Hinta 3 € 8. 6 KAUKO-AATOS LEVÄAHO . HELMIKUUTA 2018 N0 6 Maakuntavaalit ovat nihkeä rasti POLITIIKKA . Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja . . 20 18 olympialaisten mies Tehtaanmyymälä, Vanha talvitie 8, 00580 Helsinki Chef Wotkin’s palvelutiskit Prisma Itäkeskus ja S-Market Sokos Helsinki www.wotkins.fi
2 8. 4 Demo, Ville Ranta, Opposition ääni 5 Pääkirjoitus, Kohtaaminen Kauko-Aatos Leväahon kanssa Kannen kuva: Jani Laukkanen Maakuntavaali on keskustan ja kokoomuksen koplauslapsi Viikon valinta 6 WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan Liitto tuken asi WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan www.pam.fi www.pardia.fi JYTY KUULUU LÄHELLE JA KAUAS. WWW.JYTYLIITTO.FI www.paperiliitto.fi www.teollisuusliitto.fi Ammattiliitto Nousu ry .org www. Tervetuloa ?näkymään ?omalla ?ilmoituksella Ota yhteys: Aila Pääkkö 097010450 www.pau.fi Ota yhteyttä meihin! Miksi kirkko ei jo anna anteeksi Ilkka Kantolalle?. HELMIKUUTA 2018 Lehdessä Maakuntavaalit ovat monelle puolueelle nihkeä rasti 10 Uutiskertaus 11 Demokraatti.fi 12 Ilkka Kantola on ylpeä uskostaan 14 Ranskan uusi aurinkokuningas 15 Sukupolven ääni 17 Nosteessa Miia Nahkuri 18 Mielenilmauksessa kuului kansan ääni 19 Myötäilo on työpaikan voimavara 20 Olipa kerran minä: Kauko-Aatos Leväaho 25 Kasvot peilissä: Venla Kinnunen 27 Apua La Stradalle 28 Hyvää tekevää teatteria hyväksikäytöstä 30 Klassiset levyt 32 Kirjavisa 34 Kirjat: Muistamisen historiaa ja politiikkaa 36 Demokraatti 100 vuotta sitten 37 Puheenvuorot 39 Mielipiteet 42 Suomalainen demari 43 Järjestöt 45 Ristikko 46 Televisio 48 Mun luonto, Närästäjä, Radio 15 Liike 27 Kulttuuri 19 Elämä 6 Politiikka 3 Mikä meno, Ilkka Kaukoranta
Missä määrin talous on psykologiaa. Mutta hän on arvostuksensa arvoinen. Aika putkiaivoista politiikkaa hallitus nyt tekee. 3 8. Ei viimeinen, mutta painava ja kiinnostava. Onko hallituksella taloudenhoidollinen putkinäkö. Talous on usein vaikeasti tulkittava tai arvattava. Olen perhevapaalla 10 kuukauden ikäisen Liisan kanssa eli sopivasti on lasten kanssa pitänyt kiirettä. Kasakka ottaa sen, mikä on huonosti kiinni, siteerasi presidentti Sauli Niinistö. Onko kaikki muu kuin purjehdus turhaa. Onko Keynes yliarvostettu. SDP:n kansanedustaja Eero Heinäluoma kertoi Twitterissä äänestäneensä ensimmäistä kertaa eduskuntaurallaan keskustan Mauri Pekkarista. KUVA NORA VILVA KUULUMISIA KENTILTÄ O nneksi talouskeskustelu on moniäänistä eikä se ole vain Sixten Korkmanin varassa. Niin ottaa osa kansanedustajistakin. Koira on positiivinen eläin, myös sopivasti mukavuudenhaluinen. Hyvä meno. Kerta se on ensimmäinenkin. Hyytävää. Mutta taloutta pitää ennustaa, vaikka siinä oikeaan osuminen on vaikeaa. Onko Sixten Korkmanilla viimeinen sana Suomen talouskeskustelussa. Eri ihmiset arvostavat häntä eri tavalla. Mutta vähän työhönkin liittyvää on vapaalla tullut tehtyä. Ilmapuntari Vaippoja ja purjeita Mikä meno Ilkka Kaukoranta (SAK:n pääekonomisti). HELMIKUUTA 2018 TEKSTI HEIKKI SIHTO . Ja koira osaa tarvittaessa myös murista.. Onneksi Suomessa talouskeskustelu on moniäänistä eikä se ole vain Sixten Korkmanin varassa. Mikä tekee koirasta voimaeläimesi. Lukujen taustalla on paljon psykologiaa. Sitä voi suositella. ”Hengissä”, kuvaa Heinäluona tapahtunutta. Mutta kun koira tekee jotain mikä sitä kiinnostaa, kuten saalistaa, se tekee sen paneutuneesti. Suosittele kansantajuista talouskirjaa Viimeksi luin Mika Malirannan kirjan Markkinatalouden pro-teesi. Hallitus on fokusoitunut työttömien taloudellisten kannustimien leikkaamiseen ja samalla se aktiivisesti unohtaa muut työllisyyteen vaikuttavat tekijät. Kyse oli eduskunnan ensimmäisen varapuhemiehen vaalista. Kollegat ”kiittelevät” ex-kansanedustaja Tuija Nurmista (kok.), joka antoi kasvot sopeutumiseläkekeskustelulle. Nurminen lehtitietojen mukaan nostaa isoja osinkoja terveysasemaomistuksista sopeutumiseläkkeen lisäksi. Aika paljon muutakin pitää tehdä, että pystyy harrastamaan purjehdusta, vaikka meillä onkin suvun yhteinen vene. Hikistä
Radan rakentamisen vaikutukset ympäristöön, perinteisiin elinkeinoihin ja alkuperäiskansoihin tulee arvioida tarkoin. HELMIKUUTA 2018 VIIKON SANA » Mark Twain: Ero kissan ja valheen välillä on, että kissalla on vain yhdeksän henkeä. Arktinen politiikka on ennen kaikkea diplomatiaa ja hyviä yhteistyösuhteita. Suomi aloitti arktisen neuvoston puheenjohtajana toukokuussa 2017. Tarvitsemme yhteyden Jäämerelle ja katson, että aika on oikea asian edistämiseksi. Myös moni muu ala hyötyisi radasta. Rata hyödyttäisi muun muassa Norjan kalateollisuutta, kotimaista metsätai kaivannaisteollisuutta ja pienentäisi kuljetusten ympäristövaikutuksia. Suomi on arktisen neuvoston yksi kahdeksasta jäsenestä. Jäämerenradan vaikutuksista, kustannuksista ja rahoituksesta on käynnistetty laaja ja kattava selvitys, joka valmistuu helmikuun loppuun mennessä. Liikenneviraston tekemä edellinen selvitys vuodelta 2013 käsitteli ratahanketta vain kaivannaisteollisuuden näkökulmasta. hanketta suunniteltaessa ja valmisteltaessa on tehtävä asiaankuuluva ympäristövaikutusten selvitys. Puheiden jälkeen on viimein myös tekojen vuoro. Suomen pitää vahvistaa arktisen alueen ympäristön suojelua ja turvallisuuspoliittista vakautta ja lisätä alueen elinvoimaa kestävän kehityksen periaattein. Arktinen politiikka esiintyy usein ohjelmissa ja strategioissa epämääräisinä toiveina ja tavoitteina. Hän lupasi pyrkiä NHL-jääkiekkoilijaksi, jos kansalaispuolue nousee hallitukseen. Vaikka olet keskustan kunniapuheenjohtaja, pyrit jo kuudetta kertaa puolueesi puheenjohtajaksi. Kun ilmoittauduit keskustapuolueen puheenjohtajakilpaan haastamaan pääministeri Juha Sipilän, puoluetoverisi mieleen tuli amerikkalainen House of Cards -tv-sarja. Voimavarat ja panokset tulee keskittää yhteen uskottavaan ja tarpeeksi kauas tulevaisuuteen katsovaan hankkeeseen. Kansalaispuolueen mahdollisuudet nousta hallitukseen kiteytti vuosi sitten osuvasti vihreiden veteraanipoliitikko Osmo Soininvaara. Tarvitaan korkean tason avauksia Jäämerenradan puolesta. Suomi, koko EU kuten myös Norja ja Venäjä hyötyisivät Jäämeren radasta. Ville Ranta Parahin Paavo Väyrynen, K ykysi hämmentää suomalaisen politiikan suurta soppakattilaa on liki käsittämätön. Myös matkailulle reitti Jäämeren rannalle avaisi uusia mahdollisuuksia. Kirjoittaja on kansanedustaja (sd.). 4 8. Ystävällisesti Demokraatin toimitus Muut eivät mahdollisuuksiisi usko, itse uskot siitäkin edestä. Suomi tarvitsee yhteyden jäämerelle ARKTINEN ALUE ON kasvavan kansainvälisen kiinnostuksen kohteena geopolitiikan ja luonnonvarojensa vuoksi. Jo nyt Suomen teillä kulkee Pari valittua sanaa. Keskusta saattaa erottaa sinut ennen Sotkamon kokousta. Tämän vuoksi kansainvälinen yhteistyö sekä radan kytkeminen osaksi laajempaa PohjoisEuroo pan ja EU:n liikenneverkoston kehittämistä on tärkeää. Samaan aikaan olet perustanut uuden puolueen. Jäämeren rata on juuri tällainen. RataOpposition ääni JOHANNA OJALA-NIEMELÄ valtavat määrät tavaraa ja elintarvikkeita pohjoisesta etelään. Junarata Suomesta Jäämeren rantaan on yksi konkreettinen keino, joka parantaisi arktisen alueen saavutettavuutta. Muut eivät mahdollisuuksiisi usko, itse uskot siitäkin edestä. Arktiseen politiikkaan tarvitaan uskottava ja tarpeeksi vaikuttava hanke, jota Suomi voi edistää arktisen neuvoston puheenjohtajuuskaudella. Näet edessäsi kaksi mahdollisuutta nousta pääministeriksi, ensin kesällä Sotkamon puoluekokouksessa, sitten kansalaispuolueen ehdokkaana kevään 2019 eduskuntavaaleissa
Perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895. Samalla pitää myös muistaa, että ei SDP:ssä vastusteta työttömien järkeviä aktivoimistoimia, mutta kylläkin epätasa-arvoista ja epäoikeudenmukaista hallituksen aktivointimallia, joka ei huomioi työttömien erilaisia tilanteita. HELMIKUUTA 2018 Seuraa meitä Facebookissa, Twitterissä ja Instagramissa. Mielenkiintoinen oli myös monen median luoma mielikuva siitä, että mielenilmaus oli SDP:n masinoima poliittinen juoni, jossa SAK toimi käsikassarana. Mutta miksi mielenilmaus vasta nyt eikä mallin valmisteluvaiheessa. Ehkä kyseessä myös oli viimeinen korsi, joka katkaisi kamelin selän. Mutta kun elämää on elettynä yli yhdeksän vuosikymmentä – ja mielenkiintoista sellaista. Aktiivimallia vastustavan kansalaisaloitteen huikea allekirjoittajien määrä on tärkeä tekijä. 1947 sotilasylioppilaskirjoituksiin osallistunut Leväaho muistaa. Työttömien syyllistäminen vahvisti näkemystä, että Suomessa tarvitaan SAK:n kaltaisia toimijoita, jotka puolustavat työttömiä. Sääliksi käy keskustaa. Se ei ole parvekkeella tyhjänpanttina vaan jokapäiväisessä käytössä. Kovaa tekstiä työelämäprofessorilta, jonka omaan kokemusmaailmaan ei taida työttömyys kuulua. Arvostetun urheilutoimittajan Kauko-Aatos Leväahon muistelot vievät aikamatkalle vuosikymmeniin, tapahtumiin ja ihmisiin, joista moni on lukenut vain kirjoista. Puhelinvaihde: 09 7010 41 Päätoimittaja-toimitusjohtaja: Mikko Salmi, 09 7010 504, mikko.salmi@demokraatti.fi Myyntijohtaja: Aila Pääkkö, 09 7010 560, ilmoitukset@demokraatti.fi Toimituspäällikkö (viikkolehti): Heikki Sihto, 09 7010 516 Toimituspäällikkö (verkko): Rane Aunimo, 09 7010 553 Kustantaja: Kustannus Oy Demokraatti Painopaikka: Lehtisepät Oy, Tuusula ISSN-L 2242-6892 Demokraatti, ISSN 2242-6892 (painettu), ISSN 2242-6906 (verkkojulkaisu) Käyntiosoite: Siltasaarenkatu 18–20, C-rappu, 6. Kahden jäsenkirjan Paavo Väyrysen ilmoitus haastaa keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä ensi kesän puoluekokouksessa jättää puolueelle vain huonoja vaihtoehtoja: joko erottaa Väyrysen johtama Keminmaan Keskustaseura, jonka päätös vaaditaan jäsenen erottamiseen tai sallia Väyrysen tosiasioita oikova ja keskustaa hajottava puheenjohtajakampanja. On älyllisesti epärehellistä, että SAK:n ja SDP:n kytköksestä vaahtoavat ”unohtavat” kokoomuksen ja Elinkeinoelämän keskusliiton sekä keskustan ja MTK:n läheiset välit. Kohtaaminen TEKSTI MARJA LUUMI . Toivottavasti aktiivimallista käytävä keskustelu vauhdittaa sen valuvikojen korjaamista ja parantaa hallituksella jo suunnittelussa olevien uusien toimien valmistelua. JK. Jos keskituloinen, 3 000 euroa kuussa tienaavaa työntekijä jää työttömäksi, hän voi jo pelkästään näiden leikkausten takia työttömyyden pitkittyessä menettää yli 4 000 euroa vuodessa. Ja hänen muistinsa on pieniä yksityiskohtia myöten äärimmäisen tarkka. kerros, 00530 Helsinki Postiosoite: PL 338, 00531 Helsinki Uutistoimitus: 09 7010 555 Sähköposti: toimitus@demokraatti.fi Sähköpostit: etunimi.sukunimi@demokraatti.fi Politiikka: Simo Alastalo, 09 7010 437 Elämä: Nora Vilva, 09 7010 528 Demokraatti.fi TILAAJAPALVELU Puhelin: 09 7010 500 tilaajapalvelu@demokraatti.fi Kulttuuri: Rolf Bamberg, 09 7010 539 Liike: Anna-Liisa Blomberg, 09 7010 459 KAUKO-AATOS LEVÄAHON HAASTATTELU SIVULLA 20 Todellinen Teräsmies Helppohan sitä on käydä ihmisen elämää läpi Olipa kerran minä -haastattelussa, jos mittarissa on parikymmentä vuotta. Hallitushan jo aiemmin leikkasi ansiosidonnaisen työttömyysturvan kestoa 100 päivällä ja pidensi työttömän omavastuuta viidestä seitsemään päivään. Malli on kuin syöttö SDP:n lapaan, millaisen jokainen puolue olisi hyödyntänyt. Jos on muisti terästä, niin on myös kuntokin. KUVA JANI LAUKKANEN Hallitus saa syyttää itseään mielenilmauksesta E lämä on jatkunut ennallaan viime perjantaina Senaatintorilla järjestetyn mielenilmauksen jälkeen. Leväahon teräviä urheilukolumneja kannattaa lukea Demokraatin verkkolehdestä. Hänen mielestään nykyporvarit voisivat ottaa oppia teollisuuspatruuna Juuso Waldénista – jonka hän tunsi hyvin. Kuvaajan ei tarvitse houkutella häntä kuntopyörän selkään. Ylemmän tason töräys tuli esimerkiksi Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun työelämäprofessori Pekka Mattilalta, joka kolumnissaan kirjoitti muun muassa ”SAK:n itsetuhoisuudesta”, ”järjestön oman libidon testaamisesta” ja ”aktiivimallin kohdistumisesta kaikkein veltoimpiin työttömiin, jotka eivät saa mitään aikaan työllistyäkseen uudelleen”. Hallitus voi syyttää mielenilmauksesta lähinnä vain itseään ja jälleen luvattoman kehnosti valmisteltua aktiivimallia. Kuka nuorempi muistaa, mistä kirjoitti ylioppilasaineessaan. 5 8. MIELIPIDEPALSTA mielipide@demokraatti.fi Demokraatti/mielipide PL 338, 00531 Helsinki Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. Niin, hän kirjoittaa edelleenkin. Kun vajaa kaksi vuotta sitten MTK masinoi Helsinkiin noin 600 traktorin ja parin tuhannen maanviljelijän mielenilmauksen, paikalla oli pääministeri Juha Sipilä, joka pusersi pari kyyneltä liikuttuessaan viljelijöiden ahdingosta. ”Kakella” on myös vankkumaton yhteiskunnallinen omatunto. Malli on kuin syöttö SDP:n lapaan, millaisen jokainen puolue olisi hyödyntänyt. Kaikki hyvä ei koidu porvareitten kelkassa. Huolestuttavampaa on, että mielenilmausta vastustanut ankara lobbaus kääntyi jo viikonloppuna etenkin somessa tympeäksi ja käsittämättömäksi työttömien haukkumiseksi. Kauhukuvia maalailtiin mielenilmauksen ja siihen liittyneiden työnseisausten vaikutuksista, mutta Suomi tai edes Helsinki ei pysähtynyt
Perussuomalaisten puolusihteeri Riikka Slunga-Poutsalo toteaa, että maakuntavaalien olisi pitänyt olla presidentinvaalien yhteydessä. Etenkin, kun lainsäädännön valmistelu on venynyt niin pitkälle, että lait on määrä vahvistaa vasta virallisen kampanja-ajan alettua, vihreiden vs. Niistä voinee tulla toinen mokoma summa lisää. – Demokratian kannalta on täysin kestämätön tilanne, että meillä on tulossa uudet vaalit eikä meillä vielä ole lainsäädäntöä valmiina tässä vaiheessa kun vaalipäivään on aikaa alle vuosi, vasemmistoliiton puoluesihteeri Joonas Leppänen (vas.) sanoo, vaikka hänenkin puolueessan lähdetään siitä, että vaalit toteutuvat. Vasemmistoliitto on budjetoinut 100 000 euroa maakuntavaalikampanjaan. HELMIKUUTA 2018 P Politiikka Tuottaja: Simo Alastalo 09 7010 437 simo.alastalo@demokraatti.fi VIIKON TWIITTI » Pauliina Viitamies: Tämän työtaistelun ymmärrän. Isolla rahalla kohti maakuntavaaleja SDP:n puoluesihteeri Antton Rönnholm muistuttaa, että maakuntavaaleja on siirretty jo aiemmin. Nyt on ensin katsottava, milloin vaalit ylipäätään järjestetään, vihreiden Kaisa Hernberg sanoo. Oppotisiopuolueista RKP:n ja kristillisdemokraattien puolusihteerit pitävät maakuntavaalien toteutumista todennäköisenä. ” Rahoituksen kannalta maakuntavaalit ovat ongelmalliset. – Ja epävarmalta näyttää yhä, sillä hallitus ei ole saanut esiteltyä lainsäädäntöä. Luvut eivät välttämättä ole vertailukelpoisia, sillä puolueiden vastauksista ei ilmene, ovatko ne sisällyttäneet summiin esimerkiksi piirijärjestöjen satsaukset. RKP kertoo varanneensa vaaleihin 400 000 euroa, KD luultavasti noin 140 000 euroa, sininen tulevaisuus muutama kymmenen tuhatta. Myös vaalibudjetin kokoa, ehdolle asettuvien kansanedustajien määrää sekä sitä, miten maakuntavaalien uskotaan heijastuvan kevään 2019 eduskuntavaalien tulokseen selvitettiin. – Arvioni on, että ne asettunevat isoilta osin 10 000–40 000 euron välille per piiri. 6 8. Kokoomuksen Janne Pesosen mukaan vaalien alustava budjettihaarukka on 300 000–400 000 euroa. Rönnholm antaa arvionsa myös näiden muodostamasta kokonaissummasta, joka hänen mukaansa on maksimissaan 800 000 euroa. Tarkkoja tietoja näistä ei puoluetoimistolla tällä hetkellä ole, Pesonen itse sanoo. Tämä on summa, jonka puolue suoraan käyttää kampanjaan. Koska vaalin luonne on paikallinen (maakunnallinen), myös keskustapiirit panostavat vaaleihin omalta osaltaan merkittävästi, keskustan puoluesihteeri Jouni Ovaska ilmoittaa eikä lähde tarkemmin arvioimaan piirien rahoituksen osuutta. SDP:n puoluesihteeri Antton Rönnholm puhuu reilun puolen miljoonan panostuksesta ja piireille erikseen tulevista resursseista. Maakuntavaalit voisi niputtaa yhteen eduskuntavaalien kanssa, pitoaika voi olla joko ensi syksynä tai keväällä 2019. Perussuomalaisissa päätöstä ei ole tehty mutta arvio on noin 300 000– 400 000 euroa. Valtaosan puolueiden näkemys on ollut, että ne olisi järkevää järjestää eduskuntavaalien yhteydessä, Rönnholm toteaa. – Seuraavan vuoden aikana eteen tuleva vaalisuma on äänestäjän kannalta passivoiva ja olisikin syytä siirtää jotain vaaleja. Pitäkää pintanne, naiset! Vastentahtoiset vaalit Maakuntavaaleilla voi olla iso merkitys eduskuntavaalien menestykseen H allituspuolueissa lähdetään nyt vahvasti siitä, että maakuntavaaleja ei enää siirretä vaan ne pidetään ensi lokakuussa. Varaudumme maakuntavaaleihin tosissaan, sillä suomalaisten palvelut eivät saa vaarantua. – Meillä ei ole syytä epäillä tätä, sinisten puolusihteeri Matti Torvinen toteaa. Samaa vakuuttaa myös kokoomuksen puolusihteeri Janne Pesonen. – Totta kai me varaudumme maakuntavaaleihin, mutta aika epävarmaltahan tilanne näyttää. Maakuntavaalien budjetit lienevät kolmella suurella puolueella suurin piirtein yhtä suuria. – Hallitus esittää, että Suomen ensimmäiset maakuntavaalit järjestetään 28.10.2018, keskustan puolusihteeri Jouni Ovaska muotoilee vastauksensa. puoluesihteeri Kaisa Hernberg huomauttaa. Demokraatin kaikille eduskuntapuolueiden puoluesihteereille tekemässä kyselyssä selvitettiin, uskovatko puoluesihteerit, että Suomessa järjestetään maakuntavaalit lokakuussa 2018. Joku isompi piiri saattaa panostaa enemmänkin. Demokraatti kysyikin lukuihin tarkennuksia kolmelta suurelta puolueelta. Päälle on laskettava piirien panostukset. – Tämän hetken arvion mukaan puolue käyttää vaaleihin noin 500 000 euroa. – Mikäli vaalit olisi järjestetty presidentinvaalien ensimmäisellä kierroksella, budjetti olisi ollut noin 200 000 euroa
Eduskuntavaalipeliä Keskusta on ajanut maakuntahallinnon perustamista Suomeen. Kilpailevista puolueista on katsottu keskustan haluavan maakuntavaalit syksyyn nimenomaan siksi, että niillä maakuntien puolue saisi positiivista virettä eduskuntavaaleihin. Tämä on myös demokratian kannalta ongelmallista. – Maakuntavaalit ovat selkeät itsenäiset vaalit, joten suoraa yhteyttä niiden ja eduskuntavaalituloksen välillä ei ole, Ovaska kuitenkin sanoo.. – Rahoituksen kannalta nämä vaalit ovat myös ongelmallisia. Mutta monen suuren median mielestä ay-liike saisi puolustaa työttömiä vain pitämällä turpansa kiinni. HARKIMO HALUAA APUA HURSTILLE Kansanedustaja Harry Harkimo (kok.) kaipaa lahjoituksia rahoitusvaikeuksissa olevan Heikki Hurstin ruoka-avun pelastamiseksi. Uskon, että vahva työ tuo myös kannatusta ehdokkaillemme, puoluesihteeri Jouni Ovaska sanoo. Nyt meillä on tilanne, jossa on maakuntavaalit erillisenä eikä vaaleja varten ole osoitettu ylimääräistä puoluetukea. – On luonnollista, että kun se viimein toteutuu, otamme vaalit tosissamme jokaisessa maakunnassa ehdokashankinnasta vaalityöhön. Se vähentää maakuntavaalien näkyvyyttä ja myös kiinnostavuutta, vasemmistoliiton puoluesihteeri Joonas Leppänen sanoo. Alunperin maakuntavaalit piti järjestää samanaikaisesti presidenttivaalien kanssa. 7 8. Lähteen mukaan siniset joutuu valmistautumaan tuleviin maakuntavaaleihin uudella organisaatiolla, joka ei saanut tunnettavuutta presidentinvaalien kautta. HELMIKUUTA 2018 Viikon luetuimmat 1 2 3 DEMOKRAATTI.FI POLITIIKKA POLITIIKKA POLITIIKKA SINISET UPPOSIVAT Sininen tulevaisuus on presidentinvaalien suurin häviäjä, arvioi toimittaja Jussi Lähde. ”Kummallista, että emme pysty vauraana yhteiskuntana hoitamaan tätä asiaa”, Harkimo kirjoittaa. TURPA KIINNI, AY-LIIKE Palkansaajien perjantaina järjestämä mielenilmaus kumpusi Sipilän hallituksen työttömyysturvan heikennyksistä
Maakuntien valtaa rajoittaa jatkossa se, että rahoitus tulee valtiolta eikä verotusoikeutta ole ainakaan lähitulevaisuudessa tulossa. Maakuntauudistus on Ruostetsaaren mukaan itsenäisyyden ajan suurin rakenteellinen ponnistus. Kummankin on pakko saada kokonaisuus tässä hallituksessa läpi, koska todennäköistä on, ettei keskusta saisi maakuntia eikä kokoomus valinnanvapautta, jos hallituspohja olisi toisenlainen. – Mikäli tällaiseen sopimukseen ei päästä, arvioisin että meillä on noin 4–6 kansanedustajaa ehdokkaina, RKP:n puoluesihteeri Fredrik Guseff sanoo. Jääviyskeskustelua voidaan käydä tänäkin päivänä, jos sama henkilö toimii eduskunnassa ja kuntatasolla. – Valtion aluehallintoa kootaan maakuntiin ja maakuntien liitotkin fuusioidaan osaksi maakuntia. Keskusta on monissa maakunnissa suurin puolue ja sen odotetaan Ruotetsaaren mukaan saavan merkittävän aseman uusien maakuntien hallintoon. Maakuntauudistus on iso kysymysmerkki Varaudumme maakuntavaaleihin, mutta aika epävarmaltahan tilanne näyttää. Puoluesihteerien vastausten perusteella kansanedustajien osanotto olisi runsasta. Juuri nyt ei keskustan kannalta kovin hyvältä näytä. Kokoomuksen puolusihteeri Janne Pesonen uskoo tuloksen antavan vahvasti suuntaa kevään eduskuntavaaleille. – Vaikka tulos ei välttämättä korreloi suoraan eduskuntavaalien tuloksen kanssa, niin onnistunut maakuntavaalikampanja antaa hyvän pohjan myös eduskuntavaaleihin onnistumiselle, vasemmistoliiton Joonas Leppänen arvelee. Puolusihteeri Matti Torvinen sanoo suorastaan, että maakuntavaalit testaavat Sinisen puolueen organisaation. En näkisi sitä ongelmana. Demokraatti kertoi jo maanantaina verkkolehdessä, että kaikki puolueet asettanevat kansanedustajia ehdolle maakuntavaaleihin. Vastustajien joukossa on ollut myös keskustan päähallituskumppani kokoomus, jolle maakuntahallinto on edelleen vaikea pala nieltäväksi. 8 8. Rahat tulevat valtion budjetin kautta, vaikka monet asiantuntijat ovat olleet sitä mieltä, että verotusoikeus tarvittaisiin. On erittäin tärkeää, että monista lähipalveluista ja terveyteen liittyvien palvelujen resursseista päättävissä maakunnissa on sosialidemokraatteja jo alusta asti turvaamassa näitä palveluja, SDP:n puoluesihteeri Antton Rönnholm vastaa. – Kokoomus vastustaa maakuntien verotusoikeutta ja keskusta on joutunut tyytymään vähän lievempään maakuntaitsehallintoon. SDP:llä on ollut sama tavoite valtionhallinnon pohjalta. Samoja ihmisiä ei haluttaisi istumaan kolmelle eri päätöksentekotasolle, koska sitä ei nähdä demokratian kannalta järkeväksi. Kahden koplaus Maakuntauudistuksen vastustajat näkevät edessään uusia hallintohimmeleistä. Vaaleissa valta jaetaan ja kannatuskehitys vaikuttaa lopputulokseen. – Vaalien merkitys on tärkeä. – Heillä on huoli, että jos vaalit jättää väliin, antaa tilaa kilpailijoille oman puolueen sisällä. HELMIKUUTA 2018 ” Juuri nyt ei keskustan kannalta kovin hyvältä näytä. Johannes Ijäs Demokraatti Keskusta on ensi syksyllä kaavailtujen maakuntavaalien myötä saavuttamassa yhden historiansa pitkäaikaisimman tavoitteen. – Kukin vaali on aina omansa, mutta tässä tapauksessa vaalit olisivat tietysti ajallisesti lähekkäin. Niiden pohjalta käydään ensi vuoden eduskuntavaalit, hän lisää. Taustalla on vuosikymmenten poliittinen jännite, Ruostetsaari sanoo. Muissakin puolueissa, niin kristillisdemokraateissa, vasemmistoliitossa, perussuomalaisissa kuin vihreissä maakuntavaaleihin osallistuminen nähdään tärkeänä. – Hyvä menestys maakuntavaaleissa voi antaa potkua eduskuntavaalimenestykselle niin yksittäisten ehdokkaiden kuin koko puolueenkin osalta, hän kuitenkin lisää. Vallan keskittymistä kolmella tasolla samoihin käsiin hän pitää merkitykseltään vähäisenä kysymyksenä. – Mitä etelämmäksi mennään, sitä ohuemmaksi keskustan asema käy. Kokoomus saa kaupassa vahvistettua kaipaamaansa markkinoiden roolia sosiaalija terveydenhuollossa. Tampereen yliopiston politiikan tutkimuksen professorin Ilkka Ruostetsaaren mukaan maakuntahallinnon luomisesta on puhuttu ainakin 1960-luvulta saakka, todenäköisesti vieläkin pidempään. Muutoksia on luvassa paljon, kun hajanaista hallintoa uudistetaan. Siksi tämä kompromissi on niin tärkeä. Kolmen tason päättäjä Maakunnista tulee yksi vaalikamppailun areena lisää. Se on halunnut koota aluehallinnon maakuntien pohjalta. Ruostetsaari pitää todennäköisenä, että maakuntavaaleissa ovat ehdolla lähes kaikki kansanedustajat. Himoittu palkinto tunnetaan nimellä asiakkaan valinnanvapaus. Nykymalli ei siinä mielessä toteuta puhdasoppista itsehallintoa. Väliportaan hallinnon uudistaminen on tavoitteena vieläkin vanhempi. – Kokoomus on sanonut hyvin selvästi, että ilman toista ei tule toista. Onko sitten mahdollista, että sama henkilö on jopa kolmella tasolla mukana, riittääkö aika, hän kysyy. Simo Alastalo Demokraatti. Ely-keskukset lopetetaan, TE-keskukset todennäköisesti siirtyvät maakuntien puitteisiin, Ruostetsaari listaa. – Keskustalla on ollut demokraattisilla vaaleilla valittava aluehallinto melkein vuosisataisena tavoitteena. RKP:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson on katsonut, että puolueiden kesken pitäisi miettiä sopimusta, ettei kansanedustajia asetettaisi ehdokkaiksi. – Toki valta keskittyy, mutta sitä vastaan voidaan sanoa, että se on vaaleista kiinni, saako ääniä vai ei
