Demokraatti 8.3.2018 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja . . Hinta 3 € 8. 24 Vainajien puolustaja Tehtaanmyymälä, Vanha talvitie 8, 00580 Helsinki Chef Wotkin’s palvelutiskit Prisma Itäkeskus ja S-Market Sokos Helsinki www.wotkins.fi. MAALISKUUTA 2018 N0 10 Fjäder haastaa ay-politiikan POLITIIKKA . 12 ELÄMÄ
MAALISKUUTA 2018 Lehdessä 6 Siniset tekevät kovaa vaalipolitiikaa 8 Uutislkertaus 1 Ihmiskauppiaat rahastavat pakolaisten hädällä 12 Sture Fjäder haastaa ay-liikettä 14 EU:ssa tasa-arvo löytyy usein vain paperilta 15 Suomen politiikkaa tehdään myös palmun alla 16 SDP:n lähettiläät vammaisten asialla 18 Minun liikkeeni 20 Salmiakkia 21 Naiset ovat juhlansa ansainneet 22 Kynnet ovat itseilmaisun väline 24 Olipa kerran minä: Helena Ranta 29 Kasvot peilissä: Jutta Urpilainen 31 Hilja Pärssinen oli naisten oikeuksien edelläkävijä 33 Aktiivimallin parempi versio 34 Klassiset levyt 36 Analyysia Suomen sisällissodasta 38 Demokraatti 100 vuotta sitten 39 Mielipiteet 42 Suomalainen demari 43 Järjestöt 45 Ristikko 46 Televisio 48 Mun luonto, Närästäjä, Radio 15 Liike 31 Kulttuuri 21 Elämä 6 Politiikka 3 Mikä meno, Timo Harakka. 4 Demo, Ville Ranta, Opposition ääni 5 Pääkirjoitus, Kohtaaminen Helena Rannan kanssa Kannen kuva: xxx Ota meihin yhteyttä! Liitto tuken asi WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan www.pam.fi WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan www.teollisuusliitto.fi WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan www.paperiliitto.fi WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan Ammattiliitto Nousu ry .org www. Viikon valinta 10 SDP:n vammaislähettiläät tekevää tärkeää työtä! Tsemppiä!. 2 8. WWW.JYTYLIITTO.FI WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan www.pardia.fi WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan Maailmassa jo noin 20 miljoonaa ihmiskaupan uhria. WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan www.pau.fi WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan Tervetuloa ?näkymään ?omalla ?ilmoituksella Ota yhteys: Aila Pääkkö 097010450 WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan JYTY KUULUU LÄHELLE JA KAUAS
Tein ensimmäisen Eurooppa-aiheisen kirjani 23 vuotta sitten. Kaukana. Matkustan useimmiten Star-laivalla. Teit aikoinaan Vihreää Lankaa, kuinka kaukana nykyvihreät ovat SDP:stä. Se maailma on aika tuttu. Olet koripallomies KeskiSuomesta, Äänekosken Huima vai Chicago Bulls. Tyhmä kysymys, mikä on voimaeläimesi. Hypoteettinen kysymys, mikä ministeripaikka kiinnostaisi. Vaikkapa eurooppaministerin salkku. Salissa on tarvetta esiintyä esimerkiksi televisiolle. Vihreillä ja vasemmistoliitollakin aivan toisenlainen lähestymistapa. Suosikkivastustajasi poliittiseen väittelyyn. Missä muhii seuraava kupla. Teatteritaiteen maisterina, asteikolla 1–10, paljonko eduskunnassa on teatteria. Mutta muuten meillä on keskenämme hyvät ja mukavat välit. Moni sanookin valiokunnassa: ”säästetään puheet saliin”. TEKSTI HEIKKI SIHTO . Talouskuplia on vaikea etukäteen nähdä, mutta bitcoinien tilanne arveluttaa, etenkin kun niistä on tehty johdannaisia. Kaunis ja voimakastahtoinen eläin. Lehtikuva / Roni Rekomaa. Isänmaan parhaaksi. No Huima tietenkin. Hyvä esimerkki on suhtautuminen Terrafameen. Tulin juuri SDP:n tulevaisuus ja teknologiat -ryhmän kokouksesta. Salissa 8 ja valiokunnissa 2. Aika usein pääsen väittelypariksi Elina Lepomäen kanssa. Puolitallinnalainen moniottelija Mikä meno kansanedustaja Timo Harakka. Keksinkö nyt viidennen vai kuudennen ajan eduskuntaan paluulleni. SDP pohtii sen tulevaisuutta Kainuun työllisyyden kannalta – unohtamatta ympäristönäkökulmaa. Siinä kipinät sinkoilevat. Valiokunnissa keskitytään asiaan. Ainoa vika on arkkitehtoonisen osaamisen puute. Olet kirjoittanut paljon taloudesta. Harakka. K up la Johan tässä menee itsekin sekaisin. KUVA TIMO SPARF KUULUMISIA KENTILTÄ Moni sanoo valiokunnassa: ”säästetään puheet saliin”. Perjantaisin alkuillan kotimatkalle kaipaisi hyttipaikkaa. Kaipaisin ravintolaan vaihtoehtoja lihapullille. Hyvä ja vauhdikas meno. Puolivirolaisena, mikä on karmeinta Viron laivalla
”Varmasti nuo kaikki mukavilta vaikuttavat tyypit haluavat, että lukiokirjat olisivat maksuttomia”, nuoret kysyvät. Katselemme lehteriltä kansanedustajien saapumista saliin. Istuin hetkeä ennen äänestystä eduskuntasalin lehterillä Vantaan Steinerkoulun ysiluokkalaisten kanssa. Hetken kuluttua äänestystulos kertoo oman vastauksensa nuorille. Kuten monet unelmat, se on edelleen toteutusta vaille valmis, vain idea puuttuu.. Toisen asteen oppimateriaalit maksavat monille perheille tuloihin nähden kohtuuttomasti. Olimme jo kiertäneet yhdessä eduskuntataloa ja keskustelleet, miten pieni Suomi on vaikeasta lähtökohdastaan huolimatta saatu nousemaan yhdeksi maailman kärkivaltioksi. Vielä vuosi pitäisi jaksaa hallituksessa, sitten helpottaa, Ystävällisesti Demokraatin toimitus Maakuntauudistus. Äänin 98–80 hallitus saa jatkaa nykyistä koulutuspolitiikkaansa. Petteri Orpo näkee meidät tunnistamassa kansanedustajia ja toivottaa ohikulkiessaan hyvää jatkoa. Kannatus ei ole kestänyt kumppanipuolue kokoomuksen kyydissä. Kuten monet unelmat, se on edelleen toteutusta vaille valmis, vain idea puuttuu. Ilkka Kanerva hymyilee meille iloisesti. työpaikkaa, ei tulevaisuuden suunnitelmia, ei voimavaroja nousta paremmalle tielle. Hallitusohjelmastanne tuli bisnesmyönteisyydessään enemmän kokoomuslainen ja maahanmuuttolinjauksiltaan lähinnä perussuomalainen paperi. Nuoret ovat tulleet yhteiskuntaopin opettajansa johdolla tutustumaan demokratian pääkallonpaikkaan. Perinteistä keskustaa oli vain kova ydin eli itsenäisen Suomen historian suurin hallinnollinen remontti, maakuntauudistus. 4 8. Lukion kirjoista kertyy jopa yli 3 000 euron lasku. Etenkin poikien heikentyneet oppimistulokset ja koulupudokkaiden suuri määrä ennakoivat hankaluuksia, joiden hinta Suomen tulevaisuudelle on korkea. Tai ainakin tältä vaikuttaa, kun maakuntamallinne mielekkyyttä kysyy kokoomuslaisilta. Huolta herättää myös se, onko perheillä varaa lastensa kouluttamiseen. Se on teille unelmien täyttymys. Ihmeenä sitä ei voi pitää. Puolue ehdotti yleistä ansioturvaa, jonka te nopeasti torppasitte, vaikka idea oli teiltä lainattu. Korvissani kaikuvat yhden lehteriltä tilannetta seuranneen nuoren sanat: ”Eikö tuollaista hallitusta saisi jo vaihdettua?” Kirjoittaja on kansanedustaja (sd.). Heistä 40 prosenttia ei tee käytännössä mitään: ei ole Opposition ääni MARIA GUZENINA tomiksi. Myös perussuomalaisista lohjennut apupuolue siniset oirehtii kannatustaan vaalien lähestyessä. Vertailuissa Suomi pärjää kilpailukyvyssä, hyvinvoinnissa, demokratiassa ja tasa-arvokysymyksissä. Ville Ranta Ysiluokkalaisten terveiset hallitukselle OPPOSITION VÄLIKYSYMYS KOULUTUKSEN tasa-arvosta huipentui viime perjantaina hallituksen saamaan eduskunnan luottamukseen. MAALISKUUTA 2018 VIIKON SANA » Omar Khaijam: Huolet satavat niiden niskaan, jotka jo entuudestaan ovat märkiä. Eivät valitettavasti halua, joudun vastaamaan. Myös ammattikoulutuksessa rahaa palaa oppimisvälineisiin. Ja sen fiskaaliset vaikutuksetkin olisivat selvityksen mukaan peräti 140 miljoonaa euroa. 16 prosenttia alle 25-vuotiaista on pelkän peruskoulusta saadun opin varassa. Myös koulutuksessa tuloksemme on toistaiseksi erinomainen, mutta useiden indikaattoreiden mukaan koulutusjärjestelmämme yllä leijuu synkkiä pilviä. Ansioturvaa esitti jo taannoin työreformissaan pääministeri Esko Aho (kesk.). Uutisista tutut kasvot vilahtelevat omille paikoilleen. Se olisi todellinen tasa-arvoteko. Oppilasvieraitani kiinnostaa, miksi hallitus ja etenkin sivistyspuolueeksi itseään kutsuva kokoomus vastustaa oppivelvollisuusiän nostamista 18 ikävuoteen ja samalla toisen asteen oppimateriaalien muuttumista maksutPari valittua sanaa Hyvä keskustan väki TEILLE ON PÄÄHALLITUSPUOLUEENA käynyt perinteiset
Tällöin oppositiossa olevan äärioikeistolaisen AfD:n huuto voimistuu. Suurelle koalitiolle Saksassa on toivotettava: ”Kaikkea hyvää!” JK. Nytkin on ministerinä täysverinen politikoitsija. MIELIPIDEPALSTA mielipide@demokraatti.fi Demokraatti/mielipide PL 338, 00531 Helsinki Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. Politiikan meno on nykyään sellaista, että pääministeriksi ei kannata julistaa tai julistautua, ei viimeisen vaalia edeltävän gallupinkaan perusteella. Hänkö se hallituksen kaatajaksi taas haluaa, vaikka kokoomus siihen jo tarjoutui. Syksyllä 1994 en ollut vielä kuullut oikeushammaslääkäri Helena Rannasta. Kenestä puhui, tarina ei kerro, kun kansanedustaja Harry ”Hjallis” Harkimo Savon Sanomien kolumnissaan 21.1. Ranta oli Tukholmassa kollegan luona kylässä, kun hän kuuli Estoniauutisen. KUVA JARI SOINI Kykypuolueen kannatus sakkaa H änestä voi kohta tulla pääministeri, ilmoitti Helsingin Sanomien Kuukausiliite viikonloppuna. Eipähän jää epäselväksi, millaiset panokset on pelissä. SDP on omat parannuskeinonsa esittänyt. 5 8. Puhelinvaihde: 09 7010 41 Päätoimittaja-toimitusjohtaja: Mikko Salmi, 09 7010 504, mikko.salmi@demokraatti.fi Myyntijohtaja: Aila Pääkkö, 09 7010 560, ilmoitukset@demokraatti.fi Toimituspäällikkö (viikkolehti): Heikki Sihto, 09 7010 516 Toimituspäällikkö (verkko): Rane Aunimo, 09 7010 553 Kustantaja: Kustannus Oy Demokraatti Painopaikka: Lehtisepät Oy, Tuusula ISSN-L 2242-6892 Demokraatti, ISSN 2242-6892 (painettu), ISSN 2242-6906 (verkkojulkaisu) Käyntiosoite: Siltasaarenkatu 18–20, C-rappu, 6. Sinä syksynä hän hyödynsi pitkää työkokemustaan ja tutkimustietoaan Estonian uhrien tunnistamiseksi. Kiusallista hallitukselle on, että Elina Lepomäki nosti pöydälle juuri sen kritiikin, jota oppositiokin on tarjonnut. Ajat ovat kovat. syyskuuta 1994. Mielestäni eduskuntaan tarvittaisiin enemmän eri alojen edustajia ja asiantuntijoita.” Kaikille on päivänselvää, että sote-uudistus tarvitaan. ”Orpon työuralta löytyy vain lyhyt parin vuoden pätkä Turun aikuiskoulutuskeskuksen yrityspalvelujohtajana. kerros, 00530 Helsinki Postiosoite: PL 338, 00531 Helsinki Uutistoimitus: 09 7010 555 Sähköposti: toimitus@demokraatti.fi Sähköpostit: etunimi.sukunimi@demokraatti.fi Politiikka: Simo Alastalo, 09 7010 437 Elämä: Nora Vilva, 09 7010 528 Demokraatti.fi TILAAJAPALVELU Puhelin: 09 7010 500 tilaajapalvelu@demokraatti.fi Kulttuuri: Rolf Bamberg, 09 7010 539 Liike: Anna-Liisa Blomberg, 09 7010 459 HELENA RANNAN HAASTATTELU SIVULLA 24 Estonia muutti suunnitelmat Syksyllä 1994 tein opintojen ohessa Tilastokeskuksen haastatteluja Helsinki-Vantaan lentokentällä. Kansanedustaja Elina Lepomäen sote-ulostulon seurauksena selvisi kiistatta myös se, ettei Orpolla ja ryhmäliideri Kalle Jokisella ole puolue näpeissään. Uutinen oli vielä lakoninen ja lyhyt. Jos Trump ajaa maailman kauppasotaan, talouskasvu voi tyrehtyä, myös Saksassa. Kliseinen ”kannatus on ansaittava joka päivä” pitää joka puolueen kohdalla kutinsa. Hyvin tehty työ painoi paljon, ja siitä tuli Rannalle uran käännekohta: Estonia vei Rannan myöhemmin esimerkiksi Jugoslavian hajoamissotiin tunnistamaan vainajia ja tutkimaan sotarikoksia. Oli 28. Vaikka sosialidemokraattien kannatus on alamaissa ja oppositio houkutteli, vastuuseen päätettiin tarttua. Hän oli palaamassa vuoden mittaiselta työjaksolta Norjasta. Nostetta myös tulee, kun hallitusohjelmassa ei juuri keskustan kädenjälki näy. Muuten elämä on ollut pelkkää politiikkaa. Etenkään sen markkinaliberaalille siivelle ei riitä mikään, kun sote-palvelujakin katsotaan vain bisneslogiikan näkökulmasta. Aiheena voisi olla kritiikin sisältö. Siksi hänet ”harjattiin” kokoomuksen eduskuntaryhmässä huolella, vaikka julkisuuteen toista väitettiin. Rannalle käynnistyi kiivastahtinen syksy. Matkustajalaiva oli uponnut Itämerellä. Nousin Mannerheimintieltä linja-autoon ja istahdin, kun varhaisaamun radiouutiset kiinnittivät huomioni. Petteri Orpo onkin huolella kasvatettu poliittinen broileri”, Helsingin Sanomien juttu luonnehti. Laiva oli Estonia. Ylen kannatusmittaus kuitenkin osoitti, ettei horjumattomalta näyttänyt kykypuolueen yli 20 prosenttia ollutkaan horjumaton. Haastattelin turisteja, liikemiehiä ja muita matkustajia. Saksaan on saatu uusi hallitus. MAALISKUUTA 2018 Seuraa meitä Facebookissa, Twitterissä ja Instagramissa. kirjoitti: ”Minua ihmetyttää, että tällaisia ihmisiä valitaan niinkin paljon eduskuntaan. Yksi työmatka ja työpäivä jäivät mieleeni. Orpo ei ole tehnyt politiikassa suuria henkilökohtaisia mokia. Kohtaaminen TEKSTI JANNE ORA . Kokoomuksen eduskuntaryhmä ”harjasi” Lepomäen huolella, vaikka julkisuuteen toista väitettiin. Parlamentaarinen valmistelu ei ole kelvannut. Perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895. Toimittajien tapaan Ranta temmattiin arkisista kuvioistaan ja suunnitelmistaan. Kokoomuksessakin on kuppikuntia, minkä puolue on taitavasti osannut painaa taka-alalle. Voi olla, mutta ehkä Orpon leppoisa haastattelu oli jo painokoneessa, kun Yle julkisti perjantaina gallupin, jossa SDP oli kärjessä. Se oli käänne. Tästä kiittää koko Eurooppa. Jos kokoomuksen ja keskustan eduskuntaryhmissä viime viikolla lyötiin Lepomäen paperin jälkeen rivejä suoriksi, asiaan kannattaisi palata tämän torstain ryhmäkokouksissa. Siitä vastaa hallitus. Sadat ihmiset olivat joutuneet myrskyävään mereen. Oudon liikkeen teki myös pääministeri Sipilä, kun uhkaili uusilla vaaleilla. Samalla kun keskustan maakuntamallin kiihko kasvaa vaalikauden maaliviivan lähestyessä, kokoomuslaisten pettymys pakkoyhtiöittämisen perumiseen ja valinnanvapauden rapautumiseen syvenee
Sinisten hallituskumppaneista ainakin kokoomus on pitänyt selvitystä huonosti ajoitettuna. SAK:n puheenjohtajan Jarkko Elorannan mukaan esitys on lokakuun loppuun mennessä valmistuvine selvityksineen puhdas vaalitemppu. Siniset pyrkii jälleen heikentämään ansiosidonnaista työttömyysturvaa. Keskusta, joka on useasti itsekin ajanut yleistä ansioturvaa, irtautui sinisten esityksestä näyttävästi. – Mistään muusta ei voi olla kyse kuin että nimi pitää saada julkisuuteen. Siniset hakevat konfliktia. Ketään ei myöskään pakoteta olemaan työttömyyskassan jäsen vaan se on vapaaehtoista. – Ruotsalaiskollegat totesivat raportissaan, että jos sopimiskulttuuri nähdään arvokkaaksi, sitä pitäisi mieluummin tukea suoraan kuin välillisesti työttömyysturvajärjestelmän kautta. Sillä saatiin talous nousuun ja työllisyys kasvuun. Uusitalon mukaan nykymallin ongelma ei ole ansioturvan rahoitus vaan järjestelmän epäreiluus. Kyse on ammattiliittojen asemasta. Terhon mukaan asiasta keskustellaan hallituskumppaneiden kanssa ensi syksynä selvityksen valmistuttua. Elorannan mukaan Sitran työttömyysturvan kokonaisuutta tarkastelleen raportin taka-ajatuksena oli tukien leikkaaminen. – Ansioturvan taso määräytyy oman palkan ja työnteon perusteella. Kikyssä on sovittu, että tällaiset asiat valmistellaan kolmikantaisesti. – Tuntuu turhanpäiväiseltä. Ansioturvan uudistamista on pohdittu myös Ruotsissa, joka on Tanskan ohella harvoja maita, joissa järjestelmä on samantyyppinen kuin Suomessa. – Aikaisemmin merkitys oli suurempi, kun liitot ja työttömyyskassat linkittyivät tiukemmin toisiinsa. Tämä ei sitä täytä. – Enää ei ole niin selvää miten suuri merkitys muutoksella olisi suomalaisen työmarkkinamallin ja kolmikantaisen valmistelun kannalta, Uusitalo sanoo. Tämä mahdollistaa yksilön oman harkinnan elämäntilanteen ja näkemysten pohjalta, Palola sanoo. Vaalit tulevat ja heikko kannatus painaa päälle, Eloranta sanoo. Uusitalo pitää kysymystä liittojen asemasta mielenkiintoisena. Näen kaksi vaihtoehtoa, joko työttömyysvakuutusmaksut olisivat aidosti vapaaehtoisia tai sitten työttömyyskassan jäsenyys olisi pakollinen, Uusitalo sanoo. Palkansaajien tutkimuslaitoksen mukaan työttömyyskassojen ulkopuolelle jää erityisesti nuoria, miehiä, matalasti koulutettuja ja epätyypillisissä työsuhteissa työskenteleviä. Hallituksella on oma sosiaaliturvan kehittämishanke TOIMI, jonka puitteissa tällaisista asioista pitäisi Elorannan mukaan keskustella. 6 8. – Tällä hetkellä ansioturvaa rahoitetaan pakollisilla maksuilla, joita kerätään myös niiltä, jotka eivät ansioturvaa saa. Ruotsissa on Uusitalon mukaan käyty täsmälleen samantyyppistä keskustelua kuin meillä. Muualla maailmassa ansioturva hoidetaan Uusitalon mukaan sairausvakuutuksen kaltaisella pakollisella sosiaalivakuutuksella. Elinkeinoministeri Mika Lintilän (kesk.) mukaan hanke ei ole tulossa hallituksen pöydälle. Kyse on ammattiliittojen asemasta Talouspolitiikan arviointineuvoston puheenjohtaja, professori Roope Uusitalo on kirjoittanut ansioturvan uudistamisesta jo vuonna 2011. Työttömyyspäiväraha on Suomessa edelleenkin yksi keskeinen syy kuulua ammattiliittoon. He käyttävät selvitykseen ministeriön resursseja, joita pitäisi käyttää aktiivimallin paranteluun. Simo Alastalo Demokraatti. Yleinen ansioturva uhkaisi siis paitsi työttömyyskassoja myös niihin kytköksissä olevia ammattiliittoja. Tuntuu märältä rätiltä naamaan, Eloranta sanoo. – Sitra puhui selvityksessään ansiosidonnaisen keston lyhentämisestä, taustalla oli siis ajatus ansiosidonnaisen leikkaamisesta. MAALISKUUTA 2018 P Politiikka Tuottaja: Simo Alastalo 09 7010 437 simo.alastalo@demokraatti.fi VIIKON TWIITTI » Antton Rönnholm: Suomalaiset eivät luota hallituspuolueiden haluun uudistaa oikeudenmukaisesti. Tässäkö on kiitos. Johtopäätösten tekemisen hän uskoo jäävän seuraavalle hallitukselle. Sittemmin aihetta on käsitelty myös arviointineuvoston raportissa. STTK korostaa Palolan mukaan, että nykyinen ansioturva kannustaa palkansaajia kantamaan vastuuta omasta sosiaaliturvastaan. Työttömyysturvasta tehdään vaaliasetta SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta sanoo sinisten hakevan konfliktia K annatuskuoppaan perussuomalaisten hajoamisen myötä pudonnut hallituspuolue siniset esittää työttömyysturvaan remonttia ohi hallitusohjelman. – Se on kikyn vastaista. Hallitus keskustelee asiasta syksyllä – tai sitten ei Sinisiä johtava eurooppa-, kulttuurija urheiluministeri Sampo Terho myöntää STT:lle sinisten ehdottaneen selvitystä hallitusohjelman ulkopuolelta. – Täytyy muistaa, että palkansaajien työttömyysvakuutusmaksu tuli 90-luvun laman jälkimainingeissa silloin, kun palkansaajat ottivat lisää vastuuta kustannuksista. Nyt Yleinen työttömyyskassa eli Loimaankassa on suurin ja on jo nakertanut liittojen ja kassojen yhteyttä. Ajatus yleisestä ansioturvasta ei ole millään tavoin uusi. Siksi se kannustaa työntekoon ja myös oman osaamisen kehittämiseen läpi työuran. Siniset haaveilevat yleisestä ansioturvasta, ja sosiaalija terveysministeri Pirkko Mattila (sin.) on nimennyt jo asiaa kartoittavan selvitysmiehen. Sitä on pohdittu hiljattain julkisesti muun muassa Sitran ja talouspolitiikan arviointineuvoston raporteissa. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n puheenjohtaja Antti Palola ihmettelee miksi sinisten käynnistämä kartoitus kohdistuu vain ansioturvaan
7 8. Mikään elämys ei riitä tyydyttämään kokemusnälkäämme. TRUMP VS MUURI 1–0 Yhdysvaltalainen tuomari hylkäsi valitukset, joilla pyrittiin estämään muurin rakentaminen Yhdysvaltojen ja Meksikon rajalle. Viikon luetuimmat 1 2 3 DEMOKRAATTI.FI POLITIIKKA POLITIIKKA LIIKE ”Sinisten esitys selvityksineen on puhdas vaalitemppu.” Nykyinen ansioturva kannustaa palkansaajia kantamaan vastuuta omasta sosiaaliturvastaan.. MAALISKUUTA 2018 EI PIIKKIÄ, EI ETUJA Kansanedustaja Mikko Kärnä (kesk.) väläyttää pakkorokottamisia rokotekattavuuden lisäämiseksi tai Australian mallia, jossa lasten rokottaminen sidottiin sosiaalietuuksiin. Tuomarin mukaan valituksille ei ollut perusteita. Harva uskaltaa puhua kohtuuden ihanteesta, päätoimittaja Mikko Salmi pohtii kirjoituksessaan. KOHTUU ON UNOHTUNUT Yltäkylläisyyden keskellä elämme tyytymätöntä aikaa
