. 17 KULTTUURI . 29 Dekkarikesän kylmäävät kirjat Labour teki hurjan loppukirin KSR on kulttuurin ystävän asialla Tehtaanmyymälä, Vanha talvitie 8, 00580 Helsinki Chef Wotkin’s palvelutiskit Prisma Itäkeskus ja S-Market Sokos Helsinki www.wotkins.fi. Hinta 3 € 8. KESÄKUUTA 2017 N0 23 Terrorismin ymmärtäjä OLIPA KERRAN MINÄ . 22 POLITIIKKA . 16 POLITIIKKA . Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja . 6 PRE IDE NTTI LIIKE
WWW.JYTYLIITTO.FI Ammattiliitto Nousu ry .org www. www.paperiliitto.fi Kulttuurin tukeminen on kuin laittaisi rahaa pankkiin.. KESÄKUUTA 2017 Lehdessä 6 SDP:n presidenttipeli meni mutkikkaaksi 8 Uutiskertaus 9 Demokraatti.fi 10 Vain tyhmänrohkea jättää vakuuttamatta 12 Ei, ei ja ei 14 Erdoganin Turkki murskasi demokratian 16 Corbyn vai May. 2 8. 17 KSR on kulttuurinystävän asialla 20 Miten minusta tuli demari 21 Sotilassaari hurmaa kävijän 22 Olipa kerran minä: Leena Malkki 26 Hiljaisuuden ylistys 27 Kasvot peilissä: Laura Huhtasaari 28 Kesäyön siipiveikot 29 Hyytävä dekkarikesä 32 Maria Antoinetten lumoa 34 Tuttu ja tuntematon Mannerheim 36 Demokraatti 100 vuotta sitten 38 Mielipide: Rajat auki ja silmät kiinni 39 Salmiakkia 42 Järjestöt 45 Tehtävät 46 Televisio 48 Mun luonto, Närästäjä, Radio 17 Liike 29 Kulttuuri 21 Elämä 6 Politiikka 3 Maailmanparantaja Jyrki Sipilä 4 Demo, Ville Ranta, Opposition ääni 5 Pääkirjoitus, Kohtaaminen Leena Malkin kanssa MAAILMAN RIKKAIN NALLE Ota yhteyttä meihin! WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan Liitto tuken asi WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan www.pam.fi www.pau.fi www.pardia.fi JYTY KUULUU LÄHELLE JA KAUAS
. Sopii. Ei ole maahanmuuttajan yhtä stereotyyppiä. Pienemmillä paikkakunnilla ei välttämättä ole riittävän kattavaa koulutustarjontaa. . Arvioi opettaneensa urallaan yli 3 000 maahanmuuttajaa . Tärkeää on myös opettaa Suomen yhteiskunnan toimintaa. Puhu sinä vaan marjoista, kun huhut kertovat rakkaudestasi hallituksen hillotolppaan. Meillä Helsingin Aikuisopistossa on opiskellut muun muassa tämän vuoden pakolaisnainen Bahar Mozaffar. Minkälaisen kassakaappisopimuksen olet tehnyt hallituksen jatkosta. Älä viitsi. Koulutus on erinomainen väline kotouttamiseen. KESÄKUUTA 2017 ” Ei ole maahanmuuttajan yhtä stereotyyppiä. Mitäs siitä äänestämään. Kotoutuminen vaatii kunnon koulutusta Mitä koulusta maahanmuuttajat tarvitsevat. Olen opettanut vuodesta 1991 maahanmuuttajia ja erilaiset kulttuurierot ovat aiheuttaneet enintään viatonta hämminkiä. Sitä tarvitaan jokaisella työpaikalla. Pitää opettamisessa kulttuurieroja vain ”viatonta hämminkiä aiheuttavana” tekijänä JYRKI SIPILÄ TEKSTI HEIKKI SIHTO . Jos siirtäisimme puoluekokousta, niin he kohta varmasti suostuisivat vaikka EU-jäsenäänestykseen. Jos pääsen valtaan, ja sitten Marine Ranskassa, niin koko EU:ta ei kohta edes ole olemassa.. Liika kiire voi kostautua myöhemmin. Mutta välillä tuntuu, että yhteiskunta haluaa opiskelijat liian nopeasti työelämään, jopa kesken koulutuksen. . Opiskelijoissamme on korkeakoulutettuja, vain joitain vuosia koulua käyneitä ja myös kokonaan ilman koulutusta jääneitä. Onko maahanmuuttajille riittävästi koulutusta tarjolla. Kaikenlaista. Niitä meillä on yli 100 vuosittain. Suuremmissa kaupungeissa, etenkin yliopistokaupungeissa, tilanne on hyvä. 3 8. Maailmanparantaja . Meillä Helsingin Aikuisopistossa esimerkiksi kielikoulutusta alkeista aina korkeimmalle C-tasolla on jatkuvasti tarjolla. Pienestä ei saa hätkähtää. Joo. Petteri ja Juha ovat vaan hermona ja ehdottelevat kaikenlaista. KUVA JARI SOINI Ymmärtääkö yhteiskunta koulutuksen merkityksen kotoutumisessa. Helsingin Aikuisopistossa opiskeli viime vuonna 3 680 maahanmuuttajaa, määrä kasvaa joka vuosi . D-leaks VIIKON SOMEVUOTO Jussi Halla-aho Sampo Terho Kuule Jussi, voitaisiinko sopia, että lopetat nuo ”Sampo on eliitin prinssi” -puheet. Ymmärtää. Olennaista ja yhteistä on suomen kielen oppiminen. Kaikilla on omanlaisensa koulutustarpeet. Mikä on vaikeinta maahanmuuttajien koulutuksessa. Helsingin Aikuisopiston apulaisrehtori . Maahanmuuttajien opettajalta toki vaaditaan etenkin työvoimapoliittsessa koulutuksessa rauhallista luonnetta. Muuten me olemme kuin kaksi marjaa jäsenistön silmissä. Ei siinä ole mitään vaikeaa! Se on pikemminkin vain sellaista hauskaa, jossa opettaja usein oppii enemmän kuin oppilaat. Mutta mistä me sitten keksitään eroja välillemme. . Jos lopetat minun nimittelyni persujen hajoittajaksi. Työ toki on tärkeä tekijä kotoutumisessa, mutta tärkeää on myös riittävä suomen kielen taito. Menee jo koulukiusaamiseksi
EU:n maatalouspolitiikkaa ollaan taas uu distamassa. Suomessa maatalouden tuotantoyksiköt ovat edelleen kansainvälisessä vertailussa Opposition ääni HARRY WALLIN Suomen liittyessä vuonna 1994 Euroopan Unioniin kansallinen vastakkainasettelu poistui, sillä kansallisesta maatalouspolitii kasta siirryttiin EU:n yhteiseen maatalous politiikkaan. Niiden avulla pys tyy myös usein selittämään matkan var rella tehdyt ikävät kompromissit. Suomalaisen ruuan tuotannossa on korkea hygienia, tuoteturvallisuus, tuotantoeläinten hyvinvoinnista huolehtiminen ja edistynyt teknologia. pieniä, ihmisen ja perheviljelmän kokoisia. Maa, ilma ja vesi ovat turmeltumattomampia kuin tiheämmin asutuissa maissa. Lähellä tuotetut elintarvikkeet on myös helppo jäljittää. Vuosikymmeniä sitten vastakkain olivat tu lopolitiikka ja maataloustuotteiden hinnat.. SDP:n suhde vuosikymmenten varrella maataloustuottajiin on ollut ongelmallinen. Kotimainen ruoka työllistää koko tuotantoketjussa ja kaupassa yli 300 000 suomalaista, vaikka tiloja on enää noin 50 000. Sillä kentällä on jo ruuhkaa. Ei välttämättä periaateoh jelmaa mutta suunnitelmaa, josta puolue saa selkänojaa vaikeisiin päätöksiin. Kotimainen ruoka on turvallista, sillä meillä ei käytetä antibiootteja säännöllisesti eläintuotannossa eikä meillä ole salmonel laa. Kotimainen ruoka tulee ruoka pöytiimme suoraan suomalaisilta tuottajilta. Kirjoittaja on Demokraatin toimituspäällikkö. Olennaista on, että vaikeat päätökset pystyy selittämään ja peruste lemaan. Toivottavasti SDP:n johdossa löytyy kiinnostusta asiaan. Euroopan elintarviketurvallisuusvirasto EFSA:n tekemän tutkimuksen mukaan Suo messa syödään Euroopan puhtainta ruokaa. Yleisesti voi todeta, että va liokunta pitää yksimielisesti tärkeänä kotimai sen alkutuotannon ja jatkojalostuksen säily mistä Suomessa. Vaikeiden päätösten tarjoamista äänestäjille helpottaa, jos puolueella on vahvat ja riittävän kauas katsovat periaatteet. Syö kotimaista ruokaa, se on EU:n puhtainta H allitus antoi tänä keväänä eduskun nan käsiteltäväksi ruokapoliittisen se lonteon. Lisäksi suomalainen elintarvikevalvonta ja tarkas tukset takaavat turvalliset tuotteet. Nyky aikaiseen maataloustuotantoon voit tutustua Farma ri100näyttelyssä 14–17.6 Seinäjoella, jossa on myös Pohjanmaan demareiden tapaamis piste. Lannoitteita ja kasvinsuojeluaineita käytetään muita maita vähemmän. Sellaista kuin aina yrittäjän asialla oleva kokoomus ja viimekädessä maatalouden etuja ajava keskusta. Vaikeina aikoina, kuten pitkään jatkunut Suomen taan tuma, on äänestäjille vain vähän hyvää kerrottavaa ja jaettavaa. Toimiminen työnte kijän asialla ei riitä. Kirjoittaja on maa ja metsätalousvaliokunnan jäsen, (sd.). Kotimainen ruuantuotanto on oleellinen osa suomalaista maalaismaisemaa. Äänestäjät ovat kuitenkin useissa asioissa paljon kriisi tietoisempia kuin poliitikot uskaltavat edes toivoa. SDP tarvitsee myyvän ja nykyistä vah vemman periaatteellisen ohjelman. Kun heräät, muista mennä kouluun. Vaikeiden päätösten tarjoamista äänes täjille helpottaa, jos puolueella on vahvat ja riittävän kauas katsovat peri aatteet ja tavoitteet. KESÄKUUTA 2017 VIIKON SANA » Tuntematon: Elämä on yliopisto, jossa kaikki ovat opettajia. Ville Ranta UUSIEN AJATUSTEN KOEPONNISTAMO Demo HEIKKI SIHTO Periaateohjelman paluu Pikavoittojen ja populismin aikakautena tarvitaan poli tiikkaankin pitkäjänteisyyttä. 4 8. EU:n maatalouspolitiikan pää määränä on ollut turvata maataloustuotanto koko unionin alueella, siksi se tarvitsee tu kitoimenpiteitä, lähes 70 prosenttia suoma laisista hyväksyy sen ja haluaa kotimaisia tuotteita
KUVA JARI SOINI Helsingin yliopiston terrorismitutkija Leena Malkki on asiantuntijana tuttu televisiosta. MIELIPIDEPALSTA mielipide@demokraatti.fi Demokraatti/mielipide PL 338, 00531 Helsinki Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. LEENA MALKIN HAASTATTELU SIVULLA 22. Vastaus oli kukkapuskasta huolimatta edelleen kohte liaan kielteinen. Vain ehdokas puuttuu. Vain viisi päivää tapaamisemme jälkeen Manchesterissa räjähtää. Sen sijaan hän voi keskittyä presidentin leipälajiin, joka on ulkoja turvallisuuspolitiikka ja syleillä koko kansaa puoluekannasta riippumatta. Näin Niinistön eri tarvitse koskea ensi syksyn presidenttikampanjassaan sisäpolitiikkaan, johon emopuolue kokoomus on rakennellut sote-valinnanvapauden kaltaisia kiusallisia miinoja. Myös SDP:ssä keskityttäisiin kernaasti presidentinvaalien strategiaan, joka on savolaisittain sanottuna toteutusta vaille valmis. Puhelinvaihde: 09 7010 41 Päätoimittaja-toimitusjohtaja: Mikko Salmi, 09 7010 504, mikko.salmi@demokraatti.fi Myyntijohtaja: Aila Pääkkö, 09 7010 560, ilmoitukset@demokraatti.fi Toimituspäällikkö (viikkolehti): Heikki Sihto, 09 7010 516 Toimituspäällikkö (verkko): Rane Aunimo, 09 7010 553 Kustantaja: Kustannus Oy Demokraatti Painopaikka: Lehtisepät Oy, Tuusula ISSN-L 2242-6892 Demokraatti, ISSN 2242-6892 (painettu), ISSN 2242-6906 (verkkojulkaisu) Käyntiosoite: Siltasaarenkatu 18–20, C-rappu, 6. SDP on tulevien presidentinvaalien alla kosinut kahdesti ja saanut rukkaset kolmesti. KESÄKUUTA 2017 Seuraa meitä Facebookissa, Twitterissä ja Instagramissa. Perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895. Malkki sopii hyvin terrorismitutkijaksi, koska hän suhtautuu siihen rationaalisesti. Otsatukkakin on jäänyt lyhentämättä. Vika tuskin oli ehdokkaassa. Ehdokkaan ei ole pakko olla taustaltaan pitkän linjan ulkopoliitikko, koska hän tulee puolueesta, jossa puhutaan ulkoja turvallisuuspolitiikkaa. Yksi syy tap pioon oli luultavasti kampanjoinnin luonteen nopea muutos. Silti terroristien tavoittelema joukkopelko saa ihmiset liian usein uskomaan toisin. Istuvan presidentin haastaminen ei ole kiitollinen tehtävä, kun hänen kannatuksensa on yli 70 prosenttia. Oli haastaja kuka hyvänsä, tappio on todennäköinen. Hänet on tottunut näkemään siellä heti terrori-iskujen jälkeen. Malkki pyrkii osoittamaan, miten harvinaista on joutua terrorismin uhriksi. Tavoite on kova, ja siihen tarvitaan kiinnostava, tuore ehdokas, jossa on kykyä ryhtyä kansanliikkeen veturiksi. 5 8. Parhaiten siinä auttaa rohkea, ennakkoluulottomasti valittu oma ehdokas, jonka ei tarvitse nousta varttuneempien valtionmiesten joukosta. kerros, 00530 Helsinki Postiosoite: PL 338, 00531 Helsinki Uutistoimitus: 09 7010 555 Sähköposti: toimitus@demokraatti.fi Sähköpostit: etunimi.sukunimi@demokraatti.fi Politiikka: Simo Alastalo, 09 7010 437 Elämä: Nora Vilva, 09 7010 528 Demokraatti.fi TILAAJAPALVELU Puhelin: 09 7010 500 tilaajapalvelu@demokraatti.fi Kulttuuri: Rolf Bamberg, 09 7010 539 Liike: Anna-Liisa Blomberg, 09 7010 459 Haussa presidenttiehdokas T asavallan presidentti Sauli Niinistö päätti ottaa hajuraon puoluepolitiikkaan sopivasti juuri silloin, kun presidentinvaalit ja maakuntavaalit osuvat päällekkäin. Hän ei lähde mukaan pelon lietsontaan. Kameran edessä tilanne ei ole yhtä helppo. Hänen sanansa tuntuvat entistä merkityksellisemmiltä. Sitä seuraa vähän myöhemmin isku Lontoossa, ja Malkki on taas televisiossa. JK Leppoisa tutkija Kohtaaminen TEKSTI VIRPI KIRVES-TORVINEN . Avain SDP:n presidenttiongelmaan on viime presidentinvaalien trauma, josta pitäisi päästä ylitse. Takavasemmalta viime vaaleista noussut vihreiden Pekka Haavisto on tästä erinomainen esimerkki. Paavo Lipponen on edelleen puoluekentän kaikilla laidoilla eräs arvostetuimmista entisistä pääministereistämme. Niin kuitenkin käy. Viikonloppuna valitaan perussuomalaisten uusi puheenjohtaja – ja samalla mahdollisesti kaadetaan hallitus. Edellisten presidentinvaalien tulos ei ollut SDP:n kannalta myönteinen. Lopuksi puhumme, että toivottavasti lähiaikoina ei tapahtuisi terrori-iskua. Kauas on perussuomalaiset edennyt Veikko Vennamon päivistä, jos uutinen perussuomalaisten kriisisuunnitelmasta eli puolueen jakautumisesta hallituksen hillotolpparyhmään ja Halla-aho-persuihin on totta. Ympärille tarvitaan sosiaalista mediaa ja puolueiden ulkopuolisia voimia. Hänen on silti helppo ymmärtää, miksi ihmiset pelkäävät. Malkki varmistaa välillä kännykästä, että lapset ovat päässeet kouluun. Hän pääsi yllättävällä nosteellaan toiselle kierrokselle ja haastoi ennakkosuosikki Niinistöä loppuun saakka. Ne ovat tavanneet asettaa omat ehdokkaansa, jos Kekkonen ei ole mukana kisassa. Jos SDP:ssä koetaan, että tulevissa presidentinvaaleissa on tärkeää haastaa Niinistö, haastaminen tarkoittaisi käytännössä sitä, että oma ehdokas on mukana vaalin toisella kierroksella ja estää Niinistöä saamasta ensikierroksen äänistä yli 50 prosenttia. Ensin kieltäytyi Eero Heinäluoma, sitten asiaa harkittuaan Jutta Urpilainen. Eräs kieltäytymisten taustalla vaikuttava asia on Niinistön suosio. Vahva oma ehdokas ei nykyisin välttämättä riitä. Malkki on leppoisa ja akateeminen. Lopulta uudelleen tunnustelun kohteena ollut Heinäluoma toisti sen, mitä oli ensimmäisellä kerralla sanonut. Hän ei pelkää. Hän ei vähättele sitä. Edes Kampin metroasemalla Malkin mieleen ei pulpahda mitään terrorismiin viittaavaa. Istuvan presidentin haastaminen ei ole kiitollinen tehtävä, kun hänen kannatuksensa on yli 70 prosenttia. Perinteisillä puolueilla on kuitenkin piintyneet tapansa. Malkista on luontevaa olla televisiokameran edessä puhumassa
Mari K Niemen mukaan SDP:llä olisi paljon mielenkiintoisia poliitikkoja, joista olisi Niinistön sparraajiksi. Tarvitsiko Suomi sen keskustelun. Asetelma ei ole kovin kiitollinen. Presidentinvaali ei ole kohtalonkysymys Niinistölle häviäminen tammikuun presidentinvaalissa ei olisi häpeä myöskään Majanderin mielestä, koska istuvan presidentin toimintaan ulkoja turvallisuuspolitiikassa ollaan tyytyväisiä. – Seuraava kysymys on millaisena puolueena halutaan profiloitua. Majanderin mukaan SDP voisi katsoa tulevia vaaleja profiloitumisen kannalta. Mielestäni tarvitsi. Viimeksi vihreiden ehdokas Pekka Haavisto oli toisella kierroksella. Mutta ei se ole traagista, jos puolueen ehdokas ei menesty. Sehän on ihan kuolleena syntynyt idea. – Ei tietenkään pitäisi. – SDP on hirveän taitava rakentamaan kauheita kohtalonkysymyksiä ja maailma sortuu päälle -tyyppisiä asetelmia. Ilmiöiden ja identiteettikampanjoiden puutteen ja Niinistön ylivoimaan on osittain sama syy, turvallisuuspoliittisen ilmapiirin muutos. Ilmiöistäkään ei runsaat puoli vuotta ennen vaaleja näy jälkeäkään. Kun vuonna 1994 presidentinvaalin toisella kierroksella kamppailivat Martti Ahtisaari ja Elisabeth Rehn, yksi vaalien jakolinjoista kulki miesten ja naisten välillä. Viime vaalissa Niinistöstä yritettiin tehdä konservatiivia liberaalin Pekka Haaviston rinnalla. Hän korostaa, ettei lähde tutkijana neuvomaan puolueita mutta kehottaa SDP:tä miettimään presidentinvaaleja uudesta näkökulmasta. Niemen mukaan presidentinvaali on arvokas ja tärkeä, se myös kiinnostaa ihmisiä hyvin paljon. Mutta jos lähtökohta on rakentaa tulevaisuuspuolueprofiilia, niin tilanne on ihan eri tyyppinen. Pelätäänkö siellä, ettei vaan tulisi sellaista signaalia, että ollaan iltaruskon puolue. Presidentinvaaleissa ei hänen mukaansa ole enää kysymys puolueen kannatusmittauksesta samalla tavoin kuin aikaisemmin. Turvallisuuspoliittisesti kireämpi asetelma ruokkii Majanderin mukaan jatkuvuutta ja vakauden kaipuuta. – Oliko Haaviston kampanja turha vaikka hän hävisi. Kukaan ei tiedä etukäteen mistä vaaleissa tullaan puhumaan. – Nyt on mietitty kuka olisi riittävän suuri hahmo, että hän pärjäisi vaalien todella kovalle ennakkosuosikille Sauli Niinistölle. Jos se tuo demareilla jotakin hyvää, niin hienoa. Eikö kannattaisi antaa hengen kulkea vapaammin ja hyväksyä se, että siellä on Niinistö ja miettiä jotakin muuta kiinnostavaa. Valtiomiesluokka on mielestäni nyt koettu. Kyllä siellä on tapahtunut yllätyksiä menestyksessä. Joku demari kysyi sosiaalisessa mediassa, että eikö meillä ole yhtään argumenttia tähän vaaliin. Niemen mukaan presidentti-institituution poliittisuus uhkaa kadota näkyvistä, jos presidentti jätetään vaaleissa haastamatta. Miksi tässä pitäisi lähteä komentamaan jengiä jonkun vieraan ehdokkaan taakse. Vaihtoehtojen olemassaolo häviää, jos häntä ei haasteta. Siellä olisi tilaa näyttävälle naisehdokkaalle, joka antaa puolueelle toisenlaiset kasvot, Majander sanoo mutta kieltäytyy mainitsemasta nimiä. Eihän tässä nyt mitenkään huonosti käy, jos hyvä ehdokas tulee valituksi. – Tämä tilanne on jo itsesssään mielenkiintoinen. – Onko viime presidentinvaaleista jäänyt päälle sellainen järkytys, joka luo demareille suorituspaineita. Sekä Jutta Urpilainen että Eero Heinäluoma ovat kieltäytyneet kunniasta. – Pitäisi voida luottaa siihen, että äänestäjät liikkuvat, kun on joku on tarpeeksi mielenkiintoinen. Simo Alastalo Demokraatti. Haistan tässä vähän vanhanaikaista tulokulmaa, Niemi sanoo Demokraatti.fi:n haastattelussa. Kaikista näistä syistä Niinistön mahdollisuuden mennä läpi ensimmäisellä kierroksella ovat paremmat kuin aikaisemmilla presidenteillä, Majander sanoo. Ne henkilöityvät Niinistössä. Ylimääräistä juhlallisuutta Politiikan tutkija, dosentti Mari K Niemi havaitsee SDP:n yrityksissä löytää presidenttiehdokasta ylimääräistä juhlallisuutta. – Totta kai se vaatii aikamoista itsensä peliin laittamista. – Aikaisempaan verrattuna mennyt presidenttikausi on ollut turvallisuuspoliittisesti erilainen ja profiililtaan korkeampi. Olen myös ihan varma, että puolueen jäsenistä aika moni on äänestänyt Pekka Haavistoa edellisissä vaaleissa. – Nyt olisi paikka rohkealle avaukselle. Tällä kertaa edellisten vaalien jakolinjoista ei Majanderin mukaan näy merkkiäkään. Hän ei ymmärrä muun muassa kansanedustaja Erkki Tuomiojan esille nostamaan ajatusta, jonka mukaan puolueen pitäisi mennä Sauli Niinistön taakse. Minusta se on hyvä kysymys. Ku va nk äs itt el y A rja Jo ki ah o SDP:n presidenttipeli meni vaikeaksi Ilman omaa ehdokasta SDP pelaa itsensä presidentinvaalissa katsomoon E nsi tammikuun presidentivaaleissa ei nähdä takavuosilta tuttua identiteettipolitiikkaa, uskoo Kalevi Sorsa -säätiön toiminnanjohtaja Mikko Majander. Sama toistui Tarja Halosen ja Esko Ahon kaksinkamppailussa kuusi vuotta myöhemmin. – Mistä se nyt syntyisi. Indentiteettivaaleja ovat edesauttaneet henkilövaaleissa tyypilliset ilmiöt, joita on nähty Majanderin mukaan vuoden 1982 Manu-il miöstä viime vaalien Haavisto ja retro-Paavo -ilmiöön. 6 8. Sehän on kansanliike. KESÄKUUTA 2017 P Politiikka Tuottaja: Simo Alastalo 09 7010 437 simo.alastalo@demokraatti.fi VIIKON TWIITTI » Maarit Feldt-Ranta: Labour kampanjoi ihmisen kokoisilla ja arkea koskettavilla teemoilla. Hän pitää erikoisena, jos SDP:stä ei löydy halua osallistua keskusteluun esimerkiksi Suomen paikasta EU:ssa tai suhteista Yhdysvaltoihin ja Venäjään. Minä en kyllä keksi. Oikeisto-vasemmisto -jako aktivoitui puolestaan, kun Sauli Niinistö haastoi Halosen 2006 ja hävisi niukasti. Kun Suomessa ei ole ollut sellaisia pääministereitä, jotka olisivat ottaneet kansanivälisessä politiikassa tai Eurooppa-politiikassa turvallisuuspoliittista roolia, ne on annettu Niinistön tontiksi ja kaikki ovat olleet tyytyväisiä. SDP on kesän kynnyksellä tilanteessa, jossa se on päättänyt asettaa oman presidenttiehdokkaan, mutta saanut ykkösvaihtoehdoiltaan pakit
7 8. Viikon luetuimmat 1 2 3 DEMOKRAATTI.FI POLITIIKKA POLITIIKKA POLITIIKKA ” Miksi pitäisi lähteä komentamaan jengiä jonkun vieraan ehdokkaan taakse. KESÄKUUTA 2017 YKSI ADRESSI SAI KYYNELIIN Rouva Tellervo Koivisto liikuttui Sosialidemokraattisten nuorten adressista, jossa siteerattiin Mauno Koiviston Varavjanka-lauluun tekemiä sanoja. Sehän on ihan kuolleena syntynyt idea.”. – Kun Trumpille kettuillaan, hän provosoituu ja kettuilee takaisin kaksinkertaisesti. TRUMPILLE EI KANNATA HIHITELLÄ Jussi Halla-ahon mielestä Euroopan johtajien ei olisi pitänyt vähätellä Donald Trumpia. HALLITUS TEKEE YLELLE JÄYNÄÄ Hallitus esittää kaupallisen tv:n uutisja ajankohtaistoiminnalle miljoonan euron tukea lisäbudjetissa
Politiikan arvostuksen nostaminen on vain ja ainoastaan poliitikkojen omissa käsissä. ” EU on menettänyt uskottavuutta puuhaamalla pieniä asioita, jotka ovat turhauttaneet kansaa. STT POPULISMI POPULISMI Uutisviikko KOONNUT HEIKKI SIHTO. Itse asia on unohtunut. Toriparlamentit ja trumpit ovat uhka demokratialle Populistinen aalto näkyy Euroopassa muun muassa brexitinä. Perussuomalaisten tippunut kannatus kertoo osaltaan populismin varaan rakennetun politiikan riskistä. Tällaisen pelaamisen jälkeen poliitikkojen on turha jeesustella, miksi vaalien äänestysprosentit ovat laskussa. Hän uskoo sen kuitenkin jäävän lyhyeksi. – Kun sanon ”diktaattorit”, tarkoitan kaikkia niitä, jotka alkavat tietoisesti repiä alas edustuksellista demokratiaa ja mediaa. Hallituspuolueissa on unohdettu, että teot ratkaisevat, eivät puheet. Kovilla puheilla rakennettu kannatuksen kasvu romahtaa kuin korttitalo, jos puheille ei löydy vastinetta. Mielestäni tämä vaatisi sen, että todella alettaisiin keskittyä muutamiin suuriin, tärkeisiin kysymyksiin kuten puolustus, Holmström sanoo Evan raportissa Tyytymättömyyden siemenet – Mistä populismi tulee. Holmströmin mielestä EU on menettänyt aikaa ja uskottavuutta puuhaamalla pieniä asioita, jotka ovat turhauttaneet kansaa. Taloustieteen nobelistin, professori Bengt Holmströmin mielestä se voi olla EU:lle hyväksi. KESÄKUUTA 2017 POPULISMI POPULISMI Jälkimaku TOIMITTAJA KOMMENTOI VIIKON TAPAHTUMIA E duskunnassa on tällä kaudella käyty monta arvotonta näytelmää, joista jokainen on heikentänyt äänestäjien uskoa politiikkaan. Tämä olisi erityisen tärkeä muistaa tällaisena aikana, jona populismi ja vaihtoehtoiset totuudet vievät pohjaa faktoilta ja pitkäjänteiseltä politiikan tekemiseltä. Politiikan uskottavuus on tällä hetkellä noin yhden prosentin luokkaa eli kioskeiHEIKKI SIHTO toimituspäällikkö heikki.sihto@ demokraatti.fi Politiikalla on prosentin uskottavuus Politiikan arvostuksen nostaminen on vain ja ainoastaan poliitikkojen omissa käsissä. Politiikasssa pitkäjänteisen työn on korvannut pikavoittojen metsästys. 8 8. – On mahdollista, että EU herää brexitin takia ja ryhdistäytyy. hin ja kauppoihin ajettavan nelosoluen ja kolmosoluen vahvuuden ero. Bengt Holmströmin mielestä toridemokratiaan nojaaminen tarkoittaa, että poliitikkojen näytteleminen lisääntyy ja syvällisen tiedon merkitys laskee. – Yhdysvalloissa, Britanniassa, Euroopassa ja useissa muissa maissa poliittisen järjestelmän demokraattinen osa on nousemassa liberaalia osaa vastaan ja uhkaa käyttää ilmeistä oikeutustaan repiäkseen rikki tähän asti käyttäytymistä rajoittaneet säännöt ja ankkuroidakseen avoimen ja suvaitsevaisen maailman. Näin määriteltynä Yhdysvaltain presidentti Donald Trump kuuluu tähän joukkoon, koska hän on yrittänyt tietoisesti muun muassa romuttaa mediaa, jota ei pysty kontrolloimaan. Viimeisin näistä on alkoholilain vapauttaminen, vuosia kestänyt vääntö, jossa puolueet ja puolueiden kansanedustajat ovat kiemurrelleet oman kannatuksensa tai poliittisen pelin takia. Harmi, että toista kokoluokkaa oleva sote-uudistus ei herättänyt hallituksessa tällaista esitysten kyseenalaistamista. Nobelisti arvioi, että populismin nousun myötä edessä saattaa olla diktaattorien kausi. Läpinäkyvyyden vaatimus taas voi johtaa pinnalliseen politikointiin, pisteiden keräämiseen ja poliittiseen näyttelemiseen