Tutustu Tradekan jäsenen vuosietuihin ja liity jäseneksi osoitteessa www.tradeka.fi. 9 8. HELMIKUUTA 2018 Osuuskunta Tradekan jäsenen vuosiedut 2018 Tradekan jäsenille elämä on edullisempaa. Tutustu etuihin tradeka.fi/vuosiedut. Reiluja vuosietuja joka päivä muun muassa kaikissa Restelin ravintoloissa, Restelin Shell HelmiSimpukka -asemilla, Scandicin hotelleissa, Synsamin liikkeissä, Liikuntakeskus Pajulahdessa ja kauppahalli24.fi -nettiruokakaupassa
Etenkin demarinuorista moni kannattaa oppositiota. Historiallisen huonon vaalituloksen jälkeen SPD:ssä suuri osa näkeekin opposition parempana paikkana korjata rapistunutta kannatusta ja uudistaa puoluetta. apupuolueeksi. – Eduskunta on korkein päätöksenteko elin. Hän kertoo arvostavansa suuresti rooliaan puhemiehistössä. STT Uutisviikko KOONNUT HEIKKI SIHTO. Tällaista vuoropuhelua ihmisten ja kansalaisjärjestöjen kanssa tulen käymään. Itse hän aikoo keskittyä puhemiehistössä ihmisiä puhutLe ht ik uv a / Ro ni Re ko la Eduskunnan ensimmäinen varapuhemies on keskustan Mauri Pekkarinen (vas.), eduskunnan puhemies Paula Risikko (kok.) ja toinen varapuhemies Tuula Haatainen (sd.). Saksa on EU:n johtajavaltio ja SPD:n pystyisi hallituksessa ajamaan muun muassa sille tärkeää liittovaltiopolitiikkaa EU:ssa. Puhemiehistöllä on siinä keskeinen rooli. – Aion nostaa esiin asioita, joilla toivon, että voidaan hitsata kansakuntaa enemmän yhteen, että kaikki kokisivat olevansa mukana ihan aidosti. 10 8. Eduskunnassa pidetään huolta myös siitä, että parlamentarismi nauttii kunnioitusta kansalaisten keskuudessa. Haluan olla niiden ääni, joiden ääni ei Suomessa kuulu, Haatainen summaa. taviin asioihin kuten arvoihin ja yhteiskunnan tilaan. SPD:n johtaja Martin Schulz on toista mieltä. Tästä on kokemusta. Kansakunnan hitsari SDP:n kansanedustaja Tuula Haatainen nousee ainoana opposition edustajana eduskunnan puhemiehistöön toiseksi varapuhemieheksi. Kyse ei ole vain Saksaa koskevasta asiasta. Edessä on vaaleja edeltävä vuosi, jonka aikana on tulossa käsittelyyn isoja asioita kuten tiedustelulait, sote-uudistus ja useita kansalaisaloitteita. Samalla Haatainen jättää paikkansa eduskunnan sosiaalija terveysvaliokunnan puheenjohtajana,. Toisaalta SPD:tä myös pelottaa jäädä todennäköisesti viimeistä kauttaan liittokansalerina toimivan Merkelin heikoksi HEIKKI SIHTO toimituspäällikkö heikki.sihto@ demokraatti.fi Velvollisuus vai kannatus Etenkin demarinuorista moni kannattaa oppositiota. – Pidän tärkeänä, että eduskunta on avoin ja vahtii demokratian ja oikeusvaltioperiaatteen toteutumista. Viime vuonna nämä asiat menivät pääministerin ilmoituksella, edustajilla pitää olla kunnollinen mahdollisuus käsitellä asioita. Kunnioitan tätä suunnattomasti. Haatainen kehittäisi eduskunnan keskustelukulttuuria lisäämällä edustajien mahdollisuutta syventyä asiohin. Lopullisesti ”velvollisuuden” mittaa SPD:n kenttäväki, sillä Schulz lupasi alistaa päätöksen puolueen 440 000 jäsenen hyväksyttäviksi postiäänestyksessä, joka vienee kolmisen viikkoa. Hän ottaa esimerkiksi Euroopan unionin tulevaisuutta koskevat asiat. – Meillä on luotu EU-asioiden käsittelyyn hyvin vahva parlamentaarinen järjestelmä. Hallitusneuvotteluihin osallistumisesta päättäneessä puoluekokouksessa puhuttiin ”velvollisuudesta maata kohtaan”. HELMIKUUTA 2018 ” EU:n tulossa olevista isoista asioista pitäisi pystyä syvällisempään keskusteluun eduskunnassa. Kaikki nämä tullaan käymään huolella läpi. Jälkimaku TOIMITTAJA KOMMENTOI VIIKON TAPAHTUMIA S aksassa demarit elivät tuskan hetkiä, kun SPD pohti hallitusvastuuta liittokansleri Angela Merkelin kristillisdemokraattien (CDU/CSU) kanssa. EU:n tulossa olevista isoista asioista pitäisi pystyä syvällisempään keskusteluun eduskunnassa
Brookings-instituutin mukaan työttömyysturva ei ole ollut Yhdysvalloissa näin heikkoa kymmeniin vuosiin. Vauva syntyi viime perjantaina. Kiky hiertää vielä Demarien eduskuntaryhmän puheenjohtajan Antti Lindtmanin mukaan Sipilän hallituksella on kevään aikana viimeinen tilaisuus tehdä jotain sosiaalisen oikeudenmukaisuuden hyväksi. Ja tässä syy: edellisessä hallituksessa ei osattu eikä uskallettu tehdä yhtään päätöksiä.” Ville Hurmalainen Lisää uutisia ja kommentteja: Lue Demokraatti.fi Yhdysvaltojen työttömyysturva ennätysheikko Yhdysvalloissa työttömyysturvaa on heikennetty viime vuosina merkittävästi samaan aikaan, kun maa on toipunut lamasta ja työttömyys on vähentynyt tasaisesti. Ei ainakaan haluttu kuulla, kun kansanedustajienkin ääni yritettiin peittää buuauksin.” Riitta Mäkinen ”Vaikka kuinka harmittaa, on nykyinen hallitus mielettömästi parempi kuin edellinen. Viimeisen kolmen kuukauden aikana huoli on lisääntynyt. Kunnille on nyt avattu haku, jossa voi hakea valtionavustusta 20 viikkotunnin varhaiskasvatuksen järjestämiseen 5-vuotiaille. HELMIKUUTA 2018 Lisää uutisia: Demokraatti.fi Presidenttiparille poika Presidentti Sauli Niinistön ja hänen puolisonsa Jenni Haukion poikavauva kotiutui Helsingin Naistenklinikalta maanantaina. Getty Images. TILAISUUS HERÄTTI PUHETTA ENNEN JA JÄLKEEN. Viisivuotiaiden maksuton varhaiskasvatus testissä Opetusja kulttuuriministeriö käynnistää kokeilun 5-vuotiaiden maksuttomasta varhaiskasvatuksesta. Mutta saattaahan olla, että olisi viimein paljastunut, että taidot riittävät savusaunan lämmitykseen mutta ei sosiaali-ja terveysministeriön johtamiseen.” Kirsi Roisko ”Miksi ministereitä olisi haluttu nähdä. Yksi suurimmista ongelmista on se, että korvausta voi saada vain muutamia kuukausia. Kokeiluun on varattu yhteensä 5 miljoonaa euroa, ja sen piiriin pääsee ministeriön arvioin mukaan 19 000 lasta. Niinistö on korostanut eri yhteyksissä, että hän uskoo vauvan ja työn yhteensovittamisen sujuvan mutkattomasti. Lindtman nostaa esille kevään suurista asioista myös uuden tiedustelulain ja soten. Tulevan vuoden aikana työnantajayrityksistä reilu kolmannes uskoo talouden uskoo paranevan. Sen sijaan yhteiskunta ja yritykset halutaan ulkoistaa vastuusta. – Yksi keskeinen asia on lomarahaleikkausten kompensointi jollain tavalla julkisen sektorin työntekijöille. Tuoreessa Tilastokeskuksen kuluttajabarometrissä vain kahdeksan prosenttia suomalaisista pelkäsi taloustilanteensa heikkenevän tulevan vuoden kuluessa. – Kun tavoite oli, että tasa-arvo lisääntyisi ja kustannukset vähentyisivät, nyt on käymässä niin, että eriarvoisuus kasvaa ja kustannukset lisääntyvät. Kokeilun tavoitteena on selvittää, miten maksuttomuus vaikuttaa 5-vuotiaiden osallistumiseen ja vanhempien työssäkäyntiin. Lue pitkä juttu verkossa: Demokraatti.fi Demokraatti.fi KOONNUT RANE AUNIMO MIELENOSOITTAJAT KOKOONTUIVAT VIIME VIIKON PERJANTAINA HELSINGIN SENAATINTORILLE KERTOMAAN KANTANSA HALLITUKSEN LANSEERAAMAAN TYÖTTÖMIEN AKTIIVIMALLIIN. – Työttömyys yritetään tehdä yksilön ongelmaksi ja yksilön pitäisi ratkaista se. Hyvinvointiyhteiskuntaa myydään markkinoille SDP:n Lauri Ihalaisen mielestä viime viikon mielenilmauksessa ja yhteiskunnassa on tällä hetkellä kyse kahdesta isosta virtauksesta, missä toisessa hyvinvointiyhteiskuntaa hivutetaan markkinayhteiskunnan suuntaan ja toisessa työmarkkinoilla kollektiivista sopimussuojaa halutaan heikentää. Keino, jolla ikään kuin työvoiman tarjontaa yritetään patistaa on vain työttömyysturvan leikkaaminen, Ihalainen suree. Pamilaiset näkevät tulevaisuuden synkkänä Palvelualojen ammattiliitto PAMin suhdannebarometri kertoo, että joka neljäs alan työntekijä epäilee oman taloutensa heikkenevän vuoden sisällä. 11 8. National Employment Law Project -järjestön mukaan työttömyyskorvausta saa enää 27 prosenttia työttömistä. SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne otti esille hallituksen toimet työmarkkinoilla. Leikkaus on aktivointia, tekoallas on monitoimiallas, palvelujen kehittäminen on niiden heikentämistä jne.” Juhana Suoniemi ”Olisin halunnut vastuuministerin Senaatintorille. Työnantajayritysten tilanne nähdäänkin kyselyssä valoisampana. Tässä kuussa Niinistöllä on ohjelmassa virkamatkoja ainakin Liettuan satavuotisjuhliin Vilnaan ja turvallisuuskonferenssiin Saksan Müncheniin. ”Kyllä minä työssäkäyvä olen ainakin täysin valmis kärsimään päivän bussitta (voi herranjee kuinka kauhea kohtalo) sen eteen, että työttömiä ei hakata kuin pientä eläintä.” Samy Merchi ”Hallituksen uuskieli on kyllä melkoista
En ole ainoa avioeron jälkeen aviossa oleva arkkipiispaehdokas tässäkään vaalissa. – Osa säikähti eroani virasta niin paljon, että he alkoivat itsekin miettiä, pitääkö heidänkin erota papin virasta. Liberaalisuus-konservatiivisuus-akselilla kuulun samaan porukkaan Inkisen ja Vikströmin kanssa. Vuodesta 2007 SDP:n kansanedustajana ollut Kantola tietää omat vahvuutensa. Olin kovassa paineessa, en ihan tolkuissani. T urun piispa Ilkka Kantola oli keskellä aviokriisiä 2005 alkuvuodesta. Hän luonnehtii itseään ujoksi. Kantola uskoo, että arkkipiispanvaalissa nähdään toinen kierros eli kukaan ehdokkaista ei saa yli 50 prosenttia äänistä ensi kierroksella. Muut arkkipiispaehdokkaat ovat kaikki Kantolan tavoin teologian tohtoreita, Heli Inkinen, Ville Auvinen, Tapio Luoma ja Björn Vikström. Luoma on sitten vähän maltillisempi, Auvinen on omassa skenessään raamatuntulkintatapansa ja siitä johtuvan virkaja avioliittokäsityksensä kautta, Kantola luonnehtii. Hän myöntää, että niin nopea ero virasta keskellä myrskyä oli typerä valinta. – Työmaalla sanoin, että tämä lähtee nyt kirkon sisäpuolelle töihin. Iltapäivälehtien lööpit kirkuivat. Hän päätti erota piispan virasta. Arkkipiispana Kantola haluaisi olla edistämässä myös sitä, että kirkon jäsenyyttä voitaisiin kokea entistä vahvemmin. Hänkin haluaisi olla pappi, johon on helppo olla kontaktissa ja joka puhuu ymmärrettävästi. Tie vei kuitenkin toisaalle ja Kantola eteni piispaksi jo nelikymppisenä. Valtavassa paineessa jäi käymättä myös kunnon keskustelu ja pohdinta ihmisten kanssa. Hän pitää ihmisten reaktiota ymmärrettävänä. Siitä huolimatta uskon, että kirkossa voi vahvistua ylpeys siitä työstä, mitä tehdään ja mitä tulevaisuuden näkökulmia kirkko voi sanomansa ja esimerkiksi diakoniaja nuorisotyön kautta tuoda. Pääsykoetulokset tulivat, kun työn alla oli Ruskon kirkon katto. Kirkon katolta teologiseen Kantola kertoo, että hänen pappisuralle lähtönsä lähtökohta oli kodin kristillinen perintö. Tai uskaltavatko he ottaa avioeroa, kun on pelko joutumisesta lööppeihin. Kantola viihtyi teologisessa tiedekunnassa. Nuorenakin hän oli paljon seurakunnan toiminnassa. – Toistaiseksi olen päässyt helpolla. Ormion toimintaa katsellessaan Kantola innostui itsekin teologian opinnoista. ”Pettäjäpiispa”. Anteeksi ei anneta Kantola oli varautunut, että hänen avioerovaiheensa nousee keskusteluun nyt, kun hän on arkkipiispaehdokkaana. Kaksi jälkimmäistä ovat virassa olevia piispoja. – Sen opin, että jos joku työtoveri joutuu samanlaiseen tilanteeseen, yrittäisin mahdollisimman nopeasti kontaktoida häntä: olen sinun rinnallasi, otetaan rauhallisesti, älä tee heti mitään ratkaisuja, koska et ole harkintakykyisessä tilassa, hän pohtii. Johannes Ijäs Demokraatti. Kantola tosin arvelee, että hän olisi todennäköisesti päätynyt eroamaan Turun piispan virasta joka tapauksessa. Laajasalo on pyytänyt anteeksi, mutta asiat ovat nyt viranomaisten selvittelyssä. – Olen antanut sen itselleni anteeksi. – Että tavallinen ihminen voisi sanoa olevansa kristitty ja että se tuntuu tosi hyvältä, kun on kirkon jäsen ilman että täytyy vastata minkälainen uskovainen on tai millainen moraali on, jos olet eronnut, epäonnistunut elämässä tai jäänyt jostakin rikoksesta kiinni. Puhumista hän jännittää jonkin verran vieläkin, mutta ujous ei enää määrää persoonaa. Hän osasi puhua kielellä, jonka nuoretkin ymmärsivät. Kantola haki teologiseen ja samaan aikaan korjasi kirkon kattoja. Kirkolla voi olla vaikuttavuutta lainsäätäjän työhön, kanavat ovat sillä tavalla auki, Kantola rohkaisee. – Median paine oli niin kova. Somessa onkin hänen mukaansa näkynyt kommentteja, joiden mukaan Kantola ei voisi arkkipiispana toimia. Teologiselta profiililtaan Kantola ja Björn Vikström ovat niin samanlaisia, että kirkon kentällä on puhuttu jopa ”työtapaturmasta”, kun he päätyivät yhtä aikaa ehdolle. – Nämä ovat papeille tyypillisiä painajaisunia. Eduskunta kuuntelee kirkkoa Kansanedustajana Ilkka Kantola on havainnut, että kirkko näkyy aika vähän eduskunnassa ja sen lainsäädäntötyössä. Laajasalon on otettava Kantolan mukaan rauhallisesti. – Kyllä kansanedustaja panee merkille sen, mitä kirkon puolelta lausutaan. Mutta samanlaiseen skandaaliin ei ole kukaan pystynyt, Kantola naurahtaa. Se ei tarkoita sitoutumista konservatiivisuuteen tai menneeseen maailmaan, vaan että on kristitty ja tajuaa, että maailma on yhteinen ja kaikilla ihmisillä on sama ihmisarvo, Kantola kuvaa. Sen vuoksi hän alun perin arvelikin päätyvänsä sairaalateologiksi. Kantola muistelee, miten hän Turun piispan virasta erottuaan tapasi pappeja, jotka pohtivat avioeroa. – Sananvapaus tuottaa aika räikeääkin kristinuskon kritiikkiä. Kirkkoslangi ei ole kiinnostavaa, hän jatkaa. Siinä hän voisi kuunnella hiljaa, kun potilas kertoo kärsimyksestä. HELMIKUUTA 2018 Ylpeästi kristitty Samanlaiseen skandaaliin ei ole kukaan pystynyt. Tällaista ajattelua hän soveltaa nyt myös kuittija yrityssotkujensa kanssa painivaan Helsingin piispaan Teemu Laajasaloon. Kantola toteaa, että yhteiskunnassamme on uskontokritiikkiä, joka saattaa olla voimistumassa. Rymättylän seurakuntaan tuli 1970-luvun alkupuolella kirkkoherraksi Juhani Ormio. – Yhteiskunnallinen kokemus ja verkostot, ja seitsemän vuotta piispana. Se loi uskottavuusongelman virassa jatkamiseen, Kantola summaa tänään. Hän katsookin, että kirkon aktiivisuutta keskustelijana olisi lisättävä. Edustamme vähän rohkeampaa kirkon uudistuslinjaa. Hänen eronsa jälkeen julkaistiin adressi, joka vaati Kantolan jäämistä virkaansa. Tosin painajaisunissa saattaa joskus käydä niin, että puhe on unohtunut matkasta tai Kantola ei muista vihittävän pariskunnan nimeä. – Jotta kansanedustaja kiinnostuu, puheenvuoron täytyy tulla kielellä, joka on kansanedustajlle tuttua. Toisaalta vastakkainen havainto on, että kansanedustajat mielellään siteeraavat nykyisen arkkipiispan Kari Mäkisen puheenvuoroja. 12 8
13 8. HELMIKUUTA 2018 Nora Vilva
Taustalla on se, että ensin mainitulla alueella asuu runsaasti lentokentän vastustajia, joiden häätäminen olisi ehkä tullut poliittisesti ja taloudellisesti kalliiksi. Todennäköisesti systeemistä hyötyisivät suurten maiden tunnetut poliitikot. Myös brittimeppien paikoista täytyy päättää. Loput 46 brittipaikkaa jätetään toistaiseksi jakamatta. Valiokunta esittää jäsenmaille harkittavaksi myös yleiseurooppalaisten ehdokkaiden valitsemista parlamenttiin. Kaiken taustalla lienee joka tapauksessa se, että talouspolitiikka tähtää, maksoi mitä maksoi, työllisyyden parantamiseen. Kirjoittaja on Pariisissa asuva entinen suurlähettiläs. Macronin filosofiaa voi paljolti kuvata sanonnoilla joko esimerkiksi ”ei on kyllä”, ”tai sitten taas”. Mutta työttömyyden vähentäminen on yhä kiven takana. Tietävätkö kaikki RKP:n ja keskustan äänestäjät, että heidän kandidaattinsa päätyvät parlamentissa samaan poliittiseen ryhmään, ALDE:en. Taustalla ovat jälleen taloudelliset syyt ja se fakta, että Pariisi joka tapauksessa järjestää olympiakisat kaupungissa vuonna 2024, josta aiheutuu valtiolle suuria kuluja. Ranskan presidentillä on suuret valtaoikeudet ja hän tukeutuu parlamentin alahuoneen suureen enemmistöön, joka muodostuu hänen puolueensa, LRM, edustajista. Yleiseurooppalaiset listat voisivat kirkastaa kansalaisille, että parlamentissa on oikeisto ja vasemmisto samalla tavalla kuin kansallisissa parlamenteissa. Macronia on syytetty ”rikkaiden presidentiksi” ja on selvää, että hänen veroja sosiaalipolitiikkansa on myönteisempää työnantajien ja yritysten kuin työntekijöiden kannalta. Valitut keinot eivät kuitenkaan yleensä miellytä ainakaan ammattiyhdistysliikettä. Viime aikoina hän on – alueen kansanäänestyksen vastaisesti – luopunut Notre Dame des Landes -lentokentän rakentamisesta ja päättänyt Nantesin ja Rennesin lentokenttien uudistamisesta tai kiitoteiden laajentamisesta. EUROPARLAMENTAARIKKO KERTOO KUULUMISET BRYSSELISTÄ. Hän seuraa tarkkaan mielipidemittauksia ja muuttaa politiikkaansa niiden mukaisesti. HELMIKUUTA 2018 MIKKO HEIKINHEIMO Uutisanalyysi Ranskan uusi aurinkokuningas Emmanuel Macron on jo pelannut itsensä Ranskan yksinvaltiaaksi. Vaarana tietysti on, että muiden maiden meppiehdokkaat eivät kiinnosta kansalaisia alkuunkaan. 14 8. Yleiseurooppalaiset listat voisivat myös selkeyttää ymmärrystä siitä, millaista parlamenttiryhmää äänestäjä on tukemassa. ” Antoiko Macron Hollandelle tahallaan huonoja neuvoja päästäkseen itse presidentiksi. Brexitin myötä vapautuu meppipaikkoja B rexit on saavuttanut vaiheen, jossa EU valmistautuu siihen, että 28 maata vähenee 27 jäsenmaahan. Tuskin kovin montaa. Meppien määrä vähenee nykyisestä 751:stä 705:een. Hyvä uutinen valiokunnan esityksessä on se, että Suomi saa uusjaossa yhden lisäpaikan. Kuinka monta ei-suomalaista meppiä suomalaiset osaavat tällä hetkellä nimetä. Yleiseurooppalaisten listojen idea on, että ihmiset voisivat äänestää sekä kotimaista ehdokasta että yleiseurooppalaisen listan ehdokasta, joka voi tulla mistä tahansa EU-maasta. Toinen vaara on, että ääniä saavat populistiset ehdokkaat, jotka pyrkivät lisäämään tunnettuuttaan yksinkertaistamalla asioita ja luomalla valheellista vastakkainasettelua. Nyt ollaan taas alamaissa. Näin on nyt myös Ranskan uuden presidentin, Emmanuel Macronin, kohdalla. On ilmeistä, että Macron ei paljon piittaa siitä, mitä tuli luvanneeksi vaalikampanjassaan – jos lupauksista voi luistaa menettämättä kansansuosiota. Meppi pitkätossu MIAPETRA KUMPULA-NATRI miapetra.kumpula-natri@ ep.europa.eu AFP / Charles Platiau. Siksi hän avaa maan ovet levälleen monikansallisille yhtiöille. Presidentti onnistui siis houkuttelemaan tuekseen niin merkittäviä maltillisen oikeiston kuin vasemmistonkin edustajia ja samalla rampauttamaan puolueet oikealla ja vasemmallakin. Presidentti Macron on vapaakaupan ja liberalismin kannattaja. R anskan tunnettu ”aurinkokuningas”, Ludvig XIV, sanoi itsestään: ”Valtio olen minä”. Presidentin ja pääministerin kohdalla gallupit ovat olleet vuoristorataa. Yleiseurooppalaisilla listoilla vaaleihin halutaan eurooppalainen ulottuvuus – nyt on näyttänyt siltä, että kunnon eurooppalaisten eurovaalien sijaan on käyty 28 kansalliset vaalit. Joka tapauksessa niin Hollande kuin Macronkin ovat pyrkineet taloudellisen tilanteen parantamiseen ja työttömyyden vähentämiseen. Taloudellinen tilanne lienee paranemassa kaikkialla Euroopassa, myös Ranskassa. Nyt voi jo kysyä antoiko hän Hollandelle tahallaan huonoja neuvoja päästäkseen itse presidentiksi. Macron on todellinen opportunisti. Macron toimi presidentti Hollanden taloudellisena neuvonantajana. Todennäköisesti systeemistä hyötyisivät suurten maiden tunnetut poliitikot, jotka muodostaisivat parlamentissa oman eliittiryhmänsä. Hiljattain hän kutsui, juuri ennen Davosia, 140 kansainvälisten suuryritysten johtajaa vastaanotolle Versaillesin palatsiin, siis Ludvig XIV varsinaiseen kotipaikkaan. Ranskassa oppositio on olematon ja Macron on taitavasti pussittanut niin vasemmiston kuin oikeistonkin. Macronin nimittämä hallitus on myös vastikään luopunut Pariisin kansainvälisen maailmannäyttelyn järjestämisestä tai ehdokkuudesta vuodelle 2025. Briteillä on tällä hetkellä 73 edustajapaikkaa, ja niistä 27 jaetaan uudelleen joidenkin jäsenmaiden kesken
Allianssi on poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton, mutta kaikki sen jäsenjärjestöt eivät sitä ole. Tuo sukupolvi haluaa Gebhardin mukaan nyt samaa kuin sukupuolten tasa-arvosta käydyssä keskustelussa on jo saavutettu. Siitä, millä tavoin hyvinvointi jakautuu oikeudenmukaisesti kaikille sukupolville – nykyisille ja tuleville. Näen, että Allianssi on keskeisesti sukupolven ääni, Gebhard kuvailee. Haltuun otettavaa on paljon, sillä Allianssi kokoaa yhteen erittäin laajan joukon erilaisia nuorisoalan toimijoita. Hän aikoo lähteä jäsenäänestykseen SDP:n eduskuntavaaliehdokkaista Helsingissä. Siinä käsitellään esimerkiksi nuorisotyöllisyyttä, sosiaaliturvaa ja kestävää kehitystä, Gebhard kertoo.. Tasa-arvo nähdään koko yhteiskuntaa hyödyttävänä asiana, eikä pelkästään naisten etuna. Hän on SDP:n varavaltuutettu ja kulttuurijaoston puheenjohtaja Helsingissä. Sukupolvipolitiikka tapetille Tulossa on tukku vaaleja, joissa Allianssin tavoitteena on saada ehdokkaat puhumaan sukupolvipolitiikasta. – Sitoutumattomuus meillä on sen ymmärtämistä, että on erilaisia näkemyksiä ja vakaumuksia, joita kaikkia kunnioitetaan. Allianssissa tehtävämme on löytää ne asiat, jotka meitä yhdistävät. – Se lähtee asioista, jotka vaikuttavat nuorten hyvinvointiin ja asemaan yhteiskunnassa. 15 8. – Nuorten hyvinvointi määrittää laajasti koko yhteiskunnan tilaa. HELMIKUUTA 2018 L Liike Tuottaja: Anna-Liisa Blomberg 09 7010 459 anna-liisa.blomberg@demokraatti.fi N or a V ilv a Sukupolven ääni Allianssin tuore puheenjohtaja Elisa Gebhard, 24, opiskelee oikeustiedettä Helsingin yliopistolla ja työskentelee kansanedustaja Jutta Urpilaisen (sd.) avustajana. Keskustelun evääksi Allianssi julkaisee lähiaikoina sukupolvipoliittisen ohjelman. V uoden alussa Suomen nuorisoyhteistyö – Allianssi ry:n puheenjohtajana aloittanut Elisa Gebhard on innoissaan uudesta tehtävästään. Kun nuorten ääni saadaan kuuluviin, siitä hyötyvät kaikki, hän summaa
Se nousee esiin liiton myöntämän Vuoden lapsitekopalkinnon perusteissa ja myös kesällä järjestettävän suurleirin teemassa. – Siihen panostetaan, että kylistä muodostuu yhteisöjä, joissa toimitaan niin, että ihmiset tutustuvat toisiinsa ja kaikki tulevat kuulluksi, vaikka yhteistä kieltä ei ole, Sirenne kuvailee. Osallisuuden saari kutsuu Nuoret kotkat järjestää kesällä 75-vuotisen taipaleensa kunniaksi kansainvälisen Osallisuuden saari -suurleirin Bengtsårissa. Leirille odotetaan 500–1 000 osallistujaa. Lue lisää Vuoden lapsitekopalkinnosta ja Osallisuuden saaresta www.nuoretkotkat.fi Anna-Liisa Blomberg Demokraatti ALLIANSSI . Leirikylien keskelle nousee osallisuuden teltta. Henkilökunta ei ratko ongelmaa puolesta, vaan voi esimerkiksi vinkata, keneen olla yhteydessä turnauksen toteuttamisesta, Sirenne selvittää. Vuoden 2017 palkinnon sai Hämeenlinnan kaupunki, joka on kehittänyt eri keinoja kuulla lasten ja nuorten mielipiteitä. . – Jos vaikka haluaisi järjestää koko leirin jalkapalloturnauksen, voi teltasta tulla kysymään, miten edetä. HELMIKUUTA 2018 Nora Vilva Kotkat kuuntelevat Nuorissa kotkissa päivän sana on osallisuus. . Jäsenjärjestöjen joukossa ovat muiden muassa Demarinuoret, Sonk, Nuoret kotkat, SAK, STTK ja Akava. Saareen nousee jopa 80–200 hengen leirikyliä, joissa asuu lapsia, nuoria ja aikuisia monista eri maista. Kaupunkiin on myös luotu Vaikuttamisen polku, jonka avulla eri ikäiset lapset pääsevät vaikuttamaan oman elinympäristönsä asioihin. Osallisuutta on, että yhdessä päätetään vaikkapa leikeistä, joita kylässä leikitään. Esimerkiksi kaikissa alaja yläkouluissa toimii oppilaskunta. . Hämeenlinna palkittiin, koska siellä tehdään lain määrittämää minimiä enemmän, Nuorten kotkien kulttuurija kansainvälisyyssuunnitelija Soili Sirenne summaa. Vuoden lapsitekopalkinto myönnetään tunnustuksena lapsen hyväksi tehdystä työstä. Säännötkin voidaan luoda yhdessä sen sijaan, että aikuiset antavat ne. Lapset ja nuoret pääsevät vaikuttamaan kylien asioihin. . Valtakunnallinen nuorisotyön palveluja vaikuttajajärjestö, jonka tarkoituksena on edistää nuorten kasvua yhteiskunnan vastuullisiksi jäseniksi, osallistumista päätöksentekoon ja kansainväliseen toimintaan. Sen jäseninä on 125 valtakunnallista nuorisotai kasvatusalan järjestöä . Siellä voi oppia vaikuttamisen ja mielipiteen ilmaisun eri tavoista sekä saada apua leiriarjen ratkomiseen. – Vaikka osallisuus on ollut yhteiskunnassa pitkään ajankohtainen aihe, ovat toimet lasten ja nuorten kuulemiseen olleet vähäisiä. 16 8
