Demokraatti 8.6.2023 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

MASENNUS Itsemurha on yhä arvoitus SANANVAPAUS Sensuuri osuu koko yhteiskuntaan TYÖELÄMÄ Sopiminen ei toimi 8.6.2023 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI aatetoveri sosialisti luokkataistelu D-sosialismi toveri demokraatti sosialisti sosiaali demokraatti punalippu PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 11 • 20 23 / 8. ke sä ku ut a de_08062023_001.indd 1 de_08062023_001.indd 1 30.5.2023 11.28 30.5.2023 11.28. PAL.VKO 2023-25 00 74 43 -2 31 1 SDP:n aatteesta on moneksi, mutta sitä pitää uskaltaa päivittää sosialidemokraatti IHMISOIKEUDET TEEMA Kauppatavara vai oikeus
Tra deka jä senedu t -20 % tsl.fi YHTEYTESI EUROOPPAAN: Suomen S&D-mepit Miapetra ja Eero! Tilaa uutiskirjeet ja ollaan yhteydessä: www.miapetra.fi www.eeroheinaluoma.fi @miapetrakumpula @eeroheinaluoma www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva www.turva.fi Työväenliikkeen kirjasto tyovaenperinne.. tietoa työstä ja yhteiskunnasta Liity Työväenkirjaston ystäviin : tyovaenkirjastonystavat.. Sörnäisten rantatie 25 A, Helsinki pau.fi akt.fi aktlehti.fi paperiliitto.fi de_08062023_002.indd 1 de_08062023_002.indd 1 26.5.2023 10.29 26.5.2023 10.29
3 Demokraatti 11 /2 3 40 32 51 POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI / 8. Nykydekkareissa ei aina roisku veri. KASVO KULTTUURI TEEMA de_08062023_03.indd 3 de_08062023_03.indd 3 30.5.2023 9.22 30.5.2023 9.22. Kriiseissä riistetään myös lapsilta ihmisoikeudet. KESÄKUUTA 2023 / ILMESTYY JOKA TOINEN TORSTAI TUTKIJA IHMISOIKEUDET KOVAA JA PEHMEÄÄ Itsemurha on yhä osin mysteeri
www.demokraatti.f i Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. 11 /2 3 POLITIIKKA KULTTUURI Pääkirjoitus: Ravistelun aika Viikon kuva: Kaikki kallistuu Pätkät: Meiltä ja muualta Missä olet nyt: Petri Lillqvist Alastalon salissa: Miksi täällä D-ilmiö: Sosialismin aave SDP: Forssan ohjelma 2.0 Ay: Neuvottelut eivät toimi Mepitshow: Eero Heinäluoma Työmarkkinat: Piiputtaa pahasti D-kolumni: Meri Valkama Media: Sananvapaus vaarassa Dekkarit: Ruotsalainen arvoitus Dekkarit: Erämaata ja kokkelia Kirja: Fasismin houkutus ja vaara Elokuva: Nuoruuden jano Kirjavisa: Toisiinsa sidotut Puheenvuoro: Kaisa Vatanen Mielipiteet Ristikko Ti ti tyy Politiikan kirjahylly: Eemeli Peltonen IHMINEN JA ELÄMÄ D-kasvo: Erkki Isometsä Kolumni: Mikko Majander Kasvot peilissä: Pia Hiltunen Kaikki ei ole sitä miltä näyttää. Päätoimittaja: Petri Korhonen, 050 387 4031 Toimituspäälliköt: Heikki Sihto (lehti), 09 7010 516 Rane Aunimo (verkko), 09 7010 553 Toimittajat: Simo Alastalo, Rolf Bamberg, Anna-Liisa Blomberg, Mikko Huotari, Johannes Ijäs, Marja Luumi Ulkoasu: AD Arja Jokiaho, Kuvatoimittaja Timo Sparf Valokuvaaja: Nora Vilva Levikkipäällikkö: Nina Lindén Markkinointipäällikkö / ilmoitukset: Sari Ojala, 09 7010 522 Kustantaja: Kustannus Oy Demokraatti Painopaikka: PunaMusta Oy, Joensuu Aikakausmedia ry:n jäsen Käyntiosoite: Siltasaarenkatu 18–20, C-rappu, 6. 30 28 TYÖMARKKINAT Oma etu ratkaisee SANANVAPAUS Aina vaarassa + TEEMA Ihmisoikeudet 51 5 6 8 11 12 14 20 24 27 28 29 30 32 38 39 40 42 46 48 49 58 59 64 65 66 de_08062023_04.indd 4 de_08062023_04.indd 4 31.5.2023 10.41 31.5.2023 10.41. kerros, 00530 Helsinki Postiosoite: PL 338, 00531 Helsinki Uutistoimitus: 09 7010 555 toimitus@demokraatti.fi Sähköpostit: etunimi.sukunimi@demokraatti.fi Ilmoitukset: ilmoitukset@demokraatti.fi Tilaajapalvelu: 09 7010 500, klo 9–15 tilaajapalvelu@demokraatti.fi Puhelinvaihde: 09 7010 41 Seuraava numero ilmestyy 22.6. Perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895. Ka ns i: A rja Jo ki ah o Sananvapauden rajoittaminen heijastuu koko yhteiskuntaan. 4 Demokraatti Seuraa meitä myös somessa
Se jos mikä tuo kuvana ulkopuolisille mieleen Punaisen torin voitonpäiväparaatit – vaikka vanhoille tovereille työväenlippu näyttäytyy vapauden ja solidaarisuuden merkkinä. Onko vihreille tärkeämpää näyttää ekologisesti tiedostavilta sähköautoilijoilta, kuin kuunnella tämän hetken suomalaisten arkisia huolia jotka ovat ilmastokatastrofin rinnalla niin kovin pieniä. SAAPA NÄHDÄ. Tärkeintähän on, että sisältö vastaa tämän ajan ihmisten tarpeita. H eti eduskuntavaalien jälkeen kilpailijamme Kansan Uutiset julkaisi toimituksen tekemän rohkean analyysin siitä, mikä kaikki meni vasemmistoliiton politiikassa pieleen. Myös vihreät ovat pohtineet, onko heidän puoleensa muuttunut liikaa suljetuksi sisäpiiriksi, joka puhuu asioista omalla jäsenjargonillaan ja intersektionaalisella liturgiallaan. Jos Demokraatti ravistelisi puolueen kliseitä, demariseurakunnan kirkollista salakieltä tai ulkoisia symboleita, kuinka moni peruuttaisi tilauksensa ja haukkuisi meidät oman pesän likaajiksi. Käykö tässä farkkuhaalarissa flaksi yhtä hyvin kuin 1990-luvulla. Lehtemme tässä numerossa ravistelua pitäisi riittää. Näytänkö tuo ylläni siltä, miltä haluan. Itsekriittisessä, varmasti jäsenistä jopa inhorealistiselta tuntuneessa tekstissä etsittiin syitä sille, miksi äänestäjät näkivät puolueen niin eri tavalla kuin omat puolueaktiivit. PUOLUEEN OMAKUVAN ja julkisen imagon välillä oleva ristiriita vaikeuttaa aina mitä tahansa poliittista työtä. Niille voi aina keksiä uutta käyttöä tai kierrätystä. de_08062023_05.indd 5 de_08062023_05.indd 5 26.5.2023 10.59 26.5.2023 10.59. Facebook-ryhmän kommentoijat vakuuttivat yhteen ääneen, ettei näin kävisi. Yksi sentään jäi listasta puuttumaan, nimittäin vappujuhlissa usein nähty punalippujen liehutus. 5 Demokraatti Petri Korhonen päätoimittaja petri.korhonen@demokraatti.fi Twitter: @petri2020 Ravistelun aika Pääkirjoitus PUOLUE KUULEMMA KESTÄÄ PYHIENKIN OPINKAPPALEIDEN TUULETUSTA. Kuten vaatteita, ei perinteitäkään pidä turhaan roskiin heittää. KAIKKEIN RAKKAIMPIAKIN perinteitä pitää silti välillä arvioida yhtä objektiivisesti kuin rakkaimpia kesävaatteita: mahdunko tuohon enää. KYSELIN TAANNOIN Facebookin ”Sosialidemokratia Suomessa” -ryhmässä, uskaltaisiko SDP:n kenttä katsoa peiliin yhtä rohkeasti kuin kilpailijansa. Ikävä kyllä vihreillä ei ole Vihreän langan lopettamisen jälkeen omaa lehteä, jonka palstoilla tätä kehityskeskustelua voisi käydä. Puolue kuulemma kestää pyhienkin opinkappaleidensa tuulettamista, eivätkä ihmiset ota aatteelle tärkeiden asioiden päivittämistä henkilökohtaisesti. Vertailemme muun muassa sosialismin käsitteen säilyttämistarvetta sekä toveri-sanan kiusallisia mielleyhtymiä
6 Demokraatti V iik on ku va Le ht ik uv a / H ei kk i Sa uk ko m aa de_08062023_06.indd 6 de_08062023_06.indd 6 26.5.2023 14.06 26.5.2023 14.06
7 Demokraatti ELÄMÄ MAKSAA ENEMMÄN. Suomaisten ostovoiman heikkeneminen jatkuu kuluttajahintojen yhä noustessa. de_08062023_06.indd 7 de_08062023_06.indd 7 26.5.2023 14.06 26.5.2023 14.06. Tilastokeskuksen mukaan tammi–maaliskuussa kokoaikaisten palkansaajien reaaliansiot laskivat 4,8 prosenttia verrattuna vuotta aiempaan. Ne ovat pudonneet jo vuoden 2009 tasolle
Olisikin parempi rajata osa-aikatyön teettämistä kuin syyllistää sen tekijää, PAMin puheenjohtaja Annika Rönni-Sällinen sanoo. KIM LINDSTRÖM TWITTERISSÄ TYÖELÄMÄ Jos suomalaiset kävelisivät 20 prosenttia enemmän, se tuottaisi vuodessa terveyshyötyjä yhteensä Kä ve ly n ja py ör äi ly n ed is tä m is oh je lm a de_08062023_08.indd 8 de_08062023_08.indd 8 31.5.2023 10.55 31.5.2023 10.55. On kohtuutonta, että heidän toimeentulostaan halutaan leikata, kun työsuhteet heikkenevät, Rönni-Sällinen moittii. ”Ei-sana on populistinen, lyhytnäköinen tapa, joka tuo vähän tuloksia. MATIAS MÄKYNEN TWITTERISSÄ Haluamme, että poliittinen lakko rajoitettu kuten Ruotsissa tai Saksassa. Ei pitäisi. JYRI HÄKÄMIES TWITTERISSÄ Saataisipa Suomesta pohjolan Ranska. Odotettua, koska Sipilän hallitus ei onnistunut mielenosoitusten myötä toteuttamaan kaikkia heikennyksiään. Huomio kiinnitettiin erityisesti palvelualojen työntekijöihin ja soviteltuun päivärahaan, jota maksetaan työttömänä työnhakijana kokoaikaista työtä hakeville osa-aikatyöntekijöille. – VASTENTAHTOINEN OSA-AIKATYÖ on ongelma, joka tuottaa toimeentulovaikeuksia ja siksi tarvitaan soviteltua päivärahaa. – Meidän mielestämme olisi parempi purkaa kannustinloukkuja vaatimalla parempia työsuhteita. Suomalainen kirjaimellisesti niukka small talk on harmillisesti levinnyt myös muuhun keskusteluun. Tule neuvotteluihin kompromissiesityksen kanssa”, monissa poliittisissa neuvotteluissa mukana ollut Silvia Modig neuvoo. Elinkeinoelämä haluaa rajoittaa ihmisten mielipiteen ilmaisua kieltämällä poliittisia mielenosoituksia. PAMin mukaan viime vuonna alkaneista työsuhteista vähittäiskaupassa 60 prosenttia oli osa-aikaisia ja rekrytointiongelmista kärsivällä majoitusja ravitsemusalalla 58 prosenttia. THL:n tutkimusprofessori Heikki Hiilamo arveli jutussa, että työvoimapulasta kärsivälle alalle olisi vakiintunut työskentelymalli tehdä osa-aikatyötä, vaikka kokoaikatyötäkin olisi tarjolla. Sellaiset vaaditaan myös määräaikaisen työsopimuksen solmimiseen. – On hämmentävää, miten tämäkin palvelualojen työntekijöiden vuodesta toiseen esillä pitämä osa-aikatyön ongelma kääntyy alalla työtä tekevien syyksi. Hän viittaa Ylen uutiseen kannustinloukuista, joiden vuoksi sosiaaliturvaa saavien ei ole rahallisesti kannattavaa mennä töihin. PAM on esittänyt, että osa-aikaisen työsopimuksen tekemiseen pitäisi olla lainsäädännössä määritellyt hyväksytyt syyt. Ei enempää, ei vähempää. 8 Demokraatti PÄTKÄT HOKSAUS Ei on huono sana EU:ssa Syyllistetään systeemiä, ei työntekijää V IIK O N LU KU 3,3 miljardia euroa. Työpaikkoja on, mutta kokoaikaiset työsuhteet ovat edelleen vähemmistö, Rönni-Sällinen sanoo. – Meidän kokemuksemme ei tue tätä käsitystä. Europarlamentaarikko Silvia Modig (vas.) muistuttaa Kauppalehden haastattelussa, että EU:ssa vaikuttamista yrittävät suomalaiset liian usein luulevat, että ei-sanalla puolustetaan parhaiten Suomen kantaa
TERVEYDENHOITO TYÖELÄMÄ Pöljä sote-uudistus NO HUH. Hän kirjoittaa asiasta Ylen kolumnissaan. Kovan henkilökuntapulan aikana vuokrafirmat ovat kuin loisia. Ne imevät rahaa palveluntuottajilta eli viime kädessä veronmaksajilta. Luottamushenkilöiden mukaan paikallinen sopiminen tyssää siihen, että työnantajilta puuttuu motivaatiota, aikaa ja osaamista paikalliseen sopimiseen – ja usein myös tahtoa tai valtuuksia. Jos haluaa ideologian takia heikentää vaikkapa sosiaaliturvaa tai ansiosidonnaista työttömyysturvaa, niin turha mennä minkään säästöjen tai yhteiskunnallisen jeesustelun taakse. Keskustelu käy kovalla volyymillä etenkin porvarihallitusneuvotteluissa. 9 Demokraatti PARI VALITTUA SANAA Yllättävä pari KUNINGASMUKI PRESIDENTTIMUKI Kruunajaiskahvit Voittokahveja odotellessa Hyvät loukkukiihkoilijat, se on mielestänne niin kannustinloukkua, kun Suomessa on samaan aikaan niin paljon työttömiä ja vapaita työpaikkoja. Sosten erityisasiantuntija Anna Järvinen muistutti Ylen haastattelussa, että jos kannustinloukkuja puretaan vain sosiaaliturvaa leikkaamalla, tippuu nykyistä enemmän ihmisiä toimeentulotuelle. de_08062023_08.indd 9 de_08062023_08.indd 9 31.5.2023 10.55 31.5.2023 10.55. Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tuoreen selvityksen mukaan joka viidennen työttömän ei ole rahallisesti riittävän kannattavaa mennä töihin. – Lainsäädäntö ei kannusta hyvinvointialueita säästämään rahaa vaan käyttämään sitä mahdollisimman paljon, jotta valtiolta voisi pyytää lisää. Hiilamo sanoo ulostulonsa olevan hätähuuto julkisten sosiaalija terveyspalveluiden puolesta. – Nyt palvelujen tuottajat joutuvat käyttämään vuokrafirmoja täyttääkseen lakipykälien vaatimuksia. Perälaudasta tuli katto TYÖNANTAJAT NAUKUVAT paikallisen sopimisen lisäämisestä, mutta arki on siinä toisenlainen. Vaikka mahdollisuuksia olisi sopia paikallisesti esimerkiksi palkoista, moni työnantaja menee helpoimman eli työehtosopimuksessa sovitun mukaisesti. Järjestelmä on terveystaloustieteen näkökulmasta ihan pöljä, Hiilamo kirjoittaa. Se on eri tukimuodoista kaikkein byrokraattisin ja kannustinloukkuisin, muistuttaa Demokraatin väki. Asia selviää Ylemmät toimihenkilöt YTN:n selvityksessä siitä, miten teknologiateollisuuden sekä suunnitteluja konsulttialan yrityksissä on tänä keväänä sovittu ylempien toimihenkilöiden palkankorotuksista. Tuon 20 prosenttia voi toki jokainen tulkita oman agendan mukaan jopatai vain-sanalla. Teknologiateollisuuden alalla 36 prosenttia ja suunnitteluja konsulttialalla vain 15 prosenttia teki yrityskohtaisen sopimuksen palkankorotusten kohdentamisesta. Mutta jos sitä ratkotaan ideologisin perustein, voi jälki olla rumaa. Hänen mukaansa uudessa mallissa on liian vähän rahaa sote-palveluihin. Hyvät loukkukiihkoilijat, siinä olette oikeassa, että ongelma on todellinen. Sote-uudistus saatiin vasta alkuun, mutta jo nyt Helsingin yliopiston sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo vaatii uutta uudistusta. Sopimuksen perälaudasta on tullut palkankorotuksissa katto
10 VIS V 1. Vähennysoikeuden poistaminen myös kiristäisi palkansaajien verotusta. Lakipykälistä huolimatta ay-jäsenmaksujen verovähennyksen poistamisessa on vahva ideologinen leima. 9. Tämä merkitsisi valtiolle noin 220 miljoonan euron verotuloa. Milloin avattiin Särkänniemen huvipuisto. Mitä on töltti. Milloin Hawk-hävittäjät otettiin käyttöön Suomessa. Kuka on kuvassa. Tietojen mukaan hallitusohjelmassa ei puututtaisi esimerkiksi työnantajajärjestöjen tai maataloustuottajien MTK:n jäsenmaksujen verovähennysoikeuteen. Kuka oli Lapuan liikkeen merkittävin johtaja. 199 9 5) Vih tor i Kos ola 6) jää kie kko val men taj a Han nu Ara virt a 7) 198 8) Jer e Pöy hön en 9) hev ose n nel ita htin en ask ella ji 10 ) Eur oop an uni oni n kan sai nvä lis et kum ppa nuu det MAAILMAN TILA • Ammattiyhdistysliikettä kurmootetaan Ideologinen verosäästö A mmattiyhdistysliikkeen pelot porvarihallituksen jakamasta kurmootuksesta alkavat toteutua. Milloin Suomi otti euron käyttöön. 5. Myös Kalevi Sorsa -säätiön verotukseen erikoistunut toiminnanjohtaja Lauri Finér kyseenalaistaa VM:n näkemyksen. 2. 7. Ratkaisua puoltaa myös valtiovarainministeriön vero-osasto. Missä sijaitsee tulivuori Etna. Mikä on EU-komissaari Jutta Urpilaisen vastuualue. Oik eat vas tau kse t: 1) Sis ilia ssa 2) v. Ammattiyhdistysliike katsoo, että VM:n erottelu on epätasa-arvoinen. 4. Se sopii niin kokoomuksen kuin elinkeinoelämänkin tavoitteisiin heikentää ammattiyhdistysliikkeen järjestäytymisastetta. Hallitusneuvotteluista saatujen tietojen mukaan suunnitelmissa on poistaa ay-jäsenmaksujen verovähennys. Mitä oli viimeisimmän 100 markan setelin kuvissa. 6. 3. 197 5 3) Jea n Sib eliu s ja kää ntö puo lel la lau luj out sen ia 4) 1.1. 10 Demokraatti PÄTKÄT VIIKON MEEMI AFP / Ilya Pitalev ITÄ, LÄNSI VAI PUTININ TASKU. ITÄ, LÄNSI VAI PUTININ TASKU. 8. de_08062023_10.indd 10 de_08062023_10.indd 10 31.5.2023 11.15 31.5.2023 11.15. VM perustelee ay-jäsenmaksujen verovähennyksen poistoa – ja muiden jäsenmaksujen rajaamista tästä pois – elinkeinoverolain ja henkilöverotuksen eroilla. Mikä on Käärijän oikea nimi. Esimerkiksi SAK pitää jäsenmaksujen verovähennysoikeutta tulonhankkimiseen liittyvänä kustannuksena. 10
Ratikka edustaa mielestäni syvintä helsinkiläisyyttä. 11 Demokraatti Edunvalvonnalle tulee tarvetta seuraavan hallituksen aikana. Siinä näki jonkin verran elämän nurjaa puolta. Teksti Heikki Sihto Kuva Nora Vilva MISSÄ OLET NYT. Lillqvist uskoo – ja pelkää – että edunvalvonnalle tulee tarvetta seuraavan hallituksen aikana. – Vaikka Petteri Orpolla on turkulaisena varmastikin näkemystä Turun tunnin radan puolesta, rataverkoston valtavaa korjausvelkaa ei voi ohittaa. – Jos haluaa kunnolla kehittää työelämää, se tehdään eduskunnassa lakien kautta. – Ajatteluani muokkasi 14 vuotta poliisina. – Raitiovaunukuljettajat ovat pieni ja hieno ammattiryhmä. Oikeasti se johtaa lyhytaikaisiin ja huonosti palkattuihin työsuhteisiin. Olennaista on myös se, että vihreää siirtymää ei maksateta työntekijöillä. Sitä on luvassa aikaisempaa enemmän raideammattilaisten puheenjohtajalle, kun tämän toimenkuvaa ollaan uudistamassa. Vuonna 2022 de_08062023_11.indd 11 de_08062023_11.indd 11 25.5.2023 15.23 25.5.2023 15.23. Sen verran hankalana hän pitää Suomen taloudellista tilannetta. Kuljettaja ei aja vain ratikkaa vaan myös imagoa, Petri Lillqvist hehkuttaa. Hän toivoo, että tuleva hallitus ei sotkeennu työntekijöiden perusoikeuksiin, kuten lakko-oikeuteen. – Näen tämän tyyppisen yhteisjärjestön roolin merkittävänä nimenomaan yhteiskunnallisena vaikuttajana, unohtamatta järjestön omaa edunvalvontaa ja kentän kiertämistä. Tärkeää on myös pitää kiinni vihreän siirtymän aikataulusta. Raitiovaunukuljettajan työ oli lapsuuden unelma, joka toteutui vasta pitkän ja mutkikkaan työuran jälkeen. On kunnia olla jatkumoa tässä hienossa liikkeessä. Tässä pitää muistaa myös pääradan merkitys huoltovarmuudelle. Yhteiskunnallinen vaikuttaminen kiinnostaa Lillqvistiä. EDUSKUNTAVAALEISSA EHDOLLA ollut Lillqvist sanoo vaikuttamisen kiinnostavan, niin ammattiyhdistystoiminnassa kuin politiikassakin. Halu muuttaa asioita tulee Lillqvistin työhistoriasta. Pikavoittoja on helppo saada paperilla mutta ei käytännössä. Tämä on myös raideammattilaisille tärkeä asia, sillä raideliikenteen merkitys kasvaa vihreän siirtymän edetessä. Hän nostaa ykköskohteeksi rataverkoston korjaamisen ja kehittämisen. Ay-toiminnassa viehättää myös tunteen palo, millä hommia tehdään oman työn ohella. Työttömyyden kokemusasiantuntijana Lillqvist varoittaa työttömyysturvan leikkaamisesta. Raide-ammattilaisena Lillqvistillä on selvä näkemys myös hallituksen pöydälle tuleviin ratahankkeisiin. Petri Lillqvist Ei vain ratikan, vaan imagon kuljettamista. Hän oli viisikymppisenä lähes kaksi vuotta työttömänä, kun työ Finnairin turvallisuusja työsuojelupäällikkönä loppui säästötoimiin. Meidän pitää päästä tasavertaisina neuvottelijoina pöytiin, joissa muutosta suunnitellaan. – Vihreässä siirtymässä ei ole varaa ottaa takapakkia. Nykyinenkin tehtävä on monien toiveiden täyttymys. Tämä lopulta lisäisi erilaisten tukien tarvetta. Hän on myös Työttömien ay-jäsenten tukiyhdistyksen hallituksen varajäsen. R aideammattilaiset JHL:n noin 3 500 työntekijää saivat alalla unelmansa toteuttaneen puheenjohtajan Petri Lillqvististä. – Kokoomus kuvittelee, että työttömyysturvan lyhentäminen kannustaisi hakemaan töitä
Ei hän voi luopua infoista, vaikka uutta kerrottavaa ei ole. MITÄ TEEMME TÄÄLLÄ. Olen seurannut niitä netistä ja paikan päältä. Ooh, nyt sitä käytiin hakemassa! Suomalainen versio suoran lähetyksen taiasta toteutui Kannelmäen Prismassa vuonna 2017. Lukuisissa infoissaan, joissa menee hyvin kuin Johnnyn biisissä, Orpo voisi vaihteeksi kertoa, miten tuleva hallitus aikoo varmistaa riittävät päästövähennykset. Orpon mukaan ilmastolakiin kirjattu hiilineutraalisuustavoite pitää. Aamuisin puheenjohtajat kommentoivat tunnelmiaan suorissa porrasinfoissa. 12 Demokraatti Si m o Al as ta lo sim o. Asiat ovat olleet vaikeita, mutta päälinjoista on päästy sopuun ja yhteinen tahto ratkaisujen hakemiseksi Suomen ongelmiin on ollut vahva. Miksi seisot täällä päivästä toiseen, jos sinulla ei ole mitään kerrottavaa. On epäilty, että taustalla olisi samanlainen temppu kuin Ruotsissa. Villityksen aloitti Englannissa vuonna 1993 internettiin kytketty kamera, joka kuvasi Cambridgen yliopistolla sijainnutta kahvinkeitintä. Hallitus löysi sovun ilmastopolitiikasta. Vakavammin ajateltuna on tietenkin tärkeää, että hallituksen muodostaja on median tavoitettavissa. de_08062023_12.indd 12 de_08062023_12.indd 12 31.5.2023 10.39 31.5.2023 10.39. Päivän päätteeksi hallituksen muodostaja Petteri Orpo (kok.) saapuu suoraan lähetykseen kertomaan, miten menee. JOS OLISIN Petteri Orpo, huolestuisin poliittisesta julkikuvastani, jota leimaavat enenevässä määrin nyt jo tuntikausien mittaiset tarkoituksettomat puheenvuorot. fi A la st al on sa lis sa Vi lle Ra nt a Jos olisin Petteri Orpo, huolestuisin poliittisesta julkikuvastani. Takavuosien kahvikone ja liukuhihna tulivat mieleeni Säätytalon hallitusneuvottelujen tiedotustilaisuuksista, jotka ovat jatkuneet runsaan kuukauden. E lämme maailmassa, jossa ovia ja kassahihnoja tykätään katsella livenä. Ja yhtä hyvin: miksi me olemme täällä. Toisin sanoen Orpo ei ole runsaan kuukauden kestäneissä suorissa lähetyksissä sanonut sanaakaan siitä, mitä Säätytalolla on sovittu. Siellä se kahvi taas tippuu. Lehdet kaivavat omia tietojaan ja kysyvät juttuihinsa kommentteja. On kysymys, jota en ole Orpolle esittänyt. Opiskelijoiden keitin tunnettiin nimellä Trojan Room Coffee Pot. Syntyy vaikutelma, että asioista kerrotaan, vaikka niin ei tapahdu. al as ta lo @ de m ok ra at ti. Ei ole Orpon ongelma pohtia sitä, miksi hän on tavoitettavissa. Prisman liukuhihnaa seurasi parhaimmillaan yhtäaikaisesti satoja tuhansia katsojia. Näennäinen läpinäkyvyys jatkuvine suorine lähetyksineen voi silti olla myös sumuverho. Toistaiseksi sitä ei ole esittänyt myöskään kukaan kollegoistani. Pidetään kiinni vuodesta 2035, mutta ei tehdä riittävästi, jotta tavoite toteutuu. Hyvin on mennyt
