Hinta 3 € 8. 6 Äiti Eurooppa Tehtaanmyymälä, Vanha talvitie 8, 00580 Helsinki Chef Wotkin’s palvelutiskit Prisma Itäkeskus ja S-Market Sokos Helsinki www.wotkins.fi. 16 POLITIIKKA . . MARRASKUUTA 2018 N0 45 Työ muuttuu LIIKE . Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja
2 8. MARRASKUUTA 2018 Lehdessä 6 Angela Merkel väistyy CDU:sta 10 Meppi Pitkätossu, Jälkimaku 11 Slush levisi Singaporeen 15 Vaikuta vaaliohjelmaan 16 Työn murros 18 Salmiakkia 19 Sunnuntaina on isänpäivä 20 Olipa kerran minä: Aleksis Salusjärvi 24 Onnettomuus opetti isyyden arvon 26 Kasvot peilissä 27 Kirja torjuu kaamosmasennusta 28 Erno Paasilinna ei jäänyt tapettiin 30 Työläiskirjallisuus elää 32 Kirjavisa 33 Kolumni: Mikko Majander 34 Puheenvuoro: Mikko Mäenpää 37 Ristikko 38 TV-ohjelmat 40 Närästäjä, radio-ohjelmat 15 Liike 27 Kulttuuri 19 Elämä 6 Politiikka 3 Mikä meno, Maryan Abdulkarim. 4 Pari valittua sanaa, Ville Ranta, Opposition ääni 5 Pääkirjoitus, Kohtaaminen Aleksis Salusjärven kanssa Minä en ole isä, en ainakaan myönnä! Kannen kuva: AFP / Odd Andersen Valtakunnan marisijaksi leimattu Erno Paasilinna. www.pam.fi www.teollisuusliitto.fi 28. WWW.JYTYLIITTO.FI Ammattiliitto Nousu ry .org www. Viikon valinta HARMAA TALOUS KURIIN! ILMAISET LUKIOKIRJAT! ILMAS TOTOIMI A! TR A N SL A K I! AKT IIVIMAL LI YLEISTURV A Ota meihin yhteyttä! www.paperiliitto.fi www.pau.fi Tervetuloa ?näkymään ?omalla ?ilmoituksella Ota yhteys: Aila Pääkkö 097010560 www.pardia.fi JYTY KUULUU LÄHELLE JA KAUAS
Kehoitamme yhdessä kuvittelemaan radikaalisia utooppisia tulevaisuuksia. Koko ajan pitäisi olla valmis reagoimaan tai kommentoimaan maailman tapahtumia. MARRASKUUTA 2018 Lehtikuva / Martti Kainulainen K up la Kuka ton roll-upin tekstin kehitti. Tässä kuussa meillä on esityksellinen illallinen Baltic Circle -festivaaleilla. Yhteiskunnassa aktiivisesti toimivat henkilöt ovat jatkuvasti sellaisessa hälytystilassa. Euroopassa on kasvavia äärioikeistolaisia liikkeitä ja Venäjän tilanne on mikä on. Esikuvasi on Minna Canth, miksi. Huolestunut unelmoija Mikä meno, kirjoittaja Maryan Abdulkarim. Meillä on aina kuitenkin ollut Suomessa yhteisymmärrykseen pyrkivä toiminta. Olemme Sonya Lindforsin kanssa tehneet tätä projektia jo pidemmän aikaa. Osaammeko enää keskustella asioista yhdessä. Se on antanut hengähdystaukoja. Kutsumme ihmisiä viettämään aikaa keskenään, kuuntelemaan toisiaan ja unelmoimaan. Olen huomannut esimerkiksi Intiassa äärioikeiston vahvistuvan. Maailman tilanne huolestuttaa tällä hetkellä. Viime viikkoina käyty keskustelu kolmikannasta, ja miten vaikeaksi tilanne on mennyt työmarkkinoilla, syö hieman luottamusta. Toisesta maailmansodasta ei kuitenkaan ole niin pitkä aika, että olisimme unohtaneet menneet. Olet mukana We Should All Be Dreaming -projektissa, kertoisitko jotain siitä. Alx Stbb. Miten näet tilanteen olevan Suomessa. Brasilian uudeksi presidentiksi valittiin äärioikeistolainen Bolsonaro ja Yhdysvalloissa toimii edelleen Donald Trump. Naamapalmu ja välitön #takki KUULUMISIA KENTILTÄ TEKSTI JA KUVA ISMO PULJUJÄRVI Osaammeko enää keskustella asioista yhdessä. Mitä projekti on opettanut sinulle. 3 8. Ajattelen, että hänen ja kollegoidensa tekemä työ mahdollistaa meidän ajan ja vapaudet, jotka on saavutettu.. Näen Suomessa enemmän toivoa, vaikka toki keskustelun polarisaatio huolestuttaa
EU-parlamentti hyväksyi lokakuussa lain, jolla laitetaan muoviporsastelulle stoppi – vihdoin ja viimein. Samaan aikaan puhutaan, että Suomella on kokoaan suurempi rooli kriisinhallinnassa, jonka kautta kannamme osaltaan myös kansainvälistä vastuuta. Onneksi siitä pitää huolen Euroopan unioni. Näihin muuttuviin tilanteisiin on sovitettava omat linjamme yhteistyössä EU:n kanssa. 4 8. Suuren hämmennyksen saattelemana olemme toimituksessa seuranneet tätä keskustelua aiheen tiimoilta. nen uudenlainen piirre on, että joissakin Suomessa olevissa harjoituksissa on johtovastuussa Yhdysvallat. Pari valittua sanaa Hyvä muovipillillä ryystäjä, Lopeta heti tähän paikkaan! Jos et lopeta, niin tulet hyvin pian lopettamaan. Puolustusvaliokunnassa seuraamme osallistumista kansainvälisiin sotaharjoituksiin. Elämme muuttuvassa maailmassa, jossa on toisaalta vähemmän sotia ja konflikteja kuin pitkään aikaan, mutta toisaalta Ukrainan tilanne on meillä muistissa. Ensi vuodelle se on vähenemässä edelleen. Marraskuisin terveisin Demokraatin väki Kaikki ”kieltolistalla” olevat tuotteet on mahdollista valmistaa kierrätettävästä materiaalista. On tietysti huomioitava, että operaatioiden haastavuus ja sitä myöten osallistumisen hinta on kasvanut. Kukin saa valita itse, mutta on valittava ajoissa, eikä koskaan saa antaa periksi. Molempia tarvitaan, mutta samaan aikaan, kun kansainvälisiin sotaharjoituksiin osallistuminen on lisääntynyt, on kriisinhallintaoperaatioihin osallistuminen vähentynyt koko 2000-luvun. Perustelu osallistumisesta kansainvälisiin sotaharjoituksiin on pitkälti sama kuin osallistumisessa sotilaalliseen kriisinhallintaan eli puolustuskyvyn ja valmiuden ylläpito. Harva on tullut miettineeksi sitä, että kaikki “kieltolistalla” olevat tuotteet on mahdollista valmistaa uudelleen kierrätettävästä materiaalista, joten pelko pois Irja! Muovikielto ei ole niin tunteisiin menevä asia kuin kurkkudirektiivi aikoinaan, mutta eiköhän perussuomalaiset tästäkin motkota eurovaalikampanjassaan. Tämä tuntui olevan “huolestuneiden” kansalaisten ensimmäinen reaktio sosiaalisessa mediassa. Ville Ranta. MARRASKUUTA 2018 VIIKON VIISAUS » On niitä jotka jäävät ja toisia jotka lähtevät, niin on ollut aina. Taasko se paha EU-eliitti kieltää meiltä kaiken ja vie jopa vanupuikon Irja-mummon kädestä. Nykyisen hallituksen aikana näyttää linja jonkun verran muuttuneen ilman, että siitä on erikseen päätetty suhteessa kansainvälisiin sotaharjoituksiin ja kriisinhallintaan. Valitettavasti puolustusministeri asettaa vastakkain kriisinhallinnan ja vapaaehtoisen maanpuolustuksen, millaista asetelmaa ei pitäisi tehdä. Suhtautuminen näkyi jo hallitusohjelman kirjauksissa, jonka mukaan ”vähennetään osallistumista sotilaallisiin rauhanturvaoperaatioihin…”, mutta missään ei taidettu linjata, että vastaavasti kansainvälisten sotaharjoitusten määrää lisätään. ToiOpposition ääni SIRPA PAATERO Laki sotilaallisesta kriisinhallinnasta määrittelee, että kriisinhallintahenkilöstöä saa vaihtohenkilöstöä ja koulutuksessa olevaa henkilöstöä lukuun ottamatta olla enintään 2 000 henkilöä. Tämä on ollut Suomen vahvuus ja pohja, johon eri hallitukset ovat aloittaessaan voineet tukeutua. Tämän hetken määrä on noin 500. Kun katsotaan tämän hallituskauden määriä, ovat ne lisääntyneet, ja ensi vuodelle kasvua tästä vuodesta on 81:stä 92:een. Sirpa Paatero kirjoittaja on kansanedustaja (sd.). – Tove Jansson Puolustuspolitiikan linjan muutos SUOMESSA ULKOJA turvallisuuspolitiikka on ollut kaikkien eduskuntapuolueiden yhteistä linjanvetoa, presidentillä vahvistettuna. Onhan se ihmeellistä, että vielä vuonna 2018 on täysin normaalia valmistaa kertakäyttömuovista hirveä määrä tuotteita, jotka päätyvät lopulta roskiksi maailman valtameriin. Jussi Hallo-aho pääsee oikein rehvastelemaan kokemuksellaan ja kertomaan, kuinka Suomen kansalta riisutaan päätäntävalta
Paikkaan on todella kannattanut käyttää yhteiskunnan varoja. Luovutaan varainsiirtoverosta. Ja huom!, muilla puolueilla entistä vakavampi havahtuminen ilmastoasioihinkin tapahtui jo ennen kuin vihreät heräsi yleispuoluehenkisistä pääministerifantasioistaan, joihin se tuudittautui Niinistön ja Aallon kausilla. Puheesta oli ylipäänsä vaikea ottaa tolkkua, pyrkiikö puolue Haaviston pätkäkaudella yleisvai ilmastopuolueeksi. Vihreät hukkasi identiteettinsä ratkaisevilla hetkillä. MARRASKUUTA 2018 Seuraa meitä Facebookissa, Twitterissä ja Instagramissa. Facebookissa Haavisto on julistanut seuraavat eduskuntavaalit ilmastovaaliksi, mutta sen ovat tajunneet jo kaikki muutkin puolueet. Asun parinsadan metrin päässä ja käyn täällä joka viikko, Salusjärvi hehkuttaa. Ohisalo saattaakin vielä katua vastuunpakoiluaan. Haavisto on julistanut puolueensa olevan kriisissä. Touko Aallon monet sijaiset eivät vakuuttaneet. Ehkä tämän tilan havaitseminen onkin parasta, mitä hän voi puolueelleen pätkäkaudellaan tarjota. KUVA ALEKSIS SALUSJÄRVI. Runous on hänelle rakkain kirjallisuuden muoto. Toinen ehdokas, Outi Alanko-Kahiluoto vaiettiin täysin. Maunula-talo edustaa sivistystä. 5 8. Aalto oli ehkä sittenkin vahvinta osaamista, jota puolueesta löytyi. Se on kaikille sama. Eipä välttämättä tulla. kerros, 00530 Helsinki Postiosoite: PL 338, 00531 Helsinki Uutistoimitus: 09 7010 555 Sähköposti: toimitus@demokraatti.fi Sähköpostit: etunimi.sukunimi@demokraatti.fi Politiikka: Simo Alastalo, 09 7010 437 Elämä: Nora Vilva, 09 7010 528 Demokraatti.f i TILAAJAPALVELU Puhelin: 09 7010 500 tilaajapalvelu@demokraatti.fi Kulttuuri: Rolf Bamberg, 09 7010 539 Liike: Anna-Liisa Blomberg, 09 7010 459 Kylmä totuus vihreistä V ihreiden erikoinen pätkäpuheenjohtajavaalinäytelmä osoitti puolueen kannalta kylmän tosiasian. Hän on kuitenkin vahva sosiaa lija terveyspolitiikan osaaja. Vaalit lähestyvät, mutta miten Te valtiovarainministeri Petteri Orpo sanoittekaan viime kesänä?: ”En usko, että ihmisten ääniä voi ostaa.” JK ALEKSIS SALUSJÄRVEN HAASTATTELU SIVULLA 18 Lukemista eloonjäämistarkoituksessa Kulttuurija päätoimittaja Aleksis Salusjärvi ehdottaa haastattelupaikaksi vuoden 2016 lopussa avattua Maunula-taloa Helsingissä. ”Perässä tullaan!” Haavisto julisti. Puheessaan puoluevaltuustossa Haavisto lähetti ”raikuvat aplodit” Saksan vihreille ja heidän 20 prosentin vaalimenestykselle Baijerissa ja Hessenissä. Esimerkiksi sosialidemokraateilla on vahva ja uskottava ilmasto-ohjelma ja muillakin sektoreilla aivan eri tavoilla leveyttä viedä maan asioita vastuullisesti eteenpäin. Puhelinvaihde: 09 7010 41 Päätoimittaja: Mikko Salmi, 09 7010 504, mikko.salmi@demokraatti.fi Myyntijohtaja: Aila Pääkkö, 09 7010 560, ilmoitukset@demokraatti.fi Toimituspäällikkö (viikkolehti): Heikki Sihto, 09 7010 516 Toimituspäällikkö (verkko): Rane Aunimo, 09 7010 553 Kustantaja: Kustannus Oy Demokraatti Painopaikka: Lehtisepät Oy, Tuusula ISSN-L 2242-6892 Demokraatti, ISSN 2242-6892 (painettu), ISSN 2242-6906 (verkkojulkaisu) Käyntiosoite: Siltasaarenkatu 18–20, C-rappu, 6. – Tämä on erittäin hyvin muunneltavissa ja kovasti käytössä. Luovutaan... Kyseessä on vihreiden ikuinen dilemma. Kuin häntä ei olisi ollutkaan. Puhetta ja oikeassaoloa on paljon, mutta vastuunkantajia vähän, ainakin tosi paikan tullen. Pyrkiikö puolue Haaviston pätkäkaudella yleisvai ilmastopuolueeksi. Häntä koskettavat erityisesti sisäisen palon synnyttämät tekstit. Hän on huomannut rap-lyriikan avautuvan erityisesti ammattikoulunuorille ja vangeille. Runoudessa ei ole sukupuolten tai sukupolvien kuiluja. Hänen liikkumatilansa kannalta tilanne puolueen johdossa olisi ollut helpompi kuin ruorista luopuneen Aallon, sillä nyt tiedetään entisen vahvan puheenjohtajan Ville Niinistön siirtyvän kokonaan pois eduskunnasta. Ei hyvältä näytä. Ohisalo ja Alanko-Kahiluoto ovat muun muassa köyhyyspolitiikan asiantuntijoita. Kyseessä on vihreiden ikuinen dilemma. Kärki on seitinohut. – Runo opettaa lukemaan itseään, siinä ei ole mitään vaikeaa. Tämä voi olla ongelmallista, sillä hänen vahvuutensa on ulkoja ennen kaikkea kehityspolitiikka, joihin toki myös ilmastopolitiikka linkittyy. Siinä vastuullisen valtionhoitajapuolue kokoomuksen viime viikkojen linjauksia. Maria Ohisalo, joka parin A-studiossa lausutun onnistuneen virkkeen ansiosta oli somessa nostettu jo melkein messiaaksi, päätti jäädä kotiin harjoittelemaan. – Luen eloonjäämistarkoituksessa. Suutun, jos huomaan, ettei jossain kirjassa ole mitään vastauksia, hän sanoo. Haavisto johdattanee puoluettaan jälleen yleispuolueen suuntaan. Luovutaan perintöverosta. Luovutaan autoverosta. Köyhyydestä Haavisto ei puhunut valintansa jälkeen. Työväenopisto, kirjasto ja nuorisotalo ovat samassa rakennuksessa. Suomessa taas persut ovat vihreiden tapaan alhossa. Pätkä-Pekan alkukausi kuluu asioiden opettelemiseen, ja sitten edessä ovatkin jo vaalit. Vihreiden nousu Saksassa perustuu osin vastapoolin eli maahanmuuttovastaisen AfD:n nousuun. Perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895. Demareiden äänestäjiksi siirtyneitä onkin vaikea taivutella takaisin. MIELIPIDEPALSTA mielipide@demokraatti.fi Demokraatti/mielipide PL 338, 00531 Helsinki Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. Nyt liikkeen teinivuosien ”pyhästä perheestä” johtoon kesän puoluekokoukseen asti pakottautui lopulta puoluevaltuuskunnan turvallisuushakuisuuden edessä presidentinvaalien kesto-osallistuja Pekka Haavisto. Kohtaaminen TEKSTI VIRPI KIRVES-TORVINEN
Ei mutta hetkinen, sehän oli Sipilän vaalilupaus ennen viime vaaleja.. Hänethän on valittu myös useasti maailman vaikutusvaltaisimmaksi naiseksi. Hän on kuunnellut suomalaisia ja antanut näkökulmillemme painoarvoa. CDU:n johdosta Merkel väistyy ennen muuta siksi, että puolue on hävinnyt molemmat syksyn osavaltiovaalit Baijerissa ja Hessenissä. Myös uusia Tyytymättömyys tuskin vähenee CDU:n johtajavaihdoksen jälkeen. Vaikka Merkel ei ole ehdolla joulukuun puheenjohtajavaalissa, hän haluaa jatkaa liittokanslerina kauden loppuun vuoteen 2021, mikäli se sopii CDU:lle ja Merkelin johtama hallituskoalitio pysyy kasassa. Myös Heinäluoma toteaa, että Merkelillä on ollut kyky kuunnella muita ja tehdä vastuullista politiikkaa. Heinäluoma katsoo, että pohjana on Saksojen yhdistyminen ja maan poikkeuksellisen vahva talouskehitys. Merkel on ollut erinomainen johtaja nostamaan yhdistynyttä Saksaa ja toisaalta hakemaan sille arvostettua paikkaa Euroopan unionissa. Taustalla on saksalainen traditio, jonka mukaan valtiot kantavat vastuun omasta politiikastaan. Ranska haluaisi syvventää integraatiota, mutta keskusteluissaan Ranskan presidentin Emmanuel Macronin kanssa Merkel on torjunut ajatuksen Euroopan valtiovarainministeriöstä. Heinäluoman mukaan Merkelillä on niin pitkä historia takanaan Saksan liittokanslerina ja puoluejohtajana, että väistämätön vaihdos oli jossain vaiheessa odotettavissa. MARRASKUUTA 2018 Vakauttajan lähtö Historian ensimmäinen nainen Saksan liittokanslerina luopuu puolueensa puheenjohtajuudesta. P Politiikka Tuottaja: Simo Alastalo 09 7010 437 simo.alastalo@demokraatti.fi VIIKON TWIITTI » Paavo Arhinmäki: Hallittuaan 3 1/2 vuotta, PM Sipilä alkaa pohtia, olisiko kannattanut leikata vähemmän. – SPD:n ja CDU:n koalitio ei ole ollut hirveän suosittu. Merkelin luopumisen taustalla on Miettisen mukaan poliittisen kentän hajaannus, joka on laskenut CDU:n kannatusta. Hän jättää Saksaan ja Eurooppaan vahvan jäljen. Kansanedustaja Eero Heinäluoma (sd.) ymmärtää Merkelin ratkaisua. Saksa on ollut rakentava voima Euroopan unionin päätöksenteossa. Miksi Merkelistä on tullut Euroopassa niin iso hahmo. Miettinen nostaa Merkelin kauden suureksi tarinaksi Euroopan vakauden. Merkel koki velvollisuudekseen vakauttaa Eurooppaa, Miettinen sanoo. Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen keskuksessa työskentelevä tutkija Timo Miettinen luonnehtii Merkeliä sovittelevaksi johtajaksi, joka on kyennyt toimimaan eri hallituskokoonpanoissa. – Merkel jää Euroopan demokratioiden historiaan yhtenä pisimpään valtionpäämiesuraan pystyneistä henkilöistä. Hän on ollut vähemmän ideologinen poliitikko kuin poliitikot yleensä. – Yhdistyminen toi Saksalle valtaisan voimanlisäyksen ja teki siitä kiistatta EU:n tärkeimmän valtion. Hän olisi luultavasti jo väistynyt, jos Trumpia ei olisi Yhdysvalloissa valittu. Sama kehitys on nähty eurokriisin jälkeen monissa muissakin maissa, ja vuoden 2015 pakolaiskriisi on kiihdyttänyt prosessia. Hän on hakenut Saksan sisällä ja ulkopuolella yhteisiä ratkaisuja, Heinäluoma sanoo. Eräs syistä on jo mainittu Saksan talouden koko. Tappion taustalla on nähty muun muassa 2010-luvun talouskriisin vaikutukset ja Eurooppaa vuonna 2015 koetellut pakolaisaalto, joka toi Lähi-idästä Saksaan yli miljoona turvapaikanhakijaa. Merkel pyrki toteuttamaan ordoliberalismiksi kutsuttua perinnettä myös Kreikan talouskriisin yhteydessä vuonna 2010. – Saksa pitää rahaliittoa valmiina järjestelmänä, jonka periaatteet lyötiin lukkoon 1992 Maastrichtin sopimuksessa. – Erityinen merkitys Merkelin linjalla on ollut suomalaisille. Vaikka Saksa–Ranska-suhde on iät ja ajat ollut EU:n veturisuhde, Saksa on pitänyt huolta siitä, että veturien suhde loukkaa mahdollisimman vähän muiden oikeuksia. – Merkel on ollut kykenevä kuuntelemaan ajan vaatimuksia. – Merkel on pystynyt ottamaan johtajuutta muuttuneessa geopoliittisessa tilanteessa. 6 8. Kun tähän yhdistyy liittokansleri Gerhard Schröderin uudistusten jälkeen menestynyt talous, vaihtotaseylijäämä ja huima työllisyys, se on antanut Saksan sanalle poikkeuksellisen painoarvon Euroopassa. Saksan talouslinjan puolustaja Miettisen mukaan Merkel on pitänyt rahaliiton kehittämisessä tiukasti kiinni Saksan peruslinjasta, joka nojaa sääntöpohjaisuuteen ja siihen, ettei EU:lla ole omaa finanssipoliittista kapasiteettia. Ehkä keskustan vaalilupaus on eduskuntavaaleissa, ettei perusturvasta tai koulutuksesta leikata. S aksan kristillisdemokraatteja (CDU) vuodesta 2000 johtanut liittokansleri Angela Merkel ilmoitti lokakuun viimeisenä maanantaina luopuvansa puolueensa puheenjohtajuudesta. Jos tulee kriisi, valtion pitää sopeuttaa talouttaan. Saksa on EU:n suurimpia nettomaksajia
Suosittelen, Jungner totesi. – Tästä ei ole yhtään esimerkkiä. Jungner kertoo nauttineensa elämästä. VEROPOHJAN PORSAANREIKÄ Korkovähennysrajoitukseen elinkeinoelämän lobbauksen myötä syntynyt porsaanreikä kaventaa veropohjaa vähintään kymmenillä miljoonilla, kirjoittaa SDP:n eduskuntaryhmän veropoliittinen asiantuntija Lauri Finér, joka ryöpyttää voimakkaasti Elinkeinoelämän keskusliiton väitteitä. Viikon luetuimmat 1 2 3 DEMOKRAATTI.FI POLITIIKKA POLITIIKKA POLITIIKKA AFP / Odd Andersen. LIITOT EIVÄT OLE LAHJOTTAVISSA Rakennusliiton varapuheenjohtaja Kyösti Suokas arvioi blogissaan, etteivät Suomen ammattiliitot heikennä sopimuksiaan lahjomalla. PALKATON LOMA Liike Nytiä edustava toimitusjohtaja Mikael Jungner kommentoi Twitter-tilillään laskeneita ansiotulojaan vuoden 2017 verotuksessa. – Pidin 4 kk:n palkattoman kesäloman. Ehkä keskustan vaalilupaus on eduskuntavaaleissa, ettei perusturvasta tai koulutuksesta leikata. 7 8. Ei mutta hetkinen, sehän oli Sipilän vaalilupaus ennen viime vaaleja. Matkailua, lukemista, seurustelua. Keinoa on menestyksellisesti jo käyttänyt Juha Sipilän (kesk) hallitus, Suokas sanoo. Jäljelle jää vain kiristys. MARRASKUUTA 2018 Paavo Arhinmäki: Hallittuaan 3 1/2 vuotta, PM Sipilä alkaa pohtia, olisiko kannattanut leikata vähemmän
– AfD syntyi alunperin finanssi kriisin olosuhteisin ja oli linjaltaan eurokriittinen. – Iso tarina on puoluekentän ha jaantuminen. – Kun Martin Schulz ilmoitti en nen viime vaaleja ehdokkuudestaan, demareiden kannatuksessa nähtiin lähes 10 prosenttiyksikön kannatus piikki. Populistisen AfD:n tilanne vertau tuu Ruotsiin ja Ranskaan, joissa mo lemmissa pääpuolueet ovat kieltäy tyneet yhteistyöstä oikeistopopulis tien kanssa. Osa demareista on siirtynyt vihreisiin, ja CDU:n kannatusta on valunut paikallisesti pienpuo leille. Miettisen mukaan kannatushei lahdukset voivat olla Saksassa suu ria ja nopeita, mikä voi kääntyä CDU:n eduksi. MARRASKUUTA 2018 puolueita on noussut kuten oikeis topopulistinen vaihtoehto Saksalle (AfD). Kun CDU:n johtaja vaihtuu, ja jos ihmiset pitävät hänestä, luke mat saattavat palata. Muutama vuosi sit ten puolue siirtyi maahanmuut AFP Bernd von Jutrczenka. Miettisen mukaan AfD:n vaikutusvalta jää yhteistyön puut tuessa pieneksi. 8 8. Miettinen pitää epä todennäköisenä, että AfD:n kaltaisen puolueen syntyä olisi voitu estää