Riihimäkeä kehitetään nyt viime valtuuston hyväksymän strategian pohjalta. Gebhardin mukaan nykynuoret ovat ahtaalla ja epävarmuus oman ikäluokan ja Suomen tulevaisuudesta vaivaa. Pitää tehdä strategiaa tukevia ratkaisuja ja valintoja. Sillä tavalla nuorten ääni ja sen vaikuttavuus yhteiskunnassa kasvaisi. Miten visio toteutetaan. Strategiassa mainitaan muun muassa robotiikka, josta meidät pitäisi tuntea vähintään kymmenen vuoden kuluttua. Gebhard uskoo, että kaikkiin ikäryhmiin vetoaa maanläheinen puhe ja aidot, itsensä näköiset persoonat. Politiikkamme sisältöä tulee terävöittää niin, että se on kaikille tavallisille kadun tallaajillekin ymmärrettävää. Uskon, että esimerkiksi kestävä kehitys nousisi paljon vahvemmin esille, hän sanoo. Harmaat mielikuvat säpäleiksi Yhteiskunnalliset asiat kiinnostavat nuoria, mutta politiikkaan lähtö ei juuri houkuta. On verkostoiduttava ihan eri tavalla lähikuntien kanssa ja laajemminkin – miksei myös kansainvälisesti. Esimerkiksi aktiivimallikeskustelussa olemme reagoineet hyvin, mutta emme ehkä ole kunnolla päässeet näyttämään suuntaa, mihin me haluai simme mennä. Olemme vahva arvopuolue, joka uskaltaa rohkeasti uudistaa yhteiskuntaa. Se pakottaisi puolueetkin miettimään nuoria äänestäjiä. Miten sinne päästään. – Allianssin pitkäaikainen tavoite on äänioikeusiän laskeminen 16 vuoteen. Hän kannustaakin puolueita etsimään uusia kampanjatapoja ja -väyliä, joilla myös nuoret tavoitetaan. – On sukupolvia, jotka ovat kasvaneet taantumaan paitsi taloudellisesti myös retorisesti. Hän sanoo puolueiden pitävän jo hyvin huolen siitä, että sukupuolet ovat listoilla hyvin edustettuina. Hän kampanjoi pelkästään sosiaalisessa mediassa ja nousi varavaltuutetuksi jakamatta yhtäkään paperista esitettä. Toivon, että SDP on ollut kantamassa vastuuta Suomen kehittämisestä ja olemme saaneet kansalaisilta luottamusta. Nuorisobarometrin (2016) mukaan nuoret kannattavat hyvinvointivaltiota, mutta epäilevät sen säilymistä. Nuoret toivovat tasa-arvon ja ympäristön tilan paranevan, mutta eivät täysin usko sen toteutuvan. Näen, että tulevaisuudessa Riihimäki on keskeisellä paikalla Suomen kasvukäytävän varrella sijaitseva vireä ja kasvava kunta, jossa myös kuntalaiset ovat aktiivisia. Lama-ajan retoriikka on vaikuttanut nuorten mielenmaisemaan, eikä politiikalla ole pystytty luomaan toivoa ja keinoja parempaan, Gebhard kuvailee. – Mielikuvia politiikasta jonain tietyllä tapaa tärkeilevänä, harmaana ja arjesta irrallaan olevana pitää pystyä purkamaan, Gebhard sanoo. – Uskon, että jos puolueet ajattelisivat enemmän nuoria, voisimme saada myös parempaa politiikkaa ja ratkaisuja, jotka kestävät aikaa. Jostain pitää varmasti luopua, jota voimme kehittää uutta. Kaupunkikuvan suhteen toivon, että asemanseutu lähtee rakentumaan ja kehittymään. Missä SDP on kymmenen vuoden päästä. Ja kun nuoria ei houkuta äänestää, ei heidän asioistaan puhuminen houkuta puolueita. Sielläkin haluan olla työssä, joka muuttaa rakenteita. Missä näet itsesi viiden vuoden kuluttua. Täällä on yhdessä tekemisen meininkiä. Olen varmasti yhteiskunnallisen vaikuttamisen piirissä edelleen, joko politiikassa tai oman siviilityön kautta sosiaalialalla. . Riihimäen kaupunginhallituksen puheenjohtaja . Lea Väänänen Nuoret kotkat järjesti edellisen kansainvälisen suurleirin vuonna 2013.. Tällä ajatuksella Gebhard itse toimi kuntavaaleissa. Gebhardin mukaan sisältöjen lisäksi vaikutusta on mielikuvalla, että ylleen pitää vetää vähintään henkinen pikkutakki ollakseen uskottava poliitikkona. Emme katsele peruutuspeiliin, vaan meillä on kirkas visio tulevaisuudesta. Verkostoituminen ja avoin keskustelu ovat avain kaikkeen yhdessä tekemiseen. . 17 8. Nopeasti muuttuvassa maailmassa on kyettävä reagoimaan nopeasti, mutta myös esittämään selvästi omat vaihtoehtomme. HELMIKUUTA 2018 DEMARIVAIKUTTAJAT KATSOVAT TULEVAAN TEKSTI ANNA-LIISA BLOMBERG MIIA NAHKURI . Jos nuorille tärkeistä asioista ei puhuta, se ei ainakaan lisää intoa äänestää. Sitä ei ainakaan ole lievittänyt vaikeiden aikojen poliittinen retoriikka – kaikilla on kurjaa, pitää elää niukasti ja koulutuksestakin täytyy voida leikata. Gebhardin mielestä olisi tärkeää, että puolueet eivät vain ottaisi nuorille tärkeitä asioita agendalleen, vaan myös nuoret ehdokkaat listoilleen. Se vaatii, että päättäjien välillä jatkuu hyvä yhteistyö, ja että luottamushenkilöt löytävät uudenlaista otetta poliittiseen johtamiseen. Olemme uudistaneet hyvinvointiyhteiskuntaa siten, että aidosti ja oikeasti kaikki pysyvät mukana. Koppi nuorista Nuorten äänen kuuluviin saamista hankaloittaa, että esimerkiksi vaalien tiimellyksessä puolueilla ei juuri ole paineita huomioida nuoria, kun aktiivisimmat äänestäjät ovat yleensä lähempänä eläkettä kuin ensimmäistä työpaikkaansa. Anna-Liisa Blomberg Demokraatti ” Nuorten hyvinvointi määrittää laajasti koko yhteiskunnan tilaa. – Se puolue, joka onnistuu olemaan tämän muutoksen ilmaherra, pystyy lunastamaan paikkansa puolueena, joka on olemassa vielä 50 vuoden päästä, Gebhard sanoo. Gebhardin mielestä näihin aiheisiin tarttuminen voisi luoda toivoa ja vahvistaa luottamusta politiikkaan. Emme katsele peruutuspeiliin, vaan meillä on kirkas visio tulevaisuudesta. Myös puolueen rakenteita pitää muuttaa siten, että toiminnassa voi olla mukana tavoilla, joista ihminen itse innostuu. – Sen sijaan, että yritetään saada listalle se yksi ”kiintiönuori”, pitäisi katsoa sitä, että eri sukupolvet ovat tasaisesti edustettuna, hän sanoo. SDP:n Hämeen piirin puheenjohtaja Nosteessa Millaisena näet Riihimäen viiden vuoden kuluttua. Tämä synnyttää Gebhardin mukaan ikävän kierteen. Yhteiskunnalliset asiat kiinnostavat ihmisiä, mutta vaikuttamiskanavat ja tavat osallistua ovat erilaisia kuin aiemmin
Jos lapsi sairastui, särkylääkkeisiin menivät viikon ruokarahat. Hän vaati hallituksen kyykyttävän mallin perumista, koska se kohtelee kaikin puolin ihmisiä väärin. – Koin sen tosi rankkana, kun minulla oli vielä pieni lapsikin. ” Tämä on palkaton päivä, mutta se on hyvin pieni uhraus. Rakennusliittolainen maalaamossa työskentelevä Pirjo Perkiökangas ei peitellyt pettymystään hallitukseen. Luultavasti olisin jo nyt työtön, jos en olisi työpaikkani työsuojeluvaltuutettu, hän arveli. Osa jäi sitten pois töistä, toinen osa meni töihin ja muutama matkasi Helsinkiin. Helsinkiläinen pitää aktiivimallia suorana kusetuksena. Hömpänhömppä-uudistuksia, hän täräytti. 26-vuotias Piirainen pohti, millaista tasapainottelua onkaan nyt niillä, joilta hallituksen kyykytysmalli voi viedä lähes viisi prosenttia työttömyysturvasta, jos ei ole onnistunut osoittamaan ”aktiivisuuttaan”. Hänellä on omakohtainen kokemus työttömän arjesta kolmisen vuotta sitten. Hallitus petti lupaukset. Koko rakennelma pitäisi hioa uusiksi. – Kun kilpailukykysopimus solmittiin, hallitus lupasi, että työttömien turvaan ei kosketa. Piirainen huomautti, etteivät ne kuitenkaan anna töitä työttömälle muutamaksi päiväksi kerrallaan. – Kun olen itse päässyt nyt työelämään, minulle oli tärkeää tulla näyttämään, että me pidämme yhtä. – No, senhän pitäisi olla uuden alku, hän hymähti. Joutaa siis nurin ja uusi tilalle. Mielenilmaisussa mukana ollut jo eläkkeelle päässyt ystävätär vaatii suoraan, että hallituksen pitäisi erota. Hallitus petti taas Palvelualojen ammattiliiton PAMin keskolaisten ammattiosastoa edustavat Sampsa Veikkola ja Juha Okkonen halusivat tulla osoittamaan tukeaan työttömille, koska hallituksen toimet ovat heidän mielestään järkyttäviä. – Tämä on palkaton päivä, mutta se on hyvin pieni uhraus, Piirainen korosti. Nuorelta tehdastyöläiseltä lähti selkeä viesti hallitukselle: – Astukaa alas pilvilinnoistanne ja tulkaa katsomaan, millaista ihmisten elämä oikeasti on. Pirjo Perkiökangas on mukana myös Elävänä eläkkeelle -kampanjassa. – Haasteita tulee olemaan, hän huokasi. – Jos joutuisin työttömäksi, enhän minä enää töitä saisi vähäksikään aikaa. 18 8. – Eihän tämä aktiivimalli ole kuin lisää paskaa niskaan. Perkiökangas on 62-vuotias. Ikärasismi jyllää Perkiökankaan mukaan ”ihan kohtalaisesti”. Imatra on perinteinen teollisuuskaupunki, joissa tehtaat työllistävät paljon ihmisiä. Piiraisen mukaan työpaikalla liikkui hieman ristiriitaista tietoa. – Aktiivimalli on tämän hallituksen tyypillisesti juostenkustuja päätöksiä. Aina ei tiennyt, miten rahat riittävät seuraavassa kuussa. Hallitus ei ole tehnyt vielä yhtään hyvää päätöstä. Arki ei ole samanlaista kuin ministerien papereissa. – Meillä on kaikilla tuttuja ja sukulaisia työttöminä. Imatralta bussikyytiin oli hypännyt Ovakon terästehtaalla valssaajana työskentelevä Iida Piirainen, Teollisuusliiton jäsen. HELMIKUUTA 2018 Keskisormi-kyltti kertoi kansan tunnot Kuvat Marja Luumi Iida Piiraisen käteen annettiin puhutteleva kyltti. H allitus alas, hallitus alas -huudot raikuivat rytmikkäästi, kun Helsingin Senaatintori täyttyi perjantaina kansalaisista, jotka vastustavat hallituksen työttömiä kyykyttävää ”aktiivimallia”. Ovakolla oli tehty sisäinen sopimus, että mielenilmaisuun saa osallistua, jos haluaa. Okkonen kritisoi, että hallitus ei ole ollenkaan miettinyt seurauksia. Hän on siksi mukana Elävänä eläkkeelle -kampanjassa. – Kannan sitä ylpeydellä, hän painotti. Entä jos itse joutuisit työttömäksi. Marja Luumi Demokraatti. Ja itsestä ei koskaan tiedä, milloin olen tuossa samassa jonossa. Veikkola pitää mallin suurimpana ongelmana, että työttömyysturvasta lohkeaa automaattisesti roima prosenttimäärä, jos kolmessa kuukaudessa ei ole osoittanut aktiivisuutta
HELMIKUUTA 2018 E Elämä Tuottaja: Nora Vilva 09 7010 528 nora.vilva@demokraatti.fi Myötäilo on yhteisön kallisarvoinen voimavara T yöyhteisön vahvuus piilee ihmisten keskinäisessä energiassa. Uuden ideointi ja luovuus ovat herkkiä – vaikkakin usein hyvin vauhdikkaita – prosesseja, jotka tarvitsevat kukoistaakseen turvallisen, hyväksyvän ja vapautuneen ilmapiirin. Vaikka myötäinto ei välttämättä kovin näkyvästi ilmene suomalaisessa kulttuurissa, on pienissäkin myötäilon eleissä tärkeintä vilpittömyys. Myötäilo on mukanaelämistä toisen ihmisen onnistumisissa, ilossa ja positiivisissa tunteissa. 19 8. Myötäilon onkin tutkittu olevan yksi tärkeimmistä uskallusta ja innon roihua ruokkivista työyhteisön ominaisuuksista. Me ihmiset olemme herkkiä aistimaan, jos myötäilo on teeskenneltyä. Nora Vilva Demokraatti. On helppo pursuta intoa ja vouhottaa julki ihmeellisimpiäkin ideoita, kun saa tehdä sen kannustavassa, turvallisessa, iloon osallistavassa ilmapiirissä
20 8. HELMIKUUTA 2018 TEKSTI MARJA LUUMI . KUVAT JANI LAUKKANEN Olipa kerran minä 92 on vain numero Urheilutoimittajalegenda Kauko-Aatos Leväahon ura jatkuu edelleen.
HELMIKUUTA 2018. 21 8
Politiikka ja liikunta perheen perintönä Isä oli ollut aiemmin nuorsuomalainen, mutta tutkittuaan eri puolueiden ohjelmia päätyi sosialidemokratiaan. Yliopisto-opiskelujen ohella kaksosten isä hankki tienestiä Veikkauksessa ensin eteisvahtimestarina vuonna 1949. Urheilutoimittajan kokemusta Leväaho pitää toimittajan parhaana kouluna.. Haaveena oli kuitenkin urheilutoimittajan paikka Demarissa, kuten Leväaho lehteä tuttavallisesti kutsuu. Golf tuli mukaan vähän myöhemmällä iällä. Vuosi oli 1946. Sydämen sivistys oli siinä punaisena lankana, Leväaho myhäilee. Näitä lempinimiä urheilutoimittajalegenda Kauko-Aatos Leväaho sai kuulla, kun aloitti koulutietään Helsingin Kaisaniemen kansakoulussa. Isä oli myös ahkera kuntoliikkuja ja hän iskosti kolmeen poikaan liikunnan kipinän. Leväaholla vierähti yli kaksi vuotta sotarintamalla, ja sodan päätyttyä hän jatkoi HTU:n puheenjohtajana ja sihteerinä. Isä taas joutui ”loikkaamaan” takaisin. – Sain parhaan arvosanani ylioppilaskirjoituksissa juuri ainekirjoituksesta. – Mutta minä olin valintani tehnyt, hän toteaa vähääkään katkerana. Leväaho syntyi vuonna 1925 Leningradissa, kun isä pakeni 1918 kansalaissodan jälkeen silloiseen Pietariin. Mutta hän ei suostunut sanomaan ennen hakuajan päättymistä. Uinti ja vesipallo jäivätkin hänen lempilajeikseen käsipallon, jalkapallon, jääpallon ja koripallon lisäksi. – Isä seurasi Hitlerinkin puheet suorana kidekoneen kautta ja piti meidät lapsetkin tilanteen tasalla. R yssä ja pakana. 22 8. Ja äidin puolelta tulivat puhelahjat. Äiti oli siellä jo aiemmin. Uintijutusta ura urkeni Mutta mistä lähti urheilutoimittajan ura nousuun. Pakana-nimityksen Kauko-Aatos sai, koska ei kuulunut kirkkoon. Urheilun pariin hän tuli toden teolla liittyessään vuonna 1935 Helsingin työväen uimareihin (HTU). – En uskaltanut sisään toimitukseen vaan pudotin jutun tuloksineen postiluukusta. Urheilutoimittajalta vaaditaan paljon Haaveet urheilijatoimittajan ammatista eivät tähän kariutuneet. – Soitin päätoimittaja Penna Tervolle, onko minulla mitään saumaa. Mutta se oli pienestä pojasta vain jännittävää. Geeniperimää taitaa olla myös jälkikasvun kirjoittamisen into, sillä isä oli aikoinaan toimittajana Viipurissa. Vanhemmat toimivat Pietarin Suomalaisen yhteiskoulun opettajina. Ja juttu löytyi seuraavana päivänä lehdestä, Leväaho kertoo. HELMIKUUTA 2018 ” Vuonna 1946 alkanut ura Demarin urheilutoimittajana jatkuu yhä. Samaan aikaan Leväaholle tarjottiin Veikkauksesta apulaisosastopäällikön paikkaa, mutta se piti päättää aiemmin kuin urheilutoimittajan hakuaika päättyi. – Se oli äidin ja isän viisautta, koska Neuvostoliitossa alkoivat suomalaisten vainot. Mutta pahin ”synti” oli kuitenkin se, että poika oli kasvissyöjä. Ja kuinka ollakaan hieman myöhemmin Tervo toivotteli Leväahon tervetulleeksi toimituksen jäseneksi. Leväaho teki kuukausipalkkaisena iltatoimittajana töitä Demarin urheilussa 1950-luvun samalla kun eteni Veikkauksessa viimein konttorija tiedotuspäälliköksi. Politiikkaan osallistuminen on juuri se, joka kodin arvomaailmasta on kulkenut Kauko-Aatos Leväahon elämässä mukana koko ajan. – Painolasteja riitti, mutta en ottanut nimittelyistä itseeni. Tarina on aika liikuttava. Hakaniemessä perhe eli kymmenen vuotta Etsivän keskuspoliisin varjostamana. Seuran kantava hahmo Väinö Leskinen patisteli nuorta miestä kirjoittamaan jutun uintikilpailusta Suomen Sosialidemokraattiin. Lapsiperheen isä valitsi Veikkauksen. Takaisin Suomeen muu perhe – paitsi isä – palasivat vuonna 1928 passilla. Aiheenkin muistan: Minkälainen on todellinen mies. Vuonna 1950 toimittajuus tulikin hakuun
Nykyisistä urheiluselostajista hän pitää erityisesti Niki Juuselasta. Työtehtävien määrä mediamaailmassa on hengästyttävä. – Vahinko, että hän omistautuu nyt vain F1-urheilulle. – Eri lajeihin pääsee paremmin sisälle, voi esittää analyyttisiä arvioita ja haastatteluissa saada urheilijasta enemmän irti, hän pohtii. Urheiluselostusten lisäksi hän luki aikoinaan muun muassa tv-uutisia, teki Päivän peili -haastatteluja ja ohjasi urheilulähetyksiä. opiskellut Helsingin yliopistossa valtiotieteitä, Turun yliopistossa englannin kielen pro exercitio 1947 . . . Demokraatin iltatoimittaja, avustaja, urheilukolumnisti vuodesta 1946 . . 23 8. Selostajalegendoista lämpimiä muistoja Leväaho on selostanut urheilua monen muun legendan rinnalla kuten Pekka Tiilikaisen ja Paavo Noposen. – Jos siinä pärjää, tulee hyväksi toimittajaksi. Hän on monitoiminen selostaja. Pelé ja Tarja Halonen säväyttivät Vanhempi väki muistaa Leväahon myös 40-vuotisesta avustajapestistä Yleisradiossa. Liian pitkät jutut ovat toimitussihteerin painajainen. Leväaho on kokenut pelkästään olympialaiset peräti 18 kertaa. . Pentti Salmea ja Seppo Kannasta hän arvostaa todellisina asiantuntijoina, joilla oli myös yhteiskunnallista eetosta. Noposta hän piti hieman liian ”sinivalkoisena”, mutta muuten erittäin mukavana ihmisen. . järjestötehtäviä: Kuntoliikunnan keskusliiton puheenjohtaja, Stadion-säätiön hallituksessa, Jääkenttäsäätiön puheenjohtaja . – Sain Yleisradion johtaja Pertti ”Pepsi” Paloheimolta kutsun puhutteluun. HELMIKUUTA 2018 ” Leväaho on kokenut pelkästään olympialaiset peräti 18 kertaa. . Mertarannan parina Jari Isometsä kommentoimassa hiihtoa on Suomen ykkösiä, Leväaho listaa. . Kielitaitoa pitää kehittää koko ajan, hän luettelee. Ajattelin, että mitähän olin mokannut. Myös Unto Sévon kuului rakkaisiin kollegoihin. KAUKO-AATOS LEVÄAHO . . Antero Mertaranta osaa taas yhdistää urheilun viihteeseen. Uskomatonta on sekin, että vuonna 1946 alkanut ura Demarin urheilutoimittajana jatkuu yhä. syntynyt 13.11.1025 Leningradissa . urheiluselostajana, tv-uutisten lukijana, radion Päivän peili -toimittajana ja urheilulähetysten ohjaajana . Pepsi halusikin kiittää hyvistä ohjelmista, Leväaho naurahtaa ja toteaa, että harvoin tänä päivänä tätä varmaankaan tapahtuu. – Ja Tarja Halosta haastattelin kolmissa olympiakisoissa. . Kun Leväaho kyseli aikoinaan Demarin toimitussihteeriltä Jussi Ahokkaalta sopivaa pituutta, vakiovastaus oli tämä: – Kikkelin mittainen. Leväaho huomauttaa, että omakohtainen kokemus urheilun iloista ja suruista hyödyttää urheilutoimittajan työssä. ”Kaken” asiantuntevat verkkokolumnit osuvat ja uppoavat. Kohokohdiksi hän nostaa myös maailman huippu-urheilijoiden juoksijoiden Albin Stenroosin ja Hannes Kolehmaisen sekä keihäänheittäjä Matti Järvisen puolen tunnin haastattelut 1960-luvulla. Veikkauksessa ovivahtimestari, apulaisosastopäällikkö, tarkastusosaston päällikkö, konttoripäällikkö ja tiedotuspäällikkö vuosina 1949–1988 . Ja aina tuli juttuja myös Demariin, vaikka hän olikin usein Yleisradion varsinaisena edustajana kisoissa. urheiluharrastuksia: HTU:n maalivahti vesipallossa, koripalloa ja jääpalloa TUL:n mestaruussarjoissa, jalkapalloa SM-sarjassa . Naimisissa, kaksi lasta. Yleisradiossa noin 40 vuotta avustajana, mm. huomionosoituksia: Suomen olympiakomitean ansiomerkki, SDP:n kunniajäsen, Selostajien kunniapuheenjohtaja . Ja hän olikin sitten brassilegenda Pelé. Erityisen mieleenjäävistä haastatteluista vain yksi on kuitenkin urheilijasta. Sain nähtävästi niistä kiitoksena kutsun linnanjuhliin, Leväaho epäilee. Siinä pitää olla nopea ja mennä ytimeen. Toisena hän mainitsee virolaisen laulajan Georg Otsin
Leväaholla on hyvässä muistissa, kuinka Työväen urheiluliittoa (TUL) sorsittiin, kun urheilijoita valittiin olympialaisiin tai muihin suurkisoihin. Yhteiskunnan pitäisi silloin tulla apuun, ettei hyvä harrastus olisi lompakon paksuudesta kiinni, Leväaho pohtii. 24 8. Eikä meno ole hänen mukaansa muuttunut. – Vaikka tarjolla olisi ollut hopeamitalisteja, kuten Antti Kalliomäki tai Jani Sievinen. Se ei häntä harmita. Kauko-Aatos Leväaho valjastaisi urheiluseurojen lisäksi esimerkiksi liikuntapaikkojen ohjaajat ja uimavalvojat kykyjen etsintään – kuten Ruotsissa. – Tunsin hänet hyvin. Nykyinen porvaristo jakaa vain osinkoja toisilleen. Vallanhalu näkyy Leväahon mielestä nimenomaan rahanjaossa. Urheiluseurat voisi yhdistää tiiviimmin kouluelämään. Politiikkaa ja urheilua käsittelevät kirjat. Raha tulee usein esteeksi. Olympiakomitea ennustaa Suomelle kuutta mitalia. Maastohiihtäjistä Krista Pärmäkoskella, Iivo Niskasella, Matti Heikkisellä ja Ristomatti Hakolalla on saumoja, samoin lumilautailija Enni Rukajärvellä. Liiku niin paljon kuin pystyt. Valtataistelu jatkuu. Leväahon mielestä se on yläkanttiin. Miten löytää ne huiput – se on hänen mielestään ydinkysymys. Ja kuka sitten valittiinkaan: kokoomuspoliitikko Kai Hagelberg. Niilo Tarvajärven sanoin: Ylös, ulos ja lenkille!. Hän itse veikkaa kahta tai kolmea mitalia. – Koululiikunta on liikunnan alkeiskoulu, jonka pitäisi iskostaa liikkuminen elämäntavaksi. Hän toivoisi, että nykyporvaristo ottaisi mallia vanhasta teollisuuspatruunasta Juuso Waldénista. Minäkin kiertelen aina tätä korttelia kävellen, joskus ilman keppiä, joskus kepin kanssa. – Pikaluistelija Mika Poutala on vertynyt, mutta pari, kolme on häntä vielä edellä. Fiksua olisi, että lapsille olisi taattu liikuntaohjelmaa koulun tiloissa, kun oppitunnit päättyvät iltapäivällä. Ja Kuntoliikunnan keskusliiton entinen puheenjohtaja toivoo, että koko kansa nostaisi takamuksensa sohvalta ja alkaisi kohottamaan kuntoaan. Viimeksi olen lukenut Paavo Lipposen teoksia ja Mauno Koivistosta kertovia kirjoja. Nykyisin Olympiakomiteassa on kaksi urheilijaa, molemmat kokoomuslaisia. Jari Litmasesta ja Teemu Selänteestä tehdyt elokuvat tulevat ensimmäisinä mieleen. Hän ajatteli, että kun muilla menee hyvin niin hänelläkin menee hyvin. Työväenliikkeen urheilujohtajat eivät myöskään ole päässeet korkeille paikoille suomalaisessa urheilumaailmassa. Vinkkaa ikätovereillesi, miten pää ja keho pysyvät kunnossa. lympialaiset jäävät Leväaholta väliin. Kunnon mukaan. – Mutta suomalaisten menestyminen on sattuman kauppaa, Leväaho arvioi realistisesti. Vaikka kuinka lausutaan kauniita sanoja yhteistyöstä ja kaikkien saamisesta mukaan, se ei ole silti tavoitteena. – Porvarivalta jyllää yhä urheilussa. HELMIKUUTA 2018 Porvarivalta jyllää yhä urheilussa. Mutta eivät kelpaa, Leväaho puuskahtaa viitaten molempien SDP-taustaan. – Tasapaino vähän heittää, joten minä en enää lumihangessa tarvo entiseen tapaan. Urheilutarjonta tulee tyydytetyksi television ja lehtien kautta. – Tavallinen duunari ei saa lastaan samalla tavalla mukaan harrastuksiin kuin rikkaamman lapsi. Yhteiskunnan jakautuminen oli sata vuotta sitten ja edelleenkin hänen mielestään kaiken pahan alku ja juuri. Politiikka jyllää myös urheilussa Urheilu on myös politiikkaa – valitettavasti. Ampumahiihtäjä Kaisa Mäkäräisellä sujuu hiihto, mutta miten osuu tauluun. Ja pitäisi noiden leipäjonojenkin vähän pysähdyttää. Uimaliiton johtokunnassa ollut Leväaho esitti 1970-luvulla Olympiakomiteaan ministeri, kansanedustaja Väinö Leskistä (sd.), joka oli työläisolympiavoittaja vuodelta 1937. Hyvinvointia pitää jakaa eikä katkeroittaa toisia. Hän kertoo kuvaavan esimerkin. Eriarvoisuus näkyy siinäkin, miten lapset pääsevät harrastamaan. Menestyminen sattuman kauppaa Etelä-Korean pian alkavat talvioKOLME KYSYMYSTÄ Millainen kirjallisuus on mieleesi. Mikä urheiluelokuva on erityisesti jäänyt mieleesi. Nykyporvarit, mallia Juuso Waldénista Sana eriarvoisuus tulee esille usein Leväahon puheissa. – Ei kelvannut johtokunnalle, ja perusteena oli, että hän on poliitikko. Elokuvissa pääsee kivasti urheilun taustatekijöihinkin kiinni
Yritän aina miettiä, miten saisin tsemapattua allapäin olevan ihmisen parempaan fiilikseen. HELMIKUUTA 2018 Kasvot peilissä TEKSTI JA KUVA NORA VILVA Venla Kinnunen, 21 T änä aamuna, pitkästä aikaa, näin kasvoissani atooppista ihottumaa. Pidän tiimityöskentelystä. Tällaisiin pinnallisiin asioihin kiinnittää muissakin ihmisissä helpommin huomiota, pinnan alla kuplivat, tärkeämmät jutut voivat vahingossa jäädä kokonaan huomaamatta. 25 8. Taustani on Suomen Lukiolaisten Liitossa. Venla Kinnunen on Demarinuorten järjestösuunnittelija.. Jos vaikkapa työpaikalla näen, että jollain on ollut vaikea aamu, yritän miettiä onko hänellä vaikea aamu sen takia, että joku käytännön asia ei ole sujunut vai onko vaikea aamu siksi, että hän on itkenyt elämänsä murheita koko yön. Se ei oikein tykkää, kun lämpötila liikkuu nollan molemmilla puolilla. Vaikuttamisskaala on kiehtovan laaja. Olisi vaikea kuvitella itsensä puurtamassa jossain päivästä toiseen yksikseen. On tämä atopia joskus ollut paljon pahempikin, mutta tavallisesti sitä ei juurikaan huomaa. Muista ihmisistä saan virtaa ja energiaa. Siellä ajettiin yhtä agendaa, lukiolaisten asioiden parantamista. Jos on nuori ja haluaa vaikuttaa laajemmin tähän yhteiskuntaan, niin en keksi siihen parempaa paikkaa kuin poliittiset nuorisojärjestöt