Pyöräilyn lisääminen tuottaa koko Suomen mittakaavassa 1,1 mrd euron arvosta terveyshyötyjä. Helsingin kantakaupungin katutilasta 86 % on varattu autoille Ajorata 69 % Aukiot 2 % Pysäköinti (sis. G ra fii kk a: A rja Jo ki ah o / Lä hd e: Kä ve ly n ja py ör äi ly n ed is tä m is oh je lm a Sakot It-jätti Meta sai EU:lta historiallisen 1,2 miljardin euron sakon EU:n yleisen tietosuojaasetuksen rikkomisesta. Kevyelle liikenteelle on osoitettu vain murusia. NOUSUSSA LASKUSSA Lähde: STT Lähde: Sähköpörssi Nordpool Arvostamme suomalaista työtä. Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 Valtion liikenne poliittinen tavoite on nostaa kävelyn ja pyöräilyn yhteen laskettu osuus 30 % matkoista vuoteen 2030 mennessä. Lehden paperi ja painotyö on 100 % suomalaista. 13 Demokraatti D EM O G RA A FI Eri käyttötarkoituksiin varatun katutilan osuus kantakaupungissa Helsingin kaupungin yleisten alueiden rekisterin tietojen perusteella. de_08062023_13.indd 13 de_08062023_13.indd 13 25.5.2023 15.25 25.5.2023 15.25. Sähkön hinta Pörssisähkö on halventunut kesän lähestyessä – jopa negatiiviseksi joinain päivinä. kadunvarsi pysäköinti) 17 % Jalankulku 7 % Yhdistetty jalankulku ja pyöräily 4 % Pyöräily 1 % Autot hallitsevat Hurskaista puheista huolimatta kaupunkien katutila on edelleen pyhitetty autoille
de_08062023_14.indd 14 de_08062023_14.indd 14 30.5.2023 9.55 30.5.2023 9.55. Julistus kertoo, millaista sosialismia suomalainen demari aiheesta puhuessaan todennäköisesti tarkoittaa. 14 Demokraatti ILMIÖ Sosialismin aave 14 Demokraatti Teksti Anna-Liisa Blomberg ja Petri Korhonen / Kuvitus Arja Jokiaho SDP roikottaa yhä sosialismia periaate julistuksessaan, vaikka yhä harvempi äänestäjä mieltää itsensä minkään sortin sosialistiksi. Pitemmästä puolueen periaatejulistuksesta (2020) sosialismin vekkuli peikko sentään vielä parista kohdasta kurkistaa. Edes työväenliike-sanaa siitä on turha etsiä, joten liberaalien tietotyöläisten tai palvelualojen pätkätyöraatajien ei tarvitse ainakaan tästä määritelmästä väitellä muiden kanssa. Mitä vikaa olisi sosiaali demokratiassa. E lokuussa 2020 hyväksytyssä, puolueen tavoitteita esittelevässä SDP:n poliittisessa ohjelmassa ei mainita sanaa sosialismi
15 Demokraatti 15 Demokraatti de_08062023_14.indd 15 de_08062023_14.indd 15 30.5.2023 9.55 30.5.2023 9.55
DEMOKRAATTISOSIALISTIT USKOVAT, ETTÄ PORVARISTOA EI TARVITSE UUDELLEENKOULUTTAA. Mutta kun me haluttiin uskoa siihen, parahtaa moni. Niin. Ai niin, tässäkin kyse on ”väärin tulkittu” -ajattelusta. Myöhempien selitysten mukaan punakaartilaiset olivat käsittäneet väärin sosialismin syvemmän idean, ja oikeasti syypäitä tähän jyrkkyyteen olivat nykyisten vasemmistoliittolaisten esi-isät ja -äidit, nuo kuumapäiset kiihottajat. Liikkeen aateperintö on sosialismin teorioiden ohella saanut vaikutteita eri aika kausien humaanista filosofiasta, kristillisestä etiikasta ja valistuksen edistysaatteista. Ei, demarit ajautuivat luokkataistelun tielle ihan itse, mutta tulivat sieltä onneksi ajoissa takaisin parlamentaarisen kansanvallan puolelle. Sosialidemokraattisen liikkeen alkuaikoina puolue nojasi hyvinkin kirjaimellisesti Marxin ja Engelsin vallankumousoppeihin, ja kristillisyys oli kirosana. Joulupukkikin on nätti konsepti, vaikka sitä ei ole missään saatu toteutettua alkuperäisen tarinan mukaisena toimijana. Kun SDP:n vuoden 2020 periaatejulistusta lukee pidemmälle, historiaosuudessa kerrotaan, mitä sosialismi on puolueen aateperinnössä ollut. Pitäisikö tästä vetää johtopäätös, että demokraattisen sosialismin malli ei vain toimi. Moni meistä on vuosien mittaan uskonut moneenkin asiaan. Demokraattisosialistit uskovat, että porvaristoa ei tarvitse uudelleenkouluttaa eikä tuotantovälineitä ottaa neuvostojen haltuun. Samalla logiikalla puolustautuvat yhä Anna Kontulan (vas.) kaltaiset kommunisteiksi tunnustautuneet ihmiset. Perinteinen vasta-argumentti on, että noissa esimerkkimaissa demokraattistakaan sosialismia ei ole osattu kasvattaa oikein. de_08062023_14.indd 16 de_08062023_14.indd 16 30.5.2023 9.55 30.5.2023 9.55. Eihän Ladastakaan saa Teslaa, vaikka siihen vaihtaisi uudenaikaisen sähkömoottorin. Olisiko jo vuonna 2023 aika myöntää, että demokraattisenkin sosialismin aate on jotenkin pahasti valuvikainen, jos se on niin helppo mokata eri puolilla maail maa. Tässä on pientä jälkisievistelyn makua. Ajatus D-sosialisminkin hylkäämisestä kuulostaa varmasti monesta perinnedemarista vaikealta, loukkaavalta kuvainraastamiselta. Myös Mihail Gorbatshovin kerrotaan kaavailleen Neuvostoliiton viimeisinä vuosina, että perestroikalla kommunismista saadaan tehtyä demokraattista sosialismia. MITÄ KORVAAMATONTA SDP menettäisi, jos se viimeinkin poistaisi ohjelmistaan sosialismin, joka on vienyt liikkeen jo muutaman kerran päin seinää. Jos rehellisiä ollaan, tämänkään käsitteen track record ei ole kovin hyvä. Aate on hyvä, mutta sen toteutus on jostain syystä vain tyritty aina ja kaikkialla. HISTORIAA EI tietenkään pidä uudelleenkirjoittaa. 16 Demokraatti D-ILMIÖ Demokraattinen sosialismi on pyrkinyt ja pyrkii edelleen paitsi talouden, myös työelämän ja muiden elämänalueiden jatku vaan kansanvaltaistamiseen avoimuutta lisäämällä ja mää rittämällä pelisääntöjä, joilla markkinat toimivat. Maailmalla demokraattista sosialismiaan on mainostanut muun muassa Venezuela, joka on malliesimerkki siitä, miten luonnonvaroiltaan rikas valtio saadaan tunaroitua surkealla yhteiskuntajärjestelmällä kehitysmaan tasolle. Humaani filosofia oli hyvinkin kaukana siitä, että työväentalon torniin ripustettiin punainen lyhty ja alettiin jakaa kivääreitä jokaiselle halukkaalle. Yksinkertaistettuna D-sosialismin erona punalippuisimpaan versioon on vallankumouksen karsastus
Aatteeseen, joka järjestää jokaiselle ihmiselle samanlaisen turvan, tasavertaisen kohtelun ja mielipiteenvapauden, riippumatta ihmisen sukutaustasta, ihonväristä tai varallisuudesta. – SDP otti Suomessa ensimmäisenä puolueena ohjelmaansa muun muassa yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden, palkallisen äitiysja sairasloman, yleisen maksuttoman oppivelvollisuuden, maksuttomat koulutarvikkeet ja -ruokailun, julkisen päiväja sairaanhoidon, maksuttoman kätilöavun synnyttäville, aborttioikeuden sekä kahdeksan tunnin työpäivän ja työsuojelulait, Kemppainen luettelee. Ääripäät eivät Kemppaisen mielestä toimikaan: totalitaarinen valtio sosialismi ja säätelemätön kapitalismi tuottavat kansalle yhtä paljon kurjuutta. Siitä on muodostunut leimakirves, vähän kuin käänteinen natsikortti, joka isketään pöytään aina. Sosialismin rippeet voisi siirtää ansaitusti työväenliikkeen museoiden hyllyille. – Sosiaalinen viittaa nähdäkseni siihen, että puolue pyrkii, sosialismin periaatteita noudattaen, ulottamaan demokratian kaikille etnisyyteen, uskonnolliseen vakaumukseen, sukupuoleen ja taloudelliseen statukseen katsomatta. OIKEISTO KÄYTTÄÄ sosialismia leimakirveenä, mutta pelkästään sen takia SDP:n ei pidä historiantutkijan mielestä sanasta luopua. Nykyisin myös porvarilliset puo lueet pitävät näitä hyvinvointivaltion keskeisinä elementteinä – vaikka ne onkin ajettu Suomeen ”sosialidemokratian” eli yhden sosialismin muodon kautta. Sosialismin mainitsemisesta keskusteltiin hänen mukaansa ”reippaasti”. Sosialidemokratia on hillinnyt kaikissa Pohjoismaissa kapitalismin lieveilmiöitä ja luonut edellytykset taloudelliselle kehitykselle, vaikka tästä ei julkisesti juuri keskustella. Työväenliikettä ja aatehistoriaa tutkineen Kemppaisen mukaan vuoden 1903 Forssan ohjelmassa on sosialismeineen yhä enemmän konkretiaa kuin esimerkiksi keskustalaisten hellimässä alkiolaisuuden käsitteessä. Sosialismi ei voi toimia ilman demokratiaa. SDP:n historialliset juuret ovat tukevasti saksalaisessa, käytännönläheisessä 1800-luvun lopun sosialismissa. Vatanen toimi vuoden 2020 periaatejulistusta työstäneen työryhmän puheenjohtajana puoluesihteeri Antton Rönnholmin kanssa. KYSE ONKIN Kemppaisen mukaan pitkälti siitä, kenelle annamme vallan määritellä poliittisia käsitteitä. Venezuelan ja Kuuban esimerkkien valossa oikeiston on ollut helppo sanoa, että täyteen sosialismiin meno taannuttaa taloutta. SDP:N POLIITTISEN valmistelun päällikkö Kaisa Vatanen toivoo, että jäsenet käyvät tänä kesänä vilkasta aatekeskustelua puolueen ohjelmasta – tarvittaessa myös periaatejulistuksesta. Sosialistien on aina väitetty hajottavan perheen, kieltävän uskonnon ja tuhoavan Suomen, Kemppainen muistuttaa. ENTÄ SE kielioppikysymys: sosiaalivai sosialidemokratia. Kannatat varmaan Neuvostoliittoa. – Useissa tutkimuksissa on todettu, että oikeudenmukainen tulonjako ja pienet tuloerot kansalaisten välillä luovat paremmat edellytykset talouskasvulle. 17 Demokraatti Selkein ja kiistattomin asia, joka yhdistää nykypäivän demarit ja työväenliikkeen alkuaikojen aktivistit, on kaipuu sosiaaliseen demokratiaan. Neuvostodiktatuurilla on vain vähän, jos ollenkaan, tekemistä historiallisen sosialismin kanssa. Entä vuoden 1918 punakapinaa. Aatteeseen, joka lupaa tuoda yhteiskuntaan solidaarisuutta, tasa-arvoa ja heikommista huolehtimista. – Oikeistopuolueet ja kirkko ovat pelotelleet sosialismin peikolla kansalaisia aina 1800-luvun lopulta saakka. – Osa koki sanan negatiivisena siten, että se liitettäisiin vahvasti NeuvostoliitITSESENSUURIN SIJAAN OLISI TÄRKEÄ PYRKIÄ OTTAMAAN VALTA TAKAISIN SOSIALISMIKÄSITTEEN MÄÄRITTELYSSÄ. – Itsesensuurin sijaan olisi tärkeä pyrkiä ottamaan valta takaisin käsitteen määrittelyssä. Pitää selventää, mitä sosialismi oikeastaan tarkoittaa ja mitä aatteen ajamana on saavutettu. Siksi sosiaalidemokratia, rohkeus olla puolellasi, sosiaalisesti ja demokraattisesti, ansaitsisi viimeinkin tilaisuutensa. Pidän tärkeänä, että sosialismi sekä käsitteenä että ideologiana säilyy mukana myös SDP:n ohjelmassa ja nimessä. Kiihkokansallinen oikeisto ehti jo omia kaulakoruihinsa vaakunaleijonan. Pääasia on, että asiayhteys on selvä. Suomen lippu takin selkämyksessä saa käyttäjänsä näyttämään Odinin soturilta, vaikka nämä tunnukset ovat koko kansan omaisuutta. Harvalla tulisi niitä aidosti ikävä. Sosialismin käsite on Neuvostoliiton ja itäblokin hajoamisen jälkeen irrotettu historiasta ja aatteen poliittisista tavoitteista. – Siitä luopuminen olisi käytännössä itsesensuuria ja historiallisen identiteetin kadottamista. Nyt samat ryhmät haluavat sanella, mitä sosialismi tarkoittaa. Tampereen yliopiston tutkijatohtorin Mikko Kemppaisen mielestä sosialismin käsite on sosialidemokratialle edelleen välttämätön. Itse en näkisi kirjoitusasua niin merkittävänä. de_08062023_14.indd 17 de_08062023_14.indd 17 30.5.2023 9.55 30.5.2023 9.55
Kumpikaan näistä suomalaisista versioista ei ole se, jonka varjossa on tehty maailmalla kansanmurhia ja toon, ja sen takia se haluttiin pois. Edellinen periaateohjelma oli vuodelta 1999 ja kesti parikymmentä vuotta. Toveri Lenin – kaikki nuo hahmot joita myös Suomen sosialidemokraattinen puolue viime vuosisadan alussa piti... Kunnes oppi tuntemaan nämä paremmin. Syyskuun puoluekokous on Vatasen mielestä erinomainen aika käsitellä SDP:n politiikan linjaa ja aatetta. Puoluekokous päätti yksimielisesti, että kirjaus demokraattisesta sosialismista jäi julistustekstiin. TOVERI ON demareille yhtä rakas ja yhtä paljon turhia väärinkäsityksiä aiheuttava symboli kuin sininen hakaristi on Suomen ilmavoimille. – Nyt meillä on tässä puoluekokouksessa mahdollisuus potkaista käyntiin sellainen aatteellinen ja sisällöllinen uudis tustyö, joka voi poikia paljonkin seuraavan kolmen vuoden aikana, Vatanen sanoo. Prosessissa keskusteltiin siitä, miten määrittelemme itsemme, osana aatteellista ja historiallista viitekehystä. Sen sijaan normaalikeskustelussa esimerkiksi sosiaalidemokratiasta puhuminen ei Kaisa Vatasta haittaa. – Itse kirjoitan yhdellä aalla, mutta en ole mitenkään tiukkapipoinen, mikäli joku haluaa kirjoittaa sen Kotuksen ohjeiden mukaan. Todellisuudessa tasa-arvo oli neuvostojärjestelmästä kaukana, eikä toveriutta ollut edes kutsumanimissä. Siinä ei ole tarpeen olla kielipoliisina. – Se on voimassa toistaiseksi, kunnes se päätetään avata. no, ehkä tovereinaan. Gulagissakin toiset tavaritsit olivat aina tasa-arvoisempia kuin toiset. Nyt syyskuun 2023 puoluekokouksessa tekstiä ei ole tarkoitus muokata. Toveri olisi mainio, Suomessakin jo vuosisatoja tunnettu puhuttelumuoto, ellei sitä olisi pilannut Neuvosto-Venäjän hyytävä silmänkääntötemppu: kaikkien ihmisten luokitteleminen muka tasa-arvoisiksi tovereiksi, entisten herrojen ja rouvien sijaan. Jos on tarpeita sitä muuttaa tai päivittää, sellaiseen voidaan varmasti lähteä. SDP on virallisesti yhä Suomen Sosialidemokraattinen puolue, vaikka Kotimaisten kielten keskuskin suosittelee sosiaali-sanaa. – Toivon, että aatteellinen keskustelu eläisi aktiivisena – ja että eri puolella Suomea käytäisiin keskustelua myös periaatejulistuksesta. Sisar Toveri de_08062023_14.indd 18 de_08062023_14.indd 18 30.5.2023 9.55 30.5.2023 9.55. 18 Demokraatti D-ILMIÖ Tavaritsissa on Gulagin kosketus Teksti Petri Korhonen K un demarit puhuttelevat toisiaan tovereiksi, ulkopuolisille sanassa kuuluu neuvostovallan ja Siperian vankileirien kaiku – vaikka kuinka selittäisi. Toivon, että nykyinenkin julistus kestää ainakin sen verran. KIELIOPPI ON vähemmän vakava juttu. Tavarits. – Itse ajattelen, että nykyinen nimi kuvaa ehkä paremmin kiinnittymistä eurooppalaiseen ja kansainväliseen demokraattisen sosialismin perinteeseen ja puolueperheeseen. Sen sijaan poliittista ohjelmaansa SDP aikoo päivittää vahvasti. Toveri Stalin
Hänen vuoden 1905 Shakespeare-käännöksessään ei puhuta tovereista, vaan siitä, miten sodassa kaikki ovat veljiä kuninkaankin kanssa. Paras ja lämpimin puhuttelumuoto poliittisissa tilaisuuksissa on toki ystävä. Toveri-sanaa saa tietysti aina käyttää. Tuhannet SDP:n toverit taistelivat demokratian puolesta talvisodassa, ja heidän puolellaan lenteli hakaristitunnuksisia lentokoneita. VELJEYS SOPISI paljon paremmin myös puoluekäyttöön. EIKÖ PUOLUETOVERI sitten ole vähän samanlainen neutraali ilmaisu kuin aatetoverit, koulutoverit, luokkatoverit, kohtalotoverit – ja varsinkin oppositioaikana vaikka taistelutoverit. Siinä kuningas pitää taistelun alla innostavan puheen, jossa kuvailee miten tulevan päivän jälkeen heidät kaikki muistetaan ikuisesti taistelutoveruudestaan. Kääntäjä Paavo Cajander on kuitenkin toista mieltä. Puoluetoverien keskellä ihmisen luulisi olevan ystävien seurassa, vaikka sana saattaakin maistua meistä liian lempeältä. Toisaalta toveri-sanakaan ei ole täysin sukupuolineutraali, koska toveritarkin tunnetaan. Sarjaa esitettiin meillä nimellä Taistelutoverit. Ken tänään kanssain verta vuodattaa, On veljeni; jos kuinka halpa olkoon, Niin tämä päivä hänet aateloi. Päinvastoin. Karkottaako tavaritsin hokeminen ulkopuolisia ihmisiä, vai lähentääkö se omia kuin sisäpiirin salasana. de_08062023_14.indd 19 de_08062023_14.indd 19 30.5.2023 9.55 30.5.2023 9.55. Tämä runoteksti näkyi viimeksi sota-aiheisen televisiosarjan Band of Brothersin jokaisen jakson alussa. Yhtä lailla monet heistä jotka opettivat suomalaisdemarit puhuttelemaan toisiaan venäläisittäin tovereiksi, alkoivat myöhemmin ajaa totalitaarista yhteiskuntaa ja surmasivat bolsevikkivallankumouksensa kautta miljoonia ihmisiä. Silti jokaisen täytyy myös ymmärtää, miten epäinklusiiviselta se asiaan vihkiytymättömästä, puolueliturgiaa tuntemattomasta ihmisestä voi kuulostaa. MITEN EPÄINKLUSIIVISELTA TOVERI-SANA PUOLUELITURGIAA TUNTEMATTOMASTA IHMISESTÄ VOI KUULOSTAA. Tietysti. Ett’emme tulis puheeks me, me harvat, Me onnellisen harvat, veljet kaikki. On totta, että ilmailuvoimien hakaristin Suomelle 1918 lahjoittanut ruotsalainen kreivi von Rosen ryhtyi vanhoilla päivillään täydeksi natsiksi. Mutta veljeksi ja sisareksi puhutteleminen kuulostaa nykyaikana epäsensitiiviseltä, koska paikalla on usein ihmisiä jotka eivät miellä itseään kummaksikaan. Usein taistelutoveri-sanaa perustellaan juontuvaksi englanninkielisestä Band of brothers -runosta, joka on William Shakespearen näytelmästä Kuningas Henrik Viides. 19 Demokraatti Tavaritsissa on Gulagin kosketus Ystävä Veli hirveyksiä. Varmasti se tekee kumpaakin
Korhonen de_08062023_20.indd 20 de_08062023_20.indd 20 31.5.2023 11.59 31.5.2023 11.59. Aikanaan hämmästyttävän radikaali Forssan ohjelma ohjasi SDP:n työtä vapauden, kansanvallan ja oikeudenmukaisuuden puolesta peräti 49 vuoden ajan. Maailma ei kuitenkaan ole valmis. Nyt Suomi on itsenäinen ja vakaa demokratia, jonka asukkaat kuuluvat maailman onnellisimpiin, vapaimpiin, itsenäisimpiin ja hyvinvoivimpiin ihmisiin. S osialidemokraattiset puolueet ovat aina tavoitelleet ennen kaikkea ihmisten vapautta ja itsenäisyyttä. MITÄ ERIARVOISEMPI YHTEISKUNTA, SITÄ USEAMPI ON VALMIS ALISTAMAAN HEIKOMPIAAN VOITTAAKSEEN ITSE. Kuva iStock, kuvankäsittely Timo Sparf Teksti Janne M. Uusi Forssan ohjelma ESSEE: Sosialidemokratian tavoite seuraavalle 50 vuodelle: kaikkien vapaus. Sosialidemokraattien arvot – vapaus, tasa-arvo ja solidaarisuus – toteutuvat edelleen hyvin epätäydellisesti. Sosialidemokraattien aikanaan radikaaleina pidetyistä ja ankarasti vastustetuista ehdotuksista on tullut niin itsestään selviä, että nykyään jopa oikeistopuolueiden keskeisiin vaalilupauksiin – ainakin retoriikan tasolla – kuuluu hyvinvointivaltion turvaaminen. 20 Demokraatti MIHIN MENET, SDP. Nämä tavoitteet kirjattiin 120 vuotta sitten Forssassa sosialidemokraattisen puolueen puolueohjelman ensimmäiseen kappaleeseen. Kaikkien suomalaisten vapaus ja itsenäisyys, sekä poliittinen että taloudellinen, ovat olleet Suomen sosialidemokraattisen puolueen tavoite jo pitkälti yli vuosisadan ajan. Pohjoismaisen sosialidemokratian suurin saavutus, vahvasti säänneltyyn markkinatalouteen perustuva hyvinvointiyhteiskunta, on lukuisista puutteistaan huolimatta osoittautunut käytännössä kaikkia kokeiltuja vaihtoehtoja paremmaksi
Ongelma ei ratkea vaihtamalla valtahierarkian huipulla olevat toisiin, eikä myöskään vaihtamalla hierarkia toiseen, kuten kapitalismin taloudelliseen valtaan perustuva hierarkia neuvostososialismin poliittisen vallan hierarkiaan. Tekniikan kehitys on antanut ihmisille voimia, joita Forssan ohjelman allekirjoittajien olisi ollut vaikea kuvitellakaan. Sosialidemokratian tavoitteena on edelleen kaikkien vapaus ja itsenäisyys. Mennyt vuosisata on lisäksi osoittanut, että demokratian on edistyttävä, tai se taantuu. Mennyt vuosisata on myös tyhjentävästi osoittanut sosialidemokratian rauhanomaisten, parlamentaaristen reformien paremmuuden väkivaltaan ja vallankumouksellisuuteen nähden. 21 Demokraatti Uusi Forssan ohjelma VAIN DEMOKRAATTISESTI JA REILUSTI JAETTU VALTA VOI TAATA KAIKKIEN VAPAUDET. Sivilisaatio on ottamassa murskavoiton omasta elossapitojärjestelmästään. Demokratiaa ja vallan reilua jakoa on edistettävä jatkuvasti sekä Suomessa että kansainvälisesti, yksin ja yhteistyössä kaikkien demokratiaan ja tasa-arvoon uskovien kanssa. Ulkoisen, etupäässä fossiilisen energian voimin toimivat koneet ovat antaneet sivilisaatiolle vastustamattoman yliotteen vuosituhantisessa kamppailussa ihmisen ja luonnon välillä. Jotta kaikki voivat de_08062023_20.indd 21 de_08062023_20.indd 21 31.5.2023 11.59 31.5.2023 11.59. Vanhat vaarat, sodista ja kulkutaudeista joukkotuhoon, uhkaavat edelleen. olla vapaita, kaikilla on oltava tarpeeksi valtaa. Sitä vaikeampaa on myös sopia yhteisistä rajoista kilpailulle, sen keinoille, tai edes yhteisen ympäristön riistolle. Sitä useampi on myös pakotettu alistamaan välttääkseen joutumasta itse alistetuksi. Uudet tekniikat tai talouden kasvu eivät voi murtaa eriarvoisuuden hierarkioita, ellei vallan eriarvoiseen jakautumiseen puututa. Tämä kannustaa kaikkia hyväksikäyttämään kaikkia, jotka ovat liian heikkoja vastustaakseen hyväksikäyttöä. Toisin sanoen, vain demokraattisesti ja reilusti jaettu valta voi taata kaikkien vapaudet. Mitä eriarvoisempi yhteiskunta, sitä huonommissa olosuhteissa häviäjät joutuvat elämään, ja sitä enemmän ihmiset joutuvat pelkäämään hierarkiassa putoamista. Kilpailuyhteiskunnassa ei voi olla voittajia ilman häviäjiä, ja murheellisen moni on syrjäytetty käytännössä kokonaan yhteiskunnasta. SAMAAN AIKAAN joudumme pohtimaan entistäkin totisemmin, onko sivilisaatiolla ylipäätään tulevaisuutta. Omalla työllään pääomatulojen sijaan elävät, tuo sosialidemokraattien perinteinen kannattajajoukko, on jakautunut voittajiin ja häviäjiin: hyväosaisiin ja epävarmuudessa eläviin huono-osaisiin. Vanhoja vaaroja kärjistää, ja aivan uudenlaisia vaaroja aiheuttaa, teollisen sivilisaation edelleen käymä valloitus-, riistoja tuhoamissota Maan muuta elämää vastaan. Jyrkät valtahierarkiat ja vallan keskittyminen ovat itsessään vaara vapauksille, riippumatta hierarkian tarkoituksesta, vallan muodosta tai sen keskittymisen keinoista. Mitä eriarvoisempi yhteiskunta, sitä useampi on valmis alistamaan heikompiaan voittaakseen itse. VAPAUTTA EI voi olla ilman valtaa, eikä valtaa ilman vapautta. Jyrkät valtahierarkiat – kuten Forssan ohjelmassa tuomitun kapitalismin tuottamat – ruokkivat holtitonta kilpailua vallasta ja statuksesta ihmisten, ryhmien ja kokonaisten maanosien välillä. Kirjoittaja on Kalevi Sorsa -säätiön oikeudenmukaisen ekologisen siirtymän asiantuntija. Tekniikan ja talouden kehityksen hedelmät on jaettu niin pitkään niin epätasaisesti, että esimerkiksi Yhdysvalloissa eriarvoisuus on jälleen yhtä suurta kuin se oli Forssan ohjelman kirjoittamisen aikaan. Syvimpänä syynä näihin kaikkialla havaittavissa oleviin kehityskulkuihin on sama epäkohta, jota vastaan sosialidemokraattinen liike alun perin nousi: valta päättää taloudellisista ja poliittisista kysymyksistä on jakautunut äärimmäisen epätasaisesti. Voimien mukana ei kuitenkaan tullut niiden turvalliseen käyttöön tarvittavaa viisautta
