiset 18.10 Urheiluruutu 18.15–18.40 Luontohetki: Monimuotoinen Australia 18.45 Tarinanmetsästäjät (12) 19.45 Jäljet päättyvät Berliiniin 20.30 Uutiset 20.45 Urheiluruutu 21.05 Sorjonen (16) 22.05 Ennen kuolemaa (16) 23.05–00.35 Tannbach, vartioitu kylä (16) YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 08.59 Galaxi 09.01 Aappo ja Tööt 09.08 Kesäleiri (7) 09.20 Pippuriparrat 09.26 Otso ja sopulit (7) 09.33 Jessi ja Janni – etevät etsiväkaksoset 09.56 Tipu Touhukas 10.00 Uusi päivä x 6 12.50 Extremeä ympäri maailmaa 13.00 Kohti FIFAn jalkapallon MM-kisoja 2018 13.25 Gymnaestrada: Päätösjuhla – Tunne liike 14.51 Extremeä ympäri maailmaa 15.00 Rallicrossin MM 17.00 Tenniksen Ranskan avoin turnaus: Miesten loppuottelu 19.00 Uutiset 19.05 Urheiluruutu 19.10 Peltsin kova vuosi 19.40 Syke (12) 20.30 Line ja matka kehoihin 21.00 Kohteessa: Irlanti 21.55 Uutiset 22.00 Urheiluruutu 22.10 Viharikos ja rakkaus (12) 23.06 Big in Finland 23.25 Odyssey (16) 00.05–00.35 Kaapista ulos MTV3 08.00 Monchhichi 08.15 Karhuherra Paddingtonin seikkailut 08.40 Muumilaakson tarinoita 09.05 Zak Storm (7) 09.30 Chaplin 09.35 Kuninkaallinen akatemia 10.00 Piha ja parveke x 2 11.00 Remonttipiiskuri 12.00 Remontilla rahoiksi 12.35 Burgerimies 13.30 Järjen jättiläinen 14.25 Top Gear 15.30 Mestareiden mestari 16.30 Kauhukeittiö 17.30 Versus 19.00 Seitsemän Uutiset 19.10 Tulosruutu 19.20 F1 Extra 19.30 Formula 1 Ennakkotunnelmat 20.00 Stadi vs. 20.00 Suomi on suomalainen 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.00 A-studio 21.30 Dokumenttiprojekti: Kesävartija 22.25 Sorjonen (16) 23.25 Uutiset 23.30 Oddasat 23.45–00.35 Avara luonto: Yellowstonen vuodenajat YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.53 Touhukkaat 07.15 Niksi-Nella 07.21 Neljä nenää 07.29 Tinga Tinga -tarinat 07.40 Mimmi Lehmä ja Varis 07.53 Astroset 08.05 Puutarhan tonttu 08.16 Pingu 08.24 Galaxi 08.25 Lassie (7) 08.50 Näin Norjassa: Lintujen ystävä 09.00 Casualty (12) 10.00 Holby Cityn sairaala (12) 11.00 Vanhasta uudeksi – kierrätysvinkkejä 11.30 Petra rakastaa itseään 12.00 Line ja matka kehoihin x 5 14.00 Isä, äiti ja lapset 14.30 Peltsin kova vuosi 15.00 Kummeli (7) 15.30 Imettäjät 16.00 Uusi päivä x 2 17.00 Pikku Kakkonen 18.10 Casualty (12) 19.00 Miss Zahra 19.30 Uusi Päivä: Mä voin selittää kaiken (7) x 14 20.45 Vihainen marsu 21.00 Kummelin Jackpot (12) 22.30 Big in Finland 22.50–00.20 Last Night – Kohtalokas ilta (12) MTV3 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Mitä tänään syötäisiin. Lande 21.00 Selviytyjät 22.00 Kymmenen Uutiset 22.15 Viikon sää 22.20 Tulosruutu 22.35 Bull (7) 23.30 Pomo piilossa 00.25 Formula 1 kooste 01.30 Rizzoli & Isles (16) x 2 03.20 Bob’s Burgers x 2 04.15 Weird Loners (7) 04.40–05.10 Mutsi (7) NELONEN 06.00 Transformers Rescue Bots (7) 06.25 Leijonakaarti (7) 06.45 Hisse Hoksausmaassa 07.00 Angry Birds Piggy Tales x 2 07.10 Sofia ensimmäinen 07.30 My Little Pony 07.55 LEGO City (7) 08.05 My Little Pony 08.10 LEGO Star Wars (7) 08.35 Sonic Boom (7) 08.50 HS Lasten uutiset 09.00 Hauskat kotivideot 10.00 Maailman parhaat hupivideot 10.30 Jaksa paremmin 11.00 Leijonan luola 12.00 Leijonan luola USA 13.00 Vaaleanpunainen pantteri 13.10 Maailman parhaat hupivideot 13.40 Kuppilat kuntoon, Jyrki Sukula! 