de_08122023_001.indd 1 de_08122023_001.indd 1 28.11.2023 11.01 28.11.2023 11.01. PAL.VKO 2023-51 00 74 43 -2 32 2 SOTA JA URHEILU TEEMA Win-win. 8.12.2023 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI 22 /2 3 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 22 • 20 23 / 8. jo ulu ku ut a Jutta is back Jutta Urpilainen tuo uutta säpinää presidenttipeliin
kerran: vakuutusyhtiö Turvan asiakkaat ovat Suomen tyytyväisimpiä. Tule hymysi arvoiseen vakuutusyhtiöön turva.fi/turvaan Suomen tyytyväisimmät asiakkaat jälleen Turvassa Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva • turva.fi • 01019 5110 Huominen kasvaa tänään sivistysrahasto.fi anna lahja tuleville sukupolville tue apurahatoimintaamme de_08122023_002.indd 1 de_08122023_002.indd 1 27.11.2023 15.47 27.11.2023 15.47. Sen vahvistaa myös EPSI Rating -tutkimus jo 12. Lähetä tekstiviesti SOLIDAARISUUS numeroon 16155 (15 €). Keräyslupa: RA/2021/1619 .fi Elämä tuo joskus eteen mutkia. Sörnäisten rantatie 25 A, Helsinki pau.fi akt.fi aktlehti.fi paperiliitto.fi SDP:n perustama – tasa-arvon puolesta jo yli 50 vuotta Auta lopettamaan tyttöjen sukuelinten silpominen. Tee joulun tärkein teko. tsl.fi YHTEYTESI EUROOPPAAN: Suomen S&D-mepit Miapetra ja Eero! Tilaa uutiskirjeet ja ollaan yhteydessä: www.miapetra.fi www.eeroheinaluoma.fi @miapetrakumpula @eeroheinaluoma www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva www.turva.fi Työväenliikkeen kirjasto tyovaenperinne.. tietoa työstä ja yhteiskunnasta Liity Työväenkirjaston ystäviin : tyovaenkirjastonystavat.. Kaikkia kurveja emme pysty oikaisemaan, mutta teemme parhaamme, että kolhun sattuessa olet parhaassa mahdollisessa Turvassa
KASVO KULTTUURI ILMIÖ de_08122023_03.indd 3 de_08122023_03.indd 3 29.11.2023 10.10 29.11.2023 10.10. JOULUKUUTA 2023 / ILMESTYY JOKA TOINEN TORSTAI RAVINTOLA DEKKARI HÄTÄ Kun rakkautena on ruoka ja kokkaaminen. Lääkäri, joka auttaa ilman rajoja. 3 Demokraatti 22 /2 3 32 14 40 POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI / 8. Pori on hyvä kaupunki rikoksille
22 /2 3 POLITIIKKA Pääkirjoitus: Jäitä hattuun Viikon kuva: Kenttä murisee Pätkät: Meiltä ja muualta Mikä meno: Janne Ronkainen D-analyysi: Raja meni kiinni D-ilmiö: Rakkaudesta ruokaan D-kolumni: Marjo Ollikainen Saksa: Raja auki, raja kiinni Presidenttipeli: Jutta is back SDP: Inhimillisempää säästöä Kielen päällä: Sinimusta yhteisö Kokous: Kimppapullat toimivat Nato: Kenen oikeudella. 4 Demokraatti Seuraa meitä myös somessa. Perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895. 22 JUTTA URPILAINEN Presidenttiehdokas 5 6 8 11 12 14 20 21 23 26 27 28 30 32 38 39 59 64 65 66 Tämän lehden välissä on Demokraatin graafikon suunnittelema joulukortti. Mielipiteet Ristikko Ti ti tyy Politiikan kirjahylly: Ismo Kokko IHMINEN JA ELÄMÄ D-kasvo: Linda Konate Kolumni: Elina Hirvonen Kasvot peilissä: Karoliina Huovila Kaikki ei ole sitä miltä näyttää. Voit pitää kortin itse tai lähettää sen ystävälle. Ka nn en ku va : Ju kk aPe kk a Fl an de r Urpilaisen arvomaailmassa vääryydelle ei pidä alistua. kerros, 00530 Helsinki Postiosoite: PL 338, 00531 Helsinki Uutistoimitus: 09 7010 555 toimitus@demokraatti.fi Sähköpostit: etunimi.sukunimi@demokraatti.fi Ilmoitukset: ilmoitukset@demokraatti.fi Tilaajapalvelu: 09 7010 500, klo 9–15 tilaajapalvelu@demokraatti.fi Puhelinvaihde: 09 7010 41 Seuraava numero ilmestyy 21.12. Päätoimittaja: Petri Korhonen, 050 387 4031 Toimituspäälliköt: Heikki Sihto (lehti), 09 7010 516 Rane Aunimo (verkko), 09 7010 553 Toimittajat: Simo Alastalo, Rolf Bamberg, Anna-Liisa Blomberg, Mikko Huotari, Johannes Ijäs, Marja Luumi Ulkoasu: AD Arja Jokiaho, Kuvatoimittaja Timo Sparf Valokuvaaja: Nora Vilva Levikkipäällikkö: Nina Lindén Markkinointipäällikkö / ilmoitukset: Sari Ojala, 09 7010 522 Kustantaja: Kustannus Oy Demokraatti Painopaikka: PunaMusta Oy, Joensuu Aikakausmedia ry:n jäsen Käyntiosoite: Siltasaarenkatu 18–20, C-rappu, 6. LEHDEN VÄKI TOIVOTTAA KAIKILLE HYVÄÄ JOULUN ODOTUSTA! Arja Jokiaho KULTTUURI Dekkari: Paha alkaa Porista Dekkarikatsaus: 40 44 Skandinaavinen kattaus Elokuvat: Konkarin jäähyväiset Kirjavisa: Suistomaan surmat 48 50 de_08122023_04.indd 4 de_08122023_04.indd 4 29.11.2023 10.13 29.11.2023 10.13. www.demokraatti.f i Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja
2010-luvulla arabikevään ja sitten Syyrian sisällissodan käynnistämä kansainvaellus järkytti heitä, jotka halusivat nähdä nuorissa arabimiehissä eläimellistä uhkaa suomalaisuudelle. 5 Demokraatti Petri Korhonen päätoimittaja petri.korhonen@demokraatti.fi X: @petri2020 Jäitä hattuihin ja vähän rajallekin Pääkirjoitus SOTILAALLISEN HEIKKOUTENSA TAKIA KREML EI NYT MUUHUN PYSTY. Tulijoiden lukumäärä ei siis selitä sitä vauhkoontumista, jota monet populistit ovat viime viikkoina osoittaneet. Eduskunnan hallintovaliokunnan puheenjohtaja Mauri Peltokangas (ps.) ilmoitti marraskuussa Demokraatin haastattelussa haluavansa tehdä ”ristorytit”, eli ottaa henkilökohtaisen oikeudellisen vastuun jopa lainvastaisista rajarajoituksista. I tärajan ylittäneistä turvapaikanhakijoista ja siirtolaisista Suomessa noussut hätääntyneisyys osoittaa, miten helppoa meihin sittenkin on vaikuttaa tunteiden kautta. VENÄJÄN PSYKOLOGISTEN operaatioiden suunnittelijat ovat todennäköisesti tutkineet aiempia reaktioitamme, ja tulleet oikeaan johtopäätökseen. Eikä Peltokangas ollut ainoa liioittelija. Se, että Venäjä lähettää siviilisiirtolaisia ylittämään raja-asemiamme, ei silti nyt ehkä vastaa Risto Rytin kesän 1944 hetkiä. Kansantaloutemme kestäisi hetkellisesti muutaman tuhannen tulijan ylimääräistä joukkoa. Vuoden 2015 pakolaiskriisi oli paljon hälyttävämpi. Mutta kyse onkin jostain muusta, atavistisista peloistamme ja pitkään kypsytellyistä maahanmuuttovihamielisistä asenteistamme, joita Venäjä yrittää käyttää hyväkseen. Jos ja kun reagoimme tänä talvena näihin hybridivaikuttamisen yrityksiin kylmän viileästi ja harkitusti, Venäjä huomaa iskevänsä taas päätään itärajamme mäntyihin. Viime vuonna, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan, Suomi pystyi hetkessä ottamaan tänne kymmeniä tuhansia ukrainalaisia. Luultavasti Venäjä ohjaa nyt tänne väkeä Afrikan-kumppanimaistaan sekä Lähi-idästä, koska se tietää että juuri tämän näköiset ihmiset laukaisevat meissä paniikkireaktioita. JOS AJATELLAAN rationaalisesti, Suomeen pyrkineiden ihmisten määrät ovat yhä kokonaisuutena aika pieniä. Tarkoitus on nimenomaan halvaannuttaa päätöksentekoa ja saada meidät rähjäämään toisillemme, koska sotilaallisen heikkoutensa takia Kreml ei nyt muuhun pysty. Suomalaisille oli kulttuurishokki 1990-luvun lamassa saada tänne Venäjän kautta Somalian-pakolaisia. de_08122023_05.indd 5 de_08122023_05.indd 5 29.11.2023 9.35 29.11.2023 9.35. Samalla tavalla jotkut oikeusoppineet vakuuttivat tukka pystyssä Suomen putoavan heti oikeusvaltioiden paarialuokkaan, jos tulkitsemme kansainvälisiä sopimuksia eduksemme ja rajoitamme maahantuloa edes hetkeksi
6 Demokraatti V iik on ku va Le ht ik uv a, Ju ss i N uk ar i de_08122023_06.indd 6 de_08122023_06.indd 6 23.11.2023 11.30 23.11.2023 11.30
Tilaisuudessa yhtenä puhujana ollut SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola muistutti useiden heikennysten kohdistuvan naisvaltaisille aloille. STTK:n ja sen jäsenliittojen järjestämään Kohtuus kaikessa -mielenosoitukseen osallistui arvioiden mukaan noin tuhat ihmistä Helsingin Kansalaistorilla marraskuussa. Sillä vastustettiin hallitusohjelman työntekijöiden oikeuksiin ja sosiaaliturvaan kohdistamia heikennyksiä. de_08122023_06.indd 7 de_08122023_06.indd 7 23.11.2023 11.30 23.11.2023 11.30. 7 Demokraatti SUPER EI HALLITUSOHJELMALLE
Moneen muuhun maahan verrattuna poikkeuksellista suomalaista lomautusjärjestelmää kopioitiin muun muassa korona-aikana monessa Euroopan maassa. Jos malli olisi kirjattuna lakiin, se tarkoittaisi valtakunnansovittelijan käsien sitomista ja työtaistelutoimet menettäisivät merkitystään. Esimerkistä käy metsäyhtiö UPM:n toissa viikolla alkaneet muutosneuvottelut, joissa lomautusuhka koskee yli 2 000 ihmistä. Lehtikuva, Antti Aimo-Koivisto de_08122023_08.indd 8 de_08122023_08.indd 8 29.11.2023 11.12 29.11.2023 11.12. MARIA-RIITTA MÄLLINEN X:SSÄ TYÖELÄMÄ V IIK O N LU KU 66 prosenttia. Mitä enemmän tietoisuus on kasvanut, sitä vihaisempaa porukka on. SAK:laisessa kentässä kaikkein järeimmät keinot ovat vielä plakkarissa, koska selkeästi nykyiset toimet eivät ole olleet riittäviä, Aalto painottaa. 8 Demokraatti PÄTKÄT HOKSAUS Mainettaan joustavampi Työnantajat ja hallitus kilvan moittivat suomalaista työmarkkinajärjestelmää jäykäksi ja haluaisivat romuttaa sen. Jutta tuo harmaiden ja mauttomien miesten kisaan mielipiteitä ja väriä. Todellisuudessa järjestelmä on esimerkiksi kriisitilanteissa varsin joustava. HELENA MARTTILA X:SSÄ Jutassa olisi meille osaava presidentti, joka uskoo siihen, ettei ketään jätetä. Ihmiskunnan rikkain prosentti aiheutti vuonna 2019 enemmän päästöjä kuin väestön köyhin Lä hd e: Ke hi ty sa pu jä rje st ö O xf am , G ua rd ia n Kenttä kiehuu TEOLLISUUSLIITTO ON pitkin syksyä korostanut, että se ei halua mitään työmarkkinamallia kirjatuksi lakiin. KAISA VATANEN X:SSÄ Sisäinen eheys on osa turpokeskustelua ja Jutta on vahva demokratian, tasa-arvon ja välittämisen ääni. – Meidän kenttämme on hyvin kärryillä siitä, mistä kaikessa on kysymys. Teollisuusliitto on joutunut jopa toppuuttelemaan kenttää, joka on vaatinut jämerämpiä toimia hallituksen pään kääntämiseksi. Sopimus työmarkkinamallista vahvistaisi työnantajien halukkuutta solmia valtakunnallisia työehtosopimuksia, Aalto arvioi. MATIAS MÄKYNEN X:SSÄ Tarvitsemme presidentin, jonka arvot ovat vahvat ja pysyvät. – Monet työnantajajärjestöt – myös Teknologiateollisuus – ovat pohtineet jättääkö valtakunnallisten työehtosopimusten tekeminen Metsäteollisuus ry:n jalanjäljissä. Lukuisissa tilaisuuksissa on käyty läpi hallituksen esitysten konkreettisia vaikutuksia työttömyysturvan leikkauksista lakko-oikeuksien rajoittamiseen. Jopa yleislakon mahdollisuutta on väläytelty julkisuudessa. Puheenjohtaja Aaltoa vaatimukset koventaa otteita eivät yllätä. – Jokaisella työnantajaja työntekijäjärjestöllä pitää olla mahdollisuus käyttää kaikkia tarpeelliseksi näkemiään toimia, jotta ne saavat sopimuksiin omia tavoitteitaan, Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto perustelee
Sitä ajoi liikenneministeri Anne Berner (kesk.). Harmillista, että näin joulun alla sinulle pitää jakaa lähinnä sanallisia risuja, kun olet ollut kestoilkeä jo useamman vuoden ajan. Järjetön ja tasapainoton yhtälö ENNEN EDUSKUNTAVAALEJA kokoomus julisti, että nyt on oikea aika lopettaa velkaantuminen. Ja kaiken tekemäsi yrität kotirintamallasi kutoa tarinaan lännen vihamielisyydestä Venäjää kohtaan ja korostat, että johdollasi Venäjä käy sotaa länttä vastaan. Perussuomalaiset puolestaan lupasi, että pienituloisilta ei leikata. Tätä on vain vahvoista välittävän hallituksen politiikka, Räsänen muistuttaa. Tämä aiheut taa palkkojen polkemiskilpailua, jossa suomalainen työntekijä on Kokon mukaan varma häviäjä. de_08122023_08.indd 9 de_08122023_08.indd 9 29.11.2023 11.12 29.11.2023 11.12. Nyt AKT:n mukaan saman tekee raskaan liikenteen ammattikuljettajille työministeri Arto Satonen (kok.), kun hallitus suunnittelee paikallisen sopimisen uudistusta, jolla on vastaavat vaikutukset kuljetusyrityksiin kuin aiemmilla ratkaisuilla takseihin. Tosin toisin on valitettavasti Ukrainassa, josta onnistuit tekemään hetkessä länsimaan, kun sinne hyökkäsit. Samalla pienituloisilta leikataan ja suurituloisia hemmotellaan uusilla veronkevennyksillä. Sen mukaan hallitus suunnittelee uudistusta, jonka myötä suomalaisten kuljetusammattilaisten voi olla yhtä vaikea tulla työllään toimeen kuin taksinkuljettajien. Mutta julkisen talouden velkaantuminen ei ole loppumassa, vaan velkaa otetaan jopa enemmän kuin edellinen hallitus. Ja näin demokratioissa toimitaan. Näin ei käynyt, SDP:n kansanedustaja Joona Räsänen sanoo. 9 Demokraatti PARI VALITTUA SANAA Yllättävä pari SARVESTA PUKKIA PARRASTA PUKKIA Kaalimaan vartija Lahjamaan vartija Hyvä Vladimir Putin, viime aikoina on sinulle ollut paljon kirjoitettavaa. POLITIIKKA TYÖELÄMÄ ”Satonen kuin Berner” ORPON HALLITUS rikkoo suomalaisen kuljetusalan toimintaedellytykset, varoittaa Autoja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT. AKT:n puheenjohtaja Ismo Kokko sanoo hallituksen esitysten mahdollistavan rajat ylittävän palkkakilpailun, jossa suomalaiset kuljettajat kilpailevat esimerkiksi itäeurooppalaisten kanssa. Moni kysyykin, että miten ihmeessä näin järjetön ja tasapainoton yhtälö on saatu aikaan. AKT näkee nykytilanteessa yhtymäkohtia Sipilän hallituksen taksialaa valvovan sääntelyn purkamiseen. Hyvä Vladimir, pullistelusi ja puhkumisesi Suomen itärajalla on aiheuttanut meillä lähinnä kiivasta keskustelua ja siitä seurannutta harkittua toimintaa. Toimiesi suurin vaikutus on tavallisten venäläisten entistä syvempi eristäminen muista maista. Mahtaa turhauttaa, kun aika monessa länsimaassa ihmiset eivät edes ymmärrä käyvänsä sotaa maatasi vastaan. Yhteiskunnallista eripuraa et ole onnistunut synnyttämään. – Julkinen talous ei hallituksen politiikalla vahvistu, mutta lapsiperheköyhyys lisääntyy, ihmisten arjen turvallisuus järkkyy, nuorten tulevaisuuden usko heikkenee ja työmarkkinoiden luottamus romutetaan. Rakennat taas rautaesirippua, joka tällä kertaa on venäläisten vankila, pohtii Demokraatin väki. Tätä julkisen talouden suunnitelmaa laadittaessa ei ole juuri oikeudenmukaisuutta pohdittu. Hyvä Vladimir, on kyse sitten sinun jossain päin maailmaa käymistäsi loputtomista sodista tai hybridioperaatiosta Suomen rajalla, niin vähän väsyneeltä ja odotetulta kaikki toimintasi tuntuu
Rötösepäilty, mutta kuka. Tämän vaikutukset alkavat vähitellen valua palkansaajien arkeen. Mikä on sisäministeri Mari Rantasen ammatti. Toiseksi korkeinta riski on julkisella palvelualalla, jonka työntekijöistä 14 prosenttia on merkittävässä köyhyysriskissä. Haminassa seisoo Suomen korkein lipputanko, mutta kuinka korkea. 7. Putinexpress Moskova– Suomi Putinexpress Moskova– Suomi de_08122023_10.indd 10 de_08122023_10.indd 10 29.11.2023 9.39 29.11.2023 9.39. Millä toisella nimellä tunnetaan leveä heisimato. 5. 3. Ketkä kolme kuuluvat eduskunnan puhemiehistöön. 2. Missä Tukholman kaupunginosassa Dödspatrullen jengi perustettiin. 9. Montako raja-asemaa sijaitsee Kaakkois-Suomen Rajavartioston alueella. Hallituksen säästötoimet, etenkin sosiaaliturvaleikkaukset, heikentävät monen jo muutenkin köyhyysriskissä olevan toimeentuloa entisestään. Milloin Suomessa tehtiin viimeisen kerran pakkosterililointi. Jo nyt asumistukea saa yli 75 000 palkansaajakotitaloutta ja yli 52 000 palkansaajaa saa soviteltua päivärahaa. 4. SAK:n mukaan työntekijän köyhyysriski on korkein yksityisillä palvelualoilla, joiden SAK:laisista työntekijöistä 19 prosenttia on suuressa köyhyysriskissä. SAK:n tutkimuksen mukaan moni pienien tulojen varassa elävä joutuu turvautumaan sukulaisten ja ystävien taloudelliseen tukeen tai pikavippeihin. 6. Esimerkiksi kuljetusalan työntekijöistä kahdeksan prosenttia on suuressa köyhyysriskissä. Oik eat vas tau kse t: 1) Ens iho ita ja ja pol iis i 2) Rin keb yss ä 3) 5: Nui jam aa, Vaa lim aa, Im atr a, Vai nik kal a, Par ikk ala 4) Jus si Hal laaho , Pau la Ris ikk o ja Tar ja Fila tov 5) Lah des sa 6) Psy kot erap iak esk us Vas taa mon tie tom urr ost a epä ilty Ale ksa nte ri Kiv im äki 7) 195 1 8) lap am ato 9) 10 met riä 10 ) 196 9 MAAILMAN TILA • Rahat loppuvat Köyhyys lisääntyy I nflaatio ja sen aiheuttama hintojen nousu yhdistettynä äärimaltillisiin palkankorotuksiin on myrkkyä suomalaisten ostovoimalle. Palkkaköyhyyttä on myös miesvaltaisilla toimialoilla. Heistä 73 prosenttia työskentelee naisvaltaisilla aloilla. Missä kaupungissa Mannerheimin patsas sijaitsee Mannerheiminkadulla. 8. 10 Demokraatti PÄTKÄT VIIKON MEEMI Getty Images 10 VIS V 1. Minä vuonna Suomeen asennettiin ensimmäiset liikennevalot. 10. SAK:n tuoreen jäsentutkimuksen mukaan 11 prosenttia eli 52 000 SAK:laisten liittojen työssäkäyvää jäsentä on suuressa köyhyysriskissä
11 Demokraatti Meillä on aluetoimistot Aasiassa, Afrikassa ja Latinalaisessa Amerikassa. Tavoitteena on elinja työolosuhteiden parantaminen niin, että ainakin kansainvälisen työjärjestö ILO:n perusoikeudet – ei lapsityövoimaa eikä pakkotyötä, oikeus kuulua liittoon, neuvotella palkoista ja oikeus sosiaaliturvaan – toteutuisivat. Paikalliset aluetoimitsijat seuraavat, että siellä tehdään, Mikä meno, Suomen ammattiliittojen solidaarisuuskeskuksen (SASK) toiminnanjohtaja Janne Ronkainen. He myös auttavat mahdollisissa vastoinkäymisissä. Ihmisoikeudet supistuvat nyt maailmassa ja kansalaisyhteiskunnan tila on entistä kapeam pi monissa maissa – valitettavasti Euroopassakin. SASK ei toteuta hankkeita itse, vaan siitä vastaavat kumppanimme, kehitysmaiden ammattiliitot. Työpaikat eivät siirry etelään, jos siellä ei voida kilpailla epäreiluilla pelisäännöillä. Toisaalta joissain asioissa mennään sielläkin eteenpäin: äitiysloma saatiin juuri 60 päivästä 105 päivään. Tuemme paikallisia ammattiliittoja. Avainsana on koulutus, jota annetaan esimerkiksi edunvalvonta-asioissa ja vaikuttamistoiminnassa. Ay-aktiivisuus on yhä useammassa maassa hengenvaarallista. Duunarin asialla Maailmalla ay-aktiivisuus voi olla jopa hengenvaarallista. de_08122023_11.indd 11 de_08122023_11.indd 11 29.11.2023 11.20 29.11.2023 11.20. Miksi. Teksti Anna-Liisa Blomberg Kuva Nora Vilva IHMISOIKEUDET SUPISTUVAT NYT MAAILMASSA. Yksi syy on arvomaailmastamme lähtevä ajatus solidaarisuudesta – että heikommassa asemassa olevia pitää auttaa eri puolilla maailmaa. Siinä on jotain sellaista suomalaiskansallista voimaa, josta tykkään. Esimerkiksi Filippiineillä voi olla vaarallista olla ay-aktiivi. Toiseksi on myös meidän etumme, että kehitysmaissa työolot ovat kunnossa. Hyvä meno, olin juuri puhumassa SAK:laisten liittojen tilaisuudessa Tampereella. Miksi ay-liikkeen solidaarisuustyötä tarvitaan. Ristiriitaista. Miten SASK toimii. Taloudellisesti menee ehkä paremmin, mutta oikeuksien näkökulmasta menee huonommin. Mitä kuuluu duunareille maailmalla. mitä on sovittu. Voimaeläimesi on karhu
Keulimiseen ei ole varaa. Kritiikin kärki kohdistui osin apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalaiseen, jonka esityksen pohjalta hallitus oli päätynyt pyörtämään jo aiemmin tekemänsä päätöksen rajan sulkemisesta. Poliitikko kantaa vastuun PÄÄTTÄJILLÄ ON KOVA POLIITTINEN VASTUU. Valitettavasti liian moni venäläinen myös tämän tarinan uskoo. Mutta koska Venäjä käy Putinin mukaan sotaa länttä, myös Nato-maa Suomea vastaan, on rajatilanne poikkeuksellinen. Todennäköisesti Venäjä jatkaisi rajaoperaatiotaan ja myös kasvattaisi rajalle tuomiaan väkijoukkoja ilman Suomen vastatoimia. Viime viikolla Suomi sulki itärajansa. 12 Demokraatti Heikki Sihto heikki.sihto@demokraatti.fi Kirjoittaja on Demokraatin toimituspäällikkö. SUOMEEN ON tullut elokuun alusta itärajan yli noin 900 turvapaikanhakijaa. Purra on kovassa paineessa. Hän muistutti myöhemmin Purraa siitä, että valtioneuvoston jäsenten ei pidä arvioida oman laillisuusvalvojansa toimintaa. Siitä huolimatta ministeritasolla on väärin haastaa maan ylimpiä oikeusviranomaisia. Maan tiedotusvälineet tarjoavat vain maan johdon käsikirjoittamaa propagandaa lännen vihamielisyydestä ja Venäjän poikkeuksellisuudesta muihin maihin verrattuna. Määrä ei ole suuri eikä todennäköisesti aiheuttaisi normaalissa tilanteessa olankohautusta suurempaa reaktiota. V enäläisten kohdistama turvapaikanhakijoiden paine Suomen itärajalle on yksi niistä hybridioperaatioista, joita odotettiin jo Nato-jäsenyyden hakemisesta päätettäessä. Venäjää yksinvaltaisesti johtava Vladimir Putin onnistui tosin siinä, että hän pystyy nyt esittämään venäläisille Suomen rajojen sulkemisen osaksi tarinaa lännen vihamielisyydestä Venäjää kohtaan. Itärajan sulkemisesta, sen humanitaarisesta ja lainkirjaimen mukaisesta oikeutuksesta, käytiin osin kiivastakin poliittista keskustelua. Olennaista on, että käsittely lopulta eteni niin hallituksen kuin oppositionkin välisessä yhteisymmärryksessä. Samaa mieltä oli myös pääministeri Petteri Orpo. Hallitus on painottanut rajatoimien oikea suhteisuutta ja lainmukaisuutta. Hän ei sulkenut pois tilannetta, jossa esimerkiksi valtion suvereenisuuden tai turvallisuuden takia olisi tarpeen rikkoa sopimuksia. Turvapaikanhakijoiden määrän kasvu kalvaa erityisesti perussuomalaisten kannattajakuntaa. KATSOMOSTA KUUMAPÄISESTI HUUTAVIEN KANNATTAA MUISTAA TÄMÄ. Muurimainen vankila rakentuu venäläisten ympärille. Venäjä ei ole onnistunut heiluttamaan Suomen poliittista päätöksentekojärjestelmää. Kansainvälisen oikeuden emeritusprofessori Martti Koskenniemi kuulutti A-studion lähetyksessä poliitikoilta sopimusten tulkitsemisessa valtiomiesviisautta. Kovasanainen väittely kuuluu vaikeiden asioiden käsittelyyn demokratiassa. Ainoas taan valtiovarainministeriltä, perussuomalaisten puheenjohtajalta Riikka Purralta meni hermot, kun hän arvosteli blogissaan turvapaikkajärjestelmää sekä ”ääliöliberaaleja” laintulkintoja ja lainsäädäntöä. Tässä on päättäjillä kova poliittinen vastuu. Hän muistutti, että niin oikeusnormien rikkominen kuin niiden noudattaminenkin ovat valtiojohdon tekemiä poliittisia päätöksiä. Itärajan sulkemisessa ei ole helppoja ratkaisuja. Suomi on selvinnyt Venäjän vaikuttamisyrityksistä hyvin. Kuumapäisten katsomohuutelijoiden kannattaa muistaa tämä. POLIITIKOILLA ON tässä pelissä tarkan pelin paikka. analyysi de_08122023_12.indd 12 de_08122023_12.indd 12 29.11.2023 11.35 29.11.2023 11.35