Asia ei ole uusi ja moni kokoomuslainenkin sitä kannattaa, mutta vaalien läheisyys ja kokoomuksen kannatuksen hiipuminen ovat myrkkycocktail, johon ei haluta sekoittaa ammattiyhdistysliikkeen ja opposition yhteisrintaman nousua, kuten tapahtui aktiivimallissa. MAALISKUUTA 2018 Jälkimaku TOIMITTAJA KOMMENTOI VIIKON TAPAHTUMIA HEIKKI SIHTO toimituspäällikkö heikki.sihto@ demokraatti.fi Hallituksen sote-linja rakoilee K auanko hallituksen sulle-mulle-sote-karavaani vielä kulkee, kun omatkin jo sitä haukkuvat. Jo ennen viimeisimpiä käänteitä keskusta on valmistellut sääntömuutosta, joka estäisi Väyrysen vaalikelpoisuuden siinäkin tapauksessa, ettei hän enää kuuluisi toiseen puolueeseen. Väyrynen on ollut sekä keskustan että itse perustamansa kansalaispuolueen jäsen. Jos viisi muuta hallituspuolueen edustajaa tekee samoin, esitys ja samalla Sipilän hallitus todennäköisesti kaatuisi. Tällä viikolla kansanedustajan paikalta Nurmijärven kunnanjohtajaksi siirtyvä Outi Mäkelä (kok.) kritisoi suorin sanoin hallitusta kaupunkien unohtamisesta ja maakuntamallin epärealistisuudesta. – Keskustan säännöissä todetaan, että toisen puolueen jäsen ei voi pyrkiä keskustan puheenjohtajaksi. Lauantaina kansalaispuolue repesi kahtia, kun puheenjohtaja Sami Kilpeläisen johtama siipi erotti Väyrysen kokouksessaan. Hän esimerkiksi arvioi, että kolmen miljardin säästöjen asemesta sote aiheuttaa kolmen miljardin menojen kasvun. Jos Väyrynen erotetaan (kansalaispuolueesta), se este tietty putoaa pois ja keskustan pitää harkita uudestaan, mitä sitten tehdään, Tarasti sanoi STT:lle maanantaina. Hallitus ei ole niitä aikaisemmn noteerannut. STT/Demokraatti Keskustan Väyrys-krapula jatkuu Uutisviikko KOONNUT HEIKKI SIHTO. Keskustan puoluehallitus linjasi yksimielisesti viime kuussa, että Väyrynen ei voi pyrkiä puheenjohtajaksi, jos hän on myös kilpailevan puolueen jäsen. Hallituspuolueiden jäsenten irtitotot ”virallisesta” sote-linjasta sotkevat pahasti hallituksen pakkaa lähestyvien vaalien takia. Se olisi erikoista, mutta keskustan nykysäännöt eivät sitä kiellä. 8 8. Sillä on haluttu estää tilanne, jossa Väyrynen eroaisi kansalaispuolueesta juuri ennen keskustan puoluekokousta. Puheenjohtajavaaliin valmistautuva keskusta voi joutua pohtimaan Paavo Väyrysen asemaa uudestaan, jos tämän erottaminen kansalaispuolueesta varmistuu, sanoo yhdistysoikeuden asiantuntija Lauri Tarasti. – Sääntömuutos ehditään yhä tehdä puoluekokoukseen mennessä, jos asiassa toimitaan oikein, Tarasti sanoo. Ensin kokoomuksen kansanedustaja Elina Lepomäki ilmoitti, että äänestää hallituksen sosiaalija terveyspalvelujen uudistusta ja maakuntauudistusta vastaan. Hallituspuolueiden jäsenten irtitotot ”virallisesta” sote-linjasta sotkevat hallituksen pakkaa vaalien takia. Elina Lepomäki eritteli hyvin, miksi vastustaa sotea ja maakuntauudistusta. Tästä syystä kokoomus ja keskusta ovat varsin kovasanaisesti tyrmänneet sinisten oman vaali-irtioton, jossa puolue vaati ansiosidonnaisen laajentamista kaikille. Väyrynen on aikonut ehdolle keskustan puheenjohtajavaaliin ensi kesänä. Vielä tiistaina oli epäselvää, onko Väyrynen erotettu kansalaispuolueesta vai ei. Myös tilanne mahdollisista taloussotkuista oli tuolloin auki. Lepomäen kritiikki oli osin tuttua opposition sote-näkemyksistä
Maakuntamalli on ihan hanurista Rakennusliiton varapuheenjohtaja, varatuomari Kyösti Suokas arvostelee voimakkaasti keskustaa siitä, että se pyyhkii ”perustusja työlaeilla takapuolta” maakuntauudistusta rakennettaessa. Rinne ei kuitenkan välttämättä usko Saksan muuttavan kovin suuresti Eurooppa-politiikan linjojaan. Puolueen johtajan Luigi Di Maion mukaan Viiden tähden liike on avoin erilaisille vaihtoehdoille koalitiohallituksen muodostamiseksi. Veronmaksajille kuoriutuu ruokittavaksi uusi, pohjattomalla ruokahalulla varustettu keskustalainen käenpoika, Suokas lataa blogissaan. SDP sai mittauksessa 21 prosentin kannatuksen. SDP on suurin SDP nousi suosituimmaksi puolueeksi Ylen perjantaina julkistetussa kannatusmittauksessa. Marin sanoo maanantaina, että Suomi pyörii pientä palkkaa saavien ja palkatonta työtä tekevien naisten uurastuksella. 9 8. SDP:n puoluesihteeri Antton Rönnholm arvioi STT:lle puolueen kannatusnousun perustuvan siihen, että se tarjoaa ihmisille hallitusta houkuttelevamman vaihtoehdon. Tällöin puolueet pystyisivät hänen mukaansa huolehtimaan siitä, etteivät samat ihmiset istuisi yhtä aikaa kolmella pallilla eli päättäjänä kunnassa, maakunnassa ja eduskunnassa. ensisijaisesti suurissa kasvukeskuksissa. krs., Hämeenpuisto 28, 332000 Tampere. Äärioikeisto vai populismi Italian äärioikeistojohtaja Matteo Salvini sanoo, että hänen edustamallaan koalitiolla on ”oikeus ja velvollisuus” muodostaa maan seuraava hallitus. Andersson puhui Ylen Ykkösaamussa lauantaina. Suomi hyytyy lisääntymiskilvassa Pohjoismaissa syntyneiden lasten määrä kasvoi vuonna 2016 hieman vuotta aiemmasta, ilmenee Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tilastoista. Pohjoismaiden lapsista 40 prosenttia syntyy Ruotsissa, jossa syntyvyys on Euroopan kärkeä. Työ ja tekijä eivät kohtaa Yhtäaikainen pula työpaikoista ja työntekijöistä on pahentunut viime vuosina. Keskustaoikeistolainen koalitio, johon kuuluvaa Pohjoisen liittoa Salvini johtaa, sai Italian eilisissä parlamenttivaaleissa 37 prosenttia annetuista äänistä. Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun tutkimuksessa suositellaan, että alueellista ja ammatillista liikkuvuutta sekä työn etsintää tehostavat toimet kannattaakin kohdistaa suuriin seutukuntiin. Naiset yleislakkoon SDP:n kansanedustaja ja varapuheenjohtajana Sanna Marin sanoo, että naisten pitäisi mennä yleislakkoon, jotta naisvaltaisten alojen palkkakehitys ja arvostus saataisiin ylös kuopastaan. Tanska ja Ruotsi olivat ainoat maat, joissa syntyneiden määrä kasvoi. Tuemme myös työväenliikkeen kulttuurityötä sekä järjestöjen ja yhteisöjen tekemää rauhantyötä. Marin kommentoi Twitter-tilillään Ylen uutista, jonka mukaan pääkaupunkiseudun suuret kunnat ovat sopineet keskenään, että lastentarhanopettajien palkoilla ei kilpailla. Kari Hulkko. Yhtiökokouksessa käsitellään yhtiöjärjestyksen 13§:ssä mainitut asiat. MAALISKUUTA 2018 Lisää uutisia: Demokraatti.fi Koko työväenliikkeen yhteinen rahasto kasvaa lahjoituksilla Kansan Sivistysrahasto on koko työväenliikkeen yhteinen rahasto. Lapsia syntyi elävänä yhteensä noin 300 000. Säätiömme tukee tavallisia suomalaisia kulttuurin, sivistystyön, tutkimuksen ja yhteiskunnallisen toiminnan parissa. Tutustu säätiöömme osoitteessa www.sivistysrahasto.fi ja ota yhteyttä. Saksan SPD on vastuunkantaja – Saksan SPD haluaa tässä tilanteessa kantaa vastuuta, ei vain Saksan vaan myös Euroopan tulevaisuudesta, SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne kommentoi Saksan vaalitulosta Hän uskoo, että suuren koalition syntyminen tarkoittaa, että jonkinlainen Euroopan unionin kehittäminen lähtee liikkeelle. Maakunnallinen listavaali estäisi triplapallin Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson olisi valmis kokeilemaan listavaaleja maakuntavaaleissa. – Maakuntahallinnon virkamiesten palkkausperusteissa tulee olemaan ”ratkaisevaa vain puoluesidonnaisuus”. Toisena oli kokoomus 20 prosentilla ja kolmantena keskusta 17 prosentilla. Mikään ryhmittymä ei saanut vaaleissa enemmistöä. Europarlamentaarikko Liisa Jaakonsaari (sd.) arvioi heti Twitterissä, että ”sota ay-liikettä ja järjestäytymistä vastaan on alkanut”. Suomessa syntyvyys eli synnytettyjen lasten lukumäärä naista kohden on ollut vuosia laskussa. Tampere 16.02.2018 Hallitus Viikkolehti ja netti: Demokraatti.fi Ihminen ensin Sota ay-liikettä vastaan on alkanut Helsingin Sanomien mukaan sosiaalija terveysministeri Pirkko Mattila (sin.) nimittää selvitysmiehen kartoittamaan siirtymistä yleiseen ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan. Toimintamme perustuu lahjoituksiin, joiden avulla teemme paljon hyvää. Vaalien voittajaksi julistautui myös maan suurimmaksi puolueeksi noussut Viiden tähden liike, joka myös haluaa hallitusvastuuseen. Kerromme mielellämme lisää! YHTIÖKOKOUSKUTSU Ratinan Tenniskentät Oy:n varsinainen yhtiökokous pidetään keskiviikkona 28.03.2018 klo 17:30 Tampereen Työväentalon 6
Ihmiskauppaa koskevan tietopankin ensimmäiset paljastukset koskevat alaikäisiä nuoria, joita on myyty orjuuden kaltaiseen työhön eri puolilla maailmaa. – Data auttaa muotoilemaan ihmiskaupan vastaista politiikkaa ja toimintaohjelmia, sivuston asiantuntija Harry Cook uskoo. Palkka meni sukulaiselle maksuksi matkasta, asumisesta ja ruuasta. Se on jäävuoren huippu ihmiskaupan miljardibisneksestä, jonka suitsimista uusi nettisivusto edistää. MAALISKUUTA 2018 Ihmiskaupan uhreja on jo yli 20 miljoonaa Ihmiskaupan uhrit joutuvat usein vaarallisiin töihin palkatta tai hyvin pienellä korvauksella. Perhe myy lapsensa Lapsikauppaa koskeva data paljastaa, että joku perheenjäsen on mukana juonessa miltei puolessa tapauksista. Cookin mukaan tilastoista ei aiemmin aina havaittu yhteyttä lapsityöhön, kun sukulaiset hoitivat matkojen järjestelyt. Hän joutuikin raatamaan rakennukselle 12-tuntisia päiviä kuutena päivänä viikossa. Internetin ensimmäinen ihmiskauppaportaali on nimeltään Counter-Trafficking Data Collaborative (CTDC). Eniten lapsia kaupataan seksityöhön, mutta muukin pakkotyö on yleistä. Ihmiskaupan uhreja arvioidaan olevan yli 20 miljoonaa, ja tietopankki kattaa jo nyt 80 000 tapausta, jotka ulottuvat seksityöhön pakotetuista naisista lapsiorjiin. Carlos, 16, lähti sukulaisen kutsumana Guatemalasta Yhdysvaltoihin opiskelemaan. 10 8. Hän muistuttaa, ettei. Kuva rakennustyömaalta Malesian pääkaupungissa Kuala Lumpurissa. Sen perustivat YK:n siirtolaisuusjärjestö IOM ja orjuutta vastustava Polaris-järjestö. Tietoa kerätään eri puolilla maailmaa toimivilta ihmiskauppaa vastustavilta järjestöiltä
Tulokkaiden pääsy työmarkkinoille ja sopeutuminen asuinyhteisöönsä ratkaisevat, miten nopeasti hyödyt alkavat näkyä. Voimme tarjota lapsillemme sekä paremman Afrikan että Euroopan. Vaikka henkeä kohti lasketut tulot tuplaantuisivat Afrikassa joka vuosikymmenellä, siellä ollaan reippaasti jäljessä Euroopasta vielä 2050. Siirtolaisuuteen houkuttavat myös elintasoerot. Nyt keskitytään akuutteihin ongelmiin ja lykätään välttämätöntä keskustelua tulevista haasteista. Kehitysavun pitää tukea laaja-alaista kehitystä, ei keskittyä hyödyttömiin ohjelmiin, joiden tarkoitus on suitsia siirtolaisuutta. Euroopan on lisättävä tukeaan Afrikalle – niin avun, kaupan kuin investointienkin muodossa – jotta siellä varttuva työvoima saa riittävän koulutuksen ja taidot. Kotoutuminen vauhdittaa tätä kehitystä ja luo maahanmuutolle myönteistä ilmapiiriä. Texasin rajalla odotti ravintolanomistaja, joka osti Fernandon ja pakotti hänet tiskaamaan astioita palkatta viisi vuotta. Se voi johtaa siihen, että Euroopan rajoilla puhkeaa jatkossakin ”pakolaiskriisejä”. Samaan aikaan Eurooppa jatkaa ikääntymistään, ja työvoiman kysyntä varsinkin hoiva-aloilla kasvaa. Ihmisoikeudet unohtuvat Ihmiskaupan uhriksi joutuminen jättää syvät jäljet nuorten henkiseen ja fyysiseen terveyteen. Vuoteen 2050 mennessä Saharan eteläpuolisessa Afrikassa on työikäisiä 800 miljoonaa enemmän kuin nyt. Heidän haavoittuvuuttaan hyväksikäytölle lisää se, että ihmisoikeudet eivät aina ole viranomaisten toiminnan lähtökohtana, Cook huomauttaa. Poikaa odottaa karkotus Vietnamiin, jossa hänellä ei ole enää omaisia. On tärkeää muistaa, että maahanmuutto on myös mahdollisuus. Afrikan siirtolaisvirtojen vuolastumisen todellinen syy on kuitenkin väestönkasvu. Poika lähti pakoon ja maksoi salakuljettajalle päästäkseen Yhdysvaltoihin. Se tarkoittaa joukoittain nuoria energisiä työnhakijoita, joille oma maanosa ei pysty tarjoamaan toimeentuloa. 11 8. IPS / MASOOD AHMED JA KATE GOUGH kaikille hänen kohtalotovereilleen ei käy yhtä hyvin. Tiskaamaan ilman palkkaa Carlos sai apua Polaris-järjestön auttavan puhelimen kautta, mutta. u u u Hyvin hoidettu maahanmuutto tuo merkittäviä hyötyjä. Onkin todennäköistä, että seuraavien 30 vuoden aikana Eurooppaan tulee kymmeniämiljoonia uusia työntekijöitä niin tehtaisiin kuin palveluihinkin. Eurooppa ei voi välttyä maahanmuutolta, joten on ratkaistava, miten siitä saadaan taloudellisesti kannattavaa ja sosiaalisesti kestävää. Kirjoittajat työskentelevät Centre for Global Development -tutkimuslaitoksessa Kehitysapu ei pysäytä Afrikan muuttoliikettä Oikein hoidettuna maahanmuutto voi parantaa siirtolaisten sekä heidän lähtöja tulomaidensa asukkaiden hyvinvointia. Maailma tänään E uroopan kehitysapua Afrikkaan perustellaan usein halulla vähentää siirtolaisuutta. Niitä tarvitaan varsinkin kotimaassa, mutta myös mahdollisen maahanmuuton kohteessa. Humanitaarinen tai kehitysapu voivat joskus lievittää ihmisten välittömiä lähtöpaineita, mutta ne eivät poista siirtolaisuuden todellisia syitä. Järjestöt uskovat, että uusi tietopankki auttaa vahvistamaan ihmiskaupan vastaista toimintaa paikallisella, kansallisella ja kansainvälisellä tasolla, mikä vähentää asteittain ihmisten kauppaamista ja hyväksikäyttöä. – Haluamme auttaa perheitä tekemään kaikkia hyödyttäviä ja kauaskantoisia suunnitelmia, jotka kunnioittavat lasten oikeuksia ja toiveita, hän sanoo. Vauras ja turvallinen Afrikka on tärkeä Euroopalle ja koko maailmalle. Kehityksellä on taipumus lisätä ihmisten liikkumista ainakin aluksi, koska vaurastuminen parantaa mahdollisuuksia lähteä matkaan. Pitkällä aikavälillä siirtolaisista on lähes aina taloudellista hyötyä isäntämaalle. Vuonna 2050 Euroopan väestöstä 34 prosenttia on yli 60-vuotiaita. Pitää huolehtia myös siirtolaisia majoittavien kuntien tarpeista. Viime aikojen siirtolaisvirrat ovat lisänneet jännitteitä Euroopan maiden sisällä ja välillä. Tharanga Yakupitiyage IPS, YK, New York perhe suinkaan aina tarkoita pahaa lähettäessään lapsen matkaan. Jos koulutustai terveyspalvelut ylikuormittuvat, jännitteet kasvavat. – Siirtolaisuutta ei pidä estää, mutta se pitää hoitaa oikein kaikilla tasoilla. Niistä selviäminen vaatii paikallisten ponnistusten ohella kestävää ulkopuolista tukea. Karkotusta pelkäävän Fernandon orjatyö jatkuu edelleen. MAALISKUUTA 2018 IPS / Shahidul Alam ” Lapsikaupassa joku perheenjäsen on mukana juonessa miltei puolessa tapauksista. Muuten rikollisille jää liikaa tilaa toimia, hän jatkaa. Todellisuudessa apu voi jopa edistää maastamuuttoa. Hänen pelätään joutuvan uudelleen ihmiskauppiaiden kynsiin. Afrikkalaisia ajavat liikkeelle myös konfliktit ja ilmastonmuutoksen vaikutukset. Britanniassa nousi kohu, kun maa epäsi oleskeluluvan vietnamilaiselta teinipojalta, jonka huumeliiga oli tuonut väkisin maahan. Tukea köyhille maille ei silti tule lopettaa. Oikein hoidettuna se voi parantaa merkittävästi sekä siirtolaisten että heidän lähtöja tulomaidensa asukkaiden hyvinvointia. Osa Afrikan valtioista kehittyy suotuisasti, mutta moni on köyhyyden, konfliktien, ääriliikkeiden ja romahtaneen valtion kurimuksessa. Fernandoa uhkailtiin, jotta hän liittyisi rikollisjengiin kotimaassaan El Salvadorissa
– Olen esittänyt, että työvoimahallinnon pitäisi ostaa palveluita yksityisiltä, rekryfirmoilta, jotka osaavat jo nyt markkinat. MAALISKUUTA 2018 Kunniakas historia ei riitä Uudistaja-Fjäder haastaa ay-liikkeen ”K yllä tämä toinen kausi on ollut vaikein kuviteltavissa oleva, korkeastikoulutettujen palkansaajajärjestöä Akavaa vuodesta 2011 johtanut Sture Fjäder huoahtaa. Ja lisäksi koko kansaa – kaikki palkansaajat mukaan lukien – on patisteltu talkoisiin nostamaan Suomi taloudellisesti jaloilleen. Vaikka Fjäder kehaiseekin, että hallinnossa eivät hänen esityksensä juuri muutu, hän haluaa ympärilleen ”itseään fiksumpia” vahvoja ihmisiä, – ei jees-miehiä ja -naisia. Fjäderin mukaan projekti aiheutti kuitenkin sen, että nihkeästi uuteen keskusjärjestöön suhtautuneet liitot lähestyivät Akavaa. Nuorille kerrotaan, kuinka ay-liike taisteli kahdeksan tunnin työpäivän, työehtosopimukset, luottamusmiesjärjestelmän, lomarahat... Mutta jotain muuta tulee aina tilalle. Ei se niin mene, että sovin asiasta jonkun järjestöjohtajan kanssa. – Ja näin on käynytkin. Rekryfirmat akateemisten avuksi. 12 8. – Vaatii aikamoista työtä pitää tämä kasassa ja tunnistaa sektoreiden erilaisuus, Fjäder painottaa. Fjäder näkee yhdeksi syyksi ikäsyrjinnän nuoruutta ihannoivassa työelämässä. Ei kaikki hyöty tule aina työehtosopimusten kautta. Tavoitteenahan on ollut tietenkin se, että yleinen linja pysyy. Onko meillä varaa kouluttamattomiin. Akavan jäsenistöstä noin 35 000 on ilman työtä, vaikka työttömyys onkin sulanut. – Jos alamäki ei taitu, yleissitovuus joutuu koetukselle. Pitäisiköhän paremminkin kertoa, mitä me teemme tulevaisuudessa maailman muuttuessa, Akavan puheenjohtaja kysyy. Arvostan kyseenalaistamista. Ei se sen dramaattisempaa ole. – Sanoin heti, että tuo ei tule lentämään ja sain siitä paljon kritiikkiä. Hän muistuttaa, että omaehtoinen työnhaku on verkostoja hyväkseen käyttäville akavalaisille jo nyt tyypillistä. Kuitenkin palkansaajia on paljon julkisella sektorilla töissä ja heillä on omat työnantajajärjestönsä, Fjäder selvittää tilannetta. Hänen mukaansa työvoimahallinnon palvelut eivät välttämättä auta akateemista työtöntä. ”Työmarkkinabisneksessä”, edunvalvonnassa, pitää Fjäderin mielestä elää ajassa. Hän pohtii, pitäisikö siihen puuttua lainsäädännöllä ja arvioida, olisiko irtisanomisjärjestys vastaus ongelmaan. Fjäder opettaisi liittonsa jäseniä neuvottelemaan myös itse, miten pärjätä bonusten maailmassa. Ketä kiinnostaa. – Ihminen haluaa lisäarvoa osaamisestaan. Uskon, että hallituksista riippumatta kaikki haluavat keskustella niistä työmarkkinajärjestöjen kanssa. Ay-liike ei voi elää menneisyydestä Uudistaja-Fjäder heittää työmarkkinajärjestöille haasteen, jota on hänen mielestään pakko miettiä, jos jäsenkato halutaan välttää. Ne voisivat hoitaa suoraan korkeastikoulutettujen palvelut ensi minuutista loppuun asti. Fjäderillä oli kaksi ohjenuoraa, kun hän nousi Akavan johtoon: tuoda järjestö vahvasti julkisuuteen ja poliittiseen keskiöön. Työttömyys on hieman hellittänyt, mutta se on koskettanut myös korkeakoulutettuja. Hän varoittaa, että se voi muuttaa työmarkkinajärjestelmiä hyvinkin rajusti ennen pitkää. Fjäder on erityisen huolissaan työllisyysasteesta – eritoten niistä yli 600 000 ihmisestä, joilla ei ole toisen asteen tutkintoa.. Akava on tässä muutoksessa kasvanut Fjäderin johdolla toiseksi suurimmaksi palkansaajakeskusjärjestöksi ohi toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n. – Mielestäni Eteläranta 10 on vetänyt tosi kovaa ja se on koordinoinut liittokierrosta enemmän kuin tupossa. Hän viittaa siihen, että työmarkkinat ovat olleet valtavassa myllerryksessä, kun muun muassa keskitetyistä ratkaisuista on siirrytty liittokohtaisiin neuvotteluihin. – Akavalla on vielä tonttia, koska pidämme järjestöt kasassa. Hän väittää, että työmarkkinat muuttuvat entistä yksilöllisemmiksi kaikilla tasoilla. Ja tuolloin kaikkia hyviä ammatti-ihmisiä, ei vain korkeastikoulutettuja, pitää Fjäderin mielestä palkita siitä lisäarvosta, jonka he osaamisellaan tuottavat työnantajalleen. Hän kuvailee itseään rakentajaksi, yhteiskuntapoliitikoksi laajasti käsitettynä, vähemmän entisen ylläpitäjäksi. Isot kysymykset ovat edessä, esimerkiksi eläketai työttömyysturvajärjestelmät. Fjäder arvioi, että akavalaiset eivät näe ”joka päivä” työn ja pääoman ristiriitaa, joka näyttää hänen mukaansa olevan joillekin kantava voima ay-liikkeessä, ”vaikka se on menneisyyttä”, Akavan nokkamies lataa. – Yleiskuva työmarkkinajärjestöistä näyttää siltä, että käymme viivytystaistelua. Hän painottaa, että liittokierroksellakin tarvitaan keskusjärjestöjen yhteinen pöytä, niin sisäisesti kuin osapuolten välillä, jotta ”iso kuva” ei hämärry. Akavaan tullaan ihan samoilla pelisäännöillä kuin muihinkin. Se taas juontaa juurensa osin episodista, kun työmarkkinoille yritettiin synnyttää uutta suurta keskusjärjestöä. 36 jäsenliitossa on jäseniä noin 610 000. – Järjestöt katsovat liikaa taaksepäin kunniakasta historiaansa. Tämähän on vähän tupo 2 -malli, Fjäder arvioi. Vanhoilla lääkkeillä ei enää menestytä. – Minua on syytetty tässä vaikka mistä, että olen syönyt kynttiläillallisia sen ja sen porukan kanssa. Fjäder murehtii Akavan kasvusta huolimatta järjestäytymisen hiipumisesta. Kynttiläillalliset höpö höpö -puhetta Akavan kasvu johtuu luonnollisesti koulutustason noususta, mutta myös STTK:sta on valunut korkeastikoulutettujen järjestöön noin 80 000 jäsentä. Akava kuten eivät muutkaan työmarkkinakeskusjärjestöt puutu käytyihin tai käynnissä oleviin liittokohtaisiin neuvotteluihin. Ay-liikkeen ei pidä uskoa, että ainoa tapa toimia on yltiökollektiivisuus. Se oli rakennettu vastavoimaksi työnantajien Etelärannalle
klo 15–18 Svenska handelshögskolanissa (Arkadiankatu 22, Helsinki) . Edunvalvontajohtaja 2004–2011 . Jatko liiton johdossa kiinnostaa Akavan liittokokous pidetään vuonna 2020. . Syynä on se, että ”emme pysty rahoittamaan kaikkea nostamalla veroja”. . . . . . 14.3.2018 . Harrastaa filateliaa . – Akavalaisten velvollisuus on luoda uutta hyvinvointiyhteiskuntaa ja sen rahoitusta ja rakentaa uudentyyppistä työelämää ja työtä. . Ylempien toimihenkilöiden puheenjohtaja 2007–2011 . . . – Kyllä se nyt tuntuu siltä, että aion olla ehdolla. päivänä 60 vuotta täyttävää Fjäderiä kiinnostaa jatkaa järjestön johdossa. . Syntynyt 14.3.1958 Hangossa . Virallinen ilmoitus aikeista tulee vasta kesän jälkeen. Marja Luumi Demokraatti Nora Vilva STURE FJÄDER . Syntymäpäivävastaanotto 14.3. . Ei kukkia 60 VUOTTA. Helsingissä . Hän uskoo, että tulevaisuudessa jokainen joutuu ottamaan vastuuta hieman enemmän itsestään. Ekonomiliiton neuvottelupäällikkö 1995–2004 . Olen fyysisesti kunnossa, haluan ajatella modernisti tulevaisuuteen katsoen, enkä tunne itseäni ikälopuksi, hän muotoilee. Kauppatieteen maisteri, valtiotieteen kandidaatti . Jatkaminen kutkuttaa siksikin, että Akavan uudistamisen projekti on kesken. Osittain tästä syystä he tippuvat ja voivat elää tulonsiirroilla vuosikymmeniä. OAJ:n Finlands Svenska Lärarförbundin järjestösihteeri 1987–89 . Fjäder syttyy edelleen siitä, että ”tuossa taitaa olla meidän kädenjälkemme”. Maaliskuun 14. Naimisissa, 2 lasta . Se motivoi. MAALISKUUTA 2018 – Onko se oikein, että iso osa ei jostakin syystä ole halunnut tai pystynyt kouluttautumaan. . 13 8. Akavan puheenjohtaja 2011– . En mollaa ketään, mutta onko meillä varaa tähän, Akavan puheenjohtaja kysyy. . Ekonomiliiton asiamies/apulaismarkkinatyöpäällikkö 1989–1995 .