14.40 Tähän aikaan ensi vuonna 15.40 Pallon ympäri 16.40 Elokuva: Tyttö tuollainen (12) 18.50 Elokuva: Monsterit-yliopisto (7) 20.58 Keno ja Synttärit 21.00 Elokuva: Pirates of the Caribbean: Vierailla vesillä (12) 23.50 Arman Pohjantähden alla 00.50 Elokuva: Indiana Jones ja kristallikallon valtakunta (12) 03.20–04.20 Kupla TEEMA & FEM 08.30–12.00 YLE FEM 08.30 BUU-perjantai 09.00 Minun kaksi perhettäni 09.16 Koiruli ja Kaija 09.17 Minä ja ritarini (7) 09.30 Hevostila Mistral (7) 09.53 Keltapaita 09.55 Viidakkojytä (7) 10.00 Veljeni Leirikunkku (7) 10.30 Kaikkea kaupan 11.00 Kauppakaupunkien aarteita 12.00–17.21 YLE TEEMA 12.00 Neuvostohipit 12.55 Mausoleumi (7) 13.20 Aljosha – moskovalainen 13.45 Yle Live: Five Finger Death Punch 14.13 Yle Live: In Flames 14.40 Shostakovitshin sinfonia n:o 5 15.30 Joskus unelmoin lentäväni 16.20 RSO Musiikkitalossa 17.25–23.33 YLE FEM 17.25 Strömsö 17.55 TV-nytt 18.00 BUU-klubben 18.30 Unelmakoti 19.30 Yle Nyheter TV-nytt 19.39 Sportnytt 19.50 Rantahotelli (7) 20.36 Parturin Amerikan-matka 21.00 Elokuva: Tordenskjold & Kold (12) 22.35– 23.33 Dok: Luotiakin lujempi YLE TV1 06.25 Aarteenetsijät 06.55 Aamu-tv 09.30 Pokka pitää 10.00–10.50 Doc Martin (7) 11.00 Pisara 11.05 Jumalanpalvelus 12.05 Putkiremontti 12.35 Ne kesät Intiassa (12) 13.20 Naistenosastolla Amerikassa (12) 13.50 Isäpappa ja keltanokka 15.00 Uutiset 15.05 Uutiset selkosuomeksi 15.10 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.45 Tarinanmetsästäjät (12) 16.45 Yle Oddasat 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.10 Doc Martin (7) 18.00 Uutiset 18.13 Uutiset alueeltasi 18.20 Päivän kasvo 18.30 Pokka pitää 19.00–19.55 Vakoilun ja lahjonnan MM-kisat. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Salatut elämät (7) 20.00 Remonttipiiskuri 21.00 Radalla 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Say What 23.30 Pukumiehet 00.30 Pukumiehet (7) 01.25 American Horror Story: Roanoke (16) 02.20 Amazing Race x 2 04.15–05.10 Valkyrien (12) NELONEN 06.00 Myyrä ja Panda 06.10 Hisse Hoksausmaassa 06.25 Sofia ensimmäinen (7) 06.50 Angry Birds Piggy Tales x 2 07.00 Rusty Rivets 07.25 Madagascarin pingviinit (7) 07.50 DuckTales 08.10 Tashi (7) 08.25 Sonic Boom (7) 08.35 LEGO Star Wars: The Freemaker Adventures (7) 09.00 Vaaleanpunainen pantteri x 2 09.20 Pikakurssi kodinostoon 09.50–10.50 Remppa vai muutto 13.45 Hauskat kotivideot 14.45 Vaaleanpunainen pantteri 14.55 Remppa vai muutto 15.55 Onnenarpa 16.00 Huvila & Huussi 17.00 Leijonan luola USA 18.00 MasterChef Suomi 19.00 Pallon ympäri 20.00 Kuppilat kuntoon, Jyrki Sukula! 20.58 Keno ja Synttärit 21.00 Suomen huutokauppakeisari 22.00 Arman Pohjantähden alla 23.00 Hyvät ja huonot uutiset 00.00 Stand Up! – SPESIAALI: Ismo Leikola 01.00 Grillit huurussa 02.00 Tähän aikaan ensi vuonna 03.00–04.00 Kanadan rajalla x 2 TEEMA & FEM 09.00–12.00 YLE FEM 09.00 Efter Nio 10.00 Elämä käännekohdassa 10.30 Tanskalainen maajussi 11.00 Närbild 11.30 Eleonorin värikäs elämä 12.00–17.25 YLE TEEMA 12.00 Bodo – kabareekuningas (12) 13.00 Sininen laulu: Suomen taiteiden tarina 14.00–14.55 Olipa kerran – Maria Braunin avioliitto (7) 15.00 Sodankylä ikuisesti 16.00 Isä Matteon tutkimuksia (12) 16.55 Buster Keaton: Teatteri 17.25–20.00 YLE FEM 17.25 Tanskalainen maajussi 17.55 TVnytt 18.00 BUU-klubben 18.30 Talot huokuvat historiaa 19.30 TV-nytt 20.00–00.50 YLE TEEMA 20.00 Sarjakuvaelämää 20.45 Hergé, taiteilija Tintin varjossa 21.38 Buster Keaton: Viikko rakennusmiehenä 22.00 The Handmaid’s Tale – Orjattaresi (16) 22.45–00.50 Ontto kruunu: Henrik VI. 15.30 Olipa kerran elämä 16.30 Penn & Teller: Naruta meitä! 17.25 Salatut elämät (7) 17.55 Kauniit ja rohkeat 18.25 Emmerdale (7) 18.55 Mitä tänään syötäisiin
Varteenotettavia ovat vaakojen aikeet näinä aikoina. Oma tahtonainen on niin ikään äänessä. Jousimies 23.11.–22.12. Periksi ei anneta ja perään ei katsota, se on vain näin. Ulkomisterin takin kantaminen on ollut perin onnetonta. Pian ”helepon lykkää” ministeriposti loppuu. KESÄKUUTA 2018 007443-1823 TORSTAI 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 06.59 Hyvää huomenta 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Hartaita säveliä 07.15 Aamuhartaus 07.25 Musiikkihetki 07.29 Hyvää huomenta 07.30 Ykkösaamu 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Mikä maksaa. Kaksoset 21.5.–21.6. Nyörejä kiristää omien lisäksi kepun tahtonainen Anttila. Meillä tuoreista populistipuolueista on perussuomalaiset ollut eduskunnassa jo vuodesta 1995. Kesäkuu… Neitsyt 23.8.–22.9. Bob Marley: Kaya. Kalat 20.2.–20.3. Äänestää juuri niin kun sydän sanoo. Kun on kaksi komiaa, raamit ja luonteenpiirre, niin äkkiä luulee olevansa vaikka mitä. 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.10 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.10 Radio 1 vastaa 17.15 Helsinki 1. Kauris 22.12.–19.1. 10.20 Musiikkia parrasvaloista 10.35 Aristoteleen kantapää 11.00 Syötävät sävelet: Rossinin makaroniskandaali 11.57 Päivän mietelause ja Turun tuomiokirkon kello lyö 12 12.00 Uutiset ja sää 12.05 Radio 1 vastaa 12.10 Maailmanpolitiikan arkipäivää 12.30 Moniääninen Eurooppa 12.50 Musiikkikamari 13.00 Oikeudenmukaisuuden historia 13.50 Kuuluttajan vieras: Lasse Lehtinen ja Seppo Hovi 14.00 Viaton viisikymmenluku: Paasikivi peräsimessä 15.00 Radioteatteri esittää: Mielensäpahoittaja maailmalla, osa 2/10 15.20 Etnohetki 15.30 Suomi 1918: Hyvät toverit ja suojeluskuntalaiset! 15.50 Äänitarina. Maakuntien ikioma kuvernööri Sipilä, joutui nöyrtymään maakuntavaalien osalta ja sotekin saattaa haaksirikkoutua. 22.55 Äänitarina. Vaaka 23.9.–22.10. Naiset, vahtikaa vaakamiehiänne kesäkuussa, heillä on nyt kysyntää. Istuva hallitus on peruutusten ykköshallitus, mutta muuta ykkössijaa ei ole jaossa. Persujen, sinisten, ja ulkomisterin takit, sekä Timon ikioma puvuntakki. 11.00 Suuria suomalaisia Yle radio 1 7.–13.6.2018 laulajia – baritoni Tom Krause (1934–2013) 11.57 Päivän mietelause ja Turun tuomiokirkon kello lyö 12 12.00 Uutiset ja sää 12.10 Tiedeykkönen 13.00 Klassista kahteen 14.00 Kohtauspaikka 15.00 Uutiset 15.02 Kulttuuriykkönen 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.10 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.10 Harri Tuomisen maailmanmusiikkiohjelma 18.15 Nuntii Latini – latinankielinen viikkokatsaus 18.20 Kadonnutta aikaa etsimässä 5: Guermantesin tie I, jakso 29 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.02 BBC:n filharmonikot Santander-festivaalilla Espanjassa 21.20 Musiikkia konsertin jälkeen 21.40 Suomi 1918: Hyvät toverit ja suojeluskuntalaiset! 