PAL.VKO 2024-21 00 74 43 -2 40 9 LUONTO Hallitus luistaa ohjelmastaan MAASTAMUUTTO Aivovuoto pelottaa EU:ssa YHDYSVALLAT Tämä ratkaisee vaaleissa 8.5.2024 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 9 • 20 24 / 8. de_08052024_001.indd 1 de_08052024_001.indd 1 26.4.2024 10.13 26.4.2024 10.13. to uk ok uu ta TUULISET VAALIT TEEMA: Kasvava populismi koettelee unionin yhtenäisyyttä
www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN AMMATTILIITTO JHL.FI /LIITY Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva www.turva.fi Työväenliikkeen kirjasto tyovaenperinne.. tietoa työstä ja yhteiskunnasta Liity Työväenkirjaston ystäviin : tyovaenkirjastonystavat.. Tilaa uutiskirjeet, ollaan yhteydessä: miapetra.fi eeroheinaluoma.fi Su 26.5. @ 15.30 Am be r Gra y EEmmeell Maailma kylässä -festivaali | World Village Festival 25.–26.5.2024 | Suvilahti, Helsinki | Vapaa pääsy! Tapahtuman järjestää Pääpartnerit Ohjelmassa kulttuuria ja asiaa paremman maailman puolesta! Mm. Mr Woodnote, Hassan Maikal, Antti Autio, Puerto Candelaria, Maija Kauhanen, Emel, Don Johnson Big Band, Illia Ponomarenko, Christine Kandie, Julius Mbatia de_08052024_002.indd 1 de_08052024_002.indd 1 24.4.2024 13.43 24.4.2024 13.43. Sörnäisten rantatie 25 A, Helsinki pau.fi akt.fi aktlehti.fi Yhdessä parempaa pam.fi paperiliitto.fi www.tul.fi Liikunnan iloa hyvässä seurassa! YHTEYTESI EUROOPPAAN Suomen S&D-mepit Miapetra ja Eero. Dub FX feat
TRUMP Tätä moni pelkäsi ja harva halusi. 3 Demokraatti 9/ 24 14 POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI / 8. 32 LUONTO Puheiden ja tekojen ristiriita. ILMIÖ ULKOMAAT de_08052024_03.indd 3 de_08052024_03.indd 3 29.4.2024 10.05 29.4.2024 10.05. KASVO 26 ILMASTONMUUTOS Köyhät maat tarvitsevat tukea ilmastohaasteeseen. TOUKOKUUTA 2024 / ILMESTYY JOKA TOINEN TORSTAI BIDEN vs
32 JARI LUUKKONEN WWF Suomen pääsihteeri + TEEMA EU 51 5 6 8 11 12 14 20 22 23 24 26 30 32 38 39 40 43 44 46 48 49 59 60 64 65 66 de_08052024_04.indd 4 de_08052024_04.indd 4 29.4.2024 9.07 29.4.2024 9.07. www.demokraatti.f i Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. Päätoimittaja: Petri Korhonen, 050 387 4031 Toimituspäälliköt: Heikki Sihto (lehti), 09 7010 516 Rane Aunimo (verkko), 09 7010 553 Toimittajat: Simo Alastalo, Rolf Bamberg, Anna-Liisa Blomberg, Mikko Huotari, Johannes Ijäs, Marja Luumi Ulkoasu: AD Arja Jokiaho, Kuvatoimittaja Timo Sparf Valokuvaaja: Nora Vilva Levikkipäällikkö: Nina Lindén Markkinointipäällikkö / ilmoitukset: Sari Ojala, 09 7010 522 Kustantaja: Kustannus Oy Demokraatti Painopaikka: PunaMusta Oy, Joensuu Aikakausmedia ry:n jäsen Käyntiosoite: Siltasaarenkatu 18–20, C-rappu, 6. Perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895. Ka nn en ku va : iS to ck , ku va nk äs itt el y A rja Jo ki ah o 9/ 24 POLITIIKKA KULTTUURI Pääkirjoitus: Kurinpalautuksen aika Viikon kuva: Lukioissa räjähti Pätkät: Meiltä ja muualta Mikä meno: Juska Kivioja Indeksi: Mika Maliranta D-ilmiö: Kaksintaistelun uusinta Ruotsi: Diskuteeraamisen opit Kielen päällä: Kielen rappio D-kolumni: Marjo Ollikainen EU: Aivovuoto huolestuttaa Ilmasto: Yhteiset talkoot ja rahat Kielikylpy: Prakmatisk och stark Valokuva: Helsinki linnun silmin Kolumni: Jari Sedergren Teatteri: Ihanan kirpeä elämä Kirjat: Säkenöivät säkeet Kirja: Kosmologi purkautuu Elokuva: Uhoa ja tuhoa Liikkeen etuvartiossa: Mikkel Näkkäläjärvi Mielipiteet Ristikko Ti ti tyy Politiikan kirjahylly: Saku Nikkanen IHMINEN JA ELÄMÄ D-kasvo: Jari Luukkonen Kolumni: Jani Kokko Kasvot peilissä: Kari Kanala Onko Suomella historiansa kaikkein ympäristövastaisin hallitus. kerros, 00530 Helsinki Postiosoite: PL 338, 00531 Helsinki Uutistoimitus: 09 7010 555 toimitus@demokraatti.fi Sähköpostit: etunimi.sukunimi@demokraatti.fi Ilmoitukset: ilmoitukset@demokraatti.fi Tilaajapalvelu: 09 7010 500, klo 9–15 tilaajapalvelu@demokraatti.fi Puhelinvaihde: 09 7010 41 Seuraava numero ilmestyy 23.5. Kaikki ei ole sitä miltä näyttää. 4 Demokraatti Seuraa meitä myös somessa
M uistatteko, milloin viimeksi perussuomalainen kansanedustaja oli tehdä humalaisella asetörttöilyllä selvää poliittisesta urastaan. Kurinpalautuksen lisäksi eduskunnan pitää osata olla vastuullinen työyhteisö: tuomita väärinkäytökset selittelemättä ja kaunistelematta, mutta tukea kanssaihmistä, jos hän aidosti haluaa sovittaa tekonsa. Heinäkuussa 2003 persujen silloisen uuden nousun airut, ääniharava Tony Halme ampui kotonaan laittomalla aseella. Nyt kansanedustajien pitää toimia monessakin mielessä paremmin. Luoti ei onneksi osunut ihmisiin, joten Halme pystyi myöhemmin rehvastelemaan, ettei ole ”koskaan vahingoittanut aseilla muita”. HELPPOJEN IRTOPISTEIDEN keruun sijaan opposition ja hallituksen täytyy nyt aidosti ja vakavasti mitata poliittisen kulttuurimme kestävyys. Saako vapaa-ajalla sikailla ja räyhätä, jos vain malttaa olla täysistunnossa sisäsiististi. Poliisi löysi asunnosta huumaavia lääkkeitä ja doping aineita. MITEN TUON jupakan käsittely eroaa vapun alla tapahtuneesta, kansanedustaja Timo Vornasen (ps.) epäillystä katuampumisesta. Harva kansanedustaja vaati julkisesti Halmeen eroa, vaan toivoi hänen tekevän omat johtopäätöksensä kelpoisuudestaan tehtävään. 5 Demokraatti Petri Korhonen päätoimittaja petri.korhonen@demokraatti.fi X: @petri2020 Kurinpalautuksen aika Pääkirjoitus MILLAINEN KÄYTÖS KANSANEDUSTAJALLE SALLITAAN, PUHEISTA JA TEOISTA ALKAEN. Moni poliitikko vaatii asioita, jotka eivät liity mitenkään Vorna sen tekoihin, kuten Arkadianmäen eräkerhon asekaappien poistamista eduskunnasta ja aselakien kiristämistä. Jos edes nykyiset tiukat lait eivät estä kokenutta poliisia tekemästä räikeää aserikosta, menemästä baariin pistooli taskussaan ja ammuskelemasta päissään kadulla, sopii kysyä, millainen laki olisi hänet pysäyttänyt. Millainen käytös kansanedustajalle sallitaan, puheista ja teoista alkaen. Tuomioksi tuli ehdollista ja sakkoja. Halme sai jatkaa kautensa loppuun asti, sairaana miehenä. Sitä hän ei tehnyt. Tuskinpa häneltä sitä kukaan kysyi tai odotti – oli helpompaa kääntää selkänsä ja leimata hänet toivottomaksi tapaukseksi. Ainakin halpoja korjausneuvoja tehtaillaan nyt joka suunnasta enemmän kuin kesällä 2003, kiitos sosiaalisen median. de_08052024_05.indd 5 de_08052024_05.indd 5 29.4.2024 9.30 29.4.2024 9.30. EN TIEDÄ, halusiko Tony Halme parantaa tapansa. Puolueen puheenjohtaja Timo Soini, joka oli kevään 2003 vaaleissa päässyt Halmeen siivellä eduskuntaan, ei halunnut hylätä lempilastaan. Näinhän tähän asti on ollut, ja tämä syö politiikan moraalia
6 Demokraatti V iik on ku va M ilk a A la ne n de_08052024_06.indd 6 de_08052024_06.indd 6 26.4.2024 13.51 26.4.2024 13.51
Hallituksen koulutusta koskevat leikkaussuunnitelmat saivat lukiolaiset kaduille. Lukiolaisten mukaan maksuttoman opetuksen rajaaminen 18 ikävuoteen asti on kohtuutonta muun muassa vaihto-oppilaaksi lähteville, sairastuneille ja erityislinjalaisille, joiden opinnot venyvät. Kuvassa Helsingin kuvataidelukion, Alppilan lukion ja Kallion ilmaisutaidon lukion oppilaiden ulosmarssi. 7 Demokraatti LEIKKAUSUHKA SÄIKÄYTTI LUKIOLAISET. de_08052024_06.indd 7 de_08052024_06.indd 7 26.4.2024 13.51 26.4.2024 13.51
Millainen on äänestäjän oikeusturva, jos vaalien jälkeisen politiikan ei tarvitse lainkaan vastata vaaleja edeltäneitä puheita, Näkkäläjärvi kysyy. – Pahimmillaan ihmiselle jää sellainen olo, että puolueisiin ei voi luottaa eikä äänes täminen enää jatkossa kannata. – Perättömien lupausten antaminen voi hyödyttää yksittäistä puoluetta hetkellisesti, mutta tulee kalliiksi koko yhteiskunnalle pidemmällä aikavälillä. STTK:n pääekonomisti Patrizio Lainà on laskenut, että kahdeksan miljardin verokokonaisuuden voi saavuttaa työn verotusta kiristämättä. Valtiovarainministeriö ennustaa kokonaisveroasteen laskevan 2,5 prosenttiyksikköä hallituskauden aikana vuoteen 2022 verrattuna. Lainàn mukaan elinkeinoverotuksen kiristyksellä voisi lisätä 2,3 miljardia euroa verotuloja vuodessa. Olen sanaton. HENRI ALEN X:SSÄ Osaajapulan ratkaisu OKM mukaan piilee koulutuksen vähentämisessä. PETER VESTERBACKA X:SSÄ POLITIIKKA Liikkumattomuuden kustannukset Suomen yhteiskunnalle ovat vuosittain noin Lä hd e: U KK -in st itu ut ti PERÄTTÖMÄT LUPAUKSET TULEVAT KALLIIKSI KOKO YHTEISKUNNALLE. Varmaan aika moni miettii, että mistä tämä sakset kädessä hymyillen poseeraava ja leikkuulautoja kaupitteleva Purra (ps.) oikein tuli, kun ennen vaaleja hän sanoi, että pienituloisilta leikkaaminen ei perussuomalaisille käy. de_08052024_08.indd 8 de_08052024_08.indd 8 29.4.2024 9.31 29.4.2024 9.31. Näkkäläjärvi painottaa, että ei ole yhdenkään demokratian perusperiaatteisiin sitoutuneen puolueen etu, että kansalaisten usko edustuksellista demokratiaa ja puolueiden toimintaa kohtaan horjuu. JAANA SIEKKINEN X:SSÄ Herra mun vereni. – Toivon, että kaikki puolueet voisivat yhdessä sitoutua viestimään myös vaalikampanjan aikana tavalla, joka herättää luottamusta. Tämä tarkoittaa noin kahdeksan miljardin euron verovajetta vuonna 2027. Rikottujen lupausten kirjo pakottaa miettimään, voiko vaaleissa todella luvata ihan mitä tahansa. Mitä tuolla OKM:ssä oikein tapahtuu..?! ANNIKA RÖNNI-SÄLLINEN X:SSÄ Ammatillisesta koulutuksesta ei pidä leikata vaan panostaa. Kun aloituspaikkoja vähennetään, valmistuu enemmän. Haastan puoluesihteerikollegani yhteisen pöydän ääreen miettimään, miten voimme yhdessä lisätä politiikan läpinäkyvyyttä kansalaisten silmissä. 8 Demokraatti PÄTKÄT HOKSAUS Kauas verotuotot karkaavat Voiko vaaleissa luvata mitä tahansa. Opetusministeriön virkakunta ajoi jättileikkausta ammatilliseen koulutukseen. euroa. Esimerkkeinä perussuomalaisten petoksesta Näkkäläjärvi mainitsee puheet euron bensasta, täyskäännöksen lakkooikeu den rajoittamisessa ja työntekijöiden oikeuksissa sekä pienituloisten ja sote-palveluiden suojaamisesta leikkauksilta. – Perussuomalaisten vaalipetoksen laajuus on pysäyttävä. Logiikka on meille muille jopa mahdoton ymmärtää. Yhteisöveron korotus kahdella prosenttiyksiköllä tarkoittaisi vasta Suomen siirtymistä samalle tasolle Tanskan ja Norjan kanssa. SDP:N PUOLUESIHTEERI Mikkel Näkkäläjärvi peräänkuuluttaa puolueilta vastuunkantoa vaaliviestinnässä. V IIK O N LU KU 3,2 mrd
STTK:LAINEN AMMATTILIITTO Pro pitää Orpon hallituksen kehysriihen päätöksiä rajuina. Säästötoimenpiteissä on pyrittävä löytämään kaikin keinoin konsernitason ratkaisuja henkilöstön irtisanomisten sijaan, Pron puheenjohtaja Jorma Malinen vaatii. Hallitus päätti kehysriihessä muun muassa valtionhallinnon 150 miljoonan lisäleikkauksista, vaikka jo hallitusohjelmaan on kirjattu 243 miljoonan euron säästöt valtionhallinnon tuottavuusohjelmalla. Hyvä Leena Meri, toimintasi takia oikeuslaitoksen riippumattomuuden vahvistaminen perustuslaissa voisi todennäköisesti toteutua vasta vuonna 2031 alkavalla vaalikaudella. Asiaan liittyvät perustelut eivät ole avanneet päätöksesi syitä. 9 Demokraatti PARI VALITTUA SANAA Yllättävä pari PISAN TORNI TAIWANIN MAANJÄRISTYS Turistinähtävyys Katastrofinähtävyys Hyvä Leena Meri, olet Suomen oikeusministeri, joten voisi kuvitella, että olisit huolissasi oikeusvaltioperiaatteen toteutumisesta Suomessa. Siellä – ja aiemmin myös Suomessa – on huolestuttu Puolan aiemmasta ja Unkarin nykyisestä kehityksestä, jossa valtaapitävät haluavat romuttaa oikeuslaitoksen riippumattomuuden ja muuttaa tuomarit valtaapitävien kumileimasimiksi. de_08052024_08.indd 9 de_08052024_08.indd 9 29.4.2024 9.31 29.4.2024 9.31. Käytännössä vesitit sen, että tällä hallituskaudella saataisiin hallituksen esitys oikeuslaitoksen riippumattomuuden vahvistamisesta. Pahimmillaan leikkaus johtaa tuhansien virkamiesten irtisanomisiin jo vuoden 2025 aikana. SÄÄSTÖT POLITIIKKA Vähemmän järkevää säästämistä Taloudelta putosi pohja VALTIOVARAINMINISTERIÖN ENNUSTE osoittaa, että hallituksen kevään kehysriihen kasvuja sopeutustoimet eivät riitä. Tästä huolimatta muutit tuomioistuimien ja syyttäjien riippumattomuutta selvittävän työryhmän toimeksiantoa. SDP:n puheenjohtajan Antti Lindtmanin mielestä VM:n ja hallituksen välinen ristiriita sekä kehnot työllisyysluvut kertovat, että hallituksen talouslinjalta on pohja putoamassa. Korkeimman oikeuden presidentti Tatu Leppänen totesi Helsingin Sanomissa, että tällainen uudistus, kuten palovakuutuskin, kannattaa hoitaa hyvän sään aikana, pohtii Demokraatin väki. – Kun hallitus rajasi ohjelmastaan tulot sopeutusten ulkopuolelle, se joutuu korjaamaan virhettään runttaamalla historiallisen suuren arvonlisäveron korotuksen kesken vuotta. – Myös kasvutoimien puute tälle vuodelle, erityisesti rakentamisessa, ja tulojen laiminlyönti sopeuttamisessa ovat käymässä suomalaisille kalliiksi näiden lisäleikkausten ja lisäveronkorotusten kanssa, Antti Lindtman toteaa. Leikkaukset heikentävät liiton mukaan myös työllistämistä edistäviä palveluita. Valtion henkilöstön irtisanominen ei ole järkevää julkisen talouden hoitoa, Pro painottaa. Näillä toimilla sysätään ihmisiä pahimmillaan työttömiksi ja luodaan kaaosta kriittisen tärkeään valtionhallintoon. Hallitus väitti muuta riihen päätyttyä. Ruotsissa ja Norjassa on jo pitkällä valmistelu, jolla tähdätään perustuslain muuttamiseen niin, että oikeuslaitoksen riippumattomuus turvataan. – Toimet ovat pahasti ristiriidassa hallituksen tavoitteen kanssa vahvistaa työllisyyttä
8. Missä on manner-Suomen suurin kunnallisveroprosentti. Myös Akava kertoo jäsenistönsä työllisyystilanteen heikentyneen ja lähestyvän jo korona-ajan huippua. Pelkona on, että työttömyys leviää suhdanneherkiltä aloilta kuten rakentamisesta ja viennistä muille aloille. 10 VIS V 1. de_08052024_10.indd 10 de_08052024_10.indd 10 29.4.2024 10.11 29.4.2024 10.11. 196 9), Stu bb (s. 196 8) 10 ) Bar bie , 680 18 kat soj aa MAAILMAN TILA • Työttömyys pahenee Hallitus pelaa talouden uhkapeliä S uomen kohtuullisen hyvä työllisyystilanne heikkenee. 2. Kuka on eduskunnan ikäpuhemies. Miksi kansanedustaja Mauri Peltokangas (ps.) erosi maalis–huhtikuun vaihteessa kirkosta. Valtiovarainministeriö arvioi, että hallituksen tekemät veronkorotukset ja menoleikkauk set heikentävät talouskasvua ensi ja seuraavana vuonna yhteensä noin 0,5 prosenttiyksikköä. Maaliskuussa työttömiä oli Tilastokeskuksen mukaan 60 000 enemmän ja työllisiä 52 000 vähemmän kuin vuosi sitten samaan aikaan. Euroopan maa, mutta mikä. 4. Milloin Viro liittyi Natoon. 7. HALLITUKSEN TOIMET UHKAAVAT pahentaa Suomen taloustilannetta ja työllisyyttä vielä lisää. Mikä toimiala on Suomen suurin työllistäjä. Oik eat vas tau kse t: 1) yli 1,5 milj oon a (20 23) 2) Hal sua lla , 23, 50 % 3) kau pan ala 4) 20 04 5) Kim mo Kilj une n (sd .) 6) Tše kin tas ava lta 7) Kirk on väi tet yn vas em mist ola ist um ise n tak ia 8) väs tär äkk i 9) Orp o on nuo rem pi (s. Yleensä korkeakoulutettujen työttömyys on enteillyt myös muiden alojen tilanteen pahenemista. Kuinka monta luvallista asetta on suomalaisilla. 3. Hallituksen tekemät leikkaukset sosiaaliturvaan ja työttömyysetuuksiin voivat puolestaan vähentää kiinnostusta osa-aikaja tilapäiseen työhön. Työttömyysaste nousi noin 7 prosentista 8,1 prosenttiin. 10. 5. Kumpi on nuorempi, Petteri Orpo vai Alexander Stubb. 6. 9. 10 Demokraatti PÄTKÄT VIIKON MEEMI Bill Stefanis Missä pääskyset ja kesä kuppaavat. Minkä tutun keväällä Suomeen palaavan linnun latinankielinen nimi on Motacilla alba. Mikä oli Suomen katsotuin elokuva vuonna 2023. Kelan selvityksen mukaan pienistä lisätuloista jää työttömän käteen aikaisempaa vähemmän rahaa
Kissa tekee vain niitä asioita, joita se itse haluaa. Olemme aikaisemmin olleet pohjoismaista tasoa kehitysyhteistyörahoituksessa, mutta nyt putoamme Itä-Euroopan tasolle. Tämä luo ihmisille turvallisuuden tunnetta, mikä pitkällä tähtäimellä vakauttaa koko yhteiskuntaa. Esimerkiksi Filippiineillä on viimeisen 13 vuoden aikana tapettu 72 ammattiliittojen johtajaa. Sen seurauksena Suomen uskottavuus kansainvälisenä toimijana heikkenee, mikä näkyy kaikessa kansainvälisessä arvostuksessa, ei pelkästään kehitysyhteistyön tekijänä. Tällaisessa turbulentissa tilanteessa meidän pitäisi pyrkiä luomaan vakauttavia elementtejä maailmaan, mutta nyt Suomi leikkaa siitä. Huono aika leikata Turbulenttiin globaaliin maailmaan pitäisi luoda vakauttavia elementtejä. Kehitysyhteistyö on sinulle entuudestaan tuttua. Näin myös ihmisten halun parantaa omaa elämänlaatua sekä valmiuden ja rohkeuden tehdä töitä tämän eteen tilanteessa, jossa se ei ollut turvallista ja helppoa. Mitä ajattelet siitä. Järjestäytyminen, työpaikkatoiminta ja ay-liikkeen rakenteet ovat ydinosaamisaluettani. Solidaarisuusja kehitysyhteistyö on aina ollut lähellä sydäntäni. Niiden monikasvoisuus on kiehtovaa. Lähi-idässä ja Ukrainassa on nyt hyvin levotonta. Pyrimme estämään lapsija pakkotyötä sekä edistämään työelämän tasa-arvoa. Sitä huolimatta he haluavat järjestäytyä, ja on tärkeää, että me kehittyneet maat tuemme heitä siinä. Ihmisen pitää voida uskoa hyvään tulevaisuuteen, säälliseen palkkaan ja että työpaikka on turvallinen ja pysyvä. de_08052024_11.indd 11 de_08052024_11.indd 11 29.4.2024 12.00 29.4.2024 12.00. Vuodesta 2015 kehitysyhteistyörahoista on leikattu noin 40 prosenttia. AMMATTIYHDISTYSTOIMINTA ON HENGENVAARALLISTA TOUHUA. Pyrimme vähentämään köyhyyttä kehittyvissä maissa tukemalla työntekijöiden oikeutta järjestäytyä ja neuvotella työehdoistaan. Siirryt STTK:sta SASKin toiminnanjohtajaksi. Teksti Nora Vilva Kuva Nora Vilva ja iStock Mihin SASKin toiminta painottuu. Miksi juuri SASK. Olin yhden talven asiantuntijavaihdossa Filippiineillä, SASKin kumppanilla, ammattiliittojen tutkimusja koulutuskeskus LEARN:nilla. Olen SASKin varapuheenjohtajana toista kautta ja Reilun kaupan hallituksen jäsen seitsemättä vuotta. Olen työskennellyt ay-liikeessä yli 20 vuotta ja tehnyt järjestöpuolella monenlaisia asioita. Lisäksi toiminnassa painottuvat tällä hetkellä työntekijöiden oikeudet ilmastonmuutoksen ja digitalisaation aiheuttamassa työelämän muutoksessa. Hallitus on leikkaamassa kehitysyhteistyöstä yli miljardilla. Miksi. Hyvä fiilis, kun mennään kohti kesää ja valoa. Voimaeläimesi on kissa. SASK tekee arvojeni mukaista työtä eli puolustaa heikompia ja antaa heille työkaluja rakentaa parempaa tulevaisuutta itselleen. Näin, miten vaikeaa ja vaarallista järjestäytyminen oli. Hyvä meininki. Globaalia tilannetta ajatellen kehitysyhteistyöleikkaukset osuvat huonoon kohtaan. Se on hengenvaarallista touhua. Minulla on aina ollut kissoja. Globaalissa maailmassa toimijoilla on myös vastuu olla aktiivisia kehitysyhteistyössä. 11 Demokraatti Mikä meno, Juska Kivioja. Miten ammattiyhdistystoiminta otetaan vastaan kehittyvissä maissa. SASK auttaa rakentamaan sosiaalisesti kestävää yhteiskuntaa