– Monta perättäistä vuotta on tehty keskitettyjä ratkaisuja, joissa palkankorotukset ovat olleet äärimaltillisia tai 0-sopimuksia. Joka neljäs tyytyisi jopa nollalinjaan. Julkisen sektorin henkilöstö jopa suostui kilpailukykysopimuksessa vain heihin kohdistuneisiin kolmen vuoden määräaikaisiin lomarahojen leikkauksiin, järjestön puheenjohtaja Niko Simola huomauttaa. Aktiivimalli voi hidastaa etuuskäsittelyä Hallituksen työllisyystoimiin kuuluva aktiivimalli kurittaa erityisesti työttömiä, joiden ulottuvilla ei ole erilaisia työllistymismahdollisuuksia tai työllistymistä edistäviä palveluita, varoittaa Työttömyyskassojen yhteisjärjestö TYJ. Hoipertelu Niinistön ja Haaviston välillä lopetettava ja oma erilainen ehdokas kehiin. Puolet suomalaisista palkkamaltin kannalla Suomalaiset toivovat syksyn työehtoneuvotteluilta palkkamalttia. Toivo Kanninen Oma ehdokas on puolueen ”tavaramerkki”, etenkin jos tahtoo olla parlamentarismin puolustaja! Pentti Lehto Jos ei omasta väestä ehdokasta presidentinvaaliin löydy, ei pidä mennä kenenkään vieraan tukijaksi. Nykyisistä perussuomalaisten äänestäjistä äärikansallista populistipuoluetta äänestäisi valtaosa. 9 8. Yli puolet kyselyyn vastanneista kannattaa korkeintaan kahden prosentin vuosittaisia palkankorotuksia. – Meillä on tehty kolme maltillista ja äärimaltillista sopimusta, Vanhala muistutti. Suomalaisten suhtautuminen palkankorotuksiin näyttää jakautuvan eniten puoluekannan mukaan. KESÄKUUTA 2017 Lisää uutisia: Demokraatti.fi Tuomioja harkitsisi SDP:n tukea Niinistölle Kansanedustaja Erkki Tuomiojan (sd.) mielestä SDP:n on harkittava, voisiko puolue asettua tukemaan Sauli Niinistöä presidentinvaaleissa. Tämä uusi, raikas, erilainen, muista erottuva ehdokas on mielestäni Miapetra Kumpula-Natri. Järjestön mukaan aktiivimalli ei huomioi riittävästi alueellisia ja alakohtaisia eroja. Yli kahden prosentin korotusta toivoo vain joka kymmenes. Jäsenet äänestäisivät ja sen jälkeen olisi tiedossa jäsenten mielestä paras ehdokas. Neljännes äänestäisi ääri kansallista populistipuoluetta Neljännes suomalaisista voisi äänestää äärikansallista populistipuoluetta, ilmenee Elinkeinoelämän valtuuskunta EVAn tutkimuksesta. – Niinistö on ilmaissut halunsa olla valitsijayhdistyksen ehdokas, se on sellainen erottautuminen kokoomuksesta, jota voi pitää myös kädenojennuksena vasemmalle. Uusista sopimuksista neuvotellaan todennäköisesti liittokohtaisesti. Paperiliiton puheenjohtajan Petri Vanhalan mukaan palkansaajapuoli ei ole kolmen hyvin maltillisen sopimuksen jälkeen enää valmis tekemään uutta nollaratkaisua. Uutissuomalainen tavoitti maanantaina kaikki 13 piirien puheenjohtajaa. Hallitusta ei haluta työmarkkinaneuvotteluihin Paperiliitto ja Metsäteollisuus aloittavat elokuun lopussa syksyn liittokierroksen työmarkkinoilla. Kaksi vuotta ministerinä toiminut Juha Rehula (kesk.) luovuttaa salkun turkulaiselle Annika Saarikolle (kesk.). Ellen Granholm Voisiko kysyä jäseniltä, kuka on paras SDP:n ehdokas presidentiksi. Hallitukselta Vanhala toivoo tällä kertaa malttia pysytellä neuvotteluista kaukana. Metsäteollisuus kuuluttaa palkkamalttia, mutta palkankorotuksille voi löytyä tilaa, jos tekstikysymyksissä saadaan työnantajapuolen haluamia muutoksia. Tuomiojan mukaan mikään kansallinen tai sosiaalidemokraattinen intressi ei puhu sen puolesta, että presidenttiä olisi perusteltua vaihtaa. Kalevi Tikka Lisää uutisia ja kommentteja: Lue Demokraatti.fi Demokraatti.fi KOONNUT HEIKKI SIHTO EERO HEINÄLUOMA SANOI EI SDP:N PRESIDENTTIEHDOKKUUDELLE. Vain yksi heistä sanoi, että istuvan presidentin Sauli Niinistön taakse asettumista olisi hyvä harkita. Toiseksi suurimman kannatuksen saisi radikaalivihreä puolue, jota voisi äänestää 11 prosenttia kansasta, ja lähes joka toinen nykyisiä vihreitä äänestävistä. Jokaisella puolueosastolla olisi oikeus asettaa ehdokas jäsenvaaliin. EVAn tutkimuksessa vastaajilta kysyttiin kolmen kuvitteellisen populistipuolueen osalta, kuinka valmiita he olisivat äänestämään niitä. Vaihdoksesta sovittiin kaksi vuotta sitten hallitusneuvotteluissa. TYJ:n mukaan vaikeimmin työllistyvien kohdalla aktiivimalli voisi kasvattaa korvauksettomien päivien määrää seitsemästä päivästä 20:een, kun mukaan laskee työttömyyden alun omavastuupäivät. SDP:n piiripomot haluavat oman presidenttiehdokkaan SDP:llä pitää olla oma ehdokas ensi tammikuun presidentinvaaleissa, katsovat SDP:n piiripuheenjohtajat Uutissuomalaisen kyselyssä. Pekka Latva Haavisto ehdottomasti parempi vaihtoehto, jos omaa ehdokasta ei löydy. Rehulan salkku siirtyy Saarikolle heinäkuussa Hallituksen seuraavan ministerivaihdoksen aikataulusta on sovittu, uutisoi Lännen Media. SDP:N KANNATTAJIA JAKAA NYT NÄKEMYS SIITÄ, PITÄÄKÖ PUOLUEELLA OLLA OMA EHDOKAS VAI KANNATTAISIKO SDP:N MENNÄ SAULI NIINISTÖN TAAKSE. Keskustalle kuuluva perheja peruspalveluministeri vaihtuu heinäkuun toisella viikolla. www.kaisaniemenjuoksu.fi. Pardialle ei riitä nolla Palkansaajajärjestö Pardia tavoittelee ostovoimaa vahvistavia palkankorotuksia tulevana syksyn neuvottelukierrokselta. Tieto ilmenee Uutissuomalaisen Tietoykkösellä teettämästä USU-gallupista. Vasemmistopopulistista puoluetta äänestäisi vain 7 prosenttia kansasta
Totuus on kuitenkin toista kuin mielikuvat, kun kysytään korvausta hakeneilta. Finanssialan keskusliiton (nykyisin Finanssiala ry) vakuutustutkimus vuodelta 2016 kertoo, että heistä 87 prosenttia kertoi korvauksen olleen vakuutusehtojen mukainen ja 83 prosentin mukaan hakemus käsiteltiin viivytyksettä. – Jos on tiukilla ja sattuu vahinko, se voi käydä tosi kalliiksi. Asiakkaina 156 553 kotitaloutta (1.1.2017) . Harkinta kannattaa vakuutusasioissakin Lakisääteiset vakuutukset suomalaiset hoitavat pääosin tunnollisesti, mutta vapaaehtoisen vahinkovakuuttamisen maailma saisi olla paremmin hallussa. Aina, kun elämään tulee jotain uutta, kannattaisi jo hyvissä ajoin miettiä, mitä tämä tarkoittaa vakuutusten kannalta, Metsälä opastaa. Metsälä varoisi silti sitä, että jättäisi vakuutuksen maksamatta kokonaan. – Ne tapaukset nousevat julkisuuteen, jotka eivät mene kuin Strömsössä, Metsälä huomauttaa. . Korvaushakemuksista hyväksyttiin 85 prosenttia ja vain 7 hylättiin. KESÄKUUTA 2017 Vain tyhmänrohkea jättää vakuuttamatta 1 900-luvun alussa perinteiset vakuutuslaitokset eivät mielellään vakuuttaneet helposti syttyviä puisia työväentaloja. Liikevoittoprosentti 3,5 . . . Metsälä kehottaa tarkistamaan matkustajavakuutuksen ehdot, jos mielessä on niin sanotun extreme-lajien harrastaminen. Matkustajavakuutus jätetään usein ottamatta – ajatuksella ”kun mitään ei ole ennenkään sattunut” – jos se ei kuulu erikseen kotivakuutukseen tai esimerkiksi ammattiliiton etuihin. . Keskinäisen yhtiön ”valtaaminenkin” on vaikeaa, koska asiakkaat omistavat sen, Metsälä huomauttaa. Hyvä vakuutusmyyjä ei pistä ihmistä maksamaan turhasta. Pääkonttori Tampereella . Turva suuntaa nykyisin yhä enemmän palveluita myös yrittäjille, koska itsensä työllistäjien määrä kasvaa koko ajan. – Vakuuttaminen alkaa kiinnostaa, kun vahinko on jo sattunut. – Se näkyy hinnoissa ja palveluissa. Vakuutusmaksutulo 110,9 milj. . Tämä pätee hänen mielestään hyvin myös vakuutusmaailmaan. ”Keskinäinen” vakuutusyhtiön nimessä tarkoittaa sitä, että yhtiöllä ei ole ulkopuolista omistajaa, jolle maksetaan osinkoa vaan asiakkaat ovat omistajia. . 30 ammattiliittoa . 7 449 yritysasiakasta . Sukelluksenopettaja opasti aikoinaan Metsälää: Pysähdy, mieti, toimi. . 10 8. Yhteistyö ammattiyhdistysväen kanssa alkoi varhain, yhdistys jopa perustettiin Ulkotyöväenyhdistyksen talossa. Pienellä lisämaksulla voi usein saada sen piiriin esimerkiksi sukellusretken tai vuoristovaelluksen. . 830 000 matkavakuutettua . – Pyrimme palvelemaan tavallista suomalaista palkansaajaperhettä, joka on ansainnut itse omaisuutensa ja haluaa pitää siitä hyvää huolta, vakuutusyhtiön toimitusjohtaja Minna Metsälä linjaa arvopohjaa. Perustettu 1910 . – Aina pitää miettiä todellinen tarve. . Mutta Turvakin maksaa säännöllisesti jopa 200 000 euron korvauksia ulkomailla sattuneista vakavista sairastumisista ambulanssilentoineen. Liikevoitto 3,9 milj.€ . Moni pohtii vakuuttamisen mielekkyyttä, jos on tilapäisesti työtön tai lomautettu. Tähän hätään perustettiin 1910 Hämeen työväen keskinäinen paloapuyhdistys. Kun kaikki ei mene kuin Strömsössä ”Aina ne yrittävät luikerrella, tärkeitä asioita piilotetaan pienellä präntättyyn...” 3/4 suomalaisista ajattelee yhä näin vakuutusyhtiöiden halusta korvata vahinkoja. Jari Soini Toimitusjohtaja Minna Metsälä on Turvan ”paluumuuttaja”. Henkilöstöä 295 (1.1.2017) TURVA. . Maksettuja korvauksia yhteensä 74 067 000 € . . Liikevaihto 113,6 milj.€ . Historialliset juuret näkyvät yhä Keskinäinen vakuutusyhtiö Turvassa. . Hän palasi taloon johtopaikalle 2008. . Hän oli ensimmäisen kerran yhtiössä vuosina 1992–96, kunnes maailma vei muualle. € (2016) . Harkinnan paikkoja ovat esimerkiksi kesämökin tai lemmikin hankkiminen – tai sitten tärkeä käänne: eläkkeelle jääminen
Metsälä linjaa tilannetta näin: – Ehkä merkittävin ominaisuus, mitä vakuutuksella ostetaan, on hoitoketjun nopeus. Soten kanssa pitää vain odottaa Henkilövakuutuksilla haetaan lisäturvaa esimerkiksi sairastumisen varalta. Eikö ihmisen hyvinvoinnista huolehtimisen pitäisi kuulua yhteiskunnalle, voi kysyä. 11 8. Vakuuttaminen muuttuu maailman mukana Epävarmuus määrittää myös koko maailmaa ja yhteiskuntaa ja se ei voi olla heijastumatta vakuutusmaailmaankaan. Metsälän mukaan vakuutustutkijan työn tavoite on kuitenkin hyvin yksinkertainen, väärinkäytösten paljastaminen.. Hänen mukaansa Turva haluaa rakentaa terveyteen liittyviä tuotteita sen mukaan, mikä on palkansaajaperheen todellinen tarve. Sosiaalija terveyspalvelujen järjestäminen mullistuu sote-uudistuksen myötä. Tutkija laitetaan liikkeelle silloin, jos itse tapahtumassa ja syntyneissä vammoissa on kovasti epäsuhtaa. Niistä selviää, että ihminen osaa olla varsin luova. – He hakevat totuutta. 2010-luvulla yhtiö on saavuttanut useimpina vuosina ykkössijan, viimeksi viime vuonna. Mutta jokainen vakuutusyhtiö on varautunut vilppeihin pestaamalla etsiviä, Turvassakin on kaksi vakuutustutkijaa. Vakuutusten keskittämiselle yhteen yhtiöön on etunsa. Amerikkalaisissa tv-sarjoissa on nähty, kuinka etsivät kyttäävät kameroilla, onko vakuutetulla varmasti jalka poikki. Metsälä on käynyt seuraamassa ja kuullut ”dekkareiden” kokemuksista. – Koetamme kehittyä maailman mukana. Nyt voi korvausta hakea esimerkiksi tiedostojen palauttamisesta vaurioituneilta kovalevyiltä. Ulkomaisia toimijoita ei ruuhkaksi asti – vielä Suomessa on pelkästään vahinkovakuutusyhtiöitä parikymmentä ja verkossa ostaminen tarkoittaa sitä, että kaikki ovat samalla viivalla kilpailemassa asiakkaista. Mutta Metsälä korostaa, että suurin osa vakuutetuista toimii rehellisesti. Teknologian kehitys näkyy myös kotivakuutuksen ehdoissa. Myös esimerkiksi humala voi pienentää korvausta. – Ihmisten on hirveän vaikea ymmärtää näitä seikkoja, Metsälä myöntää. – Kun asioita hoidetaan digitaalisesti, yhtiöllä ei tarvitse edes olla toimipistettä Suomessa. Metsälä muistuttaa, että näin ”paletti” pysyy paremmin kasassa: On helpompi varmistaa, ettei vakuutuksissa ole aukkoja. Suomalainen hoito on korkealaatuista, mutta miten nopeasti ja kuinka monelta luukulta apua pitää ketjussa hakea, on toinen asia. Kyber-uhkien varalta vakuuttaminen ei ole ainakana vielä Turvan valikoimassa. Tutkija ei ”kyttää” syyttä Varsinaista vakuutusrikollisuutta ei Metsälän mukaan Suomessa pahemmin esiinny. KESÄKUUTA 2017 ” Hyvä vakuutusmyyjä ei pistä ihmistä maksamaan turhasta.” Tässä tyypillinen tapaus korvauksen eväämisestä: Ihmiselle sattuu tapaturma, mutta lääketieteellisesti todettuna vamman aiheutti rappeuma, ei äkillinen tapahtuma. Tyytyväisyydestä kertoo Metsälän mielestä sekin, että Turvan asiakkaat ovat hyvin uskollisia – asiakkuus ”periytyy” jopa sukupolvelta toiselle. Vakuuttamisen kannalta suhteellisen pysyviä elementtejä ovat kuitenkin ihminen, koti ja liikkuminen – muita tarpeita kasvaa elinpiirin laajentumisen ja yhteiskunnan teknistymisen myötä. Kaikista vakuutteluista huolimatta moni suomalainen on huolissaan, millaista hoitoa ja missä hän sitä tulevaisuudessa saa. Mutta nyt kannattaa odottaa, mihin sote-uudistus on menossa, Metsälä topputtelee. Marja Luumi Demokraatti, Tampere. – Suomessa ei ole edes ammuttu niin paljon hirvenlihaa kuin sitä sulaa pakastimissa, hän naurahtaa. – Laatu mitataan vahingon tapahtuessa; kuten kuinka helppo on asioida ja miten nopeasti korvausprosessi sujuu. – Epävarmuus lisää vakuuttamisen tarvetta. Isojen kansainvälisten vakuuttajien vyöryä ei ole vielä nähty Suomen markkinoilla, mutta Metsälän mielestä siihen on syytä varautua. Uskon, että tällainen lisääntyy. Asiakas katsoo helposti vain hintaa, mutta Metsälä kehottaa ottamaan selvää myös vakuutusturvan kattavuudesta, yhtiön muista palveluista ja palvelun laadusta. Identiteettivarkauksien varalta vakuutuksia on jo otettu. Myös ylivakuuttamisen riski pienenee. Lähes 110 vuoden historia velvoittaa toimitusjohtaja Minna Metsälän mielestä Turvaa olemaan ”hötkyilemättä”. Jos tänne pääsisi pesiytymään vakuutusrikollisuutta, rehellinen vakuutuksenottaja maksaisi sen omasta pussistaan. Suomalaisten vakuutusyhtiöiden asiakastyytyväisyyttä mittaava EPSI Rating antaa Turvalle mairittelevia arvosanoja
Toinen syy oli halu pysyä journalistina puolueettomana. Puoli vuotta sanoin joka päivä, että siirryn demareihin. SDP:n puoluehallitus kokoontuu tänään torstaina hakemaan askelmerkkejä tammikuisia presidentinvaaleja varten. SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne totesi vielä maanantaina, että puolueen presidenttiehdokkaan asettaminen voi venyä elokuulle. Sieltä hän löysi myös toimittajamiehensä Juhani Tolppasen 1974. Se on tärkeintä, Rönnholm pohtii. Työelämäja tasa-arvovaliokunnastakin hän kieltäytyi 2015. Jussi kuoli 2000 aivoverenvuotoon. Heinäluoman viimeisen kieltäytymisen jälkeen ovat ei sanoneet muun muassa Miapetra Kumpula-Natri, Tytti Tuppurainen ja Timo Harakka. Jo aikoja sitten kieltäytyi Jutta Urpilainen ja sitten Eero Heinäluoma kahdesti. Joten tämän osaamista SDP:n ehdokkaalta ainakin haettaneen. Tuula Haatainen ei ole tässä tilanteessa halukas ottamaan kantaa omaan ehdokkuuteensa. Leinonen) liittyi demareihin. Jari Soini. Rönnholm muistuttaa, että presidentti johtaa ulkoja turallisuuspolitiikkaa yhdessä hallituksen kanssa. Sanoin että älä saatana. Kun käveli hänen kanssaan Koskikadun päästä päähän, oli jo itsekin leimaantunut. Pian Mariakin (o.s. – Kyllä me toistaiseksi olemme lähteneet siitä, että haluamme oman ehdokkaan, Rönnholm korostaa. Vaasalaisesta Tolppasesta tuli perussuomalaisten kansanedustaja 2011 jytkyssä. Tolppanen on Kemistä. Se on loikannut persuihin. 12 8. Demarien lapsilisäleikkaukset olivat liikaa. Soitin Putkoselle. – En sitten tiedä, olenko tehtävieni tasalla, kun en ymmärrä panikoida, SDP:n puoluesihteeri Antton Rönnholm kuittaa tällaiset arvelut. Hän arvioi, että keskustelua uusille urille avaava SDP:n oma ehdokas voi synnyttää parhaimmillaan viime vaaleissa nähdyn ”Haavisto-ilmiön”. Sanoin, että ottakaa huomioon, että vastassanne on 2,5 miljoonaa palkansaajaa ja sellainen systeemi ei tule menemään läpi. Sanoin että en tiedä. Vuoden 2015 hallitusneuvotteluihin Tolppanen ei persuissa päässyt – muistikuvansa mukaan ainoana toisen kauden kansanedustajana. Kun on yksin, sitä aloittaa päivän itsekseen puhumisella ja se ei ole aina hirveän älykästä. Jokainen ehdokas, joka kantaa kortensa kekoon kansalliseen keskusteluun ja yhteisen linjan muokkaamiseen, tekee merkityksellisen työn. KESÄKUUTA 2017 TÄÄLLÄ NÄEN HIRVEÄN paljon asioita, joista saisi älyttömän hyvän uutisen, mutta kun ei pääse tekemään, kansanedustaja Maria Tolppanen murehtii Pikkuparlamentin kahvilassa. Nyt Tolppanen kuvaa olevansa leski ja sinkku. Puolueeseen hän oli liittynyt hetkeä aiemmin. SDP:n puoluesihteeri Antton Rönnholm uskoo, että hyvä ehdokas vielä löytyy. – Tuttu soitti, että et ikinä tiedä, mitä (Matti) Putkonen on tehnyt. Tolppanen oli saanut suljetusta blogistaan rasismisyytöksiä. Kun katsoo nyt perussuomalaisten kannatusta, voi sanoa, että hän oli oikeassa. Laitapakki joka ei petä Kulissien takaa JOHANNES IJÄS johannes.ijas@demokraatti.fi Maria Tolppanen Ei, ei, ei ja en ota kantaa SDP:n presidenttiehdokkuus ei ole nyt suosittu pesti. – Sen olin aina sanonut, että persuna en eduskunnasta lähde. Yhtenä päivänä koputin Heinäluoman ovea. Hän ei vielä ryhdy heittämään kehiin mitään nimiä, kun presidentinvaalien teemojakaan ei ole vielä täysin hahmoteltu. Rönnholmin mukaan päätös voi syntyä aikaisemminkin, sillä turha viivyttely ei ole tarpeen. Jussi oli kova demari. Tunsin koko ajan olevani väärässä porukassa. Pian suosittu toimittaja oli parlamentaarikko. Jäsenmaksujen maksamisen hän lopetti 1990-luvulla. – Uskoisin, että keskustelu aktivoi, innostaa ja kiinnostaa omaa järjestöväkeä. – Raitilla tavattiin. – Valitettavasti, kun ei ihmisen ole hyvä olla yksin. Ja tämä on varmaan keskeistä: on sopiva ja pätevä, Rönnholm muotoilee. – Ihmiset arvostavat laajasti presidentti-instituutiota, ja se näkyy siinä, kuinka tällainen henkilövaali saa ihmiset liikkeelle. Niitä hän pitää käsittämättöminä ja aikoo julkaista kaikki kirjoitukset todisteeksi, kun joskus jättää eduskunnan. Demareissa en ole päivääkään kokenut olevani yksin tai ilman peräseinää. Demokraatti SDP:n puoluesihteeri Antton Rönnholm uskoo, että keskustelua uusille urille avaava puolueen oma ehdokas voisi synnyttää parhaimmillaan viime vaaleissa nähdyn ”Haavisto-ilmiön”. Vaihtoa demareihin hän kuvaa uskomattomaksi. Kansanedustaja Erkki Tuomioja (sd.) ehdotti Heinäluoman vetäytymisen jälkeen, että SDP voisi harkita tukemaan suoraan istuvaa presidenttiä Sauli Niinistöä. Rasismi ei niihin kuulu. Viime kesänä hän loikkasi demareihin. Silminnäkijä, Ajankohtainen kakkonen, Aamu-tv ja Akuutti ovat ohjelmia, joissa hänen kädenjälkensä näkyi. – Meidän täytyy pohtia, mitä asioita me itse pidämme tärkeimpinä presidentinvaaleissa ja mistä me haluamme tuoda keskusteluun. – Sinne en suostunut hallitusohjelmaa puolustamaan. Huomasin sanovani, että mäkin olen ajatellut alkaa kansanedustajaksi, Tolppanen kuvaa. Hän oli tullut työkeikalta, istui kotitalon rappusilla punaviinilasi ja tupakka käsissään. – Oma sosialidemokraattinen arvopohja pitää näkyä. SDP:ssä Tolppanen vakuutti sitoutuvansa puolueen arvoihin. Ennen kansanedustajuuttaan hän työskenteli free-toimittajana Ylellä 33 vuotta. – Se piti paikkansa, mitä Soini sanoi, että Maria on vasen laitapakki joka ei petä, mutta minun mielestä olisi kannattanut kuunnella sitä pakkia. Ero on kuin yöllä ja päivällä. – On säntillistä ja jämptiä, miten punakone hoitaa asiat. Jokaiset vaalit lähdetään voittamaan, mutta Rönnholmin mielestä jo ehdokkaaksi ryhtyminen on suuri kunniatehtävä
Tradekan jäsenen edut saat ravintoloissa näyttämällä Tradekan jäsenen PINS-korttia tilauksen yhteydessä ja hotelleissa sisäänkirjautuessa. Etuhuoneita on myynnissä rajoitettu määrä. Lisäksi muista vuosietuihin kuuluvista ravintolaostoista jäsenet saavat vuosiedun mukaisen 20 % -alennuksen. Varaukset tuotetunnuksella OSKTARJOUS osoitteessa booking.restel.fi Extraetuja ei voi yhdistää muihin tarjouksiin. Cumulus Resort -kylpylähotellien extraetu koskee uusia varauksia ja vapaa-ajan matkustusta. Kesäetu on voimassa seuraavissa kylpylähotelleissa: Aulanko, Eden, Ikaalisten Kylpylä, Imatran Valtionhotelli, Laajavuori ja Siuntio. Jälkiruoat € Katso kaikki Tradekan jäsenen kesän extraedut www.tradeka.fi R Restelin ruokaravintolat tarjoavat koko kesän ajan normaalihintaisen à la carte -pääruoan ostajalle ilmaiset jälkiruoat. Edun voi käyttää kampanja-aikana niin usein kuin haluaa. Lisäksi saat majoituksesta vuosietusi mukaisen 30 % -alennuksen päivän huonehinnasta. Eturavintolasi Kesän extraetuja Tradekan jäsenille 1.6. Alennuksia ei anneta jälkikäteen. 13 8. – 31.8.2017. KESÄKUUTA 2017 Katso myös muut Tradekan jäsenen kesän extraedut www.tradeka.fi Ravintoloiden extraetu enintään kahdelle normaalihintaisen à la carte –annoksen ostajalle / jäsenkortti / ruokailukerta. Herkuttele ja etuile vaikka joka päivä! Cumulus Resort -kylpylähotellit tarjoavat majoittuville Tradekan jäsenille tervetuliaisena kuohuviinipullon
Jari Soini Erdoganin Turkki murskasi demokratian Opposition kansanedustajista suuri osa on vankilassa tai maanpaossa T urkissa käytiin kaksi vuotta sitten kesäkuussa vaalit, joissa parlamenttiin nousi liberaali vasemmistolainen kurdipuolue HDP. Reilu kuukausi parlamenttivaalien jälkeen Turkki oli taas sodassa kurdeja vastaan paitsi omalla maaperällään myös Irakissa ja Syyriassa, jonne Turkin armeija teki ilmaiskuja. Demokratiaa tai laillisesti toimivia tuomioistuimia ei enää ole. Monet puolueen kansanedustajista ovat vankilassa, samoin puoluejohto. Tajusin, että en voi enää palata Turkkiin. Erdogan raivostui ja ryhtyi ajamaan Turkkia kaoottiseen tilaan, Hezer sanoo. – Vaalitulos sotki presidentti Erdoganin suunnitelmat kasvattaa valtaoikeuksiaan. Nyt, kaksi vuotta myöhemmin silloinen HDP:n ja koko Turkin nuorin kansanedustaja Tugba Hezer, 27, ei enää asu kotimaassaan. Tugba Hezer oli tuolloin Euroopassa. Tuhansia ihmisiä surmattiin ja satoja tuhansia joutui pakenemaan kodeistaan. – Tilanne oli huono jo silloin kun lähdin, mutta hyökkäykset olivat HDP:n ja koko Turkin nuorin kansanedustaja Tugba Hezer kuvaa Turkin tunnelmaa epätoivoiseksi. Valtapuolue AKP:n linjasta poiketen Kansan demokraattinen puolue HDP ajoi muun muassa naisten ja vähemmistöjen oikeuksia. Rauhaa oli yritetty tuloksetta monta kertaa aikaisemminkin. 14 8. HDP:n vaalimenestyksen jälkeen kaikki on mennyt Turkissa huonompaan suuntaan. Puoluetta kannattivat kurdien lisäksi myös monet liberaalit turkkilaiset. Koko Turkin tasavallan historian ajan jatkunut konflikti itsehallintoa tavoittelevien kurdien kanssa laantui rauhantunnusteluihin vuonna 2013. KESÄKUUTA 2017 ” Pakolaisia on sijoitettu Turkin kurdialueille siinä toivossa, että kurdit sulautuisivat heihin ja häviäisivät. – Olin tullut Eurooppaan kampanjoimaan, sitten huomasin, että kansanedustajien pidätykset alkoivat lisääntyä. Tällä kertaa orastava sopu kaatui kesällä 2015. Hezer on itse maanpaossa.. YK:n raporttien mukaan väkivalta levisi Turkin kurdikaupunkeihin. Poikkeustilan varjolla opposition kimppuun Sitten tuli heinäkuu 2016, vallankaappausyritys ja poikkeustila, jonka avulla Erdogan keskitti itselleen runsaasti lisää valtaa