26 8. Ehkä suurimmat sen saavutuksista liittyvätkin juuri erinäisiin työttömyyden hetkellä tukeviin korvauksiin ja etuuksiin, joiden ansiosta kukaan ei joudu kadulle tai kerjuulle. Niin hyvin, ettemme taida sitä itsekään tajuta. Seuraavassa on kaksi helppotekoista ja terveellistä leivänpäällisreseptiä, jotka surauttaa hetkessä sauvasekottimella tai yleiskoneella valmiiksi Basilika-raejuustotahna purkki raejuustoa 1/2 purkkia maitorahkaa ruukku basilikaa valkosipulia maun mukaan ripaus suolaa turaus sitruunamehua kuivattua timjamia oliiviöljyä Heitä raejuusto, maitorahka, raastettu valkosipuli ja basilikanlehdet yleiskoneeseen ja surauta tahnaksi. He vain taas kerran todistivat olevansa ihmisen asialla, oli hän sitten työssä tai työtön – ja osoittivat tukensa kansasta lähtöisin olevalle vastalauseelle. Samaan aikaan he tuntuvat unohtavan, minä ansiota ovat kaikki ne lait, oikeudet ja mahdollisuudet, jotka he saavat ottaa itsestäänselvyyksinä. Kaikki työväen asemaa parantavat muutokset ovat aina tulleet poliittisen kentän vasemmalta laidalta työväenliikkeestä. Kikhernelevite purkillinen keitettyjä kikherneitä valkosipulinkynsi tai kaksi puoli ruukkua persiljaa 1/2 tl juustokuminaa eli jeeraa 1/2 tl korianterinsiemeniä chilijauhetta ripaus suolaa oliiviöljyä (kuivia mausteita voi paahtaa hetken – kunnes ne alkavat tuoksua – kuumalla kuivalla pannulla, jos niihin haluaa lisää makua) Huuhtele kikherneitä siivilässä kunnes niistä ei enää irtoa vaahtoa. u u u Ay-liikkeessä on asioita, joita en itsekään aina ymmärrä tai joista en välttämättä ole ihan samaa mieltä. u u u Naisten ei tarvitse pelätä työn loppuvat perheenlisäykseen: heitä ei voi sen perusteella irtisanoa eikä syrjiä. Suurimmaksi osaksi siihen kohdistuva kritiikki kuitenkin vain osoittaa, kuinka hyvin asiat suomalaisten työelämässä ovat. Jos siis haluatte raivollenne kohteen, osoittakaa se sormi sinne. Laita kone pyörimään ja lisää öljyä nauhana kunnes saat mukavan napakan veitsellä levitettävän koostumuksen. Vastalauseelle, joka oli jo synnyttänyt kansalaisaloitteen, joka ehti kerätä yli 140 000 allekirjoitusta. Mikäli siitä huolimatta tapahtuu jotain, ovat he oikeutettuja korvauksiin, kiitos tapaturmakorvauksen. Heitä yleiskoneeseen raastettu valkosipuli ja persilja ja surauta hetken aikaa. Samaa ei voi sanoa hallituksestamme, jolta tuntuu kadonneen viimeinenkin kosketus sen tavallisen ihmisen arkeen ja haasteisiin. Heitä ei voida mielivaltaisesti velvoittaa tekemään töitä kellon ympäri vaikka vuoden jokaisena päivänä, kiitos työaikalainsäädännön (1917, 1965, 1995) ja lomaoikeussopimusten (1922, 1939, 1960, 1977). Lisää kikherneet ja mausteet ja aja massaksi. Ja Valioliigan erotuomareiden jakamien korttien. Työuran jälkeen työntekijällä on vielä turvanaan työeläkejärjestelmä. Lisää mausteet ja sitruunamehu. Laita kone pyörimään ja lisää öljyä nauhana kunnes saat mukavan napakan veitsellä levitettävän koostumuksen.. HELMIKUUTA 2018 P erjantaina nähty aktiivimalliin kohdistuva mielenilmaus sai ihmiset raivoissaan osoittamaan sormellaan ay-liikettä, vaikka kyseessä ei ollutkaan heidän masinoimansa protesti. Myös heidän työn ulkopuolisesta elämästä pidetään huolta: on lapsilisät (1948), kotihoidontuki (1985) päivähoitolaki (1996) ja koko muun maailman kadehtima äitiysloma (1974) ja perhevapaalainsäädäntö (2003, 2006) sekä mahdollisuus vuorotteluvapaaseen (1995, 2010). Ay-liike on ihmisen asialla – miten ne kehtaavatkin. Eikä ihme. Mutta niin on asia YK:kin kanssa. Vastalauseelle, joka kohdistuu työttömiä häpeilemättä nöyryyttävään lakiin, joka on niin huono, etteivät edes sitä ajaneet ministerit kehtaa julkisesti sitä puolustaa. Eikä ay-liikkeen huoli työntekijän hyvinvoinnista työn loppumiseenkaan pääty. u u u Etenkin nuoret tuntuvat kokevan ay-liikkeen aikansa eläneeksi setämiesten pyörittämäksi instituutioksi. Ay-liikkeellä ollut perinteisesti tapana häiritä ikävästi pyrkimyksiä kohdella työväkeä kuin roskaa. u u u Ay-liike siis jos joku on tavallisen ihmisen asialla. Muutenkaan työntekijät eivät enää ole työnantajan mielivaltaisuuden armoilla, vaan heitä ja heidän työsuhdettaan suojaa muun muassa irtisanomissuoja (1966) ja heistä pidetään huolta myös sairauden sattuessa (1967, 1972, 2002). Onhan ay-liikkeellä ollut perinteisesti tapana häiritä ikävästi pyrkimyksiä kohdella työväkeä kuin roskaa. Hyvä vaihtoehto on katsoa, mitä laittaa leivän päälle rasvaisten juustojen makkaroiden asemesta. Erityisen selväksi tämä tulee kun katsoo, miltä suunnalta se kritiikki pääasiassa tulee: porvaripuolueilta. Abdirahim Hussein Abdirahim Hussein Terveellistä levitettä leivälle Laskiaispullaja Runebergintorttukautena kannattaa pohtia, miten voisi keventää muuta ruokavaliota terveellisyydestä tinkimättä. Surauta pari kierrosta. He eivät joudu laittamaan henkeään alttiiksi joka päivä töihin tulleessaan, koska työnantajalla on velvollisuus huolehtia siitä, että heidän työturvallisuudestaan pidetään huolta, kiitos muun muassa vuonna 1899, 1958 ja 2002 säädettyjen lakien
La Stradan toiminnan jatkamisen turvaamiseksi kerätään adressia. 27 8. Saaja: Teatteri La Strada. HELMIKUUTA 2018 K Kulttuuri Tuottaja: Rolf Bamberg 09 7010 539 rolf.bamberg@demokraatti.fi Suomen ainoa kehitysvammaisteatteri La Strada on konkurssin partaalla. La Stradan tukitilin numero on: Fi53 1146 3001 1118 45 NDEAFIHH. Viite: 9001. La Stradan tukijäsenmaksu on 24 euroa. Demokraatti La ur a H yy ti Viime vuonna La Strada irrotteli kuplettien parissa esityksessään Tanner tömisee, nyt seitsemän vuotta toimineen kehitysvammaisteatterin oma perusta on järkkymässä tuen puutteessa.. Kaikki kekseliäisyys olisi nyt hyvä ottaa käyttöön. Olisi hyvä, jos myös valtiolle, kunnalle tai muille avustajatahoille huomautettaisiin, että tuki on nyt kiireesti tarpeen ja kyse on käytännössä pienistä summista. Sen osoite on: https://www.adressit.com/ vetoomus–kehitysvammaisteatteri– la–stradan–toiminnan–jatkumisen–t Auttaa voi myös järjestämällä tukikonsertin tai käymällä muiden jo järjestämissä tukikonserteissa. Jos apua ei saada, niin teatterin toiminta loppuu pian. Teatteri kertoo ottavansa Apua La Stradalle! suurella kiitollisuudella vastaan kaikki pienet ja suuret lahjoitukset. Lipputulot ja näyttämön vuokraus eivät ole riittäneet oman teatteritilan korkean vuokran (3000e/kk) maksamiseen
Koska kyse ei ole työsuhteisesta työstä, siitä ei makseta palkkaa vaan ”työosuusrahaa”. Railista tulee näytelmän sankari, jämäytettyjen ja jymäyttäjän jymäyttäjä. Laulukohtauksissa näyttelijät puhuttelevat toisiaan laulamalla, niin kuin oopperassa ja musikaalissa tapahtuu, samalla kun La Stradan miesten kuoro osallistuu keskusteluun ja kommentoi tapahtumia näyttämön perällä olevan ikkunan takaa. Heidän sisarensa tytär Raili (Mari Heinilä) tahtoo opiskella Yhteiskunnallisessa Korkeakoulussa, mutta tädit eivät päästä. Paljastuisi, että kehitysvammaisten tekemä palkaton työtoiminta on työtä, jota muut ihmiset tekevät palkkatyönä. Musiikki muuttaa Waltarin kiristämät ristiriidat Panuloiden ohjaamaksi vuoropuheluksi. Tällöin syntyisi helposti tilanne, jossa kehitysvammaisten sosiaalihuollon työtoimintaa verrattaisiin työlain säädösten mukaiseen työhön. Sitkeä Gabriel tuli taas takaisin! Waltarin Gabriel, tule takaisin! ilmestyi vuonna 1945. Voisiko kuntouttava työtoiminta toimisi kehitysvammaisten ponnahduslautana normaaliin työelämään. Jokainen on jokaisen kilpailija, ja melkein jokainen tulee petkutetuksi. La Strada tarjoaa paikan, jossa voimme antaa arvon sille, mikä on tässä ja nyt, ja olla uhrautumatta sen puolesta, mitä tavoitellaan. Kun Kuivanen ja Titta Sillman kohtaavat, ammattilaisuuden ja ei-ammattilaisuuden välille syntyy vuoropuhelu, jossa La Stradan oma erityisluonne paljastaa, mihin kaiken hyvän teatterin voima perustuu. HELMIKUUTA 2018 Kuntoutusta vai orjuutusta. Kolmen tai viiden euron päivätulot ovat Vuorenpään mukaan kehitysvammaisilla yleisiä, samoin yli kuuden euron ruokakustannukset. Ulriika on alistanut Railin ja Kristiinan palvelijoikseen ja ottanut suojelukseensa näiden perintörahat. Musiikin ja muun toiminnan vuoropuhelun ansiosta Gabrielin uusimman tulemisen vahva huumori saa erityislaatuisella tavalla juhlavan sävyn. Nuori Raili uhmaa kasvattitätejään pyrkimällä Yhteiskunnalliseen Korkeakouluun, uusia kokemuksia ja yhteiskunnallista asemaa hankkimaan. Pahaa-aavistamaton Kristiina (Titta Sillman) näkee Gabrielissa (Keijo Kuivanen) unelmiensa miehen.. Kapellimestari Jorma Panulan näytelmään säveltämä musiikki on keskustelevaa jo itsessään. Näytelmän tapahtumat sijoittuvat 1930-luvun Suomeen, jossa edistysusko ja autoritaarisuus ottivat yhteen. Sillmanin voiman salaisuus on levollisessa läsnäolossa. Esityksessä musiikki keskusteluttaa osapuolia monitasoisesti. Kehitysvammaisten Tukiliitossa toimiva työelämän asiantuntija Kari Vuorenpää kertoo, että kehitysvammaisten työstään saaman työosuusrahan ja heidän maksamansa ruokarahan suhde vaihtelee kunnittain. Vuorenpään mukaan monikaan ei ole siltä laudalta ponnahtanut. Aluekoordinaattori Salla Pyykkönen sanoo, että valtakunnan tasolla työosuusrahaa korkeampi ruokaraha on jo yleinen käytäntö. Alkaa petkutuksen peli. Selvänä tendenssinä on, että kunnat nostavat ruokarahaa, kun sen sijaan työosuusrahat jätetään kahdentoista euron alapuolelle. Teatteri on hauskaa, kun näyttelijä on yrittävinään olla joku toinen kuin hän on ja on yritysleikkinsä takia oma itsensä. Nykyisen käytännön mukaan korkein mahdollinen työosuusraha on 12 euroa päivässä. Näyttämölle astuu huijari Gabriel (Keijo Kuivanen). Jos summa olisi isompi, siitä pitäisi maksaa veroa. Nyt nimiosassa vierailee Keijo Kuivanen, suurenmoinen tangolaulaja. Tampereella toimiva kehitysvammaisteatteri La Strada näyttää Gabrielillaan, miten yhteiskunnan lohduttomista ja likaisista peleistä voi tehdä lohduttavaa ja hauskaa teatteria. Orkesteri on sijoitettu näyttämön eteen. Laki kehitysvammaisten erityishuollosta määrittelee kehitysvammaisten työn ”kuntoutukseksi”. ”Sydämetön komedia” pyrki täyttämään omilla keinoillaan sitä tyhjää aukkoa, joka oli syntynyt ihmisten mieliin sodassa. Teatteri on lohduttavaa, kun se näyttää, että kaikki hyvä, mitä on, on nykyisyydessä, siinä missä ollaan. Järjestely tuntuu ehkä kirjoitettuna mutkikkaalta mutta toimi esityksessä selväpiirteisesti. Kansanomaisia perinteitä koskevat haikeat muistot puhuttelevat sävellyksissä modernia dialogisuutta. Hyvää tekevää teatteria hyväksikäytöstä TEATTERI Kehitysvammaisteatteri La Strada Mika Waltari & Jorma Panula: Gabriel, tule takaisin Sovitus: Ritva Arvelom Ohjaus: Anu Panula – Puvustus ja lavastus: Työryhmä – Lavalla: Kalle Bister, Mari Heinilä, Keijo Kuivanen, Marjo Minkkinen, Leevi Paalanen, Markus Pieniluoma, Niko Pohja (juonto), Atte Selin ja Titta Sillman – Orkesteri: Ari Angervo/Miina Joseppiina Kahiluoto, Sami Perkiö, Tom Wanamo ja Jyri Häkkinen. Janne Tarmio kiinnittää vuonna 1985 ilmestyneessä Yhteiskunnallisen korkeakoulun, kirjailijoiden ja kirjallisuuden yhteyksiä koskevassa tutkielmassaan huomiota Waltarin komediassa avautuvaan vanhentuneen moralismin ja modernin eteenpäinmenon väliseen kuiluun. Se säestää laulua ja keskustelee toiminnan kanssa. Lannistumaton La Strada leikkii läsnäolon voimalla Ohjaaja Anu Panula on kutsunut joskus ammattilaisia vierailijoiksi, joskus vaativat ja maineikkaiksi kasvaneet tuotannot on tehty pitkälti omin voimin. 28 8. Mika Waltarin komediassa sisarukset Ulriika (Marjo Minkkinen) ja Kristiina (Titta Sillman) pitävät paperikauppaa pikkukaupungissa
HELMIKUUTA 2018 Veden muisti muistuttaa olevaisen kunnioittamisesta Emmi Itärannan romaaniin Teemestarin tytär perustuva näytelmä tapahtuu pian meidän nykyisen aikam me jälkeen ”Skandinavian Unionissa”. Veden muisti -esitys nousee näiden elementtien yhteenotosta. Kantin ajatuksena on, että olisi mainiota, jos jokin olisi meille kunnioitettavaa sellaisena kuin se nyt on, eikä kaikki olisi välinettä jonkin nyt olemassa olemattoman saavuttamiseksi. Veden salaamisesta saa kuolemanrangaistuksen. Jos välineellistämme oman elämämme tulevien sukupolvien hyväksi, jotta nämä voisivat jatkaa meidän säästämillämme välineillä samaa välineellistä elämää, jota itse elämme, jatkamme häpeää ja onnettomuutta tuovaa välineellistämisen kierrettä. Joka kerran, kun pääomaan lisätään uusi arvon yksikkö, muutetaan rahaksi jotakin, joka on ollut tai ainakin voinut olla kunnioitettavaa, eli häpäistään. Näytelmän oppimateriaali lähetetään esityksiin tuleville ja esityksen tilaaville ryhmille. Tai oikeastaan hän ei ole yksin, vaan hän on modernin ihmisen perustilanteessa, kaksin jengoiltaan menneen maailman kanssa. Sanja kysyy sydänystävältään Norialta, onko tällä oikeus salata lähde seremonioita varten, kun naapurusto juo vettä, jossa on liotettu armeijan miesten alusvaatteita. Näyttämökuvassa on epäeroottisesti eroottisia vivahteita, jotka tuovat mielialaan lämmintä sympatiaa. Perusteena on, että ”jaettava kasvaa” kun pääomaan lisätään taas kerran vielä yksi uusi arvon yksikkö. Tavanomainen ajatus, jonka mukaan meidän pitäisi ”ottaa vastuu” tulevista sukupolvista ja ikään kuin uhrautua heidän puolestaan, ei itse asiassa juonnu olevaisen kunnioittamisesta. Pertti Julkunen Kehitysvammaiset saattavat hänen mukaansa tehdä vuosikymmeniä samoja töitä kuin ”oikeat” työntekijät, osata työnsä yhtä hyvin kuin ”normaalit” – ja pysyä asemassaan. Ohjaaja Panula kertoo, että alkuperäisen inspiraation lähteenä oli niin sanottu kuntoutus, jossa kehitysvammaisia orjuutetaan ja riistetään häikäilemättömästi. Esimerkiksi Sipilän hallituksen toimissa kiristyksen, nöyryyttämisen ja huijaamisen rakenteet ovat paljaina näkyvissä. Armeija kontrolloi sen rippeiden käyttöä. Noria on repeytymässä vanhempiensa väliseen ristiriitaan, jossa isä haluaisi perheen elävän perinnettä kunnioittavasti ja äiti haluaa edetä systeemiä palvelevalla tieteellisellä uralla. Tommi Kainulainen on sovittanut Teemestarin kirjan eettiseksi jännäriksi, jossa jännitys tihenee sekä juonen että kysymyksenasettelun tasolla. Jännityksellä ja sympatialla virkistetty katsoja saa ratkoa niitä niin kuin parhaaksi katsoo. Pertti Julkunen. Jari Kivelä TEATTERI Ahaa Teatteri Emmi Itäranta–Tommi Kainulainen: Veden muisti Sovitus ja ohjaus Tommi Kainulainen – Lavastus Perttu Sinervo – Puvut Paula Varis – Valot Antti Kauppi – Ääni Hannu Hauta-Aho – Rooleissa Henrik Hammarberg, Jenni Helenius, Jussi Jätinvuori, Satu Lemola Waltari hurahti 1920-luvulla modernin edistyksen ihanuuksiin, ja suhtautui niihin vuonna 1945 epäillen, mutta Railissa moderni sai vielä yhden riemuvoiton. Jaettava loppuu Immanuel Kant vastasi Kainulaisen kohottamaan kysymykseen, että oikein tekemisen houkuttimena on mahdollisuus kunnioittaa olevaista. Kuvassa teemestariksi opiskelevaa Noriaa esittävä Satu Lemola ja taustalla hänen teemestari-isäänsä näyttelevä Jussi Jätinvuori. Liian hyvä tee herättää hänessä epäilyksiä teeveden alkuperästä ja armeijaa kohtaan tunnetun kunnioituksen laadusta. Sukupolvien ristiriita saa materiaalisen hahmon kaatopaikalla. Pienessä kylässä teemestari Kaitio (Jussi Jätinvuori) ja hänen teemestariksi opiskeleva tyttärensä Noria (Satu Lemola) hauduttavat teetä pienen salaisen lähteen vedessä perinnettä kunnioittavin menoin. Voimme yrittää varjella vesipisaraa, vaikka tietäisimme, että yrityksestämme ei ole hyötyä kenellekään, jos vesipisara herättää meissä kunnioitusta sellaisena kuin se on, pelkkänä vesipisarana. Juonta seuraava katsoja jännittää, miten Norian ja Taron taistelussa käy ja miten muut henkilöristiriidat ratkeavat. Lopulta 17-vuotias Noria huomaa olevansa ristiriitojen keskellä yksin. Kapitalismi tarvitsee ympärilleen elämänmenoa, joka ei ole kapitalistista. Perttu Sinervon lavastuksessa ja Paula Variksen puvustuksessa kauniin vaaleanruskea ja tökerön sininen maailma kohtaavat toisensa katsojaa valpastuttavasti. Ahaan ensemble asettaa ristiriidat esiin suorastaan houkuttelevasti. Silti se onnistuu toistamaan toimiaan. Tästä kysymyksenasettelu laajeni naisten tyhmistämiseen ja hyväksikäyttöön. ”Itsenäinen työ” … ”menestyksekäs yhteiskunnallinen toiminta”. Kapitalistisiksi kutsutuissa maissa on vahva kapitalistinen elementti, ja sen ympärillä jotakin elävää, jota se voi tappaa ja jotakin kunnioitettavaa, jota se voi häpäistä. Juomakelpoinen vesi on loppunut maailmasta lähes kokonaan. Rosa Luxemburg sanoi, että puhdasta kapitalismia ei voi olla. Komentaja Taro (Henrik Hammarberg) pyytää pääsyä teeseremoniaan. Muoviseppä Sanja Valama (Jenni Helenius) miettii teemestari Norian kanssa, kannattaako meidän sukupolveamme ylipäätään ajatella. Ilmainen työ on yrityksille niin tuottavaa, että sitä tekevää ei päästetä ponnahtamaan pois. Noria valitettavasti tekee teemestarikokeensa hieman hutiloiden, sillä hän ei pysty rauhoittumaan ilkeiden ja moneen suuntaan vetävien ristiriitojen keskellä. Nykyisessä Suomessa jokainen poliitikko sanoo talouskasvua hyvinvoinnin lähteeksi. Kunnioitus joutuu tässä prosessissa koetukselle. Kun Gabriel nyt taas tuli takaisin, se tapahtui aikana, jossa vielä Ilkka Kuusiston oopperan libretosta (1998) nousevat muistot edistyksestä, sivistyksestä ja vaikutusmahdollisuuksista tuntuvat ohi eletyiltä. Jätteet jäävät Isä ja tytär Kaitio eivät puolusta teeseremoniaa siksi, että se on vanha perinne vaan siksi, että se antaa mahdollisuuden sisäiseen rauhaan tässä ja nyt. Sinne on haudattu meidän sukupolvemme yksi saavutus, valtava jätemuovivuori. Peruste on väärä. Railia odotellaan. Äänitehosteetkin tähdentävät, että Gabriel ei ole kovin taitava petkuttaja vaan päinvastoin varsin kömpelö, mutta onnistuu silti, … niin kauan kuin onnistuu. 29 8. Pertti Julkunen Ohjaaja Tommi Kainulainen on sovittanut Emmi Itärannan romaanista Teemestarin kirja eettisen jännärin. Hyvä elämä syntyy olevaisen kunnioittamisesta olevaisen takia. Eettisistä kysymyksistä ensimmäinen koskee sitä, miten arjen päätöksiä tehdään, kun tiedetään, että niistä ei tule palkkiota itselle eikä ehkä muillekaan. Myös YKK ryhdistäytyi sotien jälkeen muuttumalla Tampereen yliopistoksi, jossa työläissivistyneistöä opiskeli rehtori Paavo Kolin (1921–1969) päättäväisten toimien ansiosta 1980-luvun puoliväliin saakka. Talouskasvu johtaa siihen, että jaettava vähenee ja loppuu kokonaan. La Stradan Gabriel kertoo eräänlaisesta uuden avoimuuden ajasta, jota parhaillaan elämme. Yksi mies yrittää pettää näytelmän kaikkia naisia, ja mainioiden miesten kuoro kommentoi tapahtumia hymyillen taustalla. Veden muisti on kevätja syyskaudelle 2018 tilattavissa kiertueelle ympäri Suomen. 30 vuotta myöhemmin Tarmion ja hänen tutkielmaansa saatesanat kirjoittaneen Yrjö Varpion yliopistosta käyttämät ilmaukset kuulostavat surullisilta. Välineellistämistä vähentämällä me vähennämme resurssien haaskaamista emmekä luovu mistään. Saamme päinvastoin mahdollisuuden kunnioittaa sitä, mitä jo on. Veden muisti sopii kouluissa esitettäväksi näytelmäksi myös siksi, että sen esittelemiin ristiriitoihin ei ehdoteta valmiita eikä puolinaisiakaan ratkaisuja
Teokset ja työprosessin kalupakki kertovat paljon. Fleming ihastui taiteilijaan ja halusi levylleen tämän rohkean muusikon. Pyrrö astuu rohkeasti varovan artikuloinnin ylitse. Kokonaisuus kasvaa aina omaksi ymmärrettäväksi hahmokseen. Outi Tarkiaisen kirkkaasti artikuloiva sävelkieli on puhdasta, lahjaksi saatu taipumus on hyvässä hallussa. Määritys selventää yleisemminkin asennetta: ”Kutistuva intervalli harvoin saavuttaa unisonoa; luottamus [ihmisten välinen] on läheisyyttä muttei sulautumista.” Tarkiainen käyttää ajatustensa lähettiläinä myös suomalaisia runoilijoita kuten Eeva-Liisa Manneria ja Sirkka Turkkaa (laulusarja Metsän hiljaisuuteen). Teokset henkivät läheisyyttä, kosketus on tekijän kulloisenkin tilan ja ajatuksen lähdettämää. Häkkisen kosketus on kirkas, jäntevä ja elastinen. Nyt työn alla ovat William Byrdin pavanet ja galliardit välipaloineen. Islantilaisen Björk Gudmundsdóttirin originelli ja henkeäsalpaava persoona tavoittaa kuulijat kautta maiden ja aikojen. Paciuksen Laps´ Suomen on levyn kruunu. Kapellimestari Sakari Oramo hallitsee tuhannenkirjavia partituureja, ohjaa orkesteria, kuuntelee solistia, uhkuu ja vetäytyy, heittäytyy ja pidättelee, vaikka sitä ei ulkoisesti aina havaitsisikaan. Hän sävelsi kanadalaisen Mark Strandin runouden innoittamana teoksen The Strand Settings. Virginaali on pienehkö kosketinsoitin ajalta, jolloin renessanssi ja barokki vaihtoivat vasta arasti neniä. Kerrottavaa ja kuviteltavaa on. Anders Hillborg on yksi pohjoismaisen musiikin kärkinimistä. 30 8. Persoonallisuus elää ja värittää kuten jousikvartetossa Trois Poèms Baudelairin runoihin (laulusarja Baudelaire Songs). HELMIKUUTA 2018 Laps’ Suomen Laura Pyrrö, sopraano, Jouni Somero piano; FC Records Sopraano Laura Pyrrö on taltioinut kotimaisen laulumusiikin helmiä. Rauhalliselle hengitykselle on tilaa. Homunculus Kamus Quartet; Alba Esa-Pekka Salosen kiinnostus pienestä ihmisestä, ´homuncuKlassiset levyt KOONNUT MATTI SAURAMA Äänilevyiltä lämpöä viluisiin talvi-iltoihin. Sans Paroles klarinetille ylittää lajirajat välineinään puhe, äänet, soivat sävelet ja ilmaisu. Voimaa ja värikkyyttä on, myös hellyyttä, surumieltä ja tunteen paloa. Ilmaisuvoimaisen Pyrrön valikoima on tyylikäs, tulkinnat koskettavia. Pianisti Jouni Somero hioo osuuttaan, ensemble-työskentely ei ole taustalle häipymistä, ei tuuppivaa tyrkkyä. Taiteen ja ilmaisun lajit ovat käytettäviksi luodut. Turkka). William Byrd: Late Music for the Virginals Alpo Häkkinen, cembalo; Alba Yhä harkitsevampi ja vapautuneempi Alpo Häkkinen nauttii urastaan. Sarja kukkii muistojen ja kaipauksen fraaseja innokkaan säveltäjän eläytyessä saamansa materiaalin runsauteen. Sanat kromatiikka tai kutistettu intervalli eivät ole kiro-sanoja tai torjunta-ainetta, moderni on sisäistettyä, kuin ikiaikaista. Sitten tulivat cembalo ja spinetti ja virginaali jäi jalkoihin. William Byrd on itseoikeutettu säveltäjä, Lady Nevellin kirja keskeinen lähde aikaa ja virginaalia esiteltäessä. Teokset valaisevat kuulijan polun ja paikan paikannäyttäjän lampun lailla. Laulu Rauni Magga Lukkarin sanoihin ”He kävelivät rinnan” ja harmonikan osuus ”ja alkoivat laulaa” päättävät levyn kestävällä tavanomaisuudella. Beyond Poems Chamber Music of Outi Tarkiainen; Alba Harvoin saa kuultavakseen näin tuoreustakuista ja sytyttävää uutta tekijää. Soiva, tasapainoinen teos ohjaa Tennesseen luontoon, säveltäjän lapsuuden maisemiin ja ihmiskohtaloihin. Säveltäjien Erkki Melartin, Leevi Madetoja ja Oskar Merikanto sekä Fredrik Pacius, Armas Järnefelt ja Heino Kaski lauluista ja niiden tulkinnoista voi poimia Melartinin Mirjamin laulun II sekä Merikannon Louhi ylistää tyttärelleen Väinön suuruutta. Renée Fleming – Distant Light Barber – Hillborg – Björk, Sakari Oramo, Royal Stockholm Philharmonic Orchestra; Decca Samuel Barberin lyyriseksi rapsodiaksi kutsumassaan teoksessa Knoxville: Summer of 1915 kaikuu Appalakkien ja alkuperäiskansojen henki. Säveltäjän muokkaama kulttuurinen, maaginen, yhtä aikaa lämmin ja koetteleva kokemus koskettaa kuulijaa. Sooloselloteos Sanasi, kiveen uponneet on itkuvirsi, surun ja huokauksen viesti (S. Inhimillinen on teoksissa tavalla tai toisella läsnä, päällä, takana tai sisällä tai yhteytenä. Kuuntelu ja rinnalla kulkeminen on arvossaan. Renée Flemingin lämpimän soinnin patinoima sopraano liikkuu pyörteisen notkeasti, tulkitsee kohkaamatta, murtaa, hyväilee ja lohduttaa