Silloin työntekijöiden reaalipalkat, yritysten voitot ja valtion verotulot voisivat kasvaa samaan aikaan aikaisempaa voimakkaammin. Suhdannepoliittisesti ajoitus olisi vähintään kohtalainen. Tehtyjen työtuntien määrä suhteessa työikäiseen väestöön on kasvanut vajaa kymmenen prosenttia samaan aikaan. Moni niistä tuupertui heti alkuvuosinaan. Myös niiden vienti on lähtenyt kasvuun. Ne innovoivat ja luovat arvonlisäystä niin, että se näkyy kansantaloutemme vaurastumisena ja julkisen talouden vahvistumisena. de_08052024_12.indd 12 de_08052024_12.indd 12 29.4.2024 10.47 29.4.2024 10.47. Suomen talouden ongelmat juontavat juurensa suurelta osin siihen, että 2010-luvun alussa Nokiassa, sen alihankkijoissa ja metsäteollisuudessa tuhoutui lyhyessä ajassa suuri määrä korkean tuottavuuden työpaikkoja. Tämä puoltaa korjaustoimien kiirehtimistä. Ennusteet lupailevat kuitenkin nopeutuvaa talouskasvua. Jos kasvu seuraavan kymmenen vuoden aikana olisi voimakasta, nyt olisi tarvetta keveämpiin sopeutustoimiin kuin siinä tapauksessa, että kasvumme kangertelu jatkuisi. Ne ovat lisänneet tutkimuspanostuksiaan ja työpaikkoja. Osasta selvinneistä yrityksistä tuli kasvavia keskisuuria yrityksiä. Työikäisen väestön osuus on pienentynyt viitisen prosenttia vuoden 2010 jälkeen. Jos 2010-luvulla käyntiin lähtenyt kasvu jatkuu, osasta näistä yrityksistä tulee 2020-luvun aikana suuria yrityksiä. Samalla julkiset menopaineetkin alkaisivat kasvaa. Entä kuinka voimakkaita sopeutustoimia nyt olisi ideaalista tehdä. Vastaus kysymykseen riippuu paljon tulevien vuosien talouskasvusta. Jatkossa tarvitsisimme entistä kipeämmin vahvistuvaa työn tuottavuuden kasvua. Vuosina 2012–2016 niitä perustettiin selvästi enemmän kuin 2000-luvun alkuvuosina. Ehkä tärkein huolenaiheemme ei olekaan se, mistä löytäisimme uusia kasvutoimia vaan mitä meidän pitää varoa tekemästä, ettei nousuunlähtö tyssää. Ehjää kiitorataa ei kannata rikkoa. Suomen uutta tuottavuuskasvua alkoi kuitenkin itää uusissa innovaatioperusteisissa yrityksissä. Yrityssektorimme tuottavuus vajosi kauas Ruotsin ja Tanskan tasoista. 12 Demokraatti Mika Maliranta Laboren johtaja mika.maliranta@labore.fi Indeksi Suomessa on tulevaisuuden lupauksia S uomen julkisen talouden tilanne on kurja, eikä se selity taantumalla kuin vain osin. Julkinen taloutemme ei siis tasapainottuisi automaattisesti, mutta julkisen talouden korjaaminen olisi ainakin poliittisesti helpompaa. Merkittävä osa nyt päätetyistä sopeutustoimista astuu siis voimaan voimistuvan talouskasvun oloissa. Työikäisen väestön väheneminen jatkuu, mutta työtuntien kasvu hidastuu lähes varmasti työn tarjontaa lisäävistä toimista huolimatta. Tähän saakka työtunneilla mitatun työllisyyden kasvu on siis kompensoinut työikäisen väes tön vähenemisen. Julkinen velka kasvaa vauhdilla, joten odottamalla tilanne pahenee. Merkittävä osa kuitenkin selvisi vahvana ”kuolemanlaakson” yli. Ehkä tärkein huolen aihe ei ole uusien kasvutoimien löytyminen vaan se, mitä meidän pitää varoa tekemästä, ettei nousuunlähtö tyssää
D EM O G RA A FI Naiset valtaavat matematiikan Naisopiskelijat ovat enemmistönä useissa tiedekunnissa. Ajotaito Vain 53 prosenttia autokouluoppilaista läpäisee ajokokeen ensimmäisellä yrittämällä. 13 Demokraatti Lentäminen Lentoliikenteen määrät ovat monin paikoin palanneet jo pandemiaa edeltäviin lukuihin. NOUSUSSA LASKUSSA Lähde: YLE Lähde: Traficom Arvostamme suomalaista työtä. G ra fii kk a: A rja Jo ki ah o / Lä hd e: Yl io pp ila st ut ki nt ol au ta ku nt a ja Ku nt al iit to Pitkän ja lyhyen matematiikan ilmoittautumis ten jakautuminen miesten ja naisten kesken kevään 2024 ylioppilas tutkinnon kokeissa Matematiikka, pitkä Matematiikka, lyhyt Kaikki yo-kokeet 60,1 % 39,9 % 60,5 % 39,5 % 52,6 % 47,4 % de_08052024_13.indd 13 de_08052024_13.indd 13 12.4.2024 13.03 12.4.2024 13.03. Naisenemmistö alkaa olla arkea myös monilla matemaattisilla aloilla. Lehden paperi ja painotyö on 100 % suomalaista
14 Demokraatti JIIHAA Neljä vuotta sitten noin 160 miljoonaa amerikkalaista antoi äänensä vaalissa, joka johti Donald Trumpin syrjäyttämiseen, Joe Bidenin voittoon ja sen jälkeen ennen näkemättömiin tapahtumiin Yhdysvaltain poliittisessa elämässä. – taas mennään jännitys vaaleihin ILMIÖ AFP / Eros Hoagland de_08052024_14.indd 14 de_08052024_14.indd 14 26.4.2024 17.45 26.4.2024 17.45
päivänä 2021 on tulevien vaalien kannalta merkittävin. Raivostuneet Trumpin kannattajat yrittivät tuolloin rynnätä Capitol-kukkulalla kongressin rakennukseen aikeenaan vallata se ja estää kongressia virallistamasta Bidenin voittoa. Useimmissa osavaltioissa tulos on poliittisen demografian takia hyvin ennalta-arvattava. Yhdysvalloissa on yhä valitsijamiesjärjestelmä ja vaalit käydään osavaltioittain. Eniten osavaltiossa ääniä saanut ehdokas vie kaikki osavaltion valitsijamiehet. Vain kourallisessa osavaltioita käydään todellinen kamppailu äänistä. AFP / Kena Betancur de_08052024_14.indd 15 de_08052024_14.indd 15 26.4.2024 17.45 26.4.2024 17.45. Oikeusjutusta on tullut osa Trumpin kampanjaa. Bidenin kannalta tärkeintä on, että Trump pysyy oikeus salissa ja mieluiten saa tuomiot epäillyistä rikoksista. Trumpin strategia syksystä 2020 lähtien on ollut kiistää Joe Bidenin voitto ja pitää kannattajat vihaisina syyttämällä demokraatteja vaalivilpistä. Yhdysvaltain kongressin valtausyritys tammikuun 6. Näissä osavaltioissa yhteenlaskettu ääni ero Bidenin hyväksi oli viimeksi vain runsaat 300 000 ääntä. Trumpin mukaan kyse on poliittisesta ajojahdista, jolla yritetään estää häntä kampanjoimasta ja nousemasta uudelleen presidentiksi. Korkein oikeus ottaa kantaa presidentin syytesuojaan ehkä kevään kuluessa tai sitten ei. Vaalitavan on katsottu suosivan republikaaneja. Yksi rikosoikeudenkäynti odottaa Floridan osavaltiossa, missä Trump kautensa jälkeen piti salaisia valtion papereita kotonaan eikä suostunut luovuttamaan niitä, kunnes liittovaltion poliisi FBI teki taloon ratsian. Trumpin mukaan vaalivoitto varastettiin häneltä. Puhummehan valtiosta, jonka väkiluku on 333 miljoonaa. ISTUVAN PRESIDENTIN Joe Bidenin aika on kulunut Ukrainan, Gazan sodan ja kotimaisen siirtolaisongelman parissa. Puhutaan kuudesta vaa’ankieliosavaltiosta, jossa voitto voi mennä kummalle tahansa, demokraatille tai republikaanille. ENTINEN PRESIDENTTI Donald Trump on saanut yli 90 syytettä aina korruptiosta vaaleihin puuttumiseen asti. Joka kerta, kun hän saapuu oikeussaliin tai sieltä ulos, TV-kamerat ovat valmiina ja hänen lausuntonsa välittyvät suorana amerikkalaiskoteihin. Paraikaa Trump istuu oikeudessa New Yorkissa vastaamassa rikossyytteisiin talouspetoksista ja kampanjarahoitusrikkomuksista. Valitsijamiehiä on kaikkiaan 538 ja voittoon tarvitaan heistä vähintään 270. 15 Demokraatti Teksti Susanna Turunen B iden puhuu seitsemästä miljoonasta äänestä, jotka veivät hänet vaalivoittoon, mutta todellisuudessa vuoden 2020 voitto oli paljon niukempi. Trump taas haluaa viivyttää oikeustaisteluja niin lähelle vaaleja, ettei häntä vastaan ehditä aloittaa oikeustoimia
Kansainvälinen valuuttarahasto IMF arvioi Yhdysvaltain talouden kasvuksi tälle vuodelle 2,8 prosenttia. Kolme tuomareista on Trumpin nimittämiä. Biden ei ole saanut talouskehityksestä kiitosta, koska ylikuumenemisen estämiseksi keskuspankki pitää korot ylhäällä. Biden voitti 2020 siellä niukasti runsaan 10 000 äänen erolla. 16 Demokraatti D-ILMIÖ D-ILMIÖ Kuninkaan tekijät TALOUS Yhdysvaltain taloudella menee hyvin. ABORTTI Abortti on aina kuuma aihe Yhdysvalloissa, mutta marraskuun vaaleissa se voi ratkaista paljon. Inflaatiokin laukkaa korkealla. Bidenilla on vaikeuksia taantuvilla teollisuusalueilla, joilla ihmiset pelkäävät vihreän siirtymän aiheuttamia tuotantomuutoksia. Työttömyysprosentti oli 3,8. Arizonan osavaltion korkein oikeus päätti huhtikuussa hyväksyä lakiesityksen, joka käytännössä kieltää kaikki abortit paitsi, jos äidin henki on uhattuna. Yhdysvaltain korkein oikeus kumosi kaksi vuotta sitten lain, joka salli abortin kaikissa osavaltioissa. AFP / Joe Raedle de_08052024_14.indd 16 de_08052024_14.indd 16 26.4.2024 17.45 26.4.2024 17.45. Viranomaisten mukaan uusia työpaikkoja syntyi tämän vuoden maaliskuussa yli 300 000. Arizona kuuluu vaa’ankieliosavaltioihin. Nyt naisäänestäjien reaktio on vielä arvoitus
Se voisi eri ar vioiden mukaan nostaa bensan hintaa jopa 15 prosenttia – mikä on äänes täjille liikaa. Tuki sotaa käyvälle Ukrainalle on jakanut sekä poliitikot että äänestäjät. Vaikka lukuisten kotien pihoilla ja ikkunoissa liehuu Ukrainan sinikeltainen lippu, moni käyttäisi tukimiljardit mieluummin oman maan tarpeisiin. Biden on omalla kaudellaan höllentänyt määräyksiä, mikä sai Teksasin ja Arizonan lähettämään kiinni saatuja rajanylittäjiä Washingtoniin bussilasteittain. Trump kiristi kaudellaan siirtolaisuutta koskevia määräyksiä ja aloitti muurin rakentamisen rajalle. Viimeksi Michiganin osavaltion esivaalissa 13 prosenttia rekisteröityneistä demokraateista äänesti jotain muuta kuin Bidenia. Israelin ja palestiinalaisten välinen sota Gazassa on amerikkalaisille vaikea pala. 17 Demokraatti SOTIEN RISKI Mahdollinen sota Irania vastaan olisi Bidenille katastrofi. Taustalla vaikutti osavaltion arabiväestö, joka on kiihtyvällä tahdilla kampanjoinut Bidenia vastaan Gazan sodan takia. AFP / Christian Monterrosa AFP / Rebecca Noble AFP / Nathan Howard de_08052024_14.indd 17 de_08052024_14.indd 17 26.4.2024 17.46 26.4.2024 17.46. SIIRTOLAISUUS Siirtolaisuus räjähti käsiin vuonna 2021, kun 1,7 miljoonaa ihmistä yritti laittomasti Yhdysvaltoihin Meksikon vastaisen rajan yli. Yhdysvallat on Israelin vankka tukija, mutta Gazan siviilien kärsimykset ovat aiheuttaneet myös vastareaktion
Venäjän ja Ukrainan välille syntyisi rauha hänen johdollaan päivässä. Laitonta maahanmuuttoakaan ei kuulemma olisi, jos hän olisi vallassa. Vimeisenä kisasta vetäytyi Trumpin kovana arvostelija tunnettu Etelä-Carolinan entinen kuvernööri Nikki Haley. Bidenilla ei koskaan ollut varteenotettavia vastaehdokkaita demokraattileirissä. Hän on pidättäytynyt antamasta tukeaan Trumpille, mutta hänen äänensä eivät välttämättä periydy kenellekään. Kuuluisan Kennedyn klaanin jäsen ja murhatun senaattorin Robert ”Bobby” Kennedyn poika, Robert F Kennedy nuorempi on ehdolla, mutta sitoutumattomana. Demokraattileirin viesti on varoitus: Trump ajaisi kansalaiset toisiaan vastaan, lisäisi eriarvoisuutta ja rotusyrjintää. Hän saattaa entisenä demokraattina viedä Bidenin ääniä. Totta on se, että vaalit ovat kallista puuhaa, mutta raha ei ratkaise kaikkea. Bidenille vaaleissa on kyse demokratian puolustamisesta ja turvaamisesta. Trumpillakaan ei ollut esivaaleissa todellisia vastustajia. Kaikki politiikanteko, jossa hän ei ole ollut mukana on huonoa ja väärin. Kansalaiset eivät voi välttyä merten takaisilta uutisilta varsinkaan, kun maa itse on vahvasti globaalina toimijana sodassa ja rauhassa. VAALITEEMAT – MITÄ NE OVAT. Tyypillinen väittämä on myös se, että Yhdysvalloissa rahalla voi ostaa ja voittaa vaalit. Biden on käyttänyt 2,5 dollaria jokaista Trumpin dollaria kohti, eikä lopputulos ole lainkaan varma. Myös työpaikat pysyisivät kotimaassa. Bidenia arvostellaan muistiongelmista, Trumpkin on sekoillut oman vaimonsa nimen kanssa. Amerikkalaisperheiden pojat ja tyttäret palvelevat asevoimissa, eikä ole yhdentekevää, mitä heille tapahtuu. Eurooppalaisten kannalta Biden on ennalta-arvattavampi liittolainen, Trump taas puolenvalinnoissaan ailahteleva. Trumpilla ei ole varsinaista vaaliteemaa. Edelleen vaikutusvaltainen Kennedyn suku on asettunut tukemaan näyttävästi Bidenia. DEMOKRAATIT OVAT VIIME VUODEN GALLUPTUTKIMUKSEN MUKAAN MENETTÄNEET ETENKIN MUSTIEN JA LATINOÄÄNESTÄJIEN KANNATUSTA. AFP / Allison Joyce de_08052024_14.indd 18 de_08052024_14.indd 18 26.4.2024 17.46 26.4.2024 17.46. 18 Demokraatti D-ILMIÖ KAKSI VANHUSTA VASTAKKAIN Yhdysvaltain politiikka on täynnä virkeitä, osaavia ja kokeneita poliitikkoja, mutta jostain syystä marraskuun vaaleihin on löytynyt ainoastaan kaksi senioria, Joe Biden, 81 ja Donald Trump, 77. USA-MYYTIT Väite, että amerikkalaiset eivät välittäisi ulkopolitiikasta on puppua
Silti tunnistan samat aggressiot, joita näemme Euroopassa, Suomessakin. Biden voitti osavaltiossa vuonna 2020 juuri Chicagon ja sitä ympäröivän metropolialueen äänillä. Mutta sitten alkoi tapahtua. Poliiseja syytettiin liiallisesta voimankäytöstä, mutta syytteet kaatuivat 1992. TOISAALTA itäja länsirannikoiden suurkaupungeissa näkyi nuorekas, energinen ja moderni yhteiskunta. Toivon, että ystävättäreni on vaaliennusteessaan väärässä. TELEVISIOUUTISET OVAT polarisoituneet, kielenkäyttö on aggressiivista, usein törkeääkin ja ihmisten mielialat tuntuvat olevan räjähdysherkkiä. MITÄ TAPAHTUU KESÄLLÄ. Konservatiivisuus paistoi kaikessa. Jos Trump voittaa, edessä olisi kostotoimia hänen vastustajilleen. Kuwaitin sota oli juuri päättynyt, ja George Bush vanhempi oli presidenttinä. Jako ei tietenkään ole todellisuudessa näin mustavalkoinen. Demokraatit ovat Gallupin viime vuoden tutkimuksen mukaan menettäneet etenkin mustien ja latinoäänestäjien kannatusta. Ystäväni povaa sisällissotaa, jos Trump häviää vaalit. Rotuväkivalta, rasismi ja luokkaerot olivat minulle vieraita kokemuksia, ja ne piirtyivät mieleeni iäksi. NYT, PALATTUANI Yhdysvaltoihin turistina yli 30 vuoden jälkeen olen yrittänyt katsoa maata uusin silmin. Yhtä lailla olen nähnyt asuinalueiden räikeät luokkaerot. Mutta kokouksia ennen ehtii tapahtua paljon. Teko tallentui silminnäkijän videokameraan. Kevät kuluu Trumpin oikeustaistoa seuratessa, mutta kesällä puolueet nimeävät presidenttiehdokkaansa virallisesti. Viimeksimainituista suuri osa on katolilaisia, joista monet tukevat konservatiivisia arvoja. Liput liehuivat talojen seinustoilla, sunnuntaikirkko oli opiskelukavereillekin jokaviikkoista kauraa. Olen tunnistanut rasismia ja antisemitismiä sekä nähnyt uutisista aseväkivallan kauheudet. Olen käynyt useissa osavaltioissa mieheni työn mukana. Mikä on siis muuttunut. Republikaanit taas ovat saaneet yliotteen miehistä ja alemman koulutuksen saaneista. Republikaania tukevat uskonnolliset, pienten kaupunkien ja maaseudun asukkaat, valkoiset, miehet, alemmin koulututetut ja etelävaltioiden äänestäjät. KANNATTAJAT Tutkimuslaitos Gallupin mukaan ehdokkaiden kannattajat voi luokitella räikeästi seuraavasti: Demokraattiehdokasta tukevat mustat, korkeasti koulutetut, suurten kaupunkien asukkaat ja naiset. Demokraattien puoluekokous on elokuun 19.–22. Rotukysymyksissä on otettu isoja askeleita eteenpäin, ympäristönsuojelu on vihdoin arvokas asia ja demokratia toimii, kun sen annetaan toimia. 1991 Los Angelesissa neljä valkoista poliisia pahoinpiteli mustan Rodney Kingin sairaalakuntoon pysäytettyään tämän ylinopeudesta ja rattijuoppoudesta. Wisconsin on yksi vaa’ankieliosavaltioista. Hyvä ystäväni Los Angelesissa syyttää maan henkisestä tilasta Donald Trumpia, joka käytöksellään ja puheillaan on asettanut ihmiset vastakkain. Susanna Turunen Kirjoittaja on pitkäaikainen ulkomaantoimittaja. Mietin usein, mitä voi sanoa ja miten se pitää sanoa. Haluaisin sanoa, ettei mikään. Mellakoissa kuoli 63 ihmistä, yli 2 000 loukkaantui. 19 Demokraatti Synkentynyt maa O piskelin 1990-luvulla Yhdysvalloissa yliopistossa muutaman vuoden. Keskilännen pikkukaupungissa ja sitä ympäröivällä maaseudulla oli helppo huomata, kuinka isänmaallisia amerikkalaiset olivat. Näen kuitenkin positiivistakin kehitystä. päivä Milwaukeessa Wisconsinin osavaltiossa. Olen törmännyt samaan konservatiivisuuteen ja isänmaallisuuteen. Viikkokin on tällä hetkellä pitkä aika amerikkalaisessa politiikassa. Biden voitti Trumpin viime kerralla siellä vain hieman yli 20 000 äänellä. Levottomuudet levisivät myös minun pikkukaupunkiini keskelle maissipeltoja. Republikaanit järjestävät puoluekokouksensa heinäkuun 15.–18. Vain tunteja oikeuden päätöksen jälkeen Los Angeles oli liekeissä. de_08052024_14.indd 19 de_08052024_14.indd 19 26.4.2024 17.46 26.4.2024 17.46. päivänä Chicagossa, Illinoisin osavaltiossa
– Suomessa hallitus vääntää työmarkkinaa päinvastaiseen suuntaan. Niin Suomessa kuin muissakin Pohjoismaissa on päinvastaisia esimerkkejä. Keskitytään vain nykyhetkeen ja oman äänestäjäkunnan etujen turvaamiseen. SUOMEN VIIME kuukausien vääntöä seuratessaan Paananen toteaa ymmärtäneensä, että ruotsalainen diskuteeraaminen on täsmälleen sitä samaa, mitä Suomessa tehtiin komitealaitoksissa tai laajoissa työmarkkinaratkaisuissa. SUOMESSA PERUSTELLAAN TYÖMARKKINA MUUTOKSIA ILMAN TOTUUSPOHJAA OLEVILLA PSEUDO TOTUUKSILLA. – Enää ei tehdä keskusjärjestösopimuksia tai hallituksen ja opposition rajat ylittäviä kauaskantoisia sopimuksia. Nyt ainakin puhetta on riittänyt. Tämä rakennelma ei voi pysyä pystyssä. Esimerkiksi Ruotsissa tehtiin viime kierroksella yhteisymmärryksessä kaksivuotinen sopimus, jolla ei tavoiteltu inflaation ylittäviä palkankorotuksia. Miltä Ruotsista käsin katsottuna näyttää meille suunniteltu suomalainen malli. Enää ei naurata. Ja sitten kehdataan sanoa kirkkain silmin, että tämä on Ruotsin mallin mukaista. SUOMALAISTEN VARSINAINEN kansanvaiva on pohtia sitä, mitä ulkomailla meistä puhutaan. Paananen tunnustaa, että seitsemän vuotta sitten Ruotsiin muuttaessaan hän itsekin vähän naureskeli – suomalaiseen tapaan – että ”nyt mennään diskuteeraamaan”. Paananen muistuttaa, että Suomessa aikoinaan tehtiin suuria uudistuksia laajapohjaisissa komiteoissa, joissa saatettiin hioa yhteistä näkemystä vuosia. VAIKKA HALLITUKSEN ajamat uudistukset näyttävät nyt etenevän ammattiyhdistysliikkeen vastustuksesta huolimatta, pitää Paananen järjestöjen roolin edelleen vahvana. Tukholmassa toimivan Pohjoismaiden Teollisuustyöntekijät -yhdistyksen (Industrianställda i Norden, Nordic IN) pääsihteeri Reijo Paananen painottaa, että Orpon hallituksen ajamalla mallilla ei ole mitään tekemistä sen enempää Ruotsin kuin muidenkaan Pohjoismaiden työmarkkinamallien kanssa. Eihän se ole, jos perusta on laho. Paananen nostaa yhdeksi pseudototuudeksi ammattiyhdistysliikkeen joustamattomuuden. Paananen pitää tilanteen perusongelmana ja -erona sitä, että esimerkiksi Ruotsissa jatkuvalla keskustelulla panostetaan luottamukseen, sen ylläpitämiseen ja kehittämiseen. Muissa Pohjoismaissa pelätään tämän leviävän myös niiden työmarkkinoille. Sitten tulivat tupot. Hän näkee Suomessa perusteltavan työmarkkinamuutoksia erilaisilla ilman totuuspohjaa olevilla pseudototuuksilla. Tässä mallissa työntekijät koko ajan tietävät, missä mennään. 25 vuotta hyvää tulosta tuottanutta pitkää linjaa tai kasvun edellytyksiä ei haluttu riskeerata liian suurilla palkankorotuksilla. – Millä ihmeellä Suomi olisi pysynyt pinnalla koronakriisissä, eurokriisissä ja lukemattomissa 90-luvun kriiseissä, ellei ammattiyhdistysliike olisi sopimuksissaan, ja silloin nimenomaan keskitetyissä sopimuksissa, joustanut, Paananen kysyy. Paananen kertoo viimeisen puolen vuoden aikana Suomen työmarkkinatilanteen nousseen puheenaiheeksi lähes kaikissa hänen työkokouksissaan. Paananen pohtii, onko asioiden laajalla joukolla diskuteeraaminen ja yhteisen luottamuksen perinpohjainen rakentaminen lopulta myös yksi tekijä Ruotsin taloudellisen menestyksen takana. de_08052024_20.indd 20 de_08052024_20.indd 20 29.4.2024 9.31 29.4.2024 9.31. Hän sanoo edunvalvonnassa työehdoista ja kokonaisuudesta päättämisen hajaantuneen aiempaa vahvemmin keskusjärjestötasolta ammattiliittojen ja työnantajaliittojen väliseksi. 20 Demokraatti REIJO PAANANEN Diskuteeraamisen käännynnäinen Teksti Heikki Sihto / Kuva Arja Jokiaho O rpon hallitus haluaa Suomeen Ruotsin työmarkkinamallin. Reijo Paananen on onnellinen mies, joka on työssään edistänyt asioita, joihin itse uskoo – ja joissa on nähnyt saavansa aikaan tuloksia
