Demokraatti 8.12.2022 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

jo ulu ku ut a 100-vuotias neuvola, hieno suomalaiskeksintö. PAL.VKO 2022-51 00 74 43 -2 22 2 VAALIT Valmiina lähtötelineissä TURVALLISUUS Virolaista Venäjä-osaamista PALVELUT Yhteiskunta tarvitsee järjestöjä 8.12.2022 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 22 • 20 22 / 8. PARAS Maailman Maailman PARAS POLITIIKAN SYMBOLIT TEEMA Merkit vievät meitä de_08122022_001.indd 1 de_08122022_001.indd 1 25.11.2022 16.28 25.11.2022 16.28
tsl.fi YHTEYTESI EUROOPPAAN: Suomen S&D-mepit Miapetra ja Eero! Tilaa uutiskirjeet ja ollaan yhteydessä: www.miapetra.fi www.eeroheinaluoma.fi @miapetrakumpula @eeroheinaluoma www.pau.fi www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 Sillä sinun työsi on tärkeä jytyliitto.fi Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva www.turva.fi de_08122022_002.indd 1 de_08122022_002.indd 1 25.11.2022 15.41 25.11.2022 15.41. Lehti, verkko ja some D Duunissa
Tärkeä pala hyvinvoinnin perustaa. JOULUKUUTA 2022 / ILMESTYY JOKA TOINEN TORSTAI RAIK JÄRJESTÖT DEKKARIKATSAUS Suoraa puhetta Venäjästä. KASVO POLITIIKKA KULTTUURI de_08122022_03.indd 3 de_08122022_03.indd 3 29.11.2022 9.16 29.11.2022 9.16. Murhamysteerit ovat sarjataidetta. 3 Demokraatti 22 /2 2 40 32 22 POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI / 8
4 Demokraatti Seuraa meitä myös somessa. www.demokraatti.f i Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. 22 /2 2 POLITIIKKA KULTTUURI Pääkirjoitus: Totuus, pyh Viikon kuva: Ukrainan talvi Pätkät: Meiltä ja muualta Missä olet nyt: Ulla Heinonen D-analyysi: Kynnyskysymyksiä D-ilmiö: Maailman paras neuvola Työelämä: Neuvottelujumi Alastalon salissa: Välisävyissä Järjestöt: Elintärkeä kumppani Kolumni: Janne Riiheläinen Vaalit: Lähtötelineissä Kielikylpy: Polis som leder SSU Saksa: Lisää tuulivoimaa Valtuutettukisa: Nelli Niemelä Dekkarikattaus: Sarjoja ja ensikertalaisia Kirjavisa: Parhaista parhain Elokuva: Keikka Itä-Helsingissä Kolumni: Jari Sedergren Mielipiteet Ristikko Ti ti tyy Politiikan kirjahylly: Mika Niemelä IHMINEN JA ELÄMÄ D-kasvo: Kristi Raik Kolumni: Mikkel Näkkäläjärvi Kasvot peilissä: Mari van den Berg Kaikki ei ole sitä miltä näyttää. kerros, 00530 Helsinki Postiosoite: PL 338, 00531 Helsinki Uutistoimitus: 09 7010 555 toimitus@demokraatti.fi Sähköpostit: etunimi.sukunimi@demokraatti.fi Ilmoitukset: ilmoitukset@demokraatti.fi Tilaajapalvelu: 09 7010 500, klo 9–15 tilaajapalvelu@demokraatti.fi Puhelinvaihde: 09 7010 41 Seuraava numero ilmestyy 22.12. 14 46 LAURA RUOHONEN Historiallinen naismyrsky MINNA NOUSIAINEN Kätilö ihanneammatissaan + TEEMA Politiikan symbolit 51 5 6 8 11 12 14 20 21 22 25 26 28 30 31 30 38 39 40 45 48 49 59 64 65 66 de_08122022_04.indd 4 de_08122022_04.indd 4 29.11.2022 11.49 29.11.2022 11.49. Perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895. Päätoimittaja: Petri Korhonen, 050 387 4031 Toimituspäälliköt: Heikki Sihto (lehti), 09 7010 516 Rane Aunimo (verkko), 09 7010 553 Toimittajat: Simo Alastalo, Rolf Bamberg, Anna-Liisa Blomberg, Mikko Huotari, Johannes Ijäs, Marja Luumi Ulkoasu: AD Arja Jokiaho, Kuvatoimittaja Timo Sparf Valokuvaaja: Nora Vilva Levikkipäällikkö: Nina Lindén Markkinointipäällikkö / ilmoitukset: Sari Ojala, 09 7010 522 Kustantaja: Kustannus Oy Demokraatti Painopaikka: PunaMusta Oy, Joensuu Aikakausmedia ry:n jäsen Käyntiosoite: Siltasaarenkatu 18–20, C-rappu, 6. Ka nn en ku va : N or a V ilv a Parasta työssä on asiakkaiden kohtaaminen
Lehtien tekijät halusivat, että juttuja luettaisiin tunteella ja pöyristyen. Lehtiotsikot ”naapurien löytämistä” nälkään kuolleista perheistä olivat silti useimmiten liioittelua, samasta syystä kuin nykyäänkin. Perätön väite ”126 000 tulijasta” elää nyt sitkeästi maakuntien kuppilaparlamenteissa, koska se sopii hyvin hallituksen haukkumiseen ja kauhisteluun. 5 Demokraatti Petri Korhonen päätoimittaja petri.korhonen@demokraatti.fi Twitter: @petri2020 Voiko tämä olla totta – no ei, mutta haittaako se. Oikeasti näitä suojeluja oleskelulupia on tänä vuonna annettu hieman yli 33 500, ja koko hallituskaudella runsaat sata tuhatta. Tänä vuonna Suomi oli hänen mukaansa myöntänyt 126 000 uutta oleskelulupaa, ja nykyhallituksen aika na lupia olisi jaettu jo 410 000, hän julisti. Itsenäisyyden pari ensimmäistä vuotta olivat pulan ja puutteen aikaa. Molempien häviämiselläkin on tavalliselle kansalaiselle ihan samanlaiset seuraukset. Faktoja taivuteltiin siksi, että saataisiin oikeutusta omalle aatteelle. Oikaisu meni kuitenkin monelta puoluetoverilta ohi. ”O h hoh, katso karmeat kuvat! Tämä työnantaja aikoo tappaa työläiset nälkään – jo kymmeniltä perheiltä on loppunut leipä!” ”Näin järkyttävä on tilanne Koillismaan savotalla: Metsäherrat panttaavat palkkarahoja, nostavat työmaaruuan hintaa ja pitävät palkolliset nälässä – savottajätkät joutuvat syömään puunkuorta.” Tämäntyylisiä lehtijuttuja löytää runsaan vuosisadan takaa paljon, ja niissä on totuuden siemen. Yli sadantuhannen ihmisen Suomeen tuloa ei voisi olla huomaamatta turuilla ja toreilla. Vaikuttimena ei tosin ollut mainostulojen saaminen tai irtonumeromyynti. Pääkirjoitus VOISI LUULLA, ETTÄ OLEMME SUOMESSA VIISASTUNEET 1920-LUVUN AJOISTA. Mutta ei, emme ole. Eduskunnan hallintovaliokunnan puheenjohtaja Mari Rantanen (ps.) kertoi kuunvaihteessa ulkomaalaislain käsittelyn aikaan puhujapöntössä omia faktojaan Suomeen tulleiden maahanmuuttajien määrästä. de_08122022_05.indd 5 de_08122022_05.indd 5 29.11.2022 9.21 29.11.2022 9.21. Koronan kaltainen espanjantauti tappoi ihmisiä sattumanvaraisesti eri puolilla maata. Faktapuhe onkin kuin demokratia: havahdumme arvostamaan kummankin tärkeyttä vasta silloin, kun ne ovat katoamassa. Mari Rantanen myönsi myöhemmin virheensä reilusti: hän oli katsonut kaikkien viranomaispäätösten lukumäärää eikä ihmisiä niiden takana. VOISI LUULLA, että olemme Suomessa viisastuneet 1920-luvun ajoista, emmekä enää ainakaan tahallaan liioittelisi politiikassa silkasta ihmisten kiihottamisen halusta. Sitovaa työlainsäädäntöä ei ollut, mielivalta rehotti työpaikoilla. Tietysti luku oli yläkanttiin. Ja jos uutisointi johtaisi kuohuntaan ja asiaintilaa muuttavaan mellakointiin, aina parempi
6 Demokraatti V iik on ku va A FP / Bu le nt Ki lic de_08122022_06.indd 6 de_08122022_06.indd 6 25.11.2022 14.20 25.11.2022 14.20
7 Demokraatti TALVI TULEE UKRAINAAN. Ukrainalaisten talvesta tulee kylmä, sillä Venäjä on tuhonnut pommituksillaan suuren osan maan sähköntuotannosta ja muusta energiainfrastruktuurista. Myös Kiovassa (kuva) on jo ollut pitkiä sähkökatkoja. de_08122022_06.indd 7 de_08122022_06.indd 7 25.11.2022 14.20 25.11.2022 14.20
Eloranta esitti SAK:n edustajiston kokouksessa ostovoimasopimusta, joka helpottaisi palkansaajien tilannetta, kun inflaatio on nostanut rajusti muun muassa asumisen, liikkumisen ja ruoan hintoja. – Kun tilanne pitkittyy se myös mutkistuu. Lakotkaan eivät Elorannan mukaan ole poissuljettuja ensi vuoden puolella, jos solmu palkankorotuksista ei aukea. Luovuutta tarvitaan, jotta työehtosopimusneuvotteluja saisi tuupatuksi eteenpäin. – Se kertoo, että ihmisillä on myös tahtoa taistella eikä heillä ole kovin paljon ymmärrystä työnantajan toimille, kun inflaatio järsii palkkapussia nyt aika vauhdilla. – Yritysten taseet ovat vahvassa kunnossa ja tuloksentekokykyäkin riittää. Käytännössä ostovoimasopimus merkitsisi, että sosiaaliturvamaksut palautettaisiin työntekijöiltä työnantajan maksettavaksi sille tasolle, mitä ne olivat ennen kilpailukykysopimusta. Kiinteä kertakorvaus on nostettu esille yhtenä vaihtoehtona saada palkkasolmua avatuksi. NYT TARVITAAN luovuutta, Palkansaajakeskusjärjestö SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta toteaa meneillään olevista palkkaneuvotteluista. Eloranta arvioi, että sekin voi olla neuvottelupöydässä osana ratkaisua. NASIMA RAZMYAR TWITTERISSÄ Ei ollut moni nainen holhoojaltaan – veljeltään, isältään tai aviomieheltään – saanut lupaa lähteä stadionille. Jo nyt on nähty ulosmarsseja muun muassa palvelualoilla. Tuloksena hallituspuolueet vaalien lähestyessä kaatoivat kilvan toistensa lakiesityksiä. Neuvottelemalla saa yleensä parempia tuloksia kuin riitelemällä. MATTI NIEMI TWITTERISSÄ Jalkapallon MM-kisat ja Qatar on irvokas näky urheilutapahtumasta. Työnantajat ovat kiivaasti vastustaneet ajatusta maksujen siirrosta. Istuvaa hallitusta ei tämän perusteella pääse ainakaan syyttämään niin sanottujen vaaliesityksien tekemisestä. Suurin pettymykseni on sen tajuaminen, että jalkapallo ei ole demokratia, vaan bisnes. de_08122022_08.indd 8 de_08122022_08.indd 8 28.11.2022 16.57 28.11.2022 16.57. 8 Demokraatti PÄTKÄT HOKSAUS Ei win-win vaan loose-loose V IIK O N LU KU 50 prosenttia. Entistä useampi ala alkaa olla sopimuksettomassa tilassa, ja kyllä se varmaan alkaa näkyä työmarkkinoilla. Eloranta muistuttaa, että aika monella teollisuuden alalla menee edelleen Suomessakin varsin hyvin. – Korkean inflaation aikana mietitään kaikkia mahdollisia keinoja. Tämä olisi kannattanut keskustassakin muistaa, kun se aloitti hallituksessa riitelyn iltalypsyn ja rusinoiden poimimisen hengessä muutama viikko sitten. ESSI SAINIO TWITTERISSÄ TYÖELÄMÄ El äk et ur va ke sk us , 20 20 Neljänneksellä Suomen yrittäjistä työtulo on todellisista tuloista alle Lisää palkkaa vai ostovoimaa Ihmisillä ei ole paljoa ymmärrystä työnantajan toimille, kun inflaatio järsii palkkapussia vauhdilla. – Jos asia on joskus sovittu yhteen suuntaan, se voidaan sopia myös toiseen suuntaan, Eloranta huomauttaa. On mielenkiintoistä nähdä, miten tästä keskustan kannattajat kiittävät vaaleissa. Tuntuu kuitenkin siltä, että ainoastaan palkansaajilta vaaditaan malttia, Eloranta heittää viitaten työnantajien pelotteluun palkkainflaatiosta
Aika nolo tilanne kaupungin maineen ja työnantajakuvan kannalta, kun pääkaupunkiseudulla kilpaillaan työntekijöistä, pohtii Demokraatin väkl. TYÖELÄMÄ Inflaatiolla rahastetaan INFLAATIO KURITTAA palkansaajia, ja muun muassa kotitalouksien säästäminen on kääntynyt laskuun. Se voisi lisätä toimeentulotuen käyttöä ja vaikeuttaa satunnaisten työtehtävien tekemistä. Se olisi sopinut näihin lisääntyvän osa-aikatyön, nousevien hintojen ja talouden taantuman oloihin huonosti, kansanedustaja, entinen työministeri Tarja Filatov (sd.) sanoo. TYÖELÄMÄ TALOUS Huh, hallitus kuoppasi euroistamisen Twitteröityä paikallista sopimista AMERIKASTA SAATIIN mallia siitä, mitä paikallinen sopiminen pahimmillaan – tai jonkun mielestä parhaimmillaan – voi olla. – Ajatus sinänsä oli periaatteessa hyvä ja kannatettava, mutta valmistelussa lakiin sidottu säästövelvoite olisi iskenyt joihinkin osa-aikatyötä tekeviin ja pienillä tuloilla eläviin ihmisiin varsin kipeästi. Ja samalla moni yritysjohtaja paheksuu ahneita palkansaajia, jotka toivovat palkankorotuksia selvitäkseen inflaation aiheuttamista menoista. Opetusalan Ammattijärjestö OAJ on syystä pyytänyt oikeuskansleria tutkimaan, ovatko palkanmaksusta päättäneet toimineet lainvastaisesti hankkiessaan ja ottaessaan käyttöön Sarastia-palkanmaksujärjestelmän. Vaikka mitä kauniisti sanotaan, suuri osa ihmisistä on töissä palkan takia, ja tätä rahaa he myös jokapäiväisessä elämässään tarvitsevat. Samaan aikaan monella suomalaisyrityksellä on voittoaste (kulujen ja tuottojen suhde) kääntynyt kovaan kasvuun. Tämä ei ole viisasta, koska joustavasta työvoimasta palvelualoilla on nyt pulaa. 9 Demokraatti PARI VALITTUA SANAA Yllättävä pari MELONI JA LIPPIS MELONI JA LIPPIS Huono häviäjä Vihannes Hyvä Helsingin kaupunki, palkkasotkunne on jo pitkään ollut kuin huonoa farssia. LAKIESITYSTEN KAATAJAISISSA hallitus kuoppasi myös esityksen palkansaajan työssäoloehdon uudistamisesta. de_08122022_08.indd 9 de_08122022_08.indd 9 28.11.2022 16.57 28.11.2022 16.57. Kaupungin on työnantajana turha höperehtiä korjaavista toimenpiteistä, jos työntekijänne eivät tule toimeen sudeksi osoittautuneen palkkajärjestelmänne takia. Myös muut ammattijärjestöt ovat puuttuneet Sarastiaan ja sen aiheuttamiin ongelmiin. – Leikkaus olisi heikentänyt muun muassa myyjien, ravintolatyöntekijöiden ja avustavien keittiötyöntekijöiden toimeentuloa. Eli osa yrityksistä rahastaa inflaatiolla eli korottaa hintoja, vaikka niiden kulut eivät olisikaan nousseet. Jos vastausta ei tullut seuraavaan päivään mennessä, työntekijän katsottiin irtisanoutuneen. Hänen mukaansa euroistaminen ja leikkaus yhdessä olisivat saattaneet jopa vaikeuttaa työvoiman saatavuutta, jos osaaika työstä saatava taloudellinen hyöty kutistuisi. Asiasta on puhuttu myös työttömyysturvan työssäoloehdon euroistamisena, kun työttömän päivärahaoikeus määräytyisi tulojen perusteella työtuntien sijaan. Hyvä Helsingin kaupunki, varmaankin olette parhaanne, tai sinne päin, yrittäneet ongelmien korjaamiseksi, mutta se ei työntekijöitänne lohduta. Sosiaalisen median palvelun Twitterin tuoreehkon toimitusjohtajan Elon Muskin työntekijöilleen lähettämässä sähköpostissa kerrottiin tarpeesta olla ”äärimmäisen kova” ja pyydettiin klikkaamaan ”kyllä”, jos haluaa jatkaa yhtiön palveluksessa. Taloudellisten vaikeuksien takia virheet tuloissa voivat lisäksi vaikuttaa esimerkiksi perhe-etuuksiin, sairauspäivärahoihin ja verotukseen
Mitä oireita pica (oireyhtymä) aiheuttaa. Kuka on Suomen naisten jalkapallomaajoukkueen valmentaja. 2. Minkä rotuinen koira esiintyy Yleisradion tämän vuoden Pentulive-lähetyksessä. Lain tavoitteena on puuttua nimenomaan ylisuuriin voittoihin, jotka liittyvät pelkästään sähkön hintavaihteluun. 5. Uusi vero tulisi niin kunnallisille kuin yksityisille osakeyhtiöille. 8. 9. Tämä on mannaa monelle kohonneiden energialaskujen kanssa kärvistelevälle. Valtiovarainministeriöstä myös kerrotaan, että verosta ei tule korvamerkittyä eli tiettyyn kohteeseen suunnattua. Tarkempaa arviota on vaikea esittää, koska ei esimerkiksi tiedetä, miten kallista sähkö ensi vuonna on. 3. Esimerkiksi pääministeri Sanna Marin (sd.) totesi Pääministerin haastattelutunnilla, että verolla voitaisiin rahoittaa nyt ihmisille maksettavia tukitoimia, jotta valtio ei vain velkaantuisi. Oik eat vas tau kse t: 1) har akk a 2) ruu aks i tar koi tta mat tom ien asi oid en syö mist ä 3) nei lik ka, kan eli ja ink ivä äri 4) shi ba inu 5) ei yht ään 6) van hus asi ain val tuu tet tu Päi vi Top o 7) Lap pi yhd en, Kaa kko isSuo mi kak si 8) Mar ko Sal ora nta 9) Kau nia isi ssa , 17 % 10 ) Elo n Mus k MAAILMAN TILA • Energian hinta Energiayhtiöt mukaan hintatalkoisiin S uomessa työstetään lakiluonnosta, jolla puututtaisiin energiayhtiöiden ylisuuriin voittoihin. Mitkä ovat suomalaisen glögin yleisimmät mausteet. Missä Manner-Suomen kunnassa on pienin veroprosentti. EI SOTAA SÄNGELLÄ VOITETA de_08122022_10.indd 10 de_08122022_10.indd 10 29.11.2022 10.48 29.11.2022 10.48. 7. Kuka on Twitterin uusi omistaja. Kuka on kuvassa. Tällä tietoa laki ylisuurten voittojen verottamisesta koskisi kaikkea sähköntuotantoa ja sähkönmyyntiä eli sähköliiketoimintaa vuoden 2023 aikana. Vero ei koskisi pienimuotoista toimintaa eli jos yhtiön liikevaihto on alle 500 000 euroa ja vain 10 prosenttia toiminnasta on sähköntuotantoa. 10. Mitkä kaksi piiriä menettävät kansanedustajanpaikkoja tulevien vaalien jälkeen. Minkä lintulajin tieteellinen nimi on Pica pica. Veron tuotto-odotuksia ei osata vielä tarkkaan ennustaa. 6. Valtiovarainministeriössä on arvioitu, että tuotto voisi olla satoja miljoonia euroja. 4. 10 Demokraatti PÄTKÄT VIIKON MEEMI Lehtikuva / Heikki Saukkomaa 10 VIS V 1. Kuinka monta Naton ydinasetta on pysyvästi sijoitettuna Tanskaan ja Norjaan
Ulla Heinonen toivoo Suomen kirkas tavan osaamisensa niin sanottuja kei häänkärkihankkeita maailmalla. – Tämä mahdollistaisi yrityksien no pean reagoinnin ja investointien saami sen liikkeellä. Harva olisi esimerkiksi 10 vuotta sitten uskonut, millainen mer kitys tuulivoimalla on nyt Suomessa. Tar vitsemme rohkeita investointeja, inno vaatioita ja kokeilunhalua. Uskon, että oikeilla ratkaisuilla myönteinen muutos on mahdollinen. Kyse on isoista investoinneista, joista Suomi kilpailee muiden maiden kanssa. 11 Demokraatti Teksti Heikki Sihto Kuva EK:n arkisto MISSÄ OLET NYT. Ulla Heinonen ”N opeus on vihreäs sä siirtymässä olennaista. Muu tokseen kuuluvat niin voittajat kuin hä viäjätkin. Tähän liittyy se, että osa kokeiluista ei onnistu. Kyse ei ole viherpesusta. Hän pitää ongelmana, että Suomella on jopa runsauden pulaa hyvässä osaamisessa. Hän listaa Suomen valteiksi muun muassa osaamisen ja kyvyn tehdä ripeitä päätöksiä. Suomella on jopa runsaudenpulaa hyvässä osaamisessa. Esimerkistä käy vaikka vetyosaaminen. Vihreään siirtymään tehdään tällä vuo sikymmenellä 5 000 miljardin euron in vestoinnit pelkästään EUalueella. – Ympäristökysymykset ja vastuulli suus ovat minulle myös henkilökohtai sesti tärkeitä. Edellytyksenä on, että lainsäädäntö ja muu yhteiskunnan säätelyympäristö on kunnossa. HEINONEN SANOO olevansa ihanneam matissaan. Heinonen näkee, että Suomella on lä hinnä voitettavaa vihreässä siirtymässä. Olen positiivisesti ajat televa. Hän sanoo myös yritysten olevan to sissaan liikkeellä vihreässä siirtymässä. EK:hon hän tuli Gaia Consulting Oy:n toimitusjohtajan paikalta. Mutta vastuullisuus, vihreään siirtymään liittyvä liiketoi minta, tuotteiden ja palveluiden myynti, on jo nyt oikeasti kannattavaa toimintaa. – Yrityksille tulee muutospainetta ku luttajilta ja usein etupainotteisesti toimi vilta rahoittajilta. Hän aloitti tehtävässään lo kakuussa. Tarvitsemme kuitenkin vielä lisää uutta osaamista ja uusia innovaatioita. – Suomen pitäisi valita mitä oikeasti haluamme, missä aiomme olla maail man parhaita ja tuoda sitä maailmalla enemmän esille. Muutoksessa yritykset ovat poliittisia päättäjiä nopeampia ajamaan kohti 1,5 asteen tavoitetta. Yritykset tekevät ratkaisuja jopa 20–30 vuoden aikajänteellä, Elin keinoelämän keskusliitossa vihreän kas vun vastuualuetta johtava Ulla Heinonen sanoo. de_08122022_11.indd 11 de_08122022_11.indd 11 29.11.2022 9.24 29.11.2022 9.24. EK on muun muassa esittä nyt luvitukseen yhden luukun periaatetta. – Suomessa suunta on muutoksessa oikea ja korjaamme jo koko ajan vihreän siirtymän hedelmiä. Samalla pitää muis taa, että kyyti on välillä pomppuista. Hän on toiminut viimeiset 20 vuotta kestävää kehitystä sekä osaamista ja liiketoimintaa kehittävissä tehtävissä. Ne kuitenkin tarvitse vat toimintaympäristöönsä pitkäjäntei syyttä ja ennustettavuutta päätöksen tekijöiltä. Vuonna 2022 Suomi korjaa jo vihreän siirtymän hedelmiä. Heinonen painottaa, että markki nat lopulta ratkaisevat, mitkä ratkai sut ja palvelut voittavat ja mitkä häviä vät. Juna liikkuu jo valta valla nopeudella. Takaiskujen takia ei saa lyödä hanskoja tiskiin
Pari viikkoa sitten pidetyssä SAK:n kuuden suurimman puolueen puheenjohtajien vaalitentissä – jossa kokoomuksen Kai Mykkänen syystä tai toisesta sijaisti puolueen puheenjohtaja Petteri Orpoa – moni puolue kertoi vaalitavoitteistaan. Vaalitentissa Kai Mykkänen kertoi puolueen tavoittelevan säästöohjelmallaan koko vaalikauden aikana neljän miljardin euron säästöjä. Seuraavalle vaalikaudelle on tämän hetken galluplukujen perusteella sinipuna, kokoomus-SDP-vetoinen hallitusvaihtoehto, vahvoilla. On poliittisesti käyttökelpoinen ajatus, että jos niin sanotusti kaikki joutuvat kärsimään, niin ’kipupaketti’ on reilu ja vetoaa suomalaiseen mentaliteettiin.”, Korkman muotoili haastattelussa. Puolue laskee, että yli neljä viidesosaa palkkaverokevennyksestä voitaisiin rahoittaa terveysja haittaveroja nostamalla. – Ei pidä olla naiivi, kun puhutaan ansiosidonnaisen murentamisesta tai ulottamisesta kaikille, kyllä siinä on taustalla se, että halutaan murentaa houkutinta liittyä ammattiliittoon, Marin totesi. Sanna Marin sanoi SDP vastustavan ansiosidonnaisen tällaisia muutoksia. Vaalitentin perusteella näillä gallupjohdossa olevilla puolueilla on kuitenkin ainakin tässä vaiheessa melkoisia näkemyseroja. SDP:n Sanna Marin totesikin tentissä, että miljardien veronalennukset murentaisivat hyvinvointivaltion rahoitusta ja niitä varten pitäisi ottaa lisävelkaa. Vaaleihin on vielä matkaa, mutta niin on myös oikeiston ja vasemmiston välisten näkemysten sovittelemisessa, jos kokoomus ja SDP ovat kaksi voittajapuoluetta. Taloustieteilijä Sixten Korkman esittää laajapohjaista hallitusta, jossa puolueet olisivat valmiita ”kaikki kärsivät” -ajatteluun. Jos kokoomus saisi päättää, ensi vaalikaudella toteutettaisiin myös verotuksen keventäminen. E duskuntavaalien asetelmat alkavat kirkastua. SAK:n vaalitenttiin saakka säästötavoitteitaan pantannut kokoomus kertoi, mistä ja miten seuraavalla kaudella pitäisi leikata. Hän piti järkevänä laajapohjaista hallitusta, jossa olisi mukana sekä oikeisto että vasemmisto. Tästä sosiaaliturvan säästöjen osuus olisi ”satoja miljoonia”. Tosin sellaiset usein ainakin osin sulavat hallitusneuvotteluissa, mutta jättävät myös hiertävän kiven hallitusyhteistyöhön, kuten keskustalle kävi nykyisessä hallituksessa. Edellä listatut kokoomuksen tavoitteet ovat SDP:lle osin myrkkyä. Edellytys Korkmanin mukaan on, että hallitus tekisi päätöksiä, jotka ovat toiselle osapuolelle vaikeita. Taloustieteilijä Sixten Korkman oli Helsingin Sanomien haastattelussa huolissaan suomalaisen hyvinvointivaltion tulevaisuudesta, sen rahoittamisesta väestön vanhetessa. Lisäksi kokoomus ajaa ansiosidonnaisen ulottamista kaikille palkansaajille ja työttömyysturvan porrastamista. ”Puolueet voisivat pragmaattisesti luopua kynnyskysymyksistään ja koostaa tämänkaltaisista keinoista tehokkaan sopeutusohjelman. analyysi de_08122022_12.indd 12 de_08122022_12.indd 12 29.11.2022 9.26 29.11.2022 9.26. VASEMMISTON JA oikeiston yhteistyö on helpommin sanottu kuin tehty. Kynnyskysymykset tarkentuvat MILJARDIEN VERONALENNUKSET MURENTAVAT HYVINVOINTIVALTION RAHOITUSTA. Hän uskoo, että ne pystyisivät yhdessä sopimaan keinoista julkisen talouden tasapainottamiseksi. Hänen lääkkeensä oli, että oikeiston ja vasemmiston pitäisi löytää toisensa. 12 Demokraatti Heikki Sihto heikki.sihto@demokraatti.fi Kirjoittaja on Demokraatin toimituspäällikkö