Eero Heinäluoma toteaa, että EU:n Saksa–Ranska-akselin voima on heikentynyt viimeisen vuoden aika na. Nyt mennään eteenpäin pienemmillä askeleilla. Ei ole ehkä ihan helppo sopeutua käskijästä käskettäväksi. – Joka tapauksessa voi ennakoida, että Euroopassa ei tule olemaan suurten muutosten aika seuraavaksi. Miettisen mukaan monet maat eivät haluaisi nähdä niin merkittävää kansallista poliitikkoa johdossa. Toisaalta voi kysyä, onko houkuttelevaa muuttaa liittokanslerin virastosta Berlaymontiin Brysselin eurokraattien pomoksi. Onnistuuko tämä lopulta, on eri kysymys. Merkel olisi luultavasti jo väistynyt, jos Trumpia ei olisi Yhdysvalloissa valittu. Villi spekulaatio on ollut, että itse liittokansleri Angela Merkel voisi lopulta tulla takavasemmalta ohi ja ottaa puheenjohtajuuden. Merkelin pyrkimystä komission johtoon on perusteltu muun muassa sillä, ettei Weberiä pidetä kovin vahvana hahmona. Tämä ei koske vain Saksaa ja Ranskaa ja muita integraatioon myönteisesti suhtautuneita maita. Toisaalta Stubb’kin on Merkelin ystävä ja varmasti tarvittaessa tekisi tilaa mieluusti. tokriittiseen agendaan ja hyötyi vuoden 2015 pakolaiskriisistä. Tämäkin johtaa siihen, että ehkä on viisaampaa edetä pienten askelten tietä kuin yrittää integraatiossa joitakin jättiratkaisuja. 9 8. Kuten Eero Heinäluoma toteaa, jos Merkel olisi ehdolla, hänellä olisi valintaan hyvin vahva kannatus. Iso tarina on puoluekentän hajaantuminen. – Kysymys on, kyetäänkö tekemään politiikkaa halitusvastuusta käsin, vai loppuuko polttoaine hallitusyhteistyössä. Hallitus on sopinut tekevänsä kautensa puolivälissä väliarviota toiminnastaan. Hän on itse kiistänyt tämän. Saksan demareille Merkelin lähtö voi osoittautua hankalaksi asiaksi. Jännitteisiä aikoja on luvassa hallitusyhteistyölle. Bushin ja Donald Trumpin tyyppiset voimakkaasti oikealta tulevat johtavat. Tämä on kuitenkin kaikki spekulaatiota, emmekä voi tietää, Heinäluoma pohdiskelee. Vaikeudet Saksan hallituksen muodostamisessa ja sen jälkeiset tapahtumat ovat näivettäneet Saksan kykyä tehdä voimakkaita ratkaisuja. CDU kuuluu Euroopan kansanpuolueeseen Euroopan unionissa. – Liittokansleri on ollut CDU– SPD-yhteistyön kantava voima. Hän on tehnyt käytännönläheistä politiikkaa vähemmän ideologisin silmälasein varustettuna. – Monet saksalaistutkijat näkevät, että AfD:n kannatuskatto on 20 prosentin kohdalla. Lähtökohta suosii niiitä, jotka haluavat muutosta CDU:n politiikkaan. Näyttää, että tässäkään ei ole saavutettavissa yhtä läpimurtoa, vaan eteenpäin voidaan mennä yksittäisten pienten ratkaisujen kautta, joita sitten useampina vuosina tehdään. Hänen toimintaansa on suuri luottamus muiden EU-maiden päättäjien keskuudessa. MARRASKUUTA 2018 JOHANNES IJÄS johannes.ijas@demokraatti.fi Kommentti Voisiko se olla Merkel. Heinäluoma tiivistää, että Euroopan maiden sisällä voimat ovat tällä hetkellä pahasti hajallaan. Jos Saksa kääntyisi oikealle ja eurovaalien tulos veisi oikealle, voisi käydä niin, että EU:hun tulisi myöhäsyntyisesti jälkithatcherilainen aalto. Heinäluoma toteaa, että EU:ssa ovat vielä näkemättä Thatcherin, Reaganin, George W. – Tyytymättömyys tuskin vähenee CDU:n johtajavaihdoksen jälkeen. Nyt on menty kaksoisstrategialla, yhdistetty euro kritiikki ja rajat kiinni -tyyppinen ajattelu. – Komission puheenjohtajan täytyy kuitenkin pitkälti toimia niissä suuntaviivoissa, joita eri suurempien valtioiden päämiehet antavat. – Toisaalta muutosta voi myös helpottaa, että Merkel hoitaa vähän aikaa kanslerin tehtäviä. Joka tapauksessa EU:n sisällä vaikuttaa tällä hetkellä voimakas oikeis topopulistinen ja nationalistinen aalto, joka näkyy itäisessä Keski-Euroopassa ja Italiassa sekä nousevana voimana myös Saksassa. Hänestä tulisi jälleen uudessa muodossa Euroopan kasvot. Kumpi heistä kärkiehdokas on, selviää tänään torstaina Helsingissä EPP:n konferenssissa. Juuri siksi edessä voikin olla heiluriliike oikealle. CDU:n tavoin SPD kamppailee supistuneen kannatuksensa kanssa. Silloin uusi CDU:n puheenjohtaja voi ottaa tehtävänsä rauhassa haltuun. Tämä taas tarkoittaisi mitä todennäköisimmin vaikeuksia hallituksen sisälle, eikä niitä ole puuttunut sieltä tähänkään asti. Heinäluoma muistuttaa Merkelin vieneen CDU:ta kohti poliittista keskustaa. Sellainen on nyt tarjolla Weberistä tai Stubbista. Ja kun Merkel joutuu luopumaan huonojen vaalitulosten ansiosta, se ei suosi ajautusta, että seuraaja tulisi samasta perhepiiristä. – Nyt voisi olla viisasta, sen sijaan, että toivotaan megalomaanisen isoja asioita, tehdä niitä asioita, jotka ovat välttämättömiä ja hyödyllisiä, kuten pankkiunionin loppuunsaattaminen ja pienemmät muutokset talousja rahaliiton toiminnassa. Presidentti Emmanuel Macronin asema Ranskassa on myös surkastunut voimakkaasti. Johannes Ijäs, Simo Alastalo Demokraatti. Heinäluoma ennakoi, että uuden puheenjohtajan ja kanslerin välille syntyy tietty jännite. Voi hyvin olla, että seuraava CDU:n puheenjohtaja tulee ideologisesti enemmän oikealta, Heinäluoma spekuloi. Tarvitaan pienemmällä profiililla oleva henkilö. – Uskon, että heikentynyt kannatus molemmissa maissa tekee nöyremmiksi EU-ratkaisuissa. Täysin uusliberalistista päätöksentekoa ei ole toistaiseksi nähty. SPD on juuri tehnyt puheenjohtajavaihdoksen, kun Martin Schulz lähti ja Andrea Nahles astui tilalle. Heinäluoma tuntuu näkevän, että demareilla on välttämättä itsetutkistelun paikka muutoinkin. Euroopan kansanpuolueen (EPP) kärkiehdokkuutta ja sitä kautta Euroopan komission puheenjohtajuutta tavoittelevat saksalainen Manfred Weber ja suomalainen Alexander Stubb. – Suuri haaste unionille tulee olemaan maahanmuuttoja pakolaiskriisin jatkohoito ja EU:n ulkorajojen valvonta. Puheenjohtajan ja kanslerin välille luvassa jännitteitä Merkel aikoo jatkaa puheenjohtajana joulukuuhun ja kanslerina vuoteen 2021. Tutkija Timo Miettinen ei usko Merkelin pyrkivän komission johtoon. Häneen on totuttu luottamaan. – Selvästi on kaipuuta oikealla. Heinäluoma painottaa, että CDU:lla on vielä puheenjohtajan vaihdoskortti käytettävissään ja mahdollisuus tuoda uusia ideoita politiikkaan. – Vaikka markkinalogiikka on ollut EU:ssa keskeinen, koko ajan on ollut ajatus, että markkinavoimien valtaa pitää myös rajoittaa. – Lienee selvää – jos Merkel olisi ehdolla, oletan – että hänellä olisi valintaan hyvin vahva kannatus. – Syntyykö tilaa uusliberalistiselle poliittiselle liikkeelle, jota Euroopan kansanpuolue EPP lähtisi ajamaan, jää nähtäväksi, Heinäluoma sanoo. Euroopassa on myös pohdittu, voisiko Merkel lopulta itse tavoitella Euroopan komission puheenjohtajuutta. Saksan poliittinen kulttuuri on niin vahvasti liberaalia. Onhan Merkel itsekin asian jo kiistänyt
Ja kyseiset investoinnit satavat talouskasvun laariin. Ministeriön järjestämästä seminaarista mieleen jäi isosti etenkin OECD:n edustajan esitys. Sivistyneet ihmiset edistävät asioita yhdessä. 10 8. Punavihreä hallitus tulisi Häkämiehen mukaan Suomelle kalliiksi, kokoomuksen ja SDP:n sinipuna johtaisi puolestaan runsaaseen riitelyyn. Kirjoittaja on SDP:n europarlamentaarikko. Kansainvälinen seminaari oli osa Suomen valmistautumista EU-puheenjohtajuuskauteen. Hyvinvointitaloudessa ei ole kyse kvartaalivoitosta – mutta ei pelkistä budjetin menoistakaan. Elämme vuotta 2018 eikä alistamisen pitäisi kuulua täysipäisten ihmisten poliittiseen työkalupakkiin. Elorannan mukaan kokonaisuus lähinnä selkeyttää nykyistä toimintamallia ja oikeuskäytäntöä. Irtisanomiskiista lähellä sopua Kolmikanta on saanut työnsä päätökseen niin sanotun irtisanomislain perusteluista, kertoo SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta. Vaikka termi ei välttämättä heti villitse, voi hyvinvointitaloudella olla suuri merkitys esimerkiksi työn tuottavuuden lisäämisessä. EU:n talous olisi siis satoja miljardeja suurempi, jos naisten työllisyys olisi miesten tasolla. Tässä mielessä olemme tyytyväisiä kolmikannan työskentelyyn, Eloranta sanoi STT:lle. Hyvinvointitaloudessa kiinnitetään huomiota siihen, että päätöksenteossa on tärkeää satsata ihmisten hyvinvointia edistäviin osa-alueisiin, kuten sivistykseen ja terveyteen. Yhteiskunnallisella luottamuksella ei ole väliä, paitsi niiltä osin, että työmarkkinauudistukset, joista Häkämies käyttää nimitystä ”matsi”, kannattaisi tehdä heti hallituskauden alussa. Muutama viikko sitten Suomen sosiaalija terveysministeriö toi Brysseliin seminaarin hyvinvointitaloudesta. Satsaukset ihmisten hyvinvointiin lisäävät tutkimusten mukaan aina talouden tuottavuutta ja kasvua. On tärkeää havaita, että käännettynä väite ei aina päde: talouden kasvu ei välttämättä riitä takaamaan ihmisten ja yhteiskunnan hyvinvoinnin parantumista. Toivon, että työ jatkuu ja hyvinvointitalous olisi Suomen EU-puheenjohtajakaudella vahvasti esillä laajemminkin kuin vain yhden ministeriön kautta. Seminaari upposi Brysselissä hyvin, etenkin kun EU:ssa halutaan siivota talouskurin jättämiä jälkiä ja eurooppalaisille haetaan uutta kasvua ja hyvinvointia. Sanotusta voi päätellä, että Häkämiehen porvarileirissä on havahduttu puolustamaan Sipilän (kesk.) hallituksen saldoa. Matsi ja vikinä kielivät pakosta. Tavoitteena on itseisarvoinen talouskasvu keinolla millä hyvänsä. SIMO ALASTALO simo.alastalo@ demokraatti.fi Häkämiehen voimafantasia Elämme vuotta 2018 eikä alistamisen pitäisi kuulua täysipäisten ihmisten poliittiseen työkalupakkiin. Eurooppalaisia työmarkkinoita tutkivan Eurofoundin tutkimuksesta selviää puolestaan, että työelämässä edelleen vallitseva sukupuolten välinen epätasa-arvo heikentää pelkästään EU-alueen taloutta jopa 360 miljardilla eurolla. Viejä, vikinän aiheuttaja, olisi EK:n seminaarissa Hyvinkäällä esiintyneen Häkämiehen mukaan porvarihallitus, jonka hän soisi jatkavan myös huhtikuun eduskuntavaalien jälkeen. Hyvinvointitaloudessa ei ole kyse kvartaalivoitosta – mutta ei pelkistä budjetin menoistakaan. Häkämiehen tulevaisuuden resepti, jota hänen käyttämänsä ilmaisu ”vikinä” valottaa, on yksinkertainen. Häkämies syventyi esityksessään muutenkin tuleviin hallituspohjiin. Syy on tietenkin hupeneva luottamus, joka syö hallituksen kannatusta. Elorannan mukaan SAK ei kuitenkaan edelleenkään pidä tarpeellisena hallituksen alkuperäistä ideaa henkilöperusteisen irtisanomissuojan helpottamisesta, eikä näe sitä työllistämiskeinona. – Lakipykälä ja perustelut ovat nyt samanpariset eikä siinä pyritä siihen, että perusteluilla ohjattaisiin johonkin meidän mielestä vielä huonompaan lopputulokseen. Meppi pitkätossu MIAPETRA KUMPULA-NATRI miapetra.kumpulanatri@ep.europa.eu Nyt tulee hyvinvointitalous! Niin että mikä. STT Lehtikuva / Heikki Saukkomaa. Jo kansainväliset talousjärjestötkin, kuten Kansainvälinen valuuttarahasto IMF ja Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD, korostavat nykyisin vahvasti hyvinvointisektorin merkitystä talouskasvulle. Pelkkä talouskasvu kun ei välttämättä lisää hyvinvointia, ainakaan jos mittarina on koko yhteiskunta. Työmarkkinajärjestöt edellyttävät, että esitys annetaan eduskunnalle kolmikannassa sovitussa muodossa. Järjestön jäsenliitot käsittelevät esityksen omissa hallinnoissaan ja tekevät päätökset järjestöllisistä toimista. MARRASKUUTA 2018 Jälkimaku TOIMITTAJA KOMMENTOI VIIKON TAPAHTUMIA E K:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies (kok.) hahmottaa vastuullisen talouden ja korkean työllisyyden kehityksenä, joka edellyttää ay-liikeen ”vikinää”. EUROPARLAMENTAARIKKO KERTOO KUULUMISET BRYSSELISTÄ. Panostamalla hyvinvointiin tähdätään myös talouskasvuun. SAK:n hallitus käsitteli kompromissiesitystä maanantaina. Mutta niin että mikä hyvinvointitalous. Hyvinvointivaltion ja yhteiskunnan satsaukset terveyteen, sivistykseen ja tasa-arvoon kun eivät ole vain menoja vaan myös investointeja
MARRASKUUTA 2018 Suomalainen Slush-liike parantaa maailmaa Singaporessa Kuvat:Stoorisoppi S ingapore on Kaakkois-Aasian kasvuyrityskeskus, jossa startupit kehittävät ratkaisuja maailman parantamiseksi. Kirkkaat valonheittimet kiertävät salissa, mahtipontinen musiikki pauhaa ja savukoneet syöksevät utuista tunnelmaa. Hyperloopin ideana on lyhentää matkustus aikoja tunneista minuutteihin, ja näin ratkoa globaaleja matkustamiseen liittyviä ongelmia. 11 8. – Singaporelaiset sanovat, että Slush on niin rohkea – uskallamme sanoa ääneen juuri niitä asioita, joita hekin haluaisivat sanoa, Slush-tapahtuman pääjärjestäjä Anna Ratala julistaa.. Ilmassa on suuren stadionkeikan tuntua. Siksi pukeuduin kuin rock-tähti, maailmanluokan teknologiajulkkis villitsee. – Minulle sanottiin, että Slush on kuin rock-konsertti. Slush Singaporen lavalla tapahtuman pääjärjestäjä Anna Ratala heittää avauksensa jälkeen vauhdissa yläfemmat Bibop Gabriele Grestalle, joka on Hyperloop Trans portation Technologiesin perustaja. Tapahtumassa vilahtelee myös monia suomalaisjulkkiksia. Hyväntekeväisyyttä se ei ole vaan liiketoiminnan keskeinen draiveri. Peliyhtiö Rovion entinen Mighty Eagle Peter Vesterbacka on tapahtuman kestosuosikki, ja tyttöjen koodauskoulun Rails Girlsin perustaja Linda Liukas hurmaa kerronnallaan koodauksen saloista
Monien singaporelaisten mielestä liian avoin maahanmuuttopolitiikka on johtanut ylihintaiseen asumiseen, julkisen liikenteen riittämättömyyteen, paikoilleen jämähtäneisiin palkkoihin ja kovaan kilpailuun työja opiskelupaikoista sekä moniin sosiaalisiin ongelmiin. – Ennaltaehkäisy on mahdollista, jos vain käytettäisiin nykyaikaista teknologiaa. 1980-luvulla alkanut ulkomaisen työvoiman sisäänvirtaus on lievittänyt työvoimapulaa ja avittanut talouskasvua, mutta se on myös johtanut paikallisten ja ulkomaalaisten vastakkainasetteluun. 12 8. Sunan mukaan sydänja verisuonitaudit ja diabetes ovat maailman suurin terveydenhuollon ongelma, vaikka ne olisivat maailman terveysjärjestön WHO:n mukaan 80 prosenttisesti ennaltaehkäistävissä. Tapahtuma järjestetään kahden sadan talkoolaisen voimin. – Ei maailman sairaustilanne parane sillä, että teknologioita tuodaan vain rikkaimmalle prosentille. Nightingalen kehittämä veritesti on korkeaa teknologiaa ja samalla kohtuuhintaista. Mäkelän mukaan niiden suomalaisten yritysten määrä, jotka ovat tosissaan tulossa Singaporeen ja sitä kautta koko Kaakkois-Aasiaan nelinkertaistui viime vuoden aikana. Bisnestapahtumien lisäksi järjestimme muun muassa elokuvafestareita, konsertteja ja Muumi-tapahtumia, Riku Mäkelä kertoo. Viime vuosina poliittista keskustelua on hallinnut maahanmuuttopolitiikka. Se esittää muun muassa kohtuuhintaisen asumisen lisäämistä, työn ja perhe-elämän parempaa yhteensovittamista ja lapsiperheitä suosivaa veropolitiikkaa. Aasiassa suorat kontaktit ovat edellytys sille, että yritysten edustajat pääsevät päättäjien puheille, lähetystön innovaationeuvonantaja Riku Mäkelä korostaa. Vientituotteena suomalainen talkoohenki Kaiken hypetyksen keskellä Anna Ratala alkaa puhua suomalaisesta talkoohengestä. Slush tarjoaa heille siihen foorumin.. Maata on vuodesta 1959 hallinnut People’s Action Party, jonka johdolla se on kehittynyt köyhästä kalastajakylästä menestyväksi metropoliksi. – Talkoolaisuus, jossa kyse on yhdessä tekemisestä yhteisen asian hyväksi, on Singaporessa uusi asia, Ratala kertoo. Disneyland kuolemanrangaistuksella Bisnesmaailman pöhinän takana vaikuttaa tietysti poliittinen päätöksenteko, johon ulkomaalaisilla – luonnollisestikaan – ei ole osaa, eikä arpaa. Disneyland kuolemanrangaistuksella -käsite syntyi, kun yhdysvaltalaisen kirjailijan William Gibsonin Singaporen autoritaarista luonnetta käsittelevä artikkeli julkaistiin vuonna 1993 Wired-lehdessä. Siten maailmasta voi tulla parempi paikka. – Haluamme, että kun ihmiset tulevat tänne, heillä herää halu muuttaa jotakin, Ratala kiteyttää Slush-henkeä. Singapore kuitenkin vaikenee siitä, että talousihmeen hinnaksi on koitunut kansalaisvapauksien puute: kansainväliset järjestöt arvostelevat sitä puutteellisesta demokratiasta ja lehdistönvapaudesta. Kaikkien pitää pystyä hyötymään niistä. sijalla 180:sta listatusta maasta. Tanja Harjuniemi Suomi 100 -juhlavuoden tapahtumat saivat täällä paljon mediahuomiota. Perinteisesti yrityksiä ajavat vastuullisuuteen kuluttajat, mutta nyt myös sijoittajat tunnistavat kestämättömään liiketoimintaan liittyvät riskit, ja juuri nyt rahaa ohjautuu vastuullisuuteen – ainakin startup-maailmassa. Singaporessa on paljon nuoria, lahjakkaita osaajia, mutta heillä ei mahdollisuuksia toteuttaa itseään. Parlamentin ainoa oppositiopuolue Worker’s Party, jolla on 89:stä paikasta kuusi, on huolestunut elinkustannusten noususta ja eriarvoisuuden kasvusta. MARRASKUUTA 2018 Slush-liikettä pidetään bisnesmaailman uudistajana muun muassa yritysten yhteiskuntaja ympäristövastuun suhteen. Se ei pidä kestävänä ulkomaalaisen työvoiman jatkuvaa houkuttelemista maahan vaan vaatii ratkaisuja, joilla esimerkiksi maan oma syntyvyys saataisiin nousuun. Yrityksen tarkoituksena onkin suunnata Singaporen kautta lähimaihin. Singapore kuuden miljoonan väestöllään on tärkeä referenssimarkkina, mutta varsinaiset markkinat löytyvät Kaakkois-Aasian kehittyvistä ja väkirikkaista maista. Yhteensä yli 160 suomalaisfirmaa hyödynsi järjestettyjä tapahtumia. Se häikäisee muun maailman tehokkaalla terveydenhoidollaan, alhaisella työttömyydellään ja koulutetulla kansallaan, ja se on Aasian vähiten korruptoitunut valtio. Suomalaisella talkoohengellä Singaporessa järjestettiin myös viime vuonna Suomi 100 -juhlavuoden nimissä yli sata tilaisuutta, joiden tavoitteena oli lisätä Suomen tunnettuutta ja rakentaa paikallista kontaktiverkostoa. On absurdia, että terveyskeskuksissa joka puolella maailmaa käytetään 1970-luvulta peräisin olevaa teknologiaa, Suna ruotii. Nightingale on terveydenhoitoon keskittynyt bioteknologiayritys, jonka kehittämällä veritestillä riski sairastua sydänja verisuonisairauksiin ja diabetekseen pystytään tunnistamaan jopa kymmenen vuotta ennen sairastumista. Artikkeli nostatti myrskyn, ja lehti kiellettiin Singaporessa. Ratala korostaa talkoolaisten roolia muutoksentekijöinä Singaporen hierarkkisessa yrityskulttuurissa. Esimerkiksi lehdistönvapaudessa se on 151. Suomalaisen Nightingale Healthin perustaja ja toimitusjohtaja Teemu Suna oli puhumassa Slush-lavalla. – Kun viime vuoden alussa Suomen Singaporen lähetystön kontaktilistalla oli tuhat ihmistä, vuoden lopussa heitä oli 6 500
Luokitellaan korkean tulotason maaksi, jonka talous perustuu finanssipalveluihin ja vientiteollisuuteen. . MARRASKUUTA 2018 . . . SINGAPORE Orchard Roadin välkehtivät ostoskeskukset ja kolonialistiset ravintolakadut täyttyvät ihmisistä työpäivän päätteeksi. Kuusimiljoonainen kaupunkivaltio Malakan niemimaalla, Kaakkois-Aasiassa. 13 8. . – Matkustajakapselit liikkuvat lentokoneen nopeudella, Bibop Gabriele Gresta visioi.. Matkustusputki. HyperloopTT rakentaa Kiinan ensimmäisen hyperloop-reitin. Bruttokansantuote oli 93 900 dollaria henkeä kohti (Suomi 44 300 dollaria) ja talouskasvu 3,6 prosenttia vuonna 2017.