Erkki Salmenhaaran Elegiassa kahdelle jousikvartetille (1963) on vilkkaan katseen liikettä. jousikvartetto peilaa Thomas Mannin, Aschenbachin ja Kuolema Venetsiassa -elokuvan ajatuksia. Kamus-kvartetti ”menee vahvasti musiikki edellä”. Kun se ei riitä, säveltäjä laventaa väylää ja syventää sanottavaa. López Iñiguez soittaa tarkasti artikuloiden ja korviahivelevän soinnikkaasti. Inhimillinen kosketus väreilee, ulkoinen ja opittu on nollattu. Kosintamenot on poispyyhitty. Teos on kenttäteorian aito ilmentymä itsellisyyksineen ja keskinäisine suhteineen. Vaikutteita sellotaiteeseen syntyi, Gabriellin Ricercar-teokset mm. Salosen energiapakattu miniatyyri ei itseään häpeile. Einojuhani Rautavaaran täyteläinen näkemys loistaa jousiteoksessa Into the heart of light, Canto V. Lopputulos hellii.. Kun jousiin tartutaan, ote rauhoittuu ja saa filosofisen sävyn. Ja kun on aika hellittää, nousu lakkaa. 31 8. Tämän levyn säveltäjät ovat Suomesta, Latviasta ja Liettuasta. viittaavat J. kamarisinfonian ensimmäinen osa ja kielii ainakin sen, että vapautumisen vuosikymmenet ovat hallinnassa. Säveltäjän samanniminen ooppera on lähtökohta, kvartetto sen jälkilämmössä noussut. Kalevi Ahon kauniisti glissandoin soiva Frozen are the restless waters on tonaliteettien kanssa sinut. Kiinnostava ”muotokuva” aikan sa ihmemiehestä. Tarkkuutta voisikin innostuksissaan tarkata! Säveltäjien sonaatit ovat neliosaisia lyhyitä teoksia. Domenico Gabrielli & Alessandro Scarlatti: Complete Cello Works Guadalupe López Iñiguez, Baroque cello & Continuo Group; Alba Perusteellisesti, lähes tutkijamaisesti taiteilijan työhönsä suhtautuva López Iñiguez on valmistanut huolellisen näytteen uransa alkuvaiheesta. Bachin myöhempiin soolosellosarjoihin. Liettualaisen Onute Narbutaiten Was there a Butterfly. Benjamin Brittenin 3. György Ligetin kvartetto Métamorphoses Nocturnes on mielensisäisten tapahtumavyöryjen ja hienosäädön kuvausta, ei niinkään yöllistä himerrystä. Keski-Pohjanmaan kamariorkesterilla on tulkinnoissaan syvältäauraavan ja korkealla heijaavan ’yhdistelmäasu’. Peteris Vasksin Musica serena on melodisuuden, herkkyyden ja surun asialla. On tullut tavaksi sanoa, että aina ”mennään ´joku´ edellä”. Tiheä partituuri sallii tuulen puhaltaa nuottikuvaan, kiivautta ja hellyyttä kontrasteineen on. Levyn continuo-ryhmän muodostavat sellisti-gambisti Markku Luolajan-Mikkola, barokki-kitaristi (luutisti) Olli Hyyrynen sekä cembalisti Lauri Honkavaara. Vavahtelevan tasapainon siivet ylläpitävät liikettä, kokonaisuus elää. Vaikka levollisuus hallitsee, asiat voi ilmaista toisinkin. Teos on 1990-luvun 3. Pizzicatot näpsyvät kuin kameran laukaisin. Homunculushan on Paracelsiuksen keksimä ’pikkumies’. HELMIKUUTA 2018 luksesta’, on johtanut omintakeisen kvarteton syntyyn. Teos alkaa peritomerin askelin, joita seuraavat häivyttäminen, epäröinti ja lepotila eläväisen laboratorio-hahmon voimantunnon koskaan täysin lakkaamatta. Melodisuutta kieltämättä käy säveltäjän tie. Vilkasta ”inhimillistä sisäistekijää” on nautinto kuunnella. S. Arabikulttuurin vaikutukset koskettavat vuosisatojen takaa Ahon sävelajattelua. -teoksen jylhille pohjasävelille ilmaantuu herkän ja korkean jousiliikkeen säröinen väre. Dedicated to Aho, Narbutaite, Salmenhaara, Rautavaara, Vasks; Keski-Pohjanmaan kamariorkesteri kapellimestarina Juha Kangas; Alba Suomen ja Baltian väliset musiikkiyhteydet ovat olleet vuosikymmeniä läheiset. Vaikka kitkaa oli, valon sydän oli jo vuosikymmeniä säveltäjän vaikuttimena. Vasks etsii teknisiä ratkaisuja oman aikansa ja menneen kosketusta pelkäämättä. Juha Kangas luottaa musiikilliseen vaistoonsa ja uutteruuteen. Pohdiskelevaa tyyliä voi luonnehtia aineettomuuden ja sielukkuuden hienostuneen komplisoiduksi yhdistelmäksi. Eikä yöllistäkään tarvitse keksiä, sitä on. Barokin ajan sellovirtuoosi Domenico Gabrielli ja toinen mestari Alessandro Scarlatti (Domenico S:n isä) tukevat nuoren sellistin ajatuksia ja barokin avaamista nykykuulijalle uusine yksityiskohtineen. Continuo-ryhmä peesaa hyvin, eikä vain peesaa, nousee rinnalle. Scarlatti on mestareista melodisempi, eloisampi, vauhdikkaampi, uskaliaampi, Gabrielli perusteellisempi, joiltakin osin syvältäkäyvämpi. Elegia V (1995) on uustonaalinen löydös, kaiken yksinkertaistamisen ja keskittämisen herättelemä. On lupa eläytyä ja mitä enemmän irrottautuu rationaalisuuden kahleista, sitä syvemmälle kuvitukseen uppoaa, sitä lähemmäs teos tulee
Sisimmäinen kerros porautuu 1930-luvun synkkiin Neuvosto-Karjalan tapahtumiin, jonne myös suomenruotsalaisia kommunisti-idealisteja lähti rakentamaan uutta yhteiskuntaa.” Samanlaisia, osin vähän epämääräisiä lukumuistumia oli Sirpa Taskisellakin. Tästä todiste olkoon, että mainitessaan hänen välttelevän palkintomanooverejä. Eli kuten Eero Reijonen vastauksessaan kertoo ja paljastaa heti kirjailijan henkilöllisyyden: ”Fredrik Lång kieltäytyi jo 1990-luvulla etukäteen Finlandiaehdokkuudesta, James Joycen alter egoa, Stephen Dedalusta lainaten: ”Haluan yrittää ilmaista itseäni joko elämäntavallani tai taiteellani niin vapaasti kuin pystyn, niin täysivaltaisesti kuin osaan, ja puolustuksekseni aion käyttää ainoita itselleni sallimiani aseita: hiljaisuutta, maanpakoa ja viekkautta.” ”Eivät kaikki kirjailijat sirkustemppuja osaa eivätkä nauti framilla olosta”, muistutti Närpiön taiteilija vielä lisäksi tällä kustantajalleen Tammelle osoittamallaan kirjeellä.” Vaikka urakan työläyttä päivitteleekin, Kyösti Suonoja paloittelee vihjeet ja sitaatin napakasti kuin hakukone ja löytää näin oikean vastauksen. Mainio romaani on vuodelta 2003, monella tavalla tutun oloinen tarina, vaikka johtopäätös jäi lopulta avoimeksi. ”Aluksi luulin tämän kertaisen tehtävän sujuvan kuin Strömsössä mutta jouduinkin tekemään töitä oikean kirjan löytämisessä. Mutta ei kirjailijakaan ollut mikään julkkishakuinen tapaus. (rb). 32 8. Vuosien myötä hyvästäkin muistista tulee käyttäjälleen epävarma kapine. Kirjan takakansi vertaa romaanin monipolvista juonikuviota venäläisen puunuken kerroksellisuuteen. Selvittäessään Jelenan sukua ja tarinaa Dickie törmää Otto Lagerstamiin ja tämän vaimoon Signeen, jotka päätyivät aikoinaan 1930-luvulla rakentamaan Karjalan neuvostotasavaltaa tunnetuin seurauksin. Hän on jopa arvellut olleensa edellisessä elämässään irlanninsusikoira. Maailmassa, josta hän oli kadonnut, kyse ei ollut tähdistä, vaan Mariannen reiden rokotusarvista. Sen sisältä löytyy romaanin toinen kerros, äkkinäinen rakastuminen ja epätoivoinen tapahtumasarja suhteessa Jelenaan, venäläiseen varieteetähtöseen. Karjalan rakentamista kuvasi myös Antti Tuurin romaaniin perustuva mainio elokuva Ikiyö, joka nähtiin viime vuoden lopulla teattereissa. mennessä osoitteella Demokraatti/Kirjavisa, PL 338, 00531 Helsinki tai sähköpostilla kirjavisa@demokraatti.fi. Hyvin tämä kirja ”veti” myös Juhani Niemen mielestä. Asemalla valvoemiensa öiden aikana hän oli valinnut asemapaikakseen kohdan, josta saisi ensimmäisen kerran näkyviinsä kaksi suurta sammunutta tähteä. Jelenan alun perin suomalaiset isovanhemmat Otto ja Signe kuuluivat niihin idealisteihin, jotka 1930-luvulla lähtivät hyvässä uskossa rakentamaan Karjalan neuvostotasavaltaa. Siinä naimisissa oleva suomenruotsalainen ekonomi Dickie Skoog ihastuu laivaristeilyllä tapaamaansa venäläiseen laulajaan, Jelenaan, ja lähtee hänen perässään Pietariin. Eikä suotta. HELMIKUUTA 2018 KIRJALLISUUSSITAATTIEN TUNNISTUSTA JO VUODESTA 1992 VIIKON 6 SITAATTI Tämän viikon kirjailija on ottanut vaikutteita omaan proosaansa irlantilaisesta kirjallisuudesta, jota hän on myös kääntänyt. Lång (s. Pian päädyin Fredrik Långiin. Tämän jälkeen mikään ei ole enää ennallaan. Hänen syntymäkuntansa on Närpiö, joten lähdin hakemaan Närpiössä syntynyttä kirjailijaa, jonka nimessä on puolet Långbackan nimestä. ”Kun luin Fredrik Långin visateosta Venäjän serkku, pohdin samalla, olenko joskus lukenut sen vai en. Ne muistuttivat tohtoria heidän ensimmäisistä yhteistä yöstään.” Kirjailija sorvasi maatuskanuken Aika kesyksi jäi tietämys, vaikka vastauksen penkomiseen oli annettu jatkoaikaa. ”Vinkeästi johdatteli sitaattien herra ja vihjeiden valtias. Kävin kahdesti Itäkeskuksen kirjastossa, ennen kuin löysin vastauksen Fredrik Långin kirjasta ’Venäjän serkku’.” Myös Veli-Pekka Salminen äkkäsi vihjeiden viitoittaman polun. Päällimäisenä kerroksena puunukkemaisessa juonikuviossa on keski-iässä ja väsähtäneessä avioliitossa kärvistelevän miehen etsiminen ja eksyminen. Nahkatakkiset gorillat tai heidän käskijänsä käyttävät rahaa ja valtaa. Tämä palkittu novellikokoelma ilmestyi viime vuosituhannen puolella, niukasti. Mutta etsivä löytää ja sitkeys palkitaan: kirja viimein löytyi. ”Todellakin, aivan outo kirjailija kyseessä. Siis Ralf Långbackan myötä Närpiöön ja sitä kautta Fredrik Långiin. Kolmas nukke vie syvemmälle, askeleen sekasortoiseeen todellisuuteen 1990-luvun Pietarissa, jossa mikään ei tunnu olevan sitä, miltä näyttää. 1947) on vapaa kirjailija ja filosofian tohtori. Tätä kirjaa luulin aluksi nyt haettavaksi teokseksi mutta kun en siitä löytänyt Dickien-pentelettä, lähdin tutkimaan Långin muita romaaneja. Samanlainen äkkirakastuminen on myös Sofi Oksasen ’Puhdistuksessa’. Vähitellen paljastuu, että he ovat kaukaista sukua. Vihjeessä mainittiin ’hankenilainen’ ja ’teatterija elokuvahjaaja. -” Cata Portin Närpiöläislähtöinen Fredrik Lång ei ole parrasvaloissa viihtyvää kirjailijatyyppiä. Hän tiesi niiden killuvan pimeällä taivaalla kuin kuparikolikkokaksoset. Tiheätunnelmaista proosaa.” Pertti Vuorela löytää vertailukohteita kahteen kotimaiseen huippuromaaniin. ”Venäjän serkku lähti vetämään hyvin. Ja hyvä oli, että löytyi, on sen verran mielenkiintoinen teos, että kunhan saan tämän luettua, taidanpa lainata toisenkin.” Palkinto tällä kertaa Mauri Panhelaiselle. Hän on kirjoittanut lukuisia kiiteltyjä romaaneja kuten ’Dick, Dosenten och Jane’ (Schilds), joka ilmestyi Marja Kyrön suomennoksena nimellä ”Minä, Dosentti ja Jane (Tammi 2009). ”Huhtikuun seitsemännen päivän iltana kuolemanväsynyt tohtori Nagel saapui perille. Kuka sen kirjoitti, mikä teos. ”Jotain olen Fredrik Långilta aikaisemmin lukenut (ainakin ’Ajatuksen ja tunteen matka’), en kylläkään tätä visassa haettua kirjaa Venäjän serkku. Hän on syntynyt Närpiössä ja asuu nykyään Helsingissä. Dickie Skoog rakastuu palavasti Ruotsin-laivalla venäläiseen laulajattareen Jelenaan palatessaan tieteellisestä seminaarista Tukholmasta. Yhdelle palkinto. Vastaukset viimeistään 7.2. No, Hankenissa opiskelee suomenruotsalaisia, joten Ralf Långbacka tuli mieleen. Lång on oppinut kirjailija, joka todella on jäänyt suurelle yleisölle suhteellisen tuntemattomaksi.” u u u Mauri Panhelainen kehuu romaania ja yrittää muistella, onko sen jo aiemmin lukenut
Rane Aunimo Demokraatto Pika-arviot The Post Steven Spielberg kysyy kuuluisaan Pentagonin paperien vuotoon perustuvassa lehtidraamassa myös kiusallisia kysymyksiä median ja poliitikkojen suhteesta, joka voi korruptoida toimittajat luulemaan, että päättäjät ovat heidän esimiehiään tai ystäviään valvottavien sijasta. Sally Hawkinsin esittämä päähenkilö ryhtyy puolestaan rajoja rikkovaan suhteeseen luolastoon teljetyn, ihmismäisen pedon kanssa. Luottoystävää esittävä Richard Jenkins antaa kertojaäänenä surulliselle elokuvalle alleviivatun lohdullisen auran. James Francon tästä ohjaama teos jää pohjimmiltaan aika tavanomaiseksi kuvaukseksi elokuvan tekemisestä. del Toron sekä ohjaaman, käsikirjoittaman että tuottaman tarinan ytimessä on hyljeksittyjen ja hyväksikäytettyjen sivullisten solidaarisuus. Sekä näytelmä että elokuva kertovat valtion salaisesta operaatiosta tarkoin suojellussa laboratoriossa 1960-luvulla. Tavoillaan kahlittujen vihollisiksi del Toro kuvaa kaksinapaista kylmää sotaa käyvät supervaltiot hämärine bunkkeritesteineen ja niitä toteuttavine likaisine kätyreineen, joista hyytävin on Michael Shannonin paatunut ahdistelijaeversti. Hänen visuaalinen ilmaisukielensä edustaa huomattavasti sävähdyttävämpää laatua kuin keskiverroissa kilpailijoissa. Kuten lukemattomat Hollywood-menestykset edellä myös The Shape of Water kalastelee päähenkilöilleen imelää sympatiaa syventävän rosoisuuden kustannuksella. Tämän vuoden Oscar-suosikki on sokerinen fantasia hyljeksittyjen solidaarisuudesta Tavanomaista sisäistyneemmin lajityyppiinsä suhtautuvalla meksikolaisella fantasiamaakarilla Guillermo del Torolla on kestänyt pitkään nousta Hollywood-ohjaajien ykkösketjuun. (RA) KOONNUT RANE AUNIMO JA ROLF BAMBERG ELOKUVA The Disaster Artist ”Maailman kaikkien aikojen paras huono elokuva”. Toisaalta ohjaajan Hollywoodissa pyöräyttämistä sarjakuvafilmatisoinneista esimerkiksi Blade 2 (2002) on silkkaa tyhjäpäistä lahtaamista, mikä kielii tietystä alttiudesta miellyttää suuren yleisön makutottumuksia. Elisa (Sally Hawkins) ja Giles (Richard Jenkins) humanisoivat hirviön. (RB) ELOKUVA Synkin hetki Winston Churchill käskyttää kurittomat alamaiset väistämättömien uhrausten taakse perinnetietoisessa draamassa, joka kertoo äksyn vanhan herran pääministerikauden alusta toisen maailmansodan laajenemisvaiheessa. HELMIKUUTA 2018 Sivulliset uhrit ELOKUVA The Shape of Water Ohjaus: Guillermo del Toro Pääosissa: Sally Hawkins, Michael Shannon, Richard Jenkins, Doug Jones, Michael Stuhlbarg, Octavia Spencer 2017, 124 minuuttia Pelastajat. Tällaisen epiteetin on saanut Tommy Wiseaun The Room (2003), joka maksoi noin kuusi miljoonaa dollaria mutta tuotti vain puolisentoista tuhatta. (RA) ELOKUVA. Näyttävimmässä kohtauksessa ulkoisesti epäsuhtainen pari rakastelee vedellä täyttyneessä kylpyhuoneessa. Liki vasemmistolaisin painotuksin ladatun fantasian hyväntekijöitä ovat mykkä siivooja, hellyydenkipeä homo, väheksytty aviovaimo ja vangittu merihirviö. Tom Hanks esittää haukkapäätoimittajaa ja Meryl Streep leskikustantajaa. Jälkimmäisen äskettäin saamat syytökset Paul Zindelin Pulitzer-palkitun näytelmän Let Me Hear You Whisper (1969) plagioimisesta voivat horjuttaa ennakkosuosikin asemaa. Kaksikymmentä vuotta Pohjois-Amerikankin markkinoita kolunnut elokuvantekijä on lähempänä jättipottia kuin koskaan aiemmin. Ristiriitaisemmat ja persoonallisemmat painotukset jäävät kahden tulen väliin jäävälle tohtorille (Michael Stuhl barg), jonka on valittava puolensa. Kokonaisuutena hahmotukset luiskahtavat sinänsä herttaisen hännystelyn puolelle. 33 8. Espanjan sisällissotaan sijoittuvassa, poliittisiakin painotuksia sisältävässä rikkaan mielikuvituksellisessa teoksessa on joitain yhtäläisyyksiä nyt Suomessa ilmestyvään, Yhdysvaltojen elokuva-akatemian palkintogaalan ykkössuosikiksi nousseeseen elokuvaan The Shape of Water (2017), joka on teoksista kuitenkin selvästi sokerisempi. Teljetyllä otuksella halutaan teettää kokeita, joilla hallinto pönkittää maansa asemaa suurvaltapoliittisessa pelissä. del Toro lukeutuu heikkouksineenkin genrensä tunnustettuihin velhoihin. Gary Oldman kasvaa Leonin (1994) korruptoituneesta nilkkipoliisista Hitlerille luuta kurkkuun iskeväksi valtiomieheksi. Yhteiskunnalliset teemat ulottuvat myös rasismiin mustan siivoojan hahmossa ja seksuaalisten vähemmistöjen asemaan vanhassa homoystävässä, jonka tielle osuu vain torjuntaa. Rajojen rikkomista The Shape of Waterin itse aiheeseen nähden silotellun pinnan alla del Toro koettaa siis puhua myös paljon vakavammista asioista kuin hänen sittenkin mustavalkoinen, kenties laittomasti vaikutteensa kertomatta jättänyt tarinansa lopulta antaa myöten. Meksikolaisen tähän mennessä ylistetyin työ on hänen äidinkielellään tehty Pan’s Labyrinth (2008), joka kamppaili parhaan vieraskielisen elokuvan Oscarista. Näiden luontevimmaksi kommunikointivälineeksi muodostuu puhdas kehollisuus
Toki on huomautettava, että myös paikkaansa pitämättömiä kauhutarinoita leviteltiin propagandamielessä sodan vielä kestäessä. Sodan lopputulos ratkaisi kokonaisen yhteiskuntarakenteen tuleviksi vuosikymmeniksi. Tilanne närkästytti poliittisen kentän molempia laitoja. Tämä kattaus onkin suositeltava muistamisen historian oppitunti ja merkittävä pohjustus muistovuodelle Kaikkea ei haluttu muistaa Sisällissodan kauheudet paljastuivat julkisuuteen vähin erin ja rajusti jälkijunassa. Hentilän kirja ei paneudu sodan syihin vaan seurauksiin. HELMIKUUTA 2018 Varjoista valoon KIRJAT Seppo Hentilä: Pitkät varjot – Muistamisen historia ja politiikka Siltala 2018, 350 s. SDP:stä tuli vuonna 1927 myös pääministeripuolue ja Väinö Tanner otti vastaan suojeluskuntien paraatin valkoisten voitonpäivänä 16. Syistä ja seurauksista käydään luultavasti tarkentavia ja rapsakoitakin keskusteluja. Sisällissodasta tuli vapaussota. Perustelun Hentilä sanoo olevan saman kuin, millä ministeri Petteri Orpo perusteli rahan diskausta. Kapina katsottiin virheeksi, joka oli parasta unohtaa. Valkoisen Suomen muistelukulttuuri muovasi yhteiskuntaa, punaisten uhrien muisteleminen julkisesti kiellettiin. Se ei ollut merkki sisällissodan haavojen arpeutumisesta vaan herätti suuttumusta niin vasemmalla kuin oikeallakin. Stalin siis pelasti Suomen demokratian. Sisällissodan muisteluhegemonia säilyi silti voittajien puolella. Pitkien varjojen lomaan alkoi työntyä myös valoisia puolia. 34 8. Suomi pysyi autoritaarisesta kulttuurista huolimatta demokraattisena valtiona. Stalinin paradoksi ja Linnan kulttuurimurros Seppo Hentilän keskeisiä päätelmiä kirjassa on historian eräänlainen paradoksi, kun Stalinin diktatuuri määräsi rauhansopimuksen perusteella lakkautettaviksi ”fasistiset” järjestöt ja samalla siis ”Valkoisen Suomen” rakenteet. Kommunistit ylläpitivät omaa luokkasotakertomustaan, aluksi maan rajojen ulkopuolella ja vasta sotien jälkeen suomalaisessa julkisuudessa. Verileikki oli laajuudeltaan karmaiseva. Seppo Hentilä on valinnut uuden kirjansa kanteen saman lavastetun teloituskuvan, jonka taiteilija Ilkka Suppanen sijoitti valtioneuvoston tilaamaan Suomi 100 -juhlarahasarjaan. Hentilän mukaan vuoden 1918 tapahtumia ei siis vieläkään voida käsitellä ”normaalina” historiana, eikä niihin vieläkään voida suhtautua täysin kiihkottomasti. Lehtikuva / Markku Ulander Väinö Tanner otti pääministerinä vastaan suojeluskuntien paraatin valkoisten voitonpäivän juhlassa toukokuussa 1927. toukokuuta. Autoritäärinen kulttuuri – demokraattinen valtio Sisällissodan seurauksena syntyi Hentilän mukaan niin sanottu ”Valkoinen Suomi”. Muistovuoden aikana käydään varmaankin monta kertaa läpi itse sisällissotaa, mutta myös sen syitä ja seurauksia. Kalikka kalahti. Aivan aluksi sodan voittaja määritteli tapahtuneen. SDP:llä ei ollut alkuun edes intressiä nostaa esiin toista puolta. Seppo Hentilän Pitkät varjot -teos on herättänyt ilmestyttyään vilkasta keskustelua.. Nykytermein ilmaistuna sisällissodassa tehtiin vakavia sotarikoksia, joukkotuhontaa, etnisiä puhdistuksia ja rikoksia ihmisyyttä vastaan. Siksi tämä kirja. Termiä alettiin käyttää jo sodan aikana, kun valkoisen puolen propagandassa sotaa käytiin erityisesti venäläisiä bolshevikkeja ja heidän kanssaan liittoutuneita ”punaryssiä” vastaan. Siihen nähden sisällissodan silmitön tappaminen sai epäilemättä aikaan shokkivaikutuksen, joka jäyti pitkään. Hentilä muistuttaa, että ennen sotaa kuolemantuomio oli Suomessa pantu toimeen edellisen kerran vuonna 1825. ”Punaryssän” käsite oikeutti kätevästi myös etnisen puhdistuksen, hehän olivat oikeas taan menettäneet suomalaisuuden statuksen. Kunnallisvaaliuudistuksen jälkeen maltilliset sosialidemokraatit nousivat monessa kunnassa valtapuolueeksi. Itse tapahtuma lienee kohtuullisesti kaluttu
Vuoden 1918 pitkät varjot ulottuvat siis tänne asti – vai ulottuvatko. Ei, ei ei... Jos sitä ei tule, viestimet hoitavat homman itse. Mukadokumentaarinen elämäkertaleffa ”I, Tonya” sai teatteriensi-iltansa Yhdysvalloissa viime kuussa, ja on saanut ristiriitaisen vastaanoton. Hentilän mukaan se oli selkeä irtiotto sekä valkoisesta että punaisesta muistiperinnöstä. Antti Vuorenrinne Demokraatti Suuren urheiludraaman tuntua A merikkalaisille urheilutapahtuma sellaisenaan ei tahdo riittää sirkushuviksi, vaan sen ympärille pitää saada viritetyksi spektaakkelia. u u u Sitä janoamaansa suurta draamaa amerikkalainen urheiluyleisö sai yllin kyllin vuonna 1994 kahden taitoluistelijan överiksi menneessä kilvoittelussa lajin ykkösnaisen asemasta. Se siitä. Niinpä ”I, Tonya” tulee meillä teattereihin vasta pari viikkoa olympiatulen sammumisen jälkeen. Punaisen Suomen historiahanke toteutui 1980-luvulla. Nancy Kerrigan, 48, puolestaan kertoi tammikuun lopussa haastateltuna, ettei ole kiireiltään ehtinyt katsoa kohuelokuvaa, mutta halusi muistuttaa, että hän oli siinä välikohtauksessa uhri. Sisällissota oli jo siinä vaiheessa korvannut sinänsä konsensushenkisen kansalaissota-nimikkeen. Tässä matsissa Emmi Peltosella on lätkäfanaattisessa maassa melkoinen etu puolellaan ajatellen esimerkiksi somekeskustelun peukutteluja. Keskustelua sodan nimestä on käyty vielä tänäkin vuonna. Yhdysvaltain mestaruuskilpailuihin ennakkosuosikkina lähteneen Nancy Kerriganin polvi telottiin pukukoppikäytävällä kilpailukyvyttömäksi, ja atakin toimeksiantajaksi paljastui hänen pahimman kilpakumppaninsa Tonya Hardingin poikaystävä Jeff Gillooly. Ja taas ihan mitättömästä. Ja taas kohistaan. Valkoisen Suomen vaalima vapaussotakertomus piti silti yhä pintansa. Varjojen hälvetessä käy lähes mahdottomaksi todeta, onko jokin ajankohtainen kiista sadan vuoden takaisten tapahtumien värähtelyä vai demokratiassa normaalia poliittisten näkökantojen törmäilyä. Heistä valtaosa eli noin 36 600 kuoli sisällissodassa. Kriitikot ovat kyllä pitäneet elokuvaa kohtalaisen onnistuneena, mutta taitoluisteluväki, erityisesti Kerriganin tukijat, ovat nähneet sen vain Hardingin, 47, maineenpuhdistusoperaationa. Ja kun mikään ei riitä, spektaakkelien rinnalle olisi ainakin amerikkalaismedian mielestä hyvä saada draamaa. Heikki Ylikankaan ”Tie Tampereelle” (1993) tarkensi kuvaa edelleen. Aihe ryöpsähti esiin myös Neuvostoliiton kaatumisen jälkeen, kun epäiltiin ”suomettumisen” vaikuttaneen myös historiakulttuuriin. HELMIKUUTA 2018 Toki kansallista eheytymistä oli tapahtunut jo ennen sotia. Tänä vuonna Justin joutui tikun nokkaan taas. Sotien jälkeisen valkopesuveden mukana meni tosin muutakin. Monien muistissa on yhä vuoden 2004 Superbowlin väliaikashown episodi, tuttavallisemmin ”nipplegate”. Punamultakauden alku ja talvisodan henki olivat järsineet kaikkein yksipuolisinta kuvaa yhteiskunnasta. Sitä pääsi järkyttämään oikeas taan vasta Väinö Linnan ”Täällä Pohjantähden alla” -trilogia (1959–1962). Hentilän mukaan vapaussotakertomus teki 1990-luvun ilmapiirissä ”näyttävän paluun” poliittisista sidonnaisuuksista riippumattoman sisällissota-nimikkeen rinnalle. Lapsuus oli kova, äiti paha, tie huipulle louhikkoinen ja sitä rataa. 35 8. Viveca Lindfors hankki viime vuonna Suomelle maapaikan Pyeongchangin olympialaisten naisten luisteluun, mutta olympiaedustajan lopullisessa valintapaikassa EM-kisoissa Emmi Peltonen oli parempi ja sai olympiaedustuksen. Projektin nimitiedostoon kertyi lähes 40 000 vuosien 1914–1922 sotaolojen uhria. Fiktiivinen romaani ei ainoastaan muuttanut suomalaisten vakiintunutta kuvaa sisällissodasta vaan käynnisti samalla yhteiskunnallisen kulttuurimurroksen, jonka vaikutukset tuntuivat pitkään. Minkä niminen sota. u u u Suomalaismedia on ehkä Tonya-elokuvan innoittamana yrittänyt viritellä kotikutoista Harding/ Kerrigan -keissiä kahden naisluistelijahuippumme välillä. Lindfors pahoitti mielensä ja laukoi katkeria kommentteja missattuaan olympiamatkan: ”Paras luistella hyvin, että mitään ilmapalloja siellä ei saa tehdä, kun se paikka on minun selkänahastani otettu”, lähetti Lindfors terveisinä Peltoselle – ja sai tietysti hardingmaisen mustan sädekehän päälleen. Tällä hän viittasi kaiketi siihen, että mockumentarytyylinen fiktio uhriuttaa Tonyaa. Viime sunnuntaina käyty Superbowl, amerikkalaisen jalkapallon kauden grande finale, oli siitä taas kerran oiva osoitus. Rolf Bamber g. Suurin syypää hässäkkään oli kuitenkin popparikollega Justin Timberlake, joka riehakkaan lavakoreografiansa pyörteissä onnistui tahattomasti sohaisemaan Janetin koltun paikoiltaan. Silloinhan puoli maailmaa villiintyi poptähti Janet Jacksonin vahingossa tapahtuneesta rinnan vilautuksesta. Ja taas ihan mitättömästä. Mutta sodan eri nimillä on yhä kannattajansa. Ja taas kohistaan. On jopa ihmeellistä, että tuosta likaisesta ja molempien lahjakkuuksien uraan peruuttamattomasti vaikuttaneesta tapahtumasta on tehty elokuva vasta nyt. Talvisodan hengessä perustettu aseveliliike oli sentään itsenäisyyspäivänä 1940 asettanut kunniavartioita myös punakaartilaisten haudoille. Suomi on talviurheiluhullu maa, joten tänään yllemme laskeutuvaa jaloa olympiarauhaa ei ilmeisesti haluta turmella moisilla skandaalielokuvilla. Sisällissota on vapaussota, kansalaissota, vallankumous, luokkasota tai kapina siitä riippuen kuka puhuu. Sen innoittamana käynnistettiin Sotasurmat-hanke (1998–2004). ”Jumalauta, näillä lakeuksilla ei jumalauta pilkata Peltosia!” tuntuu olevan asenne, kun Lindforsin vuodatusta pilkotaan. Hän kun on Ville Peltosen tytär, ja isähän sattuu olemaan se kuningasleijona, joka ratkaisi MM-finaaliin 1995 upottamalla kolme kiekkoa Ruotsin häkkiin. Hän oli Superbowl-shown pääesiintyjä ja perui viime hetkellä ennakkoon lupaillun edesmenneen idolinsa Princen ”vierailun” lavalla hologrammimuodossa. Itselleni Tonya/Kerrigan -kaksikko on jäänyt mieleen niin, että Nancy oli se soma prinsessa, mutta Tonya teknisesti taitavampi luistelija – ensimmäinen nainen muuten, joka kilpailuissa tempaisi vapaaohjelmassa kahdesti kolmoisaxelin. Myöhemmin kävi selväksi, että Tonya oli alun alkaen itsekin tietoinen, mitä tuleman piti. Sitä se ilmeisesti urakalla tekeekin. Mutta niinhän sen pitää ollakin, ei näitä elokuvia muuten syntyisi