Talous Suomen talous on vajonnut ”toistaiseksi maltilliseen” taantumaan. G ra fii kk a: A rja Jo ki ah o / Lä hd e: SA K, JH L Kunta-ahdinko Kuntien valtionosuuksiin tuli yllättäen 415 miljoonan euron lisäleikkaus. Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 Työttömyysturvan taso on Suomessa verrokkeja alhaisempi jo ennen hallituksen leikkauksia Työttömyyttä edeltävä palkka 2 500 e/kk Työttömyysturva Ennen porrastuksia 9 kk 4,5 kk 1 886 e/kk 1 515 e/kk 2 000 e/kk 1 751 e/kk Porrastuksen jälkeen 8 kk 2 kk 1 212 e/kk 1 136 e/kk 1 515 e/kk 2 070 e/kk Työttömyysturvan omavastuupäivät työttömyyden alussa 5 7 2 Orpo-Purran hallitus lisää omavastuupäiviä viidestä seitsemään. 13 Demokraatti D EM O G RA A FI Työtöntä kuritetaan Suomi-Ruotsi-Tanska-vertailussa Suomen työttömyysturva on monin osin lähtökohtaisesti heikompi jo ennen hallituksen siihen suunnittelemia leikkauksia. Lehden paperi ja painotyö on 100 % suomalaista. NOUSUSSA LASKUSSA Lähde: Kuntaliitto Lähde: OP Arvostamme suomalaista työtä. de_08122023_13.indd 13 de_08122023_13.indd 13 29.11.2023 10.18 29.11.2023 10.18
de_08122023_14.indd 14 de_08122023_14.indd 14 29.11.2023 11.29 29.11.2023 11.29. Alén omistaa tai osaomistaa Helsingissä viisi ravintolaa: Muru, Pastis, Sue-Ellen, Finnjävel ja Fiasco?. – Joulukuusta vielä varmaan selvitään, mutta mitä tapahtuu alkuvuonna, se voi olla tosi haastavaa, jos ei ole saanut kerätyksi minkäänlaista pesämunaa, Alén arvioi yleisesti ravintola-alan tilannetta. Sen syyskuussa tekemän jäsenkyselyn mukaan 44 prosenttia yrityksistä piti pahimpana uhkana kustannusten nousun jatkumista. – Inflaatio, hintojen nousu, vaikuttaa todella paljon. Raaka-aineiden hinnat ovat nousseet keskimäärin 17 prosenttia, ja kaikki muukin maksaa entistä enemmän. RISKIBISNES Teksti Marja Luumi / Kuvat Jani Laukkanen T yönantajaliitto Matkailuja ravintolapalvelut Mara ennakoi alalle vaikeaa talvea. Kysynnän vähäisyys ja ammattitaitoisen työvoiman saatavuus tulevat seuraavina. Hän sanoo suoraan, että kyllähän se huonolta näyttää. Yksi Suomen tunnetuimmista kokeista, ravintoloitsija Henri Alén, jakaa tämän käsityksen. Parhaillaan eletään yhtä ravintoloiden sesonkiaikaa, pikkujoulukautta, mutta marraskuun puolivälissä hän ei osaa vielä arvioida, millainen siitä tulee. 14 Demokraatti ILMIÖ Viime vuodet ovat olleet rankkoja ravintolaalalla. Kokki, ravintoloitsija Henri Alénilla draivi ei silti lopu, rakkaus ruokaan kannattelee läpi vaikeidenkin aikojen. Raaka-aineiden hinnan nousu näkyy luonnollisesti ravintolaruoan hinnassa, ja kun kuluttajien ostovoima on heikentynyt, moni voi miettiä parikin kertaa, kuinka usein käy ravintolassa syömässä
RAVINTOLOITA TULEE JA NIITÄ MENEE. Tapahtui se, mitä Alén ounastelikin: ravintola-alalta lähti korona-aikana noin 15 000 ihmistä muihin hommiin. Niihin ei pysty itse vaikuttamaan ihmeemmin. – Tulevaisuuteen vaikuttaa se, miten ravintola-ala pystyy muokkautumaan uuteen tilanteeseen hintojen noustua ja se, kuinka paljon kotitalouksilla on käytettävissä rahaa. Etätyö on tullut jäädäkseen, ja se vaikuttaa Alénin mukaan myös ravintoloihin. Ne vaikuttavat todella paljon. JA NIIN ON AINA OLLUT. PARI VIIME vuotta ovat olleet rankkoja, Alén huokaisee. Tätä valtavaa ammattitaitovuotoa hän pitää ehkä suurimpana korona-ajan seurauksena. Ukrainan sodan jatkuminen luo varjonsa myös suomalaisiin ravintoloihin, kun venäläisillä matkailijoilla ei ole naapuriin asiaa ja Aasiasta Suomeen ei helposti piipahdeta, koska Venäjän yli ei lennetä, Alén huomauttaa. – Alan koulut eivät ole pystyneet kouluttamaan tarvetta vastaavaa vauhtia uusia tilalle, eikä sitä paitsi koulun penkiltä tälle alalle tulla ”valmiina pakettina”, vaan tarvitaan kokemusta. Ja se näkyy kaikessa. Ne iskivät ravintoloihin rankasti: tuli rajoituksia anniskeluun, aukioloaikoihin, asiakasmääriin ja istumapaikkoihin. Henri Alén antoi pitkälti korona-ajalle some-kasvot kritisoidessaan hallituksen päätöksiä ankarastikin. Alén veikkaa, että menee vähintään viisi vuotta ennen kuin Suomessa aletaan olla ammattitaidollisesti siinä pisteessä, missä oltiin ennen. Suomalaisen ravintolakulttuurin gastronominen kehityskin otti takapakkia, koska ammattitaitoa hävisi niin paljon. Viruksesta tiedettiin tuolloin vähän ja päädyttiin poikkeusolojen ratkaisuihin. Ravintolarajoitukset poistuivat viimein 1. maaliskuuta 2023. de_08122023_14.indd 16 de_08122023_14.indd 16 29.11.2023 11.29 29.11.2023 11.29. Nämä ovat vähän ”herran haltuun” -juttuja. – En ajattele niitä aikoja enää hirveän paljon vaan yritän mennä eteenpäin. Mutta täytyy sanoa, että kun ravintolasulkuja oli niin paljon, selviäminen ei ollut enää sitkeydestä kiinni, vaan siinä tarvittiin vähän onneakin. Näin kävi Alénin omissakin ravintoloissa. – Ihmisiä liikkuu vähemmän kaupungilla, ruokaa tilataan enemmän kotiin, suoratoisto ja kaikki muu viihde kilpailevat ajankäytöstä ravintolaelämän kanssa. Pari vuotta kestänyt koronaepidemian aikakin muutti ihmisten ostotottumuksia ja työn tekemistä. 16 Demokraatti D-ILMIÖ Hän viittaa siihen, että viime vuosina ravintoloita on mennyt kiinni hurjaa vauhtia – ja hyviäkin ravintoloita, joilla normaalioloissa olisi kaikki menestymisen mahdollisuudet. Koronaepidemia saavutti Suomen alkukeväästä 2020. Hän sanoo ymmärtävänsä heitä hyvin: on pakko elättää itsensä ja perheensä ja jos näkymät ovat huonot, silloin vaihdetaan alaa
de_08122023_14.indd 17 de_08122023_14.indd 17 29.11.2023 11.29 29.11.2023 11.29. Uusille intohimoisille tekijöille on todellakin tilaa. Hän ei ole kuitenkaan huolissaan tulevaisuudesta, koska aina tulee nuorta, idearikasta sukupolvea, joka uskaltaa ottaa riskin ja onnistua. Hän kannustaa ryhtymään riskibisnekseen, jos päällä on iso draivi, intohimo ja työllä hankittu tieto-taito. RAVINTOLAN PERUSTAMISTA pohtivalla pitäisi olla yleinen käsitys liiketoiminnasta ja sen kuluista. Alan raakuus näkyy siinäkin, että ravintoloita tulee ja niitä menee. 17 Demokraatti Alkuvuonna (Q1–Q2) aloittaneet ja lopettaneet yritykset ravitsemustoimialalla (kpl) 800 600 400 200 2018 2019 2020 2021 2022 2023 Aloittaneet Lopettaneet Lähde: Tilastokeskus / Kauppalehti Ravintoloiden elinvoimaan vaikuttaa myös kaupunkikulttuuri, ja Alénia huolestuttaakin Helsingin keskustan näivettyminen. Se on ensimmäinen Alénin neuvo. Hän itse antaa kiitokset yhdelle alan legendoista Markus Maulavirralle ja ravintola Palacelle, joka oli ensimmäisiä huippupaikkoja, joihin ovi Alénille avautui. Ja niin on aina ollut, Alén huomauttaa. MICHELIN-KOKIKSI EI synnytä, mutta nyt 45-vuotiaan Henri Alénin tie suomalaisen kulinarismin huipulle on ollut vauhdikas. Ja kannattaa pyrkiä hyvään oppiin, hän neuvoo alasta haaveilevia. Sieltä matka jatkui Savoyhin, jossa nuori kokki yleni 25-vuotiaana keittiömestariksi, ja seuraavana vuorossa oli Nokka. Asumisen kalleus on tehnyt sen, että ravintoloiden ”suurkuluttajilla” nuorilla aikuisilla ei ole varaa asua kaupungin ytimessä – eikä myöskään ravintolatyöntekijöillä. – Jos teet kolmesta viiteen prosenttia katetta, se on jo oikein hyvä tulos. – Siitä eteenpäin olen ollut ravintoloitsijan hommissa. Ei tarvitse mennä kuin hakemaan pankista lainaa, suhtautumisessa sen jo huomaa. minä tykkään ja syy, miksi olen tälle alalle lähtenyt. Ja riskialtista ravintolabisnes on, Alén vakuuttaa. – Tällä alalla ei ole muuta mahdollisuutta pärjätä kuin oppia ensin kädentaidot, pyrkiä imemään tietoa mahdollisimman paljon, lukea, tutkia. Peruskoulusta kokkikouluun 15-vuotiaana oli hänelle helppo ratkaisu, koska kokkaaminen oli kiinnostanut häntä aina. Edelleen olen keittiön puolella joka viikko, vähintään kaksi vuoroa. Alénia ärsyttää myös se, että Helsingin keskustaan on hankala päästä, kun jokainen tie ja katu on samaan aikaan remontissa. Ensimmäisen oman ravintolansa Murun hän avasi vuonna 2011. Se on kuitenkin se, mistä RAVINTOLAALALTA LÄHTI KORONAAIKANA NOIN 15 000 IHMISTÄ MUIHIN HOMMIIN. – Se ei ole mikään mahdottomuus. Kulujen ei tarvitse nousta paljoakaan, kun toiminnan tulos tippuu jo miinukselle. Positiivista tässä muuten vaikeassa tilanteessa on se, että nyt on todella paljon tarjolla liiketilaa paremmilta paikoilta, katutasolta
On puhuttu paljon eri alojen vetoja pitovoimasta, ja siinä hyvä palkka näyttelee isoa roolia. – Jos et saa rakennettua hyvää, sitoutunutta tiimiä, et pysty tekemään hyvää tuotetta. Alén on nähnyt, ettei palkkataso ole ratkaiseva tekijä. TYÖTELIÄS MIES ei pelkästään pyöritä ravintoloitaan vaan kehittelee koko ajan uutta. Alén uskoo, että kuluttajien eettinen tietoisuus kasvaa, ja se vaikuttaa ravintoloiden tarjontaan. Ravintoloitsijalle tilanne on ongelmallinen. 18 Demokraatti D-ILMIÖ – Ulkona syöminen ei lopu, se vain muuttuu. Syyt ovat toisaalla. Sen takia toivoisi, että kritiikit eivät olisi ainakaan ilkeämielisiä, jota ne eivät enää nykyään olekaan, mestarikokki arvioi. Mikään ei ole pahempaa kuin se, että ihmiset vaihtuvat koko ajan. Marraskuun puolivälissä hän peRAVINTOLABISNES ON RISKIALTISTA. Hän on kirjoittanut, että tekoälyn avulla voidaan tehostaa monia ravintola-alan toimintoja, kuten tilaustapoja ja logistiikkaa sekä parantaa ja laajentaa asiakaskokemusta ennen ja jälkeen ravintolakäynnin ja vähentää myöskin ruokahävikkiä. Silloin sinulla käy vain ihmisiä töissä, mutta se ei riitä, jos haluat olla paras, Alén kuvailee. Jos homma ei maistu, on ihan sama, mikä palkka on. Hänen kokemuksensa mukaan moni ravintola-alalla työskentelevä ei halua vakinaista työpaikkaa tai tehdä täyttä päivää. Omissa ravintoloissaan hän käy harvoin syömässä, muiden kylläkin vähintään pari, kolme kertaa kuussa illallisella. – Ympäristöystävällisintä olisi syödä kasvipohjaisia tuotteita. – Ei sitä jaksa työpaikalle palata illalla syömään, jos on juuri lähtenyt ulos takaovesta, hän naurahtaa. Alkoholin kulutus laskee koko ajan, mikä on hänen mielestään vain hyvä asia. Vapaa-ajan merkitys on aivan toista kuin ennen vanhaan. Kasvisruoan puolesta on puhuttu paljon. Minultakin kysytään usein, miksette kokkaa ”sitä tai tätä”. Mutta kun ihminen on nautiskelija. Myöskään yksittäiset some-arviot eivät suosioon suuresti vaikuta, mutta ruokakriitikoiden kirjoitukset kylläkin. Hekään eivät halua tehdä täysiä työtunteja. Alén uskoo, että sen suosio kasvaa, mutta kovin hitaasti, kun suomalaisista noin kaksi prosenttia on vegetaristeja. HENRI ALÉNIN ravintolat työllistävät yhteensä noin sata henkilöä – määrä vaihtelee hieman sesongin mukaan. Pelkoon ei ole syytä. – Sillä määrällä ei kovin montaa ravintolaa pidetä pystyssä. Mutta ravintoloiden ja kokkien yksi tehtävä on myös muokata tapoja, tarjota uusia vaihtoehtoja, hän huomauttaa. – Kuluttajille ne ovat käteviä, mutta nämä toimijat lypsävät ravintoloiden ydinliiketoiminnasta, hän huomauttaa. – Moni ei tiedä, mitä haluaa tehdä puolen vuoden tai vuoden päästä – siksi ei haluta sitoutua työpaikkaan ja -yhteisöön. Palvelualojen ammattiliitto PAM pitää suurena ongelmana, ettei alalla ole antaa työntekijöille täysiä työtunteja niin, että palkalla tulisi toimeen. Alén ei niistä perusta. Moni nuori myös opiskelee työn ohessa alalle tai vähän varttuneempi hakee jatkokoulutuksesta lisää osaamista. Hän arvioi, että ehkä jonkin verran mutta ei ratkaisevasti. Ravintola-alan pitäisi hänen mielestään itse ottaa paremmin haltuun digitalisaation ja tekoälyn mahdollisuudet, jotta ravintolaa pystyy pyörittämään entistä paremmin. He haluavat olla töissä silloin, kun heille sopii. Ei se ole aina vain halusta kiinni. Mutta miten se muuttuu. Trendit, eri maiden ruokakulttuurien suosio, tulevat ja menevät aalloissa. Alén näkee asian aivan toisin. – Ruoka on subjektiivinen asia: joku tykkää, toinen ei. de_08122023_14.indd 18 de_08122023_14.indd 18 29.11.2023 11.29 29.11.2023 11.29. Suomessakin toimii toki yrityksiä, jotka välittävät ruokaa koteihin omalla verkkoalustallaan muun muassa ravintoloista. MYÖS DIGITALISAATIOSTA on puhuttu paljon, mutta ravintola-ala ei ole ottanut sitä vielä omakseen, Alén arvioi. Eli kun ruokaa voi tilata ravintolasta kotiin, miksi vaivautua ulos. Jos ihminen on tyytymätön, hän lähtee palkankorotuksesta huolimatta yleensä kuukauden päästä kuitenkin pois. Jos tuote ei mene kaupaksi, koska sille ei ole kysyntää, ei ole liiketaloudellisesti mitään järkeä valmistaa sitä. – Liksa ei riitä pitämään ketään hommissa. – Itse toivoisin, että voisin tehdä aina pelkästään vakituisia eikä mitään pätkätuntisopimuksia. VOISI KUVITELLA, että ”TV:stä tuttu” kokki vetää väkeä ravintolaan – Henri Alén nähtiin viimeksi tuomarina äsken päättyneessä ammattilaisten MasterChefissä
Itse näen, että meidän tehtävämme on palvella vauvasta vaariin ja tehdä ihmiset onnellisiksi. Siksi en ymmärrä, miksi pitää olla erikseen samat lasten mätöt joka paikassa. Mieluummin teen sen, minkä teen, niin hyvin kuin pystyn. de_08122023_14.indd 19 de_08122023_14.indd 19 29.11.2023 11.29 29.11.2023 11.29. Vuoden 2022 Tilastokeskuksen luvut eivät näytä yhtään paremmilta: esimerkiksi pikaruokaloiden työntekijöistäkin 79,5 prosenttia oli osa-aikaisia, tarjoilijoista 60,9 prosenttia ja kokeista 28,2 prosenttia. Katsotaan nyt, mitä tapahtuu eli hakeutuvatko ravintola-alan osaajat yhä enemmän muualle töihin, kun osa-aikapalkalla ei tule toimeen, Hoikkala pohtii. – Paras tilanne oli ehkä osuuskaupan työntekijöillä, jotka saivat mahdollisuuden siirtyä ravintolasta kauppaan töihin, koska siellä työvoiman tarve kasvoi. Lomautettuina oli hänen tietojensa mukaan pahimmillaan ainakin kaksi kolmasosaa ravintolatyöntekijöistä, mutta heitä saattoi olla enemmänkin. Palvelualojen ammattiliitto PAM alkaa ensi vuonna tutkia pandemian vaikutuksia palvelualojen työllisyyteen. – Se on rakkautta, jota on vaikea selittää: yhteisöllisyys, raaka-aineiden kunnioitus, sesonkiajattelu... – Työllisten määrä on kyllä noussut Tilastokeskuksen mukaan vuodesta 2021 vuoteen 2022, mutta osa-aikaisuus alalla on samalla noussut. Yksi syy on liiton mukaan se, että palvelualoilla tehdään paljon vastentahtoista osa-aikatyötä, koska kokoaikatyötä ei ole välttämättä saatavilla. – Se näkyy työvoimapulana yrityksissä, eikä opiskelijoita hakeudu alan oppilaitoksiin samalla tapaa kuin aiemmin. Viime hallituksen työvoimatiekartan mukaan esimerkiksi tarjoilijoille avoimiksi ilmoitetuista paikoista 79 prosenttia oli vuokratyötä, lyhyitä määrätai osaaikai suuksia. – Teemme vain pienempiä annoksia ja maustamme ne miedommin. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2021 majoitusja ravintola-alalla alkaneista työsuhteista yli 50 prosenttia oli osa-aikaisia. – Se ei motivoi minua yhtään. Keittiöpäälliköistä tai ravintolan esimiehistä osa-aikaisia oli kuitenkin vain 7,5 prosenttia. – Yleensä ravintoloissa on hienot menut aikuisille ja lapsille on tarjolla jotkut nakit ja ranskalaiset – keikautimme asetelman toisin päin, mentiin vauvat edellä. – Se tieto on, että vaikutus oli suuri, ja ravintola-ala oli yksi suurimmista kärsijöistä, PAMin sopimusasiantuntija Raimo Hoikkala arvioi. – Siinä on tarpeeksi – vähempikin riittää. Alén kertoo, että tulevia suunnitelmia ei varsinaisesti ole, koska pitää katsoa, mihin maailma ja Suomen talous ovat menossa – sen mukaan sitten mennään. Kokeilu myös kiinnosti: paikat varattiin loppuun viidessä tunnissa. Hänen ravintoloissaan ei ole erillisiä lasten listoja. Jatkosta Alén ei vielä tiedä, tämä oli testailua, löytyisikö konseptille saumaa. Hän kertoo olevansa superonnellinen, jos työntekijät nauttivat työstään, asiakkaat ovat tyytyväisiä ja kulut saa maksetuksi. Maailman keittiöistä rakkain Alénille näyttäisi olevan italialainen, jota edustaa hänen ravintoloistaan Fiasco?. Osa-aikaisuus iso riesa KORONAPANDEMIA ISKI yhtä lailla ravintola-alan työntekijöihin kuin ravintoloihinkin. MARA-ALALLA ALKANEISTA TYÖSUHTEISTA YLI 50 PROSENTTIA OLI OSA-AIKAISIA. Puhutaan myös tuhansista, jotka vaihtoivat alaa, koska toimeentulo oli epävarmaa. tykkään italialaistyylisestä ruoasta kovasti, Alén pohtii. Maa, sen ruokaja muu kulttuuri on tullut tutuksi 15 vuoden aikana jokakesäisillä matkoilla. Häntä ei ole koskaan kiinnostanut mikään ”megalomaaninen kasvu”, ravintoladynastia ympäri maata. Alén kuvailee kokemusta huippuhienoksi. Matkailuja ravintola-alan vetovoima on jo vuosia laskenut, ja korona-aika – epävarmuus ja huoli toimeentulosta – heikensi sitä entisestään. Osa jäi kauppaan töihin, osa palasi ravintolaan, Raimo Hoikkala tietää. 19 Demokraatti rusti maailman ensimmäisen vauvojen pop up -ravintolan Helsinkiin kolmen päivän ajaksi. Mitä seuraavaksi. Kaikki meni tosi hyvin, vanhemmat kiittelivät, kun kukaan ei katsonut pahalla, vaikka tuli sotkua ja ääntä. Jos tulee hyvä idea, joka innostaa, se on eri asia, mutta ei mitään väkinäisesti
Marjo Ollikainen marjo.ollikainen@teknologiateollisuus.fi Kirjoittaja on Teknologiateollisuus ry:n viestintäpäällikkö, ex-talousja politiikantoimittaja. Väite on paitsi kaikin tavoin epätosi myös erittäin haitallinen. Ruotsin vientivetoisessa työmarkkinamallissa hoitajat ovat kuuluneet jopa järjestelmän voittajiin, koska naisvaltaisten alojen ammattiliitot ovat pyrkineet ja pystyneet saamaan palkankorotuksia aikaan nimenomaan paikallisilla ratkaisuilla. Koko tämän ajan ammattiliitot ovat vahtineet toisiaan, ettei naapuri saa parempaa diiliä. Somekeskustelu kuitenkin paljastaa suurimman syyn sille, miksi palkkakuoppa säilyy korotuksista huolimatta: ”Jos korotukset leivottaisiin vain sairaanhoitajille, muiden kunta-alan työntekijöiden ostovoima heikkenisi hoitajiin verrattuna.” OLEN SEURANNUT kunta-alan neuvotteluita työkseni yli 20 vuotta. KOSKA MYÖS muiden alojen palkkaratkaisut vaikuttavat vientiyritysten kustannuksiin, on sekä Ruotsissa että Tanskassa vahva vientivetoinen koordinaatio. Yksi tapa olisi kohdentaa julkisen sektorin palkkapotista suurin osa kulloinkin osaajapulasta kärsivälle koulutetulle naisvaltaiselle alalle. Onko siis ihme, jos uudistusten aikaansaamiseksi on luotava poliittista painetta. Moraalitonta edunvalvontaa Pelon lietsonta rakentaa turhia raja-aitoja. 20 Demokraatti U seat julkisen sektorin ay-aktiivit ovat viime aikoina väittäneet, että jos vientivetoinen malli toteutuu Suomessa, kunnissa ja kaupungeissa työskentelevät naiset eivät saa enää koskaan palkankorotuksia eikä miesten ja naisten välisiä palkkaeroja pystytä ikinä kaventamaan. de_08122023_20.indd 20 de_08122023_20.indd 20 24.11.2023 12.34 24.11.2023 12.34. Silloin se pystyy kilpailemaan uusista vientikaupoista, luomaan uusia työpaikkoja ja tuomaan verotuloja, joilla voidaan maksaa parempaa palkkaa varhaiskasvattajille ja hoitajille. Niin, Ruotsissa neuvotellaan mutta Suomessa hallitus sanelee, sanotaan. Uhkailut palkkojen ikijäästä aiheuttavat ymmärrettävästi huolta ja pelkoa. Pelko on primitiivisimpiä reaktioitamme, joka saa meidät rakentamaan raja-aitoja ja vähintään odottamaan hyökkäystä, ja me emme yhteiskuntana tarvitse enää yhtään enempää pelonlietsontaa ja primitiivireaktioita. Kuntatyönantajalle palkkaerien jakaantumisella ei ole tuntunut olevan väliä, kunhan kokonaispotti pysyy. Kävi kuitenkin niin, että kun työministeri antoi pallon työmarkkinajärjestöjen neuvoteltavaksi, ilmoitti opettajien ammattijärjestö OAJ saman tien järjestöllisen valmiutensa nostamisesta ja useat julkisen sektorin liitot ilmoittivat, että niille vientivetoinen malli ei käy. Samat korotusprosentit ulotetaan laitoshuoltajista kunnanjohtajiin ja saman ammattiliitonkin sisällä kaikille, palkasta tai suoriutumisesta huolimatta. D-kolumni AMMATTILIITOT VAHTIVAT TOISIAAN, ETTEI NAAPURI SAA PAREMPAA DIILIÄ. Kunta-alan ammattiliittojen suhteita toisiinsa kuvaa hyvin sanapari kissa ja koira. Sen sijaan tarvitsemme uusia ratkaisuja, joilla taataan aiempaa parempaa kilpailukykyä Suomen vientisektorille. Vaikka vientialat määrittelevät Suomessakin palkkakustannusten nousun raamin eikä valtakunnansovittelija voisi sitä jatkossa ylittää, jää ammattiliitoille yhä useita mahdollisuuksia huolehtia siitä, etteivät koulutettujen naisten palkankorotukset jää historiaan