u u u 1960-luvulle tultaessa osavaltiotasolla oli alettu vapauttaa aborttilakeja. Välivaalien alla kansalainen ei voi välttyä edustajainhuoneeseen ja senaattiin pyrkivien demokraattija republikaaniehdokkaiden vaalikeskusteluilta. Suomalaisena naisena yksi vaalikeskustelujen aihe pistää silmään. Sen seurauksena amerikkalaispoliittikkojen jakolinja abortin vastustajiin ja kannattajiin jakautuu tänä päivänäkin melko tarkkaan puoluerajojen mukaan. Nimittäin vaatimus naisen laillisen aborttioikeuden pitämisestä nykyisellään, sen mahdollista rajoittamista tai jopa tämän perusoikeuden kieltämistä koskeva keskustelu. Aborttioikeuslaki koskee tällä hetkellä 164 miljoonaa hedelmällisessä iässä olevaa naista. Wade” -liittovaltiolaki jyrää osavaltiotason lait ja määrittelee aborttioikeuden ihmisen perusoikedeksi. Esimerkkejä sen ajan poliittisesti ilmapiiristä on monta. Republikaanipresidentti Richard Nixon allekirjoitti 1970-luvulla lain, joka takasi köyhemmällekin väestönosalle oikeuden perhesuunnitteluun. On arveltu, että Kavanaughin äänellä korkein oikeus voi kaataa ”Roe vs. Wade”-lain myötä republikaanipuolueen strategisteilla oli The New Yorker-lehdessä vuonna 2011 ilmestyneen artikkelin mukaan käsissään mehevä vaaliase. Wade”-liittovaltiolain ja aborttioikeudelta häviäisi lain takaama ihmisen perusoikeuden suoja. 1980-luvulle tultaessa Ronald Reagan oli kääntänyt takkiaan abortin kannattajasta sen vastustajaksi. Vuonna 1972 galluptutkimuksen mukaan republikaaneissa oli hiukan enemmän naisen yksityisen ja laillisen aborttioikeuden kannattajia kuin demokraattien. Vai onko ilmiön taustalla mahdollisesti jotain muuta. 1980-luvulle tultaessa vaikutusvaltainen kristillinen oikeisto oli ominut aborttikysymyksen itselleen. Onko se vain tunteisiin vetoava moraalinen tärppi, jolla haravoidaan ääniä kristilliseltä äärioikeistolta, joiden jäsenet ovat tunnetusti laiskoja äänestäjiä. 57 prosenttia kannatti tuolloin laillista raskaudenkeskeyttämistä. Kirsi-Marja Häyrinen-Beschloss Demokraatti, Arizona iStockphoto. Eteläisissä osavaltioissa on kautta historian suhtauduttu konservatiivisemmin aborttioikeuteen. Ja sekin oli yllättävän hyväksyvä. MARRASKUUTA 2018 Abortti jakaa Amerikkaa A rizonassa eletään vilkasta vaalikautta. Yllättävää, eikö vain. Ajankohta vaikuttaa olleen kuusikymmentäluvun hengessä perhesuunnittelulle suotuinen. Niihin kuuluvat kaikki perhesuunnitteluun kuuluvat elementit, niin raskauden ehkäiseminen kuin sen keskeyttäminenkin. Aborttioikeus tuli esille myös Yhdysvaltain korkeimman oikeuden tuomarin nimitysshowssa viime kuussa. Kalifornian kuvernöörinä Reagan oli aktiivisesti ajanut laillista aborttioikeutta vielä 1960-luvulla. u u u ”Roe vs. Näyttää selvästi siltä, että niin demokraatit kuin republikaanitkin suhtautuivat naisen aborttioikeuteen hyväksyvästi ja halusivat jättää aborttipäätöksen naisen ja lääkärin väliseksi asiaksi. Aborttiasiasta tehtiin uskonnolllis-moraalinen kysymys, jolla houkuteltiin muun muassa monet perinteisesti työväenluokkaistaustaiset, demokraatteja äänestävät katolilaiset kansalaiset republikaanien kannattajiksi. 14 8. On pakko pysähtyä ja alkaa miettiä, milloin aborttioikeudesta tuli Yhdysvalloissa politiikantekoväline. Tiedetään, että tunnettu arizonalainen republikaanisenaattori ja presidenttiehdokkaana ollut Barry Goldwater kannatti kansallisia Planned Parenthood-klinikoita, jotka tarjoavat edelleen erilaisia gynegologisia palveluja lähes ilmaiseksi. Vaikkei virka olekaan poliittinen, tuomariksi nimitetyn Brett Kavanaughin tiedetään edustavan maailmankatsomukseltaan oikeistokonservatiivista ajatusmaailmaa. Kun aborttioikeuden historiaa avaa, huomaa, ettei abortti ole aina ollut Yhdysvalloissa puoluepolitiikan rajoja jakava kysymys. Tälläkin hetkellä laillinen raskaudenkeskeytys on kielletty 14 osavaltiossa, vaikka vuonna 1973 korkeimman oikeuden säätämä, ennakkotapaukseen perustuva ”Roe vs. Amerikkalaisten keskuudessa abortilla on toki aina ollut niin kannattajansa kuin vastustajansakin, mutta ennen 1970-lukua aborttiasia ei ollut mikään suuri kysymys Yhdysvalloissa. Samassa gallupissa tutkittiin aborttiin perinteisesti kielteisesti suhtautuvien katolilaisten äänestäjien kantaa aborttiin. Kannatusprosentit olivat 57 vastaan 68 prosenttia republikaanien hyväksi. Maailmankuvia Ja presidentit tulivat perässä
15 8. Yli neljäsataa ihmistä on ollut linjaamassa teemoja puolueen työryhmissä ja Kansalaispaneelin kautta mielipiteitä vaaliteemoista on pyydetty käytännössä koko kansalta. S DP ei valmistele vaaliohjelmaansa millään pienellä porukalla. Myös näitä vastauksia hyödynnetään vaaliohjelmatyössä, Vallin vinkkaa. SDP:n suuntaan on suuret odotukset sille, että me muutamme Suomen suuntaa, Vallin luonnehtii. MARRASKUUTA 2018 L Liike Tuottaja: Anna-Liisa Blomberg 09 7010 459 anna-liisa.blomberg@demokraatti.fi Vaaliohjelma iskuun Kansalaispaneelissa jokainen saa sanoa painavan sanansa SDP:n vaaliohjelmaan. Vallinin mielestä on ilahduttavaa, että ihmiset ovat esittäneet toiveitaan laajalla skaalalla. – Kansalaispaneelista saatu palaute on ollut tosi positiivista, hän kertoo. – Lisää vastaavia yksityiskohtaisempia kysymyksiä muista aiheista on tulossa marraskuun aikana. Anna-Liisa Blomberg Demokraatti HARMAA TALOUS KURIIN! ILMAISET LUKIOKIRJAT! ILMAS TOTOIMIA ! TR A N SL A KI ! AKT IIVIMAL LI YLEISTURVA Kuvitus: Emilie Uggla Vaalikuumetta. Lataa ilmainen Kansalaispaneeli-sovellus puhelimesi sovelluskaupasta tai käy osoitteessa www.sdp. Translaki, aktiivimallin kumoaminen, perhevapaauudistus, eläkeläisten toimeentulo ja syrjäytymisen ehkäisy ovat joitakin esimerkkejä mainituista asioista. Vallin iloitsee, että paneeli on löydetty jo melko hyvin. Erityisesti hän riemuitsee paneelin tasaisesta ikäjakaumasta – mielipiteitään kertovat lähes yhtä innokkaasti niin alle 30-vuotiaat, yli 65-vuotiaat kuin ikäryhmät siltä väliltä. Kansalaispaneelissa kysytään nyt myös ilmastopolitiikasta. kansalaispaneeli.fi. – Vastauksissa korostuvat selkeästi IPCC:n ilmastoselvityksen jälkeiset tunnelmat – ilmastonmuutokseen kaivataan ratkaisuja. Toinen voimakkaasti esiin nouseva teema on koulutus. Kysely vaaliohjelman sisällöstä avattiin kolme viikkoa sitten ja vastauksia on saatu jo satoja. Erityisesti mainitaan maksuton toinen aste, SDP:n viestintäpäällikkö Iida Vallin kertoo. Yleisestä yksityiskohtaiseen Laajemman vaaliohjelman teemoja kartoittavan kysymyksen lisäksi paneelissa on neljä täsmäkysymystä siitä, mitkä toimenpiteet eri sektoreilla kasvatuksesta elinkeinopolitiikkaan ovat mielestäsi tärkeimpiä työllisyysasteen nostamisen ja vakaan kasvun edellytysten takaamisen kannalta. – Yleisesti vastauksista näkee, että ihmiset ovat kyllästyneitä Sipilän hallituksen päätöksiin ja toimintaan
Ja sitä perustellaan paikoin myös työn murroksella, Mäkynen sanoo. Mäkynen on tutkinut, miten työn murroksesta ja työn muuttumisen tavoista puhutaan erilaisissa virallisissa asiakirjoissa. Kyselyn pohjalta luodaan koulutuspaketti. – Lasten ja nuorten koulutus on hyvin arvioitua, mutta aikuiskoulutus ei. Osaamisvaje on sana, joka vilahtelee Mäkysen mielestä erityisesti työnantajapuolen puheissa liian tiuhaan. Vastaavaa vaikutusarviointia olisi Mäkysen mielestä tärkeää tehdä laajemmin koko aikuiskoulutuksen kentällä. – Käynnissä oleva keskustelu on kiinnostava juuri nyt myös siksi, että tämän hallituskauden aikana työmarkkinapolitiikan pitkään itsestään selvyyksinä pidettyjä sopimuksia ja työelämän käytäntöjä kyseenalaistetaan. – Samalla on tutkijoita, jotka eivät näe suuria notkahduksia – työ muuttuu, mutta sitä muutosta on toisaalta tapahtunut koko ajan. Projektin keskeisin päämäärä on kartoittaa ammattiliittojen kanssa yhteistyössä, millaisia uusia taitoja työntekijät kokevat tarvitsevansa työn murroksen keskellä. Paineita aikuiskoulutukselle TSL:n projekti ei lopu siihen, että palkansaajille suunnatun kyselyn pohjalta luodut kurssit on käyty. Keskustelun vilkkauteen ja poliittisiin sävyihin vaikuttanee osaltaan, että hallitus on antanut ison painoarvon työn murrokselle ilmiö nä. – Sekin on kiinnostavaa, että keskusteluun on tullut mukaan entistä enemmän poliittisia ilmiöitä. Hän luotsaa lokakuussa alkanutta Työn murros -projektia, jossa tarkastellaan aihetta työntekijän silmin. On tärkeää, että yrityksissä ymmärretään, että he voivat kouluttaa omaa väkeään jatkuvasti, Mäkynen sanoo. 16 8. Suomen ykköshaaste Työ on muuttunut jo pitkään – duunari tehtaassa painaa yhä useammin nappia ja valvoo koneita sen sijaan, että hän paiskisi hommia entiseen malliin ”kädet savessa”. Sitäkin varmasti pohditaan aikuiskoulutusuudistuksessa, joka noussee vaalien alla ja ensi hallituskaudella isoksi kysymykseksi, hän jatkaa. Puhutaan valtavasta uudelleenkouluttamisen tarpeesta, isojen alojen katoamisesta, robotisaatiosta, digitalisaatiosta. Miten työ muuttuu. Aikuiskoulutuksen kenttä on pirstaleinen, kun toimijoita on paljon. Toiseksi on tarpeen tarkastella, tavoittiko koulutus kohderyhmänsä. Aikuiskoulutuksen alalla iso haaste suhteessa työn murrokseen on, että miten pystytään parhaiten tavoittamaan ne ihmiset, jotka koulutusta eniten tarvitsevat ja jotka hyötyvät siitä eniten, hän kuvailee. – Tulee kuva, että kun työpaikalla huomataan, etteivät työntekijät osaa jotakin asiaa, potkitaan osaamattomat pois ja otetaan uudet tilalle. MARRASKUUTA 2018 ” Keskeisin päämäärä on kartoittaa, millaisia uusia taitoja työntekijät kokevat tarvitsevansa työn murroksen keskellä. – Aloja häviää kokonaan ja uusia tulee tilalle, tietyille toimialoille tulee aivan uutta osaamista vaativia uusia tehtäviä tai jo olemassa olevan työn luonne muuttuu sisällöllisesti niin, että työntekijöiden on kehitettävä itseään – paljon puhutaan elinikäisestä oppimisesta, Mäkynen listaa. Projektin tutkimuksessa selvitetään, millaisiin tietoihin eri tahojen arviot työn murroksesta perustuvat ja mitkä ovat keskustelun osapuolten taustalla olevat mahdolliset poliittiset agendat, Mäkynen kertoo. Se ei tietenkään olisi hyvä ratkaisu taloudellisesta tai yhteiskunnallisesta näkökulmasta. Projektin yksi osa on työn ja talouden muutosten sekä siitä käytävän keskustelun tutkimus, josta Mäkynen alkaa vuoden vaihteessa tehdä väitöskirjaa. Syytä on selvittää, vastasivatko kurssit osallistujien odotuksia ja oliko niistä konkreettista hyötyä. Mäkysen mielestä on kiinnostava kysymys, miksi keskustelu työn murroksesta on tuntunut nousseen vasta viime aikoina niin voimakkaaksi. Matkaeväitä työn murrokseen TSL auttaa työntekijöitä rakentamaan turvallista työelämää. – Keskustelu on ollut sävyltään välillä jopa uhkaavaa. Kauhean dystooppisiakin kuvia on maalattu, Mäkynen kuvailee. Esimerkiksi EK:lla on hyvin erilaiset arviot työn muutoksen edellyttämistä ratkaisuista kuin palkansaajaliikkeellä tai muilla tutkijoilla, Mäkynen jatkaa. Projektissa kysytään palkansaajilta heidän näkemyksensä työn muutoksesta sekä tutkitaan muun muassa työn murroksesta käytävää julkista keskustelua. Hän ei välitä sanasta, koska se piirtää kuvaa jostakin tietojen ja taitojen tyhjiöstä, joka pitää täyttää kokonaan uusilla osaajilla. Anna-Liisa Blomberg Demokraatti. Mäkysen mukaan näyttää siltä, että työn murroksen myötä erityisesti vuorovaikutus-, ryhmätyöja esiintymistaidot, oppimaan oppimisen taidot ja epävarmuuden kestäminen on tulevaisuudessa yhä tärkeämpää ottaa haltuun. – Suurin haaste on tavoittaa pitkään työttömänä olleet. – Selvitämme, miten palkansaajat voisivat ottaa työn murroksen haltuun ja luomme työkaluja, joilla he voivat rakentaa itselleen turvallista työelämää, Mäkynen kiteyttää. T yön muutoksista on tähän asti käyty julkista keskustelua pitkälti työnantajapuolen näkökulmasta, sanoo Työväen sivistysliitto TSL:n projektipäällikkö Maria Mäkynen. Mäkynen painottaa, että on tärkeää lopuksi arvioida koulutusten vaikutusta. Se on hallituksen kaksiosaisen tulevaisuusselonteon pääaihe, ja selonteossa pääministeri Juha Sipilä (kesk.) nimeää työn murroksen Suomen suurimmaksi haasteeksi
Näin on ollut myös Helsingin Paasitornissa, joka viettää tänä vuonna 110-vuotisjuhliaan. Nyrkkeily tuli Jyryn lajivalikoimaan vuonna 1921. Kun taloon päästiin taas pitämään kokouksia, työväenyhdistyksen johtokunta katsoi, että urheiluun sopivat tilat pitää saada käyttöön, Luja kertoo. Ku va : N or a V ilv a ja iS to ck Tiia Nyholm. – Meillä oli tosi hyviä bograajia silloin 1940–50-luvulla ja myöhemminkin, Luja sanoo. Aluksi siellä toimi Helsingin Työväenyhdistyksen voimisteluja urheiluseura Jyry. Minä kilpailin Tarmossa, niin kuin veljeni, hänen tyttärensä ja isänikin aikanaan, Luja kertoo. 17 8. Voimistelusali oli 177,6 neliömetriä ja salin lisäksi käytössä oli vielä erillinen painikämppä sekä suihkuja pukuhuoneet naisille ja miehille. Nyrkkeily oli sen toiminnassa mukana alusta asti. Hänen suvullaan, nyrkkeilyllä ja Paasitornilla on pitkä side toisiinsa. Nyrkkeily iski Tarmon näkyville Paasitornissa on urheiltu sen rakentamisesta vuodesta 1908 saakka. Paasitornin juhlavuoden kunniaksi lokakuun viimeisenä viikonloppuna historiallisella työväentalolla nyrkkeiltiin jälleen. MARRASKUUTA 2018 ” Toivotaan, että kilpailut jatkuisivat työväentalolla. – Olen todella iloinen siitä, että siellä järjestettiin taas nyrkkeilykilpailut. – Lapuan liikkeen aikana työväentalon ovet naulattiin kiinni ja Jyry lopetettiin vuonna 1930 kommunistilakien seurauksena. Niissä työväki on kokoustanut, sivistänyt itseään ja harrastanut kaikkea musiikista nyrkkeilyyn. Silloin Paasitorniin rakennettiin hotelli ja Tarmon nyrkkeilijät muuttivat Sturenkadulle. Olympiapronssimitalisti ja kymmenkertainen Suomen mestari Jomi Limmonen kirjoitti Tarmon 30-vuotisjuhlajulkaisussa, että nyrkkeily on laji, ”joka iski Tarmon maailman kartalle”. Lujan mielestä on harmi, että nyrkkeily loppui työväentalolla vuonna 2009. – Vaarini oli rakentamassa sitä taloa. Anna-Liisa Blomberg Demokraatti Paasitornissa nyrkkeiltiin talon 110-vuotisjuhlien kunniaksi. Nyrkkeily ja työväentalo ne yhteen sopii Työväentalot ovat historian saatossa taipuneet moneen. Niinpä jo vuonna 1931 perustettiin Helsingin työväenyhdistyksen voimisteluja urheiluseura Tarmo. Sen tietää myös Helsingin Tarmon nyrkkeilyjaoston historiikkia kirjoittava Kimmo Luja. Lauantaina päivällä Jorma ”Jomi” Limmosen muistokilpailuissa kehään astuivat Helsingin Tarmon amatöörinyrkkeilijät ja illalla oli ammattilaisottelujen vuoro. Puitteet olivat hulppeat. Toivotaan, että kilpailut jatkuisivat työväentalolla, Luja sanoo
Puoluevalinnalla halutaan osoittaa kuuluvuutta johonkin sosiaaliluokkaan, vaikka puolueen politiikka on syvästi ristiriidassa ihmisen elämäntilanteen kanssa. Ei ihme, että jäsenrekisteri Apollonkadulla pullisteli. Henkisesti keskusta ei vieläkään ole muuttanut kaupunkiin. Vihreitä äänestävät haluavat kuulua joukkoon, jota pidetään älykkäänä ja tiedostavana. Erilaisista arvopohjista huolimatta puolueilla on kätkettyjä vetovoimatekijöitä, jotka imevät erilaisia persoonia puoleensa. Moni tietenkin tekee puoluevalinnan suvun perinteen perusteella, mutta toisilla voi taas olla halu nimenomaan ottaa etäisyyttä oman perheensä perinteeseen. Demarin katse on usein lähellä. Erilaisista arvopohjista huolimatta puolueilla on kätkettyjä vetovoimatekijöitä, jotka imevät erilaisia persoonia puoleensa. Usein taustalla on oma hoivatuksi ja nähdyksi tulemisen tarve. Minulle kävi juuri näin: olen varmuudella sukuni ensimmäinen julkidemari. Perussuomalaiset houkuttelevat jäsenikseen omaan elämäänsä pettyneitä ihmisiä, jotka etsivät syytä pahaan oloonsa viranomaisista ja muista ihmisryhmistä. Jopa niin, että aikaisemmin alaikäisiä lapsia ilmoitettiin keskustan jäseniksi. Asia ei kuitenkaan välttämättä ole näin yksinkertainen. Demareilla on vähän rahaa (paitsi ay-johtajilla), joten joukkovoiman merkitys on tiedostettu hyvin. Pitkän harkinnan jälkeen valinta on selvä ja puoluekirja odottaa postilaatikossa ennen kuin jäsenmaksu on edes maksettu. Voi myös olla niin, ettei ihminen valitse puoluetta vaan puolue valitse jäsenensä. Luonnonsuojelusta osataan kyllä keskustella akateemisesti, mutta normaalin arjen asiat ovat liian yksinkertaisia, jotta niillä kannattaisi vaivata päätä. Ehkä liiankin lähellä, jotta monimutkaiset globaalit kysymykset aukeaisivat. Tunnen monta pienipalkkaista yksinhuoltajanaista, jotka äänestävät kokoomusta. Ilmastonmuutos, ydinvoima ja biodiversiteetin muutokset ovat asioita, joita vihreiden mielestä vain vihreät ymmärtävät. Salmiakkia MIKKO SALMI MIKKO.SALMI@DEMOKRAATTI.FI #MSALMI MIKKO SALMI MIKKO.SALMI@DEMOKRAATTI.FI TWITTER: @MSALMI Puolue valitsi sinut!. Ilman hyvin toimivaa päivähoitojärjestelmää ja peruskoulua, he eivät selviäisi arjesta. Monelle demarille politiikka on väylä auttaa ja hoivata. Vihreät ovat huolissaan asioista, joista on vaikea saada otetta. Kokoomus haluaa aina tilaisuuden tullen laskea veroja ja heikentää kuntalaisten palveluja. Keskustalaisuuteen kuuluu vahva kotiseuturakkaus. Kansallispuvut, isänmaallinen ja uskonnollinen meininki antavat turvaa, jotta todellisia muutoksia yhteiskunnassa ei tarvitsisi tehdä. Ode olisi valmis jopa lainaamaan muutamaa teräväpäätä muillekin puolueille. Ei ihme, että Osmo Soininvaara totesi viime lauantaina Helsingin Sanomissa, että vihreillä on ylitarjontaa älykkäistä ihmisistä. On tehty vertailuja arvojen välillä, mietitty puolueiden aikaansaannoksia ja mittailtu karismaattisia poliitikkoja. Epäilemättä näin ensi keväänä käy kehottamattakin. Perussuomalaisen puolueen käyttövoimana ovat katkeruus ja osattomuus. Näillä eväillä on vaikeaa järjestää riemukkaita tapaamisia. Kohteena ovat tietenkin maahanmuuttajat, jotka nappaavat sosiaalituet perussuomalaisten nenän edestä. MARRASKUUTA 2018 M oni poliittisesti aktiivinen ihminen ajattelee valinneensa itselleen puolueen. Mikä demareissa sitten vetää puoleensa. 18 8. Keskustalaisuus mahdollistaa menneisyydessä elämisen tänä päivänä. Keskustan jäsenyys on voimakkaimmin periytyvää. Tästä huolimatta on hienoa äänestää kokoomusta, vaikka puolueen ajama politiikka syöksee helposti yksinhuoltajan ahdinkoon
Siitä reilun kahdenkymmenen vuoden jälkeen 1970-luvulla alettiin havahtua ajatukseen, että onhan muuten isäkin tärkeä osa perhettä ja lasten elämää. Helsingin Yliopiston almanakkaan isänpäivä pääsi jotenkin luikertelemaan ilman mitään virallista päätöstä jo vuosina 1970-1972, mutta virhe huomattiin ja isänpäivä poistettiin almanakasta 15 vuodeksi. 1900-luvun alkupuolella Amerikassa herättiin yhtäkkiä ideaan, että olisihan se ihan kiva, jos yhteiskunta ottaisi huomioon äitien ja isien asemat kansakunnan teollistumisessa ja lasten kasvatuksessa. MARRASKUUTA 2018 E Elämä Tuottaja: Nora Vilva 09 7010 528 nora.vilva@demokraatti.fi Onnea isät! I sänpäivää vietetään sunnuntaina. Demokraatti. 19 8. Suomalaiset olivat kuitenkin jo innostuneet juhlimaan isiään sen verran vakiintuneesti, että 1987 isänpäivä hyväksyttiin kalenteriin ja merkittiin äitienpäivän tapaan samalla myös liputuspäiväksi. Marraskuun toinen viikko on jo neljättätoista vuotta peräkkäin myös miesten viikko, ja isänpäivä sopivasti sen loppuhuipennus. Äitienpäivä julistettiin Suomessa liputuspäiväksi 1947
20 8. KUVAT NORA VILVA Olipa kerran minä. MARRASKUUTA 2018 TEKSTI VIRPI KIRVES-TORVINEN