Tämän johdosta ammuttiin tykistä muutamia laukauksia, jotka ruhjoivat rakennusta. Alkuvaiheessa taisteluja käytiin jonkun verran myös tulevien rintamalinjojen selustoissa. Omien julmuudet jäivät vähemmälle huomiolle. Koko seuraavan yön oli laukaustenvaihtoa, mutta kun piirittäjäin ketju lienee ollut harva, oli osa piiritettyjä yöllä poistunut. Viime sunnuntaina sai Porin punakaarti tiedon, että Vanhakartanon rustitilan kiviseen päärakennukseen Porin maaseurakunnassa, noin 5–6 km. Kun kartanoon sulkeutuneita kehotettiin antautumaan, avattiin sieltä kiväärija kuularuiskutuli. Työmies pani teon venäläisten matruusien piikkiin. Lahtarit kohottivat valkoisen lipun, mutta kun piirittäjät lähenivät, avattiin tuli uudestaan. TULKINTA ROLF BAMBERG Mitä se on: ”Tämä on ollut poikkeuksellisen antoisa suomennostyö”, totesi Caj Westerberg jälkisanoissaan Tomas Tranströmerin Koottuihin runoihin. Se näkyy myös lyhyessä jaksossa Vankila, joka esittelee ruotsalaisnobelistin haikujen taitajana. Noita kamalia tekoja eivät vallankumoukselliset työväenjärjestöt voi olla tuomitsematta, Työmies linjasi (2.2.).. Punakaarti oli kyennyt valtaamaan Etelä-Suomen suuret kaupungit ja pitämään hallussaan elintärkeän Pietarin radan. Heitäkin oli mukana. Tarkka tavumäärä on saanut suomennoksessa antaa tilaa ajatuksen kirkkaudelle. HELMIKUUTA 2018 Demokraatti 100 vuotta sitten ANTTI VUORENRINNE ”Kun karkuri saatiin kiinni hänellä oli taskut täynnä kanttarelleja.” Maailman kirjallisuuden katekismus ’TOMAS TRANSTRÖMER: VANKILA (FÄNGELSE: NIO HAIKUDIKTER FRÅN HÄLLBY UNGDOMSFÄNGELSE) SUOMENNOS CAJ WERSTERBERG 2011) . Työmiehen sivuille alkoi ilmestyä otsikoita ”lahtarien julmuuksista”. Kartanosta saatiin kivääreitä, käsipommeja, kuularuiskunauhaa, revolvereja sekä kuularuisku, jonka venäläiset merisotilaat tunsivat venäläiseksi. Työmies 8.2.1917 Veritekoja ja vihanlietsontaa Ensimmäiset kapinaviikot 1918 käytettiin molemmin puolin tilanteen arvioimiseen. ”Tulinen taistelu Tampereen lähellä. Seuraavana aamuna antautui kartanon puolustajia 11 miestä, jotka venäläiset merisotilaat ampuivat Porissa. Porin lyseon pihalla teloitettiin 11 valkoista (juttu alla) Vanhakartanon piirityksen jälkeen. Tomas Tranströmer kirjoitti haikut vuonna 1959 uudenvuodentervehdykseksi ystävälleen vankilanjohtaja Åke Nordinille. Kahakka Porin lähellä. Tykkejäkin käytetty. Lahtarit lyöty pakosalle”, Työmies kertoi (1.2.) Suinulan tapahtumista, joissa ammuttiin 17 jo antautunutta suojeluskuntalaista. Tiistaina lähti paikalle osasto Porin punakaartia mukanaan yksi 3-tuuman tykki. 36 8. Porista, oli saapunut useampia hevoskuormia lahtareita. Taistelut Punaisen Kaartin ja lahtarien välillä. Veritekoihin kuitenkin myös reagoitiin. Näissä taisteluissa molemmat osapuolet menestyvät omilla alueillaan. Valkoisilla oli saarekkeita etelässä, punaisilla taas pohjoisessa. – On tullut tietoon, että eräitä vankeja ovat punaisen kaartin eräät jäsenet surmanneet, sen jälkeen kuin lahtarit olivat ensin aseista riisumiaan punakaartilaisia surmanneet. Kerava, Suinula, Pori Punaisten veriteot sodan alkumetreillä vaikuttivat myöhempiin tapahtumiin traagisesti. Molemmat osapuolet pyrkivät käyttämään vastapuolen raakuuksia hyväkseen propagandassaan. Keravalla käydyn kahakan jälkeen punaiset surmasivat kostoksi joukon paikallisia vastustajiaan
Puhukaa SAK:n puheenjohtajien, edunvalvontajohtajien tai ekonomistien kanssa – rettelöijiä ette siitä joukosta löydä. Kilpailukykysopimus saatiin aikaan mahdottomalta näyttäneessä tilanteessa, kun SAK tarjosi ratkaisun, joka pidensi työaikaa, jäädytti palkankorotukset ja siirsi sosiaalimaksuja työnantajilta palkansaajille. Aktiivimallin ympärillä käydyssä keskustelussa SAK:ta on yritetty niputtaa SDP:n käsikassaraksi. HELMIKUUTA 2018 JENNI KARJALAINEN Puheenvuoro Kun kansa raivostui T alous on kääntynyt nousuun, työttömyys laskuun ja ensimmäistä kertaa vuosiin Suomessa keskustellaan vilkkaasti työllisyyspolitiikasta. Ilman SAK:ta hallitus ja Suomi olisivat olleet pulassa. Ammattiyhdistysliikkeelle oli enemmän kuin luontevaa asettua tukemaan aloitetta, joka oli yksi yhteen sen tavoitteiden mukainen. Yritysjohtajilta on jopa kuultu, että SDP:n puheenjohtaja on masinoinut tuhannet ihmiset torille ja lakkoilemaan. Parhaassa tapauksessa mielenilmaus ja sitä ympäröivä raivo ja keskustelu saavat aikaan sen, että hallitus ymmärtää muuttaa eduskunnan jo antamaa lakia. u u u Akavalaisessa liitossa työskentelevänä, SAK-taustaisena korkeasti koulutettuna kaupunkilaisena olen monille tuttavilleni saanut loputtomiin kertoa, mitä SAK tekee ja mitä SAK ei tee. SDP oli samaa mieltä. Syytös on absurdi: mitä poliitikot oikein tekevät, jos eivät ymmärrä kansalaisten kokemuksia ja yritä ratkoa heidän kokemiaan ongelmia. Tällaiset puheet sekä rasittavat että hymyilyttävät. Luontevaa tukeminen on myös SDP:lle, joka on kritisoinut aktiivimallia alusta alkaen. Kirjoittaja on entinen työministerin erityisavustaja, joka työskentelee Insinööriliiton johtavana asiantuntijana. Paine ei tullut SAK:n toimistolta, se tuli kentältä. 10 000 ihmistä kerääntyi Senaatintorille osoittaakseen mieltä työttömien puolesta, hallituksen toimia vastaan. Jostain syystä yritysjohtajien on vaikea ymmärtää, että tavalliset ihmiset eivät yleensä ole ammattiliittonsa, vielä vähemmän jonkun puolueen määräiltävissä. Tällaisessa mallissa aktiivisuusvaatimusta työkykyisillä voisi olla jopa varaa kasvattaa. Jos SDP:n puheenjohtajalla oikeasti olisi kyky ohjailla kansalaisia, miksi hän ei käyttäisi valtaansa useammin. SAK ei ole mielenilmausliike tai ei-liike, vaan sopimusyhteiskunnan kantava voima ja merkittävä yhteiskunnallinen vakauttaja. Vastustus, jopa viha, lähti kansalaisista itsestään. 37 8. Samalla sovittiin, ettei työttömyysturvaa tällä hallituskaudella enää leikata. Kuten lähes kaikkien tämän hallituksen työelämähankkeiden, myös aktiivimallin takana vaikuttaa syksyn 2015 ”pakkolakipaketti”, jonka aiheuttamasta umpikujasta päästiin ulos kilpailukykysopimuksella. SAK ei masinoi lakkoja. Julkisuudessa ammattiyhdistysliikkeen ja puolueen roolit ovat puuroutuneet. Jo sillä, että omaehtoinen työnhaku ja opiskelu luettaisiin aktiivisuudeksi, saataisiin paljon aikaan. u u u Mallia valmisteltiin yli vuosi. Joulun alla kaikki huomio keskittyi alkoholilakiin ja presidentin pahastumiseen Helsingin Sanomien tiedustelu-uutisoinnista. Totuus on, että aktiivimallin kansalaisissa synnyttämä tyrmistys tuli koko lailla yllätyksenä kaikille. Ketään ei kiinnostanut. Vasta Martin-Eric Racinen laatima kansalaisaloite sai vyöryn liikkeelle. Moni hallituspoliitikko on syytellyt SDP:tä kansalaisten huoliin sotkeutumisesta. Jos omaehtoinen työnhaku ja opiskelu luettaisiin aktiivisuudeksi, saataisiin paljon aikaan.. Ammattiyhdistysliike, STTK ja Akava mukaan lukien, yrittivät parhaansa mukaan piipittää, että malli on byrokraattinen, eriarvoistava ja kilpailukykysopimuksen vastainen
Siksi esimerkiksi sopimusten yleissitovuutta ei pidä päästää rapautumaan ja työmarkkina-asioita tulee kyetä ratkomaan sopimuspohjaisesti. Suomi on rakennettu parlamentaarisen demokratian ja sopimusyhteiskunnan vahvuuksille. Työnantajat tunnustivat ay-liikkeen (SAK) neuvotteluosapuoleksi, ja työehdoista ryhdyttiin päättämään sopimalla. Julistus allekirjoitettiin 23.1 1940. Ilman ay-liikkeen vastuullista sopimuspolitiikka Suomi olisi eriarvoisempi ja talous heikompi. Myös keskinäistä ay-liikkeen yhtenäisyyttä koetellaan monesta nurkasta, kun koordinoidusta sopimusratkaisusta on luovuttu. Ayliike voisi tässä asiassa siirtyä puolustuksesta paikallisen yhteistyön ja sopimisen tiekartan laatijaksi. Sote-uudistus on tästä esimerkki. Yhteiskunnalliset ongelmat, erityisesti työttömyys, pyritään sysäämään yksilön ongelmiksi ja ratkaistavaksi markkinavoimien viidakossa. Tammikuun kihlaus -kannanoton yhteiskunnallinen merkitys oli vuonna 1940 tärkeä. Perimmäisenä tavoitteena markkinauskoisilla elinkeinoelämän ja poliittisen oikeiston toimijoilla on häpeilemättä julkilausuttu tavoite murtaa sopimusten yleissitovuusjärjestelmä ja lailla ohittaa sopimuksiin rakentuvat paikallisen sopimisen pelisäännöt. Työmarkkinapolitiikan ydinrakennetta ei tässä yhteydessä päästy purkamaan. Se kuvaa poliittista pettymystä, kun niin sanottu yhteiskuntasopimus pakkolakeineen ei tuolloin onnistunut ja paikallista sopimista ei määritetty erillisellä lailla vaan sopimuspohjaisesti. Ay-liikkeestä yritetään tehdä jarruttaja ja syyllinen milloin mihinkin asiaan, mutta ilman sen vastuullista sopimuspolitiikkaa Suomi olisi eriarvoisempi ja talous heikompi. Tässä ajassa yhteiskunnassa on menossa iso poliittinen vyörytys hyvinvointiyhteiskunnan rakenteiden hilaamiseksi markkinayhteiskunnan suuntaan. Palkansaajien turvaksi rakennettuja valtakunnallisia sopimuksia halutaan rapauttaa ja joustavuuden nimissä siirtää ratkaisujen tekeminen vain työpaikkaja yksilötasolle. HELMIKUUTA 2018 LAURI IHALAINEN Puheenvuoro Ketkä ovat valmiita kehittämään sopimusyhteiskuntaa tulevaisuudessa. Yhteiskunta ja työnantajat halutaan ulkoistaa näistä vastuista. 38 8. S amana päivänä, kun SAK oli kutsunut koolle liittojen hallinnot pohtimaan vastatoimia epäoikeudenmukaiselle aktiivimallille ja aktiivimallia vastustavan mielenilmauksen järjestämistä oli tammikuun kihlauksen vuosipäivä. Kiky-sopimusta voidaan oikeudenmukaisuusperustein arvostella muun muassa lomarahaleikkausten osalta. Kuten on tiedossa, sopimuspohjaisesti paikallista sopimista on merkittävästi laajennettu, mutta se on tehty yhteisymmärryksessä työmarkkinaosapuolten kesken. Kyseinen kannanotto avasi tietä sopimusyhteiskunnan rakentamiselle, ja samalla luotiin osaltaan pohjaa Suomen sodan jälkeiselle jälleenrakennustyölle. Yhteiskunnallisen kehi. Olisiko ajateltavissa, että ay-liike tulisikin paikallisen sopimisen kehittämiseen uudes ta ja aloitteellisesta näkökulmasta. Vahvoja ja työelämän muutoksia vastaavia valtakunnallisia työja virkaehtosopimuksia tarvitaan myös tulevaisuudessa. Yhteiskunnallista tasapainoa ja oikeudenmukaisuutta vahvistavat rakenteet ovat käymistilassa. Silloin rakennettiin pohjaa luottamukselle, yhteistyölle sekä sopimusja luottamusyhteiskunnan rakentamiselle. On hyvä muistaa, että pakkolait, lisäleikkaukset ja lakipohjaisen paikallisen sopimisen mallit eivät sopimukseen sisältyneet. Kun paikallisen yhteistyön ja sopimisen agendaa avarretaan TES-säädöksiä laajempiin työelämäasioihin, saadaan tasapainoisempi keskustelu. Kuvaava esimerkki tästä asennekiukusta on Juhana Vartiaisen tokaisu Tommi Uschanovin kanssa tehdyssä taloutta käsittelevässä kirjassa (sivu 120): ”Sipilän hallituksen ohjelmassa ilmeni kirkas pyrkimys lisätä paikallista sopimista ja vahvistaa henkilöstön neuvotteluasemaa, mutta EK, SAK, STTK ja Akavan politrukit estivät sen Olli Rehnin myötävaikutuksella.” Tästä analyysistä viileä taloustiede on kaukana. Poliittinen vyörytys näkyy nyt myös työmarkkinoilla ja sopimuspolitiikassa. Kiky-sopimuksen jälkeen hallituksen uskottavuutta sopimusosapuolena ovat heikentäneet yksipuoliset ja virheelliset työttömyysturvaleikkaukset aktiivimalleineen. Työntekijöiden asema ja hyvinvointiyhteiskunta eivät olisi tällä tasolla ilman tätä yhteistyötä. Tällaisia asioita olisivat muiden muassa koulutus ja tulospalkkauksen pelisäännöistä sopiminen, toki monet muutkin asiat
Olen ollut töissä eri puolilla Suomea yli kymmenellä paikkakunnalla. Niille työnhakijoille, jotka pystyvät täyttämään mallin vaatimukset, maksetaan tuo 4,65 %. Seurauksena on tylsistyminen ja masennuslääkitykset...” TV1:n Perjantai-illassakin oli työttömien kohtaloita, rankkaa. Laaja poliittinen yhteistyökykyisyys on koetuksella kansakuntaa koskevissa suurimmissa ja pitkäkestoisissa ratkaisuissa. Mielipide KIRJOITA OMALLA NIMELLÄSI. HELMIKUUTA 2018 tyksen ohjauskeinot ovat murentumassa markkina-arvojen edessä. Tällaiset kepitykset heikko-osaisia kohtaan on estettävä heti. Tellervo Haapasalo-Koukku. Työn hakukin aiheuttaa kuluja, kuten esimerkiksi erinäiset järjestelyt ja matkat. Ei mitään pakkoa, vaan kun on tarvittu tekijää, niin miehän menin. Heikki Puolamaa Meri-Lappi Kaksi sukupolvea laitonta asevientiä Tuula Haatainen toi vaalikisassaan jämäkästi esiin maamme poliittisen johdon asevientipolitiikan, josta vientilupien osalta vastaavat viime kädessä presidentti, pääministeri sekä ulkoja puolustusministerit. Toivottavasti näin ei tule käymään. Mille jalustoille uudistyö perustuu, jos yhteiskunnan yhteisölliset rakenteet rapautuvat. Tulevaisuuden Suomen selviäminen vaatii isoja linjoja. Maanantain, 22.1. Voin todeta, että Suomen laiton asevienti sotaa käyvin maihin on alkanut jo 1960-luvulta ja että silloin rikottiin yksiselitteisesti sekä Pariisin rauhansopimusta että Suomen YK:ssa tekemiä sitovia päätöksiä olla viemättä sotamateriaalia sotia käyviin maihin. Onneksi oma työurani on kestänyt 50 vuotta, ei työttömyyttä eikä tarvetta asioida työvoimatoimistoissa. Asumis-, toimeentuloja työmarkkinatukihakemukset ruuhkauttavat byrokratiaamme. Tämä on inhimillistä säästöä myös tukikuluissa. Kirjoittaja on SDP:n kansanedustaja ja entinen työministeri sekä SAK:n puheenjohtaja. Kansainvälisen oikeuden silloiset parhaimmat asiantuntijamme Erik Castren ja Allan Rosas arvioivat tutkimuksessani yksiselitteisesti, että Pariisin rauhansopimus kielsi Suomelta kaiken sota-aseviennin. Näin tekee myös Norja. Pitäisikö tällaisesta muutoksesta olla huolissaan, ottaen huomioon se, millaisten ratkaisujen edessä Suomi on muun muassa tulevassa EU politiikassa ja tulevaisuuden kasvun ja viennin kannalta. Miten on tänä päivänä. Parlamentaarinen valmistelutapa ei ole ollut suosiossa hallituskaudet ylittävien asioiden valmistelussa. Sopimuksista huolimatta veimme jatkuvasti esimerkiksi rynnäkkökivääreitä Lähi-idän sotaa käyville valtioille. Ministeriön virkamies ei edes suostunut kertomaan, mitkä tehtaat tuottavat Suomessa asemateriaalia, vaikka tieto oli laajasti julkista. KIRJOITUSTEN MAKSIMIMITTA ON 3000 MERKKIÄ. Toivottavasti. Millä oikeudella ja moraalilla Suomen puolustusministeriö puoltaa vientilupia kuolemankaupalle Lähi-idän siviilejä tappamaan. Esitän, että ei leikata kenenkään työttömyyskorvauksia. Kestääkö keskustan perinteinen, sopimusyhteiskuntaa tukeva linja, kuten arvostettu kansanedustaja Seppo Kääriäinen on usein korostanut. Keskustelussa oli myös Tiina, joka kertoi kokemuksiaan viiden vuoden työttömyydestä ja aktiivimallin vaikutuksista hänen elämäänsä: ”Malli aiheuttaa monille alakuloa, uupumusta, masennusta... Nyt peli on vihellätävä Tuula Haataisen esittämällä tavalla poikki. Nämä aiheuttavat kohtuuttomia lisäkustannuksia viranomaiskäsittelyissä. Luontevasti kannustamalla ja aktivoimalla työttömiä työpaikat ja työntekijät kohtaavat. Sopimusyhteiskunnan tarpeellisuutta yritetään kyseenalaistaa. OSOITE: MIELIPIDE@DEMOKRAATTI.FI JA DEMOKRAATTI, PL 338, 00531 HELSINKI Aktiivivai patistusmalli. Konsensuspolitiikka ja koordinoiva työmarkkinapolitiikka halutaan sysätä suurten saavutusten museoon, ja demokraattiseen sivistysyhteiskuntaan kuuluvat työtaisteluoikeudet asetetaan säännöllisin väliajoin kyseenalaisiksi. Tällaiset paineet johtavat mielenterveysongelmiin ja sitten elämänote karkaa käsistä. Yrittäjäkannatuksen vuoto kokoomukselle saattaa nostaa keskustassa tarpeen pörhistäytyä ja innostua palkansaajien sopimusturvan heikentämisestä. Sopimushan sanoi, että ”Suomi älköön ylläpitäko sotamateriaalin tuotantokoneistoa yli sen, mikä on tarpeen omien puolustusvoimien ylläpitämiseen”. Luontevasti kannustamalla ja aktivoimalla työttömiä työpaikat ja työntekijät kohtaavat. Presidentti Niinistö ja pääministeri Sipilä! Pankaa yli-intoinen puolustusministeri kuriin ja palauttakaa vihdoinkin luottamus maamme asevientipolitiikkaan. Kun tein aikanani Tampereen yliopistossa aiheesta opinnäytettä, puolustusministeriö vaikeutti työtäni. Reijo Päivärinta Kärkölä Hävetkää demarit Vaikka gallupit lupasivat Niinistölle voittoa, kyllä hävettää demarien äänestyskäyttäytyminen. Itse en ole ikinä äänestänyt kokoomuslaista tai muutakaan porvaria, enkä varmasti tule äänestämäänkään, olkoon vaikka kuinka suosittuja ehdokkaita. Olisin tietysti toivonut, että 23.1 tammikuun kihlauksen vuosipäivää olisi voitu viettää sopimusyhteiskuntaa vahvistavissa merkeissä, eikä eri rintamilla vastakkainasettelua voimistamalla. Tällöin yhteiskunnan kustannukset jakaantuvat oikeudenmukaisesti ja kunnioittaen tasa-arvoa. Suunnitelmissa oleva Aktiivimalli II, jossa työttömän pitää osoittaa aktiivisuutta 12 viikon aikana viikoittain – ja jos ei osoita, seuraa 60 päivän karenssi. Siis nyt tukea työttömille! Kun päivärahoja leikataan, aiheuttaa se paineita ja kustannuksia TE-toimistoille ja Kelalle. 39 8. A-studiossa työministeri Linström totesi, että työttömiä ei pakoteta vaan patistetaan aktiivisuuteen. Mielenkiinto kohdistuu myös keskustan linjauksiin. Päätöksentekokykymme pirstaloituu, ja yhteinen visio Suomen tulevaisuudesta on sumussa. Työmarkkinajärjestöjen ja hallituksen perusluottamus ei ole niin hyvä, kuin ajan haasteet edellyttäisivät. On ikuinen häpeä maallemme, että panssarimme ovat tänään mukana tuhoamassa Saudi-Arabian toimesta Jemenin siviilejä, sairaaloita ja kouluja. Ei ole yllätys, että kokoomuksen markkinauskoiset toistavat näitä teemoja. Rauhansopimuksen rikkomisen osalta ei jää mitään jossiteltavaa. Monilla varmaan alkoi naama sinertää kuin sydänvikaisella, kun piti loikata kokoomukseen kelkkaan. Toivoisin kuitenkin kokoomuksen johdolta malttia ja työmarkkinaviisautta tulevaisuutta ajatellen. Vanhana demarina en varmaan ole ajan tasalla kun en ymmärrä tuota kokoomuksen suosiota näissä vaaleissa
Palveluksen sisältö ei olisi kaikille sama, vaan se koostuisi yhdistelmästä koulutusta, varusmiespalvelusta ja siviilipalvelusta. Epätasa-arvoa voisi purkaa myös toisesta päästä, eli kohentamalla varusmiesten asemaa. Näillä on lopulta hyvin vähän tekemistä maanpuolustuksen kanssa. Koska asevelvollisuus koskee vain miehiä, se asettaa kansalaiset epätasa-arvoiseen asemaan sukupuolen perusteella. Kansalaispalvelus on perimmäiseltä luonteeltaan valtion määräämä pakkotyövelvoite; se on siten ristiriidassa vasemmiston periaatteiden kanssa. Epätasa-arvon poistamiseksi julkisuudessa on ehdotettu uutta asevelvollisuusjärjestelmää. Vasemmistolaiseen ideologiaan kuuluu keskeisesti yksilön vapauksien ja työntekijän oikeuksien puolustaminen. Maanpuolustuksen näkökulmasta kansalaispalvelukselle on vaikeaa löytää vahvoja perusteluja. HELMIKUUTA 2018 Mielipide KIRJOITA OMALLA NIMELLÄSI. Kansalaispalveluksen suuri ironia on, että sillä tavoitellaan sukupuolten tasa-arvoa, mutta käytännössä siitä kärsisivät eniten nuoret naiset. Muun muassa Tommi Uschanov ja Ruurik Holm ovat arvostelleet vasemmistopuolueita siitä, etteivät ne ole mukautuneet yhteiskunnalliseen muutokseen vaan takertuneet kollektivismiin, jossa yhteisön etu jyrää yksilön tahdon. Vapaus on itseisarvo, jota ei tule rajoittaa kevyin perustein. Päivän mittaisen kutsuntatilaisuuden koulutuksellinen hyöty olisi olematon. Se olisi tasa-arvoa, jota osattaisiin arvostaa myös poteron pohjalla. 40 8. Palvelusta suorittava mies tai nainen ei ole myöskään opinnoissa, töissä tai maksamassa veroja, mistä kärsii epäsuorasti koko kansantalous. Naisten kutsuntoihin on liitetty erinäisiä toiveita ja haaveita, aina kyberturvallisuuden vahvistamisesta kansanterveyden edistämiseen. Mikko Lievonen Kirjoittaja on jatko-opiskelija Oxfordin yliopistossa Kari Hulkko. Valtion tulisi tarjota kaikille palvelusta suorittaville toimeentulo, joka käytännössä lisäisi sosiaalimenoja. Kansalaispalveluksella olisi merkittäviä taloudellisia vaikutuksia. Tämä kritiikki pitää ottaa tosissaan. Palveluksen aikana valtio puuttuu kovalla kädellä kansalaisen yksilönvapauteen. Viime vuosikymmeninä yhteiskunnalliset arvot ovat liikkuneet vapautta ja yksilöllisyyttä korostavaan suuntaan, etenkin nuorten keskuudessa. Mikäli puolustuksen kehittäminen nähdään tärkeäksi, tulee resurssit suunnata kalustoon ja järjestelmiin eikä asevelvollisten määrän kasvattamiseen. Voisi kuvitella, että kansalaispalveluksen luontainen kannattajakunta löytyy konservatiivisen oikeiston piiristä. Valitettavasti muut näkökulmat ovat jääneet vähemmälle huomiolle. Niin sanottu kansalaispalvelus koskisi kaikkia kansalaisia, sukupuoleen ja uskontoon katsomatta. Merkittävin pullonkaula suorituskyvylle on määrärahojen rajallisuus, ei saatavilla olevan miehistön määrä. On myös epäselvää, mitä lisähyötyä rauhan aikana koulutettu ja mobilisoitu siviilireservi toisi kokonaismaanpuolustukseen. Yleishyödyllisiä kansalaisen valmiuksia, kuten ensiaputaitoja, olisi suotavaa opettaa jo peruskoulussa. Maanpuolustuksen näkökulmasta kansalaispalvelukselle on vaikeaa löytää vahvoja perusteluita. Asevelvollisuus on välttämätön paha epätäydellisessä maailmassa. Kansalaispalvelusta on perusteltu sukupuolten välisellä tasa-arvolla. Puolustusvoimat pärjää jo nykyisellä miesvaltaisella reservillä. Tasa-arvon näkökulmasta kutsunnat olisivat enintään symbolinen ele. Demokraatin sivuilla muutamat sosialidemokraattiset vaikuttajat ovat puhuneet kansalaispalveluksesta myönteiseen sävyyn. KIRJOITUSTEN MAKSIMIMITTA ON 3000 MERKKIÄ. Kansalaispalveluksesta on väläytelty myös kevytversiota, jossa naiset velvoitettaisiin osallistumaan vain kutsuntoihin, ilman palvelusvelvoitetta. Kansalaispalvelukselle ei ole toistaiseksi esitetty yhtä hyväksyttyä mallia. Poikkeustilan aikana nykyinen lainsäädäntö antaisi valtiolle laajat valtuuden määrätä siviiliväestöä yhteiskunnan kannalta tärkeisiin tehtäviin. LÄHETÄ MIELIPITEESI OSOITTEESEEN MIELIPIDE@DEMOKRAATTI.FI TAI DEMOKRAATTI, PL 338, 00531 HELSINKI Vasemmisto ja asevelvollisuus – tasa-arvoa vaikka väkisin. Hyvä alku olisi, että varusmiespalveluksesta maksettaisiin asial linen korvaus ja kotiuttamisraha. Kausittain vaihtuvalla ilmaistyöntekijöiden armeijalla olisi vaikutuksia työmarkkinoilla, etenkin julkisen sektorin suorittavissa töissä. Mutta hieman yllättäen kannattajia on myös vasemmistossa
41 8. HELMIKUUTA 2018 Värittömyy s pahasti hakusessa
Mahdolliset onnittelut Helsingin kauppakorkeakoulun tukisäätiön tilille FI42 1012 3000 0706 21, tiedonantoon: Erkki Pulkkinen. Kausi-influenssarokotteet ovat erilaisia kuin pandemiarokote, eivätkä altista narkolepsialle. Hypoteesia tukee muun muassa kiinalainen tutkimus, joka osoittaa, että narkolepsiatapaukset lisääntyivät myös rokottamattomilla sikainfluenssan sairastaneilla. Matti Airikka eläkeläinen, Lahti 12.2. Valvomme yli 220 000 jäsenemme etuja. Pandemiarokote Pandemrix sisälsi erilaisen influenssavirusseoksen proteiinia, jonka epäillään voineen myötävaikuttaa narkolepsian puhkeamiselle henkilöille, jotka olivat perimältään sille alttiita. Paavola sanoo, että sensaatiomainen uutisointi rokotehaitoista on myös voinut johtaa siihen, että jotkut kyseenalaistavat rokotusten turvallisuuden. Suomessa rokotusvastaisuus on jostain käsittämättömästä syystä noussut, toteaa Suomen lähija perushoitajaliitto Superin puheenjohtaja Silja Paavola. HELMIKUUTA 2018 Kokoukset Palvelukseen halutaan Viikkolehti, netti ja some Jarmo Kylmämaa varaoperaattori, eläk., Rauma 10.2. Pohjanmaan Sosialidemokraatit ry KUTSU PIIRIJÄRJESTÖN SÄÄNTÖMÄÄRÄISEEN KEVÄTPIIRIKOKOUKSEEN Aika lauantai 14.4.2018 klo 12.15 Paikka Hotelli Mesikämmen, Karhunkierros 149, Ähtäri Käsiteltävät asiat Vuoden 2017 toimintakertomus ja tilinpäätös Maakuntavaalien vaalityösuunnitelma ja eduskuntavaalistrategia Eduskuntavaalien ja EU-vaalien ehdokasasettelu Muut piirin sääntöjen 12 §:n määräämät asiat Piirikokoukselle tehdyt aloitteet Aloitteet Aloitteet on toimitettava lausunnon antoa varten piirihallitukselle 2.3.2018 mennessä osoitteella Vapaudentie 32 B 10, 60100 Seinäjoki. Ennen piirikokousta järjestetään EU-seminaari alk. Mahdolliset onnittelut voi ohjata Kansan Sivistysrahastoon tilille FI85 1521 3000 0060 09, tiedonantoon: Matti Airikka. Niiden voittajat olivat Elisa Koivisto Espoosta ja Marja Lassila Degerbystä. STT Nora Vilva. Ylilääkäri Hanna Nohynek THL:ltä sanoo, että saman hypoteesin mukaan myös itse sikainfluenssa saattoi laukaista narkolepsian. 70 VUOTTA 60 VUOTTA HAEMME PALVELUKSEEMME Työsuojelun opettajaa liiton Murikka-opistolle Tampereen Teiskoon Aluetoimitsijaa Oulun, Jyväskylän ja Hämeenlinnan aluetoimistoihin Järjestämistoimitsijaa Kaakkois-Suomi–Savo-Karjala-alueelle Nuorisotoiminnasta vastaava järjestötoimitsija liiton keskustoimistoon Helsingissä Hakemuksien kaikkiin tehtäviin tulee olla perillä viimeistään 28.2.2018. Nykyisetkin kausi-influenssarokotukset suojaavat niin sanotun sikainfluenssan A(H1N1) jälkeläisviruksia vastaan. Katso tarkemmat tiedot liiton verkkosivuilta teollisuusliitto.fi/avoimet-tyopaikat. 43 8. – Ei meillä ennen ole ollut mitään tällaista, mutta kun joku lapsi tai nuori kärsii rokotuksesta, kuten sikainfluenssarokotuksen Pandemrixin kohdalla kävi, niin reaktio on selviö. Piirikokousedustajina toimivat puolueosastojen vuodelle 2018 valitsemat kokousedustajat. Voittajan arpoivat maanantaina SDP:n hallintopäällikkö Ville Wallin ja Demokraatin myyntijohtaja Aila Pääkkö (kuvassa). – Mutta jos ajattelee terveydenhuollon kannalta, niin ovathan rokotukset maailman paras juttu. Yleistä tietoisuutta rokotteista kannattaa parantaa ja samalla satsata parhaisiin ja tehokkaimpiin rokotteisiin. Hannu Mäkinen dipl.ins., Ulvila 15.2. 2. Suomessa rokotevastaisuus nousee Lakipykälä sosiaalija terveydenhoidon henkilökunnan rokotussuojasta on jälleen herättänyt keskustelua kausi-influenssarokotuksen tarpeellisuudesta ja tehosta. Demokraatti Ari Vaitiniemi ryhmäpäällikkö, Noormarkku 9. Influenssarokotus on yleensä hyvin siedetty. Lisäski arvottiin kaksi kirjapalkintoa. Liitolla on keskustoimisto Helsingissä ja 11 aluetoimistoa. Suomen suurin teollisuuden ammattiliitto. Vaasassa 13.päivänä tammikuuta 2018 Pohjanmaan Sosialidemokraatit ry Piirihallitus Seppo Eklund lähtee New Yorkiin Tuula Haataisen presidenttikampanjan viimeisen kampanjaviikon toritapahtumissa oli mahdollisuus osallistua New Yorkin matkan arvontaan. Onnea voittajille. klo 10.00. Erkki Pulkkinen ekonomi, Helsinki 11.2. 1 500 euron avoisen matkalahjakortin voitti Seppo Eklund Espoosta. Lahjakortti ja kirjat postitetaan voittajille. Vastaanotto 11.2.2018 kello 15.00– 18.00 osoitteessa Korppaanmäentie 27 B 15, 00300 Helsinki