Tänä vuonna Saksassa on yhteensä jätetty noin 300 000 turva paikkahakemusta, kun viime vuonna vastaavalla ajanjaksolla jätettiin vain rei lut 160 000 hakemusta. SAKSASSA ON jo vuosikausia puhuttu siitä, että monet maat eivät ota vastaan kansalaisiaan, joita Saksa haluaisi palaut taa. SAKSA de_08122023_21.indd 21 de_08122023_21.indd 21 28.11.2023 15.16 28.11.2023 15.16. Käytännössä asiat eivät nyt muutu mer kittävästi. Samaan aikaan hänen oma ministe riönsä silti arvioi, että uusi lakipaketti tu lee lisäämään palautuksia vain noin 600 hengellä vuodessa, kun karkotuksia teh dään parhaillaan noin 12 000 vuodessa. Tilat uusille turvapaikanha kijoille ovat loppuneet monista kunnista eri puolilla valtakuntaa. Saksa haluaa lisää veronmaksajia, mutta samalla myös vauhdittaa turvapaikkaa hakeneiden palautuksia. Saksan hallitus antoi tämän jälkeen la kipaketin, jonka tarkoitus oli vauhdittaa palautuksia. Tämä sisälsi enemmän pai nostusta maastapoistumismääräyksen saaneita kohtaan, kovempia seuraamuk sia salakuljettajille ja enemmän oikeuk sia poliisille ja muille viranomaisille. Saksa on myös päättänyt alkaa selvit tää, voisiko turvapaikanhakuprosessia ulkoistaa kokonaan kolmansiin maihin. Tilanne ei käytännössä ole muut tunut, vaikka Saksa on keskustellut vasta hankaisten maiden kanssa hyvin pitkään. Työvoimapulasta kärsivä Saksa haluaa lisää veronmaksajia mahdollisimman nopeasti ja piristää talousongelmista kärsivien yritysten toimintamahdolli suuksia. Saksassa asuu nykyään yli 250 000 ul komaalaista, joiden periaatteessa pitäisi poistua maasta. Karkotuksia on helpo tettu lakimuutoksilla jo monta kertaa vuoden 2015 jälkeen, mutta vielä kertaa kaan lakiuudistuksilla ei ole ollut merkit tävää vaikutusta palautusmääriin. – Meidän on myös rajoitettava merkit tävästi laitonta maahanmuuttoa, sisämi nisteri Nancy Faeser painotti lakipa kettia esitellessään. Teksti Visa Noronen / Kuva iStock S aksan liittokansleri Olaf Scholz jyrähti lokakuussa turvapaikkahakemuksista. Väkeä saa liikkumaan kohti Saksaa erityisesti taloudellinen taantuma ja elinkustannusten nousu. 21 Demokraatti Raja auki ja raja kiinni MONET MAAT EIVÄT OTA VASTAAN KANSALAISIAAN, JOITA SAKSA HALUAISI PALAUTTAA. Esimerkiksi Irak ei ota takaisin kansa laisiaan, elleivät nämä ole syyllistyneet ri koksiin. Myös lisään tyneet vapauksien rajoitukset ja ihmis oikeusloukkaukset laittavat väkeä liik keelle esimerkiksi Afganistanista, josta tulee Saksaan kolmanneksi eniten tur vapaikanhakijoita. TÄNÄ VUONNA erityisen paljon Saksassa on kasvanut turkkilaisten jättämien tur vapaikkahakemusten määrä. Eniten turvapaikkahakemuksia tulee edelleen syyrialaisilta, joiden yleensä annetaan jäädä maahan joka tapauksessa. Turvapaikkahakemusten määrä on kasvanut voimakkaasti tänä vuonna Saksassa, josta haetaan turvapaikkaa useammin kuin mistään muusta Euroo pan maasta. Kirjoittaja on Berliinissä asuva toimittaja. Tilannetta muuttanee Saksassa nyt voimaan astuva lainsäädäntö, joka hel pottaa merkittävästi ulkomaalaisten työskentelyä maassa. Myös turvapaikan hakijat pääsevät nyt aiempaa nopeam min työskentelemään. – Meidän täytyy palaut taa nopeammin, hän vaati ja sanoi, että kielteisen turvapaikkahake muksen saaneet pitäisi käännyttää ta kaisin ”isolla tyylillä”. Määrä on kaksinkertaistunut viime vuodesta, ja Turkki on jo nykyään toiseksi suurin tur vapaikanhakijoiden lähtömaa Saksaan saapuville
de_08122023_22.indd 22 de_08122023_22.indd 22 29.11.2023 10.46 29.11.2023 10.46. 22 Demokraatti PRESIDENTINVAALIT PRESIDENTIN TEHTÄVÄ ON MYÖS LUODA TOIVOA JA KOOTA IHMISIÄ YHTEISTEN ARVOJEN ÄÄRELLE
de_08122023_22.indd 23 de_08122023_22.indd 23 29.11.2023 10.46 29.11.2023 10.46. 23 Demokraatti Välittämällä vahvempi Suomi Jutta Urpilainen sanoo uskovansa yhteis vastuuseen ja heikoimmista huolehtimiseen: Suomea vahvistaviin arvoihin, joista presidentin vaaleissa ei ole tähän asti puhuttu tarpeeksi
NYT TYÖPÖYTÄ on siivottu puhtaaksi ikuisuusprojekteista, eikä mitään olennaista jäänyt tekemättä. – Tässä voi keskittyä, lukea tai rauhoittua ihan eri tavalla kuin autossa istuessa. Siinä mielessä hänellä on yhteistä kokoomuksen Alexander Stubbin kanssa, jolle oma ryhmä käänsi selkänsä 2016. Komissiossa oli käynnissä parikin keskeistä kansainvälistä sopimuskierrosta, jotka oli määritelty Urpilaisen tärkeimmiksi toimeksiannoiksi. Tämäkin haastattelu tehtiin tavallisessa Pendolinon työskentelyhytissä matkalla Tampereelle. Uskonto, luottamus johdatukseen antaa monille voimaa päästä tällaisista turvattomuuden hetkistä yli. Urpilainen siteerasi tilaisuudessa piispa Eero Huovista ja puhui kirkon opetuksista, ”vähemmistä veljistä” huolehtimisen tärkeydestä. Armollinen, ihmisiä ja luontoa kunnioittava, tuputtamaton kristilllisyys kulkee Urpilaisen näkemyksissä käsi kädessä sosiaalisen oikeudenmukaisuuden kanssa. Viimeisenä oli Samoalla tehty EU:n, Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren alueen kumppanuussopimus. Kumpaakin tarvittiin taas 2023 takaisin maailmalta puolueidensa presidenttiehdokkaiksi – koska heillä on omista joukoistaan parhaat edellytykset kisassa pärjäämiseen. VAIKKA EI ”niistä ajoista” oikeasti kauan ole. Tuolloin Urpilainen ei vielä tehnyt ratkaisuaan. Elokuussa puolueen väistyvä puheenjohtaja Sanna Marin – joka vuonna 2014 oli puolueen vastakkaisessa leirissä kuin Urpilainen – pyysi julkisesti ja täysin vakavissaan tätä ryhtymään presidenttikisaan. Mutta olen Mika Aaltolaa lukuunottamatta työskennellyt kaikkien presidenttiehdokkaiden kanssa. Olli Rehniäkin olin nimittämässä Suomen Pankin johtokuntaan, koska istuin silloin eduskunnan pankkivaltuustossa. Kaikilla ehdokkailla on omat taustansa, onnistumiset ja vastoinkäymiset. Väliin mahtui kausi SDP:n puheenjohtajana (2008–2014) sekä valtiovarainministerinä (2011–2014) eurokriisin kurjimpina vuosina. Komissiolla on tiukat säännöt siitä, millä ehdoilla jäsen voi osallistua kansallisiin vaaleihin, ja näistä neuvoteltiin pitUHAN ALLA ON HERÄTTÄVÄÄ TAJUTA, ETTÄ EMME OLE KAIKKI VOIPAISIA. Siinä olen huomannut, mitkä puheenaiheet ovat jääneet muilta tähän asti sivuun, vaikka ne olisivat kansalaisille hyvinkin tärkeitä. Ehdokkaaksi lupautunut Jutta Urpilainen (s. Tämä kuului hyvin hänen puheessaan SDP:n puoluevaltuustossa, ehdokkaaksi suostumisen päivänä. Suomen politiikassa on vain viime aikoina tapahtunut niin paljon merkittäviä mullistuksia, että edellisen vuosikymmenen kansanedustajuus kuulostaa kaukaiselta historialta. Synnyinseudulle Kokkolaan pääsee nykyisin Helsingistä parhaimmillaan alle neljässä tunnissa. Tappava virus kyllä saadaan tieteen avulla kuriin, mutta se vie aikaa. Politiikassa niitä saa jokainen, Urpilainen muistuttaa. kään. Odotan sitä, että pääsen puhumaan ihmisten kanssa eri puolilla Suomea ja kuulemaan heidän näkemyksiään kasvokkain. 24 Demokraatti PRESIDENTINVAALIT Teksti Petri Korhonen / Kuvat Jukka-Pekka Flander ja Lehtikuva, Jussi Nukari S DP:n presidenttiehdokas hyppäsi liikkuvaan junaan – paitsi jo pitkään käydyssä presidentinvaalikisassa, myös lähipäivinä melkein kirjaimellisesti. – Meillä oli Alexin kanssa puheenjohtajina samankaltaisia kokemuksia ja tunnemme ihmisinäkin hyvin. Nopeasti pelattu puheenjohtajuudesta syrjäyttäminen kesällä 2014 koetteli jopa Urpilaisen optimismia ja uskoa puoluetoveruuteen. Urpilainen on liian kohtelias sanomaan, tuntuuko paluu puolueelle tärkeään keulakuvatehtävään karman lailta tai takaisinmaksun ajalta. Niistä ajoista junareittien nopeudet ovat jopa nousseet. 1975) aikoo kiertää jouluun mennessä koko Suomen, ja urakasta suuri osa tapahtuu rataverkkoa pitkin. Jutta Urpilainen oli eduskunnassa vuodesta 2003 alkaen, ja siirtyi EU:n kansainvälisistä kumppanuuksista vastaavaksi komissaariksi joulukuussa 2019. Urpilainen kertoo, että hänelle on yhtä luontevaa puhua välittämisestä, taloudellisesta oikeudenmukaisuudesta, viennin edistämisestä kuin luonnon kestokyvyn huomioimisesta talouskasvussa. de_08122023_22.indd 24 de_08122023_22.indd 24 29.11.2023 10.46 29.11.2023 10.46. Pitkä harkinta-aika oli siinäkin mielessä hyväksi, että Urpilainen sai mietittyä rauhassa itse, millaiseen vaalikampanjaan parin kuukauden sprintin aikana keskittyy. Tärkeintä on, että sovitut työt pitää saada valmiiksi, Urpilainen kertoo. – Olen seurannut muutamia ehdokkaiden esiintymisiä. Uhan alla on herättävää tajuta, että emme ole kaikkivoipaisia, Urpilainen kuvailee. Nämähän ovat nimenomaan niitä nykyisen evankelisluterilaisen kirkon oppeja, joita (kirkosta eronnut) perussuomalaisten presidenttiehdokas Jussi Halla-aho äskettäin moitti aivan liian vasemmistolaisiksi. Kun olin kansanedustajana, pyrin aina Suomessa liikkumaan junalla kaikkialle minne aikataulut sallivat, Urpilainen kertoo. – Luulen, että ensin koronapandemia ja sitten Ukrainan sota opettivat ihmiset huomaamaan, että elämässä tapahtuu asioita joille maailman mahtavimmatkaan eivät mahda mitään. Ne saatiin päätökseen marraskuun puolivälissä. – En missään nimessä voinut jättää näitä kesken, se oli päivänselvää
Hän on komissaarina nähnyt, millaiset epätasa-arvoiset yhURPILAISEN ARVO MAAILMASSA VÄÄRYYDELLE EI PIDÄ ALISTUA. Dialogin käyminen kaikkien kanssa on siinä tärkeää, ja sitä lupaan tehdä. Myös heitä, jotka ovat äänestäneet jotain toista ehdokasta. de_08122023_22.indd 25 de_08122023_22.indd 25 29.11.2023 10.46 29.11.2023 10.46. – Presidentin tehtävä on myös luoda toivoa ja koota ihmisiä yhteisten arvojen äärelle. Hänen arvomaailmassaan vääryydelle ei pidä alistua. Ehdokkaiden värikartalla hänen ei kuulemma tarvitse mistään markkinointisyistä peitellä omaa vakaumustaan, olla vähemmän jotain tai enemmän jotain muuta äänestäjiin vaikuttavaa värisävyä. teiskunnat ovat alttiimpia ulkopuolisille murentamisyrityksille. Ukrainaa pitää tukea, Suomen puolustusta vahvistaa ja Natoon osallistua pystypäin. Joulukuussa alkavan vaalikampanjakiertueen aikana hän lupaa esitellä omat linjauksensa kentällä mahdollisimman selkeästi. – Ihmiset ansaitsevat tulla kuulluiksi ja heille pitää vastata. Ihmiset tietävät, että olen aina ollut identiteetiltäni punavihreä, vakaumuksellinen sosialidemokraatti, Urpilainen sanoo. Kun kansalaiset voivat luottaa siihen että valtio välittää jokaisesta, se lisää ihmisten halua puolustaa yhteistä hyväämme. Samalla myös mahdollisuudet heikentää meitä hybridipainostuksella tai eripuran kylvämisellä vähenevät, Urpilainen uskoo. Olipa se taloudellista riistoa tai Venäjän kaltaista naapurimaiden uhkaamista, siihen pitää vastata voimakkaasti. Se on hänelle tärkeä symbolinen ele, jolla osoitetaan että tehtävässä edustetaan kaikkia suomalaisia. – Ei tästä ole epäselvyyttä. Geopolitiikka ja ulkopolitiikka ovat olleet päätehtäviäni, ja näistä oppimani haluan tuoda suomalaiseenkin turvallisuuspoliittiseen keskusteluun. – Nykyisessä työssäni vastaan EU:n ja 126 muun maan yhteistyöstä. 25 Demokraatti OLISI VIRHE pitää Jutta Urpilaista näiden puheenaiheiden tai ilmaisujen takia pehmona. Mikäli Urpilainen valitaan presidentiksi, hän lupaa perinteiseen tapaan luopua puolueen jäsenkirjasta
Näiden verovaikutus on yhteensä hieman alle 200 miljoonaa. Sen ehtona oli se, että säästöjä ei haettaisi kaikkein pienituloisimmilta, ei sotesta eikä myöskään Suomen tulevaisuudesta, koulutuksesta. SDP kiinnittää huomiota kokonaisveroasteen jyrkkään laskuun tulevina vuosina. Vähemmän velkaa, vähemmän köyhyyttä, ilmastotavoitteista tai kasvusta tinkimättä”, puolueen vaihtoehdossa kirjoitetaan. 26 Demokraatti Vähemmän velkaa ja köyhyyttä SDP:N MIELESTÄ HALLITUKSEN VEROPOLITIIKKA ON KUNNIANHIMOTONTA. Kun leikkaukset perutaan, myös toimeentulotuen ja asumistuen tarpeen kasvu vähenee merkittävästi.” Hyvinvointialueille SDP antaisi mahdollisuuden saada ennakkomaksuna osa vuodelle 2025 tulevasta rahoituksen jälkikäteistarkastuksesta. Lisäksi SDP kriminalisoisi alipalkkauksen ja säätäisi työntekijöille hallintoedustuksen yli 25 henkilöä työllistävien yritysten hallinnossa. VAIHTOEHDOLLA ON mittaa tuhdit 90 sivua, 15 enemmän kuin pääministeripuolue kokoomuksen vaihtoehdolla vuotta aiemmin. Kyllä on, tässä on SDP:n vaihtoehto. ”Vaikka hallitus ei pyrkisi nostamaan kokonaisveroastetta, tulisi sen laskua vähintään pyrkiä hidastamaan ja käyttää sen tuomat lisätulot julkisen talouden tasapainottamiseen.” määräaikaisen korkovähennysoikeuden vuonna 2024 tehdyille kaupoille. Jo hallitusneuvotteluvaiheessa tarjosimme yhteistyön kättä. Hänen mukaansa vaihtoehto on rakennettu taloustilanne huomioiden, mutta tasapainoisesti ja oikeudenmukaisesti. Tätä varten puolue varaisi 500 miljoonaa euroa, josta voidaan hakemuksesta suorittaa yksittäiselle hyvinvointialueelle ennakkona sen rahoituslain mukaista rahoitusosuutta vastaava summa. Osa tätä olisi listaamattomien yhtiöiden osinkojen verotuksen uudistus, joka toisi kassaan 430 miljoonaa. ”Emme hyväksy hallituksen hätäisesti, ilman riittäviä vaikutusarvioita esittämiä leikkauksia sosiaaliturvaetuuksiin. SDP:n odotettu vaihtoehtobudjetti kasvattaisi verotuloja 830 miljoonaa euroa ja esittää uusia menosäästöjä 715 miljoonalla. ”Hallitus tekee talousarviossaan ennennäkemättömän kovat leikkaukset palveluihin ja kaikkein pienituloisimpien toimeentuloon. SDP:N MIELESTÄ Orpon hallituksen veropolitiikka on kunnianhimotonta ja niukkaa. Kyse on nimenomaan vaihtoehdosta, koska maan istuva hallitus toteuttaa omaa budjettiaan irrallaan opposition vaihtoehdoista. SDP säilyttäisi myös aikuiskoulutustuen ja vuorotteluvapaajärjestelmän. Tavoitteiden ja päätösten välillä on ristiriitaa ja julkisen talouden tasapainottamisen ulkopuolelle rajataan ylimmät tuloluokat. SDP myös siirtäisi verotuksen painopistettä maltillisesti pääomatuloihin ja omistamiseen. SDP säilyttäisi oluen ja polttoaineiden veroperusteet vuoden 2023. – Meillä on ollut koko ajan rakentava asenne yhteistyöhön. Teksti Rane Aunimo S uurin oppositiopuolue ja gallupkärki SDP esitteli viime viikolla oman vaihtoehtonsa valtion ensi vuoden budjetiksi. ”Hallitus väittää, ettei sen ajamille leikkauksille ole vaihtoehtoa. MIELENKIINTOA LUULTAVASTI lisää se, että SDP:n vaihtoehtobudjetti on samalla puheenjohtaja Antti Lindtmanin kauden ensimmäinen. SDP:N MIELESTÄ työntekijöiden asemaa ei saa heikentää lainsäädäntöteitse. Solidaarisuusveron alarajan korotuksen puolue peruisi ja pitäisi matkakuluvähennyksen vuoden 2023 tasolla erotuksena hallituksen ratkaisuista. Oikeudenmukaisempaa politiikkaa. Lisäksi SDP säilyttäisi ensiasunnon ostajien verovapauden ja toisi heille TALOUS de_08122023_26.indd 26 de_08122023_26.indd 26 29.11.2023 9.06 29.11.2023 9.06. SDP karsisi talouden uudistumista hidastavia verotukia, tukkisi verotuksen porsaanreikiä ja laskisi maltillisesti pienija keskituloisten palkansaajien ansiotuloverotusta. Silti Orpon hallitus ottaa yli 40 miljardia velkaa – siis aivan saman verran kuin edellinen, vaalilupauksista huolimatta ja ilman koronakriisiä”, SDP arvostelee. Paikallista sopimista voidaan edistää työehtosopimusten ja luottamusmiesjärjestelmän kautta ja paikallisten sopimusten tulkintaetuoikeus on lähtökohtaisesti työntekijäpuolella työriitatilanteissa. Nyt me olemme tässä osoittaneet, että tällainen vaihtoehto on mahdollista löytää, Antti Lindtman kertoo
Vai onko sittenkin niin, että Riistakeskuksen paikallisyhteisö onkin ihan vain paikallinen metsästysseura. Asun maalla ja täällä on ilveksiä, mutta en oikein tunnista itseäni kuvauksesta. Kajanderin III hallituksen maalaisliitto-demarit-akselista. Perustelun kielestä voisi olla muutakin sanottavaa, mutta erityisesti olen jäänyt pohdiskelemaan, mikä tuo paikallisyhteisö on. Minun Vuoden sanani on sinimusta, josta ei kaunokiksi ole, vaikka väriyhdistelmä on ihan vaikuttava. (RB) MINUA ON viime aikoina kiehtonut sellainen sana kuin paikallisyhteisö. Vähän myös ihmettelen sitä, että medialla on vuosikymmenestä toiseen pakonomainen tarve keksiä hallituskoalitioille jotain nokkelaksi kokemiaan nimiä. Arvaatko, Rolle, miksi se on ajankohtainen. Tietysti ilvesten tappolupien takia. Jos vuoden sanani on tämä ikävähkö esimerkki viranomaisen poliittisesti tarkoitushakuisesta sanakikkailusta, toisen maininnan annan paljon mukavammalle ilmiölle ja nimenomaan turhia kikkailemattomalle kielenkäytölle. Mietin myös, eletäänkö jossain päin Suomea vielä sellaisessa yhtenäiskulttuurissa, jossa saman alueen asukkaat ylipäätään muodostavat yhteisön. Ilveksenmetsästys sitä ei kiinnosta, mutta hetkinen vain, keksimme kyllä varmasti muita erityisoikeuksia, joita vaadimme voidaksemme sitoutua noudattamaan lakeja. Riistakeskus ei ole lain vaatimuksista hätkähtänyt vaan perustelee myöntämiään poikkeuslupia ”paikallisyhteisön sitouttamisella ilvesten suotuisan suojelun tason säilyttämiseen”. Jos, niin vaadin välittömästi, että myös muuatta minun edustamaani paikallista harrastusseuraa aletaan kutsua paikallisyhteisöksi. Osuvin ja parhaiten kulutusta kestänyt käsite punamulta lähti juurtumaan poliittiseen sanastoomme 86 vuotta sitten A. (TO) Kielipoliisioperaatioista ja kielen ilmiöistä keskustelevat Rolf Bamberg ja Tua Onnela Sinimusta vie ajatukset Suomen viittä vaille fasistiselle 1930-luvulle sekä nykyiseen oikeistohallitukseen. KIELEN PÄÄLLÄ de_08122023_27.indd 27 de_08122023_27.indd 27 28.11.2023 10.10 28.11.2023 10.10. Sana vie ajatukset kahteen aikaan: Suomen viittä vaille fasistiselle 1930-luvulle sekä nykyiseen oikeistohallitukseen, joka ei haluaisi itseään edes sellaiseksi nimitettävän puhumattakaan, että Orpon combolle kelpaisi käyttönimenä sinimustahallitus. Kakkoskategoriakseni otan Vuoden lukusanan, ja se on nollari. Perussuomalaiset erityisesti ei halua mustan rooliin, vaikka sen kannanotot tuntuvat monissa kysymyksissä olevan ideologisesti kuin jostain muinaisen IKL:n nuorisojärjestön eli Sinimustien ohjelmasta. Marinin hallituksesta käytettiin sen sijaan punavihernimitystä, mille keskustasta aina välillä vähän naristiin. Poikkeuslupia ilvesten metsästämiseen voi lain mukaan myöntää, jos siten torjutaan jotakin merkittävää haittaa. Kasari ja ysäri ovat hyviä, napakoita ilmaisuja vuosikymmenille, jotka oikeaoppisesti lausuttuna ovat puheessa hankalan pitkiä. Valitkaamme siis simppelisti vain ”Vuoden sana”, ja toinen sitten jossain vapaavalintaisessa kategoriassa. Elämmekö siis nyt kaksaria, ja ovatko kolmari, nelari tai jopa kusari lähitulevaisuutta. Millaisia sanoja on sinun mieleesi tältä vuodelta tarttunut, Tua. K. Missä tällainen paikallisyhteisö kokoontuu ja muodostaa yhteisiä kantoja. Onko Riistakeskuksen paikallisyhteisö ihan vain paikallinen metsästysseura. Olenko minä paikallisyhteisöä. Vuoden uusi käyttösana olkoon saranakorkki. 2000-luvun ensimmäisestä vuosikymmenestä käytetty nollari taas on rasittavan keinotekoinen. Kasari ja ysäri muuten löytyvät Kielitoimiston sanakirjasta, nollari ja yhtä kökkö seiskari eivät. Ajattelin, Tua, romuttaa tänä vuonna entisen Vuoden kaunokki/inhokki -jaottelumme. 27 Demokraatti Sinimustat paikallisyhteisöt O n taas aika valita vuoden sanoja. Kunnanvaltuustossa