Syksystä 2016 tammikuuhun 2018 hän kiersi ammattikouluja UPM:n ja Lukukeskuksen Sanat haltuun -hankkeessa. – Täällä on kuin kuulusteluhuoneessa, hän hymyilee. Minä saan sitten esittää inhottavia kysymyksiä ja vaatimuksia, Salusjärvi luonnehtii.. Salusjärvi piti rap-artisti Mikko Sarjasen kanssa lukutyöpajoja kolmelle tuhannelle ammattikoulujen teknisten alojen opiskelijalle eri puolilla Suomea. ”Mykkä makkaransyöjä, joka kaataa metsää ja elää perheessä” ei voi Salusjärvestä olla ainoa kirjojen malli miehestä. Parhaat lukemani säkeet ovat olleet juuri heidän tekemiään, Salusjärvi kertoo. Salusjärvellä ei ole vielä vanki-projektilleen rahoitusta, mutta asian tärkeys ajaa sen ohi. Salusjärvi esittelee edellisenä päivänä tapaamansa vangin kirjoittamaa tekstiä. 21 8. Vangit ovat hänen uusi kohderyhmänsä. Hän on tavannut vankeja viime keväästä lähtien. Aleksis Salusjärvi astuu sisään ja avaa ensimmäisenä verhot. MARRASKUUTA 2018 Rap-lyriikan lähettiläs H elsingin Maunula-talon pienen neuvotteluhuoneen säleverhot ovat kiinni. – Meillä Suomessa on vain vähän kirjoja, jotka kertoisivat näiden ihmisten elämästä. Mikko on elävä tyyppi, hän saa kaikki syttymään. Seuraavaksi edessä on kiertue kolmessakymmenessä erityisopetusryhmässä. Valo ja avaruus pelmahtavat sisään. – Sellaista vankien teksti usein on, heidän on vaikea hahmottaa sitä. Kännykän näytöltä lävähtää silmille sivun toisesta laidasta toiseen ulottuva tikkukirjainten tekstimassa. – Ilman Mikkoa tästä jutusta ei tulisi mitään
. He tunnistavat liioittelun, valehtelun ja ironian rap-teksteistä paremmin kuin opettajansa. Oriveden opintojen jälkeen Salusjärvi oli itsekin riskivyöhykkeellä syrjäytyä. Oppia Virosta Salusjärvi on vieraillut useissa kymmenissä oppilaitoksissa tapaamatta ainuttakaan rehtoria henkilökohtaisesti. – Lukutaito on avain. kirjallisuuskritiikin verkkolehti Kiiltomadon päätoimittaja vuodesta 2014 . Vanhemmat olivat intohimoisia mökkeilijöitä. Mistä aiheesta kirjoittaisit rapin, jos se pitäisi tehdä nyt. – Sellainen, joka lukee teoksen sen omilla ehdoilla, teokselle otollisella tavalla ja sen jälkeen kyseenalaistaa sen. Menetettyjä tapauksia ei ole olemassa. – Helsinkiläisestä lähiöstä, kuten Malminkartanosta. Olenko menossa yliopistoon. Pitäisi perustaa opettajien fanikampanja. He eivät kirjoita mitään lämpimikseen. Salusjärvi muutti mökille asumaan, eikä käynyt juuri missään. Mukana on miehen malleja presidentti Martti Ahtisaaresta Antti Tuiskuun ja Lyömättömän linjan perustaneeseen Lasse Reijomaahan. Ammattikoulukiertueella hän kyseli oppilaiden mielessä pyörineitä säkeitä. Nuorten miesten ”kukaan ei voi ymmärtää minua” -ajatus on Salusjärvelle hyvin tuttu. . Lukiossa hän opetteli kielioppisäännöt saadessaan opettajan, joka vaati häneltä enemmän. . Dostojevskia 15-vuotiaana Kaksi viikkoa ennen haastattelua Salusjärvi sai kuulla koulukaveristaan, joka oli tehnyt murhan. Taideyliopiston tuntiopettaja 2014–2016 . Salusjärvi ei osannut kielioppia. Millainen on hyvä kirjallisuuskritiikki. Salusjärven haaveena on, että esimerkiksi vangit ja ammattikoulunuoret uskaltaisivat ottaa itse suoraan kansanedustajiin yhteyttä ja kertoa omasta elämästään ja näkemyksistään. Moni saattaa muutenkin mieltää lukutaidon kapeasti. Lukutaitoinen hallitsee hyvin ympäristöään ja osaa lukea tilanteita. Heitä voi olla ryhmässä jopa 20-50 prosenttia. Salusjärvi on puhunut pitkään siitä, miten nuorilta miehiltä puuttuvat lukevat esikuvat. Vääristynyt ajatus lukutaidosta Salusjärvi käy kerran viikossa nyrkkeilemässä Töölön kisahallissa. Hän kirjoittaakin parhaillaan toimittaja Emmi Jäkön kanssa tarinamuotoista tietokirjaa Into-kustannuksen Sankaritarinoita pojille (ja kaikille muille). Myös opettajat jäävät yksin. – Lyön kovaa. Salusjärven lapsuudessa Espoonlahdessa päihteet, Helvetin enkelit ja väkivalta kuuluivat osana asuinympäristöön. Moni ei tulisi ajatelleeksi nyrkkeilyssä tarvittavan lukutaitoa; impulssikontrollin ja tunteiden hallinta kehittyvät. Aiemmin hän oli lahjoittanut Jyväskylän yliopiston kirjallisuuden laitoksen opiskelupaikkansa seuraavana jonossa olleelle. – He saattavat olla vilpittömän hämmästyneitä, miksi kukaan on heidän asioistaan kiinnostunut. He eivät haasta itseään. Sosiaalinen nousu on vähentynyt jatkuvasti. Piileviä lahjakkuuksia ”Mikä sua vitutti viimeksi?” -kysymys on ollut toimittaja Aleksis Salusjärven antama kirjoittamisen aihe vangeille. Menetettyjä tapauksia ei ole olemassa. Me todella tarvitsemme heitä. Elämä on selviytymistaistelua. – Heidän lapsillaan on ihan käsittämätön etulyöntiasema. Kerran vuodessa jokainen oppilas saa 45 minuuttia henkilökohtaista ohjausta. . Hän ei yllättynyt. Pidän kädet hyvin ylhäällä ja huolehdin suojauksesta. Ei menetettyjä tapauksia Ammattikouluvierailuilla Salusjärvi on tajunnut olevansa oikean asian äärellä; juuri sen, mitä hän haluaa tehdä. . Hän on mielenkiinnolla seurannut Viron koulumaailmaa. He näkevät kirkkaasti kaiken kaksinaismoralismin läpi. Viidentoista vanhana Salusjärvi luki Dostojevskin Rikosta ja rangaistusta parvekkeella kaverien ollessa pelaamassa jalkapalloa. Siinä on resonointi-pintaa. MARRASKUUTA 2018 Nämä ihmiset voi tehdä näkyviksi. Oriveden opiston sanataiteen aineopinnot 2000–2002 . – Koko komentoketju on mennyt rikki. Kurjuuden periytyminen on Salusjärvelle tuttu näkymä. Se tekee Salusjärven työstä palkitsevan; miten huikeaa onkaan nähdä heidän joukossaan monia piileviä lahjakkuuksia. – Opettajat ovat niitä, jotka mekastavat jopa potkujenkin uhalla. En ole nähnyt yhtään tyhmää tai lahjatonta poikaa. . Nihil Interit Vuoden runoteko 2017 Virolaiset keskittyvät oppilaiden ohjaukseen. He eivät tunne olevansa osa tätä maata, tai millä tavalla kiinnittyä yhteiskuntaan. – Nämä ihmiset voi tehdä näkyviksi. Niinpä kalastuksesta tuli nuorukaiselle tapa viettää aikaa. He ovat pirun teräviä älyltään ja pirun hyviä suustaan, Salusjärvi kuvailee. Kaunokirjallisuuden Finlandia-palkintolautakunnan puheenjohtaja 2017 . . – Tilanne voi olla se, ettei nuori pysty taistelemaan oman heikkoutensa kanssa ja tippuu kyydistä. Se oli ratkaiseva kysymys. – Elämä on usein pienistä sattumuksista kiinni, hän sanoo.. Kaikki tavat, jotka lisäävät ihmisen osallistumista tulisi ottaa käyttöön. – Virossa opettaja-auktoriteetti on paljon vahvempi kuin Suomessa. Vaikkapa kieliopin osaamisen puute ei tarkoita sitä, etteikö olisi lukutaitoa. – Heidän kykynsä ymmärtää esimerkiksi yhdysvaltalaisen rapartisti Eminemin lyriikkaa ei tuota ongelmia. syntynyt 1980 Espoossa . Se käsittelisi Maltsun juna-asemalla ja ostarilla tapahtuvia asioita. He kokevat olevansa altavastaajia. . Mitä tapahtuu näille nuorille, jotka nimenomaan tarvitsisivat erityistä tukea oppimiseensa. Opettajat joutuvat tekemään töitä uppoavan laivan kanssa. Oma koti oli kulttuuria arvostava. Jos on lukutaito, voi valita asioita elämässään. . Jos ihmisen saa puhumaan uhkatilanteessa, on todennäköistä, ettei väkivaltaa tapahdukaan. Ne ovat oikeasti hyviä ja puhuttelevia. Ennen virolaiset tulivat Suomeen katsomaan opetusta, nyt virolaiset loistavat PISA-tuloksillaan. Kritiikin Uutisten päätoimittaja 2011–2014 . Peruskoulu ja lukio ovat samassa yhtenäiskoulussa, jolloin ei ole väliinputoamisen hetkiä. – Jyväskylän yliopiston Reijo Virtanen soitti ja kysyi, mitä aion tehdä syksyllä. Mikä on vahvuutesi nyrkkeilyssä. Asia vuotaa tekstin läpi. – Se on haastava vastuu. Salusjärvi oli vasta Itä-Virossa Jõhvissa ohjaamassa rap-lyriikkaa. Elämme tilanteessa, joka on aivan sietämätön. naimisissa, asuu Helsingissä . Opettaja lainasi Salusjärvelle toisinaan kirjan ja halusi kuulla siitä nuoren mielipiteen. Pystyn ottamaan vastaan iskuja ja antamaan niitä. Sanoja käyttämällä pystyy käsittelemään ja kontrolloimaan omaa tilaansa. Äiti luki pojalle iltaisin, isä viikonloppuaamuina. Esimerkiksi elokuvan voi katsoa ajattelematta mitään. – Kun he saavat onnistumisen kokemuksia, he kasvavat henkisesti viisitoista senttiä. Jos sitä ei ole, muut valitsevat puolestasi. Salusjärvi painottaa kaiken opetuksen perustuvan vuorovaikutukseen; juuri siitä ei saisi tinkiä. Yksikin havainto on jo lukutaitoa. Suomeen verrattuna eron huomaa selkeästi, koska opettajilta ei mene aikaa kurinpitoon. Tuntuu tärkeältä jutulta tehdä materiaalia, mikä voisi kiinnostaa nuoria. Ammatillisen koulutuksen reformin myötä lähiopetuksen määrä on vähentynyt huomattavasti ja se, jos mikä huolettaa Salusjärveä. Menisin sinne. ALEKSIS SALUSJÄRVI . Hän kokee itsekin oppineensa paljon oppilailta. 22 8. Hän saattoi olla vuodesta viisikymmentä päivää kalastamassa. Tove Janssonin ja Astrid Lindgrenin kirjat kuuluivat lempilukemistoon. Yritän olla sanojeni mittainen. – Meillä olisi opittavaa ammattikoululaisilta. – Lähipiirissäni ihmiset olettivat toisten tietävän Seitsemän veljeksen eri luonteenpiirteet. – Mitä parempi itsetunto, sitä parempi lukutaito. kirjallisuusja kuvataidekriitikko, työskennellyt kulttuuritoimittajana televisiossa, radiossa ja useissa julkaisuissa, kirjoittamisen ohjaaja . . Myös oppilaat ovat vastuussa oppimisestaan. – 1990-luvun lama repi tämän maan. 3. – Silti oppilaat ovat yksilöitä. Heidän sanoillaan on suuri painoarvo. Ilman kyseistä puhelua Salusjärvi ei tiedä, olisiko hän nykyisessä tilanteessaan; osaisiko asettua nuorten miesten asemaan. Jos alkaisin kuvitella tilannetta, porukka näkisi heti, etten tiedä mistä puhun. Kirjoittaminen on ollut tosi hauskaa. filosofian maisteri Jyväskylän yliopistosta, pääaineena kirjoittaminen 2010 . Lukutaidon merkityksen ymmärtävät vanhemmat keskittyvät kasvatuksessaan sen lisäämiseen monin eri keinoin. Teemme ihmeellisiä digiloikkia, mutta sen ei pitäisi tapahtua näiden asioiden kustannuksella, hän tähdentää
MARRASKUUTA 2018. 23 8
Auto on poikien ehdottoman kiinnostuksen kohde ja ajatukset lentävät jo tulevaan matkaan. Vammoja jäi, mutta nyt on elämä mallillaan ja mies työkyvyttömyyseläkkeellä. Kiinni elämässä Viisi vuotta sitten marraskuun lopussa Rauli lähti viettämään pikkujoulua ystäviensä kanssa. Pieni ihme kuitenkin tapahtui, Rauli heräsi ja paraneminen alkoi pienin askelin. Eletään tavallista lauantaiaamua, tai ei ehkä ihan, sillä perhe on lähdössä Kokkolaan autokaupoille. Onnettomuus opetti Raulille isyyden arvon Raulin toipuminen on vaatinut kovaa tahtoa parantua. – Olin todella huonossa kunnossa. Illan päät. Aivoni vakavat vammat olivat pahimpia. Lähiomaisille ei annettu juurikaan toivoa hänen paranemisestaan. Rauli vietiin Oulun yliopistolliseen sairaalaan, jossa tehtiin tunteja kestänyt aivoleikkaus. N ivalalaisen omakotitalon pihalla on parkissa lasten polkuauto. 24 8. Siihen on ollut suurimpana apuna Tanja, joka on auttanut, treenannut, vaatinut ja kannustanut joka päivä. Vammat olivat todella vakavat: vasen puoli oli halvaantunut, toinen silmä sokeutunut, vakava aivovamma ja muisti täysin poissa. Alkoi taistelu elämästä. MARRASKUUTA 2018 Aamulla Rauli löydettiin tajuttomana betonirappusten alapäästä. Onnettomuudesta toipumien on vienyt aikaa, eikä Rauli tule koskaan saamaan aivan terveen papereita. Tässä perheessä asiat eivät ole olleet näin hyvin vuosiin, sillä isäRauli joutui hengenvaaralliseen tapaturmaan muutamaa kuukautta ennen poikien syntymää. Kukaan ei tarkkaan tiedä, mitä oli tapahtunut aamuyön pimeinä tunteina, mutta aamulla Rauli löydettiin tajuttomana betonirappusten alapäästä, erittäin pahoin loukkaantuneena. Päästäni oli poistettu iso pala pääkalloa, joka sittemmin korjattiin mittatilaustyönä tehdyllä kalloimplantilla. – Nyt jälkeenpäin on ihmeellistä se, että viimeinen muistikuvani Hengenvaarallinen tapahtuma muutti elämän suunnan. Äiti Tanja Haapakoski ja isä Rauli Haapakoski hymyilevät poikien innolle tervehtiä tulijaa. Auto kielii talon asukkaista ja ovelle vastaan juoksee kaksi pientä poikaa; Jami ja Jasu Haapakoski, nelivuotiaat kaksoset. Useita vuorokausia kestänyt tajuttomuus oli raskasta aikaa kaksospoikia odottavalle Tanjalle, vanhemmille ja sisaruksille. teeksi hän meni harrastuksensa pariin yhteiselle bändikämpälle, jossa nuoret miehet harjoittelivat bändinsä kanssa
Meillä on poikien kanssa aivan omia juttuja, kuten retket kotimme takana olevalle retkikivelle. – Ymmärrän hyvin, minkä työn hän teki minun vuokseni. Olen vaatinut häneltä omatoimisuutta ja yhteisellä tahdonvoimalla Rauli on kuntoutunut. Bändin harjoituksissa on aina tunnelmaa. – En ole päästänyt Raulia helpolla. Raulin ensimmäinen pelko onnettomuuden jälkeen, että kelpaanko enää Tanjalle tällaisena, on osoittautunut turhaksi. Heidän ammattitaitoinen toimintansa nukuttaa potilas välittömästi onnettomuuden tapahduttua oli ensiarvoisen tärkeää. MARRASKUUTA 2018 ” Entinen elämäni oli vastuutonta nuoren miehen koheltamista. Rauli johtaa. Siihen on ollut suurimpana apuna hoitoalan ammattilainen, oma vaimo, joka on auttanut, treenannut, vaatinut ja kannustanut joka päivä. Matkalle on mahtunut luonnollisesti myös epätoivon ja masennuksen aikoja. ennen onnettomuutta on, että kävimme Tanjan kanssa ultraäänitutkimuksessa ja siellä saimme kuulla, että odotamme kaksospoikia. Kuvat: Aila Pääkkö ja Haapakoskien kotiarkisto. Rauli Haapakoski kertoo ennen onnettomuutta olleensa ammattimetsuri, ja hyvästä fyysisestä kunnosta on ollut hyötyä onnettomuudesta toipumisessa. Kuntoutusjaksoni ovat olleet hyviä ja tarpeellisia, mutta koti-ikävä vaivaa jo yhden päivän jälkeen. 25 8. Mukana myös Jasu (oik.). Ne asiat olivat perhe, vaimo, pojat ja bonustytöt Venla ja Jemina. Jami (vas.) on kasvattanut hiuksensa musiikkiin sopiviksi. Hän voi lähteä leikkimään vaikka kesken ruokailun, jos pyyntö esitetään lastenhuoneesta. On pitänyt oppia arkisia asioita, kuten omista päivän rutiineista selviytyminen, pukeutuminen, kotityöt sekä poikien huoltaminen ja hoitaminen. Ison kiitoksen saa Oulussa leikkauksen tehnyt aivokirurgi. Nelivuotiaiden poikien intressit ovat luonnollisesti myös muissa leikeissä, joihin isä on aina tervetullut mukaan. Seuraava selkeä muistikuva on neljä kuukautta myöhemmin, kun sairaanhoitajat tulivat rivissä onnittelemaan minua poikien synnyttyä. Rauli, Jami ja Jasu ovat kaikki musikaalisia, ja kun isän sormet saatiin toimimaan jälleen kitaran kaulalla, on perustettu yhtye nimeltään Rolle-rokkijätkä-bändi. Tytöt Venla ja Jemina ovat jo isompia, ja heidän kiinnostuksen kohteet alkavat olla jo enemmän kodin ulkopuolella koulussa ja kavereiden kanssa. Tanja kertookin ihailevansa Raulin lehmän hermoja, hän kun jaksaa istua tuntikausia leikkimässä poikien kanssa. Tanja ja Rauli sanovat olevansa erittäin kiitollisia lähtökohtaisesti ensihoitajille, jotka hakivat Raulin onnettomuuspaikalta. Isyys on elämäni hienoin asia Rauli kertoo elämänsä tarinaa onnellisena miehenä. Raulin ensimmäinen selkeä muistikuva onnettomuuden jälkeen on se, kun sairaanhoitajat tulivat onnittelemaan tuoretta isää. Aila Pääkkö Demokraatti, Nivala – Minulle on erittäin tärkeää saada seurata poikien kasvamista ja kehittymistä, ja olen saanut olla heidän kanssaan lähes joka päivä. – Joskus elämä vain on pienestä kiinni, ja minun elämäni on ”suuri hitti”, toteaa Rauli-isä ja häviää lastenhuoneeseen etsimään kadonnutta leikkiautoa. Olemme saaneet apua ja tukea myös läheisiltämme. – Isänä olen ikionnellinen mies, isyys on hienoin asia elämässäni. – Entinen elämäni oli vastuutonta nuoren miehen koheltamista, josta puuttui paljon sellaista, mistä en edes osannut unelmoida. Raulin toipuminen on vaatinut kovaa tahtoa parantua. Se kertoo siitä, että lapset ovat meidän perheen ykkösjuttu. Samoin lämmöllä Rauli ja Tanja muistelevat kaikkia Raulia hoitaneita. Raulin neurologiset vammat ovat olemassa ja elämässä mukana, ja kuntoutukset jatkuvat edelleen. Niin hän opetteli kävelemään yhtä aikaa poikien kanssa. Musiikkilaji on raju rokki, kuten nimikin kertoo. – Suunnittelimme, että menemme naimisiin ja sovimme, että Raulin täytyy itse kävellä vihille kanssani. Heidän ammattitaitonsa, ymmärryksensä ja ystävällisyytensä on ollut ensiarvoisen tärkeää toipumisessa ja edesauttanut Raulin paranemista sekä palauttanut perheen elämän lähes normaaliksi. Pyörätuoli sai jäädä, ja häitä vietettiin vuosi ja kaksi kuukautta onnettomuudesta. Elämäni on ”suuri hitti” Rauli ja Tanja istuvat sohvalla ja muistelevat viimeistä yhteistä viittä vuottaan, ja heillä on tunne, että kaikki tämä yhdessä koettu on hitsannut heitä parina yhteen. Teen itse eväät ja menemme kivelle istumaan, syömme eväät, haistelemme metsän tuoksuja, keskustelemme milloin mistäkin aihees ta ja palaamme tyytyväisinä kotiin. Hänen mielestään parasta, mitä hänelle on tapahtunut on yllättävää kyllä, tuo vakava onnettomuus, josta alkoi hänen elämänsä paras aika. Tavoitteemme on ollut mahdollisimman normaali elämä, sanoo Tanja luoden lämpimän katseen puolisoonsa. Olen ikikiitollinen Tanjalle siitä, että hän ei antanut minua laitoshoitoon vaan toi kotiin ja olen saanut kuntoutua ja parantua perheeni keskellä
Palo muuttaa maailmaa saa monet unohtamaan itsensä siinä sivussa. Joskus voisi olla pikkuisen armollisempi, pikkuisen enemmän rakastaa itseään. En osaa olla ihan niin armollinen kuin toivoisin. MARRASKUUTA 2018 Kasvot peilissä TEKSTI JA KUVA NORA VILVA Veera Alahuhta, 23 NÄEN PEILIKUVASSANI IHMISEN, joka harjoittelee päivittäin armollisempaa suhtautumista elämään. Toki muita, mutta ennen kaikkea itseäni kohtaan. Ajattelen sitä usein. Yritän oppia hyväksymään itseni sellaisena kuin olen, myös kaikkine virheineni. Sitä näkee tosi paljon. Ajoittain tällaiset luonteenpiirteet aiheuttavat stressiä. Se on sellaista aaltoliikettä. Tavallaan pidän siitä, että vaadin itseltäni paljon, haluan paljon ja olen kunnianhimoinen. Luulen, että nuorisojärjestöissä ja politiikassa mukana olevilla ihmisillä on taipumusta vaatia itseltään niin paljon, että armollisuus unohtuu. On tärkeää muistaa armollisuus myös työyhteisössä, jottakaikki jaksavat tehdä työnsä paremmin. 26 8. Välillä sitä huomaa, että vauhti on päässyt taas liian kovaksi, täytyy vähän hidastaa. Veera Alahuhta on Demarinuorten poliittinen suunnittelija.. Mutta on tällä toinenkin puoli. Silloin pystymme yhdessä tekemään tästä maailmasta vähän parempaa paikkaa. Aamulla kun herään, on heti ensimmäisiä ajatuksia, että tänään taas pitää muistaa olla vähän kivempi itseään kohtaan
Sunnuntaina on tilaisuus nähdä ehtaa työväenteatteria sekä kuulla taustoja Pekka Railon Valkoisten vankina kirjan pohjalta tehdystä tanssiteatteriesityksestä. Rolf Bamberg Demokraatti Markus Leikola la klo 13.30. Heidi Köngäs la klo 13.30. Lauantaina ohjelmaa riittää kol messa salissa puolesta päivästä il lansuuhun. MARRASKUUTA 2018 K Kulttuuri Tuottaja: Rolf Bamberg 09 7010 539 rolf.bamberg@demokraatti.fi Kirjan valo torjuu kaamosmasennusta K irjoista lankeava järjen valo iskee jälleen ker ran kiilansa marras pimeyteen, kun Työ väenliikkeen kirjas tossa kokoonnutaan jo viidettä ker taa Stadin työväenkirjallisuuspäi ville. Ann eli Kant o la klo 15.0 0. Pieni mutta pippurinen kirja tapahtuma kokoaa Työväenliikkeen kirjaston ja JHL:n toimitalon salei hin työväenliikkeen arvomaailmasta katsoen kirjavuoden kaikki tärkeim mät tieto ja kaunokirjailijat. Koko ohjelmaa läpileikkaava teema on itsestäänselvästi vuoden 1918 si sällissota, jonka tiimoilta on tänä muistovuonna ilmestynyt kosolti niin tieto kuin kaunokirjallisuutta. 27 8. Lauantaina klo 12 JHL:n audito riossa alkavassa paneelikeskuste lussa historioitsijat ja tietokirjaili jat Marjaliisa Hentilä, Sari Näre, Oona Ilmolahti ja Sture Lindholm pohtivat Aarni Tuomisen johdolla ”kapinan” perintöä eri näkökulmista. Tapahtuman yksityiskohtainen ohjelma löytyy nettiosoitteesta www.tyovaenperinne.fi. Lauantain kirjailijakohtaamisissa vuotta 1918 käsittelevistä romaa neistaan ovat kertomassa muun muassa Anneli Kanto, Heidi Köngäs, Janne Kuusi, Markus Leikola ja Timo Saarto. Lauantaina kirjastosalissa klo 15 al kavassa paneelikeskustelussa ollaan oletettavasti liikkeellä merkittävästi iloisemmissa merkeissä, kun otsik kona on ”Rahat vai henki – miten kirjastolla ja kulttuurilla luodaan iloi sempaa Helsinkiä”. Keskustelemassa ovat stadilaisvaikuttajat Nazima Razmyar, Tuula Haavisto, Mari Holopainen, Elina Saksala, Yrjö Hakanen ja Sami Muttilainen. Sodan jälkeensä jättämästä kol lektiivisesta traumasta keskustele vat illan päätteeksi klo 17.20 alkaen professorit Seppo Hentilä, Jukka Kekkonen sekä historiantutkija Oula Silvennoinen. Perjantain startissa ohjelmassa on paitsi jo perinteeksi muodos tunut Kapinarunoilta, myös Työ väentutkimus 2018 vuosikirjan sekä Osuusliikkeen matkassa antolgian julkistukset. Sepp o Aalt o la klo 16.4 5.