231 4074 Myös liikeajan jälkeen TURKU www.perttala.fi SAK:n ja liittojen aluetoimistot palvelevat Sinua muun muassa työttömyysturvaan, työsuhdeturvaan ja koulutukseen liittyvissä kysymyksissä. TUL-Tampere. www.sak.fi Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry Autoja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry Teollisuusliitto ry www.akt.fi www.teollisuusliitto.fi Jäsenyys ja liittyminen 030 100 600 Jäsenten työsuhdeasiat 030 100 620 Työttömyysturva 020 690 211 Vaihde 020 774 002 etunimi.sukunimi@pam.fi Palvelualojen ammattiliitto PAM ry www.pam.fi www.jhl.fi SAK:N LOUNAIS-SUOMEN TOIMINTA-ALUE / TURKU Liity SAK:n ammattiliiton jäseneksi! Maariankatu 6 b, 20100 Turku Outi Rannikko 040 5434 875 etunimi.sukunimi@sak.fi Veli-Matti Kauppinen 0400 715 786 Puistokatu 6 A, 20100 Turku, puh. TUL:n ryhmätanssin avoimet mestaruuskilpailut la 10.2. Kuusankosken Wanhat Toverit kokoontuvat 13.2. Vaasan Työväenyhdistyksen jäsenkokous 15.2. klo 14 Kettumäen Palvelukeskuksessa. Edustamme työväenliikkeen arvoja ja teemme omalta osaltamme Suomesta parempaa paikkaa. Teemana kokouksessa Kasvatusja opetuslautakunnan kuulumiset. VARSINAIS-SUOMI . PIRKANMAA . klo 14 Karhulan Työväentalolla, Vesivallinaukio 5 D. Tervetuloa! . Teretuloa! POHJANMAA . klo 13 Pitkäkatu 50 kokoustilassa (D piste). klo 10.30 Tampereen Työväentalon Tellervossa. KOKKOLAN SOS.DEM KUNNALLISJÄRJESTÖ ry. 20100 Turku, turku@pam.fi VAASAN SOS.DEM. KAAKKOIS-SUOMI . Panimoravintola koulussa, Eerikinkatu 18, Turku. Laihian Sosialidemokraatit ry:n kuukausikokous kerhohuoneellamme su 11.2 klo 18. klo 18 VTY:n kerhohuoneella, Kasarminkatu 19 A, Vaasa. KUNNALLIS-JÄRJESTÖ ry Pitkäkatu 50 65100 VAASA http://vaasa.sdp.fi sdp.vaasa@netikka.fi Puheenjohtaja Oili Airaksinen-Rajala 040 560 5513 Varapuheenjohtaja Matias Kvist 040 840 1994 Sihteeri Karita Blom 06 312 8314 040 572 8314 Taloudenhoitaja Erik Cederholm 050 036 5944 Viikkolehti ja www.demokraatti.fi Ihminen ensin Oikaisu Viime viikon lehden Liike-osiossa julkaistussa Sosialidemokraattisten puolueiden ja ammattiliittojen pohjoismaista yhteistyökomitea Samakia koskevassa jutussa sanottiin, että Antti Rinne valitaan Samakin puheenjohtajaksi kaudelle 2018–2022. Alustajan toimii lautakunnan puheenjohtaja Linnea West. Tutustu toimintaamme ja ota yhteyttä sähköpostitse info@sivistysrahasto.fi tai puhelimitse 050 3200 272. Tapahtumailmoitukset julkaistaan pyydettäessä maksuttomana enintään kaksi kertaa. Lähetä tapahtumailmoituksesi seuraavaan lehteen perjantaina klo 12 mennessä osoitteessa http://ilmoitusmyynti.demokraatti.fi/yhdistyksille, sähköpostilla yhdistyspalsta@demokraatti.fi tai faksilla 09 701 0569. Harrasteliikunnan toimintaryhmän kokous ke 14.2. Mukana Maakuntavaltuuston varapuheenjohtaja Risto Kuisma. klo 15.30 Työväentalon Tellervossa. Varaamme oikeuden lyhentää ja jättää julkaisematta tekstejä. Tervetuloa. Turun Seudun Wanhat Toverit – kerho. Lisäksi sinulla on mah dollisuus hyödyntää liiton tarjoamia edullisia lomaja harrastusmahdollisuuksia. klo 17–21 Tampereen Työväentalon Miina-kokoushuoneessa, ilmoittautua voi vielä viimeistään ke 7.2. Tiedustelut jukka.nieminen@tul.fi, 045 773 092 122. Jumpan vetää Pekka Ruohonen. Listalla mm valtuustoon tulevat asiat ym. (02) 4501 541, 4501 540 fax (02) 4501 543 etunimi.sukunimi@akt.fi Avoinna ma–pe klo 8.20–16.00 Humalistonkatu 6, 20100 Turku puh. klo 18 Työväentalon Tellervossa. Seuran talous ja verotus-kurssi ma 12.2. klo 13 Pyynikin Palloiluhallilla, tiedustelut 0400 594 880. Seuraava kerhotapaaminen ma 12.2. Kausi on kuitenkin vain kahden vuoden mittainen, joten Rinne johtaa puhetta Samakissa 2018–2020. Hän kertoo ajankohtaisista asioista. Backlundinpolku 1 A 67700 Kokkola http://kokkola.sdp.fi Puheenjohtaja Emma Haapasaari 040 535 8669 Varapuheenjohtaja Sakari Ruisaho 040 838 7697 Sihteeri Pirjo Paavolainen 050 352 2123 Taloudenhoitaja Esa Kant 040 778 9810. 020 77 41323 fax 020 77 41330 Työttömyyskassa 020 690 455 etun.sukunimi@teollisuusliitto.fi Avoinna ma–ti klo 9–12 ja 13–16 to–pe klo 9–12 ja 13–16 ke suljettu Yliopistonkatu 33 G, 4. Toimitus pahoittelee virhettä. Tervetuloa! . Naisten liikunnan toimintaryhmän kokous ma 12.2. 44 8. Maksullisen ilmoituksen lisäksi ilmoitukset julkaistaan muistutuksena Yhdistystoiminta -palstalla enintään kaksi kertaa maksutta. HELMIKUUTA 2018 Yhdistystoiminta Järjestöjen ja yhdistysten kevät-, syysja vuosikokousilmoitukset ovat maksullisia. Tervetuloa! Johtokunta. Aiheita ovat käydyt pressan vaalit, sekä keskustellaan oman toimintamme kehittämisestä. 0400-423835 Hautauspalvelut Perustettu 1932 80v HAUTAUSTOIMISTO Annikki Perttala-Koskinen Oy Linnankatu 3 Brahenkadun kulma Puh. klo 11 Työväentalon Tellervossa. 010 770 3700, fax 010 770 3701, etunimi.sukunimi@jhl.fi Maariankatu 6 b, 20100 Turku puh. Veteraanien toimintaryhmän kokous ke 14.2. Carean toimitusjohtaja Aulikki Niiranen alustaa Kymenlaakson sote-ratkaisusta perjantaina 9. TUL:n lentopallojaoston kokous la 10.2. Lakiasiat LAKIASIAINTOIMISTO SEIJA KÄRNÄ OY Helsinki-Akaa-Nurmijärvi Kaikki lakiasianne. Vaasanseudun Wanhat toverit kokoontuu ti 13.2. TUL:n seurojen ikäihmisten maksuton terveysliikunta Ratinan voimistelusali 2:ssa to 8.2. krs. Riitaja rikosoikeudenkäynnit 25 vuoden kokemuksella. KYMENLAAKSO . klo 10. Etelä-Kymenlaakson Wanhat Toverit. Lounas klo 11.30, klo 13 Alustus / keskustelu, Puheenjohtaja Riku Aalto. 2. Lahjoita Kansan Sivistysrahastoon – olet tukemassa suomalaista kulttuurija sivistystyötä Säätiö jakaa vuosittain satoja apurahoja tavallisten, työikäisten suomalaisten luovuuden tukemiseen
9. Kuu det ta. Monettako kertaa Paavo Väyrynen pyrkii keskustan puheenjohtajaksi. 45 8. Oikein vastanneiden kesken arvotaan yksi 10 euron lahjakortti. 10. Mikä maa on suljettu Pyeongchangin olympialaisista. Ven äjä 3. Mikä kaksoismonarkia perustettiin 8. 3. 10. Missä kuussa vuonna 1918 julkaistiin ensimmäinen Suomen sosiaalidemokraatti. 20 6. Lip pon en II 7. Ratkaisu Ristikon 4/2018 ratkaisu: Torstaina 25.1. 6. Mikä on viimeisin koko vaalikauden istunut hallitus Suomessa. 196 2 9. Merkitse kuoren päälle ristikon numero. 4. 8. Saa mel ais ten 2. Nimi: Osoite: Postitoimipaikka: Tietovisa VEIJO WIREN veijo.wiren@gmail.com Ratkaisuja Tie tov isa n vas tau kse t: 1. HELMIKUUTA 2018 Ristikko 6/2018 Kuvaristikko ilmestyy joka torstai. helmikuuta. Onnea voittajalle!. Pau la Ris ikk o (ko k.) 5. helmikuuta 1867. Sudoku 1. Kuka on eduskunnan uusi puhemies. Minä vuonna ovat syntyneet Antti Rinne ja Timo Harakka. 5. 4. Keiden kansallispäivää vietetään 6. Itä val taUnk ari. Mitä eroa on Runebergin ja Fredrikan tortuilla. julkaistun ristikon 10 euron lahjakortin voitti Paavo Järvinen Kotkasta. 2. 7. Ratkaistut ristikot lähetetään osoitteella Demokraatti / Ristikko, PL 338, 00531 Helsinki. Montako Grand Slam -turnausvoittoa Roger Federerillä on. 8. Fre drik a on kos tut ett u. Ratkaistuja ristikoita odotetaan toimitukseen seuraavan viikon perjantaihin mennessä. Tou kok uus sa
Esimerkiksi miljonääri-Michelin-kokki Gordon Ramsay neuvoo Kuppilat kuntoon -ohjelmassa rasvankäryyn ja asiakaskatoon jämähtäneitä ravintoloitsijoita. Kukapa ei olisi joskus osunut kotimaanmatkoilla maailmanlopun ravintolaan tai hotelliin, missä kaikki on jo pitkään mennyt pieleen. 08 09 TV-ohjelmat TORSTAI PERJANTAI Ulkolinja: Saksan uusnatsit Yle TV1 klo 22.00 Väkivaltaisen äärioikeiston kannatus on noussut Saksassa suurimmilleen sitten toisen maailmansodan – mihin tämä johtaa. 17.55 Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben: Kysykää mitä vain! 18.30 Hevostila Mistral (7) 18.53 Keltapaita 18.55 Viidakkojytä 19.00 Obs debatt 19.30 Nyheter TV-nytt 20.00–01.10 TEEMA 20.00 Ranskalainen kylä (12) 21.00 Kino Klassikko: Seitsemän rohkeaa miestä (12) 23.05 Elävä arkisto: Viuluviikarit x 4 00.40– 01.10 Valitut sanat: Fioretos & Gappah YLE TV1 05.55 Akuutti: Minulla on syöpä 06.25 Aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00–10.45 Murhia ja kantrimusiikkia (12) 11.00 Alueellisia uutisia x 11 12.12 Oddasat 12.30 RSO Musiikkitalossa 13.30 Hilman päivät 14.45 Ikimuistoinen: Leif Wager 15.00 Uutiset 15.05 Uutiset selkosuomeksi 15.10 Aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.50 A-studio: Talk 16.45 Yle Oddasat 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Murhia ja kantrimusiikkia (12) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 19.46 Durrellin perhe (7) 20.00 Pressiklubi 20.30 Uutiset 20.50 Urheiluruutu 21.00 Perjantai 21.55 Hiljainen todistaja (16) 22.55 Uutiset Uutis-Suomi 23.05 Uutiset 23.10 Oddasat 23.25 4 Blocks – veriveljet (16) 00.20–00.55 Puoli seitsemän YLE TV2 04.40 Olympialaiset: Freestyle 05.30 Taitoluistelu 06.30 Curling 08.30 Lippu rakkauteen 09.00 Holby Cityn sairaala (12) 10.00 Kohteessa: Albania ja Kosovo 10.50 James Corden Show 11.30 Mitä vain vuoksesi, lemmikkini 12.00 Olympialaiset: Kohti avajaisia 12.55 Avajaiset 15.30 Sotshin suomalaiset juhlahetket 16.30 Fantasia 16.40 Mersusta seuraava 16.50 Arctic Lights – Antti Autin tarina 18.00 Olympialaiset: Päivän tapahtumat 19.00 Holby Cityn sairaala (12) 20.00 Sohvaperunat 21.00 Olympialaiset: Korea tunnissa, etkot 21.30 Avajaiset 23.30 James Corden Show 00.10 Syke (12) 01.00–01.41 Downshiftaajat (12) 02.00 Olympialaiset: Curling 03.50–05.00 Lumilautailu MTV3 06.25 Huomenta Suomi 07.35 Huomenta Suomi: Markkinaraati 08.00 Huomenta Suomi 09.05 Mitä tänään syötäisiin. Kyllä ja ei. Tänään tutkitaan naisten käsilaukut perin pohjin. Moni aloitteleva yrittäjä liikeideoineen nauretaan studiosta ulos. Mikä designlaukuissa oikein maksaa. Tämä tuntuu toistuvan etenkin kotimaisissa ohjelmissa, joiden maailma ja mittakaava on suomalaiskatsojalle tutumpi. 09.10 Kauniit ja rohkeat 09.35 Emmerdale (7) 10.05 The Chefs’ Line x 2 11.00–12.00 Ensitreffit alttarilla 13.30 Vanhan talon uusi elämä 14.30 Grand Designs – unelma-asunnot 15.30 Yökylässä Maria Veitola 16.30 Stadi vs. Ja kuinka usein alasta mitään ymmärtämätön katsoja tajuaa jo ohjelman alkuvaiheessa, että yrittäjä/yrittäjäpariskunta tekee hidasta taloudellista ja parisuhteellista itsemurhaa – asiaa itse tajuamatta. 46 8. Kuvassa Juontaja Marit Evertsen Grimstad kysyy suutarilta. Lande 17.25 Salatut elämät (7) 17.55 Kauniit ja rohkeat 18.25 Emmerdale (7) 18.55 Mitä tänään syötäisiin. Oma lukunsa on Leijonan luola – useat ulkomaiset versiot ja muutaman jakson ajan pyörinyt kotimainen – missä aloittelijat kärttävät rahaa kokeneilta yrittäjiltä ja sijoittajilta. TIISTAI 13.2. Tällaisten ohjelmien oppi ei ole niinkään siinä, miten voi yrittäjänä menestyä, vaan se, mitä ei missään tapauksessa kannata tehdä. Viranomaisia Nielsin työtavat eivät miellytä. Viikon vinkki HEIKKI SIHTO Tosi-tv:n ja yrittämisen ristisiitos ei toimi Leijonan luola, Kuppilat kuntoon Gordon Ramsay Kuppilat kuntoon, Jyrki Sukula Nelonen Leijonan luolassa usein nuijitaan aloittelevan yrittäjän liikeidea ja talousosaaminen.. Dok: Äiti Maan antimet Teema & Fem klo 18.30 (Så Meget Godt i Vente, Tanska 2014) Maanviljelijä Niels Stokholm ja hänen vaimonsa Rita toimittavat biodynaamisia raaka-aineita Tanskan parhaisiin ravintoloihin. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Salatut elämät (7) 20.00 Elokuva: Uuno Turhapuron aviokriisi 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Elokuva: Tosi valheita (16) 01.20 Rikospaikka 01.50 Nuori MacGyver (12) 02.45 Middle (7) x 2 03.40 Duudsonit (16) x 2 04.40–05.05 Fameless – tuplajäynät NELONEN 06.00 Lazy Town 06.25 Hisse Hoksausmaassa x 2 06.50 Angry Birds Piggy Tales 06.55 Angry Birds Stella 07.00 Peukaloisen retket (7) 07.15 K3 (7) 07.25 Ritariprinsessa Nella 07.50 Madagascarin pingviinit 08.10 Angry Birds Toons 08.15 My Little Pony 08.35 Transformers 09.00 Soppa365 x 2 09.20 Pikakurssi kodinostoon 09.50–10.50 Remppa vai muutto 13.45 Kaverille ei jätetä 14.40 Pikakurssi kodinostoon 15.15 Wedding Town 15.50 Kuppilat kuntoon, Gordon Ramsay! 16.55 Leijonan luola USA 17.55 Hauskat kotivideot x 2 20.00 The Voice of Finland 20.58 Keno ja Synttärit 21.00 Elokuva: Poliisiopisto 6 – suuri rikosaalto (12) 22.50 Temptation Island Suomi -musavideo 22.55 Elokuva: Love Records – Anna mulle Lovee (12) 01.15 Stand Up! 02.15–04.15 Elokuva: Austin Powers ja kultamuna (12) TEEMA&FEM 06.50 Pikku Kakkonen 06.52 Taikakaruselli 07.03 Puuharit 07.16 Sanni Sateenkaari 07.28 Pikku Kakkosen posti 07.34 Töötti ja Pulteri 07.55 Sohvatiikerit 08.01 Anton Siilinen ratkaisee 08.15 Galaxi 08.16 Tipu Touhukas 08.18–08.47 Syrhämä (7) 09.20–12.00 FEM 09.20 Kadonneita etsimässä 10.00 Puutarhaperjantai 10.30 Vem vet mest. Mikä käsilaukussa oikein maksaa. Opiskelija-asunto kalustetaan itse tehdyillä huonekaluilla. HELMIKUUTA 2018 YLE TV1 05.55 Kandit 06.25 Aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00–10.44 Murhia ja kantrimusiikkia (12) 11.00 Alueellisia uutisia x 11 12.14 Oddasat 12.30 Luontoretkellä 13.00 Olympialaiset: Curling 15.00 Uutiset 15.05 Uutiset selkosuomeksi 15.10 Aamu-tv 15.30 A-studio 16.00 Eduskunnan kyselytunti 16.52 Yle Oddasat 16.55 Novosti Yle 16.57 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Murhia ja kantrimusiikkia (12) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Syyttäjä (12) 20.00 Seniorit somessa 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 A-studio: Talk 22.00 Ulkolinja: Saksan uusnatsit 22.50 Uutis-Suomi 23.00 Uutiset 23.05 Oddasat 23.20 Silta (16) 00.20–00.50 Puoli seitsemän YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.53 Jääkarhu Otto 07.03 Mimmit 07.07 Stella ja Sami 07.20 Arvaa kuinka paljon sinua rakastan 07.31 Laura 07.43 Fluugalaiset 07.56 Maikki ja pelottava Pontso 08.23 Galaxi 08.24 Pertti ja Purtti (7) 08.36 Tero hoitaa (7) 08.50 Näin Norjassa 09.00 Holby Cityn sairaala (12) 10.00 Kohteessa: Romania 10.50 James Corden Show 11.30 Älä kokeile tätä kotona 12.00 Rehtori 12.30 Linen mukana maailman ympäri 13.00 Kohteessa: Indonesia 13.50 Naissotilaat 14.20 Olympialaiset: Mäkihyppy 15.36 Extremeä ympäri maailmaa 15.50 Downshiftaajat (12) 16.30 Uusi päivä 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Olympialaiset: kooste 19.00–19.46 Torpedot (12) 20.00 Syke (12) 21.00 Donna (12) 21.25 Kätevän emännän juhlat 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.00 Hard Sun (16) 23.00 James Corden Show 23.40 The Leftovers (16) 00.35 Villi kortti 01.30 Olympialaiset: Curling 03.20–04.00 Freestyle MTV3 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Mitä tänään syötäisiin. Näiden ohjelmien oppi aika karu: älä perusta ravintolaa, ellei kokkaamisen ja yrittämisen alkeet ole hallussa. 09.10 Kauniit ja rohkeat 09.35 Emmerdale (7) 10.05 The Chefs’ Line x 2 11.00–12.00 Meidän tarina 13.30 Huippujengi 14.30 Amazing Race 15.30 Kokkisota 16.30 Kauneuden hinta 17.25 Salatut elämät (7) 17.55 Kauniit ja rohkeat 18.25 Emmerdale (7) 18.55 Mitä tänään syötäisiin. Joko naurettavan ylioptimististen rahoitusja tuottosuunnitelmien tai keppoisen liikeidean takia. HD. Kuvassa: Patrick Festingoikeudessa. Televisiossa on lukuisia ohjelmia, joissa oman yrittämisensä sankarit neuvovat keltanokkia – tai jo kokeneita tunareita. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Salatut elämät (7) 20.00 Kokkisota 21.00 Yökylässä Maria Veitola 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.55 Rikoksista pahin (12) 23.50 Yökylässä Maria Veitola 00.50 Kokkisota 01.45 60 päivää kiven sisässä 02.40 Pukumiehet 03.35 Modus (12) 04.30–05.19 Scorpion (12) NELONEN 06.00 Lazy Town 06.25 Hisse Hoksausmaassa x 2 06.50 Angry Birds x 2 07.00 Peukaloisen retket (7) 07.15 K3 07.25 Ritariprinsessa Nella 07.50 Madagascarin pingviinit 08.10 Angry Birds Toons 08.15 My Little Pony 08.35 Transformers (7) 09.00 Soppa365 x 2 09.20 Pikakurssi kodinostoon 09.50–10.50 Remppa vai muutto 13.45 Kaverille ei jätetä 14.45 Pikakurssi kodinostoon 15.15 Wedding Town 15.45 Kuppilat kuntoon, Gordon Ramsay! 16.55 Remppa vai muutto 17.55 Leijonan luola USA 19.00 Hyvät ja huonot uutiset 20.00 The Voice of Finland 20.58 Keno ja Synttärit 21.00 Suomen hauskin tavis 22.00 Elokuva: Poliisiopisto 5: Tehtävä Miami Beach (12) 23.55 Elokuva: Austin Powers ja kultamuna (12) 01.55 Holmes NYC (7) 02.55–03.25 Poliisit TEEMA&FEM 09.00–11.59 FEM 09.00 Luontomatkalla Costa Ricassa 10.00 Norjalaisarkkitehtien koteja 10.30 Vem vet mest. TORSTAI 8.2. 11.00 Lippu rakkauteen 11.30 Sportmagasinet 12.00–17.25 TEEMA 12.00 Muodin äärirajoilla 12.55 Kino: Uskollinen puutarhuri (12) 15.00 Ellan matkassa: Etelä-Italia 15.30 Yöperhosten maailma 15.55 Velvet – muotitalon tarina (7) 16.40 Funkiksen liekki 17.25–19.59 FEM 17.25 Vem vet mest. PERJANTAI 9.2. Voiko televisio-ohjelmien avulla oppia yrittämistä. Raivokkaat egot kohtaavat toisensa, joskus oppi kantaa, joskus ärräpäitä lateleva Ramsay jää kakkoseksi ja joutuu myöntämään tehtävänsä mahdottomaksi. Suutari antaa tuomionsa eri laukuista. Kotimaisessa versiossa Jyrki Sukula on köyhän miehen Ramsay, mutta draama puuttuu, kun Suomessa ei hallita överin tunnetulvan ilmaisua. Freital on yksi uuden äärioikeiston keskuksista, jossa poliittiset rintamalinjat ovat jyrkät. 11.00 Norjalaisessa syrjäkylässä 11.30 Elämäni eläimet 12.00–16.55 TEEMA 12.00 Rebels on Pointe: miehet kärkitossuissa 12.52 Klassinen katubaletti 13.43 Historia: Vietnamin sota 14.37 Elävä arkisto: Viuluviikarit x 4 16.10 Velvet – muotitalon tarina (7) 16.55 Pikku Kakkonen 17.55–19.59 FEM 17.55 Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-perjantai 18.30 Dok: Äiti Maan antimet 19.30 Nyheter TV-nytt 20.00–00.20 TEEMA 20.00 Ranskalainen kylä (12) 21.05 Kino: Hamburger Hill (16) 22.50 Yle Live: Galantis 23.50–00.20 Jäitä hattuun (12) Kulutustavaratarkastajat Teema & Fem klo 10.30 1/10
9 (12) 01.40 Arctic Lights – Antti Autin tarina 02.50–04.40 Olympialaiset: Lumilautailu MTV3 08.05 Palomies Sami 08.15 Littlest Pet Shop 08.40 Muumilaakson tarinoita 09.05 Kung Fu Panda (7) 09.30 Paavo Pesusieni (7) 10.00 Kauneuden hinta 11.00 Manuela leipoo 11.30 Makumuistoja 12.25 Kokkisota 13.30 Kaappaus keittiössä 14.30 Sääntö-Suomi 15.30 Pitääkö olla huolissaan. 00.35 Poliisit (12) 01.05 Panttilainaamo UK 01.35 Panttilainaamo UK 02.05 Kuudes aisti (12) 03.05 05.00 Astral-TV TEEMA&FEM 06.50 Pikku Kakkonen 06.53 Kuiske 07.00 Katinkontti 07.10 Tilda ja hänen ystävänsä 07.23 Babar ja Badun seikkailut 07.34 Askarrellaan 07.42 Dinojuna 08.08 Petteri Kaniini 08.23 Galaxi 08.24 Harri & Bip 08.26–08.48 Merten syvyyksissä (7) 09.00–11.59 FEM 09.00 Efter Nio 10.00 Sinun, ikuisesti 10.30 Kulutustavaratarkastajat 11.00 Närbild 11.30 Ystävällisesti Lars Lerin 12.00–16.45 TEEMA 12.00 Suojasää (12) 13.00 Caligarista Hitleriin 15.00 Sami Yaffa – Sound Tracker 16.00 Velvet – muotitalon tarina (7) 16.55 Pikku Kakkonen 17.55–20.00 FEM 17.55 Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben: Yakari 18.30 Norjalaisarkkitehtien koteja 19.00 Spotlight: Varjoyhteiskunta 19.30 Nyheter TV-nytt 20.00–00.46 TEEMA 20.00 Valitut sanat: Boström Knausgård & Tikkanen 20.30 Arkistojen salat 21.00 Historia: Vietnamin sota 21.55 Kino Suomi: Mama Africa 23.25–00.46 Uusi Kino: Koodinimi Syvyys kaksi YLE TV1 05.55 MOT 06.25 Aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00 Yle Oddasat 10.04 Oddasat 10.20 Olympialaiset: Hiihto 11.45 Murhia ja kantrimusiikkia (12) 12.30 Tuhat kuvaa liito-oravasta 13.00 Olympialaiset: Curling 15.20 Aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.45 A-studio 16.15 Seniorit somessa 16.45 Yle Oddasat 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Murhia ja kantrimusiikkia (12) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 SuomiLOVE 20.00 Kandit 20.30 Uutiset 20.50 Urheiluruutu 21.00 A-studio 21.30 Poldark (12) 22.30 Uutiset Uutis-Suomi 22.40 Uutiset 22.45 Oddasat 23.00 Victoria (7) 23.45 Prisma: Lemmikkien villi sydän 00.40 Puoli seitsemän 01.10 Uutisikkuna 03.25–05.10 Olympialaiset: Lumilautailu YLE TV2 04.25 Olympialaiset: Alppihiihto 05.55 Olympialaiset: Lumilautailu 07.55 Olympialaiset: Alppihiihto 09.05 Olympialaiset: Jääkiekko CAN FIN 12.00 Short track 12.15 Hiihto 14.50 Jääkiekko USA RUS 16.20 Pikaluistelu 16.40 Ohjaskelkkailu 17.00 Päivän suomalaiset 17.45 Päivän jääkiekko 18.00 Olympialaiset: Korea tunnissa 19.00 Holby Cityn sairaala (12) 20.00 Uusi päivä 20.35 Jalkapallon Mestarien liigan makasiini 21.00 Olympialaiset: Korea tunnissa 21.35 Jalkapallon Mestarien liiga: Juventus Tottenham 23.50 Naissotilaat 00.20 Jalkapallon Mestarien liigan kooste 00.50 Uutisikkuna 03.05–04.30 Olympialaiset: Alppihiihto MTV3 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Mitä tänään syötäisiin. 09.10 Kauniit ja rohkeat 09.35 Emmerdale (7) 10.05 The Chefs’ Line x 2 11.00–12.00 Meidän tarina 13.30 Peter Nyman 14.00 Manuela leipoo 14.30 Unelmarempat 15.30 Tinan matkassa 16.30 Suomen surkein kuski 17.25 Salatut elämät (7) 17.55 Kauniit ja rohkeat 18.25 Emmerdale (7) 18.55 Mitä tänään syötäisiin. 16.30 Kaappaus keittiössä 17.25 Salatut elämät 17.55 Kauniit ja rohkeat 18.25 Emmerdale (7) 18.55 Mitä tänään syötäisiin. Lande 17.30 Putous 19.00 Seitsemän Uutiset 19.10 Tulosruutu 19.20 Olympialaiset Extra 19.30 X Factor Suomi 21.00 Aallonmurtaja (12) 22.00 Kymmenen Uutiset 22.15 Viikon sää 22.20 Tulosruutu 22.30 Bull (12) 23.25 23.55 Rikospaikka 00.50–02.40 Penn & Teller: Naruta meitä! (7) x 2 NELONEN 06.00 Hisse Hoksausmaassa x 2 06.25 Angry Birds Toons 06.30 Madagascarin pingviinit (7) 06.55 Peukaloisen uudet retket (7) x 2 07.20 K3 (7) 07.35 Ritariprinsessa Nella 07.55 Angry Birds Toons 08.00 My Little Pony 08.25 LEGO Ninjago (7) 08.50 HS Lasten uutiset 09.00 MasterChef Kanada 10.00 Liiga: Viikkomakasiini 10.30 Jaksa paremmin 11.00 Remppa vai muutto x 2 13.00 Kuppilat kuntoon, Gordon Ramsay! 