NOUSUSSA LASKUSSA Lähde: Tilastokeskus Lähde: Tilastokeskus Arvostamme suomalaista työtä. Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 D EM O G RA A FI Työvoimapula pahenee Avoimien työpaikkojen määrä on Suomessa kasvanut jo 1990-luvulta saakka lukuunottamatta talouskriiseihin liittyneitä notkahduksia. 13 Demokraatti Voitot Yritysten voittoaste kasvoi 35,6 prosentilla huhti–kesäkuussa edellisestä neljänneksestä. Säästäminen Inflaatio puree. Tilanne on pahentunut etenkin koronan jälkeen. Kotitalouksien säästämisaste putosi huhti-kesäkuussa edellisestä neljänneksestä. de_08122022_13.indd 13 de_08122022_13.indd 13 29.11.2022 9.28 29.11.2022 9.28. Lehden paperi ja painotyö on 100 % suomalaista. G ra fii kk a: A rja Jo ki ah o / Lä hd e: Ti la st ok es ku s 120 000 100 000 80 000 60 000 40 000 20 000 1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020 1990-luvun lama Finanssikriisi Korona Avoimet työpaikat 1990–2022, kpl ! Avoimista työpaikoista 65% on työnantajan oman arvion mukaan vaikeasti täytettäviä. Yksi tekijä on väestön vanheneminen
14 Demokraatti MITÄ MITÄ KUULUU, KUULUU, NEUVOLA. de_08122022_14.indd 14 de_08122022_14.indd 14 28.11.2022 18.08 28.11.2022 18.08. NEUVOLA
”Se palkitsee, kun voi antaa asiakkaalle ajattelemisen aihetta tai välineitä sel viytyä arjesta.” Tähän osastonhoitaja Minna Nousiaisen pohdintaan kiteytyy se, miksi 100vuotias neuvola on suomalaisille rakas. Nousiaisella, kuten hänen työtovereillakaan, ei ole valkoisia asusteita, kuten monesti laitosympäristössä näkee. de_08122022_14.indd 15 de_08122022_14.indd 15 28.11.2022 18.08 28.11.2022 18.08. 15 Demokraatti ILMIÖ MITÄ MITÄ KUULUU, KUULUU, NEUVOLA. Osastonhoitaja Minna Nousiainen korostaa, että pyrkimys on kodinomaiseen ympäristöön. NEUVOLA. Teksti Marja Luumi Kuvat Nora Vilva ja Demokraatin arkisto P orvoon perhekeskuksen neuvolassa on rauhallinen tunnelma. Omien vaatteiden päällä on esimerkiksi esiliina. Vastaanottohuoneissa on leluja ja seiniä koristavat piirustukset. Homma näyttää toimivan. Laitosmainen steriiliys loistaa poissaolollaan, huonekaluissa räiskyvät kaikki värit. Tämäkin on osa kodinomaisuutta. Kuva Helsingistä. Porvoolaisneuvola 2022. Silloin mahdolliset pienet pelotkin kaikkoavat helpommin. Äitinsä ja pikkuveljensä kanssa vastaanotolle tullut Alina kirmailee tottuneesti perheSuuret ikäluokat täyttivät myös neuvolat 1950-luvulla
Miksi ihmeessä. 17 terveydenhoitajan esimiehenä toimiva Nousiainen toteaa tosin, että Porvoon kolmessa neuvolayksikössä palaillaan pikkuhiljaa normaaliin arkeen pahimpien koronavuosien jälkeen. Äiti on ollut erittäin tyytyväinen Porvoon neuvolan palveluihin – kaikki on toiminut loistavasti myös korona-aikana. Hän pääsi harjoittelusta suoraan töihin neuvolaan. – Sairauksien ennaltaehkäisy on aina ollut lähellä sydäntäni, se että saan ohjata perheitä raskausajasta kouluikään asti ja tuntea, että voin auttaa heitä. MINNA NOUSIAINEN valmistui terveydenhoitajaksi vuonna 2002. Lääkäri Arvo Ylppö ottaa mallia Saksasta 1924: terveys sisarkoulutus alkaa 1929: ensimmäiset äitiysneuvolat aloit tavat Helsingissä ja Viipurissa 1935: neuvola sana otetaan käyttöön 1940-luku: synnytykset siirtyvät sairaaloihin 1949: äitiys avustus laajenee kaikkiin naisiin 1950: lähes kaikki raskaana olevat ovat äitiysneuvolan piiris sä. Ensimmäinen rupeama kesti 3–4 vuotta ja sitten oli aika saattaa maailmaan omat lapset. Opimme paljon korona-aikana, muun muassa, miten hyödyntää entistä enemmän sähköisiä palveluita asiakastyössä. de_08122022_14.indd 16 de_08122022_14.indd 16 28.11.2022 18.08 28.11.2022 18.08. Hänellä on edessään tärkeä 6-vuotistarkastus. Äitiyskuolleisuus 1,5 promillea, ime väiskuolleisuus 43,5 promillea 1960-luku: rokotukset vähentä vät tartuntatauteja 1968: ensimmäi set isät mukaan per hevalmennukseen 1971: ensimmäiset isät mukana synny tyksessä keskuksen tiloissa. Ehkäisevä terveydenhuolto vähentää sairauksia, edistää terveellisiä elämäntapoja NEUVOLASSA ON OLTAVA KAIKKEEN VALMIS. 16 Demokraatti D-ILMIÖ 100-VUOTIAAN ASKELMERKKEJÄ 1922: ensimmäi nen lastenneuvola aloittaa Helsingissä. Reipas tyttö kertoo, että neuvolaan on kiva tulla – paitsi rokotukset vain eivät ole niin mukavia. Hän palasi töihin terveysasemalle lääkärinvastaanottoon diabeteshoitajaksi. – Toivotaan, että kaikki alkaa rullata ennen pitkään entiseen malliin, mutta uusilla vivahteilla. Kymmenen vuoden jälkeen veri veti taas takaisin neuvolaan
– Se palkitsee, kun voi antaa asiakkaalle ajattelemisen aihetta tai välineitä selviytyä arjesta ja olla helposti lähestyttävä. Pienillä jutuilla, kuten huumorilla, on siinä suuri merkitys. Terveydenhoitajan rautaiseen ammattitaitoon kuuluu huomata ongelmat ja puuttua niihin hyvissä ajoin. Parasta työssä on hänen mielestään asiakkaiden kohtaaminen – vaikka esimiehenä hän tätä nykyä tekee aiempaa harvemmin asiakastyötä. – Työ on aika paljon soveltamista tilanteen mukaan. Ulkopuolisen korvin palveluiden määrä vaikuttaa aikamoiselta, mutta... – Perheiden varhaisessa vuorovaikutuksessa on aiempaa enemmän puutteita. Hoitajilla pitää olla myös vapaus suunnitella omaa työtään tietyissä raameissa, Nousiainen listaa. Ja kuitenkin lapselle olisi niin tärkeää, että hänen kanssaan jutellaan, kysellään kuulumisia ja tehdään yhdessä asioita, ollaan oikeasti kiinnostuneita ja läsnä hänen arjessaan. Vanhemmat eivät aina oikein osaa kommunikoida lapsen kanssa ja he tarvitsevat siinä ohjausta. KORONA, JOKA ei vieläkään ole selätetty, on tuntunut myös Porvoon neuvolatoiminnassa, kun vajaa puolet terveydenhoitajista siirtyi koronaepidemian alussa Lähde: Tehylehti de_08122022_14.indd 17 de_08122022_14.indd 17 28.11.2022 18.08 28.11.2022 18.08. Paljon löytyy myös perhekeskuksen sisältä: terveydenhoitajien lisäksi muun muassa lastenlääkäri, sosiaalityöntekijöitä ja kotikäyntejä tekeviä perhetyöntekijöitä. Esimiehenä minulle on myös tärkeää hoitajien viihtyminen työssään. – Meillä on esimerkiksi puheterapeuteista todella kova pula, Nousiainen huomauttaa. Yksi tärkeä perusperiaate Porvoossa on, että perheet käyvät pääsääntöisesti yhdellä ja samalla hoitajalla raskausajasta kouluikään. Hoitoapua on tarjolla viisi kertaa kolmen tunnin ajan, jolloin vanhemmat voivat tehdä mitä lystäävät – käydä asioilla tai vaikka vain nukkua. – Vauvan kanssa on hyvä höpötellä, ettei hän vierasta, kun häntä nostellaan, tutkitaan ja mittaillaan. – Urakeskeisyys voi aiheuttaa sen, että vanhempien läsnäolo lapsen elämässä voi jäädä vähemmälle. Parisuhteessa tuntuu myös olevan aika monella kriisinpoikasia ja ne heijastuvat koko perheen arkeen. Sanotaan, että vanhemmuus on monella hieman hakusessa. Näitä yhteistyökumppaneita ovat muun muassa matalankynnyksen mielenterveyspalvelut, lasten lääkinnällinen kuntoutus sekä sairaalat ja sosiaalihuolto. Määräaikaistarkastuksissa lapsen kehitystä sekä raskauden kulkua seurataan erilaisilla tutkituilla menetelmillä – ja tarpeen tullen asiakas ohjataan tarvitsemansa tuen piiriin saamaan apua. Neuvolan asiakastyön perustyötä on perheen, äidin ja lapsen hyvinvoinnin seuraaminen raskausajasta lähtien kouluikään asti. Perhekeskuksen käytävän toisesta päästä löytyy muun muassa perheneuvola, sosiaalityöntekijöitä sekä ensi vuoden alusta lasten lääkinnällinen kuntoutus, josta saa apua, jos esimerkiksi puheen tuottamisessa on ongelmia tai lapsella on toiminnallisia tai psyykkisiä haasteita. Vastaanotolla voi tulla mitä tahansa vastaan. Neuvolakäynteihin liittyy paljon pakollisia seulontoja ja rutiineja, mutta niitä voi jättää vähemmälle, ja keskittyä siihen, mitä asiakkaalla on juuri sillä hetkellä mielen päällä. Hyvä nyrkkisääntö on mennä lapsen tasolle. Ilmeet ja äänensävyt ovat todella tärkeitä. Samalla annamme vanhemmille esimerkkiä, miten olla lapsen kanssa. MILLAISTA ON arki neuvolassa. 17 Demokraatti 1980-luku: äitiys ja lasten neuvola yhdis tyvät 1990-luku: laman iskiessä myös neuvoloista säästetään 2012: neuvola va litaan Ylen äänestyk sessä kaikkien aikojen parhaaksi suomalaiseksi keksinnöksi 2020-luku: koronapandemia iskee, neuvolat ovat ruuhkautuneet 2023: neuvola palvelut siirtyvät hyvinvointialueiden vastuulle muualla paitsi Helsingissä ja antaa henkisiä valmiuksia koko perheelle hyvää elämää varten. Isompien kanssa on hyvä leikin ohessa hakea vuorovaikutusta eikä vain istua ja kysellä. Vastaus kuuluu, että kaikkeen on oltava valmis. Yli 20 vuotta hoitoalalla työskennellyt Nousiainen allekirjoittaa tämän. Nousiaisen mukaan erittäin tykätty palvelu on lastenhoidon kotipalvelu alle vuoden ikäisille. Perheille on erityisen tärkeää, että heitä kuunnellaan, että he saavat puretuksi mieltä askarruttavia asioita. Mutta kuinka neuvolan terveydenhoitaja sitten kohtaa lapsen
Rytkönen uskaltaa väittää, että maailman parhaalla neuvolajärjestelmällä on siihen oma vaikutuksensa. – Rakastin käydä lääkärissä ja neuvolassa. Porvoon sosiaalija terveyshuolto liittyy osaksi Itä-Uudenmaan hyvinvointialuetta vuoden vaihteessa ja neuvolat siinä mukana. – Meillä syntyvät maailman terveimmät lapset ja äitikuolleisuus on matalinta. Suomi on valittu monena vuotena maailman onnellisimmaksi kansaksi. Neuvola on meidän terveydenhuoltomme kruununjalokivi jo siksi, että sieltä ei ketään käännytetä pois. Tilat voisivat olla myös avarammat. MINNA NOUSIAINEN miettii, millainen olisi hänen unelmiensa neuvola. Se tukee myös mielenterveyttä – sitä ei aina muisteta, kun raskaus ja lapsen kasvu nousevat päällimmäisiksi mieleen neuvolan tehtävistä. – Ymmärrämmeköhän me muita paremmin, että tässä menevät julkiset verorahat oikeaan osoitteeseen. Nousiaisen mukaan systeemi pyöri kuitenkin aika hyvin, kun etusijalle laitettiin vauvat ja raskaana olevat. Siellä pystyisi räätälöimään jokaisen perheen palvelut tarpeen mukaan ja yhteistyö muiden toimijoiden kanssa sujuisi ilman viiveitä. Hän laskee neuvolan ansioksi myös sen, että suomalaiset suhtautuvat rokotuksiin myönteisesti. de_08122022_14.indd 18 de_08122022_14.indd 18 28.11.2022 18.08 28.11.2022 18.08. Rytkönen on pohtinut, mitä tekisi, jos hänellä olisi kaikki valta. 18 Demokraatti D-ILMIÖ muihin työtehtäviin. Kotikäyntejä saisi olla enemmän, koska niiden aikana näkee, miten perheellä oikeasti menee. Ja se olisi neuvolatoiminnan laajentaminen uusille urille, sillä hänen mielestään hyväkin järjestelmä vaatii ravistelua. Vanhemmat jopa toivovat nyt etäperhevalmennuksia, jotka olivat korona-aikana käytössä. – Varmaan jatkan toistaiseksi esimiehenä, mutta ei olisi mahdotonta myöskään, jos jossain vaiheessa palaisin terveydenhoitajan työhön. – Porvoossa lapsia ei jäänyt rokottamatta taudeilta eikä vauvaja äitikäyntejä jäänyt väliin. Taisi olla 5-vuotistarkastus, kun terveydenhoitaja verinäytteen otettuaan pyysi minut takahuoneeseen analysoimaan näytettä. Muiden ikävuositarkastukset jäivät hieman laahaamaan jäljessä, mutta tämäkin viive on saatu kurotuksi umpeen jo viime keväänä. Neuvolan asiakkaita ovat lasten lisäksi myös vanhemmat. Tästä hyötyvät kaikki. Välillä käyntejä hoidettiin Teamsin kautta tai puhelimitse. Hoitajille aika oli kuitenkin kovin voimia vievää. Hän ihmettelee sitä miksi suomalaista järjestelmää ole kopioitu maailmalla enemmän – täysin vastaavaa ei ole missään muualla. Kansallisella rokotusohjelmalla on pystytty ennaltaehkäisemään suuri määrä sairauksia ja niiden jälkitauteja. – Jos saman katon alla olisi koko kirjo: seksuaalija lisääntymisterHybridi tuli siis neuvolaankin. Tehyn puheenjohtajan mielestä sille on katetta. Neuvolamaailmassa on tapahtunut paljon jo sen jälkeen, kun Rytkönen valmistui ammattiinsa. Mutta yksi on pysynyt hänen mielestään muuttumattomana: – Suomalaiset kokevat neuvolan turvalliseksi paikaksi tulla pienissäkin asioissa, sen asiantuntevuuteen luotetaan. Ja näin kävi, kätilöhän hänestä tuli. – Emme aina ymmärrä sitä, kuinka tärkeää kansanterveystyötä neuvolassa tehdään. Yksi hetki on jäänyt erityisesti mieleen. Nousiaista pohdituttaa hieman hänen oma työnkuvansa. SE PALKITSEE, KUN VOI ANTAA ASIAKKAALLE AJATTELEMISEN VÄLINEITÄ SELVIYTYÄ ARJESTA. Kätilönä Rytkönen aina muistuttaa, että turvallinen syntymä vaatii myös moniammatillisen neuvolan, joka palvelee lasta imeväisiästä aikuisuuden kynnykselle. Suomalainen järjestelmä on kokonaisuus. – Monessa perheessä on uusavuttomuutta, joten olisi hienoa tehdä yhteistyötä Marttojen kanssa vaikkapa ruoanlaitosta. Noin kymmenen vuotta sitten Ylen äänestyksessä suomalaiset valitsivat neuvolan kaikkien aikojen parhaaksi suomalaiseksi keksinnöksi. SATA VUOTTA takana, mutta miten varmistaa se, että neuvola pysyy voimissaan tästä sata vuotta eteenpäin. Sosiaali-, terveysja kasvatusalan ammattijärjestö Tehyn puheenjohtajana nyt toimiva Rytkönen sanoo tienneensä jo alle kouluikäisenä, että terveydenhoito tulee olemaan hänen alansa aikuisena. ”Valtakunnan kätilö” on ylpeä kruununjalokivestä MILLARIIKKA RYTKÖSTÄ harmitti aikoinaan kovasti, että hän oli niin terve lapsi: lääkärikäynnit jäivät vähiin
– Terveydenhoitajat pelkäävät, että tutkittuun tietoon perustuvista toimintamalleista ja hoitosuosituksista aletaan tinkiä säästöjen toivossa. de_08122022_14.indd 19 de_08122022_14.indd 19 28.11.2022 18.08 28.11.2022 18.08. Suomi on myös kansainvälistynyt ja neuvolan on oltava ajan tasalla ottamaan vastaan eri kulttuureista tulevia asiakkaita esimerkiksi tulkkipalveluita kehittämällä. Tehyn puheenjohtajalla on rohkaiseva viesti 100-vuotiaan neuvolan ammattilaisille. – Neuvola on tuhannen taalan paikka havaita avun tarve. Terveysneuvonnalle esimerkiksi pitää olla tarpeeksi aikaa, se maksaa itsensä aina takaisin. Neuvolat ovat olleet hyvin haluttuja työpaikkoja, mutta nyt niissäkin alkaa olla ongelmia löytää ammattitaitoisia hoitajia. – Muistakaa, että te olette suomalaisen yhteiskunnan kruununjalokivi, te teette suomalaisista maailman onnellisinta kansaa. Terveydenhoitajat ovat hyvin sitoutunutta porukkaa ja nyt he yrittävät kiriä tekemättä jääneissä töissä. – Olisimme voineet onnistua paremmin rekrytoimaan maahanmuuttajataustaisia hoitajia, Rytkönen huomauttaa. Rytköstä huolestuttaa myös se, pysyykö neuvola lähipalveluna, kun kauan odotettu sote-uudistus tuodaan käytäntöön. Rytkösen mukaan hoivavelka on järkyttävän suuri, kun neuvolassa on jouduttu vähentämään jopa raskausja vauva-ajan terveystarkastuksia, jotka ovat neuvolatyön kivijalka. Tehyn puheenjohtaja herättelee päättäjiä, tähän pitää varautua. Siihen verrattuna palkka on poskettoman pieni. Tuki ei liity vain fyysiseen terveyteen vaan myös mielenterveyteen ja sosiaaliseen hyvinvointiin – kaikkeen mitä ihmisyyteen liittyy, Rytkönen muistuttaa. – Olisiko meillä Suomessa tähänkin vastaus eli neuvolatoiminnan laajentaminen. Eläkeläiset ovat ehdottaneet myös vanhusneuvolaa, joka on Rytkösen mielestä ”aika makea ajatus”, ja sekin sopisi tähän samaan syssyyn. Rytkönen muistuttaa, että jo kolmasosa perheistä on monimuotoisia – perhe ei ole vain äiti, isä ja pari lasta. Onneksi saamme pitempiaikaisen palkkaohjelman, joka antaa vähän valoisamman näkymän tulevaisuuteen. Muitakin haasteita on. Syy on se tuttu: palkkaus. – He tekevät vastuullista, täysin itsenäistä työtä. Asiakasmäärät ovat kasvaneet valtavasti yhtä hoitajaa kohden. VANHUSNEUVOLA ON ”AIKA MAKEA AJATUS”. Neuvolalla on oltava mahdollisuuksia tukea perheiden monimuotoisuutta. He kantavat suurta huolta lasten ja perheiden tilanteesta, Rytkönen kertoo kentän viesteistä. 19 Demokraatti veys, raskaudenkeskeytykset, keskenmenot, lapsettomuus, vaihdevuosiongelmat, seksitaudit ja niiden hoitaminen, papaja mammografiaseulonnat... Neuvola kaipaa kuitenkin vielä psykologeja ja psykiatrisen sairaanhoitajan palveluita – näin ovat arjen ammattilaiset kertoneet. Mielenterveyden ongelmista on puhuttu seuraavana laajana pandemiana. Ja viesti perheille on, että käyttäkää neuvolapalveluita, ne ovat teitä varten – isommissa ja pienemmissä iloissa ja murheissa. KORONA-AIKA ON vaikuttanut myös neuvolan arkeen. – Hoitovelan maksavat lopulta lapset ja tämä on kansallinen häpeä. siitä hyötyisivät niin asiakkaat kuin ammattilaisetkin. Terveydenhoitajat, joista monilla on myös kätilön koulutus, ja lääkärit kuuluvat neuvolan ”peruskalustoon”. Lisäksi neuvolalla on tiivis yhteistyö muun muassa erikoissairaanhoidon, sosiaalitoimen, päiväkotien ja hammashoitoloiden kanssa. Terveydenhoitajia on jouduttu siirtämään koronarokotuksiin, ja se on lisännyt entisestään heidän työkuormaansa varsinaisessa työssä
– Aivan käsittämättömän ylimielistä toimintaa. – Tämä ei ole oikein. vat johtaa jopa 450 työpaikan vähenemiseen matkustamopalveluissa. Tämä tunne on vahva kentällä. Mutta jotenkin pitäisi silti pystyä estämään työehtojen polkeminen, Finnairin matkustamopalveluosaston AKT:lainen pääluottamusmies Esa Heimonen toteaa. Kun Venäjän ilmatila suljettiin, se on aiheuttanut yhtiölle lisäkustannuksia. Me pamilaiset vaadimme, että Kaupan liitto katkaisee kahleet vientiteollisuuteen. Hänen mukaansa alihankintana työntekijät pistettäisiin todennäköisesti jonkin muun kuin Autoja kuljetusalan työntekijäliiton AKT:n työehtosopimukseen piiriin. Elokannaksesta vaikuttaa siltä, että työnantajat ovat unohtaneet, että he turvaisivat ostovoiman sopiessaan kunnollisista työehdoista. Hän tietää, mitä viestiä kentältä tulee. Työstä saatavalla palkalla pitää olla mahdollisuus hyvään elämään, ettei tarvitsisi tinkiä ainakaan perustarpeista. Vientiteollisuus ei liity millään tavalla meidän palkkaneuvotteluihimme. Osapuolet olivat sopineet, että niistä neuvotellaan joulukuun 15. – Me emme hyväksy irtisanomisia emmekä sitä, että irtisanotut palkattaisiin mahdollisesti uudestaan yritykseen vuokratyöntekijöinä tai alihankinnan kautta. Suuret työnantajat, jotka ovat edustettuina Kaupan liitossa, ovat tämän tilanteen takana. – Protestit tulevat vain lisääntymään, jos työnantaja ei suostu aitoihin neuvotteluihin. päivään mennessä. päivää mustaksi tiistaiksi. de_08122022_20.indd 20 de_08122022_20.indd 20 29.11.2022 10.18 29.11.2022 10.18. Kaikki tuntuvat kyttäävän, mitä tapahtuu vientiteollisuuden pöydissä ja tilanne on jumissa, neuvottelut eivät etene. – Mutta ei työntekijöitä voi laittaa ilmatilan sulkemisen maksumieheksi, Heimonen huomauttaa. Helsingin asemapaikalla työskentelee tällä hetkellä 1 750 lentoemäntää ja stuerttia. Finnair on hakenut säästöjä jo vuodesta 1999, ja matkustamohenkilökunta on kokenut sen rajusti muun muassa henkilökunnan määrän leikkauksina. Koko kaupan alan työntekijöiden puolesta puhuva pääluottamusmies kertoo, että pamilaiset odottavat kovien koronavuosien jälkeen edes sen verran arvostusta, että työnantajapuoli suostuisi neuvottelemaan. 20 Demokraatti Neuvottelut hiertävät Monessa liitossa neuvottelut ovat umpisolmussa ja luottamus vähissä. – Yksi tärkeä asia, minkä työnantajat sopimalla ostavat, on työrauha. Elokannas on PAMin valtuuston ja kaupan sopimusalatoimikunnan jäsen. Neuvottelurumballa Finnair tavoittelee säästöjä, joiden perusteluna oli ensin koronapandemia ja myöhemmin vielä Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan. Yritys saa työntekijät sitoutumaan yritykseen ja heillä on varaa ostaa oman yrityksen tuotteita. Työntekijäpuoli näkee, että yhteistoimintalain mukaista muutosneuvottelua käytetäänkin nyt kiristyskeinona, jotta liittojen välillä saavutettaisiin jonkinlainen Finnairia tyydyttävä säästösopimus. Lainsäädäntö sallii vuokratyövoiman ja alihankinnan. Se on osoitus suoraan työntekijöille: emme arvosta teitä. – Työehdot oletettavasti heikkenisivät merkittävästi nykyiseen verrattuna. Kaupan liitto ilmoitti tuolloin, ettei aloita Palvelualojen ammattiliitto PAMin kanssa palkkaneuvotteluja ensi vuoden palkankorotuksista. Näin työnantaja osoittaa toistuvasti suoraan omille työntekijöilleen, ettei duunarin työllä ole arvoa ja ettei meidän toimeentulostamme tarvitse huolehtia, Elokannas latasi puhuessaan SAK:n edustajiston kokouksessa. ESA HEIMONEN pitää Finnairin matkustamohenkilökunnan puolta. Muutosneuvottelut alkoivat, koska AKT ja työnantajaliitto Palta eivät päässeet sopuun säästöneuvotteluissa. Pienipalkkaisten myyjien palkkaratkaisu ei vie tätä maata tuhoon, se on aivan varma, Elokannas toteaa. Teksti Marja Luumi L oimaalainen Marimekon valtakunnallinen pääluottamusmies Tuuli Elokannas kuvailee marraskuun 8. Tyytymättömyys on jo purkautunut mielenilmaisuina ja kauppojen sulkemisena ennen aikojaan. Finnairissa kuohuu jälleen, kun yhtiö ilmoitti muutosneuvotteluista, jotka voiTYÖMARKKINAT JOTENKIN PITÄISI PYSTYÄ ESTÄMÄÄN TYÖEHTOJEN POLKEMINEN. Aasian-liikenne on Finnairille merkittävä. – Palkankorotusten pitää olla ostovoimaa rutkasti vahvistavia