Länsimielisenä pidetty Erdogan käänsi kelkkansa Miten EU-jäsenyyttä tavoitelleesta AK-puolueesta ja sitä johtavasta Recip Tayyip Erdoganista tuli poikkeustilan varjolla kansalaisoikeuksia polkeva itsevaltias. Kaupunkien keskiluokka, joka uskoi projektiin, on nykyään vähemmistössä. Toimittajia, akateemikoita ja tuomareita vangittiin. Jäsenyystunnusteluissa EU vaati Turkilta uudistuksia, jotka heikensivät maallistunutta tasavaltaa puolustavien kemalistien hallitsemaa armeijaa ja virkamiehistöä. HDP vastusti äänestystä ja äänesti ei, kun se toteutui. Saksassa, jossa terrori-iskut ovat viranomaisten mukaan vakava ja akuutti uhka, tosiasioiden tunnustaminen tarkoittaisi muun muassa sitä, että yli tuhat vaaralliseksi ja koska tahansa väkivaltaan valmiiksi luokiteltua islamistia asetettaisiin ympärivuorokautiseen valvontaan tai karkotettaisiin maasta. AKP:ssa ymmärrettiin Alarannan mukaan myös se, että EU:sta on hyötyä sisäisten vihollisten kukistamisessa. Moniin julkisiin tiloihin pääsee vain metallinpaljastimien kautta. – Hän ei ole saavuttanut sitä mitä hän haluaa. Samassa hengenvedossa poliitikot muistuttavat, että pelolle ei saa antaa valtaa, koska nimenomaan juuri se on terroristien tavoite. Terrorismia ei torjuta ilman tosiasioiden tunnustamista PERTTI RÖNKKÖ Maailma tänään B erliinissä Wilhelm I:n muistokirkon seinustalla palaa yhä satoja kynttilöitä niiden ihmisten muistoksi, jotka murskaantuivat jouluviikolla tunisialaisen islamistin ihmisjoukkoon ajaman rekan alle. 1990-luvun lopulla Erdogan ja kumppanit tekivät johtopäätöksen, ettei islamistisella puolueohjelmalla pääse Turkissa valtaan ja muuttivat ohjelmaansa enemmän keskustaan pyrkiväksi, Alaranta sanoo. – Pakolaisia on sijoitettu myös Turkin kurdialueille siinä toivossa, että kurdit sulautuisivat heihin ja häviäisivät. Manchester osoitti, että kiihkomieli voi valita uhreikseen myös lapsia ja nuoria. Määrät ovat viime aikoina kasvaneet. KESÄKUUTA 2017 Vaikka pelätä ei saisi, olisiko jo korkein aika tunnustaa tosiasiat. Kirjoittaja on Berliinissä asuva toimittaja. Resurssien vuoksi uutta Turkkia oli 1900-luvun alkuvuosikymmeninä varaa rakentaa lähinnä isoissa kaupungeissa. ”Emme saa luopua vapaudestamme ja elämäntavastamme”, he korostavat Berliiniläinen katutodellisuus viestii muusta. Ihmisiä on pidätetty myös some-päivitysten perusteella. syyskuuta 2001 toiseen WTC-torniin matkustajakoneen ohjannut egyptiläinen Mohammed Atta asui ja opiskeli vuosia Hampurissa huomaamattomana kunnes sai järjestöltään käskyn ryhtyä iskuun. Ulkopoliittisen instituutin vanhemman tutkijan Toni Alarannan mukaan Erdoganin länsimielisyys oli lähtökohtaisestikin välineellistä. – Harva on koskaan pitänyt AKP:ta sydämeltään kovin eurooppamielisenä. Jos väite osoittautuisi todeksi, niin ilmastonmuutoksesta johtuvien ongelmien ratkaisemiseksi luulisi olevan tarjolla tehokkaampiakin tapoja kuin syyttömien surmaaminen. Euroopalla on Hezerin mukaan suuri vastuu tilanteesta, koska kukaan Euroopassa ei ole pyrkinyt estämään Erdogania. Vihaansa ja pyhään sotaansa vihkiytyneelle islamistille meidän pelkomme on yhdentekevää. Karkeasti ottaen vastakkain olivat Erdoganin vallan kasvattamista vastustaneet suuret kaupungit ja maaseutu. Pääasia on, että vääräuskoisia kuolee mahdollisimman paljon. Tämä laiminlyönti Saksan hallituksessakin on sentään myönnetty. Hän sai tästä lisää puhtia ja kovensi otteitaan. – Rinnalle jäi maatalousvaltainen, konservatiivinen järjestelmä, joka oli isossa osassa maata valitseva. Alarannan mukaan AKP ja Erdogan pitävät osmanivaltakunnan menetettyä suuruutta häpeäpilkkuna. Hezerin mukaan kurdialueen kaupungeista vangittiin 86 pormestaria ja tilalle nimitettiin Erdoganin miehiä. Uhanalaisiksi luokiteltuja henkilöitä ja kohteita vartioidaan entistä tarkemmin. Joukkotapahtumia suojataan tukkimalla alueelle johtavia reittejä kuorma-autoilla ja muilla ajoesteillä. New Yorkissa 11. Ennen opposition kansanedustajien pidätyksiä Turkki kumosi lain, joka turvasi kansanedustajien koskemattomuuden. – Vallankaappausyrityksen jälkeen hän hyökkäsi kurdien, opposition ja opposition lehtien kimppuun. Kynttilöiden väliin jätetyissä viesteissä muistetaan myös Manchesterin iskun uhreja. – Kaikki yritetään pakottaa ajattelemaan samalla tavalla. Moni Euroopassa oleva ei halua matkustaa Turkkiin. Liittovaltion poliisin erikoisyksiköt ovat valmiudessa. Maaseutu voitti kaupungit Presidentin valtaoikeuksia laajentanut huhtikuun perustuslakiäänestys jakoi Turkin kahteen leiriin. Katse on kääntynyt Euroopasta yhä enemmän kohti Lähi-itää, jonka konfliktiin Turkki on kurdienvastaisessa sodassaan jo osallistunut. Erdogan kokosi voimat yhdessä nationalistisen MHP-puolueen kanssa ja he ajoivat läpi kansanäänestyksen. Poliisien varustukseen kuuluu luotiliivien ja käsiaseen lisäksi yhä useammin konepistooli. 15 8. Naisten oikeudet eivät toteudu ja talous kehittyy huonoon suuntaan. Sen jälkeen hyökkäykset laajenivat koko Turkkiin. Turkista saapuu nykyisin Eurooppaan pakolaisia, jotka eivät ole paenneet Syyriasta tai Irakista. Konserteissa ja kansanjuhlissa tehdään taskuja repputarkastuksia. Jos sanot Erdoganille ei, se on syy pidätykseen. – Eurooppa oli vain pahoillaan Erdoganin iskuista. Toni Alarannan mukaan jaon alkuperä on kemalismin ja Turkin tasavallan isän Mustafa Kemal Atatürkin modernisaatiopyrkimyksissä. Saksan viranomaiset pelkäävät, että islamistijärjestöt ovat ujuttaneet samanlaisia ”nukkujia” 2015 ja sen jälkeen tulleiden turvapaikanhakijoiden joukkoon. EU edellytti Turkilta myös suurempaa uskonnonvapautta. Aina joukkomurhan jälkeen käynnistyy liturgia, jossa johtavat poliitikot pitävät tapahtunutta ”käsittämättömänä” ja lupaavat tehdä kaikkensa kansalaisten turvallisuuden parantamiseksi. Kemalistit saivat toteuttaa ideologiaansa kaupungeissa mutta konservatiiviporukka sai pitää maaseutunsa. keskittyneet enemmän Kurdistanin alueelle. Sormenjälkiä kerätään nyt jälkikäteen, ja kännykätkin saa tutkia. Tugba Hezer luonnehtii Turkin tunnelmaa kansanäänestyksen jälkeen epätoivoiseksi. Demokratiaa tai laillisesti toimivia tuomioistuimia ei enää ole. Ensin hän tuki jihadisteja siinä toivossa, että he olisivat tappaneet kurdeja, mutta epäonnistui siinä. Hezerin mukaan Erdogan haluaa syventää Lähi-idän konfliktia. Osa potentiaalisista terroristeista on taistellut islamilaisen valtion riveissä Syyriassa ja Irakissa. – Monet tulevat Eurooppaan siksi, että he ovat olleet vankilassa tai heidän kylänsä on hävitetty. Islamistinen AKP salli sen varjolla päähuivit julkisissa viroissa ja yliopistoilla. Simo Alastalo Demokraatti ” Pakolaisia on sijoitettu Turkin kurdialueille, jotta kurdit sulautuisivat heihin ja häviäisivät.. Virta kulkee toiseen suuntaan. Tilanteen ongelmallisuutta lisää, että Saksaan saapui suurimman pakolaisaallon paljon ihmisiä, joita ei edes rekisteröity puhumattakaan, että heidän taustojaan ja yhteyksiään olisi selvitetty. Sitten hän otti Turkkiin lähes kolme miljoonaa pakolaista, joilla hän kiristää Eurooppaa. Seuraavaksi Erdogan järjesti presidentin valtaoikeuksista kansanäänestyksen ja voitti, tosin vaaleja on pidetty laajasti vilpillisinä. – Käytännössä hän johti Turkkia jo ennen kansanäänestystä, mutta halusi vahvistaa asemansa virallisesti. Kaaoksella hän halusi vahvistaa omaa asemaansa. Vaikka pelätä ei saisi, niin täpötäydessä metrovaunussa reppuja ja kasseja katsellessa tulee mieleen, olisiko jo korkein aika tunnustaa tosiasiat. Euroopalla on suuri pelko pakolaissopimuksen kohtalosta. Yleiseen keskusteluun on noussut väite, että terroria kylvävän islamilaisen valtion synty saattaa juontua ilmastonmuutoksesta
Gallupien keskiarvo antaa konservatiiveille 35 prosenttia ja työväenpuolueelle 34 prosenttia äänistä. SNP esitetään näissä kauhukuvissa jonkinlaisena viidentenä kolonnana, joka haluaa hajoittaa ja tuhota Britannian. 16 8. Se voi yrittää koalitiota liberaalidemokraattien, vihreiden, Walesin nationalistisen puolueen Plaid Cumryn ja parin Pohjois-Irlannin vasemmistolaisen kansanedustajan tuella. Kumpikaan puolue ei mielipidetutkimusten mukaan saa tarpeeksi eli 325 paikkaa enemmistöhallituksen muodostamiseen. Ilmeisesti työväenpuolueen kannattajat tunnustavat julkisesti kernaammin väriä kuin hallituspuolueiden kannattajat, ja Lontoostahan on suuren maahanmuuttajaväestön takia tullut työväenpuolueen kaupunki. Edes presidentti Obaman ylistetyn uuden median kampanjan vaikutuksista ei ole saatu selviä todisteita, kertoi alunperin amerikkalainen Worcester. Puolueiden edustajat huutavat kovaäänisillä, ja vauraillakin sivukaduilla on miltei joka ikkunassa punakeltainen Vote Labour. Torjuakseen pelot työväenpuolueen johtaja Jeremy Corbyn on ilmoittanut, että hän ei halua solmia minkäänlaista muodollista sopimusta SNP:n kanssa. Näin vain yhden julisteen, jossa kehotettiin äänestämään konservatiiveja. Jos konservatiivit saavat eniten paikkoja, he saavat yrittää ensin. Siellä on Hampsteadin ja Killburnin vaalipiiri, missä varsin tasaväkisenä kilvoittelee kolme puoluetta: työväenpuolue, konservatiivit ja liberaalidemokraatit. Käytännössä tämä merkitsee, että yleensä jollakin puolueella on sellainen ylivoima vaalipiirissä, että muiden äänillä on vain vähän merkitystä. Siellä asuu muun muassa Ed Miliband. Puolueet jakavat kannattajilleen pieniä julisteita ikkunaan pantaviksi, mutta niitäkin on kadullamme vain yksi Vote Labour. Työväenpuolueella on kakkosenakin paremmat mahdollisuudet saada kokoon enemmistön tuella hallitseva hallitus. He säikyttelevät äänestäjiä työväenpuolueen ja Skotlannin nationalistien liitolla, joka johtaisi kaaokseen. Seuraavaksi suurin vaikuttaja on lehdistö (huomatkaa demarit tämä), kolmannella sijalla on se varsinainen äänten kalastelu, erityisesti henkilökohtainen kontakti eli tuo ovikellojen soittelu. Myös SNP on ilmoittanut tukevansa työväenpuolueen hallitusta. Mutta konservatiivit ovat turvautuneet hädissään todelliseen pelottelun blitzkriegiin eli salamasotaan. Ratkaisevat taistelut käydään muutamassa tusinassa niin sanottuja marginaalivaalipiirejä eli seka-alueilla, joissa puolueet kilvoittelevat äänistä tasaväkisempinä. Se ei olisi tarpeenkaan, sillä gallupien mukaan SNP vie Skotlannissa miltei kaikki työväenpuolueen 41 nykyistä paikkaa. Näissä vaaleissa puolueilla ei ole käytössään paljon varoja, pääasiassa ammattiliitot rahoittavat työväenpuoluetta ja liike-elämä ja pankit konservatiiveja. Minä asun Pohjois-Lontoossa Islingtonin kaupunginosassa. Pääministeri Mayn äänestämistä pidetään uhkana työväenpuolueen mainoksessa.. Siellä työväenpuo lueen asema on vankka, ja postiluukustani ei näissä vaaleissa ole tullut yhtäkään lehtistä eivätkä puolueen aktivistit ole vaivautuneet soittelemaan ovikelloa niin kuin aikaisemmissa vaaleissa. u u u Kävin eilen Hampsteadissa, ja siellä oli sähköinen tunnelma. Täällä on kuitenkin varoiteltu, että konservatiivien harjoittama SNP:llä pelottelu voi auttaa konservatiiveja näissä vaaleissa, mutta se saa varmasti skotit tuntemaan itsensä syrjityiksi ja auttaa SNP:tä voittamaan seuraavan kansanäänestyksen itsenäisyydestä. Vain 10 prosenttia on kertonut saaneensa vaikutteita sosiaalisesta mediasta. u u u Mutta mitä tahansa voi tapahtua vielä vaalipäivänäkin. Maineikkaan Mori-gallup-organisaation johtaja Robert Worcester kertoi minulle, että heidän tutkimustensa mukaan 70 prosenttia vastaajista on ilmoittanut saaneensa eniten poliittisia vaikutteita televisiosta. Vasemmistolaisena puolueena SNP tuskin kuitenkaan voisi pettää vasemmistolaisia äänestäjiään ja kukistaa vasemmistohallitusta, jos sellainen saadaan pystyyn. Kadun toisessa päässä alkaa Camdenin kaupunginosa. Kirjoittaja on Lontoossa asuva toimittaja. Mutta lehdistö tukee pääasiassa konservatiiveja tai nykyistä oikeistokeskustahallitusta ja on työväenpuoluetta vastaan. KESÄKUUTA 2017 Britanniassa ovat kaikki vaihtoehdot auki EEVA LENNON Maailma tänään AFP / Oli Scarff B ritanniassa valitaan tänään 650 kansanedustajaa parlamentin alahuoneeseen. Vaalit ovat poikkeuksellisen jännittävät, sillä kahden pääpuolueen konservatiivien ja työväenpuolueen välillä on yhä miltei tasapeli. Mutta saisivatko he tarpeeksi paikkoja enemmistöön edes yhdessä keskustan eli liberaalidemokraattien, Pohjois-Irlannin kuuden unionistin ja oikeistopopulistisen Ukipin tuella. Minä en tietysti Suomen kansalaisena saisikaan äänestää valtiollisissa vaaleissa, mutta talossa asuu muitakin. Puolueet käyttävät sitä yhä enemmän, mutta ainakin toistaiseksi niukoin tuloksin. Viime vaaleissa työväenpuolueen kansanedustaja, näyttelijätär Glenda Jackson vei paikan muutaman kymmenen äänen enemmistöllä. Britanniassa vaaliretorikka on molemmin puolin kovasanaista. Yksivaiheisessa enemmistövaalissa kullakin puolueella on vaalipiirissä vain yksi ehdokas, ja se joka saa eniten ääniä vie paikan. Työväenpuolueella on koko maassa marginaalivaalipiireissä myös suuremmat aktivistien armeijat, jotka soittelevat ovikelloja kuin konservatiiveillä. Kolmanneksi suurimmaksi puolueeksi ilmeisesti kipuava Skotlannin kansallinen puolue (SNP) on uhannut kukistaa oikeistohallituksen heti, kun se esittää parlamentissa ohjelmansa. Voimat keskitetään marginaalivaalipiireihin. Edessä on siis hallituskoalitio, mutta millainen, siinäpä kysymys
KESÄKUUTA 2017 L Liike Tuottaja: Anna-Liisa Blomberg 09 7010 459 anna-liisa.blomberg@demokraatti.fi Kulttuuri on lahja Sara Salomaa työskentelee tiiviisti Kansan sivistysrahaston uuden Kulttuurilahja-projektin parissa. Kulttuurin laajasta noutopöydästä kukin löytää sopivan annoksen – pienen nokareen tätä, suuren lautasellisen tuota tai tarjottimen täydeltä joka sortin suupaloja. Yhteistä kaikelle kulttuurille Salomaan mielestä on sen vaikutus ihmisen hyvinvointiin. Hän kulkee näyttelyissä, käy teatterissa, lukee ahkerasti ja kirjoittaa jonkin verran. – Mikä itselle tuntuu mukavalta tai kiinnostavalta, riittää. Yhtä perhettä SOSIALIDEMOKRAATTISEN LIIKKEEN TOIMINTA TUTUKSI Ja ri So in i. 17 8. K ulttuuri ja sivistys ovat tärkeitä asioita Kansan sivistysrahasto KSR:n viestintäja markkinointipäällikölle Sara Salomaalle sekä työssä että vapaa-ajalla. Siinä oppii ajattelemaan asioita vähän laajemmin kuin pelkästään siitä totutusta näkökulmasta, Salomaa pohtii. Se virkistää antamalla ihmiselle oppimisen ja oival tamisen kokemuksia, tarjoamalla uusia tapoja nähdä maailmaa. Sen ei tarvitse olla jonkun muun määrittelemää – mikään ei ole huonompaa kuin joku toinen, hän kuvailee. Pop-up-näyttelyiden ja muiden pönötystä karttavien kultuuritapahtumien aikana kulttuurin harrastamisen ei ole pakko olla ”niin harrasta kuin aiemmin”. – Kulttuurin avulla voi nähdä vaikkapa jonkin tietyn ilmiön toisesta näkökulmasta. Salomaa puhuu rennosta kulttuurin kuluttamisesta
Apurahoja ja suoraa mesenointia Demokraatin lukijoille on jo tuttu juttu, että syntymäpäiväsankarit haluavat ohjata onnittelut johonkin tiettyyn KSR:n rahastoon, joista jaetaan apurahoja. Toisaalta Salomaa muistuttaa, että sama ilmiö näkyy myös pitempään toimi” Idea on antaa auttamishaluisten ihmisten kohdata ihmiset, jotka tarvitsevat rahoitusta ja apua omaan tekemiseensä. Joukkorahoituksella kerätyn summan päälle KSR antaa 20 prosentin lisätuen. – Kyse on toisin sanoen suorasta mesenoinnista. – Hankkeiden omista sosiaalisen median kanavista voi seurata paremmin esimerkiksi sitä, millä tavalla kerättyjä varoja käytetään, Salomaa vinkkaa. Salomaa arvioi, että kerättyihin euromääriin vaikuttavat monet asiat aina hankkeen markkinoinnista siihen, millaiset asiat yhteiskunnassa ovat juuri nyt pinnalla ja kiinnostavat ihmisiä. Riihimäen nuorisoteatteri haki rahoitusta, jotta vähävaraisten perheiden lapset pääsisivät teatteriharrastuksen pariin. – Olemme sieltä suunnalta kuulleet, että heillä meni viisi vuotta siihen, että ihmiset alkoivat tuntea aineettoman lahjan. Hankkeita laidasta laitaan Kulttuurilahjan kautta on haettu rahoitusta hyvin erilaisille hankkeille. KESÄKUUTA 2017 Sara Salomaa aloitti työt Kansan sivistysrahaston leivissä viime elokuussa. Idea on antaa auttamishaluisten ihmisten kohdata ne ihmiset, jotka tarvitsevat rahoitusta ja apua omaan tekemiseensä tai harrastamiseensa, Salomaa selvittää. Kulttuurilahjan alkuvaiheen keräyksiin on voinut vaikuttaa myös se, että palvelu on uusi. Miksei joku ehkä jonkin rajoitteen – taloudellisen tai muun – omavaa ihminen voisi lähteä tätä kautta hakemaan rahoitusta omaan harrastustoimintaansa, Salomaa kuvailee. – Sielläkin on hyvin erilaisia hankkeita, joista toisten rahoitus jää tosi pieneksi ja toiset hankkeet herättävät ihmisten kiinnostuksen, hän sanoo. Jos siis kokoon on Kulttuurilahja.fi-sivun kautta saatu sata euroa, on loppusumma KSR:n tuella kuorrutettuna 120 euroa. Hankkeet esitellään Kulttuurilahja.fi-sivustolla, jolla sekä joukkorahoituksen haku että lahjoittaminen tapahtuu. Muista apurahoja jakavista säätiöistä KSR eroaa Salomaan mukaan siten, että isommat säätiöt usein hakevat tuettaviksi valmiita menestyjiä, nimekkäitä osaajia. – Vielä eletään käynnistymisvaihetta, koska joukkorahoituksen ajatus vaatii ihmisiltä vielä totuttelua, ja myös koko Kulttuurilahjan brändi on niin tuore, ettei sitä vielä tunneta, Salomaa kertoo. Salomaa toivoo, että tulevaisuudessa Kulttuurilahja vakiinnuttaisi paikkansa muiden aineettomien lahjojen joukossa. Sairaalaklovnit hakivat varoja tukemaan toimintaansa. 18 8. Hän muistuttaa, että sana juontaa juurensa latinan sanaan ”rakastaa”. Tämä on pitkäjänteistä työtä, mutta uskomme siihen, että ihmisillä on halua ottaa osaa hyvän tekemiseen, Salomaa kertoo. Kulttuurilahjan Facebook-sivuillakin on tietoa ja kuulumisia hankkeista, mutta varsinainen hankkeen markkinointi on rahoitusta hakevan tahon vastuulla. Ottaa aikansa ennen kuin se tunnetaan samaan tapaan kuin kehitysyhteistyöjärjestöjen ”osta vuohi” -tyyliset lahjat. ” Amatööri on rakastaja! Ihminen voi saada harrastuksista hirvittävän paljon, muokata samalla itseään ja ympäristöään. Kulttuurilahjan voi hankkia itselle tai merkkipäiväänsä viettävälle lahjoittamalla vähintään kymmenen euroa haluamansa hankkeen rahoitukseen. Cantores Minores -kuoro taas toivoi tukea 65-vuotisjuhlakiertueensa järjestämiseen. Rahastoista eurot etenevät apurahahakujen yhteydessä tehdyn harkinnan kautta kunkin rahaston hengen mukaisiin kohteisiin, kun taas Kulttuurilahjan kautta pääsee suoraan rahoittamaan juuri haluamaansa kohdetta. Se on arvokasta. – Kyllä siinä on vähän tuuriakin mukana, Salomaa uskoo. – Haluamme monenlaisia hankkeita, ihan pieniä yksittäisten ihmisten hankkeitakin. Parista kympistä tuhansiin Tähän mennessä joukkorahoituksella kerätyt summat ovat vaihdelleet muutamasta kympistä useampaan tuhanteen euroon. Sen idea on kerätä kahisevaa erilaisille tiede-, taideja kulttuurihankkeille joukkorahoituksena. Salomaa sanoo, että taas elokuussa hakuun tulevien apurahojen jakaminen on KSR:n keskeisimpiä tehtäviä edelleen. neessa joukkorahoituspalvelu Mesenaatissa. – Meillä toiminta keskittyy siihen, että koitamme aidosti voimaannuttaa ihan tavallisia ihmisiä kulttuuriharrastuksen ja sen oman luovan tekemisen pariin, Salomaa kuvailee. Anna-Liisa Blomberg Demokraatti. Amatööri on rakastaja! Ihminen voi saada harrastuksista hirvittävän paljon, muokata samalla itseään ja ympäristöään. Rakkaudesta amatööreihin Palataan vielä lopuksi KSR:n ydintehtävään – rahastoihin ja apurahojen jakamiseen – jonka henki näkyy tavallaan myös Kulttuurilahjan hankkeissa. Ensimmäisiin hankkeisiin ryhdyttiin kasaamaan rahoitusta vuoden lopulla. Kulttuurilahja.fi-sivulta voi tulostaa kortin, jossa kerrotaan, mihin hankkeeseen euroja on sijoitettu. Kulttuurilahjan ja rahastoihin ohjattavien merkkipäiväonnittelujen henki on sinänsä sama, mutta erona on lahjoituksen suoruus. – Kaikki lähtee ihmisen intohimosta. Salomaa toivoo, että harrastuneisuutta kuvaava sana ”amatööri” saisi monipuolisemman kaiun. Hän pääsi heti tarttumaan KSR:n uuteen projektiin nimeltään Kulttuurilahja
Brother Christmas tuo auttamistyöhön mukaan myös yritykset, jotta yhdessä onnistutaan tekemään enemmän. Leikkivät lapset ja iloinen vilske ovat pitäneet veturin mielialaa yllä, mutta nyt se tarvitsee huolenpitoamme, jottei se päädy höyryvetureiden taivaaseen, hankkeen esittely kertoo. KESÄKUUTA 2017 #demokraatti INSTAGRAM-KUVIEN NÄYTEIKKUNA Pässi kaipaa pelastusta Fiskarsin museo hakee tukea Suomen vanhimman kapearaiteisen höyryveturin Pikku-Pässin kunnostamiseen. Hyvä veli tahtoo auttaa Brother Christmas on työssäkäyvä perheen isä, joka haluaa olla matalan kynnyksen tuki ihmisille, joille elämä on tuonut jo riittävästi haasteita muutoinkin. SDP Joensuu Valtuustoryhmän vallanvaihto. Väistyvä puheenjohtaja Juha Hämäläinen luovutti tehtävän uudelle ryhmäpuheenjohtajalle Mari Ojalammille.. He toimivat lastenkulttuurin ja taidekasvatuksen kentällä ja hakevat rahoitusta useisiin projekteihin. Kelpaa. Kiitos kuluneesta kaudesta kuuluu jokaiselle. Veturi kuljetti raaka-aineita ruukkiin ja valmiita Fiskarsin tuotteita maailmalle. Jari Soini Jonne Renvall Jussi Kukkola Tämän valtuustokauden viimeisen valtuuston kokous ja ryhmäpuheenjohtajan ryhmäpuhe. Työryhmä jakaa taidekasvatusja oppimateriaalia ilmaiseksi verkkosivuillaan www.varinautit.fi. – Materiaali on toiminnallista, tutkivaa, luovaa ja oppiainerajat ylittävää ja sopii käytettäväksi yhtä lailla kotona viikonlopun viettona kuin kouluissa ja kerhoissa, esittelyssä kerrotaan. Värinautit taidekasvatuksen asialla Anni Pöyhönen ja Mona Paalanen ovat luokanopettajia, jotka yhdessä muodostavat Värinautit-työryhmän. Hän vie apua tarvitseville – on kyse sitten sairaasta lapsesta, jonka viimeinen toive toteutetaan tai vähäosaisesta perheestä, joka tarvitsee apua jouluruokien ostoon. Kaikki arvokas syntyy vuorovaikutuksessa. Teille, jotka olette olleet eri mieltä ja haastaneet pohtimaan asioita usealta kantilta ja teille, joilta on saanut tukea omille näkemyksille. Miia Nahkuri Kuluvan valtuustokauden viimeinen kokous. 19 8. – Rautatien purkamisen jälkeen rakas Pikku-Pässimme jäi työttömäksi ja on seissyt ulkona tuulessa ja tuiskussa vuosikymmenien ajan. Kiitos kaikille yhteistyökumppaneille kuluneesta kaudesta! Mikkel Näkkäläjärvi Pallasjärvi ja tulistelut ROSOn kevätpäivillä
Tuomisto on Lappeenrannan työväenyhdistyksen johtokunnan jäsen ja toimii työpaikallaan metalliliittolaisten pääluottamusmiehenä. Empatiavaje näkyy liikaa päätöksenteossa. Edellisvappuna bändi soitti myös vappujuhlassa kävelykadulla. Siitä on keskusteltu täällä viime aikoina vilkkaasti, esimerkiksi perussuomalaisten mielestä kulttuuriin laitetut eurot ovat pois ”tärkeämmistä asioista”. Minut on otettu hyvin vastaan työväenyhdistyksessä, ja olin jo Lahden puoluekokouksessa varaedustajana. TEKSTI JA KUVA MARKKU LAHIKAINEN Terveiseni sosialidemokraattisen kentän väelle Uskalletaan uudistua, pitäen kuitenkin aate ja arvomme kirkkaina. Esimerkiksi maahanmuuttoasioissa ei saa hissutella, onhan SDP selkeästi rasisminvastainen puolue. Vesa Tuomisto soittaa rumpuja silloin tällöin keikkailevassa bändissä. Mutta kulttuuripuoli vie vain 2,5 prosenttia kaupungin budjetista. – Olen toiminut ay-puolella ja piirin toiminnanjohtaja Sanna Koskenranta patisteli minua pitkään SDP:n jäseneksi. On hienoa, että itänaapureiden vierailut ovat taas alkaneet selvästi lisään tyä. Markku Lahikainen Miten minusta tuli demari. Ja musiikkimiehenä hän korostaa kulttuurin merkitystä. – Isoimmat säästöt on saatu viime vaalikaudella tehtyä sovussa. – Minulle sosialidemokratia on kykyä asettua toisen ihmisen asemaan, ihmisten tasa-arvoisuus on tärkeää. 20 8. – SDP:n arvot ja tavoitteet ovat kestäviä. Vanhat ovat nostalgiamielessä hyviä, tosin joissakin on nykyaikaan liikaa paatosta. – Tessien yleissitovuus on säilytettävä ja maltti on pidettävä paikallisessa sopimisessa – sen nykytaso on ainakin omalla alallani ihan hyvä. KESÄKUUTA 2017 ”SDP ei saa lipsua arvoistaan” ” Empatiavaje näkyy liikaa päätöksenteossa.” SDP:n pitää lappeenrantalaisen auto maalari Vesa Tuomiston mielestä keskittyä vahvasti omiin perusasioihinsa. Vesa Tuomiston mielestä SDP:llä on ”ihan hyviä” linjauksia työelämän asioista. Annetaan nuorille vastuuta.. Näissä asioissa SDP:n pitää ottaa roolia, sillä ne ovat viime vuosina väljähtyneet yhteiskunnassa ja politiikassa. Vanhempieni ja isovanhempieni arvot eli tasa-arvo ja suvaitsevaisuus ovat vaikuttaneet minuun vahvasti. Tuomisto pitää tärkeänä, että kuntapolitiikassa ei unohdeta pienituloisen palkansaajan ja työttömän näkökulmaa. – Työväenlauluilla on nykyisinkin merkitystä. – Kulttuuri on lähellä sydäntäni. Vanhoista voisi tehdä modernisoituja versioita ja kyllä uusiakin työväenlauluja olisi hyvä tehdä. Niistä ei saa lipsua tai lähteä kannatuksen nostamiseksi piiruakaan peesailemaan muita. Sukulaisten arvot ovat periytyneet Vesa Tuomisto on demarina ”myöhäisherännyt”. Se on todella vähän, kun otetaan huomioon kulttuurin suuri merkitys ihmisille. Tuomiston vanhemmilla ei ollut puoluetaustaa. Kulttuuri on halpaa ja ihmisille tärkeää Lappeenranta voi Vesa Tuomiston mielestä ihan kohtuullisesti. Kun Sannalle vuonna 2010 selvisi, että vaimoni on kokoomuksen jäsen, hän sai vihdoin tahtonsa läpi vetoamalla siihen, että pitäähän perheessä tasapaino olla. – Mutta työläistausta oli, ja demareitahan suvussa on pääasiassa äänestetty