Hän lisää, että kun porukkaa saadaan saman katon alle enemmän, se mahdol listaa nimekkäämpien alustajien saami sen. Siellä nousi ajatus, että miksei voisi järjestää ko kouksia yhdessä, Tampereen kunnallis järjestön puheenjohtaja Jyrki Koskinen taustoittaa. – Kun pystymme tarjoamaan vaikka Mäkysen tasoisen alustajan, onhan se rivijäsenelle hirveän paljon kiinnosta vampaa tulla kokoukseen kuin jos alus tajaa ei ole esimerkiksi lainkaan. Hän kuvailee tilaisuutta hyväksi, positiivi de_08122023_28.indd 28 de_08122023_28.indd 28 28.11.2023 10.00 28.11.2023 10.00. Tampereella uusi kokouskonsepti pyrkii herättelemään puolueosastojen yhteistyötä. – Tässä tulee ihan konkreettista apua puolueosaston pyörittämiseen, kun ei tarvitse järjestellä itse. Ja se puolestaan saattaa vielä enti sestään lisätä osastojen jäsenten intoa osallistua kokoukseen. Työväentalolle Puistotor niin saapui yhdeksän osaston väkeä. 28 Demokraatti KOKOUSPULLA Kokouspullat kimppaan RIVIJÄSENELLE NIMEKÄS ALUSTAJA JA SUUREMPI YHTEIS TAPAHTUMA ON MYÖS ELÄMYS. Sitten kunkin osaston väki siirtyi omiin neu votteluhuoneisiinsa pitämään syysko kouksensa. TAPAHTUMA TÄYTTI Jyrki Koskisen odotukset. – Kunnallisjärjestössä toimii puo lueosastorakenteen kehittämisen työ ryhmä. Ja siitä, että meitä on valtaisa määrä sosiali demokraatteja samassa tilassa, syntyy positiivinen yhteishenki ja sosialidemo kraattiuden tunne, hän jatkaa. Teksti Anna-Liisa Blomberg Kuvitus Arja Jokiaho T avallisesti puo lueosastot kokoon tuvat sääntömää räisiin kokouksiinsa omalla porukalla, mutta nyt marras kuussa Tampereella kokeiltiin uutta ta paa kokoustaa. En sin kahviteltiin yhdessä ja kuultiin SDP:n 3. Paikalle saatiin hänen lasku jensa mukaan toista sataa osallistujaa. varapuheenjohtaja Matias Mäkysen alustus ajankohtaisista asioista. Kattavaa palautetta ei vielä haastatte luhetkellä ollut kerätty, mutta yhteisen alustuksen jälkeen saadut kommentit kertoivat Koskisen mukaan ”varsin in nostuneista ja positiivisista fiiliksistä”. Osastoissa hen kilöresurssit alkavat olla vähenemään päin. Sen tavoitteena on lisätä puo lueosastojen yhteistyötä. Koskinen katsoo, että osastojen kan nalta yhteistilaisuuden etuna on, että käytännön järjestelyt – tilat, tarjoilut ja alustaja – hoituvat kunnallisjärjestön puolesta. Näin he voivat keskittyä järjestely jen sijaan talousarvion ja toimintasuun nitelman tekemiseen ja vain lähettää kutsut tilaisuuteen, Koskinen kuvailee. Rivijäsenelle ni mekäs alustaja ja suurempi yhteistapah tuma on myös elämys, hän uskoo. Messukylän työväenyhdistyksen pu heenjohtaja Helena Nieminen pitää kokouskonseptia onnistuneena
– Aika ei ole siihen varmasti ihan vielä kypsä. Koskisen ku vailemaa sosialidemokraattisen yhteis hengen kohottamisen tunnetta oli Nie misenkin mielestä ilmassa. Millaisia ajatuksia tuoreella puheen johtajalla on Väinö Voionmaa seuran toiminnan kehittämisestä. Myös yhteisiä ta pahtumia niin, että muiden yhdistysten väki on tervetullutta, Rantasalmi kertoo. 21vuotias Ranta salmi on ollut mukana Demarinuorissa vuodesta 2018, ja viimeisen vuoden hän on toiminut LänsiSuomen Demari nuorten puheenjohtajana. – Meillä moni nuori liittyi yhdistyk seen samaan aikaan; niin olemme yh dessä vähän jo suunnitelleetkin – ja vanhempikin väki on ihan innostunut – että lähdetään järjestämään matalan kynnyksen toimintaa. Uskon kuitenkin, että aika hoitaa – kun tehdään yhdessä ja ihmiset huo maavat, että ei tämä yhdessä tekeminen mahdotonta olekaan. de_08122023_28.indd 29 de_08122023_28.indd 29 28.11.2023 10.00 28.11.2023 10.00. VÄINÖ VOIONMAA seura sai nyt syys kokouksessaan uuden puheenjohtajan Ele Rantasalmesta. Tämä oli siinä mielessä myös tervetullut konsepti, koska muutenkin tarvittaisiin paljon enemmän yhteisiä tapahtumia, Rantasalmi arvioi. Jollain aikavälillä luontainen kehitys sitten saattaa olla, että laitetaanko hal linnotkin yhteen, kun tunnemme toi semme ja homma tuntuu sujuvan, hän kuvailee. Yhteistyöllä olisi mahdollista toteuttaa erilaisia tapahtu mia eri puolilla kaupunkia, vaikkapa lä hiöissä, kun muutama puolueosasto yh distää voimansa ja alkaa tehdä yhdessä. Nieminen on Koskisen kanssa samaa mieltä siitä, että osastojen välinen yh teistyö on tärkeää. Tampereella on yli 20 osastoa, eivätkä ne kaikki ole täysin voimissaan – aktiivisten jäsenten määrä valitettavasti vähenee. Koskinen kuitenkin painottaa, että ensisijainen ta voite on lisätä yhteistyötä. 29 Demokraatti seksi ja keskustelevaksi. Nieminen antaa kiitosta Mäkysen alustukselle ja toteaa, ettei ”isoja nimiä” – varsinkaan matkojen takaa – tohdi yleensä pyytää tavalliseen osaston ko koukseen puhumaan parille kouralli selle ihmisiä. – Tulee tunne, että olemme yhtä em mekä vain joku yksi osasto jossain. – Yksittäisen osaston voimat eivät välttämättä enää riitä esimerkiksi tapah tumien järjestämiseen. Koskisen tapaan Nie minenkin uskoo, että tulevaisuudessa voi siintää osastojen fuusioita. Puoluee seen hän liittyi 2021 ja on nyt aivan viime aikoina aktivoitunut puoluetoi minnassa. – Tämä kokouskonsepti oli hyvä siksi, että näki muitakin tuttuja kuin pelkästään oman yhdistyksen väkeä. Pääsee paremmin verkostoitumaan. Nimekkäät alustajat kui tenkin selvästi kiinnostavat. JYRKI KOSKINEN kertoo, että puo lueosastorakenteen kehittämisen työ ryhmässä kuvioita on pohdittu myös siltä kannalta, että osastojen yhteistyö saattaa johtaa fuusioihin
Tapauksia on ollut aikaisemminkin. Sen sisältö ei ole toistaiseksi jul kinen. Vuonna 1995 kolme Yhdysvaltain asevoimien palveluksessa ollutta miestä kidnappasi, pahoinpiteli ja raiskasi 12-vuotiaan okinawalaisen tytön. Esimerkiksi vuonna 2017 Yhdysvaltain laivaston sotilas syyllistyi epäasialliseen käytökseen, jossa hän masturboi julkisesti ja paljasti itsensä naisasiakkaille okinawalaisen ostoskeskuksen parkkipaikalla. 30 Demokraatti Kenen laki. Suomella on totuttelemista amerikkalaisten joukkojen läsnäoloon – myös ongelmiin kannattaa varautua ennalta. Jo nyt kannattaa pohtia myös sitä, minkälaisia sosiaalisia vaikutuksia mahdollisesti syytesuojan alla työskentelevien amerikkalaissotilaiden oleskelu ja rotaatio Suomessa tulee aiheuttamaan. Vuonna 2005 tapaus, jossa Yhdysvaltain merijalkaväen sotilasta syytettiin raiskauksesta, NATO de_08122023_30.indd 30 de_08122023_30.indd 30 28.11.2023 15.20 28.11.2023 15.20. Tämä tapaus johti laajoihin keskusteluihin Yhdysvaltain joukkojen läsnäolon jatkumisen edellytyksistä Japanissa. Teksti Mika Horelli / Kuva Getty Images S uomen ja Yhdysvaltain välinen puolustusyhteistyösopimus Defence Cooperation Agreement (DCA) todennäköisesti tuo amerikkalaisia joukkoja Suomeen. DCA-sopimus on yksi keskeinen elementti Suomen pääsyssä Yhdysvaltain puolustussateenvarjon alle ja Nato-jäsenyyteen liittyvä välttämättömyys. Erityisesti Yhdysvaltain Kaakkois-Aasian liittolaismaissa amerikkalaissotilaiden läsnäolo on noussut vuosien mittaan toistuvasti keskustelun kohteeksi varsinkin silloin, kun syytesuojan piirissä olleet sotilaat ovat syyllistyneet asemamaissaan seksuaalirikoksiin. DCA-sopimusten ohella Filippiinien ja Yhdysvaltojen välinen Visiting Forces Agreement (VFA) on ollut toinen kiistanalainen sopimus syytesuojaltaan. Yksin vuosina 2017–2019 Yhdysvaltain laivaston tutkintavirasto tutki ainakin kahdeksaa Japanin Okinawalla tapahtunutta seksuaalirikosta, joissa syylliseksi epäillyt olivat amerikkalaisia sotilaita. DCA on Suomessa siirtynyt poliittiseen käsittelyyn. VAIKKA YHTEISTYÖ amerikkalaisten ja paikallisten välillä on maailmalla pääasiassa sujunut ongelmitta, historian kuluessa amerikkalaisjoukkojen läsnäolo liittolaismaissa on aiheuttanut myös voimakkaita jännitteitä. Samankaltaisia ongelmia on ilmennyt myös Etelä-Koreassa, jossa Yhdysvaltain sotilaiden epäillyt rikokset ovat aika-ajoin herättäneet vaatimuksia muuttaa sotilaiden syytesuojaa koskevia sopimusehtoja
Tämä johti tiukkoihin sääntöihin amerikkalaisten sotilaiden liikkumisessa paikallisten parissa. LIITTOLAISMAISSA TYÖSKENTELEVIÄ amerikkalaisia sotilaita koskeva syytesuoja perustuu yleensä DCA-sopimuksen kaltaisiin kahdenvälisiin sopimuksiin, jotka Yhdysvallat on tehnyt isäntämaiden kanssa. Yleinen käytäntö oli, että jopa viikonloppulomilla amerikkalaiset lennätettiin mieluummin kotimaahan kuin annettiin viettää aikaa islantilaisten parissa. de_08122023_30.indd 31 de_08122023_30.indd 31 28.11.2023 15.20 28.11.2023 15.20. Myöhemmin paljastui, että Islannin hallitus oli asettanut myös salaisen kiellon tummaihoisten sotilaiden sijoittamisesta Islantiin. Sopimusten sisältö voi vaihdella maittain, mutta ne määrittelevät muun muassa sen, missä olosuhteissa isäntämaan lakeja sovelletaan amerikkalaisiin sotilaisiin. Sopimukset eivät yleensä anna amerikkalaisille sotilaille täydellistä immuniteettia isäntämaan laeista, vaan ne pikemminkin antavat selkeät säännöt sille, miten oikeudellisia kysymyksiä käsitellään tasapainottaen isäntämaan suvereniteettia ja amerikkalaisten joukkojen toimintakykyä. Yhdysvaltain sotilashenkilöstön tuomitseminen italialaisessa oikeudessa aiheut ti jännitteitä maiden välillä syytesuojakysymyksissä ja niiden selvittely kesti eri oikeusasteissa kuusi vuotta. Tuhansien amerikkalaissotilaiden läsnäolo saarella, jonka miehistä merkittävä osa työskenteli maan kalastusteollisuudessa ja oli pitkiä aikoja merellä, aiheutti paikallisten keskuudessa mustasukkaisuutta ja sitä kautta voimakasta arvostelua. Yhdysvalloilla oli kylmän sodan aika na aina vuoteen 2006 saakka aktiivinen sotilastukikohta Islannin Keflavikissa, jossa nykyään sijaitsee maan kansainvälinen päälentokenttä. Näihin kuului muun muassa rajoituksia vierailla reykjavikilaisissa ravintoloissa ja klubeissa. JOSKUS ONGELMAT eivät ole liittyneet niinkään rikoksiin kuin sosiaalisiin suhteisiin ja muun muassa rasismiin. Kirjoittaja on Brysselissä asuva toimittaja. KAIKKI ONGELMAT eivät liity yksittäisten sotilaiden tekemiin rikoksiin. Amerikkalaisten sotilaiden syytesuoja nousi uudelleen otsikoihin Italiassa viime vuonna, kun Yhdysvaltain ilmavoimien sotilas ajoi elokuussa 2022 viisitoistavuotiaan italialaispojan autollaan kuoliaaksi. Tämä kielto, osa vuoden 1951 Yhdysvaltain ja Islannin puolustussopimusta, oli suunniteltu ”suojelemaan” islantilaisia naisia jotta heille ei syntyisi tummaihoisia lapsia. Sopimuksiin kuuluu yleensä myös määräyksiä siitä, kumpi maa käsittelee erilaisia rikosja siviilioikeudellisia asioita. aiheutti maassa suurta julkista kohua ja keskustelua syytesuojan oikeutuksesta. Yhdysvallat vastusti kieltoa alusta asti, mutta sitä alettiin asteittain purkaa vasta sopimuksen paljastuttua vuoden 1959 lopussa. 31 Demokraatti SOPIMUKSET MÄÄRITTELEVÄT MISSÄ OLOSUHTEISSA ISÄNTÄMAAN LAKEJA SOVELLETAAN AMERIKKALAISIIN SOTILAISIIN. Sopimuksissa on usein käsitelty myös siviilioikeudellisia kysymyksiä, kuten vahingonkorvauksia, jotka liittyvät amerikkalaisten sotilaiden toimintaan isäntämaassa. Sopimukset eivät yleensä suojaa sotilaita siviilitai rikosoikeudelliselta vastuulta teoista, jotka eivät liity heidän virallisiin tehtäviinsä. Nämä sopimukset luovat ne oikeudelliset puitteet, joiden mukaan Yhdysvaltain asevoimien jäsenet toimivat ulkomailla. Caso di Avianon tapaus vuonna 1998 puolestaan liittyi Yhdysvaltain ilmavoimien henkilökuntaan, joka katkaisi lennollaan Italiassa köysiradan kaapelin, mikä johti useiden siviilien kuolemaan
33 Demokraatti KASVO 33 Demokraatti Auttaja HÄDÄSSÄ Jos siviilit eivät sairaalassakaan ole turvassa, mitä meille jää ihmisyydestä jäljelle, kysyy kansainvälisen Lääkärit ilman rajoja -järjestön Suomen toimiston toiminnanjohtaja. Samaisen haastattelupäivän viikolla mediat kertoivat erityisesti Gazan sodan keskelle joutuneen al-Shifan sairaalan potilaiden ja heitä auttavien terveydenhuollon ammattilaisten hädästä. Paikallisten lääkäreiden ja hoitajien lisäksi sairaalassa työskentelee Lääkärit ilman rajoja -järjestön avustustyöntekijöitä. Teksti Janne Ora / Kuvat Jani Laukkanen G azan hirveydet ja humanitaarinen katastrofi ovat jatkuneet yhtämittaisina nelisen viikkoa, kun Demokraatti tapaa Lääkärit ilman rajoja -järjestön (Médecines Sans Frontières, MSF) Suomen toimiston toiminnanjohtajan Linda Konaten myöhäissyksyn kuulaana päivänä. de_08122023_32.indd 33 de_08122023_32.indd 33 28.11.2023 15.52 28.11.2023 15.52
On tärkeää kertoa hädästä, jonka auttajat päivittäisessä työssään eri puolilla maailma kohtaavat; järjestö kutsuu tätä témoignage-periaatteeksi. Antibioottien liiallinen ja lääketieteellisesti perustelematon käyttö ja siitä syntyvä antibioottiresistenssin kierre uhkaa kansanterveyttä ja syö terveydenhuollon voimavaroja monissa maissa. auttamassa myös hiljaisissa, unohdetuissa kriiseissä. Esimerkiksi Keski-Afrikan tasavallassa kehitimme puhelinsovelluksen lasten sairauksien diagnosointiin. Lääkärit ilman rajoja tekee avustustyötään lahjoittajien tuen varassa. LINDA KONATEN puheista ilmenee monin tavoin, että hän uskoo ihmisen perimmäiseen hyvyyteen. Periaatteen mukaisesti on uskallettava ja haluttava kertoa autettavien ihmisten hädästä koko maailmalle, sillä vain hädästä puhumalla voi saada aikaan muutoksen. Konaten työnkuva toiminnanjohtajana on moninainen. – On olennaista kertoa ja viestiä työstämme niin, että lahjoittajat ymmärtävät auttamisen jatkuvuuden ja pitkäjänteisyyden tärkeyden. Turtuuko siinä maailman loppumattomalle hädälle, ainakin toisinaan, hieman. – Suomesta lähtevien avustustyöntekijöiden tehtävissä korostuvat anestesian, tehohoidon ja kirurgian alat, mutta tarvitsemme monia eri ammattilaisia työn tekemiseen, Linda Konate kuvaa. Varsinaista avustustyötä järjestö tekee kuudesta kansainvälisestä operaatiokeskuksesta käsin. Yksi osa järjestön työtä akuutin humanitaarisen kriisityön lisäksi on terveyttä edistävä ja sairauksia ennaltaehkäisevä työ. 34 Demokraatti D-KASVO tuminen liittyy esimerkiksi siihen, että maailman tietoisuuteen näkyy mahtuvan vain yksi tai korkeintaan kaksi isoa hätää kerrallaan – sotaa, konfliktia tai muuta kriisiä – vaikka niitä on maailmassa kymmeniä ja yhtä aikaa. TurhauUNOHDETTUJEN KRIISIEN kautta pääsemme avustustyöhön liittyvään keskeiseen taustaseikkaan. Hänen työssään saa hyviä, kestäviä parannuksia ja muutoksia aikaan, kun työtä tekee pää kylmänä mutta sydän lämpimänä; sellainen on vaikutelma. Järjestönä olemme ja meidän täytyy olla paikalla ja mukana VAIN HÄDÄSTÄ PUHUMALLA VOI SAADA AIKAAN MUUTOKSEN. Mutta turhauttaa jonkin verran, kyllä, välillä; sen Konate myöntää. Järjestön perusperiaatteena on toimia siellä, missä järjestön tarvitsemaa kriisiapua eniten tarvitaan. Linda Konate tuntuu kuulleen samat tivaamiset moneen kertaan, vaihtelevin painotuksin. Konate painottaa, että yksi keskeinen periaate Lääkärit ilman rajoja -järjestössä on toimia myös maailman silminä ja korvina, puolueettomana todistajana. JÄRJESTÖLLÄ ON terveydenhuollon vapaaehtoisten ammattilaisten eli lääkäreiden, hoitajien ja muiden avustustyöntekijöiden pooli, jonka kautta Suomen toimisto hallinnoi ja suuntaa työntekijöiden liikennettä kansainvälisiin avustusoperaatioihin. – Edistämme terveyttä matalan tulotason maissa keksimällä erilaisia terveydenhuollon innovaatioita. Emme tee tätä koskaan poliittisten intressien tai median kiinnostuksen mukaan, vaan meitä ajaa ja ohjaa ihmisten hätä, olivatpa he sitten minkä värisiä tahansa tai kuuluivat he mihin tahansa uskontokuntaan. – Kun ymmärtää työmme perustan, sen miksi me teemme tätä, ei tässä työssä voi ja saa kyynistyä. – Jos sairaalatkaan eivät enää ole paikka, josta ihmiset voivat turvallisesti hakea ja saada apua, mitä meille enää jää jäljelle. Suurlahjoittajissa on puolestaan yksittäisiä varakkaita ihmisiä, säätiöitä ja yrityksiä. Usein se tarkoittaa toimimista kriisialueilla tai alueilla, joissa osalla väestöstä ei ole pääsyä terveydenhuollon ja hoidon piiriin. Sovelluksen avulla voidaan vähentää antibioottien turhaa käyttöä. de_08122023_32.indd 34 de_08122023_32.indd 34 28.11.2023 15.52 28.11.2023 15.52. Konaten mukaan kaikkien lahjoittajien tuki on elintärkeää, kirjaimellisesti, sillä lahjoituksilla pelastetaan ihmishenkiä. – Kyllä tässä työssä myös hetkittäin turhautuu, sillä yhtä paljon vaikkapa se sudanilainen tai jemeniläinen lapsi kärsii kuin gazalainen tai ukrainalainen lapsi, Linda Konate toteaa. Vuosittain Suomesta tehdään avustusalan slangilla ilmaistuna 10–15 lähtöä; se tarkoittaa, että 10–15 suomalaista työntekijää lähtee joka vuosi avustusoperaatioihin vaihteleviin työtehtäviin eri puolille maailmaa. Mediajulkisuuden enimmäkseen sivuuttamia kroonistuneita kriisejä ovat esimerkiksi taisteluiden yhä riivaama ja jälleen yhden uuden sisällissodan partaalla häälyvä Sudan sekä niin ikään useiden ryhmittymien kaoottista sisällissotaa käyvä Jemen. – On tärkeää ja hienoa, että meillä on paljon niitä lahjoittajia, jotka ymmärtävät sen. Ongelma on iso. Keksintö voi tietämättömän korviin kuulostaa vaatimattomalta, mutta se on merkittävä vaikutuksiltaan. Siksi he myös sitoutuvat pitkäaikaiseen tukemiseen. – Viimeisten viikkojen ajan Gazan tapahtumat ovat vaikuttaneet vahvasti omaan mieleen, Konate sanoo. Mutta kyynistyykö tai turhautuuko auttajan työssä. Järjestönsä Suomen toimiston yleisjohtamisen lisäksi hän kertoo humanitaarisesta työstä esimerkiksi tukijoille, medialle ja päättäjille. Konaten mukaan lahjoittajissa on kaikenlaisia ihmisiä ja tahoja satunnaisesti tukeaan lahjoittavista säännöllisiin kuukausilahjoittajiin. Sana on ranskaa ja tarkoittaa todistamista
syntynyt Espoossa 1979 . kyydit niin mopoilla, skoottereilla kuin aaseilla, Linda Konate naurahtaa. työskennellyt lukuisissa kansainvälisissä kehitysyhteistyön ja humanitaarisen avustustyön tehtävissä eri puolilla Afrikkaa ja Aasiaa . Naurun ja Konaten hymyilevien kasvojen takaa on aistivinaan ajoittaisen kaipuun kinttupoluille ja kenttäsorvin ääreen, esimerkiksi Afrikkaan ja sen kylävisiiteille. Kaiken lisäksi aikapula hengitti rokottajien niskaan: rokottamiset piti saada tehtyä nopeasti, sillä parin viikon päästä alkaisi sadekausi, joka muuttaisi ennestäänkin alkeelliset tiet kulkukelvottomaksi mutavelliksi. 35 Demokraatti LINDA KONATE . – Saimme rokottamiset kylissä tehtyä onneksi ajoissa. Tuolta työkomennukselta Konate palasi monta kokemusta rikkaampana. Aavistus on oikea, oikeansuuntainen ainakin. Yksi elävimmistä ja väkevimmistä muistoista on tuhkarokkorokotusten järjestäminen paikallisiin kyliin, lähes tiettömien tai korkeintaan kinttupolkuverkostoksi kutsuttavan liikenneinfran maaseudulla. Hankkeessa tuettiin paikallista terveydenhuoltoa monissa tyypillisissä kehittyvän maan ongelmissa, kuten aliravitsemuksen ja erilaisten tautiepidemioiden ennaltaehkäisyssä ja kukistamisessa. valmistunut Kentin yliopistosta vuonna 2003 (MA, International conflict analysis) . harrastaa koiran kanssa ulkoilua metsissä, ”pötkyttelyjoogaa” ja on myös wannabe-talviuimari SUHTEELLISEN NUORESTA iästään huolimatta Konate on ehtinyt työskennellä kansainvälisissä avustustehtävissä jo parisenkymmentä vuotta. – Haluan päästä säännöllisesti paikan päälle kenttätyöhön. de_08122023_32.indd 35 de_08122023_32.indd 35 28.11.2023 15.52 28.11.2023 15.52. Se on tärkeää myös siinä mielessä, että ydintehtävämme – hädänalaisten ihmisten auttaminen – pysyy niin paremmin mielessäni ja muistissani. Siinä tulivat tutuiksi TÄSSÄ TYÖSSÄ EI VOI TAI SAA KYYNISTYÄ. Lääkärit ilman rajoja -järjestön töihin Konate tuli ensimmäisen kerran jo vuonna 2007, jolloin hän työskenteli reilun vuoden verran Etiopiassa perusterveydenhuollossa hallinnosta ja henkilöstöstä vastaavana työntekijänä
36 Demokraatti D-KASVO EMME TEE TÄTÄ POLIITTISTEN INTRESSIEN TAI MEDIAN KIINNOSTUKSEN MUKAAN, MEITÄ OHJAA IHMISTEN HÄTÄ. de_08122023_32.indd 36 de_08122023_32.indd 36 28.11.2023 15.52 28.11.2023 15.52