. Oletko jo ruotsalaistunut. – Kun joku meistä on puhumassa Euroo passa tai muualla maailmassa, kaikki ymmärtävät, että tuossa ei ole vaikkapa mukavia puhuva Paananen, vaan äänessä on reilun miljoonan jäsenen yhteinen näkemys. – Onneksi nyt kotien välinen lyhyt matka, vain tunti lentäen, mahdollistaa kak soisasumisen. PAANASELLA ON koti Tukholmassa ja Helsingissä, jossa hänen puolisonsa asuu. Keskusjärjestöjen rooli on kuitenkin edelleen merkittävä, vaikka EK jo kuohitsi keskusjärjestösopimista muuttamalla omia sääntöjään. . Pohjoismaiden Teollisuustyöntekijät -yhdistyksen (Industrianställda i Norden, Nordic IN) pääsihteeri 2017– . . – Kysyy Ruotsissa keneltä tahansa työnantajien edustajalta, niin he ovat kaikki aivan sataprosenttisen yksimielisiä siitä, että valtion tai poliitikkojen ei pidä puuttua työmarkkina-asioihin. Suomen kokoomus kuuluu siihen. Paananen sanoo olleensa työelämässä monella tavalla onnekas. Äärioikeistolaisille puolueille on ennustettu menestystä. Hän saanut töissään edistää asioita, joihin itse uskoo – ja joissa on nähnyt saavansa aikaan tuloksia. tehdään EU:sta puhdas bisnes ja unohdetaan kaikki sosiaaliset ulottuvuudet. He sanovat sopivansa niistä itse, kun tuntevat ne parhaiten. SDP:n valtuuskunnan pääsihteeri ja tiedottaja europarlamentissa 1999–2000. – Osa kansallispopulistisista äärioikeistolaisista liikkeistä ei kunnolla kykene keskustelemaan keskenään saatikka yhteistyöhön oman parlamenttiryhmänsä kanssa. Matkoilla Mahdolliset onnittelut voi ohjata nuorten opiskelijoiden tukemiseen KSR:n Keski-Suomen rahastoon tilille FI85 1521 3000 0060 09, tiedonantoon: Reijo Paananen. SDP:n vt. – Pääsihteerinä pääsen hyödyntämään pohjoismaisella ja Eurooppa-tasolla moninaista järjestöja nuorisotoiminnassa, viestinnässä, kampanjoinnissa sekä politiikassa saatua kokemusta. . de_08052024_20.indd 21 de_08052024_20.indd 21 29.4.2024 9.31 29.4.2024 9.31. tiedotussihteerinä 2003–2006 ja vaalipäällikkönä vuoden 2004 europarlamenttivaaleissa. Hän pohtii, haluaako Eurooppa-myönteinen EPP jatkaa jossain muodossa nykyistä yhteistyötä ja Euroopan kehittämistä. Eurooppalainen Suomi ry:n toiminnanjohtaja 2000–2002. – Siellä keskusteluvälit onneksi tuntuvat toimivan. Paananen näkee tällä hetkellä työmarkkinoiden suurimpana ongelmana sen, että poliitikot tekevät itsestään työmarkkinaosapuolen. Useissa tehtävissä SAK:ssa 1988–1997 ja 2006–2012. Kohta poliitikot joutuvat päättämään kaikesta ja neuvottelut vaihtuvat lakiin. 21 Demokraatti 60 VUOTTA REIJO PAANANEN 9.5. Paananen vertaa järjestöä tötteröön, johon kaadetaan 20 pohjoismaisen liiton näkemyksiä ja lopulta siitä putkahtaa ulos yhteinen näkemys. Euroopan parlamentin sosialidemokraattisen ryhmän aluepolitiikan ja tietoyhteiskuntatyön erityisavustaja 1997–1999. Tältä pohjalta on vaikea nähdä, että mahdollinen vaalivoitto muuttuisi vallaksi. Ehkä EPP:ssä nähdään, että sosiaaliset asiat voidaan nujertaa kansallisestikin ilman EU-lainsäädäntöä. Tässä työssä tarvitaan ymmärrystä, miten eri maiden järjestelmät toimivat ja poliittista hoksnokkaa, mikä omassa työssä toimii ja mikä ei. Bisnes vain pyörimään ja unohdetaan vaikkapa kaiken maailman työsuojelut tai naisten ja työntekijöiden oikeudet. Nyt Suomessa halutaan tämä tärkeä työkalu, pienen kansan yksituumaisuus, lakaista pois. – Olen Jyväskylästä lähtöisin ja jyväskyläläisyys ja keskisuomalaisuus kulkevat edelleen mukana, vaikka puolet elämästäni olen Helsingissä ja pääkaupunkiseudulla asunut. – Toinen vaihtoehto on, että EPP lähtee tähän vähän suomalaiseenkin malliin, jossa käytetään tilaisuus hyväksi, REIJO PAANANEN . – Tilanne karkaa käsistä, jos poliitikot oman kannatuksensa pönkittämiseksi aloittavat jonkun yksittäisen työntekijäryhmän tai alan asioiden ajamisen. Hän varoittaa Sari Sairaanhoitajan paluusta. Siinä ei enää alakohtaisia eroja tunnisteta. – Vähitellen on tullut sellainen kiva fiilis, että mähän hallitsen tämän homman. Paananen pitääkin Euroopan tulevaisuuden kannalta ratkaisevana sitä, mitä parlamentin suurin ryhmä, keskustaoikeis tolainen Euroopan kansanpuolue EPP tekee. PAANANEN TOIMII nyt toista kautta Pohjoismaiden Teollisuustyöntekijät -yhdistyksen pääsihteerinä. . SDP:n puoluesihteeri 2012–2017. Brysselissä aikoinaan asuessani myös se tuntui kodilta kuten nyt Tukholmakin. ITSEKIN KYMMENEN vuotta sitten EU-vaaleissa ehdolla ollut Paananen pohtii, mihin suuntaan Euroopan unioni menee vaalien jälkeen
Eniten minua rassaa kielen yleinen huolittelemattomuus. En myöskään osaa erään viihdejutun tapaan pitää ehtana tragediana iskelmän tarinaa, jossa ”karting-isä” elää omaa saavuttamatonta mestariunelmaansa poikansa kautta. Eeppinen-adjektiivin liikaja väärinkäytöstä olen nurissut tällä palstalla jo aiemmin, joten ei siitä enää enempää. Onko sinun elosi ollut yhtä draamaa viime aikoina, Tua. Esimerkiksi tällaiset virkkeet ovat urheilujutuissa aivan arkea: ”Taktisesta näkökulmasta on kiva nähdä joukkueiden pelaamista, jos miettii sitä, että Kärpät on tuonut aktiivisuuden sen omaan pelaamiseen”. ”Talvifestarista tulikin talvinen farssi”. Teatteria työssäni tiiviisti seuraavana olen näet sangen uupunut siihen, kuinka höllin perustein juttuja tehostetaan käsitteillä draama, tragedia ja farssi. (TO) Kielipoliisioperaatioista ja kielen ilmiöistä keskustelevat Rolf Bamberg ja Tua Onnela Jos vaikka somejulkkiksen undulaatti karkaa, se ei mielestäni täytä murhenäytelmän kriteerejä. Pilkkusäännöille viitataan totaalisesti kintaalla, eivätkä edes yhdyssanat ole niin justiinsa. (RB) VOI VOI, voisinpa minäkin harmistua vain yksittäisistä sanavalinnoista. Löysin tänä talvena uudestaan vanhan rakkaan harrastukseni, jääkiekon töllöttämisen. Euripideen Medeia, jossa äiti tappaa omat lapsensa, on tyylipuhdas tragedia. Samat mediat, joissa kielenhuolto on muuten aivan asiallista, päästävät urheilujutuissa läpi mitä tahansa. Mutta jos vaikka somejulkkiksen undulaatti karkaa, se ei mielestäni täytä murhenäytelmän kriteerejä. Enkä siis tarkoita yksittäisiä virheitä ja huonoja sanavalintoja vaan todellista kielellistä tra gediaa. (Tappara! Tappara!) Sivuvaikutuksena olen alkanut lukea myös urheilujournalismia ja joutunut näkemään, miten käsittämättömän kehno kieli menee siinä läpi. ”Pärmäkosken kilpailusta muodostui farssi”. Selvän saaminen jää lukijan vastuulle: ”Pelicansin ylivoima on onnistunut vain 10,53 % (2/19)”. Entä ketä huvitti isosti, kun pop-festivaalin järjestelyt menivät jokin aika sitten ihan poskelleen. Nauroiko joku katketakseen, kun lumi tarttui Kristan suksenpohjiin ja pilasi hänen kisansa. Yhdestä jutusta voi helposti bongata parikymmentä kielivirhettä. de_08052024_22.indd 22 de_08052024_22.indd 22 29.4.2024 9.43 29.4.2024 9.43. Mediassa nähdään draamaa ja tragediaa vähän kaikkialla, mutta ei sentään niin perusteettomasti kuin farssia. Vai ihan vain arkea. ”Niin pelillinen kuin tuloksellinen tulos paranee.” ”Pelillinen katto on Tapparalla isompi molempiin suuntiin.” En ole aivan varma, millainen on lattian suunnassa sijaitseva iso katto, mutta minusta tuntuu, että urheilujournalismin kieli on onnistunut saavuttamaan sen. Farssi on vaativa komedian laji, joka voi toki kertoa mokista, mutta ei salli niitä itselleen vaan vaatii mestarillista ajoitusta, tarkkuutta. Samat mediat, joissa kielenhuolto on muuten aivan asiallista, päästävät urheilujutuissa läpi mitä tahansa. Mutta moinen leppoisa arki näyttää minulla olevan takana päin. Shakespearen Romeo ja Julia, jossa teini-ikäiset rakastavaiset kuolevat toistensa syliin, on lajityypin kuuluisimpia. Sen sortin riemu on lehtijutuissakin tervetullutta, mutta ei ainakaan ”ilo pitkästä itkusta” -perustein. 22 Demokraatti KIELEN PÄÄLLÄ Kielipelin traaginen tulos M edian otsikoita selaillessa tulen toisinaan ihmetelleeksi, ovatko toimittajat käyneet sankoin joukoin läpi draamakirjallisuuden pikakursseja. Myös Gazan sota on tosielämän tragedia, samoin oli esimerkiksi Estonian uppoaminen aikoinaan. Lukusanat on tapana kirjoittaa kirjaimin tai numeroin ihan sen mukaan, miltä toimittajasta sillä hetkellä tuntuu
de_08052024_23.indd 23 de_08052024_23.indd 23 26.4.2024 10.13 26.4.2024 10.13. Odotettavissa olisi siis ennustamatonta vatulointipolitiikkaa, jossa maan suunta vaihtuisi neljän vuoden välein. OPPOSITIOSSA ON nyt käytännössä kolme vasemmistolaista puoluetta, joita on usein vaikea erottaa toisistaan. 23 Demokraatti Marjo Ollikainen marjo.ollikainen@teknologiateollisuus.fi Kirjoittaja on Teknologiateollisuus ry:n viestintäpäällikkö, ex-talousja politiikantoimittaja. Suomi tarvitsee hyvää taloudenpitoa, ei valtionhoitajapuolueen somepornoa. Hyvän taloudenpidon ohella tarvitsemme yhteiskuntana kuitenkin politiikkaan empatiaa, emme valtionhoitajapuolueen somepornoa saksien heiluttelulla, julkisen sektorin yt-neuvotteluilla tai kehitysavun miljardileikkauksilla. Oikeistodemarit, missä luuraatte. Valtiolla oli tuolloin velkaa reilut 60 miljardia euroa, kun sitä on nyt 156 miljardia. Kevään kuhjussa on uumoiltu, että jos hallituksen oikeistokonservatiiviseen politiikkaan ja perussuomalaisten argumentaatioon kyllästyneet äänestävät nostavat seuraavissa eduskuntavaaleissa demarit hallitukseen, puolue peruu nyt tehdyt uudistukset. Syyksi epäiltiin hallituksen työmarkkinatoimia sekä kyselyn aikana suunniteltuja leikkauksia. Veljeily rasismipuheesta useita kertoja käräytettyjen, köyhille ja nuorille ilkkuvien perussuomalaisten kanssa ahdistaa arvoliberaaleja oikeistolaisia. Markkinataloutta kannattavissa, kokoomusta äänestäneissä on hallituksen politiikkaan pettyneitä. Tässä olisi SDP:n iskun paikka. Kehysriihen jälkeen SDP ei kyennyt löytämään hallituksen toimista mitään positiivista – myös talouskasvuun kannustavat toimet saivat tyrmäyksen. Euroopan on ennustettu siirtyvän EU-vaaleissa euroskeptisen, konservatiivisen laitaoikeiston haltuun, ja liberaalit keskustaoikeiston äänestäjät pohtivat olevansa kodittomia. Siis se, että SDP:n oppositiorooli näyttäytyy julkisuuteen vaihtoehdottomana ei-politiikkana ja usein valheellisina väitteinä sosiaalisessa mediassa. Mitä todennäköisimmin tarvitsemme siis talouskuria vielä seuraavallakin vaalikaudella. Ainoana oikeistodemarina pidetty SDP:n ryhmyri Tytti Tuppurainenkin on ollut olohuoneissamme sanaton, kun häntä on A-studioissa vaadittu avaamaan puolueen vaihtoehtoa hallituksen talouspolitiikalle. Pienituloisimpiin kohdistuvia, päällekkäisiä leikkauksia on pidetty moraalittomina samaan aikaan, kun hyvätuloinen keskiluokka sai veronalennuksen. D-kolumni HYVÄN TALOUDEN PIDON OHELLA TARVITSEMME YHTEISKUNTANA POLITIIKKAAN EMPATIAA. Oikeistodemareilla vaalivoittoon. MYÖS PERINTEINEN kokoomus alkaa olla ahtaassa raos sa. Kaikki kuitenkin myöntävät, että velkaa on liikaa ja ikärakenne hirveä. D emarit saivat kehysriihen kynnyksellä hyviä uutisia, kun SDP oli noussut Helsingin Sanomien gallupissa Suomen suosituimmaksi puolueeksi. Sen pitäisi vain kyetä palaamaan puolueeksi, joka se oli vielä vuosituhannen vaihteessa. Se on harmi. Nyt voisi olla kysyntää politiikalle, jossa yhdistyy vahva ote valtiontaloudesta huolehtimiseen selkeällä pesäerolla oikeistokonservatiiviseen arvopohjaan. Kukaan ei tuntunut pitävän suosion syynä SDP:n erinomaista oppositiopolitiikkaa. Vihreätkään eivät ole markkinataloususkoonsa vannoneesta puheenjohtajastaan huolimatta onnistuneet vakuuttamaan luvatulla talousvihreydellä
Selvityksessä olivat mukana Itävalta, Ranska, Saksa, Kreikka, Unkari, Italia, Alankomaat, Puola, Portugali, Romania, Espanja ja Ruotsi. Myös äärioikeiston rivit rakoilevat. Eurooppalainen EU-vastainen äärioikeisto on mielellään ratsastanut maahanmuuttovastaisilla teemoilla, ja tämä näkyy myös näiden puolueiden kannattajien mielipiteissä. Muun muassa Italian pääministeripuolueen Italian veljien, Fratelli d’Italian, Espanjan Voxin, Unkarin Fideszin ja Portugalin Chegan kannattajat nostavat maahanmuuton rinnalle suurimmaksi huolenaiheekseen maastamuuton. YLLÄTTÄEN USEISSA maissa aivovuotoa ulkomaille pidettiin maahanmuuttoa suurempana huolenaiheena. Vain 15 prosenttia kyselyssä mukana olleiden maiden vastaajista piti maahanmuuttoa viime vuosikymmenen suurimpana kriisinä, kun taas 21 prosenttia valitsi maailmanlaajuisen talouden myllerryksen, 19 prosenttia Covid-pandemian, 16 prosenttia ilmastonmuutoksen ja 16 prosenttia Ukrainan sodan. Riippumaton The European Council on Foreign Relations ECFR -ajatushautomo julkaisi maaliskuussa 12 EU-maata koskevan raportin A new political map: Getting the European Parliament Election Right, jossa vastaajat näkivät maahanmuuttoa suurempana ongelmana globaalin taloustilanteen, ilmastonmuutoksen ja Ukrainan sodan. EU on viimeisen viidentoista vuoden aikana kokenut viisi suurta kriisiä – maahanmuuttokriisin, Venäjän sodan Ukrainaa vastaan, maailmanlaajuisen finanssikriisin, ilmastokriisin ja covid-19-pandemian. 24 Demokraatti MAAHANMUUTTO Ei maahanmuutto vaan aivovuoto VALTAVIRTAPUOLUEET AMPUVAT ITSEÄÄN JALKAAN YRITTÄESSÄÄN NEUTRALISOIDA MAAHANMUUTTOA OIKEISTOLAISEMMALLA POLITIIKALLA. ECFR:N TUTKIJAT Ivan Krastev and Mark Leonard ovat vetäneet raportissaan sen johtopäätöksen, että vaikka maahanmuutto on nostettu kansallismielisten oikeistopopulistipuolueiden toimesta näkyvään rooliin eurovaalikampanjoinnissa, todellisuudessa näiden puolueiden on vaikea saada lisää kannattajia lietsomalla nykyistä enempää ulkomaalaispelkoa. Vain Saksassa (29 %) ja Itävallassa (24 %) vastaajat pitivät maahanmuuttoa tärkeimpänä huolenaiheenaan. Teksti Mika Horelli V aikka maahanmuuttoa on pidetty yhtenä tärkeimmistä tuleviin EU-vaaleihin vaikuttavista yksittäisistä tekijöistä, tuoreen tutkimuksen mukaan todellisuudessa vain noin viisitoista prosenttia EU-kansalaisista näkee maahanmuuton keskeisenä huolenaiheena. Kuitenkin myös Euroopan äärioikeistossa rivit rakoilevat. Tutkimus tehtiin tammikuussa. Vahvoja johtajia ihailevien populistipuolueiden kannattajia kiinnostaa enemmän se, kuka sanoo kuin mitä sanotaan. de_08052024_24.indd 24 de_08052024_24.indd 24 26.4.2024 15.54 26.4.2024 15.54. Maahanmuuton näkee maidensa merkittävimpänä uhkana suurin osa muun muassa Alankomaiden PVV:n ja FPO:n, Ruotsidemokraattien ja Saksan AfD:n sekä Ranskan Kansallisen liittouman kannattajista. Äänestäjiä, jotka olivat enemmän huolissaan maastamuutosta kuin maahanmuutosta, tai pitivät molempia yhtä suurina ongelmina, oli tutkituista maista eniten Romaniassa, Italiassa, Espanjassa, Unkarissa ja Kreikassa. Maahanmuutto huolettaa eurooppalaisia vähemmän kuin on luultu. Ukrainalaiset pakolaiset nähdään useimmissa tutkituista EU-maista pikemminkin mahdollisuutena kuin uhkana
Hyviä esimerkkejä valtavirtapolitiikan tiukentumisesta ovat vasta Euroopan parlamentissa hyväksytty maahanmuuttolainsäädännön uudistus ja Ranskassa äskettäin hyväksytty maahanmuuttolaki, joissa tultiin molemmissa tuntuvasti vastaan oikeiston ja äärioikeiston vaatimuksia. Lisäksi tutkijoiden mukaan olisi tärkeää muistuttaa äänestäjille, että mitä yhtenäisemmin Eurooppa puhaltaa yhteen hiileen, sen helpompi sen on vastata geopoliittiseen kilpailuun Yhdysvaltain kanssa, marraskuun presidentinvaalien tuloksesta riippumatta. VUOSIKYMMENEN SUURIMMIKSI KOETUT KRIISIT EUROOPASSA Lä hd e: 12 EU -m aa st a ko sk ev a ky se ly A ne w po lit ic al m ap : G et tin g th e Eu ro pe an Pa rli am en t El ec tio n Ri gh t 21 % maailmanlaajuiset talousongelmat 19 % Covid-pandemia 16 % ilmastonmuutos 16 % Ukrainan sota 15 % maahanmuutto Saksassa (29 %) ja Itävallassa (24 %) vastaajista piti maahanmuuttoa tärkeimpänä huolen aiheenaan. de_08052024_24.indd 25 de_08052024_24.indd 25 26.4.2024 15.54 26.4.2024 15.54. Miksi äänestää korviketta, jos alkuperäinenkin on tarjolla. Tutkijoiden mukaan sen sijaan, että EU-myönteiset poliittiset puolueet jäljittelevät äärioikeistoa maahanmuuttoasioissa, niiden tulisi täsmäkampanjoida tuomalla esiin asioita, joissa EU:sta on ollut selkeästi hyötyä jäsenmaiden kansalaisille. Tutkijat varoittavatkin, että pelätessään äärioikeiston kasvua vastauksena hallitsemattomaan maahanmuuttoon valtavirtapuolueet ovat ampumassa itseään omaan jalkaan yrittäessään neutralisoida maahanmuuttoa poliittisena kysymyksenä aikaisempaa oikeistolaisemmalla politiikalla. Kirjoittaja on Brysselissä asuva toimittaja. 25 Demokraatti On vanha poliittinen totuus, että vaikka maltilliset poliittiset liikkeet ryhtyisivät tiukentamaan kantojaan populistien paineessa, tämä harvoin johtaa äänestäjien siirtymiseen leiristä toiseen
Miten käy niille suomalaisille, jotka eivät voi enää harjoittaa ammattiaan. – Tätä tapahtuu nyt melkein joka päivä, varaston päällikkö Hamza Jahar kertoo. Sään vaihtelut vaikuttavat arkeen ja toimeentuloon. Mtwaralaiset ovat tyytyväisiä. Venäjän hyökkäys Ukrainaan loi pulan fossiilista polttoaineista, mitä paikataan nyt myös Tansaniasta louhitulla kivihiilellä. Suomen ympäristökeskuksen (Syke) tutkimusprofessori Paula Kivimaa tutkii energiasiirtymän yhteiskunnallisia ulottuvuuksia. Monissa globaalin etelän maissa ajatellaan, että myös heillä on oikeus parantaa kansalaistensa hyvinvointia fossiilisten polttoaineiden avulla, kuten länsimaatkin ovat tehneet. Cashew on Mtwaran alueen perinteinen tulonlähde ja vientituote. KUIVALLA KAUDELLA lämpötila nousee eteläisessä Tansaniassa 32–33 asteeseen. Tätä kysyimme kahdelta tutkijalta. Valtiot ja alueet ovat siirtymässä eri vaiheissa. He saavat palon kuriin. – On toki tärkeää arvioida paikallisia vaikutuksia, koska esimerkiksi turpeentuotannosta luopuminen on iso sosiokulttuurinen muutos. Ilmastonmuutoksen ensimmäiset vaikutukset ovat kohdistuneet köyhimpiin maihin. Kasa on syttynyt tuleen ja varaston työntekijät juoksevat palopaikalle vesiämpäreiden kanssa. Cashew-pähkinän tuottaja Fakihi Musa kertoo, että vaihtelevat lämpötilat ja väärään aikaan tulevat sateet haittaavat viljelyä. de_08052024_26.indd 26 de_08052024_26.indd 26 12.4.2024 13.05 12.4.2024 13.05. ILMASTONMUUTOKSEN TORJUMISEN näkökulmasta Tansania toimii päinvastoin kuin pitäisi. Hän toivoo kuitenkin, että siirtymää tarkasteltaisiin täälläkin globaalista näkökulmasta. 26 Demokraatti ILMASTONMUUTOS Tansania tarvitsee ilmastorahoitusta Ilmastonmuutos ei pysähdy, jos länsimaat eivät tue köyhien maiden siirtymää uusiutuviin energiamuotoihin. Ilmastonmuutos on lisännyt äärisäitä. Kansainvälinen hiilibisnes tuo bisnestä myös paikallisille. Ilmastonmuutoksen pysäyttäminen vaatii siirtymää fossiilisista polttoaineista uusiutuviin energiamuotoihin. Mtwaran satamaa laajennettiin pikavauhtia, ja hiiltä alettiin viedä Eurooppaan ja Aasiaan. Hän sanoo työhuoneellaan Helsingissä, että Suomessa vihreää siirtymää katsotaan usein liian paikallisesta näkökulmasta. Teksti Anna Kuokkanen, Kristiina Markkanen Kuvat Anna Kuokkanen H iilipölystä musta maa hohkaa kuumuutta MilCoal-yhtiön hiilivarastolla Mtwaran satamassa Tansaniassa. Kaksi vuotta sitten sen rinnalle tuli kivihiili. Kysymys oikeudenmukaisesta siirtymästä nousee yhä useammin esiin tutkimuksessa ja poliittisissa keskusteluissa. Sen henkinen puoli ja ihmisten kokemat menetykset on huomioitava, Paula Kivimaa sanoo. Millainen olisi oikeudenmukainen siirtymä Tansaniassa, entä Suomessa
de_08052024_26.indd 27 de_08052024_26.indd 27 12.4.2024 13.05 12.4.2024 13.05. 27 Demokraatti Tansania tarvitsee ilmastorahoitusta Fakihi Musa ja Rabia Zuberi ovat viljelleet cashew-pähkinöitä kymmeniä vuosia. Viime aikoina lisääntyneet äärisäät vaikeuttavat viljelyä, eikä satoja pysty ennustamaan yhtä hyvin kuin aikaisemmin