Aihe ei lopulta ole yhtä tärkeä kuin debatoinnin asetelmallisuus ja tyyli. Vaikka oikea ja väärä erottuvat karttaharjoituksissa selkeinä, käytännön ratkaisut eivät usein sellaisia ole. Kärjistykset koukuttavat ja tuovat enemmän mainostuloja. fi A la st al on sa lis sa Vi lle Ra nt a Si m o Al as ta lo sim o. Hyvää sanottavaa ei oikein etsimälläkään löydy. Kun ulkopolitiikka on niin realistista, että se vaikuttaa kyyniseltä, on hyvä muistaa, etteivät idealismi ja realismi aina sulje toisiaan pois. al as ta lo @ de m ok ra at ti. Naisten ja seksuaalija sukupuolivähemmistöjen oikeudet on havaittu olemattomiksi. Vartti päivässä historian oikealla puolella loitontaa kaamosmasennusta. QATARIN KISOISTA on kirjoitettu paljon. Si m o Al as ta lo sim o. Somealgoritmit eivät suosi sävyjen erittelyä tai pohtivaa asennetta vaan nopeutta ja jyrkempää oikeassa olemista. Työntekijöiden kammottavat olot on todettu. Aiheiksi kelpaavat Qatarin MM-kisat, Teboililla tankkaaminen ja pyöräilyn ilmastoystävällisyys. Olisiko Suomen pitänyt olla liittoutumatta natsi-Saksan kanssa toisessa maailmansodassa vaikka se olisi tarkoittanut neuvostomiehitystä. Eikä Finnair ole ainoa Qatarista bisnesmielessä kiinnostunut suomalainen firma. Mutta ongelmat eivät ratkea jalkapallolla. fi A la st al on sa lis sa VÄLISÄVYISSÄ S osiaalisessa mediassa tykätään eettisistä keskusteluista. Huomio kiinnittyy ongelmaan ja samalla sen palkitsevan yksinkertaiseen ratkaisuun. Pitäisikö Suomen olla liittymättä Natoon, että voisimme tuomita Turkin estottomasti. Ja paras voi olla hyvän pahin vihollinen. Energiakriisissä oleva Saksa on ostanut Qatarista kaasua ja Ranska kaupannut maahan hävittäjiä. Puolustusyritys Patria ja Qatar Airways julkistivat heinäkuussa yhteisen lentäjien koulutusohjelman. 21 Demokraatti Aihe ei ole yhtä tärkeä kuin debatin asetelma ja tyyli. NOPEASTI VAIHTUVIIN ongelmiin keskittyvä somepuhe tuo mieleen mainokset, joissa tuotteita kaupataan suotuisilla pikavaikutuksilla. Norpat pelastetaan vessapaperihyllyllä, Itämerta suojellaan juomalla olutta. Myös klassisemmat teemat lihansyönnistä metsästykseen ja eläinten hyvinvointiin puhuttavat. Samat suomalaiset, jotka jättävät kisalähetyksiä moraalisista syistä väliin, varailevat lentoja Qatar-yhteyksiään mainostavalta Finnairilta. de_08122022_21.indd 21 de_08122022_21.indd 21 28.11.2022 17.05 28.11.2022 17.05. Fifan päätös Qatarin kisoista perustui vankilatuomioihin johtaneeseen korruptioon. Välissä on sävyjä. al as ta lo @ de m ok ra at ti. Oli keskustelujen digitaalisen lietsonnan syy kuinka banaali ja kaupallinen tahansa, on silti parempi, että ihmiset miettivät Qatarin ihmisoikeustilannetta edes lyhyesti. Muuallakin osataan. Talous perustuu fossiilienergiaan eikä maassa edes pelata jalkapalloa
Nahkurin mukaan on tärkeää huomioida, että hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen (hyte) kuuluu jatkossa sekä kunnille että alueille, eikä ole itsestäänselvää kumpi ottaa jonkin toiminnan harteilleen. Jos jotakin toimintaa heitellään edestakaisin kuin kuumaa perunaa, on vaara, että sen koko toiminta katoaa. . Noin kymmenesosa niistä tuottaa maksullisia sote-palveluja, ja valtaosa niistä tuottaa sosiaalipalveluja. Teksti Anna-Liisa Blomberg / Kuva iStock H yvinvointialueet ottavat vuoden vaihtuessa vastuun sosiaalija terveyspalvelujen järjestämisestä. – Vastaavia paikkoja on kunnissa paljon, ja ne ovat juuri siinä kunnan ja alueen tehtävien rajapinnassa. Hyvinvointialueen on lain mukaan toimittava hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä (hyte) yhteistyössä alueensa kuntien kanssa. KAIKILLA EI ole käsitystä siitä, kuinka iso rooli järjestöillä yhteiskunnassa on. Osa järjestöistä tuottaa vaativia sosiaalipalveluja, joiden asiakkaiden kohtaaminen vaatii erityistä osaamista. Yksistään sote-järjestöjen kenttä on laaja: Suomessa on yli 11 000 sosiaalija terveysalan järjestöä. Esimerkiksi ensikotipalvelua odottaville ja vauvaperheille ei tuota kukaan muu kuin meidän yhdistyksemme, Nahkuri kertoo. – Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että järjestöille jatkossakin myönnetään avustuksia. Hän nostaa käytännön esimerkiksi yhteisöllisen päivätoimintakeskus Riksulan. – Tämä on tärkeä viesti alueille. Asiakasryhmät voivat olla pieniä, jolloin palvelua ei ole järkevää saati mahdollista tarjota joka niemessä ja notkelmassa. – Joissain palveluissa, kuten päihdesekä lasten ja perheiden palveluissa järjestöjen osuus on huomattavan iso. . Riihimäki arvioi ensin, että Riksula kuuluisi Kanta-Hämeen hyvinvointialueelle, mutta neuvotteluissa tultiin toiseen tulokseen. Siellä toimii sekä soteettä muita järjestöjä. Siellä tehdään paljon ennaltaehkäisevää työtä, hän kuvaa. Sote-järjestöjen kattojärjestö Sosten erityisasiantuntija Miia Nahkuri pitää vuodenvaihteen lähestyessä hyvin tärkeänä, että järjestöjen toimintaedellytyksistä on sovittu ja huolehdittu kuntien ja hyvinvointialueiden kesken yhdessä sopimalla. HYTE-YHTEISTYÖ LAISSA . Kumppanuutta rakennetaan jatkossa myös alueiden kanssa, ja Ensija turvakotien liiton pääsihteeri Riitta Särkelän mukaan yhteistyöhön kannattaa satsata. Yksikään hyvinvointialue – jos se haluaa palvella asukkaitaan asiakaslähtöisesti ja hillitä kustannuksia – ei pärjää siinä hommassa yksin, hän sanoo. – Siksi toimintatavat pitää löytää yhdessä. Alueen on edistettävä hyte-työtä tekevien järjestöjen toimintaedellytyksiä ja vaikutusmahdollisuuksia. JÄRJESTÖT JÄRJESTÖT OVAT INNOVATIIVISIA JA KEKSELIÄITÄ. Järjestöille on myös erittäin tärkeää saada kohtuuhintaisia tai ilmaisia toimitiloja, Nahkuri kiteyttää toimintaedellytyksistä huolehtimisen. Julkinen palvelujärjestelmä on sote-palvelujen perusta, se on selvää, mutta meillä järjestöillä on paljon annettavaa. 22 Demokraatti Kumppanuus kuntoon Sote-uudistuksessa on tärkeää pitää järjestöt mukana matkassa. de_08122022_22.indd 22 de_08122022_22.indd 22 29.11.2022 10.27 29.11.2022 10.27. Se merkitsee muutoksia myös järjestöille, jotka ovat tehneet tiivistä yhteistyötä kuntien kanssa. Hyvinvointialueen on neuvoteltava vähintään kerran vuodessa yhdessä alueensa kuntien ja muiden hyte-työtä tekevien toimijoiden kanssa tavoitteista, toimenpiteistä ja seurannasta. Yksityisten tuottamista sosiaalija varhaiskasvatuspalveluista järjestöt tuottavat noin 20 prosenttia. Laki edellyttää hyvinvointialueen yhteistyöhön myös muiden alueella hyte-työtä tekevien julkisten toimijoiden, yritysten ja yleishyödyllisten yhteisöjen kanssa. Käytännön tilanteita tulee ihan kuntapäättäjä-arjessakin paljon vastaan esimerkiksi tilakysymyksissä, Riihimäellä kaupunginvaltuuston puheenjohtajanakin toimiva Nahkuri (sd.) kertoo.
Eri järjestöissä tehdään myös edellä mainittua kevyempää matalan kynnyksen työtä – ennaltaehkäisyä, vertaistukiryhmiä ynnä muuta – jota tyypillisesti rahoitetaan Veikkauksen tuotoilla. Kymen-Karjalan sosiaalija terveysturva ry toimii muutostukihankkeessa Etelä-Karjalan, Kymenlaakson ja Päijät-Hämeen alueella järjestöjen ja julkisen sektorin yhteistyön koordinaattorina ja kehittäjänä. – Yhdistyksissämme ollaan myös tekemisissä vakavien lähisuhdeväkivallan muotojen, kuten lapsikaappausten ja vainon, kanssa, Särkelä kuvailee. Riitta Särkelä kertoo, että näissä tilanteissa kumppanuus vain yksittäisen hyvinvointialueen kanssa ei ole perusteltua, vaan tarvitaan laajempaa väestöpohjaa palvelun turvaamiseksi joko yhteistoiminta-alueiden kanssa yhteistyössä tai valtakunnallisella tasolla. – Osalla järjestöistä on nyt kuntien kanssa kumppanuusasetelma, jossa ne saavat sote-järjestöjen avustuskeskus Stealta rahaa johonkin toimintaan ja samassa toiminnassa on nyt myös kunnan toiminta-avustus osana kokonaisuuden rahoittamista. HYVINVOINTIALUEET OVAT edenneet sote-uudistuksen valmistelussa eri tahtiin ja eroja on myös siinä, millaisia askelia järjestöyhteistyön rintamalla on tehty. Sanoisin, että eritahtisuutta on, mutta järjestöt tunnistetaan kaikkialla tärkeiksi, Miia Nahkuri arvioi. Esimerkiksi yhteistyöelimistä on päätetty. Järjestöasiantuntija Helena Haaja kertoo, että asioita on saatu eteenpäin alueilla melko hyvin. On tärkeää, että tämä säilyy ja alueilla varaudutaan taloudelliseen satsaukseen, Särkelä sanoo. 23 Demokraatti Ensija turvakotien liiton yhdistyksistä monet tuottavat juuri tällaista palvelua. – Soste on seurannut, miten järjestöt on huomioitu esimerkiksi hyvinvointialueiden strategioiden valmistelussa, järjestöavustusmallien rakentamisessa ja onko alueilla perustettu vaikuttamistoimielimiä, joissa järjestöillä on roolinsa. – Se on jo paljon, että on järjestäydytty ja järjestöt tietävät, että verkostot TÄRKEIN JUTTU ON KERTOA JÄRJESTÖILLE, ETTÄ OLETTE TÄRKEITÄ. Järjestöjen sote-muutostuki on Sosten ja sen alueellisten kumppanien hanke, jossa pyritään varmistamaan, että järjestöjen ääni kuuluu ja ne tulevat huomioiduksi alueiden käynnistäessä toimintansa. Särkelän mukaan esimerkiksi käy päihteitä käyttävien odottavien vauvaperheiden ympärivuorokautinen kuntoutus. de_08122022_22.indd 23 de_08122022_22.indd 23 29.11.2022 10.27 29.11.2022 10.27
– On esimerkiksi paljon yhdistyksiä, jotka ovat saattaneet tuottaa palveluita hyvin alueellisesti tai paikallisesti, eikä niillä välttämättä ole rahkeita siihen, jos palveluita kilpailutetaan kauhean laajoina kokonaisuuksina, Miia Nahkuri kertoo. Yhdistykset ovat myös rakentaneet yhteistyötä viranhaltijoihin alueilla, hän kertoo. Hän muistuttaa, että järjestöjen palvelutuotanto ei perustu voitontavoittelulle, vaan pohjaa arvoihin. Suurin piirtein yhtä suuri määrä vastaajista näki uudistuksessa uhkia. SOSTEN JÄRJESTÖBAROMETRIN mukaan palveluita tuottavista järjestöistä 42 prosenttia suhtautuu sote-uudistukseen luottavaisin mielin. Hän näkee horisontissa enemmän mahdollisuuksia kuin uhkia. Vastaavaa toimintaa on myös Kymenlaaksossa ja Päijät-Hämeessä, ja sen tärkeintä antia on mahdollisuus vuoropuheluun. siinä asuinkunnassa tai lähellä on. Sille oli varattu tilaa ja hyvin resursseja tulevalta hyvinvointialueelta – oli ihmisiä kertomassa tilanteesta. – Jos on osallistunut johonkin toimintaan, niin ei ehkä tiedetä, kuka sen loppupeleissä on tuottanut. 24 Demokraatti ovat olemassa ja he saavat edustajansa yhteistyöelimiin. Se on minusta se ihan kaikkein tärkein juttu – kertoa järjestöille, että olette tärkeitä, yhdessä tätä tehdään ja meillä on yhteinen halu päästä eteenpäin, Haaja kuvailee. Nahkurin mielestä alueilla voitaisiin myös miettiä innovatiivisempia tapoja tehdä hankintoja. MILLAISTA YHTEISTYÖ hyvinvointialueen ja järjestöjen välillä voi konkreettisesti olla. Haajan mukaan alueilla on myös huomioitu järjestöt hyvinvointialueen strategioissa ja ohjelmissa. Toisaalta ei järjestäjän nimi ihmiselle välttämättä tärkein tieto olekaan, Haaja sanoo. Se turvaa vaikuttamismahdollisuuksia, Haaja kiteyttää. Mietitään oikeasti sitä laatua. Olennaista on, että on ylipäätään löytänyt kaipaamansa toiminnan pariin, Haaja sanoo ja vinkkaa Lähellä.fi-verkkosivun auttavan sellaisen jäljille. – Nyt, kun rakenteiden uudistamista on valmisteltu – uutterimmin tämän vuoden aikana – jäsenyhdistyksemme ovat olleet mukana niissä porukoissa, joita valmistelussa on kuultu. Se viestii siitä, että koetaan tärkeäksi ja hyödylliseksi ottaa järjestöt mukaan ja tekemään yhdessä. – Jos kilpailutuksessa painotetaan kovasti hintaa, järjestöt eivät ehkä pärjää. Järjestöt ovat hirveän innovatiivisia ja kekseliäitä ja monesti ne ovat olleet edelläkävijöitä joidenkin palveluiden luomisessa, hän huomauttaa. Palvelujen vaikuttavuus ja laatu taas ovat asioita, missä ne ovat vahvoilla. Voitaisiin myös miettiä enemmän, millaisia muita tapoja erilaisten ongelmien ratkaisemiseen olisi. – Esimerkiksi hyvinvointialueiden palvelupolkujen kehittämisessä on ensiarvoisen tärkeää tehdä tiivistä yhteistyötä alueen järjestöjen kanssa. Riitta Särkelä kertoo oman liittonsa panostaneen paljon jo lainsäädännön valmisteluvaiheeseen ja pyrkinyt vaikuttamaan lakiin. – Voitaisiin käydä enemmän markkinavuoropuhelua, johon otetaan järjesde_08122022_22.indd 24 de_08122022_22.indd 24 29.11.2022 10.27 29.11.2022 10.27. – Lain mukaan hyvinvointialueilla on velvoite tehdä yhteistyötä järjestöjen kanssa ja vähintään kerran vuodessa näistä kysymyksistä on myös neuvoteltava yhdessä. Sekin on meillä ensi vuonna vaikuttamisen kohta, että neuvottelut oikeasti käydään, Särkelä sanoo. MILLAISTA TYÖTÄ järjestöissä on tehty sote-uudistuksen tiimoilta. Haaja painottaa, että hyvinvointialueiden käynnistymisen jälkeenkin on tärkeää, että järjestöt ovat tiiviisti mukana. JÄRJESTÖT töjä palveluntuottajina mukaan. – Etelä-Karjalan järjestöpäivä oli Lappeenrannassa valtuustosalissa. Henkilökohtaisesti näen, että alueilla pitäisi olla myös kunnianhimoa kilpailutuksissa. Tälläkin tavalla kolmannen sektorin toiminta tulee vielä enemmän näkyväksi, Haaja sanoo. Mahdollisia huolia ovat, että riittääkö järjestöavustuksiin oikeasti resursseja ja konkretisoituvatko strategioiden linjaukset käytännön yhteistyöksi. Myös alueiden avustuskäytännöt, yhteistyörakenteet sekä hyvinvointialueiden strategiat ovat olleet yhdessä muiden järjestöjen kanssa tehdyn vaikuttamistyön kohteena. – Sinne kootaan tietoja järjestöistä ja toiminnasta. – On myös kirjoitettu hallintosääntöön, mitä se järjestöjen kanssa yhdessä tekeminen on. Vajaat parikymmentä prosenttia ei osannut arvioida tuntojaan tulevaisuudesta. Särkelä arvioi, että yhteistyön kehittämiseen on suhtauduttu alueilla vastaanottavasti. Haaja allekirjoittaa sen, että ihmiset eivät välttämättä tiedä, mitä kaikkea järjestöt alueilla ja kunnissa tekevät. Sitä voivat hyvinvointialueetkin esimerkiksi käyttää palveluohjaukseen ja neuvontaan, katsoa vaikka mitä arkea tukevaa toimintaa JÄRJESTÖT OVAT VAHVOJA LAADUSSA. Haaja nostaa toiminnasta esimerkiksi Etelä-Karjalan järjestöpäivän
He ovat valmiita sen kestämään. Minskin sopimusten ei ollut tarkoitus synnyttää kestävää rauhaa, vaan olla välineitä alistaa Ukraina Venäjän etupiiriin. Siitä oli jo muotoutumassa yksi niistä jäätyneistä konflikteista, joita Venäjä on suunnitelmallisesti lähiympäristöönsä rakentanut. Mutta vielä kovempi se on joka tapauksessa Ukrainassa. Venäjästä poiketen demokraattisissa maissa kansalaisten tyytymättömyydellä kun on vaikutusta poliitikkojen valintoihin. Silti on hyvä muistaa, ettei tämä ole ensimmäinen sotatalvi edes ukrainalaisille. Saattaa olla, että Venäjä onnistuu torjumaan yritykset tai sitten heidän rintamansa voi romahtaa kokonaan. Venäjän sotaponnistelut ovat tällä hetkellä keskittyneet Ukrainan yhteiskunnan tuhoamiseen ja siviilien elämisen edellytysten heikentämiseen. Luvassa on Venäjän konnankoukkuja, joilla se yrittää heikentää demokraattisten maiden haluja tukea Ukrainaa. Nyt taistelukentällä aloite on Ukrainalla ja Venäjä näyttää pyrkivän lähinnä pitämään nykyiset asemansa kevääseen asti. Se tavoite on eri muodoissaan edelleen kaikkien Venäjän toimien takana, ainakin niin kauan kun Kremlissä istuu nykyinen tai nykyisen kaltainen hallinto. Kohti vapauden kevättä OVATKO JOTKUT IKÄVÄT ASIAT OLENNAISIA DEMOKRATIAA PUOLUSTAESSA. Sota Ukrainassa alkoi jo 2014, Venäjän tekemällä Krimin miehityksellä ja Donbassin alueen valtauksella. Talven taistelujen toteuma asettunee jonnekin noiden vaihtoehtojen välille. Kremlin vuosi sitten julkistamat vaatimukset yrittivät sanella myös Suomelle sallittuja turvallisuusratkaisuja. 25 Demokraatti Turpokäräjät Janne Riiheläinen turvallisuuspolitiikan kommentaattori J äätyneen konfliktin sijaan Ukrainaan on luvassa siviilejä jäädyttävä talvi, joka mittaa myös meidän kestävyyttämme. Käytössä ovat ainakin energiaan ja sen hintaan liittyvät mahdollisuudet, pakolaiset ja oikeastaan mitkä tahansa keinot, jotka lietsovat länsimaiden ihmisissä tyytymättömyyttä. de_08122022_25.indd 25 de_08122022_25.indd 25 29.11.2022 9.31 29.11.2022 9.31. Kyse ei ole vain Ukrainassa käytävästä sodasta, vaan taustalla on laajempi konflikti Venäjän ja demokraattisten maiden välillä. Sitä ennen Ukraina yrittää jatkaa vastahyökkäystään. Demokratiassa saa ja pitää kritisoida poliittisia päätöksiä. Se olisi voinut onnistua, elleivät ukrainalaiset presidenttinsä johdolla olisi nousseet vastarintaan. Kreml pyöritti länsimaiden avulla näennäisiksi tarkoitettuja rauhanprosesseja. Helmikuussa Venäjän aikeena oli vallata Ukraina nopeasti. Siksi sitä voi odottaa meiltäkin. Nopean alun jälkeen rintamalinjat vakiintuivat ja pienellä liekillä palava sota jatkui ja jatkui. Meillä voi olla hyvinkin kova talvi edessä. LOPPUJEN LOPUKSI sodan kulku riippuu kaikkein eniten yhdestä ainoasta asiasta: lännen Ukrainalle antamasta tuesta, sen määrästä ja laadusta. Mutta nyt on aika miettiä sitä, ovatko jotkut ikävät asiat välttämättömiä vapauden ja demokratian puolustamiseksi
MITEN MENEE Satakunnassa. Siihen vastasivat Rainer Lehti Raumalta ja Voitto Raita-aho Karvialta. Sini Karjalainen komppaa. – Ikäväähän se on, vetkuilu hallituksen sisällä, mutta en usko, että mitään tapahtuu. Nyt tähän kysymykseen pääsivät vastaamaan puoluevaltuutetut Lappeenrannan valtuustokokouksessa. Raumalla ja koko Satakunnassa juuri nyt huolettaa opettajankoulutuslaitoksen tulevaisuus, Rainer Lehti kertoo. Porissa ja Harjavallassa on hyvää yritystoimintaa ja työllisyyttä, vaikkakin määrätyillä aloilla ongelmaksi nousee työvoimapula. Vaalit lähestyvät, miten menee. Vaalit on tulossa, Tommola kuittaa. – Eikö se ole aika klassinen tilanne, että kun seurataan gallupeja – vaikkei pitäisi – niin sitten hermostutaan ja ryhdytään tekemään kärpäsestä härkästä. Toivon, että pääsemme jatkamaan myös ensi kaudella kaikkea sitä työtä, mitä nyt ollaan hallituksessa tehty, Karjalainen sanoo. Puolue ja meillä Uudenmaan piiri on tehnyt aivan valtavan hyvää etukäteistyötä. 26 Demokraatti KOHTI VAALEJA LÄHTÖ TELINEISSÄ SDP:n puoluevaltuuston kokouksessa Lappeenrannassa puhkuttiin jo vaali-intoa. Kolmikko suhtautuu kysyttäessä tyynen viileästi viime aikoina tapetilla olleisiin hallituspuolueiden välisiin riitoihin. Lista on vielä de_08122022_26.indd 26 de_08122022_26.indd 26 24.11.2022 10.26 24.11.2022 10.26. Sini Karjalainen, Helena Tommola ja Ulla Pihlajamäki. Hän ja Ulla Pihlajanmäki ovat SDP:n varapuheenjohtajan, kansanedustaja Matias Mäkysen vaalitiimissä, Karjalainen vaalipäällikkönä. Voitto Raita-aho ja Rainer Lehti (takana) saapuivat kokoukseen Satakunnasta. – Toivoisin kyllä keskustalle parempaa menestystä, mutta luulen, että tällä tavalla sitä ei saavuteta, Karjalainen sanoo. Turun yliopisto tekee talouden tasapainottamisohjelmaa ja nyt pelätään, että lankulla on Rauman opettajankoulutus. Pohjanmaalla ehdokaslista ei ole vielä täynnä, mutta molemmat uskovat, että vahva lista saadaan. Sen loppuminen olisi Lehden mukaan kova isku. Molemmat uskovat myös Sanna Marinin vetovoimaan. – Missä ikinä Sanna liikkuukin, siellä hänestä ei saa millään kuvia, kun ihmiset ympäröivät hänet. – Mutta kyllä Satakuntaan positiivistakin kuuluu. – Odotusarvo on, että kevään vaaleissa sosialidemokraatit menestyy hyvin, kova työ on aloitettu sen eteen. Toivomme ja panostamme siihen, että saisimme toimimaan maahanmuuttoperäisen työvoiman saannin, Lehti sanoo. Jollain lailla on ihan mahtava fiilis siitä, että tästä tulee hyvä juttu. Jotenkin nämä tuntuvat nyt erityisen hyviltä vaaleilta, vaalipäällikkönä häärivä Helena Tommola kuvailee. Lounaalla samaan pöytään olivat istahtaneet Helena Tommola Uudeltamaalta sekä Sini Karjalainen ja Ulla Pihlajamäki Pohjanmaalta. – Kova vauhti on päällä jo suunnitelmien teossa ainakin. Teksti ja kuvat Anna-Liisa Blomberg S DP aikoo tavata ennen vaaleja miljoona suomalaista. Uskon myös, että tämä sataa meidän laariin, Pihlajamäki arvioi. Kohtaamiskampanjassa kysytään kansalaisilta: ”Miten menee?”