Kasvilajeista parisenkymmentä on uhanalaisluokituksen alla, ja myös harvinaiset lintulajit ovat kelpuuttaneet saaren pesimispaikakseen. Viime kesänä Isosaaressa rengastettiin Helsingin historian ensimmäinen merikotka. Saarella on kolme vuokrasaunaa, joista suurimpaan mahtuu 60 hengen seurue. Entinen upseerikerho on nykyisin 49-paikkainen ravintola. Isosaaren kasvija lintulajisto on poikkeuksellisen monipuolinen. Aurinko laskee taivaanrannassa juuri ja juuri erottuvan Kauppatorin silhuetin taakse.. Kenttä on Suomen vaativimmaksi rankattu par 3 -kenttä ja pian auki myös yleisölle. 21 8. Armeijan entinen sulkeisharjoituskenttä saa uutta käyttöä telttailualueena, ja vierasvenesatama aukeaa juhannuksena. Sen satapaikkaiselta, koko päivän auringossa kylpevältä terassilta aukeaa huikean laaja merellinen näköala. Saaren edustan kalavedet ovat runsaat, ja tarkkasilmäinen voi bongailla saaren lähistöltä myös hylkeitä. Isosaaressa 1980-luvulla asuneet rakennusmiehet tekivät vapaa-aikansa iloksi saarelle 9-reikäisen golfkentän, jolla myös presidentti Ahtisaaren on aikoinaan nähty puttailevan. KESÄKUUTA 2017 E Elämä Tuottaja: Nora Vilva 09 7010 528 nora.vilva@demokraatti.fi N or a V ilv a Sotilassaari hurmaa kävijän Ulkosaaristossa, Helsingin Kauppatorilta reilun puolen tunnin merimatkan päässä sijaitseva Isosaari aukeaa yleisölle 10.6. Saari on ollut koko Suomen itsenäisyyden ajan suljettuna ja pelkästään armeijan käytössä. Joitakin osia saaresta on yhä aidattuina sotilasalueen merkiksi. Saarta kiertää helppokulkuinen, reilun parin kilometrin pituinen tykkitie. Luonnonkaunis, ylellisen rauhallinen ja meluton Isosaari hemmottelee kulkijaa idyllisillä hiekkaja kivirannoillaan, villillä luonnollaan ja jylhillä näkymillään
KUVAT JARI SOINI Olipa kerran minä. 22 8. KESÄKUUTA 2017 TEKSTI VIRPI KIRVES-TORVINEN
23 8. Lisäksi Malkki sai sivun palautteen esseestään. – Menin kiittämään kiinnostavasta kurssista ja sanoin samalla, että en aio tehdä lopputehtävää, koska en tarvitse enää opintopisteitä, Malkki muistelee. Samalla Malkki mainitsi ohimennen työstävänsä gradua terrorismista. ”Tää oli tosi hyvä työ, tää oli siis tosi hyvä” Kaplan kiitteli saadessaan esseen pari kuukautta myöhässä. Hän kysyi professorilta tarkennusta, ja pian Kaplan alkoi pyytää häntä puhumaan tilaisuuteen ja kirjoittamaan kansainvälisiin julkaisuihin.. KESÄKUUTA 2017 Kohti terrorismin ydintä L eena Malkki huomasi gradun työstämisen loppuvaiheessa vuonna 1999, että yhdysvaltalainen professori Jeffrey Kaplan pitäisi kurssin uskonnollisesta terrorismista Helsingin yliopistossa. Kaplan ehdottikin Malkille esseetä graduaiheesta, ja samalla kurssikin tuli suoritettua
Jos on jokin ennakkokäsitys, Malkki haluaa tietää, mikä on asian todellinen laita. Tabujen ihmettelijä Helsingin yliopiston terrorismitutkija Leena Malkkia kiinnostaa tässä ja nyt elämän varjoisat puolet. päivän WTC-iskut vuonna 2001 Yhdysvalloissa muuttivat Malkin tutkimusympäristön täysin. Yliopisto näyttäytyi jo silloin paikkana, jossa on paljon kilpailua resursseista. Tutkijaa on lapsesta asti turhauttanut se, miten paljon ihmiset puhuvat toistensa ohi. – Terrorismin ymmärtäminen ei tarkoita sitä, että hyväksyisi. – Tutkijana minulla on lupa mennä suoraan olennaiseen asiaan. Se näkyy myös terrorismikeskusteluissa, kuten lokerointi ja mustavalkoinen ajattelu. Malkki on päässyt työnsä kautta haastattelemaan ihmisiä, joita hänen ei muuten olisi ollut mahdollisuutta tavata. Moni terroristi on idealisti ja kokee toimivansa paremman yhteiskunnan puolesta. – Vaikka olin tehnyt vuodesta 1997 terrorismitutkimusta, minua hämmensi pitkään, miksi Jeffrey tuki minua niin paljon. Terrorismin vastaisessa tutkimuksessa loppuprosessin tunteminen on alkuprosessia tärkeämpää, hän pohtii. Nyt kun on omia jatko-opiskelijoita, näen miten älyttömän hauskaa ja palkitsevaa on katsoa heitä. Myöskään terroristeja Malkki ei suostu näkemään yksinomaan pahoina, vaikka jotkut saattavatkin tulkita sen heidän ”hyysäämisenään”. Alun perin Malkin piti lähteä opiskelemaan kulttuuriantropologiaa, mutta lopulta hän valitsi pääaineekseen historian. Menestyksen ja onnistumisten sijaan epäonnistumiset, vaikeudet ja erityisesti tabut herättävät hänen mielenkiintonsa. Jos pyrkii ymmärtämään heitä, voi päästä lähemmäksi terrorismin ydintä ja sen syntyjuuria. Se ei tarkoita edes empatiaa, Malkki tähdentää. – Emme ole halukkaita katsomaan ihmisyyttä kokonaisuutena. Projisoimme niitä piirteitä muihin, joita emme halua itsessämme kohdata, Malkki pohtii. KESÄKUUTA 2017 Vielä väitöskirjaa tehdessäkin Malkin oli vaikea kokea itseään tutkijaksi. Niin on ollut ennenkin. Hän tajusi, että omasta terrorismia käsittelevästä väitöstutkimuksesta oli tullut hyvin ajankohtainen. ” Terrorismi ei ole lähimainkaan raskain aihe, mitä voisi tutkia.. – Opiskeluaikanakaan ei tullut yhtään signaalia mistään, että voisin olla tutkija. – Minulle työn merkityksen täytyy olla kytköksissä laajempiin yhteiskunnallisiin kysymyksiin. – Kun terrorismia katsoo lähempää, se ei vaikuta enää ollenkaan niin käsittämättömältä. 24 8. Aikataulut uusiksi Syyskuun 11
Euroopassa ja esimerkiksi Lähi-idässä iskujen lähtökohdat ja väkivallan luonne ovat monin tavoin erilaisia. Vaikka tapaus ei liittynytkään terrorismiin, toiminta tilanteessa kuvaa Malkin suhtautumista ja luonnetta. Malkin kahdelle alakouluikäiselle lapselle on jo tavallista nähdä äitiään televisiossa. Työntekoa missä vain Malkki asui ensimmäistä kertaa Hollannissa Erasmus-vaihto-opiskelijana kaksikymmentä vuotta sitten. ” En ole vielä koskaan kyllästynyt tähän aiheeseen. . Malkki ei voinut kuitenkaan tällä kertaa osallistua haastatteluihin lasten sairastumisen takia. Se ei kuitenkaan haittaa. . Leidenin yliopiston terrorismin tutkimuksen keskuksessa parhaita ovat olleet käytäväja kahvihetkikeskustelut. . Mitkä ovat lempikukkiasi. Nykyisin Hollanti on hänelle kuin toinen kotimaa. Malkki itse on keskittynyt erityisesti Euroopassa tapahtuvaan terrorismiin. Mitä kyberiskuihin tulee, Malkin mukaan terroristijärjestöt ovat varsin konservatiivisia tekemissään iskuissa. Hän ihmetteli kuulutusten voimakkuutta ja kovaäänistä jysähdystä, mutta jatkoi vain matkaansa. Periaatteessa tykkään ajatuksena pihatöistä, mutta käytännössä se vaatisi säännöllisyyttä. naimisissa, kaksi lasta LEENA MALKKI Viimeisen viiden vuoden aikana Malkin työn sisältö on muuttunut, vaikka monet asiat terrorismissa ovatkin pysyneet samanlaisina. – Ei pysty sanomaan, mitkä poliittiset jännitteet purkautuvat poliittisena väkivaltana. syntynyt 1975 Helsingissä . Hänen työnsä ei ole väkivaltavideoiden katsomista, vaan ilmiön tarkastelua. KOLME KYSYMYSTÄ JA VASTAUSTA . Malkki ohjaa myös eri maista tulevien terrorismiaiheisia graduja. Demokraatti.fi Jos sinun pitäisi tehdä terrorismia käsittelevä elokuva, millainen se olisi. Viimeiset pari vuotta hän on matkustanut Suomen ja Hollannin väliä vierailevana tutkijana Leidenin yliopistossa. Hän ei ihmettele, jos terrorismista on joidenkin mielestä tullut arkipäivää. Erittäin suurena haasteena on selvittää potentiaaliset iskujen tekijät. Kaikki väkivalta ei ole terrorismia Terrorismitutkimuksen taso on noussut Malkin mukaan melko paljon. valtiotieteiden tohtori ja filosofian maisteri . 25 8. Ennemmin puhuttaisiin erikseen Jemenin tai Afrikan maiden tilanteesta. He ovat myös hyvin tottuneita keskustelemaan yhteiskunnallisista asioista, toisin kuin Malkki omassa lapsuuden kodissaan. . – Keskustelu kertoo usein enemmän omista ennakko-oletuksistamme ja peloistamme kuin itse terrorismin uhasta. Lähde: Malkki, Leena&Paastela, Jukka: Terrorismin monet kasvot (WSOY 2007). – En ole vielä koskaan kyllästynyt tähän aiheeseen, tutkija sanoo. Tulevaisuuteen on silti vaikea ennustaa. Käytäväja kahvikeskustelut parasta Tammikuussa 2010 Malkki kuunteli tavalliseen tapaansa kuulokkeet Malkkia vielä nykyisinkin joskus hämmästyttää terrorismikeskustelu, koska se saattaa poiketa paljonkin siitä, mitä hän työssään terrorismitutkijana tekee. Jos jonkin terrorismiryhmittymän toiminta alkaa rapautua, silloin voi erityisesti saada oppeja terrorismin vastaisessa taistelussa. KESÄKUUTA 2017 Lisää: Katso videohaastattelu verkossa. Sinänsä Malkki ei koe tarvitsevansa juuri aikaa työstä irtautumiseen. Hänen puhelimensa on soinut jälleen aamuyöstä alkaen. Nautin puutarhasta, josta joku muu huolehtii. Hän on yhä useammin antamassa lausuntoja terrorismista ja pitämässä esitelmiä. – Lasten mielestä yhteiskuntaopin tunnilla on tylsää, kun he tietävät omasta mielestään kaikki asiat, äiti naurahtaa. Isku ei myöskään olennaisesti haastanut vallitsevia käsityksiä nykypäivän terrorismista, Malkki rauhoittelee. – Toivoisin, ettei niitä käsiteltäisi terrorismina. Malkin hollannin taito riittää jo vaikka stand up-komiikan seuraamiseen. Myös uskonnon roolia iskuissa ihmiset ylitulkitsevat helposti. terrorismin tutkija ja yliopistonlehtori Helsingin yliopiston Euroop pa-tutkimuksen verkostossa politiikan ja talouden tutkimuksen laitoksella . Siinä katsoja jäisi epämiellyttävään moraaliseen dilemmaan siitä, kuka on elokuvan hyvis ja pahis. Malkki on työkeskeinen, ja tietokone on ollut mukana niin lastenklinikalla kuin eläintarhassa. – Melkein jokainen iskun tekijä on ollut etukäteen tiedossa. asuu Vantaalla . päässä musiikkia kulkiessaan Helsingin rautatieaseman ohitse. Samalla turvallisuusjärjestelyt terrorismikonferensseissa ovat tiukentuneet. – Heidän kokeilunhalunsa ei ole niin iso kuin kybermaailman valtavat mahdollisuudet. Orkideat ja liljat. Malkilla on selkeä näkemys siitä, miten median tulisi käsitellä Euroopan ulkopuolella sattuneita iskuja. On vaikea löytää tutkijaa, jonka mielestä jihadismiterrorismi olisi vähenemässä. Hän pistäytyy mielellään erilaisiin kahviloihin kirjoittamaan. Moni voisi ajatella, että terrorismi on raskas aihe tutkijalle. . Ryhmä voi myös itse tuhota itsensä. Nykyisin hyvin monenlaisesta väkivallasta puhutaan terrorismina. Malkki on toista mieltä. Kun Malkki pääsi silloiselle työhuoneelleen Arkadiankadulle, hän kuuli uutisista neljän junavaunun törmänneen Helsingin rautatieaseman vieressä olevan Holiday Innin ja Ernst&Youngin rakennukseen. – Terrorismi ei ole lähimainkaan raskain aihe, mitä voisi tutkia. – Jos on ollut rankka viikko, löydän itseni sarjakokkaamassa kotiruokaa tai juustokakkua. Kouluampumisten tutkiminen oli huomattavasti raskaampaa. Tämä luo helposti mielikuvan siitä, että kyse olisi yhtenäisestä ilmiöstä. Millainen pihatöiden tekijä olet. – Harvinaisia iskut edelleen ovat, mutta kovin moni tuskin yllättyi siitä, että jälleen tapahtui isku. – Syyrian ja Irakin konfliktit pitävät huolta siitä, että Euroopassa tulee tällaista toimintaa olemaan useiden vuosien ajan. Jos jossain on isku, Malkin perheen kalenteri menee seuraavien päivien osalta uusiksi, ja puhelin soi jatkuvasti. ” Toivoisin, että viranomaisilla ja poliitikoilla löytyisi valmiutta harkita ja pohtia kertomaansa siitä näkökulmasta, kuinka paljon he ruokkivat kokemusta epäoikeudenmukaisuudesta.. Terroristien ensisijaisena pyrkimyksenä on levittää psyykkistä pelkoa. Otan uudelleen yhteyttä Malkkiin Manchesterin iskun jälkeen. – Toivoisin, että viranomaisilla ja poliitikoilla löytyisi valmiutta harkita ja pohtia kertomaansa siitä näkökulmasta, kuinka paljon he ruokkivat kokemusta epäoikeudenmukaisuudesta
Se on kaivattu ärsyketauko arjen kakofoniasta, hetki olla itsensä kanssa ja ladata akkuja ilman ulkopuolisia paineita. Nelikenttäanalyysi avuksi Keruuseen tuli vastauksia eri puolilta maata, yhteensä 320 eri-ikäiseltä suomalaiselta. Kirja perustuu Ampujan ideoimaan Suomalainen hiljaisuus -keruukilpailun, jonka tavoitteena oli koota yhteen suomalaisten ihmisten hiljaisuuteen liittyviä kokemuksia ja muistoja. Monelle meistä säännöllinen pääsy hiljaisuuteen on hyvinvoinnin edellytys. Kirjan runollisinta antia ovat suorat lainaukset keruukilpailun vastauksista, tavallisten ihmisten ajatuksia hiljaisuudesta ja sen merkityksestä omalle itselle. Helsingin yliopiston Suomen ja Pohjoismaiden historian dosentti ja tietokirjailija Outi Ampuja tutkiskelee hiljaisuutta ja sen merkitystä kirjassaan Hyvä hiljaisuus. Kirjailijan mielestä vastausten perusteella oli vaikea saada otetta siitä, mitä hiljaisuus suomalaisen mielestä tarkalleen ottaen oikeastaan on, mitä se merkitsee ja mitä siltä odotetaan. Kurjet huutavat.” Kirjan levollisen kansikuvan ja nimen perusteella odotin kirjalta hieman syvällisempää ja levollisempaa pohdintaa hiljaisuudesta. Kaipuu metsään, luonnonrauhaan, perinteiseen suomalaiseen sielunmaisemaan. Niin tehokas ja selkeä kuin nelikenttäanalyysi asioiden tarkastelutapana onkin, tuntuu se hieman etäännyttävältä ja kylmältä lähestymistavalta tähän aiheeseen. Ampujan kerrontatapa on analyyttinen, ja hän toimii itse tarinan kertojaäänenä. 26 8. KESÄKUUTA 2017 Hiljaisuus elvyttää ja hellii mieltä, lieventää stressiä. Ajattelun selkiyttämiseksi Ampuja päätti lähestyä hiljaisuus-käsitettä nelikenttäanalyysin avulla, hahmotellen sen kautta hiljaisuuden eri määritelmiä, merkityksiä, mahdollisuuksia ja uhkia monelta eri kantilta. Outi Ampuja; Hyvä hiljaisuus Atena 2017 Nora Vilva Demokraatti Hijaisuuden nelikenttäanalyysi. Vastauksista kuultaa suomalaisten vahva tarve hiljaisuuteen, sen kunnioitus ja arvostus. ”Siinä hiljaisuudessa sudenkorento, värjätyin lasisiivin lennähtää hyttysten ininään
Ahdistun valtavasti, jos joku yrittää sanoa minulle, mitä minun täytyy ajatella. Lähdin alunperin politiikkaan siksi, että kokoomuksella ei ollut koti, uskonto, isänmaa -aatetta. Jos olisin poika, olisin identtinen isäni. Laura Huhtasaari on kansanedustaja (ps.).. KESÄKUUTA 2017 Kasvot peilissä TEKSTI JA KUVA NORA VILVA Laura Huhtasaari, 38 N äen peilikuvassani hymyilevän ihmisen, koska hymyilen ja nauran paljon. Veri tulee suvusta ja vesi taivaalta. Se on ihan ilmiselvää. Pitäähän nyt jonkun pitää sitä yllä. Näen itseni sukupolvien ketjussa. En välttämättä osaa nauraa itselleni kauhean hyvin, mutta olen kyllä harjoitellut sitä, koska politiikassa sekin on pakollista. Elämä on matka. Mutta mahdollisimman paljon yksinlönvapautta, oli kyse sitten aatteista, ismeistä, uskonnosta, poliittisesta ideologiasta, mistä tahansa. En pelkää altistaa itseäni ja mielipiteitäni keskustelulle. Kaipaan tällä hetkellä Suomeen sellaista johtajaa, joka sanoo, että ”oma kansa ensin”. 27 8. Olen myös äiti. Aikuisen silmät ovat lapselle kuin peili. Olen hyvin kansallismielinen ja isänmaallinen. Frasierja Pulmuset-sarjojen huumori naurattaa minua uudestaan ja uudestaan. Vapaus on minulle äärimmäisen tärkeä arvo. Ihan täysin. Missä sellainen henkilö on, jolla olisi poliittista kanttia ja sisua sanoa se. Olen isäni näköinen. Tietenkään mistään ei tule mitään ilman rajoja ja sääntöjä, lakia ja järjestystä. Se olisi kaikkien lasten kanssa tekemisissä olevien aikuisten hyvä muistaa. Mielestäni kaikessa pitää pyrkiä yksilönvapauteen. Pidän varauksen muuttaa mielipidettäni, jos eteen tulee oikein hyvät perustelut. Vaikka minulla on hirveän vahvat mielipiteet, ei minua ole koskaan häirinnyt, jos joku on kanssani eri mieltä asioista. Se on lahja
Paikallaan lentävän kiitäjän siivet lyövät useita kymmeniä kertoja sekunnissa. Oleellisinta ei kuitenkaan ole lampun kirkkaus vaan ultraviolettisäteily, joka kiinnostaa kaikkia kiitäjiä. Kiitäjien heimosta (Sphingidae) on Suomessa tavattu kaikkiaan 17 lajia, joista 11 elää maassamme vakituisesti. . Kiitäjät ovat nopeimpia perhosia ja saattavat lentää jopa yli 40 km/h. Etelä-Suomessa kukilta voi tavata myös mäntykiitäjän isonveljen syreenikiitäjän (Sphinx ligustri), joka on jopa 10 sentin kärkiväleineen Suomen suurin kotimainen perhoslaji. . Lehmuskiitäjä (Mimas tiliae), poppelikiitäjä (Laothoe populi), haapakiitäjä (Laothoe amurensis) ja sinisilmäkiitäjä (Smerinthus ocellatus) eivät käy lainkaan kukilla. Horsmakiitäjän tunnistaa vaaleanpunaisen ja vihreän kirjavoimasta värityksestään. Niiden pitkä imukärsä tavoittaa hyvin kukkien mesivarastot. Kiitäjille on ominaista nuolennopea ja voimakas lento. . Matarakiitäjä (Hyles gallii) ei viivy kukalla pitkään, tuskin muutamia sekunteja, kun se jo syöksähtää seuraavaan. . Reijo Isoviita Pekka Raukko Poppelikiitäjä ei käy kukilla, mutta tulee hyvin valolle.. Kiitäjät kiertelevät jatkuvasti ympäri syreenipensasta, sillä pitkään paikallaan pysyvä yöperhonen on helppo saalis lepakoille, joiden ravintoon hyönteiset keskeisesti kuuluvat. Niillä on pitkät ja kapeat siivet, joiden ulkoreunat ovat vinot. Esimerkiksi lehmuskiitäjällä (Mimas tiliae) ei ole kehittynyttä imutorvea, joten se käyttää lyhyen elämänsä lajikumppaninsa löytämiseen ja lisääntymiseen. Syreeninkukkien mesi sopivine sokeripitoisuuksineen on kiitäjille ihanteellista ravintoa. . KESÄKUUTA 2017 Kesäyön lentomestarit Luonto TEKSTI TUOMO KOMULAINEN Kukkaan puhjenneen syreenipensaan äärellä kannattaa valvoa auringon laskettua. Entomart Tuhkanharmaa mäntykiitäjä on Suomen yleisimpiä kiitäjäperhosia. . Lehmuskiitäjää tavoittaa parhaiten sekavaloja elohopealampuilla tai tienvarsien mainosvaloilta. Laimeampi mesi ei riitä perhosten polttoaineeksi, ja runsaampisokerinen on liian tahmeaa imettävää. Yökiitäjien siipien kärkiväli on keskimäärin 5–7 cm, mutta isoimmilla syreenikiitäjillä jopa 10 cm. Takasiivet ovat lyhyet, ja sukkulamainen ruumis kapenee taaksepäin. Yleisimpiä ovat mäntykiitäjä (Sphinx pinastri) ja poppelikiitäjä (Laothoe populi). Kaikki kiitäjät eivät käy kukilla. Huippu on juhannuksen jälkeen unkarinsyreenien lopettaessa kukkimistaan. . Useimmat kiitäjät lentävät kesäkuun alusta heinäkuun puoliväliin. Matarakiitäjä saattaa joskus aktivoitua lentämään myös päivällä, jolloin sen värikästä lentotaituruutta pääsee ihailemaan vielä näyttävämmin. Syreeninkukkien tuoksu vetää puoleensa suurikokoisia ja nopeita yöperhosia, kiitäjiä (Sphingidae), joita Suomessa on tavattu 17 lajia. Lähde: Gullander: Pohjolan kiitäjät ja kehrääjät KIITÄJÄT . . Perhosten muotokin viittaa voimaan ja kestävyyteen. . Kiitäjät eivät laskeudu kukille vaan pörräävät niiden edessä kuin kolibrit. Useimmiten pihasyreenissä nähty kiitäjä on tuhkanharmaa mäntykiitäjä (Shinx pinastri) tai vaaleanpunaisen ja oliivinvihreän kirjava horsmakiitäjä (Deilephila elpenor). Kiitäjät lähtevät liikkeelle heti hämärän laskeuduttua, ja lento jatkuu aamuyöhön noin kello kahteen asti. Entomart Matarakiitäjä on todella nopea ja taitava lentäjä. 28 8
Dekkareita kirjoitetaan, ostetaan ja luetaan vuosittain valtavasti. Ja raaistuneet. Samaan aikaan murhamysteerit ovat myös monimutkaistuneet. Seuraavalla aukeamalla esiteltävissä rikosromaaneissa valtaosassa riehuu kylmäverinen, itse luomansa kaavan mukaan toimiva sarjatappaja. Viikon aikana nostetaan rikosromaani framille ja esitellään kevään uutuuksia sekä jo pokkareina löytyviä klassikkoja. Rikosromaanien kaunokirjallinen laatu onkin kohentunut jostain Agatha Christien, Maria Langin ja Mauri Sariolan kulta-ajoista. Tämän päivän rikostarinoita hallitsevat sarjamurhaajat, jotka suosivat mitä sadistisimpia tapoja päästää kanssaeläjiään päiviltä. Kustantajat ovat yksissä tuumin julkaisseet myös Dekkariesitteen, johon on koottu tämän vuoden aikana ilmestyneet lähes sata uutuusnimikettä. 29 8. Demokraatti. KESÄKUUTA 2017 K Kulttuuri Tuottaja: Rolf Bamberg 09 7010 539 rolf.bamberg@demokraatti.fi Kylmää kamaa kesäkuumalle D ekkarit, tai lajityypin käsitettä vähän laajentaen rikosromaanit, nähdään kai yhä nimenomaan kesälukemistona, vaikka kustantajat julkaisevat rikoskirjallisuuden nimikkeistään valtaosan syysja kevätkausilla. Kirjakaupat huomioivat rikoskirjallisuuden menestyksen viettämällä ensi viikolla Dekkariviikkoa. Rikoskirjallisuus ei ole enää samalla tavalla ylenkatsottua kuin vielä muutama vuosikymmen sitten. Kesästä on kuitenkin viime vuosina tullut julkaisuvuoden kolmas sesonki, ja siinä rikosromaanit ovat erityisen hyvin esillä. Skandinaavisen rikoskirjallisuuden 1990-luvulla alkanut buumi ja siitä kummunnut nordic noir -käsite on lisännyt genren suosiota entisestään
PerusKIRJAT Malin Persson Giolito: Suurin kaikista Suom. Ruotsin dekkariakatemian viime vuoden parhaaksi valitsema Suurin kaikista on siis myös oikeussalidraama. Näiden kahden suhde on ammatillisesti symbioottinen, mutta erilaisista luonteenlaaduista johtuen myös kovin kipinöivä. Modernin ruotsalaisen rikoskirjallisuuden kantavanhemmat Maj Sjöwall ja Per Wahlöö tapasivat laittaa Beck-romaaniensa nimiösivuille epiteetin ”Romaani rikoksesta”. Uusi kyky Geir Tangen yrittää nyt tunkeutua tuohon rakoon seuraavaksi isoksi kansainväliseksi norjalaisstaraksi. Se on voimakkasti tunteisiin vaikuttava kuvaus nuoruudesta ja mielettömästä rakkaudesta, joka johtaa äärimmäisiin tekoihin. Eikä siinä kaikki, eloon jäänyt tekijä on myös kiinni ja matkalla oikeuteen. Paremman väen asuinalueella Djursholmissa Majan lailla elävä Sebastian on kouluampumisen päätekijä, joka menettää tragediassa myös oman henkensä (tämä ei ole spoileri, asia käy selväksi ensimmäisillä sivuilla). Kirjan nimi on viittaa Raamatun lauseeseen rakkauden luonteesta ja merkityksestä. Päivi Kivelä Otava 2017. Jo Nesbö on toki kansainvälinen supertähti, mutta hänen jälkeensä tulee aika pitkä väli. Kohteena ovat nyt oikeudessa löyhin perustein vapauttavan tuomion saaneet henkilöt, joiden ”maestro” näkee kuitenkin olleen syyllisiä. Yksi parhaista, mitä skandi noir -vyöhykkeellä on kuunaan kirjoitettu. Oikeusprosessin aikana on määrä selvittää, mikä on minä-kertoja Majan syyllisyyden aste Djurholmenin lukiossa tapahtuneisiin koulusurmiin ja mikä on ollut tapahtumien kulku. Rolf Bamberg Demokraatti Haakon Nordvik Norjan dekkaristikaartin uusi tähti Geir Tangen on siviiliammatiltaan opettaja.. Tohdin nyt julistaa, että se täyttää nimensä sikälikin, että se on minusta suurin ja kaunein romaani rikoksesta tällä vuosikymmenellä. Juonikkuudestaan huolimatta Maestro ei oikein vakuuta. Sjöwall & Wahlöön ja Joensuun tiukasti yhteiskunnallisten kirjojen tapaan ”Suurin kaikista” on paljon enemmän kuin dekkari. Isällä ja pojalla on omat omituiset tapansa alleviivata oma asemansa ja näyttää rahvaalle sille isossa jaossa langennut paikka. Suurin kaikista on myös romaani rakkaudettomuudesta. 30 8. Yksi kuolee Nesbön Punarinta-romaanin tapaan, yksi lähtee erään Gunnar Staalesenin Varg Veum -dekkarin malilla, on murhaa Henning Mankellin ja Kjell Ola Dahlin tapaan ja sitä rataa. Tangenin esikoisdekkari ”Maestro” esittelee päähenkilöinä hiukka – yllätys, yllätys – renttuisen ja parhaat skuuppinsa jo jonkin sitten metsästäneen toimittaja Viljar Ravn Gudmundssonin sekä sosiaalisesti kulmikkaan rikostutkija Lotte Skeisvollin. Hänen sisarrakkautensa vasta nelivuotiaaseen Linaan saa lukijalla kyyneleet silmiin, teiniystävyys suloisesti hörheltävän Amandan kanssa taas hymyilyttää. Sebastian on paitsi Majan hurmaava, mutta arvaamaton poikaystävä, myös Ruotsin rikkaimman miehen poika. Oikeussalidraama ja luokkaromaani Perinteisen rikosromaanin nykykaavaa Suurin kaikista rikkoo siinäkin, että kahden ensimmäisen sivun jälkeen ovat selvillä paitsi kaikki tarinan rikosuhrit, myös tekijät. Tekijä myös viestittää aina tulevasta murhasta toimittaja Gudmundssonille ja kertoo koodikielellä, mistä kirjasta seuraavaksi kopioi... KIRJAT Geir Tangen: Maestro Suom. Matti Yrjänä Joensuu jatkoi Harjunpää-sarjassaan samassa hengessä: esimerkiksi kolmantena ilmestynyt ”Harjunpää ja ahdistelija” oli alaotsikoitu ”Romaani rikoksesta ja miehestä ja naisesta”. Hän on heistä kirjoittaessaan täynnä sekä lämpöä että terävyyttä. Sebastian ei ole vain ökyilijäisänsä huomiotta jättämä vaan myös raskaasti nöyryyttämä. Majan suhde perheeseensä ja ystäviinsä valottuu upeasti. Maineikkaan Leif GW Perssonin tyttären Malin Persson Gioliton ensimmäinen rikosromaani (esikoisteos kuvasi omakohtaisesti äityslomallaan irtisanotuksi joutuvan naisen nöyryytystä ja itsensäkokoamisprosessia) ansaitsee saman romaani rikoksesta -luokituksen. Tarja Lipponen Johnny Kiniga 2017, 414 s. Keskushenkilö Maja näyttäytyy minäkerronnassa särmikkäänä, mutta hyvin rakastettavana. Sillä on kohtalokkaat seuraukset. KESÄKUUTA 2017 Romaani nuoruudesta, hullusta rakkaudesta ja rikoksesta Fiktiomurhia kopioituna Norja on Suomen ja Tanskan lailla jäänyt Ruotsin rinnalla perintöprinssin osille kirjamaailmalla vellovassa skandi noir -hypetyksessä. Hän ei syleile heitä viattomiksi, mutta ei myöskään tuomitse heitä häiriökäyttäytymisestä nimeltä ”nuoruus”. 381 s. Juristinakin työskennellyt Persson Giolito kirjoittaa terävästi oikeusprosessin eri vaiheista ja harrastaa myös lempeää ironiaa fiktiivisiä kollegoja kuvatessaan. Persson Gioliton romaanista tekee ihan erityisen ja syvälle uppoavan se tarkkanäköisyys, jolla kirjailija kuvaa lukioikäisiä nuoria ja heidän keskinäisiä suhteitaan. Kirjailija tuntuu todellakin rakastavan kaikkia keskushenkilöitään, hyviä ja pahempia. Tangenin kirjan lisäkierre on siinä, että murhaaja toteuttaa teilauksensa pohjoismaisten rikoskirjailijoiden kirjoissaan käyttämillä metodeilla. Tangenin trillerin sarjamurhaaja on taas näitä maanikkoja, joilla on armoton missio. MPG:n romaani on myös luokkadraama muussakin kuin koulukontekstissa