Tuki on jäänyt alle sovitun tason. – Ilmastonmuutos vaikuttaa jo nyt saamelaisten elinkeinoihin ja ympäristöihin. ILMASTONMUUTOS de_08052024_26.indd 28 de_08052024_26.indd 28 12.4.2024 13.05 12.4.2024 13.05. Sähköverkkoon kuuluu vasta puolet kotitalouksista. – Kriisien vaikutukset voivat ulottua hyvinkin kauas. Ihmisten täytyy tulla aidos ti kuulluiksi. Ympäristöjohtamisen tohtori Obadia Bishoge on tutkinut luonnonvarojen hallintaa Tansaniassa. Paula Kivimaa on samaa mieltä. OIKEUDENMUKAINEN SIIRTYMÄ edellyttää menneiden ja nykyisten epäoikeudenmukaisuuksien tunnustamista. Kun niin ei käynyt, alkoivat mielenosoitukset. – Monien tutkijoiden mielestä pitäisi kuitenkin puhua enemmän tunnustavasta oikeudenmukaisuudesta, joka huomioi siirtymän sosiokulttuuriset kysymykset ja haavoittuvimmassa asemassa olevat ryhmät, Kivimaa sanoo. Puita uhkaavat hometaudit ja tuholaiset. Mtwarassakin viranomaisten puutteellinen tiedotus johti väärinkäsityksiin ja epärealistisiin odotuksiin. Hän oli Mtwarassa vuonna 2013, kun kaupungissa oli suuria mielenosoituksia. Kivihiilen vienti on luonut työpaikkoja Mtwaran satamassa ja kuljetusalalla sekä piristänyt paikallista palvelualaa, sanoo hiilivaraston päällikkö Hamza Jahar. – Jos kansalaisia ei oteta mukaan päätöksentekoon, he turhautuvat, Obadia Bishoge sanoo. Myös Suomi on nyt vähentämässä kehittyvien maiden ilmastorahoitusta. Globaalisti päästöt jakautuvat erittäin epätasaisesti. Myös ilmastonmuutos itsessään aiheut taa levottomuuksia, sotia ja pakolaisuutta. Mereltä oli löytynyt maakaasua, ja paikalliset odottivat sen parantavan heidän elintasoaan nopeasti. Sadekausien muutokset pienentävät cashew-pähkinän satoa. Kivimaa mainitsee esimerkkinä saamelaiset. 28 Demokraatti SUOMALAISEN HIILIDIOKSIDIPÄÄSTÖT OVAT NOIN 35-KERTAISET TANSANIALAISEEN VERRATTUNA. Ne voivat vaikuttaa esimerkiksi kansainvälisiin kauppaketjuihin, joista Suomenkin huoltovarmuus on riippuvainen, Kivimaa sanoo. Tutkijat jakavat energiasiirtymän oikeu denmukaisuuden eri ulottuvuuksiin. Toisaalta, vaikka länsimaat ovat vastuussa historiallisesti valtaosasta ilmastopäästöjä, kaikkien maiden täytyy osallistua ilmastonmuutoksen hidastamiseen. Fossiilisiin polttoaineisiin liittyy toiveita vaurastumisesta. Niin sanottu jako-oikeudenmukaisuus tunnistaa sen, että ilmastonmuutoksen vaikutukset sekä sopeutumistoimien hyödyt ja haitat voivat jakautua epäoikeudenmukaisesti. Tuesta on sovittu YK:n ilmastosopimuksessa Pariisissa vuonna 2015, mutta rikkaat maat eivät ole lunastaneet lupauksiaan. Paikallisten ja globaalien näkökulmien yhteensovittaminen on kuitenkin vaikeaa. Bishogen mielestä yksi oikeudenmukaisen siirtymän tärkeimmistä elementeistä on kommunikaatio yhteisön kanssa. Menettelytapojen oikeudenmukaisuudesta taas puhutaan, kun tehdään julkista ohjausta. Esimerkiksi suomalaisen hiilidioksidipäästöt ovat noin 35-kertaiset tansanialaiseen verrattuna. Globaalin etelän maissa on myös mahdollista ohittaa osa niistä kehityskuluista, jotka ovat aiheuttaneet ilmastokriisin. Niitä on alettu vasta hiljattain hyödyntää sähköntuotannossa ja viedä ulkomaille. Tansaniassa kamppaillaan edelleen energian, puhtaan veden ja sanitaation kaltaisten perustarpeiden tyydyttämisen kanssa. – Oikeudenmukaisuus on myös turvallisuuskysymys, koska epäoikeudenmukaisuuden kokemukset lisäävät ristiriitoja ja heikentävät turvallisuutta, hän sanoo. Ne tarvitsevat siihen kuitenkin rikkaiden maiden tukea. TANSANIALLA ON paljon fossiilisia polttoaineita
Maailman maat pääsivät Dubaissa sopuun fossiilisten polttoaineiden käytön vähentämisestä, mutta sen toteuttaminen on vaikeaa, jos rikkaat maat leikkaavat rahoitustaan. OBADIA BISHOGEN mukaan Tansaniassa pitää investoida tuuli-, aurinkoja maalämpövoimaloihin. Bishogen mukaan kehittyvät maat tarvitsevat taloudellisen tuen lisäksi apua paikallisen energiaosaamisen kehittämiseen, jotta ne voisivat olla omavaraisempia. – Oikeudenmukaisuutta tulisi ajatella myös sukupolvien välillä. de_08052024_26.indd 29 de_08052024_26.indd 29 12.4.2024 13.05 12.4.2024 13.05. Tukea tarvitaan myös ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sopeutumisessa. Mtwaran satamaan tuodaan sisämaasta kivihiiltä, jota viedään myös Eurooppaan. Vähennys on ristiriidassa YK:n ilmastokokouksen linjausten kanssa. Toistaiseksi hallituksen toimet niiden edistämiseksi ovat olleet riittämättömiä puuttuvan rahoituksen vuoksi. Fossiiliton energia voisi houkutella globaalin etelän maihin teollisuutta, luoda työpaikkoja ja tuottaa verotuloja. ILMASTOKESKUSTELUSSA LINNOITTAUDUTAAN usein sen taakse, että joku muu saastuttaa enemmän. Niin länsimaissa kuin globaalissa etelässäkin pitää ottaa huomioon lapset, nuoret ja tulevat sukupolvet, jotka eivät saa nykyisessä päätöksenteossa ääntään kuuluviin. Hiilivarastolla työskentelevät Ayoub Jahar ja Godwin Irigo kiertävät tarkkailemassa palon alkuja. Paula Kivimaan mukaan oikeudenmukaisuuden käsitettä ei pidä käyttää syynä jättää ilmastotoimia tekemättä. – Myös heillä pitäisi olla edustaja päätöksenteossa, Kivimaa sanoo. Uusiutuvan energian investoinnit edistävät myös yhteiskunnallista kehitystä. Päätös tehtiin osana hallituksen kehitysyhteistyöbudjetin säästöjä. 29 Demokraatti OIKEUDENMUKAISUUS ON MYÖS TURVALLISUUSKYSYMYS
Men samtidigt understryker han att Mette Frederiksens regering också gjort mycket gott. Största delen av medlemmarna är ut bildade maskinarbetare. 30 Demokraatti yrkesutbildning = ammattikoulutus organisationsfält = järjestökenttä bilmekaniker = automekaanikko finsmed = hienoseppä koalitionsregering = kokoomushallitus nätverk = verkosto meningsskiljaktighet = mielipide-ero bostadsprojekt = asuntohanke balkong = parveke arbetsgivarpart = työnantajaosapuoli medlemsavgift = jäsenmaksu konkurrenskraftig = kilpailukykyinen Ordlista Kielikylpy Ruotsinkielinen artikkeli yhteistyössä Arbetarbladetin kanssa. För trettio procent av barnen med föräldrar som hade ett stort nätverk var detta lätt att ordna. Alla nya medlemmar i Dansk Metal blir väl mottagna Pragmatiskt, realistiskt men samtidigt också väl medvetet om sin starka ställning på den danska arbetsmarknaden och i det danska samhället. Men nu är det dessbättre skolorna som ansva rar för att hjälpa eleverna med att finna en arbetsplats, säger Jensen. Fyrtio procent av barnen hade en mor eller far med vän ner inom företagen som också kunde fixa jobb. Men även yrken som till exempel bilmekaniker och fins meder är representerade. Men det innebär inte att man inte kan ha en an nan uppfattning än Socialdemokraterna som under sin partiordförande, den nu varande statsministern Mette Frederiksen bildar en koalitionsregering med Venstre som trots namnet närmast är ett liberalkonservativt parti samt Mo deraterna som är ett utbrytarparti från Venstre. Traditionellt har Dansk Metal uppfat tats som närstående det danska socialde mokratiska partiet. Text och Foto Henrik Helenius D ansk Metal som tidigare hette Dansk Metalarbej derforbund har idag cirka 105 000 medlemmar, av vilka ungefär 9 100 är lär lingar eller elever. Samma gäller alla medlem mar av Dansk Metal oberoende av vilket parti de ställer upp för. En orsak är att vi vet att våra medlemmar gillar att grilla korv på sina balkonger på lördagar. Claus Jensen som är ordförande för Dansk Metal bekräf tar att så fortfarande är fallet. Det gjorde man utan att fråga arbetsmarknadsorganisatio nerna. – Regeringen har beslutat avskaffa helgdagen den Stora bönedagen från och med år 2024. – Men detta gäller inte det socialde mokratiska partiet utan partiets enskilda kandidater. Inom Dansk Me tal är vi i grunden socialdemokrater men vi anser att det är viktigt att det finns folk i alla partier som för fram och delar våra synpunkter, framhåller Jensen. de_08052024_30.indd 30 de_08052024_30.indd 30 29.4.2024 10.52 29.4.2024 10.52. Pidempi versio on julkaistu 3.12.2023 arbetarbladet.fi:ssä. Detta var ett beslut som fackföreningsrö relsens medlemmar har svårt att förstå, framhåller Jensen. Trots meningsskiljaktigheterna kom mer Dansk Metal att även i fortsättnin gen stöda de medlemmar som i olika val kandiderar för Socialdemokraterna. Så kunde man definiera Dansk Metal. Ett färskt exempel på Dansk Metals förmåga att gå i takt med tiden är det Bostäderna är försedda med en balkong. Ett exempel är yrkesutbild ningen. Men för resten av föräldrarna som saknade nätverk var det inte så lätt. För att bli medlem av Dansk Metal måste man ha yrkesut bildning för en av de mer än nittio olika branscher som tillhör förbundets orga nisationsfält. – Förr var det så att de danska för äldrarna bar ansvar för att deras barn skulle få arbete efter avklarad yrkesut bildning. Vi har dock den uppfattningen att när det en gång finns pengar i sam hället så håller man också gärna ledigt
Om du till exempel är metallarbetare och bor på Jylland vill du gärna att dina barn ska få en bostad i Köpenhamn. På det sättet vill man alltså visa att man från Dansk Metal verkligen bryr sig om sina medlemmar. För andra danska fack förbund ligger röstningsprocenten i snitt på 59,3 procent. Dansk Metal är känt för sin pragma tiska lönepolitik. de_08052024_30.indd 31 de_08052024_30.indd 31 29.4.2024 10.52 29.4.2024 10.52. Den kan sammanfattas med Claus Jensens ord. Lisää juttuja: Arbetarbladet.fi Claus Jensen har lett Dansk Metal sedan 2012. När metron i Köpenhamn blir utbyggd kommer den närmaste metrostationen att ligga bara sextio meter från metall huset. – En förnuftig reallöneökning gör oss mera konkurrenskraftiga. – Varje månad får vi mellan 400 och 500 nya medlemmar. – Bostäderna är försedda med en bal kong. Organisationsprocenten är för Dansk Metals vidkommande mellan 60 och 70 och medlemsavgiften 600 danska kronor per månad. 31 Demokraatti Alla nya medlemmar i Dansk Metal blir väl mottagna framgångsrika bostadsprojekt man sat sat på runt organisationens högkvarter vid Molestien 7 i Sydhavnen en bit utan för centrum av Köpenhamn. Jensen säger att man dessutom byggt ett parkeringshus på bostadsområdet. – Alla nya medlemmar blir uppringda så att de känner att de blir väl mottagna. De första nya invånarna flyttar in under det första halvåret 2024 och Jensen vill gärna nämna en poäng i sammanhanget. Genom Dansk Metal går detta därmed lättare att ordna. Men vi för lorar också många medlemmar, säger Jensen. En orsak är att vi vet att våra med lemmar gillar att grilla korv på sina bal konger på lördagar, säger Jensen. Men vi kan även säga nej till stora löneförhöjnin gar så länge våra medlemmars reallö ner ökar. Vi vet att det betyder mycket, berättar Jensen. Därför har man satsat på att hålla kvar de nya medlemmarna. Men inom Dansk Metal är den hela 71,6 procent. – Omkring metallhuset har vi byggt hus med 214 lägenheter som våra med lemmar kan hyra. Claus Jen sen berättar. När Dansk Metal arrangerar medlem somröstningar gällande kollektivavtals lösningarna har man en mycket hög rös tningsprocent. – Det ger oss en klar legitimitet i för hållande till vår arbetsgivarpart, framhå ller Jensen. Därtill kommer 403 ungdomsbostäder
Kummikandidaatti on vakaa, rauhallinen ja kärsivällinen; niitä ominaisuuksia hänen työnsä vaatii. de_08052024_32.indd 33 de_08052024_32.indd 33 26.4.2024 16.16 26.4.2024 16.16. Viime huhtikuun alussa hän siirtyi WWF Suomen suojelujohtajan tehtävistä järjestön pääsihteeriksi pitkäaikaisen edeltäjänsä Liisa Rohwederin siirryttyä eläkkeelle. Luukkosesta kertoessa tulee kiusaus käyttää kliseetä pitkän linjan tekijä. Haave kävi toteen: hän on unelma työssään, jossa hän voi pelastaa sekä luontoa että ihmisiä. Teksti Janne Ora / Kuvat Jani Laukkanen W WF Suomen uusi pääsihteeri Jari Luukkonen kahmaisee kirjahyllyn laelta solmioon puetun pehmotiikerin syliinsä Demokraatin kuvauksissa WWF Suomen tiloissa Sörnäisissä. Luukkonen osaa ja tuntee alansa, luonnonsuojelun aina 1990-luvun lamavuosista asti. 33 Demokraatti KASVO Luonnon SUOJELIJA WWF:n tuore pääsihteeri Jari Luukkonen mietti lukioiässä, että hän haluaa työssään päästä pelastamaan joko ihmisiä tai luontoa. Jos äiti luonto saa valita lapsilleen kummisedän, on Jari Luukkonen vahvoilla. – Itse en ole kravattimiehiä, aika harvoin tulee käytettyä solmiota. Käytännössä Luukkonen toimi vuosia Rohwederin keskeisenä työparina, oikeana kätenä, jos kuluneet ilmaukset yhä sallitaan. Hän on myös kokenut. Siinä kaksi uhanalaista kohtaavat toisensa, Luukkonen sanailee kuvausten lomassa. Tuo solmio tehtiin muuten Itämeren suojeluhankkeen yhteydessä
MILLAISENA UUSI pääsihteeri näkee luonnonsuojelun suuren kaaren ja kuvan, jos niitä yrittää piirtää takavuosien lama-ajoista meidän päiviimme. Yritykset tekevät paljon toimia luonnon hyväksi ja miettivät toimintansa vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen. Ympäristöajattelu koskee koko tuotantoketjun kaarta tuotteiden valmistuksesta loppukäyttäjään saakka. Oma luonnonsuojelutyö tulee Luukkoselle kesäisin hyvin lähelle ja todeksi, sillä mökin lähivesillä näkee säännöllisesti saimaannorppia. Perheellä on yhä sama kesämökki Puumalassa. – Valitettavasti poliittinen päätöksenteko kulkee luonnonsuojelun kannalta monesti yhä jälkijunassa. Luukkonen painottaa luonnonsuojelutyön pitkäkestoista luonnetta. – 1980-luvun lopussa ja vielä 1990-luvun alussa puhuttiin paljon happosateista. Saimaannorppakannan vahvistuminen viime vuosikymmeninä on yksi WWF:n ja muiden suomalaisten luonnonsuojelujärjestöjen ja alan aktiivien suurista voitoista. Saimaannorpan lisääntyminen on yksi konkreettisista myönteisistä muutoksista, joita olemme Suomessa saaneet aikaan. Yleinen tieto ja tietoisuus ympäristön tilasta on Luukkosen mielestä edistynyt paljon viime vuosikymmeninä. de_08052024_32.indd 34 de_08052024_32.indd 34 26.4.2024 16.16 26.4.2024 16.16. – Ympäristötietoisuus on aika laajaa ja vahvaa nykyisin. JARI LUUKKOSEN työssä tarvitaan sekä kärsivällisyyttä että pitkäjänteisyyttä. Myös ihmiset haluavat tehdä muutoksia ja vaikuttaa myönteisesti luontoon ja ympäristöön. 34 Demokraatti D-KASVO Luukkonen aloitti työnsä WWF Suomessa jo 1995. – Mummolassa käytiin välillä syömässä, Luukkonen muistelee. Äiti työskenteli perhepäivähoitajana. JARI LUUKKONEN syntyi Göteborgissa 1967 ja varttui tuossa länsirannikon letkeässä satamakaupungissa kuusivuotiaaksi. – Näin saimaannorpan ensimmäisen kerran vuonna 1995 ja juuri Puumalassa, kesämökkikunnassamme, norppalaskennoissa. – Norppakanta oli silloin 1990-luvun puolivälissä noin 200 yksilöä. Nyt ei enää niinkään puhuta yksittäisten tehtaiden piipunpääsaasteista, kuten esimerkiksi Lappeenrannassa tehtiin vielä 1990-luvulla vaan laajemmin hiilidioksidipäästöistä ja koko ilmaston näkökulmasta. Kalastus, sienestys ja marjastus ovat Luukkoselle myös nykyisin läheisiä harrastuksia. Vanhemmat olivat muuttaneet työn ja toimeentulon perässä Ruotsiin 1960-luvulla. Toinen iso ja tärkeä teema on lajien kato. Ensimmäiset kaksi vuotta hän työskenteli projektipäällikkönä vastuualueinaan arktinen luonto ja sisävedet, vuodesta 1997 alkaen suojelujohtajana. Perheen kesämökki rakennettiin perheen kotijuurille Puumalaan, jossa Luukkonen vietti kesiään ”koulun loppumisesta sen alkamiseen” kalastaen kaverin kanssa. Nyt se on noin 480 yksilöä. – Iso muutos on tapahtunut esimerkiksi siinä, miten ja mistä luonnonsuojelussa ja ympäristöasioissa puhutaan; siinä missä luonnonsuojelun ja siihen liittyvän keskustelun fokus on. Seitsemänkymmentäluvulla perhe muutti takaisin Suomeen ja Savonlinnaan. Monesti luonnonsuojelun työn tulokset nähdään vasta vuosikymmenien päässä. Sen jälkeen olen havainnut saimaannorppia monena kesänä. Kalataloustieteestä lopputyönsä tehnyt Luukkonen työskenteli Lappeenrannan kaupungilla ympäristönsuojelutehtävissä ja Kymen lääninhallituksessa tutkijana ennen WWF:ää. Perusteellisesta ääneen pohdinnasta päätellen Luukkonen innostuu kysymyksestä – sen yleisluontoisuudestakin huolimatta. Isä sai töitä Rauma-Repolan telakalta, jossa hän toimi myös pääluottamusmiehenä. ORPON HALLITUKSEN EU-VAIKUTTAMINEN ON LUONTOVASTAISTA
kityksisiä patoja purettiin virtavesien vapauttamiseksi. maa ja metsätieteiden maisteri, ympäristönhoi don koulutusohjelma pää aineena kalataloustiede ja sivuaineina limnologia ja ympäristönsuojelu . YKSI ISO JA TÄRKEÄ TEEMA ON LAJIEN KATO. 35 Demokraatti JARI LUUKKONEN . Esimerkiksi runsaasti lisääntyvien lajien, kuten monien kalojen, perhosten ja hyönteisten suojelutoimet voivat tuottaa jo muutamassa vuodessa hyviä tuloksia. WWF JA muut luonnonsuojelujärjestöt ovat arvostelleet pääministeri Petteri Orpon hallituksen leikkauksia luonnonsuojeluun sekä myös valintoja Euroo pan unionin luontopolitiikassa, kuten luontokadon pysäyttämiseen tähtäävässä ennallistamisasetuksessa. Hyvin uhanalaisen järvilohen poikasia havaittiin joessa heti patojen purkamisen jälkeen. ”Kyse ei ole enää yksittäistapauksista vaan selkeästä trendistä: hallituksen EU-vaikuttaminen on luontovastaista”, Jari Luukkonen totesi tiedotteessa, toimiessaan tuolloin viimeisiä päiviä suojelujohtajan tehtävässään. WWF Suomen pää sihteeri . . Se on luonnonsuojelun toteutuksen kannalta tietenkin toisinaan aika hankalaa ja vähän ristiriitaistakin, koska toisaalta meillä on myös kova kiire ilmastonmuutoksen ja lajikadon takia. Uhanalaisten lajien ympäristöjen ennallistamisessa on saatu erittäin hyviä tuloksia; Luukkonen mainitsee yhtenä hyvänä esimerkkinä näistä Hiitolanjoen, jossa vesituotannon kannalta vähämerSuomen linja ennallistamisasetukseen ja hallituksen ajamien monien muidenkin EU:n luontodirektiivien ja asetusten kaataminen ja vesittäminen sai WWF:n taannoisessa tiedotteessaan retorisesti kysymään, onko Suomella historiansa kaikkein ympäristövastaisin hallitus. Satuvaimo ja kolme poikaa: 27vuotias Nuutti ja 25vuotiaat kaksospojat Jaakko ja UkkoPekka. – Tässä työssä täytyy olla valmis siihen, että iso osa työstä ja edistyksestä tapahtuu pitkällä aikajänteellä. Suomi kuuluu ennallistamisasetuksen vastustajana esimerkiksi Unkarin kanssa samaan leiriin. Euroopan parlamentti hyväksyi lopulta kiistellyn ennallistamisasetuksen äänin 329–275. Vaikka helppoja pikavoittoja ei luonnonsuojelussa juuri saavuteta, ovat työn tulokset kuitenkin toisinaan suhteellisen nopeasti nähtävissä. syntynyt 1967 Göteborgissa . de_08052024_32.indd 35 de_08052024_32.indd 35 26.4.2024 16.16 26.4.2024 16.16. Ennallistamisasetus on kuitenkin yhä vaarassa kaatua Suomen myötävaikutuksella EU:n ministerineuvostossa. harrastukset kalastus, sienestys, marjastus, elo kuvat ja penkkiurheilu; pojista UkkoPekka pelaa NHLammattilaisena jää kiekkoa Buffalo Sabresin maalivahtina – Luonnonsuojelun kvartaalitalous merkitsee 25 vuotta, kun se yrityselämässä on neljännesvuosi