Arja Jokiaho ” Maailmassa ei olisi paljon nauramista, jos ei olisi vakavia asioita.” Erno Paasilinnan aforismi kokoelmassa Lukemista kaikille Valtakunnanmarisijan leiman kankkuunsa saaneen Erno Paasilinnan uutteruus ja monipuolisuus kirjailijana hämmästytti hänestä kirjallisen elämäkerran kirjoittaneen Matti Salmisen.. 28 8. Salminen otti halulla homman hoitaakseen. Pari vuotta sitten Into Kustannus julkaisi kirjan ”Toisinajattelijoiden Suomi”, jossa Salminen niputti kansalliset vastarannan kiisket yhteen sumppuun Algot Untolasta Pentti Linkolaan ja Olavi Paavolaisesta Paavo Haavikkoon. Ja hän sopi tähän kirjoittamieni elämäkertojen jatkumoon, jossa kaikissa pääosassa ovat olleet henkiset anarkistit. Vaikka mielessä olikin tuolloin ollut eräs toinen kirjallinen kohde. Salminen on muun muassa kirjoittanut elämäkerran filosofi-poliitikko Yrjö Kallisesta, jonka pasifistinen maailmankatsomus ei riemastuttanut niin sanottuja isänmaallisia piirejä – etenkään, kun hän toimi sodanjälkeisinä ”vaaran vuosina” Suomen puolustusministerinä. Hän laati jo teinivuosillaan itselleen varsin tarkan toimintasuunnitelman, eräänlaisen etappitiekartan, miten edetä kohti kirjallista mainetta. Hommat hoidettiin loppuun asti Kirjailija Erno Paasilinna (1935-2000 ) oli paitsi räyhäkkä kynämies ja debatisti, myös ihan nuoresta pitäen hyvin määrätietoinen ihminen. – Suunnittelin kirjoittavani elämäkerran Paavo Rintalasta, mutta kun kuulin, että vastaavanlaista teosta oli toisaalla jo pitkään ja hartaasti valmisteltu, päätin heivata sen aiheen. Oli siellä Erno Paasilinnakin. Kuoppia matkassa toki oli, ja eri vaiheissa taakse jäi myös monia palaneita siltoja. MARRASKUUTA 2018 Erno Paasilinna ei jäänyt tapettiin Henkinen anarkisti noudatti Leinolta opittua linjaa: suoraan päälle ja nimellä M atti Salmista näyttävät kiehtovan vastavirtaan uivat lohet. Mutta Paasilinna-hankkeeseen olin heti valmis mukaan, koska olen hänen kirjallisia vaiheitaan seurannut 1970-luvulta lähtien. Hämmästyttävintä on, että suunnitelma myös piti varsin tarkasti. Viisi vuotta sitten Salmiselta ilmestyi elämäkerta kirjailija Pentti Haanpäästä, joka 1930-luvun Suomen fasistisissa virtauksissa oli kuin punainen vaate äärioikeistolle. Tietysti, ei häntä voinut tuollaisessa kirjassa sivuuttaa, sillä eihän häntä ärhäkämpää, happamampaa ja teräväkyneisempää ja -kielisempää yhteiskuntakriitikkoa oikein löydä. Eikä se siihen jäänyt. Valtaosa hänen tähänastisesta tietokirjatuotannostaan käsittelee näet sellaisia henkilöitä, jotka eivät ole nöyrinä jääneet niihin fakkeihin, joihin systeemi mieluiten näkisi kansalaisten asettuvan. Matti Salminen oli luonnollinen valinta kirjoittajaksi, kun Into Kustannus pisti vireille Erno Paasilinnan kirjallisen elämäkerran julkaisemisen
Näin totta vie kävi. Juttu sittemmin sovittiin Ylen ja Aamulehden kesken, eikä raastupaan tarvinnut mennä. Hänen pelätty vasen suoransa oli valmiina viuhumaan silloinkin, kun hän oli joutumassa herjauksesta käräjille kommentoituaan TV2 taltiomassa Koivu ja tähti -kulttuuritapahtuman keskustelussa Aamulehden irtisanomisia. kirjailijauran ainoa romaani Kadonnut armeija ilmestyy 1977 . MARRASKUUTA 2018 Salminen ei osaa tarkalleen määrittää, mistä tuo tavaton itsevarmuus oikein kumpusi, mutta valistunut arvaus hänellä on heittää: – Lappilainen uho. – Kirjoitan kirjassani, että ”yksi liian tiukka kanto oli Paasilinnan kaskessa”. Vuonna 1977 ilmestynyt romaani ”Kadonnut armeija” jäi hänen ainokaisekseen pitkän proosan lajityypissä. Salminen muistelee Paasilinnan veljeksistä Reinon kirjoittaneen omissa muistelmissaan, että kun pohjoisesta tullaan ja astutaan huoneeseen, niin ”tapetteihin ei jäädä”. Ehkä siinä, että asuntovelallisen perheellisen kirjailijan ei vaan ollut mahdollista paneutua romaanin kirjoittamiseen ja jättä kaikki muu. Eino Leino ja Pentti Haanpää olivat tässä hänen esikuviaan. . Yhdellä kirjallisuuden saralla Paaslinna ei siis päässyt pahemmin pätemään. Tuolloisen päätoimittaja Hannu Olkinuoran tietenkin nimeltä mainiten. ensimmäinen julkaistu lehtijuttu 15-vuotiaana Lapin Kansassa 1950 . . Hänelle kirkastui myös se, miten tärkeä kirjallinen aikalaisvaikuttaja Paasilinna halusi olla. Yksi niistä ilmestyi postuumina vuosi hänen vuonna 2000 tapahtuneen kuolemansa jälkeen. Paasilinna olisi ollut valmis. Salmisen kirjaan on lainattu pätkä Paasilinnan omaa johdantoa ”Riita maailman kanssa” (1997) -kirjoituskokoelmaansa. Rolf Bamberg Demokraatti Matti Salminen kertoo Erno Paasilinnan kirjallinen elämä -teoksestaan Stadin työväenkirjallisuuspäivillä JHL:n toimitalon Pyöreässä salissa lauantaina 10.11. valtion 15-vuotinen kirjailija-apuraha 1987 . Tietokirjailja Matti Salmisella silmissä siintää Paasilinna-kirjan jälkeen jo seuraava tutkimuskohde: Paavo Haavikko.. . – Ernohan ei kunnioittanut mitään kirjallisia rajoja. Siinä olisi voinut tulla perheelle vilu ja nälkä, piti tienata. Tuo mielikuva jokapaikanärisijästä laajeni taustoitusja kirjoitustyön edetessä. Erno löi aina takaisin ja lujaa. muistelmateos Tähänastisen elämäni kirjaimet ilmestyy 1996 . Hänellä oli ikään kuin sloganina, että kirjaiijan tehtävä on nähdä ja kokea ja kirjoittaa ympärillä olevasta yhteiskunnasta. – Kyllähän se hämmästytti, kun oppi näkemään, miten armottoman ahkera ja monipuolinen kirjallisuustyöläinen hän oli. Salminen kaivaa kansiosta listauksiaan Ernon tuotannosta. Mukasta 1974 . ensimmäinen oma teos Kylmät hypyt 1963 . Hänestä puhuttiin milloin individualistina ja toisinajattelijana, toisinaan häntä ängettiin satiirikon fakkiin. – Toisaalta Erno oli sitä tyyppiä, että mitä tahansa ottikin tehtäväkseen, oli se sitten puunkaatoa, lehtijutun tekoa tai kirjan kirjoittamista, niin sen hän vei aina loppuun saakka. Erno Paasilinnalta julkaistiin vuonna 1996 ilmestyneen laajan muistelmateoksensa ”Tähänastiset elämäni kirjaimet” jälkeen neljässä vuodessa vielä yhdeksän kirjaa, joko itse kirjoitettuja tai toimitettuja. Tästä hän alkoi puhua jo 1980-luvulla, joten hän oli reilusti aikaansa edellä. Muut ovat tarttuneet aiheeseen vasta 2000-luvulla, Salminen toteaa. Ja juuri Leinolle hän tunnusti olevansa velkaa siitä tyylistä, että jos joku alkaa soittaa suutaan, niin ”nimellä heti päälle”. Erno Paasilinna tosiaan väisteli määrittelyjä kirjallisilla ja yhteiskunnallisilla kentillä. Tästä esimerkkinä on hänen Petsamo-teoksensa, joka ilmestyi alun perin kahtena kirjana ”Kaukana maailmasta” (1980) ja ”Maailman kourissa” (1983). Ja sitä hän toteutti, mutta tyyli oli niin tehokas ja suora, että siitä ei monesti pidetty. – Satiireja, aforismeja, esseitä, matkakuvauksia, elämäkertoja, historiaa, novelleja, muistelmat ja se yksi romaani. Työnarkomaani määritti itse lajityyppinsä Matti Salminen myöntää, että hänelläkin oli ennen kirjaprojektiin ryhtymistä Erno Paasilinnasta yksipuolinen kuva. Jos se olisi hänen kannaltaan mieluisampi ratkaisu.” Aika velikulta. . Erno ei väistänyt, ei koskaan. . . Veljessarjan kuopus, kirjailijana vähän myöhäisherännäisempi Mauri, on ollut ehkä vähän rauhallisempaa sorttia huoneisiin tullessaan. – Paitsi että oli taitava kirjoittaja, hän myös ymmärsi, mihin kieltä käytetään ja miten meitä hallitaan kielen kautta, muun muassa talouspuheessa. . En usko, etteikö hän olisi siihen pystynyt, syyt olivat jossain muualla. Hän koetti saada tätä käsitettä laajempaankin käyttöön, mutta ei se oikein onnistunut. klo 13.30 alkavassa Into Kustannuksen kirjailijakavalkadissa. . . historian ensimmäinen Finlandia-palkinto teoksesta Yksinäisyys ja uhma 1985 . Hän oli paljon enemmän tietokirjailija kuin kaunokirjallisen proosan tekijä. . . – Hän kirjoitti nimenomaan omasta ajastaan. Näin hän kirjoitti tapahtuman järjestäneelle Benjamin Myllyselälle, joka muuten oli tuolloin kesällä 1998 saanut ainutlaatuisesti neljä kirjailevaa Paasilinnan veljestä samaan keskustelusessioon: ”Itse sanoin puhelimessa, etten missään tapauksessa pyydä anteeksi Olkinuoralta, mutta olen valmis täsmentämään väitettäni ’perseennuolijasta’ oikeudessa viidentoista liuskan puheella. Ja kohteena oikeastaan kaikki, vakka keskeisiä teemoja olivat valta, alamaisuus, kieli. Ernon lisäksi Reino ja juuri äskettäin edesmennyt kirjailijaveli Arto toteuttivat tätä prinsiippiä varsin huolella. Päälle lukemattomat radioja tv-ohjelmat, toimitustyöt – 20 toimitettua teosta – keskustelutilaisuudet, puheet, esitelmät... elämäkerta Timo K. pitkään pohjustettu Petsamo-teos ilmestyy kaksiosaisena 1980 ja 1983 (yhteislaitos 1992) . 29 8. Siinä hän summaa kirjoituskokoelmiensa (7) ja kirjoittamiensa kirjojen kokonaismäärää (20), ja toteaa, että ”se osoittanee painokkaasti, että kaikesta huolimatta olen ainakin yhdeltä kolmannekseltani selvä journalisti, joka on hengissä pysyäkseen joutunut laajentamaan toimintaansa myös varsinaisen kirjailijantyön puolelle.” Aikalaiskrijoituksia kovalla kädellä Oli mikä oli, suomen kieli oli Paasilinnalle laajassa merkityksessä tärkeä työkalu. Halutessaan Paasilinna pystyi kyllä keskittämään kaiken huomionsa yhteen projektiin. Hän kyllä suunnitteli jatko-osaa Kadonneelle armeijalle, mutta tekemättä jäi. – Hän oli selvästi työnarkomaani, mutta sellainen, joka ei koskaan tehnyt, ainakaan tahallaan, keskinkertaista. Tämä jotenkin kulminoitui hänen viimeisinä aikoinaan, kun sairaus painoi jo päälle: ne sivumäärät, mitä hän viimeisiin kirjoihinsa takoi, olivat aivan tajuttomia. Mutta hän loi omat määrittelynsä, käytti teoksistaan esimerkiksi ”asiaproosa” -luonnehdintaa. viimeiseksi omaksi kirjakseen jää vähän ennen kuolemaa vuonna 2000 kirjoitettu Matkakuvia menneiltä ajoilta ERNO PAASILINNAN KIRJALLISIA VIRSTANPYLVÄITÄ Kari Hulkko Toisinajattelijoiden tulkki. Salminen pitää tuota kirjailijan kaikkiaan viisi vuotta perusteellisesti pohjustamaa ja kirjoittamaa teosparia hänen merkittävimpänä saavutuksenaan. Määritelmä ei ole katteeton. Ei Petsamo-kirjakaan muodoltaan romaani siis ollut vaan... ensimmäinen toimittamansa teos Tunturit puhuvai ilmestyiy 1963 . Ja oli
Karlstadin yliopiston professori Anna Forssberg on tutkinut Maja Ekelöfiä, örebrolaista yksinhuoltajaäitiä, joka siivoojan palkallaan elätti viisi lastaan. Prekariaatin ääni Elise Karlsson (s. Vakavasti otettava voimavara Ruotsissa työläiskirjallisuudella on niin vahvat ja sosialidemokraattien pitkän vallan kautta luonnollistuneet asemat, että ilmiötä tarkastellaan vakavasti otettavana kirjallisuuden voimavarana. Karlssonin romaani ”Klass” (2017) tarkastelee Rinkebytä, auton poltoistaan tunnetua, yli 90-prosenttisesti maahanmuuttajavaltaista Tukholman lähiötä. Jätä kaikki pöydälle”. Mutta varsinkin Ruotsissa se on yhä elävää todellisuutta, ja mikä yllättävintä, uusiutuva luonnonvara. Vaikuttaa siltä, että mureneva kansankoti tunnistaa luokkapohjaisen kulttuurin herkemmin kuin nousukkuuden vaivaama Suomi. Hän ei häpeä taustaansa eikä niitä masentavia oloja, jotka usein liittyvät työläismiljööseen: eristäytyminen yhteiskunnasta siirtolaisgettoihin, köyhyys, alkoholismi ja perheväkivalta sekä näistä lähteistä kumpuava viha yhteiskuntaa ja ympäristöä kohtaan. 30 8. Elise Karlssonin omakuvapäähenkilö Emma on menestysoppaita julkaisevan kustantamon osastonjohtaja. Myös lasipalatsien avokonttoreissa, näyttöpäätteiden sinivalossa elämä, työ ja tunteet ovat yhtä mennen ruumiiseen: työpaikan jatkumisen epävarmuus, tulosvaatimukset ja muu stressi aiheuttavat psykosomaattisia oireita. Göteborgin yliopiston professori Åsa Arping tarkastelee suomalaissyntyistä, ruotsiksi kirjoittavaa Susanna Alakoskea, jonka Suomessa tunnetuin teos on suomalaissiirtolaisten karua arkea valottava ”Sikalat” (2006, suomennos 2007). Ruotsinsuomalainen määräävä mielipide haluaa nähdä työläislähtöiset kirjailijat mieluummin kansankuvaajina, kuten ahvenamaalainen Sally Salminen, pietarsaarelainen Anna Bondestam ja eteläpohjalaiset Ågrenin veljekset. 1981) on Ruotsin tämän hetken kuumimpia kirjailijanimiä. Olof Palmen murha oli luoti hänen omiin aivoihinsa. Yasmin Nyqvist Åbo Akademista on usean kerran ongelmallistanut sen, että ruotsinkielisessä Suomesssa ei tunnisteta työläiskirjallisuuden merkitystä osana kielivähemmistön kulttuuria. Kun Charles Chaplin klassikossaan ”Nykyaika” (1936) toisti pakkoliikkeisenä mutterinvääntämistä, romaanissa sisätöihin päässyt iranilainen insinööri Chobar Chorri pelkää näyttöpäätteeseensä tulevaa ilmoitusta: ”Et ymmärrä kieltä. Häntä on kutsuttu työläiskirjallisuuden uudistajaksi, vaikka hän kieltää osallisuutensa tähän lajiin: ”Olen osa yhteiskunnan muuttamiseksi nousevaa aaltoa”. MARRASKUUTA 2018 Työläiskirjallisuus elää ja muuttuu Työläiskirjallisuuden uudistajaksi mainittu Elisa Karlsson on Ruotsin tämän hetken kuumimpia kirjailijanimiä. Osallistuin äskettäin Ruotsin vanhassa Uppsalan yliopistossa pidettyyn työläiskirjallisuuskonferenssiin. Tämä on alaluokkaa ilman vanhan työväenluokan proletaarista itsetietoisuutta ja vailla työväenliikkeen yhteisyyttä. Huolimatta sivistyneistölähtökohdastaan (äiti on lääkäri) hän kirjoittaa tämän hetken uhanalaisimmasta työntekijäjoukosta, prekariaatista. Hän meni iltakursseille sivistyäkseen ja ryhtyi päiväkirjaa kirjoittamalla selventämään ajatuksiaan työstä ja maailman tilanteesta, kuten Vietnamin sodasta ja yhteiskunnnallisesta epäoikeudenmukaisuudesta. Joskus muistellaan että Raoul Palmgren taisi siitä muinoin puhua. Tänä vuonna ilmestynyt romaani ”Gränsen” (Raja) käsittelee prekariaatin elämää osoittaen vanhan työläiselämän ja väliaikaiston työn yllättäviä yhtäläisyyksiä epävarmuudessaan ja lamauttavuudessaan. Alakoski on teoreettisesti tietoinen uuden työläiskirjallisuuden luomisen ongelmista, mutta hän asettaa itsensä tietoisesti työväenliikkeen kirjallisuushistoriaa vasten: ”Millaisen on muodon oltava, jotta kirjailija ja lukija voisivat kohdata?”. Vaikka taustalla on häpeän tunne omasta tietämättömyydestä, Ekelöf ei pidä siivoojan ammattiaan alentavana: kaikki työ on arvokasta. Hänen reportaasinomaiset päiväkirjaromaaninsa tuovat esiin sen jännitteen, mikä vallitsee menestyneen kirjailijan ja luokkalähtökohdan stigman välillä: fyysis-psyykkisiä ongelmia ja katastrofeja. Lähde ulos 15 minuutin sisällä. Nelisenkymmentä tutkijaa neljästä pohjoismaasta pohti, millainen on työläiskirjailija historiallisesti ja varsinkin nykypäivänä. Hänen työtään on kehitellä sellaisia uuskäsitteitä kuin drömjob. S uomessa ei pitkään aikaan ole puhuttu työläiskirjallisuudesta
Kaiken takana on pelko: sairastua, menettää työtehonsa, saada lopputili, pudota työttömien toivottomaan pakkoarmeijaan ilman johtoa ja suuntaa. Luokkaan kuuluminen ei ole sattumaa tai vapaaehtoista. Monet köyhät jättävät ammattiopetuksenkin kesken. Valintaan ei kuitenkaan vaikuta ihmisen hyveellisyys, vaan se on täysin mielivaltainen. Pekka Wahlstedt Kuvat AFP. Luokkayhteiskunnan analyysi on nyt vaikeampaa kuin ennen, kun selkeitä ulkoisia markkereita ei ole. Identiteetin menettämisen mukana työpaikasta tulee ihmisarvon symboli, sille on uhrattava kaikki, perhe-elämä ja harrastukset. Se palautti ja kohotti vanhat arvot ja asenteet kunniaansa. Koulupudokkaat saavat paskahommia, jos mitään. Epätasa-arvo ja oikeudettomuus ovat nykypäivän todellisuutta, eivät sadan vuoden takaista tai muilla mantereilla ilmenevää. Esimerkiksi New Dealin myötä lisääntynyttä valtiovallan puuttumista talousja muuhun elämään kavahdettiin paljolti kristillisistä syistä. Kirjailija sukeltaa tiiivisti nykytyöelämän syövereihin. Elise Karlsson kiteyttää aforismiksi: ”Jos ei kohtaa kärsiviä, ei elä oikeata elämää”. Toisin kuin siitä tehdyt mellakkaraportit Karlsson luonnehtii sitä kotiseudukseen, jossa on kehittynyt omaperäinen fuusiokulttuuri, jopa oma ruotsin murre, rinkebysvenskan. Ne on etsittävä syvemmältä: asuinalueista, psykofysiologiasta (huono-osaisuus, sairastavuus), kulutusvalinnoista ja puhetavasta. Suhde työhön on poliittinen kysymys ja ratkaistavissa vain poliittisin keinoin. Yksi on, että uskonnottomien määrä on 1990-luvulta lähtien ollut kovassa kasvussa. Kirjailijan on tehtävä se tiedostetuksi. Kun kirjailija haluaa muuttaa yhteiskuntaa, ongelmana on löytää ne saranat, joista prosessia voi jouduttaa. Ruotsila esittää joitain esimerkkejä, jotka voivat muuttaa asetelmia. Kuin dialektisella välttämättömyydellä Obama manasi esiin antiteesinsä, Trumpin. Sen mukaan Jumala on ennalta tuominnut osan ihmisistä helvettiin ja osan taivaaseen. Vanhan työväenliikkeen hankkimien etuuksien ja hyvinvointiyhteiskunnan rapautuessa päädymme kontrolliyhteiskuntaan, mutta sofistikoidummin menetelmin. Barack Obama sytytti pommin vastaamalla lamaan valtiollisilla ja pakottavilla toimilla. Siispä: kapitalismin ilmiömäisen nopean kehityksen ja leviämisen takana on – helvetinpelko. Siksi hän haluaa asua Rinkebyssä, ruotsalaisen luokkayhteiskunnan majakassa. Maahanmuuttajataustaiset ovat vielä erikseen: heille määräytyy vain palvelualan töitä. Karlsson käyttää tästä termiä tillfällesamhälle, tilapäisyhteiskunta. Helvetinpelko rules! Trump lupasi palauttaa vanhan ja ainoan oikean Amerikan. Sydänmaiden kapina -kirjan tekee erilaiseksi ja tärkeäksi se, että Ruotsila ottaa ihmisten henkiset tarpeet ja pyrkimykset tosissaan. Protestanttinen etiikka perustuu niin sanottuun ennaltamääräämisoppiin. Tämä on koulukiusaamisen tärkein lähde. Kellokortin ja pikkupomon käyskentelyn sijasta tarkkailu on muuntunut sisäistetyksi itsekontrolliksi: olenko tarpeeksi hyvä, saanko tänään tarpeeksi aikaan. Tekniikka ja talous ovat vain pintaa, ja nekin seisovat kristillisellä perustalla. Yhdysvaltain kristillisestä oikeistosta vuonna 2008 kirjan julkaisseen Ruotsilan mukaan New Deal ja etenkin 1960–70-lukujen radikalismi koettiin hyökkäyksenä kristillisiä arvoja kohtaan, joille Yhdysvallat on alusta alkaen perustunut. Mutta miten kauan ilo kestää. Lisäksi Obama nosti abortin, homoavioliitot ja monet muut konservatiivien vihaamat asiat ajamiensa asioiden listalle. Tällä tavoin Karlsson kehittää esiin vieraantuneen ihmisen uusliberaalisen ideologian mukaisia menetelmiä maksimoida työteho. 31 8. Reagania tukivat kaikki konservatiivit yhtenä rintamana, niin fundamentalistiset protestantit kuin konservatiiviset katolilaiset. Ruotsila tuo mieleen Max Weberin vuonna 1904 ilmestyneen klassikon ”Protestanttinen etiikka ja kapitalismin henki”. Kari Sallamaa Kirjoittaja on Oulun yliopiston kirjallisiuustietenn professori emeritus Margareta B Sandeback Konservatiivien messiaat ja antikristukset Monille niin Yhdysvalloissa kuin muualla maailmassa Donald Trumpin vaalivoitto syksyllä 2016 tuli shokkina. Vaikka kaikilla on älypuhelin ja samanlaiset vaatteet, varakkaiden perheiden lasten itseluottamus lannistaa köyhemmät. Luokkaan kuuluminen ei ole sattumaa Koululuokka on luokkayhteiskunnan pienoiskuva. Ronald Reaganin voitto 1980-luvulla oli monille kuin Kristuksen uusi tuleminen. Markku Ruotsilan ”Sydänmaiden kapinan” luettuaan ei enää ihmettele Trumpin voittoa – päinvastoin, se on aivan looginen seuraus muutosten ketjusta, joka on ravistellut Yhdysvaltoja jo 1930-luvun New Dealista alkaen. MARRASKUUTA 2018 bet, jotka tuovat mieleen George Orwellin newspeakin. Hän kritisoi perinteistä vasemmistolaista maailmankuvaa, joka korostaa liikaa taloudellisia ja aineellisia tekijöitä. Trumpia edelsi Teekutsuliike, jonka nimikin viittaa Yhdysvaltain vapaussotaan johtaneeseen verokapinaan, jossa amerikkalaiset kaatoivat mereen alistajansa Britannian teelastin. Vuoden 1973 öljykriisistä alkanut lama ja presidentti Carterin tuki abortti-, feministija homoliikkeiden radikaaleimmalle siivelle heitti lisää löylyä kiukaalle. Ihmisten kokemuksilla on tiedostamattakin tekemistä luokka-asetelman kanssa. Protestantit alkoivat uskoa, että maallinen, taloudellinen menestyminen on merkki kuulumisesta valittuihin. Konttorityöläiset ja erilaiset prekariaatin jäsenet menettävät identiteettinsä: yleinen epävarmuus, työttömyyden uhka, lyhyet työllistämisperiodit, keskikerroksen johtajien hiostus ja mielivalta pärstäkertoimen mukaan johtavat hivuttavavaan stressiin. Trumpista onkin ehtinyt ilmestyä parissa vuodessa enemmän kirjoja kuin muiden presidenttien koko elämäntyöstä. Monet elämälleen tarkoitusta etsivät eivät enää välttämättä käänny kristinuskon puoleen vaan ilmaisevat ja tyydyttävät hengellisyyttään muilla tavoin. Vahvinta kristillisyys on kirjan nimeksi nostetun sydänmaiden rehdin ja ahkeran keskija työväen luokan keskuudessa. 1960-luvulla alkanut seksuaalinen, rodullinen sukupuolinen vapautuminen merkitsi maailmanlopun ja antikristuksen ajan koittamista tavallisten amerikkalaisten silmissä. Ja jatko: hyväosaiset jatkavat koulutuspolkua yliopistoon ja siitä hyväpalkkaisiin töihin