Myös EU:n yhteinen työviranomainen on vihdoin valmisteilla. Sisämarkkinat ja vapaa liikkuvuus ovat EU:n suurimpia saavutuksia. Pankkinormien noudattamista valvoo Euroopan pankkiviranomainen, mutta sisämarkkinoiden oikeudenmukaisuutta ei juuri valvota. Meppi pitkätossu LIISA JAAKONSAARI liisa.jaakonsaari@ep.europa.eu EU-kansalaisen tasa-arvo pitää saada paperilta todelliseksi Sisämarkkinoiden oikeudenmukaisuutta ei juuri valvota. Jotta uudesta virastosta tulisi todellinen työntekijöiden oikeuksien puolustaja, se tarvitsee riittävät valtuudet tutkia ja puuttua väärinkäytöksiin. Virasto toteuttaa rajat ylittäviä valvontatoimia, torjuu työja sosiaalilainsäädäntörikoksia ja ratkaisee jäsenvaltioiden välisiä kiistoja. MAALISKUUTA 2018 26339 EUROPARLAMENTAARIKKO KERTOO KUULUMISET BRYSSELISTÄ. Saksan uusi hallitus haluaa tasata suhdanteita euroalueen yhteisen finanssipolitiikan avulla perustamalla esimerkiksi euromaiden yhteisen investointibudjetin. Nyt on alkanut tapahtua! Kun olin työministerinä parikymmentä vuotta sitten, saatiin aikaan lähetettyjä työntekijöitä koskeva direktiivi. Kuusiston mukaan tällaisia tärkeitä keinoja ovat yhteisöverotuksen harmonisointi, uusien EU-tason työlakien säätäminen sekä euroalueen kriisien hallinta yhteisellä finanssipolitiikalla. Sen uudistamisesta on vallalla nyt sopu. Nyt vahvistetaan periaate, että samasta työstä pitää maksaa samassa paikassa sama palkka. Näin vahvistui Saksan hallitusneuvotteluissa päätetty tavoite siitä, että maa ottaa vahvan roolin Euroopan unionin kehittämisessä yhdessä Ranskan kanssa. Jopa Suomessa on ollut ääritapauksia, joissa ulkomainen työntekijä on ollut melkein orjan asemassa. Demokraatti. Siihen jäi valuvikoja. Uuden viraston tehtävänä olisi valvoa, että työvoiman liikkuvuutta koskevat EU-säännöt pannaan täytäntöön. Suunnitteilla on myös eurooppalaisen sosiaaliturvatunnuksen luominen, jolla yksinkertaistetaan kansalaisten ja hallintoviranomaisten kanssakäymistä. Työlainsäädäntöä kiertävät yritykset saavat kilpailuetua, kun kansalliset viranomaiset eivät pysty – tai halua – tehokkaasti puuttumaan rajat ylittäviin työja sosiaalilainsäädäntörikoksiin. FinUnions on Suomen palkansaajakeskusjärjestöjen SAK:n ja STTK:n sekä akavalaisen neuvottelujärjestön Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n EU-edustusto. Ongelma on suuri, sillä arviolta 16 miljoonaa eurooppalaista asuu ja työskentelee tällä hetkellä muussa EUmaassa kuin omassa kotimaassaan. JHL_140x150mm_demari.indd 1 5.3.2018 8.20.45 Saksan hallitussopu on duunareiden etu – Suomen työntekijöiden kannalta Saksan ja Ranskan johtajuus EU:ssa on tervetullutta. 14 8. – Saksan ja Ranskan ajama vähimmäistaso yhteisöverolle auttaisi hillitsemään kansainvälistä verokilpailua, joka on vähentänyt verotuloja Suomessakin. Tässä se on lähentynyt Ranskan kantoja huomattavasti verrattuna aiempaan ja samalla etääntynyt Suomen ”yhteisvastuun” lisäämistä vastustavasta linjasta. Euroo pan parlamentissa työntekijöiden suojelu on ollut sosialidemokraattien keskeinen painostuksen ja painotuksen kohde. Myös EMUn kehittämisessä Suomen palkansaajajärjestöt löytävät yhteistä Saksan ja Ranskan kanssa, FinUnions arvioi. Vapaan liikkuvuuden ongelmat voidaan nähdä yhtenä perussyynä oikeutettuun EU-kritiikkiin, mutta jäsenmaita ei asia ole liiemmin kiinnostanut. Saksan sosiaalidemokraattisen puolueen SPD:n jäsenet hyväksyivät sunnuntaina äänestyksessä keskusta-oikeistolaisten CDU:n ja CSU:n kanssa valmistellun hallitussopimuksen. Maiden hallitusten haluamia uusia EU-työlakeja taas tarvitaan ehkäisemään epätervettä kansainvälistä työehtokilpailua, Kuusisto toteaa. Määrä on kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa. Molempien maiden hallitukset haluavat vahvistaa unionia ja rahaliittoa monin sellaisin keinoin, jotka hyödyttäisivät myös suomalaista palkansaajaa. Esimerkiksi eläkesaatavien selvittäminen voi edelleen olla todella työlästä, jos työskentelyä on useammassa eri EUmaassa. – Euromaiden yhteiset EMU-puskurit lieventäisivät tulevia talouskriisejä Suomessakin, hän huomauttaa. P aperilla EU-kansalaiset ovat tasa-arvoisia, mutta todellisuudessa maahan kuin maahan on syntynyt kahdet, jopa useammat työmarkkinat, joilla työntekijät ovat eriarvoisessa asemassa
Kokouksissa ovat piipahtaneet esimer kiksi nykyisistä ja entisistä SDP:n kan sanedustajista Kimmo Kiljunen ja Merja Mäkisalo-Ropponen. Lau rila taas on Fuengirolan talviasukas. Torre molinoksessa vaikuttaa SDP:n exkan sanedustaja Klaus Hellberg ja Benal mádenassa häärii Pekka Sivill. – Vaikka meitä demareita on suh teessa vähemmän, on meillä kuitenkin todella on virkeä, sitkeä ja hyvähenki nen ryhmä. – Käymme erittäin hyviä, innok kaita ja mielenkiintoisia keskusteluja. Laurilan mukaan vierailijoita terveh ditään ilolla. Aurinkorannikolla Wanhoilla tove reilla on kolme kiintopistettä. Näkyvyydessä kun jäädään usein Aurinkorannikolla aktiivisesti ja isommilla resursseilla toimivan kokoomuksen jalkoihin. – Kokouksissa käy noin 30–50 hen keä. Kiinnostavien keskustelu jen lisäksi nimekkäät kyläilijät tuovat myös näkyvyyttä vähäisillä euroilla toimivalle porukalle. 15 8. Kokousten lisäksi meillä on perintei sesti Suomen itsenäisyyspäivänä juh lat, Laurila kertoo. Espanjassa siihen on mahdolli suus, jos loma sattuu samaan saumaan Aurinkorannikon Wanhojen toverei den kokouksen kanssa. Annan kiitosta Klaus Hel lbergille, että Aurinkorannikon Wan hat toverit on olemassa, Laurila ke huu. ”Fugessa” järjestetään myös valtaosa kokouksista. Euroo pan parlamentista terveisiä on tuonut Liisa Jaakonsaari. MAALISKUUTA 2018 L Liike Tuottaja: Anna-Liisa Blomberg 09 7010 459 anna-liisa.blomberg@demokraatti.fi Politiikkaa palmun alla Lomalla ei ehkä ensimmäisenä juo lahda mieleen, että hiekkarannalta voisi hilpaista myös poliittisiin rien toihin. Satunnaisia lomalaisia käy joskus, mutta suurin osa meistä on muuttolin tuja eli lennämme talvikuukausiksi Es panjaan, Juhani Laurila kuvailee. Sitkeästi ja hyvällä hengellä Aurinkorannikolla lomailevat poliiti kot varaavat toisinaan lomastaan tovin myös yhteiskunnalliselle keskustelulle. Anna-Liisa Blomberg Demokraatti Ja vi Ju lio Sie rra Yhtä perhettä SOSIALIDEMOKRAATTISEN LIIKKEEN TOIMINTA TUTUKSI
– Vammaislähettiläät on siitä hyvä juttu, että me olemme tavallisia ihmisiä, kenttäväkeä. Meitä on helppo lähestyä. Käykö järkeen. Töitä nimittäin riittää. Pöydän ääressä istuvat Espoon ja Uudenmaan vammaisneuvostojen ja Espoon invalidien puheenjohtajana toimiva Pirkko Kuusela, Helsingin vammaisneuvoston demarijäsen Arzu Çaydam-Lehtonen ja Hannele Rauhanen Kirkkonummelta. Anna-Liisa Blomberg. Ei tarvitse olla vammainen, mutta pitää ehkä olla vähän hullu, Rauhanen vitsailee. Sitä on pakko hakea valittamalla hallinto-oikeuteen. Erään kunnan vammaispalvelujen tulkinnan mukaan ovi ei kuitenkaan sijaitse ”asunnon välittömässä läheisyydessä”, joten oveen ei saatu sähköistä ovenavaajaa sellaista tarvitsevalle. Meille rakennettiin molemmille omat rampit, koska invarampit lasketaan henkilökohtaisiksi apuvälineiksi. Oli kyse sitten esteettömyydestä, riittävien avustajatuntien saamisesta tai kuljetuspalveluista, on keskeinen ongelma tämä: – Meidän asioistamme päättävät ihmiset, joilla ei välttämättä ole lähipiirissään yhtään vammaista, Rauhanen sanoo. He ja Arzu Çaydam-Lehtonen ovat vammaisaktivisteja ja SDP:n vammaislähettiläitä. Mieti, että joudut tilaamaan kuljetuksen aina 40 minuuttia ennakkoon. – Kukaan ei oikein näytä ymmärtävän, millaista vammaisten arki oikeasti on. Ja olisihan se näppärää, että taloon rakennetaan yksi invaramppi, jota useampi ihminen voi käyttää, mutta: – Me talon reunoilla asuvat tarvitsimme invaramppia. Monet vammaisia koskevat asiat tuntuvat kuitenkin olevan niin hullusti ja maalaisjärjen vastaisesti, ettei tiedä, pitäisikö itkeä vai nauraa. MAALISKUUTA 2018 SDP:n lähettiläät vammaisten asialla Vammaisten asioista päättävät usein ihmiset, joilla ei ole kokemusta vammaisten arjesta K ahviseurueesta irtoaa tuon tuosta hersyvä nauru, vaikka puhe on vakavista asioista. Lisäksi uusi vammaislainsäädäntö tulee eduskuntaan keväällä, Kuusela listaa. 16 8. Nykyinen hallitus on tehnyt paljon heikennyksiä, sote-uudistus tulee, ja meidän palvelumme pitäisi saada toimiviksi. Pyörätuolilla kulkeva Pirkko Kuusela (vasemmalla) ja rollaatoria käyttävä Hannele Rauhanen (oikealla) tarvitsevat auttavia käsiä painavien ovien avaamiseen. Kun liikuin invamopolla, minulta tultiin kyselemään paljon. Kuka tahansa vammaisten asioista kiinnostunut voi ryhtyä hommaan. Tärkeä henkilö tässä työssä oli myös Vantaan invalidien puheenjohtaja Eeva Pitkänen. He ovat vammaisaktivisteja ja SDP:n vammaislähettiläitä. Ei siis voitu rakentaa yhteistä ramppia, josta olisi hyötynyt se välinaapurikin, Hannele Rauhanen virnistää. Rauhanen suunnitteli logon vammaislähettiläille, joiden tärkein tehtävä on kertoa ihmisille vammaisten asioista ja viedä eteenpäin SDP:n vampon sanomaa. Kuusela ja Çaydam-Lehtonen olivat mukana luomassa SDP:n keväällä 2016 valmistunutta vammaispoliittista ohjelmaa, tuttavallisemmin ”vampoa”. Millaiset asiat sitten naurattavat, vaikka oikeastaan itkettää. Moni varmasti ajattelee, että kerrostalon ulko-ovi on jo oikeastaan kotia. Vammaispalvelujen laatu vaihtelee kunnittain, mutta vammaislähettiläiden mukaan harvassa ovat ne kunnat, joissa kaikki sujuu hyvin. Kyyti voi jättää tulematta, tilaat uuden ja odotat taas Helsingin rautatieasemalle kulku ei ole kaikille yhtä helppoa. Kun vaaleissa laitoin mopooni plakaatit, oli kyselijöitä vielä enemmän, Rauhanen kuvailee. – Meitä tarvitaan juuri nyt paljon, koska vammaisten tilanne on hyvin huono
Helena Pihlajasaari Kansainvälisyyden tunnustaminen tänä päivänä yhä merkittävämpää! Demarinaiset tuokoon esille siskoutta yli rajojen. Ensin hän hakee minut kotoa, auttaa virastoon, odottaa asioimiseni ajan ja kulkee kanssani takaisin kotiin. MAALISKUUTA 2018 Huuto eduskuntaan: Ei myytävänä! Eilen eduskunnan puhemies Paula Risikolle luovutettiin vammaisten henkilöiden välittömän avun ja tuen kilpailutusta vastustava Ei myytävänä! -kansalaisaloite, jonka on allekirjoittanut 72059 ihmistä. – Tällä hetkellä huonosti suunniteltujen palvelujen seurannaiskustannuksia ei lasketa, Kuusela huomauttaa. Anna-Liisa Blomberg Demokraatti, Helsinki Minulle se esiintyy viiltävänä muistutuksena siitä, että jo vuonna 1900 asetettu tavoite palkkatasa-arvosta antaa edelleen odottaa toteuttamistaan. Nimensä pani alle myös 24-vuotiaan kehitysvammaisen lapsen äiti ja omaishoitaja Arzu Çaydam-Lehtonen. Kansalaisaloite tähtää vammaisten itsemääräämisoikeuden ja elämänlaadun parantamiseen. Kaikkia ihmisiä koskevat päätökset koskevat myös vammaisia, Kuusela painottaa. Media huomioi helpommin. Harmi, että Demarinaiset eivät halua enää sitoutua kv-työhön muuta kuin Eurooppa-tasolla. Huoli on kova. Veikko Leppäniemi Onhan se yksi mahdollisuus tuoda esimerkiksi tilastot naisten alipalkoista ja edustuksista. – Jos palveluntarjoaja ja siinä samalla hoitajat vaihtuvat kahden, kolmen vuoden välein, se horjuttaa luottamusta ja turvallisuudentunnetta, hän muistuttaa. Se on toimielin, jota tulisi kuulla jo palvelujen suunnitteluvaiheessa. – Lautakunnissa ja valtuustoissa tehdään joka päivä myös meitä koskevia päätöksiä. DEMOKRAATTI KYSYY . Vammaisille sanotaan, että aina te valitatte kaikesta. Samaan aikaan ihmiset pillastuvat, kun metro on viisi minuuttia myöhässä, Kuusela kuvailee. Maija Salminen Naistenpäivän kuuluisi olla virallinen liputuspäivä. 40 minuuttia. Emmi Mäkinen Olen jo oman elämäni aikana kokenut isoja muutoksia naisten asemassa. Kuntalain mukaan kunnissa on pitänyt viime kesästä saakka olla vammaisneuvosto. Otetaan esimerkiksi virastotalo, jossa ei ole invaramppia. Kysymykset tälle palstalle esitetään Facebookin Sosialidemokratia Suomessa -ryhmässä, josta myös vastaukset poimitaan. Çaydam-Lehtonen on seurannut keskustelua Helsingin asumispalveluiden ja päiväja työtoiminnan kilpailutuksesta. Ja niin siinä käy – kun politiikalle antaa pikkusormen, se vie koko käden, hän kertoo. Äitinä mietin jatkuvasti, mitä kehitysvammaiselle lapselleni tapahtuu, jos minulle sattuu jotakin tai kuka hänestä huolehtii, kun minusta aika jättää, hän kertoo. Çaydam-Lehtonen perusti vuonna 2003 Helsingin Puistolaan vammaisjalkapallojoukkueen, jota hän pyörittää edelleen. Seitsemän vuotta sitten hän lähti politiikkaan mielessään päällimmäisenä yksi tavoite: – Halusin päästä vaikuttamaan vammaisten ja myös muiden nuorten asioihin. Se on hienoa, mutta vielä on paljon tehtävää – niin täällä ja varsinkin muualla maailmassa jossa kanssasisaret eivät voi edes unelmoida tasa-arvoisesta elämästä. 17 8. Mitä kansainvälinen naistenpäivä sinulle merkitsee. Fiksumpaa päätöksentekoa Pirkko Kuusela kuvailee vammaispalveluiden olevan kuin hissi, jonka avulla heitä nostetaan niin, että he ulottuvat kaikille tarkoitettuihin palveluihin. Pyörätuolilla kulkeva Kuusela ei voi ”kelata” sisään muina naisina, vaan hän tarvitsee apua. Vammaisneuvostoissa toimivien Kuuselan ja Çaydam-Lehtosen mukaan tässä on vielä rutkasti kehitettävää. – Tuntuu, että vammaiset ja heidän läheisensä joutuvat jatkuvasti taistelemaan joka asiasta, puolustautumaan. Asiat voi olla eri mittasuhteissa mutta ajatukset samalla tasolla. Kuusela korostaa, että jos palvelut ja ympäristö suunniteltaisiin suoraan kaikille sopiviksi, tukipalveluita tarvittaisiin vähemmän. – Avustajaa ei saa paikalle vain sen vartin ajaksi, kun minut autetaan sisään. Siinä meni neljä avustajatuntia ja läjä euroja, Kuusela kuvailee. Tuula Peltonen
Toimisto Itävallassa . . Uskon, että tämän viikonlopun seurauksena IUSY on taas kerran ottanut askeleen eteen päin. Oma puo luekantani aiheuttaa kotimaassa pahimmillaan hyväntahtoista kuit tailua, osa taas joutuu pelkäämään kotimaassaan turvallisuutensa puo lesta. Toinen päivä kuluu vaalien ja ää nestysten kanssa. Myös yhteinen vihollinen yh distää ja esimerkiksi äärioikeiston nousu toistuu keskusteluissa viikon lopun aikana. Jokainen mantere nimeää omat ehdokkaansa hallituk seen, joka koostuu puheenjohtajasta ja 19 varapuheenjohtajasta. Häirinnän vas taiset toimet ja yhdenvertaisuus nä kyvät vahvana läpi kokouksen. Politiikalla on kokousedustajille hyvin erilainen merkitys. Vaalit herättävät aina tunteita, eikä IUSY ole poikkeus. . Glo baalissa maailmassa kansainväli sillä toimijoilla on valtava poten tiaali ja tehtävä. . Kokous paikalta lähtee yhtenäinen joukko valmiina jatkamaan työtä järjestön arvojen puolesta. Tästä huo limatta viimeisenä päivänä äänes tysten loputtua valitut toimijat hy väksytään yhteisesti ja päivä päättyy raikuviin aplodeihin valittujen hen kilöiden seisoessa lavalla. . Vaikka ko timaan tasolla kansainvälinen toi minta ei aina näy kirkkaana jäse nistölle, on yli valtion rajojen jat kuva solidaarisuus ja yhteistyö erottamaton osa sosialidemokraat tista ajattelua. Suomesta jäseninä ovat Demarinuoret ja SONK . Maailman suurin kansainvälinen poliittinen nuorisojärjestö . Kokous noudattaa tuttua kaavaa. Pintapuolisesti kansainvälinen toiminta on usein ympäripyöreää ja kankeaa, mutta yhteisillä ko koontumisilla on silti suuri mer kitys. IUSY. Simo Rissanen ilmoittautumassa IUSY:n kongressiin Montenegrossa. Paikallinen organisaatio on pannut parastaan ja kokouspai kalla merenrantahotellissa puitteet ovat kunnossa. MAALISKUUTA 2018 Solidaarisuutta yli rajojen Minun liikkeeni – KENTÄN KERTOMUKSIA OMIN SANOIN Seison montenegrolaisen hotellin kokoussalissa ja kuuntelen, kuinka paikallinen kuoro esittää kappa letta, jonka kieltä en ymmärrä. Osalle ne antavat kallisar voista tukea ja uskoa parempaan, osalle perspektiiviä omaan arki seen työhön. Perustettu alun perin 1907, jonka jälkeen uudelleen perustettu 1946 Pariisissa . . Monissa maissa oppositio on ahtaalla ja oppositiopuolueiden jä senet joutuvat kohtaamaan elämäs sään erilaisia uhkia ja syrjintää. Käynnissä on Demarinuorten glo baalin kattojärjestön, IUSYn kong ressi. Kokouksen alkaessa pai kalla on vain kourallinen edustajia ja keskustelukin rönsyilee. Eriävistä INTERNATIONAL UNION OF SOCIALIST YOUTH (IUSY) . 18 8. Kuten järjestöissä muutenkin, eivät kaikki neuvottelut rajoitu kokoussaliin ja löydän itseni jo ensimmäisen päi vän iltana hotellihuoneesta kuunte lemassa selostusta kulissien tapah tumista. Simo Rissanen Kirjoittaja on Demarinuorten pääsihteeri ” Kaikkia yhdistää kuitenkin ajatus kansainvälisestä solidaarisuudesta. tärkeimmät teemat demokratia, ihmisoikeudet ja nuorisopolitiikka mielipiteistä ja tavoista huolimatta kokouksessa vallitsee vahva keski näinen kunnioitus. Koen myös tärkeänä, että myös suomalaisena järjestönä olemme mukana kehittämässä maa ilmanlaajuista liikettä ja tuomassa mukaan oman panoksemme. yli 130 jäsenjärjestöä yli 100 maasta . Ensimmäisenä päivänä aika kuluu kokousteknisten asioiden, terveh dysten, innostavien puheiden ja ku luneen vuoden toiminnan esittelyn parissa. Maailman suurin poliittinen nuo risojärjestö IUSY kokoaa yhteen sosialidemokraattisia ja sosialis tia nuorisojärjestöjä ympäri maail maa ja mukana on edustajia oikeis todemareista vasemman laidan ää ripäähän. Kaikkia yhdistää kuiten kin ajatus kansainvälisestä solidaa risuudesta, ihmisoikeuksien tärkey destä ja demokratiasta. Kotiin palatessani pohdin vii konloppuna kokemaani. . Pedanttina suomalaisena turhaudun aikataulun pitämättö myyteen. Viikonlopun aikana Montenegroa ylistetään useaan kertaan, sillä kansainväliset tilai suudet ovat oiva tapa nostaa maa brändiä vaikutusvaltaisessa jou kossa
MAALISKUUTA 2018. 19 8
Populismin Suomen ennätys ei ole kuitenkaan Mikko Kärnän hyppysissä, vaan tottelee Paavo Väyrysen nimeä. Hän olisi lainsäädännöllä valmis rajoittamaan rokoteohjelmasta livenneiden perheiden lasten päivähoito-oikeutta. Eikö Suomen asioita voisi ottaa niin tosissaan, ettei Paavo Väyryselle annettaisi edes pellepoliitikon roolia. Tällöin Kärnä kisaisi tosisÄlä äänestä Väyrystä – edes vitsinä! saan Lapin keisarin tittelistä Äkäslompolon julkkiskauppiaan Sampo Kaulasen kanssa. Lukijat klikkaavat ahkerasti kohtuuttomasti itseään tyrkyttäviä politrukkeja, joille oman mielipiteen ilmaisu ei enää liity sananvapauteen, vaan silkkaan populismiin. Tosin saattaahan olla, että Kärnä saa jollekin mainosrahoitteiselle kanavalle viihdeohjelman teemalla ”maalaiskunnanjohtaja”. Päästetään viimeinkin Paavosta irti. Yksi tämän hallituskauden kummallisimmista tyypeistä tulee Enontekiöltä. Salmiakkia MIKKO SALMI MIKKO.SALMI@DEMOKRAATTI.FI #MSALMI MIKKO SALMI MIKKO.SALMI@DEMOKRAATTI.FI TWITTER: @MSALMI Tim o Sp arf. Vaimonikin kysyi lauantaina saunan jälkeen, että ”mitenkähän se Vuokko oikein jaksaa Paavon kanssa”. Taitavasti muotoiltu aloite, joka taatusti herättää keskustelua. Varapaikalta eduskuntaan ponnahtanut kunnanjohtaja Mikko Kärnä on tehnyt verkossa sellaista klikkijälkeä, että muita edustajia hirvittää. Lapin mies on onnistunut tavoitteessaan pelottavan hyvin. Kärnä onnistui kaappaamaan jopa kansainvälisen median ilmatilan, kun Suomi liitettiin Espanjassa Katalonian itsenäisyysjulistuksen tukijaksi. Kyseenalaisilla mielipiteillään kunnostautunut ensimmäisen kauden kansanedustaja on nyt jo toimittajapiireissä ilmiö, josta moni pitkän linjan edustaja voi vain haaveilla. Hän ei ole miellyttävä ihminen. Kysymys kuuluukin, onko median vika, että puolihullut poliitikot saavat megafonin kaltaisen huomion. Hänen mielipiteistään voi toki olla montaa mieltä: Vai mitä mieltä olet Katalonian itsenäisyyspyrkimyksen yksisilmäisestä tukemisesta. MAALISKUUTA 2018 P olitiikka kaipaa persoonia. Kaikki hyvä loppuu kuitenkin aikanaan. Hän on ilmoittanut kesän jälkeen palaavansa eduskuntaan joko keskustan puheenjohtajana tai kansalaispuolueen puheenjohtajana. Moni myöntää auliisti, että on pudonnut jo kauan aikaa sitten Paavon aivoitusten kyydistä. Vaikea asiaa oli selittää, kun maito oli jo kaatunut. Asioita hän tuntuu osaavan hyvin, mutta persoonansa itsetyytyväisyys hakee sellaisia mittasuhteita, joita ei ole hyvä edes vitsinä tukea. BBC:n toimittajakollegani Madridista kysyikin minulta Twitterissä, onko koko Suomi oikeasti Mikko Kärnän linjalla. On sitten aivan eri juttu, onko aloitteessa yhdenvertaisuuden näkökulmasta mitään järkeä. 20 8. Olen tavannut Paavon useamman kerran. Kärnän kuningasjuhlat on pilaamassa (kukas muu kuin) Paavo Väyrynen. Ihan oikeesti! Alkaisikohan Paavon viime vaiheet riittää jopa poliittisen teatterin himoseuraajille. Pelottavan moni puolitutuistani sanoi presidentivaalien yhteydessä, että aikoo äänestää Väyrystä ihan vaan läpällä. Poliittisella sekoilullakin on rajansa. Viimeisin Kärnän purskahdus koski lasten päivähoito-oikeutta. Mitenkähän se Vuokko oikein jaksaa Paavon kanssa. Tuskin Kärnän kynä tylsyy Enontekiön laavuillakaan, mutta julkaisukynnys valtakunnan mediassa nousee merkittävästi. Varsinkin mediamaailma (Demokraattikin) elää kulmikkaista tyypeistä, jotka herättävät tunteita. Moni toimittajakollega kysyykin lähes päivittäin, oletko kuullut jo päivän Kärnän. Kerrankin koin, että meidän perhehuolet eivät menneet toisten ongelmien edelle. Mikko Kärnän tiedoteautomaatti on kuitenkin muuttanut poliittisen journalismin kenttää melkoisesti. Media kirjoittaa asioista, joita ihmiset haluavat lukea. Paavolla on hyvä itsetunto, mutta se perustuu persoonallisuuden häiriöön, eikä siinä ole mitään opittavaa
Lähde wikipedia Demokraatti G et ty Im ag es. MAALISKUUTA 2018 E Elämä Tuottaja: Nora Vilva 09 7010 528 nora.vilva@demokraatti.fi Jumalten parantaja K un kirkko on sulatellut pakanallisia pyhiä osaksi raamatullista vuodenkiertoa, niin myös kansainvälistä naistenpäivää on selitetty eri maissa omalla tavallaan ja uitettu osaksi kansallisia tapahtumia. Kansainvälinen naistenpäivä, aina maaliskuun 8. Vuonna 1975, kansainvälisenä naisten vuotena, myös YK vahvisti päivän vieton. Kasvin parantavia voimia ei ole todistettu, mutta roomalainen historioitsija ja luonnontuntija Plinius vanhempi, joka sai surmansa Vesuviuksen purkautuessa vuonna 79, luetteli 20 vaivaa, joihin pioni tehoaa. maaliskuuta 1911. Ensimmäisen maailmansodan aikaan naistenpäivä liittyi rauhanliikkeeseen. Perinteen mukaan miehet kunnioittavat äitejään, vaimojaan, tyttöystäviään, työtovereitaan ja muita läheisiä naisia kukilla tai muilla pienillä lahjoilla. Keski-Euroopan maissa järjestettyihin tapahtumiin arvioitiin osallistuneen heti alkuvaiheessa toista miljoonaa naista ja miestä. He vaativat naisille äänioikeutta, oikeutta työhön ja ammattikoulutukseen sekä työsyrjinnän lopettamista. 21 8. Kansainvälistä naistenpäivää vietettiin ensimmäisen kerran 19. Ainakin jos uskoo kreikkalaiseen mytologiaan. Kukka on nimetty kreikkalaisten jumalien henkilääkärin Paionin mukaan, jonka taru kertoo parantaneen yhden alamaailman jumalista pionin siemenillä. päivä, on virallinen juhlapäivä useissa maissa. Esimerkiksi Yhdysvalloissa sanotaan ensimmäistä naistenpäivää vietetyn vuoden 1908 vaatetyöläisten lakon kunniaksi. Sillä on hieno teemaan sopiva historiakin. Sosialistisissa maissa kansainvälinen naistenpäivä oli kansallinen vapaapäivä. Jos haluaa hieman ruusuja persoonallisempaa muistamista, niin oiva lahja naiselle naistenpäivänä on esimerkiksi pioni
Lisäksi ne ovat helpot ja kauniit. MAALISKUUTA 2018 Kädet kertovat kantajastaan Jokaiselle kynnelle voi valita oman värin ja koristelun K auneuden hoitoon kuuluvat myös kädet. Huolitellut ja hoidetut kädet kertovat kantajastaan, tätä mieltä on California Nailsin vietnamilainen kauneudenalan ammattilainen, yrittäjä Suri Nguyen Helsingin Hakaniemestä. Monella naisella rakennekynnet tuovat avun hauraille, liuskoittuville ja lohkeileville kynsille. Hän kuitenkin muistuttaa, että jokainen asiakas valitsee itse värin oman mieltymyksensä mukaan. Nämä ongelmat poistuvat kestävien geelikynsien avulla. Aila Pääkkö Demokraatti Kuvat Nora Vilva. – Aikuiset naiset ovat konservatiivisempia ja pitävät suhteellisen lyhyistä kynsistä ja värimaailma on paljon, paljon perinteisempi. California Nailsin palveluihin kuuluu myös ripsien pidennykset, kulmien värjäykset ja jalkahoidot. Värivalikoimaa löytyy reilusti yli sata, joten värillä on väliä, jos valikoimaan on uskominen. Kevään muotivärit kynsissä seuraavat meikkija vaatemuotia eli lopputuloksena on yhtenäinen kokonaisuus. Nudea ja pinkkiä – Tämän kevään ykkösväri on nude ja vaalea pinkki. Rakennekynsien tekeminen ja huolto kestää noin tunnin ja sinä aikana kaikki kynnet saavat uuden kestävän pinnan ja uuden värin. 22 8. Kirkkaan punaiset kynnet kuitenkin pitävät pintansa aivan kuten punainen huulipuna, kertoo Suri Nguyen väriskaalasta. Värivalikoimaa riittää jokaiseen makuun – Nuoret naiset ovat rohkeita kokeilemaan kynsien eri pituuksia, voimakkaita värejä sekä omintakeisia vaihtoehtoja, valitsemalla vaikkapa jokaiselle kynnelle oman värin ja mahdollisen koristelun, Suri Nguyen kertoo. Uudet tuulet ovat jo jonkin aikaa puhaltaneet myös käsien hoidossa. Kädet on perinteisesti hoidettu käsivoitein, kynnet on leikattu ja lakattu – tai kasvatettu pidemmiksi ja lakattu – itse. Kynnet pysyvät huoliteltuina noin neljä viikkoa, minkä jälkeen omien kynsien kasvu tulee näkyviin ja kynnet on syytä huollattaa. Kynsien pituus ja muoto tehdään tarkoin asiakkaan toivomuksen mukaisesti. Rakennekynnet ovat uudehko ratkaisu, johon naiset ovat kiitollisuudella tarttuneet. – Pyrimme palvelemaan asiakkaitamme yksilöinä, kertoo Suri kauneushoitolansa toimintaperiaateesta. Väriä joka makuun Suri kertoo suomalaisten naisten kiinnostuneen rakennekynsistä ja hänen asiakaskuntansa koostuu kaikenikäisistä naisista nuorista jo iäkkäimpiin