LUUKKOSEN MIELESTÄ ennallistamisasetuksen arvostelu on ollut tarkoitushakuista ja jopa vääristelevää. HALLITUKSEN PUHEET ja teot ovat ristiriidassa. SAIMAANNORPAN JA merikotkan kantojen elvyttämisen lisäksi suomalaisella luonnonsuojelutyöllä on muita hienoja kotimaisia menestystarinoita viime vuosikymmeniltä. Ennallistaminen tuo myös pitkän aikavälin hyötyjä paikallisella tasolla ihmisille, elinkeinoille ja yhteisöille. – Ennallistaminen tarkoittaa käytännössä työtä monille suomalaisille. Tarvitsenko oikeasti tämän uuden tuotteen tai tavaran. – Piipunpääteknologia vaatii kehittyäkseen yhä vuosia, ja se on myös erittäin kallista. Suojellut metsät ovat käytännössä jo ennestään suojeltua metsää. Luukkonen toivoi viisautta neuvotteluihin, sillä: – Ymmärrämme toki, että taloustilanne on haastava, mutta hallituksen kannattaisi pitää tietty suhteellisuus mielessä. Ilmaston ja luonnon asiat ovat sellaisia, että jos niihin ei investoida nyt, ne maksavat vielä enemmän tulevaisuudessa. – Vaikuttaa siltä, että asetusta vastustava Unkari halua pääministeri Viktor Orbánin johdolla taas kerran käydä lehmänkauppa EU-komission kanssa. Hallitus leikkasi myös vesiensuojeluohjelmasta 40 miljoonaa euroa ja siirsi sen sijaan noin viisi miljoonaa saaristomeren suojeluun; tämä on Luukkosen mukaan hallitukselta kosmeettinen silmänkääntötemppu. Luukkosen mukaan esimerkiksi hallituksen linjaus vanhojen metsien suojelemiseksi on sekä toimiltaan että teholtaan näennäinen, torsomainen. – Suomi esimerkiksi haluaa parantaa Itämeren tilaa, jolloin sitä voidaan parantaa keskittämällä toimia vaikkapa kosteikkojen rakentamiseen ja suoluonnon ennallistamiseen. de_08052024_32.indd 36 de_08052024_32.indd 36 26.4.2024 16.16 26.4.2024 16.16. – Jotenkin Suomessa on onnistuttu luomaan pelottava mielikuva siitä, että EU tuo ennallistamisasetuksella jotakin pahaa, vaikka käytännössä asetuksella luodaan hyvää. 2 Keskity nauttimaan aineettomista tai lähes aineettomista mukavuuksista ja palveluista, kuten sienestyksestä, marjastuksesta, lintujen tarkkailusta, liikkumisesta luonnossa, kirjastokäynneistä ja uimisesta hallissa tai luonnonvesissä. 3 TÄRKEINTÄ 3 Vietä aikaa perheen ja ystävien kanssa vaikkapa lautapelien äärellä. Piipunpääteknologiassa otetaan hiilidioksidi piipunpäästä talteen, ja kuljetetaan esimerkiksi Norjan hylättyihin vanhoihin öljynporaustunneleihin sekä sementoidaan merenpohjaan. Meillä ei ole siihen aikaa, kun Suomen tavoitteena on saavuttaa hiilineutraalius vuoteen 2035 mennessä. EU-jäsenvaltiot pystyvät itse päättämään, minkälaisia ennallistamistoimet ovat ja missä niitä toteutetaan. Luukkonen ihmettelee sitä, että Suomi haluaa luontopolitiikassaan kuulua ja samastua Venäjä-mielisen, oikeusvaltion perusteita polkevan Unkarin ja muiden samanhenkisten maiden kanssa samaan ryhmään. – Näyttää siltä, että metsien suojelun kriteerit tulevat olemaan sellaisia, että käytännössä mitään uutta ei suojella. Käytännön tason luonnonsuojelupolitiikka huolestuttaa Luukkosta. Mitkä kolme tekoa luonnon hyväksi voi itse kukin meistä päivittäin tehdä. Samoin hiilinielujen kysymys on iso ja tärkeä. Tärkeää on, että luontomatkailu toteutetaan kestävällä tavalla. Luukkonen muistuttaa, että luontoympäristöjen ennallistaminen tuo myös työtä ja investointeja. Hallitus suunnittelee silti erittäin kallista ja aikaa vievää piipunpääteknologiaa korvaamaan hiilinielut. Haastattelua tehtäessä hallituksen budjettiriihi oli edessä noin viikon päästä. Luukkonen mainitsee yhtenä esimerkkinä muun muassa Pohjois-Suomen vanhojen metsien suojelun, kun USEIN LUONNONSUOJELUN TYÖN TULOKSET NÄHDÄÄN VASTA VUOSIKYMMENIEN PÄÄSSÄ. Hiilinielut ovat vähentyneet. Harvinaiset lajit ja ainutlaatuiset luontoympäristöt houkuttelevat lisää matkailijoita alueellisesti ja paikallisesti. – Hallitusohjelma on kirjauksiltaan luonnon ja ilmaston kannalta ihan ok, mutta hallituksen käytännön teot näyttävät valitettavasti hyvin päinvastaisilta. Hallitusohjelman lupauksista ei näköjään aiota pitää kiinni. Kun vaikkapa soita ennallistetaan ja jokien virtapaikkoja kunnostetaan, siihen tarvitaan kaivinkoneita ja niiden kuljettajia, paljon soraa ja myös suunnittelijoiden työpanosta. 36 Demokraatti D-KASVO 1 Mieti, mitä kulutat
– Ukrainan sota ja Venäjän tilanne ovat siinäkin mielessä vaativia, että niiden takia Suomenlahdella liikkuu aiempaa enemmän tankkereita, jotka eivät täytä jääluokkamääräyksiä. – Edellisen hallituksen aikaan esitimme, että tarvitsemme sata miljoonaa lisää luonnonsuojeluun. 37 Demokraatti Metsähallituksen aarniometsäalueet – yhteensä yli 50 000 hehtaaria – saatiin suojeltua pitkän vaikuttamistyön jälkeen. WWF Suomella on yli 10 000 henkilöä ilmoittautunut vapaaehtoisiin öljyntorjuntajoukkoihin. Riski on valitettavasti sitäkin kautta lisääntynyt. de_08052024_32.indd 37 de_08052024_32.indd 37 26.4.2024 16.16 26.4.2024 16.16. Luukkonen pitää myös tärkeiden luontotyyppien ja lajien säilyttämiseen tähtäävien Natura 2000 -alueiden perustamista sekä Suomen liittymistä YK:n biodiversiteettisopimukseen suomalaisen luonnonsuojelutyön merkittävinä saavutuksina. Vanhojen metsien suojelussa WWF Suomella on ollut keskeinen rooli, samoin esimerkiksi Suomenlahden uhanalaisten taimenja lohikantojen elvyttämisessä ennallistamalla niiden elinympäristöjä. Heistä tuhansia on 20 vuoden aikana koulutettu johtamaan uusia vapaaehtoisia onnettomuustilanteessa. YMPÄRISTÖ TIETOISUUS ON AIKA LAAJAA JA VAHVAA NYKYISIN. Oma lukunsa on globaali suojeluyhteistyö, jota WWF Suomi tekee kansainvälisten sisarorganisaatioidensa ja paikallisten toimijoiden kanssa yhteistyössä eri puolilla maailmaa LISÄÄNTYVÄN UHAN Suomenlahdelle muodostavat vilkas meriliikenne ja etenkin heikkokuntoiset, riskialttiit ja puutteellisesti vakuutetut öljytankkerit. Sen hallituksen budjetti piti toivomamme sadan miljoonan lisäyksen sisällään, joiden avulla Suomessa pystyttiin toteuttamaan ja edistämään monia merkittäviä ja konkreettisia suojeluhankkeita. Luukkosen kertomat myönteiset kehityskulut ovat valitettavasti uhattuina, sillä hallituksen leikkaukset vaikuttavat myös niihin. Ne valitettavasti loppuvat nykyhallituksen leikkausten takia
Huru-ukot kilpasilla KOLUMNI SUURIN ESTE TRUMPIN PALUULLE ON HÄNEN ENTINEN YK-SUUR LÄHETTILÄÄNSÄ NIKKI HALEY. REPUBLIKAANIEN ESIVAALEISSA lupaus vakaudesta kaaoksen sijaan tehosi ja Haley onnistui keräämään yli kolmanneksen äänistä. SUOMALAISESSA MEDIAS SA on jäänyt yllättävän vähälle huomiolle tekijä, jolla saattaa olla ratkaiseva merkitys vaalien lopputuloksen kannalta. Kuitenkin republikaaneilla olisi ollut tarjolla tulevaisuuden vaihtoehto, joka olisi varmasti voittanut Joe Bidenin. Ulkopolitiikassa hän korosti Yhdysvaltain sitoutuneisuutta kansainväliseen yhteisöön todeten suoraan, ettei Yhdysvalloilla ole varaa ylimielisyyteen hylätä liittolaiset. Suurin osa amerikkalaisista ei haluai si nähdä uusintaottelua Bidenin ja Trumpin välillä vaan kaipaisi jotain uutta. SUURIN ESTE Trumpin paluulle Valkoiseen taloon on hänen entinen YK-suurlähettiläänsä Nikki Haley. Jani Kokko jani.kokko@eduskunta.fi Kirjoittaja on kansanedustaja (sd.). Hänen suhteen Donald Trumpin kannattaa olla huolissaan varsinkin kun marraskuun vaalit ratkaistaan vain kuudessa vaa’ankieliosavaltiossa. Bidenin onneksi. Molemmissa osavaltiossa Haley sai olematta enää edes ehdolla melkein 200 000 ääntä ja Biden voitti kyseiset kaksi osavaltiota vain reilun 20 000 äänen erolla. Pennsylvania, Michigan, Wisconsin, Georgia, Arizona ja Nevada tulevat saamaan suurimman huomion. Ottaen huomioon, että ääniä annettiin molemmissa osavaltioissa useita miljoonia, on tuollainen marginaali todella pieni. de_08052024_38.indd 38 de_08052024_38.indd 38 26.4.2024 13.35 26.4.2024 13.35. Hän luopui virallisesti ehdokkuudesta maaliskuun supertiistain jälkeen, mutta ääniä tulee silti ja syytä onkin kiinnittää huomiota siihen, mistä ne tulevat. 38 Demokraatti P ääpuolueiden esivaalit pyörivät edelleen Yhdysvalloissa, vaikka molempien puolueiden ehdokkaat ovat jo suurella todennäköisyydellä tiedossa. Ainakaan toistaiseksi tästä ei ole mitään merkkiä. Vaalimatematiikka suosii näis sä vaaleissa presidentti Bidenia, sillä hänellä on varaa hävitä keskeisiä osavaltioita ja voittaa silti. Sellaista ei kuitenkaan ole tarjolla varsinkaan demokraateilla, sillä istuvan presidentin syrjäyttäminen ehdokkuudesta ei ole vaalitaktisesti vaihtoehto. HALEYN VAHVA asema republikaanien keskuudessa hyödyttää suuresti Bidenia, kun huomioidaan, kuinka pienellä marginaalilla hän voitti esimerkiksi Georgiassa ja Arizonassa neljä vuotta sitten. Trumpin tulisikin tehdä kaikkensa houkutellakseen Haleyn äänestäjiä itselleen, mikäli hän haluaa voittaa vaalit. Republikaanien esivaaleissa Haley esiintyi järjellisenä vaihtoehtona ja paluuna perinteisiin konservatiivisiin arvoihin
Olen aina ollut iltavirkku. Tämä ihminen peilikuvassani taitaa levätä sitten haudassa. On tärkeää suhtautua myös omaan itseen armolla ja rakkaudella, ja sopivasti huumorilla. Ihmisen, joka on kokenut kaikenlaista, mutta jolla on säilynyt usko ja luottamus ihmisiin, ja myös itseen. Niin kauan kuin poikani on pieni, on se myös ensisijainen tehtäväni. T oisen ihmisen kautta näkee itsensä. Kirkossa keskeistä ovat armo ja rakkaus, ja meillä on lopulta vain kaksi tehtävää – lohduttaa ja rohkaista. Näen ihmisen, joka on elämälle perso. En halunnut kirkkoherraksi tullakseni kirkkoherraksi, vaan jotta pystyisin työni kautta muuttamaan kirkkoa. Virkistyn iltaisin, kun pitäisi mennä nukkumaan, paitsi jos nukutan poikaani, jolloin nukahdan hänen viereensä. Nyt myös vanhemmiten huomaan herääväni aikaisemmin. On myös ihmisiä, joiden kautta näkee ulos. KASVOT PEILISSÄ Teksti ja kuva Nora Vilva nora.vilva@demokraatti.fi de_08052024_39.indd 39 de_08052024_39.indd 39 26.4.2024 14.56 26.4.2024 14.56. Kun katson peilikuvaani, en ole varma näenkö ulos. Kahdeksan vuotta sitten elämääni tuli kaksi uutta asiaa; minusta tuli kirkkoherra jai isä. Syvintä minussa on ihmisyys, joka yhdistää minut kaikkiin muihin ihmisiin. Pappina loppuvat pelimerkit, kirkkoherrana siihen on mahdollisuus. Olen ihminen, isä, mies, kirkkoherra, pappi – ja tässä järjestyksessä. Katson yhteiskuntaa ja elämää tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden kautta, ja se ohjaa toimintaani myös seurakunnassa. Isyys on ainoa asia, missä olen korvaamaton. 39 Demokraatti Kari Kanala 57-vuotias kirkkoherra ja pappi. Kuka ikinä kirkon ovesta astuu sisään on Kristus ja kunniavieras minulle. Poikani syntymästä lähtien olen nukkunut liian vähän
Teksti Rolf Bamberg / Kuvat Kristo Vedenoja ”J os Helsinki on hetkisen kaunis, / kun on valkoinen maa / pian räntää sataa taas. / Jos Helsinki on hetkisen kaunis / se unta on vaan / turhaa unelmaa. -” Näin runoili muinoin Gösta Sundqvist pessimistiseen tapaansa Leevi and The Leavings -kappaleessa Jos Helsinki on hetkisen kaunis. Valokuvaaja Kristo Vedenojan näyttely Helsinki from Above – Helsinki yläil moista tarkastelee pääkaupunkia lintuperspektiivistä, mikä tarjoaa poikkeuksellisia ja yllättäviäkin näkymiä. 41 Demokraatti KULTTUURI Helsinki on ilmasta kaunis Taivaalta katsottuna pääkaupungin kasvoilla on monenlaista väriä. de_08052024_40.indd 41 de_08052024_40.indd 41 29.4.2024 9.22 29.4.2024 9.22. NÄYTTELYT Finnfoton Galleria, Redi, Helsinki Kristo Vedenoja: Helsinki from Above – Helsinki yläilmoista Avoinna 31.5. saakka, ma–su klo 08–23 Risteyksessä, Katajanokka. Finnfoton galleriassa kauppakeskus Redissä Kalasatamassa on avoinna näyttely, jossa Helsinki on kaunis koko ajan, säistä ja vuodenajoista riippumatta
Esimerkiksi Temppeliaukion kirkko ympäristöineen näyttäytyy ylhäältä tosi kiehtovana. Niistä ensimmäisen vaiheen lähiöistä on joka tapauksessa yksi näyttelyn tenhoavimmista kuvista: Roihuvuoren vesitorni juurellaan keväinen kirsikkapuisto – betonibrutalismin ja heleän kukkaloiston ihana kontrasti. – Kyllä keskustan ulkopuolellakin on hienoja kohteita, ja olen toki lähiöitäkin ilmasta kuvannut, mutta näyttelyyn nyt sattui valikoitumaan pääasiassa näitä kantakaupungin näkymiä, Vedenoja sanoo. Kun kamera on kiertänyt, tässä tapauksessa varsin konkreettisesti, kattojen yllä, stadi näyttäytyy Vedenojan kuvissa yllättävän värikkäänä. Kirkko keskellä Temppeliaukiota. Näyttelyn oheistekstissä kuvaaja toteaakin: ”Ehkä kun seuraavan kerran ohitat tutun paikan, muistat miltä paikka näyttää ylhäältä katsottuna.” Helsingin lähiöitä ei näyttelyn kuvissa juuri ole esillä. KULTTUURI de_08052024_40.indd 42 de_08052024_40.indd 42 29.4.2024 9.23 29.4.2024 9.23. 42 Demokraatti ILMAKUVAUS ON tänä päivänä arkipäiväisempää kuin vielä pari vuosikymmentä sitten, jolloin sitä pääsi harjoittamaan lähinnä pienkoneella. Niissä Vedenoja on bongannut kiinnostavia julkisivuja ja (yleensä vanhempien) rakennusten yksityiskohtia. Droonikamerat ovat suoneet useammille mahdollisuuden kuvata vaikkapa luontoa tai kaupunkimaisemia yläilmoista. Helsinki from Above näyttelyn kuviin ja tarinaan voi tutustua myös osoitteessa kristovedenoja.com ja instagram.com/helsinkifacades. Ilmakuvista kun ei välttämättä ole niin helppo tunnistaa, missä mennään, ellei näkyvissä ole selkeitä maamerkkejä kuten kirkontorneja tai muita tunnettuja julkisia rakennuksia. Niissä fokuksessa on erityisesti kantakaupunki ja sen erityisyydet lintuperspektiivistä. Graafisia muotoja Hakaniemessä: Ympyrätalo ja Arena-talo. Helsinki yläilmoista -näyttelyn kuvat ovat aikaväliltä 2018–2023. Drooni on Kristo Vedenojankin työkalu, mutta hänet tunnetaan myös toisenlaisista, katutason kuvista, joita on ollut kaikkien nähtävillä hänen suositulla Instagram-tilillään helsinki facades. Töölön, Kampin tai Siltasaaren umpikortteleiden erivärisistä peltikatoista tulee kuin urbaaneja jättimosaiikkeja, katuvarsiin pysäköityjen autojen nauhat vielä somisteena. Ja harva Siltasaarenkatua tallaava tulee miettineeksi, millaisen graafisesti kiehtovan parin Arena-talo ja Ympyrätalo muodostavat taivaalta päin nähtynä. Ainakin kaikille perushelsinkiläisille näyttely suo oman riemunsa myös tunnistamisen haasteella
Uudistus meni kiville. Mutta mikä on nuorison suunta. Päättely jatkuu tästä siihen, että uutismateriaalia pitää muokata nuorison arvostamaan suuntaan. Kehityskulku näkyy erityisesti elokuvateattereissa, joita on väsymättä kehitelty kuvakoon ja -laadun sekä äänentoiston tasolla koko elokuvan historian ajan. Ohjelmistojen raju rukkaaminen voi vähentää perinteisen television katsomista myös virhearviointien kautta. NUORISO ON jossain määrin vieraantunut perinteisistä televisioja printtiuutisista. Tutkimus kertoo nimittäin senkin, että paluuta entisenlaiseen suosioon ei ole. 43 Demokraatti KÄNNYKKÄ ON NUORTEN PÄÄMEDIA LAITE. Television suoratoistopalvelut ohittivat perinteisten tv-lähetysten suosion alle 45-vuotiaiden katsojakunnassa. Pari vuotta aiemmin tutkijat vakuuttivat, että vaikka vaihtoehtoisia katselutapoja oli eri laitteilla käytössä, perinteinen television katsominen oli yhä voimissaan myös nuorison keskuudessa. Ainakin militaarisuutta korostava anti on kasvanut rajusti. RISTIRIITAA TIETYSTI on myös siinä, että suuret muutokset tehdään jo perinteisestä televisiosta luopuneen väestöryhmän toiveista. Suosioon nousivat erityisesti Yle Areena ja Netflix. Nyt ei ole harvinaista, että nuorella ei ole televisiota lainkaan. Ohjelmien katselu ei ollut enää kiinni lähetysajasta tai paikasta. Tehtävä ei tule olemaan helppo, sillä uusimmat tutkimukset ovat havainneet nuorten miesten tai ainakin suuren osan heistä muuttuneen entistä konservatiivisemmiksi samalla, kun nuoret naiset avautuvat liberaaliin suuntaan. Koronapandemia muutti kaiken Suomessakin. Helppoa ei ole kellään, valitettavasti ei kyllääntyneellä katsojallakaan. UUTIS ANTIA USEIN SUODATTAA SOSIAALINEN MEDIA. Jari Sedergren Kansallisen audiovisuaalisen instituutin tutkija Kulttuurikolumni de_08052024_40.indd 43 de_08052024_40.indd 43 29.4.2024 9.23 29.4.2024 9.23. Jo menetettyjä katsojakohortteja ei saada takaisin. Samaan syssyyn kulutetaan läppärillä myös elokuvia, vaikka tekijäpuolella äänen ja kuvan laatuun satsataan paljon. Muutosta tehdään nuorison ehdoilla, sanotaan. Televisioissa teräväpiirto on myyntivaltti, ääneen on lisälaitteita. Tottumuksien orjana V iisi vuotta sitten voitiin uutisoida, että televisio saa 60 prosenttia suomalaisista päivittäin äärelleen. Se, että äänen ja kuvan laatu ei vedä vertoja televisiolle, ei tunnu haittaavan nykynuorisoa. Iäkkäämpien uskottiin tulevan perässä, vaikka pari vuotta sitten vain neljännes heistä oli luopunut televisiosta omana ykkösmedianaan. Eikä panostus koske vain taide-elokuvia. Läppäri tai älypuhelin riittävät. Sehän näkyy jo nyt nuorten poliitikkojen profiilissa: he ovat suosittuja nuorten käyttämissä medioissa, joihin he tuottavat ahkerasti sisältöjä itse. Siihen suuntaan ovat vieneet myös ne perustelut, joissa ohjelmien kokonaisuutta on rukattu joskus kovallakin kädellä. Nuorison sanotaan luottavan silti perinteiseen mediaan enemmän kuin someen. Sellainen tehtiin aikoinaan muuttamalla uutislähetysten perinteisiä kellonaikoja. Kännykkä on heidän päämedialaitteensa. Silti on jopa omakielisiä ohjelmia, joita on paras katsoa tekstityksellä tai kuulokkeiden kanssa. Vauhti ei ole nykyään lainkaan hidastunut, kuten erikoisteattereissa vierailleet katsojat ovat hyvin saaneet huomata. Uutisantia suodattaa merkittävästi sosiaalinen media
Tunnetilojen kuvaus on esityksessä varmasti siksikin intensiivistä, että teksti on syntynyt näyttelijöiden omien elämänkokemusten pohjalta. kaikki tunnetilat. Jännä efekti. Eerikan sisäiset monologit ja dialogit lähipiirinsä ihmisten kanssa imevät katsojan vääjäämättömästi ja heti sisään nimihenkilön maailmaan. Kirpeää ennemmin kuin makeaa. Ympyröikää siis 16.9. Sketsiteatterista se on joka tapauksessa kaude_08052024_44.indd 44 de_08052024_44.indd 44 26.4.2024 17.11 26.4.2024 17.11. Ristiriitaiselta kuulostavan teesin takana on ajatus, että näyttelijä voi sähköisesti vahvistettuna puhua normaalilla volyymillä ja painotuksilla, hänen ei suuressakaan salissa tarvitse huutaa. Äänimaailmaltaan rikas radiotuotanto näyttäisi siirtyneen teatterin lavalle kivuttomasti, ja edelleen ääneen eli puheeseen luottaen, sillä visuaalisesti teatteriesitys on varsin pelkistetty. Olen katsonut vuoden 2003 menestysdebyytistä Mobile Horror alkaen koko Juha Jokelan näytelmätuotannon – osan myös useampina toteutuksina – enkä muista joukosta yhtään yhdentekevää esitystä. Juha Jokelalla on paljon kokemusta myös television puolelta niin draamakomedioiden kuin sketsisarjan kirjoittajana, ja se jotenkin näkyy nyt myös Eerikan näyttämötoteutuksessa. Kolmen teatterin yhteistuotanto Eerika Rantasen tähänastinen elämä on nimittäin Jyväskylässä nähty jo maalis–huhtikuussa, Tampereen Teatterin esitysjakso päättyi viime viikonloppuna, mutta Kansallisteatteriin se on vasta tulossa. Tallenteelta kuuluva ääninäyttelijä ja lavalla nähtävä näyttelijä puhuvat yhtä aikaa samaa tekstiä, kunnes erkaantuvat omille teilleen. 44 Demokraatti KULTTUURI Eerikan ihana, kirpeä elämä Juha Jokela (yhdessä näyttelijöiden kanssa): Eerika Rantasen tähänastinen elämä Jyväskylän kaupunginteatteri, Tampereen Teatteri, Kansallisteatteri Ohjaus: Juha Jokela – Lavastus: Mikko Saastamoinen – Valot ja videot: Antti Silvennoinen – Puvustus: Auli Turtiainen – Musiikki: Mila Laine Äänisuunnittelu: Juha Tuisku – Rooleissa: Eeva Soivio, Ria Kataja, Kaisa Hela; muusikko Mila Laine TEATTERI On ilo, että Juha Jokelan uusi näytelmä saa ainakin potentiaalisesti ison yleisöpohjan, sillä hänen töissään katsoja voi aina nostaa odotusarvot korkealle. Teksti Rolf Bamberg / Kuva Jiri Halttunen T ämän teatteriarvion kanssa ollaan nyt sekä jälkijunassa että kirkkaasti etuajassa. Antti Silvennoisen suunnittelemat videoprojisoinnit kyllä tukevat hienosti roolihenkilöiden mielenliikkeitä ja tapahtumakulkuja mutta eivät vie päähuomioita. Eerika Rantasen tähänastinen elämä on alunperin syntynyt Yleisradiolle kuunnelmasarjaksi Jokelan ja kolmen näyttelijän, Eeva Soivion, Ria Katajan ja Kaisa Helan yhteisenä aivomyrskynä. Mistään tirkistelyyn harhauttavasta autofiktiosta ei näyttämöllä kuitenkaan ole kyse, sillä Juha Jokela on nivonut Soivion, Katajan ja Helan kertomukset Eerika Rantasen fiktiiviseksi elämäntarinaksi, jota tämä noin nelivitonen nainen takaumin näyttämöllä kelaa. He tietävät, mistä puhuvat, mitä esittävät. Siksi niin radiosarja kuin näyttämöversio ottavat valtoihinsa: tavallisuus ja tunnistettavuus päästävät lähelle. MUISTELEN JOKELAN joskus häntä haastatellessani sanoneen, että hän mikittää esityksissä näyttelijänsä aina siksi, että puhe kuulostaisi luontevalta. No, Kansallisteatterissa kantaesitetty Sumu (2016) oli vähän keskinkertaisempi, mutta sitä vain korkean lähtötason Jokela-skaalalla arvioituna. Puhetta toteutetaan Eerika Rantasessa hetkin myös poikkeuksellisesti tuplattuna. kalenteriinne, jos täysipainoista teatterikokemusta olette syksyllä vailla. Eikä Eerikan elämä ole ollut mitenkään erityisen raflaavaa tai dolce vitaa. Katsoja saadaan myötäelämään Eerikan hämmennykset, pelot, hullaannukset, räjähdykset... Neljän kirjoittajan fragmenteista on syntynyt episodimainen mutta silti eheä esitys. Tavanomaista pikemminkin, lapsuuden riemuineen ja pelkoineen, teini-iän kuohuineen, aikuistumisen epävarmuuksineen, oman tien etsimisineen ja löytämisineen. Tässä esityksessä juuri puheen luontevuus, sekä toistollisesti että sisällöllisesti, on sen vetoavin ominaisuus. Ja nimenomaan kuunnelmaksi, ei miksikään hiton ”podcastiksi”