4. 14. 4. 13. Estetään vallan keskittyminen yksilöiden ja pienten sisäpiirien käsiin. Helpotetaan politiikkaan osallistumista esimerkiksi kampanjavapailla ja korvaamalla yhteiskunnallisiin asioihin kuten kansalaisraateihin tai aktivismiin käytettyä aikaa työnantajille. 8. Tuetaan rahavallan vastavoimia, kuten kansalaisjärjestöjä. Korhonen de_08062023_20.indd 22 de_08062023_20.indd 22 31.5.2023 11.59 31.5.2023 11.59. Otetaan käyttöön satunnaisotantaan perustuvia kansalaisraateja osaksi keskeisiä päätöksentekopro sesseja. 7. DEMOKRATIASTA EI NEUVOTELLA 1. Tarjotaan kaikille vapaus tietoon ja tieteeseen. Venäjän on hävittävä demokratiaa vastaan käymänsä sota Ukrainassa, ja Suomen tulee tukea Ukrainaa sekä sodan ajan että jälleenrakennuksessa. 12. 22 Demokraatti Miltä Forssan ohjelma näyttäisi nykyään. 12. 5. Millaisia vaatimuksia sosiali demokraattien tulisi seuraavalle 50 vuodelle esittää. Vihapuheen ja uhkailun vaikutus poliittiseen osallistumiseen on selvitettävä ja ongelma korjattava. 3. Sosiaalivakuutusten rahoitus prog ressiivisella verotuksella. 15. 10. Siirrytään tasa-arvoisesti julkisesti järjestettyyn sote-malliin ja luovutaan erillisestä työterveyshuollosta. Irrottaudutaan kaikista riippuvuuksista, teknologisista ja taloudellisista, jotka sitovat demokratioita autokratioihin kuten Kiinaan. Maksuton korkeakoulutus. Varmistetaan, että myös heikompien ihmisryhmien ääni tulee kuulluksi kaikessa päätöksenteossa, eritoten heitä koskevassa. Prog ressiivinen läpinäkyvä tulonsiirtojärjestelmä, jossa tulonsiirrot kohdistetaan suoraan ihmiselle. Ensin kaikille lapsille ja sitten kaikille oikeus ilmaiseen harrastukseen ja ilmaisiin kulttuurija urheilutapahtumiin esimerkiksi etusetelien avulla. 7. 2. 3. Ottamalla Forssan radikaali ohjelma esimerkiksi, edellisellä aukeamalla oleva analyysi voisi johtaa esimerkiksi seuraaviin vaatimuksiin. Vähennetään rahan valtaa politiikassa antamalla kansalaisten päättää poliittisten toimijoiden rahallisesta tukemisesta suoraan, esimerkiksi arvoseteleitä tai vastaavia mekanismeja käyttäen. 9. Huo mioidaan erityisesti vammaisten ja muiden erityistä apua tarvitsevien ryhmien asema niin sosiaalija terveyspolitiikassa kuin muutenkin. Tuetaan demokratiaa muissa maissa, jotta ne voisivat tarvittaessa tukea demokratiaa Suomessa. Kaikkien mahdollisuudet osallistua poliittiseen elämään, heidän varallisuudestaan, taustastaan, asemastaan tai poliittisesta näkökannastaan huolimatta on turvattava. Teksti Janne M. Perinteisen ja sosiaalisen median keskittymiseen on puututtava, ja niiden sekä uusien tekniikoiden kuten generatiivisen tekoälyn käyttöä poliittiseen manipulointiin on rajoitettava. Demokratialle vihamieliset autokratiat ja heidän myötäjuoksijansa on päättäväisesti torjuttava. Vallan ja omistuksen verkostot tehdään näkyviksi ja läpinäkyviksi. Puretaan tieteellisen julkaisemisen maksumuurit. 11. Hyvinvointialueille verotusoikeus. 13. Asetetaan kampanjakatto vaalibudjeteille. Asetetaan rajat yksilön luottamustehtävien, valta-asemien, ja taloudellisen vallan määrälle. 14. 6. Perusoikeuksien toteutuminen on turvattava yhdenvertaisesti. 9. 8. MIHIN MENET, SDP. 11. Tuetaan tarvittaessa puolueetonta tiedonvälitystä. Automatisoidaan sosiaaliturva. Pidennetään vanhempainvapaita ja taataan vanhemmille oikeus olla lasten kanssa tietty vähimmäisaika. Uusperheiden ja muiden uusien perhemuotojen huomioiminen politiikassa. 2. 10. Taataan kaikille ihmisarvoisen elämän ja yhteiskuntaan osallistumiseen tarvittavat hyödykkeet joko perustulolla, palvelutakuulla tai näiden yhdistelmällä. Jokaiselle aikuiselle taataan vähintään vuoden sapattiaika, jonka voi käyttää kuten haluaa. Säädetään tarvittavat lait, joilla odottamattomiin vaikeuksiin joutuvia ihmisiä ja yrityksiä voidaan tukea nopeasti ja joustavasti. KAIKKI PIDETÄÄN MUKANA 1. Kirkon irroittaminen valtiosta. 6. YLEstä kansalaisten tietokanava. Otetaan käyttöön julkiset lobbarirekisterit. Maksuton varhaiskasvatus 5
Hoivaja muu palkaton työ lasketaan ja huomioidaan valtiontaloudessa ja budjetoinnissa. 2. Saadaan aikaiseksi globaali progressiivisen verotuksen minimistandardi. 11. 3. Kannustetaan kansankapitalismiin ja pienomistuksiin suuromistusten sijasta. Lyhennetään työpäivä 6 tuntiin. Tarvittaessa asetetaan suojatulleja ja muita esteitä torjumaan suurpääoman yritykset kilpailuttaa valtioita toisiaan vastaan. Talouden kirjanpidossa ryhdytään huomioimaan mahdollisimman täysimääräisesti ulkoiskustannukset. 6. Sidotaan teollisuuden ja maatalouden tuet ympäristövaikutuksiin. 8. poistamalla tuloja kannustinloukut palkkoja ja korvauksia korottamalla. Huumeiden dekriminalisointi ja tarvittaessa laillistaminen. Tehdään ahkeruudella vaurastumisesta mahdollista siirtämällä verotuksen painopistettä omistamalla rikastumisen ja ansiottoman arvonnousun verotta miseen. 4. 23 Demokraatti 16. Talouden keskittymiseen ja suuryritysten valtaan puututaan tiukasti. Varmistetaan pk-yrittäjien mahdollisuudet toimia suuryritysten paineessa. Ohjataan talouden siirtymää haittaveroin, mutta samalla veropohja turvaten. 7. 9. Yritykset, jotka ovat liian suuria tai tärkeitä kaatumaan, pilkotaan. Selvitetään, mitkä talouden toimialat voivat ylipäätään pärjätä kestävässä, maailman rajoihin mahtuvassa yhteiskunnassa. ympäristön ja talouden sääntelyssä ja ihmisoikeuksissa kansainvälisiä sopimuksia nopeammin. MAAILMAN RIISTO LOPETETAAN YHDESSÄ MUIDEN MAIDEN KANSSA 1. 7. 3. 15. Kansainvälisen siirtolaisuuden pelisäännöt uusitaan huomioimaan ihmisten oikeudet. SIIRRYTÄÄN KESTÄVÄÄN JA REILUUN YHTEISKUNTAAN 1. 4. 2. 5. 4. 10. Historialliset epäoikeudenmukaisuudet huomioidaan kansainvälisillä tulonsiirroilla, kuten päästökaupan tuottojen jakamisella. 13. Yrittäjien työttömyysturva ja muut sosiaalietuudet saatetaan samalle tasolle palkansaajien kanssa. Kaikille taataan oikeus työhön tai valitsemaansa osallistavaan toimintaan, josta maksetaan sosiaaliturvan lisäksi erikseen. Automatisoidaan verotus dynaamiseksi, progressiiviseksi veroksi, joka on sidottu ansioiden etäisyyteen mediaanipalkasta. 14. Kannustetaan työpaikkademokra tiaan sekä osuuskuntien ja työntekijöiden omistamien yritysten perustamiseen. 5. 7. Vähätuloisten etuuksien parantamisen on oltava mahdollista, vaikka kaikkien etuja ei parannettaisikaan. Selvitetään, millaisia muutoksia hyvinvointiyhteiskunnan ylläpito vaatii, mikäli talouskasvu jää pitkäaikaisesti vähäiseksi tai olemattomaksi. Maksuton julkinen neuvonta viranomaisvelvoitteiden hoitoon. Kaikille työntekijöille, myös yksinyrittäjille, sosiaalija eläkevakuutus. Demokratiaa kansainvälisessä päätöksenteossa lisätään. Veronkierto laitetaan kuriin. Yritystukien ja pelastuspakettien ehtona tulee lähtökohtaisesti olla veronmaksajan omistusosuus yrityksessä. Korjataan kaivoslaki. 6. Ryhdytään luomaan demokraattisten, edistyksellisten valtioiden ”klubeja”, joiden sisällä edetään mm. 8. TALOUDESTA TEHDÄÄN RENKI, EI ISÄNTÄ 1. Suomen on oltava edistyksellinen, aloitteellinen ja neuvottelukykyinen toimija kansainvälisesti. Talouden siirtymä kestävälle pohjalle hoidetaan oikeudenmukaisesti ja reilusti. Varmistetaan, että ahkeruudella voi aina parantaa omaa asemaansa mm. 16. 3. Luovutaan kaikesta eläintuotannosta, joka ei mahdollista lajinmukaista elämää. Siirtymästä kärsiviä ihmisiä tue taan ja autetaan. 8. Toteutetaan muutokset. Saadaan aikaiseksi kansainväliset sopimukset potentiaalisesti vaarallisten uusien tekniikoiden rajoittamisesta, kunnes niiden turvallinen käyttö voidaan varmistaa. Ay-liikkeen on uudistuttava. 6. 2. ympäristökysymyksiin, verotukseen, sosiaaliturvaan, työntekijöiden oikeuksiin. 9. Varmistetaan tasainen pelikenttä valtioiden ja yritysten välillä luomalla vähimmäisstandardit mm. 5. de_08062023_20.indd 23 de_08062023_20.indd 23 31.5.2023 11.59 31.5.2023 11.59. 12. Metsänja maanomistajille ryhdytään maksamaan korvauksia hiilensidonnasta ja biodiversiteetin ylläpidosta
– Uusien toimijoiden saaminen tähän rinkiin mukaan on tärkeää. Minäkin olen ollut 15 vuotta pääluottamusmiehenä, enkä ole kertaakaan käynyt vaaleja siitä hommasta. TULEVAISUUDENNÄKYMÄT EDUSKUNTAVAALIEN tuloksen jälkeen saavat Lahtisen hetkeksi mietteliääksi. Varmasti voisi, Lahtinen vastaa. de_08062023_24.indd 24 de_08062023_24.indd 24 30.5.2023 11.55 30.5.2023 11.55. – Sehän oli liipasimella 2013, kun ranskalainen omistaja möi sitä. Jäsenhankinta on haaste, joka koskee niin Teollisuusliittoa kuin muitakin ammattiliittoja. Työnantaja on itse lähtenyt kolmikannasta pois. Lahtisen työpaikka edustaa teollisuudenalaa, joka valitettavasti hyötyy sodista ja konflikteista. Kyllä se saisi olla niin, että olisi jonkinlainen yleinen linja, millä mentäisiin, mutta alakohtaisesti ei olisi niin kiveen hakattua, hän avaa. Janne Lahtisella ei ole vaikeuksia yhtyä arvioon. AY-LIIKKEEN TULEVAISUUDEN haasteista Demokraatin haastattelemat kokousedustajat pohtivat varsin samalla tavoin. Näen niin, että työnantajapuoli itse yrittää livistää siitä ja sitten kuitenkin järjestäytyy itse aika tasaisesti teknologiateollisuuden taakse ja pyrkii palkkaratkaisuun. Nyt tilauskirjat ovat pikkuhiljaa täyttyneet ja hommaa on kauheasti. Muistan, kun Helsinkiin lähdettiin silloin vähän mieltä ilmaisemaan, kun Sipilän hallitus oli. Olennaista olisi Lahtisen mielessä alakohtaisuus. – Minusta se on ihan työnantajalähtöistä, että neuvottelujärjestelmä ei toimi. Voisiko ammattiliittojen välinen yhteistyö tarjota joitain eväitä myös järjestäytymisasteen nostamiseen. Meille on tulossa isot 30 miljoonan euron investoinnit ruutitehtaaseen ja kokonaan uusi nallitehdas, hän kertoo. Hän johti tutkimusta, jossa kartoitettiin työmarkkinajärjestelmän toimivuutta ja kehittämistarpeita. – Kyllähän se vähän hirvittää, oikeistohallitus. Demokraatti kysyi kuulumiset ja tulevaisuudennäkymät neljältä kokousedustajalta Lotta Väisäseltä, Janne Lahtiselta, Miia Kelseyltä ja Juha Mannilta. Hän kertoo, ettei Ukrainan sota näy työssä ja tilauksissa vielä. Janne Lahtinen kiteyttää jaetun huolen: järjestäytymisaste. Ensin ei löytynyt ostajaa, oli alasajo ja yt-neuvottelut jo käynnissä, kun Nammo osti tehtaan. Tämä liittokokousmalli on uusi, minulle ensimmäinen, kun olimme aiemmin Kemianliitossa ja Teamissa, eikä siellä ollut tällaista, Lahtinen kertoo. Hän puntaroi, että liittojen olisi fiksua tehdä tiiviimpää yhteistyötä myös palkankorotusten koordinoinnissa samaan tapaan kuin työnantaja tekee. 24 Demokraatti TYÖELÄMÄ Neuvottelujärjestelmä ei toimi KYLLÄHÄN SE VÄHÄN HIRVITTÄÄ, OIKEISTOLAISHALLITUS. Lahtinen tuumii, että työntekijäpuolella olisi valmiutta sopimiseen ”vanhalla kolmikannallakin”, mutta se toki kaipaa Lahtisen mielestä myös uudistamista. Teollisuusliiton liittokokouksessa kokousedustajia puhuttivat ajankohtainen poliittinen tilanne, työmarkkinajärjestelmän ongelmat ja arki työpaikoilla. Ettei vaan jouduttaisi taas samoihin hommiin, kun se ei ole ikinä hyvä, hän jatkaa. Huolestuttaa, millaisia linjauksia mahdollisesti maahan syntyvä oikeistohallitus tekee. Ei olisi yhtään huono asia, jos se vaihtelisi välillä. Miltä tilanne nyt ruutitehtaalla näyttää. Sitten alkaa näkyä, kun tehdään tavaraa Ukrainaan vietyjen tilalle. Vihtavuoressa ruutitehtaalla työskentelevä Janne Lahtinen odottaa kokoukselta hyviä ratkaisuja ja sellaista strategiaa, joka kantaa liittoa vuoteen 2028. Työmarkkinapolitiikka on ollut kohtuullisen sekaisin viimeiset kaksi vaalikautta, summasi Turun yliopiston työelämänprofessori, valtiotieteiden tohtori Anders Blom toukokuussa. Teksti ja kuvat Anna-Liisa Blomberg M illaisissa tunnelmissa Tampereen liittokokoukseen oli eri puolilta Suomea saavuttu. – Olen toiminut ruutitehtaan pääluottamusmiehenä 15 vuotta ja olen ammattiosastomme puheenjohtaja. – Nyt mennään teknologia-ala edellä neuvotteluihin niin, että kaikki muut odottavat teknologian pöydät ja niiden linjalla mennään
Hän itse ei sitä odota, vaan toivoo löytävänsä työtä järjestökentältä. Se on loistava mesta, siitä pitää huolehtia, Kelsey listaa omien puheenvuorojensa aiheita. Hän huomauttaa, että paikallista sopimista tehdään työpaikoilla paljon nytkin. – Työtuntijärjestelmän tilapäisestä muuttamisesta, järjestäytymisestä ja ammattiosastojen aktiivisuudesta ja myös meidän rakkaasta Murikka-opistostamme. Juha Manni. de_08062023_24.indd 25 de_08062023_24.indd 25 30.5.2023 11.55 30.5.2023 11.55. 25 Demokraatti UUDESTAKAUPUNGISTA TAMPEREELLE saapunut Miia Kelsey odottaa kokoukselta paljon hyviä puheenvuoroja, joissa saadaan jäsenten ääni kuuluviin. Työrintamalla Kelseylle ei kuulu hyvää. Lotta Väisänen. Tehtaalla on mennyt heikosti aiemminkin, mutta ihmiset ovat päässeet takaisin töihin. Hän on osa sitä isoa joukkoa, joka on saanut Uudenkaupungin autotehtaan – Valmet Automotiven – muutosneuvotteluissa lapun kouraan. Janne Lahtinen. Miia Kelsey. Nyt irtisanomisajan aikana olisi tullut täyteen yhdeksän vuotta tehtaalla. Vuosiin on mahtunut luottamustehtäviä, pari vuotta hän toimi pääluottamusmiehenäkin. Kelsey kertoo, että moni nyt irtisanottu odottaa uutta nousua. TYÖMARKKINAMALLISTA PUHUESSA Kelsey nostaa esiin paikallisen sopimisen, jota nyt tunnutaan kaipaavan lisää
Ne pitää saada ylöspäin. – Työntekijöiden toimeentulo. Kelsey nostaa Teollisuusliiton yhdeksi suurimmista tulevaisuuden haasteista sopimuskulttuurin ongelmien lisäksi järjestäytymisen. Meillä palkankorotukset ovat jääneet vähän jälkeen ja sen huomaa, kun elämisen kustannukset ovat kasvaneet. Miten Manni näkee teollisuusalojen tulevaisuuden. Se on haaste. – Ihmettelen sitä, koska eihän se vaikuta valtion kassaan juuri mitenkään. Miten paikallinen sopiminen onnistui Kelseyn mielestä autotehtaalla. – Meidän pitäisi saada enemmän esiin sitä kuvaa, että olemme suurin yhteistyökumppani työnantajille. Sitä ei ole, ellei meillä ole jäseniä. Kun tyytymättömyys kasvaa, ennen pitkää kamelin selkä katkeaa. Ei jää rahaa mihinkään paitsi pakollisiin. KARSTULASTA LIITTOKOKOUKSEEN saapunut Juha Manni toimii Honkarakenne Oy:ssä osaston luottamusmiehenä. He tarvitsevat meidän käsiämme ja päitämme siihen, että saavat tulosta. LOTTA VÄISÄNEN saapui liittokokoukseen Kajaanista. Varsinkin nuorista riitaa haastava kuva voi olla luotaantyöntävä, Manni tuumii. Ja tietysti odotuksena ovat myös päätökset tärkeistä asioista, vaikka olen ollut vasta niin vähän aikaa mukana, että kaikesta ei ehkä itselläni ole vielä näkemystä, Väisänen kuvailee tunnelmiaan. Leikkaukset eivät kannusta töihin, vaan osan ne voivat ennemmin ajaa toimeentulotuen hakijaksi. Hän muistuttaa, että ihmiset, jotka ovat olleet pitkään työttömänä, eivät useimmiten ole sitä omasta halustaan. – Meidän pitää tietysti puhua niistä asioista, mutta ei mennä sellaiseen fokukseen, että nyt on hirveä työtaistelu tulossa. On esimerkiksi palkallista vapaata syntymäpäivinä. Ja kun he antavat siitä tuloksesta meille, työntekijä tekee oman osuutensa iloisena ja homma toimii. Sellainen kisällimalli, jossa opetetaan työssä ja annetaan aikaa opettamiselle, on kadonnut. 26 Demokraatti – Kun usein tivaan lisää paikallista sopimista vaativilta, että mitä te haluatte sopia toisin, kun työehtosopimus antaa sopia tesin päälle juuri niin paljon kuin haluat. Miksi Väisänen pitää tärkeänä olla mukana. Reaktion pitää silloin olla kova ja sellainen, että reagoidaan ennen kuin päätös tehdään. Liittokokous on uusi ja opettava kokemus, hän pohtii. – Se on todellakin haaste, että jäsenmäärät ovat olleet laskussa. On tärkeää, että työpaikoilla saadaan tilanne sellaiseksi, että kaikilla on hyvä olla ja on tasapuolista ja tasavertaista, hän kiteyttää. Hän nostaa esiin osaavan, uuden työvoiman saamisen. – On tosi mukavaa nähdä muita teollisuusliittolaisia – se on minusta ehkä kaikkein tärkein odotus tälle tapahtumalle. Mekaanisen metsäteollisuuden sopimusalalla solmittiin nyt ensi kertaa yrityskohtaiset työehtosopimukset. Siihen menee koko tili. Se on ainoa keino pitää yllä meidän tes-neuvottelusysteemiä. de_08062023_24.indd 26 de_08062023_24.indd 26 30.5.2023 11.55 30.5.2023 11.55. Paljon on puhuttu sitä, että onko ensimmäinen sellainen, että työnantaja pyrkii yhteen hyvään sopimukseen ja lähteekö se sitten sen jälkeen rempalleen, Väisänen pohtii. Hän kertoo olleensa aikoinaan pitkään Puuliiton toiminnassa, mutta jäi fuusioneuvottelujen jälkeen hetkeksi pois kuvioista. Väisänen arvioi, että teollisuusduunarin näkökulmasta juuri suurimmat haasteet liittyvät arjessa pärjäämiseen. Sitten kierrellään ja kaarrellaan – lopulta kyse on siitä, että halutaan vain heikentää. Vaikka Säätytalon hallitusneuvotteluista ei ole päätöksiä tullut, huolettaa Kelseytä puheet esimerkiksi ansiosidonnaisen leikkaamisesta. Manni ei ole ilahtunut tavasta, jolla esimerkiksi Säätytalon neuvotteluista mahdollisesti tulevia linjauksia pelätään ennen kuin mitään avauksia on konkreettisesti tullut. – Vähän kauhulla odotan sitä seuraavaa. TYÖELÄMÄ TEOLLISUUSDUUNARIN NÄKÖKULMASTA HAASTEET LIITTYVÄT ARJESSA PÄRJÄÄMISEEN. – Kyllähän näitä meidän etujamme pitää jollain valvoa. Paikallinen sopiminen toimi paremmin kuin monessa muussa paikassa, hän arvioi. Hän työskentelee mekaanisen metsäteollisuuden alalla, Pohjois-Suomen suurimman yksityisen puunjalostajan Pölkky Oy:n leivissä. Mitä huonommin asiat ovat työntekijöillä, sitä levottomammat ovat työmarkkinat. Niistä on ollut vähän sellaista, että työnantaja haluaisi sanella joustoista, mutta onneksi niistäkin on saatu yhdessä sovittua. Toisaalta esimerkiksi tuntijärjestelmän muutokset ja joustot ovat olleet hankalia sopia. Toki niihin pitää varautua, mutta negaation kautta hän ei haluaisi asioita lähestyä. – Erityisesti nuorten tuleminen teollisille aloille olisi tärkeää, että saataisiin osaajia. – Mutta ei se toimi. Tällä hetkellä Väisänen sijaistaa entistä pääluottamusmiestä ja toimii ammattiosaston puheenjohtajana. Manni katsoo, että jäsenhankintaakin ajatellen olisi tärkeää, että ay-aktiiveista toisinaan syntyvä ”änkyrämäinen” kuva muuttuisi toisenlaiseksi. Vaihtelevasti, hän vastaa. Entä mitä ajatuksia herää tämän hetken työmarkkinamallista. Se alkaa olla vaakalaudalla. – Joistain asioista on sovittu hyvinkin paljon paremmin kuin työehtosopimuksessa. Se on selvää, että sitten kun sieltä viesti tulee – vaikka että Petteri Orpo (kok.) kertoo, että nyt aiotaan puuttua ansiosidonnaisiin päiviin – niin sitten saman tien täydet päälle
Esimerkiksi kriisinhallinnan työkalut tulisi suunnitella 360 asteen uhkamaisemaa vasten ja EU:n tulisi kyetä tarvittaessa itsenäisesti vaativiinkiin kriisinhallintaoperaatioihin. TIE ETEENPÄIN on selvä. Meidän on tehostettava sotilaallista valmiuttamme, parannettava yhteisoperaatiokyvykkyyttämme sekä edistettävä tiiviimpää yhteistyötä jäsenvaltioiden välillä. Näin pelastusoperaatio ei jakaudu vain yhden jäsenmaan vastuulle ja samalla voidaan hyödyntää useiden jäsenmaiden osaamista. Siitä huolimatta, että meillä on ollut alkeet ja paperilla mahdollisuus sekä yhteinen kyvykkyys ja siihen soveltuvat joukot. Naton rinnalla on tärkeää pohtia EU:n omaa kyvykkyyttä turvallisuusratkaisuihin, huomioiden oma maantieteellinen sijaintimme ja tarpeemme. Nopeaa toimintaa tulisi kehittää siten, että EU kykenee muodostamaan 5 000 sotilaan nopean toiminnan joukot, jotka sisältäisivät tarvittaessa sekä maa-, ilmaettä merivoimien suorituskykyjä sekä jäsenmaiden nopean toiminnan suorituskykyjä. Ei edes Afganistanissa. Nopean toiminnan kehittäminen on ollut Suomen pitkäaikainen tavoite. Tällaisia tehtäviä ovat muun muassa pelastusja evakuointioperaatiot, vakautusoperaatioiden alkuja keskivaihe, muiden operaatioiden väliaikainen vahvistaminen ja reservijoukkojen toimiminen turvallisen operaatiopoistumisen takaamiseksi. Meidän on investoitava EU:n turvallisuuteen, nopean toiminnan kapasiteettiin ja EU:n taisteluosastoihin ja oltava valmius hyödyntää SEU-sopimuksen 44 artiklaa täysimääräisesti. Kyky nopeaan reagoimiseen on EU:n turvallisuusja puolustustyön uskottavuuden kannalta keskeistä. de_08062023_27.indd 27 de_08062023_27.indd 27 31.5.2023 10.42 31.5.2023 10.42. 27 Demokraatti Miapetra Kumpula-Natri Europarlamentaarikko, Bryssel miapetra.kumpula-natri@ep.europa.eu MEPIT E uroopan unionin on kyettävä reagoimaan nopeasti ja tehokkaasti konflikteihin ja kriiseihin rajojemme ulkopuolella. EU:n toimintakyvyn kannalta on oleellista, että EU:lla on aito valmius käyttää nopean toiminnan kykyä ja oltava tahtotila turvallisuusympäristön haasteisiin vastaamiseen. Emme tarvitse Naton päällekkäistä toimintaa, täydentävää kylläkin. Yhteisten turvallisuusja puolustusoperaatioiden rinnalla EU:n niin sanottu SEU artikla 44 tarjoaa mahdollisuuksia reagoida joustavammin ja nopeammin erilaisiin kriiseihin. Nato on puolustusliittona tärkein sotilaallisen puolustuksen liittouma, mutta lisää turvallisuutta on EU:n rakenteissa mahdollisuus kehittää ajoissa. Yhdessä voimme luoda turvallisemman tulevaisuuden kansalaisillemme ja edistää maailmanlaajuista rauhaa ja vakautta. Kuvitteellinen tilanne voisi olla vaikkapa päättäjistä muodostuvan kansainvälisen delegaation pelastus, jossa hyödynnettäisiin EU:n nopean toiminnan joukkoja. Keväällä parlamentin täysistunnossa hyväksyimme lausunnon nopean toiminnan joukoista. Tätä artiklaa ei ole koskaan aikaisemmin käytetty. Natossakin tarvitsemme EU:n nopean toiminnan joukkoja NATON RINNALLA ON TÄRKEÄÄ POHTIA MYÖS EU:N OMIA TURVALLISUUS RATKAISUJA