Jenna Vertanen ja Nina Peltonen. En tiedä, mitä odottaa, Wikström kuvasi tuntojaan ennen kokouksen alkua. Ajankohtaisista asioista Voitto Raita-aho nostaa esiin sote-uudistuksen ja hyvinvointialueiden aloittamiseen tähtäävän valmistelutyön. Hän kertoo, että juhannukseen asti se eteni hitaasti, mutta nyt homma on edennyt niin rivakasti, että kokouksia riittää ja päivät ovat työntäyteisiä. Innoissaan vaaleista on myös Peltonen, joka on itse ehdokkaana. Vertanen saapui kokoukseen Ruokolahdelta ja Peltonen Haminasta. Koko kolmikolle kokemus puoluevaltuuston kokouksen seuraamisesta on uusi. Odotan vahvoja mielipiteitä ja hyviä päätöksiä, Kankaristo summaa. Kaikilla säilyvät työpaikat, Raita-aho sanoo. – Tämä on ensimmäinen puoluevaltuusto, jota olen seuraamassa – mielenkiintoinen kokemus. Millaisista asioista täällä puhutaan ja miten niitä asioita käydään läpi, Tuominen kuvailee. – Ja hyvinvointialueen rahoitus, se on kinkkinen asia. – Hyvillä mielin lähden kannustamaan meidän joukkuetta, en ole itse ehdolla. Kaksikko uskoo, että maailman muuttunut tilanne, talous, turismin hiipuminen sekä maakaupat ja -omistukset ovat asioita, jotka nousevat Kaakon kulmilla puheeksi vaalikentillä. Tuominen kertoo odottavansa uuden oppimista. Demarinuorten liittohallituksesta kokousta saapuivat seuraamaan Jonatan Wikström, Jasmin Tuominen ja Valtteri Kankaristo. Jonatan Wikström, Jasmin Tuominen ja Valtteri Kankaristo olivat seuraamassa kokousta. – Minulle on tärkeää, että palvelut menisivät vuoden vaihteessa niin, että kukaan ei edes huomaisi muutosta. Uskomme, että olemme vaalien jälkeen edelleen suurin ja kaunein Satakunnassa – ehkä jopa koko Suomessa SDP:n piireistä parhain, Lehti sanoo. Miten menee. PUOLUEVALTUUSTON KOKOUKSESSA on puoluevaltuutettujen lisäksi aina läsnä myös kokouksen seuraajia. Kiirettä pitää, molemmat vastaavat. Hän on odottavaisella mielellä erityisesti siksi, että nyt edessä ovat vaalit, joita korona ei edellisten vaalien tapaan kiusaa. – Tosi innokkain ja odottavaisin mielin olen tänne lähtenyt seuraamaan. Henkilöstö on huolestunut, kuinka heidän käy, niin minä sanon, että ei kannata olla. Uskon, että meillä on mahdollisuuksia hyvään tulokseen keväällä, Vertanen sanoo. Miten saamme palvelut säilymään ihmisten saatavilla ja saavutettavissa, Peltonen sanoo. 27 Demokraatti täydentämättä, mutta saamme kyllä täyden listan. de_08122022_26.indd 27 de_08122022_26.indd 27 24.11.2022 10.26 24.11.2022 10.26. Kuntapolitiikassa riittää tekemistä, hyvinvointialueasiat painavat päälle ja eduskuntavaalit lähestyvät. Henkilöstö saisi tehdä työnsä hyvin ja palkat tulis maksettua. – Odotan innolla, että mitä täällä tullaan käsittelemään ja mitä täältä voi itse ammentaa ja oppia. PUOLUEVALTUUSTO KOKOONTUI Kaakkois-Suomessa, joten Jenna Vertanen ja Nina Peltonen pääsivät kokoustamaan kotikonnuilla. USKON, ETTÄ VETKUILU HALLITUKSEN SISÄLLÄ SATAA MEIDÄN LAARIIN
Pidempi versio on julkaistu 9.11. Jag hade haft ett extrajobb som angränsade till polisverksamheten. arbetarbladet.fi:ssä. Med lugn och tydlig stämma lägger hon ut texten var hon och ungdomsförbundet står i olika politiska frågor. SSU där hon blev ansvarig för säkerhetspolitik och Nordenfrågorna, tills hon ifjol övertog ordförandeklubban på riksnivå inom SSU. Till sitt yrke är hon polis. – Jag hade länge velat bli polis men glömde bort det. 28 Demokraatti Kielikylpy Ruotsinkielinen artikkeli yhteistyössä Arbetarbladetin kanssa. TILL SITT yrke är Lisa Nåbo polis. Där såg jag hur polisen jobbade och det verkade jättespännande. Fler poliser räcker inte för att bekämpa kriminaliteten, säger Lisa Nåbo. I byn fanns 68 postlådor och bara sex barn. – Det var källan till att jag sågs som uppkäftig i skolan. Hon är också ordförande för Sveriges socialdemokratiska ungdomsförbund SSU. Jag kom in med första försöket och började sedan plugga. Från sin skoltid minns Nåbo att hon pratade mer än hon lyssnade. Det är roligt att vara SSU-ordförande men ännu skojigare att vara polis, sammanfattar hon idag. Samtidigt fortsatte Nåbo att bo kvar i Linköping fast hon varje dag åkte tåg fram och tillbaka till Stockholm. Det är en typisk höstdag, gråmulen med gula löv, utanför Sveavägen 68 i Stockholm. – Jag visste inte han var socialdemokrat. Hon både frågade och argumenterade. Under socialdemokraternas valvaka i Linköping i samband med riksdagsvalet 2010 träffade Nåbo sin farbror. Jag fick göra min polispraktik i Linköping och det gick jättebra. Jag möter Lisa Nåbo på partihögkvarteret för en intervju i Arbetarbladet. Dom vet att dom gjort fel, men säger att det är lättare att få tag på ett skjutvapen än att få ett sommarjobb. – Jag trivdes i Linköping där jag dessutom satt i kommunfullmäktige. – Det var jobbigt men jag är tacksam för att jag tog min examen. Men redan hemma vid middagsbordet måste man argumentera om man ville ha nya skor eller se en film. Under sex månader hann hon samtidigt med att vara både polisaspirant och SSU-ordförande. – Ett spännande år, sammanfattar hon erfarenheten som förbundsordförande. Min pappa blev jätteglad när jag gick med och började delta i SSU-möten varje onsdag. Nåbo leder sedan augusti 2021 SSU som med sina 20 000 medlemmar är den största politiska ungdomsorganisationen i Sverige. – Jag gick med i SSU i Linköping den 9 september 2010 en vecka innan riksdagsvalet. Därför sökte jag in till Polishögskolan. Därefter fortsatte Nåbos karriär som ordförande för SSU-distriktet i Östergötland, vidare till förbundsstyrelsen för de_08122022_28.indd 28 de_08122022_28.indd 28 29.11.2022 11.20 29.11.2022 11.20. Dessutom hade både min pappa och min farfar varit aktiva inom SSU utan att jag visste om det. Dessutom blev hon en erfarenhet rikare. Då gick jag i gymnasiet och bodde med mina föräldrar i en jätteliten by som heter Järdala 35 kilometer utanför Linköping. Lisa Nåbo vill satsa på framtiden Det gäller att bryta den onda cirkeln, att gå till roten med problemen som heter fattigdom, ingen utbildning och missbruk. Text och bild Henrik Helenius L isa Nåbo vet vad hon talar om. Nämligen vid Riksmedicinalverket som finns i Linköping. Men först till henne själv. Den 28 november fyller hon dessutom 28 år
Det som dessa våldsamma unga män har gemensamt är utanförskap, framhåller Nåbo. I Sverige har vi 200 000 fattiga barn. Men det engagerar kanske inte en nittonåring, konstaterar Lisa Nåbo. – Sverige är ett skatteparadis för dom riktigt rika och så borde det inte vara, säger Nåbo och fortsätter: – Inom SSU sätter vi klimatomställningen högt på dagordningen därför att vi som är unga vill satsa på framtiden. I valkampanjen fokuserade speciellt Sverigedemokraterna på kopplingen mellan invandring och ökad brottslighet. – Dom vet att dom gjort fel, men säger att det är lättare att få tag på ett skjutvapen än att få ett sommarjobb. SOCIALDEMOKRATERNA I Sverige befinner sig just nu i opposition. Som en kritisk kommentar säger Lisa Nåbo att Socialdemokraterna under den senaste riksdagsmandatperioden inte prioriterade ungdomen. Nåbo påminner om att mycket av årets valrörelse i Sverige dominerades av brott och straff som särskilt Sverigedemokraterna, Moderaterna och Kristdemokraterna förde fram. – Som polis har jag sett unga män födda i Sverige som skjuter ihjäl folk. Det var inget fel på att Socialdemokraterna gick till val på en höjning av pensionerna. – Inom ramen för Förbundet Nordens Socialdemokratiska Ungdom FNSU lär vi oss mycket av varandra. Men bakom den tuffa fasaden fanns en fattig och dyster ungdom som slutade i ett långt fängelsestraff. – Jag kan bra förstå att många unga blev trötta på Socialdemokraternas åtta år i regeringsställning. 29 Demokraatti fattigdom = köyhyys ungdomsförbund = nuorisoliitto gråmulen = pilvisen harmaa uppkäftig = nokkava polispraktik = poliisin työharjoittelu brottslighet = rikollisuus utanförskap = ulkopuolisuus skjutvapen = ampuma-ase kaxig = kopea dyster = kolkk Ordlista Lisää juttuja: Arbetarbladet.fi – Folk som har det bra ekonomiskt är inte skyddade från sorg, brott och våld. de_08122022_28.indd 29 de_08122022_28.indd 29 29.11.2022 11.20 29.11.2022 11.20. Fattigdom, ingen utbildning och missbruk är den onda cirkel som måste brytas för att bekämpa kriminaliteten. Som ett annat exempel nämner hon en kaxig ung kille som för att imponera på sin flickvän begick brott för att kunna leva upp till bilden av en mafiosoledare. SSU har regelbundet utbyte med de socialdemokratiska ungdomsförbunden i Finland, Norge och Danmark. Därför gäller det att inse vilken viktig målgrupp ungdomen är. – Nu kom den politiska debatten i väldigt stor utsträckning att handla om strängare straff och mera poliser. Men det stämmer inte. Men detta är inte någon enkel fråga utan ett jättekomplext problem. – Det nordiska samarbetet står oss mycket nära och kommer att bli ännu viktigare när Sverige och Finland går med i Nato. SSU-ordföranden anser att partiet bör satsa på klassisk omfördelningspolitik. Sverigedemokraterna säger att detta är en kulturform och att problemen är importerade. I polisjobbet fick jag själv se detta med egna ögon vilket jag är tacksam för. Det räcker inte med fler poliser, säger Nåbo bestämt. Hon har pratat med unga män som begått både gatubrott och mord. Det finns mycket fattigdom i Sverige. Speciellt viktigt nu när demokratin är på tillbakagång i länder som Polen, Ungern och Italien. Norden ska vara en tydlig röst i Europa
Suomeen pitäisi rakentaa melkein 20 kertaa niin paljon tuulivoimaa kuin mitä maassa oli viime vuodenvaihteessa, jotta Suomessa olisi yhtä paljon tuulivoimatehoa kuin Saksassa pinta-alaan verrattuna. Tuulivoima onkin Suomessa nyt nopeassa kasvussa. Saksa suunnittelee, että suuri osa uusista tuulivoimaloista rakennettaisiin Pohjanmerelle ja Itämerelle, kun taas Suomessa on runsaasti tilaa uudelle maatuulivoimalle. Samalla hallitus yksinkertaistaa ja nopeuttaa tuulivoiman lupakäsittelyä. Suomen valttina Saksan näkökulmasta on myös uuden tuulivoiman hinta. Vaikka henkilöautot siirtyvätkin käyttämään sähköä, raskaat rekat, laivat ja lentokoneet tarvitsevat uusia polttoaineita polttomoottoreihinsa. Lisääntyvän sähköntuonnin lisäksi tarvitaan uutta energiaa myös uusiksi polttoaineiksi liikenteelle. CPC Finlandin ilmoituksen mukaan myös hiilidioksidi pyritään hankkimaan läheltä Kristiinankaupunkia. Saksan hallitus lisää tuulivoimaa kävelemällä osavaltioidensa yli – energiapulaan haetaan apua myös Suomesta. ENERGIA de_08122022_30.indd 30 de_08122022_30.indd 30 29.11.2022 9.35 29.11.2022 9.35. Sääolosuhteiden vaihtelun takia tuulivoimalat tuottavat sähköä vuodessa yleensä reilusti alle puolet kokonaiskapasiteetistaan eli siitä, mihin ne voisivat yltää, jos vuoden joka päivä tuuliolosuhteet olisivat täydelliset. Yksin tämän vuoden aikana tuulivoimaloiden nimellinen yhteisteho on noussut 4 800 megawattiin. Vuoden 2022 alussa Saksaan oli asennettu yhteensä noin 30 000 tuulivoimalaa, joiden kokonaisteho oli 66 000 megawattia. Erityisesti Baijerissa tuulivoiman rakentamista on hidastanut osavaltion vaatimus siitä, että tuulivoimalasta tulee olla asutukseen etäisyys, joka on vähintään 10 kertaa tuulivoimalan korkeus. Jos osavaltiot eivät saavuta Saksan liittopäivien eli parlamentin vahvistamia tavoitteita uusista paikoista tuulivoimaloille laissa määriteltyinä päivinä, osavaltioiden omat suojavyöhykemääräykset menettävät automaattisesti lainvoiman. Vaikka Suomi on energiantuottajana Saksassa esimerkiksi Norjaa ja Tanskaa huomattavasti tuntemattomampi, saksalaisyritykset ovat alkaneet kiinnostua myös Suomesta uusiutuvan energian tarjoajana. – Suljemme pois kaikenlaisen tuulivoiman jarrutuksen kaavoituksen avulla, talousministeri Robert Habeck ilmoitti. Samaan aikaa Suomessa oli vain noin 1 000 tuulivoimalaa, joiden kokonaiskapasiteetti oli 3 300 megawattia. SAKSA ETSII kuumeisesti lisää sähkönja muun energian lähteitä. Suomen tuulivoimayhdistyksen mukaan merelle rakennettaessa investointikustannukset ovat 20–50 prosenttia korkeammat, kuin jos tuulivoimala rakennettaisiin maalle. 30 Demokraatti Lisää tuulivoimaa SÄÄOLOSUHTEIDEN VAIHTELUN TAKIA SAKSAN TUULI VOIMALAT TUOTTAVAT SÄHKÖÄ ALLE PUOLET KOKONAIS KAPASITEETISTAAN. Uudet synteettiset polttoaineet vastaavat kemiallisesti täysin vanhoja, mutta ne on tehty mineraaliöljyn sijasta tuottamalla vetyä vedestä sähköenergialla ja yhdistämällä sen jälkeen vety hiilidioksidiin, joka virtaa nyt tehtaiden piipusta vapaasti ilmakehään. Osavaltioiden on nyt Berliinin päätöksestä kaavoitettava tuulivoimalle melkein kolme kertaa nykyistä enemmän rakennusalueita. Valmistettu polttoaine kuljetetaan Itämeren yli Keski-Eurooppaan laivoilla Kristiinankaupungista tai Porista. Kirjoittaja on Berliinissä asuva toimittaja. Suomi on pinta-alaltaan lähes yhtä laaja maa kuin Saksa. Saksalainen pääomasijoittaja Prime Capital ja suomalainen tuulivoimayhtiö CPC Finland ilmoittivat marraskuussa, että niiden yhteinen yhtiö on vuokrannut Kristiinankaupungin Karhusaaresta alueen uudelle synteettisten polttoaineiden tehtaalle. Teksti Visa Noronen / Kuva Getty Images S aksan hallitus potkii tuulivoiman rakentamista eteenpäin kävelemällä osavaltioidensa tekemien rajoitusten yli. Suunnitelmien mukaan vuonna 2025 valmistuva tehdas tuottaa lähinnä Saksan liikennettä varten synteettisiä polttoaineita, jotka valmistetaan pääasiassa yhtiöryhmän omien tuulija aurinkovoimaloiden paikallisesti tuottamalla sähköllä
KERAVA ON kompakti ja aika yhteisöllinen. Ennaltaehkäisevän lastensuojelutyön asiantuntija Suomen Icehearts ry:ssä KYSYMYKSET FINALISTEILLE: 1. Pitää pyrkiä ymmärtämään eri näkökulmia, jotta saadaan aikaan sellainen päätös, johon kaikki voivat sitoutua. 2. SUPERVOIMIA ON kolme. Uskon, että vain yhteistyöllä voimme saada aikaan muutoksia. Sote-uudistus muuttaa kuntien toimintaa. Miksi lähdit kuntapolitiikkaan – millaisiin asioihin haluat vaikuttaa. Valtuustossa vuodesta 2021 . Jo aiemmin mainittu yhteistyö on yksi. Kerava . Lue lisää: Demokraatti.fi/ kategoriat/extrat/ vuoden valtuutettu Teksti Anna-Liisa Blomberg Kilpailussa etsitään aktiivista, yhteishenkeä luovaa, yhteistyö kykyistä ja kuntalaisia kuuntelevaa ja innostavaa kunnantai kaupunginvaltuutettua (sd.). 1. Meillä on mahdollisuus olla tärkeä osa pääkaupunkiseutua, mutta meidän täytyy pitää myös kiinni pikkukaupungin palveluista ja fiiliksestä – ettei meistä tule kasvoton osa pk-seutua. Kasvatusja opetuslautakunnan jäsen, valtuustoryhmän varapuheenjohtaja . FINA LISTI 2/5 NELLI NIEMELÄ, 45 . Äänestys voittajasta alkaa vasta, kun kaikki finalistit on esitelty. Haluan vaikuttaa lasten, nuorten ja perheiden asioihin, lähiluonnon säilyttämiseen ja yhteistyöhön politiikassa. Haluan myös tehdä töitä sen eteen, että yhteistyö yli puoluerajojen olisi hyvää. 3. de_08122022_31.indd 31 de_08122022_31.indd 31 24.11.2022 10.24 24.11.2022 10.24. Teen aina parhaani ja kysyn itseäni viisaammilta, jos en tiedä jotain. On tärkeää hahmottaa iso kuva – jos ajaa kapeasti vain omaa näkökulmaansa, niin harvoin saa muutoksia aikaan. Kolmas on ahkeruus. Se on tärkeää, koska tulin politiikkaan ihan uutena ja haluan tehdä asiat niin hyvin kuin osaan. Meitä koskevat kaikki ilmiöt, joita tiiviimpi kaupunkikehitys, maailmantilanteen muutokset ja sote-uudistus tuovat tullessaan. Kun tulin valituksi, päätin, että pidän kiinni arvoistani, en valehtele ja puhun aina kunnioittavasti toisille. Ennaltaehkäisevä työ, siihen meillä on mielestäni hyvät valmiudet. Toinen on luotettavuus – se on minulle ihan ehdoton. Meidän pitää huolehtia lähiluonnosta ja siitä, että täällä on hyvä olla ja asua. Todella monet asiat vaikuttavat lasten ja perheiden hyvinvointiin. Minulla on näkemystä siitä, mitä asioita kannattaa tehdä ja mihin kannattaa panostaa. Halusin antaa oman panokseni takaisin. Ajattelen, että kun olen tehnyt ennaltaehkäisevää lastensuojelutyötä hirveän pitkään, yli 25 vuotta, minulla on siihen annettavaa. Kerava on pieni, mutta näen, että sen ansiosta on myös mahdollisuus olla innovatiivinen ja toimia ketterästi erilaisten ongelmien, esimerkiksi jengiytymisen, ehkäisemiseksi. Oman edun tai maineen tavoittelu estää yhteisen hyvän, ja sitä en halua. Kisan viisi finalistia esitellään Demokraatissa tammikuun loppuun mennessä. Millainen on tulevaisuuden Kerava. 31 Demokraatti VUODEN VALTUUTETTU -KILPAILU VUODEN VALTUUTETTU 20 23 Vuoden valtuutettu 2023 OLEN ASUNUT täällä 18 vuotta ja olen aina ollut tyytyväinen Keravaan – palveluihin ja kaikkeen. Kaupunkilaisten etu on prioriteetti, ja se tarkoittaa usein kompromisseja. Uskon, että siksi voimme myös kokeilla asioita sujuvammin. 3. Mikä on supervoimasi valtuutettuna, missä olet erityisen hyvä. 2
Raik ei tuolloin ollut mikä tahansa virolainen vaan Suomen Ulkopoliittisen instituutin tutkija. Nyt myös Suomessa on tunnustettu ylintä valtiojohtoa myöten, että Virossa ja muissa Baltian maissa oli realistisempi näkemys Venäjän valtapolitiikasta kuin Suomella – tai monella muullakaan länsimaalla. SUORA SUU Virosta de_08122022_32.indd 32 de_08122022_32.indd 32 29.11.2022 10.38 29.11.2022 10.38. Teksti Heikki Sihto / Kuvat Jani Laukkanen M inua pidettiin outolintuna. Viron Ulkopoliittisen instituutin johtaja Kristi Raik miettii hetken ja sanoo kyllä. 32 Demokraatti KASVO Onko Eurooppa nyt sodassa. Raik on vuodesta 2018 saakka johtanut Virossa vastaavaa organisaatiota, Viron Ulkopoliittista instituuttia. Ihmeteltiin, miksi joku virolainen tulee sanomaan suomalaisille, mitä Venäjän toiminnasta pitäisi ajatella, Kristi Raik muistelee vuotta 2014, kun Venäjä oli vallannut Krimin
33 Demokraatti 33 Demokraatti de_08122022_32.indd 33 de_08122022_32.indd 33 29.11.2022 10.38 29.11.2022 10.38
SUOMELLA JA VIROLLA TAISI OLLA HALUTTOMUUTTA YMMÄRTÄÄ TOISTENSA NÄKEMYKSIÄ. de_08122022_32.indd 34 de_08122022_32.indd 34 29.11.2022 10.38 29.11.2022 10.38. Mutta suorapuheisuutensa ansiosta Raik on ollut ja on edelleen kysytty kommentoija muun muassa Suomen televisiossa. Suomi puolestaan korosti ulkoja turvallisuuspolitiikassa jatkuvuutta. Suomessa oltiin ärtyneitä virolaisten Venäjän kritiikistä. Pidäkkeet poistuivat ja Venäjästä alettiin puhua avoimesti. Raik sanoo vuoden 2022 hyökkäyksen Ukrainaan muuttaneen Venäjään liittyneen suomalaisen keskustelukulttuurin. 34 Demokraatti D-KASVO Raik hieman toppuuttelee virolaisten ja suomalaisten Venäjä-tuntemuksen paremmuuden vertailua. Siinä missä virolainen väittelee ja keskustelee, suomalainen on varovainen ja konsensushakuinen. Ja samalla myös Natosta. Raik sanoo Viron halunneen pyrkiä maan itsenäistymisestä alkaen mahdollisimman nopeasti eroon kaikesta Neuvostoliiton perintöön liittyvästä. Suhtautuminen Venäjään jakoi pitkään kuin raja Suomea ja Viroa. – Suomella ja Virolla taisi olla haluttomuutta ymmärtää toistensa näkemyksiä. Virossa ei ymmärretty, miksi Suomi ei liity Natoon, jonka jäsen Viro jo oli. Hän myöntää Baltian maiden lähihistorian opettaneen realistista Venäjän lukutaitoa, mutta sanoo myös erilaisen keskustelukulttuurin osaltaan kallistavan vaakaa Viron hyväksi. Raik myöntää suomalaisen keskustelukulttuurin välillä turhauttavan. Sen ehkä pelättiin koettelevan myös Suomen omaa turvallisuutta