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Kalle Haatanen: Senecan ajatuksia elämän lyhyydestä. 23.00 Iltahartaus 23.10–06.00 Yöklassinen PERJANTAI 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 06.59 Hyvää huomenta 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Hartaita säveliä 07.15 Aamuhartaus 07.25 Musiikkihetki 07.29 Hyvää huomenta 07.30 Ykkösaamu 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Kalle Haatanen: Senecan ajatuksia elämän lyhyydestä. Heinäluoman Eve – anna rattaiden pyöriä myötätuulessa. Käänny ennen kuin tie päättyy. Jäljelle jää glamouria ja omahyväinen tyytyväisyys. Oinas 21.3.–20.4. Skorpioni 23.10.–22.11. 23.10–06.00 Yöklassinen MAANANTAI 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 06.59 Hyvää huomenta 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Hartaita säveliä 07.15 Aamuhartaus 07.25 Musiikkihetki 07.29 Hyvää huomenta 07.30 Ykkösaamu 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Roman Schatzin Maamme-kirja 11.00 Parhaita Välilevyjä: Vibratonkäytön historia 11.57 Päivän mietelause ja Turun tuomiokirkon kello lyö 12 12.00 Uutiset ja sää 12.10 Historiasarjoja 13.00 Television tiiliskivet: Young Pope (2/10) 13.40 Musiikkia parrasvaloista 14.00 Laulun paikka 15.00 Uutiset 15.02 Kulttuuriykkönen 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.10 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.10 Euroopan valot 18.15 Viikon luontoääni 18.20 Kadonnutta aikaa etsimässä 18.30 Hengellisen musiikin toivekonsertti 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.02 Radioteatteri esittää 19.29 Radioteatteri esittää 20.00 Etnoilta: Naispelimannien muotokuvia–Soittajille soppaa 20.50 Etnoilta: Konserttilavalla Duo Hazelius Hedin 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Horisontti 22.50 Draamanpurkajaiset 23.00 Iltahartaus 23.10–06.00 Yöklassinen TIISTAI 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 06.59 Hyvää huomenta 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Hartaita säveliä 07.15 Aamuhartaus 07.25 Musiikkihetki 07.29 Hyvää huomenta 07.30 Ykkösaamu 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Sari Valto 11.00 Syötävät sävelet: Paganini ja paholaismaiset aivot 11.57 Päivän mietelause ja Turun tuomiokirkon kello lyö 12 12.00 Uutiset ja sää 12.10 Tiedeykkönen 13.00 Klassista kahteen 14.00 Toiveuusintana Erkki Toivasen Musiikkiklubi: Hiawatha, Kalevalan kaiku Atlantin takaa 15.00 Uutiset 15.02 Kulttuuriykkönen 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.10 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.10 Kulttuurin huumehistoria. Ai niin, vanhan Itä-Euroopan EU-maissa on myös sitkeästi vallassa pysyneitä populistipuolueita... Suomi tuntuu olevan poikkeus verrattuna moneen muuhun Euroopan maahan, joissa populistipuolueita tulee ja menee. VR on ollut ministeri Bernerin lempilapsi ja keinoja kaihtamatta hän hoitaa omaisuuttamme ulkomaille täyttä häkää. Tähtikartassa heidän yllään on rakkauden symboli. Erinomainen kesä odottaa leijonia. Politiikan horoskooppi LAATINUT MADAME LOVIISA VIIKON KAURIS Anne Berner.. Malliesimerkistä käy Italia, jossa populistisen Viiden tähden liikkeen ja äärioikeistolaisen Pohjoisen liiton hallitus saatiin kasaan pihtisynnytyksellä, mutta sen pitkäikäisyydestä ei ole takeita. Tietoa, taitoa, nuoruutta aitoa on tämä nainen koko komeudessaan. 