37 Demokraatti 1 Sitä, että sairaaloita ei pommiteta sodissa. Mitä kolmea asiaa toivot maailmalta vuonna 2024. de_08122023_32.indd 37 de_08122023_32.indd 37 28.11.2023 15.52 28.11.2023 15.52. – Ihmiset keksivät ja löytävät yhdessä hyviä ratkaisuja. Yksi Princessin elämää läheltä seuranneista oli Linda Konate. – Sosiaalityöntekijät onnistuivat löytämään Princessin biologisen isän. Joku naisista tiesi viimein kertoa, että hän oli tullut pohjoisesta päin, Konate muistelee. Se näkyy niin monella eri tasolla ja tavalla, puhutaanpa sitten pakolaisista, gazalaisista, juutalaisista ja monesta muusta ihmisryhmästä. Viisaat päät lyötiin terveyskeskuksessa yhteen. Ihmisarvo on loukkaamaton, olipa ihminen millä puolella rajoja tai sotia tahansa. Työ oli aika korkealentoista ministeriötason asiaa ja osin myös aikamoista sanahelinän pyörittelyä. Vuoden 2010 tienoilla hänen lähimmät kollegansa vitsailivat, että järjestöllä ei ole Helsingissä ja Suomessa mitään toimintaa, joten ”menepäs sinä Linda sinne perustamaan toimisto”. Työ liittyi turvallisuuspolitiikkaan. Konaten ensimmäinen alan työpaikka oli Brysselissä sikäläisessä Security & Defence Agenda -ajatushautomossa. Paikallisen lastensairaalan työntekijät pääkaupunki Monroviassa olivat epävirallisesti ristineet tytön lempinimellä Princess. Valitettavasti tuntuu siltä, että esimerkiksi pandemian opit ovat jääneet siltä osin aika vähäisiksi. He ottivat myös Lindan mukaan monille ulkomaanseikkailuilleen. Muutos oli Konaten onneksi nurkan takana, sillä Lääkärit ilman rajoja haki tuolloin kuivuuden ja heikkojen satojen koettelemaan Etiopiaan avustustyöntekijöitä – juuri sille samaiselle perusterveydenhuollon komennukselle, jossa Konate pääsi kiertämään maaseutukyliä mopoin, skootterein ja aasein, kun maaseutukylien ihmisiä käytiin rokottamassa tuhkarokkoa vastaan. 2 Toivon, että ihmisten epäinhimillistäminen ja kovat puheet loppuisivat kaikkialla. LIBERIALAINEN ORPOTYTTÖ oli noin kaksi kuukautta vanha. Suhteellisen nopeasti tarina sai onnellisen lopun. – Työskentelen unelma-ammatissa ja tehtävässä, Konate toteaa. Vapaata, omatoimista reppumatkailua ympäri Afrikkaa. Ihmisen perusoikeuksiin kuuluu saada hoitoa ja olla turvassa häntä hoitavassa sairaalassa. Kodin taustoja ajatellen ei ole erityisen suuri ihme, että Linda Konate valitsi opinnot kansainvälisessä lukiossa. Aavistus tulevaan pedattiin jo lapsuudenkodissa Espoon Viherlaaksossa, sillä yksinhuoltajaäidin monilapsinen, suomenruotsalainen perhe lähipiireineen oli värikäs ja kansainvälinen. Terveyskeskuksessa ”salapoliisityön” ansiosta paikalliset sosiaaliviranomaiset saattoivat lähteä jäljittämään Princessin ja tytön äidin omaisia rajattuun osaan Pohjois-Liberiaa ja sen maaseutukyliä. Sekä paikallisia terveysammattilaisia että Lääkärit ilman rajoja -järjestön avustustyöntekijöitä huolestutti Princessin tulevaisuus Liberiassa, kahden peräkkäisen sisällissodan rikki repimässä Länsi-Afrikan rannikkovaltiossa. Palon matkustamiseen, maailman kokemiseen ja näkemiseen Linda Konate sai jo isoäidinmaidossa, sillä isän puoleinen isoäiti ja tämän sisar olivat yhdessä varsinaisia reissuliisoja. Huolten pilvet alkoivat hieman rakoilla. Niin ei tapahdu yksinomaan Gazassa, vaan me olemme nähneet sitä tapahtuvan valitettavasti myös esimerkiksi Ukrainassa ja Jemenissä. LIBERIA, ETIOPIA, Afganistan, Egypti, Somalia, Pakistan, Belgia. Hänen alaikäinen äitinsä oli kuollut synnytyksessä, eikä muista omaisista ollut kellään tietoa. Linda Konaten elämään on mahtunut paljon matkustelua, kansainvälisiä töitä ja tehtäviä. Oma sukunimi Karvinen vaihtui Konateen burkinafasolaiseen mieheen solmitun, sittemmin purkautuneen avioliiton kautta. – Työ oli sinänsä hieno ja tärkeä kokemus nuorelle vastavalmistuneelle, mutta työstä puuttui se inhimillinen auttamisen ulottuvuus, jota halusin ja hain. Aloimme haastatella kaikkia niitä naisia, jotka olivat tulleet samana päivänä terveyskeskukseen kuin Princessin äiti. 3 TÄRKEINTÄ 3 Lääkkeet, rokotteet ja terveydenhuolto eivät yleensäkään saisi olla enää harvojen luksusta vuonna 2024. Seitsemisen vuotta myöhemmin vitsistä tuli totta, kun Linda Konate – tuolloin hän työskenteli Suomen Punaisessa Ristissä ohjelmakoordinaattorina – palkattiin perustamaan Lääkärit Ilman Rajoja -järjestön uusi toimisto Helsinkiin. Isä oli Princessin äidin tavoin alaikäinen, mutta hän sitoutui perheineen antamaan kodin ja huolehtimaan tytöstä. Konate on pitkän linjan työntekijä myös Lääkärit ilman rajoja -järjestössä. Jatko-opinnot suuntautuivat Kentin yliopistoon lukemaan kansainvälistä politiikkaa ja konfliktien tutkimusta
julkaistu uutinen pysäytti. Jos poliitikot eivät kunnioita niitä, on syytä huoleen. Sen olisi pitänyt olla myös suuri uutinen. Kaikki hallituspuolueet hyväksyivät tutkimusohjelman lykkäyksen. HALLITUKSEN PÄÄTÖS lykätä tutkimusohjelmaa poliittisin perustein oli Suomessa historiallinen. Utrechtin julistus liittää akateemisen vapauden demokratian, rauhan ja kestävän kehityksen ytimeen. Oletan, että Suomessa jokainen eduskuntapuolue jakaa ajatuksen, että epävarmassa maailmassa Suomen etu on pysyä siellä, missä oikeusvaltiota puolustetaan. ”Hallitus ei aio hyväksyä maahanmuuttoon liittyvää tutkimusohjelmaa.” Kyse oli Suomen Akatemian yhteydessä toimivan Strategisen tutkimuksen neuvoston tutkimusohjelmasta. VIIME VIIKKOINA keskustelu turvallisuudesta on keskittynyt siihen, miten Venäjä käyttää turvapaikanhakijoita pelinappuloinaan ohjaamalla heitä Suomen rajalle. Ajatus on, että toimivan demokratian edellytys on aktiivinen kansalaisyhteiskunta, mahdollisuus kriittiseen ajatteluun ja keskusteluun sekä poliittisesta painostuksesta vapaa tila tuottaa ja levittää tietoa. KOLUMNI Elina Hirvonen hirvoelina@gmail.com Kirjoittaja on ammatiltaan kirjailija ja elokuvantekijä, joka rakastaa kirjastoja, metsiä ja oikeusvaltion instituutiota. 38 Demokraatti H elsingin Sanomissa 17.11. Jos akateemista vapautta ei ole, opetus ja tutkimus heikkenevät, tietoon perustuva päätöksenteko vaikeutuu ja demokratian perusta haurastuu. Vaikka hallitus rahoittaa neuvoston toimintaa, se on tähän asti toiminut akateemisesti itsenäisesti. SE KUULOSTI EPÄDEMOKRAATTISESTA KEHITYKSESTÄ TUNNETUN MAAN UUTISELTA. Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on nähty kamppailuna rajojen lisäksi arvoista – diktatuurista ja vahvimman oikeudesta oikeusvaltiota, demokratiaa ja sääntöihin perustuvaa maailmaa vastaan. Tutkimuksen vapaus kuuluu demokratian keskeisiin lähtökohtiin ja se on suojattu myös kansainvälisessä ihmisoikeusajattelussa. Puhutaan siitä, millainen maa Suomi on de_08122023_38.indd 38 de_08122023_38.indd 38 28.11.2023 11.18 28.11.2023 11.18. Liman julistus määrittelee akateemisen vapauden tiedeyhteisön vapaudeksi tavoitella, kehitellä ja välittää tietoa. Oikeusvaltiota ja demokratiaa kunnioittavat poliitikot kunnioittavat myös tieteen ja tutkimuksen vapautta. Mutta kun puhutaan Suomen puolustamisesta, ei puhuta ainoas taan rajoista vaan jostain vielä suuremmasta: siitä, millainen maa Suomi on. Uutisteksti pysäytti, koska kotimaan uutinen kuulosti jonkin epädemokraattisesta kehityksestään tunnetun maan, esimerkiksi Unkarin tai Puolan, uutiselta. Demokratia ja oikeusvaltio eivät säily ilman puolustamista. Ne saattavat joskus romahtaa nopeasti – mutta usein haurastuminen tapahtuu niin pienin askelin, että muutoksen huomaa vasta, kun siihen on vaikea puuttua. Suomessa on nyt tarkkailtava paitsi sitä, mitä tapahtuu rajoilla, myös sitä, mitä tapahtuu niiden sisällä. Nyt perussuomalaiset oli esittänyt huolensa siitä, ettei ohjelmakokonaisuudessa käsitellä riittävästi maahanmuuton negatiivisia piirteitä
Olen oppinut olemaan välittämättä, miltä näytän muiden mielestä, sillä viihdyn kehossani. Sen näen myös peilistä – urheilu muokkaa paitsi kehoa ja mieltä, myös kasvoja. Tuntuu helpolta esiintyä asioiden kautta, mutta en itse erityisesti nauti esillä olemisesta. Välillä pyöräilyäni ihmetellään, mutta minulle se on luontainen tapa siirtyä paikasta toiseen. Nyt ruuhkavuosien pyörityksessä olen oppinut, että en pelkästään urheile niissä väleissä, joissa aikaa sattuu löytymään, vaan myös priorisoin sitä paljon. de_08122023_39.indd 39 de_08122023_39.indd 39 28.11.2023 11.02 28.11.2023 11.02. Minulla on ollut useita työpaikkoja ja olen iloinen, kun nykyisessä työssäni yhdistyy ammattiliittotoiminta sekä kulttuurija taideala. Vaikka töissä olen joutunut monenlaisiin tilanteisiin, niin kovin koulu on siinä, miten omista lapsista heijastuu takaisin oma läsnäolo, ajoittainen kiire, ja myös se, ettei joskus ehdi olemaan heille läsnä. Nuorempana koin painetta näyttää uskottavalta. Liikun 4–5 kertaa viikossa. Saan voimaa siitä, että olen fyysisesti hyvässä kunnossa. Yksittäisenä asiana elämässä vanhemmuus on kasvattanut kaikista eniten. Olen työvaatepyöräilijä. Mieluummin liikun kuin olen paikallani. Sukkahousut, korkokengät ja fillari. Meikkaan ja pukeudun tietyllä tavalla töihin mennessä. Se on työminäni univormu. Uskon, että monilla sukupolveni naisilla on sama kokemus. 39 Demokraatti KASVOT PEILISSÄ Teksti ja kuva Nora Vilva nora.vilva@demokraatti.fi Karoliina Huovila 45-vuotias Teatterija mediatyöntekijöiden liitto Teme ry:n toiminnanjohtaja O len juristi koulutukseltani ja tehnyt koko työurani edunvalvonnan parissa. Vanhemmuus auttaa muistamaan, mikä elämässä on tärkeintä. Olisi vaikea tehdä työkseen jotain sellaista, missä vain ansaitaan lisää rahaa joillekin, joilla sitä on jo ennestään. Kuljen fillarilla joka paikkaan kesät talvet. Minulla on kolme lasta
Oletko saanut paljonkin palautetta porilaisilta ja seisotko edelleen sanojesi takana. Mutta dekkarikirjallisuuteen vain sopii, että kaikki jutut eivät ihmisillä mene ihan putkeen. Arttu Tuominen, sanoit joitakin vuosia sitten, että Pori on täydellinen dekkarikaupunki, koska se on tuomittu epäonnistumaan niin monissa asioissa. Se sai nimen Delta siitä yksinkertaisesta syystä, että kaikkien kirjojen tapahtumat sijoittuvat Poriin, joka nyt sattuu sijaitsemaan Pohjoismaiden suurimmassa jokisuistossa eli Kokemäen joen rantamilla. Kirjailija tarkentaa vielä: – Eikä se, kun sanon Porin olevan tuomittu epäonnistumaan, tarkoita, että toivoisin sitä. Teksti Rolf Bamberg / Kuvat Kari Hulkko P äätettyään vuonna 2018 neliosaisen Labyrintti-sarjansa, porilaiskirjailija Arttu Tuominen vaihtoi isommalle kustantajalle ja aloitti heti uuden dekkarisarjan. ”Oletko käynyt tuolla tai siellä, se sopisi hyvin seuraavaan romaaniisi...” de_08122023_40.indd 41 de_08122023_40.indd 41 29.11.2023 9.33 29.11.2023 9.33. Päinvastoin, he tarjoavat ideoita: – Ei ehkä niinkään aiheita, mutta tapahtumapaikkoja. Porilaiset kadunhenkilöt eivät ole tulleet Tuomista lausunnosta kovistelemaan. – Porilaiset ovat ottaneet minut omakseen, ja syyskuussa Pori-päivänä minua huomioitiin Pori-palkinnolla, ja sain myös kunniamaininnan Vuoden kaupunkiteko -kisassa. 41 Demokraatti KULTTUURI PAHA ALKAA PORISTA Arttu Tuomisen kirjoissa jokisuistossa tapahtuu julmia rikoksia, joita tutkii inhimillisiä piirteitä omaava poliisijoukko
– Esikoisromaanistani lähtien on ollut ilmiselvää, että Porissa ollaan ja että kaupunki on kerronnassa tavallaan kuin yksi henkilöhahmo, joka tulee lukijan iholle asti. ARTTU TUOMISEN (s. Huomasin, että minua itseäni juuri ne kiinnostivat eniten. – Joo, on siinä kansainvälistä aspektiakin vähän mietitty. Siinä missä kollegat ovat pistäneet kirjojensa päähenkilöitä piipahtelemaan aina välillä muissakin kaupungeissa, Tuominen on pitäytynyt varsin tiukasti Porin kaupungin rajojen sisällä. – Labyrintti-sarjan kirjassa Murtumispiste käytiin Afrikassa ja Karibialla, joten olen minä kirjoissani ainakin muutaman kerran poistunut Ulvilaa pidemmälle, Tuominen naurahtaa. – Minulla oli sitä aloittaessani mielessä useampia nimivaihtoehtoja, Oli Suisto-sarjaa, Joki-sarjaa... Koulutukseltaan hän on ympäristöteknolode_08122023_40.indd 42 de_08122023_40.indd 42 29.11.2023 9.33 29.11.2023 9.33. 42 Demokraatti KULTTUURI Ja paikkoihin liittyvissä seikoissa lukijat ovat tunnetusti tarkkoja. TUOMINEN ON tehnyt koko kohta kymmenen vuotta jatkuneen kirjailijataipaleensa ajan myös niitä niin sanottuja ”oikei ta töitä”, kunnon porilaisena vieläpä kaupungin palveluksessa. Esimerkiksi Reijo Mäen Vares touhuaa Turussa, Markku Ropposen Kuhala Jyvässeudulla, Marko Kilven poliisit Kuopiossa, Seppo Jokisen Tampereella ja Christer Rönnbackan Hautalehto porukoineen Porvoossa. Virheet eivät jää huomaamatta. Järjestin työpaikallani kyselyn, että mikä olisi paras, ja Delta voitti. Onhan se myyvä... Tuominen vakuuttaa, että hän olisi kirjoittanut Delta-satsin, vaikka olisi jatkanut entisellä kustantajallaan Myllylahdella. – Juseliuksen mausoleumi on aika tunnettu paikka Porissa, ja minulla oli hirveän vahva mielikuva, että siinä on metalliaita ympärillä. Silloin päätin, että kun teen seuraavan sarjan, siihen en kirjoita yhtä päähenkilöä vaan rikostutkijajoukon, josta on mahdollista nostaa aina yksi tyyppi vuorollaan keskiöön. Jokisuistoon viittava Delta-sarja sai nimensä ikään kuin demokraattisessa prosessissa. Genreä ei meillä voi syyttää Helsinki-keskeisyydestä. Kustantajan vaihtumiseen ei tässä sarjojen saumakohdassa liittynyt mitään dramatiikkaa, kuten tavataan sanoa. Kyllä harmitti! – Vaikka kirjoitan aika synkkiä romaaneita, joissa Pori kuvataan rikollisuuden pesänä ja muutenkin vähemmän mairittelevassa valossa, niin kyllä kirjoistani tulee läpi myös kotiseuturakkaus ja lämpö sitä kohtaan. Matti Remeksen dekkareissa murhakaupunkina on Hanko ja Milla Ollikaisella sarja on sijoittunut Ylläkselle, joten pituussuunnassakin Suomi on otettu hyvin haltuun. Suomalaisessa rikosproosassa on tullut mukavaksi erityispiirteeksi se, että sen tapahtumapaikkojen ja päähenkilöiden toimintareviirien maantieteellinen kirjo on koko ajan laajentunut. 1981) dekkaristiuran avanneesta Labyrintti-sarjasta oli alunperin määrä tulla perinteiseen tapaan trilogia, mutta vähän se venähti. Tosin Delta-sarjan kolmososan Vaiettu takaumissa, joissa perinteiseen rikosromaaniin yhdistyi sotaromaanin aineksia, matkattiin toisen maailmansodan aikaiseen Saksaan ja Ukrainaan asti. – Olen tavannut sanoa, että meillä Porissa trilogiassakin on aina yksi kirja enemmän kuin muualla. Niin sen sitten kirjassakin kuvasin, mutta siinähän onkin pensasaita, portti kyllä on metallia. Porilla on oma identiteettinsä, joka nousee sellaisesta negatiivisesta ajattelusta. Esikoissarja poiki joka tapauksessa lähtökohdat vuonna 2019 aloitetulle ja tänä syksynä jo viidenteen osaan ehtineelle Deltalle. – Labyrintti-sarjassahan minulla oli selkeä keskushenkilö, mutta myös sivuhahmot alkoivat elää omaa elämäänsä
JUTTUHETKEMME OSUU Tuomisen kirjoittajauralla jossain määrin käänteentekevään kohtaan. Sinun pitää olla joka päivä aina yhtä innostunut palaamaan tekstisi ääreen. Aiemmin vuorokausirytmini oli, että ensin hoidettiin päivätyö, sitten olivat vuorossa perhe ja lapset, ja kun muksut menivät yhdeksän maissa nukkumaan, aloitin toisen duunini, puolille öin jatkuvan kirjoittamisen. Näiden kahden asian yhdistäminen toi Vapahtajan pääteeman. 43 Demokraatti olen hänelle suunnitellut, ja se on itse asiassa kirjoitusprosessin suola. Mies kuoli myöhemmin vammoihinsa, mutta teon tehnyt porukka selvisi julmuudesta vähällä, sillä juttu käsiteltiin oikeudessa vain törkeänä pahoinpitelynä. – Kyllä se taustani näkyy, suunnittelen kirjojani paljon. Välillä ne päätyvät kirjoihin kuin ennustuksenomaisina juttuina: kun kirjoitin Hyvityksessä vuonna 2020 äärioikeistolaisen liikehdinnän noususta, niin nythän äärioikeisto on mukana hallituksessa. Tuominen ei saata kuvitella kirjoittavansa vain sen tähden, että tietää jonkun tietyn tyylin myyvän ja olevan maailmalla nyt kova juttu. Delta-sarjan ystäville, joita on sen edetessä tullut koko ajan lisää, saattaa tulla ikävänä uutisena se, että virkavapaallaan Tuominen kirjoittaa parhaillaan kuudennen ja samalla viimeisen osan sarjaan. Huomaamme ja poimimme sieltä asioita, jotka yhteiskunnassa ovat pielessä. Pitää kirjoittaa siitä, mikä tuntuu omimmalta, ja rikosromaanit ovat minulle sitä. Tuominen kuitenkin lisää, etteivät hänen ennakkosuunnitelmansa ole mitenkään kiveen kirjoitettuja, vaan hän pystyy muuttamaan niitä, jos tulee parempi idea tai jokin juttu ei tunnu oikealta. – Mutta toiveessa on, että saan ensi vuonna aloitettua jo jotain muuta. – Toivon ratkaisun mahdollistavan uudenlaisia asioita. Ennen saatoin kirjoittaa itseni vähän nurkkaan enkä tiennyt, miten sieltä pääsee pois. Tuominen kertoo saaneensa idean Vapahtajaan kahdesta asiasta. Siten henkilöistä tulee tavallaan ”oikeampia”. – Juuri näin. Minulle tämä on ollut myös oppimisprosessi, joten nykyisin teen vielä enemmän esisuunnittelua kuin ensimmäisten kirjojeni kohdalla. – Minulta on kysytty, kirjoittaisitko Hyvityksen nyt samalla tavalla kuin silloin kolme vuotta sitten. Ensinnäkin jo romaanin esilehdelle on siteerattuna laajaa paheksuntaa vuonna 2018 herättänyt, silloisen oululaisen kaupunginvaltuutetun, nykyään Oulaisten kaupunginjohtajana toimivan Riikka Moilasen (kesk.) ”ihmisroska”-luonnehdinta yhteiskunnasta syrjäytyneistä ihmisistä. Joku henkilöhahmo voi haluta tehdä jotain muuta kuin, mitä de_08122023_40.indd 43 de_08122023_40.indd 43 29.11.2023 9.33 29.11.2023 9.33. Toinen Vapahtaja-romaanin katalysaattori oli yli kymmenen vuoden takainen uutinen siitä, kuinka nuorisojoukko valeli Helsingissä bussipysäkille sammuneen miehen bensalla ja sytytti palamaan. En vielä paljasta, mitä se on, mutta dekkarigenren parissa aion jatkaa, vaikka ehkä vähän eri tyylillä. Hän on juuri edellisenä päivänä jäänyt virkavapaalle ympäristntarkastajan virastaan, ja on nyt vuoden verran täyspäiväinen kirjailija. Uusimmassa kirjassa Vapahtaja on taas fokuksessa toisenlainen jengi-ilmiö, eli väkivaltaa ja muita rikoksia kaihtamaton nuorisoporukka, joka terrorisoi ja pelottaa koko Poria. – Se oli häneltä varmaan lipsahdus, ja hän sai siitä kovan opetuksen, mutta minulle se episodi kertoi siitä, miten syrjäytyneitä ja kodittomia voidaan yhteiskunnassa arvottaa. Olen huomannut, että mitä enemmän teen ennakkovalmisteluja, löydän jo silloin ne kerronnan vaikeat paikat ja pystyn heti selvittämään, miten niistä pääsee yli. – On varmaan meille rikosromaanin tekijöille tyypillistä, että seuraamme uutis virtaa ja kaikkea sitä, mitä maailmalla tapahtuu. Tuominen osuu siis ajan hermoon, sillä Ruotsista meillekin levittäytynyt jengirikollisuus on noussut yhteiskunnallisen keskustelun aiheeksi juuri tänä vuonna. Teksti voi siis lähteä viemään kirjailijaa. – Nyt uudessa tilanteessa, kun vaimo lähtee aamulla töihin ja jo kouluikäiset lapset lähtevät kouluun, minulle jää päivällä sellaiset kuusi tuntia kirjoittamiselle, eli onhan se melkoinen mullistus. gian insinööri ja virkanimikkeeltään Porin kaupungin ympäristötarkastaja. Näkyykö insinööriosaaminen myös kirjailijantyössä, oletko suunnitellut rikosromaanisi tarkkaan etukäteen. – Romaanin kirjoittaminen on aina iso, vaativa työ. Ei sitä jaksa, jos ei ole kiinnostunut siitä. DELTA-SARJAN KAKKOSROMAANISSA Hyvitys Tuomisen luoman poliisiyhteisön murheena oli äärioikeistolainen jengi, ja sen rinnalla uskonnollisen fundamentalismin katalysoimat pahat teot. Aikaa kirjoittamiseen on enemmän, ja on varmaan energiaakin, kun ei ole tyhjentänyt sitä varastoa päiväduunissa. Vastaukseni on ollut, että kyllä kirjoittaisin ja varmaan vielä vimmaisemmin, kun nyt näemme, mihin se kehitys on johtanut
On ihailtavaa, kuinka coolin, mutta silti mukana elävän roolin kirjailija on kertojana ottanut. Kouluampumistragediaa juurta jaksain avanneen kirjan lajityyppimääritys olisi hyvin voinut olla vain romaani, niin vakavissa yhteiskunnallisissa kysymyksissä sen tarina liikkui. Hän tekee tarkkanäköistä – anteeksi makaaberi kielikuva – ruumiinavausta jengiytymisen problematiikasta. Hän pystyy käsittelemään herkkiä aiheita diskreetisti ja ennakkoasenteitta, oli kyse sitten virde_08122023_44.indd 44 de_08122023_44.indd 44 29.11.2023 9.42 29.11.2023 9.42. Intensiivisesti, rajusti, koskettavasti. Tarja Lipponen Johnny Kniga 2023, 429 s. Tarja Lipponen Johnny Kniga 2023, 429 s. Perssonin jalanjälkiä seuraavaksi tyttäreksi, kirjoitti 2013 tuon vuosikymmenen parhaan pohjoismaisen rikosromaanin Suurin kaikista. Loput 380 sivua etsitään vastauksia kysymyksiin ”miksi” ja ”mitä tapahtui todella”. W. Malin Persson Giolito: Sinun käsissäsi Suom. Palkinnot jäivät saamatta, mikä oli vääryys. Teksti Rolf Bamberg / Kuva Viktor J Fremling M alin Persson Giolito, jota ei pidä enää kutsua vähättelevästi vain kuulun isänsä Leif G. 15-vuotiaan Billyn kuolemaan johtava ampuminen tapahtuu kirjan ensimmäisen varsinaisen luvun ensimmäisessä kappaleessa, ja surmasta todennäköisin syin pidätettävä Billyn paras kaveri Dogge istutetaan poliisiauton takapenkille sivulla 46. Sen hierarkiasta, maahanmuuttajalähiöiden omista laeista, kansankodin uudesta luokkajaosta ja viranomaisten voimattomuudesta ongelman ratkaisemiseksi. 44 Demokraatti KULTTUURI Malin Persson Giolito: Sinun käsissäsi Suom. Ehkä tämä huomioitiin Malin Persson Gioliton (jatkossa tuttavallisesti enimmäkseen vain MPG) seuraavan romaanin kohdalla, sillä viime vuonna ilmestynyt Sinun käsissäsi ei noussut ehdokkaaksi vain Ruotsin parhaana dekkarina 2022 vaan oli ehdolla myös Årets bok -palkinnon saajaksi. MPG on tarttunut ilmeisen pitkään kypsyttelemässään romaanissa ajankohtaiseen aiheeseen, joka on viime vuodet poltellut kumuloituvasti koko ruotsalaista yhteiskuntaa. NIIN KUIN loistavassa Suurin kaikista -romaanissaan, MPG tekee myös Sinun käsissäsi -kirjassa asetelman pläkkiselväksi heti kättelyssä. KIRJA Ei jengielämästä selviä hengissä Käsissäsi ei ole perusdekkari vaan romaani ystävyydestä, jengiväkivallasta ja vasta kolmantena rikostutkinnasta