Musiikinopettajavanhempien suunnitelma oli työskennellä Suomessa vain vuosi, mutta oleskelu venyi. Etenkin maiden itsenäistyessä, kun lännessä pelättiin Neuvostoliiton ja Baltian maiden välisen tilanteen kärjistymisen aiheuttavan laajemminkin epävakautta Euroopassa. Raik pitää Baltian maita parhaina esimerkkeinä myönteisestä kehityksestä, mitä vapaus ja demokratia voi saada aikaiseksi 30 vuodessa. Tämän se tekee tarvittaessa käyttämällä voimaa. Raik aloitti Turun yliopistossa kansainvälisen politiikan opinnot. Hyvillä suhteilla haluttiin edistää vakautta ja rauhaa. Myös Naton laajentumisella on ollut osansa hyvässä kehityksessä, Raik muistuttaa. RAIKILLA ON hyvä tausta vertailla Viroa ja Suomea. muutti vuonna 1990 vanhempiensa kanssa Suomeen . – Venäjä on maa, jonka pitää alistaa naapureitaan kokeakseen olonsa turvalliseksi. Baltian maissa on lännen varovaisuus välillä kirjaimellisesti myös ärsyttänyt. – Samaan aikaan poliitikot puhuivat keskinäisriippuvuudesta ja Venäjän integraatiosta länteen. – Tämä 1990-luvun alkupuolen haparointi koettiin Baltian maissa vääryytenä vääryyden päälle, kun olimme juuri vapautumassa Neuvostoliiton miehitysvallasta. Puolustusvoimat valmistautui idästä tulevaan uhkaan, mutta ääneen sitä ei sanottu. – Virossa kiihkeämpi muutosvauhti hieman hellitti, kun pääsimme EU:n jäseneksi. vieraillut tutkijana Brysselin Centre for European Policy Studiesissa ja Kiovan International Centre for Policy Studiesissa – Suomessa oli pitkään ollut hieman skitsofreninen suhtautuminen Venäjään. Muistan vieläkin televisiosta K-kaupan Väiskin ja ruokakauppojen täydet hyllyt. Omien nuoruusvuosien kokemukset jättivät vahvan idealismin, kun olin elänyt totalitaristisesti johdetussa maassa. Voimapolitiikka ja rajojen siirtäminen oli pade_08122022_32.indd 35 de_08122022_32.indd 35 29.11.2022 10.38 29.11.2022 10.38. Kehitys Baltiassa on 1990-luvun alun kuohunnan jälkeen ollut kuitenkin nopeaa. Raik pitää todennäköisenä, että Venäjän seuraava johtaja nousee Putinin lähipiiristä. Elimme Suomessa, mutta seurasimme koko ajan Viron itsenäistymisen etenemistä, Raik kuvailee. Raik muistuttaa, että Venäjä veti joukkonsa Virosta vasta vuoden 1994 elokuussa, vaikka maa oli itsenäistynyt jo kolme vuotta aikaisemmin. – Olin teini-ikäinen kun Baltian laulava vallankumous alkoi ja muurit sekä diktaattorit kaatuivat. Myöhemmin, kiitos usein Venäjän, Raikin idealismia on koeteltu. Venäjä ei ole luopunut eikä luovu etupiiriajattelusta, Raik sanoo. Edes maan johtajan vaihtuminen ei tähän vaikuttaisi. VENÄJÄN HYÖKKÄYS Ukrainaan herätti Baltian maissa ikäviä muistoja. – Perheeni oli tuolloin ensimmäisiä, jotka pääsivät laillisesti muuttamaan Virosta työn takia. Hän sanoo Venäjän hyökkäyksen Georgiaan vuonna 2008 olleen eräänlainen herätys realismiin – etenkin Venäjän naapurimaille. Hän suhtautuu epäillen siihen, että Venäjän kehitys kääntyisi ainakaan lähivuosina demokraattisempaan suuntaan. Valinta oli helppo. Se oli valtava muutos, vaikka olimme muiden virolaisten tapaan katsoneet paljon Suomen televisiota. Perhe asuu Espoossa ja toinen koti on ollut Tallinnassa vuodesta 2018, jolloin Raik aloitti Viron Ulkopoliittisen instituutin johtajana. Nyt Raik elää kahdessa maassa. työskennellyt Suomen Ulkopoliittisessa instituutissa, Euroopan unionin neuvoston sihteeristön jäsenenä, Turun yliopiston kansainvälisen politiikan dosenttina ja helmikuusta 2018 Kansainväliseen puolustusja tutkimuskeskukseen (RKK/ICDS) kuuluvan Viron ulkopoliittisen instituutin johdossa . Raik jäi Suomeen, kun vanhemmat aikanaan muuttivat takaisin Viroon. Vaikea arvioida, kuinka moni oikeasti uskoi siihen, että Venäjää voitaisiin muuttaa lännestä käsin, Raik pohtii. Virossa syntynyt Raik muutti vanhempiensa kanssa Suomeen 15-vuotiaana vuonna 1990. väitteli valtiotieteiden tohtoriksi Turun yliopistosta vuonna 2004 . Siitä jäi voimakas halu ymmärtää maailman tapahtumia. – Myönteinen asia vaihdoksessa voisi olla se, että uusi johtaja ei ehkä suhtautuisi yhtä pakkomielteisesti Ukrainaan kuin Putin. syntynyt Tallinnassa vuonna 1975 . – 1990-luku oli minulle kuin jännittävää kaksoiselämää. 35 Demokraatti KRISTI RAIK . asuu perheineen Espoossa . asuu työn takia myös Tallinnassa
Baltian maissa reagoitiin voimakkaasti tilanteeseen heti sodan alussa, kun moni muu länsimaa vielä odotti jähmettyneenä mitä tapahtuu. Tähän mennessä Yhdysvallat on antanut sotilaallista tukea Ukrainalle – Euroopan mantereella käytävään sotaan – yli 18 miljardilla dollarilla ja EU-maat yli kolmella miljardilla. Ja samalla iski voimakas tarve tehdä jotain konkreettista ukrainalaisten auttamiseksi. 2 Rohkeus muutokseen. – Itsekin ajattelin viimeiseen asti, että tilanne ei etenisi suurhyökkäykseksi Kiovaan, että tapahtuisi jotain pienimuotoisempaa. Siitä huolimatta, että sota tulee Venäjälle todella kalliiksi. Tämä merkitsee jatkossa sodan hinnan kasvua länsimaissa, Raik muistuttaa. – Sinänsä ymmärrän, että esimerkiksi Saksalla on historiallista painolastia tukea sodankäyntiä Venäjää vastaan. – Ukrainan taistelutahto ei yksin riitä, jos länsi ei jatka Ukrainan tukemista. Olen aina ollut hyvin työorientoitunut, mutta toisaalta en ole halunnut ja arvostanut elämässäni mitään yhtä paljon kuin lapsia ja perhettä. Kiinnostaako Raikia jossain vaiheessa politiikkaan siirtyminen. Venäjän toiminta sodan aikana on Raikin mielestä osoittanut ukrainalaisille, että taisteleminen on ainoa vaihtoehto. Lapsuudenperheeseeni kuului ihana koira, mutta aikuisiällä sopiva hetki koiran hankintaan koitti vasta kun korona iski ja lapset olivat riittävän isoja ottamaan vastuuta lemmikin hoidosta. 3 TÄRKEINTÄ 3 Koira. Onko Eurooppa nyt sodassa. Etenkin, kun moni sotilasasiantuntija oli arvioinut, että Venäjällä ei olisi kykyjä vallata sen enempää Kiovaa tai koko Ukrainaa. Tuen tarve on valtava, niin sotilaallisen kuin taloudellisen. Olen monta kertaa vaihtanut työpaikkaa ja maatakin, ottanut riskejä hypätessäni uuteen, enkä ole katunut. – Ei kiinnosta. Minä näen itseni tutkijana. de_08122022_32.indd 36 de_08122022_32.indd 36 29.11.2022 10.38 29.11.2022 10.38. Päällimmäisenä oli pelko siitä, mitä tapahtuu, jos Venäjä voittaa. Vaikka Ukraina on nyt onnistunut valtaamaan alueita takaisin, ei Raikin mielestä pidä aliarvioida Venäjää. Raik miettii hetken ja sanoo kyllä. Tämä asetelma tekee tilanteen arvaamattomaksi. Mutta historiallisista syistä myös luulisi, että Saksa olisi maa, joka etenkin haluaisi taistella totalitarismia vastaan. Myös Putin on todennut, että Venäjä on sodassa länttä vastaan. BALTIAN MAIDEN LÄHIHISTORIA OPETTI REALISTISTA VENÄJÄN LUKUTAITOA. D-KASVO lannut Eurooppaan. Raik kertoo muistavansa edelleen helmikuussa alkaneen sodan ensimmäiset päivät. Raik sanoo ulkoministeriön ymmärtäneen itsenäisesti toimivan ja riippumattoman ajatuspajan arvon. Ja nyt on nähty, että nämä asiantuntijat olivat oikeassa. VIRON ULKOPOLIITTINEN instituutti toimii pääosin maan ulkoministeriön rahoittamana osana Kansainvälistä puolustustutkimuskeskusta. Mitkä ovat kolme tärkeintä asiaa elämässä. Raik sanoo hyökkäystä todelliseksi shokiksi. – Putin tai Venäjä ei tätä sotaa voita, mutta tilanteen tekee vaikeaksi se, että enempää Putinilla kuin hänen lähipiirillään ei ole varaa hävitä sotaa. Raik pitää Nord Stream -kaasuputken räjäyttämistä – josta ensisijaisesti epäillään Venäjää – hybridisotatoimena, joka kohdistui Euroopan infrastruktuuriin. Hän pitää hyvänä, että mikään länsimaa ei ole ainakaan toistaiseksi esittänyt minkäänlaista kompromissiratkaisua sodan lopettamiseksi. Sota Ukrainassa voi jatkua vielä pitkään, ellei jotain yllättävää tapahdu. Yhdysvallat on ollut länsimaista selvästi merkittävin Ukrainan tukija – myös suurempi kuin koko EU. Sen päätehtävä on tehdä kansainväliseen ja turvallisuuspolitiikkaan liittyvää tutkimusta. 36 Demokraatti 1 Perheen ja työn välinen tasapaino. Vaikka länsimaat eivät osallistu taisteluihin, Raik laskee muun muassa lännen sotilaallisen tuen ja Venäjälle asetetut taloudelliset pakotteet osaltaan sotatoimiksi. Raik arvelee, että tämä ero voi jossain vaiheessa rasittaa Yhdysvaltojen ja Euroopan välisiä suhteita. Suomessa Raikin kollegalla, Ulkopoliittisen instituutin johtajalla Mika Aaltolalla on kova kannatus erilaisissa presidenttigallupeissa. – Halusin jotenkin auttaa ja selvitin heti miten voin lahjoittaa rahaa Ukrainaan. Koira sitoo perhettä yhteen, ulkoiluttaa meitä kaikkia ja vähentää stressiä. Elämä on jatkuvaa tasapainon hakemista
37 Demokraatti OMIEN NUORUUS VUOSIEN KOKEMUKSET JÄTTIVÄT VAHVAN IDEALISMIN. de_08122022_32.indd 37 de_08122022_32.indd 37 29.11.2022 10.38 29.11.2022 10.38
KESKEISIN KRITIIKKI saamelaiskäräjälaissa liittyy 3. varapuheenjohtaja. ONKO SAAMELAISILLA ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUS VAI PÄÄTTÄVÄTKÖ MUUT PUOLESTAMME. Aihe on kuitenkin kytenyt pinnan alla jo vuosikymmenten ajan. Juuri itsemääräämisoikeuden loukkaaminen on ollut syy sille, miksi Suomi saa toistuvasti moitteita YK:n ihmisoikeuselimiltä ja minkä vuoksi Suomen parhaat ihmisoikeusasiantuntijat pitävät nykyistä saamelaiskäräjälakia puutteellisena. Karuimmalla tavalla tämä näkyy siinä, miten aivan muut kuin saamelaiset ovat ottaneet asiakseen määritellä sitä, kenellä pitää olla oikeus vaikuttaa saamelaisten asioihin. de_08122022_38.indd 38 de_08122022_38.indd 38 24.11.2022 10.39 24.11.2022 10.39. Tässä keskustelussa onkin kyse siitä, onko saamelaisilla itsemääräämisoikeus vai päättävätkö muut asiat puolestamme. Vain lappalaiskriteerin poistamisella voidaan saavuttaa tila, jolloin Suomi ei enää loukkaa saamelaisten perusja ihmisoikeuksia. Olisiko aika viimein kypsä saamelaisten oikeuksien kehittämiselle. VALITETTAVASTI SAAMELAISKÄRÄJIEN uskottavuutta on pyritty murentamaan, saamelaisten oikeuksien kehittäminen on tyssännyt ja ottanut Suomessa osaltaan jopa takapakkia. Olisiko aika viimein kypsä muutokselle. 38 Demokraatti S aamelaisten oikeuksien kehittämisestä ja tarkemmin saamelaiskäräjälaista on käyty viime viikkoina vilkasta keskustelua. lappalaiskriteeriin. pykälän nk. Saamelaisyhteisö on kehittänyt kulttuuriaan jo vuosisatoja. Kun laki saadaan eduskuntaan, kansanedustajilla on valta päättää, mille puolelle historiaa haluavat jäädä. KOLUMNI Mikkel Näkkäläjärvi mikkel.nakkalajarvi@gmail.com Kirjoittaja on Rovaniemen kaupunginvaltuuston 2. 6.2.1917 pidettiin ensimmäinen pohjoismainen saamelaiskonferenssi Trondheimissa saamelaisvaikuttaja Elsa Laula Renbergin aloitteesta. vietetään saamelaisten kansallispäivää. SAAMELAISET OVAT EU:n ainoa alkuperäiskansa, jonka oikeus kehittää ja ylläpitää kieltään ja kulttuuriaan on turvattu Suomen perustuslaissa. 1960-luvulta alkaen saamelaisten oikeuksien kehittäminen alkoi toden teolla ja vuosikymmenten varrella on perustettu Saamelaisvaltuuskunta (nykyään Saamelaiskäräjät), saamenkielinen media, saamen kielipesiä ja paljon muuta. Toivon todella, että keskustan ja joidenkin muiden vastustuksesta huolimatta laki saadaan uudistettua tällä vaalikaudella. Saamelaisilla on itsehallinto, jota toteuttaa saamelaisten itse demokraattisesti vaaleilla valitsema elin, Saamelaiskäräjät. Hän tulee jäämään historiaan pääministerinä, joka laittoi itsensä likoon korjatakseen saamelaisia koskevan vääryyden. Se on lainsäädännön porsaanreikä, joka on mahdollistanut käsittämättömiä tulkintoja. Saamelaiskäräjät on saamelaisten parlamentti, joka esittää saamelaisten virallisen kannan. Tämän vuoksi 6.2. OLEN SEURANNUT ilolla sitä, miten sitoutuneesti pääministeri Sanna Marin on edistänyt saamelaiskäräjälain uudistamista
Näen peilissä myös sukupolvien ketjun, jonka jokaisesta esivanhemmasta kannan jotain mukanani. Nyt näen ”Näkymättömän-Marin”, joka on uskaltanut tulla näkyväksi. Se on ollut matka, josta on jäänyt muistoiksi haavoja. Näkymättömänä on vaikea saada aikaan muutosta. Bonusäitinä, puolisona ja opettajana voin toimia parhaaksi kokemallani tavalla. Se on aitoa vapautta. Ei tarvitse sopia mihinkään muottiin tai edetä tietyn kaavan mukaan. Osa näistä haavoista näkyy peilikuvassa, osan näen vain itse mielessäni. Koin olevani näkymätön tyttö. Kokemusteni takia uskallan nyt näkyä. Heidän on täytynyt sopeutua, eli tulla näkymättömäksi sulautuakseen joukkoon – selvitäkseen. Olen kasvattanut luottamusta siihen, että saan olla aidosti oma itseni. Saan olla oma itseni ja tehdä työtä, jolla on merkitystä. Sen juuret ovat kaikua monen sukupolven takaa, sillä suvussani on aatteensa takia kuolleita punaisia sekä venäjänkielisiä Karjalan evakkoja. Minä riitän. Näkyväksi tuleminen ei ole ollut helppoa. KASVOT PEILISSÄ Teksti ja kuva Nora Vilva nora.vilva@demokraatti.fi de_08122022_39.indd 39 de_08122022_39.indd 39 29.11.2022 9.40 29.11.2022 9.40. Tekemäni sukututkimuksen kautta olen saanut tutustua, millaista elämää minua edeltäneet sukupolvet ovat eläneet. Tänä päivänä ajattelen, että haavat ja vaikeatkin kokemukset – mutta myös onnistumiset – ovat tehneet minusta sen, mikä olen nyt. Olen tehnyt töitä, jotta uskallan pudottaa näkymättömyyden viitan puolustaakseni heikommassa asemassa olevien oikeuksia. 39 Demokraatti Mari van den Berg 34-vuotias Demariopiskelijoiden puheenjohtaja 2023 P eiliin katsoessa tulee ensimmäisenä mieleen muisto lapsuudestani. Etenkin on ollut kiinnostavaa oppia ymmärtämään, mistä näkymättömyyden kokemukseni kumpuaa
40 Demokraatti VUONON RANNOILLA de_08122022_40.indd 40 de_08122022_40.indd 40 29.11.2022 10.01 29.11.2022 10.01. 40 Demokraatti KYLMÄN KULTTUURI Syystalven ruotsalais-suomalaisislantilaisessa rikosromaanien kattauksessa on esillä niin esikoisdekkaristeja kuin menetyksekkäiden sarjojen jatkoja
Sitä kautta kerrontaan tulee taustoittavaksi ainekseksi myös Hildurin oman suvun menneisyys ja sukupolvien perintö, johon liittyy saagojen magiikkaa. Toki tiesin entuudestaan Satu Rämön viestintäalan moniottelijana ja muun muassa islantilaisesta perhe-elämästään ja muustakin saagasaaren elämänmenosta kertovien kirjojen kirjoittajana. Vähän keinotekoisempi tapaus taas on Islantiin työharjoitteluun matkaava suomalaispoliisi Jakob Johansson, josta tulee Hildurin työpari. Kuinka niin pienen paikan ympärille voi uskottavasti kutoa monisyisen rikostarinan. Rämö saa hänen kauttaan tietysti kerrottua omaan, noin 15 vuoden takaiseen Islantiin muuttoonsa liittyviä ulkopuolisuuden kokemuksia, mutta henkilöhahmona Jakob jää neulomisharrastuksestaan huolimatta etäisemmäksi. Rämön vahvuudet – islantilaisen mentaliteetin, luonnon ja luonnonvoimien kuvaus, saagapohjalta kumpuava kevyt fantasiaelementti ja ojennuksessa pysyvä rikosjuoni – pyyhkivät kuitenkin pienet kauneusvirheet syrjään. Erittäin intensiivisenä juonteena päätarinan kyljessä kulkee puolentoista vuosikymmentä sitten kadonneiden Hildurin sisarusten kohtalo. Mystistiset kuolemantapaukset Ísafjörðurissa ja yksi myös Reykjavikissa alkavat tutkinnan edetessä kytkeytyi toisiinsa, ja tuovat kohta näkyviin menneisyydessä arpeutumattomia haavoja. Suomalaislukijan on myös helppo samaistua luoteisen Islannin syystalvisiin hyisiin olosuhteisiin, joita Rämö kuvaa niin, että iholla tuntuu. Myös kirjan rikosjuonessa on ihon kananliha-efektiä ruokkivia elementtejä, vaikka Rämön huoliteltu tyyli kaihtaakin shokeerauksia ja verikekkereitä, joita nordic noirissa nykyisin riittää jo kyllästymiseen asti. Nimenomaan se, että hän paukautti listahitiksi täysverisen dekkarin, tuli puskista. Etenkin kun Ísafjörðurin (Rämön nykyinen kotipaikka muuten) sijainti Islannin Länsivuonoilla, ultrakaruissa mutta myös ultrakomeissa (ei oletus, vaan Google mapsin street viewissä tarkistettu fakta) maisemissa. Päähenkilönsä, paikallispoliisi Hildur Rúnarsdóttirin mukaan nimensä saanut Rämön romaani osoittaa, että hyvin voi. 41 Demokraatti de_08122022_40.indd 41 de_08122022_40.indd 41 29.11.2022 10.01 29.11.2022 10.01. 41 Demokraatti Satu Rämö: Hildur WSOY 2022, 364 s. Se taas ei yllätä varmaan ketään, että Hildur sijoittuu Islantiin, mutta se ehkä kyllä, että tämän rikosromaanin keskeisin tapahtumapaikka on maan luoteiskulmalla sijaitseva Ísafjörðurin 3 000 asukkaan taajama. KIRJA Teksti Rolf Bamberg / Kuva iStock K irjakauppaliiton ylläpitämän valtakunnan myydyimpien kirjojen Mitä Suomi lukee -listauksen kärkisijalla komeili läpi viime kesän ja top 5:ssä vielä syys–lokakuussakin minulle yllättävä nimi. Mainiolle Hildurille saadaan jatkoa jo tulevana keväänä, kun Rämöltä ilmestyy rikosromaani Rosa ja Björk, joka on nimetty kutkuttavasti Hildurin kadonneiden siskojen mukaan
Teksti Rolf Bamberg S uomessakin supersuositun Lars Keplerin Joona Linna -sarjassa vauhti tuntuu vain kiihtyvän, vaikka sen viidessä edellisessä romaanissa liikkeelle panevana voimana toiminut kaiken pahan ruumiillistuma Jurek Walter pääsi hengestään edellisessä osassa. 42 Demokraatti KULTTUURI MURHIA SARJASSA Menestyneet dekkaristit jatkavat tuttujen poliisihahmojen johdatuksella eteneviä romaanisarjojaan. Mitä pidemmälle murhaaja kostoretkellään etenee, sitä hilkummalla on hänen kiinnijäämisensä, mutta monet viittä vaille -tilanteet päättyvät metsästyksen kohteiden kannalta tappiollisesti. Arttu Tuominen: Häväistyt WSOY 2022, 396 s. Hämähäkki-trillerissä Walterin paikan ottaa hänen opetuslapsensa, jonka henkilöllisyyden Joona Linna ja muu tutkintaryhmä selvittävät aika pian. Viimeisenä kohteena tappajan listassa on Joona. Persoonallisilla viesteillään poliisin kanssa leikittelevät sarjamurhaajat ovat olleet läpi tämän trillerityypin historiassa, niin kirjoissa kuin elokuvissa, peruskamaa. Hämähäkin jännite ei silti synny yksinomaan murhasarjasta vaan myös uhkasta poliisiorganisaation sisällä. KOKEMÄENJOEN SUISTON mukaan nimetyssä Arttu Tuomisen Delta-sarjassakin tahti tuntuu vain kiihtyvän ja murhien määrä kasvavan. Ja poliisien henkilökohtaiset ongelmat samaa tahtia kumuloituvan. Vai selvittivätkö. Ruumiiden tuhoamisen toistuva prosessi kuvataan myös iljettävän pedantisti – avainsana on lipeä. Ennen murhia hän lähettää Sagan kautta poliiseille vaikeaselkoisia vihjeitä, kuka uhri tulisi olemaan ja missä hänet tapetaan. 13-vuotias tyttö katoaa koulumatLars Kepler: Hämähäkki Suomentaja Terhi Vartia ja Antti Saarilahti Tammi 2022, 563 s. Tutkintaryhmän toimintakyky on koetuksella, kun murhaajan kohteena ovat myös poliisit itse ja epäilyksen allakin yksi sen jäsenistä. Kirjailijapseudonyymi Kepler (alias pariskunta Alexander Ahndoril ja Alexandra Coelho Ahndoril) osaa taas mestarillisesti jännityksen tihentämisen. Julman pelin säännöt ja kulku viritetään aina vain kiemuraisemmaksi. de_08122022_40.indd 42 de_08122022_40.indd 42 29.11.2022 10.01 29.11.2022 10.01. KIRJAT VAIKKA KUOLON UHREJA TULEE USEAMPIA, SEECK EI PAISUTTELE SARJAMURHA KUVIOTA, VAAN TIIVISTÄÄ. Häväistyt on sarjan neljäs ja julmin osa. Sarjamurhaajan jaagatessa uhrejaan lukija pääsee/joutuu kerta toisensa jälkeen seuraamaan, kuinka ”Hämähäkki” tulee askel askeleelta lähemmäs saalistaan. Hämähäkiksi nimetty sarjamurhaaja alkaa määrätietoisesti ja kammottavan mielikuvituksellisesti päästää päiviltä ihmisiä, jotka tavalla tai toisella kuuluvat Sagan elämänpiiriin. Max Seeck: Loukko Tammi 2022, 358 s. Hämähäkissä murhien asettelut menevät jo lähes överiksi. Osa ryhmästä alkaa epäillä, että Keplerin peruskasvolla, Säpö-tutkija Saga Bauerilla olisi osuutta murhiin
KRP-tutkija Jessica Niemen ympärille kutoutuva jännärisarja lähenee viidennessä osassaan hyvinkin perinteistä dekkarimuotoa. Montakin potentiaalista syyllistä kaivetaan esiin todennäköisin syin. Samaan aikaan Peter Paniksi itseään kutsuva tyyppi jatkaa netissä nuorten tyttöjen viekoittelua, ja kohta hänellä on kierroksessa Linnea. Toisen Delta-sarjan vakiopoliisin Jari Paloviidan avioliitto on tulossa tiensä päähän viimeistään siinä kohtaa, kun hän yrittää piestä appensa, joka tulee viisastelemaan hänelle, miten parisuhteessa pitäisi elää. Sitä ei tule, koska pian Jessica huomaa olevansa keskellä rikosmysteeriä, johon liittyy Muuttolinnuiksi kutsuttu ex-lastenkotilaisten kolmikko ja ammoin kadonnut, mutta yhä kummitteleva sinitakkinen pikku Maija. Tutkintaryhmän keskiöön Tuomisen perusporukasta nouseva Linda Toivonen kipuilee paitsi vaikeutuvan alkoholiongelmansa myös tyttärensä kanssa. Pian alkaa väki harveta henkirikoksen uhreina. Hommaa hämmentämässä on, tällä kertaa etäyhteydellä, toki myös Jessican tuttu poliisitiimi etunenässä häntä inhoava ylikomisario Hellu Lappi. Vaikka kuolonuhreja tulee useampia, Seeck ei paisuttele sarjamurhakuviota, vaan tiivistää. Hänen bipolaarinen mielensairautensa on päässyt vähän käsistä ja lepo on tarpeen. Hän tahtoo suojella murhan uhrin kanssa samaa koulua käyvää tytärtään pahalta, joten hän urkkii tämän asioita, muun muassa päiväkirjaa. Jessica Niemi ei ole nyt läsnä rikostutkijana vaan hermolomalle komennettuna, hyllytettynä poliisina. Aluksi porilaispoliisit eivät tahdo itsekään uskoa sarjamurhateoriaan, mutta lopulta on nöyrryttävä. Delta-sarja jatkuu silti laadukkaana ja realistisenakin. Edellisessä Kauna-kirjassahan oli selvitettävänä varsin perinteinen suljetun huoneen arvoitus. Seksuaalirikoksen jäljet ovat selvät ja kamalat. Arttu Tuominen kirjoittaa edelleen hyvää rikosproosaa, joskin myös hänellä on uusimmassaan jo vähän ylivirittyneen shokeraavia tehokeinoja käytössään. Linnea-tytär alkaa puolestaan kypsyä äitinsä naukkailuun, ja haluaa muuttaa yhteishuoltajuudesta pysyvästi isänsä luokse. Paranormaalit kuviot eivät lähde käsistä, joten realististen dekkareiden ystävätkin kestävät kyydissä. Kuolinsyy ei ole hukkuminen, vaan tämä Laura on tapettu väkivaltaisesti. Ja outoja kuolemia on saarella sattunut ennenkin. Oman kierteensä juttuun tuo jännitys siitä, kestääkö Jessica Niemen oma pää kasassa. de_08122022_40.indd 43 de_08122022_40.indd 43 29.11.2022 10.01 29.11.2022 10.01. 43 Demokraatti kalla, ja pian hänet löydetään Kokemäenjoesta. Rikostutkijoilla on siis taakkaa omastakin takaa, mutta ryhdistäytyä pitäisi, sillä Lauran murhakeissiä tutkittaessa alkaa löytyä yhtäläisyyksiä muihin eri puolilla maata tapahtuneisiin nuorten tyttöjen katoamisiin. Todellakin: toisilleen enimmäkseen tuntematon porukka kokoontuu Ahvenanmaan saaristossa sijaitsevaan majataloon, jolla on synkkä menneisyys sodan jälkeisen ajan lastenkotina. MAX SEECKIN suunta on kahteen edelliseen verrattuna tavallaan päinvastainen. Kirjailija on itsekin huomannut, että nyt ollaan ujumassa yhä syvemmälle dekkaritraditioon, kun pistää yhden hahmoistaan mainitsemaan Agatha Christien Eikä yksikään pelastanut -klassikon Loukko-jännärissä tutkittavan tapauksen referenssinä