BLOMIN MUKAAN keskeistä on, että keskitetty korporatiivinen järjestelmä, joka Suomessa oli vielä vuosina 1992–2007, on jäänyt historiaan ja tilalle on tullut hajautettu korporatiivinen järjestelmä, jonka sisällä työmarkkinaosapuolet kilpailevat keskenään ja osapuolten sisällä on myös keskinäistä kilpailua johtajuudesta. Tutkimustyötä johtanut Turun yliopiston työelämäprofessori, valtiotieteiden tohtori Anders Blom totesi raportin julkistustilaisuudessa, että suomalaisen poliittisen kulttuurin päälinjaa on hallinnut kolmikantainen yhteistyö, jonka työprosessi on kehittynyt eduskunnan toiseksi kamariksi, ”ylähuoneeksi”. Vastauksia ”suden suusta” tuli 384 työelämän, talouden ja yhteiskunnallisen vaikuttamisen asiantuntijalta. Ongelmana on se, että näin kansallista etua ei pystytä miettimään yhdessä. Nyt tämän ylähuoneen painoarvo on heikentynyt. Merkittäviä näkemyyseroja tuottaa yleissitovuus, työehtojen joustavuus kannattavuuden mukaan, irtisanomissuoja, työttömyysturva, keskitettyjen sopimusten priorisointi, Suomen malli verrattuna Tanskan ja Ruotsin malleihin, ammattiliittojen jäsenmaksujen perintätapa ja työperäinen maahanmuutto. TEM:N ALIVALTIOSIHTEERI Elina Pylkkänen kuvaa työmarkkinoita talouden konehuoneeksi. Tämän on syrjäyttänyt oman edun tavoittelu. – Vastaajat painottavat omia lähtökohtiaan, omien eturyhmiensä tavoitteita. Jos ei ole öljyjä vaihdettu ja ei ole siirrytty viimeisimpään teknologiaan, jäämme tällä vekottimella jälkeen muista talouksista, jotka huoltavat konehuonettaan paremmin. Luettelo työmarkkinaosapuolten välisistä näkemyseroista on paljon pitempi kuin lista siitä, mistä löytyisi yhteisymmärrystä, mikä ei yllättänyt Blomia. – Tämä ei koske vain kolmikantaista järjestelmää, kuka vie, vaan työnantajapuolella on keskenään hyvin erilaisia näkemyksiä. 28 Demokraatti Konehuone yskii Tuore raportti antaa karun kuvan Suomen työmarkkinamallin toimivuudesta. Hän yhtyy raportin johtopäätökseen, että työmarkkinaosapuolten välillä on näkemyseroja työmarkkinajärjestelmän toimivuudesta. Se näkyy myös kyselytutkimuksen vastauksissa. Suomen mallin toimintaa haittaa Blomin mukaan yhteisen edun puuttuminen osapuolten välillä ja työmarkkinajärjestöjen väliset neuvotteluongelmat – tämä tulee ilmi kautta linjan tutkimuksessa. Blom sanoo työmarkkinapolitiikan olleen kohtuullisen sekaisin viimeiset kaksi vaalikautta. Suomen suunta -hankkeessa, jossa Pylkkänen itse oli mukana, luottamus näytti paremmalta. Teksti Marja Luumi / Kuva iStock T uoreessa tutkimuksessa tarkasteltiin Suomen työmarkkina-asioiden parissa toimivan yhteiskunnallisen eliitin käsityksiä työmarkkinajärjestelmän toimivuudesta ja kehittämistarpeista. – Jos konehuone yskii, silloin talous yskii. – Työmarkkinapolitiikka ei ole enää kansallisen edun ja yhteisen hyvän tavoittelua – sitä että asetetaan pitemmän aikavälin maali, jota kohti juostaan. Vastauksissa tuli esille luottamuksen vähäisyys. Luottamuspääoman puute heijastuu hänen mielestään kaikkeen. Myös palkansaajapuolella toinen ryhmä korostaa kansallista kilpailukykyä ja viennin merkitystä, toinen taas julkisen sektorin jälkeenjääneisyyttä ja naisten asemaa työmarkkinoilla. Yhteinen tilannekuva löytyy sovittelujärjestelmän vahvistamisesta, pienempien toimitilojen tarpeesta, luottamuksen vähäisyydestä ja eläköitymisen myöhentämisestä. TYÖELÄMÄ de_08062023_28.indd 28 de_08062023_28.indd 28 30.5.2023 11.57 30.5.2023 11.57. Kansallisen edun edistäminen ei ole mitenkään kärjessä, vain 22 prosenttia vastaajista kokee, että se kuuluu suomalaiseen työmarkkinamalliin
VIIME VUODEN elokuussa istuin kokouksessa, jossa Helsingin sotepäättäjille esiteltiin Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin nuorisopsykiatrian tuotantotapa-analyysi. HYVINVOINTIVALTION KÄSITETTÄ VILJELEVÄT HYVÄOSAISET. 29 Demokraatti E duskuntavaalit tulivat ja menivät, mutta yksi asia jäi: poliitikkojen löperö puhe tarpeesta ”säilyttää hyvinvointivaltio”. Kun työterveyshuolto hoitaa jonottamatta ongelmasi, voi olla vaikea hahmottaa, kuinka toisessa todellisuudessa muu osa kansasta elää. 20 000 heistä on ollut jonossa yli puoli vuotta. Kuulostaako hyvinvoinnilta. Nopea kertaus perusasioista: Hyvinvointivaltiolla tarkoitetaan yhteiskuntaa, joka pyrkii takaamaan kaikille kansalaisille toimeentulon ja peruspalvelut. Uutisia teille kaikille: olette myöhässä – hyvinvointivaltio kuoli jo. Hyvinvointivaltio kuoli jo Edessä on joko hyvinvointivaltion jälleenrakentaminen tai päivitys hyväntekeväisyysyhteiskunnaksi. Meri Valkama meri.valkama@gmail.com Kirjoittaja on kirjailija ja toimittaja, varavaltuutettu (vas.) Helsingissä D-kolumni de_08062023_29.indd 29 de_08062023_29.indd 29 29.5.2023 15.44 29.5.2023 15.44. Edessä on kaksi vaihtoehtoa: sen jälleenrakentaminen – tai käsitteen päivitys hyväntekeväisyysyhteiskunnaksi. Jos siis kiinnostaa parantaa tilannetta, aloitetaan sillä, että tunnustetaan tosiasiat: hyvinvointivaltion juna meni. Analyysin mukaan lähetteistä jopa puolet palautetaan, minkä lopputulemana yhä harvempi psykiatrisesti oireileva nuori saa hoitoa lääkärijohtoisessa yhteisössä. Siksi terveydenhuollon toimivuus on yksi olennainen mittari sille, missä jamassa hyvinvointivaltio on. Laajasti jaettu näkemys on, että hyvinvointivaltiossa ketään ei jätetä ja kaikilla on samat mahdollisuudet. 20–25 prosenttia helsinkiläisnuorista kärsii jostakin mielenterveyden häi riöstä. HELSINGIN YLIOPISTON kansanterveystieteen professori Kristiina Patja on todennut, kuinka Suomen terveydenhuolto on ”täydellisesti epäonnistunut eriarvoisuuden poistamisessa”. Joulukuussa valtakunnallisesti 160 000 potilasta odotti pääsyä kiireettömään sairaanhoitoon. Lyhentyneet osastojaksot ovat puolestaan aiheuttaneet pyöröovi-ilmiön, kun potilaat palaavat takaisin hoitoon oltuaan alunperin liian lyhyellä hoitojaksolla. Laskennallisesti se tarkoittaa vähintään noin 8 500 13–19-vuotiasta. Silti hyvinvointivaltion käsite elää ja voi paksusti. Aivan kaikki perusja erikoistason mielenter veyspalvelut ja kouluterveydenhuolto ovat kuormittuneet. Jos tämä ei vielä vakuuta, jatka lukemista. Vilkaistaanpa siis. Tänä keväänä tehohoitajapula ajoi osan sydänleikkausta tarvitsevista suomalaislapsista Tanskaan hoitoon. Se johtuu siitä, että sitä viljelevät hyväosaiset. Yksi keskeisimmistä peruspalveluista hyvinvointivaltiossa on sairaanhoito. Puuduttava otsikko kätki alleen pysäyttäviä yksityiskohtia. Myös esimerkiksi päivystysten, suun terveydenhuollon ja jopa syöpäosastojen vaikeat ongelmat ovat nousseet viime aikoina toistuvasti uutisiin. Sen mukaan lähetteiden määrä nuorisopsykiatriaan on kasvanut lyhyessä ajassa 47 prosenttia. Tähän johtopäätökseen minut on ajanut kulunut parivuotinen Suomen suurimman kunnan sosiaalija terveyslautakunnan päättäjänä. Samaan aikaan kriteerit erikoissairaanhoitoon pääsylle ovat tiukentuneet
Teksti Mika Horelli / Kuva Jorm Sangsorn S uomessa ennen eduskuntavaaleja ja vielä niiden jälkeen on keskusteluun noussut vaatimus Yleisradion budjetin leikkaamisesta. Myös hallituksen muodostaja Petteri Orpo (kok.) on väläyttänyt Ylen budjetin nipistämistä. KAUHUESIMERKKI EUROOPASSA on Unkari, jonka oikeistonationalistinen valtapuolue Fidesz on pisimmällä vapaan tiedonvälityksen avoimessa kuohinnassa. – Vaikka kysymys olisi julkisesta tiedosta, sen pyytämisestä tehdään mahdollisimman hankalaa ja kallista, Galaski sanoo. Unkarissa pääministeri Viktor Orbánin Fidesz-puolueen johtama hallitus on de_08062023_30.indd 30 de_08062023_30.indd 30 30.5.2023 11.58 30.5.2023 11.58. Raportin mukaan ensimmäisiä askelia demokraattisen lehdistönvapauden kaventamisessa ovat nimenomaan riippumattomien julkisten tiedotusvälineiden budjettien leikkaaminen ja poliittinen puuttuminen niiden sisältöihin. Galaskin mukaan yksi selkeä merkki lehdistövapauden systemaattisesta kaventamisesta on myös se, että hallinnon läpinäkyvyys asteittain vähenee. – Tähän liittyy seuraavaksi toimittajia, riippumatonta mediaa ja kansalaisjärjestöjä vastaan suunnattu mustamaalauskampanja niiden uskottavuuden tuhoamiseksi. Vuodesta 2010 lähtien Unkarin hallitus on järjestelmällisesti purkanut tiedotusvälineiden riippumattomuutta, vapautta ja moniarvoisuutta sekä vääristänyt mediamarkkinoita. Oleellinen osa tätä on pyrkimys leikata julkisista varoista kustannetun, poliittisesti riippumattoman tiedonvälityksen rahoitusta. Samaan palettiin kuuluu myös median tiedonsaannin vaikeuttaminen. Muutaman päivän myrskyisän julkisen keskustelun jälkeen Tynkkynen ilmoitti oikaisevansa julkaisustaan syntyneitä vääriä käsityksiä ja sanoi tarkoittaneensa puuttumista Ylen tehtäviin ja Yle-lakiin eikä journalistisiin sisältöihin. – Prosessi alkaa yleensä sellaisen narratiivin levittämisestä, että riippumaton media levittää valeuutisia ja sen sisältö olisi jonkinlaisen salaliiton takia puolueellista, Galaski kertoo. Ulostulo sattui kuitenkin osuvasti juuri samaan aikaan, kun hallituksista riippumattoman, Berliinissä ja Brysselissä päämajaansa pitävän Civil Liberties Union for Europe -kansalaisoikeusjärjestön tuore Media Freedom -raportti kertoi, että tiedotusvälineiden vapaus ja moniarvoisuus ovat heikkenemässä koko EU:ssa. toukokuuta perussuomalaisten varapuheenjohtaja Sebastian Tynkkynen kritisoi suorin sanoin Facbookissa verorahojen käyttöä, nimeltä mainiten, tiettyihin Yleisradion sisältöihin ja totesi Orpon tehneen ison virheen linjaamalla jo hallitusneuvottelujen aluksi, ettei Ylen sisällöntuotantoon tekeillä olevassa hallitusohjelmassa koskettaisi. 30 Demokraatti SANANVAPAUS Lehdistönvapaus vaarassa Lehdistönvapauden kaventaminen alkaa yleensä sellaisen narratiivin levittämisestä, että riippumaton media levittää valeuutisia. – Lehdistötilaisuuksia ei enää yksinkertaisesti järjestetä ja jos järjestetäänkin, niihin kutsutaan vain hallitukselle sopivien medioiden edustajia, Galaski kertoo. Ennen vaaleja perussuomalaiset on vaatinut Ylen tehtävien ja toimintojen leikkaamista 25 prosentilla eli vuositasolla 144 miljoonalla eurolla. Seuraavassa vaiheessa Galaskin mukaan vallanpitäjiä myötäilevät ja valtapuolueen politiikasta hyötyvät liikemiehet ryhtyvät ostamaan vanhoja riippumattomia yksityisiä medioita ja perustamaan niiden rinnalle uusia. Viimeistään valtaan päästyään lehdistövapauden kaventajat ryhtyvät laatimaan uusia lakeja ja muuttamaan jo olemassa olevia mediasääntöjä valtion valvonnan lisäämiseksi tiedotusvälineissä. 4. Civil Liberties Union for Europen edunvalvontavastaava Jascha Galaski kuvaa Demokraatille, kuinka lehdistönvapauden kaventaminen tapahtuu
Tämä on tapahtunut estämällä niitä saamasta lainkaan mainostuloja valtiolta ennen omistajanvaihdosta. Sen tarkoitus on tehdä työelämä tasa-arvoisemmaksi, kun vanhempainvapaita voi jakaa tasaisemmin vanhempien välillä. Työntekijäpuoli on halunnut pidentää toisen vanhemman palkallisia vapaita. Toimittajat ilman rajoja -järjestön lehdistävapausindeksissä Unkari sijoittuu sijalle 72/180. Paitsi, että valtion omistamat mediat ovat tiukassa poliittisessa ohjauksessa, maan yksityiset tiedotusvälineet on hallituksen toimesta tarkoituksella ajettu niin ahtaalle, että ne ovat päätyneet myyntiin ja Fideszin lähipiirin liikemiehille. – Vasta myöhemmin tulee arvioitavaksi, kuinka kovaksi hintalappu muodostuu. 31 Demokraatti noudattanut tätä strategiaa. – Lisäksi on 28–36 päivää vapaata molemmille vanhemmille. Meillä ajatus lähti siitä, että jos ei nyt, kun lainsäädäntö on tullut äskettäin voimaan, ei sitten ehkä koskaan, Oksa perustelee. ALKU EI ollut YTN-alojen pöydissäkään lupaava, kun työnantajapuoli ilmoitti neuvottelujen alussa, ettei ollut ”pätkääkään kiinnostunut koko asiasta”. Laki määrää perhevapaiden määrästä, mutta niiden palkallisuudesta päätetään työehtosopimuksissa. Kirjoittaja on Brysselissä asuva toimittaja. Parlamentin enemmistön mukaan Unkarista on tullut ”vaaliautokratiaan perustuva sekajärjestelmä” eli järjestelmä, jossa vaaleja järjestetään, mutta demokratian normeja ja standardeja ei kunnioiteta. Oksan mukaan YTN:n aloilla palkallisten vapaiden kestot vaihtelevat jonkun verran. Niitä on 47, kun mukaan lasketaan myös kaikki yrityskohtaiset sopimukset. Kaikissa on pohjalla 40 päivää synnyttävän vanhemman raskausvapaan aikaa. Perhevapaauudistus on siinä hyvä työkalu. – Jokaisessa pöydässä kuulimme, että olisi helpompaa, jos unohtaisitte koko homman, Oksa muistelee. – Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo ovat aivan keskeinen arvo työelämässä. Vuonna 2018 perustettu mediaryhmittymä, joka tunnetaan unkarinkielisellä lyhenteellä KESMA, yhdisti yli 400 enimmäkseen hallitusta tukevien liikemiesten omistamaa sanomalehteä, verkkouutissivustoa, tv-kanavaa ja radioasemaa ja asetti ne Orbanin Fideszin lojalistien johtaman säätiön hallintaan. Ilmaiseksi koko prosessi ei Oksan mukaan syntynyt, sillä YTN:n pöydissä jouduttiin myös tinkimään joistakin muista vaateista. Palkankorotuksiin perhevapaakirjaus ei loppujen lopuksi vaikuttanut. Unkarissa valtion ja viranomaisten mainonta muodostaa merkittävän osan yksityisten medioiden tuloista. Sinnikkyys palkittiin. YTN oli valmis jopa pienempiin palkankorotuksiin, jos työehtosopimuksiin saadaan kirjaus pitemmistä perhevapaista, mutta työnantajat eivät tällaista ajattelua hyväksyneet. Neuvottelupäällikkö Petteri Oksa on tyytyväinen ja ylpeä siitä, että se sai sovituksi palkallisista perhevapaista kaikissa työehtosopimuksissa. Yle listasi viikonloppuna yli 30 työehtosopimuksen kirjaukset perhevapaista kevään työmarkkinakierroksella. YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN, joka on korkeakoulutettujen Akavan yksityisen sektorin neuvottelujärjestö, otti perhevapaat sydämenasiakseen. Vapaan tiedonvälityksen tukahduttaminen oli yksi syy siihen, että syyskuussa 2022 Euroopan parlamentti totesi virallisesti, ettei Unkaria voida enää pitää täytenä demokratiana. Temppu ja miten se tehtiin JOS EI NYT, NIIN EI SITTEN EHKÄ KOSKAAN. Niistä selvisi jakolinja: korkeakoulutettujen työehtosopimuksissa ja naisvaltaisilla aloilla toisen vanhemman palkallinen vapaa piteni. Teksti Marja Luumi PERHEVAPAAUUDISTUS TULI voimaan viime elokuussa. Samalla listalla Suomi on sijalla viisi. de_08062023_30.indd 31 de_08062023_30.indd 31 30.5.2023 11.58 30.5.2023 11.58. Ylemmät toimihenkilöt YTN onnistui nostamaan jokaiseen sopimukseensa kirjauksen pidemmistä palkallisista perhevapaista. Ennen uudistusta äidin palkalliset vapaat ovat olleet monessa sopimuksessa moninkertaiset isään verrattuna. Mutta pienimmilläänkin sopimuksiin tuli vähintään kaksi viikkoa palkallista lomaa lisää toiselle vanhemmalle. Miesvaltaisilla duunarialoilla muutoksia ei juuri tehty – perhevapailta saa edelleen monilla aloilla vain viikon palkan. Demokratioiden tilaa seuraava amerikkalainen Freedom House määritteli Unkarin jo vuonna 2018 EU:n vähiten demokraattiseksi maaksi ja vain osittain vapaaksi demokratiaksi
32 Demokraatti 32 Demokraatti de_08062023_32.indd 32 de_08062023_32.indd 32 26.5.2023 12.16 26.5.2023 12.16
Teksti Janne Ora / Kuvat J ani Laukkanen KASVO 33 Demokraatti de_08062023_32.indd 33 de_08062023_32.indd 33 26.5.2023 12.16 26.5.2023 12.16. 33 Demokraatti Masennuksen mysteerien tutkija Psykiatrian professori Erkki Isometsä on tutkinut itse murhia vuosikymmenten ajan. Se kuitenkin tiedetään, että hoitamaton masennus on monen itsemurhan yksi yhteinen nimittäjä. Hän sanoo, että itsemurhan taustasyissä on paljon arvoituksellista
lenterveyden häiriöiden olemusta typistyy yksinkertaistetuksi kysymykseksi. – Tieteellisen tutkimuksen tekeminen ja tiedon lisääntyminen merkitsee hidasta ja hiljaista prosessia, jossa tuhannet tutkijat tutkivat kaiken aikaa. Tieto lisääntyy niin kuin korret muurahaiskeossa. Isometsä teki väitöskirjaansa osana laajaa tutkimushanketta. Tutkimustieto siitä, millaiset hoitomuodot toimivat ja mistä täsmälleen ottaen on kyse psykiatrisissa sairauksissa, nivoutuvat myös laajempiin kysymyksiin siitä, miten ihmisen mieli toimii ja mikä ihmisen toimintaa ohjaa, Isometsä kuvaa. Milloin on keksitty mullistava uusi hoito, löydetty jonkin tietyn sairauden aiheuttava geeni tai tehty todellinen läpimurto. Isometsää haastattelun tekeminen etänä ei haittaa. Vakuutuin masennuksen hoidon merkityksestä. Tämä ei silti tarkoita, että mielenterveys olisi ainoa merkittävä näkökulma asiaan. – Hoidin samaan aikaan aivan samoista ongelmista kärsiviä masennuspotilaita päivittäin, joten minulle syntyi aivan selvä kokonaiskuva. Itsemurhat Suomessa -hanke tutki muun muassa kaikki Suomessa 12 kuukauden aikana tehdyt itsemurhat. KANSALLINEN ITSEMURHATUTKIMUSPROJEKTI oli merkittävä tutkimus, johon Isometsä silloisen Kansanterveyslaitoksen nuorena väitöskirjatutkijana osallistui. Nuori väitöskirjatutkija oivalsi masennuksesta ja sen hoidosta merkittävän asian. VIIME HETKILLÄ joudumme flunssasyistä sopimaan, että hoidamme haastattelun videoteitse. – Liian yksinkertaisia johtopäätöksiä itsemurhien laskusta ei tulee vetää. Sen jälkeen itsemurhien määrä Suomessa on enemmän kuin puolittunut, noin 700:aan itsemurhaan vuodessa. Tieteen todellisuus ja arki ovat kuitenkin paljon tätä epäromanttisemmat. – Luin jokaisen itsemurhan tehneen ihmisen tapausselostuksen pariinkin otteeseen. SUOMESSA TEHTIIN vielä vuonna 1990 yli 1 500 itsemurhaa. Yritetään hakea ja saada vastaus joko tai -kysymykseen: ymmärrämmekö ihmisen mieltä vai emme. Käytännössä toki on kyse siitä, että kehitämme hoitoja ja autamme ihmisiä. On vaikea tietää kaikkia laskun syitä. Hän kuvaa tutkimushankkeeseen osallistumista työuransa kannalta keskeiseksi taustakokemukseksi. Etäkeskustelun mittaan hän väläyttää useita kertoja ammattikuntansa tyypillisiä piirteitä, kriittisyyttä ja tarkkuutta. Isometsä korostaa, että tutkimuksen antama kokonaiskuva itsemurhien olemuksesta oli tärkeä. Tutkimus oli monella tapaa merkittävä itsemurhariskin tunnistamisen ja itsemurhien ehkäisyn, mutta myös masennuksen hoidon kehittämisen kannalta. Alueelliset itsemurhien ehkäisyn työryhmät tutustuivat tutkimuksessa kuSUOMESSA ITSEMURHAT LIITTYVÄT VAHVASTI MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖIHIN. Jokainen meistä kantaa kekoon vähän kerrallaan, Isometsä sanoo. Isometsä on tutkijalle ominaiseen tapaan maltillinen myös arvioidessaan syitä laskuun. Ei minulle ollut sen jälkeen epäilystä siitä, onko tärkeää kehittää depression hoitoa. – Melko usein esimerkiksi kysymys siitä, paljonko me ymmärrämme miede_08062023_32.indd 34 de_08062023_32.indd 34 26.5.2023 12.16 26.5.2023 12.16. – Satoja kertoja toistui sama tarina. Jokainen tapaus kuvasi jonkun ihmisen itsemurhan. Hänen mukaansa sen laskun syiden arvioiminen edustaa pikemmin tutkijan asiantuntijuutta kuin varmistettua tutkimustietoa. Mielialahäiriöillä on myös vahva kytkös itsemurhiin. – Lähtökohtaisesti kaikki tieto on kuitenkin aina epätäydellistä, ja siksi vastauksetkin ovat yleensä osittaisia. Näitä arvoituksellisia asioita ja kysymyksiä psykiatrian professori Erkki Isometsä on tutkinut vuosikymmeniä. Se oli monessa mielessä ihan kauheaa luettavaa. – Tässä kehityksessä yhtenä keskeisenä tekijänä oli kansallinen itsemurhien ehkäisyprojekti, jonka osa Itsemurhat Suomessa -tutkimushanke oli. Hän painottaa kaikkiin tutkimustuloksiin liittyvän aina myös enemmän tai vähemmän varauksia; se koskee kaikkea lääketiedettä ja tiedettä ylimalkaan. Mediassa synnytetään helposti niitä mielikuvia, että tieteen läpimurtoja syntyy kaiken aikaa vähän siellä ja täällä, vaikka läpimurrot ovat oikeasti aika harvinaisia. Isometsän pohdinnat kytkeytyvät myös lääketieteen ja psykiatrian sekä niiden hoitomuotojen tutkimuksen yliampuvaan, monesti suorastaan vääristelevään uutisointiin. – Tieto lisääntyy pienin askelin, ja se koskee kaikkea tieteellistä tutkimusta. Hänen keskeiset tutkimusalueensa ovat liittyneet itsemurhiin, itsemurha-ajatteluun ja -käyttäytymiseen sekä mielialahäiriöihin eli masennukseen ja kaksisuuntaisen mielialahäiriöön. Isometsä esimerkiksi korostaa psykiatrian ja ihmismielen monisyisyyttä ja niihin liittyvien tulkintojen suhteellisuutta. Niitä oli tuolloin 1 397. Oli depressiosta kärsiviä ihmisiä, jotka eivät olleet hakeneet hoitoa tai olivat saaneet puutteellista hoitoa. – Saan olla valtavan mielenkiintoisten asioiden kanssa tekemisissä. 34 Demokraatti D-KASVO E rkki Isometsä on niitä ihmisiä, jotka eläkeiän lähestyessäkin yhä ovat työstään silminnähden innostuneita. – Suomessa tunnistettiin itsemurhien liittyvän vahvasti mielenterveyden häiriöihin, joihin on mahdollista ja tärkeää puuttua hoidollisesti, ennaltaehkäisevässä tarkoituksessa