Kun juristitaustaisen MPG:n Suurin kaikista oli paljolti myös oikeussalidraamaa sen lisäksi, että sukelsi syvälle nuorten lukiolaisten sielunmaisemaan, on Sinun käsissäsi vielä moninäkökulmaisempi. KIRJA Kylmissä vesissä Norjalainen Samuel Bjørk ei petä, hyvässä ja pahassa, uskollisia lukijoita. Kuolleen Jessican tapaus johtaa poliisit bilehuumekaupan ääreen. Myös lähiöpoliisin virassa voimattomuuttaan tuskaileva Farid on poikkeuksellisen syvästi kuvattu, myötäelämiseen suorastaan pakottava romaanihenkilö. Ja huomasin, että perussyyt, miksi Bjørkin seuraamisen lopetin, ovat yhä läsnä. Kaiken taustalla häilyy vielä paikallinen ”kalakeisari, jonka miljardiluokan bisneksissä ei kaikki kestä päivänvaloa. Bjørkillä on taito nimetä kirjansa niiden tunnelmien mukaan. Bjørk osaa silti yhä myös kehitellä varsin koukuttavan tarinan, joka ei päästä otteestaan, vaikka paikoin puristus on heiveröisempi. Jos pohjoismaisessa rikoskirjallisuudessa on tullut viime vuosikymmeninä lähes tavaramerkiksi laittaa lapset – useimmiten teini-ikäiset mutta joskus paljon nuoremmatkin – rikosuhreiksi, niin Bjørkillä se on jo maneeri. Köyhän Våringen lähiön ja rikkaan Rönnvikin eliittialueen kolleista, jotka etsiytyvät huonoihin porukoihin ja joista sen myötä tulee koko lailla kusipäitä. Hopea ei ole häpeä, sillä edelle menee vain Åsa Larssonin Isien pahat teot (Otava 2022), joka minun rankingissani on kautta aikain paras pohjoismainen rikosromaani. de_08122023_44.indd 45 de_08122023_44.indd 45 29.11.2023 9.42 29.11.2023 9.42. Mia Krüger sattuu olemaan juuri Hitralla lepuuttamassa hermojaan jäätyään henkilökohtaisen kriisivyöryn alle, joten tietysti hän hyppää suoraan saikulta tutkintaan. Vähän hidassoutuinenkin se on, mutta ehkä sekin selittyy nimessä: saarelle on pitkä matka. Moinen ambivalenssi on merkki monitasoisesta rikosromaanista – 2020-luvun toiseksi parhaasta. Puhumattakaan sitten pojista, ammutuksi tulevasta Billystä ja ampujaksi epäillystä Doggesta. Samuel Bjørk: Saari kaukana kaikesta Suom. Päivi Kivelä Otava 2023, 410 s. Tämä Våringen lähiössä Suddeniksi (kyllä, kiekkoilija Mats Sundinin lempinimen mukaan) kutsuttu pidetty mies on koko tarinan sympaattisin henkilö, jonka rooli tapahtumien kulussa muuttuu dramaattisesti kirjan loppukäänteissä. 45 Demokraatti kavallan ennakkoluuloista, maahanmuuttajajengiläisten väkivaltaisuudesta tai 13–14-vuotiaiden ruotsalaispoikien alttiudesta ajautua todella typeriin tekoihin. Lukemani Yölintu ja Poika pimeästä olivat synkkiä jännäreitä, ja tämä Saari kaukana kaikesta huokuu tosiaan eristäytyneisyyttä, sekä maantieteellistä että psyykkistä. VÄHÄN ERIPARISEN, vaikkakin yhtä lailla sisään päin kääntyneen poliisikaksikon, Mia Krügerin ja esimiehensä Holger Munchin murhatutkimuksista kertovan sarjan viitososassa ensimmäisenä uhrina on 16-vuotias tyttö. Rakastaa ja vihaa. Norjan rannikolla sijaitsevalla samaisella Hitran saarella on kateissa myös kuusivuotias poika. Senkin kriteerin Bjørkin uusin täyttää. Teksti Rolf Bamberg I tseäni en kahden aiemman Mia & Munch -sarjan romaanin lukemisen jälkeen ole laskenut Björk-faneihin, mutta sarjan viidenteen osaan jälleen tartuin. Toinen kliseistynyt vakiokuvio nordic noirissa on, että keskushenkilö joutuu jossain kohtaa urallaan sivuraiteelle, joko mokailun, burnoutin tai jonkun addiktion vuoksi. Kahden pojan ystävyyttä, sen kriisiytymistä ja päättymistä yhtäkkiseen ampumavälikohtaukseen seurataan paitsi pitkällä aikaperspektiivillä poikien omin silmin, myös heidän vanhempiensa, sisarustensa, lähiöpoliisin ja vielä tahtomattaan tapahtumien keskipisteeseen joutuvan kurdikauppiaan kautta. Heitä sekä säälii että kavahtaa
Samaan aikaan kaupungissa häärii Vapahtajaksi kutsuttu ”laupeuden lähettiläs”, joka päästää päiviltä rappiolle ajautuneita kodittomia ja muuta ”ihmisroskaa” kuten Tuominen kirjan esilehdellä siteeraa oululaisen kaupunginvaltuutetun taannoista kansaa kohahduttanutta luonnehdintaa syrjäytyneistä ihmisistä. Poliisin silmissä pultsareiden ja narkkareiden elävältä polttamiset näyttävät aluksi olevan samaisen nuorisojengin tekosia. Vaikka murhatavat ovat tässäkin romaanissa julmat, ei Tuominen jätä lukijaa niihin kieriskelemään vaan suo näkökulmavaihdoksillaan aina uusia mahdollisuuksia jäsennellä tarinaa, punnita sen henkilöitä ja heidän tekemisiään. Alkuun myötätunto on hänen puolellaan, mutta kun komisarion keinot poikansa vetämiseksi kuiville käyvät yhä kohtuuttomammiksi ja laittomammiksi, lukijan empatia alkaa haaleta. Kolmessa neljästä arvioidusta kirjasta tämä aihe on ollut keskeisellä sijalla. Yksi on joutunut piilottelemaan homoseksuaalisuuttaan. KIRJA Pimeyden verkossa niin pahikset kuin poliisi Arttu Tuomisen Deltasarja jatkuu laadukkaana ja ajankohtaisena. de_08122023_44.indd 46 de_08122023_44.indd 46 29.11.2023 9.42 29.11.2023 9.42. Tällä kertaa ongelmatapauksena on itse porukan vetäjä Susanna Manner, joka poikansa Aleksin ajauduttua sotkuihin jengien ja huumeiden kanssa joutuu loikkaamaan työssään ensin harmaalle, ja lopulta aika sysipimeälle vyöhykkeelle. Se tuo valoisampaa vaihtoehtoa nordic noirissa nykyään vallalla olevaan ankeuttamiseen eli kaikkien tapahtumien näkemiseen sysipimeästä näkökulmasta. Lopullinen näyttö niiden syyllisyydestä murhapolttoihin jää kuitenkin vajaaksi, vaikka kaikkea muuta pahaa ne ovat aikaan saaneetkin. Dekkarisarjassa on kultakin poliisihahmolta riisuttu vuoron perään sankariviittaa näyttämällä heidät totuudellisessa valossa tavallisina ihmisinä tavallisine ongelmineen. Eikä ole jo ennen loppuratkaisuja ihan mahdoton arvata, kuka on tekijä eli ”Vapahtaja”. Teksti Rolf Bamberg T ämänsyksyisen rikosromaanikatselmuksemme teemaksi on näyttänyt, mitenkään erikseen suunnittelematta, tulleen jengiväkivalta. Tuominen myös päästää aluksi kirjan lukijan poliisihahmojaan paremmin jyvälle siitä, mikä motiivi polttomurhien takana on. Porilaiskirjailija Arttu Tuomisen kotikaupunkiinsa sijoittaman Delta-sarjan viidennessä romaanissa julmia ja aivottomia väkivallantekoja harjoittava nuorisojengi piinaa Poria. Mannerin sotkeutuminen yhä syvemmälle itse punomaansa verkkoon tihentyy piinalliseksi seurattavaksi. Pojan pelastaminen ajaa poliisietiikan edelle. Manner-juonne nousee loppua kohti Vapahtaja-romaanin kihelmöivimmäksi ainekseksi, sillä pääjuoni eli varsinainen murhasarjan tutkinta on kuitenkin perinteisempää ja rutiininomaisempaa rikosdraamaa. TUOMINEN JATKAA Vapahtajassa edellisistä Delta-romaaneistaan tuttua kiinnostavaa fokusointitapaansa eli nostaa taas erityiseen valokeilaan yhden henkilön tutusta poliisin tutkijaryhmästä. TUOMISEN VALTTEJA ovat edelleen perushumaani ote ihmiskuvissa ja vahva porilainen paikallisväritys. Niinpä pahamaineisen Dragan Valenskin ja hänen kotoperäisen käsikassaransa Ile Rajalan porukat joutuvat tiukkaan syyniin. 46 Demokraatti KULTTUURI Arttu Tuominen: Vapahtaja WSOY 2023, 366 s. Toinen on kipuillut aviokriisissä ja piilotetun virkavirheensä kanssa, kolmatta on piinannut alkoholiongelma
Poliisi ei kuitenkaan sulje pois islamistisen terrori-iskunkaan mahdollisuutta. Tanskan ”joukkueen” muodostaa journalistipariskunta Janni Pedersen ja Kim Faber – heistä ensin mainittu työskentelee rikosreportterina Tanskan tv-kakkosella ja Faber toimittajana Politiken-lehdessä. Hänellä on syväkurkkunsa muslimiyhteisössä, mikä tuo juoneen omat vibansa. Oman sähköistyksensä romaaniin tuo myös se, että Signe on lähimenneisyydessään joutunut raiskauksen uhriksi, mistä hän on vaiennut niin perhepiirissään kuin työyhteisössään... de_08122023_44.indd 47 de_08122023_44.indd 47 29.11.2023 9.42 29.11.2023 9.42. Toisaalta isossa mitassa voi luoda monisyisen, eri suuntiin kurkottelevan juonikuvion, ja siinä Faber ja Pedersen onnistuvat hyvin. TALVEN MAA on oikeastaan miksaus poliittista trilleriä ja perinteistä poliisivetoista rikosromaania. Heti sen alkuun Köpiksen Nytorvin joulumarkkinoilla tapahtuu pommiräjähdys, joka vaatii liki kaksikymmentä uhria. Toivottavasti, sillä tässä poliisiduossa on tarinaa hyvin kuljettavaa dynamiikkaa. Talven maa on yli 500-sivuisena pienellä kirjasinkoolla painettuna vähän ylipitkä, sillä paikoin kerronta jää pyörimään tyhjää, varsinkin joskus päättymättömiltä tuntuvissa poliisipalavereissa. KIRJA Kaksilla raiteilla Teksti Rolf Bamberg Kuva Thomas Howalt Andersen A lkutalven dekkarikatsauksessamme ovat edustettuna Islantia lukuun ottamatta kaikki Pohjoismaat. Jaana Palanterä Like 2023, 505 s. Kiinnostuksella jää siis odottamaan Signen ja Junckerin seuraavaan kohtaamista. 47 Demokraatti Kim Faber & Janni Pedersen: Talven maa Suom. Ei ole siis yllätys, että heidän esikoisjännärissään (ilmestyi Tanskassa jo 2019) kuvataan poliisitutkinnan lisäksi järjestäytynyttä rikollisuutta, islamistista terroriuhkaa ja yhteiskunnan reaktioita niiden kurimuksessa. Teko voisi liittyä jengirikollisuuteen, sillä läheisellä oikeus talolla on juuri ollut poliisiratsiassa kiinni otettujen Loyal to Familia -jengiläisten vangitsemisoikeudenkäynti. Ja juuri työtoveri tuo raiskaaja on ollut. Kirjassa on kiinnostava kaksoisrakenne, kun toinen päähenkilö, Signen entinen työpari ja mentori Martim Juncker sen on töppäilyjensä takia lykätty sivuraiteelle Sandstedin pikkukaupungin poliisiksi. ”Junckerin” uudessa sijoituspaikassaan tutkima kaksoismurha näyttää kummasti kytkeytyvän terrori-iskuun, ja sitten alkaakin tapahtua, mutta 350 sivua pitää romaania lukea, ennen kuin päähenkilöiden polut saadaan risteämään. Tapahtuuko se jatko-osassa (Satans Sommer ilmestyi tanskaksi 2021) jo ennen puoltaväliä. Kirjan toinen keskushenkilö on Signe Kristiansen, taitava ja särmikäs keski-ikäinen rikostutkija, joka saa Nytorvin iskun selvitettäväkseen
Siinä missä uusliberalistinen talouspolitiikka on ajanut perinteistä duunariväestöä yhä ahtaammalle vanhan teollisen työn luhistuessa ympäriltä, uskoa tuntuu riittävän etniset rajat ylittävään yhteiseloon, jos vain kykenemme hautaamaan ennakkoluulomme. Loachin pitkäaikaisen yhteistyökumppanin Paul Lavertyn käsikirjoittama The Old Oak on ennakkoluuloja puivana yhteisökuvauksena omanlaistaan jatkoa liki kaksikymmentä vuotta vanhalle Hellälle suudelmalle (2005), jossa katolinen tyttö ja islaminuskoinen poika etsivät tietä rakkauteen. de_08122023_48.indd 48 de_08122023_48.indd 48 29.11.2023 9.46 29.11.2023 9.46. Teksti Rane Aunimo 87 -vuotias Ken Loach on ilmoittanut lopettavansa elokuvanteon Suomen ensi-iltaan tällä viikolla saapuvaan teokseen The Old Oak (2023), joka esiteltiin viime keväänä Cannesin kilpasarjassa. Kaunis viesti sopii toki monikymmenvuotisen ohjaajanuran viimeiseksi opastukseksi nuoremmille ja kaiken toivonsa menettäneille. LOACHIN MYÖHEMPIÄ vuosia ovat kuvanneet yhtäältä hänen elokuviinsa lonkeroitaan ulottaneet sisältökompromissit ja toisaalta luokkajakoa yhä tiukemmin syventänyt lohduton yhteiskuntanäkemys, kun yhdentyvän Euroopan ja koko läntisen maailman poliittiset kipupisteet ovat alkaneet oireilla. ELOKUVA Konkarin jäähyväiset Ohjaajalegendan viimeinen elokuva lähettää lohdullisen viestin kaiken toivonsa menettäneille. 48 Demokraatti KULTTUURI The Old Oak Ohjaus: Ken Loach Pääosissa: Ebla Mari, Dave Turner 2023, 113 minuuttia Ensi-ilta 8.12. Lyijyrealismin ylistetyn mestarin ja vannoutuneen sosialistin ura käynnistyi 1960-luvun kulttuurivallankumousten keskellä, mutta näkökulmaksi vakiintui potkittujen ja hyljeksittyjen pituusluokka. Jos taas ulkoiset kehykset unohtaa kokonaan arvioinnista, ohjaajan uudemmista teoksista huokuu yllättävän kaupallinenkin melodraama. POHJOIS-ENGLANNIN kyläpahasessa elantoa tarjonnut kaivosteollisuus on kaatunut jättäen jälkeensä työttömyyttä ja katkeraa osattomuutta. Kun tarpeeksi pyöristää, brittielokuvan vanha moraalinen tammi merkitsee saarivaltion filmitaiteelle suurin piirtein samaa kuin 93-vuotias ikihonka Clint East wood amerikkalaiselle tai 66-vuotias Aki Kaurismäki suomalaiselle elokuvalle
Suuremmaksi ongelmaksi alkaa kuitenkin muodostua elokuvan valitut painopisteet yllättävine henkilövalintoineen. 2010-luvun puolenvälin monenlaisia vaarojakin aiheuttaneen pakolaiskysymyksen keskeisiksi kasvoiksi Loach on valinnut taiteellisesti lahjakkaan kauniin nuoren syyrialaisen naisen ja lempeän valkoisen pienyrittäjän tietoiselta tuntuvalla tavalla. Ensi-ilta 15.12. Niinpä Toive vilisee viittauksia Disney-klassikoihin kuten Lumikkiin, Bambiin, Pinokkioon, ja saapa Ankkalinnakin oman pienen vinjettinsä. Loach asettuu tapansa mukaan kaikkein heikoimpien puolelle, mutta päästää tuoppiensa äärelle lasittuneet purkamaan pettymystään useassa kohtauksessa. Juhliessaan tänä syksynä tasasatastaan sen perinteiseltä joulunaluselokuvalta odotetaan paljon. Musiikkia myöten: Oscar-pystiä ollaan taas hakemassa isolla ja imelällä This Wish -tunnusbiisillä, vaikka parempiakin lauluja soundtrackilla olisi, kuten vauhdikas Knowing What I Know Now. Kaikki tuo on somaa, paikoin aika siirappista tarinaa, joka muistuttaa Disney-imperiumin koko pitkien animaatioiden katalogista. TIUKIMMILLAAN ELOKUVAA katsoo kuin dokumenttia, niin autenttisilta sen henkilöt ja maisemat vaikuttavat ja niin luonnollinen Loachin ote sen ahdistavaan henkiseen sulkeutuneisuuteen on. ELOKUVA Toive Ohjaus: Chris Buck & Fawn Veerasunthorn Pääosissa (ääninäyttelijät): Ariana DeBose, Chris Pine (orig); Silja Kutvonen, Markus Niemi (suom.) 2023, 95 min. Tarinan ytimessä on armeliaasta tyranniksi muuttuva kuningas, joka omii itseriittoisesti kansalaisten toiveet ja urhea nuori nainen Asha, joka nousee vastustamaan hänen mielivaltaisuuttaan. Ohjaajan kriittisyys yltää onneksi purevana myös siihen yhteiskuntaluokkaan ja kansallisuuteen, joiden tueksi hän on niin monta kertaa aiemmin heittäytynyt. Toiveen pohjaton tynnyri Kun Disney julkaisee 100-vuotisjuhlavuonnaan animaation, mitään ei ole jätetty sattuman varaan. On myös sadunomainen linna ja Rosasin saarivaltakunta sen ympärillä. Teksti Rolf Bamberg W alt Disney Animation Studios on kaikkien pitkien animaatioelokuvien äiti ja isä, imperiumi-epiteettinsä ansainnut. Kantapubissa istuva päättäjäeliitin unohtama valkoinen duunarijoukko tilittää vastustustaan asiakaskuntansa vauhkoiluihin tyynesti suhtautuvalle yrittäjälle, joka heistä poiketen avaa tilansa ja sydämensä tulokkaiden auttamiseksi, vaikka on kohdannut itsekin vaikeuksia. Mutta jaksaako. Jos aikuiskatsoja jaksaisi tiirata Toiveen toiseen kertaan, noiden viittauksien bongaamisessa olisi oma ilonsa. Toki tiettyä, spesifiä ajankohtaisuuttaan teos on jossain määrin menettänyt. Ota tai jätä, mutta Ken Loachin liki kuusikymmenvuotisen ohjaajanuran vihoviimeinen otos tiivistää kaiken, mitä hän on koskaan halunnut töillään sanoa. Sorretut ja syrjityt kääntyvät vielä hyljätympiä vastaan poliittista vastuuta penäämättä tai peiliin lainkaan katsomatta. Globaalisti pätevän nimen Toive (Wish) saanut animaatio vastaa huutoon. Parasta Toiveessa on, että siinä on luotettu perinteiseen satuun. de_08122023_48.indd 49 de_08122023_48.indd 49 29.11.2023 9.46 29.11.2023 9.46. Tiukkaa tekee, sillä kovin laskelmoiva maku Toiveestä jää. 49 Demokraatti Tyhjenevän maaseudun arvonsa menettäneisiin koteihin edellisen vuosikymmenen siirtolaisaallon mukana saapuvat syyrialaiset pakolaiset nostattavat paikallisväestössä auttamisen halua mutta myös levottomia tuntemuksia monen menettäessä omaisuutensa epäonnistuneissa asuntokaupoissa tai tuntiessa jäävänsä jostain heille kuuluvasta paitsi. Ilmeisiä ongelmia jää kokonaan käsittelemättä, kun vieraiden joukosta ei löydy yhtä ainutta häiriötekijää. Ja on tietysti niitä lystikkäitä luonnoneläviä, jotka puhkeavat puhumaan ja laulamaan. Nyt ei tavallinen hittipotentiaali riitä. Siinä on kaikki, mitä Disneyn ”piirros”monumenteilta odotetaan: satua ja taikaa, hyvän ja pahan taistelua, mahtiballadeja, koominen eläin subrettihahmona ja selkeä musikaalin rakenne, jotta ei tarvitse turhaan lähteä dramatisointiasioilla päätä vaivaamaan, kun tarina kohta siirretään maail man musikaaliestradeille ja varmaan joskus vuosien päästä myös Helsingin kaupunginteatterin isoille lavoille
Arvostan kuitenkin visakysymystä, koska se palautti mieleen Arto Mellerin Finlandia-teoksen Elävien kirjoissa. Kirjailija on siis jo visassa aiemmin esiintynyt. Nyt vastaukset viimeistään 12.12. klo 9.00 s-postilla kirjavisa@demokraatti.fi. Veikko Huuska hihkaisee heti, että ”nyt oli helppo”.. Marko Kilpi oli aikanaan poliisina vähän virkaintoinen, kansanedustajuus on kiistatta miestä rauhoittanut. ”Elävien kirjoihin on romaani ja dekkari, joka hakee sijaansa sosiaalisesti tiedostavan ja alakierteelle joutuneiden ihmisten sanoisinko determinististä elämänmenoa kuvaavien yhteiskunnallisesti orientoituneiden poliisikuvausten alueella. Elävien kirjoihin -romaanin pohjalta Aku Louhimies ohjasi lähes brutaalin version 8-pallo, jossa oli ristiriitaisia tuntemuksia herättävää väkevyyttä. ”Arto Melleri sai aikoinaan Finlandia-palkinnon kokoelmastaan Elävien kirjoissa, ja melkein samanniminen on visakirja Elävien kirjoihin (2011). Sen nähtyäni lukaisin tämän alkuperäisteoksen, muistelen, että se vaikutti laimeammalta elokuvan jättämään muistijälkeen nähden.” Jari-Pekka Vuorelalla on yhä miinusvaraus: Toinen tylsä kirja peräkkäin. (rb) de_08122023_50.indd 50 de_08122023_50.indd 50 29.11.2023 10.45 29.11.2023 10.45. Verkkoversiossa taatusti lisää tästä. Sen kirjoittanut Marko Kilpi (s. Dekkarien kirjoittamisen lisäksi hän on tehnyt dokumentteja ja näytellyt. Päivitetään siis tilanne vuoden viimeisessä numerossa, mutta käydään silti nyt tämän tehtävän kimppuun. Olen sattumalta nähnyt TV:ssä hänen pari puheenvuoroaan, jotka hän on käyttänyt eduskunnassa. Kun et tule tuulena, kun et tule märkyytenä, kun et ole meren aalto pakkashilepakahtuva – kun olet tähti niityn yllä, koivu huurteessa ja kidelumi kasvoilla, onnellinen pako lämpöön, lapsuuteen!” Kirjallisuussitaattien tunnistusta jo vuodesta 1992 Kirjailija, poliisi ja parlamentaarikko V isatirehtööri hutiloi viime kerralla väärän päivämäärän vastausten takarajaksi, joten tämä tehtäväpurku on torso, koska kaikki vastaajat eivät varmaan ole mukana. 1969) on varsinainen monitoimimies. Viikon palkittu ratkeaa vasta, kun kaikki vastaukset ovat läjässä. Kahdelle palkinnot! ”Suloinen pakkanen, tuot meille joulun. Nimensä puolesta se muistuttaa jossain määrin Arto Mellerin vuoden 1991 Finlandia-kokoelmaa Elävien kirjoissa, josta muistan pitäneeni. 50 Demokraatti VISASITAATTI 18* Koska joulusta kirjoittaneet runoilijat on aika visusti jo koluttu 31 visavuoden kuluessa, on tuohon ylle ilmaantunut ”joulutähti” eli asteriski. Kirjoittamaan hän ei ole mielestäni missään vaiheessa oikein oppinut. No, siellä sitä jännitystä kyllä piisaakin. Tämä arvostettu ja lukijoiden rakastama, yli 50-vuotisen uran tehnyt lyyrikko on saman koulun kasvatteja kuin muun muassa Pirkko Saisio, Reko Lundán ja Krista Kosonen. Kilven kansanedustajuus herättää Mauri Panhelaisessa vain myönteisiä ajatuksia. ”Kilpi on kirjailija, jonka siviilityö rikosten parissa ei ole sammuttanut hänen sosiaalista omaatuntoaan. Niissäkin hän erottui edukseen saman taustan äkkivääremmistä kansanedustajista, jotka istuvat hänestä oikealla.” Myös Helena Nurmio ja Tarmo Tikka ratkaisivat tehtävän. Ammatiltaan hän on poliisi ja nykyisin kokoomuksen kansanedustaja. Sirpa Taskinen avaa heti ykkösvihjeen, mitä kautta on helppo löytää itse visateos. Taitaa olla tällä hetkellä ainoa kirjailija eduskunnassa
de_08122023_51.indd 51 de_08122023_51.indd 51 28.11.2023 12.41 28.11.2023 12.41. Markkanen ajautui mannekiiniksi Sankari tarinoiden taakka Kolumni: Vesa Heikkinen TEEMA TAISTELU MUUTTUI TODEKSI Urheilijat ja seurajärjestelmä olivat keskeisessä roolissa sisällissodan mahdollistajana. 51 Demokraatti So ta ja ur he ilu H en ki pe lis sä
52 Demokraatti TEEMA URHEILIJAN TAHTO TAISTELLA 52 Demokraatti de_08122023_52.indd 52 de_08122023_52.indd 52 28.11.2023 12.33 28.11.2023 12.33
53 Demokraatti URHEILIJAN TAHTO TAISTELLA Sota ja urheilu ovat merkillisellä tavalla kietoutuneet toisiinsa. 53 Demokraatti Teksti ja kuvat Mikko Huotari de_08122023_52.indd 53 de_08122023_52.indd 53 28.11.2023 12.33 28.11.2023 12.33