Tai: ”En mä oikeastaan ajattele sua ystävänä. Vaan ihmeenä.” Sanoo Anneli, ja saa koko katsomon katseet samenemaan... de_08052024_44.indd 45 de_08052024_44.indd 45 26.4.2024 17.11 26.4.2024 17.11. Mainioita molemmat. Eerika (Ria Kataja, keskellä) ja ystävät (Kaisa Hela ja Eeva Soivio) siskonpedissä, jossa tapahtuu vaikka mitä. Itkettää ja naurattaa meitä katsojia, joitakin vähän punastuttaakin TT-Frenckellin taannoisen iltapäivänäytöksen yleisön reagoinnesta päätellen. Jälkimmäisiä on muun muassa Anneli, omaistensa unohtama vanhusten kotihoitopalvelun ”asiakas”, joka saa Eerikasta ystävän. Kataja saa asettumaan Eerikan puolelle silloinkin, kun tämä hölmöilee. Saapa nähdä, poikisiko sarjan kakkoskausi myös näyttämölle jotain. 45 Demokraatti kana, vaikka on myös hauska. Jotkut ovat ikäviä ihmisiä, toiset ihania. JOKELAN TODELLINEN luottonäyttelijä Ria Kataja on tuon koskettavuuden tae. Multi-instrumentalisti rytmittää ja sitoo hienosti episodimaista rakennetta muun muassa vetämällä koko kolmikon tietyissä siirtymissä yhteiseen hyräilyyn tai pikemminkin hyminään. Toivottavasti, ensituleminen näet osoittaa, että Eerikan elämä on erinomaista seurattavaa myös teatterissa. Kaikki kolme näyttelijää tekevät läpi esityksen aivan briljanttia työtä, ja niin tekee heidän kyljessään lavan sivussa myös muusikko Mila Laine. Niin myös Eeva Soivio ja Kaisa Hela oman henkilögalleriansa kohdalla. HELSINGIN ESITYSKAUTTA odotellessa voi käydä kuuntelemassa Yle Areenasta kuunnelmasarjan ensimmäisen kauden, johon näyttämöteos perustuu. Hän on Eerika Rantanen koko sielullaan, joka solullaan. Laajahkossa roolikirjossa on äitiä ja poikaystävää, lapsuus-, opiskeluja duunikavereita, myös hoitajia ja hoivattavia, kun Eerika sille alalle on suuntaamassa. Enemmän kuitenkin koskettava. Hiljattain Areenaan ilmestyi myös uusi 12-osainen kausi Eerika Rantasen tähänastista elämää
Dess Terentjeva: Zeno. Vähitellen Joose rohkaistuu juttele maan ja oppii luottamaan ja rentoutu maan. Tarina etenee liukasliikkeisesti ja on sujuvalukuinen mutta jotenkin etäinen. 46 Demokraatti KULTTUURI SÄKEITÄ Aino Leppänen: Luk(i)ossa. Tittamari Marttinen: Toinen sadetta, toinen tuulta. Joose aikoo totuttuun tapaan pysytellä sivullisena ja mahdollisimman näkymät tömänä, mutta luokan erikoinen, pukui hin pukeutuva poikaporukka, vetää vas tentahtoisen Joosen mukaansa. Teksti Marjo Jääskä M onet säeromaa nien genreen kuuluvat teok set käsittelevät rankkoja aiheita, eikä Aino Leppäsen Luk(i) ossa ole tästä poikkeus. Myllylahti 2024. Koulukiusatulle pojalle ei uusiin ympyröihin solahtaminen ole helppoa, vaikka siitä onkin runsaasti kokemusta. TITTAMARI MARTTISEN teos Toinen sadetta, toinen tuulta on Rakkausmyrs kytrilogian toinen osa. Toivon todella, että teos löytää lu kijansa, sillä tarinan aihe on tärkeä ja puettu lukemaan houkuttelevaan kau nokirjalliseen asuun. Kvaliti 2024. Joosen maailmaa laajentaa yllättävällä tavalla myös tutus tuminen mukavaan naapuriin. Säeromaanimuodon tarjoama mahdol lisuus sanoa paljon vähin sanoin toteu tuu kuitenkin parhaimmillaan upeasti. Teksti ainesta varioivat myös muutamat Jodel ja Teamskeskustelujen muotoon som mitellut osuudet. WSOY 2024. Minäkertoja Jannico on lapsesta saakka kauniita ja kimaltavia asioita rakastanut nuori mies. KIRJAT Säeromaani on teos, jonka teksti on runon tapaan jaettu säkeisiin. Isän työn vuoksi kahdestaan elävä pien perhe on joutunut muuttamaan vähän väliä uuteen paikkaan. Tarina kuvaa lukiolaispoikien arkista elämää, johon kuuluu niin koulutehtä vien pakertaminen ja sählymatsit kuin bileet ja ihastukset. 237 s. Kun isä lukuvuoden päätteeksi aikoo jälleen vaihtaa maisemaa, poika ei enää alistu vaan ehdottaa toisenlaista ratkaisua. Sarjassa ei seu rata samojen hahmojen vaiheita, vaan osia yhdistää toisiinsa tematiikka: ihas tumiseen ja rakastumiseen liittyvät haasteet ja vaikeudet, jopa uhkaavat ti lanteet. Joose on juuri muuttanut pienelle paikkakunnalle, Vaalaan, ja aloittanut lu kiossa. 220 s. Säkeittäin etenevän tarinan rinnalle Leppänen on kirjoittanut todellisuu teen pohjautuvia, suorasanaisia ku vauksia koulukiusaamisesta. Kirjassa pohdi taan muun muassa yksinäisyyttä, ulko puolisuuden tunnetta ja koulukiusaa mista. Ruokalähettinä puurtava Jannico kuitenkin kokee, ettei voi olla täysin oma itsensä. Osa persoo naa, Jannicaksi kutsuttu puoli, on pit kälti piilossa ja pääsee esiin vain nau tinnollisissa meikkaus ja pukeutumis Säkenöiviä de_08052024_46.indd 46 de_08052024_46.indd 46 26.4.2024 17.52 26.4.2024 17.52. 160 s
Jannicon maailma järkähtää paikal taan, kun hän tapaa Jessan, kosmeto logina työskentelevän ihanuuden. Teok sessa ei ehkä ole Freestylen katutanssin sykettä tai Ihanan pakahduttavuutta, mutta siinä on roppakaupalla syvältä ruoppaavia pohdintoja identiteetistä, oman paikan etsimisestä ja aktivismin olemuksesta. Luon tevasti Marttinen ravistelee myös perin teisiä parisuhde ja perhekäsityksiä. Kiemuraiset viivat, jotka muistuttavat sekä puun vuosiren kaita että ihmisen sormenjälkeä, tiivis tävät kuvaan oivaltavasti Nellan keskei set piirteet: selkeän itsetuntemuksen ja vahvan rakkauden luontoon. Tarinassa tapahtuu isoja ja vakaviakin asioita, mutta on mukavaa, että hahmo jen puolesta ei silti tarvitse pelätä. Jessa auttaa omalla sekavalla tavallaan Janni coa rohkaistumaan ja kasvamaan täy teen mittaansa mutta aiheuttaa samalla paljon epävakautta ja vaaraa. Zeno ei jää yhtään vaisummaksi. DESS TERENTJEVAN edelliset säeromaa nit Ihana ja Freestyle hurmasivat lukijan ilmavalla, mutta rytmikkäällä kielellä, uskottavilla henkilöhahmoilla ja nuor ten ihmisten mielenmaisemien täsmäl lisillä kuvauksilla. Sivuilta löytyy esimer kiksi kursiivia, monen kokoista fonttia, isoja kirjaimia, tekstin lihavointia ja ta vutusta. Linnun kautta hän kuvaa esimer kiksi Nellan mielessä roihuavia tunteita: ”Pari päivää sitten kaikki oli hyvin/Sit ten joutsen lensi sähkölinjaan.” Kokonaisuuden kruunaa Riikka Turkulaisen suunnittelema vihreä voittoinen kansi. Toisin kuin aktivistisiskonsa Miisa, Nella ei silti ha lua marssia mielenosoituksissa vaan elää huomaamattomasti mutta silti omana it senään. Zeno on hallittu kokonaisuus, jossa itse tarina, tekstin ulkoiset piirteet ja kerronnan tyyli yhdistyvät saumatto masti toisiinsa. Esimerkiksi kirjain ten tai tavujen väliin lisätyt merkit (mei dän yh&tei&sen lop&pu&e&lä&män al&ku) tuntuvat usein turhilta ja vain vaikeuttavat lukemista. de_08052024_46.indd 47 de_08052024_46.indd 47 26.4.2024 17.52 26.4.2024 17.52. Korostukset tuovat sanottuun sopi vasti lisäsävyjä mutta toisinaan myös konstailun makua. Kokonaisuus jää kuiten kin hiukan hahmottomaksi, sillä mo net käännekohdat ja merkittävät hetket jäävät välillä pyörteilevän kerronnan jalkoihin. Nella on Joutsenossa asuva kahdek sasluokkalainen, joka on koko ikänsä tie tänyt olevansa biseksuaali. Nella saa onneksi tukea Miisalta, jonka kanssa käy monet keskustelut siitä, mikä oikeastaan on aktivismia ja miten erilai silla tavoilla, teoilla ja sanoilla vähem mistöjen asioita voi edistää. 47 Demokraatti sessioissa ja satunnaisilla öisillä seikkai luilla. Terentjeva kietoo muun muassa vi suaalisesta runoudesta lainatuin keinoin toisiinsa tyylikkäästi Joutsenon ja jout senen. Toive on kuitenkin mahdoton, sillä pikkukaupungin ilmapiiri sallii huonosti normista poikkeamisen. Genreen kuuluu typografisten keino jen hyödyntäminen, ja siitä Marttinen ottaa kaiken irti. Kirjoittaja tavoittaa hie nosti nuoren tytön mielenliikkeet pai neisessa tilanteessa ja niukoilla elemen teillä piirtää häkellyttävän rikkaan ja moniulotteisen kuvan. Kun Nella kertoo suuntautumisestaan poikakaveri Eetulle ja tämä juoruaa tiedon eteenpäin, Nella joutuu huutelun ja herjojen kohteeksi. Säeromaanit ovat omiaan käsittele mään mielentiloja ja sisäisiä maisemia, ja tässä Marttisen tarina onkin par haimmillaan
Myös alistumisesta syntyvä epäluulo kaikkea vierasta kohtaan on taustalla sille, että kammoksutaan länsimaita ja demokratiaa, joiden pelätään vievän hajaannukseen ja kaaokseen. Suurin osa kirjasta kommentoikin Putinia ja Ukrainan sotaa. Ja nyt meneillään oleva Ukrainan sota kuuluu hänen mielestään sekin oikeastaan viime vuosisadalle, on vain maailmansotien ”kolmas tuotantokausi”. de_08052024_48.indd 48 de_08052024_48.indd 48 29.4.2024 10.01 29.4.2024 10.01. Tulivuoren purkaus on luonnonvoimana käsittämätön, ja Enqvistin mielestä niin on myös Venäjä, vaikka sitä yritetään erilaisilla teorioilla selittää. Enqvist ounastelee, että me elämme kuin tulivuoren juurella sen purkausta odottaen. 48 Demokraatti KULTTUURI Fyysikko pohtii Venäjää, purkauksia ja itseään Kari Enqvist: Tulivuoren varjossa – Löytö retkellä identiteettiä etsimässä Esseitä WSOY 2024 KIRJA Kari Enqvist kulkee Tulivuoren varjossa -kirjassaan Etnan juurelta venäläiseen todellisuuteen ja Lahteenkin. Myös omaa henkilöhistoriaansa lähtien synnyinkaupunki Lahdesta Enqvist tilittää tarkkaan, ja tekee kiintoisia huomioita sekä kaupungista että omasta identiteetistään Enqvist myöntää, ettei ole historioitsija ja että menneeseen kurkottaessaan hän kurkottaa omaan historiaansa, kokoaa oman identiteettinsä rakennuspalikoita. Mutta kertoo kirja muustakin, ja sisältää tiiviin rautaisannoksen Italian historiaa Rooman keisariajasta Mussolinin fasismiin ja pidemmällekin. Enqvist käy tarkoin läpi maailmansotia ja fyysikkojen roolia niissä käytettyjen aseiden keksijöinä ja kehittäjinä. Ja tietysti myös sen, miten tulivuori purkautuu. Teksti Pekka Wahlstedt / Kuva Otto Virtanen K ari Enqvistin kirjan nimi viittaa samanaikaisesti sekä fyysiseen että vertauskuvalliseen tulivuoreen. Enqvistin tunnetut ja tunnustetut kirjoittajan taidot tulevat hyvin esiin, kun hän pystyy puristamaan tuhat vuotta Italian historiaa kolmeen tuhanteen merkkiin. Mutta miten tämä kausi kaudelta tuhoisampi sarjafilmi päättyy – sitä ei näytä pystyvän huippututkijakaan ennustamaan. Voi todeta, että kun historian tapahtumat elävät lähinnä vain tutkijan mielessä, koska hänellä ei ole aikakonetta faktojen tarkistamiseksi, niin juuri siksi historia sopii parhaiten oman mielen ja identiteetin peilauspinnaksi. Ensimmäinen, Etna, sijaitsee Italiassa ja toinen viittaa Venäjään, jonka purkauksen kuuma laava virtaa Ukrainaan. Perusteellista tarkastelua puoltaa se, että Enqvistin mukaan toinen maailmansota oli vain ensimmäisen jatketta, kuin sen uusi tuotantokausi. Hän viittaa Etnaan, joka puhkuu ja puhaltaa koko ajan – niin kuin itäinen vertauskuvallinen vastineensakin näyttää tekevän. KORONA SAI venäläiset pelkäämään uhkaa ja maata hallitsi diktaattori. Enqvist uskoo, että vuosisatoja tsaarien ikeessä elänyt venäjän kansa on tottunut alistumaan ja tämän vuoksi se ei nouse Putin-tsaariakaan vastaan. Kosmologi-fyysikko ei toki unohda omaakaan alaansa, joten hän esittelee tarkoin esimerkiksi sen, miten ydinpommi toimii ja räjähdys etenee mikrotasolta makrotasolle
Se sopisi ehkä paremmin nimeksi tälle ruotsalaistuotannolle kuin Hammarskjöld. Ei sitä puutu Sara Souliéstakaan, joka tekee Suomi-katsomon iloksi kohtalaisen näkyvän roolin Hammarskjöldin sihteerinä. *** Mikael Persbrandt on iskussa taas ja tekee mainion roolin Dag Hammarskjöldinä. 49 Demokraatti Pääsihteerin uho ja tuho Niinkin voi joskus käydä, että elokuva, joka ei ihan vastaa otsikkoaan, on silti hyvä. Elokuva tukeutuu huipennuksessaan tutkimuslinjoista tuoreimpaan, jonka ytimessä ovat Fouga Magister -hävittäjä ja muuan belgialainen palkkasoturi. Elokuva hyppää heti oman asiansa ytimeen, Kongon tilanteen kärjistymiseen miltei sisällissodaksi. Hammarskjöld ei siis kerro juuri mitään tämän ruotsalaisen talousmiehen (muun muassa Sveriges Riksbankin pääjohtaja 1930-luvulla) ja diplomaatin varhaisemmista vuosista, ja tiestä korkeimpaan mahdolliseen kansainväliseen virkaan. Moishe Tshombe (Hakeem Kae-Kazim) julistaa Katangan itsenäiseksi ja tapattaa Kongon istuvan pääministerin Patrice Lumumban jo elokuvan alkuneljänneksellä. Teksti Rolf Bamberg K atanga. Trilleri huipentuu Dag Hammarskjöldin traagiseen kohtaloon, kun häntä tulitaukoneuvotteluihin kuljettanut lentokone putoaa maahan, sen ollessa laskeutumassa Pohjois-Rhodesiassa, jossa rauhantunnustelut oli tarkoitus pitää. PER FLYN elokuva on poliittisena jännärinä jäntevä, ja kaikesta näkee, että satsattu on. Näin Hammarskjöld on enemmän poliittinen trilleri kuin elämäkertaelokuva, vaikka tuo YK:n pääsihteeri sen ehdoton keskushenkilö onkin. Sillä enemmän kuin ihmisestä nimeltä Dag Hammarskjöld, Per Flyn ohjaama ja yhdessä Ulf Rybergin kanssa käsikirjoittama elokuva kertoo vuonna 1960 puhjenneesta Kongon kriisistä, joka syntyi, kun vasta itsenäistyneen Kongon demokraattisen tasavallan eteläinen, luonnonvaroiltaan rikas maakunta Katanga kapinoi, ja pyrki sekin itsenäiseksi. Turman todellisia tapahtumakulkuja ei historian saatossa ole koskaan saatu selville tai ainakaan julki kerrottu. Nimiroolin näyttelevä, taas täydessä iskussa oleva Mikael Persbrandt lisää omalla panoksellaan hahmon tenhoa. de_08052024_48.indd 49 de_08052024_48.indd 49 29.4.2024 10.01 29.4.2024 10.01. Siitä väkivalta vain kasvaa ja kiihtyy, joten Dag Hammarskjöld päättää omapäisesti nostaa YK:n isoon rooliin, ja viedä järjestön jopa aktiivisiin sotatoimiin ehkäistäkseen isomman verenvuodatuksen. Kielenä on enimmäkseen englanti, joten tähtäin on alusta asti ollut isoilla markkinoilla, ja mikä ettei, onhan (tai ainakin aikoinaan oli) kyseessä yksi maailmanlaajuisesti tunnetuimmista ruotsalaisista. ELOKUVA Hammarskjöld Ohjaus: Per Fly Pääosissa: Mikael Persbrandt, Thure Lindhardt, Francis Chouler, Hakeem Kae-Kazim 2023, 117 min. CIA:n ja Etelä-Afrikan turvallisuuspalvelun on väläytelty sekaantuneen koneen pudottamiseen. Vaikka elokuva ei Dag Hammar skjöldin persoonasta saa tai ota irti juuri muuta kuin periksiantamattoman luonteen ja piilotellun homoseksuaalisuuden, päähenkilö on kaiken aikaa kiinnostava. Ex-siirtomaaisännällä Belgiallahan oli varsin isot taloudelliset intressit Katangan suhteen. Ensi-ilta 17.5
Muista äitienpäivänä aineettomalla lahjalla. Tilaa Demokraatti. Me tuemme lahjoitustasi 20% lisätuella! Kulttuurilahja on Kansan Sivistysrahaston joukkorahoituspalvelu, jolla tuetaan suomalaista luovuutta. Tilaajapalvelu: 09 7010 500 tilaajapalvelu@demokraatti.fi www.demokraatti.fi/tilaa-lehti Valitse tieto. Lue lisää: KULTTUURILAHJA.FI de_08052024_50.indd 50 de_08052024_50.indd 50 23.4.2024 15.33 23.4.2024 15.33
EU M uu tt un ee ss a m aa ilm as sa . Kolumni: Antti Ronkainen de_08052024_51.indd 51 de_08052024_51.indd 51 26.4.2024 16.01 26.4.2024 16.01. Vaaliaiheista ei ole pulaa. TEEMA Venäjämyönteiset puolueet Inflaatio, ilmasto kriisi, Venäjä, maailman talouden blokit. Suuntana TULEVAISUUS Unionille verotusvaltaa
52 Demokraatti TEEMA TEEMA UNIONIN UUSI AIKA Populistien suosion kasvu voi vaikuttaa EU:n suuntaan. 52 Demokraatti Teksti Mikko Huotari Kuvitus Arja Jokiaho de_08052024_52.indd 52 de_08052024_52.indd 52 29.4.2024 11.29 29.4.2024 11.29
Eli nykyistä ilmastopolitiikkaa pidetään liian kunnianhimoisena, ja se aiheuttaa liikaa kustannuksia tavallisille ihmisille ja etenkin viljelijöille, Miettinen sanoo. – Yleinen tulkinta on se, että oikeistopopulismin nousussa on ennen kaikkea kyse kustannustason noususta ja populistien reaktiosta siihen, Miettinen sanoo. On huoli, että tulevaisuuden teknologiat karkaavat unionin piiristä. 53 Demokraatti L ähes kolmannes eurooppalaisista äänestää nykyisin populistisia – äärioikeistolaisia tai äärivasemmistolaisia – puoluei ta kansallisissa vaaleissa. Laaja kannatus ”valtaeliitin” vastaiselle politiikalle on levinnyt ympäri mannerta, ja se muodostaa vakavan ongelman vakiintuneelle järjestelmälle ja vanhoille puo lueille. Populistien suosio on kasvanut kovaa vauhtia. Ne ovat aiheuttaneet paineita vastata huoliin, jotka liittyvät etenkin syrjäseutujen ihmisten ja maanviljelijöiden asemaan. – Inflaatio on kiihtynyt ja eläminen on käynyt kalliimmaksi, polttoaineen ja muun energian hinta on noussut. – Seuraavien vuosien aikana vaikeimmat kysymykset koskevat toisaalta maankäyttöä, metsäpolitiikkaa ja päästökaupan laajentamista, toisaalta vihreän siirtymän vauhdittamista investoinnein. – Ilmastopolitiikka on se ensisijainen kysymys, jossa oikeistopopulismin nousu tulee näkymään. Suomesta valitaan 14 edustajaa parlamentin 705 edustajasta. Kussakin jäsenvaltiossa valitaan oman maan kansalaisten keskuudesta edustajat parlamenttiin. EU-VAALIT OVAT käytännössä 27 kansalliset vaalit. Kun EU-parlamenttia valitaan, keskustelussa ilmatilaa hallitsevat sellaiset asiat, jotka huolestuttavat kansalaisia. – Komissio on lähtenyt kehystämään ilmastopolitiikkaa kilpailukyvyn kautta. Nähtäväksi jää, kasvaako populistien kannatus entisestään parlamenttivaaleissa. Kesäkuussa eurooppalaiset paljastavat poliittiset mieltymyksensä, kun vaaliuurnilla äänestetään seuraavan Euroopan parlamentin kokoonpanosta. Toki laitaoikeiston nousu vaikuttaa hyvin vahvasti EU-politiikkaan ja vaalien asetelmaan. – Monessa maassa oikeistopopulismin nousu on tapahtunut riippumatta EU:n kehityksestä. – Vaalikeskusteluissa monet poliittiset ryhmät tulevat luultavasti nostamaan EU:n yhteisen ilmastopolitiikan agendansa kärjeksi. – Mitä tahansa eurooppalaisessa puoluekentässä tapahtuu, sitä ei pidä tulkita liian helposti reaktioksi siihen, mitä EU on tehnyt tai jättänyt tekemättä, Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen akatemiatutkija Timo Miettinen sanoo. Ilmastoasiat ovat olleet nykyisen komission aikana hyvin keskeisessä osassa. Vuoden 2040 kunnianhimoisten välitavoitteiden kannalta olisi tärkeää, että ilmastotoimia kyetään kirittämään. 2000-luvun alussa eurooppalaisista 20 prosenttia antoi äänensä populisteille, ja 1990-luvun alussa vain 12 prosenttia. Tämä paljastui brittilehti The Guardianin viime syksynä julkaisemasta tutkimuksesta, jota oli tekemässä yli sata politiikan tutkijaa 31 eurooppalaisessa maassa. Tässä oikeiston nousu voi näkyä, Miettinen sanoo. Miten tämä voi heijastua EU-vaaleissa. Edellisissä vaaleissa muun muassa Italian Lega, ranskalainen Marine Le Penin luotsaama Kansallinen liittouma ja saksalainen äärioikeistopuolue AfD kasvattivat suosiotaan. 53 Demokraatti de_08052024_52.indd 53 de_08052024_52.indd 53 29.4.2024 11.29 29.4.2024 11.29