psykiatrian professori Helsingin yliopistossa vuodesta 2004 . harrastaa kitaran soittoa, kulttuuria ja kuntoilua vattuihin itsemurhatapauksiin ja pyrkivät korjaamaan havaittuja ongelmia. myönnettiin Nordiska Medicinpriset vuonna 2014 tunnustuksena merkittävästä työstä masennuksen ja kaksisuuntaisen mielialahäiriön tutkimuksessa ja hoidon kehittämisessä . syntynyt Valkeakoskella vuonna 1959 . Silläkin muutoksella lienee ainakin epäsuoraa osuutta itsemurhien laskuun. Aiempaa useampi hakeutuu hoitoon ja saa vaikkapa masennukseen tai kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön hoitoa ennen kuin sairauden mukanaan tuomat ongelmat ehtivät kärjistyä ja vyyhteytyä liikaa. lukuisia kansallisia ja kansainvälisiä psykiatrian alan merkittäviä luottamustehtäviä ja jäsenyyksiä . tutkijana lukuisissa psykiatrian tutkimushankkeissa, aloitti tutkimusuransa professori Jouko Lönnqvistin johtamassa, itsemurhien vähentämiseen tähdänneessä Itsemurhat Suomessa (1987) -tutkimusprojektissa . Niissä tutkittiin masennuspotilaiden sekä kaksisuuntaisesta mielialade_08062023_32.indd 35 de_08062023_32.indd 35 26.5.2023 12.16 26.5.2023 12.16. – Kyse ei ollut vain lääkemolekyylin merkityksestä ja vaikutuksesta. Tämä itsessään oli jo interventio, Isometsä sanoo. ISOMETSÄ ON toiminut myös keskeisissä rooleissa monissa myöhemmin tehdyissä laajoissa väestötason tutkimuksissa. Kyse on myös paljon siitä, että aina kun lääkäri määrää lääkkeen, se tarkoittaa, että potilaan sairaus on tunnistettu ja hän saa hoitoa. johtanut 1990-luvun lopulta lähtien lukuisia depression, kaksisuuntaisen mielialahäiriön ja itsetuhokäyttäytymisen tutkimus hankkeita . Isometsän mukaan myös kulttuuriset asenteet mielenterveyshäiriöhin ovat muuttuneet aiempaa huomattavasti ymmärtäväisemmiksi. depression Käypä hoito -työryhmän puheenjohtaja vuodesta 2000 . Itsemurhien laskuun ovat todennäköisesti vaikuttaneet 1990-luvun alussa osaksi masennuksen hoidon kokonaisuutta tulleet, silloiset uuden sukupolven masennuslääkkeet. Mielenterveyshäiriöt eivät enää ole niin leimaavia, tieteen kielellä stigmatisoivia, kuin ne olivat vielä takavuosina. 35 Demokraatti ERKKI ISOMETSÄ . Niiden rooli masennuksen hoidossa on ollut merkittävä, koska ne olivat aiempia masennuslääkkeitä turvallisempia ja hoidon saatavuus erityisesti perusterveydenhuollossa parani. Jo 1990-luvun lopusta lähtien hän johti kolmea laajaa mielialahäiriöiden kliinistä tutkimushanketta, Vantaa Depression Studya, Jorvi Bipolar Studya ja Vantaa Primary Care Depression Studya
KAIKKI TIETO ON AINA EPÄ TÄYDELLISTÄ JA SIKSI VASTAUKSETKIN OVAT YLEENSÄ OSITTAISIA. de_08062023_32.indd 36 de_08062023_32.indd 36 26.5.2023 12.16 26.5.2023 12.16
Olen soittajana itseoppinut. Hoitokäytäntöjen kehittämistä ja muuttamista edisti myös vuodesta 2000 alkaen tehty depression Käypä hoito -työryhmän tekemä työ. Onhan perhe ja se kenen kanssa elämänsä jakaa myös ihmisen keskeisempiä elämänvalintoja: vaimo, lapset ja yhteinen koti. Tutkimuskohde, ihmisen mieli, on aika lailla ehtymätön. Intoa on ollut enemmän kuin taitoa. Samalla saatiin selville hoidon ongelmakohtia. Isometsä muistuttaa, että aliresursoitu psykiatrinen palvelujärjestelmä ei kuitenkaan riittävässä määrin pysty vastaamaan kasvaneeseen tarpeeseen. Erikoistuvien lääkäreiden kouluttajana minun pitäisi olla perillä hirveän monista asioista. ITSEMURHIEN MÄÄRIIN ja niiden ajalliseen tilastolliseen vaihteluun kytkeytyy myös monia kiinnostavia arvoituksia. Tutkimukset osoittivat senkin, että masennustilan ajallinen kesto vaikuttaa paljon niin itsemurhayritysten kuin työkyvyttömyyden riskiin. Kirkonkirjat kertovat, että Suomessa tehtiin selvästi vähemmän itsemurhia kuin Ruotsissa 1800–1900-lukujen taitteessa. Yhden mysteerin alkulähteille johdattavat kirkonkirjat. Tulisi ymmärtää epidemiologiaa ja väestötieteiden perusteita. Itsemurhien määrä väheni kieltolain kumoamisen jälkeen ja oli matala myös toisen maailmansodan jälkeen. Bändin kanssa soitamme vanhaa bluesrockia ja progea sekä rajallisilla kyvyillämme vanhoja jazzstandardeja. Olen tekemisissä itseäni isompien asioiden kanssa. Itsemurhakuolleisuuden pitkä nousu alkoi kuitenkin vasta 1950-luvun alussa. Samankaltainen yllättävä ja näennäisen epälooginen muutos tapahtui 1990-luvun alun syvän laman aikana. Tutkimuksissa nousi esiin myös mielialahäiriöistä kärsivien potilaiden monihäiriöisyyden merkitys. 3 TÄRKEINTÄ häiriöstä kärsivien potilaiden sairauden ennustetta. Isometsä lainaa kollegansa Timo Partosen kirjoituksia, joiden mukaan itsemurhat on järjestelmällisesti kirjattu suomalaisiin kirkonkirjoihin vuodesta 1751 alkaen. 2 Työ. Perustimme opiskelukavereiden kanssa opiskeluaikojen bändin uudelleen 50-vuotisjuhliemme yhteydessä. – Eiväthän nuo asiat välttämät seuraa syiden ja seurausten logiikkaa muutenkaan, mutta on noissa matalan itsemurhakuolleisuuden ajanjaksoissa paljon sellaista, mitä on hyvin vaikea ymmärtää. Tutkimushanke havaintoineen johti lisääntyvään huomioon tästä ja osaltaan vaikutti depression hoitokäytäntöjen kehittämiseen. – Itsemurhiin voi liittyä paljon yhteisöllisiä ja sosiaaliseen integraatioon liittyviä kysymyksiä, jotka ovat sen kanssa tekemisissä, miten merkitykselliseksi ihminen mieltää itsensä ja elämänsä sekä asemansa yhteisössä. Myös Ruotsissa itsemurhat on pitkään kirjattu, joten maiden vertailu on mahdollista. Vuonna 1990 suomalaiset olivat suhteellisia tuloeroja kuvaavan gini-indeksin mukaan taloudellisesti tasavertaisimpia kuin koskaan aiemmin. Ennen lamaa itsemurhien määrä kasvoi ja saavutti huippunsa vuonna 1990. Isometsä on toiminut työryhmän puheenjohtajana sen alusta alkaen. Potilaiden psykiatrisella ja psykososiaalisella moniongelmaisuudella on paljon hoidollista merkitystä. Itsemurhien määrä oli huipussaan, kun Suomea oli vuosikymmenien ajan kehitetty kohti kasvavaa yleistä hyvinvointia. Isometsä päätyy synteesintapaiseen pohdiskeluun, joka osaltaan valottaa yksittäisen ihmisen yksilöllisen itsemurhan ja ympäröivän yhteiskunnallisen todellisuuden vuorovaikutussuhteita. 37 Demokraatti 1 Perhe. Alamme on muuttumassa, kun perustieteiden tieto lisääntyy koko ajan. Tutkimusten mukaan esimerkiksi masennukseen liittyy korkea uusiutumisen riski. Itsemurhat Suomessa -tutkimushanke paljasti, että kaksi kolmesta itsemurhan tehneistä oli ollut masentunut. Soittelemme lähinnä keskenämme ja joissakin pikku tilaisuuksissa. de_08062023_32.indd 37 de_08062023_32.indd 37 26.5.2023 12.16 26.5.2023 12.16. Enimmäkseen olen soittanut akustisella kitaralla folkhenkistä musiikkia. Niiden merkitys on tulevina vuosina yhä tärkeämpi, kun aktiivinen työura vähitellen lähestyy päätöstään. Itsemurhien lisäksi kasvoi myös alkoholin kulutus sekä henkirikosten ja muiden väkivallantekojen määrä. Itsemurhien määrä alkoi kasvaa kieltolain aikoihin, 1920-luvulla. Toisaalta samaan aikaan pitäisi tuntea myös aivojen hermoverkkoja, kemiallista hermojenvälitystä ja molekyyligenetiikkaa puhumattakaan kehityspsykologian keskeisistä teorioista ja psykoterapioiden taustateorioista. Usein arvoituksissa on mukana annos historiallis-yhteiskunnallisia ulottuvuuksia. – Sotien jälkeen 1940-luvun jälkipuoliskolla Suomi oli täynnä evakkoja, ja oli paljon väkivallan käyttöön karaistuneita ja harjaantuneita miehiä, joista moni oli todennäköisesti psyykkisesti traumatisoitunut ja monet fyysisesti invalidisoituneita. 3 Olen soittanut kitaraa koulupojasta saakka. Siinä meillä on yhä paljon opittavaa. Minulla on ollut tilaisuus työskennellä kykyjeni ylärajoilla vuosien ajan. Mitkä ovat kolme tärkeintä asiaa elämässäsi. Nykyiset tutkimushankkeet ovat laajentuneet moniin uusiin suuntiin. – Suomessa oli tuolloin paljon sellaisia kasaantuneita tekijöitä, joiden voisi ajatella vahvasti lisäävän itsemurhia. Työ ei tuntuisi niin merkitykselliseltä, ellei se vastaisi arvomaailmaani tai olisi minua aina innostanut ja kiinnostanut. Suomessa on maailmanlaajuisessa vertailussa pisimpiä luotettavia aikasarjoja itsemurhista
Mistä moinen, kollega ihmettelee, mutta valmiina on vahva vastaus. Viimeinen minuutti. Tre Kronor -trauma vuodelta 1991 ehti toistua sekä jääkiekon kotikisoissa 2003 että olympiafinaalissa 2006. M. Kansallista tuohtumusta nostatti kuitenkin se, että suomalaisilta riviäänestäjiltä ei herunut heidän Loreenilleen pistettäkään. Kansalaisetkin ovat pääosin malttaneet olla ilkkumatta ja syyttelemättä toisiaan. SUOMEN JA ruotsin sanotaan olevan lähempänä toisiaan kuin kertaakaan sitten yhteisen valtakunnan hajoamisen 1808–1809. 38 Demokraatti ”E nemmän mulla on ruotsalaisia vastaan kuin kiinalaisia vastaan”, poliisi sanoo toiselle A. Euroviisujen finaali osoitti, että naapurirakkaudessa on yhä ryppynsä. Eka lätkämatsi televisiosta, jonka muistan. Kylmäpäinen pikkuveli kampesi epäröivän isoveljen mukaansa, mutta jätti tämän viime metreillä porstuan puolelle odottamaan. Antti Lindtman ei ollut silloin vielä syntynytkään, mutta samastui sujuvasti Mietaan tuntemuksiin, kun Sanna Marin löi hänet niukasti SDP:n pääministeriäänestyksessä 2019. Ollikaisen dekkarissa Kontti, kun puheeksi tulee Saab-yhtiön myynti Kiinaan. Suomessa taas kiivailtiin, että väärin voitettu. Samaa sukua on se sadasosa, jonka Juha Mieto hävisi Thomas Wassbergille Lake Placidissa 1980. Viime vuoden tupla, olympiakulta ja maailmanmestaruus, pani Aftonbladetin kaihoamaan menneitä aikoja: ”Muistatteko kun Suomi onnistui aina häviämään?” Kyse ei ollut pelkästään jääkiekosta. Onneksi diplomatia valtioiden välillä on hoidettu sen verran hyvin, että tapahtunut tuskin jää hiertämään maiden suhteita samaan tapaan kuin avaus EU:n jäsenyyteen aikanaan. ”Mats Sundin. Tukholman Globenissa voitettu Suomen ensimmäinen maailmanmestaruus tasasi tilejä, mutta henkinen ahdistus jäi. Ehkäpä tällaiset viisukisat ovat sopivan harmiton ukkosenjohdatin kanavoimaan negatiivisia tunteita. ”MUISTATTEKO KUN SUOMI ONNISTUI AINA HÄVIÄMÄÄN?” de_08062023_38.indd 38 de_08062023_38.indd 38 29.5.2023 16.16 29.5.2023 16.16. Isä itki, minua pelotti.” Kansallinen painajainen Ruotsista nöyryyttämässä Suomen leijonia on painunut syvälle kollektiiviseen tajuntaan. Vaan olisihan se ollut komeaa, jos uusi Ruotsi–Suomi (tai Suomi–Ruotsi) olisi keskinäisen nokittelun sijaan osannut riemuita yhdessä kaksoisvoitosta! Suomi, Ruotsi ja maaotteluhenki KOLUMNI Mikko Majander mikko.majander@magma.fi Kirjoittaja on Helsingin yliopiston poliittisen historian dosentti, joka työskentelee tutkijana ajatuspaja Magmassa. Ruotsi joutui suurpolitiikassa sopeutumaan siihen, että Nato-prosessissa Suomi viitoitti tien. Ruotsalaiset välttyivät uudelta nöyryytykseltä, kun kovin haastaja Käärijä jäi kakkoseksi. Mutta mentaalinen muisti on pitkä ja aktualisoituu milloin mistäkin ärsykkeistä. LEIJONIEN VIIME vuosien menestys on saanut voittamaan tottuneet ruotsalaiset ihmettelemään voimasuhteiden keikausta
Näen itseni elämänmyönteisenä ja positiivisena ihmisenä. Ennen kaikkea odotan myös kovasti, että valiokuntatyö alkaa. 39 Demokraatti Pia Hiltunen 31-vuotias kansanedustaja (sd.) P eilikuvastani katsoo vahva ja itsenäinen nainen. Näen itseni toistaiseksi pitkälti opettajan identiteetin kautta, sillä olen työskennellyt vuosia opettajana. Uskon myös vahvasti yhteistyöhön ja haluan osoittaa sen omalla toiminnallani, sillä yksin ei maailmaa muuteta. Lähdin politiikkaan alunperin opetusalan asioiden takia. Elämääni on mahtunut melko nuoresta iästäni huolimatta monenlaisia kokemuksia, jotka ovat kasvattaneet minusta juuri tällaisen. Näin epäkohtia, ja koin, että haluan vaikuttaa niihin. KASVOT PEILISSÄ Teksti ja kuva Nora Vilva nora.vilva@demokraatti.fi de_08062023_39.indd 39 de_08062023_39.indd 39 26.5.2023 12.25 26.5.2023 12.25. Haluan tehdä töitä paremman ja inhimillisemmän tulevaisuuden puolesta. Ehkä minua kuvastaa kuitenkin myös se, että aina kun ryhdyn johonkin, teen parhaani ja toimin päämäärätietoisesti. Minulle politiikka on yhteisten asioiden hoitamista ja suhtaudun siihen tosissani. Nyt kauden alussa tunnelma on tietysti hieman odottavainen hallitusneuvottelujen myötä, mutta suhtaudun tulevaan luottavaisin mielin. Politiikka vei kuitenkin heti mennessään, ja siitä syystä olen myös nyt tässä uutena kansanedustajana. Olen aina ajatellut, että aika paljon voi vaikuttaa elämäänsä omilla valinnoillaan ja pyrin noudattamaan itsekin tätä ajattelumallia
40 Demokraatti 40 Demokraatti KULTTUURI RUOTSALAINEN KRYPTOGRAMMI Dekkariviikon perinteisessä rikosromaanien katselmuksessa hämmentää muun muassa Erik Axl Sundin uuden trilogian päättävä Väärä aika, jonka teksti on paikoin kuin sala kirjoitusta. de_08062023_40.indd 40 de_08062023_40.indd 40 30.5.2023 12.14 30.5.2023 12.14. Katsauksessa on arvioitavana myös pari muuta ruotsalaisdekkaria ja liuta kevään kotimaisia uutuuksia
Koko romaani on kuin suuri salakirjoitusarvoitus, jota lukiessa pitää koko ajan yrittää yhdistellä irrallisilta tuntuvia palasia toisiinsa ja tutustua kirjan poliisien Erik Axl Sund: Väärä aika Suom. 41 Demokraatti 41 Demokraatti Teksti Rolf Bamberg / Kuva iStock K irjailijaduo pseudonyymiltään Erik Axl Sund (oikeasti Håkan Axlander Sundquist ja Jerker Eriksson) mullisti pohjoismaista dekkarigenreä viime vuosikymmenen alussa ilmestyneellä Varistyttö-trilogiallaan. Päänsisäinen automaattinen oiko luku kyllä täydentää sanat itsestään, se ei ole ongelma. Vä illä melkin vi uttaa. Kolmososassa Väärä aika yhtenä pääjuonteena kulkee teini-ikäisen Stina Qvidingin tarina, joka on kirjan luvuissa alaotsikoitu ”Valkoiseksi melankoliaksi”. Kuka itse Qviding on. Kari Koski Otava 2023, 251 s. Kiehtovaksi – ja samalla haastavaksi – sen tekee tavaton monikerroksisuus. Sen ykkösosassa Lasiruumiit – joka kertoi nuorten ihmisten manipuloidusta itsetuhoisuudesta – oli lause ”musta melankolia on syvää tyydytystä siitä, että haluaa kuolla”. Nyt Love on tajunnut eläneensä alkuelämänsä väärässä sukupuolessa... Identiteettipähkäilyä käy kiivaasti myös Love Martinson, poliisien avuksi tuleva psykologi; hahmo tuli tutuksi jo tämän trilogian aivan hurjassa kakkososassa Nukkemestari. Tekijät ovat poistaneet kirjaimia useista sanoista, suomennoksessa pääasiassa vja f-alkuisista: ”vi sikymmentävi si”. Alkuluonnehdinnassa käyttämäni adjektiivi kismittävä tulee kirjan kirjoitusteknisestä kikkailusta. KIRJA lailla paremmin kirjan päähenkilöiden piilotettuihin identiteetteihin. Se on, että muutenkin koukkuisen tarinan seuraamisen rinnalla joutuu läpi kirjan pähkäilemään, että mikä on ratkaisu tähän kryptogrammiin. Trendikäs teema, mutta tässä romaanissa puhutteleva lisäkerros. Ja suuri osa v-alkuisista sanoistakin on tekstissä kokonaisina. ”Kuka sinä olet?” on kysymys, joka toistuu niin kirjassa kuin lukijan ajatuksissa. Väärä aika alkaa melkein tavallisen rikosromaanin tapaan ampumavälikohtauksella ja lapsikaappauksella, mutta tarinan edetessä huomaa, että pohjustuksella on hyvin vähän virkaa tarinan kokonaisuudessa. Siinä avainasemassa ovat kadonneet tai kätketyt identiteetit. Juoni rakentuu kolmesta tasosta, joista yksi on reaalitaso rikoksia ratkovine poliiseineen, joista tässäkin keskiössä on kirjailijaduon koko tuotannon läpäisevä Jeanette Kihlberg. Mitään varsinaista logiikkaa poistoilla ei näytä olevan. Lukiessa miettii, voiko sitä fakittaa dekkarigenreen lainkaan. Toisen tason muodostaa kohukirjailija Per Qvidingin romaani ”Stina Qvidingin elämä ja kuolema”, jonka 1870-luvulle sijoittuvaa tarinaa kerrotaan omissa luvuissaan. Nämä ominaisuudet kiteytyvät kahdessa kirjan lapsipäähenkilössä, Stinassa ja ”Kaspar Hauseriksi” kutsutussa puhumattomassa löytöpojassa, jonka henkilöllisyyttä poliisi yrittää selvittää. Niistä ei todellakaan muodostu mitään avainsanaa. Ehkä ei, ehkä ei väliä. Niitä esiintyy romaanin kaikissa kerroksissa. Nyt kaksikko on saanut päätökseen ”kakkostuotantokautensa”, joka on nimetty Melankolia-trilo giaksi. Ja lopulta myös tuhoisasti. de_08062023_40.indd 41 de_08062023_40.indd 41 30.5.2023 12.14 30.5.2023 12.14. Kolmas, hämmentävin taso on juuri tuo ”valkoinen melankolia”, romaanihenkilöstä itsenäiseksi kertojaksi irronneen Stinan kertomus elostaan Jämtlandin korvissa. Kuka on Stina joka hyppää Qvidingin romaanista todellisuuteen. Ehkä syystä, sillä Stina ei ole itsetuhoinen vaan mitä elämänhaluisin nuori nainen, mutta jonka seksuaalinen herääminen kahlitaan hänen elämänpiirissään julmasti. Väärä aika (ruotsiksi Otid, joka on ehkä pari piirua monisyisempi nimi) on kiehtova, haastava ja kismittävä kirja
Teksti Rolf Bamberg U lf Kvenslerillä on taustalla kovia käsikirjoitusmeriittejä, mutta dekkarigenreä ajatellen vähän yllättäviä. Vaellusrasitusten, ankarien sääolosuhteiden ja kansallispuistomaisemien kuvailut käyvät välillä toisteisiksi, mutta kun lukija jaksaa niiden läpi tarpoa, vaiva palkitaan. Nimensä mukaisesti siinä ollaan tiettömällä taipaleella Pohjois-Ruotsin tunturialueella, Sarekin kansallispuistossa, jonne kaksi pariskuntaa lähtee syksyiselle vaellukselle. Jonna Joskitt-Pöyry Into Kustannus 2023, 320 s. Virkaheittoisuuttaan poliisityön jättämään joutunut Tapper on päässyt kuiville ja töissä yhä tutkijana huippuasianajaja Angela Köhlerin leivissä. Trilleriä tihentää myös sen kronologiaa rikkova perusrakenne, jossa päätarinan rinnalla kulkee alusta alkaen ”etuuma” eli tunturitragedian jälkiselvittely nykyhetkessä. Anna Karolina: Kukaan ei ole turvassa Suom. Satu Rämö: Rosa & Björk WSOY 2023, 360 s. 42 Demokraatti KULTTUURI Erämailta kokkelikekkereihin Pohjoismaisten dekkarien kevätsatsista löytyy palkittu esikoinen ja kaksi menestyksekkäästi startanneen sarjan kakkososaa. Lukijalle käy nopeasti selväksi, että Spendelin kukoistavan varustamobisneksen taustalla on todella likaista sivuafääriä. Kertojahenkilö Annan parhaan kaverin uutena miesystävänä mukaan vaellukselle änkeytyvästä Jacobista kasvaa tarinassa koko ajan kumuloituva uhka, joka alkaa matkan edetessä purkautua ensin pieniksi onnettomuuksiksi, sitten suureksi – eikä silloin ole kysymys enää onnettomuudesta. Globaalistikin ajatellen megaluokan laivanvarustaja Martin Spendelin murhasta epäillään hänen vaimoaan Anita Spendeliä, joka palkkaa puolustusasianajajakseen Angela Köhlerin. Kvenslerin kerronta kulkee, mutta vähän liiankin laveasti. Hän on näet toiminut pääkäsikirjoittajana meilläkin huippusuosituissa Solsidanissa ja Löwanderin ravintoloitsijasuvusta kertovassa Aika on meidän -sarjassa. ANNA KAROLINAN Ebba Tapper -sarjan avaus Toinen meistä kuolee tänään oli viime vuoden pohjoismaisen dekkarigenren ihan parasta a-ryhmää, eikä jatkokaan pöllömpi ole. Kolme heistä on tehnyt kimpassa vastaavia reissuja ennenkin. Solsidanin aurinkoiset kommellukset ovat äärikaukana Ruotsin viime vuonna parhaana esikoisdekkarina palkitun Erämaan tapahtumiin verraten. Siihen verkkoon takertuu myös kirjan pitkässä takaumajuonessa seurannassa oleva yksinuoltajaäiti Bianca Aguileira, joka ei kuitenkaan alistu rimpuilematta kohtaloonsa. Oletettua rikosta tutkivat poliisit, etunenässä sarjan avausosasta tutut John Hellberg ja Simon Weyler, ovat sikäli heikoilla, että heillä ei ole ruumista. Biancaa ajaa kuitenkin eteenpäin KIRJAT Ulf Kvensler: Erämaa Suom. Firma tuo Eurooppaan konttikaupalla kokaiinia ja käy siinä sivussa ihmiskauppaa tuomalla Itä-Euroopasta ja Balkanilta nuoria naisia prostituoiduiksi Ruotsiin. Hän onnistuu kiipimään Spendelien yrityksen hierarkiassa hyviin asemiin, mutta se peli on todella riskaabelia. de_08062023_40.indd 42 de_08062023_40.indd 42 30.5.2023 12.14 30.5.2023 12.14. On vain vahva, todennäköisin syin virinnyt olettamus Martin Spendelin joutumisesta henkirikoksen uhriksi. Leena Virtanen Tammi 2023, 460 s. Tutkittavaa tulee nyt Ruotsin bisneselämän korkeimmalta tasolta. Erämaan loppuratkaisut ovat näet poik keuksellisen kierteiset, eikä mikään yhtäkkiä olekaan enää sitä, miltä ensin näytti. Siinä kaikista hirvittävyyksissä vain lievästi loukkaantunut Anna kertoo poliisikuulusteluissa, mitä tapahtui todella