23 8. MAALISKUUTA 2018 Värittömyy s pahasti hakusessa
MAALISKUUTA 2018 TEKSTI JANNE ORA. 24 8. KUVAT JARI SOINI Olipa kerran minä
Hän oli työskennellyt Norjassa tutkijana vuoden verran, kun hän oli palaamassa Suomeen. Matkustaja-alus Estonia oli uponnut lähellä Utön vesiä. Helena Ranta muistuttaa, että myös vainajilla on ihmisoikeudet. Irakin sodan joukkohaudat. Ollessaan ruotsalaisen kollegansa luona Tukholmassa kyläilemässä, Ranta sai kuulla hurjia. Estonian uppoaminen. Tunnemme oikeushammaslääkäri Helena Rannan hänen työstään monissa sodissa, kriiseissä ja humanitaarisissa katastrofeissa. Thaimaan tsunami. Matkustajalaiva Estonian uppoaminen käänsi uuden sivun Rannan työuralla. 25 8. Työ vainajien tunnistamiseksi ja sotarikosten selvittämiseksi on toisinaan kuljettanut Rannan hengenvaaraan, mutta se on myös merkinnyt kansainvälisen arvostelun kohteeksi ja julkisuuden valokeilaan joutumista. MAALISKUUTA 2018 Vainajien tutkija E ntisen Jugoslavian sisällissodat ja hirmutyöt
Hän puhuu vilkkaasti ja rehellisesti, ajattelee nopeasti. Estonia opetti Ranta kuului Keskusrikospoliisin uhrintunnistusyksikköön, joka organisoi Estonian vainajien tunnistamisen. Heti onnettomuuden jälkeen piti ratkaista vainajien eristämisen ja säilyttämisen ongelmat. Ranta teki työtään tynkä-Jugoslavian hajoamissodissa mahdollisimman hyvin ja puolueettomasti, kuten lääkärin etiikka velvoittaa. Miloševicin ristikuulustelu Oikeudenkäynnin taustojen ja Miloševicin sotarikossyytösten vakavuuden takia tarkkuudestaan tunnettu Ranta valmistautui Haagin istuntoon tavallistakin huolellisemmin. Toimittaja välitti viestin suoraan albaanijoukkojen komentajalta. Toimittaja halasi Rantaa ja kuiskasi samalla varoituksen: saattue ei saisi edetä enää metriäkään. Monet sodan toimijat syyttivät ja syyllistivät häntä milloin mistäkin. Viron, Ruotsin ja Suomen yhteisellä päätöksellä Estonian uhrit tunnistettiin Suomessa. Sodan osapuolet syyttelivät toisiaan hirmutöistä ja siviilien tappamisesta. ” Työn hintaan kuuluu toisinaan myös itkeminen. Erityiseksi Miloševicin oikeudenkäynnin teki Rannan todistajuuden kannalta se, että häntä ristikuulustelisi sekä syyttäjä että puolustus. Riittävän isojen kylmäsäilytystilojen löytäminen oli hankalaa. – Lisäksi piti hoitaa vainajien luovutukseen liittyvät lukuisat byrokraattiset ja käytännölliset kysymykset, Ranta muistelee. Balkan oli, tuolloinkin, niin kuuma kansainvälispoliittinen ruutitynnyri, että hän oli muutaman kerran polttaa näppinsä. Keskityin tosiasioihin, yritin olla lyhytsanainen enkä muista ajatelleeni tunteitani. Vainajista suurin osa oli Suomessa. Kerran Ranta juuttui tutkijakollegoineen serbialaisten ja albanialaisten joukkojen väliselle vaaralliselle ei kenenkään -maalle, kun serbialaisjoukot estivät ryhmän etenemisen. Ryhmään kuuluivat Rannan ja muiden oikeuslääkäreiden lisäksi virkamiehiä Suomen ulkoministeriöstä sekä poliisitutkijoita. Kun väkivalta kiihtyi Kosovossa 1998, kansainvälinen yhteisö alkoi etsiä keinoja lukkiintuneen tilanteen ratkaisemiseksi. Poliittista peliä Vainajien tunnistusryhmän Estonia-onnettomuudessa tekemä työ kiiri monien korviin. Naton pommitusten jälkeen Rannasta tehtiin syntipukki. Valinta osui suomalaisiin, koska he olivat tehneet hyvää työtä Balkanilla jo aiemmin. Kassin me laitoimme auton takapenkille, eikä kukaan osannut epäillä mitään, Ranta kertoo. – Soitin onnettomuuden tutkintaa johtavalle Kari Lehtolalle ja kysyin, mitä minä voin tehdä. Ryhmä oli menossa tutkimaan joukkohautaa Gornje Obrinjeen. Mukanamme oli myös brittiläisen televisiokanavan Channel Fourin kuvausryhmä. Lisämutkia aiheutti se, että Itämeren yhteisillä vesillä tapahtunut onnettomuus kosketti peräti 17 maan kansalaista, joista suurin osa oli ruotsalaisia ja virolaisia. Helsingin yliopiston oikeuslääketieteellisen osaston piha täyttyi konteista. Oikeudenkäynnin perusasetelma oli tuttu Nürnbergin sotarikosoikeudenkäynneistä: Miloševicia syytettiin sotarikoksista ja rikoksista ihmisyyttä vastaan kutakuinkin samoin nimikkein ja perustein kuin natsijohtajia oli syytetty keskitysleirien joukkomurhista. Hän oli ollut hätäinen lausunnoissaan. Näin uhrintunnistusryhmä saattoi käynnistää vainajien kuolemanjälkeisten tietojen keruun sekä vainajien ruumiinavaukset. Oli logistisesti järkevintä, että uhrit tunnistettiin täällä. Vaarassa Kosovossa Kosovon komennukseen sisältyi monenlaisia ristiriitoja ja vaaratilanteita. Balkanin jälkinäytös Vuonna 2003 Haagin sotarikostuomiotuomioistuin kutsui Helena Rannan todistajaksi Jugoslavian ja sittemmin Serbian presidentin Slobodan Miloševicin oikeudenkäyntiin. Näitä ominaisuuksia hän on tarvinnut usein työssään, ennen muuta juuri Jugoslavian hajoamissodissa Bosnia ja Hertsegovinassa sekä Kosovossa 1990-luvulla ja 2000-luvun alussa. Ranta ja hänen suomalaiset oikeuslääkärikollegansa yritettiin monesti valjastaa poliittisiksi pelinappuloiksi. Vuonna 1996 Ranta matkusti Srebrenicaan uhrintunnistusyksikön oikeushammaslääkärinä. Työ oli iso ja vaikea, kun ottaa huomioon onnettomuuden rajuuden, laajuuden ja ainutlaatuisuuden. Pahimpina aikoina Ranta uhattiin tappaa. Miloševic hiillosti ja kyseenalaisti Rantaa parhaansa mukaan. MAALISKUUTA 2018 ” Vainajillakin on ihmisoikeudet. Hän oli ollut puolueellinen. – Tilanteessa ei voinut muuta tehdä kuin neuvotella. Ex-presidentti halusi juristin koulutuksella ja kokemuksellaan hoitaa oman puolustuksensa. En katsonut syytettyyn vaan osoitin sanani päätuomarille, toteaa Ranta Haagin istunnosta. – Oli hyvin tarkkaan muistettava, mitä todistusaineistoa on itse luovuttanut ja minkä tuomioistuin on hyväksynyt käytettäväksi oikeudenkäynnissä. – Ruotsalaiset eivät ehkä ihan luottaneet virolaisiin. Puolustuksen ainoa ristikuulustelija oli Miloševic itse. Hän oli tutkinut väärin. – Estonian parissa tehty oikeuslääketieteellinen työ merkitsi meille suomalaisille tärkeää oppia siitä, miten suurkatastrofin vainajien tunnistus tulee logistisesti tehdä. Serbit antoivat vielä ylimääräisen määräyksen, että albaanivainajien ruumiita ei saa tuoda Pristinan yliopiston oikeuslääketieteen laitokselle tutkittaviksi. – Ryhmämme poliisivalokuvaajat olivat vaatetuksensa puolesta kuin Helsingin yliopiston erikoistutkijoita ja he olivat ottaneet kuvia kaiken aikaa matkallamme. Näin isoa rauhanajan onnettomuutta ei Suomessa ollut aiemmin tapah tunut. Joistakin asioista minulla ´ ´ ´ ´ ´ ´ ´ ´. Serbit eivät pitäneet siitä, että suomalaiset tutkivat myös albaaneihin kohdistuneita julmuuksia. Hän oli antanut liian vähän tietoja julkisuuteen. 26 8. – Minulla oli sellainen kukkakuvioinen muumimammakassi ja sanoin, että laittakaa sinne vaan kuvanauha. Serbit rikkoivat mukana olleen suomalaisen diplomaatin koskemattomuutta, ottivat hänen kameransa ja valottivat sen sisältämän filmin. Hän oli antanut liikaa tietoja julkisuuteen. Alkoi pitkien, raskaiden työpäivien syksy, jonka aikana Ranta pääsi käyttämään vuosien varrelle hankkimaansa alan työkokemusta ja tutkimustietoa. Terävyys ja rehellisyys ovat vieneet hänet joskus myös sellaisiin pinteisiin, joihin hitaampi tai laskelmoivampi ei lainkaan ehkä joutuisi. Ryhmä keksi, että sataman kylmäkontit olivat paras ratkaisu. Brittitoimittajat saivat salaa kysyttyä Rannalta voisiko hän piilottaa heidän kuvamaansa materiaalin omaan laukkuunsa. Lukkiintunut ja vaarallinen tilanne ratkesi, kun Rannalle tuttu espanjalainen toimittaja lähestyi ryhmää. Hänellä oli takanaan jo monia vuosia sekä oikeushammaslääkärinä että tutkijana. Jää Tukholmaan ja organisoi vainajien kuolemaa edeltävien tietojen keruu, Lehtola ohjeisti minut. – Emme myöhemminkään päässeet tutkimaan sitä joukkohautaa. Tynkä-Jugoslavian presidentti Slobodan Miloševic painostettiin päästämään puolueeton ulkopuolinen tarkkailijaja tutkimusryhmä selvittämään joukkomurhia ja sotarikoksia. Sanailu kiihtyi serbialaisten ja joukkohaudalle pyrkivän ryhmän välillä. Kosovon vapautusarmeija taisteli serbijoukkoja vastaan. Yksi heistä oli ihmisoikeusraportoija Elisabet Rehn, joka tarvitsi ammattitaitoista uhrintunnistusyksikköä Bosnia ja Hertsegovinaan Srebrenican kaupungista löydettyjen vainajien takia. Työmatka oli ensimmäinen monista, joita Ranta teki Balkanin alueelle liittyen Jugoslavian hajoamissotiin. Hän harjoitteli ristikuulustelun koukeroita ja ansoja ennalta Maanpuolustuskorkeakoulun ja ulkoministeriön oikeudellisen osaston väen avustuksella. Eristettyä aluetta tulivat Ruskeasuolle vartioimaan Kaartin pataljoonan varusmiehet. Ryhmä onnistui kuitenkin pitämään poliisivalokuvaajien ottamat kuvat. Jos he jatkaisivat tiellä, muutaman sadan metrin päässä piilossa asemissa olevat albaanisissit avaisivat tulen. Hän oli tehnyt vääriä johtopäätöksiä. Ranta tunnetaan sanavalmiina ja tarvittaessa jopa kipakkasanaisena ihmisenä, joka seisoo tekojensa ja sanojensa takana. – Oikeudenkäynti oli näytelmä, jossa minulla oli oma roolini
Pohjoisesta Pudasjärvellä löydän myös männyntuoksuvalmuskoja. – Aina tulee muistaa, että kyse ihmisistä. MAALISKUUTA 2018 Luet paljon. – Haluan olla yksin, kun suren. . Toinen kiinnostava kirja on Pentti Saaritsan kääntämä runojen kokoelma Salaperäinen seurue. Helena Ranta naurahtaa ja sanoo, että hänen on aika siirtyä vähitellen ”takavasemmalle”. Mitä sieniä etsit mielelläsi ja millaisia ruokia valmistat niistä. timaan pitkään ja perusteellisesti. Tähän tietoon en ristikuulusteluissa tietenkään voinut viitata. Kyse on ihmisistä Maallikon on vaikea käsittää Rannan työn luonnetta. KOLME KYSYMYSTÄ . En halua mennä niihin maihin lomailemaan, joissa olen työskennellyt. Se oli Rannan mukaan välttämätöntä työssä jaksamisen kannalta Mutta silti: kuinka säilyttää elämänilonsa, mielenrauhansa ja naurunsa, kuinka pysyä sellaisena kuin Helena Ranta, vaikka on aistinut ja todistanut ihmisen tekemiä julmuuksia lähimmältä mahdolliselta etäisyydeltä. – Ristikuulusteluni ja myöhemmin syyttäjän avustaminen olivat ainutkertaisia kokemuksia. Syksyllä poimin torvisieniä, suppilovahveroita ja ukonsieniä. Osaako hän toimia järkevästi ja rauhallisesti joukkohautojen ja mätänemistilassa olevien ruumiiden äärellä. . Rannalla on yhä työhuoneensa Helsingin yliopiston oikeuslääketieteellisen osastolla; huone, jossa paperit, kansiot ja tavarat ovat säntillisesti järjestyksessä ja paikoillaan. ´. Siirrettävää on paljon. Syntynyt 1946 Kajaanissa, asuu nykyisin Raaseporissa . lukuisia luottamustehtäviä, kunniajäsenyyksiä ja kunnianosoituksia eri järjestöissä HELENA RANTA Ranta toimi myöhemmässä vaiheessa syyttäjän avustajana, kun tämä ristikuulusteli Miloševicin yhtä avaintodistajaa. Sen maksamisen aika on kotona Raaseporin Åminneforsissa, rauhallisessa maalaismiljöössä, mansardikattoisen talon yksityisyydessä. Jugoslavian hajoamissotien vuosina Ranta ja muut suomalaiset tekivät muutamien viikkojen mittaisia työkomennuksia, joiden välillä he kävivät kotona Suomessa lataamassa akkuja. 27 8. Miten ihminen säilyttää mielenrauhansa siinä työssä. Keväällä pitää löytää ainakin korvasieniä ja kesällä kantarelleja. . Sitten hän puhuu sellaista, joka pysäyttää ajattelemaan, hiljentää pohviiniä ja sitten minä itken, Helena Ranta toteaa naurahduksen säestämänä. Suosikkiruoka, johon säännöllisesti palaan, on herkkutattirisotto. . Ensi elokuussa menen vaeltamaan Venäjän puoleisen Paanajärven kansallis puistoon. Se riippuu vuodenajasta. Minne haluat vielä matkustaa. keskeisiä työtehtäviä vainajien oikeuslääketieteellisessä tutkimisessa ja tunnistamisessa: Estonia-onnettomuus 1994, UNHCHR:n alaisen suomalaisen oikeuslääketieteellisen tutkimusryhmän jäsen Bosnia ja Hertsegovinassa 1996–97, tutkimusryhmän johtaja ja päätutkija Euroopan Unionin oikeuslääketieteellisessä tutkimusryhmässä Kosovossa 1998–2000, Suomen oikeuslääketieteellisen asiantuntijaryhmän johtaja Perussa (Perun totuuskomissio kutsumana) 2002, oikeushammaslääkärinä Aasian tsunami-katastrofiin liittyen 2004–05, oikeuslääketieteellisen tutkimusryhmän johtaja Lappeenrannan Huhtiniemen joukkohautojen kaivauksissa . Luen usein uudestaan Mihail Bulgakovin Saatana saapuu Moskovaan. Kauanko hän vielä jatkaa oikeushammaslääkärinä. Hän sanoo, että vainajillakin on ihmisoikeudet. Sen kirjan runoihin palaan aina uudestaan. Nyt Ranta elää aikaa, jolloin hän siirtää hiljaista tietoa ja kokemustaan nuoremmille kollegoille. oikeushammaslääkäri, hammaslääketieteen tohtori Helsingin yliopistosta . Ranta toteaa, että työn hintaan kuuluu toisinaan myös itkeminen. Rannan pulppuava puhe taukoaa. Mikä on tärkeä kirja itsellesi. Valitettavasti sitä ei aina muisteta, Ranta toteaa vakavana. Vainajatkin ovat ihmisiä. En muista kuitenkaan jännittäneeni, Ranta sanoo. Laitan kotona Berliozin Suuren kuolinmessun soimaan, otan lasin oli sellaista tietoa, jota en ollut esimerkiksi turvallisuussyistä edes luovuttanut
28 8. • osallistuu kielikylpyyn kerran kuussa • satiiria satunnaisesti • selkeäsanainen sosialidemokraattinen sanomalehti Arvomme kaikkien Naistenpäivän tarjoukseen tarttuneiden kesken viisi kotimaista Max Joacim Cosmeticsin Possessed -hienoparfyymia (arvo 57 euroa). MAALISKUUTA 2018 Kansainvälisen Naistenpäivän kunniaksi Demokraatti puoleksi vuodeksi tarjoushintaan Demokraatti: • aina ajankohtainen viikkolehti • politiikan erikoislehti • kotimaista kulttuuria joka viikko • tutustuttaa mielenkiintoisiin ihmisiin • kenen kasvot ovat peilissä tällä viikolla. * m ää rä ai ka in en til au s / 6 kk Tilaa Demokraatti lahjaksi HÄNELLE 55€ *
Näen myös kotiseuturakkautta, joka nousee pintaan merkkivuonna – toimittuani tasan 15 vuotta Keski-Pohjanmaan ensimmäisenä naiskansanedustajana. Vaikka puoluejohtajuuden huolia en näekään, näen johtajuuden kipinää – halua olla hitsaamassa joukkuetta yhteen, halua olla rakentamassa siltoja, halua saavuttaa hienoja asioita yhdessä. Tuo palo näkyy intona seurata talouden ja työmarkkinoiden murroksia, EU:n tulevaisuuskeskustelua sekä myötävaikuttaa Suomen paikkaan tiivistyvän Euroopan ytimessä. Silti harjoittelen omaan hyvinvointiin satsaamista, säännöllinen liikunta ja ruokailu ovat hyvinvoinnin perusasioita. Ministeriaikana unet jäivät töiden takia vähiin. Näen kasvoissa häivähdyksen lapsuuden rauhanmarssijaa, kouluiän eläinsuojelijaa ja nuoruusajan Euroopan yhdentäjää. Näen keskittymistä kansanedustajan ja perheenäidin arjen pyörittämiseen. Näen toivoa siitä, että liike saa uusia sukupolvia, jotka kantavat ylpeästi työn, oikeudenmukaisuuden ja kansainvälisyyden arvoja. Jutta Urpilainen on kansanedustaja (sd.) ja ulkoministerin rauhanvälityksen erityisedustaja. MAALISKUUTA 2018 Kasvot peilissä KUVA NORA VILVA Jutta Urpilainen, 42 N äen peilistä elämän ruuhkavuosia elävän keski-ikäisen naisen. Lapsen myötä kiitollisuus on entisestään kasvanut. Sodan tai ilmastonmuutoksen takia pakenevien lasten kohtaaminen etiopialaisella pakolaisleirillä on tuonut uutta virtaa rauhanvälityksen erityisedustajan työhön sekä naisten ja nuorten aseman parantamiseen. Ikä on kartuttanut kokemuksia, eletty elämä tuonut levollisuutta ja armoa itseään kohtaan. Vaikka valtiovarainministerin realismia on tarttunut ilmeeseen, näen silmissä vielä idealistista paloa ja uskoa unelmiin. 29 8. Nykyään perheen ja työn yhteensovittaminen siirtää usein kirjoitustöiden teon lapsen nukkumaanmenon jälkeiseen aikaan. Niistä yritän pitää kiinni
Valtioneuvoston ja eduskunnan uudistaminen pitää tehdä vakaasti ja syvällisesti, mutta riittävän ripeästi. Otin asian puheeksi sosiaalija terveysministeriön virkajohdon kanssa. Omalla pihalla voi panostaa luonnon monimuotoisuuden ylläpitämiseen ja lisäämiseen. Mutta kovin hitaasti ja harvasti. Puutarhan hallittu hoitamattomuus lisää pihan ilmeikkyyttä ja luo mahdollisuuden monipuoliselle kasvija eläinlajistolle. Missä todellisuudessa tässä eletään. Valmiiseen, sadevedellä täytettyyn lammikkoon voit tuoda purkilla läheisestä vesistöstä vesiötököitä ja vesikasveja. Talousarviolain 6 §:ssä säädetään: ”Menot ryhmitellään menoarviossa hallinnonaloittain pääluokkiin.” Siinä valuvika. Etenkin taajamissa luonnonympäristöille jää tyypillisesti niukalti tilaa. Monenlaista konsulttia kyllä näissä asioissa pyörii erinäisissä valtiorahoitteisissa kehittämishankkeissa. Vakavat yhteiskunnalliset ilmiöt eivät ole talousarviossa kirkkaasti näkyvillä, ministeriöt ovat siiloissaan omissa pääluokissaan. Mikäli tontti sijaitsee rinteessä, lammikon voi kaivaa alarinteen puolelle, jolloin saa kätevästi hyödynnettyä rakennusten katoilta kerättyjä sadevesiä lammikon veden vaihtumista lisäämään. Jo muutaman neliömetrin lammikko sopii elinympäristöksi vesihyönteisille, kuten sudenkorennoille, sukeltajille ja malluaisille, sammakoille, vesiliskoille ja pienille vesikasveille. Ne ovat myös ravintoa esimerkiksi linnuille ja pitävät osaltaan leväntuotantoa kurissa. Lammikon pinta-ala ja muoto voidaan sovittaa paikan ja käytettävissä olevan tilan mukaan. u u u Yksi esimerkki valheellisuuden tilasta tulee hädänalaisimpien lasten ja perheiden elämästä. MAALISKUUTA 2018 S uomessa on yksi erityinen laki, joka on tarpeen uudistaa syvällisesti ja perusteellisesti. 423/1988 – Suomen harmaa eminenssi Tuomas Kurttila Ekovinkki JARKKO LEKA, VALONIA Pihalammikko tuo vesielämää puutarhaan Vaikka talvi on vielä kauneimmillaan, on nyt hyvä aika pohtia kevätaskareita ja suunnitella omalle kotipihalle jotain uutta. Palaan konkreettiseen esimerkkiin. Lastensuojelusta puhutaan, uusia selvityksiä valmistellaan. Lastensuojelun sijaishuoltoavaltio kustantaa vuosittain noin 1 000 miljoonalla eurolla ilman kustannusvaikuttavuuden ja laadun seurantaa. Velkaantuminen ei ole todellisuudessa taittunut, sosiaalija terveydenhuoltoon kaavaillun uudistuksen kustannuksia hillitsevä vaikutus on enemmän tavoitetila kuin tosiasia, kansalaisten terveysja hyvinvointierot ovat suuret. Toin tämän esimerkin keskusteluun viime syksynä eduskunnassa talousarviokuulemisessa. Säätytalon tai Smolnan muutaman päivän ja illan neuvotteluihin näitä asioita ei parane jättää. Valtion vuosittainen talousarvio kertoo Suomen poliittisen järjestelmän erityisistä ongelmista. Pidän rakenteellisen välinpitämättömyyden merkkipaaluna, että samaan aikaan valtion talousarvion noin tuhannessa sivussa ei käsitellä lastensuojelua oikeastaan lainkaan. Valtioneuvoston ja eduskunnan työtä tämä laki määrittää jokaisena päivänä. Kun valtiovarainministeriö yrittää pyytää ministeriöiltä esimerkiksi säästökohteita, syntyy väkinäisiä papereita triviaaleilla viilauksilla. Hyönteiset ovat elintärkeä osa vesiluonnon ravintoverkkoa. Pienikin lammikko tai sadevesipainanne antaa vesieliöstölle oivan elinpaikan. Parhaassa tilanteessa maahan ei tarvitse asentaa muovia, vaan luonnonmateriaaleista saa riittävästi vedenpidätyskykyä. Tämän rinnalla puhutaan ”maailman osaavimmasta kansasta vuonna 2020”. Sijaishuolto sanaa ei edes löydy. Ympärille voi jättää vyöhykkeen luontaiselle kasvillisuudelle. Kaikki voimavarat käyttöön” (Sitra 2018), jossa he paikallistavat useita muutosja uudistustarpeita valtion keskeisten instituutioiden, valtioneuvoston ja eduskunnan, toimintaan. Yksikään kriittinen havainto ei tule uutisena, vaan pikemminkin kertoo seisovan veden määrästä valtioelämässä. Liisa Hyssälä ja Jouni Backman ovat valmistelleet ansiokkaan julkaisun ”Kansanvallan peruskorjaus. Tavallaan tämä on ymmärrettävää, kun jokainen vartioi itseään. Tämän lain toimivuudesta olisi tarpeen tehdä vaikutusarviointi sekä käydä kriittinen pohdinta lain ohjausvaikutuksesta valtioneuvoston ja eduskunnan toimintaan. Jokaisen pitäisi nukkua levottomasti sen tosiasian kanssa, että Suomessa korkeasti koulutetun väestön osuus on vuonna 2030 EUja OECD-maiden keskiarvon alapuolella. 30 8. Heräämisiä tapahtuu. Ennen tätä eduskuntapuolueiden olisi tarpeen luoda yhteinen tiekartta valtioneuvoston ja eduskunnan toiminnan uudistamiselle. Uudistuksen perustelu kiinnittyy myös demokratiaan – päättäjät saattavat olla yllättävän vähäisessä ohjauksessa siitä, mistä muodollisesti päättävät ja kantavat vastuun. Mikäli mahdollista, lammikkoon kannattaa kaivaa matalan ja syvän veden alueet. Ja sitä kautta meidän kansalaisten, ihmisten. Valtion talousarvio on tämän työn keskeinen osa. Sen jälkeen käydään hallitusohjelmaneuvottelut. Laki valtion talousarviosta (423/1988) on Suomen harmaa eminenssi. Valtion talousarvio nykyisessä muodossaan ja valmisteluprosessina ei tue yhteiskuntapolitiikan uudistamista eikä valtion varojen tarkkaa käyttöä. Lammikon syvyydeksi riittää 0,5–1 metriä. Pihalammikolle sopiva paikka voi löytyä esimerkiksi tontin puolivarjoisalta reunalta. Eduskuntavaaleihin on noin vuosi aikaa. Valtion vuosittainen talousarvio on varoittava esimerkki, miten näennäistyytyväisessä olotilassa valtio voi arkeaan viettää. Missä todellisuudessa tässä eletään. Hallinnon siiloutuminen näkyy valtion talousarvion jokaisessa pääluokassa. Samalla pääset tutustumaan vesikasveihin ja vesiötököihin aitiopaikalta. Kirjoittaja on Suomen lapsiasiainvaltuutettu. Lammikon ulkonäkö ja eliöyhteisö kehittyvät parin vuoden sisällä oman näköisekseen.. Kyse on nykyisin löysästä näennäiskontrollista ilman sisältöä. Kaupungeissa pienvesiluontoa, kuten puroja ja lampia, on yleensä vähän tai ne ovat saaneet tyystin väistyä rakennetun ympäristön tieltä. Valtion vuosittainen talousarvio ei sijaishuoltoa tunnista, vaikka talousarvion kautta lastensuojelu rahoitetaan. On perustellut syyt painaa päälle uudistuksia. Savimaalla lammikon pohjalle ei välttämättä tarvitse asentaa vedenpitävää katetta
31 8. MAALISKUUTA 2018 K Kulttuuri Tuottaja: Rolf Bamberg 09 7010 539 rolf.bamberg@demokraatti.fi Naisten oikeuksien edelläkävijä Ty öv äe n ark ist o
Marjaliisa Hentilän mukaan toi senakin eduskuntakautenaan Hilja puolusti kansakouluja, ajoi vahvasti äitiyssuojelua ja vaati palkallista äi tiyslomaa. Hän oli perustamassa työläis naisosastoa ja johti sitä. Hän oli Ensikotiidean äiti. Marjaliisa Hentilän mukaan Hilja Pärssinen ymmärsi Viipurissa, ettei hyväntekeväisyys auta köyhiä, vaan heidän asemansa parantamiseksi pi tää muuttaa koko systeemiä. – Hilja oli järjestänyt Viipurissa jo 1902 työläisnaisille naistenpäiviä, joiden avulla ryhdyttiin seuraavina vuosina ponnekkaasti agitoimaan naisten äänioikeuden puolesta. – Vuoden 1906 vaaleissa meni Hiljan lisäksi läpi kahdeksan työ läisnaista. Kun Hilja oli 11vuo tias, hänen isänsä kuoli. Toimittaja Matti Kalliokosken mukaan Hiljan isä oli vahva suoma laisuusmies ja Hilja peri isältään ha lun vaikuttaa ja valistaa. Hilja Pärssisen elämä”. Ja Hilja oli jo 1900luvun alussa peruskoulun puolestapuhuja, hän vaati muun muassa kouluruokailua, vaateavus tuksia ja koulukyytejä, kertoo Mar jaliisa Hentilä. – Hiljan isä Karl Henrik Lindgren oli fennomaanipappi, joka tuki köyhiä ja lahjakkaita nuoria miehiä opiskelemaan. Ainoana koulutuksen saaneena hän loi ohjelman työ läisnaisten eduskuntatyölle. Hänet vangittiin ja tuomittiin 12 vuodeksi vankeuteen maanpetoksesta. Armi Viita on Hilja Pärssisen vel jen lapsenlapsi. Hän oli runoili jana nouseva tähti ja hänellä olisi varmasti ollut hieno ura myös tai teilijana. Hän vakuutti olevansa sosialidemo kraatti ja hänet valittiin Sos.dem. MAALISKUUTA 2018 K ansainvälisen Nais tenpäivän viettämi sestä päätettiin Köö penhaminassa naisten sosialistisessa konfe renssissa 1910. Työväen arkisto. – Opettaessaan Viipurissa 1900lu vun alussa Tiiliruukin köyhien per heiden lapsia hän innostui työväe naatteesta. – Hilja oli Suomen työväenliik keen ideologinen johtaja ja kansain välistäjä sekä työläisnaisten aseman ja työsuojelun uranuurtaja. Hilja joutui opiskelemaan velaksi ja tiesi, mitä on köyhyys, kertoo Hiljan veljen lapsenlapsi Armi Viita. Ensikoti-idean äiti Viipurissa alkoi Hilja Pärssisen ura työväenliikkeen keskeisenä toimi jana. naisten kansainväliseksi kirjeen vaihtajaksi. Miina Sillanpää tuki Hiljaa ja Pärssinen nousi jälleen 1929 eduskuntaan ja keskeiseksi toi mijaksi. Sisällissodan todel lisuus ja puolitoista vuotta Venäjällä olivat hänelle karmeaa aikaa. – 1800luvun lopulla Hiljalla oli tiiviit yhteydet nuorsuomalaisiin kulttuuripiireihin. Suomen työläisnaisliikkeen johtajaksi hänet valittiin jo 1902. Ny kyisin se järjestetään koko maail massa 8.3. Matti Kalliokosken isoisä oli Hilja Pärssisen kansanedus tajakollega Viljami Kalliokoski, jonka isä puolestaan oli Halsuan pappilan eli Hiljan kodin torpparin poika. Ideologi ja kansainvälistäjä Sisällissodan aikana Pärssisestä tuli 8.3.1918 punaisten Suomen kansan valtuuskunnan jäsen, siis ministeri. Hänestä tuli ”sankari” naisten poliittisen osallistumisen edistämisessä. Halu vaikuttaa ja valistaa Hilja Pärssinen syntyi 1876 Hal sualla pappisperheeseen ja hän val mistui kansankoulun opettajaksi Sortavalan opettajaseminaarista. Sodan loppuvaiheessa hän pakeni NeuvostoVenäjälle, mistä palasi Suomeen 1919. Suo men malli oli suuri esimerkki sak salaiselle Clara Zetkinille, joka ehdotti 1910 konferenssissa naisten päivän järjestämistä kansainvälises tikin, kertoo Työväen Arkiston eri koistutkija Marjaliisa Hentilä. Tänään julkaistaan dosentti Mar jaliisa Hentilän, toimittaja Matti Kalliokosken ja lehtori Armi Vii dan kirja ”Uuden ajan nainen. Runoilijana nouseva tähti Hilja Pärssinen oli myös lahjakas kirjailija ja runoilija. 32 8. Ensimmäinen kansainvälinen naistenpäivä äänioikeuden puolesta järjestettiin maaliskuussa 1911. Kuusi vuotta myöhemmin hän kuoli rintasyöpään. Markku Lahikainen Demokraatti Hilja Pärssinen ja Sirkka Sopo Viipurin Torkkelinpuiston hirvipatsaalla 4.5.1931. Hänen painottui yhteis kunnalliseksi runoilijaksi, se rajasi yleisöä eikä häntä noteerattu enää niin korkealle kulttuurihenkilönä, arvioi Matti Kalliokoski. Sosialidemokraat tien kansanedustaja Hilja Pärssisellä oli asiaan merkittävä vaikutus. Hilja vaati ensimmäisessä puheessaan eduskunnassa 1907 kuntia perus tamaan yksinäisille äideille turva koteja, jotta heidän lapsensa voi daan pelastaa yhteiskunnalle. Hilja armahdettiin vuonna 1923. Hän pa lasi Suomeen henkisesti loppuun pa laneena, kertoo Matti Kalliokoski. – Hiljalla oli ihanteellinen kuva val lankumouksesta. (Työväen Arkis ton julkaisu numero 8)