Tämä romaani on nimetty Pohjanlahti-sarjan avausteokseksi. Niinpä niiden kuluissa vilahteli suomalaisperäisiä nimiä, Tornionjokilaakson ihmisiä, elämäntapaa ja meänkieltä. 44 Demokraatti Ulrika Lundgren Lindmark & Jennie Lundgren: Kun jää murtuu Suom. Jänis Louhivuori Minerva 2022, 322 s. Teksti Rolf Bamberg / Kuva Minerva U lrika Lundgren Lindmarkin ja Jennie Lundgrenin (eivät sisaruksia vaan kälyjä) esikoisdekkarissa Kun jää murtuu suomalaislukijalle kiinnostavinta on tapahtumamiljöö, kun Suomen rajan tuntumassa Kalixissa ja sen ympäristössä ollaan. Irene huokaisi, sulki parvekkeen ikkunan ja palasi sisälle. ÅSA LARSSON on hemmotellut suomalaisiakin dekkarinystäviä erinomaisella Kiiruna-sarjallaan, joka sijoittui Ruotsin pohjoisimpaan maakuntaan Norrbotteniin. Itse asiassa Kainuunväylällä on Suomen ja Ruotsin historiassa merkittävä paikkansa, sillä Suomen sodan jälkiselvittelyissä venäläiset ehdottivat sitä valtakuntien rajajoeksi, ruotsalaiset taas esittivät Kemijokea. Kompromissina päädyttiin sitten Tornionjokeen. LUNDGRENIEN KIRJAN tarinan ytimessä tutkitaan kahden Kalixin seudulla kadonneen lapsen tapausta. Meidän Kainuumme toki sijaitsee näistä tapahtumapaikoista monta sataa kilometriä itäkaakkoon, mutta Kalixin kaupungin vanha nimi on tosiaan Kainuu. Myös Jennie Lundmark on paljasjalkaisia kalixlaisia, mutta asuu nykyisin vielä 250 kilometriä pohjoisempana Piilijärvellä. Suomalaislukijalle tuo tiettyä kotoisuutta, että Kalix-joesta käytetään sen meänkielistä nimeä Kainuunväylä. Kirjan päähenkilöksi nousee etelästä Norrbotteniin muuttanut konstaapeli Irene Thorsdotter, jonka sopeutumista uuteen elämänpiiriin ja uusiin työtovereihin kuvataan hyvin: “Irenen jalkojen juuressa lepäsi käytännössä koko Kalixin keskusta: kaksi idästä länteen kulkevaa samansuuntaista katua. Keskeisemmäksi niistä nousee kymmenvuotiaan Nina Leinosen katoaminen koulumatkallaan. Toivottavasti tulevissa osissa panostetaan vähän enemmän rikosjuoneen. Nyt se alkaa tihentyä oikeastaan vasta yli 300-sivuisen kirjan puolivälissä. Lundgrenit eivät kerronnan intensiteetissä ja pohjoisen mentaliteetin kuvaajina yllä Larssonin romaanien tasolle, mutta juuri Norrbotten tapahtumamiljöönä on kirjan kiinnostavinta antia. Ne eivät olleet pituudeltaan edes kilometriä. de_08122022_40.indd 44 de_08122022_40.indd 44 29.11.2022 10.01 29.11.2022 10.01. Aika näyttäisi, miten tässä kävisi, mutta vaikutti varsin epätodennäköiseltä, että hän tuntisi tätä koskaan kodikseen.” Paikallistuntemusta siis piisaa eikä ihme, sillä kirjoittajista Ulrika Lundgren Lindmark on itsekin poliisi ja ollut virassa synnyinkaupungissaan Kalixissa kymmenisen vuotta. Se ei vaan tahdo oikein riittää mielenkiinnon ylläpitäjäksi, kun itse rikosjuoni on kirjassa kovin hidasliikkeinen. KIRJA KULTTUURI KAINUUNVÄYLÄ KUOHUU Ruotsalaisessa esikoisdekkarissa parasta on pohjoisen elämänpiirin kuvaus. Ninan perhe-elämä on ollut rikkonaista, sillä hänen suomalaistaustainen Jaana-äitinsä on parantumattomasti sairas, ja tämän sisko on pahassa huumekoukussa, ja pyörii siksi hyvin hämärissä piireissä
Kyse ei siis ole vain viihderomaanista, joskin tämän tarinan yhteydessä voin kuvitella hyvin monien viihtyvän sen parissa yömyöhään. Valitettavasti ko. klo 12 (sattuipas!). Kirja palkittiin Ruotsin Dekkariakatemian vuoden parhaana rikosromaanina ja sai myös Pohjoismaiden parhaan rikosromaanin Lasiavain-palkinnon. Vastaukset s-postilla kirjavisa@demokraatti.fi viimeistään 12.12. Tuon määritelmän lisäksi teosta voi lukea rakkausromaanina, yhteiskunnallisena ja poliittisena teoksena ja sen tasoja voi analysoida muiltakin kanteilta. Se oli myös Malin Persson Gioliton (s. Tylsä todeta, mutta minä en jaksanut kuin etsiä loppuratkaisun ja tapaukseen johtaneen tilanteen. ”Kirkonkastissa pöydän päässä huojuu hiirivaari hajasäärin, pitkää nälkää nälvi hiirimuori, poijat rippisaarnan vastas väärin. Vanhempien pahuus voi tehdä lapsesta pahan. ”En ole lukenut, dekkarigenreä ja muutakin liian vähän viime aikoina. ”Tämä on hieno rikosromaani. 1969) kansainvälinen läpimurto. Esko Hellsten on lajityypin faneja. Ruotsin kunkun kanssa. (rb) de_08122022_40.indd 45 de_08122022_40.indd 45 29.11.2022 10.01 29.11.2022 10.01. Kirjailijan kirjailijaisä, kriminaaliprofessori, käy metsällä mm. Raha ei tee onnelliseksi. Leif G.W. Yllätyin monesti lukiessani teosta.” Rauni Anita Martikainen tykkää genrestä rajatusti. ohjelma on lopetettu.” Tehtävästä kunnialla selviytyivät myös Eero Pirttijärvi, Eero Reijonen, Raila Rinne, Mauri Panhelainen, Veikko Huuska, Mauri Niemi, Ossi Lehtiö. (Ei juonipaljastusta.) Dekkarista on tehty tv-sarja Quicksand.” Juhani Niemi on vaikuttunut. Dekkareiden ystävälle helppo kisa, kiitos siitä.” Sirpa Taskinen edustaa vastaajissa sitä toista laitaa. Isäpappansa Leif G.W. Suvaitsevuuden käsitekin saa tässä lisää pohjoismaista perspektiiviä. 45 Demokraatti VISASITAATTI 18* Kuten huomaatte, asteriski on ilmestynyt taas tehtävään. ”Vastaus on tietysti Malin Persson Giolito ja teos Suurin kaikista. Selkeät vihjeet auttoivat muitakin kuin dekkarinystäviä löytämään ratkaisun sangen vaivattomasti. Lisää visasta verkkoversiossa. Yhdelle vielä palkinto. Monitasoisuuden takeena on kirjailijan erityisen syvällinen taustatyö, joka taipuu niin psykologian kuin sosiologiankin suuntaan. ”Netissä hehkutetaan kovin visakirjaa Suurin kaikista (2016), jonka Ruotsin Dekkariakatemia arvioi parhaaksi ruotsalaiseksi rikosromaaniksi 2016, ja se sai pohjoismaisen Lasiavain-palkinnon. ’Hohhoo’, huokaa vanha hiirimuori, muinoin jouluks saatiin kyrsää, kuhaa, nyt saa jyrsiä vain kirjankantta, tääll ei muuta saa kuin yskää nuhaa.’” Kirjallisuussitaattien tunnistusta jo vuodesta 1992 VUOTTA 30 Omena putosi dekkaripuun juurelle D emokraatin joka joulunalusen dekkarikatselmus toi kylkiäisenä visasitaatin rikosromaanista, jonka visaukko itse arvioi eräässä aiemmassa katsauksessa yhdeksi parhaista genren pohjoismaisen nykybuumin parhaista. Palkinnon saa Esko Hellsten. Kuka rakastettu runoilija, mistä on kaivettu tämä runo (josta ohessa vain pari alkupään säkeistöä 19:stä). Näin siksi, että Kirjavisa 30 vuotta juhlasyksy tulee päätökseensä, ja toiseksi siksi, että joulurunojen kaivaminen ennennäkymättömiltä kirjailijoilta on kovin työlästä. Kirjailija on siis aiemmin ollut visassa siteerattuna, ja nyt taas esillä vaikkapa siksi, että ensi vuonna vietetään hänen syntymänsä 150-vuotisjuhlaa. Välinpitämättömyys väärällä hetkellä voi saattaa rakastetunkin lapsen ongelmiin. Diggaan kyllä ruotsalaisista. Persson, hurmaava tyyppi, oli Skavlan-ohjelmassa reilu vuosi sitten. Persson on samat palkinnot saanut muutamaa vuotta aikaisemmin
Näyttämön Suleimanissa nämä pehmeät arvot näyttävät kumpuavan lähinnä haluttomuudesta ajautua konflikteihin. Näytelmässä mullistus näyttäytyy tehokkaasti ja erittäin hauskasti mikrotasolla. Laura Ruohosen kirjoittama ja ohjaama Sultanaatti kertoo jättimäisen, mutta silti päättymättömästi laajentumishaluisen valtakunnan hallitsijasta, jolla ei ole moisen revohkan ylläpitämiseen oikein kiinnostusta tai kykyjä. Ehkä ”Supista” muodostuvaan mielikuvaan vaikuttaa se, että Kinnusen hurmaavan pehmeä näyttelemistapa tuo mieleen hänen toisen roolityönsä parin vuoden takaa: Kom-teatterin Runar ja Kyllikki. Se maailma on patriarkaatti, ja jos sen alkukirjain vaihtuu ämmäksi, tuhon tiellä ollaan. SULTANAATTI-NÄYTELMÄLLÄ ON kohtalaisen vankka, vaikka perin väljästi tulkittu historiallinen pohja. Eurooppalaisten alistamisen sijaan sulttaani Suleiman I:n (perhepiirissä ihan vaan ”Supi”) intresseissä on esimerkiksi saada viipymättä ja vaivatta kunnollista kahvia. 46 Demokraatti KULTTUURI Hurmaava Supi ja rakentava Rossa Laura Ruohonen: Sultanaatti Suomen Kansallisteatteri, Vallilan näyttämö Ohjaus: Laura Ruohonen – Dramaturgit: Pipsa Lonka ja Eva Buchwald – Lavastus: Kaisu Koponen – Puvut: Auli Turtiainen – Videot: Timo Teräväinen – Lisäanimaatiot: Teijo Pellinen Valot: Ville Toikka – Musiikki ja sen harjoitus: Riikka Talvitie – Äänisuunnittelu ja lyömäsoittimet: Jani Peltola – Naamiointi: Jari Kettunen – Rooleissa: Paavo Kinnunen, Marja Salo, Markku Maalismaa, Jani Karvinen, Henna Sormunen, Saima Haapasalo TEATTERI Laura Ruohosen uutuusnäytelmä voisi olla modernin ajan luku Tuhannen ja yhden yön satuihin. 1520–1566 Osmanien valtakuntaa johtanut Suleiman I Suuri oli kai poikkeus aikansa maailmanvalloittajien keskuudessa, sillä jälkipolvet ovat kuvanneet hänen hallitsemistapaansa oikeudenmukaisena ja rehellisenä. Eipä aikaakaan, kun Rossa saa kutsun sulttaanin hoviin ja loppu on historiaa. Marja Salon näyttelijäkuvaan kuuluva fyysinen elastisuus tekee varmaan oikeutta Roxelanan historialliselle hahmolle. En nyt Sultanaatin kohdalla rupea niitä rautalangasta tähän vääntämään, jokainen kaivakoon valloitussotien vertailukohdat ja referenssihahmot sieltä itse. Suleiman mieltyy tahdonvoimaiseen ”Rossaan”, joka selviää hengissä jopa hovin lemmikkikarhu Benin käsittelystä. Tajuttominta tässä on se, että moiset laitteet todella olivat olemassa 500 vuotta sitten. Teksti Rolf Bamberg / Kuva Cata Portin S ulttaaneista tai osmaanien valloituksista ei yleensä nouse mieleen kovin riemukkaita mielikuvia. Sama pätee Ruohosen kahteen aiempaan näytelmään, Kuningatar K:hon (2003) ja Sotaturisteihin (2008). de_08122022_46.indd 46 de_08122022_46.indd 46 29.11.2022 10.02 29.11.2022 10.02. Ja Kinnunenhan oli siinä nimenomaan Kyllikki! Ehkäpä tämän näytelmän ”Runar” – siis yhtä lailla ympäröivän yhteisönsä ennakkotuomioiden koettelema – on sitten Roxelana (Marja Salo), sulttaanikuntaan orjaksi ryöstetty nuori nainen. ”Iljetyksen” ynnä muiden ”valtiomiesten” listalle on aina riittänyt nousijoita heidän jälkeisessään noin puolivuosisataisessa historiassa. Niin väkevä oli hänen vaikutuksensa, että historiankirjoituksessa Roxelanan aika on nimetty ”Naisten sultanaatiksi”. Hyvistä saduista löytyy usein allegoriaa meidän aikaamme. Esityksessä lueteltujen Kustaa Vaasa ”Kusipään”, Kaarle V ”Nilkin” ja Iivana IV Julman a.k.a. Kansallisteatterin Vallilan näyttämöllä sellainen ihme tapahtuu. Siinä, miten sulttaanin lähimpien lakeijoiden, poliittisia mekanismeja ja rahataloutta mielensä mukaan säätelevän Visiirin (Markku Maalismaa) sekä sotimiseen mieltyneen sotapäällikön Kapteeni KP:n (Jani Karvinen) maailma murenee. Juonittelijoiden konstit ovat monet, ja niihin kuuluvat muun muassa ulkomailla kehitetyt apuvälineet kuten naisenhiljennin ja pyllynhyydytin. Fiktioitua mutta myös ihan todellista, sillä Suleimanin ensin haaremiinsa ottama mutta sittemmin ykkösvaimokseen saama Roxelana, myös nimellä Hürrem Sultan tunnettu, alkaa pistää niin hallintorakenteita kuin valtakunnan ihan fyysistäkin rakennuskulttuuria uusiksi (tämän päivän Turkista löytyy yhä hänen alullepanemiaan rakennuksia). Paavo Kinnusen esittämä sulttaani voisi olla lempinimeltään myös ”Sulkku”, sillä hänen lusmuilunsa on lutuista. Hän ei aikaansaa suurta mullistusta amatsoniottein, vaan pistää patriarkaattia polvilleen niillä kuuluisan epämääräisillä naisen aseilla, pehmeydellä ja oveluudella. Sekin liittää Sultanaatin samaan ketjuun, että kirjoittaja itse puhuu siitä aikuisten satuna, samoja fantasiapiirteitä oli edeltäjissäkin
Villiä menoa ruokkivat vielä sulttaanihovin hentoihin orienttiverhoihin heijastetut Timo Teräväisen videot, joissa hyödynnetään niin vanhoja mestarimaalauksia kuin perinteistä itämaiskuvastoakin. Onnellista loppua tosin ei tule, mikä osin on ehkä Supin saamattomuudenkin syytä. Kertojahahmona pohjustava ”Venetsian vakooja” tai ensikurkistukset Suleimanin vallan saleihin ovat aika hidasta starttiainesta, mutta kun Marja Salo vapautuu karhun kynsistä esityksen kiihkeätempoiseksi sydämeksi, alkaa tapahtua. Tulee rakkautta, juonitteluja, mahtihäitä, kuolleita haukkoja, eksoottisia pukuja, kaikkea mitä hyvässä sadussa pitää olla. de_08122022_46.indd 47 de_08122022_46.indd 47 29.11.2022 10.02 29.11.2022 10.02. Naisten dissauksen pitkä historia on harvoin saanut näin purevan hauskaa julkituontia. Vähän sellaista vaivaa on Sultanaatti-aikuissadulla. Sultanaatti on pirullisen hauska piirtäessään kuvaa vallanhaluttomuuden ja -himon oudosta kamppailusta, mutta ennen kaikkea näyttäessään patrija matrarkaatin erilaiset kasvot. Nyt samaa pidäkkeetöntä kielellä (myös tiaisten kielellä) leikittelyä ja assosiatiivista ajatuksen viuhketta pääsee kokemaan niin sanotussa historiallisessa aikuisdraamassa. Laura Ruohosen mielikuvituksen ihanan irrationaalista lentoa on saatu nauttia näyttämöllä viime vuosina erityisesti lastenmusikaaleissa Yökyöpelit ja Tippukivitapaus. Marja Salo on päättäväinen Roxelana, Paavo Kinnunen hyggeilyä eli lusmuilua arvostava sulttaani Suleiman I Suuri. NAISTEN DISSAUS TUODAAN JULKI PUREVAN HAUSKASTI. Ja mikä näin mieskatsojan silmin katsoen mukavaa, koiraspuolta kollektiivisesti syyllistämättä. 47 Demokraatti Hurmaava Supi ja rakentava Rossa LAPSILLE KIRJOITETTUJEN satujen on syytä alkaa heti sisään imaisten, muuten alkaa kuulijoilta tulla koska-alkuisia kysymyksiä
Sami Laitisen ohjauksen potentiaalisin anti kohdistuu ei-kantasuomalaiseen päähenkilöön, joka vieläpä poliisina tarjoaa kokonaan uudenlaisen näkökulman niin maahanmuuttajiin kuin läpeensä valkoiseksi miellettyyn järjestysvaltaan. Luulin kotimaista poliisielokuvaa ensin indiehalpikseksi, jossa muutama ammattinäyttelijä on käynyt näyttämässä naamaansa. Kaiken kukkuraksi vankilasta kenties syyttömänä vapautunut vanha kaveri (Kamaludin Ahmed Abdulla) majoittuu ystävänsä hulppeaan kaupunkiasuntoon yhdelle maan arvokkaimmalle asuinalueelle. Kuinka ollakaan, jo miltei ensimmäinen juttu paikallisen pikkurikollisen (Riku Kemppinen) itsemurhayrityksestä pariksi saadun naiskollegan (Heli Sutela) kanssa saa tulokkaan haistamaan palaneen käryä. Nuori järjestyspoliisi (Abdirahman Bile) pestataan pääkaupungin itäiseen piiriin rivihommin mutta julistaa oitis esimiehilleen haluavansa rikospuolelle. Teatterilevitykseen eksyy silti aivan liikaa korkeintaan puoliksi ajateltuja harjoitelmia, joiden skarveissa paistaa urhean yritteliäisyyden lisäksi puhdas kokemattomuus. Hekään eivät vain onnistu nostamaan elokuvaa kliseiden suosta, johon tekijät teoksensa upottavat nopeasti alkutekstien jälkeen. ITÄ-HELSINGIN KAUPUNGINOSISSA sattumanvaraisesti sahaavassa tarinassa kivirekenä on kovistelevien poliisipamppujen ja hädin tuskin puhetaitoisten roistojen lisäksi tolkuton juoni, jossa näytetään kilpailtavan amerikkalaisen viihteen ylilyöntien ja machopullistelujen kanssa. Laitisen rikoskuvauksessa on Sorjosen naurettavuutta ilman sen meedioetsivää. Tällaiseen turhuuteen ei kannattaisi aikaansa haaskata määräänsä enempää, koska vertailukohteena ovat Hollywoodin kalliinsynkeät rikoselokuvat ja poliisikuvaukset. Suuren maailman meininki näyttää täkäläistä horisonttia vasten amatöörien puuhastelulta. Katsojan odotetaan hyväksyvän mukisematta, että vanhalla autonrotiskolla kaasuttelevalla märkäkorvajeparilla on varaa liki miljoonakotiin. Tavoitteena lienee ollut vähemmistöasemasta mutta sinihaalarin kautta piirtyvä maisema suomalaiseen lähiötodellisuuteen ja jengikulttuuriin, joista moni ei tiedä kärjistettyjä lehtiotsikoita enempää. Käytössä tosiaan on säätiön tukema miljoonabudjetti, mutta lopputulos muistuttaa rakenteeltaan horjuvaa korttitaloa. Hyväveli (2022) on onnistunut saamaan sivuosiin Tommi Korpelaa, Sampo Sarkolaa ja Kari Sorvalia, joiden pelkkä läsnäolo muistuttaa karskin ammattilaisuuden merkityksestä. Ne ponnistavat sikäläisen kulttuurin sulatusuunista, mutta silti helsinkiläisen alamaailman konttorilla julmistellaan kuin Scorsesen elokuvissa. 48 Demokraatti Keikka Itä-Helsingissä Hyväveli Ohjaus: Sami Laitinen Pääosissa: Abdirahman Bile, Kamaludin Ahmed Abdulla, Heli Sutela, Riku Kemppinen, Sampo Sarkola, Kari-Pekka Toivonen ja Kari Sorvali sekä Tommi Korpela 2022, 110 minuuttia ELOKUVA Kotimainen rikoselokuva nuoresta järjestyspoliisista toistaa suuren maailman kliseitä. HARMILLISTA VAIN, että somalitaustainen avainrooli rakentuu elokuvassa täysin epäuskottavaksi sankarikarikatyyriksi. KULTTUURI de_08122022_48.indd 48 de_08122022_48.indd 48 28.11.2022 11.38 28.11.2022 11.38. Teksti Rane Aunimo V alkokankaille on alkanut tupsahdella viimeisen kymmenen vuoden aikana entistä useammin eri kokoisilla budjeteilla tehtyjä kotimaisia genrefilmejä
Urheilijan on oltava kunnollinen, mieluummin raitis ja hänen pitää hallita mediapeli ja merkittävästi paisunut eettinen toimintakenttä. Median konkreettinen ja jatkuva läsnäolo on muuttanut urheilua. Heitäkin olen tavannut ja todennut, ettei ole resursseja moiseen. Pääsin myös kultatuolissa jalkapallokentältä suoraan kirurgiseen sairaalaan polvileikkaukseen. Esimerkiksi Yleisradio lähetti paikalle kaksi toimittajaa, ei niinkään raportoimaan kisoista kuin Qatarin yhteiskunnasta ja sen ongelmista. Toki urheilija voi mogata monilla muillakin tavoilla ja menettää sponsoriensa luottamuksen. Urheilutoimittajat saavat tällä kertaa selostaa kisoja kotimaasta. Ensimmäiset kokemukset kritiikistä olivat katsojalle varsin hyviä, kissoja nostettiin pöydälle aivan kuten journalismin pitääkin. Vanha totuus on, että urheilija ei tervettä päivää näe. Mediakritiikissä usein mainittu muutos on tulossa alhaalta päin, faneista urheilijoihin, urheilujohtajiin ja sponsoreihin. 49 Demokraatti ETIIKKA ON OSA URHEILUA, KUTEN MYÖS POLITIIKKA. Suomen jalkapallojärjestöjen johto matkustaa silti Qatariin verkostoitumaan, kuten he itse selittävät. Näiden myötä pelisääntöjä riittää paljon myös pelikentän ulkopuolella. Aivan mikä tahansa ei käy. Jari Sedergren Kansallisen audiovisuaalisen instituutin tutkija Kulttuurikolumni de_08122022_48.indd 49 de_08122022_48.indd 49 28.11.2022 11.38 28.11.2022 11.38. Media on ollut aktiivinen. Selittelyt ovat tässäkin osoittautuneet vähemmän onnistuneiksi ja monista tapauksista on tullut kestovitsejä. Potkut tulevat helposti urheilijalle, seuralle ja myös lajiliitolle, jos oikein huonosti käy. Televisio on auki, selostus kuuluu, mutta en ole varsinaisesti ottelua seurannut. Eettiset ongelmat voivat johtaa sponsorin menetykseen. Myös kantapaikassa pistäytyessä oli hauska katsella nuorisoa kannustamassa omaksi kokemiaan joukkueita Guatemalaa, Portugalia ja Ghanaa. Boikotista ei ole useinkaan kyse, mutta monilta se urheiluun oleellisesti liittyvä tunne puuttuu tällä kertaa. Harvemmin jaksan katsomoon asti, yleensä katson kisat kodin vip-sohvalta, tosin vaatimattoman tarjoilun kanssa. Sen korruptoituneeksi todistettu johto myönsi kisat Qatarille, jonka piittaamattomuus muiden muassa vierastyöläisten ja esimerkiksi sukupuolivähemmistöjen ihmisoikeuksista ja myös yleisestä turvallisuudesta on tunnustettu. Jalkapallolla on vielä yhdistäviä piirteitä ongelmista huolimatta. Doping on se tavallisin syy ja erilaisiin urheilijasopimuksiin on entistä isommalla kirjoitettu ongelmatilanteiden raa’at ratkaisut. Vuosikymmenet jaksoin osata myös tilastoja, mutta en tietokilpailuhirmuksi asti. Urheilun etiikka on osa urheilua K uulun siihen ihmisryhmään joka seuraa paljon urheilua. Mutta kyllä sitä perinteistäkin jalkapalloanalyysia riittää neljän päivittäisen ottelun verran. Urheilua seuraavista tutuista moni ei seuraa lainkaan. Seuratkaa rahaa, sanotaan, mutta myös raha seuraa tarkasti mielipideilmaston muutosta. Se antoi perspektiiviä urheilu-uutisten lukemiseen. Yleisurheilun, jääkiekon ja jalkapallon maailmanja euroopanmestaruuskisat ja mikseivät kotimaisetkin huipputapahtumat kuuluvat repertuaariin. Urheilijat ovat myös mediapersoonia, joiden on tehtävä paljon pr-työtä omansa ja edustamansa urheiluvälineyhtiön puolesta. Oma vaatimaton urheilu-ura oli juuri ja juuri sen verran pitkä, että opin tietämään mitä pettymys tarkoittaa. Isäntämaa Qatar kuuluu olevan juuri nyt tappiolla Senegalia vastaan ensimmäisen puoliajan jälkeen. TÄTÄ KIRJOITETTAESSA pelataan ensimmäistä viikkoa jalkapallon maailmanmestaruuskisoja. Uusi totuus on, että tähän ei kannata haastatteluun huohottaessa vedota, eikä vaivojaan valittaa. Urheilun etiikka on osa urheilua, kuten myös politiikka on aina ollut. Eteläkorealaisia ei tällä kertaa ollut paikalla. Syy on kansainvälisen jalkapalloliitto FIFAn