”Pähkinän murtaminen erisnimin esitettynä: Aron ja Hector – Schmitz – Italo Svevo – Trieste – Joyce – Leopold Bloom – Freud – Zeno – Kafka – Proust. 32 8. Yksi syy on se, että hän tutustui Triestessä irlantilaiseen James Joyceen, joka toimi siellä opettajana ja tuki Svevon kirjallisia pyrkimyksiä. Haluamaani kirjaa, ’Zenon tun nustuksia’, en sitten koskaan saanut, kun se oli lainassa, mutta sainpahan Kustannusosakeyhtiö Savukeitaan kustantaman kirjasen ’Tupakanpol ton nautinnosta ja paheesta’, jossa visasitaattikin on. Haettu kirjailija syntyi 1861, Proust syntyi 1871 ja Joyce 1882. Tämäkin kirja sai tunnustusta vasta, kun se oli käännetty James Joycen kehotuksesta ranskan kielelle. Kirjailijanimessä yhdistyvät italialaisuus (Italo) ja saksalaisuus (Schvaben/ Svevia = Svevo). Hänen melko suppea tuotantonsa (kolme romaania, näytelmiä ja novelleja) ei ole estänyt sitä, että hänestä on tullut melkoisen merkittävä hahmo kirjallisuuden historiassa. ”Luulin jo vastanneeni tähän vi saan ja unohtaneeni parin vihjeen selitykset mutta olinkin vielä odot tamassa kyseistä kirjaa. Näin siis melkein saman ikäisistä kirjailijoista on kyse, vaan miten on kirjallisen laadun kanssa?” Loppuun mahdutettakoon vielä Eero Reijosen ajatelmia Välime reltä. Juhani Niemikin näyttää olleen vähän pyörällä päästään mutta pää see nopeasti suoraan asiaan. Kirja oli mielenkiintoinen sukellus Svevon maailmaan, jossa tupakointi ja siitä eroon pääsy muodostavat ratkaisemattoman kaksinaisuuden varsinkin, kun olen itse vuosien taistelun jälkeen päässyt eroon tupakoinnin paheesta.” Sirpa Taskinen tarttuu myös itse kirjailijanimeen. Sitaatti on kirjan viimeisestä tekstistä Tupakka, joka on Zenon tunnustuksia -romaanin kolmas luku. ”Mielenkiintoista aina on tietenkin vertailu. Salanimellä Ettore Samigli hän kirjoitti artikkeleita ja teatteriarvosteluja L’Indipendente-lehteen. MARRASKUUTA 2018 Lopettaako käryttely vai ei. Visaopus on saletisti ensimmäisiä Freudista mehevällä satiirikon otteella kirjoitettuja. ”Tupakanpolton nautinnosta ja paheesta ei liene järin monien tuntema. Tosi kauan siitä lukukokemuksesta on. Visaukko oli pudota palliltaan, kun tämän viikon kirjailija pääsi vas tauksissa tasoihin Esko Valtaojan kanssa, vaikka ei taatusti edes Aku Ankka hahmona ole ollut. Mainiossa Trieste-kirjassaan ’Mikro kosmoksia’ Claudio Magris kertoo Italo Svevon sanoneen, että poissaolo on hänen kohtalonsa. ”Ettore Schmitz oli liikemies, joka kirjailijana pysyi kauan tuntemattomana. Opus oli muistossani matkakirja parhaasta päästä, huumoriksi sen luokittelin silloin. Sillä siitä, ristiriitaisuuksien yht’aikaisesta läsnäolosta ihmisenajatuksenjuoksussa ja toiminnassa, on kyse Italo Svevon teoksessa Zenon tunnustuksia.” u u u Tauno Telaranta käy vähän läpi kirjailijan elämää. Aloitetaan nyt niistä vihjeistä, eli kuningas viittaa rockin legenda Elvis Aron Presleyhin ja toinen vihje meidän omaan suurmieheen (jo ko konsakin puolesta) Heikki ’Hector’ Harmaan. K. ”Suomentaja Hannimari Heinon jälkisanojen mukaan kirjai lijanimi kuvastaa ’enemmän kuin oireel lisesti’ niitä kahta kulttuuria, jotka vetivät Svevoa eri suuntiin.” Mauri Panhelainen taas kertoo kirjailijan kuolemasta. Pitäisi lukea Joycen klassikkoteos uudelleen, jotta voisi yrittää tarkistaa, pitääkö tuo paikkansa.” Veli-Pekka Salminen näyttää, kuinka namedropping on hyödyllistä. Tupakanpolton nautinnosta ja paheesta. Triesten, oikeastaan Venetsian, parin viikon duunimatkan reissukirjana visakirja oli mukana ammoisina 1980-luvun viimeisinä vuosina. Kaupunginpuistoon sijoitetusta Svevon rintakuvasta onkin pää usein kateissa.” u u u Jouko Grönholm toteaa, että ”vi saukko pisti pahan”. Tässä kirjassa pu naisena lankana on Svevon jahkailu tupakanpolton ja sen lopettamisen välillä.” Pertti Vuorela veikkasi sitaatin olleen juuri Zenon tunnustuksista, ja oli tavallaan oikeassa, joskin vi satuomarin päätöksellä kuitenkin väärässä. ”Italo Svevo kuoli auto-onnettomuudessa vuoden 1928 aikana, jolloin autoja oli vähän. Väitetään, että Joycen mestariteoksen Odysseuksen päähenkilö Leopold Bloom muistuttaa Italo Svevoa tai ainakin hänen romaaneistaan tuttua hahmoa, päättämätöntä ja elämässään ajelehtivaa antisankaria. Svevon perhe oli kaksikielinen. ”Visaisännällä lienee ollut palstassa tilanpuutetta, kun visasitaatti oli katkaistu harmillisesti herkullisesta kohtaa kesken. Mutta nyt se varmaan saa toimia johdatuksena Zenon tunnustuksia -teoksen etsimiseen kirjastojen hyllyistä ja varastoista. Isä kuului saksalaiseen juutalaissukuun, ja äiti oli italian juutalaisia. Haettu teos on Italo Svevon Tupakanpolton nautinnosta ja paheesta. Hänen tunnetuin teoksensa on Zenon tunnustuksia, jonka hän julkaisi Italo Svevon nimellä vuonna 1923. Nimittäin sen jälkeen kun kirjan päähenkilö pohtii viimeisen savukkeen erityismakua, joka ’syntyy itsensä voittamisen tunteesta sekä toivosta, että kohta tulevaisuuden täyttää tahdonvoima ja tervehenkisyys’, hän jatkaa: ’Kaikkien muiden savukkeiden merkitys piilee puolestaan siinä, että niiden sytyttäminen on kunnianosoitus vapaalle tahdolle, samalla kun tahdonvoiman ja tervehenkisyyden täyteinen tulevaisuus on yhä tallella mutta siirtyy vain hiukan kauemmas’. Myös Unto Vesa nojautuu Zenoon. Pikku pottuilua satelee psykoanalyytikolle ja samalla rankahkoa satiiria omasta persoonasta. Tosin olin tuolloin vielä nuori mies, enkä tajunnut, toisin kuin tässä ja nyt lukemieni avainkohtien perusteella, että ihan karua faktaa se vanhahko, hiukan kojahtanut veijari tarinaansa sisällytti. ”Tällä kertaa pähkinän pilkkominen onnistuu Korfun periltä ilman varsinaisen opuksen tavaamista. Proust kuoli ensimmäisen vuonna 1922, kirjailijamme toisena 1928 ja Joyce viimeisenä vuonna 1941. Mainio virtuaalinen kirjallisuuskahvila Café Voltaire muuten sisältää Svevo-artikkelin; sen on laatinut kirjallisuustieteen professori emeritus H. Ei tämä 1920-luvulla kuusikymppinen luulotautinen Svevo ihan kuusaalla ollut tulevista 2000-luvun sairauksistakaan, päinvastoin, äijä kirAron Ettore Schmitzissä eli Italo Svevossa oli tyyliä.. Riikonen, joka lienee Suomen paras Joyce-tuntija ja on toki aiemminkin kirjoittanut myös Svevosta.” Ossi Lehtiö pohtii vihjeissäkin mainittuja Svevon referenssikirjai lijoita. Kirjailija on Italo Svevo, oikealta nimeltään Aron Hector (italialaisittain Ettore, jota hän itse käytti) Schmitz (1861– 1928)
u u u Wannabe-kosmopoliittina olen pitänyt viriiliyden merkkinä, että Helsingissä kuulee eri kieliä mitä moninaisimmissa yhteyksissä. ”Seurahuoneen alakerran räkälä, Mutakuoppa, otti vastaan asiakkaita laidasta laitaan. Eteen loksutteli juuri vossikka, josta marssi ovelle pussihousuinen ja saapasjalkainen maalaisryhmä. mennessä osoitteella Demokraatti/ Kirjavisa, PL 338, 00531 Helsinki tai sähköpostilla kirjavisa@demokraatti.fi. Merkkejä tutkijoiden ja korkeasti koulutettujen aivovuodosta Pohjanlahden taakse on jo olemassa. Hyvä on myös huomata, että lausunto ei koskenut vain suomea. Lautakunta kiinnittää erityistä huomiota äidinkielen asemaan tieteen ja opetuksen kielenä. Annetaan vinkiksi vielä kolme nimeä – Ykä, Taavi ja Willy – ja tällä pitäisi pärjätä. MARRASKUUTA 2018 Jos lyöminen helpottaa, niin lyö, mutta muista että kaikki tässä elämässä on betoniporsaan syytä. Katutason ilmanvaihtotorvi tunki savua pihalle rummuniskujen tahdissa. Asetelma muuttuu palvelutarpeen käydessä vakavammaksi ja vaativammaksi. Työnantaja kun voi täsmentää kysymystä: ”Niin niin, mutta mitä vieraita kieliä maisteri osaa.” Saksat ja ranskat, espanjat ja italiat, venäjät ja kiinat ovat englannin dominoinnista huolimatta yhä valttia. Siis kuka, mikä teos. Englannin muodostaman paineen ei myöskään soisi ajaa kahta kansalliskieltä toisiaan vastaan. Sellaisesta vahingon ilosta ei tosin nauttisi kukaan. Näitä taustoja vasten hätkähdytti tuore arvio: ”Suomen kielen käyttöalan yhä nopeampi kaventuminen uhkaa mitätöidä kahden vuosisadan mittaisen määrätietoisen työn, jolla on luotu suomen kielelle asema yhteiskunnan kaikilla aloilla käytettynä ja toimivana kielenä.” u u u Suomen kielen lautakunnan arvovaltainen kannanotto käy herättävästä hätähuudosta, niin nationalisteille kuin kosmopoliiteille. Synnin poluilla liikkuvat antoivat aina suurimmat juomarahat rauhoittaakseen omaatuntoaan. Jaana Pikkarainen-Haapasaari ja Matti Kärkkäinen. Eihän tässä näin pidä käydä, kummastakaan näkökulmasta. Kielen merkitys ei kuitenkaan kutistu sen välinearvoon. u u u Kulttuuriministeri Sampo Terho lupasi ryhtyä ensi tilassa edistämään kansallisen kielipoliittisen ohjelman valmistelua. Sitä trendiä ei kannata vahvistaa, sillä ikääntyvä Suomi tarvitsee sekä suomenettä ruotsinkieliset lahjakkuutensa – mieluummin myös muita, kielellä kuin kielellä. Ilkeästi ajatellen suomenkieliset saisivat ennen pitkää maistaa olosuhteita, joissa Suomen ruotsinkieliset ovat jo pitkään eläneet. Tarpeeksi saaneet ja rahansa hävittäneet kundit hän potki ulos. Samanlaisia rantakuppiloita oli paljon. Palkinnon saa Tauno Telaranta. Yhdelle palkinto. Kielitaitoa työpaikkahaastattelussa tivattaessa ei tarvitsisi tyytyä vastaamaan, että suomen ja kouluruotsin lisäksi puhuu englantia. Kaupungissa oli työtä tekevää ja hakevaa väkeä, joka täytti kuppilat. Harrastuksesta saattaisi aueta hyviä aiheita opinnäytteisiin, mahdollisuuksia työharjoitteluun ja miksei pidemmillekin työurille. Sen mukaan ”toisen kansalliskielemme ruotsin asema suomalaisessa yhteiskunnassa on jo ennestään rajallinen ja kapenee jatkuvasti”. (rb). Portsari, jonka tehtäviin kuului pääasiasssa ulosheitto, ei availlut ovia. Ruotsilla on siinä käsitteistön luomisessa ja keskustelualustana tukena laajempi skandinaavinen kenttä, mutta sen varaan antautuminen syventäisi yhteiskunnallista marginalisoitumista kotimaassa. 33 8. Ilolintuja oli ennätysmäärä ja merimiehet antoivat kiltisti rahansa yhteiselle alttarille.” Kosmopoliitti ja kansalliskielet Y liopistolla työskennellessäni minulla oli tapana suositella uusille opiskelijoille, että ryhtyisivät harrastamaan jotain vierasta maata tai kulttuurialuetta. Kovasti rakas kieli on meille krouvimmillekin sanankäyttäjille, irti repäisemätön osa itse kutakin. KIRJALLISUUSSITAATTIEN TUNNISTUSTA JO VUODESTA 1992 VIIKON 45 SITAATTI Tämänkertainen, yli seitsenkumppisenä kirjailijana debytoinut sanataituri on tehnyt hienoja tarinoita tiiviissä muodossa ja on tunnetumpi muista ansioista kuin prosaistina. Janoinen taas saa tuopin eteensä vaikka viittoen. Aforismi välipalaksi joittaa ajan hampaan narskuntaa kestävää ikiaikaista proosaa: ’Samaan aikaan minuun tarttui pieni sairaus, josta en koskaan enää parane; vanhaksi tulemisen ja ennen kaikkea kuoleman pelko.’” Oikein vastasivat myös. Etnosapuskat käyvät makumatkailusta, eikä haittaa, että niitä säestää murtaen aikamme globaali valtakieli, Broken English. ”Suomen kieli / on minulle ikkuna ja talo / minä asun tässä kielessä”, Pentti Saarikoski kirjoitti lähes viimeisiksi riveikseen, ”se on minun ihoni”. Käyttäisivät Helsingissä hyväkseen tarjolla olevaa kielten opetusta ja menisivät opintojen myöhemmässä vaiheessa vuodeksi vaihtoon paikan päälle. Terveys-, oikeus-, rahaja hallintoasioitaan hoitaisi mielellään äidinkielellä, kun asiantuntijoiden ammattislangi tuntuu silläkin vaikealta ymmärtää. Jotkut niistä olivat saaneet kaupat jo päätyksi ja kömpivät portsarin tilaamaan autoon savuhunnun ympäröimänä. Vasta äskettäin vapautuneet viina ja olut toivat rahaa. Hän vietti aikaansa puhelimen vieressä kertoillen, millaisia ruusuja Mutakuopassa kukki. Vastaukset viimeistään 14.11. ”Tärkein asia on asenne”, Suomalaisuuden liiton entinen puheenjohtaja tähdensi ja jatkoi monikossa: ”Se, että arvostamme omia kansalliskieliämme, jotka ovat keskeinen osa identiteettiämme ja kulttuuriamme, meidän ainutlaatuisuuttamme.” Kirjoittaja on poliittisen historian dosentti Helsingin yliopistossa ja tutkija ajatuspaja Magmassa. Mikko Majander Terveys-, oikeus-, rahaja hallintoasioitaan hoitaisi mielellään äidinkielellä. Ja kovassa kilpailussa on ansio erottautua, vaikka flaamin taikka iirin taidosta ei olisi haettuun tehtävään välitöntä hyötyä. Maailmankuva avartuisi ja rikastuisi, vaikka asettuisikin sitten koto-Suomen niemiin tai notkoihin koivun ja tähden alle
Euroo pan unioni on rauhan organisaatio. Yhteydenpitoa tarvitaan entistä enemmän; siltoja ei tule katkoa. Ihmisiä on maapallolla liikaa ja ihmiset kuluttavat liikaa. Suomella on tässäkin paikkansa. MARRASKUUTA 2018 Sivustakatsoja P olitiikan agendaa eivät tulevaisuudessa määrää pääasiassa kansalliset asiat. Maapallo on kaikessa yhtä, halusimme tai emme. Unionin ei pidä olla passiivinen vaan aktiivinen yhteistyön viejä. Jos Venäjä näyttää eristäytyvän ja hakevan suurvalta-asemaa ainoastaan sotilaallisella uhalla tai sodilla, tätä ei pidä hyväksyä. Hyvä niin, mutta nyt unionilla on muutakin tehtävää. MIKKO MÄENPÄÄ Politiikan vaikea agenda. Politiikan ongelma on lisäksi se, että päätöksissä pitäisi olla nopea ja sihti kaukana. Talouden pitää kasvaa myös siksi, että uudistuksia pitää rahoittaa. Näissäkin asioissa Suomella on paikka. On pakko yrittää. Suomella on vaikutusmahdollisuudet muutoksiin, itsenäisenä, Euroopan unionin tulevana puheenjohtajana ja osana kansainvälistä yhteisöä. Onnistuessaan kansalaisten hyvinvoinnin parantamisessa ja tulevaisuuden haasteiden ratkomisessa kritiikki vaimenee. Taloudellinen menestys ei kuitenkaan riitä. Ensimmäinen esimerkki: ympäristö. Kaikkia näitä vaikeita asioita pitää yrittää ratkaista, vaikka EU näyttää kaikkea muuta kuin yhtenäiseltä. Ympäristö, koulutus, elinikäinen oppiminen, uusi teknologia: kaikki ovat suuria haasteita. Euroopan unionille tarjotaan nykytilanteessa mahdollisuus ottaa vaikutusvaltaa ja olla rakentaja. Nyt on viimeisillekin ajatteleville epäilijöille käynyt selväksi, että maailma voi ajautua ympäristön tilan heikentyessä hallitsemattomaan katastrofiin. Vahvempaa Eurooppaa pitää rakentaa pitkällä tähtäimellä. Ilmaston lämpeneminen pitää pysäyttää, väestön kasvua hillitä ja päästä kaikessa kiertotalouteen. Myöskin rahaa on maailmassa, jos sitä halutaan käyttää. Eikä demokratiaa. Vaalien lähestyessä kansalliset asiat nousevat politiikan kärkeen. Monesti tärkeän asian onnistunut ratkaisu voi näyttää ylivoimaiselta, mutta jos asia on tärkeä, se on ratkaistava. Yhdessä rakennettujen kansainvälisten organisaatioiden asema horjuu. Mutta: tässä tilanteessa kukaan ei saa eristäytyä. Ongelmien ratkaisuun löytyy tehokasta teknologiaa. Talouden kasvun pitää olla vahvaa, sillä talouden kasvualueet käyttävät valtaa. Asioiden ratkaisu edellyttää kompromisseja ja yhteistyötä. Yhteistyöstä on siirrytty omaan napaan tuijottamiseen ja itsekkyyden maailmaan. Asioiden ratkaisu on täysin poliitikkojen käsissä. Jos Kiina ei vie demokratiakehitystä eteenpäin eikä kiinnostu ihmisoikeuksista, ei ole hyvä sekään. 34 8. Vaaliteemoissa tarvitaan näkemystä myös maailman ja Euroopan tulevaisuudesta. SDP:llä on tässä paikka. EU:lla on voimavaroja löytää uuden teknologian maailmaan myös ratkaisu ihmisten hyvinvoinnin turvaamiseksi. Ilmaston lämpeneminen pitää pysäyttää, väestön kasvua hillitä ja päästä kaikessa kiertotalouteen. EU:lla on mahdollisuus ottaa edelläkävijän rooli monessa asiassa. Jos nyt ei tehdä nopeasti ratkaisuja ilmaston lämpenemisen ehkäisemiseksi, homma voi lähteä käsistä. Vaikka asiat ovat kuinka vaikeita tahansa. Toinen esimerkki: Euroopan unioni. Jos Yhdysvallat näyttää unohtavan vanhat kauppapolitiikan opit ja yhteiset länsimaiset arvot, sitäkään ei pidä hyväksyä. Kolmas esimerkki: Maailmanpolitiikka. Kirjoittaja on STTK:n entinen puheenjohtaja. Ihmisiä on maapallolla liikaa ja ihmiset kuluttavat liikaa. Sosialidemokraattien tulee erottaa pienet asiat isoista. Maailmanpolitiikka on sekaisin. Ruotsin vaalien esimerkki oli vaarallinen: käperrytään vain yhteen asiaan. Hyvinvointiyhteiskuntaa ja eurooppalaisia arvoja ei tule hukata. Myöskään politiikan vaikeuden ei pidä antaa lannistaa yrittämästä hyviä ratkaisuja. Kun EU:ta on rakennettu, on saatu paljon aikaan, mutta energiaa on kulunut kriiseistä kriiseihin -tilanteissa
Lahoniityn yhteiskunnallinen ura alkoi opiskelijana Turussa kun hänet valittiin vuonna 1968 Indeksin (yhteiskuntaja kasvatustieteiden ainejärjestö) puheenjohtajaksi. Vähintään kuusipäiväinen työviikko oli hänelle vakiintunut käytäntö. Hän ehti 74-vuotiaaksi. Vapaa-ajan henkireiäksi tuli sittemmin veneily ja Keistiön mökki Iniössä. SDP:ssä hän oli 1980-luvulla piirin puheenjohtaja ja puoluehallituksen jäsen. Hänen satiirinsa kohteita olivat varsinkin poliittiset vastustajat tai talouselämän kuprut. Puolisoa ja isää jäivät kaipaamaan Eira-vaimo ja pojat, Kalle ja Lauri. MARRASKUUTA 2018 Kuollut Vakaumus edellä Armas Lahoniitty 1944–2018 Lokakuisena maanantaina (15.10.) tullut suruviesti pysäytti ison joukon ystäviä ja tovereita Turussa ja muuallakin. Merkittävimmän työnsä Lahoniitty teki Turun kaupunginjohtana. Tuleva vaikuttaja syntyi lokakuussa 1944 Punkalaitumella perheeseen, jonka taustat olivat vahvasti työväenluokkaiset. info@tyark.fi www.tyark.fi TY Ö VÄ EN LI IK K EE N K IR JA S TO Sörnäisten rantatie 25, 00500 HELSINKI Puh. (09) 774 3110, sähköp. Se ei häntä häirinnyt. Koti perustettiin ensin Turun Lausteelle, sitten Hirvensaloon. Armas Lahoniitty saavutti merkittävän yhteiskunnallisen vaikuttajan asemansa kovalla ja uupumattomalla työllä. Arpun tie vei Eiran, tulevan puolison luo. Hänet valittiin ensin opetusja sivistystoimen apulaiskaupunginjohtajaksi vuonna 1989. Hän oli perinteisellä tavalla demokraattinen sosialisti. Vasemmistolainen opiskelijaporukka kokoontui tuohon aikaan parantamaan maailmaa kuuluisassa Hämeenportissa. Ystäväpiirissä koettiin, että hänellä olisi ollut vielä paljon annettavaa niin kotikaupungilleen kuin lähiyhteisöilleen – ja erityisesti perheelleen. Asia selvitettiin. Hän oli kaikille Arppu. Arppu oli radikaali mutta vierasti räyhäradikalismia. Kunnallispolitiikassa Arppu nousi Turun valtuustoon ensimmäisen kerran vuonna 1972. Ikätoverit muistavat hänet Turun seudun Wanhojen toverien pitkäaikaisena puheenjohtajana. Hän ei ollut luonteeltaan kansanvillitsijä vaan nousi usein muiden yläpuolelle asiaosaamisellaan ja rauhallisella argumentoinnillaan. Virkahuoneen valot syttyivät joka aamu kahdeksalta ja työt jatkuivat usein myöhään iltaan. Hän toimi keskeisissä luottamustehtävissä muiden muassa Varsinais-Suomen Viro-keskuksessa ja Suomen Pietari-säätiössä. Lahoniityn työura alkoi varsinaisesti seutukaavaliiton osastopäällikkönä (1975). Lahoniitty oli usein kapellimestarin roolissa. 35 8. www.tyovaenperinne.fi Punanurkka-divari auki ti-ke 16-18 9.-11.11. 09 766 429, 0440 750 429 Avoinna: ma suljettu, ti 10-18, ke 12-18, to-pe 10-16. Työhuoneen ovella oli aina jonoa. ”Laki on kaikille sama mutta tuomiot vaihtelevat”, hän usein kritisoi yhteiskunnan eriarvoisuutta. Ehkä hän syntyi onnellisten ja toiveikkaiden tähtien alla, kun hänen etunimikseenkin annettiin Armas Onni. Lasse Hallamurto Pyry Lapintie Veikko Rinne Mikko Sedig Antti Vuorenrinne Heimo Välimäki Armas Lahoniityn ystäviä Tervetuloa ?näkymään ?omalla ?ilmoituksella Ota yhteys: Aila Pääkkö 097010560 www.vuokralaiset.fi Sörnäisten rantatie 25, 00500 HELSINKI Puh. Ystävien keskuudessa Lahoniitty tunnettiin lempinimellään. Hämeenportissa sorvattiin myöhemminkin Turun kunnallispolitiikan ja SDP:n suuntaratkaisuja. Hän oli myös hyvä kuuntelija. Suomen Työväen Säästöpankissa Armas Lahoniitty toimi ensin konttorinjohtajana ja sitten aluejohtajana (1980–1989). Kaupunginjohtajanakin hän oli ystävien tuntema Arppu, jota oli helppo lähestyä. Seuraavana vuonna hänet valittiin osakuntapohjaisen ”Sorretun Woiman” listoilta ylioppilaskunnan (TYY) edusta jistoon. Arppu kommentoi eri ilmiöitä usein myös huumorin keinoin. Eläkkeelle siirtyminen ei merkinnyt vaikuttajan roolista luopumista. Lahoniitty tunnettiin työmoraalistaan. Arppu kuului kanta-asiakkaisiin. Kaupunginkanslian työmaaruokalassa hän ei ruokarauhaa saanut, kun ihmisillä oli asiaa. Vuonna 1983 hänet valittiin Turun kaupunginhallituksen puheenjohtajaksi. Jossain vaiheessa Arppu herätti kuitenkin huomiota poistumalla säännöllisesti tietyssä vaiheessa iltaa mitään ilmoittamatta. Nopeasti edennyt sairaus oli tullut Turun entisen kaupunginjohtajan ja merkittävän sosialidemokraattisen vaikuttajan Armas Lahoniityn kohtaloksi. Ykkösjohtajan pesti avautui vuonna 1995, kun Juhani Leppä joutui eroamaan tehtävästä. Asioiden skaala oli laaja. Stadin työväenkirjallisuuspäivät www.teollisuusdemarit.fi Viikkolehti ja www.demokraatti.fi Tervetuloa ?näkymään ?omalla ?ilmoituksella Ota yhteys: Aila Pääkkö 097010560. Tietysti