– Poliittisten voimasuhteiden muutos voi tarkoittaa sitä, että kannatustaan nostavat keskikokoiset ryhmät voivat saada valiokuntien puheenjohtajuuksia tai raportointivastuita, mikä on EU-parlamentissa keskeinen vaikutuskanava, Miettinen sanoo. – Keskeinen ero tulee parlamentin luonteesta. Suomalaisista puolueista esimerkiksi kokoomus kuuluu EPP:hen, SDP kuuluu S&D-ryhmään, keskusta Renew-ryhmään ja perussuomalaiset ECR:ään. EU-parlamenttia ei yleensä pidetä debatoivana parlamenttina vaan työskentelyparlamenttina, Miettinen sanoo. 54 Demokraatti TEEMA TEEMA Puolustava unioni EUROOPPA ON kovin erilaisessa asennossa verrattuna edellisten vaalien aattoon vuonna 2019. Välissä on rämmitty koronan läpi ja Venäjä on aloittanut brutaalin hyökkäyssodan Ukrainassa. – Euroopan kansanpuolueen ryhmä EPP säilyy hyvin todennäköisesti suurimpana ja sosialistiryhmä S&D toiseksi suurimpana, Miettinen arvioi. Keskustaoikeis tolainen EPP on tehnyt yhteistyötä keskiryhmien mutta myös sosialistiryhmä S&D:n kanssa silloin, kun yhteisymmärrystä on löydetty. Suurin ryhmä saa luultavimmin komission puheenjohtajan paikan. VOIMA SUHTEIDEN MUUTOKSET VAIKUTTAVAT EUROOPAN UNIONIN POLIITTISEEN SUUNTAAN. Tuloksella on myös vaikutuksia muihin korkeisiin tehtäviin ja valiokuntien jäsenyyksiin. Voimasuhteiden muutokset vaikuttavat unionin poliittiseen suuntaan. Se on asiakokonaisuus, jossa EU:n oletetaan toimivan entistä voimakkaammin, Miettinen sanoo. Poliittisten tavoitteiden saavuttamisessa yhteistyön siltoja rakennetaan monien eri ryhmien välillä. Populistipuolueet ovat jakautuneet maltillisempaan ECR-ryhmään ja radikaalimpaan ID-ryhmään. – Laitaoikeiston ryhmä imee kannatustaan ehkä keskiryhmistä, eli Emmanuel Macronin Renew Europe -ryhmästä ja osittain vihreiden ryhmästä, jonka uskotaan menettävän kannatustaan. Lisäksi EU-komission nykyinen puheenjohtaja Ursula von der Leyen on sanonut haluavansa EU:n komissioon uuden puolustuskomissaarin viran. EU-parlamentissa ei ole selkeää hallitus-oppositioasetelmaa, joten vaalituloksen vaikutus päätöksentekoon on erilainen kuin kansallisissa vaaleissa, joissa vaalien voittaja alkaa etsiä rinnalleen yhteistyökykyisiä hallituskumppaneita. Eurooppalaisessa politiikassa on näkynyt kansallisilla tasoilla trendi, jossa de_08052024_52.indd 54 de_08052024_52.indd 54 29.4.2024 11.29 29.4.2024 11.29. Keskeiset kysymykset unionin tasolla liittyvät materiaalituotannon vauhdittamiseen. – Uutena asiana nousee turvallisuusympäristön muutos Venäjän hyökkäyssodan alkamisen myötä. Perussuomalaiset kuuluivat ID-ryhmään vuonna 2019 alkaneella vaalikaudella, mutta puolue palasi vuonna 2023 ECR-ryhmään, jonka jäsenenä se oli ollut edellisellä kaudella. Vaalitulos skenaario SUOSION KASVUSTA huolimatta populistipuolueet tuskin tulevat muuttamaan dramaattisesti parlamentin isojen ryhmien välisiä voimasuhteita
Uudenlaisia pohdintoja EU:lle voi tuoda myös se, onko Yhdysvallat valmis lähettämään aseapua Ukrainalle. En usko kuitenkaan, että EPP tekisi yhteistyötä ID:n kanssa. Se on niin radikaalia porukkaa, että luultavasti jää joka tapauksessa ulkopuolelle. Isot markkina-alueet kilpailevat vihreän teknologian investoinneista. Yhdysvallat houkuttelee järeällä Inflation Reduction Act (IRA) -lakipaketilla vihreän teknologian investointeja itselleen. – Tosin Ukrainan tukeminen tapahtuu paljolti EU-parlamentin vaikutusvallan ulkopuolella, kuten kansallisella tasolla ja EU:n yhteisen rauhanrahaston kautta, joten tämä ei ehkä ole kysymys, jossa näiden ryhmien mahdollinen vahvistuminen näkyy. – Maltillisempi ECR on mahdollinen kumppani EPP:lle monissa kysymyksissä. Eurooppa on epäterveellä tavalla riippuvainen Kiinasta saatavien harvinaisten mineraalien tuotannosta. de_08052024_52.indd 55 de_08052024_52.indd 55 29.4.2024 11.29 29.4.2024 11.29. Sen jälkeen suurvaltakilpailu on kiristynyt ja maailmankauppa fragmentoitunut. Myös Euroopan odotetaan reagoivan tähän kehitykseen, Miettinen sanoo. – Euroopassa halutaan irrottautua liiallisesta Kiina-riippuvuudesta. 55 Demokraatti VOIMA SUHTEIDEN MUUTOKSET VAIKUTTAVAT EUROOPAN UNIONIN POLIITTISEEN SUUNTAAN. – Investointeja viedään nyt selvästi Yhdysvaltojen suuntaan. – Maailmantalous on ajautumassa blokkeihin, joista merkittävimmät ovat Yhdysvallat ja Kiina. Iso kysymys on, pystyykö Euroopan unioni tuottamaan uuden teollisuuspoliittisen avauksen, esimerkiksi jonkin rahaston muodossa, seuraavan viiden vuoden aikana. oikeistopuolueet ovat alkaneet tehdä yhteistyötä laitaoikeiston kanssa. Niitä ovat muun muassa Saksan AfD, Italian Lega ja Ranskan Kansallinen liittouma. Nyt on iso kysymys, voisiko cordon sanitaire -periaate murtua, Miettinen sanoo. Jos populistipuolueet kasvattavat kannatustaan EU-vaaleissa, voiko EPP löytää yhteistä säveltä niiden kanssa. Sillä suunnataan lähes 400 miljardia euroa ilmastotoimiin. Ranskankielinen termi cordon sanitaire viittaa eristämispolitiikkaan, jonka tarkoituksena on pysäyttää vaarallisena pidetyn aatteen leviäminen tai vaikutus. Viimeinen liberaali VIELÄ KYMMENEN vuotta sitten keskustelu kävi kuumana EU:n ja Yhdysvaltojen välisissä TTIP-neuvotteluissa. Nämä puolueet kasvattivat kannatustaan jo edellisissä vaaleissa. Kaupan avaamisen sijaan valtiot ovat käpertymässä protektionismiin. – Jos periaate murtuu, näitä ryhmiä ei eristetä enää entiseen malliin. Tarkoitus oli madaltaa kahden ison markkinan välisiä kaupan esteitä. Nyt – Ukrainan siviilipuolen tuki on keskeinen, joskin se on nyt neljäksi vuodeksi ratkaistu, Miettinen sanoo. – Varmaan tilanne ja tarpeet voivat muuttua. Osa populistipuolueista on Venäjä-myönteisiä. Vuonna 2016 sopimus kuopattiin, ainakin toistaiseksi
Protektionismin kasvuun pyritään siis vastaamaan lisäämällä yhteistyötä kauppapolitiikan keinoin sellaisten maiden ja talousalueiden kanssa, jotka jollain tavalla jakavat EU:n kanssa samanlaiset arvot ja näkemykset. TURVALLISUUS KYSYMYKSISSÄ SUOMI ON PROFILOITUNUT AKTIIVISENA UKRAINAN TUKIJANA. Tämä kehitys on Suomessa herättänyt huolta. Tästä esimerkkinä on EU:n ja Kanadan välinen kauppasopimus CETA, jota on edennyt hyvin pitkälle. Siihen ei sisälly mitään budjettia, eli mitään radikaalia vaikutusta sillä tuskin tulee olemaan, mutta se on alue, jossa suomalaisen perinteen vaikutus näkyy EU-politiikassa, Miettinen sanoo. Suomi ei ehkä aktiivisesti ole herännyt tilanteeseen, vaan pikemminkin vastustamme kaikenlaisia uusia aloitteita tällä saralla, Miettinen sanoo. de_08052024_52.indd 56 de_08052024_52.indd 56 29.4.2024 11.29 29.4.2024 11.29. – Presidentti Niinistöltä tilattu selvitys on yksi esimerkki siitä. Suomelle keskeisimmät kysymykset ovat liittyneet talouspolitiikkaan. – Nyt kun EU:ssa ei ole päästy sopimukseen uudenlaisista investointiohjelmista, kehitys on johtanut siihen suuntaan, että valtioiden on annettu maksaa tukia omille yrityksilleen, Miettinen sanoo. – Mutta kun Suomi on suhtautunut EU:n yhteisiinkin instrumentteihin aika kielteisesti, niin keskeinen kysymys on, että mikä meidän linjamme on tällä hetkellä. Suomi yhtenä tähtenä PIENI SUOMI hakee edelleen rooliaan suuressa unionissa. – Sitä tehdään kahdenvälisten kauppasopimuksien kautta, ja aika vähän laitetaan toivoa Maailman kauppajärjestön WTO:n neuvottelukierroksiin. Joissakin asioissa olemme kokoamme suurempia, mutta johdonmukaisen politiikan tekemisessä on välillä haasteita. 56 Demokraatti TEEMA TEEMA Maailma on muuttunut entistä protektionistisemmaksi, mutta Miettisen mukaan kauppapolitiikan liberalisointi on edelleen EU:n agendalla. Viime aikoina suomalainen kokonaisturvallisuuden ajattelu on alkanut kiinnostaa EU:ssa laajemminkin. Turvallisuuskysymyksissä Suomi on profiloitunut aktiivisena Ukrainan tukijana
de_08052024_52.indd 57 de_08052024_52.indd 57 29.4.2024 11.29 29.4.2024 11.29. SEURAAVAN VAALIKAUDEN suuri kysymys on EU:n tulopohjan vahvistaminen. – Täytyy muistaa, että Suomi ei ole tässä tilanteessa yksin. Silloin taloudellisten sokkien aikana olisi tehokkaammat reagointimahdollisuudet, Pankka sanoo. – Nyt myös harkitaan uusien jäsenvaltioiden ottamista unioniin. – Kun euroalueella oli finanssikriisi, jäsenvaltioilla oli vahva konsensus siitä, että EU:n hallintoa tulee vahvistaa, jotta tällaisiin kriiseihin pystytään reagoimaan paremmin, Pankka sanoo. Suomessa on pelätty, että Suomi joutuu alijäämänsä vuoksi EU:n ”tarkkailuluokalle”. EU:lla on valtavia investointitarpeita puolustusteollisuudessa ja vihreässä siirtymässä, Pankka sanoo. – Vaatimukset ovat niin tiukat, että kaikki valtiot eivät tule saavuttamaan niitä. Listalla ovat muun muassa vihreää siirtymää tukeva valtiontukipolitiikka ja koronakriisistä toipumista varten perustettu yli 800 miljardin euron väliaikainen elpymisväline. Jopa puolet jäsenmaista voi joutua menettelyyn tämän hetken talousluvuilla, SAK:n yhteiskuntavaikuttamisen päällikkö Niko Pankka sanoo. Voidaan joko säännellä valtioiden finanssipolitiikkaa voimakkaammin tai antaa EU:lle verotusvaltaa sekä mahdollisesti valtuutus lainanottoon. Elpymisvälineestä on puolestaan sanottu, että se on poikkeuksellinen järjestely. Jälkimmäisen takaisinmaksu alkaa vuonna 2028. Liiallisen alijäämän menettelyn on tarkoitus käynnistyä ensi vuonna. Nyt kun unionilla ei ole käytössään verotusvaltaa, sillä ei ole automaattisia taloudellisia vakauttajia. Esimerkiksi Ranskan ja Italian pitäisi sopeuttaa talouttaan 20 miljardia euroa vuodessa seuraavan neljän vuoden ajan, jotta välttäisivät alijäämämenettelyn. EU:n verotusvaltaa on taas vastustettu, koska sen on pelätty johtavan liittovaltiokehitykseen. EU-elimien täytyy vahvistaa siihen liittyvät säännöt ja niiden seuraaminen. Se osoittaa, että säännöt eivät toimi tällaisenaan kovin hyvin, Pankka sanoo. – Paradoksaalisesti tämä johtaa siihen, että unioni rajoittaa valtioiden budjettisuvereniteettiä, koska verotusvaltaa ei voi käyttää. – Rahan tarpeelle on useita syitä. Pohdittavaa siis riittää. – Jäsenmaat ovat sen sijaan antaneet mahdollisuuden vaikuttaa kansallisiin budjetteihin, mikä rajoittaa jäsenvaltioiden budjettivaltaa, Pankka sanoo. Komissio on arvioinut, että EU:n vuoden 2040 ilmastotavoitteiden saavuttaminen vaatii investointeja 1,5 biljoonan eli 1 500 miljardin euron edestä joka vuosi, aina vuoteen 2040 asti. Tämä luku sisältää sekä julkiset että yksityiset investoinnit. Nyt jäsenvaltiot eivät ole antaneet unionille verotusvaltaa, mutta sen sijaan sillä on mahdollisuus vaikuttaa kansallisiin budjetteihin. Kysymys on siis, rajoittaako tämä enemmän suvereniteettiä kuin että otettaisiin yksittäisiä EU-tasoisia verotusratkaisuja käyttöön. – Jos verotusvalta otettaisiin käyttöön, se johtaisi laajempaan ja itsenäisempään unionin budjettiin. 57 Demokraatti Voisiko EU:lle antaa verotusvaltaa. Vastaavanlaisessa kriisitilanteessa tulevaisuudessa voidaan toimia kahdella tavalla. – Isoja leikkaustarpeita on hankala toteuttaa, jos samaan aikaan pitää tehdä valtavia investointeja vihreään siirtymään, teknologiaan ja työntekijöiden kouluttamiseen. Käytännössä tulopohjan kasvattamiseen on kolme vaihtoehtoa: ensimmäinen on jäsenmaksujen kasvattaminen, toinen yhteiset lainavälineet ja kolmas on uudet veroja maksuratkaisut unionille. Ukrainan tukemista pitää jatkaa. TULEVALLA VAALIKAUDELLA Euroopan unionin täytyy tehdä isoja talouspoliittisia linjanvetoja. Tämän hetken tiedon valossa suurin osa näistä maista olisi nettosaajia. Jäsenmaksujen korottaminen ei ole koskaan ollut poliittisesti suosittua
Korkeakoulutettujen, patenttien ja yli miljardin arvoisten startup-yritysten määrissä Eurooppa on kaukana Yhdysvaltain ja Kiinan perässä. Viime vuoden lopulla sovittiin EU:n budjettisääntöjen uudistuksesta, joka kiristää tuntuvasti talouspolitiikkaa koronavuosien jälkeen. Siihen liittyy keskeisesti kysymys toimivaltajaosta. EU-maiden johtajat eivät halua näihin ongelmiin tarttua, ainakaan kansallisesti. Muutoin integraatio tulee tapahtumaan kriisien varjolla varkain ja takaoven kautta, kuten tähänkin asti. Eurovaalit ovatkin mahdollisuus maalata isolla pensselillä EU:n teollisuuspolitiikasta. Euroopan keskuspankin arvioiden mukaan EU:n ilmastotavoitteiden saavuttaminen edellyttää 800 miljardin euron ja Naton kahden prosentin sotilasmenotavoitteen saavuttaminen 75 miljardin vuotuisia lisäinvestointeja. Jäsenmaat ovat halunneet pitää talouspolitiikan omalla vastuullaan, joskin EU on yhteisvelan, koheesioja ilmastopolitiikan myötä ottanut yhä enemmän siitä vastuuta. Vaikka Orpon hallitus onnistuisi välttämään ”tarkkailuluokalle” joutumisen, Suomellakin on uusien sääntöjen perusteella edessä reilun miljardin vuotuiset lisäsopeutukset. Ajatus taloudellisen keskinäisriippuvuuden tuomasta vakaudesta on osoittautunut naiiviksi, kuten Venäjän halpa energia, Kiinan pohjattomat markkinat ja Yhdysvaltain oletettu ydinasesuoja ovat osoittaneet. Vaikka Suomessa vaadittiin elpymisrahaston kertaluonteisuutta, perussuomalaisetkin ovat hyväksyneet Ukrainan tukemisen uudella yhteisvelalla. Euron jo kerran pelastanut EKP:n entinen puheenjohtaja Mario Draghi on pitkään liputtanut EU:n finanssipoliittisen kapasiteetin puolesta ja esittänee sitä jälleen häneltä tilatussa kilpailukykyraportissa. Toivottavasti tämä ei latista keskustelua teollisuuspolitiikasta. Keskustelua integraatiosta ei voida myöskään välttää – tulisiko integraatiossa edetä yhdessä vai pienemmän etujoukon vetämänä. Gallupit povaavat voittoa eurovaaleissa laitaoikeistolle ja tappiota punavihreille. Synkempi vaihtoehto on, että ilman uutta teollisuuspolitiikkaa Eurooppa sulkeutuu kuin Kiina 1400-luvulla. Kansainvälisen valuuttarahaston mukaan Venäjän talous kasvaa Eurooppaa nopeammin. Kriisejä silti riittää. KOLUMNI Teksti Antti Ronkainen, poliittisen talouden tutkija TEEMA de_08052024_58.indd 58 de_08052024_58.indd 58 29.4.2024 11.39 29.4.2024 11.39. Kun vielä eurokriisissä väännettiin kuukausitolkulla siitä, kieltävätkö perussopimukset Kreikan tukemisen, Ukrainan sodan alettua EU on tukenut unionin ulkopuolista maata 85 miljardilla eurolla. Sulkeutuuko Eurooppa kuin Kiina 1400-luvulla. Talouskomissaari Paolo Gentiloni on puolestaan vaatinut EU:lle pysyvää velanotto-oikeutta sen jälkeen, kun elpymisrahasto lakkaa vuonna 2026. Investointien sijaan uusitut budjettisäännöt edellyttävät EU-mailta noin sadan miljardin suuruista sopeutusta jo ensi vuonna. Myös vanhoja opinkappaleita tulee arvioida uudelleen. VAIHTOEHDOKSI JÄÄ eurooppalainen ratkaisu, tarkemmin sanoen yhteisvelka. 58 Demokraatti E U oppii kriiseistään. Kuinka realistista on enää toimia sääntöpohjaisen globalisaation puolustajana. KUINKA REALISTISTA ON ENÄÄ TOIMIA SÄÄNTÖPOHJAISEN GLOBALISAATION PUOLUSTAJANA. Sisämarkkinoista vastaava komissaari Thierry Breton on esittänyt uutta rahastoa vastaukseksi kiihtyvään suurvaltakilpailuun
Tämän jälkeen moni kokoomuslainen riensi puolustelemaan oikeusministeriä perustellen, että viimeksi mainittua asiaa ei ollut hallitusohjelmassa. Samalla satoja miljoonia euroja annetaan yksityisten sote-jättien pussiin. Kukin edustaja toistelee vuorollaan papukaijan tavoin ulkoa opeteltuja fraaseja siitä, että hallitus tekee erilaisia toimia, jotta hyvinvointiyhteiskunta voidaan pelastaa. Alkaisiko jo riittää. Tätä edelsi uutinen siitä, että Meri hajotti rasismirikoslainsäädäntöä uudistaneen työryhmän, koska kaikki työryhmän jäsenet eivät miellyttäneet häntä ja uutinen, että Meri olisi puuttunut tuomioistuimien ja syyttäjien riippumattomuutta selvittävän työryhmän toimeksiantoon. Hallituksen tarina saisi uskottavuutta, jos työllisyydessä olisi nähtävissä jonkinlaista kehitystä. Kaikki tämä on tehty valtiovarainministeri Purran (ps.) virnuillessa kameralle sakset kädessä leikkauksista ylpeillen. Juristiliiton puheenjohtaja, oikeusministeriön virkamiehenä 20 vuotta toiminut Tuula Linna lausuikin painokkaasti, että ”olemme tulleet pisteeseen, jossa Suomi-niminen oikeusvaltio kaipaa huomiotamme”. Oikeus valtiota murentava politiikka on tuttua perussuomalaisten eurooppalaisten hengenheimolaisten toimista, mutta pistää miettimään, että miten kauan kokoomus ja pääministeri Orpo (kok.) aiko vat seurata tällaista touhua sivusta. O rpon hallitus on liki vuoden mittaisella taipaleellaan saanut aikaan huomattavan määrän eriarvoisuutta, jonka jäljet tulevat näkymään suomalaisessa yhteiskunnassa ja satojen tuhansien ihmisten elämässä vielä pitkään. Päinvastoin, työllisyys on hallituksen tavoitteleman 100 000:n uuden työllisen sijaan laskenut 50 000:lla työllisellä vuodessa. 59 Demokraatti ”Olemme tulleet pisteeseen, jossa Suomi-niminen oikeusvaltio kaipaa huomiotamme”. Voi olla, että yhä useampi ihminen alkaa pohtia, että eiköhän nyt jo riitä. On ollut vaivaannuttavaa seurata hallituspuolueiden edustajien esiintymistä erilaisissa tilanteissa, joissa oppositio ja media ovat haastaneet näistä epäinhimillisistä leikkauksista. TIETENKÄÄN KYSE ei todellisuudessa ole hyvinvointiyhteiskunnan pelastamisesta vaan ideologisesta politiikasta, jossa valtaa siirretään työntekijöiltä työnantajille, ihmisten toimeentuloa heikennetään ja hyväosaisille jaetaan veronkevennyksiä ja julkista terveydenhuoltoa heikennetään. Mikkel Näkkäläjärvi SDP:n puoluesihteeri mikkel.nakkalajarvi@sdp.fi X: @nakkalajarvi Bluesky: @nakkalajarvi.bsky.social Liikkeen etuvartiossa de_08052024_59.indd 59 de_08052024_59.indd 59 29.4.2024 9.48 29.4.2024 9.48. Ja vaikka se ei ollut, eikö asiaa kannattaisi nyt selvittää. Vaikeat kysymykset väistetään ja keskustelua pyritään ohjaamaan kaikin keinoin sivuraiteille. Päivä päivältä näyttää selvemmältä, että Orpon hallitus toistaa 90-luvun laman virheitä rankalla tavalla. Puheenvuoro on painava ja antaa meille kaikille ajattelemisen aihetta. Vaikka tämä innokas puolustautuminen saattoi laittaa pisteen joillekin kysymyksille, herätti se myös uusia: miksei näin tärkeä asia ollut hallitusohjelmassa. KULMIA OVAT kohottaneet myös oikeusministeri Meren (ps.) toimet, jotka herättivät myös Juristiliiton reagoimaan
Monet vaalilupaukset on käännetty päinvastaisiksi: huononnuksiksi työntekijöiden ja kansalaisten oikeuksiin. Hallitusohjelma ei sisällä yhtäkään parannusta työntekijöiden kannalta. Mitään näistä radikaaleista heikennyksistä ei yksikään hallituspuolue ole tuonut ennen eduskuntavaaleja avoimesti esille. Kouluttautuminen aikuiskoulutustuella tai vuorotteluvapaan pitäminen ei olisi enää mahdollista. Ansiosidonnaisen turvan piiriin olisi vaikeampi päästä. Lä he tä m ie lip ite es i os oi tt ee se en m ie lip id e@ de m ok ra at ti. Sanelu jatkuu. Myös työntekijä ansaitsee tulla kuunnelluksi SUOMI ON pieni maa, jossa on pitkä sopimisen ja yhteistyön perinne. Näin ei pitäisi nyt tehdä. Suomi oli yhtenäinen. Ensimmäisen sairauspäivärahan palkattomuus ei paranna työllisyyttä millään tavalla. Eduskunnassa 188 kansanedustajaa äänesti puolustusliittoon hakeutumisen puolesta. Aloitteet tilanteen ratkaisemiseksi on pyyhitty pois. Monet nuoret ja vanhemmat ammatillisen koulutuksen läpäisseet haluavat suunnitella itselleen hyvää tulevaisuutta. Lakko-oikeutta rajoitettaisiin, jotta työntekijöiden olisi yhä vaikeampaa puolustaa oikeuksiaan. 60 Demokraatti Ki rjo ita om al la ni m el lä si. Ki rjo itu st en m ak sim im itt a on 20 00 m er kk iä . Kaikki Suomen hallitukset ovat tähän asti neuvotelleet, keskustelleet ja sovitelleet. Työntekijöiltä ei ole kohtuullista odottaa alistumista siihen, että heille tarjotaan entistä epävarmempia työsuhteita entistä heikommilla työehdoilla, kuten hallitus ajaa. Antti Vuolanne Espoo de_08052024_60.indd 60 de_08052024_60.indd 60 26.4.2024 16.47 26.4.2024 16.47. Nyt hallitus vaikeuttaisi vakituiseen työhön pääsyä. Miksi nyt pitäisi luopua tästä hyvästä perinteestä. Nyt hallitus on päättänyt lähteä jääräpäisesti vastakkainasettelun tielle. Työttömyysturvaa heikennettäisiin. Hyvä esimerkki on Natoon hakeutuminen Venäjän raa’an hyökkäyssodan käynnistyttyä. Sen sijaan vaaleissa ajeltiin pimeässä, sammutetuin lyhdyin. Työllisyydellä ei heikennyksiä voi perustella. Potkut voisi antaa melko mielivaltaisesti. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö, pääministeri Sanna Marin, ulkoministeri Pekka Haavisto ja puolustusministeri Antti Kaikkonen pelasivat samassa Suomi-joukkueessa. fi ta i D em ok ra at ti, PL 33 8, 00 53 1 H el sin ki Monet vaali lupaukset on käännetty päin vastaisiksi: huononnuksiksi työntekijöiden ja kansalaisten oikeuksiin