Lapsen kanssa hän kuitenkin joutuu uutuuskirjassa tekemisiin, kun naapurin pikkunörtti tuo hänelle partioleirillä löytämänsä pääkallon. Laura Beck WSOY 2017, 516 s. Verityöt tulevat myös lähelle komisarion Riskin omaa perhettä, jonka kanssa Riskillä ei ole muutenkaan helppoa. KIRJAT Leif GW Persson: Voiko kuolla kahdesti Suom. KOONNUT ROLF BAMBERG kaava murhien ennakkoilmoitteluineen alkaa olla niin kouluttu. Sekin häiritsee, että kirjailijan tapa kuvata toimittajan työtä ja työyhteisöä on varsin epäuskottava. Uusi teos tarjoaa nimensä mukaisesti kylmäävää kyytiä, kun sarjamurhaaja varastaa ökyrikkaiden identiteettejä, tappaa heidät ja pistää pakastearkkuun. Sen jälkeen päähenkilönä on keekoillut ennen sivuroolissa häiriköinyt Evert Bäckström. Rakenteellisesti hyvin laadittu tarina pitää kuitenkin aika otteessaan. Nauru voittaa, kun Persson kirjoittaa nykyään enemmän rikoskomediaa kuin trilleriä. Nauraako vai kiristellä hampaita. Ja jos tuo ei vielä riitä, EB tunnustaa myös vihaavansa lapsia. KESÄKUUTA 2017 Sarjamurhaajan salakirjoituksia Jos nimi on Raamatun väkeä ja synkkyyttä yhdistellen Saul Black ja äijä näyttää Ozzy Osbournen ja norjalaisen kirkonpolttajahevarin hybridiltä, ei liene yllätys, että hän kirjoittaa sarjamurhaajatrillerin. Vain hänellä on näet kyky avata tappajan monimutkaiset vihjeviestit, joita tämä poliisin päänvaivaksi lähettelee. Komisario Bäckström on oikea antisankaruuden korkea veisu. Tästä kehkeytyy murhatutkimus, jonka jäljet vievät aina Thaimaassa tapahtuneen suuronnettomuuden äärelle. Malin Persson GIoliton avaus rikosromaanien kirjoittajana lyö jopa isä Leif GW Perssonin laadukkaan tuotannon laudalta.. Vaimo tekee lähtöä ja aika irralliseksi jäävässä sivujuonessa Riskin poika sotkeutuu nuorten harjoittamaan pahoinpitelyharrastukseen, jota taas tutkii aiemmista Ahnhem-dekkareista tuttu tanskalainen tuittupää Dunja Hougaard, joka on edelleen hirviömäisen esimiehensä piinaama. Siksikö kirjan fiktiivisessä toimituksessa on koko ajan helvetti irti kuin yläastekoululuokassa ikään. Tangen kun ei monen pohjoismaisen dekkaristin tapaan ole taustaltaan toimittaja vaan opettaja. Sanalla sanoen: täysmulkku. KIRJAT Stefan Ahnhem: Miinus kahdeksantoista astetta Suom. Sovinisti, vähän rasisti, häpeilemättä toisten työpanosta hyödyntävä viinaanmenevä lusmu. Ja sieltä ihan julmimmasta päästä. Persson koettelee Bäckströmillä lukijan sietokykyä. Bäckström lusmuilee taas Ruotsalainen kirjailijastara Leif GW Persson päästi aiempien rikosromaaniensa sankarin Lars Johanssonin päiviltä upeassa kirjassaan ”Matkan pää” (2010). Blackin aika tavanomaisen trillerin seksuaalinen väkivalta kuvataan tympeän seikkaperäisesti, ja myös sen salakirjotusmysteerit ovat ylivirittyneitä. KIRJAT Saul Black: Rakkaudesta murhaan Suom. Rolf Bamberg Demokraatti Viktor J Fremling Omena puun alla. 31 8. Kylmää kyytiä rikkaille Stefan Ahnhem tuo kolmannessa Fabian Risk-dekkarissaan päähenkilön taas tämän kotikulmille Helsingborgiin, sarjan kakkosessahan Risk pyöri Tukholmassa selvittelemässä arkaluontoista murhasarjaa, jonka jäljet johtivat Israeliin. Kari Koski Otava 2017, 431 s. Einari Aaltonen Like 2017, 483 s. Skandinaavisten sarjamurhatrillereiden ystäville Ahnhem tarjoaa taattua joskaan ei kovin persoonallista jännäriviihdettä. Saul Blackin toinen suomennettu trilleri käy sekä murhakuvauksissaan että kryptologisissa koukuissaan maksimikierroksilla. Sanfransiscolaispoliisi Valerie Hart joutuu ankaraan kiirastuleen, kun hänen on yritettävä pysäyttää kaupungissa riehuva sarjamurhaaja, jonka vankilassa istuva entinen aisapari on avainasemassa vyyhdin selvittämiseksi
Les Lumières festivaalin lauan taiillassa 17.6. Näyttely järjestetään maineik kaassa Salon Dahlmannissa, johon Lipposten rahaston kokoelma saa daan Timo Miettinen Collectio nin kutsusta. Näyttelyn nimen mukaisesti ko konaisuus etsii uusia ihanteita. Meidän rahastol lamme on ilo päästä tekemään yh teistyötä näiden osaavien ja into himoisten ammattilaisten kanssa. – Odotamme paikalle paljon Ber liinin taideväkeä, joille Salon Dahl mann on tuttu rohkean, pohjoismai massa ”Vallankumouksen naiset” kreivitär Sparre (näyttelijä Linda Zilliacus) ja Kreivi Anckarbjelke (Joachim Wigelius) puivat kuu lumisia Pariisin kirjallisista salon geista: rohkea kirjailijatar Olympe de Gouges on omistanut julistuk sensa naisen ja kansalaisen oikeuk sista Marie Antoinettelle. Salon Dahlman nin ansiosta suomalaistaiteilijat pää sevät hienosti esittäytymään saksa laisille taiteen ystäville, kertoo Lip ponen ”Attemting Ideal” niminen näyt tely avataan Salon Dahlmannissa tä nään. Sopraanot Saara Kiiveri ja Olga Heikkilä sekä baritoni Sampo Haapaniemi astuvat lavalle lauantaina 10.6. Aikakauden kamarimusiikkia Tenaljissa esittävät tällä festivaalilla jälleen vieraileva Guy van Waasin johtama Les Agrémens ensemble, sopraano Amélie Ringlet ja pianisti Marja Rumpunen. Festivaalin taiteellisen johtajan Marja Rumpusen suunnitteleman ohjelman inspiraationa on ollut ku ningatar Marie Antoinetten sydän ystävyys 1700luvun maanmie hemme von Fersenin kanssa sekä Ranskan vallankumouksen vahvat naiset kuten kirjailija Olympe de Gouges. – Salon Dahlmann ja Kiasma ovat alansa huippuja. Rahasto vie suomalaista kult tuuria nyt ensimmäistä kertaa koti maan rajojen ulkopuolelle. Kuva ja videotaidetta on esillä mo dernista näkökulmasta, rohkean pohjoismaisella otteella. Salon Dahlmannin verkostot auttavat rahastoa tässä tehtävässä. Näyttelyn avajaisviikonloppua juhlitaan myös klassisella konser tilla, jossa Päivi ja Paavo Lipposen rahasto tuo estradille tukemiaan lau lutaiteilijoita. Kreivi Anckarbjelke ja kreivitär Sparre odottavat kuumeisesti kirjettä von Ferseniltä Brysselistä ja viimei simpiä uutisia kuohuvasta Pariisista. Olemme hyvin tyytyväisiä, että kokonaisuus on herättänyt runsaasti kiinnostusta jo etukäteen, Lipponen iloitsee. Von Fersen vietti 1790lu vulla kolme vuotta Brysselissä odot taen uutisia vallankumouksen ajan Pariisista, salakielisiä viestejä Marie Antoinettelta ja teki kaikkensa ku ningasparin hengen pelastamiseksi. Nykytaiteenmuseo Kiasma on toiminut hankkeessa keskeisenä yhteistyökumppanina, ja sen ansiosta näyttely saadaan Berliiniin. 32 8. Päivi Lipponen kiittää lämpi mästi saumatonta yhteistyötä. klo 15. – Viemme Berliiniin hyvin itse varman kokonaisuuden, jota rahas tomme esittelee ylpeänä. Saksan entinen liittokansleri Gerhard Schröder on avajaisten kunniavieras. Les Lu mières – Valistusajan kulttuurifes tivaalin tämän kesän kuumat nimet. Amerikan vapaussotaankin eh tinyt kosmopoliitti Hans Axel von Fersen (1755–1810), jonka isän mu kaan on nimetty Suomenlinnan Tenalji von Fersen, oli hovimar salkka ja valtaneuvos sekä Suomessa Vuojoen ja Harvialan kartanoiden omistaja. Näytte lyssä nähdään töitä muun muassa Ville Anderssonilta, Alma Heikkilältä, Hannaleena Heiskalta, Mikko Hintziltä, Alge Julija Kavaliauskaitelta, Tiina Palmulta, Olli Piipolta, Kaarlo Staufferilta, Iiu Susirajalta ja Jenni Toikalta. Päivi ja Paavo Lipposen rahas ton keskeinen tavoite on kannustaa nuoria taiteilijoita urallaan eteen päin ja edistää suomalaista kulttuu ria maailmalla. KESÄKUUTA 2017 Marie Antoinetten lumo leijuu Les Lumières -festivaalilla Ranskan hovissa sujuvasti sukku loinut ruotsalainen kreivi Hans Axel von Fersen ja Marie Antoinette, Itävallan lahja Ranskan ku ningashuoneelle, ovat 15. Kapellimestari Guy Van Waas ja Les Agrémens –barokkiorkesteri so listeinaan baritoni Pierre-Yves Prusen taiteen areena. Demokraatti. kello 19.30 Tenalji von Fersenissä järjestettävässä tapahtu Lipposten rahasto tekee suomalaistaidetta tunnetuksi Berliinissä Kansan Sivistysrahaston huomassa toimiva Päivi ja Paavo Lipposen ra hasto avaa kesäksi näyttelyn Berlii niin. Säveltäjänimiä ovat muun muassa J.-F. Toivomme näyttelyyn mahdollisimman erilaisia ihmisiä, erilaisista taustoista. Edelmann, André Grétry, Joseph Haydn, Christoph Gluck, Julien Navoigille ja François-Joseph Gossec. Axel von Fersenin ja Marie An toinetten nimikkotapahtumassa Ri tarihuoneella sunnuntaiiltana 18.6. Olemme ylpeitä voidessamme viedä suomalaista taidetta Berliiniin juuri Suomen 100vuotisjuhlavuonna, sa noo Päivi Lipponen. Kuningatar Marie Antoinetten ja kir jailija de Gouges´n kohtalot näyttä vät merkillisesti kietoutuvan yhteen. Mahdollisuus saada Kiasman mu seojohtaja Leevi Haapala kuratoi maan näyttely ja päästä esille Sa lon Dahlmaniin on valtava kunnia
Sitten tulevat monet muut. On sotien kokemukset, Eurooppa, Raamattu ja usko. Kuolemaa voi lähestyä eri tavoin. / Silloin sinä lähdit, kaunis kohtalo." Turkan runon keskeisiä elementtejä ovat luonto, suru ja kuolema. Demokraatti Guy van Waas. Festivaalin tarkka ohjelma löytyy osoitteesta www.lumieres.fi. On tehotonta ponnistella ajatusten yhdistelemiseksi ja ajatusrakennelmien luomiseksi.” Turkan runous käy tässä esimerkistä. Ja uusi sävy: "Ai, runoilija työssä, onko se törmännyt johonkin, silmäkulmat noin mustina." Sitten luonto: "Tuuli löi kerran seinään. Ristiriitaisuus on luonnollinen tila. Persoonallisuus puhkeaa sekä poleemisuudeksi että ve täytyy. Lyyriseen prosessiin sanotaan kuuluvan avautumisen vaikeus ja tulkinnallinen mahdottomuus. 33 8. Ja lujaa. Suljettu tila on suojakuori läheisriippuvaisille. Viime aikoina kirjallisuuteen on ilmaantunut uudenlaisia ryhmiä, omia hermeettisiä kupliaan. Turkan runolle on tyypillistä vastakkaisuus ja vaihtelu, matala ja korkea, arkinen ja ylevä, groteski ja banaali, huumori ja murhe, kliseet, toisto ja tuttuus sekä yhteensopimattomuus. Hänellä on taito ja halu auttaa lukija runon ratsaille, kyytiin ja kyky muodostaa aineksista omaperäinen, rytmikäs ja tehokas runo. Runoilija Jukka Koskelainen lainaa Turkan Runot 1973–2004:n esipuheessa Gaston Bachelardin ajatuksia ”poeettisen kuvittelun tutkimisesta”. KESÄKUUTA 2017 Berliinin Salon Dahlmannin näyttelyssä on esillä myös tämä Kaarlo Staufferin nimetön öljyvärimaalaus vuodelta 2014. Matti Saurama OSA 9/10: 1997–2006 Sirkka Turkka: Niin kovaa se tuuli löi Tammi 2004. Kesyttämättömän kielen avulla. Turkka on palkittu useasti, muiden muassa Finlandia-palkinto 1986, Tomas Tranströmer -palkinto 2016. Kirjailija Annukka Peura nostaa suoruuden ja yksityisyyden Turkan ominaispiirteiksi. Kaikilla hämäryys ja monimerkityksisyys eivät nouse esteiksi, vaan ne saattavat jopa helpottaa suhtautumista. Matkataan omin ehdoin, ohjaussauva omissa käsissä, mutkikkuus ja älystely ihanteina. Runon kieli ulottuu elegisestä slangiin, saarnasta loitsuun ja manaukseen. Runon kokija makaa kuolevan eläimen päällä: ”Kun hyvä lähtee tästä maailmasta, / sitä vain huutaa.” u u u Sirkka Turkan esikoiskokoelma ”Huone avaruudessa” julkaistiin 1973. Olin tumma tuutulapsi, äidin sylissä aina, laulaa runo viimeisimmässä kokoelmassa. Marja Rumpusen tapahtumiin valikoimat, suomentamat ja dramatisoimat tekstit pohjautuvat viimeisimpään tutkimukseen: vuoden 2016 julkaisuja ovat esimerkiksi Emmanuel de Waresquiel´n ”Juger la reine” (Kuningattaren oikeudenkäynti) ja koko Fersenin ja Marie Antoinetten salakielinen kirjeenvaihto. Tutkija ja kriitikko Outi Oja määrittää runot ristikkäisyyden ja vastakkainasettelun poetiikaksi. Viimeisin kokoelma ”Niin kovaa se tuuli löi” ilmestyi 2004. Demokraatin Suomi 100 -vuoden kirjasarjassa lehden kirjallisuuskriitikot ovat subjektiivisin kriteerein valinneet jokaiselta itsenäisyyden vuosikymmeneltä yhden teoksen, joka kertoo jotain erityistä tästä maasta, kansasta ja sen kielestä. Kokemuksen ja tunteiden kuvaus on pelkkä pyrkimys ilmaisemattomissa olevan ilmaisuun. Se on teorioiden ja analyysin ulottumattomissa, Turkka ei käsitteellistä maailmaa. Ja tietysti eläimistä koirat ja hevoset. ”Sivistyneestä menneisyydestä ei siihen ole apua. vot ja sopraano Amélie Ringlet esittävät oopperamusiikkia ajan hengessä. Rytmi on tärkeä ja poljento. KIRJAT Sadan vuoden itsenäisyys Surumielen kantavia säkeitä Tietämykseni on pinnallista, murhe syvää, sanoo runoilija Sirkka Turkka ja tulee piirtäneeksi croquis’n, omakuvan
Hintaan sisältyy teatterilippu, hernesoppalounas, väliaikakahvit ja kuljetukset. Toisin kuin viime vuoden lopulla ilmestyneessä Martti Turtolan Mannerheim-teoksessa, Meinander lähestyy kohdetta viileän asiallisesti. 34 8. Kesäteatteriterveisin, Demokraatti Tervetuloa Demokraatin teatterimatkalle Raaseporin Harparskogiin katsomaan esitystä TUNTEMATON SOTILAS Ainutlaatuinen kesäteatteriesitys juhlistaa Suomen 100-vuotistaivalta, autenttisella alueella Harparskogin puolustuslinjalla Hankoniemellä, Raaseporissa. mennessä: 09 701 0522 / Sari Ojala tai 09 701 0507 / Nina Lindén Huom! Paikkoja rajoitetusti. Haastava tutkimuskohde Henrik Meinander tekee uudessa teoksessaan kiitettävän suorituksen pyrkiessään myyttien ja poliittisesti värittyneiden iskulauseiden takaa kohti Carl Gustaf Emil Mannerheimin persoonaa. Hän etsii vastausta kysymykseen, millainen Mannerheim hän oli oikeasti ihmisenä. KESÄKUUTA 2017 Tuttu vai tuntematon Mannerheim. Samana päivänä puolustusvoimat viettää perinteisesti lippujuhlaansa, jota juhlittiin nyt itsenäisyyden 100-vuotispäivänä tavallista näyttävämmin. Hän ei palvo kohdettaan, mutta ei myöskään Turtolan tavoin pyri etsimään pelkkiä virheitä hänen tekemistään. Edvin Laine ja Olavi Veistäjä tekivät käsikirjoituksen vuonna 1966, perustuen Väinö Linnan romaaniin Tuntematon Sotilas. Teatteriesitys alkaa klo 14.00. Saavumme perille noin klo 13, jolloin on tarjolla kenttäkeittiön tarjoamaa hernesoppaa. Osa ilmestyi jo Mannerheimin eläessä. Monet kokeneetkin tutkijat lähtevät helposti jälkiviisauden tielle arvioidessaan tutkimuksensa kohdetta vuosikymmenten päästä. Esityksen ohjaa Erik Pöysti. Kahdesti valtionpäämieheksi Useimmat suomalaiset muistavat koulun historiantunneilta, että Mannerheim johdatti tasavallan presidenttinä Suomen ulos jatkosodasta aselevon jälkeen. Meinanderin teoksen vahvuus on se, ettei tätä paradoksia edes yritetä muuksi muuttaa. Mannerheim on Urho Kekkosen rinnalla itsenäisyyden ajan historiamme keskeisin, mutta samalla myös myyttisin suurmieshahmo. Se, että Mannerheim toimi myös Suomen toisena valtionhoitajana saksalaisen kuningasseikkailun kariutumisen jälkeen joulukuusta 1918 heinäkuuhun 1919, ei enää sisälly samalla tavalla yleistietoon. Historiantutkijan tehtävä on pyrkiä esittämään tapahtumien kulku mahdollisimman objektiivisesti ja jättää moraalisten arvioiden tekemien muiden tehtäväksi. 23.7.2017. Carl Gustaf Emil Mannerheimin syntymästä vuonna 1867 tuli juuri kuluneeksi sataviisikymmentä vuotta. Mannerheimin asenteesta demokratiaan kertoon Meinanderin häneltä vuodelta 1935 löytämä lainaus: ”Niin, Jumala siunatkoon kaikkea mitä demokratiaksi ja parlamentarismiksi kutsutaan, mutta minä olen liian vanha voidakseni arvostaa sitä.” Mannerheim vierokKIRJAT Henrik Meinander: Gustaf Mannerheim – Aristokraatti sarkatakissa Otava 2017, 335 s. Mannerheim eli kokonaisuutta katsoen niin monivaiheisen elämän ja siitä säilyneet alkuperäislähteet ovat hyvin moninaisia, että tutkimuskohteena hän on tunnetusti vaativa. Meinander tukeutuu työssään pitkälti aiempaan tutkimukseen, mutta tekee sen taidokkaasti. Joukon jatkoksi mahtuu hyvin kolmekymmentä vuotta Mannerheimia tutkineen Helsingin yliopiston historian professori Henrik Meinanderin uusin alun perin ruotsissa julkaistu ja nyt suomeksi käännetty teos Gustaf Mannerheim – Aristokrat i vadmal. Paluu Helsinkiin välittömästi esityksen jälkeen. Esityksen kesto on kolme tuntia väliaikakahveineen. Ilmoittautumiset 16.6. Laskutamme matkan ennakkoon (eräpäivä 22.6.) Lähtö Helsingistä, Ympyrätalon B-portaan edestä klo 10.30 ja Mikonkadun ryhmämatkapysäkiltä, Rautatientorin laidalta, klo 10.40. Matkan hinta on 65 euroa. Koko illan elokuva Mannerheimista odottaa vielä tekijäänsä, vaikka kirjoja hänestä on julkaistu sadoittain. Perusasenteeltaan taantumuksellisen aristokraatin valikoituminen kahdesti suomalaisen demokratian pelastajaksi saksalaiselta militarismilta, on eräänlaista historian ironiaa
Renny Harlinin ”Die Hard 2:ssa” sitä ei sentään taidettu vetää laulettuna. Finlandiana” vetää mattoa alta hymnin pateettiselta arvokkuudelta. Kyse on ensisijaisesti Sibeliuksen Finlandiasta, toiseksi Heikki Klemetin ”Oi kallis Suomenmaa” -laulusta. Tuo Klemetin laulu valikoituu yleensä aina näihin isänmaallisiin yhteyksiin. / Kun sota laaksoissamme soi, / ja halla näläntuskan toi, / ken mittasi sen hurmehen / ja kärsimykset sen.” Klemetin Oi kallis Suomenmaa on sekin kaikessa uljaudessaan aika kovaa kamaa herkille korville. Eikä mielellään sitten paljon muualla. Kömpelö virsimäisyys muuttui yltiöyleväksi lyriikaksi, jossa on paitsi ”yön uhkaa” ja ”aamun kiuruja” lopussa myös silkkaa työväenrunoutta orjuuden ja sorron voittamisesta. Siinä missä kansandemokraattinen lehdistö näki patsaan pystyttämisen merkkinä revanssihengestä Neuvostoliittoa vastaan, virallinen hyviä neuvostosuhteita korostanut Suomi kunnioitti tilaisuutta presidentti Urho Kekkosen johdolla. 31 vuotta sitten mökillä ei ollut tietoa linkkitorneista kun lähin sähkötolppakin oli kilometrin päässä.. KESÄKUUTA 2017 Tuttu vai tuntematon Mannerheim. Suorana lähetyksenä. Koskenniemi, kiitos, kun jalostit tuota tekstiä. Ehkä siinä on sen vika: ”Sydän jos on suotu sulle, / murheess’ ilossakin kuule / Suomen laulua / Suomen laulua!” u u u Palasin kaksi viikkoa sitten muistoissani Kekkoshautajaisten ja mainitun rikkinäisen kuvaputken äärelle. Sibeliushan ei alunperin edes halunnut sävelrunoaan lauletuksi, mutta kun vapaamuurarikaveri, opperatenori Wäinö Sola siihen ensimmäiset sanat rustasi, Sibbe taipui tämän pyynnöstä tekemään kappaleen hymniosasta mieskuorosovituksen. Ei yhteislauluna juhannusjuhlilla, ei koulujen ylioppilasjuhlissa, ei firman pomon 60-vuotisjuhlilla eikä ennen kaikkea jääkiekko-otteluiden alkulauluna. Fredrik Paciuksen ”Suomen laulu” soi harvemmin, vaikka se on soinniltaan ihan yhtä korskean ylväs mutta tekstiltään paljon positiivisempi. ”Oi, Herra armias soit päivän koittaa / Nyt siunaa armossasi isäimme maa / Soit aamuauringon yön varjot voittaa / ja taiston, ahdingon rauhoittaa. Kun historialla tehdään politiikkaa Merkittävänä – usein vastaavista teoksista puuttuvana – osana Meinanderin teoksen lopusta löytyy luku ”Jälkimaailma”, jossa luodaan katsaus Mannerheimia koskevaan aiempaan tutkimukseen ja hänen persoonansa ympärillä käytyyn historiapoliittiseen keskusteluun. Viimeksi mainitusta Meinanderin kirjassa kertoo kuvaus kohtaamisesta Tamminiemessä syksyllä 1944 presidentti Mannerheimin ja valvontakomissiota johtaneen Andrei Zhdanovin välillä. Laajan verkostoitumisensa ja kosmopoliittisen ajattelunsa ansiosta Mannerheimilla oli luottoa myös lännessä ja tosipaikan tullen jonkin verran myös idässä. Kaikki kunnia Sakari Kuosmaselle, jolla on jykevä rockja bluesbaritoni, mutta kyllä häneen lyöty leima jokapaikan ”Mr. Mutta niin komea se on, että tämäkin laulu pitäisi jättää melkein vain Ylioppilaskunnan yksinoikeudeksi ja presidenttihautajaisissa laulettavaksi. Ville Jalovaara Marski ja adjutanttinsa majuri Grönvall autossaan. Yhdistävä piirre on se, että yhteistyö Saksan kanssa oli ajanut maan umpikujaan. A. Nyt, kun Mannerheimin kuolemasta on kulunut miltei 66 vuotta, vähemmän poliittisesti latautunut tarkastelu on mahdollista. Ei samasta syystä kuin Yleisradio teki 1960-luvulla puolelle M. Tulin nyt ajatelleeksi, että silloin syksyllä 1986 ei mielessäni varmaankaan käynyt, että katsoisin seuraavia presidenttihautajaisia mökillä niin sanotun taskupuhelimen kuvaruudulta. Tässä yhteydessä kiinnostava on kuvaus Mannerheimin Helsingin keskustassa sijaitsevan ratsastajapatsaan ympärillä käydystä keskustelusta ennen jälkeen kesäkuussa 1960 pidetyn paljastustilaisuuden. Nummisen ja Irwinin tuotantoa, vaan siksi, etteivät eräät kansalliset komistukset banalisoituisi kaiken maailman kyläjuhlilla ja piirikunnallisissa urheilukilpailuissa puhkihoilattuina. Kuosmasen, ja sittemmin vielä paljon puolivillaisempien pop-henkilöiden veisaamana siitä on miltei tullut vain biisi biisien joukossa. Urho Kekkosen hautajaisten aikaan olin siviilipalveluksessa ja kuuntelin kotilomalla YL:n esitystä rikkinäisestä televisiosta. Siunaus Herran meille onnen tuottaa / ja turvan parhaimman lahjoittaa.” Näin Solan teksti alkaa ja loppuu, ja kerrankin voi sanoa, että kiitos, V. 35 8. A. ”Sulle tahdomme / suoda kaikkemme / puolestas´ seistä saakka kuolohon.” Huh huh. Rolf Bamber g ne kertoella, ken. Puolustusvoimat / K. Päinvastoin kuin Runebergin Maamme-runon keskisäkeistöissä, joita ei onneksi koskaan lauleta: ”Tään kansan taistelut ken voi / Kiitos, V. Sjöblom Aamun kiurut ja halvat henget P residentillisten hautajaisten jälkeen joutuu taas miettimään, pitäisikö tietyille lauluille asettaa soittorajoituksia. Tästä genrestä Henrik Meinanderin uusi kirja on hyvä esimerkki. Koskenniemi, kiitos. u u u Kun kuuntelin kaksi viikkoa sitten mökin kuistilla radiosta ja silmäilin kännykästä Cantores Minores -poikakuoron esitystä Finlandiasta Mauno Koiviston siunaustilaisuudessa, ajattelin, että tässä yhteydessä, valtiollisissa hautajaisissa, tuon hymnin paikka on. sui edustuksellista demokratiaa ja molemmilla kerroilla hänet valittiin valtionpäämieheksi hyvin poikkeuksellisissa olosuhteissa. u u u Vaikka Koskenniemi kirjoitti Finlandia-tekstin Talvisodan jälkeisissä ryssävihaisissa selviytymistunnelmissa, laulun sotapaatos on kätketty hienovaraisiin kielikuviin. Kylmät väreet kävivät läpi: miten voi olla yhtä aikaa näin pysäyttävä ja kauhea laulu. Ihmisen henki on siinä halpa eikä meillä lopulta ole muuta kunniaa kuin kuulla isänmaan kuusien kuiskintaa haudastamme. Karhumäen matkalla 1941. A