MAALISKUUTA 2018 Maanselän ja demarinuorten malli sisältää maan hallituksesta poiketen tukun kannustavia elementtejä. Tä hän tarjoaa hyvän mahdollisuuden kansallinen tulorekisteri, jossa työn hakijan muuttuvat tilanteet voidaan ottaa reaaliaikaisesti huomioon. Tällä hetkellä samassa talou dessa asuvan avopuolison tulot vai kuttavat asumistukeen ja päivähoi don maksuihin. Kauppa ja yhteiskuntatieteilijä Maanselkä on vertaillut Suomen sosiaaliturvajärjestelmää Ruotsin ja Britannian vastaaviin. Maanselkä moittii nykyistä so siaaliturvajärjestelmää aikansa elä neeksi ja patistaa poliittisia päätök sentekijöitä ottamaan digitaalisuu den mahdollisuudet huomioon var sinkin, kun kansallinen tulorekis teri otetaan käyttöön vuoden 2019 alussa. Asmo Maanselän tarjoilema yleis turvamalli mukailee aika lailla de marinuorten lanseeraamaa Yleis turvaajatusta, jonka pohjalta SDP:n perusturvamallia ollaan rakenta massa. Ajatuk sena on hallituksen esityksestä poi keten palkita aktiivista työnhakua, eikä vain kurittaa työttömiä, jotka yrityksestä huolimatta eivät täytä aktiivimalloin ehtoja. Tähän lääkkeeksi Maan selkä tarjoaa varakkaampien ihmis ten tukien leikkausta. Erityisesti IsoBritannian Universal Credit – mallin seikkaperäinen käsittely on hyvä lisä suomalaiseen perustu lokeskusteluun. Mikko Salmi Demokraatti Ti m o Sp ar f. Varallisuutta omistavan työttömän olisi rahoitet tava enemmän omia asumismeno jaan. Maanselän teos on arvokas pu heenvuoro kuumana käyvään sosiaa liturvakeskusteluun. Lisäksi TEtoimistojen palvelua on Maaselän mukaan vahvistettava. Tämä sopii hy vin kristillisdemokraattien perhepo liittisten tavoitteiden tueksi. 33 8. Varsinkin tukien takaisin perintä on saatava loppumaan. Maanselän teos saa mainiota taus tatukea juuri julkaistusta taloudelli sen yhteistyön ja kehityksen järjes tön OECD:n raportista, joka maalaa Suomen sosiaaliturvajärjestelmän toimimattomaksi ja kankeaksi. Ra portti kehottaa Suomea kokoamaan nykyiset tuet kattavaksi yleistur vaksi, jonka määrä laskisi asteittain työtulojen kasvaessa. Maaselän kirjan mielenkiintoisin ehdotus lienee sosiaaliturvan muut tuminen entistä henkilökohtaisem maksi. Aktiivimallin parempi versio Kristillisdemokraattien puoluesih teeri Asmo Maanselkä ravistelee teoksessaan Kannustava perusturva (Ajatushautomo Kompassi ry) muh kean tilastoaineiston perusteella suomalaista sosiaaliturvajärjestel mää. Yleisturva kasvattaa jonkin ver ran yhteiskunnan sosiaaliturvan menoja. Olen naista ei ole löytää vain omaa sosi aaliturvamallia, vaan kaikkein paras ja kannustavin versio. Sekä Maanselän että dema rinuorten malli sisältää kuitenkin maan hallituksesta poiketen tukun kannustavia elementtejä. Kirjan laajan tutkimusaineiston perusteella on ilmeistä, että Suomen on yksinkertaistettava tukijärjestel määnsä. Hän liittyy nykyhallituksen ta voitteisiin, jonka mukaan työllisyys asteen nosto on Suomen kestävän sosiaalipolitiikan perusta. Britannian mallin ongelmana on kuitenkin se, että viime vuosien tukitasojen leikkaus on pahentanut köyhyyttä. Vahvan digitalisuuden ohella työtön tarvitsee myös henkilökoh taista opastusta. Britanniassa sosi aaliturvan tukijärjestelmä on Uni versal Creditin ansiosta kehitty nyt ison harppauksen, mikä näkyy muun muassa parempana työllisyy tenä. Henkilökohtainen suunnitelma työllistymisestä on otettava käyt töön. Kun siirrytään hen kilökohtaiseen tukijärjestelmään, paradoksaalisesti tuetaan parisuh teita, koska yhteen muuttaminen ei pienennä enää tukia
Jousikvartettojakin oli 68 kpl. Luciano Berion ”Lied” tunnustelee soittimen ulottuvuuksia. Estradien uusi yhtye musisoi raikkaasti, hellästi ja riuskoina tuntuvin puhurein. Musisointi on myös hyvä nähdä. Hurmoshenkiset höyryävät, aggressiot purevat. Kaupunkikulttuuri elää taivasalla, klarinetin poukkoileva melodialinja katkoo kaiunkin, pelkistys keskittää menoa. näisyyden tunto kohoilee, tiivistyy ja etääntyy. Teosta on kirjoitettu toisen maailmansodan vankileirillä. Materiaalina Haydn käytti barokin, varhaisen klassismin, galantin ja ek spressiivisen tyylejä ynnä katusoiton 20 on kypsän kauden teos. Haydn tunnetaan pikakirjoitustehoistaan. Luciano Berion ”Lied” tunnustelee soittimen ulottuvuuksia. Palmgrenia jos ketä voi kutsua kansainväliseksi säveltäjäksemme. Runsaan valikoiman mestaruusvyö, enemmän on taaemmas jääneiden kynänjälkeä, miehiä, naisia. Teoksista on tieto-isku, säveltäjiä voi lehteillä historiikeista. Konsertoissa ja muussakin pianomusiikissa tunnusmerkkistä on impressionistinen tyyli ja keveän luonnontunteen synnyttämät tunnelKlassisen musiikin kokeellisuus ei ole itsetarkoituksellista. Mukana on tansseja, sonaatteja, nelikätistä, konsertto-osia, sävelkuvia ja preludeja. Kvartetto on raikas ja vauhdikas, laulullisen tunnelmoiva, jopa simppelin harras. Franco Donatonin ”Clair I” soi valossaan sekä harkitusti että vilkkaasti elehtien. kvartetto on testamentti, säveltäjän jousikvartetoista viimeinen. Oliver Messiaenin ”Abîme des oiseaux” (”Lintujen kuilu”) suuntaa kohti ´ajan loppua´. Runsaan valikoiman köysissä roikkuu jokunen tuttu mestaruusvyö, enemmän on taaemmas jääneiden kynänjälkeä, miehiä, naisia. Grand Piano, The Key Collection – Three Centuries of Rare Keyboard Gems; Grand Piano Tuntemattomien vaan ei tunteettomien säveltäjien pianomusiikkia kolmelta vuosisadalta (1800–2000). Jousikvartettojakin oli 68 kpl. Keinovaranto ulottuu krouvista sirkeään, vä rikkäästä laveaan, avoimesta hauraudesta kohti täyteläisyyttä. Linnut ovat säveltäjälle läheiset, siksi pudotus, kuilu on uhka. Soinnin vivahteikkuus yllättää: kosketuksen rapsiva tai höyhenenkeveys, jäntevyys ja laululennokkuus, kipinöivä palo sekä jylisevä murske. Vaikeuksien ohittaminen onnistuu, tai sitten muusikko vain hyväksyy ne. Pieniä hel miä! Kappaleissa on virtuoosivetoja, yksinkertaista kauneutta ja keutta. Et jää kylmäksi! Schubertin 15. ”Sequenza IXa” on kompleksinen, näennäisen simppeli teos, sävykäs, jopa vallaton. 15, Haydn String Quartet op. MAALISKUUTA 2018 Lauri Sallinen lähestyy soitintaan rohkeasti musisointia, elävyys ja vivahderikkaus minen onnistuu, tai sitten muusikko vain puhtia ja harkitun prosessin myötä tekijä ylimääräiset, turhanaikaiset keinovarat sykkii linjakasta luonnikkuutta, teos on silkkaa siaenin ”Abîme des oiseaux” (”Lintujen pua´. Et jää kylmäksi! Schubertin 15. Yksinäisyyden tunto kohoilee, tiivistyy ja etääntyy. Hurmoshenkiset höyryävät, aggressiot purevat. Selim Palmgren: April Pori Sinfonietta, Jan Söderblom, kapellimestari, Janne Mertanen, piano; ALBA Konserttosäveltäjäksi kuin salaa ajautunut Selim Palmgren (18781951) viihdyttää eteläeurooppalaisin ja amerikkalaisin piirtein. Pieniä helmiä! Kappaleissa on virtuoosivetoja, yksinkertaista kauneutta ja aitoa vaikeutta. Joskus teos on vain lyhyestä kaunis. Steve Reichin ”New York Counterpoint” astelee toisteisten tehojen catwalkia. Mukana on tansseja, sonaatteja, nelikätistä, konsertto-osia, sävelkuvia ja preludeja. Lauri Sallinen todella antautuu osaksi musiikkia. Keinovaranto ulottuu krouvista sirkeään, värikkäästä laveaan, avoimesta hauraudesta kohti täyteläisyyttä. Kvartetto on tunnelmoiva, jopa simppelin harras. Joseph Haydn tunnetaan pikakirjoitustehoistaan. Mutta hennon ja hauraan, näet taipumusten ensiaskelten orastavat aihelmat! Ne vasta koskettavat. Hitauden venyvä käsite auttaa kestämään, uskonnollisuus kantaa. Aika – ajattomuus – jatkuu lyhyistä fraaseista huo limatta. 15, Haydn String Quartet op. ”Sequenza IXa” on komplek sinen, näennäisen simppeli teos, sävykäs ”Clair I” soi valossaan sekä harkitusti että vilkkaasti elehtien. Finaali vie nousun kautta yhteenvetoon. Vivahteikkuus värittää muodontamisen lujaa tahtoa. 20 no.3; Ondine Intohimoinen, kuin kivestä tulta iskevä asenne tekee kuulun kvartetin soitosta vetovoimaista. kvartetto on testamentti, säveltäjän sikvartetoista viimeinen. Erkki Melartinin ”Jousitrio op. Lauri Sallinen todella antautuu osaksi musiikkia. Teoksista on tieto-isku, säveltäjiä voi lehteillä historiikeista. Finnish Violin Music – Leiviskä, Melartin, Raitio Annemarie Åström, viulu, Tiina Karakorpi, piano, Atte Kilpeläinen alttoviulu, Tomas Nuñez-Garcés, sello, Kaaås trio; ALBA Helvi Leiviskän ”Piano Triossa” on sanottavan painetta. 34 8. Outi Tarkiaisen ”Sans paroles” sykkii linjakasta luonnikkuutta, teos on silkkaa soinnin juhlaa. Musisointi on myös hyvä nähdä. Songs of Solitude Lauri Sallinen, clarinet; ALBA Lauri Sallinen lähestyy soitintaan rohkeasti. Finaali ajaa kepeyden ja vauhdin rattailla. Jos tämä ei herätä, ei kuin sote-ovelle jonottamaan! Tetzlaff Quartett: Schubert String Quartet no. Toista osaa ravistelee suruisa levottomuus (funebre), kolmatta värittää modernismin sävytys. tin keskittyneisyys luo näkemyksellisyydelle ja taidokkuudelle puhutte levat puitteet. Tulkinta saa lisäpuhtia ja harkitun prosessin myötä tekijä tulee myös lakaisseeksi sivuun ylimääräiset, turhanaikaiset keinovarat. Toinen osa leijailee horisontaalista largosta kohti liikkuvaa allegroa ja taas takaisin levollisiin asetelmiin. Joskus teos on vain lyhyestä kaunis. Häntä on tituleerattu Pohjolan Chopiniksi. Finaali tailla. Italian ja Pohjoismaiden jälkeen hän asui vuosia Yhdysvalloissa, mikä kuuluu hänen tuotannossaan. Teosta on kirjoitettu toisen maailmansodan venyvä käsite auttaa kestämään, uskonnollisuus veltäjälle läheiset, siksi pudotus, kuilu on Counterpoint” astelee toisteisten tehojen elää taivasalla, klarinetin poukkoileva melodialinja katkoo kaiunkin, pel kistys keskittää menoa. Opus 20 on kypsän kauden teos. Solistin keskittyneisyys luo näkemyksellisyydelle ja taidokkuudelle puhuttelevat puitteet. Puolitehoisuudesta häntä ei voi syyttää, eloisaa tunteikkuutta ja voimalla syöksähteleviä ja näyttävästi maalailevia tuokiokuvia riittää. Luontevan tyylitajuinen säveltäjä. Aika – ajattomuus – jatkuu lyhyistä fraaseista huolimatta. Soinnin vivahteikkuus yllättää: kosketuksen rapsiva kaarnaisuus tai höyhenenkeveys, jäntevyys ja laululennokkuus, kipinöivä palo sekä jylisevä murske. 133” tuhlailee valoisan kansansävelmän täyteläisyyttä. 20 no.3; Ondine Intohimoinen, kuin vestä tulta iskevä asenne tekee kuulun kvartetin soitosta vetovoimaista. Ekspressionistina tunnetun Väinö Raition viulu-piano -teoksissa on erityistä herkkyyttä pohdiskelevan koloristisen ja avoimen koskettavuuden rinnalla. Mutta annas olla hennon ja hauraan, näet taipumusten ensiaskelten orastavat aihelmat! Ne vasta koskettavat. Asenne näyttää helpottaneen musisointia, elävyys ja vivahderikkaus kukoistavat. Materiaalina Haydn käytti barokin, varhaisen klassismin, galantin ja ekspressiivisen tyylejä ynnä katusoiton ja kansanmusiikin aineksia. Jos kuin sote-ovelle jonottamaan! Tetzlaff no. Grand Piano, The Key Collection – Three Centuries of Rare Keyboard Gems; Grand Piano Tuntemattomien vaan ei tunteettomien veltäjien pianomusiikkia kolmelta vuosisadalta (¹800-2000)
Kymmenkielisen kitaran taituri kutsuu jälleen kitaransa erityislaatuisuuden äärelle. Levyn avaa otsikkoteos käyrätorvelle ja jousille. Outi Tarkiaisen ”Sans paroles” , teos on silkkaa soinnin juhlaa. Suuntaa draamallisuuteenkin on. Voimakas ja tunteikas teos. Asenne näyttää helpottaneen vivahderikkaus kukoistavat. Pehmeät ja räsähtelevät sekä omavaltaisesti viritetyt sävelet kuin uppoavat kuivaan onttouteen. Sarjaa taustoittavat Baudelaire ja Dowland. Orfeo Amoroso Mari Mäntylä, decacorde; ALBA Persoonallista muusikonuraa tekevä Mari Mäntylä on julkaissut toisen äänilevynsä. Kaikkinensa teokset ovat silti oman aikamme heijastumia, mieleenpainuvia ja miellyttäviä, vankan näkemyksellisyyden tuotoksia. Matti Saurama. Pieniä helmiä! Kappaleissa on virtuoosivetoja, yksinkertaista kauneutta ja aitoa vai. Tonu Korvitsin apea Serenade luottaa decacorden vapaisiin mataliin kieliin. Lahjakkuus olisi saattanut versoa Helsingin ympyröissä kukkeammin mitä Kokkolassa. Haydn käytti barokin, varhaisen klassismin, galantin ja ekkatusoiton ja kansanmusiikin aineksia. Säveltäjä, kitaristi Nikita Koshkinin Eurydiken kuolemaa loihtiva tunnelma on murheellinen. MAALISKUUTA 2018 rohkeasti. Ihmeellistä musiikkia, vaikuttava kuuntelukokemus! Levyn kuunteluhetki kuin sulaa vastustamattomana läpi kehon ja mielen. Kuultavana ovat soinnin tutut sävyt, vahva resonanssi, dynaamisuuden vaihtelut, vapaat kielet, kaulan osittainen nauhattomuus, uusi kosketus, intervallilisät, niin, mitä kaikkea muusikko ja rakentajat vielä keksivätkään ja kehittelevät. Mari Mäntylä vahvistaa levyllään asemaansa decacorde-taiturina ja -tulkitsijana niin kotimaassa kuin maan rajojen ulkopuolella. Decacorde uusine soinnillisine ja rakenteellisine ratkaisuineen ja kokeiluineen jatkaa vuosisataista, jopa -tuhantista kielisoitinten perinnettä. Soinnin vivahteikkuus yllättää: kosketuksen rapsiva kaarnaisuus tai höyhenenkeveys, jäntevyys ja laululennokkuus, kipinöivä palo sekä vain lyhyestä kaunis. Musiikki etenee kirkkain ja runsastelevin sävyin. Orfeus (Orpheo) kaipaa, etsii ja kulkee. Northlands Music by Matthew Whittall; ALBA Kanadalais-suomalainen Matthew Whittall on erityinen harvinaisuus. Tulkinnan monipuolistuminen ja rohkea asenne vievät taiteilijaa kohti yhä vain komeampia voittoja. Keinovaranto ulottuu krouvista sirkeään, värikkäästä laveaan, avoimesta hauraudesta kohti täyteläisyyttä. Kappaleet liikkuvat notkeasti, melodialinjat taipuvat vaivattomasti. Franco Donatonin ”Clair I” soi valossaan sekä harkitusti että vilkkaasti elehtien. Toinen painopiste on kuoron, solistisen laulun, puheen ja orkestroinnin vahvat teoskokonaisuudet. Ensivaikutelma teoksista on draamallisuus, rikas ja notkea kuvallinen ja kertova sävy. Lauri Sallinen todella antautuu osaksi musiikkia. Jukka Tiensuun superluova ja tutkiva asenne järjestelee Kymmarissa mikrointervalleja. Yksitunto kohoilee, tiivistyy ja etääntyy. Oliver MesLintujen kuilu”) suuntaa kohti ´ajan lopmaailmansodan vankileirillä. Määrite, jolla Palmgrenia usein luonnehditaan, on myöhäisromanttinen. Et jää kylmäksi! Schubertin 15. Opus Kvartetto on raikas ja vauhdikas, laulullisen harras. Kaikuefekti resonoi matalissa kielissä. Joseph Haydn tunnetaan pikakirjoitustehoistaan. Fordellin teoksista heijastuu vahva luontainen musikaalisuus. Sopii kysyä. On erinomainen asia, että Pori Sinfonietta, Janne Mertanen ja Jan Söderblom ovat nyt nostamassa Palmgrenia unohduksesta. Tulkinta saa lisätekijä tulee myös lakaisseeksi sivuun keinovarat. Luciano Berion ”Lied” tunnustelee soittimen ulottuvuuksia. Sid Hillen vahva ote ja kokemuksellisuus luonnehtivat hänen jazz-vaikutteista musiikkiaan. Levottomuus ja välittömyyden tarve viittaavat teoksen nimeen: ”Impromptu”. Hajaja yläsävelet värittävät teoksen alapatoista tunnelmaa. Kapellimestari Juha Kangas on konnut levyllisen tuotteliaan Fordellin musiikkia: yksinlauluja, kuoroteoksia, jousiorkesterimusiikkia, soitinteoksia ja kamarimusiikkia. Sormet etsivät, sävel hakee itseään. Jousikvartettojakin oli 68 kpl. Hurmoshenkiset höyryävät, aggressiot purevat. Mutta annas olla hennon ja hauraan, näet taipumusten ensiaskelten orastavat aihelmat! Ne valikoiman köysissä roikkuu jokunen tuttu mestaruusvyö, enemmän on taaemmas jääneiden kynänjälkeä, miehiä, naisia. Myös kotimaisen kansanmusiikin aihelmat käyvät aineksista. Mukana on tansseja, sonaatteja, nelikätistä, konsertto-osia, sävelkuvia ja preludeja. Toimittaja ja erityisesti musiikkitoimija Fordell oli ristiriitainen persoona, joka ansaitsee tulla kuulluksi ja kukitetuksi. No, miksi suomalainen musiikkielämä ei ole aiemmin tarttunut näin hanakasti Palmgreniin. Linnut ovat säveltäjälle läheiset, siksi pudotus, kuilu on uhka. Täydellistymistä edesauttavat RSO, Helsingin kamarikuoro, Tapiola Sinfonietta ja solisti Tommi Hyytinen Nils Schweckendiek johtajanaan. Musisointi on myös hyvä nähdä. kvartetto on testamentti, säveltäjän jouviimeinen. Steve Reichin ”New York tehojen catwalkia. Teoksia luonnehtii suuri uskallus heittäytyä oman lahjakkuutensa alttarille ja antaa sävelvirran läpistä päänsisäiset prosessit. Mutta kuulu on Keski-Pohjanmaan orkesteri nykyään, siemenet on hedelmälliseen maaperään kylvetty. ”Sequenza IXa” on kompleksävykäs, jopa vallaton. Syväsoutuisen asenteellisuuden jättämä kapea vana ei totta vie ole aina tietä laventanut, ei vienyt taiteen lahjakasta asiaa eteenpäin. Brittiläisen Graham Lynchin ”London Blues” viittaa lapsuuden kaupunkiin. Hitauden kestämään, uskonnollisuus kantaa. 15, Haydn String Quartet op. Reflections of a River Valley A Portrait of a Composer Erik Fordell; ALBA Keskipohjalainen Erik Fordell oli luonnonlyriikan ja miniatyyrien taituri, joka piti itseään ennen kaikkea sinfonikkona. Taianomainen pyöreähkö tilan tuntu kierrättää sävelmateriaalia yksittäin ja ryppäin. Ehkä paikallisuus oli se aidanne, jonka ylitse hänen olisi pitänyt vielä kavuta. Uusi sävelkieli ei ole Whittallille itsetarkoitus, vanha osaamisen tapa kansanmusiikin vivahteita myöten elää ja kuuluu. Lahjakas petroskoilainen Anastasia Salo on säveltänyt suomenja karjalankielisiin runoihin. Soliskeskittyneisyys luo näkemyksellisyydelle ja taidokkuudelle puhutteKey Collection – Three Centuries of Rare Keyboard Gems; Grand Piano Tuntemattomien vaan ei tunteettomien säpianomusiikkia kolmelta vuosisadalta (¹800-2000). Suden hetkessä on kohtalonomaisuutta, Suon mustalaisissa itsetietoista elinvoimaa. Viidettä konserttoa luonnehtii erityisesti klassiseen kallistuva ote. Ei tosin ole salaisuus, että kotoinen kulttuurielämä on iät ajat lemahtanut halvan hajuveden herraskaista auktoriteettiuskoa. Aika – ajattomuus – jatkuu lyhyistä fraaseista huolimatta. Tunneasteikko on lavea. Pekka Jalkasen ”Nokturni” suden hetkellä ja Suon mustalaiset kertovat säveltäjän löytäneen omimmat tyyli-ihanteensa ja sanottavansa perustan. Elävästi musikanttinen sarja. 20 no.3; Ondine Intohimoinen, kuin kitulta iskevä asenne tekee kuulun kvartetin soitosta vetovoimaista. Kaupunkikulttuuri elää taivasalla, klarinetin poukkoileva melodialinja katkoo kaiunkin, pelkistys keskittää menoa. 35 8. ”Pilvi kämmenellä” -runon taustalla soi kuolleen ystävän muisto. Vaikeuksien ohitta, tai sitten muusikko vain hyväksyy ne. Finaali ajaa kepeyden ja vauhdin ratmat. Jos tämä ei herätä, ei Tetzlaff Quartett: Schubert String Quartet no. Teoksista voi lehteillä historiikeista. Vahva luonnontunne, herkkyys ja aitous ovat säveltäjän peruspiirteitä
valtalain, jossa Suomelle julistettiin täysi sisäinen autonomia, ja korkein valta siirrettiin eduskunnalle. Allardtin vaikutus näkyy Alapuron tutkimuksissa kiinnostuksena politiikan sosiologiaan ja vertailevaan tutkimukseen. Olot eivät olleet niin kurjat kuin monissa vertailumaissa, eivätkä mitenkään erityisesti edes kurjistuneet. Sosiologille ominaiseen tapaan Alapuro lähtee liikkeelle yhteiskuntarakenteista ja niiden muutoksista. Nämä ongelmat olivat sisällissodan taustalla, mutta Alapuro väittää, että kurjistuminen 1917 ei selitä vallankumouksen syntyä. Pyrkimyksenä oli pikemminkin varmistaa vuonna 1917 saavutetut edut kuin luoda uudenlainen sosialistinen yhteiskunta. Suomennokseen Alapuro on liittänyt jälkikirjoituksen, jossa hän arvioi kirjansa saamia kritiikkejä ja puolustaa 30 vuotta sitten esittämäänsä tulkintaa. 316). Kesällä 1917 he ajoivat läpi ns. Se oli romahduttanut erityisesti sivistyneistössä vaalitun kuvan kansan yhteisestä solidaarisuudesta. Hallitusvallasta tuli näiden kahden keskuksen kiistakapula, mikä lopulta johti aseelliseen yhteenottoon. Näiden vertailujen ja tietenkin Suomea koskevan historiantutkimuksen avulla Alapuro rakentaa selityksen puolittaisen vallankumouksen (kuten hän sisällissotaa nimittää) syistä. Alapuro hyödyntää, arvioi ja täydentää heidän luomiaan malleja vallankumouksista ja kansannousuista. MAALISKUUTA 2018 Mielenkiintoista analyysia Suomen sisällissodasta University of California Press julkaisi 30 vuotta sitten Risto Alapuron kirjan State and Revolution in Finland. Vain ulkopolitiikka ja sotilasasiat jätettiin Venäjän väliaikaiselle hallitukselle. Tästä kehittyi kaksoisvallaksi nimitetty tilanne. Se kuitenkin kieltäytyi vahvistamasta lakia, hajotti eduskunnan ja määräsi uudet vaalit. Vallankumouksen yritykseen sosialidemokraatit ryhtyivät vastahakoisesti. Voittajien reformistisempi osa, voimistunut maalaisliitto ja edistyspuolue korostivat kapinoitsijoiden voittamista taloudellisen ja poliittisen järjestelmän Tampereen punakaartia joukkueenjohtajineen vuonna 1918. Tämä teos on nyt julkaistu suomennettuna nimellä Valtio ja vallankumous Suomessa. Näille tutkijoille on Alapuron tavoin ominaista historiallinen ja vertaileva tutkimusote. Vertailuja tehdään vastaaviin vallankumousyrityksiin Baltian maissa, Tsekissä, Puolassa, Romaniassa, Serbiassa ja Kreikassa. Sosialidemokraatit saivat kuitenkin läpi uudistusvaatimuksensa kahdeksan tunnin työpäivästä, kunnallishallinnon uudistamisesta ja torpparivapautuksesta. 36 8. Sen sijaan hän nostaa tärkeään asemaan Venäjän keisarivallan sortumiseen liittyneet valtiossa tapahtuneet muutokset. Toisessa valtakeskuksessa oli porvaristo ja maata omistava talonpoikaisto, jonka hallinnassa oli ilman mainittavaa aseellista voimaa oleva valtiokoneisto. Mielenkiintoinen on myös Alapuron analyysi vallankumouksen puolustuksellisesta luonteesta. Alapuron analyysi sisällissodan syistä on nyansoitu ja rikas. Tämä traaginen tapahtuma ja sen lopputulos vaikuttivat vahvasti 1920ja 1930-lukujen yhteiskuntaan ja politikkaan. Sille on vaikea tehdä oikeutta lyhyessä kirjoituksessa. Toinen tärkeä seikka oli se, että 1900-luvun alussa sosialidemokraattien asema eduskunnassa ja hallituksessa oli vahva, vaikka valtiokoneisto olikin voimakkaasti porvarillinen. Kustantaja Vastapaino on tehnyt kulttuuriteon nyt, kun sisällissodasta on kulunut sata vuotta. Työväen arkisto. Toinen valtakeskus koostui sosialidemokraattisesta puolueesta, ammattiyhdistyksistä ja työväen järjestyskaarteista. On kuitenkin aiheellista nostaa esiin muutamia sisällissotaa koskevassa keskustelussa vähälle huomiolle jääneitä seikkoja. Kapitalistinen markkinatalous alkoi vähitellen 1800-luvun aikana tunkeutua Suomeen muuttaen maaseudun luokkarakennetta maan eri osissa hyvin eri tavoin ja synnyttäen teollisuustyöväenluokan. Risto Alapuro on Helsingin yliopiston sosiologian emeritusprofessori, mihin virkaan hän astui opettajansa Erik Allardtin jälkeen. Porvarilliset ryhmät asettuivat väliaikaisen hallituksen kannalle. Oikeisto korosti talonpoikaisia arvoja ja kansan moraalisen tason nostamista. Vertailut muihin pohjoismaihin tuovat lisävalaistusta Suomen tarkasteluun. Alapuro torjuu siis suoraviivaisen muuttuneiden yhteiskuntarakenteiden aiheuttamista ongelmista lähtevän selityksen sisällissodan välittömänä syynä. Alapuro ei näe sisällissotaa ”romahduksena tai pimeiden voimien irtipääsynä vaan tuloksena poliittisesta prosessista, valtiovaltaa koskevana kamppailuna, jota ihmiset kävivät niissä olosuhteissa, joihin he joutuivat vuonna 1917.” (s. Alapuro vertailee Suomea muihin itäisessä ja keskisessä Euroopassa ensimmäisen maailmansodan jälkeen tapahtuneisiin kansannousuihin ja vallankumouksiin. Tämän suomalaiseksi klassikoksi nousseen tutkimuksensa Alapuro nivoo historiallisen sosiologian ja erityisesti vallankumouksia ja kansannousuja tutkineiden suurten hahmojen Barrington Mooren, Charles Tillyn ja Eric Wolfin luomaan tutkimustraditioon. Keinot vaihtelivat. Punaiset nähtiin harhaanjohdettuna, ja kansan yhtenäisyys oli palautettava. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen itäisen Euroopan ja myös Suomen vallankumouksissa olennaista oli, että millään ryhmällä ei ollut selkeää otetta väkivaltakoneistosta eli armeijasta ja poliisista, joiden asema muutoinkin oli keisarivallan horjuessa heikentynyt