Me tuemme lahjoitustasi 20% lisätuella! Kulttuurilahja on Kansan Sivistysrahaston joukkorahoituspalvelu, jolla tuetaan suomalaista luovuutta. Muista jouluna aineettomalla lahjalla. Lue lisää: KULTTUURILAHJA.FI de_08122022_50.indd 50 de_08122022_50.indd 50 28.11.2022 12.56 28.11.2022 12.56. 50 Demokraatti EDUSKUNTAVAALIT 2.4
Varastettu Suomen leijona Warholin vasara ja sirppi Kolumni: Mikko Majander de_08122022_51.indd 51 de_08122022_51.indd 51 28.11.2022 16.31 28.11.2022 16.31. TEEMA LOGOISA TODELLISUUS Maailma on merkkien viidakko. 51 Demokraatti Po lit iik an sy m bo lit Ke ne n jo uk oi ss a se iso t. Symbolit kiteyttävät ja kiihdyttävät myös politiikassa
Ne ovat kaikki sym52 Demokraatti de_08122022_52.indd 52 de_08122022_52.indd 52 29.11.2022 11.10 29.11.2022 11.10. Teksti Mikko Huotari / Kuvitus Arja Jokiaho TUNNUKSET KIIHDYTTÄVÄT – myös vastapuolta os minun pitäisi perustaa puolue, keksisin aivan ensimmäiseksi jonkin oman tervehdyksen. – Sellaiset symbolit kiihdyttävät, myös vastapuolta. Ja sen jälkeen varmaan suunnittelisin lipun”, symbolitutkija Liisa Väisänen sanoo. Puolueiden logot ovat tutkijan mukaan melko pliisuja. Tällaisilla eleillä voidaan tehdä hyvin vahvaa politiikkaa, etenkin jos tahallaan sopimattomassa yhteydessä näytetään jokin käsimerkki tai tervehdys. 52 Demokraatti TEEMA Symboleilla on suuri rooli politiikassa. Tai sitten niitä voi käyttää vahingossa väärin. Väisäsen mielestä suomalaisten puolueiden logot ovat melko pinnallisia eikä niissä ole kovin paljon symbolisia merkityksiä. Usein ne ovat vaikuttavampia kuin logo. Hänen ajatusleikissään ideana on, että ensin tervehdimme ja sitten seuraamme lippua. Tai että yhdelläkään ei ole kravattia. – Esimerkiksi nyrkkitervehdyksessä tai roomalaisessa tervehdyksessä on samaa symboliikkaa, eli yhdessä olemme vahvoja, Väisänen sanoo. Puolueen tai poliittisen liikkeen virallisena ja ilmeisimpänä symbolina on logo, mutta tervehdykset, liput, värit ja esimerkiksi pukeutuminen ovat myös symboleja. Silloin vastustaja voi käyttää vahinkoa hyökkäysaseena. – Esimerkiksi tilaisuuksissa, myös vapaamuotoisissa, kaikilla miehillä voi olla samanvärinen kravatti. Politiikassa symbolien erityinen tehtävä on kiihdyttää, kiteyttää ja luoda yhteenkuuluvuuden tunnetta. Siksi vaatetuksella voi olla iso symboliarvo poliittisissa liikkeissä
53 Demokraatti bolisia, yhteen liittäviä eleitä, Väisänen sanoo. Väisänen sanoo, että politiikan symbolit toimivat samalla tavalla kuin jengimerkit. Eleillä, pukeutumisella ja tunnuksilla osoitetaan, että kuulutaan johonkin jengiin ja seurataan sen lippua. Etevimmin suunnitellut symbolit pystyvät viestimään jotain arvoista ja ideologiasta, mutta useimmiten kyse on vain logosta, merkistä tai lipusta, jota henkilö on sitoutunut seuraamaan. 53 Demokraatti de_08122022_52.indd 53 de_08122022_52.indd 53 29.11.2022 11.10 29.11.2022 11.10. TUNNUKSET KIIHDYTTÄVÄT Politiikassa symbolien tehtävä on kiihdyttää ja luoda yhteenkuuluvuuden tunnetta. – Symbolien pitäisi tietysti kiteyttää, mitä kyseinen poliittinen puolue ajaa, mutta useimmiten ne lähinnä vain kiihdyttävät, Väisänen sanoo. – Suomessa pukeutumisella viestitään, eli käyttääkö kravattia vai villapaitaa ja kumisaappaita. Tutkija voi nähdä symboleissa historian kerrostumia, mutta suuri osa ihmisistä ei vastaanota tai osaa vastaanottaa sellaista viestiä
– Esimerkiksi Espanjan poliisilaitos käyttää logoissaan vitsakimppua. Väisäsen mielestä alitajunnalla voi olla kuitenkin jonkinlainen rooli, kun puhutaan kulttuurillisesta tulkinnasta ja ymmärryksestä. 54 Demokraatti TEEMA Alitajunnan vaaralliset vedet Aina kun puhutaan alitajuisesta, niin ollaan pikkuisen vaarallisilla vesillä. Alitajuisuudessa voidaan mennä sellaiseen tulkintaan, että jokin symboli merkitsee samaa kaikille kansoille, Väisänen aloittaa vastaamisen. de_08122022_52.indd 54 de_08122022_52.indd 54 29.11.2022 11.10 29.11.2022 11.10. – Symbolitutkijana olen hieman eri mieltä. Symbolit voivat viitata suoraan tietynlaisiin arvoihin, mutta useinkaan ei ole päivänselvää, mitä symboleilla halutaan kertoa. Se auttaa pitämään järjestyksen, eikä sillä ole mitään tekemistä symbolia käyttäneiden poliittisten ideologioiden kanssa. Hän nostaa omasta kokemuspiiristään esimerkiksi vitsakimpun, joka on antiikin Rooman aikaan syntynyt symboli. – Aina kun puhutaan alitajuisesta, niin ollaan pikkuisen vaarallisilla vesillä. Vitsakimppu on symboloinut muun muassa valtiota. Uskon, että symbolit ovat aina syntyneet kulttuurissa. Yksittäinen vitsa on heikko, mutta kun ne sidotaan yhteen, kimpusta tulee vahva. Symboleilla on suuri rooli kulttuurissa ja sitä kautta myös politiikassa. Niissä voi olla historiallisia ja kulttuurisia merkityksiä, mutta voivatko ne myös vaikuttaa alitajuisesti. – Vitsakimppua ovat käyttäneet äärioikeistolaiset tahot, ja huomaan siirtäväni ei-tiedostavalla tasolla niiden ajatuksia myös muualla näkemiini vitsakimppusymboleihin, Väisänen sanoo. Ihminen on informaatiota käsittelevä olento. T odellisuus hahmottuu ihmiselle kielen ja merkkien kautta
Riikinkukko symboloi luksusta ja turhuutta, ja sydän laupeutta. Väisänen kommentoi suomalaisten puolueiden logoja: SDP – Suomessa toimivista puolueista vanhin puoluesymboli on sosialidemokraateilla. 1930-luvun itävaltalaiset natsit käyttivät ruiskukkaa symbolinaan. Ajattelevatkohan he, että heidän avullaan Suomesta tulee Sammon kaltainen rikkauksia tekevä mylly. Mutta olisikohan kokoomus ottanut ruiskukan vain siksi, että se värinsä puolesta liittyy suomalaisuuteen. Ehkä se on vaihdettu sen vuoksi, että se on kivannäköinen. Ennen kuin sydämestä tuli maallisen rakkauden symboli, se oli pappissäädyn tunnus ja laupeuden symboli. Netissä he perustelevat sivukaupalla, miksi väri on syvemmän vihreä aikaisempaan verrattuna, mutta en tiedä onko sillä merkitystä. Vaikea sanoa, miksi he ovat vaihdelleet pisteiden määrää. Aikaisemmin se oli seitsenpistepirkko, joka on uskonnollinen symboli ja viittaa kristillisyyteen. – Se on käsittämätön. Niistä ei useinkaan heijastu puolueen arvot, ja ne saattavat ohjata ajatusta jopa vääriin suuntiin. Jos olisin nähnyt vain symbolin, niin olisin veikannut jotain kristillistä puoluetta. KOKOOMUS – Kokoomuksen logossa olevaa ruiskukkaa on muokattu useaan kertaan. En ymmärrä, mihin se liittyy. 55 Demokraatti de_08122022_52.indd 55 de_08122022_52.indd 55 29.11.2022 11.10 29.11.2022 11.10. Vanha vasemmistoliiton tunnus oli myös lintu, mutta sen punainen väri on haalistunut. Vihreät on kansainvälinen liike, ja he puhuvat maailman hyvinvoinnista, ja vihreä on tässä perusteltu väri. Seitsenpistepirkko on myös onnen symboli, mutta tuntuu erikoiselta, jos onnenkalu on poliittisena symbolina. Ruusu on vanha symboli. En usko, että ovat miettineet mitään humoraalioppeja, joihin neljä voisi viitata. VIHREÄT – Vihreillä oli aiemmin logo pelkillä kirjaimilla. Nyt pisteiden määrä on neljä. Picasson suunnittelema rauhankyyhky Rooman kansainväliseen rauhankokoukseen näyttäisi olevan taustalla. Perussuomalaisten logossa on sinistä ja valkoista sekä kultaa, joka kiiltelee. VASEMMISTOLIITTO – Vasemmistoliitto korostaa tunnuksessaan olevansa rauhan asialla. Silloin se olisi hyvin konservatiivinen tunnus. Apila on nähtävissä myös pelikortissa, sehän ei korteissa ole siis risti vaan apila, ja se viittaa talonpoikaisuuteen. Puolueiden symbolit S uomalaisten puolueiden tunnukset ovat symbolitutkija Liisa Väisäsen mielestä melko pinnallisia logoja, joissa ei kovin paljon symbolisia merkityksiä. En tiedä, miksi luonnollinen kolmiapila ei riittänyt. Hän ihmettelee muun muassa kristallipuoluetta, joka on ottanut symbolikseen riikinkukon, jonka siivet taipuvat sydämen muotoon. Eri maissa hieman eri tavalla. KESKUSTA – Apila on vanha kelttisymboli. – Ehkä logoja ei mietitä kovin paljon. – Sosialistit ovat ottaneet sen symbolikseen todennäköisesti värin vuoksi ja siksi, että se on niin kallisarvoinen. Sitä on vain uudistettu värimaailmaltaan. Keskustan logo ei ole kolmiapila, vaan siihen on lisätty neljäs lehti. Ruusu esiteltiin ensimmäisen kerran vuonna 1848 Ranskan sosialistisessa liikkeessä. Punainen ruusu on yhdistänyt koko Euroopan vasemmistoa sen jälkeen, kun se otettiin Ranskassa käyttöön. Se on ollut käytössä ruusuristiläisillä, ja se on Neitsyt Marian kukka. Ajatellaan vain, että riittää se, kun näyttää omasta mielestä hyvältä. RKP – RKP:lla on symbolinaan leppäkerttu. Nyt vihreillä on logossa maapallo, mikä on hyvä. Myös Viron konservatiiveilla on ruiskukka symbolinaan. En pääse käsiksi, miksi heillä on sydämen kuvio riikinkukossa. PERUSSUOMALAISET – Perussuomalaisten logo on kirjoitettu. Niitä on jo 1400-luvulla nähtävissä tauluissa, ja ne esiintyivät aina kristillisessä yhteydessä. Historiallisessa mielessä kristillinen puolue on oikeastaan ainoa puolue, joka voi ottaa symbolikseen sydämen. Se on tuontitavaraa Ranskasta. Mietin, onko se otettu Itävallasta, jossa ruiskukka on ollut keisari Vilhelmin symboli. Lähtökohtaisesti pidän kirjoitettuja logoja huonoimpina. Symbolitutkijan kannalta kirjainlogot ovat huonoimpia. KRISTILLISDEMOKRAATIT – KD:n symboli on sydän
Itse en ole kokenut mitään erinomaista tarvetta kantaa leijonaa, mutta joskus olen ajatellut, että voisin ihan kiusallani kantaa sitä, mutta ehkä siinä tulisi vain tulkituksi väärin, Väisänen sanoo. – Tunnistan sen monissa rakennuksissa. Kirjassa hän luonnehtii, että Eduskuntatalon estetiikka ammentaa antiikin Kreikan ja Rooman arkkitehtuurista, jota on tarkasteltu ajan teollisten ja modernististen silmälasien lävitse. L eijonakoru roikkuu monen maahanmuuttovastaisen ihmisen kaulassa. Ensimmäisen kerran nousevaa leijonaa on käytetty symbolina 1000-luvulla Espanjassa, kun Iberian niemimaan pohjoispuolella sijaitseva Leónin kuningaskunta otti sen vaakunaansa. Perspektiivi voi hetken aikaa huijata luulemaan, että rakennus on kokoaan suurempi, mutta tällainen silmänkääntötemppu ei ehkä oikeasti huijaa ketään. Liisa Väisänen esittelee kirjassaan Symbolien Helsinki (SKS, 2022) pääkaupungin rakennuksien kertomia tarinoita. – Siinä mielessä he ovat onnistuneet sen omimisessa. Kun tällaista katsoo alhaaltapäin, rakennus näyttää majesteettisen suurelta. Eurooppalaisissa vaakunoissa koreilee useimmiten leijona tai kotka. Esimerkiksi jos sirppi ja vasara lanseerattaisiin nyt, niitä olisi vaikea ottaa tosissaan, koska työntekemisen välineet ovat muuttuneet aivan toisenlaisiksi. Sivusisäänkäyntien oviaukot ovat ylhäältä kapeampia kuin alhaalta, jolloin syntyy perspektiiviharha ikään kuin korkeammasta ja mahtavammasta oviaukosta. Alhaalta saapuen kokee menevänsä kohti jumalaa. Kansainvälisyyteen ja suvaitsevaisuuteen penseästi suhtautuva porukka on ominut symbolikseen leijonan, joka on myös Suomen vaakunassa. Pop-taiteilija Andy Warhol käytti eräässä teoksessaan vasaraa ja sirppiä. – Sellaisia on tehty kautta aikain. Eli olemme tottuneet lukemaan näitä symboleja, joiden tarkoitus on herättää kunnioitusta. 56 Demokraatti de_08122022_52.indd 56 de_08122022_52.indd 56 29.11.2022 11.10 29.11.2022 11.10. KumS ymbolien juuret ulottuvat usein pitkälle historiaan, aikoihin, jolloin elämä oli kovin toisenlaista. 56 Demokraatti TEEMA Politiikan temppelit A rkkitehtuurissa vilisee runsaasti symboleja. – Se on tosi sääli. Samanlainen on nähtävissä vaikkapa Kuopion vanhassa lääninherrantalossa, Väisänen sanoo. Sen symbolinen tehtävä on herättää kunnioitusta. – Minusta se on kuitenkin kulttuurisidonnaista. Jo egyptiläiset käyttivät sitä. Kun elämänpiirit muuttuvat, useilta symboleilta katoaa konkreettinen arkeen liittyvä merkitys. Sinänsä on jopa huvittavaa, että maahanmuuttovastaiset ovat omineet itselleen symbolin, jossa miekan päällä keikkuu afrikkalainen kissaeläin. Suomen leijona Warholin vasara ja sirppi Yksi porukka on ominut käyttöönsä valtion symbolin. Se on valtaa edustavissa taloissa tyypillinen muuallakin, kuten myös uskonnollisissa rakennuksissa. Sivusisäänkäynneissä on sen sijaan otettu mallia antiikin Egyptin temppelirakennuksista
Ei hän itse olisi niitä välttämättä kannattanut, mutta hän kunnioitti, että he uskovat siihen mitä tekevät. Hän kertoi siten, että Maolla ei ole mitään arvoja, Väisänen sanoo. – Sen jälkeen hän teki teoksen, jonka nimi ei ollut sirppi ja vasara, vaan vasara ja sirppi. 57 Demokraatti de_08122022_52.indd 57 de_08122022_52.indd 57 29.11.2022 11.10 29.11.2022 11.10. – Hän riisui Maon laittamalla tälle huulipunan ja voimakkaat luomivärit. Autonominen suurruhtinaskunta otti sen vaakunaansa vuonna 1809. Hän pitää ongelmallisena sitä, että yksi porukka omii käyttöönsä valtion symbolin. 57 Demokraatti pikin symboloi valtaa ja voimaa, leijonassa viesti vie kotkaa vahvemmin rohkeuteen. – Jos itse vastustaisin maahanmuuttoa, käyttäisin mieluummin karhua, koska leijona ei ole Suomen metsissä Ruokolahtea lukuun ottamatta vaellellut, Väisänen naurahtaa. Samanlainen tunnus koristi Upsalan tuomiokirkossa sijaitsevan Kustaa Vaasan hautamuistomerkkiä. – Amerikkalaisena hän oli jostain syystä kuvitellut, että Italian kommunistisella puolueella on arvoja. Leijona kulkeutui muutamien mutkien kautta Suomeen. Hän kertoi, että ne voi hajottaa, koska niissä ei ole enää arvoja takana. – Suomalaiseen demokratiaan kuuluu se, että on monia puolueita ja monia erilaisia ajattelutapoja, Väisänen sanoo. Warhol kävi sitten Italiassa ja totesi, ettei Italian kommunistisella puolueella ollut mitään arvoja. Warhol oli hyvin idealistinen, ja hän puhui kannibalistisesta kapitalismista ja siitä, että millään ei ole enää mitään arvoa. – Symbolin historian näkökulmasta on erikoista, että maahanmuuttovastaiset haluavat käyttää sitä, Väisänen sanoo. – Se, että menee omimaan Suomen symbolin itselleen, on sama kuin että sanoisi, että me emme ole vuorovaikutustaitoisia, ja että Suomi kuuluu vain meille eikä kenellekään muulle. 1920–30-luvuilla käytiin keskustelua siitä, että Suomen vaakunan leijona pitäisi muuttaa karhuksi. Hän maalasi ne siten, että ne näyttivät haurailta
Työväenliike sai sen 1800-luvulla perinnöksi Ranskan suuren vallankumouksen jakobiineilta ja Pariisin kommunardeilta. TEEMA de_08122022_58.indd 58 de_08122022_58.indd 58 29.11.2022 10.06 29.11.2022 10.06. Patavanhoillisen mustaa sen enempää kuin ruskeaakaan eivät suomalaiset puolueet katso omakseen, vaikka molemmille voisi löytyä henkistä taustaa sotienvälisestä valkoisesta Suomesta. Ei niin, että poliittinen vasemmisto olisi punaisesta väristään luopunut. VIHREÄ TUULI oli Matti Vanhasen kampanjatunnus vuoden 2006 presidentinvaaleissa, mutta se ei nostanut ehdokasta lentoon. Vaikea maalaisliiton perillisen on liberaalin keltaiseksikaan ryhtyä, vaikka puolue käy kansainvälisissä yhteyksissä kuokkimassa näiden ryhmittymissä. Todelliset tunnot entisistä hylkiöistä eivät olleet muuttuneet samaa tahtia poliittisten voimasuhteiden kanssa. Valkoisella kun on vaikea erottua visuaalisesti. Nimitys ei juurtunut, vaan toteutuneen vaihtoehdon värikoodiksi on vakiintunut sinipuna. Kristillisdemokraattien kannatuspalkkia kuvataan usein liturgisella lilalla, joka taitaa viitata katumukseen ja syntien tunnustamiseen. Ja ruskeapaidat olivat 1930-luvun Saksan aktiivisia kansallissosialisteja. Tuskin se oli tunnuksista kiinni, mutta ympäristöliikkeen nousu on vienyt keskustalta voimia sen perinteisestä väristä. Siis eteenpäin, Suomi, sateenkaaren riemukkaassa kirjossa! Politiikan värikartta RUSKEALLE JA MUSTALLE EI OLE ILMAANTUNUT OTTAJIA. Ehkä hyvä niin, että ruskealle ja mustalle ei ole ilmaantunut ottajia, ainakaan eduskuntaan asti. Eikä toisen maailmansodan jälkeen ollut valtioviisasta viitata vuoden 1918 kansaa jakaneeseen tragediaan. KUN HARRI HOLKERI muodosti keväällä 1987 hallituksen kokoomuksen ja SDP:n ympärille, valtapelin hävinnyt Paavo Väyrynen leimasi sitä punamustaksi koalitioksi. Politiikan uusilta yrittäjiltä alkaa kuitenkin erottautumisen värikartta ehtyä. 58 Demokraatti R unsas vuosi sitten Ruotsin puoluejohtajien debatissa vihreiden edustaja viittasi silloiseen siniruskeaan oppositioon. KOLUMNI Teksti Mikko Majander, Helsingin yliopiston poliittisen historian dosentti, joka työskentelee tutkijana ajatuspaja Magmassa. Sen perillisille on sopinut paremmin tunnusväriksi isänmaan lipusta sininen. ”Kuka on ruskea?” ruotsidemokraattien Jimmie Åkesson kimpaantui tiukkaamaan. Kun Mauno Koivistosta leivottiin Suomeen ensimmäinen sosialistitaustainen presidentti, kampanjailme oli tietoisen sinivalkoinen. Syyskuun valtiopäivävaaleissa ruotsidemokraatit nousi toiseksi suurimmaksi puolueeksi, ja porvarillinen blokki saattoi muodostaa hallituksen vain sen tuella. Åkesson oli uurastanut tehdäkseen puolueestaan hovija hallituskelpoisen, mutta kilpailijat mielellään muistuttivat, että sen juuret olivat uusnatsismissa. ”Brun sörja”, liberaalien puheenjohtaja Johan Pehrson tuli omien keskuudessa maalanneeksi uusia kumppaneita: eli ruskeaa sohjoa, ellei kuraa. Keltainen onkin Suomessa vakiintunut RKP:lle, tosin paradoksaalisesti myös perussuomalaiset käyttää sitä ilmeensä somistuksena. ”Nimitätkö minua natsiksi?” Väreillä on politiikassa väliä. Monia punainen ärsyttää yhä kuin matadorin muleta taistelussa rääkättyä härkää
Muuten: meidän kaikki presidenttimme ovat olleet hyviä. Sotakorvaukset maksettiin. Suomeen palattuaan panssarilaiva Ilmarisessa. Vaikeuksista huolimatta selviydyimme. Olemme oppineet selviytymään. Sotia käytiin, mutta neuvotellen sekä uhrauksia tehden selvisimme. Näin liitymme puolustusliitto Natoon täysivaltaisina jäseninä. Ilmarinen oli välirauhan aikana Utön edustalla ajautunut omaan miinaan ja ikävin seurauksin uponnut. Ruotsin itäinen alue. Kuuluimme 100 vuotta Venäjään. Olikohan näin. 59 Demokraatti Ki rjo ita om al la ni m el lä si. Oliko näin. Tämä suomettumisesta. Ki rjo itu st en m ak sim im itt a on 20 00 m er kk iä . Liityimme yhä enemmän länteen, ja säilytimme länsimaisen demokratian. Tästä johtuen minua on alkanut hieman häiritä, kun eräät henkilöt käyttävät väärässä kohtaa sanaa suomettuminen. Hyvä sodanjälkeinen Suomi rakennettiin. Markku Palonen Näin kaikki kunnia meidän suurien ikäluokkien vanhemmillemme. Kaikki kunnia vanhoille jermuille. Askel länteen. Välirauhan aikana kauppalaivassa. Tämä synnyttää meille uusia haasteita ja velvollisuuksia. sanottua sodanjälkeistä Kekkosen aikaa. Nostettiin Suomi sota-ajan köyhyydestä. Suomen tie on ollut, ja on tulevaisuudessakin, neuvottelujen, sopimisien, rauhan ja hyvinvoinnin tie. Talvisodan alkaessa lähetettiin Norjasta Suomeen, ja komennettiin paljon sodassa kokeneeseen aputykkivene Aunukseen. Tiedostamme naapurimme, ydinasevaltio Venäjän herkkyyden seurata toimintaamme ja muutoksiamme. Huonomminkin olisi voinut käydä. Olemme aina tunteneet, ja tunnemme jatkossakin, niin poliittisen kuin sotilaallisen vastuumme. Lä he tä m ie lip ite es i os oi tt ee se en m ie lip id e@ de m ok ra at ti. Tätä presidentin linjaa, uuteen aikaan soveltaen, jatkoi Mauno Koivisto. Oma isänikin oli sotareissulla yli viisi vuotta. Sanotaan, että Suomi oli rähmällään Neuvostoliiton edessä. sannella reissulla. Elimme niin LISÄÄ MIELIPITEITÄ OSOITTEESSA DEMOKRAATTI.FI de_08122022_59.indd 59 de_08122022_59.indd 59 29.11.2022 10.19 29.11.2022 10.19. Tästä meillä on kokemusta. Pidetään asialliset ja hyvät suhteet naapuriimme. Olimme 600 vuotta Ruotsin osana. Ensin värvättynä koululaiva Suomen Joutsenen Etelä-Amerikan kahdekGetty Images Sanotaan, että Suomi oli rähmällään Neuvostoliiton edessä. Tutkikaa eri valtioiden sodan jälkeistä historiaa. Urho Kekkonen oli vaikeana aikana hyvä tasavallan presidentti. fi ta i D em ok ra at ti, PL 33 8, 00 53 1 H el sin ki Neuvottelu, sopiminen ja hyvinvointi ovat rauhan tie SUOMI JA Ruotsi ovat kantansa päättäneet