Ei vain poskettoman kaupallisen menestyksensä, vaan myös kirjallisen laatunsa tähden. Hänellä on tärkeä sivurooli juonessa, eikä hänen tarinaansa suinkaan panna tässä kirjassa pistettä. Islantilaispoliisi Hildur Rúnarsdóttirin tutkinnoille saatiin jatkoa kevättalvella vain kymmenkunta kuukautta avauksen jälkeen. de_08062023_40.indd 43 de_08062023_40.indd 43 30.5.2023 12.14 30.5.2023 12.14. Ja jäljet johtavat Spendeleihin. Se oli heti sarja-avauksena kieleltään ja tarinarakentelultaan poikkeuksellisen kypsä rikosromaani. Rämö jättää kummasti käyttämättä uhrin poliittisten suhmurointien tarjoamat mahdollisuudet. Kielellisesti teksti kulkee yhä juohevana, mutta Isafjörðurin pienen poliisitiimin nyt selvittelemä rikostapaus, paikallisen mahtimiehen murha, on lopulta varsin mielenkiinnoton. Kiinnostava uusi henkilö sen sijaan on kuiville pinnistellyt entinen katunarkkari Disa, joka siivoaa nyt Reykjavikin lentoaseman yleisötiloja. Ja miksei olisi, kaikki kolme kirjaa olivat toukokuun alussa Helmet-kirjastovarausten top kympissä, Jakobkin siis puoli vuotta ennen ilmestymistään! Ehkä Rämön on syytä jossain vaiheessa huokaista hetki ja kirjaimellisesti punoa uusia juonia. Ja sarjan kolmosen nimeltään Jakob kustantaja on luvannut jo heti marraskuussa. Jos Rämön Hildur-sarjan neljännen osan nimeksi tulee Disa, en yllättyisi. Anna Karolinan uuden Tapper-dekkarin miinuspuolena on, että omilla oudoil la toimintatavoillaan ja taipumuksillaan avausosaan jännitteitä tuonut Angela on nyt ihan sivuroolissa. Ebba toimii enimmäkseen soolona käyttäen taas entisiä poliisikontaktejaan hyväksi – ja yhtä hämmentävän helposti kuin en nenkin. Kirjan nimi lupailee Hildurin henkilökohtaisemman mission eli edellisessä romaanissa vahvasti pohjustetun kadonneiden sisarustensa kohtalon nousevan tärkeään rooliin, mutta sellaisessa se on vasta tarinan loppukiihdyttelyissä. Anna Karolina heittää kirjan loppupuolelle taas käänteen, jolla taataan, että lukija jää odottamaan jatkoa. Rosa & Björk ei näet rikostarinansa puolesta yllä esikoisen tasolle. Ja siihen kuvioon Angelakin sotkeutuu ihan huolella. SATU RÄMÖN Hildur oli kiistatta vuoden 2022 dekkaritapauksia Suomessa. Kolme kirjaa reilussa puolessatoista vuodessa – Rämöllä on tahto takoa, kun rauta hehkuu punaisena. 43 Demokraatti Erämailta kokkelikekkereihin suuri voima: hän haluaa löytää kaapatun pikkutyttärensä
Jos sarjamurhaajaja teurastamomeiningin sijaan nauttii hienovaraisemmasta juonittelusta, kannattaa valita luettavaksi cozy crimea eli niin sanottuja pehmodekkareita. Karilaa ja kumppaneita työllistää tällä kerralla Tattarisuon teollisuusalueelta asuntovaunusta löytynyt eloton mies. 44 Demokraatti KULTTUURI Jännitystä ilman veriroiskeita Jännityskirjallisuudessa on jo useamman vuoden trendannut hyytävän väkivallan yksityiskohtainen kuvaaminen. de_08062023_44.indd 44 de_08062023_44.indd 44 26.5.2023 12.55 26.5.2023 12.55. Apua ilmaantuu yllättävältä taholta. ja ennen kuin Tuulia huomaakaan, hän on korviaan myöten uponnut tutkimaan Puhtox Oy:n perustajan, teollisuusneuvos Eini Salkovaaran kuolemaan liittyviä kiemuroita. YKSITYISETSIVÄT EIVÄT sen sijaan häärää Sari Rainion ja Juha Rautaheimon nimimerkillä R & R kirjoittamassa dekkarissa Vaeltavat vainajat. Omaa osaansa havittelevat paitsi Einin lapset, holtiton naistenmies Patrik ja säntillinen bisneslady Vivian, mutta myös perheen riistettynä kotiapulaisena raatanut Maiju. Juoni rullaa vetävästi eteenpäin, käänteitä riittää ja lukujen loppuun sommitellut koukut viettelevät lukijaa eteenpäin. Susi on muun muassa Vuoden johtolanka -palkinnolla huomioitu kokenut kirjailija, ja se näkyy lopputuloksesta. Erityisen ihastunut olen henkilöhahmoihin. Viimeisellä lennolla mukana ollut yksityisetsivä Yrjö Rahkonen tarjoaa töitä Suden edellinen kirja Yksityisetsivä – Varjo kannoillasi (Crime Time 2021) esitteli suomalaisia yksityisetsiviä, heidän työskentelytapojaan ja mieleenpainuvimpia toimeksiantojaan. Tästä kirjasta tuttuja yksityiskohtia löytyy useita myös Rahkosen ja Rajan touhuista. Varsinkin väsähtänyttä, puolisovinistista läppää heittävä, mutta silti aika rakastettava Rahkonen on kuvattu kutkuttavasti. Lukija joutuu liukastelemaan veri lammikoissa ja silmien eteen lävähtää mitä mieli kuvituksellisempia keinoja ottaa ihminen hengiltä. Lentoemännän hommat loppuivat lentoyhtiön konkurssiin ja työsuhdeasuntokin on lähdössä alta. Kummallisia kierroksia juttuun tuo se, että rekisteritietojen mukaan mies on kuollut jo kymmenen vuotta sitten. Sitä on runsaasti Pauliina Suden dekkarissa Yksityisalue, joka on ensimmäinen osa yksityisetsivä Tuulia Rajasta kertovassa sarjassa. Vilunki kiertyy erityisesti rautarouvan perinnön ympärille. Yllättäen tapaus kytkeytyy myös Karilan menneisyyteen, ja kauan sitten, eräällä ullakolla Helsingin Kruununhaassa roihunneeseen tulipaloon. Reipas, mutta elämänhallinnaltaan aavistuksen häilyvä Tuulia on juuri jäänyt työttömäksi. Myös Patrikin ex-puoliso, hyvinvointi-influensseri Amorella on mainio karikatyyri. Teksti Marjo Jääskä V aihtoehtojakin onneksi on. Genren kirjoissa rikostarinaa pehmennetään ja inhimillistetään esimerkiksi huumorilla. Teos on toinen osa rikosylikonstaapeli Ville Karilan ja oikeuslääkäri Viola Kaarion murhatutkimuksista kertovassa sarjassa
Mortui non silent # 2. Nuotio kuvaa kiehtovasti sekä käsityöläisarkea että mysteerin ratkomista. Raakel Oksa ratkaisee 2. R & R: Vaeltavat vainajat. Nautin Nuotion dialogivetoisesta ja ilmavasta tyylistä, johon hyvänmielen dekkareille tyypilliset ruoanlaittokuvaukset ja romanttiset vivahteet sopivat erinomaisesti. Teos etenee kahdessa aikatasossa. Jumalaisen Dannen miesnuttura ja purjehdusreissuilla ruskettunut iho mainitaan ehkä pari kertaa liikaa, mutta se on pieni kauneusvirhe luontevan hallitussa tarinassa. Sarjan molempia kirjoja värittävät vuotuisjuhlat, joista otetaankin kaikki mahdollinen irti. Rikoskuvion ulkopuolella jännitettä syntyy Viola Kaarion terveyshuolista, joista hän ei äärimmäisen pidättyväisenä ihmisenä halua kertoa edes ystävälleen Karilalle. Siltala 2023. Teos saa miettimään, miten laajasti ja moniin ihmisiin väärällä hetkellä joustanut moraali voi vaikuttaa. 476 s. Nykyhetkessä puuseppä Raakel Oksa tyhjentää ja remontoi myyntikuntoon Kaarinan kerrostalokolmiota Helsingin de_08062023_44.indd 45 de_08062023_44.indd 45 26.5.2023 12.55 26.5.2023 12.55. Tammi 2023. Gummerus 2023. Rikosta tarinassa on vain häivähdys, ja pääosin juoni muodostuu yksinäisenä hamstraajana kuolleen naisen – Kaarina Loukon – elämänkohtalon selvittämisestä. 283 s. Cozy crime -tyyliin keskiössä on sekä tutkittavan rikoksen että monitahoisten ihmissuhteitten perusteellinen perkaus. Vaikka tarina sijoittuu vuoteen 2010, myhäilevässä tunnelmassa on jotain valloittavan vanhanaikaista. PEHMODEKKAREIDEN PEHMOIMMASTA päästä lienee Eppu Nuotion Raakel Oksa ratkaisee -sarjan toinen osa Hopeamedaljonki. KIRJAT Munkkiniemessä ja penkoo samalla naisen menneisyyttä. Tunnekuohuja aiheuttavat niin yllättäen löytyneet sukulaiset ja ex-puolison uusperhekuviot kuin kuumottavan kiinnostava remppakaveri Danne. Raakelin omat ihmissuhteetkaan eivät jää tarinassa varjoon. 251 s. Hauska yksityiskohta on sekin, miten Nuotio ketjuttaa Raakel Oksa -kirjat edelliseen cozy crime -sarjaansa. Myös sinne tänne sirotellut komisario Palmu -sitaatit vahvistavat tätä mielikuvaa. Tuulia Raja 1. Raakelin apuna Kaarinan mysteeriä nimittäin ratkoo aiemmin kolmessa omassa teoksessa (Myrkkykeiso, Anopinhammas, Elämänlanka) seikkaillut tomera marttaihminen Ellen Lähde. Ensimmäisessä kirjassa elettiin jouluaikaa, Vaeltavissa vainajissa käsillä on pääsiäinen. Sivujuonteena seurataan myös, millaiseksi muotoutuu aiemmassa tarinassa seikkailleen inhan auervaaran, Tapani Hellevirran kohtalo. 45 Demokraatti Pauliina Susi: Yksityisalue. Eppu Nuotio: Hopea medaljonki. Vuosiin 1975 ja 1976 sijoittuvissa jaksoissa seurataan Kaarinan ja hänen ystäviensä, Sinikan ja Maunon, yhteen kietoutunutta elämää. Teos on muhevan runsas ja kerronta viehättävän viipyilevää. Myös aikatasojen vuorottelu toimii. Pääsiäisajalle leimallinen uskonnollisuus ja moraalikysymykset liittyvät kiinteästi myös hienosti sommiteltuun rikosjuoneen. Juonenkäänteisiin on solmittu niin salailua, väärinkäsityksiä ja harhaisia kuvitelmia kuin välittämistä, lämpöä ja romantiikkaa
Ne päätyi eri paikkoihin kuin mihin kuvitteli menevänsä, ne ajatteli suuria ajatuksia, mutta teki pieniä tekoja, ne odotti elämältään paljon, mutta elämä löi niitä nyrkillä naamaan.” (s. Romaanin henkilöhahmot ovat viiteryhmiensä, kuten ”realististen” kansalliskonservatiivien ja ”idealististen” vihervasemmistolaisten, kärjistettyjä edustajia. Tapahtumat sijoittuvat enimmäkseen Kokkolaan. Pojanpoika Paavo tekee isoisästään Olavista suoraselkäisen kansalliskonservatiivin, vaikka tämä oli paljon muutakin. Usvasalmet ovat ulkopuolisia, eikä heidän erilaisuutensa jää Kokkolan kaltaisessa pienemmässä pitäjässä huomaamatta. 419) Aurumissa käydään läpi aimo siivu Suomen historiaa kansalaissodan kauhuista aina lähitulevaisuuteen saakka. 46 Demokraatti KULTTUURI Fasismin houkutus – ja vaara Tommi Melender: Aurum WSOY 2023, 441 s. Suvun miehet osoittautuvat suuruudenhulluiksi haihattelijoiksi, mutta ”siinä missä Olavi ja Pertti olivat uneksijoita, Paavo on toteuttaja. Murtuminen, pakeneminen ja kostaminen ovat kaikki mahdollisia vaihtoehtoja. Aurumista tulee vastakirja Paavo Usvasalmen hagiografialle Minä, isä ja vaari.” (s. Aurum on kirjoitettu ja koottu tehokkaasti, eikä siksi puuduta. 148) de_08062023_46.indd 46 de_08062023_46.indd 46 31.5.2023 10.44 31.5.2023 10.44. Ei ne kulkeneet elämässään valoisaa polkua pitkin, ne haahuili hämärässä ja pimeydessä. Se putkahtelee esiin aika ajoin: ”Sillä on päällään konservatiivivallankumouksellisen palttoo mutta sen alla hakaristimiehen univormu.” (s. Tarinaa riittää, mutta koska Melender tietää mitä tekee, aikahyppelyä ei ole vaikea seurata. MITEN JAKAUTUNEESEEN Suomeen päädyttiin, sitä avataan Usvasalmen eksentrisen ja riitaisan suvun kautta. Se huolestutti isomummua, koska suuruudenhullu, joka saa muutettua sanansa teoiksi, on vaarallinen.” (s. Se ei ole maailman napa, mutta ei myöskään eristyksissä poliittisista trendeistä ja immuuni niille. Jälkimmäiseen porukkaan kuuluvat ovat ”niitä, jotka haluaisivat sulkea leiriin sellaiset ihmiset, joista ei satu pitämään.” (s. Historia toistaa itseään hälyttävällä varmuudella. Näin syntyy teos Minä, isä ja vaari, jota Uuku Usvalahden kirjoittama Aurum siis vastustaa. 6) Paavon versio tarinasta on siistitty, Uukun ei. Taipuu kustantamonsa pyynnöstä kirjoittamaan Aurum-nimisen romaanin Olavi ja Pertti Usvasalmen elämänvaiheista. Häntä ja sitä kuvaillaan näin: ”Taideproosaa tekevä vähälevikkinen kirjailija. Elämä on sotkuista, mutta jälkeenpäin se on helppo muuttaa siisteiksi ja meille sopiviksi tarinoiksi. Kokkola on valittu siksi, että hieman syrjään jäävä ja sivuuttamisestaan katkeroituva kaupunki toimii hedelmällisenä maaperänä ääriajattelulle. Heillä on hassuja nimiä, kuten professori Björn Åivo, ylikonstaapeli Aigars Metalepsis ja kovanaama Mikko Ehrmantraut. Nainen ilmoittaa enolleen, ettei halua jättää Olavia ja Perttiä hänen armoilleen: ”Ne oli paljon kiehtovampia ja mutkikkaampia ihmisiä kuin sun rakentamat sankarihahmot. Yhdet joutuvat uhreiksi ja toiset hakeutuvat saalistajiksi. 303) Fasistilurjukset, nuo pysyvät maanvaivat, odottavat uutta tilaisuutta toteuttaakseen itseään. KIRJA Tommi Melenderin kuudes romaani Aurum kertoo ”todellista Suomea muistuttavasta kuvitteellisesta Suomesta”, mikä on hienompi tapa sanoa, että kyseessä on vaihtoehtoista historiaa sisältävä satiiri. 414) Usvasalmen perhe on jakautunut samalla tavalla suvaitsevaisiin ja suvaitsemattomiin kuin Suomi. Aurumissa tavataan myös äärioikeistolaisia Melenderejä. Teksti Esa Mäkijärvi / kuva Veikko Somerpuro R omaanissa, jonka nimi tarkoittaa kultaa, Tommi Melender antaa itselleen luvan hullutella hieman hengenheimolaisensa Jaakko Yli-Juonikkaan tavoin. Perheen miehet reagoivat kokemaansa pilkkaan eri tavoilla. LIBERALISMIN PETOS -nimistä pamflettia (2012) kirjoittamassa ollut Melender kertoo nyt fasismin houkuttelevuudesta ja vaarallisuudesta. Sen edustaja Uuku kirjoittaa kuvitteellista perhekronikkaa, Aurumia. Aurumissa nyrjähtänyt nationalismi vie suomalaisia harhaan
Kokeilusta syntyy mainiota ja oudon omaäänistä proosaa. Esimerkiksi talvisotaan sijoittuvat luvut ovat erinomaisia ja saavat miettimään, että maailma taitaa menettää Melenderissä käyvän sotakirjailijan. Ja hiljattainen eduskuntavaalitulos taannee sen, että romaani, Melenderin paras, saa ansaitsemansa huomion. de_08062023_46.indd 47 de_08062023_46.indd 47 31.5.2023 10.44 31.5.2023 10.44. OLEN VÄITTÄNYT, että Melender on etevimmillään esseissään ja journalismissaan, mutta täytyy myöntää, että Aurum on vakuuttava taidonnäyte prosaistin kyvyistä. Esimerkiksi Aurumin hieno sissisotajakso perustuu Pentti Haanpään romaaniin Korpisotaa (1940). Kunnianhimoinen, itsevarma ja taiteellisiin tavoitteisiinsa yltävä Aurum on tämän kevään merkkikirjoja. LOPPUSANOISSA MELENDER paljastaa kirjoittaneensa romaanissaan uudestaan suomalaisten miesklassikoiden, kuten Väinö Linnan, tekstejä. Kirjassa ollaan kansalaissodan lietsomisen sijaan kansalaissovun löytämisen kannalla. 47 Demokraatti On vain hyvä, että Melenderin ajatteluun on tullut enemmän sävyjä. Aurumin, mustan satiirin, varoitus kieroutuneen nationalismin seurauksista on sekä vakava että tärkeä
Forever Young Ohjaus: Valeria Bruni Tedeschi Pääosissa: Nadia Tereszkiewicz, Sofiane Bennacer, Clara Bretheau, Louis Garrel, Micha Lescot ELOKUVA de_08062023_48.indd 48 de_08062023_48.indd 48 31.5.2023 10.47 31.5.2023 10.47. Monia varmasti kiehtovat myös elokuvassa varsin lähelle tulevat ranskalaisen teatterikoulun opetusmetodit. Teksti Rolf Bamberg I hmettelin googlaillessani Forever Young -elokuvan pääosan esittäjästä taustatietoja, että miksi häntä ei ole suomalaismedioissa noteerattu tähän mennessä juuri mitenkään. Nadia Tereszkiewiczin rinnalla myös monet muut nuoret näyttelijät ovat kerrassaan hurmaavia, erityisen valloittava on kapinallista Adelea näyttelevä Claire Bretheau. Fyysisyyden kautta tunneilmaisuun, sitä piti ohjenuoranaan myös muuan suomalaisen näyttelijäkoulutuksen guru juuri samoihin aikoihin. 48 Demokraatti KULTTUURI Nuoruus – aina nälkä ja koko ajan jano Puoliksi suomalainen näyttelijä Nadia Tereszkiewicz, 27, vakuuttaa nuoruuden huumaa lämmöllä kuvaavassa ranskalaiselokuvassa. Pian Suomessakin teattereihin tuleva Forever Young (Les Amandiers) ehkä nostaa Tereszkiewiczin otsikoihin myös meillä. Forever Young ei tarjoa merkittäviä maailmanselityksiä, mutta ainakin kaikkien 1980-luvulla varhaisaikuisuuttaan eläneiden on helppo heittäytyä sen imuun. Torille! – ”meidän Nadiamme” hurmaa ranskalaiselokuvassa. Hänet on sentään palkittu vuonna 2019 Tokion kansainvälisillä elokuvafestivaaleilla parhaasta naispääosasta ja tänä keväänä hän on saanut Ranskassa myös parhaan näyttelijätulokkaan César-palkinnon. Niin myös Nanterre-Amandiersissa, jossa kaikenlainen ”poikkinaiminen” on ollut siihen asti normi. Miksi naiset aina rakastuvat renttuihin -mysteeriin elokuva ei anna ratkaisua eikä paljon muihinkaan aikuisuuden kynnyksellä poltteleviin kysymyksiin. Syytä ainakin olisi, Nadia näet tekee siinä umpi-ihastuttavan roolin teatterikouluun opiskelemaan lähtevänä Stellana. ILMEISEN AUTOFIKTIIVINEN elokuva – yhtenä keskushenkilönä on muun muassa maineikas näyttelijäntyön opettaja Patrice Chéreau (Louis Garrel), joka opetti aikoinaan myös Bruni Tedeschia – sijoittuu 1980-luvun puoliväliin, jolloin aluksi vain ”homoruttona” kavahdettu aids alkaa kahlita heteronuortenkin vapaan rakkauden ideaaleja. Forever Young tyytyy tekemään kunniaa sekä englanninkieliselle että ranskankieliselle nimelleen. Myös rakkauspuolella viriää vipinää, kun Stella hullaantuu karskinherkästä Étiennestä (Sofiane Bennacer). Ennen kaikkea suomalaismedioiden olisi luullut kiinnostuvan Nadia Tereszkiewiczista siksi, että hän on puoliksi meikäläisiä – äiti suomalainen, isä puolalainen. Suhteen ylle kasaantuu kuitenkin pilviä Étiennen rauhattomuuden ja addiktion myötä. Tälle ökyrikkaan perheen tyttärelle avautuu luovuuteen innostavassa ympäristössä ja taiteen palon riivaamien ikätoveriensa joukossa ihan uudenlainen maailma. Ensin mainitulle olemalla vilpitön kuvaus nuoruuden hurmiosta, toisaalta Les Amandiers taas viittaa elokuvassa kaiken toiminnan keskiössä olevan teatterikoulun nimeen – Pariisin liepeillä sijaitseva Nanterre-Amandiers on ollut myös ohjaaja Valeria Bruni Tedeschin oma opinahjo
He ovat poikkeuksellisen riippuvaisia toisistaan, fyysisesti kiinni kyljistään, siamilaiset kaksoset. klo 12. 1900-luvun alkupuolen Eurooppa, muutoksen kuohut, ihmisten köyhyys ja luokkaerot on kuvattu poik keuksellisen terävästi ja kansainvälisesti. Pian koittava kesätauko taitaa tulla tarpeeseen. 1979) sai Helsingin Sanomien palkinnon esikoisromaanistaan Sinun jälkeesi, Max (2009). Palkinto Juhani Niemelle. ”Nimi Parkkinen herätti heti arvelun, että kirjailijuudessa saattaisi olla kysymys ’sukurasituksesta’ – näin myös näyttäisi olevan. ”Väkevää kerrontaa, joka saa tuntemaan kauhua muutoksen edessä, mutta myös sitä hirvittävää toivoa, joka muutoksesta viriää”, kirjoitti arvostettu newyorkilaislehti. Viimeisin Parkkisen teos on faktafiktiivinen Neiti Steinin keittäjätär, joka kertoo Gertrude Steinin ja Alice B. Yhdelle palkinto. Tämäkin on teos, johon Parkkinen on tehnyt paljon taustatyötä. Kuka, mikä ja vielä kerran kuka, siis tämä tarinoiden hahmo. Kirjailija palasi pari vuotta sitten tämän läpimurtoteoksensa hykerryttävän hahmon pariin. Sinun jälkeesi Max kertoo kahdesta veljeksestä, jotka hankkivat elantonsa sirkuksessa. Kun rakentaa talon itse, siihen suhtautuu eri lailla.” Kirjallisuussitaattien tunnistusta jo vuodesta 1992 Toisiinsa sidotut veljekset T ukkoista kuin koivuallergikolla, luonnehtii visatirehtööri kokemusasiantuntemuksella tätä loppukevään kirja-arvoitusten ratkomisintoa. Ajalle tyypilliseen tapaan näitä ’kummajaisia’ esiteltiin sirkuksessa. ”Hauska sitaatti on Leena Parkkisen palkitusta esikoisromaanista Sinun jälkeesi, Max (2009). ”Tässä on kyseessä Leena (Jukan tytär) Parkkinen, joka näköjään seurailee isänsä jalanjälkiä kirjoittajana ja opettajana. Veljensä varjossa elävän, aina rinnallaankin hänen jäljessään kulkevan Isaacin kertojaääni on vahva ja erikoisessa tarinassa uskottava. Vähän enemmän vastauksista visan verkkoversiossa. Kiitosta ja palkintoja on hänelle kertynyt viljalti myöhemminkin niin aikuisten kuin lasten kirjoistakin. Leena Parkkinen (s. Toklasin tarinaa, johon liittyy myös Margit, suomalainen keittäjätär. Tosin hyvin omaleimaisena kirjoittajana, kuten hyvin näkyy hänen HS:n kirjallisuuspalkitussa esikoisessaan Sinun jälkeesi, Max. Hän ja Henry suunnittelivat vuosia sitten kaiken ja tekivät sitten tiivistä yhteistyötä rakennusurakoitsijan kanssa niin että Chrisillä olisi kunnollinen asunto sitten kun saisi opiskelunsa päätökseen. ”Hän rakensi talon omin käsin – no, melkein. Siinä hän kertoo saksalaisten siamilaiskaksosten tarinan 1900-luvun alkupuolelta. Sinun jälkeesi, Maxin tarina kulkee Isaacin muistoissa ja nykyhetkessä poukkoillen ajallisesti lapsuudesta lähimenneisyyteen ja tulevaisuudenodotuksiin. Se etenee eri aikatasoissa toisen kaksosen, Isaacin, kertomana. Parkkisen teksti lumosi minut heti ensisivuilta lähtien. 49 Demokraatti VISASITAATTI 9 Tämän romaanin pokkaripainoksen alussa on kolme ja puoli sivua lainauksia maailman ja Suomen lehdistä ja kirjablogeista. Unto Vesa ehti tutusti ensimmäisenä klikkaamaan koneensa ”lähetä”-komentoa. Siitä kertovat muun muassa ajan ja paikkojen kuvaukset.” Sirpa Taskinen vierastaa visaromaanin perusajatusta. Laatukanava HBO:lla nähtiin hänestä myös Emmy-palkittu tv-sarja. Minua kylmäsi pelkkä ajatus yhteen kasvaneista kaksosista, joita ei voitu erottaa.” Parkkisen romaanin tunnistivat myös Helena Nurmio, Tarmo Tikka, Eero Reijonen ja Mauri Panhelainen. (rb) de_08062023_48.indd 49 de_08062023_48.indd 49 31.5.2023 10.47 31.5.2023 10.47. Kuten myös isälleen Jukka Parkkiselle.” Juhani Niemi intoutui taas hehkuttamaan kysyttyä teosta. Vastaukset sähköpostilla kirjavisa@demokraatti.fi viimeistään ma 12.6
50 Demokraatti Lehti, verkko ja some de_08062023_50.indd 50 de_08062023_50.indd 50 30.5.2023 16.02 30.5.2023 16.02
. Turkki haastaa Suomen oikeuskäsitystä Sanan vapaudella on rajat Kolumni: Heidi Hautala TEEMA OIKEUTTA IHMISILLE Ihmisoikeuskriisien taustalla on usein valvomaton autoritäärinen valta. . 51 Demokraatti Ih m is oi ke ud et Ko ht i pa re m pa a m aa ilm aa . de_08062023_51.indd 51 de_08062023_51.indd 51 30.5.2023 16.36 30.5.2023 16.36. Ihmisistä vain kahdeksan prosenttia elää täysdemokratioissa.