Sitä paitsi Kiven kieltä kauniimpaa ei kuule. Molemmat uudistukset kuuluivat olennaisina Tokoin senaatin hallitusohjelmaan ja ne tuotiin välittömästi eduskunnan käsiteltäviksi. Työmiehessä kunnanvaltuustojen ”manttaalipösöt” ja ”valtuusherrat” olivat tyypillisesti vihapuheen kohteina. Äänioikeus perustui varallisuuteen, eikä työväellä yleensä ollut lainkaan äänioikeutta eikä siten myöskään edustusta kunnanvaltuustoissa. TULKINTA ROLF BAMBERG Mitä se on: Kotomaata syleilevässä Aleksis Kiven runossa on kahdeksan säkeistöä, joista vain kaksi on vähän tummasävyisempiä, ja nekin päättyvät paremman odotukseen. Helsingin kaupunginmuseo / Kari Hakli työpäivän ja kunnallislakien puolesta siinä vaiheessa kun ne tulisivat eduskunnassa kolmanteen käsittelyyn. Heimolan suuri juhlasali oli alunperin suunniteltu joko ravintolaksi tai elokuvateatteriksi. /-/ Työmies 10.6.1917 Loppu ”manttaalipösöjen” ja ”valtuusherrojen” vallalle Kunnallislakien uudistaminen ja kahdeksan tunnin työpäivä olivat kevään 1917 kuumia poliittisia kysymyksiä. Myös SDP:n ehdotus 20 vuoden äänioikeusikärajasta oli porvarien mielestä ennenkuulumaton. KESÄKUUTA 2017 Demokraatti 100 vuotta sitten ANTTI VUORENRINNE ”Siel tuhansissa järvissä yön tähdet kimmeltää ja kanteleitten pauhina siel kaikuu ympär kallioi ja kultanummen hongat soi: se onpi Suomenmaa.” Maailman kirjallisuuden katekismus ALEKSIS KIVI: SUOMENMAA (VALITUT TEOKSET 1878) . Epäoikeutetumpi se olisi sen vuoksi, koska ei liene vastalauseen kirjoittajalla, enkä usko, että niilläkään, jotka siihen yhtyvät, halua väittää, että köyhyys on mikään rikos, jota ei voi rankaisematta jättää. /-/ Äärimmäinen porvaristo ei tunnu olevan vielä tyytyväinen siihen, että näihin lakeihin poimittaisiin melkeinpä kaikki ne äänioikeutta rajoittavat määräykset, mitkä ovat valtiollisen äänioikeuden esteenä, vaan sen lisäksi he vielä tahtoisivat äänioikeuden kiellettävän kaikilta niiltä, jotka eivät maksa kunnallisveroja. Eduskunnan keskustelussa osa oikeistoa halusi edelleen pidättää kuntavaalien äänioikeuden niille, jotka kykenivät maksamaan kuntaveroja. Epäoikeutettu se olisi senkin vuoksi että kunnissa on paljon sellaisia kansalaisia, jotka eivät kykene maksamaan kunnallisveroa, mutta kuitenkin nuo ihmiset, jotka ovat kykenemättömät kunnallisveron maksuun, ovat kunnalle ja voipa sanoa koko kansallekin ehkä hyödyllisempiä kuin monet niistä, jotka maksavat kunnalliset verot. ”Sitäkin suuremmalla syyllä, kun suomettarelaisten taholta on kuulunut, että he aikoisivat ehkäistä mainittujen lakien voimaansaattamisen äänestämällä ne yli vaalien, sillä 1/3 eduskunnan jäsenistä sen saa aikaan”, kunnallisjärjestö julisti Työmiehessä.. Sotaan ja vereen viitataan vain yhdessä säeparissa, joten tässä olisi erinomaisen valoisa juhlaruno lausuttavaksi ja laulettavaksi (sävellys Kari Rydman) Suomi 100 -vuonna. 36 8. Jos kunnallisveron maksamisesta tehtäisiin kunnallisen äänija vaalioikeuden pohjakivi, niin siitä muodostuisi sellainen rajoitus, joka olisi kaikkia muita ehdotettuja rajoituksia laajakantoisempi ja epäoikeutetumpi. Kuntien vallankäytössä epäkohdat olivat räikeitä. Kunnallislakiasia eduskunnassa Edustaja Hoikan lausunto asian ensimmäisessä käsittelyssä. Ei ainakaan julkisissa juhlatilaisuuksissa. Talo purettiin vuonna 1969. Kesäkuussa 1917 Helsingin kunnallisjärjestö päätti valmistautua suurmielenosoitukseen ja tarvittaessa jopa yleislakkoon kahdeksan tunnin Eduskunta kokoontui Heimolan talossa Hallituskadun ja Vuorikadun kulmassa Porthanian vieressä vuosina 1911–1930. Laajakantoisempi se olisi sen vuoksi, että sen nojalla tultaisiin riistämään kunnallinen äänija vaalikelpoisuusoikeus paljon suuremmilta kansanjoukoilta kuin kaikkien muitten rajoitusten perusteella yhteensä. Ettei aina sitä vainolaisen hurmetta, kaunista kaatumista joukkosi eessä ja muuta mustaa ja ikävää. Elintarviketilanteen kriisiytyessä tällainen epäoikeudenmukaisuus kärjisti kansan kahtiajakautumista
37 8. KESÄKUUTA 2017
Laitonta maahanmuuttoa lisää myös kolmansissa maissa vallitseva huono elintaso ja humanitaariset ongelmat. Ja mitä tapahtuu henkilöille, joilla ei ole mahdollista työllistyä avoimille työmarkkinoille. SAK:n ja SDP:n panoksella luotiin syksyn 2003 tupon yhteydessä pimeän ulkomaisen työvoiman valvontayksikkö. Saksa varmasti tarkistaa toimintaansa ja siinä on hyvänä tukena hänen entinen valtiosihteerinsä Peter Palkkatuki takaisin Järjestöt ovat ponnistelleet esimerkillisesti pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseksi tarjoamalla työelämäosallisuuden niille, joille sitä ei avoimilta työmarkkinoilta ole syystä tai toisesta löytynyt. Onko työllisyydenhoito ylipäätään soveltuvaista kilpailutettavaksi. Turvapaikanhakijoiden sijoittamiseen liittyi myös selkeätä vakavien rikosten kasvua. 38 8. He edellyttävät kykyä torjua järjestäytynyttä rikollisuutta ja terrorismia, hallita muuttovirtoja sekä valvoa yhteisiä ulkorajojamme tehokkaasti.” Kari Rajamäki sisäministeri 2003–2007 ja EU:n sisäasiainministerineuvoston puheenjohtaja 2006 Getty Images. Sipilän hallitusohjelmassa kolmannen sektorin toimintaedellytykset luvattiin turvata, mutta käytäntö on aivan päinvastaista: työllisyysmäärärahan leikkaukset ja määrärahan siirto sosiaalija terveyspuolen yleisvastikkeellisuuspottiin, työvoimapoliittisen avustuksen määrän romahtaminen, järjestöille myönnettävän palkkatuen kiintiöittäminen sekä koko työllistämistoiminnan kilpailuttaminen ja markkinaehtoistaminen. LÄHETÄ MIELIPITEESI OSOITTEESEEN MIELIPIDE@DEMOKRAATTI.FI TAI DEMOKRAATTI, PL 338, 00531 HELSINKI ”Rajat auki ja silmät kiinni” Taas nähdään, mitä syntyy, kun ”vihreät sinisilmäiset arvot kohtaavat kovat harmaat markkinavoimat”. Minkälainen piikki päätoimittajalla mahtaa vielä olla. Erityisesti Syyrian järkyttävän sodan johdosta on suojelun tarpeessa olevat henkilöt voitava erottaa jo alkuvaiheessa, mutta myös perusteettomien turvapaikanhakijoiden ja laittomaan maahantuloon liittyvät palautuspäätökset tulee tehdä nopeasti. Työttömyys on paha – mutta toimettomuus ja tarpeettomuus pahinta! Eija Tuohimaa Jyvässeudun työllistämis yhdistys – JST ry Altmeier, nykyinen kabinettiministeri. Työelämäosallisuus, myös epätyypillisissä ja määräaikaisissa järjestöjen tarjoamissa työsuhteissa on aina parempi vaihtoehto kuin passiivinen työttömyys. Suomen tulee vahvasti yhdessä Saksan kanssa hakea EU:n yhteistä hallintaa. EU:n yhteinen maahanmuuttoja turvapaikkapolitiikka tukee myös EU:n vapaan liikkuvuuden ja turvallisuuden varmistamista. Turvapaikkatilanteen varjolla rakennetaan vaivihkaa halpatyömarkkinat luomalla perusteettomillekin turvapaikanhakijoille työoikeus. Demokraatin pääkirjoitus (6.4.) paljastaa valitettavasti, etteivät kaikki vieläkään ole heränneet maahanmuuton huonon hallinnan ja laittoman maahanmuuton luomiin vakaviin taloudellisiin ja myös turvallisuuteen liittyviin seurauksiin aina terrorismin uhan kasvua myötä. Laittoman maahanmuuton taustalla on vahvasti ihmissalakuljetusta ja ihmiskauppaa, joka on olennainen osa kansainvälisen järjestäytyneen rikollisuuden toimintaa. Nyt kaikki energia joudutaan käyttämään järjestöjen olemassaolon turvaamiseksi, eikä tilanne näytä kummoiselta. KIRJOITUSTEN MAKSIMIMITTA ON 3000 MERKKIÄ. Sisäministerikollegani, nykyinen Saksan valtiovarainministeri Wolfgang Schauble totesi hiljan, että Saksa ei hallinnut vuoden 2015 tilannetta ja että se lähti kädestä. Ihmissalakuljetuksen ja ihmiskaupan torjunta on kansainvälisen järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaa, johon liittyy myös terrorismin torjuntaa. Suomen huoltosuhteen näkökulmasta on ensisijaisen tärkeää ylläpitää työttömänä olevien työnhakijoiden työja toimintakyvystä. Valitettavasti meillä on edelleen ”rajat auki ja silmät kiinni” -toimijoita sekä myös niitä, jotka esimerkiksi kiinteistöpuolella ja terveyspalveluissa saattavat kokea myönteisiä puolia valtion piikkiin tulevista kustannuksista. Järkevää tekemätöntä työtä on paljon. Ja tähän tarvitaan palkkatukea, joka on kansantaloudellisesti järkevä tukimuoto, vaikka tuetun työn tuottavuus olisi vaatimatonta. Hän edellytti myös parempien sosiaalietujen alentamista. Se hävitettiin 2008 porvarihallituksen toimesta, ja kahdet työmarkkinat etenivät työorjuutta myöten. 2006/2007 puheenjohtajakausiemme vaihtuessa julkaisimme Schaublen kanssa yhteisen kirjoituksen, joka alkaa edelleen ajankohtaisesti ja selittää EU:n uskottavuuden menetystä: ”Kansalaiset odottavat, että Euroopan unioni vahvistaa arjen turvallisuutta ja kykyä vastata uusiin toimintaympäristön ja laajentuneen unionin haasteisiin. Pienetkin erot muun muassa turvapaikkatulkinnoissa tai taloudellisissa eduissa muodostavat helposti vetovoimatekijöitä. Sosiaalisen kriisin sekä lapsi -ja eläkeläisköyhyyden rinnalla oli avoin piikki, jonka veronmaksajat maksoivat. EU:n vapaan liikkuvuuden ja Schengen-alueen kehittämisessä Suomen puheenjohtajuuskaudella korostettiin sitä, että saapumisen vapaan liikkuvuuden Eurooppaan tulee tapahtua kontrolloidusti. KESÄKUUTA 2017 Mielipide KIRJOITA OMALLA NIMELLÄSI. Tämä vaarantaa vakavasti sisäistä turvallisuutta, kansallista eheyttä ja työmarkkinoiden vakautta. Viime vuoden turvapaikanhakijoiden tulva aiheutti maahanmuuttovirastolle 635 miljoonan euron kustannukset. Valitettavasti jälleen nähdään, mitä syntyy, kun ”vihreät sinisilmäiset arvot kohtaavat kovat harmaat markkinavoimat”
Huonokuntoinen, alkavaa dementiaa sairastava isä oli siirretty äidin sairauden ajaksi paikalliseen hoitokotiin. Moni kertoi kitupiikki-vanhemmistaan, jotka sodanjälkeiseen niukkuuteen vedoten säästivät vielä 1980-luvulla perhettään hengiltä. Itsekäs ihminen jää vanhana yksin Olen haastatellut tällä viikolla muitakin ystäviä heidän suhteistaan omiin vanhempiinsa. Sieltä ylös ponnistaminen on vienyt koko aikuisiän. Vaihtoehtona oli sekin, että molemmat siirtyisivät seniorikotiin parempien palvelujen äärelle. Elämän keskipäivässä olevan toimittajan otsa meni erityisen kurttuun, kun hän alkoi kertoa vanhempiensa tilanteesta. Onko todella niin, että meidän sukupolvemme ihmiset ovat näin julmia, että ihmisarvoinen vanhuus evätään omilta vanhemmilta ja läheisiltä. Havaintojeni perusteella suomalaisissa perheissä on voitu menneinä vuosikymmeninä yllättävänkin huonosti. Nyt oli suuren valinnan paikka: Voisiko sairastavaa isää laittaa enää toipuvan äidin huollettavaksi omaan kotiin, vai olisiko isä jätettävä pysyvästi hoitokotiin. Ystäväni tuskaili erityisesti isän hoitokodin ilmapiiriä. Aina puhutaan vanhusten inhimillisestä kohtelusta. 39 8. Suomesta on kovaa vauhtia tulossa harmaapäiden valtakunta. Tuntuu, että tässä maassa riittää pilvin pimein näitä sodan runtelemia ankeuttajia, jotka eivät ole hakeneet apua ongelmiinsa, vaan ovat kaataneet ne seuraavan polven niskaan. Voisiko välillä pysähtyä kysymään, saako rikki revitty lapsi viimeinkin vapautensa, kun vanhuksen muistisairaus etenee. Jos omia vanhempia tai isovanhempia on mahdotonta käydä katsomassa, voisiko meidän sukupolvemme antaa aikam me ikäihmisille, joihin traumamme ei ole tehnyt allergiaa. Vierailukäyntiensä aikana ystäväni oli erityisesti kiinnittänyt huomiota siihen, miten vähän muistisairaita ihmisiä käytiin katsomassa. Hoitohenkilökunta ehti vain huolehtia pakollisista päivärutiineista, eikä leppoisalle seurustelulle riittänyt aikaa. Ennen niin hyvävoimainen äiti oli saanut keväällä aivoverenvuodon, ja sinnikkäästä kuntoutumisesta huolimatta voimat olivat edelleen vähissä. T apasin viime viikolla ystäväni, joka tuskaili Helsingin Kalevankadun terassilla hankalaa elämänvaihettaan. Yksi ystäväni kertoi saaneensa vanhemmiltaan perinnöksi vain sata metriä etumatkaa. KESÄKUUTA 2017 Salmiakkia MIKKO SALMI MIKKO.SALMI@DEMOKRAATTI.FI #MSALMI MIKKO SALMI MIKKO.SALMI@DEMOKRAATTI.FI TWITTER: @MSALMI Tällä palstalla vuorottelevat Nieminen Vee ja Mikko Salmen Salmiakkia. Kotiin päästyäni mielessä soi edelleen ystäväni vahva puuskahdus. ”On käsittämätöntä, miten tällaisessa sivistysvaltiossa ihmiset hylätään kuin rukkaset hoitolaitoksiin kuolemaan”, ystäväni tuhahti. Silti hoivakotiin hylkäämisessä täytyy olla kysymys jostain muustakin kuin muistisairauden aiheuttamasta hämmennyksestä. Toinen kertoi isäpuolensa hakanneen hänet lapsena niin moneen kertaan, että hänestä kasvoi olympiatason nyrkkeilijä. On ymmärrettävää, että muistisairasta isää tai mummoa on vaikea kohdata, kun elämän rajallisuuden kokemus lyö kuin nyrkki vasten kasvoja. Nyökkäsin, ja tilasimme toiset oluet. Vaikka Suomessa on massoittain aivan ihania, empaattisia ja rakkaudellisia vanhoja ihmisiä, on toinenkin todellisuus tunnustettava. Hoitajamitoitus oli viety niin alhaiseksi, ettei sosiaalista elämää kaivannut isä ollut lainkaan tyytyväinen. Kesäillan lauluhetki vapaavalintaisessa vanhainkodissa voisi olla kova juttu.. Yksinäisyys on aikamme kansantauti. Eikö aikuisten lasten syyllistämisen voisi jo lopettaa. Ei siis ihme, että nämä traumansa koteloittaneet tyypit istuvat märissä vaipoissaan hoitokodin jonossa ypöyksin. Ei itsetunnon murskannutta alkoholisti-isää tarvitse käydä hoitokodissa katsomassa. Se on liikaa vaadittu, kun elämän lähtökuopat on kaivettu liiankin syviksi. Kesäillan lauluhetki vapaavalintaisessa vanhainkodissa voisi olla kova juttu
Hän myös kertoi eräästä tietystä adressista, joka toi mieluisia muistoja mieleen ja liikutti myös syvästi. Entinen sosialidemokraattinen pääministeri Paavo Lipponen kuvaili Koivistoa syvästi aatteelliseksi mieheksi. Sama tunne tuntui olevan Paasitornin Juho Rissanen -salin ääriään myöten täyttäneellä väellä – tyytyväisestä hyrinästä päätellen. Molemmat istuivat aikoinaan samaan aikaan Helsingin kaupunginvaltuustossa. – Eri mieltä oleminen sallittiin, hän kertaili kohtaamisiaan Koiviston kanssa. Kaksituntisessa muistelutilaisuudessa kävi ilmi, että presidentti Koivisto ehti elämänsä aikana koskettaa hyvin monia ihmisiä. Kuvat Jukka-Pekka Flander. Sanat alkoivat ”Kerran kun menneet on voimamme päivät...” Lopussa oli sanoittajan nimi: M. Se huokui lukuisissa puheenvuoroissa, joissa kerrattiin kohtaamisia presidentin kanssa. Koivisto. 40 8. Aatteellinen keskustelu olisi hänen mielestään paikallaan nytkin. Halonen kertoi ihailevansa onnistunutta naljailua Koiviston pariskunnan kesken. H. – Pentti (Arajärvi) on kopioinut sitä vähän liikaa, hän nauratti yleisöä. Adressi oli siteerattu uusia sanoja Varsavjanka-laulusta. Tarja Halonen osoitti sanansa myös suoraan rouva Tellervo Koivistolle. Marja Luumi Demokraatti ” Koiviston maailma ei ollut mustavalkoinen.” Ulf Sundqvist oli yksi Mauno Koiviston muistelutilaisuuden puhujista Helsingin työväentalolla. Presidentti Tarja Halonen muisteli Koivistoa poliittisena isompana veljenään. – Tämä tapahtuma on ollut hieno, arvokas ja hauskakin, Koiviston hyvä ystävä, talousmies ja entinen ministeri Seppo Lindblom luonnehti keskiviikkoista tilaisuutta, jossa edesmennyttä presidenttiä muisteltiin monin lämpimin sanoin. KESÄKUUTA 2017 Herkkää ja hauskaa Manu-muistelua Tellervo Koivisto oli muistelutilaisuuden kunniavieras. Herkkään muistelutilaisuuteen mahtui myös hauskoja yleisöä naurattaneita tarinoita Mauno Koiviston elämästä. Lindblom oli itseoikeutettu henkilö johdattelemaan keskustelua muisteluissa. – Kun olin tasavallan presidenttinä, hän kertoi omista kokemuksistaan lounaiden lomassa. Saman Halonen oli aistinut myös aiemmin ”nuorena, vähän räyhänä radikaalina” ja myös myöhemmin ministerivuosinaan. Adressin lähettäjä oli Sosialidemokraattiset nuoret. – Sitä leimasi kuitenkin yksiselitteisyyden puute, kuten koko hänen maailmankuvaansa. Olen kiitollinen, että hän antoi aina tukensa. Moni yllättyi iloisesti, kun rouva Tellervo Koivisto saapui puolisonsa presidentti Mauno Koiviston muistelutilaisuuteen viime viikon keskiviikkona. Lindblom viittasi siihen, että Koiviston maailma ei ollut mustavalkoinen. Sydänystävä Lindblom avasi muistelemaan tulleille Koiviston puhetyyliä, jota on kuvailtu vähän ikävästikin jahkailuksi tai fundeeraamiseksi
Koivisto ja Paasio lähtivät rakentamaan puoluesopua. Hän tiivisti Suomen ja oman ulkopoliittisen linjan kolmeen sanaa: ”Hyvät suhteet naapureihin.” Antti Rinne SDP:n puheenjohtaja Tapio Bergholm historioitsija, erikoistutkija Kuollut Kalevi Keski-Korhonen. Presidentti Mauno Henrik Koivisto kuoli perjantaina 12.5.2017. Useat kommunistijohtoiset ammattiliitot haastoivat lakkoliikkeellä hallituksen ja SAK:n sosialidemokraattisen johdon. Koivistoa on pidetty monimietteisiä fundeerauksia esittävänä pohdiskelijana. Hänellä oli poikkeuksellisen hyvät suhteet niin George Bushin kuin Mihail Gorbatsovin kanssa. Hän piti kauhistuttavana sitä, miten presidentti Kekkonen oli ilmoittanut pääministeri Ahti Karjalaiselle vuonna 1971, että hallituksen taival oli lopussa. Koiviston vaaliliiton saama äänivyöry valitsijamiesvaaleissa takasi valinnan presidentiksi vuosina 1982 ja 1988. Koivisto oli Suomessa kahdessa merkittävässä yhteiskunnallisessa tehtävässä ensimmäinen sosialidemokraatti. Jo lokakuussa 1947 hän korosti: ”Meillä ei ole mitään etuja valvottavana kadulla, meidän tulevaisuutemme on rauhallisessa kehityksessä”. Osoittautui, että heidän oppinsa ja heidän menettelytapansa eivät olleet niin pahoja kuin luultiin, ne olivat pahempia. Mauno Koivisto oli vahvasti edistyksen puolesta toimiva ja rauhanomaisen kansanvallan vankka tukija. KESÄKUUTA 2017 Suuri suomalainen sosialidemokraatti on poissa ” Koiviston ylimpänä tavoitteena oli Suomen olemassaolon turvaaminen. Tämä oli viesti siitä, ettei juopottelu enää saanut olla keskeinen osa viranhoitoa. Tasavallan presidenttinä Mauno Koivisto rakensi vasemmistopuolueiden välistä yhteistyötä, vaikka hän oli lähtenyt yhteiskuntarauhan nimissä, demokraattisen kansanvallan turvaamiseksi työhön kommunismia vastustamaan. presidentiksi syyskuussa 1981, kun Kekkonen sairastui vakavasti. Toinen oli tasavallan presidentin tehtävä, johon hänet valittiin 1982. Ensimmäinen niistä oli Suomen Pankin pääjohtajuus, johon hänet valittiin vuonna 1967. Koiviston elämässä yhdistyivät tiedonjano, ahkeruus, vastuullisuus, kohtuullisuus ja päättäväisyys. Molemmat heistä asettuivat harkiten ja varauksellisesti Väinö Leskisen ehdokkaaksi nostaman Väinö Tannerin taakse ennen vuoden 1957 ylimääräistä puoluekokousta. Kekkonen ja hänen takanaan operoineet joutuivat perääntymään. Hän ei ottanut riskejä. Koivisto seurasi Paasiota pääministerinä vuonna 1968. Suuri suomalainen sosialidemokraatti on poissa. Koivisto oli parlamentarismin hengessä valmis organisoimaan lakonmurtoa Hangossa, kun kommunistit uhmasivat eduskunnan luottamusta nauttivaa hallitusta ja SAK:n sosialidemokraattista enemmistöä. Paavo Väyrynen paheksui opinnäytetöissään sitä, että presidentti Koiviston johtaessa Suomen ulkopolitiikkaa säädettiin laki, joka kielsi kaupan rotusortovaltio Etelä-Afrikan kanssa. He pyrkivät vuoden presidentinvaalien jälkeen 1962 normalisoimaan Urho Kekkosen ja SDP:n välit. Puumies teki selvän pesäeron kommunistien tarjoamiin ulkoparlamentaarisiin menettelytapoihin. SDP valitsi hänet hurmoshenkisessä puolueneuvoston kokouksessa presidenttiehdokkaaksi. Osoittautui myös, että ihmisinä he olivat paljon parempia kuin miksi me halusimme heidät itsellemme ja muille kuvata.” SDP:n puolueriidan aikana Mauno Koiviston ja Rafael Paasio ajatukset kulkivat paljolti samaan suuntaan ja samaan tahtiin. Eduskunta päättää Vahvana parlamentarismin kannattajana Koivisto pääministerinä korosti eduskunnan luottamusta nauttivan hallituksen ensisijaisuutta. Hän ei katsonut kaikkia kiistoja vain kylmän sodan näkökulmasta. Kun kävi selväksi, että Kekkonen ja hänen takanaan olevat voimat olivat päättämässä hallituksen kohtalosta, Koivisto lähti periaatekamppailuun, jossa kansanvalta voitti. Ulkopolitiikassa Mauno Koivisto toimi idän ja lännen sillanrakentajana. Hänen toiminnassaan kiteytyivät kansanvaltaisen työväenliikkeen parhaat perinteet. Fagerholmin sosialidemokraattinen vähemmistöhallitus vakautti pohjoismaisen kansanvallan Suomeen vuosina 1948– 1950. Tämän hän omalla toiminnallaan osoitti jo tullessaan tempaistuksi mukaan kommunismin vastaiseen työhön syksyllä 1947. Kun Suomi äänesti YK:ssa USA:n Grenadan miehityksen tuomitsemisen puolesta, kyse oli kaikkien pienten valtioiden koskemattomuuden puolustamisesta suurvaltoja vastaan. 41 8. Kun kutsu kävi, Mauno Koivisto oli valmis pääministeriksi vuosina 1968 ja 1979 sekä valtionvarainministeriksi vuonna 1972. Koivisto piti valintaansa kummallisena, koska Paasio oli joutunut arvostelun kohteeksi valtionvarainministerinsä ajaman talouspolitiikan vuoksi. Kurinalaisuus ja kohtuullisuus olivat vaatimuksia, jotka Tasavallan Presidentti Koivisto asetti itsensä lisäksi myös julkiselle hallinnolle. Muistelmissaan hän pohti suhdettaan kommunisteihin näin: ”Poliittisen karriäärini paradoksi on siinä, että kommunistien kanssa käydyn ankaran kamppailun yhteydessä jouduin perehtymään heidän ajatuksiinsa, heidän menettelytapoihinsa ja heihin ihmisinä. Hän kiteytti tilanteen tavalla, jossa ei jäänyt epäselvyyttä. Keväällä vuonna 1981 pääministeri Koivisto ja tasavallan presidentti Kekkonen olivat aluksi yhtä mieltä siitä, että hallitus oli ajautunut umpikujaan. Koiviston ylimpänä tavoitteena oli Suomen olemassa olon turvaaminen. Harkitusti edeten hän varmisti Suomelle mahdollisuuden olla mukana Euroopan maiden integraatiossa. Koivisto siirtyi pääministerin tehtävästä vt. Presidenttinä hän erotti kaksi johtavaa virkamiestä ensimmäisen virkakautensa alkupuolella. Suomalaisessa demokratiassa hallituksen on nautittava eduskunnan, ei tasavallan presidentin luottamusta. SDP:n puheenjohtajaksi noussut Paasio otti vuoden 1966 voitollisten eduskuntavaalien jälkeen hallituksensa valtionvarainministeriksi Koiviston. K.-A. Turussa Sosialistin päätoimittaja Rafael Paasio avasi lehden palstat Puumies nimimerkillä kirjoittaneelle Koivistolle
Palkkaus on AKT:n henkilökunnan työehtosopimuksen mukainen. Sateenkaariperheiden lapsia kiusataan hieman yleisemmin kuin valtaväestön lapsia. Työsuhde on kokoaikainen ja voimassa toistaiseksi. Työväen Musiikkitapahtuman vuoden 2017 uutuus Duunari Stand Up nostaa parrasvaloihin työpaikkojen nasevimmat sanailijat ja hersyvimmät tarinaniskijät. Tutkimukseen osallistui 105 sateenkaariperheiden lasta ja nuorta. Sateenkaarivanhemmat ovat luoneet esimerkiksi keskimää räistä luottamuksellisemman yhteyden lapsiinsa kuin val taväestön vanhemmat, tutkija Kia Aarnio Sateenkaariperheet ry:stä kertoo tiedotteessa. Lähes puolet vastaajista ker toi, että toiset lapset ja nuoret ovat kysyneet ärsyttäviä ky symyksiä sateenkaarivanhem mista. Kahvihuoneiden arkinen huumori sekä kriittiset ja terävät huomiot työelämästä ovat elävää ja ajankohtaista työväenkulttuuria parhaimmillaan. ateriat HUOM! Kysy omalta ammattiliitoltasi tukea osallistumiseen! Autoja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry on 50 000 kuljetusalan työntekijän SAK:lainen ammattiliitto. Kaikki vastaajat kertoivat, että heitä kiusataan vain harvoin eikä kiusaaminen ole johtunut kuin muutamissa tapauksissa sateen kaariperheessä asumisesta. Tuloksia verrattiin samani käisten lasten ja nuorten hyvin vointiin. Kurssia vetää stand up -alan ammattilainen, Risto Koo Järvinen. 09 6131 1202. ateriat 2hh huone 160 euroa / 2 yötä, sis. Heidän hyvinvointiaan tutkittiin Suomessa nyt ensim mäistä kertaa. varapuheenjohtaja Arto Sorvali, p. Osallistujaksi haetaan kaikkialta Suomesta. – On hyvä asia, että suurin osa sateenkaariperheiden lapsista ja nuorista ei koe tarvetta per heensä salailuun, sillä salailu ku luttaa voimavaroja ja on yhtey dessä heikentyneeseen hyvin vointiin, tutkimuksessa todetaan. Nuo rien kohdalla tilanne on tasan. KESÄKUUTA 2017 ” Ympäristön kielteiset asenteet pelottavat sateenkaariperheiden lapsia ja nuoria. Tulokset ovat samoja kansainvälisesti. 43 8. YouTube tai Vimeo), mutta video ei ole pakollinen! Valitut osallistujat pääsevät 14.–16.7.2017 Työväen Akatemiaan Kauniaisiin stand upin viikonloppukurssille. Tämä käy ilmi Väestöliiton ja Sateenkaariper heet ry:n tänään julkistamasta tutkimuksesta. Enem mistö vastanneista kertoo taus tastaan ainakin jossain tilan teessa, yleensä ystävälle. Kurssin suorittaneiden ensimmäinen keikka yleisön edessä on Työväen Musiikkitapahtumassa Valkeakoskella perjantaina 28.7.2017. www.akt.fi Palvelukseen halutaan 60 VUOTTA 75 VUOTTA Syntymäpäivät Baltzar Veijo kulttuuri neuvos, Espoo 9.6. Vain harva jättää kertomatta perheestä Perheestään kertominen ei pää sääntöisesti ole vaikeaa sateen kaariperheen lapselle. Luukkainen Olli puheenjohtaja, Helsinki 14.6. Mahdolliset onnittelut voi ohjata kulttuu riresidenssi hankkeen toteuttamiseksi KS R:n Päivi ja Paavo Lipposen ra hastoon tilille FI85 1521 3000 0060 09, tiedonantoon: Veijo Baltzar. Stand up -komiikkaa hän on tehnyt 13 vuotta, joista viimeiset seitsemän ammatikseen. Pitkäpaasi Anne kouluttaja, Kouvola 15.6. Saareno Eeva lähihoitaja, Kellokoski 15.6. Neljännes kertoi, että toi set ovat vitsailleet ikävästi hei dän perheestään. Vertailussa hyödynnet tiin Kouluterveyskyselyn suurta aineistoa. Tehtävä alkaa 1.10.2017 AKT:n hallitukselle osoitetut hakemukset ja CV:t 22.6 mennessä osoitteeseen maarit.lehto@akt.fi Tiedusteluihin vastaa 1. Lasten ja nuorten toivomuk sena oli muun muassa, että mo ninaisuus olisi hyväksytympää ja syrjintä loppuisi. Muuten lapsi–vanhempisuh detta kuvaillaan tutkimuksessa pääosin yhtä hyväksi niin sa teenkaariperheissä kuin valta väestössäkin. STT. Enemmistö vastanneista yli sadasta lapsesta ja nuoresta ku vailee sateenkaariperheessä elä mistä myönteiseksi tai ”ihan ta valliseksi”. Duunari Stand Upia ovat mukana mahdollistamassa SAK, Kansan Sivistysrahasto, Työväen Akatemia ja ohjelmatoimisto Junes Events. Kurssimaksut ovat: 1hh huone 200 euroa / 2 yötä, sis. Paljon onnea kaikille päivänsankareille! Sateenkaariperheiden lapset luottavat vanhempiinsa Suomalaisten sateenkaariper heiden 7–18vuotiaat voivat psyykkisesti, fyysisesti ja sosi aalisesti vähintään yhtä hyvin kuin samanikäiset valtaväestön lapset ja nuoret. Kiusatuksi tulemisen pelko Vastauksista nousi esiin, että ympäristön kielteiset asenteet ja mahdollinen kiusatuksi tule minen vaivaavat sateenkaariper heiden lapsia ja nuoria. Toimi näin: Lähetä lyhyt esittely itsestäsi osoitteeseen info@junesevents.fi! Voit myös laittaa mukaan linkin demovideoon (esim. AKT hakee palvelukseensa PALKKASIHTEERIÄ Arvostamme -neuvottelukokemusta sekä osaamista sopimustoiminnasta -SLSY:n työehtosopimuksen ja ay-toiminnon tuntemusta -järjestötyön osaamista -oma-aloitteisuutta ja monipuolisuutta -kielitaitoa (ruotsi, englanti) Tarjoamme mielenkiintoisen ja haastavan työn