14.00 Suomen hauskin tavis 15.00 Hyvät ja huonot uutiset 16.00 Elokuva: Paavo Pesusieni kuivalla maalla (7) 17.55 Tulossa: Suomen huutokauppakeisari 18.00 Haluatko miljonääriksi. HELMIKUUTA 2018 YLE TV1 08.00 Uutiset 08.05 Historia: Berliinin olympialaiset 1936 09.00 Uutiset 09.05 Aamu-tv 10.00 Uutiset 10.05 Ykkösaamu 10.45 Kun Suomesta tuli Suomi 11.00 Uutiset 11.05 Alueellisia uutisia x 11 12.19 Oddasat 12.35 Luontohetki: Attenborough’n erikoiset 13.00 Olympialaiset: Curling 15.00 Uutiset 15.05 Pisara 15.10 Akuutti: Minulla on syöpä 15.40 Seniori työssä 15.55 Hakekaa kätilö! (12) 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.10 Flinkkilä & Tastula 18.00 Uutiset 18.10 Urheiluruutu 18.15 Strömsö 18.45 Avara luonto: Kätketty Intia 19.40 Epäilyksen polttopiste: Tennison (12) 20.30 Uutiset 20.45 Urheiluruutu 21.00 Katto 21.15 SuomiLOVE 22.15 Pako pimeydestä (16) 23.15 Karkotetut (16) 00.10 Miehen työ (12) 01.50 SuomiLOVE 02.50–04.40 Olympialaiset: Lumilautailu YLE TV2 05.00 Olympialaiset: Curling 06.00 Lumilautailu 07.00 Hiihto 10.30 Jääkiekko JPN SWE 12.30 Ampumahiihto 14.35 Mäkihyppy 16.35 Pikaluistelu 17.00 Olympialaiset: Päivän suomalaiset 17.45 Päivän jääkiekko 18.00 Olympialaiset: Korea tunnissa 19.00 Uutiset 19.05 Urheiluruutu 19.10 Sohvaperunat 20.00 Donna (12) 20.25 Naissotilaat 21.00 Olympialaiset: Korea tunnissa 21.30 Olympialaiset: Päivän suomalaiset 22.15 Päivän jääkiekko 22.30 Short track 23.00 James Corden Show 23.40 Mr. 01.55 Stadi vs. Robot (16) 00.30 Uutisikkuna 02.00 Olympialaiset: Curling 03.55–05.30 Alppihiihto MTV3 08.05 Palomies Sami 08.15 Littlest Pet Shop 08.40 Muumilaakson tarinoita 09.05 Kung Fu Panda (7) 09.30–10.00 Paavo Pesusieni (7) 10.30 Salatut elämät (7) x 5 13.01 Elokuva: Yksin kotona 15.05 Piilokamera 15.15 Pelisilmä 16.00 Sara La Fountain Australiassa 16.30 Yökylässä Maria Veitola 17.30 X Factor Suomi 19.00 Seitsemän Uutiset 19.10 Uutisextra 19.25 Tulosruutu 19.30 Putous 21.00 Rimakauhua ja rakkautta (12) 22.00 Kymmenen Uutiset 22.10 Lotto, Jokeri ja Lomatonni 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Elokuva: Wallander: Salaisuus (16) 00.30 Putous 01.55 Viikingit (12) 02.50 Bosch (12) 03.45 Penn & Teller: Naruta meitä! (12) 04.40–05.35 Taikuuden tuolla puolen NELONEN 06.00 Hisse Hoksausmaassa x 2 06.25 Angry Birds Toons 06.30 Peukaloisen retket (7) x 2 06.55 Angry Birds x 2 07.05 K3 (7) 07.20 Ritariprinsessa Nella 07.40 My Little Pony 08.05 DuckTales (7) 08.30 LEGO City 08.35 LEGO Ninjago (7) 09.00 MasterChef Kanada x 2 11.00 Soppa365 x 2 11.20 Remppa vai muutto x 2 13.20 Kuppilat kuntoon, Gordon Ramsay! 14.20 Suomen huutokauppakeisari 15.25 Hauskat kotivideot 16.25 Leijonan luola 17.25 Näin tehtiin elokuva Veljeni vartija (7) 17.55 The Voice of Finland x 2 20.00 Haluatko miljonääriksi. 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Rikospaikka 23.05 Myytinmurtajat 00.05–01.00 Pitääkö olla huolissaan. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Salatut elämät (7) 20.00 Suomen surkein kuski 21.00 Sääntö-Suomi 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Peter Nyman 23.05 NCIS: New Orleans (12) 00.00 Rimakauhua ja rakkautta (12) 00.55 Kohde (12) 01.50 American Horror Story (18) 03.05 American Horror Story (16) 04.10–05.05 Paimelan autoparoni NELONEN 06.00 Lazy Town 06.25 Hisse Hoksausmaassa x 2 06.50 Angry Birds Piggy Tales 06.55 Angry Birds Stella 07.00 Peukaloisen retket (7) 07.15 K3 (7) 07.25 Ritariprinsessa Nella 07.50 Madagascarin pingviinit (7) 08.15 My Little Pony 08.35 Transformers (7) 09.00 Soppa365 x 2 09.20 Pikakurssi kodinostoon 09.50–10.50 Remppa vai muutto 13.45 Kaverille ei jätetä (7) 14.40 Vaaleanpunainen pantteri 14.50 Pikakurssi kodinostoon 15.20 Wedding Town 15.55 Kuppilat kuntoon, Gordon Ramsay! 17.00 Remppa vai muutto 18.00 Leijonan luola USA 19.00 Kadonneen jäljillä 20.00 Kuppilat kuntoon, Jyrki Sukula! 20.58 Keno ja Synttärit 21.00 Suomen huutokauppakeisari 22.00 Napakymppi 23.05 Haluatko miljonääriksi. 16.31 Stadi vs. Lande 21.00 Pitääkö olla huolissaan. 19.30 Napakymppi 20.30 Selviytyjät Suomi (7) 21.55 Keno ja Synttärit 22.00 Elokuva: Nälkäpeli (12) 00.50 Stand Up! 01.50–03.50 Poliisit (7) TEEMA&FEM 06.50 Pikku Kakkonen 06.52 Hyrräpäät 07.04 Musarullaa! 07.28 Kim ja Kai 07.35 Pikku perunat 07.38 Pipsa Possu 07.44 Ninni ja Nestori, Kati ja Töppö 07.57 Ryhmä Hau 08.21–08.42 Oktonautit 08.59 Galaxi 09.01 Aappo ja Tööt 09.08 Kesäleiri (7) 09.21 Törmäyskurssi 09.25 Otso ja sopulit (7) 09.32 Urheiluhullut 09.34 Lassie (7) 10.00 13.20 FEM 10.00 Zorro the chronicles (7) 10.20 Knietzsche – maailman pienin filosofi (7) 10.25 Historiaa kolmessa minuutissa 10.30 Kaikkea kaupan 11.00 På spåret 12.00 Jumalanpalvelus 13.30– 17.17 TEEMA 13.30 Luchino Visconti – intohimon ohjaaja 14.25 Monikasvoinen Shostakovitsh, sinfonia n:o 5 16.15 RSO Musiikkitalossa 17.25–23.39 FEM 17.25 Strömsö 17.55 Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben: Aisopoksen teatteri 18.30 Tanskalainen maajussi 19.00 Yksin lavalla: Juha Mulari 19.30 Nyheter TV-nytt 19.39 Sportnytt 19.50 Kuvakirjeitä maailmalta 20.00 Skavlan 21.00 Helteinen helmikuu (12) 22.00–23.39 Dok: Luoja ties missä minä olen YLE TV1 05.55 MOT 06.25 Aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00 Yle Oddasat 10.04 Oddasat 10.20 Olympialaiset: Hiihto 11.45 Murhia ja kantrimusiikkia (12) 12.30 Tuhat kuvaa liito-oravasta 13.00 Olympialaiset: Curling 15.20 Aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.45 A-studio 16.15 Seniorit somessa 16.45 Yle Oddasat 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Murhia ja kantrimusiikkia (12) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 SuomiLOVE 20.00 Kandit 20.30 Uutiset 20.50 Urheiluruutu 21.00 A-studio 21.30 Poldark (12) 22.30 Uutiset Uutis-Suomi 22.40 Uutiset 22.45 Oddasat 23.00 Victoria (7) 23.45 Prisma: Lemmikkien villi sydän 00.40 Puoli seitsemän 01.10 Uutisikkuna 03.25–05.10 Olympialaiset: Lumilautailu YLE TV2 04.25 Olympialaiset: Alppihiihto 05.55 Lumilautailu 07.55 Alppihiihto 09.05 Jääkiekko CAN FIN 12.00 Short track 12.15 Hiihto 14.50 Jääkiekko USA RUS 16.20 Pikaluistelu 16.40 Ohjaskelkkailu 17.00 Päivän suomalaiset 17.45 Päivän jääkiekko 18.00 Korea tunnissa 19.00 Holby Cityn sairaala (12) 20.00 Uusi päivä 20.35 Jalkapallon Mestarien liigan makasiini 21.00 Olympialaiset: Korea tunnissa 21.35 Jalkapallon Mestarien liiga: Juventus Tottenham 23.50 Naissotilaat 00.20 Jalkapallon Mestarien liigan kooste 00.50 Uutisikkuna 03.05–04.30 Olympialaiset: Alppihiihto MTV3 06.00 Aamusää 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Mitä tänään syötäisiin. 00.35 Poliisit (12) 01.05 Panttilainaamo UK x 2 02.05–03.05 Kuudes aisti (12) TEEMA&FEM 06.50 Pikku Kakkonen 06.53 Kuiske 07.00 Katinkontti 07.10 Tilda ja hänen ystävänsä 07.23 Babar 07.34 Askarrellaan 07.42 Dinojuna 08.08 Petteri Kaniini 08.23 Galaxi 08.24 Harri & Bip 08.26–08.48 Merten syvyyksissä (7) 09.00–11.59 FEM 09.00 Efter Nio 10.00 Sinun, ikuisesti 10.30 Kulutustavaratarkastajat 11.00 Närbild 11.30 Ystävällisesti Lars Lerin 12.00–16.45 TEEMA 12.00 Suojasää (12) 13.00 Caligarista Hitleriin 15.00 Sami Yaffa – Sound Tracker 16.00 Velvet – muotitalon tarina (7) 16.55 Pikku Kakkonen 17.55–20.00 FEM 17.55 Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben: Yakari 18.30 Norjalaisarkkitehtien koteja 19.00 Spotlight: Varjoyhteiskunta 19.30 Nyheter TV-nytt 20.00–00.46 YLE TEEMA 20.00 Valitut sanat: Boström Knausgård & Tikkanen 20.30 Arkistojen salat 21.00 Historia: Vietnamin sota 21.55 Kino Suomi: Mama Africa 23.25–00.46 Uusi Kino: Koodinimi Syvyys kaksi YLE TV1 05.55 Luontohetki 06.25 Aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00–10.47 Murhia ja kantrimusiikkia (12) 11.00 Alueellisia uutisia x 11 12.14 Oddasat 12.30 Olutretki Eurooppaan 13.30 Dynamiittityttö 14.45 Ennen ensi-iltaa 15.00 Uutiset 15.05 Uutiset selkosuomeksi 15.10 Aamu-tv 15.45 A-studio viittomakielelle tulkattuna 16.15 MOT 16.45 Yle Oddasat 16.50 Novosti 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Murhia ja kantrimusiikkia (12) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Prisma: Villieläinten valtaväylät 20.00 Akuutti: Läheisestä omaishoitajaksi 20.30 Uutiset 20.50 Urheiluruutu 21.00 A-studio 21.30 Doctor Foster (12) 22.30 Uutiset Uutis-Suomi 22.40 Uutiset 22.45 Oddasat 23.00 Ulkolinja: Saksan uusnatsit 23.50 Puoli seitsemän 00.20 Uutisikkuna 03.55–05.35 Olympialaiset: Lumilautailu YLE TV2 04.30 Olympialaiset: Taitoluistelu 06.35 Alppihiihto 07.45 Yhdistetty 08.55 Curling 10.00 Yhdistetty 10.30 Yhdistetty 11.40 Alppihiihto 12.00 Lumilautailu 12.30 Ampumahiihto 15.00 Pikaluistelu 15.35 Ohjaskelkkailu 16.10 Curling 17.00 Päivän suomalaiset 17.45 Päivän jääkiekko 18.00 Korea tunnissa 18.55 Holby Cityn sairaala (12) 19.55 Uusi päivä 20.23 Downshiftaajat (12) 21.00 Olympialaiset: Korea tunnissa 21.30 Jere Lehtinen 22.30 Olympialaiset: Päivän suomalaiset 23.15 Päivän jääkiekko 23.30 Ohjaskelkkailu 00.00 James Corden Show 00.40 Rouva varapresidentti 01.05 Uutisikkuna 03.50–05.15 Olympialaiset: Alppihiihto MTV3 06.00 Aamusää 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Mitä tänään syötäisiin. 11.00 Dok: Surun arkistoinnista 11.30 Zorro the chronicles (7) 11.52 Knietzsche – maailman pienin filosofi (7) 11.55 Historiaa kolmessa minuutissa 12.00–17.25 TEEMA 12.00 Kino: Kostaja Lontoosta (12) 13.22 Jäitä hattuun (12) 13.51 Yöperhosten maailma 14.16 Naisen nimi 14.35 Kino: Maahanmuuttaja (12) 16.30 Luchino Visconti – intohimon ohjaaja 17.25–19.59 FEM 17.25 Älä stressaa! 17.40 Tämä tästä 17.55 Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben: Pikku Roy 18.30 På spåret 19.30 Nyheter TV-nytt 19.39 Sportnytt 19.49 Arkkitehtuurin helmiä 20.00–00.49 TEEMA 20.00 Sami Yaffa – Sound Tracker 21.00 Kino: Tiikerikissa (12) 00.05 Uusi Kino: Juuret on 00.18–00.49 Uusi Kino: I will always love you Conny (12) YLE TV1 06.25–08.29 Olympialaiset: Lumilautailu 08.40 Palanen: Minnesota tango 09.00 Uutiset 09.05 Flinkkilä & Tastula 09.55 Uutiset 10.00 Historia: Vuoden 1936 olympiavoittaja 11.00 Uutiset 11.05 Uutiset Viikko viitottuna 11.15 Pressiklubi 11.45 Perjantai 12.45 Näin Norjassa 13.00 Olympialaiset: Curling 15.00 Uutiset 15.05 Neiti Marple: Rakkauskirjeiden salaisuus (12) 16.35 Mittatilaustyönä 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.10 Kotilieden lämpöä (12) 18.00 Uutiset 18.10 Urheiluruutu 18.15 Attenborough’n erikoiset 18.45–19.28 Arto Nyberg 19.45 Jäljet päättyvät Berliiniin (12) 20.30 Uutiset 20.45 Urheiluruutu 21.00 Kotikatsomo: Lumihiutalemuodostelma (12) 22.00 Silta (16) 23.00 Ykkösaamu 23.40 Hiljainen todistaja (16) 00.40 Dokumenttiprojekti: Anteeksiantamaton (12) 02.00–04.00 Olympialaiset: Curling YLE TV2 05.30 Olympialaiset: Taitoluistelu 07.45 Hiihto 09.55 Jääkiekko FIN USA 12.00 Taitoluistelu 12.25 Pikaluistelu 12.40 Lumilautailu 12.55 Ampumahiihto 14.40 Jääkiekko CAN RUS 16.25 Freestyle 16.45 Ohjaskelkkailu 17.00 Päivän suomalaiset 17.45 Päivän jääkiekko 18.00 Korea tunnissa 19.00 Uutiset 19.05 Urheiluruutu 19.10 Motorheads 20.00– 20.46 Torpedot (12) 21.00 Olympialaiset: Korea tunnissa 21.30 Päivän suomalaiset 22.15 Päivän jääkiekko 22.30 Alppihiihto 23.30 Jalkapallon Mestarien liigan makasiini 23.55 Donna (12) 00.20 Totuuden treffit 01.10 Inside No. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Salatut elämät (7) 20.00 Suomen surkein kuski 21.00 Sääntö-Suomi 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Peter Nyman 23.05 NCIS: New Orleans (12) 00.00 Rimakauhua ja rakkautta (12) 00.55 Kohde (12) 01.50 American Horror Story (18) 03.05 American Horror Story (16) 04.10–05.05 Paimelan autoparoni NELONEN 06.00 Lazy Town 06.25 Hisse Hoksausmaassa x 2 06.50 Angry Birds x 2 07.00 Peukaloisen retket (7) 07.15 K3 (7) 07.25 Ritariprinsessa Nella 07.50 Madagascarin pingviinit (7) 08.15 My Little Pony 08.35 Transformers (7) 09.00 Soppa365 x 2 09.20 Pikakurssi kodinostoon 09.50–10.50 Remppa vai muutto 13.45 Kaverille ei jätetä (7) 14.40 Vaaleanpunainen pantteri 14.50 Pikakurssi kodinostoon 15.20 Wedding Town 15.55 Kuppilat kuntoon, Gordon Ramsay! 17.00 Remppa vai muutto 18.00 Leijonan luola USA 19.00 Kadonneen jäljillä 20.00 Kuppilat kuntoon, Jyrki Sukula! 20.58 Keno ja Synttärit 21.00 Suomen huutokauppakeisari 22.00 Napakymppi 23.05 Haluatko miljonääriksi. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Salatut elämät (7) 20.00 Stadi vs. 47 8. Lande 02.50 Suomen surkein kuski 03.45 Bull (12) 04.35–05.25 Scorpion (12) NELONEN 06.00 Lazy Town 06.25 Hisse Hoksausmaassa x 2 06.50 Angry Birds x 2 07.00 Disneyn esikoulu 07.25 K3 07.40 K3 (7) 07.50 Madagascarin pingviinit (7) 08.15 My Little Pony 08.35 Transformers (7) 09.00 Soppa365 x 2 09.20 Pikakurssi kodinostoon 09.50–10.50 Remppa vai muutto 13.45 Kaverille ei jätetä 14.40 Vaaleanpunainen pantteri 14.50 Pikakurssi kodinostoon 15.20 Wedding Town 15.50 Kuppilat kuntoon, Gordon Ramsay! 17.00 Remppa vai muutto 18.00 Leijonan luola USA 19.00 Kuppilat kuntoon, Jyrki Sukula! 20.00 Leijonan luola 20.58 Keno ja Synttärit 21.00 Kadonneen jäljillä 22.00 Elokuva: Painajainen perheessä (12) 00.25 Supertähdet 01.55 Poliisit 02.25–03.25 Panttilainaamo UK x 2 TEEMA&FEM 06.50 Pikku Kakkonen 06.52 Humps 07.00 Meidän vauva 07.05 Dinotassut 07.19 Sasu 07.30 Noksu 07.35 Timppa 07.46 Nuottiavain 07.56 Richard Scarry 08.23 Galaxi 08.24 Tenavat (7) 08.32 Jack (7) 08.43 Råtta Booris 09.00–11.59 FEM 09.00 Syntynyt vuonna 2010 10.00 Piha kuntoon 10.30 Kulutustavaratarkastajat 11.00 Strömsö 11.30 Spotlight: Varjoyhteiskunta 12.00–16.50 TEEMA 12.00 Bloomsburyn ryhmä – elämä ja rakkaus (12) 13.00 Love is all: 100 vuotta rakkautta 14.15 Tshernobylin babuskat 15.05 Sininen laulu: Suomen taiteiden tarina 16.05 Velvet – muotitalon tarina (7) 16.55 Pikku Kakkonen 17.55–19.59 FEM 17.55 Nyheter TV-nytt 18.00 Vaahteramäen Eemeli 18.30 Lippu rakkauteen 19.00 Dok: Susijengin matka kohti EM-kisoja 19.30 Nyheter TV-nytt 20.00–01.40 TEEMA 20.00 Ranskalainen kylä (12) 21.00 Ellan matkassa: Etelä-Italia 21.30 Kino: Harms 23.05 Big Star: Nothing Can Hurt Me 00.50–01.40 Sami Yaffa – Sound Tracker 10 11 12 13 14 LAUANTAI SUNNUNTAI MAANANTAI TIISTAI KESKIVIIKKO. 16.30 Kaappaus keittiössä 17.25 Salatut elämät 17.55 Kauniit ja rohkeat 18.25 Emmerdale (7) 18.55 Mitä tänään syötäisiin. 21.25 Keno ja Synttärit 21.30 Elokuva: Star Wars: Jedin paluu (12) 00.10 Elokuva: Terminator Genisys (12) 02.45 Stand Up! 03.45–04.45 Napakymppi TEEMA&FEM 06.50 Pikku Kakkonen 06.52 Hau Hau, Piip ja Veli 07.04 Olivia 07.26 Martta puhuu 07.49 Nelli ja Noora 07.58 Vilkki Ankka 08.09 Pikku Kakkonen: Seikkailukone 08.33 Mimosa ja Lennu 08.44 Jetron matkaan 08.59 Galaxi 09.01 Näin meillä (7) 09.12 Karvinen (7) 09.25 Sohvaset (7) 09.37 Tenavat (7) 09.45 Kammokatu (7) 10.00–12.00 FEM 10.00 Obs debatt 10.30 Vem vet mest. 09.10 Kauniit ja rohkeat 09.35 Emmerdale (7) 10.05 The Chefs’ Line x 2 11.00–12.00 Meidän tarina 13.30 Älä jäädy 14.00 X Factor Suomi 15.30 Pitääkö olla huolissaan. 09.10 Kauniit ja rohkeat 09.35 Emmerdale (7) 10.05 The Chefs’ Line x 2 11.00–12.00 Meidän tarina 13.30 Älä jäädy 14.00 X Factor Suomi 15.30 Pitääkö olla huolissaan
Helsingin Sanomat väläytti ennen presidentinvaaleja suoranaista koulutusfasismia. 18.20 Kadonnutta aikaa etsimässä 4: Kukkaanpuhkeavien tyttöjen varjossa II, jakso 62 18.30 Hengellisen musiikin toivekonsertti 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.02 Radioteatterin valiouusinta: Herra Oblomov, osa 1/2. 23.00 Iltahartaus 23.10–06.00 Yöklassinen. Varpushaukka on joka saaren yllä jahtaamassa muuttolintuja, haarahaukka ja merikotkia säikkymässä äänetöntä kanoottia, kun se putkahtaa niemen takaa niiden vierelle. Olepa sitten siinä liitossa puhemiehenä. Lilly. Muualla ei ole kulkijoita. 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.10 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.10 Radio 1 vastaa 17.15 Historiasarjoja 18.00 Ehtookellot: Helsingin Kallion kirkon kellot 18.01 Iltahartaus 18.10 Lauantain toivotut levyt 19.00 Uutiset ja sää 19.02 Sävel on vapaa / 09 144 800 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Roman Schatzin Maamme-kirja 23.00 Iltahartaus 23.10–07.00 Yöklassinen SUNNUNTAI 07.00 Uutiset 07.02 Näistä levyistä en luovu: Musiikkivieraana 07.57 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.05 Tarinatarha: Juhani Ahon Helsinkiin 08.30 Musiikkihetki 08.45 Romano mirits 09.00 Uutiset 09.05 Musiikkia vanhasta Euroopasta 09.55 Varkauden kirkon kellot kutsuvat 10.00 Jumalapalvelus Varkauden kirkosta 11.00 Ortodoksinen liturgia 12.00 Uutiset ja sää 12.05 Horisontti 12.50 Draamanpurkajaiset 13.00 Klassista kahteen 14.00 Riston Valinta 15.00 Radioteatterin valiouusinta: Herra Oblomov, osa 1/2. 11.00 Valkoista valoa: Käsiala 11.40 Valomusiikkia 11.57 Päivän mietelause ja Turun tuomiokirkon kello lyö 12 12.00 Uutiset ja sää 12.10 Kekkonen ei kuole koskaan 12.40 Musiikkikamari 12.50 Kuuluttajan vieras 13.00 Klassista kahteen talviolympialaisissa 14.00 Musiikkistudio 15.00 Uutiset 15.02 Kulttuuriykkönen 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.10 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.10 Matkakuume. Sen taimet vaativat symbioottisen tai oikeastaan loissuhteen toiseen kasviin. Mela painuu liejunruskeaan ja läpikuultamattomaan veteen. 18.45 Etnohetki 19.00 Uutiset ja sää 19.02 Jazzklubi 20.00 Jazzklubin illan keikka 21.00 Jazzklubin kolmas setti 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Avaruusromua: Miksi tuossa maassa on tammenterho. Lehti kirjoitti ”ylioppilas Pekka Haaviston turvautuneen populismiin, kun hän sanoi, että ei olisi vahvistanut aktiivimalli-lakia”. 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.10 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.10 Kuusi kuvaa 18.00 Radio Variaatio: Mitä sydän on täynnä, sitä suu puhuu. Syyskuu, ja huviveneet jo jouten satamissa. Joskus ajattelin, ettei tämä Itämeremme ole aivan oikea meri. Nyt se tuntuu ainutlaatuiselta: maailman toiseksi suurin murtovesiallas Mustanmeren jälkeen, pieni ja suuri. Ilman yliopistotason loppututkintoa et ole mitään eikä sinulla edes ole oikeut ta kommentoida yhteiskunnallisia asioita. Siksi onkin pelottavaa, että suomalaisten koulutustaso alkaa rapautua. MAANANTAI 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Roman Schatzin Maamme-kirja 11.00 Välilevyjä 11.57 Päivän mietelause ja Turun tuomiokirkon kello lyö 12 12.00 Uutiset ja sää 12.10 Historiasarjoja 13.00 Klassista kahteen 14.00 Euroopan valot 15.00 Uutiset 15.02 Kulttuuriykkönen 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.10 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.10 Valkoista valoa: Mitä haittaa on kokouksista. Täällä sitä löytää hajusteista, sikarikääreestä ja mausteena anjoviksesta ja matjessillistä – huoltoaseman baarin hengellisesti kohottava muna-anjovisleipä... Valta. Tuoksuva puu on idän uskonnoille tärkeä. Saara Villan lapsuus merellä 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Kalle Haatanen 23.00 Iltahartaus 23.10–06.00 Yöklassinen. 48 8. Yhtä huolestuttavaa on yliampuva koulutushysteria. 20.00 Etnoilta: Sydänjuurilla: Lemmenlähetys eli monenlaisen rakkauden musiikkia 21.00 Etnoilta: Keinuva talo 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Horisontti 22.50 Draamanpurkajaiset 23.00 Iltahartaus 23.10–06.00 Yöklassinen. Vesi on vielä lämmintä, sakeanaan korvameduusoita uimarin kokea, ettei täällä yksin polskita. Helsingin Sanomien logiikalla olisi SAK:n puheenjohtajan ja myöhemmin työministerinä hienon uran tehneen Lauri Ihalaisen pitänyt jäädä kirvesmieheksi sekä Tampereen pormestarin ja SAK:n puheenjohtajan Lauri Lylyn sähkömieheksi. TIISTAI 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 10.55 Sari Valto 11.00 Klassikkoparatiisi 11.57 Päivän mietelause ja Turun tuomiokirkon kello lyö 12 12.00 Uutiset ja sää 12.10 Tiedeykkönen 13.00 Maailman radiopäivän Klassista kahteen 14.00 Uudet levyt 15.00 Uutiset 15.02 Kulttuuriykkönen 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.10 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.10 Venuksen koulu – kulttuurin seksihistoria: Dildo 17.30 Radioteatteri esittää: Dickie Dick Dickens, osa 1/16. Asvalttisuikale mutkittelee 222 kilometriä vetisten pusikoiden lomitse rantaan. HELMIKUUTA 2018 007443-1806 TORSTAI 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Mikä maksaa. Hartiat kastuvat lähtiessä. SUOMEN KALTAINEN PIENI maa elää kansalaistensa osaamisesta. Rantasaariston sokkeloiden jäädessä taakse vesi alkaa kirkastua – Saaristomeri. 23.10–06.00 Yöklassinen. 17.50 Etnohetki 18.00 Romano mirits 18.20 Kadonnutta aikaa etsimässä 4: Kukkaanpuhkeavien tyttöjen varjossa II, jakso 63 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.02 Radion sinfoniaorkesteri konserttilavalla 19.30 Haastateltavina illan taiteilijat 19.55 Radion sinfoniaorkesterin konsertti jatkuu 21.05 Daniil Trifonovin pianosooloja 21.30 Maailmanpolitiikan arkipäivää 21.50 Musiikkihetki 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Sari Valto 23.00 Iltahartaus 23.10–06.00 Yöklassinen. LAUANTAI 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset 07.02 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.05 Kuusi kuvaa 08.50 Aamun kirja 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Venuksen koulu – kulttuurin seksihistoria: Lähetyssaarnaaja 10.20 Musiikkia parrasvaloista 10.35 Aristoteleen kantapää: Univormut haarniskasta haalariin 11.00 Klassikkoparatiisi 11.57 Päivän mietelause ja Turun tuomiokirkon kello lyö 12 12.00 Uutiset ja sää 12.05 Radio 1 vastaa 12.10 Maailmanpolitiikan arkipäivää 12.30 Moniääninen Eurooppa 12.50 Kuuluttajan vieras 13.00 Klassista kahteen 14.00 Välilevyjä 15.00 Radioteatteri esittää: Dickie Dick Dickens, osa 1/16. Saara Villan lapsuus merellä 15.50 Äänitarina. 15.20 Etnohetki 15.30 Matkakuume. Ne harvat, jotka ovat vielä liikkeellä, pysyvät visusti merkityillä reiteillä. Se on apuväline kosketuksessa kirkkauteen hinduille, budhalaisille, suufeille, zarathustralaisille... 17.50 Valomusiikkia 18.10 Äänitarina. Avomeren laidalla, paisteen lämmittämällä kalliolla, kaukana Stordjupenin takana tulee hetki, kun jalka muuttuu kiveksi, katse valoksi, ja vastarannalla kasvaa santelipuu.. Saara Villan lapsuus merellä 17.30 Keidas 18.20 Kadonnutta aikaa etsimässä 4: Kukkaanpuhkeavien tyttöjen varjossa II, jakso 60 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.02 Sibafest: When I close my eyes I dream of peace 20.30 Suomalaista kamarimusiikkia 21.45 Ykkösvieras 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Radio Variaatio: Rouva Peluri. Suomalaista koulutushysteriaa Närästäjä LÄÄKETTÄ POLIITTISEN LIIKA HAPPOISUUDEN PUUTTEESEEN Mun luonto TIMO SPARF Santelipuuta ei voi viljellä. 22.55 Äänitarina. Ne eivät kosketettaessa polta, vaan kokeilepa kielenkärjellä. PERJANTAI 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Kalle Haatanen 11.00 Narrin aamulaulu 11.57 Päivän mietelause ja Turun tuomiokirkon kello lyö 12 12.00 Uutiset ja sää 12.10 Tiedeykkönen 13.00 Klassista Yle radio 1 8.2.–14.2.2018 kahteen 14.00 Näistä levyistä en luovu: Musiikkivieraana 15.00 Uutiset 15.02 Kulttuuriykkönen 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.10 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.10 Harri Tuomisen maailmanmusiikkiohjelma 18.15 Nuntii Latini – latinankielinen viikkokatsaus 18.20 Kadonnutta aikaa etsimässä 4: Kukkaanpuhkeavien tyttöjen varjossa II, jakso 61 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.02 Helsingin kaupunginorkesterin konsertti 20.00 Kotimaisen konsertin väliaika 20.20 Konsertti jatkuu 21.20 Musiikkia konsertin jälkeen 21.40 Matkakuume. Valta. Aivan kuin Haaviston, pitkäaikaisen kansanedustajan, entisen ministerin ja Afrikassa toimineen rauhanneuvottelijan, kehittyminen olisi päättynyt ylioppilaskirjoituksiin. Ja ihan oikeasti – työssä kansanedustajiin tutustuneena – voin sanoa, että paljon parjattu eduskunta on aikamoinen osaamishautomo ja omanlaisensa yliopisto. KESKIVIIKKO 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset ja sää 07.10Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Brysselin kone 10.45 Musiikkihetki 11.00 Riston Valinta 11.57 Päivän mietelause ja Turun tuomiokirkon kello lyö 12 12.00 Uutiset ja sää 12.10 Naisia huipulla 13.00 Klassista kahteen 14.00 14.57 Riikan tähtitarha: Vieraana viulisti Siljamari Heikinheimo 15.00 Uutiset 15.02 Kulttuuriykkönen 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.10 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.10 Aristoteleen kantapää: Ostoskeskusten nimet 17.35 Moniääninen Eurooppa 17.55 Ykkösvieras 18.10 Draamanpurkajaiset 18.20 Kadonnutta aikaa etsimässä 4: Kukkaanpuhkeavien tyttöjen varjossa II, jakso 64 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.02 Euroradiokonsertissa Doric-kvartetti ja Elisabeth Leonskaja 21.30 Musiikkia konsertin jälkeen 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Ajassa soi 23.00 Iltahartaus 23.10–06.00 Yöklassinen