52 Demokraatti DEMOKRATIA DEMOKRATIA KEHITYS ON KEHITYS ON HEIKENTYNYT HEIKENTYNYT YMPÄRI YMPÄRI MAAILMAA. 52 Demokraatti TEEMA de_08062023_52.indd 52 de_08062023_52.indd 52 31.5.2023 10.03 31.5.2023 10.03. MAAILMAA
53 Demokraatti Teksti Mikko Huotari / Kuvat iStock, kuvankäsittely Demokraatti S uomella voi olla edessään uusia kiusallisia tilanteita Nato-jäsenyyden myötä. Esimakua saatiin, kun Turkki työnsi kapuloita rattaisiin Suomen ja Ruotsin Nato-hakuprosessin aikana. 53 Demokraatti POLJETUT OIKEUDET Ihmisoikeuksien ytimessä on ajatus ihmisarvosta. – Turkki odottaa todennäköisesti, että yhteistyötä tullaan jatkamaan terrorismin vastaisessa taistelussa Suomen ja Ruotsin kanssa myöhemminkin. Viime kesänä Suomen, Ruotsin ja Turkin ulkoministerit allekirjoittivat Madridissa yhteisymmärrysasiakirjan terrorismin vastaisesta yhteistyöstä. Jatkossa on todennäköisesti odotettavissa, että Suomelle tulee luovutuspyyntöjä, vaaditaan kovempia otteita ja pyydetään luovuttaman tiedustelutietoja. Saman sotilasliiton jäsenenä Suomen suhde muuttuu entistä kiinteämmäksi Turkkiin, joka on järjestelmällisesti loukannut ihmisoikeuksia. Julkisessa keskustelussa puitiin, joutuuko Suomi tinkimään ihmisoikeuksista, jotta saisi Turkin pään kääntymään. – Kun on entistä kiinteämmät yhteistyökuviot ja tiedustelutietoja jaetaan, täytyy huolehtia, että Suomi jatkaa kotimaan lainsäädännön linjan mukaisesti, Alaranta sanoo. Siinä täytyy olla tarkkana, että ei tule sellaista asetelmaa, jossa Turkki pääsee liikaa vaatimaan tai ohjailemaan meidän toimintaamme, Ulkopoliittisen instituutin Turkki-asiantuntija Toni Alaranta sanoo. Sen tarkoituksena oli tasoittaa Suomen ja Ruotsin tietä Natoon. de_08062023_52.indd 53 de_08062023_52.indd 53 31.5.2023 10.04 31.5.2023 10.04
Globaalisti hälyttävää on se, että demokratiakehitys on heikentynyt ympäri maailmaa. – Tämä on se ongelma, ja nyt se tuli vastaan, kun meillä on kuitenkin kurdidiaspora, joka osoittaa mieltä ja heiluttaa lippua, Alaranta sanoo. Jokaisella on serkku tai tuttu, joka on puolueessa, tai hänet on nähty jossain häissä, jossa on ollut PKK:n sissiksi epäilty, Toni Alaranta sanoo. Nyt on nähtävissä kuitenkin useita negatiivisia kehityskulkuja. – Monet maat ovat miltei kopioineet toisiltaan lainsäädäntöä, jolla voidaan tukahduttaa ihmisryhmiä, Ihmisoikeusliiton pääsihteeri Kaari Mattila sanoo. – Ja tähän perustuvat Turkin hyvin hurjat syytökset siitä, mitä Suomi ja Ruotsi ovat tehneet ja jättäneet tekemättä Nato-hakemusten aikana. Demokratian maailmanlaajuiselle haurastumiselle ei ole yhtä selittävää syytä, mutta populististen johtajien nousu isoissa maissa selittää osan ilmiöstä. KUN WORLD Trade Centerin kaksoistornit romahtivat 11. Monet ihmisoikeudet toteutuvat tänä päivänä huomattavasti paremmin kuin YK:n perustamisen aikoihin. Tukahduttavat käytännöt monistuvat ja maat innostuvat niistä. Syitä hiljaiseen hyväksyntään lienee monia. Inhimillistä kärsimystä on lukemattomasti myös muualla. Yleensä syytteenä on toiminta Turkin valtiota vastaan. Samassa tilaisuudessa oleminen, laukusta löytynyt brosyyri, joskus jopa tutkimuskirjallisuus on riittänyt syytteiden tekemiseen. – Some on tarjonnut erilaisille alistetuille ryhmille toki mahdollisuuden voimistua, mutta samalla se on valitettavasti mahdollistanut disinformaation moninkertaistumisen. Vuosien varrella kurdipuolueita on useita kertoja kielletty toimimasta. Kiina on valjastanut sen muun muassa uiguurivähemmistön vainoon. Ja sen alla kytee koko Turkin tasavallan historian mittainen kurdikysymys, jota ei ole poliittisesti missään vaiheessa ratkaistu, Alaranta sanoo. – Kun Venäjä heikensi vuosia sitten kansalaisyhteiskunnan liikkumatilaa, esimerkiksi seksuaalija sukupuolivähemmistöjen oikeuksia ajavien tahojen, niin sen jälkeen samoja elementtejä ja melkein identtisiä lauseita on löytynyt useiden muiden maiden lainsäädännöstä. de_08062023_52.indd 54 de_08062023_52.indd 54 31.5.2023 10.04 31.5.2023 10.04. Sellainen toiminta, joka nähdään Suomessa normaalina kansalaisyhteiskuntatoimintana, sananvapauden ja mielipiteen ilmaisuna, tulkitaan Turkissa terrorismiksi. On pidetty pientä ääntä, muttei lainkaan riittävästi, Mattila sanoo. – Meilläkin PKK on luokiteltu terroristijärjestöksi. Tämän hetken räikeimpiä ihmisoikeuskriisejä ovat esimerkiksi Venäjän tarkoitukselliset hyökkäykset Ukrainan siviilejä vastaan, Kiinan uiguurivähemmistöjen vankileirit, muu uiguurien sorto ja Talibanien hirmuhallinto, joka on romuttanut naisten ja tyttöjen ihmisoikeudet sekä asettanut miljoonat afganistanilaiset nälänhädän vaaraan. – Ja jos demokratian heikentymiseen yrittää löytää joitain keskeisiä syitä, niin yksi on luultavasti sosiaalinen media, Mattila sanoo. Sellaisia valtiot ovat pahimmillaan. syyskuuta 2001, terrorismin vastainen sota levisi ympäri maailmaa yleiseksi termiksi. Se on ollut pitkään ongelma. Mutta meillä on ollut aina se tulkinta, että lippuja voi heiluttaa ja kaduilla marssia, kun taas Turkissa tällaiset teot nähdään aktiivisena terrorismia tukevana toimintana, Alaranta sanoo. 54 Demokraatti TEEMA Turkin räikeimmät ihmisoikeusrikkomukset ovat kohdistuneet kurdivähemmistöön. – Syyriassa, Libyassa, Tsetseniassa ja Malissa on ollut epäilyjä vakavista venäläisten tekemistä sotarikoksista, mutta Venäjää ei ole edes pyritty asettamaan oikeudelliseen vastuuseen teoistaan. Yleensä ihmisoikeuskriisien taustalla on valvomaton autoritäärinen valta. – Jos haluaa löytää jotain positiivista Venäjän hyökkäyssodasta, niin se, että ainakin Euroopassa tunnistetaan, että valtiot on vietävä kansainvälisen oikeuden eteen ihmisoikeusloukkauksien tai vakavien sotarikosten vuoksi. Venäjä on saanut porskuttaa myös YK:n turvallisuusneuvostossa, käyttänyt veto-oikeutta itseään koskevissa päätöslauselmissa, ja siihen ovat muut maat suostuneet. Vuosien saatossa Venäjä on päässyt kuin koira veräjästä monissa maissa tapahtuneista rikoksista huolimatta. Mattilan mukaan se heijastaa raadollisella tavalla maailman valtasuhteita. – Turkilla on erittäin laaja terrorismin määritelmä. Se otettiin argumentiksi monenkirjaviin poliittisiin tarkoitusperiin, ja sen varjolla on oikeutettu ihmisoikeuksien polkemista. – Parlamentaaristen puolueiden ja PKK:n välissä on taas kokonainen kansalaisyhteiskunta. Suomalainen terrorismilainsäädäntö on paljon tiukemmin rajattu kuin Turkissa. Ongelmana on se, että Suomella ja Turkilla on hyvin erityyppiset terrorismimääritelmät. YLEENSÄ IHMIS OIKEUSKRIISIEN TAUSTALLA ON VALVOMATON YKSINVALTA. TIEDUSTELUTIETOJEN HUOLIMATON jakaminen Turkin kanssa voisi pahimmillaan johtaa ihmisoikeuksien polkemiseen. Turkin parlamentaarisissa puolueissa on kurditaustaisia ryhmittymiä, ja sitten on Kurdistanin työväenpuolue PKK, joka on määritelty terroristijärjestöksi. – Tällaisesta aukeaa valtava kenttä, jossa ihmisiä syytellään milloin mistäkin, siis hyvin pienin perustein. Ongelma Turkissa on se, että valtion ajama kova linja ei koske vain terroristijärjestö PKK:ta, vaan myös parlamentaarisia puolueita
Niissä yhteyksissä on tullut näkyväksi tällaisia väärinymmärryksiä suhteessa ihmisoikeuksiin, Mattila sanoo. – Mutta samaan aikaan, sama eduskunta, joka oli hyväksymässä sitä lakia, oli aika piittaamaton monien muiden ryhmien suhteen, kuten paperittomien ihmisten tai saamelaisten oikeuksien. Myös turvallisuuspolitiikan ja talouspolitiikan on kunnioitettava ja edistettä vä perusja ihmisoikeuksia. Mattilan edustama Ihmisoikeusliitto korostaa, että Suomen ihmisoikeuspolitiik ka ei ole vain erillinen politiikan osaalue. – Oikeusistuimien päätöksissä on tuotu esiin, että syrjinnän kieltoa koskevat velvoitteet luovat rajan sananvapaudelle. Tasa-arvoinen avioliittolaki oli vuosikymmenten kansalaisvaikuttamisen huipentuma, Mattila sanoo. Kun uusia sopimuksia ratifioidaan, kunkin valtion tulee saattaa oma lainsäädäntönsä sopimuksen kanssa sopusointuun. de_08062023_52.indd 55 de_08062023_52.indd 55 31.5.2023 10.04 31.5.2023 10.04. – Ihmisoikeudet eivät etene lineaarisesti. IHMISOIKEUKSIEN YTIMESSÄ on ajatus ihmisarvosta. Kun nykyaikaista ihmisoikeusajattelua ja sopimuksia luotiin, ensin lähdettiin yleisemmältä tasolta, jossa määriteltiin muun muassa kansalaisja poliittiset oikeudet sekä talous-, sosiaaliset ja sivistysoikeudet. 55 Demokraatti – Yksi on se, että kauppaa käydään. Ja päättäjät ovat ehkä halunneet uskotella itselleen ja muille, että asiat ovat paremmin kuin ovat. – Suuri osa maailman maista ei resurssien ja tahdon puutteesta johtuen kykene samalla tavalla implementoimaan ihmisoikeuksia omaan lainsäädäntöönsä. Sen Suomi ratifioi vuonna 2016, Mattila sanoo. Tähän asiaan sosiaalisessa mediassa käytävä keskustelu on luonut lisäpainetta, Mattila sanoo. Ihmisoikeussopimuksissa on kyse valtioiden välisistä sopimuksista. Suomi on vahva oikeusvaltio ja demokratia, ja lainsäädäntö analysoidaan huolella, eli sen pitää vastata tehtyjä sopimuksia, Mattila sanoo. – Sananvapaudella on rajat. Ihmisoikeuksia koskevat asiat eivät voi olla poliittisessa päätöksenteossa omantunnon kysymyksiä. ERI PERUSja ihmisoikeudet voivat joskus olla keskenään ristiriidassa, jolloin oikeuksia joudutaan punnitsemaan keskenään. On pitänyt huomauttaa, että ’hei, myös naisille kuuluvat poliittisen oikeudet’. Lisäksi kansainvälinen rikostuomioistuin on sangen vähän resursoitu. Mattilan mukaan tämä selittää osaltaan sen, miksi vammaisten oikeuksien implementoiminen suomalaiseen lainsäädäntöön kesti niin pitkään. Tämä vääntö on vielä hiljan ollut todellisuutta esimerkiksi Saudi-Arabiassa. Perusesimerkki on sananvapauden väärinkäyttäminen. Se on määrittävänä tekijänä YK:n ihmisoikeuksien julistuksessa, joka täyttää tänä vuonna 75 vuotta. – Ihmisoikeusliiton historian aikana olemme antaneet paljon koulutusta erilaisille toimijoille. Liitto vaatii, että valtioneuvoston ja eduskunnan on käsiteltävä kansainvälisten sopimusvelvoitteiden toimeenpanoa vuo sittain. – Ilman erillissopimuksia nämä ryhmät voisivat jäädä syrjään. – Mutta kun valta-asetelmat ihmisten välillä ovat mitä ovat, niin ihmisoikeuksia on myöhemmin jouduttu täydentämään esimerkiksi lapsen oikeuksien sopimuksella, naisten oikeuksilla ja nyt uusimpana vammaisten ihmisten oikeuksien sopimuksella. Sitä ei voi käyttää esimerkiksi jonkin uskontokunnan tai seksuaalivähemmistön halveeraamiseen. MONET MAAT OVAT MILTEI KOPIOINEET TOISILTAAN LAINSÄÄDÄNTÖÄ, JOLLA VOIDAAN TUKAHDUTTAA IHMISRYHMIÄ. Kun valtio saattaa sopimuksen voimaan eli implementoi sen omaan lainsäädäntöönsä, valtio sitoutuu toteuttamaan sopimuksessa määritellyt velvoitteet. – Täällä rukattiin silloin itsemääräämisoikeutta koskevaa lainsäädäntöä uusik si, mikä täytyi ottaa huomioon vammaisten oikeuksissa. Ihmisoikeudet ovat siis perustavaa laatua olevia oikeuksia, jotka on turvattu kansainvälisissä sopimuksissa. Suomessa on edistetty viime aikoina seksuaalivähemmistöjen oikeuksia. Suomessakin riittää työsarkaa ihmisoikeuksien toteutumisen parantamisessa
56 Demokraatti TEEMA 9,0–10,0 8,0–9,0 7,0–8,0 6,0–7,0 5,0–6,0 4,0–5,0 3,0–4,0 2,0–3,0 0–2,0 Ei tietoa. Vielä vuonna 2018 noin yhdeksän prosenttia ihmisistä asui täysdemokratiassa, mutta vuonna 2016 Yhdysvallat tippui täysdemokratiasta puutteelliseen demokratiaan. Yli kolmannes Demokratia on harvojen etuoikeus MAAILMAN VÄESTÖSTÄ VAIN KAHDEKSAN PROSENTTIA ELÄÄ TÄYS DEMOKRATIASSA. Tuoreimman demokratiaindeksin mukaan lähes puolet maailman väestöstä elää jossain demokratiassa (45,3%). Aito äänioikeus, mielipiteen ilmaisemisen vapaus ja riippumaton tuomioistuinlaitos eivät ole itsestään selvyyksiä suuressa osassa maailmaa. Vain kahdeksan prosenttia asuu täysdemokratiassa. Economist Intelligence Unit (EIU) on julkaissut vuosittaisen raportin ja indeksin vuodesta 2006 alkaen. de_08062023_52.indd 56 de_08062023_52.indd 56 31.5.2023 10.04 31.5.2023 10.04. DEMOKRATIAINDEKSI 2022 Täydet demokratiat Puutteelliset demokratiat Hybridihallinnot, joissa on demokratian näennäisiä elementtejä Autoritääriset hallinnot Grafiikka: Arja Jokiaho Lähde: Economist Intelligence Unit (EIU) TOIMIVA DEMOKRATIA ja oikeusvaltioperiaatteiden kunnioittaminen mahdollistavat ihmisoikeuksien toteutumisen. Ihmisoikeuksien toteutumiselle ei ole mittaria, mutta hyvää osviittaa eri maiden tilanteesta antaa demokratiaindeksi
– Toimiva demokratia ja oikeusvaltio luovat puitteet ja mahdollisuuden edistää ihmisten oikeuksia niin, että oikeuksien kattavuus laajenisi koskemaan myös vähemmistöjä, köyhiä, vanhuksia, lapsia ja niin edelleen, Kaari Mattila sanoo. – Suurissa maissa ovat samaan aikaan päässeet valtaan populistiset johtajat, jotka ovat viitanneet kintaalla kansainväliselle oikeussopimusjärjestelmälle, Mattila sanoo. Filippiinien presidentti Rodrigo Duterten aikana tapahtui tuhansia oikeusprosessien ulkopuolisia teloituksia. Yhdysvalloissa oli vallassa Donald Trump, Brasiliassa Jair Bolsonaro. Joitakin merkittäviä yhtäaikaisia kehityskulkuja on kuitenkin tapahtunut. de_08062023_52.indd 57 de_08062023_52.indd 57 31.5.2023 10.04 31.5.2023 10.04. Demokratian laajalle heikentymiselle ei ole yhtä tiettyä syytä. Kiinan ihmisoikeustilanne on heikentynyt entisestään. astui presidentiksi, mutta ihmisoikeustilanne ei ole muuttunut. Viime vuonna Ferdinand Marcos Jr. Tulevassa väkirikkaimmassa maassa Intiassa pääministerinä on Narendra Modi, joka on tehnyt kyseenalaisia uudistuksia, muun muassa muslimivähemmistön asema on heikentynyt ja ihmisoikeuspuolustajien toimintaa on rajoitettu. 57 Demokraatti Mauritius Singapore Hong Kong maailman väestöstä elää autoritäärisen hallinnon alaisuudessa (36,9%), ja suuri osa heistä asuu Kiinassa ja Venäjällä
Huhtikuussa 2013 Rana Pla zan vaatetehdas Bangladeshissa ro mahti työntekijöiden niskaan. Laki asettaa yrityksille velvoitteen huolehtia ympä ristön ja ihmisoikeuksien kunnioittamisesta ympäri maail man ulottuvissa arvoketjuissa. Samaan aikaan osa yrityksistä mieltää yhä yritysvastuun jonkinlaisena hyvän tekeväisyytenä, joka on irrallaan yrityk sen ydintoiminnasta. Helppoa työ ei aina ole. Yritysten velvollisuudeksi tulee tunnistaa toimintaansa liittyvät riskit ympäristön ja ihmis oikeuksien kannalta, ehkäistä riskien toteutumista ja lieven tää mahdollisia toiminnasta aiheutuvia haittoja. Äänestäessäni viime kuussa oikeu dellisten asioiden valiokunnassa paran nuksista yritysvastuudirektiiviin mi nun, ja varmasti monen muun mielessä oli kymmenen vuotta sitten tapahtunut katastrofi. On selvää, että vapaaehtoisuuteen pohjautuva yritysvas tuu on pian historiaa. Osa yrityksistä ottaa jo nyt vastuunsa vakavasti ja on to den teolla selvittänyt toimintansa vaiku tukset ihmisoikeuksien toteutumiseen. Yritysvastuulaki tarjoaa uusia mahdollisuuksia ihmisoikeuksien puolustamiseen VAPAAEHTOISUUTEEN POHJAUTUVA YRITYSVASTUU ON PIAN HISTORIAA. Riskejä piisaa aina lapsityöstä ja suo ranaisesta pakkotyöstä erilaisiin työelä män oikeuksien loukkauksiin. Tulevan lainsäädännön myötä ihmisoikeuksien puolusta jat yritysmaailmassa ja sen ulkopuolella saavat kauan kai vattuja työkaluja yritystoimintaan liittyvien ihmisoikeus loukkausten torjumiseen. Yritysvastuulain lisäksi valmisteilla on myös täydentä vää lainsäädäntöä, kuten tuontikielto tuotteille, joiden tuo tannossa epäillään pakkotyötä. Tur massa kuoli yli tuhat ihmistä ja louk kaantui 2 500. AMMATTIYHDISTYSLIIKKEELLE TULEE keskeinen rooli yritysvastuulain totetuttamisessa. KOLUMNI Teksti Heidi Hautala, vihreiden europarlamentaarikko ja Euroopan parlamentin varapuheenjohtajana TEEMA de_08062023_58.indd 58 de_08062023_58.indd 58 31.5.2023 11.27 31.5.2023 11.27. Tästä al koi kehityskulku, joka on huipentumassa par haillaan valmisteilla olevaan EU:n laajuiseen yritysvastuu lakiin. Tästä ajatteluta vasta on syytä päästä pikaisesti. Rana Plazan katastrofia seuranneiden vuosien varrella on nähty liian monta yritysvastuuskandaalia, liian monta piittaamatonta johtajaa, liian monta hyväksikäytön uhria. Olemme Euroopan par lamentin oikeudellisten asioiden valiokunnassa edellyttä neet ammattiliittojen ja työntekijöiden edustajien osallis tumista yrityksille asetettavan huolellisuusvelvoitteen toi meenpanoon. Surkeista työoloista ja hyväksikäytöstä kärsineet työnte kijät saavat yritysvastuulain myötä viimein keinon saattaa piittaamattomat yritykset vastuuseen teoistaan. Karkeimmillaan yrityk set viestivät näyttävästi hyväntekeväisyysprojekteistaan, vaikka niiden tuotantoketjuissa ei makseta työntekijöille edes elämiseen riittäviä palkkoja. Velvolli suutensa laiminlyövä yritys voi joutua korvausvastuuseen. Kammottava tragedia olisi voitu estää, jos eurooppalaiset yritykset olisi velvoi tettu kantamaan vastuuta toimitusketjujensa työntekijöi den terveydestä ja turvallisuudesta. Tehtaassa valmistettiin vaatteita mo nelle länsimaiselle suuryritykselle. Yritysten arvo ketjut ovat usein pitkiä ja monimutkai sia. 58 Demokraatti K aksitoista vuotta sitten YK:ssa päästiin so puun uraa uurtavista periaatteista, jotka määrittävät yritysten roolin ihmisoikeuksien kunnioittamisessa ja edistämisessä
SDP:n linja oli työllisyyden, toimeentulon ja hyvinvointivaltion palvelujen turvaa minen. Tulevat kolme vuotta on hyvä käyttää hyväksi niin, että olemme keväällä 2027 valmiita pääministeripuolueen vastuuseen. Seuraava puoluekokous järjestetään vuonna 2026, vuotta ennen eduskuntavaaleja. Talouslinjamme, jossa ihmiset, työpaikat ja hyvinvointi on asetettu etusijalle, on sitä, mitä SDP on hallituksessa tehnyt. Se ei ollut vaaleja varten keksitty tarina, vaan johdonmukaisen työn tulos. Oikeiston perinteinen lääke kaikkiin tauteihin on ollut valtion kulujen leikkaaminen sekä verojen keventäminen kaikilta ja erityisesti varakkailta. Ohjelma oli myös linjassa tehdyn politiikan kanssa. SDP:n linja on suomalaisista puolueista kenties laajimman valmistelun ja suurimman kirjoittajajoukon tekemä. Parhaat, tai toistetuimmat, analyysit jäävät elämään totuuksiksi tapahtumista ja strategioiden onnistumisista ja epäonnistumisista. Tähän työhön tarvitsemme kansanliikkeen kaikkia osaajia, niitä työryhmien puurtajia, jotka harvoin saavat kiitosta, mutta joiden työn pohjalta SDP on yhä edelleen ainoa puolue Suomessa, joka on onnistunut kasvattamaan kannatustaan pääministeripuolueen asemasta. Taktisella äänestämisellä on sekä puolusteltu omaa tulosta että selitetty SDP:n menestystä. Sitä tehtiin työryhmissä, joissa on ollut tällä puoluekokouskaudella mukana yli 600 SDP:n jäsentä. Kaisa Vatanen SDP:n poliittisen valmistelun päällikkö de_08062023_59.indd 59 de_08062023_59.indd 59 30.5.2023 12.18 30.5.2023 12.18. Mikäli SDP olisi vaalikampanjassaan lähtenyt myötäilemään oikeiston leikkaus linjaa, olisi se näyttänyt sekä epäuskottavalta tehdyn politiikan valossa että todennäköisesti johdattanut merkittävän osan nyt SDP:tä äänestäneistä etsimään tärkeimpien teemojensa puolustajat muualta. PUOLUEEN LINJAA pitää tietenkin aina tarkastella kriittisesti ja muuttaa tarvittaessa. VAALEISSA OLI kyse valinnasta kahden merkittävästi erilaisen talouspoliittisen linjan välillä. Kaksi selkeää vaihtoehtoa puhutteli äänes täjiä. Perusteeksi Borg löysi sen, että SDP kehotti äänestäjiä äänestämään itseään, mikä toki on vaaleissa lähes ennenkuulumatonta. Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuspäällikkö Sami Borg intoutui jopa syyttämään SDP:tä vaalihäirinnästä. Eduskuntavaalien jälkeen on puhuttu paljon siitä, kuinka SDP nosti kannatustaan väärin keinoin. Laajempi keskustelu on hyvä käynnistää ensi syyskuun puoluekokouksessa. 59 Demokraatti Yhdessä luotu linja V aalien jälkeen kirjoitetaan historiaa. Kansanliikkeen linja nojaa aktiivisesti osallistuviin ja asiantunteviin jäseniin. Vaalien seurantatutkimukset kertovat SDP:n äänestäjien äänestyspäätökseen vaikuttaneen erityisesti halu puolustaa sosiaalija työttömyysturvaa sekä torjua leikkaukset. SDP:n linjaa tarkastellessa on vaikea vetää johtopäätöstä, että se olisi ollut laskelmoitu yritys kalastaa ääniä hallituskumppaneilta. Vaaliohjelman valmistelu alkoi jo vuonna 2021. Kansanliikkeen linja nojaa siis aktiivisesti osallistuviin ja asian tunteviin jäseniinsä. Syytös on vakava ja äänestäjiä surullisella taPUHEENVUORO valla aliarvioiva