010 770 3700, fax 010 770 3701, etunimi.sukunimi@jhl.fi Maariankatu 6 b, 20100 Turku puh. Hyvät liittoja yhdistystoverit EKL ry, Eläkeläiset ry ja TUL-Veteraanit. 231 4074 Myös liikeajan jälkeen TURKU www.perttala.fi Viikkolehti ja netti: Demokraatti.fi HELSINKI . mennessä. klo 10 Tampereella Lamminpään kentällä, naisten duppeli ja miesten trippeli, ilmoittautuminen kilpailupaikalla puolituntia ennen pelien alkua. www.sak.fi Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry Autoja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry Metallityöväen liitto ry www.akt.fi www.metalliliitto.fi Jäsenyys ja liittyminen 030 100 600 Jäsenten työsuhdeasiat 030 100 620 Työttömyysturva 020 690 211 Vaihde 020 774 002 etunimi.sukunimi@pam.fi Palvelualojen ammattiliitto PAM ry www.pam.fi www.jhl.fi SAK:N LOUNAIS-SUOMEN TOIMINTA-ALUE / TURKU Liity SAK:n ammattiliiton jäseneksi! Maariankatu 6 b, 20100 Turku, puh. klo 14–16 Maunulatalon, Metsäpurosaliin. Lisäksi sinulla on mah dollisuus hyödyntää liiton tarjoamia edullisia lomaja harrastusmahdollisuuksia. Varaamme oikeuden lyhentää ja jättää julkaisematta tekstejä. 0400-423835 VAASAN SOS.DEM. Martti Franck, kosketinsoitin, solistina Tapio Rautavaaran laulujen tulkitsija Aimo Holtari. klo 18.30 Itäkeskuksen sosialidemokraattien tilaisuudessa puoluesihteeri Antton Rönnholmin ajatuksia SDP:n tavoitteista ja puoluetoiminnan kehittämisestä. Tervetuloa! . Järjestelyihin tarvitaan talkoolaisia; kutsumme lähialueiden vanhuksia, jotka tarvitsevat kuljetusapua tilaisuuteen ja takaisin kotiin sekä palvelutaloihin. KESÄKUUTA 2017 Yhdistystoiminta Järjestöjen ja yhdistysten kevät-, syysja vuosikokousilmoitukset ovat maksullisia. klo 17 Työväentalon Miinassa. Harrasteliikunnan toimintaryhmän kokous to 8.6. Tilaisuus on ravintola Puotilan kartanon Svenkan terassilla. Kevätkauden päätteeksi kuullaan to 8.6. 020 77 41323 fax 020 77 41330 Työttömyyskassa 020 690 455 etunimi.sukunimi@metalliliitto.fi Avoinna ma–ti klo 9–12 ja 13–16 to–pe klo 9–12 ja 13–16 ke suljettu Yliopistonkatu 33 G, 4. Lähetä tapahtumailmoituksesi seuraavaan lehteen perjantaina klo 12 mennessä osoitteessa http://ilmoitusmyynti.demokraatti.fi/yhdistyksille, sähköpostilla yhdistyspalsta@demokraatti.fi tai faksilla 09 701 0569. krs. KUNNALLIS-JÄRJESTÖ ry Pitkäkatu 50 65100 VAASA http://vaasa.sdp.fi sdp.vaasa@netikka.fi Puheenjohtaja Markku Ahonpää 040 557 0846 Varapuheenjohtaja Oili Airaksinen-Rajala 040 561 1884 Sihteeri Virve Airaksinen 040 569 8300 Taloudenhoitaja Erik Cederholm 0500 365 944 KOKKOLAN SOS.DEM KUNNALLISJÄRJESTÖ ry. 020 774 0420 Aluejohtaja Outi Rannikko Puistokatu 6 A, 20100 Turku, puh. 20100 Turku, turku@pam.fi Perustettu 1932 80v HAUTAUSTOIMISTO Annikki Perttala-Koskinen Oy Linnankatu 3 Brahenkadun kulma Puh. nieminen@tul.fi tai 045 773 021 22. Veteraanien petankin piirinmestaruuskilpailut ke 8.6. Maksullisen ilmoituksen lisäksi ilmoitukset julkaistaan muistutuksena Yhdistystoiminta -palstalla enintään kaksi kertaa maksutta. Käsitellään mm. Kaikki jäsenet joukolla mukaan! Viikkolehti ja netti: Demokraatti.fi Ihminen ensin Huominen kasvaa tänään Adressit ja Kirjekukat puh. Jäsenkokous to 8.6. Riihimäen Sosialidemokraatit ry. Kulkurin valssi-esitys Nokian Kesäteatterissa la 5.8. (02) 4501 541, 4501 540 fax (02) 4501 543 etunimi.sukunimi@akt.fi Avoinna ma–pe klo 8.20–16.00 Humalistonkatu 6, 20100 Turku puh. 44 8. Lentopallojaoston kokous ma 12.6. välisenä aikana. muista@sivistysrahasto.com . klo 15, lippuvaraukset jukka. com. Lakiasiat Hautauspalvelut LAKIASIAINTOIMISTO SEIJA KÄRNÄ OY Helsinki-Akaa-Nurmijärvi Kaikki lakiasianne. kaupunginvaltuuston kokousasioita. klo 14.30 Tampereen Työväentalon Miinassa. Tapio Ojanen 0400 100 996 vt.ojanen@gmail. Riemuleiri Sauvon Ahtalassa 2.–7.7., ilmoittautumiset leirit@tul.fi su 18.6. Tervetuloa! Lisät. Backlundinpolku 1 A 67700 Kokkola http://kokkola.sdp.fi Puheenjohtaja Sakari Ruisaho 040 838 7697 Varapuheenjohtaja Jaana PikkarainenHaapasaari 040 736 2614 Sihteeri Pirjo Paavolainen 050 352 2123 Taloudenhoitaja Esa Kant 040 778 9810 SAK:n ja liittojen aluetoimistot palvelevat Sinua muun muassa työttömyysturvaan, työsuhdeturvaan ja koulutukseen liittyvissä kysymyksissä. Tilaisuudessa muistellaan tunnettuja tovereita, lauletaan yhdessä ja kuunnella musiikkia. Toimisto on suljettuna 13.–16.6. KANTA-HÄME . Riitaja rikosoikeudenkäynnit 25 vuoden kokemuksella. Tervetuloa tutustumaan ja suunnittelemaan Reijo Frankin ja Tapio Rautavaaran muistelutilaisuutta 18.6. TUL-Tampere. www.sivistysrahasto.com. Tapahtumailmoitukset julkaistaan pyydettäessä maksuttomana enintään kaksi kertaa. (09) 5868 530 . klo 18 Rity-talon katutason kokoustilassa (käynti sisäpihalta). PIRKANMAA
Naa nta lis sa 5. 45 8. Kuinka pitkään Kypros on ollut jaettuna. Ratkaistut ristikot lähetetään osoitteella Demokraatti / Ristikko, PL 338, 00531 Helsinki. Rol lin g Sto nes 9. Lar s Son ck 6. 4. julkaistun ristikon 10 euron lahjakortin voitti Sirpa Alakoski Kurikasta. 5. Kuka on suunnitellut Kultarannan päärakennukset. 7. Suo mes sa 2. Rut top uis to Sudoku 1. Rea l Mad rid 4. Onnea voittajalle!. 2. Milloin Porin Jazzit järjestettiin ensimmäisen kerran. 10. Missä sijaitsee presidentin kesäasunto Kultaranta. MIllä toisella nimellä tunnetaan Helsingin Vanha Kirkkopuisto. Mikä joukkue voitti mestarien liigan. KESÄKUUTA 2017 Ristikko 23/2017 Kuvaristikko ilmestyy joka torstai. Merkitse kuoren päälle ristikon numero. 6. 196 6 8. 9. Mitä harvinaisia eläimiä on tulossa Ähtäriin. Jät tilä isp and oja 10. Mikä maailmankuulu rockyhtye esiintyi Porin Yyterissä jo 1965. Vuo des ta 197 4 7. Ratkaisu Ristikon 21/2017 ratkaisu: Torstaina 25.5. Missä sijaitsee Euroopan suurin kultakaivos. 8. Hel sin gis sä 3. Ratkaistuja ristikoita odotetaan toimitukseen seuraavan viikon perjantaihin mennessä. Nimi: Osoite: Postitoimipaikka: Tietovisa VEIJO WIREN veijo.wiren@gmail.com Ratkaisuja Tie tov isa n vas tau kse t: 1. Oikein vastanneiden kesken arvotaan yksi 10 euron lahjakortti. 3. Missä sijaitsee maailman toiseksi vilkkain matkustajasatama
LAUANTAI 10.6. Ja niitähän pinta-alaltaan maailman suurimmalla valtiolla riittää. Kuvassa Adele (Adèle Exarchopoulos) ja Emma (Léa Seydoux). Koko tuotantokausi on myös löydettävissä Yle Areenasta. Mielestäni Haapasalon tuotannon parhaimmistoa ovat ohjelmat, joissa hän tutustuttaa niin katsojat kuin itsensä Venäjän soihin ja saloihin. 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Formulasirkus 23.05 Rikoksista pahin (12) 00.05 Hävyttömät (12) 01.10 Revolution (16) 02.05–03.00 112 (7) NELONEN 06.00 Myyrä ja Panda x 2 06.25 Tashi (7) x 2 06.50 Disney esittää: Leijonakaarti 07.10 Rusty Rivets 07.35 My Little Pony: Ystävyyden taikaa (7) 07.55 Kung Fu Panda (7) 08.20 Angry Birds Toons 08.25 Angry Birds Piggy Tales 08.28 Angry Birds Stella 08.35 Lego Ninjago (7) 09.00 Candice sisustaa x 2 09.55–10.50 Ummikot ulkomailla 13.45 Andrew Maynen metkut 14.15 MasterChef Australia 15.50 Leijonan luola USA 16.55 Suomen Huippumalli haussa 17.55 Haluatko miljonääriksi. Pia Asikaisen (kuvassa) liftausmatka suomalaiseen mielenmaisemaan. Merellekin mielitään. 09.10 Hyvää elämää 09.40 Kauniit ja rohkeat 10.05 Emmerdale (12) x 3 11.05–12.00 Lääkärit 13.30 Oma koti kullan kallis 14.30 Laurin talot 15.30 Piha ja parveke 16.00 Salatut elämät (7) 16.30 Aarteiden metsästäjät Suomi 17.30 Kauniit ja rohkeat 17.55 Emmerdale (7) 18.55 Mitä tänään syötäisiin. Ei huono saavutus lähes 144 miljoonan asukkaan maassa. Altai 30 päivässä vie katsojat keskiaasialaiseen Altain vuoristoon, joka sijaitsee Venäjän, Kazakstanin, Kiinan ja Mongolian välissä. 09.10 Hyvää elämää 09.40 Kauniit ja rohkeat 10.05 Emmerdale (7) 11.05–12.00 Lääkärit 13.30 Koiralle koti x 3 14.30 Ruotsin surkein kuski 15.30 Middle 16.00 Salatut elämät 16.30 Aarteiden metsästäjät Suomi 17.30 Kauniit ja rohkeat 17.55 Emmerdale (7) x 2 18.55 Mitä tänään syötäisiin. Liftarit Yle TV1 klo 20.00 Kyydin tarjoavat mm. 18.55 HS-uutiset ja sää 19.00 Stand Up! 20.00 Vain elämää 21.25 Keno 21.30 Elokuva: Sooloilua (12) 23.35 Arman Pohjantähden alla 00.35 Holmes NYC (12) 01.35 Leijonan luola USA 02.35 Poliisit (7) x 2 03.35–04.35 Rekkakuskit jäällä (7) TEEMA & FEM 09.00 Kesäpuhujat 10.00 Puutarhassa tuoksuu ruoka 10.30 Aistit avoinna Italiaan 11.00 Luontoretkellä: Nuoret erämaassa 11.30 Sportmagasinet 12.00 Sokeroitu totuus 13.30 A Fuller Life (12) 14.50 Päivä Ruotsissa 15.05 Altai 30 päivässä 15.50 Isä Matteon tutkimuksia (7) 16.50 Jäitä hattuun (12) 17.25 Aistit avoinna Italiaan 17.55 Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben: Bärtil 18.30 Leirille! (7) 18.39 Full Proof 18.53 Viidakkojytä (7) 19.00 Obs debatt 19.30 Nyheter TV-nytt 20.00 Velvet – muotitalon tarina 20.45 Mittatilaustyönä 21.00 Kino Klassikko: Neljäkymmentä urhoa (12) 22.20 Elävä arkisto: Rakkauden kesä 22.22 Arkistovieraana: Aake Kalliala ja Eeva Litmanen 22.47 Naurava rakkaus 23.20–00.45 My Lai (16) YLE TV1 06.25 Puutarhaunelmia 06.55 Ylen Aamu-tv 09.30 Meidän maamme – Vårt land 10.00–10.47 Piikkejä paratiisissa (7) 11.00 Alueellisia uutisia x 10 12.10 Yle Oddasat 12.12 Oddasat 12.30 Viidakkoperhe (7) 13.15 Muhoksen mimmi 14.30 Ikimuistoinen: Esa Pakarinen 15.00 Uutiset 15.05 Uutiset selkosuomeksi 15.10 Aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.50 Avara luonto: Villi Lähi-itä 16.45 Yle Oddasat 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Piikkejä paratiisissa (7) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Meidän maamme – Vårt land 19.00 Kansan mies (7) 19.45 Mittatilaustyönä 20.00 Tosi tarina: Usko Toivo 20.30 Uutiset 20.52 Urheiluruutu 21.00 Hulahula Suomi 21.55 Catastrophe (12) 22.20 Ruotsalainen avioliitto (12) 00.05 Uutiset Uutis-Suomi 00.15 Uutiset 00.20 Oddasat 00.35 Naistenosastolla Amerikassa (12) 01.05–01.35 Meidän maamme – Vårt land YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.53 Samsam 07.00 Jokeri Pokeri Box 07.05 Hermanni Hiiri 07.14 Pikkuli 07.19 Nelli ja Noora 07.26 Herra Heinämäki 07.32 Richard Scarry: Touhulan arvoituksia 07.56 Melkein mestari 08.02 Anton Siilinen ratkaisee 08.17 Galaxi 08.18 Syrhämä (7) 08.50 Näin Norjassa 09.00 Holby Cityn sairaala (12) 10.00 The Late Late Show with James Corden 10.40 Sukujuuria etsimässä 11.10 Mitä vain vuoksesi, lemmikkini 11.50 Parturin Amerikan-matka 12.10 Hehku 12.40 Aamujumpan aakkoset 13.10 VICELAND: World of Sports 13.35 Tanskalainen maajussi 14.05 Laivakokin matkassa 14.35 Elämäni eläimet: Eläinsairaalassa 15.05 Rentoa ruokaa Lontoossa 15.30 Maailman nopein mies 16.30 Ali Show: Juuso Mäkilähde 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Yleisurheilun eliittikisa: Lahti 20.30 Lentopallon Maailmanliiga: FIN CHN 22.00 Uutiset 22.05 Urheiluruutu 22.10 The Late Late Show with James Corden 22.50 Ranskan avoin tennisturnaus 01.25–01.55 Ali Show: Juuso Mäkilähde MTV3 06.25 Huomenta Suomi x 3 09.05 Mitä tänään syötäisiin. Ville Haapasalo reissaa vuorilla ja laaksoissa.. Puolestaan Sotshin jälkeen moni on jo ehtinyt ärsyyntyä kyseiseen pipopäiseen, elämän iloiseen seikkailijaan, jonka edesottamuksia saa seurata milloin missäkin. Viikon vinkki TOPI JUGA Päätäpahkaa Keski-Aasiaan Altai 30 päivässä Teema & Fem klo 15.05 TORSTAI 8.6. Alue oli neuvostoaikaan suosittu vaelluskohde, jonka luontoon ja puhtaisiin vesiin tultiin hoitamaan mieltä ja terveyttä. Erilaisia kohteita on jopa niin laajalti, ettei edes seitsemännen tuotantokauden kuvaaminen ole huono idea. Ennen Sotshin talviolympialaisia näyttelijä Ville Haapasalon kasvot eivät olleet monelle suomalaiselle välttämättä tutut. Haapasalo jakaa mielipiteitä. Suomessa häntä harvemmin tunnetaan elokuvista, jotka nostivat hänet Venäjällä vuosituhannen vaihteessa supertähdeksi. 08 09 TV-ohjelmat TORSTAI PERJANTAI Rahsaan Roland Kirk Teema & Fem klo 20.00 Multi-instrumentalisti Rahsaan Roland Kirkin (1935– 1977) tarina: tie sokeasta ihmelapsesta visionääriksi, jazz-artistiksi ja poliittiseksi aktivistiksi. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Piha ja parveke 20.00 Diili 21.00 Pop’n’Roll 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 F1 Extra 22.45 Kuukauden parhaat sekunnit 22.50 Elokuva: Braveheart – taipumaton (16) 02.30 Rikoksista pahin (12) 03.25–04.20 Sleepy Hollow (12) NELONEN 06.00 Myyrä ja Panda x 2 06.25 Tashi (7) x 2 06.50 Disney esittää: Leijonakaarti 07.10 Rusty Rivets 07.35 My Little Pony 07.55 Kung Fu Panda (7) 08.20 Angry Birds x 3 08.35 Lego Ninjago (7) 09.00 Candice sisustaa x 2 09.55– 10.50 Ummikot ulkomailla 13.45 Heikoin lenkki 14.45 MasterChef Australia 15.50 Leijonan luola USA 16.55 Hauskat kotivideot 17.55 Hyvät ja huonot uutiset 18.55 HS-uutiset ja sää 19.00 Hauskat kotivideot 20.00 Vain elämää 21.25 Keno 21.30 Elokuva: 21 Jump Street (16) 23.45 Elokuva: Iron Man 2 (12) 02.15 Leijonan luola USA 03.15–04.15 Poliisit (7) x 2 TEEMA & FEM 09.00 Kesäpuhujat 10.00 Puutarhaperjantai 10.30 Aistit avoinna Italiaan 11.00 Ævar tutkii ja selvittää 11.30 Obs debatt 12.00 Auringon hevoset Versaillesissa 13.10 Bartabas Salzburgissa 14.20 Erakkorapu 14.55 Elävä arkisto: Rakkauden kesä 14.57 Arkistovieraana: Aake Kalliala ja Eeva Litmanen 15.22 Naurava rakkaus 15.55 Isä Matteon tutkimuksia (7) 16.50 Jäitä hattuun (12) 17.25 Aistit avoinna Italiaan 17.55 Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben: Saara ja Sorsa 18.30 Ennen Saunabalettia 19.00 Dok: Haluan vain elää 19.30 Nyheter TV-nytt 20.00 Batman (7) x 2 21.00 Kino: Fargo (16) 22.35 Yle Live: Charles Lloyd Quartet ja Aziza 23.35– 00.30 Tiededokumentti: Himon verkko Kino: Adelen elämä, Osat 1 & 2 (16) Teema & Fem klo 22.00 Cannesin Kultaisella palmulla vuonna 2013 palkittu tarina kertoo Adèlen kasvutarinasta ja hänen käänteentekevästä suhteestaan taitelijaan, Emmaan. Haapasalo tuo katsojien eteen yhden maailman kauneimmista vuoristoalueista täynnä turkooseja vuoristojärviä, arkeologisia löytöjä ja jäätiköitä. TIISTAI 13.6. O: Adam Kahan. viidakkokuvia mielikuvituksestaan maalaava kuvataitelija ja kebab-tehtaalla työskentelevä kosovolaisparikunta. Matkaohjelman onneksi, hän totisesti katuu mieluummin kuin katsoo. Talouslehti Forbes arvioi vuonna 2013 hänet Venäjän kolmanneksi arvokkaimmaksi kasvoksi. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Salatut elämät 20.00 Kokkisota 21.00 Pitääkö olla huolissaan. Villen tunnettavuus, kielitaito ja heittäytymiskyky mahdollistavat tutustumisen paikallisiin tapoihin niin autenttisesti kuin se television välityksellä on mahdollista. 46 8. O: Abdellatif Kechiche. Samoin hänen tuotantonsa. KESKIVIIKKO 14.6. KESÄKUUTA 2017 YLE TV1 06.25 MOT: Meppien piilobonukset 06.55 Ylen Aamu-tv 09.30 Meidän maamme – Vårt land 10.00–10.47 Piikkejä paratiisissa (7) 11.00 Alueellisia uutisia x 10 12.10 Yle Oddasat 12.14 Oddasat 12.30 Viidakkoperhe (7) 13.20 Hei, rillumarei! 14.40 Päivä Ruotsissa 15.00 Uutiset 15.05 Uutiset selkosuomeksi 15.10 Aamu-tv: Tänään otsikoissa 16.00 Eduskunnan kyselytunti 16.52 Yle Oddasat 16.55 Novosti Yle 16.57 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Piikkejä paratiisissa (7) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Meidän maamme – Vårt land 19.00 Kettu (12) 20.00 Muisti: Chilen jälkeen 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 Kansan mies (7) 21.50 Ulkolinja: 50 vuotta vankilassa 22.45 Uutiset Uutis-Suomi 22.55 Uutiset 23.00 Oddasat 23.15 Raja jota ei ylitetä (16) 23.55–00.25 Meidän maamme – Vårt land YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.53 Nelli ja Iiro 07.00 Vertailuruutu 07.06 Stella ja Sami 07.21 Arvaa kuinka paljon sinua rakastan 07.32 Killi ja Kiki 07.37 Fluugalaiset 07.49 Puutarhan tonttu 07.57 Martta puhuu 08.24 Galaxi 08.25 Futaajat 08.37 Nokkelikot (7) 08.50 Näin Norjassa 09.00 Holby Cityn sairaala (12) 10.00 The Late Late Show with James Corden 10.40 Tuntematon Norja 11.10 Kummeli (7) 11.40 Hehku 12.07 Hehku 12.40 Tuhkimotarinoita 13.30 VICELAND: World of Sports 14.00 Yksineläjä Severin 14.30 Askel uuteen elämään 15.00 Rentoa ruokaa Lontoossa 15.30 Au pairit Lontoossa 16.00 Uusi päivä 16.30 Ali Show: Irina 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Villi kortti 18.50 Lentopallon Maailmanliiga: FIN SVK 21.30 Ranskan avoin tennisturnaus 00.00 The Late Late Show with James Corden 00.40–01.10 Ali Show: Irina MTV3 06.25 Huomenta Suomi x 3 09.05 Mitä tänään syötäisiin. Haapasalon matkaohjelmat Venäjälle ovat loistava tapa raottaa verhoa Suomen itäisen naapurin rikkaaseen ja totisesti monimuotoiseen kulttuuriin. Tuotantokauden seitsemänteen jaksoon voi hypätä mukaan sekä torstaina että lauantaina, jolloin jaksosta esitetään uusinnat
07.15 Kaapo 07.41 Samu ja Salla 07.52 Kasper ja Liisa 08.03 Rytmireissu 08.09 Niksi-Nella 08.18 Galaxi 08.19 Late Lammas 08.26 Villi tulevaisuus (7) 08.50 Näin Norjassa 09.00 Holby Cityn sairaala (12) 10.00 Afrikan kansallispuistojen eläimiä 10.30 Vanhasta uudeksi – kierrätysvinkkejä 11.00 Alivaltiosihteerin televisio-ohjelma x 2 11.30 Hehku x 2 12.25 True selfie 13.00 VICELAND: World of Sports 13.30 Aamujumpan aakkoset 14.00 Villi kortti 14.50 Rentoa ruokaa Lontoossa x 2 15.45 The Late Late Show Carpool Karaoke Primetime Special 2017 16.30 Ali Show: Hesaäijä 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Holby Cityn sairaala (12) 19.00 Kummeli (7) 19.30 Au pairit Lontoossa 20.00 Uusi päivä 20.30 Nuoret ja lupaavat (12) 21.00 Satisfaction (16) 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.00 Mr. 19.30 Syyttäjä (12) 20.30 Uutiset 20.45 Urheiluruutu 21.05 Kotikatsomo: Täällä Pohjantähden alla (12) 21.55 Raja jota ei ylitetä (16) 22.40–00.10 Dokumenttiprojekti: Aleppon viimeiset miehet (16) YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.52 Postimies Pate, erikoislähettipalvelu 07.07 Maikki ja pelottava Pontso 07.31 Urpo ja Turpo 07.41 Pipsa Possu 07.47 Raa Raa, leikkisä leijona 07.58 Ryhmä Hau 08.23 Oktonautit x 2 08.47 Jari ja Kari 09.00 Galaxi 09.01 Tenavat (7) 09.09 Råtta Booris 09.14 Neljä ja puoli kaverusta (7) 09.38 Galaxi Play 10.00 The Late Late Show with James Corden 10.50 True selfie 11.20 VICELAND: States of Undress 12.05 Doctor Who (12) 12.50 Maailman nopein mies 13.40 Ratsastuksen maailma 14.10 Jalkapallon Mestarien liigan makasiini 15.00 Suomen vahvin: Mies 16.00 Ranskan avoin tennisturnaus 18.40 Jalkapallon MM 2018 karsinta: FIN UKR 21.15 Ranskan avoin tennisturnaus 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.05 The Late Late Show Carpool Karaoke Primetime Special 2017 22.50 Reggie Yates: Venäjän nuoret 23.45 Kummeli (7) 00.15–00.45 Jalkapallon MM 2018 karsinta MTV3 08.05 Littlest Pet Shop 08.30 Muumilaakson tarinoita 08.55 Nuori Robin Hood 09.05 Paavo Pesusieni 09.30 Invizimals (7) 10.00 Elixir Life 10.30 Trinny & Susannah Skandinaviassa 11.30 Makujen viikonloppu 12.00 Metsällä 13.00 Laurin talot 14.00 Oma koti kullan kallis 15.00 Upeat skandikodit 15.30 Teknavi 16.05 Huippujengi 17.00 Paimelan autoparoni 18.00 Bumtsibum 19.00 Seitsemän Uutiset 19.10 Tulosruutu 19.21 F1 Extra 19.30 Formula 1 Ennakkotunnelmat 20.00 Stadi vs Lande 21.01 Gåsmamman – Naarasleijona (16) 22.00 Kymmenen Uutiset 22.15 Viikon sää 22.20 Tulosruutu 22.30 NCIS: New Orleans (12) 23.25 Formula 1: osakilpailu 00.25 Midnight Sun (16) 01.40 Ensimmäisen asteen murha (12) 02.35 Diili 03.30–04.25 Bosch (12) NELONEN 06.00 Myyrä ja Panda x 2 06.30 Tashi (7) 06.45 My Little Pony: Ystävyyden taikaa (7) 07.10 Rusty Rivets 07.35 K3 (7) x 2 08.00 Kung Fu Panda (7) 08.25 Lego Ninjago (7) 08.50 HS Lasten uutiset 09.00 Hauskat kotivideot 10.00 Eläinsairaala (7) 10.30 Jaksa paremmin 11.00 Kummalliset kammot 12.05 Hyvät ja huonot uutiset 13.05 Vain elämää x 2 16.35 Elokuva: Bruce – taivaanlahja (7) 18.40 HS-uutiset ja sää 18.45 Elokuva: Toy Story 3 (7) 20.58 Keno 21.00 Elokuva: Divergent – Outolintu (12) 23.55 Arman Pohjantähden alla 00.55 Poliisit (7) x 2 01.55–04.20 Elokuva: Rendition ñ poikkeuksellinen luovutus (16) TEEMA & FEM 08.30 BUU-klubben: Saariston lapset 09.00 Clay Kids (7) 09.11 Gazoon 09.15 Nina Patalo (7) x 2 09.30 Leirille! (7) 09.40 Full Proof 09.53 Viidakkojytä (7) 09.58 Annedroidit (7) 10.20 Kamppailu 10.30 Aamujumpan aakkoset 11.00 Eläimet lähellä sydäntä 11.30 Line deittailee Norjassa 12.00 Kino: Kala nimeltä Wanda (12) 13.45–16.12 Pariisi juhlii 2016 16.25 RSO Musiikkitalossa 17.25 Vanhasta uudeksi – kierrätysvinkkejä 17.55 Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben: Saariston lapset 18.30 Puutarhakausi 19.30 Nyheter TV-nytt 19.39 Sportnytt 19.50 Gunnel Carlson Italiassa 20.00 Teinipeto 20.30 Valereissu 21.00 Perilliset 22.00 Dok: Koditon New Yorkissa 23.20–23.46 Skam (12) YLE TV1 06.25 Muisti: Chilen jälkeen 06.55 Aamu-tv 09.30 Kultaranta-keskustelut 11.00 Pisara 11.05 Jumalanpalvelus 11.55 Viidakkoperhe (7) 12.40 Kuriton sukupolvi 14.30 Kultaranta-keskustelut 15.30 Aamu-tv: Tänään otsikoissa 16.00 Kansan liike: Mikä autoiluissa maksaa. KESÄKUUTA 2017 YLE TV1 08.00 Uutiset 08.05 Rakkaudesta puutarhaan 09.00 Uutiset 09.05 Merten siirtolaiset 09.30 Meidän maamme – Vårt land 10.00 Uutiset 10.05 Prisma: Oudoimmat luonnonilmiöt 11.00 Uutiset 11.05 Alueellisia uutisia x 8 12.05 Puolueet koolla: Perussuomalaiset 2017 14.00 Yle Oddasat 14.05–14.20 Oddasat 14.30 Puutarhaunelmia 15.00 Uutiset 15.05 Pisara 15.10 Naistenosastolla Amerikassa (12) 15.40 Luonnon yrttiapteekki 16.00 Naapureita ja ystäviä (7) 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.10 Inhimillinen tekijä 18.00 Uutiset 18.10 Urheiluruutu 18.15 Pokka pitää 18.45 Avara luonto: Villi Lähi-itä 19.37 Rikos yhdistää (12) 20.30 Uutiset 20.50 Urheiluruutu 21.15 Rakkautta vain 21.45 Neiti Marple: Neiti Marplea ei petetä (12) 23.20–00.25 Jane Kennedy, kuolinsyyntutkija (12) YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.52 Maikki ja pelottava Pontso 07.15 Anniina Ballerina 07.41 Killi ja Kiki 07.46 Maukka ja Väykkä 07.58 Sanni Sateenkaari 08.10 Pikku Kakkonen: Seikkailukone 08.33 Vilkki Ankka 08.44 Jetron matkaan 09.00 Galaxi 09.01 Galaxin Pallo 2016 09.25 Aika härdelli! (7) 09.37 Eläinhoitolan tarinoita 09.42 Tero hoitaa (7) 09.53 Harri & Bip 09.55 Harri & Bip 10.00 The Late Late Show with James Corden 10.40 Uusi päivä 11.08 Uusi päivä 11.36 Uusi päivä 12.10 VICELAND: States of Undress 12.50 Rentoa ruokaa Lontoossa 13.15 Rentoa ruokaa Lontoossa 13.45 Paavo Nurmi – paras kaikista 15.05 Jalkapallon Mestarien liigan makasiini 15.30 MotorSport 16.00 Ranskan avoin tennisturnaus 17.50 Lentopallon Maailmanliiga: FIN AUS 20.30 Ranskan avoin tennisturnaus 21.00 Satuhäät 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.05 The Late Late Show with James Corden 22.45 Kesäkaverit (12) 00.15–00.55 Mr. 09.11 Manuela leipoo 09.40 Kauniit ja rohkeat 10.05 Emmerdale (7) x 2 11.05–12.00 Lääkärit 13.30 Selviytyjät 14.30 Alone – yksin erämaassa 15.30 Kolme miestä ja tyttö (7) 16.00 Salatut elämät (7) 16.30 Diili 17.30 Kauniit ja rohkeat 17.55 Emmerdale (7) x 2 18.55 Mitä tänään syötäisiin. 