Monissa kulttuureissa urheilu on ollut tärkeä osa sotilaallista koulutusta, koska fyysisen kunnon on nähty parantavan sotilaiden taistelukykyä. Suomeen oli perustettu oma armeijayksikkö Venäjän asevoimien alle 1870-luvulla. Otsikoita revittiin melko ohkaisista aiheista, kuten siitä, kun Markkanen oli laittanut sosiaaliseen mediaan kuvan lähes kaljuksi ajelusta päälaesta. – Se oli suomalaisten näkökulmasta yksi vaikeimpia sortotoimia, minkä seurauksena syntyi protestiliike ja suomalaiset eivät osallistuneet kutsuntoihin, Kupila sanoo. Liikunta&Tiede -lehden päätoimittaja ja tietokirjailija Jari Kupilan uusi kirja Kun mitalitoivot ampuivat toisiaan (Minerva, 2023) avaa perinpohjaisesti, kuinka urheilijat ja seurajärjestelmä mahdollistivat vuoden 1918 sisällissodan tragedian. Vuosisadan vaihteen ajan sortotoimien seurauksena tämä armeijayksikkö sulautettiin Venäjän armeijaan. Urheilutähti siirtyi Pohjois-Amerikan koripalloliiga NBA:n kesätauon ajaksi armeijan harmaisiin. Ainakin silloin, kun patsastellaan paraateissa. Se johti melko nopeasti levottomuuksiin, Kupila sanoo. URHEILULLA OLI poikkeuksellisen suuri rooli Suomen sisällissodassa, koska vastasyntyneessä valtiossa ei ollut asevelvollisuusarmeijaa ja sitä myötä koulutettuja sotilaita. Ruotuväki-lehti kertoi, että haastavassa palvelustehtävässä supertähden kunto pysyi hyvänä, koska etenkin urheilukoulun tiedustelijoilta vaaditaan erityisen hyvää fyysistä sekä psyykkistä kestävyyttä. Intomielisen alun jälkeen miehuullisuudesta maalattu kiiltokuva alkoi rapista. Malmin henki pihisi juuri ja juuri.” Sisällissotaan osallistui suuri määrä urheilijoita, joista monet kuolivat tai haavoittuivat. Urheilijat ja sotilaat ovat vanhastaan olleet elinvoimaisuuden perikuvia. Kotimaisten lehtien urheiluja viihdesivut alkoivat täyttyä tämän hetken kirkkaimman urheilutähden armeijatarinoilla. Kolikolla on tietysti kääntöpuolensa, eli sotimisen todellisuus. – Kun Venäjällä valta romahti maaliskuun vallankumouksen myötä, niin talous Suomessa sakkasi. URHEILULLA JA sotimisella on aina ollut kiinteä yhteys. Kaartinjääkäri Markkasen aselaji oli tiedustelu. JärKUINKA TILANNE OLISI 1918 KEHITTYNYT, JOS EI OLISI OLLUT URHEILU SEURA VERKOSTOA. Asia noteerattiin lähes kaikissa isoissa yhdysvaltalaismedioissa. 54 Demokraatti TEEMA oripalloilijatähti Lauri Markkasesta tuli puolivahingossa Suomen Puolustusvoimien mannekiini, kun hän alkoi suorittaa varusmiespalvelusta viime keväänä. Vuoden 1917 keväällä alettiin organisoida järjestyksen valvontaa Venäjän koneiston jättämän aukon tilalle. Kansaa kiinnosti pienetkin tiedonmuruset siitä, kuinka monimiljonääri ja kansallissankari astuu tavallisen rahvaan sotilassaappaisiin ja 5,40 euron päiväansioihin. Hänen vieressään lojui Helsingin Jyryn 18-vuotias urheilijatoivo Juho Huttunen veriseksi ammuttuna, konekiväärinsä päälle lysähtäneenä. Kupila piirtää kirjansa ensimmäisessä luvussa kuvan Lahden seudun epätoivoisista taisteluista, jonka jäljiltä ”olympiatoivo Adam Malm makasi sirpaleiden ja paineaallon ruhjomana taistelukentällä. Huttunen oli kuollut. ”Kiharat tulevat takaisin”, Markkanen vakuutteli faneilleen. Kovin syvällisiä armeijahaastatteluja ei häneltä saatu, mutta se ei tietenkään estänyt juttutehtailua. Nikolai II lakkautti suomalaisia koskevan asevelvollisuuden. Antiikin Kreikassa olympialaisten juuret olivat sotilaiden fyysisessä valmennuksessa. Varsinkin isoissa kaupungeissa alkoi maleksia paljon työttömiä miehiä, joilla ei ollut ruokaa eikä minkäänlaista näkymää tulevaisuudesta. Venäjä antoi periksi, kun ison maan asiat olivat muutenkin levällään. Sen seurauksena melkein kaksikymmentä ikäluokkaa jäi vaille minkäänlaista sotilaskoulutusta, ja urheiluseurajärjestelmä tuli merkittäväksi, kun sisällissodan puolet alkoivat järjestäytyä aseellisesti. de_08122023_52.indd 54 de_08122023_52.indd 54 28.11.2023 12.33 28.11.2023 12.33
jestyskaartien, joista sittemmin tuli suojeluskuntia, perustaminen lähti aidosta järjestyksen ylläpitämisen tarpeesta. Useilla paikkakunnilla asiaa edistettiin yhdessä porvarien ja työväen kesken. Nytkin se touhu oli täysin amatöörien toimimista. Armeijoiden luominen olisi vienyt pidemmän aikaa. Työväentalot toimivat myös harjoittelupaikkoina. Urheiluseurojen johtajat olivat yhteiskunnallisesti tiedostavia, ja yhteys puoluekoneistoon oli luonteva. Valkoisten puolella tilanne oli hieman toisenlainen. 55 Demokraatti OLYMPIALAISET TARJOSIVAT NÄYTTÄMÖN VALTIOIDEN VÄLISELLE KILPAILULLE JA NATIONALISMIN OSOITTAMISELLE. Häntä pidettiin tärkeimpänä yksittäisenä henkilönä, joka oli perustamassa suojeluskuntia. Eivät kaikki ole jaksaneet pelkkää politiikkaa puhua, Kupila sanoo. Täytyi siis käydä punttisalilla pyytämässä poikia mukaan. URHEILU ON monessa mielessä yhteiskunnan peili. Ilman sitä olisi ollut vaikeuksia saada yhteys nuoriin eripuolilla maata, joten armeijoiden kasaan saaminen olisi voinut tyssähtää siihen. Ensimmäiset nykyaikaiset olympialaiset järjestettiin vuonna 1896 Ateenassa. – Kun viralliset yhteiskunnan järjestelmät olivat romahtaneet, katse käännettiin kansalaisjärjestöihin. 1700–1800-luvulla kansallisuusaate oli de_08122023_52.indd 55 de_08122023_52.indd 55 28.11.2023 12.33 28.11.2023 12.33. – Kaarteja perustettaessa punaisten armeijaa ei täytynyt lähteä erikseen rekrytoimaan muualta, koska urheiluseurat olivat lähellä. Urheiluseuroista löytyi paljon nuoria miehiä, jotka soveltuivat järjestyksen ylläpitämiseen, Kupila sanoo. KUPILA ON pyöritellyt mielessään ajatusleikkiä, kuinka tilanne olisi kehittynyt, jos ei olisi ollut urheiluseuraverkostoa. – Aika hurja väittää, että sotaa ei olisi syttynyt ilman urheilijoita, mutta ei se ihan tällä tavalla olisi syttynyt. Hän ei ollut mikään strategi, mutta sai rekrytoitua paljon väkeä valkoisten armeijaan. Punaisten puolella suurin osa urheiluseuroista oli paikallisten työväenyhdistysten alaosastoja. Porvarillisen Suomen urheiluseuroista syntyi verkosto, joka toimi rekrytoinnissa keskeisessä roolissa. – Tahko Pihkala otti tämän elämäntehtäväkseen. Kun työväentalon vintillä vanhat ukot politikoivat, niin eihän heidän varaan voinut armeijaa rakentaa. Olympiahuuma sai tuulta siipiensä alle kansallishuumasta. – Työväenliikkeessä ei ole ollut urheilullisia päämääriä siinä mielessä, että urheilussa itsessään pitäisi saada jotain aikaan, vaan urheilu toimi välineenä, jolla saatiin väkeä mukaan toimintaan. – Kun ei ollut sotilaskoulutusta eikä toimivia hallintoverkostoja, niin urheilun rooli sodan mahdollistajana oli aivan keskeinen. Heidän täytyi käydä pitämässä palopuheita ja houkuttelemassa väkeä liittymään kaarteihin. Nopeasti he kyllä oppivat sotimisen, Kupila sanoo
Lasse Virén oli malliesimerkki. Lontoon olympialaisissa 1908 Suomen menestys jäi heikoksi. Suomalaiset kilpailivat Venäjän lipun mutta oman maan nimikyltin alla. Ja olihan se urheiluväelle iso ongelma, Kupila sanoo. Hän kaatui, voitti ja juoksi olympiastadionilla Suomen lippu hartioilla liehuten. Olympiahuuma vauhditti myös suomalaisuuden aatetta ennen kuin maamme oli itsenäistynyt. – Keke oli ensimmäinen urheilija, joka kunnolla haastoi vanhat ideaalit. Hannes Kolehmaisen johdolla suomalaiset voittivat yhdeksän kultamitalia yleisurheilussa ja painissa. – Hannes Kolehmainen juoksi Suomen maailmankartalle ennen kaikkea suomalaisten omissa silmissä. 1900-luvun alkupuoliskolla olympialaiset tarjosivat näyttämön valtioiden väliselle kilpailulle ja nationalismin osoittamiselle. Natsi-Saksa käytti vuoden 1936 Berliinin olympialaisia propagandatyökaluna, jossa pyrittiin esittämään saksalainen ylivoimaisuus. Vuoden urheilija -äänestyksessä moni antoi Rosbergille nolla pistettä. – Koomista, mutta Keke sai jonkin verran anteeksi, kun hän maailmanmestaruuden saatuaan edes vähän heilutti Suomen lippua. Rosberg oli monelta kantilta perinteisen urheilijaesikuvan vastakohta. 56 Demokraatti TEEMA vahvistunut voimakkaasti, ja urheilukilpailut olivat omiaan vauhdittamaan kansallista omanarvontuntoa jopa kiihkoon asti. Kansainvälisen olympialiikkeen silmissä Suomesta tuli itsenäinen toimija vuonna 1907, kun Kansainvälinen Olympiakomitea päätti kutsua järjestön ensimmäiseksi suomalaiseksi jäseneksi paroni Reinhold Felix von Willebrandin. de_08122023_52.indd 56 de_08122023_52.indd 56 28.11.2023 12.33 28.11.2023 12.33. Sen ajan kommentit tuntuvat nyt aivan naurettavilta, mutta suomalainen urheilu oli kasvanut 1920-luvun ihanteisiin ja siitä oli ehtinyt kulua vain reilu 50 vuotta. – Siihen asti suomalaista urheilua oli johdettu arvomaailmalla, joka oli ammennettu vuodesta 1918. – Venäjä oli ollut tarkka kaiken yhdistystoiminnan suhteen, mutta urheilu ei kiinnostanut heitä lainkaan, vaan sitä pidettiin rahvaan touhuna. Kun hän ensimmäisenä suomalaisena voitti Formula ykkösten maailmanmestaruuden vuonna 1982, hän sanoi ajaneensa voiton ”itsellensä” eikä Suomelle. LÄTKÄ MENESTYKSESSÄ PUHUMISESSA ON OTETTU VAUHTIA SOTAMETAFORISTA. Suomi nousi olympiaurheilun suurten maiden joukkoon seuraavissa kisoissa Tukholmassa vuonna 1912. Voimissaan olivat vanhan maailman narratiivit, joissa yksin pakerretaan ilman palkkaa ja sitten voitetaan kultaa Suomelle, Kupila sanoo. KEKE ROSBERG OLI käänteentekevä hahmo suomalaisessa urheiluhistoriassa. Hän alkoi jo vaikuttaa Juhani Peltosen fiktiiviseltä Elmo-hahmolta, joka oli suvereeni lajissa kuin lajissa, mutta persoonaltaan täysin valtavirran ulkopuolelta. Uuden aikakauden kaikki urheilijat ikään kuin lipsahti olympialaisiin, Kupila sanoo. Narratiivit alkoivat repeillä liitoksistaan. Suomi – Keke rikkoi niitä kaikkia asioita: hän sanoi voittaneensa itselleen, poltti tupakkaa, sen ajan mittapuulla hänellä oli pitkä tukka, vähätteli kaikkea isänmaallisuutta ja oli avoimen kaupallinen. Väitettiin jopa, että hän ei ole urheilija lainkaan
Esimerkiksi jalkapallon maaottelut ovat jatkuvasti loppuunmyytyjä, mutta Veikkausliigan ottelut eivät ole samalla tavalla suosittuja, Kupila sanoo. – Jos Tahko Pihkala olisi aikoinaan kirjoittanut Suomen urheilulehteen pääkirjoituksia, joissa hän olisi todennut, että nyt jätkät tilanne on kuumentunut niin paljon liikaa, että lähdetäänpä porukalla kaikki pelaamaan vaikka jalkapalloa ja unohdetaan kaikki tämä politikointi, Kupila sanoo. Meillä seurataan mitalitaulukkoa paljon enemmän kuin itse urheilua. Siinä isänmaallisuus ja vahvistusta kaipaava kansallinen itsetunto kietoutuvat toisiinsa. Kun Suomen jääkiekkomaajoukkue voitti ensimmäisen maailmanmestaruutensa vuonna 1995, Hornet-hävittäjät saattoivat kotiin palaavaa joukkuetta. de_08122023_52.indd 57 de_08122023_52.indd 57 28.11.2023 12.33 28.11.2023 12.33. – Hän oli tuon aikakauden viimeinen hahmo, ja sitten vielä saakeli kärähtää dopingista ja munaa koko kansakunnan, Kupila kuvailee. – Suhonen, Rosberg ja Nykänen olivat ammattilaisia ja huippuja omassa asiassaan, mutta hieman vääränlaisia. – Suomessa maajoukkueurheilu on erityisen seurattua. PERINTEISEN URHEILIJAEETOKSEN varsinainen romahdus tapahtui Lahdessa vuonna 2001, kun kuusi Suomen maastohiihtojoukkueen hiihtäjää kärähti dopingista. – Kohu oli täysin suhteeton, kun kukaan ei kuitenkaan rikostakaan tehnyt. Sivaripoikia ei paljon mainostettu, Kupila sanoo. – Murros on näkynyt myös urheilujournalismissa, jossa sen jälkeen on uskallettu tuoda esiin kriittisempiäkin sävyjä. – Toisinajattelulle ei ollut paljon sijaa. Rosbergin jälkeen kultamitaleja kahmi Matti Nykänen. – Tämä on ollut Puolustusvoimille parasta mahdollista markkinointia, Kupila sanoo. Todellisuudessa urheilujohtajien viesti oli se, että vastapuoli on perkeleestä ja että nyt on mentävä sotimaan. Takavuosina hihiteltiin Matti Nykäsen ja Kimi Räikkösen armeijakommelluksille, mutta Lauri Markkasen inttiaikaa koskeva uutisointi on ollut luonteeltaan miltei pata vakavaa. Sen jälkeen tilanne on hieman muuttunut terveempään suuntaan. – Myös polarisaatio on vahvistunut. – Olisiko silloin poikia saatu rintamalle. KUPILA ON leikkinyt ajatuksella, että urheilun ja sodan suhde olisi toisenlainen. URHEILUSSA HEIJASTUU aikakauden ja yhteiskunnan eetos. Täysin ylivoimainen, mutta hulttiopoika. Meidän puhetapamme eivät ole aina rakentavia eivätkä ne tee yhteiskunnalle hyvää. Vanhaan ihanteeseen kuului, että urheilija on kuin hyvä sotilas. Kyllä kuitenkin lätkämenestyksessä ja sen puhumisessa on otettu vauhtia sotametaforista, Kupila sanoo. – Samoin olympialaiset ovat suomalaisille tärkeät kisat. Myös erilaisia yhteiskunnallisia näkökulmia on tuotu mukaan urheilujournalismiin. Ennen 1980-lukua kansainvälisiin urheilukisoihin lähdettiin hyvin isänmaallisessa hengessä, stadionilla marssittiin sotilaallisessa järjestyksessä. Kun Alpo Suhonen valittiin jääkiekkomaajoukkueen päävalmentajaksi vuonna 1982, niin suurin kritiikki kohdistui siihen, että hän oli suorittanut armeijan sijaan siviilipalveluksen. Aivan sairasta. 57 Demokraatti eivät vastanneet imagoltaan suuren yleisön odotuksia. – Isänmaallisuuden vahva korostaminen on hiipunut menneisiin aikoihin verrattuna. – Nykäsessä oli myös paljon Elmoa. Joi viinaa ja voitti, Kupila sanoo. Lahden dopingskandaali oli Kupilan mielestä eräänlainen silmien avaaja. 1980-LUVUN ”KAPINALLISET” eivät onnistuneet murtamaan vanhaa narratiivia kokonaan. – Nykyajassa on niin paljon sodan kumua, että se näkyy myös tällaisissa asioissa, Kupila sanoo. Jakautuminen alkaa aina sanoista. Ja sitten tämä yksi ihminen ajautuu kierteeseen, joka tuhoaa hänen elämänsä. Vaikka Markkanen on persoonana kaikkea muuta kuin perinteinen urheilunarratiivin sankari, niin armeijaan meneminen onnistuttiin tuotteistamaan hyvin tehokkaasti. Etenkin Mika Myllylästä oli rakennettu perinteistä sankaritarinaa, yksin hiihtävä ja suolla rämpivä urheilijamyytti. Myös militarismi on aika ajoin roikkunut urheilun liepeillä
Sekä sodassa että urheilussa vainolaisen hurmehalla peittää maan. Viihteen kuluttajaksi asetetun ihmisen tehtäväksi jää kuulla ja katsoa näitä uroita, saada tunne-elämyksiä – ja somettaa niistä. Elmo ei ole vain isänmaan sankari, hän on myös yksinäiseksi syntynyt ihminen. KOLUMNI Teksti Vesa Heikkinen, suomen kielen dosentti. Lyly mainitsee selostuksessaan urotöistä kertomisen. Tavoitteena on aina isänmaan voitto; häviö tai tappio olisi kammoittava kauhistus. Se yhdistää urheiluja sotapuhetta: molemmissa on kyse sankareista ja tarinoista. Kaatuu urho, nousee urho SODASSA JA URHEILUSSA TAVOITTEENA ON AINA ISÄNMAAN VOITTO. MONESTI SODASTA ja urheilusta kerrottaessa käytetään suorastaan samoja sanoja. X: @tosentti TEEMA de_08122023_58.indd 58 de_08122023_58.indd 58 28.11.2023 12.42 28.11.2023 12.42. Juhani Peltonen kääntää nähtäväksemme myös tarinan toisen posken. Mediakone jauhaa väsymättä. ”Mutta jäyhäksi mainittu vaalea suomalainen sankari osaa myös nousta! Ja hän nousee ja kohottautuu valtaville, lähes pelkoa ja vavistusta herättäville siivilleen niin kuin Feniks-lintu tuhkasta muinoin ja lentää uupumattomin siiveniskuin kertomaan kalevalaisen kansan entisistä, nykyisistä ja tulevista urotöistä maailman kaikille kulmille...” Juhani Peltosen romaani Elmo (WSOY 1978) on merkittävien humoristis-esteettisten ansioidensa ohella alati ajankohtainen analyysi yltiönationalistisesta (urheilu)hulluudesta, joka lyö kättä sotaisan kielen kanssa. 58 Demokraatti ”S uomalainen juoksija osaa kilpailussa kaatua. Kun Seppo Räty sinkauttaa keppinsä voitokkaille metriluvuille saatanoiden saattelemana, jokainen kunnon suomalainen tuntee rinnassaan saman väristyksen kuin tunsi kuullessaan ensi kertaa Simo Häyhän äijämäisistä tappotöistä. Sekä sodassa että urheilussa valmistaudutaan ja varustaudutaan, käydään läpi strategiaa ja taktiikkaa. Ihminen on kielenkäytössämme usein vain osa ilmiö tä tai numero. Iskuja otetaan ja annetaan, vastustaja lyödään tai tyrmätään. Sotilaita saattaa kaatua rintamalla, siis kuolla; Suomi saattaa kaatua stadionin nurmella, kun Kazakstanin vikkelä miekkonen ampuu pelivälineen Suomen maaliin. Kaatuminen on tästä hyvä esimerkki. Mutta missä sotaja urheilupuheen ihminen oikeasti on. Elmo, Suomi ja Kainalniemen Hiki, on juuri voittanut 100 metrin juoksun maailmanennätysajalla – vaikka kaatui kesken matkan. Kyllä, sekä urheilussa että sodassa ammutaan ja on maaleja. Kartoitetaan kyvykkyydet. PARHAAT SOTAja urheilutarinat kertovat miehisistä miehistä. Ja suomalainen mies osaa myös kaatua silloin, kun uskonnon, isänmaan ja kotien turvaaminen on sitä vaatinut.” Näin raportoi urheiluselostaja Lyly Derwangan jättiläiskisoista. Möreäääni sistä, sisukkaista miehistä. Kun yksi lööppiemme sankari on kuvasta poissa, hänet korvaa nopeasti toinen. Ikuinen pikkupoika, joka rakastaa omenapuita, ortodoksista kirkkoarkkitehtuuria ja Armas Järnefeltin Kehtolaulua. Sodasta ja urheilusta kertomista yhdistää näinä välittömän nautinnon tavoittelun kulta-aikoina ennen muuta se, että ne näyttäytyvät meille toimintaviihteenä. Kummassakin hyökätään ja puolustetaan, kamppaillaan ja taistellaan. Miehistä, joilla on tietoa, on taitoa, on rohkeutta
59 Demokraatti Ki rjo ita om al la ni m el lä si. Muistissa on liian hyvin edellisen laman vaikutukset erityisesti lapsiin ja nuoriin. Soste selvitti myös köyhyyden muutokset maakunnittain. Näistä ratkaisuista seuraa lisää toimeentulotuen hakijoita, LISÄÄ MIELIPITEITÄ OSOITTEESSA DEMOKRAATTI.FI kun palkka ei enää riitä elämisen kustannuksiin. Kun perhe kamppailee taloudellisten huolien kanssa, se ei voi olla näkymättä myös lasten elämässä. Ki rjo itu st en m ak sim im itt a on 20 00 m er kk iä . Niina Malm kansanedustaja SDP:n varapuheenjohtaja Getty Images de_08122023_59.indd 59 de_08122023_59.indd 59 28.11.2023 17.00 28.11.2023 17.00. Lä he tä m ie lip ite es i os oi tt ee se en m ie lip id e@ de m ok ra at ti. Uhka jäädä työttömäksi ja tukien varaan kasvaa huomattavasti. Jos hallitus ei usko opposition viestiä, asiantuntijoiden tilastoja kannattaisi uskoa, vaikka tutkittuun tietoon luottaminen tuntuu olevan hallitukselle vaikeaa. Jos tästä huolimatta leikkauksiin joudutaan, on varmistettava, että vaikutukset kohdistuvat viimeisenä lapsiin ja erityisesti haavoittuvassa asemassa oleviin. Pienituloisten perheiden lasten osuus alueellamme on nousemassa keskimääräistä enemmän verrattaessa muihin maakuntiin. Huono-osaisuuden kasvunkierre on valmis. YK:n lapsen oikeuksien komitean mukaan talouskriisien aika na leikkaustoimia voidaan harkita ainoastaan silloin, kun kaikki muut vaihtoehdot on arvioitu. fi ta i D em ok ra at ti, PL 33 8, 00 53 1 H el sin ki Tutkittuun tietoon luottaminen tuntuu olevan hallitukselle vaikeaa. Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson osalta näyttää siltä, että pienituloisten joukko kasvaa ensi vuonna reilulla 1 500:lla henkilöllä molemmissa maakunnissa. Tämä tarkoittaa sitä, että pienituloisten osuus alueen väestöstä nousisi jo yli 18 prosenttiin. Erityisesti tämä koskee osa-aikatyöntekijöitä, jotka yleisimmin ovat naisia. Näin ei nyt ole toimittu, vaan veronkevennyksiä rikkaille, puutetta lapsille. Köyhien määrä kasvaa koko väestötasolla 9,2 prosenttia eli 68 000:lla ja köyhien lasten osalta peräti 13,6 prosenttia eli 16 700:lla henkilöllä. Valitettavasti seuraukset näkyvät vielä vuosien tai jopa vuosikymmenten päässä. Erityistä huolta kannan lasten ja nuorten tilanteesta. Totuus löytyy tilastoista SUOMEN SOSIAALI ja terveys ry Sosten muutama viikko sitten julkaistut tilastot Orpon hallituksen leikkausten vaikutuksista ovat erittäin huolestuttavia. Sosten laskelmat osoittavat, että hallituksen esittämät indeksijäädytykset sekä työttömyysturvaan ja asumistukeen kohdistuvat leikkaukset lisäävät köyhyyttä koko maassa