Muistihirmujuontajien ansiosta ohjelmatauotkin sujuivat radiofonisesti notkeasti, vaikka itse makasin viltin alla reporankana alttiina uuvahdukselle. Nämä kansainväliset trendit saavat kotimaiset muuttujat huomioiden vastakaikua myös kotimaisten Jussien juhlinnassa. Sekä sen nousuun että tuhoon vaikutti suuresti talonpoikien ja heidän puolueensa vahva asema valtiossa ja yhteiskunnassa. Suomessa oli ”pohjaa laajalle fasististyyppiselle liikkeelle, mutta työväenluokan heikko asema, vahva toimeenpanovalta, yhteiskunnan ryhmiin ankkuroitunut poliittinen järjestelmä ja pohjaltaan skandinaavinen yhteiskuntarakenne asettivat sille rajat.” (s. Kirjoittaja on Kansallisen audiovisuaalisen instituutin erikoistutkijana työskentelevä elokuvaja televisiotutkimuksen dosentti. Sosialidemokraatit sopeutuivat tilanteeseen ja tukivat uudistuslinjaa. Minkälaisia pinssejä oli rintapieliin kiinnitetty. Naisille töitä, kuuluu vaatimus kaikkialla. Suomessakin on odotettavissa naisten räväkkää esiintuloa. 246) Alapuro korostaa Ruotsin vallan ajan merkitystä. Valtio, oikeusjärjestys, hallinto, koulutus ja uskonto säilyivät Venäjän vallan aikana skandinaavisina. On odotettavissa naisten räväkkää esiintuloa. Tämä rakenne säilyi, kun Suomesta tuli Venäjän keisarin alainen suuriruhtinaskunta vuonna 1809. J. Periamerikkalaisuus näkyi kyllä gaalassakin, sillä kunniaa osoitettiin näyttävästi amerikkalaisille sotavoimille taisteluissa ja valkokankailla. Taputettiinko kaikille tasapuolisesti. Näille elokuville on ladattu paljon myös Jussi-juhlissa. Tuona aikana Suomesta muodostui pohjoismainen maa monella tavalla. Valtio ja vallankumous Suomessa on tärkeä ja uusia näkökulmia Suomen kehitykseen tuova teos, jota voi suositella kaikille, jotka haluavat saada yleiskuvan Suomen yhteiskuntakehityksestä 1800-luvulta aina toiseen maailmasotaan. u u u Uusi elokuvavuosi on vasta alussa. Torppareista ja monista mäkitupalaisista tehtiin maanomistajia, ja sosiaalisia oloja kohennettiin. Annilan Ikitie oli uskomattoman hieno osoitus osaamisesta elokuvan saralla. Hän voimaannutti globaaliyleisöä pyytämällä kaikkia ehdokkaana olleita naisia nousemaan seisomaan. Nousun jälkeinen tuho johtui siitä, että liike ei kyennyt mobilisoimaan laajamittaisesti suojeluskuntien talonpoikaisia rivijäseniä Mäntsälän kapinan aikana. Toivottavasti kaiken show’n ja kampanjakirjon lisäksi panoksia riittää myös kotimaisille elokuville, sillä viime vuosi oli poikkeuksellisen antoisa. Ja jos taiteen jumalattaret ovat suosiollisia, myös vitsit ovat tällä kertaa siedettäviä. 37 8. Pitivätkö naiset mustia pukuja. Tunteikas hetki varmasti monille, ei vain huomion kohteille vaan myös mukana taputtaneille. Vaikka elokuvat ovat pääasia, Oscar-akatemia toimii myös poliittisena voimana, trumpilaisen muurin murtajana. Lavalla kunnioitettiin omassa koosteessaan rotuja sukupuolirajoja rikkoneita ja vaikka kyse on amerikkalaisista palkinnoista, sekin tehtiin selväksi, että ala koostuu väestä, jonka taustat ovat moninaisia. Sanomaksi varmistettiin myös se, ettei kyse ole vain elokuva-alasta ja sen vanhoista kyrmyistä. Suomi aiheutti verraten vähän ongelmia Venäjän keisarille, ja Suomen asioihin puututtiin ennen sortokausia verraten vähän. Mutta se tehtiin selväksi, että elokuva-ala on suuressa muutoksessa. Seuraajat kaikkialla maailmassa olivat tarkkoina. Parhaan ohjaajan palkinto annettiin tällä vuosikymmenellä jo kolmannen kerran meksikolaiselle ohjaajalle. Maalaisliiton vaikutuspiirissä olleet talonpojat tottelivat Svinhufvudin kehotusta pysyä kotona. Suurta mielenosoituksellisuutta ei ollut liikkeellä. Selma Vilhusen Hobbyhorse Revolution ja Tonislav Hristovin Hyvä postimies olivat dokumentteina kovaa kansainvälistä tasoa, kuten niiden vastaanotto maailmalla myös todistaa. Porvarillinen yhteisymmärrys oli kuitenkin vahvaa, mitä osoitti muun muassa suojeluskuntien vahva asema. Positiivisia merkkejä on silti jo esillä. Suomi erottui itä-Euroopan maista siinä, että maata omistava talonpoikaisto oli itsenäinen ja pääsi valtiopäivillä vaikuttamaan valtiollisiin asioihin. MAALISKUUTA 2018 Avoimuus on ihmisen paras suojamuuri. Toivoa sopii, että ne uudet katsojat, jotka löysivät tiensä elokuvateattereihin Tuntemattoman sotilaan imussa, käyvät siellä toistekin. Simo Halisen vahvaan käsikirjoitukseen ja hyvään näyttelijäkomboon perustuva trilleri Kääntöpiste ja Jukka Vidgrenin ja Juuso Laation oikeasti hauska raskaan musiikin komedia Heavy reissu antavat elokuvan ystäville syyn käydä lunastamassa paikka rivissä. Viime aikoina hashtag-liikkeet ovat laajentuneet surullista kyllä myös muille kulttuurin kentille, erityisesti musiikkialalle. Aate liston asema ei perustunut niinkään maanomistukseen vaan enemmän siihen, että sillä oli keskeinen asema virkakoneistossa. Aku Louhimiehen Tuntematon sotilas räjäytti yksittäisen elokuvan katsojaluvut pitkästä aikaa yli miljoonan, A. Ikitiellä on peräti 13 ehdokkuutta. Hannu Uusitalo. Viime vuosina niitä on voinut verrata lähinnä jalkapallomaajoukkueen menestykseen. Jari Sedergren Palkintoja ja kampanjoita Aforismi välipalaksi puolelle uudistuksin. Kisoja leimasivat etukäteen hashtagit: #OscarsSoWhite ja ainakin taustalla #MeToo ja sen aiheuttaman pöyristyksen juridisoiva Time’s Up -liike. Kohottavin hetki Oscar-gaalassa oli parhaan naispääosapalkinnon saaneen Frances McDormandin nostatus. Alapuron analyysi Lapuan liikkeestä on mielenkiintoinen. Yleinen ja yhtäläinen äänioikeus ja eduskuntauudistus toivat myös työväes töä edustavat sosialidemokraatit ”sisään” valtioon, kunnes kaksoisvallan syntyminen valtioon pullautti heidät ulos. A asian kellonlyömillä käytyjen olympialaisten jälkeen viime viikonvaihteen Oscar-yö ei ollut kovinkaan vaikea valvoa
Nimimerkki Neekeri pakinoi (8.3.), että ”Vaasassa pidetyn jääkäriparaadin johdosta” se naattori Renvall oli ”sähköttä nyt itselleen Saksan keisarille” Senaatin avunpyyntö Saksalle oli siis tiedossa. Tässä vaiheessa sotaa ryhdyttiin järjestämään näyttäviä ”vapaustaistelijoiden” hautajaisia. Mannerheimin joukot oli vat nimittäin aloittaneet 12. Työmieskin siteerasi vaasalaista ”Valkoinen Kaarti” lehteä (10.3.), jonka mukaan ”Saksa aikoo täyttää Suomen hallituksen esittämän pyynnön joukkojen lähettämi sestä Suomeen kapinaa kukis tamaan”. Tuolloin punaiset valmisteli vat yleishyökkäystä. Tarkoitus oli nostaa taisteluhenkeä kotirintamalla. Seuraavan päi vän Työmies otsikoi pääkirjoi tuksensa: ”Herrat myymässä it senäisyyttä Saksalle”. Nyt, jos valkoiset menettä vät tämän tukikohdan, on otet tava huomioon, että heidän on peräännyttävä ainakin Kolhoon, ellei Haapamäelle”, hän jatkoi. ”Mutta kaikesta päättäen, ja siihenkin katsoen, että venäläi set siihen aikanaan valmistutti vat lujia asemia, on selvää, että Vilppula on Pohjanmaan ja Sa von lukko. M us eo ke sk us Va pr iik ki Demokraatti 100 vuotta sitten ANTTI VUORENRINNE Lahtarit esiintyvät oikein pitsipaidoissa ja muutenkin väärällä värillä Pitkin pohjoisen rintaman taiste lulinjoja käyttävät lahtarit valkoi sia kaapuja pysyäkseen paremmin näkymättöminä. MAALISKUUTA 2018 Sisällissodassa kaatuneita alkoi olla paljon. ollut kaikkien muitten vaatteittensa päällä hienon hienoja naisten pitsikoristeisia pai toja. 38 8. Ei otettu huomioon, että tais telut saattaisivat päättyä toisin. ”Saksalaisen lehden ”Lokalan geigerin” tiedonanto viittaa siis kerrassaan niin pitkälle, että maamme vastavallankumouk selliset herrat olisivat valmiit myymään tämän maan tosiasial lisesti suorastaan jonkinlaiseksi Saksan alusmaaksi, joka tulisi olemaan sekä ulkopoliittisesti että myöskin taloudellisesti Saksan anastajaluokkain orjuu dessa.” Valkoisten puolelta tietoa Saksasta tulevasta avusta levi tettiin rintamien yli myös pro pagandamielessä. Laviassa oli myös tavattu tällaisia valkopukuisia lah tareita, mutta varsinaisten kaapu jen puutteessa olivat useat heistä pukeutuneet suorastaan enkelimäi sesti. maaliskuuta leveällä rintamalla. Eteneminen Tampereen pohjoispuolen rin tamilla tyrehtyi kuitenkin melko pian. ”Kuuleman mukaan olisi Mannerheim pitänyt sanoman, että jos Vilppulan menetämme, on koko Pohjanmaa menetetty”, Työmiehen sotakirjeenvaihtaja arvioi (8.3.). Heillä on nim. Tampereen punakaarti valmistautuu hyökkäämään rintamalla.. Valkoisten avunpyyntö Saksalle Jääkärien tuloon Työmiehessä ei kiinnitetty juuri huomiota. Punaisten hyökkäystoiminta käynnistyi 8.–10. Merkkeinä käyttävät samaiset lah tarit toisessa hihassa valkoista ja toi sessa punaista nauhaa. Sen tarkoi tuksena oli murtautua Vilppu lan ohi kohti Haapamäkeä. Yleisenä so tahuutona heillä lähetessään meikä läisiä joukkoja on: ”Älkää jumalauta ampukaa tovereita!” Työmies 6.3.1918 Hyökkäykseen! ”Meidän hyökkäyksemme toi saalla ja sitkeä puolustuksemme toisaalla on saattanut lahtari kenraali Mannerheimin ah taalle”, punakaartin ylipäällikkö Eero Haapalainen sanaili Työ miehessä maaliskuun 1918 alku päivinä. maa liskuuta ratkaisevaksi osoittau tuneen vastahyökkäyksensä
Yrityksen myönteinen maine tuo sille asiakkaita, jotka ostoksillaan haluavat tukea yhteisöään. Alussa ne sijoitettiin alueille, joilla on alhainen tuloja koulutustaso sekä enemmän paperittomia ja pätkätyöläisiä. Entisessä työssäni Kalifornian sosiaalipalveluissa suosittelin usein perheille Family Resource Centerin eli perhekeskuksen tai sikäläisen sote-keskuksen käyttämistä. USA:ssa kolmas sektori siis rahoittaa toimintansa hyväntekeväisyydellä ja lahjoituksilla ja saattaa saada julkista projektirahoitusta. Eikä sen toimijoissa ollut mukana ainoatakaan yksityistä terveysfirmaa. aiheuttaa lisäkuluja verrattuna samojen palvelujen tuottamiseen julkishallinnon puolella. Näitä yritettiin paikata lisäpalveluilla. Organisaatioiden rahoitus tulee varainkeruusta, julkisesta määräaikaisesta ja kohdennetusta projektirahoituksesta sekä eri yhteisöjen tai yritysten lahjoituksista ja apurahoista. LÄHETÄ MIELIPITEESI OSOITTEESEEN MIELIPIDE@DEMOKRAATTI.FI TAI DEMOKRAATTI, PL 338, 00531 HELSINKI Yhdysvalloissa ei uskota yksityisiin sote-palveluihin Kalifornian perhekeskuksia pyörittävät julkisten palvelujen lisäksi yksinomaan kirkot, hyväntekeväisyysjärjestöt ja julkisrahoitteiset toimijat. Onpa osavaltiolla lakialoitekin, jonka mukaan jopa julkishallinnon alihankkijoiden työpaikkojen pitää olla Kaliforniassa. Hyvä taloustilanne ja yksityisen sektorin tuloksellinen toiminta mahdollistaa tuottojen jakamisen lahjoituksina järjestöille ja sosiaalipalveluille. MAALISKUUTA 2018 Mielipide KIRJOITA OMALLA NIMELLÄSI. Vapaamielisen ja demokraattisen Kalifornian kuvernööri Jerry Brown onkin pyrkinyt toimikaudellaan säilyttämään julkispalvelut ja vahvistamaan niitä. Miten siis kapitalismin luvatussa maassa, jossa yksityiset, säätiöpohjaiset sairaalat myyvät terveyspalveluja työnantajille liian korkeaan hintaan, voivat palvelut olla tuolta osin täysin yksityistämisen ulkopuolella. Kaliforniassa perhepalvelujen yksityistämistä ei kannateta. Tästä johtuu, että palvelujen saatavuus vaihtelee. 39 8. Kolmannen sektorin toiminnalla Kaliforniassa on suuri merkitys, mutta sen toiminta rahoitusmallin vuoksi häilyvää. Monet suuryritykset, kuten WalMart ”adoptoikin” lähikoulujaan ja prosentti tuotosta suunnataan nimikkokohteille. Sosiaalisesti vastuullisen yrityksen julkisuuskuvaa toivovat firmat lahjoittavat rahaa sosiaalialan järjestöjen toimintaan ja hyötyvät siitä. Amerikkalaiseen tapaan sosiaalipalveluja rahoitetaan niin niukasti kuin mahdollista, joten Kalifornian perhekeskusten toiminta yskii riittämättömän ja katkonaisen rahoituksen vuoksi. Ne saattavat hetkessä lakata projektin päättyessä ja vaikka niitä olisi, asiakkaat seulotaan sen mukaan, mihin projektien määrärahat on suunnattu. Yksityisiä terveysyhtiöitä ei ole mukana. Rahoituksen määrä vaihtelee kuitenkin suuresti valtion, osavaltion ja kuntien rahatilanteen ja kulloisenkin poliittisen arvopohjan mukaan. Julkisen rahoituksen taattuja palveluja on saatavilla vain kaikkein köyhimmille ja rajoitetusti. Perhekeskusten luominen ja sen jälkeen niiden yksityistäminen kuulostaa huonolta ajatukselta Suomessa. Köyhien ja tarvitsevien lähimmäisten auttamisen katsotaan olevan kristityn velvollisuus, eikä siihen sovi sekoittaa voitontavoittelua. Ulkoistamiseen suhtaudutaan varauksella, koska laskelmien mukaan se Yhdysvalloissa lasketaan, että ulkoistaminen aiheuttaa lisäkuluja verrattuna palvelujen tuottamiseen julkishallinnossa. Mitään ei siis ulkoisteta vaan sitoudutaan työn teettämiseen omassa maassa ja jopa siinä osavaltiossa, missä palvelut sijaitsevat. Mutta väliinputoaja-asiakkaita, jotka jäävät ilman palvelua, koska eivät sovi minkään toimijan saaman projektirahoituksen ehtoihin, on paljon ja pitkäaikaista intensiivistä tukea ei usein pystytä tarjoamaan. Tämä ei ole Suomessakaan tuntematon ilmiö, myös täällä järjestöjen toimintaedellytykset vaihtelevat ja osa katoaa kartalta kokonaan, kun määrärahoja odotellaan tai leikataan. Kolmannen sektorin toimijoilla on tärkeä rooli, ne paikkaavat julkispalvelujen puutteita ja katvealuei ta. Tähän vaikuttaa myös uskonnollisuus, joka on osa sikäläistä ajattelua politiikkaa myöten. Tärkein tekijä perhekeskusten mallissa ja siinä, että niitä ylipäätään pidetään yllä, on poliittinen ilmapiiri. Kalifornian perhekeskukset luotiin alun perin lastensuojelun ja sosiaalitoimen tueksi, kun asiakasperheiden oli vaikea päästä palvelujen piiriin. Palveluja tuottavat kirkot, säätiöt, hyväntekeväisyysjärjestöt sekä ”non-profits” eli voittoa tavoittelemattomat yhdistykset ja järjestöt, jotka usein keskittyvät palvelun tarjoamiseen rajatulle asiakasryhmälle. Alueen asukkailla ei ehkä ollut tyypillisiä työnantajan etuisuuksia kuten sairasvakuutusta koko perheelle tai terveydenhoitoa. USA:n toiseksi suurimman osavaltion ja maailman 6. Niinpä Kalifornian valitsema suunta perhekeskuksissa on julkisten varojen sijoittaminen yhden organisaation läpinäkyvään toimintaan, jolla pyritään tarjoamaan matalan kynnyksen palveluja lähellä perheitä. Julkisen rahoituksen hajauttaminen liian monen toimijan kesken näyttää siis huonolta ajatukselta. Taloudellinen tuki yhteisöille, kuten kouluille ja ympäristölle, tuo nostetta ja hyvää mainetta ja on maan tapa. Leea Halmetoja Helsinki. Tyypillinen toimija on Western Youth Services -järjestö, jonka psykososiaaliset palvelut on suunnattu nuorille ja heidän perheilleen. USA:n yrityselämässä ei sosiaalipalveluja nähdä kannattavana rahanansaitsemiskeinona, joten yritykset eivät ole kiinnostuneita. Ajatus on vieras myös amerikkalaiselle. suurimman talousalueen laki nimittäin vaatii, että julkishallinnon työt pitäisi teettää julkishallinnon työntekijöillä. Ei hätää, yksityissektorillakin on roolinsa Mikä siis on yksityisen sektorin rooli sosiaalipalveluissa. KIRJOITUSTEN MAKSIMIMITTA ON 3000 MERKKIÄ
Erityisesti pienillä paikkakunnilla on tulevaisuudessa vaarana, ettei paaritakseja ole. Hallituksessa muita voimakkaammin aktiivimallia ovat puolustaneet siniset ministerit Sampo Terhon johdolla. Hutiloiden ja kiireellä eduskunnassa runnottu aktiivimalli on hallituspuolueille ja erityisesti sinisille elämän ja kuoleman kysymys. Esteettömistä takseista, etenkin paaritakseista on jo nyt monella paikkakunnalla pulaa. Vaaleja ennen pitäisi siis työllisyysaste saada 72 prosenttiin, jotta siitä kaikki hallituspuolueet saisivat vetoapua itse vaaleissa. Ei siinä välttämättä jäädä syrjäkylän metsiin odottelemaan, josko puhelin satunnaisesti pirahtaisi. Selvitetäänkö jatkossa kuljettajien taustat, vai madaltuuko kynnys siihen kuka saa ajaa taksia, taustastaan riippumatta. 40 8. Missä kohtaa siinä tapauksessa tulevat säästöt ja kuka viime kädessä vastaa potilasturvallisuudesta. KIRJOITUSTEN MAKSIMIMITTA ON 3000 MERKKIÄ. Tällöin taksi tilataan naapurikunnasta. Päälle painavat muun muassa eduskuntavaalit. He leimasivat SAK:n järjestämän Senaatintorin mielenosoituksenkin puoluepoliittiseksi operaatioksi. MAALISKUUTA 2018 Mielipide KIRJOITA OMALLA NIMELLÄSI. Työttömiä kurjistavan aktiivimallin taustalla on oikeistohallituksen kunnianhimoinen 72 prosentin työllisyysaste. Asemapaikkavelvoite loppuu, mikä tarkoittaa sitä, että taksi voi liikkua jatkossa mielensä mukaan sinne, missä kyytejä on todennäköisimmin tarjolla. Väitetään, etteivät hallituspuolueiden kaikki kansanedustajatkaan tienneet, mistä he aktiivimallin hyväksyessään päättivät. Takseillahan kuljetetaan myös monisairaita ja terveydentilaltaan vaativiakin asiak kaita. Melkoinen hyppy tuntemattomaan. Tällä hetkellä jokapäiväistä todellisuutta on sekin, että ihmisen saadessa sairauskohtauksen tai hänen vointinsa äkillisesti huonontuessa soitetaan ambulanssi paikalle, mutta läheskään aina sairastunut ei ambulanssilla siirry sairaalaan. Jos ambulanssit joutuvat tässä tapauksessa enemmän potilaita liikuttamaan, onko tätä huomioitu resursseissa. Itse olen jo tässä vaiheessa törmännyt asiakkaiden huoliin siitä, saavatko kuljettajat jatkossa riittävästi tietoa vanhusten, vammaisten, liikuntarajoitteisten sekä eri kehitysvaiheissa olevien lasten erityistarpeisiin liittyen. Jatkossa ajoluvan saanti helpottuu, mutta se ei takaa ammattitaitoisen henkilökunnan määrän kasvua, pikemminkin päinvastoin. Pahoin pelkään, että tästä tulee seuraava aktiivimallin kaltainen pommi. Taksi-isäntien lopettaessa yritystoimintaansa jalansijaa saavat ulkomailta tulevat yritykset. Kun jatkossa jopa mopoauto kelpaa taksiksi, niin kalliimman kaluston hankkiminen nousee kynnyskysymykseksi taksialan yrittäjille. Myöskään ammattitaitoisia kuljettajia ei ole saatavilla riittävästi, monet kun ovat alkaneet tämän uudistuksen myötä hakeutua muihin töihin. Muun muassa Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder leimasi Ylen uutisissa niin ikään Senaatintorin tapahtuman puoluepoliittiseksi. Seurauksista ei piitata, koska asiasta päättävillä kuljetukset jatkossakin ministeriauton muodossa toimivat. Kuka varmistaa verorahojen pysymisen Suomessa. Toivotaan parasta – kuten nykyhallituksella on tapana. Niissä siniset joutuvat huutamaan heille lähes tyhjään kannattajakenttään, jota vielä halla-aholaiset persut hallitsevat. Kun uuden lain astuessa voimaan myöskin päivystysvelvoite loppuu, niin sairaskohtauksen sattuessa ja ambulanssin saapuessa paikalle ei ole varmaa, että lähettyvillä ylipäätään on taksia. Miten käy vakitaksin käyttöoikeuden eli esimerkiksi lasten oikeuden käyttää samaa, tuttua taksia. LÄHETÄ MIELIPITEESI OSOITTEESEEN MIELIPIDE@DEMOKRAATTI.FI TAI DEMOKRAATTI, PL 338, 00531 HELSINKI Esteettömien taksien tulevaisuus Aktiivimalli on hallitukselle elämän ja kuoleman kysymys Takseillahan kuljetetaan myös monisairaita ja terveydentilaltaan vaativia asiakkaita. Kukaanhan ei ole vielä osannut vastata siihen, miten jatkossa näitä asioita valvotaan. Ei välttämättä edes sieltä naapurikunnasta saatavilla. Tuohon tavoitteeseen on päästävä hinnalla millä hyvänsä. Etäisyydet ja ajomatkat kasvavat, ja aikaa kuluu. Tämän taakse onkin poliittisista ideologisista syistä helppo piiloutua, jottei tarvitsisi työttömien puolesta vaivautua. Jos ensihoitajat toteavat henkilön olevan liian hyvävointinen ambulanssin kyytiin, tilataan kelataksi. Jos taksit alkavat liikkua ilman taksamittareita, sehän jo itsessään luo loistavat edellytykset harmaan talouden lisääntymiseen. Petri Jalo Taksinkuljettaja ja Maskun SDP:n puheenjohtaja Aktiivimalli tarjoaa hyvät edellytykset harrastaa työttömien kustannuksella tempputyöllistämistä ja tilastokikkailua.. Aktiivimalli tarjoaa hyvät edellytykset harrastaa työttömien kustannuksella tempputyöllistämistä ja tilastokikkailua, joilla hallitus uskoo työllisyysasteen toteutuvan vielä tällä vaalikaudella. Pentti Välimaa Heinäkuussa astuu voimaan uusi taksilaki. Tähän näkemykseen haluttiin julkisuudessa yhtyä laajemminkin. Tulevaisuudesta kun ei tiedä. Ei tiedetä, mistä ollaan päätetty, mutta pakko on ollut laki saada läpi
Kun tällainen suomalaiseen yhteiskuntaan sopeutumiskykynsä todistanut nuorukainen heitetään takaisin lähtöpisteeseensä, joutuu kysymään, missä vika. Hasanin oma perhe on jättänyt Afganistanin ja oleskelee nyt Iranissa. Suomen maahanmuuttovirasto teki viime vuonna 10 000 perheenyhdistämispäätöstä, joista 80 prosenttia oli myönteisiä. Hänet ammuttiin Bagdadissa pian sinne paluun jälkeen. Maahanmuuttovirasto Migri ilmoitti joulukuussa 2016 , että hänet käännytetään vastoin tahtoaan takaisin Afganistaniin. Hasan on tiettävästi ensimmäinen tässä tahdissa lukioon edennyt turvapaikanhakija. Henkistä painetta lisää tuore keski-ikäisen miehen Suomesta palautus Irakiin. Viraston mukaan väkivallan taso Afganistanin Kabulissa ei ole niin korkea, että kaikki henkilöt olisivat alueella iskujen vuoksi vaarassa. Hasanin kahdeksan opettajaa eivät ole lehdelle kertomansa mukaan koskaan kokeneet vastaavaa. Viime vuonna turvapaikan Suomesta sai 651 ja kielteisen päätöksen 784 Afganistanin kansalaista. Siksi, että Hasan Khademin oleskelulupa Suomessa on nyt vaarassa. Afganistaniin pakolainen on mahdollista palauttaa, jos siellä ei kohdistu henkilöön sidottua uhkaa. Maahanmuuttovirasto ”noudattaa voimassa olevaa lakia”. Hän on suorittanut Suomen kielellä kurssin, jossa on 150 sivua tieteellistä psykologiaa ja hyvin abstrakteja käsitteitä. Kysymys kuului, oliko palautuksessa tehty virhe ja pitäisikö Suomen käännytyspolitiikkaa tarkastaa. Ratkaisu oli varmistettu monikertaisesti Maahanmuuttoviraston päätöksen jälkeen. Peruskoulu meni läpi puolessa vuodessa ja lukion ovet aukenivat hänelle viime syksynä. Sitooko viranomaisen vaitiolovelvollisuus Migriä niin, ettei erinomaisen kyvykkyytensä ja uusiin olosuhteisiiin sopeutumiskykynsä osoittanutta nuorukaista voi lisätä yli 8 000 maahantulijan jatkeeksi. Heidän mielestään Hasanilla on ollut myönteinen vaikutus myös muihin Kalevan lukion opiskelijoihin. Kun tamperelaisen Kalevan lukion opettaja kysyi viime syksynä luokaltaan, mikä on Suomen vallan kolmijako, ainoastaan yksi käsi nousi ylös. Migri ei nytkään ota kantaa yksittäiseen tapaukseen. Puhumme paljon siitä, miten tärkeää olisi saada tänne tulleita nuoria, työhön halukkaita pakolaisia mukaan hyvinvointimme ylläpitämiseen ja elättämään itsensä. Kun vain Suomessa asuvan henkilön perheenjäsen voi itse panna perheen yhdistämisasian vireille, Migri saattaa pelätä, että Hasan on tullut Suomeen saadakseen tänne perässään nykyään Iranissa oleskelevan perheensä. Virasto vahvistaa, ettei opiskelumenestyksellä ei ole vaikutusta siihen, saako turvapaikan vai ei. Vaikka hän ei osannut kunnolla englantiakaan, nuoren miehen lahjakkuus tuli nopeasti ilmi. Lukion kurssitodistuksessa oli kaksi kymppiä ja neljä ysiä. Pitänee uskoa, että Migrillä on resurssit ja mahdollisuudet selvittää tässäkin tapauksessa kansainvälisen suojelun tarve. 41 8. Koko 1,5 tunnin tentti hänen kanssaan käytiin suomen kielellä. Sen täytäntöönpanokieltoa ei kummastakaan tullut, vastasi Mykkänen kysymykseen. Esimerkiksi ihmisoikeusjärjestö Amnesty pitää Afganistania liian vaarallisena maana, jotta sinne voitaisiin lähettää ketään takaisin. Hasan Khadem näyttäisi pyrkivän hankkimaan itselleen ainakin perustaidot osallistuakseen tähän työhön nimenomaan Suomessa. Linjauksemme tässä kysymyksessä on hyvin samankaltainen Ruotsin kanssa, kertoi ministeri. Hän sai luvan suorittaa normaalisti pari vuotta kestävän peruskoulun nopeammin omaan tahtiinsa. Palautukset Afganistaniin ovat herättäneet kritiikkiä, kuten Aamulehti kertoo. Hasanin kanssa tekemisissä olleiden, esimerkiksi opettajien, ihmettely on saanut ymmärrystä. Muualla maailmassa on varsin vähän kysyntää esimerkiksi suomen kielen osaajista, jonka Hasan on opiskellut. Ihmistä ei palauteta kotimaahansa, jos hänellä on vaara joutua siellä vainotuksi tai kidutuksen kohteeksi. Ari Valjakka AFGANISTAN Lisää mielipiteitä verkossa: Demokraatti.fi. Tuore, tämän hallituksen kolmas sisäministeri Kai Mykkänen, joutui heti tulikasteeseen joutuessaan selittämään traagista tapahtumaa. Miksi otan esiin tämän nuoren miehen, jonka kuvaamataidon tunnilla piirtämän taidokkaan pakolaispojan kasvokuvan Aamulehti nosti etusivulleen. Lisäksi se oli meillä käyty ennen toimeenpanoa läpi hallinto-oikeudessa ja tutkittu korkeimmassa hallinto-oikeudessakin. Hasan opiskeli kaikki vapaa-ajat opettajien antaessa hänelle ylimääräisiä tehtäviä ja kokeita. MAALISKUUTA 2018 LISÄÄ MIELIPITEITÄ OSOITTEESSA DEMOKRAATTI.FI Turvapaikanhakija on heittopussi Kysymys kuului, oliko palautuksessa tehty virhe ja pitäisikö Suomen käännytyspolitiikkaa tarkastaa. Oikean vastauksen antoi selvällä suomen kielellä afganistanilainen Hasan Khademi, joka oli tullut maahamme pari vuotta aikaisemman turvapaikanhakija-aallon mukana, kertoo Aamulehti
Kalle onneksi näyttää jo sukeltaneen ”syvemmälle monikulttuurisuuteen”. – Opettaja, opettaja, mitä ne tietävät meistä. (09) 774 3110, sähköp. Kovin moni Sambian ja Namibian lapsista tuskin tietää Suomesta muuta kuin ehkä Martti Ahtisaaren nimen. 09 766 429, 0440 750 429 Avoinna: ma suljettu, ti 10-18, ke 12-18, to-pe 10-16. 09 766 429, 0440 750 429 Avoinna: ma suljettu, ti 10-18, ke 12-18, to-pe 10-16. klo 14-16 Työväenperinnepäivä, Työväentutkimuspalkinto. Kysykää vaikka Martti Ahtisaarelta. www.tyovaenperinne.fi Punanurkka-divari auki ti-ke 16-18 8.3. 42 8. Jo 70–80 –luvuilla kouluissa laulettu globaali lastenlaulu tiivistää asian ytimen osuvasti: ”Monenlaista lasta täällä nähdä saa, keltaista ja mustaa taikka ruskeaa, olkoon punanahka taikka valkoinen, samanlainen aina on sydän lapsien.” Meidän aikuistenkin olisi hyvä ottaa opiksi tämän viisaan lastenlaulun syvällisistä sanoista. www.tyovaenperinne.fi Punanurkka-divari auki ti-ke 16-18 WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan Onko tässä sinun paikkasi. MAALISKUUTA 2018 23.5. Hän on ymmärtänyt tietoisuuden muista maailman asukkaista olevan periaatteessa mahdollista kaikkialla ja kaikilla ihmisillä… Kouluissamme on pyritty yhä laajemman kansainvälisyyskasvatuksen avulla lisäämään suvaitsevaisuutta ja monikulttuurisuutta. TEKSTI PEKKA TUOMIKOSKI Kysymys Ahtisaaren hengessä Kansainvälisyyskasvatuksen merkeissä olen nyt kertonut teille Sambian ja Namibian lapsista. – No, mitä Kalle haluaa kysyä. WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan www.teollisuusdemarit.fi WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan Sörnäisten rantatie 25, 00500 HELSINKI Puh. 1979 Suomalainen demari PIIRROS KARI SUOMALAINEN © KARI SUOMALAISEN PERIKUNTA . Ollaan yhteydessä! 09 701 0560 / Aila Pääkkö WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan www.vuokralaiset.fi WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan Viikkolehti ja www.demokraatti.fi TY Ö VÄ EN LI IK K EE N K IR JA S TO Sörnäisten rantatie 25, 00500 HELSINKI Puh. info@tyark.fi www.tyark.fi WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan ”Politiikassa yksi teko on enemmän kuin tuhat sanaa!” www.anttilindtman.fi WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan TY Ö VÄ EN LI IK K EE N K IR JA S TO Sörnäisten rantatie 25, 00500 HELSINKI Puh