16.45 Yle Oddasat 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.10 Piikkejä paratiisissa (7) 18.00 Uutiset 18.13 Uutiset alueeltasi 18.20 Päivän kasvo 18.30 Suomi on ruotsalainen 19.00 Hulahula Suomi 20.00 Tanskan aarteenmetsästäjät 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.00 A-studio 21.30 Dokumenttiprojekti: Hanko vuonna 22.25 Kotikatsomo: Täällä Pohjantähden alla (12) 23.15 Uutiset 23.20 Oddasat 23.35–00.00 Catastrophe (12) YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.53 Hyrräpäät 07.04 Ota koppi! 07.10 Mitä ihmettä. 09.10 Jamie Oliverin 15 minuutin ateriat 09.35 Kauniit ja rohkeat 10.00 Emmerdale (7) x 2 11.00 Formula 1: Kanadan osakilpailu 13.30 Trinny & Susannah Skandinaviassa 14.31 Erikoiset eläimet 15.30 Mutsi 16.00 Faija hoitaa 16.30 Maajussille morsian 17.30 Kauniit ja rohkeat 17.55 Emmerdale (7) x 2 18.55 Mitä tänään syötäisiin. 47 8. Robot (12) 22.50 Ali Show: Hesaäijä 23.20–23.58 Kova laki: Erikoisyksikkö (16) MTV3 06.00 Huomenta Suomi x 3 08.00 Huomenta Suomi 09.05 Mitä tänään syötäisiin. 09.11 Manuela leipoo 09.40 Kauniit ja rohkeat 10.05 Emmerdale (7) x 2 11.05–12.00 Lääkärit 13.30 Selviytyjät 14.30 Alone – yksin erämaassa 15.30 Kolme miestä ja tyttö (7) 16.00 Salatut elämät (7) 16.30 Diili 17.30 Kauniit ja rohkeat 17.55 Emmerdale (7) x 2 18.55 Mitä tänään syötäisiin. 18.55 HS-uutiset ja sää 19.00 Leijonan luola USA 20.00 Hyvät ja huonot uutiset 20.58 Keno 21.00 Arman Pohjantähden alla 22.00 Elokuva: Divergent – Outolintu (12) 00.55 Holmes NYC (12) 01.55 Leijonan luola USA 02.55 Poliisit (7) x 2 03.55–04.55 Rekkakuskit jäällä (7) TEEMA & FEM 09.00 Kesäpuhujat 10.00 Taivaallista menoa: Nainen huipulla 10.30 Aistit avoinna Italiaan 11.00 Elämän kova koulu 11.30 Ennen Saunabalettia 12.00–12.44 Kirjojen Suomi: Pilkun jälkeen 13.00 Walt Disney 14.00 Nimeni on Fleming, Ian Fleming 14.55 Mona Lisan arvoitus 15.50 Isä Matteon tutkimuksia (7) 16.50 Jäitä hattuun (12) 17.25 Aistit avoinna Italiaan 17.55 Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben: Petra ja potilaat 18.30 Clay Kids (7) 18.41 Gazoon 18.45 Nina Patalo (7) 18.52 Nina Patalo (7) 19.00 Kätketty 19.30 Nyheter TV-nytt 20.00 Taideteosten salaisuudet 20.30 Arkistojen salat 21.00 Historia: Euroopan juutalaisten tarina (12) 22.00 Kino Tulio: Sellaisena kuin sinä minut halusit (12) 23.40–01.05 Rahsaan Roland Kirk 10 11 12 13 14 LAUANTAI SUNNUNTAI MAANANTAI TIISTAI KESKIVIIKKO. 18.55 HS-uutiset ja sää 19.00 Leijonan luola USA 20.00 Hyvät ja huonot uutiset 20.58 Keno 21.00 Arman Pohjantähden alla 22.00 Elokuva: Divergent – Outolintu (12) 00.55 Holmes NYC (12) 01.55 Leijonan luola USA 02.55 Poliisit (7) x 2 03.55–04.55 Rekkakuskit jäällä (7) TEEMA & FEM 09.00 Kesäpuhujat 10.00 Taivaallista menoa: Nainen huipulla 10.30 Aistit avoinna Italiaan 11.00 Elämän kova koulu 11.30 Ennen Saunabalettia 12.00–12.44 Kirjojen Suomi: Pilkun jälkeen 13.00 Walt Disney 14.00 Nimeni on Fleming, Ian Fleming 14.55 Mona Lisan arvoitus 15.50 Isä Matteon tutkimuksia (7) 16.50 Jäitä hattuun (12) 17.25 Aistit avoinna Italiaan 17.55 Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben: Petra ja potilaat 18.30 Clay Kids (7) 18.41 Gazoon 18.45 Nina Patalo (7) x 2 19.00 Kätketty 19.30 Nyheter TV-nytt 20.00 Taideteosten salaisuudet 20.30 Arkistojen salat 21.00 Historia: Euroopan juutalaisten tarina (12) 22.00 Kino Tulio: Sellaisena kuin sinä minut halusit (12) 23.40–01.05 Rahsaan Roland Kirk YLE TV1 06.25 Elämä käännekohdassa 06.55 Aamu-tv 09.30 Suomi on ruotsalainen 10.00 Piikkejä paratiisissa (7) 10.47 Päivän kasvo 11.00 Alueellisia uutisia x 10 12.10 Yle Oddasat 12.14 Oddasat 12.30 Viidakkoperhe (7) 13.15–14.35 Lakeuksien lukko (7) 14.45 Ikimuistoinen: Toivo Kärki 15.00 Uutiset 15.05 Uutiset selkosuomeksi 15.10 Aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.45 A-studio 16.15 Veden saartamat 16.45 Yle Oddasat 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.10 Piikkejä paratiisissa (7) 18.00 Uutiset 18.13 Uutiset alueeltasi 18.20 Päivän kasvo 18.30 Suomi on ruotsalainen 19.00–19.50 Rakkaudesta puutarhaan 20.00 Liftarit 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.00 Koomikon kuolema (12) 21.50 Naistenosastolla Amerikassa (12) 22.21 Prisma: Oudoimmat luonnonilmiöt 23.15 Uutiset 23.20 Oddasat 23.35–00.05 Taivastiellä YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.53 Hei Taavi 07.00 Lauludiplomi 07.21 Hau Hau, Piip ja Veli 07.34 Hilla ja avaruuden Eetu 07.44 Askarrellaan 07.51 Petteri Kaniini 08.03 Apina opena 08.23 Galaxi 08.24 Jenni (7) 08.50 Näin Norjassa 09.00 Holby Cityn sairaala (12) 10.00 Vanhasta uudeksi – kierrätysvinkkejä 10.30 Sinun viikkosi, minun viikkoni 11.00 Kummeli (7) 11.30 Hehku x 2 12.30–12.55 Ihanat autot 13.05 VICELAND: World of Sports 13.30 Lippu rakkauteen 14.00–14.49 Satuhäät 15.00 Värikästä hääloistoa 15.30 Au pairit Lontoossa 16.00 Uusi päivä 16.30 Ali Show: Matti Rönkä 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Holby Cityn sairaala (12) 19.00 Yleisurheilun Paavo Nurmi Games 22.00 Uutiset 22.05 Urheiluruutu 22.10 Lilyhammer (12) x 2 23.40–00.10 Ali Show: Matti Rönkä MTV3 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Mitä tänään syötäisiin. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Salatut elämät (7) 20.00 Suomen ihanimmat häät 21.00 Ex-Onnelliset (7) 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Pukumiehet (12) 23.35 Pelimies 00.05 Bones (12) 01.00 Legends (12) 01.55 Bull (7) 02.50–03.25 Nurse Jackie (12) NELONEN 06.00 Myyrä ja Panda x 2 06.25 Disney esittää: Leijonakaarti 06.45 Tashi (7) x 2 07.15 My Little Pony: Ystävyyden taikaa (7) 07.40 Sonic Boom (7) 07.55 Kung Fu Panda (7) 08.20 Angry Birds Toons 08.25 Angry Birds Piggy Tales 08.28 Angry Birds Stella 08.35 Lego Ninjago (7) 09.00 Candice sisustaa x 2 09.55–10.50 Ummikot ulkomailla 13.45 Andrew Maynen metkut 14.15 MasterChef Australia 15.45 Leijonan luola USA 16.50 Haapasalo Goes America 17.50 Kummalliset kammot 18.55 HS-uutiset ja sää 19.00 Leijonan luola USA 20.00 Heikoin lenkki 20.58 Keno 21.00 Hyvät ja huonot uutiset 22.00 Katastrofin anatomia 23.00 Elokuva: Fracture – murtumaton (12) 01.20 Holmes NYC (12) 02.20 Leijonan luola USA 03.20–04.20 Poliisit (7) x 2 TEEMA & FEM 09.00 Kesäpuhujat 10.00 Puutarhakausi 11.00 Teinipeto 11.30 Valereissu 12.00 Elävä arkisto: Kesä lautasella 12.01 Kesäkeittiö 12.31 Patakakkonen 13.00 Walt Disney 13.55 Verneri Pohjola – oma ääni ja isän perintö 14.00 Yle Live: Charles Lloyd Quartet ja Aziza 15.00 Tiededokumentti: Aivot 15.50 Isä Matteon tutkimuksia (7) 16.50 Jäitä hattuun (12) 17.25 Aistit avoinna Italiaan 17.55 Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben: Äänijahti 18.30 Taivaallista menoa: Nainen huipulla 19.00 Elämän kova koulu 19.30 Nyheter TV-nytt 20.00 Neiti Frimanin naiset 21.00 Minun totuuteni: Henning Mankell 22.00 Case (16) 22.45 Rita (12) 23.30–00.06 Skam (12) YLE TV1 06.25 Elämä käännekohdassa 06.55 Aamu-tv 09.30 Suomi on ruotsalainen 10.00 Piikkejä paratiisissa (7) 10.47 Päivän kasvo 11.00 Alueellisia uutisia x 10 12.10 Yle Oddasat 12.14 Oddasat 12.30 Viidakkoperhe (7) 13.15–14.35 Lakeuksien lukko (7) 14.45 Ikimuistoinen: Toivo Kärki 15.00 Uutiset 15.05 Uutiset selkosuomeksi 15.10 Aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.45 A-studio 16.15 Veden saartamat 16.45 Yle Oddasat 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.10 Piikkejä paratiisissa (7) 18.00 Uutiset 18.13 Uutiset alueeltasi 18.20 Päivän kasvo 18.30 Suomi on ruotsalainen 19.00–19.50 Rakkaudesta puutarhaan 20.00 Liftarit 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.00 Koomikon kuolema (12) 21.50 Naistenosastolla Amerikassa (12) 22.21 Prisma: Oudoimmat luonnonilmiöt 23.15 Uutiset 23.20 Oddasat 23.35–00.35 Taivastiellä YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.53 Hei Taavi 07.00 Lauludiplomi 07.21 Hau Hau, Piip ja Veli 07.34 Hilla ja avaruuden Eetu 07.44 Askarrellaan 07.51 Petteri Kaniini 08.03 Apina opena 08.23 Galaxi 08.24 Jenni (7) 08.50 Näin Norjassa 09.00 Holby Cityn sairaala (12) 10.00 Vanhasta uudeksi – kierrätysvinkkejä 10.30 Sinun viikkosi, minun viikkoni 11.00 Kummeli (7) 11.30 Hehku x 2 12.30 12.55 Ihanat autot 13.05 VICELAND: World of Sports 13.30 Lippu rakkauteen 14.00–14.49 Satuhäät 15.00 Värikästä hääloistoa 15.30 Au pairit Lontoossa 16.00 Uusi päivä 16.30 Ali Show: Matti Rönkä 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Holby Cityn sairaala (12) 19.00 Yleisurheilun Paavo Nurmi Games 22.00 Uutiset 22.05 Urheiluruutu 22.10 Lilyhammer (12) x 2 23.40–00.10 Ali Show: Matti Rönkä MTV3 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Mitä tänään syötäisiin. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Salatut elämät (12) 20.00 Paimelan autoparoni 21.00 Vares – Uhkapelimerkki (12) 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 NCIS: New Orleans (12) 23.35 60 Days In 00.30 Kohde (12) 01.25 112 (7) 02.20–02.55 Nurse Jackie (12) NELONEN 06.00 Myyrä ja Panda x 2 06.25 Disney esittää: Leijonakaarti 06.45 Lego Friends Special 07.10 My Little Pony: Ystävyyden taikaa 07.30 Sonic Boom (7) 07.45 Tashi 07.55 Madagascarin pingviinit 08.20 Angry Birds Toons 08.25 Angry Birds Piggy Tales 08.28 Angry Birds Stella 08.35 Lego Ninjago (7) 09.00 Candice sisustaa x 2 09.55–10.50 Ummikot ulkomailla 13.45 Andrew Maynen metkut 14.15 Vaaleanpunainen pantteri x 2 14.30 MasterChef Australia 15.45 Leijonan luola USA 16.50 Suomen Huippumalli haussa 17.50 Haluatko miljonääriksi. Dreyerin tiellä 12.30 Mannerheimin mersu 13.15 Suomi on suomalainen 13.45 Kyllä BBC hoitaa 14.15 Suomen historian myytit : Suomalainen sotilas 15.00 Uutiset 15.05 Historia: Kadonneen laivan arvoitus 15.55 Pepi egyptiläinen: Lapsuuteni Niili 16.20 Rakkautta vain 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.10 Rakkaudesta puutarhaan 18.00 Uutiset 18.10 Urheiluruutu 18.15 Veden saartamat 18.45 Kansan liike: Mikä autoiluissa maksaa. Robot (12) MTV3 08.05 Littlest Pet Shop 08.30 Muumilaakson tarinoita 08.55 Nuori Robin Hood 09.05 Paavo Pesusieni 09.30– 10.00 Invizimals (7) 10.30 Piha ja parveke 11.00 Salatut elämät (7) x 3 12.30 Salatut elämät 13.00 Elokuva: Ice Age – Jäätikön sankarit (7) 14.50 Pilanpäiten 15.00 Erikoiset eläimet 16.00 Hurjat sääilmiöt 17.00 Lauantairavit 18.00 Teknavi 18.30 Formula 1 Ennakkotunnelmat 19.00 Seitsemän Uutiset 19.10 Uutisextra 19.25 Tulosruutu 19.30 Ketonen & Myllyrinne (12) 20.00 Bumtsibum 21.00 Selviytyjät 22.00 Kymmenen Uutiset 22.10 Päivän sää 22.15 Lotto, Jokeri ja Lomatonni 22.25 Tulosruutu 22.35 Formula 1: Paalupaikka 23.05 Midnight Sun (16) 00.15 F1 Extra 00.25 Incorporated – pimeyden verkko (16) 01.20 Pukumiehet (7) 02.15–03.10 Sleepy Hollow (12) NELONEN 06.00 Myyrä ja Panda x 2 06.25 Tashi (7) 06.40 My Little Pony: Ystävyyden taikaa (7) 07.00 Rusty Rivets 07.25 K3 (7) x 2 07.50 Lego Jurassic World: Indominuksen pako (7) 08.10 Kung Fu Panda (7) 08.35 Lego Ninjago 09.00 Elokuva: Ruma ankanpoikanen (7) 10.40 Julkkisselviytyjät 11.40 Heikoin lenkki 12.40 Leijonan luola USA x 2 14.50 Elokuva: Step Up: Revolution (7) 16.55 Vain elämää 18.25 HS-uutiset ja sää 18.30 Supertähdet 20.00 Vain elämää 21.55 Keno 22.00 Elokuva: 22 Jump Street (12) 00.20 Elokuva: Matador (16) 02.25 Katastrofin anatomia 03.25–04.25 Poliisit (7) x 2 TEEMA & FEM 09.00 Elämäni eläimet 09.30 Efter Nio 10.30 Aistit avoinna Italiaan 11.00 Dok: Haluan vain elää 11.29 Annedroidit (7) 11.51 Kamppailu 12.00 Yle Live: Donny McCaslin ja Marius Neset 13.00–13.50 Tiededokumentti: Aivot 14.00 Velvet – muotitalon tarina x 2 15.30 Historia: Euroopan juutalaisten tarina (12) 16.36 Altai 30 päivässä 17.25 Eläimet lähellä sydäntä 17.55 Nyheter TVnytt 18.00 BUU-klubben: Superapulaiset 18.30 Ævar tutkii ja selvittää 19.00 Line deittailee Norjassa 19.30 Nyheter TVnytt 19.39 Sportnytt 19.49 Arkkitehtuurin helmiä 20.00 Rahsaan Roland Kirk 21.25 Kino: Barbarella (12) 23.00–23.55 Kind of Miles YLE TV1 04.00 Uutisikkuna 08.00 Uutiset 08.05 Avara luonto: Villi Lähi-itä 09.00 Uutiset 09.05 Inhimillinen tekijä 09.55 Uutiset 10.00 Jumalanpalvelus 10.45 Seniori työssä 11.00 Uutiset 11.05 Uutiset Viikko viitottuna 11.15 Hulahula Suomi 12.10 Carl Th. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Salatut elämät (12) 20.00 Paimelan autoparoni 21.00 Vares – Uhkapelimerkki (12) 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 NCIS: New Orleans (12) 23.35 60 Days In 00.30 Kohde (12) 01.25 112 (7) 02.20–02.55 Nurse Jackie (12) NELONEN 06.00 Myyrä ja Panda x 2 06.25 Disney esittää: Leijonakaarti 06.45 Lego Friends Special 07.10 My Little Pony: Ystävyyden taikaa 07.30 Sonic Boom (7) 07.45 Tashi 07.55 Madagascarin pingviinit 08.20 Angry Birds Toons 08.25 Angry Birds Piggy Tales 08.28 Angry Birds Stella 08.35 Lego Ninjago (7) 09.00 Candice sisustaa x 2 09.55–10.50 Ummikot ulkomailla 13.45 Andrew Maynen metkut 14.15 Vaaleanpunainen pantteri x 2 14.30 MasterChef Australia 15.45 Leijonan luola USA 16.50 Suomen Huippumalli haussa 17.50 Haluatko miljonääriksi
Renttu stumppaa. Syljeskeli. Ei mikään pikkusumma! Matti Vanhasta käy sääliksi Närästäjä LÄÄKETTÄ POLIITTISEN LIIKA HAPPOISUUDEN PUUTTEESEEN Kun kokki jakeli soppatykiltä tähtikeittoa, muuan kaljuuntuva koltiainen jo aikaa sitten pieneksi käyneessä nahkatakissaan notkui ruokajonon hännillä sätkä suupielessä. Nyt keskustalle meinaa tulla presidentinvaalissa sellainen mahalasku, jota edes Paavo Lipponen ei saanut kokea. He söivät kahdella lusikalla samalta lautaselta laihaa lientä vailla sattumia, rakastuivat. 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset 19.03 Naantalin musiikkijuhlat 2017 21.00 Musiikkia konsertin jälkeen 21.45 Ykkösvieras: 22.00 Uutiset 22.05 Todellisia tarinoita. Hemppu helkäyttää soittimestaan iloisesti väräjävän kolmisointuakordin. 22.53 Radioateljeen jälkeen: Black button. 1972 Arto Paasilinna ja romaani Operaatio Finlandia 17.35 Luontovalokuvan jäljillä: Missä piilee karhun voima. KESÄKUUTA 2017 007443-1723 TORSTAI 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Uutiset 10.05 Mikä maksaa. 18.20 Radioteatteri esittää: Kadonnutta aikaa etsimässä 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset 19.03 Euroradiokonsertissa Mikko Franckin johtama Ranskan radion filharmoninen orkesteri 21.30 Musiikkia konsertin jälkeen 21.45 Eurooppalaisia puheenvuoroja 22.00 Uutiset 22.05 Ajassa soi 23.10–06.00 Yöklassinen MEDIASSA ON TAIVASTELTU SDP:n kummallista piiritanssia presidenttiehdokkaan nimeämisen suhteen. Pyyhkivät suupieliään ja esittäytyivät: ”Renttu”, ”Hemppu”. Oriveden huhtikuu. Simppu oli kai sairastunut masennukseen tai jotain, ainakin hän oli muuttunut täysin sulkeutuneeksi. 11.00 Klassikkoparatiisi 11.57 Päivän mietelause 12.00 Uutiset ja sää 12.10 Maailmanpolitiikan arkipäivää 12.35 Eurooppalaisia puheenvuoroja 12.50 Radio 1 vastaa 13.00 Rakas ääniraita – Mitä popmusiikki on opettanut minulle elämästä 13.55 Viikon luontoääni 14.00 Putkinotko: Epäilevä nuoriso 15.00 Radioteatteri esittää: Töissä täällä 15.20 Etnohetki 15.30 Aristoteleen kantapää: Stadin slangi 15.55 Yle News 16.00 Uutiset 16.05 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset 17.15 Ranskalainen purjelaiva L’Hermione, osa 2/2: Merimiestaidot kunniaan 18.00 Ehtookellot 18.01 Iltahartaus 18.10 Lauantain toivotut levyt 19.00 Uutiset 19.03 Tampereen Sävel 2017: Songbridge-gaalakonsertti 21.30 Musiikkitervehdys amerikkalaisille ja indonesialaisille 22.00 Uutiset 22.05 Kalle Haatanen 23.00 Radio 1 vastaa 23.10–07.00 Yöklassinen SUNNUNTAI 07.00 Uutiset 07.03 Näistä levyistä en luovu: kuvataiteilija Markku Hakuri 07.58 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset 08.05 Kirjakerho: Aarresaarella – Koko kaupungin Vinski ja Mari Rantasila 08.45 Kuunnelman esittely 09.00 Uutiset 09.05 Musiikkia vanhasta Euroopasta 10.00 Jumalanpalvelus Karjasillan kirkosta Oulusta 11.00 Ortodoksinen liturgia Uspenskin katedraalista Helsingistä 12.00 Uutiset 12.05 Musiikkikamari 12.15 Horisontti 13.00 Klassista kahteen 14.00 Maisteri Lindgrenin musiikkiesitelmä: Wagnerin monimutkainen tie kohti äärimmäistä yksinkertaisuutta 15.00 Radioteatterin valiouusinta: Tulitikkuja lainaamassa, osa 1/3. No, eipäs jaaritella. Sitä Hemppu ei kertonut, että hänellä oli ollut siellä pitkähkö suhde, jonka loppumisen vuoksi hän oli kylästä lähtenyt. 15.55 Yle News 16.00 Uutiset 16.05 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset 17.15 Kuusi kuvaa 18.00 Todellisia tarinoita. 22.55 Kuuluttajan vieras: RSO:n ylikapellimestari Hannu Lintu 23.10–06.00 Yöklassinen PERJANTAI 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Uutiset 10.05 Leikola ja Lähde 11.00 Syötävät sävelet: Paganini ja paholaismaiset aivot 11.57 Päivän mietelause 12.00 Uutiset 12.10 Tiedeykkönen: Ärhäkkä leukemia 13.00 Klassista kahteen pääkaupungeissa 14.00 Näistä levyistä en luovu: Musiikkivieraana kuvataiteilija Markku Hakuri 15.00 UuYle radio 1 8.6.–14.6.2017 tiset 15.05 Kultakuume 15.55 Yle News 16.00 Uutiset 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset 17.15 Rakas ääniraita – Mitä popmusiikki on opettanut minulle elämästä 18.15 Nuntii Latini – latinankielinen viikkokatsaus 18.20 Radioteatteri esittää: Kadonnutta aikaa etsimässä 2, osa 47. Kun Renttu joskus katsoi, kuinka hänen kainaloisensa pesi nyrkkipyykkiä hellahuoneen tiskialtaassa, hän hymyili ja ajatteli: ”Voi minun Hempukkani, elämäni tähtisoppa, meheväinen sattuma”. 23.10–06.00 Pohjoismainen Yöklassinen LAUANTAI 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset 07.03 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset 08.05 Kuusi kuvaa 08.50 Musiikkikamari 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Kalle Haatanen 10.55 Äänitarina. Tuomi tuoksui. Huomattavasti heikommin menee keskustalla, joka nimesi ehdokkaansa ennen kuin suurin osa sen kentästä ehti sitä kuuluisaa kissaa sanoa. Tuomi tuoksuu, ja ikkunasta on pujahtanut kultarinnan liverrys heidän huoneeseensa. Oriveden huhtikuu. On tietenkin totta, että Eero Heinäluoman kaksinkertainen kieltäytyminen ja Jutta Urpilaisen spekulaatiot ovat saanet puolueen näyttämään hampaattomalta. 20.00 Radion sinfoniaorkesteri konserttilavalla 20.50 Richard Wagner vierailulla Gioachino Rossinin luona Pariisissa 21.10 Radion sinfoniaorkesteri konserttilavalla 21.45 Vladimir Sofronitskin pianosooloja 22.00 Uutiset 22.05 Roman Schatzin Maamme-kirja 23.10–06.00 Yöklassinen TIISTAI 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Uutiset 10.05 Kiveen hakatut 10.35 Musiikkikamari 11.00 Klassikkoparatiisi 11.57 Päivän mietelause 12.00 Uutiset 12.10 Tiedeykkönen 13.00 Klassista kahteen 14.00 Radion sinfoniaorkesteri konserttilavalla 15.00 Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55 Yle News 16.00 Uutiset 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset 17.15 Sadan vuoden kirjat. 1973 Heikki Turunen ja romaani Simpauttaja 17.35 Salatut museot: Viimeinen muovikassi 18.00 Musiikkikamari 18.20 Radioteatteri esittää: Kadonnutta aikaa etsimässä 2, osa 46. SDP:n puoluejohdon pitäisi nyt osoittaa pirteää pelisilmää ja ilmoittautua Niinistön kampanjan tueksi. Ex-pääministeri Matti Vanhanen juntattiin Olli Rehnin nenän edestä kepun ehdokkaaksi, jotta Paavo Väyrysestä päästäisiin. 48 8. Ei voinut jatkaa. 18.50 Kuuluttajan vieras: RSO:n ylikapellimestari Hannu Lintu 19.00 Uutiset 19.03 Jazzklubi 19.50 Jazzklubin illan keikka 21.00 Jazzklubin kolmas setti 22.00 Uutiset 22.05 Avaruusromua: Kukaan ei halunnut soittaa meidän kanssamme! 23.10–06.00 Yöklassinen MAANANTAI 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Uutiset 10.05 Roman Schatzin Maamme-kirja 11.00 Putkinotko: Kulissin takaa 11.57 Päivän mietelause 12.00 Uutiset 12.10 Historiasarjoja 13.00 Klassista kahteen 14.00 Laulun paikka: Yrjö Kilpinen ja 800 laulua 15.00 Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55 Yle News 16.00 Uutiset 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset 17.15 Kirjakerho: Aarresaarella – Marsin sankari ja Esko Valtaoja 18.00 Kuunnelman esittely 18.15 Viikon luontoääni: rastaskerttunen 18.20 Radioteatteri esittää: Kadonnutta aikaa etsimässä 2, osa 48. Mun luonto TIMO SPARF. Keskustellessaan he huomasivat olevansa kotoisin samasta pitäjästä. Kun heidän vuoronsa koitti, vähän maistaneen oloisella kokilla oli keittoa jäljellä enää vain yhden annoksen verran. 11.00 Valkoista valoa 11.45 Valomusiikkia 11.57 Päivän mietelause 12.00 Uutiset 12.10 Laajakulma 13.00 Klassista kahteen 14.00 Musiikkistudio 15.00 Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55 News 16.00 Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset 17.15 Sadan vuoden kirjat. Rajatapaus. Samalla säästettäisiin 400 000 euroa maakuntavaalien rahoittamiseen. 18.30 Hengellisen musiikin toivekonsertti 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset 19.03–19.30 Radioteatteri esittää: Nokia – Suomen suurin tarina. 18.00 Romano mirits 18.15 Viikon luontoääni: rastaskerttunen 18.20 Radioteatteri esittää: Kadonnutta aikaa etsimässä 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset 19.03 Etnoilta: Harry Smithin yhdysvaltalaisen kansanmusiikin antologia 2/4 19.48 Etnoilta: JuuriJuhla 2017 – Timo Rautiainen & Ville Ojanen 20.30 Etnoilta: Harri Tuomisen maailmanmusiikkiohjelma 21.30 Radioteatteri esittää: Töissä täällä 21.50 Etnohetki 22.00 Uutiset 22.05 Kiveen hakatut 22.35 Musiikkikamari 23.10–06.00 Yöklassinen KESKIVIIKKO 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Uutiset 10.05 Brysselin kone 10.50 Kuuluttajan vieras: Yle Teeman ohjelmapäällikkö Marika Kecskeméti 11.00 Maisteri Lindgrenin musiikkiesitelmä 11.57 Päivän mietelause 12.00 Uutiset 12.10 Julkinen sana 13.00 Klassista kahteen 14.00 Syötävät sävelet: Mozart ja neitseellinen manteli 15.00 Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55 Yle News 16.00 Uutiset 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset 17.15 Aristoteleen kantapää: Yleisimmät puhetekniikan häiriöt 17.40 Ykkösvieras: 18.00 Luontovalokuvan jäljillä: Missä piilee karhun voima. Pahimmillaan Vanhasen presidenttiehdokkuus tuhoaa kepun maakuntavaali-innon ja valta valuu laajemminkin kokoomukselle. Rakastivat. Demareilla ei mene presidenttipelissä kuitenkaan niin kurjasti kuin ehkä pinnalta voisi näyttää. 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset 19.03 Tampereen Sävel 2017: Yhtyelaulukilpailun päätöskonsertti 21.00 Musiikkia juhlaan 21.40 Salatut museot: Viimeinen muovikassi 22.00 Uutiset 22.05 Radioateljee esittää: Karttoja eksyneille – selittämättömiä tarinoita. Vierellä istui jalkakäytävän reunalla joku neito, ei aivan vastikään pakasta vedetty hänkään. Elivät elämänsä loppuun