Vastustetaan translakia ja sitten itketään, kun ei saada kutsua prideihin. Sana nousee esiin peräpohjalaisessa etymologiassa ja esiintyi yhteydessä, jossa Tornionjoen tulvavesi nousi tänä vuonna miltei vuoden 1968 ennätystulvan mittoihin ja torniolainen palomestari kuvaili Ylen Uutisissa (22.5.2023) tulvaveden nousua ”perkelöitymiseksi”. Ja niin ilmeistä toimintaa, että katsojan on vaikeaa olla tuntematta myötähäpeää, kun puheenjohtajien kommentointia asiasta seuraa. 60 Demokraatti MIELIPIDE LISÄÄ MIELIPITEITÄ OSOITTEESSA DEMOKRAATTI.FI Ki rjo ita om al la ni m el lä si. Samanlaista ”perkelöitymistä” itselläni aiheutti kokoomus-nimisen ruiskukkapuolueen mankuminen mukaan Helsinki Pride -kulkueeseen, kun pride-organisaatio päätti jättää keskustan sekä kokoomuksen rannalle puolueiden pride-edustuksesta heidän äänestyskäyttäytymisensä takia eduskunnassa.Kyseiset puolueet nimittäin pidättäytyivät tukemasta uutta translakia ja nyt siis kuitenkin haluaisivat edustaa Helsinki Pride -kulkueessa ja paistatella vähemmistön suosiossa. Hyvää tämänvuotista prideä kaikille! Kunnioitetaan myös yksilön oikeuksia valita oma elämänsä sekä elämäntapansa. Lä he tä m ie lip ite es i os oi tt ee se en m ie lip id e@ de m ok ra at ti. fi ta i D em ok ra at ti, PL 33 8, 00 53 1 H el sin ki Pride-”Perkelöitymistä” PERKELÖITYÄ. Olen niin väsynyt näiden puolueiden toimintaan. Ki rjo itu st en m ak sim im itt a on 20 00 m er kk iä . Yritin pidätellä tässä ilkeyttäni, mutta nyt en siihen oikein pystynyt. Ilmeisesti kyseiset puolueet luottavat siihen, etteivät ihmiset seuraa politiikkaa ja näin pääsisivät luikahtamaan kuin koira veräjästä ja yrittävät samalla saada osakannatusta pride-yhteisöltä. Hallitustunnustelijavastuussa olevasta kokoomuksesta on sukeutunut oikein takahikiän äänenkannattajapuolue. Sami Korkiakoski Lahti de_08062023_60.indd 60 de_08062023_60.indd 60 31.5.2023 11.29 31.5.2023 11.29. Ehkä Petteri Orpon kannattaisikin opetella leikkimään perussuomalaisten Sebastian Tynkkysen kanssa yhteisiä hallitusleikkejä, kun teillä on puolueissanne niin yhteneväiset linjat
Ukrainan konflikti uhkaa räjähtää silmillemme ja laajeta maailmansodaksi. Antti on yhteistyökykyinen ja sovitteleva persoona. Hän ei ole kieltäytynyt vastuunkannosta, kun ministerinpaikkoja on tarjottu. Antilla on pitkä kokemus eduskuntatyöstä, valiokunnista sekä kuntapolitiikasta. Sosialidemokratia on aina ollut vahvimmillaan historian taitekohdissa, ja sellaista aikaa jälleen elämme”. Yhdysvalloissa pankkeja kaatuu ryminällä ja räminällä, lisäksi liittovaltio on ajautumassa maksukyvyttömyyteen. Tämä kertoo, että hän ymmärtää politiikassa jokaisen toimijan merkityksen. Ari Stark Helsinki Pehmeiden arvojen vaaliminen vaatii kovaa kanttia, siksi Krista Oikea ihminen haastamaan oikeistoa, siksi Antti Kannatan tulevaisuuteen katsovaa Antti Lindtmania puolueemme puheenjohtajaksi. Viime piirikokouksessa Antti toi esille puheessaan, että yksikään edustaja ei istu toimielimessä edustamassa demareita vain omien ansioidensa perusteella, vaan koko joukkueen. Antti hahmottaa kansainvälisen politiikan tärkeän merkityksen aikamme isoimpien haasteiden, kuten Ukrainan sodan ja ilmastonmuutoksen ratkaisussa. Olen myös nuorena vakuuttunut, että Antti osaa huomioida eri ikäiset ja eri sosioekonomisessa asemassa olevat ihmiset politiikassa. Hän näkee Suomelle ja meille sosialidemokraateillekin valoisan tulevaisuuden! Aleksi Suro Kaupunginvaltuutettu, hyvinvointijaoston varapuheenjohtaja, Raisio, Puoluekokousedustaja de_08062023_60.indd 61 de_08062023_60.indd 61 31.5.2023 11.29 31.5.2023 11.29. 61 Demokraatti SDP on valitsemassa uutta puheenjohtajaa myrskyisässä maailmantilanteessa. Hän näkee, että vahva hyvinvointipolitiikka johtaa pitkällä aikavälillä myös vahvaan talouskasvuun. Pehmeiden arvojen vaaliminen vaatii kovaa kanttia. Krista Kiuru on yhteistyökykyinen ihminen, joka työskentelee isänmaamme ja suomalaisten parhaaksi, unohtamatta koskaan puoluettaan. Antti on tiimipelaaja, joka arvostaa jokaista puolueemme jäsentä ja kuuntelee kentän ääntä herkällä korvalla. Kiuru tiedostaa lähtevänsä puheenjohtajavaaliin takamatkalta. Hän on osallistava osaaja. Antti siis on oikea ihminen haastamaan oikeistoa myös työmarkkinapolitiikassa. Hän on osoittanut myös olevansa reilun työelämän vankka puolustaja. Takamatkat mahdollistavat eritasoisten tasaväkisen kilpailun. Hän on piinkova demari, joka pitää kiinni puolueemme kynnyskysymyksistä ja arvoista, mutta on valmis yhteistyöhön puolueiden kanssa yhteisten päämäärien saavuttamiseksi. Hän on kuvannut meitä demareita tulevaisuusjoukkueeksi, joka tekee vaikuttamistyötä yhdessä – ei yksin. Hänelle ihminen on aina ensisijaisesti ihminen, ei veronmaksaja, luku tai kuluerä! Antin vappupuheen sitaatti tiivistää hyvin hänen ajatuksiaan: ”Olkaamme rohkeita, uskokaamme parempaan tulevaisuuteen. Kun maailman johtava talousmahti horjuu, maailmantalous on suuren tuntemattoman edessä: tuleeko suuri lama vaiko vain pienempi paha. Nykypolitiikka ei ole herkkähipiäisiä henkilöitä varten, siksi SDP:n tulevalta puheenjohtajalta vaaditaan luonteenlujuutta, vahvoja henkisiä voimavaroja ja mielen tyyneyttä myrskyjen keskellä. Hänellä on kyky katsoa politiikassa isoa kuvaa ja ymmärtää tämän päivän päätösten seuraukset pitkällä aikavälillä. Siinä missä talous ja ilmasto, niin myös työllisyysaste ja maahanmuutto kulkevat käsi kädessä. Vaalivoittajana SDP:n pitää olla valmis hallitusvastuuseen, mikäli Orpon tavoittelema siniruskea hallitus ei ottaisi syntyäkseen, jäisi elinkaareltaan lyhyeksi, tai jos maailmantilanne sitä muuten vaatisi. Mikä tärkeintä, hän ymmärtää asioiden keskinäiset yhteydet. Hän ymmärtää, ettei vaikuttavaa politiikkaa tässä maassa tehdä vain yhden puolueen saamalla mandaatilla, vaan Suomi kehittyy ja uudistuu yhdessä tehden yli puoluerajojen. Näinä polarisaation ja vastakkainasettelun aikoina tarvitsemme kansakuntaa yhdistävän johtajan. Häneltä löytyy myös kokemusta työntekijöiden edunvalvonnasta SAK:ssa. Tämän lisäksi hän tuntee monipuolisesti liittoja järjestökenttää. Tällaisessa maailmanpoliittisessa viitekehyksessä olisi viisainta valita SDP:n puheenjohtajaksi kokenut kehäkettu, jonka rohkeus, iskuvoima, psyykkiset kyvyt sekä taktinen ja tekninen osaaminen ovat jo kansanliikkeen tiedossa. Hän on tehnyt hyvää ja rakentavaa hallitusyhteistyötä kokoomuksen, keskustan, vasemmistoliiton, vihreiden, kristillisdemokraattien ja RKP:n kanssa. Krista Kiuru on palvellut isänmaatamme neljän eri pääministerin alaisuudessa useissa eri ministeriposteissa yhteensä kahdeksan vuoden ajan. Mahdollisuus pärjätä lähtöolosuhteista huolimatta. Raveissa takamatkat määräytyvät osallistujien ominaisuuksien mukaan. Se on sosialidemokratian ydintä. Tiukka taistelu rehdissä kilpailussa lisää ihmisten kiinnostusta yhteisten asioiden hoitamiseen. Lopulta voittajia olemme me kaikki. Krista Kiuru on vahvaluonteinen, sitkeä, sisukas ja tarmokas
Alan koulutus ja tutkimus ovat Suomessa kor keatasoista, meillä on pitkä aikaista hyvää yhteistyötä yritysten ja tutkimusorgani saatioiden välillä, ja olemme maailman kärkeä useiden metsäteollisuuden teknolo giaalueiden, kuten mikro ja nanofibrilloituun selluun sekä ligniinin talteenottoon mustalipeästä liittyvissä pa tenteissa. Sitä tehdään ja siihen investoidaan, mille on kysyntää! Luonnonvarakeskuksen al kuvuonna julkaisema keskus telunavaus metsäsektorin ar vonlisän kaksinkertaistami sesta nostaa esille biokierto talouden teollisuuspolitiikan tärkeyden. Korhonen Heikki Sihdon artikkelissa ”Suomen metsätalous voi romahtaa” (10.3.2023 Demokraatti). Markkinatalouden eh doilla toimivien yritysten on tarkkaan harkittava jokainen näistä vaiheista. Olemme siis suuren muutoksen ja suurten mahdollisuuksien äärellä. Metsäteollisuudelta kor keampaa arvonlisää vaativat jättävät usein mainitsematta sen, että uudistuminen on to teutettava markkinatalouden ehdoilla ja riskeillä. Toimi ala sopeutui ja selviytyi. Suomessa on myös valmiina teollisen mittakaa van infraa – ilman sitä uutta ei voi nopeasti rakentaa. Kuluvaa vuosikymmentä ennakoidaan metsäteolli suudessa muutoksen ajan jaksoksi: pandemian, digi taalisaation ja geopoliittisten muutosten ohella aikaamme leimaavat ilmasto ja mo nimuotoisuusteemat, niistä nouseva regulaatio ja uusien tuotteiden kypsyminen ja kaupallistaminen. Julkinen paine metsäteol lisuuden arvonlisän nostoon on suuri. Mutta se on varmaa, että metsäteollisuu della on sitkeyttä, resursseja ja taitoa löytää uusia mah dollisuuksia tästäkin mur roksesta. Sel viytymiskyvyn merkitystä ei voi liikaa korostaa. Pa himmasta on jo selvitty, yri tykset ovat tehneet hyvää tu losta, investoineet tulevaan ja ennen kaikkea – uusia tuot teita ja mahdollisuuksia on jo näkyvissä. Marjaana Suorsa innovaatiopolitiikan päällikkö Metsäteollisuus ry de_08062023_62.indd 62 de_08062023_62.indd 62 29.5.2023 15.56 29.5.2023 15.56. 62 Demokraatti LISÄÄ MIELIPITEITÄ OSOITTEESSA DEMOKRAATTI.FI MIELIPIDE Selviytymiskyky on metsäsektorin supervoima Puu taipuu melkein mihin vain. Luonnollisesti tämä on myös metsäteollisuuden tavoite. Mitä kaikkea tämä pitää sisällään, ei vielä tar kalleen tiedetä. Alan toimijat näkevät jo valoa tunnelin päässä. Jotta saamme Suomeen uusia teollisia in vestointeja, tarvitaan mää rätietoisella teollisuuspolitii kalla yrityksille aikaansaata vaa kokonaisvaltaista hyvää toimintaympäristöä. Metsäteollisuusyri tykset joutuivat nopealla ai kataululla vähentämään pa perin valmistusta. Uusiutuvat tekstiilit, fossiilittomat pakkaukset, uudet rakennusratkaisut sekä biopohjaiset akkumateriaalit, polttoaineet ja erilaiset vih reät kemikaalit ovat esimerk kejä korkean lisäarvon tuot teista, jotka myös vivutta vat maailmaa kestävämpään suuntaan. Biopoh jaiseen materiaaliin pohjaa van tutkimus ja kehitystyön matka laboratoriosta teolli sen mittakaavan tuotantoon ja sitä kautta kaupan hyllylle vaatii aikaa ja rahaa: pilo tointia, demonstraatioita ja suuria, teolliseen tuotantoon siirryttäessä jopa miljardi luokkaan nousevia investoin teja. Paljon vähemmälle huo miolle on jäänyt toinen puoli, suomalaisen metsäteollisuu den uskomaton resilienssi eli selviytymiskyky: vaikka alan keihäänkärkituote romahti kin, metsäteollisuus ei tässä maassa romahtanut. Ja totta, etenkin paperin kysyn nän huomattava, maailman laajuinen väheneminen on aiheuttanut puun jalostusar von laskua viime vuosikym menen huippuvuosiin ver rattuna. Viime aikoina on kovasti ky selty metsäteollisuuden ar vonlisän perään, kuten teki myös asiantuntija Janne M. Selviytymiskyvyn ansiosta metsäteollisuus on edelleen merkittävä suora ja epäsuora työllistäjä, metsänomistajien tulovirta puun myynnistä on säilynyt ja ala on säilynyt Suomelle keskeisenä vienti ja verotulojen tuottajana. Materiaalin puolesta mah dollisuudet ovat loistavat: puu taipuu melkein mihin vain. Suomen historiassa on valitettavasti myös esimerkkejä, joissa toi mialan tai suuryrityksen kyky muuttua ja sopeutua ei ole riittänyt. Karton gin valmistus puolestaan on lisääntynyt, ja viime vuonna kartonki ensimmäistä ker taa ylittikin paperin tuotan tomäärän
Maksullisen ilmoituksen lisäksi ilmoitus julkaistaan pyydettäessä yhdistystoimintapalstalla maksutta kerran. – Parlamentaarista sopua TKI-panostuksista täytyy nyt lähteä toteuttamaan. de_08062023_63.indd 63 de_08062023_63.indd 63 30.5.2023 14.55 30.5.2023 14.55. Lewis vaan Lewis Carroll. Yhdistystoimintapalstalla ei julkaista vaalitai vaalitapahtumailmoituksia. Liisa ihmemaassa -klassikkoa ei tietenkään kirjoittanut C. – Hallitusneuvotteluista kantautunut tavoite 100 000 uudesta työllisestä on sinänsä kannatettava, mutta sen toteutuminen vaatii panostuksia osaamiseen ja työelämän laatuun. Työhyvinvoinnin lisääminen on Löfgrenin mukaan tärkeä osa työllisyysja talouspolitiikkaa. Hän muistuttaa, että työkyvyttömyyden kustannukset ovat miljardeja euroja vuodessa. klo 9 alk. Ne ovat maksullisia ilmoituksia. HELSINKI • Varttuneet demarinuoret. Ei kukkia tai lahjoja, mahdolliset huomionosoituksen Kansan Sivistysrahasto FI85 1521 3000 0060 09/Matti Siltanen Seppo Peltoniemi Toimittaja, eläkeläinen, Helsinki 12.6. Vihreän siirtymän toimissa on suuria mahdollisuuksia, mutta ne vaativat vahvoja ja johdonmukaisia panostuksia TKI-toimintaan ja osaamiseen, Löfgren korostaa. S. – Kohtuuton työmäärä, työuupumus ja psykososiaalinen ylikuormitus heikentävät tuottavuutta ja kilpailukykyä. Lahjat lasisina, puheet kirjallisina. sihteeri Aila Eerolalle 050 573 9884 tai aila.eerola@ elisanet.fi, ilmoittautumisen yhteydessä lisätietoja sihteeriltä. Lähetä tapahtumailmoituksesi viimeistään tekstin aineistopäivänä klo 12 sähköpostilla yhdistyspalsta@demokraatti.fi. Tutustutaan Haminan matkailuun nyt ja tulevaisuudessa. Matkoilla. Oikaisu Demokraatin numerossa 9 oli kulttuurijuttuun Museokeskus Vapriikin Olipa kerran -satunäyttelystä livahtanut väärä kirjailijanimi. 63 Demokraatti Yhdistystoiminta Järjestöjen ja yhdistysten kevät-, syysja vuosikokousilmoitukset ovat maksullisia. – Meidän on varmistettava, että maamme kasvukyky säilyy ja että osaajapula ei vaaranna menestystämme tai julkisia palveluja. Hän toteaa, että koko koulutusketjusta varhaiskasvatuksesta tutkijakoulutukseen on huolehdittava, jotta koulutusja osaamistaso saadaan nousuun. Tervetuloa mukaan! KYMENLAAKSO • Etelä-Kymenlaakson Wanhat Toverit, työväentalokierros jatkuu Haminassa 14.6. Mielenterveyttä on tuettava myös uudistamalla työterveys huoltolakia niin, että henkisen hyvinvoinnin ja mielenterveyden tukeminen sisältyy lakisääteiseen työterveyshuoltoon, Löfgren vaatii. Sit. Siksi edellytämme, että työturvallisuuslaki uudistetaan. Teksti Demokraatti Korkeakoulutettujen työmarkkinakeskusjärjestö Akavan puheenjohtaja Maria Löfgren toteaa, että koulutus ja osaaminen vaativat pitkäjänteistä parlamentaarista sopua rahoituksesta. Maksu yhdistyksen tilille 1069 3500249404 5.6. Matkan hinta 5 €. Lounas Ravimäen ravintola Pintelissä ja lounaan jälkeen opastettu kävely Haminassa apteekkarska Nymanin kanssa. Matkoilla Koulutusta ei jätetä Tulevan hallituksen on sitouduttava lupaukseen, että koulutuksesta ei leikata, painottaa Akava. Talouskasvua ja parempaa tuottavuutta saavutetaan laadukkaan koulutuksen, osaamisen sekä tutkimuksen, kehityksen ja innovaatioiden avulla. ilm. Neljän prosentin osuus bruttokansantuotteesta pitää saavuttaa myös käytännössä. Koulutusleikkaukset olisivat väärä tie, sillä kasvu ja tulevaisuus vaativat panostuksia, Löfgren sanoo. Ilmoittautumiset ja lisätiedot: sirkka.kotola@ kymp.net. mennessä. Perinteinen syksyn risteily Tukholmaan 16.–18.10. – Koulutuksen rahoitus ja laatu pitää varmistaa vaikeinakin aikoina. klo 13–15 Ry Taimi II , Puutarhakatu 21, Turku. 90 VUOTTA 70 VUOTTA 60 VUOTTA Syntymäpäivät Matti Siltanen Vastaanotto lauantaina 10.6. Neuvottoman työväentalossa, Ala-Heikkiläntie 22. Löfgrenin mukaan akavalaisten mielestä koulutuksen ja osaamisen merkityksen pitää näkyä selkeästi päättäjien valinnoissa. Jyri Heikkinen Liikenneopettaja, Helsinki 12.6. Kuljetukset kimppakyydeillä
64 Demokraatti RISTIKKO 11/2023 Veijo Wiren veijo.wiren@gmail.com Ratkaistut ristikot lähetetään seuraavan lehden ilmestymiseen mennessä: vastaukset@demokraatti.fi tai Demokraatti / Ristikko, PL 338, 00531 Helsinki. Oikein vastanneiden kesken arvotaan yksi 10 euron lahjakortti. Merkitse kuoren päälle ristikon numero. Nimi: Osoite: de_08062023_64.indd 64 de_08062023_64.indd 64 25.5.2023 15.18 25.5.2023 15.18
co m 9 7 3 2 1 7 5 2 3 9 5 9 1 7 4 9 5 8 1 7 3 2 5 1 7 6 4 8 6 3 E npä lapsena linnunpönttöjä nikkaroidessani ymmärtänyt, kuinka hienovireisestä arkkitehtuurista – lintujen silmin katsottuna – siinä on kyse. Yksin pöntön suuaukon koko on jo merkittävä tekijä. Tästä syntyy välillä kirjaimellisestikin verisiä taistoja, kun pönttörosvon maineessa oleva kirjosieppo yrittää vallata pöntön, jossa tiainen on jo aloittanut pesinnän. Lintujen asuntomarkkinoilla on huutava pula sopivista kohteista, kun luonnonvaraiset pesäpaikat ovat vähentyneet. Jos kirjosieppo onnistuu tässä, se rakentaa oman pesän tiaisen pesän päälle ja munii vallat tujen munien päälle. Etenkin talitiainen ja kirjosieppo käyttävät samankokoisia pönttöjä. Getty Images de_08062023_64.indd 65 de_08062023_64.indd 65 25.5.2023 15.18 25.5.2023 15.18. Onnea voittajalle! Vaikeusaste: (c ) Ar to In ka la ww w. 65 Demokraatti SUDOKUN RATKAISU 96 48 51 27 3 83 26 97 15 4 71 52 43 86 9 35 89 16 74 2 62 94 75 38 1 14 73 82 59 6 58 61 34 92 7 27 35 69 41 8 49 17 28 63 5 TI TI TYY Heikki Sihto heikki.sihto@demokraatti.fi RISTIKON 9/2023 RATKAISU 11.5. Pari kertaa olen nähnyt, kuinka pesätaistelun tuloksena talitiainen on nokkinut kirjosiepon hengiltä. julkaistun ristikon 10 euron lahjakortin voitti Mauri Hyvönen Espoosta. Vaikka pihan pönttöjen suuaukot on suojattu metallilevyllä, käyvät pihapiirissä viihtyvät tikka ja oravat välillä kokeilemassa onneaan, josko onnistuisivat työstämään aukkoa suuremmaksi. ais ud ok u. Talviaikaan ne tarjoavat linnuille myös suojaisan yöpy mispaikan. Taitojen ja tietämyksen kasvaessa aloin ymmärtää, millainen pönttö kiinnostaa eri lintulajeja. Etenkin kirjosieppoa suuremmat talitiaiset ovat yleensä ärhäköitä pesänsä puolustajia. Yleisimpiä pihapönttöjen asukkaita ovat eri tiaiset ja kirjosieppo. Omaan pihapiiriin ripustetut pöntöt tarjoavatkin television katselun voittavaa draamaa pitkälle kesään – ja ovat pikkulinnuille elintärkeitä. Luonnon julmaa draamaa tarjoavat myös isommat pesärosvot
Samaan jatkumoonhan me tämän päivän sosialidemokraattiset kansanedustajatkin asetumme. Pidän erityisesti Heming wayn tyylistä. Aamuni aloitan lukemalla Keski-Uusimaan ja Helsingin Sanomat. Kerronta on ainutlaatuista ja vie mukanaan. Hänellä on iskevä ja tiivis kirjallinen ilmaisu. Tarinasta löytyy sankaruuden, pelkojen voittamisen, uhrautumisen, vapauden ja rakkauden – kaikkien näiden klassikkoteemojen – aiheita. Kuuntelen myös äänikirjoja liikkuessani vapaa-ajalla. Vaikka jonkun kirjan lukeminen edistyisi hitaasti, on mukavampaa saada se ensin luettua loppuun ja sitten vasta siirtyä seuraavaan. Luen mielelläni elämäkertoja ja etenkin Tanner on esikuvani. Kansanedustajana asioista täytyy ottaa selvää, seurata valiokuntien työskentelyä, hallituksen esityksiä ja mediaa. Koen, että median seuraaminen on ohittamaton osa työtäni kansanedustajana. Totuus kun on tarua ihmeellisempää. Vapaa-ajalla lukeminen onkin minulle ennen kaikkea vastapainoa töissä tapahtuvalle perehtymiselle. Viimeksi kuuntelin Jari Litmasen elämäkerran. Hemingwayn kaikki teokset eivät ole kestäneet kovin hyvin aikaa, mutta hänen tuotannostaan löytyy monia ohittamattomia mestariteoksia, kuten Kenelle kellot soivat. Sen julkaisemisesta on kulunut yli 80 vuotta, mutta se on yhä ajankohtainen meidänkin aikanamme. Lehtisen kirjallinen tyyli on loistava, vailla vertaa. 1 2 3 de_08062023_66.indd 66 de_08062023_66.indd 66 29.5.2023 17.03 29.5.2023 17.03. Macintyren muukin tuotanto on tutustumisen arvoista. Ernest Hemingway: Kenelle kellot soivat Lasse Lehtinen: Tanner – itsenäisen Suomen mies Ben Macintyre: Vakooja ja petturi Kirjan tapahtumat sijoittuvat Espanjan sisällissotaan. Vapaa-ajallani luen kokouspapereiden vastapainoksi yhteiskunnallisia ja historiallisia aiheita. Politiikan kirjahylly 1 3 2 Lukeminen on aina ollut osa arkeani ja varsinkin nykyistä kansanedustajan työtä. Vaikka kirjan tarina on tosi, Macintyre kirjoittaa tyylillä, joka on kuin lukisi kaunokirjallista teosta. Kesällä luen kaunokirjallisuutta, klassikoitakin. Tunnustaudun ihmiseksi, jonka täytyy saada edellinen kirja luettua loppuun ennen seuraavan aloittamista. Paikallisista ja valtakunnallisista asioista kun on pysyttävä perillä. On mukavaa kuunnella kirjoja, joihin ei välttämättä painettuna tarttuisi. Talvisodan ulkoministeri, pääministeri, pitkäaikainen kansanedustaja, osuustoimintamies, monessa mukana, puolueen puheenjohtaja ja niin edespäin. Kun tartun tietokirjaan, luen paljon vakoiluun ja sotahistoriaan liittyviä teoksia. Niitä lukiessani olen usein pohtinut, mihin tarvitaan kuvitteellisia vakoojaromaaneja. 66 Demokraatti Teksti ja kuva Nora Vilva Parhaimmillaan totuus on tarua ihmeellisempää Kansanedustaja Eemeli Peltonen (sd.) ei jätä kirjoja kesken. Teos raottaa verhoa vakoilun ja kylmän sodan suurvaltapolitiikan kulisseihin. Hänen aikalaiskokemuksensa ovat vahvasti läsnä teoksessa, ja lukija tuntee pääsevänsä osaksi tapahtumia. Kirja kertoo kylmän sodan merkittävimmästä kaksoisagentista Oleg Gordijevskistä, joka vaihtoi puolta Neuvostoliiton ja Britannian välillä. Hemingway oli sotakirjeenvaihtajana itse paikalla Espanjan sisällissodassa. Yöpöydälläni ei ole useita kirjoja kesken samaan aikaan. Myös kaunokirjallisuudesta huomaan valitsevani sellaisia teoksia, joista löytyy yhteyksiä omaan aikaamme. Pidän siitä, että sosialidemokraattisen liikkeen menneiden vaikuttajien elämästä lukiessa saa sytykkeitä myös omaan toimintaan liikkeen palveluksessa. Vakoilun ja tiedustelun maailmasta löytyy paljon ällistyttäviä tositarinoita
tietoa työstä ja yhteiskunnasta Liity Työväenkirjaston ystäviin : tyovaenkirjastonystavat.. Sörnäisten rantatie 25 A, Helsinki pau.fi akt.fi aktlehti.fi paperiliitto.fi de_08062023_002.indd 1 de_08062023_002.indd 1 26.5.2023 10.29 26.5.2023 10.29. Tra deka jä senedu t -20 % tsl.fi YHTEYTESI EUROOPPAAN: Suomen S&D-mepit Miapetra ja Eero! Tilaa uutiskirjeet ja ollaan yhteydessä: www.miapetra.fi www.eeroheinaluoma.fi @miapetrakumpula @eeroheinaluoma www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva www.turva.fi Työväenliikkeen kirjasto tyovaenperinne.
MASENNUS Itsemurha on yhä arvoitus SANANVAPAUS Sensuuri osuu koko yhteiskuntaan TYÖELÄMÄ Sopiminen ei toimi 8.6.2023 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI aatetoveri sosialisti luokkataistelu D-sosialismi toveri demokraatti sosialisti sosiaali demokraatti punalippu PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 11 • 20 23 / 8. ke sä ku ut a de_08062023_001.indd 1 de_08062023_001.indd 1 30.5.2023 11.28 30.5.2023 11.28. PAL.VKO 2023-25 00 74 43 -2 31 1 SDP:n aatteesta on moneksi, mutta sitä pitää uskaltaa päivittää sosialidemokraatti IHMISOIKEUDET TEEMA Kauppatavara vai oikeus