Ensimmäinen pesti tiedottajana ja viestintäpäällikönä löytyi Kunta-alan ammattiliitossa KTV:ssä (nykyisin JHL). Muuten sen tulevaisuus voi olla karu, Järvinen varoittaa. Työnantajien politiikka on muuttunut ja poliittinen paine ay-liikettä kohtaan kovenee. Hänelle näiden arvojen hyväksyminen on käynyt luontaisesti – demaripaikkakunta Kuusankoskelta kun on kotoisin. – Yhteistyötä voisi olla nykyistä enemmänkin, mutta SAK on aina valmis siihen kaikkien kanssa. Marja Luumi Demokraatti HARRI JÄRVINEN 60 VUOTTA . Sitten syttyi kipinä hakea uusia haasteita ay-liikkeen puolelta. Järvisen vastuulla SAK:ssa on yhteiskuntavaikuttamista, kuntaja maakuntapolitiikkaa sekä ja turvallisuuspolitiikkaa. SAK valmis yhteistyöhön kaikkien kanssa SAK:ssa Järvisellä on vierähtänyt vuosia lähes 12 vuotta, ensin viestintäpäällikkönä ja päätoimittajana, nyt yhteyspäällikkönä. – Ainoa järkevä tapa on tiivistää yhteistyötä ay-liikkeen sisällä. SAK:n liittojen tes-neuvotteluja hän on seurannut rauhallisin mielin. Järvinen huomauttaa, että näiden kahden arvopohja – kuten myös vasemmistoliiton – on sama, joten siinä ei ole mitään ihmettelemistä. Ei vastaanottoa Vapputervehdys Demokraatissa 26.4.2018. 2018 Vantaalla . Helsinki alkoi houkutella, ja hän toimi Demari-lehden politiikan toimittajana kuusi vuotta. 12.3. . Todellinen näköalapaikka oli sen jälkeen valtiovarainministeriössä ministerin erityisavustajana. Tähtäin on vaikuttaa erityisesti tulevaan hallitusohjelmaan. – Näiden työnantajien arvopohja on sama: oikeudenmukaisuus, tasa-arvo ja heikomman puolella oleminen, Järvinen painottaa. MAALISKUUTA 2018 ”Ainoa järkevä tapa on tiivistää yhteistyötä” Nora Vilva Palkansaajakeskusjärjestö SAK:n yhteyspäällikkö Harri Järvinen on työuransa aikana päässyt monelle näköalapaikalle niin Demarin toimittajana, ay-toimijana kuin SDP:n taustavaikuttajana. 43 8. Asiat ratkaisevat, hän painottaa. Se tuo vastapainoa kiireiselle työlle. Järvinen hoiti SDP:n eduskuntavaalit viestintäpäällikkönä vuonna 2003. Syykin on selvä: – SAK:lla ja sen jäsenliitoilla on Suomen paras työmarkkinaosaaminen. – Siinä näki päätöksenteon taustat, kuinka monta liikkuvaa osaa on otettava huomioon, Järvinen muistelee. Harri Järvinen – entinen Suomen keilailuliiton puheenjohtaja – suuntaa mielellään keilaradalle. Syntymäpäivät Järvinen näkee, että suuret muutosvoimat ovat nyt liikkeellä ja luottamuksen ilmapiiri ei ole parhaalla mahdollisella tolalla. Nuoriso-ohjaajaksi kouluttautuneen Järvisen toimittajan ura alkoi Kouvolan Sanomista. . SAK:n ja SDP:n ”napanuoraa” on moitittu aika ajoin
Varaamme oikeuden lyhentää ja jättää julkaisematta tekstejä. Vaasanseudun Wanhat toverit kokoontuu ti 13.3. . tajana SDP:n järjestöpäälikkö Jenny Suominen, joka kertoo käydyistä presidenttivaaleista ja muista ajankohtaisista asioista. Kahvitarjoilu. klo 17 yhdistyksen toimistolla, Asemamiehenkatu 4, Helsinki. Luottamushenkilö Mauri Lepola kertoo Hämeenkyrön kunnan ajankohtaisista asioista. Alus60 VUOTTA Syntymäpäivät Ulla Laakso eläk., toimistosihteeri Espoo 18.3. Järjestää Toimiva Koivukylä-Toimari ry ja Naiskulttuuriyhdistys Doris.. (02) 4501 541, 4501 540 fax (02) 4501 543 etunimi.sukunimi@akt.fi Avoinna ma–pe klo 8.20–16.00 Humalistonkatu 6, 20100 Turku puh. 44 8. Riitaja rikosoikeudenkäynnit 25 vuoden kokemuksella. TUL-Tampere. Tapahtumailmoitukset julkaistaan pyydettäessä maksuttomana enintään kaksi kertaa. klo 13–15 Keravan kirjastossa, kokoustila Satusiipi, Paasikivenkatu 12. Lisäksi sinulla on mah dollisuus hyödyntää liiton tarjoamia edullisia lomaja harrastusmahdollisuuksia. Tervetuloa! . Lähetä tapahtumailmoituksesi seuraavaan lehteen perjantaina klo 12 mennessä osoitteessa http://ilmoitusmyynti.demokraatti.fi/yhdistyksille, sähköpostilla yhdistyspalsta@demokraatti.fi tai faksilla 09 701 0569. Kommenttipuheenvuoron pitää lehtori Suaad Onniselkä. Ruokailu ja mahdollisuus ostoksiin Kehäkukassa. Aiheeseen tulee meidät johdattamaan Lasse Parhiala Teollisuusliiton aluetoimitsija. TUL:n harrastevaliokunnan kokous la 10.3. Tervetuloa! . Keski-Uudenmaan Wanhojen Tovereiden seuraava palaveri to 15.3. mennessä piirin joukkuevoimistelun vapaasarjojen mestaruuskilpailuihin la 7.4. Tervetuloa! KYMENLAAKSO . Hervannan vapaa-aikakeskuksessa, kilpailukutsu ja info www.ttnv. Tervetuloa keskustelemaan ja antamaan toivomuksia! PIRKANMAA . Ruusurinne, Rinnetie 2 Kyröskoski klo 11 (huom. yhdistyksen avoimessa tilaisuudessa kansanedustaja Erkki Tuomioja alustaa kerhotila Ilkankulmassa, Ilkantie 16 B, Pohjois-Haagassa ma 19.3. Tervetuloa! UUSIMAA . krs:n aulassa. Kahvitarjoilu klo 18 alkaen 3. 231 4074 Myös liikeajan jälkeen TURKU www.perttala.fi SAK:n ja liittojen aluetoimistot palvelevat Sinua muun muassa työttömyysturvaan, työsuhdeturvaan ja koulutukseen liittyvissä kysymyksissä. Pirkanmaan Wanhat Toverit. 7–12-vuotiaiden alueellinen talvileiri 9.–11.3. Veteraanien seuraseminaari Murikassa ke 14.3. Ypsyn järjestämän avoimen keskustelun alustaa toimittaja, tietokirjailija Liisa Liimatainen. mennessä. klo 9.45 alkaen, yhteiskuljetus klo 8.30 Nokialta, klo 8.45 Lamminpään Ylägrilliltä, klo 9.00 Keskustorin Vanha kirkko. 010 770 3700, fax 010 770 3701, etunimi.sukunimi@jhl.fi Maariankatu 6 b, 20100 Turku puh. Opastetun kierroksen peruskorjatussa eduskuntatalossa isännöi kansanedustaja Ilmari Nurmisen. von Wright -salissa ”Mitä suomalaisten tulee tietää islamista maahanmuuton näkökulma”. Backlundinpolku 1 A 67700 Kokkola http://kokkola.sdp.fi Puheenjohtaja Emma Haapasaari 040 535 8669 Varapuheenjohtaja Sakari Ruisaho 040 838 7697 Sihteeri Suvi Nissilä 040 861 1506 Taloudenhoitaja Esa Kant 040 778 9810 Vaasan Strömberg tehtaan työväen ammattiosasto ry. fi/tapahtumat/kilpailut/. Maksullisen ilmoituksen lisäksi ilmoitukset julkaistaan muistutuksena Yhdistystoiminta -palstalla enintään kaksi kertaa maksutta. Lasten Kesä ry:n sääntömääräinen vuosikokous ti 13.3. Sauvossa, tied. Muka kaupungin teknisenlautakunnan jäsen Raimo Laine, hän kertoo meille teknisen puolen asioista. www.sak.fi Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry Autoja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry Teollisuusliitto ry www.akt.fi www.teollisuusliitto.fi Jäsenyys ja liittyminen 030 100 600 Jäsenten työsuhdeasiat 030 100 620 Työttömyysturva 020 690 211 Vaihde 020 774 002 etunimi.sukunimi@pam.fi Palvelualojen ammattiliitto PAM ry www.pam.fi www.jhl.fi SAK:N LOUNAIS-SUOMEN TOIMINTA-ALUE / TURKU Liity SAK:n ammattiliiton jäseneksi! Maariankatu 6 b, 20100 Turku Outi Rannikko 040 5434 875 etunimi.sukunimi@sak.fi Veli-Matti Kauppinen 0400 715 786 Puistokatu 6 A, 20100 Turku, puh. KUNNALLIS-JÄRJESTÖ ry Pitkäkatu 50 65100 VAASA http://vaasa.sdp.fi sdp.vaasa@netikka.fi Puheenjohtaja Oili Airaksinen-Rajala 040 560 5513 Varapuheenjohtaja Matias Kvist 040 840 1994 Sihteeri Karita Blom 06 312 8314 040 572 8314 Taloudenhoitaja Erik Cederholm 050 036 5944 KOKKOLAN SOS.DEM KUNNALLISJÄRJESTÖ ry. 20100 Turku, turku@pam.fi VAASAN SOS.DEM. Mahdolliset onnittelut voi ohjata KSR:n Yrjö Kallisen rahastoon, tilille FI85 1521 3000 0060 09, tiedonantoon: Timo Peltovuori. Timo Peltovuori valt.maist. Kuusankosken Wanhat Toverit kokoontuvat 13.3. ”Naiset, valta ja valtarakenteet.” Aihetta valottaa Anna Kuokkanen FinnWID-Naiset kehitystyössä ry:stä ja Meg Sakilayan-Latvala Nicehearts ry:stä sekä Vantaan uusi kaupunginjohtaja Ritva Viljanen. Torstaina 15.3. Oulu 18.3. klo 10. Vapaa pääsy ja aamiaistarjoilu. Tule valmiiksi katettuun pöytään Kansainvälisen Naistenpäivän aamiais-nonstopille to 8.3. . Jumpan vetää Pekka Ruohonen. J. Sääntömääräiset asiat. Aprilliristeilyllä 6.4.–7.4. Tutustumismatka eduskuntaan Tampereelta ke 4.4. Ilmoittautuminen su 11.3. . 0400-423835 Hautauspalvelut Perustettu 1932 80v HAUTAUSTOIMISTO Annikki Perttala-Koskinen Oy Linnankatu 3 Brahenkadun kulma Puh. Piiri järjestää yhteiskuljetuksen. 020 77 41323 fax 020 77 41330 Työttömyyskassa 020 690 455 etun.sukunimi@teollisuusliitto.fi Avoinna ma–ti klo 9–12 ja 13–16 to–pe klo 9–12 ja 13–16 ke suljettu Yliopistonkatu 33 G, 4. Vierailu Hämeenkyröön ma 12.3. Aiheena mm. muuttunut aika). No: 272 KEVÄTKOKOUS Aika: Tiistaina 20.3.2018 klo 18.00 Paikka: Kotirannan työväentalo Kustaalantie 82, Vaasa Asiat: Kevätkokoukselle kuuluvat sääntömääräiset asiat Kahvitarjoilu klo 17.30 alkaen! OSALLISTU JA VAIKUTA PÄÄTÖSENTEKOON! HALLITUS Nokian Nuorten Puolesta ry Vuosikokous 27.3.2018 klo 17.00 Nupulassa. pohditaan seuratyön tulevaisuutta ja elinvoimaisen urheiluseuran edellytyksiä, esite ohessa, ilmoittautuminen www.tul.fi. Muusta ohjelmasta vastaavat suomalais-brasialainen Nordic Choro-trio, pianisti-säveltäjä Pär Colerus ja Vantaan musiikkiopiston nuoret solistit. klo 10–16 Työväentalon Tellervossa. Lisätiedot: www.tulevaisuusdemarit.fi ja Risto Pihlaja p. 040 506 7799. klo 13 Pitkäkatu 50 kokoustilassa. Tutustuminen kirjastoon ja mahdollisesti samassa kiinteistössä toimivaan kouluun. klo 17 aiheesta ”Miten maa makaa 100 vuotta sisällissodan jälkeen?” Tilarajoitusten vuoksi ilm. kari.tirronen@ pp2.inet.fi 17.3. Sipilän-Soinin-Orpon hallituksen aktiivinen työttömien kurkuttaminen. 044 355 5919. MAALISKUUTA 2018 Yhdistystoiminta Järjestöjen ja yhdistysten kevät-, syysja vuosikokousilmoitukset ovat maksullisia. Tervetuloa! POHJANMAA . Pohjois-Haagan Lassilan sos.dem. klo 6.30–10.00 (huom aika!) Vantaan Koivukylään kirjaston lehtikahvilaan, Hakopolku 2. krs. Lakiasiat Kokoukset LAKIASIAINTOIMISTO SEIJA KÄRNÄ OY Helsinki-Akaa-Nurmijärvi Kaikki lakiasianne. TUL:n seurojen ikäihmisten maksuton terveysliikunta Ratinan voimistelusali 2:ssa to 8.3. Yhdistyksen kokous samassa paikassa klo 16 (ennen avointa tilaisuutta). Piiritoimisto suljettuna 12.–16.3. klo 14 Kettumäen Palvelukeskuksessa. Vuosikokousasiat Tervetuloa! HELSINKI . klo 18.30 Paasitornin V
2. Minä vuonna Helsingistä tuli Suomen suuriruhtinaskunnan pääkaupunki. Kuinka pitkä on Kiinan muuri. Silv io Ber lus con i 7. Mikä on pinta-alaltaan maailman suurin valtio. MAALISKUUTA 2018 Ristikko 10/2018 Kuvaristikko ilmestyy joka torstai. Kuka on Kiinan presidentti. Ratkaistuja ristikoita odotetaan toimitukseen seuraavan viikon perjantaihin mennessä. Oikein vastanneiden kesken arvotaan yksi 10 euron lahjakortti. Mikä on tämän talven pakkasennätys. Mer kur ius 3. Onnea voittajalle!. Läh im pän ä Aur ink oa Maa on tam mik uun alu ssa ja kau im pan a Aur ing ost a hei näk uun alu ssa . Kuka johtaa italialaista Forza Italia -puoluetta. Nimi: Osoite: Postitoimipaikka: Tietovisa VEIJO WIREN veijo.wiren@gmail.com Ratkaisuja Tie tov isa n vas tau kse t: 1. 9. 21 196 ,18 kilo met riä 10. julkaistun ristikon 10 euron lahjakortin voitti Varpu Muuri Kotkasta. 7. 8. 45 8. jou luk uut a 199 1 9. 6. Milloin aurinko on lähimpänä Maata ja milloin kauimpana. 3. 4. Mikä aurinkonkuntamme planeetta on lähimpänä aurinkoa. Xi Jin pin g 8. Ratkaisu Ristikon 8/2018 ratkaisu: Torstaina 22.2. 5. Milloin Neuvostoliitto lakkautettiin. Uts joe lla hel mik uun alu ssa mita ttu – 37,1 ast ett a 5. 8. 2. Ven äjä Sudoku 1. Kuka edustaa Suomea euroviisuissa ja millä kappaleella. 10. Merkitse kuoren päälle ristikon numero. Ratkaistut ristikot lähetetään osoitteella Demokraatti / Ristikko, PL 338, 00531 Helsinki. 181 2 4. Saa ra Aal to kap pal eel la Mon ste rs 6
Avara luonto: Sininen planeetta II Yle TV1 klo 18.45 1/6 Yhtä merta. Elämää esiintyy kaikkialla, ja jokaisessa ympäristössä on omat haasteensa. Mitä jos naiset saavat vallan. KESKIVIIKKO 14.3. Huumekaupan onnistumisen pitäisi olla varma nakki, mutta sen karahtaminen kiville tietäisi huonoa ennustetta luihulle lakimiehelle. 17.25 Salatut elämät 17.55 Kauniit ja rohkeat 18.25 Emmerdale (12) 18.55 Mitä tänään syötäisiin. 16.25–17.12 Velvet – muotitalon tarina (7) 17.25–20.00 FEM 17.25 Vem vet mest. 23.45–00.15 Valitut sanat: Hurley & Tuomainen YLE TV1 05.55 Akuutti: Syömishäiriö 06.25 Aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00–10.44 Murdochin murhamysteerit (12) 11.00 Alueuutisia x 10 12.10 Yle Oddasat 12.12 Oddasat 12.30 Sydämen kutsumus (12) 13.10 Suomisen Olli yllättää (7) 14.35 Vaiheessa: Viimeinen kesä 15.00 Uutiset 15.05 Uutiset selkosuomeksi 15.10 Aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.50 A-studio: Talk 16.45 Yle Oddasat 16.50 Novosti 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Murdochin murhamysteerit (12) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Muukalaiset keskellämme (12) 20.00 Pressiklubi 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 Perjantai 22.00 NSU – Saksan uusnatsimurhat (16) 23.36 Uutiset 23.40 Uutis-Suomi 23.50 Oddasat 00.05–00.35 Puoli seitsemän YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.53 Taikakaruselli 07.05 Puuharit 07.18 Sanni Sateenkaari 07.30 Pikku Kakkosen posti 07.36 Töötti ja Pulteri 07.57 Sohvatiikerit 08.01 Anton Siilinen 08.15 Galaxi 08.16 Tipu Touhukas 08.18 Syrhämä (7) 08.50 Näin Norjassa 09.00 Casualty (12) 10.00 Holby Cityn sairaala (12) 11.00 James Corden Show 11.40 Kätevän emännän juhlat 12.05 Tobias leipoo maailmalla 12.50 Korean paralympialaiset: Avajaiset 14.50 Laivakokin matkassa 15.30 Mitä vain vuoksesi, lemmikkini 16.00 Elämäni eläimet: Eläinsairaalassa 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Korean paralympialaiset: Avajaisten kooste 18.30 Ampumahiihdon MC: Naisten pikakilpailu 20.05 Motorheads 21.00 Sohvaperunat 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.00 James Corden Show 22.40 Downshiftaajat (12) 23.20 Banshee (16) 00.05–00.35 Looking (16) MTV3 06.25 Huomenta Suomi x 3 09.05 Mitä tänään syötäisiin. Elokuva kertoo asianajajasta, joka vastarakastuneena ja rahansa tuhlanneena koettaa elvyttää talousonneaan pitkäaikaisen asiakkaansa, sekopäisen rikospomon tarjoamassa suunnitelmassa. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Salatut elämät 20.00 Putous-special 21.00 Yökylässä Maria Veitola 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.55 Rikoksista pahin (12) 23.55 Modus (12) 00.50 Yökylässä Maria Veitola 01.45 60 päivää kiven sisässä 03.05 Pukumiehet 03.55 Scorpion (12) 04.50–05.42 Ota rahat ja juokse NELONEN 06.00 Bubble Guppies 06.25 Myyrä ja Panda x 2 06.50 Angry Birds x 2 07.00 K3 x 2 07.25 Rusty Rivets 07.50 Disneyn esikoulu: Leijonakaarti 08.15 My Little Pony (7) 08.35 Disney: Star Wars (7) 09.00 Soppa365 x 2 09.20 Pikakurssi kodinostoon 09.50–10.50 Remppa vai muutto 13.45 Hauskat kotivideot 14.45 Vaaleanpunainen pantteri 14.55 Pikakurssi kodinostoon x 2 16.00 Rantavahdit (7) x 2 17.00 Remppa vai muutto 18.00 Leijonan luola USA 19.00 Hyvät ja huonot uutiset 20.00 The Voice of Finland 21.25 Keno ja Synttärit 21.30 Suomen hauskin tavis 22.30 Konttori x 4 00.30 Poliisit (7) 01.00 Amerikan rajavartijat 01.30 Rantavahdit (7) x 2 02.30–03.30 Stand Up! TEEMA&FEM 09.00–12.00 FEM 09.00 Retkikohteena: Huippuvuoret 10.00 Design 3000 ja Kasper Strömman 10.30 Vem vet mest. 17.55 Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben: Bärtilin kirjakerho 18.30 Hevostila Mistral (7) 18.52 Keltapaita 18.54 Viidakkojytä 19.00 Obs debatt 19.30 Nyheter TV-nytt 20.00–00.15 TEEMA 20.00 Isältä tyttärelle (12) 21.00 Kino Klassikko: Terroria Texasissa (12) 22.20 Elävä arkisto: Naistenpäivä 22.22 Arkistovieraana: Tove Idström 22.37 Maan mainiot 23.05 Horisontti III. TORSTAI 8.3. Brittiveteraani Ridley Scott ottaa työvoiton 2000-luvun parhaassa ohjauksessaan, johon skenaarion on laatinut amerikkalaisten nykykirjailijoiden kärkeen lukeutuva, lohduttomuudestaan tunnettu Cormac McCarthy ensimmäisenä elokuvakäsikirjoituksenaan. 11.00 Koukussa: Urheilukengät 11.30 Elämäni eläimet: Eläinsairaalassa 12.00 17.12 TEEMA 12.00 Barbara Hannigan: luovuuden lähteillä 12.51 Barbara Hannigan: myöhäisillan konsertti 14.05 Historia: Vietnamin sota (12) 15.00 Elävä arkisto: Naistenpäivä 15.02 Arkistovieraana: Tove Idström 15.17 Maan mainiot 15.45 Horisontti III. Viikon vinkki RANE AUNIMO Pirulle pikkusormi ELOKUVA: The Counselor Sub klo 21.00 TIISTAI 13.3. Pitkissä ja puheliaissa keskusteluissa ihmisluonto paljastuu kyyniseksi, laskelmoivaksi ja mädäksi. HD. Lande 17.25 Salatut elämät 17.55 Kauniit ja rohkeat 18.25 Emmerdale (7) 18.55 Mitä tänään syötäisiin. Mitä jos naiset saavat vallan. Häijy ja härski teos aiheuttaa ymmärrettäviä hylkimisreaktioita, mutta sen inhottavuudetkin ovat ainakin osittain perusteltuja, sillä elokuvan ytimessä ovat ylilyönnit. 18.55 Tulossa: Bachelor Suomi 19.00 Hauskat kotivideot 20.00 The Voice of Finland 21.25 Keno ja Synttärit 21.30 Elokuva: Mies ja alaston ase 33 1/3: Viimeinen solvaus (12) 23.20 Elokuva: Killing Them Softly (16) 01.20 Rantavahdit (7) x 2 02.20–03.20 Stand Up! TEEMA&FEM 09.20–12.00 FEM 09.20 Kadonneita etsimässä 10.00 Puutarhaperjantai 10.30 Vem vet mest. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Salatut elämät (7) 20.00 Ultra Bra Live 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Elokuva: Aliens – paluu (16) 01.20 Rikospaikka 01.50 Nuori MacGyver (12) 02.45 Middle x 2 03.40 Duudsonit (16) x 2 04.40–05.35 Riisutut NELONEN 06.00 Bubble Guppies 06.25 Myyrä ja Panda x 2 06.50 Angry Birds Toons x 2 07.00 K3 x 2 07.25 Rusty Rivets 07.50 My Little Pony (7) 08.10 Tashi (7) x 2 08.35 Disney: Star Wars Rebels (7) 09.00 Soppa365 x 2 09.20 Pikakurssi kodinostoon 09.50–10.50 Remppa vai muutto 13.45 Hauskat kotivideot 14.40 Vaaleanpunainen pantteri 14.50 Pikakurssi kodinostoon x 2 15.55 Rantavahdit (7) x 2 16.55 Leijonan luola USA 17.55 Haluatko miljonääriksi. Scott malttaa pysähtyä monimielisiin kasvokuviin. Hollywoodista tulee harvoin näin pessimistisiä elokuvia. 11.00 Lippu rakkauteen 11.30 Sportmagasinet 12.00–17.20 TEEMA 12.00 Kotiseutu (7) 13.00 Tiededokumentti: Muuttolintujen haasteet x 2 14.40 Aljosha – moskovalainen 15.00 Ellan matkassa: Etelä-Italia 15.30 Arkistojen salat 16.00 Velvet – muotitalon tarina (7) 16.50 60-luvun kuvakirja 17.25–20.00 FEM 17.25 Vem vet mest. 46 8. Palkan vie valtio ja työläisen perhe on panttina kotimaassa. McCarthyn hyisen näkemyksen mukaan ihminen on valmis riskeeraamaan kaiken mammonan palvonnassaan ja vallan halussaan. LAUANTAI 10.3. Kuvassa Mengele (Alex Brendemühl). 09.10 Kauniit ja rohkeat 09.35 Emmerdale (7) 10.05 Katastrofikokki 11.01–12.00 Salatut elämät (7) x 2 13.30 Unelmarempat 14.30 Grand Designs 15.30 Yökylässä Maria Veitola 16.25 Stadi vs. Asianajaja (Michael Fassbender) sotkeutuu hämärähommiin. Matkaamme maailman meriä päiväntasaajan kuumuudesta napajäätiköiden kylmyyteen. 17.55 Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-perjantai 18.30 Dok: Taloja piirtävät naiset 19.30 Nyheter TV-nytt 20.00–00.56 TEEMA 20.00 Isältä tyttärelle (12) 21.00 Kino: Ludvig II (12) 23.20 Live: Maija Kauhanen 00.00 Jäitä hattuun (12) 00.30 Uusi Kino: Supervenus (12) 00.32 Uusi Kino: Kauneus (12) 00.42–00.56 Uusi Kino: Luokkakokouksen jälkeen (7) Kino: Saksalainen lääkäri (12) Teema & Fem klo 22.00 (Wakolda, Argentina 2013) Tositarinaan perustuva draama patagonialaisesta perheestä joka 1960-luvun alussa ystävystyy lasten kehityksestä kiinnostuneeseen saksalaiseen lääkäriin jonka taustat ovat hämärän peitossa. Brad Pitt vauhdittaa matkaa.. MAALISKUUTA 2018 YLE TV1 05.55 Kandit 06.25 Aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00–10.47 Murhia ja kantrimusiikkia (12) 11.00 Alueuutisia x 10 12.10 Oddasat x 2 12.30 Sydämen kutsumus (12) 13.10 Suomisen Olli rakastuu 14.35 Tapio Rautavaara 15.00 Uutiset 15.05 Uutiset selkosuomeksi 15.10 Aamu-tv 15.30 A-studio 16.00 Eduskunnan kyselytunti 16.52 Oddasat 16.55 Novosti 16.57 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Murdochin murhamysteerit (12) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Syyttäjä (12) 20.00 Seniorit somessa 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 A-studio: Talk 22.00 Ulkolinja: Pohjois-Korean orjat 23.00 Uutis-Suomi 23.10 Uutiset 23.15 Oddasat 23.30 Nousuvesi (16) 00.15–00.45 Puoli seitsemän YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.53 Jääkarhu Otto 07.03 Satu ja Matti 07.07 Stella ja Sami 07.20 Arvaa kuinka paljon sinua rakastan 07.31 Laura 07.42 Fluugalaiset 07.57 Maikki ja pelottava Pontso 08.23 Galaxi 08.24 Pertti ja Purtti (7) 08.36 Tero hoitaa (7) 08.50 Näin Norjassa 09.00 Casualty (12) 10.00 Holby Cityn sairaala (12) 11.00 James Corden Show 11.40 Tanskan toisenlaiset frendit 12.10 Älä kokeile tätä kotona 12.40 Kohteessa: Filippiinit 1 13.30 Ikuisesti nuori 14.00 Koiramies Färsaarilla 14.30 Moone Boy (12) 15.00 Jannickin murha 15.45 Downshiftaajat (12) 16.30 Uusi päivä 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Oudoimmat urheilulajit 18.30 Ampumahiihdon MC: Miesten pikakilpailu 20.05 Syke (12) 21.00 Donna (12) 21.25 Kätevän emännän juhlat 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.00 The Leftovers (16) 22.55 James Corden Show 23.35 Villi kortti: Jalkapalloetkot 23.55–00.40 Torpedot (12) MTV3 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Mitä tänään syötäisiin. Ainut vientituote on työvoima: satojatuhansia korealaisia tekee orjatyötä ulkomailla. 09.10 Kauniit ja rohkeat 09.35 Emmerdale (7) 10.05 Katastrofikokki 11.01–12.00 Salatut elämät (7) x 2 13.30 Huippujengi 14.30 Sadan tonnin talot 15.30 Sääilmiöiden Top 10 16.30 Pitääkö olla huolissaan. 08 09 TV-ohjelmat TORSTAI PERJANTAI Ulkolinja: Pohjois-Korean orjat Yle TV1 klo 22.00 Pohjois-Korea kerskuu ydinaseilla ja hallitsija elää leveästi. Temaattisesti The Counselor (2013) vertautuu ensimmäisenä Menetettyyn maahan ahneuden sokaisemasta miehestä, joka antaa pirulle pikkusormen ja huomaa liian myöhään vihtahousun vievän koko käden. McCarthyn skenaario polveilee laveassa henkilögalleriassa tietoisen kirjallisena