klo 12–19 ja su 11.11. mennessä mk.paivarinta@gmail.com tai puh. Lisätietoja: Risto Kolanen, 0400 204 844. . Turun Wanhat Demarit. 231 4074 Myös liikeajan jälkeen TURKU www.perttala.fi VAASAN SOS.DEM. tulevan valtuuston asialistaa. klo 10. Backlundinpolku 1 A 67700 Kokkola http://kokkola.sdp.fi Puheenjohtaja Emma Haapasaari 040 535 8669 Varapuheenjohtaja Sakari Ruisaho 040 838 7697 Sihteeri Suvi Nissilä 040 861 1506 Taloudenhoitaja Esa Kant 040 778 9810 SAK:n ja liittojen aluetoimistot palvelevat Sinua muun muassa työttömyysturvaan, työsuhdeturvaan ja koulutukseen liittyvissä kysymyksissä. klo 12 Ravintola Astor, Aleksis Kivenkatu 26, Tampere. KUNNALLIS-JÄRJESTÖ ry Pitkäkatu 50 65100 VAASA http://vaasa.sdp.fi sdp.vaasa@netikka.fi Puheenjohtaja Oili Airaksinen-Rajala 040 560 5513 Varapuheenjohtaja Matias Kvist 040 840 1994 Sihteeri Karita Blom 06 312 8314 040 572 8314 Taloudenhoitaja Erik Cederholm 050 036 5944 KOKKOLAN SOS.DEM KUNNALLISJÄRJESTÖ ry. Käsitellään mm. Jumpan vetää Pirkko Laine. Asiat: Kerhomme vuosikokousvalinnat ym. Ypsyn avoimessa tilaisuudessa Paasitornissa (V. viimeistään su 11.11., ohjelma www.tul. Etelä-Kymenlaakson Wanhat toverit. 36 8. TUL-Tampere. Pääluottamusmies Petri Partanen kertoo ajankohtaisista asioista. klo 17.30, Jöllintie 3. Laihian SDP:n kuukausikokous su 11.11. Riitaja rikosoikeudenkäynnit 25 vuoden kokemuksella. (02) 4501 541, 4501 540 fax (02) 4501 543 etunimi.sukunimi@akt.fi Avoinna ma–pe klo 8.20–16.00 Humalistonkatu 6, 20100 Turku puh. Aatosta jaloa – marraskuun valoa Stadin työväenkirjallisuuspäivät 2018 pe 9.11. Alustajavieraana Turun kaupunkisuunnittelija Timo Hintsanen, ajankohtaiset asiat, yleiskaava ja liikenne. www.sak.fi Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry Autoja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry Teollisuusliitto ry www.akt.fi www.teollisuusliitto.fi Jäsenyys ja liittyminen 030 100 600 Jäsenten työsuhdeasiat 030 100 620 Työttömyysturva 020 690 211 Vaihde 020 774 002 etunimi.sukunimi@pam.fi Palvelualojen ammattiliitto PAM ry www.pam.fi www.jhl.fi SAK:N LOUNAIS-SUOMEN TOIMINTA-ALUE / TURKU Liity SAK:n ammattiliiton jäseneksi! Maariankatu 6 b, 20100 Turku etunimi.sukunimi@sak.fi Outi Rannikko 040 5434 875 Puistokatu 6 A, 20100 Turku, puh. Marraskuun kokoontuminen ma 19.11. . Tervetuloa! . TUL:n seurojen ikäihmisten maksuton terveysliikunta Ratinan voimistelusali 2:ssa to 8.11. Vapaa pääsy. Pääsihteeri, kansanedustajaehdokas Hanna Huumonen puhuu ke 14.11. klo 18 puoluesihteeri Antton Rönnholm kertoo puolueen uudistusja ohjelmatyön etenemisestä otsikolla ”Tulevaisuuden demarit”. Ratas ry:n kokous 13.11. Kuusankosken Wanhat Toverit kokoontuvat 13.11. 20100 Turku, turku@pam.fi Lahjoita Kansan Sivistysrahastoon – olet tukemassa suomalaista kulttuurija sivistystyötä Säätiö jakaa vuosittain satoja apurahoja tavallisten, työikäisten suomalaisten luovuuden tukemiseen. Vihapuhe Suomessa 2018” ravintola Persiljassa, Tallbergin puistotie 1. von Wright -Sali, 3. Tervetuloa! . klo 19 kaikille avoimessa tilaisuudessa ”Kenen sananvapaus. Muuta: Omakustanteinen ruokailu. (Ex) – kansanedustaja, ministeri, valtuutettu, kaupunginhallituksen puheenjohtaja jne jne Anna-Liisa Kasurinen kertoo to 15.11. 0400-423835 Hautauspalvelut Perustettu 1932 80v HAUTAUSTOIMISTO Annikki Perttala-Koskinen Oy Linnankatu 3 Brahenkadun kulma Puh. klo 13 Kuparitalo, Kokkola. fi/tky/stkp2018. . Tutustu toimintaamme ja ota yhteyttä sähköpostitse info@sivistysrahasto.fi tai puhelimitse 050 3200 272. Tervetuloa! Johtokunta klo 17. Pirkanmaan Wanhat Toverit. Lisäksi sinulla on mah dollisuus hyödyntää liiton tarjoamia edullisia lomaja harrastusmahdollisuuksia. 010 770 3700, fax 010 770 3701, etunimi.sukunimi@jhl.fi Maariankatu 6 b, 20100 Turku puh. VARSINAIS-SUOMI . Ammattiosaston huone. klo 12 Ravintola Scandic Turku, Eerikinkatu 28. 11.12. KYMENLAAKSO . Tapaaminen to 15.11. 15.11. . Keski-Pohjanmaan Wanhat Toverit. 0400829697. klo 14–16. klo 14 Kettumäen Palvelukeskuksessa. Karhulan Työväentalolla, Vesivallinaukio 5 D. Ilmoittautuminen Seurapäiville Hämeenlinnassa 24.–25.11. MARRASKUUTA 2018 Lakiasiat LAKIASIAINTOIMISTO SEIJA KÄRNÄ OY Helsinki-Akaa-Nurmijärvi Kaikki lakiasianne. Ohjelma: www.tyovaenperinne. Aiheena kaupungin talousarvio. Ilmoittautumiset Matille viim. Tervetuloa! Kokoukset Yhdistystoiminta Kuollut. Edustamme työväenliikkeen arvoja ja teemme omalta osaltamme Suomesta parempaa paikkaa. J. krs) ma 19.11. Vihapuhe Suomessa 2018. klo 14 ”Miten asiat olivat ja miten ne ovat”. klo 18 kerhohuoneella. TUL:n harrastevaliokunnan kokous la 10.11. Järjestää Lauttasaaren Sosialidemokraatit. Mukana valtuutettu Joonas Honkimaa. PIRKANMAA . Marraskuun lounaskokous ma 12.11. Mukana kaupungin rakennuttaja päällikkö Antti Nyberg. 020 77 41323 fax 020 77 41330 Työttömyyskassa 020 690 455 etun.sukunimi@teollisuusliitto.fi Avoinna ma–ti klo 9–12 ja 13–16 to–pe klo 9–12 ja 13–16 ke suljettu Yliopistonkatu 33 G, 4. Mennyttä aikaa muistellen ja nykyhetkessä eläen. klo 12 Tampereen Työväentalon Tellervossa. krs. Työväenliikkeen kirjasto, Sörnäisten rantatie 25, Helsinki ja JHL-opisto, Sörnäisten rantatie 23, Helsinki. HELSINKI . POHJANMAA . Turun Sos.dem. klo 15-21, la 10.11. Kahvitarjoilu puoli tuntia ennen kokouksen alkua
Mie ste n tai tol uis tel un 7. Minä vuosina Pekka Haavisto on ollut vihreiden johdossa ennen vuotta 2018. Kai vos yht iö Ter raf am e 2. 3. Kuka politiikan vaikuttaja vihittiin juuri papiksi. A Nig ht at the Ope ra 8. 10. Mikä yhtiö aikoo rakentaa Suomeen akkukemikaalitehtaan. Missä tehtävässä toimii Ruotsissa Andres Norlen. MARRASKUUTA 2018 Ristikko 45/2018 Kuvaristikko ilmestyy joka torstai. 9. Mikä on Suomen pohjoisin kylä. 5. Mar io Dra ghi 10. 4. Vuo sin a 199 3–9 5 6. 37 8. Merkitse kuoren päälle ristikon numero. 8. Elo kuv aoh jaa ja Virp i Suu tar i 3. Kuka valitsee tänä vuonna tietokirjallisuuden Finlandia-palkinnon voittajan. Kes kus tan Tim o Laa nin en 5. 2. Onnea voittajalle! Vas tau kse t: 1. Minkä urheilulajin supertähti on Yuzuru Hanuy. Miltä Queenin albumilta löytyy kappale Bohemian Rhapsody. Ratkaistuja ristikoita odotetaan toimitukseen seuraavan viikon perjantaihin mennessä. Val tio päi vie n puh em ieh enä 4. Ratkaisu Ristikon 43/2018 ratkaisu: Torstaina 25.10. Ratkaistut ristikot lähetetään osoitteella Demokraatti / Ristikko, PL 338, 00531 Helsinki. julkaistun ristikon 10 euron lahjakortin voitti Leevi Koivunen Kauhajoelta. Oikein vastanneiden kesken arvotaan yksi 10 euron lahjakortti. Naa li eli nap ake ttu 9. 6. 7. Kuka on Euroopan keskuspankin pääjohtaja. Mikä on Suomen uhanalaisin nisäkäs. Nuo rga m. Nimi: Osoite: Postitoimipaikka: Tietovisa VEIJO WIREN veijo.wiren@gmail.com Ratkaisuja Sudoku 1
KESKIVIIKKO 14.11. Kuvassa Andrej. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Salatut elämät (7) 20.00 Posse 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 F1 Extra 22.45 Elokuva: Poikkeustila (16) 00.45 Heikelä syndrooma 01.40 Crazy Ex-Girlfriend (7) 02.35 Kolme miestä ja tyttö 03.05 Kolme miestä ja tyttö (7) 03.30–04.55 Versus NELONEN 06.00 LEGO Friends 06.25 Disneyn esikoulu: Leijonakaarti (7) 06.50 Angry Birds Piggy Tales 06.55 My Little Pony: Ystävyyden taikaa (7) 07.20 Ritariprinsessa Nella 07.45 Madagascarin pingviinit 08.10 LEGO Jurassic World (7) 08.35 Disney esittää: DuckTales (7) 09.00 Hauskat kotivideot 10.00–11.00 Remppa vai muutto 13.55 Remppa vai muutto 14.55 Pikakurssi kodinostoon 15.25 Hauskat kotivideot 16.30 Kaikki vastaan 1 18.00 The Wall Suomi 19.00 Hauskat kotivideot 20.00 Cheek – Valot sammuu LIVE 22.55 Keno ja Synttärit 23.00 Elokuva: The American (12) 01.15–03.40 Elokuva: Parker (16) TEEMA&FEM 09.00–12.00 FEM 09.00 Luontomatkalla 10.00 Iloa puutarhasta 10.30 Kysymyksiä kulutusvalinnoista 11.00 Kulutustavaratarkastajat 11.30 Eläinsairaalassa 12.00–17.20 TEEMA 12.00 Säveltäjät 1. Elias Metsämaa sai narsistija psykopaattileiman esiinnyttyään Temptation Island -sarjassa. Markus von Reichen luotsaaman Femkanten-tuotantoyhtiön Yle Teemalle räätälöimä ”Timanttinen keikka” konserttitaltiointisarja on poikkeuksellisen huolellista tekoa. 01.15 Jahti 02.10 American Horror Story: Cult (16) 03.10–04.05 Rikoksista pahin (12) NELONEN 06.00 LEGO Friends 06.25 Disneyn esikoulu: Leijonakaarti 06.50 Angry Birds Piggy Tales 06.55 My Little Pony 07.20 Ritariprinsessa Nella 07.45 LEGO Jurassic World (7) 08.10 Madagascarin pingviinit 08.35 LEGO Ninjago (7) 09.00 Hauskat kotivideot 10.00–11.00 Remppa vai muutto x 2 14.55 Pikakurssi kodinostoon 15.25 Pientä pilaa x 2 15.40 Hauskat kotivideot ?16.45 Leijonan luola USA 17.45 MasterChef Australia 18.55 Tulossa: Syke (7) 19.00 Suomen huutokauppakeisari 20.00 Idols 20.58 Keno ja Synttärit 21.00 Napakymppi 22.00 Stand Up! 23.00 Kummeli: Kontio & Parmas (7) 00.00 48 tuntia rikoksesta (12) 01.00 Rajavalvojat x 2 02.00–03.00 Kuppilat kuntoon, Jyrki Sukula! TEEMA&FEM 09.20–12.00 FEM 09.20 Norjan kovin 10.00 Toivomus: Mark Levengood 10.30 Tanskalainen maajussi 11.00 Älä kokeile tätä kotona 11.30 Sportmagasinet 12.00–17.20 YLE TEEMA 12.00 Viro – Tuulten pieksämä maa (12) 13.00 Sting, vapaa mies 13.55 Hetket jotka jäivät 14.48 Cycle 15.00 Ruokamatka Meksikoon 16.00 Isä Matteon tutkimuksia (7) 17.00 Amplifier (7) 17.25–20.00 FEM 17.25 Kysymyksiä kulutusvalinnoista 17.55 Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben 18.30 Kolmikko ja Keplerin timantit (7) 18.54 Ruohonjuuritasolla 19.00 Obs debatt 19.30 Nyheter TV-nytt 20.00–01.12 TEEMA 20.00 La otra mirada – Toinen katse (7) 21.00 Kino Klassikko: Kätketty linnake (12) 23.15 Elävä arkisto: Isänpäivä 23.16 Elämän kevät: Miehen tie 00.16–01.12 Timanttinen keikka YLE TV1 05.55 Akuutti: Loppuun palaneet 06.25 Aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00 Piikkejä paratiisissa (7) 10.50 Näin Norjassa 11.00 Alueuutisia x 10 12.10 Yle Oddasat 12.12 Oddasat 12.30 Murhia ja kantrimusiikkia (12) 13.20 Kasarmin tytär 14.35 Jääkarhut ilman jäätä 15.00 Uutiset 15.05 Uutiset selkosuomeksi 15.10 Aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.50 A-studio: Talk 16.45 Yle Oddasat 16.50 Novosti 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Piikkejä paratiisissa (7) 18.00 Uutiset 18.23 Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Durrellin perhe 19.45 Mittatilaustyönä 20.00 Sannikka & Ukkola 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 Perjantai 22.00 SuomiLOVE 23.31 Uutiset 23.35 Uutis-Suomi 23.45 23.59 Oddasat 00.00 Outlander – Matkantekijä (16) 00.50–01.20 Puoli seitsemän YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.53 Timppa 07.03 Kim ja Kai 07.10 Satuja Soitosta 07.22 Ninni ja Nestori 07.34 Pikku Kakkosen posti 07.40 Postimies Pate, erikoislähettipalvelu 07.55 Ilmojen kunkut 08.03 Anton Siilinen ratkaisee 08.18 Galaxi 08.19 Late Lammas 08.26 Villi tulevaisuus (7) 08.50 Näin Norjassa 09.00 Casualty (12) 10.00 Matkapassi: Amsterdam 11.00 Au pairit Miamissa x 2 12.00 Tanskalainen maajussi 12.30 Vanhasta uudeksi – kierrätysvinkkejä 13.00 Team Bachstad idänreitillä 13.40 Ikuisesti nuori 14.10 Kerran viikossa (7) 14.35 Rouva varapresidentti (7) 15.05 Marja Hintikka Live 16.00 Away – Bali 16.30 Elämäni eläimet: Eläinsairaalassa 17.00 Pikku Kakkonen 18.05 Härölä (12) 18.30 Yliopistollinen eläinsairaala: Sähisevä Sissi 19.00 Nenäpäivä: Nenäsirkus 21.00 Nenäpäivä: Nenäshow 23.00 Noin viikon studio 23.25 Koukussa (16) 00.15–00.40 Kimmo (7) MTV3 06.25 Huomenta Suomi x 3 09.05 Mitä tänään syötäisiin. Professori Sam Vaknin (kuvassa) on omien sanojensa mukaan psykopaattinen narsisti. Nuoret tutkivat toimittajat selvittävät asiaa soluttautumalla trollitehtaisiin ja paljastamalla väärennettyjen uutismateriaalien lähteitä. Teeman taltioinneissa klubi-isäntä Sami Kuoppamäki jututtaa illan artisteja ja vähän yleisöäkin leppoisasti ja omaa muusikkotaustaa kätkemättä. Jos vertaa tätä G-Livelabin settiä esimerkiksi Nurmion combon viimekesäiseen esiintymiseen Työväen Musiikkitapahtumassa, ollaan nyt kauempana greatest hits -tyyppisestä keikasta. Äitien taustat ja elämäntilanteet ovat hyvin erilaisia, mutta kaikkia heitä yhdistää rakkaus lapseensa. ” kuuluu Handen vastaus: ”Silloin tällöin kännissä.” Vaatimattomuus on tosin kaukana siinä vaiheessa, kun Dumari täräyttää keikan loppuun nimikkobiisinsä – sen, jossa ”aina siin roiskuu kun räppäri rappaa, mut kun Dumari tulee – Dumari tappaa!” Timanttinen keikka -sarjan viisi ensimmäistä ohjelmaa löytyvät jo pysyvinä Yle Areenasta. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Salatut elämät 20.00 Jahti 21.00 Heikelä syndrooma 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Formulasirkus 23.05 Billions (12) 00.20 Pitääkö olla huolissaan. TORSTAI 8.11. 38 8. Setin lomassa kuultavissa haastattelupätkissä Nurmio toteaakin, että nyt on pyritty poimimaan esityslistalle ”suoraa rokkimusaa”. Fiilikseltään ja teksteiltään sellaiseksi luokittuvia biisejä hän ei sanojensa mukaan tuotannostaan ihan pilvin pimein löydä. Toki biisilistalta löytyy sellaisia vanhempia helmiä kuin ”Lasten mehuhetki”, ”Rion satamassa” tai ”Huda huda”, mutta muuten painopiste on tällä vuosituhannella syntyneissä ralleissa. Nyt Elias haluaa kuulla terapeutin mielipiteen. 17.55 Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben 18.30 Kun isoisästä tulee isä 19.10 Kevätjuhla 19.30 Nyheter TV-nytt 20.00–01.30 TEEMA 20.00 La otra mirada – Toinen katse (7) 21.00 Kolme väriä: Punainen (12) 22.35 Yle Live: Gasellit 23.35–01.30 Kino: Täältä tullaan elämä (12) Akuutti: Olenko narsisti. Viikon vinkki ROLF BAMBERG ”Muut tulee ja menee mut Dumari jää” TIISTAI 13.11. Kun haastattelija Sami Kuoppamäki kysyy, että ”diggaatsä jotain omia biisejäsi. MARRASKUUTA 2018 YLE TV1 05.55 Tehtaan sankarit – Onnea etsimässä 06.25 Aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00 Piikkejä paratiisissa (7) 10.50 Näin Norjassa 11.00 Alueuutisia x 10 12.10 Yle Oddasat 12.14 Oddasat 12.30 Murhia ja kantrimusiikkia (12) 13.20 Kunnioittaen 15.00 Uutiset 15.05 Uutiset selkosuomeksi 15.10 Aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.30 A-studio 16.00 Eduskunnan kyselytunti 16.52 Yle Oddasat 16.55 Novosti 16.57 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Piikkejä paratiisissa (7) 18.00 Uutiset 18.23 Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Kriminalisti (12) 20.00 Metsien kätkemä 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 A-studio: Talk 22.00 Ulkolinja: Venäjän trollitehtaassa 23.00 Uutis-Suomi 23.10 Uutiset 23.15 Oddasat 23.30 Nousuvesi (16) 00.15–00.45 Puoli seitsemän YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.53 Raa Raa, leikkisä leijona 07.03 Mohvelit 07.08 Nalle 07.15 Planeetta Kosmo 07.32 Franklin ja ystävät 07.45 Simo 07.51 Vilkki Ankka 08.03 Puu Fu Tom 08.27 Galaxi 08.28 Karvinen (7) 08.40 Lulu ja lehmä (7) 08.50 Näin Norjassa 09.00 Casualty (12) 10.00 Matkapassi: Patagonia 11.00 Au pairit Miamissa 12.00 Älä kokeile tätä kotona 12.30 Vita ja Wanda 12.55 Tobias leipoo maailmalla 13.40 Kekseliäs nikkari 14.20 Kimmo (7) 14.45 Kerran viikossa (7) 15.10 Doctor Who 16.00 Yliopistollinen eläinsairaala 16.30 Uusi päivä 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Jääkiekon EHT: RUS FIN 21.05 Villi kortti 21.55 Uutiset 22.00 Urheiluruutu 22.05 Noin viikon studio 22.30 Jääkiekon EHT: CZE SWE 23.30 Bates Motel (16) 00.10–01.05 Billie Porterin Kiina MTV3 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Mitä tänään syötäisiin. Sekä sisällöllisesti että ylöspanoltaan täysipainoisia keikkaelämyksiä tarjoavassa paketissa on Teemalla nähty jo Yonan, Von Hertzen Brothersin ja Laura Sippolan vedot. 08 09 TV-ohjelmat TORSTAI PERJANTAI Ulkolinja: Venäjän trollitehtaassa Yle TV1 klo 22.00 Venäjältä tehtaillaan järjestelmällisesti valeuutisia ja väärää tietoa erityisesti Yhdysvaltoihin ja Eurooppaan. 09.10 Kauniit ja rohkeat 09.35 Emmerdale 10.05 Rankat duunit 11.00–12.00 Ikuisesti nuori 13.00 Peter Nyman 13.30 Gok Wan: Kekseliäät kierrättäjät 14.30 Unelmarempat 15.25 Upeat skandikodit 15.55 Pitääkö olla huolissaan. Tulevana tiistaina G-Livelabin lavalle nousee Dumari ja Spuget, siis Tuomari Nurmion viimeisin ja muuten tässä vaihessa hänen historiansa pitkäikäisin kokoonpano. MAANANTAI 12.11. G-Livelab on nimensä mukaisesti elävälle musiikille pieteetillä rakennettu keikkamesta Helsingin sydämessä, joten akustiikka, tekninen valmius ja fiilis ovat kohdallaan. Yle TV1 klo 20.00 Narsismista puhutaan yleensä uhrin kautta. maailmansodassa 12.55 Norjan RSO esittää: Asrael-sinfonia 14.00 Historia: Ensimmäiset naiset 14.50 Elävä arkisto: Isänpäivä 14.51 Elämän kevät: Miehen tie 16.00 Isä Matteon tutkimuksia (7) 17.00 Apollo 17.25–20.00 FEM 17.25 Kuka, mitä, milloin. Matka vie naisten hoitokotiin, jonne tullaan synnyttämään ja antamaan lapsi adoptoitavaksi. 16.55 Viettele vaatteilla 17.25 Salatut elämät 17.55 Kauniit ja rohkeat 18.25 Emmerdale 18.55 Mitä tänään syötäisiin. 09.10 Kauniit ja rohkeat 09.35 Emmerdale 10.05 Supernanny kiertueella 11.00–12.00 Ikuisesti nuori 13.00 Teknavi 13.30 Suomen kaunein koti 14.30 Gok Wan: Kekseliäät kierrättäjät 15.30 Jahti 16.25 Heikelä syndrooma 17.25 Salatut elämät 17.55 Kauniit ja rohkeat 18.25 Emmerdale 18.55 Mitä tänään syötäisiin. Vaatimattomuus suhteessa 40 vuodessa aika isoksi kasvaneseen kappalemateriaaliin on joka tapauksessa kohdallaan. Timanttinen keikka: Dumari ja Spuget Yle Teema klo 22.00. Dokumenttiprojekti: Kuutyttö Yle TV1 klo 21.30 Ohjaaja Anna Korhonen haluaa selvittää olot, joista hänen tyttärensä tulee
00.35 Rajavalvojat 01.05 Rajavalvojat 01.35–02.35 Selviytyjät TEEMA&FEM 09.00–12.00 FEM 09.00 Efter Nio 10.00 Taivaallista menoa: Saako kaikesta laskea leikkiä. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Salatut elämät 20.00 Villien jäljillä 21.00 Ota rahat ja juokse 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Peter Nyman 23.05 C.S.I. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Salatut elämät 20.00 Suomen kaunein koti 21.00 Pitääkö olla huolissaan. 11.00 Dok: Teresan sydänperhe 11.30 Mysteerisaari (7) 11.40 Lohikäärmesydän (7) 11.54 Viidakkojytä 12.00– 17.20 TEEMA 12.00 Hetket jotka jäivät 12.50 Cycle 13.05 La otra mirada Toinen katse (7) x 3 16.10 Francon jälkeen – Alcantaran perhe 17.25–19.54 FEM 17.25 Minun maisemani 17.40 Tämä tästä 17.55 Nyheter TV-nytt 18.00 BUU: Superapulaiset 18.30 Kotikenttä (7) 19.30 Nyheter TV-nytt 19.39 Sportnytt 19.49 På spåret: Erikoislähetys 20.00–00.38 TEEMA 20.00 Promises and Lies: UB40:n tarina 21.00 Teemalauantai esittää 21.01 Ikimuistoinen: Danny 21.29 Danny 23.11 Superdanny 23.55–00.38 Uusi Kino: Kaksi koulua YLE TV1 08.00 Uutiset 08.05 Avara luonto: Kesytön Atlantti 09.00 Uutiset 09.05 Flinkkilä & Tastula 09.55 Uutiset 10.00 Jumalanpalvelus 11.30 Uutiset 11.35 Uutiset Viikko viitottuna 11.50 Vaiheessa: Padon purkaja 12.00 SuomiLOVE 13.30 Dokumenttiprojekti: Herttakuningatar 14.30 Sannikka & Ukkola 15.00 Uutiset 15.05 Perjantai 16.05 Hyvät katsojat 16.50 Novosti 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.10 Isä Brown ja hänen laumansa (12) 18.00 Uutiset 18.10 Urheiluruutu 18.15 Eränkävijät 18.45 Arto Nyberg 19.30 Perjantai-dokkari: Sokea äiti 19.45 Jäljet päättyvät Berliiniin (12) 20.30 Uutiset 20.45 Urheiluruutu 21.05 Sorjonen (16) 22.05 Nousuvesi (16) 22.50 Ulkolinja: Venäjän trollitehtaassa 23.50 Ykkösaamu 00.30– 02.02 Babylon Berlin (16) x 2 YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.53 Hyrräpäät 07.04 Anniina Ballerina 07.29 Nelli ja Iiro 07.37 Killen kimppakyyti 07.49 Mimmi Lehmä ja Varis 07.57 Uula ja Kuu 08.10 Ryhmä Hau 08.32 Pii ja Poju 08.44 Yökyöpelit 08.59 Galaxi 09.01 Aappo ja Tööt 09.08 Näin meillä (7) 09.19 Late Lammas: Sammalperän pätkät x 2 09.23 Villien Toiveiden Virasto 09.34 Jessi ja Janni – etevät etsiväkaksoset 09.57 Tipu Touhukas 10.00 Uusi päivä x 2 11.00 Viki, Köpi & Henkka – tieteen armoilla 11.15 Hiihdon Suomen Cup: Sprintit 13.15 Jääkiekon EHT: CZE RUS 15.45 Käsipallon Mestarien liiga 17.00 Jääkiekon EHT: FIN SWE 19.00 Jääkiekon EHT: FIN SWE 20.15 Villi kortti 21.05 Noin viikon studio 21.30 Away – Bali 22.00 Uutiset 22.05 Urheiluruutu 22.15 Taitoluistelun GP: Jäätanssin vapaaohjelma 23.00 Silicon Valley (12) 23.30 Girls (16) 00.00–00.30 Uncle (12) MTV3 08.00 Monchhichi 08.15 Muumilaakson tarinoita 09.10 Littlest Pet Shop 09.35 Winx-klubi (7) 10.00 Suomen kaunein koti 11.00 Maajussille morsian 12.00 Ex-Onnelliset (12) 13.00 Sunnuntailounas (7) 13.30 Autoja liikennegaala 2018 14.00 Putous 15.30 Posse 17.30 Formula 1 Ennakkotunnelmat 18.00 Teknavi 18.30 Pilanpäiten 18.50 F1 Extra 19.00 Seitsemän Uutiset 19.10 Tulosruutu 19.20 Tanssii Tähtien Kanssa 21.00 Diili 22.00 Kymmenen Uutiset 22.15 Viikon sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Formula 1 kooste: Brasilian osakilpailu 23.35 Theroux ja seksirikolliset (7) 00.50 Americans (16) 02.00 Billions (12) 03.10 Bull (12) 04.00 Bull (7) 04.55–05.50 Paimelan autoparoni NELONEN 06.00 Vili Vilperin seikkailut (7) x 2 06.25 Rusty Rivets 06.50 Sonic Boom (7) 07.05 Ritariprinsessa Nella 07.30 Angry Birds Blues 07.35 My Little Pony: Ystävyyden taikaa 08.00 LEGO Jurassic World: Indominuksen pako (7) 08.25 Disney: Avalorin Elena 08.50 HS Lasten uutiset 09.00 Hauskat kotivideot 10.00 Jaksa paremmin 10.30 Pikakurssi kodinostoon 11.00 MasterChef Australia x 2 13.15 Leijonan luola USA 14.15 Hauskat kotivideot 15.15 Tulossa: Syke (7) 15.20 Idols 16.20 Gaala 17.50 Elokuva: Zootropolis – eläinten kaupunki (7) 19.55 Tulossa: Syke (7) 20.00 Haluatko miljonääriksi. 17.55 Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben 18.30 Taivaallista menoa: Saako kaikesta laskea leikkiä. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Salatut elämät 20.00 Koko Suomi leipoo 21.00 Ex-Onnelliset (7) 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 C.S.I. 19.00 Dok: Etsin oikeanlaisia hevosensilmiä 19.30 Nyheter TV-nytt 20.00 Närbild 20.30 Toinen kierros (7) 21.00 Efter Nio 22.00 Loukussa (12) 22.50 Loukussa (12) 23.45–0030 Bella kirjautuu sisään x 3 YLE TV1 05.55 MOT 06.25 Aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00 Piikkejä paratiisissa (7) 10.50 Näin Norjassa 11.00 Alueuutisia x 10 12.10 Yle Oddasat 12.14 Oddasat 12.30 Murhia ja kantrimusiikkia (12) 13.20 Risti ja liekki (12) 14.35 Vesililjat 15.00 Uutiset 15.05 Uutiset selkosuomeksi 15.10 Aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.45 A-studio 16.15 Metsien kätkemä 16.45 Yle Oddasat 16.50 Novosti 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Piikkejä paratiisissa (7) 18.00 Uutiset 18.23 Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Kiehtova maailma: Siperian rautateillä 20.00 Tehtaan sankarit – Onnea etsimässä 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.00 A-studio 21.30 Turhuuden turuilla (12) 22.20 Uutiset Uutis-Suomi 22.30 Uutiset 22.35 Oddasat 22.50 Perjantai 23.45 Prisma: Koirien salainen elämä 00.35–01.05 Puoli seitsemän YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.53 Viljami 06.58 Kuminakuja 19 07.05 Tilda ja hänen ystävänsä 07.18 Tiedonjyvä 07.27 Pusse 07.39 Askarrellaan 07.46 Mimosa ja Lennu 07.57 Vekarat! 08.22 Galaxi 08.23 Urheiluhullut 08.25 Peter Pan (7) 08.50 Näin Norjassa 09.00 Casualty (12) 10.00 Matkapassi: Saint Helenan saari 11.00 Petra saa vauvan x 8 14.50 Rachel Khoo: Ruokatuliaisia Australiasta 15.15 Härölä (12) 15.40 Marja Hintikka Live 16.30 Uusi päivä 17.00 Pikku Kakkonen 18.10 Casualty (12) 19.00 Kimmo (7) 19.30 Uncle (12) 20.00 Uusi päivä 20.30 Kerran viikossa (7) 21.00 FOMO LIVE 21.45 FIFAn jalkapallon U17 tyttöjen MM: NZL-FIN 23.05–00.05 Nuoret ja lupaavat (12) x 2 MTV3 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Mitä tänään syötäisiin. 10.30 Toinen kierros (7) 11.00 Närbild 11.30 Maantieteilijän testamentti: Eurooppa 12.00–17.25 TEEMA 12.00 Kino Tulio: Mustasukkaisuus (12) 13.30 Danny 15.15 Viipurin taidemuseon tarina 16.10 Isä Matteon tutkimuksia (7) 17.05 Keksintöjä ja neronleimauksia 17.25–20.00 FEM 17.25 Ruokamakasiini 17.55 Nyheter TVnytt 18.00 BUU-klubben 18.30 Toivomus: Monica Groop 19.00 Spotlight 19.30 Nyheter TV-nytt 20.00–00.50 TEEMA 20.00 Jane Austen: Suljettujen ovien takana 21.00 Historia: Ensimmäiset naiset 21.50 Kirjastotarinoita: Kirja ja karja, vankila uskoo sivistykseen 22.00 Timanttinen keikka, Tuomari Nurmio 23.00 Uusi Kino: Laulumies 23.19 Uusi Kino: Kaikki kääntyy parhain päin (12) 23.50–00.50 Promises and Lies: UB40:n tarina YLE TV1 05.55 Eränkävijät 06.25 Aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00 Piikkejä paratiisissa (7) 10.45 Uutisikkuna 12.30 Murhia ja kantrimusiikkia (12) 13.20 Mies tältä tähdeltä (7) 15.00 Uutiset 15.05 Uutiset selkosuomeksi 15.10 Aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.45 A-studio viittomakielelle tulkattuna 16.15 MOT 16.45 Yle Oddasat 16.50 Novosti 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Piikkejä paratiisissa (7) 18.00 Uutiset 18.23 Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Prisma: Koirien salainen elämä 20.00 Akuutti: Olenko narsisti. 