Vaikka Ruotsissa siitä ei aiemmin haluttu keskustella oli Suomessa myös pitkään ollut valmius viedä kahdenvälinen puolustusyhteistyö aina kahdenvälisen puolustusliiton solmimiseen saakka. Suomessa nähtiin elintärkeäksi, että Suomi ja Ruotsi päätyisivät samaan ratkaisuun samassa aikataulussa. Yhteistyö Naton kanssa on ollut käytännönläheistä Suomen oman puolustuksen valmiuksia ja osaamista kehittävää, eikä sitä ole harjoitettu pohjustamaan Natoon liittymistä. Tämä toteutui yli odotusten, kun eduskunta 17.5. 60 Demokraatti PUHEENVUORO Suomi uudessa turvallisuuspoliittisessa ympäristössä S osialidemokraattien pitkänä linjana Suomen turvallisuuspolitiikassa on kylmän sodan päättymisen jälkeen ollut hyvien suhteiden ylläpitäminen naapurimaiden kanssa, konfliktien ennaltaehkäisyyn ja rauhanomaiseen ratkaisemiseen pyrkivä aktiivinen vakauspolitiikka. Ruotsissa oli jo aiemmin suurempi kannatus liittoutumattomuudesta luopumiselle, mutta sosialidemokraatit hallituspuolueena oli edelleen liittoutumattomuuden säilyttämisen kannalla. Lisäksi Euroopan Unionin jäsenyys myös turvallisuuttamme lujittavana ratkaisuna, sotilaallinen liittoutumattomuus, Suomen kansallisesta puolustusvalmiudesta huolehtiminen ja laaja kansainvälinen puolustusyhteistyö. Näistä tärkein ja merkittävin on ollut toistakymmentä vuotta sitten aloitettu ja jatkuvasti syvennetty kahdenvälinen puolustusyhteistyö Ruotsin kanssa. Sosialidemokraattien puoluepäätöksissä on pidetty lähtökohtana Suomen sotilaallisen liittoutumattomuuden säilyttämistä. Suomessa on myös puoluetasolla otettu kantaa Nato jäsenyyden puolesta. Ruotsi on kaikista maista se, jolla on suurin intressi Suomen turvallisuuden säilymiseen. Tästä turvallisuusympäristön radikaalista muutoksesta hallitus antoi eduskunnalle toukokuussa 2022 selonteon, jossa ei kuitenkaan suoraan otettu kantaa siihen tulisiko Suomen hakea sotilasliitto Natoon vai ei. Suomen ja suomalaisten suhtautuminen sotilasliittoihin on pysynyt Neuvostoliiton hajoamista ja kylmän sodan päättymistä seuranneen kolmen vuosikymmenen ajan erittäin vakaana. äänin 188-8 asettui Nato jäsenhakemuksen lähettämisen kannalla. Tämän epäonnistuttua eteläisen Ukrainan alueiden liittäminen Venäjään lopulta käänsi lähes yön yli mielipiteet Suomessa Nato jäsenyyden kannalle. Tarkoituksena kuitenkin oli varmistaa mahdollisimman laaja tuki. Tällä kannalla oli sosialidemokraattien eduskuntaryhmä yksimielisesti ilman että asiasta, josta kuitenkin myös sosialidemokraattien puoluevaltuustossa oli ollut pieni hakemusta vastustanut vähemmistö, tehtiin ryhmäpäätöstä. Me myös onnistuimme vaikuttamaan siihen, että Ruotsi päätyi Suomen kanssa samaan ja samanaikaiseen ratkaisuun Nato-jäsenyyden Turvallisuuspoliittisen toimintaympäristön jännitteiden kasvu, Venäjän uhkaava sotilaallinen varustautuminen Ukrainan rajalla ja sen vuodesta 2014 jatkunut tuki Ukrainan separatisteille sekä Venäjän joulukuussa 2021 Suomelle, Ruotsille ja Natolle suuntaamat varoitukset siitä, ettei se hyväksyisi uusien jäsenten hyväksymistä sotilasliittoon alkoi jo loppusyksystä kääntää Suomen yleistä mielipidettä aikaisempaa suopeammaksi Nato-jäsenyydelle. KUN PROSESSIN käynnistyttyä kävi nopeasti ilmi, että suuri enemmistö kannatti jäsenhakemuksen jättämistä, kohdistuivat katseet Ruotsiin. Olemme myös yhtyneet ulkoja turvallisuuspoliittisten selontekojen toteamukseen, jonka mukaan Suomi suvereenisena maana pitää kiinni oikeudestaan harkita sotilaallisesta liittoutumattomuudesta luopumista, jos katsoo turvallisuuspoliittisen tilanteen sitä edellyttävän. Ruotsi on kuitenkin kaikista maailman maista se, jolla on suurin oma intressi Suomen turvallisuuden ja koskemattomuuden säilymiseen. Venäjä aloitti helmikuussa 2022 täysimittaisen, monia sitä sitovia kansainvälisiä sopimusvelvoitteita rikkovan brutaalin hyökkäyksen Ukrainaa vastaan tavoitteenaan Ukrainan hallituksen vaihtaminen sille mieluisaan nukkehallitukseen. Ruotsin kanssa yhteydenpidossa olivat hallituksen ja eduskunnan sosialidemokraatit avainasemassa. Viimeksi näin tapahtui syksyllä 2021 ulkoja turvallisuuspoliittisen sekä puolustusselonteon käsittelyn yhteydessä. Se ei se kuitenkaan ole vaikuttanut siihen, miten yllämainittuihin linjauksiin perustuvat ulkoja turvallisuuspoliittiset selonteot on eduskunnassa kyetty käsittelemään laajassa konsensuksessa ja käytännöllisesti katsoen yksimielisesti. Olisi äärimmäisen huono tilanne, jos jompikumpi olisi Natossa ja toinen ei. de_08122022_60.indd 60 de_08122022_60.indd 60 28.11.2022 10.05 28.11.2022 10.05. Säännöllisesti toistetuissa mielipidemittauksissa on liittoutumattomuuden kannatus ollut keskimäärin 60 prosentta ja Natoon liittymisen noin 25 prosenttia, plus miinus viiden prosentin vaihteluvälillä. Kansainvälistä puolustusyhteistyötä on harjoitettu Naton kumppanimaana, pohjoismaiden puolustusyhteistyössä vuonna 2009 perustetun NORDEFCO:n puitteissa ja monien erillisten yhteistyökumppanuuksien muodossa
Suomessa lainsäädäntö kieltää jo nyt ydinaseiden maahantuonnin missään tarkoituksessa. Ukrainan puolustustaistelua tukevat Nato-maat ja Suomi eivät halua eivätkä provosoi sotilaallista konfliktia Venäjän kanssa, mutta tukevat sen uhkaamia maita ja alueita. Se turvallisuusympäristön suuri muutos, joka on johtanut Suomen ja Ruotsin luopumaan sotilaallisesta liittoutumattomuudesta ei tarkoita sitä, että kumpaankaan maahan kohdistuisi välitöntä sotilaallista uhkaa. Sitä, että tällainen uhka voisi Venäjän puolelta kuitenkin ilmaantua ei ole aikaisemminkaan kokonaan suljettu pois. Se tarkoittaa sitä, että Suomi ei ole Natossakaan luopumassa suvereenista päätösvallastaan sen suhteen, sijoitetaanko Suomeen pysyvästä vieraita joukkoja tai Naton toimintoja, millaisiin ja kuinka laajoihin harjoituksiin osallistumme tai sallitaanko Suomeen sijoitettavan ydinaseita. SUOMI LIITTYY Naton jäseneksi samoin oikeuksin ja velvollisuuksin kuin muillakin liittokunnan jäsenmailla. SUOMI ON Euroopan unionissa ollut tekemässä päätöksiä hyökkäykseen syyllistyneen Venäjään kohdistetuista pakotteista ja Ukrainan puolustustaistelun tukemisesta ja osallistunut varauksetta ja täysimääräisesti niiden toimeenpanoon. On siten selvää, että tämä prosessi käydään loppuun asti yhdessä ja samatahtisesti emmekä anna Turkin kiristää kummaltakaan perusteettomia ja oikeusjärjestelmäämme vastaan sotivia myönnytyksiä. Olemme siten Venäjän johdon silmissä jo asemoituneet heidän vihollisekseen katsomansa lännen riveihin. Joskus tulevan muutosmahdollisuuden vahvistamiseksi on kuitenkin tärkeätä tukea ja ylläpitää yhteyksiä Venäjän kansalaisyhteiskuntaan ja demokraattiseen oppositioon. Sen vuoksi Suomi on myös kylmän sodan päättymisen jälkeen ylläpitänyt vahvaa omaa yleiseen asevelvollisuuteen perustuvaa puolustusvalmiutta ja hoitanut asianmukaisesti varaustautumista myös kriisiaikojen varalta. 61 Demokraatti Suomi uudessa turvallisuuspoliittisessa ympäristössä suhteen. Sekään ei Nato-jäsenyyttä odotettaessa tee meistä aikaisempaa todennäköisempää hyökkäyksen kohdetta, mutta on jälleen yksi osoitus siitä, että luottamukseen ja sopimusten kunnioittamiseen perustunut naapuruussuhde, jonka varassa Suomen ja Venäjän suhteita on hoidettu, on peruuttamattomasti jäänyt taakse. Emme ole hakemassa erivapauksia tai erioikeuksia eikä meillä ole tässä suhteessa avoimia neuvottelukysymyksiä Naton kanssa. Erkki Tuomioja kansanedustaja (sd.) de_08122022_60.indd 61 de_08122022_60.indd 61 28.11.2022 10.05 28.11.2022 10.05. Tämän pohjoismaat Naton jäseninä myös hyväksyvät samalla kun niiden on jatkettava työtään ydinaseriisunnan ja asevalvonnan edistämiseksi. Suomen Nato-jäsenyys on tarkoitettu Suomen ja yleisen eurooppalaisen turvallisuuden vahvistamiseen emmekä sillä markkeeraa sotilaallisesti vihamielistä toimintaa Venäjää vastaan. Naton on ylläpidettävä globaalia ydinasepelotetta ja siihen perustuvaa ns. Vaikka Suomi haluaa jatkaa pragmaattista naapuruussuhdetta Venäjän kanssa, ei sen palautuminen entiselleen ole pitkään aikaan mahdollista. kauhun tasapainoa niin kauan kun yleinen ydinaseriisunta ei ole toteutunut. Tätä ei ole tarkoitus eikä tarpeen Nato-Suomessakaan muuttaa, sillä ei ole olemassa ainuttakaan sellaista tilannetta, jossa ydinaseiden tuominen Suomeen potentiaalisen ydinaseiskun kohteeksi millään tavoin parantaisivat Suomen turvallisuutta. Eikä etenkään ennen kuin Venäjä on irtaantunut sen nykyjohdon toteuttamasta sotilaalliseen voimaan nojaavasta nationalismista ja autoritaarisesta valtiojärjestelmästä ja on valmis rehelliseen ja avoimeen tilintekoon niin neuvostoaikaisten kuin Putinin järjestelmän aikaisten rikosten kanssa
Hänen useiden kirjojensa ytimessä oli vapaa kansansivistystyö. Pohjola-opiston jälkeen Kiuru toimi edistysmielisen osuustoimintaliikkeen opiston E-instituutin johdossa ja vuodesta 1959 lähtien Kulutusosuuskuntien Keskusliiton valistusosaston johtajana. Ehkä Yleisradiolle. Tšhernobylin voimalaonnettomuuden yhteydessä molemmat valtioinstituutiot ilmaisivat samanaikaisesti tyytymättömyytensä Yleisradion toimintaan. Kiuru johti tässä ajassa yhtiötään taitavasti niin, että sen ohjelmien luotettavuus ja sivistyspoliittinen asema säilyivät. Kysymys vapaassa kansansivistystyössä on myös demokratiaan kasvamisesta, kirjoitti Kiuru. Kiurun pääjohtajakausi oli radioja televisiotoiminnan muutoksen aikaa. Cole. Sakari Kiurun elämäntyötä ja luonnetta kuvaa hänen järjestöllinen toimintansa. Kysymys oli perimmältään siitä, saiko Yleisradio kriisitilanteessa lähettää uutisia ilman valtiovallan ennakkosensuuria. TV-1:stä Kiuru valittiin Yleisradion pääjohtajaksi Erkki Raatikaisen jälkeen. Yleisradion historiassa tapahtuma oli aivan ainutkertainen ja päättyi Kiurun kannan voittoon. Suuren ongelman Kiurulle synnyttivät yhteenotot presidentti Mauno Koiviston ja pääministeri Kalevi Sorsan kanssa. Demokratian suomien oikeuksien käyttö vaatii tietoja. Kaupalliset radioasemat alkoivat toimia, kaapelikanavat laajenivat ja Yleisradion monopoliasema murentui. Opinnot käynnistyivät Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa, josta Kiuru valmistui valtiotieteen kandidaatiksi vuonna 1951. Riita jatkui niin, että uutistoimitukset jatkoivat työtään normaalien toimitusohjeiden mukaisesti. 62 Demokraatti KUOLLUT Lannistumaton kansanvalistaja SDP:N KUNNIAJÄSEN, Yleisradion entinen pääjohtaja, kasvatustieteen tohtori h.c Sakari Kiuru kuoli Helsingissä 11.11.2022. Kansanvaltaan kasvetaan. Syyksi vaatimukselle riitti yksi virheellinen uutisleikkaus. Presidentin puheet ovat myös jälkikäteen ilman lupaa käytettävissä. Jatkosodan päättyminen pysäytti asepalvelua suorittamassa olleen Sakari Kiurun lähettämisen Saksaan tutkaopintoihin. Seppo Heikki Salonen de_08122022_62.indd 62 de_08122022_62.indd 62 29.11.2022 11.39 29.11.2022 11.39. Kurssilla Kiuru tapasi myös tulevan vaimonsa Reidun Bergerin. Samana vuonna Kiuru osallistui Norjassa pidettyyn englantilais-pohjoismaiseen kesäkouluun, jonka luennoitsijoiden joukossa oli muiden muassa Fabian Societyn merkkihahmo G.D.H. Julkisuuden henkilö Kiurusta tuli vuonna 1975, kun hän siirtyi TV-1:n johtajaksi. Hän oli syntynyt 18.4.1926 Kauhajoella. Presidentti Koiviston vakavana, sananvapautta kaventavana pyrkimyksenä oli estää hänen puheidensa käyttö televisiossa ilman erikseen pyydettyä lupaa. Opintojen ohessa Kiuru oli tehnyt Työväen Sanomalehtitoimistossa lehtimiehen työtä, joka jäi kun hänelle tarjottiin opintosihteerin tointa Työväen Sivistysliitossa ja sen jälkeen vuonna 1956 Pohjola-opiston rehtorin tointa. Kiuru jatkoi opintoja Manchesterin yliopistossa ja tutustui siellä Englannin työväenpuolueeseen ja sen aatemaailmaan. Kuohuvan 1970-luvun televisio-ohjelmat taipuivat Kiurun ohjeiden mukaan empaattisiksi. Se oli myös pohjana hänen monivuotiselle toiminnalleen Suomen Unesco-toimikunnassa. Pääministeri, puoluejohtaja Sorsa julisti kuulussa infokratia-puheessaan tyytymättömyytensä koko julkiseen sanaan, mutta Tšhernobylin yhteydessä tyytymättömyys kohdistui TV-uutisiin. Presidentti Koivisto ei kantanut tästä myöhemmin kaunaa Kiurulle. Kiuru oli Työväen Sivistysliiton puheenjohtaja 10 vuotta ja Työväen Akatemian esimies kuusi vuotta. Elämänsä kymmenenä viime vuonna hän hoiti Itäväylän iltakoulua. Kiistan ratkaisemisessa oli turvauduttava valtakunnansovittelija Matti Pekkasen apuun
Tilaa Demokraatti. Mittaushistoria ulottuu vuoteen 1995. klo 18.00–19.30 VTY:n toimitiloissa Kasarminkatu 19 A, Vaasa. Myös yritykset näkevät talouden taivaalla tummia pilviä. 63 Demokraatti Yhdistystoiminta 70 VUOTTA 60 VUOTTA Syntymäpäivät Riitta Limnell rakennusmestari, Löytänä 12.12. Agendalla Nyt tippuu kuluttajien talousluottamus Kuluttajien arvio oman taloutensa nykytilasta oli marraskuussa mittaushistorian heikoin, kertoo Tilastokeskus. UUSIMAA • Terijoen sos.dem. Teollisuusyritysten luottamus on laskenut yhtä mittaa helmikuusta alkaen. tietenkin tulevat eduskuntavaalit ja muut ajankohtaiset asiat. Jouluinen kahvitarjoilu! Tervetuloa mukaan! Johtokunta Tilaajapalvelu: 09 7010 500 tilaajapalvelu@demokraatti.fi www.demokraatti.fi/tilaa-lehti Valitse tieto. työväenyhdistys ry:n kuukausikokous to 15.12. POHJANMAA • Vaasan Työväenyhdistyksen perinteinen jouluinen jäsenkokous pidetään viimeinkin paikan päällä 13.12. Kaikkien päätoimialojen luottamusindikaattori on alle pitkän aikavälin keskiarvon. Odotukset oman talouden ja Suomen talouden tilasta vuoden kuluttua paranivat mutta olivat Tilastokeskuksen mukaan edelleen hyvin heikot. Tätä pahemmat pohjanoteeraukset nähtiin syysja lokakuussa. Kuluttajien luottamusindikaattori sai marraskuussa saldoluvun –16,9. Onko ihminen viisas Homo sapiens vai vihainen, Homo iratus. Johtaja Sami Pakarinen Elinkeinoelämän keskusliitosta kertoo, ettei tilanne ole tässä vaiheessa äitynyt yhtä pahaksi kuin aiemmin ennakoitiin, mutta käännettä parempaan ei ole vielä luvassa. Johtokunta tuntia ennen. Teksti Demokraatti / STT Kokonaisuutena kuluttajien luottamusindikaattori koheni hieman viime kuusta. klo 18. de_08122022_63.indd 63 de_08122022_63.indd 63 29.11.2022 10.31 29.11.2022 10.31. Mahdolliset onnittelut voi ohjata KSR:n Lasten ja nuorten puolesta rahastoon tilille FI85 1521 3000 0060 09, tiedonantoon: Roope Sovala. Roope Sovala IT-päällikkö, Helsinki 15.12. Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n mukaan elinkeinoelämän luottamus talouteen laski viime kuusta kaikilla päätoimialoilla paitsi vähittäiskaupassa. Se on mittaushistorian kolmanneksi huonoin. – Yritysten luottamuksen luisuminen kielii talouden laaja-alaisesta hidastumisesta, Pakarinen sanoo tiedotteessa
Nimi: Osoite: de_08122022_64.indd 64 de_08122022_64.indd 64 24.11.2022 11.09 24.11.2022 11.09. Merkitse kuoren päälle ristikon numero. Oikein vastanneiden kesken arvotaan yksi 10 euron lahjakortti. 64 Demokraatti RISTIKKO 22/2022 Veijo Wiren veijo.wiren@gmail.com Ratkaistut ristikot lähetetään seuraavan lehden ilmestymiseen mennessä: vastaukset@demokraatti.fi tai Demokraatti / Ristikko, PL 338, 00531 Helsinki
Suomessa voidaan tavata Asio otus, sarvipöllö. Minun mielikuvitustani ruokkivat erityisesti juuri pöllösten nimet. Pöllöjen näkeminen tai kuuleminen on joka kerta yhtä upea hetki. Kyläpöllönen (Otus scops) on käväissyt Suomessa tiettävästi pari kertaa – vuosina 2011 ja 2018. Monet pöllöt ovat muuten ihan nimeltäänkin otuksia. Kahvipöllönen taas ehkä olisi pöllähtänyt kuin allekirjoittanut ennen aamun ensimmäistä kahvikuppia. Onnea voittajalle! Vaikeusaste: (c ) Ar to In ka la ww w. marraskuuta 2017. Jos kyläpöllönen olisi ihminen, olisiko se sellainen naapuruston kaikkien asioiden tuntija, kaiken terävillä silmillään näkevä tyyppi. 65 Demokraatti SUDOKUN RATKAISU 45 38 96 12 7 12 87 45 69 3 79 62 13 84 5 54 16 39 78 2 68 71 52 93 4 93 24 78 51 6 21 49 67 35 8 37 95 84 26 1 86 53 21 47 9 TI TI TYY Anna-Liisa Blomberg anna-liisa.blomberg@demokraatti.fi RISTIKON 20/2022 RATKAISU 10.11. Nimetkin voivat innostaa kuvittelemaan. Ehkä siksi, että ne usein pysyttelevät päivisin piilossa torkkumassa, eikä niitä näe alvariinsa. Niissä on jotain vähän salaperäistä. Pöllöt herättävät mielikuvituksen monella tapaa. Kanelipöllönen voisi olla se uusiin resepteihin ihan pöllönä hurahtava pullantuoksuinen leipuri. ais ud ok u. Mieleen on painunut niin iltahämärässä järven yli kantautunut lehtopöllön soinnukas huhuilu kuin se kerta, kun sain seurata helmija varpuspöllöjen rengastamista. Otukset eli pöllöset sen sijaan eivät ole meikäläisittäin kovin tuttuja otuksia. de_08122022_64.indd 65 de_08122022_64.indd 65 24.11.2022 11.09 24.11.2022 11.09. julkaistun ristikon 10 euron lahjakortin voitti Ari Antikainen Tampereelta. co m 9 6 1 2 8 7 3 4 6 7 8 3 4 2 7 9 8 3 8 6 1 6 2 P öllöt ovat upeita ja kiehtovia otuksia. Vaihtoehtoisesti se voisi olla silmät selällään ja pää pyörien joka suuntaan tapittava, muutaman tuplaespresson napannut ylivalpas otus. Hieno kokemus oli sekin, kun pääsin ottamaan oheisen kuvan – elämäni ensimmäisen huuhkajaotoksen – Tampereella 5
Henkilökuvat kirjasuosikkien punainen lanka de_08122022_66.indd 66 de_08122022_66.indd 66 25.11.2022 12.20 25.11.2022 12.20. 66 Demokraatti Teksti ja kuva Nora Vilva Myös musagenre kiinnostaa valtiovarainministeriön budjettipäällikkö Mika Niemelää. Esimerkiksi Bret Easton Ellisin tuotanto on ollut suosikkini jo teini-iästä, ja nyt aikuisenakin se uppoaa hyvin. Kirja on erittäin hyvä, mutta valkokankaalla Amerikan psyko ei todellakaan loista. Henkilökuvat ovat ehkä kirjasuosikkieni punainen lanka – on kyseessä sitten pitkätukkainen, tatuoitu rokkari tai puku päällä kulkeva toimitusjohtaja, niin ihmisten tarinat kiinnostavat. Kirja on tarina menestyksestä, mutta omalla tavallaan se on myös surullinen. Detaljitason kuvailussa ja henkilögallerian pyörittämisessä Ellis on mestarillinen. Sitten tuli Ellisin Amerikan psyko, joka on säilynyt ehkä pisimpään mukana. Haluaisin lukea arkena enemmän, mutta aika hurahtaa työasioissa, ja sen jälkeen ei tule tartuttua riittävästi kirjaan. Kävin siellä lainaamassa CD-levyjä ja kasetteja, ja samalla aloin kiinnostua Austinista ja Bukowskista. Illalla sängyssä tai lomalla on lukukavalkaadini aika arkinen. Hurja kuvaelma, miten hulluksi meininki voi mennä, kun alle parikymppiset kundit singahtavat yhtäkkiä suosion huipulle. Vuoden 2009 jälkeen kaikki talousarviot ovat olleet alijäämäisiä. Ehkä musamaailman kirjat ovat ykkösenä kiinnostuksen kohteissa. Bret Easton Ellis: Amerikan psyko Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2008 Mötley Crüe: The Dirt – Törkytehdas Tykkään kirjan tyylilajista. Politiikan kirjahylly 1 3 2 Olen arkinen lukija. Tälläkin hetkellä yksi hänen kirjoistaan odottelee yöpöydälläni. Kyllä yöpöydälläni aina joku opus on odottamassa, mutta aika hitaasti ne tulevat siitä luettua. Työni yhteydessä saan perehtyä aivan riittävästi siihen liittyvään kirjallisuuteen sekä erilaisiin työryhmäraportteihin. Lovecraftin kirjat. P. Kaikki rock-musiikkiin liittyvä myös kiinnostaa. Tällainen kirja tehdään tietysti joka vuosi, mutta tämä vuoden 2008 talousarvioesitys on edellinen ylijäämäinen esitys. En ole luonteeltani sellainen teoriaherra, että lukisin jotakin vakavaa kirjallisuutta vapaa-ajallani. Tiettyjen kirjailijoiden teoksia pyörii aina pöydillä. Tämä ei ehkä ole varsinainen lukuelämys, mutta mielestäni äärimmäisen mielenkiintoinen opus. Teini-iässä kauhugenre ja kauhuelokuvat alkoivat kiehtoa ja sen kautta esimerkiksi Stephen Kingin ja H. Pikkupoikana en ollut innokas lukija, mutta teini-iässä innostuin käymään kirjastossa. Kirja on ollut yksi suosikeistani teini-iästä lähtien. Pidän elämäkerroista. Olen sen tietysti aiemminkin lukenut, mutta aina silloin tällöin kirjoja on mukava kerrata. Vaikea sanoa, miten paljon bändin jäsenten muistikuvat vastaavat todellisuutta, mutta ihme homma, että kaikki ovat yhä elossa ja nyt yli kuusikymppisiä ukkoja. Lieksan kirjasto oli hyvä ja etenkin sen musiikkiosasto oli erinomainen. Rokkikirjoista tämä on kukkojen kukko
Lehti, verkko ja some D Duunissa. tsl.fi YHTEYTESI EUROOPPAAN: Suomen S&D-mepit Miapetra ja Eero! Tilaa uutiskirjeet ja ollaan yhteydessä: www.miapetra.fi www.eeroheinaluoma.fi @miapetrakumpula @eeroheinaluoma www.pau.fi www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 Sillä sinun työsi on tärkeä jytyliitto.fi Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva www.turva.fi de_08122022_002.indd 1 de_08122022_002.indd 1 25.11.2022 15.41 25.11.2022 15.41
PARAS Maailman Maailman PARAS POLITIIKAN SYMBOLIT TEEMA Merkit vievät meitä de_08122022_001.indd 1 de_08122022_001.indd 1 25.11.2022 16.28 25.11.2022 16.28. jo ulu ku ut a 100-vuotias neuvola, hieno suomalaiskeksintö. PAL.VKO 2022-51 00 74 43 -2 22 2 VAALIT Valmiina lähtötelineissä TURVALLISUUS Virolaista Venäjä-osaamista PALVELUT Yhteiskunta tarvitsee järjestöjä 8.12.2022 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 22 • 20 22 / 8