17.25 Salatut elämät (7) 17.55 Kauniit ja rohkeat 18.25 Emmerdale (12) 18.55 Mitä tänään syötäisiin. 11.00 Dok: Bettanin Taxi 11.30 Zorro the chronicles (7) 11.52 Knietzsche – maailman pienin filosofi (7) 11.55 Historiaa kolmessa minuutissa 12.00–17.11 TEEMA 12.00 Eput-elokuva 13.45 Tiededokumentti: Origamikoodi 14.40 Jäitä hattuun (12) 15.10 Elämä kiinalaisessa kaapissa 16.15–17.11 12 näkökulmaa 17.25– 00.08 FEM 17.25 Älä stressaa! 17.40 Tämä tästä 17.55 Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben: Pikku Roy 18.30 Rita (12) 19.10 Sana on minun 19.30 Nyheter TV-nytt 19.39 Sportnytt 19.50 Arkkitehtuurin helmiä 20.00 Elämää Loreenin tapaan 21.00 Melodifestivalen 2018: Finaali 23.10–00.08 Kuningatar Margareeta ja prinssi Henrik YLE TV1 08.00 Uutiset 08.05 Avara luonto: Sininen planeetta II 09.00 Uutiset 09.05 Flinkkilä & Tastula 09.55 Uutiset 10.00 Pieni pyhiinvaellus (7) 11.00 Uutiset 11.05 Uutiset Viikko viitottuna 11.15 Pressiklubi 11.45 Perjantai 12.40 Dokumenttiprojekti: Amal, Tahririn tytär (12) 14.05 Kandit 14.35–14.46 Silmälasien historiaa 15.00 Uutiset 15.05 Historia: Obersalzbergin lapset 16.05 Uutisvuoto 16.50 Novosti 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.07 Isän eläintarha (7) 18.00 Uutiset 18.10 Urheiluruutu 18.15 Erämaan lumo 18.45–19.30 Arto Nyberg 19.45 Jäljet päättyvät Berliiniin 20.30 Uutiset 20.45 Urheiluruutu 21.05 Kotikatsomo: Hyvä poika (12) 22.30 Nousuvesi (16) 23.15 Ykkösaamu 23.55–00.45 USA ja rotusodan uhka (12) YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.52 Hyrräpäät 07.03 Musarullaa! 07.29 Kim ja Kai 07.36 Pipsa Possu 07.42 Ninni ja Nestori 07.55 Ryhmä Hau 08.19 Uula ja Kuu 08.33 Oktonautit 08.47 Äänimies-Anssi 08.59 Galaxi 09.01 Aappo ja Tööt 09.08 Kesäleiri (7) 09.21 Törmäyskurssi 09.25 Otso ja sopulit (7) 09.32 Urheiluhullut 09.34 Lassie (7) 10.00 Sohvaperunat 10.50 Uusi päivä x 3 12.25 Jalkapallon Mestarien liigan makasiini 12.50 Kohti Fifan jalkapallon MM-kisoja 2018 13.15 Alamäkiluistelu 14.20 Ampumahiihdon MC: M. 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Rikospaikka 23.05 Myytinmurtajat 00.10 Pitääkö olla huolissaan. 11.00 Närbild 11.30 Från jord till bord 12.00–17.20 TEEMA 12.00 Suojasää (12) 13.00 Richard Wagner: Lohengrin 16.35 Velvet – muotitalon tarina (7) 17.25–20.00 FEM 17.25 Vem vet mest. 00.05 Poliisit (7) 00.35 Amerikan rajavartijat 01.05 Rantavahdit (7) x 2 02.05–03.05 Kuudes aisti (12) TEEMA&FEM 09.00–12.00 FEM 09.00 Efter Nio 10.00 Ainoa oikea tie 10.30 Vem vet mest. Mitä jos naiset saavat vallan. Paasikivi 15.00 Uutiset 15.05 Uutiset selkosuomeksi 15.10 Aamu-tv 15.45 A-studio viittomakielelle tulkattuna 16.15 MOT 16.45 Yle Oddasat 16.50 Novosti 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Murdochin murhamysteerit (12) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Prisma: jättidinosaurus 20.00 Akuutti: Antibioottilainan loppu 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 A-studio 21.35 Doctor Foster 22.30 Uutiset Uutis-Suomi 22.40 Uutiset 22.45 Oddasat 23.00 Ulkolinja: Pohjois-Korean orjat 00.00–00.30 Puoli seitsemän YLE TV2 05.30 Paralympialaiset: Alppihiihto ja hiihto 08.30 Kuntoiluriippuvainen 09.00 Casualty (12) 10.00 Holby Cityn sairaala (12) 10.57 Lähiö – Reunalla x 2 12.00 Ruokamatkailua 13.00 Laivakokin matkassa 13.30–14.02 Mitä vain vuoksesi, lemmikkini 14.15 Tanskalainen maajussi 14.45 Miksi kala syö. 09.10 Kauniit ja rohkeat 09.35 Emmerdale (12) 10.05 Katastrofikokki 11.01 Salatut elämät (7) 11.30–12.00 Salatut elämät (7) 13.30 Manuela leipoo 14.00 Punk’d Suomi 15.00 Putous 16.30 Pitääkö olla huolissaan. 15.30 Villi kortti: Jalkapalloetkot 15.45 Rakas kiven sisässä 16.30 Uusi päivä 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Paralympialaiset: kooste 19.00 Dok: Kemikaalista elämää 20.00 Uusi päivä 20.30 Moone Boy (12) 21.00 Karppi (12) 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.00 Banshee (16) 22.56 James Corden Show 23.36–00.05 Rouva varapresidentti MTV3 06.00 Aamusää 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Mitä tänään syötäisiin. 12.45–13.15 Tanskalainen maajussi 13.30 Tuntematon perillinen 14.30 Rouva varapresidentti 15.00 Kätevän emännän juhlat 15.30 Sohvaperunat 16.30 Uusi päivä 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Paralympialaiset: Päivän kooste 19.00 Reggie Yates: Sisäpiirissä 20.00 Uusi päivä 20.35 Jalkapallon Mestarien liigan makasiini 21.00 Villi kortti: Jalkapalloetkot 21.15 Jalkapallon Mestarien liiga: ManU Sevilla 23.55 Maailman oudoimmat urheilulajit 00.25 Jalkapallon Mestarien liigan kooste 00.55 Uutisikkuna 02.25–05.30 Korean paralympialaiset: Alppihiihto ja hiihto MTV3 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Mitä tänään syötäisiin. 13.25 Historia: Naisten nousu 14.25 Arkistojen salat 14.55 Those Were The Days 15.00 Tiededokumentti: Ihmisen kaupunki 16.00 Velvet – muotitalon tarina (7) 16.50 60-luvun kuvakirja 17.25–00.15 FEM 17.25 Vem vet mest. Lande 16.30 Onnela (7) x 2 17.30 Putous 19.00 Seitsemän Uutiset 19.10 Tulosruutu 19.20 Urheiluextra 19.30 X Factor Suomi 21.00 Aallonmurtaja (12) 22.00 Kymmenen Uutiset 22.15 Viikon sää 22.20 Tulosruutu 22.35 Bull (12) 23.30 Rikospaikka 00.00 112 uudet jaksot (7) 00.55 Rikoksista pahin (12) 01.50 Voitolla yöhön 03.20 Taikuuden tuolla puolen 04.15 Bob’s Burgers (7) 04.40–05.05 Elämää Philadelphiassa NELONEN 06.00 Bubble Guppies 06.25 Myyrä ja Panda x 2 06.50 Angry Birds 07.00 K3 07.15 Rusty Rivets 07.35 Disney: DuckTales (7) 08.00 My Little Pony 08.20 LEGO City (7) 08.25 LEGO Star Wars (7) 08.50 Lasten uutiset 09.00 Eläinpotilaiden pelastaja 10.00 Liiga: Viikkomakasiini 10.30 Jaksa paremmin 11.05 Remppa vai muutto x 2 13.05 Suomen hauskin tavis 14.15 Heikoin lenkki 15.25 Hyvät ja huonot uutiset 16.30 Elokuva: Vaaleanpunainen pantteri 2 (7) 18.25 Haluatko miljonääriksi. K. 17.55 Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben: Mummin luona 18.30 Design 3000 ja Kasper Strömman 19.00 Spotlight 19.30 Nyheter TV-nytt 20.00–00.20 TEEMA 20.00 Valitut sanat: Auster & Niinistö 20.30 Arkistojen salat 21.00 Historia: Vietnamin sota (12) 22.00 Kino Suomi: Espoon viimeinen neitsyt (16) 23.05 Uusi Kino: Pilkkihiihto 23.15 Uusi Kino: Tissit (7) 23.35–00.20 Amor ampuu ohi YLE TV1 04.00 Uutisikkuna 05.55 Erämaan lumo 06.25 Aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00 Murdochin murhamysteerit (12) 10.45 Päivä Ruotsissa 11.00 Alueuutisia x 10 12.10 Oddasat x 2 12.30 Sydämen kutsumus (12) 13.10 Miesmalli (7) 14.40 Arkistokuvia: J. 11.00 Strömsön puutarha 11.30 Spotlight 12.00–17.20 TEEMA 12.00 Kotiinpaluu (12) 13.30 Arkistojen salat 13.55 Valimo 14.00 Kahlitsematon renessanssi 15.00 Sininen laulu: Suomen taiteiden tarina 16.00 Velvet – muotitalon tarina (7) 16.50 Kirjailijan kaksi maailmaa 17.25–20.00 FEM 17.25 Vem vet mest. 20.58 Keno ja Synttärit 21.00 Elokuva: Thor (12) 23.25 Elokuva: Beck: Huone 302 (16) 01.20 Napakymppi 02.20–03.20 Stand Up! TEEMA&FEM 09.20–12.00 FEM 09.20 Lääkärit vastaan internet 10.00 Obs debatt 10.30 Vem vet mest. 47 8. 01.05 Suomen surkein kuski 02.00 Bull (12) 02.55 Scorpion (12) 03.45 Sääilmiöiden Top 10 04.40–05.35 Ota rahat ja juokse NELONEN 06.00 Bubble Guppies 06.25 Myyrä ja Panda x 2 06.50 Angry Birds Toons x 2 07.00 K3 (7) x 2 07.25 Rusty Rivets 07.50 Kung Fu Panda (7) 08.10 Tashi (7) x 2 08.35 Disney förevisar: Star Wars Rebels (7) 09.00 Soppa365 x 25 09.20 Pikakurssi kodinostoon 09.50–10.50 Remppa vai muutto 13.45 Hauskat kotivideot 14.40 Vaaleanpunainen pantteri 14.50 Pikakurssi kodinostoon 15.20 Rantavahdit (7) x 2 16.25 Remppa vai muutto 17.25 Leijonan luola USA 18.25 Kuppilat kuntoon, Jyrki Sukula! 19.30 Poliisit 10 vuotta 20.00 Leijonan luola 20.58 Keno ja Synttärit 21.00 Mad Cook Show 22.00 Temptation Island Suomi 4 23.00 Supertähdet 00.30 Poliisit 01.00 Amerikan rajavartijat 01.30–02.30 Rantavahdit (7) x 2 TEEMA&FEM 06.50 Pikku Kakkonen 06.53 Humps 07.00 Meidän vauva 07.05 Dinotassut 07.17 Sasu 07.29 Noksu 07.34 Timppa 07.44 Nuottiavain 07.54 Richard Scarry 08.21 Galaxi 08.22 Tenavat (7) 08.30 Jack (7) 08.41–08.48 Late Lammas 09.15–12.00 FEM 09.15 Koskaan ei ole liian myöhäistä 10.00 Piha kuntoon 10.30 Vem vet mest. 17.55 Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben: Vaahteramäen Eemeli 18.30 Lippu rakkauteen 19.00 Sportmagasinet 19.30 Nyheter TV-nytt 20.00– 01.00 TEEMA 20.00 Isältä tyttärelle (12) 21.00 Simon Reeve Kreikassa 22.00 Kino: Saksalainen lääkäri (12) 23.30–01.00 Tickled – kutituspornon jäljillä 10 11 12 13 14 LAUANTAI SUNNUNTAI MAANANTAI TIISTAI KESKIVIIKKO. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Salatut elämät (7) 20.00 Suomen surkein kuski 21.00 Modus (12) 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Peter Nyman 23.05 NCIS: New Orleans (12) 00.05 Kohde (16) 01.00 American Horror Story (16) x 2 02.55 Yövahti (12) 03.55–04.50 Ota rahat ja juokse NELONEN 06.00 Bubble Guppies 06.25 Myyrä ja Panda x 2 06.50 Angry Birds x 2 07.00 K3 x 2 07.25 Rusty Rivets 07.50 Disneyn esikoulu: Mikki ja ralliryhmä 08.10 Kung Fu Panda (7) 08.35 Disney esittää: Star Wars Rebels (7) 09.00 Soppa365 x 2 09.20 Pikakurssi kodinostoon 09.50–10.50 Remppa vai muutto 13.45 Hauskat kotivideot 14.45 Pikakurssi kodinostoon 15.15 Rantavahdit (7) x 2 16.20 Remppa vai muutto 17.20 Tulossa: Bachelor Suomi 17.25 Leijonan luola USA 18.25 Heikoin lenkki 19.25 Tulossa: Bachelor Suomi 19.30 Poliisit 10 vuotta 20.00 Kuppilat kuntoon, Jyrki Sukula! 20.58 Keno ja Synttärit 21.00 Suomen huutokauppakeisari 22.00 Tulossa: Mad Cook Show (7) 22.05 Napakymppi 23.05 Haluatko miljonääriksi. yhteislähtö 15.15 Rallin SM 15.45 Korean paralympialaiset: kooste 17.00 Ampumahiihdon MC: N. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Salatut elämät (7) 20.00 Suuri Journalistipalkinto 21.00 Pitääkö olla huolissaan. 09.10 Kauniit ja rohkeat 09.35 Emmerdale (12) 10.05 Katastrofikokki (7) 11.01–12.00 Salatut elämät (7) x 2 13.30 Älä jäädy 14.00 Sääilmiöiden Top 10 15.00 X Factor Suomi 16.30 Onnela (7) x 2 17.25 Salatut elämät (12) 17.55 Kauniit ja rohkeat 18.25 Emmerdale (7) 18.55 Mitä tänään syötäisiin. 17.55 Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben: Miltä rakkaus tuntuu 18.30 Ainoa oikea tie 19.00 Från jord till bord 19.30 Nyheter TV-nytt 20.00 Närbild 20.30 Dok: Joukko-opin lopputulos 21.00 Efter Nio 22.00 Laava (12) 22.45 Petra rakastaa itseään 23.15–00.15 Retkikohteena: Huippuvuoret YLE TV1 05.55 MOT 06.25 Aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00 Murdochin murhamysteerit (12) 10.45 Päivä Ruotsissa 11.00 Alueuutisia x 10 12.10 Oddasat x 2 12.30 Sydämen kutsumus (12) 13.10 Rikas tyttö (7) 14.30 Bergenin oopperan piristysruiske 15.00 Uutiset 15.05 Uutiset selkosuomeksi 15.10 Aamu-tv 15.45 A-studio 16.15 Seniorit somessa 16.45 Oddasat 16.50 Novosti 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Murdochin murhamysteerit (12) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00–19.49 Kiehtova maailma: Matka Keski-Amerikkaan 20.00 Kandit 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.00 A-studio 21.30 Poldark (12) 22.30 Uutiset Uutis-Suomi 22.40 Uutiset 22.45 Oddasat 23.00 Victoria (7) 23.45 Prisma: Ensimmäiset yhdeksän kuukautta 00.45–01.15 Puoli seitsemän YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.54 Kuiske 07.01 Katinkontti 07.11 Tilda ja hänen ystävänsä 07.23 Killen kimppakyyti 07.34 Loruloikkaa 07.37 Babar ja Badun seikkailut 07.49 Askarrellaan 07.56 Dinojuna 08.23 Galaxi 08.24 Harri & Bip 08.26 Merten syvyyksissä (7) 08.50 Näin Norjassa 09.00 Casualty (12) 10.00 Holby Cityn sairaala (12) 11.00 Lähiö – Reunalla x 2 12.05 Miksi kala syö. 19.30 Napakymppi 20.30 Selviytyjät Suomi 21.55 Keno ja Synttärit 22.00 Elokuva: Kaameat pomot (12) 00.00 Konttori x 4 02.00–04.00 Poliisit (12) x 4 TEEMA&FEM 08.15–12.00 FEM 08.15 Unna Junná 08.30 BUU-perjantai 09.00 Junajengi 09.16 Koiruli ja Kaija 09.17 Kysy Laralta (7) 09.30 Hevostila Mistral (7) 09.51 Keltapaita 09.55 Viidakkojytä 10.00 Zorro the chronicles (7) 10.20 Knietzsche – maailman pienin filosofi (7) 10.25 Historiaa kolmessa minuutissa 10.30 Kaikkea kaupan 11.00 Rita (12) 11.43 Sana on minun 12.00–17.22 TEEMA 12.00 Amor ampuu ohi 12.45 Richard Wagner: Lohengrin 16.20 RSO Musiikkitalossa 17.25–23.33 FEM 17.25 Strömsön puutarha 17.55 Nyheter TVnytt 18.00 BUU-klubben: Aisopoksen teatteri 18.30 Tanskalainen maajussi 19.00 Yksin lavalla: Dimitri Keiski 19.30 Nyheter TV-nytt 19.39 Sportnytt 19.50 Kuvakirjeitä maailmalta: Brasilia 20.00 Skavlan 21.00 Vangit (16) 21.45 Aseentekijä 22.00–23.33 Dok: Kirjeitä Bagdadista YLE TV1 05.55 Seniorit somessa 06.25 Aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00 Murdochin murhamysteerit (12) 10.45 Päivä Ruotsissa 11.00 Pisara 11.05 Pieni pyhiinvaellus (7) 12.05 Kandit 12.35 Sydämen kutsumus (12) 13.15 Taas tapaamme Suomisen perheen 15.00 Uutiset 15.05 Uutiset selkosuomeksi 15.10 Aamu-tv: Tänään otsikoissa 16.00 Arto Nyberg 16.45 Yle Oddasat 16.50 Novosti 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Murdochin murhamysteerit (12) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Historia: Kuoleman enkelin metsästys (12) 20.00 MOT 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.00 A-studio 21.30 Dokumenttiprojekti: Tehtävä Venäjällä 22.35 Uutis-Suomi 22.45 Uutiset 22.50 Oddasat 23.05 Kotikatsomo: Hyvä poika (12) 00.30–01.00 Puoli seitsemän YLE TV2 07.00 Paralympialaiset: Lumilautakrossi ja hiihto 10.00 Casualty (12) 10.50 Holby Cityn sairaala (12) 12.00 Lähiö – Reunalla 12.30 Yksineläjä Severin 13.00 Koiramies kiertää Färsaarilla 13.30 Tanskan toisenlaiset frendit 14.00 Elämäni eläimet: Eläinsairaalassa 15.00 Donna (12) 15.30 Uusi päivä x 3 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Paralympialaiset: Päivän kooste 19.00 Moottoripyörällä halki Afrikan 20.00 Uusi päivä 20.30 Rouva varapresidentti 21.00 Fleabag (12) 21.25 Fleabag (12) 21.52 Uutiset 21.57 Urheiluruutu 22.00 Game of Thrones (16) 23.10 Looking (16) 23.36–00.30 Veljeskuntien rajut huvit MTV3 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Mitä tänään syötäisiin. 09.10 Kauniit ja rohkeat 09.35 Emmerdale (7) 10.05 Katastrofikokki 11.01–12.00 Salatut elämät x 2 13.30 Peter Nyman 14.00 Manuela leipoo 14.30 Jamie Oliverin keittiössä 15.30 112 uudet jaksot (7) 16.30 Suomen surkein kuski 17.25 Salatut elämät (7) 17.55 Kauniit ja rohkeat (12) 18.25 Emmerdale (7) 18.55 Mitä tänään syötäisiin. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Salatut elämät (12) 20.00 Maajussille morsian esittelyjakso 21.00 112 (7) 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Pukumiehet (7) 23.35 Putous 01.05 NCIS: New Orleans (12) 02.00 Midnight Sun (16) 03.10 Valkyrien (12) 04.05 Ota rahat ja juokse NELONEN 06.00 Bubble Guppies 06.25 Myyrä ja Panda x 2 06.50 Angry Birds Toons x 2 07.00 K3 x 2 07.25 Rusty Rivets 07.50 Kung Fu Panda (7) 08.10 Tashi (7) x 2 08.35 Disney: Star Wars Rebels (7) 09.00 Soppa365 x 2 09.20 Pikakurssi kodinostoon 09.50–10.50 Kuppilat kuntoon, Jyrki Sukula! 13.45 Hauskat kotivideot 14.45 Pikakurssi kodinostoon 15.15 Rantavahdit (12) x 2 16.20 Remppa vai muutto 17.25 Leijonan luola USA 18.25 Suomen hauskin tavis 19.30 Poliisit 10 vuotta 20.00 Heikoin lenkki 20.58 Keno ja Synttärit 21.00 Hyvät ja huonot uutiset 22.00 Elokuva: Beck: Perhe (12) 00.05 Poliisit (7) 00.35 Amerikan rajavartijat 01.05 Rantavahdit (12 x 2 02.05–03.05 Kuudes aisti (12) TEEMA&FEM 06.50 Pikku Kakkonen 06.53 Touhukkaat 07.15 Niksi-Nella 07.21 Neljä nenää 07.29 Tinga Tinga -tarinat 07.44 Astroset 07.56 Nallepaini 07.59 Pingu 08.08 Galaxi 08.09 Neljä ja puoli kaverusta (7) 08.34–08.49 Unna Junná 09.15–12.00 FEM 09.15 Kysymyksiä kulttuurista 10.00 Yksin lavalla: Dimitri Keiski 10.21 Yksin lavalla: André Linman & Dimitri Keiski 10.25 Laatua lyhyesti 10.30 Tanskalainen maajussi 11.00 Skavlan 12.00–17.20 TEEMA 12.00 Elävä arkisto: Naistenpäivä 12.01 Arkistovieraana: Tove Idström 12.17 Maan mainiot 12.45 Horisontti III. 15.30 Stadi vs. yhteislähtö 18.00 Pikaluistelun MM 19.00 Uutiset 19.05 Urheiluruutu 19.10 Motorheads 20.00–20.45 Torpedot (12) 21.00 Moottoripyörällä halki Afrikan 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.05 Reggie Yates: Sisäpiirissä 22.55 Donna (12) 23.20 Totuuden treffit 00.10–00.35 Moone Boy (12) MTV3 08.00 Palomies Sami 08.15 Littlest Pet Shop 08.40 Muumilaakson tarinoita 09.05 Kung Fu Panda (7) 09.30 Paavo Pesusieni (7) 10.00 Taikuuden tuolla puolen 11.00 Kaappaus keittiössä 12.00 Upeat skandikodit 12.30 Unelmarempat 13.30 Suomen surkein kuski 14.30 Pitääkö olla huolissaan. MAALISKUUTA 2018 YLE TV1 08.00 Uutiset 08.05 Kiehtova maailma: Matka Keski-Amerikkaan 09.00 Uutiset 09.05 Aamu-tv 10.00 Uutiset 10.05 Ykkösaamu 10.45 Kun Suomesta tuli Suomi 11.00 Uutiset 11.05 Alueuutisia x 10 12.15 Yle Oddasat 12.19 Oddasat 12.35 RSO Musiikkitalossa 13.35 Luontohetki: Attenborough’n erikoiset 14.00 Prisma: Ensimmäiset yhdeksän kuukautta 15.00 Uutiset 15.05 Pisara 15.10 Akuutti: Syömishäiriö varasti elämäni 15.50 Viro – Tuulten pieksämä maa (12) 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.05 Flinkkilä & Tastula 18.00 Uutiset 18.10 Urheiluruutu 18.15 Strömsön puutarha 18.45 Avara luonto: Sininen planeetta II 19.40 Midsomerin murhat (12) 20.30 Uutiset 20.50 Urheiluruutu 21.15 Uutisvuoto 22.00 Komisario Maigret (12) 23.30–001.05 NSU – Saksan uusnatsimurhat (16) YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.52 Hau Hau, Piip ja Veli 07.03 Olivia 07.25 Martta puhuu 07.48 Tilkkupeiton tarinoita 07.52 Nelli ja Noora 08.00 Vilkki Ankka 08.12 Pikku Kakkonen: Seikkailukone 08.34 Mimosa ja Lennu 08.45 Retki-Roope 08.59 Galaxi 09.01 Näin meillä (7) 09.13 Hullabalooba (7) 09.18 Galaxin pallo 2018 09.45 Kammokatu (7) 10.00 Kohteessa: Filippiinit 1 10.45 James Corden Show 11.30 Irina palaa kotiin x 4 13.25 Syke (12) 14.15 Villi kortti: Jalkapalloetkot 14.30 Ampumahiihdon MC: Parisekaviesti 15.20 Korean paralympialaiset: Päivän kooste 17.35 Ampumahiihdon MC: Sekaviesti 19.15 Donna (12) 19.40 Kätevän emännän juhlat 20.05 Sohvaperunat 21.00 Viimeinen illallinen 22.30 James Corden Show 23.10–01.20 Tuntematon vihollinen (16) MTV3 08.00 Palomies Sami 08.15 Littlest Pet Shop 08.40 Muumilaakson tarinoita 09.05 Kung Fu Panda (7) 09.30– 10.00 Paavo Pesusieni 10.30 Salatut elämät (7) x 5 13.00 Elokuva: Isäni on turbomies (7) 14.50 Piilokamera 15.15 Pelisilmä 16.00 Sara La Fountain Australiassa 16.30 Yökylässä Maria Veitola 17.30 X Factor Suomi 19.00 Seitsemän Uutiset 19.10 Uutisextra 19.25 Tulosruutu 19.30 Putous 21.00 Onnela (7) x 2 22.00 Kymmenen Uutiset 22.10 Lotto, Jokeri ja Lomatonni 22.15 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Elokuva: Johan Falk 4 – Leo Gaut (16) 00.30 Viikingit (16) 01.30 Putous 02.55 Bosch (16) x 2 04.50–05.13 Bob’s Burgers (7) NELONEN 06.00 Bubble Guppies 06.25 Myyrä ja Panda x 2 06.50 Angry Birds Stella 07.00 K3 x 2 07.25 Rusty Rivets 07.50 My Little Pony: Ystävyyden taikaa 08.10 Tashi (7) x 2 08.35 LEGO Star Wars (7) 09.00 Eläinpotilaiden pelastaja 10.00 MasterChef Suomi 11.00 MasterChef Suomi 12.00 Remppa vai muutto 13.00 Remppa vai muutto 14.00 Kuppilat kuntoon, Gordon Ramsay! 15.00 Heikoin lenkki 16.00 Leijonan luola 17.00 The Voice of Finland 18.30 The Voice of Finland 20.00 Haluatko miljonääriksi
Aurinko paistaa. Reilun vuoden päästä on EU-vaalit. Mikäli tavoitteena on, että edes 30 prosenttia ihmisistä äänestää, on EU-uutisoinnissa tehtävä suuri muutos. Täällä pohjoispallolla on kaksi kylmäkeskusta. Enimmäkseen polaaripyörre on viime aikoina kuitenkin ajellut ilmamassoja varsin maltillisesti, josta on seurannut se, että Siperian kylmäkeskus on pyrkinyt jakautumaan, ja Uralin tällekin puolelle on ajoittain hahmottumassa toinen osakeskus. Jos se asettuu pysyvämmin tuohon naapuriin, sen liepeet leyhynevät useammin meillekin. 15.22 Etnohetki 15.30 Torstain kulttuurisarja 15.50 Äänitarina. Vai mitä mieltä olet termeistä pankkiunioni, eurobondit, turvatakuut ym. 17.50 Etnohetki 18.00 Romano mirits 18.20 Kadonnutta aikaa etsimässä 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.02 Sari Valto 20.00 Maailmanpolitiikan arkipäivää 20.20 Musiikkia ennen konserttia 20.55 Radion sinfoniaorkesterin vierailukonsertti Berliinin filharmoniassa 23.30–06.00 Yöklassinen KESKIVIIKKO 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.57 Hyvää huomenta 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Hartaita säveliä 07.15 Aamuhartaus 07.25 Päivän mietelause 07.28 Hyvää huomenta 07.30 Ykkösaamu 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Brysselin kone 10.45 Musiikkihetki 11.00 Riston Valinta 11.57 Päivän mietelause ja Turun tuomiokirkon kello lyö 12 12.00 Uutiset ja sää 12.10 Naisia huipulla 13.00 Klassista kahteen 14.00 Riikan tähtitarha: Vieraana sävelkellon keksijä Perttu Pölönen 15.00 Uutiset 15.02 Kulttuuriykkönen 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.10 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.10 Aristoteleen kantapää 17.35 Moniääninen Eurooppa 17.55 Ykkösvieras 18.10 Draamanpurkajaiset 18.20 Kadonnutta aikaa etsimässä 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.02 SIBA Trio d’anches . Pilkkijöitä ja muita kulkijoita selillä ja lahdilla riittää. Olen kuullut. Superkuu on kyllä mielestäni jonninjoutava jenkkien nimitys täysikuulle, joka on kiertoratansa lähimmässä kohdassa maahan nähden. 18.15 Viikon luontoääni: hömötiainen 18.20 Kadonnutta aikaa etsimässä 18.30 Hengellisen musiikin toivekonsertti 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.02 Radioteatteri esittää: Luutnantin sydän, osa 2/3 20.00 Etnoilta: Sydänjuurilla 21.00 Etnoilta: Keinuva talo 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Horisontti 22.50 Draamanpurkajaiset 23.00 Iltahartaus 23.10–06.00 Yöklassinen TIISTAI 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.57 Hyvää huomenta 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Hartaita säveliä 07.15 Aamuhartaus 07.25 Päivän mietelause 07.28 Hyvää huomenta 07.30 Ykkösaamu 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Sari Valto 11.00 Klassikkoparatiisi 11.57 Päivän mietelause ja Turun tuomiokirkon kello lyö 12 12.00 Uutiset ja sää 12.10 Tiedeykkönen 13.00 Klassista kahteen 14.00 Uudet levyt 15.00 Uutiset 15.02 Kulttuuriykkönen 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.10 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.10 Venuksen koulu – kulttuurin seksihistoriaa: Turvasana 17.30 Radioteatteri esittää: Dickie Dick Dickens, osa 5/16. 18.50 Etnohetki 19.00 Uutiset ja sää 19.02 Jazzklubi 20.00 Jazzklubin illan keikka 21.00 Jazzklubin kolmas setti 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Avaruusromua 23.10–06.00 Yöklassinen MAANANTAI 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.57 Hyvää huomenta 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Hartaita säveliä 07.15 Aamuhartaus 07.25 Päivän mietelause 07.28 Hyvää huomenta 07.30 Ykkösaamu 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Roman Schatzin Maamme-kirja 11.00 Välilevyjä 11.57 Päivän mietelause ja Turun tuomiokirkon kello lyö 12 12.00 Uutiset ja sää 12.10 Historiasarjoja 13.00 Klassista kahteen 14.00 Euroopan valot 15.00 Uutiset 15.02 Kulttuuriykkönen 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.10 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.10 Valkoista valoa: Käsinkirjoitus – uhanalainen laji 17.50 Valomusiikkia 18.10 Äänitarina. Villahousut, missä olette. Ilmiö on harvinainen ja vaatii enemmän tarkastelua, sillä kirjainyhdistelmä eu sisältää hyvin myönteisen merkityksen; eu tulee kreikan kielestä ja tarkoittaa hyvää. Hellsinki 2017. Monille eu on tuttu hyvää kuolemaa tarkoittavasta eutanasian käsitteestä. Jäät ovat nyt paksuja. Suuri täysikuu kipuaa himmenevän oranssille taivaalle. EU ei kiinnosta ketään Närästäjä LÄÄKETTÄ POLIITTISEN LIIKA HAPPOISUUDEN PUUTTEESEEN Pakkanen nakertaa poskipäitä. Kuka keksii paremman. musiikkia oboelle, klarinetille ja fagotille 21.00 Musiikkia konsertin jälkeen 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Ajassa soi 23.00 Iltahartaus 23.10–06.00 Yöklassinen Mun luonto TIMO SPARF KUN OTSIKKOON KIRJOITTAA peräkkäin kirjaimet e ja u, on yhdistelmässä jotain maagista. Polaaripyörre velloo näiden keskusten hallaa väliin tänne meillekin ja tänä vuonna helmikuun lopulla aina Etelä-Eurooppaankin asti. Milloin kuulit edellisen kerran pakkasen paukkuvan. Yksinäinen saarnipuu 10.20 Musiikkia parrasvaloista 10.35 Aristoteleen kantapää: Tehdäänpä numeroa! 11.00 Klassikkoparatiisi 11.57 Päivän mietelause ja Turun tuomiokirkon kello lyö 12 12.00 Uutiset ja sää 12.05 Radio 1 vastaa 12.10 Maailmanpolitiikan arkipäivää 12.30 Moniääninen Eurooppa 12.50 Kuuluttajan vieras: Uutisja ajankohtaistoiminnan johtaja Jouko Jokinen 13.00 Klassista kahteen 14.00 Välilevyjä 15.00 Radioteatteri esittää: Dickie Dick Dickens, osa 5/16. Koirat kirmailevat. Yksi on jaettu Pohjois-Amerikalle ja toinen taka-Siperialle. SUNNUNTAI 07.00 Uutiset 07.02 Näistä levyistä en luovu: Musiikkivieraana DI Annu Korhonen 07.57 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.05 Tarinatarha: Minna Canthin Köyhää kansaa, osat 3–4 08.45 Romano mirits 09.00 Uutiset 09.05 Musiikkia vanhasta Euroopasta 09.55 Kuusankosken kirkon kellot kutsuvat 10.00 Jumalanpalvelus Kuusankosken kirkosta 11.00 Ortodoksinen liturgia Pyhän Nikolaoksen kirkosta Ivalosta 12.00 Uutiset ja sää 12.05 Horisontti 12.50 Draamanpurkajaiset 13.00 Klassista kahteen 14.00 Riston Valinta 15.00 Radioteatteri esittää: Luutnantin sydän, osa 2/3 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.10 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.10 Kuusi kuvaa näyttelijä Terhi Panulan elämästä 18.00 Radio Variaatio. Närästäjä on nimittäin havainnut, että EU-sanan jälkeen toimittajillla ja kolumnisteilla on poikkeuksellinen tapa kirjoittaa mahdollisimman hankalasti ymmärrettäviä sanoja ja käsitteitä. Olen kuullut. Ongelma ei lienekään itse kirjainyhdistelmässä vaan sen jälkeen kirjoitetuissa sanoissa. Listaa voisi jatkaa loputtomiin. MAALISKUUTA 2018 007443-1810 TORSTAI 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Mikä maksaa. 48 8. Jäätikköseikkailu 1916. Jatkossa EU-sanan jälkeen on kirjoitettava kaikille tuttuja sanoja, kuten rauha, yhteinen raha ja vapaa liikkuminen. 22.50 Radio 1 soi 22.55 Äänitarina. LAUANTAI 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset 07.02 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.05 Kuusi kuvaa näyttelijä Terhi Panulan elämästä 08.50 Aamun kirja 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Puisevia tarinoita. 11.00 Valkoista valoa: Feminismin pikakurssi 11.40 Valomusiikkia 11.57 Päivän mietelause ja Turun tuomiokirkon kello lyö 12 12.00 Uutiset ja sää 12.10 Havaintoja ihmisestä 12.40 Musiikkikamari 12.50 Kuuluttajan vieras: Uutisja ajankohtaistoiminnan johtaja Jouko Jokinen 13.00 Klassista kahteen 14.00 Musiikkistudio 15.00 Uutiset 15.02 Kulttuuriykkönen 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.10 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.10 Torstain kulttuurisarja 17.30 Keidas 18.20 Kadonnutta aikaa etsimässä 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.02 Louis Lortien pianoilta 20.35 Musiikkia konsertin jälkeen 21.45 Ykkösvieras 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Radio Variaatio: Tytöt. 23.00 Iltahartaus 23.10–06.00 Yöklassinen PERJANTAI 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Kalle Haatanen 11.00 Narrin aamulaulu 11.57 Päivän mietelause ja Turun tuomiokirkon kello lyö 12 12.00 Uutiset ja sää 12.10 Tiedeykkönen 13.00 Klassista kahteen Yle radio 1 8.3.–14.3.2018 14.00 Näistä levyistä en luovu: Musiikkivieraana DI Annu Korhonen 15.00 Uutiset 15.02 Kulttuuriykkönen 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.10 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.10 Harri Tuomisen maailmanmusiikkiohjelma 18.15 Nuntii Latini – latinankielinen viikkokatsaus 18.20 Kadonnutta aikaa etsimässä 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.02 Tapiola Sinfoniettan konsertti 20.00 Kotimaisen konsertin väliaika 20.20 Tapiola Sinfoniettan konsertti jatkuu 21.20 Musiikkia konsertin jälkeen 21.40 Venuksen koulu – kulttuurin seksihistoria: Huoria ja kurtisaaneja 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Kalle Haatanen 23.00 Iltahartaus 23.10–06.00 Yöklassinen. Tuolla viilettää järkevä Kyllikki, joka ei ole hupuloinut villahousujaan minnekään leutojen talvien hämäämänä.. 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.10 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.10 Radio 1 vastaa 17.15 Historiasarjoja 18.00 Ehtookellot: Pihlajamäen kirkon kellot 18.01 Iltahartaus 18.10 Lauantain toivotut levyt 19.00 Uutiset ja sää 19.02 Musiikkia ennen oopperaa 19.15 Oopperailta Musiikkitalossa: Leopold Kozeluchin Kustaa Vaasa 22.15 Roman Schatzin Maamme-kirja 23.10 Iltahartaus 23.20–07.00 Yöklassinen. Nimittäin, suurin osa ihmisistä lakkaa lukemasta tekstiä, kun kirjainyhdistelmä pompahtaa esiin