20.58 Keno ja Synttärit 21.00 Keisari Aarnio (7) 22.00 Keisari Aarnio Talk Show 22.30 Elokuva: Need for Speed (12) 01.15 Stand Up! 02.15–03.15 Arman ja viimeinen ristiretki (7) TEEMA&FEM 08.15–12.00 FEM 08.15 Unna Junná 08.30 BUU-klubben 09.00 Hullunkuriset perheet 09.24 Kalsaripiraatit (7) 09.27 Kolmikko ja Keplerin timantit (7) 09.52 Ruohonjuuritasolla 09.57 Mysteerisaari (7) 10.07 Lohikäärmesydän (7) 10.20 Viidakkojytä 10.31 Kaikkea kaupan 11.00 Kotikenttä (7) 11.54 Herkkuja: Suklaadippi 12.00–17.25 TEEMA 12.00 Sähkö The Documentary 12.45 Mannerlaatta 14.00 Giger – tajunnan ydin (12) 14.30 Arkistojen salat 15.00 Young Men (12) 16.11 Näin tehtiin Young Men 16.40 RSO Musiikkitalossa 17.25– 23.25 FEM 17.25 Strömsö 17.55 Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben 18.30 Operaatio Storuman 19.30 Nyheter TV-nytt 19.39 Sportnytt 19.50 Skavlan 20.49 På spåret: Erikoislähetys 21.00 Aika on meidän (12) 22.00–23.25 Dok: The Cleaners YLE TV1 05.55 Metsien kätkemä 06.25 Aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00 Piikkejä paratiisissa (7) 10.50 Näin Norjassa 11.00 Pisara 11.05 Jumalanpalvelus 12.35 Murhia ja kantrimusiikkia (12) 13.25 Nukkekauppias ja kaunis Lilith 14.35 Outoja sieniä 15.00 Uutiset 15.05 Uutiset selkosuomeksi 15.10 Aamu-tv: Tänään otsikoissa 16.00 Arto Nyberg 16.45 Yle Oddasat 16.50 Novosti 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Piikkejä paratiisissa (7) 18.00 Uutiset 18.23 Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Historia: Euroopan uudet tuulet 1918–1939 (12) 20.00 MOT 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.00 A-studio 21.30 Dokumenttiprojekti: Kuutyttö 22.30 Uutiset Uutis-Suomi 22.40 Uutiset 22.45 Oddasat 23.00 Sorjonen (16) 00.00–00.30 Puoli seitsemän YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.52 Metkat Mesiläiset 07.00 Titta Pikkanen 07.07 Neljä nenää 07.14 Tinga Tinga -tarinat 07.27 Astroset 07.41 Ryhmä Hau 08.06 Galaxi 08.07 Lassie (7) 08.30 Unna Junná 08.45 Kujeilevat eläimet 08.50 Näin Norjassa 09.00 Casualty (12) 10.00 Matkapassi: Puola 11.00 Au pairit Miamissa 11.30 Rachel Khoo: Ruokatuliaisia Australiasta 12.00 Tuntematon perillinen: Vakoilijan poika 13.00 Merimiehet 13.30 Jätämme jäähyväiset: Hukkuva maa 14.00 Ginan maailma 14.30 Silicon Valley (12) 15.00 Noin viikon studio 15.30 Uusi päivä x 3 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Nenäpäivä: Nenäsirkus 20.00 Uusi päivä 20.30 Yliopistollinen eläinsairaala: Sähisevä Sissi 21.00 Härölä (12) 21.25 Jenny+: Yhteiskunnalla on syömishäiriö 21.55 Uutiset 22.00 Urheiluruutu 22.05 Nenäpäivä: Nenäshow 00.05 Away – Bali 00.35–01.05 Rouva varapresidentti (7) MTV3 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Mitä tänään syötäisiin. 20.00 Hyvät ja huonot uutiset 20.58 Keno ja Synttärit 21.00 Kummeli esittää: Kontio & Parmas 22.00 Elokuva: The American (12) 00.15 Rajavalvojat x 2 01.15–02.15 Selviytyjät TEEMA&FEM 08.55–11.00 FEM 08.55 Maa yläilmoista 09.45 Vem vet mest. 20.58 Keno ja Synttärit 21.00 Suomen huutokauppakeisari 22.05 Gaala 23.35 Haluatko miljonääriksi. Cyber (12) 00.00 Ota rahat ja juokse 00.55 Suomen kaunein koti 01.50 Scorpion (12) 02.45 Diili 03.40–04.35 Diili NELONEN 06.00 LEGO Friends 06.25 Disneyn esikoulu: Leijonakaarti (7) 06.50 Angry Birds Piggy Tales 06.55 My Little Pony: Ystävyyden taikaa (7) 07.20 LEGO Star Wars (7) 07.45 Disneyn esikoulu: Leijonakaarti (7) 08.10 Madagascarin pingviinit 08.35 LEGO Ninjago (7) 09.00 Leijonan luola 10.00–11.00 Remppa vai muutto x 2 14.55 Pikakurssi kodinostoon x 2 15.55 Selviytyjät 16.55 Leijonan luola USA 17.55 MasterChef Australia 19.00 Et sä tiedä kuka mä oon. 09.10 Kauniit ja rohkeat (7) 09.35 Emmerdale 10.05 Supernanny kiertueella 11.00–12.00 Ikuisesti nuori 13.00 Sadan tonnin talot 14.00 Ota rahat ja juokse 15.00 Putous 16.25 Villien jäljillä 17.25 Salatut elämät 17.55 Kauniit ja rohkeat 18.25 Emmerdale 18.55 Mitä tänään syötäisiin. 09.10 Kauniit ja rohkeat 09.35 Emmerdale 10.05 Supernanny kiertueella 11.00 Formula 1: Brasilian osakilpailu 13.30 Pitääkö olla huolissaan. 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 A-studio 21.35 Huuto syvyydestä 22.35 Uutiset Uutis-Suomi 22.45 Uutiset 22.50 Oddasat 23.05–23.35 Sannikka & Ukkola YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.52 Ludovic 07.05 Hertan maailma 07.07 Nipa ja Pete 07.15 Wilma Vikkelä 07.20 Kerkko Kukko 07.27 Kikattava Kakkiainen 07.33 Fluugalaiset 07.44 Riku ja Rami 07.54 Kaapo 08.20 Galaxi 08.21 Aappo ja Tööt 08.28 Tenavat (7) 08.36 Näin meillä (7) 08.50 Näin Norjassa 09.00 Casualty (12) 10.00 Matkapassi: Suuret moskeijat 10.50 Uutisikkuna 12.30 Jätämme jäähyväiset: Hukkuva maa 13.00 Ikuisesti nuori 13.30 Away – Bali 14.00 Ruokamatkailua 15.00 Merimiehet 15.30 Villi kortti 16.30 Uusi päivä 17.00 Pikku Kakkonen 18.10 Casualty (12) 19.00 Härölä (12) 19.30 Jenny+: Yhteiskunnalla on syömishäiriö 20.00 Uusi päivä 20.30 Catastrophe (12) 21.00 Koukussa (16) 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.00 FOMO LIVE 22.45 London Spy (12) 23.45–00.15 Avoimena: Christian pelkää sänkyhommia MTV3 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Mitä tänään syötäisiin. 39 8. 20.58 Keno ja Synttärit 21.00 The Wall Suomi 22.00 Gaala 23.30 Konttori 00.00 Elokuva: Iron Man (12) 02.35–04.55 Elokuva: Basic Instinct 2 (16) TEEMA&FEM 08.50–12.00 FEM 08.50 Luontoretkellä: Aistit 09.30 Egenland 10.00 Obs debatt 10.30 Kuka, mitä, milloin. 10.27 Laatua lyhyesti 10.30–11.00 Ruokamakasiini 12.30–17.20 TEEMA 12.30 Francon jälkeen Alcantaran perhe 13.40 Bluesia Pieksämäen asemalla 14.00 Timanttinen keikka 15.00 Viisi mestaritaloa: Tadao Ando 16.00 Isä Matteon tutkimuksia (7) 17.00 Keksintöjä ja neronleimauksia 17.25–20.00 FEM 17.25 Tanskalainen maajussi 17.55 Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben 18.30 Älä kokeile tätä kotona 19.00 Sportmagasinet 19.30 Nyheter TV-nytt 20.00–01.15 TEEMA 20.00 La otra mirada – Toinen katse (7) 21.00 Ruokamatka Meksikoon 22.00 Kino: Gomorra (16) 00.15–01.15 Yle Live: Gasellit 10 11 12 13 14 LAUANTAI SUNNUNTAI MAANANTAI TIISTAI KESKIVIIKKO. 09.10 Kauniit ja rohkeat 09.35 Emmerdale 10.05 Supernanny kiertueella 11.00–12.00 Ikuisesti nuori 13.00 Tuija tähtien kanssa 13.30 Tanssii Tähtien Kanssa 15.15 Pilanpäiten 15.25 Koko Suomi leipoo 16.25 Suomen kaunein koti 17.25 Salatut elämät 17.55 Kauniit ja rohkeat (7) 18.25 Emmerdale 18.55 Mitä tänään syötäisiin. 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Rikospaikka 23.05 C.S.I. 14.30 Diili 15.25 Posse 17.25 Salatut elämät (7) 17.55 Kauniit ja rohkeat 18.25 Emmerdale 18.55 Mitä tänään syötäisiin. (16) 00.05 Heikelä syndrooma 01.00 Villien jäljillä 01.55 Americans (16) 03.00–04.51 60 päivää kiven sisässä (12) NELONEN 06.00 LEGO Friends 06.25 Disneyn esikoulu: Leijonakaarti (7) 06.50 Angry Birds Piggy Tales 06.55 My Little Pony: Ystävyyden taikaa 07.20 Disney: Star Wars Rebels (7) 07.45 Ritariprinsessa Nella 08.10 Madagascarin pingviinit 08.35 LEGO Ninjago (7) 09.00 Leijonan luola 10.00–11.00 Remppa vai muutto 13.55 Remppa vai muutto 14.55 Pikakurssi kodinostoon 15.30 Selviytyjät 17.20 MasterChef Australia 19.00 Idols 20.00 Et sä tiedä kuka mä oon. (16) 23.35 Diili 00.35 Posse 02.35–04.25 NCIS: New Orleans (12) x 2 NELONEN 06.00 LEGO Friends 06.25 Disneyn esikoulu: Leijonakaarti (7) 06.50 Angry Birds Piggy Tales 06.55 My Little Pony: Ystävyyden taikaa (7) 07.20 Disney: Star Wars Rebels (7) 07.45 Ritariprinsessa Nella 08.10 Disney: Kaksin karkuteillä: TV-sarja (7) 08.35 LEGO Ninjago (7) 09.00 Hauskat kotivideot 10.00 Remppa vai muutto 11.00 LIVE: Onnenarpa 12.00 LIVE: Tiedä ja Voita 13.55 Remppa vai muutto 14.55 Leijonan luola USA 16.00 Leijonan luola USA 17.00 MasterChef Australia 19.00 Idols 20.00 Grillit huurussa 20.58 Keno ja Synttärit 21.00 Hyvät ja huonot uutiset 22.00 Arman ja viimeinen ristiretki 23.00 Keisari Aarnio (7) 00.00 Keisari Aarnio Talk Show 00.30 Rajavalvojat 01.00–01.30 Rajavalvojat 01.30 Selviytyjät TEEMA&FEM 09.00–12.00 FEM 09.00 Tämä tästä 09.15 Riistametsällä 10.00 Operaatio Storuman 11.00 Skavlan 12.00–16.53 TEEMA 12.00 Elävä arkisto: Isänpäivä 12.01 Elämän kevät: Miehen tie 13.00 Historia: Vietnamin sota (12) 14.00 Junamatka Eurooppaan 15.00 Hetket jotka jäivät 16.00 Isä Matteon tutkimuksia (7) 17.00–00.30 FEM 17.00 Norjaa ristiin rastiin 17.05 På spåret: Erikoislähetys 17.10 Vem vet mest. MARRASKUUTA 2018 YLE TV1 08.00 Uutiset 08.05 Itse asiassa kuultuna: Pär Stenbäck 09.00 Uutiset 09.05 Ylen Aamu-tv 10.00 Uutiset 10.05 Ykkösaamu 10.45 Eläinten ystävät 11.00 Uutiset 11.05 Alueuutisia x 10 12.15 Yle Oddasat 12.19 Oddasat 12.35 RSO Musiikkitalossa 13.35 Eränkävijät 14.05 Prisma: Koirien salainen elämä 15.00 Uutiset 15.05 Pisara 15.10 Akuutti: Loppuun palaneet 15.45 Poldark (12) 16.50 Novosti 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.10 Flinkkilä & Tastula 18.00 Uutiset 18.10 Urheiluruutu 18.15 Strömsö 18.45 Avara luonto: Kesytön Atlantti 19.45 Midsomerin murhat (12) 20.30 Uutiset 20.50 Urheiluruutu 21.15 Hyvät katsojat 22.00 Babylon Berlin (16) x 2 23.35–00.30 Doctor Foster (12) YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.52 Hau Hau, Piip ja Veli 07.04 Dinojuna 07.27 Nelli ja Noora 07.35 Tilkkupeiton tarinoita 07.39 Oktonautit 08.01 Tete ja Mama 08.08 Pikku Kakkonen: Seikkailukone 08.33 Petteri Kaniini 08.45 Retki-Roope 08.59 Galaxi 09.02 Otso ja sopulit (7) 09.08 Peter Pan (7) 09.31 Meidän luokka 09.56 Urheiluhullut 10.00 Hiihdon Suomen Cup: N 10 km 11.20 Hiihdon Suomen Cup: M 15 km 12.55 Jääkiekon EHT: SWE RUS 15.15 Villi kortti 16.10 Pirjo 16.20 Yliopistollinen eläinsairaala: Sähisevä Sissi 16.50 Jääkiekon EHT: FIN CZE 18.50 Jääkiekon EHT: FIN CZE 20.15 YleX Naurumaraton: Nenäpäivä Happy Hour 21.00 Taitoluistelun GP: Jäätanssin rytmitanssi ja vapaaohjelmia 22.45 Koukussa (16) 23.35–23.58 Noin viikon studio 00.00–01.15 Hello Ladies – The Movie (7) MTV3 08.00 Puuha-Pete 08.15 Muumilaakson tarinoita x 2 09.10 Littlest Pet Shop 09.35–10.00 Winx-klubi (7) 10.30 Salatut elämät (12) x 5 13.00 Elokuva: Kuuprinsessa (7) 15.05 Autoja liikennegaala 2018 15.35 Tuija tähtien kanssa 16.05 Tanssii Tähtien Kanssa 18.00 Formula 1 Ennakkotunnelmat 18.30 Älä jäädy 19.00 Seitsemän Uutiset 19.10 Uutisextra 19.25 Tulosruutu 19.30 Putous 21.00 Sunnuntailounas (7) 21.30 Tuija tähtien kanssa 22.00 Kymmenen Uutiset 22.10 Lotto, Jokeri ja Lomatonni 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Formula 1 Paalupaikka 23.05 Elokuva: Wallander: Kuriiri (16) 00.55 Rikospaikka 01.25 Ulosottomiehet 02.25 Pop’n’Roll 03.20–04.13 Tuubi NELONEN 06.00 Vili Vilperin seikkailut x 2 06.25 Rusty Rivets 06.50 Sonic Boom (7) 07.05 Ritariprinsessa Nella 07.30 K3 07.45 My Little Pony: Ystävyyden taikaa (7) 08.10 Disney esittää: Avalorin Elena 08.35 Kung Fu Panda (7) 09.00 Hauskat kotivideot x 2 11.00 MasterChef Australia x 2 13.50 Pikakurssi kodinostoon 14.20 Pientä pilaa 14.25 Leijonan luola USA 15.25 Planet’s Got Talent 16.00 Cheek – Valot sammuu LIVE 19.00 Idols 20.00 Haluatko miljonääriksi
11.40 Valomusiikkia 11.57 Päivän mietelause ja Turun tuomiokirkon kello lyö 12 12.00 Uutiset ja sää 12.10 Havaintoja ihmisestä 12.40 Musiikkikamari 12.50 Kuuluttajan vieras 13.00 Klassista kahteen 14.00 Riikan tähtitarha: Vieraana musikaaliohjaaja Samuel Harjanne 15.00 Uutiset 15.02 Kulttuuriykkönen 15.55 News 16.00 Uutiset ja sää 16.10 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.10 Torstain kulttuurisarja 17.30 Keidas 18.20 Kadonnutta aikaa etsimässä 6: Guermantesin tie II, jakso 28 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.02 POMP 2018: Helsingin kaupunginorkesterin konsertti 21.00 Musiikkia konsertin jälkeen 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Radio Variaatio. klo 14–16 Työväenliikkeen kirjasTo, Sörnäisten rantatie 25, Helsinki julkisten ja hyvinvointialojen liitto , Sörnäisten rantatie 23, Helsinki www.tyovaenperinne.fi/tky/stkp2018 Perjantaina klo 15 Työväentutkimus 2018 -vuosikirjan ja Osuusliikkeen matkassa -kirjan julkistus, klo 17 Hannu Niklanderin luento Kössi Kaatrasta ja klo 18 Kapinarunoilta IV. Syvään veteen. Eli tältä vuodelta naisten palkat on nyt siis maksettu, mutta miesten palkat juoksevat. 18.20 Kadonnutta aikaa etsimässä 18.30 Hengellisen musiikin toivekonsertti 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.02 Radioteatteri esittää: 20.00 Etnoilta: Sydänjuurilla 21.00 Etnoilta: Keinuva talo 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Horisontti 22.50 Draamanpurkajaiset 23.00 Iltahartaus 23.10–06.00 Yöklassinen TIISTAI 06.00 Uutiset ja sää 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 06.59 Hyvää huomenta 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Hartaita säveliä 07.15 Aamuhartaus 07.25 Musiikkihetki 07.29 Hyvää huomenta 07.30 Ykkösaamu 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Sari Valto 11.00 Klassikkoparatiisi 11.57 Päivän mietelause ja Turun tuomiokirkon kello lyö 12 12.00 Uutiset ja sää 12.10 Tiedeykkönen 13.00 Klassista kahteen 14.00 Uudet levyt 15.00 Uutiset 15.02 Kulttuuriykkönen 15.55 News 16.00 Uutiset ja sää 16.10 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.10 Luuserisankarit – suomalaisen epäonnistumisen kaava. MARRASKUUTA 2018 007443-1845 TORSTAI 06.00 Uutiset ja sää 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 06.59 Hyvää huomenta 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Hartaita säveliä 07.15 Aamuhartaus 07.25 Musiikkihetki 07.29 Hyvää huomenta 07.30 Ykkösaamu 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Mikä maksaa. 18.20 Kadonnutta aikaa etsimässä 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.02 Radion sinfoniaorkesterin konsertti 21.20 Sopraano Montserrat Caballén äänitteitä 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Kuusi kuvaa 22.50 Draamanpurkajaiset 23.00 Iltahartaus 23.10–06.00 Yöklassinen Vuosittaiset kateusja kaunatilastot ilmestyivät taas viime viikolla. Oma lukunsa ovat ne ketkut, jotka kierrättävät tulonsa veroparatiisien kautta, tai siirtyvät kirjoille johonkin muuhun maahan heti, kun tulee mainetta ja mammonaa. Osa 3: Kahden tulen välissä 18.00 Ehtookellot: Sievin kirkon kellot 18.01 Iltahartaus 18.10 Lauantain toivotut levyt 19.00 Uutiset ja sää 19.02 Tämän runon haluaisin kuulla. Tilastoihin päässeet sentään maksavat kiltisti veronsa Suomeen, ja kerryttävät näin pottia yhteiseen hyvään. Ihan oikeasti, ketä kiinnostaa. Toivokaa pelon ja kauhun runoja 21.00 Lauantain iltasoitto 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Roman Schatzin Maamme-kirja 23.00 Iltahartaus 23.10–07.00 Yöklassinen SUNNUNTAI 07.00 Uutiset 07.02 Näistä levyistä en luovu: Musiikkivieraina rehtori Lassi Rajamaa ja näyttelijä Ylermi Rajamaa 07.57 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.05 Tarinatarha 09.00 Uutiset 09.05 Musiikkia vanhasta Euroopasta 09.55 Oulun tuomiokirkon kellot kutsuvat 10.00 Oulun hiippakunnan piispanvirkaanvihkimys ja messu Oulun tuomiokirkosta 11.00 Jumalanpalvelus 12.00 Uutiset ja sää 12.05 Horisontti 12.50 Draamanpurkajaiset: Nukesta tulee teatterintekijälle elävä, läheinen olento 13.00 Puolalainen Klassista kahteen 14.00 Itsenäisen Puolan sata vuotta 15.00 Radioteatteri esittää: 15.55 News 16.00 Uutiset ja sää 16.10 Faunin iltapäivä 16.30 Pyhiä juutalaisia kirjoituksia 17.00 Uutiset ja sää 17.10 Valkoista valoa: Mihin ihmisiä enää tarvitaan. Samalla viikolla perjantaina vietettiin naisten palkkapäivää. 18.50 Etnohetki 19.00 Uutiset ja sää 19.02 Jazzklubi 20.00 Jazzklubin illan keikka 21.00 Jazzklubin kolmas setti 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Avaruusromua 23.10–06.00 Yöklassinen MAANANTAI 06.00 Uutiset ja sää 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 06.59 Hyvää huomenta 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Hartaita säveliä 07.15 Aamuhartaus 07.25 Musiikkihetki 07.29 Hyvää huomenta 07.30 Ykkösaamu 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Roman Schatzin Maamme-kirja 11.00 Välilevyjä 11.57 Päivän mietelause ja Turun tuomiokirkon kello lyö 12 12.00 Uutiset ja sää 12.10 Historiasarjoja 13.00 Klassista kahteen 14.00 Musiikkistudio 15.00 Uutiset 15.02 Kulttuuriykkönen 15.55 News 16.00 Uutiset ja sää 16.10 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.10 Euroopan valot 18.10 Äänitarina. Syvään veteen. Kostavat Kullervot 17.30 Radioteatteri esittää: Viha on paha vieras, osa 2/10. Väinämöisten varjossa – vahvan johtajan kaipuu 10.20 Musiikkia parrasvaloista 10.35 Aristoteleen kantapää 11.00 Klassikkoparatiisi 11.57 Päivän mietelause ja Turun tuomiokirkon kello lyö 12 12.00 Uutiset ja sää 12.05 Radio 1 vastaa 12.10 Maailmanpolitiikan arkipäivää 12.30 Moniääninen Eurooppa 12.50 Kuuluttajan vieras 13.00 Klassista kahteen 14.00 Välilevyjä: Olipa kerran 15.00 Radioteatteri esittää: Viha on paha vieras, osa 2/10. Mutta ei syntynyt klikkiotsikoita. 17.50 Etnohetki 18.00 Romano mirits 18.20 Kadonnutta aikaa etsimässä 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.02 Radion sinfoniaorkesterin konsertti 21.00 Ajassa soi: POMP 2018 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Sari Valto 23.00 Iltahartaus 23.10–06.00 Yöklassinen KESKIVIIKKO 06.00 Uutiset ja sää 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 06.59 Hyvää huomenta 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Hartaita säveliä 07.15 Aamuhartaus 07.25 Musiikkihetki 07.29 Hyvää huomenta 07.30 Ykkösaamu 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Brysselin kone 10.45 Oopperaketju: Hannu Sinnemäki kertoo työstään oopperan kuorossa 11.00 Riston Valinta 11.57 Päivän mietelause ja Turun tuomiokirkon kello lyö 12 12.00 Uutiset ja sää 12.10 Ruokapuhetta 13.00 Klassista kahteen 14.00 Euroopan konserttilavoilla 15.00 Uutiset 15.02 Kulttuuriykkönen 15.55 15.58 News 16.00 Uutiset ja sää 16.10 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.10 Aristoteleen kantapää: E-urheilun kieli 17.35 Luomiskertomus 17.55 Maailmanpolitiikan arkipäivää 18.15 Äänitarina. 15.20 Etnohetki 15.30 Luomiskertomus 15.50 Yle Uudizet karjalakse karjalankielinen viikkokatsaus 15.55 News 16.00 Uutiset ja sää 16.10 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.10 Radio 1 vastaa 17.15 Viron tie itsenäisyyteen. klo 15–21, la 10.11. Lapsemme ovat numeroita. Solo Mama. 17.50 Lapsuuden laulut 18.00 Radio Variaatio. Kirjailijahaastatteluja. Närästäjä LÄÄKETTÄ POLIITTISEN LIIKA HAPPOISUUDEN PUUTTEESEEN Aatosta jaloa marraskuun valoa T yöväenkirjasTon ysTäväT ry Stadin työväenkirjalliSuuSpäivät 2018 pe 9.11. klo 12–19, su 11.11. 23.00 Iltahartaus 23.10–06.00 Yöklassinen PERJANTAI 06.00 Uutiset ja sää 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 06.59 Hyvää huomenta 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Hartaita säveliä 07.15 Aamuhartaus 07.25 Musiikkihetki 07.29 Hyvää huomenta 07.30 Ykkösaamu 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Kalle Haatanen 11.00 Narrin aamulaulu 11.57 Päivän mietelause ja Turun tuoYle radio 1 8.11.–14.11.2018 miokirkon kello lyö 12 12.00 Uutiset ja sää 12.10 Tiedeykkönen 13.00 Klassista kahteen 14.00 Näistä levyistä en luovu: Musiikkivieraina rehtori Lassi Rajamaa ja näyttelijä Ylermi Rajamaa 15.00 Uutiset 15.02 Kulttuuriykkönen 15.55 News 16.00 Uutiset ja sää 16.10 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.10 Harri Tuomisen maailmanmusiikkiohjelma 18.15 Nuntii Latini latinankielinen viikkokatsaus 18.20 Kadonnutta aikaa etsimässä 6: Guermantesin tie II, jakso 29 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.02 Radion sinfoniaorkesterin konsertti 21.21 Unohdettuja säveliä – Moisei Vainbergin musiikkia 21.40 Torstain kulttuurisarja 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Kalle Haatanen 23.00 Iltahartaus 23.10–06.00 Yöklassinen LAUANTAI 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 06.59 Hyvää huomenta 07.00 Uutiset 07.02 Hartaita säveliä 07.15 Aamuhartaus 07.25 Aamusoitto 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.05 Kuusi kuvaa 08.50 Lapsuuden laulut 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Luuserisankarit – suomalaisen epäonnistumisen kaava. Valkoisten vankina -tanssiteoksesta kertovat Tuomo Railo ja Kaisa Leppänen Viikkolehti, verkko ja some. Viis siitä, että suomalainen yhteiskunta on heillekin antanut – verovaroilla – mahdollisuuden menestyä omalla urallaan. Lauantaina paneelikeskustelut Kapinan perintö klo 12, klo 15 Rahat vai henki. Tämä pitäisi kiinnostaa tasa-arvon mallimaassa. Kyseessähän ovat siis verotiedot viime vuodelta – ketkä kahmivat eniten ansioja pääomatuloja. Ohjelmaryhmä Metalli 5. Miten kirjastolla ja kulttuurilla luodaan hauskempaa Helsinkiä. Herää siis kysymys, keitä nämä tiedot kiinnostavat. Ei. Oireellista on, että 50 kovatuloisimman listalta löytyy vain kolme naista. 22.55 Äänitarina. 11.00 Valkoista valoa: Mihin ihmisiä enää tarvitaan. Riippuu tietysti siitä, keitä ystävätai tuttavapiiriin kuuluu, mutta Närästäjä ei käynyt tälläkään kertaa yhtään ainoaa pöyristelevää keskustelua siitä, kuinka paljon joku ihminen voikaan tienata. Sarjakuva yhteiskunnan peilinä. ja klo 17 Kollektiivinen trauma. Sunnuntaina klo 14 laulunäytelmä On sitä aikoja eletty. 40 8. Olga – pakolainen 1918