18.00 Ehtookellot: Hauhon kirkon kellot 18.01 Iltahartaus 18.10 Lauantain toivotut levyt 19.00 Uutiset ja sää 19.02– 23.30 Oopperailta Wienin valtionoopperassa: Georg Friedrich Händelin Ariodante 23.35–07.00 Yöklassinen SUNNUNTAI 07.00 Uutiset 07.02 Kohtauspaikka 07.57 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.05 Television tiiliskivet: The Handmaid’s Tale 08.45 Musiikkia parrasvaloista 09.00 Uutiset 09.05 Musiikkia vanhasta Euroopasta 09.55 Haapaveden kirkon kellot kutsuvat 10.00 Jumalanpalvelus Haapaveden kirkosta 11.00 Jumalanpalvelus Hämeenlinnan adventtiseurakunnasta 12.00 Uutiset ja sää 12.05 Horisontti 12.50 Draamanpurkajaiset 13.00 Kiveen hakatut 13.30 Kesäklassinen 14.00 Maisteri Lindgrenin musiikkiesitelmä: Sibelius ja vaikea valinta 15.00 Radioteatteri esittää: 15.27 Radioteatteri esittää: 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.10 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.10 Kuusi kuvaa 18.00 Radio Variaatio. 18.50 Etnohetki 19.00 Uutiset ja sää 19.02 Jazzklubi 20.00 Jazzklubin illan keikka 21.00 Jazzklubin kolmas setti 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Avaruusromua: Voiko elokuvaa remiksata. 40 7. Takkeja vaihtamalla on hän ystävällisesti polkenut eteenpäin. Petteri Orpo, tuo isojen asioiden tulkki on nyt tulkinnut itsensä pussiin. Valtakunnan kuuluisimmat ravut hikoilevat sotesopassa, joka muuntui männä viikolla kiisseliksi. Rapu 22.6.–22.7. Hyvin suunniteltu olisi ollut puoliksi tehty, jos ja jos… Takaperin-nirepakat! Leijona 23.7.–22.8. Onneksi koko kesä on edessä ja syysmyrskyihin on vielä aikaa. Kauriin sosiaalinen luonteenlaatu on valitettavan itseriittoisa. Puolueet ovat ohjelmiltaan ja kannattajakunniltaan lähes toistensa vastakohtia. Haastajan osasta hän luopui ja jatkaa omana itsenään, Väyrysen Paavona. Näiden puolueiden vaalipuheet vetosivat italialaisiin, mutta muu Eurooppa on kauhuissaan, jos EU:n kolmanneksi suurin ja umpivelkainen talous alkaa vaalilupausten mukaisesti rahanjaon kansalaisilleen. 11.00 Laulun paikka 11.57 Päivän mietelause ja Turun tuomiokirkon kello lyö 12 12.00 Uutiset ja sää 12.10 Havaintoja ihmisestä: Aggressio on pahuuden bensa 12.45 Musiikkikamari 12.50 Kuuluttajan vieras: Lasse Lehtinen ja Seppo Hovi 13.00 Klassista kahteen 14.00 Aikamme suomalaista musiikkia 15.00 Uutiset 15.02 Kulttuuriykkönen 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.10 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.10 Suomi 1918: Hyvät toverit ja suojeluskuntalaiset! 