60 Demokraatti Lakko-oikeus on demokratian runko Miten tehtiin hyvinvointi-Suomi. Tämä lisää myös tutkijoiden mukaan syrjäytymisvaaraa. Hallituksen toimet tekevät nuorten arjesta entistä kallimpaa ja arvaamattomampaa. Politiikka ei ole kannattavaa, jos tänään säästetty miljoona maksaakin viiden tai kymmenen vuoden päästä kymmenen miljoonaa. Tilannetta ei auta, että velkaantumisesta huolestunut hallitus tarjoaa opiskelijoille ratkaisuksi enemmän lainaa. Me vanhat ay-aktiivit muistamme, että hyvinvointi-Suomi tehtiin painostamalla lakoilla suuryrityksiä ja samalla hallitusta ja eduskuntaa. Niistä hyödyn saivat sitten kaikki Suomen työtätekevät ja muutkin kansalaiset. Päämäärä edellytti usein lakkoja. Hallituksen kaavailemat työntekijöiden aseman ja oikeuk sien heikentämiseen tähtäävät toimet, kuten määräaikaisten työsopimusten salliminen ilman syytä ja irtisanomissuojan heikentäminen tekevät työuran alussa nuoren arjesta ja työelämästä entistä arvaamattomampia. Tämä on huolestuttavaa, sillä toisella asteella nostettuun opintolainaan ei ole olemassa esimerkiksi lainahyvitys-mekanismia. Syrjäytyminen on nuorelle epäinhimillistä ja maksaa yhteiskunnalle reilu miljoona euroa syrjäytynyttä nuorta kohden. Ja vielä se paikallinen sopiminen, eli että työehtosopimuksen minimiäkään ei tarvitse maksaa. Politiikan keskiössä tuntuu olevan se, että leikataan hinnalla millä hyvänsä tarkastelematta seurauksia. Ei se itsestään tullut! Sen tekivät 1970–80-luvulla ay-työläiset aktiivisilla toimillaan. Hallitus ajaa nuorten ja opiskelijoiden arkeen ja tulevaisuuteen vaikuttavia toimia, joilla ei ole nuorten keskuudessa kannatusta. Hallituksen toimet kuten leikkaukset asumistukeen ja opintotuen indeksin jäädyttäminen heikentävät opiskelijoiden mahdollisuutta keskittyä opintoihin kokopäiväisesti ja valmistumista tavoiteajassa, kun arjen kustannuksien kattamiseksi on käytävä yhä enemmän töissä. Samalla hallitus jakaa hyvätuloisille veron alennuksia. Vaikuttaa siltä, että hallitus päättää ajaa opiskelijat yhä vahvemmin köyhyysrajalle. Vaikuttaa siltä, että hallitus on päättänyt maksattaa politiikkansa nuorilla ja opiskelijoilla, heillä, joiden varaan yhteiskunnan tulevaisuus rakentuu. Kantar) toteuttaman kyselytutkimuksen mukaan noin 75 prosenttia vastaajista suhtautuu kielteisesti nuoriin ja opiskelijoihin kohdistuviin hallituksen toimiin, kuten työntekijöiden oikeuksien heikentämiseen, lastensuojelun jälkihuollon ikärajan laskuun ja ensiasunnon tukemisen vähentämiseen eli varainsiirtoverovapauden poistoon. Lassi Hakonen Opiskelija-aktiivi, Sosiali demokraattiset opiskelijat – SONK ry:n varapuheenjohtaja Hallitus tarjoaa myös toisen asteen tutkintoa suorittavalle eli oppivelvollisuuttaan suorittavalle nuorelle enemmän opintolainaa. Siitä lähti vyörymään hyvinvointiyhteiskunnan perustan murskaaminen: lakko-oikeus pois ja sitä kautta palkkojen ja sosiaaliturvan roima heikentäminen. Me kokoonnuimme kaupungeissa ja suunnittelimme tavoitteet ja niihin liittyvät vaatimukset. Demarinuorten Verialla (ent. Ja sattuma tuli mukaan siinä vaiheessa, kun presidentti Koivisto nimitti Väyrys-hädässä rikkaita ja muita juppeja suosivan Holkerin hallituksen. Petteri Orpon hallitus päätti tavoitella massiivisilla leikkauksilla valtion velkaantumisen taittamista siinä kuitenkaan suuremmin onnistumatta. Valmistumisen jälkeen kymmenien tuhansien euroMIELIPIDE de_08122023_60.indd 60 de_08122023_60.indd 60 29.11.2023 9.51 29.11.2023 9.51. Siitä lähti purkautumaan tasa-arvo Suomessa. Sen aloitti Sipilän hallitus, ja sitä jatkaa kovin ottein Orpon hallitus. Siis työtätekevien demokratia pois Suomesta. jen opintolaina on merkittävä taakka työuraa aloittavalle ja omasta asunnosta haaveilevalle nuorelle, sillä edes kaikki korkeakoulutetut eivät valmistu hyväpalkkaisille aloille. Sitten sattui myös kielteinen juttu, kun suurilla työpaikoilla ay-liike vähän hellitti aktiivisuuttaan. Saavutukset kirjattiin työehtosopimuksiin. Ilkka Koskela Raahe Hallitus maksattaa politiikkansa nuorilla ja opiskelijoilla Politiikka ei ole kannattavaa, jos tänään säästetty miljoona maksaa viiden vuoden päästä kymmenen miljoonaa. Tärkeintä hallitukselle on se, että hyvinvointi-Suomen tehneen ay-liikkeen ja ennenkaikkea ay-aktiivien toiminta kielletään ankaralla Suomen lailla; lakkoilemisesta jokainen työntekijä saa henkilökohtaisen sakon. Nämä leikkaukset kasaantuvat pienituloisimpien sekä nuorten ja opiskelijoiden harteille. Eturivissä toimivat suurten yritysten työntekijät. Sitä jatkoivat Ahon ja osin Lipposenkin hallitukset. Lisäksi hallituksen ajama lastensuojelun jälkihuollon ikärajan lasku 25 vuodesta 23 vuoteen kohdistuu juuri niihin nuoriin, jotka tarvitsisivat tukea. Tasa-arvoisin hyvinvointi-Suomi kukoisti 80-luvulla
Historiallisesti Venäjän reuna-alueiden konfliktit ovat palvelleet Kremlin intressejä. Tämän on perustuttava kummankin maan alueelliseen koskemattomuuteen. syyskuuta. Putinia uhkaa pidätys, jos hän tulisi maahan. ”Nyt te koette saman kohtalon kuin karjalaiset vanhempani Kannakselta” purin tuntojani pakolaisille Jerevanissa. Nato-jäsenyyden haikailu ei ole sille realistinen vaihtoehto. Tilanteen pysyvä rauhoittuminen antaisi Armenialle liikkumatilaa. Kuudessa päivässä sen yli 100 000 hengen väestö pakkosiirrettiin Armeniaan. Sen sotaharjoituksia ei enää järjestetä maassa, eikä Pashinjan ole osallistunut järjestön huippukokouksiin. Armeniassa on humanitaarinen kriisi. Vaikeneeko Eurooppa yhä. Etelä-Kaukasian ainoa demokratia ja korruptioon puuttunut hallitus haluttiin nurin. Yhtä voimattomia venäläiset sotilaat olivat, kun azerit saarsivat koko alueen joulukuussa 2022 ja sulkivat Vuoristo-Karabahin ainoan ulospääsytien, Lacinin käytävän. Armenia on samassa tilanteessa kuin Suomi talvisodan jälkeen asuttaessaan Viipurin läänistä evakkoon ajetut. Pakkosiirtoja seuranneet massiiviset mielenosoitukset Jerevanissa vaativat ”maanpetturin”, pääministeri Pašhinjanin päätä vadille. Armenian hallitus on valmis rauhanratkaisuun Azerbaidžanin kanssa. 61 Demokraatti LISÄÄ MIELIPITEITÄ OSOITTEESSA DEMOKRAATTI.FI Geopolitiikka murtaa Armeniaa Venäjä halusi kaataa Etelä-Kaukasian ainoan demokratian. tyksen jälkeen Venäjään ei ensi kerran luoteta. Pieni ja köyhä maa joutuu ponnistamaan äärimmilleen taatakseen elämän perusedellytykset pakkosiirretyille. Venäläiset 2 000 rauhanturvaajaa, joiden tehtävänä oli ollut vuoden 2020 Azerbaidžanin hyökkäyksen jälkeen suojata Vuoristo-Karabahin väestöä, eivät muuhun pystyneet kuin auttamaan pakkosiirron toteuttamista. Kysymys on geopolitiikasta, ja siksi humanitaarisella avulla on kiire. On vähintään kaksi syytä, miksi ei pitäisi. Mitä turvallisuuspoliittista liikkumatilaa Armenialla voisi olla. Putinin ja Erdo?anin epäpyhä allianssi siunasi presidentti Alievin tahdon heittää armenialaiset ulos Vuoristo-Karabahista, jota he olivat asuttaneet vuosituhannen. ”Häpeän Euroopan puolesta”, totesin Armenian pääministerille Nikol Pašhinjanille, kun tapasin hänet marraskuun alussa Jerevanissa. Pääministeri Pašhinjan on tehnyt rohkeita askelia. Soisin, että olisi. On syy puuttua tilanteisiin ja vahvistaa venäläisten läsnäoloa alueilla. Vakavaksi vaihtoehdoksi saattaisi tulla myös Armenian jäsenyysehdokkuus EU:ssa. Venäläiset tahot provosoivat levottomuuksia. Kymmenen kuukautta toistasataa tuhatta ihmistä joutui elämään piirityksessä ilman ruoka-, lääkeja polttoainekuljetuksia. Mutta onko Eurooppa tähän valmis. Armenia on ottanut etäisyyttä Venäjän vetämästä Kollektiivisesta turvallisuusjärjestöstä CSTO:sta. Entä EU. Vuoristo-Karabahin nöyryyde_08122023_60.indd 61 de_08122023_60.indd 61 29.11.2023 9.51 29.11.2023 9.51. Armenialaiset ovat ikiajat hakeneet Moskovasta suojaa naapuriaan Turkkia vastaan. Armenia on ratifioinut ICC:n, kansainvälisen rikostuomioistuimen perussopimuksen. Juuri nyt tilanne ei ole poliittisesti kriittinen. Kimmo Kiljunen ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja, Euroopan neuvoston Armenia-raportoija Jos humanitaarista kriisiä ei saada nopeasti helpotettua, Pašhinjanin hallinto ajautuu vaikeuksiin. Kysymys on vakavasta inhimillisestä hädästä, ja humanitaarisella avulla on kiire. Pakkomielteinen pyrkimys palauttaa entinen imperiumi on parempi toteuttaa sisältäpäin kuin hyökätä ulkoapäin. Aliev ja vielä vähemmän Putin eivät tätä halua. Pääministeri Pašhinjanin vastaus on selkeä. Eikä Eurooppa tehnyt mitään. Armenia on saamassa EU:n vastaisen rajan. Eurooppa käytännössä vaikeni, kun Azerbaidžan hyökkäsi Vuoristo-Karabahin armenialaisalueelle 19. Kreml on oppinut Ukrainan sodastaan. Etelä-Kaukasuksella Georgian nykyhallitus on saatettu venäläismieliseksi. Pettymys on syvä, ja se näkyy kansalaisten mielipiteissä. Hänen mukaansa naapurimaan Georgian ehdokkuus EU:n jäseneksi on muuttamassa asetelman
Kanta-Häme, paikkakunnat tarkentuvat 17.12. 62 Demokraatti Juttaroadshow alkaa Jutta Urpilainen kiertää presidentinvaalikampanjan sa aikana ympäri maata. Joensuu 18.12. Seinäjoki ja Tampere 7.12. Salo ja Turku 10.12. Kuopio, Leppävirta, Pieksämäki ja Savonlinna 20.12. Raahe, Oulu ja Kajaani 16.12. Jyväskylä ja Lahti 9.12. Vaasa, Pietarsaari ja Kokkola 5.12. Espoo, Vantaa, Järvenpää, Porvoo ja Kotka 12.12. Helsinki de_08122023_62.indd 62 de_08122023_62.indd 62 29.11.2023 11.05 29.11.2023 11.05. Alla hänen kiertueaikataulunsa ja vierailupaikkakunnat. Imatra ja Lappeenranta 14.12. Tarkemmat tiedot kier tueen kellonajoista ja ohjelmista löytyvät osoitteesta https://www.jutta2024.fi/ 4.12. Rovaniemi ja Kemi 15.12. Turku, Rauma ja Pori 11.12
Kes kustelemme ajankohtaisista asioista poliittisella kentällä. Oikea titteli on kuitenkin kasvatuksen ja opetuksen apulaispormestari. Tämä selviää Tilastokeskuksen asiantuntijoiden Tarja Baumgartnerin, Elina Pelkosen ja Olga Kamburin artikkelista Tieto&trendit-verkkolehdessä. Esimerkiksi vuonna 2015 suomalaisten ja ruotsalaisten naisten työllisyysasteet poikkesivat toisistaan selvästi 25–44-vuotiailla. Teksti Demokraatti/STT Suomalaisten ja ruotsalaisten äitien työllisyysasteet ovat hyvin lähellä toisiaan nyt, kun työllisyyden määritelmä on muun muassa vanhempainvapaiden osalta molemmissa maissa sama. Ei vastaanottoa Merkkipäiväonnittelut muuhun KSR-rahastoon Lapin rahasto Harri Toukoniitty Turku 7.12. Artikkelissa vertaillaan työllisyysastetta ja myös tietoa siitä, onko vastaaja tehnyt töitä tutkimusviikolla. Molemmilla tavoilla mitattuna erot suomalaisja ruotsalaisäitien välillä ovat pieniä, Tilastokeskus kertoo. Näin 30–34-vuotiaiden ruotsalaisten naisten työllisyysaste näkyi jopa 12 prosenttiyksikköä Suomea korkeampana, mikä herätti keskustelua. klo 13 Wanhaan Herraan, Laaksokatu 17, Lahti. Siitä eteenpäin äitien työllisyysaste oli samalla tasolla molemmissa maissa. HÄME • Lahden Sos.dem. Ero pienimpien lasten äitien kohdalla vaikuttaisi selittyvän pitkälti sillä, että Suomessa perhevapaiden käyttö jakautuu Ruotsia epätasaisemmin naisten ja miesten välillä. Tuolloin Ruotsi tilastoi työstä vanhempainvapaalla olevat työllisiksi ja Suomi puolestaan ei-työllisiksi. VARSINAIS-SUOMI • Turun seudun wanhat toverit. Juhlavastaanotto pidetään kutsuvieraille. Vuonna 2021 ero näkyi ruotsalaisten hyväksi vain alle 3-vuotiaiden lasten äideillä. Ohjelma: Toimi kunnan kokous klo 12.30, lounas klo 13–14, klo 14 alustus, Rafaelin Enke leiden laulunumero, toimikunnan va linta vuodelle 2024. Tervetuloa! Johtokunta. naisyhdistys. Vastaanotto 9.12.2023 klo 14 Kempeleen Akatemian nuorisotalo. Yhdistystoimintapalstalla ei jul kaista vaali tai vaalitapahtumail moituksia. Yhdistystoiminta Järjestöjen ja yhdistysten kevät, syys ja vuosikokousilmoitukset ovat maksullisia. Ruotsalaisilla äideillä osa-aikatyön tekeminen oli tavallisempaa kuin suomalaisilla äideillä”, kirjoittajat lisäävät. Tervetuloa! • Lahden seudun Wanhat Toverit. POHJANMAA • Vaasan Työväenyhdistys ry. Joului nen jäsenkokous pidetään 14.12. Toveriterveisin. Työvoimatutkimuksen sisältöuudistuksen myötä määritelmä on nyt molemmissa maissa yhdenmukainen: työstä vanhempainvapailla olevat lasketaan työllisiksi. Alustuksen pitää Turun kulttuuri ja nuorisolautakun nan puheenjohtaja Petra Peltonen aiheenaan ”Turun kulttuuritarjonta ja sen vaikutus kaupungin kehitykseen ja kaupunkilaisten elämään ja hyvin vointiin”. Kutsu puurojuhlaan su 10.12. Kahvitarjoilu. Ker hotapaaminen ma 11.12. de_08122023_62.indd 63 de_08122023_62.indd 63 29.11.2023 11.05 29.11.2023 11.05. klo 18 Vaasan Työväenyhdistyksen ker hotilassa, Kasarminkatu 19 A. ”Suomessa pienimpien lasten äidit ovat kokonaan poissa töistä hoitamassa lapsia kotona ja menevät sen jälkeen täysipäiväiseen työhön useammin kuin ruotsalaiset äidit. Puheen johtaja. Vuonna 2021 suomalaisten ja ruotsalaisten naisten työllisyysasteet olivatkin samalla tasolla lukuun ottamatta muutaman prosenttiyksikön eroa ikäryhmissä 30–34 ja 55–59. 63 Demokraatti 70 VUOTTA 60 VUOTTA Syntymäpäivät OIKAISU Helena Tiuraniemi 13.12. Perinteinen joululounas ma 18.12. Maksullisen il moituksen lisäksi ilmoitus julkais taan pyydettäessä yhdistystoi mintapalstalla maksutta kerran. Ei vastaanottoa Merkkipäiväonnittelut KSR:n yleisrahastoon Esa Niskanen Nuoriso-ohjaaja, Kempele 10.12. Suomalaisäidit ottivat kiinni ruotsalaisten työllisyysasteen Ruotsalaisilla äideillä osa-aikatyön tekeminen oli tavallisempaa kuin suomalaisilla äideillä. Turussa, ra vintola Koulussa. Merkkipäiväonnittelut KSR:n yleisrahastoon Demokraatin joulupukkivisassa (21/2023) kerrottiin pukin toimivan kasvatuksen ja koulutuksen apulaispormestarina. klo 14 Ravintola Lokissa, Jalkarannantie 19, Lahti. Tervetuloa! Toimikunta. Suomalaisten ja ruotsalaisten naisten työllisyysasteen erot ovat pitkälti keskittyneet vaiheeseen, jolloin lapset ovat pieniä
Nimi: Osoite: de_08122023_64.indd 64 de_08122023_64.indd 64 23.11.2023 13.04 23.11.2023 13.04. Oikein vastanneiden kesken arvotaan yksi 10 euron lahjakortti. 64 Demokraatti RISTIKKO 22/2023 Veijo Wiren veijo.wiren@gmail.com Ratkaistut ristikot lähetetään seuraavan lehden ilmestymiseen mennessä: vastaukset@demokraatti.fi tai Demokraatti / Ristikko, PL 338, 00531 Helsinki. Merkitse kuoren päälle ristikon numero
Kiharapelikaanit hengailevat veneiden vieressä tietäen täysin, mikä on kupletin juoni. Olemme tutustumassa lajiin Kerkini-järvellä Kreikassa. Onnea voittajalle! Vaikeusaste: (c ) Ar to In ka la ww w. Yksi uhka lajille on suotuisien pesimäolosuhteiden vähentymisen lisäksi ollut kalastajien asenteet. Kaikki täällä syntyvät kiharapelikaanit rengastetaan, joillekin yksilöille asennetaan lisäksi gpslaite ja annetaan nimi. Kohta kuskimme viskoo kaloja oikealle ja vasemmalle, linnut kisaavat ja syövät kameroidemme säksätyksen säestämänä. Painoa näillä jötkäleillä voi olla kolmetoista kiloa. Maailman suurimpia lintulajeja edustavan kiharapelikaanin koko on hätkähdyttävä – siipien kärkiväli voi ulottua jopa yli kolmen metrin. de_08122023_64.indd 65 de_08122023_64.indd 65 23.11.2023 13.04 23.11.2023 13.04. Yli kilon kalaa päivässä popsiva kiharapelikaani on nähty uhkana elinkeinolle, ja niitä on siksi tapettu. Kipparimme kertoo vuolaasti linnuista ja puhuu niistä kuin ystävistään – osan hän tuntee nimeltäkin. ais ud ok u. Kiharapelikaani oli vielä tovi sitten uhanalaisuusluokituksessa vaarantunut laji, mutta pääsi sittemmin silmälläpidettävien luokkaan. Ainakin Kerkinillä kalastajat ovat onneksi nähneet, että oman saaliin jakamisesta on hyötyä paitsi lajin suojelulle myös seudun taloudelle, jolle luontomatkailu tuo oman piristysruiskeensa. Retkemme alkajaisiksi haemme tuoretta kalaa suoraan kalastajilta, jotka ovat juuri kokeneet verkkonsa. Kerkini on yksi tärkeimmistä lajin pesimäja talvehtimisjärvistä, ja täällä suojelu on käytännössä tarkoittanut esimerkiksi pesimäalustojen rakentamista. Seuranta on osa suojelutyötä, jota tehdään myös esimerkiksi Romaniassa, Bulgariassa ja Ukrainassa lajille tärkeillä alueilla. co m 8 4 3 7 2 5 6 9 2 3 6 9 8 3 9 4 5 6 6 5 3 9 1 6 7 8 A amun hämärässä luoksemme lentää joukko kiharapelikaaneja. Näky on vaikuttava, kun valtavat siivekkäät lentävät kohti ja aivan viereen. 65 Demokraatti SUDOKUN RATKAISU 86 94 31 75 2 23 47 58 69 1 51 79 62 84 3 62 15 89 43 7 78 36 24 91 5 94 51 73 28 6 17 68 45 32 9 49 23 16 57 8 35 82 97 16 4 TI TI TYY Anna-Liisa Blomberg anna-liisa.blomberg@demokraatti.fi RISTIKON 20/2023 RATKAISU 9.11. julkaistun ristikon 10 euron lahjakortin voitti Marja-Liisa Hieta Tampereelta
Äänikirjoja olen kuunnellut aika harvakseltaan. Jätin kesken, en jaksanut. Hänen ensimmäinen kirjansa oli Marras, ja nyt me fanit odotamme, onko seuraava nimeltään Syys vai Joulu. George Orwell: Eläinten vallankumous Kimmo Aroluoma: Kingston Wallin perintö Sami Lopakka: Loka Mielenkiintoinen yhteiskunnallinen kuvaus. Jätän huonot kirjat kesken. Huomaan, että lukemani romaanitkin ovat syystä tai toisesta suomalaisia. Koska olen suomalainen mies, oli samaistuminen helppoa. Hän etsi niitä ympäri Suomea ja kirjoitti hyvin yksityiskohtaisen, pikkutarkan kirjan siitä, miksi Wallin saundi oli sellainen kuin se oli. En lue oikeastaan ollenkaan ulkomaista kaunokirjallisuutta. Olen pikemminkin sellainen, joka lukee kirjoja sängyssä ja lentokoneessa. Enimmäkseen luen muusikoiden, näyttelijöiden ja elokuva-alan ihmisten elämäkertoja. Kirja kertoo, miten ihmiset ovat pitkään kohdelleet eläimiä huonosti, ja eläimet tekevät vallankumouksen. Loka on hänen kakkoskirjansa ja erinomainen kuvaus suomalaisesta miehestä. de_08122023_66.indd 66 de_08122023_66.indd 66 29.11.2023 11.26 29.11.2023 11.26. Joku olisi sitä voinut pitää vähän tylsänäkin, mutta itselleni se oli tosi antoisaa luettavaa. Aika moni on jäänyt kesken. En jaksa lukea itsekeskeistä minä-minä-tekstiä. Kirjailija on äidinkielen maisteri, mutta enemmän muusikkona – metallikitaristina – tunnettu kaveri pohjoisesta. En käy väkisin lukemaan vaan mieluummin vaihdan johonkin toiseen. Meikäläisille tämä oli niin täsmäkirja, että suorastaan ahmin sen alusta loppuun saakka. Jonkin verran olen yrittänyt lukea poliitikkojenkin, mutta niistä käy aika nopeasti selville, onko ollut tarkoitus puhua asiaa vai onko ollut vain tarkoitus mainostaa itseään. Viimeksi jäi kesken ruotsalaisen näyttelijän, Mikael Persbrandtin elämäkerta. Kolme ryhmää: siat, lampaat ja koirat. Parempaan en ole vielä törmännyt. Eniten luen elämäkertoja, pääosin populaarikulttuurin piiristä. 66 Demokraatti Teksti ja kuva Nora Vilva Itsekeskeinen minä-minä-kirjallisuus ei kiinnosta AKT:n puheenjohtaja Ismo Kokko jättää huonot kirjat kesken. Sama juttu leffojen kanssa. Yksi kirjasuosituksistani on Sami Lopakan Loka. Tämä on tietokirja siitä, kuinka Aroluoma 1990-luvun puolivälissä metsästi Kingston Wall -bändin kuolleen perustajan ja kitaristin, Petri Wallin, kitarakamoja. Politiikan kirjahylly 1 3 2 En uskalla väittää olevani himolukija. Tämä kannattaisi kaikkien ammattiliitoissa työskentelevien lukea melkeinpä oppikirjana. Kirjassa mennään syvälle suomalaisen miehen sielunelämään kolmen miehen tarinan kautta. Kirjasta on jäänyt elämään ikivihreä lause: ”Kaikki eläimet ovat tasa-arvoisia, mutta jotkut eläimet ovat tasa-arvoisempia kuin toiset.” Kirjoittaja on pitkään työskennellyt ääniteknikkona isojen suomalaisten bändien kanssa. Jos kuuntelen jotain, niin mieluummin musiikkia tai podcasteja. Taiteilijoiden elämäntarinat ovat monesti kiinnostavia
Tule hymysi arvoiseen vakuutusyhtiöön turva.fi/turvaan Suomen tyytyväisimmät asiakkaat jälleen Turvassa Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva • turva.fi • 01019 5110 Huominen kasvaa tänään sivistysrahasto.fi anna lahja tuleville sukupolville tue apurahatoimintaamme de_08122023_002.indd 1 de_08122023_002.indd 1 27.11.2023 15.47 27.11.2023 15.47. Keräyslupa: RA/2021/1619 .fi Elämä tuo joskus eteen mutkia. kerran: vakuutusyhtiö Turvan asiakkaat ovat Suomen tyytyväisimpiä. tsl.fi YHTEYTESI EUROOPPAAN: Suomen S&D-mepit Miapetra ja Eero! Tilaa uutiskirjeet ja ollaan yhteydessä: www.miapetra.fi www.eeroheinaluoma.fi @miapetrakumpula @eeroheinaluoma www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva www.turva.fi Työväenliikkeen kirjasto tyovaenperinne.. Kaikkia kurveja emme pysty oikaisemaan, mutta teemme parhaamme, että kolhun sattuessa olet parhaassa mahdollisessa Turvassa. Sen vahvistaa myös EPSI Rating -tutkimus jo 12. Sörnäisten rantatie 25 A, Helsinki pau.fi akt.fi aktlehti.fi paperiliitto.fi SDP:n perustama – tasa-arvon puolesta jo yli 50 vuotta Auta lopettamaan tyttöjen sukuelinten silpominen. Tee joulun tärkein teko. Lähetä tekstiviesti SOLIDAARISUUS numeroon 16155 (15 €). tietoa työstä ja yhteiskunnasta Liity Työväenkirjaston ystäviin : tyovaenkirjastonystavat.
jo ulu ku ut a Jutta is back Jutta Urpilainen tuo uutta säpinää presidenttipeliin. PAL.VKO 2023-51 00 74 43 -2 32 2 SOTA JA URHEILU TEEMA Win-win. 8.12.2023 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI 22 /2 3 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 22 • 20 23 / 8. de_08122023_001.indd 1 de_08122023_001.indd 1 28.11.2023 11.01 28.11.2023 11.01