61 Demokraatti LISÄÄ MIELIPITEITÄ OSOITTEESSA DEMOKRAATTI.FI Omalääkäri ja -sairaanhoitaja ovat perusterveydenhuoltoa vahvistava työpari Hyvinvointialueiden toiminnan yksi tavoite on turvata perusterveydenhuollon saatavuus ja potilaan hoidon jatkuvuus. SDP:n viesti hallitukselle on: ”Nyt on aika lyödä kättä päälle, ei nyrkkiä pöytään.” Hallitus voi valita edelleen myös sopimisen tien. Tiimimallissa hoidon jatkuvuuden turvaamiseksi toimii työparina kokeneempi lääkäri ja nuorempi lääkäri. Tyhmiä kysymyksiä ei ole. Toimintamallia vahvistaa ja hoidon jatkuvuutta turvaa omalääkäri-omasairaanhoitaja-työpari. Hoidon jatkuvuus on turvattava myös potilaan siirtyessä hoidontarpeen edellyttämällä tavalla eri toimipisteiden välillä. Kun tehty politiikka ei vastaa vaaleja edeltäviä puheita, on työntekijöillä täysi oikeus osoittaa mieltään. Yksipuolisten selkävoittojen hakeminen työntekijöistä on lyhytnäköistä, mikä tulee kalliiksi myöhemmin. Pitkät hoitosuhteet lisäävät sekä potilaiden että lääkärien tyytyväisyyttä, vähentävät potilaan akuuttia hoidontarvetta ja pienentävät terveydenhuollon kustannuksia (Omalääkäri 2.0 2022). Päinvastoin hallituspuolueista etenkin perussuomalaiset puhuivat ennen vaaleja voimakkaasti työntekijöiden oikeuksien puolesta. Myös hyvinvointialueiden säästöpaineet ovat hallinneet julkisuutta. Toisin kuin hallitus väittää, työntekijöillä on ollut hyvä syy osoittaa mieltään. Kokemusten ja selvitysten mukaan on näyttöä siitä, että pitkäaikaiset potilas-lääkärisuhteet ovat toimivia. Onnistuneessa omalääkärimallissa on aina konsultaatiomahdollisuus. Potilaat tulevat tutuiksi, eikä asioita tarvitse selittää aina uudelleen. Potilas voi seurata hoitonsa kulkua halutessaan Omakannasta ja saada yksilöllistä lääkehoidon ohjausta apteekeista. Hallitus on tehnyt itsestään työmarkkinaosapuolen, joten sillä on myös käsissään ratkaisun avaimet työmarkkinoiden historialliseen kriisiin. Vuoden alussa julkaistu STM:n virkamiestyöryhmän selvitys sairaalaja päivystystoiminnan uudelleen organisoinnista hyvinvointialueilla on ohjannut keskustelun erikoissairaanhoidon ja akuuttisairaaloiden työnjakoihin, lukumäärään ja sijaintiin. Sen sijaan ne tulevat lisäämään vastakkainasettelua ja levottomuuksia työmarkkinoilla aikana, jolloin Suomen etu vaatisi yhteen hiileen puhaltamista. Tämä ei ole yllätys, sillä hallitusohjelman työelämäosio on lähes suora kopio elinkeinoelämän ja työnantajien toivelistasta – usein jopa sanasta sanaan. Maria-Riitta Mällinen Puheenjohtaja Lapin Sosialidemokraatit de_08052024_60.indd 61 de_08052024_60.indd 61 26.4.2024 16.47 26.4.2024 16.47. Pitkäaikaissairauksien hoitotasapaino lisää potilastyytyväisyyttä ja ihmisten elämänlaatua sekä vähentää sairaalahoidon tarvetta. Omasairaanhoitajat voivat pitää potilasvastaanottoa ja tarvittaessa koota moniammatillisen tiimin esimerkiksi potilaan kuntoutumisen ollessa kyseessä. Hallituksen työmarkkinatoimiin ei sisälly ainuttakaan parannusta työntekijöiden asemaan. Puhelinkonsultaatiot ja etävastaanotot voidaan haluttaessa ottaa hoidon jatkuvuuden tueksi. Perusterveydenhuollon vahvistaminen, kansalaisten lääkäriin pääsy oikea-aikaisesti, potilaan tutkimusten sekä hoidon ja sen jatkuvuuden turvaaminen ovat jääneet sairaalakeskustelun varjoon. Ennen eduskuntavaaleja yksikään puolue ei kampanjoinut esimerkiksi lakko-oikeuden rajoittamisella, aikuiskoulutustuen poistamisella tai ensimmäisen sairauspäivän palkattomuudella. Eniten niistä hyötyvät monija pitkäaikaissairaat, usein iäkkäät ihmiset. Selkeästi erikoissairaanhoitoa tarvitsevat potilaat lähetetään normaalisti erikoislääkärien arvioitavaksi ja hoitoon, mutta perusterveydenhuolto turvaa potilaalle eheän hoitopolun ja huolehtii hoidon jatkuvuudesta. Matti Päivärinta Pirkanmaan Wanhat Toverit puheenjohtaja Hallituksen työmarkkinapolitiikka vie Suomea väärään suuntaan Suomi uhkaa ajautua työmarkkinoilla vastakkainasettelun kierteeseen, josta hallituksella ei ole selvästi pohdittuna tietä ulos. Hoidon jatkuvuuden turvaamiseksi resursseista nykyistä selvästi suurempi osa pitää ohjata perusterveydenhuollon palveluiden tuottamiseen. Lisäksi potilaalle nimetään oma hoitaja. Kaavaillut heikennykset osuvat kipeästi tuhansien työntekijöiden työehtoihin ja toimeentuloon. Hoidon jatkuvuudesta on olemassa vankkaa tutkimusnäyttöä, se säästää rahaa, kohentaa terveyttä ja vähentää kuolleisuutta. Hallituksen työelämäheikennyksillä ei ole juuri vaikutusta Suomen työllisyyteen tai talouteen
Hänellä on nyt kaikkien aikojen tilaisuus nujertaa ammattiyhdistysliike. Orpon hallituksen kokoonpanossa huomio kiinnittyi siihen, että se oli ensimmäinen ministeristö sitten sotavuosien, jossa ei ole ainoatakaan vasemmiston eikä edes poliittisen keskustan edustajaa. Nyt jää nähtäväksi, taipuuko nykyinenkin eduskunta siunaamaan perustuslain rikkomukset. Viimeksi tässä on näin isosti kunnostautunut lapuanliike. Valmisteilla olevalla lailla on tarkoitus torjua Suomeen kohdistuvaa välineellistä maahanmuuttoa. Mahtaakohan olla niin, että siinä, missä Svinhufvud joutui tahtomattaan lapuanliikkeen panttivangiksi, Orpo on nyt vapaaehtoisesti perussuomalaisten panttivanki. On kiistatonta, että tuollaista uhkaa on olemassa, mutta unohtuuko tässä se, että Suomen kansainvälinen maine oikeus valtiona kärsii jälleen samalla tavalla kuin se kärsi 1930-luvulla. Sanottakoon, että tuo uhka oli todellinen. Pienellä hakemisella löytyi heinäkuussa 1930 nimitetty P. muuttuvan Suomen kovenevasta menettelystä. Nyt maata ei uhkaa lapualaisten eikä kenenkään muunkaan vallankaappaus. Seppo Hentilä Professori emeritus Onko Suomen hallitus koskaan aikaisemmin tietoisesti rikkonut perustuslakia ja sen avoimesti tunnustanut. Tuntuu uskomattomalta, että istuva Suomen hallitus saattaa vielä 2020-luvulla tuollaisia pohdiskella. Näin ne yleisesti ottaen olivatkin, torjuihan Ukko-Pekka radiopuheellaan 1932 Mäntsälän kapinankin. Kaikki maahamme pyrkijät eivät taatusti ole terroristeja eivätkä uhkaa Suomen turvallisuutta. On, nimittäin Svinhufvudin hallitus 1930-luvun lapualaiskriisin aikana. Kun 1930-luvun Suomea arvioidaan oikeusvaltion näkökulmasta, voidaan hyvin perustein todeta, että kommunismin raivokkaasta torjumisesta tuli itsestään oikeusvaltion vaarallisin uhka. Lanseeratessaan hiljattain esityksensä niin sanotuksi uudeksi rajalaiksi Orpon hallitus tunnusti, että laki saattaa ehkä olla sekä perustuslain että Suomen solmimien kansainvälisten sopimusten vastainen. Orpolla on hallituskumppani, joka on asettanut oikeusvaltion, vallan kolmijaon ja ylimpien lainvalvojien koskemattomuuden toistuvasti kyseenalaiseksi. E. Otsikon perusteella voisi päätellä, että Petteri Orpo on toiminut viime aikoina hyvinkin kunniakkaasti, pidetäänhän Svinhufvudin jalanjälkiä isänmaallisina ja kunnioitettavina. Tämän ovat todenneet ilman konditionaalia myös asiantuntijat ja ihmetelleet samalla, onkohan Suomen hallitus koskaan aikai semmin tietoisesti rikkonut perustuslakia ja sen avoimesti tunnustanut. Hänellä on nyt kaikkien aikojen tilaisuus nujertaa ammattiyhdistysliike, jota työnantajat ovat kokoomukselta vuosikymmeniä odottaneet. Tällä kertaa vaakakupissa on lisäksi kansainvälistä suojelua aidosti kaipaavia pakolaisia, jotka joutuvat Venäjän häikäilemättömyyden lisäksi kärsimään myös pikkuhiljaa entiseksi oikeusvaltioksi Onko Orpo on nyt vapaaehtoisesti perussuomalaisten panttivanki. Toki hän saa siitä myös palkkion. Hallitus sai eduskunnalta luottamuslauseen. Tällä pakolla viitattiin siihen, että niin sanottujen kommunistilakien voimaantulo oli pitkittynyt perustuslainsäätämisjärjestyksen mukaisen käsittelyn takia. Kun Orpon hallitusta viime kesänä koottiin, nousi esiin kysymys siitä, tuliko ministeristöstä kokoonpanoltaan itsenäisyytemme historian kaikkein oikeistolaisin. Svinhufvudin hallitus, joka oli nauttinut siihen asti oikeistolaisimman hallituksen mainetta. Svinhufvudin hallituksessa oli sentään muutamia maalaisliittolaisia. Eduskunnassa asiaa puolusteltiin sillä, että ”kirjoitetun lain puuttuessa näin pakko oli menetellä”. Jos Suomeen tulee maahanmuuton myötä terroristeja, heitä voi aivan yhtä hyvin tulla tänne myös muualta kuin Venäjän kautta. Orpon hallituksen politiikka kulkee perustelujaan myöten hämmästyttävän tarkasti Svinhufvudin hallituksen jalanjäljissä. de_08052024_62.indd 62 de_08052024_62.indd 62 29.4.2024 9.58 29.4.2024 9.58. Svinhufvud taipui laittomuuksiin pelätessään lapuanliikkeen vallankaappausta. Tosin hekin olivat kaikki tiukkoja lapualaisia. 62 Demokraatti LISÄÄ MIELIPITEITÄ OSOITTEESSA DEMOKRAATTI.FI MIELIPIDE Petteri Orpo Svinhufvudin jalanjäljissä – taipuuko eduskunta siunaamaan perustuslain rikkomukset. Valitettavasti Orpon ja Svinhufvudin hallitusten samankaltaisuus ei jää vain kokoonpanoon. Toistuukohan historia tältäkin osin
HELSINKI • Kansanvalistusta ja intomieltä. Tarjoamme kaikille avoimet kahvit. Ohjelma alkaa klo 13. VARSINAIS-SUOMI • Turun seudun wanhat toverit. Mahdolliset valtakirjat pyydetään toimittamaan ennakkoilmoittautumisen yhteydessä. Jäljennökset tilinpäätösasiakirjoista ovat 20.5.2024 alkaen osakkaiden nähtävinä yhtiön pääkonttorissa osoitteessa Järvensivuntie 3, Tampere sekä yhtiön kotisivuilla www.turva.fi. Kaikki osallistuneet lukiot eivät välttämättä ilmoittaneet ulosmarssistaan liitolle. Kahvipannu on kuumana klo 12.30 alk. alk. KUTSU YHTIÖKOKOUKSEEN Tampere 23.4.2024 Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva Hallitus 60 VUOTTA Syntymäpäivät Reijo Paananen pääsihteeri, Tukholma 9.5. Sörnäisten rantatie 25 A 1, 00500 Helsinki. Toimikunta klo 11.30, lounas (keitto ja kahvi, jonka kerho tarjoaa) klo 12. Tervetuloa runsaslukuisasti kevätkauden viimeiseen tapaamiseen. Ulosmarssin tarkoituksena oli vastustaa hallituksen päätöstä, joka lisää lukioissa opiskelevien kuluja. Avoinna: 3.–31.5., ti ja ke 10– 17, to ja pe 10–16. Ruissalon Kansanpuistossa. Sen arvion mukaan ulosmarssiin osallistui ainakin 235 lukiota. Työväenyhdistys ry. klo 13–15 kertomassa huikeasta kirjastaan Komissaari. Varauduthan kysymään ja keskustelemaan. • Länsi-Helsingin Sosialidemokraatit ry järjestää keskustelutilaisuuden Euroopan Unionin merkityksestä kansalaisille. Lukiolaiset eivät hyväksy säästöjä Teksti Demokraatti Lukiolaisten valtakunnalliseen ulosmarssiin osallistui yli 40 000 lukiolaista, ilmoitti Suomen Lukiolaisten Liitto. Toukokuun kuukausikokous Ruusutuvalla to 16.5. Tervetuloa! Kansanvalistusta ja intomieltä-näyttely esittelee varhaisia suomalaisia lastenlehtiä, niiden juttutyyppejä ja intomielisiä tekijöitä sekä institutionaalisen lastenkulttuurimme ensiaskeleita. Rafaelin Enkelit esittävät pari keväistä/aatteellista laulua ja alustuksen työmarkkinatilanteesta käyttää SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta. Matkoilla Mahdolliset onnittelut voi ohjata nuorten opiskelijoiden tukemiseen KSR:n Keski-Suomen rahastoon tilille FI85 1521 3000 0060 09, tiedonantoon: Reijo Paananen. Osakkaan on saadakseen osallistua yhtiökokoukseen ilmoitettava osallistumisestaan yhtiölle viimeistään 24.5.2024 kirjeitse, puhelimitse tai sähköpostilla yhtiön pääkonttoriin, osoite: Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva/yhtiökokousilmoittautumiset, PL 117, 33101 TAMPERE tai puhelimitse jättämällä soittopyyntö Pauliina Paavolalle, puh. Näyttelyn esittely ja avajaiset 2.5. Asiasta keskustelevat su 19.5. Jäljennökset mainituista asiakirjoista lähetetään osakkaille pyydettäessä. Tervetuloa! UUSIMAA • Terijoen Sos.dem. 01019 5110 tai sähköpostilla pauliina.paavola@turva.fi. Lukiolaisten Liiton mielestä leikkaus osuu kaikista kipeimmin heikommassa asemassa oleviin nuoriin. klo 14.30–17.30 Pohjois-Haagan yhteiskoululla, Pietari Hannikaisentie 6, europarlamentaarikko Eero Heinäluoma, kansanedustaja Maria Guzenina ja JHL:n yhteiskuntasuhteiden johtaja Päivi Niemi-Laine. Lastenlehtien historiaa näyttely Työväen liikkeen kirjastossa 3.–31.5. klo 18. 63 Demokraatti KOKOUKSET Yhdistystoiminta Keskinäisen Vakuutusyhtiön Turvan osakkaat kutsutaan varsinaiseen yhtiökokoukseen, joka pidetään tiistaina 28.5.2024 klo 15.30 alkaen yhtiön pääkonttorissa osoitteessa Järvensivuntie 3, Tampere. POHJOIS-SAVO • Aina Euroopan Unionin lähettiläs Erkki Liikanen Varkauden kirjastossa (Osmajoentie 1) la 11.5. Yhtiökokouksessa käsitellään yhtiöjärjestyksen 20 §:ssä mainitut varsinaiselle yhtiökokoukselle kuuluvat asiat. klo 15. Hallitus päätti rajata oppivelvollisten maksuttomat oppimateriaalit ja ylioppilaskokeet sekä koulumatkatuen sen kalenterivuoden loppuun, jonka kuluessa opiskelija täyttää 18 vuotta. Toimikunta. Kerhotapaaminen ma 20.5. de_08052024_63.indd 63 de_08052024_63.indd 63 29.4.2024 11.45 29.4.2024 11.45. Olet lämpimästi tervetullut! Tuo ystäväsikin
Merkitse kuoren päälle ristikon numero. 64 Demokraatti RISTIKKO 9/2024 Veijo Wiren veijo.wiren@gmail.com Ratkaistut ristikot lähetetään seuraavan lehden ilmestymiseen mennessä: vastaukset@demokraatti.fi tai Demokraatti / Ristikko, PL 338, 00531 Helsinki. Nimi: Osoite: de_08052024_64.indd 64 de_08052024_64.indd 64 26.4.2024 10.43 26.4.2024 10.43. Oikein vastanneiden kesken arvotaan yksi 10 euron lahjakortti
Allit, liejukanat... Minne katosivat vi herpeipot, ruisrääkät, pikkulepinkäiset ja monet muut lajit. Siellähän pudistelee höyhenturk kiaan pieni kaneliselkä, pensaskerttu. Kaupungeissa rakennellaan viher alueita. 65 Demokraatti SUDOKUN RATKAISU RISTIKON 7/2024 RATKAISU 11.4. Arvostaisivat. Ei, eipä ole. Vähentyivät ainakin täältä kotikonnuiltani. Onnea voittajalle! Vaikeusaste: (c ) Ar to In ka la ww w. Linnusto muuttuu. co m 3 2 3 1 6 4 8 5 5 1 8 2 5 4 4 7 9 4 5 2 8 3 9 7 78 25 91 36 4 54 63 87 29 1 93 16 42 85 7 45 78 36 91 2 81 92 75 64 3 62 39 14 57 8 27 81 69 43 5 16 54 23 78 9 39 47 58 12 6 TI TI TYY Timo Sparf timo.sparf@demokraatti.fi I stun ojan penkalla aivan kuin sitä varten suunnitellulla ja asetellulla kivipaadella. de_08052024_64.indd 65 de_08052024_64.indd 65 26.4.2024 10.43 26.4.2024 10.43. Vil leys ja siisteys ovat vähän vastakkain. On valittava kahden laisesta funktionaalisuudesta: suorakul mainen tai luonnonmuotoinen. Ojassa vesi tekee pajun tyvien ympärille pieniä pyörteitä. Kyse lyiden perusteella kuitenkin ihmiset ni menomaan arvostavat kaupunginosas sani eniten luontoa. ais ud ok u. Ih miset haluavat luontoa eli villiä, mutta suunnittelijat elävät ehkä arkuuttaan tai perinteikkyyttään vielä luonnonhal linnan aikakautta. Narah telu tuleekin paljon lähempää, ojan pa juista. Jostakin kuuluu etäistä, hiljaista narah telua. Leipäni on muhkea ja kahvi vahvaa. julkaistun ristikon 10 euron lahjakortin voitti Kari Tirronen Helsingistä. Onko kuitenkin ruisrääkkä löytä nyt tänne urbaanin, agraarin ja vähän unohdetun rajoille. Molempia ei oikein helposti voi saada. Niillä ei luonto ole tavannut oikein viihtyä, koska ne ovat enimmäk seen vain ihmisille tarkoitettuja. Ei se ole mikään harvinaisuus, mutta ei lintu tuo itseään kovinkaan näkyvästi esiin – maamme huomaamattomia
Tykkään myös uppoutua täysin toisenlaisiin maailmoihin. Myös elämäkerrat kiinnostavat. Kirja avaa syvemmin elokuvan maailmaa. Antti Rämänen: Rikottu rajamaa Mielenkiintoinen tietokirja-historiateos, joka kertoo sisällissodan tapahtumista Karjalan kannaksella. Politiikan kirjahylly 1 3 Olin nuorena todella innokas lukemaan ja uppouduin kirjoihin niin, että nukkumaanmeno oli vaikeaa, samoin kouluun herääminen. Olen myös leffadiggari. Historia on aina kiinnostanut minua. Valitettavasti intohimo lukemiseen on tässä aikuisiällä vähän laantunut. Ruotsin jengirikollisuudesta kertova, toimittaja Diamant Salihun kirjoittama Kunnes kaikki kuolevat tuli hyvin lähelle ja iholle, kun kävimme hallintovaliokunnan kanssa tutustumassa Ruotsin lähiöjengi-ilmiöön. Kuuntelin juuri Barack Obaman kirjan Luvattu maa. Esimerkiksi Game of Thrones -kirjasarjassa on fantasiaan nivottu mukaan aika kovaakin politiikkaa. Aihe kiinnostaa myös siksi, koska isoäitini isä menehtyi taannoin vankileirillä Lappeenrannassa ja toiset isovanhempani ovat Karjalan kannakselta. Kirjaa lukemalla oma mielikuvitus rakentaa hahmot ja tilanteet. On hauska nähdä, miten samat hahmot on kuvattu elokuvatai tv-kerronnallisin keinoin. Välillä luen fantasiaa. Muistan, miten aikoinaan katsoin Kummisetä-elokuvan ja olin vaikuttunut. Luin kirjan nuorena, ja tv-sarjaa on mielenkiintoista seurata. Elokuvallisin keinoin esitettynä tarina jää usein hieman pinnallisemmaksi. James Clavell: Shogun Diamant Salihu: Kunnes kaikki kuolevat Poliittista juonittelua, historiaa ja Japanin kulttuuria. Jos elokuva tai tv-sarja perustuu kirjaan, luen usein myös sen. 2 de_08052024_66.indd 66 de_08052024_66.indd 66 29.4.2024 9.49 29.4.2024 9.49. Kirjaan perustuva ajankohtainen tv-sarja pyörii juuri nyt Disney plussalla. Äänikirjat helpottavat tilannetta, vaikka kaipaankin aikaa kirjojen parissa. Historiaan liittyvät teokset ovat kiehtovia. Luin kirjan heti perään, ja kyllä se avasi laajemmin sitäkin maailmaa. Nykyisin ei monipuoliselle lukemiselle jää juurikaan aikaa. Sieltä löytyvät taustat myös moniin tämän päivän ilmiöihin ja tapahtumiin. Monessa mielessä traagista ja riipaisevaa luettavaa, mutta avaa silmiä ja auttaa ymmärtämään, miten Ruotsissa on ajauduttu tällaiseen tilanteeseen. Tässä kirjassa aihetta avataan hyvin. Suomessa puhutaan nyt nuorten jengiytymisestä ja ryöstörikollisuudesta. Luin vanhemmiltani salaa öisin, peiton alla taskulampun valossa. Myös Tolkienin Taru Sormusten herrasta oli kiehtova. 66 Demokraatti Teksti ja kuva Nora Vilva Kirja avaa elokuvan maailmaa Lukiessa mielikuvitus tekee hahmoista rikkaampia, tuumii kansanedustaja (sd.) Saku Nikkanen. Toimittaja on seurannut ilmiötä läheltä
Dub FX feat. @ 15.30 Am be r Gra y EEmmeell Maailma kylässä -festivaali | World Village Festival 25.–26.5.2024 | Suvilahti, Helsinki | Vapaa pääsy! Tapahtuman järjestää Pääpartnerit Ohjelmassa kulttuuria ja asiaa paremman maailman puolesta! Mm. tietoa työstä ja yhteiskunnasta Liity Työväenkirjaston ystäviin : tyovaenkirjastonystavat.. Sörnäisten rantatie 25 A, Helsinki pau.fi akt.fi aktlehti.fi Yhdessä parempaa pam.fi paperiliitto.fi www.tul.fi Liikunnan iloa hyvässä seurassa! YHTEYTESI EUROOPPAAN Suomen S&D-mepit Miapetra ja Eero. Tilaa uutiskirjeet, ollaan yhteydessä: miapetra.fi eeroheinaluoma.fi Su 26.5. www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN AMMATTILIITTO JHL.FI /LIITY Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva www.turva.fi Työväenliikkeen kirjasto tyovaenperinne.. Mr Woodnote, Hassan Maikal, Antti Autio, Puerto Candelaria, Maija Kauhanen, Emel, Don Johnson Big Band, Illia Ponomarenko, Christine Kandie, Julius Mbatia de_08052024_002.indd 1 de_08052024_002.indd 1 24.4.2024 13.43 24.4.2024 13.43
PAL.VKO 2024-21 00 74 43 -2 40 9 LUONTO Hallitus luistaa ohjelmastaan MAASTAMUUTTO Aivovuoto pelottaa EU:ssa YHDYSVALLAT Tämä ratkaisee vaaleissa 8.5.2024 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 9 • 20 24 / 8. de_08052024_001.indd 1 de_08052024_001.indd 1 26.4.2024 10.13 26.4.2024 10.13. to uk ok uu ta TUULISET VAALIT TEEMA: Kasvava populismi koettelee unionin yhtenäisyyttä