17.30 Keidas 18.20 Kadonnutta aikaa etsimässä 5: Guermantesin tie I, jakso 28 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.02 Urkuyö ja Aaria -festivaalin avajaiskonsertti 21.00 Kesäkuun karkelot 21.45 Kootut selitykset: Ikoni 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Radio Variaatio: Sivuääniä. Paavo Väyrynen palaa eduskuntaan. Suora ja välillä sapekas on jousimiehen luonto. Westbam: The Mayday Anthem 17.30 Radioteatteri esittää: Mielensäpahoittaja maailmalla, osa 2/10 17.50 Etnohetki 18.00 Romano mirits 18.20 Kadonnutta aikaa etsimässä 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.02 Radion sinfoniaorkesteri konserttilavalla 21.15 Otto Tolosen kitarasooloja 21.30 Maailmanpolitiikan arkipäivää 21.50 Musiikkia parrasvaloista 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Sari Valto 23.00 Iltahartaus 23.10–06.00 Yöklassinen KESKIVIIKKO 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 06.59 Hyvää huomenta 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Hartaita säveliä 07.15 Aamuhartaus 07.25 Musiikkihetki 07.29 Hyvää huomenta 07.30 Ykkösaamu 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Brysselin kone 10.45 Oopperaketju: Aleksanterin teatteri 11.00 Maisteri Lindgrenin musiikkiesitelmä: Kuinka tehdä vaimosta täydellinen 11.57 Päivän mietelause ja Turun tuomiokirkon kello lyö 12 12.00 Uutiset ja sää 12.10 Oikeudenmukaisuuden historia 13.00 Klassista kahteen 14.0 Euroopan konserttilavoilla 15.00 Uutiset 15.02 Kulttuuriykkönen 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.10 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.10 Aristoteleen kantapää 17.35 Moniääninen Eurooppa 17.55 Kootut selitykset: Surrealismi 18.10 Musiikkia parrasvaloista 18.20–18.29 Kadonnutta aikaa etsimässä 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.02 Naantalin musiikkijuhlat 2018: Avajaiskonsertti 21.30 Opus 39 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Ajassa soi 23.00 Iltahartaus 23.10–06.00 Yöklassine Närästäjä LÄÄKETTÄ POLIITTISEN LIIKA HAPPOISUUDEN PUUTTEESEEN POPULISTIPUOLUEIDEN NOUSU JA tuho, tai uho ja tuho, käy yleensä läpi saman kaavan. Helteeksi heittäytynyt kevät on lämmittänyt hänet läpikotaisin. Kun ote irtoaa. Runoja köyhyydestä. Tehkää jotain… Vesimies 20.1.–19.2. Kesä karitsan kasvattaa, katsotaan, kuinka käy Susanna Kosken. Huonommin menee siitä viime kesänä eronneilla sinisillä, joka nykyisistä ministeripaikoista huolimatta taistelee olemassaolostaan seuraavissa eduskuntavaaleissa. Kun ote irtoaa. Kansanedustajaehdokkuus varmistui ja vaalityö alkakoon. Kuuma ei haittaa, kylmä ei kangista, kurjuutta ei tunneta. Ambassadorin takkia hänelle ei edes pidä yrittää sovittaa. Politiikassa olisi hyve nähdä myös taakse. Kesäkuun vieraana Pertti Rosila. Populismi söi lapsensa Närästäjä LÄÄKETTÄ POLIITTISEN LIIKA HAPPOISUUDEN PUUTTEESEEN Härkä 21.4.–20.5. maailmansodassa, osa 3/3: sisällissotaa, saksalaisia ja orastavaa toivoa. 23.00 Iltahartaus 23.10–06.00 Yöklassinen LAUANTAI 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 06.59 Hyvää huomenta 07.00 Uutiset 07.02 Hartaita säveliä 07.15 Aamuhartaus 07.25 Aamusoitto 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.05 Kuusi kuvaa 08.50 Musiikin liepeillä 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Kulttuurin huumehistoria. Ja joka kerta löytyy ”vanhoihin puolueisiin kyllästyneitä” äänestäjiä, jotka uskovat populistisiin ja usein katteettomiin lupauksiin. Tuuliviiri yllä talon katon ja vesimiehen pipon alla ovat yhtä